initial commit of ebook 44817HEADmain

4 files changed, 19283 insertions, 0 deletions

diff --git a/old/44817-0.txt b/old/44817-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..dfa2560
--- /dev/null
+++ b/old/44817-0.txt
@@ -0,0 +1,9543 @@
+The Project Gutenberg EBook of Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina
+1854-1858, by August Ahlqvist
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858
+
+Author: August Ahlqvist
+
+Release Date: February 1, 2014 [EBook #44817]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: UTF-8
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTELMIA MATKOILTA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+MUISTELMIA MATKOILTA VENÄJÄLLÄ VUOSINA 1854-58
+
+
+Kirj.
+
+Aug. Ahlqvist
+
+
+
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1859.
+
+
+
+Paino-luvan antanut: L. Heimbürger.
+
+
+
+
+
+
+Esipuhe.
+
+
+Tässä ulos-tulevat matkamuistelmat eivät ole yleisölle tuntemattomat. Ne
+ovat jo ennen olleet painettuina aika-kautisessa kirjasessa _Suomi_ ja
+sanomalehdessä _Suometar_, ja ovat nyt, sen kehoittavaisen
+hyvä-tahtoisuuden seureeksi, jolla moni maan-mies on minua niistä
+puhutellut, tulleet kootuiksi yhdeksi kokonaiseksi, joksi ne kumminkin
+jo alkujansakin olivat aiotut. Niiden painoon toimittamisesta ei minulla
+ole ollut juuri muuta työtä kuin siellä täällä jonkun liikanaisen paikan
+eli yli-määräisen lauseen pois-rapsiminen, kieli-opillisten näytteiden
+pois-jättäminen ja kielen yleinen tasoittaminen.
+
+Ankarat tarkkaajat ehkä lukenevat, ja lukekootkin, nämä muistelmat niin
+laajuutensa kuin laatunsakin puolelta köyhyyden todistukseksi. Vaan
+köyhyys, hengellinenkään, ei ole luettava häpeäksi yksityiselle, missä
+se on niin yleinen kuin Suomen maassa ja Suomen kielellä. Tämä kieli ei
+kirjoittaessa suju itsestänsä paperille, joten sivistyneiden kielten
+voimme sanoa tekevän, vaan täytyy sitä käyttävän voittaa työssään
+lukemattomia vastuksia, joita eivät muut tunne kuin kokeneet, ja jotka
+tekevät, että hän isommalla vaivalla saa vähemmän valmista kuin ne,
+jotka käyttävät ruotsia eli muita sivistyksen kieliä. Toinen syy tämän
+teoksen vähäisyyteen lienee sekin, että tekijä ei ole koskaan pitänyt
+matkojensa kertomista muuna kuin hyvin vähäisenä syrjäasiana; hänen
+pää-tarkoituksensa on ollut se asia, jolle hän läksikin: suomiheimoisten
+kielten tutkiminen ja niiden kautta pääseminen suurempaan ja syvempään
+selvyyteen Suomen kielessä, jota hän näissä tutkinnoissaan ei ole
+koskaan laskenut silmältä. Niiden ja niin muodoin itsen matkankin
+saaliit lepäävät kuitenkin enimmäksi osakseen vielä alku-peräisessä
+raakuudessansa, kunne vasta saanen tilaisuutta, aikaa ja varoja niiden
+järestämiseen ja ulos-antamiseen.
+
+Heikkoudeksi lienee tälle kirjaselle sekin luettava, että siinä löytyvät
+kertomukset ovat kirjoitetut vähitellen ja itseltä matkalta, ei yhteen
+menoon eikä tarkoin punniten sanoja, vaikka toiselta puolen tunteiden
+vereksyyden pitäisi vakuuttaa kertomuksen totuutta. Ja totuutta olenkin
+kertomuksissani tarkoittanut, ehkä mielelläni kuitenkin tunnustan, että
+kynäni paikka-paikoin on teroittunut vähän terävämmäksi kuin olisi
+tarvinnutkaan. Yleistä kuvaa ei se kuitenkaan ole pilannut; joka tuntee
+itäiset naapurimme, on lukiessansa tätä kirjaa havaitseva, että useimmat
+heidän sekä hyviä että huonoja omaisuuksiansa ovat siinä tarkoin
+vaariin-otetut. Loukkausta enemmän kansoja kuin yksinäisiäkään kohtaan
+en ole tahtonut missään tehdä; olen vaan tarkoittanut kirjauksillani
+antaa Suomalaisille jonkun tiedon siitä kansasta ja maasta, jonka kanssa
+heillä onni ja onnettomuus nyt ovat yhteiset.
+
+Jos tässä aikomuksessani vähänkään olen onnistunut ja jos näillä
+matka-muistelmillani voisin joissa-kuissa suomalaisissa majoissa
+lyhentää muutaman syksyisen illan pituutta, niin on niiden
+kirjoittaminen minulle jo silläkin hyvin palkittu.
+
+Helsingissä, Mikon päivän jälkeen, v. 1859.
+
+                                       _Tekijä_.
+
+
+
+
+AINEISTO:
+
+_Matka etelä-osassa Viipurin lääniä v 1854_.
+
+I. Matka.
+
+Matkan tarkoitus: runojen kerääminen Inkerin-maalla. Matkavarat,
+matka-kumppali. Yleinen kaava matkasta. Pieniä matka-tapauksia.
+
+II. Savakot ja Äyrämöiset.
+
+Näiden kansa-murteiden piiri. Missä ne eroitakset toinen toisestansa,
+vaatteuksessa ja kielessä. Miten ne ovat syntyneet.
+
+III. Runollisuus.
+
+Vanhoja runoja vaan Karjalaisilla. Mitä lajia ne ovat täällä.
+Loihtu-runoja ei löydy ja syyt siihen.
+
+IV. Tapoja.
+
+Taian-teko. Arpominen. Tanssi. Soitto. Hää-tavat.
+
+V. Rahvas.
+
+Talon-pojan tila: enin osa kansaa herran-alustalaisia. Rakennukset ja
+siistiys huonot. Kauppa. Näkin-keruu. Parkin-kiskominen. Ruunun-lasten
+elättäminen. Herkullisuus. Tekemättömyys. Rahan-ahnaus. Siveys.
+Hyppijät. Venäjästä lainatuita sanoja.
+
+_Matka Aunuksessa v. 1855_.
+
+Ensimäinen Kirja.
+
+Suomalaisia Venäjällä. Lähtö Pietarista. Neva ja kulku sillä.
+Pähkinälinna. Laatokka. Treschkot ja matkaaminen sillä. Laatokan kanava.
+Matka-kumppalia. Lotina-Pelto. Livvin ja Lyydin kieli. Aunuksen
+kaupunki. Matka-kumppaIi siitä. Suomalaisia Aunuksessa.
+
+Toinen Kirja.
+
+Vosnesenie ja sen liike. Petrosavodsk. Herra Vogel. Tykki-tehdas.
+Vepsäläiset Soutu-järvellä. Äänis-järvi. Sikäläisestä rahvaasta.
+
+Kolmas Kirja.
+
+Matka Ojatille. Vanha pappi Järvissä. Turha yritys hänen kanssansa
+tutkia Vepsän kieltä. Muutto Ladvan kirkolle. Tutkinnot siellä.
+Vepsäläisiä arvoituksia. Isä-meidän rukous Vepsäksi. Tarinaisia tällä
+kielellä. Paluu-matka.
+
+_Matka Itä-Venäjällä vv. 1856 ja 1857_.
+
+Ensimäinen Kirja.
+
+Pääsiäinen Venäjällä. Kasan'in kaupunki. Tatarit. Heidän elämä-laatunsa.
+Uskonsa, jumalan-palveluksensa ja opetuksensa. Kasan'in Yli-opisto.
+Luteerilaisia Kasan'issa.
+
+Toinen Kirja.
+
+Matka Ischaakkiin. Volga. Uslon. Vaikeutta matkalla. Tsyvilsk'in
+kaupunki. Venäläiset ravintolat.
+
+Kolmas Kirja.
+
+Tschuvaschin kieli ja kirjallisuus. Kosmodemjansk. Tscheremissejä.
+Tschuvaschien maa. Ulko-näkö. Vaatteus. Usko. Keremet'in palvelu. Uhrit
+ja eräs uhri-juhla. Tschuvaschien kristillisyys. Tschuvaschilaisia
+lauluja.
+
+Neljäs Kirja.
+
+Olo Ischaakissa. Korttieri-emäntä. Papit. Kosmodemjansk. Majatalon väki
+siellä. Volga ja liike sillä. Tscheremisseistä.
+
+Viides Kirja.
+
+Lähtö Kasan'ista Simbirsk'in lääniin. Buinsk'in kaupunki. Vastuksia
+siinä. Gorodnitschij. Simbirsk. Hyvä kohtelu virka-miesten puolesta.
+Siellä tapaama maan-mies. Koto-opettajat Venäjällä. Venäläinen
+hovin-herra.
+
+Kuudes Kirja.
+
+Edellisistä askaroitsemisista. Suuri erilaisuus suomalaisissa kielissä.
+Historiallisia viittauksia Tscheremissien kielestä. Tschuvaschien
+tatarilainen peri-juuri. Bolgar. Burkassit. Tschuvaschilaisia
+arvoituksia. Tschuvaschilainen satu.
+
+Seitsemäs Kirja.
+
+Olo Arbatov'assa. Virka-miehiä. Hävinnyt aatelis-mies. Maslenitsan
+viettäminen. Venäläisiä lauseita. Venäläisen luonteesta näytteitä.
+Pensa. Siistittömyys kaduilla. Matka Pensasta Krasnoslobodsk'iin ja
+kylien surkea näkö tällä tiellä.
+
+Kahdeksas kirja.
+
+Mordvan kansan sia ja paljous. Sen kielen murteet. Ersäläinen
+kirjallisuus. Mordvalaisia arvoituksia. Lauluja.
+
+Yhdeksäs Kirja.
+
+Olo Krasnoslobodsk'issa. Kehno korttieri ja ryyppäävä talon-väki. Toinen
+korttieri ja sen emäntä. Seuruus-elämästä. Puute kirjoista.
+Taika-luuloisuutta. Eräs puoli-päiväinen. Eräs huvi-matka.
+
+Kymmenes Kirja.
+
+Karatai-Mordvalaiset, erhetys oppineilta.
+
+_Matka Siperiassa v. 1858_.
+
+Ensimäinen Kirja.
+
+Lähtö Kasan'ista. Iloiset tunteet. Lossi Vätka-joen yli. Perm'in
+kaupunki. Votjakit. Baschkirit. Jekaterinenburg. Siperia. Tobolsk.
+Turinsk. Matka Tavda-joella. Pelym.
+
+Toinen Kirja.
+
+Pelym'in kirkon-kylä. Matka Pelym-jokea myöten pohjaan päin. Ylä-Pelym.
+Voguulien valituksia. Tapaus Voguuli-paulissa. Massau-paul. Atimje-paul.
+Loppu matkaa Pelym'illa. Maa-taival ja sen poikki kulkeminen.
+Schohteltit-paul ja tulo Tapsje-joelle. Matka sitä myöten. Sortingjen
+kirkko. Sulo Beresov'aan.
+
+Kolmas Kirja.
+
+Yleinen piirre matkasta Pelym'in ja Beresov'an välillä. Voguulien rajat.
+Maan laatu ja tuotteet. Voguulien luku. Elämän-laatu. Metsästys.
+Kalastaminen. Pähkinän-keruu. Seuran-pito. Voguulien kylät ja asunnot.
+Vaatteus. Ruoka. Ulko-näkö. Sävy. Uskonto. Kauppa. Valtiollinen tila.
+
+Neljäs Kirja.
+
+Beresov'an kaupunki. Asujanten elatus-keinot ja köyhyys. Matkustaminen
+peuroilla. Matka Obdorsk'iin. Obdorsk. Ostjakkilainen ruhtinas Taischin.
+Maan-mies Beresov'assa. Beresovalaisten hyvä-tahtoisuus. Matka
+Beresov'asta etelään päin. Ostjakit. Kondinsk. Ostjakkilaista soittoa ja
+tanssia. Tobolsk. Pieniä kertomuksia. Verhoturje. Uraali ja sen
+metalli-rikkaus. Tiet sen yli. Solikamsk. Nykyiset Permiläiset ja vanha
+Bjarmin-maa. Sen kauppa. Postilla matkustaminen Venäjällä. Moskova.
+
+
+
+
+Matka etelä-osassa Viipurin lääniä v. 1854.
+
+
+
+I. Matka.
+
+Sota on kylmine rauta-kynsinensä jo kouristellut meidänkin maatamme,
+sota palaa kaikkein mielessä, sodasta vaan kyselevät kaikki tietoja ja
+sanomia. Vähän taitaa siis tällä kertaa olla toivomista, että kellään
+olisi halua ja malttia tarkkuudella seurata niin peräti rauhallista
+toimitusta kuin runojen keräämistä, eli lukea niitä vähäisiä mietteitä,
+joita tätä vasten matkanneella olisi muille kertoa. Vaan ei luontokaan
+aina jaksa myrskytä, eikä ihmiset aina sotia. Rauha tulee sodan perästä
+kuin tyyni päivä-paiste raju-ilman perästä. Ihmisten ajatukset, rienteet
+ja toivot kääntymät sitten entiselle ladullensa, ja tällöin saavat
+rauhan työt taas entisen arvonsa. Tämä toivo -- sillä kanssa-ihmisten
+hyväksyminen on jokaiselle tarpeen -- tämä toivo on palkinnut ja
+ylläpitänyt minuakin, kuin mun matkatessani useasti on täytynyt painua
+salomaihin, missä niiltä tienoin, joissa ihmisyyden tärkeimmät asiat nyt
+miekalla ratkaistaan, pitkiin aikoin ei ole kuulunut muita sanomia, kuin
+niitä eriskummaisia maineita, joita rahvaan seassa aina liikkuu
+tämmöisinä aikoina. Tämä samainen toivo saattaa minun nytkin Suomettaren
+palstoihin tallelle panemaan eräitä muistelmia alkupuolelta matkaani,
+joista kukaties on jotakuta johdatusta vastaisille tutkijoille, vaan
+jotka kauemman aikaa lyhykäisissä muistokirjoissani oltuansa
+laimeneisivat ja mieleni muihin asioihin puututtua ehkä vielä jäisivät
+laveammasti kirjoittamattakin. Aika ja tilaisuus eivät kuitenkaan
+nytkään myöten-anna näitä muistelmia taiteellisesti järestää; niitä olen
+kirjoitellut vähän kussai paikassa, Pohjais-Inkerissä matkatessani,
+niillä väliajoilla, joita runonkerääjällä on kyllä joko laulajia
+odottaessansa eli muusta syystä yhdessä kohden viipyessänsä, ja jokainen
+tämmöisillä matkoilla käymätöinkin arvaa että, lasten lattialla
+hälistessä, vaimojen ovessa hönnätessä ja miesten penkillä latturia
+laskiessa, kirjoittajan on vaikea pitää ajatuksensa koossa. Elköön siis
+lukija pahastuko, jos kaikki paikat kirjoituksessani eivät ole niin
+tasaista ja säntillensä, kuin ne olisivat voineet tulla tavallisessa
+olennossa ja totutuissa tiloissa kirjoittaen.
+
+Jo kauan on tiedetty, että Inkerin-maahankin on säilynyt Suomen kansan
+muinais-runollisuutta samoin kuin muihin osiin Suomalaisten maata,
+joissa Karjalaisia elää, ja onkin jo useampia miehiä Suomesta täällä
+matkustellut runoja keräämässä. Erittäinkin ovat oppilainen Europaeus ja
+lisensiaatti Reinholm jo koonneet täältä isot joukot runoja. Edellinen,
+joka mennä talvena viimeksi matkaeli Inkerin etelä- ja länteisissä
+osissa, oli kuitenkin tällöin havainnut, että Inkerin-maan runot eivät
+olleet vielä likimaillenkaan kaikki kerätyt, jonkatähden hän sekä
+yksinäisissä että yleisöllenkin julastuissa kirjoituksissa kehoitti
+suomalaisuuden ystäviä tästä asiasta puolia pitämään, ennenkuin laulut
+täältäkin häviäisivät perikatoon samoin kuin muista osista Suomea. Tämän
+johdosta ilmoitin minä Suom. Kirj. Seuralle Helsingissä aikovani vielä
+kerran lähteä runon-keruussa onneani koettamaan, ja pyysin Seuralta
+matka-rahaa. Seura, jonka varat tällöin olivat melkein vähässä, määräsi
+tähän tarpeesen sen matka-rahan, tekevä 50 rupl. hop., jonka entinen
+Savo-Karjalaisten osakunta hajotessansa perusti kassansa lahjoittamalla
+Seuralle; tähän matka-rahaan lisäsi majisteri Tikkanen omista
+varoistansa lahjassa Seuralle 75 rupl. ja jälemmin Viipurinkin Kirj.
+Seura yhtä suuren summan. Minulla oli kumminkin tarkoituksena ei
+ainoastaan runojen kerääminen, vaan myös Inkerissä ja muuallakin Venäjän
+maassa löytyvien suomalaisten kieli-murretten tutkiminen, ja sen vuoksi
+kauempi aikaa matkalla viivyttävä kuin minkä mainituilla rahoilla olisi
+tullut aikaan. Tätä jälkimäistä tarkoitusta vasten määräsi Hänen
+Keisarillinen Korkeutensa Perintö-ruhtinas, Yliopiston Kansleri, Hänen
+annettavinansa olevista kanslerin-varoista matkakseni 300 ruplaa hop.
+Näin varustettuna voin runon-keruuta vasten kumppalinkin ottaa kanssani,
+ja oppilainen Kaarle Slöör on se, joka tälle huvituksista köyhälle
+matkalle uskalsi lähteä kerallani.
+
+Mutta runon-keruu Inkerin-maasta ilman Viipurin läänin etelä-puolta
+tunnustelematta olisi ollut vaillinainen ja vaan keskoinen, ja sentähden
+päätin menettää muutamia viikkoja viimeksi mainitun tienoon laulutaidon
+tutkimiseen. Täällä oli minun myös odotettava kumppaliani, joka vasta
+paria viikkoa myöhemmin kuin minä jousi matkalle, ja täällä oli meidän
+kummankin ensin totuttava tämmöisen matkan toimihin ja vaikeuteen, sillä
+varsin paha olisi ollut lähteä pelkkänä helsinkiläisenä ihan oudossa ja
+vieraassa maassa matkustamaan.
+
+Alkupuolella toukokuuta Helsingistä tultuani Pyhäristin kirkolle läksin
+tästä matkalle 16 p, mainittua kuuta, ja vaelsin halki tämän pitäjän
+Valkjärven kirkolle. Tästä käänsin tieni pohjaista kohti Pasurin,
+Metsävirkin (Valkjärven pitäjää), Kuninkaanristin (Sakkulan pit.) ja
+Puuskalan kautta Haaparannan taloloihin lähellä Tiuriinkoskea (Räisälän
+pit.). Aikomukseni oli Vuosta pitkin kylä kylältä matkata Raisälän ja
+Kaukosan kautta Käkisalmeen. Vaan näillä seuduin kuin ei puuttunut
+minulle kelpaavata juuri muuta kuin vähän arvoituksia, päätin
+Haaparannasta lähteä suorinta tietä Käkisalmeen ja täältä kääntyä
+etelätä kohti matkaamaan, pitkin Laatokan rannetta, jossa saaliin
+toivoin tulevan paremmaksi kuin Vuoksen tienoissa. Sentähden erosin
+päiväksi tämän joen kauniista rannoista, ja potkalsin suoraan kuin
+linjalla Käkisalmea kohti Särkisalon kylään, myöskin Räisälätä. Päivä
+oli lauantai-päivä, ja Haaparannassa oli minun sanottu tästä kylästä
+kirkkomiesten venheessä hyvästi pääseväni "linnaan," joka tapahtuikin
+seuraavana eli 21 p. toukokuuta. Tämän kaupunkisen olin jo edeltä päin
+määrännyt matkani pohjaisimmaksi paikaksi, ja tästä käännyin siis
+etelätä kohti rientämään. Vaellukseni kulki siitä lähtien seuraavien
+mainittavampain kylien ja paikkojen kautta, nimittäin: Pörtsikkö ja
+Vuohensalo (Käkisalmen pitäjää), Riiska, Sortaulaks, Vernitsa (josta
+käsin kävin Konevitsankin pyhää paikkaa katsomassa), Yläjärvi,
+Ryhmänkylä, Enkkua (Pyhäjärven pitäjää), Saapro, Haitermaa ja Röykkylä
+(Sakkulan pitäjää), josta viimeisestä kylästä palasin Valkjärven kautta
+takaisin Pyhäristin kirkolle. Vähää ennen oli matka-kumppalinikin ennen
+tehtyä päätöstämme myöten tullut tähän, ja siitä kulimme nyt yhtenä
+Kivennavan kirkolle. Tästä siirryimme taas hiljan verkkaan Ahjärven,
+Vuottaan, Kaukseman, Miettilän ja Lipolan kautta Anttolan myllylle, joka
+jo on Raudun pitäjää. Tässä erosimme pariksi päiväksi. Kumppalini
+matkusti Kuusenkannan ja muiden kylien kautta yhtymä-paikkaamme
+kirkolle, minä taas Orjansaaren ja Mäkrän kautta. Raudun kirkolla
+ystävällisessä paikassa levättyämme, erosimme taas niin, että Slöör
+poikkesi siihen osaan Sakkulaa eli tämän pitäjän itä-puoleen, jossa minä
+vielä en ollut käynyt, minä sitä vastaan läksin vielä Rautulaisia
+laulattamaan, joka tapahtui enimmin Keripadan, Vakkilan, Liippuan,
+Raasselin (aivan rajalla) ja Palkealan kylissä. Raudulta palasimme samaa
+tietä, jota tulleetkin olimme, takaisin Kivennavalle, jossa matkamme
+loppuikin Suomen rajojen sisässä. Syy, minkätähden koko länsi-osan
+eteläistä Viipurin lääniä jätimme tutkimatta, tulee alempana kerrotuksi.
+
+Näin kuiva-kiskoisesti olen luetellut matkani juoksun sentähden, että se
+kerralla selvenee sille, joka sen tahtoo tuntea, ja ett'en sitten enää
+tarvitse lukijata kuletella kylä kylältä kaikkein niiden seikkojen
+kautta, mitä matkalla on tapahtunut, joita, ehkä ne kyllä voisivat olla
+huvittavaiset lukea, monestakin syystä ei käy kaikkia kertominen. Se
+vaan olkoon vielä matkasta yleisesti sanottu, että meidän kaikin paikoin
+on ollut hyvin rauhallinen ja hyvä kulkea, vaikka meille ennen matkaan
+lähdettyämme kyllä paljonkin kuvitettiin rahvaan muka pitävän meitä minä
+vihollisen lähettiläisinä eli katsastelijoina j.n.e. Tätä ei ole
+tapahtunut muualla kuin minulle vielä yksin ollessani, yhdessä paikassa
+Räisälän pitäjää, jossa puheiksi saatua tavallisen vieraalta kysymisen
+aineen: sodan, muuan ämmä vastasi kysymykseksi: "jos lienet siekin niitä
+eklantilaisia? lienet tänne lähtenyt viisautta ottamaan!" Hänen ja
+muutkin hänen sanoistansa pelästyneet sain kuitenkin sillä tavalla
+tyyntymään, että osotin heille, kuinka selvä suomalainen olin, ja
+vakuutin myös olevani "tätä yhtä suomen uskoa," jota vasten myös jakelin
+tuvassa oleville muutamia suomenkielisiä kirjasia. Jälkeenpäin kuulin
+tämän talon väellä olevan useammat ruokakunnat, jotka ei kuuluneet
+elävän varsin hyvässä sovussa keskenänsä, ja paha ihminen on aina
+kärkkäämpi toisestakin pahaa luulemaan. Nämä samat ihmiset olivat
+muutamia vuosia takaperin luulevaisuudestansa joutuneet häpeään. Eräs
+luonnontutkija Pietarista oli nim. talossa käymällä metsää myöten
+kulkenut suoraan Vuoksen rannalle. Paimenet näkivät hänen, antoivat
+sanan taloon oudosta metsässä kävelijästä, ja kohta oli rahvasta niin
+paljo koolla, että miehistä voitiin otollinen jahti-linja asettaa jokeen
+pistävän niemen tyvelle, josta sitten kiini otettavaa petoa ruvettin
+ahdistamaan niemen nenään. Hän istuikin veden rannalla kiveä särkien ja
+katsellen, ja rahvas töytäsi hänen päällensä. Vaikka kiini-ottajista
+muuan oli vähän venäjätäkin ollut ymmärtävinänsä, ei vanki kuitenkaan
+voinut selittää rantaansa sen puhtammaksi kuin että häneltä sidottiin
+kädet selän taakse kiini. Viimein ymmärsivät talonpojat kumminkin hänen
+puhettansa sen verran, että hänellä oli passi lakkarissa. Sen nähtyä
+alkoivat miehet katua tekoansa, yksi toisensa perästä luiskahti metsään,
+ja viimein oli luonnontutkija taas aivan yksinänsä, mutta kädet kiini ja
+niinmuodoin mihinkään kykenemätöinä. Paimenko vai muu eläjä, joka siihen
+oli sattunut tulemaan, lienee viimeinkin mies-paran päästänyt nuorista,
+joihin rahvaan yksinkertaisuus ja osaksi paha-ilkisyyskin oli hänen
+lyönyt.
+
+Melkein samallainen seikka, ehkä ei talonpoikain tekemä, oli minulle
+tapahtua Pörtsikön kylässä, 6 virstaa Käkisalmen kaupungista. Minä olin
+päättänyt tässä ensi kerran koetella, mitä eteläpuolella Käkisalmen
+osattaisiin runoja laulaa, ja sentähden katsoin jo kylään tullessani
+paraammalta näyttävän talon maja-talokseni. Talon pihalle tultuani näin
+kumminkin, että se oli herras-talo, jonkatähden jo päätinkin lähteä
+toiseen taloon, vaan pistäysin kuitenkin tupaan kysymään rahvaalta, ken
+talossa eli. Täällä sanoi eräs nainen, muistaakseni talon-isännän sisar,
+joka loi leipiä uuniin, tässä elävän sen ja sen virantapaisesta eronneen
+herras-tavan miehen. Onko se itse kotona? kysyin minä. Ei, vastasi
+nainen, vaan minun käännyttyäni puhuttelemaan muutamia tuvassa lepääviä
+miehiä, joista eräitä oli Jumalta, toista Iitistä, ja jotka täällä
+kävelivät työtä etsimässä, pujahti eukko herran-pytinkiin, ja yhtäkkiä
+pölähti se muka poissa oleva herra makuu-nuttu päällä tupaan. Nyt syntyi
+meidän keskenämme seuraava kanssapuhe, jossa mainittu vaimo oli
+tulkkina. "Mistä sie kulet?" -- Helsingistä. -- "No mikä mies sie
+Helsingissä olet?" -- Tutentti. -- "A kunnepa matkaat, näin syrjäkylissä
+käyden?" -- Täällä vaan kävelen. -- "Mitä etsimässä?" -- Lauluja, ja
+laulatan teitäkin, kuin osannette suomea laulaa. -- "Mitä lauluja sie
+etsit! mikä lienetkin maan karkulainen; onko pasporttia?" -- On kyllä,
+vaan on täällä kontissani (joksi täällä laukkua sanotaan) niin syvässä,
+ett'en sitä nyt rupea laittamaan sieltä, varsinkin koska te ette ole
+mikään ruununmies, jolla olisi oikeus passia kysyä. Vaan ilman sitä
+pitäisi teidän jo tutentti-merkistänikin nähdä, että minä passitta saan
+matkata jos missä Suomen rajojen sisässä. -- Tästä uppiniskaisuudesta
+vihastui herra julmasti, ja tutentti-merkistä puhuminen johdatti hänelle
+mieleen hyvän välikappaleen, jolla muka saisi minun passin näyttämään.
+Hän juoksi huoneesensa ja tuli heti takaisin virka-lakki päässä, jonka
+rannun nyt piti minusta karkoittaa kaiken ylpeyden. Näin varustettuna
+töytäsi hän minulle eteen, eikä enää malttanut tulkinkaan kautta puhua,
+vaan kiljasi uhkaavilla liikenneillä: "pasportti pitää näyttämäs, muuten
+talonpoika sitomas kiini." -- Nyt loppui minultakin kärsivällisyys, ja
+minä vastasin yhtä kovalla äänellä: "pasporttia ei näytetä, vaan jos
+kuka ei anna minun rauhassa olla, niin sille kirjoitan minä pasportin
+tällä sauvallani selkään." Ukko taisi pelästyä sitä raskaanlaista
+oksaniekkaa sauvaa, joka minulla oli kädessä, sillä hän läksi sukkelasti
+ulos tuvasta muka "lautamiestä hakemaan." Minä odottelin vielä vähän
+aikaa lautamiehen tuloa, vaan sitä ei kuulunut, ja viimein läksin pois
+toisiin taloihin. Mennessäni tapasin lähellä eräitä miehiä huonetta
+salvamassa, ja kerroin koko herran jutun niille. Ne sanoivat, että
+semmoinen se on ilkeä roisto, se ei anna kenenkään olla rauhassa, ja
+kertoivat hänestä monta hyvää seikkaa, joiden puhumisesta tässä ei
+läksisi mitään hyötyä.
+
+Mutta paitse näitä kahta tapausta ei meillä, niinkuin jo edellä sanoin,
+ole ollut mitään vastuksia eli haittoja matkallamme. Pikemmin on kansa
+meitä kaikin paikoin kohdellut hyvästi, ja virkamiehet sekä muut maalla
+asuvat herrat ovat neuvolla ja työllä kukin seudussansa edestäneet
+matkaamme, josta heille tässä mainitsen nöyrimmän kiitoksemme.
+
+
+
+II. Savakot ja Äyrämöiset.
+
+Harva voinee enemmältä matkata etelä-itäisessä osassa Viipurin lääniä,
+ett'ei pian kuulisi puhuttavan Savakoista ja Äyrämöisistä. Tiedon halu
+näistä on viime vuosina vielä enennyt sen kautta, että akateemikko
+Köppen Pietarissa v. 1849 toimitti Inkerin-maasta kansallisuus-kartan,
+jossa Venäläiset, Saksalaiset ynnä muut tämän maan eri kansat ovat
+merkityt eri värillä, ja niiden seassa peittävät Savakot ja
+Äyrämöisetkin suuret alat, kumpikin omalla värillänsä. Köppen'in selitys
+ei kuitenkaan oikein tyydytä tiedon-haluista ja lukijan täytyy
+hänestäkin erottuansa vielä kerran kysyä: mitä ovat nämä Savakot ja
+Äyrämöiset? Viipurin läänissä on se minun tietäkseni vaan Äyräpään
+kihlakunta (jolla, kesken puheen sanoen, on nimensä Äyräpään järvestä,
+joka on Vuoksen, Pyhäristin pitäjään pistävä lahti) eli tarkemmin,
+ainoastaan Pyhäristin, Valkjärven ja Kivennavan pitäjät, joissa
+Savakkoisuus ja Äyrämöisyys tulevat kysymykseen, sentähden että ne
+näissä pitäjissä yhtyvät toinen toiseensa ja niillä siis niissä juoksee
+rajansa. Uusikirkko, Koivisto ja Viipuri, eli kaikki mikä on länteen
+päin näistä rajapitäjistä, on Savakkojen alustaa, jota vastaan taas
+toisella puolen Pyhäjärvi, Sakkula ja Raudun pitäjä ovat niin synkkiä
+Äyrämöisiä, että täällä koko näistä nimistäkään ei tiedetä mitään, tahi
+jos ketä vaimoa sanotaankin Savakoksi, niin on samalla myös sanottu
+hänestä kaikki, mitä vaimo-ihmisestä ilkeintä sanoa voipi.
+
+Kysymyksessä oleva eroitus Savakkojen ja Äyrämöisten välillä ei meidän
+aikoina enää näyttäy muussa kuin vaimojen puvussa. Tätä myöten on se
+vaimo Äyrämöinen, jolla on seuraavat tunnus-merkit. Ensinkin pitää
+hänellä olla yksivärinen (ei juovikas eli viirukas) hame, joko harmaa,
+joka on tavallisin hameen karva, sininen, musta eli vieläpä
+tulipunainenkin; ja hameessa pitää paistaa noin kahta sormea leveä
+helmus, joka harmaissa, sinisissä ja mustissa on punainen, vaan
+punaisissa hameissa, joita kuitenkaan ei paljon pidetä, keltainen.
+Toinen omituinen merkki, josta Äyrämöis-vaimon heti tunnet, on se
+niin-kutsuttu rekko, s o. leuan alle paidan rintaan keltaisella eli
+puna-langalla tikattu neliskulmainen paikka, noin korttelia korkea ja
+sen levyinenkin alapäästä, vaan yläpuolelta vähän kapeneva, joka laitos
+äkkinäisestä näyttää melkein yhdenlaiselta kuin lasten rinta-lappu.
+Tämän rekon toisessa ylä-kolkassa kiiltää suuri summatoin hopea-solki,
+joka yhdistää sen, ei keskellä rintaa, vaan rinnan toispuolitse kulkevan
+sepaluksen eli rinta-halkaseman nurkat yhteen, paitse näitä koristuksia
+Äyrämöis-vaimot hyvin rakastavat sini-, puna- taikka kelta-langalla
+ommeltuja kirjoituksia hihojen suussa, kainalojen alla, nästyykissä,
+pyyhe-liinoissa j.m. Mainitsematta on vielä huntu, joka on Äyrämöisyyden
+kruunu ja kukkainen, ja josta vaatteen-parsien tuntija näissä tienoin
+heti voipi sanoa, mistä pitäjästä huntuniekka vaimo on kotoisin. Huntu,
+joka on naidun vaimon merkki, on pohjais-puolella Vuosta pitkä,
+pää-laelta selän takana riippuva valkea vaate. Sertingistä eli muusta
+hienommasta kankaasta tehtynä se ei ole ensinkään ruma, vieläpä
+kauniskin, jos se, niinkuin esim. Räisälän vaimojen nähdään työssä
+ollessansa tekevän, asetetaan pää-laelle matalaksi nelis-kolkkaiseksi
+lakiksi, joka pää-verho on aivan yhdenlainen sen lakin kanssa, mikä
+Ekman'in Osteriassa nähdään sen aasin (vaiko hevosen) selässä istuvan
+ihanan Italiattaren päässä. Mutta lähdepäs Vuokselta etelätä kohti, niin
+pian loppuu tämä huntu-ihastuksesi! Pyhäristin pitäjässä ja Valkjärvellä
+on se jo supistunut korttelia pitkäksi ja yhtä leveäksi liina-palaksi,
+joka peittää hiukset; Pyhäjärvellä on se melkein yhtä pitkä, vaan ei
+kuin paria eli kolmea sormea leveä ja milt'ei sen pää-rakkineen
+näköinen, joka Mäntyharjussa niin oudostuttaa äkkinäistä, ja joka ei ole
+muu kuin olleen suuremman hunnun jäännös. Mutta vasta Sakkulassa ja
+Raudulla huntu on oikein osannut kutistua! Sillä nuorilla vaimoilla ei
+se ole kuin entisen 5 kopeekan pätäkän kokoinen, otsalla riippuva
+valkoinen ympyrä, vaan vaimon vanhetessa laajenee vähän huntukin, sekä
+tämänlainen että Pyhäjärvellä pidettävä. Tämän pätäkkä-hunnun valta
+ulottuu Inkeriinkin, kaikitsekin nähdään se pohjais-Inkerin Äyrämöisillä
+Lempaalassa, Vuoleella ja Toksovassa.
+
+Paljon olisi vielä lisättävää tarkoin selittäessä kaikkia
+Äyrämöis-naisen vaatteuksessa löytyviä salaisuuksia ja koristuksia, kuin
+myös erilaisuuksia varsinkin pään pukemisessa, joilla tytöt eroitetaan
+vaimoista, ja tyttölöissä ripillä käyneet ripillä käymättömistä. Vaan
+tähän on minulla liian vähän tietoa yleisessä puku-opissa, ja vielä
+vähemmin halua, sillä näin paperilla puhuen ei tään-kaltaisia asioita
+saa kuitenkaan niin selkeästi näkymään kuin sen lukija vaatisi.
+Epäilemättä olisi maalari näihin seutuihin lähetettävä, joka tarkoin
+kuvaileisi jokaisen puvunlajin, ennenkuin se käypi myöhäksi. Sillä
+Savakkoisuus voittaa minun katsoessani alaa enemmän ja enemmän, ja
+Savakkojen määrä niissä pitäjissä, joissa heitä on sekaisin Äyrämöisten
+kanssa, isonee isonemistansa näiden vähenemisellä. Savakkoisuus on nim.
+lyhimmästi sanoen vaate-parren uudemmaksi muuttuminen. "Ken rikas on, se
+tekee tyttärensä Savakoksi," sanoi minulle Valkjärvellä eräs
+Äyrämöis-nainen, kukaties vähän kateudella, ett'ei ikä ja varat
+myöten-antaneet hänen itsensä ruveta Savakoksi. Savakot tunnetaan siitä,
+että heillä on juovikkaiset (s.o. pummuliset eli muut osto-) hameet,
+jotka myös ovat pitemmät ja somemmasti tehdyt kuin Äyrämöisillä; että he
+ovat enimmin paikoin jättäneet pois sen eriskummaisen hunnun, jonka
+siassa heillä on tavallinen huivi, pois myöskin heittäneet vaatteistansa
+ne niin iso-töiset rekot ja muut kirjat, ja ylipäätään puvussansa
+lähenevät muun Suomen asujamia. Vastainen aika onkin siis epäilemättä
+heidän kädessänsä. Ja vaikka Äyrämöiset kyllä tietävät olevansa vanhan
+ja kotisyntyisen puolella, eivät Savakot kuitenkaan kunnioita tätä
+heidän esi-isien tavoissa pysymistänsä sitä enemmän kuin että, jos
+Savakko-mies naipi Äyrämöis-tytön, tämän oikein eri väli-puheen kautta
+täytyy luvata luopuvansa Äyrämöis-puvusta. Tämmöisiä naimisia ei
+kuitenkaan tapahdukaan kuin hyvin harvoin, ja Kivennavalla kysyttyäni
+eräältä mieheltä, mikä siihen oli syynä, että heille niin harvoin
+naitiin Raudulta, sanoi hän: "se kuin on heillä Äyrämöisillä niin hirveä
+vaatteen manieri, niin siihen ei meidän pojat uskalla puuttua." Eikä
+taitaisikaan ketään surettaa, jos Äyrämöisyys vähitellen loppuisi
+kokonansakin. Sillä on monta vikaa, ja enimmiten se, että se rumentaa
+naiset, kuulkaapas se, kauniit Äyrämöttäret! He esim. käyvät kesät
+talvet paljain päin, joka arvattavasti on suuri paha tukalle, joka ilman
+mitäkään varjoa päivän ja ilman vaikutusta vastaan muuttuu
+monenkarvaiseksi ja murenee onnettomasti, ja tämän jälkimäisen seikan
+tähden täytyykin tyttöjen pitää lyhyt tukka, siihen tapaan leikattuna
+kuin Savossa on miehillä, sillä eroituksella kuitenkin, että jakauksen
+kohdasta riippuu otsalla hius-tupsu ikäskuin hevosilla (elköön kukaan
+pahastuko tästä vertauksesta, sillä sen sattuvampaa en löytänyt).
+Naiseksi päästyä kyllä annetaan tukkien kasvaa rauhassa, vaan nyt
+palmikoidaan hivukset _sykerölle_ hunnun alle niin lujasti, että
+useammalla naisella, kuin joutuu noin vähän päälle 30 vuoden, alkaa pää
+paljastua, jota rumentavaa vikaa sitten koetaan huntua laajentamalla
+peittää. Tämmöinen pään pukeminen urostaa tyttöjen näön liiaksi, ja
+vaimojen hiukset, kun ei sitä vaikea-tekoista sykerötä voi
+jokapäiväisessä elannossa alin-omaa korjata, hapsottavat hajallansa,
+joten ei enemmän tyttölöillä kuin naisillakaan löydy sitä, joka niin
+jalosti ylentää vaimon kauneutta, mm. kaunista tukkaa. Suuri vika
+Äyrämöisten vaatteuksessa on sekin, että tytön hoikkuus, jota muualla
+niin suuressa arvossa pidetään, sen kautta peräti katoaa, taikka,
+oikeammin sanoen, ei voi tulla kysymykseenkään. Hameissa on nim. niin
+lyhyet liivit, että hame alkaa jo hartioilla ja vyöllis-nauha vedetään
+juuri rintain kohdalle. Tämä tekee tyttö-rukat kyyry-seliksi, jota
+täällä toki kaikeksi onneksi ei pidetä vikana, vaan suurimpana
+kauneutena.
+
+Mutta jo liiaksikin puhuttuamme niistä vähäisistä välikappaleista,
+joissa Savakkojen ja Äyrämöisten eroitus ilmoitaksen, voimme nyt kysyä:
+onko tämä eroitus alkujansakin ollut näin vähä-pätöinen, vai onko sillä
+ollut suurempikin ja arvoisempi syy, kuin vaan tämän-kaltainen
+erilaisuus vaatteuksessa? Olisivatko Savakot ehkä jotakuta toista
+kansan-lahkoa kuin Äyrämöiset? -- Kielestä yksinäisten Savakkojen ja
+Äyrämöisten kesken ei nyt enää voi mitään päättää, ja kuinkapa olisi
+ollutkaan mahdollista että he yksissä asuen ja yhtä kieltä puhuen
+olisivat voineet säilyttää kumpikin murteensa toiseen sekoimatta, josko
+olisivatkin eri lahkoihin kuuluneet ja josko murteilla olisikin alussa
+ollut eroitusta. Vaan merkillistä on kumminkin, että ne pitäjät, joissa
+Savakkoisuus on vallan päällä, niinkuin Uuskirkko, Koivikko ja Viipuri,
+puhutaan jotensakin hämäläistynyttä kieltä, ja hämäläisyys tuntuu hyvin
+hyvästi Pyhäristinkin, Valkjärven ja Kivennavan murteessa, joissa
+Savakkoisuus vielä paraillaan sotii Äyrämöisyyden kanssa. Sangen
+ihmeellinen on se jyrkkä erilaisuus kielessä, jonka Vuoksen rannalla
+muutamissa paikoin tapaa. Niin sanottiin esim. Metsävirkin kylässä
+Valkjärveä, Vuoksen vasemmalla rannalla: _maa, hakkaa, tupaa, kaula,
+eilen_, mutta kuin tästä tulin 3 tahi 4 virstaa Vuoksen poikki
+Kuninkaanristin kylään Sakkulaa, kuuluivat nämä sanat jo: _moa, hakkoa,
+tupoa, kakla, eklen_. Niin on mainituissa kolmessa pitäjässä
+loppu-hengähdys e:n perästä hyvin vieno eli tuskin ensinkään
+löytyväkään, jota myöten niissä esim. sanotaan _menekään, tulepas,
+otahan, ei: menekkään, tuleppas, otahhan_. Sitä vastaan kuului sama
+hengähdys hyvin hyvästi Pyhäjärvellä, Sakkulassa ja Raudulla. Näiden
+pitäjien murre on muutenkin puhdasta karjalaista, lähes yhdenlaista kuin
+se kieli, mitä Korpiselillä ja Ilomantsin Venäjän rajaa vasten olevissa
+Kreikkalais-kylissä puhutaan, ja minun katsoessani ovat koko
+etelä-Viipurin asujamet olleet puhtaita Karjalaisia, sillä
+Savakko-pitäjienkin kieli on kuitenkin kaikkine hämäläisyyksineen
+pää-väylältänsä karjalaista. Vaan myöhemmin, kukaties pitkällisten
+sota-vainojen kautta rahvaan hävittyä rajan tienoilta, alkoi tänne
+pohjan puolelta siirtyä Hämäläisiä, joita Savosta päin tulijoita entiset
+asujat rupesivat kutsumaan _Savakoiksi_. Pääte -kko nim. merkitsee
+jotakin (enimmiten ihmis-) olentoa, niinkuin sanoissa: _nuorikko_ nuori
+vaimo, _linnakko_ linnan eli kaupungin asukas, _koirakko_ koiranhammas,
+_emakko_ emisä sika j.n.e. Karjalaisten kanssa yhteyteen joutuneet
+Hämäläiset eivät myöskään arvattavasti voineet säilyttää kieltänsä
+karjalaisuudelta, ja näin syntyi vähitellen tämä hämäläis-karjalainen
+murre, jota nyt puhutaan Viipurin läänin lounas-osassa. Karjalaisia ehkä
+asuu paksummalta edellä mainitun Äyräpään eli, oikein karjalaksi,
+Äkräpään järven tienoilla, josta he, eroittuaksensa näistä tulleista
+vieraista, rupesivat nimittämään Äkrämöisiksi, Ayrämöisiksi. Nimi levisi
+sitten sitä myöten kuin nimitetty lahkokin, ulottuen viimein Inkerinkin
+maahan.
+
+Tämänkaltaiselta näyttää minusta Savakkojen ja Äyrämöisten kyllä
+arvoisista syistä syntynyt, vaan nyt enää vähäisissä asioissa
+näyttäytyvä eroitus. Tämän asian tarkempaan selittämiseen tarvittaisiin
+kuitenkin hyvin tarkkoja kielentutkinnoita niillä tienoin, joissa heidän
+rajansa kulkee; tämmöiset tutkinnot ottaisivat taas paljoa enemmän
+aikaa, kuin mitä minä, toiselle asialle lähtenyt, voin näillä seuduin
+viipyä, jonkatähden edellä olevat lauseeni ovatkin pidettävät pikemmin
+puheen-alkajaisina asiasta kuin varmoina päätteinä.
+
+
+
+III. Runollisuus.
+
+Ne, jotka ennen ovat näillä seuduin runoja keränneet, ovat jättäneet
+ilmoittamatta, millä paikoin niitä enimmin löytyy. Helposti tulee se
+kuitenkin täällä matkaamalle tutuksi, että oikean runo-laulun
+(reki-virtten, leikillä myös reki-raamatun) rajat ovat aivan yhdet kuin
+Karjalaistenkin, nim. puhdasten Karjalaisten, s.o. vanhoja runoja eli
+niiden kaltaista ei eteläisessä osassa Viipurin lääniä löydy muualla
+kuin Pyhäjärven, Sakkulan ja Raudun pitäjissä. Turhaan koettelin
+laulajiksi kiitettyjä sekä miehiä että naisia niin Pyhäristin kuin
+Valkjärvenkin pitäjissä, turhaan kyselimme laulajia Kivennavalla.
+Saattaa olla, että näissäkin pitäjissä kuulee jonkun poikkinaisen
+runo-palasen. Myös osaa nuorempi kansa paljon nykyisiä teko-runoja,
+niinkuin Puhakan, Makkosen ja Vihta-Paavon teelmiä, ja muitakin runoja,
+mitä Mehiläisessä löytyy. Mutta ylipäätään sammuttavat niiden asujamet
+laulu-himonsa niin-kutsutuilla _lenkki-virsillä eli lenkkilöillä_ (jotka
+ovat yhtä kuin _arkki-veisut_ muualla Suomessa), eli laulavat he niiden
+tapaan loppu-myötäisyyksillä koristettuja mitättömiä renkutuksia, joita
+näiltä seuduin saisi tukulta, ken niitä viitsisi kerätä. Tämä kyllä
+todistaa, että nykyisemmät mietteet ovat jo alkaneet juurtua, ja
+luku-taito enennyt kansassa, vaan näistä ei meidän asialle ollut etua.
+Ja tästä näkee lukija, että Pyhäristiä ja Kivennapaa lännemmäksi
+matkaaminen ei tee runonkerääjälle muuta kuin että "aika kultainen
+kuluupi."
+
+Peräti toisin on laulun laita edellä mainituissa puhdas-karjalaisissa
+pitäjissä. Niin pian kuin vaan astut jalkasi näiden seurakuntain rajan
+sisään, tulee vanhan-aikuinen runo-laulu vastaasi yhtä täyteläisenä,
+yhtä suloisena kuin pohjais-Karjalassakin. Ilomantsin pitäjän tietää
+jokainen siellä lauluja keräämässä käynyt kyllä runo-rikkaaksi. Mutta
+nämä seurakunnat eivät jää yhtään jälelle Ilomantsista tässä asiassa.
+Olletikin on Raudun pieni pitäjä oikea runola. Tässä pitäjässä löytyy
+nim. muutamissa kylissä (Keripata, Vakkila, Sirkeinsaari ja Palkeala)
+_Inkerikköjä eli Ischoria_ s.o. kreikan-uskoista Karjalaista, joiden
+ainoana kirjallisuutena ja hengellisyyden toimittajana esi-isiltä
+peritty runon-laulu on. Näillä on laulu alinomaa huulilla, ja joka
+varsinkin pyhän seutuna joutuu heidän pariinsa, niinkuin minä satuin
+tulemaan kolmantena päivänä _neliä pyhiä_ eli helluntaina, se saa kuulla
+runoa ja runon-laulantoa vähän liiaksikin, liiaksi sentähden, että
+laulannot eli nuotit ovat hirmuisen rumia, niinkuin se näissä seuduin
+muuallakin pyytää olla laulantojen kanssa. Kuitenkin ovat lenkit
+Inkerikkojenkin seassa enenemässä ja runo-laulu vähenemässä. Nuoremmat
+naiset kuin esim. laulavat "liekussa" (kiikussa, heiussa) liekkumisen
+aikana keväällä, joka tapa on yleinen täällä. Inkerin-maassa ja Virossa,
+liittävät he joka runo-säkeen perään pitkän, "nuotin kannatukseksi"
+kutsutun loilotuksen, joka, ennen toisen säkeen sanomista, kerrotaan
+kolmasti ja lauletaan tavuilla: _tuula-illallej, hoila-illallej_. Tämä
+loilotus arvattavasti ottaa paljon aikaa, ja näin kelpaa
+vähempi-muistoinenkin esi-laulajaksi, vaan -- "entiseen aikaan," sanoi
+muuan vanha ämmä, "oli virttäkin kyllä laulaa, ei silloin tarvinnut
+tuula-illalla laulua jatkaa, niinkuin nyt."
+
+Runot täällä ovat vähemmin kuin muissa laulu-tienoissa kertomarunoa.
+Kalevalan runoista ei ylipäätään muisteta muuta kuin palaisittain sen
+kova-osaisen Kullervon tapauksia, ja niistäkin vaan sitä onnetointa
+kohtausta, jossa hän "pillasi emonsa tuoman." Kullervon nimeä ei täällä
+kuitenkaan tunneta; häntä kutsutaan enimmiten Tuirettuisen eli
+Tuurikkiisen tuhmaksi pojaksi. Muita kertomus-runoja löytyy enemmän,
+hirmuisista tapauksista muinaisissa sodissa, naisten myömisistä ja
+rosvoamisista j.n.e. Historiallisia runoja on myös "jalo herra
+Puntuksesta," keisarinna Katarinasta (alkava sanoilla: "Kuoli meiltä
+kunnon rouva, katoi Katrina kuningas"), ja muista. Mutta parhaasta
+päästä on Kanteletar hyötyvä täältä saaduista lauluista. Kaikissa
+tiloissa ja mieli-aloissa Karjalainen täälläkin keventää ja tyhjentää
+sydämensä laululla, ja epäilemättä syntyy täänkaltaisia lauluja vieläkin
+uusia, pilkka-runoista virkkamattakaan mitään, joita joka kylässä
+vuosittain ilmestyy vereksiä, vaan joiden tutkain useimmin on vaan yhtä
+paikkakuntaa kosteva, yhdessä paikkakunnassa ymmärretty, jonkatähden ne
+olemmekin enimmäksi osaksi jättäneet keräämättä. Omituista laatuansa,
+josta muualla Karjalassa en ole kuullut, ovat täällä tavattavat
+moninaiset leikilliset ja lasten virret; myös löytyy epigrammin tapaisia
+runoja, jotka vasta viimeisellä säkeellä ilmoittavat koko virren
+tarkoituksen. Näistä ovat muutamat hyvin "kokka-niekat," vaan tilan
+vähyys estää minun tässä lukijalle antamasta joitakuita esimerkkiä niin
+näistä kuin muistakin lauluista.
+
+Vaan josko Kalevalan runoja näillä seuduin vielä löytyykin merkki, niin
+kelvollisia _loihtu-runoja_ emme ole tavanneet nimeksikään. Loihtu-runo
+ei hyöstykään muualla kuin missä kamala ja jylhä luonto, niinkuin
+korkeat vuoret, syvät ja aallokkaat järvet, jyrkät ja pauhaavat kosket,
+avarat ja synkät metsät, jonkalaisista luonnon kamotuksista
+loihtu-runossa onkin alinomaa puhe, pakoittaa ihmisen epäilemään
+ruumiillisista voimistansa, ja saattaa hänen näiden vallattomia
+vaikutuksia vasten sotimaan hengen, mielen, _sanan_ aseilla. Geijer
+uskoo niistä moninaisista Ruotsin vuori-maakunnissa tavattavista
+kummitus- ja peikkotarinoista, että niitä ei voi kansasta hävittää
+mikään sivistys, sillä kamoittava luonto, väkevästi vaikuttava ihmisen
+mielessä, synnyttää ne uudellensa, uudessa muodossa, jos joku heistä
+katoaisikin joksikin ajaksi. Näin lienee osiksi loihtu-runojenkin kanssa
+maamme itäisissä ja pohjais-osissa. Ja sitä myöten ei Karjalaisilla
+etelä Viipurin läänissä loihtu-runo ole koskaan ollut oikeassa
+voimassaan, sillä luonto täällä on tasainen, matala, pikemmin sorea kuin
+ihana, ei missään ylhäinen eli hirvittävä. Yksin Laatokan järvikään,
+vaikka kyllä aava ja aallokas, josta jälkimäisestä sanasta sillä on
+nimensäkin, ei nosta mielessä sitä petollista tuntoa, jonka ankara
+luonto muuten aina vaikuttaa, joka tullee siitä, että sen rannat tällä
+puolen ovat matalat hietikot, ei hyvät näyttämään sitä luonnottarien
+kamppausta toinen toisensa kanssa, joka se lienee pää-syynä mainittuihin
+ihmisen tunteihin, ollessaan suuren luonnon parissa. Tämä luonnon
+mataluus on ihmisenkin luonnon mataloittanut, vienontanut, niin että
+siinä ei löydy sitä intoa, sitä "haltiaa," joka loihtiessa on
+välttämättömästi tarpeellinen. Tämän vaan entinen ulkonainen tila on
+myös tehnyt kansan mellommaksi, ja jos ei muu, niin olisi sen
+sammumatoin kaupan halu ja alinomainen maantiellä "loikuminen,"
+käyttääkseni sanaa vaan omasta murteesta, vierauttanut mielen niin
+syvistä aineista kuin loihtu-runo on.
+
+
+
+IV. aapoja.
+
+Joku lukija saattaa arvella, että loihtu-runojen olemattomuus tässä
+osassa maatamme todistaa vaan sikäläisen kansan taipumattomuutta
+epäluuloihin. Vaan tässä erehtyy hän isosti. Jos runo-loihdun syvällinen
+taito, joka on korkeampi ja jalompi kuin tavallinen epä-luuloisuus, ei
+ole juurtunut tässä kansassa, niin on vähä-pätöinen, lapsellinen ja
+jonkin joutava taian tekeminen sitä yleisemmin kaikissa taudissa ja
+tapa-turmaisissa tiloissa koetettava keino pahaa karkoittaa. Pahan
+(taudin eli muun) synnyn tietäminen näyttää taian teossakin samoin kuin
+loihtien parantaessa olevan ensimäisenä ja pää-asiana. Se keino, jolla
+tämän synnyn perille tavallisesti pyritään, on _arpominen_. Muutaman
+arpomisen laadun kertoi minulle eräs Sakkulainen seuraavalla tavalla.
+Seula asetetaan alas-suin maahan ja neli-kantaan seulan ympärille pannan
+kaksi hiiltä ja kaksi savi-palaista, niin että niistä tulee risti ja
+että hiili on hiilen vastassa ja savi vasta-päätä savea. Seulan pohjan
+keski-kohdalla riiputetaan nyt harjaa, varteen siotusta rihmasta, ja
+harjalta kysytään taudin syntyä esim. näin: "jos tauti lienee maasta
+tullut, niin käy hiileen! tahihan lienee vedestä tullut, niin käy
+saveen!" Harja, joka tähän asti on seisonut yhdessä kohden, rupeaa nyt
+häilymään, häilyy aina kovemmin ja kovemmin joko savi- tahi hiili-linjaa
+pitkin taudin luontoa myöten, sillä sen se välttämättömästi ainakin
+ilmoittaa, ja siitä näkee arpoja, mistä paha on puuttunut. Samaan tapaan
+arvoitaan myös virsi-kirjan sisään haitta-puolestansa siotulla
+avaimella, jota riiputetaan sormella lehtiäisestä ja joka niin ikään
+sanoo, mistä tauti on lähtenyt. -- Tämmöisiksi pahan-päiväisiksi
+taioiksi on muinaisten Suomalaisten ankara loihteminen täällä
+kutistunut, jossa tietäjä rohkeasti astuu poisajettavan pahan kanssa
+taistelemaan, ja lujasti luottaen sanojensa tehollisuuteen, hengen
+innolla manaa hänen kipu-mäkeen, tuli-koskiin eli muihin pahoihin
+paikkoihin.
+
+Vaan näistä kolkoista aineista kääntykäämme iloisempia puolia täkäläisen
+rahvaan elossa katselemaan. Tanssi eli "tantsu" on täällä hyvin
+rakastettu huvitus laulun rinnalla. Tätä iloa ei minulla ole ollut
+tilaisuutta nähdä kuin yhden ainoan kerran, ja tunnustaakseni täytyy,
+ett'en tällöin sen rakennuksesta saanut oikeata selvää, oliko se niitä
+vanhan-aikuisia kansallisia tanssia, joita melsutus eli melkutin,
+hapan-lohko j.m. ovat, ja joita vielä paikoin muualla Suomessa
+tanssitaan, vai lienee hän ollut muualta tuotu, jolta se minusta näytti,
+sillä sitä hypättiin melkein "enkeliskan" tavoin. Liikkeet olivat
+miesten puolelta sangen notkeat ja somat, naiset taas menivät tasaisesti
+"kuin sorsat veden päällä," niinkuin siitä muutamassa lenkki-laulussa
+sanotaan. Viulut ovat täälläkin hävittäneet vanhan kantelen soiton.
+Kantelen soittajia kysyttäessä tiettiin kyllä aina mainita siitä ja
+siitä "varmasta ja selvästä" soittajasta, vaan kuin hänen koti-seutuunsa
+tulimme, oli taide-niekka joko kuollut eli kantelensa hävittänyt,
+vieläpä viuluksikin muuttanut. Viulun soittajia sitä vastaan löytyy
+melkein joka kylässä, sillä herännäisyyskään, joka muualla tylyllä
+jumalistelemisellaan karkoittaa viattoman ilon, ei tartu vähällä
+Karjalaiseen. Soittoa ja laulua täälläkin tarvitaan enimmin häissä. Ja
+häät kerran puheiksi saatua en voi olla kertomatta Valkjärven pitäjän
+häätapoja, jotka minulle puhui näissä asioissa paljon kokenut mies.
+Hänen lausettansa myöten pitävät Savakot ja Äyrämöiset, muun
+erilaisuuden ohessa, häänsä melkein yksillä käytöksillä, ja seuraavasta
+kertomuksesta näkee siis lukija koko tämän puolen häätavat.
+
+Kuin lemmen kipuna on sytyttänyt pojan sydämen palamaan rakkaudesta
+kehen neitoon, ja hän siis ei näe tulevansa aikaan ilman tätä
+toveriksensa saamatta, ei hän itse mene kosimaan, vaan lähettää joko
+isänsä eli emonsa morsiamen kotiin, tietämään tokko itse saapi tulla
+neitoa kosiin, vai ei. Sieltä kuin annetaan lupa, niin se sanan-viejä
+antaa rahaa morsiamelle, ja viepi sen iloisen sanoman, että raha
+otettiin vastaan, kotona odottavalle. Ensimäisenä lauantaina sen jälkeen
+menevät sitten sulhanen ja morsian pappilaan "lukemaan" s.o. itsiänsä
+kuulutuksiin panettamaan. Pyhänä palajaa kumpikin kotiinsa, vaan
+ilta-puolella menee sulhanen kahden taikka kolmen naitto- eli
+_puhe-miehen_ kanssa morsiamen kotiin ja antaa juhlallisesti hänelle
+kihloiksi solen, sormuksen ja rahaa. Outo luulisi kihlauksen jo
+päättyneenkin tähän, vaan niin ei kuitenkaan ole. Sillä vasta sulhaisten
+s.o. sulhasen ja hänen miestensä syötyä, oikeata naimisen kauppaa, tämän
+sanan alku-peräisessä merkityksessä, ruvetaan pitämään. Taloon on nim.
+kerinnyt kokoutua kylältä rahvasta, ja nämä myövät nyt morsiamen
+sulhaselle. Ensin kysytään suurta summaa, sataa ja enempääkin; vaan
+toiset tinkivät puoleltansa, ja hyvän aikaa näin kauppaa hierottua,
+synnytään viimein hinnoilla. Morsian annetaan, mikä kymmenestä, mikä
+viidestä ruplasta, jonka rahan sulhanen heti suorittaa morsiamelle.
+Kaupan tehtyä antaa hän morsiamen emollenkin niinkutsuttua
+"juottorahaa", ja puhemies viskaa rahvaalle lanttia "kissan-rahaksi",
+jolla nimi on siitä, että katsojat tässä tilassa naukuvat kuin kissat.
+Siitä panevat sulhaset rahvaan polttaa tupakkaa pöytään, "karkeata
+tupakkaa sekä kartuusia, ken mitenkin". Joku talonmies lukee ikäskuin
+tupakan siunaukseksi sen niin-kutsutun "tupakka-luvun", joka on
+runo-mittaan tehty kertomus tupakan synnystä, vaan niin ruokotoin,
+ett'en sitä tässä voi julaista. Sen luettua lauletaan vielä
+"tupakka-virsi", uusi-muotisempi loppu-myötäisyyksillä tehty laulu
+tupakan hyvistä avuista, vaan joka on niin mittäkään arvotta ja sen
+ohessa loppu-puolellansa, joten sitä minulle laulettiin, myöskin niin
+kelvotoin ett'en sitäkään huoli tähän panna. Vasta sen laulettua käypi
+rahvas tupakkaan käsin, ja tästä tupakan nautitsemisesta kutsutaankin
+kihlajaisia yleisesti koko tässä osassa maata _tupakoiksi_, ja niissä
+oloa _tupakoilla käymiseksi_. Morsiamen kotona yötä oltua lähtevät
+sulhaset maanantai-aamuna pois. Morsian lähtee heidän joukossansa
+sulhasen kotia katsomaan ja hänen kanssansa seuraa nainen, jota
+kutsutaan _sauvaksi_. Morsian ja sauva ovat sen päivää sulhasen
+vieraina, vaan lähtevät sitten seuraavana päivänä sulhasen
+lankoloihin[1] _susimaan_ eli antimia keräämään, viipyvät tällä matkalla
+jonkun 3 taikka 4 päivää ja käyvät kaikkein luona, kutka vaan häihin
+kutsutaan.
+
+Jonkun 3 eli 4 viikon perästä tulevat sitten häät, ja vihkiminen
+tapahtuu pyhänä kirkolla. Vihittyä menevät nuori parikunta kumpikin
+kotiinsa, vaan ilta-päivällä tulee sulhanen joukkoineen morsianta
+ottamaan. Morsiamen koti-talon pihalle tultua jääpi sulhanen ulos ja
+lähettää vaan yhden puhemiehen tupaan kysymään, saapiko talossa yö-siaa.
+Rahvas eivät sitä ensin antaisi, käskevät toiseen taloon. Hyvän aikaa
+tästäkin asiasta leikitellen juteltua, lasketaan sulhais-kansa sisään,
+ja talon-mies ottaa heidät vastaan laulaen värsyn eli kaksi jotain
+jumalista virttä. Puhe-miehet vastaavat puoleltansa värsyn eli parin
+laulamalla. Sen tehtyä ei tulijoiden vielä anneta rauhassa olla, sillä
+rahvas kysyy nyt heiltä _tie-kirjaa_ eli passia. Puhe-miehet antavat
+heille jonkun paperin, olipa se mikä tahaan. Rahvas, joka siitä on
+lukevinaan, loruaa kaikenlaista muka näistä matka-miehistä, ja tässä ei
+taas sanota puututtavan hävittömiä juoruja tie-kirjan lukijoilta. Sitten
+tuovat morsiamen sauva ja niin monta muuta naista, kuin sulhasia on,
+näille tyhjän kapan (kiulun) kullenkin, jossa on nästyykki päällä.
+Sulhaset ottavat nästyykin ja panevat kappaan rahaa, mikä mitenkin,
+jotka rahat jäävät morsiamelle. Syötyä sitten käydään tanssimaan, ja
+näin menee koko yö ilossa ja riemussa. Häihin keräytyy tavallisesti
+paljon rahvasta _kuokkimaan_, joita kuokkavieraitakin tapa vaatii edes
+kerran syöttämään. Nämä laulavat nuorelle parikunnalle mikä hyvää, mikä
+pahaa, enimmän kuitenkin jälkimäistä, ja usein koskevat laulajien
+kuokka-sanat niin kipeästi laulettuun eli hänen heimolaisiinsa, että
+ilosta erotaan tappelulla. -- Maanantai-aamuna ottaa sulhanen saaliinsa
+omaksensa, ja morsiamen puolesta lähtevät kaaset ja hänen lähimäisiä
+sukulaisiansa noude-miehinä häntä uuteen kotiinsa saattamaan. Täällä on
+vastaan-otto, tie-kirjan kysyminen ja kaikki muut käytökset aivan
+samanlaiset kuin sulhasenkin tullessa morsiamen kotiin. Yön tullen
+saatetaan nuori parikunta "tupaseen" eli aittaan (jota paikoin myös
+kutsutaan "huoneheksi") makaamaan. Siellä annetaan heidän olla noin pari
+tuntia ja sitten viedään heille sinne ruoka. Vielä jonkun puoli tuntia
+saavat he olla kahden kesken, vaan nyt menevät kaaset ja _hunnuttavat_
+morsiamen, näin tehden hänen täydeksi vaimoksi. Morsiamen nimeä hän
+kantaa kuitenkin vielä nuorikkonakin hyvän aikaa, muutamissa paikoin
+Inkerin-maalla aina siksi, kunne anoppi kuolee ja hän saapi emännyyden
+käteensä. Hunnun saatuansa tulee morsian tupaan, ja laulettua taas
+jotakuta jumalista käydään syömään, jonka perästä ne lahjat, mitkä
+morsian susimassa käydessänsä on saanut, "lauletaan tupaan". Nämä ovat
+enimmin nästyykkiä, kintaita, esi-liinoja ja muita semmoisia. Morsiamen
+veli eli joku muu heimolainen jakaa ne hää-väelle sillä keinoin, että
+huutaa suku-nimeltään jokaisen, jonka luullaan kykenevän lahjaa vastaan
+ottamaan, sillä siitä on raha annettava. Sulhasen isä, veljet ja sisaret
+saavat, niinkuin muuallakin on tavallista, antimiksi paidan, josta
+heidän myös täytyy antaa morsiamelle rahaa, ja enemmän kuin muiden.
+Morsiamen noude-miehet saavat hyvät nästyykit, vaan nekin antavat
+enemmän rahaa kuin muut vieraat. Lahjukset kuin ovat jaetut, käydään
+sitten syömään, juomaan, tanssimaan ja kaikella tavalla iloa tekemään.
+Seuraavana aamuna syötäessä viimeistä atriaa, joka pitää olla
+muna-maitoa ja talkkunaa, ajetaan vaivaisen-rahaa, joka annetaan kirkon
+kassaan ja ilmoitetaan tulevana pyhänä saarnas-tuolilta. Niille
+noude-miehille, jotka ovat morsianta auttaneet hänen ompeluksissansa,
+tavallisesti hänen lapsuuden-ystäviänsä, annetaan pois-lähtiessä
+hää-ravinnoita kanssa niinkuin leipää, lihaa, putelli viinaa j.n.e. Nämä
+kuin tulevat koti-kyläänsä, josta morsiankin on, menevät iltaisella
+morsiamen kotitaloon, johon kylän nuori rahvas keräytyy, ja tässä
+pidetään näistä tuomisista vielä pienet pidot. Tätä kutsutaan
+_kurikoilla käymiseksi_. Ja häät sekä niitä seuranneet ilot ja pidot
+päättyvätkin tähän.
+
+
+
+V. Rahvas.
+
+Monista tässä mainitsemattomista syistä ei rahvaan ulkonainen tila ole
+kiitettävä. Paitse Kivennapaa, joka kuuluu Rajajoen kiväärti-pajan alle
+ja jolla on hyvin huokeat verot, ja poisluettua vähäinen osa Valkjärveä
+ja Sakkulaa, jotka ovat tavallista kruunun maata, ovat Viipurin läänin
+koilliset pitäjät herrojen alustaa. Talonpojat ovat heidän lampuotiansa,
+jotka voisniekka eli pehtori, jos liian huolimattomasti tilaansa
+hoitavat eli muuten rikkovat hänen mielensä, voipi ilman lähtöpäivättä
+luovuttaa maasta. Tähän epä-vakaiseen oloon ovat talonpojat itset
+syy-päät. Sillä joku aika takaperin tahtoivat sekä isännät että
+esi-valta saada heidät kontrahdin tekoon, jonka kautta he määrättyä
+veroa vastaan olisivat edes kontrahdissa määrätyn pitemmän tahi lyhemmän
+ajan olleet tiloillansa pysyväiset. Vaan onnettomat epäluulot
+villitsivät rahvaan niin, että kontrahtia ei uskaltanut tehdä kuin hyvin
+harvat, ja yleinen epäluuloisuus tätä vastaan oli ollut niin suuri, että
+kontrahdin tehneiltä perheet pakenivat metsiin ja jättivät
+perheen-miehen yksinänsä talossa istumaan. Arvattavasti on kontrahdin
+pelko nyt jo paljon asettunut, kuin on keritty nähdä, että siitä sen
+tehneillä ei ole ollut vahinkoa, vaan suuri hyöty. Jos siis moni
+talonpoika nyt jo on katunut silloista tuhmuuttansa ja olisi valmis
+kontrahdin tekoon, niin pitivät he tällöin parempana entiseen
+epä-vakaisuuteensa jäämisen. Ja tässä onkin täkäläisen talonpojan
+elämässä nähtävän huolimattomuuden, laiskuuden ja ventouden juuri. Sillä
+arvellen: mitä minä huolin niin paljon työtä panna maahan, josta
+kukaties huomenna olen poisluovutettu! laiminlyöpi hän maanviljelyksen
+ja heittäytyy muille helpommille elatus-keinoille. Juuri samasta syystä
+ei hän rakenna kartanoansakaan, vaan rypee esi-isien aikaan tehdyissä,
+maahan kaatuvissa tuvan-töllissä, joihin hän ei paljon saa nauttiakseen
+edes ilman saatavaa Jumalan valoakaan, sillä lasit ovat harvoissa
+paikoin isommat nelis-nurkkaista puolta kyynärää, enimmäksi osaksi
+paljoa pienemmät. Tämmöisessä hämärässä elettäessä hyöstyy
+siivottomuuskin sanomattoman hyvästi, eikä lienekään Suomessa missään
+niin siistitöintä kansaa kuin tämän puolen rahvas on. Porsaat, kukot ja
+kanat liikkuvat, kuin perheen jäsenet konsanansakin, tuvassa
+valloillansa. Eikä se emäntätä hämmästytä yhtään, jos kukko minkä tekisi
+taikina-saaviinkin, jolla on samoin kuin pöydällä eli penkkilöillä
+alinomainen paikkansa tuvassa, nim. pöydän alapäässä. Siinä pidetään
+sitä eli sen kantta vielä joka-päiväisenä pöytänäkin, joten se
+arvattavasti nuolautuu ja pinttyy ympärillä istujien likaisista jaloista
+ja vaatteista niin paksuun tahrakkaan, että liasta ulko-puolelta milt'ei
+voisi lastuja vuolla.
+
+Syrjä-elatuskeinot ovat monenlaiset. Maan-viljelyksen eli pikemmin
+karjanhoidon etuihin lienee kuitenkin vielä se luettava, että täältä
+vedetään Pietariin vasikkoja, porsaita, kanoja, kananmunia ja
+raja-pitäjistä maitoakin sekä "liyhkiä" eli päällistä; jälkimäistä niin
+tarkkaan, että monin paikoin ei löydä voin-murua koko kylästä. Tämä
+kauppa tuottaisi suuren edun rahvaalle, jos sitä oikein osattaisiin
+hallita. Vaan hyvin arvaa jokainen, että yleinen köyhyys ei anna aikaa
+eikä varaa syöttää teurastettavia eläimiä niin, eli pitää
+maito-tuottavia siinä korjuussa, että niistä olisi pantavaa semmoisten
+pöydälle, jotka kalliimman hinnan maksavat. Sen ohessa harjoitetaan
+tässä kaupassa kaikenlaista pettuutta, joka kaikki yhteisesti tekee,
+että ostaja varovasti käypi näiden kanssa kauppaan ja polkee hinnan niin
+alas kuin suinkin voipi.
+
+Muuan elatus-keino, jota Valkjärveläiset olletikin harjoittavat, on
+_rätin keruu_. Minä satuin näkemään tämmöisen rätti-saksan Palkealan
+kylässä Raudulla. Hänellä oli vähän saippuata, nauhaa ja muuta pientä
+tavaraa kirstussa, jota hän antoi ämmille rätistä. Hän luki
+rätti-puudasta vaan 15 eli 20 kop. hop., ja tavarana hinnan antaen sai
+hän sen arvattavasti vielä huokeammasta. Tämmöiset kerääjät myövät tämän
+tavaran sitten rajan takana oleviin paperi-ruukkiin suurella edulla, ja
+jotakuta viikkokautta myöhemmin käydessämme semmoisessa tehtaassa
+Valkeasaaren seurakunnassa kuulimme rätti-puudasta siiloin maksettavan
+80 kop. hop.
+
+Yleinen työ keväällä maan sulettua ja ennen kiireempiä töitä on _parkin
+kiskominen_. Tänä vuonna kuului parkilla kumminkin olevan huono hinta
+Pietarissa, johon sitä vedetään, eikä kuormalta saatavan juuri päälle 6
+hopearuplan, joka ei suinkaan ole iso hinta, kuin muistelemme, mikä työ
+parkkia on kiskoessa raalla kevät-ilmalla metsässä ja sitten vetäessä 10
+ja 12 peninkulman päästä kauppa-paikkaan.
+
+Paljoa varmempi ja myöskin paljoa isompi rahan tulo on näiden pitäjien
+rahvaalla niin-kutsuttujen _ruunun-lasten elättämisestä_. Pietarissa
+löytyy nim. suuri löytö-lasten huone, ja tästä annetaan lapsia
+talonpoikain elättää sekä Venäjän että Suomen puolelle. Kuin talonpojan
+vaimo on tehnyt lapsen, menee hän niin pian kuin voimat myöten-antavat
+Pietariin ja annaksen mainittuun löytö-lasten huoneesen imettäjäksi.
+Täällä on hän 3 eli 4 viikkoa, saapi ruuan ja hyvän palkan, noin 30 tahi
+35 kop. hop. päivältä, ja lapsi, jota hän siellä on imettänyt, annetaan
+sitten hänelle kotiin hoidettavaksi. Lapsien elatuksesta maksetaan
+kymmenenteen vuoteen asti 1 rupl. 50 kop. ja sitä vanhemmista 1 rupl.
+hop. kuukaudelta. Vaan ne pitääkin sitten hyvästi ruokkia, ja
+varsinaiset virkamiehet ovat säätyt kahdesti kuukaudessa pitämään
+niinkutsuttua "motrua" eli katselmusta, tokko lapset ovat terveet ja
+puhtaat, ja jos kuka hänelle annettua lasta ei ole hyvästi hoitanut,
+otetaan se häneltä pois. Arvattavasti tästä on suuri rahan tuloksi
+maalle, sillä ainoastaan Raudun pienoisessa pitäjässä arveli kirkkoherra
+elätettävän noin 800 kappaletta näitä isättömiä lapsia. Mutta kuinkas
+käypi omille lapsille, jotka äiti voiton pyynnön tähden heti synnytettyä
+jättää vieraan varaan, sarvella imetettäviksi, ja joiden lihavuudesta ja
+puhdasna pitämisestä ei tarvitse vastata kellenkään "motru-herralle",
+kellä oma-tunto ei motrua pidä? Tätä kysymystä on tässä vaikea vastata;
+se kuitenkin on varma ja toden-peräinen asia, että täällä kuolee
+mahdottoman paljo pieniä lapsia, ja että väki-luku muutamin paikoin,
+esim. Raudulla, juuri sen (ei muuttojen eikä muun) kautta, on viimeisinä
+vuosi-kymmeninä tuntuvasti vähennyt.
+
+Kaikilla näillä keinoilla ja myöskin, jos muu ei auta, sillä
+alinomaisella rahdin-vedolla pysytäksen etelä-Viipurilainen aina
+rahassa. Vaan tämä raha kuluukin häneltä huvasti. Jauhokulia vedetään
+lakkaamatta jo kaiken talvea ja sitten aina uutiseen asti Pietarista.
+Sen ohessa on hän kaiken puolin herkullinen. Jolta vaan kopeekkakaan
+joutaa, se syöpi monenlaiset ryyni-puurot, piirakkaiset ja muut
+ruoka-herkut, se juopi "kohvit," juopi "sajut," ja sen tyttärillä löytyy
+aina takana rinkeliä, kauruskoja (mesi-leipää) ja saikkoja
+(vehnä-pullia), niinkuin eräässä runossakin sanotaan:
+
+    Tiimi on tyttöjen eleä,
+    Syövät saikkoa salissa,
+    Kauruskoa kammarissa.
+
+Vaatteihin menettävät sekä miehet että naiset paljon. Äyrämöis-naisten
+monenlaiset kirjat ja tikkaukset ovat kaikki osto-kangasta tehdyt, ja
+niiden paljas tekeminen jo maksaa paljon, sillä se ottaa paljon aikaa.
+Miehet, joilla pyhä-pukuna on tavallinen venäjän vaatteus, taikka
+semmoiset "leäpät" (lakit) ja viitat kuin Helsingissäkin nähdään
+kutsariloilla, ostavat saappaansakin valmiina Pietarista. Sieltä tuodaan
+kaikki hevoisenkin kalut, yksin ne paksut vempeleetkin, joilla
+Viipurilaisen nähdään ympäri maata koreilevan.
+
+Jos helposti saatua rahaa siis säästyykin jollakulla saiturilla
+siihenkin määrään, että hän voipi panna jonkun summan "lampartiinkin,"
+elää enin osa rahvasta köyhyydessä, ja tämän puolen tavallisia rikkaita
+ei ensinkään voi vetää niiden rinnalle, joita länsi- ja pohjais-Suomessa
+rikkaiksi kutsutaan.
+
+Alinomainen rahan kanssa liikkuminen synnyttää Viipurilaisessa monta
+pahaa taipumusta. Jos vaan hyvän hinnan saapi, on hän valmis myömään
+vaikka oman äitinsä, kaupassansa harjoittaa hän valhetta ja petosta, ja
+on kärkäs oudon ja äkkinäisen kukkarosta hyötymään, vaikka hän
+varkaudesta on yhtä puhdas kuin muukin Suomalainen. Varkautta parempi ei
+kuitenkaan millään tavalla ole väärä todistus oikeuden edessä, ja jos
+tosi lienee mitä tuomarien ja virka-miesten kuulee valittavan, niin
+saadaan vieraat miehet täältä moninkin paikoin puhumaan, mitä asia-mies
+panee heille suuhun. Se siveys tavoissa, josta tämän puolen naisväkeä
+kiitetään, ei myöskään taida olla muuta kuin se yksinkertaisuus, joka
+aina on tavattava raaemman kansan elannossa; jossa vähän on houkutusta,
+siinä tullaan vähemmin erehtymäänkin. Vaan että läheinen rajanaapurius
+kansan kanssa, jossa liiallista vapautta mies- ja vaimo-puolten välillä
+ei pidetä minäkään vikana, ei ole ollut vaikutuksettansa
+etelä-Viipurilaisten tavoissa, sen havaitsee jokainen siinä maassa
+matkustava pian. Omasta kokemuksestani tiedän, että runoja kerätessä
+kevyt-mieliset laulut ovat vaimoilla ensimäisinä, kuin vaan laulattajaan
+kerran ovat perehtyneet, ja heidän kanssansa olet työllä saadessasi
+heidät ymmärtämään, ett'ei semmoiset virret "kirjaan kelpaa."
+
+Jumalan sanan tuntemattomuus ei kuitenkaan ole syynä näihin hänen
+käskyjensä rikkomisiin. Sillä joka paikassa, missä laukkuni olen avannut
+ja laukussa olevat kirjaset, joita rahvasta vasten olen pitänyt
+kanssani, ovat tulleet näkyviin, ovat sekä nuoret että vanhat olleet
+hyvin näpyljäät niitä joko ostamaan eli muuten ansaitsemaan, ja näissä
+tiloissa näyttäinyt luku-taito on ollut kiitettävä, varsinkin mitä
+lapsiin tulee. Vaan tämän kansan keveämpi mieli ei kauan pidä enemmän
+kirjan kuin papinkaan opetusta tallella, ja sama mielen keveys, jos en
+huoline sanoa kevyt-mielisyys, varjelelee sen herännäisyydestäkin, sillä
+siementä tähän ohdakkeita kantavaan kasvuun ja sen kylväjiä ei
+täälläkään ole puuttunut. Taikka jos etelä-Viipurilainen kerran kääntyy
+heränneeksi, on hän tässäkin kevytmielinen ja palvelee silloin Jumalata
+"hyppimällä," niin kuin niiden muutamissa paikoin ilmestyneiden
+"lukijain" sanotaan salassa tekevän. Kansan luonto estää kuitenkin tämän
+ainoastaan raja-kylissä näyttäineen vaarallisen villityksen laajemmalle
+levenemästä, ja seurakuntien paimenet ovat myös kiitettävällä
+valppaudella siitä lammas-laumansa varjelleet.
+
+Mielen keveydeksikö lienee täkäläisen rahvaan luonnossa sekin luettava,
+että se kernaasti apinoipi muita kansoja sekä vaatteissansa, niinkuin jo
+miehistä sanoin, että kielessänsäkin. Harva mies löytyy, joka ei, vaikka
+edes solventamalla, puhuisi venäjän kieltä. Sen ohessa ja juuri sen
+kautta onkin kieleen tullut paljo venäjänkielisiä sanoja. Molempaan
+seikkaan niin Venäjän puhumiseen kuin sanojen siitä lainaamiseen on
+kumminkin tarviskin pakoittanut Viipurilaista, sillä kauppa-retkillänsä
+tarvitsee hän mainittua kieltä välttämättömästi, ja lainatut sanat ovat
+taas melkein yhtä, mitä muissa maakunnissa on lainattu ruotsinkielestä.
+Tämän todistavat semmoiset sanat kuin: _lääppä (leäppä), kormano, läjät,
+jassikka, pristani, perevosa, rokona, satu, liyhki_ j.m., joilla
+toisissa paikoin maatamme ovat ruotsinkieliset vastaavaisensa: _hattu
+eli myssy, tasku, silat, kori eli aski, ryki, lossi (saksankielisestä
+sanasta floss), kyiti- eli holliraha, ryytimaa eli vieläpä rekoolikin,
+reta_. On tähän murteesen ruotsinkielestäkin lainattu sanoja, niinkuin
+esimerkiksi: _mollit_ helmat, _sunti_ salmi, _kaappi_ sekä kaappi että
+pöytä-laatikko, _liivit_ j.n.e.
+
+Viime aikoina on kansa jo kumminkin puhdas-kielisten kirjojen enemmän
+levettyä maahan, ruvennut vähentämään näitä ulko-kielisiä sanoja
+puheestansa. Pappien ja virka-miesten esimerkki, jotka täällä niinkuin
+muissakin osissa maata puhuttavat lapsillansa aina kouluun lähettämiseen
+asti rahvaan kieltä, kuluttaa kansasta vähitellen sen oman kielen
+häpeilemisen, joka Suomalaisen täälläkin on saattanut vierailla
+korestilla omaa ihanuutta peittämään. Varmaan parempaa kansallisuuden
+tuntoa lapsissansa herättääkseen on muuan kirkkoherra eronnut tässä
+asiassa virka-velistänsä ja ottanut lapsillensa hoitaja-naisen Kyyrölän
+venäläisestä kylästä, josta seikasta hän toivoi perheellensä paljon
+etuja, mitä sitten tulleekin, koska mainittu nainen jo oli oppinut sitä
+kieltä, jota kirkkoherra itse puhui rouvansa kanssa, ja näin
+tyhjäksi-tehnyt ne toivot, jotka olivat liikutelleet rakastavaista
+isän-sydäntä.
+
+Viipurin läänistä poikkesi kirjoittaja sitten matka-kumppalinsa kanssa
+Inkerin-maahan, jossa he kävellen tätä maata useammissa suunnissa
+keräsivät kelvollisen runo-kokouksen. Erottuaan mainitusta
+kumppalistansa työskenteli kirjoittaja syksypuolen samaa kesää _Vatjan
+kielen_ kanssa, josta hän seuraavana vuonna Ruotsin kielellä toimitti
+kieli-opin, ja vielä syksymmällä oleskeli hän Tartonlinnan (Dorpat'in)
+kaupungissa, Viron kieltä ja kirjallisuutta oppimassa, josta hedelmä,
+kirjoitus _Viron nykyisemmästä kirjallisuudesta_, löytyy painettuna
+aikatautisessa kirjassa Suomi vuodelta 1855 (sivv. 1-109). Mutta kuin
+näillä matkoilla ei tullut muita erinäisiä matkamuistelmia
+kirjoitetuksi, niin ei niiltä tässäkään voida sen enempää kertoa, vaan
+saapi lukija heti lähteä kanssa sille matkalle, jonka kirjoittaja teki
+seuraavana vuonna Aunuksessa.
+
+
+
+
+Matka Aunuksessa v. 1855.
+
+
+
+Ensimäinen Kirja.
+
+Savodojen linnassa (Petrosavodsk'issa) 1 p. kesäk. 1855.
+
+Rakas Ystävä! Viimeinkin istun nyt Oniegan rannalla, tämän järven, joka
+ymmärtäjälle tietää niin paljon kertoa Suomalaisten muinaisuudesta ja
+jonka tienoot vielä nytkin ovat isoksi osaksi Suomalaisilta asutut,
+tällä rannalla, johon jo niin kauvan olen turhaan ikävöinyt. Hyvin
+arvaat, että minulla sitä ensi kerran nähdessäni povessa hyppi vähäiset
+thalatta-thalatta-tunteet, vaikka meri ei minulle ilmoittanutkaan
+vaivojen loppua niinkuin Xenophon'in seuralaisille, vaan niiden alkua.
+
+Niinkuin tiedät elää Suomen kansaa, eli kansoja, joiden seassa Suomen
+kielellä tulet toimeen, ulkopuolella meidän Suomeamme lähes yksi verta
+kuin meidän rajojen sisällä. Et ole niitä Köppen'in venäjänkielisiä
+töitä tainnut saada käsillesi, jossa hän tekee tilin Venäjän vallan
+europalaisen osan kansoista, niiden seassa Suomalaisistakin, ja
+seuraavat numero-luvut, näistä töistä otetut, eivät sinusta siis tuntune
+hyvin ikäviltä.
+
+Venäjän piirissä, ulkopuolella Suomen rajoja, löytyy Suomalaisia:
+
+                                               Hämäläisiä. Karjalaisia
+_Virolaiset_. Viron- ja Lihvinmaassa
+Pietarin ja Pihkovan (Bikov'in) lääneissä         633,500.
+
+_Liibi- eli Liiviliäiset_ Kuurinmaalla              2,100.
+
+_Vatjalaiset_ Inkerin-maalla                        5,100.
+
+Muut _Inkerin-maan_ Suomalaiset asujat
+(Savakot, Äyrämöiset ja Inkerikot)                            90,000.
+
+Karjalaiset _Novgorod'in läänissä_                  27,000.
+
+Karjalaiset _Tver'in ja Jaroslav'in_ lääneissä      86,000.
+
+_Vepsäläiset_ Novgorod'in ja Aunuksen lääneissä     16,000.
+
+Karjalaiset _Aunuksen_ läänissä                     44,000.
+
+Karjalaiset _Arhangelin_ läänissä                   11,200.
+
+                                                   656,700.   258,200.
+
+Näistä lähes 1 miljonasta Suomalaisesta elävät enimmät yhdessä jaksossa
+Suomenmaan kanssa, ja tekisivät jo yksinänsäkin, vielä paremmin sen
+kanssa yhtenä, pienoisen valtakunnan, vaikka toiselta puolen täytyy
+sanoamme, että useampain tässä lueteltujen kansojen ja Suomenmaan
+Suomalaisten välillä sivistyksessä on satoja vuosia.
+
+Virolaisten kieltä mainitsemattakaan, on näiden muidenkin heimolaistemme
+murteita aika välistä tutkittu Suomesta käsin, ja varsinkin on Aunuksen
+ja Arhangelin Karjalaisten kieli heidän maassansa tehtyjen
+runo-keräysten ja matkustusten kautta tultu hyvästi tuntemaan, vaikka
+tieteelle siitäkin lienee vielä paljo työtä. Eteläisemmistä murteista
+oli Sjögren-vainaja tutkinut kaikki, paitse Tver'in Karjalaisten kieltä,
+vaan kuin hänen tutkintonsa näissä asioissa oli enemmän historiallinen
+kuin kielellinen, niin ei kielitutkinto niistä hyötynyt muuten kuin sen
+kautta että eri lahkojen rajat ja asuin-paikat tulivat paremmin
+tunnetuiksi, ja etelämpänä Syväri-jokea (Svir'iä) olevista kielemme
+haaroista ei vieläkään löydy kirjoitettuna muuta kuin Lönnrot'in
+kelvollinen väitelmä: _Om det nord-Tschudiska språket_. Mutta
+kielitutkintomme ja kieli-oppimme ei pääse eteenpäin ennenkuin kaikki
+murteet, niin myös nämä mainitutkin, ovat tutkitut, jonka ohessa myös on
+pelättävä, että jälkimäisistä monikaan ei enää kauan jaksa seisoa joka
+puolelta päälle tunkeuvaa venäläisyyttä vastaan ja että ne sen yhteisen
+äitin-kielen omituisuukset, joita kukin parhaiten viljeli, niinmuodoin
+jäävät tuntematta, joten taas se alkuperäinen kuva, joka kieli-opin
+kerran tulee yhteen-sommitella kaikista murteista, jäisi vajanaiseksi ja
+epä-selväksi.
+
+Minulle sattui se onni, että auttajien ja ystävien avulla sain
+matkustella sekä Inkerin-maalla että Vironkin kielen piirissä, jolla
+matkallani sain myös tilaisuuden tarkemmin ylös-panna Vatjalaistenkin
+kieli-murteen omituisuukset. Niin heräsi mielessäni toivo, enkö yhdellä
+tielläni vielä saisi Vepsäläistenkin ja eteläisten Karjalaisten murteita
+tarkemmin tutkia, ja hyväin ystäväin toimesta on tämäkin matkani tullut
+mahdolliseksi. Tämän matkan alkua saan sinulle nyt tässä vähän kertoa.
+
+Päätökseni oli alkaa matkani sen pohjaisimmasta päästä, s.o. Aunuksen
+läänin etelä-osasta, ja vähitellen painua etelään päin, kunne koko matka
+päättyisi Tverin Karjalassa. Sitä varten läksin Pietarista liikkeelle
+hela-tuorstaina 17 päivänä mennyttä toukokuuta. Astuttuani siihen
+höyryvoimaan, joka Nevaa myöten oli minun Pähkinälinnaan saattava,
+sanoin mielessäni jää-hyväiset kaikille niille eduille, jotka
+matkalaiselle on siitä, että selvästi ymmärtää matkustettavan maan ja
+matka-kumppaliensa kielen, ja valmistuin kärsivällisyydellä kestämään
+kaikkia niitä vastuksia, jotka muukalaista varsinkin tässä maassa
+kohtaavat, sillä vähän voin sitä toivoa, että nyt hyvälle aikaa saisin
+kuulla niitä kieliä, joita paremmin ymmärrän kuin venäjätä. Tässä
+kuitenkin erehdyin. Matkalle päästyä ja sen hälyn ja tungoksen
+asetuttua, jota höyry-laivoilla tavallisesti on ennenkuin kaikki pääsee
+paikoillensa, kaikui useammalta kuin yhdeltä haaralta korviini tuttuja
+kielen-ääniä, jotka tosin eivät vaikuttaneet minussa niin suurta
+ihastusta kuin entiselle ulkomaalla matkustavalle Venäläiselle tuli,
+joka rauta-tiellä sattui vierus-kumppalinsa jalalle polkemaan ja tämän
+röyäistyä tuskansa hyvin tutulla ja ei ihanalla venäjän-kielisellä
+kirouksella, ilolla huusi: oi rakkaat isänmaalliset äänet! Vaan
+mielelläni kuuntelin minäkin niitä isänmaallisia ääniä, jotka nyt
+kävivät korviini, ja aloin tiedustella niiden synnyttäjiä. Ensinkin oli
+höyry-laivan päällikkö Ruotsalainen, joka useampia vuosia takaperin oli
+eronnut kotimaastansa ja tänne tultuansa ruvennut sen yhdys-kunnan
+palvelukseen, joka Nevan joella käyttää höyry-laivoja. Hän puheli erään
+matkalaisen kanssa, jonka myös murteestansa heti kuulin Ruotsissa
+syntyneeksi, ja jonka sekä halvanlaisesta asustansa että kalveasta ja
+laihasta muodostansa päätin ompelijan kisälliksi. Vaan vähän aikaa
+puhuteltuani miestä sain tietää, että hän oli rauta- ja muiden tehdasten
+rakentaja, kotoisin Vermlannista ja tänne leipäänsä etsimään tullut noin
+neljä vuotta takaperin. Mainittuani, että täällä senkaltaisten töiden
+taitavalla miehellä mahtoi olla sen suurempi palkan-ansio kuta vähemmin
+semmoisia taitajia vielä löytyy maassa, sanoi hän juuri vastaisin päin
+yleistä tämmöisten vehkeiden tuntemattomuutta syyksi siihen, että hänen
+oli työläs toimeen tulla, sillä ne, joiden tilat ja varat vaatisivat
+heitä tehtaallisiin yrityksiin, ymmärtävät näiden luontoa ja hyötyä
+vielä liian vähän, ja panevat ennen varansa muihin vähempi-satoisiin
+edes-ottoihin. Kumppalini oli selvä Venäläinen, ja kummeksiessani tätä
+sanoi hän Pietariin tultuansa jonkun ystävän neuvosta muuttaneensa
+erääsen venäläiseen perhekuntaan, jossa vanhin tytär oli opettanut
+hänelle Venäjän kieltä ja sitä niin suloisesti sokertanut, että hänen
+ruotsalainen sydämensä oli kokonaan sulanut Venakon ihanuudesta ja hän
+tästä itsellensä ikuisen kieli-oppaan ja toverin ottanut. Muuten hän oli
+kiivas sodan vihaaja ja toivoi sen ajan ei enää kaukana olevan, jona
+kaikki kansat elävät suloisessa sovinnossa, ja vaikka kuinkin olisin
+kokenut osoittaa että tämmöistä uutta maata ja uutta taivasta ei tässä
+maailmassa ole odottamista, ja että ihmisten seassa ainakin tulee
+löytymään semmoisia ilkiöitä, jotka riistävät ja polkevat heikompata
+naapuriansa ja joiden tähden toistenkin pitää olla varoillansa, ei hän
+luopunut toivostansa, että sota kohtakin oli aivan mahdottomaksi tuleva.
+-- Mutta vielä rakkaampia ääniä kuin sen kielen, jota näiden miesten
+kanssa puhuin, kuuluivat korviini höyry-laivan käyttäimestä
+(masiinasta), jonka hallitsija ja hoitajat olivat Suomalaisia. Yleisesti
+tapaatkin Venäläistä harvoin semmoisessa toimituksessa, joka lujaa
+kestäväisyyttä eli erinomaista tarkkuutta vaatii. Niin on isoin osa
+Pietarin käsityöläisiäkin, varsinkin kaikissa isompaa taitoa vaativissa
+käsi-töissä joko Suomalaisia eli muita ulkolaisia, ja niin
+höyry-konettenkin käyttäjät sekä tehtaissa että kulkuneuvoilla.
+Pienemmässä kaupassa ja muussa rahan-antavassa tupen-lekuttamisessa,
+jossa työn kovuus ei hartioita kivistä, Venäläinen sitä vastaan on
+verratoin ja hyötyy siinäkin, missä toinen nälkään kuolisi. Paitse
+edellistä saan sinulle vielä esittää erään maa-miehen, kauppiaan
+Pietarissa K:n, joka, syntynyt venäläisistä vanhemmista Haminan
+kaupungissa, siten on Suomalainen alamainen ja puhuu Ruotsin kieltä
+niinkuin Suomeakin aivan selvästi. Hän matkustaa Aunuksen läänissä
+olevaan kaupunkiin Vytegra, jonka tienoilla on vuokrannut liitu- ja
+punamulta-murron. Kuultuansa minun myös matkustavani Aunukseen pyysi hän
+minua kajuutti-toveriksi kanavalla, jonka tarjon mielelläni otinkin
+vastaan, sillä hänestä puhtaasta Venäläisestä oli minulle arvattavasti
+hyvä apu alku-matkassani.
+
+Pähkinälinnaan (Schlüsselburg'iin), jota myös Pähkinäsaareksi ja
+Pähkeliksi olen kuullut mainittavan, tulimme kello 1/2 2; koko matka,
+vähän päälle 60 virstan,[2] kesti siis vaan 4 1/2 tuntia, vaikka meno
+oli vasta-virtaan. Nevan rannat ovat alusta hyvin matalat ja parilta
+kymmeneltä virstalta kesä-asunnoilla ja kylillä peitetyt; ylempänä
+korkenevat ranta-penkeret kahden puolen ja kasvavat laihaa männykköä.
+Joen suurin leveys on 350 ja vähin 150 syltä. Nevaa voipi kutsua
+Pietarin kaupungin äitiksi, sillä ilman tältä joelta ja siihen
+juoksevilta kanavoilta ei tämä kaupunki olisi voinut nykyistä
+suuruuttansa saada. Ennen Moskovan rauta-tien rakentamista valuivat nim.
+koko pohjaisen ja keski-Venäjän tuottamat tätä jokea myöten meren
+rantaan. Mainittu rauta-tie on jo temmannut osan ja tempaa aikaa myöten
+vielä enemmän tätä kuletusta puoleensa, mutta nytkin olisi vastaan
+tulevien aluksien määrän voinut sadoiksi saada, ken niitä lukemaan olisi
+ruvennut. V. 1838, jolta vuodelta Stuckenberg'in viimeinen ilmoitus
+Nevan-kulun määrästä on, tuli sitä myöten Pietariin eli meren rantaan
+24,391 alusta ja 1,378 lauttaa, joiden yhteen-laskettu arvo oli 142
+milj. 726 tuh. paperi-ruplaa, ja vasta-virtaan meni Pietarista takaisin
+2,829 alusta ja 8 lauttaa, joiden arvo oli 24 1/2 milj. ruplaa.
+Arvellet: mihinkäs muut alukset saavat, kuin niin monesta tulijasta niin
+vähä menee takaisin? Useammat näistä myödään lastin purettua Pietarissa
+melkein niissä olevan puun arvosta s.o. noin 20-40 hopea-ruplasta, ja
+kulettajat palaavat kotiinsa joko toisissa aluksissa eli maata myöten.
+Tämä myöminen tapahtuu sentähden, että niissä joissa, joita myöten
+alukset tulevat, vielä löytyy perkkaamattomia koskia, joissa alusta
+tyhjänäkin on vaikea ell'ei mahdotoin vasta-virtaan kulettaa. Yhdeksi
+ainoaksi matkaksi tehdyt ovatkin nämä alukset hyvin törkeät, koskien ja
+kanatojen tähden leveä-pohjaiset matalassa-kulkijat ja kömpelöt, ja jos
+heidät jättäisi tuulen varaan, sen voiman, jolla alukset luontoansa
+myöten oikeastaan kulkevat, niin olisi heidän rantaan-pääsemisensä
+milt'ei isompi ihme kuin Valamon monasterin perustajan kulku, jonka
+rahvaassa säilyvä lause kertoo tähän saareen tulleen -- myllyn-kivellä.
+Purjeesta ei näille aluksille siis ole suurta apua. Tavallisesti
+vedätetään ne hevoisilla, yhdellä tahi parilla, harvoin useammalla, ja
+hevoinen otetaan jo useasti kotoa kanssa. Varmemmin vedätetään parkkeja
+ihmisillä, mutta tälläkin keinoin näimme Laatokan kanavalla useampaa
+alusta kuletettavan. Miehiä oli kuusi kappaletta ikäskuin valjaissa
+kunkin parkan edessä; he näyttivät vetävän kaikesta voimastansa, sillä
+palkka maksetaan summassa koko matkalta, ja vaikka heidän sanottiin
+työllänsä hyvästi ansaitsevan, täytyy tunnustaani, että ihmis-arvoni
+tunsin muutamia tuumia supistuvan ihmisen näin juhtana nähdessäni.
+Kumminkin vetäjin, sekä ihmis- että hevois-juhdin, kuletetaan alusta
+pitkästä vetonuorasta eli jukosta, maston latvaan sidotusta, ja perä
+pidetään aluksesta joko hirmuisen pitkällä melalla eli vielä
+hirmuisemmalla hirsistä tehdyllä pyyryllä. Vastaan-tulijoista aluksista,
+kuin vetäjät kulkevat yhtä joki-vartta eli kanavan reunaa, selvitään
+siten, että toisen vetäjät seisahtuvat, alus juoksee entistä vauhtiansa
+eteenpäin ja vastaan-tulija laskee sen löyhenneen, veteen painuneen
+jukon päällitse, joten viivytystä ei tule minkäänlaista. Vähän vaikeampi
+on ohitse-pääseminen seisovista aluksista. Jos tämmöisessä ei ole
+mastoa, niin annetaan jukon juosta pitkin alusta, jonka miehet saavat
+varoittaa, että se eteenpäin mennessään ei tempaa mistä airoa, mistä
+vesi-pyttyä, mistä mitäkin irtonaista kalua kanssansa veteen. Vaan kuin
+seisovassa aluksessa on masto, ei jukkoa käy sen ylitse nostaminen, vaan
+se päästetään irti vetäjistä, kootaan alukseen ja viskataan ohitse
+päästyä taas vetäjille, joita, kuin ne hevoisia ovat, pienoinen poika on
+ajamassa.
+
+Pähkinälinnaan tultua oli jokaisella etemmäksi matkaavalla ensimäisenä
+huolena hankkia itsellensä sia kello 3 Uuteen Laatokkaan lähtevihin
+matkustavia kulettaviin aluksiin, joita muukalaisella, Hollanninko
+kielestä lainatulla nimellä kutsutaan _treschkot_. Sen tehtyä oli jo
+pahoin naukuvan vatsankin vaatimuksia aika tyydyttää ja tilaisuus hyvä
+lähellä olevassa "traktirissa." Joka ruokailtuansa täällä ei ruvennut
+kuuntelemaan tupa-urkujen epäiltävää ihanuutta, jota kaikissa
+venäläisissä ravinto-paikoissa saapi kylläksensä ja vähän liiaksikin
+kuulla, pakeni takaisin treschkotiin kalujansa katsomaan ja uutta
+kulku-neuvoa lähemmin tutkimaan. Vaan sen lähtemiseen on vielä runsasta
+puoli tuntia aikaa, ja evääksikin, sillä treschkotissa ei myödä muuta
+kuin viinaa ja tsajua, näitä kahta ainetta, joitta ei huonoinkaan
+musikka tule toimeen, evääksikin olet jo kanavan rannalla istuvilta
+ämmiltä ostanut pullia ja suolatta paistettuja vereksiä siikoja, joiden
+mauksi ämmä on eri maksusta likaisilla hyppysillänsä likaiseen paperiin
+vielä likaisempia suoloja antanut. Näin ihan valmisna ollen ei tiedä
+mitä tehdä, sillä treschkotin kannella istuminen käypi ikäväksi jo
+siitäkin syystä, että rannalta tungeksen ympärillesi kymmen-kunsin
+kerjääjä-akkoja, jotka kiskovat sinulta kukin kopeekan, mikä nuoruuttasi
+kiittämällä, mikä hyvää morsianta toivoen, mikä povaamaan tarjotellen.
+Näistä ahdistuksista ei pääse muuten kuin että lähdet vähän kävelemään
+pitkin joki-vartta ja rannalta käsin katselet joen suussa saarella
+olevata Pähkinälinnaa, johon aikasi ei enää riitä mennä. Tämän linnan
+rakensivat Venäläiset v. 1323, ja sitten oli se vuorotellen milloin
+Venäläisten milloin Ruotsalaisten vallassa, kunne edelliset 14 päiv.
+lokak. 1702 pysyväisesti asettivat lippunsa sen tornille. Paitse näitä
+entisten sota-retkien elähyttäviä muistoja herättää tämä linna
+myöhemmältä ajalta muistoja, jotka surkeudessa ovat edellisten
+vertaisia, vaan joilla ei ensinkään ole sitä virkistävää luontoa, jonka
+tunnet muistellessasi sodan tosin veristä vaan uljaita melskeitä.
+Luopuaksesi näistä ajatuksista voit linnan ohitse pitkä-silmällä[3]
+katsahtaa Laatokan merellenkin, joka sinusta on rakas, sillä se ja sen
+rannat, Nevan ja Syvärin jokien väliä lukematta, ovat vielä kokonansa
+Suomalaisten vallassa, tämän meren rannalla olet jo ennenkin käynyt,
+elänyt, kukaties syntynytkin, varmaan ystäviä, ehkäpä hellempiäkin
+tuttavia saanut, joille kaikille ennen edemmäksi poikkeamistasi voit
+lämpimän tervehdyksen mielessäsi lähettää. Vaikka siis Laatokkaa
+rakastamme ja se näin muodoin meille kyllä on _pontos euxeinos_, täytyy
+kumminkin tunnustaamme, että se muun puolesta on oikea _pontos axeinos_.
+Koko sen laajalla ranta-alalla ei löydy yhtä ainoata kelvollista
+satamaa. Paraimmiksi sanottavat alusten lymy-paikat ovat kuitenkin
+Suomen puolella, nim. Sortanlaks, Jaakkiman hamina, Sortavala, Valama ja
+Salmisten satama. Näistäkin on useampi aivan vaaratoin vaan muutamilla
+tuulilla, toisilla taas ovat alukset niissäkin suuressa vaarassa, ja
+ilman sillä ovat kaikkikin syvempi-kulkuisille laivoille matalat ja
+hankalat tulla. Vaan meren avaruus ja ranta-maiden mataluus tekevät,
+että myrskyt ja aalto aavalla merellä ovat niin ankarat kuin tällä,
+jonka ohessa kulkua monin paikoin rasittavat hieta-matalikot, joita
+tuuli vielä kaiken pahan lisäksi ajaa paikasta paikkaan, ja joiden tilaa
+ja laajuutta siis ei koskaan päästä tuntemaan. Sentähden onkin
+merenkulku Laatokalla hyvin vähä-arvoinen. Suomesta en luule tätä merta
+purjehdittavan useammalla kuin korkeintaan sadalla aluksella, ja
+niidenkin lastit ovat vähästä arvosta, enimmäksi osaksi halkoja ja
+puu-tavaroita, kiveä Ruskealasta, Puutsalosta ja muistakin paikoin,
+kaloja ja joku vähä voita. Venäjän puolella on tosin kulku suurempi
+Syvärin suusta Nevaan, vaan ei sekään ole kanava-kulun rinnalla mistään
+arvosta. Laatokan suurin pituus on pohjasta etelään 194 virstaa ja
+suurin leveys lännestä itään 119 virstaa. Syvyyttä on sillä tavallisesti
+10 syltä; vaan muutamin paikoin pohjaisemmassa osassa 165:kin syltä;
+Konevitsan saaren ja Sortanlahden välillä on paikoin 25 ja vähää
+pohjaisempana jo 55 syltä.
+
+Mutta treschkotin kello on jo soinut kahdesti, -- nyt soi se kolmatta ja
+viimeistä kertaa, jättäkäämme siis Laatokka ja Pähkinälinna kaikkine
+muistoinensa hyvästi ja kiiruhtakaamme uuteen kulku-neuvoomme. Treschkot
+on noin 20-30 kyynärää pitkä ja 6-10 kyyn. leveä venheen tavoin
+rakennettu alus. Sen alimmainen, pohjaa likin osa on katettu ja jaettu
+tavallisesti neljäksi kajuutaksi, joista kolme kokimmaista ovat
+rikkaampia kulkijoita vasten ja maksavat Pähkinälinnasta Laatokkaan (104
+virstaa) 3 ruplaa hop. kappale, vaan perää lähinnä oleva on aluksen
+kulettajien asunto ja kannella kulkevien yhteinen lymy-paikka. Näiden
+kajuuttain katto on nim. tasainen, taide-puilla ja penkeillä varustettu,
+ja tässä kulkee noin 30-50 henkeä semmoisia matkaajia, jotka eivät voi
+eli tahdo mainitulta matkalta enempää kuin 30 kop, hop. maksaa. Koko
+rakennus muistuttaa mieleesi niitä kuvia Noan arkista, joita
+pipliän-historiassa olet nähnyt, joka yhtäläisyys meille kävi sitä
+merkittävämmäksi kuin meidän matkatessa satoikin hirmuisesti. Noan
+monen-laatuisista eläimistä jos meidän aluksesta muut lienevät pois
+jätetyt, niin ei suinkaan sikaa ja sen luontoa sikaisuutta ole
+unhotettu. Muihin aluksiin nähden kulkee treschkot kiireesti, sillä sitä
+vedätetään kahdella hevoisella, jotka noin parin eli kolmen kymmenen
+virstan päässä aina otetaan uudet. Myös kulkee se läpi yön, mutta
+kumminkin meni matkalla Laatokkaan, jota etemmäksi treschkotit eivät
+kule, lähes vuorokaus aikaa, ja 4 eli 5 virstaa on se matka, jonka se
+tunnissa siirtyy eteenpäin. Kajuutat ovat sangen hyvät, niissä on kaksi
+miehen-maattavaa sohvaa, pöytä ja pienoinen ikkuna. Kuin matkalaisia
+yhdessä kajuutassa on kolme, niinkuin meitä edellä mainitun kauppamiehen
+ja hänen puukhollarinsa kanssa oli, niin viettää kolmas yönsä lattialla,
+joka onni meistä kohtasi viimeksi nimitettyä. Kauniilla ilmalla on kulku
+näissä aluksissa sangen hupainen, vaan sateella, jota meidän kulkeissa
+kesti 3/4 osaa matkaa, ahtautuu kannella kulkijoita, jotka kaikki eivät
+sovi yhteiseen kajuuttaan, siihen kaitaiseen solaan, johon
+herras-kajuuttain ovet aukeevat, ja heidän sorinaltansa, pajatukselta,
+toralta ja kirouksilta ei lempokaan tahdo tulla toimeen.
+
+Aluksesta näin puhuttuani pitäisi muuan sana sanoa itsestä
+matka-väylästäkin. Se on, niinkuin hyvin tiedät, Laatokan kanava, menevä
+pitkin Laatokan rantaa Nevan alusta Volhovan joen suuhun. Stuckenberg
+kertoo, että Pietari Ensimäinen rakentaen uutta kaupunkiansa tuli
+ajattelemaan vaarallisen Laatokan kanavalla kiertämistä siten, kuin
+kaupungissa talven tultua elo-aineet aina nousivat niin kalliisen
+hintaan, että köyhempää rahvasta useampina talvina kuoli tuhansin hengin
+nälkään. Kulun keventämisellä jokia myöten ja mainitun järven
+välittämisellä oli toivottava maan sisä-osista enemmän tulevan niiden
+tuotteita pää-kaupunkiin, joten hinnat laskeutuisivat ja kaupungin olisi
+mahdollinen enetä. Tässä ajatuksessa ei Pietari erehtynytkään, ja
+kanavan työhön käytiin käsin v. 1718. Teettäjien pettuus ja muut esteet
+tekivät, että hän ei itse ennättänyt nähdä tekoansa valmisna, sillä
+vasta 1731 avattiin se kulettavaksi koko pituudeltansa. Sen kaivamiseen
+käytettiin sekä päiväläisiä että sota-miehiä, joita jälkimäisiä työssä
+oli toisin ajoin kymmenin tuhansin miehin, mutta ruotsalaisista
+sota-vangeista, joita muistan lukeneeni tässä työssä käytetyksi, ei
+Stuckenberg kanavan historiassa mainitse mitään, ja luultava onkin, että
+sota-vankia ei pantu näin lähelle koti-maansa rajaa irtonaisin käsin
+työtä tekemään. Tämä kanava yhdistää, niinkuin sanoimme, Volhovan Nevan
+kanssa, ja sen kautta aukesi kulku tuotteille Volhovan, sen
+syrjä-jokien, Ilmajärven ja siihen juoksevien monien ja suurten jokien
+tienoilta. Vielä suurempi tuli hyöty tästä kanavasta sen yhdistettyä
+Vyschnij-Volotschok'in kanavan kautta Volgan latvojen ja näin muodoin
+Kaspian meren kanssa, joka kanava kaivettiin melkein yksiin aikoihin
+edellisen kanssa. --Toinen, keskimäinen ja suorin Volga-joen yhdistys
+Laatokan ja Itämeren kanssa on Tihvinan-kanavan kautta, joka yhdistää
+Laatokkaan vähän idempänä Volhovan suuta lankeevan Säsjoen eräiden
+Volgaan menevien vesien kanssa, ja joka tuli valmiiksi v. 1812. Säs'in
+ja Volhovan suut juoksuttaa toisiinsa pitkin Laatokan rantaa 10 virstan
+pituinen, v. 1802 valmiiksi saatu Säs-kanava. Vielä kolmas tie Volgasta
+Nevaan on Marian-kanava, joka yhdistää Belo-oseron ja Oniegan järvet,
+josta jälkimäisestä Syväri juoksuttaa veden Laatokkaan, ollen edellinen
+Volgan syrjä-jokien kanssa yhteydessä. Tämä kanava valmistui v. 1808.
+Syvärin suusta taas kulkee Syvärin kanava pitkin Laatokkaa Säs'in
+suuhun, joka kanava tuli valmiiksi v. 1810. Edellä mainittu
+Tihvinan-kanava on myös yhteydessä Viena-joen (Dvinan) kanssa, ja sen
+kautta Itämeri Vienanmeren (Valkean meren) kanssa. Näin selitettyäni
+lyhykäisesti kaikki ne meriyhteydet, jotka Laatokan kanavaa myöten
+saattavat tavaransa meren rantaan, en enää luulekaan ihmetteleväsi sitä
+mahdotointa liikettä, joka tällä kanavalla on. Enin sitä myöten kulkeva
+tavara on eloa, hedelmiä, nahkoja, pellavasta, liinaa, puu-tavaroita,
+halkoja ja kiviä, ja juuri näiden tavaroiden tähden, jotka useasti
+lastataan avonaisiin partioihin ilman erinäisittä laita-peitteittä, on
+myös kielletty kanavalla höyry-aluksia käyttämästä, koska niistä
+nousevat kipunat voisivat tämmöisten alusten kalliit lastit valkean
+vaaraan saattaa. Tämä tulen kielto on niin kova, että treschkotissakaan
+ei kannella saa tupakkaa eikä edes sikariakaan polttaa, ja meidän
+matkatessa oli päällikkö, joka tämmöisistä rikoksista on
+vastuun-alainen, saada sakkoa 25 rupl. hop. siitä, että eräästä
+katsastus-paikasta oli nähty miehen treschkotin kannella savuja
+vetelevän. Päällikkömme koki kumarrellen ja nöyrällä puheella lemmitellä
+sen ala-upsierin vihaa, joka häntä tästä nuhteli, ja onnellisesti ohitse
+päästyä tyhjensi hän kirouksilla ja sadatuksilla, joista Venäjän kieli
+on niin sanomattoman rikas, kymmenin ja sadoinkin kerroin hätänsä sen
+musikka-rukan päälle, joka syy-pääksi löydettiin.
+
+Näitä ja muita asioita oli treschkotissa hyvää aikaa katsastaa ja
+miettiä. Matka-kumppalistani kävi aika vielä ikävämmäksi kuin minusta,
+ja hän oli jo lakkaristansa näyttänyt minulle korttiakin, joilla muka
+aikaa lyhentää. Vaan tähän huvitukseen en viihtinyt puuttua, ja pian
+saikin kortti-kumppalin eräästä Saksalaisesta, joka eli missä kussa
+Volhovan tienoissa ja jolla oli toimena halkojen ostaminen ympäristöltä
+ja niiden Pietariin kulettaminen, josta etuja kehui sangen suuriksi. Hän
+oli vielä nuori mies ja vasta 6 vuotta sitten Lihvinmaalta tänne tullut,
+vaan oli jo niin tottunut maahan ja sen tapoihin, että käytöksessänsä
+oli milt'ei venäläisempi kuin Venäläiset itset. Laatokan kaupunkiin
+tultuamme oli minulla ensi työnä kuulustaa, tokko Lotina-Pellolle
+lähteviä aluksia eli venheitä oli kaupungin rannassa. Tämmöinen
+löytyikin pian, pienoinen kolmilaita venhe, keski-kohdalta katettu
+molemmin päin avonaisella katoksella. Vaan kuin omistaja tahtoi minulta
+tästä matkasta neljää hopearuplaa, kuin edellensä ilma oli sateinen,
+tuulinen ja kylmä, niin päätin suostua entisen matka-kumppalini tarjoon
+ja hänen kanssansa maata myöten lähteä, varsinkin koska maamatka paitse
+muitta eduitta tuli huokeammaksi kuin venehin meneminen. Kumppalini
+hankki matkallemme niin kutsutun tarantas'in ja piankin olisimme tästä
+hyvästä paikasta olleet valmiit lähtemään, ell'ei Saksalainen, joka
+kortti-huvituksesta ei vielä ollut kylläänsä saanut, olisi kiusannut
+kumppaliani tälle siihen asti ei hyvää onnetarta vielä uudellensa
+koettelemaan. Jo treschkotissa oli nim. toinen heistä ikäskuin leikin
+vuoksi "pannut lautaan" kymmen-kopeikaisen, joka pian oli ruplaisiksikin
+kasvanut. Heidän pelinsä ei ollut viisaampi sitä, jota meillä siaksi
+kutsutaan, vaan sen lopetettua viimeinkin myöhään illalla, luopui
+Saksalainen isommasta raha-summasta kuin koko minun matka-kassani oli,
+eikä hyvällä mielellä meiltä jää-hyväisiä ottanut. Hänestä erottuamme
+läksimme yötä myöten matkalle. Itsestä Laatokan kaupungista, joka elää
+paraastansa läpi-kulkevien parkkojen kostitsemisesta, en voi muuta sanoa
+kuin että sen kiveämättömät kadut sateisina aikoina ovat kurjat kulkea,
+ja että kellä pitkä-vartiset voide-nahka-saappaat on, se pääsee
+Laatokankin kaduilla ilman jalkojansa märäksi saamatta eteenpäin. Muuten
+on Laatokka hyvin vanha kaupunki, sillä jo Venäjän valtakunnan perustaja
+Rurik asettui ensin tähän paikkaan ja rakensi sen. Silloin oli se
+kuitenkin paria kymmentä virstaa poikempana merestä, jolla paikalla,
+nykyisen Uspenskojen kirkon seudussa, vieläkin sanotaan löytyvän
+jäännöksiä. Nykyisen eli uuden Laatokan asetti Pietari Ensimäinen tähän
+Volhovan suuhun. Tämä joki, jonka yli meidät saatettiin nuoraa myöten
+vedettävällä lautalla, on leveä kuin järvi ja yön hämärässä näyttivät
+sen rannat kauniilta. Volhovan itä-puolella on maa matalaa, tasaista,
+enimmäksi osaksi metsätöintä aina Syvärin suurelle syrjä-joelle
+Ojat'ille asti, jossa se ylenee vähän ja kasvaa männykköä.
+
+_Ladeinoje-Polessa_, karjalaksi _Latina- eli Lotina-Pellolla_, joka on
+pieni piirikunnan kaupunki (ujesdnij gorod) Syvärin varrella, oli
+aikomukseni ruveta muutamiksi viikoiksi asumaan, osittain erästä alettua
+työtä päättääkseni, osittain myös paremmin Venäjätä oppiakseni. Vaan
+tässä rähjässä ei voinut kunnon korttieria löytää, jonkatähden en kauan
+arvellutkaan, vaan päätin heti pitentää matkani aina tänne
+Petrosavodsk'iin, karjalaksi Savodoille, asti. Täältä kuvernöörin
+olo-paikasta toivoin muassani vietävien avustus-kirjojen kautta voivani
+läänin-hallitukselta saada jonkunlaisen käskyn maalla oleville
+ala-virkamiehille auttaa minua matkallani, ja ilman sittä tiesin
+pohjais-Tschuudein eli Vepsäläisten pohjaisimman ryhmän, jonka
+ensimäiseksi työ-paikakseni olin katsonut, olevan vaan 60 virstaa
+etelään päin tästä kaupungista. Matkastanikaan en kauan epäillyt
+lähteäkö Syväriä myöten sen suuhun asti Oniegan rannassa ja siitä maisin
+Petrosavodsk'iin, eli Aunuksen kaupungin ja maan kautta maata myöten,
+siliä Aunuksessa toivoin tapaavani täällä eläviä luteerin-uskoista
+Suomesta tulleita Suomalaisia, joiden tilan tiedustamista katsoin
+velvollisuudekseni, ja toiseksi tahdoin myös vähän kuunnella Aunuksen
+Karjalaisten kieltä, vaikka sen tutkiminen nyt ei juuri tarkoituksenani
+ollut.
+
+Erottuani hyvästä matka-kumppalistani, joka läksi edellensä Vytegraan
+päin, alkoi stantsan (postipaikan, kestikievarin) isäntä tarjota minulle
+hevoisia ilman podoroschnatta eli tie-kirjatta, ja tingittyäni
+kyyti-rahan kolmatta osaa huokeammaksi ensi vaadintoa päätinkin häneltä
+hevoiset ottaa, joista tosin tulin maksamaan vähän enemmän kuin jos
+podoroschna olisi ollut, vaan joten pääsin vaivasta ruveta sitä ja sen
+antaja-virkamiestä kaupungilta etsimään. Juuri poies lähteissäni tuli
+nuori mies hyvän-laisessa asussa sisä-huoneesta hoippuen ulos,
+ja pyysi minulta anteeksi, että tultuamme stantsaan ja nimiämme
+ylös-kirjoitettaessa häneen oli noussut se syntinen ja pakanallinen
+ajatus, että minä, jonka nimi hänestä oli niin oudolta kuulunut, olisin
+anglitschanin (engelsmanni)! Tätä ajatusta ja sen kanssa seuraavata
+pelkoa oli hän jo kokenut lievitellä parilla kolmella viina-ryypylläkin,
+vaan kuinka suuri oli hänen ilonsa, kuin oli kuullut Venäjän kieltä
+puhuvani, ja kuinka suuri eikö hänen katumuksensa ollut,
+oikea-uskoisesta eli toki oman tsaarin alamaisesta miehestä niin
+hirmuista ajatelleensa! Pian tuli hän kumminkin tuntemaan että tosin
+olin jälkimäinen, josko oikeauskoisuuden onnestakin täytyi ollani
+ulkona, mutta hänen hyvätahtoisuutensa ei siitä vähennyt; hän oli muka
+itsekin käynyt vieraassa maassa, nim. Libaussa, jossa oli ollut isänsä
+(Pietarin kauppa-miehen) ulkomaalta tulevia tavaroita vastaan-ottamassa,
+ja jossa häntä sinä yhtenä yön-seutuna, jonka siellä oli viettänyt,
+hirmuinen ikävä oli vaivannut, kuin ei muuta ollut maan kielellä osannut
+lausua kuin: _ihh weiss nit_. Sekä ikävätäni haihduttaakseen että
+loukkaustansa hyväksi tehdäkseen tahtoi hän nyt kostitsemisen pyhää
+velvollisuutta minua kohtaan täyttää, ja leppyjäis-kannut voin itse
+valita joko viinana eli rommina. Loukkauksen, kuin se ajatusta ulommaksi
+ei ollut tullut, voin hänelle kernaasti anteeksi antaa, mutta
+leppyjäis-kannuille en ruvennut jäämään, vaan otin uudelta ystävältäni
+kiireimmän mukaan jää-hyväiset ja läksin pois.
+
+Syvärin joki on Lotina-Pellon kohdalla, jossa Aunukseen päin menevä
+saatetaan lautalla yli, kapeampi kuin sen väkevä syrjä-joki Ojat, jonka
+poikki olimme muutamia kymmeniä virstoja ennen Lotina-Pellolle tultua
+kulkeneet. Tien varrella Aunukseen päin ei Syvärin pohjais-puolella ole
+kuin yksi kylä Venäläisiä. Jo toinen kylä, Mägrä nimeltä, noin 40
+virstaa joelta, on Karjalaista, jotka kieltänsä kutsuvat _Aunuksen eli
+Livvin_ kieleksi, ja joiden ala täältä saaden ulottuu pohjaan päin aina
+lähelle Vienan merta ja Lapin rajoille, ja lähelle Oniegan merta itää
+kohti. Paitse kielessä, näössä ja tavoissa eroavat karjalaiset
+käytöksessänsäkin Venäläisistä naapuristansa ja uskolaisistansa.
+Karjalainen ei kumartele eikä livertele niinkuin Venäläinen, ja
+kaluistansa voipi matkalainen olla täällä yhtä huoletoinna kuin
+Suomessakin. Jutellakseni Mägrän stantsan vanhan isännän kanssa jäinkin
+tähän yöksi ja Lotina-Pellolta oleva kyyti-mieheni sopi hänen
+kerallansa, että tämä seuraavana aamuna saattaisi minut loppu-matkan (10
+virstaa) Aunukseen, johon asti edellisen oli minua kyydittävä. Näiden
+Karjalaisten kieli on jo hyvin venäläistynyttä, joka ei ihme lienekään.
+Ukko jutteli ennen "pajatetunkin" (lauletun) Livviksi, vaan nykyisen
+rahvaan sanoi hän vaan laulavan venäjänkielisiä "pajuja" (lauluja).
+Entiseen aikaan oli Syvärin pohjais-varsi ollut kokonansa Karjalaisten
+vallassa, vaan Pietari Ensimäinen, joka Savodojen laitoksia
+rakentaessansa useasti matkasi sinne ja kerran ratsain kulkiessansa
+Lotina-Pellolta suoraan Savodoille oli lähellä Syväriä tavannut kylän,
+jossa häntä ei oltu "ellennetty" (ymmärretty), oli antanut käskyn, että
+kaikkein Karjalaisten piti Venäjän kieltä oppia, jota käskyä ei
+kuitenkaan jaksettu täyttää muualla kuin Syväriä lähinnä olevissa
+kylissä ja näin olisivat näiden asujat karjalaisista Venäläisiksi
+muuttuneet, näin venäläisyyttä muuhunkin Karjalaan enemmän tullut. On
+näiden eteläisten Karjalaisten kielessä toistakin vierasta ainetta, nim.
+tschuudilaista eli vepsäläistä, varsinkin idempänä, Pyhäjärven
+pogostalta alkain aina Savodoille asti. Tämän seurakunnan tienoissa
+kulkee se Suomen maan-selästä tuleva mäki-harjanne, joka katoo Syvärin
+ja Oniegan seuduissa, ja saattoi entiseen aikaan olla Vepsäläisten ja
+Karjalaisten rajana, sillä heti sen itä-puolella tapaat kielessä sen
+muutoksen, että esim. d, jota Karjalan kielestä ei löydy, kuuluu hyvin
+puhtaasti ja selvästi (_meiden, teiden, andan, kandon_), ja että rahvas
+kutsuu kieltänsä _Lyydin_ kieleksi ja itsiänsä Lyydiköiksi, jolla
+nimellä minuakin kunnioitettiin. Puhtaita Tschuudeja (Vepsäläisiä)
+näiden tienoitten asujat eivät kuitenkaan ole, vaikka vepsäläinen aine
+heidän karjalaistuneessa kielessänsä on epäilemätöin ja heti tuntuva.
+Vepsäläisiä, joita täkäläinen rahvas toden mukaan tietää eläväksi
+etelään päin Savodoilta, kutsutaan täällä _Schoksalaisiksi_, ja kartalle
+katsoessani löysinkin näiden mainitussa ryhmässä _Schoksa_-nimisen
+kirkkokunnan ja saman nimen olen eräällä pienellä, Syväriin juoksevalla
+joella läänin etelä-osassa nimenä tavannut. _Vepsäläis_-nimeä ei
+tuntenut kukaan, eli sanottiin Vepsäläisiksi pohjempana eläviä
+Karjalaisia. Vasta, paremmat tiedot asiasta saatuani, tahdon sen
+sinullenkin tarkemmin selittää. -- Mainitulta Mägrän ukolta sain myös
+tietää, että täkäläisten "Suomalaisten" (luteerin-uskoisten) ylevin mies
+Jörän Turunen, josta Pietarissa jo olin kuullut, varmaan oli huomenna
+tavattava Aunuksen kaupungista.
+
+Täällä on mm. torikaupan laita aivan toisin puolin kuin meillä. Täällä
+kulkee talon-poika kaupunkiin ei myömään vaan ostamaan, sillä viikon
+tarpeet lihassa, voissa, kalassa, "kartohvelissa" ja muissakin aineissa
+haetaan aina pyhänä Aunuksen "rinkalta" (torilta). Myös keräytyy rahvas
+tänne huvituksen vuoksi ympäristön metsä-kylistä, ja illalla lopettaa
+jokainen juhlansa niin, että juopi maan-tien varrella olevissa
+kapakoissa päänsä täyteen koko viikon edestä. Tämä elämän-laatu on
+luteerilaisillakin tavaksi tullut, ja sentähden voi niitä, niinkuin
+sanottu on, huomenna joukolla tavata Aunuksessa. -- Aamulla varahin
+läksimme siis isännän kanssa liikkeelle, vaan tietämättäni löysin
+"telegalla" kaksi matka-kumppalia, joista ei minulle oltu mitään
+virketty. Toinen, joka istuihen rinnalleni, oli viinan-myöntioikeuden
+vuokranneella puukhollarina ja palasi nyt Lotina-Pellon tiellä olevien
+kapakkojen viikko-tuloja keräämästä Aunukseen, ja toinen taas, ukon
+viereen ajajan-istuimelle ruvennut, oli hänen apulaisensa. Koska
+heidänkin kauttansa voin jotakin tietoa saada maan elosta ja olosta,
+niin annoin heidän olla paikoillansa, ja viina-puukhollari oli niin hyvä
+ja pyysi minua korttieriin luoksensa. Myös oli hänen ilta-puoleen
+mentävä Savodojen tietä myöten 45 virstaa yhdenlaiselle asialle kuin
+nykyinenkin matkansa oli ja tarjoutui minulle edellensäkin
+matka-toveriksi ja kyydin-osamieheksi, luvaten Aunuksessa hevoiset
+hankkia ja vakuuttaen koko Savodojen tiellä podoroschnaa ei tarvittavan,
+josta raha vaan menisi turhaan ja jota nyt pyhä-päivänä ei saisikaan
+ennenkuin jos ilta-puoleen, pyhän ohitse mentyä. Näitä viimeisiä
+lauseita en uskonut tosiksi, sillä nähtävästi tahtoi hän vaan minusta
+saada kyydin-puolentajaa itsellensä, jonka tähden en matkastakaan voinut
+mitään varmaa sanoa. Kaupunkiin tultua, jonka, muista pitkin
+Ylösen-jokea (ven. Olonka) olevista kylistä, eroitti vaan eräistä
+maalatuista taloista ja niin-kutsutusta gostinnoj-dvor'ista
+(kauppa-kartanosta), alkoi rahvasta kokoutua torille, jonne minäkin
+läksin heidän elamoitsemistansa katsomaan, edellä mainittua Turuista
+kuulustelemaan ja häneltä täällä elävien maan-miesteni tilaa
+tiedustelemaan. Näistä sain piankin yhden käsiini ja sen avulla löytyi
+Turunenkin. Hän niinkuin muutkin täällä elävät Suomalaiset ovat tänne
+tulleet nälkää pakoon köyhemmästä kotimaasta ja oleksivat kasakoina eli
+päiväläisinä täkäläisten talonpoikien työssä, joten työntekijä mies
+voipi kesässä ansaita noin 25-40 hopearuplan paikoille. Useammat näistä
+maan-miehistämme ovat kotoisin Karjalasta (Ilomantsin, Pielisen,
+Nurmeksen ja Liperin pitäjistä); Savolaisia ei täällä taida olla kuin
+juuri joku nimeksi. Enimmät heitä elävät Aunuksen piirikunnassa, vähempi
+osa Syvärin joella alusten ja lauttojen kulettajina, ja vähin muissa
+osissa tätä lääniä. Harvalla on oma mökkinsä, sillä ansiot menevät
+kädestä suuhun, vaan leivässä kertoivat hyvin pysyvänsä. Sitä vastaan on
+hengellisestä ravinnosta suuri puutos. Ennen oli Novgorod'ista käsin
+Saksalainen luteerin pappi kerran kesässä käynyt Aunuksessa, lapset
+ristinyt, parikunnat vihkinyt ja haudat siunannut. Vaan kuin tämä pappi
+ei ollut sanaakaan Suomen kieltä eikä edes Venäjätäkään osannut, niin
+arvaa jokainen, kuinka vähän hänestä oli apua ja lohdutusta heidän
+hengelliselle tilallensa. Niin joku aika takaperin määrättiin
+Suomessa erityinen pappi niitä luteerilaisia varten, joita elää
+venäjän-uskoisissa seurakunnissa pitkin rajaa, ja tämä (tätä nykyä
+vara-kirkkoherra David Sirelius, jonka olo-paikka taitaa olla
+Pitkärannan ruukki) on hyvä-tahtoisuudesta ruvennut kerran vuodessa
+käymään Aunuksenkin luteerilaisille saarnaamassa. Vaan vielä näinkin on
+näiden poloisten hengellinen tila surkea, sillä kuinka paljo voipi 7 eli
+8 sataa henkeä, joka määrä luteerilaisia Suomalaisia täällä kaikkiansa
+on, nauttia yhtä ainoaa opettajaa parissa eli kolmessa päivässä
+vuodessa? Ja näin ei ihme olekaan, että joku jo kreikankin uskoon on
+mennyt, sillä Karjalaiset pilkkaavat luteerilaisten uskoa ja
+"mainittelevat (viekoittelevat) heitä niinkuin kehno (piru) sielua,"
+joten eräs vaimo lausui, isäinsä uskosta luopumaan. Olletikin kuuluvat
+täällä syntyneet lapset, jotka parempaa eivät ole nähneet, olevan
+taipuisat Venäjän uskoon, sillä lapsia, jotka jalalle päästyänsä
+lähetetään joko kerjäten eli muuten henkeänsä elättelemään, ei
+vanhemmilla ole suurta tilaisuutta opettaa eikä hoitaa. Tässä asiassa on
+nimitetty Turunen kuitenkin paljon hyvää vaikuttanut. Hän on nim.
+useampia kymmeniä vuosia takaperin ruvennut vähäistä maksua vastaan
+lapsia joutoajoillansa opettamaan, ja monen täkäläisen Suomalaisen onkin
+luku-taidostansa häntä kiitettävä. Vaivastansa ei Turunen, paitse sitä
+hyvin vähäistä minkä lasten vanhemmat ovat voineet häntä korvata, ole
+saanut muuta kuin kerran 85 ruplaa hop., joka raha hänellä annettiin
+Suomen ministeriltä Pietarissa enemmin sen vuoksi, että hän toimittaa
+lukkarinkin virkaa jumalanpalvelua pidettäessä. Turunen on pieni,
+terävä-näköinen ukko, lasten opetukseen kuitenkin jo liian vanha ja
+kukaties vähän ryyppyynkin menevä. -- Lasten opettaminen ja jumalisuuden
+harjoittaminen on vaikea senkin puolelta, että kirjoja on vähä ja niiden
+saanto milt'ei mahdotoin. Minulla oli muassani heille muutamia
+testamentteja, ja sanoilla ei voi kertoa sitä iloa ja onnea, joka niille
+hyville lukijoille tuli, joille Turunen nämä jakoi. Siunaukset minulle
+ja niiden lahjoittajalle, eräälle Amerikkalaiselle kauppa-miehelle
+Pietarissa, olivat loppumattomat, ja muuan näistä onnellisista, nuori
+täällä syntynyt vaimo, työnsi minulle väkisen vasta-lahjaksi
+puoltatoista syltä pitkän puna-kirjoilla päitetyn pyhke-liinan,
+tavalliset Karjalassa, jonka viimein otinkin vastaan sen hyvän sydämen
+tähden, jolla se annettin. Jos maamme kirjan-kustantajat tahtoisivat
+näiden vieraassa maassa elävien köyhien maan-miestemme valoksi
+kustantamistansa kirjoista lahjoittaa joita kuita kappaleita, niin
+luulisin heidän harvoin siunauksesta niin rikkaan työn sekä heille
+itsillensä että kanssa-ihmisillensä tehneen kuin tämä olisi.
+Lahjoitettavat kirjat saisivat olla mitä lajia tahansa, vaan
+arvattavasti olisivat kelvolliset hengelliset kirjat saajille
+rakkaimmat. Lähettää tämmöisiä lahjoja voisi edellä mainitulle
+vara-kirkkoherra Sireliukselle Sortavalan kautta, jonka mielellänsäkin
+luulen vaivaksensa ottavan niiden jakamisen Aunuksessa. Toinen anomus,
+jonka heidän puolestansa kannan Suomen maalle, vaan jonka täyttämystä en
+uskalla toivoa, olisi se, että heitä Esivallan puolesta autettaisiin
+jonkunlaisen rukoushuoneen joko rakentamiseen eli edes hyyräämiseen.[4]
+Jumalan-palvelua on tähän asti pidetty jossakussa kerraksensa hyyrätyssä
+isommassa huoneessa Aunuksen kaupungissa. Hyyriä on useasti pitänyt
+maksaa kymmenin ja kaksintoista hopearuplin, ja koko rahvas-joukko ei
+ole kuitenkaan mahtunut sisään Jumalan sanaa kuulemaan. Ei taitaisi
+liika olla, jos maamme yhteisistä varoisia joku 3 eli 5 sataa ruplaa
+tähän tarpeesen käytettäisiin, koska nämä Aunuksen luteerilaiset
+kumminkin ovat maamme lapsia ja alamaisia ja vuotisen veronkin (4
+hopearuplan paikoille) passi-rahana maksavat Suomen hallitukseen. Jos
+varsinainen herran-huone kerran tulisi hankituksi, olisi papin saaminen
+helppo asia, sillä yhden opettajan sanoivat itsetkin ilman muiden avutta
+voivansa hyvästi palkita, ja nuorille, vaikutusta isooville pappiloille
+olisi täällä mitä soveljain työ-paikka. Lähetyksen asiaan pakanoiden
+kääntämiseksi vieraissa valloissa annetaan meilläkin lahjoja, joka tosin
+on kiitettävä teko; täällä olisi lähetyksen keto oman maan rajalla,
+omien maa-miesten seassa, jotka tosin eivät ole pakanoita. Eivätkö
+jumaliset hyvän-tekijät ja hyvän-teon seurat tahtoisi näitä kurjia
+maan-miehiämme auttaa rukous-huoneen tekoon? He ovat vielä yksiä
+Suomalaisia kuin kaikki muutkin koti-maan helmassa istuvat,
+onnellisemmat maa-miehet. Katovuodet ja tämän koto-maan kova luonto ovat
+heidät tänne ajaneet, ja vaikka leivän tosin ovat täällä löytäneet, niin
+riippuvat heidänkin kantelensa paju-puilla, he istuvat hengellisessä
+surussa ja pimeydessä, ja useampi toivoo koto-maan rakkaassa povessa
+edes viimeisen lepo-kammion saavansa.
+
+Turusen ja muiden Suomalaisten kanssa hyvän osan päivää
+vietettyäni, läksin viimeinkin korttieristani uudellensa kaupungille,
+tiedustamaan kuinka podoroschnan saamisen laita oli; sillä ilman
+semmoisetta taika-kalutta ottavat kyyditsevät tavallisesti kaksin
+ja kolmin-kertaisenkin maksun kuletuksesta, jossa asiassa
+viina-puukhollarini kiitosta Savodojen tiestä en uskonut todeksi.
+Tultuani siihen virka-paikkaan, josta tie-kirja oli lunastettava, oli
+virka-mies jo kerinnyt mennä kotiinsa, ja tänne mentyäni ei hän sanonut
+pyhä-päivänä voivansa sitä antaa; joka oli hänellä vaan tyhjä,
+luusimisen tilaa aukaiseva, estelmys, sillä lakia myöten pitää tie-kirja
+antaa yölläkin. Luusimaan häntä en ruvennut, sen siaan otin taskustani
+kreivi Armfelt'in minulle annetun avustus-kirjan, jossa hän vaatii
+virka-miehiä ja -kuntia minua edespäin auttamaan, ja tämän kirjan
+luettuansa olikin virka-mies heti valmis lähtemään virka-huoneesensa,
+mutta neuvoi minun sitä ennen menemään poliisi-mestarin tyköön ja siltä
+kirjallisen luvan tie-kirjan antamiseen hankkimaan. Poliisi-mestari,
+vanha hyvän-tahtoinen ukko, pani kohta suoritettuani karttarahan
+"piisarinsa" tätä kirjaa kirjoittamaan, ja sitä odottaessani oli hän
+hyvä ja tarjosi tupakkaakin, kuitenkin vasta sen jälkeen kuin hänen
+läsnä olevalle rouvallensa surkeasti murretulla kielellä olin saanut
+selittäneeksi, kuinka julman paksut ja missä hirmuisessa ase-voimassa
+Veaporin muurit olivat, ja että Dundas varmaan oli sarvensa taittava,
+jos niitä kävi puskemaan. Viina-puukhollari ei ollut uskoa silmiänsä,
+kuin näki tie-kirjan kädessäni; hän oli tingannut ja tuottanut hevoiset
+meille valmiiksi. Vaan nyt olin minä matkan isäntänä ja huokeammasta
+saataville posti-hevoisille otin hänen vaan sillä väli-puheella, että
+yksinänsä suoritti kolmannen hevoisen makson; sillä parilla, tavallinen
+hevoisten määrä yhdelle ja kahdelle matkustavaiselle, ei keväisen ja
+syksyisen tie-rikon aikaan saa kulkea kuin yksi henki, ja kokonansa
+kieltää häneltä tätä etua en tahtonut, koska olin hänen luonansa päivän
+asunut.
+
+Tästä kulki matkani vähillä katkelmilla yhtä suoraa 15 peninkulmaa aina
+tänne Savodoille asti. Keskojärven ja Pyhäjärven posti-paikkojen välillä
+tuli melkein keskikohdalla minulle matkustava herras-mies vastaani.
+Kyyti-pojat rupesivat kuletettavien vaihtoa tuumaamaan, ja kuin minä
+_karjalaksi_ vastasin poikani kysymystä, tokko tämmöinen vaihto sai
+tapahtua, niin äkkäsi vastaan-tulija matkustaja Suomesta olevani, ja
+rupesi selvintä ruotsia puhumaan. Se oli maa-mittauksen päällikkö tässä
+läänissä, hovi-neuvos L., josta minulle hänen kotiin palattuansa on
+paljon hyvää ja apua itsekussakin kohdassa ollut.
+
+Vaan tätä enemmän en tällä kertaa uskalla kärsivällisyyttäsi
+väärin-käyttää ja lopetan jo vähäisten matka-seikkojeni kertomisen.
+Luonnosta Aunuksen ja tämän kaupungin välillä sanon vaan sen, että se on
+melkein yhdellaista hieta-kangasta ja suokkoa kuin Suojärven seutu
+Suomessa. Edellä mainitsemani harjun tienoossa luulet jo Suomessa
+olevasikin, sillä sen tienoon mäet, lammit, kasket ja aidat, joita
+kaikkia Venäjällä ei näe missään, tekevät tämän yhtälöisyyden hyvin
+pettäväksi. Vaan pian muistuttavat kärrien hirmuiset täräykset yhtä osaa
+ruumistasi ja sen kautta koko olentoasikin, että tälle tielle ei ole
+suomalainen nimis-mies silmää luonut, ja aina itää kohti rientävä
+matkasi sanoo, että Suomen päivässä et vielä kaualle aikaa saa itseäsi
+lämmitellä.
+
+
+
+Toinen Kirja.
+
+Vosneseniessä 10 p. elok. 1855.
+
+Armas Ystävä! Nimeä _Vosnesenie_, vaikka se tässä maassa on hyvin tuttu
+lavealta ympärinsä, et varmaan ole koskaan kuullut, eli kuullunnakin
+olet sen jo monta kertaa ennättänyt unohtaa. Jos kuitenkin aukaiset
+Suomettaren vuosi-kerran 1848 ja etsit numeron 3, niin olet Lönnrot'in
+siinä löytyvästä matka-kertomuksesta näkevä, että tätä nimeä jo on
+ennenkin mainittu Suomen kielellä, ja tätä kieltä vasten matkustavaa
+Suomalaista jo ennenkin Vosneseniessä nähty. Tämä paikka löytyy Syvärin
+suussa tämän joen lähteissä Oniegasta, on ennen ollut vaan pienoinen
+maa-kylä ja vaikka sillä ei vieläkään ole kaupungin oikeuksia, niin on
+se kumminkin paremmin rakettu kuin yksikään meidän pienemmistä
+kaupungistamme ja sen liike semmoinen, että harvassa Suomen kaupungissa
+nähdään enemmän rahvasta ja tuskin yhdessäkään niin paljo aluksia kuin
+Vosneseniessä ja sen edustalla. Jo Lönnrot mainitsee, näyttääksensä
+tämän paikan liikettä, että siinä hänen matkatessansa löytyi ainoastaan
+viininmyöntä-paikkoja neljä kappaletta, mitä sitten muuta kauppaa. Vaan
+siitä ajasta on paikka vaurastunut monin kerroin, sillä muutamia vuosia
+takaperin avautui kaupan-kululle uusi Oniegan-kanava, joka Vytegran joen
+suusta Syvärin suuhun kierrättää Oniegan meren, niin vaarallinen
+kömpelille joki-aluksille, vaan jonka poikki heidän ennen tämän kanavan
+valmiiksi saatua kumminkin täytyi vaivoin pyrkiä. Alusten päästyä
+Oniegan kanavasta muutetaan lastit Syvärin koskien tähden pienempihin
+aluksihin, joka tapahtuu Vosneseniessä, ja tästä sen vilkas liike.
+
+Vaan kuin Vosneseniestä, sen monista kauppa-puodista, masto-metsästä sen
+rannassa, niistä sadoista tuuhea-partaisista kauppa-miehistä, jotka
+kävelevät sen ranta-kadulla odottaen jauho- eli pellavas-aluksiansa, ja
+joiden lihavat niskat todistavat, että heillä kukkarot on vielä
+lihavammat, -- kuin kaikista näistä ei liene tarvis sen enempää
+kertoani, niin käännyn kirjani pää-aineesen matkaani. Ihmetellet kyllä,
+että sitten viime kirjani kirjoitettua en ole kerinnyt matkata enempää
+kuin ne 130 virstaa, mitkä Savodojen kaupungista on tähän paikkaan. Ja
+ihme olisi se ehkä itsestänikin, ell'en tarkoin tietäisi, miten aika on
+mennyt. Savodoilla viipymiseni kaikkia syitä ei tässä käy mainitseminen.
+Niinkuin edellisessä kirjassani mainitsin oli pää-tarkoitukseni täällä
+valmistella erästä ennen alettua työtä ja myös samalla Venäläisten
+keskessä eläen, heidän kieleensä ja tapoihinsa tottuani. Ja näissä
+katsannoissa en voikaan Savodoilla oloani katua. Jälkimäistä
+tarkoitustani vasten olin matkalla sinne tehnyt sen päätöksen, että
+koska tämä kaupunki on lähes 8 tuhannen hengen asuin-paikka, niinmuodoin
+isompi kuin Viipuri, ja luultava oli, siinä useampiakin ravinto- ja
+korttieri-paikkoja matkalaisia vasten löytyvän, minä majani ottaisin
+vaan niin-kutsutussa _hartschevnassa_ eli talon-poikaisessa
+ruoka-talossa, jossa hinnat olisivat huokeat ja Venäjän kieltä voisi
+kyllin kyllä kuulla, jota vastaan kalliimmissa, saksalaisissa
+ravinto-paikoissa, joita Savodoilla päätin löytyvän useamman kuin yhden,
+kävisin vaan kerran eli kahdesti viikossa aviisit lukemassa. Tämä niin
+kaunis päätökseni kävi, niinkuin moni muukin sitä laatua, turhaksi,
+sillä kohdatessani, niinkuin edellisessä kirjassani mainitsin, Aunuksen
+ja Savodojen välillä maa-miehen L:n, sain häneltä tietää, että tässä
+hyvässä kaupungissa ei löytynyt yhtäkään ravinto-paikkaa, ei edes
+hartschevnaakaan, ja että korttieria niin muodoin oli vaikea saada, vaan
+erään porvarin, syntyänsä saksalaisen ja nimeltä Vogel'in, sanoi hän
+kumminkin matkalaisille tekevän sen arvon, että majan antamisella auttoi
+heidän kukkaroansa hoikemmaksi. Suloiset hartschevna-ajatukseni
+hajoisivat siis kuin tuhka tuuleen ja kaupunkiin tultuani riensin herra
+Vogel'in taloon. Hinnoilla suukauden elosta hänen tykönänsä sovimmekin
+pian, vaikka ensi iltana torasimme vähän siitä, että herra Vogel'illa
+makuu-siaksi minulle ei ollut antaa muuta kuin vanha iän-ikuinen sohva,
+jonka katteen väriä oli mahdotoin eroittaa siihen pinttyneen lian
+paksuudelta. Tähän lisäsi hän viimein kuitenkin, ainoastaan sen tähden
+että minä olin Suomesta, pienoisen pään-aluksen ja lakanan, jota
+kumminkaan koko olin-ajallani ei sen kovemmin muutettu, ja tästä saaden
+elimme kaiken ajan suurimmassa sovussa ja ystävyydessä. Herra Vogel oli
+kotoisin Mecklenburg-Strelitz'istä ja viraltansa leipuri. Hän oli 23
+vuoden vanhana lähtenyt kotoansa Tanskanmaan ja Suomen kautta täällä
+Venäjällä lykkyänsä etsimään. Pietarissa olikin jo saanut onnea helmasta
+kiini sen verran, että oli asettanut oman leipurikauppansa, vaan sitten
+oli se taas ryöstäytynyt hänen käsistänsä, jonka tähden hän vielä kerran
+oli lähtenyt sitä etsimään ja viimein asettunut Savodojen kaupunkiin.
+Täällä olikin onnetar taas ilmestäinyt hänelle, tällä kertaa pienen
+Venakko-tallukan muodossa, jonka kanssa herra Vogel oli myötä- ja
+vastoinkäymisensä yhdistänyt. Tämä hemmetär oli vielä minunkin
+Savodoilla ollessani aika sievä, ja suki päänsä vielä nytkin kahdesti
+päivässä pomada-voiteen kanssa, niin että emännän askelet, niinkuin sen
+pitääkin olla, "tippuivat rasvasta," ja hänen olentonsa ilmoittihen
+kaikille talon asujille hajulla, nim. hyvällä hajulla. Lisäksi tämän
+hempeyden toi hän isänsä perintönä herra Vogel'ille talon eli, hänen
+nimeensä katsoen, pesän, josta moni tosin olisi voinut päättää häntä
+harakaksi, vaan joka kumminkin oli tyhjää parempi. Moni olisi herra
+Vogel'in siassa ollut tyytyväinen tähän onneen, vaan niin ei hän. Vaikka
+hän oli selvä venäläinen, vaikka äitin-kielensäkin oli jo niin
+unhottanut, että puhui sitä sangen huonosti, ei hän koskaan voinut
+unhottaa kotoansa, niinkuin useampi hänen maan-miehistänsä tekee, vaan
+ikävöitsi suuresti sinne takaisin. Aina kuin joku matkalainen läksi
+hänen tyköänsä Pietariin päin, istui hän kauan aikaa portaillansa
+kallella päin, ja kiitti onnelliseksi sitä, joka pääsi "Europaan," joka
+herra Vogel'in mielestä alkoi Pietarissa. Näinä surullisina hetkinä
+valitti hän omaa kohtaloansa, joka oli sitonut hänen Savodoille ja katui
+suuresti, ett'ei ollut edes Suomeen jäänyt, jossa rahvas hänestä oli
+ollut niin hyvää, katui sitä enemmin, kuin minulta kuuli, että muutamat
+hänen entisistä työ-kumppalistansa Helsingissä, jotka nimitti, olivat
+leiponeet itsensä mahtaviksi porvareiksi ja suurten talojen isänniksi,
+jonka onnen muka hänkin varmaan olisi käsittänyt, jos olisi ollut älyä
+sinne jäädä. Tätä herra Vogel'in tyytymättömyyttä nykyiseen tilaansa
+elättivät hänen veljeltänsä Mecklenburg-Strelitz'istä useasti tulevat
+kirjat. Tämä veli, perinyt heidän isänsä hevois-kaupan, oli laajentanut
+sen ja ulko-arvossa niin kohonnut, että muka oli ruhtinallinen
+talli-mestari ja että hänellä joka viikko kävi vierasna maan ensimäinen
+ministeri, vieläpä toisinaan perintö-ruhtinaskin. Tähän korkeuteen oli
+nyt ovi avoinna Savodojenkin Vogel'illa, sillä se kaikessa muussa
+onnellinen mies oli lapsitoin, ja kirjoissansa lupasi hän ottaa veljensä
+pojan otto-pojaksi ja perilliseksensä, jos tämä perheinensä tulisi
+takaisin koti-maahan. Kiihoittaaksensa meidän Vogel'in muuttohalua oli
+veli myös kirjoittanut, kuinka hän varsin alkaen veljeänsä vasten oli
+ruvennut säästämään viiniä, ja kuinka hänen kellarissansa jo löytyi
+neljä sataa putellia vanhaa viiniä veljen juoda tuliaisiansa. Herra
+Vogel'in kiihko päästäksensä Savodoilta ei näin muodoin ollutkaan
+ihmeteltävä, sillä tässä paikassa ei hän ukko-parka ollut maistanut
+märkääkään kelvollista, saatikka puhdasta, sekoittamatointa viiniä. Entä
+sitten kotimaan olut! entäs sen soitot, sen tanssit ja muut huvitukset,
+joita herra Vogel täällä ei koskaan ollut nauttinut, vaikka kyllä oli
+kuusi vuotta peräkkäin istunut ensimäisenä jäsennä kaupungin duumassa
+(magistratissa). Mutta kuinka päästä, sillä hän oli kahtalaisesti
+sidottu Savodoihin? Hän oli nainut Venakon, ja nainut Venakon, jolla oli
+talo. Jospa rakkaudenkin voimaan voi sen verran luottaa, että se vetäisi
+vaimon miehensä kanssa vieraasen maahan, jossa kieli, usko, tavat olivat
+hänelle aivan oudot, niin ei taloa kuitenkaan voinut telegalle nostaa,
+niinkuin sen pienen Venakon. Ja taloansa oli Herra Vogel jo kaupinnut
+kokonaisen vuoden, vaan turhaan. Juuri minun pois-lähtiessäni ilmautui
+viimein ostaja, he syntyivät hinnoilla, ja jo tänä syksynä lentää herra
+Vogel muiden matka-lintujen kanssa ilolla ja riemulla takaisin
+koti-maahansa, vieden muassansa siitä onnesta, jota hänen nuori mielensä
+sieltä lähtiessä niin hohtavilla karvoilla oli kuvastellut täällä
+tavattavan, ei paljon muuta kuin poikansa ja pienen Venakkonsa. Herra
+Vogel'in elämä-kerta kuvaa monen muunkin, varsinkin Suomalaisten, onnen
+etsimistä tässä maassa.
+
+Mutta jo arvellet: näin emme pääse koskaan matkalle, lorutessasi herra
+Vogel'ista ja hänen suruistansa ja iloistansa. Tosi kyllä, mutta
+Savodojen kaupungissa ei löydykään paljo muuta merkillisyyttä
+matkalaisen kertoa kuin herra Vogel, joka myös nyt eroaa siitä. Vaan
+leikkiä puhumatta on tässä kaupungissa vielä kaksi muutakin
+merkillisyyttä. Ensinkin tykki-tehdas. Kaupungin läpi juoksevan pienen
+joen eli puron varrelta tyynessä laaksossa on tämä paikka, jossa sodan
+kauheimmat kalut tehdään. Jos tässä yhdeltä puolen on huvittava nähdä
+esim. kuinka sisus siihen rauta-pölkkyyn, josta tykki syntyy, ihmisen
+taidosta leikkautuu melkein yhtä keveästi kuin puuhun, on toiselta
+puolen surkea katsoa, millä taidolla, ahkeruudella ja tyynellä mielellä
+työ-miehet esim. taputtelevat kiini sen rauta-peltisääryn, jossa ne
+hirmuiset kartessit lykätään tykin sisään, ja joissa kussakin on
+kukaties sadoille loppunsa. Tehtaan pihalla seisoo pieni katos aituuksen
+kanssa, jonka sisässä löytyy kaksi tykkiä, säilytetyt muistoksi keisari
+Aleksanteri Ensimäisen käymisestä tehtaassa. Näistä on toinen
+muistollinen sen tähden, että keisari vähän aikaa oma-kätisesti teki
+työtä sen silityksessä, ollen se kohta tykin pintaa, jota hän takoi, nyt
+hopea-lastoilla merkitty, toinen taas on merkillinen sen vuoksi, että se
+valettiin keikarin iäsna-ollessa ja sai nimeksensä: _Pacificator
+Europae_.[5] Toinen rauhallisempi merkillisyys Savodoilla on se kaunis
+kaupungin puisto tykkitehtaan ja Oniegan välillä kahden puolen mainittua
+puroa, jonka kiitokseksi lienee kyllä, jos sanomme, että se vetäisi
+vertoja Helsingin yhteiselle puutarhalle, jos vaan olisi vähän suurempi
+ja jos nim. siinä löytyisi mitään, joka olisi sinne-päinkään kuin
+Kaisaniemi.
+
+Ja nyt emme enää voi Savodoilta mitään kertomisen arvoista löytää, jonka
+tähden olemme valmiit lähtemään matkalle, Vepsäläisten, Lyydikköjen eli
+pohjais-Tschuudein kieltä kuuntelemaan. Näiden piiri alkaa noin 30
+virstan päässä Savodoilta etelään päin pitkin Oniegan rantaa, jossa
+_Schoksu_ (eli _Schoksa_, niinkuin edellisessä kirjassani kirjoitin) on
+ensimäinen heidän seurakuntansa. Seuraavat neljä seurakuntaa ovat ilman
+sitä samaa kansaa: _Scholtdjärv, Kalaig eli Kalajeg ja Himjeg_, kaikki
+neljä Oniegan rannalla, ja _Mägi_, oleva vaan puolella Scholtdjärvestä.
+Viimeiset tschuudilaiset talot etelään päin tässä ryhmässä ovat noin 15
+virstaa Syväriltä, ja niinkuin Syvärin länsi-päässäkin jo löytyy
+ummikkovenälaisiä tämän joen pohjais-puolella, niin elää niitä sen
+itäisenkin pään pohjoispuolella noin parin kolmen kylän paksuudelta.
+Tschuudit itset kutsuvat kieltänsä Lyydin kieleksi, vaan Karjalaiset
+pohjais-puolella Savodoja sanovat sitä Schoksun-kieleksi, varmaan
+sentähden, että Schoksu on heihin päin ensimäinen lyydikkö-seurakunta.
+Mitä tämä sana Schoksu merkitsee, en ole voinut selittää; samoin en
+ymmärrä nimeä Himjeg, jonka jälkimäinen tavut on suomalainen sana
+_joki_; nimet Kalajeg ja Mägi selittävät itset itsensä, jota vastaan
+Scholt-djärv on suomeksi _Soutujärvi_, sillä _scholdan, scholdta_ on
+suomen-kielinen sana: soudan, soutaa.
+
+Viimeksi mainitun seurakunnan kirkolla otin minä olo-paikkani, osittain
+sen tähden, että se on juuri keskellä ryhmää ja kieli siinä
+toivottavasti piti olla puhtainta, osittain senkin vuoksi, että
+Savodoilla ollessani olin saanut muutamia sen talon-pojista tuttavikseni
+ja erään kanssa jo korttteristakin hänen tykönänsä sopinut. Tultuani
+kylään rupesi hän vielä, arvattavasti hyvästä palkasta, kielensäkin
+selittäjäksi minulle ja sainkin hänestä sangen hyvän apu-miehen, sillä
+hän osasi kirjoittaa ja oli hyvin selvä venäjän kielessä. Tämän kielen
+yhtäläisyys sen murteen kanssa, jonka Lönnrot on tutkinut ja selittää
+väitöksessänsä, on suurempi kuin voisi toivoakaan, muistaessa, että
+näiden murretten väliä on enemmän kuin 200 virstaa. Kumpikin
+lyydikkö-ryhmä, tämä Oniegan rannalla ja se etelään päin
+Lotina-Pellolta, jossa Lönnrot teki tutkintonsa, ovat siis aivan yhtä
+kansaa. Mutta kuinka se muuten niin tarkka Sjögren voi päättää tämän
+kansan ja Inkerin-maalla elävien Vatjalaisten heimolaisuutta niin
+suureksi, että heille antoi yhteisen nimenkin, sitä on vaikea ymmärtää,
+sillä kielet todistavat toista. Epäilemättä on Lyydin ja Vadjan kielten
+välillä suurempi heimolaisuus kuin esim. Lyydin ja Karjalan kielen,
+koska molemmat ynnä Virolaisten ja Suomen Hämäläisten kanssa kuuluvat
+Jäämien eli Hämäläisten kansakuntaan, jonka kieli niin monessa kohdassa
+merkillisesti eroitaksen Karjalaisten lavea-piirisestä murteesta. Vaan
+joka Vadjan kielen on tarkemmin tutkinut, on pian havaitseva, että sen
+yhtäläisyys Viron kielen kanssa on paljoa suurempi kuin yhtäläisyys
+Lyydin kanssa, ja että sen syystä voipi kutsua vaan Viron kielen
+murteeksi. Jos emme eri kieleksi lue Liivin kieltä, joka näyttääkin
+olleen ainoastaan vanhempi muoto Viron kielestä, niin tulee näitä
+Jäämiläisiä sisaruksia vaan kolme, nim. Virolaiset, Lyydiköt ja Suomen
+Hämäläiset, joiden jälkimäisten kielestä kuitenkin Karjalaisuus on
+kuluttanut pois monta tämän heimokunnan yhteistä tunnusmerkkiä.
+Tschuudin nimi, jos tätä vieras-kielistä nimitystä vielä tarvittanee
+suomalaisessa kansa-tieteessä, on siis ulotettava Virolaisiinkin, sitä
+enemmän, koska Venäjän vanhoissa aika-kirjoissa heitäkin useasti
+mainitaan sillä nimellä, koska esim. Peipuksen järveä venäjän kielellä
+vielä nytkin kutsutaan Tschuudin järveksi (tschudskoe osero), jota nimeä
+se ei voinut saada Lyydiköistä eikä Vatjalaisista, sen ympäri asujista,
+-- ja koska se haukkuma-nimisin, _tschuhonets, tschuhná_, jolla
+Venäläiset kunnioittavat Suomalaisia kansoja, ja joka tschuudin nimen
+kanssa nähtävästi on heimoa, kaikkein tuntijoiden lauseita myöten
+enemmän käytetään Virolaisista kuin Suomalaisista.
+
+Kieli-tutkinnollisista saaliistani Soutojärvellä en tässä uskalla
+lavealta puhua, sillä ne ovat vaan kuivaa kielioppia eli vielä kuivempia
+sana-luetteloja. Lauluja Lyydin kielellä en saanut sanaakaan, sentähden
+että niitä ei löytynyt. Rahvas täällä "pajattaa" kyllä sekä pyhänä että
+arkena, sekä työssä että jouten, vaan laulut ovat venäjän-kielisiä,
+elikkä pikemmin samanlaista venäjätä kuin ruotsin kieli on meillä esim.
+laulussa: _hyökä perjo, juuppa taala_ j.n.e., sillä laulajista eivät
+puoletkaan ymmärrä venäjän kielestä muuta kuin tavallisimmat
+joka-päiväiset puheet, eivätkä voi selittää, mitä laulussa laulavat.
+Loihdutkaan eivät täällä ole runon puvussa, vaan pahan-päiväistä
+sopotusta, Venäläisiltä opittua, jota kernaammin luetaan venäjäksi kuin
+lyydiksi. Tämän lauluttomuuden päättänee moni tulleen siitä, että
+venäläisyys jo liiaksi on painanut kansan omaa hengettä ja pakoittanut
+sen omat kieli-kaunistuksensa unohtamaan. Vaan vanhat sekä miehet että
+naiset kertoivat venäjäksi lauletun jo heidänkin nuoruudessansa eikä
+sanoneet kuulleensa, että koskaan olisi lyydiksi laulettu. Sen ohessa
+pitää muistoamme, että venäläisyys täällä ei ole saanut paljon suurempaa
+voittoa kansassa kuin esim. vähää pohjaisempana elävissä Karjalaisissa,
+ja näiden seassa kaikuu vielä Kalevalan runo, vaikuttavat vielä isiltä
+perityt loihdut alku-peräisessä täyteläisyydessänsä. Tästä voisi
+päättää, että Lyydilöillä oma-kielistä laulua ei ole ollut koskaan, ja
+kielen rakennuskin on senkaltainen, että sitä ei voi eikä ole voitu
+käyttää runoksi, semmoiseksi, jona runo nyt löytyy kielessämme.
+
+Näytteeksi tästä murteesta kirjoitin kuitenkin muutamia mainituista
+loitsuista ja hankin käännöksiä eräistä Venäjänkielisistä saduista ja
+samasta Mattheuksen evankeliumin 6:sta luvusta, joka löytyy Lönnrot'in
+väitelmässä, käännettynä tämän kielen siihen murteesen, jota hän tutki.
+Nämä käännökset valmistuivat sillä tavalla, että apu-mieheni ensin
+itseksensä käänsi ne ja venäjän kirjoituksella kirjoitti käännöksensä,
+jonka hän sitten luki minulle, ja minä, hänen avullansa parannellen
+itse-kutakin kohtaa, jossa käännös mielestäni ei ollut hyvä, sen
+kirjoitin ylös omaan kirjoitustapaani. -- Kielen puheina ollessa en
+malta olla mainitsematta erästä huvittavaista seikkaa, jonka löysin
+tässä murteessa. Jokainen tietää, että Suomen kielissä ei tähän asti ole
+löydetty omituista sanaa sille ajatuksen kohdalle, jota nyt merkitään
+vieras-kielisillä sanoilla: _herra, baarina, saks_ j.n.e., josta on
+päätetty Suomalaisilla, ennen vierasten herrojen tuloa heidän maihinsa,
+ei herroja löytyneenkään. Tässä on erehdytty suuresti, sillä päällikköjä
+ja niinmuodoin herroja mahtoi kuitenkin niillä kansoilla olla, jotka
+satoja vuosia tekivät vasta-rintaa voimallista naapuriansa vastaan ja
+useammat kerrat näiltä koko sota-joukot maahan leikkasivat, niinkuin
+Virolaisten maassansa ja Lyydikköjen Valget-järven (Bjelo-oseron)
+tienoilla tiedetään tehneen. Nämä jälkimäiset ovatkin kielessänsä
+säilyttäneet herruuden alku-peräisen nimen, joka lyydiksi on kuhm,
+_kuhmun_ eli suomeksi: kuhmu. -- "Kuhmu?" sanonet sinä, "sillä sanalla
+on aivan toinen merkitys Suomen kielessä, jonka kaikki tietävät, sillä
+kellä ei ole edes kerran eläessänsä ollut kuhmua otsassa." -- Elähän
+hätäile, veli-kulta. Suomalaisten herrat voivat ennen olla yhdenlaisia
+kuin kaiken muun maailman herrat, joten sana kuhmu heidän itsenäisinä
+ollessaan voi merkitä sekä herroja että herrojen lahjoja, noita
+otsa-paisumia, eli toisin selittäen, vierasten tultua maahan piti näitä
+kutsua heidän omalla nimityksellänsä _herroiksi, saksoiksi_ j.n.e.,
+joten oma-kielinen sana laveammassa merkityksessänsä Virolaisilta ja
+Suomalaisilta unohtui, eli muuttui merkitsemään vaan sitä, jota herrat
+tavallisesti jättivät heidän vähä-ymmärtäväisiin otsiinsa. Tämmöiset
+muutokset sanojen merkityksissä ovat hyvin tavalliset kaikissa kielissä,
+eikä ensinkään oudot sille, joka kieliä tarkemmin on tutkinut. Vaan ei
+vähäinen ole minun iloni, joka tämän sanan ensimäiseksi löysin, ja tämä
+löytö lienee minulle vasta maailmassa antava sian _Suomen Muistettavien
+Miesten_ kokouksessa, sillä moni näkyy pääsevän siihen paljoa
+vähemmästäkin.
+
+Enentääkseni edes yhdellä alku-peräisellä suomalaisella nimellä
+maa-tiedettämme mainitsen tässä, että Oniegan merta lyydiksi kutsutaan:
+_Änine, Änischen, s.o. Ääninen_, koska suomalainen sana _ääni_ lyydiksi
+on: _än, änen_. Tämmöisiä omaisuuden-sanovia nimiä ovat vanhat
+Suomalaiset useastikin antaneet järville, niinkuin esim. _Pielinen,
+Hyytiäinen_ j.n.e. Niin tiedetään Laatokan merta ennen mainitun
+Aldogaksi, joka nimi, niinkuin Sjögren muistuttaa, silmin-nähtävästi on
+suomalainen sana _Aallokas_, ja epäilemättä kuului tämä sana vanhoina
+aikoina: _Aldogas_, siitä vähällä muutoksella muuttuen _Ladogaksi_. Nimi
+Oniega taas, jolla tätä järveä nyt kaikissa maa-tieteissä mainitaan, on
+vaan venäläinen väännös nimestä Änine elikkä Äninse, joten se tarkoin
+lyydin kieltä myöten on kirjoitettava. Luonnon mukaan sopivampaa nimeä
+eipä olisikaan antaa tälle järvelle kuin Ääninen on, sillä pohjais- eli
+itätuuli kuin velloo sen aavaa pintaa, niin kuuluu järven "ääni"
+ikäskuin suuren kosken pauhina monen virstan päähän rannasta. Silloin ei
+ole alusten hyvä olla sen pettävällä selällä, ja harvoin laskee se
+tämmöisissä tiloissa purjehtijata muuhun haminaan kuin omaan pohjaansa.
+Mutta purjehtija Äänisellä onkin harvinainen näkö, varsinkin sitten
+edellä-mainitun uuden kanavan valmistumista. Syvärin suun ja Savodojen
+kaupungin välillä kulkee kesässä noin pari kolme kymmentä alusta, joku
+menee ehkä myös Poventsankin kaupunkiin Äänisen pohjais-päässä, samoin
+joitakuita aluksia sen itärannoille, ja siinä on kaikki sen merenkulku.
+Jos tähän lisäämme, että se tyynenä ollessansa huokuu kylmää ja sumua
+ympäri olevalle maalle, niin näemme että Ääninen on sangen kolkko järvi,
+ehkä kyllä, länsi-tuulen liekuttaessa sen vettä, se voipi ottaa
+semmoisenkin taivaan-sinisen kullalla tähditellyn puvun päällensä, että
+sen katsomisesta ei tahdo kylläänsä saada.
+
+Rahvas Äänisen rannalla, minkä minä sitä olen nähnyt, elää leivän
+puolesta hyvin hyvästi, paremmin kuin rahvas useammassa osassa
+Suomenmaata, vaikka se ei näy tekevän puoltakaan sen vertaa työtä kuin
+Suomen rahvas. Mistä tulee siis tämä rikkaus? Minun yksin-kertainen
+ajatukseni on se, että paitse sota-miehen tekoa tällä rahvaalla on
+paljoa keveämmät ulos-teot kuin suomalaisella, kruunun talon-poika
+Venäjällä on kokonansa toinen mies toinen herrojen alustalainen.
+Verojensa suoritettua nauttii hän ansionsa rauhassa, rakentaa itsellensä
+ylpeät talot monien tupien ja kammarien kanssa, joiden seinämät
+välkkävät kalliista pyhäin-kuvista, tee- ja kahvi-kattiloista j.n.e.
+Vaimonsa pukee hän monesti silkkiin, vaan aina hohtavan punaisiin eli
+keltaisiin vaatteihin, itsensä hienoin kauhtanoihin eli hyviin turkkiin.
+Ja jos työ kotona ei anna kaikkea tätä, lähtee hän muuanne onneansa
+koettamaan, tavallisimmasti Pietariin. Niin käyvät esim. tämän
+Soutujärven ja sen ympäristön miehet kiven-hakkaajina työtä tekemässä
+ympäri Venäjän maata, missä vaan kruunu mitä rakennuttaa. Moni kivi
+Sevastopol'in ja Kronstadt'in muureissa on heidän silittämänsä, useammat
+patterit Itä-meren rannoilla heidän tekemänsä, niinkuin esim. patterit
+Helsingissä ja sen tienoilla, joiden tekijöitä, kotoisin Äänisen
+rannalta, lienee siellä vielä nytkin. Kerättyänsä hyvät rahasummat
+palaavat he kotiin niitä perheinensä syömään. Mutta rahan kanssa tuovat
+he muassansa myös paljo koiruutta, irstaisia tapoja ja rahan ahneutta.
+Tämmöinen Pietarissa eli muualla kävelyllä elänyt mies myöpi rahasta
+kaikki, vaimonsa, lapsensa, naapurinsa, oman autuutensakin, sen niin
+monta tuhatta kertaa muutaman kopeikan edestä turhaan vannottuansa.
+Hänen rientonsa alku ja loppu on raha, aina vaan raha eli muu toisen
+omaisuus, saipa sen sitten miten hyvänsä. Hän ei häpeä pyytäessänsä,
+vaikka hän olisi kuinka rikas. Niin tuli esim. Soutojärvellä sen tienoon
+starschina (kylän-mies) eräsnä aamuna minun tyköni ja valitti eileisestä
+praasnikasta eräässä naapuri-kylässä päähänsä jääneen hirmuisen
+pohmelon, eikä tiennyt kuin sitä parantaa voi. Samalla kutsui hän minut
+vieraiksi luoksensa muutamien viikkojen perästä tulevalle praasnikalle
+heidän kylässänsä, sillä hän eli eräässä toisessa kylässä ja oli nyt
+Soutojärvellä viran toimituksissa. Minä kiitin kutsumuksesta, joka
+nähtävästi ei ollut sen sydämellisempi kuin että minun siitä olisi
+pitänyt auttaa häntä päänsä parannuksessa. Tätä jälkimäistä tarkoitusta
+en kuitenkaan ollut ymmärtävinäni ja viimein ilmoitti hän sen suorilla
+sanoilla, pyytäen minulta kymmenkopeikaista viinaan. "Kuinka", vastasin
+minä, "ilkeät sinä, joka olet koko tienoon rikkaimmia miehiä, tulla niin
+vähää toiselta pyytämään! Olisit eilen juonut vähemmän, niin olisi
+pääsikin terve, ja ilman sitä paranee se paremmin siten, että menet ja
+uit Äänisessä kuin että nyt uudestaan rupeat viinaa juomaan". --
+Suomessa matkatessasi kuin taloon tultuasi panet tupakan ja puhetta
+paremmin liikkeelle saadaksesi tarjoot kukkarosi talon-miehenkin panna
+piippuunsa, kainustelee hän sitä vastaan-ottaessansa, lausuen, että
+matka-miehen varat kuluvat matkalla ilmankin että toiset auttavat häntä
+niitä nauttimassa, ja muka pikemmin hänen velvollisuutensa olevan
+vieraalle tarjota. Vasta lausuttuasi että sinun tupakkasi on kartuusia
+rohkenee hän niitä piipun ottamaan, vaan tarjoaa hyvällä sydämellä vähän
+ajan perästä oman massinsa maistaaksesi koti-kasvuisia maa-tupakuita.
+Aivan toisin olivat Soutojärveläiset. Havaittuansa että minulla löytyi
+kesän varat tupakkaa ja sikaria rupesivat he niitä lappamaan minulta
+mikä milläkin aiheella, millä oli rinta kipeä, millä vatsan-vääntäjä,
+johon muu ei ollut hyvä kuin tupakka, millä mikin, ja eräs naapuri, joka
+oli käynyt luonani "istumassa", joka kerta sitä toimittaen minulle että
+hänen sisarensa mies, pohatta kauppa-mies Savodoilla ei koskaan
+juottanut hänellä siellä käydessänsä huonompaa juomaa kuin 6 hopearuplan
+sampanskoita, oli pois-lähtiessäni niin rohkea että oikein kädestä
+pitäen pyysi minun tupakka-varojeni loppua hänelle lahjoittamaan. "No,
+mitäs minä sitten itse polttaisin?" sanoin minä. "Saathan sinä
+Vosneseniessä toisia", oli hänen yhtä selvä kuin hävitöin neuvonsa. --
+Täänkaltaisia ja pahempiakin tapauksia olisi minulla kyllä kertoa
+ololtani Soutojärvellä, vaan nyt ei ole aikaa kirjoittaa enemmän niitä
+kuin muutakaan, sillä posti-hetki lyöpi kohta. Jää siis toistaaksi
+terveeksi!
+
+
+
+Kolmas Kirja.
+
+Helsingissä syysk. 1855.
+
+Tämän-edellinen Suomettaressa painettu kirjani oli annettu Vosneseniestä
+10 p. elok. Tässä paikassa käydessäni olin matkalla Aunuksen läänin
+eteläisessä osassa, Ojatin (Ajatin) ja sen syrjä-jokien tienoissa
+elävien, pohjais-Tschuudien (Lyydikköjen eli Vepsäläisten) tykö. Tänne
+päästäkseni ajoin mainitusta kauppapaikasta kolme holli-väliä suurta
+maan-tietä myöten Juksovitsan kylään, josta sanottiin hyvän ratas-tien
+olevan aina 35 virstaa eteenpäin eli Vidlaan (ven. Vinets) asti, Ojatin
+varrella. Tultuani rattailla 15 virstaa tätä tietä selitettiin kylässä,
+jossa hevoisten muutto oli tapahtuva, että loppumatkankin viimeksi
+mainitulle pogostalle kyllä voi rattailla kulkea, vaan koko kylässä ei
+löytyvän kuin yhdet rattaat, ja ne oli kova lykky nyt saattanut Vidlaan.
+Yötä oltuani kylässä ei muu tullut neuvoksi kuin ratsain matkalle
+lähteminen. Koko yön-seudun arvelin laatuun ja toiseen, kuinka kapineeni
+kulettaisiin hevosen selässä. Niitä ei tosin ollut paljo, mutta
+sinänsäkin oli niiden koko ja muoto senkaltainen, että niiden ratsain
+kuletus näytti mahdottomalta. Viimeinkin luulin jo keinon keksineeni
+tälle kuletukselle ja ilmoitin, kyyti-miehen tultua, sen hänelle. Hän
+hylkäsi keinoni kokonansa, toi pitkän säkin, latoi kapineista puolen sen
+pohjaan, toisen suuhun, jonka sitoi lujasti kiini, ja tyhjältä
+keski-kohdalta pantiin nyt säkki satulalle riippumaan, johon hän itse
+istui päälle. Toiselle hevoselle istuusin minä selkään. Tällä keinoin
+matkasin sitten yhteensä noin 170 virstaa, eikä olekaan tätä matkaamisen
+laatua moittiminen muun tähden kuin sen, että matka siten kuluu hyvin
+hitaasti, sillä josko ei olisikaan sääli kapineita, jotka kiireemin
+kulkien kovin pahasti hytkelevät hevosen kupeilla edes ja takaisin, niin
+ei oma ruumis salli ajaa muuten kuin astuttaen, joten taas tiimassa
+harvoin voi kulkea enemmän kuin viis virstaa. Jos nyt taival on kolmea
+neljää kymmentä virstaa pitkä, jotka virstat vielä ovat "suden
+juoksemia", jos päällisiksi päivä paistaa räkittää helteesti, eli jos
+suot ovat vettyneet ja niiden malko-sillat nilput, niin arvaa jokainen,
+että matkalainen kernaasti pyrkii hevosen muutto-paikkaan ja ikävöipi
+niitä vähäisiä virvoituksia, joita semmoisessa voipi saada. Tämän toivon
+todentamiseen täytyy hänen, kylään tultuansa, kuitenkin vielä nähdä
+paljon vaivaa. Hän pyytää talon emännältä leipää, voita, maitoa ja
+munia. Leipää on välttävätä joka paikassa ja sitä ei kielletä; mutta
+mitä voihen tulee, niin on Venäläisten voi kelvotointa Suomalaiselle,
+sillä hämmennettyänsä kerman (päällisen) savi-astiassa siksi, että se on
+vähä meidän voihen päin, sulattavat he tämän sekoituksen uunissa ja
+valavat sen sitten suurempihin savi-astioihin, joissa se säilytetään
+talven ja on näköjänsä kuin keltaista talia. Voita jos siis tahdot
+venäläisessä kylässä syödä, niin pane emäntä sitä verekseltänsä tekemään
+ja valmiiksi saatua suolaa se itse, sillä voihen niinkuin muuhunkin
+ruokaan ei emäntä raatsi panna kallista suolaa kuin ilman nimeksi vaan.
+Voin näin valmiiksi saatua käydään maitoja katsomaan. Lehmiä pidetään
+tässä tienoossa niinkuin muuallakin Venäjällä tavallisesti hyvin vähä.
+Se talo on jo rikas, jossa on viis lypsävää lehmää, ja ihmeinä
+mainittiin erästä muka kauheata pohattaa Vidlassa, jolla oli viistoista
+lehmää lypsämässä. Mutta laitumet ja heinä-maat koko Ojatin tienoossa
+ovat niin hyvät, että heinä enimmäksi osaksi tehdään metsään ilman
+aidoitta ja muitta, ja jo virstan päässä kylästä löytää karja samottavan
+ruohon. No mikäs sitten on syynä Venäläisten huolimattomuuteen tässä
+asiassa? Ne ovat paastot hänen uskossansa, jotka vierauttavat hänen
+karjan tuottamista, ja toiseksi ei hänen naisensakaan osaa näitä
+korjata. Maito-aittana on eteis-huone, jota myös vieras-kammarina
+pidetään, ja tultuasi siihen näet peräpuolen lattiata täynnä
+pienenlaisia pottuisia savesta, joiden ulko-karvan jo tekijänsä on
+tehnyt niin ruskeanharmaan, ett'eivät suinkaan likaa pelkää, ja joiden
+reunat ovat niin pinttyneet, sisus niin rikkoja ja karvoja täynnä, että
+tähän siivottomuuteen tottumatointa sydäntäsi alkaa iloittaa ja sinä
+kernaasti näistä ravinnoista olet erilläsi. Voin ja leivän lisäksi,
+jotka jo olet saanut, on sinun niin-muodoin ennenkuin syömään voit
+ruveta, vielä munat saatava, sillä suola-kalaa ei löydy missään ja
+Venäläistä inhoittaisi syödessä kalaa näin "raaltansa", niinkuin hän
+sanoo. Mutta jos emäntä jo edellisiäkin aineita antaessansa on tehnyt
+esteitä ja viivytellyt, ei hän munia kysyessäsi paikalta liikahda. Niitä
+ei liene talossa? Mutta kanoja kävelee tuvan lattialla, ja kukkokin. Syy
+emännän viivyttelemiseen on se, että sinä, maan tapoihin tottumatoin, et
+ole tietänyt vakuuttaa hänelle, maksavasi kaiken, minkä otat. Hän luulee
+sinua tavalliseksi virka-mieheksi, ja ilman on hänen sääli syöttää
+sinulle munia. Sanottuasi että maksat, Jumalan nimeen vannottuasi,
+ett'et mitään ilmaiseksi tahdo, vieläpä rahankin hänelle edeltäpäin
+käteen sysättyäsi, lähtee hän viimeinkin munia hakemaan, ja pian on
+atriasi valmis. Syötyä pitää sinun, jos ei muun tähden niin herruutesi
+kannattamiseksi, juoda teetä. Mutta teen-keittäjätä (samovaraa) ei löydy
+kylässä kuin yksi, sillä nyt olemme sydän-maalla. Sitä menet nyt itse
+sen omistajalta pyytämään, joka näin ei ilkeä sitä kieltää, ja kantaa
+sen itse korttieriisi. Täällä valmistuu tee pian, ja nyt juotat
+talon-rahvasta, juotat samovaran isäntää, juotat hänen naistansakin,
+joka ei ole hennonut kalustansa luopua, vaan tullut sen jälessä
+luoksesi, -- kaikki juotat kylläisiksi, ja juotpa vielä itsekin.
+Maksettuasi talon-väellä, jotka näin muodoin ilolla ja ihmeeksensä
+näkevät että valalla vahvistetun lupasi täytät, olet siis valmis
+uudestaan matkalle lähtemään, vaan juuri hevosen selkään noustessasi
+muistuttaa samovaran isäntä, että sinun sen pitämisestä olisi joku vähä
+maksettava hänelle; muut herrat antavat siitä muka tavallisesti kaksin
+riunoin, mutta sinulle, hyvälle bajarille, saa koko asia jäädä
+hopea-riunasta. Senkin suoritettuasi pääset toki viimein taipalelle
+lähtemään, ja hatuttomin päin toivovat nämä ystäväsi sinulle matkallasi
+kaikenkaltaista siunausta ja onnea, sillä siunuustellessaan samoin kuin
+kirotessansakin ei Venäläinen puutu eikä säästä sanoja.
+
+Vidlaan tultuani tapasin täällä ensi kerran Ojatin-joen, joka niinkuin
+jo edellä kirjoitin, lankee Syvärihin ja suussansa on vallan suuri joki.
+Vidlan kirkko on noin keskikohdalla sen pituutta, vaan kuitenkin oli
+joki nyt sydän-kesällä tässä kohden niin matala, että hevoset kahlasivat
+sen poikki ja vesi ei täyttänyt hevoselle vatsaan asti. Samanlaisena
+tapasin sen sitten useammissa muissakin kohdin, joissa siitä poikki
+tulin kulkemaan. Venhe-kululle ja hirsien sekä puun lauttaamiselle ei
+tästä joesta siis ole hyötyä muulloin kuin keväällä, jolloin se kuuluu
+paisuvan hirmuisesti ja panee suuret alat alanko-maita tulvan alle.
+Sjögren'in ilmoituksista tiedämme, että Lyydikköjen pesä-paikka on juuri
+Ojatin ylä-puoli ja latvat, ja lyydikkö-kylät alkavatkin Vidlasta
+lähtien, heti toisella puolen jokea. Näihin minä en kumminkaan
+seisottunut, vaan matkasin syvemmäksi Lyydin-maahan, 20 virstaa
+edellensä, Järvien (lyydiksi: Järvidje) pogostalle.
+
+Järvissä neuvoi kylä-oikeuden piisari, jota pyysin apulaisekseni
+kielen-tutkinnossa, vaan joka oli paikkakuntaan vasta tullut eikä
+sanonut vielä kyllin oppineensa rahvaan kieltä, tämmöiseksi apulaiseksi
+tämän seurakunnan entistä, virastansa eronnutta pappia, joka oli
+syntynyt läheisessä Ladvan seurakunnassa ja sitten kaiken ikänsä elänyt
+Lyydikköjen seassa, ja jonka piisari kehut osaavan paremmin näiden
+kieltä kuin venäjätä. Hän sanoi hänen ei enää viitsivän käydä työssäkään
+ja olevan vähän ryyppyyn menevän, jonka tähden hän muka mielellänsäkin
+olisi rupeava minulle avuksi, sillä keinoin viina-rahaa ansaitaksensa.
+Nämä piisarin lauseet olivat minulle mieleen, minä sanoin siis jääväni
+tähän ja pian hankki hän minulle korttierinkin. Pappi, joka piisarilta
+jo oli yön-seutuna saanut tietää minusta ja aikomuksestani, tuli
+huomeisna aamuna, ennenkuin kukko oli kannukset ennättänyt jalkaansa
+saada, minun tyköni. Hän oli pitkä, vahva mies, ja vaikka jo 63 vuoden
+vanha, vielä sekä näöltä että jalalta hyvin vilkas. Hän oli ensin
+palvellut ponomarina ja diakkana synnyin-paikassansa Ladvassa, jossa
+hänen isänsä oli ollut pappina, ja sitten loppu-puolen ikäänsä tässä
+seurakunnassa pappina. Mennä vuonna oli hän eronnut virastansa, ja
+antanut sen ynnä tyttärensä kanssa eräälle vasta seminariosta päässeelle
+papille, eikä sanonut henkensä elatuksesta itsellänsä suurta huolta
+olevan, sillä paitse sitä, että vävy oli velvollinen häntä ja hänen
+vaimoansa kuolin-päivään asti elättämään, oli hän itsekin nuorella
+iällänsä kerännyt jonkunlaisen raha-summan, joka oli Pietarin
+lampartissa vuokria kantamassa. Näistä vuokrista ei hän kuitenkaan muka
+saanut muuta kuin mikä hänellä vaatteissa kului, sillä lamparti-setelit
+olivat hänen vaimonsa vallassa, ja ukko valitti tätä hyvin ahnaaksi ja
+itsepäiseksi. Ihmetellessäni, että hän vähäisestä papin-palkasta oli
+voinut säästää niin suuren summan kuin kuusi tuhatta hopearuplaa vanhan
+päivänsä varaksi, sanoi hän sitä ei palkasta säästyneeksi, vaan kaupalla
+hankituksi, sillä nuorempana oli hän käynyt jotenkin suurta
+karjan-kauppaa. Hän oli ostellut lehmiä aina Vytegrasta ja Valkeajärven
+linnasta (Bjelosersk'ista) asti, suurella edulla ajaen eli ajattaen ne
+Tihvinan markkinoille eli Pietariin. Näillä kauppa-retkillänsä oli hän
+hyvästi tullut tuntemaan koko sen osan Aunuksen ja Uudenlinnan lääniä,
+jossa Lyydikköjä elää, ja tiesi tarkasti sanoa, missä minkin tienoon
+puheen-parsi erosi toisten tienoiden kielen-laadusta. Hän sanoi olevansa
+valmis rupeamaan minulle täkäläisen kielen selittäjäksi ja siksi
+kelpaavansa sen enemmin kuin jo ennenkin oli semmoisena ollut, nim.
+Andrej Mihailovits'illa (Sjögren'illä), joka oli kaksi viikkoa elänyt
+hänen tykönänsä Ladvassa, ja jota hän muisteli suurella rakkaudella.
+Palkkaa ei ukko vaatinut enemmän kuin noin puoli-tuoppisen hinnan
+päivältä, ja työn päätimme seuraavana päivänä alottaa.
+
+Mutta ihminen päättää ja Luoja säätää, sanoi nykyjään eräs suuri
+ajattelija Helsingin Sanomissa, ja niin tässäkin asiassa ei käynyt
+päätöstä myöten. Seuraavana päivänä oli tämän opettajakseni ruvenneen
+ukon emännällä nimi-päivät. Minun tähteni oli eukko päättänyt viettää ne
+tavallista juhlallisemmasti. Jo hyvissä ajoin aamulla tuli ukko tyköni
+ja ilmoitti tämän seikan ja kutsui minua nimi-päiville. Minä "panin
+päälleni parasta, valkeinta varrelleni", ja sitten läksimme ukon kanssa
+yhdessä. Papin kartanoa näissä tienoin ei voi eroittaa muista ympäri
+seisovista taloista, ja tavallisesti löytyy kylässä aina joku pohatta
+talon-poika, jolla on paljoa pulskemmat rakennukset kuin papilla. Niin
+oli tässäkin kylässä kapakka-talo paremmassa asussa kuin yksikään muu,
+ja astuessamme eteenpäin luulinkin sitä pappilaksi, ennenkuin
+seuralaiseni likaisimmassa kohdassa kylän katua nousi erään talon
+portaille ja sanoi: tänne. Tultuamme sisään otettiin me vastaan hänen
+vaimoltansa, joka jo oli täydessä juhla-puvussa, ja jonka hirmuinen
+lihavuus kyllä todensi ukon sanat, että eukko muka yksinänsä söi vuokrat
+heidän yhteisesti säästämistä rahoistansa. Heidän tyttärensä, nuoren
+papin vaimo, ilmestyi vähää jälemmin, ja viimein hänen miehensäkin,
+mutta ei vielä juhla-asussa, sillä hän oli ollut riihtä viskaamassa,
+Siistiytyänsä ja pukeutuansa oli hän sangen sievä mies ja josko ei
+oppinutkaan, niin tiesi hän kuitenkin sen verran, että Suomen-maalla oli
+yksi tsaari kuin Venäjällä, että Sevastopol ja Veapori eivät olleet
+yhden meren rannalla ja että Helsinki oli etempänä Pietarista kuin
+Viipuri, joissa kysymyksissä vanhalla papilla oli hyvin hämärät ja
+sekaiset tiedot. Jonkun tunnin kuluttua eneni seuramme vielä edellä
+mainitulla piisarilla ja hänen puolisollansa. Pidoista, jotka nyt
+alkoivat, en sano sen enempää, kuin että ensin tarjotun kahvin päälle
+ilman väli-ajatta seurasi se ian-kaikkinen tsjaju (tee), joka tapa on
+täällä yleinen, sillä "tee keventää kahvin vaikutuksen," selitti minulle
+eräs pappi, jolta tämän luonnottoman tavan syytä kysyin, Tsjajun juotua
+tuli puoli-päiväinen, jonka pituista atriata en vielä ole koskaan
+nauttinut ja jonka pituisesta Jumalan rukoilen itseäni vasta
+varjelemaan. Vaan jos minun täytyi jo kolmannella osalla siinä
+annetuista ruokalajista olla tyytyväinen, niin söivät muut sen enemmän,
+vaikka ruoan suuhun saamisessa ei ollut muuta apuna kuin ne
+viisi-haaraiset kahvelit, joita Luoja jo esi-isällemme Aatamille antoi
+parin.
+
+Koko näistä pidoista en tässä olisi tarvinnut mainita mitään,
+ell'ei niissä tapahtunut seikka olisi ollut painava käänne
+kielitutkinnoilleni Järvissä. Vanhan papin emäntä nim., jonka kanssa
+miehensä puoli-päiväisen joutuessa oli käynyt kirkossa, eukolle
+suojelija-enkeliltänsä vielä jotakuta paria kolmea vuosikymmenistä
+elinajan lisäksi rukoilemassa, oli päättänyt palkita tämän miehensä
+palveluksen ja sentähden haettanut kapakasta puteliin viinaa. Sen
+tyhjensi ukko pian piisarin kanssa, eivätkä viinan vaikutukset hänessä
+vielä olleet kovin vaaralliset. Mutta suurin asia oli se, että hän,
+kauan viinatta oltuansa, näin pääsi taas makuun. Ilta-puoleen, kuin jo
+olin korttierissani, tuli hän minun luokseni, pyysi paperia ja
+kirjoitus-värkkiä ja tahtoi muka minulle näyttää käsi-alaansa
+kirjoituksessa, koska kieli-apulaiseni piti osata kirjoittaakin.
+Kirjoitus, jonka hän tässä teki, oli anomus saada minulta
+puoli-tuoppisen hinta rahaa sen työn päälle, jota yhdessä olimme
+rupeavat tekemään. Sen annoinkin hänelle tinkimättä, ja vähän ajan
+perästä alkoi piisarin kodista kaikua pajatus, joka ilmoitti, että
+viina-jumala oli löytänyt veljensä runo-jumalan. Mutta ei sillä hyvä.
+Myöhään illalla, minun iltaista syödessäni, tulla kompuroi ukko ilman
+lakitta ja "parta paksussa porossa, tukat kaikki taljaskassa"
+korttieriini, itki, nauroi, pajatti, tanssi ja pyysi vielä rahaa.
+Minusta näytti hän jo kyllin-kylläiseltä, minä en antanut. Hän rukoili,
+syleili minua, vaan turhaan. Viimein lankesi hän polvillensa, kumarsi
+jalkojeni juureen ja suuteli monet kerrat savisia saappaitani.
+Päästäkseni tästä ilkeästä tilasta ja saatuani häneltä lupauksen ei
+enempää tulla minua kiusaamaan, annoin hänelle vielä toisen
+puoli-tuoppisen hinnan, jonka kanssa hän heti menikin matkaansa.
+Reuhatessansa tykönäni hoklasi hän aina pöydältä ruokaakin suuhunsa,
+jota häneltä suinkaan en kieltänyt, vaan saadakseni tietää, kuinka
+ankara hän uskonsa lajissa oli, muistutin kuitenkin, että hän
+paasto-päivänä söi arkea eli rasvaista ruokaa, josta hän hyvin kyllä
+tiesi suuren synnin tulevan. Mutta ukko vastasi juuri muutamia viikkoja
+takaperin käyneensä Valaman monasterissa Petron päivillä, siellä kaksi
+vuoro-kautta yhteen menoon papillista toimitusta tehneensä ja näin
+muodoin kaikki eli vähintäsäkin suuren osan entisiä syntiänsä
+kuitanneensa, joten hänellä arvattavasti nyt taas hyvä aika eteenpäin
+oli varaa poikkeilla hurskauden vaivaloiselta tieltä. Samasta syystä
+teki hän julkisesti toistakin syntiä, nim. poltti tupakkaa niin usein
+kuin minä jaksoin hänelle tupakka-pötkyläisiä antaa. Kernaammin olisi
+hän kuitenkin polttanut piippua kuin näitä, ja tämän halunsa ilmoittikin
+juuri tässä rohkeassa tilassansa siten että tahtoi kiskoa piippua
+hampaistani. Tässä asiassa en hänelle kuitenkaan antanut perää, ja
+piipusta väittelemisemme olisi kukaties miten loppunut, ell'ei hänelle
+olisi juolahtanut mieleen että se mahtoi olla uskoni, joka esti minun
+antamasta tois'uskoisen polttaa piipustani, jossa tapauksessa hän ei
+millään tavalla tahtonut saattaa minua rikkomaan hengellistä lakiani.
+Ilolla vakuutin minä että asian laita oli semmoinen, ja heti jätti ukko
+piippuni rauhaan. Tätä keinoa käytin sitten jälkeenkin päin suurella
+menestyksellä semmoisia vastaan, jotka maansa tapaa myöten tahtoivat
+minun piippuani omana piippunansa pitää, ja mainitun esteen sanottuani,
+ei sitä vastaan koskaan inttäilty mitään.
+
+Toisena aamuna menin kapakkaan sekä tietelemään ukon eileisen-iltaista
+elamoitsemista että vähän rahaa särkemään. Tämän oli ukko keksinyt. Ulos
+tullessani kapakasta tulla haihatti hän kotoansa, eikä malttanut juosta
+tietä myöten ympäri, vaan oikasi pellon poikki, jossa hänelle aidan yli
+pyrkiessänsä ei käynyt paremmin kuin että aidassa repi kauhtanansa, joka
+kumminkin jo entuudestansakin oli hyvin huono ja repaleinen. Hän luuli
+minun ostaneeni viinaa, ja vaikka pohmelo näytti surkeasti ahdistavan
+häntä, säihkysi ilo hänen silmistänsä, sillä kuin minulla muka oli
+viinaa, niin oli sitä hänelläkin, jonka ajatuksensa hän heti
+ilmoittikin. Pian selkeni kuitenkin ukon erhetys, ja pahoilla mielin
+rupesi hän selittämään, että hänestä sinä päivänä ei ollut minulle
+työhön, ja huomenna taas piti hänen lounaan syötyä lähteä erääsen viiden
+virstan päässä olevaan kylään, jossa yli-huomenna tuli praasnikka.
+Huomenna voisi hän kumminkin edellä puoli-päivän tulla minun tyköni, jos
+nyt saisi edes pariksikaan ryypyksi minulta vielä palkkaansa. Sen
+annoinkin hänelle, mutta nyt vahvistui minussa jo edeltä arveltu päätös,
+kokonansa erotani tästä miehestä, sillä vaikka hänellä kyllä olin
+havainnut olevan hyvät tiedot Lyydin kielessä, niin näkyi se nyt
+selvästi, että hänellä oli liian huikentelevainen luonto kelvataksensa
+minulle apu-mieheksi.
+
+Siis aloin tiedustella toista apulaista, ja sanottiinkin Ladvassa
+Iöytyvän vanhan diakan, lyydikkö-syntyisen ja niinmuodoin hyvän
+lyydiläisyyden tuntijan, jolla kehuttiin kaiken maailman viisaus olevan
+päässä, ja jonka ei sanottu juovan muulloin kuin praasnikoissa. Tämän
+miehen luultiin tulevan sille praasnikalle, jolle Järvien ukonkin jo
+niin aioissa piti lähteä, ja minä päätin myös odottaa tätä
+juhlallisuutta ja mennä sille, sekä sitä katsomaan että mainittua
+diakkaa tapaamaan.
+
+Tämmöisiä praasnikoita on kaikissa venäjän-uskoisissa kylissä (meidänkin
+maassamme) tavallisesti yksi, monesti useampikin vuodessa. Ne vietetään
+sen pyhän päivänä, jonka nimeä kylän kirkko kantaa, ja joka sillä
+niinmuodoin on erityisenä suojelijana. Mutta tavallisesti on kylässä
+paitse kirkkoa vielä rukoushuoneitakin (Karjalassa kutsutaan tämmöisiä
+"sässynäksi" venäjän-kielisestä sanasta tschasovna), joilla myös on
+pyhät suojelijansa, ja joille myös vietetään praasnikat. Näin saapi moni
+kylä kolme ja neljäkin praasnikkaa vuodessa. Niille keräytyy rahvasta
+vahvasti, ja pää-asia niissä on syöminen, tanssiminen ja pajatus. Myös
+tulee niihin josta kusta suuremmasta lähi-kylästä renikan kauppias, ja
+kuin kylän kapakasta saadaan viinaakin kyllältensä, niin löytyy
+praasnikalla kaikki väli-kappaleet, joilla ilo saadaan kukoistamaan.
+
+Toivoani myöten Ladvan diakka olikin praasnikalla, pian sovimme tuumilla
+ja jo seuraavana päivänä muutin Ladvaan. Useammassa kirkon-kylässä
+Suomessa löytyy joku leski-akka, joka on vähän herras-perua, köyhäksi
+jäänyt, vaan hyvästi elävä sillä keinoin, että hänellä on arpa-kirja ja
+kortit, joilla talonpojan-tyttärille povaa sulhaiset, vähä lääkityksiä,
+joilla parantaa pienet silmä-kipeät, päästää hampaan-kolotuksesta
+j.n.e., ja koreoita tilkkuja, joista hän tekee emännille taskuja, lakkia
+ja m.s. Sen ohessa tietää hän kaikki pitäjän juorut ja uutiset, ja kuin
+värjälin puutteessa hänellä painatetaan lankojakin, niin ei kumma
+olekaan, että talonpojan-vaimot kirkko-tiellänsä käyvät hänen luonansa
+istumassa, jolloin ämmän kahvi-pannu ei tulelta pääse, vaan jolloin
+hänellä myös on tulonkanto-päivänsä, sillä käyjät tuovat, mikä
+voi-naulasen, mikä maito-leilin, mikä mitäkin. Tämmöisiä löytyy
+Venäjälläkin, vaan edellä lueteltujen virkojen rinnalla pitävät nämä
+parittajankin tointa, sillä harva naima-kauppa niin herroissa kuin
+talon-pojissakin tapahtuu Venäjällä ilman parittaja-akan (svahan)
+avutta. Tämänkaltaisen ihmisen luona sain minä korttierin Ladvassa. Hän
+oli edellä kerrotun Järvien vanhan papin tytär, oli ollut naimisessa
+erään papin kanssa, joka jo viisi vuotta takaperin oli kuollut, ja eli
+nyt ukkonsa, mainitun papin isän, kanssa yhdessä, joka jälkimäinen myös
+oli ollut pappina, vaan halvauksen tähden, joka häntä oli kohdannut, jo
+kauan sitten virastansa eronnut. Heillä oli hyvä talo, vähä
+maan-viljelystäkin ja he elivät pensillä (pensiunilla), jota ukolla oli
+20 ja lesken tyttärellä 6 hopearuplaa. Tähän oli leskellä senlaisia
+tuloja kuin edellä kuvasimme, ja jonkun verran sai hän sisään sitenkin,
+että piti korttieria mittareille ja muille matkaaville virka-miehille.
+Hän oli sen verran viisaampi täkäläisiä talonpojanakkoja, että osasi
+juoda sekä teen että kahvin, vieläpä keittääkin molemmat, ja että
+valitti, kuinka hänen kätensä pysti ja näkönsä päivettyi, nyt työssä
+käydessä, sillä siihen ei hän ollut tottunut miehensä eläessä, jolloin
+sampovara aina oli seisonut valmisna hänen makuulta noustessansa.
+Entisestä herruudesta ei hänessä ollut muuta jälellä, kuin se, että
+tahtoi että muiden piti uskoa hänen aamulla pitkään makaavan, jota
+herruuden välttämätöntä merkkiä hän kuitenkaan itse asiassa ei pitänyt,
+sillä useasti kuulin hänen raukan jo päivän kanssa nousevan
+askareillensa.
+
+Sekä tämä vaimo että hänen ukkonsa, se vanha pappi, olivat muuten
+merkilliset sen tähden, että pahemmin pahinta mustalaista pyysivät,
+puistivat kaikkea, mitä vaan näkivät minulla. Heille piti antaa paperia,
+kyniä ja läkkiä, edellensä kynttilöitä, teetä, sokuria, sanalla sanoen
+kaikkea, mitä muassa oli ja mitä emäntä viime kerran Vidlassa
+käydessänsä muka oli unhoittanut ostaa. Ukko tahtoi minua itsellensä
+ostamaan nuuskuakin, jota minulla ei ollut, ja määräsi siksi tarvittavan
+tschetvertakan (25 kop. hop.). Tämän hävittömyytensä peitti hän sillä,
+että lupasi edestäni lukea rukouksia, joiden määrä ja pituus tulisi
+senvertainen, kun verran hänelle rahaa jättäisin, ja sanoi tätä rahaa ei
+tulevani katumaan, sillä hänen rukouksensa olivat hyvin teholliset.
+Tämmöisiä rukouksia lukikin hän alinomaa, pitkästä nimi-listasta aina
+rukouksen alussa mainiten niiden nimet, jotka olivat hänen palkanneet
+puolestansa taivasta lähestymään. Minua inhoitti tämmöinen elatus-keino,
+varsinkin yhdekskymmen-vuotisella hautaan vajoovalla ukolla, enkä paljo
+huolinutkaan peittää ylenkatsettani häntä vastaan, josta itselleni
+seurasi se paha, että ukko, päättäen minut täydeksi pakanaksi, ei
+sanonut yhdenkään kristityn papin rupeevan minulle taivaan ovea
+longistamaan, ja kuin sitä, hänen luulonsa jälkeen, maailmallisen
+ihmisen itsensä oli mahdotoin avata, niin arvaa jokainen, mihin hän
+minun tuomitsi.
+
+Paitse sitä vastusta, mikä minulla oli tästä ukosta, oli kymmempäiväinen
+oloni Ladvassa sangen hupainen. Rahvas täällä salon sydämessä oli siivoa
+ja hiljaista, ja työni juoksi erittäin hyvästi sentähden, että
+apulaiseni, vanha diakka, oli selvä-päinen ja ymmärtävä mies. Hän oli
+syntyjään tästä samasta kylästä, oli poikana saanut vähän opetusta
+Aunuksen kaupunkia lähellä olevassa Aleksanteri-Svirskin monasterissa,
+ja sitten vielä puoli vuotta ollut Uudessa linnassa (Novgorod'issa)
+oppiansa lisäilemässä. Näin oli hän oppinut venäjän kielen oikein
+kieli-opillisesti, ja ymmärsi käyttää tämän oppinsa omaakin kieltänsä
+tutkittaessa. Muuten oli hän kaiken ikänsä elänyt täällä koto-kylässänsä
+ja oli hyvin tuttu ja rakastettu ympärinsä, niin että praasnikkaa ei
+praasnikkana pidettykään, jos häntä ei ollut läsnä, sillä hän oli
+taitava kertoja, ankara pajattaja ja hyvä juoja. Hänen karkea äänensä,
+vahva kasvunsa ja tuuhea partansa antoivat hänen käytöksellensä ja koko
+olennollensa semmoisen arvoisuuden, että pojat joka paikassa nostivat
+lakkiansa hänelle ja vanhemmat häntä leikillä kutsuivat proto-jereiksi
+(rovastiksi).
+
+Yleisesti ylen-katsoo vallan päällä oleva kansa allansa olevien
+pienempäin kansojen kieltä, jonka Lyydin kielestäkin tulin havaitsemaan
+Scholtjärvellä, jossa pappi, vaikka neljä-kymmentä vuotta palvellut
+Lyydikköjen seassa, tuskin tiesi sanaakaan heidän kielestänsä, ja jossa
+rikkaammaksi ja mahtavammaksi päässeet Lyydiköt itsetkin kernaammin
+puhuivat venäjätä kuin omaa kieltänsä. Toisin oli asian laita täällä
+Ojatin tienoilla. Tämän tienoon synkeä salon-luonto, sen köyhyys ja se
+seikka, ett'ei sen läpi kule yhtään tietä, ovat tehneet, että Venäläiset
+ovat jättäneet sen rauhaan, elikkä jos heitä on sinne joku tullutkin, on
+tulijan ollut mahdotoin saada omaa kieltänsä tavaksi, ja vaikka hän on
+ollut pappikin eli muu virka-mies, on hän perheinensä vähitellen
+taipunut maan kieleen ja, niinkuin edellä kerrotuista esimerkeistä
+olemme nähneet, viimein paremmin osannut täkäläisen rahvaan kieltä kuin
+omaansa. Tämä seikka on vaikuttanut rahvaasen takaisin siten, ett'ei se
+häpeä kieltänsä ja että se näissä tienoin tulee vielä kauan voimassa
+pysymään. Tässä Ojatin tienoossa on rahvas pitänyt oman alku-peräisen
+nimensäkin muistossa. Edellä olemme nähneet, että Äänisen rannalla
+asuvat Tschuudit kutsuvat itseänsä vaan _Lyydeiksi eli Lyydiköiksi_,
+joka tulee venäjän-kielisestä sanasta _ljudi_, merkitsevä rahvasta, ja
+jolla nimellä mekin entistä myöten olemme heitä tähän asti kutsuneet.
+Näin on näillä samanlainen nimi kuin Virolaisilla, jotka myös eivät
+tiedä itseänsä muuten nimetä kuin _maa-rahvaaksi_ ja kieltänsä vaan
+_maa-kieleksi_. Ojattilaiset sitä vastaan kutsuvat itsiänsä
+_Vepsäläisiksi_ ja kieltänsä _Vepsän eli Vepsan_ kieleksi, joka nimi
+niinkuin paljo muutakin kansan alku-peräisestä kansallisuudesta jo
+muissa osissa sen alaa on unohtunut. Ei tarvitse siis ensinkään epäillä,
+että tämä nimi, vaikka sitä nyt käyttää vaan yksi osa tätä kansaa, ennen
+ei olisi ollut sen yleisenä nimenä, jota päätöstämme vahvistaa sekin
+seikka, että pohjais-puolimaisen Aunuksen Karjalaisetkin yleisesti
+kutsuvat näitä serkkujansa Vepsäläisiksi. Tässä otamme sentähden
+tilaisuuden tärkeimmästi kehoittaaksemme kaikkia tästä kansasta eli sen
+kielestä vasta kirjoittavia, että heittäisivät pois nuo muukalaiset
+nimet _Lyydit, Tschuudit_ ja muut joihin ylpeiden naapurien
+halveksiminen ja ylen-katse on nähtävä juuri, ja antaisivat tälle
+kansalle sen edun, jota ei kielletä keltään yksinäiseltäkään ihmiseltä,
+nim. kunniallisen oman nimensä nautinnon. Tähän on heillä sen suurempi
+oikeus, kuin heidän esi-isänsä ovat tämän nimen historiaankin
+kirjoittaneet. Sillä Venäjän vanhimman historioitsijan Nestorin _Vessit_
+eivät voineet olla muita kuin nykyisten _Vepsien eli Vepsäläisten_
+esi-isiä, vaikka perilliset eivät ole kuin vähäiseksi osaksi voineet
+pitää vallassansa isien jättämää maata. Se on Sjögren'in erhetys
+kirjassa: _Ueber die älteren Wohnsitze der Jämen_, joka meidän
+kansan-tutkijoiden silmissä kauan on polkenut tätä nimeä. Hän oli jo
+ennen tämän kirjansa kirjoittamista ja yleisesti ennen koko sitä suurta
+matkustustansa, jonka arvollinen ja kiitettävä hedelmä se on,
+kirjallisesti päättänyt että se kansa, jota Nestor Vessiksi kutsuu ja
+joka eli Bjeloseron järven ympärillä, mahtoi kutsua tätä järveä
+_Vesijärveksi_ ja siitä itseänsäkin _Vesiläisiksi_, josta Venäläinen
+muukaloimalla muka sai nimen Vessit. Tämmöinen edeltä-käsin päättäminen
+on aina vaarallinen, ja tehdyksi Sjögren'iltä, joka kaikessa koki
+totuutta tarkoittaa, olisi sitä vaikea uskoa, ell'emme tietäisi, että
+hänen sitä kirjoittaessaan Vessien eli sen suomalaisen kansan, joka
+Nestorin aikoina eli mainituissa seuduissa, luultiin jo kokonansa
+ilmoilta hävinneen. Mutta mainitulla matkallansa löysi Sjögren samoissa
+tienoin suomalaista kansaa, joka kutsui itseänsä _Vepsäksi_, ja
+toiseksensa tuli hän tällöin myös tietämään, että tämä kansa ei kutsunut
+vasta mainittua järveä Vesijärveksi, vaan _Vauget- eli Valgetjärveksi_,
+jonka Venäläiset sanasta sanaan kääntäen tekivät nimeksi: bjeloje osero,
+Bjelosero. Näissä kahdessa seikassa, jotka hän itse uskollisesti kertoo,
+olisi hänelle jo pitänyt olla kyllä todistusta siitä, että edellinen
+päätöksensä Vessin nimen tulemisesta suom. sanasta Vesiläiset oli väärä,
+varsinkin koska sanasta vesi Vepsäläistenkin kielessä pitää johdettaa
+nimi _Veteläinen, ei Vesiläinen_, ja että samainen Veksi eli Vessä ei
+ollut muuta kuin Venäläisen kielellä pehmennyt nimi _Vepsä_. Vaan tätä
+ei hän nimittämässämme kirjassansa tahdo myödyttää. Todistuksia, joilla
+hän puolustaa entistä päätöstänsä, olisi liian lavea ruveta tässä
+kertomaan, koska halullinen lukija löytää ne täydellisinä itsestä
+kirjasta. Niiden joukosta otamme tähän vaan yhden, joka myös perustaksen
+väärälle kokemukselle. Siitä nim. että kaikilla nykyisten Vepsäläisten
+kylillä muka on venäläiset nimet päättää Sjögren, että koko heidän
+alansa olisi ensin ollut Venäläisten vallassa, jotta olisivat viljelleet
+ja rakentaneet maan ja joiden kielestä kylätkin olisivat nimensä
+saaneet, vaan että heidän olisi pitänyt taas luopua maasta ja jättää se
+Vepsäläisille niissä myllyissä, joita täälläkin kansojen edes takaisin
+siirrellessä tapahtui. Tämä päätös on kuitenkin väärällä pohjalla. Koko
+Ojatin tienoossa samoin kuin Äänisenkin rannalla on ei ainoastaan
+kaikilla vepsäläis-, vaan myös suurimmalla osalla venäläiskyliä
+suomi-peruiset nimet, joita rahvas keskenänsä käyttää. Vaan kirkon- ja
+henki-kirjoissa, mittarien luetteloissa ja kartoissa ovat molempien
+nimet venäläisiä, useammassa kohden vaan josta kusta ristimä-nimestä
+(sanotaan tavallisesti paikan ensimäisen asujan nimestä) tehtyjä,
+niinkuin: Ivanoffkaja, Timosejeffkaja, Trosimoffkaja j.n.e. Tämmöiset
+kirjat, kartat ja muut sanoo Sjögren, niissä löytyvien nimien tähden,
+joka paikkakunnassa tarkoin läpi käyneensä. Näiden nimien vääryydestä ja
+siitä, että hän ei tarkoin ottanut vaaria rahvaan kielessä käytettävistä
+nimistä, päättää hän venäläisiä nimiä alku-peräisiksi ja niiden antajia
+maan ensimäisiksi asujiksi, josta taas seuraisi että Vepsäläiset vasta
+myöhemmin joutuivat sen isänniksi ja että niinmuodoin Nestorin Vessit
+olivat toinen kansa, toista Vepsäläiset.
+
+Tässä lienee nyt tilaisuus sanoa muutama sana näiden kielestäkin ja sen
+aarteista. Suomalaiselle kielentutkijalle on tästä murteesta paljo
+selkoa sekä kieli-opissa että sana-kirjassa. Vaan kuin useamman lukijan
+pelkään tämän-laatuisissa kokemuksissa ja löydöissä ei löytävän sitä
+miellytystä, joka niistä on kielentutkijalle, niin jätän Vepsän kielen
+kieli-opilliset ja sana-kirjalliset edut tässä mainitsematta. Mitä taas
+sen hengellisiin aarteihin tulee, niin ei niistäkään ole paljo
+lausumista. Edellä olen jo sanonut, että Äänisen Vepsäläisillä en
+tavannut lauluja ensinkään. Sama oli niistä yleinen lause Ojatillakin,
+nim. että laulettu on iki-muistoisista ajoista venäjäksi ja että lauluja
+ei ole koskaan löytynyt vepsäksi. Satuja taas löytyy paljo, vaan
+niistäkin nähdään pian, että ovat parhaasta päästä Venäläisiltä saatuja,
+ja paraat satujen sanojat tarjoaksetkin aina kernaammin venäjäksi kuin
+omaksi kielekseksensä niitä kertomaan. Sana-laskuja ja arvoituksia
+löytyy sitä vastaan Vepsäläisilläkin, ja niiden muoto todistaa, että
+niitä ei ole naapureilta lainattu. Jälkimäistä kirjoitin Ojatilla noin
+puoli-sataa, ja niistä saan kielen näytteeksi suomennoksen kanssa
+painattaa tähän seuraavat.
+
+     1. Neitschykäine iscytub liphaisches, kasaine irdal? _Nagris mas_.
+
+     2. Pol hebot, pol hahat? _Jouh-segl_.
+
+     3. Mustan söb, vaugtan situb? _Melnits_.
+
+     4. Vaugtan söb, mustan situb? _Lämoi säreses_.
+
+     5. Must da pehmed, märg da maged? _Paschtkas_.
+
+     6. Märg masa aidan taga? _Kjel_.
+
+     7. Päiväl rippub, a yol reighu? _Koukuine ukses_.
+
+     8. Lehm pätschisch, händ irdal? _Lämoi i savu_.
+
+     9. Ymbri päs ei hvati, ymbri pöydos hvatib? _Silm_.
+
+     10. Kaks kurged pälitschi meres katsutas, toinen toscht ei voikoi
+     sabutada? _Keranden korvad_.
+
+     11. Mi om notktemb vet? _Savu_.
+
+     12. Kaks neitschykäischt yhtel laval kargaitas? _Petkleil
+     survotas_.
+
+     13. Pä tohine, vats töine, jamgad kivisched? _Not_.
+
+Suomeksi.
+
+     1. Neitsykäinen istuu arkussa, kassa (palmikko, letti) ulkona?
+     _Nauris maassa_.
+
+     2. Puoli hevoista, puoli haapaa? _Jouhi-seula_.
+
+     3. Mustan syö, voalkean sittuu? _Mylly_.
+
+     4. Valkean syö, mustan sittuu? _Tuli päreessä_.
+
+     5. Musta ja pehmeä, märkä ja makea? _Paistikas_.
+
+     6. Märkä vasikka aidan takana? _Kieli_.
+
+     7. Päivällä riippuu, vaan yöllä reikään? Oven _koukku_ (säppi).
+
+     8. Lehmä uunissa, häntä ulkona? _Tuli ja savu_.
+
+     9. Ympäri pään ei yllä, ympäri pellon yltää? _Silmä_.
+
+     10. Kaks kurkea päällitse merestä katsovat, toinen toistansa ei voi
+     saavuttaa (tavata)? _Korvon (saavin) korvat_.
+
+     11. Mikä on notkeampi vettä? _Savu_.
+
+     12. Kaksi neitsykäistä yhdellä lattialla tanssivat? _Petkeleillä
+     survotaan_.
+
+     13. Pää tuohinen, vatsa liinainen, jalat kiviset? _Nuotta_.
+
+Isä-meidän rukous kuuluu tässä kielessä, venäjän-kielisestä uudesta
+testamentista käännettynä, seuraavalla tavalla:
+
+     "Tatoi meide, kudam oleb taivhal; sädkahase puhthaks nimi sinun;
+     tulgha tsarstv sinun; da liinob vald sinun i mal kut taivhal; Leib
+     meide kaikutscheks päivaka anda meile tjänambäi; i jäta meile
+     völgad meide kut i mö jätamoi völghiischile meide; i ala anda meid
+     iskusaha; a pjästa meid pahas; sida möd mi sinun om tsarstv, i
+     vägi, i kuulund igan kaiken, Amin."
+
+Kielen näytteeksi saakoot vielä seuraavat satuset tässä sian.
+
+     1. Orl.
+
+     Kysuiba orlal: mihe sötat sina itscheis poigid muga korttas taivhan
+     al? -- Orl sanii: rohtischibak hö kasnuded lähetase päiväischen
+     lost, kut minä heid sötaischin alahan mas?
+
+     2. Kukoin karangg.
+
+     Sanu milein, kysii kadag kukoin karanggol, miksch sina muga
+     nälghiine sobihe, mändes siiritschi sinusaisch meheb;[6] mida sina
+     tahtoit säta heisch? mihe hö sileisch koschutas? -- Ni mihe, sanii
+     kukoin karangg; minä i en tahtoi anastada hied mehel, tahtoin
+     vaische rebitada heid.
+
+     3. Lambas i djumalan-lindiine.[7]
+
+     Djumalan-lindiine lebastihe lambhan päle, mise rastta hänel
+     vähäischen villad itschesa pesaks. Lambas rubens verdusiine hypta
+     sinna i tänna. Kut sina milein yhtel muga skup? sanii
+     djumalan-lindiine; paimnele sina käsket otta itschesaisch kaiken
+     nahkha-sai villan, a milein otkaschit pitschukaisches klakiisches.
+     Miksch muga netsen sädad? -- Netsen sädan siksch, sanii lambas,
+     mise sina ed malta milain minun villad otta muga armhutte kut
+     paimen.
+
+Suomeksi.
+
+     1. Kokko.
+
+     Kysyivät kokolta: mintähden elätät sinä poikiasi niin korkeassa
+     taivaan alla? -- Kokko sanoi: uskaltaisivatko he kasvaneina lähetä
+     auringon luokse, kuin minä heitä elättäisin alahalla maassa?
+
+     2. Orjantappura.
+
+     Sano minulleni, kysyi kataja orjantappuralta, miksi sinä niin
+     nälkäinen (olet) vaatteihin, ihmisten sinustasi sivutse mennessä;
+     mitä sinä tahdot tehdä niistä? mihin ne sinullesi kelpaavat? -- Ei
+     mihinkään, sanoi orjantappura; enkä minä tahdokaan ryöstaä niitä
+     ihmiseltä, tahdon vaan repiä niitä.
+
+     3. Lammas ja pääski.
+
+     Pääski lepäytyi lampaan päälle, että raastaa häneltä vähän villaa
+     pesäksensä. Lammas alkoi vihaisena hyppiä sinne ja tänne. Kuin sinä
+     minulleni yhdelle (olet) niin ahnas? sanoi pääski; paimenelle sinä
+     annat luvan ottaa itsestäsi kaiken villan nahkaan asti, vaan
+     minulle kiellät pienoisesta tulloisesta. Miksi niin tämän teet? --
+     Tämän teen siksi, sanoi lammas, että sinä et osaa minultani
+     villaani ottaa niin lempeästi kuin paimen.
+
+Työni lopetettua Ladvassa olisin suurelle maantielle voinut palata samaa
+tietä, jota mennytkin olin, ell'ei mieleni olisi tehnyt paikalla
+tiedustamaan, mitä murretta, karjalaistako vai vepsäläistä,
+Ojatin-tienoon itäisessä, eli Aunuksen läänin etelä-itäisessä, osassa
+puhuttiin. Sekä Ladvassa että jo edelläkin sanottiin kyllä näiden
+tienotten kieltä aivan yhdenlaiseksi kuin kieli tässä seurakunnassa ja
+sen ympäristöllä. Vaan Köppen'in kansakartta puhui toista. Tämä Pietarin
+Tiede-Akateemian jäsen on mm. Schubert'in maa-tieteelliselle kartalle,
+jota Venäjän maan europalaisesta osasta on noin 50 lehteä, eri
+värillänsä kuvannut kunkin kansakunnan alan ja piirin. Tätä suurta
+kansakarttaa ei löydy kuin kaksi kappaletta käsi-kirjoituksessa, nim.
+toinen mainitun Tiede-Akateemian kirjastossa ja toinen Pietarin
+keisarillisella maa-tieteellisellä seuralla. Mutta jälkimäinen seura on
+siitä painattanut pienemmässä mitassa tehdyn kopion neljälle lehdelle.
+Niin pää-kartassa kuin tässä kopiossakin antaa tekijä mainitussa osassa
+Aunuksen lääniä, keskellä Vepsäläisten piiriä, ei vähemmän kuin
+kokonaista kolme laajaa seurakuntaa Karjalaisille, vaikka näiden
+historiallisesti ei tiedetä koskaan jalkaa astuneen Äänisen järven
+etelä-puolelle. Väärjärven pogostan kautta tultuani Schimjärven kirkolle
+havaitsinkin, että rahvas Ojatilla oli oikeassa ja että herra Köppen on
+tehnyt suuren vian pannessansa Karjalaisia tänne, sillä kieli täällä oli
+puhtainta Vepsää ja täksi sanottiin niiden kahden toisenkin,
+Pääschjärven ja Kuschtjärven, seurakuntain kieltä, jonka kansa-karttaa
+myöten niin ikään olisi pitänyt olla karjalaista. Tämä suuri vika, johon
+virka-miesten luottamattomat kertomukset ovat syynä, tulee oiastuksi nyt
+paraillaan tekeillä olevassa kolmannessa painoksessa herra Köppen'in
+mainittua karttaa.
+
+Tästä asiasta selvän saatuani ja vielä pari päivää Schimjärvessä
+kuunneltuani kansan kieltä, päätinkin lopettaa vepsäläiset tutkintoni ja
+palasin maantielle Suschtan (ven. Oschtan) kylässä. Schimjärven ja sen
+väliä on 40 virstaa, joka on yksi ainoa hirmuinen korpi, jossa edellisen
+viikon rankat sateet olivat niin vettäneet maan, että hevoset melkein
+joka askeleella upposivat likaan. Tie, joka harvoin oli löytänyt
+kangas-harjanneen kulkeaksensa ja enimmiten juoksi pitkin korpijokia eli
+järviä, sillä se kulki paraasta päästä talvi-tien jälkiä, oli muutenkin
+niin ryteikkö, niin kehnoilla malko-siloilla varustettu, että
+ratsastajan monin paikoin piti pitkät matkat hevoistansa taluttaen jalan
+astua. Ja vaikka lepoakin oli pidetty noin puoli-välissä taivalta
+tehdyllä tulella, olivat sekä miehet että hevoset, myöhään illalla
+Suschtaan tullessa, niin väsyksissä, että edelliset eivät tarvinneet
+illaistakaan ennen maata rupeamistansa, ja jälkimäiset viimeisillä
+virstoilla tuskin enää pystyssä pysyivät. Suschtasta tulin
+Latina-Pellolle ja siitä samaa tietä Pietariin, jota keväällä olin tänne
+mennyt.
+
+Lopuksi saan mainita, että jos kellä vielä olisi halu käydä tutkimassa
+Vepsäläisten kieltä Ojatilla, niin olisi mainittu Schimjärven
+kirkon-kylä sekä kielen-puhtauden että muun puolesta siihen soveljain
+paikka. Matkustaa tälle kirkolle voisi helpoimmin ja huokeimmin,
+Sortavalan, Aunuksen ja Latina-Pellon kaupunkien kautta. Viimeksi
+nimitetystä ei Suschtan posti-paikkaan Arkangeliin menevätä tietä myöten
+tule kuin noin 130 virstaa, niin että koko matka Sortavalasta
+Schimjärven kirkolle ei tulisi tekemään kuin vähän päälle neljän sadan
+virstan.
+
+
+
+
+Matka Itä-Venäjällä vuosina 1856 ja 1857.
+
+
+
+Ensimäinen Kirja.
+
+Kasan'issa, toukok. 1856.
+
+"Kristos voskres! Kristus on ylös-nousnut!" kajahti ääni
+sunnuntai-aamuna 29 p. huhti-kuuta huoneessani ennenkuin olin vuoteelta
+ennättänyt nousta, ja edessäni seisoi iloisella katsannolla
+portinvartija täydessä ala-upsierin puvussa, hän on nim. entinen
+sota-mies. "Totisesti on Kristus ylös-nousnut!" tulee tähän vastata, ja
+sitä ynnä suun- ja juoma-rahan antamista en minäkään laiminlyönyt, jonka
+kanssa ukko meni toisille talon asukkaille samaa onnellista sanomaa
+julistamaan.
+
+Kristos voskres! Meillä on siis pääsiäisen iloinen päivä! Mikä suuri
+juhla! Totuuden ankaran ja vilpittömän saarnaajan ovat pimeyden ja
+itse-valtaisuuden puolta-pitäjät kiehtoneet, tuominneet ja kuolettaneet.
+Synkeä suru sydämessä seisoo koko ihmiskunta tämän sankarinsa haudalla,
+epäillen, haikeroiden, todellako ja täksi päiväksikö pimeys vallan
+voitti, koska sen ruhtinat nyt niin riemasteleivat. Lyhyt on kuitenkin
+tämä heidän riemunsa, sillä juuri kuolemallansa on valon sankari heidät
+voittanut ja kahlinnut, epäilemättömänä herää hän kuolluista, valo
+levenee kaikelle maailmalle ja kaikki ihmiskunta riemuitsee.
+
+Tämmöinen on pääsiäis-juhlan aine ja sisällys. Eikä Venäläinenkään puutu
+riemua sitä viettäessään. Hän on paastonnut kokonaista kuusi viikkoa ja
+etenkin ankarasti viimeisen eli piina-viikon, jolla virkakunnat ja
+koulut eivät istu ja jonka kuluessa rahvas ripillä-käymisellä eli muun
+ulko-käytöksen täyttämisellä kokee valmistaa oman-tuntonsa pääsiäisen
+hekumalle. Silmin-nähtävällä levottomuudella odottaa jokainen tämän
+hirmuisen ajan loppua ja kaksi viimeistä päivää varsinkin ovat pitkät
+kuin nälkävuodet. No, viimein kuitenkin alkaa pääsiäis-lauantain ilta
+pimetä. Jokainen peseksen puhtaaksi, pukeutuu juhla-vaatteihin ja astuu
+kirkkoon. Ja hyvän aikaa täällä rukoiltua ja tuohusten kanssa tuhrattua
+sen kammion ympärillä, joka keskellä kirkon lattiaa kuvaa Kristuksen
+hautaa, kaikuu juhlallinen kiitos-virsi, kellot rupeavat soimaan, ja
+kaikki todistaa, että se surkea puoli-yö on ohitse. Kaikki ehättävät nyt
+kotiin, jossa muna-röyköt, sian-liikkiöt ja viina odottaa. Tuskin
+yksikään muistaa nyt enää tämän juhlan kallista alku-perää, jokainen
+ajattelee vaan mahansa ja sen tyydyttämisen päälle, samoin kuin
+paastonkin aikana useampi lienee surunut oman vatsansa tyhjyyttä enemmän
+kuin Kristuksen viatointa piinaa ja kuolemaa. Sen siaan heitäksenkin
+pääsiäisen tultua jokainen kaikkea nauttimaan mitä vaan ikänänsä voipi,
+ja valon ja vapauden juhla muuttuu kaiken-kaltaisen lihallisuuden ja
+hekkuman telmännöksi. Tätä iloa kestää sitten koko seuraava viikko,
+jolloin ei köyhinkään tee työtä, vaan käypi kestiä, juopi viinaa ja
+parantelee päätänsä, uudestaan samaa viinan-juontia ja kestin-käyntiä
+voidakseen nauttia. Joka päivä aina seuraavaan sunnuntaihen asti
+kaikuvat kellot koko puolenpäivän-edellyksen, ja kuin muutamien virstain
+laveudella seisoo noin 60 kirkkoa niinkuin esim. Kasan'issa, niin arvaa
+jokainen, mikä helinä ja humina venäläisessä kaupungissa
+pääsiäis-viikolla on.
+
+Mutta jo liiaksi hairahdin näistä asioista juttelemaan, vaikka
+aikomukseni vaan oli sanoa, että täällä nyt on pääsiäinen, ja että kuin
+jokaisella on lupa laiskana olla, niin on minunkin täytynyt vakaisempi
+työ jättää, jonka siaan päätin kertoa jotakin Kasan'in kaupungista ja
+sen merkillisyyksistä. Sen katuja, toria, kirkkoja en kuitenkaan huoli
+ruveta luettelemaan, sillä lukija vähän hyötyisi. Sanon vaan kaupungin
+ulko-tilasta sen, että se on hyvästi rakennettu, suorilla ehkä ei aina
+puhtailla kaduilla, ja että asujanten määrä tekee noin 50 tuh. henkeä.
+Kasan ei ole aivan Volgan reunalla, vaan noin 6 virstaa tämän joen
+idän-puoleisesta rannasta, pienen Kasanka-nimisen joen varrella. Volgan
+oikea ranta on korkea hieta-äyräikkö, vasen (pohjainen ja idänpuoleinen)
+ranne sitä vastaan hyvin matalaa niitty- ja suo-maata, jonka joki
+tulvillansa ollen monen virstan laajuudelta peittää vedellä ja keväällä
+kokonaisen kuukauden pitää järvenä. Tämä on syy siihen, että kaupunki on
+näin kaukana kaupankäynnille niin tarpeellisesta joesta, joka suurina
+tulva-vuosina tännekin asti tekee suurta vahinkoa esikaupungeissa. --
+Kasan on Tatarilaisten perustama. Kuin Mongolilais-tatarilainen
+maailman-valta hajosi pienempiin osiin, asettui eräs heidän
+ruhtinoistansa tähän Volga-joen rannalle ja perusti valtakunnan, joka
+seisoi noin 300 ajastaikaa eli vuoteen 1552 asti. Monien reistausten
+perästä onnistui tällöin Venäläisille suur-ruhtinas Ivan Vasiljevitsin
+johdolla Kasan'in valtaaminen. Hirmuisen veren-vuodatuksen pidettyänsä
+hävitti tämä ruhtinas sen entisen tilan, kukisti kaikki mahometiläisten
+kirkot ja ajoi kaupungin tähän uskoon kuuluvat asujamet sen edustalla
+esi-kaupungeissa elämään. Pysyttääksensä voiton varmemmaksi rakensi hän
+kaupungin entisen tatarilaisen linnan sialle europalaisen sota-taidon
+mukaan varustetun linnan useammilla tornilla, jotka samoin kuin
+muuritkin vielä seisovat ja ulko-näöltänsä ovat samanlaiset kuin esim.
+Savonlinnan tornit Suomessa. Myös muutti hän Venäjältä rahvasta
+kaupungin asukkaiksi, ja siitä ajasta on se niin venäläistynyt, että
+siinä paikan entisiä asujia Tatarilaisia ei ole kuin noin kuudenneksi
+osaksi koko väki-luvusta.
+
+Nämä Tatarilaiset ovat Krim'in tätä nykyä kuuluisten Tatarilaisten kuin
+myös Turkkilaisten kanssa yhtä kansaa, ja tämä on kielensä puolesta
+heimolaisuudessa Suomen kansojen kanssa.[8] Muista kaupungin asujamista
+tekisi oudonkin silmä pian Tatarilaisen hänen runnokkaasta ja solakasta
+varrestansa, mustista ja vilkkaista silmistänsä, ja suora-nenäisestä ja
+kauniista muodostansa. Hänen ihon-karvansa ei ole mustempi kuin
+muidenkaan Europalaisten ja monesti näet aivan valkea-verisiäkin
+Tatarilaisia. Hänen käyntinsä ja ulko-käytöksensä on tasaista ja
+hiljaista, jonka tähden se aina kutjasteleva Venäläinen kutsuukin häntä
+haukkuma-nimellä barin'aksi (herraksi). Luonteensa puolesta on hän
+puhtautta rakastava, tyyni ja rehellinen; missä valehtelee eli
+harjoittaa koiruutta, on se muilta opittua. Kuin hän tavaraa myödessänsä
+näkee kenen muukalaiseksi, ilmoittaa hän oikean hinnan kohdallensa, ja
+jos sitten vielä venäjän tapaan vielä rupeat tinkimään, sanoo hän: "Minä
+en ole Venäläinen, olen mahometiläinen, ja meidän laki kieltää
+kohtuutointa hintaa ottamasta". Häpeällä seisot kristin uskosi kanssa
+miehen edessä etkä voi hänen lauseesensa mitään virkkaa.
+
+Maalla ovat maan-viljelys ja karjan-hoito, ja kiivaimmatkin venäläiset
+myödyttävät että tämä kansa samoin kuin Tschuvaschitkin ovat paljoa
+taitavammat ja ahkerammat maan-viljelijät kuin Venäläinen. Kaupungissa
+on Tatarilainen yksi kolmesta: joko kauppa-mies, käsi-työläinen eli
+rahti-mies. Ensimmäisen luokan kauppa-mieheksi jaksaa harva tästä
+kansasta kiivetä. Sitä enemmän rakastavat he rihkama-kauppaa, ja missä
+heitä enemmältä löytyy, niinkuin Kasan'issakin, kuluu harva päivä,
+ett'ei luonasi käy näitä itä-maalaisia saksoja, tulitikkuja, saippuaa,
+halaattia (makuu-nuttuja) hyvän-hajuisia voiteita ja muuta semmoista
+kaupalla. Käsi-töissä on saippuan ja nahkan valmistaminen heille
+varsinkin sujuvaa. Kasan'in saippua on ympäri koko Venäjän kiitettyä ja
+täältä tulevat juhdit ja sahvianit ulompanakin kuuluisat. Molemmat ovat
+Tatarilaisten tekoa. Vaan muihinkin käsi-töihin on tämä kansa hyvin
+taipuvaa, niin että harva työ-huone löytynee Kasan'issa, olipa sen
+isäntä Venäläinen, Saksalainen eli muu, jossa ei joku osa työ-miehistä
+olisi Tatarilaisia. Täkäläisen yli-opiston kirja-painossa, jossa on noin
+pariin kymmeneen työ-mieheen, ovat enimmät näistä tätä kansaa (käyttäjä
+on Saksalainen).
+
+Niinkuin tuttu on ja edellisestäkin näkyy ovat Tatarilaiset Mahometin
+uskoa. Kasan'issa ja sen esi-kaupungeissa on heillä kymmenkunta
+_metsched'iä_ (kirkkoja). Joka kirkolla on kaksi, toisinaan kolmekin
+_mullaa_ (pappia) ja yksi eli pari _aschantia_ (lukkaria). Harvemmassa
+löytyy _ahan'ia_, jotka meidän tiloihin verrattuina vastaavat
+kontrahti-rovastia, ja piispaa (_muftia_) ei ole koko Venäjän
+valtakunnassa kuin yksi, jolla on istuimensa Ufan kaupungissa. Tällä,
+joka myös on korkein tuomari hengellisissä asioissa, on palkka
+kruunulta, mutta muilla papeilla ja kirkon-palvelijoilla ei ole
+määrä-palkkaa, he ovat siihen tyytyväiset, mitä seurakunnan jäsenet
+vapa-ehtoisesti suovat heille, ja saavat myös osan siitä lahjasta, jonka
+jokainen on velvollinen kymmenennellä osalla irtaimesta tavarastansa
+vuosittain antamaan vaivaisille ja köyhille. Mahometiläinen on harras
+uskonharjoituksissa. Viis kertaa päivässä pitää hän rukouksia, nim.
+auringon noustessa, kello yhden ja neljän paikoilla, auringon lasketessa
+ja viimeisen kerran yön alkaessa. Joka sairastaa, on matkalla eli muuten
+ei voi tätä käskyä jollakulla ajalla täyttää, hänen täytyy jälestäpäin
+sitä useamman kerran pitää rukouksia, niin että niiden määrä kunkin
+päivän päälle tulee täysi. Kaikki muut miehet, sillä vaimoilla ei ole
+lupa käydä kirkossa, toimittavat rukouksensa metsched'issä. Tämä on
+nelis-nurkkainen, soikea kaksin-kertainen rakennus puusta eli kivestä,
+jonka alakertaa käytetään monellaisiin tarpeihin, niinkuin kouluksi,
+kauppa-puodeiksi j.n.e. Ylä-kerta on kirkkona. Sen harjalta nousee
+korkealle pyöreä kaitainen torni (_minaret_), jonka nastalla
+mahometiläisten omituinen merkki puoli-kuu kullittuna paistaa. Heillä ei
+ole kelloja; kirkkoon kutsutaan he siten, että lukkari minaretin ympäri
+kulkevasta rauta-häkistä joka haaralle huutaa surullisen-kaltaisella
+nuotilla: _Allah on korkein! Minä todistan, että Muhamed on hänen
+lähettiläisensä! Tulkaa rukoilemaan! Tulkaa autuutta etsimään! Allah on
+korkein! Muuta Jumalaa ei ole kuin Allah_. Aamu-rukoukseen huutaessaan
+lisää hän tähän: _rukous on parempi kuin uni!_ -- Tämän huudon perästä
+tulee rahvas metsched'iin. Sen porstuassa eli etu-huoneessa on pitkin
+seiniä hyllyjä, joille sisään-menijät jättävät päällys-kenkänsä. Itsessä
+kirkossa ei ole penkkiä; lattia on katettu joko kirja-ompeleilla
+koristetulla villaisella eli vaan oljesta kudotulla puhtaalla matolla.
+Paitse tätä ei siinä metsched'issä, jonka minä Kasan'issa näin, ollut
+muuta erinomaista, kuin opetus-istuimen kaltainen saarnas-tuoli, kaksi
+tavallista kynttilä-kruunua, muutamia lamppuja seiniltä ja Mekkaan päin
+oleva ikkuna moni-värisistä ruuduista tehty. Matolle istuikset
+seurakunnan jäsenet rivihin, pannen jalat ristiin allensa. Kellä
+turbaani on päässä, se irtauttaa sen perä-liepeen hartioillensa
+riippumaan. Muuten pidetään niin hyvin turbaani kuin lakkikin päässä.
+Tätä ei suvaittu kuitenkaan minulle, vaan minun käskettiin ottaa lakki
+päästäni, lieneekö tähän syynä ollut tämän muiden pää-vaatteuksesta
+eroava muoto vai mikä muu. Noin kymmenen minuutin ajan toimitti jokainen
+yksinäistä hartauttansa, rukoillen ja päätänsä maahan kumartaen.
+Rukoillessa pitää mahometiläinen kätensä lanteillaan, pyyhkäsee vähän
+väliä niillä silmiänsä ja kasvojansa, ikäskuin unta tarkoittaakseen.
+Toisinaan asettaa hän kätensä eteensä avonaisen kirjan tavoin, ja toisin
+paikoin taas panee peukalojensa päät korvan-lehdille, toiset sormet
+hajoittaen pystyyn, ja rukoilee näin jonkun ajan. Mitä nämä äkkinäistä
+oudostuttavat temput kuvaavat, en tiedä. Rukoiltua mainitun ajan nousee
+mulla saarnas-tuolille ja lukee siinä luvun alkoran'ista. Tämän
+lukemisen toimittaa hän messun-laatuisella nuotilla, joka ei kuulu
+pahalta, ja jonka oppimista sanotaankin suureksi pää-asiaksi
+papin-kouluissa. Sen tehtyä laskeiksen hän alas, menee ja istuiksen
+seurakunnan esinenään, päin Mekkaa osoittavaan ikkunaan, ja messuaa
+tässä taas rukouksen. Hän kumartaa useasti, syvään ja kauan, ja
+seurakunta tekee hänen mukaansa. Tällä päättyykin jumalanpalvelus,
+yleensä kestänyt noin kolme neljännestä tuntia.
+
+Mahometin uskon-opista ei tässä ole tilaisuutta puhua. Nykyjään sanoi
+Paris'in piispa eräässä julistuksessansa mahometiläisyyden olevan vaan
+"lahkokunnan kristin uskosta", joka lause hänen tilassansa lienee ollut
+vähän liikanaista. Melkein yhtä tahtoi eräs mullakin, jonka kanssa
+asiasta puhuin, päättää sanoen: "me uskomme saman näkymättömän
+kaikki-valtiaan Jumalan päälle kuin tekin, kristityt. Vaikka hänellä on
+99 nimeä, ei hänen voimaansa ja viisauttansa kuitenkaan voi täysin
+määrin käsittää. Hurskaalle antaa hän onnen ja menestyksen jo tässä
+maailmassa ja ian-kaikkisen elämän tulevassa. Jumala-tointa
+rangaistakseen antaa hän pahan liikkua maailmassa, ja rankaisee
+paha-teon vielä tulevassakin elämässä". Tästä tulevaisuudesta oli
+hänellä kumminkin mahometiläisyyden tavalliset lihalliset ajatukset.
+Taivaassa sanoi hän aina elettävän riemussa ja hyvillä päivillä. Syödä
+on siellä mitä vaan mieli ennättää ja muistaa haluta, ja tämän
+yltä-kylläisyyden kanssa on kaksi etua yhdistettynä, joita syömärillä
+tässä maailmassa ei ole, nim. että ruokahalu aina on hyvä ja että
+tarpeellansa ei tarvitse koskaan käydä. Toinen pää-nautinto on
+hurskaalla taivaassa sen suloisista neitosista, joiden ihanuutta ei voi
+kielin kertoa ja joita miestä päälle annetaan 70 kappaletta, ollen
+näillä vielä se erinomainen avu, että neitsyyden lahja ei heiltä koskaan
+katoa. Helvettinsä kuvaa mahometiläinen yhtä lihallisesti ja paljon
+peloittavammaksi kuin kristittyjen kylmä mieli sen jaksoi ennen aikaan
+edes-asettaa. Rukousten ja muiden uskonharjoitusten täyttämisellä on
+hänen kuitenkin paljoa helpompi välttää helvettiä kuin kristityn.
+
+Kunkin metsched'in kanssa on koulu yhdistettynä. Maalla toimittaa mulla
+opettajankin virkaa, vaan kaupungissa pidetään tavallisesti koululla
+erittäin opettaja, jonka vaivat palkitaan samoin kuin mullankin
+vapa-tahtoisilla lahjoilla. Lapset pannaan kouluun noin 8 vuoden iässä,
+ja käyvät sitä noin 5 vuotta, jos heitä ei tarkoiteta mullaksi tehdä.
+Täksi oppivaisten täytyy käydä koulua 12-15 vuotta, joista viimeiset
+korkeamman opin saamiseksi tavallisesti vietetään Bokharan kuuluisissa
+papin-kouluissa Aasiassa. Kouluun tulevat lapset päivännousu-rukouksille
+ja ovat siinä koko päivän, kaksi kertaa syöden mukanansa tuotua evästä,
+josta myös yhteisessä kattilassa keitto-ruokaakin tehdään. Koulussa
+istuvat lapset lattialla samoin kuin kirkossa istutaan. Oppi-aineet
+eivät ole suuret: sisältä-luku, rukousten ulkoa-oppiminen ja kirjoitus
+on kaikki, mitä tavallisesti vaaditaan. Kuin alkoran'ia ei saa lukea
+muuten kuin sen alku-peräisellä s.o. Arapian kielellä ja sen lukeminen
+koulussa myös on välttämätöin asia, niin saattaa joku parempi-päinen
+koulu-lapsi edellämainitun opin lisäksi myös tulla vähän tuntemaan tätä
+kieltä. Sen tarkempi tunteminen kuin myös taito Persian kielessä
+eroittaa mullan muusta rahvaasta. Mutta jo sekin vähäinen tieto, jonka
+yhteinen kansa näin muodoin saa, kohottaa Tatarilaiset suuresti
+täkäläisen kristityn rahvaan rinnalla, ja ei vähäinen ole sivistyksen
+rakastajan nautinto kuin näkee esim. vanhan ja köyhän Tatarilaisen
+oma-kielisiä kirjojansa lukevan paljon selvemmästi kuin kirjan-luku
+juoksee häntä vastaavilta ukoilta esim. Suomessa. Tämän luvun-taidon
+kuin myös luvun-halun tässä kansassa todistaa selvimmästi se seikka,
+että Kasan'issa usea vuosi painetaan alkoran'ia suuret painokset ja joka
+vuosi tuhansmäärin hengellisiä kirjoja Tatarin kielellä. Muiden kuin
+hengellisten ja taloutta koskevien kirjain painaminen kiellettiin
+tältäkin kansalta muutama vuosi-kymmeninen takaperin, jota kieltoa vielä
+ei ole peruutettu. Tatarilaisten kirjojen sensori Kasan'issa on eräs
+saksalainen rohvessori. Näiden painamista varten löytyi täällä joku aika
+takaperin yksin omituinen kirja-painokin, joka tätä nykyä kuitenkaan ei
+taida olla voimassa. Kaikki tämä tapahtuu kansassa, joka ei elä yhdessä
+ryhmässä, vaan hajallansa muiden kansojen seassa, jolla ei ole enemmän
+pipliä-seuroja kuin muitakaan yhdistyksiä ja jonka tila, kuin sodassa
+voitetun konsanansakin, on monin puolin määritelty ja tarkasti
+katsastettu. Epäilemättä todistaa tämä asioiden laita kansan suuria
+luonnon-lahjoja. --
+
+Kasan'in paras ja painavin merkillisyys on kumminkin sen yli-opisto,
+tätä nykyä itäisin maailmassa, jonka arvon se kuitenkin kohta kadottaa,
+koska yli-opiston asettaminen Irkutsk'iin kuuluu olevan hankkeissa.
+Kasan'in yli-opiston perusti keisari Aleksanteri I:nen v. 1804. Siinä on
+neljä tiedekuntaa, nim. lainopillinen, lääkitys-opillinen,
+kieli-opillinen ja luonnontieteellinen, ja opettajain määrä on vähän
+suurempi kuin Helsingissä, vaan oppilaisten ne 300, joita enemmän
+Venäjänmaan yli-opistoissa kiellettiin olemasta oppilaisia. (Tämän
+kiellon on nykyinen keisari ei kauan sitten kumonnut.) Sen rakennukset
+ja laitokset ovat sangen arvoiset; kivi-kuntaista ja luoma-tiedollista
+varastoa varsinkin kiitetään hyviksi. Kirjastoa on noin 60 tuh.
+kappaletta. Tämä niinkuin kaikki muutkin yleistä oppia tarkoittavat
+laitokset kuuluu kansan-valistus-minisierin alle ja paikalla hallitsee
+sitä niin-kutsuttu _kurator_, joka vastaa meidän kanslerin-siaista ja
+joka samalla myös on kaikkein yli-opiston oppipiiriin kuuluvien koulujen
+ylin hallitus-mies. Lähinnä hallitsevat yli-opistoa ja sen oppilaisia
+rehtori ja inspehtori. Edellisen virkaan kuuluu olla konsistorion
+esi-miehenä, valvoa sen yli, että nuorisossa ei ilmesty
+vapa-mietteisyyttä eli ylen-katsetta uskon-oppia kohtaan, että
+rohvessorit luonnon-tieteissä aina kokevat näyttää luojan viisautta ja
+kaikki-valtaa, rohvessorit valtiollisissa ja historia-tieteissä
+todistavat yksi-valtaisen hallitus-muodon soveliaimmaksi kuin myös
+osoittavat isän-maan suuruutta ja kunniaa. Paremmin tietääksensä
+luentojen kulun saapi rehtori rohvessoreilta ja muilta opettajilta
+tarkat kertomukset heidän luennoistansa. Myös valvoo hän sen yli, ett'ei
+konsistoriossa ilmaudu eri-mielisyyttä. -- Paitse omalla
+kustannuksellansa olevia oppilaisia löytyy joku osa heistä semmoisiakin,
+köyhiä virka-miesten poikia, joilla on täysi ylös-pito kruunulta, ja
+jotka tästä ovat velvolliset oppi-aikansa päätettyä vähintänsäkin viis
+vuotta palvelemaan kruunua, missä hallitus hyväksi katsoo. Nämä asuvat
+kruunun kartanossa ja lähimmästi näiden muonasta, vaatteista ja
+elannosta yleisesti pitää huolen se niin-kutsuttu inspehtori, joka
+virka-mies siis semmoisissa yli-opistoissa, joissa tämän-kaltaisia
+kruunun syöttiläitä ei löydy, ei ole ensinkään tarpeen. Ulkonaisesti
+näyttävät täkäläiset oppilaiset hyvin siivosti elävän; heillä ei ole
+mitään yhteyttä keskenänsä, jokainen nuojaa luettavansa kanssa ja kokee
+joutua virka-mieheksi. Kuin kuulijoilla ei ole sen suurempaa tarkoitusta
+kuin virka-eksaminan suorittaminen, ovat luennotkin sitä myöten
+lyhykäiset ja nappiset, ja korkeampi tieteellisyys tulee harvoin
+kysymykseen. Niin ei Kasan'inkaan yli-opiston tiedetä kasvattaneen
+yhtään kuuluisata tiede-miestä, vaikka opettajien seassa aika välistä on
+miehiä ollut, joiden nimet ovat tunnetut yli koko Euroopan, niinkuin
+esim. Frähn, Littrov, Kasem Beg j.n.e. Nämä ja muut heidän
+virka-toverinsa ovat olleet vieraita ja muukalaisia, joilla Venäläisten
+sivistäminen ei ole niin suuresti tarkoituksena ollut kuin
+kunnia-merkkien ja ison eläkerahan saaminen, joka lieneekin syynä
+siihen, että kuulijat ovat niin vähän tulleet osallisiksi heidän
+tieteellisyydestänsä. Tämä ulkomaalaisten valta on tämän maan
+oppi-laitoksissa ennen ollut niin suuri, että Kasan'inkin yli-opiston
+opettajista alussa ei ollut kuin yksi Venäläinen, muut kaikki
+Saksalaisia eli muita vieraita. Nyt on tämä suhde toki niin muuttunut,
+että Venäläiset jo ovat voitto-puolella ja ulko-maalaisia tämän
+yli-opiston opettajien seassa ei enää ole kuin vähän toista kymmentä,
+joista eräs on Suomalainenkin (nim. opetus-tiedon opettaja Lönnström) ja
+eräs taas suomalaisesta eli ruotsalaisesta peri-juuresta (lääkäri
+Lindgren). Nykyinen rehtori on Puolalainen Kovalevski, joka
+Mongolilaisen kieli-oppinsa tähden myös taitaa olla yli-opiston
+mainittavin tiede-niekka. Ylistettävien tiede-miesten puute Kasan'issa
+on nyt sitä suurempi kuin koko itäisten kielien tiedekunta, yhteensä
+yhdeksän rohvessoria, v. 1854 täältä muutettiin Pietariin.
+
+Muista opistoista ovat vielä muistettavat 2 kymnasiaa, hengellinen
+seminario, jossa valmistetaan tavallisia pappia, ja hengellinen
+akateemia, jossa pappia korkeampiin virkoihin tehdään, ja jonkalaista
+koko valtakunnassa on 4 (nim. Kiovassa, Moskovassa, Pietarissa ja tämä
+täällä). Kasan'in hengellisellä akateemialla on myös tarkoituksena
+lähetys-saarnaajien valmistaminen täkäläisiä mahometiläisiä ja pakanoita
+kääntämään, joita jälkimäisiäkin vielä löytyy muutamia tuhansia
+Tscheremissien ja Tschuvaschien seassa. Tätä vasten tulisi akateemiassa
+opettaa oppilaisia käännettävien kielissä, ja onkin tähän tarpeesen
+kielen-opin ja sana-kirjan tapaista sommiteltu. Mutta tätä nykyä ei
+akateemialla kuitenkaan ole opettajaa kuin yhdessä näistä kielistä nim.
+tatarilaisessa, jona on eräs mulla. Vaan hänen opetuksensa niinkuin
+muukin luento on päällisin-puolista, ja näin ei lähetyksen työstä tule
+suurta valmista. Suurempikin nero lankeisi kuitenkin mitättömäksi
+Tatarilaisten uppi-niskaisuuden ja ylpeyden edessä, sillä he pitävät
+itseänsä, josko ei parempinakaan kristityitä, kuitenkin kaikin puolin
+heidän vertaisinansa, ja kuin eivät näe kristin uskon tunnustajissansa
+vaikuttavan niinkään suurta jumalanpelkoa kuin heidän uskonsa heissä, ei
+heillä ole mitään syytä ottaa päällensä uskon-muuttajan häpeätä.
+Tschuvaschien, Tscheremissien ja Votjakkien kääntäjiksi ennen on
+kasvatettu ja papiksi kouluttu näistä kansoista otettuja lapsia. Mistä
+syystä tämä kelvollinen asia sittemmin lienee hylätty, koska se nyt enää
+ei ole voimassa, sitä en tiedä. Kahden ensiksi mainitun kansan vielä
+pakanallisia jäseniä kääntäessä on eräs täkäläinen protojerej nimeltä
+Viktor Petrovitsch Vischnevski vaikuttanut jotakuta. Hän on myös
+kirjoitellut heidän pakanallisesta uskostansa luettavia kirjoituksia.
+Sitä vastaan ovat hänen kieliopilliset työnsä, Tschuvaschilainen
+kielioppi sana-kirjan kanssa painettu v. 1836 ja Tscheremissiläinen
+(vielä käsikirjoituksena) aivan mitättömät.
+
+Luterilaisia, enimmästään Saksalaisia, on täällä ominainen seurakunta,
+jolla on kirkkonsa, kirkko-kartanonsa ja koulunsa, ja kirkko-herrana
+Suomalainen Pundani. Muitakin Suomalaisia tapaa täällä niin hyvin kuin
+muuallakin ympäri koko Venäjän maata virka-miehinä, käsi-työläisinä ja
+muina semmoisina. Verrallisesti vähempi-vilppisestä käytöksestänsä
+tuntee nämä Suomalaisiksi, vaan muut koti-maiset tunteet ja koti-maiset
+kielet ovat heiltä leivän ja rahan etsinnössä jo ammoin haihtuneet.
+
+
+
+Toinen Kirja.
+
+Ischaakin kirkolla Tschuvaschin maassa 23 p. kesäk. 1856.
+
+30:nä päivänä touko-kuuta irtausin viimenkin Kasan'ista. Aikomukseni oli
+koko tämän kesää menettää Tschuvaschin-kielen tutkimiseen, johon jo ne
+kaksi kuukautta, jotka Kasan'issa vietin, olin parhaan jälkeen
+valmistainut. Tämä kansa elää enimmäksi osaksensa Kasan'in läänin
+lounaisessa osassa, piirikunnissa: Tscheboksary, Tsyvilsk, Jadrin ja
+Kosmodemjansk. Melkein keski-kohdalla näitä neljää piirikuntaa on
+seurakunta Ischaaki, kauas ympärinsä kuuluisa sen ihmeitä tekevän
+Nikolai-pyhän kuvan tähden, joka löytyy sen kirkossa ja jolta ympäristön
+rahvas, olletikin Tschuvaschit, matkustelee taudista, raskaista synnistä
+eli muusta onnettomuudesta päästöä rukoilemassa. Monesta syystä olin,
+sitä myöten mitä mainitusta paikasta oli minulle kerrottu, päättänyt
+tällä kirkolla oleksia jonkun ajan; se oli nyt matkani maalina.
+
+Ensimäisenä työnä oli siis päästä kevät-tulvasta paisuneen Volgan yli,
+jota jokea ensimäiseen maantien varrella olevaan kylään toisella puolen
+(nimeltä Uslón) ei ollut vähemmän kuin 10 virstaa. Ilma oli
+aamu-päivästä kaunis, vaikka kova länsi- (ja laita-vastainen) tuuli ajoi
+joen suurille aalloille. Kokenut jo Suomenlahdenkin aaltoja en minä
+antanut tämän matkaani alkuunsa taukoottaa puolen-päivän jälkeen kerran
+rantaan tultuani, vaikka ne kaksi tuttavaa, jotka minua venheesen asti
+seurasivat, kehoittivat huomeiseksi lähtöni jättämään. Näiden kanssa
+vielä pari lasia Krim'in viiniä kallistettuani survattiin venhe
+laiturilta ja me aloimme pyrkiä eteen päin.
+
+Näin kevät-aikana on Volga, sen syrjä-joki Kasanka ja suuri ala Volgan
+vasemmalla puolella olevata alankoa yhtenä järvenä, jota ylempänä
+seisoivat vaan Kasan itse ja sen esikaupungit, pari kolme luostaria
+j.n.e. Veden pintaa ylempänä oli myös Kasan'in ja esi-kaupunkien välillä
+kappeli, rakettu poikkinaisen särmä-kukkuran (pyramidin) tavoin, joka
+menneen vuosisadan lopulla tehtiin niiden venäläisten sotijoiden
+muistoksi, jotka kaatuivat Kasan'ia vallattaessa Tatarilaisilta ja
+joiden luut myös tässä säilytetään. Tämä muisto-merkki, oleva sangen
+vähästä korkeudesta, ei näy kauaksi eikä tee likeltäkään katsojassa
+suurta vaikutusta tässä lavealla niityllä, vaan arvattavasti ei
+semmoinen muisto-patsas kumminkaan ole paras väli-kappale
+esi-kaupungeissa elävien Tatarilaisten mielestä unohduttamaan entisiä
+aikoja eli lienee se sitten varsin kädestä pitäen rakettu ikäskuin heitä
+uhalla ja heille nykyistä heikkouttansa muistuttamaan. Paitse tätä
+seisoi vettä korkeammalla vielä kaupungin ja näiden esi-kaupunkien
+välillä kulkeva silta, jota pitkin me nyt sousimme, kunne tulimme
+lähemmäksi jälkimäisiä, semmoiseen kohtaan siltaa, jossa arkku oli niin
+korkea että venhe veden tulvillansakin ollessa sopi alatse menemään.
+Siltaa myöten kulki peräkkäin kaksi pulkkaa vaimoja vetäen kahta suurta
+venhettä, joita kovassa vasta-tuulessa muuten ei saatu veden toiselle
+puolelle. He olivat jukkoihin valjastetut samalla tavoin kuin miehiä
+nähdään samassa kimpussa Laatokan-kanavalIa. Minä kummeksin sitä että
+vaimoja pannaan tämmöiseen työhön ja kysyin peri-mieheltä: "Venakkojako
+nuo ovat vai Tatarilaisia?" -- "Venakkoja," vastasi hän ylpeydellä ja
+lisäsi: "mihinkä ne huonot Tatarilais-vaimot, jotka alati istuvat
+lämpimässä tuvassa ja ulkona liikkuvat vaan peite päässä, mihinkä
+senlaiset tuommoisessa työssä joutuisivat!" Tämä oli ensimäinen
+Venäläinen, jonka en kuullut kovaa työtä häveksivän, vaan vieläpä
+kerskuvankin sen tekemisestä.
+
+Sillan taakse päästyämme olisi meidän pitänyt pyrkiä suorastaan Volgan
+toiseen rantaan, sillä Uslón, johon päästävä oli, oli sillä puolella
+jokea ja sen puolen korkea ranta olisi antanut suojaa ankarata tuulta
+vasten, joka ei ollut aivan pitkin jokea, vaan puhui kovemmin sen
+oikealta puolelta. Näin ei kuitenkaan peri-mies tehnyt; hän toivoi
+parempaa suojaa vedessä seisovalta metsiköltä vasemmalla rannalla ja
+laski siis tätä myöten. Ja niin kauan kuin venhe kulki lepikossa tahi
+paju-pehkojen välitse, ei tuuli sitä kovin estänyt ja matka joutui
+eteenpäin. Vaan enin osa oli kuitenkin avonaista niittyä, jossa tuuli ja
+aalto täydellä voimallaan painoivat venhettä. Tämä vielä ei ollut
+sujakka niinkuin venheet Suomessa, vaan luupin tavoin tehty leveä,
+korkea ja raskas heittiö, niin että kyllä parta järisi ukko-rukilla sitä
+vasta-tuuleen kiistäessä. Tuuli kiihtyi kiihtymistänsä ja päälle
+päätteeksi rupesi vielä rankasti satamaan. Muut samaan suuntaan pyrkivät
+venheet kääntyivät yksi toisensa perään takaisin esi-kaupungissa tuulta
+pitämään. Meitä hävetti tämmöinen matkan-teko, me riensimme siis
+edellensä ja viimein käsitimmekin sen ilon, että Uslón'in valkea kirkko
+paistoi edessämme. Mutta se oli vielä joen toisella puolen, noin 3
+virstan päässä. Tämä palanen oli epäilemättä vaikein kohta matkaamme,
+sillä tässä oli tuuli laitainen ja suojaa ei vähäistäkään. Viimeisistä
+puu-pehkoista erotessa vaalenivat soutajien kasvot ja he kokivat
+varoittauta silmiänsä ahkerasti ristimällä. Suuren aallon hyöätessä
+venheesen hätäytyi muuan heistä niin, että airo raukesi käsistä ja sekä
+mies että airo olivat mennä aallon mukaan. Peri-mies, venhuesta ainoa,
+joka ei näyttänyt pelkäävän, kehoitti souturiansa alinomaa hokien:
+"soutakaa ukot! soutakaa ukko-kullat! Sinä, veli-veljyeni, vedä
+paremmin! kaikki, poikaseni, vetäkää täydestä voimasta! pikkuisen vielä
+soutakaa, niin pääsemme perille!" Mutta tätä pikkuista kesti vielä
+lähemmäksi kaksi tuntia, kunne vihdoinkin märkänä kuin kuikat pääsimme
+Uslón'in rantaan. Miesten kompuroidessa maalle tapahtui se onnettomuus,
+että putelli viinaa, jonka minulle Saksan kirkko-herra Kasan'ista
+lähtiessäni lahjoitti ja joka kuului olevan "ihan kuin Suomen viinaa",
+muiden kapineiden päältä vierähti venhe-pohjaan ja särkyi. Soutu-miesten
+onneksi särkyi se suupuolestansa, niin että heidän ryypätäksensä jäi
+enemmän kuin puolet sen sisällystä, jota herkkua minun ei käynyt
+edellensä kulettaminen eikä ollut sallittu nauttia.
+
+Kuin ilta jo oli käsissä, olisi minun kelvannut jäädä Uslón'iin yöksi,
+vaatteitani ja kapineitani kuivaamaan, ja tämän ajatuksen kanssa
+läksinkin siihen taloon, jossa virka-miehiä vasten pidettävät hevoset
+seisoivat. Vaan täällä oli ensinkin isäntä vahvassa viinassa; hän oli
+lihava kuin syötetty sika, vaan hyvä-sävyisyys hohti hänen punottavilta
+kasvoiltansa ja onnellisuus ikäskuin rasvana tippui hänen ruskeasta
+parrastansa. Jospa hän vielä ei olisikaan peloittanut yöksi jäämästä,
+olivat toisekseen kaikki huoneet täynnä joen-kulkijoita, jotka olivat
+parkoistansa nousseet maalle tuulta pitämään ja ankaralla juomisella ja
+pajatuksella kokivat sitä kääntymään saada. Ja kolmanneksi oli humalassa
+piisarikin, jonkalainen herrakko on hevoisen-antopaikoissa järestyksen
+yllä-pitäjänä ja kirjoittaa matkustavien tie-kirjat päivä-kirjaan.
+Edellä-mainittuja virka-miehille pidettäviä hevosia, joita minä olin
+päättänyt käyttää, saadaan kahden-laisilla tie-kirjoilla, jotka muuten
+ovat aivan yhden-näköiset, mutta siten vaan toisistansa eroavat, että
+yhden lajin nurkassa seisoo painettuna sanat: _ilman kyyti-rahatta_, ja
+toisen sanat: _kyytirahan edestä_. Minulla oli jälkimäisen laatuinen, ja
+seuraten kysyin piisarilta (kuin yöksi en voinut jäädä), paljoko
+kyyti-raha ensi väliltä teki. Hän katsoi tie-kirjaani ja vastasi: "ei
+mitään". -- "Katsokaapas tarkemmin", sanoin minä. Hän katsoi uudellensa
+ja sanoi: "johan minä sen sanoin: ei se tee mitään, vaan piisarille
+antakaa vähän juoma-rahaa!" -- "Kuinka niin? eikös tie-kirjassa tuossa
+seiso: kyyti-rahan edestä?" -- "No menkää sitten Jumalanne nimeen, kuin
+puhetta ette ymmärrä", lausui hän ja ilmoitti maksettavani määrän, joka
+kirjoitettiin päivä-kirjaan; mutta piisari jäi juomarahatta, jonka hän
+tahtoi ansaita hevosten isännän vahingolla.
+
+Tullessani toiseen holli-paikkaan oli jo yö, ja kuin satamasta ei
+vieläkään herennyt, olin minä vielä märempi kuin ennen ja vietin
+sentähden tässä yö-sydäntä yhdessä tuvassa Tatarilaisten holli-miesten
+kanssa. Matkattuani kaksi holli-väliä seuraavana päivänä, tulin ensi
+kerran Tschuvaschilaiseen kylään. Venäläiset rakentavat kylänsä linjaan
+kahden puolen maantietä eli kylän-katua, siten että tupa on tuvan
+nurkassa ja ulko-huoneet taampana, joka yksi-muotoisuus ensi kerran sitä
+katsojalle on mieluinen, vaan aikaa myöten väsyttää silmän. Muuten on
+Venäläisillä tuvat suurilla ikkunoilla, ulos-lämpeävillä uunilla ja
+useammin paikoin myös lauta-katoilla. Aivan toisenlaisen näyn antaa
+tschuvaschilainen kylä. Talot ovat raketut itse-kukin eriksensä, joten
+yhteinen järestys on kokonansa pois-haipunut, ja rakennukset, nekin
+pienet ja niin rikkaalla kuin köyhälläkin pian yhdenlaiset, ovat katetut
+olilla, joka kylälle antaa hyvin surkean ulko-muodon. Mutta tultua
+Tschuvaschin pihaan ilahuttaa silmää pihamaan lakaistu viheriäinen
+nurmikko ja se keskellä pihaa seisova tammi, lehmus eli pihlaja, jota
+näkyä Venäläisten likaisissa pihoissa harvoin tapaat. Piha-maan
+ympärillä seisoo rivi aittoja, talli, navetta ja muut ulko-huoneet, vaan
+missä perhe on laajennut useammiksi parikunniksi, on samassa pihassa
+useampi tupakin, sillä kullakin parikunnalla pyytää olla niin hyvin oma
+tupansa kuin oma makuu-aittansakin. Tupaan tultuasi luulet olevasi missä
+kussa itä-Suomen sydän-maassa mökkiläisen eli mäki-tupalaisen tykönä,
+sillä tuvan ikkunat ovat pienet, uuni kiukaan tavoin sisään-lämpeäväksi
+rakettu ja seinät samoin kiilto-mustat kuin tuvissa mainitussa osassa
+Suomea. Sitä tämmöisissä asunnoissa niin tarpeellista lakeista en ole
+nähnyt Tschuvaschien tuvissa. Penkit ovat hyvin leveät ja niiden alus
+eteen lyödyillä laudoilla kolpitsoiksi tehty, joka laitos nähdään
+Tatarilaistenkin tuvissa. Näin kerran Tschuvaschin tupaan päästyämme
+olisi hyvä tila jutella itsestä kansastakin jotakuta; vaan tätä emme
+vielä paljon tunne, jääköön se asia siis toiseen kertaan, varsinkin kuin
+matka kiirehtää eteenpäin pyrkimään.
+
+Toisena päivänä selvisi ilma viimeinkin, mutta sateen siaan tuli kylmä
+pohjatuuli. Vaatteeni eivät yön aikana olleet kerinneet kuivaa
+kaksi-päiväisestä märkyydestänsä, ja se asia, että päätin ne matkaten
+kuivauttaa pohjatuulella, saattoi minulle vanhan viholliseni
+hammas-taudin, joka sitten taas ei luopunut leuvoistani ennenkuin tuli
+oikea kesä-lämmin, joka tapahtui noin kahden viikon perästä. Tämän
+kumppalin kanssa tulin, samana päivänä Tsyvilsk'iin, jota Tschuvaschit
+ynnä Volgan rannalla olevata Tschebotsarya pitävät pää-kaupunkinansa.
+Tsyvilsk'issä elää toista tuhatta asujaa, ja tähän katsoen luulisi
+meikäläinen matkustaja tämmöiseen kylään tullessaan löytävänsä toki
+jotain sivistyneen ihmisen elämään kuuluvista tarpeellisuuksista. Mutta
+niitä etsit turhaan Venäjän pienemmissä kaupungissa. Ravinto-huoneita
+suuremmissa kaupungissa niinkuin esim. Kasan'issa löytyy tosin paljo ja
+muutamat niistä niin suuria, että Kleinehkään ei häpeisi niissä
+eläessään. Mutta siivo ja koko laitos niissä on europalaiseen
+siisteyteen tottuneelle kokonansa vastoin mieltä. Tosin seisovat seinät
+täynnä koreita tauluja, suuria peiliä ja kalliita jumalan-kuvia, ja
+huone-kalut näyttävät myös loitommalta katsoen hyvin komeilta. Mutta
+katsopas tarkemmin tätä sohvaa esim., johon nyt istut. Sen
+sahviani-päällys on jo monin paikoin pahasti kulunut, täytteenä olevat
+sian-villat eli muut karvat pyrkivät jo useammasta kuin yhdestä reiästä
+ulos, se vapisee ja naukuu allasi, ja vedon lyön kanssasi sen päälle,
+että jos siinä puolen tuntia istut, olet tunteva ruumiissasi kupisevan
+liikoja asujamia. Asia on se, että tämä sohva on vanha, hyvin vanha,
+monessa avisionissa ollut ja monen isännän luita lepäyttänyt.
+Samanlaisia ovat muutkin huonekalut ja se koreus, joka ensin sisään
+tullessasi oli sinusta niin mieluinen, muuttuu pian inhon-tekeväksi.
+Tätä tunnetta ei vähennä se sini-kirjainen pöytäliina eikä se yhdellä
+pesullansa jo monta partaa pyyhkinyt ruoka-liina, joka sinulle annetaan,
+ei myöskään se kirjavassa eli punaisessa, housujen päällä olevassa
+paidassa löyhkyvä, parrakas passari, joka ympärilläsi liekkuu, kutsuu
+sinua "armoksi," "korkea-sukuisuudeksi" eli muuksi, vaan jonka
+pää-toimitus on valvoa, ett'et maksamatta pois-mene eli pistä povellesi
+jotakuta talon eli muiden vierasten kapinetta. Syy tähän parastenkin
+ravinto-huonetten kehnouteen on se, että maan sivistyneet asujat harvoin
+etsivät niissä huvitustansa. Niinkuin _bluf'in_ sanotaan Ranskanmaalla
+kaikki tämmöiset paikat vallanneen, niin on _parta_ ne täällä anastanut.
+Musikka eli se ei paljon häntä sivistyneempi kauppa-mies ei nim. kajoa
+paraimpaankaan ravinto-huoneesen mennessään, jos tietää itsellänsä vaan
+olevan sen kymmen-kopeikaisen, jolla hän jo saapi henkeänsä _teetä_
+vatsan täydeltä. Bluf'in ja parran välillä mahtaa kuitenkin olla suuri
+eroitus heidän käytöksessänsä. Edellistä en ole nähnyt, vaan jälkimäinen
+on ravinto-huoneessa tavallisesti humalassa, pajattaa, tanssii, retkuu
+ja ylpeileiksen kaikella tavalla, muka kuin hänkin on kerran herrana,
+vaikka eileinen selkä-sauna vielä voipi kylkiä vihamoitella. Sivistynyt
+ihminen lymyää arvattavasti vaan suuresta pakosta, niinkuin matkalla
+ollessaan, tämmöiseen paikkaan ja tällöinkin on maan omilla asujilla
+omat makuuvaatteensa, syömä-astiansa ja useammat palvelijat kanssansa,
+niin että isännältä eivät tarvitse paljon muuta kuin huoneen ja
+lämpimän.
+
+Vaikka minulla ei ollut näitä tarpeitakaan, olisin kuitenkin kernaasti
+suonut löytäväni Tsyvilsk'issä ravinto-huoneen; vaan sitä ei ollut ja
+minun täytyi majata posti-paikassa. Ispravnikalta ja eräiltä muilta
+virka-miehiltä kuulusteltuani kaikellaisia tietoja Tschuvascheista
+läksin seuraavana päivänä viimeiselle holli-välille Ischaakiin päin, ja
+25 virstaa matkattuani tulinkin tähän paikkaan, joka oli tietojani
+Tschuvaschin kielessä enentävä. Korttierin sain erään diakan-lesken
+tykönä, joka on juuri semmoinen "lesk-akka," joka meidän Venäjän
+puolelta saaduissa saduissa aina tavataan korttierin pitäjänä ja
+kaikellaisena muuna auttajana ja väli-verkkona.
+
+
+
+Kolmas Kirja[9]
+
+Kosmodemjansk'issa, 6 p. elok. 1856.
+
+Niinkuin matka-kaavastani näkyy, oli minulla matkani tarkoituksena
+Volgan ja Uraalin tienoissa löytyvien Suomalaisten kielien tarkempi
+tutkiminen. Sitä varten Helsingistä lähdettyäni 19 p. helmi-kuuta
+viivyin Pietarissa kolmatta viikkoa, joka aika meni osittain
+tieteellisiä tietoja ja lähteitä kerätessä, osittain myös semmoisten
+hallitukselta annettavien avitus-kirjoitusten hankkimisessa, joitta
+matkustaja tässä maassa joutuu jokaisen koiramaisen virka-miehen
+mieli-valtaan ja ilman joitta ei yksikään virkakunta Venäjällä
+lähettiläistänsä matkalle lähetä. Tämän viipymisen tähden tulin vasta 21
+p. maalis-kuuta Kasan'iin, jonka olin päättänyt matkani ensimäiseksi
+keskukseksi.
+
+Tarkemmin perusteltuani matkani aineen näytti minusta _Tschuvaschien_
+kielen tutkiminen ensi työksi välttämättömältä. Tämän kansan peri-juuri
+on nim. vielä nytkin sangen hämärä milt'ei aivan tietymätöin, ja yksi
+osa oppineita on sen lukenut suorastaan täkäläisten Suomalaisten
+kansojen joukkoon, toinen taas väittänyt sitä puhtaaksi Turkkilaiseksi
+heimo-kansaksi, ilman että kummallakaan on ollut todistuksina tarkkoja
+tutkinnoita siinä aineessa, joka enemmän kuin mikään muu voipi väitökset
+kansojen heimolaisuudesta ratkaista, nim. tietessä. Tämä seikka ja
+koetukseni saada se europalaiselle tieteelle lopullisesti selitetyksi jo
+yksinänsä lienee kelvollinen puolustamaan minua, jos kuka sanoisi näin
+liiaksi poikenneeni matkani pää-tarkoituksesta. Tämmöistä puolustusta
+löytyy minulle vielä enemmän siinä, että mainitun kielen tutkiminen myös
+lähimmästi koskee Suomalaista kielitutkintoa, sillä se on pohjassa
+likimäinen naapuri Tscheremissien kielelle ja etelässä taas sekaantuvat
+sen ja Mordvan kielen rajat toinen toistinsa, ja niinkuin vasta saan
+tilaisuuden todistaa on se paljon vaikuttanut molemmissa näissä
+kielissä, olletikin edellisessä, kuin myös itse niistä vaikutusta
+vastaan ottanut. Näin voin sanoa, että Tschuvaschin kielen selittäminen
+minun matkallani on "yksi tie, kaksi asiata," ja tämän kielen oppimista
+alottelinkin jo Kasan'issa. Sillä löytyvä kirjallisuus on hyvin
+vähäinen; evankeliumien käännös, painettu Kasan'issa v. 1820, lyhykäinen
+pipliän historia, präntätty myös Kasan'issa v. 1832 ovat
+Tschuvaschilaisen kirjallisuuden nurkkakivet. Tähän voipi vielä lukea
+pari kreikan-uskonopillista rukousta, erään ilmoituksen pipliän-seurojen
+tarkoituksesta ja hyödystä, erään toisen pano-rokosta, ja kaikki on
+lueteltu, mitä Gutenberg'in taide on tällä kielellä ilmoille saattanut.
+Tutkinnoita siitä ei löydy muuta kuin eräs menneellä vuosi-sadalla tehty
+surkea kieliopin-tapainen ja toinen v. 1836 Kasan'issa painettu sitä ei
+paljoa parempi kieli-oppi sana-kirjan kanssa, molemmat pappien tekemät.
+Minun työksentelemiseni tämän kielen kanssa Kasan'issa oli se, että
+erään Tschuvaschien maassa syntyneen kirkon-palvelijan kanssa läpi-kävin
+mainitun evankeliumin käännöksen, jossa minulle hyvänä apuna oli
+jälkimäiseksi nimitetyn kieliopin tekijän kokoama, käsi-kirjoituksena
+oleva luettelo tässä käännöksessä löytyvistä sanoista, josta luettelosta
+tekijä antoi minun kopion ottaa. Paitse tätä harjoitin kuukauden päivät
+myös Tatarin kieltä, jonka opettajana minulla oli eräs sikäläinen mulla,
+nim. _Biktemir Jusufov_.
+
+Kesän tullen läksin 30 p. toukok. Tschuvaschien maahan, jossa otin
+asentoni Ischaakin kirkon-kylässä, Kosmodemjansk'in piirikuntaa, noin 25
+virstaa etelään päin Volgasta. Tässä kylässä istuin ummellensa kuusi
+viikkoa. Ne aineet, joita tässä keräsin, ovat sangen arvolliset, enin
+osa kieli-opillista ja sanakirjallista, vaan sen ohessa myös noin puoli
+sataa arvoitusta, jotka kielen-näytteet sain melkein kaikki yhdeltä
+laulajalta, asuva ei kaukana Ischaakin kirkolta, ja jotka
+kieli-tutkinnolle arvattavasti ovat suuresta arvosta. Lauluista aion
+jälempänä antaa muutamia näytteitä. -- Ischaakista matkustin
+_Kosmodemjansk'iin_, piirikunnan Volgan rannalla olevaan kaupunkiin, jos
+kaupungiksi voi nimittää ryhmää surkeita, pönkitettyjä talon-höllejä,
+joissa elää pari kolme tuhatta talon-poikaa, muutama kymmenkunta
+lahja-konttia, joita muuten kutsutaan piirikunnan virka-miehiksi, ja
+joku satainen niitä seuraavia nälkäistä piisaria (kirjoittajia). Juuri
+näiden jälkimäisten herrojen seassa löytyi kuitenkin se esine, joka
+minua tähän paikkaan veti, nim. eräs Tschuvaschi nimeltä _Spiridon
+Mihailov_, joka sivistyksessä on kiivennyt ylemmäksi kuin yksikään hänen
+kansalaisistansa, niin että hän nyt toimittaa tschuvaschilaisen
+kielen-kääntäjän virkaa piirikunnan oikeudessa ja on samalla myös
+ispravnikan kirjoittajana. Hän on Kasan'in läänin-sanomissa kirjoittanut
+useampia kirjoituksia kansansa muinaisuuksista, tavoista ja
+elämän-laadusta, niin että hän on tullut tunnetuksi Pietarissakin, jonne
+keisarillinen maa-tieteellinen Seura on kutsunut hänen kirjoittelevaksi
+jäseneksensä. Toinen viehätys tähän kylään oli minulle se, että
+siinä eli erää pappi nimeltä _Gromov_, joka kauvan on koonnut
+tschuvaschilaista sana-kirjaa ja semmoisen muutamia vuosia taka-perin
+käsi-kirjoituksena lähettänytkin Pietariin, jossa se "_post varios
+casus_" on joutunut Tiede-Akateemian hoteihin. Näiden molempien miesten
+kanssa olen taas kolmatta viikkoa työskennellyt mainitun kielen
+tutkimisessa, ja ovatkin kokoelmani nyt siinä tilassa että, jos
+itselleni ei olisi sallittu aikaa niitä painoon toimittaa, sen vieraskin
+helposti voi tehdä. -- Näin annettuani tähän asti olleista toimistani
+lyhykäisen rangon, saan Tschuvaschien elosta ja olosta tähän liittää
+muutamia tietoja.
+
+Suurin ja pää-osa tätä kansaa elää Kasan'in ja Simbirsk'in lääneissä
+sillä niemi-maalla, jonka Volga tekee Kasan'in kohdassa itäisen
+juoksunsa etelätä kohti polveamalla. Tschuvaschin-maan eteläiseksi
+rajaksi voi lukea 55:n leveys-pykälän ja länteiseksi etelästä Volgaan
+juoksevan syrjä-joen _Surá_. Ainoastaan reunoilla tätä alaa elää muita
+kansoja, nim. idässä Svijäschk'in ja Buimsk'in kaupunkien tienoossa
+Tataria ja Venäläistä, Volgan, Surán ja muidenkin jokien varsilla
+enimmästi viimeksi mainittua kansaa, ja Surán suusta pitkin Volgaa itään
+päin, Kosmodemjansk'in kaupungin tienoota, joku kymmenkunta tuhatta
+_Mäki-Tscheremissiä_, joita täksi kutsutaan siitä, että he elävät Volgan
+oikealla, mäkisellä puolella, jota vastaan suurin osa tätä kansaa, elävä
+mainitun joen vasemmalla, matalalla puolella kutsutaan _Niitty- eli
+Metsä-Tscheremisseiksi_. Tällä maalla yhdessä jaksossa elävien
+Tschuvaschien määrä on noin 400 tuhatta henkeä; vaan jos yhteen luemme
+niidenkin Tschuvaschien määrän, jotka elävät Saratov'an, Samaran ja
+Orenburg'in läänissä, jonne he ovat tästä isän-maastansa nykyisempinä
+aikoina muuttamalla sioitetut, niin tekee koko kansan luku noin 435
+tuhatta henkeä.
+
+Maa on sileätä tasankoa, joka vaan toisin paikoin kohotteleksen
+kaltaviksi harjanneiksi, joiden välillä olevat alangot antavat hyvää
+niitty-maata, kuin alangon pohjassa tavallisesti juoksee joko puro eli
+joki. Maan-laatu on mustaa kuohkeata mullikkoa, jossa kiveä ei ihmeeksi
+tavata, ja joka vähästä vaivasta antaa viljavan kasvun, eli niinkuin
+Pietari "Hirvenampujissa" kiittelee Kurun Matin maita:
+
+    "Pellot kylvetyt vuosin ja vuosin myös maho-maina,
+    Viljavat, multahiset, savi-pohjaset, kokkara-maiset."
+
+Tavalliset kasvit ovat: ruis, ohra, kaura ja tattari (nisua viljellään
+harvassa), joita viljan-laatuja hyvinä vuosina Kasan'in läänistä viedään
+ulos noin 10-12 miljonaa puutaa, maksaen puuta rukiita syksyllä ei
+juuri enemmän kuin 15 kop. hop. Nämä luvut osoittavat tarpeeksi
+tämän maan lihavuuden, ja ovatkin maat Volgan keski-juoksulla,
+Nischnij-Novgorod'ista alkaen aina Saratovaa myöten, se suuri elo-aitta,
+josta koko pohjais-Venäjä ja suuri osa muutakin Europaa leipänsä ottaa.
+Paitse mitä maan-viljelys antaa, keinotellaan rahaa vielä puu-tarhan- ja
+mehiläisten hoidolla, Volgan ja Kaman jokiloilla purlakoitsemisella
+(aluksilla työ-miehenä olemisella) ja läänin pohjais-osassa
+metsän-pyydölläkin, painava elatus-keino Niitty-Tscheremisseillä, joiden
+ala on isommaksi osaksi jylhää metsää. Muissa osissa lääniä, olletikin
+Tschuvascheilta asutussa, on metsää sangen vähä, paitse niitä suuria
+tammikoita, joita kruunun varaksi paikka paikoin säästetään ja joita
+kova rangaistus estää maan-asujan koskemasta. Tämän metsän-puutteen
+tähden ovat Tschuvaschien kylätkin sangen halvan-näköiset, sillä
+pirtti- ja aitta-rakennukset ovat pienet, enin osa ulko-huoneita samoin
+kuin aidatkin ovat tehdyt niotusta vitsasta (ven. плетeнь), ja kaikki on
+katettu olella, joka pian mustuu ja antaa kylälle surkean katsannon.
+Väki-luvulta ovat nämä kylät kuitenkin sangen vahvat, koska monesti
+tapaat yhdessä kylä-ryhmässä 60, 80 ja paikoin satakin taloa.
+
+Vaikka kieli todistaa kansan läheistä heimolaisuutta eli vähintätäkin
+suurta sekaannusta Tatarien kanssa, niin ei tätä suinkaan ulko-näöstä
+voi päättää. Tatari on pitkä ja runnokas, Tschuvaschi pieneläntä, laiha
+ja hyvin harvoin harteakas; Tatari on harvoin vaalea, useasti
+puna-poskinen ja aivan valkea-verinenkin, Tschuvaschi vastoin päin
+vaalahtava ja paljoa mustempi-ihoinen kuin edellinen ja aivan vähän
+nähdään tässä kansassa valkea-veristä ihmistä. Heidän muussakin
+luonteessansa havaitseisi suuren eroituksen se, jolla olisi tilaisuus
+molempaa kansaa tarkemmin tutkia; niin on Tschuvaschi esim. kaino ja
+arka eikä ulkone kauemmaksi koto-tuliltansa muutoin kuin hätä-tilassa,
+ja Venäläisten parissa kokee hän peittää kansallisuuttansa, joka
+kuitenkin harvoin onnistuu, kuin hänellä on "kova pää" näiden kieltä
+oppimaan. Tatari sitä vastaan vaeltaa tavaratansa kaupalla halki
+maailman, jos niiksi tulee, eikä häveksy missään kansallisuuttansa eli
+uskoansa, joiden tavat ja käytökset hän tarkasti täyttää niin
+hyvin kauppatorilla muukalaisten seassa kuin oman harem'insa
+yksinäisyydessäkin. Tämän tähden pitävät toiset kansat Tataria kunniassa
+olletikin Venäläinen, jota vastaan hän aina irvistelee ja tekee
+koiruutta Tschuvaschille. Jälkimäisen luonnon kirjoittamiseksi ei
+tarvitse juuri parempaa esi-merkkiä kuin se useasti havaittu tapa
+hänellä, että jos hän loukkausta tahtoo kelle kostaa, uhraa hän itse
+itsensä samalla kuin koston hekkumaa nautitsee, hän nim. menee ja
+hirttää itsensä vihamiehensä pihaan, sillä keinoin tämän päälle saattaen
+kaiken täkäläisen oikeuden-käymisen onnettomuuden, joka tavallisesti
+päättyy sen talon ja koko sen kylänkin häviöllä, jossa oikeus pitää
+tutkintoansa. Vaatteuksessa ei näillä kansoilla myöskään ole
+yhtäläisyyttä, sillä Tatari vaatehtiupi kokonansa itä-maan tapaan, jota
+vastaan Tschuvaschin, mies-puolen, puku ei eroa Venäläisen vaatteuksesta
+paljon muussa kuin jalkineissa, jotka tällä enemmin ovat saappaat, vaan
+edellisellä aina niini-virsut ja sukkien asemesta polvia myöten
+pauloitetut villa-säärykset, joiden karvasta Tschuvaschilainen
+tunnetaan, mistä piirikunnasta hän on, samoin kuin Viipurilaiset
+kauhtanansa karvasta. Vaimoilla sitä vastaan on omituinen pukunsa, joka
+kesällä on sangen yksin-kertainen, nim. paljas paita, ulottuva polvea
+alemmaksi, jalassa virsut samoin kuin miehilläkin ja sääret samoin
+käärystellyt, mutta hyvin monin kerroin, sillä kuta paksummat sääret
+tschuvaschilaisella hemmettärellä on, sitä viehättävämpänä pitää hän
+itsensä, joka ihmeellinen tapa löydetään myös ei ainoastaan
+Tscheremisseillä vaan muillakin Suomalaisilla, niinkuin Vatjalaisilla
+Inkerin-maassa ja, Kreutzwald'ia myöten, Pleskov'an Virolaisillakin.
+Toinen näiden kansojen ja Tschuvaschien vaimoilla yhteinen tapa
+puvussansa on hopearahojen käyttäminen koristeina. Viimeksi mainituilla
+on hopearahoilla (10, 15, 20, 25 ja 30 kop. arvosta) silattu ei
+ainoastaan tukka-nauhat ja korvien takaa koukuista riippuvat korttelia
+pitkät lentit, vaan myöskin ja erinomattain, se niin-kutsuttu
+_schylgemé_. Tämä on noin 8 tuumaa pitkä ja 4 t. leveä nahkainen
+rinta-lasta, nahka-nauhasta kaulalta riippuva rintojen päällä, ja jonka
+ulko-puoli kokonansa on päällystetty siihen ommelluilla hopea-rahoilla.
+Työläs on sanoa tämän koristimen muuta toimittavan kuin sanovan että
+kuin päällä-päin jo on näin kallista tavaraa, mitä aarteita ei sitten
+alla ole! ja se kuuluu Tschuvaschilais-vaimoista olevan niin rakas,
+ett'eivät yöksikään henno siitä luopua. Päässä on heillä pukineena
+valkea huntu, jonka helma riippuu hartioilla, vaan jota kesällä harvoin
+pidetään. Tässä puvussa ovat he pyhänsä arkensa ja ainoastaan hyvin
+juhlallisissa tiloissa niinkuin esim. häissä olen vaan Tschuvaschittaren
+nähnyt siihen lisäävän hameen, hartioillensa husaarin-kapan muotoisen
+valkean viitan ja päähänsä lakin, joka on juuri sen-näköinen, kuin jos
+sokuri-topan päällyksestä ylä-puoli olisi pois-leikata ja ala-puoli
+katettuna panna päähänsä, ja joka edellä-mainittujen koristusten mukaan
+on yltä-ympärinsä hopea-rahoilla silattu.
+
+_Uskon_ asioissa on tämä kansa merkillisellä kannalla, jota ei voi sanoa
+kristillisyydeksi, ei mahometiläisyydeksi eikä puhtaaksi
+pakanuudeksikaan; sillä kaikista on siinä osaa, ehkä se jälkimäiseen
+päin enimmästi on nojallansa; Tschuvaschia on ristitty kreikan uskoon
+sitten v. 1743, sillä menestyksellä, että ristimättömiä ei löydy tätä
+kansaa enää kuin muutamia tuhansia. Vaan jos kuka arveleisi heidän jo
+pitävän olla hyviä kristityitä, niin muistelkoon esim. kuinka syvään
+kristin-usko mahtoi olla Suomen kansassa juurtunut v. 1257, sata vuotta
+siitä kuin Henrikki piispa muka ensi kerran kastoi Suomalaisia.
+Tschuvaschit olivat ennen Venäjän-vallan tunkeumista näihin maihin
+Tatarien alamaisia, vaan näiden uskoa eivät he koskaan ole tunnustaneet,
+joka seikka on suuresta painosta niitä vastaan, jotka ilman kaikitta
+ehdoitta tahtovat heitä puhtaiksi Tatariksi tehdä, kuin kaikkein
+Turkin-sukuisten kansain tiedetään antauneen Mahometin uskoon, ja jota
+seikkaa kuin myös edellä-viitattua suurta eroitusta Tschuvaschien ja
+Tatarien ulko-näössä, jotka molemmat kuitenkin iki-muistoisista ajoista
+ovat yksissä maissa eläneet, pyydän tarkasti arvostelemaan. Mutta
+Tatarien uskon-käytöksistä on heidän elämäänsä jäänyt kuitenkin joita
+kuita jälkiä. Niin kuuluu ristimättömien Tschuvaschien seassa vielä
+löytyvän joita kuita moni-vaimoisia; niin sanotaan näiden samojen vielä
+ajavan hivuksensa, joka mahometiläisissä yleinen tapa lienee ennen ollut
+Tschuvascheissakin yleisempi; ja niin viettävät kaikki Tschuvaschit
+vielä kristittyinäkin lepo-päivää ei sunnuntaina, vaan perjantaina.
+Tatarilta saaduksi voipi myös lukea Tschuvaschien entisen tavan syödä
+hevosen lihaa, joka nyt jo lienee heitetty, ja heidän inhonsa
+sian-lihalle, jota eivät vieläkään ole tottuneet syömään. Suurin osa
+heidän uskontoansa on kumminkin vielä tänäi päivänä pakanallista. Ne
+tiedot, jotka tästä itse olen kerännyt, ynnä venäläisten pappien ja
+kirjoittajien kertomukset, antavat tälle päätökselle hyvän perustuksen.
+
+Ne kaksi pää-olentoa, jotka Tschuvaschien luuloa myöten hallitsevat
+maailmata ja heille onnea eli onnettomuutta antavat, ovat: _Tora_, hyvä
+olento, kristillisessäkin merkityksessä Jumalan nimi, ja _Keremet_, paha
+olento. Edellistä eli hyvää jumalaa on useammat henget, joilla kullakin
+on oma osansa maa-ilmaa hallittavana, ja joista merkillisimmät ovat:
+auringon jumala, kuun jumala, tuulen jumala, tien jumala, huone-jumala,
+kartano-jumala, karjan jumala, metsän jumala, ukkonen ja yli-jumala.
+Tämä viimeinen elää ylähällä ilmassa ja, vaikka maa-ilman
+pää-hallitsija, ei Tschuvaschien luuloa myöten liiku maalla muulloin
+kuin perjantai-päivinä, jolloin hän kävelee katsomassa, tokko nämä
+lepo-päivää työtä tekemättä viettävät ja tokko vaimot mainittuina
+päivinä puolille päivin asti malttavat olla tuvan lämmittämättä, joista
+molemmista hän rikkojan rankaisee. Häntä kutsutaan monella nimellä,
+niiden erinäisten omaisuutten jälkeen, joissa hänen voimansa näytäksen,
+niinkuin: valon-tehnyt jumala, hengen-luoja jumala, maan-veden isä,
+suuri jumala, suuri antelias jumala, j.n.e. Hänellä on äiti, puoliso ja
+poika, joita myös jumaloina apuun huudetaan, ja itä-maisen hallitsijan
+suuri hovi-joukko, niinkuin: edellä-käyjä, oven-avaaja,
+sanan-lennättäjä, uhrin-vastaanottaja, j.n.e., ollen näillä kaikilla
+vielä omat äitinsä, poikansa ja palvelijansa, joten taivaallisten joukko
+tuntuvasti enenee.
+
+_Pahuuden_ alku maa-ilmassa on _schoitan_ (saatana), vaikka sen
+toimittajana nyt on _Keremet_. Tämä jälkimäinen oli nim. alkujansa
+yli-jumalan poika, ja matkaeli maan päällä, jaellen ihmisille
+kaiken-kaltaista onnea ja menestystä. Vaan saatanan viettelyksestä
+ottivat ihmiset kerran, hänen näin matkustaessansa, ja murhasivat hänet.
+Peittääksensä tätä julmaa työtä murhatun isältä polttivat he ruumiin ja
+hajottivat siitä jääneen tuhkan tuuleen. Vaan murhattu ei sillä
+hukkunut. Mihin tätä tuhkaa lankesi maahan, siihen kasvoi puita ja
+niiden kanssa syntyi Keremetkin uudestansa henkiin, mutta ei yhtenä
+olentona niinkuin ennen, vaan sangen suuressa määrässä, niin että joka
+kylällä nyt on yksi, kaksi ja kolmekkin Keremet'iä, sitä myöten kuin
+suuri kylä on. Eikä Keremet nyt enää ollut se hyvän-tekevä yli-jumalan
+poika kuin ennen. Ihmisten paha-teosta häntä vastaan kostaa hän heitä
+nyt lakkaamatta siten, että heidän päällensä lähettää hengellisiä
+ahdistuksia ja ruumiillista kurjuutta ja heidän karjoillensa
+pahaa tekee. Hän asuu tavallisesti metsässä, vaan kuin metsä
+Tschuvaschin-maassa alkaa olla vähissä, niin nähdään joka kylän
+pelloilla yksi eli kaksi eli useampia pienempiä lehmus- eli
+tammi-lehtoja, jotka myös kutsutaan Keremet'iksi ja ovat jätetyt
+Keremet'in asua, sillä jos häntä asun-sian vähentämisellä hyvin rupeisi
+ahdistelemaan, nousisi hän raivoon. Muuten elää hän myös järvissä,
+lähteissä, veden-uurtamissa rotkoissa j.m. Jos kylä muuttaa, muuttaa
+Keremetkin, eli jos kylästä käsin tehdään uusi kylä, saapi se myös uuden
+Keremet'inkin emä-kylän Keremet'in pojista, sillä Keremet'it naivat ja
+sikeävät samoin kuin jumalatkin. -- Mutta schoitan itse, kaiken pahan
+alkaja, on Tschuvascheilta jäänyt unhotuksiin. -- Paitse Keremet'iä ovat
+pahoista hengistä vielä muistettavat _Esrel ja Iirih_. Edellinen on
+kuoleman henki, tappava halvauksella, jälkimäinen kiusaa ihmistä monilla
+taudeilla, niinkuin rokolla, kavilla, paiseilla, syyhelmällä,
+silmä-kipeillä j.n.e.
+
+Vaikka, niinkuin sanottu on, enin osa Tschuvaschin kansaa tätä nykyä on
+ristittyä, ei se ole hylännyt näitä entistä jumaloitansa, joka nähdään
+siitäkin, että se vuosittain vielä kantaa niille _uhria_. Tavalliset
+uhri-teuraat ovat: hevonen, härkä, lehmä, lammas, hanhi ja kana. Uhrit
+ovat joko yhteiset, joissa koko kyläkunta eli useampiakin kyläkuntia
+ottaa osan, eli yksinäiset, yhdeltä hengeltä eli perhekunnalta tehtävät,
+ja toiseksensa kannetaan uhri joko jumaloille eli Keremet'ille. Tämän
+niinkuin uhrin laadun ja suuruudenkin määrää se niin-kutsuttu _Jomse_.
+Tämä sana on yhteen-liitetty sanasta _jom eli jomah_, puhe, lause, ja
+johto-päätteestä -se, joka tarkoin vastas suomen-kielistä päätettä -ri,
+vastaava siis jomse meillä taikuria, puhujaa eli tietäjää. Jos ketä on
+ravaisnut esim. taudin kohtaus, lähetetään heti jomsea hakemaan. Hän
+tutkii taudin syyt ja määrää uhriksi joko sille ja sille jumalalle eli
+Keremet'ille esim. mustan lampaan. Heti keitetään olut ja likimäisille
+sukulaisille annetaan tieto uhrista. Uhrin pitoihin tulevat kaikki
+puhtaissa vaatteissa ja syömättöminä. Nyt talutetaan lammas pihalla
+seisovan puun juureen ja tapetaan rukouksen pidettyä siinä. Lihat
+lyödään kattilaan, vaan nahka, pää ja sisälmykset kääritään yhteen
+myttyyn. Keitoksen joutuessa rukoillaan taas, ja syötyä poltetaan tämä
+mytty jumalalle ja tuhka hajotellaan tuuleen. Sitten käydään olutta ja
+viinaa juomaan, vieläpä tanssimaankin, jota iloa kestää talon varoja ja
+tilaisuuden luontoa myöten päivä eli useampikin. Keremet'ille tehtävä
+uhri on useammin tätä laatua, välistä vaan sillä eroituksella, että se
+tehdään itse hänen asun-paikassansa, jona tavallisesti on, niinkuin
+edellä sanoin, joku kylän seudussa kasvava lehto, vaan useasti myös
+paljas rotko. Lepechin kertoo päivä-kirjassansa, matkustaessaan lopulla
+mennyttä vuosi-sataa nähneensä Keremeti-lehdoissa suuret summattomat
+rakennukset, joissa uhria teki suuri joukko kansaa. Keremet'in
+palveleminen on siis, niinkuin sen jo ilmankin voi arvata, siitä ajasta
+tuntuvasti vähennyt. Paitse edellisen-laatuista uhria uhrataan
+Keremet'ille rahaakin, ollen hän tässä katsannossa joko _Hopea- eli
+Vaski-Keremet_ sitä myöten, kummanko laatuista rahaa hänelle on
+antaminen. Ja kuin nykyinen aika kaikessa viisastuu, niin on opittu
+Keremet'iäkin pettämään, sillä hopea-rahan siaan annetaan hänelle vaan
+rahan-muotoisia tina-suiluja, ja hevois-uhrin siaan, jota hän luonnossa
+nyt enää ei koskaan saa, täytyy hänen tyytyä pieneen hevosen kuvaan,
+tehty renikka-taikinasta. Näitäkään vähiä uhria saa hän harvoin rauhassa
+nauttia, sillä Venäläiset keräävät ne heti uhraajien jälestä itsellensä,
+ja minun täytyy itsestänikin tunnustaa, että kerran autoin venäläistä
+poika-parvea Keremet'in-varkaudessa, joka asui vanhassa tammessa,
+jolloin saalis oli tammen juurilta ja ontoista löydettyä hopea-rahaa 45
+kop., koko joukko enemmän eli vähemmän homehtuneita renikka-konia, joka
+tavara jäi poikain osaksi, ja noin pari-kymmentä kappaletta
+rahan-muotoisia tina-suiluja, jotka minä pidin.
+
+Korskeampi on yhteinen uhraus, jonka kylä eli useammat kylät yhdessä
+tekevät. Tavallista tämmöistä uhrausta on kaksi vuodessa, nim.
+ensimäinen touvon tehtyä, Pietarin päivän alla, joka uhri toimitetaan
+hyvää vuoden-tuloa jumaloilta saadakseen, ja toinen myöhä-syksyllä, noin
+marras-kuun lopulla, kiitos-ubri viljan edestä. Edellisen uhrin aika oli
+juuri minun Ischaakissa oloni aika, mutta minä sainkin kuulla, että
+kylässä sitä vasten kannettiin rahaa, ja olin eri lähettiläisten kautta
+kokenut saada tietää päivän määrää, jolloin uhri oli tapahtuva,
+ymmärsivät Tschuvaschit nämä kuitenkin saattaa väärille jälille, niin
+että juhla jo oli ohitse, kuin minä valmistauduin sitä katsomaan. En
+tiedä lienevätkö tämmöiset käytökset, jotka eivät ole juuri soveljaat
+Kristin uskoa juurruttamaan vasta-käannetyssä kansassa, vaan asetuksissa
+kielletyt eli ei, se vaan on varma, että uhri-teurasten ostoon kerätystä
+rahasta osa menee paikkakunnan papin ja virka-miesten lakkariin, ja
+seuraavasti ajattelee rahvas, että jos vielä sallisi jonkun oudon
+herras-miehen, niinkuin minä olin, uhria näkemään, niin olisi siitä
+sitte vaan uusi rahan-reikä häntä lahjoessa vaiti olemaan. Vahinkoni
+tästä ei kuitenkaan ollut kovin suuri, sillä menetys tämmöisessä tilassa
+on jo kylläksi tuttu. Seuraavalla tavalla kertoo eräs omin silminsä
+nähnyt tschuvaschilaisen kevät-uhrin.
+
+"Noin 8 virstan paikoilla Isenevan kylästä oli lammikon vieressä olevaan
+rotkoon paikka rakettu rukousta ja uhria varten, jonne noin kello 9
+paikoilla aamua kymmenestä kylästä matkusti Tschuvascheja yksinänsä,
+ilman vaimoitta. Minä tulin paikalle juuri kuin ripustivat kattilat
+tulelle, kantoivat vettä ja valmistihet tappamaan uhri-teuraita;
+muutamia lehmiä, pari kymmenkuntaa lampaita ja useampia koti-lintuja oli
+valmistettu teurastettavaksi. Kaikki nämä teuraat ostetaan uhria varten
+kerätyllä rahalla ja ilman vähintäkään tinkimistä; min myöjä kysyy, sen
+he antavatkin, ja tinkiminen uhriksi ostettavan kaupassa luetaan
+suurimmaksi synniksi."
+
+"Kattiloiden tulelle pantua ja veden kannettua astui neljä vanhaa miestä
+keskelle rotkoa ja alkoivat lukea rukousta, anoen Toraa että hän
+siunaisi heidän uhrinsa. Kaikki läsnä-olevat seisoivat samalla tavalla
+alla päin ja sopottivat. Tämän lyhykäisen rukouksen lopetettua menivät
+ne neljä ukkoa karjan tykö ja heidän jälestänsä kantoi puoli kymmentä
+Tschuvaschia vettä ämpärillä. Ukot ottivat heiltä kukin vesi-ämpärin ja
+kaatoivat vettä joka lehmän ja lampaan selkään. Sen lehmän ja lampaan,
+jotka vedellä valettaissa värähtivät ja pyristikset, taluttivat eri
+paikkaan, Vaan ne, jotka seisoivat liikahtamatta, jätettiin aloillensa.
+Kaikki linnut veivät myös siihen paikkaan, jossa värähtänyt karja
+seisoi. Tschuvaschit luulevat nim., että se eläin, joka vedellä
+valettaessa seisoo liikahtamatta, on saastainen eikä kelpaa uhriksi; ja
+tämänkaltaista tyyntä eläintä eivät koskaan teurasta uhriksensa."
+
+"Vedellä koettelemisen perästä syntyi hirmuinen veren-vuodatus: siinä
+tapettiin kolme lehmää, lampaat ja suuri joukko lintuja; toiset nylkivät
+nahkan päältä, ottivat sisälmykset ulos, kynivät linnut. Kaikki tämä
+tehtiin hyvin joutuisasti. Liha, hakattu suuriksi möhkäleiksi, oli
+yhdessä läjässä; päät, nahkat ja sisälmykset toisessa. Kuin vesi tulella
+olevissa kattiloissa rupesi kiehumaan, jaettiin liha kattiloita myöten
+ja suolaa lyötiin tarpeeksi asti päälle, vaan sisukset jätettiin
+paikalle."
+
+"Näin saatuansa keittämisen asian toimeen valmistuivat Tschuvaschit taas
+rukoilemaan ja asettihet rivihin, noin kolmea kymmentä miestä pitkältä,
+ja yksi rivi seisoi toisensa takana; vaan ne neljä ukkoa toisten edessä.
+Lakkinsa piti jokainen vasemassa kainalossaan. Ukot alkoivat rukoilla,
+toiset heidän perästänsä puoli-ääneen, ja ukkojen tekemät liikenneet
+tekivät toiset tarkasti jälestä, milloin silmiänsä käsillä pyhkien,
+milloin kätensä taivasta kohti nostaen, milloin taas laskeutuivat
+polvillensa, kumarsivat maahan, eivätkä kaualle aikaa nostaneet päätänsä
+ylös; enimmän aikaa seisoivat kuitenkin yhdessä kohden, silmänsä alas
+luoden. Rukousta kesti niin kauvan, ett'en enempää malttanut sitä
+katsoa, vaan menin tammikkoon, söin aamuisen eväästäni, nukuin jonkun
+ajan, ja he yhä vaan rukoilivat, eivätkä lopettaneet ennenkuin kello 4
+jälkeen puoli-päivän. Rukoilemisen päätettyä kiirehti nälkä
+Tschuvascheja ruoalle, he ottivat lihat kattilasta, kaatoivat liemen
+suuriin maljoihin ja söivät ahnaasti. Linnut olivat eri kattiloissa
+keitetyt ja syötiin atrian päättäjäisiksi."
+
+"Ruokailtuansa rukoilivat he taas ja astuivat sitten suurissa joukoissa
+siihen paikkaan, johon teurastettujen eläinten päät ja sisälmykset
+olivat jättäneet. Luut kerättiin niini-mattoon ja viskattiin yhteen
+päiden kanssa. Sitten tekivät suuren tulen; päät, nahkat, sisälmykset ja
+luut panivat nyt roviolle ja lisäsivät tulta siksi, kunne kaikki oli
+tuhkaksi palanut. Sen tehtyä keräsivät tuhkan lapialla mattoon ja
+kantoivat sillä tammikkoon; ukko lapia kädessä astui jälestä ja
+tammikkoon tultua heitteli hän lapialla tuhkan tuulen mukaan menemään.
+Toinen ukko meni lähellä olevalle pellolle; hänen perästänsä kannettiin
+höyhenet syys-kylvöä vasten kynnettyyn paikkaan. Tässä laski ukko
+höyhenet ilmaan, joka tehdään siksi, että pelto antaisi hyvän kasvun.
+Vaan Venäläiset eivät anna höyhenien kauan maata pellolla; he ovat
+vaimojen ja lasten kanssa liki-seudussa varalla, ja Tschuvaschien
+pois-mentyä keräävät he tarkasti höyhenet itsellensä. Tällä käytöksellä
+loppuikin kevät-uhraus. Kotiin tultuansa juovat uhraajat muutamia päiviä
+armottomasti ja tällöin ei puututa tanssiakaan eikä muuta riemua."
+
+Pakanallisen uskon kanssa alkaa nyt Tschuvaschin mielessä sekautua
+Kristin uskonkin päätteittä, ja ovatkin muutamat sen opista, niinkuin
+esim. oppi kolminaisuudesta, jumalan äitistä (nim. kreikan-uskoisilla)
+j.n.e. hyvin yhteen-menevät Tschuvaschien entisten luulojen kanssa.
+Olletikin vaikuttavat kertomukset kreikan-uskon pyhistä ja niiden
+ihme-töistä jalosti Tschuvaschien mielessä. Näistä pyhistä on se
+Venäjänkin kansalta hyvin mielitty ihmeiden-tekijä Nikolai erinomaisessa
+kunniassa Tschuvascheilla. Heitä ristimään alettaissa menneellä
+vuosi-sadalla tapahtui nim., että siinä kylässä, jossa nyt Ischaakin
+kirkko seisoo, uni-kakkiainen kolme yötä peräkkäin muutamalle
+Tschuvaschille neuvoi paikan, missä hän pelloltansa olisi pyhän Nikolain
+kuvan löytävä, ja kuin tämä ilmoitti unensa papille ja muulle rahvaalle
+ja peltoa ruvettiin miehissä kaivamaan, niin katso! pienoinen, vanha ja
+huonon-näköinen Nikolain kuva tulikin ilmiin. Halvan ulko-muotonsa
+rinnalla oli tällä kuvalla suuri ihmeitä tekevä voima, niin että sen
+ehdolla pian rakettiin iso ja komea kirkko, joka vieläkin seisoo
+paikalla. Kuulu tämän kuvan ihme-töistä, varsinkin tautien
+poistamisessa, ulkoni ulkonemistansa, niin että ei ainoastaan
+Tschuvaschit, vaan muutkin täkäläiset kansat, niinkuin Tscheremissit,
+Mordviinit ja itset Venäläisetkin pitkien matkojen päästä käyvät sitä
+kumartamassa niin ahkerasti, että mainitulla kirkolla rukoilemassa
+käyjien määrä vuosittain arvataan noin 15 tuh. hengeksi. Tschuvaschien
+kristillisen hartauden kanssa on mielet kuitenkin niin ja näin.
+Jumaluudessa ja yleisesti kaikissa henki-olennoissa ei hän näe muuta
+kuin maallisen onnen, niinkuin rikkauden, terveyden, lapsi-lykyn j.n.e.
+antajia eli hävittäjiä, ja jumalatansa ei hän palvele ja tottele,
+niinkuin kristitty ja mahometiläinen, ansaitakseen tulevaisen onnellisen
+elämän, josta hänen uskossansa ei näy löytyneen aavistustakaan, vaan
+mainittuja maallisia lahjoja saadakseen eli maallisesta kurjuudesta
+päästäkseen. Kuin hän nyt jossa kussa tämmöisessä kurjuudessa on
+rukoillut ja uhrannut ensin Keremet'ille, sitten yhdelle eli useammalle
+omista jumalistaan, ja se ei ole auttanut, sanoo jomse, jonka neuvoja
+hän seuraa: "ota nyt ja käy Ischaakissakin ja tee uhri Vyrus-Toralle
+(Venäjän Jumalalle) eli Nikolai-Toralle, ehkä se päästäisi sinun
+taudistasi." Ja Tschuvaschi tulee, ostaa tuohuksen, asettaa sen pyhän
+Nikolain kuvan eteen palamaan ja ristii silmiänsä pari kertaa. Paitse
+tätä _uhraa_ hän vielä kirkollenkin jonkun vähän rahaa ja kylän
+ulko-portilla pylvään komerossa olevalle saman pyhän kuvalle palasen eli
+kaksi nisu-leipää, jota hän on ostanut kirkon oven edessä olevilta
+venäläisiltä kauppiailta. Varmaan auttanee Nikolai-Tora useastikin
+niitä, jotka häneltä apua etsivät, koska niiden määrä ei vähene, vaan
+surkeata on kuitenkin nähdä, miten Tschuvaschilais-rukan uhrin kanssa
+käypi. Uhrattu raha menee nim. kaikkein suurimmaksi osaksi pappien
+lakkariin, jotka vasten tavallisuutta rikastuvatkin tässä seurakunnassa.
+Ja uhratun leivän taas sieppaavat ihan uhraajan nenän edessä sen noin
+kahta kyynärää korkean pylvään komerosta joko kylän tähän tottuneet ja
+tällä elävätkin koirat elikkä ne näitä ei ujommat naakat. Vaan
+Tschuvaschi arvelee ehkä, niinkuin oikein onkin, että uhrin ottaja ei
+katso uhriin, vaan uhraajan sydämeen, ja näin katsoen, on se
+arvattavasti yhtä, jos uhrattu leipä jääpi Nikolai-Toran eteen eli sen
+koirat ja naakat syövät. -- Niinkuin jo sanoin, ei Tschuvaschien
+vanhassa uskossa näy löytyneen aavistustakaan tulevasta elämästä; sillä
+jos heillä olisi ollut ajatusta tästä, olisivat he varmaan kuvanneet
+itsellensä Manalan ja Tuonen niinkuin muutkin kansat ja, joka on vielä
+painavampi asia muistaa, olisi koko heidän suhteensa jumaloiden
+kanssa muodostunut aivan toisen-laiseksi. Kristin uskosta eli
+mahometiläisyydestä lainatuksi voimme siis päättää sen heissä tätä nykyä
+löytyvän luulon, että haudan takana oleva tulevaisuus on melkein
+yhtäläinen täkäläisen elämän kanssa, se vaan eroitusta, että siellä on
+kaikkea runsaammasti, että sotamiehiä ei tarvitse tehdä, lahjoja ei
+antaa virka-miehille j.n.e. Kuolleille panevat he sentähden mukaan
+rahaa, tupakkaa, piipun ja muita matkalla välttämättömiä tarpeita.
+Vuotisesti hautaus-maalla pitäessään kuolleidensa muistojaisia, joissa
+tiloissa ei puututa hirmuista juomista ja kaikenlaista irstaista
+vallattomuutta, lisäävät he näitä tarpeita, haudalle jättäen
+vaatekappaleita, työ-kaluja ja olletikin isot määrät syömä-aineita:
+viinaa, olutta, tupakkaa j.m. Tämmöinen tapa näyttäisi osoittavan
+rakkautta ja huolen-pitoa pois-menneitä heimolaisia kohtaan; vaan niin
+ei kuitenkaan ole, sillä kaikki nämä lahjat jätetään heille ainoastaan
+siitä syystä, että pysyisivät nykyisissä asunnoissansa, eivätkä tulisi
+entisiin kotihinsa rauhattomuutta tekemään. Kuolleita pelkääminen on
+Tschuvascheissa erinomaisen suuri, niinkuin tästä lahjojen antamisesta
+nähdään, ja näytäksen siinäkin, että jonkun kuoltua kaikki vainajan
+vaatteet viskataan metsään eli rotkoon, josta lähi-seudun Venäläiset ne
+itsellensä korjaavat samoin kuin he myös tarkasti silmällä pitävät
+Tschuvaschien kuolleiden-muistojaiset ja niin ikään hörymättä haudoilta
+korjaavat kuolleille jätetyn tavaran ja ruoan.
+
+Tschuvaschien _runoelu_ ei ole kovin rikasta eikä erinomaisen
+ihanatakaan laatua. Kertoma-runoa en siinä ole tavannut alunkaan, ja
+sitä sen kanssa yhdistettyä loihtu-runoa ei Tschuvascheilla myöskään
+ole, ehkä vähän jomsensa kuuluvat muutamissa tiloissa käyttävän
+sanojakin. Tämä runoelu on ainoastaan laulu-runollista ja tuntuu minusta
+semmoisenakin hyvin poikkinaiselta. Runo ei tarkoin noudattele mitään
+mittaa, vaan nähtävä on kuitenkin sen lyhyt-pitkäinen luonto, niinkuin
+koko kielenkin samoin voi sanoa lyhyt-pitkäiseksi kuin esim. Suomen
+kieltä sanotaan pitkä-lyhyiseksi. Paitse tätä on Tschuvaschin runossa
+alku-myötäisyyskin tuntuva. Muistuttaen, että venäläiset kirjoittajat
+mainitessaan tämän kansan elantoa ovat päättäneet sillä laulua ei olevan
+ensinkään, eli korkeimmakseen myödyttäneet, että se laulaessaan hyräilee
+"mitä sylki suuhun tuopi," saan nyt tässä antaa muutamia näytteitä sen
+laulusta.
+
+_Poikien lauluja_. 1. "Sata seitsemän-kymmentä hirttä vedin, tuvan tein,
+kaksi-toista ikkunaa hakkautin. Kahdesta ikkunasta itse olen katsova,
+kymmenessä ikkunassa kymmenen neitsykäistä on seisova, kerran katsovat
+ulos, toisen naurahtelevat. Kävin kylästä kylään, en yhtä
+täysi-kasvuista tyttöä löytänyt. Yhdessä kylässä näin yhden tyttölöisen;
+sen tahdoin ottaa, vaan rahaa ei ollut;[10] 'lähde kanssani!' tahdoin
+hänelle sanoa, Vaan uskallusta ei ollut." -- 2. "Metsästä metsään
+kävelin, kypsiä tuomen-marjoja en löytänyt; kylästä kylään kävelin,
+rakastavaista neitoa en löytänyt. Tuomen-marjaa tahtonet syödä, syö
+musta, leivän kanssa syödä on se hyvä; muuta marjaa tahtonet syödä, syö
+punainen, leivän kanssa syödä on se hyvä; neitoa tahtonet ottaa, ota
+kelta-tukkainen, yhdessä elää on se hyvä." -- 3. "Astuin, astuin tietä
+myöten, tulin synkkään metsään. Hakkasin pähkinäpuuta, siitä juoksi
+maito, ilman maidotta en leipää syö; hakkasin jalavata, siitä lensi
+mehiläinen, mehiläisestä mesi juoksi, ilman medettä en leipää syö.
+Astuin, astuin tietä myöten, tulin kylään, kylän koirat tulivat
+haukkumaan, kylän naiset mua kiini ottamaan; yhden valkea-tukkaisen
+neidon päälle laskin silmäni, tahdoin ottaa sen omakseni, isäni ei
+antanut rahaa, pappi ei antanut kirjaa." -- 4. "Meidän kylän tytöt,
+meidän kylän tytöt (hyppäävät) aidan yli kuin sudet, aidan yli kuin
+sudet. Toisen kylän tytöt, toisen kylän tytöt (menevät) aidan alatse
+kuin hiiret. Meidän kylän tyttöjä, meidän kylän tyttöjä, vedetään
+hevois-parilla, vedetään hevois-parilla. Toisen kylän tyttöjä, toisen
+kylän tyttöjä, vedetään sika-parilla, vedetään sika-parilla." -- 5.
+"Isäni antoi mulle mustan hevoisen; 'annas panen valjaisiin,' ajattelin
+kerran, tammiseksi pölkyksi muuttui koni! Isäni antoi mulle valkean
+lehmän; 'annas lypsän lehmän,' ajattelin kerran; koivuiseksi pölkyksi
+muuttui lehmä! Isäni antoi mulle punaisen lampaan; 'annas keritsen
+lampaan,' ajattelin kerran; punaiseksi lahoksi muuttui lammas! Isäni
+antoi mulle silkkisen vyön; 'annas vyötän vyölleni,' ajattelin kerran;
+niineksi muuttui vyö vyölläni! Isäni antoi mulle silkkisen nästyykin;
+'annas sidon nästyykin vyölleni,' ajattelin kerran; vaahteren lehdeksi
+muuttui nästyykki." -- 6. "Pitkin tietä on mulla pelto; viljaa ei ole,
+siit' on huoli; mustan ruskea ruuna ompi; ei pysy tiellä, siit' on
+huoli; tyyni ja hiljainen vaimo ompi; ei puhu siististi, siit' on
+huoli." -- Nämä kolme viimeistä olkoot myös pilkka-runon näytteenä.
+
+7. _Tyttöin laulu_. "Maan-tietä myöten uhkasin käydä, Venäläistä,
+Tatarilaista pelkäsin; kylän-tietä myöten uhkasin käydä, varkaita
+pelkäsin; peltoa myöten uhtasin käydä, tuulta, tuiskua pelkäsin; metsän
+läpi uhkasin käydä, karhua, sutta pelkäsin; kylän läpi uhkasin käydä,
+koiria pelkäsin; kylän vierusta uhkasin käydä, nuorta poikaa pelkäsin."
+
+8. _Rekruutin laulu_. "Ah isäni, ah äitini, jos oisin hanhi-lintuna,
+oman kylän päällä mä lenteleisin. Jos oisin kylän porttina, kuin
+kyläläiset tulisi, mä itse aukeaisin, ja itse kiini menisin; jos oisin
+piha-porttina, isä äiti kuin tulisi, mä itse aukeaisin, ja itse kiini
+menisin. -- Kuu se paistaa maiden päälle, maat on meidän marssia; tähdet
+tuikkaa teiden päälle, tiet on meidän tallustaa. -- Huiskin tuiskin
+tuisku lentää, niinpä meidän hiukset;[11] hyssin tyssin vettä sataa,
+niinpä meidän kyyneleet; Volgaa pitkin jäitä juoksee, niinpä meidän
+ruumihit. -- Kedolla seisoo vanha tammi, se on meidän isämme; kedolla
+seisoo vanha koivu, se on meidän äitimme."
+
+9. _Juoma-laulu_. "Isäni on laschman,[12] äitini on leivän-tekijä,
+vanhempi veljeni on golovana, keskimäinen veljeni on jämsikkänä, nuorin
+veljeni tynnörin-tekijä; vanhemman veljen vaimo laulun-laulaja,
+keskimäisen veljen vaimo tanssin-tanssija, nuorimman veljen vaimo
+kanteleen-soittaja, minä itse kauhan-kallistaja." (Tschuvaschit juovat
+nim. sekä olutta että viinaakin kauhalla).
+
+Velvollisuuteni olisi tässä myös antaa yleinen katsanto Tschuvaschin
+kielestä ja sen heimolaisuudesta yhdeltä puolen Turkkilaisten, toisella
+Suomen kielien ja likimmästi Tscheremissin kielen kanssa. Vaan osittain
+on tämä kertomukseni jo ilmankin liian pitkäksi venynyt, osittain ei
+viimeksi mainitusta kielestä, varsinkin niiden niin-kutsuttujen
+Mäki-Tscheremissien murteesta, joka on Tschuvaschin kielen lähin
+naapuri, vielä löydy niin tarkkoja tietoja, että niille semmoisen
+vertaamisen luotettavasti voisi rakentaa. Sentähden jätänkin sen ja
+yleisesti kaiken puhumisen itsestä Tschuvaschin kielestä toiseen
+kertaan, ja lähden pian tästä ei kaukana elävien viimeksi mainittujen
+Tscheremissien kieltä tutkimaan. Kuinka kauan tämä toimitus tulee
+kestämään en vielä tiedä tarkoin sanoa; vaan ennen kahta kuu-kautta en
+taida mitenkään näistä tienoin selvitä.
+
+
+
+Neljäs Kirja.
+
+Kasan'issa 3 p. lokak. 1856.
+
+Muutamia päiviä takaperin tänne palattuani saan kesällisistä matkoistani
+antaa seuraavan pienen kertomuksen.
+
+Oloni tschuvaschilaisessa kirkon-kylässä Ischaakissa, joka kesti
+ummellensa kuusi viikkoa, oli niin yhden-karvallista, että sitä on
+vaikea kirjoittaa. Kylä, jossa on kolmeen neljään kymmeneen taloon, on
+pienen joen kallalla kahdessa osassa, siten että Venäläiset asuvat
+kirkon ympärillä kylän ylä-osassa, ja Tschuvaschit vähän alempana,
+likempänä jokea. Ympärinsä on pelto-lakeuksia, joiden yli silmä ei
+kanna; puita ei näe paljon muualla kuin kirkon-maalla ja pihoissa,
+järveä ei tapaa tässä seudussa missään ja joenkin on kesä niin
+kuivannut, että tuskin kylän hanhet löytävät sen pohjassa vähän savista
+vettä rypälöidäksensä. Suomen vilppailla lehto-rannoilla eläneelle
+minulle oli lämpimän helle kesä-kuun loppu-puolella ja koko heinä-kuun
+sitä hirmuisempi, kuin elo-hopea Reaumur'in lämpö-mittarissa yölläkään
+harvoin laskeusi 20:ttä pykälää alemmaksi, mutta päivillä oleksi 25
+paikoilla ja nousi toisinaan 27:eenkin asti. Itikat, hyttiset, kirput ja
+luteet hyöstyivät sanomattomasti tässä helteessä, ja vilpastusta ei
+voinut muusta eikä muulloin saada kuin milloin ukkonen lähetti mustan
+pilven maata ja luonto-kappaleita virvoittamaan, jota kaikeksi onneksi
+tapahtui usein.
+
+Lämpimän vaivoista pääsi paraiten se, joka jaksoi vahvasti maata,
+niinkuin kylän venäläiset asujat yleisesti kestivät ja olletikin
+korttieri-emäntäni, ennen nimitetty kirkon-palvelijan leski. Häntä ei
+suinkaan rikkaus käskenyt makaamaan, sillä paitse rappiolla olevata
+talo-rähjäänsä ei hänellä ollut muuta omaisuutta kuin Jumalan antama oma
+itsensä ja kolme lasta, joista kaksi poikaa oli Kasan'issa, toinen
+hengellisen Akateemian oppilaisena, niinmuodoin suuren herran toivo, ja
+toinen, niinkuin eukko sanoi, "universiteetissä," joka tämän kotiin
+tultua kuitenkin supistui siksi vaan, että hän oli välskärin opissa,
+ala-upsierin arvosta. Vaan eukkoa elätti ensinkin talonsa, jossa hän
+piti korttieria matkalaisille, ja toiseksi se virka, että hän leipoi
+niin-kutsuttuja "prossoria," jotka vastaavat meidän oblaattia, vaan ovat
+suuret ja huvemmat menemään, sillä joka oikein pyhänä tahtoo pysyä, se
+ei koko suuressa paastossa (pääsiäisen alla) syö muuta kuin prossoria,
+joita hän sitä vasten kerääkin ympäri vuotta. Tämän virkansa tähden
+katsoi hän myös velvollisuudeksensa olla jumalisempi muita. Minun
+kammarissani, joka oli hänen paraimmansa, oli perä-nurkassa ei vähemmän
+kuin yhdeksän jumalan-kuvaa, kaikki kullalla silatut, siihen vielä kolme
+pyhää munaa, muutamia pyhiä varpuja ja eräitä mainituita
+prossori-leipiä. Joka lauantai-iltana eli muuna pyhän-aattona sytytti
+hän lampun palamaan näiden eteen, josta asiasta hyvä sopu meidän
+välillämme oli häirittyä, sillä lampusta tipahteli öljyä minun
+kirjoilleni, ja kuin hän kerran tavoitti minun siitä tulta piippuuni
+ottamasta (kuitenkin vaan tikulla), oli hän minulle siitä monta päivää
+harmaana, sillä tupakkaa vihasi hän, niinkuin kaikki muutkin
+jumalisemmat ihmiset alhaisesta säädystä tässä maassa, sentähden että
+sen on muka paholainen kylvänyt ja kasvattanut. Kirkossa kävi hän joka
+pyhä ja oli aina kirkon-menon loppuun asti, joka suurempina pyhinä ei
+ole vähäinen asia, varsinkin kuin venäjän kirkossa pitää seisoa, eikä
+saa uinahtaa sitä herttaista unta, joka meidän kirkossa kesä-lämpimällä,
+virttä veisattaessa eli papin saarnata perkaessa, niin makealta maistaa.
+Tämä emäntäni ahkeruus oli minulle monesti haittana; niin piti minun
+esim. helluntai-päivänä tyhjällä vatsalla odottaa kirkon-menon loppua
+kello 3:een asti.
+
+Hänellä niinkuin muillakin tämmöisillä teko-pyhillä oli pienet vikansa,
+ensinkin laiskuus, niinkuin sanoin, ja sitten sen kanssa yhdistetty
+herrasteleminen, joka teki, että hän alussa töin tuskin kuontui minulle
+tilaa tekemään, sen vähemmin lattiata lakasemaan. Siihen tuli vielä,
+että hän kernaasti otti "kupin korvallensa" s.o. ei tee- eikä
+kahvi-kupin, vaan kupin "paljasta puhdasta ruista," niin puhdasta kuin
+ruis nim. on täkäläisessä viinassa. Tämä tapahtui enimmiten
+paasto-päivinä (keski-viikkona ja perjantaina), hänen lausettansa myöten
+sentähden, että paasto-ruoka muuten niin hiykeli sydäntä. Kaikeksi
+onneksi oli hänellä hyvä viina-lyyli, ja minulle osotti hän tällöin
+useasti rakkauttaan valittaen sitä onnettomuuttani, että olin syntynyt
+sen jumalattoman Martin Lutherin lahkokuntaan, josta arvattavasti pitää
+helvettiin vaeltaa. Paitse niitä pieniä epä-järestyksiä, jotka nämä
+eukon sydämen-vahvistukset matkaan-saattoivat, elimme hyvässä rauhassa
+keskenämme, sillä hän oli jotenkin siisti ja uskottava. Jälkimäistä
+omaisuutta tulin kerran vahvasti epäilemään, kuin eukko eräsnä aamuna
+tuli tyhjä vakka kädessä tyköni, sanoen: "mitäs nyt puoli-päiväiseksi
+tehdään, kuin hiiret pakanat kuopassa söivät eilen ostamanne kalat?"
+Niitä ei tosin ollut kuin viisi naulaa ja nekin vaan surkioita särkiä,
+jotka eräs Tschuvaschi oli minulle haronut joen pohjalla olevista
+lammakoista. Mutta kuin ne sillä kertaa olivat ainoa ruoan-teko-varani,
+teki mieleni suuttumaan, olletikin koska tuota tähän asti en vielä ollut
+kuullut, että hiiret kaloja syövät. Vaan muistaen vanhan Caton lauseen
+miehelle, joka ihmetteli sitä, että hiiret olivat hänen kenkänsä
+syöneet, Vastasin eukolle: "no slava Bohu, ett'eivät kalat syöneet
+hiiriä," ja käskin hänen puoli-päiväiseksi muuta neuvottelemaan. Vaikka
+hän tätä ennen oli myös kerran laskenut kanankin karkaamaan, jonka niin
+ikään olin syödäkseni ostanut ja joka sitä tietänsä meni, ei minulla ole
+syytä häntä luulla näistä pienistä vahingoista.
+
+Kanssa-käymiseni kylän kahden papin kanssa oli alussa sangen ahkera. He
+olivat nuoret ja vähän viisaammat maan-tieteessä kuin pappi Aunuksessa,
+joka minulle päätti Veaporin ja Sevastopol'in olevan yhden meren
+rannalla. He tulivat illoilla aina tyköni puhelemaan ja teetäni
+maistamaan, jota kiittivät paremmaksi kuin omaansa, olivat myös niin
+hyvät ja polttivat sikariakin, milloin vaimojen silmä vältti, tuppasipa
+kerran toinen, tuhmempi heistä, partaansa kaksikin sikaria yhden ajoin
+palamaan, kuin ei sanonut yhdestä kylläksi lähtevän savua. Meidän
+kanssa-puheet pyörivät enimmiten uskon-oppiemme asioissa s.o. itsestä
+opista ei juteltu paljo, jossa kristittyin lahkokuntain välillä vähä
+lienee eroitusta, vaan ulko-käytöksistä sen enemmän, niinkuin kelloista
+ja niiden soittamisesta, silmien ristimisestä, pyhistä ja niiden kuvain
+palvelemisesta, pyhän savun suitsuttamisesta j.m.s., jotka aineet
+pappien mielestä ainakin ovat olleet milt'ei pää-asioina pidetyt.
+Pappien pitkä oppimatka meillä oli surkeata heidän mielestänsä ja
+nähtävästi oli heillä meidän pappien luonnon-lahjoista sama ajatus,
+vaikka eivät sitä juuri selvään sanoneet, kuin entisellä venäjän papilla
+Ilomantsissa, joka, kuin suomalainen piispa hänelle kertoi niin ja niin
+monta vuotta oppineensa eikä vielä liki-maillenkaan kaikkea tarkoin
+tietävänsä, päätänsä puistaen sanoi: "kova pää! kova pää!" Minun
+koto-peräisyyteni Helsingistä veti useasti puheiksi viimeisen sodankin,
+jolloin toinen, viisaampi heistä, aina nauroi kuollaksensa sille
+Englantilaisten lauseelle, että he muka kävivät sotaa sivistyksen edestä
+sivistymättömyyttä ja raakuutta vastaan, jonka-laista hävitöintä
+kerskausta hän ei olisi uskonut Iöytyvän Englantilaisissakaan, ja
+niinkuin ei se olisi kaikille tuttu, että näiden sivistys ei ole muuta
+kuin kauppurin viekasteleminen ja jumalatoin rahan-himo. Tässä
+viisaudessansa otti hän minut todistajaksensa, kysyen minulta: "koska
+kirjallisuuden voipi sanoa sivistyksen määräksi, niin sanokaapa nyt te,
+kumpiko parempi ja rikkaampi on, meidänkö kirjallisuus vai Englannin eli
+Ranskan?" Minä vastasin: "juuri nykyjään luimme arvoiselta venäläiseltä
+kirjoittajalta kirjoituksen, jonka tarkoituksena on todistaa, että
+teillä ei vielä ole ensinkään kirjallisuutta, vaan että se, jota te
+täksi kutsutte, kaikki on lainattua Englantilaisilta ja muilta
+ulko-maalaisilta. Minä olen hänen uskoansa." Hän vaikeni, vaan tämä
+vastaus ja monta muutakin senkaltaista teki, että hän herkesi käymästä
+luonani, johon osiksi oli syynä kukaties sekin, että minä en suuresti
+tahtonut nauttia hänen viisauttansa Tschuvaschin kielessä, vaan jo heti
+tultuani olin hankkinut itselleni mieleiseni kielen-kääntäjän, ja tein
+tutkintoni aivan oman nokkani jälkeen.
+
+Näistä tutkinnoista ja niihin kuuluvista toimistani kuin myös
+Tschuvaschien elosta ja olosta yleisesti olen toisessa kohden tehnyt
+tilin eikä olisikaan soveljas tässä ruveta puhumaan. Sen vaan sanon
+tämän-kaltaisista tutkinnoista, että ne aineen vaikeuden ja myös
+käytettävien apulaisten vähän sivistyksen vuoksi varsinkin alussa ovat
+kärsivällisyyttä koettelevat ja ikävät. Kuin tähän tulee vielä se
+alinomainen yksinäisyys, jossa niitä tehdessäsi elät ja joka ei salli
+mitään sen-kaltaista huvitusta ja virvekkiä kuin ihmisellä on
+vertaistensa kanssa-käymisestä, se kaiken-kaltainen sekä hengellinen
+että maallinen kurjuus, jossa rahvas sitä lähellä elävälle näytäksen,
+kuin myös omatkin vaivasi ja pienet puutteesi, niin arvaa hyvin, ett'ei
+näissä tutkinnoissa juuri kesä-huviksensa matkustele. Hupaisin päivä oli
+minulla aina keski-viikko, jolloin koulu-puheen tapaan annoin "luvan"
+itselleni ja noudin postini Tsyvilsk'istä. Lauantai-aamut olivat myös
+ratot, sillä silloin oli kylässä joka viikko niin-kutsuttu _bogár_ eli
+tschuvaschilaiset markkinat ja rahvaan vilke aina puolille päivin asti
+oli sangen suuri. Paitse näitä huvituksia oli eloni kylässä yksi päivä
+aivan toisensa mukainen, ja nämä huvituksetkin kadottivat
+yhtäläisyytensä kautta huvittavaisen luontonsa. Mutta niinkuin
+kyyti-koni, joka tallista talutettaessa on niin jäykkä ja näkyväisellä
+vasta-hakoisuudella kuontuu valjaihin, matkalle päästyä alkaa mennä
+kapittaa ja "verryttyänsä" antaa matkaajalle vilisevän vauhdin eikä
+toiseen holli-paikkaan tullessa vielä tiedä väsymisestä mitään, -- niin
+on kielen-tutkijankin kanssa yksinäisessä maa-kylässä. Ensi päivät ovat
+työläät, sitten menee aika niin ett'ei tiedäkään ennenkuin kuu-kaus on
+kulunut.
+
+Ischaakista tulin loppu-puolella heinä-kuuta piirikunnan kaupunkiin
+_Kosmodemjansk'iin_, johon minua veti kaksi tässä kaupungissa löytyvätä
+kuuluisaa tschuvaschilaista oppinutta, toinen viralta pantu pappi,
+toinen kielen-kääntäjä piirikunnan oikeudessa. Tässä kaupungissa löytyy
+vähän päälle neljän tuhannen asujan, ja kuka ei tätä väen-lukua
+katsellessaan arvele kaupunkia sivistykseltään ja ulko-näöltänsä
+sen-veroiseksi kuin esim. meillä entinen Vaasa, eli Porvo, eli edes
+Kuopio? Mutta tämmöisessä ajatuksessa erehdytään isosti. Ensinkin mitä
+sivistykseen koskee, niin arvaatte sen siitä, että kaupungissa ei löydy
+yhtään asujata, joka olisi päättänyt oppinsa Yli-opistossa eli jossa
+kussa muussa korkeammassa oppi-laitoksessa, ja tuskin kahta, jotka
+koskaan olisivat tämän-kaltaisen opiston oveakaan auaisseet. Semmoisten
+laitosten olemista tämam-laisissa kaupungissa ajatellakaan kuin
+kirja-painot, kirja-kaupat, vieläpä apteekitkin, olisi puhdas hulluus,
+kaikkea muuta sivistyneempään seuruus-elämään kuuluvata, -- samoin. Niin
+en ole pianon ääntä kuullut koko kylässä kuin yhdestä talosta, ja sekin
+oli hyvin sora-kielistä ja surkeata. Käsi-työläisiä mahtaa kaupungissa
+olla hyvin vähän, koska tämmöisten merkkiä en ole nähnyt enemmän kuin
+kaksi saapasta, kaksi saksia ja yhden rinkelin. Mutta koulu on,
+niin-kutsuttu piirikunnan koulu, jossa palkka maksetaan kuudelle
+opettajalle, ja jolla on siisti kaksin-kertainen kivi-rakennus, huoneet
+suuret ja puhtaat ja oppilaisia sisään-kirjoitettuna 43 kappaletta. Vaan
+vaikka luku-aika jo kauan on alkanut, seisovat koulun ovet kiini, tuonne
+syksymmälle asti, sillä koulun kaitsija eli rehtori, joka on haluinen
+metsästäjä, ei tahdo parasta jänis-aikaa laskea ohitse ilman koiriansa
+kylläksi koettelematta. Tähänkö luokkaan vielä lienevät luettavat
+kaupungin viisi kivi-kirkkoa ja ne viisi kapakkaa, joissa rahvas saapi
+huvitellata.
+
+Mitä sitten ulko-näköön tulee, niin saapi lukija paraimman kuvan
+pienestä kaupungista tässä maassa ja niin-muodoin Kosmodemjansk'istakin,
+jos lukee 17:n luvun W. Scott'in _Nigelin Vaelluksia_, ja sen osan
+Lontoota, jota siinä _Alsatian_ nimellä mainitaan, erinäiseksi
+kaupungiksi ajattelee. Kadut mm. eivät näissäkään malta kulkea suoraan,
+vaan hoippelehtavat senkin seitsemälle polvelle, jonka kanssa huoneiden
+kallellansa oleva luonto eli, paremmin sanoen, pitkällensä pyrkiminen
+hyvin soveltuu yhteen, niinkuin myös niiden paperilla eli tuohella
+paikatut ikkunat ja aitaamattomat sekä likaiset pihat. Kadut eivät
+koskaan näe lakasu-luutaa, ja kuin täällä ei näytä tunnettavan semmoista
+virka-miestä, jota meidän pienemmissä kaupungissa kutsutaan
+sian-pistäjäksi, kuin kaikenlainen karja niinkuin on: lehmät, lampaat,
+kilit, siat, rauhallisessa menestyksessä tutkistelevat kaupungin katuja
+ja toria, kuin edellensä maalaiset aina torille riisuvat hevosensa, niin
+sonnittuu se jo itsestänsäkin hedelmällinen maa niin väkeväksi, että
+kaiken-lainen ruoho, enimmiten viholainen, kasvaa syltä pitkänä katujen
+ja torien reunoilla ja usein viekkaasti peittää loukot ja kuopat, joihin
+varomatoin tutkija voipi langeta. Tori itse oleskelee ikuisena
+lätäkkönä, ja jos varimmalla ajalla kerran kuivahtaakin, niin tekee
+tunnin eli kahden sade sen ainakin melkein yli-pääsemättömäksi, ja
+Tscheboksaryn kaupungissa tapahtui viime keväänä, että Tschuvaschi eräs,
+yöllä ajaen kaupungin läpi, hevosinensa päivinensä hukkui syvään
+vesi-lätäkköön kaupungin torilla. Kosmodemjansk'issa ovat Volgan jyrkät
+hieta-kallat tavallisena sonnan ja muun ruvan pano-paikkana, joten se,
+joka niillä kävellen tahtoo luonnon ihanuutta nauttia, nenänsä kautta
+aina tulee muistamaan ihmisen sikaisuutta. Venäläiset eivät nim. tiedä,
+että sonta väettää maan, eivätkä maallakaan sitä muuten käytä kuin
+metsään vetävät, vaikka Tschuvaschit ja muut täkäläiset kansat, sen
+pellon väkevyydeksi käyttäen, tässä kyllä antavat heille esi-merkkiä.
+
+Vaikka gorodnitschij (vastaama meillä ordnings-mannia)
+Kosmodemjansk'issa oli hyvä ja tarjosi minulle kruunun korttieria, en
+minä siitä huolinut, vaan valitsin itselleni korttierin eräässä talossa
+aivan Volgan rannalla. Talon-väkeni olivat vanha-uskoisia elikkä,
+niinkuin Venäjän Karjalaiset sanovat, _vanhaa vierua_. Nämä eivät eroa
+yleisestä kirkosta paljon muussa kuin muutamissa ulko-käytöksissä, vaan
+ovat vierasuskoisille suatsemattomammat kuin muut, ja se oikea vanha
+Venäläisyys, niinkuin parran rakastaminen, "saksalaisten" vaatteiden
+(s.o. sortuusin) vihaaminen ja yleisesti kaiken muukalaisuuden, niin
+huonon kuin hyvänkin, ylen-katse pitävät näissä pesäänsä. Vaan kuin
+hallitus viime aikoina ei ole ollut heistä tietävinänsäkään, niin
+vähenee heidän lukunsa päivä päivältä ja nuorempi kansa tätä lahkokuntaa
+yhdistäksen vähitellen yleiseen kirkkoon. Tupakka, kahvi, vieläpä
+teekin, ovat heistä kaikki pahan hengen tuotteita, ja surkeata oli nähdä
+emäntäni tuskaa minun hänen tupansa liedellä polttaessani kahvia, josta
+käyvä haju samoin kuin tupakankin savu hänen poloisen nenässänsä
+kärskysi ian-kaikkisen rangaistus-paikan saastaiselta haisulta.
+Säädyllisyytensä puolelta taitavat nämä vanha-uskoiset olla kiitettävät;
+minä kaikitenkin olen heissä tavannut enemmän rehellisyyttä kuin muissa.
+
+Viraltansa oli isäntä puun-lauttaajien päällys Volgalla ja sanoi
+Kosmodemjansk'ista tekevänsä kaksi matkaa kesässä Saratov'an ja
+Astrakan'in välillä olevaan Dubofkaan ja siitä juoksevalla ansiolla
+hyvin elävänsä. Poika oli pieni kauppa-mies. Ei mitään rakasta
+Venäläinen niin paljon kuin kaupan käymistä, ja minä uskallan päättää,
+että jos kolme Venäläistä pantaisiin autioon meren-saareen, lyöttäytyisi
+vähintänsäkin yksi heistä toiselta kahdelta ostamaan, mitä heillä liikaa
+olisi ja heille myömään, mitä tarvitseisivat. Ja ihmeellistä on, kuinka
+vähällä tiedolla venäläinen kauppa-mies onnistuu toimessansa; niin
+tiedän esim. erään ensimäisen luokan kauppa-miehen Pietarissa, syntyisin
+Vepsäläinen Aunuksesta, joka 30:een vuoteensa asti oli kiven-hakkaajana
+Äänisen rannalla, vaan joka nyt on monen miljonan mies. Semmoisena voipi
+meidänkin isännän poika päättää elämänsä, vähintänsäkin on hänellä se
+toivo, vaikka hän ei nimeänsä osaa kirjoittaa ja vaikka hänen
+lafkassansa nyt ei ole tavarata yleensä kuin noin puolentoista sadan
+hopea-ruplan edestä ja tästä tavarasta isoin osa raudan romua, virsuja,
+vastoja j.m.s. Asia on se, että joka täällä lyöksen kaupan päälle, se
+istuksen onnen kynnykselle, ja jokainen ajattelee: toki häntä minäkin
+saanen onnea kerran helmasta temmata! Tämä tempasu tapahtuu siten, että
+ostajaa koetetaan pettää, min suinkin voidaan. Tinkiminen, joka täällä
+on kaupan henkeäkin, osoittaa paraiten rehellisyyden puutteen
+täkäläisessä kaupassa, sillä tinkiminen ei ole muuta kuin ostajan
+voimatoin kokeminen välttää myöjän petosta. Tässä on voitto kuitenkin
+kauppiaan puolella, sillä hän tietää tavaransa hinnan, vaan ei yksi
+tuhannesta ostajasta tiedä kaikkein tarpeittensa oikeata raha-arvoa.
+Tässä nyt äkkinäiselle myödessänsä tempasee kauppa-mies onnea helmasta
+ja ottaa kaksin-, kolmin-kertaisen hinnan tavarastansa. Pienet kauppiaat
+pitävät useasti muutakin koiruutta kaupassansa; niin ei joka paikassa
+ole hyvä kauppiaalle kahden kesken antaa suurempaa seteli-rahaa särkeä,
+sillä monesti tapahtuu, ett'ei hän anna mitään takaisin, vaan rohkeasti
+vasten silmiäsi kieltäen sinulta mitään saaneensa pitää rahasi, mutta
+valitusta nostaessasi kumoo kaiken vaaran itsestänsä niin, että sinä
+itse jäät vikapääksi, vieläpä kiinikin käyt, niinkuin monelle meidän
+talonpojalle on tapahtunut.
+
+Tällä venäläisen kaupan-hengellä on juurensa Slavjaanein yleisessä
+luonnossa, joka rakastaa hiljaista ja vähä-töistä elon-ressutusta, ja
+jonka historiassa ei muisteta, tämän-sukuisten kansojen ennen itse
+päällänsä eläen, näitä koskaan yllyttäneen semmoisiin ankaroihin
+väki-vallan töihin, jotka Normanneilla ja Germaneilla olivat henkeäkin.
+Tämä väki-valtaisuutta karttava luonto näytäksen vielä nykyisessäkin
+Venäläisessä. Kapakassa eli muualla viinassa ollessansa ei hän tappele
+koskaan, vaan itkee tavallisesti eli suutelee toistansa. Rauta-aseita,
+haavoja ja veren-vuodatusta pelkää musikka kuin kuolematansa, ja jos hän
+kenen näkee semmoiseksi tuittu-pääksi, joka ei katso lyödä
+sivaltaessansa, välttää hän tätä ja kärsii ennen vääryyttäkin kuin
+vastaan seisomaan rupeaa. Tilaston tutkijat sanovat, että rikokset
+omaisuutta vastaan ovat sivistyneissä kansoissa yleisemmät kuin rikokset
+henkeä vastaan. Näin on rikosten laita Venäjälläkin, ja niin-muodoin on
+Venäjän kansa sivistyneeksi luettava eli on tilasto väärässä, sillä
+murhaa eli toisen haavoitusta tapahtuu täällä harvoin, mutta rikoksia
+omaisuutta vastaan alinomaa, ja joka toista lyöpi, sitä pidetään
+pahempana ihmisenä kuin joka toisen omaa vääryydellä itsellensä käärii.
+
+Volga, jos ohitse mennessä sanon sanasen tästä jokien kuninkaastakin, on
+Kosmodemjansk'in kohdassa vaan noin puolta virstaa leveä. Sen rannat
+eivät minusta ole mitkään kauniit, enkä muista runoilijoidenkaan niistä
+tässä katsannossa milloinkaan laulaneen. Oikeanpuolinen ranta on aina
+yksi-karvainen, noin 100 jalkaa korkea jyrkkä hietikko, jossa siellä
+täällä joku kylä eli kirkko riippuu korkealla törmällä, eli on pieni
+kaupungin rähjäkin ahtaunut johon kuhun penkerien rotkoon. Vasen ranta
+sitä vastaan on loppumatointa matalaa lehtoa, jossa harvoin näkee jälkiä
+ihmisen elosta. Vaan hyötynsä puolesta on Volga koko keski- ja
+itä-Venäjälle sanomattomasta arvosta. Itse on tämä joki höyry-laivoilla
+kulettava aina Tver'iin asti s.o. Moskovan ja Pietarin välillä olevalle
+rauta-tielle. Etelässä laajentavat Oká, Surá ja muut pienemmät
+syrjä-joet sen vaikutus-piiriä ja pohjasta tempaa se väkevä ja
+vesi-rikas Kama koko Uraalin vuorikunnan ja vähillä kannaksilla osan
+länsi-Siperiaakin tämän joen aluskunnaksi. Kaikilta haaroin kantaa se
+omituisia ja rikkaita tuotteita maailman kauppaan. Itse aina
+Saratov'asta asti tuopi se eloa niinkuin sen eteläiset syrjä-joetkin
+tekevät; Kama taas kantaa tähän kauppaan Uraalin kalliit vuori-tuotteet.
+Tämän hyödyllisyytensä tähden kutsuukin Venäläinen sitä _maatuschkaksi_
+(emoseksi) ja onkin se aina peitetty parkoilla ja muilla aluksilla. Eloa
+kuletetaan suurissa hyvin katetuissa parkoissa, joita pannaan noin 8 eli
+10 kappaletta toinen toisensa perään junaan, jota kutsutaan
+_karavan'iksi_. Junan ensimäisellä parkalla, joka on suurempi ja
+leveämpi kuin toiset, kulkee kaksi, kolme eli neljä paria hevosta
+ympäri, pyörittäen paksua pölkkyä, jolle kääriytyy touvi, juokseva noin
+puolen virstan päähän upotetusta ankkurista, ja siten junan eteen-päin
+vetää. Ankkurin kohtaan tultua nostetaan se samalla voimalla ylöskin, ja
+pölkylle pannaan toinen nuora kääriytymään toisesta ankkurista, joka
+väli-ajalla on pienellä venheellä soudettu eteenpäin ja joen pohjaan
+laskettu. Tämmöinen kulkeminen on arvattavasti hyvin hidasta, ja onkin
+nyky-aikoina ruvettu käyttämään höyry-konetta hevosten siaan,
+jonka-laisella karavan'illa myös on muassansa pieni irtonainen
+böyry-laiva, joka ei muuta tee kuin ankkuria eteen-päin kulettaa. Näin
+kulkee elo aina Rybinsk'iin asti Jaroslav'in lääniä, jossa se pitää
+lastata pienempiin aluksiin, ja niissä sitten Marian kanavakunnan,
+Syvärin joen ja Laatokan kanavien kautta joutuu Pietariin, jonka pitkän
+viivytyksen meidän itä-Suomalainen kyllä kalliisti saapi maksaa,
+Pietarista "kulia" ostaessansa. Tyhjänä takaisin tullessansa kulkevat
+parkat aivan joen vallassa ilman mittäkään ajo-neuvotta ja ilman että
+niissä perääkään pidetään ja lyövät toisinaan vahvasti kolin-kolia
+toisiansa eli muita aluksia vasten. Höyrylaiva-liike on jo myös vahva
+Volgalla, niin että kerran luin 8 höyry-laivaa yhtenä päivänä kulkevan
+Kosmodemjansk'ista ohitse; mutta niiden tulo- ja lähtö-ajat ovat vielä
+sopimattomasti asetetut ja huonosti noudatetut kuin myös liiaksi
+yksinäisten mieli-vallassa. Kuitenkin voipi nyt höyryllä matkata
+Pietarista esim. itään päin aina Perm'iin asti ja etelään päin aina
+Astrakan'iin eli, jos tahtoo, aina Kaspian meren etelä-rannalle asti.
+
+Edellä selitetyn Volgan rantojen erilaisuuden kanssa näyttää muunkin
+luonnon eri-laisuus sen pohjais- ja eteläpuolilla olevan yhdistetty,
+siten että pohjainen puoli näyttää kantavan pohjaisemman karvan,
+niinkuin enemmän havu-puita, enemmän järviä, soita j.n.e., jota vastaan
+etelä-puoli on parempaa vilja-maata, kasvaa parempia lehti-puita
+niinkuin tammea, lehmusta, vaahteraa. Luonnon kanssa on kahden puolen
+jokea elävä Tscheremissin kansakin halennut kahteen osaan, joiden
+eri-laisuus näytäksen kielessä, elämän-laadussa ja ulko-näössäkin.
+Pohjoispuolella elävien Tscheremissien, joiden maassa en itse vielä ole
+käynyt, sanotaan elävän enemmän karjan-hoidolla ja metsän-pyydöllä kuin
+maan-viljelyksellä, jonka tähden he elämässänsäkin ovat törkeämmät ja
+näöltänsä hintelämmät etelä-puolella Volgaa eläviä veliänsä. Näiden
+jälkimäisten kylissä oleksin minä muutamia viikkoja elo- ja syys-kuussa.
+Näöltänsä on tämä kansa milt'ei aivan yhden-lainen Tschuvaschein kanssa
+sillä eroituksella kuitenkin, että Tscheremissi on ruumiiltansa
+runnokkaampi ja pitempi, joka omaisuus kuuluu tämän kansan rekruuteille
+useasti saattavan sen kunnian, että heitä otetaan kaartin ja
+krenatöri-joukon sota-miehiksi. Eivät Tscheremissien vaimotkaan minusta
+näyttäneet niin vähä-hempeisiltä ja kesuttomilta kuin Tschuvaschittaret,
+vaikka vaatteus on aivan yhden-lainen s.o. kesällä ei muuta päällä kuin
+paljas paita. Tähän Tscheremissien muhkeampaan näköön on varmaan syynä
+heidän parempi elämän-laatunsa. Heillä on suuret ulos-lämpeävillä
+uunilla varustetut pirtit, joiden siisteys on laittamatoin. Aittojen ja
+navettojen suuruus kuin myös ne kylien ympärillä olevat laveat pellot
+todistavat, että kansa ei näe nälkää. Erittäin muistettava on, että nämä
+niin-kutsutut Mäki-Tscheremissit ovat ahkeroita ryyti-maan ja
+hedelmä-puiden hoitajia, joka antaa heidän asemillensa niin kauniin
+näön, että Suomessa en muista missään nähneeni niin sieviä kyliä kuin
+monta näistä Tscheremissiläis-kylistä olletikin niistä, jotka ovat
+lähempänä Volgaa. Kansan luonto on tyytyväistä, rauhallista ja ahkeraa,
+niinkuin Suomalaisen yleisesti joka paikassa. Monessa vivahtaa
+elämän-laatu suomalaiseen eli vähintänsäkin muistuttaa tätä. Niin on
+Tscheremissilläkin erinäinen pihalla seisova keitto-huone, joka kaikessa
+on samanlainen kuin pohjais- ja itä-Suomessa _kota_, yksin
+nimessänsäkin: _kuta_. Venäläisille, jotka (talon-pojat nim.)
+keitto-ruokansakin tekevät niin sanoen paistamalla s.o. tuvan lämmittyä
+uunissa kiehuttamalla, on kota outo ja tuntematoin laitos. Niin
+käyttävät Tscheremissit (samoin kuin Tschuvaschitkin ja Tatarit)
+happamen maidon ruoaksensa, vaan Venäläinen viskaa sen inholla sikojen
+syödä. Monta muuta tämmöistä pientä viittausta saa täällä matkaava
+Suomalainen koto-kansansa ja täkäläisten kansojen alku-peräisestä
+heimolaisuudesta, jotka viittaukset eivät juuri todista tätä
+heimolaisuutta, vaan kuitenkin muun rinnalla ovat tutkijalle huvat
+muistella. Heimolaisuuden todistaa paraiten kieli, ja vaikka
+Mäki-Tscheremissien kielessä on enemmäksi kuin puoleksi venäläistä ja
+tatarilaista _ainetta_ s.o. sanoja, niin on _muoto_ eli näiden sanojen
+taivutus kokonansa suomalainen. Tässä ei ole tilaisuutta ruveta tekemään
+tiliä kieli-tutkinnollisista havaitsemistani Tscheremissin kielessä,
+vaan sallittakoon minun kuitenkin mainita näistä pari esi-merkkiä, jotka
+itsessänsä ovat vähä-pätöiset eivätkä ansaitse oppineiden silmäystä,
+vaan osoittavat että näiden kaukaistenkin murteiden tutkiminen ei ole
+hyödyttä Suomen kielelle, ja jotka laveammallenkin yleisölle eivät ole
+vaikeat ymmärtää. Suomalainen sana _pirtti_ on minua ja varmaan monta
+muutakin epäilyttänyt sitä suomalaiseksi lukea, sentähden että sillä
+Ruotsin kielessä on vastaavansa _pörte_, joten se on näyttänyt tästä
+lainatuksi. Tässä luulossani olen minä ollut sen lujempi, kuin se toinen
+sana, jolla samaa asiaa merkitään, nim. tupa, myös on lainattu
+ruotsalaisesta _stuga_ eli pikemmin saksalaisesta _Stube_. Tätä luuloani
+myöten olen päättänyt, että Suomalaiset maahansa tullessaan asukselivat
+melkein kuin nykyiset Lappalaiset _saunassa eli kodassa_, joille heillä
+on omituiset nimet. Mutta nyt löytyy kysymyksessä oleva sana
+Tscheremissienkin kielessä, muodossa _pört_, Tatarilaisilla muodossa
+_jört_, Tschuvascheilla muodossa _sjort_ j.n.e. Tästä voipi päättää,
+että se on alkuperäinen suomalainen eli vähintäsäkin altailainen sana,
+että Ruotsalaiset sen ovat Suomalaisilta lainanneet, ja että jälkimäiset
+jo ennen Volgan tienoilta lähdettyänsä olivat niin sivistyneet että
+pirteissä asuivat. Lönnrot on koettanut selittää tätä sanaa niin, että
+se alku-peräisesti olisi kuulunut _peretti_, tuleva sanasta _pere_,
+samoin kuin _navetta_[13] sanasta _nauta_. Mutta edellisestä näkyy, että
+tämä selitys on liikanainen ja sopimatoinkin. --Toinen esi-merkki. Joka
+itä-Suomalainen koti-maassansa on matkustanut vähän länteen päin, on
+varmaan oudoksunut sitä, että Hämäläinen hänen _vastaansa_ kutsuu
+_vihdaksi_, joka taas hänen kielessänsä merkitsee, ei koko tukkua puun
+oksia, joilla ihmistä terveyden vuoksi ropsitaan, vaan yhtä ainoata (ja
+tavallisesti pitempää) puun oksaa, jolla enimmiten hevoista hosaistaan.
+Tarkemmin arveltuaan on itä-Suomalainen, jos hän on ruotsia ymmärtänyt,
+päättänyt että Hämäläisellä on tässä asiassa alku-peräinen suom. sana,
+mutta että itä-Suomalainen miten kuten on sen unohtanut ja sen siaan
+lainannut Ruotsalaisten sanan _qvast_. Vaan jälkimäisessä päätöksessänsä
+on mainittu päättäjä erehtynyt, sillä sana _vasta_ löytyy
+Tscheremissienkin kielessä ja merkitsee siinä meidän sekä _oksaa, vitsaa
+että vastaa_ (vihtaa) ja on niin-muodoin myös suomalainen, olkoonpa
+ruotsalaisenkin sanan kanssa miten tahansa.
+
+Tämmöisiä pieniä esi-merkkiä en käske kenenkään kieli-tutkintona
+pitämään, vaan ovat ne kuitenkin vähäisenä selvityksenä semmoisetkin ja
+kieli-tutkijalle toki pienenä huvituksena monesti ikävässä työssään.
+Semmoisia voisin antaa tukulta; vaan kirjoitukseni pituus pakoittaa
+minun jo lopettamaan ja ne niinkuin monta muutakin toiseen kertaan
+jättämään.
+
+
+
+Viides Kirja.
+
+Ardatov'assa, Simbirsk'in lääniä 25 p. tammik. 1857.
+
+Sylvesterin päivän iltana, europalaista lukua, sanoin huokeat
+jää-hyväiset Kasan'in oppineelle Tatarilais-kaupungille. Edellisten
+päivien leudot ilmat olivat vaikuttaneet sen, että Volgan jää oli syvän
+uve-veden vallassa ja että maan-tiellä reen kulkea oli vaan iljanne
+talvesta jälellä, vaan metsä eli paremmin sanoen läpi-matkattavat
+niityt, pelto-lakeat ja ahot (metsää on tässä seudussa hyvin vähän)
+olivat aivan paljaat. Tämäkö jako myös illan sumeus lienevät minussakin
+saman mieli-alan synnyttäneet se vaan on varmaa, että mielestäni ei
+tahtonut luopua se ajatus, kuinka nyt olisi ollut soveljaampi istua
+Suomessa ystävien keskessä ja höyryävien maljojen ääressä latturia
+laskea kuin kököttää yksinänsä pimeässä niini-koppelissa,
+Tschuvaschilaisen kyyti-miehen surullista laulun-jonotusta kuunnellen.
+Tämmöinen mieli-ala, ehkä kyllä milt'ei välttämätöin oudolle matkalle ja
+tuntemattomalle tielle lähtiessäsi, varsinkin kuin lähtöpäiväsi sattuu
+olemaan semmoinen, jona halvinkin toivoo lepoa ja riemua, haihtuu
+kaikeksi onneksi pian, jos sitä ei itse tahallasi viljele ja uudet
+kuultavat, nähtävät, tutkittavat ja miettieltävät asiat antavat
+mielellesi pian entisen pinteytensä. Jos rekesi aika-välistä vierähtelee
+raviin ja tärähyttelee päätäsi laitaan ja toiseen, jos kyyti-miehesi
+matkaa muka oiastaksensa eksyy lavealle niitylle, josta hän pimeässä ei
+osaa muuten pois kuin siten että hevoset kuorminensa päivinensä ajaa
+syvän-laisen avonaisen puron poikki, jos tämmöisessä tilassa helmasikin
+vähän kastuvat, niinkuin se kaikki tänä iltana minulle tapahtui, niin
+hälvenee viimeinenkin hempeä-mielisyytesi, ja luontosi käypi vielä
+niinkin pinteäksi, että silloin tällöin kirouskin karskahtelee
+hampaitesi välissä.
+
+Tyynellä mielellä otin kuitenkin, puoli-yön ohitse mentyä, yhden
+muassani olevan portteri-putelin seurassa uuden vuoden vastaan eräässä
+posti-paikassa. Minä olin nyt menemässä uutta, sekä minulle että
+muillenkin tuntematointa Mordvan kieltä tutkimaan, jonka työn kyllä
+tiesin täysin määrin kysyvän voimausta, tarkkuutta ja ahkeruutta. Mutta
+Tschuvaschin kieli oli antanut minulle hyvän koulun ja sen ohessa on
+Mordvan kieli suomalaista peri-sukua ja kaikista Volgan ja Uraalin
+seudussa löytyvistä suomalaisista murteista lähin meidän kieltämme, niin
+että vaikeukset tulevana aikana eivät minusta näyttäneet niinkään
+suurilta kuin tähän asti voittamani vastukset, ja se teki mieleni
+rauhalliseksi milt'ei iloiseksi. Kiitollisuudella muistelin myös
+kotomaata ja niitä monia rakkaita ystäviä, jotka sekä työllä että
+sanalla ovat minua eteenpäin auttaneet ja minulle monta raskasta askelta
+keventäneet.
+
+Pohjaisesta päin katsoen alkaa Mordvan kansaa suuremmissa ryhmissä
+löytyä Simbirsk'in läänissä. Minulla oli aikomuksena pariksi kuu-kautta
+asettaa olo-paikkani heidän maassansa löytyvään tähän Ardatov'an
+piirikunnan-kaupunkiin, mainittua lääniä. Mutta kuin matkani Kasan'ista
+tänne tässä läänissä juoksi noin 120 virstan pituudelta halki
+Tschuvaschien maan, ja monelta haaralta olin kuullut että täkäläisessä
+Tschuvaschin murteessa oli eroitusta kasanilaisesta, päätin vielä
+menettää muutamia viikkoja sen tutkinnossa, ja _Buinsk_ on sen
+piirikunnan-kaupungin nimi, jossa eli jonka liki-seudussa Simbirsk'in
+läänin Tschuvaschia Kasan'ista päin tullen ensi kerran tapaat.
+
+Tähän kaupunkiin jouduin seuraavana päivänä hyvissä ajoin. Siinä elää
+noin kaksi tuhatta Venäläistä ja yhtä paljon Tatarilaista, ollen
+kummallakin vaan yksi jumalan-huoneensa kaupungissa, joka todistaa
+venäläisen kansan-aineen heikkoutta eli nuoruutta näissä tienoin, sillä
+useasti nähdään pienissäkin kaupungin rähjissä, jotka ovat
+peri-venäläiset, puoli-kymmentä ja kymmenkuntakin kirkkoja. Buinskin
+ulko-näöstä en tahdo sanoa muuta, kuin että yksin Kosmodemjansk'kin,
+josta ennen olen kirjoittanut, on Buinsk'in rinnalla Moskova, vieläpä
+Pietarikin. Vaan vaikka kylä olisi kahta vertaa huonompi ollut, olin
+minä lujasti päättänyt siinä viettää pari viikkoa, virka-miehiltä ja
+muilta ymmärtäviltä asujilta tietoja keräten täkäläisten kansojen
+olletikin Tschuvaschien elannosta, ja jonkun tolkullisen apulaisen
+kanssa näiden kieltä tutkien. Tämmöisenä apulaisena olen suurella
+menestyksellä käyttänyt niin kutsuttuja kylän-kirjoittajia (selskie
+pisarjá), pienet virka-miehet maalla, joiksi niissä tienoin, missä kansa
+on ei-venäläistä, kernaasti valitaan itse-kunkin paikan eri-sukuisesta
+kansasta otettuja poikia, jotka koulitaan siksi, että osaavat hyvästi
+puhua, lukea ja kirjoittaa venäjän kieltä, ja jotka tämän tietonsa
+tähden kielen-tutkijalle ovat sanomattomasti suuremmasta arvosta kuin
+pelkkä talon-poika, joka harvoin ymmärtää tavallisintakaan puhetta
+venäjäksi ja pian hämmentyy, kysellessäsi ja monin mutkin käännellessäsi
+kielen taivutuksia ja lauseita. Kaikkein ensimäiseksi oli kuitenkin
+korttieri saatava, ja sitä vasten suorittauduin pian gorodnitschin
+(ordnings-mannin) tykö paperineni. Suomessa tapaat useasti semmoisia
+nimis-miehiä, jotka ovat lihavat ruumiiltansa, kernaasti istuvat lasin
+ääressä, nauravat mahdottomasti, noituvat, pauhaavat ja uhkaavat, jos
+mikä ei käy heille mieltä myöten, vaan sen ohessa tarkoin katsoen ovat
+lempeät ja hyvä-sydämiset miehet. Melkeen tätä laatua oli Buinsk'in
+gorodnitschij, kukaties kuitenkin sillä eroituksella, että viimeksi
+mainitut omaisuudet ovat hänelle vähemmässä määrässä luettavat. Tähän
+tekään oli hän pahemmalla puolella tuulta, johon, niinkuin jälkeempäin
+sain kuulla, syynä oli se, että hän joku aika takaperin eräissä häissä
+oli tanssinut niin mahdottomasti, että hänen ja tanssitettavansa lihavan
+rouvan alla silta-palkki oli katkennut ja molemmat vyötäistänsä myöten
+hurahtaneet sillan alla olevaan kurkku-pönttöön. Tälle tapaukselle
+nauroi vielä koko kaupunki, ja gorodnitschij, joka vasta muutamia
+kuukausia takaperin oli tänne muutettu muualta Venäjältä, moitti hyvin
+kaupunkiansa huonoksi ja sanoi minua mieheksi sanovansa, jos minulla
+olisi niin paljon kärsivällisyyttä että kaksi viikkoa malttaisin tässä
+muka tatarilaisessa kylässä viettää.
+
+Juuri hän itse oli kuitenkin se, joka ensimäiseksi pani tämän
+kärsivällisyyteni koetteesen, sillä hän antoi minulle sopimattoman
+korttierin. Se oli nim. erään tatarilaisen kauppa-miehen talossa. Huone
+kyllä oli lämmin josko ei kovin puhdaskaan, vaan sillä oli se vika että
+se oli isännän harem'in (nais-huoneen) vieressä, tästä eroitettu vaan
+ohuella lauta-laipiolla, joka vielä ei edes lakeen asti ylettynyt.
+Paitse sitä että täältä kuului alinomainen lapsien itku ja rähinä,
+keräytyi sinne pian koko joukko kylän Tatarittaria, jotka ensin harem'in
+ja minun huoneeni välillä olevasta ovesta kurkistelivat katsoaksensa,
+minkä-lainen minä muka olin, vaan salvattuani tämän kapusivat laipion
+päälle, jossa rauhassa tyydyttivät esi-emonsa Eevan pää-himoa
+uteliaisuutta ja toinen toisellensa vakuuttivat minusta: _jakschi,
+jakschi_ (hyvä, hyvä). Sitten rupesivat teetä juomaan, ja kaiken aikaa
+kävi kaikki kahdeksan eli kymmenen suuta, jotka heitä siellä oli,
+semmoisella pulpatuksella, että kovempi-liutaisemmankin kuin minun
+poloisen korvat pian olisivat lumpeihin menneet. Mutta kruunauksen teki
+tämä seura istunnollensa ja lopun minun kärsivällisyydelleni siten, että
+kaikki rupesivat pähkinöitä pureksia raksuttelemaan. Muistaen että
+sen-edellisenä yönä en ollut silmää ummistanut ja kaiken päivää pitkin
+kylää juossut yhtä ja toista virka-miestä etsien, ei kukaan paheksune
+jos nyt viimein suutuin ja venäjäksi akka-seuralle kiljasin että jos
+eivät silmän-räpäyksessä laittautuneet pois huoneesta, heille jokaiselle
+tulisi _dvatsat-peät_ (kaksikymmentä viis nim. lyömää kepillä,
+tavallinen rangaistus-määrä pienemmistä syistä). Tämän uhkauksen
+mahdottomuuden tuntuivat he kumminkin ymmärtävän yhtä hyvin kuin
+minäkin, sillä koko seura rähähti nauramaan, vaan heillä oli kuitenkin
+sen verran älyä että muuttivat pähkinöinensä päivinensä toiseen
+huoneesen ja jättivät minun viimeinkin unen kanssa taistelemaan.
+
+Vaikka isäntä, vanhan-lainen, lihava ja hyvä-sävyinen Tatari, joka yöllä
+oli matka-tieltä tullut kotiin, seuraavana aamuna tuli puheilleni,
+anteeksi-pyytämään illallista rauhattomuutta ja lupasi perheeltänsä
+eteenpäin hiljaisuutta, näin kuitenkin hyvin, että minun tässä
+maja-paikassa oli mahdotoin toimittaa työtäni, menin sentähden
+gorodnitschijn tykö ja vaadin toista korttieria. Hän alkoi
+vedellä verukkeita, ja kuin niiltäkin harvoilta, joiden kautta
+edellä-selitetyn-lainen kielen-kääntäjä oli saatava, myös olin nähnyt
+kylmä-kiskoisuutta ja tylyyttä, päätin molempien pää-miehiltä
+Simbirsk'istä hankkia itselleni kirjat, jotka tekisivät nämä pienet
+suuret-herrat notkeammiksi.
+
+Pian olin siis reessä, ja ne 70 virstaa, jotka matka Buinsk'in ja
+Simbirsk'in välillä tekee, olivat lentävillä troikilla pian kuletut.
+Sekä kuvernyöri että keisarillisten tilusten (apanage) hallitus-mies
+Buinsk'in ja Simbirsk'in piirikunnissa, totinen valta-neuvos Gl.,
+kohtelivat minua suurimmalla hyvyydellä ja antoivat minusta suorittaa
+alamaisillensa virka-miehille ne käskyt, joita heiltä anoinkin.
+Jälkimäinen varsinkin, nyt jo ikä-mies, oli minulle hyvin lempeä, johon
+syy oli se, että hän oli ensimäiset askelensa valtakunnan palveluksessa
+ottanut Suomessa ja että minun suomalaisuuteni vanhuksen mieleen
+johdatti koko joukon suloisia nuoruuden muistoja, joista pää-osa näkyi
+koskevan sen-aikuisia kaunottaria Suomessa. Suomalaiselle, joka
+Venäjällä matkustaa, on lohduttava kuulla, kuinka kaikki täkäläiset
+ihmiset, jotka hänen maassansa ovat olleet eli sen tuntevat, siitä ja
+sen asujista kunnioituksella puhuvat. Sota-mies kiittelee meidän viinan
+hyvyyttä ja huokeata hintaa, upsieri neitostemme kauneutta, kauppa-mies
+rehellisyyttämme, ja kaikki kokevat heidän maahansa eksyneelle
+Suomalaiselle osoittaa, että hyvä kohtelu meiltä ei ole unohtunut heidän
+mielestänsä. Niin teki kerran Aunuksessa palveluksesta laskettu
+sota-mies minua vasten pienet pidot, varsin alkaen sentähden että häntä
+Suomessa oli hyvästi pidetty, ja niin kaasi herra Gl. nyt Simbirsk'issä
+omalla todellisen valta-neuvoksen kädellään minulle kahvia, ei minkään
+muun kuin sen vuoksi että Haminan neitoset, noin neljä-kymmentä vuotta
+takaperin, mielellänsä olivat tanssineet hänen kanssansa.
+
+Simbirsk'in kaupungissa kyllä on muutamia kauniita rakennuksia ja eläjiä
+päälle 20:n tuhannen, vaan liikunnossa ja sivistyksen väli-kappaleissa
+ei se näy paljon eroavan isosta maa-kylästä. Eräällä sen torilla seisoo
+muisto-patsas Venäjän kiitetylle historian-kirjoittajalle Karamsin'ille,
+joka on syntynyt joko tässä kaupungissa eli tässä läänissä.
+Muisto-patsas kuvaa historian hengetärtä ja Karamsin'ista on vaan pieni
+rintakuva sen jalka-kiveen onnennetussa loukossa. Minua kulettava
+isvossikka tiesi rinta-kuvan erään Karamsin'in kuvaksi, vaan sanoi sitä
+useasti ihmetelleensä, että se oli niin pieni eikä mitään merkinnyt tuon
+toisen rinnalla, jota hän päätti Karamsin'in vaimon kuvaksi.
+
+Simbirsk'issä yhdytti minun tapaus tavallansa merkilliseen mieheen.
+Ollessani nim. eräässä kauppa-puodissa, jonka isäntä, Saksalainen, on
+muutaman Volgan höyry-alus-seuran asia-mies, tulee hänen tyköönsä
+hyvän-laisesti vaatetettu mies, jonka lakissa on pieni ankkurin kuva ja
+joka tästä merkistä tunnetaan viimeisessä sodassa otetuksi
+englannilaiseksi vangiksi. Mies tolkuitsi asiatansa kauppa-miehelle niin
+huonosti että sitä oli vaikea ymmärtää, jonka tähden jälkimäinen kysyi
+häneltä, eikö hän osannut puhua muita kieliä. Hänen tähän vastattuansa,
+osaavansa sekä engelskaa että ruotsia ja suomea, käännyin minä mieheen
+päin ja kysyin häneltä suomeksi, kuka ja mikä hän oli. Hän sanoi
+olleensa ja olevansa englannilainen meri-mies nimeltä John Johnsson eli
+Juliana Juhananpoika Koivisto. Jälkimäinen nimi, jonka muistelin viime
+sodan aikana kerran nähneeni mainitun Helsingin Sanomissa, saattoi minun
+hänestä enemmän kyselemään elämänsä vaiheita, ja nyt kertoi hän olevansa
+syntyisin Haaparannasta ja olleensa useampia vuosia englannilaisen
+Itä-Indian komppanian palveluksessa, josta hän sodan alettua oli mennyt
+Englannin kruunun palvelukseen. Matroosina seurasi hän nyt Napier'iä
+Itämereen 120-tykkisellä linjalaivalla S:t Georg, jolla tämä itsekin
+useasti oli kuleskellut. Niin kerran teki Napier'in Räävelin tienoossa
+mieli tuoretta lihaa, ja hän lähetti sen tähden kymmenkunnan miestä
+pienellä venheellä maalle, ostamaan, mitä voisivat saada: vasikoita,
+lampaita, hanhia j.n.e., ja näiden tulkiksi pantiin Koivisto. He
+olisivat, tämän puhetta myöten, kukaties onnellisesti toimittaneet
+asiansa, ell'eivät olisi, niinkuin ruotsalainen sana-lasku sanoo: _tagit
+öl för ärende_ (pitäneet olutta asiana) ja vähän liiaksi viivähtyneet
+eräässä virolaisessa kapakassa, jossa kasakit ottivat heidät vangiksi.
+Koivisto tuotiin kohta sen jälkeen tänne Simbirsk'iin, jossa hän koko
+vankeutensa ajan on saanut 50 kop. hop. päivässä muonaksi, hänen
+kaupungin sisällä on annettu liikkua vapaasti ja häntä yleisesti on
+kaikin puolin hyvästi kohdeltu. Kuitenkin oli hän hyvin laiha ja
+huonon-näköinen, ja näytti niin hengellisesti kuin ruumiillisestikin
+murretulta, sanoi sairastaneensa ja ikävissänsä useasti
+ryypeksineensäkin. Hän aikoi nyt päästä edellä-mainitun
+höyvy-laiva-seuran palvelukseen ja oli juuri päivää ennen tehnyt Venäjän
+alamaisen valan.
+
+Buinsk'iin palattuani hankittiin minulle pian niin hyvin korttieri kuin
+kielen-kääntäjäkin, ja toisena Venäjän joulu-päivänä olin jo täydessä
+työssä. Korttieri ei tosin nytkään ollut hyvä; ei sen vuoksi huono, että
+se nytkin oli Tatarilaisen talossa, sillä vaikka tätä kansaa täällä
+syytetään suuriksi varkaiksi ja muiksi pahan-tekijöiksi, olen minä
+kohdaltani heissä löytänyt varsinkin yhtä paljon rehellisyyttä kuin
+heidän syyttäjissänsäkin. Vaan korttieri oli siitä paha, että uuni
+savusi lämmittäessä, ja sen tähden täytyi silloin aina pariksi kolmeksi
+tunniksi paetani ulos, jolla pään-kivistäjästä en kuitenkaan täysin
+määrin päässyt, sillä oikean puun puutteessa lämmittävät täkäläiset
+ihmiset huoneensa joko olella eli kruunun metsistä karsituilla tammen
+oksilla, ja molemmat antavat hyvin häkäisen lämpimän. Toinen vaikeus
+korttierissa oli se, että huoneeni alla oli lämpeämätöin aitta, josta
+kylmä alituisesti kävi jalkoin. Vaan kuin kielen-kääntäjäksi satuin
+saamaan sangen ymmärtävän ja taipuvaisen Tschuvaschin, viraltansa
+kirjoittaja keisarillisten tilusten hallituksessa, niin viivyin
+kuitenkin Buinsk'issa kolmatta viikkoa, jotka itse katsoessani
+toimelleni olivat erinomattain hyödylliset.
+
+Mutta joulu se jäi pitämättä niin suomeksi kuin venäjäksikin, ja tässä
+surkeassa asiassa oli lohdutuksenani vaan se ajatus, että ehkähän
+jouluni vasta ovat riemullisemmat, jos ikää pitennetään. Joulu-iloa oli
+minulla vaan se, että uuden vuoden päivän vietin muutaman lähellä
+Buinsk'ia elävän hovin herran tykönä. Tuttavaksi hänen kanssansa tulin
+erään kasanilaisen rohvessorin kautta, jolla hänen kaksi poikaansa oli
+opetettavana, ja joka nyt oppilaisinensa oli näiden kotona joululla.
+
+Venäjällä on lasten kasvatus herras-säädyssä merkillisellä kannalla.
+Ymmärryksen viljeleminen ja tahdon puhdistaminen ei tässä kasvatuksessa
+ole minäkään siihen nähden että lapset oppisivat kaikellaisia loistavia
+taitoja, joista olletikin vieraat kielet varsinkin Ranskan ovat
+rakastetut. Tämän tähden ei lasten opettajiksi kelpaakaan koti-maiset
+miehet, vaan niiksi pyydetään saada synnynnäisiä Saksalaisia eli
+Ranskalaisia, jotka muka voivat heille kielensä _oikean_ puhe-laadun
+antaa. Vaan kuin vanhemmat itset harvoin kykenevät tutkimaan niiden
+miesten tietoa ja arvoa, joita heille tämmöisiksi guvernööriksi on
+tarjona, niin tapahtuukin useimmin, että niiksi saavat maata-maailmaa
+hyleksineitä herrakkoja, jotka tosin puhuvat vieraita kieliä,
+vaan jotka säädyllisen arvonsa puolesta eivät ole tengan väärtit ja
+oikeassa tiedossa eivät seiso paljon korkeammalla kannalla kuin
+kengän-puhdistajat heidän koti-maissansa. Minä olen nähnyt ja tavannut
+useamman näitä miehiä; ne ovat minusta kaikki olleet hyvin vähä-arvoisia
+ja minä en heitä olisi suonut pahimman vihollisenikaan lapsia
+kasvattamaan. Eräs paraimmia näkemiäni kappaleita tätä laatua oli
+kotoisin Pyömin-maasta ja kansaltansa Tschechi (Pyömin Slavjani). Hän
+oli talon-pojan poika ja kotonansa läpi-käynyt kansan-opettajan koulun,
+jossa hän myös oli oppinut soittamaan. Muutamia vuosia oltuansa
+kylä-koulun opettajana koti-maassansa pisti hänen päähänsä lähteä onnea
+etsimään täällä Venäjällä, jonka tähden hän lyöttäytyi erääsen tänne
+lähtevään soittaja-seuraan, jonkalaisia Pyömistä vaeltaa ympäri
+maa-ilmaa. Suuren puutteen kanssa kamppaillen tuli tämä seura Riikaan,
+jossa sen jonkun ajan perästä täytyi hajota. Meidän opettaja sai
+kuitenkin musikantin paikan tässä kaupungissa ja vasta täällä oppi hän
+Saksan kielen, jota hän vielä minunkin tavatessani ei puhunut oikein
+selvään. Tämä oppinsa saattoi hänen kumminkin erään rikkaan hovin-herran
+tykö Vähässä Venäjässä lasten-opettajaksi, jona oli viisi vuotta ja sai
+yli kahden tuhannen paperi-ruplan vuodelta palkkaa. Tämän ajan kuluttua
+tuli hänen taas ottaa matka-sauva käteensä, ja kauan ajelehdettuansa
+pitkin Venäjää ja paljon kurjuuttakin kärsittyänsä, sillä huokeasti
+ansaitut saaliit olivat yhtä keveästi menneetkin, löysi hän viimein taas
+opettajan paikan Kasan'issa, jossa hänellä tuloja on kaikkiansa toista
+tuhatta hopea-ruplaa. Ett'ei tämmöinen herras-mies ole soveljain
+lasten-opettaja, on silmin-nähtävä. Mutta jos täkäläisiksi
+koto-opettajiksi harvoin saadaan kelvollisia miehiä, niin ei niiksi
+kelpo-mies rupeaisikaan. Koto-opettajan pitää paitse oppiansa olla hyvä
+kortin-lyöjä, ymmärtää asettaa pieniä lystäyksiä niinkuin maskeraadia
+j.n.e. isännän ja emännän nimi- eli syntymä-päivänä, osata lääkitä
+edellisen jahti-koirat milloin ne joutuvat ummelle eli muuhun tautiin,
+osatapa auttaa jälkimäistäkin, jos tämä niin tahtoo ja jos opettaja itse
+on siihen kykenevä ja kelvollinen.
+
+Mutta näin unohtuu Koslofka, se oli paikan nimi jossa uutta vuotta
+pidin, ja sen isäntä kokonansa mielestämme. Liittäen puheen hänestä sen
+kanssa yhteen, mitä tässä lausuin koti-kasvatuksesta Venäjällä, saan
+sanoa että hänellä näytti lastensa kasvatuksessa olevan kokonansa toinen
+laatu kuin se, joka täällä yleisesti tavataan, joka näkyi siitäkin että
+hän niitä ei pitänyt koti-sämpylöitä syömässä, ja joka seikka todisti
+hänen suurempaa sivistystänsä. Olikin hän lääkitys-taidon tohtori ja oli
+useampia vuosia ollut palveluksessa, vaan sittemmin, isänsä vanhettua,
+itse ottanut perintö-omaisuutensa hallituksen käteensä. Lääkitys-taitoa
+harjoitti hän nyt vaan auttaaksensa ympäristön asujia, joita hän aina
+kuului olevan valmis avittamaan, olipa avun-tarvitseva Venäläinen,
+Tschuvaschi eli Tatarilainen, ja katsomatta voiko tämä sitä hänelle
+palkita eli ei. Kuitenkaan ei hän ollut rikas, sillä hänellä oli
+omaisuudellansa vaan noin 100 "sielua" s.o. hänelle pantua
+miehen-puolta, jonka-laisen omaisuuden isäntä pikemmin on luettava
+köyhän puolelle, sillä vasta 500 ja 1000:n sielun omistajaa voipi
+rikkaaksi sanoa, josko muutamia semmoisiakin löytyy, joilla niitä on
+kolmin, nelin ja viisin kymmenin tuhansin. Orjiansa näytti hän
+kohtelevan hyvällä puheella ja hiljaisella nuhteella, missä sitä
+tarvittiin, ja ne puolestansa eivät näkyneet hänessä muistavan sitä,
+jonka kädessä heidän maallinen onnensa eli onnettomuutensa on.
+
+Meillä on se luulo yleinen, että Venäjän aateli hoviloissansa elää hyvin
+hyvästi milt'ei hekkumallisesti ja että sillä ei ole muuta tekemistä
+kuin
+
+    voita syödä, voita juoda,
+    voissa vuotensa virua,
+
+joten renki-mies eräässä, muistaakseni Poppiuksen tekemässä, viisussa
+kuvailee hekkumallista elämää. Vaan tämä niinkuin moni muukin niin hyvä
+kuin pahakin luulo meillä täkäläisestä elosta ja olosta tarvitsee
+oikasua. Ensinkin ei mainittu sääty voi elää kovin pulskasti, sillä se
+on pikemmin köyhä kuin rikas, ja harva lienee enää se hovin-haltija,
+jonka maa ei ole panttauksessa isommasta eli pienemmästä velasta, joka
+intressinä syöpi ison osan hänen tulojansa. Sen ohessa maksaa
+herroiksi-eläminen täällä enemmän kuin muissa Europan maissa, ei
+ainoastaan sen vuoksi että kolonia- ja koreus-tavarat täällä ovat kolmea
+ja neljää kertaa kalliimmat kuin esim. meillä, vaan myös sentähden, että
+vähempi sivistys teki kaiken-kaltaisen mitättömän tuhlauksen
+herras-miehelle kunniaksi ja välttämättömäksi asiaksi. Ja toisekseen ei
+täkäläinen herras-sääty tahdokaan elää siihen laatuun hyvästi kuin
+muissa maissa, jos nim. hänen hyvä elantonsa ei hyvin loista muille,
+sillä ulko-näyn tähden uhraa Venäläinen viimeisenkin paitansa, ja
+ranskan-hansikkaissa ollakseen naapurinsa pidoissa voipi hän neljä
+päivää viikossa kotonansa suolaa-leipää syödä. Vaan itseänsä vasten
+vaatii hän sangen vähän, ja useasti on minulla ollut tilaisuus ihmetellä
+venäläisten herras-miesten kovuutta esim. nälkää vastaan, kuinka he
+matkoillakin vuorokaus-määriin eivät nautitse paljon muuta kuin teetä ja
+silloin tällöin puolikannuisen viinaa.
+
+Kaikki tämä yhteensä tekee, että mitä sivistyneesen elantoon ja sen
+aineellisiin väli-kappaleihin tulee, matkustaja niitä tapaa paljoa
+runsaammin meidän, maalla elävien virka-miesten, niinkuin voutien,
+tuomarien, kirkko-herrain kodissa kuin venäläisten aatelis-miesten
+hovissa, ja että edelliset niin hengellisesti kuin ruumiillisestikin
+elävät paljoa paremmin kuin isoin osa jälkimäisiä. Hyvin vähäiseksi,
+vaan kuitenkin selittäväksi esimerkitsi tälle vertaukselle mainitsen
+vaan sen, että kuin köyhä lukkarikin eli silta-vouti Suomessa voipi
+yhdelle vieraalle antaa puhtaan ja kelvollisen makuu-tilan, Koslofkan
+herra, vaikka kyllä koki osoittaa minulle kunnioitustansa, panetti minun
+makaamaan lakanalla katetulle paljaalle sohvalle, jossa lutikat
+mieluisesti maistoivat vierasta hipiää, ja jossa pään-alaista oli
+lisätty isonlaisella latiskaisella kirstulla.
+
+Buinsk'ista lähdettyäni viivyin matkalla tänne Ardatov'aan, jota väliä
+on vaan noin 140 virstaa, lähes kokonaisen viikko-kauden, kuin
+tschuvaschilaisissa kylissä lisäilin ja ojentelin vähän kussakin entistä
+saaliitani heidän tietessänsä. Niistä vasta enemmän.
+
+
+
+Kuudes Kirja.[14]
+
+Ardatov'issa, Simbirsk'in lääniä, 19 p. helmik. 1857.
+
+Koska tänä päivänä on juuri ummellensa vuosi takaperin siitä kuin tälle
+matkalleni Helsingistä läksin, saan nyt antaa toisen kertomuksen
+matkoistani ja niillä olleista toimistani.
+
+Annettuani tämän-edellisen elikkä ensimäisen matka-kertomukseni, joka
+tapahtui Kosmodemjansk'in kaupungissa Kasan'in lääniä 6 p. elok. mennä
+vuonna, askaroitsin syys-kuun viimeisiin päiviin asti tämän kaupungin
+tienoossa olevien Mäki-Tscheremissien kielen kanssa, josta ajasta kolme
+viikkoa vietin tscheremissiläis-kylissä _Juljal ja Jelasovo_,
+jälkimäisessä paikassa suurimmalla kohteliaisuudella autettuna
+seurakunnan papilta Krokovskij, joka kauan on tutkinut mainittua kieltä
+ja siitä myös kookkaan sana-kirjan käsi-kirjoituksena lähettänyt
+Pietarin Tiede-Akateemialle. Kuin tämmöistä sana-kirjaa eli edes
+suurempaa sana-luetteloakaan, kuin se mikä Castrén'in kieli-opissa on,
+ei löydy koko Tscheremissin kielestä, oli minun pää-tarkoitukseni tältä
+puolelta lisätä niitä aineita tämän kielen tuntemiseen, jotka jo ennen
+löytyvät niin hyvin mainitun maan-miehemme kuin Wiedemann'in
+kieli-opissa, ja onnistuikin tämä aikomukseni niin hyvästi, että minulla
+nyt on koossa luotettava tscheremissiläinen sana-luettelo, sisältävä
+kolmatta tuhatta sanaa. Kuin se on koottu samoilla perustuksilla kuin
+sen-edellinen luetteloni tschuvaschilaisia sanoja, niin antaa se myös
+sana-kirjallisessa katsannossa helposti saatavan selityksen siitä, mikä
+näissä kielissä on yhteistä (josta jälempänä enemmän). Samalla
+aikomuksella tein, Kasan'iin palattuani, edellisessä kertomuksessani
+mainitun Mullan avulla samallaisen sana-luettelon sen tienoon
+tatarilaisesta kielestä. Vaikka nim. tästä kielestä jo kyllä löytyy
+sana-kirjoja, joista venäläisen papin Aleksanteri Trojanskin tekemä,
+noin 30 eli 40 vuotta takaperin painettu, lienee täydellisin, ei tätä
+työtäni kuitenkaan katsone liika-naiseksi kukaan, joka tietää että
+arapialaisella kirjoituksella, jolla Trojanskinkin sana-kirja muun
+tatarilaisen kirjallisuuden mukaan on tehty, on mahdotoin ylös-ottaa ja
+kertoa kaikkia Turkin kielten omaisuuksia, jommoisista mainitsen vaan
+äänikkäiden sointuvaisuuden (vokalharmoni), jonka merkitsemistä tämä
+kirjoitus ei voi tehdä ja joka viime aikoihin asti on ollut niin
+laimin-lyöty turkkilaisessa kieli-tutkinnossa, että yksin kiitetty
+kieli-opin kirjoittaja Kasem Beg'kään ei siitä tiedä paljon mitään, ja
+että sitä vasta suomalaisen kielen-tutkinnon tutummaksi tultua on
+näissäkin kielissä ruvettu tarkastamaan. Jokainen arvaa hyvin että työt,
+joissa tämmöiset kielten pää-lait eivät ole vaariin-otetut, eivät
+suuresti kelpaa tarkemmassa kielen-tutkinnossa, jolle kelvollisina
+Ural-Altaisten kielten ääniä ei voi muuten kirjoittaa kuin sillä
+lisätyllä latinaisella kirjoituksella, jota Castrén ja muut näiden
+kielten paraat tutkijat ovat käyttäneet, ja jolla siis minunkin niin
+tatarilaiset kuin suomalais-kielisetkin kokoelmani ovat ja tulevat
+olemaan kirjoitettuina.[15] -- Paitse tätä oli minulla niinä kolmena
+kuu-kautena, jotka Kasan'issa olin, työnä tschuvaschilaisten
+kieli-opillisten saalisteni järestäminen, ja Yli-opiston kirjastoa
+ahkerasti käyttämällä koin myös lisäillä tietojani esineeseni kuuluvissa
+aineissa.
+
+Viimeisenä päivänä mennyttä vuotta, uuden luvun jälkeen, läksin
+Kasan'ista matkalle tännepäin, viivyin Buinsk'in kaupungissa, joka
+sieltä tullen on ensimäinen tätä lääniä, ja sitten matkalla Buinsk'ista
+tänne useammissa tschuvaschilaissa kylissä jonkun ajan, niin että tähän
+kaupunkiin tulin vasta viimeisinä päivinä tammi-kuuta. Syy tähän
+viipymiseen oli se, että täkäläiset Tschuvaschit, jotka luetaan
+_Ala-Tschuvascheiksi_ (jota vastaan isoin osa tätä kansaa Kasan'in
+läänissä on _Ylä-Tschuvascheja_, ollen nämä nimitykset otetut Volgan
+juoksusta) puhuvat vähän toisen-laisella murteella, kuin se osa tätä
+kansaa, jonka tähän asti olin tullut tuntemaan, ja tämä murre-eroitus
+oli tällöin tutkintoni aineena. Liiallista olisi kuitenkin siitä tässä
+ruveta puhumaan, koska se tulee paikallansa löytymään tekeillä olevassa
+tschuvaschilaisessa kieli-opissani. Sen vaan sanon, että sen-kaltainen
+lisäys tschuvaschilaiselle tiedolleni oli hyvin hyödyllinen tälle
+teokselleni, ja että jälkimäistä en voi ennen täydellisenä pitää
+ennenkuin olen myös Samaran ja kukaties ehkä Saratov'ankin lääneissä
+löytyvät Tschuvaschit tullut tuntemaan, johon tulevana kesänä
+mordvalaisilla matkoillani on hyvä tilaisuus. Tätä nykyä olen
+viimeksi-mainitun kielen ja sen _Ersä_-nimisen murteen kanssa toimessa,
+ja luulen sentähden tässä kaupungissa ja sen tienoissa tulevani
+viipymään vähintäsäkin venäjän pääsiäiseen asti eli ylehensä noin kolmen
+kuu-kauden ajan.
+
+Vilahdukselta katsahtaen takasin Tscheremissin kieleen ja kansaan,
+täytyy minun ennen kaikkea muistuttaa lukijalle merkillinen seikka, jota
+tuskin kukaan useampia suomalaisia kieliä tunteva lienee jäänyt
+havaitsematta, nim. se suuri sana-kirjallinen eri-laisuus, joka näissä
+kielissä keskenänsä havaitaan. Indo-europalaisesta kielikunnasta ottaen
+vertauksia näemme esim. Slavjaanein murteissa niin suuren eroituksen,
+että kuin näiden kansojen kirjoittelijat ja oppineet v. 1848 Prag'in
+kaupunkiin tulivat kokoon muka oikein veljestymään ja tämän veljeyden
+edestymistä tuumittelemaan, eivät he ymmärtäneet toinen toisensa kieltä,
+vaan heidän täytyi keskustelu-kieleksi ottaa se kaikille tuttu Saksa.
+Vaan tämän ohessa on kuitenkin Adriatin meren rannoilla oleskelevan
+Slavjaanin kielellä paljoa enemmän sana-kirjallista yhteyttä Jää-meren
+rannoilla elävän Slavjaanin kielen kanssa kuin semmoista löytyy esim.
+Volgan ja Laatokan tienoissa, ei niin kaukana toisistansa, elävien
+Suomalaisten kielissä. Erittäinkin on Tscheremissin kieli tässä
+katsannossa semmoinen seka-sotku, että sen sana-luvusta hyvin kolmannen
+osan voipi sanoa tatarilaiseksi, kuudennen osan venäläiseksi ja
+ainoastaan puolet olevan suomalaista peri-juurta. Tämmöinen seikka
+suomalaisissa kielissä todistaa osiksi näiden kansojen aikaista
+eroamista toisistansa, osiksi myös ja enimmiten sitä, ett'ei yksikään
+tämän-sukuisista kansoista ole voinut varjella kansallista itseyttänsä,
+vaan kaikki ovat joutuneet mikä minkin väkevämpien naapuriensa valtaan
+ja niiden kielestä lainanneet sanojakin, niin tarpeellisia kuin
+tarpeettomiakin, joten kukin on alku-peräisestä juuresta poikennut
+kauemmaksi ja kauemmaksi. Tämä on seikka Tscheremissienkin kanssa, sillä
+ennen Venäjän valtaa heidän tienoissansa kuuluivat he Kasan'in
+tatarilaiseen valtakuntaan, ja sen edestä yhtä uskollisesti
+kamppailtuansa edellistä vastaan kuin Suomalaiset Suomessa Ruotsin
+vallan edestä, joutuivat he Tatarilaisten kanssa Venäläisten
+alamaisiksi, jona sitten ovat pysyneetkin, ehkä kyllä jokainen meteli ja
+rauhattomuus näissä tienoin on heissä aina löytänyt kiivaat
+osan-ottajat.
+
+Mitä Tscheremissien historiaan ennen tatarilaisen vallan perustamista
+Kasan'iin (13:ssä vuosi-sadassa) tulee, niin on se yhtä surkea eli,
+toisin sanoen, yhtä hämärä kuin Suomalaisten ennen Ruotsin valtaa
+maassamme. He elivät metsissänsä ilman valtakunnatta ja ilman muutta
+hallituksetta kuin mikä isän-valtaa löytyi kussakin perhekunnassa.
+Heidän elatus-keinonsa niinkuin muidenkin suomalaisten kansojen näyttää
+paraasta päästä olleen karjan-hoito, vaikka maan-viljelykään ei liene
+ollut aivan tuntematoin heille. Missä muita tietoja puututaan kansojen
+muinaisuudesta, siinä voipi vielä kielen-tutkinto antaa joita-kuita
+päätteitä ja osviittoja. Niin nähdään Tscheremissien kielestä, että he
+vasta Tatarilaisiin yhdyttyänsä tulivat tuntemaan laveamman
+pellon-viljelyksen. Esineille: _lehmä, maito, voi, juusto, hevonen,
+koira, jousi, venhe, sukset, reki, lusikka_ on heillä nim. omituiset
+nimet kielessänsä. Myös esineille: _ohra, mylly, jauho, sirppi_ löytyvät
+alku-peräiset tscheremissiläiset nimensä, joka osoittaa, minkä ikään
+sanoimme, että maan-viljely ennen mainittua aikaa ei mahtanut olla aivan
+tuntematoin tälle kansalle. Ihmeempi on se, että useammilla metalleilla
+niinkuin: _rauta, vaski, tina, kulta, hopea_ tässä kielessä on
+alku-peräiset nimensä, joka myös osaltansa osoittanee sitä Suomalaisten
+vuoren-kaivannon taitoa, jolta heidän naapurinsa niin Aasiassa kuin
+Europassa kiittivät heitä. Mutta sitä vastaan ovat nimitykset lainatut
+enimmäksi osaksi Tatarin kielestä semmoisille esineille kuin: _ruis,
+kaura, vehnä, papu, herne, omena, lyökki, kurkku_; edellensä esineille:
+_aura, rattaat, ruuna, sika, kili, kissa, kirves_, kolme viimeistä
+Venäjän kielestä. Esineelle _villa_ on tscheremissiläinen nimi, vaan ei
+esineelle _lammas_, jolle nimitys on otettu tatarilaisesta kielestä.
+_Hampulla_ on niin ikään oma nimensä, vaan ei _pellavaalla_, jonka se on
+saanut viimeksi-mainitusta kielestä. _Saran, palttinan ja kutomisen_
+tunsivat nämä heimolaisemme myös itset nimittää. Sitä vastaan
+mainitsevat he tatarilaisilla sanoilla _kaupungin, kaupan, rikkaan,
+rahan_ (_kopeikka_ nimitetään Tscheremissin kielessä sanalla _ur_, joka
+vielä nytkin merkitsee myös _oravaa_), edellensä _paperin, lasin,
+kirjoittamisen_. Ja Venäjän kielestä ovat he ottaneet semmoiset sanat
+kuin: _talrikki, malja, pöytä, aitta, kauppa-puoti_, ja edellensä:
+_vieras-mies, vala, oikeus, tuomari, lahja, luusiminen, petturi, varas_.
+Ymmärtävä lukija arvaa hyvin, minkätähden nämä sanat olen tässä
+luetellut ja niiden peri-juuren Tscheremissin kielessä maininnut;
+semmoiset sanat osoittavat usein paremmin kuin mikään muu, mistä ja
+minkälaisen sivistyksen yksi kansa on lainannut toiseltansa. Ja jos
+meidän Suomenkin kieli olisi tarkoin tutkia, niin miks'emme mekin
+joutuisi samaan tilaan kuin se, jossa Tscheremissit ovat, s.o. näkisimme
+kaikki semmoiset sanat, jotka nimittelevät maan-viljelyksen ja yleisesti
+sivistyneemmän elämän kaluja ja aineita, kieleemme saaduiksi
+naapureiltamme, niinkuin lukija jo havaitsee tässä luetelluista Suomen
+kielen sanoista, jos tahtoo niiden peri-juurta tarkemmin tutkia. -- Vaan
+jääköön tämä asia ja Tscheremissitkin tällä kertaa tähän.
+
+Jos nyt käännymme takaisin entisiin tuttaviimme Tschuvaschiin ja
+muistamme, että jo edellisessä kertomuksessani koin heidän nykyisestä
+elostansa ja olostansa antaa jonkun-laisen kuvauksen, niin olisi tässä
+nyt vähän puhuttava heidän muinaisuudestansakin. Vaan se on vielä
+hämärämpi kuin Tscheremissien. Jälkimäiset tuntee jo Nestor, vaan vaikka
+hänen kansa-luettelossansa löytyy kaukaisempiakin kansoja kuin
+Tschuvaschit, esim. Jäämit (Hämäläiset) ja Permiläiset (joilla hän
+varmaan merkitsee nykyistä Syrjääniä), ei hän ole tuntenut kysymyksessä
+olevaa kansaa, ja nykyisellä nimellänsä mainitaan sitä ensi kerran vasta
+v. 1551, kuin Venäläiset kävivät valloittamaan Kasan'ia. Kysymys on nyt
+se: millä nimellä kulkivat Tschuvaschit Nestor'in aikaan, sillä varmaan
+löytyivät he jo silloinkin maa-ilmassa? Tämän kysymyksen kanssa
+liitäksen yhteen toinen vielä painavampi kysymys: _Ketä olivat
+Bolgarit?_ Yhdeksännestä eli vähintäsäkin 10:nestä vuosi-sadasta alkaen
+tiedetään nim. Volgan keski-kohdilla löytyneen Bolgar-nimisen
+valtakunnan ja kaupungin, joka oli kauas sekä itään että länteen päin
+kuuluisa kauppansa, rikkautensa ja sivistyksensä tähden, ja jota
+sen-aikuiset kirjoittajat, olletikin Arapialaiset, useasti muistelevat.
+Tämä kaupunki, joka Mongolilaisten se valloitettua v. 1236 alkoi hävitä
+ja hävisi niin lopen että siitä nyt ei ole jälellä muuta kuin
+jäännöksiä, ei kaukana Volgan vasemasta rannasta, nykyisessä Spask'in
+piirikunnassa Kasan'in lääniä, -- ketä olivat sen ja siihen kuuluvan
+vallan asukkaat? Tätä kysymystä on moni kirjoittaja kokenut vastata ja
+merkillistä on se menetys, jolla Venäläisten kansallinen ylpeys, ei
+tyytyvä siihen, mitä heillä oikeutta myöten on, vaan pyytäen joka
+haaralta anastaa vierastakin maata ja kunniaa, koetti todellisia
+tapauksia ja historiallisia asioita vääristellen tehdä Volgan Bolgareja
+yksiksi kuin Tonavan Bulgarit, jotka muka olivat Slavjaania. Tämä
+todistamatoin miete on nyt vähitellen hylätty ja totuudelle annettu sen
+verran kunniaa, että tunnustetaan Slavjaaneilla ei olleen mitään muuta
+yhteyttä Volgan Bolgarein kanssa kuin se, että heidän kanssansa kävivät
+milloin kauppaa milloin sotaa. Ja Bolgar'in jäännöksistä löydetyt rahat
+ja hauta-kirjoitukset todistavat paremmin kuin mikään muu, että sen
+asujat olivat Mahometin uskoa ja kansaltansa ei muita kuin _Tataria_.
+Mutta tässä tatarilaisessa valtakunnassa olivat alamaiset monen-laista
+peri-juurta; niin kuuluivat siihen Mordviinit eli vähintänsäkin osa
+heistä; niin oli varmaan joku osa Votjakkeja sen alamaisuudessa samoin
+kuin sen valta ei liene tuntematoin ja tuntumatoin ollut
+Tscheremisseillenkään. Enimmän tietävät kuitenkin sen-aikuiset
+kirjoittajat puhua _Burtassein_ tähän valtakuntaan kuuluvasta kansasta.
+Heitä myöten asui tämä kansa pitkin Volgaa, sen oikealla puolella, noin
+20 päivän-matkan pituudelta, Ehazarein maan ja Bolgar'in välillä s.o.
+nykyisissä Saratov'an ja Simbirsk'in lääneissä, ja sanovat he kädestä
+pitäen Burtasseilla olleen oman kielensä, eroava niin Ehazarein kuin
+Bolgareinkin kielestä. Ja tässäpä kansassa ovatkin nykyisten
+Tschuvaschien esi-isät etsittävät; sillä vaikka Tschuvascheja nyt ei
+enää löydy siinä maassa, jossa Burtassit elivät muuta kuin sen
+pohjais-osassa, niin on kuitenkin koko entisten Burtassien ala täynnä
+tschuvaschilaisia paikan-nimiä, ja ompa tällä alalla vielä sinne tänne
+säilynyt tschuvaschilaisia kyliäkin muiden asujanten sekaan, jotka
+seikat epäilemättä todistavat tämän kansan niillä seuduin ennen eläneen.
+Mongolilaisten päälle-ryykäyksen ja heidän kauttansa syntyneiden
+myllyjen voipi luulla luonnollisesti Tschuvaschit pakoittaneen
+siirtymään pohjemmaksi ja heidän näin joutuneen nykyisiin
+olo-paikkoinsa. Tälle päätteelle, jota on Kasanilaisen rohvessorin W.
+Sbojev-vainajan (kirjassansa: Исследавания oб инoрoдцах Кaэaнскoй
+губeрнии, jota hän ei kerinnyt kirjoittaa kuin ensimäisen vihkon
+nimellä: Zametki o tshuvaschah, painettu ensin Kasan'in läänin-sanomissa
+ja sitten v. 1856 erittäin), luettelee hän useampia todistuksia, joista
+vaan mainitsemme, paitse mitä jo paikannimistä Burtassein entisessä
+maassa virkoimme, sen seikan, että jos Tschuvascheja ja Burtasseja ei
+pidetä yhtenä kansana, niin kysytään: mihin katosivat siis Burtassit
+niin peri-häviöön ett'ei heistä ole rahtuakaan jälelle jäänyt, ja mistä
+ilmestyivät sitä vastaan Tschuvaschit yht'äkkiä ja ikäskuin pilvistä?
+
+Tässä tulee tunnustaani, että tämän-edellistä kertomusta kirjoittaessani
+minulla, niinkuin siitä näkyy, oli halu Castrén'in mukaan päättää
+Tschuvascheja tataristuneiksi Tscheremisseiksi, johon päätteesen jouduin
+katsoessani näiden kahden kansan suurta yhtäläisyyttä tavoissa,
+elannossa, ulko-näössä ja, mikä painavampi on, kielissä. Edellinen
+yhtäläisyys voipi kuitenkin olla pitkällisen keskeyden ja kauallisen
+yksissä-elannon vaikuttama, ja mitä kieli-yhteyteen heidän välillänsä
+tulee, niin supistuu se, tarkemmin tultua tuntemaan molemmat kielet,
+vaan siksi, että Tscheremissin kielessä kyllä löytyy hyvin paljon
+sanoja, jotka ovat aivan yhtäläiset vastaavien tschuvaschilaisten
+sanojen kanssa, mutta että semmoiset sanat eivät ole suomalaista
+peri-juurta, vaan turkkilaista (eli tatarilaista), jota koko
+Tschuvaschin kielikin on, ja jonka kautta tämä yhtäläisyys on
+selitettävä. Tämä seikka ei kuitenkaan kiellä jota-kuta vaikutusta
+suomalaistenkin kielten puolelta viimeksi-mainitussa kielessä, jonka
+osoittavat siinä löytyvät suomalais-peruiset sanat.
+
+Tämän kielen luonteesta yleisesti voipi sanoa, että sen sointu on sangen
+äänellinen ja lauseiden rakennus siinä ihmeellisen supea ja sukkela,
+jotka omaisuudet ansaitseisivat paremman onnen kuin ian-kaikkisesti
+kadota eli vaan säilyä jonkun kieli-opin lehtiin. Tschuvascheille emme
+nim. voi ennustaa parempaa tulevaisuutta kuin niille muillenkaan
+pienille kansakunnille Venäjän-maassa, jotka jo ovat hukkuneet eli
+paraillaan ovat hukkumassa kuin pisara mereen. Tosin tavataan tässä
+kansassa vielä harva miehen-puolikaan, joka välttävästi osaisi
+valtakunnan kieltä; tosin eivät vaimon-puolet, joiden vaikutus
+kansallisen kielen säilytyksessä on niin sanomattoman suuri, vielä yksi
+sadasta taida sanaakaan mainittua kieltä; ja tosin on Tschuvaschien ala
+yhdessä jaksossa ja he elävät niin erillänsä muista kansoista, että
+heidän kylissänsä harvoin tavataan yhtäkään Venäläistä, eli jotka
+tavataankin, nim. papisto ja ympäri-matkustelevat kaupitsijat,
+suurimmaksi osaksi hyvästi osaavat Tschuvaschiksi puhua. Vaan tässä
+onkin kaikki se, joka jonkun ajan voipi pitentää tämän kielen eloa.
+Kirjallisuus, opetus ja kansan asioiden hallitseminen sen kielellä eivät
+voi tulla kysymykseen. Sillä kirjallisuutta ei Tschuvaschin kielellä
+löydy, ja nekin puoli-kymmentä kirjaa, jotka sillä ovat painetut, ovat
+niin kelvottomasti käännetyt, että Tschuvaschi tavallisesti sanoo
+_pilmästip_ (en ymmärrä), kuin mitä hänelle koetat lukea. Oppi ja opetus
+tosin olisivat tarpeen, vaan niitä ei vielä kuulu, ja kuin ne kerran
+tulevatkin, niin ovat ne puhuvat sitä valta-kieltä, jolla jo tähänkin
+asti tehdyt opetuksen yritykset ovat tapahtuneet. Samaten ei se rahtu
+lakia ja oikeuden-hallintoa, joka Tschuvaschien keskuudessa tavataan,
+ole tähänkään asti puhunut heidän kieltänsä ja puhuu sitä tästä lähtien
+arvattavasti vielä vähemmän. Näin ei tällä kurjalla kielellä ihmisen
+katsoessa näytä olevan muuta tulevaisuutta kuin unhotuksen, ja
+ynseä-mielinen voipi tätä miettiessään johtua kysymään: mitä on se
+maa-ilmassa toimittanut, vai sitäkö vasten sen Luoja vaan on luonutkin,
+säännöillänsä täyttämään muutamia lehtiä tarkistelevan kielen-tutkijan
+säilyissä? --
+
+Lopuksi panen tähän näytteeksi muutamia tschuvaschilaisia arvoituksia ja
+yhden sadun.
+
+     Tschuvaschilaisia arvoituksia.
+
+     Yhdessä tynnörissä kahden-laista olutta? -- _Muna_.
+
+     Sillan alla keltainen ori hirnuu? -- _Olut_.
+
+     Sillan alla sota-joukko marssii? -- _Kalat jään alla_.
+
+     Uunin alla alottamatoin voi-astia? -- _Lehmän nänni_.
+
+     Kädetöin, jaloitoin, paidan pukee päällensä? -- _Tyyny_.
+
+     Kukkoa matalampi, hevoista korkeampi? -- _Satula_.
+
+     Pitempi puuta, matalampi ruohoa? -- _Tie_.
+
+     Talvella alasti, kesällä vaatteessa? -- _Puu_.
+
+     Ukko tuvassa, parta tuulessa? -- _Retikka_.
+
+     Puoli humalassa, toinen selvänä? -- _Tynnörin tappi_.
+
+     Lastu lensi tänne Kasan'ista? -- _Kampa_.
+
+     Palttina valkea, kirjat mustat? -- _Paperi ja kirjoitus_.
+
+     Pohjatoin pönttö, lihaa täynnä? -- _Sormus_.
+
+     Tatarilaisten kanssa Tscheremissit sekaisin? -- _Sekali_ (ohra ja
+     kaura yhteen kylvetyt).
+
+     Yksi puoli metsää, toinen puoli peltoa? -- _Turkki_.
+
+     Valkeata syö, mustaa sittuu? -- _Tuli päreessä_.
+
+     Ylös astuin, munan tein? -- _Humala_.
+
+     Tschuvaschilainen satu.
+
+     Kerran teki Tscheremissi kaskea metsään; karhu tulee hänen
+     tyköönsä, sanoo: "nyt syön sinun." Tscheremissi rukoilee häntä,
+     sanoo: "elä ohtoseni syö, rupeamme ystävyksiksi, teemme yhdessä
+     tähän huuhdon, kylvämme ohran, ja minulle ja sinulle tulee kylläksi
+     syödä." Karhu totteli häntä, ei syönyt. Tscheremissi kysyy häneltä
+     jakoa, sanoo: "kummanko puolen ohraa otat, latvatko vai juuret,
+     ohtoseni? itse otan toisen puolen, jonka jätät." Karhu vastaa:
+     "olkoon sinulle latvat, minä otan juuret." Niin päättivät.
+     Tscheremissi kylvi ohran, ohra kasvoi hyvä, leikattua otti hän
+     latvat, ja juuret eroitettuansa karhua vasten kantoi ne karhun
+     pesään, talven tultua muka karhun syödä. --Tscheremissi ohralla
+     elää hyvin, talvi menee ilman hädättä ja huoletta. Karhu talvella
+     nälästyttyänsä pesässään yrittää syömään ohran juurta, maistaa,
+     makua ei ole niin minkäämlaista. "Katso, Tscheremissi petti minun,"
+     sanoi hän, "vasta en ota juuria, otan latvat"
+
+     Kevään tultua Tscheremissi taas tekee halmetta metsään. Karhu tulee
+     taas hänen tyköönsä ja sanoo vihassa: "nyt täytyy sinut syödäni
+     menneen-vuotisesta petoksestasi." Tscheremissi sanoo: "ohto,
+     setäseni, kerran ystävänä oltuasi, ole vastakin ystävä, tänä kesänä
+     arvelen kylvää nauriin huhtaan; sinä ota osa, mikä sinulle
+     mieleistä on, juuret eli latvat." Karhu sanoo: "nyt et petäkään
+     minua enää niinkuin mennä vuonna, tänä vuonna otan itse latvat,
+     sinä pidä juuret."
+
+     Tscheremissi kylvää nauriin; syksyllä nauriin jouduttua, hän kokoaa
+     kaalikset, kaikki kantaa karhun pesään puhetta myöten, vaan nauriit
+     vei kotiinsa. Talven tullen alkavat kaalikset karhun pesässä
+     märätä; hän siinä niillä kuin rypi, alkoi itsekin märätä, ja kuin
+     nälissään silloin tällöin otti lehden suuhunsa, sylkäsi hän sen
+     ulos, kuin oli märännyt, ja jäi niin koko talveksi nälkää näkemään.
+
+     Taas tulevana keväänä Tscheremissi tekee huuhtoa, karhu tulee hänen
+     tyköönsä hyvin vihassa ja aikoo hänen syödä. "Elä, veikkonen, syö
+     minua, minä tästä lähtien syötän sinua omalla ruoallani," sanoo
+     Tscheremissi; "auta minua työssäni, yhdessä kasken raivaamme."
+     Karhu vielä ei syönyt.
+
+     Tscheremissi otti suuren juurikon, löi siihen kiilan,
+     halaistaksensa muka, ja kuin raon sai niin suuren että karhun
+     etukäpälät siihen sopivat, sanoi hän karhulle: "ohto, setäseni,
+     sinä pistä käpäläsi tuohon rakoon ja halkaise juurikko, minä kiilan
+     vetäisen ulos." Karhu tunki etu-käpälänsä rakoon, ja kuin
+     Tscheremissi kiilan vetäsi ulos, kävikin käpälistänsä kiini.
+     Tscheremissi siihen hänen tappoi. -- Satu tuonne, minä tänne.
+
+
+
+Seitsemäs Kirja.
+
+Krasnoslobodsk'issa Pensan lääniä, 10 p. toukok. 1857.
+
+Ompa nyt jo hyvä aika kulunut siitä kuin Suomettarelle tietoja annoin
+vaelluksistani täällä Venäjällä. Jos hänellä siis on joita-kuita liikoja
+palstoja lauseilleni antaa, niin käymme taas vähän juttelemaan.
+
+Olostani Ardatov'assa ei ole paljo puhumista. Sen ajan, mikä toimistani
+liikeni, vietin kanssa-käymisellä kaupungissa elävien virka-miesten
+kanssa, joista varsinkin ispravnikka, entinen hevois-väen upsieri ja
+syntyjänsä _knjäs_, oli sangen mukiin-menevä mies, jos kuka ei siihen
+katsonut, että hän uro-töillänsä, isän-maan rakkaudellansa ja
+nais-lemmellänsä kerskui melkoisesti ja lisäksi vielä valhetella
+lipsuikin aika tavalla. Gorodnitschijn paikat annetaan tavallisesti
+palkinnoksi ansainneille upsierille, ja niin oli Ardatov'ankin
+gorodnitschij Kaukasolla haavoitettu vielä nuoren-lainen mies, joka ei
+tiennyt paljon muusta puhua kuin jo ammoin paranneesta haavastansa,
+siitä tappelusta, jossa hän sen oli saanut, ja kuinka hän ja hänen
+kumppalinsa vuorilaisilta olivat päitä leikelleet niinkuin naurista
+listitään, jotka lauseet minulle aina juohduttivat mieleen Holberg'in
+Didrich Menschenschreck'in. Pulskimmin kaikista kaupungin herroista eli
+postimestari, joka kahdenko vai kolmen sadan hopea-ruplan palkalla oli
+kerännyt jommoisenkin hyvyyden, niin että suuren perheensä elätti
+hyvästi (rouva ja tyttäret kävivät silkissä ja sametissa) ja vieläpä
+maatakin sekä orjia oli ostanut. -- Paitse näitä ja muita virka-miehiä
+eli kaupungissa koko joukko köyhtynyttä aatelia, jonka varat eivät
+riittäneet talveksi muuttaa ei Pietariin eli Moskovaan eikä edes
+läänin-kaupunkiinkaan, vaan joille tyhjän-toimitukseen ja kortti-peliin
+tottunut luontonsa olisi talvisen olennon maa-tiluksillansakin, jossa
+heidän vähät "sielunsa" olivat, tehnyt liian ikäväksi, ja jotka niin
+muodoin "resideerasivat" piirikunnan-kaupungissa. Vaikka moni näistä
+herroista tiesi suku-peränsä johdattaa aina Pietari Ensimäisen aikoihin
+asti, jota kauemmaksi harvan venäläisen aatelis-suvun peri-juuri
+ulottuu, ja vaikka heistä usea vielä piti itseänsä knjäsinäkin, niin oli
+kuitenkin köyhyys ja sivistymättömyys useammasta kaiken aatelillisen
+ylpeyden jo kauan sitten karkoittanut, ja aatelis-miehen nähtiin
+musikankin viinaa eli teetä kernaasti ryyppäävän, jos tämä oli niin hyvä
+ja sitä hänelle tarjosi. Joka-päiväinen vastus ja risti oli minulla
+yhdestä vanhasta näitä maansa ja mantunsa juoneita herroja. Heti
+tultuani kaupunkiin tuli hän luokseni ja näyttäen todistuksia siitä,
+että hän oli todellinen aatelis-mies, valitti köyhyyttänsä ja pyysi sekä
+saikin almun. Tämä oli hänen elatus-keinonsa nyt vanhoillansa, nuorra
+ollessaan laiskehdittuansa ja jumalatointa elämää vietettyänsä, ja
+almullani luulin hänestä kokonansa päässeeni. Vaan ukko arveli toisin.
+Hänellä kuin oli joutavaa aikaa, niin rohkasi ensi alussa osoitettu hyvä
+kohteluni häntä joka päivä käymään luonani, ja vaikka sitten valitin
+aikani vähyyttä ja vähitellen selvemmin ja selvemmin annoin hänelle
+tietää kuinka vähän hänen kanssa-käymisensä minua huvitti, niin että
+kerran jo käsi-puolestakin talutin hänen ulos, ei hän ollut
+millänsäkään, mutta tulla lykkäsi vaan edellensäkin joka päivä tyköni,
+pyrkien milloin jalkaansa lepuuttamaan milloin lämmittelemäänsä.
+Tämmöisessä tilassa oli häntä sääli aina poiskin ajaa, ja vähitellen
+voitti Nikolai Afonasjev kuitenkin tarkoituksensa, joka nähtävästi oli
+se, että jonkun osan ylös-pitoansa suorittaa minun niskoilleni, ja
+olikin parin viikon kuluttua joka-päiväinen tee- ja illallis-vieraani.
+Vähitellen sovin minäkin hänen kanssansa paremmin, sillä kuin hän
+nuoruudessansa ei ollut mitään muuta oppinut kuin "geografiaa ja
+aritmetikaa", joissa hän päätti kaiken opin sisältyvän, eikä muuta
+maa-ilmaa nähnyt kuin osan Simbirsk'in ja N. Novgorod'in lääniä, niin
+paistoi hänessä aivan paljaana se vanha venäläisyys, joka lapsellisella
+ja naurettavalla ylpeydellä pitää isän-maatansa kaikkein sivistyneinnä
+maana maa-ilmassa ja omaa kansaansa muiden kansojen rinnalla erittäin
+kutsuu "risti-kansaksi" eli "kristityiksi", ja joka venäläisyys, hänessä
+vieraankin tutkittavana, useassa tämän maan asujassa on
+päällisen-puolisen sivistyksen ulko-kullalla peitettynä. Hänen
+viheliäinen tilansa oli hänen muuten tehnyt saman-laiseksi katkeraksi
+katajaksi kuin W. Scott'in Sir Mungo Malagrowther on, jonka kanssa
+hänellä oli sekin yhteistä, että aina valitti kuurouttansa eikä sanonut
+hyvästi kuulevansa, milloin muut sanoivat hänelle jotakin, joka ei ollut
+hänestä mieluista.
+
+Mainittavin tapaus Ardatov'assa ollessani oli _maslenitsan_ viettäminen,
+jota juhlaa meilläkin jo vähin tunnetaan. Maslenitsa eli voi-viikko on
+pitkän paaston alus-viikko, jolloin lihan syöminen jo on kielletty, vaan
+jolloin voita, maitoa ja munia vielä saapi nauttia, ja vastaa siis
+Katoolisten karneval'ia. Paastoamisen lukee Venäläinen arvollisimmiksi
+autuuden väli-kappaleiksi, ja rahvas varsinkin pitää tarkasti kaikki
+paastot, joista merkillisimmät ovat: paasto joulun alla, pitkä paasto
+pääsiäisen edellä, Pietarin päivän paasto kesä-kuussa ja paasto
+neitsyt Maarian kuolin-päivän alla syys-kesällä, jotka, jos
+kaikki yhteen-luetaan, ynnä joka-viikkoisten keski-viikko- ja
+perjantai-paastojen kanssa tekevät enemmän kuin puoli vuodesta. Kuin
+paaston ajalla ei saa nautita muuta ruokaa kuin kasvikunnallista (sillä
+kalankin syöminen ei oikeastaan ole luvallista), kuin viinan ja teenkin
+nautinto luetaan synniksi, kuin edellensä naiminen silloin on kielletty
+ja nainutkin ei saa koskea vaimoansa, niin arvaa syrjäinenkin hyvin,
+kuinka ahnaasti jokainen "oikea-uskoinen" maslenitsana kokee kaikilla
+mainituilla nautinnoilla ikäskuin edeltä käsin palkita kärsimyksiänsä
+pitkän paaston ajalla. Niin näkyivät sen muuten hiljaisen Ardatov'ankin
+asujat tällä viikolla osoittavan, ett'eivät olleet laimeat uskossa ja
+että hekin tiesivät maslenitsan kunnolla viettää. Koko viikon pitävät
+kaikki itsensä niin vapaana kaiken-laisesta työstä, että kuin minä
+satuin alusta viikkoa pyytämään korttieri-emäntäni saunaa lämmittämään,
+hän vastasi siitä tällä viikolla ei tulevan mitään, sillä renkiänsä eli
+piikaansa ei hän muka voinut niin kovaan työhön käskeä, ja pyysi minun
+jättämään kylpemiseni toiseen viikkoon, "sillä nyt on maslenitsa". Mutta
+vasta lopulla viikkoa kiihtyy ilo ja elamoitseminen korkeimmallensa, ja
+sunnuntain, maslenitsan viimeisen päivän, voipi juhlan kukkulaksi lukea.
+Vaikka selvän ihmisen nyt on vähän vaarallinen liikkua kaupungin
+kaduilla, niin lähtekäämme kuitenkin hetkeksi katselemaan iloa.
+Korttierimme rapuilla tapaamme tanssin, jossa täysi-humalaiset miehet
+reuhaavat puoli-humalaisten naisten kanssa. Talon molemmat palvelijat
+hoippuvat tykömme, ottavat meitä päällys-vaatteista kiini ja pyytävät
+_na votku_, "sillä nyt on maslenitsa". Tämän kohtuullisen pyynnön
+täytettyämme lankeavat molemmat polvillensa eteemme ja suutelevat
+jalkojamme, josta kiitollisuuden osoituksesta kiireimmän mukaan pyrimme
+pois ja tulemme kadulle. Täällä tapaamme ajelevien virran, joita on
+sata-määriä ja tulee kuin pilvistä, eikä niin pienessä kaupungissa
+suinkaan luulisi puoltakaan tätä hevois-määrää Iöytyvän, niinkuin ne
+kaikki eivät olekaan kaupunkilaisia, vaan iso osa likimäisistä
+maa-kylistä tulleita ilo-miehiä, niistä joukko Mordvalaisiakin ja heidän
+vaimojansa. Muutamien rekien edessä on kolme hevoista ja useampikin, ja
+reessä on koko kylä-kunta rahvasta. Kaikki laulavat, jos lauluksi voinee
+sanoa kulkun-täydeltä huutamista, joka kuitenkin juoksee jotenkin yhteen
+junaan kussakin reessä. Vaan kuin joka reessä vedetään eri virttä, kuin
+kellojen ja kulkusten räminä, ajajien kiljuminen, noituminen ja
+hohottaminen tähän sekautuu, niin alkaa korvilla olla jo kyllä
+maslenitsasta, ja tuossa menikin jo viimeinen reki ohitsemme. Vaan mikä?
+kadun-levyinen pulkka täältä nyt jalan tulee? Se on joukko nuoria
+tyttöjä, jotka käsi kädessä kulkevat pitkin katuja ja kimakasti huutaa
+tillittävät sen kasvin-kumppalinsa kunniaksi, joka näinä päivinä on
+mennyt miehelle ja heitä nyt kestannut. Heidän sametti-mekkonsa,
+reunustetut kärpän eli revon nahkalla, eivät pahoin pue heidän
+pyöryläisiä jäseniänsä ja hohtavia poskiansa, joiden punaan on syynä
+yhtä verran nautittu elämän-vesikin (tässä kohden kuuluisi sana
+_palo-viina_ rumalta) kuin nuoruus, talvinen ilma ja liikunto. Tämän
+leterin etu-nenässä kulkee kolme vanhan-laista akkaa, jotka tanssien,
+kämmeniänsä läpyttäen, näppiä lyöden, viheltäen ja pajattaen kokevat
+iloansa toimittaa. Heidän retkensä ja ilmeensä ovat toisinaan niin
+ruokottomat ja niin kiihkoiset, että luulisit heitä muinaisten
+Kreikkalaisten bakhantinnoiksi, jos nim. ei sitä eroitusta olisi, että
+nämä bakhantinnat tanssivat niini-virsussa lumella ja pitkälle matkaa
+viinalta löyhkyävät. Tämän seuran jälki-vietteessä tulee tyttöjen
+ihailijoita sametti-pöksyissä ja punaisissa paidoissa, ja heidänkin
+askelensa ja käytöksensä osoittavat, ett'eivät he uhraa ainoastaan
+rakkauden jumalalle, vaan tietävät Cererenkin lahjat kunniassa pitää.
+Koko seura taukoaa kaupungin pää-kapakan eteen, joka on tuossa torilla
+muutamia askelia tuomio-kirkosta. Kapakassa ja sen ympäryställä on hyvin
+tuhat henkeä, enimmät miehiä, vaan suuri osa vaimojakin. Seini-vierukset
+makaa täynnä miestä kuin pölkkyä, kylläisiä ja uupuneita sankaria.
+Kapakan edustalla pyytää eräs vaimo saada miestänsä kotiin ja liikuttaa
+hänen raskaita jäseniänsä eteenpäin milloin molemmin nyrkin teilaamalla
+häntä hartioihin, milloin tukasta ja parrasta vetämällä. Ei kaukana
+tästä näystä kolhii muuan mies viina-putelilla hevoistansa päähän ja
+käskee sen putelista ryyppäämään, "sillä nyt on maslenitsa"; josta
+menetyksestä näkyy, että viinan huurut ovat viimeisenkin rahdun
+ymmärrystä hänen päästänsä ajaneet. --Tämmöistä oli maslenitsan telmäntö
+Ardatov'assa, ja semmoista se lienee vähällä eroituksella ympäri koko
+Venäjän. Kaunis on se tapa että maslenitsan viimeisenä päivänä käydään
+naapureissa ja tuttavissa "jää-hyväisiä ottamassa ja anteeksi saamassa
+heitä vastaan tehdyt rikokset", jotka molemmat asiat, hyvästi-jätön ja
+anteeksi-pyytämisen, Venäjän kieli erittäin kauniisti toimittaa yhdellä
+sanalla (se meilläkin tunnettu jäähyväis-sana: _proschtschai_ ja
+monikossa _proschtschaite_, elikkä sen toinen muoto: _prosti, prostite_,
+jota rahvas enimmin käyttää, merkitsevät nim. _anna, antakaa anteeksi_).
+
+Seuraavana maanantai-aamuna alkaa kellojen harvaan läppääminen
+muistuttaa oikea-uskoisia syntiänsä katumaan, ja päätä porottavan
+pohmelon parannukseksi otetaan nyt käsille paasto-ruoat: lihatointa
+kaalia, kurkkuja, sieniä, liina-voita (jota herkkua kuitenkin harvalla
+musikalla on), kaljaa ja mitä muuta törkyä, jolla henkeä koetaan
+eteenpäin viettää, kunne taas viimeinkin pääsiäinen tuopi saman syömisen
+ja telmämisen kuin maslenitsassa oli, niinkuin sen eräässä edellisessä
+kirjassani olen kertonut. Paastossa on jokainen velvollinen käymään
+ripillä, tekee silloin tilin koko vuoden synnistä, ja uhraten papille
+minkä jaksaa saapi hän ne anteeksi, nauttii herran ehtoollisen ja on
+taas valmis uutta tekemään, jota hän suinkaan ei lyökään laimin.
+
+Yleisesti on Venäläinen kumminkin tavallansa sangen jumalinen. Hän
+paastoaa, ristii silmiänsä ahkerasti, siunausteleksen joka askelella ja
+täyttää kaikki uskonsa ulko-säännöt hartaasti. Köyhille on hän armelias
+eikä kerjäläistä laske oveltansa almutta. Varmaan puolet Venäjällä
+löytyvistä kirkoista ja luostareista ovat yksinäisten rakentamat.
+Kielessäkin löytyy monta lause-tapaa, jotka osoittavat kansan
+jumalisuutta, niinkuin esimerkiksi: jos kuka höylimmästi tahtoo toiselta
+kysyä: mihin menet? niin sanoo hän: "mihinkä Jumala sinua kantaa?"
+--muistellessa jota-kuta vainajata liittää oikea Venäläinen semmoisen
+nimeä mainitessaan lauseen: "anna Jumala hänelle taivaan valtakunta!" --
+kuin häntä röyhtäyttää, sanoo hän: "sielu puhuttelee Jumalaa"; lauseet:
+_jei bohu_ (Jumal' avita!), _boh s-toboi_ (Jumala kanssasi!), _s-bohom_
+(Jumalan kanssa!) ovat alinomaiset telkkeet Venäläisen puheessa. Mutta
+tämäpä alinomainen käyttäminen onkin näiden lauseiden alku-peräisen
+merkityksen pois-kuluttanut ja niille uuden aivan vastaisen merkityksen
+antanut. Niin merkitsee _boh s-toboi_ melkein aivan yhtä kuin meillä:
+_mene lemmolle_, ja jos Venäläiselle sanot _s-bohom_, on se vississä
+tapauksissa yhtä kuin jos Suomalaiselle sanoisit: _juokse hiiteen_.
+Pietarin suomalaisen kirkko-herran kansselissa tapahtui muutamia vuosia
+takaperin, että eräs korkeampi virka-mies poliissista tuli sieltä
+saamaan jotakin tietoa, ja kuin se kirkko-herran apulainen, joka tässä
+tilassa toimitti virkaa, ei niin pian joutanut mainitun herran asiata
+suorittamaan ja tämä siitä alkoi kiukkuilla uhaten ilman asiansa
+toimittamatta pois-mennä, sanoi apulainen hänelle vähän vihassa:
+_s-bohom!_ Tästäkös poliissi-herra niin suuttui, että heti pani
+konsistorioon kaipauksen apulaisen päälle, jossa pää-asiana valitti
+sitä, että tämä häntä, joka oli sitä ja sitä arvo-luokkaa ja niin ja
+niin monen tähtikunnan jäsen, _oli kohdellut sopimattomilla sanoilla_.
+Konsistorio apulaisen kuultuansa ei tietänyt häntä mitenkään rangaista
+ja koko asia jäi arvattavasti sillensä, mutta osoittaa selvästi, että
+mainittu lause ja monta muuta sen-kaltaista, joissa Jumalan nimeä
+käytetään ja jotka niihin tottumattomasta niin kauniilta kuuluvat, ovat
+pikemmin kirouksia kuin jumalisen sydämen hartaita huokauksia, jonka
+näyttää sekin, että kirota merkitse Venäjän kielessä _boschitsä_, jolla
+sanalla on alku-peränsä sanassa: _boh_ (Jumala). Samoin lienee tämän
+jumalisuuden kanssa monessa muussakin kohdassa, koska hyvät työt ja
+syrjäisten esi-rukoukset eivät vaikuta sydämen parannusta. Useasti on
+minulla ollut tilaisuus havaita, kuinka väärään tämmöinen jumalisuus
+ampuu. Kerran olin muutamassa isossa kaupungissa pääsiäis-yönä kirkossa,
+mutta läksin ennen muita pois, ja ulos tultuani ostin eräältä kirkon
+oven eteen keräytyneeltä kauppiaalta puoli-kymmentä keitettyä munaa,
+enemmän juhlan ja lystin vuoksi, kuin niitä todella käyttääkseni. Myöjä
+otti minulta kaksin- eli kolmin-kertaisen hinnan sitä vastaan kuin
+tavallisilta ostajiltansa ja vakuutti munia aivan vereksiksi.
+Laskettuani rahan hänen käteensä kääntyi mies kirkkoon päin, otti
+lakkinsa päästänsä ja kumarteli silmiänsä ristien hyvän aikaa.
+Lähtiessäni kysyin häneltä vielä kerran, minkä-laiset munat olivat, ja
+sain taas valalla vahvistetun vakuutuksen, että sen vereksempiä munia ei
+maa-ilmassa löytynyt. Korttieriin tultuani särin ne yhden toisensa
+perään, ja jok'ainoa oli niin musta ja märännyt, ett'ei niitä olisi
+susikaan syönyt, vaikka ne kyllä olivat syötäväksi keitetyt, myödyt ja
+vannotut. Mutta minkä-tähden risti niiden myöjä niin hartaasti
+silmiänsä, ne häneltä ostettuani? Varmaan kiitti hän Jumalaa siitä, että
+hänen tämän-öinen kauppansa kelvottomalla tavaralla niin hyvästi alkoi
+(sillä minä olin nähtävästi ensimäinen ostaja), ja rukoili häneltä armoa
+ja apua, että saisi kaikki nämä märänneet munat hyvästä hinnasta
+myödyksi! -- Ardatov'assa otin maitoa eräältä kaupungin ämmältä ja
+maksoin hänelle korkeamman hinnan kuin muut sillä väli-puheella, että
+hän maitoon ei panisi vettä. Vaan kuin se ei tahtonut antaa päällistä ja
+petos muutenkin oli silmin-nähtävä, nuhtelin minä häntä kerran tästä.
+Eukko tunnusti pettäneensä; vaan lisäsi: "mitäs siitä, te olette rikas;
+jos minä nyt kavaltaisinkin teiltä jonkun kopeikan, niin olisihan tuosta
+toki apua kirkossa käydessä liika tuohus ostaa jumalan-emosen eteen,
+vaan teille ei ne kopeikat merkitse mitään."
+
+Petollisuus ja hengellinen nuljakkuus on omituinen kohta kaikkein
+itä-maisten kansojen luonnossa, ja se luja rehellisyys ja luotettava
+sanansa pitäminen, joka näytäksen Europan länsi-kansoissa yleisesti, ei
+mahda olla ainoastaan entisen ritarisuuden perintö, vaan jo alkuperäinen
+luontainen Jumalan lahja näiden kansojen luonnossa. Kaiken muun
+köyhyyden rinnalla on Luoja Suomalaisillenkin antanut tämän lahjan ja
+Suomalaisen sana-lasku: sanasta miestä, sarvesta härkää on enemmän
+arvoinen kuin kymmenen kavaluudella voitettua maata, sillä lopulla
+kuitenkin "rehellisyys maan perii." Ett'ei tämä luonteen-omaisuus
+Suomalaisissa ole ainoastaan kauallisen yhteyden vaikuttama
+länsi-Europan kansojen kanssa eli yksinänsä viisasten ja vapaa-mielisten
+lakien perustama, ehkä nämä seikat paljonkin ovat auttaneet sitä kansan
+luontoon vahvistumaan, näkyy siitäkin, että sama omaisuus löydetään
+itä-suomalaistenkin kansojen luonnosta, ehkä vähemmässä määrässä, vaan
+kuitenkin niin tuntuvasti, että Venäläiset virka-miehetkin joka paikassa
+kiittelevät heitä kaikin puolin paremmiksi omia maan-miehiänsä.
+
+Venäläisen suurin himo on rahan-ahneus, ja kuin täällä rahalla voipikin
+kaikki voittaa suuremmassa määrässä kuin luullakseni missään muualla,
+niin ei kumma olekaan, että sitä niin ahnehditaan. Rikas on Venäläisestä
+puoli-jumala, vaan ei mitään pidä hän niin suurena häpeänä kuin
+köyhyyttä, ja jos hänelle sanot: voi sinua, _köyhä-rukka_! on se hänen
+mielestänsä suurempi häväistys kuin kova sadatteleminen muilla sanoilla.
+Tästä seuraa, että kaikki säädyt kokevat raha-kultaa hanata miten ikään
+voivat. Siitä tulee myös, että Venäläinen totisesti lapsellisella
+tietämättömyydellä pyytää tavarastansa eli työstänsä saada kymmen- ja
+sata-kertaista ansiota, eikä se hänen päähänsä astu koskaan, että olisi
+synti ottaa liikaa hintaa eli palkkaa, jos toinen on niin hullu eli
+ymmärtämätöin että sen antaa, eli niin ahtaassa tilassa, että hän hänen
+nylkyänsä ei voi välttää. Ardatov'assa oli minulla tarpeen
+vaatteen-pesijätä, ja kaupungin paras pesu-nainen, eräs posti-mestarin
+orjia, kutsuttiin tykööni. Kysyttyäni mitä kappaleelta vaatisi
+pesu-vaivasta, alkoi hän tuumailla, kuinka saippua, vesi ja puu nyt
+olivat kalliit (vaikka hänellä nämä ja siihen vielä korttieri, ruoka ja
+aika oli herraltansa), ja hyvän aikaa sinne tänne siemasteltuansa lausui
+hän viimeinkin että kuin, joten hän oli kuullut, Moskovassa hienomman
+paidan pesusta maksetaan 60 kop. hop., niin ei siitä Ardatov'assa olisi
+liika 30 kop. hop., vaan pienemmät ja karkeammat kappaleet saisivat
+jäädä vähemmästä. Minua sekä nauratti että vihastutti tämmöinen
+hävittömyys, niin että käskin hänen kiireimmän mukaan korjautumaan pois
+silmieni edestä. Runeberg'in sanat "Hirven-ampujissa" Ontruksen kaupan
+laadusta, joka heti aina huoisti puolen hintaa, antavat pesu-naisen
+hintansa huoistamisesta heikon kuvan, sillä hän ei totellut
+pois-häätämistäni, vaan alkoi alentaa hintaansa ja suostui viimein
+siihen, jonka jo alussa olin hänelle tarjonnut, nim. 3 kop. hop.
+kappaleelta. -- Saman-laista oli juttu korttieri-isantänikin kanssa.
+Korttierista ja ruoan-tekemisestä ynnä suolan ja leivän kanssa
+määrättiin 5 hopea-ruplaa kuukaudelta, jota vastaan minä kaiken särpimen
+ja keitto-neuvon itse ostaisin. Vaan isännän, jolla oli muitakin
+hyyriläisiä ja ruoan-ottajia, teki mieli saada minua omaan ruokaansa ja
+kaksi eli kolme päivää syötti hän minua eri maksua vastaan "koetteeksi"
+s.o. näytteeksi minkälainen hänellä oli ruoka, ja tuli sitten hintaa
+sopimaan. Hänkin piti ensin pitkän johdatuksen siitä, kuinka semmoiset
+nuoret herrat, kuin minä muka olin, eivät rahasta suurta lukua pitäisi,
+kuin vaan mieleisensä olennon ja elannon saisivat, ja kauan
+mutkisteltuansa edes takaisin päätti hän 60 kop. hop. päivältä
+puoli-päiväisen edestä s.o. 18 ruplaa hop. kuu-kaudelta, ei liiaksi. Se,
+joka Kaisaniemen entisinä hyvinä aikoina sai, jonkun kerran milloin
+varat riittivät, 30 kopeekan edestä istua tämän paikan herkulliseen
+pöytään, ainoastaan se voipi arvata tämän-kaltaisen vaatimuksen
+hävittömyyttä, varsinkin jos muistaa, että kaikki ruoka-varat
+Ardatov'assa ovat kolmea vertaa huokeammat kuin Helsingissä. Tätä koin
+selittää isännälleni, ja jonkun aikaa tingittyä suostui hän viimeinkin 9
+hopea-ruplaan kuu-kaudelta eli korttierista ja puoli-päiväisestä
+yhteensä 14 ruplaa, joka sittenkin oli hirmuinen hinta, jos se lukuun
+otetaan, että ruoka hyvänänsäkin tehtiin uunissa paistamalla ja
+vähitellen huononi huononemistansa, kunne kovilla sättimisillä taas
+joksi kuksi ajaksi verestin isännän oman-tunnon, ja että pari kolme
+viikkoa piti hänen ämmiensä kanssa taistellani ennenkuin sain heidät
+siksi totutetuksi, että ruoassa ei ollut enemmän kuin jos puoli-kymmentä
+pientä russakan-poikaa kerrallansa.
+
+Syy siihen, että Venäläinen niin läämältään tahtoo kerralla voittaa, on
+paitse hänen verrattoman suuri rahan-himonsa myös hänen laiskuutensa,
+joka omaisuus on, niinkuin kaikki tuntijat sanovat, yhteinen
+slavjanilaiselle kansakunnalle. Jo siitä, että _työ_ näiden kansojen
+kielissä merkitsee _orjuutta eli orjaamista_ (sana _rabota_ työ, ja
+_rabotatj_ tehdä työtä, tulevat nim. sanasta _rab_ orja), on helposti
+nähtävä, millä silmillä ne työtä katselevat, ja ilman liikaa panematta
+voipi hyvin sanoa, että Venäjällä ainoastaan makaamalla menetetään puoli
+ikäänsä, ja kuin tähän lisätään ne monet praasnikat, joina arvattavasti
+ei mitään tehdä, ja ne kolme viikkoa vuodessa (maslenitsa, pääsiäis- ja
+joulu-viikko), joina taas ei puututa minkään-laiseen työhön, niin näkyy
+selvästi, kuinka paljon eli kuinka vähän uutterammalle työn-teolle jääpi
+aitaa. Ja työnkin aikana ei Venäläinen sitä tee niin hartaasti kuin
+europalainen, vaan velttoilee, laiskehtii ja lepäilee alinomaa, jos
+kiirehtijätä ja keppiä ei näe takanansa, ja tekee sittenkin useimmin
+kelvottoman työn. Nauraakin Venäläinen hänen kaupungeissansa elävän
+Saksalaisen ahkeruudelle, tarkkuudelle ja verrallisesti vähempään
+voittoon tyytymiselle, mutta havaitsee harvoin sen, että tällä on
+puhtaampi koto, siistimpi ruoka ja soveljaampi vaatteus kuin naurajan
+hovin-herralla, että hän koulitsee lapsensa, joista tyttäret
+tavallisesti naittaa virka-miehille ja pojat ohjaa valtakunnan
+palvelukseen, että hän tämän ohessa lopettaa elonsa varallisena ja, joka
+on erittäin muistettava, kaikki nämä edut on voittanut rehellisyydellä
+ja ahkeruudella, vaikka toisten pettuuskin ja laiskuus ovat hänelle
+monta tuntuvaa vahinkoa tehneet.
+
+Laiskuuden veli ja uskollinen seuralainen on velttous ja levä-peräisyys
+kaikissa katsannoissa. Harva asia maa-ilmassa antanee näistä selvemmän
+kuvan kuin tavallinen pieni kaupunki Venäjällä. Kartanot kallellansa,
+ikkunat päreellä eli rievuilla tukitut, katot tuulen repimät, aitaukset
+sikojen ja lehmien hajottamat, siellä täällä tuli-palon sia; kadut,
+kaupungin edustat ja joki-varret sonnalla peitetyt, joka märkänä aikana
+tekee lian yli-pääsemättömäksi, kuivana taas pölyn läpi-näkemättömäksi,
+ja molempina täyttää ilman terveydelle vaarallisella katkulla; huoneissa
+huone-kalut vanhat, hajallansa ja täynnä kaiken-laisia syöpäläisiä,
+seinät ja lattiat hiirien ja rottien lävistämät, -- sillä kissan
+sanotaan pilaavan ihmisen asunnon ja ilman sitä, syntihän tuo olisi
+hiiri-rukankin henkeä ennen aikojansa lopettaa. Tämmöinen on
+lyhykäisesti se näky, jonka pieni kaupunki ja porvarin elämä siinä
+antaa, ja kädestä pitäen sanon, että tähän ei ole syynä köyhyys, sillä
+varoja on kyllä ja tilaisuutta niitä hankkimaan vielä enemmän, vaan
+ainoastaan velttous, joka ei pyri entistä etemmäksi, joka rakastaa vaan
+lämmintä uunin-kylkeä ja rypee isiltä perityssä sekä hengellisessä että
+ruumiillisessa liassa.
+
+Edellisen kuvan täytteeksi vaatii kohtuus vielä lisäämään, että
+Venäläisellä tavallisen ymmärryksen lahjat ovat hyvät. Hän on harvoin
+tuhma, käsittää sukkelasti ja voipi mallin eli osoituksen jälkeen
+toimittaa sangen vaikeitakin töitä. Mutta tämä onkin kaikki. Sillä yhtä
+latiskainen kuin tämän kansan maa on, maa jossa veden-putoukset, vaarat,
+jylhät metsät eivät herätä ihmisen kuvastus-aistia, vaan jonka
+alinomainen yhdenlainen tasaisuus sen pikemmin tylsyttää, -- yhtä
+latiskainen on sen mielen-laatukin. Sen todistaa kaikki hänen
+sivistyksensä historiassa. Vaikka luvultansa niin suuri, ei se
+runollisuudessa esim. ole voinut synnyttää kuin yhden ainoan oikealla
+runo-innolla varustetun kirjoittajan nim. Puschkin'in, ja hänkään ei
+ollut puhdas Venäläinen. Muissa taiteissa lienee seikka vielä pahempi,
+vaikka tosin hyvin muistan, että Helsingin Nikolainkirkon alttaritaulu
+on venäläisen maalaus-taiteen tuottama. Tieteissä emme katsoinkaan
+etsien löydä yhtään venäläistä nimeä, jonka kuulu olisi levinnyt juuri
+ulommaksi koti-maansa rajoja. Teollisuuden historia ei myöskään tiedä
+mainita Venäläisen tekemistä havainnoista eli parannuksista, ja ainoa
+tämän kansan keksimä kone lienee -- _samovara_ (teeveden-keittäjä), jos
+ei senkin tekoa ja käyttämistä liene saatu Kiinalaisilta. Tähän
+köyhyyteen saattaa joku kukaties sanoa syyksi ei kansan latiskaista
+hengellisyyttä, vaan sivistyksen vähyyttä. Siihen vastataan, että esim.
+Dante'n, Gutenberg'in eli Linné'n aikoina Italialaiset, Saksalaiset eli
+Ruotsalaiset eivät olleet juuri korkeammalla sivistyksen kannalla kuin
+Venäläiset tällä vuosi-sadalla ovat, ja että päin vastoin tilaisuutta
+oppimaan ja sivistymään ei suinkaan puututa Venäjällä.
+
+Mutta edellisistä mietteistä ja koko Ardatov'astakin voimme nyt iäksi
+päiväksi erota, ja yht'äkkiä muuttua 200 virstaa etelämmäksi Pensan
+kaupunkiin, jossa piina-viikon ja pääsiäisen vietin. Pensan lääni on
+suomalaiselle kielen-tutkijalle siitä tärkeä, että hän siinä tapaa
+toista sataa tuhatta Mordvalaista, jotka ovat tämän kansakunnan
+_Mokschalaista_ haaraa, jonka murre hänelle on sitä viehättävämpi kuin
+ei siitä eikä siitä painon kautta ole sanaakaan vielä tullut ilmi.
+Pensa, jossa tilasto-ilmoitukset sanovat olevan 22 tuh. asujaa, on
+vähä-pätöinen kaupunki Surá-joen varrella, jossa pää-osa s.o.
+virkakunnat ja virka-miesten palatsit ovat korkean-laisella mäellä, ja
+muu osa kaupunkia, joka parhaasta päästä on saman-laista sonnan sekaan
+istutettuja hölliä kuin Venäjän pienissä kaupungissa yleisesti, pienen
+Pensanka-nimisen joen ja Surán alangolla. Muuten on Pensa varmaan
+likaisimmia kaupunkia kristikunnassa, sillä sen mäki-osassakin oli
+kaduilla polvea myöten likaa, mutta alempana joutui jalka-mies monin
+paikoin hengen vaaraan lian tähden. Minä kysyin eräältä porvarilta, eikö
+se olisi kaupunkilaisille etuisampi, että kiveäisivät katunsa kuin että
+tuossa liassa syksyn kevään rypevät ja kesän taas elävät ian-kaikkisessa
+pölyssä. Hän sanoi kaupunkilaisten sen kyllä ymmärtäneen ja hänen
+olo-ajallansa Pensassa, noin 30 vuotta, oli katujen kiveämiseksi jo
+kolmeen kertaan rahaa kerätty. -- No mihinkä se raha on tullut, koska
+katunne vielä ovat kiveämättä? -- "Mihinkäkö? kysykää sitä," sanoi hän
+omituisesti katsoen minua silmiin eikä virkkanut sen enemmän mitään.
+--Pensan tuomio-kirkko on niin yhden-näköinen Helsingin uuden kirkon
+kanssa kuin mansikka mansikan kanssa, ja nimessä vaan on eroitusta,
+sillä edellinen ei ole niinkuin jälkimäinen pyhitetty pyhälle
+Nikolaille, vaan neitsyt Maarian etsingolle. -- Kaupungissa on pieni
+luteerilainenkin seurakunta, jolla on sievä kirkko ja omituinen
+pappinsa. Seurakunnan jäsenet ovat enimmäksi osaksi Saksalaisia ja
+jumalan-palvelu toimitetaan tällä kielellä; sen jäseninä löytyi kaksi
+Suomalaistakin, nim. eräs pianon-tekijä-mestari nimeltä Gröndahl,
+kotosin Hollolastako vai Lammelta, joka oli naimisessa Saksalattaren
+kanssa, näytti elävän hyvästi ja oli luonteensa puolesta puhdas
+rehellinen Suomalainen, vaan valitti äitin-kielen unhottaneensa; ja
+toinen muuan nainen Ahvenamaalta, joka siellä oli mennyt naimiseen
+venäläisen sotamiehen kanssa, tämän keralla ollut vankeudessa
+Ranskanmaalla ja rauhan tehtyä miehinensä tänne joutunut. Minun Pensassa
+ollessani oli saksalainen seurakunta muuten hirmuisessa vimmassa
+keskenänsä, sillä siinä kamppaili kaksi lahkokuntaa, joista toinen
+tahtoi kirkko-raadistoa luovuttaa erään ylpeän pakarin, toinen hänen
+edellensä virassa pitää. Viimein voitti edellinen lahkokunta, pakari
+ajettiin häväistyksellä pois mainitusta painavasta virasta, ja voittanut
+lahkokunta vietti voittonsa juhlallisella puoli-päiväisellä. Se on
+Saksalaisen kirous ja onnettomuus, että olipa hän missä tahansa, niin on
+hän vieraita kansalaisia vastaan liian rauhallinen ja myöten-antava,
+vaan elää oman maa-miehensä kanssa alinomaisessa vähä-pätöisessä
+härskeessä ja kateudessa.
+
+Sunnuntaina jälkeen pääsiäisen läksin Pensasta ja tulin tänne
+Krasnoslobodsk'iin seuraavana tiistaina. Matkan pituus ei ole kuin 180
+virstaa, vaan teiden pohjattomuus ja posti-paikkojen sekä hevoisien
+kelvottomuus tekivät tämän matkan hyvin ikäväksi. Insarin, välillä
+olevaan pieneen kaupunkiin tullessa varsinkin suututti minua sekä
+posti-paikan likaisuus että piisarin hävittömyys, jonka tähden
+kaupunkiin tultua ajoin suoraan posti-mestarin tykö, hänelle asiata
+valittamaan. Se oli noin kello 12 aikana päivällä, ja posti-mestarina
+tuli eteeni vanha, varmaan keisari Pavel Petrovitschin aikuinen ukko
+likaisissa liina-housuissa, ruopoitellen etuansa ja takaansa ja
+muutenkin niin naurettava että kaipaukseni olin unhottaa häneen
+katsoessani; enkä sen tehtyänikään saanut ukolta muuta tolkkua kuin että
+piisaria olisi muka pitänyt korville antaani hävittömyydestänsä. Muuten
+ovat posti-hevoiset Venäjällä yleisesti hyvät niinkuin posti-paikatkin,
+jälkimäiset hyvät, jos matkalaisella itsellään on sänky-vaatteet,
+eväs-laukku ja palvelija. -- Kylien ulko-näkö ilmoittaa matkalaiselle
+että tässä läänissä elää paljo aatelia, joka, ehkä monessa muussa
+kohdassa muistava Dumbom-vainajan elämän-viisautta, ei näy panneen
+mieleensä mitä runoilija tästä jalosta mielestä sanoo seuraavassa
+värsyssä:
+
+    I politiken var hans tro,
+    Hvad ingen bonde plär förgäta:
+    Att om man mjölka vill sin ko,
+    Bör man ock ge den tili att äta,
+
+jonka todistavat ne surkeat pahna-ryhmät, joita tässä tienoossa nähdään
+kylien asemesta, ja ne räpäleiset, likaiset olennot, jotka niissä
+elävät.
+
+
+
+Kahdeksas Kirja.[16]
+
+Krasnoslobobsk'issa, Pensan lääniä, 3 p. syysk. 1857.
+
+Tämän-edellisen matka-kertomuksen annettuani eli noin keski-paikoilta
+mennyttä helmikuuta olen työskennellyt Mordvan kielen kanssa
+Simbirsk'in, Pensan ja Tambov'an lääneissä, ja menetin kuluneesta ajasta
+lähes kolme kuu-kautta Ersäläisen murteen tutkinnossa ja neljä kuuta
+samalla tarkoituksella Mokschan kielen kanssa askaroiden.
+
+Mordvan kansa löytyy parhaasta päästä Nischnij-Novgorod'in, Simbirsk'in,
+Pensan, Tambov'an ja Saratov'an lääneissä elikkä Oká- ja Surá-jokien
+väli-maalla, mutta vähemmässä määrässä elää tätä kansaa myös Kasan'in,
+Samaran ja Orenburg'in lääneissä, ja tekee sen luku, Köppen'iä
+myöten,[17] yhteensä 480,241 henkeä. -- Mainitussa maassa on tämä kansa
+iki-muistoisista ajoista elänyt, sillä jo Nestor ja muutkin keski-ajan
+kertojat tuntevat sen siinä. Sen asuin-ala mahtoi kuitenkin muinaisina
+aikoina olla laveampi länteen päin ja ulottua itseen Okaan asti, johon
+se nyt ei läheskään ulotu, koska puhtaita Mordvan-kielisiä paikkain
+nimiä tavataan aina mainittua jokea myöten tienoissa, tätä nykyä ja jo
+kauan takaperin Venäläisten asumissa. Näin muodoin mahtoi myös se
+monelta historioitsijalta peri-häviöön kadonneeksi päätetty _Muroman_
+kansa, jonka Nestor pitää erityisenä kansana ja jonka nimi vielä tänäi
+päivänä on Okán varrella olevan kaupungin nimenä, ei olla muuta kuin
+lännemmäksi ulonnut lahko Mordvan kansaa, samoin kuin se ei kaukana
+näiltä seuduin ollut _Merjän_ kansa epäilemättä oli Tscheremisseja
+joiden oma-nimi on _Mari_ ja joita vielä tätäkin nykyä löytyy Volgan
+oikealla rannalla N. Novgorod'inkin läänissä.
+
+Mordvan kansa hajoaa kahteen murrekuntaan nim. _Ersäläiset_ (heidän
+omalla kielellänsä _Erzä, monik. Erzät_) ja _Mokschalaiset (Mokscha,
+monik. Mokschyt_), eläen edelliset parhaasta päästä N. Novgorod'in ja
+Simbirsk'in, jälkimäiset enimmin Pensan, Tambov'an ja Saratov'an
+lääneissä, joten Ersäläiset voipi sanoa pohjaisiksi ja Mokschalaiset
+eteläisiksi Mordvalaisiksi.[18] Kummankin murrekunnan lukua on vaikea
+tarkoin määrätä, sillä muutamin paikoin elävät he sekaisin yksissä
+piirikunnissa, toisinaan yksissä kylissäkin; vaan jos arviolta kuitenkin
+panemme Ersäläisten määrän noin 250 tuhanneksi ja Mokschalaiset 230:ksi,
+niin emme luule kovin paljon erehtyneemme. Eri-laisuus heidän välillänsä
+on, josko osaksi tavoissakin ja vaatteuksessa, suurimmasti kielessä,
+jossa jos molempien murrekuntien kaukaisimmat poikkeamiset pannaan
+vastakkain, eroitus on niin suuri, että niiden puhujat eivät ymmärrä
+toinen toistansa, vaan heidän täytyy Venäjän kielellä selvitä
+toisistansa.
+
+Pää-murteena voipi pitää Ersäläistä ja päättää, että jos Mordvalaiset
+voisivat kerran rakentaa itsellensä kirjallisuuden, jota kuitenkaan ei
+ole toivomista, tämä murre tulisi olemaan sen kielenä. Tämä päätös astuu
+tutkijan mieleen niin hyvin siitä syystä, että Ersäläisen murteen
+taivutus-muodot ovat täyteläisemmät ja kielen alku-peräinen luonto siinä
+on kukaties paremmin säilynyt kuin Mokschalaisessa, kuin myös siitäkin,
+että ne kirjalliset kokeet, joita Mordvan kielellä on tehty, nim. uuden
+Testamentin käännös ja pari rukous-kirjaista, ovat toimitetut tällä
+murteella. -- Tämä testamentin-käännös on myös saattanut Ersäläisen
+murteen tutummaksi oppineille siten että tunnettu saksalainen
+kielen-tutkija _v. d. Gabelentz_ sen johdolla kyhäsi pienen Ersäläisen
+kieli-opin (painettu aika-kautisessa kirjassa: _Zeitschrift für die
+Kunde des Morgenlandes_, zweiten Bandes zweites u. drtttes Heft,
+Göttingen 1839), joka tähän asti on ollut ainoana lähteenä koko Mordvan
+kielen tuntemiselle. Tapa-turma ja kääntäjien ymmärtämättömyys
+saattoivat kuitenkin, että mainittu pyhän kirjan käännös tehtiin
+semmoisella paikka-kunnallisella murteella itseä Ersäläistä,
+että käännöksen kieli ei suinkaan anna täydellistä kuvaa
+viimeksi-mainitustakaan murteesta saatikka Mordvan kielestä yleisesti,
+ja näin ei Gabelentz'inkaan työstä ole sitä hyötyä, jonka siitä muuten
+voisi toivoa. Hänen teostansa tiedetään suomalaisessa kieli-tutkinnossa
+hyvin tunnetun oppineen Wiedemann'in, saman Testamentin-käännöksen ja
+myös jonkun suullisenkin tutkinnon johdolla, jo muutamia vuosia
+parannelleen ja tällä tavoin hankkivan uutta Ersäläis-Mordvalaista
+kielioppia, joka kukaties jo piankin ilmaantuu yleisölle.
+
+Juuri siitä syystä että Ersäläinen murre näin muodoin etu-kynnessä on
+ollut tutkinnon alaisna, ehkä painoon joutuneet tiedot siitäkin ovat
+sangen vaillinaiset, päätin minä ottaa sen tähän asti liiaksi
+laimin-lyödyn ja ei vielä ollenkaan tunnetun Mokschan kielen työni
+esineeksi. Hankittuani Ardatov'assa ja sen tienoissa soveljasten
+kielen-kääntäjien kautta itselleni tarpeellisia niin kieli-opillisia
+kuin sana-kirjallisiakin ja olletikin luvullisia aineita Ersän
+murteessa, tulin viimeisinä päivinä huhti-kuuta tänne Krasnoslobodsk'iin
+Pensan lääniä ja olen työskennellyt tässä piirikunnassa kuin myös
+Spask'in ja Temnikov'an piirikunnissa Tambov'an lääniä koko kesän
+Mokschan murteen kanssa. Tästä kielestä aion vasta, jos erinomaisia
+esteitä ei tule eteen, painon kautta ilmaista kieli-opin ynnä
+kieli-näytteiden ja sana-luettelon kanssa. Ersäläiset aineeni ovat myös
+pian julaistavat, ehkä en vielä ole päättänyt, kummoisessa muodossa sen
+voin soveljaimmin tehdä.
+
+Paitse kieli-oppiin ja sana-kirjaan kuuluvia aineita on minulla
+lakkaamatta ollut tarkoituksena laulujen ja muiden sen-kaltaisten kansan
+oman hengen tuottamien kerääminen. Tämmöisiä tuotteita on minulla nyt
+koossa Mordvan kielellä yleensä: 216 arvoitusta, 31 laulua, 12
+eläin-satua ja 3 pitempää tarinata paitsi muita pienempiä kappaleita.
+Näistä suotakoon minun tässä antaa pieniä näytteitä; ensin
+arvoituksista.
+
+     Tuvan katolta Venakko-tyttö mäkeä laskee? -- _Hivus-harja_.
+
+     Talosta taloon punainen kukko juoksentelee? -- _Tuli_.
+
+     Ukko menee metsään, edellänsä kymmentä sorsaa ajaa? -- _Varpaat_.
+
+     Metsässä mikä ei näy? -- _Puun-sydän_.
+
+     Sata lammasta, yksi pässi? -- _Tähdet ja kuu_.
+
+     Kuisman tyttö kaunokainen läksi vettä lähteheltä, sormuksen veteen
+     pudotti, kuu näki sen, jätti, päivä näki, otti? -- _Kuura_
+     (yö-halla).
+
+     Leikkaamalla ei leikkau, repäsemällä ei repeä, kaiken maailman
+     elättää? -- _Vaimon rinta_.
+
+     Itse alastoin, paita sisällänsä? -- _Kynttilä_.
+
+     Sopella karhu kiljuu? -- _Jauhin-kivi_.
+
+     Pää on, selkä on, vatsaa ei? -- _Virsu_.
+
+     Astun, astuvat, seisahdun, seisahtuvat, heinää annan, eivät syö?
+     --_Sukset_.
+
+     Hakkaan, hakkaan, lastua en tee; astun, astun, jälkeä en tee? --
+     _Venhe_.
+
+     Astuu herroiksi, puhuu Tatariksi? -- _Hanhi_.
+
+     Minulla on ohjakset, vaan ympäri pitävät, itseni ympäri eivät yllä?
+     -- _Silmät_.
+
+     Neljä veljestä, toinen toistansa ajavat, yksi toistansa ei tavota?
+     --_Kärrin pyörät_.
+
+     Metsässä syntyi, metsässä kasvoi, ihmisen kädessä itkee? --
+     _Viulu_.
+
+     Varpunen härkää pitelee (vartioitsee)? -- _Lukko kirstun edessä_.
+
+     Härkä puuttui puiden väliin? -- _Uuni_.
+
+     Rauta-vanne tuvan ympäri? -- _Noki_.
+
+     Sinuun katsoo, nauraa? -- _Rako_.
+
+     Peltoa myöten astuu ukko, rauta-saappaat jalassa? -- _Aura_.
+
+Mordvalaisista lauluista voimme tässä kertoa sen, mitä
+tschuvaschilaisista tätä ennen sanoimme, että niiden runollisuus on
+hyvin vähäinen ja että niitä siinä katsannossa kerääminen ei olisi
+vaivaa maksanut. Ne eivät ole niinkuin Suomen kansan laulut täyden
+sydämen tulville puhkeaminen, vaan pidetään laulajiltansa enemmin
+nuotin-kannatuksena yhdessä laulettaessa, jonka tähden sisällys on
+jäänyt korjaamatta, on useasti tumma ja poikkinainen ja viittailee vaan
+sitä, mitä sanoa tahdotaan ja jonka laulajat sekä kuulijat -- ehkä ei
+syrjäinen lukija niin hyvästi --niinkin ymmärtävät.
+
+Historiallisesta sisällyksestä ei minun kokoamissani ole kuin yksi
+laulu, vaan se on sangen merkillinen, sillä se on Pugatschev'in
+kapinasta ja osoittaa tavallansa sangen selvästi sen, mitä myös tämän
+kapinan historiassa kerrotaan, nim. että Itä-Venäjän kansat eivät
+suinkaan olleet vastoin tämän kapinoitsijan yritystä, kuin myös senkin,
+mitä he häneltä toivoivat. Se kuuluu seuraavasti: "Missä, missä palaa
+tuli, palaa? Jaik'in[19] maassa, Jaik'in kankaalla palaa tuli, palaa.
+-- Miksi palaa tuli, palaa? -- Uusi tsaari pyrkii virkaan: kolmena
+vuonna en ota maksuja, seitsemänä vuonna en leikkaa sota-miehiä;[20]
+rahvaan päälle lasken huokean, bojarien päälle lasken raskaan; bojarien
+ruumiita hakkaan kuin metsää, heidän päänsä kisa-palloiksi leikkelen,
+verensä jokena juoksutan; bojarien tukista kolme nuoraa punon, yhden
+punon Kasan'in kaupungin ympäri, toisen punon Moskov'an kaupungin
+ympäri, kolmannen punon Pietarin kaupungin ympäri."
+
+Seuraava mordvalainen laulu vivahtaa vähän suomalaiseen
+_oluen-synty-lauluhun_. "Missä syntyy humala, missä kasvaa humala?
+--Märässä paikassa se syntyy, pajukossa, valkea simpsukka hänen jyvänsä;
+puhui tuuli, puhalti sen, kuhun, kuhun puhalti sen? -- Joen reunalle,
+keitto-huoneesen puhalti sen, keitto-huoneessa olutta keittävät, sammion
+laitaan puhalti sen, alkoi se rukihen kanssa puhua: ruis-äiti,
+ruis-äiti, annas nyt puhumattomat panemme puhumaan, tappelemattomat
+panemme tappelemaan, tanssimattomat panemme tanssimaan."
+
+Myös seuraavan laulun sisällys juohduttaa mieleen erästä Kantelettaressa
+löytyvää laulua. "Hyvä tyttö, kelpo tyttö oli Tanja; syntyänsä oli Tanja
+onnistunut, vartalon-kasvustansa oli T. onnistunut. Aina astuu T.
+paidassa, aina astuu T. hameessa, aina asuu hän ylä-tuvassa, valoisan
+ikkunan vieressä, höyhen-tyyny Tanjan alla, hopea tuoli Tanjan jalkojen
+alla. -- Sulhaset kulkevat Tanjan perään, kukalaiset sulhaset kulkevat?
+-- Saransk'in kaupungista, kaupungista pohatasta, sulhaset kulkevat,
+bojarit kulkevat. -- Vanhin sisarensa Tanjalta kysyi: 'menetkö vai et
+mene, Tanja rakkahani, nyt bojarille, menetkö vai et mene nyt isännälle?'
+-- 'Bojarin tykö, sisarueni, paljon vieraita kulkee, kuin tulevat,
+täytyy heitä vastaan-ottaa, kuin lähtevät, täytyy heitä saattaa.' Vielä
+kulkevat sulhaset Tanjan perään, rikkaat Ersäläiset kulkevat.
+Keskimäinen sisarensa Tanjalta kysyy: menetkö vai et mene, Tanja
+rakkahani, nyt rikkaalle? -- 'Rikkaalla on paljo työtä, yhdestä pimeästä
+toiseen pimeään asti (s.o. varhain aamusta myöhä iltaan) tupaan et
+pääse.' Taas kulkevat Tanjan perään kolmannet sulhaset, nyt paimenet.
+Kolmas sisarensa Tanjalta kysyy: menetkö vai et mene, Tanja rakkahani,
+nyt paimenelle? -- 'Paimenella on leipä valmiiksi leivottu, leipä
+valmiiksi leikattu.' -- Todella annettiin T. paimenelle, todella
+annettiin T. köyhälle."
+
+Rakkauden voimaa ja voittoa sitä vastaan laulaa seuraava laulu. "Hyvä
+tyttö, kelpo tyttö oli Avdotja, hän poikaa, hän tytärtä, hän ainoa
+odotus (vanhemmilla). Aina astuu kengässä, aina astuu sukassa, aina
+astuu hyvässä paidassa, aina astuu valkeassa hameessa. Kolme peltoa on
+A:n isällä hyyrättyä maata, kolme peltoa kylvettyä eloa, kolmella
+pellolla kolme karjaa eläimiänsä, kolmin-kymmenin työ-miehiänsä.
+-- Kuolema-tautiut A. kääntyi, kuolema-tautia A. potee; ikkunan-korkuiset
+ovat hänen polsterinsa, penkin-korkuiset hänen tyynynsä; isänsäo
+'viheriäinen rakas A., punanen rakas A., elä kuole A. tyttäreni, elä
+huku A. tyttäreni! kolme peltoa minulla on hyyrättyä maata, kolme peltoa
+minulla on kylvettyä eloa, ne olkoot sinun, A:ni.' -- 'Taattoseni, omasi
+olkoot, myrsky-tuuli puhukoon heidät, musta multa peittäköön heidät.' --
+'Viheriänen rakkahani A., elä kuole A. tyttäreni, kolmella pellolla on
+kolme karjaa, nekin olkoot sinun.' -- 'Ei niitäkään ole minun tarvis,
+omasi olkoot, haavan-lehtinä maahan langetkoot.' -- 'Viheriäinen
+rakkahani A., punainen rakkahani A., kolme-kymmentä työ-miestä on
+minulla, kuta mielesi pitää, se olkoon sinulle mieheksi, se olkoon
+sinulle puolisoksi.' -- 'Kauan sitten olisit, taattoni, tämän sanonut,
+en olisi kääntynyt tautiin; Vasilejta pitää mieleni, Vasilejlla vartalo
+on suora koivu, punainen omena on Vasilejlla näkö, se olkoon minun.' --
+Kaiken A. kirosi, ainoastaan Vasilejta ei kironut; A. nousi
+kuolema-taudista, A. parani."
+
+Surkean sisällyksensä vuoksi on seuraava laulu sangen lavealta levennyt
+Mordvalaisten sekaan ja löytyy minulla sekä Ersän että Mokschan
+murteessa, jälkimäisessä kuuluva näin: "Voi koira, koira, Ersän Mitjuha
+(Dmitrij), äitinsä tappaja! Hän minkä-tähden tappoi äitinsä? Velhon
+vaimonsa tähden, laiskan naisensa tähden: hän ei illasta valvo, ei
+aamusta nouse, ei tulta puhu, ei tupaa valkaise; mitä hän toivoo?
+Anopillansa on kolme korvoa hyvyyttä, yksi korvo on täynnä
+palttina-pankkoja, toinen täynnä vaimon-paitoja, kolmas täynnä
+miehen-paitoja, valmiiksi ommeltuja. 'Nouse, puolisoni, äitisi vie
+kaukaisiin pitoihin, sisaresi tykö iloitsemaan, sisartasi tervehtimään;
+sinne hänet hukuta.' -- Sinne vei koira M. äitinsä suurta tietä myöten;
+takaisin tullessa suurta metsää myöten, sakeata metsää myöten,
+syrjä-tietä myöten, koira M. äitinsä kantoi rotkon laitaan,
+ohjan-silmukkaan koira M. äitinsä hirtti, koivuhaon alle koira M.
+äitinsä pani. Käänsi hevosensa Ersän M., koira kotiin meni, alkoi laulaa
+koira M., laulaen kotiin tuli. Vaimonsa tuli vastaansa koiran Mitjuhan
+tanssien. 'Iloitse puolisoni, iloitse emäntäni, en tuonut äitiäni
+kotiin, ohjan-silmukalla äitini hirtin, koivu-haon alle panin, kolme
+korvoa hyvyyttänsä meille jäi, nyt äitini markkinaan ei niitä myö, ei
+sisarelleni anna niitä.' Siitä alkoi koira M:n vaimo illasta valvoa ja
+aamusta varhain nousta." --Ersäläisessä käsityksessä tätä laulua on se
+lisäys, että M:n hevoset, äitin tapettua, puhkesivat ihmisen kielellä
+puhumaan ja uhkasivat murha-työn kylän vanhemmille ilmoittaa. Tämän
+kertoi M. kotiin tultua vaimollensa, joka neuvoi hänen näistä
+kaipaajista siten vapautumaan, että heidät tappaisi. Sen hän tekikin ja
+sitten elivät mies ja vaimo hyvästi, sillä rangaistuksesta murhan tähden
+ei kummassakaan käsityksessä virketa mitään.
+
+Vaan olkoonkin näistä jo kyllä Mordvalaisen runouden näytteeksi. Jos ei
+jo kieli osoittaisi tämän kansan kuuluvan Suomalaiseen suku-kuntaan,
+niin nähtäisiin hyvästi näistä lauluistakin, että Mordvalainen rakastaa
+samoin kuin Suomalainenkin hiljaista, surun-sekaista miettivää
+mieli-alaa ja tältäkin puolen on jälkimäisen veli. Muuten on
+Mordvalainen tyytyväinen kohtaloonsa, vilpitöin käytöksessänsä ja ahkera
+sekä taitava työssänsä. Kaikista Itä-Venäjän vieras-sukuisista kansoista
+(niinkuin Tschuvaschit, Tscheremissit j.n.e.) näyttävät Mordvalaiset
+muodoltansa enimmän olevan Suomalaisten näköiset ja useasti ovat
+minulle, katsoessani mordvalaiseen mies-parveen, Savon ukot juohtuneet
+mieleeni, jos nim. jälkimäisillä olisi parta ja päällä se lian-karvainen
+ruskea kauhtana, jota edelliset kantavat venäläisten talon-poikien
+mukaan. Mordvalaisten vaimoja en kuitenkaan millään muotoa tahdo vetää
+Savon herttaisten emäntien rinnalle, sillä he eivät ole edes
+mukiin-menevätkään saatikka kauniit, johon kuitenkin osiksi lienee syynä
+heidän kummallinen vaatteuksensakin. Tämä on aivan samanlainen kuin
+Tchuvaschittarien ja Tscheremissittärien puku, josta tätä ennen jo olen
+antanut selityksen, nim.: paidan-kaltainen valkea palttina-hame,
+punaisilla kirjoilla kirjoiteltu; rinta, kaula ja korvat helmillä,
+rahoilla ja kaiken-laisilla muilla helistimillä koristellut ja jalat
+niin monin-kertaisilla sääryksillä pauloitetut, että sääri on paksu kuin
+pölkky. Monen Mordvattaren muotoa rumentaa sekin että silmät ovat
+kipeät, joka taas tulee siitä alinomaisesta savusta, jossa tämäkin
+kansa, niinkuin kaikki Suomalaiset, rakastaa elää tuhrustaa. Muuten on
+Mordvalaisen elämän-laatu ja asunto melkein yhden-lainen kuin täkäläisen
+Venäläis-rahvaan, eikä heidän tavoissansakaan enää tavata suurta
+eroitusta jälkimäisistä. He ovat ahkeroita kristityitä s.o. paastoavat
+tarkasti ja ristivät silmiänsä useasti, vaan moni seikka heidän
+nykyisissäkin luuloissansa kuin myös vanhemmat kirjoitukset heidän
+elostansa ja olostansa edes-menneinä aikoina osoittavat, että
+_Keremet'in_ palvelus oli heilläkin uskona. Muista tämän palveluksen
+jäännöksistä mainitsematta nimitän tässä vaan sen, että he keväällä,
+tavallisesti ensimäisenä helluntai-päivänä, kyläkunnittain jossakussa
+läheisessä lehdossa teurastavat härän, joka paikalla keitetään ja
+syödään ja jonka nahka ripustetaan puuhun; vaan tämä Keremet'ille
+uhraamisesta jäänyt tapa on muuttunut milt'ei kristilliseksi
+käytökseksi, sillä juhlan alkaa jo päättää oikea-uskoinen pappi
+rukouksella ja ovat rukoilijat myös varustetut jumalan-kuvillansa, niin
+että sen hengen, jolle tämä juhla ennen vietettiin, luulisi nyt olevan
+sangen vaikean tässä seurassa viettää omia pitojansa.
+
+
+
+Yhdeksäs Kirja.
+
+Kasan'issa 15 p. lokak. 1857.
+
+Vähän päälle kahdeksan kuu-kauden liikuttuani ja oleskeltuani useammissa
+lääneissä tämän kaupungin etelä-puolella, palasin tänne menneen kuun
+keski-paikoilla ja tullen täällä kukaties koko talven viettämään.
+
+Koska nyt taas saan tilaisuuden Suomettaren lukijalle jota-kuta
+kertoella, niin tulee tässä tehdäni pieni selitys, joka jo kauan on
+näyttänyt minusta tarpeelliselle, vaan joka varsinkin lienee tehtävä
+_nyt_, kuin toivon tuttavuuteni mainitun lukijan kanssa vielä
+joksi-kuksi ajaksi pitenevän. Moni on saattanut nim. arvella että näissä
+kirjeissäni kovin vähän puhun niistä kansoista ja kielistä, joita
+tutkimaan tänne olen lähtenyt, mutta enimmin vaan vähä-pätöisistä omista
+seikoistani matkoillani, joista muka ei kukaan viisastu mitään. Tähän
+vastataan, että mitä näistä kansoista ja kielistä on puhumista, sen olen
+joko jo puhunut _Suomen Yli-Opiston ylistettävälle Konsistoriolle_
+matka-kertomuksissa eli vasta puhuva erinäisissä töissä varsinkin
+kielistä, vaan että se muuten ei olekaan sitä laatua että suurempi
+yleisö sitä rakastaisi eli edes käsittäisikään. Että taas Suomettarelle
+lähettämissä kirjeissäni en ole kertonut muuta kuin sen mikä itselleni
+on tapahtunut eli minkä itse olen nähnyt, en koronnut mistään yleisesti
+latelemaan enkä luontunut mitään runoilijan moni-värisen lajin läpi
+katsomaan eli sulanut hänen hellillä sanoillansa huokailemaan, --
+kaikkeen tähän lienen kukaties itsekin syy-pää, vaan ymmärtävä lukija
+arvannee myös nekin ulkonaiset syyt tämän-kaltaisten teosten
+vaillinaisuuteen, joita en minä eikä muut kirjoittajat meidän maassa voi
+välttää. Tämän ohessa täytyy tunnustaani, että minua, muiden
+matka-kirjoituksia lukiessani, enimmin ovat sekä viehättäneet että
+hyödyttäneet semmoiset matka-kertomukset, joissa matkustaja
+koristelematta puhuu omat näkönsä ja kuulemansa; siliä näin antaa hän
+lukijalle paraimman kuvan matkaamastansa maasta ja kansasta. Sentähden
+luulen että, jos minun matka-kertoelmani voisivat jonkun vähän ketä
+viehättää ja vieläpä hyödyttääkin, olisi siihen syynä juuri se, että
+niiden lanka juoksee kädestäni, ei ylös ilmaan niinkuin poikien
+paperi-leijoissa, eikä myös niin järkähtämättömästi suoraan kuin lanka
+sanan-lennättimissä, vaan ikäskuin hämähäkin lanka kierrellen ja
+poimitellen ja silmukoillansa mitä-kuta saalista pyydellen.
+
+Tämän selityksen tehtyä voimme siis käydä itseä matka-kertomusta tällä
+perustuksella jatkamaan.
+
+Se on oloni Krasnoslobodsk'issa, josta tässä nyt olisi jotaki sanottava.
+Kuin tämän piirikunnan kaupungin olin päättänyt itselleni
+koko-kesäiseksi pää-paikaksi josko ei alinomaiseksi olo-siaksikaan, niin
+oli minun siinä saatava korttieri, jossa jotenkin voi toimeen tulla ja
+sen-kaltaista työtä toimittaa kuin minun on. Tätä tolkkusin
+poliissillenkin, joka täällä, niinkuin muuallakin missä olen ollut, oli
+kuvernööriltä käsketty kaikki lailliset vaatimukseni täyttämään.
+Lailliseksi oli tätä ennen moni gorodnitschij nähnyt senkin
+vaatimukseni, että minulle annettaisiin kruunun-korttieri eli
+oikeimmiten yksi niitä korttieria, joita kussakin kaupungissa löytyy
+tahi hankitaan matkustavia virka-miehiä vasten. Mutta kuin
+Krasnoslobodsk'issa nyt seisoi kokonaisen jalka-rykmentin
+päällikkö-kunta ja osa itseä rykmenttiäkin, ja kaupungilla näin muodoin
+näistä vieraista jo oli kyllänsä ja vähän päällenkin, niin ilmoitin
+poliissin pää-miehelle, jona, gorodnitschijn ei kauan sitten kuoltua,
+oli neljännes-upsieri eli niin-kutsuttu kvartalnij, suostuvani itse
+hyysäämään korttierin, jos hän vaan sissikkojensa kautta hyvän semmoisen
+hankkisi. Tämä herra oli nöyrä ja imelä kuin hunaja, niinkuin ihmiset
+täällä ensi silmäyksessä aina ovat, ja lupasi kaikki toimittaa, mitä
+ikänänsä minä vaan "olisin hyvä ja käskisin." Tällä lohduttavaisella
+lupauksella erosi hän minusta, vaan kuitenkin piti minun rypeä täyttä
+kaksi vuoro-kautta erään pienen tschinovnikan korttierissa, johon
+tultuani olin joutunut, ennenkuin herra kvartalnij lähetti poliisimiehen
+ilmoittamaan että nyt oli löydetty muka "herras-korttieri" minulle eikä
+sen kalliimmasta hinnasta kuin 7 hopea-ruplaa kuu-kaudessa asunnosta,
+ruoan-teosta ja samovaran eli tee-kattilan antamisesta. Hinta kaikui
+vähän kummalliselta korvissani, vaan päästäkseni pois mainitun
+tschinovnikan parista, joka alinomaa kiusasi minua jumaluus-opillisella
+viisaudellansa, jota hän pari vuotta papin-seminariossa ollessaan oli
+päähänsä ammentanut, päätin ottaa toisen korttierin mistä hinnasta ja
+minkä-laisen tahansa.
+
+Eikä suinkaan ollutkaan onni minulle armas tällä kertaa. Tultuani uuteen
+korttieriin, johon poliissi-mies jo edeltä päin hevosella saattoi
+kaluni, löysin sen olevan tavallisen pienen tuvan, joka lauta-laipiolla
+oli jaettu kahteen eri-kokoiseen osaan, joista emäntä karsina-puolta
+kutsui kiittelevällä nimellä "sänkykamariksi." Lattiassa oli uunin
+edessä suuri reikä, johon, niinkuin sen jälkeen päin joka päivä sain
+nähdä, "sukkeluuden vuoksi" asujan silmi-vesi kaadettiin hänen
+peseytyänsä ja myös rikat sekä lika-vesi korjattiin, milloin lattia
+la'aistiin eli pestiin. Seinät olivat nuoruudessansa olleet viattomuuden
+karvaa s.o. valkeat; vaan niinkuin kaikki maa-ilmassa vanhenee ja i'än
+enetessä nuoruuden karva arvattavasti vähenee, niin olivat nämä
+seinätkin hempeytensä kadottaneet ja ottaneet nimeämättömän näön, joka
+mahtoi olla likinnä lika-harmaata. Tämä harmaa oli kuitenkin vielä niin
+valkeata luontoa, että katselija helposti havaitsi ne veri-täpät, jotka
+entisten asujien sodat lutikkojen kanssa olivat seinille jättäneet ja
+joita "sänky-kamarin" seinät, olletikin makuu-siaksi asetetun lavan
+seudussa, olivat täynnä. Näky tuvasta oli itsestä "salista" likaiselle
+pihalle ja sänky-kamarista pieneen solaan, johon isännän vieraat alussa,
+varmaan myös "sukkeluuden vuoksi," pistäytyivät tarpeelleen. Sanalla
+sanoen: herra kvartalnij oli minun saattanut semmoiseen luolaan, että
+pahempaa venäläisessäkään kaupungissa harvoin tavataan. Minä
+nuhtelin häntä tästä jo, uhkasin kuvernöörille kirjoittaa hänen
+levä-peräisyydestänsä kohtaani; mutta nyt muuttui hän taas niin
+sokuriseksi, niin imartelevaiseksi ja niin nöyräksi, että vaikea oli
+häntä ei uskoa, ja lupasi kohta kuulustella uutta korttieria, vaan
+vakuutti kuitenkin nykyistäkin asuntoani hyväksi sen puolesta, että
+emäntä oli taitava ruoan-laittaja eikä muka ymmärtänyt, minkä-laisissa
+palatsissa minä olin tottunut elämään, kuin en hyväksynyt tämmöistä
+korttieria, jossa kaikki piirikunnan aateli kaupungissa käydessään piti
+majaa, sillä se oli Krasnoslobobsk'issä ensimäinen _postojálij dvor_ eli
+maja-talo.
+
+Minä en tuntenut kaupunkia, sen tuntija poliissi oli minun tähän
+korttieriin saattanut ja kaduilla oli likaa polvia myöten; minun täytyi
+siis tyytyä kvartalnijn vakuutuksiin, vieläpä olla hyvilläni, että olin
+edes katon alla. Mutta päätökseni oli, itse hankkia itselleni
+kelvollinen korttieri, tultuani vähän paremmin tuntemaan paikan ja sen
+asujat. Eikä tämän päätöksen täyttämistä suinkaan poliissi-upsierin
+kiittämä emäntä eli hänen tapansa ja taitonsa haastaneet. Hän oli,
+niinkuin sen jo muutamia päiviä elettyäni talossa havaitsin, "viinaan
+menevä", ja ensi kerran näin hänen vahvemmassa "pajussa" pyhän Nikolain
+päivänä, jolloin eukko oli niin pehmeä, että askareista ei tullut mitään
+valmista ja että koko talo s.o. lapset, palvelijat ja asujat saivat sinä
+päivänä pitää paastoa. Vaan hölkkä-viinassa oli hän sangen usein,
+milt'ei joka toinen päivä, ehkä hän tällöin täydesti toimitti kaikki
+työnsä ja ainoastaan poskien erinomainen hohde ilmoitti hänen
+viina-pottua suudelleen. Kaikeksi onneksi oli hänen luontonsa tässä
+tilassa tyyni, niin että ei tapellut eikä räiskänyt, vaan hänen
+kuiskattiin tällöin pikemmin rakkaudessa olevan yli-määrällinen
+asujiansa kohtaan, jota en kuitenkaan itse koskaan havainnut. Vaan hänen
+taitonsa ruoan-laitoksessa oli niinkuin kaikki muukin, mitä
+edellä-mainittu poliissi-herra minulle puhui, valitettavasti valhetta.
+Hän (emäntä nim.) ei tässä asiassa ollut viisaampi tavallisia venakkoja
+eikä osannut laittaa muuta ruokaa kuin yhtä näistä kolmesta: _schtschi_
+(kaali), _káscha_ (puuro) ja _uhá_ (kalan-liemi). Kuin minä vielä olen
+tottunut sille pahalle tavalle, puoli-päiväisekseni vaatimaan kaksi
+ruoan-laatua, niin arvaa jokainen että emännän taito pian oli
+tyhjennetty. Yhteydet kaali + puuro ja liemi + puuro (kolmas yhteys
+kaali + liemi on mahdotoin) ovat kyllä hyvät kerraksensa, vaan kuin ne
+joka toinen päivä palaavat eteenne yhtä välttämättömästi kuin päivä
+nousee, niin jo mielellännekin luulen rupeavanne tuumimaan jotain
+vaihdosta. Vaihdoksen havaitsinkin minä ja sen niin tehollisen, että
+havaitsemalleni olen aikonut pyytää palkintoa joko gastronom-yhteydeltä
+Pietarissa, huoneen-hallitus-seuralta Turussa eli jolta-kulta muulta
+yhtä kiivaasti yhteistä hyvää ahkeroivalta seuralta. Havaitsemani on mm.
+se, että kuin kaksi päivää syöt puoli-päiväisen ja kolmantena ei ole
+ruokahalua, niin sinä päivänä _ole syömättä_. Kas tämä vaihdos
+on sekä terveyteen että varoihin nähden niin hyödyllinen kuin
+yksin-kertainenkin, ja ihmeeni on vaan sitä että tämä keino, ehkä sen
+kyllä monikin käytännöllisesti lienee havainnut, ei vielä ole saatettu
+laveammalta ilmi.
+
+Ennenkuin tästä herras-korttieristani eroan, täytyy vielä sanoani sen
+isännästä, että juoppoudessa, josko ei missään muussa, oli hän vaimonsa
+herra ja pää, sillä hän joi ja makasi, makasi ja joi, yhden viikon
+toisensa perästä, mutta suorittautui aina maanantaina selväksi. Hän oli
+kolmannen luokan (gildin) kauppa-mies, ja kuin maanantai oli viikon
+markkina- eli bazár-päivä, jolloin ympäristön maa-rahvas toi
+tavaratansa, enimmäksi osaksi eloa, kaupunkiin kaupaksi, ja kuin
+kaupungin pienet kauppiaat elävätkin sillä, että he suuremmille ja
+niiden rahalla polku-hinnasta ostavat talon-pojan elon, niin oli tällöin
+jo levä-peräisinkin porvari liikkeellä jotakin toki viikon eläkkeeksi
+kahmuamassa. Tämä ei kuitenkaan ollut suurin syy siihen, että isäntäni
+tällöin oli selvänä; kauppansa rinnalla oli hän myös pieni virka-mies.
+Krasnoslobodsk'issa ja varmaan muissakin Venäjän kaupungissa tulee omia
+tuotteitansa myövän talon-pojan jokaisesta kuormasta, joka kaupungin
+torilla avataan, suorittaa sen kassaan maksun, joka täällä kuului olevan
+12 kop. hop. Tämän tulon oli korttieri-isäntäni arenteerannut
+kaupungilta s.o. hän maksoi vissin määrätyn summan vuodessa, saipa
+sitten enemmän eli vähemmän talon-pojilta, ja tämän maksun kantaminen se
+oli se, joka hänen joka maanantai herätti henkiin. Sillä varhain aamulla
+liehui hän tällöin renkinensä talon-poikain seassa torilla, ja onnetoin
+se talon-poika, joka määrättyä maksua ei kiireesti hänelle suorittanut
+eli joka esim., sen vuoksi että hänen kuormansa oli vaan läpi-kulkeva,
+ei mieluisesti suostunut sitä maksamaan. Tavallisinta oli että
+tämmöiseltä riistettiin ajo-kalut vieläpä toisinaan hevonenkin pantiksi,
+ja surkea oli nähdä, mitkä summat isäntä sitten pihallansa, johon hän
+riistetyn tavaran kuletti, kiskoi talon-poika-rukilta, ennenkuin heille
+kalunsa takasin antoi. Hopea-rupla oli vähintä, jonka tyhmä Mordvalainen
+eli Tatarilainen tällöin sai maksaa siitä että vähänkään oli epäillyt
+rahan-kantajan oikeutta.
+
+Tästä hyvästä isännästä ja hänen talostansa pääsin erilleni vasta viiden
+viikon perästä, jolloin viimeinkin löysin tyynemmän, paremman ja
+huokeamman korttierin erään vanhan ämmän, stanovoj pristav'in
+(nimis-miehen) lesken tykönä, jossa elin lähes kolme kuu-kautta ja tulin
+hyvästi toimeen. Paitse emäntää oli talossa muita asujia vaan hänen
+13-vuotias tyttärensä, aika-mies poika ja kaksi niin ikään vanhaa ämmää,
+molemmat talon vanhat palvelijat. Oppilais-ajastaniko jäänyt tottumus
+lienee minussa vai mikä muu siihen syynä, että asuntoni siistijänä
+enimmän rakastan vanhoja ämmiä; sen vaan tiedän varmaksi, että jos
+heidän tuuliansa ja itse-päisyyttänsä vähän kärsit, niin he
+monin-kertaisesti sen palkitsevat suuremmalla siistiydellä,
+kärsivällisyydellä ja uskollisuudella. Ol'ga Ivannan (tämä oli uuden
+emäntäni nimi) palvelija-eukoista oli vanhempi ollut ei ainoastaan hänen
+lapsiensa vaan myös hänen itsensäkin n'anka eli lapsen-likka, ja
+tämmöisellä samoin kuin isännän eli emännän entisellä imettäjälläkin on
+venäläisissä perhekunnissa useasti valta, joka outoa hämmästyttää,
+varsinkin kuin muistetaan, että he tavallisesti ovat joko talon orjia
+eli muuten palvelijan-säädystä. Näin tottelivat Ol'ga Ivannankin talossa
+kaikki vanhaa Tatjanaa, tottelivat sen enemmin kuin hän oli jotenkin
+hyvä-sävyinen ja hänen tiedettiin aina siististi eläneen sekä tahtovan
+myös kunnialla hautaan saattaa vanhan piikuutensa. Muiden kuuliaisuuteen
+häntä kohtaan oli vielä suurena syynä sekin, että Tatjana oli hyvin
+jumalinen, sillä illoin aamuin piti hän pitkät rukoukset, vaan risti
+keski-päivälläkin silmiänsä vähimmistä syistä, niinkuin jos säikähti,
+jos kuuli kenen vihassa puhuvan, tulta tehdessänsä, kaljaa laskiessansa
+j.n.e.; sen ohessa paastosi hän kolme päivää viikossa (tavallisesti
+paastotaan vaan kaksin päivin viikossa), ja hänen paastonsa oli niin
+ankara, ett'ei hänen sanottu vesi-märkää näinä päivinä suuhunsa ottavan.
+Kaikki tämä teki hänen jommoiseksikin koto-pyhäksi, josta ei olisi ollut
+mitään sanomista, ett'ei hän olisi koettanut esi-miehuuttansa laajentaa
+minunkin ylitseni, toraten muka siitä että illoilla toisinaan viivyin
+myöhemmin kylässä kuin hänestä oli hyvä, ja nuhdellen minua siitä että
+paasto-päivinä söin arki-ruokaa. Tämä ei kuitenkaan häirittänyt sopua
+välillämme, sillä saappaani ja lattian piti Tatjana puhtaina, vaikka
+ruoassa kyllä havaitsi minun "syntiseksi". Ainoastaan kerran oli rauha
+meillä sodaksi muuttua asiasta, jossa Tatjana itsekin pyhyytensä
+piiriltä ulkoni takaisin, en tahdo sanoa syntiin, vaan kumminkin synnin
+rajoille. Asia olisi tuskin kertomisen arvoinen, ell'ei sekin loisi
+muutamia säteitä valoa täkäläisen kansan luonteelle. Kuin verekset
+kurkut, joita täällä alussa pidetään suurena herkkuna, alkoivat joutua,
+ostatin minä niitä eräältä naapurilta Tatjanalla, joka niiden sanoi
+maksavan 10 kop. hop. kymmenisen, jonka hinnan jälkeen hän jo useampia
+kertoja oli minulta rahaa ottanut. Mutta kerran tuli niiden myöjä itse
+kaupalle ja tällöin ilmestyi, että kurkku-kymmeninen ei koskaan ollut
+maksanut enemmän kuin 6 kop. Peläten että minua muissa suuremmissakin
+ostoissa näin oli petetty ja petettäisiin vastakin, otin Tatjanan
+tutkinnon alle; vaan kiven kovaan kielsi hän minun rahastani
+hyötyneensä, ja vannoi "jumalan edessä", osottaen nurkkaan ja silmiänsä
+ristien, että hän oli viatoin. Nyt töytäsi emäntäkin hätään ja avasi
+n'ankansa puolelta semmoisen tulen, että minä vähän vastusteltuani näin
+ainoaksi pelastus-keinoksi pakenemisen kamariini. Vaan kuin emäntä ei
+siihen tyytynyt, mutta seurasi minua tännekin, lausuen että hänen
+ajatuksensa minusta nyt oli kokonansa muuttunut, ja soimaten minua
+yhden-laiseksi kuin muutkin "saivaren-nylkijät Saksalaiset" ovat, jotka
+joka kopeikan lukevat, otin minä pakoni oikeaan venäläiseen keinoon,
+löin raha-kukkaroni pöytään ja sanoin itselläni olevan rahaa ostaa hänen
+sekä talonsa että kaiken elämisensä (joka lause, Luoja paratkoon! ei
+suinkaan ollut tosi), enkä niiden muutamien kopeikkojen, vaan enemmän
+itsen asian, tähden ämmää ahdistaneeni. Raha on tälle kansalle, sen
+sanon vielä kerran, enemmän jumala kuin kellenkään muulle, ja tekee
+omistajansa kuninkaaksi hänen silmissänsä. Niin vaikutti tässäkin
+tilassa sen paljas näkö Ol'ga Ivannan mielen päälle kuin öljy
+aaltoavaisen veden pinnalle: hän nöyrtyi ja alkoi yhteen ja toiseen
+syytellä koko kurkku-juttua. Se selko asiassa, jonka häneltä vähitellen
+sain, oli että minulle ostettaessa kurkkuja oli talon-väki aina
+itsellensäkin kymmenisen ostaneet lisäämällä minun rahaani 2 kop., joten
+kahden kymmenisen hinta oli täysi, mutta joten kymmeninen minulle maksoi
+viittä kertaa enemmän kuin heille. Mieleen oli se minusta, että Tatjanan
+puoli puhdistui tässä asiassa vaan siksi, että hän oli ollut talon-väen
+väli-kappaleena minua petettäessä, ja kuin eukko kerran tämän jälkeen
+kävi kirkossa, selvisi hänen yksin-kertainen järkensä niin, että hän
+sieltä palattuansa tuli tyköni, tunnusti itsensä vika-pääksi ja pyysi
+anteeksi, joka seikka kohotti hänen minun silmissäni sangen korkealle,
+niin että siitä päivästä Tatjana ja minä olimme paraat ystävät. Enkä
+emännänkään kanssa tuosta rettelöstä kauan ollut vihassa, sillä petos on
+täällä niin tavallista, että missä se ei koske enempää kuin kopeikoita,
+sitä ei pidetä minäkään ja sen nuhtelemista vaan nauretaan
+saksalaisuudeksi. Sen ohessa oli emäntä-rukalla sydän kylläinen paljon
+surkeammista asioista, joita hän mieltänsä lauhduttaakseen jälkeenpäin
+minulle vähitellen jutteli. Hänellä oli kolme aika-miestä poikaa ja yksi
+tytär jo naimisessa. Vanhin kotona oleva poika oli ollut virassa, vaan
+viime sodan aikana hullautunut menemään upsieriksi nosto-väkeen
+(opoltschénie). Lähellä sotaa käytyänsä drushinansa kanssa oli hän
+niinkuin muutkin tämän-laiset upsierit lähetetty kotiin yhden vuoden
+palkan kanssa, vaan kuin palattuansa ei entistä eikä mitään muutakaan
+virkaa annettu hänelle, hyleksi hän nyt tyhjän-toimittajana äitinsä
+tykönä, ryyppi milloin rahaa sattui ja ammuksenteli sorsia aikansa
+vietteeksi. Toinen poika oli piiri-kunnallisen aatelin-päällikön
+sihtierinä, vaan oli kopeudellansa tämän niin suututtanut että hän
+luovutti hänen virasta ja painollansa vielä saattoi senkin matkaan, että
+hän ajettiin pois siitä maa-hovista, johon noin vuosi takaperin oli
+mennyt koti-vävyksi. Vaan nuorinta poikaansa äiti näkyi enimmän
+rakastaneen, varmaan sentähden, että hän oli ollut onnettomin.
+Sota-väestä, johon hän oli ollut annettu itsensä upsieriksi palvelemaan,
+oli hänet hylätty kova-korvaisuudesta esi-miehiänsä vastaan; äiti oli
+itse hakenut hänet sieltä kotiin, vaan täällä oli hän alkanut juoda
+onnettomasti, äitiltänsä salaa myöskennellyt pyhäin-kuvia ja muuta
+kalliimpaa kalua ja viimein väkeenkin kiskonut häneltä kaikki, mitä
+hengestä irti oli, niin että äitin vihdoin oli täytynyt panettaa hänet
+kiini ja lähetyttää arestantti-komppaniaan. Moni äitin-sydän halkeaisi
+jo vähemmästäkin, vaan tämän kuormansa lisäksi sai Ol'ga Ivanna vielä
+useampi päivä niellä hävittömyyttä vävyltänsä, jonka itse oli ennen
+aikaan "kengittänyt ja vaatettanut", niinkuin hän sanoi, vaan joka
+palkitsi tämän hyvyyden niin että oli anopilta parhaan osan taloa
+vallannut ja sen lisäksi vielä kohteli häntä kamaloittavalla ynseydellä.
+Nämä kaikki seikat kurkku-jutun jälleen vähitellen saatuani tietää, koin
+minä kohtelevaisuudella pysyttäydä vastoin-käymisistä ärtyneen emäntäni
+lemmissä, eikä meillä mainitun tapauksen jälkeen ollutkaan muuta
+välillämme kuin ystävyys ja hyvä-tahto.
+
+Venäläisen seuruus-elämän, jommoisena se maalla ja pienemmissä
+kaupungissa löytyy, tulin Krasnoslobodsk'issa ollessani tuntemaan
+enemmän kuin ennen, sillä täällä elin ainoastaan Venäläisten kanssa.
+Paraimmiksi avuiksensa kiittelee tämä kansa vieraan-pitäväisyyttänsä, ja
+vanha totuus on se, että tämä avu sivistymättömissä kansoissa on
+suurempi ja myös tarpeellisempikin kuin sivistyneissä. Vaan
+päällisin-puolinen sivistys on täällä tämän niinkuin monta muutakin
+hyvää omaisuutta joko hävittänyt eli muuttanut. Venäläisen
+vieraan-pitäväisyys ei koskaan tee sitä levollista ja elähyttävää
+vaikutusta vieraan mielessä kuin se sydämellinen ja yksin-kertainen
+käytös, jolla häntä Suomessa ja Skandinaviassa kohdellaan. Venäläinen on
+kyllä ensi kohtauksessa teitä vastaan itse nöyryys, itse imartelu, itse
+liehakoitsevaisuus, ja alussa luulen jokaisen ulko-maalaisen pettyvän
+tämän kautta ja kasin-kultaa hopeana pitävän, niinkuin minunkin kävi.
+Tämä yli-määräinen kohteliaisuus hälvenee kuitenkin pian hänessä, joka
+tulee osiksi hänen yleisestä häilyvästä luonnostaan osiksi myös siitä,
+että hänellä alussa on ollut teistä liian suuri ajatus: hän on joko
+pitänyt teitä liian rikkaana eli luullut teillä olevan liian suuren
+vallan elikkä myös liian korkeita suojelijoita. Hänen havaittuansa, että
+olette ilman näittä eduitta ja muilta vaaditte kunnioitusta vaan omien
+avujenne esim. sivistyksenne, oppinne, neronne kautta, tulette sen tässä
+maassa kokemaan, että vieraan-pitäväisyyttä nautittuanne sen monesti
+saatte palkita hävittömyyttä nielemällä, hienompaa ja tärkeämpää sitä
+myöten miten milloinkin sattuu, ja minun neuvoni niille, jotka kova onni
+saattaa tänne, on että niin vähän kuin mahdollista velkautua täkäläiseen
+vieraan-pitäväisyyteen eli upota maan seuruus-elämään. Tämän jälkimäisen
+teki turha ulko-muodon noudatus sivistyneelle ihmiselle hyvin tukalaksi,
+ja jos meidän Pohjasta oleva matkalainen syystä voipi moittia
+Saksalaisten yksin-kertaisuutta ja avonaisuutta seurallisessa elämässä
+liian ystävälliseksi ja joka-päiväiseksi, niin on täällä taas poikettu
+toisannepäin liiaksi ja seurallisuuden ainoassa _muodossa_ luultu sen
+totisen luonnon löytävänsä. Käymät (visiitit) pidetään tarkassa vaarissa
+ja niiden keskinäisyys (reciprocitet) suuressa arvossa, kuin myös niiden
+tekemisellä eli laimin-lyömisellä voidaan suuresti ilahuttaa eli loukata
+toinen toistansa, jossa kaikessa useastikin ei puutu naurun ainetta.
+Niin mahtaa moni lukija muistaa, miten Castrén kertoo Mesen'issä
+gorodnitschijn kanssa lähettiläisten kautta taistelleensa useampia
+päiviä siitä, kumpiko heistä ensin kävisi toisensa luona, jossa Castrén
+kuitenkin näyttää väärässä olleen, sillä matkalainen, jos hänen
+virka-arvonsa ei ole kovin paljoa korkeampi sen paikkakunnan asujanten,
+johon hän tulee, on täkäläisiä sääntöjä myöten velvollinen heidän
+tykönänsä ensin käymään. Näin päätti varmaankin apteekkari
+Krasnoslobodsk'issa uuden gorodnitschijn tultua. Tämä teki käymänsä
+kaikkien muiden kaupungin merkillisten asujanten tykönä, vaan laimin-löi
+apteekkarin, vaikka hänellä vielä korttierikin sattui olemaan samassa
+talossa, jossa apteekkari asui. Muut selittivät tämän huolimattomuuden
+niin, että gorodnitschij luki apteekkarin porvari-säätyyn, ja sen
+velvollisuus tämmöisissä tiloissa on nöyryytensä osoittaminen uudelle
+pää-miehelle, minkä sokuri-tokalla, minkä viini-lekkerillä, minkä
+milläkin lahjalla. Mutta apteekkari ajatteli toisin, ja vaikka hän oli
+hyvä ystäväni, niin en voinut olla nauramatta sille arvolle, jonka hän
+antoi tälle vähä-pätöiselle seikalle, ja niille konehtimisille
+palvelijoiden, yhteisten tuttavien ja muiden kautta, joilla kumpikin
+koetti saada toistansa ensi askeleen ottamaan. Tätä kesti noin
+kuu-kauden ajan, ja minun lähtiessäni jäivät he vielä sormi-koukkua
+vetämään tästä vallan-painavasta asiasta.
+
+Tavalliset huvitus-keinot seuroissa ovat kortit, tanssi ja palo-viina.
+Tätä jälkimäistä käytetään kaikissa niissä tiloissa, joissa meillä
+käytetään vaihetellen palo-viinaa, viiniä, totia ja punssia; se on
+Venäläisen niin ylhäisemmän kuin alhaisenkin A ja O, surussa lohdutus,
+ilossa riemun väli-kappale, kaikissa tiloissa välttämätöin. Arvattavasti
+ei tämmöisessä seuruus-elämässä kirjalliset keskustelut ja harjoitukset
+koskaan tule kysymykseen. Vaikka käynyt sangen monen hovin-herran ja
+virka-miehen tykönä, en ole yhdessäkään perhekunnassa tavannut
+kirjastoa. Ainoat kirjat, joita siellä täällä voitte nähdä, ovat jotkut
+ranskalaiset romaani-remput, joita talon nais-väki joko lukevat
+hirmuisella ulos-puheella eli vaan ovat lukevinansa. Ennen viimeistä
+sotaa löytyi Venäjällä monta posti-konttuoria, johon ei tilattu yhtään
+sanoma-lehteä. Kasan'in pois-luettua, jossa on kaksi keskin-kertaista
+kirja-puotia ei koko itä-Venäjässä maa-alalla, jolla elää noin 20
+miljonaa ihmistä, löydy ainoatakaan kirja-kauppaa, Paikka paikoin
+nähdään muun räämän seassa kirjojakin jonkun kauppa-miehen puodissa,
+joka on N. Novgorod'in markkinoilla eli Moskovassa ostanut niitä
+nauloittain eikä itse osaa niiden nimi-lehteä lukea. Vaan se paksu tomu,
+joka ne peittää, ja ne monet täpät, joilla useampien kesien kärpäset
+ovat ne kirjanneet, todistavat selvästi, ett'eivät ne ole sitä tavaraa,
+jota paljon menee. Ainoat tämän kirja-kaupan ystävät lienevät joku
+sel'skij pisar (kylä-kirjoittaja), joka ratoiksensa sassa-parillaa
+juodessaan ostaa pyhä-kertomuksen 11 tuhannesta neitsyestä, eli joku
+varakkaampi porvarin-ämmä, joka kadotuksen kuvan eli pyhän Nikolauksen
+rinnalle tahtoo seinällensä ripustaa Sinopen tappelun eli sota-mies
+Koschkan kuvan Sevastopol'ista. Varakkaammat säädyt kyllä voisivat
+Pietarista eli Moskovasta itsellensä lähetyttää kirjoja yhtä hyvin kuin
+lähetyttävät viinan-mauksia, ulko-maan sieniä ja lavemangi-ruiskuja;
+mutta tämä kuin ei ole tullut "muodiksi," niin tekee sen harva, ja
+koti-maallinen kirjallisuus on melkein yhtä suuressa ylen-katseessa kuin
+koti-maallinen teollisuuskin.
+
+Tämä kirjallisuuden ylen-katsominen kostaksenkin siten että sivistys
+niin-kutsutuissa sivistyneissäkin säädyissä on joko mitätöin eli vaan
+hieno helme sisällisen törkeyden päällä. Miehet kuitenkin menevät
+mukiin; heistä on moni saanut kasvatuksensa kruunun-laitoksissa, moni on
+palvellut sota-väessä Varsovassa, Riigassa eli Helsingissä, ja lukee
+tällä ajalla paljon sivistyneensä ja onkin maa-miehiinsä nähden paljon
+sivistynyt. Vaan nais-puolien kanssa on seikka aivan toisen-lainen;
+ainoan sivistyksensä ovat he saaneet ranskan kielen vaillinaisessa
+mongertamisessa ja pianon surkeassa rämpytyksessä, ja sisemmissa
+paikkakunnissa on harva saanut tätäkään sivistystä. Lukijattareni
+antakoot anteeksi, vaan useasti on se minulle tapahtunut täkäläisissä
+seuroissa, että katsellessani jonkun kaunottaren konstillisesti
+kiehkuroitua tukkaa vasten tahtoani ovat juohtuneet mieleeni ne
+korva-puustit, jotka sen kiehkuroiminen on varmaan maksanut kaunottaren
+orja-tytölle, että ihmetellessäni hänen silkkivaatteustansa ajatukseni
+on ollut niin rohkea ja silmän-räpäykseksi kuvannut itsellensä sen
+lika-harmaisen alus-hameen, jonka päällä kiiltävä silkki kohisee, ja
+että ihaillessani hänestä tuoksuavaa hyvää hajua varomatta olen tullut
+miettimään niitä suuria lyökkiä ja sitä äkeätä hapan-kaalia, joita
+kaunotar puoli-päiväistä syödessään ei suinkaan ole ylen-katsonut.
+
+Ei lienekään siis ihme, että rouvas-väen vähä sivistys eli oikeammittain
+sivistyksen puutos johdattaa sen kaiken-laisiin hulluuksiin.
+Rakkauden-juomia ja taika-pussia ei käytetä missään niin ahkerasti kuin
+Venäjällä; minkki on sangen yleinen kauneuden ylennys-keino;
+luonnollisten lääkkeiden siassa olen useasti kuullut käytettävän
+homoiopathiaa, sitä jota ruotsiksi kutsutaan sympathi-kur, revalenta
+arabicaa j.n.e., jotka kaikki keinot nais-väessä varsinkin ovat
+löytäneet uutterat käyttäjät ja uskolliset puolustajat. Miesten seassa
+on tämä omaisuus kansan luonteessa synnyttänyt yksiä eli yhdenlaisia
+harhauksia, ja erittäinkin vimmaa sivistyneempiä nerotoin epäileminen
+uskon-asioissa, jonka ulos-puhumisen he pitävät suurena kunniana, vaan
+jota elämässä jotenkin toteuntamaan kuitenkin ovat liian suuria
+laiskuria eli pelkuria. Tässä juohtuu mieleeni muuan huvittavaisimmia
+päiviäni Krasnoslobodsk'issa erään virka-miehen tykönä, joka oli
+piirikunnan korkeimmia. Syötyä hyvä puoli-päiväinen muutamana
+sunnuntaina kutsui hän vieraansa, joita olimme vaan apteekkari, lääkäri
+ja minä, kauniisen puistoonsa Mokschan rannalla, jossa heittäydyimme
+viheriäiselle nurmelle ja kukkaisten, kukkivien tuomien ja
+havanna-sikarien tuoksussa valmistuimme odottamaan, millä isäntämme
+vielä tahtoi lisätä meidän kostitsemista. Tämä lisä olikin täällä
+harvinaista laatua, sillä hän otti esiin paksun-laisen käsi-kirjoituksen
+ja tahtoi lukea meille "jotakin merkillistä". Luettava oli
+venäjän-kielinen käännös Volneyn kirjasta: _Les ruins_. Minua viehätti
+tässä ensinkin se seikka, että kirja oli munkin kääntämä, ja ne harvat,
+jotka sen sisällyksen tuntenevat, ovat varmaan myös kanssani
+ihmettelevät, että venäläinen munkki oli joutunut hänen säädyllensä näin
+vähä-hyötyistä kirjaa kääntämään eli että hänellä alunkaan oli edes
+oppia ja taitoa ollut sitä tekemään. Ei paljon vähempi ollut se ihme,
+että käsi-kirjoituksen omistaja, joka virassansa ei kirjoittanut koskaan
+muuta kuin nimensä suoritettavien paperien alle, oli sen omalla
+kädellänsä kopioinnut. Viehtyivätkin niin hyvin lukija kuin hänen toiset
+kuuntelijansakin kirjasta sitä enemmän kuta kauemmin luettiin, ja näin
+ei havaittu, että päivä oli jo lähellä laskuansa ennenkuin kirjan saimme
+loppuun. Minun täytyy tunnustaani että se minussa ei vaikuttanut niin
+ehdottomasti kuin kumppalissani, johon kukaties oli syynä sekin, ett'en
+niin tarkoin ymmärtänyt kaikkia kielen hienouksia kuin he. Vaan nähtävä
+oli sekin, että he olivat tottumattomammat tämmöiseen ruokaan kuin minä.
+Meidän ylä-alkeis-kouluissa saattavat niin vanhenneet ajatukset, kuin
+Volneyn ovat, ylimmän luokan parempi-päisiä poikia sangen suuresti
+viehättää. Vaan ajattelevaisen kymnasiolaisen luulen niille
+olka-päitänsä nostelevan, ja muu tieteellisesti sivistynyt yleisö on ne
+eli varsinkin enimmät niistä jo kauan sitten jättänyt taaksensa.
+
+Se, jonka on täytynyt vieraantua huvituksista, elää jo ja jaksaa taas
+ikävätä kärsiä kokonaisen kuu-kauden niin hupaisen päivän päälle kuin
+edellä-kerrottu oli minulle. Toisen tämmöisen päivän sain vielä
+Krasnoslobodsk'issa ollessani nauttia muutamana sunnuntaina, kuin sen
+tässä tienoossa olevan rykmentin evesti vieras-pidoilla ilahutti koko
+kaupungin. Se tapahtui erään noin puolen-kymmenen virstan päässä olevan
+mies-luostarin tykönä. Luostari on kauniilla Mokscha-joen kiertävällä
+niemellä, jossa sen pyhän paikan yhdellä puolella on synkkä metsä,
+toisella kaunis nurmikko, siellä täällä vanhojen tammien ja lehmusten
+siimestämä. Tällä jälkimäisellä nähtiin mainittuna päivänä pari telttiä
+rakettuna ja niitä lähellä rykmentin musiikin valkoisissa vaatteissansa
+seisovan ja odottavan pillinensä ja torvinensa. Kohta olikin koko seura
+venheissä tullut paikalle, Vaikka taivas lupasi märkää iloa, pilvet
+hajosivat kuitenkin pian, sitä kirkkaammin paistoi nyt päivä, sitä
+ihanampi oli metsän ja nurmen tuoksu, sitä vilppaammasti soittelivat
+metsän pilli-piiparit virsiänsä. Heidän sävelensä vaikenivat kuitenkin
+eli hukkuivat niihin ääni-aaltoihin, joilla musiikki nyt alkoi vaikuttaa
+metsältä kumeata kaikua. Ja pian oli tanssikin irti. Jolla tästä ei
+ollut iloa, se huvittelihen kävelemällä luostarin läheisellä
+kirkon-maalla, jossa kalliit muisto-kivet todistivat, että rikkaalla
+vielä kuolemassakin (ehkä ei kuoleman takana) on etuja, joita köyhän
+vaan tulee kadehtia, koska hän ei voi lunastaa tomullensa tämmöistä
+pyhää lepo-paikkaa kuin rikas. Eli ilahuttihen mainittu
+tanssin-ylenkatsoja metsässä kuuntelemalla soiton, tänne kulkemisestansa
+lauhtunutta, säveltä eli huvittelihen katsastamalla, kuinka luostarista
+tulleiden nuorempien isien silmät pyörivät katsoja-joukossa seisovien
+ruskea-poskisten tyttöisten ja evestin pyöreä-kupuisten viina-lekkerien
+välillä. Ja vaikka näiden sisällys ei paljon tainnut ilahuttaa munkkien
+sydäntä, niin tyhjentyi se kuitenkin illan kuluen, sillä evestin
+vieraista oli pari-kymmentä hänen omia hilpeitä upsieriansa, joista moni
+kannun-kallistus-taidossa ja hiekka-säkin omaisuuksissa olisi voinut
+vetää vertoja Alsatian herttualle (katso W. Scott'in _Nigel'in
+vaellukset_). Erinomaista oli myös oudolle se isän-valtainen suhde, joka
+oli evestin ja hänen upsieriensa välillä. Se näyttihen vähemmin siinä,
+että hän esim. kaikkia nuorempia sinutteli, kuin monessa muussa
+seikassa, joiden kertominen tässä kuitenkin olisi liikanaista, ja
+muistutti katsojalle mieleen sitä merkillistä clan-valtaa Skottlannin
+kansassa, jota ikään-mainittu kirjoittaja niin monessa kirjassansa ei
+uuvu kuvaamasta. Eräässäkin näistä ihanoista kuvauksistansa kertoo hän
+aterian, jonka clan'in (sukukunnan) pää-mies antoi alamaisillensa.
+Kaikki istuivat he yhdessä pöydässä pää-miehen ylpeästä suvusta alkaen
+aina köyhimpään kilin-paimeneen asti. Mutta ravinto oli sangen
+eri-lainen eri-arvoisille vieraille. Kuin yläpäässä pöytää syötiin
+mehevätä hirven-paistia ja juotiin ranskan-viiniä hopea-maljoista,
+täytyi alempana istuvien tyytyä lohen-poikiin, katajan-marja-viinaan ja
+olueen puu-maljoista. Ja juuri tämäkin seikka clan-vallasta näyttihen
+meidän evestin vieraan-pidossa, sillä hänen juodessansa
+kunnioitettavimpien vierastensa kanssa portteria, sampan-kaljaa j.n.e,
+kiersi viina-pullo, kyllä ahkerasti, meidän alempana istuvien piirissä,
+ja ilman mittäkään pahatta aivotuksetta juohtuu minulle tässä mieleen
+eräs pohjais-Savossa hyvin tunnettu viisu, jossa paitse muuta lauletaan
+että
+
+    "ylä-päässä pöytää vehnäistä syötiin,
+    ala-päässä vieraita kynsille lyötiin",
+
+jota kuitenkin tällöin ei olisi ollut hyvä ajatellakaan, sillä kaikki
+remusivat iloisina ja erosivat pidoista tyytyväisinä. --
+
+Edellisestä voipi moni ehkä luulla minun kaiken aikaa istuneeni
+piirikunnan kaupungissa. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä minä ajelin ja
+oleskelin kylissäkin, niin hyvin Pensan kuin Tambov'an läänissä, sen
+verran kuin asiani vaati. Nämä tienoot ovat Venäjän-maan elo-rikkaimpia
+ja hedelmällisimpiä, vaan kuitenkin nähtänee surkeampia kyliä ja
+köyhempää rahvasta tuskin missään kuin täällä. Olletikin koskee tämä
+lause Pensan lääniä, jossa kylien ulko-muoto inholla ja kauhistuksella
+täyttää matkalaisen sydämen; Tambov'an läänissä näin sitä vastaan
+muutamia sangen kauniita mordvalais-kyliä, joissa tavattiin hyvin-eläviä
+ja rikkaitakin talon-poikia. Tämä eri-laisuus kahden vierekkäin olevan
+ja yhtä luonnon etuja nauttivan paikkakunnan välillä todistaa paremmin
+kuin mikään muu, kuinka sanomattoman painava paikkakunnallisen
+hallituksen kelvollisuus eli kelvottomuus on semmoiselle kansalle kuin
+täkäläinen, joka ei vähääkään ole tottunut itse itseänsä hallitsemaan.
+
+Monta seikkaa olisi vielä juteltavaa, paitse muuta eräästä
+Krasnoslobobsk'issa tapaamastani maa-miehestä, josta sopii sanat
+Salmelaisen, Runeberg'in mukaan, laulamassa virressä:
+
+    "Kuin lehti kuiva lentävi,
+    Min tuuli tempasi,
+    Niin raukka hänkin eksyvi,
+    Ken maansa hylkäsi."
+
+Vaan aika kultainen kuluvi jutellessa, jonka tähden tällä kertaa jo
+tähän lopetan.
+
+
+
+Kymmenes Kirja.[21]
+
+Kasan'issa 30 p. marrask. 1858.
+
+Aina Lepechin'in ajoista saakka on oppineiden seassa kulkenut se luulo
+että Mordvalaisia, paitse kahta tunnettua murrekuntaa _Ersäläiset ja
+Mokschalaiset_, löytyy kolmaskin nim. _Karataijit_. Mainittu venäläinen
+akatemikko, joka vuosina 1768 ja 1769 matkusteli useammassa itä-Venäjän
+maakunnassa, kirjoittaa tästä asiasta päivä-kirjassansa (Дневньiя
+3anиски Пyтeшeствiя j.n.e. painetut Pietarissa V. 1795, I:n osa, siv.
+155): "Mordvalaiset jakauvat kahteen murrekuntaan, joista yhtä kutsutaan
+Mokschalaiseksi, toista Ersäläiseksi; mutta Mokschalaisissakin löytyy
+joku eroitus keskenänsä. Yksiä heistä kutsutaan peri- eli korkeoiksi
+Mokschalaisiksi, toista pidetään yksin-kertaisina eli tavallisina
+Mokschalaisina, ja koko eroitus heidän välillänsä ovat vaan muutamat
+puheen-parret.[22] _Vielä puhuivat meille neljännestäkin laadusta
+Mordvalaisia, joita Karataijiksi kutsuvat, ja joita löytyy ainoastaan
+kolme kylää Kasan'in piirikunnassa_."
+
+Muut tutkijat ja matkustajat eivät kuitenkaan tienneet virkkaa mitään
+tästä Lepechin'in löytämästä kolmannesta Mordvalais-murrekunnasta, ja se
+sekä hänen lauseensa siitä olivat jo joutua unhotuksiin, kuin mainio
+oppinut Frähn kirjassansa _Ibn Foszlans und anderer Araber Gerichte über
+die Russen älterer Zeit_ eli oikeimmiten tähän kirjaan liitetyssä eri
+tutkinnossa Arapialaisten kirjoittajien mainitsemista Venäjän
+kansakunnista (kirjan siv. 160) luulee näissä kirjoittajissa löytäneensä
+paitse Ersäläisten nimeä, joka on selvä ja epäilemätöin, myös
+Karataijienkin nimityksen niinä kansoina, jotka entiseen aikaan asuivat
+Venäjän maalla. Ne kaksi Arapialaista, jotka heidät muka tämmöisenä
+mainitsevat, ovat Ibn-el-Vardy ja Edrisy, edellinen kirjoittaen
+Karataijien nimen _Kerkijan_, ja heidän kaupunkinsa Kerkijana,
+jälkimäinen nimittäen heidät _Kerakertija_. Mutta kuin nämä maineet ovat
+meidän aikoihin joutuneet toisten arapialaisten kirjoittajien kautta
+epä-selvissä ja monesti kopioituissa käsi-kirjoituksissa, on tutkijalla
+lupa niissä löytyvät nimet lukea niinkuin hänen aineellensa on
+soveljain, ja niin arveluttaa alussa Frähn'iäkin, eikö lienekin Venäjän
+vanhan pääkaupungin Kievan itä-maalainen nimi _Küjava, Kijava_ se, jota
+mainitut kirjoittajat edellä-olevilla nimillä tarkoittavat. Mutta tämän
+ajatuksen hylkää hän pian ja alkaa noudattaa toista, joka on se, että
+nämä nimet molemmat ovat oikeastaan luettavat _Keratijan_, ja että ne
+kaksi arapialaista kirjoittajaa ovat niillä tarkoittaneet kysymyksessä
+olevia Karataijia, jotka lienevät muka olleet sama kansa, jonka Lepechin
+sitten löysi Kasan'in piirikunnassa. Tämän päätöksen tekee Frähn,
+niinkuin itse sanoo, "etwas zaghaft", ja lisää lopulla: "jedoch ich will
+lieber meine Emendation dieses Namens, als etwas hart, und Lepechins
+Nachricht, als durch anderer Zeugnis nicht bekräftigt, dahingestellt
+seyn lassen."
+
+Näiden tätä kolmatta Mordvalais-murrekuntaa koskevien mietteiden lisäksi
+on tähän liitettävä vielä, että Sbojev jo ennen (siv. 145)
+osoittamassani kirjassansa sanoo Tetjusch'in piirikunnassa tätä lääniä
+löytyvän Karatai-nimisen kylän, jonka asujat ovat tataristuneita
+Mordvalaisia, ja että v. Köppen Venäjän-maan kansakunta-kartallansa on
+Mordvan värillä merkinnyt tämän kylän, hänelle tulleita
+virka-kunnallisia ilmoituksia myöten päättäen sen mordvalaiseksi, vaikka
+hän eräässä kirjoituksessa Pietarin Tiede-Akatemian Bulletin'issa
+(muistaakseni vuodelta 1843) epäilee Karatailaisten mordvalaisuutta,
+eikä luule asiasta muuten selväksi päästävän kuin tutkimalla sitä
+itsellä paikalla.
+
+Tämmöinen tutkinto oli minulla jo kauan ollut mielessä ja 18-21 päivänä
+t.k. sain sen viimeinkin aikaan. Seuraavat ovat ne tiedot ja päätteet,
+joihin se antoi minulle syyn.
+
+Edellä mainitussa Kasan'in läänin piirikunnassa Bogorodskoen volostissa
+Volgan oikealla rannalla löytyy noin 80 virstan päässä läänin
+pää-kaupungista kolme _Karatai_-nimistä kylää, joista kaksi tännempää
+ovat asutut Venäläisiltä (niistä on toinen herran alustaa, toinen
+kruunun) ja kolmas tuonnimmainen on se n.k. _Mordvalainen Karatai_,
+jonka kruunun alaisia asujia volostin kirjoittaja sanoi olevan noin 500
+sielua (s.o. miehen puolta). _Tämän ja 7 virstaa siitä tännempänä olevan
+kylän Mensitovan (143 sielua) asujat ovat kielensä puolesta puhtaita
+Tataria, mutta uskoltansa Venäläis-kreikkalaisia ja vaatteuksessansa
+Mordvalaisia_. Kahdesta jälkimäisestä seikasta eli uskonnon ja
+vaatteuksen muutoksesta oli sekä ympäristön Venäläisillä ja paikkakunnan
+papilla että asujilla itsellänsäkin se menneistä ajoista peritty maine
+yleinen, että näiden esi-isät, jotka olivat olleet Mahometin-uskoisia
+Tataria, olivat menneen vuosi-sadan alussa tulleet ristityiksi Kasan'in
+piispalta Lukaalta, joka Volgassa heidät kastaessansa oli heidät
+nimittänyt Mordvalaisiksi, näin muodoin jo nimityksessäkin luovuttaen
+heidät entisistä kieli- ja usko-heimolaisistansa, joiden vaatteuksenkin
+he sittemmin hylkäsivät ja alkoivat pukeutua miehet Venäläisiksi ja
+naiset lähi-seudun Mordvattarien (ja Tschuvaschittarien) pukuun.
+
+Tässä kertomuksessa ei, minun katsoessani, ole mitään, joka potkisi
+toden-mukaisuutta vastaan. Sen jumalisen piispan keino eroittaaksensa
+uudet taivaan-valtakunnan-kokelaat pimeydessä vaeltavista
+heimolaisistansa ei tunnu ensinkään oudolta sille, joka vähänkään tuntee
+pappis-vallan historiaa; vasta-käännettyjen taipuvaisuus kieltää entisen
+nimensä, ja ottaa nimen kansalta, joka sivistyksessä ja itse-tunnossa
+seisoi heitä alempana ja mahtoi ollakin heiltä halveksittu, tämä notkeus
+on selitettävä josta-kusta paikkakunnallisesta ulkonaisesta
+ahdistuksesta, joka niinä aikoina ei liene ihmeteltävä, vaikka Venäjän
+hallitus yleisesti on harvoin käyttänyt jyrkkää väki-valtaa uskon
+asioissa. Aikaa voittaen, kahden kolmen mies-polven kuluttua, unohti
+kansa entisen uskonsa ja sen tavat ja tottui vähitellen uuteen uskoon ja
+sen menoihin niin, että esim. Karatain nykyinen pappi kiitti
+seurakuntalaisiansa hyviksi kristityiksi, sanoi heidän, vaimojenkin,
+ahkerasti käyvän kirkossa, eikä luullut peri-Venäläisten paremmin
+pitävän paastoa kuin nämä hiljaiset ja ahkerat vasta-ristityt sen
+pitävät.
+
+Mutta mikä isien perinnöstä ei ole unhottunut heiltä, se on _kieli_.
+Miesten sanoi pappi kaikkien hyvästi tulevan toimeen Venäjän kielessä,
+mutta vainoista kuului harva vielä ymmärtävän tätä kieltä enemmän kuin
+kaikkein tavallisimmat sanat, ja näin on heidän kielensä omassa
+keskuudessansa vielä ainakin puhdas Tatarin kieli. Ja tässä onkin suurin
+ja selvin todistus heidän peri-juurestansa, joka ei voi olla muu kuin
+tatarilainen. Sillä se, joka johdattaa mieleensä, muita yhdenlaisia
+näytteitä mainitsematta, kuinka esim. Aunuksen ja Novgorod'in läänien
+Vepsäläiset, Pensan, Tambov'an ja monen muun läänin Mordvalaiset, eläen
+pienissä saarekkeissa keskellä paksua vieras-sukuista kansastoa, joka
+kaikessa on heitä väkevämpi, ovat monia monituisia vuosi-satoja
+säilyttäneet äitin-kielensä ja luultavasti vielä kauvan eteenkin-päin
+niin tekevät, sen on vaikea suostua niiden luuloon, jotka päättävät
+kysymyksessä olevia Karatailaisia tataristuneiksi Mordvalaisiksi. Eikä
+tämmöistä tiedetä muualla tapahtuneen, että Mordvalaiset olisivat muka
+muuttuneet Tatariksi; miksi olisi se juuri tapahtunut näissä kahdessa
+kylässä? Tässä suotakoon minun myös mainita se yksin-kertainen luuloni,
+että kielten ja kansakuntien tutkijat (niiden seassa meidän
+Castrénimmekin) liian useasti ja varomattomasti ovat kietoutuneiden
+vyyhtien selvittämiseksi tutkinnoissansa käyttäneet lausetta: se ja se
+kansakunta on muuttunut siksi ja siksi. Sekauntua voipi kaksi eli
+kolmekin kansaa yhdeksi, varsinkin jos kova ja kestävä ulko-nainen paino
+sekaannukseen on syynä, niinkuin Englannin kansan esi-merkki näyttää.
+Vaan tämmöistä syytä ei näillä itäisillä kansakunnilla ole koskaan ollut
+luopua äitin-kielestänsä, ja juuri näiden sitkeä kestäväisyys todistaa,
+että kansa voipi muuttua elämän-laadussa, uskossa, tavoissa, mutta
+riippuu kielessänsä kiini kuin hengessänsä, ja vasta sen kuoltua on
+kansakin kuollut. Mutta kuoltuansakin, missä tämmöinen onnettomuus on
+tapahtunut, muistuu asujanten entinen kieli paikkojen nimissä tutkijan
+johdoksi. Niin on koko pohjais-Venäjä täynnä suomalaisia jokien, järvien
+ja muiden paikkojen nimiä seuduilla, joista Suomalaiset jo
+vuosi-tuhannen takaperin ajoivat karjansa toisille laitumille; samoin
+ovat keski-Venäjän itä-osassa tienoissa, joissa Venäläiset tiettävästi
+ovat elelleet jo jonkun puoli-tuhatta vuotta, vetten nimet melkein aina
+Mordvan-kielisiä. Jos nyt nämä Karatailaiset olisivat ennen olleet
+Mordvan kansaa ja sittemmin muuttuneet Tatariksi, niin olisi heidän
+entisestä kielestänsä samoin pitänyt jäädä jälkiä edes paikkojen nimissä
+heiltä asutussa tienoossa. Mutta niin ei kuitenkaan ole, sillä ne ovat
+enimmiten tatarilaista peri-juurta ja itse nimikin Karatai, jota
+luullulle kolmannelle Mordvalais-murrekunnalle on annateltu, ja joka on
+sen paikan nimi, jossa tämän luullun sammuneen murrekunnan viimeiset
+jäännökset löytyvät, on puhdas tatarilainen nimi, merkitsevä Suomeksi:
+_musta-mäki_.
+
+Ei taidakaan siis olla epäilemistä, että tämmöisen kolmannen
+Mordvalais-murrekunnan löytyminen ei olisi ilmasta temmattu. Lepechin
+kuuli siitä puhuttavan kaukana paikalta ja oli muutenkin
+kansakunnailisissa ja kielellisissä tutkinnoissansa niin heikko, että on
+päivä-kirjassansa vetämät lauseet Tschuvaschin ja Mordvan kielillä
+melkein aina tuntemattomiksi turmellut. Mitä taas Frähn'in löytöön ja
+sen todistuksiin tulee, ovat jälkimäiset niin heikot, että hän niinkuin
+rehellinen tutkija itse on ensimäinen, joka niiden pitäväisyyttä
+epäilee.
+
+Josko meidän Suomalaisten siis näin muodoin täytyykin (eikä tuo kovin
+vaikea lienekään) luopua välittömästä heimolaisuudesta Karatailaisten
+kanssa, niin voipi se olla meille lohdutukseksi, että tämänkin
+epä-selvän asian Venäjän kansa-tieteessä, niinkuin monta muuta
+suurempaakin ja painavampaa, selitti Suomalainen mies. Tämä onkin ainoa
+matka, josta tällä kertaa voin ylistettävälle Konsistoriolle kertoa.
+Koko talven olen tässä kaupungissa järestellyt entisiä kokoelmiani, ja
+nyt loppupuolella talvea myös valmisteilut itseäni tulevalle matkalleni
+Voguulin kielen tutkintohon, jolle olen aikonut lähteä jo tulevassa
+kuussa eli Toukokuun alussa. Suurena apuna näissä valmisteluissani
+olisivat minulle, jos niitä joutaisin käyttämään, eräät
+käsi-kirjoitukset tällä kielellä, jotka minulle lainaksi lähetti
+Pietarin Tiede-Akatemia herra akatemikko Schiefner'in huolen-pidosta.
+
+
+
+
+Matka Siperiassa v. 1858.
+
+
+
+Ensimäinen Kirja.
+
+Pelym'in kirkolla, Pietarin päivänä 29:nä p. kesäk. (11 p. heinäk.)
+1858.
+
+Touko-kuun 27 päivänä nähtiin Kasan'in kaupungista Siperian tielle
+lähtevän uutuuttansa hohtavan, niinellä katetun matka-tarantassin
+kevyintä laatua, Paitse pukilla istuvaa Tataria, joka alinomaisella
+äänessä-olemisella kiiruhti muutenkin joutuisata troikaansa, löytyi
+tarantassissa kolme henkeä, joista kaksi nähtävästi oli ystävätä
+saattamaan lähteneitä kaupunkilaisia, vaan kolmas pukemuksestansa ja
+muusta tunnettiin matka-mieheksi. Tullin takana viheriäisessä heinikossa
+vielä muutamia hetkiä saattajien kanssa vietettyänsä ja eräillä lasilla
+vaahtoavata viinaa sydäntään vahvistettuansa, nousi matka-mies yksinänsä
+tarantassiin, joka, viimeiset jää-hyväiset otettua, alkoi lentää
+eteenpäin.
+
+Ja näin jäi minulta, joka täten läksin matkalle Voguulien kylmille
+soille, taakseni ne lihavat leipä-maat, joissa kaksi edellistä vuotta
+olin viettänyt. Loppumatoin musta-multainen pelto-lakeus näissä muuttui
+nyt hieta-kankaaksi, tammi, lehmus ja vaahder petäjäksi, kuuseksi ja
+koivuksi, arbuusit, omenat ja kurkut nauriiksi, mansikaksi ja
+puolukaksi. Tämä muutos ei ollut minusta outoa; kaikki nämä uudet
+esineet olivat vanhoja tuttuja, joita nähdessäni eli ajatellessani
+pohjaa rakastamaan tottunut sydämeni iloitsi. Iloitsemisen aine oli
+minulla sen suurempi, kuin nyt sain myös erota näkemästä orjuutta, joka
+mainitussa lihavuuden maassa kaiken elämisen myrkyttää ja kaiken luonnon
+rikkauden muuttaa surkeaksi köyhyydeksi. Kasan'in läänistä pohjaan päin
+ei nim. orja-talon-poikia löydy kuin lumeksi vaan joitakuita kyliä;
+kaikki muut ovat kruunun-talon-poikia, ja kokemuksesta ennen
+matkaamissani tienoissa tiesin edellisten ja jälkimäisten välillä olevan
+eroituksen niinkuin yön ja päivän välillä.
+
+Eikä tämä kokemukseni täälläkään epäytynyt, sillä harvoin nähtäneen
+Venäjällä ja muissakaan maissa paremmin rakettuja kyliä kuin Siperian
+tien varrella nähdään Vätkan jo Perm'in lääneissä. Kaksin-kertainen
+pytinki talon-pojalla ei täällä ole mikään harvinainen kohtaus, vaan
+yksin-kertaisessakin on hänellä useampia kamari-huoneita, joiden
+maalatut lattiat, monet pyhäin-kuvat ja arkuilla pinotut seinämet
+todistavat hyvää toimeen-tuloa ja rikkauttakin. Kevyempi elämä vaikuttaa
+taas ihmisen mielessäkin keveyttä ja lempeyttä, ja niin ovat näiden
+tienotten asujat paljoa nöyremmät, yksin-kertaisemmat ja
+hyvätahtoisemmat kuin kansa keski-Venäjällä.
+
+Kauniilla ilmalla, hyvillä teillä ja nöyrällä kohtelulla kulki matkani
+sangen ihanasti eteenpäin. Ainoa vastus oli minulla Malmysch'in
+kaupungissa siinä olevan posti-talon pitäjästä, joka näytti katsovan
+kaikkia matkustavia luoduiksi ainoastaan hänelle hyötyä kartuttamaan.
+Näköjänsä ikäskuin olisi hän kerrallansa syönyt kokonaisen sian, oli hän
+tapojansa niin hävitöin ja pöyhkeä, että jo useamman kuin yhden
+matkalaisen sormia luulen syyhyttäneen lämmittämään hänen suuria
+korvallisiansa. Annettuani hänen jonkun ajan levitellä suuruuttansa,
+otin paperini esiin, ja nähtyänsä erään niistä muuttui se paksu teikari
+yhtä kumartelevaksi narriksi kuin siihen asti oli ollut pöyhistelevä
+herra. Seitsemän virstaa toisella puolen Malmysch'in kaupunkia on lossi
+Vätka-joen yli, jonka kevät-tulvasta paisunut vesi peitti koko
+ympärystän niin lavealta, että lossilla oli nyt kulkea ei vähemmän kuin
+14 virstaa. Minun tullessani paikalle olivat kaikki lossit toisella
+puolen, ja vaikka pylvääsen lyöty kuvernöörin kuuluutus ilmoitti, että
+lossi-miehet kovan rangaistuksen haastolla olivat velvolliset
+viivyttämättä kaikkia yli-saattamaan, täytyi minun odottaa kuusi tuntia
+rannalla ennenkuin yksi lossia palasi toiselta puolen, jonne toiset
+kaksi vielä olivat jääneet lopettelemaan sitä kestiä, jonka erään
+rikkaan Siperialaisen antama juoma-raha heille oli odottamattomasti
+saattanut. Odottaessa kokoutui rannalle kolmatta kymmentä henkeä
+useammista säädyistä, kansoista ja uskoista. Siinä oli kaksi nuorta
+sota-miestä, lasketut sota-palveluksesta ja nyt kotiinsa matkalla, jotka
+muutamille talon-pojille tekivät sen kunnian että herroiksi
+tutkistelivat mitä hyvää heillä oli eväs-laukuissansa, eivätkä
+ylen-katsoneet heidän tupakka-massiansakaan (täällä pohjais-Venäjällä
+ovat asujat ahkeroita tupakan-polttajia, Siperiassa nähdään useasti
+vaimojakin kärsä suussa). Siinä oli eräs takku-partainen vanha
+jouto-mies, joka kaikille valitti onnettomuuttansa; hän oli mm. eileisnä
+päivänä tullut kumppalin kanssa Malmysch'iin, jossa iltaa viettääksensä
+olivat päättäneet virvoittaa itseänsä viina-kullalla; tämä oli voittanut
+takku-parran ja kellistänyt hänen kadulle, josta hän seuraavana aamuna
+löysi itsensä, vaan ei löytänytkään kumppalia eikä taskussansa olleita
+rahoja eikä jalassansa olleita saappaita, jotka tavarat lietsuun
+lähtenyt kumppali oli häneltä kysymättä lainannut. Edellensä oli siinä
+puoli-kymmentä ämmää, jotka, kotoisin kaukaa pohjaisesta osasta Perm'in
+lääniä, olivat tehneet pyhä-retken Kasan'iin siellä löytyvän kuuluisan
+jumalan-emon tykö. Toisia pyhä-retken tehneitä oli talon-poikainen
+porvari Tomsk'ista, joka vaimonsa ja kahden lapsen kanssa oli mennä
+vuonna kulkenut Kiev'iin, jonka pyhät paikat ovat hyvin suuressa arvossa
+kaikilla oikea-uskoisilla ja jossa rukoilemista pidetään hyvin
+tehollisena. Mies lateli kertomuksia Kiev'in pyhien ihme-töistä, joita
+toiset kernaasti kuuntelivat, ja kaupitsi pyhää vettä ja jumalan-kuvia,
+joita ostamaan kuitenkaan ei kellään näkynyt rahaa ylettyvän. Paras
+voitto hänen neli-tuhans-virstaisesta matkastansa oli minun katsoessani
+puoli-kymmentä omena-puun tainta, joille hän telegansa perällä oli
+laittanut varsinaisen multa-penkin ja joista hän näkyi pitävän suuren
+huolen. Vielä oli siinä muutamia Tataria, joista kaksi oli kasanilaista,
+huonoa tavaraa kaupalle lähtenyttä Mahometiläistä, ja kaksi Vätkan
+Tataria, Venäjän uskoon ristityitä, jotka jälkimäiset näyttivät olevan
+yö-lipakon tilassa sen puolesta, että heidän kansalaisensa Tatarit
+nähtävästi ylen-katsoivat heitä, ja uskolaisensa Venäläiset taas eivät
+näyttäneet heihin vielä mieltyneen. -- Kaikki nämä matkamiehet pääsivät
+viimeinkin päivän valetessa toiselle puolelle, ja hajosivat siinä taas
+jokainen tavallaan matkaansa pitkittämään.
+
+Merkittävistä paikoista on tällä matkalla ensimäinen _Perm'in_ kaupunki,
+joka on saman-nimisen läänin pää-kaupunki ja sangen hyvästi rakettu.
+Vaan tämä onkin sen suurin merkillisyys, sillä vaikka se on Kama-joen
+varrella ja sen kautta yhteydessä Kasan'in kanssa (johon Perm'istä tulee
+560 virstaa) kuin myös koko Volgan vesikunnan kanssa, on sen liikunto
+mitätöin, ja asujien määrä ei ole jaksanut nousta enempään kuin noin 14
+tuh. henkeen. Satunnaisesti tulin Perm'issä tuntemaan erään maa-miehen
+ja Kuopiolaisen, herra M--uksen. Hän oli yksi sitä suurta
+maan-mittari-tulvaa, joka noin 20 vuotta takaperin Suomesta virtasi
+Venäjälle leipää ja onnea etsimään. Että useampi näistä onnen-etsijöistä
+onnistui onnettomasti eli vähintänsäkin hyvin keskin-kertaisesti, on
+tunnettu asia; vaan joillakuilla oli myös tilaisuus kavuta ylemmäksi
+tavallista "lanttua," joilla Venäjällä on sangen vähäinen arvo, ja näitä
+harvoja on herra M--uskin, joka tätä nykyä on kruunun-maiden mittauksen
+päällikkö Perm'in läänissä. Koto-maan ja sen kielet oli herra M.
+ennättänyt unhottaa niin tarkoin, että meidän kanssa-puhe tapahtui
+venäjäksi, joka surkea ja luonnotoin seikka kävi vastoin mieltäni,
+vaikka hän kyllä saneli suosiollisia sanoja venäjästäni. Näitä hänen
+suosio-puheitansa ei ollut vähin se, kuin hän, kysyttyänsä nykyisen
+virka-arvoni, laski luvun, että minä noin kahden-kymmenen vuoden sisään
+olisin -- kenraali, arvo, jonka hän toivoi käsittävänsä noin kahdeksan
+vuoden kuluttua, vaan jota minä en unessakaan ollut voinut haaveksia
+itselleni. Suomalaisen lukijan ymmärtää tätä seikkaa on sanottava, että
+Venäjällä huolimattomammassa puheessa kutsutaan kenraaliksi muitakin
+virka-miehiä, joilla on kenraalin arvo. Herra M. antoi minulle hyviä
+neuvoja, kuinka arvo-porrasta olisi kevyin kavuta ylös, ja hänen vilkas
+ja notkea luonteensa todisti, ett'ei tämä kapuaminen vielä ollut
+väsyttänyt häntä. Muuten oli hän nainut venakon Perm'issä ja, niinkuin
+eräs syrjäinen minulle sanoi, uskonsa muuttanut siksi uskoksi, johon
+hänen lapsensakin olivat kastetut.
+
+Perm'iin tullessa kulkee maan-tie noin 300 virstan pituudelta Votjakkien
+maan kautta. Useammassa kuin yhdessä kertomuksessa tästä kansasta
+nähdään siitä paitse muuta mainittavan sekin, että se kaikista Venäjällä
+löytyvistä Suomi-peräisistä kansoista enimmän olisi Itä-meren
+Suomalaisten näköinen muussakin, mutta varsinkin siinä, että sillä muka
+olisi valkeat hivukset. Tätä lausetta ei minun katsastamukseni
+vahvistanut, sillä "liina-tukkaa" en tässä kansassa nähnyt yhdelläkään
+ainoalla, vaan on heidän näkönsä aivan yhden-lainen kuin Tscheremissien,
+s.o. musta suora-hivuksinen tukka ja kalvas iho-karva. Heidän kieltänsä
+ei minulla ollut aikaa ruveta tutkimaan, vaikka kyllä teki mieleni sitä
+tekemään, joka työ, tehtynä suomalaisesta katsannosta, ei suinkaan olisi
+liika-nainen, kuin tästä kielestä ei löydy muuta selitystä kuin
+Wiedemann'in, uuden testamentin käännöksestä kyhätty, kieli-oppi.
+
+Perm'iin asti on maan-tie juossut aivan pohjaiseen päin; tästä eteenpäin
+kääntyy se ei ainoastaan itään, vaan itä-eteläänkin päin Uraalia kohti
+kulkemaan, ja leikkailee tällä matkallansa muutamin paikoin
+_Baschkirien_ maan pohjaisimpia reuneita. Niin on esim. ensimäinen
+posti-paikka Perm'istä Kungur'iin päin baschkiriläisessä kylässä, ja
+siitäkin eteenpäin tavataan heitä aina Jekaterinenburg'ia myöten.
+Ulko-näössä, kielessä, uskossa ja tavoissa on tämä kansa aivan yhtä kuin
+näiden tienotten Tatarit, jo jotenkin väkevä kuvastus-aistin eli, joka
+on uskottavampi, vähä tieto Baschkiristä on niillä kirjoittajilla ollut,
+jotka heitä päättävät joko suorastaan Suomalaisiksi eli tataristuneiksi
+Suomalaisiksi. Suomalaista ainetta ei heissä näy olevan ensinkään, mitä
+ruumiin-rakennukseen ja näköön tulee; kielen taas vakuuttivat niin
+Baschkirit kuin täällä tavattavat Tatarit heillänsä olevan aivan yhden,
+joka kyllä näkyi siitäkin, että he keskenänsä (s.o. Baschkir Tatarin
+kanssa) puhuivat sillä, ei Venäjäksi, niinkuin Tatari puhuu Tschuvaschin
+kanssa, eli Ersäläinenkin Mokschalaisen kanssa.
+
+Maa Perm'istä Jekaterinenburg'iin asti ei ole niin metsäistä kuin
+Perm'in ja Kasan'in väli, vaan näyttää olevan sen lihavampaa
+leipä-maata. Vahvoja kyliä on tiheässä, ja tiellä tulee ja menee
+alinomaa kaiken-laisia matka-miehiä ja kuormia. Tämän liikunnon
+vaikuttavat Uraalin vuori-tehtaat. Uraali itse alkaa Europasta
+matkaavalle tuntua noin 250 virstan päässä Perm'istä, tuntua siten, että
+tie muuttuu mäkiseksi ja että hän ympärillänsä näkee sankan metsän
+peittämiä mäen-selänneitä. Niistä ei kuitenkaan yksikään ole korkeampi
+Suomessa tavattavia mäkiä, ja maan-tie ei ole juuri mäkisempää kuin mitä
+meillä esim. Heinolan ja Mikkelin välillä olevalla maantiellä tavataan.
+Ja tätäkään ei kestä oikeettain enemmän kuin kaksi holli-väliä, s.o.
+noin 40 eli 50 virstaa. Kauniimpata maata tavattanee harvassa
+pohjaisessa tienoossa kuin nämä Uraalin tienoot ovat: mäki itse
+mustan-tumma jylhä metsä, laaksot milloin kaunis pelto milloin (ja
+useammin) luonnollinen niitty, jossa siellä täällä seisoo monen-laisia
+lehti-puita ikäskuin istutetut joukottain niinkuin englannilaisessa
+puistossa; ja kaiken tämän läpi juoksee laakson pohjassa kirkas puro eli
+joen-alku, paikoin myllyä paikoin rauta-tehdastakin käyttävä. Noin 34
+virstan päässä ennenkuin Jekaterinenburg'iin tullaan seisoo eräällä
+mäellä maan-tien vieressä kivi-pylväs, muistoksi silloisen
+perintö-ruhtinan, nykyisen keisarimme, käynnistä täällä v. 1837; sama
+patsas kuuluu myös olevan vesi-jaon merkki, sillä tästä itään päin
+lähtevät jo vedet Irtysch'iin juoksemaan. Patsas on niin-muodoin
+luettava Europan ja Aasian raja-merkiksi, ehkä Venäläistä lukua myöten
+koko Perm'in lääni kuuluu Europaan, ja sen itäinen raja on vielä paria
+sataa virstaa idempänä.
+
+_Jekaterinenburg'in_ kaupunki (noin 360 virstaa Perm'istä), Pietari
+Ensimäisen perustama Iset-joen varrelle, joka joki laskee Tobol'iin, on
+tavallinen lepuu-paikka niille, jotka Venäjältä matkaavat Siperiaan. Ja
+sen hyvissä maja-taloissa voipikin matkalainen löytää kaiken tavallisen
+toimeen-tulon, ilman jotta hänen on Kasan'ista erottuaan täytynyt kitua;
+sillä Perm'kin on tässä katsannossa vielä hyvin kehnosti varustettu.
+Vaan muutenkin, rakennusten, liikunnon ja väki-lukunsakin (16 tuh.)
+puolesta on Jekaterinenburg, vaikka vaan piirikunnan kaupunki, paljon
+etevämpi mainittua läänin-kaupunkia ja sitä ei kukaan kieltäne, että
+matkalainen Moskovasta lähdettyänsä ei ole nähnyt niin kaunista
+kaupunkia kuin se on, sillä Kasan'issakaan, ehkä se on monta vertaa
+suurempi edellistä, ei ole yhtään osaa, jonka voisi tämän rinnalle
+vetää. Jek. on mm. koko Uraalin vuorikunnan pää-kaupunki, ja semmoisena
+vuori-hallituksen ja vuori-opiston olo-sia. Paitse tätä löytyy siinä
+kuuluisa kivi-kalujen tehdas, höyry-konetten tehdas, jonka enimmät teot
+menevät Siperiaan, ja myntti-paja, jossa kaikki Venäjän vaski-raha
+lyödään. Kaikki nämä laitokset tarvitsevat suuren joukon tieteellisesti
+sivistyneitä virka-miehiä, ja näiden kuin myös saksalaisten porvarien
+vaikuttama lienee se sivistyksen ja menestyksen näkö, joka kaupungilla
+on. Kadut ovat europalaisesti kivetyt ja sonnalle eivät haise
+syrjässäkään olevat kaupungin osat, kaksi etua, jotka venäläisessä
+kaupungissa sanomattoman suurta edistystä todistavat. Mainittuja
+saksalaisia virka-miehiä ja porvaria vasten löytyy täällä myös sievä
+luteerilainen kirkko, ja kuin minun olo-päiväni paikalla sattui olemaan
+sunnuntai, sain minäkin kuulla kelvollisen selityksen uskoni asioissa,
+jonka-laista kaualle aikaa en ollut kuullut.
+
+Jekaterinenburg'ista eteenpäin muuttuu luonto yht'äkkiä. Maa on nyt
+paikoin hiekka-sekaista savikkoa paikoin vetelätä suota, ja yleisesti
+tasainen kuin lauta. Turhaan etsiskelee silmä enää sitä mehevätä
+viheriäisyyttä ja sitä monen-laatuista kasvikuntaa, johon oli tottunut
+Uraalilla; hongikko, kanervikko, pajukko ovat täällä enimmäksi osaksi
+vallanneet maan. Tobolsk'in lääniin tultua muuttuu maan-tiekin
+huonommaksi; ja kuin minun matkatessani, niiden kaunisten ilmojen
+perästä, joilla koko matkan olin kulkenut, mainittuun lääniin päästyäni
+vielä alkoi vastaani tuulla kylmä pohja-tuuli sateen kanssa, niin tiesin
+kyllä ja tunsin nyt olevani Siperiassa.
+
+Mutta paitse tätä luonnon satunnaista muistutusta nyt oltavan siinä
+maassa, johon kokonainen suuri valtakuuta lykkää rikoksensa ja
+paha-tekonsa, ei matkustajan tarvitse olla kovin tarkka-silmäisen sen
+muustakin havaitaksensa. Se orjallinen nöyristeleminen, jolla täkäläiset
+asujat kohtelevat kaikkia herras-miehiä ja joka loukkaa ja inhoittaa
+outoa, todistaa heillä olevan tuoreessa muistissa, että herroilla on
+voimallinen liittolainen ja toveri, nim. keppi. Se ala-kuloisuus, joka
+näytäiksen useamman katsannossa, osoittaa että mieli on raskas joko
+ikävästä eli häpeästä eli oman-tunnon vaivoista eli kaikesta yhteensä.
+Se hiljaisuus kylissä ja laulamattomuus, jonka Venäjältä tuleva
+matkalainen pian havaitsee, ilmoittaa, että laulu ei voi keventää
+täman-laatuista mielen raskautta, ja että Venäläinen täällä ei ole se
+seurallinen eläin kuin oikeassa koto-maassansa. Että nämä lauseet eivät
+koske kaikkia paikkoja Siperiaa ja sen kaikkia asujia, on helposti
+ymmärrettävä, sillä jälkimäisistä on vähin osa niin-kutsuttuja
+"jätätettyjä" ja suurin osa syntyjänsä Siperialaisia. Vaan useammassa
+tapauksessa ovat nämäkin lähetettyjen jälkeisiä, ja minun luuloni on se,
+että rikoksen muisto ja mielen karvaus pilvestää useamman polven elämää
+rikoksen-tehneen jälkeisissäkin. Ja sen ohessa lisäytyy vereksienkin
+lähetettyjen luku vuosi vuodelta. Tavallinen lähetettyjen määrä tekee
+vuosittain noin 12 tuh. henkeä; vaan "hyvinä" vuosina nousee se noin 15
+tuhanteen asti. Kasan'in kaupunki on se paikka, jossa Siperiaan vietävät
+yhtyvät kaikista valtakunnan osista, ja ken haluaa voi siellä joka
+maanantai- ja torstai-aamuna kaupungin suurimmalla kadulla nähdä parven
+näitä onnettomia, noin sata ja toisinaan kaksikin sataa henkeä, lähtevän
+matkalle. Etu-nenässä astuu rumpali ankarasti täryyttäen rumpuansa ja
+ikäskuin huutaen kaupunkilaisille: tulkaa meitä katsomaan! Hänen
+jälestänsä seuraavat vangit, miehet ja vaimot sekaisin, edelliset
+nelittäin sidotut toisesta kädestänsä kevyeen rauta-vitjaan; näitä
+seuraa puoli-kymmentä kuorma-hevoista, jotka vetävät sairaita, heikkoja
+vaimoja ja lapsia, ja koko parven ympärillä ratsastaa noin kymmenkunta
+kasakkia eli muita sota-miehiä, joita myös aina seuraa upsieri. Tiellä
+nähdään joka posti-paikan kohdassa pitkän-lainen puu-rakennus pienillä
+ikkunoilla ja korkealla pysty-paalutuksella varustettu. Nämä
+rakennukset, joissa jokaisessa löytyy upsieri pienen sota-mies-komannon
+kanssa, ovat vankien yö-paikat, ja näin kulkevat he päivässä yhden
+posti-välin, oli se pitempi eli lyhempi, pitempi ei se kuitenkaan
+koskaan ole, ett'ei terve ihminen helposti voisi sitä mainitussa ajassa
+matkata; varsinkin kuin vankia useasti levähdytetään eikä näytä kovin
+ankarasti kohdeltavan. Tobolsk'in kaupunki on heidän yhteisen matkansa
+pää-maali. Täällä löytyy virkakunta, joka rikosta myöten ja katsoen
+paikkakuntien tarpeesen, määrää mikä mihinkin on lähetettävä. Ainoastaan
+suurimmat pahan-tekijät tulevat Njertschinsk'in vuori-kaivantoihin; enin
+osa lähetettyjä joutuu niin-kutsuttujen uudis-talolaisten luokkaan, s.o.
+heitä jaetaan ympäri maakuntaa kylihin, joissa saavat, määrätyssä
+piirissä, elää ja liikkua kuin tahtovat. Täällä sanotaan monesta vielä
+tulevan ihmisen, niin että vähitellen rakentavat itsellensä mökin,
+murtavat peltoa, naivat ja muuttuvat kiinteiksi talon-pojiksi. Vaan moni
+heitäksen myös kerjäyksen ja kuleksimisen päälle, tekevät pahojansa maan
+asujille ja päättävät päivänsä joko kaivannoissa eli vanki-huoneissa eli
+-- ruoskankin alla.
+
+_Tobolsk'in_ kaupunki, jota muutamassa katsannossa voipi sanoa kaiken
+tämän onnettomuuden pää-paikaksi, ei ulko-näössänsäkään epää tätä
+omaisuuttansa, sillä harmaampaa, märempää ja viluisempaa asuin-siaa
+lienevät ihmiset harvoin valinneet, kuin tämä paikka on. Näistä
+haitoistako vai mistä muusta se myös tullee, että harvoin nähdään niin
+köyhää, niin sivistymätöintä ja niin uneljasta läänin-kaupunkia kuin se
+on. Niin ei siinä esim. löydy yhtään ainoata ravinto-taloa, ja minä
+tultuani hyvään paikkaan yöllä (vasten 10 p. kesäk.) en ollut saada
+missään korttieria ja aloin jo arvella lähteä poliissiin yöksi, kuin
+viimeinkin eräs porvari, -- tarkoin tutkittuansa kuka ja mistä minä
+olin, ja tarkoin määrättyänsä kuinka kauan voisin asua hänen tykönänsä
+ja kuinka paljon siitä tuli maksaani ja minkä-lainen ylös-pito
+maksustani tulisi seuraamaan, -- armahti minua, avasi porttinsa ja antoi
+siistin-laisen kamarin asuani.
+
+Eikä tehnytkään mieleni kauan viipymään tässä Jermakin pesässä, vaan
+toimitettuani toimitettavani kuvernöörin kansselissa läksin, vaikka
+vettä satoi kuin korvosta kaatamalla, jo 12 p:nä kesäk. taas matkalle
+Turinsk'iin, joka on tämän läänin länteisimmän piirikunnan kaupunki,
+sen, jossa Voguulia enimmältä löytyy. Turinsk'iin loppui minulta
+posti-tie. Tästä kulkee huono kylän-tie yhdeksän-kymmenen virstan
+levyisen salon poikki Tabaryn kylään Tavda-joen rannalle. Tällä välillä
+ei ole yhtään taloa ja se täytyy matkustaa yksillä hevosilla. Kahteen
+kohtaan on sille kuitenkin rakettu saunat, joissa kummassakin elää
+yksinäinen mies. Hän pitää saunan voimassa, josta matkalaiset talvella
+maksavat hänelle määrätyn maksun, nim. 1 1/2 kop. hop., se, joka
+saunalla hevoistansa syöttää ja kopeikan samaa rahaa se, joka vaan
+käypi siinä lämmittelemässänsä. Tämä on raa'in, alku-peräisin muoto
+ravinto- eli maja-taloja; sen ja Helsingin seura-huoneen väli ei varmaan
+ole pienempi kuin tässä matkaavien Voguulien ja esim. yli-opiston
+rohvessorien väli.
+
+Tabary'ssa loppui viimeinkin maa-matka. Se, joka sillä on tärissyt
+kolmatta tuhatta virstaa, niinkuin minä nyt olin tehnyt, astuu kernaasti
+venheesen, varsinkin kuin venhe on katettu ja niin muodoin suojelee
+matkalaista päivän paahteesta ja sateen märkyydestä. Hekkumallisesti
+oikoo hän maa-matkasta jäykistyneitä jäseniänsä sillä pehmeällä tilalla,
+joka venheesen on tehty, ja arvelee ei koskaan matkanneensa näin
+kevyesti kuin tässä. Tämä on ensimäisen soutu-taipaleen tunne. Sillä
+lepäiltyänsä ja ihailtuansa jokea ja sen rantoja, tulee matka-mies
+tässäkin tuntemaan, että maan päällä ei ole mitään täydellistä.
+Ensimäinen ja suurin vastus on hänellä itikoista, jotka
+tuhannen-tuhans-määrissä tunkeutuvat hänen päällensä eivätkä anna
+hänelle silmän-räpäyksen rauhaa. Ne voidaan karkoittaa vaan siten, että
+katoksen oven edessä poltetaan tulta, mutta siitä nouseva savu, jonka
+venheen kulku ja tuulikin lyö kokonansa katokseen, on uusi kiusa, ei
+paljon vähempi sillä poistettavaa pahaa. Toisekseen on matkan-tekokin
+sangen hidasta, sillä vaikka soutajia muutetaan noin 20 eli 30 virstan
+päässä ja vaikka virta, joka minun kulkeani oli vastainen, on hän tyyni,
+ei matkaa kulu tunnissa juuri enemmän kuin neljä eli viisi virstaa.
+Tavda-joki, jolla nyt tein matkaa, on Tobol'in syrjä-joki ja syntyy
+kahden Uraalilta tulevan joen, Losvan ja (eteläisen) Sosvan yhtymisestä.
+Se on sangen vetevä joki, mutta sen ranteet ovat hyvin yksi-jonoiset,
+s.o. petäjikkö ja pajukko sen reunoilla ovat loppumattomat. Kyliä
+tavataan harvassa, ja nekin ovat pieniä: neljä viis taloa yhdessä.
+Asujilla, jotka ovat pelkkiä Venäläisiä, ei maa-viljelys enää ole
+ainoana elatus-keinona; he valittavat pelto-maata olevan hyvin vähän,
+paikka paikoin vaan ja ainoastaan joen rannoilla, sanoen kaiken muun
+maan kauempana joesta olevan synkeätä suo-pohjaa korpea, jota ei millään
+keinolla voi perkata pelloksi. Sentähden ovat Venäläisetkin omistaneet
+alku-peräisten asujien elatus-keinot: metsästämisen ja kalan-pyynnön,
+jotka molemmat täällä ovat antoisat. Päältä-päin katsojalle näyttää
+täkäläinen rahvas elävän köyhästi, vaan ei leivättä. Samovaraa
+(tee-kyökkiä), joka venäläisissä seuduissa on tarkka toimeen-tulon
+sanoja, ei löydy joka kylässä; kapakat, joita tännekin on istutettu,
+ovat kaukana toisistansa, samoin kuin kirkotkin; vaan näittäkin
+sivistys-keinoitta on rahvas täällä nöyrää, hiljaista ja siistiä.
+
+Noin 200 virstaa matkattuani jokea myöten, eli Turinsk'ista yleensä
+vähän päälle kolmen sadan virstan, tulin viimeinkin tänne Pelym'in
+kirkolle 24 p. kesäk. Täällä olen nyt aikonut viettää pari kuu-kautta
+Voguulin kielen tutkinnossa, jota vasten minulla on Voguuli Losva-joelta
+tutkinnon väli-kappaleena. Hänen piti pyhän Pietarin kunniaksi ja
+paastosta pääsemisen iloksi saada tämä päivä viettää kapakassa
+viina-kullan ääressä, johon Voguuli on yhtä kärkäs kuin kärpänen veteen.
+Tämä on hänelle kernaasti suotu, sillä hänellä poloisella on niin ikävä
+vaimoansa ja perhettänsä, että minun täytyi suorastaan kieltää hänen
+puhumasta tätä ainetta, niin usein kertoi hän sitä ja niin hellillä
+sanoilla koki hän liikuttaa minua häntänsä kotiin laskemaan. Hänen
+viettäessänsä Pietarin päivää ja päätänsä parannellessaan sain minä myös
+tilaisuuden nämä radit panna paperille.
+
+Vaikka näin muodoin olen keskellä Siperian saloja, ei minulla ole juuri
+mitään hätää. Elämän pienet onnettomuudet ovat täällä: helle, itikat,
+luteet ja muut syöpäläiset; vähällä määrällä kärsivällisyyttä voipi nämä
+vastukset kuitenkin voittaa. Suuremmaksi luen sen pienen onnettomuuden,
+että tasku-kelloni tuli vialle ja herkesi käymästä. Täällä ei
+arvattavasti kukaan ymmärrä sitä laittaa eikä Turinsk'issakaan, jossa
+sitä jo käytin, löytynyt miestä sitä korjaamaan. Kesäinen aika tuo menee
+ilman kellottakin; mutta syksyn pitkät yöt ja sumuiset päivät taitavat
+sen puutteessa käydä tukalammiksikin. Kuitenkin on sana-lasku:
+
+    "Otavass' on orjan merkki,
+    Ei ole kuussa, ei kukossa,
+    Eikä päivän koitannassa"
+
+lohdutuksenani, ja kuin niin monta tuhatta ihmistä ikänsä elää kellotta,
+voinen minäkin muutamia kuu-kausia tulla toimeen ilman tättä
+ajan-mittaritta.
+
+
+
+Toinen Kirja.
+
+Beresov'assa 29 p. syysk. 1858.
+
+Pari päivää takaperin tänne tultuani saan matkastani nyt antaa
+lyhykäisen kertomuksen, niin kauan kuin sen muistot vielä ovat
+mielessäni nuoret ja verekset.
+
+Pelym'in kirkko seisoo niemellä kahden joen, nim. lännestä tulevan
+Tavdan ja pohjasta juoksevan Pelym'in, yhtymisessä, jotenka paikalla on
+sangen kaunis sia. Kylää itseä on noin 15 eli 20 talon-rähjää, joiden
+kierot seinät ja paperilla paikatut ikkunat todistavat asujanten
+köyhyyttä ja myös -- laiskuutta. Vaikka siis tätä nykyä huonoimpia
+kirkon-kyliä on Pelym ennen aikanansa ollut mainiompi paikka, ja
+jokainen Venäjän historiaa lukenut tuntee sen surkean merkillisyyden.
+Pelym'issa oli nim. ennen aikaan puinen linnoitus muutamilla
+tykkilöillä, jossa seisoi joku satanen sota-väkeä ynnä vojevod'in kanssa
+ja josta käsin jäykkää vasta-rintaa tekevät Voguulit vähitellen
+taivutettiin kuuliaisuuteen. Heidän ristittyänsä, joka tapahtui menneen
+vuosi-sadan alku-puolella, jäi linna rappiolle ja nyt ei siitä enää ole
+muita jäännöksiä jälellä kuin linnueen jälkeisiä pieni kylänen Kasakkia
+vähän matkaa kirkolta. Mutta pää-asiallisesti on Pelym niin tullut
+kuuluisaksi, että sitä Beresov'an rinnalla on pidettynä kovinna
+lähetys-paikkana valtakunnallisille pahan-tekijöille, herrat _Biron ja
+Münnich_ saivat täällä, pitkät vuosikymmeniset viettäen Pelym'in
+suruisilla rannoilla, mietiskellä maallisen korkeuden turhuutta ja
+vaarallisuutta. Monta muuta vähempi-kuuluista miestä on pidetty
+Pelym'issa, ja varmaan on useampi heistä sen yksinäisyydessä havainnut,
+ehkä kyllä myöhään, että yksityisen ihmisen ei ole luvallinen tarttua
+historian rattaasen sitä muka omia mietteitänsä myöten vääntääksensä.
+Tätä nykyä löytyi paikalla vaan yksi tämmöisistä syistä lähetetty,
+entinen kasanilainen aatelis-mies, jonka kova-korvaisuus oli tehnyt ei
+ainoastaan sen, että hän etelä-Siperiasta ja kaupungista muutettiin
+tänne Voguulien korpeen, vaan myöskin sen, että se nykyisen keisarin
+armo-julistus, jolla kaikki tämmöiset pahan-tekijät paluutettiin
+Siperiasta, ei kohdannutkaan häntä. Aikaansa vietti tämä herras-mies
+milloin ryyppimällä milloin lukemalla mitä käsiinsä sai. Ett'ei hän
+ollut sivistyksettä näkyi siitäkin, että joka vuosi lähetyttää
+itsellensä kirjat: _Almanach de Gotha ja Annuaire des deux Mondes_. Hän
+toivoi kuitenkin kohtakin pääsevänsä sekä Pelym'ista että Siperiastakin,
+sillä v. 1862 vietettävän tuhat-vuotisen muisto-juhlan kaunistamiseksi
+oli hänellä tekeillä summattoman suuri runo-laitos viidessä kymmenessä
+laulussa, joka olisi sisältävä koko Venäjän historian ja tekevä 10 osaa,
+viis laulua kussakin osassa. Kaksi eli kolme osaa oli hän jo lähettänyt
+Pietariin, ja valmisteli nyt taas uutta osaa sinne suoritettavaksi, eikä
+sanonut runo-tekonsa jäävän vaikutuksetta hänelle armoa pyydettäessä.
+
+Hänen ja paikkakunnan sasedatel'in kanssa voi täällä jonkun sanan
+vaihtaa. Pappi sitä vastaan oli pelkkä talon-poika, joka itse kynti,
+niitti, kalasteli, piti kauppaa, ei köyhyydestä niinkuin se tapahtuu
+monessa muussa paikassa, vaan ahnaudesta. Sen ohessa oli hän niin laiska
+virkaansa toimittamaan että koko minun olin-ajallani ei pidetty yhtään
+kertaa täyttä jumalan-palvelua, vaikka sillä ajalla sattui kaksi suurta
+juhlaakin (Pietarin ja Iljan päivät). Paljon sivistyneemmät pappia
+olivat tänne asettunut porvari Turinsk'ista ja viina-herra, joka oli
+kaikkein kapakkojen päällikkö tässä tienoossa. Paitse näitä ovat
+Pelym'in herras-säädystä vielä muistettavat piisar, rokko-herra ja
+seppä. Piisar oli yhtä sokuri-suinen kuin koko hänen sukunsa ja myös
+yhtä suuri -- kelmi. Rokko-herra tuli minulle merkilliseksi sen kautta
+että hän useasti häiritsi yön-leponi viinassa vaimoansa pieksämällä,
+josta huuto ja telmäminen herätti kaikki naapurit. Seppää muistelen
+tässä hänen ankaran-sakean partansa vuoksi, joka aina, kuin hänen näin,
+muistutti minulle mieleen kuningas Yrjö Toisen ohillista, josta paroni
+Mynkhausi kertoo, että Englannin vaakuna oli leikattu hänen partaansa.
+Muutenkin, ei ainoastaan partansa vuoksi, oli tämä Pultavan läänistä
+herraltansa Siperiaan lähetetty seppä Pelymiläisillä suuressa kunniassa
+ja huolessa, sillä häntä ennen ei ollut taitavaa seppää löytynyt
+lähempänä kuin Turinsk'issa s.o. kolmen sadan virstan päässä.
+
+Pelym'in merkillisyyksistä lienee vielä muistettava korttieri-taloni
+vanha emäntä, jolle kaikki, mutta olletikin nainut rahvas, osoittivat
+suurta kunniaa, sillä hän oli koko kylän _babuschka_ (tämä sana
+merkitsee sekä mummoa että kätilöintä). Tässä omaisuudessaan maisteli
+hän, useasti vieraina käyden, kyläläistensä vaimojen viina-varoja, ja
+silloin tällöin pistihen hän minunkin tyköni pyytämään juoma-rahaa
+milloin kortteliksi milloin puoleksi. Ehkä häntä näin joka haaralta
+koettiin pitää viinan hengessä, ei hän kuitenkaan nyky-aikaa rakastanut:
+rahvas oli muka nyt entistä vastaan köyhää, pellot eivät kasvaneet
+eivätkä lehmät lypsäneet niinkuin ennen; yksin päiväkin oli hänen
+mielestään lyhennyt, sillä ennen kerkesi muka kesäisessä päivässä paljon
+työtä tehdä, "vaan nyt tuskin laskeut", sanoi hän, "puoli-päiväisen
+päälle vähän lepäämään, kuin jo ilta on käsissä".
+
+Silmiänsä ristien jätti tämä eukko minut hyvästi, kuin 19 päivänä elok.
+läksin Pelym'ista matkalle Pelym-jokea myöten pohjaan päin. Hän tiesi
+minulla olevan edessä semmoisen matkan, jossa suuret korvet ja vetelät
+suot olivat jalan kulettavat, sanoi vilustuvani ja menettäväni
+terveyteni, niinkuin muka viina-herra oli ei kauan takaperin
+kalastus-matkalla vilustunut ja nyt makasi vuoteella. Kuitenkin
+nähdessään ett'ei voinut päätöstäni muuttaa, antoi hän minulle
+siunauksensa ja evään vatsalleni (edellisen ilman ja jälkimäisen
+arvattavasti maksua vastaan), ja lupasi pitää kuppa-sarvensa valmisna,
+jos muka takaisin täytyisi palatani ja terveyteni vaatisi hänen
+lääkärillistä hoitoansa. Samaa takaisin-tuloni virttä lauloi
+sasedatelikin, joka laiturilla jää-hyväisiä häneltä ottaessani hymyillen
+toivoi meidän parin kolmen viikon perästä taas näkevän toinen toisemme,
+"minun muka kylliksi ilmailtuani Voguulien maassa". Minä kiitin häntä
+hyvä-tahtoisuudestansa, mutta itsekseni ajattelin: odottakaa vaan minun
+takaisin-tuloani; "akka tieltä kesken kääntyy, ei mies pahainenkaan".
+
+Se matka, jolle näin läksin, ei kartalta katsoen näyttänyt niin
+vaikealta eikä sitten itse asiassakaan ollut niin vaikea, kuin sitä joka
+haaralta laulettiin. Lyhykäisesti sanoen olin päättänyt päästä
+Beresov'aan suorinta tietä Pelym'ista. Tämä suorin tie vei ensin
+Pelym-jokea myöten siihen asti kuin tämän joen latva kääntyy länteen ja
+etelään päin. Tässä kohdassa ottaa Pelym pienen syrjä-joen idästä, jonka
+latva taas on niin lähellä pohjaiseen Sosvaan lankeavan Tapsje-joen
+latvaa, että väli-taival ei näyttänyt olevan kuin 30 eli 40 virstan
+levyinen, ja niin lyhyen taipalen, ajattelin minä, pääsen itse yli,
+vaikka hän olkoon jos minkä-lainen. Suurin huoli oli minulla
+kapineistani, joita pitkällisellä, kesän-talven tehtävällä matkalla
+täytyy pitää enemmän kuin halu olisikaan, ja näin kolkoissa maissa vielä
+lisätä yksin keitto-astioillakin, eväällä ja muulla semmoisella
+rojakalla. Kalujani kantamaan yli mainitun taipalen päätin ylä-Pelym'in
+Voguuli-kylistä ottaa jonkun kymmenkunnan miestä; koko matkaksi
+Pelym-jokea myöten hyyräsin Pelym'issa venheen, joka Voguulia myöten oli
+lähetettävä takaisin, ja näin toivoin kaikki vaikeudet vähitellen
+voitettavan. Edut asialleni olivat tästä matkasta silmin-nähtävät, sillä
+näin matkaten tulisin kulkemaan aivan halki koko Voguulin-maan ja siten
+hyvästi tuntemaan tämän kansan sekä tavat että kielen, jota vastaan jos
+posti-tietä Turinsk'in ja Tobolsk'in kautta Pelym'ista olisin lähtenyt
+Beresov'aan, olisin tullut tekemään mahdottoman polven, menettänyt
+matkalla paljon rahaa ja aikaa enkä olisi nähnyt Voguulia taas ennenkuin
+Beresov'assa, sillä Ob-joen molemmat rannat ovat asutut Ostjakeilta.
+
+Venhe oli pieni kolmi-laita, neljän hengen soudettava, ja sen keskus
+tuohella katettu, niin että katoksen alla kaluni säilyivät sateelta ja
+siinä itsenikin oli hyvä pitkälläni olla. Olikin alusta matkaa tämä
+katos sangen tarpeellinen, sillä kolme ensimäistä päivää eli
+ylä-Pelym'in kirkolle asti valoi sade loppumatta. Sittenkin oli vielä
+viikko-kauden aika eli viimeiseen Voguuli-kylään asti Pelym-joen
+varrella epä-tasaista ilmaa, niin että kuikan useasti kuultiin huutavan:
+totta saa, totta saa (sada), joilla sanoilla Savossa selitetään tämän
+linnun omituista, muka sadetta ennustavaa huutoa. Vaan sen jälkeen
+syntyi yhdeksi viikoksi kaunis pouta, joka kesti minun matkaani
+edellä-mainittuun maa-kannakseen asti.
+
+Ylä-Pelym'in kirkko on varsin alkaen rakettu Pelym-joella asuvia
+Voguulia varten, ja paikka on viimeinen, jossa Venäläisiä tavataan, ei
+enää muita Venäläisiä kuin pappi ja kirkon-palvelijat. Nämä ovatkin
+kirkon-kylän ainoat asujat, sillä ensimäinen Voguuli-kylä, pari virstaa
+kirkolta, on vähän ylempänä joen-varrella. Surkeampaa sivistyneitten
+ihmisten asunto-paikkaa lienee harvassa kuin tämä kirkon-kylä on; ne
+kaksi asuttua taloa, jotka siinä löytyvät, ja niiden kaksi asumatointa
+toveria lasittomine ikkuna-reikinensä seisoivat siinä keskellä suurta
+puutointa lakeutta autioina, alastomina, suojattomina. Turhaan etsi
+silmä jota-kuta pellon-tilkkua, jota-kuta kukka- eli edes kaali-penkkiä;
+huoneiden ympärillä ei ollut yksin aitaustakaan. Ja sen ohessa osottivat
+talojen hajalliset katot ja lahonneet portaat asujanten
+huolimattomuutta; se suuri lakeus, jolla kylä seisoo, on luonnollinen
+niitty ja kasvoi pitkää heinää, mutta viikatteen jälkiä ei näkynyt, ei
+lehmän kelloja kuulunut missään.
+
+Päästyäni katon alle diatschok'in tykönä (papin sanottiin sairastavan
+eikä voivan vastaan-ottaa) tuli volostin Voguulilainen golova minua
+tervehtimään; hänen kanssansa seurasi puoli-kymmentä muita Voguulia. He
+olivat jo edeltä-päin kuulleet että heidän seutuihinsa oli tulemassa
+tschinovnikka Pietarista, ja alkoivat nyt kantaa minulle kaiken-laisia
+valituksia, joista kolme oli painavinta. Ensimäinen oli se, että
+ruudissa, jota heille annetaan kruunun puolesta, on viimeisinä vuosina
+ruvennut olemaan haulia, tänä vuonna niin paljon, että ne hyvin tekivät
+kolmannen osan painoa. Tämän seikan selittämiseksi on sanottava, että
+Siperian kaikki pohjaiset kansat maksavat veronsa metsän-nahkoissa
+(enimmiten revoissa ja sopulissa, paikoin myös oravissa ja kärpissä),
+jota veroa kutsutaan _jasakaksi_, ja kruunu, jolla ruudin-teko ja
+myöminen on yksin-oikeutena, myöpi teko-hinnasta näille kansoille ruutia
+niin paljon kuin he tarvitsevat. Tämä on suuri etu heille, sillä
+ruuti-naula Venäjällä tavallisesti maksaa noin ruplan hop., mutta
+Siperialaisille ei se nouse enempään kuin noin 40 kopeikkaan samaa
+rahaa. Vaan haulit ovat arvattavasti paljoa huokeammat sitäkin, ja jos
+joku kelmi sekoittaa esim. 30 puutaan ruutia (se määrä, joka Pelym'in
+piirikunnassa vuosittain jaetaan kansalle) kolmanneksi osaksi haulia,
+niin saapi hän tällä varkaudella (haulien hinnan pois-luettua) puhdasta
+voittoa noin 7 puutaa ruutia s.o. Venäjällä tavallisen hinnan jälkeen
+noin 280 hopea-ruplaa. Mutta Voguulit arvattavasti valittivat tästä
+itsellensä tulevan suuren vahingon sekä rahassa että vaivassa ruudin
+seulomisen ja puhdistamisen kanssa kuin myös sitenkin että
+varomattomasti tämmöisellä ruudilla ladattu pyssy ei laukea, jos
+haulin-rae on sattunut menemään tuli-reikään, josta taas metsä-mies
+voipi kadottaa monen kauniin otuksen, vieläpä joutua päänkin vaaraan,
+jos karhu sattuu tulemaan vastaan, niinkuin täällä usein tapahtuu.
+
+Toinen heidän valituksensa oli se, että pappi rasittaa heitä liian
+kovilla maksoilla toimituksistansa ja omalla kädellänsä kurittaa eli
+muuten tylysti kohtelee sitä, joka ei täytä hänen vaatimuksiansa. Niin
+oli golovan, keväällä kuolleen, isän hauta kauan ollut lukematta siitä
+syystä, että poika ei ollut sen siunaamisesta jaksanut maksaa papille
+enemmän kuin kolme hopea-ruplaa, ja sielun-paimen oli suostunut
+haudan-lukemiseen vasta annettua hänelle panttiin kaksi turkkia, jotka
+olivat lunastettavat seitsemällä hopea-ruplalla. Samassa määrässä
+sanoivat hänen ottavan vihkiäistäkin viisin kuusin ja kymmeninkin
+hopea-ruplin, jonka lisäksi nuoren parikunnan vielä sitten kesällä pitää
+hänelle tehdä sata rukoa heiniä. Vihkiäisen kallius, lisäsivät
+valittajat viekkaasti, estää nuoren kansan menemästä naimiseen, joten
+rahvas vähenee ja tsaarille juokseva jasakka aikaa myöten kukaties jääpi
+maksamatta. Paitse tätä oli mainittu pappi ratkennut niin juomaan, että
+sitten pääsiäisen ei ollut kertaakaan pitänyt jumalan-palvelua, ja että
+toisella kirkon-palvelijalla se onkin työnä, papille viinan hakeminen
+Pelym'ista (150 virstaa), johon seurakuntalaisten täytyy antaa hevoset
+eli soutajat.
+
+Kolmas valitus oli se, että Pelym'in kylän Venäläiset asujat juuri
+joen-suussa salpaavat koko joen tokeilla (tämän laitoksen näin omin
+silmini Pelym'issa), estäen näin kalan nousemasta ylemmäksi, josta
+Voguulien seuduissa oli suuri kalattomuus.
+
+Nämä valitukset, jotka yleistä mainetta myöten olivat toden-peräiset,
+pyysivät he minun vastaan-ottamaan ja sanoivat ne diatschokalla
+kirjallisesti ylös-panettavansa. Minä ilmoitin heille minullani ei
+olevan mitään valtaa oiasta heille tehtyä vääryyttä, ja kehoitin heidän
+valittamaan papista rovastille (blahotschinnij), joka joka vuosi käy
+tutkimassa kirkon tilaa, ja ruudin jutusta sekä joen salpaamisesta
+paikkakunnan maallisille pää-miehille. Tämän sanoivat he jo tehneensä,
+vaan siitä apua ei mitään lähteneen, ja heidän uudestaan pyydettyänsä
+lupasin minä ottaa heidän valitus-kirjansa kanssani ja saattaa ne,
+Tobolsk'iin jouduttuani, kuvernöörille ja piispalle. He olivat sangen
+hyvillänsä tästä, vaan lähtiessäni seuraavana päivänä paikalta ei heillä
+ollutkaan valitus-kirjaa minulle antaa, sillä diatschok, ehkä ennen
+luvannut sen heille kirjoittaa, oli nyt epäytynyt tästä vaarallisesta
+työstä, ja näin jäi Voguuli-parkain asia sillensä; sillä suullisesti,
+ilman mittäkään todistuksitta, on syrjäisen vaikea ruveta kantamaan
+tämmöisiä valituksia, vaikka kyllä olkoon vakuutettu niiden
+toden-peräisyydestä.
+
+Niinkuin edellä sanottiin erosin tässä viimeisistä Venäläisistä, joita
+taas en uudelleen nähnyt ennenkuin neljän viikon perästä Sortingjen
+kirkolla lähellä Beresov'aa. Golova oli lähettänyt sanan seuraavaan
+paul'iin,[23] pitää soutajia valmisna, ja istui nyt matkaan lähettäessä
+itse perää pitämään ensimäisen kylän-välin. Tätä ei ollut kuin 20
+virstaa ja golovan hilpeät soutajat saattoivat minun pian pienen paulin
+näkyviin, jossa oli kolme jurttaa. Nähtyänsä venheen alkoivat sen asujat
+ampua paukkaa, ja maalle noustua oli vastaan-otto mitä nöyrin ja
+mieluisin. Pian havaittiin kuitenkin, että paulin väki, niin miehet kuin
+naisetkin, olivat alkaneet pidot ennen vierasten tuloa ja nyt olivat,
+niinkuin Savossa sanotaan, aika vahvassa pajussa. Alussa ei tästä
+minulle ja kumppanilleni ollut muuta haittaa kuin liika suuri nöyryys ja
+imartelu, niinkuin halaaminen, polvien likistely j.n.e. Vaan jurttaan
+tultuamme muuttui asia toiseksi. Lavalla makaava talon-emäntä heräsi ja
+tuskin oli hän nähnyt golovan, kuin hirmuisesti sättien ja sadatellen
+lensi hänen sakeaan mustaan tukkaansa. Golovan seuralaiset soutu-miehet
+tulivat hänelle avuksi, paulin väki taas emännälle, "siitäpä kapina
+kauhea karttui": muutamissa silmän-räpäyksissä oli semmoinen tappelu
+irti, että minä töin tuskin pääsin ulos ja pakenin venheesen. Jonkun
+ajan jurtassa nuhjettuansa kiidättivät he, kumpiko puolue, sitä en voi
+sanoa, kahakan alkajan sen humalaisen vaimon ovesta pihalle, ja tulivat
+yksi toisensa perästä ulos, päästänsä nykkien telmeessä irtautuneita
+tukka-suortuvia, eivätkä näyttäneet olevan asiasta millänsäkään. Isäntä
+salpasi vielä yhä sättivän vaimonsa saunaan, toi viinaa golovalle ja
+hänen miehillensä, ja kohta syntyi heidän välillänsä sydämellinen rauha
+ja rakkaus. Nyt tulin minäkin venheestä maalle, ja talon-väki kiiruhti
+minulle tuomaan puolukoita, tuomen-marjoja ja ketrin-pähkinöitä
+kostitsemiseksi. Syyn talon-emännän vimmaan golovata kohti selitti
+minulle eräs soutu-miehistä olevan sen, että golova pari viikkoa
+takaperin viran-asioilla käydessänsä tässä paulissa josta-kusta vähästä
+syystä oli loukkaavilla sanoilla kohdellut emäntää, joka oli ne painanut
+sydämeensä ja nyt viinan rohkeudessa tahtoi ne golovalle kostaa.
+
+Muutamien tuntien perästä sain hiljankin soutu-miehet eroamaan tästä
+kostitsevasta paikasta ja läksin päivän lasketessa matkaan. Lukija ehkä
+odottanee ja tässä, hiljalleen vasta-virtaan eteenpäin soutaessamme,
+kyllä olisi tilaisuus antaa kertomuksen Voguulien elannosta, tavoista,
+asunnoista j.n.e. Vaan semmoisen kertomuksen olen seuraavassa kirjassa
+antava, jonka-tähden se tässä olisi liikanaista. Tiestä taas, elikkä
+Pelym-joesta, ei ole paljon muuta sanomista, kuin että se Europassa
+ollen olisi luettava varsinkin keski-isojen jokien joukkoon, sillä se on
+varmaan viittä sataa virstaa pitkä ja olisi tyynen tasaisen juoksunsa
+kuin myös kohtalaisen syvyytensä vuoksi sangen soveljas
+höyry-laiva-kululle. Mutta täällä Siperiassa, suurten jokien maassa, on
+Pelym niin vähäinen, että se Ob-jättiläiselle on vaan syrjä-joki, ja
+senkin ei suoraan, mutta vasta kolmannessa polvessa, sillä Ob'in kanssa
+yhtyvä Irtysch ottaa syrjä-joen Tobol'in, Tobol Tavdan ja tämä meidän
+Pelym'in. Ja sillä olevan liikunnon vuoksi ei Pelym ole mistään arvosta,
+sillä sen vesillä ei liiku muut kuin Voguulit pienissä yhdestä puusta
+tehdyissä ruuhissansa. Tämän vuoksi ovatkin sen rannat yksi ainoa
+loppumatoin korpi, kasvava enimmiten kuusta ja lehti-kuusta, harvemmassa
+koivua ja petäjää. Tämä korpi on niin ihmiseltä liikuttamatoin kuin hän
+lienee lähtenyt Luojan kädestä, ja vaikka minä en ole puun-kauppias enkä
+laivan-rakentaja, on minun useasti ollut vaikea luoda silmäni pois
+niiltä kauniilta taivaan-korkuisilta, suorista ja sileöistä
+lehti-kuusista, jotka näissä korvissa kasvavat eli korkeimmakseen
+tekevät sen hyödyn, että metsästelevä Voguuli tekee tulen ja viettää yön
+heidän juurellansa. Tämä luonnon alku-peräinen raakuus ja kauneus onkin
+ainoa matkaajan huvitus näissä kolkoissa maissa, vaan kuin se aina ja
+aina vaan on yhden-muotoinen, väsyttää sen katsominen pian niin, että
+innokkaimmatkin luonnon-ihailijan luulisin täällä-matkatessansa toivovan
+taipalen kohta loppuvan ja pääsevänsä edes niinkin vähäiseen ihmisen
+asuin-paikkaan kuin Voguulien paulit ovat.
+
+Minun tielläni oli näitä hyvin harvassa: neljän päivän matkalla,
+edellä-mainitun ylä-Pelym'in kirkolta lukien, sivuutettiin kaksi paulia,
+joissa kummassakin oli kaksi jurttaa. Sitten tultiin viis-jurttaiseen
+pauliin, jonka nimikin, Massau, saakoon tässä siansa sentähden, että
+siinä elää maan-viljelijä Voguuli, jolla on sangen hyvät pellot, viis
+hevoista, kolme lehmää, Venäjän tavoin tehty tupa, samovara, tee-kuppia
+ja muita semmoisia kaluja, joita Voguuleilla ei muualla ole ja jotka
+todistavat hänen ahkeruudella ja ymmärryksellä hankittua
+varallisuuttansa.
+
+Päivän levättyäni Massaussa läksin taas matkaan ja tulin kahden päivän
+perästä viimeiseen pauliin, jonka nimi on Atimje-paul, vaan jota
+kirjoissa mainitaan Verschinskij paul (latva-paul), ehkä se, niinkuin
+tämä osottaisi, ei suinkaan ole Pelym'in latvalla, vaan Voguulien kesken
+luetaan puoli-väliksi joen latvan ja suun välillä, joka kartalta
+katsoenkin näyttää oikealta. Tähän asti oli minulla edessä olevata
+maa-taivasta vasten viis saatto-miestä koossa; mutta kuin niistä en
+vielä luullut olevan kyllä kantamaan sekä minun kapineitani että omaa
+evästänsä, pyssyjä, kirveitä, kattiloita ja muita välttämättömiä kaluja,
+niin toivoin uupuvat eli noin neljä tahi viis miestä saavani tässä
+paulissa. Mutta siinä toivossa petyin: paikalla ei löytynyt muuta kuin
+naisia ja yksi ainoa matkaan kykenevä mies. Muut miehet olivat jo kaikki
+metsässä hirven pyynnössä, niistä kuitenkin kylän kaksi parainta miestä
+ylempänä Pelym-joella kesä-jurtissa ja niin muodoin matkalla tavattavat.
+Näiden molempien taloista suostui heidän tyttärensä, yksi kummastakin,
+lähtemään soutamaan isiensä jurtille asti, jossa nämä kävisivät heidän
+siaansa. Näin oli minulla seuraavana päivänä taas liikkeelle lähtiessäni
+saattajina: kolme vahvaa nuorta miestä, kolme ukkoa, joista kaksi ei
+kyennyt paljon mihinkään, ja kaksi nuorta riipeätä neitoista. Mutta
+tien-tuntijaa ei ollut yhtään; kaikki tiesivät he sen, että eräällä
+pienellä Pelym'in syrjä-joella nimeltä Posserje, noin yhdeksän päivän
+matkan päässä, eli Beresov'an piirikuntaan kuuluva Voguuli, jonka
+muutamat myös tunsivat, sillä hän kuului käyvän täällä aina silloin
+tällöin jauhoa ja muita tarpeita ostamassa. Vaan Posserje-jokea ei
+tiennyt kukaan, ja tämä seikka oli hyvinkin arveluttava, sillä
+Pelym'illa on paljon syrjä-jokia kummallakin puolellansa, joista oikeata
+arvata ei ollut helppo asia. Ainoa toivo oli niissä kahdessa ylempänä
+olevassa Atimje-miehessä, jotka olivat käyneet Posserje-joella ja jotka
+toivoin saada kanssamme.
+
+Näin varustettuna ja lisättyäni soutu-miesten evääsen kolme puutaa
+leipää, jotka erittäin ja ikäskuin itseäni vasten olin leivottanut
+(sillä Voguulit tiesin vahvoiksi syömäriksi), läksin matkaan ja tulin
+seuraavana päivänä ensimäisen Atimjeläisen metsä-jurtalle. Se oli
+rakettu hirsistä niinkuin talvi-jurtatkin, ja ne kolme aittaa, jotka
+seisoivat jurtan vierellä, osoittivat että paikan isäntä sai metsästä
+mitä tallelle panna; sitä samaa todisti myös vasta nyletty kuivamassa
+riippuva hirven talja. Mutta häntä itseänsä ei ollut paikalla. Hänen
+meidän kanssa oleva tytär otti yhdestä aitasta, joka oli lukotta
+niinkuin täällä yleisesti kaikki huoneet ovat, hyvät kyörät verestä
+hirven-lihaa meidän keittää. Mehevän hirvi-rokan kiehuessa rannalla tuli
+kotiin kaksi paikan asukasta: sen haltijan toinen tytär ja veljen-poika,
+jotka olivat liki-seudussa käyneet teiri-loukkuja katsomassa. He
+sanoivat isänsä olleen metsässä jo neljä päivää eikä olevan tietoa,
+koska hän tulisi jurtalle. Hänen kanssa-saamisen toivo kävi siis
+tyhjäksi, ja syötyä läksimme edelleen entisellä väellä. Kaksi päivää
+kulettua tulimme toisen Atimjeläisen metsä-jurtalle; tässä tapahtui sama
+seikka: ei häntä eikä ketään muitakaan ollut jurtalla, ja meidän täytyi
+siis tien-tuntijatta lähteä Posserjeta etsimään. Eräs ukoista sanoi
+_kirjoittavansa_ puuhun paikan isännälle että me olimme siinä käyneet.
+Minä luulin Voguuleilla olevan niinkuin Samojeedeillä on jonkun, josko
+vaillinaisenkin, kirjailu-taidon, jolla he voisivat tehdä joita-kuita
+ilmoituksia kaukaa toinen toisillensa, ja katsoin sentähden
+uteliaisuudella ukon työtä. Vaan hänen kirjoituksensa ei ollut muuta
+kuin että hän vissiin järestykseen hakkasi petäjän kylkeen yhdeksän
+pykälää, sen määrän, joka meitä oli henkiä. Minä käskin hänen myös
+kirjoittamaan Gregorille (se oli jurtan-miehen nimi), että paikalla oli
+käynyt virka-mies ja Gregorin tytärkin. Mutta sitä ei hän enää
+voinutkaan toimittaa kirjoituksellansa ja se merkittiin siten, että
+jurttaan jätettiin paperilappu ja tytön huivi.
+
+Neljäntenä päivänä tästä eteenpäin eli seitsemäntenä Atimje-paulilta
+lähdettyä kohdattiin suu idästä tulevan joen, joka minusta näytti
+Posserje-joelta, sillä Regulyn tarkalla kartalla ei tässä seuduin löydy
+muita jokia kuin se. Minä seisahduin joen-suuhun ja lähetin kaksi miestä
+pienellä venheellä ylemmäksi syrjä-joelle katsomaan, miltä se näytti ja
+eivätkö siellä voisi löytää mitä merkkiä ihmisten asumisesta sen
+varrella. Parin tunnin perästä tulivat he takaisin ja ilmoittivat, että
+joki noin kolmen virstan päässä kapenee niin että pienelläkin venheellä
+on mahdotoin sitä ylöspäin kulkea, ja yhteisessä neuvossa päätettiin
+että se ei vielä ollut Posserje. Tämä päätös olikin oikea, sillä vielä
+joita-kuita tuntia soudettua tuli vastaamme toinen paljoa suuremman joen
+suu ja epäilemättä laskimme venheet siihen. Vähän matkaa soudettua alkoi
+rannoilla näkyä kaiken-laista merkkiä ihmisten olosta ei kaukana:
+veistettyjä puun-kylkiä, kantoja, tulen-sioja, verkon-kuivaus-laitoksia
+j.n.e. Mieluisasti sousivat Voguulit eteenpäin, sillä heillä alkoi jo
+olla särpimen puutos, kuin koko matkan olivat liian herkullisesti
+eläneet (esim. kolme kertaa päivässä keittäneet) ja ampua ei oltu
+matkalla saatu muuta kuin muutamia vesi-lintuja ja pari teiriä. Mutta
+täällä tuli se vastus eteen että joessa usein tavattiin suuria läjiä
+hakoja, joita luulen muutamin paikoin Suomessa kutsuttavan
+_ryteiköiksi_, ja niiden hakkaamisessa ja venheelle tien aukasemisessa
+meni semmoinen aika että noin kymmenen virstan matkalla viivyimme
+kokonaisen vuoro-kauden ja vasta toisena päivänä tulimme edellä-mainitun
+Beresov'an Sosvalaisen Voguulin mökille.
+
+Iloni tästä tapauksesta ei kuitenkaan ollut vähempi, varsinkin kuin tämä
+Voguuli ikään oli tullut metsästä kotiin ja minulla hänessä siis oli
+varma tien-johtaja. Ja onni teki minulle vielä sen hyvän että samana
+päivänä saattoi mökille tämän miehen veljen poikinensa, jotka elivät
+Sosvaan menevän Tapsjen varrella ja nyt olivat jo toista viikkoa olleet
+metsällä hirven ajossa. Tämä ukko antoi minulle seuraan poikansa, josta
+siis oli seudun-tuntija toveri lietsarille. Tosin ei heistä kumpikaan
+ollut käynyt siinä paulissa Tapsje-joen varrella, johon nyt tahtoivat
+saattaa minun, vaan heidän alinomaiset vaelluksensa metsässä tekivät
+luultavaksi että he eivät eksyisi, ja minä luotin heihin vähimmättäkään
+epäilemisettä.
+
+Seuraavana aamuna oli ilma vielä kirkas, vaan päivän päälle vetihen
+taivaalle se hieno kelve, joka on pettämätöin sateen ennustaja. Vaan
+kuin ei kukaan pitänyt tästä lukua, niin lähettiin aamuisen syötyä
+korpea myöten maa-taivalta katkasemaan. Vaikka tien-johtajat olivat
+minulle vakuuttaneet tien eli matkattavan korven olevan kuivan, olivat
+minulla lakkarissani kuivat sukat varalla, muuttaa ne jalkaani niin pian
+kuin jalat alkoivat märiltä tuntua ja, niinkuin ajattelin, suon poikki
+oli päästy. Suota ei tarvittukaan kauan odottaa, ja pian purskui vesi
+saappaissani. Levätessä muutin sukat: Voguulit nauroivat ja sanoivat sen
+olevan tyhjän vaivan, sillä koko matka olisi oleva semmoista
+sammal-suota kuin tähänkin asti oli ollut. Kuivalla tiellä olivat
+saattajat ymmärtäneet sen, että ei tarvinnut kahlata vedessä vyötäistä
+myöten, niinkuin se näissä korvissa useasti tapahtuu, ja tapahtui
+meillenkin. Enkä sen kovemmin sitte enää ruvennutkaan jalkineita
+muuttamaan tällä matkalla, sillä se vaiva oli tosin turha. Alussa matkaa
+tapahtui minulle useampia pieniä vastuksia. Yön olin jurtalla levännyt
+nuotiolla; varmaan oli tässä nokea eli mitä muuta joutunut toiseen
+silmääni, niin että sitä ilta-puolella päivää rupesi ankarasti
+hakkaamaan. Tämän kautta puoli-sokeana eteenpäin astuessani loukkasin
+polveni kuivaa puun-oksaa vasten, ja nyt täytyi meidän seisahtua, johon
+liittoon jo iltakin kohta alkoi pimetä. Huuhdottuani kylmällä vedellä
+niin silmäni kuin polvenikin, jossa toinen myötä-seuraavista
+Voguulittarista oli Herthanani, panin teetä juotuani kuusen juureen
+maata.
+
+Yöllä olin unissani uivanani kylmässä vedessä jäiden seassa, ja
+herättyäni havaitsin että villa-peitteen ja sarka-nutun alla olin
+kastunut märäksi ja että rankka sade valoi ehtimiseen taivaasta. Tuli
+oli sammunut, jonka-tähden herätin seuralaisiani sitä korjaamaan. He
+eivät näyttäneet olevan sateesta millänsäkään, makasivat vaan niin
+lähellä tulta kuin mahdollinen oli, aika ajalta kääntäen milloin kylen
+milloin toisen sadetta vasten. Päivän valettua läksimme matkaan, vaikka
+lietsari ei sanonut oikein tietävänsä miten nyt kulkea, kuin päivästä ei
+voinut suuntaa katsoa (kova onni oli minulta edes-menneenä vuonna
+hävittänyt pitkä-silmän, jossa oli kompassi). Satamasta ei herennyt
+silmän-räpäykseksikään, ja noin kaksi eli kolme tuntia vaellettua
+eteenpäin sanoi lietsari matkan suunnan kokonaan kadottaneensa, pyysi
+minun taukoamaan ja pyssynsä sekä koiransa jättäen meidän tykö lähti hän
+veljensä pojan kanssa eteenpäin maata katselemaan.
+
+Tulen tehtyä rakensivat seuralaiseni kaksi majaa, joista oli joku, jos
+ei täysikään, suoja sadetta vasten. Keitettyä, kuivailtuamme, lepäiltyä
+alkoi jo tulla ikävä lietsaria, mutta heitä ei kuulunut. Näin kului koko
+päivä sateen pidossa ja turhassa odotuksessa. Viimein aloin pelätä että
+lietsarit olivat karanneet, varsinkin kuin nyt sain tietää, että eräs
+Pelymilaisista toveristani oli eileisnä iltana peloitellut
+Posserjelaista ja sanonut minun lyöttäväni häntä, jos ei tänä päivänä
+saattaisi seuraa korven yli. Ajatellessani tätä seikkaa alkoi tilani
+olla jotenkin ikävä. Ilman lietsaritta ollen oli yksi kahdesta tehtävä:
+joko omin käsin koetella pyrkiä Tapsjen rannalle, joka näinkin oli
+mahdollinen löytää, sillä se juoksi poikki meidän matkan-suuntamme, --
+ja sitten jokirantaa myöten etsiä paul; eli palata takaisin Posserjelle
+ja siellä odottaa parempaa aikaa ja matka-onnea. Minä huusin edellistä,
+mutta saattajani tahtoivat kääntyä takaisin, ja olikin heillä syytä
+tähän vaatimukseen: heidän eväänsä oli lopussa. Viimeisen leipänsä
+olivat he syöneet tänä aamuna ja nyt ei heillä enää ollut muuta jälellä
+kuin suolaa, vähän ohran-suurimoita ja hirven-rasvaa; tosin ei
+Posserjellakaan löytynyt ei leipää eikä suurimoita, vaan teiriä oli
+siellä kyllä, ja teirin-lihalla elää Voguuli ikänsä, ilman leivättä ja
+muitta herkuitta. Mutta takaisin-matkaaminen ei olisi ollut helppo;
+seuralaisilleni oli tienot outo, ja jälkemme voimme vaan suossa nähdä,
+vaan kuivilla kannaksilla voisimme haipua oikealta suunnalta, painua
+korpeen etemmäksi ja nääntyä tietymättömiin. Näissä ei kovin
+havaittavissa ajatuksissa vietin ilta-puolen päivää, kuin lietsarit
+viimeinkin väsyksissä tulivat takaisin. Heidän vaelluksensa
+pää-tarkoitus oli ollut löytää erää puro, jonka tiesivät tässä korvessa
+olevan, ja sen juoksusta päättää matkan suuntaa. Kauan etsittyänsä
+olivat sen viimein löytäneetkin, ja sanoivat siltä ei tulevan kovin
+pitkän matkan paikkaan, jossa Tapsjeläiset syksyllä pitävät peurojansa
+ja josta tie oli pauliin.
+
+He olivat palatessansa lyöksennelleet merkkejä puihin, joita myöten
+meidän seuraavana päivänä oli helppo tulla mainitulle purolle. Sade oli
+nyt myös herennyt ja päivä oli vaan puolipilvinen, niin että auringosta
+nyt oli hyvä johto. Niin löysimmekin viimein ilta-päivällä tien-suun,
+josta tapauksesta en minä ollut iloisempi kuin Voguulitkaan. He
+keittivät tässä viimeisen kerran, nyt ilman suurimoittakin s.o. vettä
+suolan ja rasvan kanssa. Minä jaoin heille vehnä-leipää, sen vähän mikä
+itsellänikin oli, ja voin myös heidän kattilaansa laskea pari
+kourallista riisi-suurimoita ja palasen puljon'ia. Virkistettyinä
+enemmän toivolta kohta pääsevämme korvesta kuin vähiltä ja kehnoilta
+ruoka-ravinnoilta läksimme syötyä taas tallustamaan, ja myöhä-illalla
+olimme viimeinkin niin onnelliset, että kuulimme koiran haukkumisen ja
+kohta sen jälkeen tulimme joen rantaan, jonka toisella puolen olevasta
+paulista nousi ystävällinen savu ilmalle. Pyssyn ampuma ilmoitti sen
+asujille tulomme, he toivat kohta venheen vastaan ja pian olimme sangen
+siistissä, ihanalle paikalle raketussa paulissa, jonka nimi oli
+_Schohteltit_.
+
+Se oli 7:s päivä syys-kuuta. Seuraavana päivänä erosin Pelymilaisista
+seuralaisistani, jotka palasivat tien-osoittajien kanssa samaa tietä
+takaisin. Ainoastaan yhden puoli-sokean ukon palkkasin Sortingjen
+kirkolle asti tulkikseni, sillä käytännöllinen taitoni Voguulin kielessä
+oli vielä niin heikko, ett'en pitempiä lauseita voinut en puljua enkä
+ymmärtää, ja nämä Sosvan Voguulit eivät ymmärrä Venäjän kieltä enemmän
+kuin muutamia kirouksia, jota heidän muka "tietämättömyyttänsä" eräs
+Pelymilaisista kyllä moitti, sanoen Sosvalaisen ihmisten parissa istuvan
+äänettä kuin teirin. Tämän ukon ja kahden soutajan kanssa läksin päivän
+levättyäni Tapsje-jokea alaspäin laskemaan. Se ei tosin ole kovin
+virtainen, vaan kuitenkin "maksoi mäki velkansa", niinkuin meillä
+sanotaan. Kumminkin oli tämä alku-matka Sosvan-vesillä minulle sangen
+tukala: venhe oli niin kapea ja pieni, että siinä piti istua
+venhe-pohjassa, ja vähäisinkin liika liikahdus voi sen kaataa.
+Toisekseen oli se katteetoin, ja ilma oli jo niin kylmä että pari kertaa
+luntakin satoi, jonka ohessa minua horkan tavoin vilusti, seuraus
+jalka-matkastani. Pahin seikka oli kuitenkin se, että eväässä puutuimme
+kahta painavata tarvetta: leipää ja suolaa. Teiriä, kuivaa peuran-lihaa
+ja rasvaa oli kyllä. Ukko tulkkini alkoi tästä napista, sanoen
+tottuneensa edes suolalle, josko leivättäkin voisi elää, ja tämä hänen
+napisemisensa ei vähennyt, kuin unhotti tupakka-kukkaronsa erääsen
+yö-paikkaan ja tätä vahinkoa ei havaittu ennenkuin pitkän matkan päässä
+paikalta. Minä autoin häntä tupakalla vähistä varoistani ja lohdutin
+toivolla kohta päästävän parempihin paikkoin.
+
+Neljä päivää näin kärsittyämme tulimmekin Tapsjen suulle eli sen
+yhtymiseen lännestä juoksevan pää-joen Sosvan kanssa. Tässä oli
+kokonainen tuohi-kaupunki noin 30 kesä-jurttaa, joissa eli ympäristön
+Voguuleja koko kesän paikalla kalastaen. Myös löytyi siinä jauho-venhe,
+erään Sosvalla asuvan Syrjänin tavara, jota myömään hän oli tänne
+palvelijansa lähettänyt. Jauhot maksoivat täällä 11 oravaa puuta (s.o.
+63 kop. hop.; Tobolsk'issa maksoivat ne mennä syksynä 30 kop., ja
+etelämpänä Tobolsk'in läänissä 15 kop. samaa rahaa); mutta kauppias
+sanoi tavaransa hitaasti menevän, sillä oravia ei oltu vielä ennätetty
+pyytää, vaikka vuosi oli hyvän-lainen orava-vuosi. Hän oli syntyjänsä
+Samojedi, mutta oli jo lapsena vanhempiensa kanssa joutunut isäntänsä
+Syrjänin palvelukseen (s.o. orjuuteen), ja oli hän oikea polyglotti,
+sillä paitse omaa kieltänsä puhui hän Syrjänin, Voguulin ja Ostjakin
+kieliä ja sangen selvästi Venäjätäkin.
+
+Nyt loppuivat ukon ja minun puutteet; ostimme kohtuullisen määrän
+jauhoa, josta rieskottain tehtiin leipää, pieniä kakkaroita, jotka
+paistettiin tuli-sian tuhkassa. Tämä on Voguulien tavallinen
+leivän-teon-laatu, sillä uunia ei löydy heidän talvi-jurtissansakaan, ja
+sillä tavoin tehty leipä on sangen hyvää, varsinkin siitä, joka jonkun
+ajan on ollut kokonansa leivättä. Myös annettiin minulle tässä
+Sortingjen kirkolle asti suurempi ja varavampi venhe, joka katettiin
+tuohella niin että lopun matkaa, vielä kuusi päivää, teimme
+verrallisesti paremmassa tilassa kuin matkan Tapsjella. Pohjainen Sosva
+on suuri joki, leveydeltänsä Volgan kokoinen Kasan'in kohdassa, ja sen
+virta on sangen väkevä, joka jälkimäinen omaisuus meille kyytiä lisäsi.
+
+Sortingjen kirkko on ensimäinen ja ainoa paikka Sosvalla, jossa
+Venäläisiä tavataan. Paitse pappia ja kirkon-palvelijoita elää siinä
+kauppaa pitävä porvari ja muutamia muita asujia, yleensä kuusi eli
+seitsemän taloa, joiden rinnalla ja lisänä seisoo kymmenkunta Voguulien
+jurttia. Paikka on surkeimpia ihmisen olo-paikkoja, vaan minulle oli se
+arvattavasti hyvän-toivon niemi, pitikin papin hyvämtahtoinen emäntä
+minua siinä ollessani niin hyvänä ja evästi vielä matkalle Beresov'aan
+niin hyvästi, että hän on paraimpia muistojani Siperiasta. Olostani
+Sortingjella ja matkastani Beresov'aan, joka ei kestänyt täyttä kahta
+vuoro-kautta, ei ole juuri mitään virkkamista, jonka tähden tämän pitkän
+epistolan jo voinkin tähän lopettaa.
+
+
+
+Kolmas Kirja.[24]
+
+
+Beresov'assa 1 p. lokak. 1858.
+
+Sitten viimeisen eli neljännen matka-kertomukseni lähetettyä läksin
+Kasan'ista loppupuolella mennyttä touko-kuuta matkalle Siperiaan ja
+tulin kesä-kuun loppu-puolella Tobolsk'in ja Turinsk'in kaupunkien
+kautta, Pelym'in kirkolle, viimeksi mainitun kaupungin piirikuntaa,
+Tavda- ja Pelym-jokien yhdyntä-paikassa vähäistä etelämpänä 60:ttä
+pohjaista leveys-pykälää. Matka-kaavastani tietää ylistettävä
+konsistorio, että minulla tämän-vuotisen tutkinnon tarkoituksena oli
+Voguulien kieli ja kansa. Pelym'issa vietenkin lähes kaksi kuu-kautta
+mainitun kielen tutkimisessa, jolla ajalla sain selitetyksi kaksi toinen
+toisestansa ei suuresti eroavata murretta, joista yhtä voipi kutsua
+_Pelym'in_ ja toista _Kondan_ murteeksi. Näin jo johon-kuhun määrään
+tultuani tuntemaan kielen läksin Pelym'ista elo-kuuu 19:nä päivänä
+matkalle itseä Voguulin kansaakin oppimaan. Matkani kulki pohjasta
+tulevaa Pelym-jokea myöten lähes 62:ta pykälää; tässä erosin tämän joen
+nyt länteen ja etelään kääntyvästä latvasta, kulin jalan noin 50 eli 60
+virstaisen taipalen, jonka toisella puolella tapasin Tapsje-joen, joka
+etelästä pohjaa kohden juoksee pohjaiseen Sosva-jokeen. Näitä molempia
+jokia myöten juoksi nyt matkani Sortingjen kirkolle, Sosva-joen
+rannalla, 63 1/2 leveys- ja 81 pituus-pykälän alla. Tämä kirkon-kylä,
+johon tulin 16 p, syysk., on ensimäinen ja ainoa Venäläisten asuma
+paikka Beresov'asta itään päin. Siinä vietin viikko-kauden päivät
+tutkien kolmatta eli _Sosvan_ murretta Voguulin kielessä, joka myöskään
+sanojen taivutuksessa ei merkittävästi eroa etelämmässä olevista
+sisaristansa. Sortingjen kirkolta viimeksi tulin menneellä viikolla
+tähän kaupunkiin ja aion täällä viettää keli-rikon ajan. Talvi-kelin
+tultua, jonka täällä luullaan joutuvan noin parin eli kolmen viikon
+perästä, aion lähteä Obdorsk'iin, saamaan selkoa Obdorsk'in eli
+pohjaisten Ostjakkein kielestä. Tämän tutkinto ei tosin kuulu
+matka-kaavaani, vaan sen läheinen heimolaisuus Voguulin kielen kanssa
+vaatii semmoisen tutkinnon, varsinkin koska sen luullaan isosti
+poikkeavan Castrén'in tutkimasta Irtysch'in ja keskimäisen Ob'in
+ostjakkilaisesta kielestä. Mainitun matkan tehtyäni toivon, noin parin
+kuu-kauden perästä, Jumalan avulla voivani jättää jää-hyväiset
+Siperialle ja palata Perm'in lääniin siellä olevien Permiläisten kieltä
+lähemmin tunnustelemaan.
+
+Sen verta matkani juoksusta. Kieli-opillisista ja sana-kirjallisista
+saaliistani en nyt aio puhua; sitä vastaan suotakoon minun tähän liittää
+joita-kuita lauseita Voguulin kansasta.
+
+Itä-puolella Uraalin keskimäistä osaa, 59:nnen ja 64:nnen
+leveys-pykälien välillä, juoksee pitkin vuoren juoksua kolme eli neljä
+alhaista ja kapeata maan-selännettä vierekkäin, jotka ovat kokonaan
+erillänsä itsestä Uraalista eivätkä keskenänsäkään missään yhteydessä.
+Näiden, paikkakunnan Venäjän kielessä Uvall'iksi kutsuttujen
+harjanneitten välissä syntyy ja juoksee joukko osittain sangen suuria
+jokia, jotka kaikki joko välittömästi eli toisten jokien kautta
+lankeavat Irtysch-Ob'in jättiläis-jokeen, ja joista merkillisimmät ovat:
+1) _Tura_, juokseva lännestä itään ja lankeava Tobol-jokeen; 2) _Tavda_,
+joka syntyy kahdesta itä-etelää kohti rinnakkain juoksevasta joesta:
+eteläinen _Sosva ja Losva_; Tavda vastaan-ottaa pohjasta juoksevan
+_Pelym_-joen ja lankee samoin Tobol'iin; 3) _Konda_, joka suuri joki
+hevosenkengän muodossa juosten kerää ison joukon pienempiä syrjä-jokia
+juoksuunsa ja lankee Irtysdch'iin; 4) pohjainen _Sosva_,[25] syntyvä
+useamman pienemmän joen yhtymisestä Uraalin juurella, juoksee melkein
+latinaisen S:n muodossa ja lankee ei kaukana Beresov'asta Ob'iin; sen
+suurin syrjä-joki lännestä on _Sigva eli Ljapina_ (Voguuliksi:
+_Sakuje_), ja etelästä jo ennen mainittu _Tapsje_)[26].
+
+Paitse Turan ja eteläisen Sosvan seutuja, joissa maan-viljelys vielä
+menestyy hyvästi, on näiden jokien läpi-juoksema maa viljelemätöintä
+korpea ja pohjatointa suota, joissa ihminen ei ole yrittänytkään, eikä
+mahda koskaan yrittää, vallitsemaan yli-voimaista luontoa. Yleisimmät
+puun-laadut näissä äärettömissä metsissä ovat: kuusi, koivu, petäjä,
+hopea-kuusi (ven. nиxтa, _pinus picea_), ketri-puu (ven. кедрь, _pinus
+cembra_), saksan- eli lehti-kuusi (ven. лиственица, _pinus larix_) ja
+paju. Näiden metsien ja niin muodoin koko tämän maankin suurin rikkaus
+on niissä olevat elävät niinkuin: majava, jota kuitenkin nyt enää
+harvoin tavataan; repo, myös harvassa; naali (ruots. fjällracka, ven.
+neсeц), elävä pohjempana; sopuli (ruots. sobel, ven. сoбoль), jota vielä
+tavataan sangen suuressa määrässä; ja orava. Paitse näitä nahkansa
+tähden metsästettäviä eläimiä ovat tässä metsän-eläjistä vielä
+mainittavat hirvi ja tavalliset metsä-linnut (pyy, teiri ja metso),
+joita asujat pyytävät ruoaksensa. Joet, etenkin pohjainen Sosva ja Ob,
+ovat siunatut kalalla niin monesta laadusta, että niiden tunteminen ja
+luetteleminen on mahdotoin sille, joka ei kauemman aikaa ole elänyt
+paikalla.
+
+Tässä maassa elää iki-vanhoista ajoista Voguulin kansa, joka läheisten
+heimolaistensa Ostjakkien kanssa oli jo muinaisina aikoina
+kaukaisillenkin kansoille tunnettu _Jugrin eli Ugrin_ nimellä, vaan itse
+nimitäksen _Manjsi_, josta niinkuin Voguulinkin nimestä tehtyjä monia
+perättömiä selityksiä minä en rupea vielä lisämään uudella semmoisella.
+Nimestä _Vogul_ sanon vaan sen, että sitä paikalla ei kukaan käytä,
+sillä Pelmys'in tienoossa kutsuvat Venäläiset Voguulia ainoastaan
+инородцы (vieras-peräiset, ei-Venäläiset) eli ясачные (jasakan-maksavat,
+ei-talon-pojat), ja Beresov'an piirikunnassa kutsutaan heitä ja
+Ostjakkeja yhteisesti Остяки. Herra Regulyn päätteelle (_Baer u.
+Helmersen, Beiträge zur Kenntniss Russlands_, B. IX.) että Voguulit eivät
+olisi maan alku-peräiset asukkaat, vaan verrallisesti myöhemmin mistä
+kusta etelämmästä tänne siirtyneitä, ei löydy mitään todistuksia. Päin
+vastoin todistavat jokien, järvien ja vuorien nimet ei ainoastaan
+Voguulien tätä nykyä asumassa maassa, vaan paljon etelämpänäkin ja
+lännempänä, jossa nyt jo kaukaisista ajoista asuu muita kansoja, että
+Voguulit ovat ensimäiseksi niille paikoille jalan astuneet ja
+kielellänsä ne nimittäneet. Voguulin kielen rikkaus nimityksistä tämän
+maan omituisille luonnon-aineille ja sattumille on myös todistuksena
+tämän kansan siinä kauan asuneen.
+
+Voguulien nykyisen alan eteläisenä rajana ovat Losva ja Tavda, jonka
+jälkimäisen joen varrelta kuitenkaan ei Voguulia tavata enää muualla
+kuin Koschutsk'in volostissa kolme pientä kylää; lännessä on Uraali
+heidän luonnollinen rajansa Syrjäänein maata vasten; pohjassa eivät
+Voguulit nouse ylemmäksi Sosva-joen pohjasta tulevia syrjä-jokia, ja
+idässä taas ei heidän piirinsä ulotu yhdistyneesen Ob-Irtysch-jokeen
+asti muualla kuin Beresov'an kaupungin kohdalla, sillä etelämpänä ovat
+Ob'in sekä Irtysch'in molemmat rannat Ostjakkein vallassa.
+Hallituksellisessa katsannossa kuuluvat he kahteen lääniin, nim.
+Perm'in, jossa heidän alansa on Tscherdyn'in ja Verchoturien
+piirikunnissa, ja Tobolsk'in lääniin, jossa heidän maa kuuluu Turinsk'in
+ja Beresov'an piirikuntiin. Heidän lukunsa on, verraten siihen suureen
+maa-alaan, joka heidän vallassansa on, aivan vähäinen. Tobolsk'in
+läänissä löytyy Voguulia noin 900 veron-maksavaa miehen-puolta, jota
+myöten, jos jokaista veron-alaista vastaan luetaan 6 verotointa henkeä,
+joka lienee kohtuullinen, Voguulien yhteinen määrä Tobolsk'in läänissä
+tekisi noin 5,400 henkeä; Perm'in läänissä taas ei heitä ole yhteensä
+enemmän kuin 900 hengen paikoille, ja näin muodoin ei koko Voguulin
+kansan luku tee täyttä puolta seitsemättä tuhatta henkeä. Syyt tähän
+vähään väen paljouteen ovat: ilman kovuus ja elämän-laadun vaivaloisuus,
+metsän-otuksen väheneminen ja siitä seuraava yleinen köyhyys, kuin myös
+venäläisten pappien ahnaus, jotka Voguuleilta vaativat niin suuren
+vihkiäis-rahan että moni nuori mies juuri sen puutteesta jätäksen
+naimatta. Beresov'an piirikunnassa eläviä Voguulia haittaa kalym'ikin
+(naima-raha morsiamen isälle maksettava) naidessansa, ja yleisiksi
+väen-vähyyden syiksi voipi vielä lukea kulku-tauditkin, joista rokko ja
+venerin-tauti ovat tehneet suurta tuhoa heidän seassansa. Venäläisiä
+lähellä vähenee heidän määränsä sitenkin, että moni Voguuli annaksen
+työ-miehiksi Venäläisille, ja vierastuen omista elatus-keinoistansa
+perehtyy täällä näiden elämän-laatuun sekä palo-viinaan ja katoaa näin
+muodoin kansastansa. Yleisesti valittavat täkäläiset virka-miehet niin
+Voguulien kuin Ostjakkienkin ja muiden heidän tavallansa elävien
+kansojen Siperiassa vuosi vuodelta vähenevän ja heidän kokonaisen
+loppumisensa siis ei kaukana olevan, joka kohtalo tiettävästi on
+kaikkein semmoisten kansain, jotka eivät tahdo antautua sivistyksen
+matkaan.
+
+Elämän laatunsa puolesta voipi Voguuleja kutsua _asettuneeksi
+metsästäjä-kansaksi_. Syrjä-elatus-keinoja on etelässä, Losva- ja
+Pelym-jokien varsilla, joku vähäinen maan-viljelyä ja karjan-hoitoa, ja
+pohjassa Sosva-joella kalan-pyyntö. Vaan metsän-käynti on ainakin
+Voguulin paras ja rakkahin toimitus. Metsästämistä harjoitetaan sekä
+kodista käsin että metsään raketuista, noin päivän matkan eli parin
+päässä olevista, majoista. Se alkaa syys-kesällä elo- ja syys-kuussa
+hirven pyytämisellä, joka tähän aikaan vuotta on hyvin lihava. Hirvi
+asuskelee kernaasti kuivilla suo saarilla, joissa viheriäinen ruoho on
+hänen paras herkkunsa, ja tämmöistä ruohoa paremmin kasvattaaksensa
+sytyttää Voguuli useasti sen-kaltaiset paikat tuleen, josta ne monet
+metsä-valkeat ovat selitettävät, jotka Siperiassakin hävittävät täällä
+tosin vielä arvotointa metsää. Tämmöisissä paikoissa löytää Voguuli pian
+hirven jälet ja koirinensa alkaa hän sitä ajaa perästä, jota ajamista
+monesti kestää neljä viis päivää ja enemmänkin, ennenkuin hirvi laskee
+ajajansa niin lähelle että ampua voi. Jos ampuminen onnistuu, teurastaa
+hän saaliinsa paikalla ja rakentaa joko puuhun eli korkeiden pylvästen
+päälle pienen aitan, jossa liha, leikeltynä kaitaisiin ja hienoin
+suikaleihin, kuivaa ja talveen asti säilyy karhuilta ja muilta
+raatelijoilta. Mainittuin hirven asuma-paikkoihin viritetään myös suuria
+jousia, jotka eläimen lähestyessä laukeavat ja joita Venäjän kielessä
+tästä kutsutaan itse-ampujiksi (сaмострелец, сaмострела). Myöhemmin
+syksyllä, kuin nahka-otus on saanut täyden karvansa, kuin soiden ja
+vetten jäädyttyä metsän-käynti on helppo ja kuin ensimäinen lumi hyvästi
+näyttää eläinten jälet, tällöin alkaa oikea metsän-pyyntö, joka paraasta
+päästä on sopulin ajaminen. Tätä eläintä pyydetään sitten monella lailla
+koko talvi aina kevääsen asti, kunne lumi alkaa upottaa miestä ja
+koiraa. Tässä pyynnössä on hyvä koira verratoin kappale ja semmoinen
+maksaakin Voguulien kesken kaksin kolmin-kymmenin hopea-ruplin, eikä
+niitä pieniä helma-rakkia, joita vanhain naisten kaupunkiloissa nähdään
+hyväilevän, pidetä niin hyvästi kuin Voguuli pitää koiraansa, joka taas
+kuuliaisuudessa ja uskollisuudessa jättää kauas jälellensä mainitut
+kaupunkilaiset heimolaisensa. Sopulin hinta on hyvyyttä myöten
+eri-lainen: neljästä aina kymmeneen hopea-ruplaan, ja jasakkaa
+maksettaessa ottaa hallitus hyvän sopulin vastaan kolmen sielun verona.
+Toinen eläin, joka vielä useammin kuin sopuli saa antaa nahkansa
+Voguulille, on orava, jota tapetaan ympäri vuotta ja yhtä verran
+huviksensa kuin oikeaksi työksi. Voguuli ei nim. koskaan liikahda
+jurtastansa ilman koiratta, pyssyttä ja kirveettä. Jos hän jalan lähtee
+mihin asialle, on hänellä koira muassansa; jos taas venehin, juoksee
+koira pitkin joen-rantaa hänen itsensä melomalla hiljalleen matkaa
+tehdessänsä. Koira löytää pian oravan ja ilmoittaa haukkumalla sen
+isännällensä, joka kuitenkin on ruudilta ja haulilta liian saita oravaa
+ampumaan. Kirveellänsä kolkuttaa hän puuta, jossa orava istuu. Jos tämä
+hypätessänsä toiseen puuhun ei putoa maahan, kertoo metsästäjä
+puun-kolkuttamista niin kauan kunne orava enää ei hyppääkään puusta
+puuhun, vaan istuu uppimiskaisesti paikallansa. Tällöin sahataan puu
+poikki ja sen kaatuessa joutuu otus välttämättömästi odottavan koiran
+hampaisiin. Oravan hinta vaihettelee täällä 6 ja 10 kopeikan välillä
+hop. Harvemmin saadaan repoa, joka on vaikea pyytää, ja arvaten vielä
+harvemmin karhua. Metsä-lintuja pyydetään loukuilla (ven. слопец), jotka
+asetetaan ei kovin kauas kotoa, niin että vaimot ja muu kotona elävä
+heikompi kansa hyvin voipi ne hoitaa. Keväällä tapetaan myös paljon
+vesi-lintuja, joita pyydetään merroilla eli ammutaan jousella, joka kalu
+vielä löytyy joka talossa.
+
+Kalastaminen, joka Tavdalla ja sen syrjä-jokiloilla ei ole kovin
+antoisa, tapahtuu siellä tavallisesti talvella siten että joki
+soveljaassa paikassa lähellä kotia kokonansa suletaan ja suluissa
+oleviin porttiin asetetaan suuria, päre-puikoista tehtyjä mertoja. Näitä
+pyydyksiä hoitavat samoin vaimot ja muu koto-kansa. Vaan pohjaisen
+Sosvan Voguuleilla on kalastaminen suuremmassa arvossa ja suuremmasta
+hyödystäkin. Heti vetten auettua ja tulva-veden laskeutua keräytyvät he
+suurissa parvissa joen-suu-paikkoihin joko Sosvalla eli Ob-joella, ja
+elävät niissä kalastaen koko kesän syys-kuuhun asti, niin että hirven
+pyytö täällä jääpikin useammalta tekemättä. Tavallisesti pyydys on
+nuotta, ja sen, joka ei ole nähnyt tämmöistä kalan-pyytäjä-kylää Sosvan
+eli Obin rannalla, on vaikea uskoa sitä kalan-paljoutta, joka täällä
+vuosittain tapetaan. Voguuli ei koskaan suolaa kalaa, siitä syystä että
+hän suolaamisen pitää hyödytöinnä herkun-valmistuksena ja että hänellä
+ei ole varaa ostaa suolaa niin paljon kuin siihen tarvittaisiin. Mitä
+hän perheinensä ja koirinensa ei paikalla syö -- ja se ei ole vähä --
+kuivataan ilmassa eli savustetaan tuli-sian ympärille asetetuilla
+vartailla talven varaksi.
+
+Se, joka on matkustanut Venäjällä, on kyliä pian tullut havaitsemaan,
+että kaupunkien kaduilla renikoiden ja muiden sen-kaltaisten herkkujen
+seassa myös myödään hänelle tuntemattomia ruskioita pavun-kokoisia
+jyviä, joita rahvas, olletikin pyhä- ja juhla-päivinä, syödä raksuttelee
+ja joista Venäjällä kauppa-miesten rouvien sanotaan pysyvän niin hyvässä
+lihassa kuin he tavallisesti ovat. Nämä jyvät ovat ketri-puun kävyssä
+kasvavia pähkinöitä, joita saadaan Siperiassa ja joiden kerääminen tämän
+maan köyhillä Voguuleilla ja Venäläisilläkin sen pohjaisemmissa
+tienoissa on sangen painava syrjä-elatus-keino. Naula näitä pähkinöitä
+maksaa esim. Kasan'issa 7 eli 8 kop. hop., vaan paikalla ei puudan hinta
+ole kalliimpi kuin noin 3 eli 5 ruplaa paperissa. Mutta milloin hyvä
+pähkinä-vuosi sattuu, voipi yksi perhekunta niitä helposti kerätä
+useampia kymmeniä puutia ja näin ilman suuretta vaivatta lunastaa hyvät
+rahat.
+
+Niinkuin edellä sanottiin alkavat Losva- ja Pelym-joella elävät Voguulit
+vähän maatakin viljellä, jonka kanssa myös hevoisten ja karjan pito
+luonnollisesti yhdistäksen. Venäläisillä Pelym'issa ja sen seuduilla on
+se yleinen valitus, että maan-viljely ei näissä tienoin tahdo enää
+menestyä. Mutta kokonaista leveys-pykälää pohjempana Pelym'ia eli
+vähäistä etelämpänä 61:tä pykälää, Massaun paul'issa Pelym-joelta vähän
+syrjään, on eräs Voguuli vähitellen raatanut itsellensä niin hyvät
+pellot, että hän suurine perheinensä leivän puolesta tulee omallansa
+aikaan ja hyvinä vuosina vielä myöskin isot määrät eloa. Tämä
+todistaisi, että maan-viljely täällä ahkeralla raatajalla vielä
+palkitsee vaivat, ehkä kyllä halla useasti hävittää hänen toivonsa.
+Kuitenkin on sanottava, että mainittu paikka on pohjaan päin viimeinen,
+jossa maan-viljelyä löytyy, sillä siitä noin 30 virstaa pohjempana oleva
+Atimje-paul ei enää viljele muuta kuin naurista ja sitäkin hyvin vähän.
+Jälkimäinen kylä on myös viimeinen tällä kohdalla, jossa hevosia
+tavataan.
+
+Hevosen kanssa pitävät Beresov'an piirikuntaan kuuluvat Voguulit
+peuroja. Harvalla on niitä kuitenkaan enemmän kuin joku kymmenkunta, ja
+eräs parin sadan peuran isäntä Tapsje-joen latvalla on näissä seuduin
+mainio pohatta, ehkä hän Obdorsk'in tienoossa rikasten Samojeedein
+rinnalla, joilla tätä omaisuutta on tuhans-määrin, kävisi köyhäksi
+raukaksi. Beresov'an seudussa tavataan kuitenkin varakkaammilla
+Voguuleilla jo hevosiakin ja lehmiä, vaikka kumminkin kahden viimeisen
+vuoden korkea vesi jokiloissa on tehnyt, ett'ei heinää silloin voitu
+tehdä ensinkään, jonka tähden sekä Voguulien että Venäläisten taas on
+täytynyt melkein vähiin hävittää karjansa ja hevosensa.
+
+Maa eli oikeammiten metsä on Voguuleilla yhteinen, jossa jokaisella,
+joka vaan kykenee, on täysi oikeus pyytää mitä ikänänsä voipi.
+Pelym-joella, jonne alempana asuvat Venäläiset talven ajaksi tulevat
+metsää pyytämään, eivät Voguulit heitä laske metsäänsä muuten kuin
+yhdessä jonkun heikäläisensä kanssa, ja näin yhtyvät Venäläinen ja
+Voguuli pieneksi yhdyskunnaksi, jossa Voguuli Venäläisen kanssa jakaa
+metsästys-oikeutensa ja tämä taas pitää hänen leivässä, mutta kaikki
+saalis pannaan kahtia. Kala-vesi sitä vastaan pidetään tarkemmassa, niin
+että kullakin joen-suulla eli muulla kalastus-paikalla ovat tietyt
+isäntänsä, joilta Venäläiset ainoastaan vuokraamalla voivat ne saada
+käyttääksensä.
+
+Harvat ihmisten asunto-siat lienevät niin surkeat ulko-muodoltansa kuin
+Voguulien kylät eli paulit ovat. Ne ovat aina raketut kuivalle paikalle
+joen rannalla ja enimmiten semmoisiin kohtiin, joissa pienempi joki
+yhtyy suurempaan, sillä joen-suissa on kalan-pyyntö parempi kuin muualla
+ja jokia myöten on sekä talvella että kesällä huokeampi liikkua kuin
+metsää. Kylät seisovat kaukana toinen toisestansa, päivän matkan, kahden
+ja kolmenkin päässä, sentähden että kullakin olisi metsästys- ja
+kalan-pyyntö-alaa kyllä. Kylässä on tavallisesti vaan kaksi eli kolme
+jurttaa; viis jurttaa on jo suuri kylä, ja isoin paul, jonka minä
+matkallani olen tavannut, on edellä-mainittu Atimje-paul Pelym-joella,
+jossa on seitsemän jurttaa. Jurtat ovat kahden-laiset: talvi- ja
+kesä-jurtat. Edelliset ovat raketut hirsistä, sammalletut ja tuohella
+malkojen kanssa katetut. Ne ovat harvoin suuremmat kuin kolmea syltä
+kultakin seinältä. Ovi, jonka edessä harvoin on mitään porstuaa eli
+suojaa, on tavallisesti etelään päin, varmaan siitä syystä, että tuuli
+siltä puolen on vienompi kuin muut tuulet. Oven vierus-nurkassa on
+pieni, aivan englannilaisen kamiinin tavoin rakettu, savesta ja ruohosta
+kyhätty tuli-sia, jossa tuli palaa kaiken päivää, vaan jonka torvi yöksi
+katolta käsin peitetään tuohella. Lämmintä tästä uunista ei kuitenkaan
+tulen sammuttua ole toivomista, sillä se on liian pieni ja liian
+huonoista aineista tehty, ja onkin yöllä herätessä näissä jurtissa aika
+vilu, kuin ilma sattuu kylmempi olemaan. Valo tulee jurttaan pienestä
+ikkunasta, joka tavallisesti on lasista, vaan sen puutteessa myös
+kalan-nahkasta eli paperista ja talvella jäästä. Pitkin jurtan seiniä
+kulkee noin puolta kyynärää korkeat, hyvin leveät lavitsat, samoin kuin
+Tatarilaisten asunnoissa, jotka ovat katetut tuohella eli kaisloista
+kudotuilla katteilla. Arvollisemman vieraan tullessa levitetään
+lavitsalle hänen levätäkseen useampia peuran-nahkoja. Oudon ei ole
+kuitenkaan hyvä levähtää tälle kyllä viehättävälle sialle, sillä
+tavallisesti on se täynnä kirppuja; hänen on parempi istua sille
+pienelle rahille, jota pidetään pöydän asemesta. Jokaiseen jurttaan
+kuuluu yksi eli pari pientä, korkeille pylväille rakettua aittaa, ja
+aitan takana jo seisoo jylhä kuusikko, jonka huminaa ja raitista hajua
+Voguuli niin rakastaa. Kesä-jurtat, joihin hän aina muuttaa lämpimän
+ajaksi asumaan, vaikka jäisikin talvi-jurttien paikalle kesäksi, ovat
+tuohesta ja Sosva-joella kukkuran-muotoiset. Niissä on tuli-sia keskellä
+jurttaa ja savu menee ulos sen kohdalle tehdystä reiästä katossa; ne
+ovat katteattomat ja muutenkin vaillinaisemmat kuin talvi-jurtat.
+
+Tämmöiset ovat Beresov'an piirikunnassa elävien Voguulien asunnot.
+Eteläiset Voguulit eli Pelym'in ja Sosvan varsilla asuvaiset pitävät
+harvoin kesä-jurttia, vaan elävät kesän talven hirsistä raketuissa
+asunnoissa. Ne eivät eroa Sosvalaisten jurtista muussa kuin siinä että
+edellä-kirjoitetun tuli-sian viereen on muurattu ison-lainen pata, jossa
+ruoka keitetään ja jonka alta nouseva savu eri torvella johdetaan
+tuli-siaan, jonka torvesta sekin menee ulos. Näiden eteläisten Voguulien
+nähdään jo rakentavan venäläisiäkin tupia, jotka tavallisesti asetetaan
+jurtan perään ja ovat kamarin eli vieras-huoneen asemesta.
+
+Huone-kalut ja muut aseet eivät tällä tavoin elävällä kansalla voi olla
+monen-laiset. Paitse koiraa on Voguulilla pyssy kalliin tavara, vaikka
+heidän pyssynsä tavallisesti ovat huonointa lajia. Muita aseita on
+hänellä: keihäs karhua vasten, kirves ja suuri puukko, joka ynnä
+tulusten kanssa aina riippuu vyöllä. Paitse kattilaa eli pataa ovat
+kaikki muut astiat, yksin lusikatkin ja kätkyet, tuohesta, jota he
+osaavat hyvästi käyttää, ehkä heidän siitä tehdyt kalunsa eivät ole
+läheskään niin sieviä kuin pohjaisessa osassa Suomea tuohi-kalut
+tehdään. Venheet pienemmillä joilla ovat yhdestä pölkystä onnennetut
+ruuhet, mutta rakennukseltansa hyvin sujakat ja niin matalat, että niitä
+ei käy soutaminen, vaan ajetaan eteen päin melomalla. Sosvalla ja Obilla
+ovat Voguulienkin venheet suuremmat ja masto-niekat, ja kuin koko
+perhekunta lähtee vesille, yhdistetään kaksi venhettä rinnakkain ja
+katetaan tuohella.
+
+Vaatteus on eteläisillä Voguuleilla yhden-lainen kuin sen seudun
+Venäläisillä, se vaan eroitusta että heidän pukimensa ovat huonommat ja
+repaleisemmat kuin näiden. Sosvan Voguulien vaatteus on se hyvin
+tunnettu malitsa, joka kesällä on Venäjän sarasta, talvella
+peuran-nahkainen ja kaksin-kertainen, niin että päällimäisen malitsan
+karva-puoli on ulos-päin, alimaisen sisään. Lakista eivät Sosvalaiset
+tiedä mitään. Kesällä on heillä päänsä ainoana peitteenä pitkä ja paksu
+tukka, joka letitetään kahdelle kovasti punotulle letille; talvella sitä
+vastaan peitetään pää ja kasvot malitsan kaulukseen ommellulla
+kukkarolla myös peuran-nahkasta. Jalkineet ovat kesän talven
+peuran-nahkaiset pitkä-vartiset pieksut, tunnetut nimellä _pimy_, ollen
+kesä-pimy tehdyt nahkasta, josta karva on ajettu pois, jota vastaan
+talvi-pieksut ovat karvan kanssa ja kaksin-kertaiset. Alus-vaatteet
+(paita ja housut) ovat muutamilla Venäjän piikosta, useammilla nekin
+peuran-nahkasta. Vaimojen puku on myös peuran-nahkainen, leikattu
+melkein samoin kuin Tatarittarien päällys-vaate; päässä on heillä suuri
+huivi irrallansa, jolla vieraan lähestyessä peittävät silmänsä samoin
+kuin Tatarittaret. Myös ovat heidän lettinsä niinkuin viimeksi
+mainittujenkin palmikoidut hohtavilla nauhoilla, helmillä ja muilla
+helistimillä. Sormet ovat täynnä vaski-sormuksia, joita nähdään
+miestenkin sormissa. Merkillistä on, että Voguulittarilla kädet ja jalat
+ovat koristetut iho-piirroksilla, jotka ovat monen-muotoisia, aika
+sieviä kiekuroita ja jotka tehdään lapsuudessa neulalla pistelemällä ja
+neulan haavat ruudilla hieromalla.
+
+Ruoassansa ei Voguuli ole ylen herkullinen eli hyleksivä. Hänen ainoa
+elatuksensa kesän talven on metsä-linnut ja kala, sillä eroituksella
+että ne kesällä ovat verekset, mutta talvella kuivatusta keitetään.
+Peuran ja hirven liha on harvemmassa eikä räkkää muiden syödä kuin
+varakkaampien. Eteläisille Voguuleille on suolan ja leivän nautinto jo
+tullut tarpeeksi, mutta Sosvan asujat pitävät näitä aineita vielä
+herkkuina vaan, joita isä kirkolla eli kaupungissa käydessään tuo jonkun
+vähän lapsille tuomisiksi niinkuin talon-poika meillä sokuria ja
+vehnäistä. Tupakan nautinto on täällä ainoa herkutteleminen ja niin
+yleinen, että Pelym'in Voguulissa vaimotkin ja tytöt ahkerasti polttavat
+tupakkaa ja jälkimäisilläkin on oma piippunsa; Sosvalaiset sitä vastaan
+eivät polta tupakkaa, vaan nuuskaavat. Pihkan pureminen on myös yleinen
+ja sitä sanotaan terveelliseksi keri-pukkia vastaan. Yleisesti voipi
+voguuli paljon kärsiä nälkää, ja monesti tapahtuu hänelle
+metsästys-matkoillansa, että kattilan puutteessa täytyy useampia päiviä
+ja viikko-kaudenkin elää raalla kalalla eli teirin-lihalla, joita hän
+nautitsee vähimmättäkään valmistuksetta. Vaan ruoan ääreen päästyänsä on
+hän mies velkansa takaisin ottamaan, ja se ei ole mikään kumma että
+Voguuli yhdellä atrialla lopettaa neljä viisi tetriä, päälle vielä
+ryyppää niiden liemen ja leiväksi syö kuivaa kalaa.
+
+Ruumiin-rakennukselta ovat Voguulit keskin-kertaista kokoa.
+Lyhyt-kasvuisia miehiä nähdään heidän seassansa harvoin, mutta sitä
+vastaan sangen usein hyvinkin pitkiä. Kuin metsä-mies konsanansakin on
+Voguuli kevyt jalalta, vaan hartea-voimassa ei hänen sanota vetävän
+vertoja Venäläiselle. Muoto on pyöreä, kasvot vähän ulos-seisovat
+niinkuin kaikilla Suomalaisilla, nenä leveä mutta ei litteä, hiusten
+yleisin karva on mustan-ruskea, ja silmät aukeat ja pyöreät niinkuin
+muillakin ihmisillä, ehkä ne useasti ovat pilautuneet siitä paljosta
+savusta, jossa tämäkin kansa elää. Mongolilaista, jota muutamat
+matkustajat muka ovat olleet löytävinänsä Voguuleissa, en minä heissä
+ole havainnut mitään, jos siksi ei luettane sitä että eteläisissä
+Voguuleissa, varsinkin Konda-joella asuvissa, kasvot monellakin seisovat
+hyvin ulkona, hiukset ovat piki-mustat, ihon karva tumman-kalvea ja
+parran kasvu heikko, jonka pohjaiset Voguulit siten vielä vähentävät,
+että karvat nuoruudessa juurinensa nyhdetään pois. Mahtanevat siis
+mainitut Kondalaiset olla enemmän sekoitetut vierailla kansan-aineilla
+kuin heidän pohjaiset veljensä, jotka ulko-näössä enemmän lähenevät
+muita Suomalaisia kansoja, joka luulo on sitä toden-mukaisempi kuin
+heidän maansa muusta Voguulien alasta on lähinnä ja avoinna etelästä ja
+idästä tulleille vieraille kansoille.
+
+Sävyltänsä on Voguuli huoletoin ja tyyni luonnon-lapsi. Keskenänsä
+rupattavat he ja nauravat alinomaa, ja heidän puheessansa kaikuu
+erinomainen hyvän-tahtoinen soinne, joka epäilemättä todistaa
+kateutointa ja lempeätä mielen-laatua. Tämä koskee olletikin Sosvan
+Voguuleja, sillä niissä, jotka elävät lähempänä Venäläisiä ja ovat
+sivistyneempiä, ovat nämä paremmat puolet enemmän eli vähemmän
+hävinneet. Vaikka ei koston-himoinen suuttuu Voguuli pian pienestäkin
+loukkauksesta, vaan leppyy myös pian ja sydämellisesti. Viina päässä on
+hän kuitenkin vallatoin ja tällöin ei ole hyvä hänen kanssansa
+taistella. Tämmöiseen tilaan joutuu hän kaikeksi onneksi harvoin, kerran
+eli kahdesti vuodessa kaupungissa käydessään vaan, sillä viisaalla
+varovaisuudella on kapakkojen asettaminen ja yleisesti viinan myönti
+heidän kylissänsä kovasti kielletty. Yksi suuri vika on Voguulilla
+kuitenkin ja se on se, että hän on sanomattoman laiska kaikkeen muuhun
+työhön kuin metsän-käyntiin, jonka tähden Voguulilainen työ-mieskin
+Venäläisen työssä saapi vaan puolen sen verran palkkaa kuin Venäläinen.
+Käsi-töissä on tämä kansa sangen typerä. Vaimot kyllä ompelevat vaatteet
+sekä itsillensä että miehille, jossa he käyttävät rihmana joko peuran
+suonia eli viholaisen kuitua. Vaan miehet eivät ymmärrä tehdä kaikkia
+omia kalujansakaan, sillä seppiä ei heidän seassansa löydy missään, vaan
+täytyy pyssyt korjauttaa ja muuta taottaa Venäläisillä sepillä.
+Castrén'in ja Hagemeister'in ilmoitus Ostjakeista, että nämä muka
+olisivat hyviä huoneen-salvajia, on ilmasta temmattu ja sille nauraa
+jokainen Siperialainen, joka kyllä tietää että täällä pohjan perillä
+rakettaessa työ-miehet täytyy kaukaa tuottaa, vaikka Voguuleja ja
+Ostjakkeja kyllä kihisee ympärillä.
+
+Voguulin uskonnollinen tunto on se iki-vanha lumous-usko (schamanism),
+joka useammilla muillakin pohjais-Aasian kansoilla täyttää hengellisen
+tarpeen. Hän on tosin kastettu, on saanut kristillisen nimen ja on
+kirjoitettu jonkun kirkon kirjoihin; myös vihittää hän itsensä papilla,
+kastattaa lapsensa papilla ja luettaa haudan papilla, kuin joku kuolee
+hänen perheestänsä, jos nim. pappi sattuu liki-seuduille, joka
+kaukaisemmissa kylissä ei koskaan tapahdu. Kerran eli kahdesti vuodessa
+kirkolle tullessansa muissa asioissa pistäksen hän kirkossakin, asettaa
+tuohuksen jonkun pyhän-kuvan eteen ja ristasee siinä vähän silmiänsä.
+Vaan muuten ja sisällisesti on hän vielä täysi pakana, ja kuin ei hän
+ole saanut vähäistäkään opetusta kristin opissa, ei se lienekään ihme
+että hän vielä luottaa pikemmin niihin voimiin, joiden avulla hänen
+esi-isänsä ovat eläneet ja joilta hänkin toivoo onnea metsän-pyynnössä,
+kuin niihin uusiin jumaliin, jotka vaan vaativat ylen isoa uhraamista
+eivätkä metsästykseen näytä mitään vaikuttavan. Voguulien kristin uskoon
+kääntäminen alettiin menneen vuosi-sadan alku-puolella, ja oli enemmän
+väkivaltaista epä-jumalten kuvien hävittämistä kuin uskon saarnaamista.
+Siitä saakka ovat he olleet nimi-kristityitä, mutta vaikka epäjumalien
+kuvia ei liene rakettu uudestaan, kuuluu Voguuleilla vielä olevan vissit
+uhri-paikat metsissä, joissa uhrataan peuroja, metsän-nahkoja ja
+hopea-rahojakin metsästys-onnea saadakseen jumaloilta. Ehkä näitä uhria
+ja uhraus-paikkoja pidetään salassa virka-miehiltä ja yleisesti
+Venäläisiltä, tapahtuu kuitenkin, että Venäläisetkin ottavat osan
+uhrissa, kuin, joten edellä sanoimme, yhdessä Voguulien kanssa lähtevät
+metsälle. Sen pienen yhdyskunnan jäsenet tekevät tällöin toinen
+toisellensa uskollisuuden valan karhun kuonon kautta s.o. he leikkaavat
+veitsellä eli purasevat karhun kuonoa merkiksi, että joka valan rikkoo,
+sen syököön karhu, jonka tapahtumisesta niin Voguulit kuin Venäläisetkin
+ovat lujasti vakuutetut. Karhun suuresta kunnioittamisesta, joka oli
+yleinen Suomalaistenkin esi-isissä eikä liene meidän maassamme vielä
+nytkään lopen sammunut, löytyy Voguulien seassa vielä muitakin jälkiä.
+Niinkuin Suomen metsäisemmissä tienoissa, joissa tätä eläintä vielä
+löytyy, sitä harvoin nimitetään oikealla nimellänsä, vaan mainitaan
+_mesi-kämmenen_ nimityksellä eli millä muulla imarrus-sanalla, niin
+välttävät Voguulitkin hänen nimensä mainitsemista ja kutsuvat häntä
+tavallisesti _vanhukseksi_ (andschuech), jolla epäilemättä tahdotaan
+kunnioitusta osoittaa. Ja niinkuin muinaisten Suomalaisten Kalevalassa
+nähdään karhulle pitävän peijaiset ja juhlallisesti viettävän hänen
+tappamistansa, niin talutetaan hän Voguulienkin seassa soitolla,
+laululla ja pyssyjen ampumisella kylään, jossa hänen kuolonsa sitten
+vietetään pidoilla ja juomingilla.
+
+Jugrin maan kauppa metsän-nahkoilla oli jo vanhoina aikoina kuuluisa.
+Ennen Venäläisten maahan juurtumista oli se Syrjänein vallassa, joiden
+tosin nyky-aikoina on täytynyt jakaa sen voitot Venäläisten kauppiasten
+kanssa, vaan joilla vieläkin on tämän maan kaupan-liikunnossa suuri osa.
+Arhangelin läänin Mesen'in piirikunnan Syrjänit ovat ne, jotka tätä
+kauppaa käyvät ja jotka vuosittain kahta tietä kulkevat Uraalin poikki
+Beresov'an ja Obdorsk'in markkinoille. Eteläinen näistä teistä menee
+Beresov'asta Sosvaa ja sen syrjä-jokea Sigvaa myöten ja sitten Uraalin
+poikki, joka tässä kohden on niin kapea, että viimeisistä jurtista
+Beresov'an puolella, Sigvan latvoilta, voipi hyvän kelin aikana
+peuroilla joutua vuoro-kaudessa Petschora-joelle, ja niin kevyt
+yli-päästä, että tätä tietä myöten vuosittain kuletetaan Petschoralle
+useampia tuhansia puutia jauhoa, joka Siperiassa on huokeampi kuin
+siellä, kuin myös sieltä taas tänne kaikenlaista raskasta kalua
+niinkuin: kirveitä, pyssyjä, patoja j.n.e. Toinen pohjaisempi tie kulkee
+Obdorsk'ista Sob- eli Synje-jokia myöten Petschoraan juoksevan Ussan
+latvoille (jota jokea myöten Castrén tuli ensi kerran Siperiaan) ja
+sitten Ussaa myöten Petschoralle. Kaikki kauppa tässä maassa tapahtuu
+rahatta tahi, toisin sanoen, on vaihto-kauppaa, jossa tavaran hinnan
+yleisenä määränä on orava. Niinkuin Tscheremissien kielessä sana _ur_
+merkitsee sekä _oravaa että kopeikkaa_, samoin Voguulienkin murteissa
+sana _līn_ (lēn), niin että esim. riuna on Voguuliksi _lou līn_ (10
+oravaa), rupla _schēt līn_ eli _sāt lēn_ (100 oravaa). Vaan kuin oravan
+hinta nyt oikeastaan on paljoa suurempi niiden aikojen hintaa, jolloin
+tämä käytös kovoi kieleen, lisäävät Voguulit rahaa mainiessaan,
+eroitukseksi oikeista oravista, tatarin kielestä otetun sanan _oksa_
+(raha) summan jälkeen, ja sanovat esim. kymmentä ruplaa: _lou schēt līn
+oksa_ (10 sataa oravaa rahaa), jota vastaan _lou schēt līn_ yksinänsä
+olisi 1,000 oikeata oravaa, joiden arvo nyt on monta vertaa enemmän kuin
+10 ruplaa. Syrjänein ja Venäläisten kaupassa täkäläisten kansojen kanssa
+on juurtunut velka-kauppa, joka näille jälkimäisille ei voi olla muuta
+kuin hyvin vahingollinen. Kauppias antaa nim. tavaratansa ostajalle
+velaksi tulevan metsän-saaliin päälle, jossa hän arvattavasti lukee
+korkeamman hinnan tavarallensa kuin jos se rahalla eli nahkoilla
+ostettaisiin, ja velkaa maksettaessa taas polkee hän velka-miehensä
+tavaraa. Se tekee tämän hitaaksi maksamaan, saattaen hänen myömään
+tavaransa ennen muille kuin velkojallensa; josta syystä kuin myös
+vahinkojen tähden kuoleman eli petoksen kautta kauppiaan täytyy, uutta
+velkaa antaessansa, panna tavarallensa korkea, useasti kaksin-kertainen
+hinta. Seuraus tästä velka-kaupasta on monellenkin Voguulille ja
+Ostjakille se, että paljon velkautuansa ja vähä-onninen oltuansa
+metsän-pyynnössä hänen täytyy joko itsensä lähteä eli poikansa lähettää
+velkojalle työhön, joka useasti muuttuu elin-aikaiseksi orjuudeksi ja
+jossa hän eli poika kokonansa hukkuu heimostaan ja kansastansa.
+
+Voguulit eivät jakau sukuihin niinkuin Samojeedit ja moni muu Siperian
+kansa, vaan ovat jaetut Venäläisten tavalla volostihin, joissa heillä on
+omat golovansa ja starschinat. Heidän muinaisesta oma-valtaisesta
+hallituksestaan ei ole muuta muistoa jälellä, kuin että Sosva-joella
+pari heimokuntaa vaativat _knjäs'in_ (ruhtinan) nimeä. Minä tavatessani
+kaksi tämmöistä ruhtina-sukuista Voguulia en löytänyt heidän muussa
+eroavan toisista kansalasistansa kuin siinä että heidän silmänsä olivat
+puhtaammaksi pestyt kuin muiden; mutta asunto, vaatteus, askareet olivat
+heillä aivan yhden-laiset kuin toisillakin, joilta he myös eivät
+näkyneet vaativan mitään erinäistä kunnioitusta. Muuten hallitaan
+Voguulit ja muut täkäläiset kansat tavallisilta virka-miehiltä
+Beresov'asta ja Obdorsk'ista käsin, joka hallitseminen ei olekaan vaikea
+heidän nöyryydellänsä ja kuuliaisuudellaan. Sillä uskollisempia
+alamaisia ei löytyne kuin he ovat; joka paikassa kysellään matkalaiselta
+kuinka _sorni khan_ (kultainen khan s.o, keisari) voipi, minkä-lainen
+hänen asuntonsa on, jos hän pukeupi niihin nahkoihin, joilla he jasakan
+maksavat, jos hänkin syöpi teiriä ja kuivaa kalaa j.n.e. Eikä näillä
+kansoilla suinkaan olekaan syytä toivoa itsellensä parempaa hallitusta
+kuin se, joka heillä on. Heidän jasakkansa (veronsa) on hyvin vähäinen
+ja tulee heille runsaasti palkituksi jo ainoastaan sen kautta, että
+kruunu omasta hinnastansa antaa heille täyden tarpeen kruutia. Suuria
+rasituksia virka-miesten puolelta eivät he myöskään kärsi, sillä
+riitansa ratkasevat he keskenänsä oikeutta käymättä, ja elävät muuten
+niin kaukana virka-miehistä että nämä eivät näe heitä kuin kerran
+vuodessa s.o. jasakkaa maksettaessa; paitse sitä ovat hekin jo tottuneet
+kaipaamaan, missä heitä rasitetaan, ja tämä on tehnyt virka-miehet
+varovammiksi.
+
+Tämmöinen on Voguulin nykyinen elämä. Meille näyttää se olevan täynnä
+puutetta ja kurjuutta, vaan voguulilaisesta katsannosta on asian laita
+toisin. Hän ei ole kenenkään herra eikä kenenkään orja, tekee työtä
+milloin ja missä voipi ja tahtoo, syöpi mitä Jumala antaa eikä jasakan
+suoritettuansa pelkää ketään. Todella, verraten hänen elämätänsä
+keski-Venäjän orjan oloon, joka elää kaikilla lahjoilla siunatussa
+maassa, joka päivä kyntäen peltoja, joiden yli silmä ei kanna, vaan
+jonka pahna ei ole parempi kuin Voguulin, joka talvi-kauden kituu
+nälässä ja puutteessa ja jota päällisiksi vielä alinomaa rääkätään ja
+häiritään, -- kuka ei sanoisi Voguulia onnellisemmaksi tämmöistä kurjaa
+raukkaa?
+
+
+
+Neljäs Kirja.
+
+Pietarissa tammi-kuussa 1859.
+
+Viimeinen jakso matkaani, Obdorsk'ista Pietariin, enemmän kuin
+puolen-viidettä-tuhannen virstan pituinen, on itselleni merkillinen sen
+vuoksi, että se käsittää monessa katsannossa kokonansa vasta-kälkkäisiä
+asioita. Tämän matkan yhdessä päässä ovat Obdorsk ja Beresov, toisessa
+Moskova ja Pietari; yhdessä istuu Ostjakkilainen ruhtinas,
+peuran-nahka-teltassansa halliten vähä-lukuisia köyhiä kansalaisiansa,
+toisessa käypi koko suuren Venäjän-valtakunnan hallitus-kone
+lukemattomilla rattailla; yhdessä riemuitsee Ostjakki muutamien haukien
+saaliille, toisessa pyytävät rahan ja kaupan ruhtinat voittoa
+sata-tuhansittain; yhdessä on viina-ryyppy jäätyneen kalan kanssa kyllä
+ilahuttamaan ihmisen sydäntä, toisessa eivät maa-ilman hienoimmatkaan
+nautinnot voi elähyttää hekkumallisten kylläistä mieltä; yhdessä
+ajetaan peuroilla, toisessa lennetään rauta-teillä. Tämmöisiä
+vasta-kälkkäisyyksiä voisi tältä matkalta luetella enemmänkin, ja helppo
+olisi niistä kirjoittaa vaikka kokonainen kirja; vaan kuin minulla ei
+aika eikä halu anna sitä tehdä, niin olkoon lukija hyvä ja tyytyköön
+niihin muutamiin muistelmiin, joilla tässä nyt hänestä niinkuin
+matkastanikin eroan.
+
+Beresov'an kaupunki oli se paikka, johon tämän-edellisessä kirjassani
+matka-kertomukseni lanka loppui. Tämä kaupunki on tullut kuuluisaksi
+siten että mainio Menschikov, Pietari ensimäisen ystävä, vallasta
+langettuansa lähetettiin tänne maa-pakolaisuuteen. Tämä merkillinen
+mies, leipurin-oppi-pojasta noussut Venäjän vallan ensimäiseksi
+ylimykseksi ja hoitajaksi nuorelle keisarille Pietari toiselle, jolle
+hän myös tahtoi antaa tyttärensä puolisoksi, kuoli samoin kuin tämä
+keisarinnaksi aivottu tyttärensäkin Beresov'aan, ja halpainen puu-risti
+merkitsee sen kohdan Beresov'an hautaus-maalla, jossa tämän
+isän-maallensa suuria palveluksia tehneen miehen tomu lepää.
+Menschikov'an vihollista Dolgorukyn voimallista sukua kohtasi vaan
+muutamia vuosia häntä jälkeen sama onnettomuus, johon he olivat hänen
+tuominneet: he lähetettiin tähän samaan Beresov'aan ja vaino heitä
+kohtaan oli vielä kovempi kuin Menschikov'aa kohtaan. Ensimäisen
+Pietarin miehistä oli vielä Ostermann'ikin niitä, joiden palveluksen ja
+vaivat sen-aikuinen Venäjä palkitsi Siperialla; hänkin lähetettiin ja
+kuoli Beresov'aan, ja yhden-lainen risti kuin edellä-mainittu
+Menschikov'an haudalla oleva seisoo hänenkin lepo-kammionsa päällä ja
+herättää kävelijän mielessä surullisia mieli-johteita.
+
+Näiden muistettavien miesten onnettomuus ja sen kanssa yhdessä
+tapahtuneet kumoukset Venäjän hallituksessa ovat antaneet Beresov'an
+kaupungille erinomaisen kuuluisuuden, jota se muuten ei suinkaan ole
+ansainnut. Se on tätä nykyä Tobolsk'in läänin pohjaisimman piirikunnan
+pää-kaupunki, niin-muodoin tavallisten piirikunnan-virka-miesten istuin.
+Muita asujia on siinä kolme eli neljä kauppa-miestä, puoli sataa
+kasakkia ja noin puolitoista tuhatta köyhää porvaria, jotka elävät
+osittain kalan-pyydöllä osittain myös kalan- ja metsän-nahkojen-ostosta
+Voguuleilta, Ostjakeilta ja Samojeedilta, kuin myös heille myömisestä
+heidän tarpeitansa: jauhoja, suolaa, kirveitä, tupakkaa ja
+rihkama-tavaraa. Nämä asujat elävät yleiseen köyhästi, jos asunnoitten
+ulko-näöstä voi varallisuudelle ottaa määrän, sillä ne ovat Venäjän
+kaupunginkin rakennuksiksi kovin huonot ja surkeat. Tähän köyhyyteen
+luulen suurimmiksi syiksi laiskuutta ja juoppoutta, jotka Venäjän kansan
+peri-synnit täällä saavat hyöstyä sitä paremmin kuin ei ole
+minkään-laista kanssa-käymistä eli yhteyttä ulko-maalaisten, eikä paljon
+ulko-kaupunkilaistenkaan kanssa, joiden esi-merkki ja siveämpi elämä
+voisi kehoittaa luopumaan isiltä perityistä pahennuksista. Sen lisäksi
+on luonnonkin raakuus niin ankara, ett'ei minkään-lainen vilja ota
+kasvaaksensa, vaikka paikka ei ole pohjempana meidän Kajaania. Kaikki
+ruoka-neuvo on siis tuotava tuhannen virstan päästä Tobolsk'ista, s.o.
+ei ainoastaan jauho ja suurimat ovat ostettavat, vaan myös ne
+Venäläisten elämän-laadussa niin välttämättömät aineetkin: kaali,
+kurkut, lyökki ja potaatit. Arvattava on ett'eivät varat kaikilla
+asujilla riitä kaikkia näitä aineita ostamaan täysin tarpein, ja
+tämmöisestä puutteesta syntyy heissä useasti hävittäviä tautia, joista
+se hirmuinen keri-pukki sanotaan pelättävimmäksi. Heinän-saalis
+joki-rannoilla on tavallisina vuosina sangen runsas, jonka-tähden näillä
+seuduin karjaa ja hevosia voidaan pitää ja pidetäänkin jotensakin
+paljon. Vaan aika välistä, niinkuin nyt kolme vuotta takaperin, nousee
+vesi Ob'issa niin korkealle että heinän tekeminen on mahdotoin, ja
+tällöin täytyy asujien hävittää hevoset ja karja, vahinko, jota
+parantamaan monellakaan ei voimat riitä ja jonka jälkiä varakkaammatkin
+eivät voi ennenkuin useampien vuosien kuluttua saada tuntumattomiksi.
+Tavallisen sarvi-karjan siassa pitävät Beresov'an asujat tämän maan
+omituista karjaa peuroja, joita muutamilla on sata-lukujakin. Kesäksi
+ajetaan peura-karjat kauas Uraalin kylelle, jossa palkatut
+Ostjakkilais-paimenet kulettavat niitä yhdeltä laitumella toiselle. Vaan
+jokien jäädyttyä tuodaan ne isännän saapuville ja pidetään sitten koko
+talvi noin parin kolmen kymmenen virstan päässä kaupungista, joista
+heitä on helppo saada tarvittaessa ajoihin eli teurastettaa.
+Huiskavatkin Beresov'an kaduilla talviseen aikaan peura-troikat, joilla
+kaunottaretkin tässä kylässä rakastavat ajella ilmailemassansa.
+Köyhemmät asujat käyttävät puun ja veden vetoon koiriakin, joita kaksi
+on kyllä vetämään tavallisen korvon vettä eli kohtuullisen kelkan puita,
+ja joiden elatus ei maksa juuri mitään, kuin he ovat totutetut elämään
+kalalla ja kalan totkuillakin.
+
+Beresov'asta pohjaan eli Obdorsk'iin päin on peura tavallinen ja ainoa
+ajo-eläin, ja matkustavia virka-miehiä vasten löytyy näiden kahden
+paikan välillä kruunun vuokraamia peuroja, jotka koko talven
+seisovat määrä-paikoissa, tavallisesti joen varrella löytyvien
+Ostjakkilais-jurttien seuduissa, noin neljän, kuuden ja kahdeksankin
+kymmenen virstan päässä toinen toisestansa. Ostjakilla ei ole peuralla
+ajaessansa pulkkaa eikä ahkiota, vaan kelkan tavoin tehty kevyt
+liiste-reki noin kyynärän korkuisilla kaplailla, jälkimäiset näin
+korkeat lumen tähden, joka muuten estäisi reen juoksun. Rikkaammilla
+matkalaisilla, niinkuin virka- ja kauppa-miehillä, on tämmöinen
+ajo-neuvo pitempi, katettu päältä piikolla ja sisästä vuoritettu
+veralla, niin että matka-mies pantuansa pitkälleen tähän rekeen ja oven
+sulettuansa sangen hyvin säilyy siinä tämän maan kovalta pakkaselta ja
+vihavilta tuulilta. Reen eteen valjastetaan tavallisesti neljä peuraa,
+joita Ostjakki pukilta ajaa, vasemman-puolimaista ohjaksella halliten ja
+toista hänen mukaansa ohjaten pitkällä seipäällä, jonka latva-puolella
+hän myös työkkii juhtiansa, kuin tahtoo kiiruhtaa heitä juoksuun.
+Kiiruhtaminen ei kuitenkaan ole hyvä peuralla ajettaessa, sillä
+kiiruhtaen väsyy tämä eläin pian ja väsyttyänsä ei hän ota askeltakaan,
+vaan heitäksen pitkälleen. Vaan jos hän saa juosta tavallista
+hölkkä-juoksuansa (noin 8, korkeimmakseen 10 virstaa tunnissa), kulkee
+hän vaivatta yhteen menoon 80 ja 100:kin virstaa, aika välistä vaan
+hetkiseksi seisahtuen henkeä vetämään ja silloin tällöin juoksussansa
+lunta haukaten. Turhaa olisi minun tässä ruveta kiittelemään tämän
+eläimen hyödyllisyyttä, koska sen on jo niin usea matkalainen ennen
+minua tehnyt ja se monelle lukijoistani kokemuksestakin on hyvästi
+tietty. Sen vaan sanon, ett'ei ainoakaan eläin maan päällä näytä olevan
+niin sen maan-seudun mukainen jossa hän elää kuin peura, ja kamelikin,
+jonka kanssa peura muuten useasti verrataan, mahtanee tässä katsannossa
+jäädä hänestä jälelle. Peura vetää, ruokkii ja verhoitsee isäntänsä;
+mutta sen ohessa hän vielä kasvattaa ja opettaakin häntä tyynellä,
+kärsiväisellä ja vähä-tarpeisella sävyllänsä, enkä luule mitään
+liikanaista olevan siinä jos sanon, että nämä peuran omaisuudet
+nähtävästi kuvastuvat Ostjakin, Samojeedin ja Lappalaisen luonteessa,
+samoin kuin hevosen raju ja urhea luonto tuntuvasti näytäksen muinaisten
+Mongolien ja Hunnien ja ehkä nykyisten Tatarienkin ja Baschkirein
+mielen-laadussa.
+
+Edellä-mainitun-kaltaisella ajo-neuvolla tapahtui minunkin kulkuni, kuin
+31 p. lokak. (uutta lukua) läksin Beresov'asta matkalle Obdorsk'iin
+päin. Ilmoista sitä ennen on minulla seuraavat seikat muistissa: 13
+päivänä lokak. (1:nä vanh. l.), joka on suuri juhla Venäjän kirkossa,
+oli niin kaunis ilma että Beresov'an kaunottaret kävelivät kaduilla
+hienoissa pyhä-hameissansa ilman päällys-vaatteitta ja varjostimen
+kanssa; 17:nä ja 18:nä päiv. oli kuitenkin jo pakkaista 13 pykälää
+Reaumur'in lämpö-mittaria myöten; yöllä viimeksi mainittua päivää vasten
+jäätyi Sosva, vaan tuuli repi sen päivällä taas auki; seuraavana yönä,
+15 pykälän pakkaisessa jäätyi se uudelleen eikä auennut sitten enää;
+19:nä ja 20:nä 15 pykälän pakkainen; 26:na 18 pykälän pakkainen. Sen
+jälkeen oli sitten leutoja ilmoja lumi-sateen kanssa, jonka-lainen ilma
+oli minunkin matkaan lähtiessäni. Illan päälle kiihtyi tuisku
+hirmuiseksi ryöpyksi, joka vaikeutti matkan-teon niin, että ensimäiseen
+peuran-muutto-paikkaan, johon Beresov'asta luetaan 60 virstaa ja johon
+olin laskenut tulevani k:lo 9 illalla, pääsin vasta k:lo 2 yöllä.
+Seuraavana päivänä tulin _Mushin_ kirkolle, jossa on pieni
+kolmi-taloinen Venäläinen kylä, ja jossa nyt pidettiin markkinoita.
+Arkangelin läänin Syrjänit nim., joiden väki-vallalla anastamisesta
+peuran-laitumia Samojeedeilta Castrén, Schrenck ja muut matkaajat
+valittavat, ovat täälläkin vallanneet oikealla ja väärällä Ostjakkein
+laitumet, niin että kumpikin puoli Uraalia on heidän vallassansa ja
+heillä on sangen suuret peura-karjat. Näiden karjojensa tuottamia (lihaa
+ja taljoja) kaupalle laskekset he Uraalilta pari kertaa vuodessa
+Siperian puolelle, jolloin myös samalla tuovat sonkaa, rauta-kaluja,
+kynttilöitä j.m., ja tältä puolen ostavat leipä-neuvoa ja Ob-joen
+kaloja: sampea, muksunaa ja muita kalliimpia laatuja. Näitä Uraalin
+paimenia ja eräitä venäläisiä kauppiaita kuin myös muutamia kymmeniä
+Ostjakkeja oli nyt paikalle keräytynyt, jälkimäisten seassa eräs
+ruhtinaskin Synje-joelta. Tämä oli niin hyvä ja heti tultuani tuli minua
+tervehtimään ja täkäläistä tapaa myöten oli minun velvollisuuteni
+viinalla kostita hänen ruhtinallisuuttansa. Viinan ryypättyänsä alkoivat
+ruhtinas ja hänen seuralaisensa syödä jäätynyttä kalaa raaltansa, ja
+kuin jo kauan olin kuullut kiitettävän tätä ruokaa hyväksi, päätin
+minäkin nyt maistaa sitä. Näin syötävän kalan pitää olla vereksen, vaan
+hyvästi jäätyneen; se nyletään, evät leikellään pois, ja ruoka, leikattu
+hienoin suikaleihin, on valmis syödä suolan ja leivän kanssa. Ja minun
+täytyy tunnustaa että se jo ensi kerralla maistui minusta sangen
+hyvältä, ja aikaa myöten totuin siihen niin, ett'en muuta ruokaa koko
+matkalla kaivannut, kuin vaan oli jäätynyttä kalaa, jolle tottuneen ei
+tarvitsekaan matkalla pitää kanssansa muuta evästä kuin leipää ja
+suolaa, sillä kalaa löytyy joka jurtassa. Venäläinen ottaa kernaasti
+omiksensa sen maan tavat, jossa hän elää, ja niin on käynyt tämänkin
+nautinnon kanssa kuin myös raan peuran-lihan syömisen kanssa, jossa
+Venäläiset vetävät vertoja Samojeedeille. Jäätyneellä kalalla sanotaan
+paitse hyvää makuansa olevan vielä se etu, että se varjelee
+keri-pukista, lieneekö sitten tässä lauseessa perää tahi ei.
+
+Obdorsk'iin, johon luetaan Beresov'asta noin 450 virstaa, tulin matkalla
+yleensä oltuani kolme vuoro-kautta. Mushin ja Obdorsk'in välillä on
+havu-puiden pohjaisin raja; Obdorsk'in seuduilla ei enää kasva muu kuin
+nälkä-koivu ja pajukko, vaan poltto-puu ja hirret lautataan sinne
+ylempää Mushin ja Beresov'an väliltä. Kuitenkin on Obdorsk, ehkä ei
+kaupunki, jona sitä silloin tällöin nähdään mainittavan, sangen sievä
+kylä noin 50 talolla ja 400 eli 500 asujalla. Se on sivistyksen
+viimeinen askel Pohjolam-Pimentolan synkeihin maihin, sillä Ob'in
+lahteen ei siitä tule enempää kuin puoli-toista sataa virstaa, ja noin
+50 virstan päässä alkaa jo Samojeedein valta. Siperian Venäläinen on
+yleisesti paljoa siistimpi, varakkaampi ja vieras-varaisempi kuin hänen
+veljensä n.k. Europan Venäjässä; kahta mieluisammin tulee siis
+matkalainen "näillä raukoilla rajoilla," ryvettyänsä Ostjakkein eli
+Samojeedein likaisissa, pimeissä ja savuisissa jurtissa, venäläiseen
+kylään, jossa hän aina tietää löytävänsä puhtaan ja lämpimän kamarin,
+maittavan ruoan ja ystävällisen kohtelun. Tämmöisillä tunteilla tulin
+Obdorsk'iin, saman-laisilla nautitsin sitten jälkeenkin päin pitkin
+Ob-ja Irtysch-jokia palatessani niiden maiden venäläisten asujien
+vieras-varaisuutta, ja oikeus vaatii tässä tunnustamaani, että
+Siperialaisen yksin-kertainen ja rehellinen käytös on minua paljon
+sovittanut Venäläisen luonnon kanssa, joka kukaties itsessä
+Venäjässäkään ei olisi tätä pahempi, jos sitä pitkällinen ja raskas
+orjuus ei olisi niin turmellut.
+
+Obdorsk'in suurin milt'ei ainoa merkillisyys on sen seudussa elävä
+Ostjakkilainen ruhtinas _Taischin_. Edellisestä on lukija nähnyt minun
+jo ennenkin tavanneeni sekä Voguuleja että Ostjakkeja, jotka kutsuttavat
+itsensä ruhtinoiksi ja mahtavat ollakin näitä kansoja entisinä aikoina
+hallinneitten päällikköjen jälkeisiä. Mutta näiden ruhtinuutta haittaa
+kaksi sangen painavaa vikaa, jotka täällä niinkuin muuallakin
+maa-ilmassa saattavat semmoisen arvo-nimen epäilyksen alaiseksi, nim. he
+ovat köyhät ja heidän ruhtina-arvoansa ei Venäjän hallitus ole koskaan
+siksi tunnustanut. Sitä vastaan on Obdorsk'in ruhtinas sekä rikas että
+ruhtinaksi kirjallisesti säädetty ja vahvistettu kahdelta Venäjän
+hallitsijalta, nim. keisarinna Katarina Toiselta ja keisari Nikolailta.
+Nämä kaksi seikkaa ovat tehneet, että Taischin on aina ollut
+erinomaisessa arvossa kansalaistensa kesken, vaikka hänellä heidän
+ylitsensä ei ole juuri mitään laillista valtaa senkun vaan auttaa
+kruunun virka-miehiä jasakan laskussa ja kannossa. Vaan paljoa
+suuremmaksi nousi sekä hänen kansalaistensa että Venäläistenkin
+kunnioitus häntä kohtaan kuin Taischin eräsnä talvi-yönä v. 1854 varkain
+läksi Beresov'asta suurella peura-parvella ja venäläisen tulkin kanssa
+ajaa hujeltamaan länttä kohti ja tuli Pietariin. Niissä
+peuran-nahka-vaatteissaan, joissa hän tänne matkusti, otti hänen keisari
+Nikolai-vainaja hyvästi vastaan, "piti hänen kylläisenä," niinkuin T.
+sanoo, "sekä syömän että juoman puolesta ja majoitti hänen omaan
+jurttaansa," kuin myös täytti hänen anomuksensa, jotka olivat ne, että
+Obdorsk'ista luovutettaisiin viralta kansan-rääkkääjä sasedatel ja että
+tähän kylään ei vasta enää lähetettäisi pahan-tekijöitä, jotka useasti
+olivat tehneet Ostjakeille pettuutta ja väki-valtaakin. Vahvistettuna
+ruhtinuuteensa sekä lahjoitettuna omituisella arvo-puvulla,
+kaula-nahalla ja muilla lahjuksilla palasi Obdorsk'in ruhtinas "khanin
+kaupungista" koti-tundrillensa, ja siitä ajasta saakka ovat hänen
+arvonsa ja arvoisuutensa tämän maan kaikkein asujien ja virka-miestenkin
+seassa olleet epäilemättömät. Tätä kunnioitusta yllä-pitää arvattavasti
+hänen suuri rikkautensakin, oleva peura-karjoissa, joita eläimiä hänellä
+luullaan olevan kymmenen tuhannen paljous, joka rahaksi luettuna tekee
+maan hinnan jälkeen noin 40 tuhatta hopea-ruplaa. Esi-merkiksi tälle
+Taischin'in rikkaudelle mainitaan sen monesti tapahtuvan hänen
+paimenillensa, että kuin tuiskuisena yönä karjaan yhtyy susi, jolla on
+tapana pää-laumasta leikata ja erillensä ajaa pienempi joukko, jonka hän
+tappaa kaikki tundralle, paimenet karjan paljouden tähden eivät havaitse
+jonkun sadan peuran katoa ennenkuin aletaan kaivata vissiä
+merkki-peuroja, jotka tämmöisessä tilassa myös ovat kadonneet ja joita
+etsittäessä sitten tundralta vähitellen löydetään suden tappamat eläimet
+ja näin vahingon jälille päästään. -- Taischin on näköjänsä
+tanakka-ruumiinen, keski-läntä ukko noin 60 vuoden iässä,
+pyöreä-muotoinen ja kasvot vähän ulos-seisovat niinkuin Ostjakeilla
+yleisesti. Vaatteuksessansa ei hän eriä kansalaisistansa muussa kuin
+että hänen pukimensa arvattavasti Ostjakin-muotia myöten ovat mitä
+parainta olla voi, eikä myös elämän-laadussansakaan muuten kuin siten,
+että hän ympäri vuoden syö rukiista leipää, pitää samovaran vieraita
+vasten ja useammin ryyppää viinaa kuin muut Ostjakit. Hänen asuntonsa on
+kesän talven jurtta, talvella peuran-nahkainen, kesällä tuohinen.
+Uppi-niskaisuudeksi lukevat täkäläiset virka-miehet sitä Taischin'ille,
+että hän heidän kehoituksiansa myöten ei ole rakennuttanut itsellensä
+Obdorsk'iin kartanoa ja ruvennut siinä vakaista elämää pitämään, kuin
+myös senkin, että hän ummikko-Venäläisten kanssa aina puhuu tulkin
+kautta, vaikka hänen luullaan hyvinkin ymmärtävän Venäjän kielen, ja
+varsinkin sen, että hän, ehkä usein siihen kehoitettu, ei ole antanut
+yhtään monista pojistansa eli pojan-pojistansa opetettavaksi joko
+kadetti-kouluihin eli muihin oppi-laitoksiin, joissa ruhtinallinen arvo
+olisi ollut heillä hyvänä etuna. Vähällä ajattelemisella voidaan
+kuitenkin havaita, että tämmöinen ukon käytös ei ole uppi-niskaisuus,
+vaan varova ymmärtäväisyys, sillä hänkin lienee havainnut että
+Venäläisen ja Venäläisyyden kanssa pyytää tämmöisissä tapauksissa olla
+samoin kuin eräästä muusta olennosta sanotaan: että jos sille annat
+sormen, niin se ottaa koko käden.
+
+Obdorsk'issa puhuu useampi venäläisistä asujista sekä Ostjakin että
+Samojeedin kieltä, jonka tähden minun oli helppo löytää soveljas
+kielen-kääntäjä edellistä kieltä tutkiessani. Vaan kuin sen havaitsin
+olevan aivan yhden-laisen Beresov'assa käytettävän murteen kanssa, oli
+minun huokea neljässä vuoro-kaudessa koota vahveksia tälle havannolle,
+jonka ajan kuluttua läksin takaisin Beresov'aan, jonne tulin 12 p.
+marras-kuuta. Edellä puhuessani tästä kaupungista unohdin mainita, että
+siinä tapasin erään Siperiaan lähetetyn Suomalaisen nimeltä Juhana L--m
+ja kotoisin Savon pitäjästä Turun lääniä. Beresov'aan ei nyt enää
+lähetetä Siperiaan tuomituita pahan-tekijöitä muuten kuin siinä
+tapauksessa että ovat Siperiassa jonkin suuremman rikoksen tehneet. Niin
+oli L--mikin Siperiaan tultuansa joutunut uudis-talolaiseksi Omsk'in
+seudussa olevaan Suomalaiseen kylään _Ryschkova_. Tämä on suuri kylä
+useammalla sadalla talolla, joka perustui tämän vuosi-sadan alussa siten
+että keisari Paul'in hallitessa Narvan seudusta tänne lähetettiin
+kokonainen kyläkunta Suomalaisia, jotka olivat tehneet kapinan herraansa
+vastaan. Sittemmin on kylän väki-luku yksitellen tulleista Suomalaisista
+ja Virolaisista karttunut niin, että sillä on oma luteerilainen
+kirkkonsa ja oli kerran jo oma suomalainen kirkko-herransakin (herra
+Pietari Pundani, joka nyt on Saksan kirkko-herrana Kasan'issa). L--m
+sanoi siellä naineensa suomalaisen vaimon ja oli jo asunnonkin hankkinut
+itsellensä ynnä hevoset ja lehmät, kuin paha henki hänen kerran riivasi
+toisen kylän markkinoilla, joille oli mennyt vaimoneen, juomaan itsensä
+humalaan. Seuraus oli ollut tästä se että hän, joka itse silloin ei
+ollut jaksanut eli ei raatsinut vielä lähteä kotiin, oli lähettänyt
+vaimonsa yksinään takaisin, vaan tämä oli öisellä ja tuiskussa eksynyt
+metsään ja sinne kuollut. L--m oli joutunut luulon alaiseksi murhanneen
+vaimonsa, vaan päätti olevansa viaton ja sanoi että hän asiaa
+tutkittaessa olisi siitä voinut helposti selvittäytä, jos olisi tehnyt
+niinkuin häntä oli neuvottu: myönyt omaisuutensa ja antanut rahan
+tuomarille. Tämän "tuhmuutensa" tähden joutui hän tänne Beresov'aan
+parannuksen ja poliissin katsannon alle ja menetti kumminkin kaiken
+omaisuutensakin, jonka "herrat" olivat korjanneet taskuunsa. Hän eli nyt
+renkinä eräällä virka-miehellä, ja gorodnitschij kiitteli häntä
+hiljaiseksi mieheksi, vaan sanoi viinaan meneväksi.
+
+Seurallinen elämä Beresov'assa oli parempi kuin voi toivoakaan näin
+pienessä kaupungissa ja tämmöisessä erakkuudessa kaikesta sivistyksestä
+ja kaikesta luonnon ihanuudesta, joka ihmisten yksinäisyys kuitenkin
+lienee ollut syy siihen, että he rehellisemmin ja hitaammin turvautuivat
+toinen toiseensa. Seuran etevimmät jäsenet olivat arvattavasti
+virka-miehet perheinensä, joista muutamat, kotoisin kaukaa Puolan
+hedelmällisiltä lakeilta eli Itä-meren aallokkailta rannoilta,
+ystävällisellä kohtelullansa osoittivat ei unohtaneensa sen tunteita,
+joka
+
+    "-- kaukana pois koto-maalta ja tuttujen luota"
+
+oli joutunut Sosvan surkeille rannoille, jonka-lainen kohtalo monestakin
+näytti niin somalle että useampi kuin yksi kysyi minultakin ihan
+itseltäni, kuinka kauaksi ja mistä syystä olin lähetetty rangaistaa
+Beresov'aan. Beresov'alaisilla on vanha tapa saattaa sitä onnellista,
+joka pääsee heidän kylästänsä lähtemään pois muuanne ihmisten ilmoihin,
+eräälle niemelle asti, joka tästä on saanut nimenkin, joka suomalaisessa
+käännöksessä kuuluisi "saatto-niemi". Tätä tapaa ei laimin-lyöty
+minunkaan lähtiessäni, toisena päivänä tuloni jälkeen, ja kaupungin
+protojerej, joka iloisten vekkulien joukossa unohutti pappis-arvonsa
+ulkonaisen jurouden, muisti siinä tilassa tätä arvoansa vaan sen verran
+että rekeen istuttuani antoi minulle isällisen siunauksensa. Ja näin
+olin nyt taas Ostjakkein matkassa, mutta aivan toisilla ehdoilla kuin
+ennen. Ensinkin tapahtui tultuni nyt tilavassa reessä hevosilla,
+vempeleessä tavallinen venäläinen kello, jonka ääntä en puoleen vuoteen
+ollut kuullut; toisekseen tiesin tämän puolen Ostjakkein elävän paremmin
+kuin niiden, joita tähän asti olin nähnyt, tiesin myös matkani menevän
+enimmiten venäläisten kylien kautta; ja kolmanneksi vei joka askel,
+jonka nyt otin eteenpäin, lähemmäksi kultaista kotoa, jonka ajatuksen
+armauden jokainen tuntee, joka muistelee että minä nyt olin kuin se,
+joka kolme vuotta oli pyrkinyt vasta-mäkeä, viimeinkin päässyt harjalle
+ja nyt huoletta ja kevyellä mielellä alkaa laskea toiselle puolelle
+vuorta.
+
+Niin lentämällä kuin toivo minua kiidätti eteenpäin ei matkan-teko
+kuitenkaan itsessä asiassa käynyt. Ob-joki jäätyi tänä vuonna tavattoman
+myöhään ja heikolla jäällä; vaan muutenkin on se tavallista täällä, että
+syksyllä ei lähde kukaan, vaikka hänellä olisi kuinka kiire, liikkeelle
+etelään päin, ennenkuin kerran saadaan Tobolsk'ista posti, jonka tulo on
+varmin ilmoitus jään olevan niin lujan, että sitä voi vaaratta kulkea.
+Nyt oli odotettu postia jo kuusi viikkoa turhaan; vaan kuin Beresov'an
+posti-mestari jo viikko-kautta ennen minun lähtöäni oli suorittanut
+postin samaa tietää, jota minun oli matkattava, näytti se minusta
+turhalta varovaisuudelta, ruveta odottamaan eteläistä postia. Vaan
+kyydin-pitäjillä Ostjakeilla oli asiasta toinen ajatus; joka
+posti-paikassa nuhtelivat he minua siitä että olin lähtenyt niin
+aikaiseen liikkeelle ja että rekeni oli niin tavattoman raskas
+syksy-kulkuun, joka kyllä olikin tosi, vaan jota asiaa minä en voinut
+millään tavalla parantaa. Suurella hevois-voimalla ja varustettuina
+kirveillä, tuurilla ja nuorilla saattoivat he minua kumminkin vähitellen
+eteenpäin, kunne eräässä kohden, ei suurella Ob'illa, vaan muutamalla
+niistä monista pienemmistä haaroista, joissa tämä joki juoksee
+loppu-juoksuansa ja joita pidettiin vaarattomampina sentähden että
+olivat aikaisemmin jäätyneet, hevoset ja reki yht-äkkiä hurahtivat
+veteen ja minä luulin hukkumisen hädän olevan käsissä. Niin ei
+kuitenkaan ollut, vaan oli paksu lumi peittänyt uhku-veden, jota oli
+niin korkealta että se alkoi nousta rekeen, ja josta sitten olimme
+työllä saada rekeä irti, varsinkin kuin paksu hyyhmä raskaasti takalti
+reen liikettä. Maa-rantaan päästyä käskin minä ajaa suurelle Ob'ille,
+jossa ei sanottu olevan uhku-vettä ja jonne pääsimmekin muitta
+vastuksitta kuin että piti pari virstaa kulkeamme metsän läpi ja monin
+paikoin hakkaamallakin tehdä tie reelle. Tämmöisiä seikkoja tapahtui
+minulle sitten vielä kaksi, kerran yöllä, jolloin reki niin juuttui
+hyyhmään ett'ei neljä hevoista voinut hievahuttaa sitä ja että se piti
+kangeilla jäätyvästä hyyhmästä irtauttaa, ja toisen kerran siten, että
+se kaatui railoon, johon minä kuomun sisässä vähällä olin tukehtua.
+Tämmöiset seikat ovat muuallakin Venäjällä matkatessa sangen tavalliset
+ja niistä ei siellä pidetä mitään lukua, kuin vaan matkaaja ei niissä
+satu henkeänsä menettämään, enkä minäkään niitä kerro tässä juuri muun
+tähden kuin viittaillakseni lukijalle tätäkin matkan-teon-laatua
+itäisillä naapurillamme.
+
+Vaikka Ostjakit saattajani pelkäsivät jään heikkoutta Ob'illa, oli
+siellä kuitenkin parempi kulkea kuin edellä-mainituilla haara-joilla ja
+lahdelmilla, kuin pois-luetaan ne kerrat, milloin joen poikki piti mennä
+(joka tapahtui sangen usein), sillä niissä kohdin tärähytteli tien
+epä-tasaisuus sisälmyksiäni ja rekeäni niin, että mokomassa muokassa en
+ollut koskaan ennen ollut. Ob'in niinkuin kaikkien muidenkin isompain
+jokien jäätyessä taistelee kylmän kanssa kaksi muuta voimaa nim. tuuli
+ja virta, useastikin ei yhdestä puolin, vaan hekin vielä keskenänsä
+riidellen, niin että tuuli on vastoin virtaa. Tällöin tapahtuu, että
+joessa juoksevat jää-lohkareet nousevat pystyyn ja jäätyvät pystyyn,
+josta näin jäätyneen joen pinta tulee näköjänsä suuren hautaus-maan
+kaltaiseksi, jolla tuhannen-tuhannet moni-tahkoiset kuuleat
+marmori-kivet, pystyssä, kallellaan ja muissa tiloissa heijastavat
+auringon säteitä, vaan joka kaunis näkö ei suinkaan estä tien
+tämmöisissä paikoissa olemasta mitä ilkeimmän. Ob-joki juoksee sillä
+alalla, jonka minä sitä olen nähnyt (Obdorsk'in ja Samarov'an välin,
+jota on noin 1000 virstaa) useammissa haaroissa olletikin
+ala-juoksussansa, jotka milloin yhdistäiset pää-jokeen milloin taas
+eroavat siitä. Tie niin kesällä kuin talvellakin kulkee tätä jälkimäistä
+myöten. Se on hidas-juoksuinen, vaan vedekäs ja syvä joki, arviolta noin
+virstan ja paikoin enemmänkin levyinen; rannoista on oikea korkea,
+mäkinen, kasvava enimmiten havu-puita, vasen matala ja soinen, kasvava
+pajua ja muita lehti-puita.
+
+Ob'in ja Irtysch'in rantojen alku-peräiset asujat ovat Ostjakit aina
+noin 200 virstaa lähelle Tobolsk'in kaupunkia, josta eteenpäin rahvas on
+pelkkää venäläistä ja muutamin paikoin tatarilaistakin. Venäläisiä
+löytyy kuitenkin ylempänäkin pohjan puolella pitkin näitä jokia aina
+Beresov'aan asti ja vielä pohjempanakin niinkuin edellä olemme nähneet.
+Maan-viljelys loppuu kokonansa noin kolme sataa virstaa pohjempana
+Tobolsk'ista, jonka-tähden Obilaisten ja pohjaisten Irtyschiläistenkin
+koko oleminen on niissä kahdessa: metsässä ja joessa. Metsästäminen ja
+pyydettävät otukset ovat täällä yhden-laiset kuin Voguuleilla, joiden
+metsästämisestä olen edellisessä kirjassani kertonut. Luotettavampi ja
+rikkaampi kuin metsän anto on saalis joesta. Ob on varmaan
+kala-rikkaimmia jokia maa-ilmassa. Jäiden lähdettyä nousee siihen
+Jää-merestä lukematoin paljous kaiken-laista kallista kalaa, niinkuin:
+sampi, sterletti, muksuni, nielina j.n.e. Syyksi tähän Ob'in suureen
+kala-rikkauteen sanoo luonnon-tutkija Pallas sen pehmeätä ja mutaista
+pohjaa kuin myös hiljaista juoksua, jotka seikat toiselta puolen taas
+vaikuttavat sen että Ob'issa ei löydy lohta ja sonkaa, jotka kalat
+tiettävästi löytyvät Jää-meressä ja siitä nousevat Venäjän muihin
+jokihin niinkuin Petschoraan, Viena-jokeen j.n.e., vaan jotka rakastavat
+kivikkoa pohjaa ja virtaista veden juoksua. Kalaa pyydetään
+kaiken-laisilla pyydyksillä pienimmästä merrasta alkaen aina mahdottoman
+suuriin nuottiin asti, mutta kalastus ei tulva-veden aikana tapahdu
+itsessä suuressa Ob'issa, vaan syrjä-joissa, joen lahdelmissa ja muissa
+matalammissa paikoissa, joihin kala ajaksen kutemaan. Kala-veden ainoat
+isännät ovat Ostjakit, siksi tunnustetut lailtakin, vaan köyhyys on
+estänyt heidät hankkimasta kunnollisia pyydyksiä, jonka-tähden se jo
+vanhastaan on ollut tapana, että he enimmäksi osaksi ovat antaneet
+kalastus-paikkansa vuokraan Venäläisille. Vaan kuin vuokraajat
+tavallisesti kiehtovat nämä kauppa-veljensä loppumattomiin velkoihin ja
+kovin polkemalla suorittavat heille vuokran, niin on hallitus ottanut
+Ostjakkein kala-veden vuokralle antamisen huoleksensa, siten että
+kalastus-oikeus myödään huuto-kaupalla enimmän tarjoavalle, jonka tulee
+arenti-rahaa maksaa piirikunnan rahastoon, kusta Ostjakit sen sitten
+itsellensä perivät. Vaikka näissä huuto-kaupoissa virka-miehet eivät
+laimin-lyö omaakaan etuansa, on tästä asian menetyksestä kumminkin ollut
+suuri etu Ostjakeille. Vuokrat ovat viime vuosina nousseet monin kerroin
+entiseen nähden ja moni köyhtynyt Ostjakkilais-kylä on näin päässyt taas
+vaurastumaan. Mainitut vuokraajat ovat enimmin kauppa-miehiä
+Tobolsk'issa. Jokien auettua keväällä lähtevät he liikkeelle suurilla
+aluksilla, joissa on laivuetta noin 50 ja 100:kin miestä ja jotka ovat
+lastatut koko kesän tarpeilla ja ilman sittä vielä jauholla, suolalla ja
+muulla tavaralla Ostjakeille myödä. Tämmöisiä aluksia tulee ala-Ob'ille
+ja Ob'in lahden rannoille joka vuosi useampia kymmeniä, ja kuin ne ovat
+raketut vaan yhdeksi matkaksi, samoin kuin Volgalla elo-parkat, niin
+jäävät ne niinkuin nämäkin siihen paikkaan, jossa matka päättyy ja
+käytetään siellä rakennus-tarpeihin eli poltto-puuksi. Kukin kalastaa
+tietyllä paikallansa koko kesän, kuivaa, savustaa eli suolaa kalan
+paikalla, ja syys-kuussa palaavat kalastajat pienemmillä aluksilla taas
+koto-paikkoihinsa. Mennä vuonna syntyi, kalastamista varten
+Irtysch'illa, Ob'illa ja Ob'in lahdella, Tobolsk'issa yhdyskunta, jonka
+pää-summa on pari miljonaa hopea-ruplaa, ja joka, liikkuen omilla
+höyry-laivoillansa ja pitäen tavara-paikkoja useammassa kohden näillä
+vesillä, tulisi täällä valtaamaan sekä kalastuksen ja kalan oston että
+metsän-nahkojenkin kaupan ja hävittämään kaiken yksinäisen liikunnon
+näillä tavaroilla. Asian-tuntijat epäilevät tämmöisen yhdyskunnan
+onnistumista, vaan varma on, että se tulee saattamaan paljon rahaa,
+liikettä ja herätystä näissä köyhissä ja pimeissä tienoissa.
+Höyry-alusten kulku-keino ei kuitenkaan ole enää näilläkään vesillä
+tuntematoin, sillä Tjumen'in kaupungissa Tura-joen varrella löytyy
+yhdyskunta, jolla kaksi höyry-laivaa joka kesä tekee matkoja mainitusta
+kaupungista Tomsk'iin Turaa, Tobol'ia, Irtysch'ia ja Ob-jokea myöten, ja
+joka kuuluu tavaran kulettamisesta näiden paikkojen välillä saavan
+sangen hyvän hyödyn.
+
+Kaksi sataa viis-kymmentä virstaa vaikeasti matkattuani tulin kolmantena
+päivänä _Kondinsk'in_ monasteriin. Se seisoo korkealla mäen törmällä
+Ob'in oikealla puolella; se on perustettu kuudennentoista vuosi-sadan
+loppupuolella ja nyt viimeksi uudesta rakettu nykyisen arhimandrit'in
+isä Arsenijn huolen-pidosta. Tarkoitus tällä monasterilla on ollut
+Ostjakkein ja Samojeedein kääntäminen kristin uskoon, jota tarkoitustaan
+sen asujat ovat myös voimiansa myöten täyttäneet saarnaamalla,
+kastamalla ja opettamalla. Monasterilla on tulonsa hyvästä
+kalastus-paikasta, joka sille jo perustettaessa annettiin, ja joku vähä
+myös uskovaisten hurskaista lahjoista. Sen nykyiset asujat, mainittu
+arhimandrit ja kaksi pappis-munkkia kutsutaan lähetys-saarnaajiksi, vaan
+tämän velvollisuutensa täyttävät he nyt enimmiten vaan siten, että
+monasterissa koulitsevat joukon Ostjakilais- ja Samojeediläisiä lapsia.
+Huvittava on katsoa, kuinka nämä soisen ja raan Pohjolan lapset istuvat
+luokissa, oppivat kirjoittamaan ja lukemaan ja totutetaan sivistyneen
+elämän tavoille. Kiitetäänkin heitä niin käytöksensä kuin oppinsakin
+puolesta sangen ilahuttaviksi oppilaisiksi, ja olletikin kuuluvat
+Samojeedit olevan hyvä-oppisia, niinkuin he ulko-puoleltakin ovat
+vilkkaamman ja pulskemman näköisiä kuin Ostjakit. Ollessani tässä
+monasterissa vuoro-kauden sain sen isännältä lahjoituksen, jonka pidän
+suuremmassa arvossa kuin matkalleni antamansa siunauksen, nim.
+venäläis-ostjakilaisen sana-kirjan (käsi-kirjoituksessa), joka kuitenkin
+minulle maksoi yhden-laisen lunastuksen kuin Muinais-tutkijalle W.
+Scott'in saman-nimisessä romaanissa eräs harvinainen ja kallis-arvoinen
+kirja, jonka hän voi omistajalta saada ainoastaan sillä ehdolla, että
+tyhjensi tämän kanssa kolme-kymmentä putellia olutta.
+
+Kondinsk'ista lähdettyäni sujui matkan-teko helpommasti kuin siihen
+asti, johon suurin syy oli se, että täällä venäläisiä kyliä on
+tiheämmässä, liike teillä siis oli suurempi ja yö-siatkin paremmat kuin
+ennen. Puoli-kolmatta sataa virstaa kulettuani tulin Samarov'an kylään,
+joka seisoo Ob'in ja Irtysch'in yhdistyksessä ja on hyvin rakettu ja
+kaunis kylä noin parilla sadalla talolla. Tässä yhtyi minun
+matkustukseni Castrén'in tutkinto-matkan kanssa, joka laski etelästä
+päin Irtysch'ia myöten tähän asti ja tästä sitten kääntyi Ob'ille
+vasta-virtaan nousemaan Gurgut'iin ja etemmäksi. Samarov'asta luetaan
+Tobolsk'iin 560 virstaa, joka matka on kaikki Irtysch'ia myöten;
+talvella mahtaa virsta-määrä olla vähän vähempi, sillä Irtysch on hyvin
+polvekas joki, jonka-tähden talvi-tie useasti kulkeekin oikasemaila
+maisin. Täällä oli minulla tilaisuus eräässä posti-paikassa nähdä
+Ostjakkein tanssia ja kuulla heidän soittoansa ja lauluansa. Tuvan
+seinällä posti-talossa riippui nim. soitto-kalu, josta olin kuullut
+puhuttavan, vaan jota tätä ennen en ollut sattunut näkemään. Se on tehty
+paksusta ja väärästä lepän juuresta ja muotoansa kuin vedessä istuva
+hanhi, joksi sitä Venäläiset tämän tähden kutsuvatkin. Tämän hanhen
+kupu, vastaava meidän kanteleen koppaa, on onsi niinkuin sekin, mutta
+kielet ovat asetetut juoksemaan hanhen niskalta ja kaulalta purstoon ja
+taka-selälle, joten koko kalu arvattavasti on pienen harpun näköinen.
+Kielet ovat vaski-langasta ja määrältänsä on heitä muistaakseni
+yhdeksän. Kysyttyäni eikö joukossa olisi ketä, joka voisi soittaa minun
+kuullakseni tätä soitto-kalua, löydettiin pian eräs nuori mies, joka
+epäili ensin hyvän aikaa ja vasta rommi-ryypyn saatuansa taipui viereeni
+istumaan ja soittamaan. Soiton ääni oli ihmeellisesti yhden-lainen
+kanteleen äänen kanssa, niinkuin niissä ostjakkilaisissa
+soitannoissakin, jotka tässä tulivat ilmi, oli epäilemätöin heimolaisuus
+monen suomalaisen laulannon kanssa. Laulannoista olivat muutamat
+tanssiakin, ja kuultuansa niiden äänen, eivät nuoret Ostjakit malttaneet
+olla näyttämättä hyppy-taitoansa. Kaksi heistä puki itsensä salaa
+toisessa huoneessa vaimon-vaatteihin ja olivat tois-puoleisen asemesta
+tanssivilla nuorukaisilla, enkä minä arvannut heitä miehiksi (sillä
+kasvot olivat peitetyt, niinkuin Ostjakittarilla on tapana), ennenkuin
+näin millä halulla ja taidolla he ryyppäsivät kupin toisensa perään
+tarjoamaani nestettä. Tanssi oli sangen somaa kievahdellen
+jumputtamista, vaan kuin minulla ei ole taitoa selittää tämmöisiä
+asioita, täytyy minun tässä olla sitä lähemmin kirjoittamatta, pikemmin
+olisin suonut olevani kuvaaja, jona olisin siinä saanut kauniin ja
+omituisen kuvan Ostjakkein elämästä, ja laulannon-taitaja, jona olisin
+voinut ihmetyttää Europan laulu-niekkoja peri-ostjakkilaisilla
+laulannoilla; vaan molemmat nämä taidot olivat minulta oppimattomat ja
+näin jäivät Ostjakkeini tanssit ja laulannot muiden onnellisempien
+matkaajien ylös-panna.
+
+Kuta lähemmäksi Tobolsk'ia tulin, sitä enemmän virkoni liike tiellä. Se
+oli Ob'in ja Irtysch'in kala, joka matkaan-saattoi tämän liikkeen, ja
+jota kauppa-miehet nyt ehättivät joulu-paaston alkuun saada
+etelä-Siperiaan ja Uraalin vuori-tehtaihin, joissa tienoissa kalaa
+pyydetään vähän eli ei ollenkaan. Tobolsk'in kaupunki, josta puoli
+vuotta takaperin olin antanut niin vähän kiittelevän ehkä toden-mukaisen
+kirjoituksen, tuntui minusta tällä kertaa pää-kaupungilta, ja
+ihastuksella loin nyt kaupungin katuja myöten kävellessäni silmäni
+milloin puotien hehkuille, milloin rakennusten somuudelle, milloin taas
+ajelevien rouvien koreudelle ja ylpeille hevosille. Kaupungilla
+liikkuvan väen paljous tuntui minusta niin suurelta, että arvelematta
+kysyin eräältä ohitseni menevältä, mikä praasnikka silloin oli, kuin
+niin paljon rahvasta oli liikkeellä, johon hän vastasi nyt ei mitään
+praasnikkaa olevan eikä myös rahvaankaan olevan tavallista suuremman, ja
+vähän häpeissäni havaitsin Voguulien ja Ostjakkein parissa tulleeni
+sydän-maalaiseksi.
+
+Tobolsk'ista voimme nyt, yli-hyppäämällä ne yhdeksän sataa virstaa,
+jotka minä polvitellen kulin, muuttaa suoraan _Verhoturjen_ kaupunkiin
+Perm'in lääniä. Tällä matkalla olemme kyllä nähneet ja kuulleet
+kaiken-laista. Niin esim. tapahtui, että kuin eräsnä iltana tulin
+Tjumen'in kaupunkiin ja ajoin majataloon, jossa jo ennen olin kahdesti
+pitänyt majaa, sen vanha halli-parta kartanon-vartija, kysyttyäni: oliko
+heillä huonetta antaa minulle? vastasi kysymykseeni toisella
+kysymyksellä: kauppa-mieskö minä olin vai virka-mies? Minä vastasin:
+virka-mies, "No kuin virka-mies lienette, niin meillä on matkustavia
+kaikki huoneet täynnä." Tullessani olin jo talon harvassa loistavista
+tulista arvannut, että huoneita mahtoi olla useampiakin kuin mitä minä
+tarvitsin joutilaita, ja ukon ihmeellinen vastuu kummastutti minua myös.
+Siis nousin reestä ylös, annoin ukon lyhdillänsä katsoa silmiini ja
+sanoin: kuinka teillä ei ole huoneita? etkö sinä enää tunne vanhoja
+tuttavia? --"Ahaa, tekö se olette, joka keväällä majasitte meillä;
+antakaa anteeksi ett'en teitä heti tuntenut; kyllä minä teidän
+juoma-rahanne olen aina muistanut, Jumalapa teitä siunatkoon; teille on
+isännällä huoneita, kuin paljon tahdotte." Saattaessansa minua
+ylä-kertaan, jossa enin osa vieras-huoneita oli, ja siellä riisuessansa
+turkkia päältäni kertoi hän, että muuan kenraali oli sen-edellisellä
+viikolla asunut heillä useampia päiviä moni-lukuisen seuransa kanssa,
+vaan lähtiessään ei maksanut poluschkaakaan isännälle, josta tämä oli
+tehnyt päätöksen, eteenpäin ei laskeaksensa luokseen korttieriin ketään,
+joka vaan kruunulta palkan nautitsi! Tämän kertomuksen toden-peräisyyden
+todisti tällä aikaa sisään tullut isäntä itsekin, lisäämällä tämän ei
+olleen ensimäisen kerran, jolloin hänen maja-talossansa asuneet
+virka-miehet olivat lähteneet pois maksamatta ruuasta ja huoneesta
+mitään, vaan vahvisti kuitenkin samalla myös sen poikkeuksen hänen
+päätöksestään, jonka dvornikka jo omin päinsä oli päättänyt tehdä minua
+kohtaan. --Etempänä, eräässä hevosen-muutto-paikassa saman Tjumen'in
+piirikunnassa oudoksuin emännälle sitä suurta siivottomuutta ja
+epäjärjestystä, joka vieras-huoneessa oli ja kysyin sen syytä, kuin
+hyvin tiesin, että talon-poika tässä osassa Siperiaa pitää huoneensa
+siistimpänä kuin herrat monessa paikassa muuta Venäjää. Emäntä selitti
+heillä pidetyn neljä päivää hengellistä oikeutta, joka oli istunut juuri
+heidän kamarissansa ja vasta samana päivänä loppunut. Sen hengellisen
+tutkinnon syy oli ollut se, että seurakunnan diakon eli papin-apulainen,
+joka pari vuotta takaperin oli jäänyt vaimostansa leskeksi eikä virkansa
+sääntöjä myöten saanut toista kertaa naida, ei ollut jaksanut hillitä
+vielä nuoren lihansa himoja, vaan ottanut erään tytön kylästä
+luoksensa ja sen kanssa elänyt kuin avio-vaimon kanssa. Muutamat
+talon-poika-ryökäleet, joilla oli ollut vihaa diakonalle, olivat
+kantaneet asian piispalle, ja tämän kanteen seuraus oli se nyt pidetty
+tutkinto ollut. Kysyttyäni mihin päätökseen tutkijakunta oli joutunut,
+selitti eukko, että kyläläisten oli tullut sääli hyvää miestä, jos hän
+nyt niin vähästä syystä olisi joutunut viralta ja päälle päätteeksi
+vielä monasteriin; sentähden olivat he kätkeneet sen, joka oli pahan
+syy, tytön nim. lapsinensa erään talon saunaan, ja sen ohessa valallansa
+vahvistaneet kanteen olevan aivan perättömän ja kantajien ansaitsevan
+rangaistusta valheesta ja oikeuden turhasta vaivaamisesta. Tämän
+todistuksen vaikutusta oli diakon itsekin auttanut siten, että oli
+lahjoittanut tutkija-herroille kaksi-kymmentä kolikkoa, jonka lisäksi
+hän oli ostanut heille ämpärin viinaa ja kyläläisille kaksi (Venäjän
+ämpäri, vedro, on noin 4 Suomen kannua). Tutkinto oli päättynyt
+tutkijain, tutkittavan ja kyläkunnan mieliin, vaan kantajien sekä selän
+että kukkaron luuli emäntä tulevan tuntemaan, mitä se on että ruveta
+nostamaan "juoruja ja levottomuutta" seurakunnassa. -- Perm'in lääniin
+tultuani olivat kylien kehnot ja pienet rakennukset minusta kummaa, kuin
+metsää näkyi joka paikassa olevan niin paljon, että asujat olisivat
+työllä estäessään honkia kaatumasta heidän pienille pelloillensa ja
+särkemästä heidän tupiansa. Tästä annettiin se selitys, että "kyllähän
+sitä muka täälläkin rakennettaisiin semmoisiakin komeita kartanoita kuin
+siellä Siperiassa on; vaan täällä meidän läänissä on joka piirikunnassa,
+mitä Siperiassa ei ole, metsä-herra, jonka tulee katsoa ett'ei metsää
+haaskata turhaan, ja jolta talon-poikien pitää lunastaa piljetti eli
+lupa-kirja metsän-hakkaamiseen; ja sepä se lupa-kirja juuri estääkin
+talon-pojan rakentamasta, sillä paitse kruunulle siitä menevää
+lunastusta, jota yksinänsä suinkaan ei olisi vaikea suorittaa, pitää
+lupa-kirjan antamisesta metsä-herralle itsellensäkin olla
+hyvän-tekiäisiä: poltto-puu-piljetistä 2, luvasta saada ottaa hirsiä
+yhden talon korjaamiseksi 10 ja luvasta hakata uuden talon rakennukset
+metsästä 25 kolikkaa, ja niitä kuin on monenkin työläs suorittaa, niin
+ollaan vähemmällä rakentamisella ja eletään ahtaammassa." Näitä ja
+tämmöisiä kertomuksia kuulin matkallani, vaan niiden enempi kertaaminen
+tässä estäisi minun puhumasta mitään muista yhdyttämistäni esineistä, ja
+sen ohessa olemmekin jo tulleet Verhoturjeen, niinkuin taannoin sanoin,
+ja se on myös tämmöinen muutamalla sanalla muistettava paikka. Ei
+itsensä vuoksi, sillä kaupunki on surkea harakan-pesä eli ryhmä
+harakan-pesiä, joissa elää pari tuhatta köyhää ja laiskaa ja huoletointa
+ihmistä; eikä myös vanhan ja rikkaan luostarinsa tähden, joka on
+perustettu erään ennen vanhaan hurskaasti eläneen ja autuaasti kuolleen
+räätälin ihmeitä tekeville luille, ja johon monta tuhatta jumalista
+sielua nyt vuosittain vaeltaa näiden luiden kautta rukoilemassa
+ruumiillensa parannusta eli uskollensa hartautta. Vaan Verhoturje on
+minun silmistäni merkillisin sen kautta että se on pohjainen keskus
+Uraalin kuuluisille vuoren-kaivannoille ja tehtaille, joiden kaikkein
+ylimäinen hallitus on, niinkuin sen ennen olen sanonut,
+Jekaterinenburg'issa.
+
+Uraali jakautuu ja jaetaan luonnollisesti kolmeen osaan: 1) eteläinen
+eli _vilja_-Uraali, 50:nnestä leveys-pykälästä 55:een asti; 2)
+keskimäinen eli _malmi_-Uraali 55:nnestä 61:een pykälään asti, ja 3)
+pohjainen eli _nahka_-Uraali, 61:stä 69:een pykälään eli Jää-mereen
+asti. Niinkuin nimikin ilmoittaa on keskimäinen Uraali se, joka tämän
+vuoren on metalli-rikkautensa vuoksi tehnyt kuuluisaksi. Paitsi muutamia
+lajia kalliita ja useampia lajia tarvis-kiviä saadaan Uraalin
+vuori-kaivannoista enimmiten rautaa, vaskea ja kultaa; v. 1857 saatiin
+kruunun ja yksinäisten tehtaissa yleensä: 24 miljonaa puutaa rautaa, 340
+tuhatta puutaa vaskea ja 130 puutaa kultaa. Näistä numeroista arvaa
+lukija, kuinka painava ja kallis-arvoinen tämä osa Uraalia on
+Venäjän-maalle, ja mikä sivistynyt ja sivistäväinen vireys ja liike on
+tarpeellinen tätä metallin paljoutta valmistaessa ja niitä ihmisiä
+elättäessä, jotka tämän valmistuksen kanssa ovat toimessa. Vaan Uraalin
+vuoren-kaivaminen ei ole nytkään vielä muuta kuin alulla, vaikka se
+alettiin jo ennen Pietarin aikoja ja hänen hallitessansa sitten sai
+jonkun vauhdin eteenpäin; sillä malmi-rikkaus on loppumatoin ja sen
+saaminen hyvin huokea, vaan teko-paikan kaukaisuus myömä-paikoista ja
+tavaran hitainen kuletus niihin ovat esteet, jotka tähän asti ovat
+vaijistaneet tätä hyödyllistä työtä. Kuletus tapahtuu nyt
+Uraalin-takaisista tehtaista ensin maisin muutamia kymmeniä virstoja
+jolle-kulle niistä monista syrjä-joista, jotka sen länsi-vietteeltä
+juoksevat Kamaan, sitten venehin näitä jokia, Kamaa ja Volgaa myöten
+Nischnj-Novgorod'in markkinoille, josta tämä tavara, niinkuin kaikki
+muukin sitten leveää ympäri Venäjätä. Vaan kuin hallitus kerran
+päätäksen jatkamaan rauta-teitänsä, joista itäisin haara, Moskovasta
+mainittuun markkina-paikkaan, nyt on tekeillä, --joka jatkaminen siitä
+Kasan'iin ja tästä Perm'iin eli Jekaterinenburg'iin on näiden maakuntien
+kaiken-laisen rikkauden suhteen niin tarpellinen, että se muutamien
+vuosien sisällä on tapahtuva, -- niin kohoaa Uraalin vuoren-kaivanto
+arvaamattomiin määriin, ja tuntijat sanovat, että tämä vuori yksinänsä
+voipi täyttää koko Europan tarpeen esim. raudasta. Enin osa tätä Uraalin
+rikkautta on yksinäisten vallassa, joista taas Demidov'ien lempeä ja
+sivistynyt heimo on rikkain ja kuuluisin; sen alusta on Uraalin
+itäisellä puolella, kaupunkien Jekaterinenburg'in ja Verhoturjen
+välillä, ja pää-paikka tätä valtaa on Nishnij-Tagil'in ruukki, jossa on
+yli 40 tuhannen asujan ja joka useamman virstan laveudelta on rakettu
+kuin paras kaupunki.
+
+Keskimäisen Uraalin yli kulkee kaksi tietä, toinen eteläinen Perm'istä
+Kungur'in kautta Jekaterinenburg'iin, ja toinen pohjainen Solikamsk'ista
+Verhoturjeen. Näistä teistä on vaan edellinen posti-tie, se suuri
+valta-suoni, jonka kautta Europa näillä paikoin yhdistäksen Aasian
+kanssa; sitä tietä menin minäkin itään päin ja siitä kuin myös Uraalista
+sen kohdalla olen paikallansa ennen kertonut. Jälkimäinen tie, jota nyt
+Verhoturjesta matkasin takaisin Solikamsk'iin oli ennen ainoa Venäjältä
+Siperiaan, ja tulli-rahan suorittamisen tähden, joka näiden maiden
+välillä kulkevista tavaroista kannettiin Verhoturjessa, oli matkustavien
+kuoleman-rangaistuksen uhalla kielletty kulkemasta muita teitä kuin tätä
+yhtä. Yleinen tarvis nyrytti tämän niinkuin monta muuta saman-laista
+lakia mitättömäksi, ja kuin viisaampien neuvojen keksittyä väli-tulli
+Verhoturjessa kumottiin, tuli eteläisempi ja suurempi tie, joka paitse
+sitä kulki mäki-rikkaamman ja viljamamman maan kautta, aina enemmän
+käytökseen, ja entinen tie jäi hylylle ja metsittymään. Kuitenkin on
+hallituksen aikomus ja käsky nykyisempinä aikoina ollut avata tähän taas
+kelvollinen tie, vaan kuin täällä tarkempi perään-katsomus on kaukana,
+on tämä tien-teko kulkenut hitaasti eteenpäin. Hyvä tie olisi tässä
+kohden kumminkin sangen tarpeellinen ja liike silläkin tien-tapaisella,
+joka siinä nyt löytyy, on talvella sangen suuri. Idästä kulkee sitä
+myöten leipä-neuvo ja kala Perm'in ja Vologdan läänien pohjaisiin osiin;
+lännestä suola, ylellisyys- ja koreustavara itään päin, ja varsinkin
+Irbit'in kuuluisan markkinan aikana (talvella helmi-kuussa) oikasee tämä
+tie puoli tuhatta virstaa kolmen läänin kauppa-miehille ja tavaroille.
+
+Tien pituus Verhoturjesta Solikamsk'iin on 270 virstaa, ja Uraaliksi
+voipi tästä matkasta lukea noin 100 virstaa, jota myöten se tässä kohden
+on leveämpi kuin suuren tien kohdassa, josta ennen olen puhunut. Vaan
+vaikka rahvas Uraalia jo näillä seuduin ei muuten nimitäkään kuin
+nimellä _kamen'_ (kivi, kallio), niin ei se tätä nimeä ansaitse siten,
+että olisi louhikko, sillä kiveä ei täällä näe alunkaan, eikä sitenkään,
+että sen korkeus olisi kovin suuri, sillä se ei ole tässäkään korkeampi
+meidän Maan-selän selänneitä ja olletikin idästä päin tuleva matkustaja
+ei arvaisikaan olevansa niin merkillisellä paikalla kuin Uraalin
+harjalla, jos ei kyyditsijä sanoisi nousemisen _kalliolle_ nyt
+loppuneen. Mutta jylhä on ja synkeä se metsä, joka alkuperäisessä
+voimassansa painaa Uraalin hartioita, ja joka monin paikoin ahdistaa
+tienkin niin supeaksi, että matka-miehen täytyy puita maahan hakkaamalla
+raivata tietä rekensä siiville, ja kuitenkin useasti taitteleekin näitä
+siipiä, sillä alinomaa lyöpi reki kolin-kolia yhdestä puusta toiseen. Ja
+raaka ja kylmä on ilman laatu näillä tienoin, niin raaka, että vaikka
+Solikamsk seisoo melkein rinnakkain s.o. yhden pykälän alla Helsingin
+kanssa ja Verhoturje kokonaista pykälää etelämpänä, Uraalin seuduissa
+näiden paikkojen välillä ei kylvetä paljon muuta kuin naurista, sillä
+kovat hallat ja useasti lumi-sadekin Pietarin päivän aikaan tekevät
+mitättömiksi maa-miehen koetteet. Matkatessani (joulukuussa) ihmettelin
+lumen paljoutta, jota jo silloin oli parin kyynärän paksuudelta, ja
+josta vastatusten tullen tiellä syntyi sille, jonka piti tie-puoleen
+lähteä, useamman tunnin työ ja hilaus, jos hänellä oli kuorma. Vaan
+sikäläiset asujat sanoivat tämän ei vielä olevan mitään; vasta keväällä
+maalis- ja huhtikuissa, kuin lunta on neljän ja viiden kyynärän
+korkeudelta, kuin tie on yhdelle harjalle tallautunut, silloin vasta
+työllä kuuluttiin olevan päästessä toinen toisistansa, kuin vastaksutta
+satutaan tulemaan, ja heikomman täytyy täälläkin hyvällä eli pahalla
+loikota vahvemman tieltä. Minun tässä kulkiessani oli myös hirmuinen
+pakkanen, niin että Pavdan kruunun-valtaan kuuluvassa kaivannossa, jossa
+ystävällisen ja sivistyneen työn-käyttäjän luona olin yötä, tämä valitti
+elo-hopeiset lämpö-mittarinsa jäätyneen ja Solikamsk'issa sitten
+sanottiin väki-viinalämpö-mittarien silloin osoittaneen 38 pykälän
+pakkaista. Tämmöisen luonnon kovuuden vuoksi ovatkin asujat (kaikki
+Venäläisiä) niissä pienissä ja harvoissa kylissä, joita tässä seudussa
+löytyy, köyhiä ja elättelekset enemmän metsän-pyynnöllä, rahdin-vedolla
+ja muilla syrjä-töillä kuin maan-viljelyllä ja karjan-hoidolla, jotka
+muuten ovat venäläisen talon-pojan paras ja rakkahin toimi. He niinkuin
+melkein kaikki maalla asuva rahvas Perm'iin asti ovat orjia heimoille
+Stroganov, Galitzin, Lazarev ja Buterov. Puhellessani heidän kanssansa
+kohta saatavasta vapaudesta, jota monin paikoin muualla Venäjässä olin
+rahvaan kuullut toivovan kuin maallista autuutta, havaitsin täkäläisen
+kansan pikemmin epäilyksellä ja pelollakin kuin toivolla odottavan uuden
+vapauden lahjoja, joka on varmin merkki siitä, että isännät suojelevat
+alamaisiansa virka-miesten polusta eivätkä rääkkää heitä liian suurella
+verolla, sillä sitä enempää huolen-pitoa venäläinen orjais-talon-poika
+ei vaadi isännältänsä tyytyväisenä elääksensä. Etempänä, Solikamsk'in
+seudussa ja edellensä Perm'iin päin, kohtaa matkalainen sitten, näiden
+samojen herrojen alustoissa, milloin minkin, suuria kyliä, vahvoja
+rauta-ruukkia ja väki-rikkaita suolan-keittoja; pellot, asunnot,
+huone-kalut, kaikki todistaa rahvaan elävän hyvässä kunnossa, eikä
+yhdessäkään paikassa kuulunut ääntä, joka olisi toivonut pois
+herran-vallasta.
+
+Mainitsin ikään suolan-keittoja. Tämä on Solikamsk'in kaupungin seudulle
+kokonansa omituinen ansio-lähde, lähde tämän sanan ensimäisessä
+merkityksessä, sillä suolainen vesi, josta suola keittämällä
+kiteytetään, juoksee lähteistä, jotka kumminkin enimmiten ovat
+syvennetyt kaivoiksi. Yleensä tekee Kama-joen seuduissa voitetun suolan
+määrä vuosittain noin 10 miljonaa puutaa, jonka valmistamisesta,
+kuletuksesta ja myömisestä hyvin sadalla tuhannella ihmisellä on runsas
+leipänsä; niin elää Solikamsk, jota seudun suola-rikkaudesta on
+nimensäkin saanut, suureksi osaksi tästä luonnon-tuotteesta; niin on,
+vähän päälle 20 virstan päässä tästä kaupungista, Kama-joen varrella
+rikas ja pulska kauppala _Usolje_, jossa on kolme kirkkoa, 10
+kauppa-puotia ja kymmenkunta kaksin-kertaista kivi-kartanoita, ja jonka
+asujat kokonansa elävät vaan paikalla löytyvistä suola-tehtaista; monta
+muuta paikkakuntaa mainitsematta, joilla samoin on ainoa tulonsa suolan
+valmistuksesta.
+
+Solikamsk'in ja pohjaisempana olevan Tscherdyn'in piirikunnissa löytyvät
+niin-kutsutut Permiläiset, joita paikalla ei kukaan tunne muulla nimellä
+kuin Syrjänein ja jotka kielen ja kaiken muun asunsa vuoksi ovatkin tätä
+kansaa. Vanhat Bjarmilaiset, joiden kaupalla voitettu rikkaus oli niin
+viehättävä Skandinavian meri-sankareille, eivät olleet muita kuin Vienan
+Karjalaisia ja Syrjänejä, ja Bjarmin-maa ulottui oikeassa laveudessansa
+Uraalin juureen eli vähintäsäkin Kama-joelle. Syrjänit ovat vielä
+tänäkin päivänä yli koko pohjais-Venäjän tunnetut uutteroiksi ja
+älykkäiksi kauppiaiksi, vaikka heitä ynnä tämän kiitoksen kanssa myös
+laitetaan viekkaan ja itse-pintaisen luonteensa tähden. Kahdeksannesta
+vuosi-sadasta 12:een asti olletikin mahtoi Syrjänein maa kukoistaa,
+josta kukoistuksesta vielä nytkin tavataan pitkin Kaman rantoja
+merkillisiä kaupunkien ja linnoitusten jäännöksiä, kuin myös näissä
+seuduin on paljon löydetty ja löydetään vieläkin ei ainoastaan
+arapialaisia, kreikkalaisia ja ruomalaisia rahoja, vaan myös
+muinais-kreikkalaisten kulta- ja hopea-astioita ja sen ohessa
+kallis-arvoisia renkaita, sormuksia, aseita j.n.e. Tämä kukoistus ja
+rikkaus virtasi Permialle kahdesta painavasta kaupan-lähteestä. Yksi oli
+se osa Itä-maan kauppaa Europan kanssa, joka Kaspian merestä kulki
+Volgaa myöten Bolgar'in rikkaasen ja mahtavaan kaupunkiin tämän joen
+varrella (noin 100 virstaa etelämpänä nykyistä Kasan'ia).
+Bolgarilaisilta ottivat Syrjänit eli Permiläiset tavaran vastaan ja
+saattoivat sen Kamaa ja sen syrjä-jokia myöten pohjaan päin ja
+edellensä, pienten maa-kannasten poikki-kulettua, joko Petschoraa eli
+Vytschegdaa ja Viena-jokea myöten Jää-meren rantaan, josta se sitten
+levisi muualle Europaan. Toinen yhtä painava haara Syrjänein liikkeessä
+oli heidän kauppansa Uraalin-takaisissa maissa, joissa he Voguuleilta ja
+Ostjakeilta ostivat näiden kalliita metsän-nahkoja ja tutustivat nämä
+kansat sivistyksen ensimäisten alkeiden kanssa. Tästä Syrjänein
+sivistyttävästä vaikutuksesta näissä Ugrin kansoissa löytyy heidän
+kielessänsäkin jälkiä; sanalla _Saran_ (Syrjäni) on esim. Ostjakin
+kielessä aivan yhden-lainen merkitys kuin Suomen kielessä sanalla
+_Saksa_; venhettä kutsutaan mainitussa kielessä _syrjäniläiseksi
+ruuheksi_, tervaa _syrjänin-pihkaksi_ j.n.e. Vaan tämä Syrjänein ja
+Permian kukoistus ei kestänyt kauan; Mongolilaiset valloittivat
+Bolgar'in, joka sen kovemmin ei enää vironnut entiseen voimaansa, ja
+Novgorod'in rahan- ja vallan-ahnaat tasa-valtalaiset juurtihet Klynov'in
+kaupungin (nykyisen Vjatkan) perustamalla Kama-maihin, joiden kansoilta
+he alkoivat ottaa veroa ja vaatia osaa heidän voitollisessa kaupassansa.
+Näin alkoi entinen rikas Permia vähitellen köyhtyä ja vaipui siihen
+Pohjolan pimeyteen takaisin, josta onnellinen kaupan-juoksu oli sen
+vähäksi aikaa kohottanut ja josta asujien heikko ja hiljainen luonto ei
+voinut sitä pysyväiseen sivistykseen ja itsenäisyyteen ylentää.
+
+Talvi esti minun mainituita raunioita ja jäännöksiä katselemasta,
+joskopa siitä olisikaan ollut mitään hyvää, kuin ne niin usein ennen jo
+ovat olleet tutkinnon alla ja kuvatutkin osiksi miehiltä, joilla tässä
+asiassa on ollut suurempi taito kuin minulla. Syrjänin kielen tutkinto
+taas, joksi Permiläisten murre heti havaitaan, ei olisi tuottanut paljon
+hyötyä niin tarkkojen tutkintojen perästä kuin Castrén, Wiedemann ja
+Savaitov ovat tästä kielestä julaisseet. Perm'in, Kasan'in ja N.
+Novgorod'in kautta, joista kaupunkiloista jo ennen olemme puhuneet,
+saamme siis 1,600 virstaa muuttautua suoraan Moskovaan. Mennessä voimme
+vähän tutustua Venäjän posti-laitoksen kanssa siltä osalta, joka
+liikuttaa matkustavaista. Holli- eli, niinkuin niitä täällä kutsutaan,
+posti-hevosien pito tapahtuu kruunulta posti-viran kautta, joka määrää
+kuinka paljon hevosia kussakin paikassa on pidettävä ja kolmeksi
+vuodeksi kerrallaan huuto-kaupalla antaa niiden pidon vähimmän
+vaativalle, kuin myös joka puolen vuoden perästä tapahtuvien
+katselmusten kautta vakuuttaa itsensä siitä, että hevoset, ajo-kalut ja
+kaikki muu on laillisessa järestyksessä. Tätä vasten löytyy myös
+suuremmilla teillä joka posti-paikassa ja pienemmillä aina muutamien
+posti-välien takana postiljuonista virka-mieheksi korotettu kaitsija,
+joka myös matkustavilta kantaa kyyti-rahan ja kirjoittaa heidän
+tie-kirjansa kirjaan; tämä sama virka-mies määrää myös hevoisten
+ulos-annon ja on velvollinen pitämään huolen niin matkustavaisista kuin
+hevosen-pitäjistäkin ja heidän holli-miehistänsä. Vielä suuremmaksi
+varmuudeksi matkustajille löytyy joka posti-paikassa sinetillä ja
+langalla pöytään kiinitetty _valitus-kirja_, johon matkustavainen voipi
+tehdä muistutuksia epä-järestyksestä; tämä kirja, jota jokainen kaitsija
+kokee pitää puhtaana, on niin vaikuttava, että jos hänen ja
+matkustavaisen välillä jolloin kulloin syntyy eri-mielisyyttä, tämä
+jälkimäinen ei tarvitse muuta kuin valmistauta kirjoittamaan
+valitus-kirjaan, niin kaitsija pian antaa perään ja täyttää matkustajan
+vaatimuksen, jos se muuten ei ole kohtuutoin. Vaikka tiet Venäjällä ovat
+tasaiset (s.o. mäettömät), ei yhdellä hevosella kuleteta ketään; pari on
+vähin hevois-luku, jolla postilla kulkija voi matkustaa. Kyyti-rahaa
+maksetaan parista, jonka siaan hevosen-pitäjä kuitenkin melkein joka
+paikassa antaa kolme hevoista eli niin-kutsutun troikan, useammin
+paikoin 3 kop. hop. virstalta, vaan Siperian tiellä Kasan'ista
+Tobolsk'in läänin rajaan asti (ummellensa 1,100 virstaa) maksetaan 6
+kop. hop. parilta virstan päälle. Tämä maksu korkonee vielä yhdellä
+kopeikalla virstalta siitä niin-kutsutusta podoroshnasta eli
+tie-kirjasta, joka lunastetaan kruunun rahastoista ja on tarpeellinen
+kaikille omilla asioillansa (ei kruunun palveluksessa) matkustaville ja
+jonka lunastus menee teiden ja siltojen voimassa pitämiseen. Vaan
+näinkin ei kyyti-raha, 4 kop. hop. kolmesta hevosesta virstalta, ole
+kovin kallis, varsinkin kuin matkustaja vastuksitta ja kiireesti joutuu
+matkansa päähän. Laillinen kulku on talvella hyvän kelin aikana 12,
+kesällä 10 virstaa tunnissa; vaan kyyti-miehen toivo suurempaa
+juoma-rahaa kuin mitä hänelle laillisesti tulee (6 kop. hop.) tekee,
+että hän aina ajaa kiireemmin, 14 ja 16 virstaa tunnissa, yleisesti
+itä-Venäjässä ja Siperiassa paremmin kuin lännen puolella. Ja tämä ajo
+ei kuitenkaan tarvitse sitä ruoskalla hakkaamista ja turvasta repimistä,
+joka sivistyneessä Suomessa on niin yleinen ja joka Venäjältä tulevaa
+matkustajaa inhoittaa; venäläisellä kyyditsijällä on vaan pienoinen
+ruoska, jonka nuora-siiman hän toisinaan, senkin hyvin harvoin, ikäskuin
+laskee hevosen lautasille muistuttaakseen hitaampaa pysymään toisten
+rinnalla; hän hallitsee ja kiirehtii heitä enemmän äänellä ja
+viheltämällä, kutsuu heitä heimolaisiksensa ja kyyhkyläisiksensä,
+lohduttelee heitä kohta päästävän perille, sanalla sanoen käytäksen kuin
+ihminen ja kristitty, ja vaikka kulku on joutuisa niinkuin edellä
+sanoin, ovat hevoset 20 ja 30 virstaa juostuansa perille päästäessä
+harvoin hiessäkään, ei koskaan niin umpi-märät ja vaahdessa kuin
+kyyti-hevoset Suomessa niin useasti nähdään olevan. -- Mitä siis itseen
+kulkuun tulee on matkustaminen Venäjällä sangen hyvä; sitä hönkymistä,
+räiskettä ja riitelemistä, jota lännempänä monesti kuullaan
+kesti-kievariloissa, tapahtuu siellä hyvin harvoin. Vaan toiselta puolen
+on sielläkin hankaluuksia matkustajalla; posti-paikoissa ehkä niissä
+saapi olla yötä ja asua kaksi vuoro-kautta ilman maksutta, ei
+matkalainen saa muuta kuin suojan ja lämpimän. Jos hän pyytää vettä
+juodaksensa eli tahtoo pestä silmänsä, on vedestä suoritettava
+juoma-raha sen tuojalle, muuten haukahtaa tämä tyhjästä vaivastansa;
+makuu-tilaa ei posti-paikoissa tunnetakaan ja matkustajista saapi se,
+joka ennättää, ottaa allensa sen sohvan, joka niissä tavallisesti
+löytyy, vaan tämäkään onni ei ole kovin kadehdittava, sillä sohva pyytää
+olla täynnä lutikoita niinkuin sen Puschkin myös sanoo eräässä Venäjällä
+sangen tutussa värsyssä, joka sanasta sanaan kuuluu Suomeksi:
+
+    "Meidän tiet ovat kehnot,
+    Sillat märkänevät unhotettuina,
+    Posti-paikoissa on luteita ja kirppuja,
+    Eivät silmän-räpäystä anna nukahtaa."
+
+Sikäläiset asujat pitävät aina palvelijan matkoilla muassansa, ja
+useamman kuin kerran sain minä kärsiä ylen-katsetta juuri sen vuoksi
+että minulla ei ollut tämmöistä avittajata. Vaan tilan pitää
+vähä-varaisempikin kanssansa; mutta sen siistiydestä pidetään niin vähän
+lukua, että minun-arvoiseni miehet Venäjällä harvoin makaavat esim.
+lakanalla ja vielä harvempi kahden lakanan kanssa, jolle omasta
+kokemuksestani voin kertoa esi-merkiksi, että Pietarista Tallqvist'in
+rouvan kortteista lähdettyäni en nähnyt kahta lakanaa tilalla ennenkuin
+taas samassa maja-talossa, kolmen vuoden perästä takaisin tultuani.
+Ruoka-neuvon puolesta ovat Venäjän posti-paikat vielä kehnommat kuin
+kaiken muun, sillä niissä ei saa mitään, ja jos matka-miehellä ei ole
+evästä, täytyy hänen toisinaan matkata viisin sadoin virstoin ennenkuin
+tapaa paikan, jossa voipi saada maljallisen kaalia eli muuta lämmintä
+ruokaa. Tee-vesi on tämmöisissä tiloissa ainoa ehkä kyllä vähän elättävä
+sia-aine muulle syömälle, ja myös palo-viina sille, joka sitä voipi
+enemmältä nauttia.
+
+Moskova, johon nyt voimme päättää päässeemme, on väki-rikas (asujia noin
+400,000) ja laaja, vaan epä-tasaisesti ja epä-sääntöisesti rakettu;
+kirkoista lienee se rikkahin kaupunki koko maa-ilmassa, ehkä niiden
+määrä kuitenkaan ei mahtane olla niin suuri kuin joksi sen rahvas arvaa
+sanan-parressa: Moskovassa on neljä-kymmentä neljää-kymmentä kirkkoa
+(sorok sorokof tserkvej). Tämän Venäläiselle rakkaan kirkkojen paljouden
+ja sitä seuraavan kirkollisen elämän kanssa yhdistää Moskovan nimi
+kaikki Venäjän kansan muistot niin ahdistuksen ja häväistyksen ajoista
+kuin voitonkin ja kunnian. Moskovaa ovat Venäjän viholliset Tatarit,
+Puolalaiset, Ruotsalaiset, Ranskalaiset kukin ajallansa ryöstäneet ja
+hävittäneet; vaan Moskovassa vietettiin myös voitto-juhlat Kasan'in ja
+Astrahan'in valloitettua, Moskovasta käsin voitettiin Siperia,
+Moskovasta käsin ruvettiin Puolalta valtaamaan maita ja Ruotsilta
+kiskomaan sen Itä-meren-takaisia aluskuntia, ja Moskovasta alkoi Venäjän
+vaarallisin vihollinen nyky-aikoina Napoleon sen palauksensa, joka ei
+loppunut ennenkuin Helenan saarella, ja joka Venäjän vallalle antoi vaan
+uutta voimaa, kunniaa ja painoa. Sen ohessa tuli Moskova jo aikaiseen,
+edellä mainitun permiläisen eli bjarmalaisen kauppa-tien tukkeuduttua,
+pää-paikaksi itäisten maiden kaupalle lännen kanssa ja sen kanssa
+keskukseksi Venäjän sisälliselle kaupalle. Kaupan myötä kulkeva sivistys
+löysi myös ensimäisen kehtonsa Venäjältä Moskovassa; ensimäiset tässä
+maassa tehdyt kirjat painettiin Moskovassa (vanhimmat kirjat Venäjän
+kielellä ovat kuitenkin painetut muualla: Veneziassa, Krakovassa j.m.),
+ensimäinen peri-Venäjän yli-opisto perustettiin tähän kaupunkiin. Näillä
+muistoilla on nykyinenkin Moskova, ehkä ei hallituksen istuin niinkuin
+muinainen, koko valtakunnan painavin tehdas-paikka ja Pietarin rinnalla
+sen vahvin kauppa-kaupunki, joissa omaisuuksissa siitä joka haaralle
+tehtävät rauta-tiet pian tulevat sitä vielä enemmän kohottamaan; samalla
+on se myös talvi-istuin rikkaammalle ja sivistyneemmälle aatelille, eli
+oikeammin sille osalle aatelia, joka ei rakasta hovin hehkua ja Pietarin
+kaupungin ulko-maalaista koreutta, ja sen opisto, sen isän-maatansa
+rakastavat kirjan-kustantajat, sen Maecenatit vetävät maan paraimman
+kirjallisen tiedon ja taidon sinne. Kaikki nämä seikat yhteen luettuna
+tekevät, että Venäläinen joka haaralta laajaa valtakuntaansa hartaalla
+kunnioituksella luopi ajatuksensa Moskovaan ja sen Kreml'iin päin,
+toivoo sieltä kansallensa sivistystä ja kielellensä ruokkoa, ja
+keskustelemuksissa valtakunnan painavista asioista odottaa ensimäistä
+ääntä Moskovasta.
+
+
+
+
+Viiteselitykset:
+
+
+[1] Sanaa _lanko_ käytetään täällä sen pipliällisessä merkityksessä:
+sukulainen, heimolainen. Toinen pipliässä löytyvä sana, jota rahvaan
+kielessä en ole muualla kuin täällä kuullut, on _hamaan_, esim. hän
+meni hamaan Pietariin asti.
+
+[2] Koko Neva on 67 virstaa pitkä. Nämä ja enimmät seuraaviakin
+ilmoituksiani ovat otetut Stuckenberg'in tekemästä: _Hydrographie
+des Russischen Reiches_, I Theil, S:t Ptburg 1844, ja saman tekijän
+kirjasta: _Beschreibung aller im Russischen Reiche gegrabenen und
+projectirten Canäle_, 1841.
+
+[3] _Pitkä-silmäksi_ kutsutaan yli koko Viron ja Inkerin-maan sitä
+kalua, jolla meillä on muukalainen _kiikarin_ nimi, eli se vielä
+hankalampi, uudesta tehty sana _kurkistin_.
+
+[4] Tämä toivo on ilokseni viime vuosina toteutunut. Suomen hallitus,
+niinkuin kuulen, on ostanut Aunuksen kaupungissa maan kirkon
+ja pappilan siaksi ja määrännyt 500 hopea-rupl. vuosi-palkaksi
+varsinaiselle papille tässä maassa.
+
+[5] Europan rauhan-tekijä.
+
+[6] Sanaa _ihminen_ ei löydy tässä murteessa; sen siaan käytetään,
+niinkuin tässä, sanaa _mes_ (mies).
+
+[7] Ojatilla kutsutaan pääskeä _sarak-linduiseksi_.
+
+[8] Lukematta Siperian Tatarilaisia, joiden määrää en tiedä ilmoittaa,
+nousee tämän kansan luku Venäjän valtanunnassa Baschkirien (392 tuh.),
+Meschtschrakien (80 tuh.) ja Kirgisien (82 tuh.) kanssa, jotka puhuvat
+saman kielen murteita, noin 2 miljonan paikoille.
+
+[9] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
+
+[10] Tschuvaschit maksavat niinkuin monet muutkin itäiset kansat
+vaimoistansa _kalym'iksi_ kutsutun naima-rahan.
+
+[11] Tiettävästi keritään rekruuttein hiukset lyhyksi, heti otettua.
+
+[12] _Laschman'iksi_ kutsutaan kruunun-metsissä puun-hakkaajaa.
+
+[13] Ohitse mennessä saan sanoa, että tämä on karjan-huoneen
+suomaIainen nimi, ja että sana _läävä_, jota meidän nykyiset
+kirjoittajat ovat ruvenneet niinkuin monta muutakin uutta sanaa vaan
+outoutensa tähden käyttämään, tulee venäjän sanasta хлевь (= navetta).
+
+[14] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
+
+[15] Tätä kirjoittaessani en vielä tuntenut berliniläisen oppineen
+_Lepsius'en_ esittämää _yleistä aapistoa_, jota kielen-tutkijat nyt
+ovat ruvenneet käyttämään kirjattomia kieliä edes-asettaessaan ja jonka
+minäkin olen päättänyt omakseni ottaa. Se löytyy laveasti esiteltynä
+kirjoissa: "_Das allgemeine linguistische Alphabet_. Grundzüge der
+Uebertragung fremder Schriftsysteme und bisher noch ungeschriebener
+Sprachen in europäischen Buchstaben. Von R. Lepsius. Berlin, 1855."
+
+[16] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
+
+[17] Kirjasessa: Oб Этногрфической Kapте Eврoneйскoй Poссии,
+C. Пeтеpбypг. 1852. Castrénin nykyjään ulos-annetussa kirjassa
+_Ethnologiska Föreläsningar öfver Altaiska Folken_ ilmoitetaan tämän
+kansan määrä, saman tekijän vanhempia töitä myöten, 100 tuhatta henkeä
+vähemmäksi.
+
+[18] Castrén'in edellä-mainitussa työssä sanotaan Mokschalaisten
+elävän idän puolella, Ersäläisten lännempänä, joka on ihan väärin;
+lännimmäiset Mordvalaiset löytyvät Tambov'an läänissä ja ne tiedän
+omasta käymästäni heidän kylissänsä puhtaiksi Mokschalaisiksi.
+Samassa työssä luetaan niiden läänien joukkoon, joissa tätä kansaa
+löytyy, Wätkankin lääni, vaikka siinä oikeutta myöten ei löydy yhtään
+Mordvalaista, eikä heidän tiedetä koskaan näin kauas pohjaiseen päin
+ulottuneen.
+
+[19] Tiettävästi kutsuttiin Uraali-jokea ennen tätä kapinaa Jaik'iksi,
+ja sen seuduissa syttyi se ensin.
+
+[20] Nim. leikkaa tukkia sota-miehiksi otettavilta.
+
+[21] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
+
+[22] Tällä lauseella ei ole vähintäkään perää, sillä josko Mokschan
+kielessä löytyykin joita-kuita hienompia eroituksia, ovat ne
+paikkakunnalliset ei säädylliset eli kansakunnalliset, niinkuin
+Lepechin näyttää arvelevan koska Mordvan kansaa ei löydy muina kuin
+yhtenä talon-pojan säätynä, jonka jäsenet kaikki ovat yhtä korkeoita ja
+yhtä alku-peräisiä.
+
+[23] Sana _kylä_, puhuttaissa Voguulien mökki-ryhmistä, antaisi ehkä
+väärän ymmärryksen niistä, jonkatähden tässä käytämme voguulilaista
+sanaa _paul_, myös tämän seudun Venäjän kieleen otettu ja kaikilla
+kartoillakin käytetty.
+
+[24] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
+
+[25] Nimet _Sosva ja Losva_ ovat epäilemättä syrjäniläiset ja
+Syrjäniläisten kautta, joka kansa tämän maan teki tutuksi Venäläisille,
+tulleet Venäjän kieleen. Sana _va_ merkitsee nim. edellisten kielessä
+vettä ja on päätteenä useammassa joen-nimessä Syrjänein ja Permiläisten
+maassa, niinkuin esim. nimissä: _Kosva, Lisva, Koiva, Jaiva, Vilva,
+Seiva, Usva, Kolva_ j.n.e. Voguulin kielessä kutsutaan kummaistakin
+Sosvaa ilman eroituksetta _Tayt_, ja Venäjäksikin ottaa eteläinen Sosva
+Losvan kanssa yhdyttyänsä tämän alku-peräisen nimensä takaisin, sillä
+siitä lähtien kutsutaan sitä _Tavdaksi_.
+
+[26] Herra Regulyn kartalla _Ethnographisch-geographische Karte des
+nördlichen Ural-Gebiets, entworfen aus einer Reise in den Jahren
+1844-1845 von Anton v. Reguly, S:t Petersburg_ 1846, joka yleisesti
+on sangen tarkka, on tämä nimi kirjoitettu _Taplia_, niinkuin eräissä
+muissakin voguulilaisissa nimissä on kummallinen puustavien l:n ja s:n
+vaihdos, esim. _Maslau_ pitää olla _Massau, Lepliä_ pitää olla _Lepsje_
+j.n.e., joka on sitä ihmeellisempi kuin herra R. on itse paikoilla
+ollut ja Voguulien suusta oikeat nimet kyllä kuullut.
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Muistelmia matkoilta Venäjällä vuos
+na 1854-1858, by August Ahlqvist
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTELMIA MATKOILTA ***
+
+***** This file should be named 44817-0.txt or 44817-0.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/4/4/8/1/44817/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License available with this file or online at
+  www.gutenberg.org/license.
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation information page at www.gutenberg.org
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
+North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
+contact links and up to date contact information can be found at the
+Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit www.gutenberg.org/donate
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
diff --git a/old/44817-0.zip b/old/44817-0.zip
new file mode 100644
index 0000000..4265cdb
--- /dev/null
+++ b/old/44817-0.zip
diff --git a/old/44817-h.zip b/old/44817-h.zip
new file mode 100644
index 0000000..7adf44a
--- /dev/null
+++ b/old/44817-h.zip
diff --git a/old/44817-h/44817-h.htm b/old/44817-h/44817-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..3bd13ba
--- /dev/null
+++ b/old/44817-h/44817-h.htm
@@ -0,0 +1,9740 @@
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+    "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi">
+  <head>
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" />
+    <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
+    <title>
+      The Project Gutenberg eBook of Muistelmia matkoilta Ven�j�ll� vuosina 1854-58, by Aug. Ahlqvist.
+    </title>
+    <style type="text/css">
+
+.by {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+.author {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.co {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 5em;
+}
+
+.year {
+    text-align: center;
+    font-size: 130%;
+    padding-bottom: 3em;
+}
+
+body {
+    margin-left: 10%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+    h1,h2,h3,h4 {
+    text-align: center;
+    clear: both;
+}
+
+p {
+    margin-top: .51em;
+    text-align: left;
+    margin-bottom: .49em;
+}
+
+.p2       {margin-top: 2em;}
+.p4       {margin-top: 4em;}
+
+.blockquot {
+    margin-left: 5%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+.sig {
+    text-align: right;
+    margin-right: 15%;
+}
+
+/* Footnotes */
+.footnotes        {border: dashed 1px;}
+
+.footnote         {margin-left: 10%; margin-right: 10%; font-size: 0.9em;}
+
+.footnote .label  {position: absolute; right: 84%; text-align: right;}
+
+.fnanchor {
+    vertical-align: 0.3em;
+    font-size: .8em;
+    text-decoration:
+    none;
+}
+
+.poem {
+    margin-left:10%;
+    margin-right:10%;
+    text-align: left;
+}
+
+.poem .stanza {margin: 1em 0em 1em 0em;}
+    .poem span.i0     {display: block; margin-left: 0em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+
+    </style>
+  </head>
+
+<body>
+
+
+<pre>
+
+The Project Gutenberg EBook of Muistelmia matkoilta Ven�j�ll� vuosina
+1854-1858, by August Ahlqvist
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Muistelmia matkoilta Ven�j�ll� vuosina 1854-1858
+
+Author: August Ahlqvist
+
+Release Date: February 1, 2014 [EBook #44817]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTELMIA MATKOILTA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+
+
+
+
+<h1>MUISTELMIA MATKOILTA<br />
+VEN�J�LL�<br />
+VUOSINA 1854-58</h1>
+
+<p class="by">Kirj.</p>
+
+<p class="author"><b>Aug. Ahlqvist</b></p>
+
+<p class="co">Suomalaisen Kirjallisuuden Seura<br />
+Helsinki</p>
+
+<p class="year"><b>1859.</b></p>
+
+
+
+<p>Paino-luvan antanut: L. Heimb�rger.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>Esipuhe.</h2>
+
+
+<p>T�ss� ulos-tulevat matkamuistelmat eiv�t ole yleis�lle tuntemattomat. Ne
+ovat jo ennen olleet painettuina aika-kautisessa kirjasessa <i>Suomi</i> ja
+sanomalehdess� <i>Suometar</i>, ja ovat nyt, sen kehoittavaisen
+hyv�-tahtoisuuden seureeksi, jolla moni maan-mies on minua niist�
+puhutellut, tulleet kootuiksi yhdeksi kokonaiseksi, joksi ne kumminkin
+jo alkujansakin olivat aiotut. Niiden painoon toimittamisesta ei minulla
+ole ollut juuri muuta ty�t� kuin siell� t��ll� jonkun liikanaisen paikan
+eli yli-m��r�isen lauseen pois-rapsiminen, kieli-opillisten n�ytteiden
+pois-j�tt�minen ja kielen yleinen tasoittaminen.</p>
+
+<p>Ankarat tarkkaajat ehk� lukenevat, ja lukekootkin, n�m� muistelmat niin
+laajuutensa kuin laatunsakin puolelta k�yhyyden todistukseksi. Vaan
+k�yhyys, hengellinenk��n, ei ole luettava h�pe�ksi yksityiselle, miss�
+se on niin yleinen kuin Suomen maassa ja Suomen kielell�. T�m� kieli ei
+kirjoittaessa suju itsest�ns� paperille, joten sivistyneiden kielten
+voimme sanoa tekev�n, vaan t�ytyy sit� k�ytt�v�n voittaa ty�ss��n
+lukemattomia vastuksia, joita eiv�t muut tunne kuin kokeneet, ja jotka
+tekev�t, ett� h�n isommalla vaivalla saa v�hemm�n valmista kuin ne,
+jotka k�ytt�v�t ruotsia eli muita sivistyksen kieli�. Toinen syy t�m�n
+teoksen v�h�isyyteen lienee sekin, ett� tekij� ei ole koskaan pit�nyt
+matkojensa kertomista muuna kuin hyvin v�h�isen� syrj�asiana; h�nen
+p��-tarkoituksensa on ollut se asia, jolle h�n l�ksikin: suomiheimoisten
+kielten tutkiminen ja niiden kautta p��seminen suurempaan ja syvemp��n
+selvyyteen Suomen kieless�, jota h�n n�iss� tutkinnoissaan ei ole
+koskaan laskenut silm�lt�. Niiden ja niin muodoin itsen matkankin
+saaliit lep��v�t kuitenkin enimm�ksi osakseen viel� alku-per�isess�
+raakuudessansa, kunne vasta saanen tilaisuutta, aikaa ja varoja niiden
+j�rest�miseen ja ulos-antamiseen.</p>
+
+<p>Heikkoudeksi lienee t�lle kirjaselle sekin luettava, ett� siin� l�ytyv�t
+kertomukset ovat kirjoitetut v�hitellen ja itselt� matkalta, ei yhteen
+menoon eik� tarkoin punniten sanoja, vaikka toiselta puolen tunteiden
+vereksyyden pit�isi vakuuttaa kertomuksen totuutta. Ja totuutta olenkin
+kertomuksissani tarkoittanut, ehk� mielell�ni kuitenkin tunnustan, ett�
+kyn�ni paikka-paikoin on teroittunut v�h�n ter�v�mm�ksi kuin olisi
+tarvinnutkaan. Yleist� kuvaa ei se kuitenkaan ole pilannut; joka tuntee
+it�iset naapurimme, on lukiessansa t�t� kirjaa havaitseva, ett� useimmat
+heid�n sek� hyvi� ett� huonoja omaisuuksiansa ovat siin� tarkoin
+vaariin-otetut. Loukkausta enemm�n kansoja kuin yksin�isi�k��n kohtaan
+en ole tahtonut miss��n tehd�; olen vaan tarkoittanut kirjauksillani
+antaa Suomalaisille jonkun tiedon siit� kansasta ja maasta, jonka kanssa
+heill� onni ja onnettomuus nyt ovat yhteiset.</p>
+
+<p>Jos t�ss� aikomuksessani v�h�nk��n olen onnistunut ja jos n�ill�
+matka-muistelmillani voisin joissa-kuissa suomalaisissa majoissa
+lyhent�� muutaman syksyisen illan pituutta, niin on niiden
+kirjoittaminen minulle jo sill�kin hyvin palkittu.</p>
+
+<p>Helsingiss�, Mikon p�iv�n j�lkeen, v. 1859.</p>
+
+<p class="sig"><b>Tekij�</b>.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>AINEISTO:</h2>
+
+<p><b>Matka etel�-osassa Viipurin l��ni� v 1854.</b></p>
+
+<p>I. Matka.</p>
+
+<p>Matkan tarkoitus: runojen ker��minen Inkerin-maalla. Matkavarat,
+matka-kumppali. Yleinen kaava matkasta. Pieni� matka-tapauksia.</p>
+
+<p>II. Savakot ja �yr�m�iset.</p>
+
+<p>N�iden kansa-murteiden piiri. Miss� ne eroitakset toinen toisestansa,
+vaatteuksessa ja kieless�. Miten ne ovat syntyneet.</p>
+
+<p>III. Runollisuus.</p>
+
+<p>Vanhoja runoja vaan Karjalaisilla. Mit� lajia ne ovat t��ll�.
+Loihtu-runoja ei l�ydy ja syyt siihen.</p>
+
+<p>IV. Tapoja.</p>
+
+<p>Taian-teko. Arpominen. Tanssi. Soitto. H��-tavat.</p>
+
+<p>V. Rahvas.</p>
+
+<p>Talon-pojan tila: enin osa kansaa herran-alustalaisia. Rakennukset ja
+siistiys huonot. Kauppa. N�kin-keruu. Parkin-kiskominen. Ruunun-lasten
+el�tt�minen. Herkullisuus. Tekem�tt�myys. Rahan-ahnaus. Siveys.
+Hyppij�t. Ven�j�st� lainatuita sanoja.</p>
+
+<p class="p2" />
+<p><b>Matka Aunuksessa v. 1855.</b></p>
+
+<p>Ensim�inen Kirja.</p>
+
+<p>Suomalaisia Ven�j�ll�. L�ht� Pietarista. Neva ja kulku sill�.
+P�hkin�linna. Laatokka. Treschkot ja matkaaminen sill�. Laatokan kanava.
+Matka-kumppalia. Lotina-Pelto. Livvin ja Lyydin kieli. Aunuksen
+kaupunki. Matka-kumppaIi siit�. Suomalaisia Aunuksessa.</p>
+
+<p>Toinen Kirja.</p>
+
+<p>Vosnesenie ja sen liike. Petrosavodsk. Herra Vogel. Tykki-tehdas.
+Veps�l�iset Soutu-j�rvell�. ��nis-j�rvi. Sik�l�isest� rahvaasta.</p>
+
+<p>Kolmas Kirja.</p>
+
+<p>Matka Ojatille. Vanha pappi J�rviss�. Turha yritys h�nen kanssansa
+tutkia Veps�n kielt�. Muutto Ladvan kirkolle. Tutkinnot siell�.
+Veps�l�isi� arvoituksia. Is�-meid�n rukous Veps�ksi. Tarinaisia t�ll�
+kielell�. Paluu-matka.</p>
+
+<p class="p2" />
+<p><b>Matka It�-Ven�j�ll� vv. 1856 ja 1857.</b></p>
+
+<p>Ensim�inen Kirja.</p>
+
+<p>P��si�inen Ven�j�ll�. Kasan'in kaupunki. Tatarit. Heid�n el�m�-laatunsa.
+Uskonsa, jumalan-palveluksensa ja opetuksensa. Kasan'in Yli-opisto.
+Luteerilaisia Kasan'issa.</p>
+
+<p>Toinen Kirja.</p>
+
+<p>Matka Ischaakkiin. Volga. Uslon. Vaikeutta matkalla. Tsyvilsk'in
+kaupunki. Ven�l�iset ravintolat.</p>
+
+<p>Kolmas Kirja.</p>
+
+<p>Tschuvaschin kieli ja kirjallisuus. Kosmodemjansk. Tscheremissej�.
+Tschuvaschien maa. Ulko-n�k�. Vaatteus. Usko. Keremet'in palvelu. Uhrit
+ja er�s uhri-juhla. Tschuvaschien kristillisyys. Tschuvaschilaisia
+lauluja.</p>
+
+<p>Nelj�s Kirja.</p>
+
+<p>Olo Ischaakissa. Korttieri-em�nt�. Papit. Kosmodemjansk. Majatalon v�ki
+siell�. Volga ja liike sill�. Tscheremisseist�.</p>
+
+<p>Viides Kirja.</p>
+
+<p>L�ht� Kasan'ista Simbirsk'in l��niin. Buinsk'in kaupunki. Vastuksia
+siin�. Gorodnitschij. Simbirsk. Hyv� kohtelu virka-miesten puolesta.
+Siell� tapaama maan-mies. Koto-opettajat Ven�j�ll�. Ven�l�inen
+hovin-herra.</p>
+
+<p>Kuudes Kirja.</p>
+
+<p>Edellisist� askaroitsemisista. Suuri erilaisuus suomalaisissa kieliss�.
+Historiallisia viittauksia Tscheremissien kielest�. Tschuvaschien
+tatarilainen peri-juuri. Bolgar. Burkassit. Tschuvaschilaisia
+arvoituksia. Tschuvaschilainen satu.</p>
+
+<p>Seitsem�s Kirja.</p>
+
+<p>Olo Arbatov'assa. Virka-miehi�. H�vinnyt aatelis-mies. Maslenitsan
+viett�minen. Ven�l�isi� lauseita. Ven�l�isen luonteesta n�ytteit�.
+Pensa. Siistitt�myys kaduilla. Matka Pensasta Krasnoslobodsk'iin ja
+kylien surkea n�k� t�ll� tiell�.</p>
+
+<p>Kahdeksas kirja.</p>
+
+<p>Mordvan kansan sia ja paljous. Sen kielen murteet. Ers�l�inen
+kirjallisuus. Mordvalaisia arvoituksia. Lauluja.</p>
+
+<p>Yhdeks�s Kirja.</p>
+
+<p>Olo Krasnoslobodsk'issa. Kehno korttieri ja ryypp��v� talon-v�ki. Toinen
+korttieri ja sen em�nt�. Seuruus-el�m�st�. Puute kirjoista.
+Taika-luuloisuutta. Er�s puoli-p�iv�inen. Er�s huvi-matka.</p>
+
+<p>Kymmenes Kirja.</p>
+
+<p>Karatai-Mordvalaiset, erhetys oppineilta.</p>
+
+<p class="p2" />
+<p><b>Matka Siperiassa v. 1858.</b></p>
+
+<p>Ensim�inen Kirja.</p>
+
+<p>L�ht� Kasan'ista. Iloiset tunteet. Lossi V�tka-joen yli. Perm'in
+kaupunki. Votjakit. Baschkirit. Jekaterinenburg. Siperia. Tobolsk.
+Turinsk. Matka Tavda-joella. Pelym.</p>
+
+<p>Toinen Kirja.</p>
+
+<p>Pelym'in kirkon-kyl�. Matka Pelym-jokea my�ten pohjaan p�in. Yl�-Pelym.
+Voguulien valituksia. Tapaus Voguuli-paulissa. Massau-paul. Atimje-paul.
+Loppu matkaa Pelym'illa. Maa-taival ja sen poikki kulkeminen.
+Schohteltit-paul ja tulo Tapsje-joelle. Matka sit� my�ten. Sortingjen
+kirkko. Sulo Beresov'aan.</p>
+
+<p>Kolmas Kirja.</p>
+
+<p>Yleinen piirre matkasta Pelym'in ja Beresov'an v�lill�. Voguulien rajat.
+Maan laatu ja tuotteet. Voguulien luku. El�m�n-laatu. Mets�stys.
+Kalastaminen. P�hkin�n-keruu. Seuran-pito. Voguulien kyl�t ja asunnot.
+Vaatteus. Ruoka. Ulko-n�k�. S�vy. Uskonto. Kauppa. Valtiollinen tila.</p>
+
+<p>Nelj�s Kirja.</p>
+
+<p>Beresov'an kaupunki. Asujanten elatus-keinot ja k�yhyys. Matkustaminen
+peuroilla. Matka Obdorsk'iin. Obdorsk. Ostjakkilainen ruhtinas Taischin.
+Maan-mies Beresov'assa. Beresovalaisten hyv�-tahtoisuus. Matka
+Beresov'asta etel��n p�in. Ostjakit. Kondinsk. Ostjakkilaista soittoa ja
+tanssia. Tobolsk. Pieni� kertomuksia. Verhoturje. Uraali ja sen
+metalli-rikkaus. Tiet sen yli. Solikamsk. Nykyiset Permil�iset ja vanha
+Bjarmin-maa. Sen kauppa. Postilla matkustaminen Ven�j�ll�. Moskova.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>Matka etel�-osassa Viipurin l��ni� v. 1854.</h2>
+
+
+
+<h3>I. Matka.</h3>
+
+<p>Sota on kylmine rauta-kynsinens� jo kouristellut meid�nkin maatamme,
+sota palaa kaikkein mieless�, sodasta vaan kyselev�t kaikki tietoja ja
+sanomia. V�h�n taitaa siis t�ll� kertaa olla toivomista, ett� kell��n
+olisi halua ja malttia tarkkuudella seurata niin per�ti rauhallista
+toimitusta kuin runojen ker��mist�, eli lukea niit� v�h�isi� mietteit�,
+joita t�t� vasten matkanneella olisi muille kertoa. Vaan ei luontokaan
+aina jaksa myrskyt�, eik� ihmiset aina sotia. Rauha tulee sodan per�st�
+kuin tyyni p�iv�-paiste raju-ilman per�st�. Ihmisten ajatukset, rienteet
+ja toivot k��ntym�t sitten entiselle ladullensa, ja t�ll�in saavat
+rauhan ty�t taas entisen arvonsa. T�m� toivo &mdash; sill� kanssa-ihmisten
+hyv�ksyminen on jokaiselle tarpeen &mdash; t�m� toivo on palkinnut ja
+yll�pit�nyt minuakin, kuin mun matkatessani useasti on t�ytynyt painua
+salomaihin, miss� niilt� tienoin, joissa ihmisyyden t�rkeimm�t asiat nyt
+miekalla ratkaistaan, pitkiin aikoin ei ole kuulunut muita sanomia, kuin
+niit� eriskummaisia maineita, joita rahvaan seassa aina liikkuu
+t�mm�isin� aikoina. T�m� samainen toivo saattaa minun nytkin Suomettaren
+palstoihin tallelle panemaan er�it� muistelmia alkupuolelta matkaani,
+joista kukaties on jotakuta johdatusta vastaisille tutkijoille, vaan
+jotka kauemman aikaa lyhyk�isiss� muistokirjoissani oltuansa
+laimeneisivat ja mieleni muihin asioihin puututtua ehk� viel� j�isiv�t
+laveammasti kirjoittamattakin. Aika ja tilaisuus eiv�t kuitenkaan
+nytk��n my�ten-anna n�it� muistelmia taiteellisesti j�rest��; niit� olen
+kirjoitellut v�h�n kussai paikassa, Pohjais-Inkeriss� matkatessani,
+niill� v�liajoilla, joita runonker��j�ll� on kyll� joko laulajia
+odottaessansa eli muusta syyst� yhdess� kohden viipyess�ns�, ja jokainen
+t�mm�isill� matkoilla k�ym�t�inkin arvaa ett�, lasten lattialla
+h�listess�, vaimojen ovessa h�nn�tess� ja miesten penkill� latturia
+laskiessa, kirjoittajan on vaikea pit�� ajatuksensa koossa. Elk��n siis
+lukija pahastuko, jos kaikki paikat kirjoituksessani eiv�t ole niin
+tasaista ja s�ntillens�, kuin ne olisivat voineet tulla tavallisessa
+olennossa ja totutuissa tiloissa kirjoittaen.</p>
+
+<p>Jo kauan on tiedetty, ett� Inkerin-maahankin on s�ilynyt Suomen kansan
+muinais-runollisuutta samoin kuin muihin osiin Suomalaisten maata,
+joissa Karjalaisia el��, ja onkin jo useampia miehi� Suomesta t��ll�
+matkustellut runoja ker��m�ss�. Eritt�inkin ovat oppilainen Europaeus ja
+lisensiaatti Reinholm jo koonneet t��lt� isot joukot runoja. Edellinen,
+joka menn� talvena viimeksi matkaeli Inkerin etel�- ja l�nteisiss�
+osissa, oli kuitenkin t�ll�in havainnut, ett� Inkerin-maan runot eiv�t
+olleet viel� likimaillenkaan kaikki ker�tyt, jonkat�hden h�n sek�
+yksin�isiss� ett� yleis�llenkin julastuissa kirjoituksissa kehoitti
+suomalaisuuden yst�vi� t�st� asiasta puolia pit�m��n, ennenkuin laulut
+t��lt�kin h�vi�isiv�t perikatoon samoin kuin muista osista Suomea. T�m�n
+johdosta ilmoitin min� Suom. Kirj. Seuralle Helsingiss� aikovani viel�
+kerran l�hte� runon-keruussa onneani koettamaan, ja pyysin Seuralta
+matka-rahaa. Seura, jonka varat t�ll�in olivat melkein v�h�ss�, m��r�si
+t�h�n tarpeesen sen matka-rahan, tekev� 50 rupl. hop., jonka entinen
+Savo-Karjalaisten osakunta hajotessansa perusti kassansa lahjoittamalla
+Seuralle; t�h�n matka-rahaan lis�si majisteri Tikkanen omista
+varoistansa lahjassa Seuralle 75 rupl. ja j�lemmin Viipurinkin Kirj.
+Seura yht� suuren summan. Minulla oli kumminkin tarkoituksena ei
+ainoastaan runojen ker��minen, vaan my�s Inkeriss� ja muuallakin Ven�j�n
+maassa l�ytyvien suomalaisten kieli-murretten tutkiminen, ja sen vuoksi
+kauempi aikaa matkalla viivytt�v� kuin mink� mainituilla rahoilla olisi
+tullut aikaan. T�t� j�lkim�ist� tarkoitusta vasten m��r�si H�nen
+Keisarillinen Korkeutensa Perint�-ruhtinas, Yliopiston Kansleri, H�nen
+annettavinansa olevista kanslerin-varoista matkakseni 300 ruplaa hop.
+N�in varustettuna voin runon-keruuta vasten kumppalinkin ottaa kanssani,
+ja oppilainen Kaarle Sl��r on se, joka t�lle huvituksista k�yh�lle
+matkalle uskalsi l�hte� kerallani.</p>
+
+<p>Mutta runon-keruu Inkerin-maasta ilman Viipurin l��nin etel�-puolta
+tunnustelematta olisi ollut vaillinainen ja vaan keskoinen, ja sent�hden
+p��tin menett�� muutamia viikkoja viimeksi mainitun tienoon laulutaidon
+tutkimiseen. T��ll� oli minun my�s odotettava kumppaliani, joka vasta
+paria viikkoa my�hemmin kuin min� jousi matkalle, ja t��ll� oli meid�n
+kummankin ensin totuttava t�mm�isen matkan toimihin ja vaikeuteen, sill�
+varsin paha olisi ollut l�hte� pelkk�n� helsinkil�isen� ihan oudossa ja
+vieraassa maassa matkustamaan.</p>
+
+<p>Alkupuolella toukokuuta Helsingist� tultuani Pyh�ristin kirkolle l�ksin
+t�st� matkalle 16 p, mainittua kuuta, ja vaelsin halki t�m�n pit�j�n
+Valkj�rven kirkolle. T�st� k��nsin tieni pohjaista kohti Pasurin,
+Mets�virkin (Valkj�rven pit�j��), Kuninkaanristin (Sakkulan pit.) ja
+Puuskalan kautta Haaparannan taloloihin l�hell� Tiuriinkoskea (R�is�l�n
+pit.). Aikomukseni oli Vuosta pitkin kyl� kyl�lt� matkata Rais�l�n ja
+Kaukosan kautta K�kisalmeen. Vaan n�ill� seuduin kuin ei puuttunut
+minulle kelpaavata juuri muuta kuin v�h�n arvoituksia, p��tin
+Haaparannasta l�hte� suorinta tiet� K�kisalmeen ja t��lt� k��nty�
+etel�t� kohti matkaamaan, pitkin Laatokan rannetta, jossa saaliin
+toivoin tulevan paremmaksi kuin Vuoksen tienoissa. Sent�hden erosin
+p�iv�ksi t�m�n joen kauniista rannoista, ja potkalsin suoraan kuin
+linjalla K�kisalmea kohti S�rkisalon kyl��n, my�skin R�is�l�t�. P�iv�
+oli lauantai-p�iv�, ja Haaparannassa oli minun sanottu t�st� kyl�st�
+kirkkomiesten venheess� hyv�sti p��sev�ni "linnaan," joka tapahtuikin
+seuraavana eli 21 p. toukokuuta. T�m�n kaupunkisen olin jo edelt� p�in
+m��r�nnyt matkani pohjaisimmaksi paikaksi, ja t�st� k��nnyin siis
+etel�t� kohti rient�m��n. Vaellukseni kulki siit� l�htien seuraavien
+mainittavampain kylien ja paikkojen kautta, nimitt�in: P�rtsikk� ja
+Vuohensalo (K�kisalmen pit�j��), Riiska, Sortaulaks, Vernitsa (josta
+k�sin k�vin Konevitsankin pyh�� paikkaa katsomassa), Yl�j�rvi,
+Ryhm�nkyl�, Enkkua (Pyh�j�rven pit�j��), Saapro, Haitermaa ja R�ykkyl�
+(Sakkulan pit�j��), josta viimeisest� kyl�st� palasin Valkj�rven kautta
+takaisin Pyh�ristin kirkolle. V�h�� ennen oli matka-kumppalinikin ennen
+tehty� p��t�st�mme my�ten tullut t�h�n, ja siit� kulimme nyt yhten�
+Kivennavan kirkolle. T�st� siirryimme taas hiljan verkkaan Ahj�rven,
+Vuottaan, Kaukseman, Miettil�n ja Lipolan kautta Anttolan myllylle, joka
+jo on Raudun pit�j��. T�ss� erosimme pariksi p�iv�ksi. Kumppalini
+matkusti Kuusenkannan ja muiden kylien kautta yhtym�-paikkaamme
+kirkolle, min� taas Orjansaaren ja M�kr�n kautta. Raudun kirkolla
+yst�v�llisess� paikassa lev�tty�mme, erosimme taas niin, ett� Sl��r
+poikkesi siihen osaan Sakkulaa eli t�m�n pit�j�n it�-puoleen, jossa min�
+viel� en ollut k�ynyt, min� sit� vastaan l�ksin viel� Rautulaisia
+laulattamaan, joka tapahtui enimmin Keripadan, Vakkilan, Liippuan,
+Raasselin (aivan rajalla) ja Palkealan kyliss�. Raudulta palasimme samaa
+tiet�, jota tulleetkin olimme, takaisin Kivennavalle, jossa matkamme
+loppuikin Suomen rajojen sis�ss�. Syy, mink�t�hden koko l�nsi-osan
+etel�ist� Viipurin l��ni� j�timme tutkimatta, tulee alempana kerrotuksi.</p>
+
+<p>N�in kuiva-kiskoisesti olen luetellut matkani juoksun sent�hden, ett� se
+kerralla selvenee sille, joka sen tahtoo tuntea, ja ett'en sitten en��
+tarvitse lukijata kuletella kyl� kyl�lt� kaikkein niiden seikkojen
+kautta, mit� matkalla on tapahtunut, joita, ehk� ne kyll� voisivat olla
+huvittavaiset lukea, monestakin syyst� ei k�y kaikkia kertominen. Se
+vaan olkoon viel� matkasta yleisesti sanottu, ett� meid�n kaikin paikoin
+on ollut hyvin rauhallinen ja hyv� kulkea, vaikka meille ennen matkaan
+l�hdetty�mme kyll� paljonkin kuvitettiin rahvaan muka pit�v�n meit� min�
+vihollisen l�hettil�isin� eli katsastelijoina j.n.e. T�t� ei ole
+tapahtunut muualla kuin minulle viel� yksin ollessani, yhdess� paikassa
+R�is�l�n pit�j��, jossa puheiksi saatua tavallisen vieraalta kysymisen
+aineen: sodan, muuan �mm� vastasi kysymykseksi: "jos lienet siekin niit�
+eklantilaisia? lienet t�nne l�htenyt viisautta ottamaan!" H�nen ja
+muutkin h�nen sanoistansa pel�styneet sain kuitenkin sill� tavalla
+tyyntym��n, ett� osotin heille, kuinka selv� suomalainen olin, ja
+vakuutin my�s olevani "t�t� yht� suomen uskoa," jota vasten my�s jakelin
+tuvassa oleville muutamia suomenkielisi� kirjasia. J�lkeenp�in kuulin
+t�m�n talon v�ell� olevan useammat ruokakunnat, jotka ei kuuluneet
+el�v�n varsin hyv�ss� sovussa kesken�ns�, ja paha ihminen on aina
+k�rkk��mpi toisestakin pahaa luulemaan. N�m� samat ihmiset olivat
+muutamia vuosia takaperin luulevaisuudestansa joutuneet h�pe��n. Er�s
+luonnontutkija Pietarista oli nim. talossa k�ym�ll� mets�� my�ten
+kulkenut suoraan Vuoksen rannalle. Paimenet n�kiv�t h�nen, antoivat
+sanan taloon oudosta mets�ss� k�velij�st�, ja kohta oli rahvasta niin
+paljo koolla, ett� miehist� voitiin otollinen jahti-linja asettaa jokeen
+pist�v�n niemen tyvelle, josta sitten kiini otettavaa petoa ruvettin
+ahdistamaan niemen nen��n. H�n istuikin veden rannalla kive� s�rkien ja
+katsellen, ja rahvas t�yt�si h�nen p��llens�. Vaikka kiini-ottajista
+muuan oli v�h�n ven�j�t�kin ollut ymm�rt�vin�ns�, ei vanki kuitenkaan
+voinut selitt�� rantaansa sen puhtammaksi kuin ett� h�nelt� sidottiin
+k�det sel�n taakse kiini. Viimein ymm�rsiv�t talonpojat kumminkin h�nen
+puhettansa sen verran, ett� h�nell� oli passi lakkarissa. Sen n�hty�
+alkoivat miehet katua tekoansa, yksi toisensa per�st� luiskahti mets��n,
+ja viimein oli luonnontutkija taas aivan yksin�ns�, mutta k�det kiini ja
+niinmuodoin mihink��n kykenem�t�in�. Paimenko vai muu el�j�, joka siihen
+oli sattunut tulemaan, lienee viimeinkin mies-paran p��st�nyt nuorista,
+joihin rahvaan yksinkertaisuus ja osaksi paha-ilkisyyskin oli h�nen
+ly�nyt.</p>
+
+<p>Melkein samallainen seikka, ehk� ei talonpoikain tekem�, oli minulle
+tapahtua P�rtsik�n kyl�ss�, 6 virstaa K�kisalmen kaupungista. Min� olin
+p��tt�nyt t�ss� ensi kerran koetella, mit� etel�puolella K�kisalmen
+osattaisiin runoja laulaa, ja sent�hden katsoin jo kyl��n tullessani
+paraammalta n�ytt�v�n talon maja-talokseni. Talon pihalle tultuani n�in
+kumminkin, ett� se oli herras-talo, jonkat�hden jo p��tinkin l�hte�
+toiseen taloon, vaan pist�ysin kuitenkin tupaan kysym��n rahvaalta, ken
+talossa eli. T��ll� sanoi er�s nainen, muistaakseni talon-is�nn�n sisar,
+joka loi leipi� uuniin, t�ss� el�v�n sen ja sen virantapaisesta eronneen
+herras-tavan miehen. Onko se itse kotona? kysyin min�. Ei, vastasi
+nainen, vaan minun k��nnytty�ni puhuttelemaan muutamia tuvassa lep��vi�
+miehi�, joista er�it� oli Jumalta, toista Iitist�, ja jotka t��ll�
+k�veliv�t ty�t� etsim�ss�, pujahti eukko herran-pytinkiin, ja yht�kki�
+p�l�hti se muka poissa oleva herra makuu-nuttu p��ll� tupaan. Nyt syntyi
+meid�n kesken�mme seuraava kanssapuhe, jossa mainittu vaimo oli
+tulkkina. "Mist� sie kulet?" &mdash; Helsingist�. &mdash; "No mik� mies sie
+Helsingiss� olet?" &mdash; Tutentti. &mdash; "A kunnepa matkaat, n�in syrj�kyliss�
+k�yden?" &mdash; T��ll� vaan k�velen. &mdash; "Mit� etsim�ss�?" &mdash; Lauluja, ja
+laulatan teit�kin, kuin osannette suomea laulaa. &mdash; "Mit� lauluja sie
+etsit! mik� lienetkin maan karkulainen; onko pasporttia?" &mdash; On kyll�,
+vaan on t��ll� kontissani (joksi t��ll� laukkua sanotaan) niin syv�ss�,
+ett'en sit� nyt rupea laittamaan sielt�, varsinkin koska te ette ole
+mik��n ruununmies, jolla olisi oikeus passia kysy�. Vaan ilman sit�
+pit�isi teid�n jo tutentti-merkist�nikin n�hd�, ett� min� passitta saan
+matkata jos miss� Suomen rajojen sis�ss�. &mdash; T�st� uppiniskaisuudesta
+vihastui herra julmasti, ja tutentti-merkist� puhuminen johdatti h�nelle
+mieleen hyv�n v�likappaleen, jolla muka saisi minun passin n�ytt�m��n.
+H�n juoksi huoneesensa ja tuli heti takaisin virka-lakki p��ss�, jonka
+rannun nyt piti minusta karkoittaa kaiken ylpeyden. N�in varustettuna
+t�yt�si h�n minulle eteen, eik� en�� malttanut tulkinkaan kautta puhua,
+vaan kiljasi uhkaavilla liikenneill�: "pasportti pit�� n�ytt�m�s, muuten
+talonpoika sitomas kiini." &mdash; Nyt loppui minultakin k�rsiv�llisyys, ja
+min� vastasin yht� kovalla ��nell�: "pasporttia ei n�ytet�, vaan jos
+kuka ei anna minun rauhassa olla, niin sille kirjoitan min� pasportin
+t�ll� sauvallani selk��n." Ukko taisi pel�sty� sit� raskaanlaista
+oksaniekkaa sauvaa, joka minulla oli k�dess�, sill� h�n l�ksi sukkelasti
+ulos tuvasta muka "lautamiest� hakemaan." Min� odottelin viel� v�h�n
+aikaa lautamiehen tuloa, vaan sit� ei kuulunut, ja viimein l�ksin pois
+toisiin taloihin. Menness�ni tapasin l�hell� er�it� miehi� huonetta
+salvamassa, ja kerroin koko herran jutun niille. Ne sanoivat, ett�
+semmoinen se on ilke� roisto, se ei anna kenenk��n olla rauhassa, ja
+kertoivat h�nest� monta hyv�� seikkaa, joiden puhumisesta t�ss� ei
+l�ksisi mit��n hy�ty�.</p>
+
+<p>Mutta paitse n�it� kahta tapausta ei meill�, niinkuin jo edell� sanoin,
+ole ollut mit��n vastuksia eli haittoja matkallamme. Pikemmin on kansa
+meit� kaikin paikoin kohdellut hyv�sti, ja virkamiehet sek� muut maalla
+asuvat herrat ovat neuvolla ja ty�ll� kukin seudussansa edest�neet
+matkaamme, josta heille t�ss� mainitsen n�yrimm�n kiitoksemme.</p>
+
+
+
+<h3>II. Savakot ja �yr�m�iset.</h3>
+
+<p>Harva voinee enemm�lt� matkata etel�-it�isess� osassa Viipurin l��ni�,
+ett'ei pian kuulisi puhuttavan Savakoista ja �yr�m�isist�. Tiedon halu
+n�ist� on viime vuosina viel� enennyt sen kautta, ett� akateemikko
+K�ppen Pietarissa v. 1849 toimitti Inkerin-maasta kansallisuus-kartan,
+jossa Ven�l�iset, Saksalaiset ynn� muut t�m�n maan eri kansat ovat
+merkityt eri v�rill�, ja niiden seassa peitt�v�t Savakot ja
+�yr�m�isetkin suuret alat, kumpikin omalla v�rill�ns�. K�ppen'in selitys
+ei kuitenkaan oikein tyydyt� tiedon-haluista ja lukijan t�ytyy
+h�nest�kin erottuansa viel� kerran kysy�: mit� ovat n�m� Savakot ja
+�yr�m�iset? Viipurin l��niss� on se minun tiet�kseni vaan �yr�p��n
+kihlakunta (jolla, kesken puheen sanoen, on nimens� �yr�p��n j�rvest�,
+joka on Vuoksen, Pyh�ristin pit�j��n pist�v� lahti) eli tarkemmin,
+ainoastaan Pyh�ristin, Valkj�rven ja Kivennavan pit�j�t, joissa
+Savakkoisuus ja �yr�m�isyys tulevat kysymykseen, sent�hden ett� ne
+n�iss� pit�jiss� yhtyv�t toinen toiseensa ja niill� siis niiss� juoksee
+rajansa. Uusikirkko, Koivisto ja Viipuri, eli kaikki mik� on l�nteen
+p�in n�ist� rajapit�jist�, on Savakkojen alustaa, jota vastaan taas
+toisella puolen Pyh�j�rvi, Sakkula ja Raudun pit�j� ovat niin synkki�
+�yr�m�isi�, ett� t��ll� koko n�ist� nimist�k��n ei tiedet� mit��n, tahi
+jos ket� vaimoa sanotaankin Savakoksi, niin on samalla my�s sanottu
+h�nest� kaikki, mit� vaimo-ihmisest� ilkeint� sanoa voipi.</p>
+
+<p>Kysymyksess� oleva eroitus Savakkojen ja �yr�m�isten v�lill� ei meid�n
+aikoina en�� n�ytt�y muussa kuin vaimojen puvussa. T�t� my�ten on se
+vaimo �yr�m�inen, jolla on seuraavat tunnus-merkit. Ensinkin pit��
+h�nell� olla yksiv�rinen (ei juovikas eli viirukas) hame, joko harmaa,
+joka on tavallisin hameen karva, sininen, musta eli viel�p�
+tulipunainenkin; ja hameessa pit�� paistaa noin kahta sormea leve�
+helmus, joka harmaissa, sinisiss� ja mustissa on punainen, vaan
+punaisissa hameissa, joita kuitenkaan ei paljon pidet�, keltainen.
+Toinen omituinen merkki, josta �yr�m�is-vaimon heti tunnet, on se
+niin-kutsuttu rekko, s o. leuan alle paidan rintaan keltaisella eli
+puna-langalla tikattu neliskulmainen paikka, noin korttelia korkea ja
+sen levyinenkin alap��st�, vaan yl�puolelta v�h�n kapeneva, joka laitos
+�kkin�isest� n�ytt�� melkein yhdenlaiselta kuin lasten rinta-lappu.
+T�m�n rekon toisessa yl�-kolkassa kiilt�� suuri summatoin hopea-solki,
+joka yhdist�� sen, ei keskell� rintaa, vaan rinnan toispuolitse kulkevan
+sepaluksen eli rinta-halkaseman nurkat yhteen, paitse n�it� koristuksia
+�yr�m�is-vaimot hyvin rakastavat sini-, puna- taikka kelta-langalla
+ommeltuja kirjoituksia hihojen suussa, kainalojen alla, n�styykiss�,
+pyyhe-liinoissa j.m. Mainitsematta on viel� huntu, joka on �yr�m�isyyden
+kruunu ja kukkainen, ja josta vaatteen-parsien tuntija n�iss� tienoin
+heti voipi sanoa, mist� pit�j�st� huntuniekka vaimo on kotoisin. Huntu,
+joka on naidun vaimon merkki, on pohjais-puolella Vuosta pitk�,
+p��-laelta sel�n takana riippuva valkea vaate. Sertingist� eli muusta
+hienommasta kankaasta tehtyn� se ei ole ensink��n ruma, viel�p�
+kauniskin, jos se, niinkuin esim. R�is�l�n vaimojen n�hd��n ty�ss�
+ollessansa tekev�n, asetetaan p��-laelle matalaksi nelis-kolkkaiseksi
+lakiksi, joka p��-verho on aivan yhdenlainen sen lakin kanssa, mik�
+Ekman'in Osteriassa n�hd��n sen aasin (vaiko hevosen) sel�ss� istuvan
+ihanan Italiattaren p��ss�. Mutta l�hdep�s Vuokselta etel�t� kohti, niin
+pian loppuu t�m� huntu-ihastuksesi! Pyh�ristin pit�j�ss� ja Valkj�rvell�
+on se jo supistunut korttelia pitk�ksi ja yht� leve�ksi liina-palaksi,
+joka peitt�� hiukset; Pyh�j�rvell� on se melkein yht� pitk�, vaan ei
+kuin paria eli kolmea sormea leve� ja milt'ei sen p��-rakkineen
+n�k�inen, joka M�ntyharjussa niin oudostuttaa �kkin�ist�, ja joka ei ole
+muu kuin olleen suuremman hunnun j��nn�s. Mutta vasta Sakkulassa ja
+Raudulla huntu on oikein osannut kutistua! Sill� nuorilla vaimoilla ei
+se ole kuin entisen 5 kopeekan p�t�k�n kokoinen, otsalla riippuva
+valkoinen ympyr�, vaan vaimon vanhetessa laajenee v�h�n huntukin, sek�
+t�m�nlainen ett� Pyh�j�rvell� pidett�v�. T�m�n p�t�kk�-hunnun valta
+ulottuu Inkeriinkin, kaikitsekin n�hd��n se pohjais-Inkerin �yr�m�isill�
+Lempaalassa, Vuoleella ja Toksovassa.</p>
+
+<p>Paljon olisi viel� lis�tt�v�� tarkoin selitt�ess� kaikkia
+�yr�m�is-naisen vaatteuksessa l�ytyvi� salaisuuksia ja koristuksia, kuin
+my�s erilaisuuksia varsinkin p��n pukemisessa, joilla tyt�t eroitetaan
+vaimoista, ja tytt�l�iss� ripill� k�yneet ripill� k�ym�tt�mist�. Vaan
+t�h�n on minulla liian v�h�n tietoa yleisess� puku-opissa, ja viel�
+v�hemmin halua, sill� n�in paperilla puhuen ei t��n-kaltaisia asioita
+saa kuitenkaan niin selke�sti n�kym��n kuin sen lukija vaatisi.
+Ep�ilem�tt� olisi maalari n�ihin seutuihin l�hetett�v�, joka tarkoin
+kuvaileisi jokaisen puvunlajin, ennenkuin se k�ypi my�h�ksi. Sill�
+Savakkoisuus voittaa minun katsoessani alaa enemm�n ja enemm�n, ja
+Savakkojen m��r� niiss� pit�jiss�, joissa heit� on sekaisin �yr�m�isten
+kanssa, isonee isonemistansa n�iden v�henemisell�. Savakkoisuus on nim.
+lyhimm�sti sanoen vaate-parren uudemmaksi muuttuminen. "Ken rikas on, se
+tekee tytt�rens� Savakoksi," sanoi minulle Valkj�rvell� er�s
+�yr�m�is-nainen, kukaties v�h�n kateudella, ett'ei ik� ja varat
+my�ten-antaneet h�nen itsens� ruveta Savakoksi. Savakot tunnetaan siit�,
+ett� heill� on juovikkaiset (s.o. pummuliset eli muut osto-) hameet,
+jotka my�s ovat pitemm�t ja somemmasti tehdyt kuin �yr�m�isill�; ett� he
+ovat enimmin paikoin j�tt�neet pois sen eriskummaisen hunnun, jonka
+siassa heill� on tavallinen huivi, pois my�skin heitt�neet vaatteistansa
+ne niin iso-t�iset rekot ja muut kirjat, ja ylip��t��n puvussansa
+l�henev�t muun Suomen asujamia. Vastainen aika onkin siis ep�ilem�tt�
+heid�n k�dess�ns�. Ja vaikka �yr�m�iset kyll� tiet�v�t olevansa vanhan
+ja kotisyntyisen puolella, eiv�t Savakot kuitenkaan kunnioita t�t�
+heid�n esi-isien tavoissa pysymist�ns� sit� enemm�n kuin ett�, jos
+Savakko-mies naipi �yr�m�is-tyt�n, t�m�n oikein eri v�li-puheen kautta
+t�ytyy luvata luopuvansa �yr�m�is-puvusta. T�mm�isi� naimisia ei
+kuitenkaan tapahdukaan kuin hyvin harvoin, ja Kivennavalla kysytty�ni
+er��lt� miehelt�, mik� siihen oli syyn�, ett� heille niin harvoin
+naitiin Raudulta, sanoi h�n: "se kuin on heill� �yr�m�isill� niin hirve�
+vaatteen manieri, niin siihen ei meid�n pojat uskalla puuttua." Eik�
+taitaisikaan ket��n surettaa, jos �yr�m�isyys v�hitellen loppuisi
+kokonansakin. Sill� on monta vikaa, ja enimmiten se, ett� se rumentaa
+naiset, kuulkaapas se, kauniit �yr�m�tt�ret! He esim. k�yv�t kes�t
+talvet paljain p�in, joka arvattavasti on suuri paha tukalle, joka ilman
+mit�k��n varjoa p�iv�n ja ilman vaikutusta vastaan muuttuu
+monenkarvaiseksi ja murenee onnettomasti, ja t�m�n j�lkim�isen seikan
+t�hden t�ytyykin tytt�jen pit�� lyhyt tukka, siihen tapaan leikattuna
+kuin Savossa on miehill�, sill� eroituksella kuitenkin, ett� jakauksen
+kohdasta riippuu otsalla hius-tupsu ik�skuin hevosilla (elk��n kukaan
+pahastuko t�st� vertauksesta, sill� sen sattuvampaa en l�yt�nyt).
+Naiseksi p��sty� kyll� annetaan tukkien kasvaa rauhassa, vaan nyt
+palmikoidaan hivukset <i>syker�lle</i> hunnun alle niin lujasti, ett�
+useammalla naisella, kuin joutuu noin v�h�n p��lle 30 vuoden, alkaa p��
+paljastua, jota rumentavaa vikaa sitten koetaan huntua laajentamalla
+peitt��. T�mm�inen p��n pukeminen urostaa tytt�jen n��n liiaksi, ja
+vaimojen hiukset, kun ei sit� vaikea-tekoista syker�t� voi
+jokap�iv�isess� elannossa alin-omaa korjata, hapsottavat hajallansa,
+joten ei enemm�n tytt�l�ill� kuin naisillakaan l�ydy sit�, joka niin
+jalosti ylent�� vaimon kauneutta, mm. kaunista tukkaa. Suuri vika
+�yr�m�isten vaatteuksessa on sekin, ett� tyt�n hoikkuus, jota muualla
+niin suuressa arvossa pidet��n, sen kautta per�ti katoaa, taikka,
+oikeammin sanoen, ei voi tulla kysymykseenk��n. Hameissa on nim. niin
+lyhyet liivit, ett� hame alkaa jo hartioilla ja vy�llis-nauha vedet��n
+juuri rintain kohdalle. T�m� tekee tytt�-rukat kyyry-seliksi, jota
+t��ll� toki kaikeksi onneksi ei pidet� vikana, vaan suurimpana
+kauneutena.</p>
+
+<p>Mutta jo liiaksikin puhuttuamme niist� v�h�isist� v�likappaleista,
+joissa Savakkojen ja �yr�m�isten eroitus ilmoitaksen, voimme nyt kysy�:
+onko t�m� eroitus alkujansakin ollut n�in v�h�-p�t�inen, vai onko sill�
+ollut suurempikin ja arvoisempi syy, kuin vaan t�m�n-kaltainen
+erilaisuus vaatteuksessa? Olisivatko Savakot ehk� jotakuta toista
+kansan-lahkoa kuin �yr�m�iset? &mdash; Kielest� yksin�isten Savakkojen ja
+�yr�m�isten kesken ei nyt en�� voi mit��n p��tt��, ja kuinkapa olisi
+ollutkaan mahdollista ett� he yksiss� asuen ja yht� kielt� puhuen
+olisivat voineet s�ilytt�� kumpikin murteensa toiseen sekoimatta, josko
+olisivatkin eri lahkoihin kuuluneet ja josko murteilla olisikin alussa
+ollut eroitusta. Vaan merkillist� on kumminkin, ett� ne pit�j�t, joissa
+Savakkoisuus on vallan p��ll�, niinkuin Uuskirkko, Koivikko ja Viipuri,
+puhutaan jotensakin h�m�l�istynytt� kielt�, ja h�m�l�isyys tuntuu hyvin
+hyv�sti Pyh�ristinkin, Valkj�rven ja Kivennavan murteessa, joissa
+Savakkoisuus viel� paraillaan sotii �yr�m�isyyden kanssa. Sangen
+ihmeellinen on se jyrkk� erilaisuus kieless�, jonka Vuoksen rannalla
+muutamissa paikoin tapaa. Niin sanottiin esim. Mets�virkin kyl�ss�
+Valkj�rve�, Vuoksen vasemmalla rannalla: <i>maa, hakkaa, tupaa, kaula,
+eilen</i>, mutta kuin t�st� tulin 3 tahi 4 virstaa Vuoksen poikki
+Kuninkaanristin kyl��n Sakkulaa, kuuluivat n�m� sanat jo: <i>moa, hakkoa,
+tupoa, kakla, eklen</i>. Niin on mainituissa kolmessa pit�j�ss�
+loppu-heng�hdys e:n per�st� hyvin vieno eli tuskin ensink��n
+l�ytyv�k��n, jota my�ten niiss� esim. sanotaan <i>menek��n, tulepas,
+otahan, ei: menekk��n, tuleppas, otahhan</i>. Sit� vastaan kuului sama
+heng�hdys hyvin hyv�sti Pyh�j�rvell�, Sakkulassa ja Raudulla. N�iden
+pit�jien murre on muutenkin puhdasta karjalaista, l�hes yhdenlaista kuin
+se kieli, mit� Korpiselill� ja Ilomantsin Ven�j�n rajaa vasten olevissa
+Kreikkalais-kyliss� puhutaan, ja minun katsoessani ovat koko
+etel�-Viipurin asujamet olleet puhtaita Karjalaisia, sill�
+Savakko-pit�jienkin kieli on kuitenkin kaikkine h�m�l�isyyksineen
+p��-v�yl�lt�ns� karjalaista. Vaan my�hemmin, kukaties pitk�llisten
+sota-vainojen kautta rahvaan h�vitty� rajan tienoilta, alkoi t�nne
+pohjan puolelta siirty� H�m�l�isi�, joita Savosta p�in tulijoita entiset
+asujat rupesivat kutsumaan <i>Savakoiksi</i>. P��te -kko nim. merkitsee
+jotakin (enimmiten ihmis-) olentoa, niinkuin sanoissa: <i>nuorikko</i> nuori
+vaimo, <i>linnakko</i> linnan eli kaupungin asukas, <i>koirakko</i> koiranhammas,
+<i>emakko</i> emis� sika j.n.e. Karjalaisten kanssa yhteyteen joutuneet
+H�m�l�iset eiv�t my�sk��n arvattavasti voineet s�ilytt�� kielt�ns�
+karjalaisuudelta, ja n�in syntyi v�hitellen t�m� h�m�l�is-karjalainen
+murre, jota nyt puhutaan Viipurin l��nin lounas-osassa. Karjalaisia ehk�
+asuu paksummalta edell� mainitun �yr�p��n eli, oikein karjalaksi,
+�kr�p��n j�rven tienoilla, josta he, eroittuaksensa n�ist� tulleista
+vieraista, rupesivat nimitt�m��n �kr�m�isiksi, Ayr�m�isiksi. Nimi levisi
+sitten sit� my�ten kuin nimitetty lahkokin, ulottuen viimein Inkerinkin
+maahan.</p>
+
+<p>T�m�nkaltaiselta n�ytt�� minusta Savakkojen ja �yr�m�isten kyll�
+arvoisista syist� syntynyt, vaan nyt en�� v�h�isiss� asioissa
+n�ytt�ytyv� eroitus. T�m�n asian tarkempaan selitt�miseen tarvittaisiin
+kuitenkin hyvin tarkkoja kielentutkinnoita niill� tienoin, joissa heid�n
+rajansa kulkee; t�mm�iset tutkinnot ottaisivat taas paljoa enemm�n
+aikaa, kuin mit� min�, toiselle asialle l�htenyt, voin n�ill� seuduin
+viipy�, jonkat�hden edell� olevat lauseeni ovatkin pidett�v�t pikemmin
+puheen-alkajaisina asiasta kuin varmoina p��ttein�.</p>
+
+
+
+<h3>III. Runollisuus.</h3>
+
+<p>Ne, jotka ennen ovat n�ill� seuduin runoja ker�nneet, ovat j�tt�neet
+ilmoittamatta, mill� paikoin niit� enimmin l�ytyy. Helposti tulee se
+kuitenkin t��ll� matkaamalle tutuksi, ett� oikean runo-laulun
+(reki-virtten, leikill� my�s reki-raamatun) rajat ovat aivan yhdet kuin
+Karjalaistenkin, nim. puhdasten Karjalaisten, s.o. vanhoja runoja eli
+niiden kaltaista ei etel�isess� osassa Viipurin l��ni� l�ydy muualla
+kuin Pyh�j�rven, Sakkulan ja Raudun pit�jiss�. Turhaan koettelin
+laulajiksi kiitettyj� sek� miehi� ett� naisia niin Pyh�ristin kuin
+Valkj�rvenkin pit�jiss�, turhaan kyselimme laulajia Kivennavalla.
+Saattaa olla, ett� n�iss�kin pit�jiss� kuulee jonkun poikkinaisen
+runo-palasen. My�s osaa nuorempi kansa paljon nykyisi� teko-runoja,
+niinkuin Puhakan, Makkosen ja Vihta-Paavon teelmi�, ja muitakin runoja,
+mit� Mehil�isess� l�ytyy. Mutta ylip��t��n sammuttavat niiden asujamet
+laulu-himonsa niin-kutsutuilla <i>lenkki-virsill� eli lenkkil�ill�</i> (jotka
+ovat yht� kuin <i>arkki-veisut</i> muualla Suomessa), eli laulavat he niiden
+tapaan loppu-my�t�isyyksill� koristettuja mit�tt�mi� renkutuksia, joita
+n�ilt� seuduin saisi tukulta, ken niit� viitsisi ker�t�. T�m� kyll�
+todistaa, ett� nykyisemm�t mietteet ovat jo alkaneet juurtua, ja
+luku-taito enennyt kansassa, vaan n�ist� ei meid�n asialle ollut etua.
+Ja t�st� n�kee lukija, ett� Pyh�risti� ja Kivennapaa l�nnemm�ksi
+matkaaminen ei tee runonker��j�lle muuta kuin ett� "aika kultainen
+kuluupi."</p>
+
+<p>Per�ti toisin on laulun laita edell� mainituissa puhdas-karjalaisissa
+pit�jiss�. Niin pian kuin vaan astut jalkasi n�iden seurakuntain rajan
+sis��n, tulee vanhan-aikuinen runo-laulu vastaasi yht� t�ytel�isen�,
+yht� suloisena kuin pohjais-Karjalassakin. Ilomantsin pit�j�n tiet��
+jokainen siell� lauluja ker��m�ss� k�ynyt kyll� runo-rikkaaksi. Mutta
+n�m� seurakunnat eiv�t j�� yht��n j�lelle Ilomantsista t�ss� asiassa.
+Olletikin on Raudun pieni pit�j� oikea runola. T�ss� pit�j�ss� l�ytyy
+nim. muutamissa kyliss� (Keripata, Vakkila, Sirkeinsaari ja Palkeala)
+<i>Inkerikk�j� eli Ischoria</i> s.o. kreikan-uskoista Karjalaista, joiden
+ainoana kirjallisuutena ja hengellisyyden toimittajana esi-isilt�
+peritty runon-laulu on. N�ill� on laulu alinomaa huulilla, ja joka
+varsinkin pyh�n seutuna joutuu heid�n pariinsa, niinkuin min� satuin
+tulemaan kolmantena p�iv�n� <i>neli� pyhi�</i> eli helluntaina, se saa kuulla
+runoa ja runon-laulantoa v�h�n liiaksikin, liiaksi sent�hden, ett�
+laulannot eli nuotit ovat hirmuisen rumia, niinkuin se n�iss� seuduin
+muuallakin pyyt�� olla laulantojen kanssa. Kuitenkin ovat lenkit
+Inkerikkojenkin seassa enenem�ss� ja runo-laulu v�henem�ss�. Nuoremmat
+naiset kuin esim. laulavat "liekussa" (kiikussa, heiussa) liekkumisen
+aikana kev��ll�, joka tapa on yleinen t��ll�. Inkerin-maassa ja Virossa,
+liitt�v�t he joka runo-s�keen per��n pitk�n, "nuotin kannatukseksi"
+kutsutun loilotuksen, joka, ennen toisen s�keen sanomista, kerrotaan
+kolmasti ja lauletaan tavuilla: <i>tuula-illallej, hoila-illallej</i>. T�m�
+loilotus arvattavasti ottaa paljon aikaa, ja n�in kelpaa
+v�hempi-muistoinenkin esi-laulajaksi, vaan &mdash; "entiseen aikaan," sanoi
+muuan vanha �mm�, "oli virtt�kin kyll� laulaa, ei silloin tarvinnut
+tuula-illalla laulua jatkaa, niinkuin nyt."</p>
+
+<p>Runot t��ll� ovat v�hemmin kuin muissa laulu-tienoissa kertomarunoa.
+Kalevalan runoista ei ylip��t��n muisteta muuta kuin palaisittain sen
+kova-osaisen Kullervon tapauksia, ja niist�kin vaan sit� onnetointa
+kohtausta, jossa h�n "pillasi emonsa tuoman." Kullervon nime� ei t��ll�
+kuitenkaan tunneta; h�nt� kutsutaan enimmiten Tuirettuisen eli
+Tuurikkiisen tuhmaksi pojaksi. Muita kertomus-runoja l�ytyy enemm�n,
+hirmuisista tapauksista muinaisissa sodissa, naisten my�misist� ja
+rosvoamisista j.n.e. Historiallisia runoja on my�s "jalo herra
+Puntuksesta," keisarinna Katarinasta (alkava sanoilla: "Kuoli meilt�
+kunnon rouva, katoi Katrina kuningas"), ja muista. Mutta parhaasta
+p��st� on Kanteletar hy�tyv� t��lt� saaduista lauluista. Kaikissa
+tiloissa ja mieli-aloissa Karjalainen t��ll�kin kevent�� ja tyhjent��
+syd�mens� laululla, ja ep�ilem�tt� syntyy t��nkaltaisia lauluja viel�kin
+uusia, pilkka-runoista virkkamattakaan mit��n, joita joka kyl�ss�
+vuosittain ilmestyy vereksi�, vaan joiden tutkain useimmin on vaan yht�
+paikkakuntaa kosteva, yhdess� paikkakunnassa ymm�rretty, jonkat�hden ne
+olemmekin enimm�ksi osaksi j�tt�neet ker��m�tt�. Omituista laatuansa,
+josta muualla Karjalassa en ole kuullut, ovat t��ll� tavattavat
+moninaiset leikilliset ja lasten virret; my�s l�ytyy epigrammin tapaisia
+runoja, jotka vasta viimeisell� s�keell� ilmoittavat koko virren
+tarkoituksen. N�ist� ovat muutamat hyvin "kokka-niekat," vaan tilan
+v�hyys est�� minun t�ss� lukijalle antamasta joitakuita esimerkki� niin
+n�ist� kuin muistakin lauluista.</p>
+
+<p>Vaan josko Kalevalan runoja n�ill� seuduin viel� l�ytyykin merkki, niin
+kelvollisia <i>loihtu-runoja</i> emme ole tavanneet nimeksik��n. Loihtu-runo
+ei hy�styk��n muualla kuin miss� kamala ja jylh� luonto, niinkuin
+korkeat vuoret, syv�t ja aallokkaat j�rvet, jyrk�t ja pauhaavat kosket,
+avarat ja synk�t mets�t, jonkalaisista luonnon kamotuksista
+loihtu-runossa onkin alinomaa puhe, pakoittaa ihmisen ep�ilem��n
+ruumiillisista voimistansa, ja saattaa h�nen n�iden vallattomia
+vaikutuksia vasten sotimaan hengen, mielen, <i>sanan</i> aseilla. Geijer
+uskoo niist� moninaisista Ruotsin vuori-maakunnissa tavattavista
+kummitus- ja peikkotarinoista, ett� niit� ei voi kansasta h�vitt��
+mik��n sivistys, sill� kamoittava luonto, v�kev�sti vaikuttava ihmisen
+mieless�, synnytt�� ne uudellensa, uudessa muodossa, jos joku heist�
+katoaisikin joksikin ajaksi. N�in lienee osiksi loihtu-runojenkin kanssa
+maamme it�isiss� ja pohjais-osissa. Ja sit� my�ten ei Karjalaisilla
+etel� Viipurin l��niss� loihtu-runo ole koskaan ollut oikeassa
+voimassaan, sill� luonto t��ll� on tasainen, matala, pikemmin sorea kuin
+ihana, ei miss��n ylh�inen eli hirvitt�v�. Yksin Laatokan j�rvik��n,
+vaikka kyll� aava ja aallokas, josta j�lkim�isest� sanasta sill� on
+nimens�kin, ei nosta mieless� sit� petollista tuntoa, jonka ankara
+luonto muuten aina vaikuttaa, joka tullee siit�, ett� sen rannat t�ll�
+puolen ovat matalat hietikot, ei hyv�t n�ytt�m��n sit� luonnottarien
+kamppausta toinen toisensa kanssa, joka se lienee p��-syyn� mainittuihin
+ihmisen tunteihin, ollessaan suuren luonnon parissa. T�m� luonnon
+mataluus on ihmisenkin luonnon mataloittanut, vienontanut, niin ett�
+siin� ei l�ydy sit� intoa, sit� "haltiaa," joka loihtiessa on
+v�ltt�m�tt�m�sti tarpeellinen. T�m�n vaan entinen ulkonainen tila on
+my�s tehnyt kansan mellommaksi, ja jos ei muu, niin olisi sen
+sammumatoin kaupan halu ja alinomainen maantiell� "loikuminen,"
+k�ytt��kseni sanaa vaan omasta murteesta, vierauttanut mielen niin
+syvist� aineista kuin loihtu-runo on.</p>
+
+
+
+<h3>IV. aapoja.</h3>
+
+<p>Joku lukija saattaa arvella, ett� loihtu-runojen olemattomuus t�ss�
+osassa maatamme todistaa vaan sik�l�isen kansan taipumattomuutta
+ep�luuloihin. Vaan t�ss� erehtyy h�n isosti. Jos runo-loihdun syv�llinen
+taito, joka on korkeampi ja jalompi kuin tavallinen ep�-luuloisuus, ei
+ole juurtunut t�ss� kansassa, niin on v�h�-p�t�inen, lapsellinen ja
+jonkin joutava taian tekeminen sit� yleisemmin kaikissa taudissa ja
+tapa-turmaisissa tiloissa koetettava keino pahaa karkoittaa. Pahan
+(taudin eli muun) synnyn tiet�minen n�ytt�� taian teossakin samoin kuin
+loihtien parantaessa olevan ensim�isen� ja p��-asiana. Se keino, jolla
+t�m�n synnyn perille tavallisesti pyrit��n, on <i>arpominen</i>. Muutaman
+arpomisen laadun kertoi minulle er�s Sakkulainen seuraavalla tavalla.
+Seula asetetaan alas-suin maahan ja neli-kantaan seulan ymp�rille pannan
+kaksi hiilt� ja kaksi savi-palaista, niin ett� niist� tulee risti ja
+ett� hiili on hiilen vastassa ja savi vasta-p��t� savea. Seulan pohjan
+keski-kohdalla riiputetaan nyt harjaa, varteen siotusta rihmasta, ja
+harjalta kysyt��n taudin synty� esim. n�in: "jos tauti lienee maasta
+tullut, niin k�y hiileen! tahihan lienee vedest� tullut, niin k�y
+saveen!" Harja, joka t�h�n asti on seisonut yhdess� kohden, rupeaa nyt
+h�ilym��n, h�ilyy aina kovemmin ja kovemmin joko savi- tahi hiili-linjaa
+pitkin taudin luontoa my�ten, sill� sen se v�ltt�m�tt�m�sti ainakin
+ilmoittaa, ja siit� n�kee arpoja, mist� paha on puuttunut. Samaan tapaan
+arvoitaan my�s virsi-kirjan sis��n haitta-puolestansa siotulla
+avaimella, jota riiputetaan sormella lehti�isest� ja joka niin ik��n
+sanoo, mist� tauti on l�htenyt. &mdash; T�mm�isiksi pahan-p�iv�isiksi
+taioiksi on muinaisten Suomalaisten ankara loihteminen t��ll�
+kutistunut, jossa tiet�j� rohkeasti astuu poisajettavan pahan kanssa
+taistelemaan, ja lujasti luottaen sanojensa tehollisuuteen, hengen
+innolla manaa h�nen kipu-m�keen, tuli-koskiin eli muihin pahoihin
+paikkoihin.</p>
+
+<p>Vaan n�ist� kolkoista aineista k��ntyk��mme iloisempia puolia t�k�l�isen
+rahvaan elossa katselemaan. Tanssi eli "tantsu" on t��ll� hyvin
+rakastettu huvitus laulun rinnalla. T�t� iloa ei minulla ole ollut
+tilaisuutta n�hd� kuin yhden ainoan kerran, ja tunnustaakseni t�ytyy,
+ett'en t�ll�in sen rakennuksesta saanut oikeata selv��, oliko se niit�
+vanhan-aikuisia kansallisia tanssia, joita melsutus eli melkutin,
+hapan-lohko j.m. ovat, ja joita viel� paikoin muualla Suomessa
+tanssitaan, vai lienee h�n ollut muualta tuotu, jolta se minusta n�ytti,
+sill� sit� hyp�ttiin melkein "enkeliskan" tavoin. Liikkeet olivat
+miesten puolelta sangen notkeat ja somat, naiset taas meniv�t tasaisesti
+"kuin sorsat veden p��ll�," niinkuin siit� muutamassa lenkki-laulussa
+sanotaan. Viulut ovat t��ll�kin h�vitt�neet vanhan kantelen soiton.
+Kantelen soittajia kysytt�ess� tiettiin kyll� aina mainita siit� ja
+siit� "varmasta ja selv�st�" soittajasta, vaan kuin h�nen koti-seutuunsa
+tulimme, oli taide-niekka joko kuollut eli kantelensa h�vitt�nyt,
+viel�p� viuluksikin muuttanut. Viulun soittajia sit� vastaan l�ytyy
+melkein joka kyl�ss�, sill� her�nn�isyysk��n, joka muualla tylyll�
+jumalistelemisellaan karkoittaa viattoman ilon, ei tartu v�h�ll�
+Karjalaiseen. Soittoa ja laulua t��ll�kin tarvitaan enimmin h�iss�. Ja
+h��t kerran puheiksi saatua en voi olla kertomatta Valkj�rven pit�j�n
+h��tapoja, jotka minulle puhui n�iss� asioissa paljon kokenut mies.
+H�nen lausettansa my�ten pit�v�t Savakot ja �yr�m�iset, muun
+erilaisuuden ohessa, h��ns� melkein yksill� k�yt�ksill�, ja seuraavasta
+kertomuksesta n�kee siis lukija koko t�m�n puolen h��tavat.</p>
+
+<p>Kuin lemmen kipuna on sytytt�nyt pojan syd�men palamaan rakkaudesta
+kehen neitoon, ja h�n siis ei n�e tulevansa aikaan ilman t�t�
+toveriksensa saamatta, ei h�n itse mene kosimaan, vaan l�hett�� joko
+is�ns� eli emonsa morsiamen kotiin, tiet�m��n tokko itse saapi tulla
+neitoa kosiin, vai ei. Sielt� kuin annetaan lupa, niin se sanan-viej�
+antaa rahaa morsiamelle, ja viepi sen iloisen sanoman, ett� raha
+otettiin vastaan, kotona odottavalle. Ensim�isen� lauantaina sen j�lkeen
+menev�t sitten sulhanen ja morsian pappilaan "lukemaan" s.o. itsi�ns�
+kuulutuksiin panettamaan. Pyh�n� palajaa kumpikin kotiinsa, vaan
+ilta-puolella menee sulhanen kahden taikka kolmen naitto- eli
+<i>puhe-miehen</i> kanssa morsiamen kotiin ja antaa juhlallisesti h�nelle
+kihloiksi solen, sormuksen ja rahaa. Outo luulisi kihlauksen jo
+p��ttyneenkin t�h�n, vaan niin ei kuitenkaan ole. Sill� vasta sulhaisten
+s.o. sulhasen ja h�nen miestens� sy�ty�, oikeata naimisen kauppaa, t�m�n
+sanan alku-per�isess� merkityksess�, ruvetaan pit�m��n. Taloon on nim.
+kerinnyt kokoutua kyl�lt� rahvasta, ja n�m� my�v�t nyt morsiamen
+sulhaselle. Ensin kysyt��n suurta summaa, sataa ja enemp��kin; vaan
+toiset tinkiv�t puoleltansa, ja hyv�n aikaa n�in kauppaa hierottua,
+synnyt��n viimein hinnoilla. Morsian annetaan, mik� kymmenest�, mik�
+viidest� ruplasta, jonka rahan sulhanen heti suorittaa morsiamelle.
+Kaupan tehty� antaa h�n morsiamen emollenkin niinkutsuttua
+"juottorahaa", ja puhemies viskaa rahvaalle lanttia "kissan-rahaksi",
+jolla nimi on siit�, ett� katsojat t�ss� tilassa naukuvat kuin kissat.
+Siit� panevat sulhaset rahvaan polttaa tupakkaa p�yt��n, "karkeata
+tupakkaa sek� kartuusia, ken mitenkin". Joku talonmies lukee ik�skuin
+tupakan siunaukseksi sen niin-kutsutun "tupakka-luvun", joka on
+runo-mittaan tehty kertomus tupakan synnyst�, vaan niin ruokotoin,
+ett'en sit� t�ss� voi julaista. Sen luettua lauletaan viel�
+"tupakka-virsi", uusi-muotisempi loppu-my�t�isyyksill� tehty laulu
+tupakan hyvist� avuista, vaan joka on niin mitt�k��n arvotta ja sen
+ohessa loppu-puolellansa, joten sit� minulle laulettiin, my�skin niin
+kelvotoin ett'en sit�k��n huoli t�h�n panna. Vasta sen laulettua k�ypi
+rahvas tupakkaan k�sin, ja t�st� tupakan nautitsemisesta kutsutaankin
+kihlajaisia yleisesti koko t�ss� osassa maata <i>tupakoiksi</i>, ja niiss�
+oloa <i>tupakoilla k�ymiseksi</i>. Morsiamen kotona y�t� oltua l�htev�t
+sulhaset maanantai-aamuna pois. Morsian l�htee heid�n joukossansa
+sulhasen kotia katsomaan ja h�nen kanssansa seuraa nainen, jota
+kutsutaan <i>sauvaksi</i>. Morsian ja sauva ovat sen p�iv�� sulhasen
+vieraina, vaan l�htev�t sitten seuraavana p�iv�n� sulhasen
+lankoloihin<a name="FNanchor_1" id="FNanchor_1"></a><a href="#Footnote_1" class="fnanchor">[1]</a> <i>susimaan</i> eli antimia ker��m��n, viipyv�t t�ll� matkalla
+jonkun 3 taikka 4 p�iv�� ja k�yv�t kaikkein luona, kutka vaan h�ihin
+kutsutaan.</p>
+
+<p>Jonkun 3 eli 4 viikon per�st� tulevat sitten h��t, ja vihkiminen
+tapahtuu pyh�n� kirkolla. Vihitty� menev�t nuori parikunta kumpikin
+kotiinsa, vaan ilta-p�iv�ll� tulee sulhanen joukkoineen morsianta
+ottamaan. Morsiamen koti-talon pihalle tultua j��pi sulhanen ulos ja
+l�hett�� vaan yhden puhemiehen tupaan kysym��n, saapiko talossa y�-siaa.
+Rahvas eiv�t sit� ensin antaisi, k�skev�t toiseen taloon. Hyv�n aikaa
+t�st�kin asiasta leikitellen juteltua, lasketaan sulhais-kansa sis��n,
+ja talon-mies ottaa heid�t vastaan laulaen v�rsyn eli kaksi jotain
+jumalista virtt�. Puhe-miehet vastaavat puoleltansa v�rsyn eli parin
+laulamalla. Sen tehty� ei tulijoiden viel� anneta rauhassa olla, sill�
+rahvas kysyy nyt heilt� <i>tie-kirjaa</i> eli passia. Puhe-miehet antavat
+heille jonkun paperin, olipa se mik� tahaan. Rahvas, joka siit� on
+lukevinaan, loruaa kaikenlaista muka n�ist� matka-miehist�, ja t�ss� ei
+taas sanota puututtavan h�vitt�mi� juoruja tie-kirjan lukijoilta. Sitten
+tuovat morsiamen sauva ja niin monta muuta naista, kuin sulhasia on,
+n�ille tyhj�n kapan (kiulun) kullenkin, jossa on n�styykki p��ll�.
+Sulhaset ottavat n�styykin ja panevat kappaan rahaa, mik� mitenkin,
+jotka rahat j��v�t morsiamelle. Sy�ty� sitten k�yd��n tanssimaan, ja
+n�in menee koko y� ilossa ja riemussa. H�ihin ker�ytyy tavallisesti
+paljon rahvasta <i>kuokkimaan</i>, joita kuokkavieraitakin tapa vaatii edes
+kerran sy�tt�m��n. N�m� laulavat nuorelle parikunnalle mik� hyv��, mik�
+pahaa, enimm�n kuitenkin j�lkim�ist�, ja usein koskevat laulajien
+kuokka-sanat niin kipe�sti laulettuun eli h�nen heimolaisiinsa, ett�
+ilosta erotaan tappelulla. &mdash; Maanantai-aamuna ottaa sulhanen saaliinsa
+omaksensa, ja morsiamen puolesta l�htev�t kaaset ja h�nen l�him�isi�
+sukulaisiansa noude-miehin� h�nt� uuteen kotiinsa saattamaan. T��ll� on
+vastaan-otto, tie-kirjan kysyminen ja kaikki muut k�yt�kset aivan
+samanlaiset kuin sulhasenkin tullessa morsiamen kotiin. Y�n tullen
+saatetaan nuori parikunta "tupaseen" eli aittaan (jota paikoin my�s
+kutsutaan "huoneheksi") makaamaan. Siell� annetaan heid�n olla noin pari
+tuntia ja sitten vied��n heille sinne ruoka. Viel� jonkun puoli tuntia
+saavat he olla kahden kesken, vaan nyt menev�t kaaset ja <i>hunnuttavat</i>
+morsiamen, n�in tehden h�nen t�ydeksi vaimoksi. Morsiamen nime� h�n
+kantaa kuitenkin viel� nuorikkonakin hyv�n aikaa, muutamissa paikoin
+Inkerin-maalla aina siksi, kunne anoppi kuolee ja h�n saapi em�nnyyden
+k�teens�. Hunnun saatuansa tulee morsian tupaan, ja laulettua taas
+jotakuta jumalista k�yd��n sy�m��n, jonka per�st� ne lahjat, mitk�
+morsian susimassa k�ydess�ns� on saanut, "lauletaan tupaan". N�m� ovat
+enimmin n�styykki�, kintaita, esi-liinoja ja muita semmoisia. Morsiamen
+veli eli joku muu heimolainen jakaa ne h��-v�elle sill� keinoin, ett�
+huutaa suku-nimelt��n jokaisen, jonka luullaan kykenev�n lahjaa vastaan
+ottamaan, sill� siit� on raha annettava. Sulhasen is�, veljet ja sisaret
+saavat, niinkuin muuallakin on tavallista, antimiksi paidan, josta
+heid�n my�s t�ytyy antaa morsiamelle rahaa, ja enemm�n kuin muiden.
+Morsiamen noude-miehet saavat hyv�t n�styykit, vaan nekin antavat
+enemm�n rahaa kuin muut vieraat. Lahjukset kuin ovat jaetut, k�yd��n
+sitten sy�m��n, juomaan, tanssimaan ja kaikella tavalla iloa tekem��n.
+Seuraavana aamuna sy�t�ess� viimeist� atriaa, joka pit�� olla
+muna-maitoa ja talkkunaa, ajetaan vaivaisen-rahaa, joka annetaan kirkon
+kassaan ja ilmoitetaan tulevana pyh�n� saarnas-tuolilta. Niille
+noude-miehille, jotka ovat morsianta auttaneet h�nen ompeluksissansa,
+tavallisesti h�nen lapsuuden-yst�vi�ns�, annetaan pois-l�htiess�
+h��-ravinnoita kanssa niinkuin leip��, lihaa, putelli viinaa j.n.e. N�m�
+kuin tulevat koti-kyl��ns�, josta morsiankin on, menev�t iltaisella
+morsiamen kotitaloon, johon kyl�n nuori rahvas ker�ytyy, ja t�ss�
+pidet��n n�ist� tuomisista viel� pienet pidot. T�t� kutsutaan
+<i>kurikoilla k�ymiseksi</i>. Ja h��t sek� niit� seuranneet ilot ja pidot
+p��ttyv�tkin t�h�n.</p>
+
+
+
+<h3>V. Rahvas.</h3>
+
+<p>Monista t�ss� mainitsemattomista syist� ei rahvaan ulkonainen tila ole
+kiitett�v�. Paitse Kivennapaa, joka kuuluu Rajajoen kiv��rti-pajan alle
+ja jolla on hyvin huokeat verot, ja poisluettua v�h�inen osa Valkj�rve�
+ja Sakkulaa, jotka ovat tavallista kruunun maata, ovat Viipurin l��nin
+koilliset pit�j�t herrojen alustaa. Talonpojat ovat heid�n lampuotiansa,
+jotka voisniekka eli pehtori, jos liian huolimattomasti tilaansa
+hoitavat eli muuten rikkovat h�nen mielens�, voipi ilman l�ht�p�iv�tt�
+luovuttaa maasta. T�h�n ep�-vakaiseen oloon ovat talonpojat itset
+syy-p��t. Sill� joku aika takaperin tahtoivat sek� is�nn�t ett�
+esi-valta saada heid�t kontrahdin tekoon, jonka kautta he m��r�tty�
+veroa vastaan olisivat edes kontrahdissa m��r�tyn pitemm�n tahi lyhemm�n
+ajan olleet tiloillansa pysyv�iset. Vaan onnettomat ep�luulot
+villitsiv�t rahvaan niin, ett� kontrahtia ei uskaltanut tehd� kuin hyvin
+harvat, ja yleinen ep�luuloisuus t�t� vastaan oli ollut niin suuri, ett�
+kontrahdin tehneilt� perheet pakenivat metsiin ja j�ttiv�t
+perheen-miehen yksin�ns� talossa istumaan. Arvattavasti on kontrahdin
+pelko nyt jo paljon asettunut, kuin on keritty n�hd�, ett� siit� sen
+tehneill� ei ole ollut vahinkoa, vaan suuri hy�ty. Jos siis moni
+talonpoika nyt jo on katunut silloista tuhmuuttansa ja olisi valmis
+kontrahdin tekoon, niin pitiv�t he t�ll�in parempana entiseen
+ep�-vakaisuuteensa j��misen. Ja t�ss� onkin t�k�l�isen talonpojan
+el�m�ss� n�ht�v�n huolimattomuuden, laiskuuden ja ventouden juuri. Sill�
+arvellen: mit� min� huolin niin paljon ty�t� panna maahan, josta
+kukaties huomenna olen poisluovutettu! laiminly�pi h�n maanviljelyksen
+ja heitt�ytyy muille helpommille elatus-keinoille. Juuri samasta syyst�
+ei h�n rakenna kartanoansakaan, vaan rypee esi-isien aikaan tehdyiss�,
+maahan kaatuvissa tuvan-t�lliss�, joihin h�n ei paljon saa nauttiakseen
+edes ilman saatavaa Jumalan valoakaan, sill� lasit ovat harvoissa
+paikoin isommat nelis-nurkkaista puolta kyyn�r��, enimm�ksi osaksi
+paljoa pienemm�t. T�mm�isess� h�m�r�ss� elett�ess� hy�styy
+siivottomuuskin sanomattoman hyv�sti, eik� lienek��n Suomessa miss��n
+niin siistit�int� kansaa kuin t�m�n puolen rahvas on. Porsaat, kukot ja
+kanat liikkuvat, kuin perheen j�senet konsanansakin, tuvassa
+valloillansa. Eik� se em�nt�t� h�mm�styt� yht��n, jos kukko mink� tekisi
+taikina-saaviinkin, jolla on samoin kuin p�yd�ll� eli penkkil�ill�
+alinomainen paikkansa tuvassa, nim. p�yd�n alap��ss�. Siin� pidet��n
+sit� eli sen kantta viel� joka-p�iv�isen� p�yt�n�kin, joten se
+arvattavasti nuolautuu ja pinttyy ymp�rill� istujien likaisista jaloista
+ja vaatteista niin paksuun tahrakkaan, ett� liasta ulko-puolelta milt'ei
+voisi lastuja vuolla.</p>
+
+<p>Syrj�-elatuskeinot ovat monenlaiset. Maan-viljelyksen eli pikemmin
+karjanhoidon etuihin lienee kuitenkin viel� se luettava, ett� t��lt�
+vedet��n Pietariin vasikkoja, porsaita, kanoja, kananmunia ja
+raja-pit�jist� maitoakin sek� "liyhki�" eli p��llist�; j�lkim�ist� niin
+tarkkaan, ett� monin paikoin ei l�yd� voin-murua koko kyl�st�. T�m�
+kauppa tuottaisi suuren edun rahvaalle, jos sit� oikein osattaisiin
+hallita. Vaan hyvin arvaa jokainen, ett� yleinen k�yhyys ei anna aikaa
+eik� varaa sy�tt�� teurastettavia el�imi� niin, eli pit��
+maito-tuottavia siin� korjuussa, ett� niist� olisi pantavaa semmoisten
+p�yd�lle, jotka kalliimman hinnan maksavat. Sen ohessa harjoitetaan
+t�ss� kaupassa kaikenlaista pettuutta, joka kaikki yhteisesti tekee,
+ett� ostaja varovasti k�ypi n�iden kanssa kauppaan ja polkee hinnan niin
+alas kuin suinkin voipi.</p>
+
+<p>Muuan elatus-keino, jota Valkj�rvel�iset olletikin harjoittavat, on
+<i>r�tin keruu</i>. Min� satuin n�kem��n t�mm�isen r�tti-saksan Palkealan
+kyl�ss� Raudulla. H�nell� oli v�h�n saippuata, nauhaa ja muuta pient�
+tavaraa kirstussa, jota h�n antoi �mmille r�tist�. H�n luki
+r�tti-puudasta vaan 15 eli 20 kop. hop., ja tavarana hinnan antaen sai
+h�n sen arvattavasti viel� huokeammasta. T�mm�iset ker��j�t my�v�t t�m�n
+tavaran sitten rajan takana oleviin paperi-ruukkiin suurella edulla, ja
+jotakuta viikkokautta my�hemmin k�ydess�mme semmoisessa tehtaassa
+Valkeasaaren seurakunnassa kuulimme r�tti-puudasta siiloin maksettavan
+80 kop. hop.</p>
+
+<p>Yleinen ty� kev��ll� maan sulettua ja ennen kiireempi� t�it� on <i>parkin
+kiskominen</i>. T�n� vuonna kuului parkilla kumminkin olevan huono hinta
+Pietarissa, johon sit� vedet��n, eik� kuormalta saatavan juuri p��lle 6
+hopearuplan, joka ei suinkaan ole iso hinta, kuin muistelemme, mik� ty�
+parkkia on kiskoessa raalla kev�t-ilmalla mets�ss� ja sitten vet�ess� 10
+ja 12 peninkulman p��st� kauppa-paikkaan.</p>
+
+<p>Paljoa varmempi ja my�skin paljoa isompi rahan tulo on n�iden pit�jien
+rahvaalla niin-kutsuttujen <i>ruunun-lasten el�tt�misest�</i>. Pietarissa
+l�ytyy nim. suuri l�yt�-lasten huone, ja t�st� annetaan lapsia
+talonpoikain el�tt�� sek� Ven�j�n ett� Suomen puolelle. Kuin talonpojan
+vaimo on tehnyt lapsen, menee h�n niin pian kuin voimat my�ten-antavat
+Pietariin ja annaksen mainittuun l�yt�-lasten huoneesen imett�j�ksi.
+T��ll� on h�n 3 eli 4 viikkoa, saapi ruuan ja hyv�n palkan, noin 30 tahi
+35 kop. hop. p�iv�lt�, ja lapsi, jota h�n siell� on imett�nyt, annetaan
+sitten h�nelle kotiin hoidettavaksi. Lapsien elatuksesta maksetaan
+kymmenenteen vuoteen asti 1 rupl. 50 kop. ja sit� vanhemmista 1 rupl.
+hop. kuukaudelta. Vaan ne pit��kin sitten hyv�sti ruokkia, ja
+varsinaiset virkamiehet ovat s��tyt kahdesti kuukaudessa pit�m��n
+niinkutsuttua "motrua" eli katselmusta, tokko lapset ovat terveet ja
+puhtaat, ja jos kuka h�nelle annettua lasta ei ole hyv�sti hoitanut,
+otetaan se h�nelt� pois. Arvattavasti t�st� on suuri rahan tuloksi
+maalle, sill� ainoastaan Raudun pienoisessa pit�j�ss� arveli kirkkoherra
+el�tett�v�n noin 800 kappaletta n�it� is�tt�mi� lapsia. Mutta kuinkas
+k�ypi omille lapsille, jotka �iti voiton pyynn�n t�hden heti synnytetty�
+j�tt�� vieraan varaan, sarvella imetett�viksi, ja joiden lihavuudesta ja
+puhdasna pit�misest� ei tarvitse vastata kellenk��n "motru-herralle",
+kell� oma-tunto ei motrua pid�? T�t� kysymyst� on t�ss� vaikea vastata;
+se kuitenkin on varma ja toden-per�inen asia, ett� t��ll� kuolee
+mahdottoman paljo pieni� lapsia, ja ett� v�ki-luku muutamin paikoin,
+esim. Raudulla, juuri sen (ei muuttojen eik� muun) kautta, on viimeisin�
+vuosi-kymmenin� tuntuvasti v�hennyt.</p>
+
+<p>Kaikilla n�ill� keinoilla ja my�skin, jos muu ei auta, sill�
+alinomaisella rahdin-vedolla pysyt�ksen etel�-Viipurilainen aina
+rahassa. Vaan t�m� raha kuluukin h�nelt� huvasti. Jauhokulia vedet��n
+lakkaamatta jo kaiken talvea ja sitten aina uutiseen asti Pietarista.
+Sen ohessa on h�n kaiken puolin herkullinen. Jolta vaan kopeekkakaan
+joutaa, se sy�pi monenlaiset ryyni-puurot, piirakkaiset ja muut
+ruoka-herkut, se juopi "kohvit," juopi "sajut," ja sen tytt�rill� l�ytyy
+aina takana rinkeli�, kauruskoja (mesi-leip��) ja saikkoja
+(vehn�-pullia), niinkuin er��ss� runossakin sanotaan:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">Tiimi on tytt�jen ele�,<br /></span>
+<span class="i0">Sy�v�t saikkoa salissa,<br /></span>
+<span class="i0">Kauruskoa kammarissa.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Vaatteihin menett�v�t sek� miehet ett� naiset paljon. �yr�m�is-naisten
+monenlaiset kirjat ja tikkaukset ovat kaikki osto-kangasta tehdyt, ja
+niiden paljas tekeminen jo maksaa paljon, sill� se ottaa paljon aikaa.
+Miehet, joilla pyh�-pukuna on tavallinen ven�j�n vaatteus, taikka
+semmoiset "le�p�t" (lakit) ja viitat kuin Helsingiss�kin n�hd��n
+kutsariloilla, ostavat saappaansakin valmiina Pietarista. Sielt� tuodaan
+kaikki hevoisenkin kalut, yksin ne paksut vempeleetkin, joilla
+Viipurilaisen n�hd��n ymp�ri maata koreilevan.</p>
+
+<p>Jos helposti saatua rahaa siis s��styykin jollakulla saiturilla
+siihenkin m��r��n, ett� h�n voipi panna jonkun summan "lampartiinkin,"
+el�� enin osa rahvasta k�yhyydess�, ja t�m�n puolen tavallisia rikkaita
+ei ensink��n voi vet�� niiden rinnalle, joita l�nsi- ja pohjais-Suomessa
+rikkaiksi kutsutaan.</p>
+
+<p>Alinomainen rahan kanssa liikkuminen synnytt�� Viipurilaisessa monta
+pahaa taipumusta. Jos vaan hyv�n hinnan saapi, on h�n valmis my�m��n
+vaikka oman �itins�, kaupassansa harjoittaa h�n valhetta ja petosta, ja
+on k�rk�s oudon ja �kkin�isen kukkarosta hy�tym��n, vaikka h�n
+varkaudesta on yht� puhdas kuin muukin Suomalainen. Varkautta parempi ei
+kuitenkaan mill��n tavalla ole v��r� todistus oikeuden edess�, ja jos
+tosi lienee mit� tuomarien ja virka-miesten kuulee valittavan, niin
+saadaan vieraat miehet t��lt� moninkin paikoin puhumaan, mit� asia-mies
+panee heille suuhun. Se siveys tavoissa, josta t�m�n puolen naisv�ke�
+kiitet��n, ei my�sk��n taida olla muuta kuin se yksinkertaisuus, joka
+aina on tavattava raaemman kansan elannossa; jossa v�h�n on houkutusta,
+siin� tullaan v�hemmin erehtym��nkin. Vaan ett� l�heinen rajanaapurius
+kansan kanssa, jossa liiallista vapautta mies- ja vaimo-puolten v�lill�
+ei pidet� min�k��n vikana, ei ole ollut vaikutuksettansa
+etel�-Viipurilaisten tavoissa, sen havaitsee jokainen siin� maassa
+matkustava pian. Omasta kokemuksestani tied�n, ett� runoja ker�tess�
+kevyt-mieliset laulut ovat vaimoilla ensim�isin�, kuin vaan laulattajaan
+kerran ovat perehtyneet, ja heid�n kanssansa olet ty�ll� saadessasi
+heid�t ymm�rt�m��n, ett'ei semmoiset virret "kirjaan kelpaa."</p>
+
+<p>Jumalan sanan tuntemattomuus ei kuitenkaan ole syyn� n�ihin h�nen
+k�skyjens� rikkomisiin. Sill� joka paikassa, miss� laukkuni olen avannut
+ja laukussa olevat kirjaset, joita rahvasta vasten olen pit�nyt
+kanssani, ovat tulleet n�kyviin, ovat sek� nuoret ett� vanhat olleet
+hyvin n�pylj��t niit� joko ostamaan eli muuten ansaitsemaan, ja n�iss�
+tiloissa n�ytt�inyt luku-taito on ollut kiitett�v�, varsinkin mit�
+lapsiin tulee. Vaan t�m�n kansan keve�mpi mieli ei kauan pid� enemm�n
+kirjan kuin papinkaan opetusta tallella, ja sama mielen keveys, jos en
+huoline sanoa kevyt-mielisyys, varjelelee sen her�nn�isyydest�kin, sill�
+siement� t�h�n ohdakkeita kantavaan kasvuun ja sen kylv�ji� ei
+t��ll�k��n ole puuttunut. Taikka jos etel�-Viipurilainen kerran k��ntyy
+her�nneeksi, on h�n t�ss�kin kevytmielinen ja palvelee silloin Jumalata
+"hyppim�ll�," niin kuin niiden muutamissa paikoin ilmestyneiden
+"lukijain" sanotaan salassa tekev�n. Kansan luonto est�� kuitenkin t�m�n
+ainoastaan raja-kyliss� n�ytt�ineen vaarallisen villityksen laajemmalle
+levenem�st�, ja seurakuntien paimenet ovat my�s kiitett�v�ll�
+valppaudella siit� lammas-laumansa varjelleet.</p>
+
+<p>Mielen keveydeksik� lienee t�k�l�isen rahvaan luonnossa sekin luettava,
+ett� se kernaasti apinoipi muita kansoja sek� vaatteissansa, niinkuin jo
+miehist� sanoin, ett� kieless�ns�kin. Harva mies l�ytyy, joka ei, vaikka
+edes solventamalla, puhuisi ven�j�n kielt�. Sen ohessa ja juuri sen
+kautta onkin kieleen tullut paljo ven�j�nkielisi� sanoja. Molempaan
+seikkaan niin Ven�j�n puhumiseen kuin sanojen siit� lainaamiseen on
+kumminkin tarviskin pakoittanut Viipurilaista, sill� kauppa-retkill�ns�
+tarvitsee h�n mainittua kielt� v�ltt�m�tt�m�sti, ja lainatut sanat ovat
+taas melkein yht�, mit� muissa maakunnissa on lainattu ruotsinkielest�.
+T�m�n todistavat semmoiset sanat kuin: <i>l��pp� (le�pp�), kormano, l�j�t,
+jassikka, pristani, perevosa, rokona, satu, liyhki</i> j.m., joilla
+toisissa paikoin maatamme ovat ruotsinkieliset vastaavaisensa: <i>hattu
+eli myssy, tasku, silat, kori eli aski, ryki, lossi (saksankielisest�
+sanasta floss), kyiti- eli holliraha, ryytimaa eli viel�p� rekoolikin,
+reta</i>. On t�h�n murteesen ruotsinkielest�kin lainattu sanoja, niinkuin
+esimerkiksi: <i>mollit</i> helmat, <i>sunti</i> salmi, <i>kaappi</i> sek� kaappi ett�
+p�yt�-laatikko, <i>liivit</i> j.n.e.</p>
+
+<p>Viime aikoina on kansa jo kumminkin puhdas-kielisten kirjojen enemm�n
+levetty� maahan, ruvennut v�hent�m��n n�it� ulko-kielisi� sanoja
+puheestansa. Pappien ja virka-miesten esimerkki, jotka t��ll� niinkuin
+muissakin osissa maata puhuttavat lapsillansa aina kouluun l�hett�miseen
+asti rahvaan kielt�, kuluttaa kansasta v�hitellen sen oman kielen
+h�peilemisen, joka Suomalaisen t��ll�kin on saattanut vierailla
+korestilla omaa ihanuutta peitt�m��n. Varmaan parempaa kansallisuuden
+tuntoa lapsissansa her�tt��kseen on muuan kirkkoherra eronnut t�ss�
+asiassa virka-velist�ns� ja ottanut lapsillensa hoitaja-naisen Kyyr�l�n
+ven�l�isest� kyl�st�, josta seikasta h�n toivoi perheellens� paljon
+etuja, mit� sitten tulleekin, koska mainittu nainen jo oli oppinut sit�
+kielt�, jota kirkkoherra itse puhui rouvansa kanssa, ja n�in
+tyhj�ksi-tehnyt ne toivot, jotka olivat liikutelleet rakastavaista
+is�n-syd�nt�.</p>
+
+<p>Viipurin l��nist� poikkesi kirjoittaja sitten matka-kumppalinsa kanssa
+Inkerin-maahan, jossa he k�vellen t�t� maata useammissa suunnissa
+ker�siv�t kelvollisen runo-kokouksen. Erottuaan mainitusta
+kumppalistansa ty�skenteli kirjoittaja syksypuolen samaa kes�� <i>Vatjan
+kielen</i> kanssa, josta h�n seuraavana vuonna Ruotsin kielell� toimitti
+kieli-opin, ja viel� syksymm�ll� oleskeli h�n Tartonlinnan (Dorpat'in)
+kaupungissa, Viron kielt� ja kirjallisuutta oppimassa, josta hedelm�,
+kirjoitus <i>Viron nykyisemm�st� kirjallisuudesta</i>, l�ytyy painettuna
+aikatautisessa kirjassa Suomi vuodelta 1855 (sivv. 1-109). Mutta kuin
+n�ill� matkoilla ei tullut muita erin�isi� matkamuistelmia
+kirjoitetuksi, niin ei niilt� t�ss�k��n voida sen enemp�� kertoa, vaan
+saapi lukija heti l�hte� kanssa sille matkalle, jonka kirjoittaja teki
+seuraavana vuonna Aunuksessa.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>Matka Aunuksessa v. 1855.</h2>
+
+
+
+<h3>Ensim�inen Kirja.</h3>
+
+<p>Savodojen linnassa (Petrosavodsk'issa) 1 p. kes�k. 1855.</p>
+
+<p>Rakas Yst�v�! Viimeinkin istun nyt Oniegan rannalla, t�m�n j�rven, joka
+ymm�rt�j�lle tiet�� niin paljon kertoa Suomalaisten muinaisuudesta ja
+jonka tienoot viel� nytkin ovat isoksi osaksi Suomalaisilta asutut,
+t�ll� rannalla, johon jo niin kauvan olen turhaan ik�v�inyt. Hyvin
+arvaat, ett� minulla sit� ensi kerran n�hdess�ni povessa hyppi v�h�iset
+thalatta-thalatta-tunteet, vaikka meri ei minulle ilmoittanutkaan
+vaivojen loppua niinkuin Xenophon'in seuralaisille, vaan niiden alkua.</p>
+
+<p>Niinkuin tied�t el�� Suomen kansaa, eli kansoja, joiden seassa Suomen
+kielell� tulet toimeen, ulkopuolella meid�n Suomeamme l�hes yksi verta
+kuin meid�n rajojen sis�ll�. Et ole niit� K�ppen'in ven�j�nkielisi�
+t�it� tainnut saada k�sillesi, jossa h�n tekee tilin Ven�j�n vallan
+europalaisen osan kansoista, niiden seassa Suomalaisistakin, ja
+seuraavat numero-luvut, n�ist� t�ist� otetut, eiv�t sinusta siis tuntune
+hyvin ik�vilt�.</p>
+
+<p>Ven�j�n piiriss�, ulkopuolella Suomen rajoja, l�ytyy Suomalaisia:</p>
+
+<div>
+<table border="0" cellpadding="6" cellspacing="0" summary="Tilasto">
+<tr><td></td><td align="left">H�m�l�isi�</td><td align="left">Karjalaisia</td></tr>
+<tr><td align="left"><i>Virolaiset</i>. Viron- ja Lihvinmaassa<br />
+Pietarin ja Pihkovan (Bikov'in) l��neiss�</td><td align="right">633,500.</td></tr>
+<tr><td align="left"><i>Liibi- eli Liivili�iset</i> Kuurinmaalla</td><td align="right">2,100.</td></tr>
+<tr><td align="left"><i>Vatjalaiset</i> Inkerin-maalla</td><td align="right">5,100.</td></tr>
+<tr><td align="left">Muut <i>Inkerin-maan</i> Suomalaiset asujat<br />
+(Savakot, �yr�m�iset ja Inkerikot)</td><td></td><td align="right">90,000.</td></tr>
+<tr><td align="left">Karjalaiset <i>Novgorod'in l��niss�</i></td><td></td><td align="right">27,000.</td></tr>
+<tr><td align="left">Karjalaiset <i>Tver'in ja Jaroslav'in</i> l��neiss�</td><td></td><td align="right">86,000.</td></tr>
+<tr><td align="left"><i>Veps�l�iset</i> Novgorod'in ja Aunuksen l��neiss�</td><td align="right">16,000.</td></tr>
+<tr><td align="left">Karjalaiset <i>Aunuksen</i> l��niss�</td><td></td><td align="right">44,000.</td></tr>
+<tr><td align="left">Karjalaiset <i>Arhangelin</i> l��niss�</td><td></td><td align="right">11,200.</td></tr>
+<tr><td></td><td align="right">>656,700</td><td align="right">258,200.</td></tr>
+</table></div>
+
+<p>N�ist� l�hes 1 miljonasta Suomalaisesta el�v�t enimm�t yhdess� jaksossa
+Suomenmaan kanssa, ja tekisiv�t jo yksin�ns�kin, viel� paremmin sen
+kanssa yhten�, pienoisen valtakunnan, vaikka toiselta puolen t�ytyy
+sanoamme, ett� useampain t�ss� lueteltujen kansojen ja Suomenmaan
+Suomalaisten v�lill� sivistyksess� on satoja vuosia.</p>
+
+<p>Virolaisten kielt� mainitsemattakaan, on n�iden muidenkin heimolaistemme
+murteita aika v�list� tutkittu Suomesta k�sin, ja varsinkin on Aunuksen
+ja Arhangelin Karjalaisten kieli heid�n maassansa tehtyjen
+runo-ker�ysten ja matkustusten kautta tultu hyv�sti tuntemaan, vaikka
+tieteelle siit�kin lienee viel� paljo ty�t�. Etel�isemmist� murteista
+oli Sj�gren-vainaja tutkinut kaikki, paitse Tver'in Karjalaisten kielt�,
+vaan kuin h�nen tutkintonsa n�iss� asioissa oli enemm�n historiallinen
+kuin kielellinen, niin ei kielitutkinto niist� hy�tynyt muuten kuin sen
+kautta ett� eri lahkojen rajat ja asuin-paikat tulivat paremmin
+tunnetuiksi, ja etel�mp�n� Syv�ri-jokea (Svir'i�) olevista kielemme
+haaroista ei viel�k��n l�ydy kirjoitettuna muuta kuin L�nnrot'in
+kelvollinen v�itelm�: <i>Om det nord-Tschudiska spr�ket</i>. Mutta
+kielitutkintomme ja kieli-oppimme ei p��se eteenp�in ennenkuin kaikki
+murteet, niin my�s n�m� mainitutkin, ovat tutkitut, jonka ohessa my�s on
+pel�tt�v�, ett� j�lkim�isist� monikaan ei en�� kauan jaksa seisoa joka
+puolelta p��lle tunkeuvaa ven�l�isyytt� vastaan ja ett� ne sen yhteisen
+�itin-kielen omituisuukset, joita kukin parhaiten viljeli, niinmuodoin
+j��v�t tuntematta, joten taas se alkuper�inen kuva, joka kieli-opin
+kerran tulee yhteen-sommitella kaikista murteista, j�isi vajanaiseksi ja
+ep�-selv�ksi.</p>
+
+<p>Minulle sattui se onni, ett� auttajien ja yst�vien avulla sain
+matkustella sek� Inkerin-maalla ett� Vironkin kielen piiriss�, jolla
+matkallani sain my�s tilaisuuden tarkemmin yl�s-panna Vatjalaistenkin
+kieli-murteen omituisuukset. Niin her�si mieless�ni toivo, enk� yhdell�
+tiell�ni viel� saisi Veps�l�istenkin ja etel�isten Karjalaisten murteita
+tarkemmin tutkia, ja hyv�in yst�v�in toimesta on t�m�kin matkani tullut
+mahdolliseksi. T�m�n matkan alkua saan sinulle nyt t�ss� v�h�n kertoa.</p>
+
+<p>P��t�kseni oli alkaa matkani sen pohjaisimmasta p��st�, s.o. Aunuksen
+l��nin etel�-osasta, ja v�hitellen painua etel��n p�in, kunne koko matka
+p��ttyisi Tverin Karjalassa. Sit� varten l�ksin Pietarista liikkeelle
+hela-tuorstaina 17 p�iv�n� mennytt� toukokuuta. Astuttuani siihen
+h�yryvoimaan, joka Nevaa my�ten oli minun P�hkin�linnaan saattava,
+sanoin mieless�ni j��-hyv�iset kaikille niille eduille, jotka
+matkalaiselle on siit�, ett� selv�sti ymm�rt�� matkustettavan maan ja
+matka-kumppaliensa kielen, ja valmistuin k�rsiv�llisyydell� kest�m��n
+kaikkia niit� vastuksia, jotka muukalaista varsinkin t�ss� maassa
+kohtaavat, sill� v�h�n voin sit� toivoa, ett� nyt hyv�lle aikaa saisin
+kuulla niit� kieli�, joita paremmin ymm�rr�n kuin ven�j�t�. T�ss�
+kuitenkin erehdyin. Matkalle p��sty� ja sen h�lyn ja tungoksen
+asetuttua, jota h�yry-laivoilla tavallisesti on ennenkuin kaikki p��see
+paikoillensa, kaikui useammalta kuin yhdelt� haaralta korviini tuttuja
+kielen-��ni�, jotka tosin eiv�t vaikuttaneet minussa niin suurta
+ihastusta kuin entiselle ulkomaalla matkustavalle Ven�l�iselle tuli,
+joka rauta-tiell� sattui vierus-kumppalinsa jalalle polkemaan ja t�m�n
+r�y�isty� tuskansa hyvin tutulla ja ei ihanalla ven�j�n-kielisell�
+kirouksella, ilolla huusi: oi rakkaat is�nmaalliset ��net! Vaan
+mielell�ni kuuntelin min�kin niit� is�nmaallisia ��ni�, jotka nyt
+k�viv�t korviini, ja aloin tiedustella niiden synnytt�ji�. Ensinkin oli
+h�yry-laivan p��llikk� Ruotsalainen, joka useampia vuosia takaperin oli
+eronnut kotimaastansa ja t�nne tultuansa ruvennut sen yhdys-kunnan
+palvelukseen, joka Nevan joella k�ytt�� h�yry-laivoja. H�n puheli er��n
+matkalaisen kanssa, jonka my�s murteestansa heti kuulin Ruotsissa
+syntyneeksi, ja jonka sek� halvanlaisesta asustansa ett� kalveasta ja
+laihasta muodostansa p��tin ompelijan kis�lliksi. Vaan v�h�n aikaa
+puhuteltuani miest� sain tiet��, ett� h�n oli rauta- ja muiden tehdasten
+rakentaja, kotoisin Vermlannista ja t�nne leip��ns� etsim��n tullut noin
+nelj� vuotta takaperin. Mainittuani, ett� t��ll� senkaltaisten t�iden
+taitavalla miehell� mahtoi olla sen suurempi palkan-ansio kuta v�hemmin
+semmoisia taitajia viel� l�ytyy maassa, sanoi h�n juuri vastaisin p�in
+yleist� t�mm�isten vehkeiden tuntemattomuutta syyksi siihen, ett� h�nen
+oli ty�l�s toimeen tulla, sill� ne, joiden tilat ja varat vaatisivat
+heit� tehtaallisiin yrityksiin, ymm�rt�v�t n�iden luontoa ja hy�ty�
+viel� liian v�h�n, ja panevat ennen varansa muihin v�hempi-satoisiin
+edes-ottoihin. Kumppalini oli selv� Ven�l�inen, ja kummeksiessani t�t�
+sanoi h�n Pietariin tultuansa jonkun yst�v�n neuvosta muuttaneensa
+er��sen ven�l�iseen perhekuntaan, jossa vanhin tyt�r oli opettanut
+h�nelle Ven�j�n kielt� ja sit� niin suloisesti sokertanut, ett� h�nen
+ruotsalainen syd�mens� oli kokonaan sulanut Venakon ihanuudesta ja h�n
+t�st� itsellens� ikuisen kieli-oppaan ja toverin ottanut. Muuten h�n oli
+kiivas sodan vihaaja ja toivoi sen ajan ei en�� kaukana olevan, jona
+kaikki kansat el�v�t suloisessa sovinnossa, ja vaikka kuinkin olisin
+kokenut osoittaa ett� t�mm�ist� uutta maata ja uutta taivasta ei t�ss�
+maailmassa ole odottamista, ja ett� ihmisten seassa ainakin tulee
+l�ytym��n semmoisia ilki�it�, jotka riist�v�t ja polkevat heikompata
+naapuriansa ja joiden t�hden toistenkin pit�� olla varoillansa, ei h�n
+luopunut toivostansa, ett� sota kohtakin oli aivan mahdottomaksi tuleva.
+&mdash; Mutta viel� rakkaampia ��ni� kuin sen kielen, jota n�iden miesten
+kanssa puhuin, kuuluivat korviini h�yry-laivan k�ytt�imest�
+(masiinasta), jonka hallitsija ja hoitajat olivat Suomalaisia. Yleisesti
+tapaatkin Ven�l�ist� harvoin semmoisessa toimituksessa, joka lujaa
+kest�v�isyytt� eli erinomaista tarkkuutta vaatii. Niin on isoin osa
+Pietarin k�sity�l�isi�kin, varsinkin kaikissa isompaa taitoa vaativissa
+k�si-t�iss� joko Suomalaisia eli muita ulkolaisia, ja niin
+h�yry-konettenkin k�ytt�j�t sek� tehtaissa ett� kulkuneuvoilla.
+Pienemm�ss� kaupassa ja muussa rahan-antavassa tupen-lekuttamisessa,
+jossa ty�n kovuus ei hartioita kivist�, Ven�l�inen sit� vastaan on
+verratoin ja hy�tyy siin�kin, miss� toinen n�lk��n kuolisi. Paitse
+edellist� saan sinulle viel� esitt�� er��n maa-miehen, kauppiaan
+Pietarissa K:n, joka, syntynyt ven�l�isist� vanhemmista Haminan
+kaupungissa, siten on Suomalainen alamainen ja puhuu Ruotsin kielt�
+niinkuin Suomeakin aivan selv�sti. H�n matkustaa Aunuksen l��niss�
+olevaan kaupunkiin Vytegra, jonka tienoilla on vuokrannut liitu- ja
+punamulta-murron. Kuultuansa minun my�s matkustavani Aunukseen pyysi h�n
+minua kajuutti-toveriksi kanavalla, jonka tarjon mielell�ni otinkin
+vastaan, sill� h�nest� puhtaasta Ven�l�isest� oli minulle arvattavasti
+hyv� apu alku-matkassani.</p>
+
+<p>P�hkin�linnaan (Schl�sselburg'iin), jota my�s P�hkin�saareksi ja
+P�hkeliksi olen kuullut mainittavan, tulimme kello 1/2 2; koko matka,
+v�h�n p��lle 60 virstan,<a name="FNanchor_2" id="FNanchor_2"></a><a href="#Footnote_2" class="fnanchor">[2]</a> kesti siis vaan 4 1/2 tuntia, vaikka meno
+oli vasta-virtaan. Nevan rannat ovat alusta hyvin matalat ja parilta
+kymmenelt� virstalta kes�-asunnoilla ja kylill� peitetyt; ylemp�n�
+korkenevat ranta-penkeret kahden puolen ja kasvavat laihaa m�nnykk��.
+Joen suurin leveys on 350 ja v�hin 150 sylt�. Nevaa voipi kutsua
+Pietarin kaupungin �itiksi, sill� ilman t�lt� joelta ja siihen
+juoksevilta kanavoilta ei t�m� kaupunki olisi voinut nykyist�
+suuruuttansa saada. Ennen Moskovan rauta-tien rakentamista valuivat nim.
+koko pohjaisen ja keski-Ven�j�n tuottamat t�t� jokea my�ten meren
+rantaan. Mainittu rauta-tie on jo temmannut osan ja tempaa aikaa my�ten
+viel� enemm�n t�t� kuletusta puoleensa, mutta nytkin olisi vastaan
+tulevien aluksien m��r�n voinut sadoiksi saada, ken niit� lukemaan olisi
+ruvennut. V. 1838, jolta vuodelta Stuckenberg'in viimeinen ilmoitus
+Nevan-kulun m��r�st� on, tuli sit� my�ten Pietariin eli meren rantaan
+24,391 alusta ja 1,378 lauttaa, joiden yhteen-laskettu arvo oli 142
+milj. 726 tuh. paperi-ruplaa, ja vasta-virtaan meni Pietarista takaisin
+2,829 alusta ja 8 lauttaa, joiden arvo oli 24 1/2 milj. ruplaa.
+Arvellet: mihink�s muut alukset saavat, kuin niin monesta tulijasta niin
+v�h� menee takaisin? Useammat n�ist� my�d��n lastin purettua Pietarissa
+melkein niiss� olevan puun arvosta s.o. noin 20-40 hopea-ruplasta, ja
+kulettajat palaavat kotiinsa joko toisissa aluksissa eli maata my�ten.
+T�m� my�minen tapahtuu sent�hden, ett� niiss� joissa, joita my�ten
+alukset tulevat, viel� l�ytyy perkkaamattomia koskia, joissa alusta
+tyhj�n�kin on vaikea ell'ei mahdotoin vasta-virtaan kulettaa. Yhdeksi
+ainoaksi matkaksi tehdyt ovatkin n�m� alukset hyvin t�rke�t, koskien ja
+kanatojen t�hden leve�-pohjaiset matalassa-kulkijat ja k�mpel�t, ja jos
+heid�t j�tt�isi tuulen varaan, sen voiman, jolla alukset luontoansa
+my�ten oikeastaan kulkevat, niin olisi heid�n rantaan-p��semisens�
+milt'ei isompi ihme kuin Valamon monasterin perustajan kulku, jonka
+rahvaassa s�ilyv� lause kertoo t�h�n saareen tulleen &mdash; myllyn-kivell�.
+Purjeesta ei n�ille aluksille siis ole suurta apua. Tavallisesti
+ved�tet��n ne hevoisilla, yhdell� tahi parilla, harvoin useammalla, ja
+hevoinen otetaan jo useasti kotoa kanssa. Varmemmin ved�tet��n parkkeja
+ihmisill�, mutta t�ll�kin keinoin n�imme Laatokan kanavalla useampaa
+alusta kuletettavan. Miehi� oli kuusi kappaletta ik�skuin valjaissa
+kunkin parkan edess�; he n�yttiv�t vet�v�n kaikesta voimastansa, sill�
+palkka maksetaan summassa koko matkalta, ja vaikka heid�n sanottiin
+ty�ll�ns� hyv�sti ansaitsevan, t�ytyy tunnustaani, ett� ihmis-arvoni
+tunsin muutamia tuumia supistuvan ihmisen n�in juhtana n�hdess�ni.
+Kumminkin vet�jin, sek� ihmis- ett� hevois-juhdin, kuletetaan alusta
+pitk�st� vetonuorasta eli jukosta, maston latvaan sidotusta, ja per�
+pidet��n aluksesta joko hirmuisen pitk�ll� melalla eli viel�
+hirmuisemmalla hirsist� tehdyll� pyyryll�. Vastaan-tulijoista aluksista,
+kuin vet�j�t kulkevat yht� joki-vartta eli kanavan reunaa, selvit��n
+siten, ett� toisen vet�j�t seisahtuvat, alus juoksee entist� vauhtiansa
+eteenp�in ja vastaan-tulija laskee sen l�yhenneen, veteen painuneen
+jukon p��llitse, joten viivytyst� ei tule mink��nlaista. V�h�n vaikeampi
+on ohitse-p��seminen seisovista aluksista. Jos t�mm�isess� ei ole
+mastoa, niin annetaan jukon juosta pitkin alusta, jonka miehet saavat
+varoittaa, ett� se eteenp�in menness��n ei tempaa mist� airoa, mist�
+vesi-pytty�, mist� mit�kin irtonaista kalua kanssansa veteen. Vaan kuin
+seisovassa aluksessa on masto, ei jukkoa k�y sen ylitse nostaminen, vaan
+se p��stet��n irti vet�jist�, kootaan alukseen ja viskataan ohitse
+p��sty� taas vet�jille, joita, kuin ne hevoisia ovat, pienoinen poika on
+ajamassa.</p>
+
+<p>P�hkin�linnaan tultua oli jokaisella etemm�ksi matkaavalla ensim�isen�
+huolena hankkia itsellens� sia kello 3 Uuteen Laatokkaan l�htevihin
+matkustavia kulettaviin aluksiin, joita muukalaisella, Hollanninko
+kielest� lainatulla nimell� kutsutaan <i>treschkot</i>. Sen tehty� oli jo
+pahoin naukuvan vatsankin vaatimuksia aika tyydytt�� ja tilaisuus hyv�
+l�hell� olevassa "traktirissa." Joka ruokailtuansa t��ll� ei ruvennut
+kuuntelemaan tupa-urkujen ep�ilt�v�� ihanuutta, jota kaikissa
+ven�l�isiss� ravinto-paikoissa saapi kyll�ksens� ja v�h�n liiaksikin
+kuulla, pakeni takaisin treschkotiin kalujansa katsomaan ja uutta
+kulku-neuvoa l�hemmin tutkimaan. Vaan sen l�htemiseen on viel� runsasta
+puoli tuntia aikaa, ja ev��ksikin, sill� treschkotissa ei my�d� muuta
+kuin viinaa ja tsajua, n�it� kahta ainetta, joitta ei huonoinkaan
+musikka tule toimeen, ev��ksikin olet jo kanavan rannalla istuvilta
+�mmilt� ostanut pullia ja suolatta paistettuja vereksi� siikoja, joiden
+mauksi �mm� on eri maksusta likaisilla hyppysill�ns� likaiseen paperiin
+viel� likaisempia suoloja antanut. N�in ihan valmisna ollen ei tied�
+mit� tehd�, sill� treschkotin kannella istuminen k�ypi ik�v�ksi jo
+siit�kin syyst�, ett� rannalta tungeksen ymp�rillesi kymmen-kunsin
+kerj��j�-akkoja, jotka kiskovat sinulta kukin kopeekan, mik� nuoruuttasi
+kiitt�m�ll�, mik� hyv�� morsianta toivoen, mik� povaamaan tarjotellen.
+N�ist� ahdistuksista ei p��se muuten kuin ett� l�hdet v�h�n k�velem��n
+pitkin joki-vartta ja rannalta k�sin katselet joen suussa saarella
+olevata P�hkin�linnaa, johon aikasi ei en�� riit� menn�. T�m�n linnan
+rakensivat Ven�l�iset v. 1323, ja sitten oli se vuorotellen milloin
+Ven�l�isten milloin Ruotsalaisten vallassa, kunne edelliset 14 p�iv.
+lokak. 1702 pysyv�isesti asettivat lippunsa sen tornille. Paitse n�it�
+entisten sota-retkien el�hytt�vi� muistoja her�tt�� t�m� linna
+my�hemm�lt� ajalta muistoja, jotka surkeudessa ovat edellisten
+vertaisia, vaan joilla ei ensink��n ole sit� virkist�v�� luontoa, jonka
+tunnet muistellessasi sodan tosin verist� vaan uljaita melskeit�.
+Luopuaksesi n�ist� ajatuksista voit linnan ohitse pitk�-silm�ll�<a name="FNanchor_3" id="FNanchor_3"></a><a href="#Footnote_3" class="fnanchor">[3]</a>
+katsahtaa Laatokan merellenkin, joka sinusta on rakas, sill� se ja sen
+rannat, Nevan ja Syv�rin jokien v�li� lukematta, ovat viel� kokonansa
+Suomalaisten vallassa, t�m�n meren rannalla olet jo ennenkin k�ynyt,
+el�nyt, kukaties syntynytkin, varmaan yst�vi�, ehk�p� hellempi�kin
+tuttavia saanut, joille kaikille ennen edemm�ksi poikkeamistasi voit
+l�mpim�n tervehdyksen mieless�si l�hett��. Vaikka siis Laatokkaa
+rakastamme ja se n�in muodoin meille kyll� on <i>pontos euxeinos</i>, t�ytyy
+kumminkin tunnustaamme, ett� se muun puolesta on oikea <i>pontos axeinos</i>.
+Koko sen laajalla ranta-alalla ei l�ydy yht� ainoata kelvollista
+satamaa. Paraimmiksi sanottavat alusten lymy-paikat ovat kuitenkin
+Suomen puolella, nim. Sortanlaks, Jaakkiman hamina, Sortavala, Valama ja
+Salmisten satama. N�ist�kin on useampi aivan vaaratoin vaan muutamilla
+tuulilla, toisilla taas ovat alukset niiss�kin suuressa vaarassa, ja
+ilman sill� ovat kaikkikin syvempi-kulkuisille laivoille matalat ja
+hankalat tulla. Vaan meren avaruus ja ranta-maiden mataluus tekev�t,
+ett� myrskyt ja aalto aavalla merell� ovat niin ankarat kuin t�ll�,
+jonka ohessa kulkua monin paikoin rasittavat hieta-matalikot, joita
+tuuli viel� kaiken pahan lis�ksi ajaa paikasta paikkaan, ja joiden tilaa
+ja laajuutta siis ei koskaan p��st� tuntemaan. Sent�hden onkin
+merenkulku Laatokalla hyvin v�h�-arvoinen. Suomesta en luule t�t� merta
+purjehdittavan useammalla kuin korkeintaan sadalla aluksella, ja
+niidenkin lastit ovat v�h�st� arvosta, enimm�ksi osaksi halkoja ja
+puu-tavaroita, kive� Ruskealasta, Puutsalosta ja muistakin paikoin,
+kaloja ja joku v�h� voita. Ven�j�n puolella on tosin kulku suurempi
+Syv�rin suusta Nevaan, vaan ei sek��n ole kanava-kulun rinnalla mist��n
+arvosta. Laatokan suurin pituus on pohjasta etel��n 194 virstaa ja
+suurin leveys l�nnest� it��n 119 virstaa. Syvyytt� on sill� tavallisesti
+10 sylt�; vaan muutamin paikoin pohjaisemmassa osassa 165:kin sylt�;
+Konevitsan saaren ja Sortanlahden v�lill� on paikoin 25 ja v�h��
+pohjaisempana jo 55 sylt�.</p>
+
+<p>Mutta treschkotin kello on jo soinut kahdesti, &mdash; nyt soi se kolmatta ja
+viimeist� kertaa, j�tt�k��mme siis Laatokka ja P�hkin�linna kaikkine
+muistoinensa hyv�sti ja kiiruhtakaamme uuteen kulku-neuvoomme. Treschkot
+on noin 20-30 kyyn�r�� pitk� ja 6-10 kyyn. leve� venheen tavoin
+rakennettu alus. Sen alimmainen, pohjaa likin osa on katettu ja jaettu
+tavallisesti nelj�ksi kajuutaksi, joista kolme kokimmaista ovat
+rikkaampia kulkijoita vasten ja maksavat P�hkin�linnasta Laatokkaan (104
+virstaa) 3 ruplaa hop. kappale, vaan per�� l�hinn� oleva on aluksen
+kulettajien asunto ja kannella kulkevien yhteinen lymy-paikka. N�iden
+kajuuttain katto on nim. tasainen, taide-puilla ja penkeill� varustettu,
+ja t�ss� kulkee noin 30-50 henke� semmoisia matkaajia, jotka eiv�t voi
+eli tahdo mainitulta matkalta enemp�� kuin 30 kop, hop. maksaa. Koko
+rakennus muistuttaa mieleesi niit� kuvia Noan arkista, joita
+pipli�n-historiassa olet n�hnyt, joka yht�l�isyys meille k�vi sit�
+merkitt�v�mm�ksi kuin meid�n matkatessa satoikin hirmuisesti. Noan
+monen-laatuisista el�imist� jos meid�n aluksesta muut lienev�t pois
+j�tetyt, niin ei suinkaan sikaa ja sen luontoa sikaisuutta ole
+unhotettu. Muihin aluksiin n�hden kulkee treschkot kiireesti, sill� sit�
+ved�tet��n kahdella hevoisella, jotka noin parin eli kolmen kymmenen
+virstan p��ss� aina otetaan uudet. My�s kulkee se l�pi y�n, mutta
+kumminkin meni matkalla Laatokkaan, jota etemm�ksi treschkotit eiv�t
+kule, l�hes vuorokaus aikaa, ja 4 eli 5 virstaa on se matka, jonka se
+tunnissa siirtyy eteenp�in. Kajuutat ovat sangen hyv�t, niiss� on kaksi
+miehen-maattavaa sohvaa, p�yt� ja pienoinen ikkuna. Kuin matkalaisia
+yhdess� kajuutassa on kolme, niinkuin meit� edell� mainitun kauppamiehen
+ja h�nen puukhollarinsa kanssa oli, niin viett�� kolmas y�ns� lattialla,
+joka onni meist� kohtasi viimeksi nimitetty�. Kauniilla ilmalla on kulku
+n�iss� aluksissa sangen hupainen, vaan sateella, jota meid�n kulkeissa
+kesti 3/4 osaa matkaa, ahtautuu kannella kulkijoita, jotka kaikki eiv�t
+sovi yhteiseen kajuuttaan, siihen kaitaiseen solaan, johon
+herras-kajuuttain ovet aukeevat, ja heid�n sorinaltansa, pajatukselta,
+toralta ja kirouksilta ei lempokaan tahdo tulla toimeen.</p>
+
+<p>Aluksesta n�in puhuttuani pit�isi muuan sana sanoa itsest�
+matka-v�yl�st�kin. Se on, niinkuin hyvin tied�t, Laatokan kanava, menev�
+pitkin Laatokan rantaa Nevan alusta Volhovan joen suuhun. Stuckenberg
+kertoo, ett� Pietari Ensim�inen rakentaen uutta kaupunkiansa tuli
+ajattelemaan vaarallisen Laatokan kanavalla kiert�mist� siten, kuin
+kaupungissa talven tultua elo-aineet aina nousivat niin kalliisen
+hintaan, ett� k�yhemp�� rahvasta useampina talvina kuoli tuhansin hengin
+n�lk��n. Kulun kevent�misell� jokia my�ten ja mainitun j�rven
+v�litt�misell� oli toivottava maan sis�-osista enemm�n tulevan niiden
+tuotteita p��-kaupunkiin, joten hinnat laskeutuisivat ja kaupungin olisi
+mahdollinen enet�. T�ss� ajatuksessa ei Pietari erehtynytk��n, ja
+kanavan ty�h�n k�ytiin k�sin v. 1718. Teett�jien pettuus ja muut esteet
+tekiv�t, ett� h�n ei itse enn�tt�nyt n�hd� tekoansa valmisna, sill�
+vasta 1731 avattiin se kulettavaksi koko pituudeltansa. Sen kaivamiseen
+k�ytettiin sek� p�iv�l�isi� ett� sota-miehi�, joita j�lkim�isi� ty�ss�
+oli toisin ajoin kymmenin tuhansin miehin, mutta ruotsalaisista
+sota-vangeista, joita muistan lukeneeni t�ss� ty�ss� k�ytetyksi, ei
+Stuckenberg kanavan historiassa mainitse mit��n, ja luultava onkin, ett�
+sota-vankia ei pantu n�in l�helle koti-maansa rajaa irtonaisin k�sin
+ty�t� tekem��n. T�m� kanava yhdist��, niinkuin sanoimme, Volhovan Nevan
+kanssa, ja sen kautta aukesi kulku tuotteille Volhovan, sen
+syrj�-jokien, Ilmaj�rven ja siihen juoksevien monien ja suurten jokien
+tienoilta. Viel� suurempi tuli hy�ty t�st� kanavasta sen yhdistetty�
+Vyschnij-Volotschok'in kanavan kautta Volgan latvojen ja n�in muodoin
+Kaspian meren kanssa, joka kanava kaivettiin melkein yksiin aikoihin
+edellisen kanssa. &mdash;Toinen, keskim�inen ja suorin Volga-joen yhdistys
+Laatokan ja It�meren kanssa on Tihvinan-kanavan kautta, joka yhdist��
+Laatokkaan v�h�n idemp�n� Volhovan suuta lankeevan S�sjoen er�iden
+Volgaan menevien vesien kanssa, ja joka tuli valmiiksi v. 1812. S�s'in
+ja Volhovan suut juoksuttaa toisiinsa pitkin Laatokan rantaa 10 virstan
+pituinen, v. 1802 valmiiksi saatu S�s-kanava. Viel� kolmas tie Volgasta
+Nevaan on Marian-kanava, joka yhdist�� Belo-oseron ja Oniegan j�rvet,
+josta j�lkim�isest� Syv�ri juoksuttaa veden Laatokkaan, ollen edellinen
+Volgan syrj�-jokien kanssa yhteydess�. T�m� kanava valmistui v. 1808.
+Syv�rin suusta taas kulkee Syv�rin kanava pitkin Laatokkaa S�s'in
+suuhun, joka kanava tuli valmiiksi v. 1810. Edell� mainittu
+Tihvinan-kanava on my�s yhteydess� Viena-joen (Dvinan) kanssa, ja sen
+kautta It�meri Vienanmeren (Valkean meren) kanssa. N�in selitetty�ni
+lyhyk�isesti kaikki ne meriyhteydet, jotka Laatokan kanavaa my�ten
+saattavat tavaransa meren rantaan, en en�� luulekaan ihmettelev�si sit�
+mahdotointa liikett�, joka t�ll� kanavalla on. Enin sit� my�ten kulkeva
+tavara on eloa, hedelmi�, nahkoja, pellavasta, liinaa, puu-tavaroita,
+halkoja ja kivi�, ja juuri n�iden tavaroiden t�hden, jotka useasti
+lastataan avonaisiin partioihin ilman erin�isitt� laita-peitteitt�, on
+my�s kielletty kanavalla h�yry-aluksia k�ytt�m�st�, koska niist�
+nousevat kipunat voisivat t�mm�isten alusten kalliit lastit valkean
+vaaraan saattaa. T�m� tulen kielto on niin kova, ett� treschkotissakaan
+ei kannella saa tupakkaa eik� edes sikariakaan polttaa, ja meid�n
+matkatessa oli p��llikk�, joka t�mm�isist� rikoksista on
+vastuun-alainen, saada sakkoa 25 rupl. hop. siit�, ett� er��st�
+katsastus-paikasta oli n�hty miehen treschkotin kannella savuja
+vetelev�n. P��llikk�mme koki kumarrellen ja n�yr�ll� puheella lemmitell�
+sen ala-upsierin vihaa, joka h�nt� t�st� nuhteli, ja onnellisesti ohitse
+p��sty� tyhjensi h�n kirouksilla ja sadatuksilla, joista Ven�j�n kieli
+on niin sanomattoman rikas, kymmenin ja sadoinkin kerroin h�t�ns� sen
+musikka-rukan p��lle, joka syy-p��ksi l�ydettiin.</p>
+
+<p>N�it� ja muita asioita oli treschkotissa hyv�� aikaa katsastaa ja
+mietti�. Matka-kumppalistani k�vi aika viel� ik�v�mm�ksi kuin minusta,
+ja h�n oli jo lakkaristansa n�ytt�nyt minulle korttiakin, joilla muka
+aikaa lyhent��. Vaan t�h�n huvitukseen en viihtinyt puuttua, ja pian
+saikin kortti-kumppalin er��st� Saksalaisesta, joka eli miss� kussa
+Volhovan tienoissa ja jolla oli toimena halkojen ostaminen ymp�rist�lt�
+ja niiden Pietariin kulettaminen, josta etuja kehui sangen suuriksi. H�n
+oli viel� nuori mies ja vasta 6 vuotta sitten Lihvinmaalta t�nne tullut,
+vaan oli jo niin tottunut maahan ja sen tapoihin, ett� k�yt�ksess�ns�
+oli milt'ei ven�l�isempi kuin Ven�l�iset itset. Laatokan kaupunkiin
+tultuamme oli minulla ensi ty�n� kuulustaa, tokko Lotina-Pellolle
+l�htevi� aluksia eli venheit� oli kaupungin rannassa. T�mm�inen
+l�ytyikin pian, pienoinen kolmilaita venhe, keski-kohdalta katettu
+molemmin p�in avonaisella katoksella. Vaan kuin omistaja tahtoi minulta
+t�st� matkasta nelj�� hopearuplaa, kuin edellens� ilma oli sateinen,
+tuulinen ja kylm�, niin p��tin suostua entisen matka-kumppalini tarjoon
+ja h�nen kanssansa maata my�ten l�hte�, varsinkin koska maamatka paitse
+muitta eduitta tuli huokeammaksi kuin venehin meneminen. Kumppalini
+hankki matkallemme niin kutsutun tarantas'in ja piankin olisimme t�st�
+hyv�st� paikasta olleet valmiit l�htem��n, ell'ei Saksalainen, joka
+kortti-huvituksesta ei viel� ollut kyll��ns� saanut, olisi kiusannut
+kumppaliani t�lle siihen asti ei hyv�� onnetarta viel� uudellensa
+koettelemaan. Jo treschkotissa oli nim. toinen heist� ik�skuin leikin
+vuoksi "pannut lautaan" kymmen-kopeikaisen, joka pian oli ruplaisiksikin
+kasvanut. Heid�n pelins� ei ollut viisaampi sit�, jota meill� siaksi
+kutsutaan, vaan sen lopetettua viimeinkin my�h��n illalla, luopui
+Saksalainen isommasta raha-summasta kuin koko minun matka-kassani oli,
+eik� hyv�ll� mielell� meilt� j��-hyv�isi� ottanut. H�nest� erottuamme
+l�ksimme y�t� my�ten matkalle. Itsest� Laatokan kaupungista, joka el��
+paraastansa l�pi-kulkevien parkkojen kostitsemisesta, en voi muuta sanoa
+kuin ett� sen kive�m�tt�m�t kadut sateisina aikoina ovat kurjat kulkea,
+ja ett� kell� pitk�-vartiset voide-nahka-saappaat on, se p��see
+Laatokankin kaduilla ilman jalkojansa m�r�ksi saamatta eteenp�in. Muuten
+on Laatokka hyvin vanha kaupunki, sill� jo Ven�j�n valtakunnan perustaja
+Rurik asettui ensin t�h�n paikkaan ja rakensi sen. Silloin oli se
+kuitenkin paria kymment� virstaa poikempana merest�, jolla paikalla,
+nykyisen Uspenskojen kirkon seudussa, viel�kin sanotaan l�ytyv�n
+j��nn�ksi�. Nykyisen eli uuden Laatokan asetti Pietari Ensim�inen t�h�n
+Volhovan suuhun. T�m� joki, jonka yli meid�t saatettiin nuoraa my�ten
+vedett�v�ll� lautalla, on leve� kuin j�rvi ja y�n h�m�r�ss� n�yttiv�t
+sen rannat kauniilta. Volhovan it�-puolella on maa matalaa, tasaista,
+enimm�ksi osaksi mets�t�int� aina Syv�rin suurelle syrj�-joelle
+Ojat'ille asti, jossa se ylenee v�h�n ja kasvaa m�nnykk��.</p>
+
+<p><i>Ladeinoje-Polessa</i>, karjalaksi <i>Latina- eli Lotina-Pellolla</i>, joka on
+pieni piirikunnan kaupunki (ujesdnij gorod) Syv�rin varrella, oli
+aikomukseni ruveta muutamiksi viikoiksi asumaan, osittain er�st� alettua
+ty�t� p��tt��kseni, osittain my�s paremmin Ven�j�t� oppiakseni. Vaan
+t�ss� r�hj�ss� ei voinut kunnon korttieria l�yt��, jonkat�hden en kauan
+arvellutkaan, vaan p��tin heti pitent�� matkani aina t�nne
+Petrosavodsk'iin, karjalaksi Savodoille, asti. T��lt� kuvern��rin
+olo-paikasta toivoin muassani viet�vien avustus-kirjojen kautta voivani
+l��nin-hallitukselta saada jonkunlaisen k�skyn maalla oleville
+ala-virkamiehille auttaa minua matkallani, ja ilman sitt� tiesin
+pohjais-Tschuudein eli Veps�l�isten pohjaisimman ryhm�n, jonka
+ensim�iseksi ty�-paikakseni olin katsonut, olevan vaan 60 virstaa
+etel��n p�in t�st� kaupungista. Matkastanikaan en kauan ep�illyt
+l�hte�k� Syv�ri� my�ten sen suuhun asti Oniegan rannassa ja siit� maisin
+Petrosavodsk'iin, eli Aunuksen kaupungin ja maan kautta maata my�ten,
+sili� Aunuksessa toivoin tapaavani t��ll� el�vi� luteerin-uskoista
+Suomesta tulleita Suomalaisia, joiden tilan tiedustamista katsoin
+velvollisuudekseni, ja toiseksi tahdoin my�s v�h�n kuunnella Aunuksen
+Karjalaisten kielt�, vaikka sen tutkiminen nyt ei juuri tarkoituksenani
+ollut.</p>
+
+<p>Erottuani hyv�st� matka-kumppalistani, joka l�ksi edellens� Vytegraan
+p�in, alkoi stantsan (postipaikan, kestikievarin) is�nt� tarjota minulle
+hevoisia ilman podoroschnatta eli tie-kirjatta, ja tingitty�ni
+kyyti-rahan kolmatta osaa huokeammaksi ensi vaadintoa p��tinkin h�nelt�
+hevoiset ottaa, joista tosin tulin maksamaan v�h�n enemm�n kuin jos
+podoroschna olisi ollut, vaan joten p��sin vaivasta ruveta sit� ja sen
+antaja-virkamiest� kaupungilta etsim��n. Juuri poies l�hteiss�ni tuli
+nuori mies hyv�n-laisessa asussa sis�-huoneesta hoippuen ulos,
+ja pyysi minulta anteeksi, ett� tultuamme stantsaan ja nimi�mme
+yl�s-kirjoitettaessa h�neen oli noussut se syntinen ja pakanallinen
+ajatus, ett� min�, jonka nimi h�nest� oli niin oudolta kuulunut, olisin
+anglitschanin (engelsmanni)! T�t� ajatusta ja sen kanssa seuraavata
+pelkoa oli h�n jo kokenut lievitell� parilla kolmella viina-ryypyll�kin,
+vaan kuinka suuri oli h�nen ilonsa, kuin oli kuullut Ven�j�n kielt�
+puhuvani, ja kuinka suuri eik� h�nen katumuksensa ollut,
+oikea-uskoisesta eli toki oman tsaarin alamaisesta miehest� niin
+hirmuista ajatelleensa! Pian tuli h�n kumminkin tuntemaan ett� tosin
+olin j�lkim�inen, josko oikeauskoisuuden onnestakin t�ytyi ollani
+ulkona, mutta h�nen hyv�tahtoisuutensa ei siit� v�hennyt; h�n oli muka
+itsekin k�ynyt vieraassa maassa, nim. Libaussa, jossa oli ollut is�ns�
+(Pietarin kauppa-miehen) ulkomaalta tulevia tavaroita vastaan-ottamassa,
+ja jossa h�nt� sin� yhten� y�n-seutuna, jonka siell� oli viett�nyt,
+hirmuinen ik�v� oli vaivannut, kuin ei muuta ollut maan kielell� osannut
+lausua kuin: <i>ihh weiss nit</i>. Sek� ik�v�t�ni haihduttaakseen ett�
+loukkaustansa hyv�ksi tehd�kseen tahtoi h�n nyt kostitsemisen pyh��
+velvollisuutta minua kohtaan t�ytt��, ja leppyj�is-kannut voin itse
+valita joko viinana eli rommina. Loukkauksen, kuin se ajatusta ulommaksi
+ei ollut tullut, voin h�nelle kernaasti anteeksi antaa, mutta
+leppyj�is-kannuille en ruvennut j��m��n, vaan otin uudelta yst�v�lt�ni
+kiireimm�n mukaan j��-hyv�iset ja l�ksin pois.</p>
+
+<p>Syv�rin joki on Lotina-Pellon kohdalla, jossa Aunukseen p�in menev�
+saatetaan lautalla yli, kapeampi kuin sen v�kev� syrj�-joki Ojat, jonka
+poikki olimme muutamia kymmeni� virstoja ennen Lotina-Pellolle tultua
+kulkeneet. Tien varrella Aunukseen p�in ei Syv�rin pohjais-puolella ole
+kuin yksi kyl� Ven�l�isi�. Jo toinen kyl�, M�gr� nimelt�, noin 40
+virstaa joelta, on Karjalaista, jotka kielt�ns� kutsuvat <i>Aunuksen eli
+Livvin</i> kieleksi, ja joiden ala t��lt� saaden ulottuu pohjaan p�in aina
+l�helle Vienan merta ja Lapin rajoille, ja l�helle Oniegan merta it��
+kohti. Paitse kieless�, n��ss� ja tavoissa eroavat karjalaiset
+k�yt�ksess�ns�kin Ven�l�isist� naapuristansa ja uskolaisistansa.
+Karjalainen ei kumartele eik� livertele niinkuin Ven�l�inen, ja
+kaluistansa voipi matkalainen olla t��ll� yht� huoletoinna kuin
+Suomessakin. Jutellakseni M�gr�n stantsan vanhan is�nn�n kanssa j�inkin
+t�h�n y�ksi ja Lotina-Pellolta oleva kyyti-mieheni sopi h�nen
+kerallansa, ett� t�m� seuraavana aamuna saattaisi minut loppu-matkan (10
+virstaa) Aunukseen, johon asti edellisen oli minua kyyditt�v�. N�iden
+Karjalaisten kieli on jo hyvin ven�l�istynytt�, joka ei ihme lienek��n.
+Ukko jutteli ennen "pajatetunkin" (lauletun) Livviksi, vaan nykyisen
+rahvaan sanoi h�n vaan laulavan ven�j�nkielisi� "pajuja" (lauluja).
+Entiseen aikaan oli Syv�rin pohjais-varsi ollut kokonansa Karjalaisten
+vallassa, vaan Pietari Ensim�inen, joka Savodojen laitoksia
+rakentaessansa useasti matkasi sinne ja kerran ratsain kulkiessansa
+Lotina-Pellolta suoraan Savodoille oli l�hell� Syv�ri� tavannut kyl�n,
+jossa h�nt� ei oltu "ellennetty" (ymm�rretty), oli antanut k�skyn, ett�
+kaikkein Karjalaisten piti Ven�j�n kielt� oppia, jota k�sky� ei
+kuitenkaan jaksettu t�ytt�� muualla kuin Syv�ri� l�hinn� olevissa
+kyliss� ja n�in olisivat n�iden asujat karjalaisista Ven�l�isiksi
+muuttuneet, n�in ven�l�isyytt� muuhunkin Karjalaan enemm�n tullut. On
+n�iden etel�isten Karjalaisten kieless� toistakin vierasta ainetta, nim.
+tschuudilaista eli veps�l�ist�, varsinkin idemp�n�, Pyh�j�rven
+pogostalta alkain aina Savodoille asti. T�m�n seurakunnan tienoissa
+kulkee se Suomen maan-sel�st� tuleva m�ki-harjanne, joka katoo Syv�rin
+ja Oniegan seuduissa, ja saattoi entiseen aikaan olla Veps�l�isten ja
+Karjalaisten rajana, sill� heti sen it�-puolella tapaat kieless� sen
+muutoksen, ett� esim. d, jota Karjalan kielest� ei l�ydy, kuuluu hyvin
+puhtaasti ja selv�sti (<i>meiden, teiden, andan, kandon</i>), ja ett� rahvas
+kutsuu kielt�ns� <i>Lyydin</i> kieleksi ja itsi�ns� Lyydik�iksi, jolla
+nimell� minuakin kunnioitettiin. Puhtaita Tschuudeja (Veps�l�isi�)
+n�iden tienoitten asujat eiv�t kuitenkaan ole, vaikka veps�l�inen aine
+heid�n karjalaistuneessa kieless�ns� on ep�ilem�t�in ja heti tuntuva.
+Veps�l�isi�, joita t�k�l�inen rahvas toden mukaan tiet�� el�v�ksi
+etel��n p�in Savodoilta, kutsutaan t��ll� <i>Schoksalaisiksi</i>, ja kartalle
+katsoessani l�ysinkin n�iden mainitussa ryhm�ss� <i>Schoksa</i>-nimisen
+kirkkokunnan ja saman nimen olen er��ll� pienell�, Syv�riin juoksevalla
+joella l��nin etel�-osassa nimen� tavannut. <i>Veps�l�is</i>-nime� ei
+tuntenut kukaan, eli sanottiin Veps�l�isiksi pohjempana el�vi�
+Karjalaisia. Vasta, paremmat tiedot asiasta saatuani, tahdon sen
+sinullenkin tarkemmin selitt��. &mdash; Mainitulta M�gr�n ukolta sain my�s
+tiet��, ett� t�k�l�isten "Suomalaisten" (luteerin-uskoisten) ylevin mies
+J�r�n Turunen, josta Pietarissa jo olin kuullut, varmaan oli huomenna
+tavattava Aunuksen kaupungista.</p>
+
+<p>T��ll� on mm. torikaupan laita aivan toisin puolin kuin meill�. T��ll�
+kulkee talon-poika kaupunkiin ei my�m��n vaan ostamaan, sill� viikon
+tarpeet lihassa, voissa, kalassa, "kartohvelissa" ja muissakin aineissa
+haetaan aina pyh�n� Aunuksen "rinkalta" (torilta). My�s ker�ytyy rahvas
+t�nne huvituksen vuoksi ymp�rist�n mets�-kylist�, ja illalla lopettaa
+jokainen juhlansa niin, ett� juopi maan-tien varrella olevissa
+kapakoissa p��ns� t�yteen koko viikon edest�. T�m� el�m�n-laatu on
+luteerilaisillakin tavaksi tullut, ja sent�hden voi niit�, niinkuin
+sanottu on, huomenna joukolla tavata Aunuksessa. &mdash; Aamulla varahin
+l�ksimme siis is�nn�n kanssa liikkeelle, vaan tiet�m�tt�ni l�ysin
+"telegalla" kaksi matka-kumppalia, joista ei minulle oltu mit��n
+virketty. Toinen, joka istuihen rinnalleni, oli viinan-my�ntioikeuden
+vuokranneella puukhollarina ja palasi nyt Lotina-Pellon tiell� olevien
+kapakkojen viikko-tuloja ker��m�st� Aunukseen, ja toinen taas, ukon
+viereen ajajan-istuimelle ruvennut, oli h�nen apulaisensa. Koska
+heid�nkin kauttansa voin jotakin tietoa saada maan elosta ja olosta,
+niin annoin heid�n olla paikoillansa, ja viina-puukhollari oli niin hyv�
+ja pyysi minua korttieriin luoksensa. My�s oli h�nen ilta-puoleen
+ment�v� Savodojen tiet� my�ten 45 virstaa yhdenlaiselle asialle kuin
+nykyinenkin matkansa oli ja tarjoutui minulle edellens�kin
+matka-toveriksi ja kyydin-osamieheksi, luvaten Aunuksessa hevoiset
+hankkia ja vakuuttaen koko Savodojen tiell� podoroschnaa ei tarvittavan,
+josta raha vaan menisi turhaan ja jota nyt pyh�-p�iv�n� ei saisikaan
+ennenkuin jos ilta-puoleen, pyh�n ohitse menty�. N�it� viimeisi�
+lauseita en uskonut tosiksi, sill� n�ht�v�sti tahtoi h�n vaan minusta
+saada kyydin-puolentajaa itsellens�, jonka t�hden en matkastakaan voinut
+mit��n varmaa sanoa. Kaupunkiin tultua, jonka, muista pitkin
+Yl�sen-jokea (ven. Olonka) olevista kylist�, eroitti vaan er�ist�
+maalatuista taloista ja niin-kutsutusta gostinnoj-dvor'ista
+(kauppa-kartanosta), alkoi rahvasta kokoutua torille, jonne min�kin
+l�ksin heid�n elamoitsemistansa katsomaan, edell� mainittua Turuista
+kuulustelemaan ja h�nelt� t��ll� el�vien maan-miesteni tilaa
+tiedustelemaan. N�ist� sain piankin yhden k�siini ja sen avulla l�ytyi
+Turunenkin. H�n niinkuin muutkin t��ll� el�v�t Suomalaiset ovat t�nne
+tulleet n�lk�� pakoon k�yhemm�st� kotimaasta ja oleksivat kasakoina eli
+p�iv�l�isin� t�k�l�isten talonpoikien ty�ss�, joten ty�ntekij� mies
+voipi kes�ss� ansaita noin 25-40 hopearuplan paikoille. Useammat n�ist�
+maan-miehist�mme ovat kotoisin Karjalasta (Ilomantsin, Pielisen,
+Nurmeksen ja Liperin pit�jist�); Savolaisia ei t��ll� taida olla kuin
+juuri joku nimeksi. Enimm�t heit� el�v�t Aunuksen piirikunnassa, v�hempi
+osa Syv�rin joella alusten ja lauttojen kulettajina, ja v�hin muissa
+osissa t�t� l��ni�. Harvalla on oma m�kkins�, sill� ansiot menev�t
+k�dest� suuhun, vaan leiv�ss� kertoivat hyvin pysyv�ns�. Sit� vastaan on
+hengellisest� ravinnosta suuri puutos. Ennen oli Novgorod'ista k�sin
+Saksalainen luteerin pappi kerran kes�ss� k�ynyt Aunuksessa, lapset
+ristinyt, parikunnat vihkinyt ja haudat siunannut. Vaan kuin t�m� pappi
+ei ollut sanaakaan Suomen kielt� eik� edes Ven�j�t�k��n osannut, niin
+arvaa jokainen, kuinka v�h�n h�nest� oli apua ja lohdutusta heid�n
+hengelliselle tilallensa. Niin joku aika takaperin m��r�ttiin
+Suomessa erityinen pappi niit� luteerilaisia varten, joita el��
+ven�j�n-uskoisissa seurakunnissa pitkin rajaa, ja t�m� (t�t� nyky�
+vara-kirkkoherra David Sirelius, jonka olo-paikka taitaa olla
+Pitk�rannan ruukki) on hyv�-tahtoisuudesta ruvennut kerran vuodessa
+k�ym��n Aunuksenkin luteerilaisille saarnaamassa. Vaan viel� n�inkin on
+n�iden poloisten hengellinen tila surkea, sill� kuinka paljo voipi 7 eli
+8 sataa henke�, joka m��r� luteerilaisia Suomalaisia t��ll� kaikkiansa
+on, nauttia yht� ainoaa opettajaa parissa eli kolmessa p�iv�ss�
+vuodessa? Ja n�in ei ihme olekaan, ett� joku jo kreikankin uskoon on
+mennyt, sill� Karjalaiset pilkkaavat luteerilaisten uskoa ja
+"mainittelevat (viekoittelevat) heit� niinkuin kehno (piru) sielua,"
+joten er�s vaimo lausui, is�ins� uskosta luopumaan. Olletikin kuuluvat
+t��ll� syntyneet lapset, jotka parempaa eiv�t ole n�hneet, olevan
+taipuisat Ven�j�n uskoon, sill� lapsia, jotka jalalle p��sty�ns�
+l�hetet��n joko kerj�ten eli muuten henke�ns� el�ttelem��n, ei
+vanhemmilla ole suurta tilaisuutta opettaa eik� hoitaa. T�ss� asiassa on
+nimitetty Turunen kuitenkin paljon hyv�� vaikuttanut. H�n on nim.
+useampia kymmeni� vuosia takaperin ruvennut v�h�ist� maksua vastaan
+lapsia joutoajoillansa opettamaan, ja monen t�k�l�isen Suomalaisen onkin
+luku-taidostansa h�nt� kiitett�v�. Vaivastansa ei Turunen, paitse sit�
+hyvin v�h�ist� mink� lasten vanhemmat ovat voineet h�nt� korvata, ole
+saanut muuta kuin kerran 85 ruplaa hop., joka raha h�nell� annettiin
+Suomen ministerilt� Pietarissa enemmin sen vuoksi, ett� h�n toimittaa
+lukkarinkin virkaa jumalanpalvelua pidett�ess�. Turunen on pieni,
+ter�v�-n�k�inen ukko, lasten opetukseen kuitenkin jo liian vanha ja
+kukaties v�h�n ryyppyynkin menev�. &mdash; Lasten opettaminen ja jumalisuuden
+harjoittaminen on vaikea senkin puolelta, ett� kirjoja on v�h� ja niiden
+saanto milt'ei mahdotoin. Minulla oli muassani heille muutamia
+testamentteja, ja sanoilla ei voi kertoa sit� iloa ja onnea, joka niille
+hyville lukijoille tuli, joille Turunen n�m� jakoi. Siunaukset minulle
+ja niiden lahjoittajalle, er��lle Amerikkalaiselle kauppa-miehelle
+Pietarissa, olivat loppumattomat, ja muuan n�ist� onnellisista, nuori
+t��ll� syntynyt vaimo, ty�nsi minulle v�kisen vasta-lahjaksi
+puoltatoista sylt� pitk�n puna-kirjoilla p�itetyn pyhke-liinan,
+tavalliset Karjalassa, jonka viimein otinkin vastaan sen hyv�n syd�men
+t�hden, jolla se annettin. Jos maamme kirjan-kustantajat tahtoisivat
+n�iden vieraassa maassa el�vien k�yhien maan-miestemme valoksi
+kustantamistansa kirjoista lahjoittaa joita kuita kappaleita, niin
+luulisin heid�n harvoin siunauksesta niin rikkaan ty�n sek� heille
+itsillens� ett� kanssa-ihmisillens� tehneen kuin t�m� olisi.
+Lahjoitettavat kirjat saisivat olla mit� lajia tahansa, vaan
+arvattavasti olisivat kelvolliset hengelliset kirjat saajille
+rakkaimmat. L�hett�� t�mm�isi� lahjoja voisi edell� mainitulle
+vara-kirkkoherra Sireliukselle Sortavalan kautta, jonka mielell�ns�kin
+luulen vaivaksensa ottavan niiden jakamisen Aunuksessa. Toinen anomus,
+jonka heid�n puolestansa kannan Suomen maalle, vaan jonka t�ytt�myst� en
+uskalla toivoa, olisi se, ett� heit� Esivallan puolesta autettaisiin
+jonkunlaisen rukoushuoneen joko rakentamiseen eli edes hyyr��miseen.<a name="FNanchor_4" id="FNanchor_4"></a><a href="#Footnote_4" class="fnanchor">[4]</a>
+Jumalan-palvelua on t�h�n asti pidetty jossakussa kerraksensa hyyr�tyss�
+isommassa huoneessa Aunuksen kaupungissa. Hyyri� on useasti pit�nyt
+maksaa kymmenin ja kaksintoista hopearuplin, ja koko rahvas-joukko ei
+ole kuitenkaan mahtunut sis��n Jumalan sanaa kuulemaan. Ei taitaisi
+liika olla, jos maamme yhteisist� varoisia joku 3 eli 5 sataa ruplaa
+t�h�n tarpeesen k�ytett�isiin, koska n�m� Aunuksen luteerilaiset
+kumminkin ovat maamme lapsia ja alamaisia ja vuotisen veronkin (4
+hopearuplan paikoille) passi-rahana maksavat Suomen hallitukseen. Jos
+varsinainen herran-huone kerran tulisi hankituksi, olisi papin saaminen
+helppo asia, sill� yhden opettajan sanoivat itsetkin ilman muiden avutta
+voivansa hyv�sti palkita, ja nuorille, vaikutusta isooville pappiloille
+olisi t��ll� mit� soveljain ty�-paikka. L�hetyksen asiaan pakanoiden
+k��nt�miseksi vieraissa valloissa annetaan meill�kin lahjoja, joka tosin
+on kiitett�v� teko; t��ll� olisi l�hetyksen keto oman maan rajalla,
+omien maa-miesten seassa, jotka tosin eiv�t ole pakanoita. Eiv�tk�
+jumaliset hyv�n-tekij�t ja hyv�n-teon seurat tahtoisi n�it� kurjia
+maan-miehi�mme auttaa rukous-huoneen tekoon? He ovat viel� yksi�
+Suomalaisia kuin kaikki muutkin koti-maan helmassa istuvat,
+onnellisemmat maa-miehet. Katovuodet ja t�m�n koto-maan kova luonto ovat
+heid�t t�nne ajaneet, ja vaikka leiv�n tosin ovat t��ll� l�yt�neet, niin
+riippuvat heid�nkin kantelensa paju-puilla, he istuvat hengellisess�
+surussa ja pimeydess�, ja useampi toivoo koto-maan rakkaassa povessa
+edes viimeisen lepo-kammion saavansa.</p>
+
+<p>Turusen ja muiden Suomalaisten kanssa hyv�n osan p�iv��
+vietetty�ni, l�ksin viimeinkin korttieristani uudellensa kaupungille,
+tiedustamaan kuinka podoroschnan saamisen laita oli; sill� ilman
+semmoisetta taika-kalutta ottavat kyyditsev�t tavallisesti kaksin
+ja kolmin-kertaisenkin maksun kuletuksesta, jossa asiassa
+viina-puukhollarini kiitosta Savodojen tiest� en uskonut todeksi.
+Tultuani siihen virka-paikkaan, josta tie-kirja oli lunastettava, oli
+virka-mies jo kerinnyt menn� kotiinsa, ja t�nne menty�ni ei h�n sanonut
+pyh�-p�iv�n� voivansa sit� antaa; joka oli h�nell� vaan tyhj�,
+luusimisen tilaa aukaiseva, estelmys, sill� lakia my�ten pit�� tie-kirja
+antaa y�ll�kin. Luusimaan h�nt� en ruvennut, sen siaan otin taskustani
+kreivi Armfelt'in minulle annetun avustus-kirjan, jossa h�n vaatii
+virka-miehi� ja -kuntia minua edesp�in auttamaan, ja t�m�n kirjan
+luettuansa olikin virka-mies heti valmis l�htem��n virka-huoneesensa,
+mutta neuvoi minun sit� ennen menem��n poliisi-mestarin tyk��n ja silt�
+kirjallisen luvan tie-kirjan antamiseen hankkimaan. Poliisi-mestari,
+vanha hyv�n-tahtoinen ukko, pani kohta suoritettuani karttarahan
+"piisarinsa" t�t� kirjaa kirjoittamaan, ja sit� odottaessani oli h�n
+hyv� ja tarjosi tupakkaakin, kuitenkin vasta sen j�lkeen kuin h�nen
+l�sn� olevalle rouvallensa surkeasti murretulla kielell� olin saanut
+selitt�neeksi, kuinka julman paksut ja miss� hirmuisessa ase-voimassa
+Veaporin muurit olivat, ja ett� Dundas varmaan oli sarvensa taittava,
+jos niit� k�vi puskemaan. Viina-puukhollari ei ollut uskoa silmi�ns�,
+kuin n�ki tie-kirjan k�dess�ni; h�n oli tingannut ja tuottanut hevoiset
+meille valmiiksi. Vaan nyt olin min� matkan is�nt�n� ja huokeammasta
+saataville posti-hevoisille otin h�nen vaan sill� v�li-puheella, ett�
+yksin�ns� suoritti kolmannen hevoisen makson; sill� parilla, tavallinen
+hevoisten m��r� yhdelle ja kahdelle matkustavaiselle, ei kev�isen ja
+syksyisen tie-rikon aikaan saa kulkea kuin yksi henki, ja kokonansa
+kielt�� h�nelt� t�t� etua en tahtonut, koska olin h�nen luonansa p�iv�n
+asunut.</p>
+
+<p>T�st� kulki matkani v�hill� katkelmilla yht� suoraa 15 peninkulmaa aina
+t�nne Savodoille asti. Keskoj�rven ja Pyh�j�rven posti-paikkojen v�lill�
+tuli melkein keskikohdalla minulle matkustava herras-mies vastaani.
+Kyyti-pojat rupesivat kuletettavien vaihtoa tuumaamaan, ja kuin min�
+<i>karjalaksi</i> vastasin poikani kysymyst�, tokko t�mm�inen vaihto sai
+tapahtua, niin �kk�si vastaan-tulija matkustaja Suomesta olevani, ja
+rupesi selvint� ruotsia puhumaan. Se oli maa-mittauksen p��llikk� t�ss�
+l��niss�, hovi-neuvos L., josta minulle h�nen kotiin palattuansa on
+paljon hyv�� ja apua itsekussakin kohdassa ollut.</p>
+
+<p>Vaan t�t� enemm�n en t�ll� kertaa uskalla k�rsiv�llisyytt�si
+v��rin-k�ytt�� ja lopetan jo v�h�isten matka-seikkojeni kertomisen.
+Luonnosta Aunuksen ja t�m�n kaupungin v�lill� sanon vaan sen, ett� se on
+melkein yhdellaista hieta-kangasta ja suokkoa kuin Suoj�rven seutu
+Suomessa. Edell� mainitsemani harjun tienoossa luulet jo Suomessa
+olevasikin, sill� sen tienoon m�et, lammit, kasket ja aidat, joita
+kaikkia Ven�j�ll� ei n�e miss��n, tekev�t t�m�n yht�l�isyyden hyvin
+pett�v�ksi. Vaan pian muistuttavat k�rrien hirmuiset t�r�ykset yht� osaa
+ruumistasi ja sen kautta koko olentoasikin, ett� t�lle tielle ei ole
+suomalainen nimis-mies silm�� luonut, ja aina it�� kohti rient�v�
+matkasi sanoo, ett� Suomen p�iv�ss� et viel� kaualle aikaa saa itse�si
+l�mmitell�.</p>
+
+
+
+<h3>Toinen Kirja.</h3>
+
+<p>Vosneseniess� 10 p. elok. 1855.</p>
+
+<p>Armas Yst�v�! Nime� <i>Vosnesenie</i>, vaikka se t�ss� maassa on hyvin tuttu
+lavealta ymp�rins�, et varmaan ole koskaan kuullut, eli kuullunnakin
+olet sen jo monta kertaa enn�tt�nyt unohtaa. Jos kuitenkin aukaiset
+Suomettaren vuosi-kerran 1848 ja etsit numeron 3, niin olet L�nnrot'in
+siin� l�ytyv�st� matka-kertomuksesta n�kev�, ett� t�t� nime� jo on
+ennenkin mainittu Suomen kielell�, ja t�t� kielt� vasten matkustavaa
+Suomalaista jo ennenkin Vosneseniess� n�hty. T�m� paikka l�ytyy Syv�rin
+suussa t�m�n joen l�hteiss� Oniegasta, on ennen ollut vaan pienoinen
+maa-kyl� ja vaikka sill� ei viel�k��n ole kaupungin oikeuksia, niin on
+se kumminkin paremmin rakettu kuin yksik��n meid�n pienemmist�
+kaupungistamme ja sen liike semmoinen, ett� harvassa Suomen kaupungissa
+n�hd��n enemm�n rahvasta ja tuskin yhdess�k��n niin paljo aluksia kuin
+Vosneseniess� ja sen edustalla. Jo L�nnrot mainitsee, n�ytt��ksens�
+t�m�n paikan liikett�, ett� siin� h�nen matkatessansa l�ytyi ainoastaan
+viininmy�nt�-paikkoja nelj� kappaletta, mit� sitten muuta kauppaa. Vaan
+siit� ajasta on paikka vaurastunut monin kerroin, sill� muutamia vuosia
+takaperin avautui kaupan-kululle uusi Oniegan-kanava, joka Vytegran joen
+suusta Syv�rin suuhun kierr�tt�� Oniegan meren, niin vaarallinen
+k�mpelille joki-aluksille, vaan jonka poikki heid�n ennen t�m�n kanavan
+valmiiksi saatua kumminkin t�ytyi vaivoin pyrki�. Alusten p��sty�
+Oniegan kanavasta muutetaan lastit Syv�rin koskien t�hden pienempihin
+aluksihin, joka tapahtuu Vosneseniess�, ja t�st� sen vilkas liike.</p>
+
+<p>Vaan kuin Vosneseniest�, sen monista kauppa-puodista, masto-mets�st� sen
+rannassa, niist� sadoista tuuhea-partaisista kauppa-miehist�, jotka
+k�velev�t sen ranta-kadulla odottaen jauho- eli pellavas-aluksiansa, ja
+joiden lihavat niskat todistavat, ett� heill� kukkarot on viel�
+lihavammat, &mdash; kuin kaikista n�ist� ei liene tarvis sen enemp��
+kertoani, niin k��nnyn kirjani p��-aineesen matkaani. Ihmetellet kyll�,
+ett� sitten viime kirjani kirjoitettua en ole kerinnyt matkata enemp��
+kuin ne 130 virstaa, mitk� Savodojen kaupungista on t�h�n paikkaan. Ja
+ihme olisi se ehk� itsest�nikin, ell'en tarkoin tiet�isi, miten aika on
+mennyt. Savodoilla viipymiseni kaikkia syit� ei t�ss� k�y mainitseminen.
+Niinkuin edellisess� kirjassani mainitsin oli p��-tarkoitukseni t��ll�
+valmistella er�st� ennen alettua ty�t� ja my�s samalla Ven�l�isten
+keskess� el�en, heid�n kieleens� ja tapoihinsa tottuani. Ja n�iss�
+katsannoissa en voikaan Savodoilla oloani katua. J�lkim�ist�
+tarkoitustani vasten olin matkalla sinne tehnyt sen p��t�ksen, ett�
+koska t�m� kaupunki on l�hes 8 tuhannen hengen asuin-paikka, niinmuodoin
+isompi kuin Viipuri, ja luultava oli, siin� useampiakin ravinto- ja
+korttieri-paikkoja matkalaisia vasten l�ytyv�n, min� majani ottaisin
+vaan niin-kutsutussa <i>hartschevnassa</i> eli talon-poikaisessa
+ruoka-talossa, jossa hinnat olisivat huokeat ja Ven�j�n kielt� voisi
+kyllin kyll� kuulla, jota vastaan kalliimmissa, saksalaisissa
+ravinto-paikoissa, joita Savodoilla p��tin l�ytyv�n useamman kuin yhden,
+k�visin vaan kerran eli kahdesti viikossa aviisit lukemassa. T�m� niin
+kaunis p��t�kseni k�vi, niinkuin moni muukin sit� laatua, turhaksi,
+sill� kohdatessani, niinkuin edellisess� kirjassani mainitsin, Aunuksen
+ja Savodojen v�lill� maa-miehen L:n, sain h�nelt� tiet��, ett� t�ss�
+hyv�ss� kaupungissa ei l�ytynyt yht�k��n ravinto-paikkaa, ei edes
+hartschevnaakaan, ja ett� korttieria niin muodoin oli vaikea saada, vaan
+er��n porvarin, synty�ns� saksalaisen ja nimelt� Vogel'in, sanoi h�n
+kumminkin matkalaisille tekev�n sen arvon, ett� majan antamisella auttoi
+heid�n kukkaroansa hoikemmaksi. Suloiset hartschevna-ajatukseni
+hajoisivat siis kuin tuhka tuuleen ja kaupunkiin tultuani riensin herra
+Vogel'in taloon. Hinnoilla suukauden elosta h�nen tyk�n�ns� sovimmekin
+pian, vaikka ensi iltana torasimme v�h�n siit�, ett� herra Vogel'illa
+makuu-siaksi minulle ei ollut antaa muuta kuin vanha i�n-ikuinen sohva,
+jonka katteen v�ri� oli mahdotoin eroittaa siihen pinttyneen lian
+paksuudelta. T�h�n lis�si h�n viimein kuitenkin, ainoastaan sen t�hden
+ett� min� olin Suomesta, pienoisen p��n-aluksen ja lakanan, jota
+kumminkaan koko olin-ajallani ei sen kovemmin muutettu, ja t�st� saaden
+elimme kaiken ajan suurimmassa sovussa ja yst�vyydess�. Herra Vogel oli
+kotoisin Mecklenburg-Strelitz'ist� ja viraltansa leipuri. H�n oli 23
+vuoden vanhana l�htenyt kotoansa Tanskanmaan ja Suomen kautta t��ll�
+Ven�j�ll� lykky�ns� etsim��n. Pietarissa olikin jo saanut onnea helmasta
+kiini sen verran, ett� oli asettanut oman leipurikauppansa, vaan sitten
+oli se taas ry�st�ytynyt h�nen k�sist�ns�, jonka t�hden h�n viel� kerran
+oli l�htenyt sit� etsim��n ja viimein asettunut Savodojen kaupunkiin.
+T��ll� olikin onnetar taas ilmest�inyt h�nelle, t�ll� kertaa pienen
+Venakko-tallukan muodossa, jonka kanssa herra Vogel oli my�t�- ja
+vastoink�ymisens� yhdist�nyt. T�m� hemmet�r oli viel� minunkin
+Savodoilla ollessani aika siev�, ja suki p��ns� viel� nytkin kahdesti
+p�iv�ss� pomada-voiteen kanssa, niin ett� em�nn�n askelet, niinkuin sen
+pit��kin olla, "tippuivat rasvasta," ja h�nen olentonsa ilmoittihen
+kaikille talon asujille hajulla, nim. hyv�ll� hajulla. Lis�ksi t�m�n
+hempeyden toi h�n is�ns� perint�n� herra Vogel'ille talon eli, h�nen
+nimeens� katsoen, pes�n, josta moni tosin olisi voinut p��tt�� h�nt�
+harakaksi, vaan joka kumminkin oli tyhj�� parempi. Moni olisi herra
+Vogel'in siassa ollut tyytyv�inen t�h�n onneen, vaan niin ei h�n. Vaikka
+h�n oli selv� ven�l�inen, vaikka �itin-kielens�kin oli jo niin
+unhottanut, ett� puhui sit� sangen huonosti, ei h�n koskaan voinut
+unhottaa kotoansa, niinkuin useampi h�nen maan-miehist�ns� tekee, vaan
+ik�v�itsi suuresti sinne takaisin. Aina kuin joku matkalainen l�ksi
+h�nen tyk��ns� Pietariin p�in, istui h�n kauan aikaa portaillansa
+kallella p�in, ja kiitti onnelliseksi sit�, joka p��si "Europaan," joka
+herra Vogel'in mielest� alkoi Pietarissa. N�in� surullisina hetkin�
+valitti h�n omaa kohtaloansa, joka oli sitonut h�nen Savodoille ja katui
+suuresti, ett'ei ollut edes Suomeen j��nyt, jossa rahvas h�nest� oli
+ollut niin hyv��, katui sit� enemmin, kuin minulta kuuli, ett� muutamat
+h�nen entisist� ty�-kumppalistansa Helsingiss�, jotka nimitti, olivat
+leiponeet itsens� mahtaviksi porvareiksi ja suurten talojen is�nniksi,
+jonka onnen muka h�nkin varmaan olisi k�sitt�nyt, jos olisi ollut �ly�
+sinne j��d�. T�t� herra Vogel'in tyytym�tt�myytt� nykyiseen tilaansa
+el�ttiv�t h�nen veljelt�ns� Mecklenburg-Strelitz'ist� useasti tulevat
+kirjat. T�m� veli, perinyt heid�n is�ns� hevois-kaupan, oli laajentanut
+sen ja ulko-arvossa niin kohonnut, ett� muka oli ruhtinallinen
+talli-mestari ja ett� h�nell� joka viikko k�vi vierasna maan ensim�inen
+ministeri, viel�p� toisinaan perint�-ruhtinaskin. T�h�n korkeuteen oli
+nyt ovi avoinna Savodojenkin Vogel'illa, sill� se kaikessa muussa
+onnellinen mies oli lapsitoin, ja kirjoissansa lupasi h�n ottaa veljens�
+pojan otto-pojaksi ja perilliseksens�, jos t�m� perheinens� tulisi
+takaisin koti-maahan. Kiihoittaaksensa meid�n Vogel'in muuttohalua oli
+veli my�s kirjoittanut, kuinka h�n varsin alkaen velje�ns� vasten oli
+ruvennut s��st�m��n viini�, ja kuinka h�nen kellarissansa jo l�ytyi
+nelj� sataa putellia vanhaa viini� veljen juoda tuliaisiansa. Herra
+Vogel'in kiihko p��st�ksens� Savodoilta ei n�in muodoin ollutkaan
+ihmetelt�v�, sill� t�ss� paikassa ei h�n ukko-parka ollut maistanut
+m�rk��k��n kelvollista, saatikka puhdasta, sekoittamatointa viini�. Ent�
+sitten kotimaan olut! ent�s sen soitot, sen tanssit ja muut huvitukset,
+joita herra Vogel t��ll� ei koskaan ollut nauttinut, vaikka kyll� oli
+kuusi vuotta per�kk�in istunut ensim�isen� j�senn� kaupungin duumassa
+(magistratissa). Mutta kuinka p��st�, sill� h�n oli kahtalaisesti
+sidottu Savodoihin? H�n oli nainut Venakon, ja nainut Venakon, jolla oli
+talo. Jospa rakkaudenkin voimaan voi sen verran luottaa, ett� se vet�isi
+vaimon miehens� kanssa vieraasen maahan, jossa kieli, usko, tavat olivat
+h�nelle aivan oudot, niin ei taloa kuitenkaan voinut telegalle nostaa,
+niinkuin sen pienen Venakon. Ja taloansa oli Herra Vogel jo kaupinnut
+kokonaisen vuoden, vaan turhaan. Juuri minun pois-l�htiess�ni ilmautui
+viimein ostaja, he syntyiv�t hinnoilla, ja jo t�n� syksyn� lent�� herra
+Vogel muiden matka-lintujen kanssa ilolla ja riemulla takaisin
+koti-maahansa, vieden muassansa siit� onnesta, jota h�nen nuori mielens�
+sielt� l�htiess� niin hohtavilla karvoilla oli kuvastellut t��ll�
+tavattavan, ei paljon muuta kuin poikansa ja pienen Venakkonsa. Herra
+Vogel'in el�m�-kerta kuvaa monen muunkin, varsinkin Suomalaisten, onnen
+etsimist� t�ss� maassa.</p>
+
+<p>Mutta jo arvellet: n�in emme p��se koskaan matkalle, lorutessasi herra
+Vogel'ista ja h�nen suruistansa ja iloistansa. Tosi kyll�, mutta
+Savodojen kaupungissa ei l�ydyk��n paljo muuta merkillisyytt�
+matkalaisen kertoa kuin herra Vogel, joka my�s nyt eroaa siit�. Vaan
+leikki� puhumatta on t�ss� kaupungissa viel� kaksi muutakin
+merkillisyytt�. Ensinkin tykki-tehdas. Kaupungin l�pi juoksevan pienen
+joen eli puron varrelta tyyness� laaksossa on t�m� paikka, jossa sodan
+kauheimmat kalut tehd��n. Jos t�ss� yhdelt� puolen on huvittava n�hd�
+esim. kuinka sisus siihen rauta-p�lkkyyn, josta tykki syntyy, ihmisen
+taidosta leikkautuu melkein yht� keve�sti kuin puuhun, on toiselta
+puolen surkea katsoa, mill� taidolla, ahkeruudella ja tyynell� mielell�
+ty�-miehet esim. taputtelevat kiini sen rauta-peltis��ryn, jossa ne
+hirmuiset kartessit lyk�t��n tykin sis��n, ja joissa kussakin on
+kukaties sadoille loppunsa. Tehtaan pihalla seisoo pieni katos aituuksen
+kanssa, jonka sis�ss� l�ytyy kaksi tykki�, s�ilytetyt muistoksi keisari
+Aleksanteri Ensim�isen k�ymisest� tehtaassa. N�ist� on toinen
+muistollinen sen t�hden, ett� keisari v�h�n aikaa oma-k�tisesti teki
+ty�t� sen silityksess�, ollen se kohta tykin pintaa, jota h�n takoi, nyt
+hopea-lastoilla merkitty, toinen taas on merkillinen sen vuoksi, ett� se
+valettiin keikarin i�sna-ollessa ja sai nimeksens�: <i>Pacificator
+Europae</i>.<a name="FNanchor_5" id="FNanchor_5"></a><a href="#Footnote_5" class="fnanchor">[5]</a> Toinen rauhallisempi merkillisyys Savodoilla on se kaunis
+kaupungin puisto tykkitehtaan ja Oniegan v�lill� kahden puolen mainittua
+puroa, jonka kiitokseksi lienee kyll�, jos sanomme, ett� se vet�isi
+vertoja Helsingin yhteiselle puutarhalle, jos vaan olisi v�h�n suurempi
+ja jos nim. siin� l�ytyisi mit��n, joka olisi sinne-p�ink��n kuin
+Kaisaniemi.</p>
+
+<p>Ja nyt emme en�� voi Savodoilta mit��n kertomisen arvoista l�yt��, jonka
+t�hden olemme valmiit l�htem��n matkalle, Veps�l�isten, Lyydikk�jen eli
+pohjais-Tschuudein kielt� kuuntelemaan. N�iden piiri alkaa noin 30
+virstan p��ss� Savodoilta etel��n p�in pitkin Oniegan rantaa, jossa
+<i>Schoksu</i> (eli <i>Schoksa</i>, niinkuin edellisess� kirjassani kirjoitin) on
+ensim�inen heid�n seurakuntansa. Seuraavat nelj� seurakuntaa ovat ilman
+sit� samaa kansaa: <i>Scholtdj�rv, Kalaig eli Kalajeg ja Himjeg</i>, kaikki
+nelj� Oniegan rannalla, ja <i>M�gi</i>, oleva vaan puolella Scholtdj�rvest�.
+Viimeiset tschuudilaiset talot etel��n p�in t�ss� ryhm�ss� ovat noin 15
+virstaa Syv�rilt�, ja niinkuin Syv�rin l�nsi-p��ss�kin jo l�ytyy
+ummikkoven�laisi� t�m�n joen pohjais-puolella, niin el�� niit� sen
+it�isenkin p��n pohjoispuolella noin parin kolmen kyl�n paksuudelta.
+Tschuudit itset kutsuvat kielt�ns� Lyydin kieleksi, vaan Karjalaiset
+pohjais-puolella Savodoja sanovat sit� Schoksun-kieleksi, varmaan
+sent�hden, ett� Schoksu on heihin p�in ensim�inen lyydikk�-seurakunta.
+Mit� t�m� sana Schoksu merkitsee, en ole voinut selitt��; samoin en
+ymm�rr� nime� Himjeg, jonka j�lkim�inen tavut on suomalainen sana
+<i>joki</i>; nimet Kalajeg ja M�gi selitt�v�t itset itsens�, jota vastaan
+Scholt-dj�rv on suomeksi <i>Soutuj�rvi</i>, sill� <i>scholdan, scholdta</i> on
+suomen-kielinen sana: soudan, soutaa.</p>
+
+<p>Viimeksi mainitun seurakunnan kirkolla otin min� olo-paikkani, osittain
+sen t�hden, ett� se on juuri keskell� ryhm�� ja kieli siin�
+toivottavasti piti olla puhtainta, osittain senkin vuoksi, ett�
+Savodoilla ollessani olin saanut muutamia sen talon-pojista tuttavikseni
+ja er��n kanssa jo korttteristakin h�nen tyk�n�ns� sopinut. Tultuani
+kyl��n rupesi h�n viel�, arvattavasti hyv�st� palkasta, kielens�kin
+selitt�j�ksi minulle ja sainkin h�nest� sangen hyv�n apu-miehen, sill�
+h�n osasi kirjoittaa ja oli hyvin selv� ven�j�n kieless�. T�m�n kielen
+yht�l�isyys sen murteen kanssa, jonka L�nnrot on tutkinut ja selitt��
+v�it�ksess�ns�, on suurempi kuin voisi toivoakaan, muistaessa, ett�
+n�iden murretten v�li� on enemm�n kuin 200 virstaa. Kumpikin
+lyydikk�-ryhm�, t�m� Oniegan rannalla ja se etel��n p�in
+Lotina-Pellolta, jossa L�nnrot teki tutkintonsa, ovat siis aivan yht�
+kansaa. Mutta kuinka se muuten niin tarkka Sj�gren voi p��tt�� t�m�n
+kansan ja Inkerin-maalla el�vien Vatjalaisten heimolaisuutta niin
+suureksi, ett� heille antoi yhteisen nimenkin, sit� on vaikea ymm�rt��,
+sill� kielet todistavat toista. Ep�ilem�tt� on Lyydin ja Vadjan kielten
+v�lill� suurempi heimolaisuus kuin esim. Lyydin ja Karjalan kielen,
+koska molemmat ynn� Virolaisten ja Suomen H�m�l�isten kanssa kuuluvat
+J��mien eli H�m�l�isten kansakuntaan, jonka kieli niin monessa kohdassa
+merkillisesti eroitaksen Karjalaisten lavea-piirisest� murteesta. Vaan
+joka Vadjan kielen on tarkemmin tutkinut, on pian havaitseva, ett� sen
+yht�l�isyys Viron kielen kanssa on paljoa suurempi kuin yht�l�isyys
+Lyydin kanssa, ja ett� sen syyst� voipi kutsua vaan Viron kielen
+murteeksi. Jos emme eri kieleksi lue Liivin kielt�, joka n�ytt��kin
+olleen ainoastaan vanhempi muoto Viron kielest�, niin tulee n�it�
+J��mil�isi� sisaruksia vaan kolme, nim. Virolaiset, Lyydik�t ja Suomen
+H�m�l�iset, joiden j�lkim�isten kielest� kuitenkin Karjalaisuus on
+kuluttanut pois monta t�m�n heimokunnan yhteist� tunnusmerkki�.
+Tschuudin nimi, jos t�t� vieras-kielist� nimityst� viel� tarvittanee
+suomalaisessa kansa-tieteess�, on siis ulotettava Virolaisiinkin, sit�
+enemm�n, koska Ven�j�n vanhoissa aika-kirjoissa heit�kin useasti
+mainitaan sill� nimell�, koska esim. Peipuksen j�rve� ven�j�n kielell�
+viel� nytkin kutsutaan Tschuudin j�rveksi (tschudskoe osero), jota nime�
+se ei voinut saada Lyydik�ist� eik� Vatjalaisista, sen ymp�ri asujista,
+&mdash; ja koska se haukkuma-nimisin, <i>tschuhonets, tschuhn�</i>, jolla
+Ven�l�iset kunnioittavat Suomalaisia kansoja, ja joka tschuudin nimen
+kanssa n�ht�v�sti on heimoa, kaikkein tuntijoiden lauseita my�ten
+enemm�n k�ytet��n Virolaisista kuin Suomalaisista.</p>
+
+<p>Kieli-tutkinnollisista saaliistani Soutoj�rvell� en t�ss� uskalla
+lavealta puhua, sill� ne ovat vaan kuivaa kielioppia eli viel� kuivempia
+sana-luetteloja. Lauluja Lyydin kielell� en saanut sanaakaan, sent�hden
+ett� niit� ei l�ytynyt. Rahvas t��ll� "pajattaa" kyll� sek� pyh�n� ett�
+arkena, sek� ty�ss� ett� jouten, vaan laulut ovat ven�j�n-kielisi�,
+elikk� pikemmin samanlaista ven�j�t� kuin ruotsin kieli on meill� esim.
+laulussa: <i>hy�k� perjo, juuppa taala</i> j.n.e., sill� laulajista eiv�t
+puoletkaan ymm�rr� ven�j�n kielest� muuta kuin tavallisimmat
+joka-p�iv�iset puheet, eiv�tk� voi selitt��, mit� laulussa laulavat.
+Loihdutkaan eiv�t t��ll� ole runon puvussa, vaan pahan-p�iv�ist�
+sopotusta, Ven�l�isilt� opittua, jota kernaammin luetaan ven�j�ksi kuin
+lyydiksi. T�m�n lauluttomuuden p��tt�nee moni tulleen siit�, ett�
+ven�l�isyys jo liiaksi on painanut kansan omaa hengett� ja pakoittanut
+sen omat kieli-kaunistuksensa unohtamaan. Vaan vanhat sek� miehet ett�
+naiset kertoivat ven�j�ksi lauletun jo heid�nkin nuoruudessansa eik�
+sanoneet kuulleensa, ett� koskaan olisi lyydiksi laulettu. Sen ohessa
+pit�� muistoamme, ett� ven�l�isyys t��ll� ei ole saanut paljon suurempaa
+voittoa kansassa kuin esim. v�h�� pohjaisempana el�viss� Karjalaisissa,
+ja n�iden seassa kaikuu viel� Kalevalan runo, vaikuttavat viel� isilt�
+perityt loihdut alku-per�isess� t�ytel�isyydess�ns�. T�st� voisi
+p��tt��, ett� Lyydil�ill� oma-kielist� laulua ei ole ollut koskaan, ja
+kielen rakennuskin on senkaltainen, ett� sit� ei voi eik� ole voitu
+k�ytt�� runoksi, semmoiseksi, jona runo nyt l�ytyy kieless�mme.</p>
+
+<p>N�ytteeksi t�st� murteesta kirjoitin kuitenkin muutamia mainituista
+loitsuista ja hankin k��nn�ksi� er�ist� Ven�j�nkielisist� saduista ja
+samasta Mattheuksen evankeliumin 6:sta luvusta, joka l�ytyy L�nnrot'in
+v�itelm�ss�, k��nnettyn� t�m�n kielen siihen murteesen, jota h�n tutki.
+N�m� k��nn�kset valmistuivat sill� tavalla, ett� apu-mieheni ensin
+itseksens� k��nsi ne ja ven�j�n kirjoituksella kirjoitti k��nn�ksens�,
+jonka h�n sitten luki minulle, ja min�, h�nen avullansa parannellen
+itse-kutakin kohtaa, jossa k��nn�s mielest�ni ei ollut hyv�, sen
+kirjoitin yl�s omaan kirjoitustapaani. &mdash; Kielen puheina ollessa en
+malta olla mainitsematta er�st� huvittavaista seikkaa, jonka l�ysin
+t�ss� murteessa. Jokainen tiet��, ett� Suomen kieliss� ei t�h�n asti ole
+l�ydetty omituista sanaa sille ajatuksen kohdalle, jota nyt merkit��n
+vieras-kielisill� sanoilla: <i>herra, baarina, saks</i> j.n.e., josta on
+p��tetty Suomalaisilla, ennen vierasten herrojen tuloa heid�n maihinsa,
+ei herroja l�ytyneenk��n. T�ss� on erehdytty suuresti, sill� p��llikk�j�
+ja niinmuodoin herroja mahtoi kuitenkin niill� kansoilla olla, jotka
+satoja vuosia tekiv�t vasta-rintaa voimallista naapuriansa vastaan ja
+useammat kerrat n�ilt� koko sota-joukot maahan leikkasivat, niinkuin
+Virolaisten maassansa ja Lyydikk�jen Valget-j�rven (Bjelo-oseron)
+tienoilla tiedet��n tehneen. N�m� j�lkim�iset ovatkin kieless�ns�
+s�ilytt�neet herruuden alku-per�isen nimen, joka lyydiksi on kuhm,
+<i>kuhmun</i> eli suomeksi: kuhmu. &mdash; "Kuhmu?" sanonet sin�, "sill� sanalla
+on aivan toinen merkitys Suomen kieless�, jonka kaikki tiet�v�t, sill�
+kell� ei ole edes kerran el�ess�ns� ollut kuhmua otsassa." &mdash; El�h�n
+h�t�ile, veli-kulta. Suomalaisten herrat voivat ennen olla yhdenlaisia
+kuin kaiken muun maailman herrat, joten sana kuhmu heid�n itsen�isin�
+ollessaan voi merkit� sek� herroja ett� herrojen lahjoja, noita
+otsa-paisumia, eli toisin selitt�en, vierasten tultua maahan piti n�it�
+kutsua heid�n omalla nimityksell�ns� <i>herroiksi, saksoiksi</i> j.n.e.,
+joten oma-kielinen sana laveammassa merkityksess�ns� Virolaisilta ja
+Suomalaisilta unohtui, eli muuttui merkitsem��n vaan sit�, jota herrat
+tavallisesti j�ttiv�t heid�n v�h�-ymm�rt�v�isiin otsiinsa. T�mm�iset
+muutokset sanojen merkityksiss� ovat hyvin tavalliset kaikissa kieliss�,
+eik� ensink��n oudot sille, joka kieli� tarkemmin on tutkinut. Vaan ei
+v�h�inen ole minun iloni, joka t�m�n sanan ensim�iseksi l�ysin, ja t�m�
+l�yt� lienee minulle vasta maailmassa antava sian <i>Suomen Muistettavien
+Miesten</i> kokouksessa, sill� moni n�kyy p��sev�n siihen paljoa
+v�hemm�st�kin.</p>
+
+<p>Enent��kseni edes yhdell� alku-per�isell� suomalaisella nimell�
+maa-tiedett�mme mainitsen t�ss�, ett� Oniegan merta lyydiksi kutsutaan:
+<i>�nine, �nischen, s.o. ��ninen</i>, koska suomalainen sana <i>��ni</i> lyydiksi
+on: <i>�n, �nen</i>. T�mm�isi� omaisuuden-sanovia nimi� ovat vanhat
+Suomalaiset useastikin antaneet j�rville, niinkuin esim. <i>Pielinen,
+Hyyti�inen</i> j.n.e. Niin tiedet��n Laatokan merta ennen mainitun
+Aldogaksi, joka nimi, niinkuin Sj�gren muistuttaa, silmin-n�ht�v�sti on
+suomalainen sana <i>Aallokas</i>, ja ep�ilem�tt� kuului t�m� sana vanhoina
+aikoina: <i>Aldogas</i>, siit� v�h�ll� muutoksella muuttuen <i>Ladogaksi</i>. Nimi
+Oniega taas, jolla t�t� j�rve� nyt kaikissa maa-tieteiss� mainitaan, on
+vaan ven�l�inen v��nn�s nimest� �nine elikk� �ninse, joten se tarkoin
+lyydin kielt� my�ten on kirjoitettava. Luonnon mukaan sopivampaa nime�
+eip� olisikaan antaa t�lle j�rvelle kuin ��ninen on, sill� pohjais- eli
+it�tuuli kuin velloo sen aavaa pintaa, niin kuuluu j�rven "��ni"
+ik�skuin suuren kosken pauhina monen virstan p��h�n rannasta. Silloin ei
+ole alusten hyv� olla sen pett�v�ll� sel�ll�, ja harvoin laskee se
+t�mm�isiss� tiloissa purjehtijata muuhun haminaan kuin omaan pohjaansa.
+Mutta purjehtija ��nisell� onkin harvinainen n�k�, varsinkin sitten
+edell�-mainitun uuden kanavan valmistumista. Syv�rin suun ja Savodojen
+kaupungin v�lill� kulkee kes�ss� noin pari kolme kymment� alusta, joku
+menee ehk� my�s Poventsankin kaupunkiin ��nisen pohjais-p��ss�, samoin
+joitakuita aluksia sen it�rannoille, ja siin� on kaikki sen merenkulku.
+Jos t�h�n lis��mme, ett� se tyynen� ollessansa huokuu kylm�� ja sumua
+ymp�ri olevalle maalle, niin n�emme ett� ��ninen on sangen kolkko j�rvi,
+ehk� kyll�, l�nsi-tuulen liekuttaessa sen vett�, se voipi ottaa
+semmoisenkin taivaan-sinisen kullalla t�hditellyn puvun p��llens�, ett�
+sen katsomisesta ei tahdo kyll��ns� saada.</p>
+
+<p>Rahvas ��nisen rannalla, mink� min� sit� olen n�hnyt, el�� leiv�n
+puolesta hyvin hyv�sti, paremmin kuin rahvas useammassa osassa
+Suomenmaata, vaikka se ei n�y tekev�n puoltakaan sen vertaa ty�t� kuin
+Suomen rahvas. Mist� tulee siis t�m� rikkaus? Minun yksin-kertainen
+ajatukseni on se, ett� paitse sota-miehen tekoa t�ll� rahvaalla on
+paljoa keve�mm�t ulos-teot kuin suomalaisella, kruunun talon-poika
+Ven�j�ll� on kokonansa toinen mies toinen herrojen alustalainen.
+Verojensa suoritettua nauttii h�n ansionsa rauhassa, rakentaa itsellens�
+ylpe�t talot monien tupien ja kammarien kanssa, joiden sein�m�t
+v�lkk�v�t kalliista pyh�in-kuvista, tee- ja kahvi-kattiloista j.n.e.
+Vaimonsa pukee h�n monesti silkkiin, vaan aina hohtavan punaisiin eli
+keltaisiin vaatteihin, itsens� hienoin kauhtanoihin eli hyviin turkkiin.
+Ja jos ty� kotona ei anna kaikkea t�t�, l�htee h�n muuanne onneansa
+koettamaan, tavallisimmasti Pietariin. Niin k�yv�t esim. t�m�n
+Soutuj�rven ja sen ymp�rist�n miehet kiven-hakkaajina ty�t� tekem�ss�
+ymp�ri Ven�j�n maata, miss� vaan kruunu mit� rakennuttaa. Moni kivi
+Sevastopol'in ja Kronstadt'in muureissa on heid�n silitt�m�ns�, useammat
+patterit It�-meren rannoilla heid�n tekem�ns�, niinkuin esim. patterit
+Helsingiss� ja sen tienoilla, joiden tekij�it�, kotoisin ��nisen
+rannalta, lienee siell� viel� nytkin. Ker�tty�ns� hyv�t rahasummat
+palaavat he kotiin niit� perheinens� sy�m��n. Mutta rahan kanssa tuovat
+he muassansa my�s paljo koiruutta, irstaisia tapoja ja rahan ahneutta.
+T�mm�inen Pietarissa eli muualla k�velyll� el�nyt mies my�pi rahasta
+kaikki, vaimonsa, lapsensa, naapurinsa, oman autuutensakin, sen niin
+monta tuhatta kertaa muutaman kopeikan edest� turhaan vannottuansa.
+H�nen rientonsa alku ja loppu on raha, aina vaan raha eli muu toisen
+omaisuus, saipa sen sitten miten hyv�ns�. H�n ei h�pe� pyyt�ess�ns�,
+vaikka h�n olisi kuinka rikas. Niin tuli esim. Soutoj�rvell� sen tienoon
+starschina (kyl�n-mies) er�sn� aamuna minun tyk�ni ja valitti eileisest�
+praasnikasta er��ss� naapuri-kyl�ss� p��h�ns� j��neen hirmuisen
+pohmelon, eik� tiennyt kuin sit� parantaa voi. Samalla kutsui h�n minut
+vieraiksi luoksensa muutamien viikkojen per�st� tulevalle praasnikalle
+heid�n kyl�ss�ns�, sill� h�n eli er��ss� toisessa kyl�ss� ja oli nyt
+Soutoj�rvell� viran toimituksissa. Min� kiitin kutsumuksesta, joka
+n�ht�v�sti ei ollut sen syd�mellisempi kuin ett� minun siit� olisi
+pit�nyt auttaa h�nt� p��ns� parannuksessa. T�t� j�lkim�ist� tarkoitusta
+en kuitenkaan ollut ymm�rt�vin�ni ja viimein ilmoitti h�n sen suorilla
+sanoilla, pyyt�en minulta kymmenkopeikaista viinaan. "Kuinka", vastasin
+min�, "ilke�t sin�, joka olet koko tienoon rikkaimmia miehi�, tulla niin
+v�h�� toiselta pyyt�m��n! Olisit eilen juonut v�hemm�n, niin olisi
+p��sikin terve, ja ilman sit� paranee se paremmin siten, ett� menet ja
+uit ��nisess� kuin ett� nyt uudestaan rupeat viinaa juomaan". &mdash;
+Suomessa matkatessasi kuin taloon tultuasi panet tupakan ja puhetta
+paremmin liikkeelle saadaksesi tarjoot kukkarosi talon-miehenkin panna
+piippuunsa, kainustelee h�n sit� vastaan-ottaessansa, lausuen, ett�
+matka-miehen varat kuluvat matkalla ilmankin ett� toiset auttavat h�nt�
+niit� nauttimassa, ja muka pikemmin h�nen velvollisuutensa olevan
+vieraalle tarjota. Vasta lausuttuasi ett� sinun tupakkasi on kartuusia
+rohkenee h�n niit� piipun ottamaan, vaan tarjoaa hyv�ll� syd�mell� v�h�n
+ajan per�st� oman massinsa maistaaksesi koti-kasvuisia maa-tupakuita.
+Aivan toisin olivat Soutoj�rvel�iset. Havaittuansa ett� minulla l�ytyi
+kes�n varat tupakkaa ja sikaria rupesivat he niit� lappamaan minulta
+mik� mill�kin aiheella, mill� oli rinta kipe�, mill� vatsan-v��nt�j�,
+johon muu ei ollut hyv� kuin tupakka, mill� mikin, ja er�s naapuri, joka
+oli k�ynyt luonani "istumassa", joka kerta sit� toimittaen minulle ett�
+h�nen sisarensa mies, pohatta kauppa-mies Savodoilla ei koskaan
+juottanut h�nell� siell� k�ydess�ns� huonompaa juomaa kuin 6 hopearuplan
+sampanskoita, oli pois-l�htiess�ni niin rohkea ett� oikein k�dest�
+pit�en pyysi minun tupakka-varojeni loppua h�nelle lahjoittamaan. "No,
+mit�s min� sitten itse polttaisin?" sanoin min�. "Saathan sin�
+Vosneseniess� toisia", oli h�nen yht� selv� kuin h�vit�in neuvonsa. &mdash;
+T��nkaltaisia ja pahempiakin tapauksia olisi minulla kyll� kertoa
+ololtani Soutoj�rvell�, vaan nyt ei ole aikaa kirjoittaa enemm�n niit�
+kuin muutakaan, sill� posti-hetki ly�pi kohta. J�� siis toistaaksi
+terveeksi!</p>
+
+
+
+<h3>Kolmas Kirja.</h3>
+
+<p>Helsingiss� syysk. 1855.</p>
+
+<p>T�m�n-edellinen Suomettaressa painettu kirjani oli annettu Vosneseniest�
+10 p. elok. T�ss� paikassa k�ydess�ni olin matkalla Aunuksen l��nin
+etel�isess� osassa, Ojatin (Ajatin) ja sen syrj�-jokien tienoissa
+el�vien, pohjais-Tschuudien (Lyydikk�jen eli Veps�l�isten) tyk�. T�nne
+p��st�kseni ajoin mainitusta kauppapaikasta kolme holli-v�li� suurta
+maan-tiet� my�ten Juksovitsan kyl��n, josta sanottiin hyv�n ratas-tien
+olevan aina 35 virstaa eteenp�in eli Vidlaan (ven. Vinets) asti, Ojatin
+varrella. Tultuani rattailla 15 virstaa t�t� tiet� selitettiin kyl�ss�,
+jossa hevoisten muutto oli tapahtuva, ett� loppumatkankin viimeksi
+mainitulle pogostalle kyll� voi rattailla kulkea, vaan koko kyl�ss� ei
+l�ytyv�n kuin yhdet rattaat, ja ne oli kova lykky nyt saattanut Vidlaan.
+Y�t� oltuani kyl�ss� ei muu tullut neuvoksi kuin ratsain matkalle
+l�hteminen. Koko y�n-seudun arvelin laatuun ja toiseen, kuinka kapineeni
+kulettaisiin hevosen sel�ss�. Niit� ei tosin ollut paljo, mutta
+sin�ns�kin oli niiden koko ja muoto senkaltainen, ett� niiden ratsain
+kuletus n�ytti mahdottomalta. Viimeinkin luulin jo keinon keksineeni
+t�lle kuletukselle ja ilmoitin, kyyti-miehen tultua, sen h�nelle. H�n
+hylk�si keinoni kokonansa, toi pitk�n s�kin, latoi kapineista puolen sen
+pohjaan, toisen suuhun, jonka sitoi lujasti kiini, ja tyhj�lt�
+keski-kohdalta pantiin nyt s�kki satulalle riippumaan, johon h�n itse
+istui p��lle. Toiselle hevoselle istuusin min� selk��n. T�ll� keinoin
+matkasin sitten yhteens� noin 170 virstaa, eik� olekaan t�t� matkaamisen
+laatua moittiminen muun t�hden kuin sen, ett� matka siten kuluu hyvin
+hitaasti, sill� josko ei olisikaan s��li kapineita, jotka kiireemin
+kulkien kovin pahasti hytkelev�t hevosen kupeilla edes ja takaisin, niin
+ei oma ruumis salli ajaa muuten kuin astuttaen, joten taas tiimassa
+harvoin voi kulkea enemm�n kuin viis virstaa. Jos nyt taival on kolmea
+nelj�� kymment� virstaa pitk�, jotka virstat viel� ovat "suden
+juoksemia", jos p��llisiksi p�iv� paistaa r�kitt�� helteesti, eli jos
+suot ovat vettyneet ja niiden malko-sillat nilput, niin arvaa jokainen,
+ett� matkalainen kernaasti pyrkii hevosen muutto-paikkaan ja ik�v�ipi
+niit� v�h�isi� virvoituksia, joita semmoisessa voipi saada. T�m�n toivon
+todentamiseen t�ytyy h�nen, kyl��n tultuansa, kuitenkin viel� n�hd�
+paljon vaivaa. H�n pyyt�� talon em�nn�lt� leip��, voita, maitoa ja
+munia. Leip�� on v�ltt�v�t� joka paikassa ja sit� ei kiellet�; mutta
+mit� voihen tulee, niin on Ven�l�isten voi kelvotointa Suomalaiselle,
+sill� h�mmennetty�ns� kerman (p��llisen) savi-astiassa siksi, ett� se on
+v�h� meid�n voihen p�in, sulattavat he t�m�n sekoituksen uunissa ja
+valavat sen sitten suurempihin savi-astioihin, joissa se s�ilytet��n
+talven ja on n�k�j�ns� kuin keltaista talia. Voita jos siis tahdot
+ven�l�isess� kyl�ss� sy�d�, niin pane em�nt� sit� verekselt�ns� tekem��n
+ja valmiiksi saatua suolaa se itse, sill� voihen niinkuin muuhunkin
+ruokaan ei em�nt� raatsi panna kallista suolaa kuin ilman nimeksi vaan.
+Voin n�in valmiiksi saatua k�yd��n maitoja katsomaan. Lehmi� pidet��n
+t�ss� tienoossa niinkuin muuallakin Ven�j�ll� tavallisesti hyvin v�h�.
+Se talo on jo rikas, jossa on viis lyps�v�� lehm��, ja ihmein�
+mainittiin er�st� muka kauheata pohattaa Vidlassa, jolla oli viistoista
+lehm�� lyps�m�ss�. Mutta laitumet ja hein�-maat koko Ojatin tienoossa
+ovat niin hyv�t, ett� hein� enimm�ksi osaksi tehd��n mets��n ilman
+aidoitta ja muitta, ja jo virstan p��ss� kyl�st� l�yt�� karja samottavan
+ruohon. No mik�s sitten on syyn� Ven�l�isten huolimattomuuteen t�ss�
+asiassa? Ne ovat paastot h�nen uskossansa, jotka vierauttavat h�nen
+karjan tuottamista, ja toiseksi ei h�nen naisensakaan osaa n�it�
+korjata. Maito-aittana on eteis-huone, jota my�s vieras-kammarina
+pidet��n, ja tultuasi siihen n�et per�puolen lattiata t�ynn�
+pienenlaisia pottuisia savesta, joiden ulko-karvan jo tekij�ns� on
+tehnyt niin ruskeanharmaan, ett'eiv�t suinkaan likaa pelk��, ja joiden
+reunat ovat niin pinttyneet, sisus niin rikkoja ja karvoja t�ynn�, ett�
+t�h�n siivottomuuteen tottumatointa syd�nt�si alkaa iloittaa ja sin�
+kernaasti n�ist� ravinnoista olet erill�si. Voin ja leiv�n lis�ksi,
+jotka jo olet saanut, on sinun niin-muodoin ennenkuin sy�m��n voit
+ruveta, viel� munat saatava, sill� suola-kalaa ei l�ydy miss��n ja
+Ven�l�ist� inhoittaisi sy�dess� kalaa n�in "raaltansa", niinkuin h�n
+sanoo. Mutta jos em�nt� jo edellisi�kin aineita antaessansa on tehnyt
+esteit� ja viivytellyt, ei h�n munia kysyess�si paikalta liikahda. Niit�
+ei liene talossa? Mutta kanoja k�velee tuvan lattialla, ja kukkokin. Syy
+em�nn�n viivyttelemiseen on se, ett� sin�, maan tapoihin tottumatoin, et
+ole tiet�nyt vakuuttaa h�nelle, maksavasi kaiken, mink� otat. H�n luulee
+sinua tavalliseksi virka-mieheksi, ja ilman on h�nen s��li sy�tt��
+sinulle munia. Sanottuasi ett� maksat, Jumalan nimeen vannottuasi,
+ett'et mit��n ilmaiseksi tahdo, viel�p� rahankin h�nelle edelt�p�in
+k�teen sys�tty�si, l�htee h�n viimeinkin munia hakemaan, ja pian on
+atriasi valmis. Sy�ty� pit�� sinun, jos ei muun t�hden niin herruutesi
+kannattamiseksi, juoda teet�. Mutta teen-keitt�j�t� (samovaraa) ei l�ydy
+kyl�ss� kuin yksi, sill� nyt olemme syd�n-maalla. Sit� menet nyt itse
+sen omistajalta pyyt�m��n, joka n�in ei ilke� sit� kielt��, ja kantaa
+sen itse korttieriisi. T��ll� valmistuu tee pian, ja nyt juotat
+talon-rahvasta, juotat samovaran is�nt��, juotat h�nen naistansakin,
+joka ei ole hennonut kalustansa luopua, vaan tullut sen j�less�
+luoksesi, &mdash; kaikki juotat kyll�isiksi, ja juotpa viel� itsekin.
+Maksettuasi talon-v�ell�, jotka n�in muodoin ilolla ja ihmeeksens�
+n�kev�t ett� valalla vahvistetun lupasi t�yt�t, olet siis valmis
+uudestaan matkalle l�htem��n, vaan juuri hevosen selk��n noustessasi
+muistuttaa samovaran is�nt�, ett� sinun sen pit�misest� olisi joku v�h�
+maksettava h�nelle; muut herrat antavat siit� muka tavallisesti kaksin
+riunoin, mutta sinulle, hyv�lle bajarille, saa koko asia j��d�
+hopea-riunasta. Senkin suoritettuasi p��set toki viimein taipalelle
+l�htem��n, ja hatuttomin p�in toivovat n�m� yst�v�si sinulle matkallasi
+kaikenkaltaista siunausta ja onnea, sill� siunuustellessaan samoin kuin
+kirotessansakin ei Ven�l�inen puutu eik� s��st� sanoja.</p>
+
+<p>Vidlaan tultuani tapasin t��ll� ensi kerran Ojatin-joen, joka niinkuin
+jo edell� kirjoitin, lankee Syv�rihin ja suussansa on vallan suuri joki.
+Vidlan kirkko on noin keskikohdalla sen pituutta, vaan kuitenkin oli
+joki nyt syd�n-kes�ll� t�ss� kohden niin matala, ett� hevoset kahlasivat
+sen poikki ja vesi ei t�ytt�nyt hevoselle vatsaan asti. Samanlaisena
+tapasin sen sitten useammissa muissakin kohdin, joissa siit� poikki
+tulin kulkemaan. Venhe-kululle ja hirsien sek� puun lauttaamiselle ei
+t�st� joesta siis ole hy�ty� muulloin kuin kev��ll�, jolloin se kuuluu
+paisuvan hirmuisesti ja panee suuret alat alanko-maita tulvan alle.
+Sj�gren'in ilmoituksista tied�mme, ett� Lyydikk�jen pes�-paikka on juuri
+Ojatin yl�-puoli ja latvat, ja lyydikk�-kyl�t alkavatkin Vidlasta
+l�htien, heti toisella puolen jokea. N�ihin min� en kumminkaan
+seisottunut, vaan matkasin syvemm�ksi Lyydin-maahan, 20 virstaa
+edellens�, J�rvien (lyydiksi: J�rvidje) pogostalle.</p>
+
+<p>J�rviss� neuvoi kyl�-oikeuden piisari, jota pyysin apulaisekseni
+kielen-tutkinnossa, vaan joka oli paikkakuntaan vasta tullut eik�
+sanonut viel� kyllin oppineensa rahvaan kielt�, t�mm�iseksi apulaiseksi
+t�m�n seurakunnan entist�, virastansa eronnutta pappia, joka oli
+syntynyt l�heisess� Ladvan seurakunnassa ja sitten kaiken ik�ns� el�nyt
+Lyydikk�jen seassa, ja jonka piisari kehut osaavan paremmin n�iden
+kielt� kuin ven�j�t�. H�n sanoi h�nen ei en�� viitsiv�n k�yd� ty�ss�k��n
+ja olevan v�h�n ryyppyyn menev�n, jonka t�hden h�n muka mielell�ns�kin
+olisi rupeava minulle avuksi, sill� keinoin viina-rahaa ansaitaksensa.
+N�m� piisarin lauseet olivat minulle mieleen, min� sanoin siis j��v�ni
+t�h�n ja pian hankki h�n minulle korttierinkin. Pappi, joka piisarilta
+jo oli y�n-seutuna saanut tiet�� minusta ja aikomuksestani, tuli
+huomeisna aamuna, ennenkuin kukko oli kannukset enn�tt�nyt jalkaansa
+saada, minun tyk�ni. H�n oli pitk�, vahva mies, ja vaikka jo 63 vuoden
+vanha, viel� sek� n��lt� ett� jalalta hyvin vilkas. H�n oli ensin
+palvellut ponomarina ja diakkana synnyin-paikassansa Ladvassa, jossa
+h�nen is�ns� oli ollut pappina, ja sitten loppu-puolen ik��ns� t�ss�
+seurakunnassa pappina. Menn� vuonna oli h�n eronnut virastansa, ja
+antanut sen ynn� tytt�rens� kanssa er��lle vasta seminariosta p��sseelle
+papille, eik� sanonut henkens� elatuksesta itsell�ns� suurta huolta
+olevan, sill� paitse sit�, ett� v�vy oli velvollinen h�nt� ja h�nen
+vaimoansa kuolin-p�iv��n asti el�tt�m��n, oli h�n itsekin nuorella
+i�ll�ns� ker�nnyt jonkunlaisen raha-summan, joka oli Pietarin
+lampartissa vuokria kantamassa. N�ist� vuokrista ei h�n kuitenkaan muka
+saanut muuta kuin mik� h�nell� vaatteissa kului, sill� lamparti-setelit
+olivat h�nen vaimonsa vallassa, ja ukko valitti t�t� hyvin ahnaaksi ja
+itsep�iseksi. Ihmetelless�ni, ett� h�n v�h�isest� papin-palkasta oli
+voinut s��st�� niin suuren summan kuin kuusi tuhatta hopearuplaa vanhan
+p�iv�ns� varaksi, sanoi h�n sit� ei palkasta s��styneeksi, vaan kaupalla
+hankituksi, sill� nuorempana oli h�n k�ynyt jotenkin suurta
+karjan-kauppaa. H�n oli ostellut lehmi� aina Vytegrasta ja Valkeaj�rven
+linnasta (Bjelosersk'ista) asti, suurella edulla ajaen eli ajattaen ne
+Tihvinan markkinoille eli Pietariin. N�ill� kauppa-retkill�ns� oli h�n
+hyv�sti tullut tuntemaan koko sen osan Aunuksen ja Uudenlinnan l��ni�,
+jossa Lyydikk�j� el��, ja tiesi tarkasti sanoa, miss� minkin tienoon
+puheen-parsi erosi toisten tienoiden kielen-laadusta. H�n sanoi olevansa
+valmis rupeamaan minulle t�k�l�isen kielen selitt�j�ksi ja siksi
+kelpaavansa sen enemmin kuin jo ennenkin oli semmoisena ollut, nim.
+Andrej Mihailovits'illa (Sj�gren'ill�), joka oli kaksi viikkoa el�nyt
+h�nen tyk�n�ns� Ladvassa, ja jota h�n muisteli suurella rakkaudella.
+Palkkaa ei ukko vaatinut enemm�n kuin noin puoli-tuoppisen hinnan
+p�iv�lt�, ja ty�n p��timme seuraavana p�iv�n� alottaa.</p>
+
+<p>Mutta ihminen p��tt�� ja Luoja s��t��, sanoi nykyj��n er�s suuri
+ajattelija Helsingin Sanomissa, ja niin t�ss�kin asiassa ei k�ynyt
+p��t�st� my�ten. Seuraavana p�iv�n� oli t�m�n opettajakseni ruvenneen
+ukon em�nn�ll� nimi-p�iv�t. Minun t�hteni oli eukko p��tt�nyt viett�� ne
+tavallista juhlallisemmasti. Jo hyviss� ajoin aamulla tuli ukko tyk�ni
+ja ilmoitti t�m�n seikan ja kutsui minua nimi-p�iville. Min� "panin
+p��lleni parasta, valkeinta varrelleni", ja sitten l�ksimme ukon kanssa
+yhdess�. Papin kartanoa n�iss� tienoin ei voi eroittaa muista ymp�ri
+seisovista taloista, ja tavallisesti l�ytyy kyl�ss� aina joku pohatta
+talon-poika, jolla on paljoa pulskemmat rakennukset kuin papilla. Niin
+oli t�ss�kin kyl�ss� kapakka-talo paremmassa asussa kuin yksik��n muu,
+ja astuessamme eteenp�in luulinkin sit� pappilaksi, ennenkuin
+seuralaiseni likaisimmassa kohdassa kyl�n katua nousi er��n talon
+portaille ja sanoi: t�nne. Tultuamme sis��n otettiin me vastaan h�nen
+vaimoltansa, joka jo oli t�ydess� juhla-puvussa, ja jonka hirmuinen
+lihavuus kyll� todensi ukon sanat, ett� eukko muka yksin�ns� s�i vuokrat
+heid�n yhteisesti s��st�mist� rahoistansa. Heid�n tytt�rens�, nuoren
+papin vaimo, ilmestyi v�h�� j�lemmin, ja viimein h�nen miehens�kin,
+mutta ei viel� juhla-asussa, sill� h�n oli ollut riiht� viskaamassa,
+Siistiyty�ns� ja pukeutuansa oli h�n sangen siev� mies ja josko ei
+oppinutkaan, niin tiesi h�n kuitenkin sen verran, ett� Suomen-maalla oli
+yksi tsaari kuin Ven�j�ll�, ett� Sevastopol ja Veapori eiv�t olleet
+yhden meren rannalla ja ett� Helsinki oli etemp�n� Pietarista kuin
+Viipuri, joissa kysymyksiss� vanhalla papilla oli hyvin h�m�r�t ja
+sekaiset tiedot. Jonkun tunnin kuluttua eneni seuramme viel� edell�
+mainitulla piisarilla ja h�nen puolisollansa. Pidoista, jotka nyt
+alkoivat, en sano sen enemp��, kuin ett� ensin tarjotun kahvin p��lle
+ilman v�li-ajatta seurasi se ian-kaikkinen tsjaju (tee), joka tapa on
+t��ll� yleinen, sill� "tee kevent�� kahvin vaikutuksen," selitti minulle
+er�s pappi, jolta t�m�n luonnottoman tavan syyt� kysyin, Tsjajun juotua
+tuli puoli-p�iv�inen, jonka pituista atriata en viel� ole koskaan
+nauttinut ja jonka pituisesta Jumalan rukoilen itse�ni vasta
+varjelemaan. Vaan jos minun t�ytyi jo kolmannella osalla siin�
+annetuista ruokalajista olla tyytyv�inen, niin s�iv�t muut sen enemm�n,
+vaikka ruoan suuhun saamisessa ei ollut muuta apuna kuin ne
+viisi-haaraiset kahvelit, joita Luoja jo esi-is�llemme Aatamille antoi
+parin.</p>
+
+<p>Koko n�ist� pidoista en t�ss� olisi tarvinnut mainita mit��n,
+ell'ei niiss� tapahtunut seikka olisi ollut painava k��nne
+kielitutkinnoilleni J�rviss�. Vanhan papin em�nt� nim., jonka kanssa
+miehens� puoli-p�iv�isen joutuessa oli k�ynyt kirkossa, eukolle
+suojelija-enkelilt�ns� viel� jotakuta paria kolmea vuosikymmenist�
+elinajan lis�ksi rukoilemassa, oli p��tt�nyt palkita t�m�n miehens�
+palveluksen ja sent�hden haettanut kapakasta puteliin viinaa. Sen
+tyhjensi ukko pian piisarin kanssa, eiv�tk� viinan vaikutukset h�ness�
+viel� olleet kovin vaaralliset. Mutta suurin asia oli se, ett� h�n,
+kauan viinatta oltuansa, n�in p��si taas makuun. Ilta-puoleen, kuin jo
+olin korttierissani, tuli h�n minun luokseni, pyysi paperia ja
+kirjoitus-v�rkki� ja tahtoi muka minulle n�ytt�� k�si-alaansa
+kirjoituksessa, koska kieli-apulaiseni piti osata kirjoittaakin.
+Kirjoitus, jonka h�n t�ss� teki, oli anomus saada minulta
+puoli-tuoppisen hinta rahaa sen ty�n p��lle, jota yhdess� olimme
+rupeavat tekem��n. Sen annoinkin h�nelle tinkim�tt�, ja v�h�n ajan
+per�st� alkoi piisarin kodista kaikua pajatus, joka ilmoitti, ett�
+viina-jumala oli l�yt�nyt veljens� runo-jumalan. Mutta ei sill� hyv�.
+My�h��n illalla, minun iltaista sy�dess�ni, tulla kompuroi ukko ilman
+lakitta ja "parta paksussa porossa, tukat kaikki taljaskassa"
+korttieriini, itki, nauroi, pajatti, tanssi ja pyysi viel� rahaa.
+Minusta n�ytti h�n jo kyllin-kyll�iselt�, min� en antanut. H�n rukoili,
+syleili minua, vaan turhaan. Viimein lankesi h�n polvillensa, kumarsi
+jalkojeni juureen ja suuteli monet kerrat savisia saappaitani.
+P��st�kseni t�st� ilke�st� tilasta ja saatuani h�nelt� lupauksen ei
+enemp�� tulla minua kiusaamaan, annoin h�nelle viel� toisen
+puoli-tuoppisen hinnan, jonka kanssa h�n heti menikin matkaansa.
+Reuhatessansa tyk�n�ni hoklasi h�n aina p�yd�lt� ruokaakin suuhunsa,
+jota h�nelt� suinkaan en kielt�nyt, vaan saadakseni tiet��, kuinka
+ankara h�n uskonsa lajissa oli, muistutin kuitenkin, ett� h�n
+paasto-p�iv�n� s�i arkea eli rasvaista ruokaa, josta h�n hyvin kyll�
+tiesi suuren synnin tulevan. Mutta ukko vastasi juuri muutamia viikkoja
+takaperin k�yneens� Valaman monasterissa Petron p�ivill�, siell� kaksi
+vuoro-kautta yhteen menoon papillista toimitusta tehneens� ja n�in
+muodoin kaikki eli v�hint�s�kin suuren osan entisi� synti�ns�
+kuitanneensa, joten h�nell� arvattavasti nyt taas hyv� aika eteenp�in
+oli varaa poikkeilla hurskauden vaivaloiselta tielt�. Samasta syyst�
+teki h�n julkisesti toistakin synti�, nim. poltti tupakkaa niin usein
+kuin min� jaksoin h�nelle tupakka-p�tkyl�isi� antaa. Kernaammin olisi
+h�n kuitenkin polttanut piippua kuin n�it�, ja t�m�n halunsa ilmoittikin
+juuri t�ss� rohkeassa tilassansa siten ett� tahtoi kiskoa piippua
+hampaistani. T�ss� asiassa en h�nelle kuitenkaan antanut per��, ja
+piipusta v�ittelemisemme olisi kukaties miten loppunut, ell'ei h�nelle
+olisi juolahtanut mieleen ett� se mahtoi olla uskoni, joka esti minun
+antamasta tois'uskoisen polttaa piipustani, jossa tapauksessa h�n ei
+mill��n tavalla tahtonut saattaa minua rikkomaan hengellist� lakiani.
+Ilolla vakuutin min� ett� asian laita oli semmoinen, ja heti j�tti ukko
+piippuni rauhaan. T�t� keinoa k�ytin sitten j�lkeenkin p�in suurella
+menestyksell� semmoisia vastaan, jotka maansa tapaa my�ten tahtoivat
+minun piippuani omana piippunansa pit��, ja mainitun esteen sanottuani,
+ei sit� vastaan koskaan intt�ilty mit��n.</p>
+
+<p>Toisena aamuna menin kapakkaan sek� tietelem��n ukon eileisen-iltaista
+elamoitsemista ett� v�h�n rahaa s�rkem��n. T�m�n oli ukko keksinyt. Ulos
+tullessani kapakasta tulla haihatti h�n kotoansa, eik� malttanut juosta
+tiet� my�ten ymp�ri, vaan oikasi pellon poikki, jossa h�nelle aidan yli
+pyrkiess�ns� ei k�ynyt paremmin kuin ett� aidassa repi kauhtanansa, joka
+kumminkin jo entuudestansakin oli hyvin huono ja repaleinen. H�n luuli
+minun ostaneeni viinaa, ja vaikka pohmelo n�ytti surkeasti ahdistavan
+h�nt�, s�ihkysi ilo h�nen silmist�ns�, sill� kuin minulla muka oli
+viinaa, niin oli sit� h�nell�kin, jonka ajatuksensa h�n heti
+ilmoittikin. Pian selkeni kuitenkin ukon erhetys, ja pahoilla mielin
+rupesi h�n selitt�m��n, ett� h�nest� sin� p�iv�n� ei ollut minulle
+ty�h�n, ja huomenna taas piti h�nen lounaan sy�ty� l�hte� er��sen viiden
+virstan p��ss� olevaan kyl��n, jossa yli-huomenna tuli praasnikka.
+Huomenna voisi h�n kumminkin edell� puoli-p�iv�n tulla minun tyk�ni, jos
+nyt saisi edes pariksikaan ryypyksi minulta viel� palkkaansa. Sen
+annoinkin h�nelle, mutta nyt vahvistui minussa jo edelt� arveltu p��t�s,
+kokonansa erotani t�st� miehest�, sill� vaikka h�nell� kyll� olin
+havainnut olevan hyv�t tiedot Lyydin kieless�, niin n�kyi se nyt
+selv�sti, ett� h�nell� oli liian huikentelevainen luonto kelvataksensa
+minulle apu-mieheksi.</p>
+
+<p>Siis aloin tiedustella toista apulaista, ja sanottiinkin Ladvassa
+I�ytyv�n vanhan diakan, lyydikk�-syntyisen ja niinmuodoin hyv�n
+lyydil�isyyden tuntijan, jolla kehuttiin kaiken maailman viisaus olevan
+p��ss�, ja jonka ei sanottu juovan muulloin kuin praasnikoissa. T�m�n
+miehen luultiin tulevan sille praasnikalle, jolle J�rvien ukonkin jo
+niin aioissa piti l�hte�, ja min� p��tin my�s odottaa t�t�
+juhlallisuutta ja menn� sille, sek� sit� katsomaan ett� mainittua
+diakkaa tapaamaan.</p>
+
+<p>T�mm�isi� praasnikoita on kaikissa ven�j�n-uskoisissa kyliss� (meid�nkin
+maassamme) tavallisesti yksi, monesti useampikin vuodessa. Ne vietet��n
+sen pyh�n p�iv�n�, jonka nime� kyl�n kirkko kantaa, ja joka sill�
+niinmuodoin on erityisen� suojelijana. Mutta tavallisesti on kyl�ss�
+paitse kirkkoa viel� rukoushuoneitakin (Karjalassa kutsutaan t�mm�isi�
+"s�ssyn�ksi" ven�j�n-kielisest� sanasta tschasovna), joilla my�s on
+pyh�t suojelijansa, ja joille my�s vietet��n praasnikat. N�in saapi moni
+kyl� kolme ja nelj�kin praasnikkaa vuodessa. Niille ker�ytyy rahvasta
+vahvasti, ja p��-asia niiss� on sy�minen, tanssiminen ja pajatus. My�s
+tulee niihin josta kusta suuremmasta l�hi-kyl�st� renikan kauppias, ja
+kuin kyl�n kapakasta saadaan viinaakin kyll�ltens�, niin l�ytyy
+praasnikalla kaikki v�li-kappaleet, joilla ilo saadaan kukoistamaan.</p>
+
+<p>Toivoani my�ten Ladvan diakka olikin praasnikalla, pian sovimme tuumilla
+ja jo seuraavana p�iv�n� muutin Ladvaan. Useammassa kirkon-kyl�ss�
+Suomessa l�ytyy joku leski-akka, joka on v�h�n herras-perua, k�yh�ksi
+j��nyt, vaan hyv�sti el�v� sill� keinoin, ett� h�nell� on arpa-kirja ja
+kortit, joilla talonpojan-tytt�rille povaa sulhaiset, v�h� l��kityksi�,
+joilla parantaa pienet silm�-kipe�t, p��st�� hampaan-kolotuksesta
+j.n.e., ja koreoita tilkkuja, joista h�n tekee em�nnille taskuja, lakkia
+ja m.s. Sen ohessa tiet�� h�n kaikki pit�j�n juorut ja uutiset, ja kuin
+v�rj�lin puutteessa h�nell� painatetaan lankojakin, niin ei kumma
+olekaan, ett� talonpojan-vaimot kirkko-tiell�ns� k�yv�t h�nen luonansa
+istumassa, jolloin �mm�n kahvi-pannu ei tulelta p��se, vaan jolloin
+h�nell� my�s on tulonkanto-p�iv�ns�, sill� k�yj�t tuovat, mik�
+voi-naulasen, mik� maito-leilin, mik� mit�kin. T�mm�isi� l�ytyy
+Ven�j�ll�kin, vaan edell� lueteltujen virkojen rinnalla pit�v�t n�m�
+parittajankin tointa, sill� harva naima-kauppa niin herroissa kuin
+talon-pojissakin tapahtuu Ven�j�ll� ilman parittaja-akan (svahan)
+avutta. T�m�nkaltaisen ihmisen luona sain min� korttierin Ladvassa. H�n
+oli edell� kerrotun J�rvien vanhan papin tyt�r, oli ollut naimisessa
+er��n papin kanssa, joka jo viisi vuotta takaperin oli kuollut, ja eli
+nyt ukkonsa, mainitun papin is�n, kanssa yhdess�, joka j�lkim�inen my�s
+oli ollut pappina, vaan halvauksen t�hden, joka h�nt� oli kohdannut, jo
+kauan sitten virastansa eronnut. Heill� oli hyv� talo, v�h�
+maan-viljelyst�kin ja he eliv�t pensill� (pensiunilla), jota ukolla oli
+20 ja lesken tytt�rell� 6 hopearuplaa. T�h�n oli leskell� senlaisia
+tuloja kuin edell� kuvasimme, ja jonkun verran sai h�n sis��n sitenkin,
+ett� piti korttieria mittareille ja muille matkaaville virka-miehille.
+H�n oli sen verran viisaampi t�k�l�isi� talonpojanakkoja, ett� osasi
+juoda sek� teen ett� kahvin, viel�p� keitt��kin molemmat, ja ett�
+valitti, kuinka h�nen k�tens� pysti ja n�k�ns� p�ivettyi, nyt ty�ss�
+k�ydess�, sill� siihen ei h�n ollut tottunut miehens� el�ess�, jolloin
+sampovara aina oli seisonut valmisna h�nen makuulta noustessansa.
+Entisest� herruudesta ei h�ness� ollut muuta j�lell�, kuin se, ett�
+tahtoi ett� muiden piti uskoa h�nen aamulla pitk��n makaavan, jota
+herruuden v�ltt�m�t�nt� merkki� h�n kuitenkaan itse asiassa ei pit�nyt,
+sill� useasti kuulin h�nen raukan jo p�iv�n kanssa nousevan
+askareillensa.</p>
+
+<p>Sek� t�m� vaimo ett� h�nen ukkonsa, se vanha pappi, olivat muuten
+merkilliset sen t�hden, ett� pahemmin pahinta mustalaista pyysiv�t,
+puistivat kaikkea, mit� vaan n�kiv�t minulla. Heille piti antaa paperia,
+kyni� ja l�kki�, edellens� kynttil�it�, teet�, sokuria, sanalla sanoen
+kaikkea, mit� muassa oli ja mit� em�nt� viime kerran Vidlassa
+k�ydess�ns� muka oli unhoittanut ostaa. Ukko tahtoi minua itsellens�
+ostamaan nuuskuakin, jota minulla ei ollut, ja m��r�si siksi tarvittavan
+tschetvertakan (25 kop. hop.). T�m�n h�vitt�myytens� peitti h�n sill�,
+ett� lupasi edest�ni lukea rukouksia, joiden m��r� ja pituus tulisi
+senvertainen, kun verran h�nelle rahaa j�tt�isin, ja sanoi t�t� rahaa ei
+tulevani katumaan, sill� h�nen rukouksensa olivat hyvin teholliset.
+T�mm�isi� rukouksia lukikin h�n alinomaa, pitk�st� nimi-listasta aina
+rukouksen alussa mainiten niiden nimet, jotka olivat h�nen palkanneet
+puolestansa taivasta l�hestym��n. Minua inhoitti t�mm�inen elatus-keino,
+varsinkin yhdekskymmen-vuotisella hautaan vajoovalla ukolla, enk� paljo
+huolinutkaan peitt�� ylenkatsettani h�nt� vastaan, josta itselleni
+seurasi se paha, ett� ukko, p��tt�en minut t�ydeksi pakanaksi, ei
+sanonut yhdenk��n kristityn papin rupeevan minulle taivaan ovea
+longistamaan, ja kuin sit�, h�nen luulonsa j�lkeen, maailmallisen
+ihmisen itsens� oli mahdotoin avata, niin arvaa jokainen, mihin h�n
+minun tuomitsi.</p>
+
+<p>Paitse sit� vastusta, mik� minulla oli t�st� ukosta, oli kymmemp�iv�inen
+oloni Ladvassa sangen hupainen. Rahvas t��ll� salon syd�mess� oli siivoa
+ja hiljaista, ja ty�ni juoksi eritt�in hyv�sti sent�hden, ett�
+apulaiseni, vanha diakka, oli selv�-p�inen ja ymm�rt�v� mies. H�n oli
+syntyj��n t�st� samasta kyl�st�, oli poikana saanut v�h�n opetusta
+Aunuksen kaupunkia l�hell� olevassa Aleksanteri-Svirskin monasterissa,
+ja sitten viel� puoli vuotta ollut Uudessa linnassa (Novgorod'issa)
+oppiansa lis�ilem�ss�. N�in oli h�n oppinut ven�j�n kielen oikein
+kieli-opillisesti, ja ymm�rsi k�ytt�� t�m�n oppinsa omaakin kielt�ns�
+tutkittaessa. Muuten oli h�n kaiken ik�ns� el�nyt t��ll� koto-kyl�ss�ns�
+ja oli hyvin tuttu ja rakastettu ymp�rins�, niin ett� praasnikkaa ei
+praasnikkana pidettyk��n, jos h�nt� ei ollut l�sn�, sill� h�n oli
+taitava kertoja, ankara pajattaja ja hyv� juoja. H�nen karkea ��nens�,
+vahva kasvunsa ja tuuhea partansa antoivat h�nen k�yt�ksellens� ja koko
+olennollensa semmoisen arvoisuuden, ett� pojat joka paikassa nostivat
+lakkiansa h�nelle ja vanhemmat h�nt� leikill� kutsuivat proto-jereiksi
+(rovastiksi).</p>
+
+<p>Yleisesti ylen-katsoo vallan p��ll� oleva kansa allansa olevien
+pienemp�in kansojen kielt�, jonka Lyydin kielest�kin tulin havaitsemaan
+Scholtj�rvell�, jossa pappi, vaikka nelj�-kymment� vuotta palvellut
+Lyydikk�jen seassa, tuskin tiesi sanaakaan heid�n kielest�ns�, ja jossa
+rikkaammaksi ja mahtavammaksi p��sseet Lyydik�t itsetkin kernaammin
+puhuivat ven�j�t� kuin omaa kielt�ns�. Toisin oli asian laita t��ll�
+Ojatin tienoilla. T�m�n tienoon synke� salon-luonto, sen k�yhyys ja se
+seikka, ett'ei sen l�pi kule yht��n tiet�, ovat tehneet, ett� Ven�l�iset
+ovat j�tt�neet sen rauhaan, elikk� jos heit� on sinne joku tullutkin, on
+tulijan ollut mahdotoin saada omaa kielt�ns� tavaksi, ja vaikka h�n on
+ollut pappikin eli muu virka-mies, on h�n perheinens� v�hitellen
+taipunut maan kieleen ja, niinkuin edell� kerrotuista esimerkeist�
+olemme n�hneet, viimein paremmin osannut t�k�l�isen rahvaan kielt� kuin
+omaansa. T�m� seikka on vaikuttanut rahvaasen takaisin siten, ett'ei se
+h�pe� kielt�ns� ja ett� se n�iss� tienoin tulee viel� kauan voimassa
+pysym��n. T�ss� Ojatin tienoossa on rahvas pit�nyt oman alku-per�isen
+nimens�kin muistossa. Edell� olemme n�hneet, ett� ��nisen rannalla
+asuvat Tschuudit kutsuvat itse�ns� vaan <i>Lyydeiksi eli Lyydik�iksi</i>,
+joka tulee ven�j�n-kielisest� sanasta <i>ljudi</i>, merkitsev� rahvasta, ja
+jolla nimell� mekin entist� my�ten olemme heit� t�h�n asti kutsuneet.
+N�in on n�ill� samanlainen nimi kuin Virolaisilla, jotka my�s eiv�t
+tied� itse�ns� muuten nimet� kuin <i>maa-rahvaaksi</i> ja kielt�ns� vaan
+<i>maa-kieleksi</i>. Ojattilaiset sit� vastaan kutsuvat itsi�ns�
+<i>Veps�l�isiksi</i> ja kielt�ns� <i>Veps�n eli Vepsan</i> kieleksi, joka nimi
+niinkuin paljo muutakin kansan alku-per�isest� kansallisuudesta jo
+muissa osissa sen alaa on unohtunut. Ei tarvitse siis ensink��n ep�ill�,
+ett� t�m� nimi, vaikka sit� nyt k�ytt�� vaan yksi osa t�t� kansaa, ennen
+ei olisi ollut sen yleisen� nimen�, jota p��t�st�mme vahvistaa sekin
+seikka, ett� pohjais-puolimaisen Aunuksen Karjalaisetkin yleisesti
+kutsuvat n�it� serkkujansa Veps�l�isiksi. T�ss� otamme sent�hden
+tilaisuuden t�rkeimm�sti kehoittaaksemme kaikkia t�st� kansasta eli sen
+kielest� vasta kirjoittavia, ett� heitt�isiv�t pois nuo muukalaiset
+nimet <i>Lyydit, Tschuudit</i> ja muut joihin ylpeiden naapurien
+halveksiminen ja ylen-katse on n�ht�v� juuri, ja antaisivat t�lle
+kansalle sen edun, jota ei kiellet� kelt��n yksin�iselt�k��n ihmiselt�,
+nim. kunniallisen oman nimens� nautinnon. T�h�n on heill� sen suurempi
+oikeus, kuin heid�n esi-is�ns� ovat t�m�n nimen historiaankin
+kirjoittaneet. Sill� Ven�j�n vanhimman historioitsijan Nestorin <i>Vessit</i>
+eiv�t voineet olla muita kuin nykyisten <i>Vepsien eli Veps�l�isten</i>
+esi-isi�, vaikka perilliset eiv�t ole kuin v�h�iseksi osaksi voineet
+pit�� vallassansa isien j�tt�m�� maata. Se on Sj�gren'in erhetys
+kirjassa: <i>Ueber die �lteren Wohnsitze der J�men</i>, joka meid�n
+kansan-tutkijoiden silmiss� kauan on polkenut t�t� nime�. H�n oli jo
+ennen t�m�n kirjansa kirjoittamista ja yleisesti ennen koko sit� suurta
+matkustustansa, jonka arvollinen ja kiitett�v� hedelm� se on,
+kirjallisesti p��tt�nyt ett� se kansa, jota Nestor Vessiksi kutsuu ja
+joka eli Bjeloseron j�rven ymp�rill�, mahtoi kutsua t�t� j�rve�
+<i>Vesij�rveksi</i> ja siit� itse�ns�kin <i>Vesil�isiksi</i>, josta Ven�l�inen
+muukaloimalla muka sai nimen Vessit. T�mm�inen edelt�-k�sin p��tt�minen
+on aina vaarallinen, ja tehdyksi Sj�gren'ilt�, joka kaikessa koki
+totuutta tarkoittaa, olisi sit� vaikea uskoa, ell'emme tiet�isi, ett�
+h�nen sit� kirjoittaessaan Vessien eli sen suomalaisen kansan, joka
+Nestorin aikoina eli mainituissa seuduissa, luultiin jo kokonansa
+ilmoilta h�vinneen. Mutta mainitulla matkallansa l�ysi Sj�gren samoissa
+tienoin suomalaista kansaa, joka kutsui itse�ns� <i>Veps�ksi</i>, ja
+toiseksensa tuli h�n t�ll�in my�s tiet�m��n, ett� t�m� kansa ei kutsunut
+vasta mainittua j�rve� Vesij�rveksi, vaan <i>Vauget- eli Valgetj�rveksi</i>,
+jonka Ven�l�iset sanasta sanaan k��nt�en tekiv�t nimeksi: bjeloje osero,
+Bjelosero. N�iss� kahdessa seikassa, jotka h�n itse uskollisesti kertoo,
+olisi h�nelle jo pit�nyt olla kyll� todistusta siit�, ett� edellinen
+p��t�ksens� Vessin nimen tulemisesta suom. sanasta Vesil�iset oli v��r�,
+varsinkin koska sanasta vesi Veps�l�istenkin kieless� pit�� johdettaa
+nimi <i>Vetel�inen, ei Vesil�inen</i>, ja ett� samainen Veksi eli Vess� ei
+ollut muuta kuin Ven�l�isen kielell� pehmennyt nimi <i>Veps�</i>. Vaan t�t�
+ei h�n nimitt�m�ss�mme kirjassansa tahdo my�dytt��. Todistuksia, joilla
+h�n puolustaa entist� p��t�st�ns�, olisi liian lavea ruveta t�ss�
+kertomaan, koska halullinen lukija l�yt�� ne t�ydellisin� itsest�
+kirjasta. Niiden joukosta otamme t�h�n vaan yhden, joka my�s perustaksen
+v��r�lle kokemukselle. Siit� nim. ett� kaikilla nykyisten Veps�l�isten
+kylill� muka on ven�l�iset nimet p��tt�� Sj�gren, ett� koko heid�n
+alansa olisi ensin ollut Ven�l�isten vallassa, jotta olisivat viljelleet
+ja rakentaneet maan ja joiden kielest� kyl�tkin olisivat nimens�
+saaneet, vaan ett� heid�n olisi pit�nyt taas luopua maasta ja j�tt�� se
+Veps�l�isille niiss� myllyiss�, joita t��ll�kin kansojen edes takaisin
+siirrelless� tapahtui. T�m� p��t�s on kuitenkin v��r�ll� pohjalla. Koko
+Ojatin tienoossa samoin kuin ��nisenkin rannalla on ei ainoastaan
+kaikilla veps�l�is-, vaan my�s suurimmalla osalla ven�l�iskyli�
+suomi-peruiset nimet, joita rahvas kesken�ns� k�ytt��. Vaan kirkon- ja
+henki-kirjoissa, mittarien luetteloissa ja kartoissa ovat molempien
+nimet ven�l�isi�, useammassa kohden vaan josta kusta ristim�-nimest�
+(sanotaan tavallisesti paikan ensim�isen asujan nimest�) tehtyj�,
+niinkuin: Ivanoffkaja, Timosejeffkaja, Trosimoffkaja j.n.e. T�mm�iset
+kirjat, kartat ja muut sanoo Sj�gren, niiss� l�ytyvien nimien t�hden,
+joka paikkakunnassa tarkoin l�pi k�yneens�. N�iden nimien v��ryydest� ja
+siit�, ett� h�n ei tarkoin ottanut vaaria rahvaan kieless� k�ytett�vist�
+nimist�, p��tt�� h�n ven�l�isi� nimi� alku-per�isiksi ja niiden antajia
+maan ensim�isiksi asujiksi, josta taas seuraisi ett� Veps�l�iset vasta
+my�hemmin joutuivat sen is�nniksi ja ett� niinmuodoin Nestorin Vessit
+olivat toinen kansa, toista Veps�l�iset.</p>
+
+<p>T�ss� lienee nyt tilaisuus sanoa muutama sana n�iden kielest�kin ja sen
+aarteista. Suomalaiselle kielentutkijalle on t�st� murteesta paljo
+selkoa sek� kieli-opissa ett� sana-kirjassa. Vaan kuin useamman lukijan
+pelk��n t�m�n-laatuisissa kokemuksissa ja l�yd�iss� ei l�yt�v�n sit�
+miellytyst�, joka niist� on kielentutkijalle, niin j�t�n Veps�n kielen
+kieli-opilliset ja sana-kirjalliset edut t�ss� mainitsematta. Mit� taas
+sen hengellisiin aarteihin tulee, niin ei niist�k��n ole paljo
+lausumista. Edell� olen jo sanonut, ett� ��nisen Veps�l�isill� en
+tavannut lauluja ensink��n. Sama oli niist� yleinen lause Ojatillakin,
+nim. ett� laulettu on iki-muistoisista ajoista ven�j�ksi ja ett� lauluja
+ei ole koskaan l�ytynyt veps�ksi. Satuja taas l�ytyy paljo, vaan
+niist�kin n�hd��n pian, ett� ovat parhaasta p��st� Ven�l�isilt� saatuja,
+ja paraat satujen sanojat tarjoaksetkin aina kernaammin ven�j�ksi kuin
+omaksi kielekseksens� niit� kertomaan. Sana-laskuja ja arvoituksia
+l�ytyy sit� vastaan Veps�l�isill�kin, ja niiden muoto todistaa, ett�
+niit� ei ole naapureilta lainattu. J�lkim�ist� kirjoitin Ojatilla noin
+puoli-sataa, ja niist� saan kielen n�ytteeksi suomennoksen kanssa
+painattaa t�h�n seuraavat.</p>
+
+<div class="blockquot">
+
+<p>1. Neitschyk�ine iscytub liphaisches, kasaine irdal? <i>Nagris mas</i>.</p>
+
+<p>2. Pol hebot, pol hahat? <i>Jouh-segl</i>.</p>
+
+<p>3. Mustan s�b, vaugtan situb? <i>Melnits</i>.</p>
+
+<p>4. Vaugtan s�b, mustan situb? <i>L�moi s�reses</i>.</p>
+
+<p>5. Must da pehmed, m�rg da maged? <i>Paschtkas</i>.</p>
+
+<p>6. M�rg masa aidan taga? <i>Kjel</i>.</p>
+
+<p>7. P�iv�l rippub, a yol reighu? <i>Koukuine ukses</i>.</p>
+
+<p>8. Lehm p�tschisch, h�nd irdal? <i>L�moi i savu</i>.</p>
+
+<p>9. Ymbri p�s ei hvati, ymbri p�ydos hvatib? <i>Silm</i>.</p>
+
+<p>10. Kaks kurged p�litschi meres katsutas, toinen toscht ei voikoi
+sabutada? <i>Keranden korvad</i>.</p>
+
+<p>11. Mi om notktemb vet? <i>Savu</i>.</p>
+
+<p>12. Kaks neitschyk�ischt yhtel laval kargaitas? <i>Petkleil
+survotas</i>.</p>
+
+<p>13. P� tohine, vats t�ine, jamgad kivisched? <i>Not</i>.</p></div>
+
+<p>Suomeksi.</p>
+
+<div class="blockquot">
+
+<p>1. Neitsyk�inen istuu arkussa, kassa (palmikko, letti) ulkona?
+<i>Nauris maassa</i>.</p>
+
+<p>2. Puoli hevoista, puoli haapaa? <i>Jouhi-seula</i>.</p>
+
+<p>3. Mustan sy�, voalkean sittuu? <i>Mylly</i>.</p>
+
+<p>4. Valkean sy�, mustan sittuu? <i>Tuli p�reess�</i>.</p>
+
+<p>5. Musta ja pehme�, m�rk� ja makea? <i>Paistikas</i>.</p>
+
+<p>6. M�rk� vasikka aidan takana? <i>Kieli</i>.</p>
+
+<p>7. P�iv�ll� riippuu, vaan y�ll� reik��n? Oven <i>koukku</i> (s�ppi).</p>
+
+<p>8. Lehm� uunissa, h�nt� ulkona? <i>Tuli ja savu</i>.</p>
+
+<p>9. Ymp�ri p��n ei yll�, ymp�ri pellon ylt��? <i>Silm�</i>.</p>
+
+<p>10. Kaks kurkea p��llitse merest� katsovat, toinen toistansa ei voi
+saavuttaa (tavata)? <i>Korvon (saavin) korvat</i>.</p>
+
+<p>11. Mik� on notkeampi vett�? <i>Savu</i>.</p>
+
+<p>12. Kaksi neitsyk�ist� yhdell� lattialla tanssivat? <i>Petkeleill�
+survotaan</i>.</p>
+
+<p>13. P�� tuohinen, vatsa liinainen, jalat kiviset? <i>Nuotta</i>.</p></div>
+
+<p>Is�-meid�n rukous kuuluu t�ss� kieless�, ven�j�n-kielisest� uudesta
+testamentista k��nnettyn�, seuraavalla tavalla:</p>
+
+<div class="blockquot">
+
+<p>"Tatoi meide, kudam oleb taivhal; s�dkahase puhthaks nimi sinun;
+tulgha tsarstv sinun; da liinob vald sinun i mal kut taivhal; Leib
+meide kaikutscheks p�ivaka anda meile tj�namb�i; i j�ta meile
+v�lgad meide kut i m� j�tamoi v�lghiischile meide; i ala anda meid
+iskusaha; a pj�sta meid pahas; sida m�d mi sinun om tsarstv, i
+v�gi, i kuulund igan kaiken, Amin."</p></div>
+
+<p>Kielen n�ytteeksi saakoot viel� seuraavat satuset t�ss� sian.</p>
+
+<div class="blockquot">
+
+<p>1. Orl.</p>
+
+<p>Kysuiba orlal: mihe s�tat sina itscheis poigid muga korttas taivhan
+al? &mdash; Orl sanii: rohtischibak h� kasnuded l�hetase p�iv�ischen
+lost, kut min� heid s�taischin alahan mas?</p>
+
+<p>2. Kukoin karangg.</p>
+
+<p>Sanu milein, kysii kadag kukoin karanggol, miksch sina muga
+n�lghiine sobihe, m�ndes siiritschi sinusaisch meheb;<a name="FNanchor_6" id="FNanchor_6"></a><a href="#Footnote_6" class="fnanchor">[6]</a> mida sina
+tahtoit s�ta heisch? mihe h� sileisch koschutas? &mdash; Ni mihe, sanii
+kukoin karangg; min� i en tahtoi anastada hied mehel, tahtoin
+vaische rebitada heid.</p>
+
+<p>3. Lambas i djumalan-lindiine.<a name="FNanchor_7" id="FNanchor_7"></a><a href="#Footnote_7" class="fnanchor">[7]</a></p>
+
+<p>Djumalan-lindiine lebastihe lambhan p�le, mise rastta h�nel
+v�h�ischen villad itschesa pesaks. Lambas rubens verdusiine hypta
+sinna i t�nna. Kut sina milein yhtel muga skup? sanii
+djumalan-lindiine; paimnele sina k�sket otta itschesaisch kaiken
+nahkha-sai villan, a milein otkaschit pitschukaisches klakiisches.
+Miksch muga netsen s�dad? &mdash; Netsen s�dan siksch, sanii lambas,
+mise sina ed malta milain minun villad otta muga armhutte kut
+paimen.</p></div>
+
+<p>Suomeksi.</p>
+
+<div class="blockquot">
+
+<p>1. Kokko.</p>
+
+<p>Kysyiv�t kokolta: mint�hden el�t�t sin� poikiasi niin korkeassa
+taivaan alla? &mdash; Kokko sanoi: uskaltaisivatko he kasvaneina l�het�
+auringon luokse, kuin min� heit� el�tt�isin alahalla maassa?</p>
+
+<p>2. Orjantappura.</p>
+
+<p>Sano minulleni, kysyi kataja orjantappuralta, miksi sin� niin
+n�lk�inen (olet) vaatteihin, ihmisten sinustasi sivutse menness�;
+mit� sin� tahdot tehd� niist�? mihin ne sinullesi kelpaavat? &mdash; Ei
+mihink��n, sanoi orjantappura; enk� min� tahdokaan ry�sta� niit�
+ihmiselt�, tahdon vaan repi� niit�.</p>
+
+<p>3. Lammas ja p��ski.</p>
+
+<p>P��ski lep�ytyi lampaan p��lle, ett� raastaa h�nelt� v�h�n villaa
+pes�ksens�. Lammas alkoi vihaisena hyppi� sinne ja t�nne. Kuin sin�
+minulleni yhdelle (olet) niin ahnas? sanoi p��ski; paimenelle sin�
+annat luvan ottaa itsest�si kaiken villan nahkaan asti, vaan
+minulle kiell�t pienoisesta tulloisesta. Miksi niin t�m�n teet? &mdash;
+T�m�n teen siksi, sanoi lammas, ett� sin� et osaa minultani
+villaani ottaa niin lempe�sti kuin paimen.</p></div>
+
+<p>Ty�ni lopetettua Ladvassa olisin suurelle maantielle voinut palata samaa
+tiet�, jota mennytkin olin, ell'ei mieleni olisi tehnyt paikalla
+tiedustamaan, mit� murretta, karjalaistako vai veps�l�ist�,
+Ojatin-tienoon it�isess�, eli Aunuksen l��nin etel�-it�isess�, osassa
+puhuttiin. Sek� Ladvassa ett� jo edell�kin sanottiin kyll� n�iden
+tienotten kielt� aivan yhdenlaiseksi kuin kieli t�ss� seurakunnassa ja
+sen ymp�rist�ll�. Vaan K�ppen'in kansakartta puhui toista. T�m� Pietarin
+Tiede-Akateemian j�sen on mm. Schubert'in maa-tieteelliselle kartalle,
+jota Ven�j�n maan europalaisesta osasta on noin 50 lehte�, eri
+v�rill�ns� kuvannut kunkin kansakunnan alan ja piirin. T�t� suurta
+kansakarttaa ei l�ydy kuin kaksi kappaletta k�si-kirjoituksessa, nim.
+toinen mainitun Tiede-Akateemian kirjastossa ja toinen Pietarin
+keisarillisella maa-tieteellisell� seuralla. Mutta j�lkim�inen seura on
+siit� painattanut pienemm�ss� mitassa tehdyn kopion nelj�lle lehdelle.
+Niin p��-kartassa kuin t�ss� kopiossakin antaa tekij� mainitussa osassa
+Aunuksen l��ni�, keskell� Veps�l�isten piiri�, ei v�hemm�n kuin
+kokonaista kolme laajaa seurakuntaa Karjalaisille, vaikka n�iden
+historiallisesti ei tiedet� koskaan jalkaa astuneen ��nisen j�rven
+etel�-puolelle. V��rj�rven pogostan kautta tultuani Schimj�rven kirkolle
+havaitsinkin, ett� rahvas Ojatilla oli oikeassa ja ett� herra K�ppen on
+tehnyt suuren vian pannessansa Karjalaisia t�nne, sill� kieli t��ll� oli
+puhtainta Veps�� ja t�ksi sanottiin niiden kahden toisenkin,
+P��schj�rven ja Kuschtj�rven, seurakuntain kielt�, jonka kansa-karttaa
+my�ten niin ik��n olisi pit�nyt olla karjalaista. T�m� suuri vika, johon
+virka-miesten luottamattomat kertomukset ovat syyn�, tulee oiastuksi nyt
+paraillaan tekeill� olevassa kolmannessa painoksessa herra K�ppen'in
+mainittua karttaa.</p>
+
+<p>T�st� asiasta selv�n saatuani ja viel� pari p�iv�� Schimj�rvess�
+kuunneltuani kansan kielt�, p��tinkin lopettaa veps�l�iset tutkintoni ja
+palasin maantielle Suschtan (ven. Oschtan) kyl�ss�. Schimj�rven ja sen
+v�li� on 40 virstaa, joka on yksi ainoa hirmuinen korpi, jossa edellisen
+viikon rankat sateet olivat niin vett�neet maan, ett� hevoset melkein
+joka askeleella upposivat likaan. Tie, joka harvoin oli l�yt�nyt
+kangas-harjanneen kulkeaksensa ja enimmiten juoksi pitkin korpijokia eli
+j�rvi�, sill� se kulki paraasta p��st� talvi-tien j�lki�, oli muutenkin
+niin ryteikk�, niin kehnoilla malko-siloilla varustettu, ett�
+ratsastajan monin paikoin piti pitk�t matkat hevoistansa taluttaen jalan
+astua. Ja vaikka lepoakin oli pidetty noin puoli-v�liss� taivalta
+tehdyll� tulella, olivat sek� miehet ett� hevoset, my�h��n illalla
+Suschtaan tullessa, niin v�syksiss�, ett� edelliset eiv�t tarvinneet
+illaistakaan ennen maata rupeamistansa, ja j�lkim�iset viimeisill�
+virstoilla tuskin en�� pystyss� pysyiv�t. Suschtasta tulin
+Latina-Pellolle ja siit� samaa tiet� Pietariin, jota kev��ll� olin t�nne
+mennyt.</p>
+
+<p>Lopuksi saan mainita, ett� jos kell� viel� olisi halu k�yd� tutkimassa
+Veps�l�isten kielt� Ojatilla, niin olisi mainittu Schimj�rven
+kirkon-kyl� sek� kielen-puhtauden ett� muun puolesta siihen soveljain
+paikka. Matkustaa t�lle kirkolle voisi helpoimmin ja huokeimmin,
+Sortavalan, Aunuksen ja Latina-Pellon kaupunkien kautta. Viimeksi
+nimitetyst� ei Suschtan posti-paikkaan Arkangeliin menev�t� tiet� my�ten
+tule kuin noin 130 virstaa, niin ett� koko matka Sortavalasta
+Schimj�rven kirkolle ei tulisi tekem��n kuin v�h�n p��lle nelj�n sadan
+virstan.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>Matka It�-Ven�j�ll� vuosina 1856 ja 1857.</h2>
+
+
+
+<h3>Ensim�inen Kirja.</h3>
+
+<p>Kasan'issa, toukok. 1856.</p>
+
+<p>"Kristos voskres! Kristus on yl�s-nousnut!" kajahti ��ni
+sunnuntai-aamuna 29 p. huhti-kuuta huoneessani ennenkuin olin vuoteelta
+enn�tt�nyt nousta, ja edess�ni seisoi iloisella katsannolla
+portinvartija t�ydess� ala-upsierin puvussa, h�n on nim. entinen
+sota-mies. "Totisesti on Kristus yl�s-nousnut!" tulee t�h�n vastata, ja
+sit� ynn� suun- ja juoma-rahan antamista en min�k��n laiminly�nyt, jonka
+kanssa ukko meni toisille talon asukkaille samaa onnellista sanomaa
+julistamaan.</p>
+
+<p>Kristos voskres! Meill� on siis p��si�isen iloinen p�iv�! Mik� suuri
+juhla! Totuuden ankaran ja vilpitt�m�n saarnaajan ovat pimeyden ja
+itse-valtaisuuden puolta-pit�j�t kiehtoneet, tuominneet ja kuolettaneet.
+Synke� suru syd�mess� seisoo koko ihmiskunta t�m�n sankarinsa haudalla,
+ep�illen, haikeroiden, todellako ja t�ksi p�iv�ksik� pimeys vallan
+voitti, koska sen ruhtinat nyt niin riemasteleivat. Lyhyt on kuitenkin
+t�m� heid�n riemunsa, sill� juuri kuolemallansa on valon sankari heid�t
+voittanut ja kahlinnut, ep�ilem�tt�m�n� her�� h�n kuolluista, valo
+levenee kaikelle maailmalle ja kaikki ihmiskunta riemuitsee.</p>
+
+<p>T�mm�inen on p��si�is-juhlan aine ja sis�llys. Eik� Ven�l�inenk��n puutu
+riemua sit� viett�ess��n. H�n on paastonnut kokonaista kuusi viikkoa ja
+etenkin ankarasti viimeisen eli piina-viikon, jolla virkakunnat ja
+koulut eiv�t istu ja jonka kuluessa rahvas ripill�-k�ymisell� eli muun
+ulko-k�yt�ksen t�ytt�misell� kokee valmistaa oman-tuntonsa p��si�isen
+hekumalle. Silmin-n�ht�v�ll� levottomuudella odottaa jokainen t�m�n
+hirmuisen ajan loppua ja kaksi viimeist� p�iv�� varsinkin ovat pitk�t
+kuin n�lk�vuodet. No, viimein kuitenkin alkaa p��si�is-lauantain ilta
+pimet�. Jokainen peseksen puhtaaksi, pukeutuu juhla-vaatteihin ja astuu
+kirkkoon. Ja hyv�n aikaa t��ll� rukoiltua ja tuohusten kanssa tuhrattua
+sen kammion ymp�rill�, joka keskell� kirkon lattiaa kuvaa Kristuksen
+hautaa, kaikuu juhlallinen kiitos-virsi, kellot rupeavat soimaan, ja
+kaikki todistaa, ett� se surkea puoli-y� on ohitse. Kaikki eh�tt�v�t nyt
+kotiin, jossa muna-r�yk�t, sian-liikki�t ja viina odottaa. Tuskin
+yksik��n muistaa nyt en�� t�m�n juhlan kallista alku-per��, jokainen
+ajattelee vaan mahansa ja sen tyydytt�misen p��lle, samoin kuin
+paastonkin aikana useampi lienee surunut oman vatsansa tyhjyytt� enemm�n
+kuin Kristuksen viatointa piinaa ja kuolemaa. Sen siaan heit�ksenkin
+p��si�isen tultua jokainen kaikkea nauttimaan mit� vaan ik�n�ns� voipi,
+ja valon ja vapauden juhla muuttuu kaiken-kaltaisen lihallisuuden ja
+hekkuman telm�nn�ksi. T�t� iloa kest�� sitten koko seuraava viikko,
+jolloin ei k�yhink��n tee ty�t�, vaan k�ypi kesti�, juopi viinaa ja
+parantelee p��t�ns�, uudestaan samaa viinan-juontia ja kestin-k�ynti�
+voidakseen nauttia. Joka p�iv� aina seuraavaan sunnuntaihen asti
+kaikuvat kellot koko puolenp�iv�n-edellyksen, ja kuin muutamien virstain
+laveudella seisoo noin 60 kirkkoa niinkuin esim. Kasan'issa, niin arvaa
+jokainen, mik� helin� ja humina ven�l�isess� kaupungissa
+p��si�is-viikolla on.</p>
+
+<p>Mutta jo liiaksi hairahdin n�ist� asioista juttelemaan, vaikka
+aikomukseni vaan oli sanoa, ett� t��ll� nyt on p��si�inen, ja ett� kuin
+jokaisella on lupa laiskana olla, niin on minunkin t�ytynyt vakaisempi
+ty� j�tt��, jonka siaan p��tin kertoa jotakin Kasan'in kaupungista ja
+sen merkillisyyksist�. Sen katuja, toria, kirkkoja en kuitenkaan huoli
+ruveta luettelemaan, sill� lukija v�h�n hy�tyisi. Sanon vaan kaupungin
+ulko-tilasta sen, ett� se on hyv�sti rakennettu, suorilla ehk� ei aina
+puhtailla kaduilla, ja ett� asujanten m��r� tekee noin 50 tuh. henke�.
+Kasan ei ole aivan Volgan reunalla, vaan noin 6 virstaa t�m�n joen
+id�n-puoleisesta rannasta, pienen Kasanka-nimisen joen varrella. Volgan
+oikea ranta on korkea hieta-�yr�ikk�, vasen (pohjainen ja id�npuoleinen)
+ranne sit� vastaan hyvin matalaa niitty- ja suo-maata, jonka joki
+tulvillansa ollen monen virstan laajuudelta peitt�� vedell� ja kev��ll�
+kokonaisen kuukauden pit�� j�rven�. T�m� on syy siihen, ett� kaupunki on
+n�in kaukana kaupank�ynnille niin tarpeellisesta joesta, joka suurina
+tulva-vuosina t�nnekin asti tekee suurta vahinkoa esikaupungeissa. &mdash;
+Kasan on Tatarilaisten perustama. Kuin Mongolilais-tatarilainen
+maailman-valta hajosi pienempiin osiin, asettui er�s heid�n
+ruhtinoistansa t�h�n Volga-joen rannalle ja perusti valtakunnan, joka
+seisoi noin 300 ajastaikaa eli vuoteen 1552 asti. Monien reistausten
+per�st� onnistui t�ll�in Ven�l�isille suur-ruhtinas Ivan Vasiljevitsin
+johdolla Kasan'in valtaaminen. Hirmuisen veren-vuodatuksen pidetty�ns�
+h�vitti t�m� ruhtinas sen entisen tilan, kukisti kaikki mahometil�isten
+kirkot ja ajoi kaupungin t�h�n uskoon kuuluvat asujamet sen edustalla
+esi-kaupungeissa el�m��n. Pysytt��ksens� voiton varmemmaksi rakensi h�n
+kaupungin entisen tatarilaisen linnan sialle europalaisen sota-taidon
+mukaan varustetun linnan useammilla tornilla, jotka samoin kuin
+muuritkin viel� seisovat ja ulko-n��lt�ns� ovat samanlaiset kuin esim.
+Savonlinnan tornit Suomessa. My�s muutti h�n Ven�j�lt� rahvasta
+kaupungin asukkaiksi, ja siit� ajasta on se niin ven�l�istynyt, ett�
+siin� paikan entisi� asujia Tatarilaisia ei ole kuin noin kuudenneksi
+osaksi koko v�ki-luvusta.</p>
+
+<p>N�m� Tatarilaiset ovat Krim'in t�t� nyky� kuuluisten Tatarilaisten kuin
+my�s Turkkilaisten kanssa yht� kansaa, ja t�m� on kielens� puolesta
+heimolaisuudessa Suomen kansojen kanssa.<a name="FNanchor_8" id="FNanchor_8"></a><a href="#Footnote_8" class="fnanchor">[8]</a> Muista kaupungin asujamista
+tekisi oudonkin silm� pian Tatarilaisen h�nen runnokkaasta ja solakasta
+varrestansa, mustista ja vilkkaista silmist�ns�, ja suora-nen�isest� ja
+kauniista muodostansa. H�nen ihon-karvansa ei ole mustempi kuin
+muidenkaan Europalaisten ja monesti n�et aivan valkea-verisi�kin
+Tatarilaisia. H�nen k�yntins� ja ulko-k�yt�ksens� on tasaista ja
+hiljaista, jonka t�hden se aina kutjasteleva Ven�l�inen kutsuukin h�nt�
+haukkuma-nimell� barin'aksi (herraksi). Luonteensa puolesta on h�n
+puhtautta rakastava, tyyni ja rehellinen; miss� valehtelee eli
+harjoittaa koiruutta, on se muilta opittua. Kuin h�n tavaraa my�dess�ns�
+n�kee kenen muukalaiseksi, ilmoittaa h�n oikean hinnan kohdallensa, ja
+jos sitten viel� ven�j�n tapaan viel� rupeat tinkim��n, sanoo h�n: "Min�
+en ole Ven�l�inen, olen mahometil�inen, ja meid�n laki kielt��
+kohtuutointa hintaa ottamasta". H�pe�ll� seisot kristin uskosi kanssa
+miehen edess� etk� voi h�nen lauseesensa mit��n virkkaa.</p>
+
+<p>Maalla ovat maan-viljelys ja karjan-hoito, ja kiivaimmatkin ven�l�iset
+my�dytt�v�t ett� t�m� kansa samoin kuin Tschuvaschitkin ovat paljoa
+taitavammat ja ahkerammat maan-viljelij�t kuin Ven�l�inen. Kaupungissa
+on Tatarilainen yksi kolmesta: joko kauppa-mies, k�si-ty�l�inen eli
+rahti-mies. Ensimm�isen luokan kauppa-mieheksi jaksaa harva t�st�
+kansasta kiivet�. Sit� enemm�n rakastavat he rihkama-kauppaa, ja miss�
+heit� enemm�lt� l�ytyy, niinkuin Kasan'issakin, kuluu harva p�iv�,
+ett'ei luonasi k�y n�it� it�-maalaisia saksoja, tulitikkuja, saippuaa,
+halaattia (makuu-nuttuja) hyv�n-hajuisia voiteita ja muuta semmoista
+kaupalla. K�si-t�iss� on saippuan ja nahkan valmistaminen heille
+varsinkin sujuvaa. Kasan'in saippua on ymp�ri koko Ven�j�n kiitetty� ja
+t��lt� tulevat juhdit ja sahvianit ulompanakin kuuluisat. Molemmat ovat
+Tatarilaisten tekoa. Vaan muihinkin k�si-t�ihin on t�m� kansa hyvin
+taipuvaa, niin ett� harva ty�-huone l�ytynee Kasan'issa, olipa sen
+is�nt� Ven�l�inen, Saksalainen eli muu, jossa ei joku osa ty�-miehist�
+olisi Tatarilaisia. T�k�l�isen yli-opiston kirja-painossa, jossa on noin
+pariin kymmeneen ty�-mieheen, ovat enimm�t n�ist� t�t� kansaa (k�ytt�j�
+on Saksalainen).</p>
+
+<p>Niinkuin tuttu on ja edellisest�kin n�kyy ovat Tatarilaiset Mahometin
+uskoa. Kasan'issa ja sen esi-kaupungeissa on heill� kymmenkunta
+<i>metsched'i�</i> (kirkkoja). Joka kirkolla on kaksi, toisinaan kolmekin
+<i>mullaa</i> (pappia) ja yksi eli pari <i>aschantia</i> (lukkaria). Harvemmassa
+l�ytyy <i>ahan'ia</i>, jotka meid�n tiloihin verrattuina vastaavat
+kontrahti-rovastia, ja piispaa (<i>muftia</i>) ei ole koko Ven�j�n
+valtakunnassa kuin yksi, jolla on istuimensa Ufan kaupungissa. T�ll�,
+joka my�s on korkein tuomari hengellisiss� asioissa, on palkka
+kruunulta, mutta muilla papeilla ja kirkon-palvelijoilla ei ole
+m��r�-palkkaa, he ovat siihen tyytyv�iset, mit� seurakunnan j�senet
+vapa-ehtoisesti suovat heille, ja saavat my�s osan siit� lahjasta, jonka
+jokainen on velvollinen kymmenennell� osalla irtaimesta tavarastansa
+vuosittain antamaan vaivaisille ja k�yhille. Mahometil�inen on harras
+uskonharjoituksissa. Viis kertaa p�iv�ss� pit�� h�n rukouksia, nim.
+auringon noustessa, kello yhden ja nelj�n paikoilla, auringon lasketessa
+ja viimeisen kerran y�n alkaessa. Joka sairastaa, on matkalla eli muuten
+ei voi t�t� k�sky� jollakulla ajalla t�ytt��, h�nen t�ytyy j�lest�p�in
+sit� useamman kerran pit�� rukouksia, niin ett� niiden m��r� kunkin
+p�iv�n p��lle tulee t�ysi. Kaikki muut miehet, sill� vaimoilla ei ole
+lupa k�yd� kirkossa, toimittavat rukouksensa metsched'iss�. T�m� on
+nelis-nurkkainen, soikea kaksin-kertainen rakennus puusta eli kivest�,
+jonka alakertaa k�ytet��n monellaisiin tarpeihin, niinkuin kouluksi,
+kauppa-puodeiksi j.n.e. Yl�-kerta on kirkkona. Sen harjalta nousee
+korkealle py�re� kaitainen torni (<i>minaret</i>), jonka nastalla
+mahometil�isten omituinen merkki puoli-kuu kullittuna paistaa. Heill� ei
+ole kelloja; kirkkoon kutsutaan he siten, ett� lukkari minaretin ymp�ri
+kulkevasta rauta-h�kist� joka haaralle huutaa surullisen-kaltaisella
+nuotilla: <i>Allah on korkein! Min� todistan, ett� Muhamed on h�nen
+l�hettil�isens�! Tulkaa rukoilemaan! Tulkaa autuutta etsim��n! Allah on
+korkein! Muuta Jumalaa ei ole kuin Allah</i>. Aamu-rukoukseen huutaessaan
+lis�� h�n t�h�n: <i>rukous on parempi kuin uni!</i> &mdash; T�m�n huudon per�st�
+tulee rahvas metsched'iin. Sen porstuassa eli etu-huoneessa on pitkin
+seini� hyllyj�, joille sis��n-menij�t j�tt�v�t p��llys-kenk�ns�. Itsess�
+kirkossa ei ole penkki�; lattia on katettu joko kirja-ompeleilla
+koristetulla villaisella eli vaan oljesta kudotulla puhtaalla matolla.
+Paitse t�t� ei siin� metsched'iss�, jonka min� Kasan'issa n�in, ollut
+muuta erinomaista, kuin opetus-istuimen kaltainen saarnas-tuoli, kaksi
+tavallista kynttil�-kruunua, muutamia lamppuja seinilt� ja Mekkaan p�in
+oleva ikkuna moni-v�risist� ruuduista tehty. Matolle istuikset
+seurakunnan j�senet rivihin, pannen jalat ristiin allensa. Kell�
+turbaani on p��ss�, se irtauttaa sen per�-liepeen hartioillensa
+riippumaan. Muuten pidet��n niin hyvin turbaani kuin lakkikin p��ss�.
+T�t� ei suvaittu kuitenkaan minulle, vaan minun k�skettiin ottaa lakki
+p��st�ni, lieneek� t�h�n syyn� ollut t�m�n muiden p��-vaatteuksesta
+eroava muoto vai mik� muu. Noin kymmenen minuutin ajan toimitti jokainen
+yksin�ist� hartauttansa, rukoillen ja p��t�ns� maahan kumartaen.
+Rukoillessa pit�� mahometil�inen k�tens� lanteillaan, pyyhk�see v�h�n
+v�li� niill� silmi�ns� ja kasvojansa, ik�skuin unta tarkoittaakseen.
+Toisinaan asettaa h�n k�tens� eteens� avonaisen kirjan tavoin, ja toisin
+paikoin taas panee peukalojensa p��t korvan-lehdille, toiset sormet
+hajoittaen pystyyn, ja rukoilee n�in jonkun ajan. Mit� n�m� �kkin�ist�
+oudostuttavat temput kuvaavat, en tied�. Rukoiltua mainitun ajan nousee
+mulla saarnas-tuolille ja lukee siin� luvun alkoran'ista. T�m�n
+lukemisen toimittaa h�n messun-laatuisella nuotilla, joka ei kuulu
+pahalta, ja jonka oppimista sanotaankin suureksi p��-asiaksi
+papin-kouluissa. Sen tehty� laskeiksen h�n alas, menee ja istuiksen
+seurakunnan esinen��n, p�in Mekkaa osoittavaan ikkunaan, ja messuaa
+t�ss� taas rukouksen. H�n kumartaa useasti, syv��n ja kauan, ja
+seurakunta tekee h�nen mukaansa. T�ll� p��ttyykin jumalanpalvelus,
+yleens� kest�nyt noin kolme nelj�nnest� tuntia.</p>
+
+<p>Mahometin uskon-opista ei t�ss� ole tilaisuutta puhua. Nykyj��n sanoi
+Paris'in piispa er��ss� julistuksessansa mahometil�isyyden olevan vaan
+"lahkokunnan kristin uskosta", joka lause h�nen tilassansa lienee ollut
+v�h�n liikanaista. Melkein yht� tahtoi er�s mullakin, jonka kanssa
+asiasta puhuin, p��tt�� sanoen: "me uskomme saman n�kym�tt�m�n
+kaikki-valtiaan Jumalan p��lle kuin tekin, kristityt. Vaikka h�nell� on
+99 nime�, ei h�nen voimaansa ja viisauttansa kuitenkaan voi t�ysin
+m��rin k�sitt��. Hurskaalle antaa h�n onnen ja menestyksen jo t�ss�
+maailmassa ja ian-kaikkisen el�m�n tulevassa. Jumala-tointa
+rangaistakseen antaa h�n pahan liikkua maailmassa, ja rankaisee
+paha-teon viel� tulevassakin el�m�ss�". T�st� tulevaisuudesta oli
+h�nell� kumminkin mahometil�isyyden tavalliset lihalliset ajatukset.
+Taivaassa sanoi h�n aina elett�v�n riemussa ja hyvill� p�ivill�. Sy�d�
+on siell� mit� vaan mieli enn�tt�� ja muistaa haluta, ja t�m�n
+ylt�-kyll�isyyden kanssa on kaksi etua yhdistettyn�, joita sy�m�rill�
+t�ss� maailmassa ei ole, nim. ett� ruokahalu aina on hyv� ja ett�
+tarpeellansa ei tarvitse koskaan k�yd�. Toinen p��-nautinto on
+hurskaalla taivaassa sen suloisista neitosista, joiden ihanuutta ei voi
+kielin kertoa ja joita miest� p��lle annetaan 70 kappaletta, ollen
+n�ill� viel� se erinomainen avu, ett� neitsyyden lahja ei heilt� koskaan
+katoa. Helvettins� kuvaa mahometil�inen yht� lihallisesti ja paljon
+peloittavammaksi kuin kristittyjen kylm� mieli sen jaksoi ennen aikaan
+edes-asettaa. Rukousten ja muiden uskonharjoitusten t�ytt�misell� on
+h�nen kuitenkin paljoa helpompi v�ltt�� helvetti� kuin kristityn.</p>
+
+<p>Kunkin metsched'in kanssa on koulu yhdistettyn�. Maalla toimittaa mulla
+opettajankin virkaa, vaan kaupungissa pidet��n tavallisesti koululla
+eritt�in opettaja, jonka vaivat palkitaan samoin kuin mullankin
+vapa-tahtoisilla lahjoilla. Lapset pannaan kouluun noin 8 vuoden i�ss�,
+ja k�yv�t sit� noin 5 vuotta, jos heit� ei tarkoiteta mullaksi tehd�.
+T�ksi oppivaisten t�ytyy k�yd� koulua 12-15 vuotta, joista viimeiset
+korkeamman opin saamiseksi tavallisesti vietet��n Bokharan kuuluisissa
+papin-kouluissa Aasiassa. Kouluun tulevat lapset p�iv�nnousu-rukouksille
+ja ovat siin� koko p�iv�n, kaksi kertaa sy�den mukanansa tuotua ev�st�,
+josta my�s yhteisess� kattilassa keitto-ruokaakin tehd��n. Koulussa
+istuvat lapset lattialla samoin kuin kirkossa istutaan. Oppi-aineet
+eiv�t ole suuret: sis�lt�-luku, rukousten ulkoa-oppiminen ja kirjoitus
+on kaikki, mit� tavallisesti vaaditaan. Kuin alkoran'ia ei saa lukea
+muuten kuin sen alku-per�isell� s.o. Arapian kielell� ja sen lukeminen
+koulussa my�s on v�ltt�m�t�in asia, niin saattaa joku parempi-p�inen
+koulu-lapsi edell�mainitun opin lis�ksi my�s tulla v�h�n tuntemaan t�t�
+kielt�. Sen tarkempi tunteminen kuin my�s taito Persian kieless�
+eroittaa mullan muusta rahvaasta. Mutta jo sekin v�h�inen tieto, jonka
+yhteinen kansa n�in muodoin saa, kohottaa Tatarilaiset suuresti
+t�k�l�isen kristityn rahvaan rinnalla, ja ei v�h�inen ole sivistyksen
+rakastajan nautinto kuin n�kee esim. vanhan ja k�yh�n Tatarilaisen
+oma-kielisi� kirjojansa lukevan paljon selvemm�sti kuin kirjan-luku
+juoksee h�nt� vastaavilta ukoilta esim. Suomessa. T�m�n luvun-taidon
+kuin my�s luvun-halun t�ss� kansassa todistaa selvimm�sti se seikka,
+ett� Kasan'issa usea vuosi painetaan alkoran'ia suuret painokset ja joka
+vuosi tuhansm��rin hengellisi� kirjoja Tatarin kielell�. Muiden kuin
+hengellisten ja taloutta koskevien kirjain painaminen kiellettiin
+t�lt�kin kansalta muutama vuosi-kymmeninen takaperin, jota kieltoa viel�
+ei ole peruutettu. Tatarilaisten kirjojen sensori Kasan'issa on er�s
+saksalainen rohvessori. N�iden painamista varten l�ytyi t��ll� joku aika
+takaperin yksin omituinen kirja-painokin, joka t�t� nyky� kuitenkaan ei
+taida olla voimassa. Kaikki t�m� tapahtuu kansassa, joka ei el� yhdess�
+ryhm�ss�, vaan hajallansa muiden kansojen seassa, jolla ei ole enemm�n
+pipli�-seuroja kuin muitakaan yhdistyksi� ja jonka tila, kuin sodassa
+voitetun konsanansakin, on monin puolin m��ritelty ja tarkasti
+katsastettu. Ep�ilem�tt� todistaa t�m� asioiden laita kansan suuria
+luonnon-lahjoja. &mdash;</p>
+
+<p>Kasan'in paras ja painavin merkillisyys on kumminkin sen yli-opisto,
+t�t� nyky� it�isin maailmassa, jonka arvon se kuitenkin kohta kadottaa,
+koska yli-opiston asettaminen Irkutsk'iin kuuluu olevan hankkeissa.
+Kasan'in yli-opiston perusti keisari Aleksanteri I:nen v. 1804. Siin� on
+nelj� tiedekuntaa, nim. lainopillinen, l��kitys-opillinen,
+kieli-opillinen ja luonnontieteellinen, ja opettajain m��r� on v�h�n
+suurempi kuin Helsingiss�, vaan oppilaisten ne 300, joita enemm�n
+Ven�j�nmaan yli-opistoissa kiellettiin olemasta oppilaisia. (T�m�n
+kiellon on nykyinen keisari ei kauan sitten kumonnut.) Sen rakennukset
+ja laitokset ovat sangen arvoiset; kivi-kuntaista ja luoma-tiedollista
+varastoa varsinkin kiitet��n hyviksi. Kirjastoa on noin 60 tuh.
+kappaletta. T�m� niinkuin kaikki muutkin yleist� oppia tarkoittavat
+laitokset kuuluu kansan-valistus-minisierin alle ja paikalla hallitsee
+sit� niin-kutsuttu <i>kurator</i>, joka vastaa meid�n kanslerin-siaista ja
+joka samalla my�s on kaikkein yli-opiston oppipiiriin kuuluvien koulujen
+ylin hallitus-mies. L�hinn� hallitsevat yli-opistoa ja sen oppilaisia
+rehtori ja inspehtori. Edellisen virkaan kuuluu olla konsistorion
+esi-miehen�, valvoa sen yli, ett� nuorisossa ei ilmesty
+vapa-mietteisyytt� eli ylen-katsetta uskon-oppia kohtaan, ett�
+rohvessorit luonnon-tieteiss� aina kokevat n�ytt�� luojan viisautta ja
+kaikki-valtaa, rohvessorit valtiollisissa ja historia-tieteiss�
+todistavat yksi-valtaisen hallitus-muodon soveliaimmaksi kuin my�s
+osoittavat is�n-maan suuruutta ja kunniaa. Paremmin tiet��ksens�
+luentojen kulun saapi rehtori rohvessoreilta ja muilta opettajilta
+tarkat kertomukset heid�n luennoistansa. My�s valvoo h�n sen yli, ett'ei
+konsistoriossa ilmaudu eri-mielisyytt�. &mdash; Paitse omalla
+kustannuksellansa olevia oppilaisia l�ytyy joku osa heist� semmoisiakin,
+k�yhi� virka-miesten poikia, joilla on t�ysi yl�s-pito kruunulta, ja
+jotka t�st� ovat velvolliset oppi-aikansa p��tetty� v�hint�ns�kin viis
+vuotta palvelemaan kruunua, miss� hallitus hyv�ksi katsoo. N�m� asuvat
+kruunun kartanossa ja l�himm�sti n�iden muonasta, vaatteista ja
+elannosta yleisesti pit�� huolen se niin-kutsuttu inspehtori, joka
+virka-mies siis semmoisissa yli-opistoissa, joissa t�m�n-kaltaisia
+kruunun sy�ttil�it� ei l�ydy, ei ole ensink��n tarpeen. Ulkonaisesti
+n�ytt�v�t t�k�l�iset oppilaiset hyvin siivosti el�v�n; heill� ei ole
+mit��n yhteytt� kesken�ns�, jokainen nuojaa luettavansa kanssa ja kokee
+joutua virka-mieheksi. Kuin kuulijoilla ei ole sen suurempaa tarkoitusta
+kuin virka-eksaminan suorittaminen, ovat luennotkin sit� my�ten
+lyhyk�iset ja nappiset, ja korkeampi tieteellisyys tulee harvoin
+kysymykseen. Niin ei Kasan'inkaan yli-opiston tiedet� kasvattaneen
+yht��n kuuluisata tiede-miest�, vaikka opettajien seassa aika v�list� on
+miehi� ollut, joiden nimet ovat tunnetut yli koko Euroopan, niinkuin
+esim. Fr�hn, Littrov, Kasem Beg j.n.e. N�m� ja muut heid�n
+virka-toverinsa ovat olleet vieraita ja muukalaisia, joilla Ven�l�isten
+sivist�minen ei ole niin suuresti tarkoituksena ollut kuin
+kunnia-merkkien ja ison el�kerahan saaminen, joka lieneekin syyn�
+siihen, ett� kuulijat ovat niin v�h�n tulleet osallisiksi heid�n
+tieteellisyydest�ns�. T�m� ulkomaalaisten valta on t�m�n maan
+oppi-laitoksissa ennen ollut niin suuri, ett� Kasan'inkin yli-opiston
+opettajista alussa ei ollut kuin yksi Ven�l�inen, muut kaikki
+Saksalaisia eli muita vieraita. Nyt on t�m� suhde toki niin muuttunut,
+ett� Ven�l�iset jo ovat voitto-puolella ja ulko-maalaisia t�m�n
+yli-opiston opettajien seassa ei en�� ole kuin v�h�n toista kymment�,
+joista er�s on Suomalainenkin (nim. opetus-tiedon opettaja L�nnstr�m) ja
+er�s taas suomalaisesta eli ruotsalaisesta peri-juuresta (l��k�ri
+Lindgren). Nykyinen rehtori on Puolalainen Kovalevski, joka
+Mongolilaisen kieli-oppinsa t�hden my�s taitaa olla yli-opiston
+mainittavin tiede-niekka. Ylistett�vien tiede-miesten puute Kasan'issa
+on nyt sit� suurempi kuin koko it�isten kielien tiedekunta, yhteens�
+yhdeks�n rohvessoria, v. 1854 t��lt� muutettiin Pietariin.</p>
+
+<p>Muista opistoista ovat viel� muistettavat 2 kymnasiaa, hengellinen
+seminario, jossa valmistetaan tavallisia pappia, ja hengellinen
+akateemia, jossa pappia korkeampiin virkoihin tehd��n, ja jonkalaista
+koko valtakunnassa on 4 (nim. Kiovassa, Moskovassa, Pietarissa ja t�m�
+t��ll�). Kasan'in hengellisell� akateemialla on my�s tarkoituksena
+l�hetys-saarnaajien valmistaminen t�k�l�isi� mahometil�isi� ja pakanoita
+k��nt�m��n, joita j�lkim�isi�kin viel� l�ytyy muutamia tuhansia
+Tscheremissien ja Tschuvaschien seassa. T�t� vasten tulisi akateemiassa
+opettaa oppilaisia k��nnett�vien kieliss�, ja onkin t�h�n tarpeesen
+kielen-opin ja sana-kirjan tapaista sommiteltu. Mutta t�t� nyky� ei
+akateemialla kuitenkaan ole opettajaa kuin yhdess� n�ist� kielist� nim.
+tatarilaisessa, jona on er�s mulla. Vaan h�nen opetuksensa niinkuin
+muukin luento on p��llisin-puolista, ja n�in ei l�hetyksen ty�st� tule
+suurta valmista. Suurempikin nero lankeisi kuitenkin mit�tt�m�ksi
+Tatarilaisten uppi-niskaisuuden ja ylpeyden edess�, sill� he pit�v�t
+itse�ns�, josko ei parempinakaan kristityit�, kuitenkin kaikin puolin
+heid�n vertaisinansa, ja kuin eiv�t n�e kristin uskon tunnustajissansa
+vaikuttavan niink��n suurta jumalanpelkoa kuin heid�n uskonsa heiss�, ei
+heill� ole mit��n syyt� ottaa p��llens� uskon-muuttajan h�pe�t�.
+Tschuvaschien, Tscheremissien ja Votjakkien k��nt�jiksi ennen on
+kasvatettu ja papiksi kouluttu n�ist� kansoista otettuja lapsia. Mist�
+syyst� t�m� kelvollinen asia sittemmin lienee hyl�tty, koska se nyt en��
+ei ole voimassa, sit� en tied�. Kahden ensiksi mainitun kansan viel�
+pakanallisia j�seni� k��nt�ess� on er�s t�k�l�inen protojerej nimelt�
+Viktor Petrovitsch Vischnevski vaikuttanut jotakuta. H�n on my�s
+kirjoitellut heid�n pakanallisesta uskostansa luettavia kirjoituksia.
+Sit� vastaan ovat h�nen kieliopilliset ty�ns�, Tschuvaschilainen
+kielioppi sana-kirjan kanssa painettu v. 1836 ja Tscheremissil�inen
+(viel� k�sikirjoituksena) aivan mit�tt�m�t.</p>
+
+<p>Luterilaisia, enimm�st��n Saksalaisia, on t��ll� ominainen seurakunta,
+jolla on kirkkonsa, kirkko-kartanonsa ja koulunsa, ja kirkko-herrana
+Suomalainen Pundani. Muitakin Suomalaisia tapaa t��ll� niin hyvin kuin
+muuallakin ymp�ri koko Ven�j�n maata virka-miehin�, k�si-ty�l�isin� ja
+muina semmoisina. Verrallisesti v�hempi-vilppisest� k�yt�ksest�ns�
+tuntee n�m� Suomalaisiksi, vaan muut koti-maiset tunteet ja koti-maiset
+kielet ovat heilt� leiv�n ja rahan etsinn�ss� jo ammoin haihtuneet.</p>
+
+
+
+<h3>Toinen Kirja.</h3>
+
+<p>Ischaakin kirkolla Tschuvaschin maassa 23 p. kes�k. 1856.</p>
+
+<p>30:n� p�iv�n� touko-kuuta irtausin viimenkin Kasan'ista. Aikomukseni oli
+koko t�m�n kes�� menett�� Tschuvaschin-kielen tutkimiseen, johon jo ne
+kaksi kuukautta, jotka Kasan'issa vietin, olin parhaan j�lkeen
+valmistainut. T�m� kansa el�� enimm�ksi osaksensa Kasan'in l��nin
+lounaisessa osassa, piirikunnissa: Tscheboksary, Tsyvilsk, Jadrin ja
+Kosmodemjansk. Melkein keski-kohdalla n�it� nelj�� piirikuntaa on
+seurakunta Ischaaki, kauas ymp�rins� kuuluisa sen ihmeit� tekev�n
+Nikolai-pyh�n kuvan t�hden, joka l�ytyy sen kirkossa ja jolta ymp�rist�n
+rahvas, olletikin Tschuvaschit, matkustelee taudista, raskaista synnist�
+eli muusta onnettomuudesta p��st�� rukoilemassa. Monesta syyst� olin,
+sit� my�ten mit� mainitusta paikasta oli minulle kerrottu, p��tt�nyt
+t�ll� kirkolla oleksia jonkun ajan; se oli nyt matkani maalina.</p>
+
+<p>Ensim�isen� ty�n� oli siis p��st� kev�t-tulvasta paisuneen Volgan yli,
+jota jokea ensim�iseen maantien varrella olevaan kyl��n toisella puolen
+(nimelt� Usl�n) ei ollut v�hemm�n kuin 10 virstaa. Ilma oli
+aamu-p�iv�st� kaunis, vaikka kova l�nsi- (ja laita-vastainen) tuuli ajoi
+joen suurille aalloille. Kokenut jo Suomenlahdenkin aaltoja en min�
+antanut t�m�n matkaani alkuunsa taukoottaa puolen-p�iv�n j�lkeen kerran
+rantaan tultuani, vaikka ne kaksi tuttavaa, jotka minua venheesen asti
+seurasivat, kehoittivat huomeiseksi l�ht�ni j�tt�m��n. N�iden kanssa
+viel� pari lasia Krim'in viini� kallistettuani survattiin venhe
+laiturilta ja me aloimme pyrki� eteen p�in.</p>
+
+<p>N�in kev�t-aikana on Volga, sen syrj�-joki Kasanka ja suuri ala Volgan
+vasemmalla puolella olevata alankoa yhten� j�rven�, jota ylemp�n�
+seisoivat vaan Kasan itse ja sen esikaupungit, pari kolme luostaria
+j.n.e. Veden pintaa ylemp�n� oli my�s Kasan'in ja esi-kaupunkien v�lill�
+kappeli, rakettu poikkinaisen s�rm�-kukkuran (pyramidin) tavoin, joka
+menneen vuosisadan lopulla tehtiin niiden ven�l�isten sotijoiden
+muistoksi, jotka kaatuivat Kasan'ia vallattaessa Tatarilaisilta ja
+joiden luut my�s t�ss� s�ilytet��n. T�m� muisto-merkki, oleva sangen
+v�h�st� korkeudesta, ei n�y kauaksi eik� tee likelt�k��n katsojassa
+suurta vaikutusta t�ss� lavealla niityll�, vaan arvattavasti ei
+semmoinen muisto-patsas kumminkaan ole paras v�li-kappale
+esi-kaupungeissa el�vien Tatarilaisten mielest� unohduttamaan entisi�
+aikoja eli lienee se sitten varsin k�dest� pit�en rakettu ik�skuin heit�
+uhalla ja heille nykyist� heikkouttansa muistuttamaan. Paitse t�t�
+seisoi vett� korkeammalla viel� kaupungin ja n�iden esi-kaupunkien
+v�lill� kulkeva silta, jota pitkin me nyt sousimme, kunne tulimme
+l�hemm�ksi j�lkim�isi�, semmoiseen kohtaan siltaa, jossa arkku oli niin
+korkea ett� venhe veden tulvillansakin ollessa sopi alatse menem��n.
+Siltaa my�ten kulki per�kk�in kaksi pulkkaa vaimoja vet�en kahta suurta
+venhett�, joita kovassa vasta-tuulessa muuten ei saatu veden toiselle
+puolelle. He olivat jukkoihin valjastetut samalla tavoin kuin miehi�
+n�hd��n samassa kimpussa Laatokan-kanavalIa. Min� kummeksin sit� ett�
+vaimoja pannaan t�mm�iseen ty�h�n ja kysyin peri-miehelt�: "Venakkojako
+nuo ovat vai Tatarilaisia?" &mdash; "Venakkoja," vastasi h�n ylpeydell� ja
+lis�si: "mihink� ne huonot Tatarilais-vaimot, jotka alati istuvat
+l�mpim�ss� tuvassa ja ulkona liikkuvat vaan peite p��ss�, mihink�
+senlaiset tuommoisessa ty�ss� joutuisivat!" T�m� oli ensim�inen
+Ven�l�inen, jonka en kuullut kovaa ty�t� h�veksiv�n, vaan viel�p�
+kerskuvankin sen tekemisest�.</p>
+
+<p>Sillan taakse p��sty�mme olisi meid�n pit�nyt pyrki� suorastaan Volgan
+toiseen rantaan, sill� Usl�n, johon p��st�v� oli, oli sill� puolella
+jokea ja sen puolen korkea ranta olisi antanut suojaa ankarata tuulta
+vasten, joka ei ollut aivan pitkin jokea, vaan puhui kovemmin sen
+oikealta puolelta. N�in ei kuitenkaan peri-mies tehnyt; h�n toivoi
+parempaa suojaa vedess� seisovalta metsik�lt� vasemmalla rannalla ja
+laski siis t�t� my�ten. Ja niin kauan kuin venhe kulki lepikossa tahi
+paju-pehkojen v�litse, ei tuuli sit� kovin est�nyt ja matka joutui
+eteenp�in. Vaan enin osa oli kuitenkin avonaista niitty�, jossa tuuli ja
+aalto t�ydell� voimallaan painoivat venhett�. T�m� viel� ei ollut
+sujakka niinkuin venheet Suomessa, vaan luupin tavoin tehty leve�,
+korkea ja raskas heitti�, niin ett� kyll� parta j�risi ukko-rukilla sit�
+vasta-tuuleen kiist�ess�. Tuuli kiihtyi kiihtymist�ns� ja p��lle
+p��tteeksi rupesi viel� rankasti satamaan. Muut samaan suuntaan pyrkiv�t
+venheet k��ntyiv�t yksi toisensa per��n takaisin esi-kaupungissa tuulta
+pit�m��n. Meit� h�vetti t�mm�inen matkan-teko, me riensimme siis
+edellens� ja viimein k�sitimmekin sen ilon, ett� Usl�n'in valkea kirkko
+paistoi edess�mme. Mutta se oli viel� joen toisella puolen, noin 3
+virstan p��ss�. T�m� palanen oli ep�ilem�tt� vaikein kohta matkaamme,
+sill� t�ss� oli tuuli laitainen ja suojaa ei v�h�ist�k��n. Viimeisist�
+puu-pehkoista erotessa vaalenivat soutajien kasvot ja he kokivat
+varoittauta silmi�ns� ahkerasti ristim�ll�. Suuren aallon hy��tess�
+venheesen h�t�ytyi muuan heist� niin, ett� airo raukesi k�sist� ja sek�
+mies ett� airo olivat menn� aallon mukaan. Peri-mies, venhuesta ainoa,
+joka ei n�ytt�nyt pelk��v�n, kehoitti souturiansa alinomaa hokien:
+"soutakaa ukot! soutakaa ukko-kullat! Sin�, veli-veljyeni, ved�
+paremmin! kaikki, poikaseni, vet�k�� t�ydest� voimasta! pikkuisen viel�
+soutakaa, niin p��semme perille!" Mutta t�t� pikkuista kesti viel�
+l�hemm�ksi kaksi tuntia, kunne vihdoinkin m�rk�n� kuin kuikat p��simme
+Usl�n'in rantaan. Miesten kompuroidessa maalle tapahtui se onnettomuus,
+ett� putelli viinaa, jonka minulle Saksan kirkko-herra Kasan'ista
+l�htiess�ni lahjoitti ja joka kuului olevan "ihan kuin Suomen viinaa",
+muiden kapineiden p��lt� vier�hti venhe-pohjaan ja s�rkyi. Soutu-miesten
+onneksi s�rkyi se suupuolestansa, niin ett� heid�n ryyp�t�ksens� j�i
+enemm�n kuin puolet sen sis�llyst�, jota herkkua minun ei k�ynyt
+edellens� kulettaminen eik� ollut sallittu nauttia.</p>
+
+<p>Kuin ilta jo oli k�siss�, olisi minun kelvannut j��d� Usl�n'iin y�ksi,
+vaatteitani ja kapineitani kuivaamaan, ja t�m�n ajatuksen kanssa
+l�ksinkin siihen taloon, jossa virka-miehi� vasten pidett�v�t hevoset
+seisoivat. Vaan t��ll� oli ensinkin is�nt� vahvassa viinassa; h�n oli
+lihava kuin sy�tetty sika, vaan hyv�-s�vyisyys hohti h�nen punottavilta
+kasvoiltansa ja onnellisuus ik�skuin rasvana tippui h�nen ruskeasta
+parrastansa. Jospa h�n viel� ei olisikaan peloittanut y�ksi j��m�st�,
+olivat toisekseen kaikki huoneet t�ynn� joen-kulkijoita, jotka olivat
+parkoistansa nousseet maalle tuulta pit�m��n ja ankaralla juomisella ja
+pajatuksella kokivat sit� k��ntym��n saada. Ja kolmanneksi oli humalassa
+piisarikin, jonkalainen herrakko on hevoisen-antopaikoissa j�restyksen
+yll�-pit�j�n� ja kirjoittaa matkustavien tie-kirjat p�iv�-kirjaan.
+Edell�-mainittuja virka-miehille pidett�vi� hevosia, joita min� olin
+p��tt�nyt k�ytt��, saadaan kahden-laisilla tie-kirjoilla, jotka muuten
+ovat aivan yhden-n�k�iset, mutta siten vaan toisistansa eroavat, ett�
+yhden lajin nurkassa seisoo painettuna sanat: <i>ilman kyyti-rahatta</i>, ja
+toisen sanat: <i>kyytirahan edest�</i>. Minulla oli j�lkim�isen laatuinen, ja
+seuraten kysyin piisarilta (kuin y�ksi en voinut j��d�), paljoko
+kyyti-raha ensi v�lilt� teki. H�n katsoi tie-kirjaani ja vastasi: "ei
+mit��n". &mdash; "Katsokaapas tarkemmin", sanoin min�. H�n katsoi uudellensa
+ja sanoi: "johan min� sen sanoin: ei se tee mit��n, vaan piisarille
+antakaa v�h�n juoma-rahaa!" &mdash; "Kuinka niin? eik�s tie-kirjassa tuossa
+seiso: kyyti-rahan edest�?" &mdash; "No menk�� sitten Jumalanne nimeen, kuin
+puhetta ette ymm�rr�", lausui h�n ja ilmoitti maksettavani m��r�n, joka
+kirjoitettiin p�iv�-kirjaan; mutta piisari j�i juomarahatta, jonka h�n
+tahtoi ansaita hevosten is�nn�n vahingolla.</p>
+
+<p>Tullessani toiseen holli-paikkaan oli jo y�, ja kuin satamasta ei
+viel�k��n herennyt, olin min� viel� m�rempi kuin ennen ja vietin
+sent�hden t�ss� y�-syd�nt� yhdess� tuvassa Tatarilaisten holli-miesten
+kanssa. Matkattuani kaksi holli-v�li� seuraavana p�iv�n�, tulin ensi
+kerran Tschuvaschilaiseen kyl��n. Ven�l�iset rakentavat kyl�ns� linjaan
+kahden puolen maantiet� eli kyl�n-katua, siten ett� tupa on tuvan
+nurkassa ja ulko-huoneet taampana, joka yksi-muotoisuus ensi kerran sit�
+katsojalle on mieluinen, vaan aikaa my�ten v�sytt�� silm�n. Muuten on
+Ven�l�isill� tuvat suurilla ikkunoilla, ulos-l�mpe�vill� uunilla ja
+useammin paikoin my�s lauta-katoilla. Aivan toisenlaisen n�yn antaa
+tschuvaschilainen kyl�. Talot ovat raketut itse-kukin eriksens�, joten
+yhteinen j�restys on kokonansa pois-haipunut, ja rakennukset, nekin
+pienet ja niin rikkaalla kuin k�yh�ll�kin pian yhdenlaiset, ovat katetut
+olilla, joka kyl�lle antaa hyvin surkean ulko-muodon. Mutta tultua
+Tschuvaschin pihaan ilahuttaa silm�� pihamaan lakaistu viheri�inen
+nurmikko ja se keskell� pihaa seisova tammi, lehmus eli pihlaja, jota
+n�ky� Ven�l�isten likaisissa pihoissa harvoin tapaat. Piha-maan
+ymp�rill� seisoo rivi aittoja, talli, navetta ja muut ulko-huoneet, vaan
+miss� perhe on laajennut useammiksi parikunniksi, on samassa pihassa
+useampi tupakin, sill� kullakin parikunnalla pyyt�� olla niin hyvin oma
+tupansa kuin oma makuu-aittansakin. Tupaan tultuasi luulet olevasi miss�
+kussa it�-Suomen syd�n-maassa m�kkil�isen eli m�ki-tupalaisen tyk�n�,
+sill� tuvan ikkunat ovat pienet, uuni kiukaan tavoin sis��n-l�mpe�v�ksi
+rakettu ja sein�t samoin kiilto-mustat kuin tuvissa mainitussa osassa
+Suomea. Sit� t�mm�isiss� asunnoissa niin tarpeellista lakeista en ole
+n�hnyt Tschuvaschien tuvissa. Penkit ovat hyvin leve�t ja niiden alus
+eteen ly�dyill� laudoilla kolpitsoiksi tehty, joka laitos n�hd��n
+Tatarilaistenkin tuvissa. N�in kerran Tschuvaschin tupaan p��sty�mme
+olisi hyv� tila jutella itsest� kansastakin jotakuta; vaan t�t� emme
+viel� paljon tunne, j��k��n se asia siis toiseen kertaan, varsinkin kuin
+matka kiireht�� eteenp�in pyrkim��n.</p>
+
+<p>Toisena p�iv�n� selvisi ilma viimeinkin, mutta sateen siaan tuli kylm�
+pohjatuuli. Vaatteeni eiv�t y�n aikana olleet kerinneet kuivaa
+kaksi-p�iv�isest� m�rkyydest�ns�, ja se asia, ett� p��tin ne matkaten
+kuivauttaa pohjatuulella, saattoi minulle vanhan viholliseni
+hammas-taudin, joka sitten taas ei luopunut leuvoistani ennenkuin tuli
+oikea kes�-l�mmin, joka tapahtui noin kahden viikon per�st�. T�m�n
+kumppalin kanssa tulin, samana p�iv�n� Tsyvilsk'iin, jota Tschuvaschit
+ynn� Volgan rannalla olevata Tschebotsarya pit�v�t p��-kaupunkinansa.
+Tsyvilsk'iss� el�� toista tuhatta asujaa, ja t�h�n katsoen luulisi
+meik�l�inen matkustaja t�mm�iseen kyl��n tullessaan l�yt�v�ns� toki
+jotain sivistyneen ihmisen el�m��n kuuluvista tarpeellisuuksista. Mutta
+niit� etsit turhaan Ven�j�n pienemmiss� kaupungissa. Ravinto-huoneita
+suuremmissa kaupungissa niinkuin esim. Kasan'issa l�ytyy tosin paljo ja
+muutamat niist� niin suuria, ett� Kleinehk��n ei h�peisi niiss�
+el�ess��n. Mutta siivo ja koko laitos niiss� on europalaiseen
+siisteyteen tottuneelle kokonansa vastoin mielt�. Tosin seisovat sein�t
+t�ynn� koreita tauluja, suuria peili� ja kalliita jumalan-kuvia, ja
+huone-kalut n�ytt�v�t my�s loitommalta katsoen hyvin komeilta. Mutta
+katsopas tarkemmin t�t� sohvaa esim., johon nyt istut. Sen
+sahviani-p��llys on jo monin paikoin pahasti kulunut, t�ytteen� olevat
+sian-villat eli muut karvat pyrkiv�t jo useammasta kuin yhdest� rei�st�
+ulos, se vapisee ja naukuu allasi, ja vedon ly�n kanssasi sen p��lle,
+ett� jos siin� puolen tuntia istut, olet tunteva ruumiissasi kupisevan
+liikoja asujamia. Asia on se, ett� t�m� sohva on vanha, hyvin vanha,
+monessa avisionissa ollut ja monen is�nn�n luita lep�ytt�nyt.
+Samanlaisia ovat muutkin huonekalut ja se koreus, joka ensin sis��n
+tullessasi oli sinusta niin mieluinen, muuttuu pian inhon-tekev�ksi.
+T�t� tunnetta ei v�henn� se sini-kirjainen p�yt�liina eik� se yhdell�
+pesullansa jo monta partaa pyyhkinyt ruoka-liina, joka sinulle annetaan,
+ei my�sk��n se kirjavassa eli punaisessa, housujen p��ll� olevassa
+paidassa l�yhkyv�, parrakas passari, joka ymp�rill�si liekkuu, kutsuu
+sinua "armoksi," "korkea-sukuisuudeksi" eli muuksi, vaan jonka
+p��-toimitus on valvoa, ett'et maksamatta pois-mene eli pist� povellesi
+jotakuta talon eli muiden vierasten kapinetta. Syy t�h�n parastenkin
+ravinto-huonetten kehnouteen on se, ett� maan sivistyneet asujat harvoin
+etsiv�t niiss� huvitustansa. Niinkuin <i>bluf'in</i> sanotaan Ranskanmaalla
+kaikki t�mm�iset paikat vallanneen, niin on <i>parta</i> ne t��ll� anastanut.
+Musikka eli se ei paljon h�nt� sivistyneempi kauppa-mies ei nim. kajoa
+paraimpaankaan ravinto-huoneesen menness��n, jos tiet�� itsell�ns� vaan
+olevan sen kymmen-kopeikaisen, jolla h�n jo saapi henke�ns� <i>teet�</i>
+vatsan t�ydelt�. Bluf'in ja parran v�lill� mahtaa kuitenkin olla suuri
+eroitus heid�n k�yt�ksess�ns�. Edellist� en ole n�hnyt, vaan j�lkim�inen
+on ravinto-huoneessa tavallisesti humalassa, pajattaa, tanssii, retkuu
+ja ylpeileiksen kaikella tavalla, muka kuin h�nkin on kerran herrana,
+vaikka eileinen selk�-sauna viel� voipi kylki� vihamoitella. Sivistynyt
+ihminen lymy�� arvattavasti vaan suuresta pakosta, niinkuin matkalla
+ollessaan, t�mm�iseen paikkaan ja t�ll�inkin on maan omilla asujilla
+omat makuuvaatteensa, sy�m�-astiansa ja useammat palvelijat kanssansa,
+niin ett� is�nn�lt� eiv�t tarvitse paljon muuta kuin huoneen ja
+l�mpim�n.</p>
+
+<p>Vaikka minulla ei ollut n�it� tarpeitakaan, olisin kuitenkin kernaasti
+suonut l�yt�v�ni Tsyvilsk'iss� ravinto-huoneen; vaan sit� ei ollut ja
+minun t�ytyi majata posti-paikassa. Ispravnikalta ja er�ilt� muilta
+virka-miehilt� kuulusteltuani kaikellaisia tietoja Tschuvascheista
+l�ksin seuraavana p�iv�n� viimeiselle holli-v�lille Ischaakiin p�in, ja
+25 virstaa matkattuani tulinkin t�h�n paikkaan, joka oli tietojani
+Tschuvaschin kieless� enent�v�. Korttierin sain er��n diakan-lesken
+tyk�n�, joka on juuri semmoinen "lesk-akka," joka meid�n Ven�j�n
+puolelta saaduissa saduissa aina tavataan korttierin pit�j�n� ja
+kaikellaisena muuna auttajana ja v�li-verkkona.</p>
+
+
+
+<h3>Kolmas Kirja<a name="FNanchor_9" id="FNanchor_9"></a><a href="#Footnote_9" class="fnanchor">[9]</a></h3>
+
+<p>Kosmodemjansk'issa, 6 p. elok. 1856.</p>
+
+<p>Niinkuin matka-kaavastani n�kyy, oli minulla matkani tarkoituksena
+Volgan ja Uraalin tienoissa l�ytyvien Suomalaisten kielien tarkempi
+tutkiminen. Sit� varten Helsingist� l�hdetty�ni 19 p. helmi-kuuta
+viivyin Pietarissa kolmatta viikkoa, joka aika meni osittain
+tieteellisi� tietoja ja l�hteit� ker�tess�, osittain my�s semmoisten
+hallitukselta annettavien avitus-kirjoitusten hankkimisessa, joitta
+matkustaja t�ss� maassa joutuu jokaisen koiramaisen virka-miehen
+mieli-valtaan ja ilman joitta ei yksik��n virkakunta Ven�j�ll�
+l�hettil�ist�ns� matkalle l�het�. T�m�n viipymisen t�hden tulin vasta 21
+p. maalis-kuuta Kasan'iin, jonka olin p��tt�nyt matkani ensim�iseksi
+keskukseksi.</p>
+
+<p>Tarkemmin perusteltuani matkani aineen n�ytti minusta <i>Tschuvaschien</i>
+kielen tutkiminen ensi ty�ksi v�ltt�m�tt�m�lt�. T�m�n kansan peri-juuri
+on nim. viel� nytkin sangen h�m�r� milt'ei aivan tietym�t�in, ja yksi
+osa oppineita on sen lukenut suorastaan t�k�l�isten Suomalaisten
+kansojen joukkoon, toinen taas v�itt�nyt sit� puhtaaksi Turkkilaiseksi
+heimo-kansaksi, ilman ett� kummallakaan on ollut todistuksina tarkkoja
+tutkinnoita siin� aineessa, joka enemm�n kuin mik��n muu voipi v�it�kset
+kansojen heimolaisuudesta ratkaista, nim. tietess�. T�m� seikka ja
+koetukseni saada se europalaiselle tieteelle lopullisesti selitetyksi jo
+yksin�ns� lienee kelvollinen puolustamaan minua, jos kuka sanoisi n�in
+liiaksi poikenneeni matkani p��-tarkoituksesta. T�mm�ist� puolustusta
+l�ytyy minulle viel� enemm�n siin�, ett� mainitun kielen tutkiminen my�s
+l�himm�sti koskee Suomalaista kielitutkintoa, sill� se on pohjassa
+likim�inen naapuri Tscheremissien kielelle ja etel�ss� taas sekaantuvat
+sen ja Mordvan kielen rajat toinen toistinsa, ja niinkuin vasta saan
+tilaisuuden todistaa on se paljon vaikuttanut molemmissa n�iss�
+kieliss�, olletikin edellisess�, kuin my�s itse niist� vaikutusta
+vastaan ottanut. N�in voin sanoa, ett� Tschuvaschin kielen selitt�minen
+minun matkallani on "yksi tie, kaksi asiata," ja t�m�n kielen oppimista
+alottelinkin jo Kasan'issa. Sill� l�ytyv� kirjallisuus on hyvin
+v�h�inen; evankeliumien k��nn�s, painettu Kasan'issa v. 1820, lyhyk�inen
+pipli�n historia, pr�nt�tty my�s Kasan'issa v. 1832 ovat
+Tschuvaschilaisen kirjallisuuden nurkkakivet. T�h�n voipi viel� lukea
+pari kreikan-uskonopillista rukousta, er��n ilmoituksen pipli�n-seurojen
+tarkoituksesta ja hy�dyst�, er��n toisen pano-rokosta, ja kaikki on
+lueteltu, mit� Gutenberg'in taide on t�ll� kielell� ilmoille saattanut.
+Tutkinnoita siit� ei l�ydy muuta kuin er�s menneell� vuosi-sadalla tehty
+surkea kieliopin-tapainen ja toinen v. 1836 Kasan'issa painettu sit� ei
+paljoa parempi kieli-oppi sana-kirjan kanssa, molemmat pappien tekem�t.
+Minun ty�ksentelemiseni t�m�n kielen kanssa Kasan'issa oli se, ett�
+er��n Tschuvaschien maassa syntyneen kirkon-palvelijan kanssa l�pi-k�vin
+mainitun evankeliumin k��nn�ksen, jossa minulle hyv�n� apuna oli
+j�lkim�iseksi nimitetyn kieliopin tekij�n kokoama, k�si-kirjoituksena
+oleva luettelo t�ss� k��nn�ksess� l�ytyvist� sanoista, josta luettelosta
+tekij� antoi minun kopion ottaa. Paitse t�t� harjoitin kuukauden p�iv�t
+my�s Tatarin kielt�, jonka opettajana minulla oli er�s sik�l�inen mulla,
+nim. <i>Biktemir Jusufov</i>.</p>
+
+<p>Kes�n tullen l�ksin 30 p. toukok. Tschuvaschien maahan, jossa otin
+asentoni Ischaakin kirkon-kyl�ss�, Kosmodemjansk'in piirikuntaa, noin 25
+virstaa etel��n p�in Volgasta. T�ss� kyl�ss� istuin ummellensa kuusi
+viikkoa. Ne aineet, joita t�ss� ker�sin, ovat sangen arvolliset, enin
+osa kieli-opillista ja sanakirjallista, vaan sen ohessa my�s noin puoli
+sataa arvoitusta, jotka kielen-n�ytteet sain melkein kaikki yhdelt�
+laulajalta, asuva ei kaukana Ischaakin kirkolta, ja jotka
+kieli-tutkinnolle arvattavasti ovat suuresta arvosta. Lauluista aion
+j�lemp�n� antaa muutamia n�ytteit�. &mdash; Ischaakista matkustin
+<i>Kosmodemjansk'iin</i>, piirikunnan Volgan rannalla olevaan kaupunkiin, jos
+kaupungiksi voi nimitt�� ryhm�� surkeita, p�nkitettyj� talon-h�llej�,
+joissa el�� pari kolme tuhatta talon-poikaa, muutama kymmenkunta
+lahja-konttia, joita muuten kutsutaan piirikunnan virka-miehiksi, ja
+joku satainen niit� seuraavia n�lk�ist� piisaria (kirjoittajia). Juuri
+n�iden j�lkim�isten herrojen seassa l�ytyi kuitenkin se esine, joka
+minua t�h�n paikkaan veti, nim. er�s Tschuvaschi nimelt� <i>Spiridon
+Mihailov</i>, joka sivistyksess� on kiivennyt ylemm�ksi kuin yksik��n h�nen
+kansalaisistansa, niin ett� h�n nyt toimittaa tschuvaschilaisen
+kielen-k��nt�j�n virkaa piirikunnan oikeudessa ja on samalla my�s
+ispravnikan kirjoittajana. H�n on Kasan'in l��nin-sanomissa kirjoittanut
+useampia kirjoituksia kansansa muinaisuuksista, tavoista ja
+el�m�n-laadusta, niin ett� h�n on tullut tunnetuksi Pietarissakin, jonne
+keisarillinen maa-tieteellinen Seura on kutsunut h�nen kirjoittelevaksi
+j�seneksens�. Toinen vieh�tys t�h�n kyl��n oli minulle se, ett�
+siin� eli er�� pappi nimelt� <i>Gromov</i>, joka kauvan on koonnut
+tschuvaschilaista sana-kirjaa ja semmoisen muutamia vuosia taka-perin
+k�si-kirjoituksena l�hett�nytkin Pietariin, jossa se "<i>post varios
+casus</i>" on joutunut Tiede-Akateemian hoteihin. N�iden molempien miesten
+kanssa olen taas kolmatta viikkoa ty�skennellyt mainitun kielen
+tutkimisessa, ja ovatkin kokoelmani nyt siin� tilassa ett�, jos
+itselleni ei olisi sallittu aikaa niit� painoon toimittaa, sen vieraskin
+helposti voi tehd�. &mdash; N�in annettuani t�h�n asti olleista toimistani
+lyhyk�isen rangon, saan Tschuvaschien elosta ja olosta t�h�n liitt��
+muutamia tietoja.</p>
+
+<p>Suurin ja p��-osa t�t� kansaa el�� Kasan'in ja Simbirsk'in l��neiss�
+sill� niemi-maalla, jonka Volga tekee Kasan'in kohdassa it�isen
+juoksunsa etel�t� kohti polveamalla. Tschuvaschin-maan etel�iseksi
+rajaksi voi lukea 55:n leveys-pyk�l�n ja l�nteiseksi etel�st� Volgaan
+juoksevan syrj�-joen <i>Sur�</i>. Ainoastaan reunoilla t�t� alaa el�� muita
+kansoja, nim. id�ss� Svij�schk'in ja Buimsk'in kaupunkien tienoossa
+Tataria ja Ven�l�ist�, Volgan, Sur�n ja muidenkin jokien varsilla
+enimm�sti viimeksi mainittua kansaa, ja Sur�n suusta pitkin Volgaa it��n
+p�in, Kosmodemjansk'in kaupungin tienoota, joku kymmenkunta tuhatta
+<i>M�ki-Tscheremissi�</i>, joita t�ksi kutsutaan siit�, ett� he el�v�t Volgan
+oikealla, m�kisell� puolella, jota vastaan suurin osa t�t� kansaa, el�v�
+mainitun joen vasemmalla, matalalla puolella kutsutaan <i>Niitty- eli
+Mets�-Tscheremisseiksi</i>. T�ll� maalla yhdess� jaksossa el�vien
+Tschuvaschien m��r� on noin 400 tuhatta henke�; vaan jos yhteen luemme
+niidenkin Tschuvaschien m��r�n, jotka el�v�t Saratov'an, Samaran ja
+Orenburg'in l��niss�, jonne he ovat t�st� is�n-maastansa nykyisempin�
+aikoina muuttamalla sioitetut, niin tekee koko kansan luku noin 435
+tuhatta henke�.</p>
+
+<p>Maa on sile�t� tasankoa, joka vaan toisin paikoin kohotteleksen
+kaltaviksi harjanneiksi, joiden v�lill� olevat alangot antavat hyv��
+niitty-maata, kuin alangon pohjassa tavallisesti juoksee joko puro eli
+joki. Maan-laatu on mustaa kuohkeata mullikkoa, jossa kive� ei ihmeeksi
+tavata, ja joka v�h�st� vaivasta antaa viljavan kasvun, eli niinkuin
+Pietari "Hirvenampujissa" kiittelee Kurun Matin maita:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Pellot kylvetyt vuosin ja vuosin my�s maho-maina,<br /></span>
+<span class="i0">Viljavat, multahiset, savi-pohjaset, kokkara-maiset."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Tavalliset kasvit ovat: ruis, ohra, kaura ja tattari (nisua viljell��n
+harvassa), joita viljan-laatuja hyvin� vuosina Kasan'in l��nist� vied��n
+ulos noin 10-12 miljonaa puutaa, maksaen puuta rukiita syksyll� ei
+juuri enemm�n kuin 15 kop. hop. N�m� luvut osoittavat tarpeeksi
+t�m�n maan lihavuuden, ja ovatkin maat Volgan keski-juoksulla,
+Nischnij-Novgorod'ista alkaen aina Saratovaa my�ten, se suuri elo-aitta,
+josta koko pohjais-Ven�j� ja suuri osa muutakin Europaa leip�ns� ottaa.
+Paitse mit� maan-viljelys antaa, keinotellaan rahaa viel� puu-tarhan- ja
+mehil�isten hoidolla, Volgan ja Kaman jokiloilla purlakoitsemisella
+(aluksilla ty�-miehen� olemisella) ja l��nin pohjais-osassa
+mets�n-pyyd�ll�kin, painava elatus-keino Niitty-Tscheremisseill�, joiden
+ala on isommaksi osaksi jylh�� mets��. Muissa osissa l��ni�, olletikin
+Tschuvascheilta asutussa, on mets�� sangen v�h�, paitse niit� suuria
+tammikoita, joita kruunun varaksi paikka paikoin s��stet��n ja joita
+kova rangaistus est�� maan-asujan koskemasta. T�m�n mets�n-puutteen
+t�hden ovat Tschuvaschien kyl�tkin sangen halvan-n�k�iset, sill�
+pirtti- ja aitta-rakennukset ovat pienet, enin osa ulko-huoneita samoin
+kuin aidatkin ovat tehdyt niotusta vitsasta (ven. &#1087;&#1083;&#1077;&#1090;e&#1085;&#1100;), ja kaikki on
+katettu olella, joka pian mustuu ja antaa kyl�lle surkean katsannon.
+V�ki-luvulta ovat n�m� kyl�t kuitenkin sangen vahvat, koska monesti
+tapaat yhdess� kyl�-ryhm�ss� 60, 80 ja paikoin satakin taloa.</p>
+
+<p>Vaikka kieli todistaa kansan l�heist� heimolaisuutta eli v�hint�t�kin
+suurta sekaannusta Tatarien kanssa, niin ei t�t� suinkaan ulko-n��st�
+voi p��tt��. Tatari on pitk� ja runnokas, Tschuvaschi pienel�nt�, laiha
+ja hyvin harvoin harteakas; Tatari on harvoin vaalea, useasti
+puna-poskinen ja aivan valkea-verinenkin, Tschuvaschi vastoin p�in
+vaalahtava ja paljoa mustempi-ihoinen kuin edellinen ja aivan v�h�n
+n�hd��n t�ss� kansassa valkea-verist� ihmist�. Heid�n muussakin
+luonteessansa havaitseisi suuren eroituksen se, jolla olisi tilaisuus
+molempaa kansaa tarkemmin tutkia; niin on Tschuvaschi esim. kaino ja
+arka eik� ulkone kauemmaksi koto-tuliltansa muutoin kuin h�t�-tilassa,
+ja Ven�l�isten parissa kokee h�n peitt�� kansallisuuttansa, joka
+kuitenkin harvoin onnistuu, kuin h�nell� on "kova p��" n�iden kielt�
+oppimaan. Tatari sit� vastaan vaeltaa tavaratansa kaupalla halki
+maailman, jos niiksi tulee, eik� h�veksy miss��n kansallisuuttansa eli
+uskoansa, joiden tavat ja k�yt�kset h�n tarkasti t�ytt�� niin
+hyvin kauppatorilla muukalaisten seassa kuin oman harem'insa
+yksin�isyydess�kin. T�m�n t�hden pit�v�t toiset kansat Tataria kunniassa
+olletikin Ven�l�inen, jota vastaan h�n aina irvistelee ja tekee
+koiruutta Tschuvaschille. J�lkim�isen luonnon kirjoittamiseksi ei
+tarvitse juuri parempaa esi-merkki� kuin se useasti havaittu tapa
+h�nell�, ett� jos h�n loukkausta tahtoo kelle kostaa, uhraa h�n itse
+itsens� samalla kuin koston hekkumaa nautitsee, h�n nim. menee ja
+hirtt�� itsens� vihamiehens� pihaan, sill� keinoin t�m�n p��lle saattaen
+kaiken t�k�l�isen oikeuden-k�ymisen onnettomuuden, joka tavallisesti
+p��ttyy sen talon ja koko sen kyl�nkin h�vi�ll�, jossa oikeus pit��
+tutkintoansa. Vaatteuksessa ei n�ill� kansoilla my�sk��n ole
+yht�l�isyytt�, sill� Tatari vaatehtiupi kokonansa it�-maan tapaan, jota
+vastaan Tschuvaschin, mies-puolen, puku ei eroa Ven�l�isen vaatteuksesta
+paljon muussa kuin jalkineissa, jotka t�ll� enemmin ovat saappaat, vaan
+edellisell� aina niini-virsut ja sukkien asemesta polvia my�ten
+pauloitetut villa-s��rykset, joiden karvasta Tschuvaschilainen
+tunnetaan, mist� piirikunnasta h�n on, samoin kuin Viipurilaiset
+kauhtanansa karvasta. Vaimoilla sit� vastaan on omituinen pukunsa, joka
+kes�ll� on sangen yksin-kertainen, nim. paljas paita, ulottuva polvea
+alemmaksi, jalassa virsut samoin kuin miehill�kin ja s��ret samoin
+k��rystellyt, mutta hyvin monin kerroin, sill� kuta paksummat s��ret
+tschuvaschilaisella hemmett�rell� on, sit� vieh�tt�v�mp�n� pit�� h�n
+itsens�, joka ihmeellinen tapa l�ydet��n my�s ei ainoastaan
+Tscheremisseill� vaan muillakin Suomalaisilla, niinkuin Vatjalaisilla
+Inkerin-maassa ja, Kreutzwald'ia my�ten, Pleskov'an Virolaisillakin.
+Toinen n�iden kansojen ja Tschuvaschien vaimoilla yhteinen tapa
+puvussansa on hopearahojen k�ytt�minen koristeina. Viimeksi mainituilla
+on hopearahoilla (10, 15, 20, 25 ja 30 kop. arvosta) silattu ei
+ainoastaan tukka-nauhat ja korvien takaa koukuista riippuvat korttelia
+pitk�t lentit, vaan my�skin ja erinomattain, se niin-kutsuttu
+<i>schylgem�</i>. T�m� on noin 8 tuumaa pitk� ja 4 t. leve� nahkainen
+rinta-lasta, nahka-nauhasta kaulalta riippuva rintojen p��ll�, ja jonka
+ulko-puoli kokonansa on p��llystetty siihen ommelluilla hopea-rahoilla.
+Ty�l�s on sanoa t�m�n koristimen muuta toimittavan kuin sanovan ett�
+kuin p��ll�-p�in jo on n�in kallista tavaraa, mit� aarteita ei sitten
+alla ole! ja se kuuluu Tschuvaschilais-vaimoista olevan niin rakas,
+ett'eiv�t y�ksik��n henno siit� luopua. P��ss� on heill� pukineena
+valkea huntu, jonka helma riippuu hartioilla, vaan jota kes�ll� harvoin
+pidet��n. T�ss� puvussa ovat he pyh�ns� arkensa ja ainoastaan hyvin
+juhlallisissa tiloissa niinkuin esim. h�iss� olen vaan Tschuvaschittaren
+n�hnyt siihen lis��v�n hameen, hartioillensa husaarin-kapan muotoisen
+valkean viitan ja p��h�ns� lakin, joka on juuri sen-n�k�inen, kuin jos
+sokuri-topan p��llyksest� yl�-puoli olisi pois-leikata ja ala-puoli
+katettuna panna p��h�ns�, ja joka edell�-mainittujen koristusten mukaan
+on ylt�-ymp�rins� hopea-rahoilla silattu.</p>
+
+<p><i>Uskon</i> asioissa on t�m� kansa merkillisell� kannalla, jota ei voi sanoa
+kristillisyydeksi, ei mahometil�isyydeksi eik� puhtaaksi
+pakanuudeksikaan; sill� kaikista on siin� osaa, ehk� se j�lkim�iseen
+p�in enimm�sti on nojallansa; Tschuvaschia on ristitty kreikan uskoon
+sitten v. 1743, sill� menestyksell�, ett� ristim�tt�mi� ei l�ydy t�t�
+kansaa en�� kuin muutamia tuhansia. Vaan jos kuka arveleisi heid�n jo
+pit�v�n olla hyvi� kristityit�, niin muistelkoon esim. kuinka syv��n
+kristin-usko mahtoi olla Suomen kansassa juurtunut v. 1257, sata vuotta
+siit� kuin Henrikki piispa muka ensi kerran kastoi Suomalaisia.
+Tschuvaschit olivat ennen Ven�j�n-vallan tunkeumista n�ihin maihin
+Tatarien alamaisia, vaan n�iden uskoa eiv�t he koskaan ole tunnustaneet,
+joka seikka on suuresta painosta niit� vastaan, jotka ilman kaikitta
+ehdoitta tahtovat heit� puhtaiksi Tatariksi tehd�, kuin kaikkein
+Turkin-sukuisten kansain tiedet��n antauneen Mahometin uskoon, ja jota
+seikkaa kuin my�s edell�-viitattua suurta eroitusta Tschuvaschien ja
+Tatarien ulko-n��ss�, jotka molemmat kuitenkin iki-muistoisista ajoista
+ovat yksiss� maissa el�neet, pyyd�n tarkasti arvostelemaan. Mutta
+Tatarien uskon-k�yt�ksist� on heid�n el�m��ns� j��nyt kuitenkin joita
+kuita j�lki�. Niin kuuluu ristim�tt�mien Tschuvaschien seassa viel�
+l�ytyv�n joita kuita moni-vaimoisia; niin sanotaan n�iden samojen viel�
+ajavan hivuksensa, joka mahometil�isiss� yleinen tapa lienee ennen ollut
+Tschuvascheissakin yleisempi; ja niin viett�v�t kaikki Tschuvaschit
+viel� kristittyin�kin lepo-p�iv�� ei sunnuntaina, vaan perjantaina.
+Tatarilta saaduksi voipi my�s lukea Tschuvaschien entisen tavan sy�d�
+hevosen lihaa, joka nyt jo lienee heitetty, ja heid�n inhonsa
+sian-lihalle, jota eiv�t viel�k��n ole tottuneet sy�m��n. Suurin osa
+heid�n uskontoansa on kumminkin viel� t�n�i p�iv�n� pakanallista. Ne
+tiedot, jotka t�st� itse olen ker�nnyt, ynn� ven�l�isten pappien ja
+kirjoittajien kertomukset, antavat t�lle p��t�kselle hyv�n perustuksen.</p>
+
+<p>Ne kaksi p��-olentoa, jotka Tschuvaschien luuloa my�ten hallitsevat
+maailmata ja heille onnea eli onnettomuutta antavat, ovat: <i>Tora</i>, hyv�
+olento, kristillisess�kin merkityksess� Jumalan nimi, ja <i>Keremet</i>, paha
+olento. Edellist� eli hyv�� jumalaa on useammat henget, joilla kullakin
+on oma osansa maa-ilmaa hallittavana, ja joista merkillisimm�t ovat:
+auringon jumala, kuun jumala, tuulen jumala, tien jumala, huone-jumala,
+kartano-jumala, karjan jumala, mets�n jumala, ukkonen ja yli-jumala.
+T�m� viimeinen el�� yl�h�ll� ilmassa ja, vaikka maa-ilman
+p��-hallitsija, ei Tschuvaschien luuloa my�ten liiku maalla muulloin
+kuin perjantai-p�ivin�, jolloin h�n k�velee katsomassa, tokko n�m�
+lepo-p�iv�� ty�t� tekem�tt� viett�v�t ja tokko vaimot mainittuina
+p�ivin� puolille p�ivin asti malttavat olla tuvan l�mmitt�m�tt�, joista
+molemmista h�n rikkojan rankaisee. H�nt� kutsutaan monella nimell�,
+niiden erin�isten omaisuutten j�lkeen, joissa h�nen voimansa n�yt�ksen,
+niinkuin: valon-tehnyt jumala, hengen-luoja jumala, maan-veden is�,
+suuri jumala, suuri antelias jumala, j.n.e. H�nell� on �iti, puoliso ja
+poika, joita my�s jumaloina apuun huudetaan, ja it�-maisen hallitsijan
+suuri hovi-joukko, niinkuin: edell�-k�yj�, oven-avaaja,
+sanan-lenn�tt�j�, uhrin-vastaanottaja, j.n.e., ollen n�ill� kaikilla
+viel� omat �itins�, poikansa ja palvelijansa, joten taivaallisten joukko
+tuntuvasti enenee.</p>
+
+<p><i>Pahuuden</i> alku maa-ilmassa on <i>schoitan</i> (saatana), vaikka sen
+toimittajana nyt on <i>Keremet</i>. T�m� j�lkim�inen oli nim. alkujansa
+yli-jumalan poika, ja matkaeli maan p��ll�, jaellen ihmisille
+kaiken-kaltaista onnea ja menestyst�. Vaan saatanan viettelyksest�
+ottivat ihmiset kerran, h�nen n�in matkustaessansa, ja murhasivat h�net.
+Peitt��ksens� t�t� julmaa ty�t� murhatun is�lt� polttivat he ruumiin ja
+hajottivat siit� j��neen tuhkan tuuleen. Vaan murhattu ei sill�
+hukkunut. Mihin t�t� tuhkaa lankesi maahan, siihen kasvoi puita ja
+niiden kanssa syntyi Keremetkin uudestansa henkiin, mutta ei yhten�
+olentona niinkuin ennen, vaan sangen suuressa m��r�ss�, niin ett� joka
+kyl�ll� nyt on yksi, kaksi ja kolmekkin Keremet'i�, sit� my�ten kuin
+suuri kyl� on. Eik� Keremet nyt en�� ollut se hyv�n-tekev� yli-jumalan
+poika kuin ennen. Ihmisten paha-teosta h�nt� vastaan kostaa h�n heit�
+nyt lakkaamatta siten, ett� heid�n p��llens� l�hett�� hengellisi�
+ahdistuksia ja ruumiillista kurjuutta ja heid�n karjoillensa
+pahaa tekee. H�n asuu tavallisesti mets�ss�, vaan kuin mets�
+Tschuvaschin-maassa alkaa olla v�hiss�, niin n�hd��n joka kyl�n
+pelloilla yksi eli kaksi eli useampia pienempi� lehmus- eli
+tammi-lehtoja, jotka my�s kutsutaan Keremet'iksi ja ovat j�tetyt
+Keremet'in asua, sill� jos h�nt� asun-sian v�hent�misell� hyvin rupeisi
+ahdistelemaan, nousisi h�n raivoon. Muuten el�� h�n my�s j�rviss�,
+l�hteiss�, veden-uurtamissa rotkoissa j.m. Jos kyl� muuttaa, muuttaa
+Keremetkin, eli jos kyl�st� k�sin tehd��n uusi kyl�, saapi se my�s uuden
+Keremet'inkin em�-kyl�n Keremet'in pojista, sill� Keremet'it naivat ja
+sike�v�t samoin kuin jumalatkin. &mdash; Mutta schoitan itse, kaiken pahan
+alkaja, on Tschuvascheilta j��nyt unhotuksiin. &mdash; Paitse Keremet'i� ovat
+pahoista hengist� viel� muistettavat <i>Esrel ja Iirih</i>. Edellinen on
+kuoleman henki, tappava halvauksella, j�lkim�inen kiusaa ihmist� monilla
+taudeilla, niinkuin rokolla, kavilla, paiseilla, syyhelm�ll�,
+silm�-kipeill� j.n.e.</p>
+
+<p>Vaikka, niinkuin sanottu on, enin osa Tschuvaschin kansaa t�t� nyky� on
+ristitty�, ei se ole hyl�nnyt n�it� entist� jumaloitansa, joka n�hd��n
+siit�kin, ett� se vuosittain viel� kantaa niille <i>uhria</i>. Tavalliset
+uhri-teuraat ovat: hevonen, h�rk�, lehm�, lammas, hanhi ja kana. Uhrit
+ovat joko yhteiset, joissa koko kyl�kunta eli useampiakin kyl�kuntia
+ottaa osan, eli yksin�iset, yhdelt� hengelt� eli perhekunnalta teht�v�t,
+ja toiseksensa kannetaan uhri joko jumaloille eli Keremet'ille. T�m�n
+niinkuin uhrin laadun ja suuruudenkin m��r�� se niin-kutsuttu <i>Jomse</i>.
+T�m� sana on yhteen-liitetty sanasta <i>jom eli jomah</i>, puhe, lause, ja
+johto-p��tteest� -se, joka tarkoin vastas suomen-kielist� p��tett� -ri,
+vastaava siis jomse meill� taikuria, puhujaa eli tiet�j��. Jos ket� on
+ravaisnut esim. taudin kohtaus, l�hetet��n heti jomsea hakemaan. H�n
+tutkii taudin syyt ja m��r�� uhriksi joko sille ja sille jumalalle eli
+Keremet'ille esim. mustan lampaan. Heti keitet��n olut ja likim�isille
+sukulaisille annetaan tieto uhrista. Uhrin pitoihin tulevat kaikki
+puhtaissa vaatteissa ja sy�m�tt�min�. Nyt talutetaan lammas pihalla
+seisovan puun juureen ja tapetaan rukouksen pidetty� siin�. Lihat
+ly�d��n kattilaan, vaan nahka, p�� ja sis�lmykset k��rit��n yhteen
+myttyyn. Keitoksen joutuessa rukoillaan taas, ja sy�ty� poltetaan t�m�
+mytty jumalalle ja tuhka hajotellaan tuuleen. Sitten k�yd��n olutta ja
+viinaa juomaan, viel�p� tanssimaankin, jota iloa kest�� talon varoja ja
+tilaisuuden luontoa my�ten p�iv� eli useampikin. Keremet'ille teht�v�
+uhri on useammin t�t� laatua, v�list� vaan sill� eroituksella, ett� se
+tehd��n itse h�nen asun-paikassansa, jona tavallisesti on, niinkuin
+edell� sanoin, joku kyl�n seudussa kasvava lehto, vaan useasti my�s
+paljas rotko. Lepechin kertoo p�iv�-kirjassansa, matkustaessaan lopulla
+mennytt� vuosi-sataa n�hneens� Keremeti-lehdoissa suuret summattomat
+rakennukset, joissa uhria teki suuri joukko kansaa. Keremet'in
+palveleminen on siis, niinkuin sen jo ilmankin voi arvata, siit� ajasta
+tuntuvasti v�hennyt. Paitse edellisen-laatuista uhria uhrataan
+Keremet'ille rahaakin, ollen h�n t�ss� katsannossa joko <i>Hopea- eli
+Vaski-Keremet</i> sit� my�ten, kummanko laatuista rahaa h�nelle on
+antaminen. Ja kuin nykyinen aika kaikessa viisastuu, niin on opittu
+Keremet'i�kin pett�m��n, sill� hopea-rahan siaan annetaan h�nelle vaan
+rahan-muotoisia tina-suiluja, ja hevois-uhrin siaan, jota h�n luonnossa
+nyt en�� ei koskaan saa, t�ytyy h�nen tyyty� pieneen hevosen kuvaan,
+tehty renikka-taikinasta. N�it�k��n v�hi� uhria saa h�n harvoin rauhassa
+nauttia, sill� Ven�l�iset ker��v�t ne heti uhraajien j�lest� itsellens�,
+ja minun t�ytyy itsest�nikin tunnustaa, ett� kerran autoin ven�l�ist�
+poika-parvea Keremet'in-varkaudessa, joka asui vanhassa tammessa,
+jolloin saalis oli tammen juurilta ja ontoista l�ydetty� hopea-rahaa 45
+kop., koko joukko enemm�n eli v�hemm�n homehtuneita renikka-konia, joka
+tavara j�i poikain osaksi, ja noin pari-kymment� kappaletta
+rahan-muotoisia tina-suiluja, jotka min� pidin.</p>
+
+<p>Korskeampi on yhteinen uhraus, jonka kyl� eli useammat kyl�t yhdess�
+tekev�t. Tavallista t�mm�ist� uhrausta on kaksi vuodessa, nim.
+ensim�inen touvon tehty�, Pietarin p�iv�n alla, joka uhri toimitetaan
+hyv�� vuoden-tuloa jumaloilta saadakseen, ja toinen my�h�-syksyll�, noin
+marras-kuun lopulla, kiitos-ubri viljan edest�. Edellisen uhrin aika oli
+juuri minun Ischaakissa oloni aika, mutta min� sainkin kuulla, ett�
+kyl�ss� sit� vasten kannettiin rahaa, ja olin eri l�hettil�isten kautta
+kokenut saada tiet�� p�iv�n m��r��, jolloin uhri oli tapahtuva,
+ymm�rsiv�t Tschuvaschit n�m� kuitenkin saattaa v��rille j�lille, niin
+ett� juhla jo oli ohitse, kuin min� valmistauduin sit� katsomaan. En
+tied� lienev�tk� t�mm�iset k�yt�kset, jotka eiv�t ole juuri soveljaat
+Kristin uskoa juurruttamaan vasta-k�annetyss� kansassa, vaan asetuksissa
+kielletyt eli ei, se vaan on varma, ett� uhri-teurasten ostoon ker�tyst�
+rahasta osa menee paikkakunnan papin ja virka-miesten lakkariin, ja
+seuraavasti ajattelee rahvas, ett� jos viel� sallisi jonkun oudon
+herras-miehen, niinkuin min� olin, uhria n�kem��n, niin olisi siit�
+sitte vaan uusi rahan-reik� h�nt� lahjoessa vaiti olemaan. Vahinkoni
+t�st� ei kuitenkaan ollut kovin suuri, sill� menetys t�mm�isess� tilassa
+on jo kyll�ksi tuttu. Seuraavalla tavalla kertoo er�s omin silmins�
+n�hnyt tschuvaschilaisen kev�t-uhrin.</p>
+
+<p>"Noin 8 virstan paikoilla Isenevan kyl�st� oli lammikon vieress� olevaan
+rotkoon paikka rakettu rukousta ja uhria varten, jonne noin kello 9
+paikoilla aamua kymmenest� kyl�st� matkusti Tschuvascheja yksin�ns�,
+ilman vaimoitta. Min� tulin paikalle juuri kuin ripustivat kattilat
+tulelle, kantoivat vett� ja valmistihet tappamaan uhri-teuraita;
+muutamia lehmi�, pari kymmenkuntaa lampaita ja useampia koti-lintuja oli
+valmistettu teurastettavaksi. Kaikki n�m� teuraat ostetaan uhria varten
+ker�tyll� rahalla ja ilman v�hint�k��n tinkimist�; min my�j� kysyy, sen
+he antavatkin, ja tinkiminen uhriksi ostettavan kaupassa luetaan
+suurimmaksi synniksi."</p>
+
+<p>"Kattiloiden tulelle pantua ja veden kannettua astui nelj� vanhaa miest�
+keskelle rotkoa ja alkoivat lukea rukousta, anoen Toraa ett� h�n
+siunaisi heid�n uhrinsa. Kaikki l�sn�-olevat seisoivat samalla tavalla
+alla p�in ja sopottivat. T�m�n lyhyk�isen rukouksen lopetettua meniv�t
+ne nelj� ukkoa karjan tyk� ja heid�n j�lest�ns� kantoi puoli kymment�
+Tschuvaschia vett� �mp�rill�. Ukot ottivat heilt� kukin vesi-�mp�rin ja
+kaatoivat vett� joka lehm�n ja lampaan selk��n. Sen lehm�n ja lampaan,
+jotka vedell� valettaissa v�r�htiv�t ja pyristikset, taluttivat eri
+paikkaan, Vaan ne, jotka seisoivat liikahtamatta, j�tettiin aloillensa.
+Kaikki linnut veiv�t my�s siihen paikkaan, jossa v�r�ht�nyt karja
+seisoi. Tschuvaschit luulevat nim., ett� se el�in, joka vedell�
+valettaessa seisoo liikahtamatta, on saastainen eik� kelpaa uhriksi; ja
+t�m�nkaltaista tyynt� el�int� eiv�t koskaan teurasta uhriksensa."</p>
+
+<p>"Vedell� koettelemisen per�st� syntyi hirmuinen veren-vuodatus: siin�
+tapettiin kolme lehm��, lampaat ja suuri joukko lintuja; toiset nylkiv�t
+nahkan p��lt�, ottivat sis�lmykset ulos, kyniv�t linnut. Kaikki t�m�
+tehtiin hyvin joutuisasti. Liha, hakattu suuriksi m�hk�leiksi, oli
+yhdess� l�j�ss�; p��t, nahkat ja sis�lmykset toisessa. Kuin vesi tulella
+olevissa kattiloissa rupesi kiehumaan, jaettiin liha kattiloita my�ten
+ja suolaa ly�tiin tarpeeksi asti p��lle, vaan sisukset j�tettiin
+paikalle."</p>
+
+<p>"N�in saatuansa keitt�misen asian toimeen valmistuivat Tschuvaschit taas
+rukoilemaan ja asettihet rivihin, noin kolmea kymment� miest� pitk�lt�,
+ja yksi rivi seisoi toisensa takana; vaan ne nelj� ukkoa toisten edess�.
+Lakkinsa piti jokainen vasemassa kainalossaan. Ukot alkoivat rukoilla,
+toiset heid�n per�st�ns� puoli-��neen, ja ukkojen tekem�t liikenneet
+tekiv�t toiset tarkasti j�lest�, milloin silmi�ns� k�sill� pyhkien,
+milloin k�tens� taivasta kohti nostaen, milloin taas laskeutuivat
+polvillensa, kumarsivat maahan, eiv�tk� kaualle aikaa nostaneet p��t�ns�
+yl�s; enimm�n aikaa seisoivat kuitenkin yhdess� kohden, silm�ns� alas
+luoden. Rukousta kesti niin kauvan, ett'en enemp�� malttanut sit�
+katsoa, vaan menin tammikkoon, s�in aamuisen ev��st�ni, nukuin jonkun
+ajan, ja he yh� vaan rukoilivat, eiv�tk� lopettaneet ennenkuin kello 4
+j�lkeen puoli-p�iv�n. Rukoilemisen p��tetty� kiirehti n�lk�
+Tschuvascheja ruoalle, he ottivat lihat kattilasta, kaatoivat liemen
+suuriin maljoihin ja s�iv�t ahnaasti. Linnut olivat eri kattiloissa
+keitetyt ja sy�tiin atrian p��tt�j�isiksi."</p>
+
+<p>"Ruokailtuansa rukoilivat he taas ja astuivat sitten suurissa joukoissa
+siihen paikkaan, johon teurastettujen el�inten p��t ja sis�lmykset
+olivat j�tt�neet. Luut ker�ttiin niini-mattoon ja viskattiin yhteen
+p�iden kanssa. Sitten tekiv�t suuren tulen; p��t, nahkat, sis�lmykset ja
+luut panivat nyt roviolle ja lis�siv�t tulta siksi, kunne kaikki oli
+tuhkaksi palanut. Sen tehty� ker�siv�t tuhkan lapialla mattoon ja
+kantoivat sill� tammikkoon; ukko lapia k�dess� astui j�lest� ja
+tammikkoon tultua heitteli h�n lapialla tuhkan tuulen mukaan menem��n.
+Toinen ukko meni l�hell� olevalle pellolle; h�nen per�st�ns� kannettiin
+h�yhenet syys-kylv�� vasten kynnettyyn paikkaan. T�ss� laski ukko
+h�yhenet ilmaan, joka tehd��n siksi, ett� pelto antaisi hyv�n kasvun.
+Vaan Ven�l�iset eiv�t anna h�yhenien kauan maata pellolla; he ovat
+vaimojen ja lasten kanssa liki-seudussa varalla, ja Tschuvaschien
+pois-menty� ker��v�t he tarkasti h�yhenet itsellens�. T�ll� k�yt�ksell�
+loppuikin kev�t-uhraus. Kotiin tultuansa juovat uhraajat muutamia p�ivi�
+armottomasti ja t�ll�in ei puututa tanssiakaan eik� muuta riemua."</p>
+
+<p>Pakanallisen uskon kanssa alkaa nyt Tschuvaschin mieless� sekautua
+Kristin uskonkin p��tteitt�, ja ovatkin muutamat sen opista, niinkuin
+esim. oppi kolminaisuudesta, jumalan �itist� (nim. kreikan-uskoisilla)
+j.n.e. hyvin yhteen-menev�t Tschuvaschien entisten luulojen kanssa.
+Olletikin vaikuttavat kertomukset kreikan-uskon pyhist� ja niiden
+ihme-t�ist� jalosti Tschuvaschien mieless�. N�ist� pyhist� on se
+Ven�j�nkin kansalta hyvin mielitty ihmeiden-tekij� Nikolai erinomaisessa
+kunniassa Tschuvascheilla. Heit� ristim��n alettaissa menneell�
+vuosi-sadalla tapahtui nim., ett� siin� kyl�ss�, jossa nyt Ischaakin
+kirkko seisoo, uni-kakkiainen kolme y�t� per�kk�in muutamalle
+Tschuvaschille neuvoi paikan, miss� h�n pelloltansa olisi pyh�n Nikolain
+kuvan l�yt�v�, ja kuin t�m� ilmoitti unensa papille ja muulle rahvaalle
+ja peltoa ruvettiin miehiss� kaivamaan, niin katso! pienoinen, vanha ja
+huonon-n�k�inen Nikolain kuva tulikin ilmiin. Halvan ulko-muotonsa
+rinnalla oli t�ll� kuvalla suuri ihmeit� tekev� voima, niin ett� sen
+ehdolla pian rakettiin iso ja komea kirkko, joka viel�kin seisoo
+paikalla. Kuulu t�m�n kuvan ihme-t�ist�, varsinkin tautien
+poistamisessa, ulkoni ulkonemistansa, niin ett� ei ainoastaan
+Tschuvaschit, vaan muutkin t�k�l�iset kansat, niinkuin Tscheremissit,
+Mordviinit ja itset Ven�l�isetkin pitkien matkojen p��st� k�yv�t sit�
+kumartamassa niin ahkerasti, ett� mainitulla kirkolla rukoilemassa
+k�yjien m��r� vuosittain arvataan noin 15 tuh. hengeksi. Tschuvaschien
+kristillisen hartauden kanssa on mielet kuitenkin niin ja n�in.
+Jumaluudessa ja yleisesti kaikissa henki-olennoissa ei h�n n�e muuta
+kuin maallisen onnen, niinkuin rikkauden, terveyden, lapsi-lykyn j.n.e.
+antajia eli h�vitt�ji�, ja jumalatansa ei h�n palvele ja tottele,
+niinkuin kristitty ja mahometil�inen, ansaitakseen tulevaisen onnellisen
+el�m�n, josta h�nen uskossansa ei n�y l�ytyneen aavistustakaan, vaan
+mainittuja maallisia lahjoja saadakseen eli maallisesta kurjuudesta
+p��st�kseen. Kuin h�n nyt jossa kussa t�mm�isess� kurjuudessa on
+rukoillut ja uhrannut ensin Keremet'ille, sitten yhdelle eli useammalle
+omista jumalistaan, ja se ei ole auttanut, sanoo jomse, jonka neuvoja
+h�n seuraa: "ota nyt ja k�y Ischaakissakin ja tee uhri Vyrus-Toralle
+(Ven�j�n Jumalalle) eli Nikolai-Toralle, ehk� se p��st�isi sinun
+taudistasi." Ja Tschuvaschi tulee, ostaa tuohuksen, asettaa sen pyh�n
+Nikolain kuvan eteen palamaan ja ristii silmi�ns� pari kertaa. Paitse
+t�t� <i>uhraa</i> h�n viel� kirkollenkin jonkun v�h�n rahaa ja kyl�n
+ulko-portilla pylv��n komerossa olevalle saman pyh�n kuvalle palasen eli
+kaksi nisu-leip��, jota h�n on ostanut kirkon oven edess� olevilta
+ven�l�isilt� kauppiailta. Varmaan auttanee Nikolai-Tora useastikin
+niit�, jotka h�nelt� apua etsiv�t, koska niiden m��r� ei v�hene, vaan
+surkeata on kuitenkin n�hd�, miten Tschuvaschilais-rukan uhrin kanssa
+k�ypi. Uhrattu raha menee nim. kaikkein suurimmaksi osaksi pappien
+lakkariin, jotka vasten tavallisuutta rikastuvatkin t�ss� seurakunnassa.
+Ja uhratun leiv�n taas sieppaavat ihan uhraajan nen�n edess� sen noin
+kahta kyyn�r�� korkean pylv��n komerosta joko kyl�n t�h�n tottuneet ja
+t�ll� el�v�tkin koirat elikk� ne n�it� ei ujommat naakat. Vaan
+Tschuvaschi arvelee ehk�, niinkuin oikein onkin, ett� uhrin ottaja ei
+katso uhriin, vaan uhraajan syd�meen, ja n�in katsoen, on se
+arvattavasti yht�, jos uhrattu leip� j��pi Nikolai-Toran eteen eli sen
+koirat ja naakat sy�v�t. &mdash; Niinkuin jo sanoin, ei Tschuvaschien
+vanhassa uskossa n�y l�ytyneen aavistustakaan tulevasta el�m�st�; sill�
+jos heill� olisi ollut ajatusta t�st�, olisivat he varmaan kuvanneet
+itsellens� Manalan ja Tuonen niinkuin muutkin kansat ja, joka on viel�
+painavampi asia muistaa, olisi koko heid�n suhteensa jumaloiden
+kanssa muodostunut aivan toisen-laiseksi. Kristin uskosta eli
+mahometil�isyydest� lainatuksi voimme siis p��tt�� sen heiss� t�t� nyky�
+l�ytyv�n luulon, ett� haudan takana oleva tulevaisuus on melkein
+yht�l�inen t�k�l�isen el�m�n kanssa, se vaan eroitusta, ett� siell� on
+kaikkea runsaammasti, ett� sotamiehi� ei tarvitse tehd�, lahjoja ei
+antaa virka-miehille j.n.e. Kuolleille panevat he sent�hden mukaan
+rahaa, tupakkaa, piipun ja muita matkalla v�ltt�m�tt�mi� tarpeita.
+Vuotisesti hautaus-maalla pit�ess��n kuolleidensa muistojaisia, joissa
+tiloissa ei puututa hirmuista juomista ja kaikenlaista irstaista
+vallattomuutta, lis��v�t he n�it� tarpeita, haudalle j�tt�en
+vaatekappaleita, ty�-kaluja ja olletikin isot m��r�t sy�m�-aineita:
+viinaa, olutta, tupakkaa j.m. T�mm�inen tapa n�ytt�isi osoittavan
+rakkautta ja huolen-pitoa pois-menneit� heimolaisia kohtaan; vaan niin
+ei kuitenkaan ole, sill� kaikki n�m� lahjat j�tet��n heille ainoastaan
+siit� syyst�, ett� pysyisiv�t nykyisiss� asunnoissansa, eiv�tk� tulisi
+entisiin kotihinsa rauhattomuutta tekem��n. Kuolleita pelk��minen on
+Tschuvascheissa erinomaisen suuri, niinkuin t�st� lahjojen antamisesta
+n�hd��n, ja n�yt�ksen siin�kin, ett� jonkun kuoltua kaikki vainajan
+vaatteet viskataan mets��n eli rotkoon, josta l�hi-seudun Ven�l�iset ne
+itsellens� korjaavat samoin kuin he my�s tarkasti silm�ll� pit�v�t
+Tschuvaschien kuolleiden-muistojaiset ja niin ik��n h�rym�tt� haudoilta
+korjaavat kuolleille j�tetyn tavaran ja ruoan.</p>
+
+<p>Tschuvaschien <i>runoelu</i> ei ole kovin rikasta eik� erinomaisen
+ihanatakaan laatua. Kertoma-runoa en siin� ole tavannut alunkaan, ja
+sit� sen kanssa yhdistetty� loihtu-runoa ei Tschuvascheilla my�sk��n
+ole, ehk� v�h�n jomsensa kuuluvat muutamissa tiloissa k�ytt�v�n
+sanojakin. T�m� runoelu on ainoastaan laulu-runollista ja tuntuu minusta
+semmoisenakin hyvin poikkinaiselta. Runo ei tarkoin noudattele mit��n
+mittaa, vaan n�ht�v� on kuitenkin sen lyhyt-pitk�inen luonto, niinkuin
+koko kielenkin samoin voi sanoa lyhyt-pitk�iseksi kuin esim. Suomen
+kielt� sanotaan pitk�-lyhyiseksi. Paitse t�t� on Tschuvaschin runossa
+alku-my�t�isyyskin tuntuva. Muistuttaen, ett� ven�l�iset kirjoittajat
+mainitessaan t�m�n kansan elantoa ovat p��tt�neet sill� laulua ei olevan
+ensink��n, eli korkeimmakseen my�dytt�neet, ett� se laulaessaan hyr�ilee
+"mit� sylki suuhun tuopi," saan nyt t�ss� antaa muutamia n�ytteit� sen
+laulusta.</p>
+
+<p><i>Poikien lauluja</i>. 1. "Sata seitsem�n-kymment� hirtt� vedin, tuvan tein,
+kaksi-toista ikkunaa hakkautin. Kahdesta ikkunasta itse olen katsova,
+kymmeness� ikkunassa kymmenen neitsyk�ist� on seisova, kerran katsovat
+ulos, toisen naurahtelevat. K�vin kyl�st� kyl��n, en yht�
+t�ysi-kasvuista tytt�� l�yt�nyt. Yhdess� kyl�ss� n�in yhden tytt�l�isen;
+sen tahdoin ottaa, vaan rahaa ei ollut;<a name="FNanchor_10" id="FNanchor_10"></a><a href="#Footnote_10" class="fnanchor">[10]</a> 'l�hde kanssani!' tahdoin
+h�nelle sanoa, Vaan uskallusta ei ollut." &mdash; 2. "Mets�st� mets��n
+k�velin, kypsi� tuomen-marjoja en l�yt�nyt; kyl�st� kyl��n k�velin,
+rakastavaista neitoa en l�yt�nyt. Tuomen-marjaa tahtonet sy�d�, sy�
+musta, leiv�n kanssa sy�d� on se hyv�; muuta marjaa tahtonet sy�d�, sy�
+punainen, leiv�n kanssa sy�d� on se hyv�; neitoa tahtonet ottaa, ota
+kelta-tukkainen, yhdess� el�� on se hyv�." &mdash; 3. "Astuin, astuin tiet�
+my�ten, tulin synkk��n mets��n. Hakkasin p�hkin�puuta, siit� juoksi
+maito, ilman maidotta en leip�� sy�; hakkasin jalavata, siit� lensi
+mehil�inen, mehil�isest� mesi juoksi, ilman medett� en leip�� sy�.
+Astuin, astuin tiet� my�ten, tulin kyl��n, kyl�n koirat tulivat
+haukkumaan, kyl�n naiset mua kiini ottamaan; yhden valkea-tukkaisen
+neidon p��lle laskin silm�ni, tahdoin ottaa sen omakseni, is�ni ei
+antanut rahaa, pappi ei antanut kirjaa." &mdash; 4. "Meid�n kyl�n tyt�t,
+meid�n kyl�n tyt�t (hypp��v�t) aidan yli kuin sudet, aidan yli kuin
+sudet. Toisen kyl�n tyt�t, toisen kyl�n tyt�t (menev�t) aidan alatse
+kuin hiiret. Meid�n kyl�n tytt�j�, meid�n kyl�n tytt�j�, vedet��n
+hevois-parilla, vedet��n hevois-parilla. Toisen kyl�n tytt�j�, toisen
+kyl�n tytt�j�, vedet��n sika-parilla, vedet��n sika-parilla." &mdash; 5.
+"Is�ni antoi mulle mustan hevoisen; 'annas panen valjaisiin,' ajattelin
+kerran, tammiseksi p�lkyksi muuttui koni! Is�ni antoi mulle valkean
+lehm�n; 'annas lyps�n lehm�n,' ajattelin kerran; koivuiseksi p�lkyksi
+muuttui lehm�! Is�ni antoi mulle punaisen lampaan; 'annas keritsen
+lampaan,' ajattelin kerran; punaiseksi lahoksi muuttui lammas! Is�ni
+antoi mulle silkkisen vy�n; 'annas vy�t�n vy�lleni,' ajattelin kerran;
+niineksi muuttui vy� vy�ll�ni! Is�ni antoi mulle silkkisen n�styykin;
+'annas sidon n�styykin vy�lleni,' ajattelin kerran; vaahteren lehdeksi
+muuttui n�styykki." &mdash; 6. "Pitkin tiet� on mulla pelto; viljaa ei ole,
+siit' on huoli; mustan ruskea ruuna ompi; ei pysy tiell�, siit' on
+huoli; tyyni ja hiljainen vaimo ompi; ei puhu siististi, siit' on
+huoli." &mdash; N�m� kolme viimeist� olkoot my�s pilkka-runon n�ytteen�.</p>
+
+<p>7. <i>Tytt�in laulu</i>. "Maan-tiet� my�ten uhkasin k�yd�, Ven�l�ist�,
+Tatarilaista pelk�sin; kyl�n-tiet� my�ten uhkasin k�yd�, varkaita
+pelk�sin; peltoa my�ten uhtasin k�yd�, tuulta, tuiskua pelk�sin; mets�n
+l�pi uhkasin k�yd�, karhua, sutta pelk�sin; kyl�n l�pi uhkasin k�yd�,
+koiria pelk�sin; kyl�n vierusta uhkasin k�yd�, nuorta poikaa pelk�sin."</p>
+
+<p>8. <i>Rekruutin laulu</i>. "Ah is�ni, ah �itini, jos oisin hanhi-lintuna,
+oman kyl�n p��ll� m� lenteleisin. Jos oisin kyl�n porttina, kuin
+kyl�l�iset tulisi, m� itse aukeaisin, ja itse kiini menisin; jos oisin
+piha-porttina, is� �iti kuin tulisi, m� itse aukeaisin, ja itse kiini
+menisin. &mdash; Kuu se paistaa maiden p��lle, maat on meid�n marssia; t�hdet
+tuikkaa teiden p��lle, tiet on meid�n tallustaa. &mdash; Huiskin tuiskin
+tuisku lent��, niinp� meid�n hiukset;<a name="FNanchor_11" id="FNanchor_11"></a><a href="#Footnote_11" class="fnanchor">[11]</a> hyssin tyssin vett� sataa,
+niinp� meid�n kyyneleet; Volgaa pitkin j�it� juoksee, niinp� meid�n
+ruumihit. &mdash; Kedolla seisoo vanha tammi, se on meid�n is�mme; kedolla
+seisoo vanha koivu, se on meid�n �itimme."</p>
+
+<p>9. <i>Juoma-laulu</i>. "Is�ni on laschman,<a name="FNanchor_12" id="FNanchor_12"></a><a href="#Footnote_12" class="fnanchor">[12]</a> �itini on leiv�n-tekij�,
+vanhempi veljeni on golovana, keskim�inen veljeni on j�msikk�n�, nuorin
+veljeni tynn�rin-tekij�; vanhemman veljen vaimo laulun-laulaja,
+keskim�isen veljen vaimo tanssin-tanssija, nuorimman veljen vaimo
+kanteleen-soittaja, min� itse kauhan-kallistaja." (Tschuvaschit juovat
+nim. sek� olutta ett� viinaakin kauhalla).</p>
+
+<p>Velvollisuuteni olisi t�ss� my�s antaa yleinen katsanto Tschuvaschin
+kielest� ja sen heimolaisuudesta yhdelt� puolen Turkkilaisten, toisella
+Suomen kielien ja likimm�sti Tscheremissin kielen kanssa. Vaan osittain
+on t�m� kertomukseni jo ilmankin liian pitk�ksi venynyt, osittain ei
+viimeksi mainitusta kielest�, varsinkin niiden niin-kutsuttujen
+M�ki-Tscheremissien murteesta, joka on Tschuvaschin kielen l�hin
+naapuri, viel� l�ydy niin tarkkoja tietoja, ett� niille semmoisen
+vertaamisen luotettavasti voisi rakentaa. Sent�hden j�t�nkin sen ja
+yleisesti kaiken puhumisen itsest� Tschuvaschin kielest� toiseen
+kertaan, ja l�hden pian t�st� ei kaukana el�vien viimeksi mainittujen
+Tscheremissien kielt� tutkimaan. Kuinka kauan t�m� toimitus tulee
+kest�m��n en viel� tied� tarkoin sanoa; vaan ennen kahta kuu-kautta en
+taida mitenk��n n�ist� tienoin selvit�.</p>
+
+
+
+<h3>Nelj�s Kirja.</h3>
+
+<p>Kasan'issa 3 p. lokak. 1856.</p>
+
+<p>Muutamia p�ivi� takaperin t�nne palattuani saan kes�llisist� matkoistani
+antaa seuraavan pienen kertomuksen.</p>
+
+<p>Oloni tschuvaschilaisessa kirkon-kyl�ss� Ischaakissa, joka kesti
+ummellensa kuusi viikkoa, oli niin yhden-karvallista, ett� sit� on
+vaikea kirjoittaa. Kyl�, jossa on kolmeen nelj��n kymmeneen taloon, on
+pienen joen kallalla kahdessa osassa, siten ett� Ven�l�iset asuvat
+kirkon ymp�rill� kyl�n yl�-osassa, ja Tschuvaschit v�h�n alempana,
+likemp�n� jokea. Ymp�rins� on pelto-lakeuksia, joiden yli silm� ei
+kanna; puita ei n�e paljon muualla kuin kirkon-maalla ja pihoissa,
+j�rve� ei tapaa t�ss� seudussa miss��n ja joenkin on kes� niin
+kuivannut, ett� tuskin kyl�n hanhet l�yt�v�t sen pohjassa v�h�n savista
+vett� ryp�l�id�ksens�. Suomen vilppailla lehto-rannoilla el�neelle
+minulle oli l�mpim�n helle kes�-kuun loppu-puolella ja koko hein�-kuun
+sit� hirmuisempi, kuin elo-hopea Reaumur'in l�mp�-mittarissa y�ll�k��n
+harvoin laskeusi 20:tt� pyk�l�� alemmaksi, mutta p�ivill� oleksi 25
+paikoilla ja nousi toisinaan 27:eenkin asti. Itikat, hyttiset, kirput ja
+luteet hy�styiv�t sanomattomasti t�ss� helteess�, ja vilpastusta ei
+voinut muusta eik� muulloin saada kuin milloin ukkonen l�hetti mustan
+pilven maata ja luonto-kappaleita virvoittamaan, jota kaikeksi onneksi
+tapahtui usein.</p>
+
+<p>L�mpim�n vaivoista p��si paraiten se, joka jaksoi vahvasti maata,
+niinkuin kyl�n ven�l�iset asujat yleisesti kestiv�t ja olletikin
+korttieri-em�nt�ni, ennen nimitetty kirkon-palvelijan leski. H�nt� ei
+suinkaan rikkaus k�skenyt makaamaan, sill� paitse rappiolla olevata
+talo-r�hj��ns� ei h�nell� ollut muuta omaisuutta kuin Jumalan antama oma
+itsens� ja kolme lasta, joista kaksi poikaa oli Kasan'issa, toinen
+hengellisen Akateemian oppilaisena, niinmuodoin suuren herran toivo, ja
+toinen, niinkuin eukko sanoi, "universiteetiss�," joka t�m�n kotiin
+tultua kuitenkin supistui siksi vaan, ett� h�n oli v�lsk�rin opissa,
+ala-upsierin arvosta. Vaan eukkoa el�tti ensinkin talonsa, jossa h�n
+piti korttieria matkalaisille, ja toiseksi se virka, ett� h�n leipoi
+niin-kutsuttuja "prossoria," jotka vastaavat meid�n oblaattia, vaan ovat
+suuret ja huvemmat menem��n, sill� joka oikein pyh�n� tahtoo pysy�, se
+ei koko suuressa paastossa (p��si�isen alla) sy� muuta kuin prossoria,
+joita h�n sit� vasten ker��kin ymp�ri vuotta. T�m�n virkansa t�hden
+katsoi h�n my�s velvollisuudeksensa olla jumalisempi muita. Minun
+kammarissani, joka oli h�nen paraimmansa, oli per�-nurkassa ei v�hemm�n
+kuin yhdeks�n jumalan-kuvaa, kaikki kullalla silatut, siihen viel� kolme
+pyh�� munaa, muutamia pyhi� varpuja ja er�it� mainituita
+prossori-leipi�. Joka lauantai-iltana eli muuna pyh�n-aattona sytytti
+h�n lampun palamaan n�iden eteen, josta asiasta hyv� sopu meid�n
+v�lill�mme oli h�iritty�, sill� lampusta tipahteli �ljy� minun
+kirjoilleni, ja kuin h�n kerran tavoitti minun siit� tulta piippuuni
+ottamasta (kuitenkin vaan tikulla), oli h�n minulle siit� monta p�iv��
+harmaana, sill� tupakkaa vihasi h�n, niinkuin kaikki muutkin
+jumalisemmat ihmiset alhaisesta s��dyst� t�ss� maassa, sent�hden ett�
+sen on muka paholainen kylv�nyt ja kasvattanut. Kirkossa k�vi h�n joka
+pyh� ja oli aina kirkon-menon loppuun asti, joka suurempina pyhin� ei
+ole v�h�inen asia, varsinkin kuin ven�j�n kirkossa pit�� seisoa, eik�
+saa uinahtaa sit� herttaista unta, joka meid�n kirkossa kes�-l�mpim�ll�,
+virtt� veisattaessa eli papin saarnata perkaessa, niin makealta maistaa.
+T�m� em�nt�ni ahkeruus oli minulle monesti haittana; niin piti minun
+esim. helluntai-p�iv�n� tyhj�ll� vatsalla odottaa kirkon-menon loppua
+kello 3:een asti.</p>
+
+<p>H�nell� niinkuin muillakin t�mm�isill� teko-pyhill� oli pienet vikansa,
+ensinkin laiskuus, niinkuin sanoin, ja sitten sen kanssa yhdistetty
+herrasteleminen, joka teki, ett� h�n alussa t�in tuskin kuontui minulle
+tilaa tekem��n, sen v�hemmin lattiata lakasemaan. Siihen tuli viel�,
+ett� h�n kernaasti otti "kupin korvallensa" s.o. ei tee- eik�
+kahvi-kupin, vaan kupin "paljasta puhdasta ruista," niin puhdasta kuin
+ruis nim. on t�k�l�isess� viinassa. T�m� tapahtui enimmiten
+paasto-p�ivin� (keski-viikkona ja perjantaina), h�nen lausettansa my�ten
+sent�hden, ett� paasto-ruoka muuten niin hiykeli syd�nt�. Kaikeksi
+onneksi oli h�nell� hyv� viina-lyyli, ja minulle osotti h�n t�ll�in
+useasti rakkauttaan valittaen sit� onnettomuuttani, ett� olin syntynyt
+sen jumalattoman Martin Lutherin lahkokuntaan, josta arvattavasti pit��
+helvettiin vaeltaa. Paitse niit� pieni� ep�-j�restyksi�, jotka n�m�
+eukon syd�men-vahvistukset matkaan-saattoivat, elimme hyv�ss� rauhassa
+kesken�mme, sill� h�n oli jotenkin siisti ja uskottava. J�lkim�ist�
+omaisuutta tulin kerran vahvasti ep�ilem��n, kuin eukko er�sn� aamuna
+tuli tyhj� vakka k�dess� tyk�ni, sanoen: "mit�s nyt puoli-p�iv�iseksi
+tehd��n, kuin hiiret pakanat kuopassa s�iv�t eilen ostamanne kalat?"
+Niit� ei tosin ollut kuin viisi naulaa ja nekin vaan surkioita s�rki�,
+jotka er�s Tschuvaschi oli minulle haronut joen pohjalla olevista
+lammakoista. Mutta kuin ne sill� kertaa olivat ainoa ruoan-teko-varani,
+teki mieleni suuttumaan, olletikin koska tuota t�h�n asti en viel� ollut
+kuullut, ett� hiiret kaloja sy�v�t. Vaan muistaen vanhan Caton lauseen
+miehelle, joka ihmetteli sit�, ett� hiiret olivat h�nen kenk�ns�
+sy�neet, Vastasin eukolle: "no slava Bohu, ett'eiv�t kalat sy�neet
+hiiri�," ja k�skin h�nen puoli-p�iv�iseksi muuta neuvottelemaan. Vaikka
+h�n t�t� ennen oli my�s kerran laskenut kanankin karkaamaan, jonka niin
+ik��n olin sy�d�kseni ostanut ja joka sit� tiet�ns� meni, ei minulla ole
+syyt� h�nt� luulla n�ist� pienist� vahingoista.</p>
+
+<p>Kanssa-k�ymiseni kyl�n kahden papin kanssa oli alussa sangen ahkera. He
+olivat nuoret ja v�h�n viisaammat maan-tieteess� kuin pappi Aunuksessa,
+joka minulle p��tti Veaporin ja Sevastopol'in olevan yhden meren
+rannalla. He tulivat illoilla aina tyk�ni puhelemaan ja teet�ni
+maistamaan, jota kiittiv�t paremmaksi kuin omaansa, olivat my�s niin
+hyv�t ja polttivat sikariakin, milloin vaimojen silm� v�ltti, tuppasipa
+kerran toinen, tuhmempi heist�, partaansa kaksikin sikaria yhden ajoin
+palamaan, kuin ei sanonut yhdest� kyll�ksi l�htev�n savua. Meid�n
+kanssa-puheet py�riv�t enimmiten uskon-oppiemme asioissa s.o. itsest�
+opista ei juteltu paljo, jossa kristittyin lahkokuntain v�lill� v�h�
+lienee eroitusta, vaan ulko-k�yt�ksist� sen enemm�n, niinkuin kelloista
+ja niiden soittamisesta, silmien ristimisest�, pyhist� ja niiden kuvain
+palvelemisesta, pyh�n savun suitsuttamisesta j.m.s., jotka aineet
+pappien mielest� ainakin ovat olleet milt'ei p��-asioina pidetyt.
+Pappien pitk� oppimatka meill� oli surkeata heid�n mielest�ns� ja
+n�ht�v�sti oli heill� meid�n pappien luonnon-lahjoista sama ajatus,
+vaikka eiv�t sit� juuri selv��n sanoneet, kuin entisell� ven�j�n papilla
+Ilomantsissa, joka, kuin suomalainen piispa h�nelle kertoi niin ja niin
+monta vuotta oppineensa eik� viel� liki-maillenkaan kaikkea tarkoin
+tiet�v�ns�, p��t�ns� puistaen sanoi: "kova p��! kova p��!" Minun
+koto-per�isyyteni Helsingist� veti useasti puheiksi viimeisen sodankin,
+jolloin toinen, viisaampi heist�, aina nauroi kuollaksensa sille
+Englantilaisten lauseelle, ett� he muka k�viv�t sotaa sivistyksen edest�
+sivistym�tt�myytt� ja raakuutta vastaan, jonka-laista h�vit�int�
+kerskausta h�n ei olisi uskonut I�ytyv�n Englantilaisissakaan, ja
+niinkuin ei se olisi kaikille tuttu, ett� n�iden sivistys ei ole muuta
+kuin kauppurin viekasteleminen ja jumalatoin rahan-himo. T�ss�
+viisaudessansa otti h�n minut todistajaksensa, kysyen minulta: "koska
+kirjallisuuden voipi sanoa sivistyksen m��r�ksi, niin sanokaapa nyt te,
+kumpiko parempi ja rikkaampi on, meid�nk� kirjallisuus vai Englannin eli
+Ranskan?" Min� vastasin: "juuri nykyj��n luimme arvoiselta ven�l�iselt�
+kirjoittajalta kirjoituksen, jonka tarkoituksena on todistaa, ett�
+teill� ei viel� ole ensink��n kirjallisuutta, vaan ett� se, jota te
+t�ksi kutsutte, kaikki on lainattua Englantilaisilta ja muilta
+ulko-maalaisilta. Min� olen h�nen uskoansa." H�n vaikeni, vaan t�m�
+vastaus ja monta muutakin senkaltaista teki, ett� h�n herkesi k�ym�st�
+luonani, johon osiksi oli syyn� kukaties sekin, ett� min� en suuresti
+tahtonut nauttia h�nen viisauttansa Tschuvaschin kieless�, vaan jo heti
+tultuani olin hankkinut itselleni mieleiseni kielen-k��nt�j�n, ja tein
+tutkintoni aivan oman nokkani j�lkeen.</p>
+
+<p>N�ist� tutkinnoista ja niihin kuuluvista toimistani kuin my�s
+Tschuvaschien elosta ja olosta yleisesti olen toisessa kohden tehnyt
+tilin eik� olisikaan soveljas t�ss� ruveta puhumaan. Sen vaan sanon
+t�m�n-kaltaisista tutkinnoista, ett� ne aineen vaikeuden ja my�s
+k�ytett�vien apulaisten v�h�n sivistyksen vuoksi varsinkin alussa ovat
+k�rsiv�llisyytt� koettelevat ja ik�v�t. Kuin t�h�n tulee viel� se
+alinomainen yksin�isyys, jossa niit� tehdess�si el�t ja joka ei salli
+mit��n sen-kaltaista huvitusta ja virvekki� kuin ihmisell� on
+vertaistensa kanssa-k�ymisest�, se kaiken-kaltainen sek� hengellinen
+ett� maallinen kurjuus, jossa rahvas sit� l�hell� el�v�lle n�yt�ksen,
+kuin my�s omatkin vaivasi ja pienet puutteesi, niin arvaa hyvin, ett'ei
+n�iss� tutkinnoissa juuri kes�-huviksensa matkustele. Hupaisin p�iv� oli
+minulla aina keski-viikko, jolloin koulu-puheen tapaan annoin "luvan"
+itselleni ja noudin postini Tsyvilsk'ist�. Lauantai-aamut olivat my�s
+ratot, sill� silloin oli kyl�ss� joka viikko niin-kutsuttu <i>bog�r</i> eli
+tschuvaschilaiset markkinat ja rahvaan vilke aina puolille p�ivin asti
+oli sangen suuri. Paitse n�it� huvituksia oli eloni kyl�ss� yksi p�iv�
+aivan toisensa mukainen, ja n�m� huvituksetkin kadottivat
+yht�l�isyytens� kautta huvittavaisen luontonsa. Mutta niinkuin
+kyyti-koni, joka tallista talutettaessa on niin j�ykk� ja n�kyv�isell�
+vasta-hakoisuudella kuontuu valjaihin, matkalle p��sty� alkaa menn�
+kapittaa ja "verrytty�ns�" antaa matkaajalle vilisev�n vauhdin eik�
+toiseen holli-paikkaan tullessa viel� tied� v�symisest� mit��n, &mdash; niin
+on kielen-tutkijankin kanssa yksin�isess� maa-kyl�ss�. Ensi p�iv�t ovat
+ty�l��t, sitten menee aika niin ett'ei tied�k��n ennenkuin kuu-kaus on
+kulunut.</p>
+
+<p>Ischaakista tulin loppu-puolella hein�-kuuta piirikunnan kaupunkiin
+<i>Kosmodemjansk'iin</i>, johon minua veti kaksi t�ss� kaupungissa l�ytyv�t�
+kuuluisaa tschuvaschilaista oppinutta, toinen viralta pantu pappi,
+toinen kielen-k��nt�j� piirikunnan oikeudessa. T�ss� kaupungissa l�ytyy
+v�h�n p��lle nelj�n tuhannen asujan, ja kuka ei t�t� v�en-lukua
+katsellessaan arvele kaupunkia sivistykselt��n ja ulko-n��lt�ns�
+sen-veroiseksi kuin esim. meill� entinen Vaasa, eli Porvo, eli edes
+Kuopio? Mutta t�mm�isess� ajatuksessa erehdyt��n isosti. Ensinkin mit�
+sivistykseen koskee, niin arvaatte sen siit�, ett� kaupungissa ei l�ydy
+yht��n asujata, joka olisi p��tt�nyt oppinsa Yli-opistossa eli jossa
+kussa muussa korkeammassa oppi-laitoksessa, ja tuskin kahta, jotka
+koskaan olisivat t�m�n-kaltaisen opiston oveakaan auaisseet. Semmoisten
+laitosten olemista t�mam-laisissa kaupungissa ajatellakaan kuin
+kirja-painot, kirja-kaupat, viel�p� apteekitkin, olisi puhdas hulluus,
+kaikkea muuta sivistyneemp��n seuruus-el�m��n kuuluvata, &mdash; samoin. Niin
+en ole pianon ��nt� kuullut koko kyl�ss� kuin yhdest� talosta, ja sekin
+oli hyvin sora-kielist� ja surkeata. K�si-ty�l�isi� mahtaa kaupungissa
+olla hyvin v�h�n, koska t�mm�isten merkki� en ole n�hnyt enemm�n kuin
+kaksi saapasta, kaksi saksia ja yhden rinkelin. Mutta koulu on,
+niin-kutsuttu piirikunnan koulu, jossa palkka maksetaan kuudelle
+opettajalle, ja jolla on siisti kaksin-kertainen kivi-rakennus, huoneet
+suuret ja puhtaat ja oppilaisia sis��n-kirjoitettuna 43 kappaletta. Vaan
+vaikka luku-aika jo kauan on alkanut, seisovat koulun ovet kiini, tuonne
+syksymm�lle asti, sill� koulun kaitsija eli rehtori, joka on haluinen
+mets�st�j�, ei tahdo parasta j�nis-aikaa laskea ohitse ilman koiriansa
+kyll�ksi koettelematta. T�h�nk� luokkaan viel� lienev�t luettavat
+kaupungin viisi kivi-kirkkoa ja ne viisi kapakkaa, joissa rahvas saapi
+huvitellata.</p>
+
+<p>Mit� sitten ulko-n�k��n tulee, niin saapi lukija paraimman kuvan
+pienest� kaupungista t�ss� maassa ja niin-muodoin Kosmodemjansk'istakin,
+jos lukee 17:n luvun W. Scott'in <i>Nigelin Vaelluksia</i>, ja sen osan
+Lontoota, jota siin� <i>Alsatian</i> nimell� mainitaan, erin�iseksi
+kaupungiksi ajattelee. Kadut mm. eiv�t n�iss�k��n malta kulkea suoraan,
+vaan hoippelehtavat senkin seitsem�lle polvelle, jonka kanssa huoneiden
+kallellansa oleva luonto eli, paremmin sanoen, pitk�llens� pyrkiminen
+hyvin soveltuu yhteen, niinkuin my�s niiden paperilla eli tuohella
+paikatut ikkunat ja aitaamattomat sek� likaiset pihat. Kadut eiv�t
+koskaan n�e lakasu-luutaa, ja kuin t��ll� ei n�yt� tunnettavan semmoista
+virka-miest�, jota meid�n pienemmiss� kaupungissa kutsutaan
+sian-pist�j�ksi, kuin kaikenlainen karja niinkuin on: lehm�t, lampaat,
+kilit, siat, rauhallisessa menestyksess� tutkistelevat kaupungin katuja
+ja toria, kuin edellens� maalaiset aina torille riisuvat hevosensa, niin
+sonnittuu se jo itsest�ns�kin hedelm�llinen maa niin v�kev�ksi, ett�
+kaiken-lainen ruoho, enimmiten viholainen, kasvaa sylt� pitk�n� katujen
+ja torien reunoilla ja usein viekkaasti peitt�� loukot ja kuopat, joihin
+varomatoin tutkija voipi langeta. Tori itse oleskelee ikuisena
+l�t�kk�n�, ja jos varimmalla ajalla kerran kuivahtaakin, niin tekee
+tunnin eli kahden sade sen ainakin melkein yli-p��sem�tt�m�ksi, ja
+Tscheboksaryn kaupungissa tapahtui viime kev��n�, ett� Tschuvaschi er�s,
+y�ll� ajaen kaupungin l�pi, hevosinensa p�ivinens� hukkui syv��n
+vesi-l�t�kk��n kaupungin torilla. Kosmodemjansk'issa ovat Volgan jyrk�t
+hieta-kallat tavallisena sonnan ja muun ruvan pano-paikkana, joten se,
+joka niill� k�vellen tahtoo luonnon ihanuutta nauttia, nen�ns� kautta
+aina tulee muistamaan ihmisen sikaisuutta. Ven�l�iset eiv�t nim. tied�,
+ett� sonta v�ett�� maan, eiv�tk� maallakaan sit� muuten k�yt� kuin
+mets��n vet�v�t, vaikka Tschuvaschit ja muut t�k�l�iset kansat, sen
+pellon v�kevyydeksi k�ytt�en, t�ss� kyll� antavat heille esi-merkki�.</p>
+
+<p>Vaikka gorodnitschij (vastaama meill� ordnings-mannia)
+Kosmodemjansk'issa oli hyv� ja tarjosi minulle kruunun korttieria, en
+min� siit� huolinut, vaan valitsin itselleni korttierin er��ss� talossa
+aivan Volgan rannalla. Talon-v�keni olivat vanha-uskoisia elikk�,
+niinkuin Ven�j�n Karjalaiset sanovat, <i>vanhaa vierua</i>. N�m� eiv�t eroa
+yleisest� kirkosta paljon muussa kuin muutamissa ulko-k�yt�ksiss�, vaan
+ovat vierasuskoisille suatsemattomammat kuin muut, ja se oikea vanha
+Ven�l�isyys, niinkuin parran rakastaminen, "saksalaisten" vaatteiden
+(s.o. sortuusin) vihaaminen ja yleisesti kaiken muukalaisuuden, niin
+huonon kuin hyv�nkin, ylen-katse pit�v�t n�iss� pes��ns�. Vaan kuin
+hallitus viime aikoina ei ole ollut heist� tiet�vin�ns�k��n, niin
+v�henee heid�n lukunsa p�iv� p�iv�lt� ja nuorempi kansa t�t� lahkokuntaa
+yhdist�ksen v�hitellen yleiseen kirkkoon. Tupakka, kahvi, viel�p�
+teekin, ovat heist� kaikki pahan hengen tuotteita, ja surkeata oli n�hd�
+em�nt�ni tuskaa minun h�nen tupansa liedell� polttaessani kahvia, josta
+k�yv� haju samoin kuin tupakankin savu h�nen poloisen nen�ss�ns�
+k�rskysi ian-kaikkisen rangaistus-paikan saastaiselta haisulta.
+S��dyllisyytens� puolelta taitavat n�m� vanha-uskoiset olla kiitett�v�t;
+min� kaikitenkin olen heiss� tavannut enemm�n rehellisyytt� kuin muissa.</p>
+
+<p>Viraltansa oli is�nt� puun-lauttaajien p��llys Volgalla ja sanoi
+Kosmodemjansk'ista tekev�ns� kaksi matkaa kes�ss� Saratov'an ja
+Astrakan'in v�lill� olevaan Dubofkaan ja siit� juoksevalla ansiolla
+hyvin el�v�ns�. Poika oli pieni kauppa-mies. Ei mit��n rakasta
+Ven�l�inen niin paljon kuin kaupan k�ymist�, ja min� uskallan p��tt��,
+ett� jos kolme Ven�l�ist� pantaisiin autioon meren-saareen, ly�tt�ytyisi
+v�hint�ns�kin yksi heist� toiselta kahdelta ostamaan, mit� heill� liikaa
+olisi ja heille my�m��n, mit� tarvitseisivat. Ja ihmeellist� on, kuinka
+v�h�ll� tiedolla ven�l�inen kauppa-mies onnistuu toimessansa; niin
+tied�n esim. er��n ensim�isen luokan kauppa-miehen Pietarissa, syntyisin
+Veps�l�inen Aunuksesta, joka 30:een vuoteensa asti oli kiven-hakkaajana
+��nisen rannalla, vaan joka nyt on monen miljonan mies. Semmoisena voipi
+meid�nkin is�nn�n poika p��tt�� el�m�ns�, v�hint�ns�kin on h�nell� se
+toivo, vaikka h�n ei nime�ns� osaa kirjoittaa ja vaikka h�nen
+lafkassansa nyt ei ole tavarata yleens� kuin noin puolentoista sadan
+hopea-ruplan edest� ja t�st� tavarasta isoin osa raudan romua, virsuja,
+vastoja j.m.s. Asia on se, ett� joka t��ll� ly�ksen kaupan p��lle, se
+istuksen onnen kynnykselle, ja jokainen ajattelee: toki h�nt� min�kin
+saanen onnea kerran helmasta temmata! T�m� tempasu tapahtuu siten, ett�
+ostajaa koetetaan pett��, min suinkin voidaan. Tinkiminen, joka t��ll�
+on kaupan henke�kin, osoittaa paraiten rehellisyyden puutteen
+t�k�l�isess� kaupassa, sill� tinkiminen ei ole muuta kuin ostajan
+voimatoin kokeminen v�ltt�� my�j�n petosta. T�ss� on voitto kuitenkin
+kauppiaan puolella, sill� h�n tiet�� tavaransa hinnan, vaan ei yksi
+tuhannesta ostajasta tied� kaikkein tarpeittensa oikeata raha-arvoa.
+T�ss� nyt �kkin�iselle my�dess�ns� tempasee kauppa-mies onnea helmasta
+ja ottaa kaksin-, kolmin-kertaisen hinnan tavarastansa. Pienet kauppiaat
+pit�v�t useasti muutakin koiruutta kaupassansa; niin ei joka paikassa
+ole hyv� kauppiaalle kahden kesken antaa suurempaa seteli-rahaa s�rke�,
+sill� monesti tapahtuu, ett'ei h�n anna mit��n takaisin, vaan rohkeasti
+vasten silmi�si kielt�en sinulta mit��n saaneensa pit�� rahasi, mutta
+valitusta nostaessasi kumoo kaiken vaaran itsest�ns� niin, ett� sin�
+itse j��t vikap��ksi, viel�p� kiinikin k�yt, niinkuin monelle meid�n
+talonpojalle on tapahtunut.</p>
+
+<p>T�ll� ven�l�isen kaupan-hengell� on juurensa Slavjaanein yleisess�
+luonnossa, joka rakastaa hiljaista ja v�h�-t�ist� elon-ressutusta, ja
+jonka historiassa ei muisteta, t�m�n-sukuisten kansojen ennen itse
+p��ll�ns� el�en, n�it� koskaan yllytt�neen semmoisiin ankaroihin
+v�ki-vallan t�ihin, jotka Normanneilla ja Germaneilla olivat henke�kin.
+T�m� v�ki-valtaisuutta karttava luonto n�yt�ksen viel� nykyisess�kin
+Ven�l�isess�. Kapakassa eli muualla viinassa ollessansa ei h�n tappele
+koskaan, vaan itkee tavallisesti eli suutelee toistansa. Rauta-aseita,
+haavoja ja veren-vuodatusta pelk�� musikka kuin kuolematansa, ja jos h�n
+kenen n�kee semmoiseksi tuittu-p��ksi, joka ei katso ly�d�
+sivaltaessansa, v�ltt�� h�n t�t� ja k�rsii ennen v��ryytt�kin kuin
+vastaan seisomaan rupeaa. Tilaston tutkijat sanovat, ett� rikokset
+omaisuutta vastaan ovat sivistyneiss� kansoissa yleisemm�t kuin rikokset
+henke� vastaan. N�in on rikosten laita Ven�j�ll�kin, ja niin-muodoin on
+Ven�j�n kansa sivistyneeksi luettava eli on tilasto v��r�ss�, sill�
+murhaa eli toisen haavoitusta tapahtuu t��ll� harvoin, mutta rikoksia
+omaisuutta vastaan alinomaa, ja joka toista ly�pi, sit� pidet��n
+pahempana ihmisen� kuin joka toisen omaa v��ryydell� itsellens� k��rii.</p>
+
+<p>Volga, jos ohitse menness� sanon sanasen t�st� jokien kuninkaastakin, on
+Kosmodemjansk'in kohdassa vaan noin puolta virstaa leve�. Sen rannat
+eiv�t minusta ole mitk��n kauniit, enk� muista runoilijoidenkaan niist�
+t�ss� katsannossa milloinkaan laulaneen. Oikeanpuolinen ranta on aina
+yksi-karvainen, noin 100 jalkaa korkea jyrkk� hietikko, jossa siell�
+t��ll� joku kyl� eli kirkko riippuu korkealla t�rm�ll�, eli on pieni
+kaupungin r�hj�kin ahtaunut johon kuhun penkerien rotkoon. Vasen ranta
+sit� vastaan on loppumatointa matalaa lehtoa, jossa harvoin n�kee j�lki�
+ihmisen elosta. Vaan hy�tyns� puolesta on Volga koko keski- ja
+it�-Ven�j�lle sanomattomasta arvosta. Itse on t�m� joki h�yry-laivoilla
+kulettava aina Tver'iin asti s.o. Moskovan ja Pietarin v�lill� olevalle
+rauta-tielle. Etel�ss� laajentavat Ok�, Sur� ja muut pienemm�t
+syrj�-joet sen vaikutus-piiri� ja pohjasta tempaa se v�kev� ja
+vesi-rikas Kama koko Uraalin vuorikunnan ja v�hill� kannaksilla osan
+l�nsi-Siperiaakin t�m�n joen aluskunnaksi. Kaikilta haaroin kantaa se
+omituisia ja rikkaita tuotteita maailman kauppaan. Itse aina
+Saratov'asta asti tuopi se eloa niinkuin sen etel�iset syrj�-joetkin
+tekev�t; Kama taas kantaa t�h�n kauppaan Uraalin kalliit vuori-tuotteet.
+T�m�n hy�dyllisyytens� t�hden kutsuukin Ven�l�inen sit� <i>maatuschkaksi</i>
+(emoseksi) ja onkin se aina peitetty parkoilla ja muilla aluksilla. Eloa
+kuletetaan suurissa hyvin katetuissa parkoissa, joita pannaan noin 8 eli
+10 kappaletta toinen toisensa per��n junaan, jota kutsutaan
+<i>karavan'iksi</i>. Junan ensim�isell� parkalla, joka on suurempi ja
+leve�mpi kuin toiset, kulkee kaksi, kolme eli nelj� paria hevosta
+ymp�ri, py�ritt�en paksua p�lkky�, jolle k��riytyy touvi, juokseva noin
+puolen virstan p��h�n upotetusta ankkurista, ja siten junan eteen-p�in
+vet��. Ankkurin kohtaan tultua nostetaan se samalla voimalla yl�skin, ja
+p�lkylle pannaan toinen nuora k��riytym��n toisesta ankkurista, joka
+v�li-ajalla on pienell� venheell� soudettu eteenp�in ja joen pohjaan
+laskettu. T�mm�inen kulkeminen on arvattavasti hyvin hidasta, ja onkin
+nyky-aikoina ruvettu k�ytt�m��n h�yry-konetta hevosten siaan,
+jonka-laisella karavan'illa my�s on muassansa pieni irtonainen
+b�yry-laiva, joka ei muuta tee kuin ankkuria eteen-p�in kulettaa. N�in
+kulkee elo aina Rybinsk'iin asti Jaroslav'in l��ni�, jossa se pit��
+lastata pienempiin aluksiin, ja niiss� sitten Marian kanavakunnan,
+Syv�rin joen ja Laatokan kanavien kautta joutuu Pietariin, jonka pitk�n
+viivytyksen meid�n it�-Suomalainen kyll� kalliisti saapi maksaa,
+Pietarista "kulia" ostaessansa. Tyhj�n� takaisin tullessansa kulkevat
+parkat aivan joen vallassa ilman mitt�k��n ajo-neuvotta ja ilman ett�
+niiss� per��k��n pidet��n ja ly�v�t toisinaan vahvasti kolin-kolia
+toisiansa eli muita aluksia vasten. H�yrylaiva-liike on jo my�s vahva
+Volgalla, niin ett� kerran luin 8 h�yry-laivaa yhten� p�iv�n� kulkevan
+Kosmodemjansk'ista ohitse; mutta niiden tulo- ja l�ht�-ajat ovat viel�
+sopimattomasti asetetut ja huonosti noudatetut kuin my�s liiaksi
+yksin�isten mieli-vallassa. Kuitenkin voipi nyt h�yryll� matkata
+Pietarista esim. it��n p�in aina Perm'iin asti ja etel��n p�in aina
+Astrakan'iin eli, jos tahtoo, aina Kaspian meren etel�-rannalle asti.</p>
+
+<p>Edell� selitetyn Volgan rantojen erilaisuuden kanssa n�ytt�� muunkin
+luonnon eri-laisuus sen pohjais- ja etel�puolilla olevan yhdistetty,
+siten ett� pohjainen puoli n�ytt�� kantavan pohjaisemman karvan,
+niinkuin enemm�n havu-puita, enemm�n j�rvi�, soita j.n.e., jota vastaan
+etel�-puoli on parempaa vilja-maata, kasvaa parempia lehti-puita
+niinkuin tammea, lehmusta, vaahteraa. Luonnon kanssa on kahden puolen
+jokea el�v� Tscheremissin kansakin halennut kahteen osaan, joiden
+eri-laisuus n�yt�ksen kieless�, el�m�n-laadussa ja ulko-n��ss�kin.
+Pohjoispuolella el�vien Tscheremissien, joiden maassa en itse viel� ole
+k�ynyt, sanotaan el�v�n enemm�n karjan-hoidolla ja mets�n-pyyd�ll� kuin
+maan-viljelyksell�, jonka t�hden he el�m�ss�ns�kin ovat t�rke�mm�t ja
+n��lt�ns� hintel�mm�t etel�-puolella Volgaa el�vi� veli�ns�. N�iden
+j�lkim�isten kyliss� oleksin min� muutamia viikkoja elo- ja syys-kuussa.
+N��lt�ns� on t�m� kansa milt'ei aivan yhden-lainen Tschuvaschein kanssa
+sill� eroituksella kuitenkin, ett� Tscheremissi on ruumiiltansa
+runnokkaampi ja pitempi, joka omaisuus kuuluu t�m�n kansan rekruuteille
+useasti saattavan sen kunnian, ett� heit� otetaan kaartin ja
+krenat�ri-joukon sota-miehiksi. Eiv�t Tscheremissien vaimotkaan minusta
+n�ytt�neet niin v�h�-hempeisilt� ja kesuttomilta kuin Tschuvaschittaret,
+vaikka vaatteus on aivan yhden-lainen s.o. kes�ll� ei muuta p��ll� kuin
+paljas paita. T�h�n Tscheremissien muhkeampaan n�k��n on varmaan syyn�
+heid�n parempi el�m�n-laatunsa. Heill� on suuret ulos-l�mpe�vill�
+uunilla varustetut pirtit, joiden siisteys on laittamatoin. Aittojen ja
+navettojen suuruus kuin my�s ne kylien ymp�rill� olevat laveat pellot
+todistavat, ett� kansa ei n�e n�lk��. Eritt�in muistettava on, ett� n�m�
+niin-kutsutut M�ki-Tscheremissit ovat ahkeroita ryyti-maan ja
+hedelm�-puiden hoitajia, joka antaa heid�n asemillensa niin kauniin
+n��n, ett� Suomessa en muista miss��n n�hneeni niin sievi� kyli� kuin
+monta n�ist� Tscheremissil�is-kylist� olletikin niist�, jotka ovat
+l�hemp�n� Volgaa. Kansan luonto on tyytyv�ist�, rauhallista ja ahkeraa,
+niinkuin Suomalaisen yleisesti joka paikassa. Monessa vivahtaa
+el�m�n-laatu suomalaiseen eli v�hint�ns�kin muistuttaa t�t�. Niin on
+Tscheremissill�kin erin�inen pihalla seisova keitto-huone, joka kaikessa
+on samanlainen kuin pohjais- ja it�-Suomessa <i>kota</i>, yksin
+nimess�ns�kin: <i>kuta</i>. Ven�l�isille, jotka (talon-pojat nim.)
+keitto-ruokansakin tekev�t niin sanoen paistamalla s.o. tuvan l�mmitty�
+uunissa kiehuttamalla, on kota outo ja tuntematoin laitos. Niin
+k�ytt�v�t Tscheremissit (samoin kuin Tschuvaschitkin ja Tatarit)
+happamen maidon ruoaksensa, vaan Ven�l�inen viskaa sen inholla sikojen
+sy�d�. Monta muuta t�mm�ist� pient� viittausta saa t��ll� matkaava
+Suomalainen koto-kansansa ja t�k�l�isten kansojen alku-per�isest�
+heimolaisuudesta, jotka viittaukset eiv�t juuri todista t�t�
+heimolaisuutta, vaan kuitenkin muun rinnalla ovat tutkijalle huvat
+muistella. Heimolaisuuden todistaa paraiten kieli, ja vaikka
+M�ki-Tscheremissien kieless� on enemm�ksi kuin puoleksi ven�l�ist� ja
+tatarilaista <i>ainetta</i> s.o. sanoja, niin on <i>muoto</i> eli n�iden sanojen
+taivutus kokonansa suomalainen. T�ss� ei ole tilaisuutta ruveta tekem��n
+tili� kieli-tutkinnollisista havaitsemistani Tscheremissin kieless�,
+vaan sallittakoon minun kuitenkin mainita n�ist� pari esi-merkki�, jotka
+itsess�ns� ovat v�h�-p�t�iset eiv�tk� ansaitse oppineiden silm�yst�,
+vaan osoittavat ett� n�iden kaukaistenkin murteiden tutkiminen ei ole
+hy�dytt� Suomen kielelle, ja jotka laveammallenkin yleis�lle eiv�t ole
+vaikeat ymm�rt��. Suomalainen sana <i>pirtti</i> on minua ja varmaan monta
+muutakin ep�ilytt�nyt sit� suomalaiseksi lukea, sent�hden ett� sill�
+Ruotsin kieless� on vastaavansa <i>p�rte</i>, joten se on n�ytt�nyt t�st�
+lainatuksi. T�ss� luulossani olen min� ollut sen lujempi, kuin se toinen
+sana, jolla samaa asiaa merkit��n, nim. tupa, my�s on lainattu
+ruotsalaisesta <i>stuga</i> eli pikemmin saksalaisesta <i>Stube</i>. T�t� luuloani
+my�ten olen p��tt�nyt, ett� Suomalaiset maahansa tullessaan asukselivat
+melkein kuin nykyiset Lappalaiset <i>saunassa eli kodassa</i>, joille heill�
+on omituiset nimet. Mutta nyt l�ytyy kysymyksess� oleva sana
+Tscheremissienkin kieless�, muodossa <i>p�rt</i>, Tatarilaisilla muodossa
+<i>j�rt</i>, Tschuvascheilla muodossa <i>sjort</i> j.n.e. T�st� voipi p��tt��,
+ett� se on alkuper�inen suomalainen eli v�hint�s�kin altailainen sana,
+ett� Ruotsalaiset sen ovat Suomalaisilta lainanneet, ja ett� j�lkim�iset
+jo ennen Volgan tienoilta l�hdetty�ns� olivat niin sivistyneet ett�
+pirteiss� asuivat. L�nnrot on koettanut selitt�� t�t� sanaa niin, ett�
+se alku-per�isesti olisi kuulunut <i>peretti</i>, tuleva sanasta <i>pere</i>,
+samoin kuin <i>navetta</i><a name="FNanchor_13" id="FNanchor_13"></a><a href="#Footnote_13" class="fnanchor">[13]</a> sanasta <i>nauta</i>. Mutta edellisest� n�kyy, ett�
+t�m� selitys on liikanainen ja sopimatoinkin. &mdash;Toinen esi-merkki. Joka
+it�-Suomalainen koti-maassansa on matkustanut v�h�n l�nteen p�in, on
+varmaan oudoksunut sit�, ett� H�m�l�inen h�nen <i>vastaansa</i> kutsuu
+<i>vihdaksi</i>, joka taas h�nen kieless�ns� merkitsee, ei koko tukkua puun
+oksia, joilla ihmist� terveyden vuoksi ropsitaan, vaan yht� ainoata (ja
+tavallisesti pitemp��) puun oksaa, jolla enimmiten hevoista hosaistaan.
+Tarkemmin arveltuaan on it�-Suomalainen, jos h�n on ruotsia ymm�rt�nyt,
+p��tt�nyt ett� H�m�l�isell� on t�ss� asiassa alku-per�inen suom. sana,
+mutta ett� it�-Suomalainen miten kuten on sen unohtanut ja sen siaan
+lainannut Ruotsalaisten sanan <i>qvast</i>. Vaan j�lkim�isess� p��t�ksess�ns�
+on mainittu p��tt�j� erehtynyt, sill� sana <i>vasta</i> l�ytyy
+Tscheremissienkin kieless� ja merkitsee siin� meid�n sek� <i>oksaa, vitsaa
+ett� vastaa</i> (vihtaa) ja on niin-muodoin my�s suomalainen, olkoonpa
+ruotsalaisenkin sanan kanssa miten tahansa.</p>
+
+<p>T�mm�isi� pieni� esi-merkki� en k�ske kenenk��n kieli-tutkintona
+pit�m��n, vaan ovat ne kuitenkin v�h�isen� selvityksen� semmoisetkin ja
+kieli-tutkijalle toki pienen� huvituksena monesti ik�v�ss� ty�ss��n.
+Semmoisia voisin antaa tukulta; vaan kirjoitukseni pituus pakoittaa
+minun jo lopettamaan ja ne niinkuin monta muutakin toiseen kertaan
+j�tt�m��n.</p>
+
+
+
+<h3>Viides Kirja.</h3>
+
+<p>Ardatov'assa, Simbirsk'in l��ni� 25 p. tammik. 1857.</p>
+
+<p>Sylvesterin p�iv�n iltana, europalaista lukua, sanoin huokeat
+j��-hyv�iset Kasan'in oppineelle Tatarilais-kaupungille. Edellisten
+p�ivien leudot ilmat olivat vaikuttaneet sen, ett� Volgan j�� oli syv�n
+uve-veden vallassa ja ett� maan-tiell� reen kulkea oli vaan iljanne
+talvesta j�lell�, vaan mets� eli paremmin sanoen l�pi-matkattavat
+niityt, pelto-lakeat ja ahot (mets�� on t�ss� seudussa hyvin v�h�n)
+olivat aivan paljaat. T�m�k� jako my�s illan sumeus lienev�t minussakin
+saman mieli-alan synnytt�neet se vaan on varmaa, ett� mielest�ni ei
+tahtonut luopua se ajatus, kuinka nyt olisi ollut soveljaampi istua
+Suomessa yst�vien keskess� ja h�yry�vien maljojen ��ress� latturia
+laskea kuin k�k�tt�� yksin�ns� pime�ss� niini-koppelissa,
+Tschuvaschilaisen kyyti-miehen surullista laulun-jonotusta kuunnellen.
+T�mm�inen mieli-ala, ehk� kyll� milt'ei v�ltt�m�t�in oudolle matkalle ja
+tuntemattomalle tielle l�htiess�si, varsinkin kuin l�ht�p�iv�si sattuu
+olemaan semmoinen, jona halvinkin toivoo lepoa ja riemua, haihtuu
+kaikeksi onneksi pian, jos sit� ei itse tahallasi viljele ja uudet
+kuultavat, n�ht�v�t, tutkittavat ja miettielt�v�t asiat antavat
+mielellesi pian entisen pinteytens�. Jos rekesi aika-v�list� vier�htelee
+raviin ja t�r�hyttelee p��t�si laitaan ja toiseen, jos kyyti-miehesi
+matkaa muka oiastaksensa eksyy lavealle niitylle, josta h�n pime�ss� ei
+osaa muuten pois kuin siten ett� hevoset kuorminensa p�ivinens� ajaa
+syv�n-laisen avonaisen puron poikki, jos t�mm�isess� tilassa helmasikin
+v�h�n kastuvat, niinkuin se kaikki t�n� iltana minulle tapahtui, niin
+h�lvenee viimeinenkin hempe�-mielisyytesi, ja luontosi k�ypi viel�
+niinkin pinte�ksi, ett� silloin t�ll�in kirouskin karskahtelee
+hampaitesi v�liss�.</p>
+
+<p>Tyynell� mielell� otin kuitenkin, puoli-y�n ohitse menty�, yhden
+muassani olevan portteri-putelin seurassa uuden vuoden vastaan er��ss�
+posti-paikassa. Min� olin nyt menem�ss� uutta, sek� minulle ett�
+muillenkin tuntematointa Mordvan kielt� tutkimaan, jonka ty�n kyll�
+tiesin t�ysin m��rin kysyv�n voimausta, tarkkuutta ja ahkeruutta. Mutta
+Tschuvaschin kieli oli antanut minulle hyv�n koulun ja sen ohessa on
+Mordvan kieli suomalaista peri-sukua ja kaikista Volgan ja Uraalin
+seudussa l�ytyvist� suomalaisista murteista l�hin meid�n kielt�mme, niin
+ett� vaikeukset tulevana aikana eiv�t minusta n�ytt�neet niink��n
+suurilta kuin t�h�n asti voittamani vastukset, ja se teki mieleni
+rauhalliseksi milt'ei iloiseksi. Kiitollisuudella muistelin my�s
+kotomaata ja niit� monia rakkaita yst�vi�, jotka sek� ty�ll� ett�
+sanalla ovat minua eteenp�in auttaneet ja minulle monta raskasta askelta
+kevent�neet.</p>
+
+<p>Pohjaisesta p�in katsoen alkaa Mordvan kansaa suuremmissa ryhmiss�
+l�yty� Simbirsk'in l��niss�. Minulla oli aikomuksena pariksi kuu-kautta
+asettaa olo-paikkani heid�n maassansa l�ytyv��n t�h�n Ardatov'an
+piirikunnan-kaupunkiin, mainittua l��ni�. Mutta kuin matkani Kasan'ista
+t�nne t�ss� l��niss� juoksi noin 120 virstan pituudelta halki
+Tschuvaschien maan, ja monelta haaralta olin kuullut ett� t�k�l�isess�
+Tschuvaschin murteessa oli eroitusta kasanilaisesta, p��tin viel�
+menett�� muutamia viikkoja sen tutkinnossa, ja <i>Buinsk</i> on sen
+piirikunnan-kaupungin nimi, jossa eli jonka liki-seudussa Simbirsk'in
+l��nin Tschuvaschia Kasan'ista p�in tullen ensi kerran tapaat.</p>
+
+<p>T�h�n kaupunkiin jouduin seuraavana p�iv�n� hyviss� ajoin. Siin� el��
+noin kaksi tuhatta Ven�l�ist� ja yht� paljon Tatarilaista, ollen
+kummallakin vaan yksi jumalan-huoneensa kaupungissa, joka todistaa
+ven�l�isen kansan-aineen heikkoutta eli nuoruutta n�iss� tienoin, sill�
+useasti n�hd��n pieniss�kin kaupungin r�hjiss�, jotka ovat
+peri-ven�l�iset, puoli-kymment� ja kymmenkuntakin kirkkoja. Buinskin
+ulko-n��st� en tahdo sanoa muuta, kuin ett� yksin Kosmodemjansk'kin,
+josta ennen olen kirjoittanut, on Buinsk'in rinnalla Moskova, viel�p�
+Pietarikin. Vaan vaikka kyl� olisi kahta vertaa huonompi ollut, olin
+min� lujasti p��tt�nyt siin� viett�� pari viikkoa, virka-miehilt� ja
+muilta ymm�rt�vilt� asujilta tietoja ker�ten t�k�l�isten kansojen
+olletikin Tschuvaschien elannosta, ja jonkun tolkullisen apulaisen
+kanssa n�iden kielt� tutkien. T�mm�isen� apulaisena olen suurella
+menestyksell� k�ytt�nyt niin kutsuttuja kyl�n-kirjoittajia (selskie
+pisarj�), pienet virka-miehet maalla, joiksi niiss� tienoin, miss� kansa
+on ei-ven�l�ist�, kernaasti valitaan itse-kunkin paikan eri-sukuisesta
+kansasta otettuja poikia, jotka koulitaan siksi, ett� osaavat hyv�sti
+puhua, lukea ja kirjoittaa ven�j�n kielt�, ja jotka t�m�n tietonsa
+t�hden kielen-tutkijalle ovat sanomattomasti suuremmasta arvosta kuin
+pelkk� talon-poika, joka harvoin ymm�rt�� tavallisintakaan puhetta
+ven�j�ksi ja pian h�mmentyy, kyselless�si ja monin mutkin k��nnelless�si
+kielen taivutuksia ja lauseita. Kaikkein ensim�iseksi oli kuitenkin
+korttieri saatava, ja sit� vasten suorittauduin pian gorodnitschin
+(ordnings-mannin) tyk� paperineni. Suomessa tapaat useasti semmoisia
+nimis-miehi�, jotka ovat lihavat ruumiiltansa, kernaasti istuvat lasin
+��ress�, nauravat mahdottomasti, noituvat, pauhaavat ja uhkaavat, jos
+mik� ei k�y heille mielt� my�ten, vaan sen ohessa tarkoin katsoen ovat
+lempe�t ja hyv�-syd�miset miehet. Melkeen t�t� laatua oli Buinsk'in
+gorodnitschij, kukaties kuitenkin sill� eroituksella, ett� viimeksi
+mainitut omaisuudet ovat h�nelle v�hemm�ss� m��r�ss� luettavat. T�h�n
+tek��n oli h�n pahemmalla puolella tuulta, johon, niinkuin j�lkeemp�in
+sain kuulla, syyn� oli se, ett� h�n joku aika takaperin er�iss� h�iss�
+oli tanssinut niin mahdottomasti, ett� h�nen ja tanssitettavansa lihavan
+rouvan alla silta-palkki oli katkennut ja molemmat vy�t�ist�ns� my�ten
+hurahtaneet sillan alla olevaan kurkku-p�ntt��n. T�lle tapaukselle
+nauroi viel� koko kaupunki, ja gorodnitschij, joka vasta muutamia
+kuukausia takaperin oli t�nne muutettu muualta Ven�j�lt�, moitti hyvin
+kaupunkiansa huonoksi ja sanoi minua mieheksi sanovansa, jos minulla
+olisi niin paljon k�rsiv�llisyytt� ett� kaksi viikkoa malttaisin t�ss�
+muka tatarilaisessa kyl�ss� viett��.</p>
+
+<p>Juuri h�n itse oli kuitenkin se, joka ensim�iseksi pani t�m�n
+k�rsiv�llisyyteni koetteesen, sill� h�n antoi minulle sopimattoman
+korttierin. Se oli nim. er��n tatarilaisen kauppa-miehen talossa. Huone
+kyll� oli l�mmin josko ei kovin puhdaskaan, vaan sill� oli se vika ett�
+se oli is�nn�n harem'in (nais-huoneen) vieress�, t�st� eroitettu vaan
+ohuella lauta-laipiolla, joka viel� ei edes lakeen asti ylettynyt.
+Paitse sit� ett� t��lt� kuului alinomainen lapsien itku ja r�hin�,
+ker�ytyi sinne pian koko joukko kyl�n Tatarittaria, jotka ensin harem'in
+ja minun huoneeni v�lill� olevasta ovesta kurkistelivat katsoaksensa,
+mink�-lainen min� muka olin, vaan salvattuani t�m�n kapusivat laipion
+p��lle, jossa rauhassa tyydyttiv�t esi-emonsa Eevan p��-himoa
+uteliaisuutta ja toinen toisellensa vakuuttivat minusta: <i>jakschi,
+jakschi</i> (hyv�, hyv�). Sitten rupesivat teet� juomaan, ja kaiken aikaa
+k�vi kaikki kahdeksan eli kymmenen suuta, jotka heit� siell� oli,
+semmoisella pulpatuksella, ett� kovempi-liutaisemmankin kuin minun
+poloisen korvat pian olisivat lumpeihin menneet. Mutta kruunauksen teki
+t�m� seura istunnollensa ja lopun minun k�rsiv�llisyydelleni siten, ett�
+kaikki rupesivat p�hkin�it� pureksia raksuttelemaan. Muistaen ett�
+sen-edellisen� y�n� en ollut silm�� ummistanut ja kaiken p�iv�� pitkin
+kyl�� juossut yht� ja toista virka-miest� etsien, ei kukaan paheksune
+jos nyt viimein suutuin ja ven�j�ksi akka-seuralle kiljasin ett� jos
+eiv�t silm�n-r�p�yksess� laittautuneet pois huoneesta, heille jokaiselle
+tulisi <i>dvatsat-pe�t</i> (kaksikymment� viis nim. ly�m�� kepill�,
+tavallinen rangaistus-m��r� pienemmist� syist�). T�m�n uhkauksen
+mahdottomuuden tuntuivat he kumminkin ymm�rt�v�n yht� hyvin kuin
+min�kin, sill� koko seura r�h�hti nauramaan, vaan heill� oli kuitenkin
+sen verran �ly� ett� muuttivat p�hkin�inens� p�ivinens� toiseen
+huoneesen ja j�ttiv�t minun viimeinkin unen kanssa taistelemaan.</p>
+
+<p>Vaikka is�nt�, vanhan-lainen, lihava ja hyv�-s�vyinen Tatari, joka y�ll�
+oli matka-tielt� tullut kotiin, seuraavana aamuna tuli puheilleni,
+anteeksi-pyyt�m��n illallista rauhattomuutta ja lupasi perheelt�ns�
+eteenp�in hiljaisuutta, n�in kuitenkin hyvin, ett� minun t�ss�
+maja-paikassa oli mahdotoin toimittaa ty�t�ni, menin sent�hden
+gorodnitschijn tyk� ja vaadin toista korttieria. H�n alkoi
+vedell� verukkeita, ja kuin niilt�kin harvoilta, joiden kautta
+edell�-selitetyn-lainen kielen-k��nt�j� oli saatava, my�s olin n�hnyt
+kylm�-kiskoisuutta ja tylyytt�, p��tin molempien p��-miehilt�
+Simbirsk'ist� hankkia itselleni kirjat, jotka tekisiv�t n�m� pienet
+suuret-herrat notkeammiksi.</p>
+
+<p>Pian olin siis reess�, ja ne 70 virstaa, jotka matka Buinsk'in ja
+Simbirsk'in v�lill� tekee, olivat lent�vill� troikilla pian kuletut.
+Sek� kuverny�ri ett� keisarillisten tilusten (apanage) hallitus-mies
+Buinsk'in ja Simbirsk'in piirikunnissa, totinen valta-neuvos Gl.,
+kohtelivat minua suurimmalla hyvyydell� ja antoivat minusta suorittaa
+alamaisillensa virka-miehille ne k�skyt, joita heilt� anoinkin.
+J�lkim�inen varsinkin, nyt jo ik�-mies, oli minulle hyvin lempe�, johon
+syy oli se, ett� h�n oli ensim�iset askelensa valtakunnan palveluksessa
+ottanut Suomessa ja ett� minun suomalaisuuteni vanhuksen mieleen
+johdatti koko joukon suloisia nuoruuden muistoja, joista p��-osa n�kyi
+koskevan sen-aikuisia kaunottaria Suomessa. Suomalaiselle, joka
+Ven�j�ll� matkustaa, on lohduttava kuulla, kuinka kaikki t�k�l�iset
+ihmiset, jotka h�nen maassansa ovat olleet eli sen tuntevat, siit� ja
+sen asujista kunnioituksella puhuvat. Sota-mies kiittelee meid�n viinan
+hyvyytt� ja huokeata hintaa, upsieri neitostemme kauneutta, kauppa-mies
+rehellisyytt�mme, ja kaikki kokevat heid�n maahansa eksyneelle
+Suomalaiselle osoittaa, ett� hyv� kohtelu meilt� ei ole unohtunut heid�n
+mielest�ns�. Niin teki kerran Aunuksessa palveluksesta laskettu
+sota-mies minua vasten pienet pidot, varsin alkaen sent�hden ett� h�nt�
+Suomessa oli hyv�sti pidetty, ja niin kaasi herra Gl. nyt Simbirsk'iss�
+omalla todellisen valta-neuvoksen k�dell��n minulle kahvia, ei mink��n
+muun kuin sen vuoksi ett� Haminan neitoset, noin nelj�-kymment� vuotta
+takaperin, mielell�ns� olivat tanssineet h�nen kanssansa.</p>
+
+<p>Simbirsk'in kaupungissa kyll� on muutamia kauniita rakennuksia ja el�ji�
+p��lle 20:n tuhannen, vaan liikunnossa ja sivistyksen v�li-kappaleissa
+ei se n�y paljon eroavan isosta maa-kyl�st�. Er��ll� sen torilla seisoo
+muisto-patsas Ven�j�n kiitetylle historian-kirjoittajalle Karamsin'ille,
+joka on syntynyt joko t�ss� kaupungissa eli t�ss� l��niss�.
+Muisto-patsas kuvaa historian henget�rt� ja Karamsin'ista on vaan pieni
+rintakuva sen jalka-kiveen onnennetussa loukossa. Minua kulettava
+isvossikka tiesi rinta-kuvan er��n Karamsin'in kuvaksi, vaan sanoi sit�
+useasti ihmetelleens�, ett� se oli niin pieni eik� mit��n merkinnyt tuon
+toisen rinnalla, jota h�n p��tti Karamsin'in vaimon kuvaksi.</p>
+
+<p>Simbirsk'iss� yhdytti minun tapaus tavallansa merkilliseen mieheen.
+Ollessani nim. er��ss� kauppa-puodissa, jonka is�nt�, Saksalainen, on
+muutaman Volgan h�yry-alus-seuran asia-mies, tulee h�nen tyk��ns�
+hyv�n-laisesti vaatetettu mies, jonka lakissa on pieni ankkurin kuva ja
+joka t�st� merkist� tunnetaan viimeisess� sodassa otetuksi
+englannilaiseksi vangiksi. Mies tolkuitsi asiatansa kauppa-miehelle niin
+huonosti ett� sit� oli vaikea ymm�rt��, jonka t�hden j�lkim�inen kysyi
+h�nelt�, eik� h�n osannut puhua muita kieli�. H�nen t�h�n vastattuansa,
+osaavansa sek� engelskaa ett� ruotsia ja suomea, k��nnyin min� mieheen
+p�in ja kysyin h�nelt� suomeksi, kuka ja mik� h�n oli. H�n sanoi
+olleensa ja olevansa englannilainen meri-mies nimelt� John Johnsson eli
+Juliana Juhananpoika Koivisto. J�lkim�inen nimi, jonka muistelin viime
+sodan aikana kerran n�hneeni mainitun Helsingin Sanomissa, saattoi minun
+h�nest� enemm�n kyselem��n el�m�ns� vaiheita, ja nyt kertoi h�n olevansa
+syntyisin Haaparannasta ja olleensa useampia vuosia englannilaisen
+It�-Indian komppanian palveluksessa, josta h�n sodan alettua oli mennyt
+Englannin kruunun palvelukseen. Matroosina seurasi h�n nyt Napier'i�
+It�mereen 120-tykkisell� linjalaivalla S:t Georg, jolla t�m� itsekin
+useasti oli kuleskellut. Niin kerran teki Napier'in R��velin tienoossa
+mieli tuoretta lihaa, ja h�n l�hetti sen t�hden kymmenkunnan miest�
+pienell� venheell� maalle, ostamaan, mit� voisivat saada: vasikoita,
+lampaita, hanhia j.n.e., ja n�iden tulkiksi pantiin Koivisto. He
+olisivat, t�m�n puhetta my�ten, kukaties onnellisesti toimittaneet
+asiansa, ell'eiv�t olisi, niinkuin ruotsalainen sana-lasku sanoo: <i>tagit
+�l f�r �rende</i> (pit�neet olutta asiana) ja v�h�n liiaksi viiv�htyneet
+er��ss� virolaisessa kapakassa, jossa kasakit ottivat heid�t vangiksi.
+Koivisto tuotiin kohta sen j�lkeen t�nne Simbirsk'iin, jossa h�n koko
+vankeutensa ajan on saanut 50 kop. hop. p�iv�ss� muonaksi, h�nen
+kaupungin sis�ll� on annettu liikkua vapaasti ja h�nt� yleisesti on
+kaikin puolin hyv�sti kohdeltu. Kuitenkin oli h�n hyvin laiha ja
+huonon-n�k�inen, ja n�ytti niin hengellisesti kuin ruumiillisestikin
+murretulta, sanoi sairastaneensa ja ik�viss�ns� useasti
+ryypeksineens�kin. H�n aikoi nyt p��st� edell�-mainitun
+h�yvy-laiva-seuran palvelukseen ja oli juuri p�iv�� ennen tehnyt Ven�j�n
+alamaisen valan.</p>
+
+<p>Buinsk'iin palattuani hankittiin minulle pian niin hyvin korttieri kuin
+kielen-k��nt�j�kin, ja toisena Ven�j�n joulu-p�iv�n� olin jo t�ydess�
+ty�ss�. Korttieri ei tosin nytk��n ollut hyv�; ei sen vuoksi huono, ett�
+se nytkin oli Tatarilaisen talossa, sill� vaikka t�t� kansaa t��ll�
+syytet��n suuriksi varkaiksi ja muiksi pahan-tekij�iksi, olen min�
+kohdaltani heiss� l�yt�nyt varsinkin yht� paljon rehellisyytt� kuin
+heid�n syytt�jiss�ns�kin. Vaan korttieri oli siit� paha, ett� uuni
+savusi l�mmitt�ess�, ja sen t�hden t�ytyi silloin aina pariksi kolmeksi
+tunniksi paetani ulos, jolla p��n-kivist�j�st� en kuitenkaan t�ysin
+m��rin p��ssyt, sill� oikean puun puutteessa l�mmitt�v�t t�k�l�iset
+ihmiset huoneensa joko olella eli kruunun metsist� karsituilla tammen
+oksilla, ja molemmat antavat hyvin h�k�isen l�mpim�n. Toinen vaikeus
+korttierissa oli se, ett� huoneeni alla oli l�mpe�m�t�in aitta, josta
+kylm� alituisesti k�vi jalkoin. Vaan kuin kielen-k��nt�j�ksi satuin
+saamaan sangen ymm�rt�v�n ja taipuvaisen Tschuvaschin, viraltansa
+kirjoittaja keisarillisten tilusten hallituksessa, niin viivyin
+kuitenkin Buinsk'issa kolmatta viikkoa, jotka itse katsoessani
+toimelleni olivat erinomattain hy�dylliset.</p>
+
+<p>Mutta joulu se j�i pit�m�tt� niin suomeksi kuin ven�j�ksikin, ja t�ss�
+surkeassa asiassa oli lohdutuksenani vaan se ajatus, ett� ehk�h�n
+jouluni vasta ovat riemullisemmat, jos ik�� pitennet��n. Joulu-iloa oli
+minulla vaan se, ett� uuden vuoden p�iv�n vietin muutaman l�hell�
+Buinsk'ia el�v�n hovin herran tyk�n�. Tuttavaksi h�nen kanssansa tulin
+er��n kasanilaisen rohvessorin kautta, jolla h�nen kaksi poikaansa oli
+opetettavana, ja joka nyt oppilaisinensa oli n�iden kotona joululla.</p>
+
+<p>Ven�j�ll� on lasten kasvatus herras-s��dyss� merkillisell� kannalla.
+Ymm�rryksen viljeleminen ja tahdon puhdistaminen ei t�ss� kasvatuksessa
+ole min�k��n siihen n�hden ett� lapset oppisivat kaikellaisia loistavia
+taitoja, joista olletikin vieraat kielet varsinkin Ranskan ovat
+rakastetut. T�m�n t�hden ei lasten opettajiksi kelpaakaan koti-maiset
+miehet, vaan niiksi pyydet��n saada synnynn�isi� Saksalaisia eli
+Ranskalaisia, jotka muka voivat heille kielens� <i>oikean</i> puhe-laadun
+antaa. Vaan kuin vanhemmat itset harvoin kykenev�t tutkimaan niiden
+miesten tietoa ja arvoa, joita heille t�mm�isiksi guvern��riksi on
+tarjona, niin tapahtuukin useimmin, ett� niiksi saavat maata-maailmaa
+hyleksineit� herrakkoja, jotka tosin puhuvat vieraita kieli�,
+vaan jotka s��dyllisen arvonsa puolesta eiv�t ole tengan v��rtit ja
+oikeassa tiedossa eiv�t seiso paljon korkeammalla kannalla kuin
+keng�n-puhdistajat heid�n koti-maissansa. Min� olen n�hnyt ja tavannut
+useamman n�it� miehi�; ne ovat minusta kaikki olleet hyvin v�h�-arvoisia
+ja min� en heit� olisi suonut pahimman vihollisenikaan lapsia
+kasvattamaan. Er�s paraimmia n�kemi�ni kappaleita t�t� laatua oli
+kotoisin Py�min-maasta ja kansaltansa Tschechi (Py�min Slavjani). H�n
+oli talon-pojan poika ja kotonansa l�pi-k�ynyt kansan-opettajan koulun,
+jossa h�n my�s oli oppinut soittamaan. Muutamia vuosia oltuansa
+kyl�-koulun opettajana koti-maassansa pisti h�nen p��h�ns� l�hte� onnea
+etsim��n t��ll� Ven�j�ll�, jonka t�hden h�n ly�tt�ytyi er��sen t�nne
+l�htev��n soittaja-seuraan, jonkalaisia Py�mist� vaeltaa ymp�ri
+maa-ilmaa. Suuren puutteen kanssa kamppaillen tuli t�m� seura Riikaan,
+jossa sen jonkun ajan per�st� t�ytyi hajota. Meid�n opettaja sai
+kuitenkin musikantin paikan t�ss� kaupungissa ja vasta t��ll� oppi h�n
+Saksan kielen, jota h�n viel� minunkin tavatessani ei puhunut oikein
+selv��n. T�m� oppinsa saattoi h�nen kumminkin er��n rikkaan hovin-herran
+tyk� V�h�ss� Ven�j�ss� lasten-opettajaksi, jona oli viisi vuotta ja sai
+yli kahden tuhannen paperi-ruplan vuodelta palkkaa. T�m�n ajan kuluttua
+tuli h�nen taas ottaa matka-sauva k�teens�, ja kauan ajelehdettuansa
+pitkin Ven�j�� ja paljon kurjuuttakin k�rsitty�ns�, sill� huokeasti
+ansaitut saaliit olivat yht� keve�sti menneetkin, l�ysi h�n viimein taas
+opettajan paikan Kasan'issa, jossa h�nell� tuloja on kaikkiansa toista
+tuhatta hopea-ruplaa. Ett'ei t�mm�inen herras-mies ole soveljain
+lasten-opettaja, on silmin-n�ht�v�. Mutta jos t�k�l�isiksi
+koto-opettajiksi harvoin saadaan kelvollisia miehi�, niin ei niiksi
+kelpo-mies rupeaisikaan. Koto-opettajan pit�� paitse oppiansa olla hyv�
+kortin-ly�j�, ymm�rt�� asettaa pieni� lyst�yksi� niinkuin maskeraadia
+j.n.e. is�nn�n ja em�nn�n nimi- eli syntym�-p�iv�n�, osata l��kit�
+edellisen jahti-koirat milloin ne joutuvat ummelle eli muuhun tautiin,
+osatapa auttaa j�lkim�ist�kin, jos t�m� niin tahtoo ja jos opettaja itse
+on siihen kykenev� ja kelvollinen.</p>
+
+<p>Mutta n�in unohtuu Koslofka, se oli paikan nimi jossa uutta vuotta
+pidin, ja sen is�nt� kokonansa mielest�mme. Liitt�en puheen h�nest� sen
+kanssa yhteen, mit� t�ss� lausuin koti-kasvatuksesta Ven�j�ll�, saan
+sanoa ett� h�nell� n�ytti lastensa kasvatuksessa olevan kokonansa toinen
+laatu kuin se, joka t��ll� yleisesti tavataan, joka n�kyi siit�kin ett�
+h�n niit� ei pit�nyt koti-s�mpyl�it� sy�m�ss�, ja joka seikka todisti
+h�nen suurempaa sivistyst�ns�. Olikin h�n l��kitys-taidon tohtori ja oli
+useampia vuosia ollut palveluksessa, vaan sittemmin, is�ns� vanhettua,
+itse ottanut perint�-omaisuutensa hallituksen k�teens�. L��kitys-taitoa
+harjoitti h�n nyt vaan auttaaksensa ymp�rist�n asujia, joita h�n aina
+kuului olevan valmis avittamaan, olipa avun-tarvitseva Ven�l�inen,
+Tschuvaschi eli Tatarilainen, ja katsomatta voiko t�m� sit� h�nelle
+palkita eli ei. Kuitenkaan ei h�n ollut rikas, sill� h�nell� oli
+omaisuudellansa vaan noin 100 "sielua" s.o. h�nelle pantua
+miehen-puolta, jonka-laisen omaisuuden is�nt� pikemmin on luettava
+k�yh�n puolelle, sill� vasta 500 ja 1000:n sielun omistajaa voipi
+rikkaaksi sanoa, josko muutamia semmoisiakin l�ytyy, joilla niit� on
+kolmin, nelin ja viisin kymmenin tuhansin. Orjiansa n�ytti h�n
+kohtelevan hyv�ll� puheella ja hiljaisella nuhteella, miss� sit�
+tarvittiin, ja ne puolestansa eiv�t n�kyneet h�ness� muistavan sit�,
+jonka k�dess� heid�n maallinen onnensa eli onnettomuutensa on.</p>
+
+<p>Meill� on se luulo yleinen, ett� Ven�j�n aateli hoviloissansa el�� hyvin
+hyv�sti milt'ei hekkumallisesti ja ett� sill� ei ole muuta tekemist�
+kuin</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">voita sy�d�, voita juoda,<br /></span>
+<span class="i0">voissa vuotensa virua,<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>joten renki-mies er��ss�, muistaakseni Poppiuksen tekem�ss�, viisussa
+kuvailee hekkumallista el�m��. Vaan t�m� niinkuin moni muukin niin hyv�
+kuin pahakin luulo meill� t�k�l�isest� elosta ja olosta tarvitsee
+oikasua. Ensinkin ei mainittu s��ty voi el�� kovin pulskasti, sill� se
+on pikemmin k�yh� kuin rikas, ja harva lienee en�� se hovin-haltija,
+jonka maa ei ole panttauksessa isommasta eli pienemm�st� velasta, joka
+intressin� sy�pi ison osan h�nen tulojansa. Sen ohessa maksaa
+herroiksi-el�minen t��ll� enemm�n kuin muissa Europan maissa, ei
+ainoastaan sen vuoksi ett� kolonia- ja koreus-tavarat t��ll� ovat kolmea
+ja nelj�� kertaa kalliimmat kuin esim. meill�, vaan my�s sent�hden, ett�
+v�hempi sivistys teki kaiken-kaltaisen mit�tt�m�n tuhlauksen
+herras-miehelle kunniaksi ja v�ltt�m�tt�m�ksi asiaksi. Ja toisekseen ei
+t�k�l�inen herras-s��ty tahdokaan el�� siihen laatuun hyv�sti kuin
+muissa maissa, jos nim. h�nen hyv� elantonsa ei hyvin loista muille,
+sill� ulko-n�yn t�hden uhraa Ven�l�inen viimeisenkin paitansa, ja
+ranskan-hansikkaissa ollakseen naapurinsa pidoissa voipi h�n nelj�
+p�iv�� viikossa kotonansa suolaa-leip�� sy�d�. Vaan itse�ns� vasten
+vaatii h�n sangen v�h�n, ja useasti on minulla ollut tilaisuus ihmetell�
+ven�l�isten herras-miesten kovuutta esim. n�lk�� vastaan, kuinka he
+matkoillakin vuorokaus-m��riin eiv�t nautitse paljon muuta kuin teet� ja
+silloin t�ll�in puolikannuisen viinaa.</p>
+
+<p>Kaikki t�m� yhteens� tekee, ett� mit� sivistyneesen elantoon ja sen
+aineellisiin v�li-kappaleihin tulee, matkustaja niit� tapaa paljoa
+runsaammin meid�n, maalla el�vien virka-miesten, niinkuin voutien,
+tuomarien, kirkko-herrain kodissa kuin ven�l�isten aatelis-miesten
+hovissa, ja ett� edelliset niin hengellisesti kuin ruumiillisestikin
+el�v�t paljoa paremmin kuin isoin osa j�lkim�isi�. Hyvin v�h�iseksi,
+vaan kuitenkin selitt�v�ksi esimerkitsi t�lle vertaukselle mainitsen
+vaan sen, ett� kuin k�yh� lukkarikin eli silta-vouti Suomessa voipi
+yhdelle vieraalle antaa puhtaan ja kelvollisen makuu-tilan, Koslofkan
+herra, vaikka kyll� koki osoittaa minulle kunnioitustansa, panetti minun
+makaamaan lakanalla katetulle paljaalle sohvalle, jossa lutikat
+mieluisesti maistoivat vierasta hipi��, ja jossa p��n-alaista oli
+lis�tty isonlaisella latiskaisella kirstulla.</p>
+
+<p>Buinsk'ista l�hdetty�ni viivyin matkalla t�nne Ardatov'aan, jota v�li�
+on vaan noin 140 virstaa, l�hes kokonaisen viikko-kauden, kuin
+tschuvaschilaisissa kyliss� lis�ilin ja ojentelin v�h�n kussakin entist�
+saaliitani heid�n tietess�ns�. Niist� vasta enemm�n.</p>
+
+
+
+<h3>Kuudes Kirja.<a name="FNanchor_14" id="FNanchor_14"></a><a href="#Footnote_14" class="fnanchor">[14]</a></h3>
+
+<p>Ardatov'issa, Simbirsk'in l��ni�, 19 p. helmik. 1857.</p>
+
+<p>Koska t�n� p�iv�n� on juuri ummellensa vuosi takaperin siit� kuin t�lle
+matkalleni Helsingist� l�ksin, saan nyt antaa toisen kertomuksen
+matkoistani ja niill� olleista toimistani.</p>
+
+<p>Annettuani t�m�n-edellisen elikk� ensim�isen matka-kertomukseni, joka
+tapahtui Kosmodemjansk'in kaupungissa Kasan'in l��ni� 6 p. elok. menn�
+vuonna, askaroitsin syys-kuun viimeisiin p�iviin asti t�m�n kaupungin
+tienoossa olevien M�ki-Tscheremissien kielen kanssa, josta ajasta kolme
+viikkoa vietin tscheremissil�is-kyliss� <i>Juljal ja Jelasovo</i>,
+j�lkim�isess� paikassa suurimmalla kohteliaisuudella autettuna
+seurakunnan papilta Krokovskij, joka kauan on tutkinut mainittua kielt�
+ja siit� my�s kookkaan sana-kirjan k�si-kirjoituksena l�hett�nyt
+Pietarin Tiede-Akateemialle. Kuin t�mm�ist� sana-kirjaa eli edes
+suurempaa sana-luetteloakaan, kuin se mik� Castr�n'in kieli-opissa on,
+ei l�ydy koko Tscheremissin kielest�, oli minun p��-tarkoitukseni t�lt�
+puolelta lis�t� niit� aineita t�m�n kielen tuntemiseen, jotka jo ennen
+l�ytyv�t niin hyvin mainitun maan-miehemme kuin Wiedemann'in
+kieli-opissa, ja onnistuikin t�m� aikomukseni niin hyv�sti, ett� minulla
+nyt on koossa luotettava tscheremissil�inen sana-luettelo, sis�lt�v�
+kolmatta tuhatta sanaa. Kuin se on koottu samoilla perustuksilla kuin
+sen-edellinen luetteloni tschuvaschilaisia sanoja, niin antaa se my�s
+sana-kirjallisessa katsannossa helposti saatavan selityksen siit�, mik�
+n�iss� kieliss� on yhteist� (josta j�lemp�n� enemm�n). Samalla
+aikomuksella tein, Kasan'iin palattuani, edellisess� kertomuksessani
+mainitun Mullan avulla samallaisen sana-luettelon sen tienoon
+tatarilaisesta kielest�. Vaikka nim. t�st� kielest� jo kyll� l�ytyy
+sana-kirjoja, joista ven�l�isen papin Aleksanteri Trojanskin tekem�,
+noin 30 eli 40 vuotta takaperin painettu, lienee t�ydellisin, ei t�t�
+ty�t�ni kuitenkaan katsone liika-naiseksi kukaan, joka tiet�� ett�
+arapialaisella kirjoituksella, jolla Trojanskinkin sana-kirja muun
+tatarilaisen kirjallisuuden mukaan on tehty, on mahdotoin yl�s-ottaa ja
+kertoa kaikkia Turkin kielten omaisuuksia, jommoisista mainitsen vaan
+��nikk�iden sointuvaisuuden (vokalharmoni), jonka merkitsemist� t�m�
+kirjoitus ei voi tehd� ja joka viime aikoihin asti on ollut niin
+laimin-ly�ty turkkilaisessa kieli-tutkinnossa, ett� yksin kiitetty
+kieli-opin kirjoittaja Kasem Beg'k��n ei siit� tied� paljon mit��n, ja
+ett� sit� vasta suomalaisen kielen-tutkinnon tutummaksi tultua on
+n�iss�kin kieliss� ruvettu tarkastamaan. Jokainen arvaa hyvin ett� ty�t,
+joissa t�mm�iset kielten p��-lait eiv�t ole vaariin-otetut, eiv�t
+suuresti kelpaa tarkemmassa kielen-tutkinnossa, jolle kelvollisina
+Ural-Altaisten kielten ��ni� ei voi muuten kirjoittaa kuin sill�
+lis�tyll� latinaisella kirjoituksella, jota Castr�n ja muut n�iden
+kielten paraat tutkijat ovat k�ytt�neet, ja jolla siis minunkin niin
+tatarilaiset kuin suomalais-kielisetkin kokoelmani ovat ja tulevat
+olemaan kirjoitettuina.<a name="FNanchor_15" id="FNanchor_15"></a><a href="#Footnote_15" class="fnanchor">[15]</a> &mdash; Paitse t�t� oli minulla niin� kolmena
+kuu-kautena, jotka Kasan'issa olin, ty�n� tschuvaschilaisten
+kieli-opillisten saalisteni j�rest�minen, ja Yli-opiston kirjastoa
+ahkerasti k�ytt�m�ll� koin my�s lis�ill� tietojani esineeseni kuuluvissa
+aineissa.</p>
+
+<p>Viimeisen� p�iv�n� mennytt� vuotta, uuden luvun j�lkeen, l�ksin
+Kasan'ista matkalle t�nnep�in, viivyin Buinsk'in kaupungissa, joka
+sielt� tullen on ensim�inen t�t� l��ni�, ja sitten matkalla Buinsk'ista
+t�nne useammissa tschuvaschilaissa kyliss� jonkun ajan, niin ett� t�h�n
+kaupunkiin tulin vasta viimeisin� p�ivin� tammi-kuuta. Syy t�h�n
+viipymiseen oli se, ett� t�k�l�iset Tschuvaschit, jotka luetaan
+<i>Ala-Tschuvascheiksi</i> (jota vastaan isoin osa t�t� kansaa Kasan'in
+l��niss� on <i>Yl�-Tschuvascheja</i>, ollen n�m� nimitykset otetut Volgan
+juoksusta) puhuvat v�h�n toisen-laisella murteella, kuin se osa t�t�
+kansaa, jonka t�h�n asti olin tullut tuntemaan, ja t�m� murre-eroitus
+oli t�ll�in tutkintoni aineena. Liiallista olisi kuitenkin siit� t�ss�
+ruveta puhumaan, koska se tulee paikallansa l�ytym��n tekeill� olevassa
+tschuvaschilaisessa kieli-opissani. Sen vaan sanon, ett� sen-kaltainen
+lis�ys tschuvaschilaiselle tiedolleni oli hyvin hy�dyllinen t�lle
+teokselleni, ja ett� j�lkim�ist� en voi ennen t�ydellisen� pit��
+ennenkuin olen my�s Samaran ja kukaties ehk� Saratov'ankin l��neiss�
+l�ytyv�t Tschuvaschit tullut tuntemaan, johon tulevana kes�n�
+mordvalaisilla matkoillani on hyv� tilaisuus. T�t� nyky� olen
+viimeksi-mainitun kielen ja sen <i>Ers�</i>-nimisen murteen kanssa toimessa,
+ja luulen sent�hden t�ss� kaupungissa ja sen tienoissa tulevani
+viipym��n v�hint�s�kin ven�j�n p��si�iseen asti eli ylehens� noin kolmen
+kuu-kauden ajan.</p>
+
+<p>Vilahdukselta katsahtaen takasin Tscheremissin kieleen ja kansaan,
+t�ytyy minun ennen kaikkea muistuttaa lukijalle merkillinen seikka, jota
+tuskin kukaan useampia suomalaisia kieli� tunteva lienee j��nyt
+havaitsematta, nim. se suuri sana-kirjallinen eri-laisuus, joka n�iss�
+kieliss� kesken�ns� havaitaan. Indo-europalaisesta kielikunnasta ottaen
+vertauksia n�emme esim. Slavjaanein murteissa niin suuren eroituksen,
+ett� kuin n�iden kansojen kirjoittelijat ja oppineet v. 1848 Prag'in
+kaupunkiin tulivat kokoon muka oikein veljestym��n ja t�m�n veljeyden
+edestymist� tuumittelemaan, eiv�t he ymm�rt�neet toinen toisensa kielt�,
+vaan heid�n t�ytyi keskustelu-kieleksi ottaa se kaikille tuttu Saksa.
+Vaan t�m�n ohessa on kuitenkin Adriatin meren rannoilla oleskelevan
+Slavjaanin kielell� paljoa enemm�n sana-kirjallista yhteytt� J��-meren
+rannoilla el�v�n Slavjaanin kielen kanssa kuin semmoista l�ytyy esim.
+Volgan ja Laatokan tienoissa, ei niin kaukana toisistansa, el�vien
+Suomalaisten kieliss�. Eritt�inkin on Tscheremissin kieli t�ss�
+katsannossa semmoinen seka-sotku, ett� sen sana-luvusta hyvin kolmannen
+osan voipi sanoa tatarilaiseksi, kuudennen osan ven�l�iseksi ja
+ainoastaan puolet olevan suomalaista peri-juurta. T�mm�inen seikka
+suomalaisissa kieliss� todistaa osiksi n�iden kansojen aikaista
+eroamista toisistansa, osiksi my�s ja enimmiten sit�, ett'ei yksik��n
+t�m�n-sukuisista kansoista ole voinut varjella kansallista itseytt�ns�,
+vaan kaikki ovat joutuneet mik� minkin v�kev�mpien naapuriensa valtaan
+ja niiden kielest� lainanneet sanojakin, niin tarpeellisia kuin
+tarpeettomiakin, joten kukin on alku-per�isest� juuresta poikennut
+kauemmaksi ja kauemmaksi. T�m� on seikka Tscheremissienkin kanssa, sill�
+ennen Ven�j�n valtaa heid�n tienoissansa kuuluivat he Kasan'in
+tatarilaiseen valtakuntaan, ja sen edest� yht� uskollisesti
+kamppailtuansa edellist� vastaan kuin Suomalaiset Suomessa Ruotsin
+vallan edest�, joutuivat he Tatarilaisten kanssa Ven�l�isten
+alamaisiksi, jona sitten ovat pysyneetkin, ehk� kyll� jokainen meteli ja
+rauhattomuus n�iss� tienoin on heiss� aina l�yt�nyt kiivaat
+osan-ottajat.</p>
+
+<p>Mit� Tscheremissien historiaan ennen tatarilaisen vallan perustamista
+Kasan'iin (13:ss� vuosi-sadassa) tulee, niin on se yht� surkea eli,
+toisin sanoen, yht� h�m�r� kuin Suomalaisten ennen Ruotsin valtaa
+maassamme. He eliv�t metsiss�ns� ilman valtakunnatta ja ilman muutta
+hallituksetta kuin mik� is�n-valtaa l�ytyi kussakin perhekunnassa.
+Heid�n elatus-keinonsa niinkuin muidenkin suomalaisten kansojen n�ytt��
+paraasta p��st� olleen karjan-hoito, vaikka maan-viljelyk��n ei liene
+ollut aivan tuntematoin heille. Miss� muita tietoja puututaan kansojen
+muinaisuudesta, siin� voipi viel� kielen-tutkinto antaa joita-kuita
+p��tteit� ja osviittoja. Niin n�hd��n Tscheremissien kielest�, ett� he
+vasta Tatarilaisiin yhdytty�ns� tulivat tuntemaan laveamman
+pellon-viljelyksen. Esineille: <i>lehm�, maito, voi, juusto, hevonen,
+koira, jousi, venhe, sukset, reki, lusikka</i> on heill� nim. omituiset
+nimet kieless�ns�. My�s esineille: <i>ohra, mylly, jauho, sirppi</i> l�ytyv�t
+alku-per�iset tscheremissil�iset nimens�, joka osoittaa, mink� ik��n
+sanoimme, ett� maan-viljely ennen mainittua aikaa ei mahtanut olla aivan
+tuntematoin t�lle kansalle. Ihmeempi on se, ett� useammilla metalleilla
+niinkuin: <i>rauta, vaski, tina, kulta, hopea</i> t�ss� kieless� on
+alku-per�iset nimens�, joka my�s osaltansa osoittanee sit� Suomalaisten
+vuoren-kaivannon taitoa, jolta heid�n naapurinsa niin Aasiassa kuin
+Europassa kiittiv�t heit�. Mutta sit� vastaan ovat nimitykset lainatut
+enimm�ksi osaksi Tatarin kielest� semmoisille esineille kuin: <i>ruis,
+kaura, vehn�, papu, herne, omena, ly�kki, kurkku</i>; edellens� esineille:
+<i>aura, rattaat, ruuna, sika, kili, kissa, kirves</i>, kolme viimeist�
+Ven�j�n kielest�. Esineelle <i>villa</i> on tscheremissil�inen nimi, vaan ei
+esineelle <i>lammas</i>, jolle nimitys on otettu tatarilaisesta kielest�.
+<i>Hampulla</i> on niin ik��n oma nimens�, vaan ei <i>pellavaalla</i>, jonka se on
+saanut viimeksi-mainitusta kielest�. <i>Saran, palttinan ja kutomisen</i>
+tunsivat n�m� heimolaisemme my�s itset nimitt��. Sit� vastaan
+mainitsevat he tatarilaisilla sanoilla <i>kaupungin, kaupan, rikkaan,
+rahan</i> (<i>kopeikka</i> nimitet��n Tscheremissin kieless� sanalla <i>ur</i>, joka
+viel� nytkin merkitsee my�s <i>oravaa</i>), edellens� <i>paperin, lasin,
+kirjoittamisen</i>. Ja Ven�j�n kielest� ovat he ottaneet semmoiset sanat
+kuin: <i>talrikki, malja, p�yt�, aitta, kauppa-puoti</i>, ja edellens�:
+<i>vieras-mies, vala, oikeus, tuomari, lahja, luusiminen, petturi, varas</i>.
+Ymm�rt�v� lukija arvaa hyvin, mink�t�hden n�m� sanat olen t�ss�
+luetellut ja niiden peri-juuren Tscheremissin kieless� maininnut;
+semmoiset sanat osoittavat usein paremmin kuin mik��n muu, mist� ja
+mink�laisen sivistyksen yksi kansa on lainannut toiseltansa. Ja jos
+meid�n Suomenkin kieli olisi tarkoin tutkia, niin miks'emme mekin
+joutuisi samaan tilaan kuin se, jossa Tscheremissit ovat, s.o. n�kisimme
+kaikki semmoiset sanat, jotka nimittelev�t maan-viljelyksen ja yleisesti
+sivistyneemm�n el�m�n kaluja ja aineita, kieleemme saaduiksi
+naapureiltamme, niinkuin lukija jo havaitsee t�ss� luetelluista Suomen
+kielen sanoista, jos tahtoo niiden peri-juurta tarkemmin tutkia. &mdash; Vaan
+j��k��n t�m� asia ja Tscheremissitkin t�ll� kertaa t�h�n.</p>
+
+<p>Jos nyt k��nnymme takaisin entisiin tuttaviimme Tschuvaschiin ja
+muistamme, ett� jo edellisess� kertomuksessani koin heid�n nykyisest�
+elostansa ja olostansa antaa jonkun-laisen kuvauksen, niin olisi t�ss�
+nyt v�h�n puhuttava heid�n muinaisuudestansakin. Vaan se on viel�
+h�m�r�mpi kuin Tscheremissien. J�lkim�iset tuntee jo Nestor, vaan vaikka
+h�nen kansa-luettelossansa l�ytyy kaukaisempiakin kansoja kuin
+Tschuvaschit, esim. J��mit (H�m�l�iset) ja Permil�iset (joilla h�n
+varmaan merkitsee nykyist� Syrj��ni�), ei h�n ole tuntenut kysymyksess�
+olevaa kansaa, ja nykyisell� nimell�ns� mainitaan sit� ensi kerran vasta
+v. 1551, kuin Ven�l�iset k�viv�t valloittamaan Kasan'ia. Kysymys on nyt
+se: mill� nimell� kulkivat Tschuvaschit Nestor'in aikaan, sill� varmaan
+l�ytyiv�t he jo silloinkin maa-ilmassa? T�m�n kysymyksen kanssa
+liit�ksen yhteen toinen viel� painavampi kysymys: <i>Ket� olivat
+Bolgarit?</i> Yhdeks�nnest� eli v�hint�s�kin 10:nest� vuosi-sadasta alkaen
+tiedet��n nim. Volgan keski-kohdilla l�ytyneen Bolgar-nimisen
+valtakunnan ja kaupungin, joka oli kauas sek� it��n ett� l�nteen p�in
+kuuluisa kauppansa, rikkautensa ja sivistyksens� t�hden, ja jota
+sen-aikuiset kirjoittajat, olletikin Arapialaiset, useasti muistelevat.
+T�m� kaupunki, joka Mongolilaisten se valloitettua v. 1236 alkoi h�vit�
+ja h�visi niin lopen ett� siit� nyt ei ole j�lell� muuta kuin
+j��nn�ksi�, ei kaukana Volgan vasemasta rannasta, nykyisess� Spask'in
+piirikunnassa Kasan'in l��ni�, &mdash; ket� olivat sen ja siihen kuuluvan
+vallan asukkaat? T�t� kysymyst� on moni kirjoittaja kokenut vastata ja
+merkillist� on se menetys, jolla Ven�l�isten kansallinen ylpeys, ei
+tyytyv� siihen, mit� heill� oikeutta my�ten on, vaan pyyt�en joka
+haaralta anastaa vierastakin maata ja kunniaa, koetti todellisia
+tapauksia ja historiallisia asioita v��ristellen tehd� Volgan Bolgareja
+yksiksi kuin Tonavan Bulgarit, jotka muka olivat Slavjaania. T�m�
+todistamatoin miete on nyt v�hitellen hyl�tty ja totuudelle annettu sen
+verran kunniaa, ett� tunnustetaan Slavjaaneilla ei olleen mit��n muuta
+yhteytt� Volgan Bolgarein kanssa kuin se, ett� heid�n kanssansa k�viv�t
+milloin kauppaa milloin sotaa. Ja Bolgar'in j��nn�ksist� l�ydetyt rahat
+ja hauta-kirjoitukset todistavat paremmin kuin mik��n muu, ett� sen
+asujat olivat Mahometin uskoa ja kansaltansa ei muita kuin <i>Tataria</i>.
+Mutta t�ss� tatarilaisessa valtakunnassa olivat alamaiset monen-laista
+peri-juurta; niin kuuluivat siihen Mordviinit eli v�hint�ns�kin osa
+heist�; niin oli varmaan joku osa Votjakkeja sen alamaisuudessa samoin
+kuin sen valta ei liene tuntematoin ja tuntumatoin ollut
+Tscheremisseillenk��n. Enimm�n tiet�v�t kuitenkin sen-aikuiset
+kirjoittajat puhua <i>Burtassein</i> t�h�n valtakuntaan kuuluvasta kansasta.
+Heit� my�ten asui t�m� kansa pitkin Volgaa, sen oikealla puolella, noin
+20 p�iv�n-matkan pituudelta, Ehazarein maan ja Bolgar'in v�lill� s.o.
+nykyisiss� Saratov'an ja Simbirsk'in l��neiss�, ja sanovat he k�dest�
+pit�en Burtasseilla olleen oman kielens�, eroava niin Ehazarein kuin
+Bolgareinkin kielest�. Ja t�ss�p� kansassa ovatkin nykyisten
+Tschuvaschien esi-is�t etsitt�v�t; sill� vaikka Tschuvascheja nyt ei
+en�� l�ydy siin� maassa, jossa Burtassit eliv�t muuta kuin sen
+pohjais-osassa, niin on kuitenkin koko entisten Burtassien ala t�ynn�
+tschuvaschilaisia paikan-nimi�, ja ompa t�ll� alalla viel� sinne t�nne
+s�ilynyt tschuvaschilaisia kyli�kin muiden asujanten sekaan, jotka
+seikat ep�ilem�tt� todistavat t�m�n kansan niill� seuduin ennen el�neen.
+Mongolilaisten p��lle-ryyk�yksen ja heid�n kauttansa syntyneiden
+myllyjen voipi luulla luonnollisesti Tschuvaschit pakoittaneen
+siirtym��n pohjemmaksi ja heid�n n�in joutuneen nykyisiin
+olo-paikkoinsa. T�lle p��tteelle, jota on Kasanilaisen rohvessorin W.
+Sbojev-vainajan (kirjassansa: &#1048;&#1089;&#1089;&#1083;&#1077;&#1076;&#1072;&#1074;&#1072;&#1085;&#1080;&#1103; o&#1073; &#1080;&#1085;o&#1088;o&#1076;&#1094;&#1072;&#1093; &#1050;a&#1101;a&#1085;&#1089;&#1082;o&#1081;
+&#1075;&#1091;&#1073;e&#1088;&#1085;&#1080;&#1080;, jota h�n ei kerinnyt kirjoittaa kuin ensim�isen vihkon
+nimell�: Zametki o tshuvaschah, painettu ensin Kasan'in l��nin-sanomissa
+ja sitten v. 1856 eritt�in), luettelee h�n useampia todistuksia, joista
+vaan mainitsemme, paitse mit� jo paikannimist� Burtassein entisess�
+maassa virkoimme, sen seikan, ett� jos Tschuvascheja ja Burtasseja ei
+pidet� yhten� kansana, niin kysyt��n: mihin katosivat siis Burtassit
+niin peri-h�vi��n ett'ei heist� ole rahtuakaan j�lelle j��nyt, ja mist�
+ilmestyiv�t sit� vastaan Tschuvaschit yht'�kki� ja ik�skuin pilvist�?</p>
+
+<p>T�ss� tulee tunnustaani, ett� t�m�n-edellist� kertomusta kirjoittaessani
+minulla, niinkuin siit� n�kyy, oli halu Castr�n'in mukaan p��tt��
+Tschuvascheja tataristuneiksi Tscheremisseiksi, johon p��tteesen jouduin
+katsoessani n�iden kahden kansan suurta yht�l�isyytt� tavoissa,
+elannossa, ulko-n��ss� ja, mik� painavampi on, kieliss�. Edellinen
+yht�l�isyys voipi kuitenkin olla pitk�llisen keskeyden ja kauallisen
+yksiss�-elannon vaikuttama, ja mit� kieli-yhteyteen heid�n v�lill�ns�
+tulee, niin supistuu se, tarkemmin tultua tuntemaan molemmat kielet,
+vaan siksi, ett� Tscheremissin kieless� kyll� l�ytyy hyvin paljon
+sanoja, jotka ovat aivan yht�l�iset vastaavien tschuvaschilaisten
+sanojen kanssa, mutta ett� semmoiset sanat eiv�t ole suomalaista
+peri-juurta, vaan turkkilaista (eli tatarilaista), jota koko
+Tschuvaschin kielikin on, ja jonka kautta t�m� yht�l�isyys on
+selitett�v�. T�m� seikka ei kuitenkaan kiell� jota-kuta vaikutusta
+suomalaistenkin kielten puolelta viimeksi-mainitussa kieless�, jonka
+osoittavat siin� l�ytyv�t suomalais-peruiset sanat.</p>
+
+<p>T�m�n kielen luonteesta yleisesti voipi sanoa, ett� sen sointu on sangen
+��nellinen ja lauseiden rakennus siin� ihmeellisen supea ja sukkela,
+jotka omaisuudet ansaitseisivat paremman onnen kuin ian-kaikkisesti
+kadota eli vaan s�ily� jonkun kieli-opin lehtiin. Tschuvascheille emme
+nim. voi ennustaa parempaa tulevaisuutta kuin niille muillenkaan
+pienille kansakunnille Ven�j�n-maassa, jotka jo ovat hukkuneet eli
+paraillaan ovat hukkumassa kuin pisara mereen. Tosin tavataan t�ss�
+kansassa viel� harva miehen-puolikaan, joka v�ltt�v�sti osaisi
+valtakunnan kielt�; tosin eiv�t vaimon-puolet, joiden vaikutus
+kansallisen kielen s�ilytyksess� on niin sanomattoman suuri, viel� yksi
+sadasta taida sanaakaan mainittua kielt�; ja tosin on Tschuvaschien ala
+yhdess� jaksossa ja he el�v�t niin erill�ns� muista kansoista, ett�
+heid�n kyliss�ns� harvoin tavataan yht�k��n Ven�l�ist�, eli jotka
+tavataankin, nim. papisto ja ymp�ri-matkustelevat kaupitsijat,
+suurimmaksi osaksi hyv�sti osaavat Tschuvaschiksi puhua. Vaan t�ss�
+onkin kaikki se, joka jonkun ajan voipi pitent�� t�m�n kielen eloa.
+Kirjallisuus, opetus ja kansan asioiden hallitseminen sen kielell� eiv�t
+voi tulla kysymykseen. Sill� kirjallisuutta ei Tschuvaschin kielell�
+l�ydy, ja nekin puoli-kymment� kirjaa, jotka sill� ovat painetut, ovat
+niin kelvottomasti k��nnetyt, ett� Tschuvaschi tavallisesti sanoo
+<i>pilm�stip</i> (en ymm�rr�), kuin mit� h�nelle koetat lukea. Oppi ja opetus
+tosin olisivat tarpeen, vaan niit� ei viel� kuulu, ja kuin ne kerran
+tulevatkin, niin ovat ne puhuvat sit� valta-kielt�, jolla jo t�h�nkin
+asti tehdyt opetuksen yritykset ovat tapahtuneet. Samaten ei se rahtu
+lakia ja oikeuden-hallintoa, joka Tschuvaschien keskuudessa tavataan,
+ole t�h�nk��n asti puhunut heid�n kielt�ns� ja puhuu sit� t�st� l�htien
+arvattavasti viel� v�hemm�n. N�in ei t�ll� kurjalla kielell� ihmisen
+katsoessa n�yt� olevan muuta tulevaisuutta kuin unhotuksen, ja
+ynse�-mielinen voipi t�t� miettiess��n johtua kysym��n: mit� on se
+maa-ilmassa toimittanut, vai sit�k� vasten sen Luoja vaan on luonutkin,
+s��nn�ill�ns� t�ytt�m��n muutamia lehti� tarkistelevan kielen-tutkijan
+s�ilyiss�? &mdash;</p>
+
+<p>Lopuksi panen t�h�n n�ytteeksi muutamia tschuvaschilaisia arvoituksia ja
+yhden sadun.</p>
+
+<div class="blockquot">
+
+<h4>Tschuvaschilaisia arvoituksia.</h4>
+
+<p>Yhdess� tynn�riss� kahden-laista olutta? &mdash; <i>Muna</i>.</p>
+
+<p>Sillan alla keltainen ori hirnuu? &mdash; <i>Olut</i>.</p>
+
+<p>Sillan alla sota-joukko marssii? &mdash; <i>Kalat j��n alla</i>.</p>
+
+<p>Uunin alla alottamatoin voi-astia? &mdash; <i>Lehm�n n�nni</i>.</p>
+
+<p>K�det�in, jaloitoin, paidan pukee p��llens�? &mdash; <i>Tyyny</i>.</p>
+
+<p>Kukkoa matalampi, hevoista korkeampi? &mdash; <i>Satula</i>.</p>
+
+<p>Pitempi puuta, matalampi ruohoa? &mdash; <i>Tie</i>.</p>
+
+<p>Talvella alasti, kes�ll� vaatteessa? &mdash; <i>Puu</i>.</p>
+
+<p>Ukko tuvassa, parta tuulessa? &mdash; <i>Retikka</i>.</p>
+
+<p>Puoli humalassa, toinen selv�n�? &mdash; <i>Tynn�rin tappi</i>.</p>
+
+<p>Lastu lensi t�nne Kasan'ista? &mdash; <i>Kampa</i>.</p>
+
+<p>Palttina valkea, kirjat mustat? &mdash; <i>Paperi ja kirjoitus</i>.</p>
+
+<p>Pohjatoin p�ntt�, lihaa t�ynn�? &mdash; <i>Sormus</i>.</p>
+
+<p>Tatarilaisten kanssa Tscheremissit sekaisin? &mdash; <i>Sekali</i> (ohra ja
+kaura yhteen kylvetyt).</p>
+
+<p>Yksi puoli mets��, toinen puoli peltoa? &mdash; <i>Turkki</i>.</p>
+
+<p>Valkeata sy�, mustaa sittuu? &mdash; <i>Tuli p�reess�</i>.</p>
+
+<p>Yl�s astuin, munan tein? &mdash; <i>Humala</i>.</p>
+
+<h4>Tschuvaschilainen satu.</h4>
+
+<p>Kerran teki Tscheremissi kaskea mets��n; karhu tulee h�nen
+tyk��ns�, sanoo: "nyt sy�n sinun." Tscheremissi rukoilee h�nt�,
+sanoo: "el� ohtoseni sy�, rupeamme yst�vyksiksi, teemme yhdess�
+t�h�n huuhdon, kylv�mme ohran, ja minulle ja sinulle tulee kyll�ksi
+sy�d�." Karhu totteli h�nt�, ei sy�nyt. Tscheremissi kysyy h�nelt�
+jakoa, sanoo: "kummanko puolen ohraa otat, latvatko vai juuret,
+ohtoseni? itse otan toisen puolen, jonka j�t�t." Karhu vastaa:
+"olkoon sinulle latvat, min� otan juuret." Niin p��ttiv�t.
+Tscheremissi kylvi ohran, ohra kasvoi hyv�, leikattua otti h�n
+latvat, ja juuret eroitettuansa karhua vasten kantoi ne karhun
+pes��n, talven tultua muka karhun sy�d�. &mdash;Tscheremissi ohralla
+el�� hyvin, talvi menee ilman h�d�tt� ja huoletta. Karhu talvella
+n�l�stytty�ns� pes�ss��n yritt�� sy�m��n ohran juurta, maistaa,
+makua ei ole niin mink��mlaista. "Katso, Tscheremissi petti minun,"
+sanoi h�n, "vasta en ota juuria, otan latvat"</p>
+
+<p>Kev��n tultua Tscheremissi taas tekee halmetta mets��n. Karhu tulee
+taas h�nen tyk��ns� ja sanoo vihassa: "nyt t�ytyy sinut sy�d�ni
+menneen-vuotisesta petoksestasi." Tscheremissi sanoo: "ohto,
+set�seni, kerran yst�v�n� oltuasi, ole vastakin yst�v�, t�n� kes�n�
+arvelen kylv�� nauriin huhtaan; sin� ota osa, mik� sinulle
+mieleist� on, juuret eli latvat." Karhu sanoo: "nyt et pet�k��n
+minua en�� niinkuin menn� vuonna, t�n� vuonna otan itse latvat,
+sin� pid� juuret."</p>
+
+<p>Tscheremissi kylv�� nauriin; syksyll� nauriin jouduttua, h�n kokoaa
+kaalikset, kaikki kantaa karhun pes��n puhetta my�ten, vaan nauriit
+vei kotiinsa. Talven tullen alkavat kaalikset karhun pes�ss�
+m�r�t�; h�n siin� niill� kuin rypi, alkoi itsekin m�r�t�, ja kuin
+n�liss��n silloin t�ll�in otti lehden suuhunsa, sylk�si h�n sen
+ulos, kuin oli m�r�nnyt, ja j�i niin koko talveksi n�lk�� n�kem��n.</p>
+
+<p>Taas tulevana kev��n� Tscheremissi tekee huuhtoa, karhu tulee h�nen
+tyk��ns� hyvin vihassa ja aikoo h�nen sy�d�. "El�, veikkonen, sy�
+minua, min� t�st� l�htien sy�t�n sinua omalla ruoallani," sanoo
+Tscheremissi; "auta minua ty�ss�ni, yhdess� kasken raivaamme."
+Karhu viel� ei sy�nyt.</p>
+
+<p>Tscheremissi otti suuren juurikon, l�i siihen kiilan,
+halaistaksensa muka, ja kuin raon sai niin suuren ett� karhun
+etuk�p�l�t siihen sopivat, sanoi h�n karhulle: "ohto, set�seni,
+sin� pist� k�p�l�si tuohon rakoon ja halkaise juurikko, min� kiilan
+vet�isen ulos." Karhu tunki etu-k�p�l�ns� rakoon, ja kuin
+Tscheremissi kiilan vet�si ulos, k�vikin k�p�list�ns� kiini.
+Tscheremissi siihen h�nen tappoi. &mdash; Satu tuonne, min� t�nne.</p></div>
+
+
+
+<h3>Seitsem�s Kirja.</h3>
+
+<p>Krasnoslobodsk'issa Pensan l��ni�, 10 p. toukok. 1857.</p>
+
+<p>Ompa nyt jo hyv� aika kulunut siit� kuin Suomettarelle tietoja annoin
+vaelluksistani t��ll� Ven�j�ll�. Jos h�nell� siis on joita-kuita liikoja
+palstoja lauseilleni antaa, niin k�ymme taas v�h�n juttelemaan.</p>
+
+<p>Olostani Ardatov'assa ei ole paljo puhumista. Sen ajan, mik� toimistani
+liikeni, vietin kanssa-k�ymisell� kaupungissa el�vien virka-miesten
+kanssa, joista varsinkin ispravnikka, entinen hevois-v�en upsieri ja
+syntyj�ns� <i>knj�s</i>, oli sangen mukiin-menev� mies, jos kuka ei siihen
+katsonut, ett� h�n uro-t�ill�ns�, is�n-maan rakkaudellansa ja
+nais-lemmell�ns� kerskui melkoisesti ja lis�ksi viel� valhetella
+lipsuikin aika tavalla. Gorodnitschijn paikat annetaan tavallisesti
+palkinnoksi ansainneille upsierille, ja niin oli Ardatov'ankin
+gorodnitschij Kaukasolla haavoitettu viel� nuoren-lainen mies, joka ei
+tiennyt paljon muusta puhua kuin jo ammoin paranneesta haavastansa,
+siit� tappelusta, jossa h�n sen oli saanut, ja kuinka h�n ja h�nen
+kumppalinsa vuorilaisilta olivat p�it� leikelleet niinkuin naurista
+listit��n, jotka lauseet minulle aina juohduttivat mieleen Holberg'in
+Didrich Menschenschreck'in. Pulskimmin kaikista kaupungin herroista eli
+postimestari, joka kahdenko vai kolmen sadan hopea-ruplan palkalla oli
+ker�nnyt jommoisenkin hyvyyden, niin ett� suuren perheens� el�tti
+hyv�sti (rouva ja tytt�ret k�viv�t silkiss� ja sametissa) ja viel�p�
+maatakin sek� orjia oli ostanut. &mdash; Paitse n�it� ja muita virka-miehi�
+eli kaupungissa koko joukko k�yhtynytt� aatelia, jonka varat eiv�t
+riitt�neet talveksi muuttaa ei Pietariin eli Moskovaan eik� edes
+l��nin-kaupunkiinkaan, vaan joille tyhj�n-toimitukseen ja kortti-peliin
+tottunut luontonsa olisi talvisen olennon maa-tiluksillansakin, jossa
+heid�n v�h�t "sielunsa" olivat, tehnyt liian ik�v�ksi, ja jotka niin
+muodoin "resideerasivat" piirikunnan-kaupungissa. Vaikka moni n�ist�
+herroista tiesi suku-per�ns� johdattaa aina Pietari Ensim�isen aikoihin
+asti, jota kauemmaksi harvan ven�l�isen aatelis-suvun peri-juuri
+ulottuu, ja vaikka heist� usea viel� piti itse�ns� knj�sin�kin, niin oli
+kuitenkin k�yhyys ja sivistym�tt�myys useammasta kaiken aatelillisen
+ylpeyden jo kauan sitten karkoittanut, ja aatelis-miehen n�htiin
+musikankin viinaa eli teet� kernaasti ryypp��v�n, jos t�m� oli niin hyv�
+ja sit� h�nelle tarjosi. Joka-p�iv�inen vastus ja risti oli minulla
+yhdest� vanhasta n�it� maansa ja mantunsa juoneita herroja. Heti
+tultuani kaupunkiin tuli h�n luokseni ja n�ytt�en todistuksia siit�,
+ett� h�n oli todellinen aatelis-mies, valitti k�yhyytt�ns� ja pyysi sek�
+saikin almun. T�m� oli h�nen elatus-keinonsa nyt vanhoillansa, nuorra
+ollessaan laiskehdittuansa ja jumalatointa el�m�� vietetty�ns�, ja
+almullani luulin h�nest� kokonansa p��sseeni. Vaan ukko arveli toisin.
+H�nell� kuin oli joutavaa aikaa, niin rohkasi ensi alussa osoitettu hyv�
+kohteluni h�nt� joka p�iv� k�ym��n luonani, ja vaikka sitten valitin
+aikani v�hyytt� ja v�hitellen selvemmin ja selvemmin annoin h�nelle
+tiet�� kuinka v�h�n h�nen kanssa-k�ymisens� minua huvitti, niin ett�
+kerran jo k�si-puolestakin talutin h�nen ulos, ei h�n ollut
+mill�ns�k��n, mutta tulla lykk�si vaan edellens�kin joka p�iv� tyk�ni,
+pyrkien milloin jalkaansa lepuuttamaan milloin l�mmittelem��ns�.
+T�mm�isess� tilassa oli h�nt� s��li aina poiskin ajaa, ja v�hitellen
+voitti Nikolai Afonasjev kuitenkin tarkoituksensa, joka n�ht�v�sti oli
+se, ett� jonkun osan yl�s-pitoansa suorittaa minun niskoilleni, ja
+olikin parin viikon kuluttua joka-p�iv�inen tee- ja illallis-vieraani.
+V�hitellen sovin min�kin h�nen kanssansa paremmin, sill� kuin h�n
+nuoruudessansa ei ollut mit��n muuta oppinut kuin "geografiaa ja
+aritmetikaa", joissa h�n p��tti kaiken opin sis�ltyv�n, eik� muuta
+maa-ilmaa n�hnyt kuin osan Simbirsk'in ja N. Novgorod'in l��ni�, niin
+paistoi h�ness� aivan paljaana se vanha ven�l�isyys, joka lapsellisella
+ja naurettavalla ylpeydell� pit�� is�n-maatansa kaikkein sivistyneinn�
+maana maa-ilmassa ja omaa kansaansa muiden kansojen rinnalla eritt�in
+kutsuu "risti-kansaksi" eli "kristityiksi", ja joka ven�l�isyys, h�ness�
+vieraankin tutkittavana, useassa t�m�n maan asujassa on
+p��llisen-puolisen sivistyksen ulko-kullalla peitettyn�. H�nen
+viheli�inen tilansa oli h�nen muuten tehnyt saman-laiseksi katkeraksi
+katajaksi kuin W. Scott'in Sir Mungo Malagrowther on, jonka kanssa
+h�nell� oli sekin yhteist�, ett� aina valitti kuurouttansa eik� sanonut
+hyv�sti kuulevansa, milloin muut sanoivat h�nelle jotakin, joka ei ollut
+h�nest� mieluista.</p>
+
+<p>Mainittavin tapaus Ardatov'assa ollessani oli <i>maslenitsan</i> viett�minen,
+jota juhlaa meill�kin jo v�hin tunnetaan. Maslenitsa eli voi-viikko on
+pitk�n paaston alus-viikko, jolloin lihan sy�minen jo on kielletty, vaan
+jolloin voita, maitoa ja munia viel� saapi nauttia, ja vastaa siis
+Katoolisten karneval'ia. Paastoamisen lukee Ven�l�inen arvollisimmiksi
+autuuden v�li-kappaleiksi, ja rahvas varsinkin pit�� tarkasti kaikki
+paastot, joista merkillisimm�t ovat: paasto joulun alla, pitk� paasto
+p��si�isen edell�, Pietarin p�iv�n paasto kes�-kuussa ja paasto
+neitsyt Maarian kuolin-p�iv�n alla syys-kes�ll�, jotka, jos
+kaikki yhteen-luetaan, ynn� joka-viikkoisten keski-viikko- ja
+perjantai-paastojen kanssa tekev�t enemm�n kuin puoli vuodesta. Kuin
+paaston ajalla ei saa nautita muuta ruokaa kuin kasvikunnallista (sill�
+kalankin sy�minen ei oikeastaan ole luvallista), kuin viinan ja teenkin
+nautinto luetaan synniksi, kuin edellens� naiminen silloin on kielletty
+ja nainutkin ei saa koskea vaimoansa, niin arvaa syrj�inenkin hyvin,
+kuinka ahnaasti jokainen "oikea-uskoinen" maslenitsana kokee kaikilla
+mainituilla nautinnoilla ik�skuin edelt� k�sin palkita k�rsimyksi�ns�
+pitk�n paaston ajalla. Niin n�kyiv�t sen muuten hiljaisen Ardatov'ankin
+asujat t�ll� viikolla osoittavan, ett'eiv�t olleet laimeat uskossa ja
+ett� hekin tiesiv�t maslenitsan kunnolla viett��. Koko viikon pit�v�t
+kaikki itsens� niin vapaana kaiken-laisesta ty�st�, ett� kuin min�
+satuin alusta viikkoa pyyt�m��n korttieri-em�nt�ni saunaa l�mmitt�m��n,
+h�n vastasi siit� t�ll� viikolla ei tulevan mit��n, sill� renki�ns� eli
+piikaansa ei h�n muka voinut niin kovaan ty�h�n k�ske�, ja pyysi minun
+j�tt�m��n kylpemiseni toiseen viikkoon, "sill� nyt on maslenitsa". Mutta
+vasta lopulla viikkoa kiihtyy ilo ja elamoitseminen korkeimmallensa, ja
+sunnuntain, maslenitsan viimeisen p�iv�n, voipi juhlan kukkulaksi lukea.
+Vaikka selv�n ihmisen nyt on v�h�n vaarallinen liikkua kaupungin
+kaduilla, niin l�htek��mme kuitenkin hetkeksi katselemaan iloa.
+Korttierimme rapuilla tapaamme tanssin, jossa t�ysi-humalaiset miehet
+reuhaavat puoli-humalaisten naisten kanssa. Talon molemmat palvelijat
+hoippuvat tyk�mme, ottavat meit� p��llys-vaatteista kiini ja pyyt�v�t
+<i>na votku</i>, "sill� nyt on maslenitsa". T�m�n kohtuullisen pyynn�n
+t�ytetty�mme lankeavat molemmat polvillensa eteemme ja suutelevat
+jalkojamme, josta kiitollisuuden osoituksesta kiireimm�n mukaan pyrimme
+pois ja tulemme kadulle. T��ll� tapaamme ajelevien virran, joita on
+sata-m��ri� ja tulee kuin pilvist�, eik� niin pieness� kaupungissa
+suinkaan luulisi puoltakaan t�t� hevois-m��r�� I�ytyv�n, niinkuin ne
+kaikki eiv�t olekaan kaupunkilaisia, vaan iso osa likim�isist�
+maa-kylist� tulleita ilo-miehi�, niist� joukko Mordvalaisiakin ja heid�n
+vaimojansa. Muutamien rekien edess� on kolme hevoista ja useampikin, ja
+reess� on koko kyl�-kunta rahvasta. Kaikki laulavat, jos lauluksi voinee
+sanoa kulkun-t�ydelt� huutamista, joka kuitenkin juoksee jotenkin yhteen
+junaan kussakin reess�. Vaan kuin joka reess� vedet��n eri virtt�, kuin
+kellojen ja kulkusten r�min�, ajajien kiljuminen, noituminen ja
+hohottaminen t�h�n sekautuu, niin alkaa korvilla olla jo kyll�
+maslenitsasta, ja tuossa menikin jo viimeinen reki ohitsemme. Vaan mik�?
+kadun-levyinen pulkka t��lt� nyt jalan tulee? Se on joukko nuoria
+tytt�j�, jotka k�si k�dess� kulkevat pitkin katuja ja kimakasti huutaa
+tillitt�v�t sen kasvin-kumppalinsa kunniaksi, joka n�in� p�ivin� on
+mennyt miehelle ja heit� nyt kestannut. Heid�n sametti-mekkonsa,
+reunustetut k�rp�n eli revon nahkalla, eiv�t pahoin pue heid�n
+py�ryl�isi� j�seni�ns� ja hohtavia poskiansa, joiden punaan on syyn�
+yht� verran nautittu el�m�n-vesikin (t�ss� kohden kuuluisi sana
+<i>palo-viina</i> rumalta) kuin nuoruus, talvinen ilma ja liikunto. T�m�n
+leterin etu-nen�ss� kulkee kolme vanhan-laista akkaa, jotka tanssien,
+k�mmeni�ns� l�pytt�en, n�ppi� ly�den, vihelt�en ja pajattaen kokevat
+iloansa toimittaa. Heid�n retkens� ja ilmeens� ovat toisinaan niin
+ruokottomat ja niin kiihkoiset, ett� luulisit heit� muinaisten
+Kreikkalaisten bakhantinnoiksi, jos nim. ei sit� eroitusta olisi, ett�
+n�m� bakhantinnat tanssivat niini-virsussa lumella ja pitk�lle matkaa
+viinalta l�yhky�v�t. T�m�n seuran j�lki-vietteess� tulee tytt�jen
+ihailijoita sametti-p�ksyiss� ja punaisissa paidoissa, ja heid�nkin
+askelensa ja k�yt�ksens� osoittavat, ett'eiv�t he uhraa ainoastaan
+rakkauden jumalalle, vaan tiet�v�t Cererenkin lahjat kunniassa pit��.
+Koko seura taukoaa kaupungin p��-kapakan eteen, joka on tuossa torilla
+muutamia askelia tuomio-kirkosta. Kapakassa ja sen ymp�ryst�ll� on hyvin
+tuhat henke�, enimm�t miehi�, vaan suuri osa vaimojakin. Seini-vierukset
+makaa t�ynn� miest� kuin p�lkky�, kyll�isi� ja uupuneita sankaria.
+Kapakan edustalla pyyt�� er�s vaimo saada miest�ns� kotiin ja liikuttaa
+h�nen raskaita j�seni�ns� eteenp�in milloin molemmin nyrkin teilaamalla
+h�nt� hartioihin, milloin tukasta ja parrasta vet�m�ll�. Ei kaukana
+t�st� n�yst� kolhii muuan mies viina-putelilla hevoistansa p��h�n ja
+k�skee sen putelista ryypp��m��n, "sill� nyt on maslenitsa"; josta
+menetyksest� n�kyy, ett� viinan huurut ovat viimeisenkin rahdun
+ymm�rryst� h�nen p��st�ns� ajaneet. &mdash;T�mm�ist� oli maslenitsan telm�nt�
+Ardatov'assa, ja semmoista se lienee v�h�ll� eroituksella ymp�ri koko
+Ven�j�n. Kaunis on se tapa ett� maslenitsan viimeisen� p�iv�n� k�yd��n
+naapureissa ja tuttavissa "j��-hyv�isi� ottamassa ja anteeksi saamassa
+heit� vastaan tehdyt rikokset", jotka molemmat asiat, hyv�sti-j�t�n ja
+anteeksi-pyyt�misen, Ven�j�n kieli eritt�in kauniisti toimittaa yhdell�
+sanalla (se meill�kin tunnettu j��hyv�is-sana: <i>proschtschai</i> ja
+monikossa <i>proschtschaite</i>, elikk� sen toinen muoto: <i>prosti, prostite</i>,
+jota rahvas enimmin k�ytt��, merkitsev�t nim. <i>anna, antakaa anteeksi</i>).</p>
+
+<p>Seuraavana maanantai-aamuna alkaa kellojen harvaan l�pp��minen
+muistuttaa oikea-uskoisia synti�ns� katumaan, ja p��t� porottavan
+pohmelon parannukseksi otetaan nyt k�sille paasto-ruoat: lihatointa
+kaalia, kurkkuja, sieni�, liina-voita (jota herkkua kuitenkin harvalla
+musikalla on), kaljaa ja mit� muuta t�rky�, jolla henke� koetaan
+eteenp�in viett��, kunne taas viimeinkin p��si�inen tuopi saman sy�misen
+ja telm�misen kuin maslenitsassa oli, niinkuin sen er��ss� edellisess�
+kirjassani olen kertonut. Paastossa on jokainen velvollinen k�ym��n
+ripill�, tekee silloin tilin koko vuoden synnist�, ja uhraten papille
+mink� jaksaa saapi h�n ne anteeksi, nauttii herran ehtoollisen ja on
+taas valmis uutta tekem��n, jota h�n suinkaan ei ly�k��n laimin.</p>
+
+<p>Yleisesti on Ven�l�inen kumminkin tavallansa sangen jumalinen. H�n
+paastoaa, ristii silmi�ns� ahkerasti, siunausteleksen joka askelella ja
+t�ytt�� kaikki uskonsa ulko-s��nn�t hartaasti. K�yhille on h�n armelias
+eik� kerj�l�ist� laske oveltansa almutta. Varmaan puolet Ven�j�ll�
+l�ytyvist� kirkoista ja luostareista ovat yksin�isten rakentamat.
+Kieless�kin l�ytyy monta lause-tapaa, jotka osoittavat kansan
+jumalisuutta, niinkuin esimerkiksi: jos kuka h�ylimm�sti tahtoo toiselta
+kysy�: mihin menet? niin sanoo h�n: "mihink� Jumala sinua kantaa?"
+&mdash;muistellessa jota-kuta vainajata liitt�� oikea Ven�l�inen semmoisen
+nime� mainitessaan lauseen: "anna Jumala h�nelle taivaan valtakunta!" &mdash;
+kuin h�nt� r�yht�ytt��, sanoo h�n: "sielu puhuttelee Jumalaa"; lauseet:
+<i>jei bohu</i> (Jumal' avita!), <i>boh s-toboi</i> (Jumala kanssasi!), <i>s-bohom</i>
+(Jumalan kanssa!) ovat alinomaiset telkkeet Ven�l�isen puheessa. Mutta
+t�m�p� alinomainen k�ytt�minen onkin n�iden lauseiden alku-per�isen
+merkityksen pois-kuluttanut ja niille uuden aivan vastaisen merkityksen
+antanut. Niin merkitsee <i>boh s-toboi</i> melkein aivan yht� kuin meill�:
+<i>mene lemmolle</i>, ja jos Ven�l�iselle sanot <i>s-bohom</i>, on se vississ�
+tapauksissa yht� kuin jos Suomalaiselle sanoisit: <i>juokse hiiteen</i>.
+Pietarin suomalaisen kirkko-herran kansselissa tapahtui muutamia vuosia
+takaperin, ett� er�s korkeampi virka-mies poliissista tuli sielt�
+saamaan jotakin tietoa, ja kuin se kirkko-herran apulainen, joka t�ss�
+tilassa toimitti virkaa, ei niin pian joutanut mainitun herran asiata
+suorittamaan ja t�m� siit� alkoi kiukkuilla uhaten ilman asiansa
+toimittamatta pois-menn�, sanoi apulainen h�nelle v�h�n vihassa:
+<i>s-bohom!</i> T�st�k�s poliissi-herra niin suuttui, ett� heti pani
+konsistorioon kaipauksen apulaisen p��lle, jossa p��-asiana valitti
+sit�, ett� t�m� h�nt�, joka oli sit� ja sit� arvo-luokkaa ja niin ja
+niin monen t�htikunnan j�sen, <i>oli kohdellut sopimattomilla sanoilla</i>.
+Konsistorio apulaisen kuultuansa ei tiet�nyt h�nt� mitenk��n rangaista
+ja koko asia j�i arvattavasti sillens�, mutta osoittaa selv�sti, ett�
+mainittu lause ja monta muuta sen-kaltaista, joissa Jumalan nime�
+k�ytet��n ja jotka niihin tottumattomasta niin kauniilta kuuluvat, ovat
+pikemmin kirouksia kuin jumalisen syd�men hartaita huokauksia, jonka
+n�ytt�� sekin, ett� kirota merkitse Ven�j�n kieless� <i>boschits�</i>, jolla
+sanalla on alku-per�ns� sanassa: <i>boh</i> (Jumala). Samoin lienee t�m�n
+jumalisuuden kanssa monessa muussakin kohdassa, koska hyv�t ty�t ja
+syrj�isten esi-rukoukset eiv�t vaikuta syd�men parannusta. Useasti on
+minulla ollut tilaisuus havaita, kuinka v��r��n t�mm�inen jumalisuus
+ampuu. Kerran olin muutamassa isossa kaupungissa p��si�is-y�n� kirkossa,
+mutta l�ksin ennen muita pois, ja ulos tultuani ostin er��lt� kirkon
+oven eteen ker�ytyneelt� kauppiaalta puoli-kymment� keitetty� munaa,
+enemm�n juhlan ja lystin vuoksi, kuin niit� todella k�ytt��kseni. My�j�
+otti minulta kaksin- eli kolmin-kertaisen hinnan sit� vastaan kuin
+tavallisilta ostajiltansa ja vakuutti munia aivan vereksiksi.
+Laskettuani rahan h�nen k�teens� k��ntyi mies kirkkoon p�in, otti
+lakkinsa p��st�ns� ja kumarteli silmi�ns� ristien hyv�n aikaa.
+L�htiess�ni kysyin h�nelt� viel� kerran, mink�-laiset munat olivat, ja
+sain taas valalla vahvistetun vakuutuksen, ett� sen vereksempi� munia ei
+maa-ilmassa l�ytynyt. Korttieriin tultuani s�rin ne yhden toisensa
+per��n, ja jok'ainoa oli niin musta ja m�r�nnyt, ett'ei niit� olisi
+susikaan sy�nyt, vaikka ne kyll� olivat sy�t�v�ksi keitetyt, my�dyt ja
+vannotut. Mutta mink�-t�hden risti niiden my�j� niin hartaasti
+silmi�ns�, ne h�nelt� ostettuani? Varmaan kiitti h�n Jumalaa siit�, ett�
+h�nen t�m�n-�inen kauppansa kelvottomalla tavaralla niin hyv�sti alkoi
+(sill� min� olin n�ht�v�sti ensim�inen ostaja), ja rukoili h�nelt� armoa
+ja apua, ett� saisi kaikki n�m� m�r�nneet munat hyv�st� hinnasta
+my�dyksi! &mdash; Ardatov'assa otin maitoa er��lt� kaupungin �mm�lt� ja
+maksoin h�nelle korkeamman hinnan kuin muut sill� v�li-puheella, ett�
+h�n maitoon ei panisi vett�. Vaan kuin se ei tahtonut antaa p��llist� ja
+petos muutenkin oli silmin-n�ht�v�, nuhtelin min� h�nt� kerran t�st�.
+Eukko tunnusti pett�neens�; vaan lis�si: "mit�s siit�, te olette rikas;
+jos min� nyt kavaltaisinkin teilt� jonkun kopeikan, niin olisihan tuosta
+toki apua kirkossa k�ydess� liika tuohus ostaa jumalan-emosen eteen,
+vaan teille ei ne kopeikat merkitse mit��n."</p>
+
+<p>Petollisuus ja hengellinen nuljakkuus on omituinen kohta kaikkein
+it�-maisten kansojen luonnossa, ja se luja rehellisyys ja luotettava
+sanansa pit�minen, joka n�yt�ksen Europan l�nsi-kansoissa yleisesti, ei
+mahda olla ainoastaan entisen ritarisuuden perint�, vaan jo alkuper�inen
+luontainen Jumalan lahja n�iden kansojen luonnossa. Kaiken muun
+k�yhyyden rinnalla on Luoja Suomalaisillenkin antanut t�m�n lahjan ja
+Suomalaisen sana-lasku: sanasta miest�, sarvesta h�rk�� on enemm�n
+arvoinen kuin kymmenen kavaluudella voitettua maata, sill� lopulla
+kuitenkin "rehellisyys maan perii." Ett'ei t�m� luonteen-omaisuus
+Suomalaisissa ole ainoastaan kauallisen yhteyden vaikuttama
+l�nsi-Europan kansojen kanssa eli yksin�ns� viisasten ja vapaa-mielisten
+lakien perustama, ehk� n�m� seikat paljonkin ovat auttaneet sit� kansan
+luontoon vahvistumaan, n�kyy siit�kin, ett� sama omaisuus l�ydet��n
+it�-suomalaistenkin kansojen luonnosta, ehk� v�hemm�ss� m��r�ss�, vaan
+kuitenkin niin tuntuvasti, ett� Ven�l�iset virka-miehetkin joka paikassa
+kiittelev�t heit� kaikin puolin paremmiksi omia maan-miehi�ns�.</p>
+
+<p>Ven�l�isen suurin himo on rahan-ahneus, ja kuin t��ll� rahalla voipikin
+kaikki voittaa suuremmassa m��r�ss� kuin luullakseni miss��n muualla,
+niin ei kumma olekaan, ett� sit� niin ahnehditaan. Rikas on Ven�l�isest�
+puoli-jumala, vaan ei mit��n pid� h�n niin suurena h�pe�n� kuin
+k�yhyytt�, ja jos h�nelle sanot: voi sinua, <i>k�yh�-rukka</i>! on se h�nen
+mielest�ns� suurempi h�v�istys kuin kova sadatteleminen muilla sanoilla.
+T�st� seuraa, ett� kaikki s��dyt kokevat raha-kultaa hanata miten ik��n
+voivat. Siit� tulee my�s, ett� Ven�l�inen totisesti lapsellisella
+tiet�m�tt�myydell� pyyt�� tavarastansa eli ty�st�ns� saada kymmen- ja
+sata-kertaista ansiota, eik� se h�nen p��h�ns� astu koskaan, ett� olisi
+synti ottaa liikaa hintaa eli palkkaa, jos toinen on niin hullu eli
+ymm�rt�m�t�in ett� sen antaa, eli niin ahtaassa tilassa, ett� h�n h�nen
+nylky�ns� ei voi v�ltt��. Ardatov'assa oli minulla tarpeen
+vaatteen-pesij�t�, ja kaupungin paras pesu-nainen, er�s posti-mestarin
+orjia, kutsuttiin tyk��ni. Kysytty�ni mit� kappaleelta vaatisi
+pesu-vaivasta, alkoi h�n tuumailla, kuinka saippua, vesi ja puu nyt
+olivat kalliit (vaikka h�nell� n�m� ja siihen viel� korttieri, ruoka ja
+aika oli herraltansa), ja hyv�n aikaa sinne t�nne siemasteltuansa lausui
+h�n viimeinkin ett� kuin, joten h�n oli kuullut, Moskovassa hienomman
+paidan pesusta maksetaan 60 kop. hop., niin ei siit� Ardatov'assa olisi
+liika 30 kop. hop., vaan pienemm�t ja karkeammat kappaleet saisivat
+j��d� v�hemm�st�. Minua sek� nauratti ett� vihastutti t�mm�inen
+h�vitt�myys, niin ett� k�skin h�nen kiireimm�n mukaan korjautumaan pois
+silmieni edest�. Runeberg'in sanat "Hirven-ampujissa" Ontruksen kaupan
+laadusta, joka heti aina huoisti puolen hintaa, antavat pesu-naisen
+hintansa huoistamisesta heikon kuvan, sill� h�n ei totellut
+pois-h��t�mist�ni, vaan alkoi alentaa hintaansa ja suostui viimein
+siihen, jonka jo alussa olin h�nelle tarjonnut, nim. 3 kop. hop.
+kappaleelta. &mdash; Saman-laista oli juttu korttieri-isant�nikin kanssa.
+Korttierista ja ruoan-tekemisest� ynn� suolan ja leiv�n kanssa
+m��r�ttiin 5 hopea-ruplaa kuukaudelta, jota vastaan min� kaiken s�rpimen
+ja keitto-neuvon itse ostaisin. Vaan is�nn�n, jolla oli muitakin
+hyyril�isi� ja ruoan-ottajia, teki mieli saada minua omaan ruokaansa ja
+kaksi eli kolme p�iv�� sy�tti h�n minua eri maksua vastaan "koetteeksi"
+s.o. n�ytteeksi mink�lainen h�nell� oli ruoka, ja tuli sitten hintaa
+sopimaan. H�nkin piti ensin pitk�n johdatuksen siit�, kuinka semmoiset
+nuoret herrat, kuin min� muka olin, eiv�t rahasta suurta lukua pit�isi,
+kuin vaan mieleisens� olennon ja elannon saisivat, ja kauan
+mutkisteltuansa edes takaisin p��tti h�n 60 kop. hop. p�iv�lt�
+puoli-p�iv�isen edest� s.o. 18 ruplaa hop. kuu-kaudelta, ei liiaksi. Se,
+joka Kaisaniemen entisin� hyvin� aikoina sai, jonkun kerran milloin
+varat riittiv�t, 30 kopeekan edest� istua t�m�n paikan herkulliseen
+p�yt��n, ainoastaan se voipi arvata t�m�n-kaltaisen vaatimuksen
+h�vitt�myytt�, varsinkin jos muistaa, ett� kaikki ruoka-varat
+Ardatov'assa ovat kolmea vertaa huokeammat kuin Helsingiss�. T�t� koin
+selitt�� is�nn�lleni, ja jonkun aikaa tingitty� suostui h�n viimeinkin 9
+hopea-ruplaan kuu-kaudelta eli korttierista ja puoli-p�iv�isest�
+yhteens� 14 ruplaa, joka sittenkin oli hirmuinen hinta, jos se lukuun
+otetaan, ett� ruoka hyv�n�ns�kin tehtiin uunissa paistamalla ja
+v�hitellen huononi huononemistansa, kunne kovilla s�ttimisill� taas
+joksi kuksi ajaksi verestin is�nn�n oman-tunnon, ja ett� pari kolme
+viikkoa piti h�nen �mmiens� kanssa taistellani ennenkuin sain heid�t
+siksi totutetuksi, ett� ruoassa ei ollut enemm�n kuin jos puoli-kymment�
+pient� russakan-poikaa kerrallansa.</p>
+
+<p>Syy siihen, ett� Ven�l�inen niin l��m�lt��n tahtoo kerralla voittaa, on
+paitse h�nen verrattoman suuri rahan-himonsa my�s h�nen laiskuutensa,
+joka omaisuus on, niinkuin kaikki tuntijat sanovat, yhteinen
+slavjanilaiselle kansakunnalle. Jo siit�, ett� <i>ty�</i> n�iden kansojen
+kieliss� merkitsee <i>orjuutta eli orjaamista</i> (sana <i>rabota</i> ty�, ja
+<i>rabotatj</i> tehd� ty�t�, tulevat nim. sanasta <i>rab</i> orja), on helposti
+n�ht�v�, mill� silmill� ne ty�t� katselevat, ja ilman liikaa panematta
+voipi hyvin sanoa, ett� Ven�j�ll� ainoastaan makaamalla menetet��n puoli
+ik��ns�, ja kuin t�h�n lis�t��n ne monet praasnikat, joina arvattavasti
+ei mit��n tehd�, ja ne kolme viikkoa vuodessa (maslenitsa, p��si�is- ja
+joulu-viikko), joina taas ei puututa mink��n-laiseen ty�h�n, niin n�kyy
+selv�sti, kuinka paljon eli kuinka v�h�n uutterammalle ty�n-teolle j��pi
+aitaa. Ja ty�nkin aikana ei Ven�l�inen sit� tee niin hartaasti kuin
+europalainen, vaan velttoilee, laiskehtii ja lep�ilee alinomaa, jos
+kiirehtij�t� ja keppi� ei n�e takanansa, ja tekee sittenkin useimmin
+kelvottoman ty�n. Nauraakin Ven�l�inen h�nen kaupungeissansa el�v�n
+Saksalaisen ahkeruudelle, tarkkuudelle ja verrallisesti v�hemp��n
+voittoon tyytymiselle, mutta havaitsee harvoin sen, ett� t�ll� on
+puhtaampi koto, siistimpi ruoka ja soveljaampi vaatteus kuin naurajan
+hovin-herralla, ett� h�n koulitsee lapsensa, joista tytt�ret
+tavallisesti naittaa virka-miehille ja pojat ohjaa valtakunnan
+palvelukseen, ett� h�n t�m�n ohessa lopettaa elonsa varallisena ja, joka
+on eritt�in muistettava, kaikki n�m� edut on voittanut rehellisyydell�
+ja ahkeruudella, vaikka toisten pettuuskin ja laiskuus ovat h�nelle
+monta tuntuvaa vahinkoa tehneet.</p>
+
+<p>Laiskuuden veli ja uskollinen seuralainen on velttous ja lev�-per�isyys
+kaikissa katsannoissa. Harva asia maa-ilmassa antanee n�ist� selvemm�n
+kuvan kuin tavallinen pieni kaupunki Ven�j�ll�. Kartanot kallellansa,
+ikkunat p�reell� eli rievuilla tukitut, katot tuulen repim�t, aitaukset
+sikojen ja lehmien hajottamat, siell� t��ll� tuli-palon sia; kadut,
+kaupungin edustat ja joki-varret sonnalla peitetyt, joka m�rk�n� aikana
+tekee lian yli-p��sem�tt�m�ksi, kuivana taas p�lyn l�pi-n�kem�tt�m�ksi,
+ja molempina t�ytt�� ilman terveydelle vaarallisella katkulla; huoneissa
+huone-kalut vanhat, hajallansa ja t�ynn� kaiken-laisia sy�p�l�isi�,
+sein�t ja lattiat hiirien ja rottien l�vist�m�t, &mdash; sill� kissan
+sanotaan pilaavan ihmisen asunnon ja ilman sit�, syntih�n tuo olisi
+hiiri-rukankin henke� ennen aikojansa lopettaa. T�mm�inen on
+lyhyk�isesti se n�ky, jonka pieni kaupunki ja porvarin el�m� siin�
+antaa, ja k�dest� pit�en sanon, ett� t�h�n ei ole syyn� k�yhyys, sill�
+varoja on kyll� ja tilaisuutta niit� hankkimaan viel� enemm�n, vaan
+ainoastaan velttous, joka ei pyri entist� etemm�ksi, joka rakastaa vaan
+l�mmint� uunin-kylke� ja rypee isilt� perityss� sek� hengellisess� ett�
+ruumiillisessa liassa.</p>
+
+<p>Edellisen kuvan t�ytteeksi vaatii kohtuus viel� lis��m��n, ett�
+Ven�l�isell� tavallisen ymm�rryksen lahjat ovat hyv�t. H�n on harvoin
+tuhma, k�sitt�� sukkelasti ja voipi mallin eli osoituksen j�lkeen
+toimittaa sangen vaikeitakin t�it�. Mutta t�m� onkin kaikki. Sill� yht�
+latiskainen kuin t�m�n kansan maa on, maa jossa veden-putoukset, vaarat,
+jylh�t mets�t eiv�t her�t� ihmisen kuvastus-aistia, vaan jonka
+alinomainen yhdenlainen tasaisuus sen pikemmin tylsytt��, &mdash; yht�
+latiskainen on sen mielen-laatukin. Sen todistaa kaikki h�nen
+sivistyksens� historiassa. Vaikka luvultansa niin suuri, ei se
+runollisuudessa esim. ole voinut synnytt�� kuin yhden ainoan oikealla
+runo-innolla varustetun kirjoittajan nim. Puschkin'in, ja h�nk��n ei
+ollut puhdas Ven�l�inen. Muissa taiteissa lienee seikka viel� pahempi,
+vaikka tosin hyvin muistan, ett� Helsingin Nikolainkirkon alttaritaulu
+on ven�l�isen maalaus-taiteen tuottama. Tieteiss� emme katsoinkaan
+etsien l�yd� yht��n ven�l�ist� nime�, jonka kuulu olisi levinnyt juuri
+ulommaksi koti-maansa rajoja. Teollisuuden historia ei my�sk��n tied�
+mainita Ven�l�isen tekemist� havainnoista eli parannuksista, ja ainoa
+t�m�n kansan keksim� kone lienee &mdash; <i>samovara</i> (teeveden-keitt�j�), jos
+ei senkin tekoa ja k�ytt�mist� liene saatu Kiinalaisilta. T�h�n
+k�yhyyteen saattaa joku kukaties sanoa syyksi ei kansan latiskaista
+hengellisyytt�, vaan sivistyksen v�hyytt�. Siihen vastataan, ett� esim.
+Dante'n, Gutenberg'in eli Linn�'n aikoina Italialaiset, Saksalaiset eli
+Ruotsalaiset eiv�t olleet juuri korkeammalla sivistyksen kannalla kuin
+Ven�l�iset t�ll� vuosi-sadalla ovat, ja ett� p�in vastoin tilaisuutta
+oppimaan ja sivistym��n ei suinkaan puututa Ven�j�ll�.</p>
+
+<p>Mutta edellisist� mietteist� ja koko Ardatov'astakin voimme nyt i�ksi
+p�iv�ksi erota, ja yht'�kki� muuttua 200 virstaa etel�mm�ksi Pensan
+kaupunkiin, jossa piina-viikon ja p��si�isen vietin. Pensan l��ni on
+suomalaiselle kielen-tutkijalle siit� t�rke�, ett� h�n siin� tapaa
+toista sataa tuhatta Mordvalaista, jotka ovat t�m�n kansakunnan
+<i>Mokschalaista</i> haaraa, jonka murre h�nelle on sit� vieh�tt�v�mpi kuin
+ei siit� eik� siit� painon kautta ole sanaakaan viel� tullut ilmi.
+Pensa, jossa tilasto-ilmoitukset sanovat olevan 22 tuh. asujaa, on
+v�h�-p�t�inen kaupunki Sur�-joen varrella, jossa p��-osa s.o.
+virkakunnat ja virka-miesten palatsit ovat korkean-laisella m�ell�, ja
+muu osa kaupunkia, joka parhaasta p��st� on saman-laista sonnan sekaan
+istutettuja h�lli� kuin Ven�j�n pieniss� kaupungissa yleisesti, pienen
+Pensanka-nimisen joen ja Sur�n alangolla. Muuten on Pensa varmaan
+likaisimmia kaupunkia kristikunnassa, sill� sen m�ki-osassakin oli
+kaduilla polvea my�ten likaa, mutta alempana joutui jalka-mies monin
+paikoin hengen vaaraan lian t�hden. Min� kysyin er��lt� porvarilta, eik�
+se olisi kaupunkilaisille etuisampi, ett� kive�isiv�t katunsa kuin ett�
+tuossa liassa syksyn kev��n rypev�t ja kes�n taas el�v�t ian-kaikkisessa
+p�lyss�. H�n sanoi kaupunkilaisten sen kyll� ymm�rt�neen ja h�nen
+olo-ajallansa Pensassa, noin 30 vuotta, oli katujen kive�miseksi jo
+kolmeen kertaan rahaa ker�tty. &mdash; No mihink� se raha on tullut, koska
+katunne viel� ovat kive�m�tt�? &mdash; "Mihink�k�? kysyk�� sit�," sanoi h�n
+omituisesti katsoen minua silmiin eik� virkkanut sen enemm�n mit��n.
+&mdash;Pensan tuomio-kirkko on niin yhden-n�k�inen Helsingin uuden kirkon
+kanssa kuin mansikka mansikan kanssa, ja nimess� vaan on eroitusta,
+sill� edellinen ei ole niinkuin j�lkim�inen pyhitetty pyh�lle
+Nikolaille, vaan neitsyt Maarian etsingolle. &mdash; Kaupungissa on pieni
+luteerilainenkin seurakunta, jolla on siev� kirkko ja omituinen
+pappinsa. Seurakunnan j�senet ovat enimm�ksi osaksi Saksalaisia ja
+jumalan-palvelu toimitetaan t�ll� kielell�; sen j�senin� l�ytyi kaksi
+Suomalaistakin, nim. er�s pianon-tekij�-mestari nimelt� Gr�ndahl,
+kotosin Hollolastako vai Lammelta, joka oli naimisessa Saksalattaren
+kanssa, n�ytti el�v�n hyv�sti ja oli luonteensa puolesta puhdas
+rehellinen Suomalainen, vaan valitti �itin-kielen unhottaneensa; ja
+toinen muuan nainen Ahvenamaalta, joka siell� oli mennyt naimiseen
+ven�l�isen sotamiehen kanssa, t�m�n keralla ollut vankeudessa
+Ranskanmaalla ja rauhan tehty� miehinens� t�nne joutunut. Minun Pensassa
+ollessani oli saksalainen seurakunta muuten hirmuisessa vimmassa
+kesken�ns�, sill� siin� kamppaili kaksi lahkokuntaa, joista toinen
+tahtoi kirkko-raadistoa luovuttaa er��n ylpe�n pakarin, toinen h�nen
+edellens� virassa pit��. Viimein voitti edellinen lahkokunta, pakari
+ajettiin h�v�istyksell� pois mainitusta painavasta virasta, ja voittanut
+lahkokunta vietti voittonsa juhlallisella puoli-p�iv�isell�. Se on
+Saksalaisen kirous ja onnettomuus, ett� olipa h�n miss� tahansa, niin on
+h�n vieraita kansalaisia vastaan liian rauhallinen ja my�ten-antava,
+vaan el�� oman maa-miehens� kanssa alinomaisessa v�h�-p�t�isess�
+h�rskeess� ja kateudessa.</p>
+
+<p>Sunnuntaina j�lkeen p��si�isen l�ksin Pensasta ja tulin t�nne
+Krasnoslobodsk'iin seuraavana tiistaina. Matkan pituus ei ole kuin 180
+virstaa, vaan teiden pohjattomuus ja posti-paikkojen sek� hevoisien
+kelvottomuus tekiv�t t�m�n matkan hyvin ik�v�ksi. Insarin, v�lill�
+olevaan pieneen kaupunkiin tullessa varsinkin suututti minua sek�
+posti-paikan likaisuus ett� piisarin h�vitt�myys, jonka t�hden
+kaupunkiin tultua ajoin suoraan posti-mestarin tyk�, h�nelle asiata
+valittamaan. Se oli noin kello 12 aikana p�iv�ll�, ja posti-mestarina
+tuli eteeni vanha, varmaan keisari Pavel Petrovitschin aikuinen ukko
+likaisissa liina-housuissa, ruopoitellen etuansa ja takaansa ja
+muutenkin niin naurettava ett� kaipaukseni olin unhottaa h�neen
+katsoessani; enk� sen tehty�nik��n saanut ukolta muuta tolkkua kuin ett�
+piisaria olisi muka pit�nyt korville antaani h�vitt�myydest�ns�. Muuten
+ovat posti-hevoiset Ven�j�ll� yleisesti hyv�t niinkuin posti-paikatkin,
+j�lkim�iset hyv�t, jos matkalaisella itsell��n on s�nky-vaatteet,
+ev�s-laukku ja palvelija. &mdash; Kylien ulko-n�k� ilmoittaa matkalaiselle
+ett� t�ss� l��niss� el�� paljo aatelia, joka, ehk� monessa muussa
+kohdassa muistava Dumbom-vainajan el�m�n-viisautta, ei n�y panneen
+mieleens� mit� runoilija t�st� jalosta mielest� sanoo seuraavassa
+v�rsyss�:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">I politiken var hans tro,<br /></span>
+<span class="i0">Hvad ingen bonde pl�r f�rg�ta:<br /></span>
+<span class="i0">Att om man mj�lka vill sin ko,<br /></span>
+<span class="i0">B�r man ock ge den tili att �ta,<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>jonka todistavat ne surkeat pahna-ryhm�t, joita t�ss� tienoossa n�hd��n
+kylien asemesta, ja ne r�p�leiset, likaiset olennot, jotka niiss�
+el�v�t.</p>
+
+
+
+<h3>Kahdeksas Kirja.<a name="FNanchor_16" id="FNanchor_16"></a><a href="#Footnote_16" class="fnanchor">[16]</a></h3>
+
+<p>Krasnoslobobsk'issa, Pensan l��ni�, 3 p. syysk. 1857.</p>
+
+<p>T�m�n-edellisen matka-kertomuksen annettuani eli noin keski-paikoilta
+mennytt� helmikuuta olen ty�skennellyt Mordvan kielen kanssa
+Simbirsk'in, Pensan ja Tambov'an l��neiss�, ja menetin kuluneesta ajasta
+l�hes kolme kuu-kautta Ers�l�isen murteen tutkinnossa ja nelj� kuuta
+samalla tarkoituksella Mokschan kielen kanssa askaroiden.</p>
+
+<p>Mordvan kansa l�ytyy parhaasta p��st� Nischnij-Novgorod'in, Simbirsk'in,
+Pensan, Tambov'an ja Saratov'an l��neiss� elikk� Ok�- ja Sur�-jokien
+v�li-maalla, mutta v�hemm�ss� m��r�ss� el�� t�t� kansaa my�s Kasan'in,
+Samaran ja Orenburg'in l��neiss�, ja tekee sen luku, K�ppen'i�
+my�ten,<a name="FNanchor_17" id="FNanchor_17"></a><a href="#Footnote_17" class="fnanchor">[17]</a> yhteens� 480,241 henke�. &mdash; Mainitussa maassa on t�m� kansa
+iki-muistoisista ajoista el�nyt, sill� jo Nestor ja muutkin keski-ajan
+kertojat tuntevat sen siin�. Sen asuin-ala mahtoi kuitenkin muinaisina
+aikoina olla laveampi l�nteen p�in ja ulottua itseen Okaan asti, johon
+se nyt ei l�hesk��n ulotu, koska puhtaita Mordvan-kielisi� paikkain
+nimi� tavataan aina mainittua jokea my�ten tienoissa, t�t� nyky� ja jo
+kauan takaperin Ven�l�isten asumissa. N�in muodoin mahtoi my�s se
+monelta historioitsijalta peri-h�vi��n kadonneeksi p��tetty <i>Muroman</i>
+kansa, jonka Nestor pit�� erityisen� kansana ja jonka nimi viel� t�n�i
+p�iv�n� on Ok�n varrella olevan kaupungin nimen�, ei olla muuta kuin
+l�nnemm�ksi ulonnut lahko Mordvan kansaa, samoin kuin se ei kaukana
+n�ilt� seuduin ollut <i>Merj�n</i> kansa ep�ilem�tt� oli Tscheremisseja
+joiden oma-nimi on <i>Mari</i> ja joita viel� t�t�kin nyky� l�ytyy Volgan
+oikealla rannalla N. Novgorod'inkin l��niss�.</p>
+
+<p>Mordvan kansa hajoaa kahteen murrekuntaan nim. <i>Ers�l�iset</i> (heid�n
+omalla kielell�ns� <i>Erz�, monik. Erz�t</i>) ja <i>Mokschalaiset (Mokscha,
+monik. Mokschyt</i>), el�en edelliset parhaasta p��st� N. Novgorod'in ja
+Simbirsk'in, j�lkim�iset enimmin Pensan, Tambov'an ja Saratov'an
+l��neiss�, joten Ers�l�iset voipi sanoa pohjaisiksi ja Mokschalaiset
+etel�isiksi Mordvalaisiksi.<a name="FNanchor_18" id="FNanchor_18"></a><a href="#Footnote_18" class="fnanchor">[18]</a> Kummankin murrekunnan lukua on vaikea
+tarkoin m��r�t�, sill� muutamin paikoin el�v�t he sekaisin yksiss�
+piirikunnissa, toisinaan yksiss� kyliss�kin; vaan jos arviolta kuitenkin
+panemme Ers�l�isten m��r�n noin 250 tuhanneksi ja Mokschalaiset 230:ksi,
+niin emme luule kovin paljon erehtyneemme. Eri-laisuus heid�n v�lill�ns�
+on, josko osaksi tavoissakin ja vaatteuksessa, suurimmasti kieless�,
+jossa jos molempien murrekuntien kaukaisimmat poikkeamiset pannaan
+vastakkain, eroitus on niin suuri, ett� niiden puhujat eiv�t ymm�rr�
+toinen toistansa, vaan heid�n t�ytyy Ven�j�n kielell� selvit�
+toisistansa.</p>
+
+<p>P��-murteena voipi pit�� Ers�l�ist� ja p��tt��, ett� jos Mordvalaiset
+voisivat kerran rakentaa itsellens� kirjallisuuden, jota kuitenkaan ei
+ole toivomista, t�m� murre tulisi olemaan sen kielen�. T�m� p��t�s astuu
+tutkijan mieleen niin hyvin siit� syyst�, ett� Ers�l�isen murteen
+taivutus-muodot ovat t�ytel�isemm�t ja kielen alku-per�inen luonto siin�
+on kukaties paremmin s�ilynyt kuin Mokschalaisessa, kuin my�s siit�kin,
+ett� ne kirjalliset kokeet, joita Mordvan kielell� on tehty, nim. uuden
+Testamentin k��nn�s ja pari rukous-kirjaista, ovat toimitetut t�ll�
+murteella. &mdash; T�m� testamentin-k��nn�s on my�s saattanut Ers�l�isen
+murteen tutummaksi oppineille siten ett� tunnettu saksalainen
+kielen-tutkija <i>v. d. Gabelentz</i> sen johdolla kyh�si pienen Ers�l�isen
+kieli-opin (painettu aika-kautisessa kirjassa: <i>Zeitschrift f�r die
+Kunde des Morgenlandes</i>, zweiten Bandes zweites u. drtttes Heft,
+G�ttingen 1839), joka t�h�n asti on ollut ainoana l�hteen� koko Mordvan
+kielen tuntemiselle. Tapa-turma ja k��nt�jien ymm�rt�m�tt�myys
+saattoivat kuitenkin, ett� mainittu pyh�n kirjan k��nn�s tehtiin
+semmoisella paikka-kunnallisella murteella itse� Ers�l�ist�,
+ett� k��nn�ksen kieli ei suinkaan anna t�ydellist� kuvaa
+viimeksi-mainitustakaan murteesta saatikka Mordvan kielest� yleisesti,
+ja n�in ei Gabelentz'inkaan ty�st� ole sit� hy�ty�, jonka siit� muuten
+voisi toivoa. H�nen teostansa tiedet��n suomalaisessa kieli-tutkinnossa
+hyvin tunnetun oppineen Wiedemann'in, saman Testamentin-k��nn�ksen ja
+my�s jonkun suullisenkin tutkinnon johdolla, jo muutamia vuosia
+parannelleen ja t�ll� tavoin hankkivan uutta Ers�l�is-Mordvalaista
+kielioppia, joka kukaties jo piankin ilmaantuu yleis�lle.</p>
+
+<p>Juuri siit� syyst� ett� Ers�l�inen murre n�in muodoin etu-kynness� on
+ollut tutkinnon alaisna, ehk� painoon joutuneet tiedot siit�kin ovat
+sangen vaillinaiset, p��tin min� ottaa sen t�h�n asti liiaksi
+laimin-ly�dyn ja ei viel� ollenkaan tunnetun Mokschan kielen ty�ni
+esineeksi. Hankittuani Ardatov'assa ja sen tienoissa soveljasten
+kielen-k��nt�jien kautta itselleni tarpeellisia niin kieli-opillisia
+kuin sana-kirjallisiakin ja olletikin luvullisia aineita Ers�n
+murteessa, tulin viimeisin� p�ivin� huhti-kuuta t�nne Krasnoslobodsk'iin
+Pensan l��ni� ja olen ty�skennellyt t�ss� piirikunnassa kuin my�s
+Spask'in ja Temnikov'an piirikunnissa Tambov'an l��ni� koko kes�n
+Mokschan murteen kanssa. T�st� kielest� aion vasta, jos erinomaisia
+esteit� ei tule eteen, painon kautta ilmaista kieli-opin ynn�
+kieli-n�ytteiden ja sana-luettelon kanssa. Ers�l�iset aineeni ovat my�s
+pian julaistavat, ehk� en viel� ole p��tt�nyt, kummoisessa muodossa sen
+voin soveljaimmin tehd�.</p>
+
+<p>Paitse kieli-oppiin ja sana-kirjaan kuuluvia aineita on minulla
+lakkaamatta ollut tarkoituksena laulujen ja muiden sen-kaltaisten kansan
+oman hengen tuottamien ker��minen. T�mm�isi� tuotteita on minulla nyt
+koossa Mordvan kielell� yleens�: 216 arvoitusta, 31 laulua, 12
+el�in-satua ja 3 pitemp�� tarinata paitsi muita pienempi� kappaleita.
+N�ist� suotakoon minun t�ss� antaa pieni� n�ytteit�; ensin
+arvoituksista.</p>
+
+<div class="blockquot">
+
+<p>Tuvan katolta Venakko-tytt� m�ke� laskee? &mdash; <i>Hivus-harja</i>.</p>
+
+<p>Talosta taloon punainen kukko juoksentelee? &mdash; <i>Tuli</i>.</p>
+
+<p>Ukko menee mets��n, edell�ns� kymment� sorsaa ajaa? &mdash; <i>Varpaat</i>.</p>
+
+<p>Mets�ss� mik� ei n�y? &mdash; <i>Puun-syd�n</i>.</p>
+
+<p>Sata lammasta, yksi p�ssi? &mdash; <i>T�hdet ja kuu</i>.</p>
+
+<p>Kuisman tytt� kaunokainen l�ksi vett� l�htehelt�, sormuksen veteen
+pudotti, kuu n�ki sen, j�tti, p�iv� n�ki, otti? &mdash; <i>Kuura</i>
+(y�-halla).</p>
+
+<p>Leikkaamalla ei leikkau, rep�sem�ll� ei repe�, kaiken maailman
+el�tt��? &mdash; <i>Vaimon rinta</i>.</p>
+
+<p>Itse alastoin, paita sis�ll�ns�? &mdash; <i>Kynttil�</i>.</p>
+
+<p>Sopella karhu kiljuu? &mdash; <i>Jauhin-kivi</i>.</p>
+
+<p>P�� on, selk� on, vatsaa ei? &mdash; <i>Virsu</i>.</p>
+
+<p>Astun, astuvat, seisahdun, seisahtuvat, hein�� annan, eiv�t sy�?
+&mdash;<i>Sukset</i>.</p>
+
+<p>Hakkaan, hakkaan, lastua en tee; astun, astun, j�lke� en tee? &mdash;
+<i>Venhe</i>.</p>
+
+<p>Astuu herroiksi, puhuu Tatariksi? &mdash; <i>Hanhi</i>.</p>
+
+<p>Minulla on ohjakset, vaan ymp�ri pit�v�t, itseni ymp�ri eiv�t yll�?
+&mdash; <i>Silm�t</i>.</p>
+
+<p>Nelj� veljest�, toinen toistansa ajavat, yksi toistansa ei tavota?
+&mdash;<i>K�rrin py�r�t</i>.</p>
+
+<p>Mets�ss� syntyi, mets�ss� kasvoi, ihmisen k�dess� itkee? &mdash;
+<i>Viulu</i>.</p>
+
+<p>Varpunen h�rk�� pitelee (vartioitsee)? &mdash; <i>Lukko kirstun edess�</i>.</p>
+
+<p>H�rk� puuttui puiden v�liin? &mdash; <i>Uuni</i>.</p>
+
+<p>Rauta-vanne tuvan ymp�ri? &mdash; <i>Noki</i>.</p>
+
+<p>Sinuun katsoo, nauraa? &mdash; <i>Rako</i>.</p>
+
+<p>Peltoa my�ten astuu ukko, rauta-saappaat jalassa? &mdash; <i>Aura</i>.</p></div>
+
+<p>Mordvalaisista lauluista voimme t�ss� kertoa sen, mit�
+tschuvaschilaisista t�t� ennen sanoimme, ett� niiden runollisuus on
+hyvin v�h�inen ja ett� niit� siin� katsannossa ker��minen ei olisi
+vaivaa maksanut. Ne eiv�t ole niinkuin Suomen kansan laulut t�yden
+syd�men tulville puhkeaminen, vaan pidet��n laulajiltansa enemmin
+nuotin-kannatuksena yhdess� laulettaessa, jonka t�hden sis�llys on
+j��nyt korjaamatta, on useasti tumma ja poikkinainen ja viittailee vaan
+sit�, mit� sanoa tahdotaan ja jonka laulajat sek� kuulijat &mdash; ehk� ei
+syrj�inen lukija niin hyv�sti &mdash;niinkin ymm�rt�v�t.</p>
+
+<p>Historiallisesta sis�llyksest� ei minun kokoamissani ole kuin yksi
+laulu, vaan se on sangen merkillinen, sill� se on Pugatschev'in
+kapinasta ja osoittaa tavallansa sangen selv�sti sen, mit� my�s t�m�n
+kapinan historiassa kerrotaan, nim. ett� It�-Ven�j�n kansat eiv�t
+suinkaan olleet vastoin t�m�n kapinoitsijan yrityst�, kuin my�s senkin,
+mit� he h�nelt� toivoivat. Se kuuluu seuraavasti: "Miss�, miss� palaa
+tuli, palaa? Jaik'in<a name="FNanchor_19" id="FNanchor_19"></a><a href="#Footnote_19" class="fnanchor">[19]</a> maassa, Jaik'in kankaalla palaa tuli, palaa.
+&mdash; Miksi palaa tuli, palaa? &mdash; Uusi tsaari pyrkii virkaan: kolmena
+vuonna en ota maksuja, seitsem�n� vuonna en leikkaa sota-miehi�;<a name="FNanchor_20" id="FNanchor_20"></a><a href="#Footnote_20" class="fnanchor">[20]</a>
+rahvaan p��lle lasken huokean, bojarien p��lle lasken raskaan; bojarien
+ruumiita hakkaan kuin mets��, heid�n p��ns� kisa-palloiksi leikkelen,
+verens� jokena juoksutan; bojarien tukista kolme nuoraa punon, yhden
+punon Kasan'in kaupungin ymp�ri, toisen punon Moskov'an kaupungin
+ymp�ri, kolmannen punon Pietarin kaupungin ymp�ri."</p>
+
+<p>Seuraava mordvalainen laulu vivahtaa v�h�n suomalaiseen
+<i>oluen-synty-lauluhun</i>. "Miss� syntyy humala, miss� kasvaa humala?
+&mdash;M�r�ss� paikassa se syntyy, pajukossa, valkea simpsukka h�nen jyv�ns�;
+puhui tuuli, puhalti sen, kuhun, kuhun puhalti sen? &mdash; Joen reunalle,
+keitto-huoneesen puhalti sen, keitto-huoneessa olutta keitt�v�t, sammion
+laitaan puhalti sen, alkoi se rukihen kanssa puhua: ruis-�iti,
+ruis-�iti, annas nyt puhumattomat panemme puhumaan, tappelemattomat
+panemme tappelemaan, tanssimattomat panemme tanssimaan."</p>
+
+<p>My�s seuraavan laulun sis�llys juohduttaa mieleen er�st� Kantelettaressa
+l�ytyv�� laulua. "Hyv� tytt�, kelpo tytt� oli Tanja; synty�ns� oli Tanja
+onnistunut, vartalon-kasvustansa oli T. onnistunut. Aina astuu T.
+paidassa, aina astuu T. hameessa, aina asuu h�n yl�-tuvassa, valoisan
+ikkunan vieress�, h�yhen-tyyny Tanjan alla, hopea tuoli Tanjan jalkojen
+alla. &mdash; Sulhaset kulkevat Tanjan per��n, kukalaiset sulhaset kulkevat?
+&mdash; Saransk'in kaupungista, kaupungista pohatasta, sulhaset kulkevat,
+bojarit kulkevat. &mdash; Vanhin sisarensa Tanjalta kysyi: 'menetk� vai et
+mene, Tanja rakkahani, nyt bojarille, menetk� vai et mene nyt is�nn�lle?'
+&mdash; 'Bojarin tyk�, sisarueni, paljon vieraita kulkee, kuin tulevat,
+t�ytyy heit� vastaan-ottaa, kuin l�htev�t, t�ytyy heit� saattaa.' Viel�
+kulkevat sulhaset Tanjan per��n, rikkaat Ers�l�iset kulkevat.
+Keskim�inen sisarensa Tanjalta kysyy: menetk� vai et mene, Tanja
+rakkahani, nyt rikkaalle? &mdash; 'Rikkaalla on paljo ty�t�, yhdest� pime�st�
+toiseen pime��n asti (s.o. varhain aamusta my�h� iltaan) tupaan et
+p��se.' Taas kulkevat Tanjan per��n kolmannet sulhaset, nyt paimenet.
+Kolmas sisarensa Tanjalta kysyy: menetk� vai et mene, Tanja rakkahani,
+nyt paimenelle? &mdash; 'Paimenella on leip� valmiiksi leivottu, leip�
+valmiiksi leikattu.' &mdash; Todella annettiin T. paimenelle, todella
+annettiin T. k�yh�lle."</p>
+
+<p>Rakkauden voimaa ja voittoa sit� vastaan laulaa seuraava laulu. "Hyv�
+tytt�, kelpo tytt� oli Avdotja, h�n poikaa, h�n tyt�rt�, h�n ainoa
+odotus (vanhemmilla). Aina astuu keng�ss�, aina astuu sukassa, aina
+astuu hyv�ss� paidassa, aina astuu valkeassa hameessa. Kolme peltoa on
+A:n is�ll� hyyr�tty� maata, kolme peltoa kylvetty� eloa, kolmella
+pellolla kolme karjaa el�imi�ns�, kolmin-kymmenin ty�-miehi�ns�.
+&mdash; Kuolema-tautiut A. k��ntyi, kuolema-tautia A. potee; ikkunan-korkuiset
+ovat h�nen polsterinsa, penkin-korkuiset h�nen tyynyns�; is�ns�o
+'viheri�inen rakas A., punanen rakas A., el� kuole A. tytt�reni, el�
+huku A. tytt�reni! kolme peltoa minulla on hyyr�tty� maata, kolme peltoa
+minulla on kylvetty� eloa, ne olkoot sinun, A:ni.' &mdash; 'Taattoseni, omasi
+olkoot, myrsky-tuuli puhukoon heid�t, musta multa peitt�k��n heid�t.' &mdash;
+'Viheri�nen rakkahani A., el� kuole A. tytt�reni, kolmella pellolla on
+kolme karjaa, nekin olkoot sinun.' &mdash; 'Ei niit�k��n ole minun tarvis,
+omasi olkoot, haavan-lehtin� maahan langetkoot.' &mdash; 'Viheri�inen
+rakkahani A., punainen rakkahani A., kolme-kymment� ty�-miest� on
+minulla, kuta mielesi pit��, se olkoon sinulle mieheksi, se olkoon
+sinulle puolisoksi.' &mdash; 'Kauan sitten olisit, taattoni, t�m�n sanonut,
+en olisi k��ntynyt tautiin; Vasilejta pit�� mieleni, Vasilejlla vartalo
+on suora koivu, punainen omena on Vasilejlla n�k�, se olkoon minun.' &mdash;
+Kaiken A. kirosi, ainoastaan Vasilejta ei kironut; A. nousi
+kuolema-taudista, A. parani."</p>
+
+<p>Surkean sis�llyksens� vuoksi on seuraava laulu sangen lavealta levennyt
+Mordvalaisten sekaan ja l�ytyy minulla sek� Ers�n ett� Mokschan
+murteessa, j�lkim�isess� kuuluva n�in: "Voi koira, koira, Ers�n Mitjuha
+(Dmitrij), �itins� tappaja! H�n mink�-t�hden tappoi �itins�? Velhon
+vaimonsa t�hden, laiskan naisensa t�hden: h�n ei illasta valvo, ei
+aamusta nouse, ei tulta puhu, ei tupaa valkaise; mit� h�n toivoo?
+Anopillansa on kolme korvoa hyvyytt�, yksi korvo on t�ynn�
+palttina-pankkoja, toinen t�ynn� vaimon-paitoja, kolmas t�ynn�
+miehen-paitoja, valmiiksi ommeltuja. 'Nouse, puolisoni, �itisi vie
+kaukaisiin pitoihin, sisaresi tyk� iloitsemaan, sisartasi tervehtim��n;
+sinne h�net hukuta.' &mdash; Sinne vei koira M. �itins� suurta tiet� my�ten;
+takaisin tullessa suurta mets�� my�ten, sakeata mets�� my�ten,
+syrj�-tiet� my�ten, koira M. �itins� kantoi rotkon laitaan,
+ohjan-silmukkaan koira M. �itins� hirtti, koivuhaon alle koira M.
+�itins� pani. K��nsi hevosensa Ers�n M., koira kotiin meni, alkoi laulaa
+koira M., laulaen kotiin tuli. Vaimonsa tuli vastaansa koiran Mitjuhan
+tanssien. 'Iloitse puolisoni, iloitse em�nt�ni, en tuonut �iti�ni
+kotiin, ohjan-silmukalla �itini hirtin, koivu-haon alle panin, kolme
+korvoa hyvyytt�ns� meille j�i, nyt �itini markkinaan ei niit� my�, ei
+sisarelleni anna niit�.' Siit� alkoi koira M:n vaimo illasta valvoa ja
+aamusta varhain nousta." &mdash;Ers�l�isess� k�sityksess� t�t� laulua on se
+lis�ys, ett� M:n hevoset, �itin tapettua, puhkesivat ihmisen kielell�
+puhumaan ja uhkasivat murha-ty�n kyl�n vanhemmille ilmoittaa. T�m�n
+kertoi M. kotiin tultua vaimollensa, joka neuvoi h�nen n�ist�
+kaipaajista siten vapautumaan, ett� heid�t tappaisi. Sen h�n tekikin ja
+sitten eliv�t mies ja vaimo hyv�sti, sill� rangaistuksesta murhan t�hden
+ei kummassakaan k�sityksess� virketa mit��n.</p>
+
+<p>Vaan olkoonkin n�ist� jo kyll� Mordvalaisen runouden n�ytteeksi. Jos ei
+jo kieli osoittaisi t�m�n kansan kuuluvan Suomalaiseen suku-kuntaan,
+niin n�ht�isiin hyv�sti n�ist� lauluistakin, ett� Mordvalainen rakastaa
+samoin kuin Suomalainenkin hiljaista, surun-sekaista miettiv��
+mieli-alaa ja t�lt�kin puolen on j�lkim�isen veli. Muuten on
+Mordvalainen tyytyv�inen kohtaloonsa, vilpit�in k�yt�ksess�ns� ja ahkera
+sek� taitava ty�ss�ns�. Kaikista It�-Ven�j�n vieras-sukuisista kansoista
+(niinkuin Tschuvaschit, Tscheremissit j.n.e.) n�ytt�v�t Mordvalaiset
+muodoltansa enimm�n olevan Suomalaisten n�k�iset ja useasti ovat
+minulle, katsoessani mordvalaiseen mies-parveen, Savon ukot juohtuneet
+mieleeni, jos nim. j�lkim�isill� olisi parta ja p��ll� se lian-karvainen
+ruskea kauhtana, jota edelliset kantavat ven�l�isten talon-poikien
+mukaan. Mordvalaisten vaimoja en kuitenkaan mill��n muotoa tahdo vet��
+Savon herttaisten em�ntien rinnalle, sill� he eiv�t ole edes
+mukiin-menev�tk��n saatikka kauniit, johon kuitenkin osiksi lienee syyn�
+heid�n kummallinen vaatteuksensakin. T�m� on aivan samanlainen kuin
+Tchuvaschittarien ja Tscheremissitt�rien puku, josta t�t� ennen jo olen
+antanut selityksen, nim.: paidan-kaltainen valkea palttina-hame,
+punaisilla kirjoilla kirjoiteltu; rinta, kaula ja korvat helmill�,
+rahoilla ja kaiken-laisilla muilla helistimill� koristellut ja jalat
+niin monin-kertaisilla s��ryksill� pauloitetut, ett� s��ri on paksu kuin
+p�lkky. Monen Mordvattaren muotoa rumentaa sekin ett� silm�t ovat
+kipe�t, joka taas tulee siit� alinomaisesta savusta, jossa t�m�kin
+kansa, niinkuin kaikki Suomalaiset, rakastaa el�� tuhrustaa. Muuten on
+Mordvalaisen el�m�n-laatu ja asunto melkein yhden-lainen kuin t�k�l�isen
+Ven�l�is-rahvaan, eik� heid�n tavoissansakaan en�� tavata suurta
+eroitusta j�lkim�isist�. He ovat ahkeroita kristityit� s.o. paastoavat
+tarkasti ja ristiv�t silmi�ns� useasti, vaan moni seikka heid�n
+nykyisiss�kin luuloissansa kuin my�s vanhemmat kirjoitukset heid�n
+elostansa ja olostansa edes-mennein� aikoina osoittavat, ett�
+<i>Keremet'in</i> palvelus oli heill�kin uskona. Muista t�m�n palveluksen
+j��nn�ksist� mainitsematta nimit�n t�ss� vaan sen, ett� he kev��ll�,
+tavallisesti ensim�isen� helluntai-p�iv�n�, kyl�kunnittain jossakussa
+l�heisess� lehdossa teurastavat h�r�n, joka paikalla keitet��n ja
+sy�d��n ja jonka nahka ripustetaan puuhun; vaan t�m� Keremet'ille
+uhraamisesta j��nyt tapa on muuttunut milt'ei kristilliseksi
+k�yt�kseksi, sill� juhlan alkaa jo p��tt�� oikea-uskoinen pappi
+rukouksella ja ovat rukoilijat my�s varustetut jumalan-kuvillansa, niin
+ett� sen hengen, jolle t�m� juhla ennen vietettiin, luulisi nyt olevan
+sangen vaikean t�ss� seurassa viett�� omia pitojansa.</p>
+
+
+
+<h3>Yhdeks�s Kirja.</h3>
+
+<p>Kasan'issa 15 p. lokak. 1857.</p>
+
+<p>V�h�n p��lle kahdeksan kuu-kauden liikuttuani ja oleskeltuani useammissa
+l��neiss� t�m�n kaupungin etel�-puolella, palasin t�nne menneen kuun
+keski-paikoilla ja tullen t��ll� kukaties koko talven viett�m��n.</p>
+
+<p>Koska nyt taas saan tilaisuuden Suomettaren lukijalle jota-kuta
+kertoella, niin tulee t�ss� tehd�ni pieni selitys, joka jo kauan on
+n�ytt�nyt minusta tarpeelliselle, vaan joka varsinkin lienee teht�v�
+<i>nyt</i>, kuin toivon tuttavuuteni mainitun lukijan kanssa viel�
+joksi-kuksi ajaksi pitenev�n. Moni on saattanut nim. arvella ett� n�iss�
+kirjeiss�ni kovin v�h�n puhun niist� kansoista ja kielist�, joita
+tutkimaan t�nne olen l�htenyt, mutta enimmin vaan v�h�-p�t�isist� omista
+seikoistani matkoillani, joista muka ei kukaan viisastu mit��n. T�h�n
+vastataan, ett� mit� n�ist� kansoista ja kielist� on puhumista, sen olen
+joko jo puhunut <i>Suomen Yli-Opiston ylistett�v�lle Konsistoriolle</i>
+matka-kertomuksissa eli vasta puhuva erin�isiss� t�iss� varsinkin
+kielist�, vaan ett� se muuten ei olekaan sit� laatua ett� suurempi
+yleis� sit� rakastaisi eli edes k�sitt�isik��n. Ett� taas Suomettarelle
+l�hett�miss� kirjeiss�ni en ole kertonut muuta kuin sen mik� itselleni
+on tapahtunut eli mink� itse olen n�hnyt, en koronnut mist��n yleisesti
+latelemaan enk� luontunut mit��n runoilijan moni-v�risen lajin l�pi
+katsomaan eli sulanut h�nen hellill� sanoillansa huokailemaan, &mdash;
+kaikkeen t�h�n lienen kukaties itsekin syy-p��, vaan ymm�rt�v� lukija
+arvannee my�s nekin ulkonaiset syyt t�m�n-kaltaisten teosten
+vaillinaisuuteen, joita en min� eik� muut kirjoittajat meid�n maassa voi
+v�ltt��. T�m�n ohessa t�ytyy tunnustaani, ett� minua, muiden
+matka-kirjoituksia lukiessani, enimmin ovat sek� vieh�tt�neet ett�
+hy�dytt�neet semmoiset matka-kertomukset, joissa matkustaja
+koristelematta puhuu omat n�k�ns� ja kuulemansa; sili� n�in antaa h�n
+lukijalle paraimman kuvan matkaamastansa maasta ja kansasta. Sent�hden
+luulen ett�, jos minun matka-kertoelmani voisivat jonkun v�h�n ket�
+vieh�tt�� ja viel�p� hy�dytt��kin, olisi siihen syyn� juuri se, ett�
+niiden lanka juoksee k�dest�ni, ei yl�s ilmaan niinkuin poikien
+paperi-leijoissa, eik� my�s niin j�rk�ht�m�tt�m�sti suoraan kuin lanka
+sanan-lenn�ttimiss�, vaan ik�skuin h�m�h�kin lanka kierrellen ja
+poimitellen ja silmukoillansa mit�-kuta saalista pyydellen.</p>
+
+<p>T�m�n selityksen tehty� voimme siis k�yd� itse� matka-kertomusta t�ll�
+perustuksella jatkamaan.</p>
+
+<p>Se on oloni Krasnoslobodsk'issa, josta t�ss� nyt olisi jotaki sanottava.
+Kuin t�m�n piirikunnan kaupungin olin p��tt�nyt itselleni
+koko-kes�iseksi p��-paikaksi josko ei alinomaiseksi olo-siaksikaan, niin
+oli minun siin� saatava korttieri, jossa jotenkin voi toimeen tulla ja
+sen-kaltaista ty�t� toimittaa kuin minun on. T�t� tolkkusin
+poliissillenkin, joka t��ll�, niinkuin muuallakin miss� olen ollut, oli
+kuvern��rilt� k�sketty kaikki lailliset vaatimukseni t�ytt�m��n.
+Lailliseksi oli t�t� ennen moni gorodnitschij n�hnyt senkin
+vaatimukseni, ett� minulle annettaisiin kruunun-korttieri eli
+oikeimmiten yksi niit� korttieria, joita kussakin kaupungissa l�ytyy
+tahi hankitaan matkustavia virka-miehi� vasten. Mutta kuin
+Krasnoslobodsk'issa nyt seisoi kokonaisen jalka-rykmentin
+p��llikk�-kunta ja osa itse� rykmentti�kin, ja kaupungilla n�in muodoin
+n�ist� vieraista jo oli kyll�ns� ja v�h�n p��llenkin, niin ilmoitin
+poliissin p��-miehelle, jona, gorodnitschijn ei kauan sitten kuoltua,
+oli nelj�nnes-upsieri eli niin-kutsuttu kvartalnij, suostuvani itse
+hyys��m��n korttierin, jos h�n vaan sissikkojensa kautta hyv�n semmoisen
+hankkisi. T�m� herra oli n�yr� ja imel� kuin hunaja, niinkuin ihmiset
+t��ll� ensi silm�yksess� aina ovat, ja lupasi kaikki toimittaa, mit�
+ik�n�ns� min� vaan "olisin hyv� ja k�skisin." T�ll� lohduttavaisella
+lupauksella erosi h�n minusta, vaan kuitenkin piti minun rype� t�ytt�
+kaksi vuoro-kautta er��n pienen tschinovnikan korttierissa, johon
+tultuani olin joutunut, ennenkuin herra kvartalnij l�hetti poliisimiehen
+ilmoittamaan ett� nyt oli l�ydetty muka "herras-korttieri" minulle eik�
+sen kalliimmasta hinnasta kuin 7 hopea-ruplaa kuu-kaudessa asunnosta,
+ruoan-teosta ja samovaran eli tee-kattilan antamisesta. Hinta kaikui
+v�h�n kummalliselta korvissani, vaan p��st�kseni pois mainitun
+tschinovnikan parista, joka alinomaa kiusasi minua jumaluus-opillisella
+viisaudellansa, jota h�n pari vuotta papin-seminariossa ollessaan oli
+p��h�ns� ammentanut, p��tin ottaa toisen korttierin mist� hinnasta ja
+mink�-laisen tahansa.</p>
+
+<p>Eik� suinkaan ollutkaan onni minulle armas t�ll� kertaa. Tultuani uuteen
+korttieriin, johon poliissi-mies jo edelt� p�in hevosella saattoi
+kaluni, l�ysin sen olevan tavallisen pienen tuvan, joka lauta-laipiolla
+oli jaettu kahteen eri-kokoiseen osaan, joista em�nt� karsina-puolta
+kutsui kiittelev�ll� nimell� "s�nkykamariksi." Lattiassa oli uunin
+edess� suuri reik�, johon, niinkuin sen j�lkeen p�in joka p�iv� sain
+n�hd�, "sukkeluuden vuoksi" asujan silmi-vesi kaadettiin h�nen
+peseyty�ns� ja my�s rikat sek� lika-vesi korjattiin, milloin lattia
+la'aistiin eli pestiin. Sein�t olivat nuoruudessansa olleet viattomuuden
+karvaa s.o. valkeat; vaan niinkuin kaikki maa-ilmassa vanhenee ja i'�n
+enetess� nuoruuden karva arvattavasti v�henee, niin olivat n�m�
+sein�tkin hempeytens� kadottaneet ja ottaneet nime�m�tt�m�n n��n, joka
+mahtoi olla likinn� lika-harmaata. T�m� harmaa oli kuitenkin viel� niin
+valkeata luontoa, ett� katselija helposti havaitsi ne veri-t�p�t, jotka
+entisten asujien sodat lutikkojen kanssa olivat seinille j�tt�neet ja
+joita "s�nky-kamarin" sein�t, olletikin makuu-siaksi asetetun lavan
+seudussa, olivat t�ynn�. N�ky tuvasta oli itsest� "salista" likaiselle
+pihalle ja s�nky-kamarista pieneen solaan, johon is�nn�n vieraat alussa,
+varmaan my�s "sukkeluuden vuoksi," pist�ytyiv�t tarpeelleen. Sanalla
+sanoen: herra kvartalnij oli minun saattanut semmoiseen luolaan, ett�
+pahempaa ven�l�isess�k��n kaupungissa harvoin tavataan. Min�
+nuhtelin h�nt� t�st� jo, uhkasin kuvern��rille kirjoittaa h�nen
+lev�-per�isyydest�ns� kohtaani; mutta nyt muuttui h�n taas niin
+sokuriseksi, niin imartelevaiseksi ja niin n�yr�ksi, ett� vaikea oli
+h�nt� ei uskoa, ja lupasi kohta kuulustella uutta korttieria, vaan
+vakuutti kuitenkin nykyist�kin asuntoani hyv�ksi sen puolesta, ett�
+em�nt� oli taitava ruoan-laittaja eik� muka ymm�rt�nyt, mink�-laisissa
+palatsissa min� olin tottunut el�m��n, kuin en hyv�ksynyt t�mm�ist�
+korttieria, jossa kaikki piirikunnan aateli kaupungissa k�ydess��n piti
+majaa, sill� se oli Krasnoslobobsk'iss� ensim�inen <i>postoj�lij dvor</i> eli
+maja-talo.</p>
+
+<p>Min� en tuntenut kaupunkia, sen tuntija poliissi oli minun t�h�n
+korttieriin saattanut ja kaduilla oli likaa polvia my�ten; minun t�ytyi
+siis tyyty� kvartalnijn vakuutuksiin, viel�p� olla hyvill�ni, ett� olin
+edes katon alla. Mutta p��t�kseni oli, itse hankkia itselleni
+kelvollinen korttieri, tultuani v�h�n paremmin tuntemaan paikan ja sen
+asujat. Eik� t�m�n p��t�ksen t�ytt�mist� suinkaan poliissi-upsierin
+kiitt�m� em�nt� eli h�nen tapansa ja taitonsa haastaneet. H�n oli,
+niinkuin sen jo muutamia p�ivi� eletty�ni talossa havaitsin, "viinaan
+menev�", ja ensi kerran n�in h�nen vahvemmassa "pajussa" pyh�n Nikolain
+p�iv�n�, jolloin eukko oli niin pehme�, ett� askareista ei tullut mit��n
+valmista ja ett� koko talo s.o. lapset, palvelijat ja asujat saivat sin�
+p�iv�n� pit�� paastoa. Vaan h�lkk�-viinassa oli h�n sangen usein,
+milt'ei joka toinen p�iv�, ehk� h�n t�ll�in t�ydesti toimitti kaikki
+ty�ns� ja ainoastaan poskien erinomainen hohde ilmoitti h�nen
+viina-pottua suudelleen. Kaikeksi onneksi oli h�nen luontonsa t�ss�
+tilassa tyyni, niin ett� ei tapellut eik� r�isk�nyt, vaan h�nen
+kuiskattiin t�ll�in pikemmin rakkaudessa olevan yli-m��r�llinen
+asujiansa kohtaan, jota en kuitenkaan itse koskaan havainnut. Vaan h�nen
+taitonsa ruoan-laitoksessa oli niinkuin kaikki muukin, mit�
+edell�-mainittu poliissi-herra minulle puhui, valitettavasti valhetta.
+H�n (em�nt� nim.) ei t�ss� asiassa ollut viisaampi tavallisia venakkoja
+eik� osannut laittaa muuta ruokaa kuin yht� n�ist� kolmesta: <i>schtschi</i>
+(kaali), <i>k�scha</i> (puuro) ja <i>uh�</i> (kalan-liemi). Kuin min� viel� olen
+tottunut sille pahalle tavalle, puoli-p�iv�isekseni vaatimaan kaksi
+ruoan-laatua, niin arvaa jokainen ett� em�nn�n taito pian oli
+tyhjennetty. Yhteydet kaali + puuro ja liemi + puuro (kolmas yhteys
+kaali + liemi on mahdotoin) ovat kyll� hyv�t kerraksensa, vaan kuin ne
+joka toinen p�iv� palaavat eteenne yht� v�ltt�m�tt�m�sti kuin p�iv�
+nousee, niin jo mielell�nnekin luulen rupeavanne tuumimaan jotain
+vaihdosta. Vaihdoksen havaitsinkin min� ja sen niin tehollisen, ett�
+havaitsemalleni olen aikonut pyyt�� palkintoa joko gastronom-yhteydelt�
+Pietarissa, huoneen-hallitus-seuralta Turussa eli jolta-kulta muulta
+yht� kiivaasti yhteist� hyv�� ahkeroivalta seuralta. Havaitsemani on mm.
+se, ett� kuin kaksi p�iv�� sy�t puoli-p�iv�isen ja kolmantena ei ole
+ruokahalua, niin sin� p�iv�n� <i>ole sy�m�tt�</i>. Kas t�m� vaihdos
+on sek� terveyteen ett� varoihin n�hden niin hy�dyllinen kuin
+yksin-kertainenkin, ja ihmeeni on vaan sit� ett� t�m� keino, ehk� sen
+kyll� monikin k�yt�nn�llisesti lienee havainnut, ei viel� ole saatettu
+laveammalta ilmi.</p>
+
+<p>Ennenkuin t�st� herras-korttieristani eroan, t�ytyy viel� sanoani sen
+is�nn�st�, ett� juoppoudessa, josko ei miss��n muussa, oli h�n vaimonsa
+herra ja p��, sill� h�n joi ja makasi, makasi ja joi, yhden viikon
+toisensa per�st�, mutta suorittautui aina maanantaina selv�ksi. H�n oli
+kolmannen luokan (gildin) kauppa-mies, ja kuin maanantai oli viikon
+markkina- eli baz�r-p�iv�, jolloin ymp�rist�n maa-rahvas toi
+tavaratansa, enimm�ksi osaksi eloa, kaupunkiin kaupaksi, ja kuin
+kaupungin pienet kauppiaat el�v�tkin sill�, ett� he suuremmille ja
+niiden rahalla polku-hinnasta ostavat talon-pojan elon, niin oli t�ll�in
+jo lev�-per�isinkin porvari liikkeell� jotakin toki viikon el�kkeeksi
+kahmuamassa. T�m� ei kuitenkaan ollut suurin syy siihen, ett� is�nt�ni
+t�ll�in oli selv�n�; kauppansa rinnalla oli h�n my�s pieni virka-mies.
+Krasnoslobodsk'issa ja varmaan muissakin Ven�j�n kaupungissa tulee omia
+tuotteitansa my�v�n talon-pojan jokaisesta kuormasta, joka kaupungin
+torilla avataan, suorittaa sen kassaan maksun, joka t��ll� kuului olevan
+12 kop. hop. T�m�n tulon oli korttieri-is�nt�ni arenteerannut
+kaupungilta s.o. h�n maksoi vissin m��r�tyn summan vuodessa, saipa
+sitten enemm�n eli v�hemm�n talon-pojilta, ja t�m�n maksun kantaminen se
+oli se, joka h�nen joka maanantai her�tti henkiin. Sill� varhain aamulla
+liehui h�n t�ll�in renkinens� talon-poikain seassa torilla, ja onnetoin
+se talon-poika, joka m��r�tty� maksua ei kiireesti h�nelle suorittanut
+eli joka esim., sen vuoksi ett� h�nen kuormansa oli vaan l�pi-kulkeva,
+ei mieluisesti suostunut sit� maksamaan. Tavallisinta oli ett�
+t�mm�iselt� riistettiin ajo-kalut viel�p� toisinaan hevonenkin pantiksi,
+ja surkea oli n�hd�, mitk� summat is�nt� sitten pihallansa, johon h�n
+riistetyn tavaran kuletti, kiskoi talon-poika-rukilta, ennenkuin heille
+kalunsa takasin antoi. Hopea-rupla oli v�hint�, jonka tyhm� Mordvalainen
+eli Tatarilainen t�ll�in sai maksaa siit� ett� v�h�nk��n oli ep�illyt
+rahan-kantajan oikeutta.</p>
+
+<p>T�st� hyv�st� is�nn�st� ja h�nen talostansa p��sin erilleni vasta viiden
+viikon per�st�, jolloin viimeinkin l�ysin tyynemm�n, paremman ja
+huokeamman korttierin er��n vanhan �mm�n, stanovoj pristav'in
+(nimis-miehen) lesken tyk�n�, jossa elin l�hes kolme kuu-kautta ja tulin
+hyv�sti toimeen. Paitse em�nt�� oli talossa muita asujia vaan h�nen
+13-vuotias tytt�rens�, aika-mies poika ja kaksi niin ik��n vanhaa �mm��,
+molemmat talon vanhat palvelijat. Oppilais-ajastaniko j��nyt tottumus
+lienee minussa vai mik� muu siihen syyn�, ett� asuntoni siistij�n�
+enimm�n rakastan vanhoja �mmi�; sen vaan tied�n varmaksi, ett� jos
+heid�n tuuliansa ja itse-p�isyytt�ns� v�h�n k�rsit, niin he
+monin-kertaisesti sen palkitsevat suuremmalla siistiydell�,
+k�rsiv�llisyydell� ja uskollisuudella. Ol'ga Ivannan (t�m� oli uuden
+em�nt�ni nimi) palvelija-eukoista oli vanhempi ollut ei ainoastaan h�nen
+lapsiensa vaan my�s h�nen itsens�kin n'anka eli lapsen-likka, ja
+t�mm�isell� samoin kuin is�nn�n eli em�nn�n entisell� imett�j�ll�kin on
+ven�l�isiss� perhekunnissa useasti valta, joka outoa h�mm�stytt��,
+varsinkin kuin muistetaan, ett� he tavallisesti ovat joko talon orjia
+eli muuten palvelijan-s��dyst�. N�in tottelivat Ol'ga Ivannankin talossa
+kaikki vanhaa Tatjanaa, tottelivat sen enemmin kuin h�n oli jotenkin
+hyv�-s�vyinen ja h�nen tiedettiin aina siististi el�neen sek� tahtovan
+my�s kunnialla hautaan saattaa vanhan piikuutensa. Muiden kuuliaisuuteen
+h�nt� kohtaan oli viel� suurena syyn� sekin, ett� Tatjana oli hyvin
+jumalinen, sill� illoin aamuin piti h�n pitk�t rukoukset, vaan risti
+keski-p�iv�ll�kin silmi�ns� v�himmist� syist�, niinkuin jos s�ik�hti,
+jos kuuli kenen vihassa puhuvan, tulta tehdess�ns�, kaljaa laskiessansa
+j.n.e.; sen ohessa paastosi h�n kolme p�iv�� viikossa (tavallisesti
+paastotaan vaan kaksin p�ivin viikossa), ja h�nen paastonsa oli niin
+ankara, ett'ei h�nen sanottu vesi-m�rk�� n�in� p�ivin� suuhunsa ottavan.
+Kaikki t�m� teki h�nen jommoiseksikin koto-pyh�ksi, josta ei olisi ollut
+mit��n sanomista, ett'ei h�n olisi koettanut esi-miehuuttansa laajentaa
+minunkin ylitseni, toraten muka siit� ett� illoilla toisinaan viivyin
+my�hemmin kyl�ss� kuin h�nest� oli hyv�, ja nuhdellen minua siit� ett�
+paasto-p�ivin� s�in arki-ruokaa. T�m� ei kuitenkaan h�iritt�nyt sopua
+v�lill�mme, sill� saappaani ja lattian piti Tatjana puhtaina, vaikka
+ruoassa kyll� havaitsi minun "syntiseksi". Ainoastaan kerran oli rauha
+meill� sodaksi muuttua asiasta, jossa Tatjana itsekin pyhyytens�
+piirilt� ulkoni takaisin, en tahdo sanoa syntiin, vaan kumminkin synnin
+rajoille. Asia olisi tuskin kertomisen arvoinen, ell'ei sekin loisi
+muutamia s�teit� valoa t�k�l�isen kansan luonteelle. Kuin verekset
+kurkut, joita t��ll� alussa pidet��n suurena herkkuna, alkoivat joutua,
+ostatin min� niit� er��lt� naapurilta Tatjanalla, joka niiden sanoi
+maksavan 10 kop. hop. kymmenisen, jonka hinnan j�lkeen h�n jo useampia
+kertoja oli minulta rahaa ottanut. Mutta kerran tuli niiden my�j� itse
+kaupalle ja t�ll�in ilmestyi, ett� kurkku-kymmeninen ei koskaan ollut
+maksanut enemm�n kuin 6 kop. Pel�ten ett� minua muissa suuremmissakin
+ostoissa n�in oli petetty ja petett�isiin vastakin, otin Tatjanan
+tutkinnon alle; vaan kiven kovaan kielsi h�n minun rahastani
+hy�tyneens�, ja vannoi "jumalan edess�", osottaen nurkkaan ja silmi�ns�
+ristien, ett� h�n oli viatoin. Nyt t�yt�si em�nt�kin h�t��n ja avasi
+n'ankansa puolelta semmoisen tulen, ett� min� v�h�n vastusteltuani n�in
+ainoaksi pelastus-keinoksi pakenemisen kamariini. Vaan kuin em�nt� ei
+siihen tyytynyt, mutta seurasi minua t�nnekin, lausuen ett� h�nen
+ajatuksensa minusta nyt oli kokonansa muuttunut, ja soimaten minua
+yhden-laiseksi kuin muutkin "saivaren-nylkij�t Saksalaiset" ovat, jotka
+joka kopeikan lukevat, otin min� pakoni oikeaan ven�l�iseen keinoon,
+l�in raha-kukkaroni p�yt��n ja sanoin itsell�ni olevan rahaa ostaa h�nen
+sek� talonsa ett� kaiken el�misens� (joka lause, Luoja paratkoon! ei
+suinkaan ollut tosi), enk� niiden muutamien kopeikkojen, vaan enemm�n
+itsen asian, t�hden �mm�� ahdistaneeni. Raha on t�lle kansalle, sen
+sanon viel� kerran, enemm�n jumala kuin kellenk��n muulle, ja tekee
+omistajansa kuninkaaksi h�nen silmiss�ns�. Niin vaikutti t�ss�kin
+tilassa sen paljas n�k� Ol'ga Ivannan mielen p��lle kuin �ljy
+aaltoavaisen veden pinnalle: h�n n�yrtyi ja alkoi yhteen ja toiseen
+syytell� koko kurkku-juttua. Se selko asiassa, jonka h�nelt� v�hitellen
+sain, oli ett� minulle ostettaessa kurkkuja oli talon-v�ki aina
+itsellens�kin kymmenisen ostaneet lis��m�ll� minun rahaani 2 kop., joten
+kahden kymmenisen hinta oli t�ysi, mutta joten kymmeninen minulle maksoi
+viitt� kertaa enemm�n kuin heille. Mieleen oli se minusta, ett� Tatjanan
+puoli puhdistui t�ss� asiassa vaan siksi, ett� h�n oli ollut talon-v�en
+v�li-kappaleena minua petett�ess�, ja kuin eukko kerran t�m�n j�lkeen
+k�vi kirkossa, selvisi h�nen yksin-kertainen j�rkens� niin, ett� h�n
+sielt� palattuansa tuli tyk�ni, tunnusti itsens� vika-p��ksi ja pyysi
+anteeksi, joka seikka kohotti h�nen minun silmiss�ni sangen korkealle,
+niin ett� siit� p�iv�st� Tatjana ja min� olimme paraat yst�v�t. Enk�
+em�nn�nk��n kanssa tuosta rettel�st� kauan ollut vihassa, sill� petos on
+t��ll� niin tavallista, ett� miss� se ei koske enemp�� kuin kopeikoita,
+sit� ei pidet� min�k��n ja sen nuhtelemista vaan nauretaan
+saksalaisuudeksi. Sen ohessa oli em�nt�-rukalla syd�n kyll�inen paljon
+surkeammista asioista, joita h�n mielt�ns� lauhduttaakseen j�lkeenp�in
+minulle v�hitellen jutteli. H�nell� oli kolme aika-miest� poikaa ja yksi
+tyt�r jo naimisessa. Vanhin kotona oleva poika oli ollut virassa, vaan
+viime sodan aikana hullautunut menem��n upsieriksi nosto-v�keen
+(opoltsch�nie). L�hell� sotaa k�yty�ns� drushinansa kanssa oli h�n
+niinkuin muutkin t�m�n-laiset upsierit l�hetetty kotiin yhden vuoden
+palkan kanssa, vaan kuin palattuansa ei entist� eik� mit��n muutakaan
+virkaa annettu h�nelle, hyleksi h�n nyt tyhj�n-toimittajana �itins�
+tyk�n�, ryyppi milloin rahaa sattui ja ammuksenteli sorsia aikansa
+vietteeksi. Toinen poika oli piiri-kunnallisen aatelin-p��llik�n
+sihtierin�, vaan oli kopeudellansa t�m�n niin suututtanut ett� h�n
+luovutti h�nen virasta ja painollansa viel� saattoi senkin matkaan, ett�
+h�n ajettiin pois siit� maa-hovista, johon noin vuosi takaperin oli
+mennyt koti-v�vyksi. Vaan nuorinta poikaansa �iti n�kyi enimm�n
+rakastaneen, varmaan sent�hden, ett� h�n oli ollut onnettomin.
+Sota-v�est�, johon h�n oli ollut annettu itsens� upsieriksi palvelemaan,
+oli h�net hyl�tty kova-korvaisuudesta esi-miehi�ns� vastaan; �iti oli
+itse hakenut h�net sielt� kotiin, vaan t��ll� oli h�n alkanut juoda
+onnettomasti, �itilt�ns� salaa my�skennellyt pyh�in-kuvia ja muuta
+kalliimpaa kalua ja viimein v�keenkin kiskonut h�nelt� kaikki, mit�
+hengest� irti oli, niin ett� �itin vihdoin oli t�ytynyt panettaa h�net
+kiini ja l�hetytt�� arestantti-komppaniaan. Moni �itin-syd�n halkeaisi
+jo v�hemm�st�kin, vaan t�m�n kuormansa lis�ksi sai Ol'ga Ivanna viel�
+useampi p�iv� niell� h�vitt�myytt� v�vylt�ns�, jonka itse oli ennen
+aikaan "kengitt�nyt ja vaatettanut", niinkuin h�n sanoi, vaan joka
+palkitsi t�m�n hyvyyden niin ett� oli anopilta parhaan osan taloa
+vallannut ja sen lis�ksi viel� kohteli h�nt� kamaloittavalla ynseydell�.
+N�m� kaikki seikat kurkku-jutun j�lleen v�hitellen saatuani tiet��, koin
+min� kohtelevaisuudella pysytt�yd� vastoin-k�ymisist� �rtyneen em�nt�ni
+lemmiss�, eik� meill� mainitun tapauksen j�lkeen ollutkaan muuta
+v�lill�mme kuin yst�vyys ja hyv�-tahto.</p>
+
+<p>Ven�l�isen seuruus-el�m�n, jommoisena se maalla ja pienemmiss�
+kaupungissa l�ytyy, tulin Krasnoslobodsk'issa ollessani tuntemaan
+enemm�n kuin ennen, sill� t��ll� elin ainoastaan Ven�l�isten kanssa.
+Paraimmiksi avuiksensa kiittelee t�m� kansa vieraan-pit�v�isyytt�ns�, ja
+vanha totuus on se, ett� t�m� avu sivistym�tt�miss� kansoissa on
+suurempi ja my�s tarpeellisempikin kuin sivistyneiss�. Vaan
+p��llisin-puolinen sivistys on t��ll� t�m�n niinkuin monta muutakin
+hyv�� omaisuutta joko h�vitt�nyt eli muuttanut. Ven�l�isen
+vieraan-pit�v�isyys ei koskaan tee sit� levollista ja el�hytt�v��
+vaikutusta vieraan mieless� kuin se syd�mellinen ja yksin-kertainen
+k�yt�s, jolla h�nt� Suomessa ja Skandinaviassa kohdellaan. Ven�l�inen on
+kyll� ensi kohtauksessa teit� vastaan itse n�yryys, itse imartelu, itse
+liehakoitsevaisuus, ja alussa luulen jokaisen ulko-maalaisen pettyv�n
+t�m�n kautta ja kasin-kultaa hopeana pit�v�n, niinkuin minunkin k�vi.
+T�m� yli-m��r�inen kohteliaisuus h�lvenee kuitenkin pian h�ness�, joka
+tulee osiksi h�nen yleisest� h�ilyv�st� luonnostaan osiksi my�s siit�,
+ett� h�nell� alussa on ollut teist� liian suuri ajatus: h�n on joko
+pit�nyt teit� liian rikkaana eli luullut teill� olevan liian suuren
+vallan elikk� my�s liian korkeita suojelijoita. H�nen havaittuansa, ett�
+olette ilman n�itt� eduitta ja muilta vaaditte kunnioitusta vaan omien
+avujenne esim. sivistyksenne, oppinne, neronne kautta, tulette sen t�ss�
+maassa kokemaan, ett� vieraan-pit�v�isyytt� nautittuanne sen monesti
+saatte palkita h�vitt�myytt� nielem�ll�, hienompaa ja t�rke�mp�� sit�
+my�ten miten milloinkin sattuu, ja minun neuvoni niille, jotka kova onni
+saattaa t�nne, on ett� niin v�h�n kuin mahdollista velkautua t�k�l�iseen
+vieraan-pit�v�isyyteen eli upota maan seuruus-el�m��n. T�m�n j�lkim�isen
+teki turha ulko-muodon noudatus sivistyneelle ihmiselle hyvin tukalaksi,
+ja jos meid�n Pohjasta oleva matkalainen syyst� voipi moittia
+Saksalaisten yksin-kertaisuutta ja avonaisuutta seurallisessa el�m�ss�
+liian yst�v�lliseksi ja joka-p�iv�iseksi, niin on t��ll� taas poikettu
+toisannep�in liiaksi ja seurallisuuden ainoassa <i>muodossa</i> luultu sen
+totisen luonnon l�yt�v�ns�. K�ym�t (visiitit) pidet��n tarkassa vaarissa
+ja niiden keskin�isyys (reciprocitet) suuressa arvossa, kuin my�s niiden
+tekemisell� eli laimin-ly�misell� voidaan suuresti ilahuttaa eli loukata
+toinen toistansa, jossa kaikessa useastikin ei puutu naurun ainetta.
+Niin mahtaa moni lukija muistaa, miten Castr�n kertoo Mesen'iss�
+gorodnitschijn kanssa l�hettil�isten kautta taistelleensa useampia
+p�ivi� siit�, kumpiko heist� ensin k�visi toisensa luona, jossa Castr�n
+kuitenkin n�ytt�� v��r�ss� olleen, sill� matkalainen, jos h�nen
+virka-arvonsa ei ole kovin paljoa korkeampi sen paikkakunnan asujanten,
+johon h�n tulee, on t�k�l�isi� s��nt�j� my�ten velvollinen heid�n
+tyk�n�ns� ensin k�ym��n. N�in p��tti varmaankin apteekkari
+Krasnoslobodsk'issa uuden gorodnitschijn tultua. T�m� teki k�ym�ns�
+kaikkien muiden kaupungin merkillisten asujanten tyk�n�, vaan laimin-l�i
+apteekkarin, vaikka h�nell� viel� korttierikin sattui olemaan samassa
+talossa, jossa apteekkari asui. Muut selittiv�t t�m�n huolimattomuuden
+niin, ett� gorodnitschij luki apteekkarin porvari-s��tyyn, ja sen
+velvollisuus t�mm�isiss� tiloissa on n�yryytens� osoittaminen uudelle
+p��-miehelle, mink� sokuri-tokalla, mink� viini-lekkerill�, mink�
+mill�kin lahjalla. Mutta apteekkari ajatteli toisin, ja vaikka h�n oli
+hyv� yst�v�ni, niin en voinut olla nauramatta sille arvolle, jonka h�n
+antoi t�lle v�h�-p�t�iselle seikalle, ja niille konehtimisille
+palvelijoiden, yhteisten tuttavien ja muiden kautta, joilla kumpikin
+koetti saada toistansa ensi askeleen ottamaan. T�t� kesti noin
+kuu-kauden ajan, ja minun l�htiess�ni j�iv�t he viel� sormi-koukkua
+vet�m��n t�st� vallan-painavasta asiasta.</p>
+
+<p>Tavalliset huvitus-keinot seuroissa ovat kortit, tanssi ja palo-viina.
+T�t� j�lkim�ist� k�ytet��n kaikissa niiss� tiloissa, joissa meill�
+k�ytet��n vaihetellen palo-viinaa, viini�, totia ja punssia; se on
+Ven�l�isen niin ylh�isemm�n kuin alhaisenkin A ja O, surussa lohdutus,
+ilossa riemun v�li-kappale, kaikissa tiloissa v�ltt�m�t�in. Arvattavasti
+ei t�mm�isess� seuruus-el�m�ss� kirjalliset keskustelut ja harjoitukset
+koskaan tule kysymykseen. Vaikka k�ynyt sangen monen hovin-herran ja
+virka-miehen tyk�n�, en ole yhdess�k��n perhekunnassa tavannut
+kirjastoa. Ainoat kirjat, joita siell� t��ll� voitte n�hd�, ovat jotkut
+ranskalaiset romaani-remput, joita talon nais-v�ki joko lukevat
+hirmuisella ulos-puheella eli vaan ovat lukevinansa. Ennen viimeist�
+sotaa l�ytyi Ven�j�ll� monta posti-konttuoria, johon ei tilattu yht��n
+sanoma-lehte�. Kasan'in pois-luettua, jossa on kaksi keskin-kertaista
+kirja-puotia ei koko it�-Ven�j�ss� maa-alalla, jolla el�� noin 20
+miljonaa ihmist�, l�ydy ainoatakaan kirja-kauppaa, Paikka paikoin
+n�hd��n muun r��m�n seassa kirjojakin jonkun kauppa-miehen puodissa,
+joka on N. Novgorod'in markkinoilla eli Moskovassa ostanut niit�
+nauloittain eik� itse osaa niiden nimi-lehte� lukea. Vaan se paksu tomu,
+joka ne peitt��, ja ne monet t�p�t, joilla useampien kesien k�rp�set
+ovat ne kirjanneet, todistavat selv�sti, ett'eiv�t ne ole sit� tavaraa,
+jota paljon menee. Ainoat t�m�n kirja-kaupan yst�v�t lienev�t joku
+sel'skij pisar (kyl�-kirjoittaja), joka ratoiksensa sassa-parillaa
+juodessaan ostaa pyh�-kertomuksen 11 tuhannesta neitsyest�, eli joku
+varakkaampi porvarin-�mm�, joka kadotuksen kuvan eli pyh�n Nikolauksen
+rinnalle tahtoo sein�llens� ripustaa Sinopen tappelun eli sota-mies
+Koschkan kuvan Sevastopol'ista. Varakkaammat s��dyt kyll� voisivat
+Pietarista eli Moskovasta itsellens� l�hetytt�� kirjoja yht� hyvin kuin
+l�hetytt�v�t viinan-mauksia, ulko-maan sieni� ja lavemangi-ruiskuja;
+mutta t�m� kuin ei ole tullut "muodiksi," niin tekee sen harva, ja
+koti-maallinen kirjallisuus on melkein yht� suuressa ylen-katseessa kuin
+koti-maallinen teollisuuskin.</p>
+
+<p>T�m� kirjallisuuden ylen-katsominen kostaksenkin siten ett� sivistys
+niin-kutsutuissa sivistyneiss�kin s��dyiss� on joko mit�t�in eli vaan
+hieno helme sis�llisen t�rkeyden p��ll�. Miehet kuitenkin menev�t
+mukiin; heist� on moni saanut kasvatuksensa kruunun-laitoksissa, moni on
+palvellut sota-v�ess� Varsovassa, Riigassa eli Helsingiss�, ja lukee
+t�ll� ajalla paljon sivistyneens� ja onkin maa-miehiins� n�hden paljon
+sivistynyt. Vaan nais-puolien kanssa on seikka aivan toisen-lainen;
+ainoan sivistyksens� ovat he saaneet ranskan kielen vaillinaisessa
+mongertamisessa ja pianon surkeassa r�mpytyksess�, ja sisemmissa
+paikkakunnissa on harva saanut t�t�k��n sivistyst�. Lukijattareni
+antakoot anteeksi, vaan useasti on se minulle tapahtunut t�k�l�isiss�
+seuroissa, ett� katsellessani jonkun kaunottaren konstillisesti
+kiehkuroitua tukkaa vasten tahtoani ovat juohtuneet mieleeni ne
+korva-puustit, jotka sen kiehkuroiminen on varmaan maksanut kaunottaren
+orja-tyt�lle, ett� ihmetelless�ni h�nen silkkivaatteustansa ajatukseni
+on ollut niin rohkea ja silm�n-r�p�ykseksi kuvannut itsellens� sen
+lika-harmaisen alus-hameen, jonka p��ll� kiilt�v� silkki kohisee, ja
+ett� ihaillessani h�nest� tuoksuavaa hyv�� hajua varomatta olen tullut
+miettim��n niit� suuria ly�kki� ja sit� �ke�t� hapan-kaalia, joita
+kaunotar puoli-p�iv�ist� sy�dess��n ei suinkaan ole ylen-katsonut.</p>
+
+<p>Ei lienek��n siis ihme, ett� rouvas-v�en v�h� sivistys eli oikeammittain
+sivistyksen puutos johdattaa sen kaiken-laisiin hulluuksiin.
+Rakkauden-juomia ja taika-pussia ei k�ytet� miss��n niin ahkerasti kuin
+Ven�j�ll�; minkki on sangen yleinen kauneuden ylennys-keino;
+luonnollisten l��kkeiden siassa olen useasti kuullut k�ytett�v�n
+homoiopathiaa, sit� jota ruotsiksi kutsutaan sympathi-kur, revalenta
+arabicaa j.n.e., jotka kaikki keinot nais-v�ess� varsinkin ovat
+l�yt�neet uutterat k�ytt�j�t ja uskolliset puolustajat. Miesten seassa
+on t�m� omaisuus kansan luonteessa synnytt�nyt yksi� eli yhdenlaisia
+harhauksia, ja eritt�inkin vimmaa sivistyneempi� nerotoin ep�ileminen
+uskon-asioissa, jonka ulos-puhumisen he pit�v�t suurena kunniana, vaan
+jota el�m�ss� jotenkin toteuntamaan kuitenkin ovat liian suuria
+laiskuria eli pelkuria. T�ss� juohtuu mieleeni muuan huvittavaisimmia
+p�ivi�ni Krasnoslobodsk'issa er��n virka-miehen tyk�n�, joka oli
+piirikunnan korkeimmia. Sy�ty� hyv� puoli-p�iv�inen muutamana
+sunnuntaina kutsui h�n vieraansa, joita olimme vaan apteekkari, l��k�ri
+ja min�, kauniisen puistoonsa Mokschan rannalla, jossa heitt�ydyimme
+viheri�iselle nurmelle ja kukkaisten, kukkivien tuomien ja
+havanna-sikarien tuoksussa valmistuimme odottamaan, mill� is�nt�mme
+viel� tahtoi lis�t� meid�n kostitsemista. T�m� lis� olikin t��ll�
+harvinaista laatua, sill� h�n otti esiin paksun-laisen k�si-kirjoituksen
+ja tahtoi lukea meille "jotakin merkillist�". Luettava oli
+ven�j�n-kielinen k��nn�s Volneyn kirjasta: <i>Les ruins</i>. Minua vieh�tti
+t�ss� ensinkin se seikka, ett� kirja oli munkin k��nt�m�, ja ne harvat,
+jotka sen sis�llyksen tuntenevat, ovat varmaan my�s kanssani
+ihmettelev�t, ett� ven�l�inen munkki oli joutunut h�nen s��dyllens� n�in
+v�h�-hy�tyist� kirjaa k��nt�m��n eli ett� h�nell� alunkaan oli edes
+oppia ja taitoa ollut sit� tekem��n. Ei paljon v�hempi ollut se ihme,
+ett� k�si-kirjoituksen omistaja, joka virassansa ei kirjoittanut koskaan
+muuta kuin nimens� suoritettavien paperien alle, oli sen omalla
+k�dell�ns� kopioinnut. Viehtyiv�tkin niin hyvin lukija kuin h�nen toiset
+kuuntelijansakin kirjasta sit� enemm�n kuta kauemmin luettiin, ja n�in
+ei havaittu, ett� p�iv� oli jo l�hell� laskuansa ennenkuin kirjan saimme
+loppuun. Minun t�ytyy tunnustaani ett� se minussa ei vaikuttanut niin
+ehdottomasti kuin kumppalissani, johon kukaties oli syyn� sekin, ett'en
+niin tarkoin ymm�rt�nyt kaikkia kielen hienouksia kuin he. Vaan n�ht�v�
+oli sekin, ett� he olivat tottumattomammat t�mm�iseen ruokaan kuin min�.
+Meid�n yl�-alkeis-kouluissa saattavat niin vanhenneet ajatukset, kuin
+Volneyn ovat, ylimm�n luokan parempi-p�isi� poikia sangen suuresti
+vieh�tt��. Vaan ajattelevaisen kymnasiolaisen luulen niille
+olka-p�it�ns� nostelevan, ja muu tieteellisesti sivistynyt yleis� on ne
+eli varsinkin enimm�t niist� jo kauan sitten j�tt�nyt taaksensa.</p>
+
+<p>Se, jonka on t�ytynyt vieraantua huvituksista, el�� jo ja jaksaa taas
+ik�v�t� k�rsi� kokonaisen kuu-kauden niin hupaisen p�iv�n p��lle kuin
+edell�-kerrottu oli minulle. Toisen t�mm�isen p�iv�n sain viel�
+Krasnoslobodsk'issa ollessani nauttia muutamana sunnuntaina, kuin sen
+t�ss� tienoossa olevan rykmentin evesti vieras-pidoilla ilahutti koko
+kaupungin. Se tapahtui er��n noin puolen-kymmenen virstan p��ss� olevan
+mies-luostarin tyk�n�. Luostari on kauniilla Mokscha-joen kiert�v�ll�
+niemell�, jossa sen pyh�n paikan yhdell� puolella on synkk� mets�,
+toisella kaunis nurmikko, siell� t��ll� vanhojen tammien ja lehmusten
+siimest�m�. T�ll� j�lkim�isell� n�htiin mainittuna p�iv�n� pari teltti�
+rakettuna ja niit� l�hell� rykmentin musiikin valkoisissa vaatteissansa
+seisovan ja odottavan pillinens� ja torvinensa. Kohta olikin koko seura
+venheiss� tullut paikalle, Vaikka taivas lupasi m�rk�� iloa, pilvet
+hajosivat kuitenkin pian, sit� kirkkaammin paistoi nyt p�iv�, sit�
+ihanampi oli mets�n ja nurmen tuoksu, sit� vilppaammasti soittelivat
+mets�n pilli-piiparit virsi�ns�. Heid�n s�velens� vaikenivat kuitenkin
+eli hukkuivat niihin ��ni-aaltoihin, joilla musiikki nyt alkoi vaikuttaa
+mets�lt� kumeata kaikua. Ja pian oli tanssikin irti. Jolla t�st� ei
+ollut iloa, se huvittelihen k�velem�ll� luostarin l�heisell�
+kirkon-maalla, jossa kalliit muisto-kivet todistivat, ett� rikkaalla
+viel� kuolemassakin (ehk� ei kuoleman takana) on etuja, joita k�yh�n
+vaan tulee kadehtia, koska h�n ei voi lunastaa tomullensa t�mm�ist�
+pyh�� lepo-paikkaa kuin rikas. Eli ilahuttihen mainittu
+tanssin-ylenkatsoja mets�ss� kuuntelemalla soiton, t�nne kulkemisestansa
+lauhtunutta, s�velt� eli huvittelihen katsastamalla, kuinka luostarista
+tulleiden nuorempien isien silm�t py�riv�t katsoja-joukossa seisovien
+ruskea-poskisten tytt�isten ja evestin py�re�-kupuisten viina-lekkerien
+v�lill�. Ja vaikka n�iden sis�llys ei paljon tainnut ilahuttaa munkkien
+syd�nt�, niin tyhjentyi se kuitenkin illan kuluen, sill� evestin
+vieraista oli pari-kymment� h�nen omia hilpeit� upsieriansa, joista moni
+kannun-kallistus-taidossa ja hiekka-s�kin omaisuuksissa olisi voinut
+vet�� vertoja Alsatian herttualle (katso W. Scott'in <i>Nigel'in
+vaellukset</i>). Erinomaista oli my�s oudolle se is�n-valtainen suhde, joka
+oli evestin ja h�nen upsieriensa v�lill�. Se n�yttihen v�hemmin siin�,
+ett� h�n esim. kaikkia nuorempia sinutteli, kuin monessa muussa
+seikassa, joiden kertominen t�ss� kuitenkin olisi liikanaista, ja
+muistutti katsojalle mieleen sit� merkillist� clan-valtaa Skottlannin
+kansassa, jota ik��n-mainittu kirjoittaja niin monessa kirjassansa ei
+uuvu kuvaamasta. Er��ss�kin n�ist� ihanoista kuvauksistansa kertoo h�n
+aterian, jonka clan'in (sukukunnan) p��-mies antoi alamaisillensa.
+Kaikki istuivat he yhdess� p�yd�ss� p��-miehen ylpe�st� suvusta alkaen
+aina k�yhimp��n kilin-paimeneen asti. Mutta ravinto oli sangen
+eri-lainen eri-arvoisille vieraille. Kuin yl�p��ss� p�yt�� sy�tiin
+mehev�t� hirven-paistia ja juotiin ranskan-viini� hopea-maljoista,
+t�ytyi alempana istuvien tyyty� lohen-poikiin, katajan-marja-viinaan ja
+olueen puu-maljoista. Ja juuri t�m�kin seikka clan-vallasta n�yttihen
+meid�n evestin vieraan-pidossa, sill� h�nen juodessansa
+kunnioitettavimpien vierastensa kanssa portteria, sampan-kaljaa j.n.e,
+kiersi viina-pullo, kyll� ahkerasti, meid�n alempana istuvien piiriss�,
+ja ilman mitt�k��n pahatta aivotuksetta juohtuu minulle t�ss� mieleen
+er�s pohjais-Savossa hyvin tunnettu viisu, jossa paitse muuta lauletaan
+ett�</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"yl�-p��ss� p�yt�� vehn�ist� sy�tiin,<br /></span>
+<span class="i0">ala-p��ss� vieraita kynsille ly�tiin",<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>jota kuitenkin t�ll�in ei olisi ollut hyv� ajatellakaan, sill� kaikki
+remusivat iloisina ja erosivat pidoista tyytyv�isin�. &mdash;</p>
+
+<p>Edellisest� voipi moni ehk� luulla minun kaiken aikaa istuneeni
+piirikunnan kaupungissa. N�in ei kuitenkaan ollut, sill� min� ajelin ja
+oleskelin kyliss�kin, niin hyvin Pensan kuin Tambov'an l��niss�, sen
+verran kuin asiani vaati. N�m� tienoot ovat Ven�j�n-maan elo-rikkaimpia
+ja hedelm�llisimpi�, vaan kuitenkin n�ht�nee surkeampia kyli� ja
+k�yhemp�� rahvasta tuskin miss��n kuin t��ll�. Olletikin koskee t�m�
+lause Pensan l��ni�, jossa kylien ulko-muoto inholla ja kauhistuksella
+t�ytt�� matkalaisen syd�men; Tambov'an l��niss� n�in sit� vastaan
+muutamia sangen kauniita mordvalais-kyli�, joissa tavattiin hyvin-el�vi�
+ja rikkaitakin talon-poikia. T�m� eri-laisuus kahden vierekk�in olevan
+ja yht� luonnon etuja nauttivan paikkakunnan v�lill� todistaa paremmin
+kuin mik��n muu, kuinka sanomattoman painava paikkakunnallisen
+hallituksen kelvollisuus eli kelvottomuus on semmoiselle kansalle kuin
+t�k�l�inen, joka ei v�h��k��n ole tottunut itse itse�ns� hallitsemaan.</p>
+
+<p>Monta seikkaa olisi viel� juteltavaa, paitse muuta er��st�
+Krasnoslobobsk'issa tapaamastani maa-miehest�, josta sopii sanat
+Salmelaisen, Runeberg'in mukaan, laulamassa virress�:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Kuin lehti kuiva lent�vi,<br /></span>
+<span class="i0">Min tuuli tempasi,<br /></span>
+<span class="i0">Niin raukka h�nkin eksyvi,<br /></span>
+<span class="i0">Ken maansa hylk�si."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Vaan aika kultainen kuluvi jutellessa, jonka t�hden t�ll� kertaa jo
+t�h�n lopetan.</p>
+
+
+
+<h3>Kymmenes Kirja.<a name="FNanchor_21" id="FNanchor_21"></a><a href="#Footnote_21" class="fnanchor">[21]</a></h3>
+
+<p>Kasan'issa 30 p. marrask. 1858.</p>
+
+<p>Aina Lepechin'in ajoista saakka on oppineiden seassa kulkenut se luulo
+ett� Mordvalaisia, paitse kahta tunnettua murrekuntaa <i>Ers�l�iset ja
+Mokschalaiset</i>, l�ytyy kolmaskin nim. <i>Karataijit</i>. Mainittu ven�l�inen
+akatemikko, joka vuosina 1768 ja 1769 matkusteli useammassa it�-Ven�j�n
+maakunnassa, kirjoittaa t�st� asiasta p�iv�-kirjassansa (&#1044;&#1085;&#1077;&#1074;&#1085;&#1100;i&#1103;
+3an&#1080;&#1089;&#1082;&#1080; &#1055;y&#1090;e&#1096;e&#1089;&#1090;&#1074;i&#1103; j.n.e. painetut Pietarissa V. 1795, I:n osa, siv.
+155): "Mordvalaiset jakauvat kahteen murrekuntaan, joista yht� kutsutaan
+Mokschalaiseksi, toista Ers�l�iseksi; mutta Mokschalaisissakin l�ytyy
+joku eroitus kesken�ns�. Yksi� heist� kutsutaan peri- eli korkeoiksi
+Mokschalaisiksi, toista pidet��n yksin-kertaisina eli tavallisina
+Mokschalaisina, ja koko eroitus heid�n v�lill�ns� ovat vaan muutamat
+puheen-parret.<a name="FNanchor_22" id="FNanchor_22"></a><a href="#Footnote_22" class="fnanchor">[22]</a> <i>Viel� puhuivat meille nelj�nnest�kin laadusta
+Mordvalaisia, joita Karataijiksi kutsuvat, ja joita l�ytyy ainoastaan
+kolme kyl�� Kasan'in piirikunnassa</i>."</p>
+
+<p>Muut tutkijat ja matkustajat eiv�t kuitenkaan tienneet virkkaa mit��n
+t�st� Lepechin'in l�yt�m�st� kolmannesta Mordvalais-murrekunnasta, ja se
+sek� h�nen lauseensa siit� olivat jo joutua unhotuksiin, kuin mainio
+oppinut Fr�hn kirjassansa <i>Ibn Foszlans und anderer Araber Gerichte �ber
+die Russen �lterer Zeit</i> eli oikeimmiten t�h�n kirjaan liitetyss� eri
+tutkinnossa Arapialaisten kirjoittajien mainitsemista Ven�j�n
+kansakunnista (kirjan siv. 160) luulee n�iss� kirjoittajissa l�yt�neens�
+paitse Ers�l�isten nime�, joka on selv� ja ep�ilem�t�in, my�s
+Karataijienkin nimityksen niin� kansoina, jotka entiseen aikaan asuivat
+Ven�j�n maalla. Ne kaksi Arapialaista, jotka heid�t muka t�mm�isen�
+mainitsevat, ovat Ibn-el-Vardy ja Edrisy, edellinen kirjoittaen
+Karataijien nimen <i>Kerkijan</i>, ja heid�n kaupunkinsa Kerkijana,
+j�lkim�inen nimitt�en heid�t <i>Kerakertija</i>. Mutta kuin n�m� maineet ovat
+meid�n aikoihin joutuneet toisten arapialaisten kirjoittajien kautta
+ep�-selviss� ja monesti kopioituissa k�si-kirjoituksissa, on tutkijalla
+lupa niiss� l�ytyv�t nimet lukea niinkuin h�nen aineellensa on
+soveljain, ja niin arveluttaa alussa Fr�hn'i�kin, eik� lienekin Ven�j�n
+vanhan p��kaupungin Kievan it�-maalainen nimi <i>K�java, Kijava</i> se, jota
+mainitut kirjoittajat edell�-olevilla nimill� tarkoittavat. Mutta t�m�n
+ajatuksen hylk�� h�n pian ja alkaa noudattaa toista, joka on se, ett�
+n�m� nimet molemmat ovat oikeastaan luettavat <i>Keratijan</i>, ja ett� ne
+kaksi arapialaista kirjoittajaa ovat niill� tarkoittaneet kysymyksess�
+olevia Karataijia, jotka lienev�t muka olleet sama kansa, jonka Lepechin
+sitten l�ysi Kasan'in piirikunnassa. T�m�n p��t�ksen tekee Fr�hn,
+niinkuin itse sanoo, "etwas zaghaft", ja lis�� lopulla: "jedoch ich will
+lieber meine Emendation dieses Namens, als etwas hart, und Lepechins
+Nachricht, als durch anderer Zeugnis nicht bekr�ftigt, dahingestellt
+seyn lassen."</p>
+
+<p>N�iden t�t� kolmatta Mordvalais-murrekuntaa koskevien mietteiden lis�ksi
+on t�h�n liitett�v� viel�, ett� Sbojev jo ennen (siv. 145)
+osoittamassani kirjassansa sanoo Tetjusch'in piirikunnassa t�t� l��ni�
+l�ytyv�n Karatai-nimisen kyl�n, jonka asujat ovat tataristuneita
+Mordvalaisia, ja ett� v. K�ppen Ven�j�n-maan kansakunta-kartallansa on
+Mordvan v�rill� merkinnyt t�m�n kyl�n, h�nelle tulleita
+virka-kunnallisia ilmoituksia my�ten p��tt�en sen mordvalaiseksi, vaikka
+h�n er��ss� kirjoituksessa Pietarin Tiede-Akatemian Bulletin'issa
+(muistaakseni vuodelta 1843) ep�ilee Karatailaisten mordvalaisuutta,
+eik� luule asiasta muuten selv�ksi p��st�v�n kuin tutkimalla sit�
+itsell� paikalla.</p>
+
+<p>T�mm�inen tutkinto oli minulla jo kauan ollut mieless� ja 18-21 p�iv�n�
+t.k. sain sen viimeinkin aikaan. Seuraavat ovat ne tiedot ja p��tteet,
+joihin se antoi minulle syyn.</p>
+
+<p>Edell� mainitussa Kasan'in l��nin piirikunnassa Bogorodskoen volostissa
+Volgan oikealla rannalla l�ytyy noin 80 virstan p��ss� l��nin
+p��-kaupungista kolme <i>Karatai</i>-nimist� kyl��, joista kaksi t�nnemp��
+ovat asutut Ven�l�isilt� (niist� on toinen herran alustaa, toinen
+kruunun) ja kolmas tuonnimmainen on se n.k. <i>Mordvalainen Karatai</i>,
+jonka kruunun alaisia asujia volostin kirjoittaja sanoi olevan noin 500
+sielua (s.o. miehen puolta). <i>T�m�n ja 7 virstaa siit� t�nnemp�n� olevan
+kyl�n Mensitovan (143 sielua) asujat ovat kielens� puolesta puhtaita
+Tataria, mutta uskoltansa Ven�l�is-kreikkalaisia ja vaatteuksessansa
+Mordvalaisia</i>. Kahdesta j�lkim�isest� seikasta eli uskonnon ja
+vaatteuksen muutoksesta oli sek� ymp�rist�n Ven�l�isill� ja paikkakunnan
+papilla ett� asujilla itsell�ns�kin se menneist� ajoista peritty maine
+yleinen, ett� n�iden esi-is�t, jotka olivat olleet Mahometin-uskoisia
+Tataria, olivat menneen vuosi-sadan alussa tulleet ristityiksi Kasan'in
+piispalta Lukaalta, joka Volgassa heid�t kastaessansa oli heid�t
+nimitt�nyt Mordvalaisiksi, n�in muodoin jo nimityksess�kin luovuttaen
+heid�t entisist� kieli- ja usko-heimolaisistansa, joiden vaatteuksenkin
+he sittemmin hylk�siv�t ja alkoivat pukeutua miehet Ven�l�isiksi ja
+naiset l�hi-seudun Mordvattarien (ja Tschuvaschittarien) pukuun.</p>
+
+<p>T�ss� kertomuksessa ei, minun katsoessani, ole mit��n, joka potkisi
+toden-mukaisuutta vastaan. Sen jumalisen piispan keino eroittaaksensa
+uudet taivaan-valtakunnan-kokelaat pimeydess� vaeltavista
+heimolaisistansa ei tunnu ensink��n oudolta sille, joka v�h�nk��n tuntee
+pappis-vallan historiaa; vasta-k��nnettyjen taipuvaisuus kielt�� entisen
+nimens�, ja ottaa nimen kansalta, joka sivistyksess� ja itse-tunnossa
+seisoi heit� alempana ja mahtoi ollakin heilt� halveksittu, t�m� notkeus
+on selitett�v� josta-kusta paikkakunnallisesta ulkonaisesta
+ahdistuksesta, joka niin� aikoina ei liene ihmetelt�v�, vaikka Ven�j�n
+hallitus yleisesti on harvoin k�ytt�nyt jyrkk�� v�ki-valtaa uskon
+asioissa. Aikaa voittaen, kahden kolmen mies-polven kuluttua, unohti
+kansa entisen uskonsa ja sen tavat ja tottui v�hitellen uuteen uskoon ja
+sen menoihin niin, ett� esim. Karatain nykyinen pappi kiitti
+seurakuntalaisiansa hyviksi kristityiksi, sanoi heid�n, vaimojenkin,
+ahkerasti k�yv�n kirkossa, eik� luullut peri-Ven�l�isten paremmin
+pit�v�n paastoa kuin n�m� hiljaiset ja ahkerat vasta-ristityt sen
+pit�v�t.</p>
+
+<p>Mutta mik� isien perinn�st� ei ole unhottunut heilt�, se on <i>kieli</i>.
+Miesten sanoi pappi kaikkien hyv�sti tulevan toimeen Ven�j�n kieless�,
+mutta vainoista kuului harva viel� ymm�rt�v�n t�t� kielt� enemm�n kuin
+kaikkein tavallisimmat sanat, ja n�in on heid�n kielens� omassa
+keskuudessansa viel� ainakin puhdas Tatarin kieli. Ja t�ss� onkin suurin
+ja selvin todistus heid�n peri-juurestansa, joka ei voi olla muu kuin
+tatarilainen. Sill� se, joka johdattaa mieleens�, muita yhdenlaisia
+n�ytteit� mainitsematta, kuinka esim. Aunuksen ja Novgorod'in l��nien
+Veps�l�iset, Pensan, Tambov'an ja monen muun l��nin Mordvalaiset, el�en
+pieniss� saarekkeissa keskell� paksua vieras-sukuista kansastoa, joka
+kaikessa on heit� v�kev�mpi, ovat monia monituisia vuosi-satoja
+s�ilytt�neet �itin-kielens� ja luultavasti viel� kauvan eteenkin-p�in
+niin tekev�t, sen on vaikea suostua niiden luuloon, jotka p��tt�v�t
+kysymyksess� olevia Karatailaisia tataristuneiksi Mordvalaisiksi. Eik�
+t�mm�ist� tiedet� muualla tapahtuneen, ett� Mordvalaiset olisivat muka
+muuttuneet Tatariksi; miksi olisi se juuri tapahtunut n�iss� kahdessa
+kyl�ss�? T�ss� suotakoon minun my�s mainita se yksin-kertainen luuloni,
+ett� kielten ja kansakuntien tutkijat (niiden seassa meid�n
+Castr�nimmekin) liian useasti ja varomattomasti ovat kietoutuneiden
+vyyhtien selvitt�miseksi tutkinnoissansa k�ytt�neet lausetta: se ja se
+kansakunta on muuttunut siksi ja siksi. Sekauntua voipi kaksi eli
+kolmekin kansaa yhdeksi, varsinkin jos kova ja kest�v� ulko-nainen paino
+sekaannukseen on syyn�, niinkuin Englannin kansan esi-merkki n�ytt��.
+Vaan t�mm�ist� syyt� ei n�ill� it�isill� kansakunnilla ole koskaan ollut
+luopua �itin-kielest�ns�, ja juuri n�iden sitke� kest�v�isyys todistaa,
+ett� kansa voipi muuttua el�m�n-laadussa, uskossa, tavoissa, mutta
+riippuu kieless�ns� kiini kuin hengess�ns�, ja vasta sen kuoltua on
+kansakin kuollut. Mutta kuoltuansakin, miss� t�mm�inen onnettomuus on
+tapahtunut, muistuu asujanten entinen kieli paikkojen nimiss� tutkijan
+johdoksi. Niin on koko pohjais-Ven�j� t�ynn� suomalaisia jokien, j�rvien
+ja muiden paikkojen nimi� seuduilla, joista Suomalaiset jo
+vuosi-tuhannen takaperin ajoivat karjansa toisille laitumille; samoin
+ovat keski-Ven�j�n it�-osassa tienoissa, joissa Ven�l�iset tiett�v�sti
+ovat elelleet jo jonkun puoli-tuhatta vuotta, vetten nimet melkein aina
+Mordvan-kielisi�. Jos nyt n�m� Karatailaiset olisivat ennen olleet
+Mordvan kansaa ja sittemmin muuttuneet Tatariksi, niin olisi heid�n
+entisest� kielest�ns� samoin pit�nyt j��d� j�lki� edes paikkojen nimiss�
+heilt� asutussa tienoossa. Mutta niin ei kuitenkaan ole, sill� ne ovat
+enimmiten tatarilaista peri-juurta ja itse nimikin Karatai, jota
+luullulle kolmannelle Mordvalais-murrekunnalle on annateltu, ja joka on
+sen paikan nimi, jossa t�m�n luullun sammuneen murrekunnan viimeiset
+j��nn�kset l�ytyv�t, on puhdas tatarilainen nimi, merkitsev� Suomeksi:
+<i>musta-m�ki</i>.</p>
+
+<p>Ei taidakaan siis olla ep�ilemist�, ett� t�mm�isen kolmannen
+Mordvalais-murrekunnan l�ytyminen ei olisi ilmasta temmattu. Lepechin
+kuuli siit� puhuttavan kaukana paikalta ja oli muutenkin
+kansakunnailisissa ja kielellisiss� tutkinnoissansa niin heikko, ett� on
+p�iv�-kirjassansa vet�m�t lauseet Tschuvaschin ja Mordvan kielill�
+melkein aina tuntemattomiksi turmellut. Mit� taas Fr�hn'in l�yt��n ja
+sen todistuksiin tulee, ovat j�lkim�iset niin heikot, ett� h�n niinkuin
+rehellinen tutkija itse on ensim�inen, joka niiden pit�v�isyytt�
+ep�ilee.</p>
+
+<p>Josko meid�n Suomalaisten siis n�in muodoin t�ytyykin (eik� tuo kovin
+vaikea lienek��n) luopua v�litt�m�st� heimolaisuudesta Karatailaisten
+kanssa, niin voipi se olla meille lohdutukseksi, ett� t�m�nkin
+ep�-selv�n asian Ven�j�n kansa-tieteess�, niinkuin monta muuta
+suurempaakin ja painavampaa, selitti Suomalainen mies. T�m� onkin ainoa
+matka, josta t�ll� kertaa voin ylistett�v�lle Konsistoriolle kertoa.
+Koko talven olen t�ss� kaupungissa j�restellyt entisi� kokoelmiani, ja
+nyt loppupuolella talvea my�s valmisteilut itse�ni tulevalle matkalleni
+Voguulin kielen tutkintohon, jolle olen aikonut l�hte� jo tulevassa
+kuussa eli Toukokuun alussa. Suurena apuna n�iss� valmisteluissani
+olisivat minulle, jos niit� joutaisin k�ytt�m��n, er��t
+k�si-kirjoitukset t�ll� kielell�, jotka minulle lainaksi l�hetti
+Pietarin Tiede-Akatemia herra akatemikko Schiefner'in huolen-pidosta.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>Matka Siperiassa v. 1858.</h2>
+
+
+
+<h3>Ensim�inen Kirja.</h3>
+
+<p>Pelym'in kirkolla, Pietarin p�iv�n� 29:n� p. kes�k. (11 p. hein�k.)
+1858.</p>
+
+<p>Touko-kuun 27 p�iv�n� n�htiin Kasan'in kaupungista Siperian tielle
+l�htev�n uutuuttansa hohtavan, niinell� katetun matka-tarantassin
+kevyint� laatua, Paitse pukilla istuvaa Tataria, joka alinomaisella
+��ness�-olemisella kiiruhti muutenkin joutuisata troikaansa, l�ytyi
+tarantassissa kolme henke�, joista kaksi n�ht�v�sti oli yst�v�t�
+saattamaan l�hteneit� kaupunkilaisia, vaan kolmas pukemuksestansa ja
+muusta tunnettiin matka-mieheksi. Tullin takana viheri�isess� heinikossa
+viel� muutamia hetki� saattajien kanssa vietetty�ns� ja er�ill� lasilla
+vaahtoavata viinaa syd�nt��n vahvistettuansa, nousi matka-mies yksin�ns�
+tarantassiin, joka, viimeiset j��-hyv�iset otettua, alkoi lent��
+eteenp�in.</p>
+
+<p>Ja n�in j�i minulta, joka t�ten l�ksin matkalle Voguulien kylmille
+soille, taakseni ne lihavat leip�-maat, joissa kaksi edellist� vuotta
+olin viett�nyt. Loppumatoin musta-multainen pelto-lakeus n�iss� muuttui
+nyt hieta-kankaaksi, tammi, lehmus ja vaahder pet�j�ksi, kuuseksi ja
+koivuksi, arbuusit, omenat ja kurkut nauriiksi, mansikaksi ja
+puolukaksi. T�m� muutos ei ollut minusta outoa; kaikki n�m� uudet
+esineet olivat vanhoja tuttuja, joita n�hdess�ni eli ajatellessani
+pohjaa rakastamaan tottunut syd�meni iloitsi. Iloitsemisen aine oli
+minulla sen suurempi, kuin nyt sain my�s erota n�kem�st� orjuutta, joka
+mainitussa lihavuuden maassa kaiken el�misen myrkytt�� ja kaiken luonnon
+rikkauden muuttaa surkeaksi k�yhyydeksi. Kasan'in l��nist� pohjaan p�in
+ei nim. orja-talon-poikia l�ydy kuin lumeksi vaan joitakuita kyli�;
+kaikki muut ovat kruunun-talon-poikia, ja kokemuksesta ennen
+matkaamissani tienoissa tiesin edellisten ja j�lkim�isten v�lill� olevan
+eroituksen niinkuin y�n ja p�iv�n v�lill�.</p>
+
+<p>Eik� t�m� kokemukseni t��ll�k��n ep�ytynyt, sill� harvoin n�ht�neen
+Ven�j�ll� ja muissakaan maissa paremmin rakettuja kyli� kuin Siperian
+tien varrella n�hd��n V�tkan jo Perm'in l��neiss�. Kaksin-kertainen
+pytinki talon-pojalla ei t��ll� ole mik��n harvinainen kohtaus, vaan
+yksin-kertaisessakin on h�nell� useampia kamari-huoneita, joiden
+maalatut lattiat, monet pyh�in-kuvat ja arkuilla pinotut sein�met
+todistavat hyv�� toimeen-tuloa ja rikkauttakin. Kevyempi el�m� vaikuttaa
+taas ihmisen mieless�kin keveytt� ja lempeytt�, ja niin ovat n�iden
+tienotten asujat paljoa n�yremm�t, yksin-kertaisemmat ja
+hyv�tahtoisemmat kuin kansa keski-Ven�j�ll�.</p>
+
+<p>Kauniilla ilmalla, hyvill� teill� ja n�yr�ll� kohtelulla kulki matkani
+sangen ihanasti eteenp�in. Ainoa vastus oli minulla Malmysch'in
+kaupungissa siin� olevan posti-talon pit�j�st�, joka n�ytti katsovan
+kaikkia matkustavia luoduiksi ainoastaan h�nelle hy�ty� kartuttamaan.
+N�k�j�ns� ik�skuin olisi h�n kerrallansa sy�nyt kokonaisen sian, oli h�n
+tapojansa niin h�vit�in ja p�yhke�, ett� jo useamman kuin yhden
+matkalaisen sormia luulen syyhytt�neen l�mmitt�m��n h�nen suuria
+korvallisiansa. Annettuani h�nen jonkun ajan levitell� suuruuttansa,
+otin paperini esiin, ja n�hty�ns� er��n niist� muuttui se paksu teikari
+yht� kumartelevaksi narriksi kuin siihen asti oli ollut p�yhistelev�
+herra. Seitsem�n virstaa toisella puolen Malmysch'in kaupunkia on lossi
+V�tka-joen yli, jonka kev�t-tulvasta paisunut vesi peitti koko
+ymp�ryst�n niin lavealta, ett� lossilla oli nyt kulkea ei v�hemm�n kuin
+14 virstaa. Minun tullessani paikalle olivat kaikki lossit toisella
+puolen, ja vaikka pylv��sen ly�ty kuvern��rin kuuluutus ilmoitti, ett�
+lossi-miehet kovan rangaistuksen haastolla olivat velvolliset
+viivytt�m�tt� kaikkia yli-saattamaan, t�ytyi minun odottaa kuusi tuntia
+rannalla ennenkuin yksi lossia palasi toiselta puolen, jonne toiset
+kaksi viel� olivat j��neet lopettelemaan sit� kesti�, jonka er��n
+rikkaan Siperialaisen antama juoma-raha heille oli odottamattomasti
+saattanut. Odottaessa kokoutui rannalle kolmatta kymment� henke�
+useammista s��dyist�, kansoista ja uskoista. Siin� oli kaksi nuorta
+sota-miest�, lasketut sota-palveluksesta ja nyt kotiinsa matkalla, jotka
+muutamille talon-pojille tekiv�t sen kunnian ett� herroiksi
+tutkistelivat mit� hyv�� heill� oli ev�s-laukuissansa, eiv�tk�
+ylen-katsoneet heid�n tupakka-massiansakaan (t��ll� pohjais-Ven�j�ll�
+ovat asujat ahkeroita tupakan-polttajia, Siperiassa n�hd��n useasti
+vaimojakin k�rs� suussa). Siin� oli er�s takku-partainen vanha
+jouto-mies, joka kaikille valitti onnettomuuttansa; h�n oli mm. eileisn�
+p�iv�n� tullut kumppalin kanssa Malmysch'iin, jossa iltaa viett��ksens�
+olivat p��tt�neet virvoittaa itse�ns� viina-kullalla; t�m� oli voittanut
+takku-parran ja kellist�nyt h�nen kadulle, josta h�n seuraavana aamuna
+l�ysi itsens�, vaan ei l�yt�nytk��n kumppalia eik� taskussansa olleita
+rahoja eik� jalassansa olleita saappaita, jotka tavarat lietsuun
+l�htenyt kumppali oli h�nelt� kysym�tt� lainannut. Edellens� oli siin�
+puoli-kymment� �mm��, jotka, kotoisin kaukaa pohjaisesta osasta Perm'in
+l��ni�, olivat tehneet pyh�-retken Kasan'iin siell� l�ytyv�n kuuluisan
+jumalan-emon tyk�. Toisia pyh�-retken tehneit� oli talon-poikainen
+porvari Tomsk'ista, joka vaimonsa ja kahden lapsen kanssa oli menn�
+vuonna kulkenut Kiev'iin, jonka pyh�t paikat ovat hyvin suuressa arvossa
+kaikilla oikea-uskoisilla ja jossa rukoilemista pidet��n hyvin
+tehollisena. Mies lateli kertomuksia Kiev'in pyhien ihme-t�ist�, joita
+toiset kernaasti kuuntelivat, ja kaupitsi pyh�� vett� ja jumalan-kuvia,
+joita ostamaan kuitenkaan ei kell��n n�kynyt rahaa ylettyv�n. Paras
+voitto h�nen neli-tuhans-virstaisesta matkastansa oli minun katsoessani
+puoli-kymment� omena-puun tainta, joille h�n telegansa per�ll� oli
+laittanut varsinaisen multa-penkin ja joista h�n n�kyi pit�v�n suuren
+huolen. Viel� oli siin� muutamia Tataria, joista kaksi oli kasanilaista,
+huonoa tavaraa kaupalle l�htenytt� Mahometil�ist�, ja kaksi V�tkan
+Tataria, Ven�j�n uskoon ristityit�, jotka j�lkim�iset n�yttiv�t olevan
+y�-lipakon tilassa sen puolesta, ett� heid�n kansalaisensa Tatarit
+n�ht�v�sti ylen-katsoivat heit�, ja uskolaisensa Ven�l�iset taas eiv�t
+n�ytt�neet heihin viel� mieltyneen. &mdash; Kaikki n�m� matkamiehet p��siv�t
+viimeinkin p�iv�n valetessa toiselle puolelle, ja hajosivat siin� taas
+jokainen tavallaan matkaansa pitkitt�m��n.</p>
+
+<p>Merkitt�vist� paikoista on t�ll� matkalla ensim�inen <i>Perm'in</i> kaupunki,
+joka on saman-nimisen l��nin p��-kaupunki ja sangen hyv�sti rakettu.
+Vaan t�m� onkin sen suurin merkillisyys, sill� vaikka se on Kama-joen
+varrella ja sen kautta yhteydess� Kasan'in kanssa (johon Perm'ist� tulee
+560 virstaa) kuin my�s koko Volgan vesikunnan kanssa, on sen liikunto
+mit�t�in, ja asujien m��r� ei ole jaksanut nousta enemp��n kuin noin 14
+tuh. henkeen. Satunnaisesti tulin Perm'iss� tuntemaan er��n maa-miehen
+ja Kuopiolaisen, herra M&mdash;uksen. H�n oli yksi sit� suurta
+maan-mittari-tulvaa, joka noin 20 vuotta takaperin Suomesta virtasi
+Ven�j�lle leip�� ja onnea etsim��n. Ett� useampi n�ist� onnen-etsij�ist�
+onnistui onnettomasti eli v�hint�ns�kin hyvin keskin-kertaisesti, on
+tunnettu asia; vaan joillakuilla oli my�s tilaisuus kavuta ylemm�ksi
+tavallista "lanttua," joilla Ven�j�ll� on sangen v�h�inen arvo, ja n�it�
+harvoja on herra M&mdash;uskin, joka t�t� nyky� on kruunun-maiden mittauksen
+p��llikk� Perm'in l��niss�. Koto-maan ja sen kielet oli herra M.
+enn�tt�nyt unhottaa niin tarkoin, ett� meid�n kanssa-puhe tapahtui
+ven�j�ksi, joka surkea ja luonnotoin seikka k�vi vastoin mielt�ni,
+vaikka h�n kyll� saneli suosiollisia sanoja ven�j�st�ni. N�it� h�nen
+suosio-puheitansa ei ollut v�hin se, kuin h�n, kysytty�ns� nykyisen
+virka-arvoni, laski luvun, ett� min� noin kahden-kymmenen vuoden sis��n
+olisin &mdash; kenraali, arvo, jonka h�n toivoi k�sitt�v�ns� noin kahdeksan
+vuoden kuluttua, vaan jota min� en unessakaan ollut voinut haaveksia
+itselleni. Suomalaisen lukijan ymm�rt�� t�t� seikkaa on sanottava, ett�
+Ven�j�ll� huolimattomammassa puheessa kutsutaan kenraaliksi muitakin
+virka-miehi�, joilla on kenraalin arvo. Herra M. antoi minulle hyvi�
+neuvoja, kuinka arvo-porrasta olisi kevyin kavuta yl�s, ja h�nen vilkas
+ja notkea luonteensa todisti, ett'ei t�m� kapuaminen viel� ollut
+v�sytt�nyt h�nt�. Muuten oli h�n nainut venakon Perm'iss� ja, niinkuin
+er�s syrj�inen minulle sanoi, uskonsa muuttanut siksi uskoksi, johon
+h�nen lapsensakin olivat kastetut.</p>
+
+<p>Perm'iin tullessa kulkee maan-tie noin 300 virstan pituudelta Votjakkien
+maan kautta. Useammassa kuin yhdess� kertomuksessa t�st� kansasta
+n�hd��n siit� paitse muuta mainittavan sekin, ett� se kaikista Ven�j�ll�
+l�ytyvist� Suomi-per�isist� kansoista enimm�n olisi It�-meren
+Suomalaisten n�k�inen muussakin, mutta varsinkin siin�, ett� sill� muka
+olisi valkeat hivukset. T�t� lausetta ei minun katsastamukseni
+vahvistanut, sill� "liina-tukkaa" en t�ss� kansassa n�hnyt yhdell�k��n
+ainoalla, vaan on heid�n n�k�ns� aivan yhden-lainen kuin Tscheremissien,
+s.o. musta suora-hivuksinen tukka ja kalvas iho-karva. Heid�n kielt�ns�
+ei minulla ollut aikaa ruveta tutkimaan, vaikka kyll� teki mieleni sit�
+tekem��n, joka ty�, tehtyn� suomalaisesta katsannosta, ei suinkaan olisi
+liika-nainen, kuin t�st� kielest� ei l�ydy muuta selityst� kuin
+Wiedemann'in, uuden testamentin k��nn�ksest� kyh�tty, kieli-oppi.</p>
+
+<p>Perm'iin asti on maan-tie juossut aivan pohjaiseen p�in; t�st� eteenp�in
+k��ntyy se ei ainoastaan it��n, vaan it�-etel��nkin p�in Uraalia kohti
+kulkemaan, ja leikkailee t�ll� matkallansa muutamin paikoin
+<i>Baschkirien</i> maan pohjaisimpia reuneita. Niin on esim. ensim�inen
+posti-paikka Perm'ist� Kungur'iin p�in baschkiril�isess� kyl�ss�, ja
+siit�kin eteenp�in tavataan heit� aina Jekaterinenburg'ia my�ten.
+Ulko-n��ss�, kieless�, uskossa ja tavoissa on t�m� kansa aivan yht� kuin
+n�iden tienotten Tatarit, jo jotenkin v�kev� kuvastus-aistin eli, joka
+on uskottavampi, v�h� tieto Baschkirist� on niill� kirjoittajilla ollut,
+jotka heit� p��tt�v�t joko suorastaan Suomalaisiksi eli tataristuneiksi
+Suomalaisiksi. Suomalaista ainetta ei heiss� n�y olevan ensink��n, mit�
+ruumiin-rakennukseen ja n�k��n tulee; kielen taas vakuuttivat niin
+Baschkirit kuin t��ll� tavattavat Tatarit heill�ns� olevan aivan yhden,
+joka kyll� n�kyi siit�kin, ett� he kesken�ns� (s.o. Baschkir Tatarin
+kanssa) puhuivat sill�, ei Ven�j�ksi, niinkuin Tatari puhuu Tschuvaschin
+kanssa, eli Ers�l�inenkin Mokschalaisen kanssa.</p>
+
+<p>Maa Perm'ist� Jekaterinenburg'iin asti ei ole niin mets�ist� kuin
+Perm'in ja Kasan'in v�li, vaan n�ytt�� olevan sen lihavampaa
+leip�-maata. Vahvoja kyli� on tihe�ss�, ja tiell� tulee ja menee
+alinomaa kaiken-laisia matka-miehi� ja kuormia. T�m�n liikunnon
+vaikuttavat Uraalin vuori-tehtaat. Uraali itse alkaa Europasta
+matkaavalle tuntua noin 250 virstan p��ss� Perm'ist�, tuntua siten, ett�
+tie muuttuu m�kiseksi ja ett� h�n ymp�rill�ns� n�kee sankan mets�n
+peitt�mi� m�en-sel�nneit�. Niist� ei kuitenkaan yksik��n ole korkeampi
+Suomessa tavattavia m�ki�, ja maan-tie ei ole juuri m�kisemp�� kuin mit�
+meill� esim. Heinolan ja Mikkelin v�lill� olevalla maantiell� tavataan.
+Ja t�t�k��n ei kest� oikeettain enemm�n kuin kaksi holli-v�li�, s.o.
+noin 40 eli 50 virstaa. Kauniimpata maata tavattanee harvassa
+pohjaisessa tienoossa kuin n�m� Uraalin tienoot ovat: m�ki itse
+mustan-tumma jylh� mets�, laaksot milloin kaunis pelto milloin (ja
+useammin) luonnollinen niitty, jossa siell� t��ll� seisoo monen-laisia
+lehti-puita ik�skuin istutetut joukottain niinkuin englannilaisessa
+puistossa; ja kaiken t�m�n l�pi juoksee laakson pohjassa kirkas puro eli
+joen-alku, paikoin mylly� paikoin rauta-tehdastakin k�ytt�v�. Noin 34
+virstan p��ss� ennenkuin Jekaterinenburg'iin tullaan seisoo er��ll�
+m�ell� maan-tien vieress� kivi-pylv�s, muistoksi silloisen
+perint�-ruhtinan, nykyisen keisarimme, k�ynnist� t��ll� v. 1837; sama
+patsas kuuluu my�s olevan vesi-jaon merkki, sill� t�st� it��n p�in
+l�htev�t jo vedet Irtysch'iin juoksemaan. Patsas on niin-muodoin
+luettava Europan ja Aasian raja-merkiksi, ehk� Ven�l�ist� lukua my�ten
+koko Perm'in l��ni kuuluu Europaan, ja sen it�inen raja on viel� paria
+sataa virstaa idemp�n�.</p>
+
+<p><i>Jekaterinenburg'in</i> kaupunki (noin 360 virstaa Perm'ist�), Pietari
+Ensim�isen perustama Iset-joen varrelle, joka joki laskee Tobol'iin, on
+tavallinen lepuu-paikka niille, jotka Ven�j�lt� matkaavat Siperiaan. Ja
+sen hyviss� maja-taloissa voipikin matkalainen l�yt�� kaiken tavallisen
+toimeen-tulon, ilman jotta h�nen on Kasan'ista erottuaan t�ytynyt kitua;
+sill� Perm'kin on t�ss� katsannossa viel� hyvin kehnosti varustettu.
+Vaan muutenkin, rakennusten, liikunnon ja v�ki-lukunsakin (16 tuh.)
+puolesta on Jekaterinenburg, vaikka vaan piirikunnan kaupunki, paljon
+etev�mpi mainittua l��nin-kaupunkia ja sit� ei kukaan kielt�ne, ett�
+matkalainen Moskovasta l�hdetty�ns� ei ole n�hnyt niin kaunista
+kaupunkia kuin se on, sill� Kasan'issakaan, ehk� se on monta vertaa
+suurempi edellist�, ei ole yht��n osaa, jonka voisi t�m�n rinnalle
+vet��. Jek. on mm. koko Uraalin vuorikunnan p��-kaupunki, ja semmoisena
+vuori-hallituksen ja vuori-opiston olo-sia. Paitse t�t� l�ytyy siin�
+kuuluisa kivi-kalujen tehdas, h�yry-konetten tehdas, jonka enimm�t teot
+menev�t Siperiaan, ja myntti-paja, jossa kaikki Ven�j�n vaski-raha
+ly�d��n. Kaikki n�m� laitokset tarvitsevat suuren joukon tieteellisesti
+sivistyneit� virka-miehi�, ja n�iden kuin my�s saksalaisten porvarien
+vaikuttama lienee se sivistyksen ja menestyksen n�k�, joka kaupungilla
+on. Kadut ovat europalaisesti kivetyt ja sonnalle eiv�t haise
+syrj�ss�k��n olevat kaupungin osat, kaksi etua, jotka ven�l�isess�
+kaupungissa sanomattoman suurta edistyst� todistavat. Mainittuja
+saksalaisia virka-miehi� ja porvaria vasten l�ytyy t��ll� my�s siev�
+luteerilainen kirkko, ja kuin minun olo-p�iv�ni paikalla sattui olemaan
+sunnuntai, sain min�kin kuulla kelvollisen selityksen uskoni asioissa,
+jonka-laista kaualle aikaa en ollut kuullut.</p>
+
+<p>Jekaterinenburg'ista eteenp�in muuttuu luonto yht'�kki�. Maa on nyt
+paikoin hiekka-sekaista savikkoa paikoin vetel�t� suota, ja yleisesti
+tasainen kuin lauta. Turhaan etsiskelee silm� en�� sit� mehev�t�
+viheri�isyytt� ja sit� monen-laatuista kasvikuntaa, johon oli tottunut
+Uraalilla; hongikko, kanervikko, pajukko ovat t��ll� enimm�ksi osaksi
+vallanneet maan. Tobolsk'in l��niin tultua muuttuu maan-tiekin
+huonommaksi; ja kuin minun matkatessani, niiden kaunisten ilmojen
+per�st�, joilla koko matkan olin kulkenut, mainittuun l��niin p��sty�ni
+viel� alkoi vastaani tuulla kylm� pohja-tuuli sateen kanssa, niin tiesin
+kyll� ja tunsin nyt olevani Siperiassa.</p>
+
+<p>Mutta paitse t�t� luonnon satunnaista muistutusta nyt oltavan siin�
+maassa, johon kokonainen suuri valtakuuta lykk�� rikoksensa ja
+paha-tekonsa, ei matkustajan tarvitse olla kovin tarkka-silm�isen sen
+muustakin havaitaksensa. Se orjallinen n�yristeleminen, jolla t�k�l�iset
+asujat kohtelevat kaikkia herras-miehi� ja joka loukkaa ja inhoittaa
+outoa, todistaa heill� olevan tuoreessa muistissa, ett� herroilla on
+voimallinen liittolainen ja toveri, nim. keppi. Se ala-kuloisuus, joka
+n�yt�iksen useamman katsannossa, osoittaa ett� mieli on raskas joko
+ik�v�st� eli h�pe�st� eli oman-tunnon vaivoista eli kaikesta yhteens�.
+Se hiljaisuus kyliss� ja laulamattomuus, jonka Ven�j�lt� tuleva
+matkalainen pian havaitsee, ilmoittaa, ett� laulu ei voi kevent��
+t�man-laatuista mielen raskautta, ja ett� Ven�l�inen t��ll� ei ole se
+seurallinen el�in kuin oikeassa koto-maassansa. Ett� n�m� lauseet eiv�t
+koske kaikkia paikkoja Siperiaa ja sen kaikkia asujia, on helposti
+ymm�rrett�v�, sill� j�lkim�isist� on v�hin osa niin-kutsuttuja
+"j�t�tettyj�" ja suurin osa syntyj�ns� Siperialaisia. Vaan useammassa
+tapauksessa ovat n�m�kin l�hetettyjen j�lkeisi�, ja minun luuloni on se,
+ett� rikoksen muisto ja mielen karvaus pilvest�� useamman polven el�m��
+rikoksen-tehneen j�lkeisiss�kin. Ja sen ohessa lis�ytyy vereksienkin
+l�hetettyjen luku vuosi vuodelta. Tavallinen l�hetettyjen m��r� tekee
+vuosittain noin 12 tuh. henke�; vaan "hyvin�" vuosina nousee se noin 15
+tuhanteen asti. Kasan'in kaupunki on se paikka, jossa Siperiaan viet�v�t
+yhtyv�t kaikista valtakunnan osista, ja ken haluaa voi siell� joka
+maanantai- ja torstai-aamuna kaupungin suurimmalla kadulla n�hd� parven
+n�it� onnettomia, noin sata ja toisinaan kaksikin sataa henke�, l�htev�n
+matkalle. Etu-nen�ss� astuu rumpali ankarasti t�ryytt�en rumpuansa ja
+ik�skuin huutaen kaupunkilaisille: tulkaa meit� katsomaan! H�nen
+j�lest�ns� seuraavat vangit, miehet ja vaimot sekaisin, edelliset
+nelitt�in sidotut toisesta k�dest�ns� kevyeen rauta-vitjaan; n�it�
+seuraa puoli-kymment� kuorma-hevoista, jotka vet�v�t sairaita, heikkoja
+vaimoja ja lapsia, ja koko parven ymp�rill� ratsastaa noin kymmenkunta
+kasakkia eli muita sota-miehi�, joita my�s aina seuraa upsieri. Tiell�
+n�hd��n joka posti-paikan kohdassa pitk�n-lainen puu-rakennus pienill�
+ikkunoilla ja korkealla pysty-paalutuksella varustettu. N�m�
+rakennukset, joissa jokaisessa l�ytyy upsieri pienen sota-mies-komannon
+kanssa, ovat vankien y�-paikat, ja n�in kulkevat he p�iv�ss� yhden
+posti-v�lin, oli se pitempi eli lyhempi, pitempi ei se kuitenkaan
+koskaan ole, ett'ei terve ihminen helposti voisi sit� mainitussa ajassa
+matkata; varsinkin kuin vankia useasti lev�hdytet��n eik� n�yt� kovin
+ankarasti kohdeltavan. Tobolsk'in kaupunki on heid�n yhteisen matkansa
+p��-maali. T��ll� l�ytyy virkakunta, joka rikosta my�ten ja katsoen
+paikkakuntien tarpeesen, m��r�� mik� mihinkin on l�hetett�v�. Ainoastaan
+suurimmat pahan-tekij�t tulevat Njertschinsk'in vuori-kaivantoihin; enin
+osa l�hetettyj� joutuu niin-kutsuttujen uudis-talolaisten luokkaan, s.o.
+heit� jaetaan ymp�ri maakuntaa kylihin, joissa saavat, m��r�tyss�
+piiriss�, el�� ja liikkua kuin tahtovat. T��ll� sanotaan monesta viel�
+tulevan ihmisen, niin ett� v�hitellen rakentavat itsellens� m�kin,
+murtavat peltoa, naivat ja muuttuvat kiinteiksi talon-pojiksi. Vaan moni
+heit�ksen my�s kerj�yksen ja kuleksimisen p��lle, tekev�t pahojansa maan
+asujille ja p��tt�v�t p�iv�ns� joko kaivannoissa eli vanki-huoneissa eli
+&mdash; ruoskankin alla.</p>
+
+<p><i>Tobolsk'in</i> kaupunki, jota muutamassa katsannossa voipi sanoa kaiken
+t�m�n onnettomuuden p��-paikaksi, ei ulko-n��ss�ns�k��n ep�� t�t�
+omaisuuttansa, sill� harmaampaa, m�remp�� ja viluisempaa asuin-siaa
+lienev�t ihmiset harvoin valinneet, kuin t�m� paikka on. N�ist�
+haitoistako vai mist� muusta se my�s tullee, ett� harvoin n�hd��n niin
+k�yh��, niin sivistym�t�int� ja niin uneljasta l��nin-kaupunkia kuin se
+on. Niin ei siin� esim. l�ydy yht��n ainoata ravinto-taloa, ja min�
+tultuani hyv��n paikkaan y�ll� (vasten 10 p. kes�k.) en ollut saada
+miss��n korttieria ja aloin jo arvella l�hte� poliissiin y�ksi, kuin
+viimeinkin er�s porvari, &mdash; tarkoin tutkittuansa kuka ja mist� min�
+olin, ja tarkoin m��r�tty�ns� kuinka kauan voisin asua h�nen tyk�n�ns�
+ja kuinka paljon siit� tuli maksaani ja mink�-lainen yl�s-pito
+maksustani tulisi seuraamaan, &mdash; armahti minua, avasi porttinsa ja antoi
+siistin-laisen kamarin asuani.</p>
+
+<p>Eik� tehnytk��n mieleni kauan viipym��n t�ss� Jermakin pes�ss�, vaan
+toimitettuani toimitettavani kuvern��rin kansselissa l�ksin, vaikka
+vett� satoi kuin korvosta kaatamalla, jo 12 p:n� kes�k. taas matkalle
+Turinsk'iin, joka on t�m�n l��nin l�nteisimm�n piirikunnan kaupunki,
+sen, jossa Voguulia enimm�lt� l�ytyy. Turinsk'iin loppui minulta
+posti-tie. T�st� kulkee huono kyl�n-tie yhdeks�n-kymmenen virstan
+levyisen salon poikki Tabaryn kyl��n Tavda-joen rannalle. T�ll� v�lill�
+ei ole yht��n taloa ja se t�ytyy matkustaa yksill� hevosilla. Kahteen
+kohtaan on sille kuitenkin rakettu saunat, joissa kummassakin el��
+yksin�inen mies. H�n pit�� saunan voimassa, josta matkalaiset talvella
+maksavat h�nelle m��r�tyn maksun, nim. 1 1/2 kop. hop., se, joka
+saunalla hevoistansa sy�tt�� ja kopeikan samaa rahaa se, joka vaan
+k�ypi siin� l�mmittelem�ss�ns�. T�m� on raa'in, alku-per�isin muoto
+ravinto- eli maja-taloja; sen ja Helsingin seura-huoneen v�li ei varmaan
+ole pienempi kuin t�ss� matkaavien Voguulien ja esim. yli-opiston
+rohvessorien v�li.</p>
+
+<p>Tabary'ssa loppui viimeinkin maa-matka. Se, joka sill� on t�rissyt
+kolmatta tuhatta virstaa, niinkuin min� nyt olin tehnyt, astuu kernaasti
+venheesen, varsinkin kuin venhe on katettu ja niin muodoin suojelee
+matkalaista p�iv�n paahteesta ja sateen m�rkyydest�. Hekkumallisesti
+oikoo h�n maa-matkasta j�ykistyneit� j�seni�ns� sill� pehme�ll� tilalla,
+joka venheesen on tehty, ja arvelee ei koskaan matkanneensa n�in
+kevyesti kuin t�ss�. T�m� on ensim�isen soutu-taipaleen tunne. Sill�
+lep�ilty�ns� ja ihailtuansa jokea ja sen rantoja, tulee matka-mies
+t�ss�kin tuntemaan, ett� maan p��ll� ei ole mit��n t�ydellist�.
+Ensim�inen ja suurin vastus on h�nell� itikoista, jotka
+tuhannen-tuhans-m��riss� tunkeutuvat h�nen p��llens� eiv�tk� anna
+h�nelle silm�n-r�p�yksen rauhaa. Ne voidaan karkoittaa vaan siten, ett�
+katoksen oven edess� poltetaan tulta, mutta siit� nouseva savu, jonka
+venheen kulku ja tuulikin ly� kokonansa katokseen, on uusi kiusa, ei
+paljon v�hempi sill� poistettavaa pahaa. Toisekseen on matkan-tekokin
+sangen hidasta, sill� vaikka soutajia muutetaan noin 20 eli 30 virstan
+p��ss� ja vaikka virta, joka minun kulkeani oli vastainen, on h�n tyyni,
+ei matkaa kulu tunnissa juuri enemm�n kuin nelj� eli viisi virstaa.
+Tavda-joki, jolla nyt tein matkaa, on Tobol'in syrj�-joki ja syntyy
+kahden Uraalilta tulevan joen, Losvan ja (etel�isen) Sosvan yhtymisest�.
+Se on sangen vetev� joki, mutta sen ranteet ovat hyvin yksi-jonoiset,
+s.o. pet�jikk� ja pajukko sen reunoilla ovat loppumattomat. Kyli�
+tavataan harvassa, ja nekin ovat pieni�: nelj� viis taloa yhdess�.
+Asujilla, jotka ovat pelkki� Ven�l�isi�, ei maa-viljelys en�� ole
+ainoana elatus-keinona; he valittavat pelto-maata olevan hyvin v�h�n,
+paikka paikoin vaan ja ainoastaan joen rannoilla, sanoen kaiken muun
+maan kauempana joesta olevan synke�t� suo-pohjaa korpea, jota ei mill��n
+keinolla voi perkata pelloksi. Sent�hden ovat Ven�l�isetkin omistaneet
+alku-per�isten asujien elatus-keinot: mets�st�misen ja kalan-pyynn�n,
+jotka molemmat t��ll� ovat antoisat. P��lt�-p�in katsojalle n�ytt��
+t�k�l�inen rahvas el�v�n k�yh�sti, vaan ei leiv�tt�. Samovaraa
+(tee-ky�kki�), joka ven�l�isiss� seuduissa on tarkka toimeen-tulon
+sanoja, ei l�ydy joka kyl�ss�; kapakat, joita t�nnekin on istutettu,
+ovat kaukana toisistansa, samoin kuin kirkotkin; vaan n�itt�kin
+sivistys-keinoitta on rahvas t��ll� n�yr��, hiljaista ja siisti�.</p>
+
+<p>Noin 200 virstaa matkattuani jokea my�ten, eli Turinsk'ista yleens�
+v�h�n p��lle kolmen sadan virstan, tulin viimeinkin t�nne Pelym'in
+kirkolle 24 p. kes�k. T��ll� olen nyt aikonut viett�� pari kuu-kautta
+Voguulin kielen tutkinnossa, jota vasten minulla on Voguuli Losva-joelta
+tutkinnon v�li-kappaleena. H�nen piti pyh�n Pietarin kunniaksi ja
+paastosta p��semisen iloksi saada t�m� p�iv� viett�� kapakassa
+viina-kullan ��ress�, johon Voguuli on yht� k�rk�s kuin k�rp�nen veteen.
+T�m� on h�nelle kernaasti suotu, sill� h�nell� poloisella on niin ik�v�
+vaimoansa ja perhett�ns�, ett� minun t�ytyi suorastaan kielt�� h�nen
+puhumasta t�t� ainetta, niin usein kertoi h�n sit� ja niin hellill�
+sanoilla koki h�n liikuttaa minua h�nt�ns� kotiin laskemaan. H�nen
+viett�ess�ns� Pietarin p�iv�� ja p��t�ns� parannellessaan sain min� my�s
+tilaisuuden n�m� radit panna paperille.</p>
+
+<p>Vaikka n�in muodoin olen keskell� Siperian saloja, ei minulla ole juuri
+mit��n h�t��. El�m�n pienet onnettomuudet ovat t��ll�: helle, itikat,
+luteet ja muut sy�p�l�iset; v�h�ll� m��r�ll� k�rsiv�llisyytt� voipi n�m�
+vastukset kuitenkin voittaa. Suuremmaksi luen sen pienen onnettomuuden,
+ett� tasku-kelloni tuli vialle ja herkesi k�ym�st�. T��ll� ei
+arvattavasti kukaan ymm�rr� sit� laittaa eik� Turinsk'issakaan, jossa
+sit� jo k�ytin, l�ytynyt miest� sit� korjaamaan. Kes�inen aika tuo menee
+ilman kellottakin; mutta syksyn pitk�t y�t ja sumuiset p�iv�t taitavat
+sen puutteessa k�yd� tukalammiksikin. Kuitenkin on sana-lasku:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Otavass' on orjan merkki,<br /></span>
+<span class="i0">Ei ole kuussa, ei kukossa,<br /></span>
+<span class="i0">Eik� p�iv�n koitannassa"<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>lohdutuksenani, ja kuin niin monta tuhatta ihmist� ik�ns� el�� kellotta,
+voinen min�kin muutamia kuu-kausia tulla toimeen ilman t�tt�
+ajan-mittaritta.</p>
+
+
+
+<h3>Toinen Kirja.</h3>
+
+<p>Beresov'assa 29 p. syysk. 1858.</p>
+
+<p>Pari p�iv�� takaperin t�nne tultuani saan matkastani nyt antaa
+lyhyk�isen kertomuksen, niin kauan kuin sen muistot viel� ovat
+mieless�ni nuoret ja verekset.</p>
+
+<p>Pelym'in kirkko seisoo niemell� kahden joen, nim. l�nnest� tulevan
+Tavdan ja pohjasta juoksevan Pelym'in, yhtymisess�, jotenka paikalla on
+sangen kaunis sia. Kyl�� itse� on noin 15 eli 20 talon-r�hj��, joiden
+kierot sein�t ja paperilla paikatut ikkunat todistavat asujanten
+k�yhyytt� ja my�s &mdash; laiskuutta. Vaikka siis t�t� nyky� huonoimpia
+kirkon-kyli� on Pelym ennen aikanansa ollut mainiompi paikka, ja
+jokainen Ven�j�n historiaa lukenut tuntee sen surkean merkillisyyden.
+Pelym'issa oli nim. ennen aikaan puinen linnoitus muutamilla
+tykkil�ill�, jossa seisoi joku satanen sota-v�ke� ynn� vojevod'in kanssa
+ja josta k�sin j�ykk�� vasta-rintaa tekev�t Voguulit v�hitellen
+taivutettiin kuuliaisuuteen. Heid�n ristitty�ns�, joka tapahtui menneen
+vuosi-sadan alku-puolella, j�i linna rappiolle ja nyt ei siit� en�� ole
+muita j��nn�ksi� j�lell� kuin linnueen j�lkeisi� pieni kyl�nen Kasakkia
+v�h�n matkaa kirkolta. Mutta p��-asiallisesti on Pelym niin tullut
+kuuluisaksi, ett� sit� Beresov'an rinnalla on pidettyn� kovinna
+l�hetys-paikkana valtakunnallisille pahan-tekij�ille, herrat <i>Biron ja
+M�nnich</i> saivat t��ll�, pitk�t vuosikymmeniset viett�en Pelym'in
+suruisilla rannoilla, mietiskell� maallisen korkeuden turhuutta ja
+vaarallisuutta. Monta muuta v�hempi-kuuluista miest� on pidetty
+Pelym'issa, ja varmaan on useampi heist� sen yksin�isyydess� havainnut,
+ehk� kyll� my�h��n, ett� yksityisen ihmisen ei ole luvallinen tarttua
+historian rattaasen sit� muka omia mietteit�ns� my�ten v��nt��ksens�.
+T�t� nyky� l�ytyi paikalla vaan yksi t�mm�isist� syist� l�hetetty,
+entinen kasanilainen aatelis-mies, jonka kova-korvaisuus oli tehnyt ei
+ainoastaan sen, ett� h�n etel�-Siperiasta ja kaupungista muutettiin
+t�nne Voguulien korpeen, vaan my�skin sen, ett� se nykyisen keisarin
+armo-julistus, jolla kaikki t�mm�iset pahan-tekij�t paluutettiin
+Siperiasta, ei kohdannutkaan h�nt�. Aikaansa vietti t�m� herras-mies
+milloin ryyppim�ll� milloin lukemalla mit� k�siins� sai. Ett'ei h�n
+ollut sivistyksett� n�kyi siit�kin, ett� joka vuosi l�hetytt��
+itsellens� kirjat: <i>Almanach de Gotha ja Annuaire des deux Mondes</i>. H�n
+toivoi kuitenkin kohtakin p��sev�ns� sek� Pelym'ista ett� Siperiastakin,
+sill� v. 1862 vietett�v�n tuhat-vuotisen muisto-juhlan kaunistamiseksi
+oli h�nell� tekeill� summattoman suuri runo-laitos viidess� kymmeness�
+laulussa, joka olisi sis�lt�v� koko Ven�j�n historian ja tekev� 10 osaa,
+viis laulua kussakin osassa. Kaksi eli kolme osaa oli h�n jo l�hett�nyt
+Pietariin, ja valmisteli nyt taas uutta osaa sinne suoritettavaksi, eik�
+sanonut runo-tekonsa j��v�n vaikutuksetta h�nelle armoa pyydett�ess�.</p>
+
+<p>H�nen ja paikkakunnan sasedatel'in kanssa voi t��ll� jonkun sanan
+vaihtaa. Pappi sit� vastaan oli pelkk� talon-poika, joka itse kynti,
+niitti, kalasteli, piti kauppaa, ei k�yhyydest� niinkuin se tapahtuu
+monessa muussa paikassa, vaan ahnaudesta. Sen ohessa oli h�n niin laiska
+virkaansa toimittamaan ett� koko minun olin-ajallani ei pidetty yht��n
+kertaa t�ytt� jumalan-palvelua, vaikka sill� ajalla sattui kaksi suurta
+juhlaakin (Pietarin ja Iljan p�iv�t). Paljon sivistyneemm�t pappia
+olivat t�nne asettunut porvari Turinsk'ista ja viina-herra, joka oli
+kaikkein kapakkojen p��llikk� t�ss� tienoossa. Paitse n�it� ovat
+Pelym'in herras-s��dyst� viel� muistettavat piisar, rokko-herra ja
+sepp�. Piisar oli yht� sokuri-suinen kuin koko h�nen sukunsa ja my�s
+yht� suuri &mdash; kelmi. Rokko-herra tuli minulle merkilliseksi sen kautta
+ett� h�n useasti h�iritsi y�n-leponi viinassa vaimoansa pieks�m�ll�,
+josta huuto ja telm�minen her�tti kaikki naapurit. Sepp�� muistelen
+t�ss� h�nen ankaran-sakean partansa vuoksi, joka aina, kuin h�nen n�in,
+muistutti minulle mieleen kuningas Yrj� Toisen ohillista, josta paroni
+Mynkhausi kertoo, ett� Englannin vaakuna oli leikattu h�nen partaansa.
+Muutenkin, ei ainoastaan partansa vuoksi, oli t�m� Pultavan l��nist�
+herraltansa Siperiaan l�hetetty sepp� Pelymil�isill� suuressa kunniassa
+ja huolessa, sill� h�nt� ennen ei ollut taitavaa sepp�� l�ytynyt
+l�hemp�n� kuin Turinsk'issa s.o. kolmen sadan virstan p��ss�.</p>
+
+<p>Pelym'in merkillisyyksist� lienee viel� muistettava korttieri-taloni
+vanha em�nt�, jolle kaikki, mutta olletikin nainut rahvas, osoittivat
+suurta kunniaa, sill� h�n oli koko kyl�n <i>babuschka</i> (t�m� sana
+merkitsee sek� mummoa ett� k�til�int�). T�ss� omaisuudessaan maisteli
+h�n, useasti vieraina k�yden, kyl�l�istens� vaimojen viina-varoja, ja
+silloin t�ll�in pistihen h�n minunkin tyk�ni pyyt�m��n juoma-rahaa
+milloin kortteliksi milloin puoleksi. Ehk� h�nt� n�in joka haaralta
+koettiin pit�� viinan hengess�, ei h�n kuitenkaan nyky-aikaa rakastanut:
+rahvas oli muka nyt entist� vastaan k�yh��, pellot eiv�t kasvaneet
+eiv�tk� lehm�t lyps�neet niinkuin ennen; yksin p�iv�kin oli h�nen
+mielest��n lyhennyt, sill� ennen kerkesi muka kes�isess� p�iv�ss� paljon
+ty�t� tehd�, "vaan nyt tuskin laskeut", sanoi h�n, "puoli-p�iv�isen
+p��lle v�h�n lep��m��n, kuin jo ilta on k�siss�".</p>
+
+<p>Silmi�ns� ristien j�tti t�m� eukko minut hyv�sti, kuin 19 p�iv�n� elok.
+l�ksin Pelym'ista matkalle Pelym-jokea my�ten pohjaan p�in. H�n tiesi
+minulla olevan edess� semmoisen matkan, jossa suuret korvet ja vetel�t
+suot olivat jalan kulettavat, sanoi vilustuvani ja menett�v�ni
+terveyteni, niinkuin muka viina-herra oli ei kauan takaperin
+kalastus-matkalla vilustunut ja nyt makasi vuoteella. Kuitenkin
+n�hdess��n ett'ei voinut p��t�st�ni muuttaa, antoi h�n minulle
+siunauksensa ja ev��n vatsalleni (edellisen ilman ja j�lkim�isen
+arvattavasti maksua vastaan), ja lupasi pit�� kuppa-sarvensa valmisna,
+jos muka takaisin t�ytyisi palatani ja terveyteni vaatisi h�nen
+l��k�rillist� hoitoansa. Samaa takaisin-tuloni virtt� lauloi
+sasedatelikin, joka laiturilla j��-hyv�isi� h�nelt� ottaessani hymyillen
+toivoi meid�n parin kolmen viikon per�st� taas n�kev�n toinen toisemme,
+"minun muka kylliksi ilmailtuani Voguulien maassa". Min� kiitin h�nt�
+hyv�-tahtoisuudestansa, mutta itsekseni ajattelin: odottakaa vaan minun
+takaisin-tuloani; "akka tielt� kesken k��ntyy, ei mies pahainenkaan".</p>
+
+<p>Se matka, jolle n�in l�ksin, ei kartalta katsoen n�ytt�nyt niin
+vaikealta eik� sitten itse asiassakaan ollut niin vaikea, kuin sit� joka
+haaralta laulettiin. Lyhyk�isesti sanoen olin p��tt�nyt p��st�
+Beresov'aan suorinta tiet� Pelym'ista. T�m� suorin tie vei ensin
+Pelym-jokea my�ten siihen asti kuin t�m�n joen latva k��ntyy l�nteen ja
+etel��n p�in. T�ss� kohdassa ottaa Pelym pienen syrj�-joen id�st�, jonka
+latva taas on niin l�hell� pohjaiseen Sosvaan lankeavan Tapsje-joen
+latvaa, ett� v�li-taival ei n�ytt�nyt olevan kuin 30 eli 40 virstan
+levyinen, ja niin lyhyen taipalen, ajattelin min�, p��sen itse yli,
+vaikka h�n olkoon jos mink�-lainen. Suurin huoli oli minulla
+kapineistani, joita pitk�llisell�, kes�n-talven teht�v�ll� matkalla
+t�ytyy pit�� enemm�n kuin halu olisikaan, ja n�in kolkoissa maissa viel�
+lis�t� yksin keitto-astioillakin, ev��ll� ja muulla semmoisella
+rojakalla. Kalujani kantamaan yli mainitun taipalen p��tin yl�-Pelym'in
+Voguuli-kylist� ottaa jonkun kymmenkunnan miest�; koko matkaksi
+Pelym-jokea my�ten hyyr�sin Pelym'issa venheen, joka Voguulia my�ten oli
+l�hetett�v� takaisin, ja n�in toivoin kaikki vaikeudet v�hitellen
+voitettavan. Edut asialleni olivat t�st� matkasta silmin-n�ht�v�t, sill�
+n�in matkaten tulisin kulkemaan aivan halki koko Voguulin-maan ja siten
+hyv�sti tuntemaan t�m�n kansan sek� tavat ett� kielen, jota vastaan jos
+posti-tiet� Turinsk'in ja Tobolsk'in kautta Pelym'ista olisin l�htenyt
+Beresov'aan, olisin tullut tekem��n mahdottoman polven, menett�nyt
+matkalla paljon rahaa ja aikaa enk� olisi n�hnyt Voguulia taas ennenkuin
+Beresov'assa, sill� Ob-joen molemmat rannat ovat asutut Ostjakeilta.</p>
+
+<p>Venhe oli pieni kolmi-laita, nelj�n hengen soudettava, ja sen keskus
+tuohella katettu, niin ett� katoksen alla kaluni s�ilyiv�t sateelta ja
+siin� itsenikin oli hyv� pitk�ll�ni olla. Olikin alusta matkaa t�m�
+katos sangen tarpeellinen, sill� kolme ensim�ist� p�iv�� eli
+yl�-Pelym'in kirkolle asti valoi sade loppumatta. Sittenkin oli viel�
+viikko-kauden aika eli viimeiseen Voguuli-kyl��n asti Pelym-joen
+varrella ep�-tasaista ilmaa, niin ett� kuikan useasti kuultiin huutavan:
+totta saa, totta saa (sada), joilla sanoilla Savossa selitet��n t�m�n
+linnun omituista, muka sadetta ennustavaa huutoa. Vaan sen j�lkeen
+syntyi yhdeksi viikoksi kaunis pouta, joka kesti minun matkaani
+edell�-mainittuun maa-kannakseen asti.</p>
+
+<p>Yl�-Pelym'in kirkko on varsin alkaen rakettu Pelym-joella asuvia
+Voguulia varten, ja paikka on viimeinen, jossa Ven�l�isi� tavataan, ei
+en�� muita Ven�l�isi� kuin pappi ja kirkon-palvelijat. N�m� ovatkin
+kirkon-kyl�n ainoat asujat, sill� ensim�inen Voguuli-kyl�, pari virstaa
+kirkolta, on v�h�n ylemp�n� joen-varrella. Surkeampaa sivistyneitten
+ihmisten asunto-paikkaa lienee harvassa kuin t�m� kirkon-kyl� on; ne
+kaksi asuttua taloa, jotka siin� l�ytyv�t, ja niiden kaksi asumatointa
+toveria lasittomine ikkuna-reikinens� seisoivat siin� keskell� suurta
+puutointa lakeutta autioina, alastomina, suojattomina. Turhaan etsi
+silm� jota-kuta pellon-tilkkua, jota-kuta kukka- eli edes kaali-penkki�;
+huoneiden ymp�rill� ei ollut yksin aitaustakaan. Ja sen ohessa osottivat
+talojen hajalliset katot ja lahonneet portaat asujanten
+huolimattomuutta; se suuri lakeus, jolla kyl� seisoo, on luonnollinen
+niitty ja kasvoi pitk�� hein��, mutta viikatteen j�lki� ei n�kynyt, ei
+lehm�n kelloja kuulunut miss��n.</p>
+
+<p>P��sty�ni katon alle diatschok'in tyk�n� (papin sanottiin sairastavan
+eik� voivan vastaan-ottaa) tuli volostin Voguulilainen golova minua
+tervehtim��n; h�nen kanssansa seurasi puoli-kymment� muita Voguulia. He
+olivat jo edelt�-p�in kuulleet ett� heid�n seutuihinsa oli tulemassa
+tschinovnikka Pietarista, ja alkoivat nyt kantaa minulle kaiken-laisia
+valituksia, joista kolme oli painavinta. Ensim�inen oli se, ett�
+ruudissa, jota heille annetaan kruunun puolesta, on viimeisin� vuosina
+ruvennut olemaan haulia, t�n� vuonna niin paljon, ett� ne hyvin tekiv�t
+kolmannen osan painoa. T�m�n seikan selitt�miseksi on sanottava, ett�
+Siperian kaikki pohjaiset kansat maksavat veronsa mets�n-nahkoissa
+(enimmiten revoissa ja sopulissa, paikoin my�s oravissa ja k�rpiss�),
+jota veroa kutsutaan <i>jasakaksi</i>, ja kruunu, jolla ruudin-teko ja
+my�minen on yksin-oikeutena, my�pi teko-hinnasta n�ille kansoille ruutia
+niin paljon kuin he tarvitsevat. T�m� on suuri etu heille, sill�
+ruuti-naula Ven�j�ll� tavallisesti maksaa noin ruplan hop., mutta
+Siperialaisille ei se nouse enemp��n kuin noin 40 kopeikkaan samaa
+rahaa. Vaan haulit ovat arvattavasti paljoa huokeammat sit�kin, ja jos
+joku kelmi sekoittaa esim. 30 puutaan ruutia (se m��r�, joka Pelym'in
+piirikunnassa vuosittain jaetaan kansalle) kolmanneksi osaksi haulia,
+niin saapi h�n t�ll� varkaudella (haulien hinnan pois-luettua) puhdasta
+voittoa noin 7 puutaa ruutia s.o. Ven�j�ll� tavallisen hinnan j�lkeen
+noin 280 hopea-ruplaa. Mutta Voguulit arvattavasti valittivat t�st�
+itsellens� tulevan suuren vahingon sek� rahassa ett� vaivassa ruudin
+seulomisen ja puhdistamisen kanssa kuin my�s sitenkin ett�
+varomattomasti t�mm�isell� ruudilla ladattu pyssy ei laukea, jos
+haulin-rae on sattunut menem��n tuli-reik��n, josta taas mets�-mies
+voipi kadottaa monen kauniin otuksen, viel�p� joutua p��nkin vaaraan,
+jos karhu sattuu tulemaan vastaan, niinkuin t��ll� usein tapahtuu.</p>
+
+<p>Toinen heid�n valituksensa oli se, ett� pappi rasittaa heit� liian
+kovilla maksoilla toimituksistansa ja omalla k�dell�ns� kurittaa eli
+muuten tylysti kohtelee sit�, joka ei t�yt� h�nen vaatimuksiansa. Niin
+oli golovan, kev��ll� kuolleen, is�n hauta kauan ollut lukematta siit�
+syyst�, ett� poika ei ollut sen siunaamisesta jaksanut maksaa papille
+enemm�n kuin kolme hopea-ruplaa, ja sielun-paimen oli suostunut
+haudan-lukemiseen vasta annettua h�nelle panttiin kaksi turkkia, jotka
+olivat lunastettavat seitsem�ll� hopea-ruplalla. Samassa m��r�ss�
+sanoivat h�nen ottavan vihki�ist�kin viisin kuusin ja kymmeninkin
+hopea-ruplin, jonka lis�ksi nuoren parikunnan viel� sitten kes�ll� pit��
+h�nelle tehd� sata rukoa heini�. Vihki�isen kallius, lis�siv�t
+valittajat viekkaasti, est�� nuoren kansan menem�st� naimiseen, joten
+rahvas v�henee ja tsaarille juokseva jasakka aikaa my�ten kukaties j��pi
+maksamatta. Paitse t�t� oli mainittu pappi ratkennut niin juomaan, ett�
+sitten p��si�isen ei ollut kertaakaan pit�nyt jumalan-palvelua, ja ett�
+toisella kirkon-palvelijalla se onkin ty�n�, papille viinan hakeminen
+Pelym'ista (150 virstaa), johon seurakuntalaisten t�ytyy antaa hevoset
+eli soutajat.</p>
+
+<p>Kolmas valitus oli se, ett� Pelym'in kyl�n Ven�l�iset asujat juuri
+joen-suussa salpaavat koko joen tokeilla (t�m�n laitoksen n�in omin
+silmini Pelym'issa), est�en n�in kalan nousemasta ylemm�ksi, josta
+Voguulien seuduissa oli suuri kalattomuus.</p>
+
+<p>N�m� valitukset, jotka yleist� mainetta my�ten olivat toden-per�iset,
+pyysiv�t he minun vastaan-ottamaan ja sanoivat ne diatschokalla
+kirjallisesti yl�s-panettavansa. Min� ilmoitin heille minullani ei
+olevan mit��n valtaa oiasta heille tehty� v��ryytt�, ja kehoitin heid�n
+valittamaan papista rovastille (blahotschinnij), joka joka vuosi k�y
+tutkimassa kirkon tilaa, ja ruudin jutusta sek� joen salpaamisesta
+paikkakunnan maallisille p��-miehille. T�m�n sanoivat he jo tehneens�,
+vaan siit� apua ei mit��n l�hteneen, ja heid�n uudestaan pyydetty�ns�
+lupasin min� ottaa heid�n valitus-kirjansa kanssani ja saattaa ne,
+Tobolsk'iin jouduttuani, kuvern��rille ja piispalle. He olivat sangen
+hyvill�ns� t�st�, vaan l�htiess�ni seuraavana p�iv�n� paikalta ei heill�
+ollutkaan valitus-kirjaa minulle antaa, sill� diatschok, ehk� ennen
+luvannut sen heille kirjoittaa, oli nyt ep�ytynyt t�st� vaarallisesta
+ty�st�, ja n�in j�i Voguuli-parkain asia sillens�; sill� suullisesti,
+ilman mitt�k��n todistuksitta, on syrj�isen vaikea ruveta kantamaan
+t�mm�isi� valituksia, vaikka kyll� olkoon vakuutettu niiden
+toden-per�isyydest�.</p>
+
+<p>Niinkuin edell� sanottiin erosin t�ss� viimeisist� Ven�l�isist�, joita
+taas en uudelleen n�hnyt ennenkuin nelj�n viikon per�st� Sortingjen
+kirkolla l�hell� Beresov'aa. Golova oli l�hett�nyt sanan seuraavaan
+paul'iin,<a name="FNanchor_23" id="FNanchor_23"></a><a href="#Footnote_23" class="fnanchor">[23]</a> pit�� soutajia valmisna, ja istui nyt matkaan l�hett�ess�
+itse per�� pit�m��n ensim�isen kyl�n-v�lin. T�t� ei ollut kuin 20
+virstaa ja golovan hilpe�t soutajat saattoivat minun pian pienen paulin
+n�kyviin, jossa oli kolme jurttaa. N�hty�ns� venheen alkoivat sen asujat
+ampua paukkaa, ja maalle noustua oli vastaan-otto mit� n�yrin ja
+mieluisin. Pian havaittiin kuitenkin, ett� paulin v�ki, niin miehet kuin
+naisetkin, olivat alkaneet pidot ennen vierasten tuloa ja nyt olivat,
+niinkuin Savossa sanotaan, aika vahvassa pajussa. Alussa ei t�st�
+minulle ja kumppanilleni ollut muuta haittaa kuin liika suuri n�yryys ja
+imartelu, niinkuin halaaminen, polvien likistely j.n.e. Vaan jurttaan
+tultuamme muuttui asia toiseksi. Lavalla makaava talon-em�nt� her�si ja
+tuskin oli h�n n�hnyt golovan, kuin hirmuisesti s�ttien ja sadatellen
+lensi h�nen sakeaan mustaan tukkaansa. Golovan seuralaiset soutu-miehet
+tulivat h�nelle avuksi, paulin v�ki taas em�nn�lle, "siit�p� kapina
+kauhea karttui": muutamissa silm�n-r�p�yksiss� oli semmoinen tappelu
+irti, ett� min� t�in tuskin p��sin ulos ja pakenin venheesen. Jonkun
+ajan jurtassa nuhjettuansa kiid�ttiv�t he, kumpiko puolue, sit� en voi
+sanoa, kahakan alkajan sen humalaisen vaimon ovesta pihalle, ja tulivat
+yksi toisensa per�st� ulos, p��st�ns� nykkien telmeess� irtautuneita
+tukka-suortuvia, eiv�tk� n�ytt�neet olevan asiasta mill�ns�k��n. Is�nt�
+salpasi viel� yh� s�ttiv�n vaimonsa saunaan, toi viinaa golovalle ja
+h�nen miehillens�, ja kohta syntyi heid�n v�lill�ns� syd�mellinen rauha
+ja rakkaus. Nyt tulin min�kin venheest� maalle, ja talon-v�ki kiiruhti
+minulle tuomaan puolukoita, tuomen-marjoja ja ketrin-p�hkin�it�
+kostitsemiseksi. Syyn talon-em�nn�n vimmaan golovata kohti selitti
+minulle er�s soutu-miehist� olevan sen, ett� golova pari viikkoa
+takaperin viran-asioilla k�ydess�ns� t�ss� paulissa josta-kusta v�h�st�
+syyst� oli loukkaavilla sanoilla kohdellut em�nt��, joka oli ne painanut
+syd�meens� ja nyt viinan rohkeudessa tahtoi ne golovalle kostaa.</p>
+
+<p>Muutamien tuntien per�st� sain hiljankin soutu-miehet eroamaan t�st�
+kostitsevasta paikasta ja l�ksin p�iv�n lasketessa matkaan. Lukija ehk�
+odottanee ja t�ss�, hiljalleen vasta-virtaan eteenp�in soutaessamme,
+kyll� olisi tilaisuus antaa kertomuksen Voguulien elannosta, tavoista,
+asunnoista j.n.e. Vaan semmoisen kertomuksen olen seuraavassa kirjassa
+antava, jonka-t�hden se t�ss� olisi liikanaista. Tiest� taas, elikk�
+Pelym-joesta, ei ole paljon muuta sanomista, kuin ett� se Europassa
+ollen olisi luettava varsinkin keski-isojen jokien joukkoon, sill� se on
+varmaan viitt� sataa virstaa pitk� ja olisi tyynen tasaisen juoksunsa
+kuin my�s kohtalaisen syvyytens� vuoksi sangen soveljas
+h�yry-laiva-kululle. Mutta t��ll� Siperiassa, suurten jokien maassa, on
+Pelym niin v�h�inen, ett� se Ob-j�ttil�iselle on vaan syrj�-joki, ja
+senkin ei suoraan, mutta vasta kolmannessa polvessa, sill� Ob'in kanssa
+yhtyv� Irtysch ottaa syrj�-joen Tobol'in, Tobol Tavdan ja t�m� meid�n
+Pelym'in. Ja sill� olevan liikunnon vuoksi ei Pelym ole mist��n arvosta,
+sill� sen vesill� ei liiku muut kuin Voguulit pieniss� yhdest� puusta
+tehdyiss� ruuhissansa. T�m�n vuoksi ovatkin sen rannat yksi ainoa
+loppumatoin korpi, kasvava enimmiten kuusta ja lehti-kuusta, harvemmassa
+koivua ja pet�j��. T�m� korpi on niin ihmiselt� liikuttamatoin kuin h�n
+lienee l�htenyt Luojan k�dest�, ja vaikka min� en ole puun-kauppias enk�
+laivan-rakentaja, on minun useasti ollut vaikea luoda silm�ni pois
+niilt� kauniilta taivaan-korkuisilta, suorista ja sile�ist�
+lehti-kuusista, jotka n�iss� korvissa kasvavat eli korkeimmakseen
+tekev�t sen hy�dyn, ett� mets�stelev� Voguuli tekee tulen ja viett�� y�n
+heid�n juurellansa. T�m� luonnon alku-per�inen raakuus ja kauneus onkin
+ainoa matkaajan huvitus n�iss� kolkoissa maissa, vaan kuin se aina ja
+aina vaan on yhden-muotoinen, v�sytt�� sen katsominen pian niin, ett�
+innokkaimmatkin luonnon-ihailijan luulisin t��ll�-matkatessansa toivovan
+taipalen kohta loppuvan ja p��sev�ns� edes niinkin v�h�iseen ihmisen
+asuin-paikkaan kuin Voguulien paulit ovat.</p>
+
+<p>Minun tiell�ni oli n�it� hyvin harvassa: nelj�n p�iv�n matkalla,
+edell�-mainitun yl�-Pelym'in kirkolta lukien, sivuutettiin kaksi paulia,
+joissa kummassakin oli kaksi jurttaa. Sitten tultiin viis-jurttaiseen
+pauliin, jonka nimikin, Massau, saakoon t�ss� siansa sent�hden, ett�
+siin� el�� maan-viljelij� Voguuli, jolla on sangen hyv�t pellot, viis
+hevoista, kolme lehm��, Ven�j�n tavoin tehty tupa, samovara, tee-kuppia
+ja muita semmoisia kaluja, joita Voguuleilla ei muualla ole ja jotka
+todistavat h�nen ahkeruudella ja ymm�rryksell� hankittua
+varallisuuttansa.</p>
+
+<p>P�iv�n lev�tty�ni Massaussa l�ksin taas matkaan ja tulin kahden p�iv�n
+per�st� viimeiseen pauliin, jonka nimi on Atimje-paul, vaan jota
+kirjoissa mainitaan Verschinskij paul (latva-paul), ehk� se, niinkuin
+t�m� osottaisi, ei suinkaan ole Pelym'in latvalla, vaan Voguulien kesken
+luetaan puoli-v�liksi joen latvan ja suun v�lill�, joka kartalta
+katsoenkin n�ytt�� oikealta. T�h�n asti oli minulla edess� olevata
+maa-taivasta vasten viis saatto-miest� koossa; mutta kuin niist� en
+viel� luullut olevan kyll� kantamaan sek� minun kapineitani ett� omaa
+ev�st�ns�, pyssyj�, kirveit�, kattiloita ja muita v�ltt�m�tt�mi� kaluja,
+niin toivoin uupuvat eli noin nelj� tahi viis miest� saavani t�ss�
+paulissa. Mutta siin� toivossa petyin: paikalla ei l�ytynyt muuta kuin
+naisia ja yksi ainoa matkaan kykenev� mies. Muut miehet olivat jo kaikki
+mets�ss� hirven pyynn�ss�, niist� kuitenkin kyl�n kaksi parainta miest�
+ylemp�n� Pelym-joella kes�-jurtissa ja niin muodoin matkalla tavattavat.
+N�iden molempien taloista suostui heid�n tytt�rens�, yksi kummastakin,
+l�htem��n soutamaan isiens� jurtille asti, jossa n�m� k�visiv�t heid�n
+siaansa. N�in oli minulla seuraavana p�iv�n� taas liikkeelle l�htiess�ni
+saattajina: kolme vahvaa nuorta miest�, kolme ukkoa, joista kaksi ei
+kyennyt paljon mihink��n, ja kaksi nuorta riipe�t� neitoista. Mutta
+tien-tuntijaa ei ollut yht��n; kaikki tiesiv�t he sen, ett� er��ll�
+pienell� Pelym'in syrj�-joella nimelt� Posserje, noin yhdeks�n p�iv�n
+matkan p��ss�, eli Beresov'an piirikuntaan kuuluva Voguuli, jonka
+muutamat my�s tunsivat, sill� h�n kuului k�yv�n t��ll� aina silloin
+t�ll�in jauhoa ja muita tarpeita ostamassa. Vaan Posserje-jokea ei
+tiennyt kukaan, ja t�m� seikka oli hyvinkin arveluttava, sill�
+Pelym'illa on paljon syrj�-jokia kummallakin puolellansa, joista oikeata
+arvata ei ollut helppo asia. Ainoa toivo oli niiss� kahdessa ylemp�n�
+olevassa Atimje-miehess�, jotka olivat k�yneet Posserje-joella ja jotka
+toivoin saada kanssamme.</p>
+
+<p>N�in varustettuna ja lis�tty�ni soutu-miesten ev��sen kolme puutaa
+leip��, jotka eritt�in ja ik�skuin itse�ni vasten olin leivottanut
+(sill� Voguulit tiesin vahvoiksi sy�m�riksi), l�ksin matkaan ja tulin
+seuraavana p�iv�n� ensim�isen Atimjel�isen mets�-jurtalle. Se oli
+rakettu hirsist� niinkuin talvi-jurtatkin, ja ne kolme aittaa, jotka
+seisoivat jurtan vierell�, osoittivat ett� paikan is�nt� sai mets�st�
+mit� tallelle panna; sit� samaa todisti my�s vasta nyletty kuivamassa
+riippuva hirven talja. Mutta h�nt� itse�ns� ei ollut paikalla. H�nen
+meid�n kanssa oleva tyt�r otti yhdest� aitasta, joka oli lukotta
+niinkuin t��ll� yleisesti kaikki huoneet ovat, hyv�t ky�r�t verest�
+hirven-lihaa meid�n keitt��. Mehev�n hirvi-rokan kiehuessa rannalla tuli
+kotiin kaksi paikan asukasta: sen haltijan toinen tyt�r ja veljen-poika,
+jotka olivat liki-seudussa k�yneet teiri-loukkuja katsomassa. He
+sanoivat is�ns� olleen mets�ss� jo nelj� p�iv�� eik� olevan tietoa,
+koska h�n tulisi jurtalle. H�nen kanssa-saamisen toivo k�vi siis
+tyhj�ksi, ja sy�ty� l�ksimme edelleen entisell� v�ell�. Kaksi p�iv��
+kulettua tulimme toisen Atimjel�isen mets�-jurtalle; t�ss� tapahtui sama
+seikka: ei h�nt� eik� ket��n muitakaan ollut jurtalla, ja meid�n t�ytyi
+siis tien-tuntijatta l�hte� Posserjeta etsim��n. Er�s ukoista sanoi
+<i>kirjoittavansa</i> puuhun paikan is�nn�lle ett� me olimme siin� k�yneet.
+Min� luulin Voguuleilla olevan niinkuin Samojeedeill� on jonkun, josko
+vaillinaisenkin, kirjailu-taidon, jolla he voisivat tehd� joita-kuita
+ilmoituksia kaukaa toinen toisillensa, ja katsoin sent�hden
+uteliaisuudella ukon ty�t�. Vaan h�nen kirjoituksensa ei ollut muuta
+kuin ett� h�n vissiin j�restykseen hakkasi pet�j�n kylkeen yhdeks�n
+pyk�l��, sen m��r�n, joka meit� oli henki�. Min� k�skin h�nen my�s
+kirjoittamaan Gregorille (se oli jurtan-miehen nimi), ett� paikalla oli
+k�ynyt virka-mies ja Gregorin tyt�rkin. Mutta sit� ei h�n en��
+voinutkaan toimittaa kirjoituksellansa ja se merkittiin siten, ett�
+jurttaan j�tettiin paperilappu ja tyt�n huivi.</p>
+
+<p>Nelj�nten� p�iv�n� t�st� eteenp�in eli seitsem�nten� Atimje-paulilta
+l�hdetty� kohdattiin suu id�st� tulevan joen, joka minusta n�ytti
+Posserje-joelta, sill� Regulyn tarkalla kartalla ei t�ss� seuduin l�ydy
+muita jokia kuin se. Min� seisahduin joen-suuhun ja l�hetin kaksi miest�
+pienell� venheell� ylemm�ksi syrj�-joelle katsomaan, milt� se n�ytti ja
+eiv�tk� siell� voisi l�yt�� mit� merkki� ihmisten asumisesta sen
+varrella. Parin tunnin per�st� tulivat he takaisin ja ilmoittivat, ett�
+joki noin kolmen virstan p��ss� kapenee niin ett� pienell�kin venheell�
+on mahdotoin sit� yl�sp�in kulkea, ja yhteisess� neuvossa p��tettiin
+ett� se ei viel� ollut Posserje. T�m� p��t�s olikin oikea, sill� viel�
+joita-kuita tuntia soudettua tuli vastaamme toinen paljoa suuremman joen
+suu ja ep�ilem�tt� laskimme venheet siihen. V�h�n matkaa soudettua alkoi
+rannoilla n�ky� kaiken-laista merkki� ihmisten olosta ei kaukana:
+veistettyj� puun-kylki�, kantoja, tulen-sioja, verkon-kuivaus-laitoksia
+j.n.e. Mieluisasti sousivat Voguulit eteenp�in, sill� heill� alkoi jo
+olla s�rpimen puutos, kuin koko matkan olivat liian herkullisesti
+el�neet (esim. kolme kertaa p�iv�ss� keitt�neet) ja ampua ei oltu
+matkalla saatu muuta kuin muutamia vesi-lintuja ja pari teiri�. Mutta
+t��ll� tuli se vastus eteen ett� joessa usein tavattiin suuria l�ji�
+hakoja, joita luulen muutamin paikoin Suomessa kutsuttavan
+<i>ryteik�iksi</i>, ja niiden hakkaamisessa ja venheelle tien aukasemisessa
+meni semmoinen aika ett� noin kymmenen virstan matkalla viivyimme
+kokonaisen vuoro-kauden ja vasta toisena p�iv�n� tulimme edell�-mainitun
+Beresov'an Sosvalaisen Voguulin m�kille.</p>
+
+<p>Iloni t�st� tapauksesta ei kuitenkaan ollut v�hempi, varsinkin kuin t�m�
+Voguuli ik��n oli tullut mets�st� kotiin ja minulla h�ness� siis oli
+varma tien-johtaja. Ja onni teki minulle viel� sen hyv�n ett� samana
+p�iv�n� saattoi m�kille t�m�n miehen veljen poikinensa, jotka eliv�t
+Sosvaan menev�n Tapsjen varrella ja nyt olivat jo toista viikkoa olleet
+mets�ll� hirven ajossa. T�m� ukko antoi minulle seuraan poikansa, josta
+siis oli seudun-tuntija toveri lietsarille. Tosin ei heist� kumpikaan
+ollut k�ynyt siin� paulissa Tapsje-joen varrella, johon nyt tahtoivat
+saattaa minun, vaan heid�n alinomaiset vaelluksensa mets�ss� tekiv�t
+luultavaksi ett� he eiv�t eksyisi, ja min� luotin heihin v�himm�tt�k��n
+ep�ilemisett�.</p>
+
+<p>Seuraavana aamuna oli ilma viel� kirkas, vaan p�iv�n p��lle vetihen
+taivaalle se hieno kelve, joka on pett�m�t�in sateen ennustaja. Vaan
+kuin ei kukaan pit�nyt t�st� lukua, niin l�hettiin aamuisen sy�ty�
+korpea my�ten maa-taivalta katkasemaan. Vaikka tien-johtajat olivat
+minulle vakuuttaneet tien eli matkattavan korven olevan kuivan, olivat
+minulla lakkarissani kuivat sukat varalla, muuttaa ne jalkaani niin pian
+kuin jalat alkoivat m�rilt� tuntua ja, niinkuin ajattelin, suon poikki
+oli p��sty. Suota ei tarvittukaan kauan odottaa, ja pian purskui vesi
+saappaissani. Lev�tess� muutin sukat: Voguulit nauroivat ja sanoivat sen
+olevan tyhj�n vaivan, sill� koko matka olisi oleva semmoista
+sammal-suota kuin t�h�nkin asti oli ollut. Kuivalla tiell� olivat
+saattajat ymm�rt�neet sen, ett� ei tarvinnut kahlata vedess� vy�t�ist�
+my�ten, niinkuin se n�iss� korvissa useasti tapahtuu, ja tapahtui
+meillenkin. Enk� sen kovemmin sitte en�� ruvennutkaan jalkineita
+muuttamaan t�ll� matkalla, sill� se vaiva oli tosin turha. Alussa matkaa
+tapahtui minulle useampia pieni� vastuksia. Y�n olin jurtalla lev�nnyt
+nuotiolla; varmaan oli t�ss� nokea eli mit� muuta joutunut toiseen
+silm��ni, niin ett� sit� ilta-puolella p�iv�� rupesi ankarasti
+hakkaamaan. T�m�n kautta puoli-sokeana eteenp�in astuessani loukkasin
+polveni kuivaa puun-oksaa vasten, ja nyt t�ytyi meid�n seisahtua, johon
+liittoon jo iltakin kohta alkoi pimet�. Huuhdottuani kylm�ll� vedell�
+niin silm�ni kuin polvenikin, jossa toinen my�t�-seuraavista
+Voguulittarista oli Herthanani, panin teet� juotuani kuusen juureen
+maata.</p>
+
+<p>Y�ll� olin unissani uivanani kylm�ss� vedess� j�iden seassa, ja
+her�tty�ni havaitsin ett� villa-peitteen ja sarka-nutun alla olin
+kastunut m�r�ksi ja ett� rankka sade valoi ehtimiseen taivaasta. Tuli
+oli sammunut, jonka-t�hden her�tin seuralaisiani sit� korjaamaan. He
+eiv�t n�ytt�neet olevan sateesta mill�ns�k��n, makasivat vaan niin
+l�hell� tulta kuin mahdollinen oli, aika ajalta k��nt�en milloin kylen
+milloin toisen sadetta vasten. P�iv�n valettua l�ksimme matkaan, vaikka
+lietsari ei sanonut oikein tiet�v�ns� miten nyt kulkea, kuin p�iv�st� ei
+voinut suuntaa katsoa (kova onni oli minulta edes-menneen� vuonna
+h�vitt�nyt pitk�-silm�n, jossa oli kompassi). Satamasta ei herennyt
+silm�n-r�p�ykseksik��n, ja noin kaksi eli kolme tuntia vaellettua
+eteenp�in sanoi lietsari matkan suunnan kokonaan kadottaneensa, pyysi
+minun taukoamaan ja pyssyns� sek� koiransa j�tt�en meid�n tyk� l�hti h�n
+veljens� pojan kanssa eteenp�in maata katselemaan.</p>
+
+<p>Tulen tehty� rakensivat seuralaiseni kaksi majaa, joista oli joku, jos
+ei t�ysik��n, suoja sadetta vasten. Keitetty�, kuivailtuamme, lep�ilty�
+alkoi jo tulla ik�v� lietsaria, mutta heit� ei kuulunut. N�in kului koko
+p�iv� sateen pidossa ja turhassa odotuksessa. Viimein aloin pel�t� ett�
+lietsarit olivat karanneet, varsinkin kuin nyt sain tiet��, ett� er�s
+Pelymilaisista toveristani oli eileisn� iltana peloitellut
+Posserjelaista ja sanonut minun ly�tt�v�ni h�nt�, jos ei t�n� p�iv�n�
+saattaisi seuraa korven yli. Ajatellessani t�t� seikkaa alkoi tilani
+olla jotenkin ik�v�. Ilman lietsaritta ollen oli yksi kahdesta teht�v�:
+joko omin k�sin koetella pyrki� Tapsjen rannalle, joka n�inkin oli
+mahdollinen l�yt��, sill� se juoksi poikki meid�n matkan-suuntamme, &mdash;
+ja sitten jokirantaa my�ten etsi� paul; eli palata takaisin Posserjelle
+ja siell� odottaa parempaa aikaa ja matka-onnea. Min� huusin edellist�,
+mutta saattajani tahtoivat k��nty� takaisin, ja olikin heill� syyt�
+t�h�n vaatimukseen: heid�n ev��ns� oli lopussa. Viimeisen leip�ns�
+olivat he sy�neet t�n� aamuna ja nyt ei heill� en�� ollut muuta j�lell�
+kuin suolaa, v�h�n ohran-suurimoita ja hirven-rasvaa; tosin ei
+Posserjellakaan l�ytynyt ei leip�� eik� suurimoita, vaan teiri� oli
+siell� kyll�, ja teirin-lihalla el�� Voguuli ik�ns�, ilman leiv�tt� ja
+muitta herkuitta. Mutta takaisin-matkaaminen ei olisi ollut helppo;
+seuralaisilleni oli tienot outo, ja j�lkemme voimme vaan suossa n�hd�,
+vaan kuivilla kannaksilla voisimme haipua oikealta suunnalta, painua
+korpeen etemm�ksi ja n��nty� tietym�tt�miin. N�iss� ei kovin
+havaittavissa ajatuksissa vietin ilta-puolen p�iv��, kuin lietsarit
+viimeinkin v�syksiss� tulivat takaisin. Heid�n vaelluksensa
+p��-tarkoitus oli ollut l�yt�� er�� puro, jonka tiesiv�t t�ss� korvessa
+olevan, ja sen juoksusta p��tt�� matkan suuntaa. Kauan etsitty�ns�
+olivat sen viimein l�yt�neetkin, ja sanoivat silt� ei tulevan kovin
+pitk�n matkan paikkaan, jossa Tapsjel�iset syksyll� pit�v�t peurojansa
+ja josta tie oli pauliin.</p>
+
+<p>He olivat palatessansa ly�ksennelleet merkkej� puihin, joita my�ten
+meid�n seuraavana p�iv�n� oli helppo tulla mainitulle purolle. Sade oli
+nyt my�s herennyt ja p�iv� oli vaan puolipilvinen, niin ett� auringosta
+nyt oli hyv� johto. Niin l�ysimmekin viimein ilta-p�iv�ll� tien-suun,
+josta tapauksesta en min� ollut iloisempi kuin Voguulitkaan. He
+keittiv�t t�ss� viimeisen kerran, nyt ilman suurimoittakin s.o. vett�
+suolan ja rasvan kanssa. Min� jaoin heille vehn�-leip��, sen v�h�n mik�
+itsell�nikin oli, ja voin my�s heid�n kattilaansa laskea pari
+kourallista riisi-suurimoita ja palasen puljon'ia. Virkistettyin�
+enemm�n toivolta kohta p��sev�mme korvesta kuin v�hilt� ja kehnoilta
+ruoka-ravinnoilta l�ksimme sy�ty� taas tallustamaan, ja my�h�-illalla
+olimme viimeinkin niin onnelliset, ett� kuulimme koiran haukkumisen ja
+kohta sen j�lkeen tulimme joen rantaan, jonka toisella puolen olevasta
+paulista nousi yst�v�llinen savu ilmalle. Pyssyn ampuma ilmoitti sen
+asujille tulomme, he toivat kohta venheen vastaan ja pian olimme sangen
+siistiss�, ihanalle paikalle raketussa paulissa, jonka nimi oli
+<i>Schohteltit</i>.</p>
+
+<p>Se oli 7:s p�iv� syys-kuuta. Seuraavana p�iv�n� erosin Pelymilaisista
+seuralaisistani, jotka palasivat tien-osoittajien kanssa samaa tiet�
+takaisin. Ainoastaan yhden puoli-sokean ukon palkkasin Sortingjen
+kirkolle asti tulkikseni, sill� k�yt�nn�llinen taitoni Voguulin kieless�
+oli viel� niin heikko, ett'en pitempi� lauseita voinut en puljua enk�
+ymm�rt��, ja n�m� Sosvan Voguulit eiv�t ymm�rr� Ven�j�n kielt� enemm�n
+kuin muutamia kirouksia, jota heid�n muka "tiet�m�tt�myytt�ns�" er�s
+Pelymilaisista kyll� moitti, sanoen Sosvalaisen ihmisten parissa istuvan
+��nett� kuin teirin. T�m�n ukon ja kahden soutajan kanssa l�ksin p�iv�n
+lev�tty�ni Tapsje-jokea alasp�in laskemaan. Se ei tosin ole kovin
+virtainen, vaan kuitenkin "maksoi m�ki velkansa", niinkuin meill�
+sanotaan. Kumminkin oli t�m� alku-matka Sosvan-vesill� minulle sangen
+tukala: venhe oli niin kapea ja pieni, ett� siin� piti istua
+venhe-pohjassa, ja v�h�isinkin liika liikahdus voi sen kaataa.
+Toisekseen oli se katteetoin, ja ilma oli jo niin kylm� ett� pari kertaa
+luntakin satoi, jonka ohessa minua horkan tavoin vilusti, seuraus
+jalka-matkastani. Pahin seikka oli kuitenkin se, ett� ev��ss� puutuimme
+kahta painavata tarvetta: leip�� ja suolaa. Teiri�, kuivaa peuran-lihaa
+ja rasvaa oli kyll�. Ukko tulkkini alkoi t�st� napista, sanoen
+tottuneensa edes suolalle, josko leiv�tt�kin voisi el��, ja t�m� h�nen
+napisemisensa ei v�hennyt, kuin unhotti tupakka-kukkaronsa er��sen
+y�-paikkaan ja t�t� vahinkoa ei havaittu ennenkuin pitk�n matkan p��ss�
+paikalta. Min� autoin h�nt� tupakalla v�hist� varoistani ja lohdutin
+toivolla kohta p��st�v�n parempihin paikkoin.</p>
+
+<p>Nelj� p�iv�� n�in k�rsitty�mme tulimmekin Tapsjen suulle eli sen
+yhtymiseen l�nnest� juoksevan p��-joen Sosvan kanssa. T�ss� oli
+kokonainen tuohi-kaupunki noin 30 kes�-jurttaa, joissa eli ymp�rist�n
+Voguuleja koko kes�n paikalla kalastaen. My�s l�ytyi siin� jauho-venhe,
+er��n Sosvalla asuvan Syrj�nin tavara, jota my�m��n h�n oli t�nne
+palvelijansa l�hett�nyt. Jauhot maksoivat t��ll� 11 oravaa puuta (s.o.
+63 kop. hop.; Tobolsk'issa maksoivat ne menn� syksyn� 30 kop., ja
+etel�mp�n� Tobolsk'in l��niss� 15 kop. samaa rahaa); mutta kauppias
+sanoi tavaransa hitaasti menev�n, sill� oravia ei oltu viel� enn�tetty
+pyyt��, vaikka vuosi oli hyv�n-lainen orava-vuosi. H�n oli syntyj�ns�
+Samojedi, mutta oli jo lapsena vanhempiensa kanssa joutunut is�nt�ns�
+Syrj�nin palvelukseen (s.o. orjuuteen), ja oli h�n oikea polyglotti,
+sill� paitse omaa kielt�ns� puhui h�n Syrj�nin, Voguulin ja Ostjakin
+kieli� ja sangen selv�sti Ven�j�t�kin.</p>
+
+<p>Nyt loppuivat ukon ja minun puutteet; ostimme kohtuullisen m��r�n
+jauhoa, josta rieskottain tehtiin leip��, pieni� kakkaroita, jotka
+paistettiin tuli-sian tuhkassa. T�m� on Voguulien tavallinen
+leiv�n-teon-laatu, sill� uunia ei l�ydy heid�n talvi-jurtissansakaan, ja
+sill� tavoin tehty leip� on sangen hyv��, varsinkin siit�, joka jonkun
+ajan on ollut kokonansa leiv�tt�. My�s annettiin minulle t�ss�
+Sortingjen kirkolle asti suurempi ja varavampi venhe, joka katettiin
+tuohella niin ett� lopun matkaa, viel� kuusi p�iv��, teimme
+verrallisesti paremmassa tilassa kuin matkan Tapsjella. Pohjainen Sosva
+on suuri joki, leveydelt�ns� Volgan kokoinen Kasan'in kohdassa, ja sen
+virta on sangen v�kev�, joka j�lkim�inen omaisuus meille kyyti� lis�si.</p>
+
+<p>Sortingjen kirkko on ensim�inen ja ainoa paikka Sosvalla, jossa
+Ven�l�isi� tavataan. Paitse pappia ja kirkon-palvelijoita el�� siin�
+kauppaa pit�v� porvari ja muutamia muita asujia, yleens� kuusi eli
+seitsem�n taloa, joiden rinnalla ja lis�n� seisoo kymmenkunta Voguulien
+jurttia. Paikka on surkeimpia ihmisen olo-paikkoja, vaan minulle oli se
+arvattavasti hyv�n-toivon niemi, pitikin papin hyv�mtahtoinen em�nt�
+minua siin� ollessani niin hyv�n� ja ev�sti viel� matkalle Beresov'aan
+niin hyv�sti, ett� h�n on paraimpia muistojani Siperiasta. Olostani
+Sortingjella ja matkastani Beresov'aan, joka ei kest�nyt t�ytt� kahta
+vuoro-kautta, ei ole juuri mit��n virkkamista, jonka t�hden t�m�n pitk�n
+epistolan jo voinkin t�h�n lopettaa.</p>
+
+
+
+<h3>Kolmas Kirja.<a name="FNanchor_24" id="FNanchor_24"></a><a href="#Footnote_24" class="fnanchor">[24]</a></h3>
+
+
+<p>Beresov'assa 1 p. lokak. 1858.</p>
+
+<p>Sitten viimeisen eli nelj�nnen matka-kertomukseni l�hetetty� l�ksin
+Kasan'ista loppupuolella mennytt� touko-kuuta matkalle Siperiaan ja
+tulin kes�-kuun loppu-puolella Tobolsk'in ja Turinsk'in kaupunkien
+kautta, Pelym'in kirkolle, viimeksi mainitun kaupungin piirikuntaa,
+Tavda- ja Pelym-jokien yhdynt�-paikassa v�h�ist� etel�mp�n� 60:tt�
+pohjaista leveys-pyk�l��. Matka-kaavastani tiet�� ylistett�v�
+konsistorio, ett� minulla t�m�n-vuotisen tutkinnon tarkoituksena oli
+Voguulien kieli ja kansa. Pelym'issa vietenkin l�hes kaksi kuu-kautta
+mainitun kielen tutkimisessa, jolla ajalla sain selitetyksi kaksi toinen
+toisestansa ei suuresti eroavata murretta, joista yht� voipi kutsua
+<i>Pelym'in</i> ja toista <i>Kondan</i> murteeksi. N�in jo johon-kuhun m��r��n
+tultuani tuntemaan kielen l�ksin Pelym'ista elo-kuuu 19:n� p�iv�n�
+matkalle itse� Voguulin kansaakin oppimaan. Matkani kulki pohjasta
+tulevaa Pelym-jokea my�ten l�hes 62:ta pyk�l��; t�ss� erosin t�m�n joen
+nyt l�nteen ja etel��n k��ntyv�st� latvasta, kulin jalan noin 50 eli 60
+virstaisen taipalen, jonka toisella puolella tapasin Tapsje-joen, joka
+etel�st� pohjaa kohden juoksee pohjaiseen Sosva-jokeen. N�it� molempia
+jokia my�ten juoksi nyt matkani Sortingjen kirkolle, Sosva-joen
+rannalla, 63 1/2 leveys- ja 81 pituus-pyk�l�n alla. T�m� kirkon-kyl�,
+johon tulin 16 p, syysk., on ensim�inen ja ainoa Ven�l�isten asuma
+paikka Beresov'asta it��n p�in. Siin� vietin viikko-kauden p�iv�t
+tutkien kolmatta eli <i>Sosvan</i> murretta Voguulin kieless�, joka my�sk��n
+sanojen taivutuksessa ei merkitt�v�sti eroa etel�mm�ss� olevista
+sisaristansa. Sortingjen kirkolta viimeksi tulin menneell� viikolla
+t�h�n kaupunkiin ja aion t��ll� viett�� keli-rikon ajan. Talvi-kelin
+tultua, jonka t��ll� luullaan joutuvan noin parin eli kolmen viikon
+per�st�, aion l�hte� Obdorsk'iin, saamaan selkoa Obdorsk'in eli
+pohjaisten Ostjakkein kielest�. T�m�n tutkinto ei tosin kuulu
+matka-kaavaani, vaan sen l�heinen heimolaisuus Voguulin kielen kanssa
+vaatii semmoisen tutkinnon, varsinkin koska sen luullaan isosti
+poikkeavan Castr�n'in tutkimasta Irtysch'in ja keskim�isen Ob'in
+ostjakkilaisesta kielest�. Mainitun matkan tehty�ni toivon, noin parin
+kuu-kauden per�st�, Jumalan avulla voivani j�tt�� j��-hyv�iset
+Siperialle ja palata Perm'in l��niin siell� olevien Permil�isten kielt�
+l�hemmin tunnustelemaan.</p>
+
+<p>Sen verta matkani juoksusta. Kieli-opillisista ja sana-kirjallisista
+saaliistani en nyt aio puhua; sit� vastaan suotakoon minun t�h�n liitt��
+joita-kuita lauseita Voguulin kansasta.</p>
+
+<p>It�-puolella Uraalin keskim�ist� osaa, 59:nnen ja 64:nnen
+leveys-pyk�lien v�lill�, juoksee pitkin vuoren juoksua kolme eli nelj�
+alhaista ja kapeata maan-sel�nnett� vierekk�in, jotka ovat kokonaan
+erill�ns� itsest� Uraalista eiv�tk� kesken�ns�k��n miss��n yhteydess�.
+N�iden, paikkakunnan Ven�j�n kieless� Uvall'iksi kutsuttujen
+harjanneitten v�liss� syntyy ja juoksee joukko osittain sangen suuria
+jokia, jotka kaikki joko v�litt�m�sti eli toisten jokien kautta
+lankeavat Irtysch-Ob'in j�ttil�is-jokeen, ja joista merkillisimm�t ovat:
+1) <i>Tura</i>, juokseva l�nnest� it��n ja lankeava Tobol-jokeen; 2) <i>Tavda</i>,
+joka syntyy kahdesta it�-etel�� kohti rinnakkain juoksevasta joesta:
+etel�inen <i>Sosva ja Losva</i>; Tavda vastaan-ottaa pohjasta juoksevan
+<i>Pelym</i>-joen ja lankee samoin Tobol'iin; 3) <i>Konda</i>, joka suuri joki
+hevosenkeng�n muodossa juosten ker�� ison joukon pienempi� syrj�-jokia
+juoksuunsa ja lankee Irtysdch'iin; 4) pohjainen <i>Sosva</i>,<a name="FNanchor_25" id="FNanchor_25"></a><a href="#Footnote_25" class="fnanchor">[25]</a> syntyv�
+useamman pienemm�n joen yhtymisest� Uraalin juurella, juoksee melkein
+latinaisen S:n muodossa ja lankee ei kaukana Beresov'asta Ob'iin; sen
+suurin syrj�-joki l�nnest� on <i>Sigva eli Ljapina</i> (Voguuliksi:
+<i>Sakuje</i>), ja etel�st� jo ennen mainittu <i>Tapsje</i>)<a name="FNanchor_26" id="FNanchor_26"></a><a href="#Footnote_26" class="fnanchor">[26]</a>.</p>
+
+<p>Paitse Turan ja etel�isen Sosvan seutuja, joissa maan-viljelys viel�
+menestyy hyv�sti, on n�iden jokien l�pi-juoksema maa viljelem�t�int�
+korpea ja pohjatointa suota, joissa ihminen ei ole yritt�nytk��n, eik�
+mahda koskaan yritt��, vallitsemaan yli-voimaista luontoa. Yleisimm�t
+puun-laadut n�iss� ��rett�miss� metsiss� ovat: kuusi, koivu, pet�j�,
+hopea-kuusi (ven. n&#1080;x&#1090;a, <i>pinus picea</i>), ketri-puu (ven. &#1082;&#1077;&#1076;&#1088;&#1100;, <i>pinus
+cembra</i>), saksan- eli lehti-kuusi (ven. &#1083;&#1080;&#1089;&#1090;&#1074;&#1077;&#1085;&#1080;&#1094;&#1072;, <i>pinus larix</i>) ja
+paju. N�iden metsien ja niin muodoin koko t�m�n maankin suurin rikkaus
+on niiss� olevat el�v�t niinkuin: majava, jota kuitenkin nyt en��
+harvoin tavataan; repo, my�s harvassa; naali (ruots. fj�llracka, ven.
+ne&#1089;e&#1094;), el�v� pohjempana; sopuli (ruots. sobel, ven. &#1089;o&#1073;o&#1083;&#1100;), jota viel�
+tavataan sangen suuressa m��r�ss�; ja orava. Paitse n�it� nahkansa
+t�hden mets�stett�vi� el�imi� ovat t�ss� mets�n-el�jist� viel�
+mainittavat hirvi ja tavalliset mets�-linnut (pyy, teiri ja metso),
+joita asujat pyyt�v�t ruoaksensa. Joet, etenkin pohjainen Sosva ja Ob,
+ovat siunatut kalalla niin monesta laadusta, ett� niiden tunteminen ja
+luetteleminen on mahdotoin sille, joka ei kauemman aikaa ole el�nyt
+paikalla.</p>
+
+<p>T�ss� maassa el�� iki-vanhoista ajoista Voguulin kansa, joka l�heisten
+heimolaistensa Ostjakkien kanssa oli jo muinaisina aikoina
+kaukaisillenkin kansoille tunnettu <i>Jugrin eli Ugrin</i> nimell�, vaan itse
+nimit�ksen <i>Manjsi</i>, josta niinkuin Voguulinkin nimest� tehtyj� monia
+per�tt�mi� selityksi� min� en rupea viel� lis�m��n uudella semmoisella.
+Nimest� <i>Vogul</i> sanon vaan sen, ett� sit� paikalla ei kukaan k�yt�,
+sill� Pelmys'in tienoossa kutsuvat Ven�l�iset Voguulia ainoastaan
+&#1080;&#1085;&#1086;&#1088;&#1086;&#1076;&#1094;&#1099; (vieras-per�iset, ei-Ven�l�iset) eli &#1103;&#1089;&#1072;&#1095;&#1085;&#1099;&#1077; (jasakan-maksavat,
+ei-talon-pojat), ja Beresov'an piirikunnassa kutsutaan heit� ja
+Ostjakkeja yhteisesti &#1054;&#1089;&#1090;&#1103;&#1082;&#1080;. Herra Regulyn p��tteelle (<i>Baer u.
+Helmersen, Beitr�ge zur Kenntniss Russlands</i>, B. IX.) ett� Voguulit eiv�t
+olisi maan alku-per�iset asukkaat, vaan verrallisesti my�hemmin mist�
+kusta etel�mm�st� t�nne siirtyneit�, ei l�ydy mit��n todistuksia. P�in
+vastoin todistavat jokien, j�rvien ja vuorien nimet ei ainoastaan
+Voguulien t�t� nyky� asumassa maassa, vaan paljon etel�mp�n�kin ja
+l�nnemp�n�, jossa nyt jo kaukaisista ajoista asuu muita kansoja, ett�
+Voguulit ovat ensim�iseksi niille paikoille jalan astuneet ja
+kielell�ns� ne nimitt�neet. Voguulin kielen rikkaus nimityksist� t�m�n
+maan omituisille luonnon-aineille ja sattumille on my�s todistuksena
+t�m�n kansan siin� kauan asuneen.</p>
+
+<p>Voguulien nykyisen alan etel�isen� rajana ovat Losva ja Tavda, jonka
+j�lkim�isen joen varrelta kuitenkaan ei Voguulia tavata en�� muualla
+kuin Koschutsk'in volostissa kolme pient� kyl��; l�nness� on Uraali
+heid�n luonnollinen rajansa Syrj��nein maata vasten; pohjassa eiv�t
+Voguulit nouse ylemm�ksi Sosva-joen pohjasta tulevia syrj�-jokia, ja
+id�ss� taas ei heid�n piirins� ulotu yhdistyneesen Ob-Irtysch-jokeen
+asti muualla kuin Beresov'an kaupungin kohdalla, sill� etel�mp�n� ovat
+Ob'in sek� Irtysch'in molemmat rannat Ostjakkein vallassa.
+Hallituksellisessa katsannossa kuuluvat he kahteen l��niin, nim.
+Perm'in, jossa heid�n alansa on Tscherdyn'in ja Verchoturien
+piirikunnissa, ja Tobolsk'in l��niin, jossa heid�n maa kuuluu Turinsk'in
+ja Beresov'an piirikuntiin. Heid�n lukunsa on, verraten siihen suureen
+maa-alaan, joka heid�n vallassansa on, aivan v�h�inen. Tobolsk'in
+l��niss� l�ytyy Voguulia noin 900 veron-maksavaa miehen-puolta, jota
+my�ten, jos jokaista veron-alaista vastaan luetaan 6 verotointa henke�,
+joka lienee kohtuullinen, Voguulien yhteinen m��r� Tobolsk'in l��niss�
+tekisi noin 5,400 henke�; Perm'in l��niss� taas ei heit� ole yhteens�
+enemm�n kuin 900 hengen paikoille, ja n�in muodoin ei koko Voguulin
+kansan luku tee t�ytt� puolta seitsem�tt� tuhatta henke�. Syyt t�h�n
+v�h��n v�en paljouteen ovat: ilman kovuus ja el�m�n-laadun vaivaloisuus,
+mets�n-otuksen v�heneminen ja siit� seuraava yleinen k�yhyys, kuin my�s
+ven�l�isten pappien ahnaus, jotka Voguuleilta vaativat niin suuren
+vihki�is-rahan ett� moni nuori mies juuri sen puutteesta j�t�ksen
+naimatta. Beresov'an piirikunnassa el�vi� Voguulia haittaa kalym'ikin
+(naima-raha morsiamen is�lle maksettava) naidessansa, ja yleisiksi
+v�en-v�hyyden syiksi voipi viel� lukea kulku-tauditkin, joista rokko ja
+venerin-tauti ovat tehneet suurta tuhoa heid�n seassansa. Ven�l�isi�
+l�hell� v�henee heid�n m��r�ns� sitenkin, ett� moni Voguuli annaksen
+ty�-miehiksi Ven�l�isille, ja vierastuen omista elatus-keinoistansa
+perehtyy t��ll� n�iden el�m�n-laatuun sek� palo-viinaan ja katoaa n�in
+muodoin kansastansa. Yleisesti valittavat t�k�l�iset virka-miehet niin
+Voguulien kuin Ostjakkienkin ja muiden heid�n tavallansa el�vien
+kansojen Siperiassa vuosi vuodelta v�henev�n ja heid�n kokonaisen
+loppumisensa siis ei kaukana olevan, joka kohtalo tiett�v�sti on
+kaikkein semmoisten kansain, jotka eiv�t tahdo antautua sivistyksen
+matkaan.</p>
+
+<p>El�m�n laatunsa puolesta voipi Voguuleja kutsua <i>asettuneeksi
+mets�st�j�-kansaksi</i>. Syrj�-elatus-keinoja on etel�ss�, Losva- ja
+Pelym-jokien varsilla, joku v�h�inen maan-viljely� ja karjan-hoitoa, ja
+pohjassa Sosva-joella kalan-pyynt�. Vaan mets�n-k�ynti on ainakin
+Voguulin paras ja rakkahin toimitus. Mets�st�mist� harjoitetaan sek�
+kodista k�sin ett� mets��n raketuista, noin p�iv�n matkan eli parin
+p��ss� olevista, majoista. Se alkaa syys-kes�ll� elo- ja syys-kuussa
+hirven pyyt�misell�, joka t�h�n aikaan vuotta on hyvin lihava. Hirvi
+asuskelee kernaasti kuivilla suo saarilla, joissa viheri�inen ruoho on
+h�nen paras herkkunsa, ja t�mm�ist� ruohoa paremmin kasvattaaksensa
+sytytt�� Voguuli useasti sen-kaltaiset paikat tuleen, josta ne monet
+mets�-valkeat ovat selitett�v�t, jotka Siperiassakin h�vitt�v�t t��ll�
+tosin viel� arvotointa mets��. T�mm�isiss� paikoissa l�yt�� Voguuli pian
+hirven j�let ja koirinensa alkaa h�n sit� ajaa per�st�, jota ajamista
+monesti kest�� nelj� viis p�iv�� ja enemm�nkin, ennenkuin hirvi laskee
+ajajansa niin l�helle ett� ampua voi. Jos ampuminen onnistuu, teurastaa
+h�n saaliinsa paikalla ja rakentaa joko puuhun eli korkeiden pylv�sten
+p��lle pienen aitan, jossa liha, leikeltyn� kaitaisiin ja hienoin
+suikaleihin, kuivaa ja talveen asti s�ilyy karhuilta ja muilta
+raatelijoilta. Mainittuin hirven asuma-paikkoihin viritet��n my�s suuria
+jousia, jotka el�imen l�hestyess� laukeavat ja joita Ven�j�n kieless�
+t�st� kutsutaan itse-ampujiksi (&#1089;a&#1084;&#1086;&#1089;&#1090;&#1088;&#1077;&#1083;&#1077;&#1094;, &#1089;a&#1084;&#1086;&#1089;&#1090;&#1088;&#1077;&#1083;&#1072;). My�hemmin
+syksyll�, kuin nahka-otus on saanut t�yden karvansa, kuin soiden ja
+vetten j��dytty� mets�n-k�ynti on helppo ja kuin ensim�inen lumi hyv�sti
+n�ytt�� el�inten j�let, t�ll�in alkaa oikea mets�n-pyynt�, joka paraasta
+p��st� on sopulin ajaminen. T�t� el�int� pyydet��n sitten monella lailla
+koko talvi aina kev��sen asti, kunne lumi alkaa upottaa miest� ja
+koiraa. T�ss� pyynn�ss� on hyv� koira verratoin kappale ja semmoinen
+maksaakin Voguulien kesken kaksin kolmin-kymmenin hopea-ruplin, eik�
+niit� pieni� helma-rakkia, joita vanhain naisten kaupunkiloissa n�hd��n
+hyv�ilev�n, pidet� niin hyv�sti kuin Voguuli pit�� koiraansa, joka taas
+kuuliaisuudessa ja uskollisuudessa j�tt�� kauas j�lellens� mainitut
+kaupunkilaiset heimolaisensa. Sopulin hinta on hyvyytt� my�ten
+eri-lainen: nelj�st� aina kymmeneen hopea-ruplaan, ja jasakkaa
+maksettaessa ottaa hallitus hyv�n sopulin vastaan kolmen sielun verona.
+Toinen el�in, joka viel� useammin kuin sopuli saa antaa nahkansa
+Voguulille, on orava, jota tapetaan ymp�ri vuotta ja yht� verran
+huviksensa kuin oikeaksi ty�ksi. Voguuli ei nim. koskaan liikahda
+jurtastansa ilman koiratta, pyssytt� ja kirveett�. Jos h�n jalan l�htee
+mihin asialle, on h�nell� koira muassansa; jos taas venehin, juoksee
+koira pitkin joen-rantaa h�nen itsens� melomalla hiljalleen matkaa
+tehdess�ns�. Koira l�yt�� pian oravan ja ilmoittaa haukkumalla sen
+is�nn�llens�, joka kuitenkin on ruudilta ja haulilta liian saita oravaa
+ampumaan. Kirveell�ns� kolkuttaa h�n puuta, jossa orava istuu. Jos t�m�
+hyp�tess�ns� toiseen puuhun ei putoa maahan, kertoo mets�st�j�
+puun-kolkuttamista niin kauan kunne orava en�� ei hypp��k��n puusta
+puuhun, vaan istuu uppimiskaisesti paikallansa. T�ll�in sahataan puu
+poikki ja sen kaatuessa joutuu otus v�ltt�m�tt�m�sti odottavan koiran
+hampaisiin. Oravan hinta vaihettelee t��ll� 6 ja 10 kopeikan v�lill�
+hop. Harvemmin saadaan repoa, joka on vaikea pyyt��, ja arvaten viel�
+harvemmin karhua. Mets�-lintuja pyydet��n loukuilla (ven. &#1089;&#1083;&#1086;&#1087;&#1077;&#1094;), jotka
+asetetaan ei kovin kauas kotoa, niin ett� vaimot ja muu kotona el�v�
+heikompi kansa hyvin voipi ne hoitaa. Kev��ll� tapetaan my�s paljon
+vesi-lintuja, joita pyydet��n merroilla eli ammutaan jousella, joka kalu
+viel� l�ytyy joka talossa.</p>
+
+<p>Kalastaminen, joka Tavdalla ja sen syrj�-jokiloilla ei ole kovin
+antoisa, tapahtuu siell� tavallisesti talvella siten ett� joki
+soveljaassa paikassa l�hell� kotia kokonansa suletaan ja suluissa
+oleviin porttiin asetetaan suuria, p�re-puikoista tehtyj� mertoja. N�it�
+pyydyksi� hoitavat samoin vaimot ja muu koto-kansa. Vaan pohjaisen
+Sosvan Voguuleilla on kalastaminen suuremmassa arvossa ja suuremmasta
+hy�dyst�kin. Heti vetten auettua ja tulva-veden laskeutua ker�ytyv�t he
+suurissa parvissa joen-suu-paikkoihin joko Sosvalla eli Ob-joella, ja
+el�v�t niiss� kalastaen koko kes�n syys-kuuhun asti, niin ett� hirven
+pyyt� t��ll� j��pikin useammalta tekem�tt�. Tavallisesti pyydys on
+nuotta, ja sen, joka ei ole n�hnyt t�mm�ist� kalan-pyyt�j�-kyl�� Sosvan
+eli Obin rannalla, on vaikea uskoa sit� kalan-paljoutta, joka t��ll�
+vuosittain tapetaan. Voguuli ei koskaan suolaa kalaa, siit� syyst� ett�
+h�n suolaamisen pit�� hy�dyt�inn� herkun-valmistuksena ja ett� h�nell�
+ei ole varaa ostaa suolaa niin paljon kuin siihen tarvittaisiin. Mit�
+h�n perheinens� ja koirinensa ei paikalla sy� &mdash; ja se ei ole v�h� &mdash;
+kuivataan ilmassa eli savustetaan tuli-sian ymp�rille asetetuilla
+vartailla talven varaksi.</p>
+
+<p>Se, joka on matkustanut Ven�j�ll�, on kyli� pian tullut havaitsemaan,
+ett� kaupunkien kaduilla renikoiden ja muiden sen-kaltaisten herkkujen
+seassa my�s my�d��n h�nelle tuntemattomia ruskioita pavun-kokoisia
+jyvi�, joita rahvas, olletikin pyh�- ja juhla-p�ivin�, sy�d� raksuttelee
+ja joista Ven�j�ll� kauppa-miesten rouvien sanotaan pysyv�n niin hyv�ss�
+lihassa kuin he tavallisesti ovat. N�m� jyv�t ovat ketri-puun k�vyss�
+kasvavia p�hkin�it�, joita saadaan Siperiassa ja joiden ker��minen t�m�n
+maan k�yhill� Voguuleilla ja Ven�l�isill�kin sen pohjaisemmissa
+tienoissa on sangen painava syrj�-elatus-keino. Naula n�it� p�hkin�it�
+maksaa esim. Kasan'issa 7 eli 8 kop. hop., vaan paikalla ei puudan hinta
+ole kalliimpi kuin noin 3 eli 5 ruplaa paperissa. Mutta milloin hyv�
+p�hkin�-vuosi sattuu, voipi yksi perhekunta niit� helposti ker�t�
+useampia kymmeni� puutia ja n�in ilman suuretta vaivatta lunastaa hyv�t
+rahat.</p>
+
+<p>Niinkuin edell� sanottiin alkavat Losva- ja Pelym-joella el�v�t Voguulit
+v�h�n maatakin viljell�, jonka kanssa my�s hevoisten ja karjan pito
+luonnollisesti yhdist�ksen. Ven�l�isill� Pelym'issa ja sen seuduilla on
+se yleinen valitus, ett� maan-viljely ei n�iss� tienoin tahdo en��
+menesty�. Mutta kokonaista leveys-pyk�l�� pohjempana Pelym'ia eli
+v�h�ist� etel�mp�n� 61:t� pyk�l��, Massaun paul'issa Pelym-joelta v�h�n
+syrj��n, on er�s Voguuli v�hitellen raatanut itsellens� niin hyv�t
+pellot, ett� h�n suurine perheinens� leiv�n puolesta tulee omallansa
+aikaan ja hyvin� vuosina viel� my�skin isot m��r�t eloa. T�m�
+todistaisi, ett� maan-viljely t��ll� ahkeralla raatajalla viel�
+palkitsee vaivat, ehk� kyll� halla useasti h�vitt�� h�nen toivonsa.
+Kuitenkin on sanottava, ett� mainittu paikka on pohjaan p�in viimeinen,
+jossa maan-viljely� l�ytyy, sill� siit� noin 30 virstaa pohjempana oleva
+Atimje-paul ei en�� viljele muuta kuin naurista ja sit�kin hyvin v�h�n.
+J�lkim�inen kyl� on my�s viimeinen t�ll� kohdalla, jossa hevosia
+tavataan.</p>
+
+<p>Hevosen kanssa pit�v�t Beresov'an piirikuntaan kuuluvat Voguulit
+peuroja. Harvalla on niit� kuitenkaan enemm�n kuin joku kymmenkunta, ja
+er�s parin sadan peuran is�nt� Tapsje-joen latvalla on n�iss� seuduin
+mainio pohatta, ehk� h�n Obdorsk'in tienoossa rikasten Samojeedein
+rinnalla, joilla t�t� omaisuutta on tuhans-m��rin, k�visi k�yh�ksi
+raukaksi. Beresov'an seudussa tavataan kuitenkin varakkaammilla
+Voguuleilla jo hevosiakin ja lehmi�, vaikka kumminkin kahden viimeisen
+vuoden korkea vesi jokiloissa on tehnyt, ett'ei hein�� silloin voitu
+tehd� ensink��n, jonka t�hden sek� Voguulien ett� Ven�l�isten taas on
+t�ytynyt melkein v�hiin h�vitt�� karjansa ja hevosensa.</p>
+
+<p>Maa eli oikeammiten mets� on Voguuleilla yhteinen, jossa jokaisella,
+joka vaan kykenee, on t�ysi oikeus pyyt�� mit� ik�n�ns� voipi.
+Pelym-joella, jonne alempana asuvat Ven�l�iset talven ajaksi tulevat
+mets�� pyyt�m��n, eiv�t Voguulit heit� laske mets��ns� muuten kuin
+yhdess� jonkun heik�l�isens� kanssa, ja n�in yhtyv�t Ven�l�inen ja
+Voguuli pieneksi yhdyskunnaksi, jossa Voguuli Ven�l�isen kanssa jakaa
+mets�stys-oikeutensa ja t�m� taas pit�� h�nen leiv�ss�, mutta kaikki
+saalis pannaan kahtia. Kala-vesi sit� vastaan pidet��n tarkemmassa, niin
+ett� kullakin joen-suulla eli muulla kalastus-paikalla ovat tietyt
+is�nt�ns�, joilta Ven�l�iset ainoastaan vuokraamalla voivat ne saada
+k�ytt��ksens�.</p>
+
+<p>Harvat ihmisten asunto-siat lienev�t niin surkeat ulko-muodoltansa kuin
+Voguulien kyl�t eli paulit ovat. Ne ovat aina raketut kuivalle paikalle
+joen rannalla ja enimmiten semmoisiin kohtiin, joissa pienempi joki
+yhtyy suurempaan, sill� joen-suissa on kalan-pyynt� parempi kuin muualla
+ja jokia my�ten on sek� talvella ett� kes�ll� huokeampi liikkua kuin
+mets��. Kyl�t seisovat kaukana toinen toisestansa, p�iv�n matkan, kahden
+ja kolmenkin p��ss�, sent�hden ett� kullakin olisi mets�stys- ja
+kalan-pyynt�-alaa kyll�. Kyl�ss� on tavallisesti vaan kaksi eli kolme
+jurttaa; viis jurttaa on jo suuri kyl�, ja isoin paul, jonka min�
+matkallani olen tavannut, on edell�-mainittu Atimje-paul Pelym-joella,
+jossa on seitsem�n jurttaa. Jurtat ovat kahden-laiset: talvi- ja
+kes�-jurtat. Edelliset ovat raketut hirsist�, sammalletut ja tuohella
+malkojen kanssa katetut. Ne ovat harvoin suuremmat kuin kolmea sylt�
+kultakin sein�lt�. Ovi, jonka edess� harvoin on mit��n porstuaa eli
+suojaa, on tavallisesti etel��n p�in, varmaan siit� syyst�, ett� tuuli
+silt� puolen on vienompi kuin muut tuulet. Oven vierus-nurkassa on
+pieni, aivan englannilaisen kamiinin tavoin rakettu, savesta ja ruohosta
+kyh�tty tuli-sia, jossa tuli palaa kaiken p�iv��, vaan jonka torvi y�ksi
+katolta k�sin peitet��n tuohella. L�mmint� t�st� uunista ei kuitenkaan
+tulen sammuttua ole toivomista, sill� se on liian pieni ja liian
+huonoista aineista tehty, ja onkin y�ll� her�tess� n�iss� jurtissa aika
+vilu, kuin ilma sattuu kylmempi olemaan. Valo tulee jurttaan pienest�
+ikkunasta, joka tavallisesti on lasista, vaan sen puutteessa my�s
+kalan-nahkasta eli paperista ja talvella j��st�. Pitkin jurtan seini�
+kulkee noin puolta kyyn�r�� korkeat, hyvin leve�t lavitsat, samoin kuin
+Tatarilaisten asunnoissa, jotka ovat katetut tuohella eli kaisloista
+kudotuilla katteilla. Arvollisemman vieraan tullessa levitet��n
+lavitsalle h�nen lev�t�kseen useampia peuran-nahkoja. Oudon ei ole
+kuitenkaan hyv� lev�ht�� t�lle kyll� vieh�tt�v�lle sialle, sill�
+tavallisesti on se t�ynn� kirppuja; h�nen on parempi istua sille
+pienelle rahille, jota pidet��n p�yd�n asemesta. Jokaiseen jurttaan
+kuuluu yksi eli pari pient�, korkeille pylv�ille rakettua aittaa, ja
+aitan takana jo seisoo jylh� kuusikko, jonka huminaa ja raitista hajua
+Voguuli niin rakastaa. Kes�-jurtat, joihin h�n aina muuttaa l�mpim�n
+ajaksi asumaan, vaikka j�isikin talvi-jurttien paikalle kes�ksi, ovat
+tuohesta ja Sosva-joella kukkuran-muotoiset. Niiss� on tuli-sia keskell�
+jurttaa ja savu menee ulos sen kohdalle tehdyst� rei�st� katossa; ne
+ovat katteattomat ja muutenkin vaillinaisemmat kuin talvi-jurtat.</p>
+
+<p>T�mm�iset ovat Beresov'an piirikunnassa el�vien Voguulien asunnot.
+Etel�iset Voguulit eli Pelym'in ja Sosvan varsilla asuvaiset pit�v�t
+harvoin kes�-jurttia, vaan el�v�t kes�n talven hirsist� raketuissa
+asunnoissa. Ne eiv�t eroa Sosvalaisten jurtista muussa kuin siin� ett�
+edell�-kirjoitetun tuli-sian viereen on muurattu ison-lainen pata, jossa
+ruoka keitet��n ja jonka alta nouseva savu eri torvella johdetaan
+tuli-siaan, jonka torvesta sekin menee ulos. N�iden etel�isten Voguulien
+n�hd��n jo rakentavan ven�l�isi�kin tupia, jotka tavallisesti asetetaan
+jurtan per��n ja ovat kamarin eli vieras-huoneen asemesta.</p>
+
+<p>Huone-kalut ja muut aseet eiv�t t�ll� tavoin el�v�ll� kansalla voi olla
+monen-laiset. Paitse koiraa on Voguulilla pyssy kalliin tavara, vaikka
+heid�n pyssyns� tavallisesti ovat huonointa lajia. Muita aseita on
+h�nell�: keih�s karhua vasten, kirves ja suuri puukko, joka ynn�
+tulusten kanssa aina riippuu vy�ll�. Paitse kattilaa eli pataa ovat
+kaikki muut astiat, yksin lusikatkin ja k�tkyet, tuohesta, jota he
+osaavat hyv�sti k�ytt��, ehk� heid�n siit� tehdyt kalunsa eiv�t ole
+l�hesk��n niin sievi� kuin pohjaisessa osassa Suomea tuohi-kalut
+tehd��n. Venheet pienemmill� joilla ovat yhdest� p�lkyst� onnennetut
+ruuhet, mutta rakennukseltansa hyvin sujakat ja niin matalat, ett� niit�
+ei k�y soutaminen, vaan ajetaan eteen p�in melomalla. Sosvalla ja Obilla
+ovat Voguulienkin venheet suuremmat ja masto-niekat, ja kuin koko
+perhekunta l�htee vesille, yhdistet��n kaksi venhett� rinnakkain ja
+katetaan tuohella.</p>
+
+<p>Vaatteus on etel�isill� Voguuleilla yhden-lainen kuin sen seudun
+Ven�l�isill�, se vaan eroitusta ett� heid�n pukimensa ovat huonommat ja
+repaleisemmat kuin n�iden. Sosvan Voguulien vaatteus on se hyvin
+tunnettu malitsa, joka kes�ll� on Ven�j�n sarasta, talvella
+peuran-nahkainen ja kaksin-kertainen, niin ett� p��llim�isen malitsan
+karva-puoli on ulos-p�in, alimaisen sis��n. Lakista eiv�t Sosvalaiset
+tied� mit��n. Kes�ll� on heill� p��ns� ainoana peitteen� pitk� ja paksu
+tukka, joka letitet��n kahdelle kovasti punotulle letille; talvella sit�
+vastaan peitet��n p�� ja kasvot malitsan kaulukseen ommellulla
+kukkarolla my�s peuran-nahkasta. Jalkineet ovat kes�n talven
+peuran-nahkaiset pitk�-vartiset pieksut, tunnetut nimell� <i>pimy</i>, ollen
+kes�-pimy tehdyt nahkasta, josta karva on ajettu pois, jota vastaan
+talvi-pieksut ovat karvan kanssa ja kaksin-kertaiset. Alus-vaatteet
+(paita ja housut) ovat muutamilla Ven�j�n piikosta, useammilla nekin
+peuran-nahkasta. Vaimojen puku on my�s peuran-nahkainen, leikattu
+melkein samoin kuin Tatarittarien p��llys-vaate; p��ss� on heill� suuri
+huivi irrallansa, jolla vieraan l�hestyess� peitt�v�t silm�ns� samoin
+kuin Tatarittaret. My�s ovat heid�n lettins� niinkuin viimeksi
+mainittujenkin palmikoidut hohtavilla nauhoilla, helmill� ja muilla
+helistimill�. Sormet ovat t�ynn� vaski-sormuksia, joita n�hd��n
+miestenkin sormissa. Merkillist� on, ett� Voguulittarilla k�det ja jalat
+ovat koristetut iho-piirroksilla, jotka ovat monen-muotoisia, aika
+sievi� kiekuroita ja jotka tehd��n lapsuudessa neulalla pistelem�ll� ja
+neulan haavat ruudilla hieromalla.</p>
+
+<p>Ruoassansa ei Voguuli ole ylen herkullinen eli hyleksiv�. H�nen ainoa
+elatuksensa kes�n talven on mets�-linnut ja kala, sill� eroituksella
+ett� ne kes�ll� ovat verekset, mutta talvella kuivatusta keitet��n.
+Peuran ja hirven liha on harvemmassa eik� r�kk�� muiden sy�d� kuin
+varakkaampien. Etel�isille Voguuleille on suolan ja leiv�n nautinto jo
+tullut tarpeeksi, mutta Sosvan asujat pit�v�t n�it� aineita viel�
+herkkuina vaan, joita is� kirkolla eli kaupungissa k�ydess��n tuo jonkun
+v�h�n lapsille tuomisiksi niinkuin talon-poika meill� sokuria ja
+vehn�ist�. Tupakan nautinto on t��ll� ainoa herkutteleminen ja niin
+yleinen, ett� Pelym'in Voguulissa vaimotkin ja tyt�t ahkerasti polttavat
+tupakkaa ja j�lkim�isill�kin on oma piippunsa; Sosvalaiset sit� vastaan
+eiv�t polta tupakkaa, vaan nuuskaavat. Pihkan pureminen on my�s yleinen
+ja sit� sanotaan terveelliseksi keri-pukkia vastaan. Yleisesti voipi
+voguuli paljon k�rsi� n�lk��, ja monesti tapahtuu h�nelle
+mets�stys-matkoillansa, ett� kattilan puutteessa t�ytyy useampia p�ivi�
+ja viikko-kaudenkin el�� raalla kalalla eli teirin-lihalla, joita h�n
+nautitsee v�himm�tt�k��n valmistuksetta. Vaan ruoan ��reen p��sty�ns� on
+h�n mies velkansa takaisin ottamaan, ja se ei ole mik��n kumma ett�
+Voguuli yhdell� atrialla lopettaa nelj� viisi tetri�, p��lle viel�
+ryypp�� niiden liemen ja leiv�ksi sy� kuivaa kalaa.</p>
+
+<p>Ruumiin-rakennukselta ovat Voguulit keskin-kertaista kokoa.
+Lyhyt-kasvuisia miehi� n�hd��n heid�n seassansa harvoin, mutta sit�
+vastaan sangen usein hyvinkin pitki�. Kuin mets�-mies konsanansakin on
+Voguuli kevyt jalalta, vaan hartea-voimassa ei h�nen sanota vet�v�n
+vertoja Ven�l�iselle. Muoto on py�re�, kasvot v�h�n ulos-seisovat
+niinkuin kaikilla Suomalaisilla, nen� leve� mutta ei litte�, hiusten
+yleisin karva on mustan-ruskea, ja silm�t aukeat ja py�re�t niinkuin
+muillakin ihmisill�, ehk� ne useasti ovat pilautuneet siit� paljosta
+savusta, jossa t�m�kin kansa el��. Mongolilaista, jota muutamat
+matkustajat muka ovat olleet l�yt�vin�ns� Voguuleissa, en min� heiss�
+ole havainnut mit��n, jos siksi ei luettane sit� ett� etel�isiss�
+Voguuleissa, varsinkin Konda-joella asuvissa, kasvot monellakin seisovat
+hyvin ulkona, hiukset ovat piki-mustat, ihon karva tumman-kalvea ja
+parran kasvu heikko, jonka pohjaiset Voguulit siten viel� v�hent�v�t,
+ett� karvat nuoruudessa juurinensa nyhdet��n pois. Mahtanevat siis
+mainitut Kondalaiset olla enemm�n sekoitetut vierailla kansan-aineilla
+kuin heid�n pohjaiset veljens�, jotka ulko-n��ss� enemm�n l�henev�t
+muita Suomalaisia kansoja, joka luulo on sit� toden-mukaisempi kuin
+heid�n maansa muusta Voguulien alasta on l�hinn� ja avoinna etel�st� ja
+id�st� tulleille vieraille kansoille.</p>
+
+<p>S�vylt�ns� on Voguuli huoletoin ja tyyni luonnon-lapsi. Kesken�ns�
+rupattavat he ja nauravat alinomaa, ja heid�n puheessansa kaikuu
+erinomainen hyv�n-tahtoinen soinne, joka ep�ilem�tt� todistaa
+kateutointa ja lempe�t� mielen-laatua. T�m� koskee olletikin Sosvan
+Voguuleja, sill� niiss�, jotka el�v�t l�hemp�n� Ven�l�isi� ja ovat
+sivistyneempi�, ovat n�m� paremmat puolet enemm�n eli v�hemm�n
+h�vinneet. Vaikka ei koston-himoinen suuttuu Voguuli pian pienest�kin
+loukkauksesta, vaan leppyy my�s pian ja syd�mellisesti. Viina p��ss� on
+h�n kuitenkin vallatoin ja t�ll�in ei ole hyv� h�nen kanssansa
+taistella. T�mm�iseen tilaan joutuu h�n kaikeksi onneksi harvoin, kerran
+eli kahdesti vuodessa kaupungissa k�ydess��n vaan, sill� viisaalla
+varovaisuudella on kapakkojen asettaminen ja yleisesti viinan my�nti
+heid�n kyliss�ns� kovasti kielletty. Yksi suuri vika on Voguulilla
+kuitenkin ja se on se, ett� h�n on sanomattoman laiska kaikkeen muuhun
+ty�h�n kuin mets�n-k�yntiin, jonka t�hden Voguulilainen ty�-mieskin
+Ven�l�isen ty�ss� saapi vaan puolen sen verran palkkaa kuin Ven�l�inen.
+K�si-t�iss� on t�m� kansa sangen typer�. Vaimot kyll� ompelevat vaatteet
+sek� itsillens� ett� miehille, jossa he k�ytt�v�t rihmana joko peuran
+suonia eli viholaisen kuitua. Vaan miehet eiv�t ymm�rr� tehd� kaikkia
+omia kalujansakaan, sill� seppi� ei heid�n seassansa l�ydy miss��n, vaan
+t�ytyy pyssyt korjauttaa ja muuta taottaa Ven�l�isill� sepill�.
+Castr�n'in ja Hagemeister'in ilmoitus Ostjakeista, ett� n�m� muka
+olisivat hyvi� huoneen-salvajia, on ilmasta temmattu ja sille nauraa
+jokainen Siperialainen, joka kyll� tiet�� ett� t��ll� pohjan perill�
+rakettaessa ty�-miehet t�ytyy kaukaa tuottaa, vaikka Voguuleja ja
+Ostjakkeja kyll� kihisee ymp�rill�.</p>
+
+<p>Voguulin uskonnollinen tunto on se iki-vanha lumous-usko (schamanism),
+joka useammilla muillakin pohjais-Aasian kansoilla t�ytt�� hengellisen
+tarpeen. H�n on tosin kastettu, on saanut kristillisen nimen ja on
+kirjoitettu jonkun kirkon kirjoihin; my�s vihitt�� h�n itsens� papilla,
+kastattaa lapsensa papilla ja luettaa haudan papilla, kuin joku kuolee
+h�nen perheest�ns�, jos nim. pappi sattuu liki-seuduille, joka
+kaukaisemmissa kyliss� ei koskaan tapahdu. Kerran eli kahdesti vuodessa
+kirkolle tullessansa muissa asioissa pist�ksen h�n kirkossakin, asettaa
+tuohuksen jonkun pyh�n-kuvan eteen ja ristasee siin� v�h�n silmi�ns�.
+Vaan muuten ja sis�llisesti on h�n viel� t�ysi pakana, ja kuin ei h�n
+ole saanut v�h�ist�k��n opetusta kristin opissa, ei se lienek��n ihme
+ett� h�n viel� luottaa pikemmin niihin voimiin, joiden avulla h�nen
+esi-is�ns� ovat el�neet ja joilta h�nkin toivoo onnea mets�n-pyynn�ss�,
+kuin niihin uusiin jumaliin, jotka vaan vaativat ylen isoa uhraamista
+eiv�tk� mets�stykseen n�yt� mit��n vaikuttavan. Voguulien kristin uskoon
+k��nt�minen alettiin menneen vuosi-sadan alku-puolella, ja oli enemm�n
+v�kivaltaista ep�-jumalten kuvien h�vitt�mist� kuin uskon saarnaamista.
+Siit� saakka ovat he olleet nimi-kristityit�, mutta vaikka ep�jumalien
+kuvia ei liene rakettu uudestaan, kuuluu Voguuleilla viel� olevan vissit
+uhri-paikat metsiss�, joissa uhrataan peuroja, mets�n-nahkoja ja
+hopea-rahojakin mets�stys-onnea saadakseen jumaloilta. Ehk� n�it� uhria
+ja uhraus-paikkoja pidet��n salassa virka-miehilt� ja yleisesti
+Ven�l�isilt�, tapahtuu kuitenkin, ett� Ven�l�isetkin ottavat osan
+uhrissa, kuin, joten edell� sanoimme, yhdess� Voguulien kanssa l�htev�t
+mets�lle. Sen pienen yhdyskunnan j�senet tekev�t t�ll�in toinen
+toisellensa uskollisuuden valan karhun kuonon kautta s.o. he leikkaavat
+veitsell� eli purasevat karhun kuonoa merkiksi, ett� joka valan rikkoo,
+sen sy�k��n karhu, jonka tapahtumisesta niin Voguulit kuin Ven�l�isetkin
+ovat lujasti vakuutetut. Karhun suuresta kunnioittamisesta, joka oli
+yleinen Suomalaistenkin esi-isiss� eik� liene meid�n maassamme viel�
+nytk��n lopen sammunut, l�ytyy Voguulien seassa viel� muitakin j�lki�.
+Niinkuin Suomen mets�isemmiss� tienoissa, joissa t�t� el�int� viel�
+l�ytyy, sit� harvoin nimitet��n oikealla nimell�ns�, vaan mainitaan
+<i>mesi-k�mmenen</i> nimityksell� eli mill� muulla imarrus-sanalla, niin
+v�ltt�v�t Voguulitkin h�nen nimens� mainitsemista ja kutsuvat h�nt�
+tavallisesti <i>vanhukseksi</i> (andschuech), jolla ep�ilem�tt� tahdotaan
+kunnioitusta osoittaa. Ja niinkuin muinaisten Suomalaisten Kalevalassa
+n�hd��n karhulle pit�v�n peijaiset ja juhlallisesti viett�v�n h�nen
+tappamistansa, niin talutetaan h�n Voguulienkin seassa soitolla,
+laululla ja pyssyjen ampumisella kyl��n, jossa h�nen kuolonsa sitten
+vietet��n pidoilla ja juomingilla.</p>
+
+<p>Jugrin maan kauppa mets�n-nahkoilla oli jo vanhoina aikoina kuuluisa.
+Ennen Ven�l�isten maahan juurtumista oli se Syrj�nein vallassa, joiden
+tosin nyky-aikoina on t�ytynyt jakaa sen voitot Ven�l�isten kauppiasten
+kanssa, vaan joilla viel�kin on t�m�n maan kaupan-liikunnossa suuri osa.
+Arhangelin l��nin Mesen'in piirikunnan Syrj�nit ovat ne, jotka t�t�
+kauppaa k�yv�t ja jotka vuosittain kahta tiet� kulkevat Uraalin poikki
+Beresov'an ja Obdorsk'in markkinoille. Etel�inen n�ist� teist� menee
+Beresov'asta Sosvaa ja sen syrj�-jokea Sigvaa my�ten ja sitten Uraalin
+poikki, joka t�ss� kohden on niin kapea, ett� viimeisist� jurtista
+Beresov'an puolella, Sigvan latvoilta, voipi hyv�n kelin aikana
+peuroilla joutua vuoro-kaudessa Petschora-joelle, ja niin kevyt
+yli-p��st�, ett� t�t� tiet� my�ten vuosittain kuletetaan Petschoralle
+useampia tuhansia puutia jauhoa, joka Siperiassa on huokeampi kuin
+siell�, kuin my�s sielt� taas t�nne kaikenlaista raskasta kalua
+niinkuin: kirveit�, pyssyj�, patoja j.n.e. Toinen pohjaisempi tie kulkee
+Obdorsk'ista Sob- eli Synje-jokia my�ten Petschoraan juoksevan Ussan
+latvoille (jota jokea my�ten Castr�n tuli ensi kerran Siperiaan) ja
+sitten Ussaa my�ten Petschoralle. Kaikki kauppa t�ss� maassa tapahtuu
+rahatta tahi, toisin sanoen, on vaihto-kauppaa, jossa tavaran hinnan
+yleisen� m��r�n� on orava. Niinkuin Tscheremissien kieless� sana <i>ur</i>
+merkitsee sek� <i>oravaa ett� kopeikkaa</i>, samoin Voguulienkin murteissa
+sana <i>l&#299;n</i> (l&#275;n), niin ett� esim. riuna on Voguuliksi <i>lou l&#299;n</i> (10
+oravaa), rupla <i>sch&#275;t l&#299;n</i> eli <i>s&#257;t l&#275;n</i> (100 oravaa). Vaan kuin oravan
+hinta nyt oikeastaan on paljoa suurempi niiden aikojen hintaa, jolloin
+t�m� k�yt�s kovoi kieleen, lis��v�t Voguulit rahaa mainiessaan,
+eroitukseksi oikeista oravista, tatarin kielest� otetun sanan <i>oksa</i>
+(raha) summan j�lkeen, ja sanovat esim. kymment� ruplaa: <i>lou sch&#275;t l&#299;n
+oksa</i> (10 sataa oravaa rahaa), jota vastaan <i>lou sch&#275;t l&#299;n</i> yksin�ns�
+olisi 1,000 oikeata oravaa, joiden arvo nyt on monta vertaa enemm�n kuin
+10 ruplaa. Syrj�nein ja Ven�l�isten kaupassa t�k�l�isten kansojen kanssa
+on juurtunut velka-kauppa, joka n�ille j�lkim�isille ei voi olla muuta
+kuin hyvin vahingollinen. Kauppias antaa nim. tavaratansa ostajalle
+velaksi tulevan mets�n-saaliin p��lle, jossa h�n arvattavasti lukee
+korkeamman hinnan tavarallensa kuin jos se rahalla eli nahkoilla
+ostettaisiin, ja velkaa maksettaessa taas polkee h�n velka-miehens�
+tavaraa. Se tekee t�m�n hitaaksi maksamaan, saattaen h�nen my�m��n
+tavaransa ennen muille kuin velkojallensa; josta syyst� kuin my�s
+vahinkojen t�hden kuoleman eli petoksen kautta kauppiaan t�ytyy, uutta
+velkaa antaessansa, panna tavarallensa korkea, useasti kaksin-kertainen
+hinta. Seuraus t�st� velka-kaupasta on monellenkin Voguulille ja
+Ostjakille se, ett� paljon velkautuansa ja v�h�-onninen oltuansa
+mets�n-pyynn�ss� h�nen t�ytyy joko itsens� l�hte� eli poikansa l�hett��
+velkojalle ty�h�n, joka useasti muuttuu elin-aikaiseksi orjuudeksi ja
+jossa h�n eli poika kokonansa hukkuu heimostaan ja kansastansa.</p>
+
+<p>Voguulit eiv�t jakau sukuihin niinkuin Samojeedit ja moni muu Siperian
+kansa, vaan ovat jaetut Ven�l�isten tavalla volostihin, joissa heill� on
+omat golovansa ja starschinat. Heid�n muinaisesta oma-valtaisesta
+hallituksestaan ei ole muuta muistoa j�lell�, kuin ett� Sosva-joella
+pari heimokuntaa vaativat <i>knj�s'in</i> (ruhtinan) nime�. Min� tavatessani
+kaksi t�mm�ist� ruhtina-sukuista Voguulia en l�yt�nyt heid�n muussa
+eroavan toisista kansalasistansa kuin siin� ett� heid�n silm�ns� olivat
+puhtaammaksi pestyt kuin muiden; mutta asunto, vaatteus, askareet olivat
+heill� aivan yhden-laiset kuin toisillakin, joilta he my�s eiv�t
+n�kyneet vaativan mit��n erin�ist� kunnioitusta. Muuten hallitaan
+Voguulit ja muut t�k�l�iset kansat tavallisilta virka-miehilt�
+Beresov'asta ja Obdorsk'ista k�sin, joka hallitseminen ei olekaan vaikea
+heid�n n�yryydell�ns� ja kuuliaisuudellaan. Sill� uskollisempia
+alamaisia ei l�ytyne kuin he ovat; joka paikassa kysell��n matkalaiselta
+kuinka <i>sorni khan</i> (kultainen khan s.o, keisari) voipi, mink�-lainen
+h�nen asuntonsa on, jos h�n pukeupi niihin nahkoihin, joilla he jasakan
+maksavat, jos h�nkin sy�pi teiri� ja kuivaa kalaa j.n.e. Eik� n�ill�
+kansoilla suinkaan olekaan syyt� toivoa itsellens� parempaa hallitusta
+kuin se, joka heill� on. Heid�n jasakkansa (veronsa) on hyvin v�h�inen
+ja tulee heille runsaasti palkituksi jo ainoastaan sen kautta, ett�
+kruunu omasta hinnastansa antaa heille t�yden tarpeen kruutia. Suuria
+rasituksia virka-miesten puolelta eiv�t he my�sk��n k�rsi, sill�
+riitansa ratkasevat he kesken�ns� oikeutta k�ym�tt�, ja el�v�t muuten
+niin kaukana virka-miehist� ett� n�m� eiv�t n�e heit� kuin kerran
+vuodessa s.o. jasakkaa maksettaessa; paitse sit� ovat hekin jo tottuneet
+kaipaamaan, miss� heit� rasitetaan, ja t�m� on tehnyt virka-miehet
+varovammiksi.</p>
+
+<p>T�mm�inen on Voguulin nykyinen el�m�. Meille n�ytt�� se olevan t�ynn�
+puutetta ja kurjuutta, vaan voguulilaisesta katsannosta on asian laita
+toisin. H�n ei ole kenenk��n herra eik� kenenk��n orja, tekee ty�t�
+milloin ja miss� voipi ja tahtoo, sy�pi mit� Jumala antaa eik� jasakan
+suoritettuansa pelk�� ket��n. Todella, verraten h�nen el�m�t�ns�
+keski-Ven�j�n orjan oloon, joka el�� kaikilla lahjoilla siunatussa
+maassa, joka p�iv� kynt�en peltoja, joiden yli silm� ei kanna, vaan
+jonka pahna ei ole parempi kuin Voguulin, joka talvi-kauden kituu
+n�l�ss� ja puutteessa ja jota p��llisiksi viel� alinomaa r��k�t��n ja
+h�irit��n, &mdash; kuka ei sanoisi Voguulia onnellisemmaksi t�mm�ist� kurjaa
+raukkaa?</p>
+
+
+
+<h3>Nelj�s Kirja.</h3>
+
+<p>Pietarissa tammi-kuussa 1859.</p>
+
+<p>Viimeinen jakso matkaani, Obdorsk'ista Pietariin, enemm�n kuin
+puolen-viidett�-tuhannen virstan pituinen, on itselleni merkillinen sen
+vuoksi, ett� se k�sitt�� monessa katsannossa kokonansa vasta-k�lkk�isi�
+asioita. T�m�n matkan yhdess� p��ss� ovat Obdorsk ja Beresov, toisessa
+Moskova ja Pietari; yhdess� istuu Ostjakkilainen ruhtinas,
+peuran-nahka-teltassansa halliten v�h�-lukuisia k�yhi� kansalaisiansa,
+toisessa k�ypi koko suuren Ven�j�n-valtakunnan hallitus-kone
+lukemattomilla rattailla; yhdess� riemuitsee Ostjakki muutamien haukien
+saaliille, toisessa pyyt�v�t rahan ja kaupan ruhtinat voittoa
+sata-tuhansittain; yhdess� on viina-ryyppy j��tyneen kalan kanssa kyll�
+ilahuttamaan ihmisen syd�nt�, toisessa eiv�t maa-ilman hienoimmatkaan
+nautinnot voi el�hytt�� hekkumallisten kyll�ist� mielt�; yhdess�
+ajetaan peuroilla, toisessa lennet��n rauta-teill�. T�mm�isi�
+vasta-k�lkk�isyyksi� voisi t�lt� matkalta luetella enemm�nkin, ja helppo
+olisi niist� kirjoittaa vaikka kokonainen kirja; vaan kuin minulla ei
+aika eik� halu anna sit� tehd�, niin olkoon lukija hyv� ja tyytyk��n
+niihin muutamiin muistelmiin, joilla t�ss� nyt h�nest� niinkuin
+matkastanikin eroan.</p>
+
+<p>Beresov'an kaupunki oli se paikka, johon t�m�n-edellisess� kirjassani
+matka-kertomukseni lanka loppui. T�m� kaupunki on tullut kuuluisaksi
+siten ett� mainio Menschikov, Pietari ensim�isen yst�v�, vallasta
+langettuansa l�hetettiin t�nne maa-pakolaisuuteen. T�m� merkillinen
+mies, leipurin-oppi-pojasta noussut Ven�j�n vallan ensim�iseksi
+ylimykseksi ja hoitajaksi nuorelle keisarille Pietari toiselle, jolle
+h�n my�s tahtoi antaa tytt�rens� puolisoksi, kuoli samoin kuin t�m�
+keisarinnaksi aivottu tytt�rens�kin Beresov'aan, ja halpainen puu-risti
+merkitsee sen kohdan Beresov'an hautaus-maalla, jossa t�m�n
+is�n-maallensa suuria palveluksia tehneen miehen tomu lep��.
+Menschikov'an vihollista Dolgorukyn voimallista sukua kohtasi vaan
+muutamia vuosia h�nt� j�lkeen sama onnettomuus, johon he olivat h�nen
+tuominneet: he l�hetettiin t�h�n samaan Beresov'aan ja vaino heit�
+kohtaan oli viel� kovempi kuin Menschikov'aa kohtaan. Ensim�isen
+Pietarin miehist� oli viel� Ostermann'ikin niit�, joiden palveluksen ja
+vaivat sen-aikuinen Ven�j� palkitsi Siperialla; h�nkin l�hetettiin ja
+kuoli Beresov'aan, ja yhden-lainen risti kuin edell�-mainittu
+Menschikov'an haudalla oleva seisoo h�nenkin lepo-kammionsa p��ll� ja
+her�tt�� k�velij�n mieless� surullisia mieli-johteita.</p>
+
+<p>N�iden muistettavien miesten onnettomuus ja sen kanssa yhdess�
+tapahtuneet kumoukset Ven�j�n hallituksessa ovat antaneet Beresov'an
+kaupungille erinomaisen kuuluisuuden, jota se muuten ei suinkaan ole
+ansainnut. Se on t�t� nyky� Tobolsk'in l��nin pohjaisimman piirikunnan
+p��-kaupunki, niin-muodoin tavallisten piirikunnan-virka-miesten istuin.
+Muita asujia on siin� kolme eli nelj� kauppa-miest�, puoli sataa
+kasakkia ja noin puolitoista tuhatta k�yh�� porvaria, jotka el�v�t
+osittain kalan-pyyd�ll� osittain my�s kalan- ja mets�n-nahkojen-ostosta
+Voguuleilta, Ostjakeilta ja Samojeedilta, kuin my�s heille my�misest�
+heid�n tarpeitansa: jauhoja, suolaa, kirveit�, tupakkaa ja
+rihkama-tavaraa. N�m� asujat el�v�t yleiseen k�yh�sti, jos asunnoitten
+ulko-n��st� voi varallisuudelle ottaa m��r�n, sill� ne ovat Ven�j�n
+kaupunginkin rakennuksiksi kovin huonot ja surkeat. T�h�n k�yhyyteen
+luulen suurimmiksi syiksi laiskuutta ja juoppoutta, jotka Ven�j�n kansan
+peri-synnit t��ll� saavat hy�sty� sit� paremmin kuin ei ole
+mink��n-laista kanssa-k�ymist� eli yhteytt� ulko-maalaisten, eik� paljon
+ulko-kaupunkilaistenkaan kanssa, joiden esi-merkki ja sive�mpi el�m�
+voisi kehoittaa luopumaan isilt� perityist� pahennuksista. Sen lis�ksi
+on luonnonkin raakuus niin ankara, ett'ei mink��n-lainen vilja ota
+kasvaaksensa, vaikka paikka ei ole pohjempana meid�n Kajaania. Kaikki
+ruoka-neuvo on siis tuotava tuhannen virstan p��st� Tobolsk'ista, s.o.
+ei ainoastaan jauho ja suurimat ovat ostettavat, vaan my�s ne
+Ven�l�isten el�m�n-laadussa niin v�ltt�m�tt�m�t aineetkin: kaali,
+kurkut, ly�kki ja potaatit. Arvattava on ett'eiv�t varat kaikilla
+asujilla riit� kaikkia n�it� aineita ostamaan t�ysin tarpein, ja
+t�mm�isest� puutteesta syntyy heiss� useasti h�vitt�vi� tautia, joista
+se hirmuinen keri-pukki sanotaan pel�tt�vimm�ksi. Hein�n-saalis
+joki-rannoilla on tavallisina vuosina sangen runsas, jonka-t�hden n�ill�
+seuduin karjaa ja hevosia voidaan pit�� ja pidet��nkin jotensakin
+paljon. Vaan aika v�list�, niinkuin nyt kolme vuotta takaperin, nousee
+vesi Ob'issa niin korkealle ett� hein�n tekeminen on mahdotoin, ja
+t�ll�in t�ytyy asujien h�vitt�� hevoset ja karja, vahinko, jota
+parantamaan monellakaan ei voimat riit� ja jonka j�lki� varakkaammatkin
+eiv�t voi ennenkuin useampien vuosien kuluttua saada tuntumattomiksi.
+Tavallisen sarvi-karjan siassa pit�v�t Beresov'an asujat t�m�n maan
+omituista karjaa peuroja, joita muutamilla on sata-lukujakin. Kes�ksi
+ajetaan peura-karjat kauas Uraalin kylelle, jossa palkatut
+Ostjakkilais-paimenet kulettavat niit� yhdelt� laitumella toiselle. Vaan
+jokien j��dytty� tuodaan ne is�nn�n saapuville ja pidet��n sitten koko
+talvi noin parin kolmen kymmenen virstan p��ss� kaupungista, joista
+heit� on helppo saada tarvittaessa ajoihin eli teurastettaa.
+Huiskavatkin Beresov'an kaduilla talviseen aikaan peura-troikat, joilla
+kaunottaretkin t�ss� kyl�ss� rakastavat ajella ilmailemassansa.
+K�yhemm�t asujat k�ytt�v�t puun ja veden vetoon koiriakin, joita kaksi
+on kyll� vet�m��n tavallisen korvon vett� eli kohtuullisen kelkan puita,
+ja joiden elatus ei maksa juuri mit��n, kuin he ovat totutetut el�m��n
+kalalla ja kalan totkuillakin.</p>
+
+<p>Beresov'asta pohjaan eli Obdorsk'iin p�in on peura tavallinen ja ainoa
+ajo-el�in, ja matkustavia virka-miehi� vasten l�ytyy n�iden kahden
+paikan v�lill� kruunun vuokraamia peuroja, jotka koko talven
+seisovat m��r�-paikoissa, tavallisesti joen varrella l�ytyvien
+Ostjakkilais-jurttien seuduissa, noin nelj�n, kuuden ja kahdeksankin
+kymmenen virstan p��ss� toinen toisestansa. Ostjakilla ei ole peuralla
+ajaessansa pulkkaa eik� ahkiota, vaan kelkan tavoin tehty kevyt
+liiste-reki noin kyyn�r�n korkuisilla kaplailla, j�lkim�iset n�in
+korkeat lumen t�hden, joka muuten est�isi reen juoksun. Rikkaammilla
+matkalaisilla, niinkuin virka- ja kauppa-miehill�, on t�mm�inen
+ajo-neuvo pitempi, katettu p��lt� piikolla ja sis�st� vuoritettu
+veralla, niin ett� matka-mies pantuansa pitk�lleen t�h�n rekeen ja oven
+sulettuansa sangen hyvin s�ilyy siin� t�m�n maan kovalta pakkaselta ja
+vihavilta tuulilta. Reen eteen valjastetaan tavallisesti nelj� peuraa,
+joita Ostjakki pukilta ajaa, vasemman-puolimaista ohjaksella halliten ja
+toista h�nen mukaansa ohjaten pitk�ll� seip��ll�, jonka latva-puolella
+h�n my�s ty�kkii juhtiansa, kuin tahtoo kiiruhtaa heit� juoksuun.
+Kiiruhtaminen ei kuitenkaan ole hyv� peuralla ajettaessa, sill�
+kiiruhtaen v�syy t�m� el�in pian ja v�sytty�ns� ei h�n ota askeltakaan,
+vaan heit�ksen pitk�lleen. Vaan jos h�n saa juosta tavallista
+h�lkk�-juoksuansa (noin 8, korkeimmakseen 10 virstaa tunnissa), kulkee
+h�n vaivatta yhteen menoon 80 ja 100:kin virstaa, aika v�list� vaan
+hetkiseksi seisahtuen henke� vet�m��n ja silloin t�ll�in juoksussansa
+lunta haukaten. Turhaa olisi minun t�ss� ruveta kiittelem��n t�m�n
+el�imen hy�dyllisyytt�, koska sen on jo niin usea matkalainen ennen
+minua tehnyt ja se monelle lukijoistani kokemuksestakin on hyv�sti
+tietty. Sen vaan sanon, ett'ei ainoakaan el�in maan p��ll� n�yt� olevan
+niin sen maan-seudun mukainen jossa h�n el�� kuin peura, ja kamelikin,
+jonka kanssa peura muuten useasti verrataan, mahtanee t�ss� katsannossa
+j��d� h�nest� j�lelle. Peura vet��, ruokkii ja verhoitsee is�nt�ns�;
+mutta sen ohessa h�n viel� kasvattaa ja opettaakin h�nt� tyynell�,
+k�rsiv�isell� ja v�h�-tarpeisella s�vyll�ns�, enk� luule mit��n
+liikanaista olevan siin� jos sanon, ett� n�m� peuran omaisuudet
+n�ht�v�sti kuvastuvat Ostjakin, Samojeedin ja Lappalaisen luonteessa,
+samoin kuin hevosen raju ja urhea luonto tuntuvasti n�yt�ksen muinaisten
+Mongolien ja Hunnien ja ehk� nykyisten Tatarienkin ja Baschkirein
+mielen-laadussa.</p>
+
+<p>Edell�-mainitun-kaltaisella ajo-neuvolla tapahtui minunkin kulkuni, kuin
+31 p. lokak. (uutta lukua) l�ksin Beresov'asta matkalle Obdorsk'iin
+p�in. Ilmoista sit� ennen on minulla seuraavat seikat muistissa: 13
+p�iv�n� lokak. (1:n� vanh. l.), joka on suuri juhla Ven�j�n kirkossa,
+oli niin kaunis ilma ett� Beresov'an kaunottaret k�veliv�t kaduilla
+hienoissa pyh�-hameissansa ilman p��llys-vaatteitta ja varjostimen
+kanssa; 17:n� ja 18:n� p�iv. oli kuitenkin jo pakkaista 13 pyk�l��
+Reaumur'in l�mp�-mittaria my�ten; y�ll� viimeksi mainittua p�iv�� vasten
+j��tyi Sosva, vaan tuuli repi sen p�iv�ll� taas auki; seuraavana y�n�,
+15 pyk�l�n pakkaisessa j��tyi se uudelleen eik� auennut sitten en��;
+19:n� ja 20:n� 15 pyk�l�n pakkainen; 26:na 18 pyk�l�n pakkainen. Sen
+j�lkeen oli sitten leutoja ilmoja lumi-sateen kanssa, jonka-lainen ilma
+oli minunkin matkaan l�htiess�ni. Illan p��lle kiihtyi tuisku
+hirmuiseksi ry�pyksi, joka vaikeutti matkan-teon niin, ett� ensim�iseen
+peuran-muutto-paikkaan, johon Beresov'asta luetaan 60 virstaa ja johon
+olin laskenut tulevani k:lo 9 illalla, p��sin vasta k:lo 2 y�ll�.
+Seuraavana p�iv�n� tulin <i>Mushin</i> kirkolle, jossa on pieni
+kolmi-taloinen Ven�l�inen kyl�, ja jossa nyt pidettiin markkinoita.
+Arkangelin l��nin Syrj�nit nim., joiden v�ki-vallalla anastamisesta
+peuran-laitumia Samojeedeilta Castr�n, Schrenck ja muut matkaajat
+valittavat, ovat t��ll�kin vallanneet oikealla ja v��r�ll� Ostjakkein
+laitumet, niin ett� kumpikin puoli Uraalia on heid�n vallassansa ja
+heill� on sangen suuret peura-karjat. N�iden karjojensa tuottamia (lihaa
+ja taljoja) kaupalle laskekset he Uraalilta pari kertaa vuodessa
+Siperian puolelle, jolloin my�s samalla tuovat sonkaa, rauta-kaluja,
+kynttil�it� j.m., ja t�lt� puolen ostavat leip�-neuvoa ja Ob-joen
+kaloja: sampea, muksunaa ja muita kalliimpia laatuja. N�it� Uraalin
+paimenia ja er�it� ven�l�isi� kauppiaita kuin my�s muutamia kymmeni�
+Ostjakkeja oli nyt paikalle ker�ytynyt, j�lkim�isten seassa er�s
+ruhtinaskin Synje-joelta. T�m� oli niin hyv� ja heti tultuani tuli minua
+tervehtim��n ja t�k�l�ist� tapaa my�ten oli minun velvollisuuteni
+viinalla kostita h�nen ruhtinallisuuttansa. Viinan ryyp�tty�ns� alkoivat
+ruhtinas ja h�nen seuralaisensa sy�d� j��tynytt� kalaa raaltansa, ja
+kuin jo kauan olin kuullut kiitett�v�n t�t� ruokaa hyv�ksi, p��tin
+min�kin nyt maistaa sit�. N�in sy�t�v�n kalan pit�� olla vereksen, vaan
+hyv�sti j��tyneen; se nylet��n, ev�t leikell��n pois, ja ruoka, leikattu
+hienoin suikaleihin, on valmis sy�d� suolan ja leiv�n kanssa. Ja minun
+t�ytyy tunnustaa ett� se jo ensi kerralla maistui minusta sangen
+hyv�lt�, ja aikaa my�ten totuin siihen niin, ett'en muuta ruokaa koko
+matkalla kaivannut, kuin vaan oli j��tynytt� kalaa, jolle tottuneen ei
+tarvitsekaan matkalla pit�� kanssansa muuta ev�st� kuin leip�� ja
+suolaa, sill� kalaa l�ytyy joka jurtassa. Ven�l�inen ottaa kernaasti
+omiksensa sen maan tavat, jossa h�n el��, ja niin on k�ynyt t�m�nkin
+nautinnon kanssa kuin my�s raan peuran-lihan sy�misen kanssa, jossa
+Ven�l�iset vet�v�t vertoja Samojeedeille. J��tyneell� kalalla sanotaan
+paitse hyv�� makuansa olevan viel� se etu, ett� se varjelee
+keri-pukista, lieneek� sitten t�ss� lauseessa per�� tahi ei.</p>
+
+<p>Obdorsk'iin, johon luetaan Beresov'asta noin 450 virstaa, tulin matkalla
+yleens� oltuani kolme vuoro-kautta. Mushin ja Obdorsk'in v�lill� on
+havu-puiden pohjaisin raja; Obdorsk'in seuduilla ei en�� kasva muu kuin
+n�lk�-koivu ja pajukko, vaan poltto-puu ja hirret lautataan sinne
+ylemp�� Mushin ja Beresov'an v�lilt�. Kuitenkin on Obdorsk, ehk� ei
+kaupunki, jona sit� silloin t�ll�in n�hd��n mainittavan, sangen siev�
+kyl� noin 50 talolla ja 400 eli 500 asujalla. Se on sivistyksen
+viimeinen askel Pohjolam-Pimentolan synkeihin maihin, sill� Ob'in
+lahteen ei siit� tule enemp�� kuin puoli-toista sataa virstaa, ja noin
+50 virstan p��ss� alkaa jo Samojeedein valta. Siperian Ven�l�inen on
+yleisesti paljoa siistimpi, varakkaampi ja vieras-varaisempi kuin h�nen
+veljens� n.k. Europan Ven�j�ss�; kahta mieluisammin tulee siis
+matkalainen "n�ill� raukoilla rajoilla," ryvetty�ns� Ostjakkein eli
+Samojeedein likaisissa, pimeiss� ja savuisissa jurtissa, ven�l�iseen
+kyl��n, jossa h�n aina tiet�� l�yt�v�ns� puhtaan ja l�mpim�n kamarin,
+maittavan ruoan ja yst�v�llisen kohtelun. T�mm�isill� tunteilla tulin
+Obdorsk'iin, saman-laisilla nautitsin sitten j�lkeenkin p�in pitkin
+Ob-ja Irtysch-jokia palatessani niiden maiden ven�l�isten asujien
+vieras-varaisuutta, ja oikeus vaatii t�ss� tunnustamaani, ett�
+Siperialaisen yksin-kertainen ja rehellinen k�yt�s on minua paljon
+sovittanut Ven�l�isen luonnon kanssa, joka kukaties itsess�
+Ven�j�ss�k��n ei olisi t�t� pahempi, jos sit� pitk�llinen ja raskas
+orjuus ei olisi niin turmellut.</p>
+
+<p>Obdorsk'in suurin milt'ei ainoa merkillisyys on sen seudussa el�v�
+Ostjakkilainen ruhtinas <i>Taischin</i>. Edellisest� on lukija n�hnyt minun
+jo ennenkin tavanneeni sek� Voguuleja ett� Ostjakkeja, jotka kutsuttavat
+itsens� ruhtinoiksi ja mahtavat ollakin n�it� kansoja entisin� aikoina
+hallinneitten p��llikk�jen j�lkeisi�. Mutta n�iden ruhtinuutta haittaa
+kaksi sangen painavaa vikaa, jotka t��ll� niinkuin muuallakin
+maa-ilmassa saattavat semmoisen arvo-nimen ep�ilyksen alaiseksi, nim. he
+ovat k�yh�t ja heid�n ruhtina-arvoansa ei Ven�j�n hallitus ole koskaan
+siksi tunnustanut. Sit� vastaan on Obdorsk'in ruhtinas sek� rikas ett�
+ruhtinaksi kirjallisesti s��detty ja vahvistettu kahdelta Ven�j�n
+hallitsijalta, nim. keisarinna Katarina Toiselta ja keisari Nikolailta.
+N�m� kaksi seikkaa ovat tehneet, ett� Taischin on aina ollut
+erinomaisessa arvossa kansalaistensa kesken, vaikka h�nell� heid�n
+ylitsens� ei ole juuri mit��n laillista valtaa senkun vaan auttaa
+kruunun virka-miehi� jasakan laskussa ja kannossa. Vaan paljoa
+suuremmaksi nousi sek� h�nen kansalaistensa ett� Ven�l�istenkin
+kunnioitus h�nt� kohtaan kuin Taischin er�sn� talvi-y�n� v. 1854 varkain
+l�ksi Beresov'asta suurella peura-parvella ja ven�l�isen tulkin kanssa
+ajaa hujeltamaan l�ntt� kohti ja tuli Pietariin. Niiss�
+peuran-nahka-vaatteissaan, joissa h�n t�nne matkusti, otti h�nen keisari
+Nikolai-vainaja hyv�sti vastaan, "piti h�nen kyll�isen�," niinkuin T.
+sanoo, "sek� sy�m�n ett� juoman puolesta ja majoitti h�nen omaan
+jurttaansa," kuin my�s t�ytti h�nen anomuksensa, jotka olivat ne, ett�
+Obdorsk'ista luovutettaisiin viralta kansan-r��kk��j� sasedatel ja ett�
+t�h�n kyl��n ei vasta en�� l�hetett�isi pahan-tekij�it�, jotka useasti
+olivat tehneet Ostjakeille pettuutta ja v�ki-valtaakin. Vahvistettuna
+ruhtinuuteensa sek� lahjoitettuna omituisella arvo-puvulla,
+kaula-nahalla ja muilla lahjuksilla palasi Obdorsk'in ruhtinas "khanin
+kaupungista" koti-tundrillensa, ja siit� ajasta saakka ovat h�nen
+arvonsa ja arvoisuutensa t�m�n maan kaikkein asujien ja virka-miestenkin
+seassa olleet ep�ilem�tt�m�t. T�t� kunnioitusta yll�-pit�� arvattavasti
+h�nen suuri rikkautensakin, oleva peura-karjoissa, joita el�imi� h�nell�
+luullaan olevan kymmenen tuhannen paljous, joka rahaksi luettuna tekee
+maan hinnan j�lkeen noin 40 tuhatta hopea-ruplaa. Esi-merkiksi t�lle
+Taischin'in rikkaudelle mainitaan sen monesti tapahtuvan h�nen
+paimenillensa, ett� kuin tuiskuisena y�n� karjaan yhtyy susi, jolla on
+tapana p��-laumasta leikata ja erillens� ajaa pienempi joukko, jonka h�n
+tappaa kaikki tundralle, paimenet karjan paljouden t�hden eiv�t havaitse
+jonkun sadan peuran katoa ennenkuin aletaan kaivata vissi�
+merkki-peuroja, jotka t�mm�isess� tilassa my�s ovat kadonneet ja joita
+etsitt�ess� sitten tundralta v�hitellen l�ydet��n suden tappamat el�imet
+ja n�in vahingon j�lille p��st��n. &mdash; Taischin on n�k�j�ns�
+tanakka-ruumiinen, keski-l�nt� ukko noin 60 vuoden i�ss�,
+py�re�-muotoinen ja kasvot v�h�n ulos-seisovat niinkuin Ostjakeilla
+yleisesti. Vaatteuksessansa ei h�n eri� kansalaisistansa muussa kuin
+ett� h�nen pukimensa arvattavasti Ostjakin-muotia my�ten ovat mit�
+parainta olla voi, eik� my�s el�m�n-laadussansakaan muuten kuin siten,
+ett� h�n ymp�ri vuoden sy� rukiista leip��, pit�� samovaran vieraita
+vasten ja useammin ryypp�� viinaa kuin muut Ostjakit. H�nen asuntonsa on
+kes�n talven jurtta, talvella peuran-nahkainen, kes�ll� tuohinen.
+Uppi-niskaisuudeksi lukevat t�k�l�iset virka-miehet sit� Taischin'ille,
+ett� h�n heid�n kehoituksiansa my�ten ei ole rakennuttanut itsellens�
+Obdorsk'iin kartanoa ja ruvennut siin� vakaista el�m�� pit�m��n, kuin
+my�s senkin, ett� h�n ummikko-Ven�l�isten kanssa aina puhuu tulkin
+kautta, vaikka h�nen luullaan hyvinkin ymm�rt�v�n Ven�j�n kielen, ja
+varsinkin sen, ett� h�n, ehk� usein siihen kehoitettu, ei ole antanut
+yht��n monista pojistansa eli pojan-pojistansa opetettavaksi joko
+kadetti-kouluihin eli muihin oppi-laitoksiin, joissa ruhtinallinen arvo
+olisi ollut heill� hyv�n� etuna. V�h�ll� ajattelemisella voidaan
+kuitenkin havaita, ett� t�mm�inen ukon k�yt�s ei ole uppi-niskaisuus,
+vaan varova ymm�rt�v�isyys, sill� h�nkin lienee havainnut ett�
+Ven�l�isen ja Ven�l�isyyden kanssa pyyt�� t�mm�isiss� tapauksissa olla
+samoin kuin er��st� muusta olennosta sanotaan: ett� jos sille annat
+sormen, niin se ottaa koko k�den.</p>
+
+<p>Obdorsk'issa puhuu useampi ven�l�isist� asujista sek� Ostjakin ett�
+Samojeedin kielt�, jonka t�hden minun oli helppo l�yt�� soveljas
+kielen-k��nt�j� edellist� kielt� tutkiessani. Vaan kuin sen havaitsin
+olevan aivan yhden-laisen Beresov'assa k�ytett�v�n murteen kanssa, oli
+minun huokea nelj�ss� vuoro-kaudessa koota vahveksia t�lle havannolle,
+jonka ajan kuluttua l�ksin takaisin Beresov'aan, jonne tulin 12 p.
+marras-kuuta. Edell� puhuessani t�st� kaupungista unohdin mainita, ett�
+siin� tapasin er��n Siperiaan l�hetetyn Suomalaisen nimelt� Juhana L&mdash;m
+ja kotoisin Savon pit�j�st� Turun l��ni�. Beresov'aan ei nyt en��
+l�hetet� Siperiaan tuomituita pahan-tekij�it� muuten kuin siin�
+tapauksessa ett� ovat Siperiassa jonkin suuremman rikoksen tehneet. Niin
+oli L&mdash;mikin Siperiaan tultuansa joutunut uudis-talolaiseksi Omsk'in
+seudussa olevaan Suomalaiseen kyl��n <i>Ryschkova</i>. T�m� on suuri kyl�
+useammalla sadalla talolla, joka perustui t�m�n vuosi-sadan alussa siten
+ett� keisari Paul'in hallitessa Narvan seudusta t�nne l�hetettiin
+kokonainen kyl�kunta Suomalaisia, jotka olivat tehneet kapinan herraansa
+vastaan. Sittemmin on kyl�n v�ki-luku yksitellen tulleista Suomalaisista
+ja Virolaisista karttunut niin, ett� sill� on oma luteerilainen
+kirkkonsa ja oli kerran jo oma suomalainen kirkko-herransakin (herra
+Pietari Pundani, joka nyt on Saksan kirkko-herrana Kasan'issa). L&mdash;m
+sanoi siell� naineensa suomalaisen vaimon ja oli jo asunnonkin hankkinut
+itsellens� ynn� hevoset ja lehm�t, kuin paha henki h�nen kerran riivasi
+toisen kyl�n markkinoilla, joille oli mennyt vaimoneen, juomaan itsens�
+humalaan. Seuraus oli ollut t�st� se ett� h�n, joka itse silloin ei
+ollut jaksanut eli ei raatsinut viel� l�hte� kotiin, oli l�hett�nyt
+vaimonsa yksin��n takaisin, vaan t�m� oli �isell� ja tuiskussa eksynyt
+mets��n ja sinne kuollut. L&mdash;m oli joutunut luulon alaiseksi murhanneen
+vaimonsa, vaan p��tti olevansa viaton ja sanoi ett� h�n asiaa
+tutkittaessa olisi siit� voinut helposti selvitt�yt�, jos olisi tehnyt
+niinkuin h�nt� oli neuvottu: my�nyt omaisuutensa ja antanut rahan
+tuomarille. T�m�n "tuhmuutensa" t�hden joutui h�n t�nne Beresov'aan
+parannuksen ja poliissin katsannon alle ja menetti kumminkin kaiken
+omaisuutensakin, jonka "herrat" olivat korjanneet taskuunsa. H�n eli nyt
+renkin� er��ll� virka-miehell�, ja gorodnitschij kiitteli h�nt�
+hiljaiseksi mieheksi, vaan sanoi viinaan menev�ksi.</p>
+
+<p>Seurallinen el�m� Beresov'assa oli parempi kuin voi toivoakaan n�in
+pieness� kaupungissa ja t�mm�isess� erakkuudessa kaikesta sivistyksest�
+ja kaikesta luonnon ihanuudesta, joka ihmisten yksin�isyys kuitenkin
+lienee ollut syy siihen, ett� he rehellisemmin ja hitaammin turvautuivat
+toinen toiseensa. Seuran etevimm�t j�senet olivat arvattavasti
+virka-miehet perheinens�, joista muutamat, kotoisin kaukaa Puolan
+hedelm�llisilt� lakeilta eli It�-meren aallokkailta rannoilta,
+yst�v�llisell� kohtelullansa osoittivat ei unohtaneensa sen tunteita,
+joka</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"&mdash; kaukana pois koto-maalta ja tuttujen luota"<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>oli joutunut Sosvan surkeille rannoille, jonka-lainen kohtalo monestakin
+n�ytti niin somalle ett� useampi kuin yksi kysyi minultakin ihan
+itselt�ni, kuinka kauaksi ja mist� syyst� olin l�hetetty rangaistaa
+Beresov'aan. Beresov'alaisilla on vanha tapa saattaa sit� onnellista,
+joka p��see heid�n kyl�st�ns� l�htem��n pois muuanne ihmisten ilmoihin,
+er��lle niemelle asti, joka t�st� on saanut nimenkin, joka suomalaisessa
+k��nn�ksess� kuuluisi "saatto-niemi". T�t� tapaa ei laimin-ly�ty
+minunkaan l�htiess�ni, toisena p�iv�n� tuloni j�lkeen, ja kaupungin
+protojerej, joka iloisten vekkulien joukossa unohutti pappis-arvonsa
+ulkonaisen jurouden, muisti siin� tilassa t�t� arvoansa vaan sen verran
+ett� rekeen istuttuani antoi minulle is�llisen siunauksensa. Ja n�in
+olin nyt taas Ostjakkein matkassa, mutta aivan toisilla ehdoilla kuin
+ennen. Ensinkin tapahtui tultuni nyt tilavassa reess� hevosilla,
+vempeleess� tavallinen ven�l�inen kello, jonka ��nt� en puoleen vuoteen
+ollut kuullut; toisekseen tiesin t�m�n puolen Ostjakkein el�v�n paremmin
+kuin niiden, joita t�h�n asti olin n�hnyt, tiesin my�s matkani menev�n
+enimmiten ven�l�isten kylien kautta; ja kolmanneksi vei joka askel,
+jonka nyt otin eteenp�in, l�hemm�ksi kultaista kotoa, jonka ajatuksen
+armauden jokainen tuntee, joka muistelee ett� min� nyt olin kuin se,
+joka kolme vuotta oli pyrkinyt vasta-m�ke�, viimeinkin p��ssyt harjalle
+ja nyt huoletta ja kevyell� mielell� alkaa laskea toiselle puolelle
+vuorta.</p>
+
+<p>Niin lent�m�ll� kuin toivo minua kiid�tti eteenp�in ei matkan-teko
+kuitenkaan itsess� asiassa k�ynyt. Ob-joki j��tyi t�n� vuonna tavattoman
+my�h��n ja heikolla j��ll�; vaan muutenkin on se tavallista t��ll�, ett�
+syksyll� ei l�hde kukaan, vaikka h�nell� olisi kuinka kiire, liikkeelle
+etel��n p�in, ennenkuin kerran saadaan Tobolsk'ista posti, jonka tulo on
+varmin ilmoitus j��n olevan niin lujan, ett� sit� voi vaaratta kulkea.
+Nyt oli odotettu postia jo kuusi viikkoa turhaan; vaan kuin Beresov'an
+posti-mestari jo viikko-kautta ennen minun l�ht��ni oli suorittanut
+postin samaa tiet��, jota minun oli matkattava, n�ytti se minusta
+turhalta varovaisuudelta, ruveta odottamaan etel�ist� postia. Vaan
+kyydin-pit�jill� Ostjakeilla oli asiasta toinen ajatus; joka
+posti-paikassa nuhtelivat he minua siit� ett� olin l�htenyt niin
+aikaiseen liikkeelle ja ett� rekeni oli niin tavattoman raskas
+syksy-kulkuun, joka kyll� olikin tosi, vaan jota asiaa min� en voinut
+mill��n tavalla parantaa. Suurella hevois-voimalla ja varustettuina
+kirveill�, tuurilla ja nuorilla saattoivat he minua kumminkin v�hitellen
+eteenp�in, kunne er��ss� kohden, ei suurella Ob'illa, vaan muutamalla
+niist� monista pienemmist� haaroista, joissa t�m� joki juoksee
+loppu-juoksuansa ja joita pidettiin vaarattomampina sent�hden ett�
+olivat aikaisemmin j��tyneet, hevoset ja reki yht-�kki� hurahtivat
+veteen ja min� luulin hukkumisen h�d�n olevan k�siss�. Niin ei
+kuitenkaan ollut, vaan oli paksu lumi peitt�nyt uhku-veden, jota oli
+niin korkealta ett� se alkoi nousta rekeen, ja josta sitten olimme
+ty�ll� saada reke� irti, varsinkin kuin paksu hyyhm� raskaasti takalti
+reen liikett�. Maa-rantaan p��sty� k�skin min� ajaa suurelle Ob'ille,
+jossa ei sanottu olevan uhku-vett� ja jonne p��simmekin muitta
+vastuksitta kuin ett� piti pari virstaa kulkeamme mets�n l�pi ja monin
+paikoin hakkaamallakin tehd� tie reelle. T�mm�isi� seikkoja tapahtui
+minulle sitten viel� kaksi, kerran y�ll�, jolloin reki niin juuttui
+hyyhm��n ett'ei nelj� hevoista voinut hievahuttaa sit� ja ett� se piti
+kangeilla j��tyv�st� hyyhm�st� irtauttaa, ja toisen kerran siten, ett�
+se kaatui railoon, johon min� kuomun sis�ss� v�h�ll� olin tukehtua.
+T�mm�iset seikat ovat muuallakin Ven�j�ll� matkatessa sangen tavalliset
+ja niist� ei siell� pidet� mit��n lukua, kuin vaan matkaaja ei niiss�
+satu henke�ns� menett�m��n, enk� min�k��n niit� kerro t�ss� juuri muun
+t�hden kuin viittaillakseni lukijalle t�t�kin matkan-teon-laatua
+it�isill� naapurillamme.</p>
+
+<p>Vaikka Ostjakit saattajani pelk�siv�t j��n heikkoutta Ob'illa, oli
+siell� kuitenkin parempi kulkea kuin edell�-mainituilla haara-joilla ja
+lahdelmilla, kuin pois-luetaan ne kerrat, milloin joen poikki piti menn�
+(joka tapahtui sangen usein), sill� niiss� kohdin t�r�hytteli tien
+ep�-tasaisuus sis�lmyksi�ni ja reke�ni niin, ett� mokomassa muokassa en
+ollut koskaan ennen ollut. Ob'in niinkuin kaikkien muidenkin isompain
+jokien j��tyess� taistelee kylm�n kanssa kaksi muuta voimaa nim. tuuli
+ja virta, useastikin ei yhdest� puolin, vaan hekin viel� kesken�ns�
+riidellen, niin ett� tuuli on vastoin virtaa. T�ll�in tapahtuu, ett�
+joessa juoksevat j��-lohkareet nousevat pystyyn ja j��tyv�t pystyyn,
+josta n�in j��tyneen joen pinta tulee n�k�j�ns� suuren hautaus-maan
+kaltaiseksi, jolla tuhannen-tuhannet moni-tahkoiset kuuleat
+marmori-kivet, pystyss�, kallellaan ja muissa tiloissa heijastavat
+auringon s�teit�, vaan joka kaunis n�k� ei suinkaan est� tien
+t�mm�isiss� paikoissa olemasta mit� ilkeimm�n. Ob-joki juoksee sill�
+alalla, jonka min� sit� olen n�hnyt (Obdorsk'in ja Samarov'an v�lin,
+jota on noin 1000 virstaa) useammissa haaroissa olletikin
+ala-juoksussansa, jotka milloin yhdist�iset p��-jokeen milloin taas
+eroavat siit�. Tie niin kes�ll� kuin talvellakin kulkee t�t� j�lkim�ist�
+my�ten. Se on hidas-juoksuinen, vaan vedek�s ja syv� joki, arviolta noin
+virstan ja paikoin enemm�nkin levyinen; rannoista on oikea korkea,
+m�kinen, kasvava enimmiten havu-puita, vasen matala ja soinen, kasvava
+pajua ja muita lehti-puita.</p>
+
+<p>Ob'in ja Irtysch'in rantojen alku-per�iset asujat ovat Ostjakit aina
+noin 200 virstaa l�helle Tobolsk'in kaupunkia, josta eteenp�in rahvas on
+pelkk�� ven�l�ist� ja muutamin paikoin tatarilaistakin. Ven�l�isi�
+l�ytyy kuitenkin ylemp�n�kin pohjan puolella pitkin n�it� jokia aina
+Beresov'aan asti ja viel� pohjempanakin niinkuin edell� olemme n�hneet.
+Maan-viljelys loppuu kokonansa noin kolme sataa virstaa pohjempana
+Tobolsk'ista, jonka-t�hden Obilaisten ja pohjaisten Irtyschil�istenkin
+koko oleminen on niiss� kahdessa: mets�ss� ja joessa. Mets�st�minen ja
+pyydett�v�t otukset ovat t��ll� yhden-laiset kuin Voguuleilla, joiden
+mets�st�misest� olen edellisess� kirjassani kertonut. Luotettavampi ja
+rikkaampi kuin mets�n anto on saalis joesta. Ob on varmaan
+kala-rikkaimmia jokia maa-ilmassa. J�iden l�hdetty� nousee siihen
+J��-merest� lukematoin paljous kaiken-laista kallista kalaa, niinkuin:
+sampi, sterletti, muksuni, nielina j.n.e. Syyksi t�h�n Ob'in suureen
+kala-rikkauteen sanoo luonnon-tutkija Pallas sen pehme�t� ja mutaista
+pohjaa kuin my�s hiljaista juoksua, jotka seikat toiselta puolen taas
+vaikuttavat sen ett� Ob'issa ei l�ydy lohta ja sonkaa, jotka kalat
+tiett�v�sti l�ytyv�t J��-meress� ja siit� nousevat Ven�j�n muihin
+jokihin niinkuin Petschoraan, Viena-jokeen j.n.e., vaan jotka rakastavat
+kivikkoa pohjaa ja virtaista veden juoksua. Kalaa pyydet��n
+kaiken-laisilla pyydyksill� pienimm�st� merrasta alkaen aina mahdottoman
+suuriin nuottiin asti, mutta kalastus ei tulva-veden aikana tapahdu
+itsess� suuressa Ob'issa, vaan syrj�-joissa, joen lahdelmissa ja muissa
+matalammissa paikoissa, joihin kala ajaksen kutemaan. Kala-veden ainoat
+is�nn�t ovat Ostjakit, siksi tunnustetut lailtakin, vaan k�yhyys on
+est�nyt heid�t hankkimasta kunnollisia pyydyksi�, jonka-t�hden se jo
+vanhastaan on ollut tapana, ett� he enimm�ksi osaksi ovat antaneet
+kalastus-paikkansa vuokraan Ven�l�isille. Vaan kuin vuokraajat
+tavallisesti kiehtovat n�m� kauppa-veljens� loppumattomiin velkoihin ja
+kovin polkemalla suorittavat heille vuokran, niin on hallitus ottanut
+Ostjakkein kala-veden vuokralle antamisen huoleksensa, siten ett�
+kalastus-oikeus my�d��n huuto-kaupalla enimm�n tarjoavalle, jonka tulee
+arenti-rahaa maksaa piirikunnan rahastoon, kusta Ostjakit sen sitten
+itsellens� periv�t. Vaikka n�iss� huuto-kaupoissa virka-miehet eiv�t
+laimin-ly� omaakaan etuansa, on t�st� asian menetyksest� kumminkin ollut
+suuri etu Ostjakeille. Vuokrat ovat viime vuosina nousseet monin kerroin
+entiseen n�hden ja moni k�yhtynyt Ostjakkilais-kyl� on n�in p��ssyt taas
+vaurastumaan. Mainitut vuokraajat ovat enimmin kauppa-miehi�
+Tobolsk'issa. Jokien auettua kev��ll� l�htev�t he liikkeelle suurilla
+aluksilla, joissa on laivuetta noin 50 ja 100:kin miest� ja jotka ovat
+lastatut koko kes�n tarpeilla ja ilman sitt� viel� jauholla, suolalla ja
+muulla tavaralla Ostjakeille my�d�. T�mm�isi� aluksia tulee ala-Ob'ille
+ja Ob'in lahden rannoille joka vuosi useampia kymmeni�, ja kuin ne ovat
+raketut vaan yhdeksi matkaksi, samoin kuin Volgalla elo-parkat, niin
+j��v�t ne niinkuin n�m�kin siihen paikkaan, jossa matka p��ttyy ja
+k�ytet��n siell� rakennus-tarpeihin eli poltto-puuksi. Kukin kalastaa
+tietyll� paikallansa koko kes�n, kuivaa, savustaa eli suolaa kalan
+paikalla, ja syys-kuussa palaavat kalastajat pienemmill� aluksilla taas
+koto-paikkoihinsa. Menn� vuonna syntyi, kalastamista varten
+Irtysch'illa, Ob'illa ja Ob'in lahdella, Tobolsk'issa yhdyskunta, jonka
+p��-summa on pari miljonaa hopea-ruplaa, ja joka, liikkuen omilla
+h�yry-laivoillansa ja pit�en tavara-paikkoja useammassa kohden n�ill�
+vesill�, tulisi t��ll� valtaamaan sek� kalastuksen ja kalan oston ett�
+mets�n-nahkojenkin kaupan ja h�vitt�m��n kaiken yksin�isen liikunnon
+n�ill� tavaroilla. Asian-tuntijat ep�ilev�t t�mm�isen yhdyskunnan
+onnistumista, vaan varma on, ett� se tulee saattamaan paljon rahaa,
+liikett� ja her�tyst� n�iss� k�yhiss� ja pimeiss� tienoissa.
+H�yry-alusten kulku-keino ei kuitenkaan ole en�� n�ill�k��n vesill�
+tuntematoin, sill� Tjumen'in kaupungissa Tura-joen varrella l�ytyy
+yhdyskunta, jolla kaksi h�yry-laivaa joka kes� tekee matkoja mainitusta
+kaupungista Tomsk'iin Turaa, Tobol'ia, Irtysch'ia ja Ob-jokea my�ten, ja
+joka kuuluu tavaran kulettamisesta n�iden paikkojen v�lill� saavan
+sangen hyv�n hy�dyn.</p>
+
+<p>Kaksi sataa viis-kymment� virstaa vaikeasti matkattuani tulin kolmantena
+p�iv�n� <i>Kondinsk'in</i> monasteriin. Se seisoo korkealla m�en t�rm�ll�
+Ob'in oikealla puolella; se on perustettu kuudennentoista vuosi-sadan
+loppupuolella ja nyt viimeksi uudesta rakettu nykyisen arhimandrit'in
+is� Arsenijn huolen-pidosta. Tarkoitus t�ll� monasterilla on ollut
+Ostjakkein ja Samojeedein k��nt�minen kristin uskoon, jota tarkoitustaan
+sen asujat ovat my�s voimiansa my�ten t�ytt�neet saarnaamalla,
+kastamalla ja opettamalla. Monasterilla on tulonsa hyv�st�
+kalastus-paikasta, joka sille jo perustettaessa annettiin, ja joku v�h�
+my�s uskovaisten hurskaista lahjoista. Sen nykyiset asujat, mainittu
+arhimandrit ja kaksi pappis-munkkia kutsutaan l�hetys-saarnaajiksi, vaan
+t�m�n velvollisuutensa t�ytt�v�t he nyt enimmiten vaan siten, ett�
+monasterissa koulitsevat joukon Ostjakilais- ja Samojeedil�isi� lapsia.
+Huvittava on katsoa, kuinka n�m� soisen ja raan Pohjolan lapset istuvat
+luokissa, oppivat kirjoittamaan ja lukemaan ja totutetaan sivistyneen
+el�m�n tavoille. Kiitet��nkin heit� niin k�yt�ksens� kuin oppinsakin
+puolesta sangen ilahuttaviksi oppilaisiksi, ja olletikin kuuluvat
+Samojeedit olevan hyv�-oppisia, niinkuin he ulko-puoleltakin ovat
+vilkkaamman ja pulskemman n�k�isi� kuin Ostjakit. Ollessani t�ss�
+monasterissa vuoro-kauden sain sen is�nn�lt� lahjoituksen, jonka pid�n
+suuremmassa arvossa kuin matkalleni antamansa siunauksen, nim.
+ven�l�is-ostjakilaisen sana-kirjan (k�si-kirjoituksessa), joka kuitenkin
+minulle maksoi yhden-laisen lunastuksen kuin Muinais-tutkijalle W.
+Scott'in saman-nimisess� romaanissa er�s harvinainen ja kallis-arvoinen
+kirja, jonka h�n voi omistajalta saada ainoastaan sill� ehdolla, ett�
+tyhjensi t�m�n kanssa kolme-kymment� putellia olutta.</p>
+
+<p>Kondinsk'ista l�hdetty�ni sujui matkan-teko helpommasti kuin siihen
+asti, johon suurin syy oli se, ett� t��ll� ven�l�isi� kyli� on
+tihe�mm�ss�, liike teill� siis oli suurempi ja y�-siatkin paremmat kuin
+ennen. Puoli-kolmatta sataa virstaa kulettuani tulin Samarov'an kyl��n,
+joka seisoo Ob'in ja Irtysch'in yhdistyksess� ja on hyvin rakettu ja
+kaunis kyl� noin parilla sadalla talolla. T�ss� yhtyi minun
+matkustukseni Castr�n'in tutkinto-matkan kanssa, joka laski etel�st�
+p�in Irtysch'ia my�ten t�h�n asti ja t�st� sitten k��ntyi Ob'ille
+vasta-virtaan nousemaan Gurgut'iin ja etemm�ksi. Samarov'asta luetaan
+Tobolsk'iin 560 virstaa, joka matka on kaikki Irtysch'ia my�ten;
+talvella mahtaa virsta-m��r� olla v�h�n v�hempi, sill� Irtysch on hyvin
+polvekas joki, jonka-t�hden talvi-tie useasti kulkeekin oikasemaila
+maisin. T��ll� oli minulla tilaisuus er��ss� posti-paikassa n�hd�
+Ostjakkein tanssia ja kuulla heid�n soittoansa ja lauluansa. Tuvan
+sein�ll� posti-talossa riippui nim. soitto-kalu, josta olin kuullut
+puhuttavan, vaan jota t�t� ennen en ollut sattunut n�kem��n. Se on tehty
+paksusta ja v��r�st� lep�n juuresta ja muotoansa kuin vedess� istuva
+hanhi, joksi sit� Ven�l�iset t�m�n t�hden kutsuvatkin. T�m�n hanhen
+kupu, vastaava meid�n kanteleen koppaa, on onsi niinkuin sekin, mutta
+kielet ovat asetetut juoksemaan hanhen niskalta ja kaulalta purstoon ja
+taka-sel�lle, joten koko kalu arvattavasti on pienen harpun n�k�inen.
+Kielet ovat vaski-langasta ja m��r�lt�ns� on heit� muistaakseni
+yhdeks�n. Kysytty�ni eik� joukossa olisi ket�, joka voisi soittaa minun
+kuullakseni t�t� soitto-kalua, l�ydettiin pian er�s nuori mies, joka
+ep�ili ensin hyv�n aikaa ja vasta rommi-ryypyn saatuansa taipui viereeni
+istumaan ja soittamaan. Soiton ��ni oli ihmeellisesti yhden-lainen
+kanteleen ��nen kanssa, niinkuin niiss� ostjakkilaisissa
+soitannoissakin, jotka t�ss� tulivat ilmi, oli ep�ilem�t�in heimolaisuus
+monen suomalaisen laulannon kanssa. Laulannoista olivat muutamat
+tanssiakin, ja kuultuansa niiden ��nen, eiv�t nuoret Ostjakit malttaneet
+olla n�ytt�m�tt� hyppy-taitoansa. Kaksi heist� puki itsens� salaa
+toisessa huoneessa vaimon-vaatteihin ja olivat tois-puoleisen asemesta
+tanssivilla nuorukaisilla, enk� min� arvannut heit� miehiksi (sill�
+kasvot olivat peitetyt, niinkuin Ostjakittarilla on tapana), ennenkuin
+n�in mill� halulla ja taidolla he ryypp�siv�t kupin toisensa per��n
+tarjoamaani nestett�. Tanssi oli sangen somaa kievahdellen
+jumputtamista, vaan kuin minulla ei ole taitoa selitt�� t�mm�isi�
+asioita, t�ytyy minun t�ss� olla sit� l�hemmin kirjoittamatta, pikemmin
+olisin suonut olevani kuvaaja, jona olisin siin� saanut kauniin ja
+omituisen kuvan Ostjakkein el�m�st�, ja laulannon-taitaja, jona olisin
+voinut ihmetytt�� Europan laulu-niekkoja peri-ostjakkilaisilla
+laulannoilla; vaan molemmat n�m� taidot olivat minulta oppimattomat ja
+n�in j�iv�t Ostjakkeini tanssit ja laulannot muiden onnellisempien
+matkaajien yl�s-panna.</p>
+
+<p>Kuta l�hemm�ksi Tobolsk'ia tulin, sit� enemm�n virkoni liike tiell�. Se
+oli Ob'in ja Irtysch'in kala, joka matkaan-saattoi t�m�n liikkeen, ja
+jota kauppa-miehet nyt eh�ttiv�t joulu-paaston alkuun saada
+etel�-Siperiaan ja Uraalin vuori-tehtaihin, joissa tienoissa kalaa
+pyydet��n v�h�n eli ei ollenkaan. Tobolsk'in kaupunki, josta puoli
+vuotta takaperin olin antanut niin v�h�n kiittelev�n ehk� toden-mukaisen
+kirjoituksen, tuntui minusta t�ll� kertaa p��-kaupungilta, ja
+ihastuksella loin nyt kaupungin katuja my�ten k�velless�ni silm�ni
+milloin puotien hehkuille, milloin rakennusten somuudelle, milloin taas
+ajelevien rouvien koreudelle ja ylpeille hevosille. Kaupungilla
+liikkuvan v�en paljous tuntui minusta niin suurelta, ett� arvelematta
+kysyin er��lt� ohitseni menev�lt�, mik� praasnikka silloin oli, kuin
+niin paljon rahvasta oli liikkeell�, johon h�n vastasi nyt ei mit��n
+praasnikkaa olevan eik� my�s rahvaankaan olevan tavallista suuremman, ja
+v�h�n h�peiss�ni havaitsin Voguulien ja Ostjakkein parissa tulleeni
+syd�n-maalaiseksi.</p>
+
+<p>Tobolsk'ista voimme nyt, yli-hypp��m�ll� ne yhdeks�n sataa virstaa,
+jotka min� polvitellen kulin, muuttaa suoraan <i>Verhoturjen</i> kaupunkiin
+Perm'in l��ni�. T�ll� matkalla olemme kyll� n�hneet ja kuulleet
+kaiken-laista. Niin esim. tapahtui, ett� kuin er�sn� iltana tulin
+Tjumen'in kaupunkiin ja ajoin majataloon, jossa jo ennen olin kahdesti
+pit�nyt majaa, sen vanha halli-parta kartanon-vartija, kysytty�ni: oliko
+heill� huonetta antaa minulle? vastasi kysymykseeni toisella
+kysymyksell�: kauppa-miesk� min� olin vai virka-mies? Min� vastasin:
+virka-mies, "No kuin virka-mies lienette, niin meill� on matkustavia
+kaikki huoneet t�ynn�." Tullessani olin jo talon harvassa loistavista
+tulista arvannut, ett� huoneita mahtoi olla useampiakin kuin mit� min�
+tarvitsin joutilaita, ja ukon ihmeellinen vastuu kummastutti minua my�s.
+Siis nousin reest� yl�s, annoin ukon lyhdill�ns� katsoa silmiini ja
+sanoin: kuinka teill� ei ole huoneita? etk� sin� en�� tunne vanhoja
+tuttavia? &mdash;"Ahaa, tek� se olette, joka kev��ll� majasitte meill�;
+antakaa anteeksi ett'en teit� heti tuntenut; kyll� min� teid�n
+juoma-rahanne olen aina muistanut, Jumalapa teit� siunatkoon; teille on
+is�nn�ll� huoneita, kuin paljon tahdotte." Saattaessansa minua
+yl�-kertaan, jossa enin osa vieras-huoneita oli, ja siell� riisuessansa
+turkkia p��lt�ni kertoi h�n, ett� muuan kenraali oli sen-edellisell�
+viikolla asunut heill� useampia p�ivi� moni-lukuisen seuransa kanssa,
+vaan l�htiess��n ei maksanut poluschkaakaan is�nn�lle, josta t�m� oli
+tehnyt p��t�ksen, eteenp�in ei laskeaksensa luokseen korttieriin ket��n,
+joka vaan kruunulta palkan nautitsi! T�m�n kertomuksen toden-per�isyyden
+todisti t�ll� aikaa sis��n tullut is�nt� itsekin, lis��m�ll� t�m�n ei
+olleen ensim�isen kerran, jolloin h�nen maja-talossansa asuneet
+virka-miehet olivat l�hteneet pois maksamatta ruuasta ja huoneesta
+mit��n, vaan vahvisti kuitenkin samalla my�s sen poikkeuksen h�nen
+p��t�ksest��n, jonka dvornikka jo omin p�ins� oli p��tt�nyt tehd� minua
+kohtaan. &mdash;Etemp�n�, er��ss� hevosen-muutto-paikassa saman Tjumen'in
+piirikunnassa oudoksuin em�nn�lle sit� suurta siivottomuutta ja
+ep�j�rjestyst�, joka vieras-huoneessa oli ja kysyin sen syyt�, kuin
+hyvin tiesin, ett� talon-poika t�ss� osassa Siperiaa pit�� huoneensa
+siistimp�n� kuin herrat monessa paikassa muuta Ven�j��. Em�nt� selitti
+heill� pidetyn nelj� p�iv�� hengellist� oikeutta, joka oli istunut juuri
+heid�n kamarissansa ja vasta samana p�iv�n� loppunut. Sen hengellisen
+tutkinnon syy oli ollut se, ett� seurakunnan diakon eli papin-apulainen,
+joka pari vuotta takaperin oli j��nyt vaimostansa leskeksi eik� virkansa
+s��nt�j� my�ten saanut toista kertaa naida, ei ollut jaksanut hillit�
+viel� nuoren lihansa himoja, vaan ottanut er��n tyt�n kyl�st�
+luoksensa ja sen kanssa el�nyt kuin avio-vaimon kanssa. Muutamat
+talon-poika-ry�k�leet, joilla oli ollut vihaa diakonalle, olivat
+kantaneet asian piispalle, ja t�m�n kanteen seuraus oli se nyt pidetty
+tutkinto ollut. Kysytty�ni mihin p��t�kseen tutkijakunta oli joutunut,
+selitti eukko, ett� kyl�l�isten oli tullut s��li hyv�� miest�, jos h�n
+nyt niin v�h�st� syyst� olisi joutunut viralta ja p��lle p��tteeksi
+viel� monasteriin; sent�hden olivat he k�tkeneet sen, joka oli pahan
+syy, tyt�n nim. lapsinensa er��n talon saunaan, ja sen ohessa valallansa
+vahvistaneet kanteen olevan aivan per�tt�m�n ja kantajien ansaitsevan
+rangaistusta valheesta ja oikeuden turhasta vaivaamisesta. T�m�n
+todistuksen vaikutusta oli diakon itsekin auttanut siten, ett� oli
+lahjoittanut tutkija-herroille kaksi-kymment� kolikkoa, jonka lis�ksi
+h�n oli ostanut heille �mp�rin viinaa ja kyl�l�isille kaksi (Ven�j�n
+�mp�ri, vedro, on noin 4 Suomen kannua). Tutkinto oli p��ttynyt
+tutkijain, tutkittavan ja kyl�kunnan mieliin, vaan kantajien sek� sel�n
+ett� kukkaron luuli em�nt� tulevan tuntemaan, mit� se on ett� ruveta
+nostamaan "juoruja ja levottomuutta" seurakunnassa. &mdash; Perm'in l��niin
+tultuani olivat kylien kehnot ja pienet rakennukset minusta kummaa, kuin
+mets�� n�kyi joka paikassa olevan niin paljon, ett� asujat olisivat
+ty�ll� est�ess��n honkia kaatumasta heid�n pienille pelloillensa ja
+s�rkem�st� heid�n tupiansa. T�st� annettiin se selitys, ett� "kyll�h�n
+sit� muka t��ll�kin rakennettaisiin semmoisiakin komeita kartanoita kuin
+siell� Siperiassa on; vaan t��ll� meid�n l��niss� on joka piirikunnassa,
+mit� Siperiassa ei ole, mets�-herra, jonka tulee katsoa ett'ei mets��
+haaskata turhaan, ja jolta talon-poikien pit�� lunastaa piljetti eli
+lupa-kirja mets�n-hakkaamiseen; ja sep� se lupa-kirja juuri est��kin
+talon-pojan rakentamasta, sill� paitse kruunulle siit� menev��
+lunastusta, jota yksin�ns� suinkaan ei olisi vaikea suorittaa, pit��
+lupa-kirjan antamisesta mets�-herralle itsellens�kin olla
+hyv�n-teki�isi�: poltto-puu-piljetist� 2, luvasta saada ottaa hirsi�
+yhden talon korjaamiseksi 10 ja luvasta hakata uuden talon rakennukset
+mets�st� 25 kolikkaa, ja niit� kuin on monenkin ty�l�s suorittaa, niin
+ollaan v�hemm�ll� rakentamisella ja elet��n ahtaammassa." N�it� ja
+t�mm�isi� kertomuksia kuulin matkallani, vaan niiden enempi kertaaminen
+t�ss� est�isi minun puhumasta mit��n muista yhdytt�mist�ni esineist�, ja
+sen ohessa olemmekin jo tulleet Verhoturjeen, niinkuin taannoin sanoin,
+ja se on my�s t�mm�inen muutamalla sanalla muistettava paikka. Ei
+itsens� vuoksi, sill� kaupunki on surkea harakan-pes� eli ryhm�
+harakan-pesi�, joissa el�� pari tuhatta k�yh�� ja laiskaa ja huoletointa
+ihmist�; eik� my�s vanhan ja rikkaan luostarinsa t�hden, joka on
+perustettu er��n ennen vanhaan hurskaasti el�neen ja autuaasti kuolleen
+r��t�lin ihmeit� tekeville luille, ja johon monta tuhatta jumalista
+sielua nyt vuosittain vaeltaa n�iden luiden kautta rukoilemassa
+ruumiillensa parannusta eli uskollensa hartautta. Vaan Verhoturje on
+minun silmist�ni merkillisin sen kautta ett� se on pohjainen keskus
+Uraalin kuuluisille vuoren-kaivannoille ja tehtaille, joiden kaikkein
+ylim�inen hallitus on, niinkuin sen ennen olen sanonut,
+Jekaterinenburg'issa.</p>
+
+<p>Uraali jakautuu ja jaetaan luonnollisesti kolmeen osaan: 1) etel�inen
+eli <i>vilja</i>-Uraali, 50:nnest� leveys-pyk�l�st� 55:een asti; 2)
+keskim�inen eli <i>malmi</i>-Uraali 55:nnest� 61:een pyk�l��n asti, ja 3)
+pohjainen eli <i>nahka</i>-Uraali, 61:st� 69:een pyk�l��n eli J��-mereen
+asti. Niinkuin nimikin ilmoittaa on keskim�inen Uraali se, joka t�m�n
+vuoren on metalli-rikkautensa vuoksi tehnyt kuuluisaksi. Paitsi muutamia
+lajia kalliita ja useampia lajia tarvis-kivi� saadaan Uraalin
+vuori-kaivannoista enimmiten rautaa, vaskea ja kultaa; v. 1857 saatiin
+kruunun ja yksin�isten tehtaissa yleens�: 24 miljonaa puutaa rautaa, 340
+tuhatta puutaa vaskea ja 130 puutaa kultaa. N�ist� numeroista arvaa
+lukija, kuinka painava ja kallis-arvoinen t�m� osa Uraalia on
+Ven�j�n-maalle, ja mik� sivistynyt ja sivist�v�inen vireys ja liike on
+tarpeellinen t�t� metallin paljoutta valmistaessa ja niit� ihmisi�
+el�tt�ess�, jotka t�m�n valmistuksen kanssa ovat toimessa. Vaan Uraalin
+vuoren-kaivaminen ei ole nytk��n viel� muuta kuin alulla, vaikka se
+alettiin jo ennen Pietarin aikoja ja h�nen hallitessansa sitten sai
+jonkun vauhdin eteenp�in; sill� malmi-rikkaus on loppumatoin ja sen
+saaminen hyvin huokea, vaan teko-paikan kaukaisuus my�m�-paikoista ja
+tavaran hitainen kuletus niihin ovat esteet, jotka t�h�n asti ovat
+vaijistaneet t�t� hy�dyllist� ty�t�. Kuletus tapahtuu nyt
+Uraalin-takaisista tehtaista ensin maisin muutamia kymmeni� virstoja
+jolle-kulle niist� monista syrj�-joista, jotka sen l�nsi-vietteelt�
+juoksevat Kamaan, sitten venehin n�it� jokia, Kamaa ja Volgaa my�ten
+Nischnj-Novgorod'in markkinoille, josta t�m� tavara, niinkuin kaikki
+muukin sitten leve�� ymp�ri Ven�j�t�. Vaan kuin hallitus kerran
+p��t�ksen jatkamaan rauta-teit�ns�, joista it�isin haara, Moskovasta
+mainittuun markkina-paikkaan, nyt on tekeill�, &mdash;joka jatkaminen siit�
+Kasan'iin ja t�st� Perm'iin eli Jekaterinenburg'iin on n�iden maakuntien
+kaiken-laisen rikkauden suhteen niin tarpellinen, ett� se muutamien
+vuosien sis�ll� on tapahtuva, &mdash; niin kohoaa Uraalin vuoren-kaivanto
+arvaamattomiin m��riin, ja tuntijat sanovat, ett� t�m� vuori yksin�ns�
+voipi t�ytt�� koko Europan tarpeen esim. raudasta. Enin osa t�t� Uraalin
+rikkautta on yksin�isten vallassa, joista taas Demidov'ien lempe� ja
+sivistynyt heimo on rikkain ja kuuluisin; sen alusta on Uraalin
+it�isell� puolella, kaupunkien Jekaterinenburg'in ja Verhoturjen
+v�lill�, ja p��-paikka t�t� valtaa on Nishnij-Tagil'in ruukki, jossa on
+yli 40 tuhannen asujan ja joka useamman virstan laveudelta on rakettu
+kuin paras kaupunki.</p>
+
+<p>Keskim�isen Uraalin yli kulkee kaksi tiet�, toinen etel�inen Perm'ist�
+Kungur'in kautta Jekaterinenburg'iin, ja toinen pohjainen Solikamsk'ista
+Verhoturjeen. N�ist� teist� on vaan edellinen posti-tie, se suuri
+valta-suoni, jonka kautta Europa n�ill� paikoin yhdist�ksen Aasian
+kanssa; sit� tiet� menin min�kin it��n p�in ja siit� kuin my�s Uraalista
+sen kohdalla olen paikallansa ennen kertonut. J�lkim�inen tie, jota nyt
+Verhoturjesta matkasin takaisin Solikamsk'iin oli ennen ainoa Ven�j�lt�
+Siperiaan, ja tulli-rahan suorittamisen t�hden, joka n�iden maiden
+v�lill� kulkevista tavaroista kannettiin Verhoturjessa, oli matkustavien
+kuoleman-rangaistuksen uhalla kielletty kulkemasta muita teit� kuin t�t�
+yht�. Yleinen tarvis nyrytti t�m�n niinkuin monta muuta saman-laista
+lakia mit�tt�m�ksi, ja kuin viisaampien neuvojen keksitty� v�li-tulli
+Verhoturjessa kumottiin, tuli etel�isempi ja suurempi tie, joka paitse
+sit� kulki m�ki-rikkaamman ja viljamamman maan kautta, aina enemm�n
+k�yt�kseen, ja entinen tie j�i hylylle ja metsittym��n. Kuitenkin on
+hallituksen aikomus ja k�sky nykyisempin� aikoina ollut avata t�h�n taas
+kelvollinen tie, vaan kuin t��ll� tarkempi per��n-katsomus on kaukana,
+on t�m� tien-teko kulkenut hitaasti eteenp�in. Hyv� tie olisi t�ss�
+kohden kumminkin sangen tarpeellinen ja liike sill�kin tien-tapaisella,
+joka siin� nyt l�ytyy, on talvella sangen suuri. Id�st� kulkee sit�
+my�ten leip�-neuvo ja kala Perm'in ja Vologdan l��nien pohjaisiin osiin;
+l�nnest� suola, ylellisyys- ja koreustavara it��n p�in, ja varsinkin
+Irbit'in kuuluisan markkinan aikana (talvella helmi-kuussa) oikasee t�m�
+tie puoli tuhatta virstaa kolmen l��nin kauppa-miehille ja tavaroille.</p>
+
+<p>Tien pituus Verhoturjesta Solikamsk'iin on 270 virstaa, ja Uraaliksi
+voipi t�st� matkasta lukea noin 100 virstaa, jota my�ten se t�ss� kohden
+on leve�mpi kuin suuren tien kohdassa, josta ennen olen puhunut. Vaan
+vaikka rahvas Uraalia jo n�ill� seuduin ei muuten nimit�k��n kuin
+nimell� <i>kamen'</i> (kivi, kallio), niin ei se t�t� nime� ansaitse siten,
+ett� olisi louhikko, sill� kive� ei t��ll� n�e alunkaan, eik� sitenk��n,
+ett� sen korkeus olisi kovin suuri, sill� se ei ole t�ss�k��n korkeampi
+meid�n Maan-sel�n sel�nneit� ja olletikin id�st� p�in tuleva matkustaja
+ei arvaisikaan olevansa niin merkillisell� paikalla kuin Uraalin
+harjalla, jos ei kyyditsij� sanoisi nousemisen <i>kalliolle</i> nyt
+loppuneen. Mutta jylh� on ja synke� se mets�, joka alkuper�isess�
+voimassansa painaa Uraalin hartioita, ja joka monin paikoin ahdistaa
+tienkin niin supeaksi, ett� matka-miehen t�ytyy puita maahan hakkaamalla
+raivata tiet� rekens� siiville, ja kuitenkin useasti taitteleekin n�it�
+siipi�, sill� alinomaa ly�pi reki kolin-kolia yhdest� puusta toiseen. Ja
+raaka ja kylm� on ilman laatu n�ill� tienoin, niin raaka, ett� vaikka
+Solikamsk seisoo melkein rinnakkain s.o. yhden pyk�l�n alla Helsingin
+kanssa ja Verhoturje kokonaista pyk�l�� etel�mp�n�, Uraalin seuduissa
+n�iden paikkojen v�lill� ei kylvet� paljon muuta kuin naurista, sill�
+kovat hallat ja useasti lumi-sadekin Pietarin p�iv�n aikaan tekev�t
+mit�tt�miksi maa-miehen koetteet. Matkatessani (joulukuussa) ihmettelin
+lumen paljoutta, jota jo silloin oli parin kyyn�r�n paksuudelta, ja
+josta vastatusten tullen tiell� syntyi sille, jonka piti tie-puoleen
+l�hte�, useamman tunnin ty� ja hilaus, jos h�nell� oli kuorma. Vaan
+sik�l�iset asujat sanoivat t�m�n ei viel� olevan mit��n; vasta kev��ll�
+maalis- ja huhtikuissa, kuin lunta on nelj�n ja viiden kyyn�r�n
+korkeudelta, kuin tie on yhdelle harjalle tallautunut, silloin vasta
+ty�ll� kuuluttiin olevan p��stess� toinen toisistansa, kuin vastaksutta
+satutaan tulemaan, ja heikomman t�ytyy t��ll�kin hyv�ll� eli pahalla
+loikota vahvemman tielt�. Minun t�ss� kulkiessani oli my�s hirmuinen
+pakkanen, niin ett� Pavdan kruunun-valtaan kuuluvassa kaivannossa, jossa
+yst�v�llisen ja sivistyneen ty�n-k�ytt�j�n luona olin y�t�, t�m� valitti
+elo-hopeiset l�mp�-mittarinsa j��tyneen ja Solikamsk'issa sitten
+sanottiin v�ki-viinal�mp�-mittarien silloin osoittaneen 38 pyk�l�n
+pakkaista. T�mm�isen luonnon kovuuden vuoksi ovatkin asujat (kaikki
+Ven�l�isi�) niiss� pieniss� ja harvoissa kyliss�, joita t�ss� seudussa
+l�ytyy, k�yhi� ja el�ttelekset enemm�n mets�n-pyynn�ll�, rahdin-vedolla
+ja muilla syrj�-t�ill� kuin maan-viljelyll� ja karjan-hoidolla, jotka
+muuten ovat ven�l�isen talon-pojan paras ja rakkahin toimi. He niinkuin
+melkein kaikki maalla asuva rahvas Perm'iin asti ovat orjia heimoille
+Stroganov, Galitzin, Lazarev ja Buterov. Puhellessani heid�n kanssansa
+kohta saatavasta vapaudesta, jota monin paikoin muualla Ven�j�ss� olin
+rahvaan kuullut toivovan kuin maallista autuutta, havaitsin t�k�l�isen
+kansan pikemmin ep�ilyksell� ja pelollakin kuin toivolla odottavan uuden
+vapauden lahjoja, joka on varmin merkki siit�, ett� is�nn�t suojelevat
+alamaisiansa virka-miesten polusta eiv�tk� r��kk�� heit� liian suurella
+verolla, sill� sit� enemp�� huolen-pitoa ven�l�inen orjais-talon-poika
+ei vaadi is�nn�lt�ns� tyytyv�isen� el��ksens�. Etemp�n�, Solikamsk'in
+seudussa ja edellens� Perm'iin p�in, kohtaa matkalainen sitten, n�iden
+samojen herrojen alustoissa, milloin minkin, suuria kyli�, vahvoja
+rauta-ruukkia ja v�ki-rikkaita suolan-keittoja; pellot, asunnot,
+huone-kalut, kaikki todistaa rahvaan el�v�n hyv�ss� kunnossa, eik�
+yhdess�k��n paikassa kuulunut ��nt�, joka olisi toivonut pois
+herran-vallasta.</p>
+
+<p>Mainitsin ik��n suolan-keittoja. T�m� on Solikamsk'in kaupungin seudulle
+kokonansa omituinen ansio-l�hde, l�hde t�m�n sanan ensim�isess�
+merkityksess�, sill� suolainen vesi, josta suola keitt�m�ll�
+kiteytet��n, juoksee l�hteist�, jotka kumminkin enimmiten ovat
+syvennetyt kaivoiksi. Yleens� tekee Kama-joen seuduissa voitetun suolan
+m��r� vuosittain noin 10 miljonaa puutaa, jonka valmistamisesta,
+kuletuksesta ja my�misest� hyvin sadalla tuhannella ihmisell� on runsas
+leip�ns�; niin el�� Solikamsk, jota seudun suola-rikkaudesta on
+nimens�kin saanut, suureksi osaksi t�st� luonnon-tuotteesta; niin on,
+v�h�n p��lle 20 virstan p��ss� t�st� kaupungista, Kama-joen varrella
+rikas ja pulska kauppala <i>Usolje</i>, jossa on kolme kirkkoa, 10
+kauppa-puotia ja kymmenkunta kaksin-kertaista kivi-kartanoita, ja jonka
+asujat kokonansa el�v�t vaan paikalla l�ytyvist� suola-tehtaista; monta
+muuta paikkakuntaa mainitsematta, joilla samoin on ainoa tulonsa suolan
+valmistuksesta.</p>
+
+<p>Solikamsk'in ja pohjaisempana olevan Tscherdyn'in piirikunnissa l�ytyv�t
+niin-kutsutut Permil�iset, joita paikalla ei kukaan tunne muulla nimell�
+kuin Syrj�nein ja jotka kielen ja kaiken muun asunsa vuoksi ovatkin t�t�
+kansaa. Vanhat Bjarmilaiset, joiden kaupalla voitettu rikkaus oli niin
+vieh�tt�v� Skandinavian meri-sankareille, eiv�t olleet muita kuin Vienan
+Karjalaisia ja Syrj�nej�, ja Bjarmin-maa ulottui oikeassa laveudessansa
+Uraalin juureen eli v�hint�s�kin Kama-joelle. Syrj�nit ovat viel�
+t�n�kin p�iv�n� yli koko pohjais-Ven�j�n tunnetut uutteroiksi ja
+�lykk�iksi kauppiaiksi, vaikka heit� ynn� t�m�n kiitoksen kanssa my�s
+laitetaan viekkaan ja itse-pintaisen luonteensa t�hden. Kahdeksannesta
+vuosi-sadasta 12:een asti olletikin mahtoi Syrj�nein maa kukoistaa,
+josta kukoistuksesta viel� nytkin tavataan pitkin Kaman rantoja
+merkillisi� kaupunkien ja linnoitusten j��nn�ksi�, kuin my�s n�iss�
+seuduin on paljon l�ydetty ja l�ydet��n viel�kin ei ainoastaan
+arapialaisia, kreikkalaisia ja ruomalaisia rahoja, vaan my�s
+muinais-kreikkalaisten kulta- ja hopea-astioita ja sen ohessa
+kallis-arvoisia renkaita, sormuksia, aseita j.n.e. T�m� kukoistus ja
+rikkaus virtasi Permialle kahdesta painavasta kaupan-l�hteest�. Yksi oli
+se osa It�-maan kauppaa Europan kanssa, joka Kaspian merest� kulki
+Volgaa my�ten Bolgar'in rikkaasen ja mahtavaan kaupunkiin t�m�n joen
+varrella (noin 100 virstaa etel�mp�n� nykyist� Kasan'ia).
+Bolgarilaisilta ottivat Syrj�nit eli Permil�iset tavaran vastaan ja
+saattoivat sen Kamaa ja sen syrj�-jokia my�ten pohjaan p�in ja
+edellens�, pienten maa-kannasten poikki-kulettua, joko Petschoraa eli
+Vytschegdaa ja Viena-jokea my�ten J��-meren rantaan, josta se sitten
+levisi muualle Europaan. Toinen yht� painava haara Syrj�nein liikkeess�
+oli heid�n kauppansa Uraalin-takaisissa maissa, joissa he Voguuleilta ja
+Ostjakeilta ostivat n�iden kalliita mets�n-nahkoja ja tutustivat n�m�
+kansat sivistyksen ensim�isten alkeiden kanssa. T�st� Syrj�nein
+sivistytt�v�st� vaikutuksesta n�iss� Ugrin kansoissa l�ytyy heid�n
+kieless�ns�kin j�lki�; sanalla <i>Saran</i> (Syrj�ni) on esim. Ostjakin
+kieless� aivan yhden-lainen merkitys kuin Suomen kieless� sanalla
+<i>Saksa</i>; venhett� kutsutaan mainitussa kieless� <i>syrj�nil�iseksi
+ruuheksi</i>, tervaa <i>syrj�nin-pihkaksi</i> j.n.e. Vaan t�m� Syrj�nein ja
+Permian kukoistus ei kest�nyt kauan; Mongolilaiset valloittivat
+Bolgar'in, joka sen kovemmin ei en�� vironnut entiseen voimaansa, ja
+Novgorod'in rahan- ja vallan-ahnaat tasa-valtalaiset juurtihet Klynov'in
+kaupungin (nykyisen Vjatkan) perustamalla Kama-maihin, joiden kansoilta
+he alkoivat ottaa veroa ja vaatia osaa heid�n voitollisessa kaupassansa.
+N�in alkoi entinen rikas Permia v�hitellen k�yhty� ja vaipui siihen
+Pohjolan pimeyteen takaisin, josta onnellinen kaupan-juoksu oli sen
+v�h�ksi aikaa kohottanut ja josta asujien heikko ja hiljainen luonto ei
+voinut sit� pysyv�iseen sivistykseen ja itsen�isyyteen ylent��.</p>
+
+<p>Talvi esti minun mainituita raunioita ja j��nn�ksi� katselemasta,
+joskopa siit� olisikaan ollut mit��n hyv��, kuin ne niin usein ennen jo
+ovat olleet tutkinnon alla ja kuvatutkin osiksi miehilt�, joilla t�ss�
+asiassa on ollut suurempi taito kuin minulla. Syrj�nin kielen tutkinto
+taas, joksi Permil�isten murre heti havaitaan, ei olisi tuottanut paljon
+hy�ty� niin tarkkojen tutkintojen per�st� kuin Castr�n, Wiedemann ja
+Savaitov ovat t�st� kielest� julaisseet. Perm'in, Kasan'in ja N.
+Novgorod'in kautta, joista kaupunkiloista jo ennen olemme puhuneet,
+saamme siis 1,600 virstaa muuttautua suoraan Moskovaan. Menness� voimme
+v�h�n tutustua Ven�j�n posti-laitoksen kanssa silt� osalta, joka
+liikuttaa matkustavaista. Holli- eli, niinkuin niit� t��ll� kutsutaan,
+posti-hevosien pito tapahtuu kruunulta posti-viran kautta, joka m��r��
+kuinka paljon hevosia kussakin paikassa on pidett�v� ja kolmeksi
+vuodeksi kerrallaan huuto-kaupalla antaa niiden pidon v�himm�n
+vaativalle, kuin my�s joka puolen vuoden per�st� tapahtuvien
+katselmusten kautta vakuuttaa itsens� siit�, ett� hevoset, ajo-kalut ja
+kaikki muu on laillisessa j�restyksess�. T�t� vasten l�ytyy my�s
+suuremmilla teill� joka posti-paikassa ja pienemmill� aina muutamien
+posti-v�lien takana postiljuonista virka-mieheksi korotettu kaitsija,
+joka my�s matkustavilta kantaa kyyti-rahan ja kirjoittaa heid�n
+tie-kirjansa kirjaan; t�m� sama virka-mies m��r�� my�s hevoisten
+ulos-annon ja on velvollinen pit�m��n huolen niin matkustavaisista kuin
+hevosen-pit�jist�kin ja heid�n holli-miehist�ns�. Viel� suuremmaksi
+varmuudeksi matkustajille l�ytyy joka posti-paikassa sinetill� ja
+langalla p�yt��n kiinitetty <i>valitus-kirja</i>, johon matkustavainen voipi
+tehd� muistutuksia ep�-j�restyksest�; t�m� kirja, jota jokainen kaitsija
+kokee pit�� puhtaana, on niin vaikuttava, ett� jos h�nen ja
+matkustavaisen v�lill� jolloin kulloin syntyy eri-mielisyytt�, t�m�
+j�lkim�inen ei tarvitse muuta kuin valmistauta kirjoittamaan
+valitus-kirjaan, niin kaitsija pian antaa per��n ja t�ytt�� matkustajan
+vaatimuksen, jos se muuten ei ole kohtuutoin. Vaikka tiet Ven�j�ll� ovat
+tasaiset (s.o. m�ett�m�t), ei yhdell� hevosella kuleteta ket��n; pari on
+v�hin hevois-luku, jolla postilla kulkija voi matkustaa. Kyyti-rahaa
+maksetaan parista, jonka siaan hevosen-pit�j� kuitenkin melkein joka
+paikassa antaa kolme hevoista eli niin-kutsutun troikan, useammin
+paikoin 3 kop. hop. virstalta, vaan Siperian tiell� Kasan'ista
+Tobolsk'in l��nin rajaan asti (ummellensa 1,100 virstaa) maksetaan 6
+kop. hop. parilta virstan p��lle. T�m� maksu korkonee viel� yhdell�
+kopeikalla virstalta siit� niin-kutsutusta podoroshnasta eli
+tie-kirjasta, joka lunastetaan kruunun rahastoista ja on tarpeellinen
+kaikille omilla asioillansa (ei kruunun palveluksessa) matkustaville ja
+jonka lunastus menee teiden ja siltojen voimassa pit�miseen. Vaan
+n�inkin ei kyyti-raha, 4 kop. hop. kolmesta hevosesta virstalta, ole
+kovin kallis, varsinkin kuin matkustaja vastuksitta ja kiireesti joutuu
+matkansa p��h�n. Laillinen kulku on talvella hyv�n kelin aikana 12,
+kes�ll� 10 virstaa tunnissa; vaan kyyti-miehen toivo suurempaa
+juoma-rahaa kuin mit� h�nelle laillisesti tulee (6 kop. hop.) tekee,
+ett� h�n aina ajaa kiireemmin, 14 ja 16 virstaa tunnissa, yleisesti
+it�-Ven�j�ss� ja Siperiassa paremmin kuin l�nnen puolella. Ja t�m� ajo
+ei kuitenkaan tarvitse sit� ruoskalla hakkaamista ja turvasta repimist�,
+joka sivistyneess� Suomessa on niin yleinen ja joka Ven�j�lt� tulevaa
+matkustajaa inhoittaa; ven�l�isell� kyyditsij�ll� on vaan pienoinen
+ruoska, jonka nuora-siiman h�n toisinaan, senkin hyvin harvoin, ik�skuin
+laskee hevosen lautasille muistuttaakseen hitaampaa pysym��n toisten
+rinnalla; h�n hallitsee ja kiirehtii heit� enemm�n ��nell� ja
+vihelt�m�ll�, kutsuu heit� heimolaisiksensa ja kyyhkyl�isiksens�,
+lohduttelee heit� kohta p��st�v�n perille, sanalla sanoen k�yt�ksen kuin
+ihminen ja kristitty, ja vaikka kulku on joutuisa niinkuin edell�
+sanoin, ovat hevoset 20 ja 30 virstaa juostuansa perille p��st�ess�
+harvoin hiess�k��n, ei koskaan niin umpi-m�r�t ja vaahdessa kuin
+kyyti-hevoset Suomessa niin useasti n�hd��n olevan. &mdash; Mit� siis itseen
+kulkuun tulee on matkustaminen Ven�j�ll� sangen hyv�; sit� h�nkymist�,
+r�iskett� ja riitelemist�, jota l�nnemp�n� monesti kuullaan
+kesti-kievariloissa, tapahtuu siell� hyvin harvoin. Vaan toiselta puolen
+on siell�kin hankaluuksia matkustajalla; posti-paikoissa ehk� niiss�
+saapi olla y�t� ja asua kaksi vuoro-kautta ilman maksutta, ei
+matkalainen saa muuta kuin suojan ja l�mpim�n. Jos h�n pyyt�� vett�
+juodaksensa eli tahtoo pest� silm�ns�, on vedest� suoritettava
+juoma-raha sen tuojalle, muuten haukahtaa t�m� tyhj�st� vaivastansa;
+makuu-tilaa ei posti-paikoissa tunnetakaan ja matkustajista saapi se,
+joka enn�tt��, ottaa allensa sen sohvan, joka niiss� tavallisesti
+l�ytyy, vaan t�m�k��n onni ei ole kovin kadehdittava, sill� sohva pyyt��
+olla t�ynn� lutikoita niinkuin sen Puschkin my�s sanoo er��ss� Ven�j�ll�
+sangen tutussa v�rsyss�, joka sanasta sanaan kuuluu Suomeksi:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Meid�n tiet ovat kehnot,<br /></span>
+<span class="i0">Sillat m�rk�nev�t unhotettuina,<br /></span>
+<span class="i0">Posti-paikoissa on luteita ja kirppuja,<br /></span>
+<span class="i0">Eiv�t silm�n-r�p�yst� anna nukahtaa."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Sik�l�iset asujat pit�v�t aina palvelijan matkoilla muassansa, ja
+useamman kuin kerran sain min� k�rsi� ylen-katsetta juuri sen vuoksi
+ett� minulla ei ollut t�mm�ist� avittajata. Vaan tilan pit��
+v�h�-varaisempikin kanssansa; mutta sen siistiydest� pidet��n niin v�h�n
+lukua, ett� minun-arvoiseni miehet Ven�j�ll� harvoin makaavat esim.
+lakanalla ja viel� harvempi kahden lakanan kanssa, jolle omasta
+kokemuksestani voin kertoa esi-merkiksi, ett� Pietarista Tallqvist'in
+rouvan kortteista l�hdetty�ni en n�hnyt kahta lakanaa tilalla ennenkuin
+taas samassa maja-talossa, kolmen vuoden per�st� takaisin tultuani.
+Ruoka-neuvon puolesta ovat Ven�j�n posti-paikat viel� kehnommat kuin
+kaiken muun, sill� niiss� ei saa mit��n, ja jos matka-miehell� ei ole
+ev�st�, t�ytyy h�nen toisinaan matkata viisin sadoin virstoin ennenkuin
+tapaa paikan, jossa voipi saada maljallisen kaalia eli muuta l�mmint�
+ruokaa. Tee-vesi on t�mm�isiss� tiloissa ainoa ehk� kyll� v�h�n el�tt�v�
+sia-aine muulle sy�m�lle, ja my�s palo-viina sille, joka sit� voipi
+enemm�lt� nauttia.</p>
+
+<p>Moskova, johon nyt voimme p��tt�� p��sseemme, on v�ki-rikas (asujia noin
+400,000) ja laaja, vaan ep�-tasaisesti ja ep�-s��nt�isesti rakettu;
+kirkoista lienee se rikkahin kaupunki koko maa-ilmassa, ehk� niiden
+m��r� kuitenkaan ei mahtane olla niin suuri kuin joksi sen rahvas arvaa
+sanan-parressa: Moskovassa on nelj�-kymment� nelj��-kymment� kirkkoa
+(sorok sorokof tserkvej). T�m�n Ven�l�iselle rakkaan kirkkojen paljouden
+ja sit� seuraavan kirkollisen el�m�n kanssa yhdist�� Moskovan nimi
+kaikki Ven�j�n kansan muistot niin ahdistuksen ja h�v�istyksen ajoista
+kuin voitonkin ja kunnian. Moskovaa ovat Ven�j�n viholliset Tatarit,
+Puolalaiset, Ruotsalaiset, Ranskalaiset kukin ajallansa ry�st�neet ja
+h�vitt�neet; vaan Moskovassa vietettiin my�s voitto-juhlat Kasan'in ja
+Astrahan'in valloitettua, Moskovasta k�sin voitettiin Siperia,
+Moskovasta k�sin ruvettiin Puolalta valtaamaan maita ja Ruotsilta
+kiskomaan sen It�-meren-takaisia aluskuntia, ja Moskovasta alkoi Ven�j�n
+vaarallisin vihollinen nyky-aikoina Napoleon sen palauksensa, joka ei
+loppunut ennenkuin Helenan saarella, ja joka Ven�j�n vallalle antoi vaan
+uutta voimaa, kunniaa ja painoa. Sen ohessa tuli Moskova jo aikaiseen,
+edell� mainitun permil�isen eli bjarmalaisen kauppa-tien tukkeuduttua,
+p��-paikaksi it�isten maiden kaupalle l�nnen kanssa ja sen kanssa
+keskukseksi Ven�j�n sis�lliselle kaupalle. Kaupan my�t� kulkeva sivistys
+l�ysi my�s ensim�isen kehtonsa Ven�j�lt� Moskovassa; ensim�iset t�ss�
+maassa tehdyt kirjat painettiin Moskovassa (vanhimmat kirjat Ven�j�n
+kielell� ovat kuitenkin painetut muualla: Veneziassa, Krakovassa j.m.),
+ensim�inen peri-Ven�j�n yli-opisto perustettiin t�h�n kaupunkiin. N�ill�
+muistoilla on nykyinenkin Moskova, ehk� ei hallituksen istuin niinkuin
+muinainen, koko valtakunnan painavin tehdas-paikka ja Pietarin rinnalla
+sen vahvin kauppa-kaupunki, joissa omaisuuksissa siit� joka haaralle
+teht�v�t rauta-tiet pian tulevat sit� viel� enemm�n kohottamaan; samalla
+on se my�s talvi-istuin rikkaammalle ja sivistyneemm�lle aatelille, eli
+oikeammin sille osalle aatelia, joka ei rakasta hovin hehkua ja Pietarin
+kaupungin ulko-maalaista koreutta, ja sen opisto, sen is�n-maatansa
+rakastavat kirjan-kustantajat, sen Maecenatit vet�v�t maan paraimman
+kirjallisen tiedon ja taidon sinne. Kaikki n�m� seikat yhteen luettuna
+tekev�t, ett� Ven�l�inen joka haaralta laajaa valtakuntaansa hartaalla
+kunnioituksella luopi ajatuksensa Moskovaan ja sen Kreml'iin p�in,
+toivoo sielt� kansallensa sivistyst� ja kielellens� ruokkoa, ja
+keskustelemuksissa valtakunnan painavista asioista odottaa ensim�ist�
+��nt� Moskovasta.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>Viiteselitykset:</h2>
+
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_1" id="Footnote_1"></a><a href="#FNanchor_1"><span class="label">[1]</span></a> Sanaa <i>lanko</i> k�ytet��n t��ll� sen pipli�llisess�
+merkityksess�: sukulainen, heimolainen. Toinen pipli�ss� l�ytyv� sana,
+jota rahvaan kieless� en ole muualla kuin t��ll� kuullut, on <i>hamaan</i>,
+esim. h�n meni hamaan Pietariin asti.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_2" id="Footnote_2"></a><a href="#FNanchor_2"><span class="label">[2]</span></a> Koko Neva on 67 virstaa pitk�. N�m� ja enimm�t seuraaviakin
+ilmoituksiani ovat otetut Stuckenberg'in tekem�st�: <i>Hydrographie des
+Russischen Reiches</i>, I Theil, S:t Ptburg 1844, ja saman tekij�n
+kirjasta: <i>Beschreibung aller im Russischen Reiche gegrabenen und
+projectirten Can�le</i>, 1841.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_3" id="Footnote_3"></a><a href="#FNanchor_3"><span class="label">[3]</span></a> <i>Pitk�-silm�ksi</i> kutsutaan yli koko Viron ja Inkerin-maan
+sit� kalua, jolla meill� on muukalainen <i>kiikarin</i> nimi, eli se viel�
+hankalampi, uudesta tehty sana <i>kurkistin</i>.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_4" id="Footnote_4"></a><a href="#FNanchor_4"><span class="label">[4]</span></a> T�m� toivo on ilokseni viime vuosina toteutunut. Suomen
+hallitus, niinkuin kuulen, on ostanut Aunuksen kaupungissa maan kirkon
+ja pappilan siaksi ja m��r�nnyt 500 hopea-rupl. vuosi-palkaksi
+varsinaiselle papille t�ss� maassa.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_5" id="Footnote_5"></a><a href="#FNanchor_5"><span class="label">[5]</span></a> Europan rauhan-tekij�.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_6" id="Footnote_6"></a><a href="#FNanchor_6"><span class="label">[6]</span></a> Sanaa <i>ihminen</i> ei l�ydy t�ss� murteessa; sen siaan
+k�ytet��n, niinkuin t�ss�, sanaa <i>mes</i> (mies).</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_7" id="Footnote_7"></a><a href="#FNanchor_7"><span class="label">[7]</span></a> Ojatilla kutsutaan p��ske� <i>sarak-linduiseksi</i>.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_8" id="Footnote_8"></a><a href="#FNanchor_8"><span class="label">[8]</span></a> Lukematta Siperian Tatarilaisia, joiden m��r�� en tied�
+ilmoittaa, nousee t�m�n kansan luku Ven�j�n valtanunnassa Baschkirien
+(392 tuh.), Meschtschrakien (80 tuh.) ja Kirgisien (82 tuh.) kanssa,
+jotka puhuvat saman kielen murteita, noin 2 miljonan paikoille.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_9" id="Footnote_9"></a><a href="#FNanchor_9"><span class="label">[9]</span></a> Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_10" id="Footnote_10"></a><a href="#FNanchor_10"><span class="label">[10]</span></a> Tschuvaschit maksavat niinkuin monet muutkin it�iset
+kansat vaimoistansa <i>kalym'iksi</i> kutsutun naima-rahan.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_11" id="Footnote_11"></a><a href="#FNanchor_11"><span class="label">[11]</span></a> Tiett�v�sti kerit��n rekruuttein hiukset lyhyksi, heti
+otettua.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_12" id="Footnote_12"></a><a href="#FNanchor_12"><span class="label">[12]</span></a> <i>Laschman'iksi</i> kutsutaan kruunun-metsiss�
+puun-hakkaajaa.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_13" id="Footnote_13"></a><a href="#FNanchor_13"><span class="label">[13]</span></a> Ohitse menness� saan sanoa, ett� t�m� on karjan-huoneen
+suomaIainen nimi, ja ett� sana <i>l��v�</i>, jota meid�n nykyiset
+kirjoittajat ovat ruvenneet niinkuin monta muutakin uutta sanaa vaan
+outoutensa t�hden k�ytt�m��n, tulee ven�j�n sanasta &#1093;&#1083;&#1077;&#1074;&#1100; (= navetta).</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_14" id="Footnote_14"></a><a href="#FNanchor_14"><span class="label">[14]</span></a> Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_15" id="Footnote_15"></a><a href="#FNanchor_15"><span class="label">[15]</span></a> T�t� kirjoittaessani en viel� tuntenut berlinil�isen
+oppineen <i>Lepsius'en</i> esitt�m�� <i>yleist� aapistoa</i>, jota kielen-tutkijat
+nyt ovat ruvenneet k�ytt�m��n kirjattomia kieli� edes-asettaessaan ja
+jonka min�kin olen p��tt�nyt omakseni ottaa. Se l�ytyy laveasti
+esiteltyn� kirjoissa: "<i>Das allgemeine linguistische Alphabet</i>.
+Grundz�ge der Uebertragung fremder Schriftsysteme und bisher noch
+ungeschriebener Sprachen in europ�ischen Buchstaben. Von R. Lepsius.
+Berlin, 1855."</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_16" id="Footnote_16"></a><a href="#FNanchor_16"><span class="label">[16]</span></a> Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_17" id="Footnote_17"></a><a href="#FNanchor_17"><span class="label">[17]</span></a> Kirjasessa: O&#1073; &#1069;&#1090;&#1085;&#1086;&#1075;&#1088;&#1092;&#1080;&#1095;&#1077;&#1089;&#1082;&#1086;&#1081; Kap&#1090;&#1077; E&#1074;&#1088;one&#1081;&#1089;&#1082;o&#1081; Po&#1089;&#1089;&#1080;&#1080;, C.
+&#1055;e&#1090;&#1077;p&#1073;yp&#1075;. 1852. Castr�nin nykyj��n ulos-annetussa kirjassa
+<i>Ethnologiska F�rel�sningar �fver Altaiska Folken</i> ilmoitetaan t�m�n
+kansan m��r�, saman tekij�n vanhempia t�it� my�ten, 100 tuhatta henke�
+v�hemm�ksi.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_18" id="Footnote_18"></a><a href="#FNanchor_18"><span class="label">[18]</span></a> Castr�n'in edell�-mainitussa ty�ss� sanotaan
+Mokschalaisten el�v�n id�n puolella, Ers�l�isten l�nnemp�n�, joka on
+ihan v��rin; l�nnimm�iset Mordvalaiset l�ytyv�t Tambov'an l��niss� ja ne
+tied�n omasta k�ym�st�ni heid�n kyliss�ns� puhtaiksi Mokschalaisiksi.
+Samassa ty�ss� luetaan niiden l��nien joukkoon, joissa t�t� kansaa
+l�ytyy, W�tkankin l��ni, vaikka siin� oikeutta my�ten ei l�ydy yht��n
+Mordvalaista, eik� heid�n tiedet� koskaan n�in kauas pohjaiseen p�in
+ulottuneen.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_19" id="Footnote_19"></a><a href="#FNanchor_19"><span class="label">[19]</span></a> Tiett�v�sti kutsuttiin Uraali-jokea ennen t�t� kapinaa
+Jaik'iksi, ja sen seuduissa syttyi se ensin.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_20" id="Footnote_20"></a><a href="#FNanchor_20"><span class="label">[20]</span></a> Nim. leikkaa tukkia sota-miehiksi otettavilta.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_21" id="Footnote_21"></a><a href="#FNanchor_21"><span class="label">[21]</span></a> Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_22" id="Footnote_22"></a><a href="#FNanchor_22"><span class="label">[22]</span></a> T�ll� lauseella ei ole v�hint�k��n per��, sill� josko
+Mokschan kieless� l�ytyykin joita-kuita hienompia eroituksia, ovat ne
+paikkakunnalliset ei s��dylliset eli kansakunnalliset, niinkuin Lepechin
+n�ytt�� arvelevan koska Mordvan kansaa ei l�ydy muina kuin yhten�
+talon-pojan s��tyn�, jonka j�senet kaikki ovat yht� korkeoita ja yht�
+alku-per�isi�.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_23" id="Footnote_23"></a><a href="#FNanchor_23"><span class="label">[23]</span></a> Sana <i>kyl�</i>, puhuttaissa Voguulien m�kki-ryhmist�, antaisi
+ehk� v��r�n ymm�rryksen niist�, jonkat�hden t�ss� k�yt�mme voguulilaista
+sanaa <i>paul</i>, my�s t�m�n seudun Ven�j�n kieleen otettu ja kaikilla
+kartoillakin k�ytetty.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_24" id="Footnote_24"></a><a href="#FNanchor_24"><span class="label">[24]</span></a> Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_25" id="Footnote_25"></a><a href="#FNanchor_25"><span class="label">[25]</span></a> Nimet <i>Sosva ja Losva</i> ovat ep�ilem�tt� syrj�nil�iset ja
+Syrj�nil�isten kautta, joka kansa t�m�n maan teki tutuksi Ven�l�isille,
+tulleet Ven�j�n kieleen. Sana <i>va</i> merkitsee nim. edellisten kieless�
+vett� ja on p��tteen� useammassa joen-nimess� Syrj�nein ja Permil�isten
+maassa, niinkuin esim. nimiss�: <i>Kosva, Lisva, Koiva, Jaiva, Vilva,
+Seiva, Usva, Kolva</i> j.n.e. Voguulin kieless� kutsutaan kummaistakin
+Sosvaa ilman eroituksetta <i>Tayt</i>, ja Ven�j�ksikin ottaa etel�inen Sosva
+Losvan kanssa yhdytty�ns� t�m�n alku-per�isen nimens� takaisin, sill�
+siit� l�htien kutsutaan sit� <i>Tavdaksi</i>.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_26" id="Footnote_26"></a><a href="#FNanchor_26"><span class="label">[26]</span></a> Herra Regulyn kartalla <i>Ethnographisch-geographische Karte
+des n�rdlichen Ural-Gebiets, entworfen aus einer Reise in den Jahren
+1844-1845 von Anton v. Reguly, S:t Petersburg</i> 1846, joka yleisesti on
+sangen tarkka, on t�m� nimi kirjoitettu <i>Taplia</i>, niinkuin er�iss�
+muissakin voguulilaisissa nimiss� on kummallinen puustavien l:n ja s:n
+vaihdos, esim. <i>Maslau</i> pit�� olla <i>Massau, Lepli�</i> pit�� olla <i>Lepsje</i>
+j.n.e., joka on sit� ihmeellisempi kuin herra R. on itse paikoilla ollut
+ja Voguulien suusta oikeat nimet kyll� kuullut.</p></div>
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Muistelmia matkoilta Ven�j�ll� vuosina
+1854-1858, by August Ahlqvist
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTELMIA MATKOILTA ***
+
+***** This file should be named 44817-h.htm or 44817-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/4/4/8/1/44817/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License available with this file or online at
+  www.gutenberg.org/license.
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation information page at www.gutenberg.org
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
+North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
+contact links and up to date contact information can be found at the
+Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit www.gutenberg.org/donate
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+
+
+</pre>
+
+</body>
+</html>