NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 15967 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..26731e7
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #51584 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51584)
diff --git a/old/51584-8.txt b/old/51584-8.txt
deleted file mode 100644
index ec6e617..0000000
--- a/old/51584-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,15967 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Suomalaisen teatterin historia III, by Eliel
-Aspelin-Haapkylä
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Suomalaisen teatterin historia III
-       Nousuaika, 1879-93.
-
-
-Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
-
-
-
-Release Date: March 28, 2016  [eBook #51584]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA
-III***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III
-
-Nousuaika, 1879-93
-
-Kirj.
-
-ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ
-
-
-
-
-
-
-Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1909.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-  VIII. Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.
-    IX. Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.
-     X. Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.
-    XI. Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.
-   XII. Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.
-  XIII. Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.
-   XIV. Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.
-    XV. Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.
-   XVI. Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.
-  XVII. Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.
- XVIII. Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.
-   XIX. yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.
-    XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.
-   XXI. Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.
-        Viiteselitykset.
-
-
-
-
-VIII.
-
-Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.
-
-
-Edellinen jakso kertomustamme päättyi Suomalaiselle oopperalle
-omistettuihin jäähyväissanoihin. Aikalaiset eivät kuitenkaan tienneet,
-että teatteri tästä lähtien oli käsittävä ainoastaan puhenäyttämön,
-eikä siis näytäntökauden loppuessa keväällä 1879 havaittu mitään
-alakuloisuutta sen ystäväpiirissä. Päin vastoin oli, kaikesta päättäen,
-mieliala reipas ja luottavainen. Ja olihan siihen aihettakin. Oopperan
-viimeinen näytäntösarja oli jättänyt jälkeensä kauniita muistoja ja
-puheosastokin oli tehnyt hyvän vaikutuksen. Ensi kerran se oli
-näytellyt Helsingissä yhtä mittaa kolme kuukautta ja ensi kerran
-Bergbom oli voinut panna koko aikansa ja voimansa sen johtoon, ja tulos
-oli ollut ilahduttava: näytännöt olivat alkaneet vetää Arkadiaan paitse
-varsinaista yleisöään ennen välinpitämättömiäkin, ruotsalaisia
-katsojia.
-
-Tämän saamme tietää Emilie Bergbomin kirjeistä veljelleen, joka
-toukokuun keskivaiheilla oli lähtenyt ulkomaille. Siten hän 27/5
-kirjoittaa Jane Eyrestä:
-
-"[Ida] Aalberg menestyy suuremmoisesti. B. O. Schauman sai pyhänä
-Nordenstamin teatteriin, ja ukko ihastui niin, että hän seisoi
-paikallaan viime hetkeen ja taputti käsiään ja kumarsi, aivan niinkuin
-Trapp ennen muinoin Frankenfeltille. Hän lähetti kysymään, esiintyykö
-Aalberg vielä -- tämä oli 'yhdellä hyökkäyksellä valloittanut hänet'.
-Kaikki kolme kertaa on meillä ollut vallan hyvä huone, mitä tyytyväisin
-yleisö, kättentaputuksia ja esiinhuutoja sekä kukkia Aalbergille joka
-ilta. Hän onnistuukin oikein hyvin, mutta melkein enemmän ilahduttaa
-minua Leinon menestys. Kahdessa ensimäisessä näytöksessä hän
-näyttelee erittäin hyvin; kolmannessa hän sentään on heikko ja
-lemmentunnustuksessa hyvinkin heikko. Kyllä meidän täytyy ponnistaa
-voimiamme saadaksemme hänet ensi vuonna ulkomaille." --
-
-[Ja 3/6 samaan ääneen:] "Eilen päätimme ja loistolla. Vaikka oli mitä
-kaunein kesäilma ja ruotsalainen oopperanäytäntö (jopa Cornevillen
-kellot!), oli meillä 480 mk -- sangen hyvä tulo neljänneltä kerralta
-Jane Eyreä. Yleisö oli melkein yksinomaan ruotsalaista, jopa oli pari
-kaartinupseeriakin eksynyt Arkadiaan, ja kumminkin olivat
-suosionosotukset vilkkaita ja lämpimiä; Aalberg sai kaksi komeaa
-kukkavihkoa bravohuutojen kaikuessa. -- Saa nähdä kestääkö ihastus
-syksyllä! Onneksemme alkaa ruotsalaisen puheosaston huono maine
-vakaantua yleisössä." --
-
-Kuultuansa Nordenstamin lausuneen: "Ruotsalainen teatteri olisi
-onnellinen, jos sillä olisi semmoinen näyttelijätär" [kuin Ida
-Aalberg], Emilie pelkää, että ruotsalaiset koettavat houkutella hänet
-puolelleen -- eikä vuottakaan kulunut ennen kun semmoisia yrityksiä
-tehtiin, joskin turhaan.
-
-Yhtä ilahduttava seikka, kuin puhenäyttämön kasvava menestys, oli se
-että yhä enemmän alettiin käsittää Suomalaisen teatterin kansallista
-merkitystä. Todistukseksi viittaamme "Maalaisen" kirjoitukseen U. S:ssa
-(12/5).
-
-Siinä tekijä, huomautettuaan kuinka teatteri kaikissa kulttuurimaissa
-tunnustetaan tärkeäksi kansalliseksi sivistyslaitokseksi ja kuinka on
-havaittu sen erittäin hyödyttävän kansallisia pyrintöjä semmoisissa
-maissa, joissa vieraskielinen sivistys on masentanut kansan henkisiä
-voimia, sanoo yleisesti tunnetuksi, että Suomalainen teatteri lyhyellä
-toimiajallaan on suuresti virkistänyt suomalaisuutta ja tuonut monta
-uutta ystävää suomenmielisten joukkoon. Aivan tärkeää kansallisille
-riennoillemme oli hänestä sentähden, että taidelaitos edelleenkin
-elossa pysyi ja vahvistui, ja oli sitä yksin mielin harrastettava.
-Teatteri vaati näet suuria uhrauksia, jommoisia sen osaksi jo oli
-tullutkin etupäässä Helsingissä. Mutta koska pääkaupungin
-suomenmielisillä muutenkin oli monta kansallista yritystä
-kannatettavana, katsoi kirjoittaja välttämättömäksi, että maalaiset
-entistä suuremmassa määrässä rientäisivät pääkaupunkilaisille avuksi,
-ja hän ehdottaa, että ensi kesänä, Juhannuksen aikana, kaikissa
-maalaiskunnissa toimeenpantaisiin seuranäytelmiä Suomalaisen teatterin
-hyväksi. Hän ei epäillyt että tulos olisi hyvä, jos kaikkialla
-ryhdyttäisiin asiaan, ja se seikka että koko maassa samaan aikaan
-puuhattaisiin samaa, "antaisi yritykselle jonkinlaisen yleiskansallisen
-merkityksen, joka vaikuttaisi ylentävästi ja innostuttavasti kaikkien
-mieliin".
-
-Tämä alote esiintyi niin myöhään keväällä, ettei se voinut välittömästi
-johtaa toivottuun päämäärään. Mutta ei se silti ollut turha. Ennenkin
-ja erittäin tänä keväänä oli erinäisissä kaupungeissa, niinkuin
-Turussa, Jyväskylässä, Vaasassa ja Hämeenlinnassa, toimeenpantu
-rahankeräyksiä teatteria varten, mutta tästä lähtien alkoi
-maalaiskunnissakin ilmaantua samanlainen harrastus, ja tositeossa
-Maalaisen ehdotuksen vaikutus ulottui vuosikausien halki. Melkoinen
-ansio siitä tulee Suomettaren Matillekin, joka näinä aikoina ei ollut
-kukaan muu kuin Antti Jalava. Tämä innokas teatterin ystävä näet ei
-ainoastaan kannattanut Maalaisen ehdotusta, vaan kirjoitti omastakin
-puolestaan tavan takaa lämpimiä kehotuksia samaan suuntaan, ja kesän
-alkupäivinä hän U. S:n mukana levitti varta vasten toimittamansa
-vihkosen, jossa neuvottiin miten seuranäytäntöjen toimeenpanemisessa
-oli meneteltävä.[1]
-
-Samaan aikaan Jalava pitkässä Matin kirjeessä [4/6] loi katsauksen
-teatterin vaiheisiin. Siinä hän osotti kuinka ahtaissa oloissa työtä
-oli tehty. "Menneet seitsemän vuotta ovat Suomalaiselle teatterille
-todellakin olleet seitsemän laihaa vuotta." Niiden kuluessa oli
-Ruotsalainen teatteri saanut 80,000 markkaa enemmän valtioapua, ja
-vasta nyt oli -- mikä kiitoksella tunnustettiin -- Suomalaiselle
-myönnetty yhtä suuri vuotuinen avustus. Mutta silti ei tulos ollut
-vähäarvoinen: puhenäyttämön ohjelmisto käsitti jo 112 kappaletta ja
-niiden joukossa näytelmäkirjallisuuden parhaimpia, ja esitykseenkin
-nähden oli voittoja saavutettu. Kerskailematta teatteri siis saattoi
-itsestään sanoa:
-
-    Laun hiihin laulajoille,
-    Laun hiiliin, latvan taitoin,
-    Oksat karsin, tien osoitin -- --
-
-"Ja se voima, joka tähän saakka oli auttanut, oli entisellään, kansan
-lämmin, uhrauksia tekevä _rakkaus_." --
-
-Ensimäinen maalaiskunta, jossa tänä kesänä juhla seuranäytäntöineen
-toimeenpantiin teatterin hyväksi, oli Vesilahti, ja oli saalis 700 mk.
-"Todella kaunis lahja yhdestä ainoasta pitäjästä", Emilie kirjoitti
-Kaarlolle. Oulusta tuli 273 mk työväestön toimeenpanemista
-iltahuveista.
-
-Puhenäyttämön edistys teki Emilie Bergbomin "päivä päivältä
-vastahakoisemmaksi" ajattelemaan oopperan jatkamista. Sitä vastoin hän
-innolla valmisti tulevan näytäntökauden puhe-ohjelmistoa. "'En voi' on
-kollatsionoitu", hän kirjoittaa [27/5], "Almbergin, Roistoväkeä Vilhon
-ja Sisarukset minun johdollani. Tänään kollatsionoidaan 'Sydän
-unhotettu' Almbergin johtaessa, jotta hän tarpeen mukaan voi tehdä
-korjauksia [suomennokseen]." Samalla luetellaan toisia kappaleita,
-jotka jo olivat suomentajain käsissä taikka joille kääntäjiä haettiin.
-Anzengruberin Der Meineidbauer (Valapatto) näytelmän kanssa Emilie kävi
-turhaan monen luona -- Godenhjelmistä, Almbergista, Slööristä,
-Salosesta se oli joko liian pitkä tai liian vaikea; vihdoin Törmänen
-sen otti.
-
-Mutta miten oltiinkaan innokkaita ja luottavaisia, tiesivät ainakin
-läheisimmät, että teatterin olemassaolo edellytti mitä suurinta
-säästäväisyyttä. Tämän ajatuksen tapaa alinomaa Emilien kirjeissä.
-Säästäväisyydestä tehtiin näyttelijöillekin seuraava vaihtopuolinen
-ehdotus: joko he näyttelevät maaseuduilla taikka ovat vapaita saaden
-vain puolet palkastaan kesäkuukausilta. Seurue valitsi jälkimäisen
-vaihtopuolen, sentähden heittäytymättä toimettomuuteen. Jäsenet
-jakaantuivat kahteen ryhmään, joista lukuisampi (taiteilijaparit
-Aspegren ja Leino, Ida Aalberg y.m.) oli omin päin näyttelevä
-Viipurissa ja pienempi Tampereella.
-
-Kun Kaarlo Bergbom tänä keväänä lähti ulkomaille, oli hänellä kaksi
-asiaa mielessä. Toinen oli nyt niinkuin aina teatteri, toinen eräs
-kirjallinen yritys. Toukokuun alussa oli Suomalaisen Kirjallisuuden
-Seura pyytänyt häntä kirjoittamaan yleisen kirjallisuuden historian
-suomenkielellä, ja kun ooppera ei enään ollut kiusaamassa, hän alkoi
-kuvitella voivansa suorittaa mieluisen tehtävän, jota hän jo
-kymmenkunta vuotta ennen oli ajatellut elämäntyökseen. Totta kyllä oli
-kova todellisuus näyttävä, että hänen täytyi uhrata sekin mieliteko
-teatterille. "Thalia on kademielinen lemmitty", hän myöhemmin lausui,
-kun kirjallisuushistoria tuli puheeksi, mutta vastaiseksi hänellä ei
-vielä ollut sitä kokemusta. -- Siitä ynnä muusta antavat tietoja
-seuraavat otteet sisarusten kirjeenvaihdosta.
-
-Bergbom matkusti Bruno Böökin kanssa 13/5 Hanko-laivalla Tukholmaan --
-säästäväisyydestä etusalongissa.
-
-(Kööpenhamina 19/5). -- "Tukholmasta on mainittava ainoastaan
-[Björnsonin s.v. ilmestynyt] Leonarda, jonka näin Uudessa Teatterissa.
-Kiehtova, runollinen, sydäntäkouristava kappale; mutta ei otollinen
-suurelle joukolle. Runoilija on päättänyt näytelmänsä epäsoinnulla
-huolimatta sivellä sitä tekosovinnolla, jossa pariton ja tasainen
-parhaimman mukaan sovitellaan yhteen. Kaikkialla salongissa
-valitettiinkin: 'eriskummallista', 'käsittämätöntä', 'katkelmallista'.
-Minusta se oli hyvin selvä, mutta miten sitä voitiin väärin käsittää,
-huomasin seuraavana päivänä parin lehden kokonaan erehdyttävästä
-selostelusta. Muutoin oli huone tyhjä -- ensi iltana. Tietysti johtui
-se valtiollisesta vihamielisyydestä Björnsonia kohtaan lippukysymyksen
-tähden; mutta se olikin kaviaaria talonpojille. Cornevillen kellot!
-kas siinä jotakin toista. Leonarda sopii meille sangen hyvin,
-jollen ota lukuun nimiroolia. Rva Aspegrenilla ei ole riittävästi
-'suuremmoisuutta' ja Kaarola on liian nuori. Hedvig Winterhjelm
-olisi siinä ihan paikallaan. Jos hän tulee syksyllä, on kappale
-välttämättömästi otettava. Aalbergille on siinä erittäin suloinen rooli
-ja toinen Stenbergille sopiva, jos hän osaa antaa sille tarpeeksi
-auktoriteettia. Kenties sopii rva Aspegren paremmin. Miesroolit
-toisarvoisia."
-
-"Tulimme Tukholmaan vasta torstaina (15/5) ja lähdimme perjantaina.
-Lauantaina saavuimme tänne ja tänään jatkamme Lyybekkiin. Täällä olen
-nähnyt erittäin mieltäkiinnittävän Kesäyönunelma-näytännön, joka antoi
-minulle oivallisia aiheita kappaleen näyttämöllepanoa varten, jos
-joskus voisimme ajatella sitä näyteltäväksi. Se oli hyvin
-tunnelmallinen, vaikka jotenkin balettimainen. Näytteleminen oli oivaa,
-mutta ehkä liian siroa ja velttoa ollakseen Shakespearea. Edellisenä
-iltana näin kaksi vanhaa ranskalaista komediaa, jotka esitettiin perin
-hyvin, mutta olivat niin vanhanaikuisia, että haisivat hometta. Ei toki
-klassillista, kunnioitettavaa hometta, vaan aivan uutukaista. -- --
-Pelkään olevani ikävä matkatoveri Böökille. Hänellä on ehdoton taipumus
-sirkukseen ja varieteehen. Kyllä Leino olisi ollut soveliaampi
-matkustamaan." --
-
-(Wien 30/5). Matkalla Berliniin Bergbom oli niin pahasti vilustunut,
-että vielä Wienissäkin vilu ja kuume vuorotellen vaivasivat häntä.
-Kumminkaan hän ei peljännyt oikein sairastavansa. Teatteriin nähden oli
-hänellä ollut onni. Berlinissä hän oli nähnyt Antigoneen ja Uriel
-Acostan, Wienissä Götz von Berlichingenin ja Wagnerin Niebelungit.
-Aikoen viipyä Wienissä koko kesäkuun hän oli vuokrannut yksityisen
-asunnon; Böök samoin, mutta erikseen.
-
-(Wien 5/6). "Rakas sisar! Olen sydämestäni iloinen, että sesonki loppui
-ilman häiriötä tai ikävyyttä. -- -- Onko Tohtori Klaus tullut
-Blochilta?[2] Jos niin on, niin ryhtyköön Törmänen siihen. Muutoin näin
-sen toissa päivänä ja ajatellessani sen europpalaista menestystä täytyy
-minun huudahtaa: Quel bruit pour une omelette! Hyvänsävyisiä ihmisiä,
-hyvänsävyisiä olosuhteita, moralisia mietelmiä, kaikkialla
-rehellisyyden ja kunnollisuuden haju -- mutta mikä proosan erämaa! Ei
-kohtausta, ei luonnetta, ei probleemia, joka herättäisi vähintäkään
-esteettistä viehätystä. Kumminkin otamme kappaleen, sillä sen
-poroporvarillisella todellisuudella on ainakin se ansiopuoli, että se
-pakottaa näyttelijöitämme puhumaan luonnollisesti. -- -- Sanot Törmäsen
-kääntäneen Mädchenschwüre (Neitojen valat) ja Wenn die Frauen weinen
-(Vaimojen kyyneleet). Rakas sisar, lue jälkimäinen ja pyyhi kaikki
-loukkaava, jos semmoista on pujahtanut mukaan. Tiedäthän ettei
-Törmäsellä ole paljo aistia. Edellinen oli mukailtava -- ehkä luet
-senkin ja mainitset, miten hän mielestäsi on onnistunut."
-
-"Olen koettanut perehtyä paikkakunnan oloihin, mikäli heikkouteni on
-sallinut. -- Kirjallisuushistorialliseen teokseeni huomaan tarvitsevani
-paljon aikaa. Mahdotonta on kirjoittaa se niin lyhyesti kuin
-kirjallisuusseura vaatii, jollen ota mukaillakseni jotakin
-ulkomaalaista teosta. Mutta sitä en mielelläni tekisi, sillä kirjasta
-tulisi silloin ainoastaan puoleksi taikka ei puoleksikaan alkuperäinen.
--- Böökiä tapaan harvoin. En tiedä miksikä, mutta en pääse häntä
-lähemmäksi -- tiemme käyvät niin erikseen. Asuntoni on huokea, mutta
-myöskin epämiellyttävä, ummehtunut ja epäterveellinen. Isäntäväki on
-toki siivoa. Teitä kotolaisia muistelen aina. [Ja sen johdosta mitä
-Emilie oli kirjoittanut erään sisarenpojan kivulloisuudesta:] Syvästi
-koski minuun mitä kerroit M:sta. Lemmikki parka, en edes tiedä onko
-meidän toivominen, että hän eläisi, jos hänen elämänsä tulee elämäksi
-täynnä tuskaa. Unessa olen jo kaksi kertaa nähnyt hänet kuolleena. --
-Jumalan haltuun, armaani, terveisiä kaikille rakkaille sukulais- ja
-ystäväpiirissä Kaarloltasi." (Kirjeeseen on liitetty eri lehti, jolla
-on 17 numeroittua kysymystä teatterioloista y.m.)
-
-(Helsinki 11/6). -- "Älä laiminlyö terveyttäsi, vaan käy lääkärillä ja
-lähde Karlsbadiin, jos hän neuvoo sitä. Sinun täytyy myös muuttaa
-asuntoa, jos se on epäterveellinen." -- Emilie vastaa sitte järjestään
-kysymyksiin, sillä "onhan sietämätöntä ettei vastata kun kysyy".
-(Vastauksista otamme joitakuita:) Syy miksi 'Kaupunkimme rouvat'
-menestyi niin huonosti oli melkoisessa määrässä Vilhon, joka näytteli
-_hyvin_ huonosti, naiset olivat paljon parempia. 'Ballo in maschera'
-teki fiaskon Ruotsalaisessa teatterissa, esitys kuuluu olleen surkea.
-Nti Stenberg oli erinomainen 'Orposisaruksissa'. Navrátil on
-Tikkurilassa ja näyttää aikovan jäädä tänne talveksi. Alma Fohström
-kiertelee Johannes Hahlin kanssa maaseuduilla, antaen konsertteja.
--- -- "Ylipäätään olen niin tietoinen siitä että meidän tulevana
-talvena täytyy säästää viimeiseen saakka, että välitän vähän
-lauluohjelmistosta. Säestys maksaa aina. Orkesteri suututti minua viime
-hetkeen asti. 'Jane Eyressä' oli pitkä väli 1:sen ja 2:sen näytöksen
-välillä, ja vaikka usein pyysin, että silloin soitettaisiin kaksi
-numeroa, niin eipä vaan sitä tehty. Yhtä typerä oli se 'Lemmenjuoman'
-harjotuksissa. Olin antanut heille nuotit läpikäytäväksi maanantaina
-aamupäivällä ja itse pyhänä kehottanut heitä siihen. Klo l/2 5 oli
-sitte 'Orposisarusten' harjotus, ja k:lo 7:ksi oli määrätty
-'Lemmenjuoman' harjotus. Mutta tietysti oli orkesteri niin ylhäinen,
-ettei se tahtonut vaivata itseään kahta kertaa samana päivänä. Se tuli
-k:lo 7 ja vasta silloin se ensi kerran harjotti musiikin ja muitten
-täytyi istua ja odottaa puolitoista tuntia. Olin hyvin pahoillani enkä
-voinut olla suoraan sanomatta, että totta kai heitä oli kovin rasitettu
-toukokuulla! Tunnustan että he näyttivät hyvin noloilta. -- Hyvästi.
-oma Kaarloni. Jumalan haltuun; hoida terveyttäsi, niin että palaat
-hyvissä voimissa; tiedäthän kuinka tarpeen se on. Koeta päästä
-ystävällisemmälle kannalle Böökin kanssa."
-
-(Wien 13/6). -- "Böökin matkan laita on vähän ikävä: Strakosch[3] on
-mennyt Karlsbadiin. Nyt ajattelemme, olisiko hänen matkustettava
-Müncheniin saadakseen tuntia Possartilta. -- -- Siitä mitä olen nähnyt
-viehättänee sinua Kuningas René sekä Pitt ja Fox. Meidän Jolanthamme
-[Ida Aalberg] on ehdottomasti parempi kuin täkäläinen nuori debytantti
-(Fräulein Heese). Krastel (Tristan) ja Hallenstein (René) antoivat
-tietenkin aivan toisen sävyn kohtaukselle, jossa Jolantha ei esiinny,
-kuin mitä meillä nähtiin. Näyttämöllepanossa ei ollut mitään
-erinomaista. Pitt ja Fox on mieltäkiinnittävämpi lukiessa kuin
-nähdessä. Olin aina miettinyt sitä meillä näyteltäväksi niin pian kun
-Böök kehittyy, mutta huomaan erehtyneeni. Yleisömme on liian vähän
-perehtynyt englantilaiseen historiaan 1780-luvulla käsittääkseen
-kaikkia juonen käänteitä. Sitä paitse Böök ei koskaan saa sitä
-ylemmyyttä, joka tarvitaan Foxin rivouden aateloimiseksi. -- Täällä ja
-Berlinissä teatteria varten ostamieni kappalten joukosta olen tavannut
-muutamia hupaisia vähäpätöisyyksiä ja sieviä laulukappaleita -- sitä
-pahempi _yksi_ voitto _10:stä_ tyhjästä. Ne vaativat kuitenkin
-mukailemista ja säästän ne sentähden syksyksi. -- Anzengruberin
-näytelmiä olen läpikäynyt useita. Lähetän yhden Der ledige Hof
-(Isännätön talo), josta pidän paljo. Totta tosiaan en tiedä kumpi on
-otettava -- se taikka Meineidbauer. Jälkimäinen on kieltämättä
-nerokkaampi, draamallisesti tehokkaampi ja roolit ovat syvällisempiä.
-Edellinen taasen nojaa enemmän yleisinhimilliseen ristiriitaan;
-erikoisesti katolinen ja itävaltalainen astuu siinä enemmän taustalle.
-Sitä paitse näyttää se olevan soveliaampi meille. En tiedä
-onko Vilholla tuota synkkää yltiöpäisyyttä, joka kiinnittää
-Valapatossa, mutta olen varma siitä, että Kaarola Avellanista tulisi
-mieltäkiinnittävä Agnes. Kun oikein mietin asiaa, puollan kaikissa
-tapauksissa Valapattoa, mutta jos toinen miellyttää sinua enemmän, niin
-voimme ottaa sen. Se on kuitenkin, jos niin käy, säästettävä Böökin
-kotiatuloon, sillä ainoastaan hän voi näytellä Leonhardia."
-
-"Oli ikävä että [J. E.] Cajanus ei saanut stipendiä. Emme voi päästää
-häntä, ja jos hän jää, otetaan oopperasuunnitelmat helpommin korviin.
-Tunnen oikein kylmän väristyksen seljässäni, kun ajattelen että meidän
-kenties täytyy ryhtyä oopperapuuhiin keväällä, niin hengetöntä,
-tuloksetonta ja kiittämätöntä se työ on. Apropos, oletko kuullut mitään
-Lydia Laguksesta ja hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan? Aikooko hän
-palata kotia, vai jäädä ulkomaille? Jos meillä välttämättömästi on
-oleva ooppera, niin olisi minusta pieni otollisempi: hän, Passinen,
-Cajanus ja Hahl. Totta on ettei se tuota mitään, mutta kun otetaan
-lukuun Fohströmin suuri palkka, tuottaa suuri ooppera yhtä vähän,
-toisin sanoen velat kasvavat yhtä suuriksi -- kumminkin olisi työ
-paljon helpompi ja, mikä on tärkeämpää, paljo suomalaisempi. Sillä
-unelma että me suurella oopperalla pakottaisimme itsemme Uuteen
-Teatteriin on näyttäytynyt kokonaan -- unelmaksi."
-
-"Terveyteni on nyt parempi, vaikka en ole täysin toipunut. -- --
-Ylipäätään on koko [wieniläisellä] väestöllä, huolimatta sen
-hyvänsävyisyydestä, keveydestä ja ruumiillisesta kauneudesta,
-älynpuutteen leima, joka erottaa sen berliniläisestä ja parisilaisesta
-väestöstä. -- Mutta aika rientää, minun täytyy teatteriin
-(Macbeth)." --
-
-(Helsinki 23/6). "Oma Kaarlo! Kovin huolestuttaa minua, että vielä olet
-raihnainen. Luullakseni olet itse syypää siihen. Sinun täytyy
-välttämättömästi totuttaa itseäs syömään vitkalleen. Ruoka on oikein
-purtava ja siihen sinulla ei tahdo olla aikaa. -- Meillä on ollut
-surkea aika; viikko sitten (15/6) oli meillä kova halla [joka enimmin
-koski Uusmaata ja Etelä-Hämettä]. -- Olemme luonnollisesti kaikki
-suurimmalla levottomuudella ajatelleet suomalaisen kulttuurin lähintä
-tulevaisuutta, jos nälkä ja hätä taas ahdistaisi maata. Kuinka
-voitaisiinkaan silloin kestää kaikkea! -- Yksi suomalainen tyttökoulu
-on jälleen alkuunpantu Oulussa, joten syksyn alusta 5 uutta suomalaista
-koulua alkaa toimensa: tyttökoulut Oulussa ja Kuopiossa sekä
-poikakoulut Viipurissa, Porissa ja Turussa. Sitä paitse on nyt
-aavistamatta yksityinen suomalainen koulu sukeltanut esiin
-Lappeenrannassa ja monesta syystä luullaan sen takana piilevän
-ruotsinmielisiä ja kouluylihallituksen juonia siinä tarkoituksessa,
-että Viipurin koulun merkitys siten ehkäistäisiin, toisin sanoen
-hallitus ottaisi huostaansa Lappeenrannan koulun ja jättäisi Viipurin
-koulun oman onnensa nojaan. Eilisessä Suomettaressa oli hyvä kirjoitus
-siitä asiasta: se tulee päivän postissa. -- -- Almberg on puhunut
-Cajanderin kanssa Romeosta ja Juliasta, ja Cajander oli sanonut yhtä
-mielellään suomentavansa sen kuin Venetian kauppiaan, jos se on
-teatterille sopivampi. Mitä sinä arvelet? Minusta Romeo ja Julia olisi
-sekä arvokkaampi että kassalle edullisempi. Vilho saa nyt kaksi kelpo
-paraatiroolia (Parjauspesä ja Porvari aatelismiehenä); olisi hupaista
-koettaa Aalbergia Juliana. Suometar lausui hyvästijätössään
-teatterille, että uunna vuonna olisi otettava 'arvokkaampia näytelmiä';
-onnellista olisi, jos saisimme Shakespearen näyttämölle. Kuitenkin oli
-Cajander sanonut, ettei hän ryhtyisi työhön ennen syksyä, niin että
-voit miettiä mitä tahdot; minä olen Romeon puolella. Se tulisi
-huokeammaksi ja tuottaisi enemmän. Onhan Jane Eyren suuri menestys
-viittaus. -- Seurueella kuuluu olevan onni Viipurissa: huoneet ovat
-matkustavaisten mukaan täynnä, ja kun piletti maksaa 3 mk, ovat kai
-tulotkin hyvät. -- -- Olen oikein iloinen, että taas antaudut
-kirjalliseen työhön. Voi jos kirjoittaisit kotimaisen historiallisen
-näytelmän, kenties innostut kun alat kirjoittaa. Rein oli nykyisin
-täällä saadakseen tietoja nimikirjaan ja hän oikein suri sitä, että
-uhraat aikasi kaikenlaisiin pikkuseikkoihin sen sijaan että
-kirjoittaisit jotakin. Hänestä oli alijohtaja välttämättömästi
-hankittava -- saksalainen taikka ruotsalainen. Hankkikaa enemmän
-rahoja, sanoin minä puolestani!" -- (26/6) "Der ledige Hof on
-oivallinen ja näyteltäisiin meillä varmaankin hyvin; pelkään kuitenkin
-tuon lapsijutun herättävän huutoa. Törmänen suomentaa Valapattoa, mutta
-jos se menestyy hyvin, niin on minusta toinenkin otettava. Miksemme
-voisi näytellä kahta saman tekijän kappaletta, toisen syksyllä toisen
-keväällä?"
-
-(Wien 29/6). -- "Uutinen hallasta on vienyt minulta kaiken levon.
-Isänmaa, suomalaisuus ja teatteri ovat samalla kertaa uhattuja, niin
-että kolmenkertainen pelvon syy on olemassa. Jos ainoastaan Uusimaa ja
-Etelä-Häme kärsii, ei hätää vielä synny; mutta jos tämä on alku
-yleiseen katoon, niin saattaa se musertaa meidät." --
-
-Tässä on aukko kirjeenvaihdossa. Koko heinäkuulta on vain yksi Emilien
-kirje säilynyt ja Kaarlolta ei ainoatakaan. Kumminkin tiedämme
-myöhemmistä kirjeistä, että Kaarlo oli kolme viikkoa parannuksilla
-Franzensbadissa. Ilmat olivat siellä sateiset ja kylmät, ja sentähden
-hän huolestuneena kuvitteli kotimaan kesää vielä pahemmaksi. Böök
-taasen meni Karlsbadiin Strakoschia tapaamaan, ja 12/7 hän kirjoitti
-Bergbomille olleensa tämän puheilla. Strakosch oli ystävällisesti
-luvannut kohta antaa hänelle tunteja, ja jo puolentoista viikon päästä
-Böök ilmoittaa: "Olen hyvin edistynyt, uskallan sanoa; eilen sain niin
-imartelevia kiitoslauseita, etten tiennyt minne katsoa. Kyllä tunnen,
-että koulu hyödyttää -- ääneni on jo ihan toinen. En voi sanoin lausua
-kuinka olen onnellinen saatuani semmoisen opettajan. 'Sie werden ein
-Künstler' [Teistä tulee taiteilija], hän sanoi eilen lopuksi!" --
-Emilie oli kesäkuun viime päivinä lähtenyt sukulaisten luo Kuitiaan ja
-Poriin, ja edellisestä paikasta hän 13/7 kirjoitti m.m.:
-
-"Viljapellot ovat täällä mitä ihanimmat. Yleistä katovuotta varmaankaan
-ei tule. -- -- Lundahlin sanotaan tulevan reippaammaksi päivä päivältä.
-Hän lukee Franz Mooria ja on pyytänyt toistakin roolia, lähetin Rizzion
-[Maria Stuart Skotlannissa]. -- -- Ruotsalaisessa teatterissa on
-tapahtunut skandaali, josta en kuitenkaan tiedä muuta kuin mitä sanomat
-kertovat. Eroava johtokunta oli antanut viedä teatterista puvuston
-ja kirjaston panttina eräästä lainasta; kiireesti kutsuttiin
-kannatusyhdistys kokoon ja päätettiin kerätä rahoja lainan
-suorittamiseksi, mutta siksi kun ne saataisiin kokoon annettiin
-väliaikainen takaus lainanantajalle. -- Kuinka meidän on ponnistettava
-taloudellisen aseman parantamiseksi, sitä ei voi kyllin muistuttaa.
-Soittokuntaa ei ollenkaan ja mahdollisuuden mukaan kappaleita, jotka
-houkuttelevat yleisöä pienen suomenmielisen piirin ulkopuoleltakin." --
-
-(Helsinki 1/8). "Kaarloseni! Ehtoolla 29 p. palasin kesämatkaltani
-sangen hyvissä voimissa. Täällä on kaikki entisellään -- ikävä
-rahanpuute ei lainkaan poisluettuna. -- Älä unohda ostaa pirteitä
-itävaltalaisia vuoriseutulaispukuja (valokuvia) Valapattoa varten. Aina
-vain seurue näyttelee Viipurissa hyville ja täysille huoneille ja
-luullakseni he aikovat vielä viipyä siellä yhden viikon. Leino ja
-Aalberg, sanotaan, näyttävät rasittuneilta; hyvä olisi jos lakkaisivat,
-niin etteivät tule väsyneinä tänne. -- -- Lundahlin tuskallinen tauti
-on loppunut: hän on päässyt rauhaan. Muutamia päiviä sen jälkeen kun
-hänen vaimonsa oli synnyttänyt lapsen, hän kuoli hiljaisesti. Pari
-viikkoa hän oli ollut huonompi, niin että oli maannut.[4] -- Niin
-tuskallinen kuin kuolemansanoma olikin, en voinut olla päästämättä
-kiitoshuokausta, että hän oli vapaa kärsimyksistään; sillä terveeksi
-hän ei enää koskaan olisi voinut tulla. Rva Strömerkin on vaipunut
-lepoon. Näille kummallekin olisi pitempi elämä tietänyt ainoastaan
-kärsimystä, rauhattomuutta ja tuskaa, ja sen vuoksi olkoon Jumalalle
-kiitos että ovat saaneet rauhan."
-
-"Alma Fohström on päättänyt laulajaisturneensa ja valmistautuu
-ulkomaanmatkalle: ensin Emsiin ja sitte Parisiin. Jos alottaisimme
-oopperan syksyllä, niin luulen varmaan että hän jäisi tänne talveksi.
--- Lagermarckkin aikoo ulkomaille, mutta haluaa sitä ennen neuvotella
-sinun kanssasi, mitä rooleja hänen tulisi harjotella. [Filip] Försten
-on niinikään täällä ja tahtoisi esiintyä, ja -- mikä on kaikesta
-pahinta -- Navrátil jää tänne täksi vuodeksi! Hän oli eilen luonani ja
-vaivasi minua kaikenlaisilla kysymyksillä, niin että huomiseksi
-toimitan kokouksen, jossa neuvotellaan eikö hänelle ole kirjoitettava,
-että kaikesta päättäen tänä vuonna ei tule oopperaa. Hänen täälläolonsa
-vaivaa minua, sillä se johtuu meidän epämääräisestä lauseestamme:
-'kenties uutena vuonna'. -- Sveessit alkavat Parranajajalla. Kesäkuun
-alussa kohtasi Hrimaly Almbergin ja Wahlströmin esplanaadissa ja kysyi,
-saisivatko he lainata Parranajajan nuotteja? Päätimme vastata, että jos
-Ruotsalaisen teatterin johtokunta toivoo jotakin Suomalaiselta, on sen
-kääntyminen suoraan johtokunnan puoleen. Almberg laati jotenkin
-'pörröisen' suomenkielisen kirjeen Kiseleffille, ja me luulimme asian
-jäävän siihen, mutta pari viikkoa sitten ilmestyi Kiseleff Almbergin
-luokse, kiitti hyvästä lupauksesta ja sanoi Ruotsalaisen teatterin
-mielellään tekevän vastapalveluksen, jos tarvitsemme jotakin. Siten on
-heillä Parranajajanuottimme jäljennettävinä; mutta en minä toki
-mitenkään taivu pyytämään heiltä Neiti Elisabethia.[5] Hyvästi nyt,
-rakas Kaarlo, Jumalan haltuun ja mieti jotakin omaa kappaletta meille.
-Emilie."
-
-(Wien 5/8). "Rakas sisar! Ihmettelet kai että kirjeeni on päivätty
-Wienissä eikä Pragissa. mutta kaikella on syynsä. Lähdettyäni
-Franzensbadista päätin viipyä pari tuntia Karlsbadissa, joka on aivan
-Pragin tiellä. Halusin nähdä kuinka Böök oli kehittynyt ja satuin
-keskelle sangen ikävää juttua. Böök oli luvannut maksaa Strakoschille
-eikä voinutkaan. Kun olin jonkinlaisessa takauksessa Böökin puolesta,
-ei ollut muuta neuvoa kuin antaa hänelle rahat, jotka olin määrännyt
-Pragissaolooni, ja itse mennä Wieniin, jossa tiesin saavani entisen
-emäntäni luona elää velaksi, siksi kun saisin rahakirjeesi. Sittenkään
-ei Strakosch saanut koko saatavaansa, mutta lupasin lähettää hänelle
-loput kun olin saanut rahoja. Olin kovin pahoillani, mutta kun
-Strakosch kuulemani mukaan on hyvin 'tarkka' rahakysymyksissä, en
-tahtonut saattaa Böökiä tukalaan asemaan ja kenties aiheuttaa, että
-opetus olisi keskeytetty. Kun saan rahoja, lähden Pestiin, sillä tähän
-aikaan ei täällä ole nähtävää eikä kuultavaa."
-
-"Muutoin Strakosch oli varsin tyytyväinen Böökiin, joka tietysti oli
-tehnyt 'riesige Fortschritte', kiitti hänen ahkeruuttaan ja lupasi
-tehdä hänet valmiiksi jouluksi. Hänen piti lukea seuraavat roolit:
-Hamlet, Romeo, Figaro, Don Cesar de Basano, Karl Moor, Clavigo,
-Ferdinand, Mortimer, Prosper Block (Sardoun Pattes de mouche) ja Maxime
-Odiot (Feuillet'in Roman d'un gentilhomme pauvre). Siinä Kaarolakin saa
-roolin. Kauhean kallis Strakosch vaan on -- 150 guldenia kuukaudessa,
-yhdestä tunnista päivässä. Yksi etu siitä on, että nimittäin Böökin
-itsestään täytyy luopua aikeesta olla kauemmin ulkomailla, mikä on
-tärkeää meille, sillä jos Böök viipyisi tuolle puolen joulua, syntyisi
-siitä suuria vaikeuksia ohjelmistoon nähden. -- -- Kylpemiseni
-Franzensbadissa on jättänyt jälkeensä omituisen väsymyksen. Ei se
-kuitenkaan ole mitään odottamatonta. -- Kaikissa tapauksissa olen koko
-joukon parempi ja jonkun viikon päästä toivon saaneeni takaisin sen
-joustavuuden, joka minulla oli kylpyaikana. -- -- Pian alkaa
-syystyömme. Sisar parka, sinulla on raskas taakka kannettavana ensi
-kuukautena. Toivoakseni palaavat kaikki jäsenet niin virkistyneinä,
-ettei kovin voimakasta kannustinta työhön tarvita. -- (Pitkä
-yleiskatsaus ohjelmistoon.) -- Valapaton suomennoksen tahdon verrata
-alkuteokseen, sillä en luota sen uskollisuuteen." --
-
-(Helsinki 4/8). -- "En muista olenko kertonut, että kaikki kauniit
-toiveet, jotka kiinnitettiin nuoreen Cronstedtiin, ovat hävinneet.
-Ollen Keuruulla suomea oppimassa hän [10 p. heinäk.] hukkui
-venematkalla jotenkin matalalle. Hän oli taitava uija, ja kun vene meni
-kumoon, hän kehotti tovereitaan pitämään kiinni siitä ja aikoi itse
-uida rantaan hankkiakseen apua; kumminkin hän uupui, puettu kun oli
-paksuihin vaatteisiin ja isot saappaat jalassa. Monta kaunista lupausta
-hukkui hänen kanssaan. Joskus kun sopii, menen hänen isänsä luokse
-puhumaan Parturista. Jos se on kauas edistynyt, hän voi suomennuttaa
-sen loppuun ja toimittaa sen painoon".[6]
-
-(Pest 12/8). Kaarlo tullut Buda-Pestiin 10/8. Hunfalvyn perhe maalla;
-Budenz vastaanottanut hänet ylen ystävällisesti. "Eräs nuori
-unkarilainen oleskelee nykyään Suomessa ja jää sinne uuteen vuoteen
-saakka. Jos voit osottaa hänelle kohteliaisuutta, niin tee se. Hänen
-isänsä -- tällä hetkellä en muista hänen nimeään, se alkoi S:llä
-[Szinnyei], -- kohteli minua hyvin sydämellisesti. -- Leonarda annetaan
-lokakuulla Wienin Stadttheaterissa, ja Strakosch on Böökin kanssa
-läpikäyvä rakastajan osan. -- Rauhansanoma oli uutinen Lundahlin
-poismenosta. Murtunut elämä toiveineen, jotka aina pettivät. Nyt hän on
-levossa. Rauha myöskin vanhalle Strömerille! Hän oli rehellisesti
-taistellut. Katkerampi oli tieto nuoren Cronstedtin kuolemasta, vaikka
-hän persoonallisesti oli minulle niin vieras. Niin rikkaita lupauksia!
-Hän olisi ehkä poistanut mitä katkeraa kiintyy Cronstedt nimeen; mutta
-toisin oli sallittu." --
-
-(Helsinki 13/8). -- "Tänään lähtivät Alma ja Augusta Fohström. Olen
-tyytyväinen siitä, sillä siten pääsimme yhdestä vaatimuksesta
-toimeenpanna ooppera. -- Kuinka on kirjallisuushistorian laita? Puhuin
-siitä eräänä päivänä Löfgrenin kanssa (hän kysyi, olitko sitä
-ajatellut), ja hän arveli, että sinun tulee kirjoittaa hyvä
-tieteellinen teos eikä mitään kompendiumia. 'Siitä on tuleva sinulle
-suuri muistomerkki', sanansa kuuluivat. -- Olen jälleen monen vuoden
-päästä oikein lukenut jotain. Olen alkanut lukea Reinin psykologiaa, ja
-se on suuresti huvittanut minua. Hänellä on varsin selvä esitystapa,
-niin että oppimatonkin ymmärtää kirjan ja eri käsitykset meistä
-itsestämme. -- -- Muistatko vielä Herman Roschieria?[7] Hän on nyt
-palannut Siperiasta 15-vuotisesta vapaaehtoisesta maanpaosta. Oli
-hupaista taas nähdä hänet, vaikka kovin säälin häntä. Hän palaa vanhana
-ja murtuneena, vieraana omassa maassaan. Hän miettii lähteä Montreuxhön
-talveksi, sillä vaikeilla talvimatkoillaan on hän saanut pahan
-reumatismin ja pelkää sairastavansa kun pakkaset tulee. -- Reumatismi
-muistuttaa minua [F. W.] Rothstenista. Hän on ollut hyvin, hyvin
-huonona reumaattisessa kuumeessa koko kesän, ja kauvan pelättiin, ettei
-hän kestäisi tautia. Nyt lienee kuitenkin hengenvaara ohi, ja hän voi
-liikkua huoneessaan. Ajatteles mikä kova isku kaikelle suomalaiselle
-työlle, jos hän olisi mennyt pois. Jumalan kiitos että hän on parempi,
-meillä ei juuri ole varaa kadottaa ainoatakaan kykyä ja kaikkein
-vähimmin semmoista kuin Rothsten."
-
-(Pest 20/8). -- "Älä, armaani, puuhaa turhia Neiti Elisabethin
-hankkimisen tähden, vaan pyydä se suoraan Kiseleffiltä, Meidän täytyy
-kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulla jonkinlaisiin tekemisiin hänen
-kanssaan, ja niin ollen on parempi ennemmin kuin myöhemmin. -- -- Mitä
-kirjoitat kirjallisuushistoriastani, on kuin omasta sydämestäni
-puhuttu. Tiedän etten voi kirjoittaa kompendiumia, sillä minä kiinnyn
-aina koko sydämelläni asiaan, kun ryhdyn johonkin tehtävään, enkä
-sentähden voi laatia kokoonhaalittua oppikirjaa. Mutta semmoista
-näyttää kirjallisuusseura odottavan, koska se on määrännyt laajuuden
-noin 1,000 sivuksi. Teoreettiset esitykset sinne taikka tänne eivät
-selvitä asiaa. Olen sen vuoksi ajatellut kirjoittaa ensiksi joitakuita
-osastoja -- israelilaisen, roomalaisen ja renessansikirjallisuuden --
-käytännöllisesti näyttääkseni kuinka käsitän tehtäväni, ja sitte
-päättäköön seura, onko minun täydennettävä kokonaisuus saman
-suunnitelman mukaan. Itämaalaiset kirjallisuudet ja keskiaikainen
-tuottaa enimmän työtä, sillä toiselta puolen tunnen niiden alalla
-vähimmän luvun teoksia, toiselta puolen edistyy historiallinen tutkimus
-joka päivä semmoisin jättiläisaskelin, että se, minkä joku vuosi sitten
-on lukenut suurella tyydytyksellä, yht'äkkiä näyttäytyy vanhentuneeksi.
-Sentähden täytyy minun jättää ne osat viimeiseksi. Kuinka laajaksi koko
-teos tulee, on mahdoton sanoa edes sinnepäin, mutta varmaan se monta
-kertaa menee seuran määräämien rajojen yli. Tarpeetonta on kuitenkin
-puhua tästä edeltäkäsin, sillä ennenaikainen puhe jostakin teoksesta on
-aina haitaksi."
-
-"Täällä Pestissä on minut vastaanotettu niin liikuttavalla
-sydämellisyydellä, etten voi sitä kyllin tunnustaa. Olen joka päivä
-kutsuilla, niin ettei työhön ole paljon aikaa. Hunfalvyn olen nähnyt
-ainoastaan yhden kerran, perhettä en ollenkaan. He olivat yhden päivän
-Pestissä matkalla johonkin kongressiin Viennessä taikka Arlesissa, en
-muista kummassako. Budenzin, Gregussin (esteetikko), Rakoszyn
-(kirjailija) y.m. 'selebriteettien' kanssa seurustelen ahkerasti.
-Gregussin kautta olen saanut nuoren oppineen avukseni, jotta
-perehtyisin unkarilaiseen draamalliseen kirjallisuuteen. Meidän tulee,
-luullakseni, viljellä unkarilaista kansannäytelmää, sillä, vaikkei se
-tarjoakaan mestariteoksia, tapaa kuitenkin runollisemman hengen esim.
-Kylänheittiössä kuin Mein Leopoldissa taikka Tireuse de cartes'issa.
-Sitä paitse herättää se aivan toisella tavalla yleisön myötätuntoa. Hra
-Engel -- se on hänen nimensä -- analysoi minulle unkarilaiset draamat
-kohtaus kohtaukselta; pääkohtaukset hän kääntää suullisesti. Otan
-ainakin kolme tai neljä kappaletta. Teemme yhdessä työtä 3-4 tuntia
-päivässä." --
-
-(Pest ?/8). -- "Viivyn täällä siksi kun rahoja tulee. Sitte lähden
-Wieniin tai Pragiin -- en vielä tiedä kumpaseenko. -- Olen jo alkanut
-tuntea tuota levotonta -- en voi sanoa koti-ikävää, vaan pelkoa että
-kotona jotakin tapahtuu, jonka tähden läsnä-oloni olisi tarpeen. Ainoa
-lohdutukseni on -- ei mitään oopperaa!" --
-
-(Helsinki 27-28/8). -- "Olemme alkaneet vastoinkäymisellä: pari päivää
-sitte kirjoitti [Ida] Aalberg, että hän on sairas eikä voi tulla
-syyskuun alussa. Hän sanoo liiaksi vaivaantuneensa Viipurissa. --
-Wahlström kävi Kiseleffillä pyytämässä Neiti Elisabethia, hän oli ollut
-kohtelias ja lähetti kappaleen samana päivänä. -- Älä ole levoton
-teatterin tähden, kyllä tullaan toimeen." -- Tähän pistämme otteen
-eräästä Bergbomin kirjeestä vanhalle ystävälleen Otto Florellille, joka
-täydentää hänen Unkarissaolonsa kuvausta:
-
-(Pest 3/9). -- -- "Viihdyn täällä erinomaisen hyvin ja elän 'niinkuin
-Jumala Ranskassa' taikka 'niinkuin piispa pappilassa' meikäläisen
-realistisemman lausetavan mukaan. Et voi käsittää kuinka ystävällisiä,
-kohteliaita ja sydämellisiä ihmiset täällä ovat. Minulla oli aina joku
-määrä skeptisismiä, kun Almberg tai Blomstedt-vainaja niin ylistäen
-puhuivat unkarilaisista oloista, mutta sitte kun olen nähnyt mikä
-elämänvoima asuu tässä kansakunnassa, täytyy minun tunnustaa että se
-ansaitsee lämpimintä ihailua, syvimmälle käypää tutkimista."
-
-"Omallakin alallani olen tavannut paljon mieltäkiinnittävää. Erittäin
-on unkarilainen kansannäytelmä omituisesti kehittynyt ja seisoo
-parhaimman rinnalla mitä Ranska ja Saksa ovat tuottaneet.
-Näyttämölliseen tehokkaisuuteen nähden ovat ne verrattavat
-ranskalaisiin melodraamoihin, siveelliseen tarkotusperään katsoen
-parempiin saksalaisiin kansannäytelmiin. Lisäksi tulee jonkunlainen
-runollinen viehättäväisyys, joka kenties useammin on etnografinen kuin
-taiteellinen, mutta joka kuitenkin heittää jonkun hohteen näitten
-tuotteitten yli."
-
-"Enemmän kuin koskaan olen tuntenut, kuinka tärkeä rikas runollinen
-tuotteliaisuus olisi asiamme kehitykselle. Mutta onneton politiikka
-nielee kaikki voimat ja kaiken mielenkiinnon. Kun meillä tahdotaan
-näyttää taiteellis-isänmaallista innostusta, niin -- vihelletään
-Yölepakolle ja luullaan sillä tehneensä äärettömän palveluksen
-kotimaiselle taiteelle. Tuottelias runoilija olisi paras vastapaino
-oman puolueemme kielteisille aineksille samoin kuin paras maineetti
-vetämään puoleensa proselyyttejä vastakkaisesta." -- Kohdistaen saman
-ajatuksen teatteriin Bergbom muutamia viikkoja varhemmin oli
-Wahlströmille kirjoittanut sanat: "Lähinnä teatterin ylläpitämistä ei
-mikään ole sydämelleni tärkeämpi kuin kotimainen ohjelmisto.
-Heikkojakin kokeita täytyy meidän kehottaa."
-
-(Pest ?/9). -- "Olen saanut kolme rakasta kirjettäsi ja kiitän sinua,
-kelpo hyvä sisareni, alituisesta huolestasi ja rakkaudestasi. --
-Aalbergin sairaus ei kummastuta minua, sillä päättääkseni
-ohjelmistosta, joka keväällä suunniteltiin, on hänellä ollut kauheasti
-työtä Viipurissa. -- -- Täkäläiset teatterit ovat jo avatut.
-Kansallisteatterissa on kolme kertaa viikossa ooppera- ja neljä kertaa
-puhenäytäntöjä. Olen käynyt siellä usein. Ohjelmisto on ollut hyvä
-(m.m. Antigone, Maria Stuart, Tartuffe), mutta vahvasti uudenaikaisen
-ranskalainen sävyltään. Kansallisteatterissa annetaan unkarilaisia
-kansannäytelmiä ja -- Jumala paratkoon -- offenbachiadeja (Cornevillen
-kellot pian sadannen kerran). Näyttelemistapa on hyvä, puhe
-luonnollinen, liikuntotapa vilkas, mutta ei epäkauniisti. Ensi luokan
-kykyjä ei ole. Täällä arvellaan yleensä, että Unkarissakin dekadensin
-aika on tullut -- tai ehkä on sana liian ankara. Kaikissa tapauksissa
-on suuri tyyli, runollinen käsitys, nerokas intuitsioni hävinnyt. Nyt
-on ensemble [yhteisnäytteleminen] pääasiana, ja se on -- täällä
-niinkuin muualla -- ehdottomasti parempi kuin suurten nerojen aikana.
-Minusta oli tämä kuitenkin parempi, sillä meidän aikamme kiitetty
-ensemble on usein ainoastaan siinä, ettei voi erottaa toista toisesta.
-Teatterissa on minua kohdeltu hyvin ystävällisesti, olen ollut läsnä
-harjotuksissa y.m., josta en kuitenkaan ole hyötynyt, kun en ymmärrä
-kieltä. Unkarilaisia näytelmiä, joita ajattelen meille, en ole vielä
-nähnyt [näyttämöllä]. Valitsemisen varaa on runsaasti. Komedioja ja
-kansannäytelmiä olen tavannut useita sopivia. Mielelläni tahtoisin
-lisäksi jonkun suuren patrioottisen draaman, sillä se on ääni, jonka me
-liian harvoin annamme soida teatterissamme, mutta sentapaiset näytelmät
-(jotka on minulle analysoitu) ovat joko olleet aatteellisesti liian
-keveitä taikka edellyttävät liian suuria erikoistietoja Unkarin
-historiassa." --
-
-Tähän Kaarlon kirjeet tältä kesältä oikeastaan loppuvat. Viimeisestä on
-vain katkelma säilynyt ja siitä näkyy hänen aikoneen paluumatkalla
-viipyä viikon päivät Pragissa, noin 21-22 p. syysk. olla Berlinissä ja
-sieltä parin päivän päästä matkustaa kotiin Tukholman kautta. Emilien
-kirjeitä on neljä, joissa tapaamme tietoja ensimäisistä näytännöistä.
-
-Teatterin toimi, jota Emilie Bergbom oli johtava syyskuulla, samoin
-kuin hän oli johtanut sitä toukokuulla, alkoi 7/9 "vanhalla Sirkalla".
-Esitys oli jotenkin onnistumaton -- rva Aspegren ei enää ollut
-paikallaan nuorena tyttönä, ja väkeä oli vähän. "Päivä oli huono",
-Emilie arvostelee teatterin kannalta, "sillä ilma oli mitä ihanin,
-soittoa kaikkialla, palosammutuskunnan juhla ilotulituksineen,
-juhlavalaistus kaupungissa ja sotalaivoilla kruunauspäivän
-viettämiseksi, sirkus, ruotsalainen näytäntö y.m." Tuskin oli parempi
-menestys Jeppe Niilonpojalla ja Roistoväellä. Vilho oli kuitenkin
-erinomainen Jeppenä -- "luullakseni", sanoo Emilie, "oli se parasta
-mitä olen häneltä nähnyt" ja Roistoväkikin, joka Emiliestä oli ikävä,
-esitettiin sangen hyvin ("Vilho ja nti Stenberg oivallisia"). Huonoista
-tuloista (200-300 mk) syytettiin ennen kaikkea sirkusta, "joka nielee
-kaikki"; eikä Uusi teatteri ollut siinä kohden Arkadiaa onnellisempi.
--- Merkittävä on että Suomalainen teatteri tästä syksystä alkaen luopui
-musiikista näytösten väliaikana. Se tapahtui kyllä pääasiassa
-säästäväisyydestä, mutta uudistus oli taiteelliseltakin kannalta
-arvosteltuna enemmän voitto kuin tappio. Kun näet musiikki harvoin oli
-ollut sopusoinnussa näytelmän tunnelman kanssa, oli se enemmän
-häirinnyt kuin enentänyt näytännön vaikutusta, puhumatta siitä että
-soittokunta ei suinkaan ollut katsonut tarpeelliseksi esittää parastaan
-väliaikoina aina levottomalle, ulos ja sisään liikkuvalle
-yleisölle. Uudistusta pidettiin alussa arveluttavana, semminkin kun
-välinäytösmusiikkia yhä edelleen säännöllisesti tarjottiin
-Ruotsalaisessa teatterissa, mutta yleisö tottui siihen pian eikä sitä
-sen jälkeen enään ole Suomalaisessa teatterissa käytäntöön otettu.
-
-Seuraava ohjelma oli V. Hugon Angelo, joka näyteltiin vähän
-lukuisammalle katsojakunnalle. Näytelmä annettiin nti Avellanin tähden,
-jolla Katarina Bragadinissa oli kiitollinen tehtävä. Näyttelijätär oli
-koko kevätkauden ollut Parisissa ja esiintyi nyt ensi kerran matkansa
-jälkeen. Häntä tervehdittiin myötätuntoisesti, ja kolmesta hänelle
-ojennetusta kukkavihkosta oli yksi toverien antama. "Kaarola suoritti
-roolinsa hyvin", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille, "muutamissa kohdin,
-esim. lausuntaan nähden, oivallisesti; mutta ensi kerralla hän käsitti
-sen ehkä liian levottomasti ja voimakkaasti, toisella kerralla hän oli
-jo paljon, paljon parempi ja, jollei Leinon sairaus olisi estänyt
-kolmatta näytäntöä, olisi Katarina Bragadini varmaankin ollut siinä
-erinomainen." Erityisellä mielihyvällä Emilie puhuu nti Avellanin
-kyvystä antaa vauhtia niille, jotka myötävaikuttivat samassa
-kappaleessa. Arvostelusta päättäen huomattiin nti Avellanissa, niinkuin
-tavallisesti tutkimusmatkoilta palanneissa, miten vaikeaa on kohta
-täysin omakseen sulattaa mitä on oppinut. Toisista Emilie mainitsee
-Axel Ahlbergin, joka Rodolfona oli yllättänyt häntä näyttelemisellään.
-
-Niin, Leino oli sairastunut lavantautiin, Böök oli ulkomailla ja Ida
-Aalberg oli saapuva vasta syyskuun lopussa. Kaikki tämä, mainitsematta
-Lundahl-vainajaa, jonka sija useimmissa kappaleissa oli täyttämättä,
-vaikeutti työtä: ei päästy ajoissa harjottamaan uusia näytelmiä. Hyvä
-oli että Kaarlo palasi lokakuun alussa, mutta tämänkin kuun
-loppupuoleen asti oli pakko näytellä ennen tunnettua -- neljä kertaa
-pikku kappaleita ja kaksi kertaa Saituria, joka huolimatta Vilhon
-etevyydestä, ei suuresti vetänyt. Tietysti Bergbom kuitenkin toi uutta
-vauhtia teatterielämään. -- Nuori unkarilainen, tri J. Szinnyei, josta
-hän oli kirjoittanut sisarelleen, oli vietettyään kesänsä Kangasalla
-asettunut Helsinkiin. Hän osasi jo virheettömästi puhua ja kirjoittaa
-suomenkieltä ja oli valmis auttamaan Bergbomia tämän harrastuksessa
-liittää unkarilaisia näytelmiä teatterimme ohjelmistoon. Hän alkoi
-suomentaa Edv. Szigligetin kansannäytelmää Mustalainen (A Czigany), ja
-käännös ilmestyi painostakin marraskuun lopulla. Muutoin mainittakoon,
-että innokas, miellyttävä vieras jäi koko talveksi Helsinkiin ottaen
-vilkkaasti osaa suomenmielisten ja erittäin teatteripiirin
-seuraelämään. Jotenkin samaan aikaan kun Bergbom palasi, teatterit
-pääsivät nelijalkaisista kilpailijoistaan. Jos siinä oli perää mitä
-sanottiin, että sirkus vei muassaan ainakin 100,000 markkaa, ei ole
-ihme että sen omistaja, Ciniselli, H. D:ssa julkaisi lämpimät kiitokset
-hänelle "rakkaaksi tulleelle kaupungille" ja "korkeille viranomaisille
-heidän ahkerasta käynnistään" (!). -- Bergbomin poissaolon tähden
-lykätty yhtiökokous pidettiin 18/10 ja julkiluettiin siinä ne vähän
-ilahduttavat tiedot kuluneen näytäntökauden tuloista ja menoista, jotka
-jo on esitetty edellisen luvun lopussa. Johtokuntaan valittiin
-uudestaan entiset jäsenet Bergbom, Almberg, Wahlström ja Löfgren sekä,
-maisteri A. Stenbergin sijaan, joka luopui toimesta, tri _Jaakko
-Forsman_. -- Ymmärrettävää on että Bergbomin tultua oopperatuumatkin
-virisivät, joskaan ei hänen alotteestaan. Mikä Bergbom-sisarusten ja
-johtokunnan kanta tässä asiassa oli, saamme tietää eräästä Emilien
-kirjeestä (12/10) nti Elfvingille:
-
-"Erinäiset oopperan ystävät vaativat kiihkeästi sen toimeenpanemista,
-mutta toista ovat suuret sanat, toista hankkia tarpeelliset varat. Nyt
-ei johtokunta aio tyytyä tyhjiin lupauksiin, vaan se vaatii, että
-jotkut henkilöt ottavat vastatakseen rahoista ja sitoutuvat hankkimaan
-määräajoiksi vissit summat. Osakekirjoitus, keräys y.m. olkoon heidän
-asianaan. Tähän tietenkään ei kukaan suostu. Ennen on ollut hyvin
-mukavaa lykätä kaikki johtokunnan hartioille. Neuvotteluja näistä
-asioista pidetään näinä aikoina."
-
--- Ensimäinen uusi näytelmä esitettiin 25/10. Se oli ylempänä mainittu
-A. Jalavan suomentama _Neiti Elisabeth_, soma, teeskentelemätön
-perhekuvaus, joka ei kuitenkaan herättänyt mainittavaa suosiota.
-Nimiroolin näytteli kyvykkäästi nti Avellan, joskin käsittelytapa olisi
-saanut olla pehmoisempi. Axel Ahlberg oli jotenkin onnistunut nuorena
-pappina, ja rva Aspegren hänen äitinään kylläkin luontehikas, jollei
-liian ankara. Jälkikappale oli Wilbrandtin Ensi lempi, jossa Ida
-Aalberg hienosti suoritti sievän ingénue-roolin. Kun sama näytäntö
-uudistettiin, oli tulo (400 mk.) suurempi kuin ennen tänä syksynä.
-
-Kohta jälkeen 30/10 tuli toisena uutuutena Törmäsen suomentama L.
-Anzengruberin, 3 näytöstä (7 kuvaelmaa) käsittävä kansannäytelmä
-_Valapatto_. Suomalaisella teatterilla oli kunnia olla ensimäinen
-pohjoismainen näyttämö, joka esitti yhden ja pian toisenkin tämän
-nerokkaan itävaltalaisen runoilijan draamallisesti tehokkaita,
-luonnekuvaukseen nähden mestarillisia näytelmiä, eikä kumpanenkaan
-ollut syvästi koskematta katsojiin.
-
-Vilho oli Mathias Ferner, talonpoika, joka oli salannut ja hävittänyt
-velivainajansa, tämän kahden lapsensa Vronin ja Jakobin eduksi laatiman
-testamentin ja oikeudessa väärällä valalla kieltänyt sen olemassaolon,
-ja oikein älyten luonteen hän osasi hillitysti mutta vaikuttavasti
-näyttää rikollisen omantunnonvaivat ja milloin viekkaat milloin hurjat
-ponnistukset pelastua syntinsä ilmitulemisesta; Ida Aalberg oli Vroni,
-joka keksittyään salaisuuden tarmolla ajaa oikeuttaan takaa ja vihdoin
-tapaa onnensa Mathias Fernerin rehellisen Franz-pojan morsiamena, sillä
-tämä (Axel Ahlberg) inhoaa isänsä rikosta ja uhmailee häntä, siksi että
-kuula isän kivääristä on lähellä viedä hänen henkensä. Morgonbladetin
-arvostelija sanoo nti Aalbergin vivahduteltua näyttelemistä niin lämmön
-ja voiman kuin liikuntojen ja kasvojeneleiden puolesta taiteelliseksi,
-ja kattavasti mainitaan Axel Ahlbergkin, joka kiitos huomattavan
-edistyksensä tänä syksynä nousi yleisön suosikkien joukkoon; kumminkin
-oli jälkimäisellä heikko, korjausta kaipaava kohta puutteellisessa
-kielentaidossaan. Pienemmätkin roolit näyteltiin hyvin; niin osotti
-Weckman (Jakob) kykenevänsä vaativampiinkin tehtäviin. Vihdoin sanotaan
-yhteisnäyttelemisen vetäneen vertoja parhaimmalle mitä ennen oli nähty,
-ja se samoin kuin kauniit steiermarkilaiset puvut vahvisti edullista
-yleisvaikutusta. Mutta kaikesta huolimatta ei näytelmää voitu antaa
-useammin kuin kolme kertaa peräkkäin; ja neljäs tuli vasta kun oli
-huomattu, että Neiti Elisabeth esitettynä kahden pikkukappaleen mukana
-kokosi vielä vähälukuisemman yleisön.
-
-Toinen näistä jälkikappaleista oli ensikertalainen, Conradin
-laulunäytelmä _Taiteen harrastuksesta_ (Aus Liebe zur Kunst), jossa
-esiintyivät nti Vikström, Pesonen, Aspegren ja Ahlberg. Sama kappale
-näyteltiin toisen kerran Sarah Multonin kanssa, joka oli uusi
-Helsingissä. Tässä näytelmässä oli pääosa rva Aspegrenilla; muutoin
-esiintyi siinä, pienessä sivuroolissa, Bruno Böök ensi kerran
-palattuaan ulkomailta.
-
-Syyskauden merkkitapahtuma oli juhlanäytäntö Oehlenschlägerin syntymän
-satavuotismuistopäivänä 14/11. Siksi oli erityisellä hartaudella
-valmistettu runoilijan aitoromanttinen murhenäytelmä Aksel ja Valpuri.
-Draama ei ollut uusi ohjelmistolle, mutta se oli uudestaan harjotettu,
-esittäjät olivat enimmäkseen uusia, ja niin myöskin puvut ja
-koristukset. Sentähden oli näytäntöä uteliaisuudella odotettu, ja ensi
-kerran tänä vuonna, jopa ensi kerran pitkän ajan päästä, annettiin
-puhekappale täpötäydelle huoneelle, joka oli ei ainoastaan juhlapuvussa
-vaan juhlatuulellakin.
-
-Sekä Ida Aalberg että Böök olivat jo ulko-olennoltaankin erittäin
-viehättäviä jalojen rakastavien edustajia. Molemmat nuoria,
-solakkavartaloisia ja sitä itsetietoista hehkua täynnä, jonka tunto
-kasvavasta kyvystä synnyttää. "Nti Aalberg kerrassaan valloitti
-yleisön." Hänessä oli totuutta ja lämpöä ja liikunnot olivat kauniit.
-"Varsinkin loppukohtauksessa hän ihastutti katsojaa. Sielukkaana, mutta
-samalla taiteellisesti yksinkertaisena, sopusuhtaisena ja
-plastillisesti täydellisenä vaikutti sanaton näytteleminen
-sydäntäkouristavasti: sitä kannatti hieno, runollinen innostus ja
-samasta pohjasta lähtenyt oikea, älykäs käsitys. Esitys voitti mitä nti
-Aalberg ennen oli antanut, ja kieltämättä olisi monella Valpurin
-esittäjällä paljo suuremmillakin näyttämöillä ollut yhtä ja toista
-opittavaa nuorelta suomalaiselta taiteilijattareltamme." Böökkin
-puolestaan osotti melkoista edistystä, joskin paikottain liiottelu
-intomielisessä lausunnassa ja kiihkoilu liikunnoissa viittasi juurikään
-suorittamaansa kouluun. Hänen käsityksensä tehtävästä oli kuitenkin
-oikea, ja yleisvaikutus hänestä oli se, että tässäkin oli kypsymässä
-kelpo ja miellyttävä näyttelijä. Axel Ahlbergin Haakon kuningas oli
-moitteettomampi kuin olisi voinut odottaa, jopa hyväkin, Vilho
-mustaveli Knuuttina täytti taidokkaasti tehtävänsä, joka ei ole
-miellyttävimpiä, Leino [vasta taudistaan toipuneena] esitti piispan
-osan myötätuntoa herättävästi, ja samoin oli useimmilla muillakin
-osansa menestyksessä. "Suosionosotukset kasvoivat kasvamistaan. Nti
-Aalberg ja Böök huudettiin esiin useita kertoja, ja niin myös Vilho ja
-Ahlberg kumpikin vuoroonsa." -- Näytelmä meni vielä neljä kertaa
-peräkkäin ja tietenkin esitys tuli yhä pyöreämmäksi.
-
-Uusi ohjelma tuli 25/11: K. Slöörin suomentama Björnsonin 2-näytöksinen
-_Vastanaineet_ ja 1-näytöksinen H. Réberin soma laulunäytelmä
-_Vanhan viuluniekan lempi_ (Papillotes de Mr Benois). Björnsonin
-runollinen kuvaus näyteltiin erittäin hyvin. Neidit Avellan
-(kotiopettajatar-kirjailijatar) ja Aalberg (nuori rouva) suorittivat
-osansa kyvykkäästi; Böök (nuori mies) oli sentään kylmänlainen.
-Jälkikappaleessa esiintyivät nti Hacklin, jonka ääni näyttäytyi
-huomattavasti kehittyneen, eräs amatööri (Aug. Tavaststjerna) ja
-Pesonen.
-
-Joulukuu alettiin antamalla kaksi kertaa Kylänheittiö, osaksi uudestaan
-miehitettynä. Nimiroolissa Axel Ahlberg esiintyi ensi kerran, mutta hän
-oli enemmän tunteellinen rakastaja kuin heittiö; nti Hacklin oli Finum
-Rószi ja lauloi laulunsa paremmin kuin hän tapasi itse luonteen; nti
-Rosendahl oli viehättävä nuorikkona. Toisena iltana 5/12 eräs
-laulukuoro ennen näytännön alkua lauloi keisarihymnin ja Maamme-laulun,
-syystä kun keisari kolme päivää ennen, matkalla Livadiasta Moskovaan,
-oli pelastunut rautatiellä toimeenpannusta murhayrityksestä.
-Ruotsalaisessa teatterissa oli samaan aikaan samanlainen mielenosotus.
--- Viimeinen uutuus ennen joulua oli 12/12: Vilhon suomentama Richard
-Sheridanin maailmankuulu komedia _Parjauspesä_. Kappale, joka vaati
-melkein kaikki teatterin voimat, näyteltiin vauhdikkaasti ja
-koomillisen vaikuttavasti.
-
-Pääosissa esiintyivät Vilho -- Peter Teazle, nti Avellan -- lady
-Teazle, Böök -- Charles Surface, Ahlberg -- Josef Surface, Kallio --
-sir Oliver, nti Aalberg -- Mary j.n.e. Esityksen tunnustetaan
-herättäneen yleistä tyydytystä, jota paitse kiitetään luontehikkaita
-englantilaisia pukuja. Nti Avellan oli muitten edellä näyttelemisen
-värikkäisyydessä ja todenperäisyydessä, jonka ohella Böök mainitaan
-lämpimästä, nuorekkaasta Charles Surfacestaan. Kun esitys oli enemmän
-vakaantunut, suotiin yhä useammille kiittäviä mainesanoja, niin
-Pesoselle, Kalliolle, rva Lundahlille, nti Aalbergille, Tervolle,
-Kiviselle, Aspegrenille ja Leinolle; mutta muistutuksia tehtiin Vilhon
-ja Ahlbergin käsitystapaa vastaan.
-
-Päättyneeseen syyskauteen luo Emilie Bergbom kirjeessään nti
-Elfvingille (15/12) yleiskatsauksen, joka välittömyytensä tähden on
-sanomien arvosteluja arvokkaampi:
-
-"Teatteri on menestynyt taiteellisesti hyvin, mutta taloudellisesti
-huonosti. Että Ruotsalaisenkin teatterin on käynyt huonosti ei ole
-mikään lohdutus. Sheridanin nerontuotteen olemme me mielestäni
-esittäneet todella erinomaisella tavalla.[8] Et voi uskoa kuinka olimme
-iloisia, että se onnistui niin hyvin. -- Axel Ahlberg edistyy melkein
-rooli roolilta. Hän hallitsee oikein hyvin ääntänsä, entinen
-teeskentely lausumisessa on miltei kokonaan kadonnut, ja hän sanoo
-sanottavansa ymmärtävästi ja selvästi, ääni on soinnukas ja miehinen ja
-vivahduttamista vastaan on vähä muistutettavaa. Liikunnot ovat tosin
-vielä raskaanlaisia ja vähän kömpelöitä, mutta käsivarsiaan hoitaa hän
-jo paljon, paljon paremmin; jalat ja ennen kaikkea kävely vaatii vielä
-paljon työtä, ennen kun hän saa ne valtaansa. Kuninkaana Aksel ja
-Valpurissa on hänellä suuri menestys. -- Kaarolan paras tähänastinen
-rooli on lady Teazle; tyytyväisyys on ollut yleinen. Hän liikkuu siinä
-vapaammin ja sujuvammin kuin missään toisessa roolissa. Hänen
-Mathildansa Vastanaineissa oli todella erinomainen, mutta tämä luonne
-on niin hämärä ja umpimielinen, ettei suuri yleisö ollenkaan ymmärrä
-sitä. Kumma kyllä ei kappale herättänyt suosiota, vaikka se näyteltiin
-sangen hyvin. -- Ida Aalberg astuu varmin askelin todellista
-taiteellisuutta kohti. Vahinko vain ettei hän ole oikein terve; hän on
-liian heikko kestääkseen niin ankaraa työtä kuin hänellä on ollut tänä
-syksynä. Nyt hän kuitenkin on saava enemmän vapautta. Kiltti ja
-myöntyväinen hän on ollut meitä kohtaan ja työssään teatterissa.
-Rosendahl ja Hacklin ovat nekin kilttiä kuin ennen, rva Lundahlilla on
-paljo huolia leskenä neljän lapsen kanssa. -- Vilholla on nykyään
-erittäin taiteellinen puuska. Hän on ollut tavattoman terve ja
-osottanut näyttelemisessään odottamatonta voimaa. Leino on tautinsa
-jälkeen esiintynyt ainoastaan pienemmissä tehtävissä. Böök on paljon
-edistynyt matkallaan ja osottaa liikunnoissaan melkoista siroutta.
-Kivinen on kiltti ja ahkera, mutta näyttää vielä lapselliselta
-näyttämöllä, Parjauspesässä hän oli varsin hyvä. Nuori oppilaamme
-Weckman herättää mitä parhaimpia toiveita. -- -- Raha-asiat ovat
-yhä edelleen _hyvin_ huonolla kannalla huolimatta suuresta
-säästäväisyydestämme."
-
-Bergbom-sisarukset asuivat nyt niinkuin jo ennen ja sittemmin koko
-elämänsä ajan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon talossa,
-Antinkadun varrella 4 (vaikka eri aikoina eri huoneustoissa). Heidän
-asuntonsa oli aina välittömässä yhteydessä rva Augusta af Heurlinin ja
-hänen perheensä asunnon kanssa, joka sisar aina pysyi heille lähimpänä
-uskottuna ja ystävänä. Tämä selittää että rva Heurlinillä oli tapana
-silloin tällöin avarampaan kotiinsa kutsua teatterin jäsenet sekä
-läheiset ystävät illanviettoon -- niin esim. Uudenvuoden aattona 1879.
-Tällaisissa, sanoisimmeko, teatterin perhekutsuissa läsnäolleet eivät
-ole unohtaneet, kuinka sisarukset yhteistoimin osasivat tehdä
-yhdessäolon hupaiseksi. Keskustelu päivän asioista sujui vilkkaasti,
-laulu Kaarlon säestäessä helkkyi heleästi, ja aina oli Antti Jalavalla
-joku erityinen aihe puheenpitoon. Ymmärtäähän sen että tällaisella,
-yhteishenkeä herättävällä seurustelulla, jossa ei luokkarajoja
-havaittu, oli merkitystä taidelaitoksen työhönkin katsoen -- jonka
-ensimäiset kypsät hedelmät juuri näihin aikoihin poimittiin.
-
-Kevätpuoli näytäntökautta ja samalla uusi kymmenluku, se ajanjakso,
-jonka runous ja taide meillä niinkuin muuallakin pohjoismaissa on
-todellisuustavottelun leimaama, alkoi merkitsevästi kyllä
-Nummisuutarien esittämisellä uudenvuoden-, se on Kiven muisto-päivänä.
-Olihan se kuvauksen puolesta todellisinta mitä kirjallisuudellamme oli
-näyttämölle tarjottavana. Ennen näytäntökauden loppua oli teatteri jo
-osottava, että se tahtoi olla mukana ajan riennoissa ja kykeni
-tulkitsemaan ja levittämään aikakauden uusia aatteita.
-
-Kolme päivää myöhemmin (4/1) oli uusi ohjelma, joka käsitti kolme
-pikkukappaletta, kukin 1-näytöksinen: Ensi lempi, E. N(ervander)in
-kirjoittama "joulukuvaus" _Pikku Suometar_[9] ja Adamin laulunäytelmä
-_Nyrnbergin nukki_. Kummassakin edellisessä näytelmässä suoritti nti
-Aalberg pääroolin; viimemainitussa taasen nti Hacklin ja Pesonen sekä
-Aug. Tavaststjerna (Miller) onnistuivat niin, että hupainen
-laulukappale näyteltiin tavan takaa kevätkauden kuluessa. Siten lähinnä
-Topeliuksen päivänä (14/1) Anna Skrifvarsin ja Kuningas Renén tyttären
-kanssa. -- Sitä ennen (8/1) oli Kavaluus ja rakkaus uudistettu.
-Näytännöstä E. Nervander, joka edellisenä vuonna erottuaan Åbo Postenin
-toimituksesta oli muuttanut takaisin Helsinkiin ja kirjoitti
-teatteriarvosteluja [ilman nimimerkkiä] Morgonbladetiin, lausuu m.m.:
-
-"Ei ole helposti toivottavissa nähdä Louise Millerin osaa näyteltävän
-syvemmällä ja todellisemmalla tunteella, suuremmalla nuoruuden sulolla
-ja viehkeämmällä naisellisuudella kuin mitä havaittiin nti Aalbergin
-esityksessä. Ainoastaan yksi ajatus siitä näyttikin vallitsevan
-katsojissa, joihin kaunis ja jalo roolintulkinta koski ehdottomasti ja
-syvästi. Yhä uudistuneet esiinhuudot, kättentaputukset ja kukkavihkot
-ilmaisivat yleisön myötätunnon. Näytelmän toisen suuren naisroolin,
-lady Milfordin, esitti tällä kertaa nti Avellan ja osotti hän selvästi
-ja varmasti käsittävänsä sen sekä voimakkaasti ja erehtymättömästi
-silmällä pitävänsä luonteen yksityiskohtiakin. Böök esiintyi ensi
-kerran Ferdinandina, johon rooliin hän oli perehtynyt Strakoschin
-johdolla. Hänen näyttelemisessään oli voimaa ja lämpöä, jonka nuori
-kyvykäs näyttelijä luullaksemme saattaisi antaa puhjeta esiin
-hehkuvamminkin sentähden menettämättä tasapainoansa. Vilhon Wurm oli
-läpiharkittu ja luontehikas, mutta Leinon luonnonlaadulle oli
-presidentin rooli hyvin vieras." -- --
-
-Sama näytelmä annettiin vielä kaksi kertaa, jota paitse tammikuun
-loppupuolella esitettiin Jane Eyre, Valapatto ja Parisin veitikka, joka
-viimemainittu oli niitä rooleja, joissa nti Avellan nuorekkaalla
-reippaudella ja samalla taiteellisen hienoilla yksityispiirteillä
-enimmän viehätti katsojia; jälkikappaleessa, Taiteen harrastuksessa,
-esiintyi nti Vikström, joka pääasiassa oli työskennellyt oopperassa,
-viimeisen kerran (21/1). -- Tämän jälkeen oli jälleen valmiina yksi
-näytäntökauden tärkeimpiä uutuuksia, nimittäin Elisabeth Löfgrenin
-suomentama Björnsonin murhenäytelmä _Maria Stuart Skotlannissa_;
-ensi-ilta 27/1 (kaikkiaan 3 kertaa). Tässä draamassa, Nervander
-sanoo, oli nuorelle teatterille annettu tehtävä, josta askel
-shakespeareläiseen ohjelmistoon ei ollut kovin pitkä. Mitä suoritukseen
-tulee ei sitä hänestä voitu sanoa loistavaksi voitoksi, mutta kumminkin
-urhoolliseksi ja kunniakkaaksi taisteluksi, josta moni kaunis
-sankariteko oli kerrottavana.
-
-Nuori Maria Stuart oli suurempi ja vaikeampi tehtävä kuin nti
-Avellanilla ennen oli ollut. Kieltämättä hän älykkäästi tulkitsi
-roolin, mutta jollei huikentelevainen, onneton kuningatar sittenkään
-tullut katsojalle täysin selväksi, eikä herättänyt myötätuntoisuutta,
-niin oli syy enemmän tekijässä kuin näyttelijättäressä. Epävarmasti
-väikkyen historiallisen kuvaajan ja draamallisen luojan välillä
-Björnson on kyhännyt naishaamun, jonka esittäminen on pulmallisimpia.
-Parhaiten onnistui nti Avellan Darnleyn ja Rizzion murhakohtauksissa
-sekä tavatessaan Bothwellin metsässä. Ylipäätään olisi kuvauksessa
-_kuningattaren_ pitänyt esiintyä selvemmin, jonka ohella olisi tarvittu
-enemmän suloa ja pehmeyttä toisen näytöksen neljännessä kohtauksessa;
-vihdoin olisi ollut säästäväisemmin käytettävä suuria liikuntoja, joita
-kyllä nähdään kuuluisillakin näyttämöillä, mutta jotka sittenkin
-tositeossa paremmin johtuvat taiteilijan ja yleisön tylsistymisestä
-kuin välittömästä innostuksesta. -- Ahlbergissakin huomattiin joskus
-onttoa tehontavottelua, mutta silti hän hienolla ja varmalla
-käsityksellä kykeni luomaan runollisen kuvan Darnleysta, joka sentään
-väriltään oli raskaampi kuin 18-vuotiaalle nuorukaiselle soveltui. --
-Böökissä oli teatteri saamaisillaan oivallisen näyttelijän, joka iskien
-roolin ytimeen nuorekkaalla fantasialla luo siitä kokonaisuuden. Hänen
-Bothwellinsa oli jo enemmän kuin harjotelma. Daimonisesti hurmaava
-piirre rohkeassa vuoristolaisjaarlissa näyttäytyi niin luonnollisesti
-ja teeskentelemättä, että vain vähän kypsymistä olisi ollut tarpeen ja
-luoma olisi ollut mallikelpoinen. -- Leinon John Knox oli kaunis ja
-sopusuhtainen, joskaan emme täysin luota sen historiallisuuteen.
-Niinkuin näyttelijä oli roolin ajatellut, hän suoritti sen
-johdonmukaisesti ja selväpiirteisesti. Liikunnot olivat soveliaat ja
-joskus teeskentelemättömässä arvokkaisuudessaan plastillisen kauniit.
--- Rizzioksi oli Kivinen liian nuori, vaikka hän kyllä teki parastaan
-viekkaan ja pelkurimaisen italialaisen laulajan ja diplomaatin
-kuvaamiseksi. -- Sivurooleissa nähtiin Vilho -- Ruthwen, ansiokas
-tapansa mukaan, Tavaststjerna -- Morton jaarli, nti Hacklin -- William
-Taylor (näyttelijätär esitti aika somasti nuorukaisroolin sekä puheosan
-että pienen laulun) j.n.e.
-
-Tänä vuonna oli teatteri ensi kerran Runebergin päivänä (5/2)
-Helsingissä. Juhlanäytäntö alkoi _Severin Falkmanin_ järjestämällä
-viidellä kuvaelmalla _Hirvenhiihtäjistä_. Ensimäisessä nähtiin Pietari
-ja Matti varhaisella aamulla, lumihiuteiden leijaillessa maahan,
-hiihtävän kartanolle; toisessa: metsästäjät saarella ryhmittyneinä
-kaadetun hirven ympärille, kolmannessa: rusopartanen Ontro tuvassa
-tarjoskelemassa tavaroitaan talon naisväelle, neljännessä: Matti
-kosimassa kangaspuissaan istuvaa Hetaa ja viidennessä: kihlajaisten
-vietto ja tanssi tuvassa. Viimeisessä kuvaelmassa 8 tyttöä ja 4 poikaa
-tanssi "kolmen enkeliskaa" sydämen pohjasta, niin että ilo syttyi
-salongissakin. Oivalliset kuvaelmat, joiden sanotaan olleen
-luontehikkaampia ja taiteellisempia kuin piirustukset Hanna ja
-Joulu-ilta runoelmien korupainoksissa, miellyttivät suuresti, ja
-Falkman huudettiin esiin.
-
-Kuvaelmien väliaikoina saatiin kuulla Runebergin sepittämiä, Collanin,
-von Schantzin, Lindbladin ja Kjerulfin säveltämiä lauluja, joita rva
-Emmy Achté, nti Naëmi Ingman sekä hrat Bergholm ja Holm esittivät.
-Yleisö oli hyvin mielissään että sai pitkän ajan päästä kuulla näitä
-oopperalaulajia, eivätkä suosionosotukset vaienneet ennen kun rva Achté
-ja Holm olivat toistamiseen laulaneet Pilven veikon kaksinlaulun, ja
-jälkimäinen laulun "Turha toivomus". Ohjelman viime osastossa Ida
-Aalberg lausui Torpantytön ja Kaarola Avellan Maamme-laulun, johon
-näytäntö päättyi. -- Mutta vielä on mainitsematta illan draamallinen
-puoli, Tuokon suomentama, Runebergin _En voi_, joka nyt meni ensi
-kerran, vaikka eräästä kirjeestä, jonka rva Fredrika Runeberg 1872 on
-kirjoittanut Emilie Bergbomille, nähdään että runoilija jo silloin
-oli myöntäen vastannut kysymykseen, saataisiinko se näytellä
-suomenkielellä. Esittäjät olivat: Ida Aalberg -- Julia, Leino -- von
-Dann ja Ahlberg -- Axel Frank, ja ensimäisestä sanotaan, että hän loi
-aivan alkuperäisen, viehättävän kuvan Juliasta. Sama kappale annettiin
-samana iltana ruotsalaisellakin näyttämöllä. Arkadia oli täpösen
-täynnä; Uusi teatteri "likimailleen täysi".[10]
-
-Kahden viikon päästä tuli 19/2 Vilhon suomentaman, ohjelmistossa
-kolmannen Molièren komedian, _Porvari aatelismiehenä_, ensi näytäntö.
-
-Päärooli oli tietenkin Vilhon käsissä, joka osasi koko illan pitää
-itserakkaan Jourdainin naurun keskipisteenä. Sillä joskaan ei hänen
-esityksessään ollut sitä mehua, joka tulvii Molièren luomissa, hän
-kumminkin osotti kiitettävää johdonmukaisuutta ja älykkäisyyttä
-yksityispiirteiden yhdistämisessä hupaiseen kokonaiskuvaan. Rva
-Aspegren oli heleine, iloisine naurunpuuskineen oivallinen Nicole, ja
-nti Avellan niin etevä Lucile, että tyystin huomasi hänen olleen
-tilaisuudessa tutkia paraimpia esikuvia siellä missä Molièren
-traditsionit vielä elävät. Myöskin Ahlberg (Cléonte), Weckman
-(Covielle), nti Stenberg (rva Jourdain), rva Lundahl (Dorimène) ja
-Kivinen (Dorante) olivat hartaita tehtävissään, vaikka tietysti ei
-yksikään heistä voinut olla täysin perehtynyt molièrelaiseen henkeen ja
-sävyyn.
-
-Edellisestä on jo käynyt ilmi, että teatterin tointa elähytti innokas
-harrastus antaa parasta, mitä se kykeni. Molière, Holberg, Sheridan,
-Schiller, Oehlenschläger edustivat vanhempaa, Anzengruber, Björnson
-y.m. uudempaa, Runeberg, Topelius, Kivi kotimaista draamaa, ja
-arvostelut todistavat näyttelijäin miltei jokaisen uuden tehtävän
-mukana astuneen askeleen eteenpäin. Nyt on edessämme tapahtuma, joka
-muodostui tämän näytäntökauden innostuneen riennon huippukohdaksi.
-Tarkotamme ensimäisen _Henrik Ibsenin_, mainion _Noora_-näytelmän
-esittämistä, joka sattui 25 p. helmik. Jo edeltäkäsin odotettiin iltaa
-suuremmalla uteliaisuudella kuin ainoatakaan edellistä suomalaista
-puhenäytäntöä. Noora oli ilmestynyt 1879 ja kaikkialla Pohjoismaissa
-herättänyt mitä kiihkeintä keskustelua. Jopa oli meilläkin -- kiitos
-sanomalehtiselostelujen ja jonkun määrän alkukielisiä kappaleita --
-kysymys: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan? alkanut tulla
-väittelyn alaiseksi. Salonki täyttyi siis yleisöstä, jonka
-mielenjännitys ei ollut vähempi kuin oopperan premiääreissä tavallinen.
-Minkälaiseksi näytäntö kehittyi, Nervander kertoo Morgonbladetissa:
-
-"Eilispäivän näytäntö oli kauttaaltaan kaunis voitto suomalaiselle
-näyttämölle. Henrik Ibsenin 'Et Dukkehjem' esitettiin lukuisalle,
-intelligentille yleisölle, joka jännitetyllä, tavasta melkein
-hiiskumattomalla tarkkaavaisuudella seurasi väittelynalaisen kappaleen
-sydäntäkouristavia kohtauksia ja jonka mielen erinomainen esitys
-vastustamattomasti kiinnitti. Oli tultu teatteriin iloisilla toiveilla,
-jopa suurilla vaatimuksilla, että nti Aalberg etevällä tavalla
-suorittaisi Nooran roolin. Kohtaus kohtaukselta katseltiin hänen
-näyttelemistään kasvavalla viehätyksellä, joka jo ennen kun esirippu
-oli laskenut ensimäisen näytöksen jälkeen oli vaihtunut syväksi
-ihailuksi sitä mestaruutta kohtaan, jolla hän tulkitsi luonteen
-hienoimmat vivahdukset. Näytelmän toisen näytöksen suoritus kilpaili
-arvokkaasti esitysten kanssa Europan ensiluokan näyttämöillä.[11]
-Nooran roolilla on nti Aalberg kieltämättä astunut todellisen
-taiteilijattaren arvoon ja vilpittömästi onnittelemme häntä hänen
-loistavaan voittoonsa. Illan kuluessa huudettiin nti Aalberg kymmenen
-kertaa esiin sekä sai näytännön lopussa kaksi komeaa kukkavihkoa.
-Vaikka näytännön onnistuminen ensi sijassa on luettava tämän nuoren,
-mieltäkiinnittävän näyttelijättären ansioksi, niin noudatamme vain
-sulaa oikeutta, kun me nyt jo huomautamme oivallisesta tavasta, millä
-toisetkin esiintyjät myötävaikuttivat illan tulokseen. Joka rooli
-suoritettiin hyvällä luonnekuvauksella ja tavalla, joka näytti mikä
-taiteellinen henki luo eloa ja voimaa suomalaiseen näyttämöömme.
-Kappaleen näyttämöllepanokin oli mallikelpoinen. Näyttämöllinen
-järjestely oli yksityiskohtia myöten yhtäpitävä sen kanssa mitä nähtiin
-Kristianian teatterissa, kun sama kappale esitettiin siellä."
-
-Näin arvostelija kirjoittaa tavalla, joka muistuttaa innostuneita
-ooppera-arvosteluja. Mutta kuinka suuri Nooran menestys oli, näkyy
-kumminkin parhaiten siitä että se tänä keväänä esitettiin vielä
-kymmenen kertaa Helsingissä ja kolme kertaa Turussa, siis kaikkiaan 14
-kertaa! Useammin nähtyään kappaleen Nervander palaa esitykseen ja
-lausuu silloin:
-
-"Tositaiteilijana nti Aalberg suorittaa vaikean tehtävänsä. Ihmeteltävä
-kyky, millä hän, niinkuin näyttää, ilman vähintäkään vaivaa, eksyttävän
-todellisesti ilmisaattaa luonteen nopeat vivahdukset, on verrattava
-ainoastaan siihen nuorekkaaseen voimaan, millä hän peittää mitä
-luonnekuvauksessa on väärää[12] ja luo sen näkyviin semmoisena, joksi
-Ibsen luultavasti on tarkottanut kuvansa. Jos tahtoisi huomioon johtaa
-esityksen ansioita, tulisi viitata miltei joka repliikkiin paitse
-korkeintaan muutamiin harvoihin, joihin mielestämme pannaan liiallinen
-paino.[13] Pitäen silmällä myöskin roolin vaikeutta saattanee
-liioittelematta väittää nti Aalbergin näyttelemistä täydellisimmäksi
-mitä ainoakaan näyttämöllinen naistaiteilija Suomessa tähän saakka on
-aikaansaanut. -- Hra Böök on älykkäästi käsittänyt Helmerin roolin ja
-esittänyt sen ilta illalta varmemmin ja menestyksellisemmin. Useissa
-kohtauksissa hän näyttelee erittäin ansiokkaasti sekä saavuttaa
-kolmannen näytöksen alussa hienon ja sattuvan luontehikkaisuuden. Hra
-Ahlberg on tohtori Rankin osassa saanut tehtävän, jota hän
-täydellisesti hallitsee. Viimeisen repliikkinsä: 'Ja kiitos tulesta'
-hän lausuu, mielestämme, liian intomielisesti, kuitenkaan saamatta
-tajuttavaksi sanoihin kätketyn syvemmän ajatuksen. Hra Leino antaa
-naamioituksessaan ja käsityksessään havainnollisen kuvan Krogstadista.
-Ensimäisessä ja kolmannessa näytöksessä hän on joka kerralla onnistunut
-hyvin, jota vastoin hän toisessa näytöksessä oli paras ensi iltana,
-mutta seuraavina hän on yhä enemmän koettanut antaa repliikeilleen
-jonkinlaista sukkeluuden sävyä, joka on vastenmielinen. Rva Lundahl on
-vieras rva Linden tapaisille rooleille ja puheludraamalle yleensä. Hän
-on toki pyytänyt vakavasti ja hartaasti perehtyä tehtäväänsä ja
-yhteisnäyttelemiseen, kuitenkaan onnistumatta painaa siihen
-persoonallista leimaa. Nti Stenberg ansaitsee tunnustusta Anna-Maijan
-pienen roolin yksinkertaisesta esittämisestä."
-
-"Vihdoin on ilahduttavaa merkitä, että ansiokas tapa, millä Suomalainen
-teatteri on esittänyt, muutenkin kuin päärooliin nähden, vaikean
-näytelmän, on herättänyt kunnioitusta ja huomiota semmoisillakin
-tahoilla, joilla tähän saakka ei ole katsottu maksavan vaivaa välittää
-koko yrityksestä taidelaitoksena."
-
-Yhtä merkillinen kuin Nooran näytteleminen oli puhtaasti taiteelliselta
-kannalta, oli se sentähden että Suomalainen teatteri sen kautta ensi
-kerran otti palvellakseen sitä uutta, entisiä romanttisia ihanteita
-hylkivää ja yhteiskuntaelämän sovinnaisia käsitteitä mullistavaa
-henkistä virtausta, joka pohjoismaissa tunnetaan realismin,
-todellisuustavottelun, nimellä ja täällä vastaa naturalismia, se on
-ehdotonta luonnontavottelua, Ranskassa. Kirjallisena suuntana juontui
-pohjoismainen realismi kyllä ranskalaisesta naturalismista, mutta
-perinnäisen maailman- ja elämänkäsityksen erilaisuus vaikutti
-kuitenkin, että, huolimatta siellä täällä esiintyvistä suoremmin
-naturalistisista pyrinnöistä, todellisuustavottelu pohjoismaissa ja
-varsinkin suurissa norjalaisissa draamallisissa runoilijoissa kohdistui
-yhteiskunnallista ja sukupuolten keskinäistä elämää sekä yksilön
-ihmisyyskehityksen ehtoja -- totuutta ja vapautta -- koskeviin
-kysymyksiin. Valaisevan esimerkin ranskalaisen naturalismin ja
-pohjoismaisen realismin erikoisuudesta näemme siinä, että juuri
-samaan aikaan kun Zola hämmästyttää ja pelottaa maanmiehiään
-Nana-romaanillaan, jossa hän häikäilemättömimmällä paljastamisinnolla
-kuvaa toisen keisarikunnan äärimmäistä turmelusta, saapi Ibsen
-Noora-draamallaan neljän kansan sivistyneet piirit mitä kiihkeimmin
-väittelemään miehen ja vaimon suhteesta toisiinsa aviossa sekä naisen
-vapauttamisesta perinnäisistä siteistä, hänen itsenäisyydestään ja
-ihmisarvostaan yhtä hyvin aviossa kuin kansalaisena.
-
-Etenkin Brand-draaman (1866) kautta, jota innostuksella luettiin
-monessa maalaispappilassakin ja yleensä käsitettiin puhtaasti
-uskonnolliselta kannalta, oli varhaisempi Ibsen tullut tunnetuksi
-Suomessa, mutta "uudenaikainen" Ibsen, joka ensi kertaa astuu esiin
-kappaleessa Yhteiskunnan tuet (1877) ja joka siitä lähtien mahtavalla
-näytelmäsarjalla on niin suuresti vaikuttanut pohjoismaiseen
-elämänkäsitykseen, ei ollut ainakaan yleisemmin meillä kotiutunut ennen
-kun Nooran synnyttämä herätys tapahtui. Ja herätyksen välittäjä oli
-Suomalainen teatteri. Näytännöt herättivät niin yksityisissä
-seurapiireissä kuin sanomissakin väittelyn, josta ei näyttänyt loppua
-tulevan. Emme tiedä tapahtuiko meillä niinkuin Tukholmassa että lopulta
-iltakutsuilla ilmotusten kautta suorastaan pyydettiin ettei Noorasta
-puhuttaisi, mutta varmaa on että meilläkin väittelyä jatkettiin
-väsymykseen saakka. Mitä _julkiseen_ väittelyyn tulee, viittaamme
-ainoastaan muutamiin tosiasioihin. Nooran suomennoksen johdosta, joka
-oli painosta ilmestynyt, tapaamme Morgonbladetissa jo ennen
-näyttelemistä laajan selostelun sekä ensimäiset väittelykirjoitukset
-(Ernstin ja X:n) kysymyksestä: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan?
-Sitten piti meidän silloinen Ibsenin erikoistutkija tri V. Vasenius
-(hän oli tohtoriväitöskirjassaan käsitellyt Ibseniä) yliopiston
-juhlasalissa viisi esitelmää Ibsenin ja Björnsonin nykyajan draamoista,
-joka tietysti kiihotti keskustelua, ja sen jälkeen Nervander julkaisi 8
-palstan pituisen analyysin Noorasta, jonka lisäksi merkit W--r ja
-Ignotus astuivat taistelutanterelle.[14] Viime mainittu ahdistaa
-ankarasti Vaseniusta, joka tietysti ei ole vastaamatta. Lukuisien
-kirjoitusten sisällyksestä sanottakoon vain, että niissä tietenkin
-ryntää toisiansa vastaan uusi, yksilön vapautta puoltava näkökanta ja
-vanhempi elämänkäsitys, joka asettaa avion ja perheen ja yhteiskunnan
-päämäärän yksilön mielitekoja korkeammalle. Niin yleiseen, mutta kun
-Noora oli keskustelun lähtökohtana, tarkotti väittely yksilön
-vapaudesta tällä kertaa naisen vapauttamiskysymystä. Ja tositeossa on
-Nooran esittämisen merkitys siinä, että sen kautta "naisasia" meillä
-tuli päiväjärjestykseen. Ei niin ettei tällä asialla ennenkin olisi
-ollut puoltajia, mutta vasta nyt se pääsi suurenkin yleisön
-tietoisuuteen. Että jo aikalaiset tunnustivat Suomalaisen teatterin
-ansion tässä kohden, näkee yhdestä viimeisiä Noora-kirjoituksia (Mbl
-5/4)[15] jossa sanotaan: "Suomalainen teatteri on esittämällä Nooran
-näyttänyt, ettei se tahdo seisoa ulkopuolella 19 vuosisadan kysymyksiä.
-Ja että yleisö on ollut kiitollinen, sen todistaa aina täysi salonki
-Nooraa näyteltäessä."
-
-Olemme laajasti puhuneet Noorasta, mutta tämä kohta teatterimme
-historiassa osottaa mieltäkiinnittävällä tavalla, kuinka näyttämö
-vaikuttaa tekijänä kulttuurielämässä ja kuinka Suomalainen teatteri oli
-kohonnut sille kannalle, että se pystyi siihen.
-
-Maaliskuun 2 p. sattui keisari Aleksanteri II:n 25-vuotisen
-hallituksen riemujuhla, jota Helsingissä vietettiin monenmoisilla,
-yliopiston, ylioppilasten, teatterin ja kaupungin toimeenpanemilla
-juhlallisuuksilla. Suomalaisen teatterin näytäntöön oli kokoontunut
-täysi huone juhlayleisöä, ja ohjelma alkoi Eläköön armias-laululla,
-jonka lukuisa mies- ja naiskuoro suoritti ja johon liittyi eläköönhuuto
-hallitsijalle. Sen jälkeen seurasi Falkmanin järjestämä kuvaelma, jonka
-tarkotus oli muistoon saattaa kuluneen 25 vuoden valtiolliset ja
-yhteiskunnalliset uudistustoimet: valtiopäivät (rva Lundahl, Leino,
-Aspegren, nti Rosendahl), asevelvollisuus (nti N. Ingman), rahanmuutos
-(nti Titti Avellan), kansakoulu (nti Edith Böök) ja Suomenkieli (nti
-Anni Hacklin). Sitte Ida Aalberg lausui Suonion sepittämän
-juhlarunoelman ja lopuksi näyteltiin Lea ja _Saimaan rannalla_, uusi
-Bergbomin laatima laulukappale, joka viehätti alkuperäisillä
-karjalaisilla puvuillaan, lauluillaan ja tansseillaan ja joka päättyi
-keisarihymnin esittämiseen. -- Muutoin on maaliskuun näytännöistä
-erikoisesti mainittava vain pari, nimittäin 14/3 annettu, jossa
-(Haapaniemen hanhenpojassa) nti Rosendahl esiintyi viimeisen kerran,
-hän kun oli mennyt kihloihin tri Szinnyein kanssa (eroava näyttelijätär
-sai johtokunnalta suomalais- ja unkarilaisvärisillä nauhoilla
-varustetun kukkavihkon) sekä nti Avellanin resetti-ilta 18/3 (Angelo),
-jolloin taiteilijattaren osaksi tuli lämpimät tunnustukset hänen
-harrastuksistaan.
-
-Huhtikuun 2 p. näyteltiin Noora seitsemännen kerran kukkuroillaan
-täydelle salongille. Illan tulo oli määrätty nti Aalbergin hyväksi.
-Paitse tavallisia suosionosotuksia ja kukkasadetta sai näyttelijätär
-pysyvämpiäkin lahjoja. Niistä mainittakoon kultainen rannerengas, johon
-oli piirretty: (ulkopuolelle) "Ida Aalbergille Suomalaisen teatterin
-ystäviltä 2/4 1880" sekä (sisäpuolelle) kymmenen hänen etevintä
-rooliansa, ja viuhkanmuotoiseen kukkaiskimppuun kätketyn karinkaukalon
-täynnä kultarahoja. Yhden naisten antaman kukkavihkon silkkinauhoihin
-oli painettu säkeet:
-
-    "Ensimmäisnä täysin puhjenneena
-    Kukkaisena näyttötaidon maamme
-    Ruusustossa, ollos todisteena
-    Mitä voimme, mitä toimeen saamme,
-    Jos käymme uljaast' idealein teitä,
-    Jos hartaus ja lempi johtaa meitä."
-
-Sekä toiseen nauhaan:
-
-    -- -- -- -- -- "Rakkaus ja työ,
-    Ne ne aseet, joiden eteen vaipuu voimatonna yö."
-
-Erityisesti huomattiin, että yksi somista ja suurista kukkavihkoista
-oli tullut aliupseerikoulun oppilailta. -- Näytännön jälkeen oli illan
-sankaritar kutsuttu pitoihin, joissa dosentti Perander puhui hänen
-kunniakseen.[16]
-
-Nooran jatkuvan menestyksen tähden tuli vasta huhtikuulla kaksi
-uutuutta. Ensimäinen niitä oli sangen merkillinen, suomalaisella
-näyttämöllä ja ylipäätäänkin Suomessa näyteltiin näet 9/4 ensi kerran
-Beaumarchais'n _Sevillan parturi_, joka toki oopperana ja "Sevillan
-Parranajajan" nimellä oli yleisölle hyvin tuttu. Lähin aihe sen
-ottamiseen oli se, että K. Cronstedt-vainaja (kts. ylemp. s. 15) oli
-suomentanut mestarikomedian. Esittäjistä oli Ida Aalberg -- Rosina
-etevin, viehkeä ja suloinen kujeellisuudessaan, vaikka luontonsa mukaan
-toiseen tapaan kuin pirteä ja sähköttävä Ida Basilier ennen; saamatta
-kypsää aikaan Böökkin reippaasti suoriutui vaikeasta Figaro-roolista,
-ja Leinon Basiliota kiitettiin paikottain vallan hyväksi. Mutta pääasia
-oli että yhteisnäytteleminen sujui oivallisesti, toisin kuin
-tavallisesti ensi-iltoina, ja että yleissävy oli niin iloinen ja vilkas
-kuin suomalaisilta espanjalaisilta suinkin sopi toivoa. -- Toinen
-uutuus, Benedixin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Tuhkimus_ (Aschenbrödel),
-esitettiin 21/4. Siinäkin päärooli oli nti Aalbergilla, ja vaikka se
-edelliseen verraten on taiteellisesti vähäpätöinen, ei se kuitenkaan
-sujuvasti esitettynä ollut katsojia huvittamatta.
-
-Kun mainitut huvinäytelmät olivat menneet kumpikin kolme kertaa,
-lähtivät Nooran esittäjät 28/4 _Turkuun_, jossa lähes 2,000 markan
-kannatus oli merkitty neljää näytäntöä varten. Sitä ennen oli Emilie
-Bergbom, joka seurasi mukana, kirjoittanut nti Elfvingille (24/4):
-
--- "Niinkuin nyt näyttää tulen maanantai-iltana Turkuun. Nti Aalberg,
-rva Leino ja Böök tulevat kai samaan aikaan. Muut tulevat vasta
-tiistaina, sillä maanantaina he avustavat rva Lundahlia, joka antaa
-iltaman Hämeenlinnassa. Raukalla on vaikeaa neljän lapsensa kanssa ja
-sentähden tahtoo teatteri auttaa häntä. Maanantai-iltana menen suoraan
-teatteriin ja silloin pitäisi minun välttämättömästi tavata masinisti
-ja piletinnryyjätär. Kaarlo kirjoittaa Jahnssonille ja pyytää häntä
-antamaan sanan heille, jota hän ei laiminlyöne. Nooraan tarvitaan kaksi
-reipasta, noin 7--9-vuotiasta lasta, tunnetko semmoisia? Niiden roolit
-on pieniä, mutta kohtaus lasten kanssa on kaunis, ja sillä on täällä
-aina ollut suuri menestys. Meillä on ollut eräs erittäin pirteä tyttö,
-joka on näytellyt vanhemman pojan roolia. Kolmas lapsi on oleva noin
-2- tai 3-vuotias, joka ei huuda kun on mentävä vieraan syliin. Ajattele
-nyt kahta sopivaa tyttöä, jotka voivat olla Nooran poikia, sekä
-vaatteita niille. Täällä on heillä ollut Maunun ja Laurin vaatteet.
-Pikku lapsi ei näyttele, vaan ainoastaan istuu milloin hoitajattaren,
-milloin äidin sylissä. -- Hyvä olisi, jos saisimme vähän suuremman
-kannatuksen, 550 à 600 [iltaa kohti] olisi tarpeen. Mutta onhan Turun
-yleisö koko talven nauttinut Strandbergin seurueesta, niin ettei sillä
-ole rahaa eikä halua nähdä meitä. Aalberg lähtee jo 3/5 Turusta
-matkustaakseen täältä Lyybekkiin, ja sitte tulee kaunis kevätilma
-vaaralliseksi kilpailijaksi. Tämä tekee meidät pelokkaiksi: teatterilla
-ei ole varaa menettää mitään, ja Turussa käynnit ovat, paha kyllä,
-ylipäätään olleet epäedullisia." [Toisesta kirjeestä:] "Sillä aikaa
-näytellään täällä Mustalaiset, ja sentähden täytyy Kivisen Turussa olla
-tohtori Rank. Se on kyllä vahinko Nooralle, sillä Ahlberg on ollut
-oivallinen. Kivisen hento, lapsellinen vartalo tekee hänet
-sopimattomaksi esittämään skeptillistä tohtoria, mutta mitä sille
-mahtaa?" --
-
-Turussa annettiin Noora (27/4-2/5) sekä Vastanaineet ja Ensi lempi
-yhden kerran (4/5). Tulot tekivät yhteensä 2,610 mk.
-
-Helsingissä lykkääntyi sairaussattuman tähden Szinnyein suomentaman
-unkarilaisen näytelmän, _Mustalaiset_ (nimitettiin kai näin sen vuoksi
-että ohjelmistossa ennestään oli Mustalainen niminen kappale),
-ensi-ilta toukok. 4:een. Kiitos varsinkin viehättävien unkarilaisten
-laulujen näytelmä herätti mieltymystä. Suurin osa suosionosotuksista
-lankesi nti Avellanille, joka draamallisen voimakkaasti esitti Rószin
-osan; sen ohella oli Vilho oivallinen vanhana Zsigana. Viimeksi
-huudettiin Szinnyeikin esiin.
-
-Muutoin näyteltiin toukokuulla Schillerin Rosvot pari kertaa, ja
-lopulla tuli eräs uusi Björnsoninkin kappale. Ansio siitä oli rva
-Winterhjelmin, joka oli saapunut Helsinkiin. Hänen mukanaan
-harjotettiin Björnsonin 2-näytöksinen _Taistelujen välillä_, ja se
-esitettiin ensi kerran 25/5 näyttelijättären toimeenpanemassa
-iltamassa. Vieraileva taiteilijatar oli Inga, Leino Swerre kuningas,
-Ahlberg Halward Gjäla muita mainitsematta. Muutoin oli ohjelmassa
-Hardangerin harjulla ja viides näytös E. Scriben draamaa Adrienne
-Lecouvreur (ruotsinkielellä). Toisen kerran näyteltiin Björnsonin
-kappale teatterin omassa näytännössä 27/5, pieni Chiwot'in ja Darun
-ilveily _Äiti-parat_ ja Saimaan rannalla jälkikappaleina. Näytäntö
-annettiin Leinon hyväksi ulkomaanmatkaa varten. Rva Winterhjelmiä
-tervehdittiin lämpimästi, ja hän puolestaan näyttäytyi entiseksi
-suureksi taiteilijattareksi yhtä hyvin Björnsonin draamassa kuin
-onnettomana Adrienne Lecouvreurina tuossa sydäntäkouristavassa
-loppunäytöksessä, missä hän kuolee hengitettyään myrkkyä kukkakimpusta.
--- Näytännöt päättyivät 30/5 Nummisuutarien esittämisellä. Sen jälkeen
-seurue hajaantui kesäksi; mutta jo sitä ennen (9/5) Ida Aalberg oli
-(saatuaan matkarahoja senaatilta 2,000 ja Pietarista 1,000 mk.)
-lähtenyt ulkomaille yhdessä tri Szinnyein ja hänen nuoren rouvansa
-kanssa, joiden vihkiminen oli tapahtunut Helsingin vanhassa kirkossa
-edellisenä päivänä.
-
-Kun niissä neuvotteluissa oopperan toimeenpanemisesta (joista Emilie
-Bergbom 18/10 oli kirjoittanut nti Elfvingille) oli tultu siihen
-päätökseen, ettei ainakaan teatteri ryhtyisi asiaan, alkoivat
-laulutaiteilijat itse -- taiteilijapari Achté, Bergholm, Hahl, Filip
-Försten, Elise Hellberg -- miettiä sitä. Tuuma näyttää olleen,
-Bergbomin johtaessa ja Martin Wegeliuksen ollessa kapellimestarina,
-kevätkaudella toimeenpanna 10 tai 20 oopperanäytäntöä. Yrityksen
-taloudellisesta puolesta vastaisivat taiteilijat, mutta tietenkin
-nojaamalla musiikkiystävien kirjoittamaan kannatukseen. Kun Lydia
-Laguksen myötävaikutusta pidettiin välttämättömänä, kirjoitettiin
-hänelle asiasta. Emme tiedä mitä hän vastasi eikä myöskään koetettiinko
-saada kannatusta. Pääasia on että puuha raukesi tyhjiin; Lydia Lagus
-palasi Italiasta vasta myöhään keväällä.
-
-Mutta silti oopperakysymys toisessa muodossa oli päiväjärjestyksessä
-koko kevätkauden. Maaliskuulla tapahtui näet että senaatti
-käsitellessään teatterien anomuksia uudistetusta valtioavusta jälleen
-palasi keväällä 1877 rauenneeseen fusiooniaatteeseen ja määräsi
-tutkittavaksi, miten yhteistyö ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön
-välillä oli aikaansaatavissa. Tämä alote johti sarjaan kokouksia ja
-neuvotteluja, joissa niinkuin ennenkin puhuttiin sekä laulu- että
-puhenäyttämöistä. Huolimatta kaikista ehdotuksista ja suunnitelmista,
-puuha nytkin raukesi ja rajotumme sentähden seuraavaan.
-
-Suomalaisella puolella oltiin tälläkin kertaa asiaan taipuvaisia, jopa
-siinä muodossa että suomalainen puheosastokin otettaisiin mukaan -- se
-oli näet, niin arveltiin, "jo kohonnut semmoiselle kannalle, ettei sen
-tarvinnut pelätä kilpailua ruotsalaisen puheosaston kanssa" (U. S.
-31/3). Ruotsalaiselta taholta taasen H. D. oli nyt (toisin kuin
-edellisellä kerralla) ehdottomasti fusioonin puolella, siinä muodossa
-että erikielisten puheosastojen rinnalle perustettaisiin kaksikielinen
-(ruotsalais-suomalainen) ooppera; mutta jyrkempää ruotsinmielistä
-kantaa edustavat Helsingfors ja Wiborgs tidning lehdet vastustivat
-kerrassaan yhteistyötä missä muodossa tahansa -- koko ehdotus oli muka
-ruotsalaista teatteria vastaan tähdätty "murhaisku". Helsingfors lehti
-väitti kiihkeästi, että puheosastoilla ei voisi olla mitään muuta
-yhteistä kuin puvusto eikä oopperaa ollenkaan tarvittu. "Oopperan
-harrastaminen kummassakin teatterissa on ollut kallis erehdys ja se
-olisi sitä nykyään entistä enemmän, kun venäläinen Aleksanterin
-teatteri oli hankkinut itselleen italialaisen oopperan(!)".[17] Vaikka
-Ruotsalainen teatteri kokonaan menettäisikin valtioapunsa, on sen
-sittenkin kieltäytyminen yhteistyöstä. Ja tämä jyrkempi mielipide pääsi
-voitolle -- vaikka eräässä kokouksessa[18] semmoiset miehet kuin O.
-Donner, L. Mechelin ja M. Wegelius valittiin ajamaan H. D:n puoltamaa
-fusioonimuotoa.
-
-Asian lopullisesta ratkaisusta Emilie Bergbom kirjoittaa nti
-Elfvingille (10/5):
-
-"Torstai-iltana [6/5] tuli vihdoin vastaus Ruotsalaisen teatterin
-kannatusyhdistykseltä. Venytettyään asiaa kaksi kuukautta he vastaavat,
-että fusiooni ei voi tulla kysymykseen, sillä he ovat jo ottaneet
-intendentin Ruotsista ja suurimman osan jäsenistöäkin j.n.e. Vastaus on
-ehdoton, mutta kohtelias, ja jos he olisivat olleet niin rehellisiä,
-että olisivat kohta antaneet suoran tiedon kannastaan, niin ei siitä
-olisi mitään sanottavaa, mutta tämä viivytys on ollut sietämätön.
-Tänään jätetään meidän valtioavunanomuksemme [uudestaan] senaattiin.
-Saa nähdä mikä vastaus tulee? Jollemme saa samaa mitä meillä tähän asti
-on ollut, nimittäin 24,000 mk, niin en tiedä mitä tulevana vuonna on
-tehtävä."
-
-Fusiooniehdotuksen lopullisesti rauettua senaatti 26 p. toukok. myönsi
-Suomalaiselle teatterille pyydetyn valtioavun, ja kesäkuulla päätös
-korkeimmassa paikassa vahvistettiin.
-
-Tänä vuonna Ruotsalainen teatteri oli ilman kilpailua saanut
-toimeenpanna oopperanäytäntöjä, mutta ei menestys sittenkään ollut
-toivonmukainen.[19] Näin ollen teatterin kannatusyhdistys päätti
-kokonaan luopua lyyrillisen näyttämön ylläpitämisestä. Luultavasti
-olisi päätös ollut toisellainen, jos suomalainen laulunäyttämö
-olisi ollut olemassa. Sillä kilpailuahan varten ruotsinmieliset
-oikeastaan olivat oopperansa perustaneetkin. -- Vaikuttavana syynä
-lakkauttamispäätökseen oli muutoin sekin, että kotimaiset
-laulutaiteilijat yhä edelleen olivat kieltäytyneet laulamasta
-ruotsalaisella näyttämöllä, jollei fusioonia syntyisi. Niin oli tehnyt
-nti Fohström, joka loistokkaasti esiinnyttyään Italiassa palasi kotiin
-toukokuun keskivaiheilla, ja niin myöskin Bruno Holm, jolle tarjottiin
-200 mk kuussa (venäläiset tarjosivat, hekin turhaan, 600). -- Tässä
-sopii mainita, että tri Grefberg kävi pyytämässä nti Aalbergiakin
-Ruotsalaisen teatterin palvelukseen, "käskien hänen itsensä määräämään
-palkkansa -- kuinka paljo vaan tahtoo". Vastaus oli kieltävä. Silloin
-toinen lausui: "Ehkä saan tulla toiste, kun olette asiaa miettinyt",
-johon taiteilijatar virkkoi: "Tulla saatte, mutta kyllä vastaus on
-oleva sama."
-
-Ymmärrettävää on että laulukykyjemme tulevaisuus oli huolestuttava, kun
-oopperatuumat raukesivat, emmekä erehtyne, jos oletamme usean heistä
-syyttäneen Bergbomia siitä, että heidän toiveensa kotimaiseen
-laulunäyttämöön nähden pettivät. Kumminkin he tekivät siinä väärin,
-sillä kaikki he olivat itsestään ja ennen valinneet taiteilijauransa.
-Ainoana poikkeuksena on ehkä Hahl mainittava, jonka hänen menestyksensä
-Marcelina Hugenoteissa houkutteli pois yliopisto-opinnoista. -- Nti
-Fohström yksistään jatkoi alkamaansa loistavaa taiteilijauraa ulkomaan
-näyttämöillä. L. N. Achté tuli 1881 kanttoriksi Helsingin vanhaan
-kirkkoon. Hänen puolisonsa rva Emmy Achté jatkoi 1880-81 opintojaan
-Dresdenissä ja perusti sitte miehensä kanssa 1883 Helsingin lukkari- ja
-urkunistikoulun. Oopperalaulajattarena rva Achté myöhemmin on
-esiintynyt vain 1891-92 näytännöissä, jotka hän itse muitten
-kotimaisten laulajien mukana toimeenpani. Lydia Laguksen taiteilijauran
-katkaisi, niinkuin alempana saamme nähdä, armoton tauti. Bruno
-Holmin ura tuli sitäkin lyhemmäksi, niinkuin on kerrottava
-seuraavassa luvussa. Bergholm oli ainoa, joka oli saanut viran --
-laulunopettajanviran Helsingissä (aliupseerikoulussa). Kun lisäksi
-muistamme, että Ida Basilier jo ennen oli mennyt naimisiin ja muuttanut
-Norjaan sekä että pari muuta laulajatarta jonkun ajan päästä meni
-naimisiin, käy nähtäväksi kuinka lyhyessä ajassa se taiteilijaryhmä
-hajaantui ja, niin sanoaksemme, katosi kuulumattomiin, jonka kykyyn ja
-innostukseen Suomalainen ooppera oli nojannut. Että useat heistä
-kuitenkin ovat vaikuttaneet uuden soitannollisen kevään hyväksi, se on
-hyvin tiettyä, vaikka se on ulkopuolella tätä kertomusta.
-
-_Arthur Lundahlissa_ (kts. ylemp. s. 13) puheseurue menetti lahjakkaan
-jäsenen, josta olisi voitu paljon toivoa, ellei hän jo teatteriin
-tullessaan olisi ollut taudin heikontama. Hänellä oli luontainen kyky
-välittömästi ilmaista tunteitaan, mutta epäselvä ääntäminen esti häntä
-näyttelijänä edistymästä korkeammalle asteelle. Kuitenkin hän
-Viuluniekassa y.m. rooleissa teatterin ensi aikoina sai paljon
-teeskentelemätöntä tunnustusta. -- Toinenkin kuolemantapaus kuuluu
-tähän aikaan, nimittäin 25-vuotiaan (9/8 1855) _Kaarlo Edvard Törmäsen_
-22/3 1880. Hän oli jo 1878 eronnut teatterista, mutta senkin jälkeen
-palvellut sitä samalla tavoin kuin hän parhaiten oli sitä tehnyt
-seurueen jäsenenä ollessaan, se on suomentamalla näytelmiä
-eri kielistä. Siihen hänellä olikin enemmän lahjoja kuin
-näyttelemiseen.[20]
-
-Elämästä toverien kesken on kerrottavana, että näyttelijät marraskuulla
-1879 kääntyivät kirjelmällä teatterin johtokunnan puoleen
-ilmottaakseen, että he kokouksessa 6 p. mainittua kuuta olivat
-päättäneet perustaa "_eläkerahaston_ nykyisten ja tulevien jäsenten
-hyväksi". Tämän yrityksen hyväksi he pyysivät johtokuntaa myöntämään:
-1) kaikki n.s. sakkorahat (jotka olivat suoritettavat erinäisistä
-laiminlyömisistä ja järjestyksenloukkauksista), 2) tulot yhdestä
-näytännöstä vuosittain joka kaupungissa, missä teatteri näytteli, sekä
-yhdestä iltamasta, laulajaisista tai arpajaisista, ja 3) kaikki ne
-varat, jotka mahdollisesti lahjain, testamenttien ja yleisten keräysten
-kautta ovat tarkotusta varten kootut. Tämän kirjelmän alla luettiin
-seuraavat nimet: _Ida Aalberg, Axel Ahlberg, Aurora Aspegren, Aug.
-Aspegren, Kaarola Avellan, Bruno Böök, Anni Hacklin, Elias Kahra, I. E.
-Kallio, Anton Kivinen, B. Leino, Mimmy Leino, Selma Lundahl, D.
-Pesonen, Hilma Rosendahl, S. Savolainen, Emelie Stenberg, Aug. Tervo,
-Alma Wikström, Knut Weckman, Oskari Vilho_. -- Arvatenkaan johtokunta
-ei voinut muuta kuin hyväksyä tämän alotteen, mutta kumminkin asian
-toimeenpaneminen lykkääntyi muutamia vuosia eteenpäin.[21] Vasta
-näytäntökaudelta 1883-84 meillä on ensimäinen virallinen tieto
-eläkekassan olemassaolosta ja varoista (kts. alemp.).
-
-Tältä vuodelta on mainittava uusi jäsen, josta tuli yksi teatterin
-etevimpiä. Tarkotamme rva _Katri Rautiota_, jonka alkuperäinen nimi
-oli Bengtson, mutta joka 6/4 1880 liittyessään teatteriin otti
-taiteilijanimen _Aaltola_. Nykyisen nimensä nti Aaltola sai, kun hän
-1883 meni naimisiin näyttelijä Aleksis Raution kanssa. Tullessaan
-näyttelijättärenalku ei vielä ollut 17 vuotta täyttänyt, ja meni
-sentähden aikaa, ennen kun hänen kykynsä huomattavammin näyttäytyi.[22]
-Ulkonäkö, ääni, kieli olivat kyllä edullisia, mutta luonnonlaadun
-tyyneys hidastutti tunteenilmaisun voimistumista ja itsenäistymistä.
-
-Niinkuin edellisestä näkyy Suomalainen teatteri oli nyt ensimäisen
-kerran toiminut koko näytäntökauden pääkaupungissa. Että se oli ollut
-suureksi hyödyksi taiteelliselle edistymiselle, on itsestään
-ymmärrettävää. Ohjelmisto oli ollut erittäin etevä ja sen
-valmistamiseen oli voitu panna tasaisempaa työtä kuin koskaan ennen --
-niinkuin tuloksetkin hyvin olivat todistaneet. Mutta, sanotaan
-johtokunnan vuosikertomuksessa, "täytyy yhä edelleen valittaa sitä
-laimeutta ja penseyttä, jota pääkaupungin suomalainen yleisö, ja
-varsinkin porvarissääty, teatterille osottaa. Jos ei oteta lukuun
-juhla- sekä Noora-näytäntöjä, joissa kävi paljo väkeä (suureksi osaksi
-ruotsalaista yleisöä), ovat näytännöt tänä vuonna annetut varsin
-huonoille huoneille." Tämä valitus oli kylläkin luonnollinen, mutta kun
-nyt jälestäpäin oloja ajattelee, ei voi tukehduttaa sitä ajatusta, että
-oli melkein liiaksi vaatia silloiselta Helsingin suomalaiselta
-yleisöltä, että se olisi jaksanut koko vuoden täyttää teatterin.
-Puhumatta sen vähälukuisuudesta oli suuri osa siitä vielä tottumaton
-teatteriin. Oliko edes ajateltavissa, että seitsemässä vuodessa
-sentapainen henkinen ja taiteellinen nautinto kuin teatterin tarjoama
-olisi voinut tulla pääkaupungin suomenkieliselle "porvarissäädylle"
-_tarpeeksi?_ Ei, kyllä siihen vaadittiin pitempi aika, niinkuin
-kertomuksestamme onkin näkyvä. -- Saavutettu kokemus johti siihen, että
-teatteri jälleen säännöllisesti jonkun osan vuotta näytteli
-maaseutukaupungeissa. -- Tämän näytäntökauden vaillinki teki 19,830
-mk.[23]
-
-Näytännöissä -- luvultaan 96 -- esitettiin 14 kertaa Noora; 7 Ensi
-lempi; 6 Valapatto, Aksel ja Valpuri, Nyrnbergin nukki; 5 _Saimaan
-rannalla_; 4 _Nummisuutarit_, Angelo, Porvari aatelismiehenä, Vanhan
-viuluniekan lempi; 3 _Kuvaelmat Hirvenhiihtäjistä_, Jane Eyre, Parisin
-veitikka, Kylänheittiö, Kavaluus ja rakkaus, Hellät sukulaiset,
-Haapaniemen hanhenpoika, Neiti Elisabeth, Taiteen harrastuksesta,
-Vastanaineet, Parjauspesä, Maria Stuart Skotlannissa, Sevillan parturi,
-Tuhkimus, Mustalaiset; 2 _Silmänkääntäjä, Kihlaus, En voi, Pikku
-Suometar_, Jeppe Niilonpoika, Roistoväki, Saituri, Rosvot, Kuinka
-anopeista päästään, Lemmenjuoma, Remusen kotiripitykset, Taistelujen
-välillä; 1 _Anna Skrifvars, Lea, Setä, Kosijat_, Sirkka, Sarah Multon,
-Kuningas Renén tytär, Hardangerin harjulla, Hääilta, Äiti-parat.
-
-Näistä 47 kappaleesta oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 17, joka
-jälkimäinen numero on harvinaisen korkea.
-
-
-
-
-IX.
-
-Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.
-
-
-Tänä suvena Bergbom-sisarukset eivät näytä ajatelleen ulkomaanmatkaa,
-vaan teki Emilie Juhannuksen jälkeen tavallisen kesäkäyntinsä Kuitiaan
-samalla kun Kaarlo liikkui muualla kotimaassa. Jälkimäisestä saamme
-muutamia tietoja sisaren kirjeistä nti Elfvingille. Emilie kirjoittaa
-näet 22/6:
-
--- "Eilen lähti Kaarlo kesämatkalleen. Hän matkustaa ensin rautatiellä
-Tampereelle, sieltä höyrylaivalla Virroille ja sitte hän aikoo jatkaa
-jalkasin Vaasaan. Hän on kauvan miettinyt jalkamatkaa maan halki, mutta
-tähän saakka on hänellä kesäaikoina ollut muuta tehtävää. Vaasasta hän
-palaa kotia höyrylaivalla, ehkä muutamiksi päiviksi poiketen
-Kuitiaan." --
-
-Matkallaan Kaarlo näkyy vapauttautuneen kirjeenvaihdostakin, niin ettei
-ole olemassa ainoatakaan riviä sen vaiheista. Että retki oli virkistävä
-huomaa kuitenkin niistä sanoista, joilla Emilie (23/7) mainitsee hänen
-kotiatulonsa:
-
--- "Pyhänä [18/7] Kaarlo palasi päivettyneenä ja ahavoittuneena
-niinkuin hyvinvoipa rustitilallinen, mutta terveenä ja reippaana. Eilen
-hän lähti Viipuriin tiedustelemaan, eikö teatterin olisi mahdollista
-olla siellä syksyllä. Viipuri on paras maaseutukaupunkimme, mutta
-kiusallista on että meidän nykyään on vaikea päästä esiintymään siellä.
-[Viipurin teatteri oli aivan ränstynyt ja eri mieliä oli siitä, oliko
-uusi rakennettava vai vanha korjattava.] Helsingissä emme mitenkään
-tahtoisi alottaa ennen lokakuun loppua; ohjelmistomme on täällä
-viimeiseen asti näytelty, niin että meidän on välttämättömästi oltava
-pari kuukautta muualla valmistaaksemme uutta." --
-
-Samoin kuin viime suvena näyttelijät nytkin suunnittelivat kiertoretkiä
-maaseuduille; mutta keisarinna Maria Aleksandrovnan kuolema (3/6) teki
-tuumat tyhjäksi ainakin alkukesästä. Sitä ennen oli pienempi
-näyttelijäryhmä jo lähtenyt antaakseen näytäntöjä Hämeenlinnassa ja
-Tampereella, mutta samana päivänä, kun ensi näytäntö edellisessä
-paikassa oli tapahtuva, tuli surusanoma ja keskeytti yrityksen.
-Suurempi ryhmä, joka aikoi esiintyä Viipurissa, oli onnekseen vielä
-Helsingissä eikä siis tarvinnut tehdä turhaa matkaa. -- Heinä- ja
-elokuulla, jolloin näytteleminen taas oli sallittu, uudistettiin nämä
-hankkeet. Heinäkuulla pienempi seurue näytteli muutamia iltoja
-Tampereella ja Forssan tehtaalla ja elokuulla suurempi (rvat Aspegren
-ja Lundahl, neidit Hacklin, Savolainen ja Wikström sekä Axel Ahlberg,
-Aspegren, Böök, Pesonen ja Vilho) Viipurissa koko kymmenen kertaa.
-Jälkimäinen ryhmä esitti kolmena iltana Noorankin (rva Aspegren --
-Noora) ja kahtena Sevillan parturin (neiti Hacklin -- Rosina).
-
-Ida Aalbergin toinen ulkomaanmatka muodostui niin vaiherikkaaksi ja
-merkilliseksi, että siitä on kerrottava verraten seikkaperäisesti. --
-Ensin hän, Szinnyein nuoren parin seurassa, suuntasi kulkunsa
-Dresdeniin, puolentoista vuotta ennen annetun lupauksensa mukaan
-palatakseen rva Marie Seebachin kouluun. Tämä vastaanotti hänet,
-niinkuin hän 28/5 kirjoitti Bergbomille, todellisella ilolla ja kohta
-käytiin työhön käsiksi. Ensiksi otettiin tutkittavaksi Orleansin
-neitsyen rooli, joka "retoriikkansa tähden kaksinkerroin vaikeana" oli
-läpikäytävä sekä saksan- että suomenkielellä. Sen jälkeen tulisi Julia
-ja myöhemmin Gretchen, jonka erittelemistä hänen oman käsityksensä
-mukaan rva Seebach katsoi erityiseksi myötätuntoisuuden osotukseksi
-"rakkaalle oppilaalleen, joka tuotti hänelle ainoastaan kunniaa".
-Oppikausi kesti kesäkuun loppuun, jolloin nti Aalberg lähti Müncheniin.
-Siellä tarjoutui hänelle silloin aivan erikoinen tilaisuus
-oppia taidettaan näkemällä 16 iltaa käsittävän näytäntösarjan
-hoviteatterissa, jossa Ernst Possartin johdolla Saksan ja Itävallan
-etevimmät näyttelijät esittivät yhtä monta Schillerin, Goethen,
-Lessingin ja Shakespearen draamaa. Ensimäinen näytäntö oli 1 ja
-viimeinen 21 p. heinäk. Enimmän miellyttivät näyttelijätärtämme Wienin
-Burgtheaterin taiteilijat ja niistä etenkin Ad. Sonnenthal ja Charlotte
-Wolter.
-
-Tällä ajalla tapahtui että Ida Aalberg tuli esitellyksi Nooran
-runoilijalle, joka näinä vuosina asui Münchenissä. Tuttavuuden
-välittäjä oli tri V. Vasenius, joka myöskin oli sinne saapunut. Ibsen,
-joka tavallisesti oli hyvin jäykkä vieraita kohtaan, vastaanotti Nooran
-suomalaisen esittäjän erinomaisen ystävällisesti ja toimeenpanemissaan
-päivällisissä, joihin Münchenissä oleskelevat pohjoismaiset taiteilijat
-olivat kutsutut, hän asetti hänet oikealle ja Nooran esteettisen
-puolustajan Suomesta vasemmalle puolelle itseään. Jopa hän esitti
-maljankin nti Aalbergin kunniaksi. Vähän tämän jälkeen rva Ibsen kävi
-noutamassa nuoren näyttelijättären koko päiväksi runoilijan perheeseen.
-On helppo ajatella kuinka innostavasti mahtoi vielä kokemattomaan
-taiteilijattareen vaikuttaa ensi kerran huomattuna henkilönä
-seurustella runoilijakodissa ja taiteilijapiirissä, jota suuren luovan
-taidehengen itsetietoisuus ja toimihalu elähytti.
-
-Kun juhlanäytännöt olivat päättyneet, nti Aalberg lähti, noudattaen
-Ibsenin neuvoa ja kehotusta, Baijerin Oberammergauiin, jossa juuri tänä
-suvena jälleen uudistui joka kymmenentenä kesänä siellä tapahtuva,
-useita päiviä kestävä, kylän asukkaiden suorittama Vapahtajan
-kärsimysnäytelmän esitys. Täältä näyttelijätär muutti Elsterin
-kylpypaikkaan Etelä-Sachseniin. Siellä hän oleskeli yhdessä rva Emmy
-Achtén kanssa, joka jo maaliskuulla oli lähtenyt Dresdeniin
-harjottaakseen laulutaidetta nuoremman Lampertin johdolla. Kylpyajan
-perästä oli näyttelijättäremme matkustava Budapestiin, jossa alkumatkan
-toverit, Szinnyei rouvineen, häntä odottivat.
-
-Kun Ida Aalberg, nähtyään Goethen Iphigeneian Wienin Burgtheaterissa,
-2 p. syysk. saapui Unkarin pääkaupunkiin, hän ei enään ollut aivan
-tuntematon tässä maassa. Kotia tultuaan Szinnyei näet oli alkanut
-unkarilaisissa sanomalehdissä kertoa mitä hän oli nähnyt ja kokenut
-Suomessa. Muun muassa hän oli seikkaperäisesti kuvannut Suomalaisen
-teatterin synnyn, miten se oli nopeasti kehittynyt ja mikä viehättävä
-primadonna sillä oli Ida Aalbergissa, joka Boriskana Kylänheittiössä
-näytteli niin oivallisesti, ettei hän (Szinnyei) Unkarissakaan ollut
-nähnyt mitään parempaa. Tämä edellä käypä kiitos ja yksityiset puheet
-tekivät, että nti Aalbergille myönnettiin tilaisuus Pestin
-kansallisteatterissa esiintyä mainitussa roolissa.[24] Yritys oli totta
-sanoen arveluttavinta laatua: tuntematonta kieltä puhuva vieras
-näyttelijätär keskellä unkarilaisia näyttämötaiteilijoita esittämässä
-unkarilaista talonpoikaistyttöä! Kun ilta tuli, kävi kyllä huhu, että
-kun tuo vieras harjotuksessa oli näytellyt kolmannen näytöksen suurta
-kohtausta Göndörin kanssa, olivat näyttelijättäret alkaneet itkeä ja
-Tamássy-Göndörinkin silmissä olivat kyyneleet välkkyneet; mutta
-ylipäätään oltiin epäilevällä kannalla. Ja kuitenkin päättyi kaikki
-täydelliseen, hämmästyttävään voittoon. Näytäntö oli 7/9, ja seuraavana
-päivänä Szinnyei kirjoitti Antti Jalavalle:
-
-"Victoria! Odottamatonta, suurenmoista! -- -- Koko kaupunki on
-hälytetty, kaikki sanomalehtimiehet ovat rakastuneet ja kirjoittavat
-ylistysvirsiä. Tänään ei puhuta muusta kuin nti Aalbergista." -- --
-
-"Illalla oli suuri teatteri täynnä, joka merkitsee paljon, sillä kun rva
-Blaha ei näyttele, on teatteri tavallisesti jotensakin tyhjä.
-Kuumeentapainen uteliaisuus näkyi kaikkien silmissä, ja kun nti Aalberg
-ilmestyi, otettiin hänet vastaan myrskyisillä kättentaputuksilla.
-Hän näytteli todellakin mainiosti, paljon paremmin kuin koskaan
-ennen." -- --
-
-"Sanalla sanoen ilta oli loistava. Harva muukalainen näyttelijä on
-meillä näytellyt niin erinomaisen suurella menestyksellä kuin nti
-Aalberg, sillä hän on yhtenä iltana tullut yleisön lemmikiksi, ja
-_kaikki tunnustavat yksimielisesti, että hän on suuri taiteilijatar_.
--- -- Nti Aalberg on tuottanut Suomenmaalle niin paljon kunniaa kuin ei
-kukaan ennen ulkomaalla."
-
-Todistukseksi ettei Szinnyei liiotellut otamme muutaman kohdan parista
-arvostelusta. "Hirveän ankara arvostelija" Beöthy Zsolt kirjoitti
-Unkarin etevimmässä valtiollisessa lehdessä, Pesti Napló'ssa:
-
--- -- "Tuskin olimme ajatelleet, että hän edes sen verran voisi tulla
-toimeen tässä vieraassa piirissä, että tietäisi tuoda ilmi yleisimmät
-näytäntölahjat jäsentenliikunnon, kasvojeneleiden ja äänenvaihtelun
-suhteen, kun näyttämöllisen vaikutuksen sielu, sana, oli häneltä
-kielletty. Sillä emmehän sanoista mitään ymmärtäneet. Ja mikä oli
-päätös? Se, että näytännön loputtua meistä tuntui kuin nti Aalberg
-olisi antanut paljon lujempia ja vakuuttavampia todistuksia
-suomalaisunkarilaisesta kieliheimolaisuudesta kuin kaikki oppineet
-miehemme yhteensä. Me ymmärsimme häntä täydellisesti. Lohduttakoot
-itseänsä antifinnistit (suomiheimolaisuuden vastustajat): ymmärtämisen
-välikappaleena ei ollut kielen sukulaisuus, vaan se yleinen kieli, jota
-maailman kaikilla näyttämöillä ymmärretään: tunteen totuus,
-havainnollisuuden kyky, plastiikan jalous, mielenilmauksen voima. Nti
-Aalbergin näyttämöllinen kutsumus ilmaisee itsensä jo ensi
-silmänräpäyksessä. Hänen solakka vartalonsa, hänen puhuvat suuret
-siniset silmänsä, hänen vaaleat hiuksensa, hänen äänensä erinomaisen
-rikas vaihtelevaisuus ja heleä sointu: kaikki tämä tuo myötänsä
-viehätyksen, lumouksen. Yleisön ensimäiset kättentaputukset tarkottivat
-vaan näitä. Mutta jota edemmäksi näytäntö edistyi, sitä enemmän se
-ihastui hänen tavattomista sisällisistä näyttelijälahjoistaan. Siitä
-tietysti ei voi olla puhettakaan, että hän olisi näytellyt
-_unkarilaista_ talonpoikaistyttöä. Mutta jos ei rotuomituisuuden
-puutetta lukuun oteta, ei voi toivoa liikuttavampaa ja jalompaa
-Boriskaa. Emme tiedä kuinka hän puhuu suomea, mutta rakkauden ja tuskan
-kieltä hän puhuu mainiosti. Hänen esityksensä oli monipuolinen ja
-elävä: huikaisevalla nopeudella hänen silmissään vaihtelivat intoisan
-rakkauden loiste ja surun kyynel. Joka ääni kumpuaa hänen sielustaan,
-ja joku lumoava sulous on hänen esitykselleen omituinen. Melkein
-iloiten hän kärsii tuskaa, ja voimallisten tunteiden ilmi puhjetessa
-hän ymmärtää harvinaisella hienoudella ylläpitää tarpeellista
-maltillisuutta. Hänen itkunsa toisen näytöksen lopussa ja hänen
-rakkaudentunnustuksensa kolmannessa näytöksessä liikuttivat jokaisen
-sydäntä ja kiihottivat yleisöä, joka ei ymmärtänyt ainoatakaan sanaa,
-mutta kuitenkin käsitti jok'ikisen äänen, myrskyisiin kättentaputuksiin
-esiripun ylhäällä ollessa." --
-
-Toisesta lehdestä (Függetlenség -- Itsenäisyys) otettakoon seuraavat
-rivit:
-
--- -- "Ainoastaan uudenaikaisen Europan jokapäiväisyydestä ja
-veltostuneista oloista kaukana olevan, puhtaassa alkuvoimassa elävän
-pohjoisen kansan tytär saattaa niin huokailla, itkeä, hymyillä, kuin
-tuo pieni suomalainen tyttö, jonka jokaisesta liikkeestä luonnollisuus
-pistää esiin, jokaisessa sanassa lumous vallitsee. Suurimman
-vaikutuksen hän saavutti kolmannen näytöksen ensimäisessä kohtauksessa
-sydämeen koskevalla näyttelemisellään. Harvoin taikka kenties emme
-koskaan ole nähneet riehuvaa intohimoa niin luonnollisella
-naivisuudella kauniimpaan sopusointuun yhdistyvän kuin tässä. Nti
-Aalberg ei ollut tuo itkullinen, hentomielinen Boriska, jota jo
-kylläkseen on saanut kansallisteatterin näyttämöllä nähdä, vaan tuo
-äärettömällä intohimolla rakastava, ainoaan tunteeseensa sulava kansan
-tyttö, joka tietää kuollakin rakkautensa tähden. Ja mikä oli suurin
-ansio tällä suomalaisella taiteilijattarella: ei ainoastakaan
-liikunnosta pistänyt esiin 'neiti'; hän pysyi loppuun asti
-_talonpoikaistyttönä_. Kohtauksen lopussa innostus jo nousi todelliseen
-raivoon. Perätysten huudettiin vieras viisi kertaa esiin ja sai
-vastaanottaa kauniin kukkakimpun, josta nti Aalberg nähtävällä
-liikutuksella kiitti." --
-
-Näytäntö uudistettiin vielä 9 ja 14 p. entistä suuremmalla
-menestyksellä. Viimeistä sanottiin parhaimmaksi sentähden, että nti
-Aalbergin näyttelemistapa oli vaikuttanut toisiin myötävaikuttajiin,
-niin että he jättivät tavallisen huolettomuuden ja näyttelivät suurella
-innolla. Kumpanakin iltana olivat piletit loppuun myydyt (joten
-teatterissa oli noin 2500 henkeä) ja joukko ihmisiä palasi tyhjin käsin
-pääsemättä sisään. Rva Blaha näytteli Finum Rózsin osaa, mutta hänkin
-joutui syrjään nti Aalbergin rinnalla. Metsäkohtauksen jälkeen sai
-näyttelijätär suuren laakeriseppeleen kansallisteatterin jäseniltä --
-ensimäisen, jonka hän lienee saanut. Sanomalehtien ylistyksetkin
-kiihtyivät kiihtymistään, samalla kun vakuuttivat, että ensi-illan
-jälkeen ihailtiin ainoastaan taiteilijatarta. Semmoista Boriskaa ei
-oltu vielä Unkarin näyttämöllä nähty, ja hänen saavuttamaansa suosiota
-verrattiin siihen, joka oli tullut rva Ristorin osaksi. Emme kuitenkaan
-lisää otteitamme, yhtä vähän kuin kerromme loistavista kemuista ja
-puheista, joita pidettiin "Pohjan tähden" kunniaksi. Se mitä on
-esiintuotu riittää jo todistamaan, että hänen voittonsa ja
-menestyksensä Pestissä oli todella harvinainen laatuaan, kunniaa
-tuottava näyttelijättärelle itselleen ja hänen isänmaalleen.
-
-Budapestista nti Aalberg, noudattaen ystävällistä kutsumusta, matkusti
-Kolozswáriin (Klausenburgiin), jossa hän 21 ja 23 p. syysk. näytteli
-Boriskan, 24 p. Louisen Kavaluudessa ja rakkaudessa, 27 p. Jane Eyren
-ja 29 vielä kerran Boriskan. Menestys täällä oli sama kuin
-pääkaupungissa. Toisena Boriska-iltana tuli näyttelijätär huomattavan
-kunnianosotuksen esineeksi, kun hänet, esiripun ylhäällä ollessa,
-kutsuttiin näyttämölle kokoontuneen teatteriseurueen keskelle, ja
-ylijohtaja Béla Mátrai piti hänelle ylistävän puheen ja kaikkien
-nimessä ojensi hänelle laakeriseppeleen. Unkarilainen puhe päättyi
-suomalaisiin sanoihin: "Älä unhota meitä!" Eikä viimeinenkään ilta
-kulunut ilman erikoista ihastuksenilmaisua. Silloin lähetystö
-Kolozswárin yliopiston nuorison puolesta antoi nti Aalbergille komean,
-Unkarin ja Suomen kansallisvärisillä nauhoilla koristetun
-laakeriseppeleen. Sen ohella pidettiin ensin unkarin- ja sitte
-suomenkielinen puhe, johon vastatessaan näyttelijätär vaatimattomasti
-selitti hyvin ymmärtävänsä, että heimolaistunto se oli joka oli
-aiheuttanut sen lämpimän vastaanoton, joka oli hänen osakseen tullut.
-
-Siihen päättyi Ida Aalbergin riemuretki Unkarissa, ja hän matkusti
-takaisin Budapestiin ja sieltä Wieniin, jatkaakseen opintojaan, siksi
-kunnes hän joulukuun alussa palaisi kotia. Että hänen menestyksensä
-oli herättänyt suurta mielenkiintoa Suomessa, näkee hyvin
-sanomalehdistöstämme, joka sisältää laajoja otteita Unkarin lehdistä,
-ja olihan sillä merkityksensä. Ensiksikin Ida Aalbergin kukkaansa
-puhkeava taide ulkomaalaisen tunnustuksen kautta sai, niin sanoaksemme,
-europpalaisen leiman, jolle meillä niin suurta arvoa annetaan ja jota
-ilman moni ei näy uskaltavan arvosteluunsa luottaa, toiseksi se
-virkisti ja loi lämpöä toisistaan kaukana asuvien heimokansojen
-keskinäiseen suhteeseen ja kolmanneksi tämä suomalaisen taiteilijan
-saavuttama voitto -- varsinkin silloin harvinainen laatuaan -- oli
-Suomalaisen teatterin ansioksi luettava. Sillä jos olisi nöyrästi
-uskottu mitä ruotsinmielisemme 1860- ja 1870-luvuilla -- tietenkin
-syvästä vakaumuksestaan -- väittivät, että näet suomalainen ei kykene
-näyttämölle, niin ei Ida Aalberginkaan kaltaisella nerolla olisi ollut
-kehitysmahdollisuutta.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Teatteriseurue kokoontui syyskuun alussa _Tampereelle_. Toimi oli
-jälleen alkava maaseuduilla, ja Helsinkiin mentäisiin vasta kun
-ohjelmistolle uusia kappaleita oli valmistettu. Kumminkin erosi
-teatterin elämä entisestä siinä, että Bergbom nyt oli koko ajan mukana.
-Näytännöt alkoivat 5/9 ja seurasivat toisiaan niin taajasti, että
-seitsemäs jo oli 15/9. Paitse pikkukappaleita näyteltiin näinä päivinä
-Parisin veitikka, Nummisuutarit ja Porvari aatelismiehenä.
-Aleksanterinpäivänä 11/9 oli juhlanäytäntö, jonka ensi numero oli
-kuvaelma riemujuhlasta 2/3 (kts. ylemp. s. 39), ja seuraavana
-juhlanäytäntö Pietari Brahen muistoksi. Sinä päivänä oli näet 200
-vuotta kulunut tämän suurmiehen kuolemasta ja sentähden oli
-turkulaisten alotteesta ruvettu puuhaamaan hänen muistonsa viettämistä
-siinä tarkotuksessa, että samalla kerättäisiin varoja "kreivin"
-muistopatsaan pystyttämiseen Suomen vanhaan pääkaupunkiin. Useissa maan
-kaupungeissa ryhdyttiinkin toimeen, ja Tampereella pyydettiin kaupungin
-valtuuston puolelta Bergbomia toimeenpanemaan juhla teatterissa.
-Bergbom vastasi myöntäen, mutta tehtävä oli vaikea paikkakunnalla,
-jossa ei ollut mitään teatterivarastoa. Hän sommitteli seuraavan
-ohjelman: 1) Kuvaelma: Kristina kuningatar, hovinsa ympäröimänä, antaa
-Pietari Brahelle Turun yliopiston perustuskirjan; 2) Laulua ja
-lausuntoa [Pilven veikko, Maamme nti Avellanin lausumana y.m.]; 3) Lea.
-Mutta mistä saada pukuja?
-
--- "Luonnollisesti", Kaarlo kirjoittaa Emilielle, "et sinä ullakolta
-voi löytää mitään, matta jos _sattumalta, ilman suurta vaivaa_, saisit
-käsiisi joitakuita ruotsalaisia sotilaspukuja, polvussaappaita,
-pitsikauluksia y.m. semmoista, joka sopisi Kristina kuningattaren
-hoviin ja ympäristöön, niin lähetä ne tänne ja pikajunalla. Teatterista
-saanet lisäksi jonkun haarniskan -- mutta ei kovin painavaa tavaraa!
-Jos siitä on paljo vaivaa, niin jätä se sikseen; kyllä kai me keksimme
-jonkun neuvon. Kysy Löfgreniltä minkälainen Ruotsin vaakuna oli siihen
-aikaan. Jos saat Pietari Brahen kuvan -- luullakseni niitä on
-Edlundilla -- niin lähetä sekin." --
-
-Kuinka juhla onnistui saamme tietää toisesta kirjeestä (13/9):
-
-"Rakas sisar! Vihdoin on yksi levottomimpia viikkoja teatterielämässäni
-ohi. Viisi näytäntöä kuudessa päivässä, uusi ohjelma joka päivä,
-kakstoista uutta roolia,[25] proloogeja,[26] amatöörejä, musiikkia,
-kuvaelmia y.m. y.m. Joka päivä olen mennyt teatteriin k:lo 8 aamulla ja
-palannut k:lo 11 ehtoolla. Jollei välillä olisi ollut päivälliset,
-eivät Ossian ja Therese [veli ja käly, joiden luona Kaarlo asui]
-todellakaan olisi tienneet minun olevan olemassakaan. -- Tulot ovat
-olleet: perjantaina 200 sekä tilaus (noin 80), lauantaina 140 (ja sama
-lisäys), pyhänä 380 (ilman tilausta). Lauantain [Aleksanterinpäivän]
-näytäntö oli erehdys, sillä tulo oli huono taikka, kun ajattelee
-kustannuksia, ei mitään ja lisäksi kaikki sähkösanomat, touhu, vaivat!
-Porvari aatelismiehenä meni hyvin yksityisiin rooleihin nähden, mutta
-yhteisnäytteleminen oli niin ja näin, seuraus alituisesta ohjelman
-vaihtelusta ja uusista rooleista. Lauantaikuvaelma miellytti;
-Sotavanhuksen joulussa oli Kallio parempi kuin ennen missään vakavassa
-roolissa, ja Saimaan rannalla oli tanssi toistettava. Parhaiten meni
-sunnuntainäytäntö; Lealla oli oikea tunnelma, kiitos olkoon erittäinkin
-Kaarolan. Merkillistä kuinka hän on paljon vapaampi ja todellisempi
-pikkukaupungeissa kuin Helsingissä. Kuvaelma oli loistava, kiitos
-olkoon rikkaiden pukujen, rva Lundahlin brokaattivaatteuksen, Kallion
-naamioituksen ja rva Leinon historiallisen ulkonäön (hän oli
-hovinainen). -- Orkesteria ei ole, koetan tulla toimeen ilman.
-Ainoastaan lauantaina oli siitä haittaa tai ei silloinkaan, sillä
-Nottbeckin ilotulitus ja maksuton Schneevoigtin musiikki veivät meiltä
-yleisön. Näyttelijät ovat olleet taipuvaisia, tarkkaavaisia ja ahkeria.
-Olen siinä kohden harvoin ollut tyytyväisempi." -- --
-
-Syyskuulla näyteltiin vielä seuraavat kappaleet, kukin kaksi kertaa:
-ohjelmistolle uusi A. Dennéryn _Don Cesar de Bazan_ (17/9), Sevillan
-parturi ja Noora.
-
--- "Rva Aspegren" [Noorana], Kaarlo kirjoittaa, "voitti odotukseni,
-mutta luultavasti sain hänestä paremman käsityksen kuin hän ansaitsi,
-sillä en _nähnyt_ häntä vaan ainoastaan _kuulin_, ja myötäesiintyjät
-sanoivat hänen kasvojeneleitään epämiellyttäviksi. Toisessa näytöksessä
-oli hänellä yksityisiä loistavia sieluntuskan piirteitä, mutta hänen
-tuskansa oli liiaksi ruumiillista laatuaan. Paras oli hän viime
-näytöksessä keskustellessaan Helmerin kanssa, vaikka ulkoluku oli
-vaillinainen. Kun Noora annettiin toisen kerran, oli huone niin täynnä
-naisväkeä, että tuskin 10 herraa nähtiin. Kättentaputukset olivatkin
-sangen heikkoja (!)" --
-
-Tampereelta pistäytyi osa seuruetta _Hämeenlinnassakin_ ja antoi siellä
-pari kolme näytäntöä, joista puhdas voitto teki 250 mk. Noora ei
-miellyttänyt Hämeenlinnan yleisöä, vaikka oltiin tyytyväisiä rva
-Aspegrenin esitykseen.
-
-Lokakuulla jatkettiin Tampereella 17 p:ään asti, jolloin oli viimeinen
-näytäntö. Ohjelmisto käsitti Helsingistä tunnettua, paitse Törmäsen
-suomentamaa, Siraudinin 1-näytöksistä huvinäytelmää _Vaimojen
-kyyneleet_ (15/10). Neiti Elisabeth meni oivasti; nti Hacklin miellytti
-suuresti Nyrnbergin nukessa, ja Weckman näytteli Maantien varrella
-"erittäin kauniisti suuren kohtauksen 4:nnessä näytöksessä", mutta oli
-muutoin liian lapsellinen. Mustalaisten menestys erinomainen; nti
-Avellan herätti mitä suurinta suosiota. Ylipäätään yleisö innostui yhä
-enemmän, niin että Bergbom olisi luopunut suunnittelemastaan Porin
-matkasta, jollei se olisi ollut päätetty asia. Kuitenkaan ei keskitulo
-Tampereella noussut 300 markan yli. -- Hyvästijättöjuhlan pitivät
-tamperelaiset 11/10, ja se oli vilkashenkinen ja tunnelmaltaan
-isänmaallinen. Paitse tavallisia puheita johtajalle ja seurueelle oli
-Vilholla "onnellinen päähänpisto" esittää malja Ida Aalbergille, joka
-niin loistavasti oli Unkarissa edustanut suomalaista näyttämöä.
-Puhe herätti innostusta ja juhlasta lähetettiin yhteinen
-tervehdys-sähkösanoma näyttelijättärelle.
-
-_Porissa_ alotettiin 15/10. Bergbom oli näet lähtenyt sinne osa
-näyttelijöitä mukanaan antaakseen kaksi ensimäistä näytäntöä samoina
-päivinä kuin viimeiset olivat Tampereella. Ensi ohjelma suoritettiin
-sentään epäedullisissa oloissa. Vilho oli sairastunut, ja Tervon täytyi
-äkkiä astua hänen sijaansa. Toiseksi tulivat puvustolaatikot, vastoin
-"vuurmannien" lupauksia -- ei vuorokautta vaan -- puolentuntia ennen
-näytännön alkua! Parisin veitikan ja Kihlauksen puvut olivat siis viime
-hetkessä etsittävät "noin tusinasta kirstuja, sillä tapansa mukaan
-oli nti Savolainen hajottanut ne niin moneen eri kirstuun kuin
-mahdollista (!)". -- Tilattu oli pilettejä 230 markasta iltaa kohti. Se
-sekä kasvava innostus yleisössä teki että tulot paranemistaan
-paranivat. Ohjelmisto oli koko lokakuulla sama kuin Tampereella, ja
-samoin kuin siellä kilpailivat nti Avellan ja nti Hacklin yleisön
-suosiosta, edellinen oivallisella näyttelemisellään, jälkimäinen
-heleällä, raikkaalla laulullaan (esiintyi silti myöskin niin vaativissa
-puherooleissa kuin Rosina Sevillan parturissa). Kun Mustalaiset
-annettiin toisen kerran, tuotti se 536 mk, suurin tulo koko aikana.
-"Ohimennen sanoen", Bergbom kirjoittaa, "täysi huone antaa 502; missä
-sitä paitse oli tilaa 34 markasta, sitä en ymmärrä (!)"
-
-Kun Vilho oli parantunut, voitiin marraskuun alussa näytellä Porvari
-aatelismiehenä ja Valapatto. Sitte tuli O. Feuillet'in 5-näytöksinen
-draama _Nuoren aatelismiehen vaiheet_ (5/11) ja sen jälkeen, Sevillan
-parturin mentyä välissä, kaksi näytäntöä, joissa rva _Winterhjelm_
-esiintyi. Taiteilijatar, joka niinkuin tiedämme toukokuulla oli
-saapunut Suomeen, oli nti Maria Grapen vieraana viettänyt kesän
-sisämaassa. Syksyllä hän oli antanut tunteja Helsingissä ja jonkun
-iltaman (Viipurissa) sekä lupautunut esiintymään muutamia kertoja
-teatterissakin. Sitä varten oli valittu kaksi ohjelmistolle uutta
-kappaletta, nimittäin Schillerin Maria Stuart ja Halmin Ravennan
-miekkailija. Edellinen oli jo Porissa valmistettu, ja sen ensi-illaksi
-rva Winterhjelm tuli sinne.
-
-"Et voi uskoa", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille 2/11. "kuinka
-erinomaisen jalo ja kunnollinen hän on yhteistoimessa. Nyt hän
-matkustaa Poriin ja näyttelee siellä Maria Stuartin, ainoastaan
-sentähden että voisimme täällä alottaa sillä kappaleella. -- Voi
-sentään, jos voisimme kasvattaa meille semmoisen taiteilijan kuin rva
-Winterhjelm; aina hän asettaa yrityksen ensi sijaan ja itsensä toiseen,
-kun saamme oman semmoisen kuin hän on, silloin on Suomalaisen teatterin
-tulevaisuus turvattu."
-
-Ensi näytäntö, jossa rva Winterhjelm oli mukana, oli 10/11 ja
-esitettiin siinä Taistelujen välillä, Pilven veikko ja Nyrnbergin
-nukki, toinen ja kolmas 12/11 ja 14/11 ja näyteltiin silloin Tuokon
-suomentama Schillerin murhenäytelmä _Maria Stuart_. Välillä 13/11 oli
-näytäntö, joka kävi rva Winterhjelmin iltaman nimellä ja jonka ohjelma
-oli: Mestauslavakohtaus Daniel Hjortista, Jeannetten häät ja Lea.
-Viimeisessä näytännössä 15/11 annettiin Mustalaiset. Siinä sai nti
-Avellan kukkasvihkon, johon oli kätketty kallisarvoinen kultakello.
-Näytännön jälkeen pitivät kaupunkilaiset tavalliset jäähyväiskekkerit
-seurueelle, joka nyt palasi pääkaupunkiin.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Teatterin poissaollessa oli Helsingissä sattunut yhtä ja toista,
-joka ansaitsee mainitsemista. Siten olivat Alma Fohström ja Ida
-Basilier-Magelsen laulajaisia antamalla palauttaneet muistiin oopperan
-loistoajat. Edellisestä Emilie kirjoittaa veljelleen (26/9):
-
-"Tulen juuri Fohströmin konsertista -- voitkos ajatella? -- kaipauksen
-huokauksella muistelen ooppera-vainajaa! Hän oli aivan loistava: en
-luule koskaan nähneeni häntä semmoisena kuin tänään. Hän osotti
-taiteilijaylemmyyttä, joka mitä syvimmin koski sydäntäni ja joka saa
-tyytymään hyvin paljoon elämän vaivaloisuuteen: en voi sanoin lausua
-kuinka erinomainen hän oli. Sali oli ihan täynnä ja suosionosotukset
-'raivoisia' taikka sitäkin hurjempia: aivan kuulumaton innostus pääsi
-vallalle, eikä yleisö mitenkään tahtonut lähteä tiehensä." --
-
-Ida Basilier-Magelsenista taasen lausuu U. S. (15/10):
-
-"Eilen laulajaisissa yleisö oli katkeamattomassa ihastuksen vallassa,
-joka vain yltymistään yltyi. Se soi tuo heleä ääni niin tutulta, niin
-kodikkaalta kuin olisimme sitä aivan äskettäin kuulleet. Tämä leivonen
-kerran ennusti kaunista kevättä kotimaiselle laulutaiteellemme, ja
-takatalvi unohtui nyt kun leivonen liverteli jälleen. -- -- Viimeiseksi
-saatiin kuulla Ah voi kuinka kauheasti, jota pyydettiin da capo ja
-olisi kuunneltu, vaikka aamuun asti." --
-
-Pari päivää myöhemmin antoi sama laulajatar rva Winterhjelmin, nti
-Naëmi Ingmanin, R. Faltinin y.m. avulla konsertin Suomalaisen teatterin
-hyväksi, ja silloinkin oli innostus rajaton. Yliopiston eteisessä
-tervehdittiin "rakasta taiteilijaa" eläköönhuudoilla ja illemmalla
-kävivät ylioppilaat laulamassa hänen asunnollaan. Lahja teatterille oli
-Smk. 941:40.
-
-Tämä johtaa meidät toiseen seikkaan. Teatterin kannattajain kokous oli
-30/9 ja siinä ilmotettiin, että täksi näytäntökaudeksi oli merkitty
-niin vähän osakkeita, että johtokunta kieltäytyi jatkamasta tointaan.
-Koko 10,000 mk oli vielä tarpeen talouden turvaamiseksi. Kokous
-lykättiin 9 p:ksi lokak., ja tästä toisesta kokouksesta Emilie
-kirjoittaa Kaarlolle:
-
--- "Eilinen kokous oli käynyt hyvin. Tällä viikolla oli kerätty 2500 mk
-lisää, ja johtokunta taipui pyynnöstä jäämään yhdeksi kuukaudeksi,
-jolla ajalla toivottiin varmaan voitavan saada mitä puuttuu. Ylipäätään
-oli mieliala ollut hyvä. Yrjö Koskinen esim. oli merkinnyt lisää 2
-osaketta, niin että hänellä nyt on 5; sitä paitse hän oli ottanut
-listan ja luvannut hankkia enemmän. Siis näyttää kaikki taas
-lupaavalta. [Neidit] Hanna Snellman, Naëmi Ingman ja Ellen Nervander
-ovat päättäneet toimeenpanna arpajaiset ja heidän aikomuksensa on
-järjestää yritys oikein laajaksi, koko maan yli ulottuvaksi. Olen
-neuvonut heitä kohta, kun Adlerberg tulee, pyytämään yleistä lupaa.
-Tietysti hän myöntyy ja siten ehkäistään kuvernöörien, pormestarien
-y.m. rettelöimiset. Jos Adlerberg on sanonut: jaa, niin ei Creutzkään
-voi sanoa: ei. Edelleen olen kehottanut heitä koettamaan saada voiton
-perintöruhtinasparilta, sillä semmoinen voitto herättäisi suurta
-mielenkiintoa varsinkin maaseuduilla. Juuri kun Hanna toverineen oli
-[kuvernööri] Alfthanilla lupaa pyytämässä, oli siellä ollut lähetystö
-anomassa lupaa arpajaisille Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi." --
-
-Arpajaiset päätettiin pitää 2 p. helmik. ja valittiin (12/10)
-toimikunnan jäseniksi: rvt M. v. Alfthan, Ilta Ekroos, Toni v.
-Haartman, Elisabeth Löfgren ja Sofie Rein sekä neidit Naëmi Ingman,
-Jenny Molander, Ellen Nervander, Sophie Nordenstam, Hanna Snellman ja
-Hevilla Thilén. Emilien neuvon mukaan toimikunta laati suoraan
-"Dagmarille" osotetun kirjeen, jossa pyydettiin voittoa arpajaisiin ja
-jonka parooni Indrenius lupasi viedä perille. Sitä paitse kehotettiin
-julkisesti maaseutulaisia eri kaupungeissa ja kunnissa joko samana
-päivänä toimeenpanemaan erityisiä arpajaisia samaa tarkotusta varten
-taikka lähettämään voittoja Helsinkiin ja tilaamaan täältä arpoja.
-Kiitos olkoon nti Elfvingin oli Turku ensimäinen, josta kuultiin että
-kehotus ei kohdannut kuuroja korvia.
-
--- "Armahani", Emilie kirjoittaa 2/11 ystävättärelleen, "kuinka antoi
-Creutz ilman muuta luvan arpajaisiin? Hauskaa oli ettei hän pannut
-vastaan, sillä mitä vähemmän sanomalehtikiistoja, sitä parempi.
-Myönnettävä on että Turku on osottautunut erittäin auliiksi Suomalaista
-teatteria kohtaan: tämä on oleva 4:jäs suurempi tilaisuus.
-Luonnollisesti pääansio on sinun, mutta kaunista on että olet saanut
-niin paljo ihmisiä harrastamaan asiaa." --
-
-Seuraavina viikkoina kerrottiin arpajaisvalmistuksia alotetun ainakin
-seuraavissa kaupungeissa: Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Viipurissa,
-Heinolassa, Porissa, Jyväskylässä, Raumalla -- ja, mikä oli kummista
-kummin, itse H. D:kin ratkesi jalomieliseen kehotushuutoon, jossa m.m.
-tavataan seuraavat sanat:
-
-"Tämän [suomalaisen] teatterin pysyväisyys on yleinen isänmaallinen
-asia, joka hyvin ansaitsee harrastusta pääkaupungissa ja maaseuduilla.
-Sen ei tule tarvita taistella taloudellisen ahdistuksen kanssa. Jollei
-se jo olisikaan oikeutetulla tavalla osottanut olevansa reippaasti
-edistyvä taidelaitos, jolla on eteviäkin kykyjä, niinkuin se on tehnyt,
-on kotimainen näyttämö suomenkielellä niin mahtava tekijä maamme
-sivistyselämässä, että se tarvitsee hoitoa ja tukea ja että sen tulee
-seisoa päivän turhamaisten puuhien yläpuolella meidän valitettavasti
-niin runsaissa kieliriidoissamme."
-
-Suomettaren Matti käänsi nämä oudot lauseet ja lisäsi omasta
-puolestaan: Niinkuin lukijat näkevät voi siis H. D:kin, jos se vaan
-_tahtoo_, puolustaa suomalaisuuden asiaa! Ja totta tosiaan oli tämäkin
-huomattava tulos lähes kymmenen vuoden taisteluista.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Teatteri oli sangen tervetullut _Helsinkiin_, "sillä sen poissaolo oli
-alkanut jo kipeästi tuntua. Yhteisen harrastuksen synnyttämänä,
-isänmaallisen innon helmalapsena, oli tämä taidelaitos tullut
-yhdyntäpaikaksi kaikelle mitä Helsingissä oli suomalaista ja
-suomenmielistä. Kun se oli poissa, oli yhteiselämä hyvin kuollutta
-niissä piireissä, joille teatteri oli yhdistävänä siteenä" (U. S.).
-Näytännöt alkoivat 19/11 Maria Stuartin esittämisellä, joka meni kolme
-kertaa peräkkäin. Pääviehätys lähti rva Winterhjelmin esityksestä, hän
-kun loi "liikuttavan ja ylevän" kuvan onnettomasta kuningattaresta;
-sitä vastoin eivät rva Lundahl Elisabet kuningattarena, Axel Ahlberg
-Mortimerina, Böök Leicester kreivinä, Leino Burleigh paroonina, nti
-Stenberg Marian imettäjänä vielä saaneet mitään huomattavampaa aikaan
--- eikä ihmekään, sillä esiintyivätpä he kaikki ensi kerran yhdessä
-noita Schillerin kypsyysajan näytelmiä, joissa yksistään jo
-intomielinen lausunta vaatii niin paljo taiteellista voimaa. Paremmin
-nuoret näyttelijät menestyivät toisessa suuressa draamassa, jonka
-ensi-ilta oli 3/12, nimittäin Friedrich Halmin (vapaaherra
-Münch Bellinghausen) murhenäytelmässä _Ravennan miekkailija_.[27]
-
-Rva Winterhjelm, joka jo kymmenkunta vuotta ennen Ruotsalaisessa
-teatterissa oli näytellyt miekkailijan äitiä Thusneldaa, oli elävä ja
-myötätempaava ylpeänä, jalona naisena, joka ennen syöksee miekan
-poikansa ja omaankin rintaansa kuin sallii germanilaisen nimeä
-häväistävän. Böök nimiroolissa näytti kyllä selvästi käsittäneensä sen,
-mutta nuorekas, miltei lapsellinen piirre Thumelikon luonteessa tuli
-vaillinaisesti näkyviin. Leino onnistui hämmästyttävän hyvin Kaligula
-keisarina: naamioitus oli erinomainen ja verenhimoisen tirannin
-inhottavan luonteen hän kuvasi merkillisellä totuuden sävyllä.
-"Kappaletta kannatti käydä katsomassa yksistään Leinon tähden", U. S.
-sanoo, ja Mbl. vakuuttaa, että "näyttelijän luoma kuva syöpyi
-häviämättömäksi muistiin". Tositeossa moni vieläkin muistaa Kaligulan
-yhtenä Leinon parhaimpana roolina, samalla kuin senkin että Bergbomilla
-oli ollut erikoinen ansio näyttelijän valmistamisessa siihen. Edelleen
-nti Avellan sai vilpittömän tunnustuksen rohkeapiirteisestä, suorasta,
-luonnollisesta kukkatytöstä Lysiskasta [jonka kukkaset olivat uusia,
-Betty Elfvingin tekemiä], ja Vilho näytteli Flavio Arminiota kuin
-kokenut näyttelijä ainakin. Muut olivat heikompia kuin nämä mainitut,
-mutta kokonaisuus oli ansiokas ja tehoisa. Näytäntö uudistettiin 5/12
-ja 7/12.
-
-Juuri kun rva Winterhjelmin lyhyt vierailu oli päättymäisillään, Ida
-Aalberg palasi. Jo 5/12 ehtoolla hän tuli kotiinsa Janakkalaan, kävi
-seuraavana päivänä neulomakokouksessa Kerkkolan Ylöstalossa
-tervehtimässä kotiseutunsa tuttavia ja lähti sieltä Helsinkiin, jossa
-hänet asemaila vastaanotettiin ylioppilaslaululla ja eläköönhuudoilla.
-Teatterissa nti Aalbergia niinikään tervehdittiin innokkaasti 9/12
-Louisena Kavaluudessa ja rakkaudessa. Rva Winterhjelm puolestaan antoi
-10/12 jäähyväisiltaman, jossa esitettiin Vastanaineet -- taiteilijatar
-itse Matildana ja nti Aalberg Laurana -- ja Lea sekä näiden näytelmäin
-välillä tarjottiin yksin- ja ylioppilaslaulua. Kun huhu oli levinnyt
-että rva Winterhjelm nyt esiintyi viimeisen kerran Suomalaisessa
-teatterissa, oli huone ihan täysi ja koko näyttämöllä oli juhlaleima.
-Suuret olivat suosionosotukset, ja viimeiseksi koko seurue keräytyi
-näyttämölle taiteilijan ympärille, ja nti Avellan ojensi hänelle
-toveriensa puolesta komean laakeriseppeleen, luettuaan sen nauhoista
-seuraavat V. Soinin sepittämät säkeet:
-
-    Kero lemmen liehtarina.
-    Into voiman kumppanina
-    Suurta toimeen saa.
-    Sepä aatteet kasvattaapi,
-    Siltä aika tunnon saapi,
-    Toiveet muodostaa.
-
-    Suomen näyttötaiteen luoja.
-    Tuki, kannattaja, suoja:
-    Sinut omanaan
-    Pitää maamme, tyttäreksi
-    Tekee sun, ja ikuiseksi
-    Aina muistossaan.
-
-    Rakkaus sen runsahasti
-    Seuraa sua, minne asti
-    Tiesi vieneekin.
-    Ällös unhoita sa meitä,
-    Ällös ijäks työtäs heitä,
-    Tover armahin.
-
-Kun laakeriseppeleitä ja kukkia oli annettu katsojainkin puolesta ja
-salonki ei ottanut tyhjentyäkseen, rva Winterhjelm lausui yleisölle
-seuraavat sanat:
-
-"Sallikaa minun kerran sydämestäni kiittää Teitä sekä tästä illasta
-että siitä monivuotisesta suosiosta, jonka Helsingin yleisö on minulle
-osottanut. Tiedän kyllä että minun voimani usein ovat olleet heikot,
-mutta tahtoni on ollut mitä palavin. Ja kuinka katkera erohetki onkin,
-eroan lohdutettuna, sillä minä tiedän, että Suomalainen teatteri jo on
-saanut niin vahvan aseman, ettei mikään kohtalo voi riistää sitä pois
-Suomen kansan sydämestä. Ja kun se kerran on kukoistava kunniassa ja
-loistossa, muistakaa joskus minuakin, joka tässä maailmassa tuskin olen
-pitänyt mitään rakkaampana. Hyvästi! Eläköön Suomalainen teatteri!"
-
-Lämpimät sanat vastaanotettiin lämpimästi, ja teatterin lähemmät
-ystävät kokoontuivat näyttämölle, jossa Kaarlo Bergbom ja Vilho
-puhuivat taiteilijattarelle. -- Varta vasten toimeenpannuissa
-hyvästijättöpidoissa Arkadia-teatterin lämpiössä 13/12 vihdoin dosentti
-Perander kaunopuheliaasti tulkitsi yleisön ja teatterin unohtumattoman
-kiitollisuuden jalolle vieraalle. Viisi päivää myöhemmin 18/12 rva
-Winterhjelm lähti.[28]
-
-Ennen joulua meni Valapatto kerran ja Noora kolme kertaa ja huomattiin
-nti Aalbergin näyttelevän yhtä etevästi, jollei etevämmin, kuin ennen.
-Toisena joulupäivänä hän esiintyi ensi kerran Sirkan nimiroolissa, joka
-kappale sitten vuodenvaihteella vaihteli Nummisuutarein kanssa.
-Ensi-iltana sanotaan nti Aalbergin olleen "levoton" uudessa roolissaan,
-mutta toisella kerralla se jo täydellisesti oli hänen vallassaan. Hän
-näytteli raittiisti ja taiteellisesti osaten alusta loppuun tasaisesti
-pitää kiinni "Sirkan" omituisesta luonteesta -- eikä esityksessä
-havaittu mitään lainattua niinkuin muutoin tavallista on tässä
-taiturintehtävässä. Ahlberginkin tasaisuutta ja varmuutta Landryn
-osassa kiitetään, ja rva Aspegren -- entinen Sirkka -- oli nyt
-ansiollinen muori Fadetina.
-
-Uuden vuoden ensimäinen premiääri oli 4/1, jolloin näyteltiin Kiven
-Yö ja päivä uudistettuna, Saimaan rannalla ja _Robert Kiljanderin_
-1-näytöksinen huvinäytelmä _Mestarin nuuskarasia_. Ensin mainitussa
-kappaleessa Ida Aalberg esitti runollisella sulolla ja totuudella
-sokean Liisan osan, jonka hän jo oli näytellyt Janakkalassa ennen
-teatteriintuloaan, jota paitse Böökkin (Tapani) ja rva Aspegren
-(Kerttu) olivat oivallisia. Tunnelmaan vaikutti myös uusi kaunis
-Saimaa-maisema, jonka taiteilija Fridolf Weurlander oli maalannat
-taustaksi. Mestarin nuuskarasia -- jonka nti Hacklin, Vilho, Tervo ja
-Böök liukkaasti suorittivat -- oli ensimäinen lisä ohjelmistoon
-kirjailijalta, jolta teatteri seuraavina vuosina oli vähä väliä saava
-kaikkiaan lähes kymmenkunnan pikku huvinäytelmää, jotka aiheiltaan
-viattomina ja kansanomaisina varmapiirteisine luonteineen,
-humoristisine sävyineen ja keveine, sujuvine vuoropuheluineen
-saavuttivat melkoisen menestyksen. Tämä ensimäinen ja toinenkin, kohta
-alempana mainittu, olivat alkuaan ruotsiksi kirjoitetut ja enimmäkseen
-_Minna Canthin_ suomentamia, joka itsekin jo, niinkuin vastedes on
-kerrottava, oli lähettänyt draamallisen esikoisensa teatterille.[29]
-V:sta 1878, jolloin Kiljander postivirkamiehenä oli muuttanut
-Jyväskylään, nämä tulevat näytelmäkirjailijat olivat seurustelleet ja
-toisiinsa kehottavasti vaikuttaneet. Niiden esiintyminen on kieltämättä
-luettava teatterin ansioksi ja 1880-luvun merkkitapahtumiin.
-
-Loppiaispäivänkin näytäntö oli merkillinen, vaikka näyteltävänä oli
-niin tuttu kappale kuin Nummisuutarit -- se oli näet ensimäinen n.s.
-_kansannäytäntö_. Oli huomattu että teatterin yleisö kasvamistaan
-kasvoi, mutta erittäinkin että toiselle riville pyrkijäin luku oli niin
-suuri, että niiden varsinkin sunnuntaisin täytyi joukottain palata
-saamatta pilettiä. Se herätti ajatuksen antaa silloin tällöin
-näytäntöjä alennetuin hinnoin (korkein hinta 1:50). Tästä Emilie
-kirjoittaa nti Elfvingille 7/1:
-
-"Eilen annoimme kansannäytännön, ja joka sija, jopa koko orkesterikin
-oli jo ennen klo 7 myyty. Oli oikein hupaista nähdä työkansaa alhaalla
-nojatuoleilla, ja yleisö käyttäytyi hyvin siivosti koko illan. Onhan
-Nummisuutarit kerta kaikkiaan oikea helmi, enkä voi sanoa kuinka on
-hauskaa, että katsojat niin hyvin oivaltavat sen. Päätimme kerrankin
-valmistaa tilaa toisenkin rivin yleisölle, ja koe onnistui."
-
-Sanomatkin olivat tyytyväisiä uudistukseen ja kehottivat vastedeskin
-toimeenpanemaan tämänlaisia näytäntöjä, niinkuin siitä lähtien
-tapahtuikin. "Ilta oli ehdottomasti iloisimpia, vilkashenkisimpiä
-teatteri-iltoja mitä Helsingissä pitkään aikaan oli nähty" (Mbl.).
-
-Topeliuksen päivänä oli ohjelmana Nooran toinen näytös, Taistelujen
-välillä ja Saaristossa. Ilta oli kahdenkertaisesi juhlallinen
-sentähden, että katsojain joukossa nähtiin _Adolf Nordenskiöld_ ja
-hänen puolisonsa. Mainio maanmiehemme, joka edellisenä vuonna
-ikäänkuin riemukulussa oli Aasian ympäri ja Europan halki palannut
-suurenmoisimmalta löytöretkeltään, oli käytyänsä Pietarissa 12/1
-saapunut Helsinkiin, tullakseen, kaikkein viimeiseksi, vanhan
-isänmaansakin kunnianosotusten esineeksi. Johtokunnan kutsua noudattaen
-Nordenskiöld kävi tänä iltana Suomalaisessa teatterissa, jossa
-perimmäinen aitio oli kasveilla koristettu jotenkin samaan tapaan kuin
-perintöruhtinasparin käydessä 1876. Kun vieraat tulivat, ojennettiin
-rva Nordenskiöldille kukkasvihko, ja kun he astuivat aitioon, soitti
-kaartin soittokunta Maamme ja sen jälkeen huudettiin: "Eläköön
-Nordenskiöld!" Käynti oli kuitenkin lyhyt. Kun varta vasten ohjelmaan
-otettu Nooran näytös oli ohi, täytyi vieraiden jo lähteä Helsingin
-kaupungin toimeenpanemaan juhlaan Ritarihuoneelle.
-
-Tammikuun loppupuolella ja helmikuun alkupuolellakin oli ohjelmisto
-vähemmän mieltäkiinnittävä; mutta merkillistä uutta valmistettiin.
-Ennen kaikkea oli Romeo ja Julia vuoden alusta harjotuksen alaisena.
-Bergbomista oli kuitenkin Shakespearen draaman esittäminen niin tärkeä
-koe, että hän ei tahtonut pitää kovaa kiirettä, vaan pisti vähemmän
-painavaa väliin. Siten annettiin 18/1 ensi kerran E. Labichen
-2-näytöksinen huvinäytelmä _Sumua silmiin_ (Poudre aux yeux), jonka
-esityksessä ei kuitenkaan näy olleen tarpeellista vilkkautta ja joka
-23/1 uudistettiin Jeannetten häitten kanssa, nti Hacklin Jeannettena.
-Helsingissä uusi oli myöskin Nuoren aatelismiehen vaiheet, joka meni
-25/1. Enimmän huomiota herätti jo ensi-iltana nti Avellanin ansiokas
-esitys Margueriten osasta.
-
-Selaillessa tämän talven sanomalehtiä näkee, että syksyllä herätetty
-rahankeräyshanke kulovalkean tavoin oli sytyttänyt mieliä ympäri maan.
-Ennen mainittuihin kaupunkeihin liittyi toisia sekä kaupunkeja että
-maalaiskuntia, jotka tahtoivat olla mukana, ja lopulta 2 p. helmik.
-1881 todella muodostui semmoiseksi kansallisen yhteisharrastuksen
-juhlapäiväksi, jonka "Maalainen" kaksi vuotta ennen oli U. S:ssa
-suunnitellut. Ainoastaan muutamilla harvoilla paikkakunnilla oli
-toisesta tai toisesta syystä joku toinen päivä katsottu sopivammaksi.
-Helsingissä oli arpajaisiltama ylioppilastalolla, johon yleisöä oli
-kokoontunut ahdinkoon asti. Juhlasalin peräseinällä nähtiin ennen
-mainittu Weurlanderin Saimaa-maisema koristelun keskustana. Ohjelmasta
-mainitsemme vain kaksi päänumeroa: Ida Aalberg lausui osan Oksasen
-Porthanin muistopatsaan paljastamisjuhlaan sepittämää runoelmaa ja
-Kaarola Avellan suomennoksen Z. Topeliuksen runoelmasta Oulunjoen
-jäänlähtö. Kun jälkimäinen lausunta oli ohi, ilmestyi yhtäkkiä saliin
-joukko somapukuisia haltioita, jotka tarjosivat kaupaksi varta vasten
-painettua suomen- ja ruotsinkielistä julkaisua: _"Haltia. Helmikuun 2
-p. 1881"_, joka "meni kuin kuumille kiville" ja tuotti 700 mk.[30]
-Voittoja oli 1,107 ja arpoja 12,000 à 1 mk; jälkimäiset myytiin loppuun
-puolessa tunnissa eivätkä läheskään riittäneet kaikille ostohaluisille.
-Arpajaisten bruttotulo teki 14,000 mk, mikä oli enemmän kuin koskaan
-ennen oli saatu sentapaisella yrityksellä. Niin ilahduttavaa kuin tämä
-olikin, ei sentähden kaikki ollut niinkuin olisi _voinut_ olla.
-Puuhalla oli vastustajiakin, ja "arpajaisissa kyllä suurin osa
-pääkaupungin ylhäisöä ja hienostoa loisti poissaolollaan, mutta ei se
-mitään tehnyt, sillä sen sijaan nähtiin siellä tiheissä joukoissa
-edustajia siitä kansanluokasta, jota tähän asti on kunnioitettu nimellä
-'alhainen' s.o. ammattilaisia, käsityöläisiä ja työväkeä" (U. S.).
-
-Suomalaisen teatterin hyväksi toimeenpannun rahankeräyksen
-laajaperäisyys ja lopullinen tulos näkyy seuraavasta johtokunnan
-tilinteosta:
-
-    2/2 Pirkkalasta (arpajaiset)....   550:34
-    7/2 Mikkelistä ..... " .........   910:-
-    8/2 Lempäälästä (iltahuvit).....   200:-
-    9/2 Tampereelta (arpajaiset).... 1,723:-
-   10/2 Turusta ......... " ........ 3,483:-
-   10/2 Tampereelta (seuranäytäntö).    73:-
-   11/2 Jyväskylästä (arpajaiset)... 1,174:-
-   12/2 Haminasta ....... " ........ 1,290:88
-   13/2 Kylmäkoskelta (iltahuvit) ..   136,35
-   14/2 Hämeenlinnasta (arpajaiset)  2,462:80
-   14/2 Viipurista (naamiohuvit) ... 2,362:65
-   15/2 Lammilta (iltahuvit)........   120:-
-   15/2 Toijalasta ... " ...........   302:-
-   15/2 Hausjärveltä (iltahuvit)....   115:-
-   17/2 Kokemäeltä (arpajaiset) ....   710:20
-   17/2 Kuopiosta ..... " ..........  2,600:-
-   22/2 Pälkäneeltä (iltahuvit) .....   332:-
-   22/2 Urjalasta (arpajaiset) ......   380:-
-   24/2 Helsingistä (paitse 1,000 mk
-            Viipurista) ............ 12,500:-
-   24/2 H:gin arpajaistoimikunnalle
-            lähetetty: Joensuusta ..  1,220:09
-                       Jämsästä ....    400:-
-                       Kiteeltä ....    242:50
-                       Heinolasta ..    400:-
-                       Käkisalmelta.    850:-
-   25/2 Lappeenrannasta (arpajaiset)  1,530:-
-   27/2 Kajaanista (iltahuvit) .....    130:-
-    3/3 Asikkalasta ................    175:-
-    6/3 Oulusta ....................    807:23
-    7/3 Porista ....................  1,856:-
-   10/3 Mäntsälästä ................    415:-
-   11/3 Vaasasta ...................  1,506:97
-   11/3 Orihvedeltä ................    216:50
-   11/3 Lopelta ....................    311:-
-   14/3 Iitistä ....................    150:-
-   15/3 Sortavalasta ...............  1,110:-
-   16/3 Mäntästä ...................    425:-
-   19/3 Tohmajärveltä ..............    122:50
-   21/3 Kurusta ....................    330:-
-   21/3 Sääksmäeltä ................     72:32
-   29/3 Leppävirroilta .............    355:61
-    3/4 Kokkolasta .................    250:-
-    3/4 Ruovedeltä .................     50:-
-                               Summa 44,350:94
-
-Kesällä tuli vielä lisää, niin että arpajaispuuha kaikkiaan tuotti
-46,162 markkaa.
-
-Runebergin päivänä 5/2 esitettiin sekaohjelma, joka oli aiottu kokonaan
-isänmaalliseksi, mutta jossa sairaussattuman tähden Kiven Margareta
-vaihdettiin Wilbrandtin Ensi lempeen. Kun Vilho oli alkanut näytännön
-lausumalla Sven Tuuvan, näyteltiin Maamme laulun kaikuessa Falkmanin
-järjestämä suuri kuvaelma, "kunniamme päiviltä", jossa oli ryhmiä
-erinäisistä Vänrikki Stoolin tarinoista, keskellä Pilven veikko ja
-ylinnä "Suometar" voitonpalmu kädessä. Edelleen nti Hacklin ja Pesonen
-lauloivat Pilven veikon kaksinlaulun ja Vuorio pari muuta Runebergin
-laulua, Ida Aalberg lausui Döbeln Juuttaalla, ja esitettiin
-Sotavanhuksen joulu. Viimeksi tuli Ensi lempi Ida Aalberg pääosassa.
-
-Kaksi päivää myöhemmin (7/2) levisi tieto, että runoilija,
-taiteensuosija ja ihanteiden mies, _Fredrik Cygnaeus_ klo 4.45 i.p. oli
-rauhallisesti vaipunut kuoleman uneen. Ehtoolla myöhään Pohjalaisen
-Osakunnan laulajat lauloivat "Integer vitae" vainajan asunnolla,
-jossa ylioppilaat niin monesti olivat tervehtineet häntä hänen
-syntymäpäivänään huhtikuun 1:nä; mutta kun oli maanantai eikä siis
-mikään näytäntöpäivä, teatteri ei ollut tilaisuudessa ilmaisemaan
-osanottoansa. Sitä vastoin kun Cygnaeuksen maalliset jäännökset 11/2
-vihittiin viimeiseen lepoonsa ja J. V. Snellman, jonka oma poismeno oli
-lähellä, oli pitänyt ylevän hyvästijättöpuheensa, silloin laskettiin
-unohtumattoman isänmaanystävän arkulle syvimmän kunnioituksen merkkinä
-seppele Suomalaisen teatterinkin puolesta.
-
-Ohjelmistolle uusi kappale tuli jälleen 15/2 eikä mikään muu kuin tuo
-G. v. Moserin ja F. v. Schöntaun 5-näytöksinen huvinäytelmä _Sota
-rauhan aikana_, joka monesti vielä viimeisinäkin aikoina on nähty
-näyttämöllämme. Kappale, joka paraikaa kotimaassaan nauratti teatterin
-yleisöä, vastaanotettiin täälläkin mitä suurimmalla suosiolla. Ida
-Aalberg oli viehkeä, kujeikas Ilka Eötvos, neidit Avellan (Aune Hiller)
-ja Hacklin (Elsa Henkelin) niinikään paikallaan, Leino uljas kenraali,
-Aspegren nokkela luutnantti Reif von Reiflingen j.n.e. Upseerien
-univormut loistivat niinkuin daamein puvut -- ja sitten se vilkas,
-kevyt puhelu ja häärintä! Ilta illalta tulvasi enemmän katsojia
-Arkadiaan ja näytelmästä oli juuri tulemaisillaan "kassakappale", kun
-Ida Aalberg sairastui. Tästä ja muusta kirjoittaa Emilie nti
-Elfvingille 22/2:
-
--- "Merkillistä kuinka arpajaiset ovat niin onnistuneet, ei sitä voinut
-uneksiakaan. Kun kaikki tulee kokoon, nousee summa varmaan 34 à 35
-tuhanteen [enemmänkin tuli, niinkuin ylempänä näkyy], todella kaunis
-tulos! -- --"
-
-"Muutoin on teatterin tänä vuonna käynyt jotenkin hyvin. Yleisömme on
-tosin pieni, mutta se kasvaa tasaisesti ja se on hyvä merkki.
-Erittäinkin koskee tämä toisen rivin yleisöä. Melkein joka pyhä on
-toinen rivi jo klo 5 aivan loppuun myyty ja kahteen kansannäytäntöön on
-joka piletti otettu -- orkesteriinkin olemme ahtaneet niin monta tuolia
-kuin tila suinkin on sallinut."
-
-"Sairaussattumat ovat tuottaneet meille huolia: melkein kaikki ovat
-vuorostaan olleet sairaana, ja Leinot kadottivat pikku tyttönsä, joka
-kaksi viikkoa sairasti kovaa rokkotautia. Sillä aikaa he olivat estetyt
-työstä. Leino on nyt työssä, mutta rouva on sairas liiallisesta
-vaivaantumisesta ja murheesta. Kaarola on taasen ollut poissa isänsä
-kuoleman tähden, ja nyt on Ida Aalberg sairas, niin että on täytynyt
-keskeyttää erinomaisen hupaisen komedian, Sota rauhan aikana,
-näytteleminen. Se on menestynyt varsin hyvin, mutta kirjalliselta
-kannalta arvosteltuna on se arvoton. Ei toki mitenkään säädytön taikka
-rivo, mutta minun mielestäni on se sävyltään halpa ja sirkusmainen,
-vaikka toiminta liikkuu ylemmissä upseeripiireissä. Sangen lystillinen
-se sittenkin on ja menee kai vielä 4-5 kertaa. Sen jälkeen tulee Romeo
-ja Julia, ja se on oleva juhlapäivä teatterille. Ida Aalberg on Julia
-ja Axel Ahlberg Romeo. Böökillä on nykyään velttouden aika, niin ettei
-hän käy oikein mihinkään käsiksi eikä Kaarlo sentähden uskaltanut antaa
-hänelle Romeon roolia, johon hän kuitenkin ulkomuotonsa tähden olisi
-paremmin sopinut. Milloin kappale menee, riippuu Ida Aalbergin
-terveydestä; minusta sinä voisit silloin tulla tänne -- kyllä saat
-sanan ajoissa. Tosin on luultavaa, ettei Romeo ja Julia viehätä yleisöä
-niinkuin Sota rauhan aikana, mutta teatterin _todellisilla_ ystävillä
-on oleva ilonhetki, kun voidaan antaa shakespeareläinen näytelmä
-suomenkielellä. Se saa minut unohtamaan monta katkeraa kokemusta. --
-Minulla olisi kyllä sinulle kerrottavana halpamaisesta svekomaanisesta
-vehkeilystä saada Ida Aalberg näyttelemään ruotsinkielellä (Agardin
-y.m. kanssa rouvasväenyhdistyksen arpajaisissa ensi tiistaina), mutta
-se olisi liian pitkä juttu. Tahdoin kuitenkin mainita siitä, jotta
-huomaisit etteivät ystävämme ole meitä unohtaneet! Varmaankin on tänä
-keväänä jälleen suurenmoinen hyökkäys tehtävä hänen vallottamisekseen.
-Ylipäätään hän tänä vuonna on ollut hyvin rakastettava ja suloinen."
-
-Nuoren aatelismiehen vaiheet, jonka ensi-ilta oli ollut noin kuukausi
-ennen, meni toisen kerran 22/2 ainoastaan näyttääkseen kykenemättömäksi
-saavuttamaan suosiota. Nti Avellanin Marguerite sai kuitenkin kiitosta
-luonnekuvauksen johdonmukaisuudesta ja esityksen pontevuudesta. Samalla
-näyttelijättärellä oli niinikään tärkein naisrooli B. Laguksen
-suomentamassa Anzengruberin 4-näytöksisessä näytelmässä _Isännätön
-talo_, joka 27/2 annettiin ensi kerran. Voimallista oli näytteleminen
-tässäkin, mutta jälleen huomautetaan mitä ylipäätään sanottiin
-näyttelijättärestä, että näet hänessä oli havaittavana enemmän taitoa
-ja oppia kuin välitöntä antautumista tehtävään. -- Tällä aikaa oli Ida
-Aalberg tullut terveeksi ja hän esiintyi jälleen, ensiksi Sirkkana
-kansannäytännössä laskiaistiistaina 1/3 ja sitten kolme kertaa
-peräkkäin Sodassa rauhan aikana. Sen jälkeen seurasi kahtena iltana
-Isännätön talo. Toinen näistä oli _13 p. maaliskuuta_, se kauhea
-merkkipäivä, joka oli Aleksanteri II:n viimeinen. Jähmetyttävä sanoma
-vapauttaja-keisarin, Suomen hyväntekijän klo 4 vaiheilla tapahtuneesta
-murhasta tuli Helsinkiin noin 4 tuntia myöhemmin, kun näytäntö jo oli
-alkanut Suomalaisessa teatterissa. Kaarlo Bergbom astui klo 1/2 9
-näyttämölle ja ilmotti kauhunsanan yleisölle sekä että näytäntö samassa
-hetkessä lakkautettiin. Keisarin kuolema oli tietysti kova isku
-teatterille, jonka täytyi keskeyttää toimensa 1 p:ään toukokuuta
--- se on seitsemäksi viikoksi, mikä aika tuntui sitä pitemmältä
-kun kauvan oli epätietoista, milloin saataisiin näytellä.
-Vähän ennen kun keskeytys tapahtui, oli päätetty että Romeo ja Julia
-annettaisiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamisen
-viisikymmenvuotismuistopäivänä maaliskuun 16 p. juhlanäytäntönä, johon
-kutsuttaisiin seuran kunniaesimies (Elias Lönnrot), kunniajäsenet ja
-virkamiehet, sekä että suuret kemut toimeenpantaisiin päivän kunniaksi.
-Bergbom-sisarukset puuhasivat mitä ahkerimmin saadakseen määräaikaan
-valmiiksi puvut ja koristukset y.m., jossa kaikessa hieno asiantuntija
-Falkman piirustajana ja neuvojana heitä avusti. Emilie kutsui
-ystävättärensä Turusta ottamaan osaa iloon ja juhlaan, ja silloin --
-yhtäkkiä -- oli kaikki jätettävä sikseen epämääräiseksi ajaksi! --
-Kumminkin on tuolta Kirjallisuuden Seuran juhlapäivältä jotakin
-teatterihistorialle tärkeää mainittavana. Kokouksessaan 2/3 oli Seura
-päättänyt antaa W. Parmasen lahjottaman 500 markan palkinnon
-kappaleesta, joka oli havaittu parhaimmaksi kymmenestä(!) kilpailuun
-tulleesta ja joka oli nimeltä: "_Murtovarkaus_, näytelmä 5 näytöksessä,
-kirjoittanut Vilja". Juhlakokouksessa ilmotettiin, että palkitun
-teoksen tekijä oli "leskirouva _Minna Canth_". -- Minkälaatuinen
-teatterin pakollinen lepoaika oikeastaan oli, näemme Emilien kirjeestä
-(14/4) nti Elfvingille, joka todella oli käynyt Helsingissä.
-
-"Oma Bettyni! Kaikki on jotenkin samoin kuin lähtiessäsi; ei vieläkään
-varmaa tietoa saammeko näytellä tänä keväänä vai ei. Joskus nousee
-huhu, että teatterit saavat alottaa toimensa kohta venäläisen
-pääsiäisen jälkeen, sitte taas sanotaan, että voitaisiin alkaa
-yliopiston surujuhlan perästä, ja vihdoin väitetään, että huvitukset
-ovat kielletyt kesäkuun 13:een. Kumminkin on harjotuksia jatkettu,
-mutta tietysti käy kaikki veltonlaisesti, syystä kun kaikki luulevat
-että tänä keväänä ei enää ryhdytä tosityöhön. Ida Aalberg on
-terve, niin että hän eilen oli harjotuksessa, ja ääni oli sangen
-heleä ja kaunis. -- Itse olen minä huononlainen. Tosin käyn
-hypoteekkiyhdistyksessä, mutta en saa ollenkaan kävellä, vaan täytyy
-minun ajaa edes takaisin, joka on sekä ikävää että kallista, mutta minä
-en tahdo laiminlyödä virkaani, jos vain jaksan liikkua. En voi
-ajatellakaan tulla terveeksi, ennen kun tulee lämmin. -- Kuinka
-teatterin toimi on järjestettävä lähimmässä tulevaisuudessa, on
-tietämätöntä. Viipurista kuuluu, että teatteri valmistuu 1 p:ään
-lokak., ja siinä tapauksessa alotamme silloin siellä; mutta julmaa on,
-jos seurueen täytyy olla joutilaana 6 kuukautta. Kaikki vanhat
-kappaleet unohtuvat eikä uusia opita. Ainoa mahdollisuus olisi näytellä
-Oulussa, mutta matka sinne on niin kauhean kallis. Jos niin
-onnellisesti kävisi, että me näistä onnettomista kuukausista, joina
-näytteleminen on kielletty, saisimme apua valtiolta, tahtoisi Kaarlo
-mielellään että teatteri kesällä matkustaisi Ouluun. Jos emme saa apua,
-täytyy meidän säästää äärimmäiseen saakka, ja huokeampaa on antaa
-seurueen jäsenille lomaa puolella palkalla."
-
-"Kuopion naiset ovat nyt lähettäneet tänne listansa, lähes 1,600 nimeä
-on merkitty ja täällä saamme varmaan 500, jos vain asiaa oikein
-ajetaan. Ikävä kyllä en minä voi tehdä mitään nimien keräämiseksi. Ei
-vielä ole päätetty tuleeko juhlaa vai ei;[31] pidetään arveluttavana
-toimeenpanna se surun aikana ja mieluimmin se jätettäisiin syksyyn,
-mutta toiselta puolen -- ehkä ukko silloin ei enään eläkään taikka ei
-jaksa olla mukana juhlissa. Hän on kuulumattomasti surkastunut ja
-vanhentunut viimeisinä viikkoina, oikein silmin näkee, miten hän päivä
-päivältä käy iäkkäämmäksi. Keisarin onneton loppu, Cygnaeuksen ja
-Boreniuksen[32] kuolema kuuluu tavattomasti koskeneen ukkoon -- ja
-varsinkin keisarinmurha. -- -- Näinä päivinä olemme kokeneet iloisen
-tapahtuman, Krohnin Suomalaisen kirjallisuushistorian ensi vihkon
-ilmestymisen; et voi uskoa millä nautinnolla olen sen lukenut ja kuinka
-siitä oppii: Kalevala esiintyy aivan toisessa valossa, kun on lukenut
-hänen selityksensä." -- --
-
-"Mitä sanotaan suomenmielisten voitosta ylioppilaskunnan puheenjohtajan
-vaalissa? Ruotsinmieliset kuuluvat tehneen äärettömiä ponnistuksia,
-niin että fennomaanit eivät uskaltaneet toivoakaan semmoista tulosta --
-sentähden oli hupaista nähdä että nyt voi päättää ylioppilaskunnan
-enemmistön tosiasiallisesti olevan suomalaisen".[33]
-
-"Hyvästi nyt, rakas ystävä. En ole vielä kiittänyt sinua kaikesta
-ilosta, jonka läsnäolosi tuotti meille -- mutta kuitenkin olen
-pahoillani että matkasi, keisarisurun ja oman vilustumisesi tähden,
-onnistui niin huonosti." -- --
-
-       *       *       *       *       *
-
-Vapunpäivänä alkoivat siis näytännöt uudestaan, ja kun silloin oli
-annettu Sota rauhan aikana, tuli vihdoin kauan odotettu _Romeon ja
-Julian_ ensi-ilta 3/5. Teatteri oli lähes loppuun myyty, ja yleisö
-seurasi jännityksellä Paavo Cajanderin oivallisesti suomentaman,
-mainion rakkaustragedian kohtauksia. Komeat, ajanmukaiset puvut ja muu
-näyttämöllepano samoin kuin sujuva yhteisnäytteleminen olivat omansa
-tyydyttämään verraten korkeita vaatimuksia, ja sentähden katsojain
-innostus kiihtyi kiihtymistään saadakseen lopulta oikein riemullisen
-luonteen. Sanomattakin arvaa, että suosionosotukset kohdistuivat Ida
-Aalbergiin. Onhan Julia toiminnan keskipisteenä ja olihan nuori
-näyttelijätär kuin luotu esittämään tyttöä, jossa nuoruuden sulo ja
-lemmen tulinen hehku ovat ruumiillistuneet. Tavotellen tässä totuutta
-samoin kuin Noorassa -- kuinka erilaisia tunteita muuten olikaan
-kyseessä -- tuli hänen esityksensä alusta alkaen, mutta erittäinkin
-myöhemmissä traagillisissa kohtauksissa vaikuttavaksi ja
-myötätempaavaksi. Mutta ei ainoastaan hänessä vaan muissakin havaittiin
-innokas harrastus aikaansaada jotain ansiokasta luonnekuvauksessa, ja
-kiitoksella mainitaan Axel Ahlberg -- Romeo, Böök -- Mercutio, Leino --
-Lorenzo, rva Aspegren -- Imettäjä, Aspegren -- Tybalt j.n.e. Näin
-tapahtui että "tämä ensimäinen Shakespeare-näytäntö menestyi tavalla,
-josta paljon vanhempienkin teatterien olisi täysi syy ylpeillä"
-(Valvoja). Illan kuluessa saapui Turusta kolme onnittelusähkösanomaa:
-yksi Bergbomille, toinen näyttelijöille, kolmas Ida Aalbergille. --
-Toisessa näytännössä 6/5 Ida Aalberg sai ensimäisen laakeriseppeleensä
-Suomessa. Sen antajat olivat pohjalaiset ylioppilaat, jotka samana
-iltana pitivät näyttelijättärelle pidot. Kolmas näytäntö oli 8/5.
-Mainittua yleisempi kunnianosotus tuli Ida Aalbergin osaksi 11/5,
-jolloin hänen hyväkseen esitettiin Jane Eyre. Puhumatta tavallisista
-suosionosotuksista, jotka "myrskyisyydessä" muistuttivat
-oopperanaikoja, isommista ja pienemmistä kukkakimpuista y.m.s. sai
-taiteilijatar laakeriseppeleen "Suomalaisilta naisilta",
-hohtokivisormuksen, kultaisen "medaljongin" ja 1,000 markan rahasumman
-joko yksityisiltä taikka laajemmilta ihailijapiireiltä. Näytännön
-jälkeen saattoivat ylioppilaat näyttelijättären laululla kotia.
-
-Suuressa Snellman-juhlassa 12/5, jolloin päivänsankari sai vastaanottaa
-lukemattomia onnittelu- ja kunnioitustervehdyksiä eri osista maata, ei
-Suomalainen teatteri näy erityisesti esiintyneen; mutta mainittakoon
-kumminkin että rvat Hedvig Winterhjelm ja Ida Basilier-Magelsen
-lähettivät Norjasta yhteisen sähkösanoman: "Joka sydän, joka rakastaa
-Suomea, rukoilee tänään Jumalalta onnea Teille". Ohimennen sopii
-huomauttaa, että rva Winterhjelm 10/6 tänä vuonna niinkuin
-säännöllisesti ennenkin samana päivänä oli Suomalaiselta teatterilta
-saanut sähkötervehdyksen Lea-päivän muistoksi. Tällä kertaa oli paitse
-teatteria tervehdykseen yhtynyt noin puoli sataa suomalaisuuden ystävää
-ja oli sen sanamuoto seuraava:
-
-"Kiitollisessa muistossa säilyttäen tätä Suomalaiselle teatterille
-tärkeää vuosipäivää sekä Teidän unhottumatonta vaikutustointanne tässä
-teatterissa, lähetämme Teille sydämellisimmät tervehdyksemme,
-hartaimmat onnentoivotuksemme. Eläköön!"
-
-Toukokuun loppupuolelta on vielä merkittävä kaksi ohjelmistolle uutta
-kappaletta: K. Raudan (Järnefelt) suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen
-huvinäytelmä _Kirjeen kujeet_ (Les pattes de mouche) ja R. Kiljanderin
-1-näytöksinen komedia _Amalia ystävämme_. Ranskalainen näytelmä,
-erittäin iloinen ja naurattava, meni ensi kerran 17/5 ja olivat siinä
-toisia oivallisemmat nti Avellan ja Böök; suomalainen taas 20/5,
-alkukappaleena yhdessä edellisen kanssa, ja havaittiin sen olevan
-"onnellisesti keksityn perhekohtauksen, joka herättää varsin hyviä
-toiveita tekijästä". Päähenkilöt tässä kappaleessa olivat rva
-Aspegrenin, nti Avellanin ja Böökin hyvissä käsissä. Romeo ja Julia
-meni neljännen ja viidennen kerran 24/5 ja 29/5, ja siihen näytännöt
-päättyivät. Viime iltana oli Ida Aalberg lämpimän suosion esineenä ja
-huudettiin monet kerrat esiin niinkuin Bergbomkin.
-
-Juuri näytäntökauden lopussa saapui tieto, että _Bruno Holm_,
-sairastettuaan kuusi kuukautta, oli kuollut Göteborgissa 31 p. toukok.
-Samoin kuin Duncker oli Holm tuskin muualla kuin Suomalaisessa
-oopperassa saanut näyttää, mikä lahjakas ja hieno taiteilija hän oli.
-Göteborgissa Hillbergin seurueen jäsenenä hän oli ennättänyt esiintyä
-ainoastaan Rigoletton osassa, mutta jo silläkin saavuttanut myötätuntoa
-ja vilpitöntä tunnustusta. Talvikaudella 1879-80 Holm oli Tukholmassa
-laulanut Arlbergin johdolla, jota hän ei pitänyt ensi luokan
-taiteilijana, mutta joka "oivallisesti osasi järjestää" mitä hän (Holm)
-ennen oli oppinut. Seuraavat rivit eräästä kirjeestä (Bergbomille)
-sallivat luoda katseen laulajan taiteenkäsitykseen ja harrastuksiin:
-
--- -- "Mitä enemmän näen ja harkitsen, sitä varmemmaksi käy minulle,
-että meillä suomalaisilla on syvempi taipumus näyttämötaiteeseen kuin
-aavistammekaan -- ja ehdottomasti suurempi kuin ruotsalaisilla. Olkoon
-heillä mitä suuruuksia tahansa, niin on läpikäyvä henki kaukana
-yksinkertaisuudesta ja _totuudesta_. Jumala suokoon, ettei tämä
-naurettava, tyhjä ihannoiminen, joka täällä on vallalla, saisi
-jalansijaa näyttämöllämme. Mikä nautinto onkaan tässä ilmanalassa nähdä
-Ristoria!! Hän on epäjumalani, hän on unohtumaton."
-
-"Täällä Ruotsissa tulee paremmin fennomaaniksi kuin Helsingissä.
-Silmäni ovat monessa suhteessa auenneet. -- -- En päätä mitään ennen
-kun saan tietoja Suomalaisen oopperan tulevaisuudesta. Jos työlläni
-voin palvella sitä ja kotimaata, niin teen sen mieluimmin -- sen sanon
-suoraan. -- Minun täytyy tunnustaa sinulle, että joka kerta kun käyn
-jossakin kansallisteatterissa, valtaa minut ajatus, kunnianhimoinen
-unelma -- -- älä naura, kun julkilausun sen: tahtoisin olla Suomelle
-mitä se tai se on maallensa. Eiköhän sitä voisi? Jos teatteri-sanan
-eteen panisi maailman- kansallis- sanan asemesta --, niin olisi moni
-'suuruus' samalla hävinnyt. Mutta kuka _tahtoo_ hävitä! En minä
-ainakaan! Voimieni mukaan olen ponnistava ettei niin käy." -- --
-
-Niin Bruno Holm uneksi voivansa käyttää taidettaan Suomen iloksi ja
-kunniaksi, kun Tuoni katkaisi hänen elämänlankansa ennen kun hän oli
-täyttänyt 28 vuotta.
-
-Holmin arvostelu ruotsalaisten taiteesta antaa aihetta ottaa huomioon
-mitä samaan aikaan vastaperustetussa Valvojassa sanotaan Suomalaisesta
-teatterista. Finsk Tidskriftissä oli ylenkatseellisesti puhuttu tästä
-taidelaitoksesta. Arvostelijan mielestä se oikeastaan ei ollut mitään
-toimeensaanut, ja naurettavaa oli muka väittää että rva Winterhjelmillä
-oli pysyvä sija Suomen historiassa. Siihen vastaa V. Vasenius:
-
-"Että siinä tyhjästä on luotu näyttelijöitä sekä hankittu näytelmistö,
-sen jokainen näkee. Vaan mikä ei ole yhtä silmäänpistävää, on että
-tyhjästä on luotu oma näyttelemistapakin erittäin mitä lausuntaan
-tulee."
-
-"Tämän havaitsemme kuitenkin helposti, jos tarkastamme muutamien
-näyttelijäin lausumistapaa eri aikoina. Saksasta ensi kerran tultuaan
-nti Aalberg puhui aivan toisin kuin nyt; ja samoin kuului ennen nti
-Avellanin puheessa ruotsalainen 'vingutus' paljon selvemmin kuin viime
-aikoina. Aivan luonnollista, sillä he olivat oppineet taidettansa
-vieraalla kielellä, mutta jokaisella kielellä on omat lausumislakinsa
-eikä suinkaan ole helppo sovittaa toisen lakeja toiseen. Ja vielä
-vaikeampi on edelläkävijöittä löytää semmoisen kielen lausumislakeja,
-jota tuskin koskaan on näyttämöllä käytetty."
-
-"Tässä kohden rva Winterhjelm on epäilemättä ollut nuorille
-näyttelijöillemme tienosottajana, ja sanokoot ruotsikiihkoisemme mitä
-tahansa, hänen ansiotansa ei unhoteta. Vaikka hän muukalaisena tietysti
-ei voinutkaan täydellisesti taivuttaa ääntänsä meidän kieleemme, niin
-hänen etevä näyttelemiskykynsä kuitenkin osotti hänelle, ja hänen
-kauttansa muille, sen tien, jolla ennen käyttämättömän kielen vastukset
-ovat voitettavat."
-
-"Rva Winterhjelmiä seuraten näyttelijämme ovat ahkerasti koettaneet
-suomenkieleen sovittaa sitä opetusta, jonka he, mikä mistäkin, ovat
-itselleen hankkineet. Ja ihmeteltävää tosiaan on, että tämä eri
-haaroilta koottu opetus on saatu yhteensulamaan niin että jo saattaa
-sanoa teatterilla olevan yhteisen lausumis- ja näyttelemistavan eli
-tyylin. Tämä seikka on sitä ihmeteltävämpi kuin muistamme, että
-teatteri niin kauan on näytellyt maaseuduilla, jossa johto ja yleisön
-kritiikki ei kuitenkaan voinut olla niin tarkka kuin pääkaupungissa."
-
-"Tätä omituista näyttelemistapaa saattaa ylimalkaan sanoa
-realistiseksi. Selvästi näkyy, että näyttelijät ainakin koettavat puhua
-niin luonnollisesti kuin mahdollista. Puhuminen käy jokseenkin
-nopeasti; 'taidepausseja' ei paljo käytetä eikä juuri äänen
-korottamista. Sitä vastoin viljelevät erittäinkin naiset, saadaksensa
-lausumistaan enemmän vaihtelevaksi, puheen niin sanoaksemme
-soitannollista puolta; se on: koetetaan eri säveltä käyttämällä,
-milloin heleämmin, milloin korkeammin puhumalla osottaa erilaisia
-mielenliikutuksia."
-
-"Tätä keinoa esim. nti Aalberg 'Noorassa' hyvin rohkeasti, mutta
-myöskin erinomaisella menestyksellä käyttää: välistä hän puhuu niin
-nopeasti, että kuulija tuskin voi erottaa kaikkia hänen sanojaan; mutta
-sitten kuitenkin yksi ainoa sana, lausuttu oikealla säveleellä,
-valaisee koko lauseen."
-
-"Meidän mielestämme on tämä suunta, ellei sitä liiotella, oikea; sillä
-tällaista lausumistapaa käyttämällä tullaan siihen että teatterissa
-_puhutaan eikä pidetä puhetta_. Tällä emme väitä, että teatterimme jo
-olisi perille päässyt. -- -- Vaan selvästi näkyy kuitenkin, että tässä
-kohden jo on vakava perustus, johon se eteenpäin pyrkiessään voi
-nojata." -- Kun tämän jälkeen on puhuttu Ruotsalaisessa teatterissa
-vallitsevasta juhlallisemmasta lausumistavasta, tukholmalaisesta
-tyylistä, ja huomautettu että ruotsalaisten näyttelemistapa (syystä kun
-heillä ei ole kotimaista draamakirjallisuutta, vaan enimmäkseen
-näyttelevät ulkomaisia kappaleita) vieraantuu pohjoismaiden ja meidän
-maan näytelmien vahingoksi, mainitaan että Noora Suomalaisessa
-teatterissa esiteltiin paremmin kuin Leonarda Ruotsalaisessa ja että
-niinikään kotimainen kappale "Den nya adjunkten" menestyi siellä
-huonosti samalla aikaa kuin ranskalaisia komedioja näyteltiin yleisön
-suureksi tyydytykseksi.
-
-Luonnollista on, että näytäntökausi ei voinut olla taloudellisesti
-loistava, kun keisarisuru sattui parhaimpaan aikaan, ja sentähden
-ohjelmiston päävaltti, Romeo ja Julia, esiintyi liian myöhään. Vajaus
-pysyi miltei muuttumattomana, tehden 19,002:52 mk. Ettei se noussut
-korkeammaksi, siitä on kiittäminen arpajaisia, joiden tuottamista
-varoista 12,000 mk käytettiin vuoden menoihin. Jäännös 32,350:94 mk
-säilytettiin vararahastona lähinnä seuraavia vuosia varten. Miten
-suurenmoinen kansalaisten avustus olikaan, ei se riittänyt tekemään
-teatterin elämää huolettomaksi, mutta todistihan se kuitenkin
-rohkaisevalla tavalla että ystäväpiiri oli laaja.
-
-Näytäntöjä oli annettu 97 ja niissä: 9 kertaa _Saimaan rannalla_;
-8 _Kihlaus_, Noora; 7 Sota rauhan aikana, Sirkka; 5 _Mestarin
-nuuskarasia_, Maria Stuart, Mustalaiset, Parisin veitikka, Romeo ja
-Julia; 4 _Nummisuutarit_, Laululintunen, Porvari aatelismiehenä,
-Valapatto, Neiti Elisabeth; 3 _Lea, Sotavanhuksen joulu, Amalia
-ystävämme_, Don Cesar de Bazan, Sevillan parturi, Nyrnbergin nukki.
-Nuoren aatelismiehen vaiheet, Taistelujen välillä, Ravennan
-miekkailija, Isännätön talo, Kirjeen kujeet, Vastanaineet; 2
-_Saaristossa, Yö ja päivä, Margareta_, Hardangerin harjulla, Vaimojen
-kyyneleet, Sumua silmiin, Ei ollenkaan mustasukkainen, Jeannetten häät,
-Ensi lempi; 1 _Kosijat_, Kavaluus ja rakkaus, Jane Eyre, Maantien
-varrella, Taiteen harrastuksesta, Marin rukkaset, Hää-ilta.
-
-Näistä 42 kappaleesta oli 11 kotimaisia ja 12 ohjelmistolle uusia.
-
-
-
-
-X.
-
-Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.
-
-
-Bergbom-sisarukset olivat päättäneet viettää kesänsä Norjassa. Toivoen
-saavansa nähdä jotakin uutta teatterissa Kaarlo lähti jo kesäkuun ensi
-päivinä Tukholmaan, mutta teatterit olivat suljetut ja henkilöt, joita
-hän olisi tahtonut tavata, matkoilla. Sentähden Emilie viikko myöhemmin
-saapuessaan sinne kohtasi veljensä sangen tyytymättömänä oloonsa. Tämän
-ohella vaivasi molempia yhtäkkiä ilmestynyt jäätävä takatalvi.
-Kumminkin he viipyivät Tukholmassa, levottomasti odottaen tietoja
-eräästä läheisestä sukulaisesta, joka oli vaarallisesti sairastunut ja
-jonka kuolema, jos se olisi tapahtunut, olisi pakottanut heidät
-palaamaan kotimaahan. Tästä ja muusta kertoo Emilie nti Elfvingille
-kirjeessä (13/6), josta otamme seuraavan:
-
-"Eilinen ilta oli kuitenkin hupainen, kävimme näet katsomassa
-[kiertomatkalla olevia] ranskalaisia näyttelijöitä. Coquelin ja
-Pasca ovat _erinomaisia_ taiteilijoita, Berton on hyvä, toiset
-heikonpuoleisia paitse erästä pientä daamia, joka on niin kuulumattoman
-kehno, että oli melkein häpeä. Semmoista pikku hanhea ei ole päästetty
-näyttämölle edes meillä [teatterimme] lapsuudessa. Coquelin on elävä
-todistus siitä mitä äly ja lahjakkaisuus aikaansaavat. Hänen vartalonsa
-on mitätön, kasvojenpiirteet rumat eivätkä ollenkaan hienostuneet --
-paremmin oikein jokapäiväiset, nenä niin muodoton kuin mahdollista,
-ääni itsessään vähäpätöinen, ja sittenkin joka sanansa, joka
-liikuntonsa, joka kasvojeneleensä vaikuttaa valtavasti yleisöön --
-juuri semmoisen tulee taiteilijan olla -- sielun on kaikki tehtävä eikä
-ulkonaisten, aistillisten ansiopuolten; jos niitä sen ohella on
-olemassa, niin se on varsin hyvä, mutta jollei niitä ole, niin tulee
-ilmankin toimeen, niinkuin Coquelin. En voi sanoin lausua, kuinka
-hänestä pidin." --
-
-Kun sähkösanoma tuli että sairas oli parempi, sisarukset matkustivat
-Kristianiaan, jossa viipyivät neljä päivää. "Winterhjelmit ja
-Magelsenit tekivät kaikkensa", Emilie kirjoittaa, "saadakseen
-Kristianiassaolomme hupaiseksi, ja siinä he täydellisesti onnistuivat
--- ilmakin oli ihanan kesäistä, niin että voimme vapaasti olla
-liikkeellä maalla ja merellä." Erittäin mieluista oli sisarusten olla
-kahdessa kodissa, joiden emännät olivat heidän uskollisimpia ystäviään.
-Pyhänä 19/6 Ida Aalberg ja Lydia Lagus tulivat Kristianiaan, ja
-seuraavana päivänä Emilie lähti näiden seurassa Modumin ja Kaarlo yksin
-Sandefjordin kylpylaitokseen. Viime mainittu erosi seurasta
-arvattavasti sentähden, että Emilie samoin kuin molemmat
-taiteilijattaret sairasti kurkkutautia, jonka parantumisen tärkeimpiä
-ehtoja oli vaitiolo ja helpointa oli kai olla puhumatta kun asui yksin.
-Myöhemmin Emilie kirjoittaakin, että hän, Ida Aalberg ja Lydia Lagus,
-jotka "molemmat esiintyvät hyvin yksinkertaisesti ja vaatimattomasti",
-enimmäkseen olivat kukin erikseen, puhuen niin vähän kuin mahdollista.
-Muutoin he keskenään käyttivät ainoastaan suomenkieltä, karttaen
-maanmiestensä seuraa ja uusia tuttavuuksia. Kun tunnetuksi tuli että
-neidit Aalberg ja Lagus olivat näyttelijättäriä, pyydettiin heitä
-avustamaan iltamissa, mutta turhaan. Ettei tämänlainen erakkoelämä
-kylpylaitoksessa, jossa oli neljättä sataa vierasta, ollut erittäin
-hupaista on itsestään selvää, mutta valitettavasti se oli välttämätöntä
-niinkuin aikaa voittaen hyvin nähtiin.
-
-Kesä- ja heinäkuun vaihteella sattui Suomessa kaksi tapahtumaa, johon
-ystävämme Norjassa ottivat sydämestään osaa: Suomalaisen Kirjallisuuden
-Seuran 50-vuotisjuhla 30/6-2/7 ja _J. V. Snellmanin_ kuolema 4/7
-Jälkimäisestä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (9/7):
-
-"Olemme jo saaneet tiedon suuresta surusta, joka on kohdannut koko
-maatamme. Rva Winterhjelm sai sähkösanoman ja ilmotti kohta asian
-meille. Suruuni sekaantuu kuitenkin jonkunlainen kiitollisuuden tunto
-siitä että hänen ei tarvinnut elää yli aikansa: hän pelkäsi sitä
-kauheasti ja valitti, että Runebergin ja Cygnaeuksen täytyi kuolla,
-niinkuin tapahtui, saamatta mennä kuolemaan katse kirkkaana miehekkään
-rohkeasti. Yksityistietoja Snellmanin kuolemasta meillä ei ole; kaksi
-kertaa viikossa tulee minulle Uusi Suometar ja Morgonbladet ja ensi
-postissa saamme kai lukea siitä. Jumala antakoon hänelle autuutensa ja
-rauhansa. Rehellisesti ja miehekkäästi hän on taistellut isänmaansa ja
-kansansa edestä."
-
-Hautajaisissa, jotka tapahtuivat 7/7, Almberg Suomalaisen teatterin
-puolesta laski seppeleen Snellmanin arkulle. -- Kun posti toi
-suomalaisia lehtiä Modumiin, saatiin siellä lukea H. D:nkin nekroloogi
-suuresta vainajasta. Ida Aalberg kirjoittaa siitä Bergbomille ja sanoo
-sitä surkeaksi ja hävyttömäksi:
-
-"Koko se äänivarasto, jota näinä kahtena viikkona olen koettanut
-tarkoin säästää ja kartuttaa, on tänään tulvannut virtana esiin -- en
-ole voinut sitä estää, vaikka se kyllä on ollut väärin ja hyödytöntä,
-sillä Modumissa oleskelevat 'liberaalit' eivät suinkaan siitä parane."
-
-Kaarlosta tiedämme vähemmän -- oikeastaan vain sen, että hän
-Sandefjordissa, jossa hänellä oli "hirmuisen ikävä", muun muassa
-seurusteli erään tanskalaisen kirjailijan kanssa, jolla oli tuttavia
-Kööpenhaminan teatterimaailmassa ja jonka kautta hän toivoi saavansa
-toteutetuksi "vanhan tuumansa" hankkia sieltä vanhoja painamattomia
-uudenvuodenkappaleita, joita voitaisiin mukailla ja sovittaa
-suomalaisiin oloihin. Nähtävästi ei asiasta tullut sen enempää.
-
-Elokuulla sisarukset palasivat kotia, niinkuin näkyy Emilien kirjeestä
-nti Elfvingille 14/8:
-
-"Torstaina tulimme kotia, Kaarlo ja minä, jotenkin reippaina. Matka
-meni nopeasti, kun emme pysähtyneet Kristianiaan eikä Tukholmaan. --
-Kaarlo matkusti eilen Viipuriin nähdäkseen, kuinka teatterirakennus on
-edistynyt. Jollemme saa siellä alottaa ennen 1 p. lokak., alamme ehkä
-Tampereella. Aikomuksemme oli alottaa täällä, mutta syyskuun
-ohjelmistoon oli ajateltu 'Murtovarkaus' y.m., jossa Aalbergilla on
-pääosa, ja hänen täytyi jäädä ulkomaille. Hänen kurkkunsa ei vieläkään
-ole terve, ja hän tahtoi Kristianiassa puhutella etevää spesialistia
-tri Edv. Bullia, joka palaa ulkomaanmatkalta 20 p. Laguksen laita on
-samallainen. Hän jäi Modumiin ja halusi suorastaan kysyä Bullilta,
-luuliko tämä hänellä olevan tulevaisuutta laulajattarena. -- -- Voi,
-rakas Betty, minkaltainen vuosi on tulossa! Jos tämä kolea ja sateinen
-ilma jatkuu, niin emmehän voi muuta odottaa kuin puutetta ja hätää
-armaalle maa raukallemme. Kyllä on kovaa, että Suomen kansan taistelun
-täytyy olla niin raskas yhtä hyvin henkisessä kuin aineellisessa
-suhteessa. Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä!" --
-
-Tositeossa kävi niin, että Ida Aalbergin täytyi yhä edelleen jäädä
-lääkärin hoidon alaiseksi -- hän asui Winterhjelmillä Kristianiassa ja
-palasi vasta helmikuulla monenkuukautisen vaitiolon jälkeen saatuansa
-äänensä takaisin. Sitä kovempi oli Lydia Laguksen kohtalo: hänen täytyi
-kokonaan luopua taiteilijaurastaan. "Surullista oli nähdä Lydia
-Lagusta", kirjoittaa Emilie hänestä, "vaikken koskaan ole niin paljon
-pitänyt hänestä kuin nyt: hän kantaa niin kauniisti onnettomuuttansa,
-Jumala auttakoon häntä!" --
-
-       *       *       *       *       *
-
-Näytännöt alettiin sittenkin Helsingissä 4/9 antamalla Nummisuutarit.
-Huone oli melkein täysi, ja uusi kenraalikuvernööri Heidenkin oli
-teatterissa. "Hän ei siis aio kohdella meitä niin 'en canaille' kuin
-Adlerberg", Emilie huomauttaa. Ensimäinen pikku uutuus tuli 15/9,
-H. Müllerin laulunsekainen, 1-näytöksinen näytelmä _Adelaida_. Kappale,
-johon suuren säveltäjän Beethovenin elämä iloineen suruineen on
-kokoonpuristettu, herätti melkoista mielenkiintoa. Leinon sanotaan
-mahdikkaasti näytelleen pääosaa, joskaan hän ei saanut luonteeseen sitä
-"pyhimyksen kirkkautta", jota tekijä näyttää tarkottaneen, ja nti
-Avellan oli Adelaidana miellyttävä samoin kuin nti Hacklin pienemmässä
-sivuosassa. Kuukauden merkkitapaus oli kuitenkin Daniel Hjortin sekä
-harjotukseen että näyttämöllepanoon huolella toimitettu uudistus. Se
-meni kolme kertaa perätysten (21/9-25/9).
-
-Suurin tunnustus tuli nytkin rva Aspegrenin osaksi. Hänen Katrissaan
-havaittiin "voimallisesti mukaansa tempaava, kansallinen piirre, joka
-ei mitenkään ollut vieraan näyttelijättären saavutettavissa, mutta
-suomalaiseen yleisöön teki omituisen, sydäntä kouristavan vaikutuksen".
-Nimiroolissa esiintyi nyt Axel Ahlberg. Hän oli "kunnioitettavalla
-kyvyllä tutkinut Daniel Hjortia ja loi siitä itsenäisen kuvan, kenties
-ei vielä täysin selvän ja riittävän syvän, mutta kaikissa tapauksissa
-reippaalla ja leveällä siveltimellä alustellun. Useissa kohtauksissa
-hän jo nosti näyttelemisensä ja käsityksensä tositaiteelliselle
-kannalle, niin etenkin 3:n näytöksen ensi kuvaelmassa (linnanpihalla)".
-Kuitenkin oli hänen esiintymisessään, kävelemisessään j.n.e. vielä
-paljo häiritsevää. Nti Avellan oli suuresti edistynyt Sigridinä, siinä
-oli totuutta, yksinkertaisuutta ja kirkkautta. Kokonaisuuden vaikutus
-oli hyvä ja yleisö tyytyväinen. --
-
-Ohjelmistolle uusi kappale ilmestyi jälleen 27/9, nimittäin Wäinön
-(K. Krohn) suomentama, A. Kiellandin 1-näytöksinen näytelmä
-_Kotimatkalla_ (Paa Hjemvejen),[34] joka annettiin yhdessä Kirjeen
-kujeiden kanssa. Norjalaisessa kappaleessa suoritti rva Aspegren
-kiitettävästi pääroolin. -- Tämä näytäntö oli viimeinen Helsingissä, ja
-seurue lähti sen jälkeen Viipuriin.
-
-Lähempiä tietoja syyskuulta saamme Emilien kirjeestä nti Elfvingille
-2/10:
-
-"Nyt on teatteri Viipurissa, mutta kohtasi ensi hetkessä pahan
-vastoinkäymisen: tarkotus oli alottaa tänään, mutta viipurilaisten
-vihkimisjuhla on pitämättä ja meidän täytyy odottaa. Me menetämme siten
-2 näytäntöä. -- Syyskuu on ollut varsin hyvä: väkeä on ollut paljo,
-jopa oikein paljo, kun ajattelee vuodenaikaa. Daniel Hjortin
-näyttämöllepano maksoi kuulumattoman paljon vaivaa, ponnistuksia ja
-rahaa! Axel Ahlbergille on rooli kyllä liian suuri, jota paitse Raan
-muisto painaa häntä. Leinoa kohtaan on kritiikki ollut hyvin kohtuuton.
-Ei ainoastaan Kaarlon ja minun, vaan monen muunkin mielestä hän oli
-aivan oivallinen herttua. Oletko nähnyt taikka oikeammin lukenut pientä
-Kiellandin kappaletta 'Paa Hjemvejen'? Se on varsin mieltäkiinnittävä
-ja meni hyvin. Ruotsalaiset ovat nyt päättäneet kerrassaan masentaa
-meidät: he harjottavat tätä kappaletta, ovat antaneet 'En papperslapp'
-(Kirjeen kujeet), jonka me näyttelimme jo keväällä ja nyt viime
-näytännössä, ja aikovat ottaa esiteltäväksi Romeon ja Julian.
-Ajattelemattomasti kyllä he ovat aivan avonaisesti sanoneet, että nyt
-ovat suomalaiset ('finnarne') masennettavat, ja kuitenkin meni heidän
-paperilippunsa perjantaina 'aivan penkin alle', jota vastoin Kirjeen
-kujeet meillä on onnistunut varsin hyvin ja suuresti huvittanut
-yleisöä. Kaarola, jolla on suurin rooli [Suzanne], on aivan
-_erinomaisen_ hyvä, jota vastoin rva Skotte kuuluu olleen hyvin jäykkä
-ja vähäpätöinen. En tiedä mitä H. D. sanoo, mutta Hufvudstadsbladet
-arvostelee armottomasti kappaletta ruotsalaisella näyttämöllä; käyköön
-Romeon ja Julian ja Paa Hjemvejen samoin. Se on hurskas toivoni --
-onhan draamallinen kirjallisuus äärettömän suuri ja rikas, miksi siis
-heittäytyä tähän onnettomaan kilpailuun ja toisten ohjelmiston
-hävittämiseen. En voi sanoa kuinka se harmittaa minua." --
-
-"Ida Aalbergilta minulla ei ole suoranaisia tietoja, mutta Toni
-Sahlberg on saanut häneltä kirjeen. Tyttö paralla on ikävä, mikä on
-hyvin luonnollista. Tietysti kaipaamme häntä paljon. Viipuria varten
-meillä kyllä on ohjelmisto, mutta välttämätön työ saadaksemme uutta
-ohjelmistoa tänne talveksi ei voi käydä täyttä vauhtia ilman häntä.
-Kyseessä olevat suuret uudet kappaleet ovat Murtovarkaus (2/3:ksi jo
-valmis keväällä), espanjalainen draama Kastilian Juanna, jossa on
-loistorooli Ida Aalbergille sekä hyviä tehtäviä Kaarolalle ja Böökille,
-Regina von Emmeritz, Ibsenin Kuninkaanalut, ja Venetian kauppias, jos
-Cajanderin suomennos valmistuu hyvissä ajoin. Kastilian Juanna
-harjotetaan ja näytellään ensin Viipurissa rva Aspegrenin kanssa;
-täällä Aalberg astuu hänen sijaansa. Älä kumminkaan puhu kellekään
-ohjelmistostamme, sillä silloin kai ruotsalaiset taas tekisivät meille
-kiusaa ja ottaisivat nämä kappaleet." --
-
-Jo 29/9 Bergbom seurueineen lähti _Viipuriin_, mutta Emilien
-mainitsemasta syystä ei päästykään kohta alkamaan. Vasta kun perin
-pohjin korjattu teatteri 7/10 on uudestaan vihitty (ruotsalaisin!)
-puhein (Gabr. Lagus),[35] soitoin ja tanssein, annettiin 8/10
-ensimäinen näytäntö: Lea, Sotavanhuksen joulu ja Amalia ystävämme.
-Huone oli hyvä ja suosiollinen eikä jatko pettänyt lupaavaa alkua.
-Lokakuulla esitettiin Kirjeen kujeet, Daniel Hjort (3 kertaa), Parisin
-veitikka ja Björnsonin Konkurssi, uudistettuna (kumpikin 2 k.),
-Taistelujen välillä sekä Mestarin nuuskarasia, Kihlaus ja joku muu
-pikku kappale -- kaikki menestyksellisesti.
-
-"Konkurssi vastaanotettiin", Bergbom kirjoittaa, "suurella suosiolla.
-Muita etevämpi oli Vilho, todella oivallinen Berent. Leinolla (Tjelde)
-oli hyviä yksityiskohtia, mutta ei tarpeeksi hillitsemiskykyä; kun
-rooli kypsyy, hän on oleva kerrassaan hyvä. Muutkin olivat tyydyttäviä.
-[Nti] Aaltola suoriutui niin hyvin, että hän kyllä voi näytellä Signeä
-Helsingissä. Päivälliskohtaus sai kättentaputuksia, mutta oli mennyt
-paremmin harjotuksissa." -- "Sain kirjeen Viipurista", Emilie taasen
-kirjoittaa nti Elfvingille tarkottaen jotakin toista Kaarlon kirjettä,
-"siellä käy kaikki edelleen erittäin hyvin. On erinomaisen hupaista
-voida joskus sanoa, että asiat ovat hyvällä kannalla, ja olla
-voivottamatta ja valittamatta. Kelpo piletinmyyjättäremme, nti [E.V.]
-Hellsten, on mukana Viipurissa ja hoitaa rahastoa. Joka toisen
-näytännön jälkeen hän muutamalla rivillä antaa minulle tietoja
-tuloista." --
-
-Mutta vaikka näytännöt menestyivätkin, ei huolia puuttunut. Niin
-tapahtui että Ossian-veljen nuori rouva Therese (o.s. Rotkirch) kauan
-sairastettuaan kuoli 19/10. Emilie matkusti hautajaisiin Turkuun, asui
-siellä ollessaan Elfvingillä ja palasi onnellisesti; mutta tästä
-kaikesta Kaarlo oli ylen levoton. "Et voi käsittää iloani, kun sain
-kirjeesi ja näin että olet terveenä palannut", hän huudahtaa.
-Arvattavasti pimeä, kolkko vuodenaika sai hänet kuvittelemaan
-onnettomia sattumia. Sitä paitse Vilho ja rva Aspegren olivat sairaita.
-Edellisen ääni oli kovin sortunut ja jälkimäinen makasi koko päivän,
-siksi kun nousi pukeutuakseen näyttämöä varten. Kaarlo itsekin oli
-pahoinvoipa tavalla, joka sai Emilien arvelemaan, oliko hän ehkä
-joutunut asuntoon, jossa seinäpaperit olivat myrkyllisiä. Ida Aalberg
-oli ilmottanut olevansa parempi, mutta ei niin että olisi voinut palata
-työhön. Hän oli Kristianiassa nähnyt näyteltävän Meilhac ja Halévyn
-näytelmän "Froufrou" ja uneksi saada esiintyä siinä, luullen siitä
-tulevan toisen Nooran. Bergbom oli kuitenkin toista mieltä. "Froufrouta
-en ota", hän kirjoittaa sisarelleen, "vaikka Aalberg olisi kuinka
-ihastunut siihen -- mieluummin Ihanan Helenan (!). Sitä paitse hän
-mielestäni ei sovi rooliin -- hän on niin vähän parisilainen kuin
-mahdollista." Tämä todistaa kuinka tarkoin Bergbom vältti kaikkea
-siveelliseltä kannalta epäiltävää.
-
-Marraskuun alussa Bergbom kävi Pietarissa nähdäkseen Moserin ja
-Schönthanin uuden huvinäytelmän Unsere Frauen, joka siellä
-esitettiin 2/11.
-
-"Huomasin kappaleen olevan", hän kirjoittaa, "yhtä tyhjän, typerän ja
-hutiloidun kuin useimmat Moserin tehtaan tuotteet ja oletan siis, että
-sillä on oleva suuri menestys (!). Ole hyvä ja tilaa se Blochilta. Se
-sopii voimillemme. Kaikilla naisilla on enemmän tai vähemmän
-kiitollisia tehtäviä." -- Vakavien näytelmien rinnalla oli uusi
-huvinäytelmä tarpeen, mutta Pietarissa nähtyä ei sittenkään otettu.
-
-Johtajan poissaollessa oli Viipurissa annettu Sota rauhan aikana, joka
-samoin kuin Saimaan rannalla (5 kertaa) saavutti mitä suurinta
-suosiota. Muutoin mainittakoon marraskuulta: Ravennan miekkailija,
-Nummisuutarit, Porvari aatelismiehenä, Neiti Elisabeth ja Tyko Hagmanin
-ranskalaisen aiheen mukaan sepittämä 1-näytöksinen huvinäytelmä
-_Pormestarin vaali_ (20/11) -- Sodassa rauhan aikana nti Hacklin --
-Ilka, täydellinen Ida Aalbergin jäljennös, miellytti hyvin yleisöä, ja
-Tervo täytti sangen tyydyttävästi Vilhon sijan. Nummisuutarit (18/11)
-meni oivallisesti ja varsinkin Leino oli tavallista virkeämpi, mutta
-vaikutus katsojiin oli sekava: suuri yleisö oli ihastunut, hienosto
-epäilevä. Komedia esitettiin kaikkiaan kolme kertaa, mutta harveneville
-huoneille; hienoston käsitys pääsi siis voitolle. Kuinka vähän
-verratonta kappaletta ymmärrettiin, osottaa se, että Bergbomin
-havainnon mukaan katsojia enimmin huvitti Teemun isä, hevonen
-y.m.s. (!).
-
-Kuukauden keskivaiheilla Emilie kävi Viipurissa, oltuaan sitä ennen
-Tampereella Ossian-veljen luona. Kuinka tervetullut hän oli, huomaa
-sanoista, millä Kaarlo jälestäpäin kiittää sisartaan: "Sydämellinen
-kiitos käynnistäsi, joka virkistytti sieluani. Sain joitakuita hetkiä
-jälleen olla ihminen, joka ei suinkaan liian usein tapahdu." Matkastaan
-Emilie kirjoitti nti Elfvingille (28/11):
-
--- "Olimme toivoneet Ida Aalbergin tulevan joulukuun alussa -- -- mutta
-sitte hän ilmotti palaavansa vasta tammikuun keskivaiheilla! Se
-aiheutti suuria ohjelmistohuolia. -- Menestys Viipurissa on taukoamatta
-ollut erittäin hyvä. Näyttelemme enimmäkseen täysille taikka 3/4
-huoneille; ainoastaan kerran on ollut puoli huonetta (kun Daniel Hjort
-meni 3:nen kerran), ei kertaakaan vähemmän. Totta on että joka viikko
-on tarjottu kaksi ohjelmaa. Vilhon voimat menevät yhä alaspäin, hänen
-äänensä on tuskallisen sortunut ja heikko. Kun hän harvoin jaksaa
-näytellä, täytyy hänen suuren ohjelmistonsa levätä. Rva Aspegrenkin
-kykenee harvoin harjotuksiin. Kun sen ohella milloin toinen milloin
-toinen on pahoinvoipa, ei ole voitu harjotella uutta, joka on kovin
-ikävää tännetuloomme katsoen. -- Kaarlo osti Pietarissa oikein kauniita
-tekokasvia, 6 ruukkua 7 ruplasta, m.m. suuren palmun." -- Vähän
-myöhemmin Kaarlo kertoo "valitettavan uutisen", että nti Anni Hacklin
-oli mennyt kihloihin. Sulhanen ajatteli häitä kesäksi, mutta neiti
-jäisi mielellään vuodeksi, "jos häntä tarvitaan". "Valitettavasti",
-Kaarlo lisää, "tarvitaan häntä nyt enemmän kuin koskaan, kun Aalberg ei
-ole terve", kun j.n.e. -- monesta syystä. Emilie on samaa mieltä: "Hän
-on kiltti, kelpo tyttö, minä tulen kovasti kaipaamaan häntä. Suokoon
-Jumala hänelle onnea! Jos hän tahtoo, pidämme hänet mielellämme." Uusi
-huoli: mistä saada nuori tyttö seurueeseen eroavan sijalle?
-
-Joulukuu alotettiin Björnsonin näytelmällä Maria Stuart Skotlannissa,
-jonka valmistus oli tuottanut paljo puuhaa Emilielle Helsingissä (josta
-kaikki mitä tarvittiin oli lähetettävä) ja samoin Kaarlolle Viipurissa.
-Se meni "loistokkaasti", ja nti Avellan sai vilpitöntä tunnustusta
-nimiroolin esittämisestä. Myöhemmistä mainitsemme Kosijat, Mustalaiset,
-Hellät sukulaiset (Böök oiva Schumrich) ja (16/12) ohjelmistolle uusi,
-A. Jalavan suomentama Tóthin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset
-valtioelämässä_, joka, Ilmarinen sanoo, vilkkaasti esitettynä kyllä
-huvitti yleisöä, vaikka siinä oli paljo "meidän oloillemme ihan outoa".
-
-Tarkotus oli ollut jouluksi matkustaa Helsinkiin ja sen mukaan oli
-toimittu: viipurilaiset pitivät 17/12 seurueelle jäähyväiskemut, joissa
-Gabr. Lagus ehdotti teatterin ja J. H. Erkko [Pietariin matkustaneen]
-Bergbomin maljan; 19/12 annettiin kaupunkilaisten pyynnöstä Kirjeen
-kujeet Viipurin linnan korjaamisrahaston hyväksi ja 20/12 esitettiin
-Maria Stuart Skotlannissa (kolmannen kerran) läksiäisnäytäntönä. Mutta
-edellisenä päivänä oli Helsingissä annettu virallinen kielto näytellä
-Arkadiateatterissa, ja sentähden johtokunta sähkötti seurueelle käskyn
-jäädä Viipuriin kuukauden loppuun -- pitemmästä ajasta ei voinut olla
-puhetta, syystä kun teatteri uudesta vuodesta oli vuokrattu kiertävälle
-ruotsalaiselle näyttelijäseurueelle. Viimeinen näytäntö (Hellät
-sukulaiset ja Saimaan rannalla) oli 27/12, ja vuoden päättyessä seurue
-siis tuli Helsinkiin, mutta tietämättä milloin voitaisiin ryhtyä
-julkiseen toimeen.
-
-Tiistaina 20/2 Emilie Bergbom kirjoitti nti Elfvingille: "Koko syksyn
-on kaikki sujunut niin tavattoman hyvin ja rauhallisesti, että olen
-ollut oikein hämmästynyt, mutta nyt on sen sijaan onnettomuus iskenyt
-meihin niinkuin pommi. Arkadia on suljettu ja seurue koditon! Kuinka
-asia edelleen kehittyy, sitä en tiedä vielä; emme ole tahtoneet mitään
-tehdä, ennen kun Kaarlo tulee ja hän tulee huomenna. Pyhänä i.p.
-[kuvernööri] Alfthan kävi täällä valmistamassa meitä iskuun ja eilen
-i.p. hän lähetti meille virallisen tiedonannon. Tietysti valitamme
-hänen tuomiostaan, mikä tulos siitä lieneekään. Meitä tahdotaan
-esiintymään Aleksanterinteatterissa Fiorinin [italialaisen oopperan]
-kanssa, mutta en tiedä myönnymmekö siihen. Kaikissa tapauksissa
-asemamme on ylen vaikea ja huolestuttava." --
-
-Alkusyynä kiusalliseen jupakkaan, joka ryösti teatterilta kokonaisen
-kuukauden parhainta työaikaa, oli Wienissä sattunut kauhea onnettomuus.
-Siellä oli näet 8/12 suuressa Ringteatterissa juuri kun näytäntö oli
-alkamaisillaan valkea päässyt irti näyttämöllä ja, palvelus- ja
-suojelusväen saamattomuuden ja toimettomuuden tähden, levinnyt
-salonkiin ja tuhonnut enimmän osan sinne kokoontunutta yleisöä, noin
-700-800 henkeä. Tämä surkea tapaturma sai kaikkialla asianomaiset
-kysymään, oliko heidän valvontansa alaisissa teattereissa tarpeeksi
-varo- ja pelastuskeinoja samantapaisen onnettomuuden välttämiseksi.
-Niin meilläkin, ja 19/12 a.p. tuli kuvernööri poliisimestarin ja
-palosammutuskuntien päällikköjen kanssa Arkadiaan, tutki sitä ja,
-niinkuin jo on kerrottu, vielä samana päivänä annettiin virallinen
-kielto enää vastedes näytellä teatterissa. Toiset teatterit tutkittiin
-joku päivä myöhemmin ilman että ne suljettiin.
-
-Ymmärrettävää on, että Arkadiateatterin johtokunta piti yleisön
-turvaamista yhtä tärkeänä kuin konsanaan viranomaiset, mutta silti se
-ei voinut katsoa kieltoa kohtuulliseksi. Jo ennen kun viranomaiset
-olivat liikahtaneetkaan, oli näet johtokunta ryhtynyt mitä
-tehokkaimpiin toimenpiteisiin yleisön pelastamisen varaksi tulipalon
-sattuessa: m.m. määrännyt 10 uutta uloskäytävää avattavaksi (niin että
-niitä entisten kanssa olisi 20), jota paitse jo ennen Wienin
-teatteripaloa oli päätetty hankkia vesijohto Arkadiaan. Kun lisäksi
-otettiin huomioon, että ulospääsö muista teattareista ei suinkaan ollut
-mukavampi eikä edes yhtä helppo sekä että teatteripalojen tuhoisuus ei
-lainkaan riippunut siitä olivatko seinät puusta tai kivestä (sillä savu
-ja kuumuus tukehduttavat säännöllisesti ihmiset ennen kun seinät
-syttyvät), laati johtokunta senaattiin anomuksen, että hallituksen
-toimesta asetettaisiin tutkijakunta, joka tarkastaisi missä määrässä
-pääkaupungin teatterit ovat tulipalon sattuessa hengenvaaralliset, ja
-että, jos, niinkuin johtokunta puolestansa arveli, selville tulisi,
-että Arkadiateatteri ei ollut muita vaarallisempi vaan päinvastoin
-tarjosi runsaampaa pelastumisen tilaisuutta, kielto olisi peruutettava.
-Samaan aikaan johtokunta jätti Ruotsalaisen teatterin johtokunnalle
-pyynnön saada siksi kun kielto kumottaisiin käyttää uutta teatteria
-kaksi iltaa viikossa suomalaisia näytäntöjä varten.
-
-Tämä tapahtui jo ennen joulua, mutta ratkaisu oli kaukana. Viranomaiset
-samoin kuin Ruotsalaisen teatterin johtokunta panivat koko koneistonsa
-liikkeelle. Jälkimäinen lykkäsi asian kannatusyhdistykselle, tämä
-taasen "delegatsionille ja intendentille" ja nämä takaisin
-kannatusyhdistykselle, joka vihdoin kokouksessaan 16/1 (niinkuin
-edeltäkäsin oli saattanut arvata) antoi kieltävän vastauksen. Hallitus
-taasen kuulusteli kuvernööriä ja selitti sitten, ettei johtokunnan
-anomus "antanut aihetta mihinkään toimeen". Silloin täytyi johtokunnan
-valittaa kuvernöörille poliisikamarin kiellosta (joka oli kuvernöörin
-itsensä määräämä!), kuvernööri puolestaan vaati poliisikamarilta
-selitystä, käskien "kuulustella" johtokuntaa. Tämä kutsuttiinkin
-poliisioikeuteen 7/1, jolloin se anoi uuden tutkimuksen pitämistä sitte
-kun kaikki korjaukset oli tehty; 21/1 oli uusi "syyni" Arkadiassa, ja
-sen nojalla kielto vihdoinkin peruutettiin 23/1!
-
-Vaikka olisi väärin väittää kuvernöörin y.m. viranomaisten sulaksi
-kiusaksi panneen jutun alkuun (tiedetäänpä hänen omin päin hieroneen
-kauppaa venäläisten kanssa, että Suomalainen teatteri ja Fiorini
-saisivat yhdessä näytellä Aleksanterinteatterissa!), niin on kuitenkin
-varmaa, että toisia teattereita kohtaan oltiin vähemmän ankaria. Intoa
-oli näytettävä ja tietenkin oli Arkadia sopivin toimenpiteitten
-esineeksi -- sentähden ei senaattikaan katsonut vertailevaa teatterien
-tarkastamista tarpeelliseksi. Näin arvosteltiin asiaa, joka oli
-herättänyt melkoista huomiota maassa ja m.m. saanut Ilmarisen jo vuoden
-lopulla hartaasti kehottamaan teatteritalon rakentamiseen kansalliselle
-näyttämölle Helsinkiin. Yritys koskee koko kansaa, lehti sanoo, ja
-sentähden on osakkeita tarjottava merkittäväksi ympäri maan; pantakoon
-asia vaan alkuun. U. S. piti ensiksi ehdotusta liian aikaisena, koska
-vastaperustettujen koulujen tulevaisuus vielä oli turvaamatta; mutta
-kun toiselta puolen yhä selvemmäksi kävi, kuinka mahdotonta teatterin
-oli ajan pitkään elää riippuvaisena milloin mistäkin säikähdyksestä,
-otettiin tuuma vakavan harkinnan alaiseksi. Se tapahtui Suomalaisen
-klubin kokouksessa 21/1 ja asetettiin siinä toimikunta (A. Almberg,
-Eliel Aspelin, K. Bergbom, Seb. Gripenberg, A. Helander, E. Nervander
-ja J. Stenbäck) valmistamaan asiaa. Tämän toimikunnan 25/1
-allekirjoittamassa lausunnossa ehdotetaan, että teatteri
-rakennettaisiin siihen paikkaan Kasarminkadun varrelle, missä nyt on
-tieteellisten seurain talo, sekä että rakennuksen, paitse näyttämöä ja
-salonkia, jossa olisi tilaa 800 katsojalle, tuottavaisuuden tähden
-pitäisi sisältää laajanlaisen ravintolahuoneiston, huoneita
-Suomalaiselle klubille ja pienemmille kauppaliikkeille. Kustannukset
-laskettiin 600,000 markkaan, joista toivottiin saatavan 100,000
-tarkotusta varten perustettavan osakeyhtiön pääomana, 300,000
-korottomana taikka huokeana valtiolainana, 150,000 kiinnityslainana
-toisaalta päin ja 50,000 keräyksen kautta yleisön puolelta. Kun kysymys
-m.m. E. Nervanderin tekemän pääkirjoituksen kautta Morgonbladetissa
-24/1 oli saatettu suurenkin yleisön tietoon, käsiteltiin sitä uudelleen
-klubin kokouksessa 28/1; johon oli saapunut lukuisa joukko teatterin
-ystäviä. Kokous hyväksyi pääpiirteiltään toimikunnan ehdotuksen ja
-päätti sen toteuttamiseksi perustaa osakeyhtiön, johon yleisöä
-viipymättä kehotettaisiin merkitsemään osakkeita. -- Tietty on, että
-tämä puuha ei vienyt toivottuun tulokseen; _mihin_ se johti, saamme
-vastedes nähdä.
-
-Teatteri avattiin uudestaan 27/1, ja annettiin ensiksi kaksi Daniel
-Hjort-näytäntöä -- yleisö tervehti lämpimästi seuruetta, jota oli
-kaivattu neljä kuukautta. Kolmanneksi illaksi oli Björnsonin Konkurssi
-ilmotettu, mutta Vilhon heikkouden tähden näyteltiin Hellät sukulaiset.
-Siinä esiintyi _Niilo Sala_[36] tohtorina ("ensimäisen rakastajan"
-rooli) ensi kerran tärkeänpuoleisessa tehtävässä Helsingissä, ja nti
-Hacklin näytteli Ida Aalbergin sijasta Thusneldaa. Neljännen näytännön
-ohjelma oli: Adelaida sekä Tyko Hagmanin saksalaisen aiheen pohjalle
-laatima 1-näytöksinen _Kyökissä_ ja saman Pormestarin vaali. Molemmat
-jälkimäiset, mutta varsinkin Kyökissä, saavuttivat suuren
-naurumenestyksen, ja tuo kohtaus helsinkiläisessä kyökissä tuli
-kodikkaisuutensa kautta pitkäksi aikaa melkein Kihlauksen
-kilpailijaksi. Runebergin päivänä (5/2) esitettiin uudestaan Falkmanin
-järjestämät Hirvenhiihtäjäin kuvaelmat, sitte seurasi lauluosasto,
-jossa rva Emmy Achté esiintyi, ja vihdoin Kyökissä. Kolmannen kerran
-meni sama kappale 10/2 kahden R. Kiljanderin huvinäytelmän kanssa.
-Amalia ystävämme ja _Hyvät markkinat_, joista jälkimäinen oli ihan
-uusi. Tämä kuvaus pikkukaupungista, jossa veijari on pahasti
-vetämäisillään käsityöläisperhettä nenästä, oli tekijän edellisiä
-heikompi, mutta Böök sai paljon kiitosta markkinarosvon esittämisestä.
-Vihdoin voitiin 11/2 näytellä Konkurssi, joka oli uusi Helsingissä. Se
-meni kolme kertaa peräkkäin ja herätti suuressa määrin katsojain
-mielenkiintoa. Esitys tunnustettiin sujuvaksi ja näyttämölle suurta
-kunniaa tuottavaksi; eritoten Leino Tjeldenä ja Vilho Berentinä
-ansaitsivat hyvin kaikki heille tarkotetut suosionosotukset.
-
-Kuukauden lopulla 23/2 näyteltiin ensi kerran Minna Canthin
-_Murtovarkaus_, jonka ilmestyminen näyttämöllä on teatterin historian
-merkkitapauksia. Tämän näytelmän oma historia alkaa kumminkin jo aikoja
-ennen näyttelemistä, ja siihen on katsaus luotava varsinkin kun me
-siten ensi kerran saamme nähdä, kuinka Bergbom kohteli ja neuvoi
-vasta-alkavia draamakirjailijoita.
-
-Minna Canth, joka ennen oli kirjoittanut ainoastaan lyhyitä novelleja,
-jutelmia, y.m. kirjoituksia sanomalehtiä varten, ryhtyi v:n 1879 alussa
--- niinkuin hän itse on kertonut Suomalaisen teatterin näytännöistä
-(Jyväskylässä), mutta myöskin hyvän tuttavansa Robert Kiljanderin
-samantapaisista aikeista innostuneena -- sommittelemaan ensimäistä
-näytelmäänsä. Hänen miehensä, lehtori J. F. Canthin sairaus ja kuolema
-14/7 keskeytti kuitenkin työn, mutta syksyllä hän siihen palasi ja
-27/11 hän lähetti teoksensa valmiina Bergbomille. Jollei se kelpaisi
-näyteltäväksi, hän kirjoitti, antaisi hän sen painettavaksi Päijänteen
-novelliosastoon. Bergbomin vastauksesta otamme pääkohdat:
-
-(Helsinki 5/1 1880). "Kunnioitettava Rouva! Suurella mielihyvällä olen
-lukenut Teidän, monessa kohden sangen viehättävän, kansannäytelmänne
-Murtovarkaus. Dialogi on sujuva ja suomalainen, henkilöt luontevat --
-Hoppulainen oikein mainio ilmiö -- ja toiminta, vaikka kappaleen
-heikoin puoli, ylimalkaan tyydyttävä. Minusta teoksenne on hyvin sopiva
-Suomalaisen teatterin ohjelmistoon ja otan sen mielelläni
-näyteltäväksi. -- -- Koska ohjelmistomme jo on määrätty muutamaksi
-kuukaudeksi, voimme vasta huhti- tai toukokuulla esittää näytelmänne.
--- Näyttelemistä varten tahtoisin mielelläni, jos siihen suostutte,
-ehdottaa muutamia muutoksia ja lisäyksiä, jotka luullakseni tekisivät
-näytelmänne juonen elävämmäksi ja jännittävämmäksi.[37] -- Sallikaa
-minun lopuksi lausua toiveeni, että tämä ei ole viimeinen tuote, jolla
-ilahdutatte Suomalaista teatteria. Suurimmalla kunnioituksella Kaarlo
-Bergbom."
-
-Tietenkin tekijä oli tyytyväinen arvosteluun, mutta kappaleen
-näytteleminen myöhästyi tavalla, joka koetteli kärsivällisyyttä.
-Nähtävästi sai Nooran odottamaton, hämmästyttävä menestys Bergbomin
-ensin säästämään mieltäkiinnittävän uutuuden seuraavaksi
-näytäntökaudeksi, ja sitten aiheutti teatterin sulkeminen keisarisurun
-johdosta keväällä 1881 ja Ida Aalbergin sairaus syksyllä ja talvella
-s.v. (häntä kun pidettiin ainoana sopivana Helenan esittäjänä) uusia
-lykkäyksiä. Kumminkaan ei tämä viivytys ollut näytelmälle haitaksi. Se
-näkyy seuraavasta.
-
-Kirjeessä 19 p:ltä kesäk. 1880 Bergbom, samalla kun hän ilmottaa
-roolien olevan puhtaaksi kirjoitetut, kysyy, eikö hän saisi lähettää
-näytelmää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle kilpailemaan kauppias W.
-Parmasen lahjottamasta palkinnosta, joka kolme vuotta turhaan oli ollut
-tarjona, ja jatkaa sitten:
-
-[Ennen kun näytelmä jätetään kilpailuun] "olisi kuitenkin yksi tärkeä
-lisäys tehtävä, joka luullakseni suuresti hyödyttäisi draamaanne.
-Ensimäisen ja toisen näytöksen välille tahtoisin ihan uuden kuvaelman
-Penttulan luona. Penttula näetten on loppupuolella niin tärkeä henkilö,
-että hänen nykyinen lyhyt ilmestymisensä alussa näyttää liian
-episodilliselta. Aiheita uuteen kuvaelmaan on kylläksi: Penttulan ja
-Loviisan juonet katkaistaksensa rakastavien liitto, Penttulan
-varkaustuumat, salainen viinanpoltto, johon Hoppulainen ja Antti ovat
-osallisina, ja sitten kohtauksia, jotka osittain naurettavalla,
-osittain kamalalla tavalla valaisevat kansan taikauskoa ja siis
-selittävät Penttulan suuren vaikutusvoiman. Mitä itse arvelette? Ettekö
-luule, että tämmöinen kuvaelma voisi tulla hyvin vaihtelevaksi. Ehkä
-olisikin parempi, ettei se olisi kuvaelma, vaan kokonainen näytös,
-joten kappale jaettaisiin viiteen eikä neljään näytökseen."
-
-"Ja vielä lopuksi hyvin harras pyyntö. Kirjoittakaa pian jotain uutta
-yhtä kelvollista tai parempaakin kuin Murtovarkaus. Jos vaan
-Suomalainen teatteri voisi herättää hyvän draamallisen kirjallisuuden,
-olisi sen tulevaisuus varma. Murtovarkaus on niin ilahduttava alku,
-ettei Kiven jälkeen kotimaiselle näytelmäkirjallisuudelle ole
-ilmestynyt parempaa ennettä. -- Jos Teillä on halua ja aikaa kirjoittaa
-jotakin uutta, ehdottaisin kansannäytelmän 1808 v:n sodan ajalta, johon
-Vänrikki Stoolin tarinat voisivat antaa aihetta. Tietysti on kuiva,
-epärunollinen paatos kartettava, joka tekee esim. [F. Berndtsonin] 'Ur
-lifvets strid' niin ilettäväksi; sitä vastoin olisi kansanomainen,
-virkeä huumori paikallaan."
-
-Minna Canth noudatti neuvoa ja sepitti uuden näytöksen eli "kuvauksen",
-nimittäin toisen järjestyksessä, jossa tapaamme Bergbomin ehdottamat
-ainekset ja piirteet ja joka kieltämättä enentää teoksen arvoa sekä
-taiteelliselta että kansanelämän kuvaamisen kannalta.[38] Niinikään
-annettiin kappale kilpailuun, jossa se sai palkinnon (kts. ylemp. s.
-81). Mitä vihdoin tulee uuteen näytelmään, oli rva Canth halukas
-ryhtymään siihenkin, niinkuin näkyy kirjeestä 14/4 1881, jossa hän
-kertoo saaneensa palkinnon, "josta minun etupäässä on kiittäminen
-Teitä, Herra Tohtori", ja huoattuaan: "Suokoon Luoja minulle voimia
-kirjoittamaan uusia ja parempia näytelmiä, voidakseni siten parhaiten
-kiitollisuuttani osottaa", esittää tämän suunnitelman:
-
-"Jo edellisenä talvena sain hra Kiljanderilta Jyväskylässä[39] erään
-aineen, jonka hän oli hylännyt, mutta joka minua hyvin miellytti. Sitä
-olen alkanut kirjoittaa, ja ensimäinen näytös onkin jo piakkoin valmis.
-Sisältö on seuraava: Kauppaneuvos Toikka on viisitoista vuotta
-takaperin polttanut tehtaansa, renkinsä Kaipaisen avulla. Siinä
-tilaisuudessa kuoli myöskin työmies Ronnen vaimo, ja Toikka otti hänen
-pienen poikansa, Kaarlon, kasvatikseen. Kaipainen joutui heti rikoksen
-tehtyään tunnonvaivoihin ja pakeni Amerikaan, mutta Toikka sai
-palorahat, pelastui häviöstä ja on siitä asti elänyt toimekkaana,
-varallisena miehenä. Hänellä on nyt täysikasvuinen tytär, Elina, joka
-on kihloissa paroni Tannerin kanssa. [Kaarlo] Ronne taas on tullut
-kunnon mieheksi ja [on] kauppaneuvoksella apulaisena. Hän rakastaa
-Elinaa, vaikka hän tuskin itsekään sitä vielä tietää. Sairaana ja
-heikkona palajaa Kaipainen Amerikasta. Hän halajaa päästä lepoon
-synnyinmaansa poveen, mutta sitä ennen hän tahtoo tunnustaa rikoksensa.
-Kauppaneuvos uhkaa, houkuttelee, rukoilee, mutta turhaan. Vihdoin
-myöntyy Kaipainen kuitenkin viivyttämään tunnustusta, siksi kun Elinan
-häät ovat olleet. Hän tekee sen Elinan tähden, jota hän pienenä on
-käsivarrellaan tuuditellut, ja joka on syytön heidän rikokseensa.
-Kauppaneuvos on nyt voittanut aikaa, viikon verran. Hänen kova ja ylpeä
-luontonsa panee hänen miettimään keinoa kunniansa pelastamiseen. Kun
-muuta neuvoa ei ole, päättää hän lähettää Kaipaisen hiukkaista ennen
-iankaikkisuuteen, luuletellen, ettei tuo niin suuri rikos ole, koska
-tämä kuitenkin on piakkoin kuoleva. -- On hääilta. Kauppaneuvos
-puolipukeutuneena istuu suojassaan synkissä tuumissa. Elina on
-morsiushuoneessa, hääväki kokoontuu. Kaipainen, jonka mieli tekee nähdä
-'pikku Ellaa' morsiamena, raottaa ovea, -- tulee sisään kauppaneuvoksen
-kutsumana. Vielä kerran koettaa tämä häntä houkutella. Mutta se ei
-onnistu. Hän tarjoo viiniä Kaipaiselle, mutta lasissa onkin myrkkyä.
-Kaipainen vie lasia huulilleen, luo samassa silmänsä kauppaneuvokseen
-ja huomaa petoksen. Kauppaneuvos lukitsee oven, tunnustaa aikomuksensa
-ja syöksee Kaipaisen niskaan, aikoen kuristamalla ottaa häneltä hengen.
-Samassa koputetaan ovea, häntä kiirehditään viemään Elinaa vihille,
-musiikki soi, pappi ja hääväki seisovat odottamassa. Kaipainen on
-pyörtynyt, kauppaneuvos laahaa hänet sisähuoneeseen. Sillä välin on
-Elina, paroni ja Kaarlo tulleet oven taakse. He pelkäävät onnettomuuden
-tapahtuneen, kun eivät vastausta saa. Mutta kauppaneuvos jo tointuu,
-hän aukaisee oven, tekeytyy levolliseksi, mutta on kalman vaalea.
-Kaipainen on selvinnyt sisähuoneessa, hän tulee esiin ja ilmottaa
-kaikki. Elina kauhistuu ja paroni kieltäytyy yhdistymästä moiseen
-perheeseen, Ronne toimittaa Kaipaisen sairashuoneeseen. -- Kauppaneuvos
-epätoivon vallassa ottaa myrkkyä ja menee sisähuoneeseen. Kaarlo ja
-Elina tulevat. Kaarlo on käynyt Kaipaisen luona, kertoo tämän saaneen
-H. Ehtoollista ja vakuuttaneen antavansa kaikki anteeksi. Samassa tulee
-paronikin, joka ilolla kertoo Kaipaisen kuolleen, ennen kun oli
-ennättänyt tunnustusta tehdä. Nyt on hän jälleen valmis Elinaan
-yhdistymään, mutta tämä kääntyy hänestä inholla. Paroni toivoo isän
-voivan häneen vaikuttaa, menee kauppaneuvoksen sisähuoneeseen, löytää
-hänet kuolleena ja hoipertelee takaisin. Hämmästystä ja surua. Kaarlo
-tukee Elinaa."
-
-"Tämä olisi lyhykäisyydessä kappaleen sisältö. Se tulisi olemaan
-kolminäytöksinen. Onhan se hyvin synkkä kuvaus ja paljon olen
-miettinyt, miten saada siihen enemmän sovitusta, mutta en ole päässyt
-selville. Olisiko parempi, jos kauppaneuvos vahingossa ottaisi myrkkyä?
-Jos ottaisitte, Herra Tohtori, vaivaksenne antaa minulle neuvoja,
-olisin siitä hyvin kiitollinen." --
-
-Tähän Bergbom vastaa 2/6 1881. Hän mainitsee ensin, että Murtovarkaus
-olisi annettu toukokuulla (kun keisarisuru oli päättynyt), mutta
-ensimäisten Romeo ja Julia-näytäntöjen jälkeen Ida Aalberg oli
-sairastunut ja niin myöhään toipunut, että kappaletta ei olisi voitu
-näytellä muuta kuin yhden kerran. Sentähden se oli jätettävä syksyyn,
-jolloin se annettaisiin ensimäisenä uutena näytelmänä. Sitten Bergbom
-kirjoittaa uudesta suunnitelmasta:
-
-"Keväällä sain Teiltä kirjeen, jossa selitätte uuden draaman
-suunnitelmaa. On tietysti vaikea sanoa mitään ennaltaan -- mutta
-Murtovarkaus miellytti minua enemmän. Kohta sanon syyt. Ensiksikin on
-juoni hyvin vähän alkuperäinen: tuo kivenkova patruuna, tuo
-tunnonvaivoja kärsivä renki, tuo huikenteleva paroni ovat usein
-käytetyt -- ja antakaa anteeksi suoruuteni -- hyvin harvoin
-menestyksellä. Rikoksesta syntyneet omantunnon vaivat ovat tosiaan
-traagillinen aihe, mutta rikos on tässä liian vähäpätöinen, ulkonainen.
-Ymmärtäkää minut oikein, vähäpätöinen esteettisessä suhteessa,
-tietysti ei siveellisessä. Saadaksenne jotakin aineestanne tulisi
-sielutieteellisen, sisällisen kehityksen olla näytelmän a ja o. Mutta
-se ei ole -- ei ainakaan Murtovarkaudesta päättäen -- Teidän
-runottarenne vahvin puoli. Eikä tässä aineessa ole sijaa Teidän
-oivalliselle huumorillenne; eikä myöskään ole paljo sijaa
-naishenkilöillä, joiden kuvaamisessa Te, naisena, tietysti onnistutte
-hyvin. Silti ei lainkaan ole sanottu, ettei moni kohtaus voisi tulla
-näyttämöllisesti vaikuttavaksi, esim. kaikki loppukohtaukset."
-
-"Mutta jos luotatte neuvooni, kirjoittakaa kansannäytelmiä, kuvia
-todellisesta elämästä ja erittäinkin naiselämästä. Kuvatkaa sitä
-raitista huumoria, joka tavataan talonpojissamme, sitä herttaisuutta,
-joka löytyy maalaistytöissämme, loihtikaa esiin tuo hupainen elämä,
-jota Suomen nuoriso kesäaikana viettää esim. pappiloissamme, ottakaa
-aineenne Vänrikki Stoolista tai Suomen kansan Saduista ja tarinoista,
-mutta antakaa meille suomalaisia aiheita -- nuo kauppaneuvokset Toikka
-ja nuo paronit Tanner muistuttavat liian paljo rva Schwartzin
-romaaneja. -- Mutta jos Te jo olette kirjoittanut näytelmänne, niin
-lähettäkää se kaikin mokomin tänne, sillä voihan se olla jännittävä
-teatterikappale, vaikka en usko, että aiheesta on syntynyt yhtä
-runollisesti ansiokasta teosta kuin Murtovarkaus."
-
-Luultavasti tämä arvostelu sai Minna Canthin luopumaan traagillisesta
-aiheestaan, sillä hänen toinen täysin valmistunut näytelmänsä, Roinilan
-talossa, oli kansankuvaus niinkuin ensimäinen, ja näyttää hän siis
-valitessaan uuden aiheen noudattaneen Bergbomin neuvoa.[40] Kumminkin
-hänen myöhempi kehityksensä kävi toiseen suuntaan. Jos joku
-sentähden väittäisi Bergbomin huonosti oivaltaneen Minna Canthin
-luontoa, on muistutettava, että hän ei vielä persoonallisesti
-tuntenut Murtovarkauden tekijää, vaan arvostellessaan hänen
-kirjailijataipumuksiaan nojasi yksistään tähän ensimäiseen näytelmään.
-Erittäin saattaa olettaa Bergbomin neuvon ottaa aiheita Vänrikki
-Stoolin tarinoista syntyneen toivosta saada joku isänmaallista
-innostusta huokuva kappale ohjelmistoon, sillä lausuupa hän kirjeessään
-Unkarista (kst. s. 20), että teatterilla oli ollut liian vähän
-sentapaista.
-
-Mutta palataksemme Murtovarkauteen on vielä mainittava, että viimeinen
-näytös itse harjotusten aikana, Bergbomin neuvosta, laajennettiin ja
-muutettiin. Tärkein muutos oli se, että Hoppulainen tuli siinäkin
-mukaan.
-
-"Hoppulainen", Bergbom kirjoitti 25/4 1881, "ei ole mukana viimeisessä
-kuvaelmassa. Se on vahinko. Eikö hän voisi seurata muita ja saada
-muutamia repliikkejä? Kaikin mokomin tahtoisin _loppurepliikit_
-Hoppulaiselle. Helena kiittää häntä ja lupaa aina olla hänen ystävänsä.
-Hoppulainen vastaa jollakin komppasanalla lohduttaen itseään
-rukkasista. Hoppulainen on runolliselta kannalta näytelmän päähenkilö,
-pitäähän hänen siis lopettaa."
-
-Juuri näin näytelmä päättyykin, ja kun muistamme, että koko toinen
-näytös on Bergbomin alotteesta syntynyt, on totuuden mukaan
-myönnettävä, että hänellä on suuri ansio kokonaisuuden pyöreydessä ja
-vaikuttavaisuudessa.
-
-Niinkuin sanottu on, esitettiin Murtovarkaus ensi kerran 23/2 1882, ja
-meille on säilynyt johtajan oma arvostelu näyttelemisestä. Kun näet
-kappale oli mennyt toisen kerran, Bergbom kirjoitti Minna Canthille
-(27/2):
-
-"Suureksi ilokseni saan mainita, että Murtovarkaus on vihdoin näytelty
-ja vastaanotettu suurella mieltymyksellä." Tämän jälkeen hän palauttaa
-muistiin vastoinkäymiset, jotka olivat myöhästyttäneet kappaleen
-esittämisen. Viimeksi hän oli kuukausi kuukaudelta odottanut Ida
-Aalbergia. Kun tämä ei tullut tammikuullakaan, Bergbom oli ruvennut
-ajattelemaan toista näyttelijätärtä hänen sijaansa. Mutta kenet panna?
-"Rva Aspegren oli liian vanha, nti Avellan liian 'herrasmainen'
-suomalaiseksi talonpoikaistytöksi. Kaikeksi onneksi nti Hacklin oli
-hyvin edistynyt viimeisinä kuukausina ja Viipurissa suorittanut monta
-onnistunutta tehtävää. Mutta nti Hacklin, jonka yleisö on tottunut aina
-näkemään iloisesti nauravan -- hänkö traagillisessa osassa? Minä
-uskalsin. Hacklin itse oli hyvin innostunut ja koetti parastansa. En
-uskaltanut kirjoittaa Teille asiasta, sillä epäilin tulisiko mitään
-koko kokeesta. Kiitos Jumalan, pelkoni oli turha. Murtovarkaus on nyt
-mennyt kaksi kertaa, yleisö on ollut innostunut, kritiikki ystävällinen
-ja, mikä on paras merkki, yleisö oli toisena kertana paljo lukuisampi
-kuin ensimäisenä. Vahinko ettette itse ollut täällä, se olisi ollut
-sekä huvittavaa että opettavaista."
-
-"Näyttelijöistä on erittäin mainittava hra Böök Hoppulaisena, hän oli
-todella erinomainen ja vaikutti suuresti näytelmän menestykseen. Hän ei
-ole pitkiin aikoihin niin hyvin onnistunut missään roolissa. Hacklin
-oli varsin sievä Helena, luonteva, tunnollinen, liikuttava, herttainen
--- oikein suomalainen tyttö. Traagillista voimaa puuttui, mutta hän
-suoritti kuitenkin esim. vankilakohtaukset paljo paremmin kuin olin
-osannut odottaa. Leino oli taitava kuin ainakin noitana; yleisö ja
-kritiikki ovat häntä paljon kiittäneet, mutta minua hän ei täysin
-tyydytä, hän on liian teatterinoita. Rva Lundahl (Loviisa) ja hra
-Rautio (neuvoa kysyvä talonpoika) ansaitsevat kaikella tavoin kiitosta.
-Hyvä oli Aspegrenkin Peltolana. Kallio (Akola), Ahlberg (Niilo) ja
-Pesonen (Ukonniemi) menivät mukiin. Heikko oli rva Aspegren, joka ei
-voinut tehdä mitään Marian osasta."
-
-"Onnistuneet olivat laitokset toisessa kuvaelmassa (sauna), kolmannessa
-(suomalainen pirtti) ja viimeisessä (tiheä metsä). Pirtti oli
-todellinen suomalainen pirtti pienimpiin sivuseikkoihin asti, ja
-saunankin olin koettanut saada niin luonnonmukaiseksi kuin suinkin. --
-Vahvimmat aploodit seurasivat toista ja viimeistä kuvaelmaa. Viimeinen
-tekeekin paljon suuremman vaikutuksen näyttämöllä kuin mitä lukiessa
-voi arvella." --
-
-Kun Murtovarkaus oli näytelty kolme kertaa peräkkäin, esitettiin se
-pari kertaa vaihdellen Nooran kanssa ja sitten myöhemminkin, niin että
-se kaikkiaan meni tänä ensi näytäntökautenaan 8 kertaa, joka tähän
-aikaan merkitsi harvinaista menestystä. Tunnettu on, että se sittemmin
-yhä on pysynyt ohjelmistossa.
-
-Ida Aalberg palasi vihdoin 24/2 ja esiintyi ensi kerran 2/3
-Noorana.[41] Huone oli aivan täysi ja vastaanotto lämmin; pohjalaiset
-ja savokarjalaiset ylioppilaat tervehtivät häntä kukkakimpuilla. Noora
-meni kevään kuluessa neljä kertaa; mutta uusissakin kappaleissa
-näyttelijätär oli mukana. Ensimäinen semmoinen Murtovarkauden jälkeen
-oli erittäin huomattava, nimittäin Ellein (Eliel Aspelinin) suomentama
-Ibsenin _Kuninkaanalut_, joka annettiin ensi kerran 14/3. Mahtavan,
-lukuisahenkilöisen näytelmän esittäminen olisi ollut rohkea yritys
-vanhemmallekin näyttämölle, mutta yhä korkeammalle pyrkivää Suomalaisen
-teatterin johtajaa se sitä enemmän innostutti ja niin hänen
-seuruettaankin. Valmistus oli alkanut Viipurissa ja oli mahdollisimman
-huolellinen, eikä lopputulos pettänyt toiveita.
-
-"Draaman näyttämöllinen toimeenpaneminen", Vasenius arvostelee
-Valvojassa, "oli todellakin melkein läpi läpeensä hyvin kiitettävä",
-joten yleisö täydellä syyllä ensi näytännön jälkeen esiinhuudolla
-osotti Bergbomille kiitollisuuttansa; ja samoin voitiin, mitä
-näyttelijöihin tulee, "sanoa kaikkien kunnialla täyttäneen tehtävänsä".
-Nuorekkaana, soreavartaloisena Böök oli sopiva Hookon Hookoninpojaksi,
-joskaan hän ei yhtä mittaa jaksanut ylläpitää luonteen alati tyyntä
-kuninkaallisuutta, itseensä ja asiaansa luottamusta. Suurenmoisempi oli
-Leinon tehtävä, kuvata kunnian- ja intohimoista, nerokasta ja
-voimallista, mutta epäilyksen hervostuttamaa Skule jaarlia; siitä
-huolimatta näyttelijä suoritti sen yhtä tyydyttävästi kuin
-vaikuttavasti. Skulesta Leinolla tuskin oli askeltakaan suuriin
-shakespearelaisiin rooleihin. Kumminkin oli Vilhon Nikolaus piispa
-kaikkia merkillisempi. Hivuttava tauti oli tähän aikaan jo surkeasti
-heikontanut taiteilijan ruumiilliset voimat, mutta rooliin tarvitaan
-niitä vähemmän kuin henkistä voimaa, ja innostuneena Vilho viimeisen
-kerran toi näkyviin koko taiteellisen kykynsä. Hän loi näet pelottavan
-todellisen kuvan tuosta paholaisesta ihmishaamussa, jossa runoilija
-nerokkaasti on ruumiillistuttanut Norjan kansaa turmelevan kateuden ja
-eripuraisuuden; varsinkin oli kuolinkohtaus mestarillinen. Muutoin
-mainittakoon vain, että Axel Ahlberg oli Jatgeir runoilija ja Weckman
-Pietari, nti Avellan Skulen sisar Sigrid, nti Aalberg Margareta
-kuningatar ja rva Aspegren Hookonin äiti, Inga. -- Kappale meni viisi
-kertaa.
-
-Maaliskuun lopulla (28/3) tuli vielä ohjelmistolle uusi pikku kappale,
-nimittäin Mélesvillen 1-näytöksinen huvinäytelmä _Pikku eversti_, joka
-nti Avellan nimiroolissa onnistui oivallisesti.
-
-Emilie Bergbom luo kirjeessään 2/4 Turun ystävättärelleen katsauksen
-teatterin oloihin, josta otamme seuraavat rivit:
-
-"Ylipäätään on meillä ollut hyvä vuosi. Viipurissaolo kehittyi erittäin
-hyvin eikä Helsingissäkään ole ollut aihetta valittamiseen. Se aika,
-jolloin Arkadia raukka oli tuomionalainen, oli kyllä ikävä, mutta
-olemme anoneet korvausta sen ajan palkoista ja luullakseni me
-saammekin. Muuten yleisömme kasvaa kasvamistaan ja se on hyvä merkki.
-Sitä paitse kasvaa kunnioitus Suomalaista teatteria kohtaan ja se on
-vielä parempi. Pelkäsin kovasti että olimme liian uskaliaita
-ryhtyessämme Kuninkaanalkuihin, mutta onneksemme menestyi se varsin
-hyvin, vaikkei loistavastikaan. Kohta pääsiäisen jälkeen otamme Romeon
-ja Julian ja sitte Regina von Emmeritzin. Se on jälleen vaativa paljon
-vaivaa ja ponnistuksia, mutta ei auta. Topelius on ollut kauhean
-tyytymätön hutiloimiseen, millä Ruotsalainen teatteri on antanut
-näytelmän, ja kun hän, varovainen kun on, sanoo sen meille ja muille,
-niin tarkottaa hän tietysti että meidän on esittäminen kappale toisin.
--- Uusi kotimainen näytelmämme Murtovarkaus on niinikään onnistunut
-hyvin. Erittäin hupaista on että nainen on tuottanut jotakin niin
-kelvollista. Vahinko ettei hän voi tulla tänne. Kesällä menee teatteri
-kuitenkin Kuopioon, ja toivoakseni on hänelle oleva hyödyllistä nähdä
-teoksensa näyttämöllä. Hän kuuluu kirjoittavan uutta kappaletta, sekin
-on kuvaus kansanelämästä. Muuten hän on leski, viiden tai kuuden pienen
-lapsen äiti, joita hänen yksin täytyy kasvattaa."
-
-"Ida Aalberg on, Jumalan kiitos, oikein reipas. Tosin täytyy hänen olla
-hyvin varovainen niin näyttämöllä kuin muualla, mutta näytteleminen ei
-ole tehnyt pahaa. -- -- Taiteellisesti on hän sama kuin ennen: kaikki
-muut taiteilijat ovat eteviä toisella tasolla, hän on sitä
-ensimäiselläkin. Hän nostaa sekä kappaleen että ympäristön ja se on,
-minun mielestäni, hänen suurin taiteellinen ansionsa. Saa nähdä mitä
-hän tekee Reginasta! Toivon hänen luopuvan vanhoista traditsioneista ja
-luovan uuden kuvan."
-
-"Mitä sanot rohkeista suunnitelmista rakentaa uusi teatteritalo? En
-luota siihen, ja niin erinomaisen hupaista kuin olisikin muuttaa
-uuteen, kunnolliseen teatteriin, pelkään kuitenkin panna niin paljon
-rahaa ainoastaan rakennukseen. Sitä paitse on kauhean vaikeaa ryhtyä
-niin suureen yritykseen ja sitte kenties täytyä keskeyttää kaikki
-varain puutteessa. Aivan epämääräisesti on ehdotettu, että meidän
-tulisi osaksi ostaa Aleksanterin teatteri ja omistaa se yhdessä
-venäläisten kanssa, mutta tietysti se ei voi tulla kysymykseenkään.
-Meidän piireissämme ollaan aivan vastaan Aleksanterin teatterin
-ostamista: mieluummin tahdotaan rakentaa uusi teatteri, mutta
-luullakseni se on epäviisasta. Jos kenraalit väsyvät italialaiseen
-oopperaan y.m., niin saamme Aleksanterin teatterin huokeasta
-hinnasta; mutta uutta taloa emme saa kuutta, seitsemääsataatuhatta
-halvemmalla." --
-
-Huhtikuulla meni Romeo ja Julia kolme kertaa, ja 17/4 oli juhlanäytäntö
-_Elias Lönnrotin_ kunniaksi. Siksi päiväksi oli näet ylioppilaskunta
-asettanut Lönnrotin 81:sen syntymäpäivän viettämisjuhlan, ja teatteri
-toimeenpani näytännön niin varhain, nimittäin klo 6 i.p., että
-Arkadiasta voitiin mennä suoraan juhlaan ylioppilastalolle.
-
-Ohjelman ensi numero oli Maamme-laulu, sekaköörin esittämänä, toiseksi
-nti Avellan lausui P. Cajanderin (edellisenä vuonna Snellmanin
-albumissa julaistun) runoelman "Vapautettu kuningatar", kolmanneksi
-tuli kuvaelma: Lemminkäinen ja saaren immet, viidenneksi esitti
-sekaköörinen laulukunta kaksi Lönnrotin suomentamaa Runebergin laulua:
-Joutsen ja Lähteellä, kuudenneksi kuvaelma: Lemminkäinen ryöstää
-Kyllikin, seitsemänneksi lausui Ida Aalberg P. Cajanderin (samana
-päivänä ilmestyneessä Lönnrotin albumissa julaistun) runoelman
-"Runolaulaja", kahdeksanneksi lauloi nti Hacklin muutamia
-kansanlauluja, yhdeksänneksi esitettiin kuvaelma: Aino ja
-Aallotar ja vihdoin, kymmenenneksi, kolme kohtausta Kiven
-_Kullervo_-murhenäytelmästä, joka silloin ensi kerran joskin vain
-osittain näyteltiin. Leino oli Kullervo, Kallio Kalervo, rva Aspegren
-hänen vaimonsa, Weckman Nyyrikki, nti Avellan Ajatar, nti Aaltola
-Sinipiika. -- Kuukauden lopulla näyteltiin yhden kerran Helsingissä
-uusi Naiset valtioelämässä.
-
-Kuninkaanalkujen jälkeen oli päätyönä _Regina von Emmeritz_, joka vaati
-runsaasti aikaa, ei ainoastaan sentähden että näytelmä ei ole
-helpoimpia, vaan sen vuoksi että onnistuminen oli kunnianasia
-teatterille itselleen ja runoilijalle. Lähteittemme joukossa on kaksi
-Z. Topeliuksen kirjettä -- toinen kirjoitettu ensi-illan edellä, toinen
-sen jälkeen -- jotka näyttävät kuinka tärkeänä hän piti asiaa. Molemmat
-ovat niin mieltäkiinnittäviä, että ne ansaitsevat sijaa teatterin
-historiassa, semminkin kun ne sisältävät tarkkoja määräyksiä näytelmän
-esittämisestä. Edellinen seuraa tässä:
-
-"Koivuniemi 29 p. huhtik. 1882. Rakas veli Carole! Ja sinä
-lähetit vartavasten ratsastavan sanansaattajan Tikkurilasta!
-Postinkuljettajamme lähtee joka päivä klo 11 (sunnuntaisin klo 10)
-Borgströmin konttorista, vahtimest. Lindeman."
-
-"Kiitos kumminkin ilmotuksesta ja kaikesta vaivasta ja
-kustannuksesta, jotka Reginan muuttaminen suomalaiselle näyttämölle
-on tuottanut Teille! Minulle se on samaa kuin astua sisään uuteen
-suurruhtinaskuntaan -- ja samalla kertaa omaan -- en tahdo suinkaan
-sanoa vallottajana, vaan vieraana. Olkoon yritys, taiteellisesti ja
-taloudellisesti, suomalaiselle näyttämölle joksikin hyödyksi, joka
-vastaa vaivaa!"
-
-"Kun sanon taiteellisesti, tarkotan luonnollisesti Ida Aalbergia.
-Tunnen ainoastaan kaksi pohjoismaista näyttelijätärtä, Louise Heiberg
-ja osittain rva Hvasser, jotka ovat saavuttaneet taikka voittaneet Ida
-Aalbergin todellisessa, synnynnäisessä taiteilijavaistossa tehdä
-sydämen sisimpäin säikeiden värähdykset katsojan käsitettäviksi. Juuri
-sitä niin sisäänpäin käännetty rooli, kuin Reginan, kaipaa. Voimallisin
-tai taipuvin totuntataide, mitä taiteellisin mietiskelevä käsitys on
-ehdottomasti kykenemätön siihen. Ida Aalbergilla voi olla koko joukko
-muuta opittavaa, plastiikassa j.n.e., mutta se mitä hänessä on
-välitöntä ei mikään koulu voi korvata. Erehtyisin suuresti, jollei hän
-tee Reginasta jotakin itsenäistä uutta. Ole hyvä ja anna hänelle
-myötäseuraavat rivit, jotka ilmaisevat tekijän käsityksen roolista."
-
-"Lupaan olla kohtuullinen ja vaatimaton muihin rooleihin nähden.
-Ikäänkuin minä olisin hemmoteltu semmoisella! Jos luetaan pois Torslow
-ja Frithiof Raa ja hänen puolisonsa sekä Ida Reis, kaksi jälkimäistä
-_osittain_, on Uusi Teatteri opettanut minut olemaan hyvin kiltti. Että
-Leino Kustaa Adolfina on vastaava Stjernströmiä ja Svedbergiä, on
-tuskin syytä epäillä. Aspegren on ainakin jäykempi aristokraatti kuin
-Vilho. Böök on luultavasti oleva Hieronymus ja rva Aspegren Dorthe.
-Pidä huolta ettei Helmboldista tehdä irvikuvaa!"
-
-"Jätä pois munkkikohtaus siksi kun se voidaan antaa joskus toisin, se
-on tarpeen johdantona hyökkäykseen. Älä tuhlaa siinä ruutia, vaan käytä
-niin paljo statisteja kuin voit taustan vilkastuttamiseksi! Muutoin
-liitän tähän promemorian,[42] josta teet mitä voit."
-
-"On niin hullusti, että odotan maanantaina kirvesmiehiä korjauksia
-varten ja puutarhuria, jonka tulee istuttaa 27 uutta hedelmäpuuta
-paitse marjapensaita. Jos _voin_, niin tulen suurimmalla
-mielenkiinnolla tiistain kenraaliharjotukseen; jollen voi, niin toivon
-kuitenkin voivani tulla torstaina, fennomanisen tyttäreni Toinin
-kanssa, jolle siis pyydän vaatimattoman sijan."
-
-"Tervehdykseni sisarellesi ja toivomukseni että menestys on oleva hyvä!
-Z. T."
-
-Tuliko Topelius kenraaliharjotukseen, sitä emme tiedä, mutta kun Regina
-von Emmeritz 4/5 meni ensi kerran, hän oli saapuvilla, tietenkin
-suuresti enentäen sitä juhlatunnelmaa, millä täpötäysi huone odotti
-esiripun nousua ja sitte seurasi näytelmän kulkua. Ja näytäntö oli
-todella jälleen yksi niitä voittojuhlia, jotka virstapatsaan tavoin
-osottivat kuinka taidelaitos edistymistään edistyi. Niillekin, jotka
-monesti olivat nähneet kappaleen Ruotsalaisessa teatterissa, tarjottiin
-hämmästyttävää uutta. Varsinkin oli linnan vallotuskohtaus
-vaikuttavasti järjestetty. Kun kanuunain jyske alkoi, syntyi linnan
-sisällä hädän ja kauhun elämä. Sotilaita riensi edestakaisin,
-haavottuneita ja kuolleita kannettiin yli näyttämön, munkit ja nunnat
-kulkivat juhlasaatossa Hieronymus etupäässä suurta ristiä kantaen, yli
-hälinän soivat katolisen messun säveleet, ja linnan naisväki heittäytyi
-polvilleen pyhän neitsyen kuvan juurelle, nuori ylhäinen upseeri jätti
-hyvästi omaisilleen, ryntäsi ylös valleille ja kannettiin hetken päästä
-kuolettavasti haavotettuna alas. Silloin kuului ensimäinen räsähdys
-linnanmuurissa, naiset kirkasivat lennähtäen pystyyn: ruotsalaiset
-olivat jo valleilla ja ajoivat katoliset tieltään, samassa murrettiin
-suuri aukko muuriin ja silmänräpäyksessä vallottajat täyttivät linnan
-pihan ja 30-vuotisen sodan marssin ja eläköönhuutojen kaikuessa astui
-näkyviin sankarikuningas. Todellisuuden tunnelma oli niin valtava,
-innostus niin välitön kuin konsanaan teatterissa nähdään. -- Mutta
-kaunis oli juominkikohtauskin linnan puistossa, missä upseerit
-juhlivat. Perällä nähtiin linnan valaistut akkunat, etumolla oli puiden
-alla pöytiä ja niiden ympärillä kymmenittäin sotureita sinikeltaisissa
-univormuissa. Oli elämää ja rähinää, ja kun lauluun ryhdyttiin,
-toimitettiin sekin toisin kuin ennen. Tekijän mukaan Larsson yksin
-laulaa koko laulun; nyt se oli jaettu kolmelle niin että eri maljat --
-Suomelle, paaville, kuninkaalle -- saivat eri värityksen laulajain
-äänten mukaan. Siinäkin kappale tosielämää, joka vastustamattomasti
-vaikutti katsojiin. -- Ja niin pienimpiin saakka. "Kuka muu kuin se,
-joka todella rakastaa taidetta", eräs arvostelija lausuu, "olisi tullut
-ajatelleeksikaan, että esim. Kustaa Adolfin miekankannikkeessa pitäisi
-oleman kolme kruunua ja niiden välillä vihkoja (vasar), taikka että
-hänen armeijassaan täytyy olla skottilaisiakin." -- Täydessä
-sopusoinnussa tämän näyttämöllepanon täydellisyyden kanssa oli
-näyttelijäin hartaus, vaikkei tietysti esitys jokaisen puolelta voinut
-olla korkeita vaatimuksia tyydyttävä. Varmaa on, että Ida Aalberg teki
-Reginan osasta enemmän kuin ennen oli nähty. Luonteen laadun mukaan se
-tapahtui ennen kaikkea eri äänivivahduksia käyttämällä, ja huippunsa
-saavutti hänen sielukas lausuntansa yökohtauksessa, jossa hän tahtoo
-kääntää kuninkaan omaan uskoonsa. Leinon Kustaa Adolf ei ollut
-tarpeeksi voimakas, joskaan ei kuninkaallista ryhtiä puuttunut; Böök
-oli oivallinen Larsson, vaikka vähemmän Falstaffimainen kuin myöhemmin
-Lindfors; Axel Ahlberg oli aika hyvä Hieronymus, joskaan ei se
-suurenmoinen yltiöpäisyyden ruumiillistus, joksi jesuiitta on aiottu;
-Aspegren, jota oli totuttu näkemään miltei yksistään koomillisissa
-rooleissa, ei ainakaan häirinnyt Emmeritz-ruhtinaana; nti Hacklin oli
-luonnollisen vilkas Kätchen; rva Aspegren kelpo Dorthe; Kivinen
-Bertelinä oli, proosamaisena, heikoimpia. -- Olemme luetelleet
-näyttelijät, jotka olivat mukana tänä iltana ja saivat osansa yleisön
-suosionosotuksista. Kunnioitus oli kuitenkin tällä kertaa etupäässä
-kohdistettu vanhaan runoilijaan -- "Suomalaisen draaman isälle" --,
-jolle johtokunta oli varustanut laakeriseppeleen ja seurue kukkavihkon;
-mutta kun yleisö alkoi huutaa: "Topelius! Topelius!", hän karkasi
-teatterista.
-
-Edellisen täydennykseksi otamme pääosan kirjettä, jonka runoilija
-palattuaan maalle 8/5 kirjoitti Emilie Bergbomille.
-
-"Mitä minun karkaamiseeni tulee 4 p. toukok. olen jo Kaarlon ja Ida
-Aalbergin edessä puolustautunut parhaimman mukaan, mutta tahdon nyt
-lisätä, että jos olisin edeltäpäin tietänyt että minua odotti
-ystävyyden osotuksia _teatterin johtokunnan ja näyttelijäin_ puolelta,
-niin en suinkaan olisi välttänyt niitä. Päin vastoin olisin katsonut
-rakkaaksi velvollisuudeksi kohdella ystävyyttä ystävyydellä ja teidän
-keskellänne kiittää teitä kaikkia suuresta huolesta, vaivasta ja
-kustannuksesta, ennen kaikkea suuresta hartaudesta, -- jonka te kaikki
-olette omistaneet köyhälle, eikä koskaan ennen täysin ymmärretylle
-Reginalleni. Tietämättä mitään rakastettavasta salaliitostanne, kuulin
-vain permannon hyvin tunnettuja huutoja, jotka useita kertoja ennenkin
-ovat ajaneet minut pakoon, ja annettakoon anteeksi semmoiselle, joka ei
-koskaan ole pitänyt tarjoinlautasesta, jos hän vanhoilla päivillään
-ajatteli: sauve qui peut!"
-
-"Te ette tarvitse tunnustustani, se on jo ennen tullut osaksenne
-jokaiselta suomalaisen taiteen ystävältä ja se on nytkin tuleva; mutta
-minä tunnen tarpeen julkilausua teille ei ainoastaan kiitollisuuttani
-vaan myöskin _kunnioitustani_. Se joka tietää mitä taisteluja olette
-kestäneet, antaa sen teille täydestä sydämestään."
-
-"Romeonne ja Julianne jälkeen on Regina lapsi. Mutta tämä näytelmä on
-29 vuotta annettu palottain, -- yksityiset osat joskus etevästi,
-kokonaisuus hutiloituna. Näyttämöllepanoon, koristuksiin ja pukuihin
-sekä nimirooliin nähden kappale nyt ensi kerran on annettu
-_meidän_ mittakaavamme mukaan mallikelpoisen taiteellisesti -- ja
-ymmärrettävästi. Heikoimmatkin ovat panneet kaiken kykynsä alttiiksi,
-ja se joka pyytää enemmän, ei tiedä mitä hän pyytää. Eritoten toista ja
-kolmatta näytöstä ei koskaan ennen ole annettu. Se oli täydellinen
-ensi-ilta. Minä sanoin Ida Aalbergille: 'Regina on tullut
-kotiinsa',[43] -- hän on ensi kerran ollut kotona."
-
-"Kiitos kaikesta! Minä puserran käsiänne niin lämpimästi kuin
-kuvanveistäjä, joka on muovaillut kuvan savesta ja näkee sen
-hengittävän. Kukkanne ja nauhanne seisovat maljakossa Koivuniemellä ja
-ovat pysyneet ihmeen raittiina. Jättiläisseppeleen, joka riittäisi
-Shakespearelle, on vaimoni ripustanut tekijän rintakuvan ympäri. On
-olemassa vaimoja, jotka ovat turhamielisiä omasta puolestaan, ja
-toisia, jotka ovat ylenmäärin turhamielisiä miestensä puolesta. --
-Kiitos tyttöjeni puolesta eilen! Toini palasi juurikään, lämpimänä
-eilispäivän vaikutelmasta. Leinokin, hän sanoi, oli eilen voimakkaampi.
-Sitä ajattelin kohta; hän oli peloissaan ensi kerralla. -- Näkemiin
-asti! Z. T."
-
-Paitse Reginaa annettiin vielä 18/5 kaksi ohjelmistolle uutta
-näytelmää, Raudan (K. Järnefeltin) suomentama Gogolin 2-näytöksinen
-komedia _Naimapuuhat_ ja N. Salan kääntämä Erik Böghin 1-näytöksinen
-laulukappale _Velhovuorella_, joista edellinen -- Böök ja Pesonen sekä
-rvt Aspegren ja Lundahl päärooleissa -- herätti loppumatonta naurua ja
-jälkimäinen miellytti nti Hacklinin sekä Ojanperän ja Raution raikkaan
-laulun tähden. Kumminkin oli Regina koko toukokuun yleisön huomion ja
-innostuksen pääesineenä, ja näytelmällä oli kassamenestyskin -- se
-näyteltiin kaikkiaan kuusi kertaa ihan täysille taikka hyvin hyville
-huoneille, mikä ei suinkaan ollut tavallista näytäntökauden lopulla.
-Merkillisin myöhempiä Regina-näytäntöjä oli se, joka annettiin 22/5,
-Suomalaisen teatterin perustamisen _kymmenentenä vuosipäivänä_. Oli
-näet kymmenen vuotta kulunut siitä päivästä, jolloin Kaarlo Bergbom --
-tämä kamarihaaveksija ("kammarfantast"), jonka julkeudelle epäillä
-Ruotsalaisen teatterin taiteellisuutta ja kansallista merkitystä maan
-suurimman ruotsalaisen lehden mukaan olisi ollut sopivin rangaistus
-tulla joksikin aikaa saman näyttämön johtajaksi, jollei se olisi ollut
-liian kallis yritys, koska hän tietysti olisi vienyt sen turmioon! --
-perusti uuden näyttämön kielelle, jolla, niinkuin väitettiin, ei ollut
-näytelmiä eikä näyttelijöitä eikä yleisöä. Ja nyt! Nyt tapahtui se ihme
-että Regina von Emmeritz, jonka näyttämöllepanoa Ruotsalaisessa
-teatterissa Bergbom silloin oli arvostellut käsityöntapaiseksi,
-esitettiin suomenkielellä niin täydellisesti, että vanha runoilija
-tunnusti _ensi herran_ nähneensä luomansa näyttämöllä. Olihan siinä
-kulttuurivoitto, joka ansaitsee pysyvän sijan sivistyshistoriassamme.
-Sen tunsi ja tunnusti yleisö tuona riemupäivänä. Kun esirippu oli
-laskeunut viimeisen näytöksen jälkeen, huudettiin Bergbom esiin ja
-tervehdittiin häntä mitä innostuneimmilla suosionosotuksilla sekä
-katsojain että näyttelijäin puolelta. Orkesterin toitottaessa ja
-eläköönhuutojen kaikuessa ojennettiin johtajalle seurueen puolesta
-laakeriseppele, jonka nauhoihin oli painettu: "Suomalaisen teatterin
-perustajalle, Kaarlo Bergbomille." Sitte huudettiin Emilie Bergbom
-esiin ja tervehdittiin häntä yhtä innokkaasti, samalla kun hänelle
-annettiin kukkakimppu. Lopuksi soittokunta viritti Maamme-laulun, johon
-juhla päättyi. Teatterin ystäväin ehdotuksesta ja pyynnöstä tulo oli
-määrätty vanhojen velkojen kuoletukseen, ja nousi se 4,200 markkaan. --
-Viimeinen näytäntö oli 1/6.
-
-Taloudellisessa suhteessa näytäntökausi oli mennyt paremmin kuin
-yksikään edellinen. Edellisenä vuonna olivat tulot 404:26 näytäntöä
-kohti; tänä vuonna 638:21. Vajaus vähentyikin, niin että se tilivuoden
-lopussa teki 13,652:52 mk (s.o. noin 6,000 vähemmän kuin ennen).
-Arpajaisrahoista käytettiin tänä vuonna 11,000 mk. Toiselta puolen on
-huomattava, että edellisen vuoden suuret arpajaistulot välillisesti
-vaikuttivat teatterin sekä tuloihin että menoihin. Osakerahat vähenivät
-mitättömiin, ja palkkoja oli täytynyt korottaa, niin että niiden summa
-teki 60,043:96 s.o lähes 12,000 enemmän kuin ennen. Ohimennen sopii
-merkitä, että täysi palkka maksettiin Ida Aalbergille, vaikka hän alkoi
-vasta maaliskuulla, Vilholle, vaikka hän ani harvoin kykeni esiintymään
-ja Tervolle, joka keuhkotautisena erosi seurueesta. Silti olisi väärin
-luulla, että palkat olivat ylelliset. Korkein palkka oli Ida
-Aalbergilla, nimittäin 400 mk kuukaudessa; mutta muiden kuukausipalkka
-oli melkoista alempi: Vilhon 300, Leinon ja Böökin 240, nti Avellanin
-233:50, Kallion 218, rva Aspegrenin 216: Axel Ahlbergin ja Pesosen 200,
-rva Lundahlin ja Aspegrenin 184, nti Stenbergin ja Hacklinin 150 mk ja
-muitten vielä vähempi, niin että nuorimpien oli 75 mk. Näin ollen ei
-ole syytä oudoksua, että vuoden lopulla näyttelijät enimmäkseen
-pyysivät palkankorotusta. Jopa kuultiin silloin uhkauksia
-eroamisestakin, jos ei korotusta myönnettäisi. Mutta joskin palkkoja
-ainoastaan harvoin ja pienillä lisäyksillä voitiin parantaa, jäivät
-tietysti uhkaukset säännöllisesti täyttämättä, sillä tiesiväthän
-näyttelijät missä ahdingossa ylipäätään elettiin. Tänä keväänä meni
-kuitenkin Kivinen (Franck) Ruotsalaiseen teatteriin saadakseen parempaa
-palkkaa. Leino taasen _uhkasi_ mennä, ja sen johdosta lausuu Emilie
-Bergbom kirjeessään (16/5) nti Elfvingille:
-
-"Hänen poismenonsa olisi suuri tappio, sillä hän on hyvä ja moninaiseen
-kykenevä näyttelijä. Mutta olisihan sittenkin tultava toimeen. Jos
-kaksi vuotta sitten olisi sanottu, että meidän täytyy olla ilman
-Vilhoa, niin olisi se tuntunut mahdottomalta. Hän on oikeastaan ainoa
-miehinen näyttelijämme sanan oikeassa merkityksessä. Hän ei 'pelaa
-teatteria', vaan hänen kuvaamansa ihmiset ovat lihaa ja verta aivan
-samoin kuin Ida Aalbergin." -- Samassa kirjeessä tapaamme seuraavat
-sanat, jotka lausuttuina riemujuhlan johdosta ilmaisevat kuinka raskas
-Emilie Bergbomin taakka oli ollut: "Kymmenvuotinen kurjuus on tämä aika
-parhaasta päästä ollut, ja aivan varmaa on, että jos olisin aavistanut
-neljännen osankaan vaikeuksista ja huolista, jotka ovat kasaantuneet
-päälleni, niin epätoivoinen askel olisi iäksi jäänyt tekemättä." --
-
-Uutena jäsenenä on tässä mainittava _Aleksis Rautio_, josta aikaa
-voittaen oli kehittyvä yksi seurueen enimmin käytettyjä voimia.
-Kaikenlaisissa rooleissa esiintyvänä hän pian näyttäytyi
-saavuttavan parastaan ja todella hyvää realistisessa ja varsinkin
-kansannäytelmässä.[44]
-
-Näytäntöjä annettiin 91 ja niissä seuraavat kappaleet: 9 kertaa _Daniel
-Hjort_; 8 _Saimaan rannalla, Murtovarkaus_; 7 _Amalia ystävämme_; 6
-_Regina von Emmeritz, Kyökissä_, Konkurssi; 5 _Nummisuutarit_,
-Mustalaiset, Kuninkaanalut; 4 _Pormestarin vaali_, Noora, Toinen tai
-toinen naimaan; 3 Adelaida, Kirjeen kujeet, Maria Stuart Skotlannissa,
-Hellät sukulaiset, Naiset valtioelämässä, Pikku eversti, Ravennan
-miekkailija, Romeo ja Julia, Laululintunen; 2 _Lea, Kihlaus, Kullervo,
-Mestarin nuuskarasia, Hyvät markkinat_, Kotimatkalla, Sota rauhan
-aikana, Naimapuuhat, Velhovuorella, Parisin veitikka, Hardangerin
-harjulla, Taiteen harrastuksesta; 1 _Sotavanhuksen joulu, Kosijat_,
-Jeannetten häät, Onhan pappa sen sallinut, Porvari aatelismiehenä, Ensi
-lempi, Taistelujen välillä, Neiti Elisabeth.
-
-Näistä 42 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 12. Kotimaisten
-kappalten luku oli siis suurempi kuin koskaan ennen, jota paitse ne
-esitettiin paljo useammin kuin muut.
-
-
-
-
-XI.
-
-Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.
-
-
-Tänä kesänä Kaarlo ja Emilie Bergbom taas olivat kotimaassa: edellinen
-kylpien Naantalissa ja jälkimäinen käyden Kuitiassa. Toimi oli
-päätetty alotettavaksi _Kuopiossa_, johon jo edellisenä suvena oli
-ollut aikomus lähteä. Sen näkee Bergbomin kirjeenvaihdosta Minna
-Canthin kanssa, joka hartaasti toivoi seurueen tulevan sinne, ja kun
-entinen kesäteatteri ei enään ollut olemassa keväällä (1881) oli
-koettanut hankkia sille huonetta, missä olisi voitu näytellä. Sen
-jälkeen oli Kuopiossa ryhdytty rakentamaan uutta teatteria, joka tänä
-vuonna Vapunpäiväksi saatiin katonpäälle, ja koska arveltiin töiden
-niin edistyvän, että näyttämöä voitaisiin käyttää loppukesällä,
-annettiin seurueen jäsenille määräys 21/7 kokoontua Kuopioon, johon
-heillä oli tarjona vapaa kulku sikäläisen laivayhtiön laivoilla
-Lauritsalasta.
-
-Bergbom saapui hyvissä ajoin määräpaikkaan ja asettui asumaan Minna
-Canthin taloon Kirkkopuiston varrella, jossa hyväntahtoinen emäntä oli
-varannut hänelle mukavan huoneen. Persoonallinen tuttavuus oli
-kummallekin tervetullut, sen jälkeen kun he jo kolmatta vuotta olivat
-vaihtaneet kirjeitä näkemättä toisiaan. Erittäin mainittakoon, että
-Minna Canth 1 p. toukok. oli lähettänyt toisen näytelmänsä, Roinilan
-talossa, Bergbomille luettavaksi. Valitettavasti tämän vastaus ei näy
-olevan tallella, mutta 20/5 tekijätär kiittää "hauskasta ja
-opettavaisesta arvostelusta" ja sanoo käsittävänsä "kaikkien muutoksien
-tärkeyden" sekä lisää:
-
-"Vaikein kohta luullakseni tulee muutos Ollin ja testamentin suhteen
-olemaan. Täytyisi melkein ymmärtää hiukan juridiikkaa, ennen kun
-testamenttiasiassa voisi vapaasti liikkua. Jos Olli tietäisi tai
-aavistaisi testamentin olevan olemassa, eikö hän silloin kaikin
-voimin koettaisi sitä hävittää, ja eikö se niin kiinnittäisi kaikkia
-hänen intohimojansa, ettei mitään sijaa jäisi kostonhimolle ja
-kosimistuumille. Myöskin pelkään olevan hyvin vaikeata saada häntä koko
-juonen toimeenpanijaksi. Mutta ehkä selviävät kaikki nämä seikat, jahka
-ryhdyn työhön. -- -- Vaikka jo luulin olevani tuiki väsynyt ja
-kyllästynyt tuohon näytelmään, sain kuitenkin arvostelustanne heti
-halua ryhtyä sen uudesta kirjoittamiseen."
-
-Tästä ja muusta saatiin nyt mielin määrin keskustella, ja tiedämme
-teatterin johtajan ja näytelmäkirjailijan hyvin viihtyneen toistensa
-seurassa. "Minä viihdyn hyvin rva Canthilla", Bergbom kirjoittaa
-sisarelleen, "hän on vilkas, kiltti pikku rouva, täynnä harrastuksia."
-Rva Canth puolestaan puhkee kirjeissään rva Olga Kiljanderille aivan
-innokkaisiin sanoihin:
-
-"Olen nauttinut sanomattomasti. Eläkööt kaikki intelligentit miehet!
-tuhmat saavat kernaasti kuolla. Kyllä kai sen jo kynänpiirroksistakin
-huomaat, että olen yhdessä viikossa suuresti kasvanut iässä ja
-viisaudessa (henkisessä iässä ja viisaudessa)? -- Erittäin nautin
-siitä, että sain joka päivä olla niin monipuolisesti sivistyneen miehen
-kanssa kuin tri Bergbom on. Minä ihailen häntä, ja kyllä koetin
-parastani hyötyäkseni niin paljon kuin mahdollista hänen
-keskustelustaan. Niin selvästi, niin loogillisesti kuin hän, en ole
-vielä kuullut kenenkään kehittävän suuria aatteita. Ja sen ohessa
-kuinka kaukana hän onkaan kaikesta pikkumielisyydestä, turhamaisuudesta
-ja halpamielisyydestä, joka Jumala paratkoon meitä tavallisia ihmisiä
-niin usein rumentaa".[45] --
-
-Näytännöt alkoivat 4/8 isänmaallisella ohjelmalla: Aino ja Aallottaret
-(kuvaelma), Maamme-laulu, Pilven veikko, Lea ja Sotavanhuksen joulu, se
-on jonkunlaisella vihkimisjuhlalla, vaikka teatteri ei läheskään ollut
-valmis. Vielä kuukauden lopulla Bergbom kirjoittaa kirvesmiesten
-tavasta aikaansaavan semmoista melua, että täytyi keskeyttää harjotus.
-Kumminkin annettiin näytäntöjä säännöllisesti, alussa keskinkertaisella
-sitten paremmalla menestyksellä. Tämän selittänee se, että Böök, Leino,
-Ida Aalberg, Vilho vasta myöhemmin toinen toisensa perästä tulivat
-saapuville, puhumatta troopillisesta, intoa laimentavasta kuumuudesta.
-Bergbomin kirjeestä 19/8 otamme yksityistietoja:
-
-"Isännätön talo ja Don Cesar de Bazan ovat menneet uudestaan
-harjotettuna, edellinen näyttäen aivan uudelta ja jälkimäinenkin
-vaikuttaen toisin kuin Tampereella. Böökin Don Cesarilla ei ole sitä
-kirjavaa loistoa ja ritarillista lentoa, jotka kuuluvat rooliin, mutta
-kuitenkin on hänessä hyväntuulen sävy. Hänen Leonhardissa Anzengruberin
-näytelmässä oli askel eteenpäin. Weckman ja Sala käyvät niinikään
-eteenpäin. Jälkimäisellä on paljon taisteltavaa uppiniskaista
-ruumistaan ja ääntään vastaan, joka itsessään on miellyttävä, mutta ei
-ole purkautuva. Kun hän vaan vapautuisi äitelästä saarnaajamaneerista.
-Hacklinin ääni on parhaimmillaan, mutta ei kukaan ole profeetta
-kotimaassaan: 'Kili, kili, kassis' meni ilman apploodia!!! Rva Aspegren
-näytteli loistavasti Isännättömän talon toisessa näytöksessä. Ida
-Aalbergia kaivataan. Eversti Gahmberg on kieltänyt sotilaitten
-esiintymästä statisteina (en tiedä onko se ruotsinmielisyydestä,
-rettelöimishalusta, ylpeydestä vai käskystä), ja se estää Kastilian
-Juannan y.m. esittämistä."
-
-Kuukauden lopulla tuli merkkitapaus, Murtovarkauden esitys Minna
-Canthin kotikaupungissa. Kaarlo kirjoittaa 26/8:
-
-"Armahin! Alamme saada tuulta purjeisiin. Kuumuus, joka painoi sekä
-katsojia että näyttelijöitä, on hellittänyt; edelliset ovat hartaampia
-ja ennen kaikkea ilmaisevat vilkkaammin osanottonsa, jälkimäiset ovat
-joustavampia. -- -- Eilen oli loistoilta: Murtovarkaus, tulo n. 525 mk.
-Sillä oli myrskyinen menestys. Rva Canth huudettiin esiin useita
-kertoja ja sai monta kukkavihkoa, muun muassa yhden loistavan minulta
-ja toisen seurueelta. Näytteleminen oli tasaista ja sujuvaa. Erittäin
-oli Hacklin parempi kuin koskaan ennen. Weckman oli eloisa ja lämmin,
-mutta jossakin määrin teatterimaisesti mahtipontinen. Böök ja Leino
-niinkuin ennen."
-
-"[Björnsonin] Leonarda on jotenkin valmis. Kaarola on voimakas ja
-lämmin -- jos hän vaan tahtoisi muistaa, että 'le mieux est l'ennemi du
-bon', eikä liiotella tehokohdissa. [Nti] Aaltola edistyy kauniisti
-Oogotina. Minä alan uskoa häneen. Roolin raikkaat ja kujeikkaat puolet
-tosin eivät pääse 'zur Geltung', mutta hän panee lämpöä vakaviin; ja
-pehmeä, heleä ääni tekee parastaan. Böök Hagbartina on harjotuksissa
-saanut katkerasti kaipaamaan niitä aikoja, jolloin kotikuri oli
-sallittu, niin hän on hutiloinut. -- Leino on hyvä, niin myöskin
-Pesonen ja rva Lundahl."
-
-Toisella kerralla 27/8 Murtovarkaus tuotti (ylimääräisten tuolien
-avulla) vielä enemmän: 611 markkaa. Sen jälkeen tuli Mustalaiset 30/8,
-jonka esittämisestä Bergbom kirjoitti edellisenä päivänä:
-
-"Olen pahassa pulassa; minun täytyy itse säestää. Kahra ja [pataljonan]
-soittokunta tilattiin eilen sähkösanomalla Savonlinnaan. Ja vielä
-päällisiksi täytyy minun suorittaa säestys muistosta, sillä Kauhanen on
-tietysti unohtanut puolet nuoteista Helsinkiin. Onneksi muistan vielä
-jotakuinkin nuo unkarilaiset laulut -- Sandefjordista, jossa minun
-täytyi soittaa niitä aamuisin, keskipäivin ja iltaisin. Kun nuotit ovat
-poissa, en myöskään voi pyytää ketään toista sitä tekemään. No -- se
-ilta menee kai ohi niinkuin kaikki muutkin tässä maailmassa."
-
-Ida Aalberg esiintyi ensi kerran 1/9 Ensi lemmessä, kuitenkaan
-herättämättä suurempaa ihastusta, syystä kun -- Bergbom kirjoittaa --
-kaikki odottavat Nooraa ja katsovat jonkunlaiseksi loukkaukseksi, että
-hän näyttelee muita rooleja (!). Ennen Nooraa meni kuitenkin J.
-Enlundin suomentama Björnsonin _Leonarda_ 6/9. --
-
-"Valitettavasti melkein tyhjälle salongille -- ensi kerran kun täällä
-on niin käynyt. Juhla ja Noora täyttävät kaikkien mielet. Kuitenkin
-olivat suosionosotukset lämpimiä -- kuultiin että ystävämme olivat
-saapuvilla. Näytteleminen meni tasaisesti ja vilkkaasti kohoamatta
-vissiä keskitasoa korkeammalle. Paras oli tietysti Avellan -- ainoa
-joka esitti luonnetta, jota vastoin muut tyytyivät esittämään roolia.
-Jos muistat hänen Ingansa, niin sinulla on aavistus minkälainen hän
-oli. Aaltola astui Oogotina kauniin askeleen eteenpäin näyttämöllisellä
-urallaan taikka oikeammin ensimäisen askeleensa. Hänen esityksensä oli
-luonnollisesti hyvin epävapaata ja sitä raskautti luetun läksyn paino,
-mutta silti huomasi, että hän oli selvittänyt itselleen joka repliikin
-ja koettanut omakseen ottaa mitä hyvää hänelle oli opetettu. Kaarola on
-koko ajan ollut erittäin kiltti häntä kohtaan ja auttanut häntä sekä
-rooliin että toalettiin nähden. -- Leino pelasti yhteisnäyttelemisen
-oivallisella repliikkien lausumisella, ja Böök oli paras kolmannen
-näytöksen rakkauskohtauksessa. Stenberg oli hyvin naamioitu ja
-muutenkin hyvänlainen -- mutta liian proosamainen. Pesonen ja rva
-Lundahl huvittavia Röstin pariskuntana."
-
-Kirjeessä mainittu juhla oli Kuopion kaupungin 100-vuotis-riemujuhla ja
-kuuluu sekin kertomukseemme, mikäli Suomalainen teatteri otti siihen
-osaa. Morgonbladetista otamme seuraavat tiedot:
-
-"Klo 9 i.p. [10/9] alkoi juhlanäytäntö teatterissa, jonka salonki oli
-erittäin somasti, jopa loistavasti koristettu. Molemmin puolin
-esirippua seisoi korkeilla jalustoillaan vasemmalla J. L. Runebergin ja
-J. V. Snellmanin, oikealla A. Ahlqvistin ja Yrjö Koskisen rintakuvat ja
-niiden alapuolella komeassa kukkakirjoituksessa vuosiluvut 1782 ja
-1882. Seinällä oikean gallerian alla oli lippujen ympäröimänä Kuopion
-kaupungin vaakuna ja sen ohella neljä kilpeä, joilla luettiin nimet:
-(ensimäisellä) Kustaa III, Aleksanteri I ja Aleksanteri II; (toisella)
-Sandels, Fahlander, Malm, Duncker ja Wibelius; (kolmannella) J. V.
-Snellman, A. Ahlqvist, F. von Wright ja M. von Wright sekä
-(neljännellä) P. Ruotsalainen, E. Salmelainen, F. Collan, K. Collan ja
-P. Tikkanen. Vasemman gallerian alla nähtiin Suomen vaakuna ja neljä
-kilpeä seuraavilla kirjoituksilla: Sun kukoistukses kuorestaan j.n.e.;
-Sydän puhdas, vapaa mieli, Suomen toiveet kasvattaapi; Suomen kieli,
-Suomen mieli j.n.e.; Täss' Savon joukko tappeli ja joka kynsi kylmeni
-edestä Suomen maan. Lehterin rintamus oli koristettu Suomen läänien
-vaakunoilla, sinivalkoisten lippujen välissä, jota paitse kaikkialla
-seinät olivat peitetyt somilla verhoilla, köynnöksillä ja kukilla."
-
-"Kun Maamme-laulu oli soitettu, nti Avellan lausui tilaisuutta varten
-sepitetyn runoelman, ja sen jälkeen seurasi Regina von Emmeritzin 1, 3
-ja 4 näytös, joita esitettäessä varsinkin nti Aalberg niitti ansaittuja
-suosionosotuksia. Yleisö oivalsi kyllä että tri Bergbomin oli ansio
-kauniista koristuksesta y.m., mutta turhaan häntä huudettiin esiin.
-Bergbom oli jo lähtenyt teatterista." --
-
-Syyskuulla näyteltiin edelleen 26 p:ään saakka, jolloin esitettiin
-Kavaluus ja rakkaus. Muuten mainittakoon ohjelmistosta, että
-Nummisuutarit, Kihlaus, Työväen elämästä j.n.e. osottavat, että Vilho
-oli palannut työhön. Hän oli kesällä ollut Visbyssä ja Modumissa,
-saanut kuulla lääkäreiltä että hänellä on kolmenlainen kroonillinen
-katarri, vatsa-, keuhko- ja kurkku-katarri, mutta kuitenkin hän oli
-siksi toipunut, että tuli Kuopioon syyskuun alussa ja esiintyi
-näyttämöllä. -- Ohjelmisto sisälsi vain ennen tunnettua, mutta uusia
-kappaleita harjotettiin. Muun muassa harjotettiin Minna Canthin uutta
-näytelmää, josta Bergbom jo Kuopiossaolonsa alussa oli kirjoittanut
-sisarelleen, että se oli aivan valmistumaisillaan, "uudessa
-muodossaan". Tekijä itse on kirjoittanut Kiljanderille (kts Nuori Suomi
-1897) muutoksista: "Ensimäistä näytöstä muutettiin jokseenkin paljon,
-toista ja kolmatta sitä vastoin hyvin vähän." Elokuun lopulla olivat
-roolit jo kirjoitetut ja "kollatsionoiminen" tapahtui näyttämöllä,
-mutta kuitenkin se jäi valmistumatta, ehkä sentähden, että Bergbom
-"vielä lopuksi tahtoi muutamia repliikkejä" ja että Minna Canth,
-väsyneenä ja ylipäätään vähemmän tyytyväisenä koko kappaleeseen, oli
-hidas viimeisessä korjaamistyössä. Kollatsionoidessa näyttelijät
-pitivät varsinkin ensi näytöksestä ja jotakuinkin toisestakin, mutta
-kolmas oli heistä laimea.
-
-Kuopiosta muutti seurue _Viipuriin_, jossa ensi näytäntö annettiin 1/10
--- Täälläolon alussa liittyi teatteriin _Adolf Lindfors_, josta oli
-kehittyvä tositaiteilija ja joka jo tullessaankin oli tavallista
-perehtyneempi taiteeseensa, vaikka hän tähän saakka oli käyttänyt
-ainoastaan ruotsinkieltä.[46] "Lindforsin lausumistapa", Bergbom
-kirjoittaa hänestä (5/10), "on hyvin ruotsinvoittoinen. Mutta kumminkin
-hän osaa suomea paremmin kuin luulin, ja paljon paremmin kuin esim.
-Aspegren, hänen tullessaan teatteriin." -- Kahden ensimäisen näytännön
-ohjelmat olivat kolmikappaleisia -- ohjelmiston järjestelyä vaikeutti
-m.m. Pesosen sairaus -- ja väkeä oli niissä vähänlaisesti, mutta kolmas
-ilta, Kavaluus ja rakkaus, oli jo edullisempi, ja niin myös seuraavat,
-joissa näyteltiin Murtovarkaus. Sitä vastoin Noora ei viehättänyt
-viipurilaisia.
-
-Ensi-ilta oli 25/10, jolloin annettiin I. Idströmin (Roini) suomentama
-M. Tomaijo y Bansin historiallinen näytelmä _Kastilian Juanna_.
-Kappaleen päävaikuttimet ovat rakkaus ja lemmenkateus, ja pääroolissa
-oli Ida Aalbergilla tilaisuus näyttää tulisempaa hehkua kuin kenties
-koskaan ennen. Böök hänen puolisonaan (Filip kuningas), Leino Kastilian
-amiraalina ja nti Avellan Aldarana herättivät hänen ohellaan suosiota,
-mutta Sala Don Alvarina oli liian heikko. -- Lähinnä sen jälkeen tuli
-Leonarda ja Regina von Emmeritz, joista Kaarlo kirjoittaa 4/11:
-
-"Leonarda meni [l/11] paremmin kuin Kuopiossa. -- Kuitenkin oli
-kappaleella vain succés d'estime -- sitä pidettiin 'ikävänä'. -- Regina
-[3/11] meni loistavasti. En voinut edes laskea kuinka monta esiinhuutoa
-tuli varsinkin Aalbergin osaksi. Koristukset olin saanut jotenkin
-hyviksi -- kolmannessa näytöksessä jopa kauniimmaksi kuin Helsingissä;
-neljännessä sitä vastoin prameilevaa töherrystyötä. Yhteisnäytteleminen
-oli hyvä, mutta hikeä se maksoi. Kaikista vaikeista illoista, joita
-olen kokenut _puhenäyttämöllä_, oli Reginan kenraaliharjotus Viipurissa
-vaikein. Tiedäthän kuinka vaivaloinen statistien harjotus Reginassa on,
-voit siis käsittää epätoivoni kun niistä 38 sotamiehestä, jotka ovat
-mukana, 10 tuli kenraaliharjotukseen -- muut olivat estetyt. Ja pahinta
-oli että ne olivat estetyt seuraavanakin päivänä. Olin epätoivossa.
-Miten olinkin sielullisesti ja ruumiillisesti väsynyt, täytyi minun
-lähettää hakemaan uusia sotamiehiä ja alkaa äksiisi uudestaan niiden
-kanssa. Mutta eihän siitä voinut tulla tolkkua, sillä eivät ne kohta
-voineet ymmärtää sekavia olosuhteita. Todellisessa tuskassa näin illan
-lähestyvän, mutta sittenkin meni kaikki hyvin. No sotamiehet, jotka
-olivat olleet harjotuksissa, hankkivat itselleen edustajia
-palvelukseensa -- he olivat saaneet vihiä muutamista sanoista, jotka
-kenraaliharjotuksessa olivat päässeet suustani: 'täytyy kai lähettää
-noutamaan ryssiä', ja se oli innostuttanut heitä. Mutta syntyi uusi
-pulma. Kun vanhat ja uudet tulivat saapuville, mistä saada pukuja
-kaikille? Onneksi on meidän sotilaspuvustomme niin runsas, että kaikki
-selviytyi verraten helposti. Mutta päähineet! Kultakaskit olivat
-unohtuneet Helsinkiin, samoin mustat nahkakaskit. Nyt täytyi ottaa
-kaikki kypärit, ja kun ne loppuivat baretit ja lakit. En uskaltanut
-lähettää ketään pois, sillä silloin he olisivat toisella kerralla
-jättäneet minut pulaan, mutta kyllä minua värisytti kun näin pari
-upseeria esiintyvän habilléhatuissa. Onneksi oli näyttämöllä semmoinen
-sekamelska, että yksityiskohtia tuskin huomattiin. Ensi kerraksi olen
-pyytänyt Savolaisen hankkimaan pari harmaata hattua. Huone oli kokonaan
-loppuun myyty. Maanantaina [Kustaa Adolfin päivänä 6/11] odotamme yhtä
-hyvää tuloa. Mutta valitettavasti emme saa juhlanäytäntöä toimeen.
-Kaarola lähetti näet viime hetkessä sanan, että hän ei voi lausua
-[Fredr. Cygnaeuksen] Seitsemänkymmentä Demminin luona -- 'se on aivan
-käsittämätön'. Toista lausujaa ei ole. Kuvaelmaa on mahdoton järjestää
-samana iltana kun annetaan niin suurta tilaa vaativa kappale kuin
-Regina. Olin hätävaraksi tilannut proloogin Erkolta, mutta hän oli
-kuullut Kaarolan lausumisesta puhuttavan ja luuli ettei häneltä mitään
-tarvittaisi."
-
-"Täällä on ollut oikea juhlaviikko. Kaarola sai keskiviikkona
-Leonardassa kauniin rannerenkaan ja laakeriseppeleen; Aalberg eilen
-loistavan rannerenkaan ja sormuksen (yhteensä 1,000 markan arvoiset)
-sekä kukkakimppuja ja laakeriseppeleen; Böök niinikään hyvin kauniin
-kukkavihkon. -- Sala teki eilen hyvän edistysaskeleen. Hänen
-Hieronymukseltaan puuttui tosin auktoriteettia, mutta hän antoi
-roolille jonkun sisällisen elämän, joka teki sen todennäköiseksi ja
-ihmiselliseksi. Me voimme varsin hyvin antaa hänen esittää se
-Helsingissä; Lindfors (Bertel) tuli nuhteettomasti toimeen
-suomenkielellään." --
-
-Regina annettiin toisen kerran täyttä täydemmälle huoneelle (1,037 mk),
-ja senkin jälkeen vielä kaksi kertaa. Emilie lausuu Kaarlon kirjeen
-johdosta ilonsa näyttelijöiden saamista lahjoista, toivoen ettei nti
-Hacklin jäisi aivan osattomaksi resetissään, joka oli määrätty 17
-p:ksi. Toivo ei pettänytkään. Esiintyen Helenana Murtovarkaudessa hän
-sai paitse kukkia kultaisen rannerenkaan, hopeisen kahviastiaston y.m.,
-niin että sanottiin hänen tehneen murtovarkauden yleisön suosioon.
-Syynä siihen että Sala näytteli Hieronymusta oli Axel Ahlbergin
-poissaolo. Tämä näyttelijä oli näet toukokuulla saanut teatterista
-apurahoja lähteäkseen kesällä opintomatkalle ulkomaalle, mutta hän ei
-mennyt Turkua pitemmäs, vaan oleskeli siellä siksi kun hän marraskuun
-lopulla palasi seurueeseen!
-
-Viipurin aika oli monesta syystä vaikea. Oli päätetty että seurue vasta
-jouluksi palaisi Helsinkiin, mutta Viipurissakaan ei voitu olla
-kauemmin kuin joulukuun alkuun, sillä siitä ajasta oli teatteri
-vuokrattu rva Littmarkin seurueelle. Lokakuun lopulla Bergbom kävi
-Pietarissa tiedustelemassa sopisiko lähteä sinne, mutta mitään
-varmuutta hän ei voinut saada, vaan jatkettiin neuvotteluja pitkin
-marraskuuta, siksi kun vihdoin viime hetkessä sopimus ja päätös mennä
-sinne syntyi. Hän piti matkaa tärkeänä sentähden, että seurue
-Pietarissa saisi nähdä eteviä näyttelijöitä. Edelleen oli Venetian
-kauppias valmistuksen alaisena, vaatien pukujen y.m. tähden paljo
-puuhaa. Ja kaiken päälliseksi Bergbom marraskuun keskivaiheilla oli
-sairaskin. "Me makasimme vuoteella yhtä aikaa Vilho, Kallio,
-kapellimestari ja minä", hän kirjoittaa sisarelleen 19/11, "ei koskaan
-teatteri ole ollut päättömämpänä. Aspegrenkin on sairas, niin että
-Nyrnbergin nukki on lykätty tuonnemmaksi."
-
-Kaiken mainitun johdosta Emilie on kovin levoton. Hän oli pikimmältään
-käynyt Viipurissa Kastilian Juannan valmistusten tähden, mutta valittaa
-ettei saanut olla auttamassa Reginan näyttämöllepanossa ja surkuttelee
-Kaarloa, hän pelkää Pietarinmatkaa, sillä se voi aiheuttaa vieläkin
-useampia sairaudentapauksia, hän lähettää milloin mitäkin, teettää
-uusia pukuja ja tahtoo tulla Viipuriin viikoksi ennen Venetian
-kauppiaan ensi-iltaa. Mutta jos hän on huolissaan vastoinkäymisistä ja
-vaikeuksista, on hän myöskin iloinen menestyksestä, koskekoon se
-teatteria yleensä taikka yksityisiä jäseniä. Sanalla sanoen hänen
-sielunsa on Viipurissa, vaikka hän ruumiillisesti on Helsingissä. --
-
-"Hyvästi nyt, rakas Kaarlo", hän päättää kirjeensä 20/11. "Toivon että
-tapaamme toisemme keskiviikkona [22/11]; tilaa minulle huone. Jollei
-kellään ole aikaa tulla vastaanottamaan minua, niin tulen hyvin toimeen
-yksinkin. Tulen suoraa päätä teatteriin, jos olet niin terve, että olet
-siellä. Jumalan haltuun, rakas Kaarlo! Oma sisaresi Emilie. -- Olen
-hyvin iloinen, että viipurilaiset ovat olleet niin ystävällisiä Annia
-kohtaan."
-
-Marraskuun lopulla annettiin m.m. Sirkka (Lindfors -- Didier) ja Jane
-Eyre; mutta l/12 oli Shakespearen _Venetian kauppiaan_ ensi-ilta.
-Toisen kerran meni sama kappale 4/12, Bergbomin hyväksi, s.o. teatterin
-"vanhojen velkojen" lyhentämiseksi. Se oli viimeinen näytäntö. --
-Kaikkiaan annettiin Viipurissa 31 näytäntöä, joista tulot olivat 22,205
-mk. Menot nousivat kuitenkin 972 mk korkeammalle.
-
-_Pietarissa_ annettiin 8 näytäntöä, ensimäinen 7/12 ja viimeinen
-(Leinon hyväksi) 23/12. Seurue esiintyi Kauppapalvelijain klubissa
-vastaperustetun Pietarilaisen Suomalaisen Seuran nimessä. Seura hankki
-luvan viranomaisilta, otti tulot, suoritti päiväkustannukset ja piti
-huolen kaikesta. Kun menot oli maksettu, jätettiin voitto teatterille,
-kumminkin sillä ehdolla että se mikä nousi yli 400 ruplaa näytännöstä
-annettaisiin takaisin Seuralle johonkin yleishyvään tarkotukseen
-käytettäväksi. Tulot olivat niin runsaat, että teatteri todella sai 400
-ruplaa kultakin näytännöltä ja että Bergbomilla (vaikka Pietarissa oli
-ostettu kaikenlaista teatterin tarpeisiin) Helsinkiin tullessaan oli 78
-r. 17 k. puhdasta rahaa.
-
-Paitse pienempiä näytelmiä esitettiin Jane Eyre, Noora, Mustalaiset ja
-Murtovarkaus. Suosiollisia arvosteluja oli m.m. St. Petersburger
-Heroldissa ja näkee niistä varsinkin Ida Aalbergin herättäneen
-huomiota. Seuraavissa otteissa lausuu saksalais-venäläinen arvostelija
-näyttelijättärestämme melkein yhtä ylistäviä sanoja kuin hänestä
-kirjoitettiin Unkarissa:
-
-"Nti Aalberg", sanotaan lehdessä 17/12, "on traagillinen rakastajatar
-ensi arvoluokkaa. Hän voi viehättää sinua ja voi saada sinut
-kauhistumaan, niin, hän voi herättää meissä suurinta vastenmielisyyttä,
-mutta hän ei voi koskaan jättää sinua hetkeksikään ynseäksi." --
-Puhuttuansa neiti Aalbergin ulkomuodosta ja hänen virheistään, joihin
-näyttelijättären nuoruus on pääsyynä, arvostelija jatkaa: "Kun nti
-Aalberg astuu näyttämölle, on ikäänkuin äkkiä joutuisimme suitsuvan
-tulivuoren ääreen. Intohimo on se ilmakehä, joka häntä ympäröi, kalvava
-intohimo puhuu hänen silmistään. Kuulunee kummalliselta, mutta asia on
-kumminkin niin: nti Aalbergilla on sitä liian paljo, ja se on sangen
-vaarallista, jollei hän samalla osaa säästää voimiansa. Jo alusta
-alkain on joka jäntere, joka veren pisara kovimmassa pinnistyksessä,
-joka ei ainoastaan kiihdy näytöksestä näytökseen, kohtauksesta
-kohtaukseen, mutta sanasta sanaankin. -- Mihinkä semmoinen kiihtyminen
-lopulta johtaa? -- Vaan en tahdo olla paha enkä myöskään imarrella.
-Nämä puutteet on aika, opinto, koulu ja ennen kaikkea -- kärsivällisyys
-tasottava ja poistava, puhdas kulta välkkyy kumminkin aina näkyviin.
-Hän voi myös olla leppeämpi, levollisempi, vieläpä ilkamoinenkin,
-niinkuin Wilbrandtin komediassa 'Ensi lempi', jossa hän näytteli
-mestarillisesti. Kaikissa tapauksissa on hyvin ilahduttavaa, että nti
-Aalbergissa olemme havainneet taiteilijan, jossa hienon hieno
-runollinen aisti ja vakaa taiteilijan pyrintö ovat yhdistyneet
-semmoiseen tahdon voimaan, jota harvoin tavataan, ja vielä harvemmin
-tavattavaan kykyyn. Ja kun nti Aalberg on oppinut täydellisesti
-hallitsemaan niitä eteviä lahjoja, joita hänellä on, ja sitä meidän ei
-tarvinne kauan odottaa, on Suomen runotar laskeva seppeleen hänen,
-Suomenmaan ensimäisen suuren näyttelijättären päähän."
-
-Nähtyänsä Nooran kirjoittaa sama arvostelija 20/12: "Mitä tulee nti Ida
-Aalbergin käsitykseen Noorasta, niin täytyy meidän heti muuttaa
-ensimäinen Jane Eyren johdosta kirjoittamamme arvostelu; hänen Nooransa
-pakottaa meitä suoraan tunnustukseen ja teeskentelemättömään
-ihmettelemiseen. Niin johdonmukaista ja todella luonnollista
-luonnekuvausta, sellaista hienoutta erityiskohdissa voi ainoastaan
-taiteilija saada toimeen, jolla on hehkuva nero ja tarkan tarkka
-ymmärrys, ja meidän täytyy nyt peruuttaa se moite, jonka teimme hänen
-taiteellisesta maltinpuutteestaan; selvään näki, että hän ohjasi
-jokaista kohtaa, joka eri värettä Nooran luonteessa." -- Arvostelija
-tarkastaa sen jälkeen nti Aalbergin näyttelemistä alusta loppuun ja
-sanoo, että sille, joka osaa niin näytellä, ei! ei näytellä, vaan elää
-näyttämöllä, sille voi näyttämötaide uskoa vaikeimmat tehtävät.
-Muutamien pienempien muistutuksien jälkeen hän lopuksi onnittelee tri
-Bergbomia, että hänellä on seurueessaan niin arvokas kyky, jota ei
-ainoastaan jokainen teatteri, vaan jokainen kansa kadehtii häneltä.
-
-Bergbomilta ei ole kirjeitä, joissa puhutaan Pietarin matkasta, sillä
-Emilie oli alussa siellä mukana. Sitä vastoin jälkimäinen kirjoittaa
-siitä nti Elfvingille: -- "Oletko nähnyt ja kuullut kuinka suuri
-menestys teatterilla oli Pietarissa? Taloudellisesti matka päättyi
-oivallisesti, ja tunnustus, jonka saimme, oli erinomainen. Eräs
-venäläinen lehti kehotti Pietarin kaikkia taiteilijoita tutkimaan
-suomalaista näyttämöä, eritoten naisia, ei ainoastaan heidän kykynsä
-tähden, vaan myöskin heidän erinomaisen sivistyneen esiintymistapansa
-tähden! Vaikeaa siellä kuitenkin oli kurjan näyttämön vuoksi. Sitäkin
-kurjemmat olivat pukuhuoneet y.m., mutta salonki oli kaunis ja suuri.
-Menot olivat kuulumattoman suuret, mutta kun tulot olivat hyvät, niin
-se ei haitannut." --
-
-Onhan menestys aina ilahduttava, mutta nyt niinkuin ainakin se oli
-kalliisti maksettava suruilla ja huolilla. Sen näemme seuraavista
-otteista Emilien kirjeistä, jotka tavan mukaan käsittelevät teatteri-,
-yleisiä ja yksityisiä asioita sekaisin:
-
-(22/11). "Viikingit ja svekomaanit yleensä tekevät kuulumattomia
-ponnistuksia, ja minun täytyy tunnustaa että olen hyvin levoton.[47]
-Onnistuvatko he nyt tuhota sen alun sivistykseen ja kulttuuriin, jonka
-me toiset sanomattomalla vaivalla ja uhrautuvalla, rakkauden
-innostamalla työllä olemme saaneet toimeen? Kasvu on vielä heikko ja on
-helposti tallattavissa: suojatkoon sitä Jumalan varjeleva käsi ja
-antakoon hän meille voimaa ja rohkeutta jatkaa vaikeaa taistelua.
-Tiedätkös tavasta valtaa minut oikea tuska ja epätoivo ajatellessa,
-että kaikki tämä työ kenties on ollut turha. -- Ylistyslaulut
-Lagerborgin muistolle ovat suuresti huvittaneet minua. -- Samat
-henkilöt, jotka ovat laulaneet hänen kunniaansa pilviin asti, puuhaavat
-samalla aikaa kaikin voimin tehdäkseen tyhjäksi hänen elämäntyönsä --
-Dagbladin! Muuta hän ei ole saanut aikaan ja kurjaa on, että sen oma
-ystäväpiiri katsoo tarpeelliseksi tehdä voitavansa saadakseen toisen
-lehden sijaan, missä siis on hänen suuruutensa?"
-
-(Uudenvuodenaattona). "Rakas Betty! Kiitos, rakas uskollinen ystäväni,
-kaikesta ystävyydestä ja hellyydestä tänä vanhana vuotena. Muutamien
-tuntien päästä se iloineen ja suruineen kaatuu hautaansa. Mitä
-vanhemmaksi tulee, sitä lukuisampia tuntuvat jälkimäiset olevan, mutta
-se kai tulee siitä, että ne tulevat yhä raskaammiksi kantaa, sitte kun
-nuoruuden kevyt mieli ja valoisat toiveet ovat hävinneet." -- --
-
-"Vanha vuosi on meillä päättynyt hyvin huolestuttavasti! Kaarlo on koko
-syksyn ollut huononlainen ja Pietarista hän palasi lauantaina, ennen
-jouluaattoa, niin sairaana, että hän siitä asti on maannut. Omin voimin
-hän tosin tuli kotiin, mutta sen jälkeen hän ei ole voinut liikuttaa
-jalkojaan, ne ovat aivan hervottomat reumatismista. Eilen hän oli vähän
-parempi ja koetti liikuttaa niitä, mutta tänään hän on taas huonompi.
-Hän käyttää hieromista ja lämpimiä kylpyjä, mutta saadakseen hänet
-vuoteelta, täytyy meillä olla kolme miestä apuna. Hän on toki jotenkin
-hyvällä tuulella ja alistuvainen, mutta ymmärräthän kuinka epätoivoinen
-asema on. Viipurissa Böök alkoi sylkeä verta, mutta hän ei välittänyt
-siitä vaan oli liikkeellä, eikä lääkärikään siellä, paha kyllä,
-varottanut häntä. Verisuoni oli puhjennut, ja kun tulimme Pietariin
-kutsuimme tri Collanin, joka käski hänen olla mahdollisimman varovainen
-ja liikkumatta. Emme vielä tiedä, milloin hän voi esiintyä. Työ on
-seisahduksissa: Ahlbergin poissaolon tähden meni syksy niiden
-harjottamiseen, joiden täytyi ottaa hänen roolinsa. Nyt taas Böökin
-sairaus on estämässä työtä. Et voi ajatella kuinka pimeältä ja
-vaikealta kaikki näyttää. On kyllä väärin että näin vaikeroin suurista
-huolistamme, mutta olen niin kerrassaan alakuloinen, etten voi muuta.
-Vilho on yhä edelleen sairas eikä koskaan parane; hän on esiintynyt
-kolme kertaa tänä vuonna!" --
-
-(5/1). "Bettyseni! Kaarlo on tänään vähän parempi. Sitte kun viimeksi
-kirjoitin, on reumatismi noussut korviin asti, niin että hän ei ole
-voinut kääntää taikka liikuttaa päätään; toinen käsivarsi ja käsi ovat
-myöskin olleet kokonaan taudin vallassa. Nyt on pakotus vähennyt, ja
-hän tuntee voivansa paremmin. Kiitos ystävällisyydestäsi ajatella
-arpajaisia, mutta älä ryhdy siihen tänä vuonna. Teatterilla on vielä
-noin 20.000 mk viimeksi kerättyjä rahoja, siis täytyy sen tulla toimeen
-tämä vuosi ja tulevakin. Kaarloa varten yksityisesti ei käy laatuun,
-hän ei tahdo eikä voi vastaanottaa mitään semmoista. Kiitos kuitenkin,
-oma ystäväni, että aina ajattelet meitä." --
-
-Kuinka kauan Kaarlo makasi sairaana, sitä emme tarkoin tiedä. Vasta
-lähes kolme kuukautta myöhemmin (25/3) kirjoittaa Emilie: "Kaarlo on
-joka päivä liikkeellä ja johtaa työtä teatterissa. Tosin hän on vielä
-heikko, jalat ovat raskaat ja kädet kankeat ja taipumattomat, mutta
-tuskin voikaan toivoa, että hän tulee oikein terveeksi, ennen kun
-saamme kesälämpöä." Tästä päättäen oli tauti kestänyt kolmatta
-kuukautta. Siitä huolimatta olivat näytännöt seuranneet toinen toistaan
-tasaisessa jonossa, siitä saakka kun toisena joulupäivänä oli alotettu
-Sirkalla.
-
-Tammikuulla[48] esitettiin kaksi helsinkiläisille uutta kappaletta,
-nimittäin Leonarda kolme kertaa (10/1-14/1) ja Kastilian Juanna kuusi
-kertaa (24/1-4/2). Björnsonin etevä uudenaikainen draama ei
-Helsingissäkään saavuttanut sitä tunnustusta yleisön puolelta minkä se
-olisi ansainnut. Syy kai oli sama kuin Tukholmassa (kats. ylemp. s. 6),
-että se on liian hieno suurelle yleisölle. Esitystä ei kuitenkaan sovi
-syyttää, sillä se oli hyvä. Erittäin ovat mainittavat nti Avellan
-nimiroolissa ja nti Aaltola, joka Oogotina ensi kerran ja
-odottamattoman hyvästi näytteli suurempaa osaa. Kahta vertaa paremmin
-menestyi intohimoinen espanjalainen draama. Ei suinkaan sentähden että
-se olisi ollut runollisesti etevämpi, vaan sentähden että sen
-romanttis-historiallinen tausta ja asu, kaukainen etelämainen elämä
-jyrkkine ristiriitoineen, puettuna mitä taidokkaimpaan, jännittävään
-toimintaan, olivat paljo enemmän omansa herättämään tavallisen
-katsojakunnan mielenkiintoa. Sen lisäksi pääosa tarjosi nti
-Aalbergille, joka esitti sen mestarillisesti, tilaisuutta osottaa uusia
-puolia luontaisesta kyvystään kuvata rajatonta intohimoa ja voimakkaita
-mielenkäänteitä.
-
-Helmikuulla tuli ensin Valapatto, jossa Leino oli astunut Vilhon sijaan
-ja näytteli sangen etevästi Mathias Fernerin, ja sen jälkeen 14/2 uusi
-kappale, N. Salon suomentama rva A. Ch. Edgrenin 3-näytöksinen
-_Keijukainen_. Samoin kuin Noorassa, kuvataan siinäkin miten
-perhosluontoinen rouva herää vakavampaan elämänkäsitykseen, joskin
-sentään lähemmin liittyäkseen mieheensä eikä lähteäkseen kotoa. Nti
-Aalberg oli oivallinen pääosassa, samoin kuin Avellan kreivinnana, ja
-muutkin täyttivät paikkansa, ja yhteisnäytteleminen oli vallan hyvä,
-mutta kuitenkin meni näytelmä vain kolme kertaa -- vähäinen tulos
-paljosta vaivasta. Seuraavina viikkoina esitettiin Murtovarkaus kaksi
-ja Regina von Emmeritz neljä kertaa, joista näytännöistä mainittakoon,
-että edellisen ohella _Filip Försten_ (21/2) suoritti erinäisiä
-laulunumeroita sekä että jälkimäisen ensimäinen näytäntö (2/3)
-annettiin Ida Aalbergin hyväksi ja senvuoksi oli laadultaan
-juhlantapainen. Silloin luultavasti Z. Topeliuksessa heräsi ajatus,
-joka tuli ilmi pari viikkoa myöhemmin (18/3) kun Minna Canthin uutta
-näytelmää näyteltiin kolmatta kertaa. Sinä iltana näet Reginan tekijä
-antoi nti Aalbergille muistolahjan, kultaisen kruununmuotoisen
-rintakoristeen, johon oli sovitettu miekka kaiverrettuine
-kirjoituksineen: "Ruhtinatar Reginalle" -- runoilijan kiitos siitä
-taiteellisesta tavasta, millä näyttelijätär oli tulkinnut hänen
-luomansa. -- Toinen resetti-ilta oli 9/3 Vilholla, jonka, lääkärin
-neuvosta, oli lähteminen Görbersdorfiin, tuonne rintatautisten
-tunnettuun parantolaan. Itse hän ei kuitenkaan kyennyt esiintymään.
-Ohjelmassa oli m.m. Molièren Lääkäri vastoin tahtoansa, ja siinä
-näytteli ensi kerran suurempaa koomillista roolia Adolf Lindfors, joka
-oli Vilholta perivä muutkin sentapaiset tehtävät. "Hän onnistui hyvin,
-ja yleisö, joka tuskin hetkeäkään taisi nauruansa pidätellä, osotti
-mieltymystään huutamalla hänet useampia kertoja esille joka näytöksen
-jälkeen" (U. S.).
-
-Jo seurueen ollessa Kuopiossa oli Minna Canthin uutta näytelmää
-_Roinilan talossa_ ruvettu harjottamaan, mutta työ jäi silloin
-keskeneräiseksi, syystä kun teosta vielä oli korjattava. Lokakuun 18 p.
-tekijä kirjoittaa Bergbomille: "Vihdoin ja viimein olen saanut
-vähän rakkauden kuohua Annalle ja Maunolle", ja hän lähettää
-käsikirjoituksen. Mutta ei näytelmää esitetty Viipurissakaan, missä
-teatteri oli siihen aikaan, vaan tuli ensi-ilta vasta Helsingissä 14/3.
-Murtovarkauden herättämä mieltymys sai yleisön uteliaisuudella
-odottamaan tätä uutta kansannäytelmää, ja ilolla se havaitsi siinä
-saman raikkaan maalaisilman kuin edellisessä. Näyttelemistä sanottiin
-hyväksi ja sujuvaksi, vaikkei kaikki esiintyjät olleetkaan yhtä
-tyydyttäviä. Böök, joka pitkän ajan päästä jälleen kykeni näyttämölle,
-oli kerrassaan etevä uljaana pohjalaisena, Maunona, nti Hacklin
-niinikään viehättävä Ellinä ja nti Stenberg hyvä Leenana; sitä vastoin
-Ida Aalberg "ei ollut oikealla alallaan" Annana eikä rva Aspegren
-oikein luonnistunut Sannana. -- Tekijä saattoi kuitenkin olla
-tyytyväinen ei ainoastaan näyttämölliseen menestykseen, sillä kappale
-meni keväällä kaikkiaan viisi kertaa, vaan rahalliseenkin. Teatterilta
-Minna Canth sai 300 mk ja sen lisäksi Suomalaisen Seuran palkinnon 640
-mk parhaimmasta tällä näytäntökaudella esitetystä suomalaisesta
-alkuteoksesta, jonka palkintotuomarit (F. Perander, B. F. Godenhjelm,
-E. Aspelin, K. Bergbom ja V. Löfgren) yksimielisesti hänelle
-määräsivät. Kirjeessä Bergbomille 11/5 rva Canth pukee kiitoksensa
-näihin sydämellisiin sanoihin:
-
-"Mitä sanoisin, hyvä Tohtori, rahalahjoista, jotka minulle lähetitte?
-Olen niin hämilläni, etten osaa sanoa yhtään mitään. Tuo suuri menestys
-hämmästyttää minua, melkein pelkään sen seurauksia. Hartaimmat
-kiitokseni, hyvä Tohtori! Jos edespäin voisin jotakin parempaa toimeen
-saada, kuinka onnellinen silloin olisin."
-
-Huhtikuulla tuli toisia uutuuksia. Kuopiosta peräisin oli samoin kuin
-edellinen näytelmä, 1-näytöksinen huvinäytelmä _Tätä nykyä_, jonka
-tekijä oli Pio Talmaa (rva Elisabeth Stenius). Painamatta jäänyt
-kyhäelmä oli aineensa puolesta kylläkin harvinainen, siinä kun
-kosketeltiin ajan puolueriitoja. Kesällä kerääntyy maalaiskartanoon
-sukulaisia, joista yksi, pohjalainen maisteri, on ankara, oikea
-K.P.T-läinen fennomaani, toinen, liberaalinen tohtori, on puhdasverinen
-dagbladilainen, kolmas, vastaleivottu ylioppilas, mitä kiivain viikinki
-j.n.e. Nämä törmäävät toisiansa vastaan, jopa niin tulisesti että
-pohjalainen läimäyttää uusmaalaista serkkuaan korvalle, mutta kaikki
-päättyy vihdoin rauhaan, ja fennomaaninen maisteri saa talon tyttären
-omakseen. Kappaleen juoni oli yksinkertainen ja puolueolojen kuvaus
-viatonta laatua, mutta vaikkei tekijä pyrkinyt korkealle eikä syvälle,
-olivat katsojat toki huvitettuja. Ennen muita kiitettiin Weckmania
-keltanokkana ja Salaa liberaalina. Pikku näytelmä meni kolme kertaa.
-
-Uusi Helsingissä oli myöskin 13/4 ensi kerran esitetty Venetian
-kauppias. Tämä toinen Shakespearen näytelmä suomalaisella näyttämöllä
-herätti tuskin vähempää juhlatunnelmaa kuin Romeo ja Julia kaksi vuotta
-ennen; se meni neljä kertaa peräkkäin. Menestys riippui tällä kertaa
-paremmin oivallisesta yhteisnäyttelemisestä ja näyttämöllepanosta kuin
-yksityisten näyttelijäin taiteesta. Karnevaliyö gondoleineen,
-serenadeineen ja riehuvine naamiojoukkoineen, samoin kuin
-kuutamokohtaus Belmontin puistossa, Portian juhlasali j.n.e. antoivat
-laitoksiin nähden enemmän kuin oli osattu odottaa. Yksityisistä osista
-näyteltiin Shylock ja Portia etevimmin. Leino oli voimakas ja
-luonteenomainen ja hänen mahtavassa ulkonaisessa olennossaan oli
-jotakin, joka sai ajattelemaan langennutta patriarkkaa. Esityksen
-huippukohdat olivat kohtaukset Tubalin kanssa ja oikeuden edessä,
-joissa koronkiskurin intohimo nousee korkeimmilleen. Niissä Leino
-merkillisellä kyvyllä käytti lahjojaan, saavuttamatta kuitenkaan
-korkeinta kantaa, jossa yksityispiirteiden tarkotus kerrassaan katoaa
-kokonaisuuteen. Nti Avellanin Portia oli yhtä huolekas kuin taidokas
-käsityksen ja esityksen puolesta ja nousi korkeimmilleen tuomiosalissa,
-missä hänen, koettaessaan lepyttää julmaa juutalaista, onnistui saada
-sydämen ääni kuuluville. Muista ansaitsevat mainitsemista Böök
-suruttomana, ritarillisena Bassaniona ja Lindfors hullunkurisena
-Lancelot Gobbona.
-
-Saman kuun lopulla oli vielä kotimainen premiääri, kun 25/4 näyteltiin
-E. I. Roinin 3-näytöksinen draama _Valansa rikkojat_. Ensi-iltana oli
-huone täysi ja katsojat hyvin suosiollisia, mutta kahtena seuraavana
-oli yleisö vähälukuinen ja laimea. Itse asiassa kypsymätön nuoruuden
-teos ei ansainnutkaan sitä kiitosta, jonka ystäväkritiikki sille ensi
-hetkellä soi. Jos tekijä olisi tyytynyt alkuaiheeseensa, jona kai on
-pidettävä Savon jääkärien kapinoiminen lakkaamattoman peräytymisen
-johdosta 1808-09 vuoden sodassa, niin hän ehkä olisi saanut eheää ja
-vaikuttavaa aikaan, mutta kun hän yhdisti siihen Sprengtportenilaisen
-aatteen ja ennenaikaisia yhteiskunnallisia harrastuksia puhumatta liian
-monesta lemmenjutusta, tuli kokonaisuus kovin sekavaksi. Vaikka Bergbom
-tyystin huomasi kappaleen heikot puolet, pani hän paljon huolta ja
-vaivaa sen esittämiseen, siten kehottaakseen tekijää jatkamaan. Roinin
-draamallinen tuotanto päättyi kuitenkin siihen.
-
-Vapunpäivänä Anni Hacklin lauloi viimeisen kerran Laululintusena ja
-Saimaan rannalla ja 4/5 suosittu näyttelijätär esiintyi viimeisen
-kerran -- Ellinä Roinilan talossa -- s.o. viimeisen kerran teatterin
-jäsenenä. Huone oli täpösen täynnä, ja suosionosotukset mitä
-lämpimimpiä, niin teatterissa ja niin myöhemmin nti Hacklinin kunniaksi
-toimeenpannuilla illallisilla. Kohoamatta korkeampaan taiteellisuuteen
-oli nuori näyttelijätär luonnollisen raikkaalla, miellyttävällä
-esiintymisellään ja laulullaan herättänyt vilpittömän myötätunnon
-yleisössä, niin että se kaipaus, jolla nähtiin hänen eroavan, oli
-täysin teeskentelemätön. -- Tuskin viikkoa myöhemmin oli näytäntökauden
-viimeinen ensi-ilta: 11/5 näyteltiin K. W. Järnefeltin suomentama E.
-Scriben 5-näytöksinen draama _Adrienne Lecouvreur_, jonka nimiosa
-tarjoaa mainion tehtävän murhenäytelmä-näyttelijättärelle -- meillä Ida
-Aalbergille. Nuori tragediennemme kyllä ei luonut onnettomasta
-Adriennestä täysin ranskalaista, mutta silti ei suinkaan vähemmän
-inhimillistä kuvaa.
-
-Hän viehätti katsojaa, tämän kirjan tekijä arvosteli Valvojassa,
-ensiksikin neidollisella ja henkisellä ylevyydellä, joka yhdistettynä
-mitä arvokkaimpaan ulkonaiseen käytökseen erotti tämän rokokooajan
-näyttelijättären ympäristöstään, ja toiseksi ilmaisemalla
-hehkuvaa rakkauttaan sillä salaperäisellä sulolla ja naivisella
-hillitsemättömyydellä, jotka ovat ensi lemmen tunnusmerkkejä.
-Neljännessä näytöksessä, missä Adriennen tulee lausumalla Racinen
-säkeet ikäänkuin murskata kilpailijansa, hän myöskin vaikutti tunteen
-totuudella, mutta ei siten että hän olisi tavotellut sankarimaisuutta
-(jota kai runoilija on tarkottanut), vaan niin että väkisin hillitty
-itku värisytti hänen ääntänsä. Koko vaikean viidennen näytöksen nti
-Aalberg suoritti ihmeellisen kauniisti. Kuolemankohtauksen eri
-käänteet, myrkyn synnyttämä sekaannus ajatuksissa hurjaan
-mielipuolisuuteen saakka, selviäminen siitä ja ruumiinvoimien ja elämän
-sammuminen tulisissa tuskissa kuvattiin liikuttavan todellisesti ja
-taiteellisen eheästi ja niin että henkinen tuska aina oli pääasiana.
-Korkeimmalta kannalta arvostellen saattoi kai muistuttaa, että
-kokonaisuudelta puuttui tyyliä, joka aina pitää yleisluonnetta
-silmällä. Se johtui siitä että näyttelijättärestä joka yksityiskohdan
-todellisuus oli yhtä tärkeä, mutta täyttäen taiturimaisen tehtävän --
-sillä semmoinen tämä Rachelille kirjoitettu rooli on -- sydämensä
-hehkulla, hän teki enemmän kuin moni maailmankuulu näyttelijätär on
-tehnyt. Ida Aalberg näytteli roolin siihen tapaan kuin aikoinaan rva
-Emmy Achté Leonoran Trubadurissa (kts. II s. 161). -- Näytelmän
-loistavaan menestykseen myötävaikuttivat varsinkin nti Avellan --
-ruhtinatar de Bouillon, Leino -- Michonnet ja Böök -- Maurice kreivi.
-Adrienne Lecouvreur meni viisi kertaa, viimeisen kerran 24/5, jolloin
-nti Aalberg tuli erityisten suosionosotusten esineeksi, kun näet oli
-tietty, että näyttelijätär parin päivän päästä oli lähtevä pitemmälle
-ulkomaanmatkalle. Paitse runsasta kukkasadetta ja melkoista rahalahjaa
-kristallilippaassa sai hän laakeriseppeleen, jonka nauhoissa oli
-kirjoitus: "Ihanteiden ilmiloihtijalle, isänmaamme ikilemmitylle, Ida
-Aalbergille Suomen ylioppilailta".
-
-Kolme päivää myöhemmin 27/5 tapahtui keisari Aleksanteri III:n kruunaus
-Moskovassa. Päivää vietettiin juhlallisesti Helsingissäkin ja koko
-maassa. Suomalaisessa teatterissa oli juhlanäytäntö, jossa esitettiin:
-Keisarihymni ja Maamme (sekakööri) sekä niiden välissä tilapäärunoelma
-(nti Avellan) ja vihdoin Venetian kauppias. -- Näytännöt päättyivät 3%,
-jolloin ensi kerran näyteltiin Vilhon suomentama Molièren _Luulosairas
-_(Pesonen nimiroolissa ei onnistunut).
-
-Niinkuin ennen on kerrottu, _Vilho_ lähti maaliskuulla Schlesian
-Görbersdorfiin. Huhtikuun 1 p. hän kirjoittaa Bergbomille tulleensa
-perille, yhdentoista päivän jälkeen, luullen usein nääntyvänsä tielle.
-Myöhemmin hän valitti ikävää, mutta virkistyi kuitenkin niin että aikoi
-käydä Budapestissä Szinnyeitä tapaamassa. Siihen lääkäri ei kuitenkaan
-antanut suostumustaan, hän 14/5 kertoo Wahlströmille, lisäten: "En
-tiedä lieneekö hänen kieltonsa varsin tieteellisesti perusteltu, sillä
-minä olen jo ainakin sen verran miehistynyt, että olen ruvennut
-jyrkillä vuorenrinteilläkin kiipeilemään, josta oikein ylpeilen
-itsekseni. -- Sano Bergbomille, että mielessäni rupee jo tuntumaan
-siltä kuin että vielä tänä vuonna olisin mies astumaan näyttämölle."
-Toisin oli kuitenkin sallittu, kymmenen päivää myöhemmin, toukokuun 21,
-hän heitti henkensä.
-
-Kun kuolemansana saapui, ei se suuresti hämmästyttänyt ystävä- ja
-toveripiiriä, joka tiesi kuinka hänen terveytensä oli aikoja sitten
-uurrettu. Että hän kesti niinkin kauan, jopa jaksoi miltei viimeiseen
-saakka tehdä työtä ja edistyä taiteessaan, sen selittää hänen sielunsa
-ja ruumiinsa alkuperäinen voima. Nuorena hän näet oli, vaikka kooltaan
-pienenläntä, väkevistä väkevin. Vaasan koulun ylimmällä luokalla hän
-herätti ihmettelevää kunnioitusta poikamaailmassa, kun hän eräässä
-tavallisessa kahakassa koululaisten ja katupoikien välillä, seisoen
-muutamalla kaupungin palon jälkeen autioksi jääneellä korkealla
-kivijalalla yhdellä kädellä heilutti samankokoista vihollista kuin hän
-itse kivijalan ulkopuolella pudottamatta häntä katuun. Miten tarmokas
-hänen henkensä oli, sen todistaa hänen näyttelijäuransa, hänen
-rohkeutensa ensimäisenä antautua sille ja lannistumaton intonsa, millä
-hän luopuen virkamiehen varmasta asemasta liittyi Bergbomiin sittekin,
-kun hän jo kerran oli toiveissaan peräti pettynyt. Teatterin
-alkuvuosina, jolloin oopperan toimiessa Helsingissä puheosaston täytyi
-kierrellä maaseuduilla, oli Vilhon sekä taiteelliseen kokemukseen että
-yleiseen sivistykseen perustuva etevämmyys seurueen muihin jäseniin
-verrattuna erinomaisen tärkeä yrityksen menestymiselle. Mistä olisikaan
-siihen aikaan alijohtaja saatu, jollei Vilho olisi kyennyt johtamaan
-seuruetta? On sanottu, että seurue maaseuduilla oli tarpeellista johtoa
-vailla, mutta silloin on tehty vääryyttä Vilholle. Hän kyllä ei ollut
-Bergbomin vertainen, mutta hänen taiteellinen ja isänmaallinen
-harrastuksensa oli alati lämmin ja puhdas, ja seurueen jalommissa
-jäsenissä hän kehitti samaa henkeä. Ilman hänen uutteraa toimintaansa
-olisi teatteri tuskin noiden seitsemän oppivuotensa jälkeen ollut niin
-valmis kuin se todellisuudessa oli, ja sentähden sanotaankin U. S:n
-muistosanoissa oikeudenmukaisesti, että Oskari Vilho Kaarlo Bergbomin
-rinnalla on Suomen sivistyshistoriassa mainittava Suomalaisen teatterin
-perustajana.
-
-Samassa kirjoituksessa luetaan seuraava, Kaarlo Bergbomin tekemä
-henkevä luonnekuvaus Vilhosta taiteilijana:
-
-"Totuutta Vilho koko sydämensä voimalla ennen kaikkea haki
-taiteessansa, ja hän sitä löysikin. Hän ei milloinkaan lausunut sanoja,
-jotka eivät ajatusta osottaneet, ei käyttänyt liikuntoja, jotka vaan
-olisivat tarkottaneet ulkonaista koreilemista, eikä liikutuksia, joiden
-takana ei ollut tunteita. Aina kappale elämätä ilmestyi katsojalle
-hänen luomissaan henkilöissä. Ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita
-eikä viehättäviä: ääni heikko, vartalo vähäpätöinen, kasvot
-jokapäiväiset. Mutta henkinen voima ja terävä ymmärrys taistelivat
-voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan. Romantillisen draaman
-sankareja varten hänessä ei ollut kylläksi monivärisyyttä, Schillerin
-leveätä paatosta hän pikemmin ihmetellen pelkäsi kuin suosi; mutta
-missä sielutieteellinen analysi oli pääasiana, taikka missä huumori
-samalla kertaa nauraa ja itkee ihmisluonteen heikkouksia, siinä Vilho
-oli omalla alallaan, siinä hän tiesi yhdistää todellisuuden ja taiteen
-vaatimukset suurenmoiseen vaikutukseen. Missä hänen kykynsä rajat tai
-esteettinen vakaumuksensa eivät sallineet hänen seurata tekijää, hän ei
-milloinkaan teatterikujeilla koettanut laajentaa piiriänsä. Hän oli
-mieluummin kuiva kuin valheellinen. Yleensä hän ei rakastanut liian
-jyrkkiä piirteitä henkilöissään, hän koetti aina tehdä ihmisensä niin
-inhimillisiksi kuin mahdollista. Piispa Nikolaan fantastista
-symboliikkaa, Mathias Fernerin kolkkoa uskonvimmaa, hulluutta
-Harpagonin intohimossa hän laimensi tai sysäsi syrjään; mutta kuinka
-kammottavan eläväksi Vilho kuitenkin teki tuon kuolevan ukon, tuon
-tunnonvaivoihinsa sortuneen isän, tuon onnettoman saiturin! Vilho teki
-henkilönsä mielellään rakastettaviksi, aina säälittäviksi. Hänen
-realisminsa ei tiennyt mitään tuosta kylmästä julmuudesta, jolla useat
-nykyajan taiteilijat paljastavat ihmisheikkouden haavat."
-
-"Vilho oli suomalainen taiteilija; hän rakasti suomalaista isänmaataan
-ja suomalaista taidettansa palavasti. Ne olivat hänelle jotain
-yhteistä. Hänen korkeampi käsityksensä nauroi tuolle taiteellisen
-puolisivistyksen lörpötykselle, jonka mukaan taide muka on
-kosmopoliitta. Hän tiesi että suomalaisen taiteilijan korkein
-kunnianhimo on oleva: luoda suomalaisia henkilöitä. Hänen Topiaksensa,
-Aapelinsa, Zakeuksensa y.m. ovat kauniita todistuksia siitä. Vilhoa voi
-syystä sanoa suomalaisen näyttelijätaiteen perustajaksi. Mitä nuoressa
-teatterissamme siinä kohden on omituista, se on paraasta päästä
-luettava hänen ansioksensa."
-
-"Toverina hän oli hyvin rakastettu suoran, rehellisen, sydämellisen
-luonteensa tähden. Vihamiestä hänellä ei ollut."
-
-Vihdoin on muistettava, että Vilho kirjailijanakin on tehnyt työtä
-teatterin hyväksi. Tosin hän ei luonut mitään alkuperäistä, mutta hän
-suomensi eri kielistä useita huvinäytelmiä, niinkuin ylempänä eri
-paikoin on mainittu. -- Vilho ei saanut viimeistä leposijaansa isänmaan
-povessa, vaan vieraassa maassa, missä kuolema hänet saavutti.
-
-Tämänkin vuoden lopputulos oli hyvänlainen, sillä vajaus teki 11,380
-mk, se on kolmatta tuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koska
-arpajaisrahoja oli käytetty ainoastaan 8,200 mk eikä (entisiä)
-kannatusrahoja enemmän kuin 550, on ansio tuloksesta näytäntöjen. Niitä
-annettiin 30 enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulot olivat kuitenkin
-melkein yhtä hyvät, nimittäin 630:03 iltaa kohti.
-
-Edellisen yhteydessä on mainittava, että neiti _Emmy Chydenius_[49]
-5/9 1882 ilmotti Emilie Bergbomille lahjottavansa teatterille 6,000 mk,
-jonka summan hän aikoinaan oli lainannut sille ja joka luettiin
-laitoksen "vanhoihin velkoihin", kuitenkin sillä ehdolla että hänelle
-maksettaisiin niistä korkoa niin kauan kun hän eli. Jalomielisen
-lahjotuksen lähin merkitys oli siinä, että Kaarlo ja Emilie
-vapautettiin velan maksamishuolesta; mutta sittemmin kun lahjottaja oli
-kuollut 29/12 1883, johtokunta päätti että teatterin tuli suorittaa
-tämä summa, ja oli se säilytettävä "Emmy Chydeniuksen rahastona",
-josta korot käytettäisiin apurahoina opintomatkoille lähteville
-näyttelijöille. Päätös pantiinkin viipymättä toimeen, ja monen
-taiteilijan matkaraha on jo saanut pienen lisän näistä koroista.
-
-Nti Chydeniuksen lahjotus oli nähtävästi lähinnä aiheutunut niistä
-puuhista, jotka johtivat siihen että Bergbom-sisarukset tänä
-näytäntökautena viimeinkin pääsivät vapaaksi noista "vanhoista
-veloista". Huhtikuulla 1882 A. Almberg oli pyytänyt Emilie Bergbomilta
-luettelon jälellä olevista veloista. Kiittäen häntä siitä että hän
-"täydellä todella" tahtoo nämä tiedot, Emilie kirjoittaa:
-
-"-- ei suinkaan ole ollut vähin kuorma surkeudessani, että olen
-tuntenut itseni niin täydelleen ystävieni ylenantamaksi ja
-poisheittämäksi. En voi sanoa kuinka minua vaivaa kosketella näitä
-asioita; mutta kuitenkin on niistä jokunen sana lausuttava. Se joka nyt
-lähinnä ahdistaa minua on 6,000 markan velka E. Chydeniukselle, sen
-tahdon maksaa ja olen maksava, vaikka rahat otettaisiin pilvistä.
-Minulla on tosin näinä kuukausina maksettavana 860 mk korkoja, mutta
-siihen on minulla eläkkeeni y.m. -- Työtäni teatterissa en ole koskaan
-tehnyt rahan edestä, ja pelkkä ajatus ottaa siitä maksua on vaivannut
-minua. Kumminkin minä, kun viimein sain arpajaisrahoja velkojen
-lyhentämiseksi, kuittasin 5,600 mk 4 vuoden palkkana, ja kun hädällä ei
-ole lakia, olen miettinyt että taas kesäkuulla saisin jonkunlaisen n.s.
-palkan tämän vuoden työstäni sekä samalla edeltäkäsin alkavasta
-näytäntövuodesta; mitä vielä puuttuu olen koettava hankkia toisella
-tavalla." --
-
-Velat tekivät vielä kaikkiaan Smk 37,140; mutta ne vähentyivät
-melkoisesti ensiksikin nti Chydeniuksen mainitun lahjotuksen ja
-Bergbom-sisarusten tädin, tohtorin rouva _Sofie Sanmarkin_ lahjotuksen
-kautta, joka jälkimäinen teki 10,000 markkaa. Edelleen annettiin
-teatterin puolesta Emilie Bergbomille "palkkana" kahdesta vuodesta
-(1881-83) 4,000 mk, lisäksi saatiin kahdella Kaarlo Bergbomin hyväksi
-toimeenpannulla näytännöllä 5,140 (Helsingissä 22/5 1882 4,140 ja
-Viipurissa 3/12 s.v. 1,000), ja loput kerättiin keväällä 1883 teatterin
-lähempien ystävien kesken. -- Näin oli siis vihdoinkin kuoletettu tuo
-raskas velkakuorma, joka keväällä 1877, olojen pakosta (kts. II, s.
-355), oli jätetty Bergbom-sisarusten kannettavaksi. Mitä huolia ja
-tuskia se oli tuottanut varsinkin Emilielle, sen voimme vain aavistaa,
-sillä ken olisi niiden historian kirjoittanut. Ote hänen kirjeestään
-Almbergille sisältää kuitenkin paljo niin selvissä sanoissa kuin rivien
-välissäkin.
-
-Näytäntöjen luku nousi 122:een ja annettiin niissä: 10 kertaa
-_Kyökissä_; 9 _Murtovarkaus, Regina von Emmeritz_; 8 Parisin veitikka,
-Noora, Mustalaiset, Kastilian Juanna; 7 _Saimaan rannalla_, Venetian
-kauppias; 5 _Kihlaus, Roinilan talossa_, Naimapuuhat, Leonarda, Työväen
-elämästä, Laululintunen, Adrienne Lecouvreur; 4 _Amalia ystävämme_,
-Pikku eversti, Jane Eyre, Lääkäri vastoin tahtoansa, Sirkka; 3
-_Sotavanhuksen joulu, Tätä nykyä, Valansa rikkojat_, Nyrnbergin nukki,
-Jeannetten häät, Keijukainen; 2 Ensi lempi, Adelaida, Taiteen
-harrastuksesta, Riita-asia, Don Cesar de Bazan, Isännätön talo,
-Kavaluus ja rakkaus, Valapatto; 1 _Lea, Nummisuutarit, Pormestarin
-vaali, Kallaveden rannalla, Daniel Hjort_ (II, 1), _Setä, Mestarin
-nuuskarasia, Kosijat_, Kotimatkalla, Remusen kotiripitykset,
-Taistelujen välillä, Luulosairas.
-
-Näistä 47 kappaleesta oli 18 kotimaista ja 9 uutta.
-
-
-
-
-XII.
-
-Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.
-
-
-Kaarlo Bergbom, joka ei vielä ollut vapaa talvisen tautinsa
-seurauksista, oli jo toukokuun lopulla lähtenyt ulkomaille. Hänen
-päämääränsä oli oikeastaan Norjan Sandefjord, jossa hän jo kerran ennen
-oli kylpenyt, mutta ennen kun hän sinne pysähtyi, tahtoi hän tehdä
-kiertomatkan nähdäkseen jotakin uutta teatterimaailmassa. Tukholmassa
-hän kävi Winterhjelmillä, jotka olivat muuttaneet sinne Kristianiasta,
-ja jatkoi sitte samana päivänä Kööpenhaminaan. Siellä näkemistään hän
-kirjoittaa (Dresdenistä 3/6):
-
-"Sain erittäin hyvän käsityksen Holger Drachmannin uudesta näytelmästä
-Strandbyfolk. Kun ei meillä Mustalaisten jälkeen ole ollut ainoatakaan
-kelvollista ulkomaalaista kansannäytelmää, ottaisin sen mielelläni,
-mutta epäilen, eikö meidän köyhät näyttämölliset laitoksemme hävitä
-illusionia. Koristukset eivät olisi kovin vaikeita, mutta
-valaistustehot ovat sitä arveluttavampia. Raikas, terve henki huokuu
-tästä Drachmannin runoelmasta. Muutamat kohtaukset ovat ihastuttavia;
-sommittelu on löyhä ja loppu jotenkin laimea. Olisin suonut, että Ida
-Aalberg olisi nähnyt rva Henningsin maalaistyttönä, niin hän olisi
-nähnyt kuinka _sivistynyt_ taiteilija suoriutuu semmoisista tehtävistä.
-Siinä oli ihmeellinen runouden ja realismin yhteensulatus. Hän on
-verrattomasti edistynyt sitte kun viimeksi näin hänet. Muutenkin
-näyteltiin kappale sangen hyvin. -- Valitettavasti olin vähemmän
-onnellinen muina päivinä Kööpenhaminassa. Vanhanlaatuinen, jotenkin
-sisällyksetön Picardin komedia ja hyvin laiha Farinelli-näytäntö
-toisena ja ihan kelvoton Mykkä-oopperan esitys toisena."
-
-Berlinissä Bergbom näki Wilhelm Tellin ja Erckmann-Chatrianin uuden
-draaman Die Rantzau (Les Rantzau), jota hän piti liian pitkäveteisenä
-ja sentimentalisena ja teknillisestikin heikkona otettavaksi meidän
-ohjelmistoomme. Dresdenissä oli tarjona mieltäkiinnittäviä Shakespearen
-englantilaisten kuninkaandraamain esityksiä. Dingelstedt Weimarissa
-toimitti ensiksi kaikki nämä draamat näyttämölle yhdessä jaksossa.
-Sitten uudistettiin koe Berlinissä, Wienissä, Münchenissä ja muualla,
-nyt viimein Dresdenissä.
-
-"Olen nähnyt kaksi osaa Henrik VI:tta, ja tänä iltana tulee Richard
-III. Luonnollisesti on mielenkiinto enemmän kirjallista kuin
-näyttämöllistä laatua, mutta kumminkin olen viehättynyt. Esitys osottaa
-huolellista tutkimusta ja hyvää tahtoa, vaikka tietysti ei saavuteta
-sitä jättiläismittaa, joka on näille hurjille hahmoille omituinen."
-
-Kun eräs huviretki Dresdenistä Berliniin salli tehdä matkan kolmannella
-osalla tavallista matkarahaa, Bergbom vielä palasi jälkimäiseen
-kaupunkiin, nähdäkseen siellä ilmotetut näytelmät Orleansin
-neitsyt ja Paljo melua tyhjästä -- "molemmat tulevan vuoden
-ohjelmistokappaleita".[50]
-
-"Neitsyeen näyttämöllepano oli suurenmoinen, ja se meni hyvin. Siinä
-panin huomiooni yhtä ja toista. Haamukohtaus oli pyyhitty ja se oli
-minulle hyvä viittaus, sillä se on aina tuntunut minusta häiritsevältä.
-Nähdessäni Paljo melua tyhjästä opin myöskin. Näyttämöä varten tehty
-laitos näytelmästä on meillä oleva käytännöllisempi kuin Berlinissä.
-Kaikki on muuten kovin vanhaa Schauspielhausissa -- siinä on jotain
-vanhentuneen akateemista, epämodernia, elotonta; joko se sitte riippuu
-siitä että nykyaikainen draamallinen kirjallisuus uhrataan klassillisen
-edestä taikka ensi luokan kykyjen puutteesta -- varmaa on että tarmokas
-uudistus on pakottavan tärkeä. -- Tein mieltäkiinnittävän kirjallisen
-tuttavuuden uudessa draamakirjailijassa Ernst von Wildenbruchissa,
-jonka draamat ostin. Se on Roini -- semmoisena kuin hänen pitäisi
-olla (!). Eloisuutta, nuoruutta, voimaa, lentoa, mutta valitettavasti
-heikkoa luonnekuvausta. Aion ottaa jonkun niitä, sitte kun olen
-ennättänyt neuvotella asiasta sinun kanssasi. Kahden toiminta on
-1813-14 ja isänmaallisen innostuksen tulistuttama -- Der Mennonit ja
-Väter und Söhne. Der Mennonit on helpompi esittää, Väter und Söhne
-sydäntäkouristavampi. Kun ei siinä vain olisi niin ylinäkemätön paljous
-univormuja! Minä lainasin ne (draamat, ei univormut!) Roinille [joka
-oleskeli Berlinissä]. -- -- Tämän vuoden oikea ohjelmistokappale on
-ollut Schönthans Der Schwabenstreich, jonka myöskin olen ostanut.
-Jotenkin tusinatavaraa -- mutta minulta puuttuu kerran kaikkiaan kyky
-oivaltamaan tämänlaista koomillista." --
-
-Dresdenissä Bergbom näki vielä näytelmät Elämä on unelma ja Racinen
-Athalie ("jossa vanha Bayer oli verraton"). Elämä on unelma annettiin
-toisenlaisessa muodossa kuin hän ennen oli nähnyt; se oli parempi sen
-kautta ettei siinä oltu "niin armottomasti karsittu Calderonin upeaa
-lyriikkaa" kuin tavallisessa Westin laitoksessa. Kun näytelmä otetaan
-meillä esitettäväksi (Sala oli luvannut kääntää sen), olisi
-dresdeniläinen laitos hankittava.
-
-Wienissä oli niinikään paljo hyvää nähtävänä.
-
-"Muun muassa sydämeen tunkeva esitys Calderonin Zalamean tuomarista.
-Luulen että se on hyvä rooli Leinolle. Muuten näin jotenkin hutiloidun
-Orleansin neitsyeen näytännön sekä Shakespearen englantilaisia
-draamoja. Ne annetaan suuressa oopperassa. Laitosten puolesta mitä
-tyylikkäintä olen nähnyt. Esityskin oli hyvä, vaikka Sonnenthal oli
-poissa (sairaana). Sitä paitse näin Rosvot (Levinsky voittamaton Franz
-Moorina) ja Deborahn, johon ei edes Wolter kyennyt galvanoimaan henkeä
--- ei ainakaan minun mielestäni."
-
-Wienistä Bergbom matkusti Müncheniin, toivossa saada nähdä
-Meiningiläiset; mutta kun hän sai tietää, että heidän vierailunsa
-tapahtuisi vasta heinäkuulla, päätti hän lähteä paluumatkalle. Muutamia
-päiviä nautittuaan Münchenin taidekokoelmista ja sen elämästä yleensä,
-sillä Bergbom oli, niinkuin ennen on kerrottu, erittäin mieltynyt tähän
-kaupunkiin, hän suuntasi matkansa Kööpenhaminaan ja sieltä Norjaan.
-Kööpenhaminassa oli silloin taidenäyttely, joka ei viehättänyt häntä:
-"Kronbergin Kleopatra, josta on niin paljo melua tehty, oli minusta
-niin Makartilaisesti -- sieluton kuin mahdollista. Muutoin maisemia
-ilman tunnelmaa ja laatukuvia ilman huumoria -- arvattavasti hyvin
-mieltäkiinnittäviä maalaajille." Sandefjordiin Bergbom tuli heinäkuun
-ensi päivinä.
-
-Sillä aikaa kun Kaarlo kirjoittaa kaksi tai kolme kirjettä, kirjoittaa
-Emilie kolme kertaa niin monta. Hän on hyvin levoton ja kysyy alinomaa
-kuinka veljen terveyden laita oli, ja Kaarlo taasen enimmäkseen unohtaa
-puhua siitä. Ainoastaan kerran hän tyynesti ja alistuvaisesti
-kirjoittaa käsistään, jotka vielä olivat kankeat reumatismista: "Olen
-koko ajan voinut hyvin, mutta huomaan että, jollen nyt saa sormiani
-pehmeiksi, niin jäävät ne kyllä jäykiksi koko iäkseni, sillä
-hieromisesta ja voimistelusta huolimatta ovat ne ylipäätään samallaiset
-kuin kolme kuukautta sitten. Jolleivät tule pahemmiksi, niin tulen kai
-niillä toimeen -- mutta tietysti ne huononevat."
-
-Ottakaamme Emilienkin kirjeistä muutamia tietoja: Kruunausnäytäntö oli
-tuottanut lähes 500 mk, mutta Ruotsalaisessa teatterissa oli näytäntö
-sinä päivänä ja seuraavana pyhänäkin peruutettu väen puutteesta. --
-Oppilaitten koenäytäntö oli ollut ikävä; ainoastaan _Emil Falck_ teki
-hyvänlaisen vaikutuksen, vaikka rooli oli sopimaton. Hänet otetaan
-koetteeksi.[51] -- Ida Aalberg oli saanut valtiolta 1,000 mk
-matkarahaksi, eikä 2,000, niinkuin oli pyytänyt. Nähtyään Sarah
-Bernhardtin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa hän oli asettunut Emsiin
-hoitamaan terveyttään. Sieltä hän aikoi heinäkuun keskivaiheilla lähteä
-Parisiin. Ruotsalaisissa sanomissa kerrottiin, että hän paluumatkallaan
-oli esiintyvä kuninkaallisessa teatterissa "soinnukkaalla
-suomenkielellä". Helsingin Ruotsalaisen teatterin puolelta oli hänelle
-taas tarjottu 10,000 mk. -- Rovasti Öhqvist Pietarissa kuoli
-heinäkuulla. Hän oli ollut Suomalaisen teatterin uskollinen ystävä ja
-tuki siellä, eikä, Emilien mielestä, seurueen enää kannattaisi sinne
-lähteäkään. -- Kesä oli Suomessa erinomaisen kaunis ja elämä
-Helsingissä niin hiljaista ja kuollutta, että Emilie oikein mielellään
-lähti Kuopioon, johon seurue oli kokoontuva 24/7. Rva Canth oli
-(viipurilaisen) "Elias Lönnrotin" kapteenilta, Grundströmiltä,
-hankkinut seurueen jäsenille vapaan matkan Lauritsalasta Kuopioon --
-"on hyvin hauskaa silloin tällöin tavata ystäviäkin".
-
-Heinäkuun 27 p. Emilie tuli _Kuopioon_, jossa rva Canth jo keväällä oli
-tarjonnut hänen asuttavakseen saman huoneen, joka ennen oli ollut
-Kaarlolla. Nämä lahjakkaat naiset tapasivat nyt ensi kerran toisensa,
-ja läheinen ystävyys rakentui heidän välilleen, jonka todistuksena on
-runsas kirjeenvaihto.[52] Siitä näkee, että Minna Canth uskoo
-Emilielle, samoin kuin Kaarlollekin, kaikki harrastuksensa ja
-mielenliikutuksensa, ja että sisarukset suovat hänelle sydämellisen
-myötätuntonsa. Mitään myötävaikutusta taikka sanoisimmeko yhteistyötä
-sitä vastoin ei voinut tulla kysymykseen muualla kuin kirjallisella
-alalla, sillä Kaarlo ja Emilie olivat niin kokonaan kiintyneet
-teatteripuuhaansa, ettei heillä ollut aikaa eikä voimia muuhun. "Rva
-Canthista pidän paljon", Emilie kirjoittaa Kaarlolle 29/7, "kuitenkin
-ovat tätä nykyä miltei kaikki hänen ajatuksensa ja tunteensa
-kohdistuneet naisasiaan ja tulevaan sanomalehteen." Minna Canthin aie
-ruveta julkaisemaan "Naisten lehteä" ei toteutunut, ja siihen näyttävät
-sisarukset osastaan vaikuttaneen. Ainakin hän (19/4 1884) kirjoittaa
-siitä tähän tapaan:
-
-"Tiedättekö, minä olen sydämessäni kaiken talven ollut niin erinomaisen
-kiitollinen Tohtorille ja Emilielle siitä, että varotitte minua
-ryhtymästä tuohon Naislehden puuhaan. Se olisi suorastaan tappanut
-minut henkisesti ja ruumiillisesti. Olisin siinä taas kerran lyönyt
-pääni seinään, jota muuten olen pitkin elämääni tehnyt".[53]
-
-Naisasian harrastus oli saanut Minna Canthin valitsemaan entisestä
-kokonaan eroavan aiheen uutta draamaa varten. Hänellä oli nyt
-"Työmiehen vaimo" tekeillä, ja sen synnytystuskista ja -iloista
-sisältävät tämän ajan kirjeet paljo, mutta säästämme sen asian
-myöhemmäksi.
-
-Kun Emilie kirjoitti yllämainitun kirjeen Kaarlolle, olivat kaikki
-seurueen jäsenet, paitse Ida Aalberg, koolla ja hyvällä tuulella.
-Poikkeuksen teki vain Aspegren, jonka terveys oli huono. Kuopiossa
-liittyi seurueeseen, jo toukokuulla -- Minna Canthin välityksestä --
-otettavaksi hyväksytty, nti _Hilda Asp_.[54] Ei ainoastaan
-sivistyksensä ja kirjallisen kykynsä, vaan myöskin näyttämöllisten
-lahjojensa puolesta oli hän hyvä ja arvokas lisä teatterin voimiin;
-kumminkaan hän ei, niinkuin vastedes saamme nähdä, pitemmäksi aikaa
-jäänyt laitokseen. Sitä paitse otettiin niinikään Kuopiossa teatteriin
-ylioppilas _Kaarlo Edvard Frisk_,[55] jonka sanottiin hyvin menestyneen
-seuranäytännöissä. Hänen taiteilijanimensä oli _Kilpi_.
-
-Tavallisella tarmollaan Emilie ryhtyi johtajatoimeen. Vanhoja näytelmiä
-harjotettiin ja yksi uusikin, "puolalaisen Molièren" kreivi A. Fedron
-huvinäytelmä _Yksi ainoa tytär_ (jossa aatelinen tilanhaltija naittaa
-pois viisi tytärtään esittäen yhden kerrallaan ja sanoen sitä ainoaksi
-tyttärekseen ja perillisekseen) otettiin valmistuksen alaiseksi. Kun
-Preciosakin oli otettu ohjelmaan ja kööreihin oli vaikea saada herroja
--- naisia oli riittävästi tarjona --, hän meni, saatuaan Kuopion
-pataljoonan musiikinjohtajalta kuulla että usealla aliupseerilla oli
-hyvä lauluääni, eversti Gahmbergin luokse hankkimaan näille lupaa
-avustaa teatterissa. -- Ensimäinen näytäntö oli l/8, ja meni silloin
-Valapatto, jossa tällä kertaa nti Avellan oivallisesti näytteli Vronia.
-Mahtava kappale teki muun muassa Minna Canthiin syvän vaikutuksen.
-Valapaton mentyä toisenkin kerran, annettiin elokuun kuluessa vielä
-kymmenen näytäntöä, joissa esitettiin Valansa rikkojat ja Preciosa,
-kumpikin kaksi kertaa, Sirkka ja Keijukainen, kumpikin yhden kerran, ja
-sen ohella pienempiä kappaleita, muun muassa vastamainittu uusi 29/8.
-Tämän premiäärin jälkeen, elokuun viimeisenä päivänä, Kaarlo tuli, ja
-Emilie lähti pari päivää myöhemmin Helsinkiin.
-
-Seurue viipyi Kuopiossa koko syyskuunkin -- viimeinen näytäntö oli
-4/10. Tällä aikaa annettiin m.m. Venetian kauppias kolme kertaa,
-Roinilan talossa ja Daniel Hjort kaksi ja Karkurit sekä elokuulla
-näytellyistä Preciosa ja Valapatto kumpikin vielä yhden kerran.
-Shakespearen näytelmä "esitettiin loppuun myydylle huoneelle (569 mk)
-ja herätti suurta mieltymystä. Se menikin eloisasti, ja vaikka
-laitokset olivat puutteellisia, oli toki viittailuja sentapaisiin".
-Roinilan talossa annettiin myöskin täysille huoneille (534 ja 535 mk)
-ja vastaanotettiin mitä vilkkaimmilla suosionosotuksilla, jaettuina
-näyttelijöille ja tekijälle yhtä runsaalla mitalla. Siinä esiintyi nti
-Aaltola Annana ja nti Asp Ellinä, josta Kaarlo kirjoittaa: "Hän
-näyttelee aika hauskasti, varsinkin missä ei sentimentalisuus tule
-kysymykseen". Karkuritkin näyteltiin jotenkin hyvälle (518 mk) ja
-innostuneelle huoneelle, mutta silti näytelmän osaksi tuli tuskin muuta
-kuin succés d'estime. "On olemassa kappaleita, jotka kun ne ensi kerran
-lukee tuntuvat vähäpätöisiltä, mutta jotka kasvavat harjotellessa ja
-sitten näyteltäessä esiintyvät aavistamattomassa valossa. Karkurit ei
-ole niitä; kenties toki toisen Tykon ja toisen Elman kanssa."
-
-Bergbom-sisarusten kirjeenvaihdossa on näinä viikkoina puhetta monesta
-uudesta näytelmästä. Emilie on lukenut Wildenbruchin draamat, mutta
-hänestä ne ovat liian saksalaisia, eikä ainoatakaan otettu
-ohjelmistoon. Kysymykseen otetaanko Ibsenin Gengangere (Kummittelijat)
-Kaarlo vastaa: "Otetaan -- jos _koko_ johtokunta äänestää sitä,
-ei -- jos erimielisyyttä ilmaantuu. Me saamme näet varustautua
-vastaanottamaan paheksumisen myrskyn, ja silloin täytyy meidän olla
-yksimielisiä." Arvattavasti ei yksimielisyyttä syntynyt, sillä draama
-jäi esittämättä. Luettuansa vastailmestyneen Björnsonin näytelmän En
-Handske (Hansikas), jonka Emilie oli lähettänyt Helsingistä, Kaarlo
-kirjoittaa 20/9:
-
-"Kuinka iloitsenkaan Hansikkaasta. Mikä vakaumuksen uskollisuus, mikä
-lämpö, mikä rehellisyys probleemin käsittämisessä. Usein enemmän
-väittelevä kuin draamallisesti vastakkain asettava Björnson tavasta
-unohtaa yksityisen tapauksen yleisten perspektiivien tähden, mutta
-millä kaunopuheliaisuudella tämä väittely suoritetaankaan! -- Ja mikä
-sen ohella enimmän ilahduttaa minua, on se, että se niin hyvin sopii
-meille. Svava -- Aalberg, Riis -- Böök, Alf -- Ahlberg, Christensen --
-Leino ovat selvät. -- -- Kaikissa tapauksissa se otetaan vasta kun Ida
-Aalberg tulee. Sillä parempi että se menee hyvin, kuin että se menee
-[meillä] ensiksi." [Ruotsalainen teatteri aikoi myöskin ottaa
-näytelmän].
-
-Edelleen mainittakoon, että Kuningas Lear oli jo otettu harjotettavaksi
-ja aiottiin saada syksyn kuluessa valmiiksi. Se jäi kuitenkin vuotta
-myöhemmäksi. Valmistuksen alaisina olivat myöskin Ibsenin Yhteiskunnan
-tuet, Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään ja Gogolin Reviisori,
-joista kaksi ensimäistä näyteltiinkin syksyllä, mutta kolmas jätettiin
-vastaiseksi.
-
-Kuopiossaolo päättyi melkoiseen tappioon (2,778 mk); mutta mitä
-teatterin ja Bergbom-sisarusten sielläkäynti merkitsi Minna Canthille,
-jonka tähden he niin mielellään suuntasivat matkansa sinne, sen näkee
-hänen kirjeistään:
-
-"Rakas Emilie!" (hän kirjoittaa 10/9) "Kiitos, herttainen kiitos
-kirjeestäsi! Olen niin onnellinen, kun olen saanut tutustua Emiliehen
-ja Tohtoriin, -- niin onnellinen, etten sitä sanoin lausua voi. Monta
-kertaa ihmettelen, miksi Jumala minulle niin paljon hyvää antaa ja
-pelkään etten voi noita lahjoja niin käyttää kuin tulisi." -- -- (Ja
-jälleen 8/10:) "Ne ovat menneet! Teatteri on poissa, Tohtori on poissa,
-kaikki ovat poissa! Jäljellä on vaan muisto ja alakuloisuus. Näenkö
-Teitä enään milloinkaan! Enkä saanut Teille kerrotuksi, kuinka suuresti
-olen Teille kiitollinen, kuinka syvästi Teitä kunnioitan ja rakastan.
-Kun tunteet ovat liian valtavat, niin kieli jäykistyy ja sanat kuolevat
-suuhun. Seuratkoon Teitä Jumalan siunaus!" -- --
-
-"Minä olen niin ihastunut Shakespeareen, etten tiedä jos lainkaan enää
-muut kappaleet maittavat. Kas se vasta oli jotakin! Kuinka kaikki muut
-romahtivat maahan Venetian kauppiaan rinnalla! -- Voi, hyvä Emilie!
-Venetian kauppias ensin ja sitten -- Roinilan talossa. Jos hituistakaan
-on ylpeyttä, niin nyt se menee!"
-
-       *       *       *       *       *
-
-Teatteri muutti nyt _Viipuriin_, jossa oli jonkunmoinen kannatus saatu
-16 näytännölle. Näytäntöjä annettiin kumminkin kaikkiaan 27, ensimäinen
-12/10 ja viimeinen 10/12. Täälläkin päätettiin tappiolla (2,045 mk).
-Kumminkaan ei tämä ollut ikävin asia, sillä eihän teatteri ollut
-tottunut suuriin tuloihin maaseuduilla kiertäessään. Pahempi oli, että
-erinäiset vastoinkäymiset tekivät tämän syksyn oikeaksi koettelemuksen
-ajaksi Kaarlolle. Hänellä itsellään oli tuskin aikaa kirjeiden
-laatimiseen, mutta Emilien kirjeistä näemme kuinka oli laita. Alituiset
-sairauskohtaukset tuottivat suurimman vastuksen, ne kun pakottivat
-muuttamaan roolijakoa ja yhä uudestaan harjottamaan vanhojakin
-kappaleita. Ymmärrettävää on, että yhteisnäytteleminen tästä kärsi,
-puhumatta siitä että muutamien esille otettujen kappalten harjotus oli
-kokonaan vastaiseksi jätettävä. Sairaita olivat, mikä lyhyemmän mikä
-pitemmän ajan: Böök, joka ei enää vuoteeltaan noussut, Aspegren,
-Pesonen, Leino, Kauhanen, nti Aaltola ja kenties vielä joku muukin. Kun
-tämän lisäksi Ida Aalberg Parisista kirjoitti sangen toivottomia
-kirjeitä, joiden mukaan hän kyllä oli tutustunut Théâtre français'n
-etevimpiin taiteilijoihin ja saanut vapaan pääsyn näytännöihin, mutta
-toiselta puolen vielä kärsi kurkkutaudistaan ja sentähden ajatteli olla
-kokonaan palaamatta, jopa luopua taiteilijaurastaan, niin on
-kuviteltavissa kuinka ahdistavilta olot tuntuivat. Kaarlo tosin ei
-uupunut, mutta hän tunnustaa, että hän tuskin on kokenut vaikeampia
-aikoja. Emilie puolestaan vaikeroi, ettei hän saanut olla yhtä mittaa
-auttamassa Kaarloa, jolla Kauhasen sairauden tähden oli kaikki
-käytännöllisetkin asiat niskoillaan. Päästäkseen Viipuriin hän tekee
-iltapäivinäkin työtä hypoteekkiyhdistyksessä, ja siten hän saattoikin
-olla Kaarlon luona pari viikkoa lokakuun keskivaiheilla ja joulukuulla
-(ensin Viipurissa ja sitten Pietarissa). Kaarlo olisi mielellään käynyt
-Helsingissä, mutta ei saanut aikaa siihen. Hänen oli tyytyminen sisaren
-kirjeisiin, ja ne sisälsivätkin tietoja kaikesta mahdollisesta.
-
-Helsingissä kävi tänä syksynä Ida Basilier antamassa konsertteja, jotka
-entiseen tapaan kokosivat täysiä huoneita ihastunutta yleisöä.
-Sydämestään hän olisi halunnut tavata Kaarloa. "Hänellä on tosiaan
-suuri ystävyys meitä kohtaan", Emilie kirjoittaa, "suurempi kuin
-yhdelläkään niistä monista, joiden kanssa olemme työskennelleet. En ole
-koskaan pitänyt hänestä niin paljon kuin nyt." Laulajatar antoi
-ylioppilasten kansatieteellisten kokoelmain hyväksi (10/11) konsertin,
-joka tuotti 600 mk. Sen jälkeen oli hänen kunniakseen pienet, hyvin
-onnistuneet kekkerit ylioppilastalon laulusalissa, jossa "kaikki
-ajattelivat ja puhuivat Suomalaisen oopperan loistavista päivistä". --
-Ruotsalaisessa teatterissa vieraili syksyllä norjalainen näyttelijä
-Johannes Bruun, joka veti paljo katsojia, Emilie näki hänet Michel
-Perrininä ja kiittää häntä erinomaiseksi. Myöhemmin annettiin samassa
-teatterissa Macbeth, mutta, Emilien mielestä, huonosti näyttämölle
-pantuna ja muutenkin laimeasti (vaikka Hillberg näytteli pääroolia;
-Othellona hän oli ollut paljon parempi). Muutoin puuhattiin
-Ruotsalaista näyttämöä varten suurenmoisia arpajaisia, ja noudattivat
-siis ruotsinmieliset tässä niinkuin usein näytelmäin valinnassakin
-suomalaisten esimerkkiä.
-
-Edellisestä käy ymmärrettäväksi, että Kaarlo ei voinut tehdä
-ohjelmistoa semmoiseksi kuin oli suunnitellut. Enimmäkseen täytyi antaa
-vanhaa, ja yleisö samoin kuin kritiikki pysyi kylmäkiskoisena.
-Ohjelmistolle uusia olivat: K. Kramsun suomentama Shakespearen _Kuinka
-äkäpussi kesytetään_ (19/10), Elisabet Steniuksen kääntämä Ibsenin
-_Yhteiskunnan tuet_ (7/11) sekä Elisabet Löfgrenin suomentama rva
-Edgrenin _Todelliset naiset_ (30/11).
-
-Ibsenin näytelmän premiääristä Kaarlo kirjoittaa: "Se meni melko hyvin.
-Ei kukaan ollut erikoisesti hyvä, mutta ei kukaan myöskään pilannut
-tehtäväänsä. Leino (Bernick) täytti paikkansa, rva Aspegren (Lona
-Hessel) osasi roolinsa, Ahlberg (Lundestad) ja Sala (Rörlund) olivat
-sangon karakteristisia, ja Kaarola Avellan kaikin puolin tyydyttävä
-Dina Dorf." -- Jos Kaarlo ja Emilie olisivat noudattaneet omaa
-mieltään, olisi Todelliset naiset luultavasti jäänyt näyttämättä, sillä
-heidän mielestään se oli ikävä, "vaativainen ja ilman korkeampaa
-todellisuutta" (sanoo Kaarlo erittäin ensi näytöksestä); kumminkin he
-noudattivat eräitten naisasian harrastajain tahtoa. Kaarlo kirjoittaa
-humoristisesti ensi-illasta: "Niin Todellisilla naisilla on ollut
-räjähdysmenestys (explosionsframgång) -- luonnollisesti ainoastaan
-hienossa yleisössä -- niinkuin ei yhdelläkään kappaleella tänä
-näytäntökautena ja yksistään Reginalla viimeisenä. Pyörtymisiä,
-unettomia öitä, kotikohtauksia, itkunpuuskia y.m. mainitaan kaikilta
-mahdollisilta tahoilta. Koko naishenkilökuntamme Stenbergistä ja
-Kaarolasta Aspin kautta Pastelliin [puvuston hoitaja] melkein itkivät
-vielä liikutuksesta kertoessaan asiasta minulle. Minä näet en ollut
-saapuvilla, vaan Pietarin matkalla. Kaarola oli ollut oivallinen ja sen
-uskonkin, sillä niin hän oli harjotuksissakin. Omituista kyllä
-pidettiin Leinostakin, joka minusta harjotuksissa oli sangen
-heikko." --
-
-Samana päivänä, 10/12, kun seurue antoi viimeisen näytäntönsä
-Viipurissa, vaipui _Bruno Böök_ kuolemaan. Tämän näyttelijän poismeno
-parhaimmassa kehitysiässään (31 v.) oli kova isku nuorelle teatterille,
-sillä hänellä oli jo opintovuodet takanaan ja hän seisoi seurueen
-eturivissä. Böökillä oli noreassa, miehekkäässä vartalossaan ja
-miellyttävissä kasvoissaan paremmat apukeinot kuin ainoallakaan
-miestoverillaan, eikä häneltä puuttunut henkisiäkään lahjoja. Hänen
-osakseen tuli ensimäisen rakastajan vaikea ala. Palattuaan ulkomaalta
-hän perusti maineensa varsinkin Akselin runollisella esittämisellä
-Akseli ja Valpuri näytelmässä, jota paitse hänen parhaimmat luomansa
-olivat Bothwell, Mercutio, Mikko Vilkastus, Hoppulainen ja Maunu
-(Roinilan talossa). "Se mahtavan kauhea kuva, minkä hän Bothwellista
-antoi", lausutaan U. S:n muistosanoissa, "ei katselijan mielestä
-haihdu; Mercutio, Vilkastus ja Hoppulainen osottivat hänen suurta
-kykyänsä sellaisten henkilöiden esittämisessä, joidenka luonteen
-pohjana huumori on, ja Maunu virkistävän reippautensa ohessa on samaa
-sukua. Rakastajana Böök ei aina onnistunut; hänen ääneltään puuttui ne
-hellät säveleet, joita siinä kysytään. Mutta rajattoman intohimon
-ilmaisemiseen oli hänellä sekä kykyä että voimaa."
-
-Syystä kun menestys Viipurissa oli niin huono, Bergbom päätti vielä
-ennen joulua tehdä lyhyen vierailumatkan _Pietariin_, johon seuruetta
-oli hartaasti pyydetty tulemaan -- "olisihan hyvä saada sieltä rahat
-joulukuun palkkoihin, jos ne saadaan". Emilie, joka yleensä oli
-vastahakoinen käynteihin itäisen rajan tuolla puolen, seurasi kuitenkin
-veljeänsä ollakseen apuna vieraassa kaupungissa. Sitä paitse oli mukana
-rva Anni Kaslin, joka jo Viipurissa oli vieraana esiintynyt viimeisissä
-näytännöissä, näytellen Roinilan talossa ja laulaen Hardangerin
-harjulla ja Saimaan rannalla. -- Ensimäinen näytäntö Pietarissa
-(samassa salongissa kuin viime vuonna) oli 12/12 ja annettiin silloin
-Neiti Elisabeth ja Roinilan talossa, toinen 15/12, jolloin ohjelma oli:
-Tätä nykyä ja juuri mainitut laulukappaleet. Sen jälkeen esitettiin
-vielä: Daniel Hjort, Valapatto, Todelliset naiset ja Lääkäri vastoin
-tahtoansa. Niukat lähteemme tietävät vain, että rva Kaslinin laulu teki
-"syvän vaikutuksen" ja että voittoa saatiin 407 ruplaa. Muutoin näyttää
-teatterilla olleen sensuurirettelöitä, joista laskujen mukaan
-suoriuduttiin 5 ruplalla sekä poliisipristaville tarjotuilla 10 ruplan
-illallisilla! -- Kotia Helsinkiin päästiin jouluksi.
-
-_Helsingissä_ alotettiin toisena joulupäivänä Daniel Hjortilla. --
-Uudenvuodenpäivänä oli juhlanäytäntö 29/12 1883 vahvistetun
-kieliasetuksen johdosta, jonka kautta suomenkieli vihdoinkin miten
-kuten pääsi oikeuskieleksi. Kun nti Avellan oli lausunut Paavo
-Cajanderin runon Vapautettu kuningatar, lauloi sekakööri Maamme-laulun
-ja näyteltiin Kiven Karkurit. Sen jälkeen näyteltiin 4/1 ensi kerran
-Helsingissä _Todelliset naiset_, jota kappaletta oli uteliaasti
-odotettu ja joka meni kaikkiaan 5 kertaa. Esitys oli, sanotaan,
-vaikuttavampi kuin Ruotsalaisessa teatterissa, vaikka ulkonainen ryhti
-siellä oli ollut sirompi. Nti Avellan (Berta) näytteli niin, "ettei
-ajateltu enää näyttelijätärtä, nähtiin vain nainen, joka puolusti
-naisen asiata", ja Leino (Bark) oli niinikään "taitava ja
-johdonmukainen" luonnekuvauksessaan. Näiden ja muidenkin näytteleminen
-teki kokonaisvaikutuksen laadultaan syväksi ja traagilliseksi (Vasenius
-Valvojassa). -- Seurasi sitte 16/1 Ibsenin _Yhteiskunnan tuet_, joka
-myöskin oli helsinkiläisille uusi.
-
-Vasenius lukee näytelmän esittämisen uudeksi voitoksi teatterille. Se
-annettiin "tavalla, joka osotti, että kaikki näyttelijät mieltymyksellä
-ja huolella olivat tutkineet osiansa, ja että taitava johtaja oli
-järjestänyt kaikki. Että Leino ja rva Aspegren hyvin suorittivat
-Bernickin ja Lonan osat, siitä voitiin jo ennakolta olla varmat; ja nti
-Avellan osotti Dinana samaa voimaa, mutta myöskin samaa itsensä
-hillitsemistä kuin Bertan osassa. Mutta miltei kaikki muutkin pitivät
-kunnialla paikkansa aina syrjähenkilöihin saakka. Lindfors Krapina ja
-etenkin Falck Aunena antoivat kumpikin osastaan eheän ja johdonmukaisen
-kuvan." -- Näytelmä meni kevään kuluessa 4 kertaa.
-
-Kauan oli Bergbom miettinyt, eikö teatteri jo pystyisi esittämään
-kirjallisuutemme ainoata varsinaista klassillista draamaa, ja nyt hän
-katsoi ajan tulleen näytellä _Salaminin kuninkaat_. Moni piti yritystä
-uhkarohkeana, sillä eihän se ollut onnistunut Ruotsalaisellekaan
-teatterille, mutta toiset luottivat johtajaan, ja ne olivat oikeassa.
-Se nähtiin Runebergin päivänä, jolloin runoilijan muistoa
-kunnioitettiin hänen suurenmoisen tragediansa esittämisellä. Esitys
-yllätti yleisöä ja sai sen runsailla suosionosotuksilla palkitsemaan
-näyttelijöitä. Mutta parempi todistus menestyksestä oli se, että
-näytelmä meni viisi kertaa.
-
-Vasenius, jonka mukaan "yritys ylipäätään oli onnistunut", huomauttaa
-ensiksi lausumisen tärkeydestä tässä kappaleessa. Parhaiten lausuivat
-nti Avellan ja Leino. Molempain puheessa oli sanakorko ikäänkuin
-tasotettu ja ainoastaan loogillinen korko vallitsi värssyssä.
-"Muissakin kohden oli nti Avellan Tekmessana hyvin kiitettävä. Puhe,
-asennot, liikunnot, kaikki yhtyi hyvin kokonaiskuvaksi, jossa
-todellakin oli ylevä tyyli, juuri mitä tässä näytelmässä ennen kaikkea
-tarvitaan." Leino -- Leiokritos, Axel Ahlberg -- Leontes, Sala --
-Eurysakes, Falck -- Eubulos harrastivat myöskin menestyksellä sitä
-tyyneyttä, jota klassillinen tyyli vaatii; sitä vastoin Kallio --
-Rhaistes ja Weckman -- Hyllos olivat liian innokkaita. Kokonaisuuden
-edullisesta yleisvaikutuksesta oli johtajaa kiittäminen. "On todellakin
-ihmeteltävää", arvostelija sanoo, "kun perätysten katselee Ibsenin,
-Runebergin, Molièren ja Shakespearen kappaleita, että joka kerta
-selvästi havaitaan näyttelemisessä omituinen tyyli. Luulen että harvat
-täydelleen ymmärtävät mitä työtä johtajan puolelta tämä tulos
-edellyttää." Vaikka luonnollisesti Salaminin kuninkaitten esitys
-monessa kohden saattoikin tulla paremmaksi, oli se siis merkittävä
-uudeksi ilahduttavaksi voitoksi.
-
-Kertomuksestamme näkyy, että syyspuoli näytäntökautta oli ollut sangen
-synkkä ja toivoton; kevätpuoli kääntyi jälleen myötäiseksi. On jo
-mainittu että Yhteiskunnan tuet ja Salaminin kuninkaat luettiin
-teatterille kunniaksi ja toisia, yleisöä innostuttavia voittoja oli
-tulossa. Tuulen kääntymiseen ei suinkaan vähimmän vaikuttanut se, että
-Ida Aalberg -- huolimatta alakuloisista tuumistaan luopua teatterista
--- helmikuun keskivaiheilla palasi Parisista terveenä ja reippaana ja
-valmiina esiintymään. Se tuotti ohjelmistolle kokonaan toisen sävyn ja
-luonteen.
-
-Kotiutunut taiteilijatar astui ensi kerran näyttämölle 29/2 Juliana
-Shakespearen Romeossa ja Juliassa, ja tietenkin hänet vastaanotettiin
-suurimmalla ihastuksella. Savokarjalaiset antoivat komean kukkavihkon,
-Pohjalaiset laakeriseppeleen ja Hämäläiset samoin, ja muu yleisö
-tervehti suosikkiansa oikealla kukkasateella. -- Olematta enään uusi
-yleisölle, meni näytelmä viisi kertaa, salonki täynnä. -- Romeon ja
-Julian jälkeen tuli taas 12/3 uutuus, nimittäin Salan suomentama
-Björnstjerne Björnsonin _Puolueiden keskellä_ (Redaktören). Niinkuin
-ylipäätään muutkin uudenaikaiset pohjoismaiset draamat, näyteltiin se
-ansiokkaasti -- Leino sanomalehdentoimittajana, Sala Halvdan Rejninä,
-nti Stenberg rva Ewjenä, nti Asp Gertrudina j.n.e., näyttämölliset
-laitoksetkin, esim. omituisessa sumukohtauksessa kadulla, tekivät hyvän
-vaikutuksen; mutta silti se ei ottanut menestyäkseen. Syynä oli
-kai osaksi se, että politiikka ei oikein miellyttänyt suuren
-lemmentragedian jälkeen ja että tiettiin suurempaa uutta tulevan. Jo
-toisen illan jälkeen oli Björnsonin näytelmä jätettävä, ja Salaminin
-kuninkaat ilmotettiin seuraavaksi teatteripäiväksi, keskiviikoksi
-maaliskuun 19:ksi. Tämä näytäntö keskeytettiin kuitenkin, kun sanoma
-saapui Sammatista, että _Elias Lönnrot_ klo 6 aamulla oli päättänyt
-kunniakkaan, isänmaalle arvaamattoman kalliin elämänsä. Runebergin
-murhenäytelmä meni sitte pari päivää myöhemmin kansannäytäntönä ja
-sanotaan sen syvästi vaikuttaneen vähemmänkin teatteriin tottuneeseen
-katsojakuntaan. -- Sen jälkeinen ohjelma, Gogolin Naimapuuhat ja
-Laululintunen, mainittakoon siksi, että vanhassa laulukappaleessa
-esiintyi ensi kerran Netcheninä nti _Ada Cajander_,[56] joka teatterin
-kustannuksella oli nauttinut rva Achtén opetusta ja joka nyt oli perivä
-Anni Hacklinin lauluroolit. Nuori näyttelijätär, jolla oli "kaunis ja
-heleä" ääni, näyttelikin sievästi ja vastaanotettiin hänet hyvin
-suosiollisesti.
-
-Ida Aalbergin tultua oli ruvettu harjottamaan suurta klassillista
-draamaa, Schillerin _Maria Stuartia_, ja se valmistui annettavaksi ensi
-kerran 28/3. Sillä saavutti teatteri jälleen loistavan menestyksen,
-joka oli miltei yhtä suuri rahallisessa kuin taiteellisessa suhteessa.
-Näytelmä annettiin näet täysille huoneille kahdeksan kertaa (seitsemäs
-teatterin eläkerahaston hyväksi). Tietenkin nimiroolin esitys etupäässä
-ihastutti yleisöä. Onhan Maria Stuart myöhemminkin tunnustettu yhdeksi
-Ida Aalbergin etevimpiä luomia ja jo ensi kerralla hän erinomaisen
-kauniisti kuvasi niin ihmisellisen kuin ruhtinaallisen puolen
-onnettoman kuningattaren hahmossa. Mutta joskin useat antoivat kaiken
-kunnian Marian esittäjälle, ei menestys olisi ollut niin suuri kuin se
-oli, jollei draaman muillakin henkilöillä olisi ollut -- toisin kuin
-syksyllä 1880 -- hyviä tai tyydyttäviä edustajia. Siten oli
-nti Avellanin kuningatar Elisabet erittäin huomattava. Tälle
-näyttelijättärelle, jonka pääansioita aina oli ollut harras ja älykäs
-tehtävänsä tutkiminen, oli rooli mitä otollisin, ja varmalla taiteella
-hän osasi havainnolliseksi tehdä ne tunteet, jotka ylpeässä
-englantilaiskuningattaressa risteilivät, kun kilpailijattaren kohtalo
-oli ratkaistavana. Erittäin vaikuttava oli draamallinen puistokohtaus,
-missä kuningattaret ainoan kerran seisovat vastatusten. Muiden roolien
-esittäjät olivat: Leino -- Burleigh, Ahlberg -- Leicester, Sala --
-Mortimer (viidennestä kerrasta 19/4 alkaen Rautio, sillä Sala oli
-lähtenyt ulkomaille), Lindfors -- Maria Stuartin hovimestari, Falck --
-Paulet, nti Stenberg -- Hanna Kennedy.
-
-Kun Maria Stuart oli mennyt kuudennen kerran, tuli 23/4 uusi ohjelma,
-Viipurissa jo annettu _Kuinka äkäpussi kesytetään_ ja teatterin ensi
-vuosilta tunnettu laulukappale Lemmenjuoma. Ei ollut tälle Shakespearen
-komedialle eduksi, että se joutui näyttämölle semmoisten näytelmäin
-kuin Schillerin juuri esitetyn ja Todellisten naisten aikaan, mutta
-mikäli katsojat osasivat avaramielisesti asettua muinoiselle kannalle,
-tuotti se heille runsasta naurunaihetta. Esitys oli reipas, tarjoten
-hullunkurista ja runollistakin. Nti Avellan oli kiivas Katarina, Leino
-kesyttäjä Petruchio, Lindfors Gremio, rva Rautio Bianca, Ahlberg
-Lucentio, muita mainitsematta. Laulukappaleessa olivat pääosat nti
-Cajanderilla ja Aspegrenilla (Frankenkrank). Ohjelma meni neljästi.
-
-Syksyllä oli Emilie kirjeessä nti Elfvingille valittanut ajan
-köyhyyttä, kun ei ollut alkuperäistä uutta tarjottavana -- oli näet
-totuttu joka vuosi odottamaan semmoistakin. Suuri oli sentähden
-tyytyväisyys, kun keväällä aivan aavistamatta ylioppilas _Matti
-Kurikka_ toi teatterille 4-näytöksisen kansannäytelmän _Viimeinen
-ponnistus_, joka huomattiin varsin sopivaksi ohjelmistoon. Se
-näyteltiin ensi kerran 2/5 ja menestyi hyvin. Näytelmä oli kyllä
-vasta-alkajan käsialaa, mutta siltä ei puuttunut alkuperäisyyttä.
-Ensiksikin oli toiminnalla jonkinlainen historiallinen pohja, joka oli
-omansa herättämään mielenkiintoa -- "viimeinen ponnistus" tarkotti näet
-venäläisten tilanomistajain viimeistä yritystä saada peruutetuksi 1861
-v:n keisarillinen manifesti, jonka kautta talonpojat julistettiin
-vapaiksi; toiseksi näytelmä kuvasi Inkerin suomalaista kansaa ja
-kansanelämää. Tekijä, joka syntyään on tämän kansan lapsi, oli
-kappaleeseensa taitavasti yhdistänyt kansanlauluja ja tansseja, jota
-paitse koristuksissa ja puvuissa oli huolellisesti todellisuutta
-tavoteltu. Esitys oli kaikin puolin vilkas ja luonteva, niinkuin
-säännöllisesti kansannäytelmissä, ja kokosi toukokuulla viisi hyvää
-huonetta. Yksityisistä näyttelijöistä mainitsemme yhden ainoan, nti
-_Inez Borgin_, joka Annina ensi kerran astui näyttämölle. Nti Borg,
-kauppiaan tytär Porista, oli 25-vuotias tullessaan teatteriin tänä
-keväänä. Hän herätti hyviä toiveita, joita seuraava aika ei
-pettänytkään, mutta hänkin erosi liian pian teatterista. Eipä Emilie
-Bergbom ilman syytä huoahtanut (kirjeessä nti Elfvingille 11/11 1883):
-"Kyllä se on ikävää, että kun näyttelijätär meillä alkaa tulla
-taiteilijaksi, niin yks kaks hän menee naimisiin!"
-
-Toukokuulla Ida Aalberg vielä esiintyi kolmessa eri kappaleessa:
-Adrienne Lecouvreurissä, joka 9/5 annettiin hänen hyväkseen, Jane
-Eyressä, jolla näytännöt 27/5 päätettiin Helsingissä, ja Hilda Aspin
-suomentamassa Scriben ja Mélesvillen 3-näytöksisessä _Valériessa_,
-jossa taiteilijatar, niinkuin edellisissäkin, näytteli pääosaa,
-"viatonta, luonnonpuhdasta" neitokaista. --
-
-Ne monet roolit, jotka nti Aalberg oli palattuaan Parisista näytellyt,
-antoivat Vaseniukselle aihetta tutkia miten ulkomaanmatka oli häneen
-vaikuttanut. Vanhemmissa rooleissa, hän arvosteli, oli näyttelijättären
-esitys rauhallisempaa, hillitympää kuin ennen, eikä siinä ollut mitään
-moitittavaa, mutta välistä huomattiin myöskin kylmempää tekniikkaa ja
-äänenvärityksiä, jotka eivät olleet täysin luonnollisia. Tämä ei
-kuitenkaan merkinnyt taantumista vaan nähtävästi sitä, ettei
-taiteilijatar vielä ollut sulattanut kaikkea mitä ulkomailla oli
-oppinut. Muutoin olikin niin että mitä syvempi kuvattava luonne, mitä
-enemmän draamallista elämää oli kyseessä, sitä vähemmän oli syytä
-muistutuksiin, tehtävän vakavuus vei itsestään siihen välittömään
-esitykseen, joka oli näyttelijättären oikea voima -- niin esim. olivat
-Maria Stuartin kolmas näytös ja kohtaus, missä Julia juo Lorenzon
-tarjooman vaarallisen juoman, loistokohtia ylevämpää laatua kuin
-Adriennen deklamatsionit.
-
-Otamme tähän pari otetta Emilien kirjeistä nti Elfvingille, joista
-saamme yksityistietojen ohella näytäntökauden loppupuolen tunnelman:
-
-(12/4). "Oma, rakas Bettyseni! No, nyt on päätetty, että teatteri
-syksyllä tulee Turkuun. Olemme sangen levottomia. Tietysti on meille
-suureksi haitaksi, että Tukholman 'Pienemmän teatterin' seurue tulee
-kohta jälkeemme esittämään Turun yleisölle rakkaita operettejaan.
-Yleisö on kai 'odottava' ja 'säästävä itsensä' siksi. Onneksi
-on meillä sangen rikas ja suuri ohjelmisto, mutta kenties eivät
-turkulaiset välitä siitä. En voi sanoa kuinka olen pahoillani tuosta
-operettimelusta, joka taas hyökkää kimppuumme. Jos Hamlet tai joku muu
-suuri kappale valmistuu Turussa, niin tulen luultavasti sinne pariksi
-viikoksi."
-
-"Sanomista olet ehkä nähnyt, kuinka suuri menestys meillä on ollut
-Maria Stuartilla. -- Ida Aalberg on etevä ja ihastuttava Maria, ja
-Kaarola kaikin puolin oivallinen Elisabet. Et voi uskoa kuinka
-erinomaisen rakastettava Ida Aalberg on koko ajan ollut; hän on ei
-ainoastaan näyttelijättärenä vaan ihmisenäkin ollut aivan erinomainen.
-Onko hän näyttelijättärenä suurempi kuin ennen, sitä en todellakaan
-tiedä. Useain mielestä hän ennen oli parempi (s.o. enemmän innostunut
-ja vähemmän mietiskelty); toiset taasen iloitsevat siitä itsensä
-hillitsemisestä ja levollisuudesta, jolla hän esiintyy ja arvelevat
-hänen sen kautta äärettömästi voittaneen." --
-
-(9/5). "Nyt on näytäntökausi loppumaisillaan, ja huolimatta
-kuulumattomista huolista ja vaikeuksista, joita vastaan teatterin on
-täytynyt taistella, olemme suoriutuneet; jopa saattaa sanoa, että
-täällä Helsingissä asiat ovat käyneet hyvin. Meillä on tosin usein
-ollut huonoja ja tyhjiä huoneita, mutta toiselta puolen useampia
-täpötäysiä, useampia kuin koskaan ennen. Siten on esim. Maria Stuart
-mennyt ennen kuulumattomalla menestyksellä kuusi kertaa peräkkäin ja
-menee vieläkin pari kertaa. Aivan lopussa on meillä ollut ilo saada
-kotimainen kappale ja, mikä on enemmän, oikein hyvä, lupaava kappale.
-Matti Kurikka, näytelmän nuori tekijä, on vain 22 vuotta eikä
-22-vuotiaalta ylioppilaalta voi kovin paljon pyytää. Neiti Borg Porista
-debyteerasi Viimeisessä ponnistuksessa ja onnistui sangen hyvin. Hänen
-ulkonäkönsä on varsin edullinen, sitä paitse on hänellä hyvä lauluääni
-ja hän on sivistynyt ja intelligentti, niin että ansiopuolia on paljo;
-mutta kuitenkin on hänellä yksi vika: hän osaa huonosti suomea. Sala on
-Wienissä harjottamassa opintoja enkä voi sanoa kuinka lämpimästi
-toivon, että hän edistyisi hyvin. Hilda Asp raukalla on ollut raskas
-kevät (vaikean ja pitkällisen hammastaudin tähden). Hän on niin
-kauttaaltaan kelpo tyttö, että minua oikein surettaa, että hänen
-ensimäinen teatterivuotensa on tullut niin tuskalliseksi. -- Kun kevät
-lähestyy, saa Kaarlo aina semmoisen matkustushalun, että hänen on
-vaikea tukahduttaa sitä. Niin nytkin. Hän aikoo sentähden lähteä parin
-kuukauden ulkomaanmatkalle, etupäässä Parisiin, mutta tuumien viipyä
-vähän Saksassakin hän lähtee luultavasti jo pyhänä Pietarin kautta." --
-
-Koska se apurahasto, joka keväällä 1881 oli arpajaisten kautta kerätty,
-nyt oli loppumaisillaan, ryhtyivät teatterin ystävät tänä keväänä
-uuteen puuhaan, jonka päämääränä oli saada kansalaiset ympäri maan
-uusiin ponnistuksiin taidelaitoksen avustamiseksi. Ensimäinen kokous
-asiasta pidettiin 22/2 ylioppilastalolla, ja olivat kutsujat: Ilta
-Ekroos, Martha Eneberg, Ida Godenhjelm, Augusta af Heurlin, E.
-Järnefelt, Ellen Nervander, Sofie Rein ja Naëmi Starck. Noin 70
-kansalaista tuli saapuville ja asetti 15 henkisen toimikunnan ajamaan
-asiaa. Kaikuna tästä alotteesta ilmestyi vähän myöhemmin Tampereen
-Aamulehteen innostunut kirjoitus, jossa muun muassa sanottiin:
-
-"Jo on aika että Suomen kansa yksissä tuumin vapauttaa tohtori
-Bergbomin edes yhdestä niitä monia huolia, joita hänellä tätä
-kansallista laitosta luodessaan ja johtaessaan on ollut. Jo on aika
-että Suomen kansa vihdoinkin tunnustaa tämän laitoksen omakseen ja
-suopi sille riittävän aineellisen kannatuksen. Suuria laitos ei vaadi,
-vaan uhraus on tehtävä yhteisesti. Ei mikään kaupunki, ei mikään
-maalaiskunta saa vetäytyä pois, kun on kysymys varojen hankkimisesta
-tälle laitokselle." --
-
-Huhtikuun 30 p. julkaistiin vihdoin U. S:ssa vastamainitun toimikunnan
-laatima kiertokirje, jossa ehdotetaan "että kaikki ne, jotka tahtovat
-tehdä jotakin asian hyväksi, tulevana syksynä, ehkä samaan aikaan kuin
-täällä Helsingissä yleiset arpajaiset Suomalaista teatteria varten
-toimeenpannaan, kutkin paikkakunnallansa yhdistyisivät sopiviin
-toimenpiteisiin kerätäksensä varoja samaan tarkotukseen".
-Allekirjoittajat olivat: Z. Topelius, F. Ehrström, Aug. Ahlqvist, H.
-Molander, Walfrid Brehmer, E. Hallonblad, O. Donner, E. Järnefelt, F.
-Perander, T. v. Haartman, J. Krohn, I. Godenhjelm, Kaarlo Slöör, Ellen
-Nervander, Severin Falkman, S. Rein, Emil Nervander, Augusta af
-Heurlin, Eliel Aspelin, A. Aspelin, Seb. Gripenberg, I. Ekroos, Vilho
-Soini, A. Oker-Blom, Alb. Pfaler, Martha Eneberg, A. Rönnholm, Naëmi
-Starck, Alex. Wahlberg, Jenny Lang, K. Th. Hällström, Alma Almberg,
-Kaarlo Basilier, W. E. Meurman.
-
-Tulot näytännöistä olivat tänä vuonna vähemmät kuin edellisenä, mutta
-kun avuksi otettiin koko jäännös 1881 v:n arpajaisrahoista, nimittäin
-15,319:26 mk, päästiin niin edulliseen tulokseen, että velat tilivuoden
-lopussa tekivät ainoastaan 6,400 mk. Kun lisäksi tulee, että teatterin
-ystävät, niinkuin juuri olemme kertoneet, jo toukokuulla tekivät
-alotteen uuteen keräykseen, näytti lähin tulevaisuus verraten
-valoisalta.
-
-Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 116 ja niissä seuraavat
-kappaleet: 9 kertaa _Tätä nykyä_, Todelliset naiset; 8 Maria Stuart,
-Lääkäri vastoin tahtoansa; 7 _Daniel Hjort_; 6 Valapatto, Preciosa,
-Yksi ainoa tytär, Kuinka äkäpussi kesytetään, Yhteiskunnan tuet,
-Remusen kotiripitykset; 5 _Salaminin kuninkaat, Viimeinen ponnistus_,
-Romeo ja Julia, Neiti Elisabeth; 4 _Roinilan talossa_, Venetian
-kauppias. Porvari aatelismiehenä, Haapaniemen hanhenpoika; 3 _Karkurit,
-Valansa rikkojat_, Akseli ja Valpuri, Taistelujen välillä, Lemmenjuoma,
-Riita-asia; 2 _Saimaan rannalla, Kyökissä_, Keijukainen, Naimapuuhat,
-Adrianne Lecouvreur, Valérie, Hardangerin harjulla, Puolueiden
-keskellä, Laululintunen; 1 _Amalia ystävämme_, Jane Eyre, Sirkka,
-Kotimatkalla, Parisin veitikka, Herkules, Ei ollenkaan mustasukkainen.
-
-Näistä 42 näytelmästä oli 10 kotimaista ja 10 ohjelmistolle uutta.
-
-
-
-
-XIII.
-
-Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.
-
-
-Ennen hajautumistaan kesälomalle seurue lähti _Tampereelle_, antaakseen
-siellä 30/5-22/6 yksitoista näytäntöä. Johtajana toimi Kallio, mutta
-Emillekin oli jonkun aikaa mukana. Aluksi esiintyi Ida Aalberg kaksi
-kertaa Jane Eyrenä ja kaksi Valériena ja pääsi sitte vapaaksi
-mennäkseen Jyväskylään, jossa hän oli luvannut toimeenpanna iltaman
-Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlan aikana. Viime iltana sai
-hän hohtokivillä koristetun kultasormuksen, johon oli piirretty:
-"Muisto 6/6 1884", ja kukkavihkon, jonka nauhoissa luettiin: "Ida
-Aalbergille Taiteen ystäviltä Tampereella; Sä ihaella meidän soit
-Taiteesi jaloutta, Sä rientoihimme riemun loit, Kieleemme rakkautta."
-Senjälkeisestä ohjelmistosta on vain mainittava eräs uusi kappale
-(18/6): Salan suomentama G. v. Moserin 5-näytöksinen huvinäytelmä
-_Ultimo_. -- Juhannusaattona tamperelaiset veivät seurueen jäsenet
-huviretkelle Muroleeseen. Siitä alkoi kuukauden pituinen loma.
-
-Toukokuun alkupuolella Kaarlo Bergbom oli lähtenyt ulkomaanmatkalleen
-ja saman kuun loppupuolella ("tiistaina"!) hän ensi kerran kirjoittaa
-sisarelleen:
-
-"Rakas sisar! Minulla on takanani sangen vaihteleva odysseia, jonka
-olen suorittanut menneen kahden viikon kuluessa. -- Matka Pietarista
-Berliniin oli aika miellyttävä, sillä oli kuin olisi matkustanut kevään
-mukana. Pihkovan luona alkoivat salavat keltaisine papiljotteineen,
-Vilnan luona pistivät jo koivut esiin pienet, viheriät lehtensä,
-Wierballenin luona pensaat vihannoivat lehmuksien ja jalavien seisoessa
-harmaina, vasta Königsbergissä kevät upeili täydessä vihannuudessaan ja
-väririkkaudessaan."
-
-"Pietarista Wierballeniin matkustin toisessa luokassa. Koko
-ranskalainen teatteri ja sirkus Cinicelli (molemmat olivat edellisenä
-päivänä lopettaneet Pietarissa) olivat samassa junassa. Voit käsittää
-kuinka siinä pakistiin, harpattiin, hypittiin, riideltiin, naurettiin!
-Saattoi tulla pää pyörälle. Mutta ne tuottivat tarpeellista
-vaihtelevaisuutta matkan ykstoikkoisuuteen."
-
-"Näyttämöllinen resettini Berlinissä oli Romeo ja Julia sekä Don Carlos
-Deutsches Theaterissa, Narciss Rameau Schauspielhausissa ja kaksi
-Wallner teatterissa esiintyvien Münchenin kansannäyttelijäin näytäntöä.
-Ne ovat todella päässeet melkein yksinäisiksi alkuperäisessä
-raikkaudessa ja luonnonomaisuudessa. Niin olisivat meidänkin
-kansannäytelmät esitettävät, ja niin ne voitaisiinkin esittää, jollei
-samojen näyttelijäin täytyisi riittää Maria Stuartiin, Pattes de
-mouche'iin ja Murtovarkauteen. Näin ei ole ihme, jollei aina tavata
-oikeaa säveltä."
-
-"Narciss Rameau oli pettynyt illusioni. Miten mieltäkiinnittävä olikaan
-minusta tämä draama ollut sekä lukiessa että näyttämöllä, sekä ulkona
-että kotona, sekä Dessoirin nerokkaan että Pousetten käsityöläismäisen
-Narcissin kanssa -- ja nyt! Kuinka se paikottain oli homehtunut ja koko
-ajan valheellinen. Voin nyt käsittää Kaarolan ja Ahlbergin edustaman
-nuoremman polven vastenmielisyyden sitä kohtaan. Nyt en enää tule
-vaatimaan sitä esille! Levätköön rauhassa. Kenties -- jos Sala voisi
-tulla Narsissiksi?"
-
-"Deutsches Theater'issa ilmaantui kaunis, raitis harrastus
-voimakkaammalla, nuorekkaammalla näyttelemisellä ja värikkäämmällä
-yhteisesittämisellä luoda uutta henkeä vanhaan idealistiseen
-tragedia-totuntatapaan. Kunpa vain voimat aina riittäisivät. Miesten
-puolella on hyviä kykyjä; mutta Juliat ja Ebolit ovat vaikeammat
-loihtia esiin."
-
-"A propos -- eräs Deutsches Theater'issa toimeenpantu ilmottamistapa
-miellytti minua. Emmeköhän hyväksy sitä. Taiteilijain nimiin ei liitetä
-'herra' tai 'rouva' tai 'neiti', vaan etunimi -- Filip II -- Sigwart
-Friedmann, Elisabeth von Valois -- Anna Jürgens j.n.e. Minä pidän
-siitä, emmeköhän syksyllä (Turussa) alota sitä tapaa?"
-
-"Matkalla Berlinistä Parisiin levähdin päivän Kölnissä tuomiokirkon
-tähden, jonka ennen olen nähnyt vain hätäisesti. Se on kumminkin
-kuvattavan ulkopuolella. Mikä alkuperäinen leima Kölnillä yleiseen
-onkaan, puoleksi Belgiaa, puoleksi Saksaa. Toiselta puolen
-tehdaskaupunki mitä halpamaisimmin uudenaikaista muotoa ja toiselta
-niin kauttaaltaan katolinen. Eräässä pienemmässä kirkossa oli
-kaikkialla luettavana ilmotuksia suuresta juhlakulkueesta 'pyhän
-Servatiuksen' kunniaksi, 'jonka vilutautia vastustava vaikutus on
-erehtymätön'. -- 'Kovin ankara herra', kirkonpalvelija selitti, 'joka
-ei kärsi pilantekoa'. Kun kysyin, mitä seurauksia hänen epäsuosiollaan
-tavallisesti on, vastattiin, että hän lähettää 'hallaöitä'. Siis on hän
-meille otollinen pyhimys, jollei Selim Lemström[57] tee häntä
-tarpeettomaksi. -- Sunnuntaiaamuna tulin Parisiin." -- --
-
-"Ensi iltana olin Français'sa ja näin Bataille des dames [Naiset
-sotasilla] ja On ne badine pas avec l'amour [Ei lempi leikin vuoksi] --
-niinkuin huomaat ei hyvä teatteritähteni nytkään ole pettänyt minua.
-Musset'n runoelman katkeransuloinen runous ilmeni sydäntäkouristavasti
-Delaunayn Perdicanissa, Bartet sitä vastoin ei saanut minua unohtamaan
-Hedvig Winterhjelmiä. Meidän täytyy välttämättömästi ottaa se. Ahlberg
-on luonnollisesti Perdican. Mutta Camille? Aalberg? Avellan? Kenties
-jälkimäinen sopii paremmin, joskin Musset'n ihmeellinen lyriikka
-paremmin tulisi ilmi Aalbergin suusta."
-
-"Eilen näin Macbethin Porte St Martin teatterissa, la Sarah Lady
-Macbethina. Siitä enemmän ensi kirjeessä. -- Olen nyt matkallani usein
-ajatellut, kuinka pahoin teen kun panen sinut hoitamaan kaikkea
-raskaimpana aikana ja kierrän itse maailmaa. Sinä olet sentään enkeli
--- sitä ei voi auttaa." -- --
-
-"J. K. Jos tapaat Minna Canthin Jyväskylässä, niinkuin epäilemättä
-tapahtuu, niin sano, että hänen välttämättömästi täytyy jouluksi tehdä
-Työmiehen vaimo valmiiksi. Jos hän tahtoo tehdä jonkinlaista
-propagandaa, niin on kai valtiopäiväaika sopivin. Myöhempänä keväällä
-tulee luonnollisesti niinkuin aina uutuuksia ahdinkoon asti".[58]
-
-Emilien vastauksesta (toiselta helluntaipäivältä) otamme seuraavat
-tiedot: Kenraalikuvernööriltä tullut avustus oli hänen toivomuksensa
-mukaan jaettu seurueen jäsenille: neideille Aalberg ja Avellan,
-Leinolle, Ahlbergille ja Salalle kullekin 360 ja rva Lundahlille 200
-mk; mutta johtokunta oli kirjallisesti anonut, että rahat vastedes
-saataisiin vapaasti käyttää. -- Emilie epäilee onko viisasta ottaa
-Erasmus Montanus Holbergin riemujuhlaa varten [niinkuin Kaarlo oli
-tuuminut]. Jos teatteri olisi Helsingissä, kun päivä sattuu, olisi
-toisin; mutta Turussa tai Porissa se on hukkaan heitetty. Jollei
-Holbergiä näytellä hyvin, on hän kovin vanhentunut. Ruotsalaisessa
-teatterissa on Molièren Tartuffekin juuri saanut saman tuomion --
-tyhjiltä huoneilta.
-
-Kaarlon toinen kirje on päivätty "sunnuntaina ? kesäkuuta":
-
--- -- "Et tahdo ottaa Erasmus Montanusta, sentähden ettei se menesty.
-Hyvin mahdollista, mutta mikä muu meillä menestyy kuin suuret draamat
-ja kansannäytelmät! Erasmuksella on se ansiopuoli, että se on pian
-valmis ja voidaan hyvin harjottaa samalla aikaa kun jotakin muuta,
-sillä siinä ei tarvita Ida Aalbergia, Avellania, Leinoa, rva
-Aspegrenia, Ahlbergia eikä Salaa. Sinä tahdot 'En Handske' [se oli
-juuri näytelty Ruotsalaisessa teatterissa tavalla, joka Emilien
-mielestä ei estäisi sen esittämistä]. Kernaasti minun puolestani, mutta
-eikö Puolueiden keskellä [joka ei ollut yleisöä miellyttänyt] jonkun
-aikaa peloita meitä Björnsonista. Ja sitä paitse -- kuka on oleva Riis,
-kappaleen tavallaan omituisin henkilö. En näe meillä mitään
-mahdollisuutta. Leino? Epäonnistunut! Ja kuka olisi silloin
-Christensen, joksi hän sopii niin hyvin. Se on onnettomuutemme, että
-miesnäyttelijämme eivät riitä uudenaikaisiin, yhteiskunnallisiin
-näytelmiin, sillä Leino on melkein ainoa, joka menestyy niissä (ja
-myöskin Aspegren sivurooleissa). Ahlbergilla, Falckilla ja Salalla
-täytyy olla [historiallinen] puku, Weckmanilla ja Rautiolla
-työmiespuserot ollaakseen alallaan. -- Mutta olkoon kuinka tahansa, me
-voimme kyllä kaikissa tapauksissa valmistaa Erasmuksen. Kun emme ensi
-vuonna ota mitään uutta Molièrea, niin voimme ottaa yhden Holbergin.
-Muista sitä paitse, että meidän yleisömme on vastaanottavaisempi
-vanhaan, vankkaan komiikkaan nähden, kuin Ruotsalaisen teatterin yleisö
-oli silloin kun se annettiin siellä." -- --
-
-"Olen pari kertaa nähnyt Mâitre de Forges. Imelän valheellisuutensa
-tähden se on minulle ylen vastenmielinen, mutta yleisö ulvoi
-liikutuksesta, naiset oikein sulivat kyyneleisiin, Marlittin henki
-leijaili kokonaisuuden ylitse. Näytteleminen oli kunniallisen
-keskenkertaista (poikkeuksena vain Moulinet'n esittäjä St Germain, joka
-on ensi luokan taiteilija); omituista kyllä kiitetään sitäkin. Olen
-kuitenkin nähnyt paljo parempaa Gymnaseteatterissa, jossa kappale
-näytellään, puhumatta Français'ta." --
-
-(Parisi 25/6). Kaarlo oli aikonut kesäkuun lopussa lähteä
-paluumatkalle, mutta kuultuaan että Levinsky, jonka opetusta Sala oli
-nauttinut Wienissä, heinäkuun alussa matkustaisi pois, hän oli
-kehottanut Salaa tulemaan Parisiin. Tämä olikin luvannut tulla. "Tahdon
-silloin olla täällä antaakseni hänelle ohjeita, sillä rahojen ja muun
-suhteen on hänelle hyödyksi että joku opastaa häntä, varsinkin kun
-hänen ranskankielentaitonsa luonnollisesti on puutteellinen."
-
-"Edelfeltin luona olen ollut pari kertaa -- hän oikein pyysi, etten
-lähtisi Parisista näkemättä hänen työpajaansa. Hänellä oli joukko
-keskeneräisiä tauluja, mutta ei ainoatakaan valmista. Ne olivat kenties
-mieltäkiinnittävämpiä semmoisina, sillä se voimakas elämä, joka niissä
-on, ei silloin ollut peittynyt monesti kyllä vaativaisen tekniikan
-varjoon, niin, jopa oli kuin niissä olisi ollut sydäntäkin, jotakin,
-jota hän, niinkuin tiedät, ei tuhlaa tauluihinsa. Hänellä on kuitenkin
-ihmeellinen viehättämiskyky olematta mielistelevä. Sinä joka niin
-helposti leimahdat liekkiin, kun ihmiset ovat rakastettavia, olisit
-puoleksi rakastunut häneen, mutta hän vaikutti minunkin enemmän
-vastustavaan luontoon. Haakonluonnollaan hän on rientänyt voitosta
-voittoon olemassaolon taistelussa -- kenties hän on menettänyt jotakin
-itsestään, mutta kokonaan kadottanut itseänsä hän ei ole. Hänen
-asemansa täällä on täydellisesti vakaantunut, hän on ainoa
-pohjoismainen taiteilija, jonka Parisin taiteilijamaailma on
-täydellisesti omakseen hyväksynyt, voit kuvitella miksikä harmiksi
-ruotsalaisille -- [Otto] Vallenius kertoi minulle hupaisia juttuja
-siitä. Hänen suuri taulunsa Luxemburgkokoelmassa on oivallisella
-paikalla ja tekee suuren vaikutuksen." -- --
-
-"Täällä kesä on vihdoin alkanut, ja hieno yleisö tekee lähtöä
-kaupungista. Kuukauden lopussa useimmat teatterit sulkevat porttinsa.
-Avoinna pysyvät toki Théâtre Français, samoin iso ooppera, Lyrique
-populaire, Porte St Martin (vaikka Sarah on Lontoossa) ja jotkut pikku
-teatterit. Macbethin näin pari kertaa Porte St Martin teatterissa, ensi
-kerran yhdeksi kolmanneksi osaksi ihastuneena ja kahdeksi kolmanneksi
-osaksi suuttuneena, toisen kerran tasaisemmin tyytyväisenä ja siis
-oikeamielisempänä. Suuttumukseni johtui, niinkuin aina kun ranskalaiset
-koskevat vieraaseen teokseen, siitä kunnioituksen puutteesta, jolla he
-menettelevät. Macbeth oli revitty rikki muutamiksi kuvaelmiksi, joiden
-väliltä yhdistävät siteet oli poistettu, niin etten ymmärrä kuinka ne,
-jotka eivät tunteneet kappaletta, saivat siitä jotain yhtenäistä. Mutta
-kenties se ei ollutkaan niin hullua. Onhan toki niin, että juuri suuret
-pääpiirteet Shakespearessa ovat tehneet hänen kaikkien aikojen
-kansanomaisimmaksi draamarunoilijaksi, ja ne olivat esiintuodut terävän
-selvästi, siinä ei oltu yleiseen ranskalaiseen tapaan lievennetty ja
-litistetty -- useiden kriitikkojen kauhuksi. Pienet roolit näyteltiin
-surkeasti (Malcolmina, huomaa Malcolmina, esim. esiintyi sama daami,
-jonka me näimme näyttelevän Précieuses ridicules kappaleessa Coquelinin
-kanssa Tukholmassa, Duncan oli Kalliolta oppinut nostamaan etusormeaan
-ja tiedäthän kuinka se tehoo tragediassa; Macduff melusi ja huusi kuin
-hullu). Edelleen oli yhteisnäytteleminen hutiloitua ja näyttämöllepano
-paikottain aivan epäonnistunut, esim. noitien luolassa. Mutta Macbeth
-itse (Marais) oli mieltäkiinnittävä. Hänellä ei ollut sitä daimoonista
-tahdonvoimaa, joka vastustamattomasti ajaa Macbethin rikoksesta
-rikokseen, mutta milloin voi meidän aikojen mies murtuneine tahtoinemme
-tehdä sitä havainnolliseksi. Mutta hänellä oli lämpöä, eloa, ilmettä ja
-hyvä esiintymistapa. Entäs Sarah? Min -- ei hän ollut se Lady Macbeth
-'que j'avais révé', mutta tavallaan hän näytteli sydäntäkouristavasti.
-Hän ei ollut minkään clanin puoliraakalainen naispäällikkö, vaan
-uudenaikainen petrolöösi, joka hermojensa luonnottomassa jännityksessä
-hillittömästi syöksyy eteenpäin. Päävaikutin hänen menettelyssään ei
-ollut kunnian- vaan verenhimo. Kohtaukset Duncanin murhan edellä ja
-jälkeen tulivat sen kautta kauhean vaikuttaviksi, varsinkin
-kun Marais, ranskalaisten omituisella taiturimaisuudella fyysillisesti
-ilmisaattaa mielenliikutuksia, mestarillisesti esitti kauhua.
-Unissakävijäkohtauksessa on Saraa kovin ihailtu, minun mielestäni ilman
-syytä. Hän repii tämän kohtauksen täydellisesti muun yhteydestä. Hänen
-Lady Macbethillaan ei ole edes vanhan ääripiirteet, hän näyttelee
-sitä, Edelfeltin henkevän lauseen mukaan, niinkuin indialainen
-käärmeenlumojatar. Ainoastaan somnambulismi, eikä tuskallinen katumus,
-tuli näkyviin."
-
-"Muutoin oli huomattavissa, kuinka varsinainen Parisin yleisö
-on vastustavalla kannalla Saraa kohtaan. Marais sai enimmät
-suosionosotukset. Sitä paitse olivat katsojat enimmäkseen
-ulkomaalaisia. Käytävissä kuultiin kaikkia mahdollisia kieliä,
-englantia tietysti enimmin."
-
-"Theâtre français'sa olen, paitse muutamia Corneillen, Racinen ja
-Molièren kappaleita, nähnyt 'Maailma, jossa huvitellaan', henkevästi
-esitettynä ilman että näytelmä minusta sentään olisi ollut
-sisältörikkaampi, Augierin 'Mr Poirierin vävy', joka olisi otettava,
-jos Alarik Böök [Brunon nuorempi veli, joka myöskin aikoi ruveta
-näyttelijäksi] kehittyy veljen suuntaan taikka jos saamme jonkun
-toisen, joka voi täyttää siroja rooleja, Ei lempi leikin vuoksi (toisen
-kerran), joka on oleva miellyttävin muistoni tältä Parisin matkalta,
-Mademoiselle de la Seiglière y.m. Tuon muassani yhden erinomaisen
-sievän 1-näytöksisen kappaleen 'La duchesse Martin'. Jollei se vaan ole
-liian hieno -- jota pelkään -- olisi se otettava, sillä meillä on suuri
-puute pikkukappaleista. Remusen kotiripitykset ja Haapaniemen
-hanhenpoika alkavat olla kovin kuluneita. -- Sala on pyytänyt saada
-viipyä lokakuun yli.[59] Olen suostunut siihen. -- -- Niin
-Rautatehtailija! Luonnollisesti otamme sen. Minun persoonallinen
-myötätuntoni tai vastahakoisuuteni ei saa vaikuttaa ohjelmistoon. --
-Noin 10 p. heinäk. lähden kotiapäin."
-
-Loppupuolen loma-aikaansa Kaarlo vietti Helsingissä. Emiliekin oli
-kotona käytyään ensin Kuitiassa ja sitte Ossian veljensä häissä (9/7
-Hatanpäässä). Heidän huomionsa oli muun muassa kiintynyt kesällä eri
-paikkakunnilla alkuun pantuihin rahankeräyspuuhiin teatterin hyväksi.
-Turussa oli päätetty toimeenpanna kansanjuhla Kupittaalla ja myöhemmin
-arpajaiset. Oikein hämmästystä oli vapaaherra Werner von Troilin
-menettely herättänyt, hän kun itse oli kutsunut asianharrastajat kokoon
-ja ruvennut toimikunnan puheenjohtajaksi. Se oli muka "matelemista
-Heydenin ja fennomaanien edessä", mutta vaikutti sen, että semmoisetkin
-turkulaispohatat, jotka olivat vakuuttaneet, etteivät he koskaan
-astuisi Suomalaiseen teatteriin, saapuivat kokoukseen. -- Paitse näistä
-asioista Emilie kirjoitti nti Elfvingille Suomalaisen tyttökoulun
-uudesta talosta. Se oli hyvin yksinkertainen, mutta siisti, ja hän
-iloitsi suuresti, että on "päästy niin kauas eteenpäin", että koulu,
-joka oli toiminut mitä kurjimmassa, melkein tallintapaisessa
-huoneustossa, nyt sai jatkaa työtänsä oman kurkihirren alla.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Teatteri alkoi toimensa _Tampereella_, jossa 27/8-10/9 annettiin
-yhdeksän näytäntöä. Aikomus oli kyllä ollut alottaa Turussa, mutta
-siellä oli kesällä näytellyt Fröbergin ruotsalainen seurue ja sille
-suotiin, tavan mukaan, etuja Suomalaisesta teatterista välittämättä.
-Ensimäisen näytännön jälkeen Kaarlo kirjoitti 28/8 Emilielle kirjeen,
-joka sisältää täydellisen arvostelun uudistetusta Murtovarkaudesta,
-joka oli ollut ohjelmana:
-
--- "Huone oli hyvä (nti Berg luuli noin 400) ja suosionosotukset
-lämpimät, varsinkin viime näytösten jälkeen. Suurimman osan suosiota
-sai tietysti Hoppulainen. Rautio oli _oikein hyvä_. Hänellä tosin ei
-ollut Böökin auktoriteettia eikä myöskään sitä verratonta,
-hullunkurista huumoria, jolla Böök lausui _joitakuita_ repliikkejä,
-mutta hän oli täydellisesti yhtä luonnollinen ja hänellä oli sekin
-ansio että _kaikki_ repliikit pääsivät oikeuteensa. Falck [Penttula]
-oli melkein parempi kuin Leino toisessa näytöksessä, jossa hänen
-haudanjylhä äänensä oli kuin luotu roolia varten, mutta Leino tuotti
-sen sijaan viime näytökseen toisenlaista eloisuutta kuin Falck
-hitaudellaan. Rva Rautio tulee kyllä hyväksi, kun hän vaan ennättää
-sulattaa ja enemmän täydentää roolia; nyt se oli vähän ykstoikkoinen.
-Hän sopii siihen sentään paremmin kuin Hacklin, vaikka tämä oli sangen
-hyväksyttävä Helena. Vyyryläinen[60] ei myöskään ollut huono (Maria) ja
-Asp [Loviisa] oli pirteämpi kuin [rva] Lundahl, joskaan ei niin kaunis.
-Sitä vastoin Kilpi ei vastannut Rautiota vanhana talonpoikana Penttulan
-saunassa; niinikään meni ensimäinen kansankohtaus ennen paremmin kuin
-nyt. Kaikki kaikessa on Murtovarkaus taas onnellisesti liitetty
-ohjelmistoon -- milloin saamme Roinilan talossa samalle kannalle?" --
-
-Muutoin mainittakoon ohjelmistosta vain Maria Stuart (3 kertaa) ja
-Yhteiskunnan tuet. Jälkimäisessä oli nti Borg rva Bernick, ja Kaarlo
-arvostelee häntä seuraavasti: "Hän oli sangen hyvä, kovin peloissaan,
-mutta käsitys oikea ja vivahduttaminen oivallinen; kieli sitä vastoin
-virheellistä."
-
-Syyskuun keskivaiheilla tultiin _Turkuun_, jossa ei oltu käyty moneen
-vuoteen. Paitse Salaa ja rva Lundahlia (joka oli eronnut) olivat kaikki
-saapuvilla ja lisäksi muutamia uusiakin, nimittäin _Otto Vallenius_ ja
-nti _Lilli Kurikka_ sekä _Alarik Böök_ ja _Iisakki Lattu_. Otto
-Valleniuksen kanssa oli Kaarlo tehnyt sopimuksen Parisissa, missä tämä
-monipuolisilla taiteilijataipumuksilla varustettu mies, jätettyään
-yliopistolukunsa, harjotti opintoja maalaustaiteessa, ja nti Kurikassa
-oli, hänen veljensä Matti Kurikan kirjeen mukaan, kesällä herännyt
-"ääretön halu päästä Suomalaisen teatterin jäseneksi". Vallenius ja nti
-Kurikka olivat molemmat sangen tervetulleita teatteriin lauluäänensä
-tähden. Tästä lähtien voitiin jälleen ottaa laulukappaleita
-ohjelmistoon. Lilli Kurikka oli 19-vuotias ja Helsingin suomalaisen
-tyttökoulun käynyt. Alarik Böök oli Bruno Böök-vainajan nuorempi veli.
-Iisakki Lattu vihdoin oli ainoa näistä tulokkaista, joka pysyvästi jäi
-teatteriin.[61] Ensi-iltana 16/9 meni Maria Stuart täydelle huoneelle
-ja seuraavana Murtovarkaus puolelle. Alku ei ollut loistava sillä
-tavallista on, Kaarlo kirjoittaa, että meikäläiset ensi hyökkäyksessä
-joutuvat hämilleen. Puhuttiin liian hiljaa, johon lisäksi tuli pikku
-onnettomuuksia. "Mutta kaikki paranee kai, kun ennätämme tottua
-yleisöön ja yleisö tottuu meihin. Tänään (19/9) luulen Ida Aalbergin
-vallottavan yleisön yhdellä ryntäyksellä, sillä hän sanoi olevansa
-hyvällä tuulella." Niin kävikin, ja näyttelijätär sai laakeriseppeleen
-ja kukkia. Viikko myöhemmin, Romeon ja Julian jälkeen, Kaarlo
-kirjoittaa, että silloin uudistui mitä oli tapahtunut Maria Stuartiin
-nähden. Ensi kerralla kylmä, ynseä, ymmärtämystä puuttuva yleisö ja
-toisella vilkas, kiitollinen ja innostunut, yhteisesitys ensi kerralla
-laimea ja hätäinen, toisella tyydyttävä. Murtovarkauskin menestyi
-paremmin toisella kerralla, ja huone oli kahta vertaa parempi.
-Yhteiskunnan tuet annettiin kolmannelle osalle huonetta, ja Kaarlo
-huudahtaa: Kuinka henkisesti kuollut tämä yleisö kuitenkin on! Hän
-sanoo kokonaan menettäneensä kyvyn arvostella kappaleiden
-vaikuttavaisuutta. Nyt huudetaan vain laulukappaleita -- niitä me
-ymmärrämme! (Huuto saada nähdä Ida Aalbergia on vaiennut, kun siihen
-yhtyy niin kamalia perspektiivejä kuin Shakespeare ja Schiller!)
-Epäilemättä oli ruotsalaisten operettiohjelmisto saanut yleisön
-hylkimään vakavaa ohjelmistoa. Bergbomin täytyi vastoin tahtoansa
-("sillä se menee nyt, dass Gott erbarm") antaa Saimaan rannalla, ainoa
-laulukappale, joka tällä hetkellä oli valmis, -- ja se veti, varsinkin
-toisella kerralla (Parisin veitikan kanssa), miltei täyden huoneen.
-Regina antoi sitte myöskin 8/10-12/10 kolme hyvää huonetta. Kolmantena
-iltana (kaikista paras -- 1,071 mk) oli Ida Aalberg erityisten
-suosionosotusten esineenä ja hän sai muun muassa hopeisen maljakon
-("Ida Aalberg 18 12/10 84. Käy nyt tiesi tervehenä, matkasi imantehena,
-päätä kaari kaunihisti, pääse illalla ilohon."). Suuri isänmaallinen
-kappale lämmitti siis sydämiä Turussakin.
-
-Tällä aikaa harjotettiin Hilda Aspin suomentamaa G. Ohnet'n
-4-näytöksistä draamaa _Rautatehtailija_, Shakespearen _Hamletia_ ja
-Nummisuutareita, joka viimeinen kaipasi uudistamista. Ensimäinen näitä
-meni 24/10 saavuttamatta silloin enemmän kuin toisellakaan kerralla
-suurempaa suosiota, vaikka kritiikki kiitti sekä kappaletta että
-esitystä. Leino ja Ida Aalberg esiintyivät päärooleissa. Hamlet edistyi
-hitaasti; "Ahlberg ryhtyi siihen niin veltosti", että Bergbom epäili
-sen menestymistä. "Kyllä on kovaa", hän lisää "että täytyy pakottaa
-ihmisiä Hamletiin, kun ajattelee, että Vilho olisi antanut vuosia
-elämästään saadakseen näytellä sitä roolia." Se valmistui kumminkin
-miten kuten ja annettiin ensi kerran 30/10 Ahlbergin hyväksi, koska
-tämä näyttelijä oli lähtevä parin kolmen kuukauden opintomatkalle.
-Näytäntö onnistui hyvin, sanomien mukaan. Ahlberg oli erinäisissä
-kohtauksissa oivallinen ja Ida Aalberg mainio Ofelia. Axel Ahlberg sai
-sinä iltana kultakellon, ja samanlainen lahja annettiin Ida Aalbergille
-l/11, kun hän esiintyi Jane Eyrenä. Nummisuutarit näyteltiin viimeisenä
-iltana 4/11 täydelle huoneelle. Leino oli vielä Esko, sillä erästä
-nuorempaa näyttelijää oli turhaan koeteltu; ensikertalainen oli m.m.
-Lattu Karrina. Muista täällä näytellyistä kappaleista mainittakoon vain
-Mustalaiset, jossa nti Kurikka Evinä ensi kerran (15/10) astui
-näyttämölle ja lauloi "aistikkaasti, puhtaasti ja tunteellisesti", ja
-nti Avellanilla Rózsina oli suuri menestys, sekä Todelliset naiset,
-jota turkulaiset eivät viitsineet tulla katsomaan. -- Turunmatka
-päättyi 900 markan tappiolla, jota pidettiin verrattain onnellisena
-tuloksena! Åbo Underrättelser kiitti hyvää ohjelmistoa ja vakuutti
-seurueen olevan vastedeskin tervetullut (!). --
-
-Kaarlo oli asunut Fenix-hotellissa, jossa hänellä oli kaksi huonetta,
-ja hän maksoi täydestä "ylöspidosta" 120 mk kuukaudessa. Leino rouvansa
-kanssa, Axel Ahlberg sekä neidit Avellan ja Stenberg asuivat myöskin
-siellä, ja kaikki söivät samassa pöydässä. -- Kirjeessä, jossa Kaarlo
-kertoo tämän, tapaamme sanat: "Lue Jussi Brofeldtin Muudan
-markkinamies. Se on sydäntäkouristava. Siinä pojassa elää Herran
-henki."
-
-Paluumatkalla Turusta seurue pysähtyi _Hämeenlinnaan_, jossa Nordinin
-salongissa annettiin neljä näytäntöä -- jopa Maria Stuart viimeisenä
-iltana. Kun huone oli aina täysi ja päiväkustannukset pienet, nousi
-voitto 900 markkaan -- samaan summaan, joka Turussa oli menetetty.
-
-_Helsinkiin_ seurue tuli aikaisemmin kuin aiottu oli. Ensin oli näet
-aikomus ollut mennä Turusta Poriin, mutta kun sikäläinen uusi teatteri
-ei vielä ollut täysin valmis, jäi matka tekemättä; toiseksi oli
-tuumittu pitentää Turussaoloa, mutta Carlbergin ruotsalainen seurue
-tuli ja otti teatterin. Kun saavuttiin Helsinkiin, olivat arpajaiset
-teatterin hyväksi olleet ja menneet. Ne tapahtuivat nimittäin tiistaina
-4/11 ylioppilastalolla, jonka huoneet olivat tungokseen asti täynnä.
-Salin peräseinällä nähtiin "tuulentupa", Suomalaisen teatterin uusi
-rakennus, jonka K. K. Hellsten oli maalannut Seb. Gripenbergin
-luonnoksen mukaan, ja sivuseinillä Hedvig Winterhjelmin, Emmy Achtén,
-Ida Basilierin, Kaarlo Bergbomin ja Vilhon muotokuvat. Ohjelman
-alkunumero oli J. Mustakallion sepittämä prologi, jonka Turusta varta
-vasten tullut Ida Aalberg lausui, ja muista numeroista huomattavin
-iloisen, kirjavan joukon esiintyminen, jossa tunnettiin 18
-näyttämöllistä hahmoa: Anni, Boriska, Inga, Jessika, Kätchen, Lysisca,
-Nicole, Noora, Pamina, Papagena, Rosina, Rykmentin tytär, Esko, Fra
-Diavolo, Larsson, Maunu, Papageno, Göndör Sandor. Nämä kaupittelivat
-yleisölle tilapäistä albumia.[62] Voittoja oli 1,000 ja arpoja
-11,000 à 1 mk.
-
-(11/11). "Oma rakas Bettyseni", Emilie kirjoittaa sen jälkeen, "usko
-pois että tuntuu hyvältä kun arpajaispuuha on ohi! Odotamme puhdasta
-voittoa 11 à 12,000, tosin vähemmän kuin viimein, mutta toki
-kunnioitettava summa. Olen äärettömän kiitollinen, että kaikki on
-mennyt hyvin. -- Perjantaina teatteri alkaa täällä; saa nähdä kuinka
-rupeaa käymään. Kevättä en pelkää, jos kaikki pysyvät terveenä, mutta
-joulukuu on kaikkialla vaikea kuukausi ja vallankin meillä, jotka niin
-paljo rakennamme ylioppilasyleisöön. -- Kiitos, hyvä Bettyseni,
-kaikesta mitä teit hyväksemme, kun olimme Turussa [Emiliekin oli ollut
-siellä pari viikkoa lokakuulla]; erinomaisen hupaista on että siellä
-meni kuin meni. Toivoakseni Fröberg & consortes eivät aivan hävitä
-meiltä maanalaa. -- Sala jää ulkomaille joulukuun keskivaiheille.
-Sydämestäni toivon hänen edistyvän. Hän on ihmisenä läpeensä kelpo ja
-kunnioitettava, niin että minä ja me kaikki sangen paljo pidämme
-hänestä. -- Olet kai kuullut, että rva Canthin uusi kappale on valmis!
-Kuinka hupaista on saada kotimainen teos, sen tiedät kyllä." --
-
-Täälläkin alotettiin (14/11) Murtovarkaudella. Sitte tuli
-Rautatehtailla, joka näyteltynä kolme kertaa ei täälläkään menestynyt,
-vaikka arveltiin sentapaisista ranskalaisista muotikappaleista olevan
-hyötyä näyttelijöille. Toisella innostuksella vastaanotettiin vanha ja
-aina uusi Nummisuutarit. Uusia olivat siinä Pesonen -- Topias, Weckman
--- Mikko Vilkastus, Rautio -- Iivari, Falck -- Niko, Lindfors -- Teemu
-ja rva Rautio -- Jaana.
-
-Joulukuun 3 p. sattui Ludvig Holbergin 200-vuotispäivä ja sitä
-vietettiin vanhan mestarin huvinäytelmillä _Ei ole aikaa_ ja _Henrik ja
-Pernilla_ (Hilda Aspin suomentama). Kumpikin komedia sujui hyvin, mutta
-edellinen sentään paremmin. Lindfors oli Vielgeschrey ja häntä
-kiitettiin siitä että hän oli syventänyt näyttelemistänsä, jossa ennen
-ilveilevillä kujeilla oli ollut liiaksi sijaa. Otto Vallenius oli
-onnistunut kujeellisena palvelijana, Hilda Asp Pernillana, nti Stenberg
-Madlenana j.n.e. Toisen kappaleen nimiosat olivat Weckmanilla ja rva
-Aspegrenilla. -- Näyttelijät lähettivät Leinon allekirjoittamassa
-sähkösanomassa tervehdyksensä Tanskan näyttelijöille, ja Bergbom
-tervehti eri sähkösanomalla kuninkaallista näyttämöä, "Ludvig Holbergin
-kaikille pohjoismaille merkillisen vaikutuksen kehtoa". Kuninkaallisen
-teatterin puolesta kamariherra Fallesen vastasi kumpaseenkin
-tervehdykseen.
-
-Viikko myöhemmin 10/12 oli toinen juhla -- kymmenes vuosipäivä Ida
-Aalbergin ensimäisestä esiintymisestä teatterissa. Sitä vietettiin Jane
-Eyrellä, ja taiteilijatar sai vastaanottaa kukkia ja laakeriseppeleitä,
-jota paitse hänelle toimeenpantiin pidot, joissa prof. F. Perander
-puhui kunniavieraalle ja pyysi lupaa, että saataisiin teatteria varten
-maalauttaa hänen muotokuvansa.[63]
-
-Kun Bergbom oli alkanut toimeenpanna huokeahintaisia kansannäytäntöjä,
-hän noudatti haluansa antaa vähävaraistenkin nauttia teatterista. Mutta
-samoin kuin hän rakasti varsinaista kansaa, rakasti hän lapsiakin. "En
-voi täällä nähdä lapsia", hän kirjoitti Parisista, "muistamatta lapsia
-kotona", tarkottaen kai lähinnä sisarensa lapsia. Lapsillekin -- ei
-ainoastaan näille läheisille vaan mahdollisimman useille -- hän halusi
-avata teatterinsa, ja niin hän nyt ennen joulua (13/12) ilmotti
-ensimäisen "lastennäytännön", jossa klo 5:stä i.p. esitettiin Z.
-Topeliuksen "leikki" _Ole armelias köyhille_ ja Saimaan rannalla.
-Teatteri oli täynnä outoa yleisöä, rivit "rint' rinnan täynnä pieniä
-päitä, jotka kurkistelivat reunusten yli niinkuin pääskysen pojat
-pesästään". Tarvitseeko sanoa, että tämä yleisö oli ihastunut! Näytäntö
-uudistettiin 27/12. -- Seuraava ohjelma 14/12 sisälsi paitse Kiven
-Kihlausta kaksi uutta alkuperäistä 1-näytöksistä huvinäytelmää: Matti
-Kurikan _Ihmekös tuo!_ -- naurattava, erehdyksille ja hullunkurisille
-kohtaamille perustettu vähäpätöisyys, jossa Lilli Kurikka, pääroolin
-esittäjänä, ensi kerran ja onnellisesti näyttäytyi Helsingin yleisölle
--- ja Robert Kiljanderin _Pukkisen pidot_,[64] joka osottautui
-tekijänsä edellisiä pikkukappaleita etevämmäksi, siinä kun luonnekuvaus
-on syvempi ja henkilöitten pikkukaupunkilaisuus paljastetaan hienolla
-ivalla. Parhaiten kuvattua henkilöä, Anna muoria, näytteli nti Stenberg
-erittäin hyvin.
-
-Joulun ja uudenvuoden aika ei tuonut enempää uutta. Uudenvuoden päivänä
-meni Kiven muistoksi Nummisuutarit, e/i pitkän ajan päästä Kultaristi,
-jonka uudistamisen Vallenius, Inez Borg ja Lilli Kurikka tekivät
-mahdolliseksi, 6/1 Daniel Hjort, sekin tärkeissä kohdin uudistettuna --
-nimihenkilönä ulkomaalta palannut Sala, osottaen melkoista edistystä
-(itsenäisesti hän teki luonteen pääpiirteeksi synkän tunteellisuuden,
-joka muutti ivan ulkomaailmaa kohtaan tuskalliseksi oman kehnouden
-tunnoksi), Sigrid Stålarmina Ida Aalberg, esittäen onnettoman neidon
-hienosti ja jalosti, Ebba Stenbockina nti Avellan, täynnä voimaa ja
-ylimyksellistä ryhtiä, sekä Juhana Fleminginä Otto Vallenius -- ja
-Topeliuksen päivänä Regina von Emmeritz. Ensimäinen ohjelmistolle uusi
-näytelmä tuli vasta 28/1, nimittäin Minna Canthin kolmas draama,
-_Työmiehen vaimo_. Työmiehen vaimonkin, niinkuin ennen Murtovarkauden,
-syntyhistoriasta tahdomme tässä antaa tietoja, koska me siten samalla
-valaisemme Minna Canthin ja Bergbom-sisarusten keskinäistä suhdetta,
-joka muodostaa tärkeän lehden sisarusten elämäkerrassa. Vaikka Emilien
-ja Kaarlon kirjeet tältä ajalta näyttävät hävinneen, näkee Minnan
-kirjeistä heille, kuinka he seurasivat hänen työtään, kuinka Kaarlo on
-siihen vaikuttanut ja kuinka kirjoittajan sydän oli heille avoinna. --
-Ennestään tiedämme, että näytelmä oli jo tekeillä kun Emilie kesällä
-1883 ensi kerran tapasi Minna Canthin Kuopiossa. Emilien kehotuksesta
-Minna kirjoitti Kaarlolle Sandefjordiin:
-
-(2/8 83). -- "Kun nti Bergbom kuuli, että olen tarttunut kiinni
-'Homsantuussa' enkä ollenkaan pääse siinä eteenpäin, tahtoi hän minua
-lähettämään sen alun [ensi näytöksen] Tohtorille ja kertomaan, miten
-olen aikonut sitä sommitella. -- Jos tuo ennen oli minulla hämärässä,
-on se vielä sitäkin pimeämmäksi käynyt sitten kun eilen näin
-'Valapaton'. En minä koskaan, en koskaan saa niin hyvää toimeen.
-Tragedia tästäkin tulla pitää, mutta en varmaankaan saa siitä mitään
-semmoista suurenmoista kuin Valapatto on. Ja kuitenkin tahtoisin siitä
-suurenmoista ja hyvää -- taikka ei mitään. Tehdäkseni nti Bergbomille
-mieliksi, täytyy kaiketi minun kuitenkin kertoa hämäriä piirteitä
-tuohon kappaleeseen. Ne tuntuvat niin mitättömiltä ja pieniltä, kun
-niitä vertaa Valapattoon. -- Toisen näytöksen ensi kuvaus on
-kauppatorilla. Siellä on myyjiä ja ostajia. Viisunkauppias laulelee
-perällä ja myyskentelee arkkiviisujaan ympärillä seisoville. Katupojat
-heittelevät palloa oikealla. Johanna tulee. Hänellä on vaan yksi markka
-rahaa, jolla aikoo ostaa ruokaa, maitoa sairaalle lapselleen. Paavo
-tulee juomatoverinsa kanssa ja riistää häneltä rahan. Johanna
-vastustaa, rukoilee, uhkaa. Paavo ei siitä välitä. Homsantuu tulee
-työntäen kottikärryjä, joissa hänellä on perunoita. Ne hän on saanut
-nostamapalkakseen. Hän on ylpeä, mutta rakkaus Paavoon herää hänessä
-uudelleen. Jotkut nuoret herrat vaativat häntä tanssimaan
-'mustalaista'. Hän kieltää. Vihdoin hän Paavon pyynnöstä sen tekee. --
-Seuraava kuvaus heinäladossa Homsantuun luona. Homsantuulla ei parempaa
-asuntoa ole. On yö. Homsantuu nukkuu heinäkasalla. Taikka oikeammin hän
-loikuelee siinä ollen valveilla. Paavo tulee. Hän kiusaa Homsantuuta
-pakenemaan hänen kanssaan Etelä-Suomeen. Homsantuu vastustaa. -- Kolmas
-näytös Johannan ja Paavon luona. Johannalla on kangas kuteilla. Se on
-jo lähes valmis, jo samana päivänä hän voisi viedä sen rouvalle, jonka
-oma se on. Paavo leikkaa kankaan poikki, myy sen ja juo rahat. Johannaa
-syytetään petoksesta. Hän kantaa sen mitään virkkamatta. Jäätyään yksin
-vaipuu hän epätoivoon. Risto, hänen entinen ihailijansa, tulee. Hän
-tahtoo Johannaa auttaa, mutta Johanna vastustaa, sillä hän luulee
-Riston vielä häntä rakastavan. Johanna heittäytyy lapsensa kätkyen yli
-vakaana kiellossaan. Risto koettaa häntä ylipuhutella ja kumartuu hänen
-ylitsensä. Samassa aukeaa ovi, Homsantuu seisoo siinä, näkee heidän
-asemansa, käsittää sen väärin ja -- päättää lähteä karkuun Paavon
-kanssa. Hän painaa oven kiinni, ilman että Risto tai Johanna ovat häntä
-huomanneet. Risto on nyt ymmärtänyt Johannan epäilyksen ja selittää
-olevansa kihloissa nuoren tytön kanssa, jolle hän on antanut sydämensä.
-Sen jälkeen Johanna kiitollisuudella ottaa vastaan Riston tarjoomuksen.
--- Neljäs näytös kadulla yöllä, kapakan edustalla. Paavo kapakassa,
-Homsantuu piilottelee toisella puolen katua, Johanna toisella. Himmeä
-katulyhty ei varjopaikkoja valaise. Molemmat pelkäävät ja vapisevat.
-Homsantuun pitäisi nyt yhtyä Paavoon ja lähteä hänen kanssaan.
-Ylioppilaat pitävät serenadia erään ikkunan alla perällä. Heidän
-mentyään Paavo tulee ja puhuttelee Homsantuuta. He aikovat lähteä
-pakoretkelleen, kun Johanna äkkiä ilmestyy heidän eteensä, nuhtelee ja
-varottaa heitä. Paavo sieppaa puukkonsa ja aikoo lyödä Johannaa, mutta
-Homsantuu heittäytyy väliin, saa puukon iskun ja kuolee. -- Miten
-tuosta kurjasta Paavosta päästään, sitä en ymmärrä. Jos hän vaan
-viedään vankilaan, ei Johanna ole hänestä vapaa, mutta toiselta puolen
-hän on liian suuri pelkuri tehdäkseen itsemurhan. -- Niin, ei minulla
-ole mitään lisättävää. Toivon saavani tohtorilta uutta, pontevampaa,
-parempaa kehitystä."
-
-Ensimäinen näytös puuttuu tästä selostelusta, mutta varmaankin siinä
-Johannan ja Riston (ei Paavon!) häät jo kuvattiin niinkuin painetussa
-näytelmässä, ja Homsantuu syytti Johannan kauhuksi hänen miestään
-konnamaisesta petoksesta. Emilie arvostelikin näytöstä seuraavin
-sanoin: "hyvin mieltäkiinnittävä ja oivasti kirjoitettu, luonteva ja
-sopiva vuoropuhelu, mutta, pelkään minä, liian voimakas, ettei
-seuraavat näytökset litistyisi". Itse asiassa sommittelu, selostelusta
-päättäen, kaipasi tiivistämistä. Toisessa näytöksessä on myöhemmin
-lisätty se kohtaus, jossa Risto ja hänen juomatoverinsa Toppo torilla
-"laskevat leikkiä" Homsantuun kanssa, siksi kun tämä vihoissaan heittää
-hiekkaa Riston silmiin ja sitte pelvosta ja säälistä heltyy uskotonta
-entistä sulhoaan kohtaan. Täten tuli hänen tanssinsakin paremmin
-perustelluksi, hän kun tahtoo ansaita rahaa ostaakseen Ristolle
-silmävoidetta. Toisen näytöksen toinen kuvaelma on muutettu kolmanneksi
-näytökseksi, joka romanttisuudessaan (kun Homsantuu tapaa
-mustalaissukulaisensa ja päättää Riston kanssa liittyä heihin ja
-vastedes vain ansaita rahoja rakastajalleen) muistuttaa tekijän
-ensimäisiä näytelmiä. Selostelun kolmas näytös on näytelmän neljäs,
-mutta täydennetty ja rakennettu niin realistisen ja draamallisen
-voimakkaaksi, että se on tullut kokonaisuuden pääkohdaksi, jossa miehen
-kunnottomuus ja ihmisten ennakkoluuloinen sydämettömyys nostaa vaimon
-kärsimykset huippuunsa. Johannan entisen ystävän nimi on Yrjö (ei
-Risto!). Loppu on kokonaan muutettu. Viidennessä näytöksessä Johanna on
-kuollut, mutta ei vielä haudattu; kuitenkin Risto valmistautuu uudelle
-kosintaretkelle. Silloin Homsantuu tulee ja toisen kerran petettynä hän
-ampuu konnaa revolverilla, mutta onnistumatta. Poliisit ottavat hänet
-kiinni, ja kun Risto lausuu luottavansa että lait ja oikeus turvaavat
-hänet Homsantuun kostolta, tämä epätoivoisessa raivossa huutaa: Teidän
-lakinne ja oikeutenne -- niitä minun pitikin ampua! Sen jälkeen seuraa
-vielä lyhyt kohtaus, jossa Vappu lupaa ottaa äidittömän lapsen
-hoitoonsa, mutta ankarilla nuhteilla vastaa Riston kosimiseen. Toppo
-lausuu säälin sanan Homsantuusta, mutta Risto kehottaa lähtemään
-anniskeluun. Tästä näkyy kuinka suuresti teos kehittyi siitä kun
-Bergbomin vaikutus siihen alkoi. Kumminkin oli kehitys pääasiassa
-muodollista laatua; perusaihe, peruspiirteet, mestarillinen vuoropuhelu
-ja koko näytelmästä puhuva pessimistinen henki olivat alkuperäisiä. --
-Työn kulku ja tunnelma näyttäytyy seuraavissa otteissa.
-
-(10/9 83). -- "Ei Homsantuu ole lainkaan edistynyt sitten kun Emilie
-läksi. Vasta tänään puhuimme siitä Tohtorin kanssa. Tohtorilta sain
-paljon hyviä neuvoja ja ihan uuden lopun, joka tulee olemaan
-mainio." --
-
-(19/11). -- "Homsantuuta olen hartaudella jatkanut. Neljäs näytös on
-loppupuoleen ennättänyt. En kuitenkaan usko mitenkään voivani saada
-sitä valmiiksi keväällä näytettäväksi. En tahtoisi antaa sitä käsistäni
-kypsymättömänä, puolivalmiina. Minulla ei ole suuri varasto
-harrastuksia, aatteita, ei voi siis tulla eri kappaleita varsin
-tiheään. Suurin iloni, oikein mitä suloisin nautintoni on tuo
-kirjoittaminen. En ymmärrä kuinka enään voisin elää, ellen sitä saisi
-tehdä. Ja pari vuotta takaperin, silloin kun kirjoitin Roinilan
-talossa, oli se vaan velvollisuuden tunnosta."
-
-(28/1 84). -- "Kuinkako Homsantuu edistyy? Olen pari kuukautta
-korjaillut edellisiä näytöksiä. Viidennestä näytöksestä minulla ei
-vielä ole mitään selvää. Mutta sen kirjoittaminen on niin äärettömän
-hauskaa. Sitä tehdessäni tunnen välistä niin suurta voimaa, rohkeutta
-ja vapautta, melkein uhkamielisyyttä. Kuinkahan hyvä sotasankari
-minusta olisikaan tullut, jos olisin ollut mies ja elänyt sotaisena
-aikana! 'Ingen rädder här', minä ajattelen aina kun pistän jonkun
-rafflaavan totuuden Homsantuuhun. Ainoa pelkoni on, että Tohtori ne
-sieltä karsii pois. -- Niin, tosiaankin!"
-
-(23/2). -- -- "Niin, hyvä Tohtori! Jos koskaan olen hävennyt
-kykenemättömyyttäni ja saamattomuuttani, on se tällä hetkellä, jolloin
-minun pitäisi tehdä Teille tiliä siitä, miten pitkälle näytelmäni on
-tullut. Ja kuitenkin olen kaiken aikaa ollut niin ahkera kuin suinkin
-voimani ja terveyteni ovat myöntäneet. Arvattavasti on aine liian
-vaikea ja siinä syy hidastumiseen. Kun jonkun ajan kuluttua tulen
-takaisin siihen mitä olen kirjoittanut, tuntuu se minusta niin
-lapselliselta, kypsymättömältä ja epätodelliselta, etten voi mitenkään
-sitä semmoiseksi jättää. Niinpä nytkin neljäs näytös, jonka olin
-kirjoittanut marraskuussa, ja jonka arvelin silloin jotenkin hyväksi.
-Nyt kun otin sen uudelleen käsiin, saatoin käyttää siitä tuskin
-ainoatakaan repliikkiä. Tämä saattaa viedä ihmisen epätoivoon.
-Viidennestä näytöksestä ei vielä ole mitään selvyyttä. -- Niin, tuo
-sokea vaimo! Kyllä häntä arvelin, mutta tuntui niin mahdottomalta tuoda
-esiin tuommoista hiljaista, rauhallista, kärsivällistä elämän
-filosofiaa, nyt, kun sydän on täynnä katkeruutta ja revolutsionia. Ei
-se käynyt. Sitten, jahka taas tulen nöyräksi ja resigneeratuksi, mutta
-ei nyt. Nyt täytyy panna kovaa kovaa vastaan ja jakaa iskuja minkä
-ennättää. Siihen on semmoinen vastustamaton sisällinen pakko." -- --
-
-(19/4). -- "Rakas Emilie! Elkää odottako niin paljon tuosta
-Homsantuusta. En minä usko siitä suurta iloa tulevan enemmän
-teatterille kuin itsellenikään. Olen jo saanut maistaa merkillisiä
-enteitä. Pari viikkoa takaperin sain postin kautta vastaanottaa
-kolme numeroa 'Satakuntaa', jossa oli pitkä ja myrkyllinen
-kritiikki 'Murtovarkaudesta'. Sanottiin sitä 'epäkristilliseksi',
-'epänaiselliseksi' ja 'epäsiveelliseksi'. -- Kun nyt jo tuosta
-viattomasta Murtovarkaudesta näin sanotaan, mitä sitten
-Homsantuusta!" --
-
-(11/8). -- "Olen alkanut viimeistä kertaa puhtaaksi kirjoittaa
-'Työmiehen vaimoa'. Mutta paljon yhä näkyy siinä olevan korjaamista. En
-uskaltanut kirjoittaa Teille, kuinka asian laita oli tässä keväällä ja
-kesällä. Minusta, näette, koko kappale rupesi tuntumaan niin ikävältä
-ja huonolta, kaikki maistui puulle, enkä voinut, en parhaalla
-tahdollanikaan moneen kuukauteen sitä jatkaa. Luin sitä muille, että
-kehuisivat ja taas saisin sen kautta vähän halua, mutta ei se tahtonut
-auttaa. Nyt kumminkin, kun rva ja Kasper Järnefelt sekä Jussi Brofeldt
-[Aho] sitä kiittivät, pääsin jälleen itseluottamukseen. Ja kyllä sitä
-nyt kestää, siksi kun sen valmiiksi saan. Inspiratsionia antavat
-kenties myöskin nuo tosielämän tosihuolet, joita saan niin tarpeeksi
-kokea. Ne pitävät hermostoa jännityksessä ja kehittävät sielun voimia.
--- -- Mikä nimi annetaan tuolle uudelle näytelmälle? Työmiehen vaimo --
-eikö se ole sopivin? Taikka: Johanna ja Homsantuu? Taikka: Hapanrokkaa?
-Sillä hapanta se on miehille ja rokkaa sen pitäisi oleman naisille. Ja
-silloin voisi Risto ja Toppo, kun kappaleen lopussa menevät kapakkaan,
-laulaa: 'Hapanrokkaa keitettiin ja pantiin papuja sekaan, Hierimellä
-hämmennettiin etc. etc' -- Mutta ei sentään. Eikö kaikki tulisi
-koomilliseksi sen kautta? -- Työmiehen vaimo kenties sittenkin paras,
-vaikka tuntuu niin laimealta."
-
-(21/8). -- "Homsantuu on nyt vihdoin viimein valmis. Viimeisenä tuskana
-on, ettei silmäni tahtoisi kestää kopioitsemista, jota nyt olen pari
-päivää tehnyt. -- Saa nähdä, tuleeko tuosta iloa teatterille taikka
-minulle. Se nyt ainakin on varma, että tunnokkaasti olen parastani
-koettanut. Ilmankos se niin kauan olisi työn alla ollut. Mutta
-pessimistinen se on, enkä luule kenenkään nyt sanovan 'tulimme niin
-iloisina ja tyytyväisinä kotiin'. Tuota nimittäin on moni minulle
-sanonut 'Roinilan talosta'. Mutta itse olen jotakuinkin tyytyväinen.
-Sitä en ollut 'Roinilan talon' kanssa milloinkaan." --
-
-(3/10). -- "Tuskin kehtaan Teille kirjoittaa, kun näytelmäni ei
-vieläkään ole valmis. -- -- Nytkin, kun sitä viimeistä kertaa
-korjaamalla olen puhtaaksi kirjoittanut enkä paljon muuta ole muutellut
-kuin dialogia, en sentään pääse kuin noin pari kolme sivua päivässä
-eteenpäin. -- Hyvä Tohtori! Onhan varma, että tulette tänne ensi
-syksynä? Toivon saavani Teiltä taas uutta elämää. Onhan minun
-oikeastaan Teitä kiittäminen henkisestä herätyksestäni, kehittymisen
-halustani. Yksin ei voi pyrkiä eteenpäin, kun ympäristöltään ei saa
-paljon mitään, ei ainakaan verraten siihen, mitä Teiltä saa. Ettehän
-ole, hyvä Tohtori, väsynyt? Onhan Teillä vielä elämän toivoa, lujuutta,
-pontevuutta, toimintavoimaa ja intoa? Antakaa tuota kaikkea minullekin
-yksi hiven. Jääkää Jumalan haltuun, hyvä Tohtori! Parhaat toivotukseni
-seuraavat Teitä ja teatteria."
-
-(28/10). -- "Vihdoin viimein lähetin nyt postiin 'Työmiehen vaimon'.
-Soisin, että se Tohtoria miellyttäisi, että teatteri saisi sillä paljon
-rahaa ja että se vähän ravistelisi näitä puolikuolleita ihmisiä. Juuri
-kun sitä laitoin ristisiteeseen, paukahtivat tulikellot täällä soimaan,
-ja ennenkun vielä sain sen postiin, kerrottiin että eräs nainen oli
-palanut sisään ja eräs toinen vähissä hengin saatu ulos. Kohta
-taikauskoisuuteni näki tuossa sattumisessa jonkunlaisen enteen. -- --
-Tuo vanha sairas vaimo paloi äsken siitä syystä, että sisarensa jätti
-hänet yksin, sillä välin kun läksi käymään meidän puodissamme. Yhä
-omituisempaa." --
-
-(8/12). -- "Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Monet herttaiset kiitokset
-kritiikistänne! Olen ollut sairaana ja kärsinyt sielun ja ruumiin
-tuskia; sillaikaa oli kirjeenne kumminkin suureksi virkistykseksi ja
-lohdutukseksi. Olen tuon tuostakin lukenut sen läpi ja miettinyt. Niin
-pian kun täydellisesti paranen, että oikein jaksan ajatella, ryhdyn
-ehdottamianne muutoksia tekemään -- niin pitkälle kuin paha sydämeni
-sallii. Etten ole rouvia juuri lempeällä kädellä pidellyt, on aivan
-totta, ehkäpä olen heitä liiotellutkin. Mutta, rakas Tohtori, te ette
-ole nainen, ette ole tullut tuntemaan mitä myrkyllisiä haavoja tuo oma
-sukupuoli voi kaikessa hurskaudessaan ja lempeydessään toiseen iskeä,
-kuinka tuo helläsydäminen, tuo korkeasti sivistynyt, tuo 'heliga
-prestinna vid hemmets fridfulla härd' on kivikova ja jääkylmä sortaja
-heikompaa, 'huonompaa' kohtaan, jota hän ei ihmiseksikään tunnusta,
-koska se ei ole hänen vertaisensa arvossa eikä sivistyksessä muka. Ja
-nämä ovat kristityitä! Minä sanon, että huonoimman porton sydämessä
-asuu enemmän kristillistä tunnetta kuin noiden farisealaisten. Kuinka
-selvänä Kristus näki ihmissydämen salaisimmat sopukat, kuinka oikein
-hän tätä sukukuntaa arvosteli: 'Aterioitsi syntisten, köyhäin ja
-alhaisten kanssa'. Ei ylhäisten, ei rikkaitten eikä ruhtinaitten. Voi,
-kuinka koko sieluni halveksii tätä tekopyhyyttä, tätä teeskentelemistä,
-tätä naisten 'hienoa sivistystä' ja 'korkeaa moraalia'. Kuinka
-surkuttelen noita 'hemmets heliga prestinnor', jotka kohta menehtyvät
-oman itsensä ihailemiseen. Hyvä Tohtori! Suututteko minuun nyt?
-Sanotteko, että olen paha, raaka, tyhmä? Niin olenkin, mutta, Jumalan
-kiitos, olen samalla myöskin kansan lapsi, 'hienous' ei ole
-luonnollista tunnetta tukahduttanut, eikä pelkuruus estä sitä tunnetta
-ilmaisemasta. Oikeastaan eksyin aineestani. Tahdon koettaa parantaa rva
-Wörskyä (täällä on eräs rva Mörsky, sitä nimeä ei saa käyttää), jos
-voin, mutta en tiedä, kuinka onnistun. Naiskysymyksessä tahtoisin
-pienen reformin. Naisten ihailemisen tahtoisin muuttaa naisten
-ruoskimiseksi. Emme me parane, Tohtori, ennenkun saamme oikein paljon
-vitsaa, ennenkun meitä opetetaan totuutta tuntemaan ja omia
-heikkouksiamme käsittämään. -- Kaikki muut muutokset teen oikein
-sydämen halusta."
-
-(22/1 85). "En ollenkaan voinut arvata, että niin pian joutuisitte
-valmiiksi, enkä siitä syystä tehnyt parempaa kiirettä korjauksien
-kanssa. Kuinka nyt lienee tämä Vapun kohtaus tässä lopussa onnistunut.
-Kuin ei siinä olisi liiaksi sovitusta? En usko että tulevasta
-sukupolvesta vielä on niin paljo toivoa, kun tästä päättäen luulisi.
-Antakaa, Tohtori, hyvä neuvo! Minä melkein mieluisemmin antaisin
-painattaa kappaleen lopun niin, ettei jää mitään selvää siitäkään,
-ottaako Vappu lapsen vai ei. Sen jälkeen kuin Homsantuu on viety pois,
-vaan muutama repliikki Riston ja Topon välillä: Risto aikoo kosia,
-Toppo epäilee Homsantuun tilaa ja Risto kehottaa lähtemään anniskeluun.
-Vai kuinka? Onko parempi näin?"
-
-Tähän viimeiseen kysymykseen Bergbom vastasi niin, että hän jätti pois
-viime kohtauksen näyttämöllä. -- Lopuksi sanottakoon vain näistä
-otteista, että ne mieltäkiinnittävällä tavalla todistavat kappaleen
-syntyneen palavasta innostuksesta, joka nousi ja laski niinkuin
-tosirunoilijassa tapahtuu, sekä väsymättömästä harrastuksesta tehdä
-mahdollisimman hyvää. Kumminkin Minna Canthissa vallankumouksellinen
-paatos oli verrattomasti voimakkaampi kuin taiteellisen sopusoinnun
-vaisto. Sentähden hän hylkäsi Bergbomin ehdottaman sokean vaimon, joka
-"rauhallisella, kärsivällisellä elämänfilosofiallaan" tietysti olisi
-pyörentänyt, täydentänyt elämänkuvausta.
-
-Näytelmä meni siis ensi kerran 28/1, ja se ilta oli teatterin
-muistettavimpia. Täydelle huoneelle mielenjännityksessä olevaa yleisöä
-esitettiin vaihtelevat kuvaelmat erinomaisella voimalla ja tosielämän
-värillä, ja vaikutus oli tärisyttävä. U. S. lausuu:
-
-"Tässä näytelmässä ei ole turhaa, kaunista lörpötystä. -- Sattuvata on
-koko näytelmän kulku ja se tarkottaa yhteiskunnan ja yksityisten
-sydämeen, leikkaa siellä ja viiltelee, mutta niin että tuntuu.
-Kiihkeänä seurasi yleisö näytöksen edistymistä, ja moni varmaan tunsi
-sisustaansa viiltävän, mutta kyllä kai se hyvää teki. Erimielisinä ja
-vältellen lähdettiin kotia."
-
-Kritiikki oli yksimielinen kiittäessään esityksen oivallisuutta, se oli
-ehdottomasti parasta mitä teatteri oli aikaansaanut. Ida Aalberg
-näytteli Homsantuuta niin innostuneesti, että hän vastustamattomasti
-tempasi yleisön mukaansa, hän oli yhtä suloinen surussaan kuin mahtava
-kostoa vaatiessaan -- se oli luettava hänen värikkäimpiin ja
-todenperäisimpiin rooleihinsa. Nti Avellan Johannana oli kuin
-täydelleen yhteensulanut näyteltävän luonteen kanssa, hänen
-esityksessään ei ollut ainoatakaan väärää säveltä, luontevana ja
-yksinkertaisena hän vaikutti syvästi katsojaan. Alarik Böök esitti
-luonnonomaisesti Ristoa, mutta aivan erikoisesti onnistunut oli Rautio
-Toppona, täynnä eloa, kevytmielisyyttä ja huumoria. Edelleen neiti
-Stenberg varmasti ja johdonmukaisesti kuvasi Leena Kaisaa ja hyvin
-näyteltiin muutkin sivuosat. Vihdoin oli yhteisnäytteleminen kaikin
-puolin kiitettävä ja samoin näyttämöllepano. "Markkinaelämän kuvaaminen
-esimerkiksi veti vertoja siihen mitä saatiin nähdä Meiningiläisten
-näyttämöllä."
-
-Työmiehen vaimo meni kaikkiaan yhdeksän kertaa täysille ja hyville
-huoneille. Menestyksen puolesta se oli verrattava Nooraan, mutta niin
-myöskin yleiseen vaikutukseen nähden. Näytelmästä väiteltiin sekä
-yksityisissä piireissä että sanomalehdistössä kiivaudella, jonka
-ymmärtää kun ajattelee, että se kuulumattoman räikeästi kuvasi
-kotimaisia oloja ja että sen kautta realistisen suunnan totuus- ja
-uudistusvaatimukset ensi kerran välittömästi kohdistettiin meihin
-itseemme. Luonnollista on, että eri katsantokannat esiintyivät jyrkkinä
-ja että vastapuolueen tarkotuksia väärin käsitettiin ja selitettiin.
-Vanhoillisella taholla, jolla oli totuttu vallitseviin oloihin ja
-käsittämään kaikellaista pahaa ja kurjuutta pääasiassa yksilöiden
-turmeluksesta johtuvaksi, ei tunnustettu, että parannusvaatimukset
-lähtivät puhtaasta ihmisrakkaudesta, ja uudistajain puolella oltiin
-taas liian kärkkäät kieltämään vanhoillisilta jalompaa elämänkäsitystä.
-Että Homsantuun huuto: "Teidän lakinne ja oikeutenne -- niitä minun
-piti ampua!" kauhistutti monta hiljaista kansalaista, ei suinkaan ollut
-niin kumma, sillä joskin sanat oli pantu onnettoman, hurjistuneen
-mustalaistytön suuhun, oli niillä kieltämättä symbolinenkin
-merkityksensä, jonka kuulijat oikein ymmärsivät. Ja olihan näytelmä
-kauttaaltaan ankara, tahallinen hyökkäys olevaisuutta vastaan, jopa
-niin ehdoton, että siinä tuskin valonpilkkua nähtiin. Oliko siis outoa
-ettei kaikki kohta sanoneet: jaa ja amen! Mutta uudistuuhan elämässä
-aina tämä sama näytelmä, kun uusi aika ryntää esiin. Taistelu, sehän
-onkin elämää, ja Minna Canthin ansio on, että hän nerokkaalla
-kappaleellaan saattoi koko sarjan yhteiskuntakysymyksiä keskustelun
-alaiseksi.[65] -- Kun näytelmä oli esitetty neljä kertaa, Emilie
-kirjoitti (15/2) nti Elfvingille:
-
-"Työmiehen vaimo on herättänyt paljo melua ja erilaisia tunteita.
-Muutamat ovat ylen ihastuneita -- toiset kovin tyytymättömiä. Yhdessä
-kohden ovat kuitenkin kaikki yksimielisiä: että kappale on kirjoitettu
-erinomaisen kyvykkäästi, että se on korkeimmassa määrässä draamallinen,
-jopa nerokas. Moni pitää tätä kappaletta etevimpänä draamallisena
-teoksena, mikä Suomessa on ilmestynyt, joko suomeksi tai ruotsiksi.
-Siihen en yhdy. Minä en rakasta voimakasta realismia runoudessa, vaikka
-täysin oivallan mitä kappaleessa on nerokasta ja draamallista.
-Ultrapessimistinen katsantotapa (taikka oikeammin esitystapa) ei
-myöskään ole oikein mieleeni; pitäähän runouden tuoda esiin ihmisten
-valoisiakin ja hyviäkin puolia. Työmiehen vaimo esittää ainoastaan
-varjopuolet, heikkouden ja kurjuuden. Erinomaisen hupaista on kumminkin
-että niin etevä draama on ilmestynyt, ja meillä on syytä vielä odottaa
-hyvin paljon rva Canthilta, jos hän saa elää ja pysyy terveenä.
-Surullista on jos hän pysähtyy tälle Ibsenin kannalle. Jos taasen
-Työmiehen vaimo jää ihmisellisen kurjuuden tuskanhuudoksi
-ennakkoluuloja ja totuntatapaa vastaan, niin on se kaikin puolin
-oikeutettu."
-
-Kerrottakoon vielä samassa yhteydessä, että Minna Canth maaliskuulla,
-noudattaen ystäviensä kehotuksia ja omaa haluaan, teki pitkän talvisen
-matkan (Kuopion rautatie ei ollut vielä olemassa) Helsinkiin ja näki
-13/3 kappaleensa näyttämöllä.[66] Huone oli ihan täynnä, ja lopussa
-tekijä huudettiin näyttämölle, jossa Sala ojensi hänelle kukkavihkon
-näyttelijäin, ja filos. kand. J. A. Lyly laakeriseppeleen yleisön
-puolelta. Myöhemmin oli rva Canth teatterin ja omien ystäviensä
-vieraana illallisilla lämpiössä. -- Minkä vaikutuksen näytäntö teki, on
-hän lausunut kirjeessä rva O. Kiljanderille. Sen mukaan esitys suuresti
-tyydytti häntä, mutta -- ei itse näytelmä. "Koko kappale muuten
-laitettu mielenkiihotukseksi. Näyttämöllistä voimaa siinä on, mutta
-totuutta siinä ei ole, sielunomaista kehitystä ei myöskään. Koko
-mustalaisjoukkue Homsantuineen mielikuvitus. Ei Johanna ja Ristokaan
-ole täydelleen todellisuudesta temmatut. Toppo on ainoa, joka
-tyydyttää. Sanalla sanottu: kappale ei sisällä _elämän totuutta_. Kunpa
-onnistuisin paremmin ensi kerralla. -- Ryhdyn nyt yhteiskunnalliseen
-aiheeseen".[67]
-
--- Nämä sanat todistavat kauniisti Minna Canthin suoruutta ja
-vaatimattomuutta. -- Nti Bergbomille, jonka luona hän oli asunut, Minna
-kirjoittaa pitkän kirjeen, joka tulvii ihastusta sisaruksia kohtaan:
-"Niin mistä teitä, mistä kaikesta teitä kiitän! Kappaleen menestys
-teidän ansionne, erinomaisen hyvin näyttämölle pantu j.n.e. j.n.e.
-Kaikki hyvää ja kaikki totta. Mutta mitä siitä niin suurta välitän,
-menestyi tai ei. Pienen pieni sija sydämmissänne on tuhatta vertaa
-suuremmasta arvosta. Kiitos siis ystävyydestänne, kiitos siitä, että
-olette juuri semmoisia kuin olette, että herätätte niin suuria
-rakkauden, ihailemisen ja kunnioituksen tunteita." -- Ja samaan tapaan
-pitkältä. Loppupuolen kirjettä täyttää pitkä kertomus työväen oloista
-Varkaudessa, jossa Minna paluumatkalla oli päivän viipynyt. Uusi draama
-kangastaa jo mielessä.
-
-Työmiehen vaimon näytäntöjen väliin pistettiin silloin tällöin joku
-vanhempi kappale, niinkuin Runebergin päivänä Salaminin kuninkaat,
-mutta uutta tuli vasta 27/2, jolloin Kiven _Kullervo_ ensi kerran
-esitettiin täydellisenä. Näytäntö oli epävirallinen alku siihen
-juhlaan, jolla Suomalaisen Kirjallisuuden Seura seuraavana päivänä
-vietti Kalevalan ilmestymisen 50-vuotista muistoa. Taitavasti Bergbom
-oli osannut mukailla näytelmän näyttämöä varten (10 kuvaelmaa
-oli supistettu 7:ksi), jota paitse puvut ja laitokset oli
-mieltäkiinnittävästi suoritettu. Sitä vaikeampi oli roolien
-täyttäminen. Kullervona esiintyi Falck, jolla oli lämpöä ja voimaa,
-mutta ei traagillista kykyä. Muista mainittakoon: Leino -- Kalervo, rva
-Aspegren -- Kalervon emäntä, rva Rautio -- Ainikki, Inez Borg --
-Ilmarisen emäntä, nti Avellan -- Ajatar, Weckman -- Nyyrikki, Kallio --
-Väinämöinen, Ahlberg -- Ilmarinen, Vallenius -- Lemminkäinen. Menestys
-oli n.s. succés d'estime. Näytäntö uudistettiin ainoastaan yhden
-kerran. -- Paremmin onnistui _Hamlet_, joka 4/3 annettiin ensi kerran
-Helsingissä ja kaikkiaan meni kuusi kertaa. Se luettiin jälleen niihin
-näytelmiin, "joita näytettyään Suomalainen teatteri voi ilolla ja
-ylpeydellä katsoa uuden askeleen urallaan astutuksi, kunniallisen
-voiton voitetuksi". Pääosassa vaihtelivat Ahlberg ja Sala, kumpikin
-esittäen onnettoman kuninkaanpojan kuvan omalla tavallaan -- edellinen
-voimakkaammin, hillitsemättömämmin, jälkimäinen hiljaisemmin, tarkemmin
-pienimpienkin piirteiden mukaan. Toisista oli tietysti Ida Aalbergin
-Ofelia loistavin; mielipuolikohtaukseen näyttelijätär "loi aivan
-hurmaavan tuoksun, puhtaan jalon vaikutuksen ihmeen hienosta
-taiteilijahengestään" (W. Söderhjelm, Valvoja).
-
-Kaksi semmoista uutuutta kuin Työmiehen vaimo ja Hamlet olisi jo
-riittänyt tekemään tämän näytäntökauden tavallista huomattavammaksi,
-mutta innokas johtaja liitti niihin kolmannenkin merkki-ilmiön, Kaarlo
-Forsmanin suomentaman Goethen _Faust_-draaman ensimäisen osan. Viisi
-päivää ennen sen ensi-iltaa Emilie kirjoitti ystävälleen Turkuun:
-
--- "Me valmistamme parastaikaa Faustia. Eikö se sinusta ole hullun
-yritys? Ei koskaan ennen ole heikkoja voimiamme niin kysytty. Kyllä se
-on vaikeinta mitä olen kokenut, ja Kaarlo samoin kuin minä olemme kovin
-hermostuneita, ennen kun suurteko on lähtenyt teloiltaan. Toivoimme
-näytelmän valmistuvan perjantaiksi, mutta se ei käynyt; meidän täytyi
-lykätä se keskiviikoksi. Muistele meitä silloin ja tiedä, että meillä
-on raskas päivä. Ida Aalberg tulee lopussa aivan loistavaksi, ja siihen
-rakennamme etupäässä menestymisen toivomme. Myöskin Leino
-[Mefistofeles] ja Sala [Faust] ovat hyviä, erittäinkin Leino, sitte
-tulee lisäksi noitia, marakatteja, vuoripeikkoja, tuliliekkejä,
-sotilaita, lapsia, väkeä loppumattomiin asti. En tiedä, kuinka kaikki
-yhdellä kertaa mahtuvat teatteriin!" --
-
-Faust meni ensi kerran 15/4 ja sanotaan siitä U. S:ssa:
-
-"Suomalaisessa teatterissa vallitsi eilisiltana oikea juhlahartaus sen
-täpötäydessä huoneessa. Alusta loppuun seurasi yleisö näytäntöä yhä
-kasvavalla ihastuksella. Ja kun kaikui: 'on pelastettu!', ja esirippu
-laskeutui, ei käsien taputuksesta tahtonut loppua tulla. Lopuksi kuului
-huuto: 'Tohtori Bergbom!' ja sitten: 'Neiti Bergbom!' joita molempia
-innokkailla eläköönhuudoilla tervehdittiin. -- Tuskin onkaan
-teatterissamme, jolla on niin pienet apukeinot, niin suuria
-aikaansaatu." -- Finlandissa: "Innostus yhtä suuri kuin oopperan
-loistavimpina aikoina. Näyttämöllepano huolellisin mikä meillä on
-nähty".
-
-Otamme tähän Z. Topeliuksen kirjeen Kaarlo Bergbomille (Helsingin
-Vilhelmsbadista 23/4), se kun sisältää arvostelun näytännöstä.
-
-"Hyvä Kaarloni! Vastaanota onnentoivotukseni uuteen voittoon!
-Uhkayritys on päättynyt loistavaan riemuvoittoon suomalaiselle
-näyttämölle ja on jouduttava uuden talon toteuttamista."
-
-"Eilen näin uudestaan puhuvan Faustin ensi kerran 1836 taikka 1837
-jälkeen, jolloin eräs saksalainen seurue samojen seinien sisällä kuin
-nyt, Klingemannin laitoksen mukaan, antoi puhenäytelmän heikosti, mutta
-muistoa ansaitsevasti. Ooppera on loistava, mutta puhekappale
-sydäntäkouristavan syvä."
-
-"Muistutukset, jotka minulla on tehtävänä, koskevat osaksi tekijää,
-osaksi nykyajan draamallista koulua. Kappale on sukukuntamme lankeemus,
-mutta sovitus on kehyksen ulkopuolella. Ei koskaan runous ole esittänyt
-ihmisellisesti liikuttavampaa tyyppiä kuin Margareta: siinä missä hän
-on valtavana kappaleessa on tämä kristillinen suuressa merkityksessä,
-vaikka sovitus haamottaa ainoastaan symbolisesti ristissä. Tässä Ida
-Aalberg seisoi nykyajan taiteen huipulla; ei ainoakaan niistä 5:stä tai
-6:sta laulavasta Margaretasta, jotka olen kuullut, voi kilpailla hänen
-kanssaan. Sano tämä hänelle, jos se tuottaa hänelle iloa. Mutta sano
-hänelle myöskin, että hän voi tehdä jotakin enemmän, että hän tästä,
-melkein loppuun kulutetusta tyypistä voi tehdä jotakin uutta. Sillä
-ranskalaisrealistiselta koululta, jonka luonnontotuus on niin
-sydäntäkouristava, puuttuu taiteen suuri tyyneys. Sinä päivänä kun Ida
-Aalbergin onnistuu yhdistää kolme viimeistä kuvaelmaa kolmen ensimäisen
-kanssa, on hän luonut uuden Margaretan."
-
-"Salan debyytti on kunnioitettava. Että hän vajoaa, merkitsee vain että
-Faust vajoaa. Goethe ei ole kirjoittanut kappaletta näyttämölle, se on
-vedetty sinne tukasta. Goethen esityksessä seisoo kauttaaltaan
-ihmiskunta Faustin takana ja tätä taustaa vastaan hän näyttäytyy
-eheänä, mutta näyttämöllä tausta katoaa yksilöön, ja siinä hän vajoaa
-voimattomana. Samassa määrässä kuin Faust vajoaa, Mefisto nousee
-ja valtaa lopulta kaikki paitse Margaretan. Onhan kappaleen
-lopputarkotuksesta kirjoitettu äärettömän paljon, ja sinä tunnet sen
-paremmin kuin minä. Mutta en minä voi uskoa, että lopputarkotus on
-pahan apoteosi. Näyttämö ei ole vaan voinut tehdä havainnolliseksi
-pahan häviämistä itsekkääseen tyhjyyteensä."
-
-"Leino on sangen hyvin jäljitellyt Willmania taikka hänen saksalaisia
-esikuviaan. Vino, nykäisevä, ilkkuva kuuluu kieltämättä tyyppiin. Mutta
-kaiken tämän ohella on Goethen Faustilla [sic, Mefistolla!] syvyys,
-joka on kadonnut oopperan jokapäiväisiin tehonpyyteisiin. Ei ole
-irvistelevä Mefisto, joka sanoo: 'Ich bin der Geist, der stets
-verneint' j.n.e. Puhekappaleen pitäisi kohota oopperan ja kansansadun
-Samielia ylemmäs, ja jos Leino kesällä saa aikaa tutkia Goethen
-Mefistoa, niin hän, hyvä käsitys kun hänellä on, on kaikellaista
-oppiva."
-
-"Valentinista [Ahlberg], Martasta [nti Stenberg], noita-akasta
-[Lindfors] ynnä muista ei minulla ole muuta kuin hyvää sanottavana.
-Näyttämöllepano on suomalaisella näyttämöllä voittamatta ja ansaitsee
-kaiken tunnustuksen, minkä se on saanut (vaikkei esiripun tarvitse
-nousta kaikkien aploodien tähden). Se kunnioitus, huolellisuus ja
-kustannus, joka on tehtävään uhrattu, on hyvin harkittu. Uusi teatteri
-ei olo koskaan tarjonut näyttämölaitoksia, jotka olisivat tähän
-verrattavat. Ainoastaan noitaluolan maalaukset olivat lasten
-pelättimiä."
-
-"Sanalla sanoen -- kiitos, Kaarlo veli ja Emilie sisar, rohkeasta mutta
-menestyksen oikeuttamasta yrityksestä suorittaa yksi näyttämön
-korkeimpia probleemeja! Oletan että sinä itse, joskin esikuvien mukaan,
-olet mukaillut kappaleen näyttämöä varten. Kieli oli helkkyvää, ja
-useimmat köörit onnistuvat oivallisesti."
-
-"Tulkoot kustannukset takaisin ja mainittakoon Faust suomalaisella
-näyttämöllä kerran peninkuormapatsaitten joukossa sen edistyksen
-tiellä!"
-
-"Minä puristan kättänne ja olen edelleen teidän molempien harras
-Z. T."
-
-Faust meni peräkkäin seitsemän kertaa. Innostuneet suosionosotukset
-uudistuivat joka ilta. Yksityisistä kunnioitusilmauksista mainitsemme
-vain, että kuuluisa pianonsoittaja rva Sophie Menter 19/4 lähetti Ida
-Aalbergille näyttämölle kauniin kukkavihkon. Samana päivänä kun Faust
-annettiin viimeisen kerran E. Nervander julkaisi "Finlandissa"
-seikkaperäisen arvostelun, jonka pääkohdat otamme tähän, koska siitä
-todella saa käsityksen, kuinka kappale esitettiin.
-
-Huomautettuaan millä varmuudella Bergbom on osannut arvioida, milloin
-teatteri on kypsynyt mihinkin suureen tehtävään sekä miten jo
-vuosikausia oli silmällä pidetty ja valmistettu Faustinkin
-mahdollisuutta, arvostelija jatkaa: Arkadiateatterin pieni salonki oli
-loppuunmyyty, ja yleisö odotti jännityksessä. Vihdoin esirippu nousee
-ja ensimäinen kuvaelma (alkunäytökset ovat poisjätetyt) avaa meille
-Faustin yhden ainoan lampun valaiseman työkammion, joka vanhanaikuisine
-sisustuksineen ja rikkaine tieteellisine kalustoineen tarjoaa sangen
-tunnelmallisen näön. Sala, joka huolimatta nuoruudestaan on jo
-näytellyt Hamletin, esiintyy vanhana Faustina. Naamioitus on hyvä,
-hänen hahmonsa leimaa jalo arvokkuus, hänen käsityksensä on tyyni ja
-älykäs, hänen tunteensa sangen lämmin, sanalla sanoen, hän on neljässä
-ensimäisessä kuvaelmassa, ennen kun taikajuoma on nuorentanut hänet,
-melko hyvä Faustin edustaja, vaikkei hänellä ole luonteelle ominaista
-voimaa, tulta ja suurisuuntaista levottomuutta. Näissä kohtauksissa
-vaikuttaa hänen näyttelemisensä yksitoikkoisuuskin vähemmän
-väsyttävästi; myöhemmissä kuvaelmissa sitä vastoin hänen esityksensä
-on ainoastaan hervoton ja heikko harjotelma. Mutta olisihan
-liiaksi pyytää, että niin nuoren miehen elämänkokemus riittäisi
-täyttämään mahtavan hahmon. Hän on kuitenkin vakavalla ja suoralla
-näyttelemisellään ja monella katseella rooliin tehnyt Faustin arvokkaan
-esittämisen näyttämöllämme mahdolliseksi. -- Wagner on jätetty pois.
-Maahisen ilmestyminen tapahtuu tunnelmallisen soiton soidessa, mutta
-vaikuttaa ehkä vähemmän kuin muut näyttämölliset tehokohdat. Kuvaelma
-päättyy pääsiäisvirren säveliin, jotka pelastavat Faustin itsemurhasta.
-Kävely kaupunginportin ulkopuolella on muutettu viidenteen kuvaelmaan,
-ja sen sijaan toinen kuvaelma esittää Mefiston ja Faustin ensimäisen
-kohtauksen jälkimäisen työkammiossa. Leino näyttää reippaasti ja
-epäilyksettä käsityksensä roolista, joka perustuksiltaan on hänelle
-niin vieras ettei siitä voi tulla enempää kuin harjotelma. Hän käsittää
-syystä roolin poikamaisen (burschikos) huumorin ja satiirin
-sekotukseksi, käyttää voimakkaita värejä ja leveää sivellintä, ja
-harjotelma näyttäytyy kunnioitettavan työn ja aitotaiteellisen
-mielenkiinnon tuloksena. Ryhtiin ja liikuntoihin nähden hän on luonut
-selvän kuvan, jota hän esittää, mutta omituista on, että ääni ja katse
-saavat kerrassaan unohtamaan mitä naamioitus, liikunnot ja sanat
-pyytävät ilmituoda. Kuuro voisi pitää Leinon esitystä erinomaisena,
-johdonmukaisena ja värikkäänä, jota vastoin _sokea_ äänen mukaan
-arvostellen saisi vaikutelman perustukseltaan hyvästä, iloisesta ja
-kenties naivisesta Mefistosta, joka hieman muistuttaa Nummisuutarin
-Eskoa. Tämä esityksen kahtia jako tekee, ettei sitä voi pitää muuna
-kuin etevänä harjotelmana. Toisessa kuvaelmassa nähdään kauniita,
-silmää hiveleviä unikuvia, jotka Mefistofeles loihtii esiin Faustille.
-Niitä on luvultaan kuusi tai seitsemän, toinen toistaan taiteellisen
-somempi. Ensin ilmenee ryhmä ruusuilla seppelöityjä lapsia, sitte
-nuoria neitosia soittaen harppua y.m. kielisoittimia. Sen jälkeen neljä
-nuorta tanssijatarta ja toisia, viiniä ja lempeä edustavia, ryhmiä ja
-vihdoin loppukuvaelma, jonka keskiryhmä esittää nuoren runoilijan
-seppelöimistä vallan, kunnian ja kauneuden hengettärien ympäröimänä.
-Näiden kuvien ohikulkiessa kaunis laulu taustalta herättää mitä
-miellyttävimpiä tunnelmia katsojissa. Kuvaelma päättyy säkeihin, joissa
-Mefisto kehottaa Faustia lähtemään maailmaan ja ihmiselämään. Kolmas
-kuvaelma saattaa meidät Auerbachin kellariin Leipzigissä, taitavasti
-järjestettynä pikku näyttämölle. Verrattoman burleskimaisesti ja
-iloisesti näyteltiin kohtaus neljän ylioppilaan (Pesonen, Aspegren,
-Rautio, Böök) kanssa. Leino ja Sala ovat hekin tässä täydellisesti
-rooleissaan. Neljännessä kuvaelmassa nähdään noidan luolakeittiö
-taikakalustoineen, loimuava valkea takassa, jonka ympärillä marakatteja
-vahtii. Oudon inhottava kohtaus suoritetaan mainiosti, kiitos olkoon
-varsinkin Lindforsin, joka räikeästi kuvaa noita-akkaa. Täällä
-Gretcheninkin kuva ensi kerran esiintyy, saaden Faustin tyhjentämään
-nuorentavan taikajuoman. Jo tässä Gretchen, istuen rukkinsa ääressä
-puutarhassa, harvinaisen neitseellisen kauneuden ja raikkauden kautta
-saa aavistamaan Ida Aalbergin taideluomaa saksalaisena porvarityttönä.
-
-Viidenteen kuvaelmaan on yhdistetty kansankohtaus kaupunginportilla
-sekä Faustin ja Gretchenin yhtyminen. Kansankohtaus on erittäin
-rikkaasti järjestetty ja vilkasluontoinen siinä kuin yli sata eri
-sisääntuloa tapahtuu noin kymmenessä minuutissa. Viimeksi astuu
-Gretchen ulos kirkosta. Puku on sininen ja kuosiltaan se muistuttaa
-yksinkertaista porvarityttöä keskiajalta. Hiukset on jaettu kahteen
-paksuun, riippuvaan palmikkoon. Kirkonovella ripotettuaan vihkivettä
-päällensä ja annettuaan almun, hän lähtee kotiinpäin samassa kun Faust
-rikkaassa aatelismiehen puvussa astuu hänen eteensä ja lausuu:
-
-    "Oi fröökinä kaunihin, jos sallitten,
-    Käs'varrellain ma teitä saattelen."
-
-Melkein lapsellisen miellyttävällä itsetunnolla ja kainoudella
-Margareta vastaa:
-
-    "En fröökinä oo, en kaunihin"
-
-jonka jälkeen hän jatkaessaan:
-
-    "Ja kotia pääsen saattamattakin"
-
-nostaa Faustia kohti katseensa, jossa ilmenee ensi lemmen aavistus.
-Suloinen, puhdas ja nuorekkaan lämpöinen Gretchen on seuraavassa
-kohtauksessa omassa kammiossaan, kun hän valmistautuen levolle purkaa
-palmikkonsa ja hyräilee:
-
-    Kuningas Thulen kansan
-    Ol' aina uskoinen.
-    Hälle vaimo kuollessansa
-    Soi maljan kultaisen.
-
-Se mielenilme, jolla hän samassa kohtauksessa lausuu sanat:
-
-    Tääll' on niin kuuma, raskas sää --
-
-tunkee katoamattomasti kuulijan sieluun, ennustaen suruja, jotka
-tulevat lyhyen onnen jälkeen.
-
-Molemmat seuraavat kohtaukset kadulla Faustin ja Mefiston välillä sekä
-Martan huoneessa ovat alkuteoksen mukaisia, mutta niitä seuraava on
-jätetty pois, ja meidät saatetaan välittömästi Martan puutarhaan, jossa
-neljä eri kohtausta on taitavasti yhdistetty kahteen kuvaelmaan
-(nimittäin huvimajakohtaus, Gretchen rukin ääressä sekä alkuteoksen
-molemmat puutarhakohtaukset). Nti Stenberg on oivallinen Marta ja
-suorittaa erinomaisesti osansa taiteellisessa yhteisnäyttelemisessä.
-
-Ylen vaikea on sanoa, mitkä kohdat Ida Aalbergin ihmeen hienosta ja
-neitseellisen puhtaasta esityksestä ovat parhaat. Kuinka sydämellisesti
-ja yksinkertaisesti hän kuvaakaan kodin iloja ja suruja, kuinka
-lapsellisen iloisesti hän riemuitseekaan kukkaoraakelista, kuinka hän
-säikähtääkään lemmen ensimäistä leimahtamista ja millä riemulla, millä
-raikkaalla ilolla hän huudahtaakaan:
-
-    Kulta mies, mä lemmin, lemmin sua!
-
-Kuinka syvästi, surusta ja lemmestä vapisevasti hän vihdoin lausuu
-verrattoman mestarilliset säkeet:
-
-    Pois riemu jäi,
-    Ja syömmen' on,
-    Niin raskas vaan
-    Ja rauhaton.
-
-Jotakin parempaa laadussaan emme koskaan saane kuulla, ei täällä eikä
-millään muulla näyttämöllä.
-
-Faustin ja Mefiston kohtaus metsässä sekä Gretchenin ja Lieschenin
-kaivolla on taas jätetty. Me näemme Gretchenin uudestaan Mater dolorosa
-kuvan edessä, missä tuskan ilmaus on sydäntä viiltävä. Sitten seuraa
-kohtaus, jossa Valentin uhraa henkensä kostaakseen sisarensa häpeän.
-Siinä esitti Ahlberg kauniin osan kiitettävän maltillisesti, ja
-Leinossa, kun hän suoritti serenaadin Gretchenin akkunan edessä, oli
-todella daimoninen piirre.
-
-Sillaikaa kuin Misericordia-veljekset taukoamatta laulavat Valentinin
-ruumiin ääressä, näyttämö muuttuu katoliseksi katedraaliksi, jossa
-yleisö on polvistunut pitkänä perjantaina ja urut säestävät vanhaa
-virttä:
-
-    Dies irae, dies illa
-    Solvet saeclum in favilla.
-
-Tässä kohtauksessa Ida Aalbergin traagillinen esitys nousee huippuunsa.
-Kouristuksentapainen tuskanilmaus lähestyy kauniin rajaa kuitenkaan
-menemättä sen yli. Hänen hillitön itkunsa yhtyen yleisön lauluun ja
-urkujen pauhuun on joka kerta tehnyt mitä syvimmän, valtavimman
-vaikutuksen. Tämän jälkeen seuraa välittömästi vankilakohtaus, jossa
-esityksen totuus ja vaikuttavaisuus olivat yhtä suuret, vaikka
-näyttelijättärellä ei ollut riittävän voimakasta vastanäyttelijää.
-
-Faust-näytännöt, arvostelija päättää, "ovat voimakkaasti vahvistaneet
-sen vuorovaikutuksen taiteilijain ja yleisön välillä, joka vanhastaan
-on ollut olemassa Suomalaisessa teatterissa ja joka takaa tämän
-näyttämön tulevaisuuden ja on paras kiitollisuuden osotus seurueen
-johtajaa ja jäseniä kohtaan. Nämä näytännöt ovat sen ohella kohottaneet
-yleisön vaatimuksia tositaiteellisuuteen nähden ja lienevät ne siis
-oikeuden mukaisesti pidettävät käänteentekevinä teatterin historiassa."
-
-Vapunpäivänä annettiin kansannäytäntönä Ensi lempi ja Kultaristi, ja
-esiintyi edellisessä Ida Aalberg viimeisen kerran tänä näytäntökautena.
-Hänen oli näet lähteminen ulkomaille, ja oli se syynä siihen että
-Faustinkin näytteleminen lakkautettiin, vaikkei yleisö suinkaan vielä
-ollut väsynyt siihen.
-
-Uusi premiääri tuli vielä 3/5: Hilda Aspin suomentama rva A. Ch.
-Edgrenin 4-näytöksinen _Hyväntekeväisyyttä_. Tämä näytelmä, joka oli
-ennen näytelty Norjassa, mutta ei Ruotsissa -- niinkuin arveltiin
-sentähden että siinä liian räikeällä realismilla kuvataan Tukholman
-seurapiirejä -- herätti samoin kuin saman tekijän Todelliset naiset
-mielenkiintoa uuden suunnan ystävissä, saamatta sentään mainittavaa
-menestystä. Kuitenkin oli näyttämöllepano oivallinen (eräs loistava
-palatsin vestibyyli oli jotain verratonta laadussaan) ja esitys
-muutenkin hyvä. Erittäin kiitettiin nti Avellania (Blanka), Lindforsia
-(Österberg), nti Stenbergiä (rva Österberg), nti Aspia (Svea), Kilpeä
-(Kellqvist), Leinoa (parooni), rva Rautiota (Agnes), Ahlbergia (Wulff).
-Kappale meni vain kolme kertaa. -- Sen jälkeen annettiin vielä
-(Runebergin kuvapatsaan paljastamispäivänä 6/5) Salaminin kuninkaat,
-Ultimo, joka oli Helsingissä uusi, Venetian kauppias sekä Kuningas ja
-katulaulajatar, se on Don Cesar de Bazan uudella nimellä. Viimeisessä,
-runsaasti oopperapätkillä varustetussa laulukappaleessa olivat pääosat
-Valleniuksella ja Inez Borgilla. Viimeinen näytäntö oli 31/5.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Äsken mainittiin, että Ida Aalbergin oli lähtemi nen ulkomaille. Matkan
-lähin päämäärä oli Tukholma, jossa suuri italialainen näyttelijä
-Ernesto Rossi Toukokuulla oli esiintyvä loistorooleissaan. Tultuaan
-Tukholmaan meni näyttelijättäremme, niin kertoo E. v. Qvanten "Nya
-Dagligt Allehandassa", suoraa päätä kuninkaalliseen teatteriin, jossa
-paraikaa oli harjotus, ja pyysi johtaja Willmanilta saada esiintyä
-Rossin kanssa joko Ofeliana tai Juliana. Häntä kohdeltiin ivallisella
-kohteliaisuudella, joka muuttui oikein "mefistomaiseksi", kun
-hän kysymykseen millä kielellä hän aikoi esiintyä, vastasi:
-"suomenkielellä". Nähtävällä tarkotuksella kohta paikalla musertaa
-odottamaton vieras, Willman vaati näyttelijätärtä heti näyttelemään
-kohtia kummastakin roolista. Ja niin tapahtui. Nti Aalberg alkoi,
-suomenkieli soi korville, joille joka sana oli ennen kuulumaton,
-mutta kun hän päätti, kimalteli kuulijain silmissä kyyneleitä ja
-teatterinjohtaja oli voitettu ja antoi myöntävän vastauksen. Mutta
-tämä olisi tuskin riittänyt, jollei Rossi itse olisi ruvennut
-taiteilijattaren puolustajaksi. Teatterissa ja sen ulkopuolella syntyi
-näet ankara vehkeily sitä vastaan, että suomalaisen näyttelijättären ja
-varsinkin suomenkielellä sallittaisiin esiintyä ruotsalaisella
-näyttämöllä. Loppu oli kumminkin se, että Ida Aalberg maanantaina 11/5
-näytteli Ofelian roolin Rossin näytellessä Hamletia. Huone oli täpösen
-täynnä, kuningas perheineen saapuvilla, ja -- menestys täydellinen!
-
-Sanomalehtien arvosteluista otamme vain seuraavat rivit Stockholms
-Dagbladista:
-
-"Se joka kirjoittaa tämän, ei ymmärrä ainoatakaan suomen sanaa. Mutta
-silti ei ollut vaikea ymmärtää Aalbergin Ofeliaa. -- -- Vasta neljännen
-näytöksen mielipuolisuuskohtaukset näyttivät täysin mikä oikea
-taiteilijaluonto tässä esiintyi. Äänen lapsellinen, naivi surumieli,
-puoleksi lauletut, puoleksi puhutut laulut, niin lausutut että näki
-kuinka Ofelia itse luuli laulavansa, tyhjä nauru, joka päättyy
-nyyhkyttävään itkuun, hämmentynyt, pelokas katse, kaikki yhtyi
-liikuttavan kauniiseen kokonaisvaikutukseen." --
-
-Rva Ottilia Silfverstolpen (suomalaisen näyttämön entisen Preciosan)
-kirjeestä Emilie Bergbomille lisäksi muutamia riviä:
-
-"_Eriskummainen_ on tapahtunut! Suomenkieli on kaikunut Kustaa III:n
-temppelissä, ruotsalaiselta kansallisnäyttämöltä. -- Ida lähettää
-terveisiä ja sanoo olevansa ylen onnellinen; niin hän olkoonkin, sillä
-luonnollista on että täällä häntä kohtasi mitä jäykin vastarinta.
-Kumminkin on menestys ollut täydellinen. Kaikki ovat ihastuneita, ja
-sanomalehdistön tunnustus on yksimielinen. Svenska Dagbladet on useissa
-numeroissa esittänyt halpamaisimpia häväistysväitteitä svekomaanisessa
-hengessä, mutta kiittää sittekin hänen taidettaan. Teatterissa on
-kateus ja vehkeileminen ollut rajaton, mutta Rossi on ollut erinomaisen
-rakastettava. Hänen käytöksensä Idaa kohtaan on synnyttänyt
-kuulumatonta kateutta, mutta kenties se ratkaisi asian, että hän sai
-esiintyä. -- -- Näytäntöiltana ei kukaan tahtonut auttaa häntä, ja
-neljännen näytöksen jälkeen ei tahdottu antaa esiripun nousta. Yleisö
-oli hakata kätensä pilalle, mutta esirippu ei noussut! Oli kuitenkin
-vähän itsepäistä suomalaista verta salongissa ja lopulta se voitti, ja
-esirippu nousi kuin nousikin".[68]
-
-Saavutettuaan tämän loistavan voiton Tukholmassa Ida Aalberg lähti
-Kristianiaan, jossa hän esiintyi kolme kertaa (22/5 ensi kerran)
-Noorana. Täälläkin hän herätti suurta innostusta, joskin hänen
-käsityksensä muutamissa yksityiskohdissa oli toinen kuin norjalaisten
-näyttelijättärien. Norjasta taiteilijatar matkusti Kööpenhaminaan,
-jossa hän, niinkuin alempana saamme nähdä, viipyi koko seuraavan
-näytäntökauden.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Keväällä 1884 julkaistu kehotus uuteen rahankeräykseen teatterin
-hyväksi herätti vastakaikua ympäri maan, ja johtokunta sai koko
-näytäntökauden vastaanottaa isompia ja pienempiä lahjoja. Helmikuun
-lopulla keräys oli tuottanut 35,717:81 mk, mutta luultavaa on että
-senkin jälkeen tuli joku määrä lisää.[69] -- Tulot näytännöistä olivat
-myöskin hyvänlaiset, noin 600 mk iltaa kohti, joten, kun vuoden
-kuluessa syntyneestä uudesta "arpajaisrahastosta" menoihin otettiin
-15,000 mk, vajaus aleni 2,000 markkaan, vähempään kuin se tuskin
-koskaan oli ollut.
-
-Ennen mainittujen keräysten ohella on muistettava toinenkin
-keräyspuuha, joka tarkotti näyttelijäin _eläkelaitoksen_ edistämistä.
-Niinkuin edellisestä tiedämme (kts. ylemp. s. 49) tehtiin alote tähän
-yritykseen syksyllä 1879. Kumminkin tapaamme sanomissa vasta keväällä
-1884 ensimäisen, 26/5 päivätyn, rahastonhoitajan R. Laethénin antaman
-tiedon kertyneistä varoista:
-
-    Turussa keväällä 1878 kootut 3,600 mk sekä tämän
-    summan korko 1/7 1881 jälkeen 418:40 4,018:40
-    Turussa 1880 kootut................. 3,580:-
-    Janakkalassa 1882 kootut............   100:-
-                                     Smk 7,698:40
-
-Tällä näytäntökaudella näyttelijät itse Helsingissä ensimäisen kerran
-toimeenpanivat arpajaiset rahaston hyväksi. Ne tapahtuivat 21/4
-Arkadiassa, ja tulo nousi 2,476:32 markkaan, jota paitse lahjoina
-saatiin leskirouva M. Stenbergiltä Helsingissä 1,000 mk ja Viipurin
-Kansalaisseuralta 100 mk. Rahaston varat olivat siis vuoden lopussa
-noin 11,500 mk. -- Näin oli tämä tärkeä yritys päässyt hyvään alkuun.
-Pohjaraha oli, niinkuin näkyy, tullut Turusta, jossa teatterin
-innokas ystävä nti Betty Elfving oli tehnyt alotteen niin moneen
-keräämispuuhaan taidelaitoksen hyväksi.
-
-Näytäntöjä oli tänä vuonna 122 ja näyteltiin niissä seuraavat
-kappaleet: 9 kertaa _Murtovarkaus, Työmiehen vaimo_; 7 _Nummisuutarit_,
-Hamlet, Faust, Maria Stuart; 6 _Regina von Emmeritz, Pukkisen pidot_,
-Ei ole aikaa, Kultaristi; 5 Jane Eyre, Rautatehtailla; 4 _Kihlaus_,
-Ensi lempi, Henrik ja Pernilla; 3 _Salamiin kuninkaat, Daniel Hjort,
-Viimeinen ponnistus, Amalia ystävämme, Saimaan rannalla, Tätä nykyä_,
-Todelliset naiset, Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia, Venetian
-kauppias, Lääkäri vastoin tahtoansa, Ultimo; 2 _Roinilan talossa,
-Kullervo, Ole armelias köyhille_, Yhteiskunnan tuet, Noora, Kuningas ja
-katulaulajatar, Mustalaiset, Lemmenjuoma, Parisin veitikka, Valérie; 1
-_Ihmekös tuo, Kyökissä_, Laululintunen, Toinen tai toinen naimaan,
-Neiti Elisabeth, Taistelujen väliajalla.
-
-Näistä 43 kappaleesta oli 17 kotimaista ja 13 uutta.
-
-
-
-
-XIV.
-
-Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.
-
-
-Kohta sen jälkeen kun näytännöt olivat päättyneet Helsingissä, lähti
-Bergbom seurueensa kanssa _Kuopioon_, jonne Minna Canth jälleen oli
-hankkinut teatteriväelle vapaan matkan kuopiolaisilla höyrylaivoilla.
-Näytännöt alkoivat siellä 7/6 ja jatkuivat heinäkuun alkuun: viimeinen
-oli 3/7. Ymmärrettävästi ei kesäkuu Kuopiossakaan ollut suotuisa aika.
-Täysiä huoneita, se on yli 400 mk tuottavia, oli vain kolme (Työmiehen
-vaimo -- rva Aspegren Homsantuuna, Salamiin kuninkaat ja viime ilta),
-yli puoleksi täysiä neljä (Murtovarkaus, Kuningas ja katulaulajatar
-[2 kertaa], Viimeinen ponnistus); ainoa ohjelmistolle uusi kappale,
-Salan suomentama Scriben 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset sotasilla_
-29/6 ei vetänyt puoltakaan.
-
-Kiitollisin teatterin vierailusta oli sittenkin Minna Canth, jonka
-luona Bergbom taas asui. Seurueen lähdettyä hän kirjoitti (21/v):
-
-"Olen Teille niin kiitollinen, Tohtori, niin sanomattoman kiitollinen.
-Muistatteko, kuinka alakuloinen olin Teidän Kuopioon tullessanne,
-kuinka väsynyt ja haavoja täynnä. Ja nyt, kuukauden Teidän parissa
-oltua, kuinka toisin kaikki. Tohtori, kiitän Teitä lastenikin puolesta,
-sillä Teidän kauttanne he saivat taas reippaan, tervemielisen äidin. --
-Ja tuo ihmisten ylenkatse, mihin sekin hävisi! Pois vihojen vimmaukset,
-puhas siunaus sijahan! Nyt rakastan koko maailmaa enemmän kuin
-koskaan." --
-
-Tänä kesänä Bergbom-sisarukset oleskelivat kotimaassa, ja oli Emiliellä
-huolenaan aivan erikoinen asia, josta hän pääsi vasta elokuulla. Jo
-edellisenä syksynä oli tieto tullut, että keisari Aleksanteri III
-perheineen aikoi käydä Suomessa kesällä 1885, jolloin asevelvolliset
-suomalaiset pataljoonat ensi kerran kokoontuisivat leiriin
-Lappeenrannalle, ja sen johdosta syntyi ajatus, että Suomen naisten
-tulisi antamalla joku lahja keisarinnalle ilmisaattaa kansan rakkaus
-hallitsijaparia kohtaan. Tuuman toteuttamista varten pidettiin
-Helsingissä 16/3 kokous, johon saapui lähes kaksisataa osanottajaa, ja
-jossa valtava enemmistö hyväksyi esittelijäsihteerinrouvan M. Ahngerin
-ehdotuksen, että lahjana annettaisiin soutuvene, varustettuna ja
-koristettuna lipuilla sekä suomalaiskuosisilla matoilla ja tyynyillä.
-Samassa valittiin 15-henkinen toimikunta, jolle -- Emilie Bergbom
-puheenjohtajana, rva Jenny Lang sihteerinä ja rva Martha Eneberg
-rahastonhoitajana -- päätöksen toimeenpaneminen uskottiin. Sitte
-kerättiin koko maan naisten kesken 16,000 mk, enemmän kuin tarvittiin
-(merkitsijäin luku oli 7,500 ja lahjat vaihtelivat 100 markan ja 10
-pennin välillä), ja vene, 27 jalkaa pitkä ja 5,5 leveä, tehtiin
-keuruulaisen mallin mukaan hra Emil Wegeliuksen johdolla Helsingissä,
-jossa myöskin enimmäkseen kudottiin ja ommeltiin mitä sen
-sisustamiseksi tarvittiin, ja käytettiin siihen 21 erilaista
-suomalaista kuosia.[70]
-
-Ida Aalbergille, joka vielä oli ulkomailla ja jota kehotettiin tulemaan
-kotia ja yhtymään niihin naisiin, jotka muitten puolesta antaisivat
-veneen keisarinnalle, Emilie kirjoittaa 19/6 valmistuspuuhista:
-
-"Et voi uskoa, kuinka äärettömän paljo puuhaa ja vaivaa minulla on
-ollut ja on; 20 kertaa päivässä kiukustun tarpeettomasta löyhyydestäni
-että otin tämän päälleni; kotona meillä istuu 8 ompelijatarta ja kirjaa
-kolmessa korko-ompelukehyksessä. Sitä paitse ommellaan koruompelusta 7
-paikassa. Kunpa kaikki tulisi valmiiksi ja hyväksi. Koko toimikunta on
-matkustanut tiehensä, paitse [nti] Hilda Wiik (joka on yli kaiken
-kiitoksen oiva) ja minä. -- -- Rahaa on meillä yltä kyllin. 'Syvät
-rivit' ovat m.m. lukuisissa ystävällisissä kirjeissä ilmaisseet
-erinomaisen suurta harrastusta, ja sen tähden olemme valinneet niiden
-edustajaksi 2 todellista talonpoikaistyttöä. Luultavasti tulee vene
-maksamaan 12,000 markkaa, mutta sittekin jää meille yli 4,000, jotka
-aiotaan käyttää hengenpelastuslaitokseksi." --
-
-Keisarillisten käynti tapahtui elokuun alussa, ja tulivat he 4/8
-Lappeenrantaan. Seuraavana päivänä klo 7 ehtoolla, kun korkeat vieraat
-laivalla palasivat Lauritsalasta, huvimatkalta, vene annettiin
-keisarinnalle. Se kävi päinsä niin, että yhdeksän suomalaisiin
-kansallispukuihin puettua naista -- peränpitäjänä rva Emilie de Pont
-jääskeläisessä puvussa sekä soutajina neidit Hanna Andersin
-uusmaalaisessa, Ida Aalberg hämäläisessä, Ellen v. Troil
-houtskäriläisessä, Helmi Stenbäck säkyläläisessä, Emmi Cannelin
-lapväärtiläisessä, Anna Junttila lappalaisessa, Alma Ahnger
-savolaisessa, Lydia Haaranen karjalaisessa -- lähti veneellä rannasta
-ulompana olevan laivan luokse ja souti, sitte kun rva de Pont oli
-pyytänyt, että keisarinna suvaitsisi vastaanottaa lahjan ja keisarinna
-oli astunut veneeseen, ylhäisen vieraan laiturille. Samana iltana
-kutsuttiin mainitut naiset teelle keisarillisten luokse, ja siinä
-tilaisuudessa Ida Aalberg lausui Julius Krohnin sepittämät suomalaiset
-säkeet, jotka ranskalaisen käännöksen ohella annettiin heidän
-majesteeteilleen ja jotka sisälsivät lämpimän tervehdyksen
-hallitsijaparille.
-
-Enempää emme kerro juhlapäivistä Itä-Suomessa eikä seuraavista, jolloin
-keisarilliset kävivät Helsingissä. Se mitä on mainittu, kuuluu
-kuitenkin aineeseemme, koska mukana oli Ida Aalberg ja koko puuhan
-johtajana toimi Emilie Bergbom. -- Kun kaikki oli ohi ja onnellisesti
-päättynyt, Emilie kirjoitti 10/8 Helsingistä Kaarlolle, joka
-tietääksemme oli kylpemässä Lappeenrannassa, missä sisarukset jonkun
-aikaa olivat olleet yhdessäkin:
-
-"Et voi uskoa, kuinka suurella mielihyvällä olen syönyt, nukkunut ja
-toimettomana elostanut nämä kaksi päivää. Julma edesvastuuntunto, joka
-koko kesän on minua painanut, on nyt poissa, ja minä olen oikein
-nauttinut siitä. Tuota ikävää tapaturmaa en ole vielä saanut
-muistostani ja pelkään, että kestää kauan ennen kun kokonaan vapaudun
-siitä".[71]
-
-Seurue kokoontui tällä kertaa _Viipuriin_, missä ensi näytäntö,
-Murtovarkaus, annettiin 6/8. Poissa oli Adolf Lindfors, joka kesällä
-oli lähtenyt opintomatkalle Saksaan (hän tuli kuitenkin ennen syyskuun
-loppua), ja Ida Aalberg, joka kyllä heinäkuun alussa oli palannut
-ulkomaanmatkaltaan, mutta siitä huolimatta, noudattaen vastustamatonta
-halua esiintyä ulkomaalaisen yleisön edessä, oli sitoutunut syyskauden
-alusta vierailemaan Kööpenhaminan Kasinoteatterissa. Hän lähti siis
-uudelle matkalle, ilmottamatta milloin hän aikoi palata. Kun ajattelee
-missä määrin taiteilijatar oli yleisön suosikki ja kuinka suureksi
-osaksi ohjelmisto nojasi häneen, on helppo ymmärtää että hänen
-poissaolonsa tuotti melkoista vahinkoa teatterille ja vaikeuksia
-ohjelmiston järjestämisessä. Se näyttäytyi ei ainoastaan Viipurissa,
-vaan koko tänä näytäntökautena.
-
-"On ollut suuri virhe", Emilie kirjoittaa 16/9 nti Elfvingille, "että
-niin pian kun jotain uutta ja etevää on ajateltu, vaali aina on
-tapahtunut pitämällä häntä [Ida Aalbergia] silmällä. Tästä virheestä
-saamme nyt kärsiä, mutta onhan toiselta puolen ollut niin luonnollista,
-että, kun niin erinomainen taiteilijatar on ollut olemassa, etupäässä
-on huomattu häntä ohjelmistoa määrättäessä. Kovin me kaipaamme häntä,
-ja kuka tietää kuinka kauan hän viipyy poissa. Jos hänellä on
-menestystä suuressa maailmassa, niin tietysti sen loisto houkuttelee ja
-huumaa häntä, sitä enemmän kuin pienet olomme usein tuntuvat hyvin
-ahtailta ja painavilta." --
-
-Useista tulokkaista on tältä vuodelta mainittavana neidit _Saimi
-Svan_[72] ja _Olga Finne_,[73] joita alussa, oppilaitten asemassa
-kun olivat, ei suurestikaan huomattu, mutta jotka ennen pitkää
-osottautuivat arvokkaiksi lisävoimiksi. Koulunkäyneinä ja sivistyneinä
-he muutenkin olivat tervetulleita seurueeseen.
-
-Alku Viipurissa oli huolestuttava. Ensimäisen illan tulo oli 600 mk,
-toisen (Pukkisen pidot, Ei ole aikaa) 484, kolmannen, jolloin meni
-Salamiin kuninkaat, 369! Siis ei nousua, vaan alaspäin menoa. Varsinkin
-oli se tapa, jolla Salamiin kuninkaat vastaanotettiin, omansa
-masentamaan näyttelijöitä. Vähäinen katsojakunta oli kyllä kiitollinen,
-mutta ruotsalaisten lehtien kritiikki oli aivan kohtuuton. Se teki,
-Bergbom kirjoittaa, "viiltävää vääryyttä" etenkin Salalle ja Kaarola
-Avellanille. Eikä parannusta voitu odottaa, sillä näin syksyn alussa ei
-saatu tilausta aikaan ja sirkus oli tulossa. Silloin Kaarlo teki
-"nopsan päätöksen" ja lähti Pietariin, josta oli tullut kehotus
-teatterille saapua sinne, ja hän sopi siellä että seurue lokakuulla
-antaisi sarjan näytäntöjä Kononovan salissa, lähellä Nevskin
-prospektia. Sillä aikaa koetettaisiin saada tilaus toimeen Viipurissa,
-johon syyskauden loppupuoleksi palattaisiin.
-
-Syyskuun loppupuolella näytännöt Viipurissa toki menestyivät paremmin.
-Viimeinen ponnistus miellytti melko lailla yleisöä. Lilli Kurikka oli
-siinä hyvin viehättävä ja Vallenius lauloi oivallisesti. Vielä paremmin
-onnistui Työmiehen vaimo, joka kaksi iltaa peräkkäin tuotti yli 800 mk.
-"Suosionosotukset voimakkaat ja vaikutus suuri, vaikkei niin sytyttävä
-kuin Helsingissä. Kritiikkikin on kiittävä. Esitys ei ole täysin
-tasaista." Uusi kappale, Hilda Aspin kääntämä Ibsenin _Nuorten liitto_,
-näyteltiin ensi kerran 30/9. Viimeinen näytäntö ennen poislähtöä oli
-2/10 (Viimeinen ponnistus 3:s kerta).
-
-_Pietarissa_ oli ensi näytäntö, Nummisuutarit, 5/10, mutta ennen kun
-siksi päästiin oli ikäviä rettelöitä kestettävänä. Arvattavasti
-säästäväisyydestä lähetettiin teatterin puvusto laivalla Viipurista
-Pietariin; mutta niin ei olisi pitänyt tehdä. Venäläinen tullitoimisto
-vaati näet tullia puvuista. Ei ollut muuta neuvoa kuin kuljettaa
-puvusto samalla laivalla takaisin Viipuriin ja lähettää se uudestaan
-Pietariin -- rautatiellä. Sitä tietä pääsivät arkut perille ilman
-tullimaksua. -- Paitse tullin kanssa oli teatterilla rettelöitä
-sensuurin kanssa. Viimeinen ponnistus kiellettiin kokonaan, se kun
-koski venäläisiä oloja ja olisi voinut loukata orjain vapauttamisesta
-kärsinyttä aatelistoa! Myöskin Kultaristiä tahdottiin kieltää, sillä
-siinä Venäjältä palaavat ranskalaiset sotilaat puhuvat venäläisestä
-pakkasesta, kasakoista ja heidän keihäistään, jota paitse marseljääsi
-lauletaan. Lopulta annettiin kuitenkin näyttelemislupa, kun "Venäjä"
-oli muutettu "Espanjaksi", vaaralliset laulut vaihdettu viattomampiin
-ja kappaleen nimikin muutettu "Kultasormukseksi"! --
-
-Näytäntöjä annettiin kaikkiaan kymmenen, viimeinen oli 24/10. Työmiehen
-vaimo oli ainoa, joka meni kaksi kertaa. Alussa oli väkeä vähemmän,
-mutta sitte huoneet parantuivat, niin että päätettiin pienellä
-voitolla. Tälläkin kertaa venäläiset lehdet kiittivät teatteria, joskin
-luonnollista on että kaivattiin Ida Aalbergia, joka viime kerralla oli
-niin suurta huomiota herättänyt. Niin esim. kiittivät "Novosti" ja
-"Novoje Vremja" Venetian kauppiaan esittämistä: väkijoukkojen liikkeitä
-ja ryhmitystä näyttämöllä, tarkkaa roolientuntemista ja lausumista sekä
-näyttelijäin hienoa käytöstapaa. Edellinen lehti antoi suurta
-tunnustusta Leinolle (Shylock) ja nti Avellanille (Portia). --
-Pietarissa oli Emilie Bergbomkin mukana, Kaarlon pyynnöstä, --
-"tiedäthän, kuinka hyödyllinen sinä olet siellä".
-
-Ennen lokakuun loppua oli seurue jälleen _Viipurissa_ ja antoi
-ensi näytännön 30/10. "On toki pelkurimaista paeta ensimäisen
-vastoinkäymisen jälkeen", Kaarlo oli kirjoittanut päättäessään palata
-sinne. Mutta vaikea aika oli hänellä edessään. Hän kirjoittaa 10/11:
-
-"Rakas sisar! Ei ole täällä ollut iloisia päiviä. Joka hetki on ollut
-niin täynnä puuhaa ja vastoinkäymistä, että minun on täytynyt todella
-ponnistaa voimiani pysyäkseni uskaliaana."
-
-Huoneet olivat yhtämittaa huonoja taikka keskinkertaisia, hyviä
-(700-900 mk) oli vain 6, vaikka näytäntöjä annettiin 23; viimeinen
-21/12. Syynä tähän oli ennen kaikkea se, että ruotsalainen yleisö ei
-käynyt teatterissa. Niin oli koko ajan laita, mutta kun suomalaisia
-näyttelijöitä ei oltu nähty Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi
-pidetyissä arpajaisissa, sanottiin "sosieteetin" oikein päättäneen olla
-teatterissa käymättä. "Koska ei muutenkaan olisi käyty, niin on se
-meille yhdentekevää", sanoo siitä Kaarlo, katsoen näyttelijöihin
-kohdistamaa vaatimusta tulla arpajaisiin sitä naivimmaksi kuin
-"sosieteetti" ei ollut osottanut mitään myötätuntoa teatterille.
-Toiselta puolen tämä ei estänyt saman kaupunkilaispiirin sanomia, Östra
-Finlandia ja varsinkin Viborgs Tidningiä, kohtuuttoman ankarasti
-arvostelemasta näytäntöjä, mikä tietenkin vaikutti painostavasti
-näyttelijöihin. Mutta ei ainoastaan nämä paikalliset nurjat olot
-raskauttaneet ilmaa, vaan oli se muutenkin painostava. Venäläisten
-sanomalehtien ilkeät hyökkäykset Suomea vastaan olivat tähän aikaan
-entistä kiihkeämmät, ja yhä jatkuvan kansallisuustaistelun ohella oli
-erittäin valtiopäivien aikana keväällä ja sen jälkeen eripuraisuus itse
-suomalaisessa puolueessa alkanut nostaa päätänsä. Jo nyt "nuoret"
-puuhasivat[74] uutta sanomalehteä Uuden Suomettaren kilpailijaksi ja
-vastustajaksi, koska se muka oli liian laimea kieliasiassa (!). Siitä
-ei vielä tullut mitään, mutta kehitys oli alkanut suuntaan, jonka
-ilmiöt miten selitettäviä ehkä lienevätkään, kumminkin olivat omansa
-heikontamaan sitä yhteistuntoa ja -henkeä, joka 1870-luvulla oli saanut
-suuria [etupäässä suomalaiset koulut ja teatterin] aikaan. Tämän kaiken
-johdosta Kaarlo, ajatellen teatteria, kirjoittaa (10/11) seuraavat
-sanat, jotka tosin vain hämärästi ilmaisevat hänen aikeitaan, mutta
-sitä paremmin kuinka hänen mielensä oli levoton ja kiihtynyt:
-
-"Minä mietin päivät ja yöt mitä meidän on tekeminen, jos tämä jatkuu.
-Tarmokas askel on välttämätön, mutta onko se mahdollinen, kun puolue on
-niin alakuloinen kuin se nyt on. Taikka oikeammin, voiko tämä tarmokas
-askel olla muuta kuin taka-askel oloihin 7 tai 8 vuotta sitten. Ja
-edelleen mitä on minun tekeminen? Kestääkö vaikealla hetkellä vai
-luopua juuri sillä hetkellä, kun minä en ole niin välttämätön."
-
-Arvataksemme Bergbom taka-askeleella tarkotti teatterin voimien ja
-toimen supistamista, syystä kun suomalainen yleisö ei näyttänyt
-jaksavan kannattaa sitä siinä laajuudessa ja muodossa, johon se oli
-kehittynyt.
-
-Emilien kirjeistä voisi ottaa paljo samantapaista, sillä useammin kuin
-veli hän purkaa tuskastunutta sydäntään. Tukalat valtiolliset olot
-vaivaavat häntä samoin kuin teatterin ahdinko. Kuitenkin jätämme sen
-sikseen ja merkitsemme vain pari sivuseikkaa: Ruotsalainen teatteri ei
-myöskään elänyt loistavia päiviä ja sai sitä paitse kokea ankaraa
-arvostelua omien ystävien puolelta. Nyt kun sillä ei ollut kilpailijaa,
-sanottiin, se olisi voinut luopua operettiohjelmistostaan. "Ajatteles,
-teatteri unohti viettää 25-vuotista riemujuhlaansakin -- näyteltiin
-vain 'Pikku pyhimystä' ja 'Kultahämähäkkiä' siinä huoneessa, joka
-vihittiin jalolle, kauniille, isänmaalle j.n.e. Varmaankaan emme me
-olisi olleet niin huolimattomia." -- Emilien iloksi kenraalikuvernööri
-oli nyt antanut avustuksensa, 4,000 mk, vapaasti käytettäväksi
-teatterin hyödyksi. --
-
-Mitä ohjelmistoon tulee, oli se Viipurissa kylläkin vaihteleva,
-sillä tiedämmehän vanhastaan, että harva koko illan kappale
-maaseutukaupungissa meni useammin kuin 2 kertaa. Ainoa varsinainen
-uutuus oli A. Wilbrandtin 4-näytöksinen draama _Isä ja tytär_ (Die
-Tocher des Herrn Fabricius), jonka ensi-ilta oli 4/12. "Itkettiin
-runsaasti ja myöskin aplodeerattiin. Leino ja Kaarola Avellan
-onnistuivat hyvin", ja muutkin pitivät paikkansa.[75] Uudistuksista
-mainittakoon Saituri, jossa Lindfors suurella menestyksellä esiintyi
-Harpagonina, ja Kylänheittiö, joka antoi kaksi hyvää huonetta.
-
-"Inez Borg otti", Bergbom kirjoittaa, "Finum Rószina ratkaisevan
-askeleen eteenpäin taiteilijaurallaan. Hänen näyttelemisessään oli
-eloa, vauhtia, vaihtelevaisuutta, ilmettä ja, mikä oli enemmän, hän
-ymmärsi yhdistää eri situatsionit, niin että todellinen kuva syntyi.
-Hän sai repliikkiaploodin keskellä kohtausta, johon hidas yleisömme
-harvoin ratkeaa." Rva Rautio Boriskana oli ensi kerralla heikko, mutta
-toisella toinen ihminen, sangen kunnioitettava; Vallenius ei ollut
-kiitettävä Göndör Sandorina, mutta lauloi oivallisesti.
-
-Muutoin annettiin kevätkaudelta tuttua, niin Kullervo ja Hamletkin. Kun
-Shakespearen ijäti mieltäkiinnittävä murhenäytelmä meni, "ensi rivi
-loisti täydellisellä poissaolollaan. Se säästää kai itseään, siksi kun
--- Saimaan rannalla tulee!"
-
-"Sala oli oikein viehättävä Laertes. Rva Rautio on hämmästyttänyt
-Ofeliallaan. Minä olisin ollut tyytyväisempi, jos hänen Ofeliansa olisi
-ollut vähemmän onnistunut, mutta itsenäisempi. Nyt oli jäljennös liian
-orjallinen. Yleisö oli sitä vastoin hyvin 'ylösrakennettu'."
-
-Viimeinen ponnistus tuotti hyviä huoneita, johon sekin vaikutti että
-inkeriläisiä ja pietarilaisia, kolmattakymmentä henkeä, oli varta
-vasten tullut sitä katsomaan. Matti Kurikka oli saapuvilla ja
-huudettiin "asianmukaisesti" esiin. Kun kappale annettiin toistamiseen,
-sai Vallenius hohtokivillä varustetun sormuksen, samoin kuin rva Rautio
-(Roinilan talossa) hopeaisen kahvikaluston "muistoksi viipurilaisilta".
--- Erikoisen mieltymyksen herättivät laulukappaleet, ja Lilli Kurikka
-tuli oikein yleisön suosikiksi, muita mainitsematta.
-
-Kaarlon kirjeistä merkitsemme vielä, että hän -- nyt kun teatterilla
-oli hyvänlaisia laulukykyjä: Vallenius, Lilli Kurikka, Inez Borg ja
-Rautio -- mietti kotimaisten laulukappalten ottamista ohjelmistoon, se
-on "yksi vuoroonsa neljältä kotimaiselta (ja qvasikotimaiselta)
-säveltäjältä: Crusell, Greve, Schantz ja Pacius". Uusia näytelmiä hän
-sai tavantakaa arvosteltavakseen, vaikkei yksikään näyttäytynyt
-otolliseksi. Semmoisia oli Matti Kurikan 'Aino', K. Lönnbohmin
-'Yhteiskunnan hylkyjä' ("mieltäkiinnittävä, mutta liian lapsellinen
-rakennukseltaan ja ajatuskulultaan"), K. Brofeldtin 'Epäilijä'[76]
-y.m. Nämä samoin kuin useat muut tarjomukset todistavat teatterin
-virittäneen ennen aavistamattoman yritteliäisyyden kirjailijoissa.
-
-Vaikeuksista huolimatta Bergbom oli kestänyt Viipurissa lähes kolme
-kuukautta, eikä vajaus sentään ollut tavattoman suuri. Se teki näet
-1,146 mk. Emilie ei voinut olla ihmettelemättä veljensä sitkeyttä,
-mutta ilolla hän vastaanotti hänet ja seurueen jouluksi _Helsinkiin_,
-missä näytännöt alkoivat toisena joulupäivänä Venetian kauppiaalla.
-
-Olemme tulleet 1885 vuoden loppuun, vuoden jonka kevätkausi oli
-teatterin loistokkaimpia, mutta jonka syyskausi jälleen kerran näytti,
-kuinka kaukana oltiin järkkymättömästä pohjasta. Miten luottavaisia oli
-oltu kevätpuolella, näkyy siitä että silloin varmemmin kuin koskaan oli
-suunniteltu uuden talon rakentamista teatterille. Silloin näet,
-säätykokouksen aikana, oli päätetty perustaa osakeyhtiö tarkotusta
-varten eikä epäilty että ennen vuoden loppua merkittäisiin 100,000
-markkaa, jota vähemmällä pääomalla ei käynyt ryhtyä asiaan. Siinä
-yleisessä taidenäyttelyssä, joka tänä vuonna oli toimeenpantu
-tarkotuksessa että nähtäisiin kuinka Suomen kuvaamataide kuluneena
-kymmenenä vuotena oli kehittynyt ja edistynyt, oli myöskin näytteillä
-vapaaherra Seb. Gripenbergin laatimat piirustukset uutta
-teatterirakennusta varten, mutta eivät ne enemmän kuin julkiset
-kehotuksetkaan innostaneet yleisöä semmoiseen uhraavaisuuteen kuin
-tuuman toteuttaminen edellytti. Aika oli yleensä taloudellisestikin
-huono, jota paitse "puolueen alakuloisuus", josta Bergbom puhuu
-kirjeessään, tässäkin tuli näkyviin. Osakkeita merkittiin ainoastaan
-63,000 markan edestä. Yritys oli selvästi liian aikainen, ja täytymys
-oli turvata välikeinoon, josta alempana on puhuttava.
-
-Muista seikoista, jotka eivät ole aineellemme vieraita, mainitsemme
-vielä kaksi. Toinen oli _Fritiof Peranderin_ kuolema, joka odottamatta
-tapahtui 28/12. Perander, jonka elämäntoimella ajattelijana ja
-tiedemiehenä ymmärrettävästi ei ollut mitään suoranaista yhteyttä
-teatterin kanssa, oli kumminkin alusta alkaen taidelaitoksen
-lähimpiä ystäviä. Jos kenkään niin hän käsitti sen harrastuksia
-ihanteelliselta ja isänmaalliselta kannalta, ja vaikkei hän varattomana
-tieteenviljelijänä voinutkaan merkittävämmällä tavalla aineellisesti
-tukea teatteria, niin on varma että hän -- jota sanottiin etevimmäksi
-kaunopuhujaksemme Fredrik Cygnaeuksen jälkeen -- monella
-syvämietteisellä ja innostuttavalla puheellaan on vahvistanut sitä
-jaloa ja epäitsekästä henkeä, joka teatterin alkuaikoina elähytti sekä
-suomalaista näyttelijäseuruetta että sen ystävä- ja kannattajapiiriä.
--- Toinen seikka koskee Minna Canthia ja välillisesti hänen suhdettaan
-Suomalaiseen teatteriin. Me tarkotamme kirjailijattaren tänä syksynä
-tapahtunutta entistä jyrkempää esiintymistä naiskysymyksessä. Kun näet
-Minna Canth oli julkaissut suurta huomiota herättävän kirjoituksen
-Valvojassa, ja sen johdosta Finlandissa oli ilmestynyt ankara
-vastalause, jossa m.m. lausuttiin: "Me, Suomen naiset, emme tahdo että
-oikeuksiamme puolustetaan kristinuskon, Jumalan ilmotettuun sanaan
-nojaavien totuuksien kustannuksella", painatti hän samassa lehdessä
-vieläkin ankaramman vastauksen. Kieltäen vastustajiltaan oikeuden
-puhua "Suomen naisten" nimessä hän väitti juuri kristinuskon
-_perustotuuksien_ pakottavan häntä astumaan esiin ja päätti sanoilla:
-"Teidän, maamme sivistyneitten naisten, ei tarvitse peljätä, että
-allekirjoittanut vahingoittaa teidän 'hyvää asiaanne', sillä tiemme
-erkanevat tässä. Te olette vapaat kaikesta edesvastuusta, minä en kuulu
-teihin." -- Bergbom-sisarukset, jotka tunsivat Minnan tulisen luonnon,
-ymmärsivät paremmin kuin muut tuon sydämenpurkauksen, eikä se siis
-estänyt heitä lähettämästä hänelle onnentoivotuksensa uudeksi vuodeksi.
-Siihen Minna vastaa seuraavasti:
-
-"Rakas, hyvä Emilie! Sulin kiitos onnentoivotuksestanne! Se minua niin
-sanomattomasti ilahdutti, koska se todisti, ettette kumminkaan ole
-minuun niin kauhistuneita, kuin huhut ovat tänne tahtoneet kertoa.
-Niin, täytyihän sen kerran räjähtää tuleen, mikä kauan oli kytenyt. Ja
-että se tapahtui tavalla, joka noin yleistä kauhua herätti, oli
-toiselta puolen luonnollista, toiselta taas tarpeen. Nyt olen ainakin
-varma siitä, että luetaan mitä vastedes kirjoitan. -- Rauha minulle
-tähän aikaan olisi sama kuin henkinen kuolema." --
-
-Samasta kirjeestä saamme tietää, kuinka häntä tuomittiin, kuinka
-sanottiin, "ettei muitten kuin katunaisten ja katunaisten vertaisten
-pitäisi hänen kanssaan seurustella sen jälkeen, kun hän oli Finlandissa
-julkisesti astunut heidän riviinsä". Sanalla sanoen, Minna Canth oli
-joutunut mitä katkerimman taistelun kannalle niiden kanssa, joista
-hänen syytöksensä vallitsevia oloja vastaan olivat enemmän turmiollisia
-kuin hyödyllisiä. Tässäkin oli kehitys alkanut suuntaan, joka aikaa
-voittaen niin katkeroitti ja hämmensi Minnan mielen, ettei hän enää
-osannut erottaa ystäviä vastustajistaan.
-
-Uudenvuoden päivänä vietettiin Kiven muistoa Kullervolla, ja 2/1 meni
-Roinilan talossa uusien voimien varassa: rva Rautio Anna, Lilli Kurikka
-Elli, Leino Olli, Alarik Böök Maunu j.n.e. Topeliuksen päivänä
-näyteltiin Sotavanhuksen joulu, monen vuoden päästä uudistettu Anna
-Skrifvars ja Kultaristi. Helsinkiläisille uusi kappale tuli vasta 20/1,
-jolloin annettiin Ibsenin Nuorten liitto. Vasenius (Valvojassa) teki
-erinäisiä huomautuksia Ahlbergin (Stensgård), Pesosen (Lundestad) ja
-Salan (Fjeldbo) tapaa vastaan käsittää roolejansa, mutta Lindfors oli
-hänestä mainio Daniel Hejrenä, Leino täytti kunnialla kamariherra
-Bratsbergin osan ja samoin nti Stenberg matami Rundholmenin ja Aspegren
-Aslaksenin; rva Rautio teki Selmasta vähemmän kuin mahdollista olisi
-ollut. Näytelmä meni kaikkiaan vain neljä kertaa.
-
-Runebergin päivänä oli ohjelma, niinkuin monesti ennenkin,
-vaihtelevista aineksista kokoonpantu. Ensiksi tuli teatterin johtajan
-taitavasti järjestämät 14 kuvaelmaa Vänrikki Stoolin tarinoista
-lausunnan ja laulannan mukana, joka sarja päättyi Maamme-lauluun,
-suuren runoilijan seppelöityä rintakuvaa ympäröivän kuoron esittämänä,
-toiseksi Björnsonin Taistelujen väliajalla ja kolmanneksi neljännen
-näytöksen ensi kuvaelma Trubaduri-oopperasta, rva Emmy Achtén ja A.
-Ojanperän laulamana. Isänmaalliset kuvaelmat, nuo samat jotka myöhemmin
-niin monena vuotena uudistettiin, vastaanotettiin innostunein mielin;
-mutta oikean riemastuksen synnytti rva Achtén esiintyminen, se kun
-hetkeksi loihti kuulijakunnan takaisin oopperan loistoajan tunnelmaan.
-Sama oopperakuvaelma uudistettiin vielä kaksi kertaa kevään kuluessa.
-
-Wilbrandtin Isä ja tytär meni ensi kerran Helsingissä 17/2, mutta ei
-voitu antaa enemmän kuin kaksi kertaa. Eikä kolmannellakaan
-samallaisella uutuudella, Scriben Naiset sotasilla, ensi kerran
-Helsingissä 3/3, ollut parempi menestys. Nuorten liitto ja kaksi
-viimeksi mainittua näytelmää todistivat siis suorastaan Kaarlo
-Bergbomin ylempänä luetun väitteen oikeaksi, ettei meillä juuri mikään
-muu menestynyt kuin suuri klassillinen draama taikka kansannäytelmä. Ja
-kumminkin tunnustettiin esitys hyväksi. Wilbrandtin kappaleessa
-kunnostivat itseään nti Avellan ja Leino, ja Scriben näytelmässä samat
-sekä rva Rautio. Viimeisen jälkikappaleena annettiin uudistettuna
-Kevään oikkuja, jossa nti Olga Finne ensi kerran esiintyi Helsingissä.
-Jos luultaisiin että teatteri Helsingissä oli tavannut myötätuulta,
-niin täytyy sanoa että se on erehdys. Täälläkin näyttäytyi yleisö
-laimeaksi, eikä salonki tahtonut täyttyä. Osaksi kai vaikuttivat tähän
-ahtaat ajat ylipäätään, mutta enemmän sentään että teatterilla oli
-vähemmän merkillistä tarjottavana kuin edellisenä näytäntökautena.
-Bergbom puolestaan ei väsähtänyt. Vuoden alusta hän oli jälleen
-valmistanut jotakin uutta suurta, joka veti vertoja teatterin entisille
-loistoteoille. Nyt kun Ida Aalberg oli poissa, hän oli valinnut
-esitettäväksi Shakespearen _Kuningas Learin_, jonka mahdollisuus
-kokonaan riippuu etevästä _miehisestä_ näyttelijästä. Harjotusten
-aikana Kaarlo yhdessä Leinon, Ahlbergin ja Salan kanssa kävi
-Pietarissa, missä kappale esitettiin saksalaisessa teatterissa, Ludwig
-Barnay pääroolissa; Emilie puolestaan puuhasi pukujen y.m. tarpeitten
-valmistamista. Ensi-ilta tuli sitte 12/3, ja silloin taas täpösen täysi
-huone ihastuneena mahtavan draaman kunniakkaasta esityksestä purki
-sydämellisen kiitollisuutensa seurueelle ja sen johtajalle. Voitto oli
-täydellinen: kritiikki tunnusti yksimielisesti yhtä hyvin
-näyttämöllepanon kuin näyttelemisen. Nimirooli oli Leinolla, ja ne,
-jotka tällä kertaa taikka myöhemmin -- sillä näytelmä uudistettiin
-useasti -- ovat nähneet hänet Learina, myöntävät, että hän tuskin
-missään on korkeammalle kohonnut. E. Nervanderin arvostelusta
-(Finlandissa) otamme seuraavat kohdat:
-
--- -- Leino suorittaa tehtävänsä suurin piirtein. Kun esirippu nousee,
-on Learin hovi koolla linnan juhlasalissa. Ruumiillisesti
-murtumattomana Lear huolimatta 80 ikävuodestaan astuu reippaasti
-sisään; ainoastaan katse ilmaisee, että vuodet kuitenkin ovat jättäneet
-jälkiä. Learin olennossa on jotain hermostunutta, levotonta, hänen
-tunteensa ovat kehinneet silmänräpäyksessä ilmautuvaksi intohimoksi, ja
-nyt, jakaessaan maatansa lapsilleen, tyydyttävät häntä ainoastaan
-ylenpalttisimmat lemmensanat tyttäriltä, ja sentähden nyökäyttää hän
-mielihyvällä päätään vanhempien tytärten imartelulle ja menettää
-tasapainonsa kun Kordelia kieltäytyy noudattamasta heidän esimerkkiään.
-Kun sitte Goneril näyttää mitä lajia hänen rakkautensa on, kehittyy
-Learin mielentila edelleen ja osottautuu Leinon esityksessä
-onnistuneesti siten, että intohimoisten vihanpurkausten välissä ilmenee
-enenevä synkkämielisyys, joka m.m. näyttäytyy hänen hajamielisissä
-vastauksissaan narrin kysymyksiin. Tulee sen jälkeen kohtaus Reganin
-kanssa, joka täydellisesti murtaa vanhuksen ja heittää hänet ulos
-syysyön pimeyteen, sateeseen ja myrskyyn. Gonerilin ja Reganin
-menettelyn aiheuttamissa, kiihkeissä mielenpurkauksissa saattaa tarkoin
-seurata Leinon näyttelemisen johdonmukaista kehitystä. Alussa on Learin
-vihassa jotakin, sanoisimmeko, daimonillisesti hurjaa, mutta vähitellen
-se lauhtuu mitä enemmän mieli synkistyy ja sielunelämä laimentuu, ja
-vihdoin se kokonaan katoaa.
-
-Ajottainen mielipuolisuus kohtasi Learia. Leinon näytteleminen kohoo
-tässä semmoiseen totuuteen ja täydellisyyteen, että katsoja syvimmällä
-mielenkiinnolla seuraa Learin sielunkamppailua, missä muisto Learista,
-joka oli kuningas, turhaan koettaa murtaa mielipuolisuuden kahleita. Ja
-kun Lear viimein, hyljätyn Kordelian hoidossa, herää itsetuntoon,
-silloin on hän ruumiillisestikin vanha. Entinen voima ja joustavuus
-ovat poissa, ja hänen silmänsä ovat kohtalon iskuista auenneet.
-Kauniimpia lehtiä, kenties oikea loistokohta Leinon näyttelemisessä on
-juuri tämä herääminen, niin kauneutta ja totuutta täynnä. Naamioitus on
-oivallinen ja kaikki niin harkittua ja hienosti suoritettua, että se
-katoamattomasti kiintyy katsojan mieleen. Learin kohtalo ei ole vielä
-täysi. Kordeliakin, hyljätty ja takaisin saatu, ryöstetään häneltä, ja
-hän itse sammuu vähitellen kovasta elämäntaistelustaan. -- "Kuningas
-Learin rooli on nostanut Leinon mukanaan, on tehnyt hänet monessa
-kohden uudeksi ja kohottanut hänet asteelle, jolta hän jatkuvalla
-työllä voi kurottaa kätensä korkeimpaan mitä taide tarjoo." --
-
-Learin tyttäret olivat neideissä Avellan ja Borg sekä rva Rautiossa
-saaneet esittäjiä, jotka suuresti vaikuttivat menestykseen. Nti Avellan
-(Goneril) esittää täydellisesti tämän tarmokkaan naisen, joka ei
-peräydy rikoksenkaan edestä, kun on kysymyksessä hänen aikeittensa
-toteuttaminen. Levollinen, tyyni kohtauksissa isän kanssa, intohimoinen
-Edmundin seurassa, tahdonvoimaa ja ylemmyyttä osottava miestänsä
-kohtaan, hän näyttäytyy koko ajan valtavassa majesteetillisuudessa
-isänsä tyttäreksi. -- Regankin on isänsä tytär kiihkeään luontoonsa
-nähden. Nti Borg esittää roolin johdonmukaisesti ja kyvykkäästi. -- Rva
-Raution Kordelia on yksinkertainen ja koruton, mutta sydämellinen, ja
-mitä edemmäs tullaan sitä todempi ja sielukkaampi on hänen esityksensä.
--- Narri (Lindfors) osotti etenkin syvää tunnetta. Hän oli 'katkera'
-narri, jonka rosoisen pinnan alla luonnollinen sydämenlämpö loisti;
-ehkä hän oli liian alakuloinen, hän olisi tarvinnut enemmän sitä syvää
-huumoria, joka katkaisee katkerimmankin totuuden kärjen. -- Aspegren
-(Kent) kaipasi alussa ja lopussa ryhtiä ja levollisuutta, mutta
-valepuvussa hän oli oivallinen. -- Sala (Edgar) oli varsinkin etevä
-kohtauksessa nummella Learin kanssa, jossa hän tekeytyy mielipuoleksi.
-Esitys oli täydellisesti realistinen ja havainnollinen, parasta mitä
-näyttelijältä on nähty. -- Ahlberg Edmundina sai oikeastaan vain
-luonteen aistillisen puolen esiin, jota vastoin tämän sankarihahmon
-mahtavuus ja liukkaus vallanhimossa jäi syrjään. -- Muut täyttivät
-paikkansa ilman erikoista ansiota.
-
-Tässä sopii ehkä lisätä joku sananen Leinon näyttelijäluonteen
-kuvaamiseksi. Hän ei ollut niitä nerokkaita taiteilijoita, joita
-välitön innostus johtaa, ja joskin hänellä oli kookas, "kuninkaallinen"
-vartalo, oli hänen äänensä jotenkin taipumaton ja syvimpiä tunteita
-purkaessa kumea, josta arvostelijat alinomaa jankuttivat. Mutta
-toiselta puolen hän ei koskaan ylenkatsonut tehtäväänsä, vaan teki aina
-parastaan vakavasti ja älykkäästi perehtyäkseen siihen. Siitä johtui
-että hän, niinkuin arvostelijat usein lausuivatkin, ei koskaan pilannut
-rooliansa. Kun hän sitte sai oikein suuren kuvan luotavakseen, niin ei
-kukaan voittanut häntä tunnollisessa harrastuksessa kohota tehtävänsä
-tasalle. Miten hän saattoi onnistua, todistaa hänen kuningas Learinsa,
-joka jo on edellisessä niin seikkaperäisesti kuvattu, ettei siihen ole
-muuta lisättävää kuin että Leino ilmeisesti oli pannut merkille sanat:
-"Kuningas päästä jalkaan", joten majesteetillinen ryhti tuli yhdeksi
-onnettoman hallitsijan pääpiirteeksi, ja juuri majesteetillisuuden ja
-kurjimman alennustilan ristiriidassa tuli traagillisuus valtavan
-havainnolliseksi. -- Vaikka Leinon Eskokin on tunnustettu
-erinomaisen eteväksi, olivat vakavat roolit, historialliset
-hallitsija- ja sankarihahmot sekä karakteeritehtävät uudenaikaisissa
-probleemidraamoissa hänen varsinainen alansa, ja niiden suorittajana
-hän oli teatterin suuriarvoisimpia jäseniä.
-
-Kuningas Lear meni seitsemän kertaa peräkkäin -- tavallinen suuren
-menestyksen merkki.
-
-Seuraava uutuus, Hilda Aspin suomentama rva Alfhild Agrellin
-3-näytöksinen _Thora_ (Ensam), joka näyteltiin ensi kerran 9/4, oli
-taas noita ajan probleemi- eli tendenssinäytelmiä, joista vain harvat
-(niinkuin Noora ja Työmiehen vaimo) herättivät suurempaa myötätuntoa
-yleisössä. Thora, jonka pääroolit kuitenkin olivat hyvissä käsissä (rva
-Aspegren Thora, Lindfors Sanden, rva Rautio Yngva, Leino Eksköld), meni
-vain kaksi kertaa. Bergbom tiesi kyllä edeltäkäsin kuinka vähän nämä
-kappaleet "vetivät", mutta hän piti velvollisuutenaan tutustuttaa
-yleisöä -- ainakin mahdollisuuden mukaan -- uusiin ilmiöihin.
-
-Vähän myöhemmin, 19/4, tuli laatuaan ensimäinen näytäntö puhenäyttämön
-elämässä, se on jäähyväisnäytäntö "täysinpalvelleelle" näyttelijälle,
-_Ismael Kalliolle_, ensimäinen teatterin alkuajan jäsenistä, joka
-vapaaehtoisesti erosi. Kallio oli jo vanha tullessaan ja nyt hän oli
-puolivälissä kuudettakymmentä. Uskollisena työntekijänä hän oli
-esiintynyt noin 100:ssa roolissa, mutta varsinaista menestystä oli
-hänellä ollut ainoastaan kuvatessaan tyyppejä kansamme alemmista
-kerroksista. Siten oli hän verraton Eenokkina Kihlauksessa ja
-Zepeteuksena Nummisuutareissa, ja myöhemmät roolien esittäjät ovat
-häneltä perineet erinäisiä piirteitä näiden tyyppien näyttämökuvista.
-Ennen tuloaan oli Kallio jo jäykistynyt kouluopettajan toimessa ja
-sentähden hän kyllä fantasiassaan kuvitteli itseään traagillisten osien
-tulkitsijaksi, pystymättä siihen todellisuudessa. Vaikeata oli hänen
-kuitenkin siinä kohden luopua illusioneistaan ja epäiltävää on, eikö
-hän mennessäänkin pitänyt itseään väärin ymmärrettynä. Miten
-lieneekään, antoivat teatterin johtokunta, yleisö ja hänen lähimmät
-ystävänsä vilpittömän tunnustuksensa näyttelijälle erohetkellä, jolla
-Kallio viimeisen kerran mehevällä huumorilla näytteli Eenokkia Kiven
-kuolemattomassa Kihlauksessa.
-
-Toukokuultakin on vielä pari ohjelmistolle uutta kappaletta
-mainittavana. Toinen oli Salan suomentama E. Labichen 4-näytöksinen
-huvinäytelmä _Perrichonin huvimatka_, 7/5. Pääroolit olivat
-Lindforsilla ja nti Stenbergillä, hra ja rva Perrichon, molemmat
-oivallisia, nti Asp oli viehättävä Henriette. Näytelmä hullunkurisine
-kohtauksineen herätti melkoista suosiota. Toinen uutuus oli Hilda Aspin
-kääntämä R. Benedixin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Kotikahakka_
-("Eigensinn"), 14/5, jolla niinikään oli hyvä menestys. Tämä pikku
-kappale esitettiin yhdessä _Mestari Patelinin_ kanssa, joka oikeastaan
-on uusintona pidettävä, sillä sisällykseltään se oli sama huvinäytelmä
-kuin alkuajan "Pekka Patelin", mutta nyt se esitettiin laulukappaleena,
-varustettuna eri säveltäjäin sävelmillä. Nimirooli oli Valleniuksella,
-muut seurueen muilla laulukyvyillä.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Näin tämäkin näytäntökausi läheni loppuansa ja kenties olisi se
-päättynytkin ilman suurempaa loistoa, jollei olisi sattunut olemaan
-maisteripromotsionikevät. Se antoi Bergbomille erikoisen aiheen
-kehottaa Ida Aalbergia vierailemaan toukokuun viime päivinä, ja hän
-tulikin Helsinkiin 19/5. -- Ylipäätään taiteilijattaren pitkä
-Kööpenhaminassaolo ei ollut tuottanut hänelle niin suurta menestystä
-kuin hän arvattavasti ja syystäkin oli toivonut. Ei toki niin, ettei
-hänen taidettaan olisi tunnustettu taikka ettei häntä olisi suurella
-ystävällisyydellä ja kunnioituksella kohdeltu, mutta oli hänen koko
-ajan täytynyt esiintyä verraten vähäarvoisissa tehtävissä, jotka itse
-laatunsa kautta estivät häntä saavuttamasta ratkaisevaa voittoa.
-Ensiksi hän Kasinoteatterissa näytteli naispääosaa silloin ihan uudessa
-ranskalaisessa muotikappaleessa Jules Claretien Ruhtinas Zilah, sitten
-hän muutti Dagmarteatteriin ja siellä hän esitti seuraavat roolit:
-nimiroolin Victorien Sardoun Andreassa; sankarin äidin, Aasen, roolin
-Ibsenin Peer Gyntissä; nimiroolit Birch-Pfeifferin Jane Eyressä ja
-Victorien Sardoun Fernandessa; sivuroolin Blumenthalin Isossa kellossa
-ja niinikään sivuroolin (joskin tärkeän) Octave Feuillet'n Sfinksissä.
-Vasta 13/5 tapahtuneessa resettinäytännössään taiteilijatar sai
-esiintyä rooleissa, joiden suoritus merkittiin loistavan voiton
-nimellä, Mathilde Dumontina Emile de Girardinin näytelmässä Erään
-naisen rangaistus ja Ofeliana Hamletissa. Sanomalehdet kiittivät yksin
-suin hänen henkevää, sielukasta, taiteellista, mestarillista,
-sydäntäkouristavaa näyttelemistään. -- Täydellisyyden vuoksi
-mainittakoon että taiteilijatar, joka Tukholmassa oli näytellyt
-suomenkielellä, Kristianiassa ja Kööpenhaminassa (tällä
-näytäntökaudella!) käytti ruotsia.
-
-Helsingissä Ida Aalberg esiintyi seitsemänä iltana erinäisissä
-loistorooleissaan. Taiteilijatar näytti tyystin, että kokonainen
-näytäntökausi semmoisessa taide- ja erittäinkin teatterikaupungissa
-kuin Kööpenhaminassa ei ollut mennyt ohi kehittämättä ja hienontamatta
-hänen taidettaan, ja yleisö puolestaan osotti että sen ihailu ja
-kunnioitus olivat entisellään. Ensiksi hän näytteli Homsantuuta
-Työmiehen vaimossa 23/5.
-
-"Hänen esityksensä", Nervander arvostelee, "oli yhtä suurenmoinen ja
-sydämeen tunkeva kuin ennen, eikä se kuitenkaan ollut entinen
-Homsantuu, joka nyt näyttäytyi yleisölle. Se oli uusi luoma,
-maltillisempi, hillitympi; tunne, ajatus oli keskittynyt katseeseen,
-joka täysin heijasti, mitä ennen ilmaistiin painokkaalla
-äänivivahduksella, jyrkemmällä liikunnolla. Mutta mustalaisveri kuohui
-kuin ennen, ja yleisö, joka täytti teatterin viimeiseen sopukkaan,
-tervehti kotiin palannutta taiteilijatarta joka näytöksen jälkeen
-loppumattomilla suosionosotuksilla." --
-
-Seuraavat näytännöt olivat: Hamlet 26/5, Romeo ja Julia 28/5, Työmiehen
-vaimo 29/5, Romeo ja Julia 30/5, Lea ja Kultaristi (kansannäytäntö) l/6
-sekä Noora 4/6.
-
-Huolimatta näistä viimeisistä näytännöistä ei tämän näytäntökauden
-lopputulos voinut olla muuta kuin huono. Näyttääksemme missä oltiin,
-otamme seuraavat rivit Emilie Bergbomin kirjeestä nti Elfvingille 2/5:
-
--- "Aina marraskuulta olemme hautoneet ajatusta anoa korotettua
-valtioapua. -- Niin, rakas Betty, niin vaikeaa kuin olikin, on meidän
-täytynyt pyytää suurempaa valtioapua, ja nyt on anomuksemme kaksi
-kuukautta levännyt senaatin salkuissa ja virunee siellä vielä 1 tai 2
-viikkoa. Kuinka vaikea tämä epävarmuus on, sen tiedät kyllä. Emme ole
-vielä voineet tehdä ainoatakaan palkkasitoumusta, sillä jollemme saa
-korkeampaa valtioapua, on toimeenpantava ikäviä supistuksia. Tämä vuosi
-on ollut kovin vaikea, ei ainoastaan aineellisessa suhteessa vaan
-taiteellisessakin. Ida Aalbergin poissaolo on ollut tuntuva joka
-suhteessa. Kaarlo oli niin kokonaan häneen keskittänyt taiteellisen ja
-korkeamman draamallisen toimen, että hänen lähtönsä aiheutti vaikeamman
-rikkoontumuksen kuin ulkopuolella olevat saattoivat nähdäkään. Hän on
-luvannut tulla kotiin 18 tai 19 p. toukokuuta; kuinpa hän tekisi niin,
-mutta ennen kaikkea kuinpa hän jäisi tänne tulevaksi vuodeksi. -- Missä
-teatteri näyttelee syksyllä, sitä emme tiedä, sillä se riippuu Ida
-Aalbergin täälläolosta ja teatterihuoneen korjauksesta. Jollemme saa
-korkeampaa valtioapua, emme voi ajatella vanhan Arkadian korjaamista.
-Uuden rakennuksen aikaansaaminen on jätetty sikseen, näinä vaikeina
-aikoina olisi semmoinen yritys aivan liian uhkarohkea." --
-
-Kirjeessä mainitut epävarmat asiat varmistuivat seuraavalla tavalla.
-Entisen 24,000 markan valtioavun lisäksi myönnettiin, lukien heinäkuun
-1 p:stä 1886, kolmeksi vuodeksi 8,000 mk vuosittain [4,000 mk vähemmän
-kuin oli pyydetty]. Ida Aalberg tuli niinkuin jo tiedämme kotiin
-toukokuun loppupuolella, mutta jo sitä ennen luettiin sanomissa, että
-hän jälleen oli sitoutunut syksyllä näyttelemään Dagmarteatterissa.
-Mitä vihdoin rakennuspuuhiin tulee, niin päätettiin -- riittävää
-pääomaa kun ei saatu kokoon uutta taloa varten (kts. ylemp. s. 239) --
-korjauttaa Arkadiateatteri sekä sisältä että ulkoa, jotta sitä vielä
-voitaisiin tarkotukseensa käyttää. Korjaustöiden kustannusarvio,
-vapaahra Seb. Gripenbergin ja rakennusmestari K. G. Siveniuksen tekemä,
-nousi 32,000 markkaan. Mutta eipä tämäkään summa ollut niin mitätön.
-Sen saamiseksi päätettiin kysyä niiltä, jotka olivat merkinneet
-osakkeita uutta taloa varten, eivätkö he suostuisi samalla määrällä
-avustamaan korjaushanketta. Ennen kun tähän oli vastaus tullut, täytyi
-kuitenkin käydä työhön käsiksi. Korjaustöihin ryhdyttiin näet
-kesäkuulla.
-
-Tilinpäätös osotti, että vajaus taas oli noussut uhkaavasti. Se teki
-19,170:22 mk. Tämä selittää, miksi Emilie Bergbom oli niin huolestunut.
-
-Tänä näytäntökautena annettiin 129 näytäntöä ja niissä: 11 kertaa
-_Viimeinen ponnistus_; 10 Kuningas ja katulaulajatar; 9 Ei ole aikaa; 8
-_Työmiehen vaimo_, Kultaristi; 7 Kuningas Lear; 6 _Murtovarkaus,
-Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_; 5 _Roinilan talossa_, Kylänheittiö,
-Naiset sotasilla, Hardangerin harjulla; 4 Ultimo, Hamlet, Saituri, Isä
-ja tytär, Nuorten liitto; 3 _Kullervo, Kevään oikkuja, Salamiin
-kuninkaat_, Thora, Kotikahakka, Mestari Patelin, Venetian kauppias,
-Trubaduri (IV. 1.); 2 _Nummisuutarit, Amalia ystävämme, Setä,
-Sotavanhuksen joulu, Anna Skrifvars, Kihlaus_, Parisin veitikka,
-Onhan pappa sen sallinut, Perrichonin matka, Yhteiskunnan tuet,
-Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia; 1 _Ole armelias köyhille, Lea_,
-Lemmenjuoma, Taistelujen väliajalla, Maria Stuart (III, IV), Todelliset
-naiset.
-
-Näistä 46 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja ohjelmistolle uusia 8.
-
-Mainitsemista ansainnee tässä, että Työmiehen vaimo huhtikuun
-keskivaiheilla rva Winterhjelmin ruotsintamana esitettiin Tukholman
-Uudessa teatterissa ja herätti suurta huomiota -- "ei kukaan mennyt
-välinpitämättömänä teatterista". Näytteleminenkin kuuluu olleen
-erittäin hyvä, vaikka Axel Ahlberg, joka oli käymässä Ruotsissa m.m.
-nähdäkseen Rossia (hän vieraili jälleen Tukholmassa), kirjoittaa, ettei
-Topon esittäjä läheskään vetänyt vertoja Rautiolle. Mitä tekijän kykyyn
-tulee, arvosteltiin hänen seisovan paljo ylempänä ruotsalaisia
-naiskirjailijoita. -- Rva Canth itse oli tähän aikaan kovin masentunut
-taistelustaan, niinkuin näkyy kirjeestä Emilielle 6/5:
-
--- "Tunsin itseni [edellistä kirjettä kirjoittaessa] niin kuolemaan
-saakka väsyneeksi, olisin tahtonut vaipua monta syltä maan alle, päästä
-multaan ijäksi lepoon. Taistelu on ollut niin moninainen, aineellinen
-ja henkinen, vai kuinka niitä nimittäisin. Murhetta, huolta ja
-ääretöntä sielun tuskaa! Eikä yhtään rakkautta; kylmyyttä ja vihaa
-vain. Halveksin itseäni, kun olen niin heikko, mutta minä en sille
-mitään voi. Minä isoon ja janoon rakkautta, olen kiitollinen
-kerjäläiselle pienen pienestä ystävällisestä katseesta, itse olen
-kerjäläinen, hän anoo minulta leipää, minä häneltä lämpimää tunnetta.
-Mitä välitän menestymisestä Tukholmassa, katkerammin kuin koskaan
-tunnen nyt, kuinka kaikki siteet minun ja kansalaisteni välillä ovat
-katkenneet. Ennen kun minulla mitään harrastuksia oli, elin sovussa ja
-ystävyydessä kaikkien ihmisten kanssa, nautin elämästä ja iloitsin
-hiljaisissa, rauhallisissa töissä. Mutta harrastuksieni tähden on
-ystävistä ero tullut. En minä ymmärrä heitä, eivätkä he minua. Mikä
-minulle on totta, se on heille valhetta, ja päinvastoin. Ellei olisi
-ihmisiin ollut niin kiintynyt, voisihan ilman heitä tulla toimeen. Ja
-luultavasti siihen viimein täytyykin tottua, mutta sitä ennen kivistää
-ja karsii ja repii sydäntä. Elkää minulle naurako, vaikka melkein itse
-sitä teen lopuksi aina, sitten kun ensin itkulla olen helpottanut
-mieltäni." -- -- [Lopussa tulee sitten seuraava tunnustus:] "Ovat ne
-olleet hyvin ystävällisiä minulle Tukholmassa. Sanomalehtiä olen saanut
-suuren suuria pakkoja ja telegrammiakin premiäärin jälkeen. Ja onhan se
-kaikki nyt sentään pienenä lohdutuksena, ja täytyyhän olla." --
-
-
-
-
-XV.
-
-Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.
-
-
-Kesäkuun alussa seurue jakaantui kahteen osastoon, joista toisen -- rva
-Aspegren, neidit Aalberg, Asp, ja Svan sekä herrat Ahlberg, Sala,
-Weckman ja Falck -- piti tehdä laajanlainen kiertomatka ja näytellä
-etupäässä rantakaupungeissa, ja toisen, johonka muun muassa kaikki
-laulukyvyt kuuluivat, antaa näytäntöjä Tampereella. Bergbom matkusti
-edellisen osaston mukana, jota vastoin Lindfors oli jälkimäisen
-päämiehenä. Leino oli saanut vapautta opintomatkaa varten, jolla hän
-oli viipyvä (etupäässä Wienissä) vuoden loppuun.
-
-Kiertomatkalaisten ohjelmisto käsitti seuraavat näytelmät: Lea, Noora,
-Thora, Ensi lempi, Amalia ystävämme, Tätä nykyä sekä näytöksiä ja
-kohtauksia Hamletista ja Daniel Hjortista. Ensimäinen näytäntö
-annettiin Hämeenlinnassa (6/6) ja seuraavat: Tampereella kaksi, Turussa
-kaksi, Porissa kolme ja Oulussa viisi (yksi näyttelijäin hyväksi).
-Menestys oli paras kahdessa viimeisessä kaupungissa. Porissa Noora
-tuotti täyden huoneen (711 mk) ja Oulussa, jossa teatteri oli ennen
-käynyt ainoastaan yhden kerran (1875), näyteltiin joka ilta täydelle
-huoneelle (neljä kertaa tulo oli 709 ja 721 markan välillä!).
-Kiertomatkan lopputulos olikin sangen tyydyttävä. Vaikka menot
-(matkakustannukset 1,175 ja palkat 2,954, joista Ida Aalbergille 1,000
-mk) nousivat 6,102:81 markkaan, ei vajaus tehnyt enempää kuin 17:81.
-
-Huonompi onni oli toisella osastolla. Kymmenestä näytännöstä tulot
-olivat niin vähäiset, että tappio nousi 878:95 markkaan. Kumpikin
-osasto antoi viimeisen näytäntönsä teatterin nimessä 21/6, jonka
-jälkeen hajaannuttiin kesälomalle.
-
-Tänä kesänä Bergbom-sisarukset kylpivät Lappeenrannassa. Emilie lähti
-sinne kesäkuun viime päivänä ja Kaarlo tuli vähän myöhemmin
-kiertomatkaltaan. Ida Aalbergille, joka oli matkustanut Loviisaan
-käyttääkseen sikäläistä kylpylaitosta, Bergbom kirjoitti (12/7) --
-
--- "Matkamme oli minusta hyvin hupaisa, seura miellyttävä ja työmme
-onnistunut. Kiitoksia taiteestanne ja ihmeteltävästä kestävyydestänne.
-Arvelen Teidän hyvin tarvitsevan rauhaa ja hiljaisuutta kaikkien
-ponnistusten perästä." --
-
-Kiertomatkan lopulla Ida Aalberg todella oli näyttänyt rasittuneelta,
-eikä ihmekään, sillä kevätpuolella Kööpenhaminassa hän oli ollut pari
-kuukautta sairaana. Muutoin hän oli jälleen lupautunut vierailemaan
-Dagmarteatterissa, ja Bergbom kysyi sentähden kirjeessään, milloin ja
-missä hän voisi näyttelijätärtä tavata, ennen kun tämä lähti
-ulkomaalle. Tapasivatko he toisiansa, sitä emme tiedä, mutta kumminkin
-taiteilijatar lupasi palata tammikuulla.
-
-Lappeenrannassa Bergbom sai pitkän, 6/7 päivätyn kirjeen Minna
-Canthilta, joka ei ollut mieluisimpia, sillä siinä vallitsi sama
-hermostunut mieliala kuin hänen viimeisessä tunteenpurkauksessaan
-Emilielle. Minna sanoo luopuvansa näytelmäin kirjoittamisesta. "Minulta
-on kaikki voima, kaikki rohkeus mennyt, eikä semmoisella mielialalla
-enää draamoja kirjoiteta." Novellia hän toki kirjoitti, mutta sitäkin
-vastahakoisesti ["Hanna" oli tekeillä]. "Särkymys suomalaisessa
-puolueessa" vaivasi häntä, ja hän moitti ankarasti Uutta Suometarta,
-jossa oli sanottu, että puolue on valtiollinen puolue suomenkielen
-oikeuksiinsa saamiseksi, joten muka sille siis ei kuulu sorrettujen
-(niiden muassa naisen) vapauttaminen. "Ja kun me poloiset tahtoisimme
-myöskin panna sanan joukkoon, niin huudetaan: ei se meihin kuulu,
-yhdistykää ruotsinmielisiin!" Hän manaa "Snellmanin henkeä
-rusikoitsemaan tämän ajan fennomaaneja". -- Tämä on ilmeisesti
-jälkikaikua polemiikista,[77] johon Minna Canth oli joutunut U. S:n
-kanssa. Nti Aspille hän oli keväällä kirjoittanut, että hänellä on
-näytelmä tekeillä,[78] ja nyt hän aikoo luopua koko siitä puolesta
-kirjailijatointaan! Tuollainen vaihtelevaisuus ja ärtymys ei ole outo
-herkkätuntoisissa runoilijaluonteissa, ja itse he siitä enimmin
-kärsivät.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Epäilemättä oli Bergbomia rantakaupungeissa lämpimästi kehotettu pian
-tulemaan takaisin, sillä teatteri kävi näytäntökauden kuluessa
-uudestaan sekä Länsi-Suomessa että Pohjanmaalla. -- Syyskauden toimi
-alkoi _Porissa_ 29/8 ja annettiin siellä kaikkiaan 20 näytäntöä;
-viimeinen oli 3/10. Menestys oli kuitenkin huonompi kuin mitä kesäkuun
-tulojen mukaan oli odotettu, mutta syy oli luultavasti suureksi osaksi
-ohjelmiston. Kun näet Ida Aalberg ja Leino olivat ulkomailla ja rva
-Rautiokin sairaana Helsingissä, täytyi parhaimman osan näytelmiä
-levätä. Otamme Kaarlon kirjeistä joitakuita piirteitä.
-
-Olga Finne esiintyi Boriskana Kylänheittiössä ja hän oli "todella hyvä
--- tosin väsyttävä ylikuohuvan tunteen kautta, mutta rikas
-vivahduksista, joista monet olivat hämmästyttävän oikeita ja hienoja;
-muutamat purkaukset olivat niin viehättäviä, että ainoastaan Ida
-Aalberg ja rva Aspegren ovat ne voittaneet". -- Työmiehen vaimo
-otettiin suosiollisesti vastaan, vaikka tyytymättömiäkin oli. Satakunta
-nuhteli ankarasti tekijää. -- Hamlet sai miltei täyden huoneen. "Kunnia
-Porille, että Hamlet erikoisesti veti yleisöä. Sitä paitse se todistaa,
-että suuri ohjelmisto kumminkin on meidän varmin mainettimme,
-huolimatta kaikista laulukappaleista. Ahlberg oli Hamletina omakseen
-ottanut erinäisiä teknillisiä temppuja, mutta vakaumuksesta köyhä oli
-esitys nyt niinkuin ennen. Nti Borgin Ofelia oli Idan jäljennös, vähän
-raskas ja väkinäinen, mutta harjotelmana siinä oli muutamia hyviä
-kohtia. Lindfors oli onnistunut haudankaivajana, ja nti Svanilla oli
-teatterikuningattarena joitakuita pateettisia koronpanoja, jotka
-lupaavat hyvää." -- Perjantaina 10/9 seurue teki höyrylaivalla koko
-päivän huvimatkan Kokemäen joella. "Ilma ja tunnelma olivat mitä
-parhaimpia." -- Uutta kappaletta ei annettu, mutta uudistettuna Regina
-von Emmeritz meni lopulla kaksi kertaa täysille huoneille. "Se oli
-jotakin Porille. Jos meillä olisi ollut pari semmoista näytelmää
-lisäksi, olisi Porissaolo ollut hyvä; nyt se ei ole hyvä eikä huono.
-Kun sanon että tyytyväisyys oli yleinen, niin se tarkottaa
-kokonaisuutta; yksityisiä kohtaan tehtiin muistutuksia. Saavuttamatta
-läheskään Raata Ahlberg toki hänen jälkeensä on paras Kustaa Adolf,
-parempi kuin Leino. Naamioitus sangen hyvä ja lausunta 'ponteva', mutta
-kylläkin meluava." Kaarola Avellan Reginana teki parastaan ja oli
-paikottain onnistunut. Sala oli Hieronymuksena hyvä, mutta entistä
-yksipuolisempi. "On kuin hän tahtoisi väkisin luoda kaikki traagilliset
-roolit saman mallin mukaan ja hylkää sentähden kaikki oikaisevat
-viittaukset." -- Jollei aineellinen tulos olekaan loistava [vajaus teki
-1,089 mk], niin on taiteellinen ollut jotenkin tyydyttävä. Ainoastaan
-Viimeinen ponnistus on tehnyt "fiaskon". Ihmeellistä kyllä! sillä
-ensinhän se miellytti ja Viipurissa se herätti oikein innostusta, mutta
-nyt valitetaan, että se on niin "ikävä". Ei ainoallekaan laululle
-taputettu käsiä.
-
-Porista muutettiin _Turkuun_, jossa annettiin näytäntöjä
-10/10-15/11. Ei täälläolokaan voinut tulla erittäin menestykselliseksi,
-kun ohjelmisto oli niin rajotettu ja sitä paitse Engelbrektin
-ruotsalainen, suuria draamoja (m.m. Faustia) esittävä seurue oli juuri
-ennen tyydyttänyt turkulaisten teatterintarpeet. Lopputulos oli lähes
-yhtä suuri tappio kuin Porissa, nimittäin 1,007:34 mk. Ainoa
-ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama O. Blumenthalin
-4-näytöksinen huvinäytelmä _Iso kello_ (Die grosse Glocke) 12/11, jonka
-esittämisestä saamme puhua alempana. Uudistettuna annettiin Aksel ja
-Valpuri. -- Matkalla Helsinkiin näyteltiin _Hämeenlinnassa_ 16/11
-Roinilan talossa.
-
-Jos menestys maaseutukaupungeissa olisi ollut vähänkään suotuisampi,
-olisi teatterin varsinkin nyt ollut parempi viipyä kauemmin matkallaan,
-sillä _Helsingissä_ oli vanha koti suljettu. Arkadian korjaustyöt
-olivat parhaillaan käymässä, eikä muuta neuvoa ollut kuin pari
-kuukautta näytellä Aleksanterinteatterissa. Siellä käyminen oli
-kuitenkin yleisölle niin outoa, että salonki ei mitenkään tahtonut
-täyttyä. Kun Saituri ja Laululintunen -- ensimäinen näytäntö 19/11 --
-oli annettu kaksi kertaa puolille huoneille, meni Iso kello kolme
-kertaa vielä huonommille. Sen jälkeen Emilie 29/11 kirjoittaa nti
-Elfvingille:
-
--- "Täällä on Isoa kelloa pidetty kovin ikävänä ja meitä on moitittu
-sen ottamisesta. Se annettiin varhemmin Ruotsalaisessa teatterissa yhtä
-vähällä menestyksellä. Alku on meillä siis huono. Keskiviikkona ja
-perjantaina _Ida Basilier_ esiintyy meillä ja silloin toivon saavamme
-täyden huoneen. Sitte Leino tulee kotiin ja hän vaikuttaa kohottavasti
-ohjelmistoon. -- Emme ollenkaan viihdy Aleksanterinteatterissa. Siellä
-on kyllä siroa ja hienoa, mutta minä en voi kotiutua siellä. Venäläiset
-kirjoitukset, venäläiset vahtimestarit y.m. vaikuttaa kai osaltaan
-siihen. Ilmassa tuntuu että yleisöllämme on samat vierastavat tunteet,
-se ei tule halusta sinne, huolimatta eleganssista. Kunpa pian
-pääsisimme takaisin vanhaan Arkadiaamme."
-
-Iso kello oli otettu näyteltäväksi sentähden, että se niin suurella
-melulla oli kiertänyt Saksan näyttämöt, mutta kun se oli taiteellisesti
-keskinkertainen ja kuvasi meille verraten vieraita oloja, joissa
-taiteilijamenestys riippuu reklaamikellosta, ei se herättänyt
-vastakaikua täällä. Esitystä arvosteltiin melko hyväksi. Lindfors oli
-vanha maalari, joka kiittää "ison kellon" merkitystä, Pesonen ja rva
-Aspegren herrasväki Gundermann, nti Avellan vilkas paronitar j.n.e. --
-Onneksi oli Ida Basilier-Magelsen tänä syksynä käynnillä Suomessa ja
-annettuaan sarjan konsertteja hän otti ystävällisesi avustaakseen
-teatteria esiintymällä (1/12-15/12) viisi kertaa. Näinä iltoina
-annettiin Jeannetten häät (Vallenius -- Jean), Noita-ampujan toinen
-näytös ja kohtauksia Sevillan parranajajasta -- ja ymmärrettävästi
-huone oli täysi, kun yleisön unohtumaton suosikki lauloi, ja
-suosionosotukset entiseen tapaan sydämellisiä. -- Samoina iltoina
-taikka välissä esitettiin m.m. Leonarda, Parisin veitikka ja
-Yhteiskunnan tuet. Kahdessa viimemainitussa astui Leino ensi kerran
-näyttämölle palattuaan ulkomaalta ja näytteli "vielä hienommasti ja
-miellyttävämmästi kuin ennen" (W. Söderhjelm Valvojassa). --
-Loppuunmyydylle huoneelle esitettiin 18/12 vanha Preciosakin, mutta
-silloin olikin juhlanäytäntö säveltäjän Carl Maria von Weberin
-syntymän 100-vuotismuistoksi. Nimiroolissa esiintyi tällä kertaa Lilli
-Kurikka. Preciosa annettiin sitten useammin joulunaikana ja
-vielä uutena vuonnakin 6/1, jolloin viimeisen kerran näyteltiin
-Aleksanterinteatterissa.
-
-Juuri mainittu arvostelija päättää lyhyen arvostelunsa syksyn
-näytännöistä kahdella huudahduksella: "_Teatterikoulu!_ -- ilman sitä
-ei päästä mihinkään. Ja ensiksikin Ida Aalberg kotiin!" -- Oli ensi
-kerran kuin nuoremman polven edustaja melkein käskyn muodossa kohdisti
-Suomalaiseen teatteriin semmoisia vaatimuksia, jotka myöhemmin kävivät
-niin tavallisiksi, -- vaatimuksia, jotka olivat teoreettisesti varsin
-oikeutettuja, mutta joiden toteuttamisen hankaluutta ja mahdottomuutta
-ulkopuolella olevat eivät kyenneet arvostelemaan. Jollei teatterin
-horjuva taloudellinen asema olisikaan tehnyt teatterikoulun
-perustamista arveluttavaksi, niin mistä olisi opettajat otettu? Ainoat
-suomenkieliset näyttämötaiteen tuntijat maassamme olivat etsittävät
-Suomalaisen teatterin omien jäsenten joukosta, ja ne -- etupäässä nti
-Avellan -- olivat jo aikoja sitten antaneet ja antoivat yhä edelleen
-kaikessa hiljaisuudessa opetusta vastatulleille. Ettei tämä opetus
-ollut niin monipuolista ja järjestelmällistä kuin ulkomaalaisten
-teatterikoulujen tarjoama, on itsestään ymmärrettävää, mutta sen avulla
-oli seurue kuitenkin saanut uusia nuoria jäseniä vanhempien sijaan,
-jotka syystä tai toisesta olivat eronneet. Semmoiseen opetukseen täytyi
-varojen riittää, mutta kyllä muutoin vastaiseksi oli pakko ponnistaa
-eteenpäin -- ilman "teatterikoulua" varsinaisessa merkityksessä. --
-Mitä taasen Ida Aalbergin kotia saamiseen tulee, niin ei se lainkaan
-ollut johtajan vallassa. Sen todistaa yltäkyllin Bergbom-sisarusten
-kirjeenvaihto. Kun Bergbom keväällä oli sanomista nähnyt
-näyttelijättären aikovan syksylläkin vierailla Dagmarteatterissa, hän
-lämpimästi kehotti häntä pysymään kotimaassa. Ei ainakaan rahan tähden
-pitäisi hänen jäädä Tanskaan, sillä siinä kohden tultaisiin kyllä
-tyydyttämään hänen vaatimuksiaan. -- Nti Aalbergin vastaus ei ole
-säilynyt, mutta ilmankin tiedämme, ettei raha häntä houkutellut. Ei,
-kyllä häntä vietteli synnynnäisen taiteilijaneron halu päästä
-laajemmille vesille. Ainoastaan oikea käsitys kansallisen taiteen
-arvosta ja merkityksestä, verrattuna siihen hetkelliseen loistoon mikä
-vieraassa kansassa on saavutettavissa, olisi voinut vaikuttaa toiseen
-suuntaan, mutta onkohan meidän hajanainen kansamme omansa juurruttamaan
-semmoista käsitystä tyttäriinsä? Vasta pitkän ajan päästä ja paljon
-koettuansa taiteilijattaren silmät ovat auenneet.
-
-Jo keväällä Ida Aalberg oli Dagmarteatterissa näytellyt yhden roolin
-(Isossa kellossa) tanskankielellä, ja kun hän itse koko seuraavaksi
-näytäntökaudeksi sitoutui esiintymään samassa teatterissa, tapahtui se
-siinä tarkotuksessa, että hän koettaisi täysin oppia tanskaa, tehdä se
-toiseksi taiteilijakielekseen. Sentähden hän jo heinäkuun lopulla
-palasi Kööpenhaminaan ja syyskuulla hän tanskankielellä näytteli
-nimiroolin Sardoun Odette-draamassa. Eräs lehti kirjoitti sen johdosta:
-"Kööpenhamina iloitsee hänen omistamisestaan, Suomi saa ylpeillä että
-se voi lainata semmoisia aarteita." Mutta siitä huolimatta tämäkin
-vuosi tuotti taiteilijattarelle pettymyksen. Ei suinkaan sentähden,
-että hän teki yhden kuukauden vierailumatkan kotimaahan, vaan senvuoksi
-että muuan koristuskappale menestyi niin hyvin, että sitä näyteltiin
-puoli vuotta yhtä mittaa, ja Dagmarteatterin johtaja siitä syystä
-laiminlöi velvollisuutensa korkeampaa taidetta kohtaan. Niin on
-selitettävissä, että Ida Aalberg paitse jo mainitussa roolissa koko
-näytäntökautena esiintyi vain kahdessa toisessa (Margitina Ibsenin
-"Gildet paa Solhaugissa" ja Violana Alfh. Agrellin "Pelastetussa"),
-joista ei kumpanenkaan näy olleen hänelle otollinen.
-
-Ensimäinen määräaika, joksi Arkadian luultiin valmistuvan, oli 1/12,
-mutta jo marraskuun alussa huomattiin, että työ vaati ainakin yhden
-kuukauden lisää. Tämän johdosta Bergbom kirjoitti Ida Aalbergille
-(Turusta 9/11) ja kysyi, voisiko hän tulla vihkimisjuhlaan?
-
--- "Olisi varmaan onneksi uudelle teatterille", hän jatkaa, "jos
-voisitte olla kummina ristiäisissä. Semmoisessa juhlassa olisi ilomme
-vain puolinainen, jos Ida Aalbergia olisi kaipaaminen."
-
-"Mutta millä alotetaan. Tietysti jollain kotimaisella näytelmällä. Jos
-Teidän osanottonne on varma, on Regina epäilemättä sopivin. Vaan mitä
-itse arvelette? Pääasia on että näyttelette jotakin mahtiroolianne."
-
-"Arkadiassa ahkeroidaan ja puuhataan nyt viimeisiin voimiin asti.
-Korjaukset ovat jo tehdyt: uusi sisäänkäytävä, joka poistaa ilmavedon
-teatterista, uusi lattia, joka poistaa kylmän, uusi seinä Kampin
-puolella, joka vaikuttaa samaan päin, eri sisäänkäytävä ravintolaan,
-joka estää [tupakan] savun tunkemasta salonkiin, uusi kaasulaitos, joka
-tekee teatterin valoisammaksi, sitä paitse uusia pukukammioita, uusia
-koristuksia y.m.[79] Maalaukset ovat vielä vain alulla. Salonki
-maalataan siniseen ja valkoiseen."
-
-"Mutta seinät ovat vain seiniä, jos elähdyttävä taiteen henki puuttuu.
-Ja sen Te tuotte sillä taikavoimalla, jonka Jumala on antanut Teille
-kunniaksi ja meille iloksi."
-
-"Uskallanko luottaa lupaukseenne, että jäisitte tänne kahdeksi täydeksi
-kuukaudeksi eikä vain kuudeksi viikoksi. Oi, jos voisitte jäädä koko
-kevääksi -- en tiedä mitä tekisin saadakseni mahdottomuuden
-mahdolliseksi!" --
-
-Tähän kirjeeseen Bergbom ei saanut vastausta, sillä 2/12 hän kirjoitti
-toisen, josta otamme seuraavat rivit:
-
--- "Leino tuli toissa päivänä tuoden mukanaan surusanoman ettette vielä
-voinut määrätä, milloin saavutte tänne. Se oli hyvin masentava uutinen.
-Teitä on odotettu kuin auringon nousua. Olen ikävimmässä tuskassa,
-kuinka järjestän ohjelmiston. Lisäksi dekoratsionimaalarit, jotka
-vaativat määräystä, mitkä kulissit ovat ensiksi maalattavat, se kun
-riippuu repertoarin järjestämisestä.[80] Noin 7 tai 8 p. tammik. on
-uuden Arkadian vihkimisjuhla. Jos voisitte siihen aikaan saapua,
-niin... no, mitä minä siitä kirjoitan, olenhan jo kaksi kertaa sanonut,
-kuinka tervetullut olisitte. Mutta jos ainakin tulisitte tammikuun
-loppupuolella tai helmikuun alussa. Sähköttäkää, voitteko tulla
-silloin? Jos kuitenkin tulonne aikaa on yhä edelleen mahdoton määrätä,
-niin kirjoittakaa ainakin milloin _luulette_ pääsevänne tänne. Olisihan
-hyvä tietää se edes sinnepäin!" --
-
-Ida Aalberg tuli vihdoin, niinkuin kohta saamme nähdä, tammikuun
-lopulla.
-
-Koska Arkadiateatteri nyt kun tätä kirjoitamme jo on ijäksi hävinnyt,
-lienee tarpeetonta seikkaperäisesti täydentää sitä lyhyttä esitystä
-korjauksista, joka luetaan Bergbomin kirjeessä Ida Aalbergille.
-Sanottakoon vain että uudistus oli niin perinpohjainen, että niinkuin
-U. S:ssa sanotaan "vanhasta, rappeutuneesta talosta ei enään ollut
-muuta kuin kuori jälellä". Sen ohella on mainittava, että kattoa
-koristettaessa oli ajateltu teatterin kansallista ja taiteellista
-päämäärää. Se tuli näkyviin niistä runoilijain nimistä, jotka siellä
-nähtiin. Ylinnä, keskellä kattoa oli sinisellä pohjalla piirissä
-hopeoituin kirjaimin kotimaiset nimet: _Runeberg, Topelius, Cygnaeus,
-Wecksell, Aleksis Kivi, Minna Canth_, sekä ulompana isommassa piirissä
-nimet: _Ibsen, Plautus, Björnson, Sofokles, Goethe, Corneille, Lessing,
-Racine, Molière, Shakespeare, Victor Hugo, Aristophanes, Schiller,
-Calderon, Holberg, Aeschylos_.
-
-Mitä kustannuksiin tulee, tekivät ne kaikkiaan 37,995:65 markkaa.
-Syyskuun alussa oli tiedossa ainoastaan noin 18,000 markkaa, ja Emilie
-Bergbom, joka hoiti korjaustöitä varten kokoontuvia rahoja, oli
-tietysti hyvin levoton siitä kuinka tästäkin yrityksestä
-suoriuduttaisiin. Kaikki selvisi kuitenkin sangen hyvin. Vapaaehtoiset
-antimet nousivat näet vähitellen syksyn kuluessa 29,627:15 markkaan ja
-tarkotusta varten toimeenpannut arpajaiset Helsingissä tuottivat
-6,751:79 markkaa. Loppumäärän, noin puolitoista tuhatta markkaa,
-suoritti talon osakeyhtiö. Suurenmoisten korjaustöitten piirustukset
-olivat arkkitehti Seb. Gripenbergin tekemät, rakennustöitten johtaja
-oli rakennusmestari K. G. Sivenius sekä valvoja teatterin johtokunnan
-puolesta kamreeri (nyk. valtioneuvos) A. V. Helander. Maalaus- ja
-koristustyöt suoritti koristusmaalari K. K. Hellsten. Uusien
-näyttämökoristusten maalaamiseen ottivat myöskin osaa Otto Vallenius,
-nti Ellen Borenius sekä Alarik Böök, joista varsinkin kaksi edellistä
-usein muutoinkin sentapaisissa töissä avustivat teatteria. -- Kuultiin
-kyllä valituksia siitä, että kymmeniä tuhansia oli pantu vanhan
-teatterin korjaamiseen, mutta toiselta puolen oli myönnettävä, että
-tällä hetkellä ei ollut muuta keinoa päästä eteenpäin. Tämän tähden ei
-lopulta muuta voitu kuin olla kiitollisia niille henkilöille, jotka
-tarmokkaasti ja väsymättömästi toimien olivat saaneet aikaan, että
-Arkadia oli tullut semmoiseen kuntoon, että näyttelijät ja yleisö
-entistä paremmin siellä viihtyivät. Nyt me tiedämme, että
-näyttämötaiteemme täten sai otollisen suojan 15 vuodeksi eteenpäin.
-
-Ensimäinen näytäntö, uudistetun talon avajaisjuhla, oli 9/1, ja huone
-oli täynnä kuin pistetty. Ohjelma oli tietysti kotimainen: Reginan
-toinen näytös, Daniel Hjortin mestauslavakohtaus sekä Nummisuutarien
-toinen ja Roinilan talon viimeinen näytös -- siis Topelius, Wecksell,
-Kivi ja Minna Canth edustettuna. Mieliala oli iloisempi ja
-toivorikkaampi kuin pitkään aikaan. -- Seuraava ohjelma oli:
-_Kuvernööri tulee_ ja Molièren Luulosairas. Edellinen 1-näytöksinen
-huvinäytelmä esiintyi _Elman_ kirjoittamana ja luultiinkin
-tuntemattoman naiskirjailijan esikoiseksi; itse asiassa se oli E.
-Nervanderin kyhäämä, vaatimaton pikkukaupunkikuvaus. Luulosairaan
-esittämisestä oli kulunut puoli neljättä vuotta; nyt näytteli (Vilhon
-sijassa) Lindfors onnistuneesti pääosaa, astuen askeleen sillä
-molièrenäyttelijän tiellä, jolla hän edistymistään edistyi. Paitse
-häntä kiitettiin Hilda Aspia (Toinette) ja Olga Finneä (Louison),
-joista jälkimäinen luonnollisuudellaan teki pienen kohtauksen isän
-kanssa viehättävimmäksi koko komediassa. -- Merkillisempi uutuus oli
-August Hjeltin suomentama N. Gogolin mainio 5-näytöksinen komedia
-_Reviisori_. Jo tällä ensimäisellä kerralla niinkuin myöhemminkin,
-sillä kappale on tavantakaa uudistettu, näytteli Weckman Hlestakowia
-vilkkaasti ja sujuvasti. Nuori näyttelijä oli siinä ensi kerran saanut
-tärkeän päätehtävän, ja se tunnustus joka hänelle annettiin sekä roolin
-oikeasta käsittämisestä että oivallisesta suorittamisesta tuli hänen
-näyttelijämaineensa perustukseksi. Kuitenkin näytti hän kenties liian
-sivistyneeltä ollakseen täysin todellinen, samoin kuin eräs Venäjällä
-syntynyt nainen katsojain joukossa sanoi näyttämöllä käytettyjä pukuja
-liian siisteiksi todellisuuteen verraten (!). Muuten oli ansiokkaasti
-harrastettu sekä venäläiskansallista väritystä että eloisaa
-yhteisnäyttelemistä, joten naurattava vaikutus oli voimakas. Komedia
-meni kuusi kertaa, vaikka vaan kolme ensimäistä huonetta oli hyviä.
-
-Sitte alkoi Ida Aalbergin vierailu, joka muodostui erittäin
-loistavaksi, mutta valitettavasi oli sitä lyhempi. Hän esiintyi ensiksi
-26/1 Faustissa, joka ensi kerran oli näytelty keväällä 1885 ja silloin
-mennyt 7 kertaa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, oli menestys yhtä suuri,
-nytkin se tuotti 7 täyttä huonetta (neljä ensimäistä korotetuin
-hinnoin). Näytteleminen oli entistä tasaisempi, ja varsinkin oli Leinon
-käsitys tehtävästään syventynyt. Näyttämöllepanokin oli eri kohdissa
-täydellisempi. -- Faust-näytäntöjen välissä oli Runebergin päivänä eri
-ohjelma, johon Ida Aalberg otti osaa Leana[81] (muuten annettiin
-kuvaelmat Vänrikki Stoolin tarinoista ja Laululintunen). Toinen
-sekaohjelma oli 13/2, jossa Lea kävi Hamletin Ofeliakohtausten edellä.
-Mutta uusikin kappale oli otettu tätä vierailua varten, nimittäin Salan
-suomentama Alfred de Musset'n 3-näytöksinen _Ei lempi leikin vuoksi_,
-jonka ensi-ilta oli 15/2. Olematta sitä suurta klassillista
-ohjelmistoa, joka oli teatterille tuottanut sen kauniimmat voitot,
-oli tämänkin näytelmän esitys merkkitapahtuma näyttämömme
-kehityshistoriassa. Se on näet ranskalaisen romanttisuuden hienoimpia
-kukkia, vaikutukseltaan pettämätön sen verrattoman runollisuuden ja
-totuuden takia, millä siinä ihmissydän paljastetaan -- eikä se siis
-meilläkään voinut olla tehoomatta. Niinä kolmena iltana, jolloin se
-näyteltiin, oli salonki kukkuroillaan väkeä (tulot niistä nousivat
-4,580 markkaan!). Tietenkin Ida Aalberg teki näytelmän esittämisen
-mahdolliseksi. Hänen Camillensa oli ylen viehättävä ja sydämeen
-tunkeva, eritoten lähdekohtauksessa ja lopulla, jossa tunteitten tulva
-murtaa sulut. Näyttelijättären etevämmyys asetti Camillen etusijalle,
-vaikka Perdican oikeastaan on päähenkilö. Axel Ahlberg oli jotenkin
-tyydyttävä tässä roolissa, voimatta kuitenkaan täysin kuvata Perdicanin
-iloista suruttomuutta, joka on "leikin" edellytyksenä. Nti Finne oli
-miellyttävä naivina Rosettena, jossa roolissa hän vaihteli epävarmemman
-Lilli Kurikan kanssa. Muista oli Lindfors paronina paras. -- Viimeinen
-mainituista näytännöistä annettiin 18/2 Ida Aalbergin hyväksi, ja oli
-se samalla hänen jäähyväisiltansa, sillä Dagmarteatterissa sattuneen
-sairauskohtauksen tähden hänet oli kutsuttu takaisin Kööpenhaminaan.
-Kukkavihkoilla ja laakeriseppeleillä osotettiin taiteilijattarelle
-kunnioitusta, ja niiden antajista mainitsemme pohjalaiset ja
-savokarjalaiset ylioppilaat sekä suomalaiset polyteknikot. Näytännön
-jälkeen tyhjennettiin ajan tavan mukaan lähtömalja. Julius Krohnin
-sydämellisestä puheesta otamme loppusanat:
-
--- -- "Me voimme täällä, sen tunnemme, tarjota Teille enemmän kuin
-mikään muu maa voi Teille antaa. Te olisitte tietysti joka paikassa
-suosittu taiteilija, suuri taiteilija, Te voisitte semmoisena vaikuttaa
-paljon taiteen edistämiseksi -- mutta täällä Te voitte vielä enemmän,
-täällä Te samassa vaikutatte voimallisesti koko kansanne onneen ja
-tulevaisuuteen. Ja palkka työstänne on oleva senmukainen. Mutta Ida
-Aalberg, jonka työ on eroamattomasti liittynyt Suomen kansan
-heräämiseen, on myös ijäksi kiinnitetty Suomen kansan nimeen. Niin
-kauan kuin meidän kansamme elää, on myös pysyvä muistossa kuinka
-suomalainen teatteri on jatkanut ja auttanut Runebergien, Lönnrotien,
-Snellmanien ja Koskisten työtä, ja Suomalaisessa teatterissahan Te
-olette ollut, sen tiedätte sanomattanikin, kirkkahimpana tähtenä. Neiti
-Ida Aalberg! minä lausun Teille vielä kerran -- meidän rakkautemme,
-Suomen kansan rakkaus ei voi enää suoda muille niin paljon osaa Teihin
--- tulkaa nyt jo taas aivan omaksemme, ainiaaksi ja kokonaan!"
-
-Taiteilijatar oli kaikkiaan näytellyt 12 iltana, josta hänelle
-teatterin puolelta suoritettiin 1,375 mk. Siihen tuli lisäksi nettotulo
-viimeisestä näytännöstä 1,351:95 mk.
-
-Lähin näytäntö oli huokeahintainen kansaa varten, ja esitettiin siinä
-Työmiehen vaimo. Minna Canth oli Helsingissä käymässä ja tahtoi
-mielellään vielä nähdä kappaleensa näyttämöllä. Muuten ei hänen olonsa
-täällä kuulu aineeseemme, mutta kuitenkin se kirje, jonka hän
-palattuaan kotia kirjoitti Emilie Bergbomille 22/3 sisältää
-huomattavaa. Siitä näkee, että Minna Canthkin oli sekaantunut siihen
-jupakkaan, jonka G. af Geijerstamin esitelmät hänen täällä ollessaan
-olivat herättäneet.[82] Juhani Aho oli "Savossa" ottanut asian puheeksi
-ja loukkaavasti kirjoittanut "minusta ja meistä kaikista". Kun
-vastakirjoitukset eivät tuottaneet rauhaa taikka niitä ei otettu
-lehteen, Minna Canth yksityisessä kirjeessä "sanoi ylös tuttavuuden
-Brofeldtin ja Järnefeltin perheiden kanssa", koska luuli näitten
-toimineen yhdessä. "Voitte ymmärtää, millä surulla ja raskaalla
-mielellä sen tein -- niin paljon olen minä Brofeldtista pitänyt."
-Valitettuaan sitte että vihamiesten luku kasvaa, kirjoittaja lisää:
-"Ettei vaan koskaan meidän välille selkkauksia tulisi! Se ajatus minua
-aina on pelottanut joka kerran kun joku side muiden kanssa on
-katkennut." -- Näyttää kuin Minna Canth olisi aavistanut mikä oli
-tuleva.
-
-Kumminkin on tämä rva Canthin kirje vähemmän hermostunut kuin lähinnä
-edelliset. Näytelmäkin on hänellä tekeillä niinkuin näkyy seuraavasta:
-
-"Kävin tänään rautatiellä [jota paraikaa rakennettiin] ja sain hyviä
-motiiveja. Alotinkin jo taas uudelleen näytelmääni. Oli minulla ensi
-näytös Helsingissä mukana, vaikken puhunut siitä mitään kun huomasin,
-että uudestaan se vielä täytyisi ottaa. Kumma kuinka populaariksi
-'Köyhää kansaa' on minut tehnyt. Olen saanut nimettömiä mutta hartaita
-kirjeitä sen johdosta, ja näkyivät työmiehetkin rautatiellä tuntevan
-kiitollisuutta. On tuo kumminkin hauskaa, kun näkee ettei ole turhaan
-työtä tehnyt. Jos Jumala antaisi voimia jatkaa. En tahtoisi vielä
-uupua." --
-
-Maalis- ja huhtikuulla, jolloin teatteri vielä toimi Helsingissä,
-esitettiin useita ohjelmistolle uusia kappaleita, jopa merkillisiäkin.
--- Ensimäinen oli Holbergin komedia Erasmus Montanus eller Rasmus Berg
-nimellä _Antonius Putronius_. Näytelmän oli Sala uudestaan kääntänyt,
-mutta hän oli säilyttänyt Hannikaisen suomennoksen nimen sekä toiminnan
-sijottamisen Suomeen (kts. I. s. 3 ja 11). Tottuneina tällaisiin
-tehtäviin näyttelijät esittivät komedian reippaasti ja tasaisesti --
-Lindfors täytti varsin hyvin pääosan ja Rautio Jaakko-veljenä muodosti
-hänelle oivan vastakohdan. Kappale meni eri pikkunäytelmäin kanssa
-neljä kertaa. -- Toinen sitä merkillisempi uutuus oli Shakespearen
-_Macbeth_, joka meni ensi kerran 11/3 ja kaikkiaan 7 kertaa. Tämän
-luulisi todistavan ehdotonta menestystä, mutta huoneet olivat
-keskinkertaisia ja yleisö yleensä kylmäkiskoinen. Syy ei lainkaan ollut
-näyttämöllepanossa, sillä se oli erinomainen (suurenmoinen oli esim.
-linnapiha murhayö-kohtauksen kehyksenä), mutta Leino Macbethina ei
-tällä kertaa kyennyt "voittamaan toiveita" eikä edes täyttämään.
-Erinäiset kohtaukset (esim. murhayö ja kuninkaan kemut) suoritettiin
-kyllä vaikuttavasti, mutta sittenkään ei esitys kokonaisuudeltaan
-kohonnut semmoiselle taiteelliselle kannalle, että se olisi temmannut
-katsojat mukaansa. Sitä vastoin tunnustettiin nti Avellanin lady
-Macbeth ehjäksi, johdonmukaiseksi luomaksi, ja loistokohtana kiitettiin
-unissakävijäkohtausta. -- Kolmas uusi kappale oli Hilda Aspin
-suomentama Th. Barrièren 1-näytöksinen laulunsekainen huvinäytelmä
-_Pianon ääressä_ (Le piano de Berthe), Inez Borg ja Vallenius
-pääosissa. -- Neljäs oli Salan suomentama Friedrich Hebbelin
-4-näytöksinen draama _Maria Magdalena_ 15/4. Tämä aatteellisesti ja
-taiteellisesti mieltäkiinnittävä näytelmä, jonka kautta yleisömme sai
-ensi kerran tutustua Saksan ehkä suurimpaan draamakirjailijaan
-Schillerin jälkeen, oli juuri tähän aikaan sopiva esitettäväksi, koska
-se tavallaan on pohjoismaisen realistisen näytelmäkirjallisuuden
-edelläkävijä. Esitys oli verrattava parhaimpaan mitä teatteri oli
-aikaansaanut. Varsinkin Leino Anton mestarina, nti Avellan Klaarana,
-Weckman Kaarlona loivat havainnollisen kuvan perinnäiseen
-porvarilliseen kunniankäsitykseen piintyneen nikkarin perheestä, mutta
-muidenkin (Ahlberg -- Leonhard, nti Stenberg -- nikkarin vaimo, Sala --
-sihteeri, Lindfors -- oikeudenpalvelija) työ oli ansiokasta. Aiheen
-puolesta on näytelmä niin tuskallinen, ettei voi kummeksia että se
-näyteltiin ainoastaan kolme kertaa. -- Uudistuksista mainitsemme G. von
-Moserin Yhdistysjuhlan, jossa nyt esiintyi uusia voimia: nti Borg rva
-Schefflerina, nti Finne Ludmillana, Weckman Hartwigina j.n.e. -- Kun
-29/4 näytäntö oli annettu Arthur Lundahl-vainajan alaikäisten lasten
-hyväksi, tuli 2/5 Yhdistysjuhla, viimeinen Helsingissä tällä kertaa.
-
-Tämän viimeisen näytännön jälkeen pidettiin teatterin virvotushuoneissa
-"erojaisjuhla" sen johdosta että tämän näytäntökauden lopussa
-seurueesta erosivat neidit Kaarola Avellan ja Hilda Asp sekä hra ja rva
-Aspegren. Nämä kaikki olivat kutsutut juhlaan, ja Bergbom piti heille
-puheen huomauttaen, U. S. kertoo, "miten rva Aspegrenilla aina on ollut
-inspiratsionia, oikealle taiteilijalle omituista luomisvoimaa, miten
-nti Avellan aina on osottanut draamallista intelligenssiä sekä samalla
-kertaa innostuttanut ja opettanut. Taiteellisuudessa nti Asp ei ollut
-kohonnut edellisten rinnalle, mutta hänen suomalainen sydämensä ja
-kielellinen vaikutuksensa toverien kesken on ollut yhtä tärkeä. Samoin
-hra Aspegrenin syvä velvollisuuden tunto. Koska eroavain paikkaa nyt on
-mahdoton täyttää, toivoi puhuja lopuksi, etteivät jäähyväiset olisi
-ijäksi lausutut."
-
-Näin monen jäsenen eroaminen yhdellä kertaa oli tietenkin suuri tappio
-teatterille, mutta mikään yllätys se tuskin oli. _Aurora ja Aukusti
-Aspegren_ olivat viimeiset siitä joukosta, joka 1872 kerääntyi
-Bergbomin ympärille toteuttamaan rohkeasti suunniteltua suomalaista
-näyttämöä, ja nyt he olivat viidennelläkymmenellä. Rva Aspegren oli
-alkuaikoina ollut teatterin etevin naisnäyttelijä, ja Vilhon rinnalla
-ensimäinen kotimainen näyttelijä, jolle syystä myönnettiin taiteilijan
-nimi. Hänessä oli, niinkuin sanotaan, teatteriverta, ja hän kykeni
-itsenäisesti käsittämään semmoisiakin tehtäviä, joissa toinen olisi
-tyytynyt noudattamaan esikuvia. Sitä todistaa hänen Katrinsa (Daniel
-Hjort) ja Anna Skrifvarsinsa. Kerrassaan omintakeisten luonnekuvien
-luku on liian suuri lueteltavaksi. Kun mainitsemme Evan (Kihlaus),
-Janen (Maria Tudor), rva Tjaelden (Konkurssi), Lonan (Yhteiskunnan
-tuet), tapahtuu se vain näyttääksemme että hän liikkui eri aloilla,
-joskin vakava ja traagillinen draama oli hänen oikea toimipiirinsä.
-Ulkonaisia vaikutuskeinoja hänellä tuskin oli, mutta silti hän
-teeskentelemättömällä näyttelemisellään ja lausunnallaan voimakkaasti
-ja välittömästi ilmisaatti tunteitten ja intohimojen elämää. Aukusti
-Aspegren onnistui miltei yksinomaisesti koomillisissa ja eritoten
-burleskimaisissa tehtävissä; mutta sen ohella hän, kiitos olkoon
-lauluäänensä, esiintyi useissa oopperain sivurooleissa. Kun nuorempia
-voimia liittyi seurueeseen, tapahtui luonnollisesti, että vanhempien
-monesti täytyi väistyä heidän tieltään, ja arvattavasti tämä vähitellen
-kypsytti sen ajatuksen hra ja rva Aspegrenissa, että heille avautuisi
-vapaampi ja laajempi toimiala, jos he perustaisivat oman seurueen
-antaakseen näytäntöjä maaseuduilla. Tämän uuden, laatuaan ensimäisen
-kansannäyttämön perustaminen tapahtuikin jo tänä vuonna.[83] Ensi
-alussa saattoi ehkä näyttää siltä että uudesta laitoksesta tulisi
-Suomalaiselle teatterille epämukava kilpailija, mutta se oli erehdys.
-Päin vastoin sekin sai entistä laajempia piirejä ymmärtämään
-näyttämötaidetta, ja jos se osaltaan vaikuttikin siihen, että
-Suomalainen teatteri vihdoin luopui kiertomatkoistaan, niin oli siitä
-ainoastaan etua kummallekin.
-
-Mitä _Kaarola Avellaniin_ tulee, oli hän jo ennenkin ajatellut erota
-teatterista. Tämä on kenties outoa sille, joka edellisestä tietää
-kuinka suuria tehtäviä -- Lea, Lady Milford, Maria Stuart Skotlannissa,
-Elisabeth (Schillerin Maria Stuart), Portia, Goneril, Tekmessa, Lady
-Macbeth, Berta Bark (Todelliset naiset) j.n.e. -- näyttelijätär oli
-suorittanut. Mutta silloin mukana elänyt tietää myöskin, että nti
-Avellanille osaksi tullut tunnustus harvoin oli ansion mukainen. Hänen
-roolintulkintansa oli aina tunnollinen, älykäs ja henkevä, eikä
-esitykseltä puuttunut intoa eikä voimaa; mutta välittömyyden leimaamaa
-se oli sitä vähemmän kuin hän ruotsalaisesta kodista lähteneenä ei
-koskaan oppinut täydellisesti ääntämään suomenkieltä. Kun hänen
-näytellessään aina täytyi ajatella kieltä, tuli häneen jotakin
-epävapaata, joka antoi aihetta alituisiin muistutuksiin kritiikin
-puolelta. Ja koska kritiikki pääkaupungissa oli vaativampi, seurasi
-siitä -- kenties näyttelijättären tietämättä -- että hänen esityksensä,
-niinkuin Bergbom eräässä kirjeessä huomauttaa, aina oli vapaampi
-maaseudulla. Miten tämän lieneekään, tuotti teatteri hänelle monta
-pettymystä, ja kumminkin nti Avellan oli ei ainoastaan etevä
-näyttelijäkyky, vaan se seurueen jäsen, joka enemmän kuin kukaan muu on
-vaikuttanut toveriensa kehitykseen. Eikä hänen eroamisensakaan tehnyt
-loppua tästä vaikutuksesta. Hän on näet siitä saakka pysynyt teatteria
-lähellä, ja, enimmäkseen yleisön tietämättä, vastatulleitten opettajana
-suorittanut erinomaisen ansiokkaan työn näyttämömme hyväksi. Nti
-Avellan on siten yksi niitä merkkihenkilöitä, joiden nimi aina
-on muistettava ja kunnialla mainittava näyttämömme historiassa.
-Bergbom-sisarusten kirjeet todistavat kuinka suurta arvoa he panivat
-häneen.
-
-Koska yleisö Ida Aalbergin vierailun jälkeen oli osottautunut hitaaksi
-käymään teatterissa ja toukokuulla aivan erikoinen kilpailija
-(Paciuksen Loreley-ooppera Aleksanterinteatterissa) oli odotettavana,
-arveltiin viisaimmaksi hyvissä ajoin lähteä maaseuduille. Matka
-suunnattiin ensiksi _Vaasaan_, jossa Suomalainen teatteri oli ennen
-käynyt ainoastaan yhden kerran, nimittäin 1875. Mukana olivat vielä
-äsken mainitut eroavat jäsenet, mutta Lindfors oli päästetty pitemmälle
-opintomatkalle, ensin Kööpenhaminaan ja sitte Parisiin, nähdäkseen
-miten Holbergia ja Molièreä näyteltiin kummankin kotimaassa. Johto oli
-uskottu Niilo Salalle, sillä Bergbom jäi Helsinkiin lähteäkseen vähän
-myöhemmin yhdessä Emilien kanssa ulkomaille. Vaasassa näyteltiin
-kymmenenä iltana 4/5-22/5 parasta ja mieltäkiinnittävintä ohjelmistoa
-(Daniel Hjort, Venetian kauppias, Työmiehen vaimo, Nummisuutarit,
-Kylänheittiö y.m.), joka kerta uutta. Niinkuin 12 vuotta ennen
-vaasalaiset nytkin olivat viehättyneet seurueen esityksistä; mutta
-tulot eivät kuitenkaan riittäneet. Teatterivuokraan tarvittiin 660 mk.
-apua Helsingistä.
-
-Vaasasta matkustettiin _Ouluun_, jossa annettiin viisitoista näytäntöä
-25/5-21/6. Täällä menestys oli sangen huono, niinkuin näemme Salan
-kirjeestä Bergbomille (22/6):
-
--- "Tyhjiä tai puolityhjiä huoneita toinen toisensa perästä. Eikä
-innostuskaan ole jaksanut kohota kovin korkealle, ei salongissa eikä
-näyttämölläkään. Kuumuutta, köyhää aikaa sanotaan syyksi kaupungissa,
-touontekoa maakunnassa. Koulut ovat suljetut, ihmiset muuttaneet
-maalle. Sitten vielä monet monituiset uskonlahkot -- --. Niin, niin
-Oulu ei ole enään entinen Oulu!"
-
-Yksityisistä näytännöistä mainittakoon vain, että Työmiehen vaimo sai
-niin "tylyn kohtelun", että Murtovarkauskin jätettiin näyttelemättä.
-Oululaisille tarjottiin yksi oikea premiäärikin, kun 15/6 ensi kerran
-esitettiin Hilda Aspin suomentama José Echegarayn 4-näytöksinen draama
-_Parjauksen kirous_,[84] ja kappale herätti -- kumma kyllä -- suurta
-innostusta. Nti Avellan, joka tällä matkalla oli saanut paljon
-tunnustusta, esiintyi 17/6 viimeisen kerran (Klaarana Hebbelin Maria
-Magdalenassa) ja oli silloin lämpimien suosionosotusten esineenä sekä
-yleisön että toverien puolelta. Ouluun täytyi Helsingistä lähettää
-4,000 mk!
-
-       *       *       *       *       *
-
-Selvää on että vuoden taloudellinen tulos ei voinut olla hyvä. Vajaus
-teki 9,922:39 mk. Ettei se ollut suurempi, siitä oli tietysti
-kiittäminen valtioavun korotusta, jota nyt ensi kerran nautittiin.
-
-Sen täydennykseksi, mitä vähän ylempänä (siv. 260) olemme sanoneet
-nuorille seurueen jäsenille ja "oppilaille" annetusta opetuksesta,
-tahdomme lisätä seuraavaa. Niille joilla oli lauluääni teatteri tavan
-mukaan kustansi laulutunteja, joita eri aikoina antoivat eri henkilöt,
-niinkuin rva Emmy Achté ja A. Ojanperä. Sitä paitse rva Achté antoi
-tunteja plastiikassa, esim. neideille Svan ja Finne. -- Erityistä
-huolta tuotti johtokunnalle monen näyttelijän puutteellinen
-suomenkielen käyttö. Jo alkuajoilta oli huomattu tässä olevan yksi
-näyttelijäkunnan heikoimpia puolia, kielessä kun alituisesti havaittiin
-milloin ruotsinvoittoisuutta, milloin loukkaavaa murteellisuutta. Emme
-ole kertoneet kaikkia yrityksiä korjata tätä seikkaa, mutta
-mainittakoon tässä, että asia tänäkin vuonna oli keskustelun alaisena.
-Neuvoteltuaan näyttelijäin kanssa Bergbom joulukuulla esitti seuraavan
-ehdotuksen:
-
-1) Harjotuksissa tulisi niitten näyttelijäin, jotka hyvin osaavat
-suomea, vuorotellen valvoa että muut oikein ääntävät sanoja rooleissaan
-sekä tarvittaessa tehdä muistutuksia.
-
-2) Niille, jotka ovat heikot tahi heikonlaiset suomenkielen
-ääntämisessä, olisi siinä annettava varsinaisia oppitunteja.
-
-3) Niille näyttelijöille, jotka eivät osaa Suomen kielioppia, olisi
-hankittava tilaisuutta tuntien saamiseen tässä aineessa.
-
-Hyväksyen tämän johtokunta päätti, että sekä ääntämisessä että
-kieliopissa olisi annettava kolme oppituntia kummassakin eli yhteensä
-kuusi tuntia viikossa. Tunnista maksettaisiin 3 mk ja olisi taitava
-opettaja hankittava. Semmoinen saatiinkin tri E. N. Setälässä, mutta jo
-syksyllä 1887 hän luopui toimesta. -- Itse asiassa on kielimestarin
-tehtävä teatterissamme osottautunut niin vaikeaksi, ettei siihen
-virkaan ole ennen eikä myöhemmin saatu ketään, joka olisi siinä
-kauemmin pysynyt. Eikähän se ole kovin kumma, kun ajattelee, että
-näyttelijäin perustiedot ovat mitä erilaisimmat ja siis yhteisen
-opetuksen antaminen sangen hankalaa. Enimmin ovat kai hyvät
-kielentaitajat, niinkuin aikanaan Niilo Sala, Hilda Asp y.m.
-vaikuttaneet näyttämökielen parantumiseen. Toiselta puolen oli kielen
-korjaantumiselle esteenä, että näyttelijät keskenään usein käyttivät
-ruotsia. Keväällä 1888 johtokunta päätti erityisesti varottaa seurueen
-naisjäseniä puhumasta ruotsia, koska se vaikutti haitallisesti heidän
-kehitykseensä.
-
-Paitse kolmea seurueen kokeneinta jäsentä teatteri nyt menetti myöskin
-vanhan hartaan rahastonhoitajansa kamreeri _K. F. Wahlströmin_. Hän
-oli, johtokunnan pöytäkirjojen mukaan, tahtonut luopua jo keväällä
-1886, mutta näyttää pysyneen virassa kevääseen 1887, jolloin maisteri
-_Vilho Soini_ otettiin rahastonhoitajaksi (1,500 markan vuosipalkalla).
-Jo ennen olemme (II. s. 55) maininneet kuinka innokas teatterin ystävä
-Wahlström oli. Laitoksen monesti tuskallisia raha-asioita hän oli
-hoitanut oopperan ajoista saakka, eikä hän vieläkään kokonaan
-teatterista eronnut, vaan pysyi edelleen johtokunnan jäsenenä. --
-Uutena näyttelijättärenalkuna mainittakoon nti _Naimi Stenbäck_,
-joka aikaa myöten tuli huomatuksi koomillisissa palvelija- ja
-luonnerooleissa, jotka enemmän vaativat vilkkautta ja karkeanlaatuista
-värittelyä kuin vakavaa tai runollista sävyä.[85] Näihin aikoihin
-lienee myöskin teatteriin tullut kaksi nuorta neitiä, _Hanna Salenius_,
-sorvarimestarin tytär Tampereelta, ja _Maria Salin_, kotoisin
-Helsingistä, jotka kuitenkin jonkun vuoden päästä erosivat.
-
-Näytäntöjä annettiin 143, joissa esitettiin 10 kertaa _Lea_; 9
-Laululintunen; 8 _Työmiehen vaimo_, Hardangerin harjulla; 7 Kuningas ja
-katulaulajatar, Faust, Macbeth; 6 _Roinilan talossa_, Kultaristi,
-Reviisori; 5 _Daniel Hjort_, Mestari Patelin, Kylänheittiö,
-Kotikahakka, Saituri, Hamlet, Parisin veitikka; 4 _Murtovarkaus,
-Saimaan rannalla_, Thora, Luulosairas, Iso kello, Preciosa, Ei
-ollenkaan mustasukkainen, Lemmenjuoma; 3 _Kuvernööri tulee, Viimeinen
-ponnistus, Regina von Emmeritz, Takkisen pidot_, Yhdistysjuhla, Noora,
-Ensi lempi, Ei ole aikaa, Yhteiskunnan tuet, Ei lempi leikin vuoksi,
-Antonius Putronius, Maria Magdalena; 2 _Tätä nykyä, Kevään oikkuja,
-Amalia ystävämme, Nummisuutarit_, Pikku eversti, Jeannetten häät, Aksel
-ja Valpuri, Leonarda, Taistelujen väliajalla, Noita-ampuja (II),
-Sevillan parranajaja (kohtauksia), Pianon ääressä, Herkules; 1 Venetian
-kauppias, Perrichonin huvimatka, Ultimo, Naimapuuhat, Maria Stuart.
-
-Näistä 55 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 8.
-
-
-
-
-XVI.
-
-Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.
-
-
-Emilie ja Kaarlo Bergbomin kirjeistä, joista alempana teemme otteita,
-näkyy, että sisarukset toukokuun loppupuolella olivat yhdessä
-matkustaneet ulkomaille, etupäässä Parisiin ja Berliniin. Jälkimäisessä
-kaupungissa he erosivat heinäkuun ensi päivinä, matkustaakseen
-Emilie kotiin ja Kaarlo Norjaan, missä hän asettui Laurvigin
-vesiparannuslaitokseen.
-
-(Helsinki 7/7). "Rakas Kaarlo! -- Täällä näyttää hiljaiselta, ikävältä,
-kuolleelta, mutta onhan se luonnollista meluavan iloisen elämän
-jälkeen, jota olen viettänyt viimeisinä viikkoina. Kiitos koko tästä
-ajasta! Kuinpa sinulla ei olisi ollut liiaksi haittaa seurastani.
-Sanomattoman hupaista on ollut vähän katsoa ympärilleen maailmassa ja
-sydämestäni iloitsen, että olen saanut tehdä tämän matkustuksen.
-Kotimatkani meni erittäin hyvin. -- Tukholmassa olin päivällisillä
-Winterhjelmillä. Hedvig oli niin erinomaisen ystävällinen ja
-rakastettava, etten pitkiin aikoihin ole nähnyt häntä semmoisena. Sinun
-on _välttämättömästi_ käytävä hänen luonaan palatessasi Tukholman
-kautta." -- Emilie sanoo turhaan etsineensä Pikku orjatarta
-antikvariaateista [s.o. Crusellin laulukappaletta Lilla Slafvinnan,
-jonka Kaarlo tahtoi esittää].
-
-(Laurvig 10/7). "Armahin! -- Tunnen vielä tyhjyyttä erinomaisen
-miellyttävän matkamme jälkeen, joka kaikessa oli niin onnellinen --
-osaksi kiitos olkoon rakkaan seurasi, osaksi sen onnen tähden, joka
-meillä oli näyttämöllisessä suhteessa. Wallenstein, Talvinen tarina,
-Kesäyönunelma, Romeo ja Julia, Hamlet, Cid, Saituri, L'Ecole des
-femmes, Bajazet sekä Gendre de Mr Poirier ja Zalamean tuomari, jotka
-eivät ole viimeksi muistettavat. Pierre de touchekin samoinkuin Claudie
-ja Beaux Messieurs de Bois doré kuuluvat miellyttäviin muistoihin.
-Francillon on sitä vastoin unohtunut, enkä Raymondesta muista
-juontakaan; Goldfische on niinikään mielestä mennyt."
-
-"Matkani tänne ei ollut onnellinen. Hampurissa tuuli niin kauheasti,
-että kiltisti palasin Cuxhavenista ja matkustin Tanskan halki
-Jyllandiin (Fredrikshavn). Sieltä höyrylaivalla. Tuuli sangen kovasti,
-mutta kun en syönyt koko päivänä, vaan makasin liikkumatta, niin pääsin
-siitä huokealla. Ja kuitenkin olen harvoin eläessäni ollut niin enragé
-[suuttunut] kuin sillä laivalla. Sain näet tietää Ibsenin paraikaa
-olleen Fredrikshavnissa mennäkseen hakemaan kesäasuntoa Skagenin
-rannikolle. Ajatteles, kuinka helposti olisin voinut hänen kanssaan
-sopia Rosmersholmista. Nyt en tiedä kuinka teen. Kirjoittaako hänelle?
-Mutta mihin? Käydäkö hänen luonaan? On ikävä kolmeksi päiväksi -- sillä
-se siihen menisi -- katkaista kylpeminen. Matkustaako hänen luokseen
-kylpyajan jälkeen? Se on kai sopivinta. Mutta silloin jää käynti Ida
-Basilierin luona tekemättä, sillä en tule ollenkaan Kristianiaan;
-suorin tie menee Göteborgin kautta Tukholmaan. Ei auta, näimmehän
-Björnsonilla [Parisissa], kuinka paljo helpompaa ja päätökseen
-johtavampaa on suullisesti suorittaa asia." -- Laurvigissa oli
-hiljaista, yksinkertaisempaa kuin Sandefjordissa, mutta ilma ja kylvyt
-hyviä ja niin myös lääkäri, ensimäinen kylpylääkäri, joka Kaarlossa oli
-herättänyt luottamusta. Suomalaisia oli noin 20, useimmat, ihme kyllä,
-fennomaaneja -- puhekieli sentähden suomi. Gabriel Lagus rouvineen,
-vakavasti sairaana, oli jo lähtenyt, Kaarlon häntä tapaamatta.
-Alituista katarriaan vastaan Kaarlo käytti m.m. nenä- ja kurkkukylpyjä,
-joita hän kiittää. -- "Vielä kerran -- kiitos iloisista
-matkamuistelmistamme, joihin sinulla oli niin suuri osa.
-Oma Kaarlosi."
-
-(Helsinki 19/7). -- "Olipa sinulla huono onni, kun et tavannut Ibseniä.
-Sinun _täytyy kuitenkin välttämättömästi_ käydä hänen luonaan, kun olet
-niin lähellä. Ei ainoastaan Rosmersholmin tähden, vaan kaikkien hänen
-draamainsa tähden on hyvä että saat puhutella häntä. Winterhjelmit
-pitivät suurena mielettömyytenä ollenkaan ajatella Rosmersholmia! Jos
-ottaa kappaleen, niin täytyy olla valmis at tabe sine penger
-[menettämään rahansa], sillä ei se menesty! hän selitti. Me olemme
-tottuneet 'at tabe vare penger', ja minun mielestäni tulee meidän pysyä
-päätöksessämme, jos Ibsen vaan suostuu." -- Emilie sanoo, Kaarlon
-pyynnöstä, lähettävänsä [Jonas] Castrénin lentokirjan [Mikä on oikea
-ohjelma suomalaisuuden asiassa?] ja A. Meurmanin vastauksen sekä
-mainitsee Castrénin vielä jatkavan, nähtävästi estääkseen Meurmanin
-valitsemista valtiopäiville.
-
-(Laurvig 16/7). Kaarlo valittaa epäsuotuisia ilmoja, ainoastaan kaksi
-kaunista päivää. Hän tekee laajasti selkoa alkavan näytäntökauden
-ohjelmistosta.
-
-(Helsinki 16/7). Emilie kertoo Inez Borgin matkallaan
-Oulusta hengenvaarallisesti sairastuneen ja makaavan Turussa
-vatsakalvotulehduksessa. Häntä ei siis saa ottaa lukuun teatterin
-lähimmässä toiminnassa.
-
-(17/7). "Tiistaina saapuivat tavaramme [teatteria varten] Parisista
-hyvässä kunnossa; mutta tulli tuli hirveän kalliiksi. Niin varsinkin
-silkkikankaista, vaikka oltiin niin kilttiä, että ne merkittiin
-puolisilkiksi. Olen hyvin levoton saksalaisten tavarain tähden. Jos
-sametti otetaan silkkisamettina, niin saamme maksaa kauheasti, mutta
-toivon sen saavan mennä puuvillasamettina, jonka tulli ei ole kovin
-kallis. -- Eilen tapasin rva Anni Levanderin (o.s. Canth) ja kuulin
-Hilda Aspin olevan Lammella. Hän on rva Canthilta saanut Brandesin
-Hovedströmninger käännettäväksi; ikävä olisi, jos hän sentähden olisi
-jättänyt Rosmersholmin. Olen kirjoittanut hänelle siitä ja kysynyt,
-ottaako hän Hansikkaan suomennettavakseen? -- Uskotko että minusta
-Hansikas oli ensi muodossaan miellyttävämpi. Svavan rooli tuntuu nyt
-pienemmältä ja Riisin suuremmalta." --
-
-(24/7). -- "Hyvin hauskaa oli saada kirjeesi syksyn ohjelmiston kanssa,
-mutta valitettavasti se ei pysy muuttamatta. -- Kaarola ja nti Stenberg
-olivat pari päivää sitten kaupungissa ja oikein hupaista oli kuulla
-mitä kertoivat Salasta. Hän oli ollut aivan väsymätön Oulussa: päivät
-ja yöt teatterissa. Venetian kauppias oli ollut erinomaisen hyvin
-järjestetty, ja molemmat sanoivat etteivät he käsittäneet, miten hän
-sai kaikki niin hyvään kuntoon niin vähillä apukeinoilla." --
-
-(26/7). -- "Vihdoin ovat tavarat Berlinistä tulleet. Hylkiöt olivat
-antaneet niiden mennä Pietarin kautta, joten lähetys tuli kovin
-kalliiksi. -- Olen saanut vastauksen Hildalta: Rosmersholm on valmis!
--- Castrén y.m. tyytymättömät ovat kiertokirjeellä kehottaneet
-hengenheimolaisiaan kokoontumaan Viipuriin maanviljelysnäyttelyn aikana
-keskustelemaan uudesta ohjelmasta ja uusista johtajista. Hän on
-kerrassaan väsymätön." --
-
-(Laurvig 26/7). -- "Olen saanut Castrénin lentokirjan ja Meurmanin
-vastauksen. Tämä jatkuva polemiikki on tuskallinen. Castrén on
-puolestaan kieltämättä taitavampi taistelussa kuin Meurman, mutta minun
-mielestäni Meurman kömpelyyksilläänkin voittaa enemmän kuin Castrén
-advokaattiviekkaudellaan, joka ei tahdo saada esiin totuutta, vaan
-ainoastaan solmeta vastustajaa. Kirjeestäsi päättäen näyttää tämä vain
-olevan alkusoitto ja oikea polemiikki vasta alkavan. Ja tämän
-eripuraisuuden aikana liittyvät ruotsinmieliset yhä lähemmin keskenään.
-Lähin tulevaisuus tarjoaa monta pimeää kohtaa. -- Jopa meille
-persoonallisestikin. Inezin sairaus -- Inez parka! On kuin paha kohtalo
-vainoisi häntä. Aina kiviä hänen tiellään. Hänen vastoinkäymisensä ovat
-kovin koskeneet sydäntäni. -- Palaan kotia parin viikon päästä.
-Tulevana perjantaina (5/8) matkustan Fredrikshavniin tavatakseni
-Ibseniä." --
-
-Tähän päätämme pienet otteet kirjeistä, joista useat ovat 2-3 arkkia
-pitkiä ja aina niin täysiä kuin paperi myöntää. Otteet näyttävät mitkä
-asiat enimmin kiinnittivät sisarusten mieltä. Kaarlon käynnistä Ibsenin
-luona ei ole lähempiä tietoja.
-
-Jo talvella teatteri oli saanut kutsun tulla _Viipuriin_ näyttelemään
-elokuun loppupuolelta alkaen, koska silloin maanviljelysnäyttelyn
-ja -kokouksen tähden sinne odotettiin paljon kansaa. Siellä seurue siis
-kokoontuikin, ja julkinen toimi alkoi Yhdistysjuhlan esittämisellä
-21/8. Ensi aikoina oltiin niin ahkeria, että annettiin 11 päivänä 10
-näytäntöä, ja menestys oli samassa määrässä loistava: ensi iltana oli
-tulo 550 mk, mutta sen jälkeen näyteltiin täysille huoneille. Saatuaan
-tietoa tästä Emilie kirjoittaa Helsingistä 26/8:
-
-"Rakas Kaarlo! Kuinka erinomaisen hupaista onkaan, että Viipurissa käy
-niin hyvin. Olemmehan 4 ensimäisenä iltana saaneet yli 3,500 mk!
-Käyköön edelleenkin niin. Alkaako seurue väsyä? Että sinä olet väsynyt
-ja kovin rasitettu on selvää: olet kai ollut 16 tuntia vuorokaudessa
-teatterissa näinä aikoina, oletan minä. Pahinta on ettet sinä tuskin
-koko Viipurissaolon aikana saa huoahtaa. Minkälainen on mieliala ollut?
-Onko Ida ollut kiltti? Voi jos kaikki ottaisi onnistuakseen tänä
-vuonna!" --
-
-Ja 29/8 nti Elfvingille: (mainittuaan loistavasta menestyksestä)
-"Kaarlo parka on ollut tulessa: hän kirjoittaa olleensa teatterissa klo
-8:sta aamulla klo 11:een ehtoolla, joka on luonnollista kun joka ilta
-on uusi ohjelma. Viisi teatterin jäsentä erosi kesäkuulla. Lindfors on
-Parisissa ja Borg makaa sairaana, siis seitsemän roolit luettavat ja
-harjotettavat. Hauskaa on toki ollut, kun tulos on ollut niin
-erinomainen kuin nyt; emmepä ole hemmoteltuja." (Ja sitten toisesta
-ilon aiheesta.) "Voit uskoa, että matkamme oli hupainen! Kyllä oli
-hyvin Berlinissäkin, mutta Parisissa oli aivan erinomaista. En koskaan
-olisi luullut, että niin äärettömästi mieltyisin Parisiin, kuin todella
-tapahtui."
-
-Kaarlo puolestaan vastasi Emilien kysymyksiin m.m. seuraavaa: "Kaikki
-ovat olleet ystävällisiä ja auliita. Ida Aalberg on ollut hyvin
-rakastettava. -- -- Hamlet (sanotaan samassa kirjeessä) meni
-täpötäydelle huoneelle. Jo aamupäivällä oli kaikki myyty. Tulo yli
-1,100 mk. Vaikka ei oltu harjotettu koristusten kanssa, sujui kaikki
-liukkaasti. Kun on mennäkseen, niin menee -- sen kokemuksen saa
-semmoisissa tapauksissa." --
-
-Keskellä tätä touhua, elokuun lopulla, Bergbom sai Minna Canthilta
-kirjeen, jossa tämä omasta ja Yrjö Kiljanderin[86] puolesta hartaasti
-pyysi, että teatteri Viipurista tulisi Kuopioon. He lupasivat hankkia
-vapaan matkan, toimittaa että näyttämö laajennettaisiin, puuhata
-pilettien tilauksen y.m. Tähän täytyi Kaarlon vastata kieltäen.
-
-Arkadia Helsingissä, hän sanoi, oli jo vuokrattu, eikä ollut sopivaa
-ohjelmistoa. Viipurissa näyteltiin "nuo ikivanhat Noorat, Leat,
-Murtovarkaudet, Roinilaiset, Nummisuutarit, Saimaan rannalla, jotka
-Kuopiossa esitettäisiin tyhjille seinille". Se ohjelmisto, joka olisi
-ollut uusi Kuopiossa, oli hajalla useiden jäsenten poismenon kautta ja
-samoin laulurepertoari, joka maaseudulla on välttämätön, Inez Borgin
-sairauden tähden. Muitakin syitä hän lupasi mainita suullisesti, kun
-hän saapuisi Kuopioon. "Silloin saamme keskustella toisestakin asiasta,
-joka on paljo tärkeämpi kuin teatterin tulo Kuopioon -- Teidän uudesta
-draamastanne. Siitä ette sano mitään. Voi, voi kuinka iloinen olisin,
-jos siitä syntyisi jotain kelvollista. Sanotte olevanne liian
-rauhallisella tuulella. Hankkikaa itsellenne Nya Pressen, niin kyllä
-siitä Teissä sappea nousee. -- Saimi Svan oli toissa iltana
-Sillankorvan Sanna ja menestyi jotenkin hyvin. Siitä ynnä muista
-asioista (esim. Erkon draamasta) puhumme suullisesti." --
-
-Kirjeestä Emilielle näemme, että Kaarlo 5/n lähti Kuopioon:
-
--- "Ylihuomenna matkustan Kuopioon -- hyvin vastahakoisesti, sen
-tunnustan. Mutta Minnan uusi draama on meille niin tärkeä, että
-kaikkien mukavuuskysymysten täytyy sentähden väistyä. Kuinpa se nyt
-vain valmistuisi!" --
-
-Teatterin tähden Bergbom viipyi Kuopiossa ainoastaan kaksi päivää,
-jotka hän jakoi Minna Canthin ja Ossian veljensä perheen välillä, joka
-asui siellä Savon rautatien rakentamisaikana. Palattuaan Viipuriin hän
-kirjoitti sisarelleen:
-
--- "Minnan draama ei tahdo edistyä. Kolme näytöstä on tosin
-kirjoitettuna, mutta kun minä kokonaan hylkäsin puolentoista näytöstä,
-on ainoastaan ekspositsioni valmis. Leveä kuvaus rautatietyöläisten
-elämästä on hyvä -- epäselvemmät olivat varsinaiset toimivat henkilöt.
-Minna parka on joutunut vaikeaan umpikujaan. Hän ei tahdo kirjoittaa
-suuttumus- (indignatsioni) draamaa eikä riittävästi hallitse ainetta
-kuitenkin saadakseen yhtenäisyyttä, ilman ettei tämä yhtenäisyys synny
-teennäisen tendenssin kautta. Kaikki tahtoo hajota episoodeiksi. Hän
-sanoi: tuleva draamani on oleva säätyläisnäytelmä, minä en voi enään
-ottaa kansandraamaa niin naivisti kuin ennen. Ettemme me Minnan uudesta
-kappaleesta saa mitään Työmiehen vaimoa, katson varmaksi -- niin sekä
-hyvässä että pahassa. Kuinpa se vaan ei tulisi liian heikoksi! Tämä
-kaikki luonnollisesti meidän kesken. Kenties se selviää paremmin kuin
-nyt voin ajatella." --
-
-Paitse draamaa Minna Canth kirjoitti tähän aikaan novellejakin, ja
-niistäkin tuli Bergbomin antaa arvostelunsa. Kuinka tärkeää tämä oli
-kirjailijattarelle, näkyy seuraavasta. -- Vasta oli melkoista melua
-herättävä novelli "Salakari" valmistunut ja Kaarlo oli sen lukenut
-käsikirjoituksessa, mutta (niinkuin kohta saamme nähdä) pätevästä
-syystä ollut mitään siitä sanomatta. Silloin Minna kirjoittaa 24/9:
-"Ette ole kirjoittanut sanaakaan tuosta novellista. Oliko se Teidän
-mielestänne hyvin heikko? Onko syytä jättää se tykkänään painattamatta?
-Neuvokaa, hyvä Tohtori, sanokaa ajatuksenne." Ja hän vakuuttaa, ettei
-hän lähetä sitä kustantajalle (G. W. Edlund) ennen kun tohtori sanoo,
-onko se painettava vai pistettävä tuleen? Tähän Bergbom vastaa 29/9:
-
--- "Tulin juuri tänään Pietarista ja löysin kirjeenne pöydältäni. Koska
-vielä tänään yöjunassa lähden Helsinkiin, ei ole aikaa pitkiin
-kirjoituksiin."
-
-"Ette voi aavistaa hämmästystäni, kun luin kirjeenne. Kun sain
-uutelonne, annoitte sen seuraavilla ehdoilla: 'Te ette saa tehdä mitään
-muistutuksia. Se on nyt niinkuin se on (!)' Ja nyt näen että olisitte
-suvainnut muistutuksia, vieläpä olette odottanut semmoisia."
-
-"Te kysytte, onko se niin huono, ettei se sovi painettavaksi? Ei
-millään muotoa. Ei se tule kunniaanne kartuttamaan, mutta ei se tule
-sitä vähentämäänkääu. Se on sujuvasti kirjoitettu ja siinä on monta
-hienoa kohtaa. Päämuistutukseni olisi se ettei ollenkaan tiedä mistä
-nämä ihmiset tulevat. Mitkä ovat Annan [Alman] edellytykset? Mihin
-piiriin hän kuuluu? Millaisesta kodista hän on lähtenyt? Kuinka
-kasvatettu? Millainen on hänen uskonsa? Te sanotte semmoisia naisia
-löytyvän meilläkin -- siinä olette ihan oikeassa -- ja mainitsette
-esimerkkinä rva Strindbergin. Rva Strindbergin edellytykset ovat
-kuitenkin hyvin mutkalliset ja tavattomat, niin että ne vaatisivat
-paljon selityksiä, jos hän olisi jonkun novellin päähenkilönä. Kuinka
-esim. ovat Alma ja miehensä ennen eläneet yhdessä?"
-
-"John on hyvin onnistuneesti skitserattu, mutta Nymalm (tai Nymark --
-oliko se niin?) on sitä epäselvempi. Onko hän rakastunut Almaan, vai
-onko se hetken himollinen oikku, joka ohjaa häntä? -- Eikö Almassa
-olisi enemmän vedettävä esiin noita esteettisiä motiiveja, jotka vievät
-hänet harhatielle: hienosti sivistyneen naisen tyytymättömyys
-pikkukaupungin proosaelämään, tuo hänen salainen vihansa miehen
-käytännöllisiä toimia vastaan kävisi silloin luonnollisemmaksi."
-
-"Mutta -- onhan mahdollista, että kaikki tämä on olemassa. Luin,
-näette, uutelonne niin hätäisesti, ja kun olitte kieltänyt kaiken
-kritiikin, niin en ollenkaan lukenut sitä arvostelijan silmillä. Nyt on
-jo paljo haihtunut muistostani, ainoastaan pääpiirteet ovat jääneet.
-Muistan vaan että koko ajan kysyin -- mistä Alma tulee? Hän on kuin 'en
-Trane i sparvedans', mutta kuinka on tuo kurki joutunut varpusten
-joukkoon?"
-
-"Draamastanne ette kirjoita mitään. Minä mietin sitä usein. Tehkää väli
-molempain insinöörein välillä likeiseksi. Isä ja poika? Tai ehkä
-paremmin, vanhempi ja nuorempi veli. Sillä tuo vanhempi on pakotettu
-suvaitsemaan nuoremman käytöstä, vaikka hän moittii sitä. -- --
-Oletteko puhutellut Ossiania rautatieseikoista draamassanne? Tänään
-näytellään Rosmersholm."
-
-Viipurissaolon lopulla annettiin m.m. Luulosairas -- jossa Lindfors,
-joka juuri oli palannut Parisista, "oli paljo voittanut tasaisuuteen ja
-luonnollisuuteen nähden, se oli aika hyvä Molièrenäyte, samoin [nti]
-Saleniuskin teki kaikin puolin onnistuneen debyytin Toinettena" --
-Faust, joka tuotti kolme hyvää huonetta, joskin ensi rivi tavan mukaan
-oli harva, ja Hilda Aspin suomentama Ibsenin _Rosmersholm_ ensi kerran
-29/9. Siitä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (3/10):
-
-"Viime viikolla kävin Viipurissa nähdäkseni Rosmersholmin. Se on hyvin
-mieltäkiinnittävä, täydellinen yökappale. Se näytellään erinomaisen
-hyvin, minun mielestäni paljo, paljo paremmin kuin Berlinin
-Residenztheater'issa, jossa me näimme sen toukokuulla. En luule
-kenenkään tulevan katsomaan Rosmersholmia kahta kertaa, niin että ei
-siitä tule kassa- eikä aploodikappaletta."
-
-Viimeinen näytäntö oli 2/10. Lopputulos oli semmoinen, että Bergbom
-saattoi ilmottaa johtokunnalle tulojen riittäneen palkkoihin ja muihin
-menoihin -- mikä ei suinkaan ollut tavallista.
-
-_Helsingissä_ alotettiin 5/10 Rosmersholmilla, ja Emilien ennustus
-toteutui: arvotuksellinen, pessimistinen näytelmä näyteltiin vain kolme
-kertaa vähenevälle katsojakunnalle, eikä siitä saanut syyttää
-Schumannin ja Buschin sirkuksia, jotka muuten tänä syksynä kilvan
-tyydyttivät helsinkiläisten "kauneudenjanoa". Esitys oli kumminkin
-etevä. Ida Aalberg kuvasi itsenäisesti luovan taiteilijattaren tavalla
-salaperäisen Rebekan intohimoista sielunelämää tyynen ulkomuodon alla.
-Oivallinen oli Leinokin Krollina ja kiitettäviä muutkin: Sala
-Rosmerina, Ahlberg Ulrik Brendelinä, Lindfors Mortensgårdina ja nti
-Stenberg matami Helsethinä. Tunnelma oli tukala kuin pitikin.[87] --
-Echegarayn Parjauksen kirous, sekin Helsingissä uusi, meni samoin kolme
-kertaa, ensi-ilta 19/10. Siinä nähtiin ensi kerran miten etelämaalainen
-runoilija käsittelee uudenaikaista, realistista aihetta. Kirjallisuutta
-harrastavat olivat siitä kiitollisia samoin kuin Rosmersholmistakin,
-mutta suurempi yleisö jäi välinpitämättömäksi. Leino esitti
-vaikuttavasti, kuinka Julianissa luonnollinen jalous tuskallisesti
-kukistui parjauksen herättämän hirmukouraisen epäilyksen alle; rva
-Rautio oli miellyttävä Theodorana, vaikka intohimoiset loppukohtaukset
-olisivat sietäneet voimakkaampaa esitystä; Salalla oli Ernesto
-runoilijassa luonteensa mukainen rooli ja menestyi siis samoin kuin
-Weckman Pepitona, parjaajana. -- Vihdoin annettiin kuukauden
-lopulla 26/10 kotimainen uutuus, R. Kiljanderin 1-näytöksinen
-_Postikonttorissa_, samantapainen naurattava vähäpätöisyys kuin
-T. Hagmanin Kyökissä, ja kauan ohjelmistossa pysynyt.
-
-Lokakuulla vallinneen vastatuulen muutti myötäiseksi Schillerin
-_Orleansin neitsyt_, joka meni ensi kerran 2/11 ja taas todisti, kuinka
-otollisia suuret klassilliset näytelmät olivat Suomalaisen teatterin
-yleisölle. Se näyteltiin näet täysille taikka hyville huoneille:
-marraskuulla peräkkäin 7 kertaa, joulukuulla 3 ja vielä maaliskuulla 2
--- yhteensä siis 12 kertaa näytäntökauden kuluessa. Ja menestys oli
-ansaittu. Ida Aalbergista Johannana lausuu U. S. ensi-illan jälkeen:
-"Hänen olentonsa oli niin vieras ja ylimaailmallinen, jotta
-mielikuvituksellekin oli vaikeata luoda mitään täydellisempää kuvaa
-tuosta Ranskan pelastajahengettärestä." Myöhemmin arvostellaan
-Valvojansa tyynemmin:[88]
-
-"Nti Aalberg yritti nähtävästi tekemään sankaritarta niin todelliseksi
-ihmiseksi kuin mahdollista. Niin hän lausui mainion jäähyväismonoloogin
-kauniisti ja tuntehikkaasti tekemättä sitä miksikään bravuuriaariaksi.
-Ensi kohtauksessa kuninkaan edessä hän oli tyyni ja maltillinen, antaen
-kutsumuksensa suuruuden vaan ilmaantua sanojensa ja käytöksensä
-vakavuudessa ja ylevyydessä. Soma oli äänen muutos, kun hän puhuttuaan
-maallisille herroille, kääntyi piispan puoleen ja luottavaisesti,
-melkein lapsellisesti kertoi kutsumuksestaan. -- Korkeimmilleen kohoaa
-hänen taiteensa hänen lausuessaan suurta monoloogia neljännen näytöksen
-alussa ja palavaa rukousta tyrmässä. Epätoivo toisessa ja uudestaan
-herännyt luottamus toisessa esitettiin yhtä nerokkaasti ja
-täydellisesti. Sanalla sanoen Orleansin neitsyt on tinkimättä
-asetettava näyttelijättären entisten suurimpien luomien rinnalle ja
-epäiltävää on, onko yksikään toinen johdonmukaisemmin toimitettu. -- --
-Huolellinen yhteisnäytteleminen ja kappaleen taidokas näyttämöllepano
-olivat menestyksen pääehtoja. Se tarkkuus, jolla johtaja, säästämättä
-vaivojaan, oli koettanut puvuissa ja muissa laitoksissa uskollisesti
-kuvata todellista elämää 15:n vuosisadan alkupuolelta on meidän
-oloihimme nähden harvinaista, eikä ulkomaillakaan moni teatteri ole
-semmoisissa asioissa niin harras. Useat puvut, niinkuin kuninkaan
-ensimäinen ja Burgundin herttuan toinen erittäin loistokas vaatteus,
-ovat tehdyt heidän aikuistensa kuvien mukaan ja muutkin mahdollisuuden
-mukaan noudattaen ajan muotia. Erityistä kiitosta ansaitsee somasti
-järjestetty, suurenmoinen kansankulkue vaihtelevine pukuineen -- siinä
-kuuluu 115 henkeä olevan osallisena. Liiallista olisi siis enempää
-vaatia näytelmän ulkopuoleen katsoen ja siinäkin, minkä teatteri jo
-melkein on ottanut tavakseen yleisölle tarjota, on kenties vähän liikaa
--- ei ole kaukana se vaara, että yleisö rupeaa vaatimaan yhä enemmän ja
-kenties pitämään tuota ulkonaista puolta näyttelemistä s.o. taidetta
-tärkeämpänä."
-
-Seitsemännen illan jälkeen keskeytettiin Orleansin neitsyen esittäminen
-"esiintulleesta syystä". Ida Aalberg oli mennyt kihloihin lakitiedetten
-kandidaatti _Lauri Kivekkään_ kanssa, ja hääpäivä lähestyi. Sitä ennen
-annettiin 18/11 johtokunnan päätöksestä näytäntö näyttelijättären
-hyväksi, joka itse oli valinnut Nooran ohjelmaksi. Huone oli
-kukkuroillaan, ja "ilta muodostui täydelliseksi riemujuhlaksi
-suositulle taiteilijattarelle". Toiselta puolen ihailtiin ja
-ylistettiin hänen taidettaan tänäkin iltana (Noora oli entiseen
-verraten täydentynyt, varsinkin viime näytöksessä, jossa loppusuoritus
-Helmerin kanssa tapahtui tyynemmin, luonnollisemmin ja todenmukaisemmin
-kuin kirjassa, jossa runoilija tuntuu Nooran sanoissa), toiselta puolen
-ilmaistiin lahjoilla ja muuten sydämellistä osanottoa morsiamelle.
-Toverit teatterissa antoivat hopeaisen hedelmämaljan, hämäläiset
-ylioppilaat parin kandelabereita ja yleisö V. Vesterholmin maalaaman
-maisemataulun uuden kodin koristamiseksi, puhumatta laakeriseppeleistä
-ja runsaasta kukkasadosta. Innostuksenpurkaukset taukosivat
-vasta kun illan sankaritar "astui esiin ja kiitti syvästi
-liikutettuna ylenpalttisesta kunniasta, toivottaen että tämä yleisön
-suosio vaikuttaisi elähyttävästi ja sammumatta Suomen nuoreen
-näytelmätaiteeseen". -- Pariskunnan vihkiminen tapahtui 22/11
-Nikolainkirkossa klo 7 i.p. Häihin saapui onnentoivotussähkösanomia
-muun muassa Ibseniltä, Brandesilta, Lieltä, Kiellandilta ja
-Svendseniltä.
-
-Syyskauden viimeinen uutuus oli Salan suomentama Erkmann-Chatrianin
-3-näytöksinen näytelmä _Fritz ystävämme_. Alarik Böök oli heikko
-pääroolissa, mutta Olga Finne viehättävä naivina maalaistyttönä ja
-Leino luontehikas rabbiini. Kappale -- ensimäinen, suuren menestyksen
-saanut ranskalainen, realistinen näytelmä (Théâtre français'ssa ensi
-kerran 1876) -- meni meillä vain kaksi kertaa (!). Paremmin vetivät
-joulukuulla ja vuoden vaihteella Nummisuutarit (Pesonen oli Kalliolta
-perinyt Sepeteuksen), Sota rauhan aikana y.m. vanhat tutut ohjelmat.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Tultiin niin vuoteen 1888, joka silloin ilmestyneitten uusien
-kotimaisten näytelmien tähden on pidettävä oikeana merkkivuotena
-teatterin historiassa. -- Uudenvuoden ensimäinen premiääri oli 4/1:
-3-näytöksinen laulunsekainen Komedia _Farinelli_ (Farinelli ou le
-Bouffe du roi, Saint-Georges'n, De Forges'n ja de Leuven'in tekemä),
-jonka soitannollisen puolen Bergbom oli uudestaan sommitellut,
-yhdistäen katkelmia eri oopperoista, niin että musiikki oli tullut
-pääasiaksi. Esiintyjistä mainitaan Vallenius (Farinelli), Lilli Kurikka
-(Inez) ja Lindfors (Gil Perez); Robert Kajanus orkesterineen suoritti
-säestyksen. Yleisö oli sitä enemmän mieltynyt kappaleeseen, kun viime
-aikoina oli saatu kuulla vähän laulua näyttämöltä. Se menikin 6 kertaa.
-Tänä vuonna täytti Z. Topelius 70 vuotta ja kun oli päätetty viettää
-merkkipäivä suurella kansalaisjuhlalla ylioppilastalolla, asetti
-teatteri juhlanäytäntönsä edelliseen iltaan 13/1.[89] Huone oli
-ahdinkoon täynnä, ja kun runoilija omaisineen, 30-vuotisen sodan
-marssin kaikuessa, oli asettunut ensi rivin peräaitioon ja
-häntä tervehditty eläköönhuudoilla, nousi esirippu Regina von
-Emmeritz-näytelmälle, joka esitettiin yhtä mainiosti ja pääosiin nähden
-samoilla voimilla kuin 1885 [nyt oli: Lindfors Larsson, A. Böök
-ruhtinas Emmeritz, Rautio Bertel, Lilli Kurikka Kätchen]. -- "Kun
-näytännön loputtua esirippu jälleen nousi, seppelöitsi Regina
-runoilijan rintakuvan orkesterin toitottaessa ja koko näyttämö täynnä
-näytelmän kirjavaa kansaa; kun esirippu nousi toisen kerran, seisoivat
-vain Regina ja Kustaa Adolf runoilijan kuvan luona kunniavahtina; mutta
-kun esirippu nousi kolmannen kerran, nähtiin kuva yksinänsä, osotteeksi
-kuinka nerollisen runoilijan maine on muuttumatta elävä nykyisen
-näyttämön varjokuvien hälvettyä."
-
-Kun sitte seuraavana päivänä kuntien, seurojen ja yhdistysten
-lähetystöt, niin pääkaupungista kuin maaseuduilta, kävivät
-onnittelemassa Topeliusta, esiintoi Kaarlo Bergbom yhdessä näyttelijäin
-Leinon ja Ahlbergin kanssa Suomalaisen teatterin onnentoivotukset.
-Vastatessaan runoilija, ensin kiitettyään edellisestä illasta, lausui,
-että hän ei ollut uskonut Regina von Emmeritzin pysyvän näyttämöllä,
-mutta niin esitettynä kuin hän oli sen nähnyt Suomalaisessa teatterissa
-luuli hän sillä olevan tulevaisuutta. Kullakin teatterilla on
-tehtävänsä. Suomalaisen teatterin ansio on se, että se on antanut
-Suomen runottaren puhua näyttämöltä voimakasta kieltä. Sen johtajaa ja
-näyttelijöitä ei Suomen kansa tule koskaan unhottamaan. -- Näin otti
-Suomalainen teatteri tehokkaasti osaa suuren, unohtumattoman runoilijan
-kunniapäivän viettämiseen, yksi niitä viimeisiä kansallisjuhlia, joihin
-lähes kaikki sydämestään yhtyivät.[90]
-
-Toinen premiääri tuli 25/1, jolloin näyteltiin Hilda Aspin suomentama
-Björnsonin _Hansikas_. Ensi-iltana oli huone hyvänlainen, mutta toisena
-oli jo niin vähä väkeä, että kolmas ja viimeinen näytäntö ei voinut
-tulla kysymykseen yhdessä jaksossa, vaan seurasi puolentoista viikon
-päästä. Kumminkin esitys oli hyvä ja enemmänkin.
-
-"Rva Aalberg-Kivekäs näytti Svavan osan erinomaisen kauniisti,
-hienotunteisesti ja hillitysti muodostuen näytösten mukaan. Ehkä hän
-kuitenkin oli etevin ensi näytöksessä, joka jo sisältää koko hänen
-tragediansa: avonainen, suloinen rakkaudeninnostus kohtauksessa
-sulhasen kanssa, harvinaisen todellisesti värähtelevät lyhyet lauseet,
-kun Hoff kertoo sulhasen salaisesta entisyydestä, ilman että hän asiaa
-ymmärtää, vaikka se häntä vaivaa, ja sitte kauhistus kun Alfin tullessa
-kaikki selviää -- kaikessa oli näyttelijätär yhtä oivallinen." --
-Vallenius, jolla Riisinä oli entistä suurempi puheosa, teki luonteen
-turhamielisyyden liian tärkeäksi, mutta Leino oli kelpo Christensen
-samoin kuin Ahlberg nuhteeton Alf.
-
-Miksi ei kappale vetänyt? Eiköhän vastaus ole siinä, että realistiset
-draamat, joiden tarkotus oli "asettaa kysymyksiä keskustelunalaiseksi",
-ylipäätään menettivät viehätysvoimansa niin pian kun päämäärä oli
-saavutettu, se on kun kysymyksestä oli ruvettu väittelemään. Niin oli
-juuri Hansikkaan laita. Kappale ei ollut enään uusi ja sen asettama
-kysymys: eikö mieheltä ole vaadittava puhtautta niinkuin naiseltakin?
-oli jo meilläkin ollut väittelyn esineenä. Sen lisäksi saattaa sanoa,
-että "realismi" 80-luvun loppuvuosina jo alkoi väsyttää yleisöä.
-Omituista on että Suomalainen teatteri juuri silloin kun tämä
-tosiasia kävi tuntuvaksi oli valmis esittämään ensimäisen koko
-sarjasta alkuperäisiä kotimaisia draamoja, jotka voitokkaasti
-vaativat romanttisuudelle oikeutta olla olemassa. Ensimäinen
-uusi kappale Hansikkaan jälkeen oli näet _Gustaf von Numersin_
-"historiallis-romantillinen" näytelmä _Eerikki Puke, Korsholman herra_.
-Mutta tämä ilmiö keskellä realismin rehottamisaikaa oli muutoinkin
-outo. Se oli näet suomennos ja tekijän seuraavatkin draamalliset
-tuotteet esiintyivät ensi kerran suomennoksina suomalaisella
-näyttämöllä. Mistä tämä johtui, on lyhyesti selitettävä.
-
-Gustaf von Numers on syntynyt Vaasassa ja kasvanut samoilla
-ruotsalaisilla seuduilla, joilla hänen ensimäinen näytelmänsä toimii.
-Hän oli jo 40 vuotta vanha, kun hän Eerikki Puken kautta tuli
-kirjailijana tunnetuksi, mutta hänen kirjalliset taipumuksensa olivat
-kyllä olleet vireillä koulu- ja yliopistoajoilta saakka. Ilman enempää
-halua tieteellisiin pyrintöihin kuin luontaista kykyä käytännöllisiin
-toimiin ei Numers, jonka terveyskin oli heikonlainen, erilaisilla
-yrityksillään saavuttanut mitään vakavampaa asemaa, ennen kun hän 1882
-antautui rautatien palvelukseen. Kaiken aikaa hän oli kuitenkin
-itsekseen kirjoitellut milloin mitäkin runollista, mutta varsinkin
-draamallisia luonnoksia, niin että hänelle oli kokoontunut "melkoinen
-joukko keskeneräisiä teoksia". Näitä kyhäillessä oli Oehlenschläger
-ollut hänen ihanteensa, ja hän oli uneksinut Suomen historian
-esittämistä näyttämöllä sarjassa tanskalaisen runoilijan tapaan
-sommiteltuja näytelmiä. Oltuansa "ultraviikinki" hän oli, siihen aikaan
-kun häh esiintyi kirjailijana, Suinulan asemapäällikkönä Kangasalla
-suomalaisen ympäristön ja seuraelämän vaikutuksesta vähitellen
-asettunut yleisisänmaalliselle ja "jotenkin sosialistiselle
-kannalle".[91]
-
-Eerikki Pukea Numers oli alkanut sommitella lyhentääkseen pitkiä iltoja
-Tuovilan (Toby) yksinäisellä asemalla Laihian ja "vanhan Vaasan"
-(Korsholman) välillä. Toivoen edes kerran saavansa nähdä jotakin
-kirjoittamaansa näytelmää näyttämöltä hän lähetti sen tarkastettavaksi
-Ruotsalaisen teatterin kirjalliselle avustajalle R. Hertzbergille,
-mutta pitkän odotuksen jälkeen hän sai käsikirjoituksensa takaisin ja
-sen mukana kirjallisen lausunnon, että kappaleesta korjaamallakaan ei
-tulisi mitään.[92] Eräänä iltana Numers Kangasalan Haralassa kertoi
-vastoinkäymisensä V. Löfgrenille (Lounasmaa). Tämä luki näytelmän ja
-pyysi sitte saada lähettää sen Bergbomille. Numers myöntyi, ja siitä
-alkoi hänen tuttavuutensa Suomalaisen teatterin johtajan kanssa.
-Lukiessaan näytelmän Bergbom huomasi, että tekijällä, huolimatta
-kaikesta kokemattomuudesta ja kykenemättömyydestä johdonmukaisesti
-kehittämään toimintaa, oli vilkas mielikuvitus ja lahja keksimään
-tehokkaita vastakohtaisuuksia sekä että vuoropuhelussa oli luonnollista
-eloisuutta ja lyhyyttä, jota draama vaatii, ja niin hän viehättyi
-yhteistyöhön, joka tosin ei kestänyt kauemmin kuin neljä vuotta, mutta
-kumminkin tuotti kauniita hedelmiä. Käsitellen kyhäelmää epäkypsänä
-luonnoksena hän teki seikkaperäisiä muutosehdotuksia, antoi ohjeita ja
-viittauksia, ja niiden mukaan Numers kirjoitti uudestaan toisen
-näytöksen tai kuvaelman toisensa perästä kerran tai useammin, ja siten
-teos vähitellen valmistui. Näin syntyi se Eerikki Puke, joka tunnetaan
-näyttämöltä esitettynä ja painettunakin. Mahdotonta on kuitenkin
-määrätä toisen tai toisen osaa, sillä käsikirjoitukset ovat hävinneet,
-ja Bergbom antoi suureksi osaksi neuvonsa suullisessa keskustelussa,
-joko käyden Numersin luona Suinulassa taikka Numersin ollessa
-Helsingissä, ja -- kaiken päätteeksi -- kun ruotsinkielinen alkuteos
-oli valmis, loi Niilo Sala siitä sen sujuvan suomennoksen, joka nyt
-yksistään on arvosteltavanamme! Että tämä kertomus on sanasta sanaan
-tosi, vaikka Bergbom puolestaan luovutti kaiken kunnian Numersille, sen
-todistaa jälkimäisen kirjeet.[93]
-
-Siten Numers (6/9 1887) ilmottaa saaneensa valmiiksi "Eerikki Puken
-uudet kuvaelmat" ja pyytää ensi "painoksen" konsepteja (mina konsepter
-af den förra "upplagan"), voidakseen puhtaaksi kirjoittaa koko teoksen.
--- Edelleen hän l/11 kirjoittaa: "Tahdon vaan sanoa, etten koskaan voi
-muuta kuin omistaa hra Tohtorille kunnian, jos kappale on onnistunut,
-sillä Teidän kritiikillenne olen minä rakentanut sen ja sitä ilman
-olisin kenties jäänyt seisomaan peräytyvälle (sackande) jalalle." --
-Viikko myöhemmin (7/11) Numers tuskin uskoo "ihmeellistä kunniaa", että
-Eerikki Pukea aiotaan näytellä; mutta niin myöhään kuin (28/12) on
-kysymys uusista korjauksista, jota paitse Numers kiittää Bergbomia
-viimeisestä keskustelusta: -- "se teki minulle hyvää -- luulin ennen
-että riittäisi koettaa kirjoittaa luonnollisesti, niinkuin vuoropuhelu
-todellisuudessa muodostuu, mutta tämä: että alottaa näytös hiljaisemmin
-ja sitte lisätä enemmän ja enemmän höyryä sekä antaa esiripun laskea,
-kun pannu on räjähtämäisillään -- on antanut minulle paljon ajateltavaa
-tulevaisuuteen nähden -- niinhän se on oleva ainakin näyttämöllä!"
-
-Nämä viimeiset sanat osottavat ilmeisesti kuinka välttämättömästi
-Numers tarvitsi esteettistä ja näyttämöllistä "opastajaa" (vägvisare),
-joksi hän Bergbomia nimittää. Lounasmaa ei ollut tuntea kappaletta
-siksi Eerikki Pukeksi, jonka hän oli lukenut.
-
-Eerikki Puken ensi-ilta oli 10/2, huone oli aivan täysi ja kappaleen
-menestys ehdoton. "Innokkaita käsientaputuksia ja esiinhuutoja kesti
-alusta loppuun saakka, ja viimeksi täytyi tekijänkin astua esiin
-näyttämölle." Näytelmä meni seitsemän kertaa peräkkäin. Eikä menestys
-ollut ansaitsematon, sillä joskin kappale on enemmän kansannäytelmä
-kuin varsinainen historiallinen draama, on siinä, Engelbrektin
-suurenmoinen kansanliike (1434) taustana, vaikuttava historiallinen
-tunnelma kannattamassa vapaasti keksittyä toimintaa, edelleen kuohui
-siitä meidän ajalle (huomaa, ennen sosialismia!) otollinen
-kansanvaltainen henki, niin että kuolevan sankarittaren, Kreetan,
-loppusanat: "Talonpoika -- herra -- yhdessä!" sisältävät teoksen
-aatteen, ja vihdoin ovat useimmat yhdeksästä kuvaelmasta sangen
-jännittäviä. Että Pohjanmaan tarmokkaan kansan kuvaus, yksityiset
-henkilöt ja joku toiminnan piirrekin on vähemmän realistista kuin
-romanttista Välskärin kertomusten tapaan ja näytti suoraan (jollei
-tietoisestikaan) johtuvan näistä, ei suinkaan vähentänyt viehätystä.
-Muutoin on näytelmässä paljo kiitollisia rooleja, joten näyttelijät
-olivat harvinaisen innostuneita tehtäviinsä. Rva Aalberg-Kivekäs oli
-rohkeamielinen Kreeta, Leino talonpoikaiskuningas Murkainen, Ahlberg
-Puke, A. Böök tuimapäinen Niilo, Weckman (erittäin onnistunut) Mauno,
-Falck tanskalainen kansanrääkkääjä Jürgen Jute, Vallenius hovimies
-Aksel Kurki, Saimi Svan elämän katkeroittama Leena, Sala ja Rautio
-kelpo talonpoikia -- kaikki voimat hyvin käytetyt. Näyttämöllepanokin
-oli tehokas. Murkaisen avara pirtti, Puken kammio, mäntymetsä ja
-käräjäpaikka Vöyrin kirkon luona olivat somat niinkuin puvut,
-joita varten oli ohjeeksi otettu keskiaikaisten kirkkojemme
-kalkkimaalauksia.[94]
-
-Kun Eerikki Puke 26/2 oli näytelty viimeisen kerran, tuli viikon loma
-sentähden että teatteri sisältä maalattiin Grahamin tulivärillä. Sitte
-uudelleen alkaneitten näytäntöjen väliin pistäytyi 10/3 ilta, joka
-erosi teatterin tavallisista. Näyttelijät, jotka innokkaasti
-harrastivat eläkerahastonsa kartuttamista, olivat näet siksi päiväksi
-toimeenpanneet arpajaiset ja naamiohuvit asian hyväksi. Voittoja oli
-lähetetty maaseuduiltakin ja Pietarista, ja yleisö osotti niin suurta
-osanottoa, että tilaisuus tuli kenties onnistuneimmaksi lukuisista
-samanlaisista, joita vuosien kuluessa järjestettiin. Sinä iltana
-myytiin varta vasten toimitettu _Nyyrikki_-julkaisu, joka ilmestyi sekä
-suomalaisena että ruotsalaisena, kumpikin laitos käsittäen kaksi
-lehteä. Suomalaisessa oli paitse runollisia lisiä "Suomalaisen
-teatterin ohjelmalista vuosilta 1872-1888", ja ruotsalaisessa Kaarlo ja
-Emilie Bergbomille omistettu Z. T:n runoelma, jossa somasti palautetaan
-Suomalaisen oopperan muisto ja viitataan puhenäyttämön kansalliseen
-merkitykseen, kaksi Gustaf von Numersin antamaa kohtausta kahdesta
-valmistumattomasta draamasta "Hämäläisten taistelu" (Tavasternas strid
-eller Birger Jaarls dotter) ja "Alkibiades ja hermespatsaat"
-(Alkibiades och hermesstoderna), E. N(ervanderin) runoelma "Näyttämön
-lapset" (Scenens barn) y.m. Vähän myöhemmin (14/4 ja 19/4) Nervander,
-nojaten mainittuun Nyyrikin "ohjelmalistaan", julkaisi Finlandissa
-kirjoituksen "Onko Suomalainen teatteri kansallisteatteri?" jossa hän
-loi ensimäisen lyhyen teatterinhistorian luonnoksen. Samassa
-kirjoituksessa, joka luonnollisesti antaa myöntävän vastauksen
-asettamaansa kysymykseen, sanotaan muun muassa, että teatterin
-ohjelmistoon oli ollut otettuna 231 teosta, nimittäin 53 kotimaista,
-100 suurempaa ja 52 pienempää ulkomaalaista puhekappaletta sekä 26
-oopperaa.
-
-Eerikki Puken jälkeen ei tullut uutta ennen kun 18/3, jolloin Ibsenin
-_Helgelannin sankarit_ meni ensi kerran. Ankarat talvipakkaset olivat
-Bergbomissa herättäneet uinailevan reumatismin ja hänen sairautensa
-hidastutti uusien kappalten harjottamista ja aiheutti senkin, että tämä
-mahtava, aiheeltaan viikinkiaikuinen, mutta aatteellisesti
-uudenaikainen draama, jonka jo Edv. Törmänen oli suomentanut ja jonka
-esittäminen sattumain kautta oli myöhästynyt, sittekin tuli näyttämölle
-olematta täysin kypsynyt. Ei edes rva Aalberg-Kivekäs, jonka
-taiteilijaluonteelle -- se myönnettäköön kernaasti -- Hjördiksen
-tapaisen sankarinaisen kuvaaminen tosin oli vierasta, tyydyttänyt muuta
-kuin puoleksi. Muista oli Leino Örnulfina paras ja sen jälkeen ehkä
-Weckman -- Thorulf ja Falck -- Kåre. Vaikuttavasta näyttämöllepanosta
-mainittakoon meillä ensi kerran nähdyt liikkuvat pilvet. Näytäntö
-uudistettiin neljä kertaa. -- Toinen ilta 20/3 oli tavallaan
-juhlanäytäntö, sillä sinä päivänä täytti Ibsen 60 vuotta. Sen johdosta
-lähettivät kappaleessa esiintyjät tervehdyssähkösanoman runoilijalle ja
-samoin teki Bergbomkin. -- Vähäpätöisempiä uutuuksia olivat: Salan
-suomentama A. L'Arrongen _Puutarhurin tyttäret_ (Hasemanns Töchter),
-4-näytöksinen huvinäytelmä 4/4 ja 1-näytöksiset huvinäytelmät Ernst
-Ahlgrenin (rva Benediktson) _Telefoonissa_ ja Hilda Aspin suomentama
-Paul Heysen _Veljesten kesken_, molemmat 18/4. Ensin mainittu, puoleksi
-ilveily puoleksi viaton tendenssikappale, esitettiin tavan mukaan
-sujuvasti. Lindfors oli mitä herttaisin puutarhuri ja Weckmanin
-sammaltava proviisori nauratti ja säälitti samalla kertaa, muita
-mainitsematta. Siiri Telefoonissa oli hupainen ingénuerooli, jota
-näytellessä Olga Finne varmensi jo vallottamaansa sijaa yleisön
-suosiossa.
-
-Aivan näytäntökauden lopulla sattui vielä oikea merkkitapaus, uuden
-runoilijan ja uuden suuren draaman esiintyminen näyttämöllä, kun
-_J. H. Erkon_ 5-näytöksinen "runoelma" _Tietäjä_ ensi kerran näyteltiin
-20/4. Erkko, joka oli hyvin tunnettu nuoren Suomen etevimpäaä
-laulurunoilijana, oli hänkin, epäilemättä teatterin vaikutuksesta,
-viettynyt sepittämään draaman, jopa runomittaisen. Se oli jouluksi
-ilmestynyt painosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta
-kunniapalkinnon saanut, kun Bergbom otti sen esitettäväksi. Eikä se
-ollut vähäinen tehtävä, raamatullinen aihe kun vaati kokonaan uusia
-koristuksia ja pukuja. Sitä innokkaammin johtaja puuhasi, ja näytelmä
-näyttäytyi niin ymmärtävästi, niin aistikkaasti näyttämölle
-järjestetyksi, että syvämietteinen runoelma sen kautta tuli melkoisesti
-nautittavammaksi ja vaikuttavammaksi. Miten havainnollinen olikaan
-vastakohta häviöön syöksevän pakanakansan ja valtaan nousevan Israelin
-välillä! Toiselta puolen aasialaisen velttohallitsijan turha loisto ja
-hekkuma sekä Baalin palvelus kultavasikkoineen ja tanssijattarineen,
-toiselta puolen köyhä, karaistua voimaa kysyvä telttaelämä aavikolla.
-Siinä jo kuvastui se ajatus, jonka runoilija oli tahtonut julkilausua
-kansojen tulevaisuuden ehdoista. Oliko Bergbom mainittavassa määrässä
-vaikuttanut näytelmän sommitteluun, on tuntematonta, mutta näyttämöä
-varten hän kumminkin oli tehnyt korjauksia jättämällä pois useita
-välikohtia ja vähemmän tärkeitä sivuhenkilöitä. Näin hän enensi draaman
-tehoa, ja etenkin se kohtaus, missä Bileam vasten tahtoansa siunaa
-Israelia, oli jylhän vuoristomaiseman, ryhmien aistikkaan asettelun ja
-ukkosilman kautta niin sanoaksemme vanhatestamentillisen mahtava.
-Olematta suorastaan näyttämöä varten kirjoitettu draama, kiitos olkoon
-näyttämöllepanon, menestyi se kuitenkin odottamattomalla tavalla.
-Erkko, joka itse kurkkutaudin tähden oleskeli Berlinissä, kirjoittaa
-siis syystä Bergbomille: "Tiedän ja tunnustan, että Teidän ansioksenne
-on luettava, jos Tietäjä näyttämöllä menestyy -- olen aina ollut
-vakuutettu jalosta tahdostanne sekä nerostanne ja toivon, että ne
-tälläkin kertaa tuottavat parhaita seurauksia." -- Päärooli Bileam oli
-Salan käsissä, ja hän täytti sen "sangen kiitettävästi" -- se oli,
-saatamme nyt sanoa, nuoren näyttelijän, jonka ura oli oleva niin lyhyt,
-etevin luoma. Hän loi havainnolliseksi sen kuvan, joka lukijassakin
-syntyy tuosta jalosti ajattelevasta, mutta heikonlaisesta tietäjästä.
--- Draama esitettiin yhtä mittaa 5 kertaa.[95]
-
-Toukokuulla teatteri niinkuin tavallisesti huonolla menestyksellä
-kilpaili kevään kanssa. Uudistuksina mainittakoon Ainamo, johon Bergbom
-oli lisännyt useita Schantzin sävelmiä, ja jossa Inez Borg oli Ainamo,
-Vallenius Pärtty ja Lilli Kurikka Pikku. Se meni kolme kertaa
-(viimeinen lastennäytäntönä) R. Kajanuksen orkesterin säestäessä, sekä
-Porvari aatelismiehenä, oivallisesti esitettynä, Lindfors nimiroolissa
-ja muiden muassa vasta-alkaja nti Salenius onnistunut Nicole.
-Kotimainen uutuus agronoomi Kust. Blåfieldin 2-näytöksinen ilveily
-_Pollarin kievarissa_ ilmestyi 21/5, ja "yleisö oli ystävällinen sitä
-kohtaan", Emilie Bergbom kirjoittaa, "huolimatta kappaleen
-mitättömyydestä". Senkin jälkeen tuli vielä ohjelmistolle uusi F. ja P.
-Schöntanin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Sabinitarten ryöstö_ 25/5. Se
-oli tuota lajia saksalaisia sepustuksia, joita Kaarlo Bergbom
-sydämellisesti halveksi, mutta joita hän otti silloin tällöin yleisön
-huviksi. Viaton ja naurattava kun on, aikaansai kappale meilläkin
-tarkotetun vaikutuksen. -- Viimeinen näytäntö oli 27/5, ja alkoi sen
-jälkeen kolmen kuukauden kesäloma.
-
-Minna Canthin draama ei valmistunut täksi näytäntökaudeksi. Kirjeissään
-hän valittaa ettei kelvollista tahtonut syntyä. Joulun jälkeen hän
-hylkäsi kaikki ja alotti "ihka uudelleen"; maaliskuun alussa oli
-hänellä "kaksi näytöstä konseptissa". Hänen aikomuksensa oli silloin
-pusertaa aine kolmeen näytökseen tai neljään kuvaelmaan, jättää pois
-kaikki "teatterieffektit" ja ainoastaan panna painoa "sisälliseen
-totuuteen". Samassa kirjeessä (2/3), jossa nämä tiedot annetaan, on
-jälleen yksi noita kiihkeitä mielenpurkauksia, jotka ilmaisevat
-runoilijattaren tulisen luonnonlaadun. Hän arvostelee näet mitä
-ankarimmin Jonas Castrénia, "Savoa" ja koko nuorta puoluetta: "Kuinka
-kurjia meidän nuoret miehet ovat! Kuinka onnettoman kurjia! Mihin on
-kansasta kadonnut rehellisyys, vakavuus ja mielenlujuus. Ja minä kun
-yritin ruveta mokomien kanssa sovintoa hieromaan. En ikipäivinä. Tällä
-hetkellä ja uudelleen sanoisin tuttavuuden 'ylös'." -- Pari kuukautta
-myöhemmin 9/5 Minna kirjoittaa Kaarlolle (edelliset kirjeet olivat
-Emilielle), että näytelmä "vihdoin ja viimein" oli valmis. Kuitenkin
-oli vain ensi näytös toiseen kertaan kirjoitettu -- "mutta siihen olen
-jotakuinkin tyytyväinen, minusta ainakin tuntuu, että se on niin hyvä
-kuin nykyiseltä ihmiseltäni olla voi. Kun sitten seuraavat kolme
-luonnistuisivat samoin. Olisi se jo luultavasti tykkänään valmistunut,
-ellen olisi koko kevään täällä sairastellut." Niin näytelmästä, mutta
-kirjeen alussa ja lopussa hän oikein rukoilemalla rukoilee Bergbomia
-tulemaan teatterinsa kanssa syksyllä Kuopioon. Hänen henkinen
-ihmisensä, hänen sielunsa kaipaa Bergbomin seuraa, sillä Kuopiossa ei
-ole ketään, jolta hän voisi saada henkistä ravintoa; hänellä oli nyt
-elämänfilosofiansa valmiina, selvyyttä ja sisällinen rauha, ja nyt
-olisi työ alettava. -- Tähän Bergbom vastasi 14/5:
-
-(Helsingissä 14/5). "Hyvä ystävä! Eläköön Minna-rouva! Jo rupesin
-epäilemään, tulisiko enää mitään kynästänne, kun suureksi ilokseni sain
-kirjeenne. Siis todellakin valmis -- tai ainakin niin valmis, että voi
-toivoa sen oikein valmistuvan. Valitettavasti en saanut mitään kuulla
-aineesta, tendenseistä, henkilöistä y.m., sillä tuskin on vanhasta enää
-mitään jäljellä. Mutta rauhotuin nähdessäni että olette tyytyväinen,
-silloin tiedän asian olevan hyvällä tolalla. Karttakaa nyt vain
-toiselta puolen Työmiehen vaimon yksipuolisuutta ja toiselta Salakarin
-välinpitämättömyyttä. Hupsu kuin olen -- annan Teille neuvoja. Ei --
-kirjoittakaa oikein sydämenne pohjasta, kyllä siitä hyvää tulee."
-
-"Jos ei aine siihen pakota, älkää tehkö hyökkäyksiä uskontoa tai
-kirkkoa vastaan. Teillä on jo kylläksi syytä tähän meidän nykyiseen
-klerikalismiin; se kasvaa vain kasvamistaan tuommoisten hyökkäysten
-kautta. Sitä ennustin -- jos muistatte -- jo pari vuotta sitten.
-Silloin ette uskonut -- väititte vain vapaamielisen suunnan yhä enemmän
-voittavan alaa. Tuskin elätte nyt samassa illusionissa. Tietysti
-peruutan varotukseni, jos hyökkäykset kuuluvat asiaan. 'Hakkaa päälle'
-sitte Herran nimessä."
-
-"Muuten on draamanne erittäin nyt tervetullut. Tietäjän ja Eerikki
-Puken perästä tarvitsevat näyttelijät vähän realismia, ja muualta sitä
-ei saada, sillä Björnson ja Ibsen eivät näy enää huolivan siitä, niin
-suuressa arvossa kuin muuten pidänkin Hansikasta ja Rosmersholmia.
-Omalta kannaltannekin on hyvin suotuisaa, että saatte jotain
-kunnollista toimeen nyt, sillä ainoastaan tositeoilla (eikä
-huutamisella) saa yleisön taivutetuksi. Tätä nykyä se on kovin
-vastahakoinen sekä realismille että radikalismille, mutta jos vaakaan
-viskaatte taas jonkun mahtiteoksen, niin kyllä se jälleen on kallistuva
-Teidän puolellenne. Siis, Minna-rouva, työhön ja voittoon."
-
-"Tahdotte meidät Kuopioon jo tänä syksynä. Valitettavasti se ei käy
-päinsä, olemme jo vuokranneet Turun teatterin. Ja muutenkin -- emme
-tule Kuopioon, ennen kun rautatie valmistuu. Matka on niin kallis; se
-nielee kaikki tulot. Totta on, Te olette ystävällisesti hankkinut
-vapaan 'veskyydin' Lappeenrannasta Kuopioon sekä myöskin takaisin.
-Mutta ensiksikin on hyvin ikävä tuolla tavalla pakottaa Teidät
-vastenmieliseen toimeen. Ja sitte -- meitä on välistä ja erittäin viime
-kertoina laivoilla kohdeltu niin nöyryyttävällä tavalla tuon vapaan
-kyydin tähden ja siitä on aiheutunut niin monta rettelöä, etten
-tahtoisi sillä ehdolla käydä Kuopiossa. Tuommoinen kerjääminen on aina
-jotenkin alentavaista. Mutta kohta kun rautatie valmistuu, tulemme, ja
-tulemme -- ainakin minun puolestani -- hyvin mielellämme Kuopioon. Jos
-Ossianin sanoihin saa luottaa, se ei kestä kuin syksyyn vuoden päästä.
--- Silloin seuraa -- toivokaamme niin -- Ida Aalbergkin, joka ensi
-syksynä olisi estetty tulemasta."
-
-"Kaiken tämän saatte sanoa Kiljanderille, mutta tarpeetonta on siitä
-puhua muille. Se luultavasti vahingoittaisi Aspegrenia, jos koko yleisö
-tietäisi että tulemme. Hän voisi syystä valittaa, että maaseutulaiset,
-vaikka hän on heitä varten perustanut teatterin, tilaavat itselleen
-toisen teatterin. Hänen yrityksensä on niin kiitettävä, ettei sitä saa
-lannistuttaa."
-
-"Minä olen tänä keväänä ollut kovin sairas. Kylmät säät herättivät
-vanhan reumatismin ja kuukauden makasin jotenkin liikkumattomana.
-[Kaarlo mainitsee tuumineensa Emilien kanssa jonkun osan kesää kylpeä
-Lappeenrannassa ja sieltä pistäytyä Kuopioon]. Ystävänne Kaarlo B."
-
-Seuraavana päivänä, sen jälkeen kun Bergbom oli kirjoittanut tämän
-kirjeen, hän lähti ulkomaanmatkalle. Emilie jäi tällä kertaa kotiin ja
-otamme edellisen täydennykseksi pari kohtaa hänen tämänaikaisista
-kirjeistään Betty Elfvingille:
-
-(18/5). -- "Tämä vaivaloinen ja kirjava ('bråkiga och brokiga') vuosi
-lähestyy vihdoin loppuansa. Kylmä talvi on ollut kova mörkö sekä
-Kaarlolle että minulle, niin että me molemmat helmikuusta saakka olemme
-olleet raihnaisia, minä kuitenkin vähemmän kuin Kaarlo, mutta sentään
-niin että minun on ollut kovin vaikea kantaa suurta työtaakkaani.
-Jotakin olisi minun tehtävä terveyteni hyväksi tänä kesänä, mutta ei
-minulla vielä ole selvillä -- mitä? Kaarlo lähti pari päivää sitten
-[15/5] ulos maailmaan, vähän ravistaakseen itseään. Mielelläni olisin
-matkustanut mukana, mutta kassani on tyhjä. Hän viipyy noin kuukauden
--- arvattavasti koko ajan Berlinissä, jos keisari [Fredrik III] saa
-elää, niin ettei teattereita suljeta. Hänelle on tärkeää nähdä jotain
-uutta ja hyvää ja siten raitistaa vaikutelmiansa. -- Tampereen
-laulujuhlaan lähden luullakseni kahdeksi päiväksi virkistääkseni
-itseäni. -- Turussa alkaa teatterimme 15/9. Olemme sangen levottomia
-sen johdosta, sillä Ida Aalberg ei tule mukaan. Hän on ollut koko
-kevään heikonlainen, niin että hän ei ryhdy palvelukseen ennen kun
-joulukuun 1 p:stä, siksi hän lepää." -- (2/6). -- "Huononlainen on tämä
-vuosi ollut. Tappiomme tekee noin 8,000 mk, johon tulee 6,000 mk viime
-näytäntökaudelta. Meidän täytyy siis välttämättömästi ajatella
-takauskirjoituksen toimeenpanemista syksyllä, niin ettei tämä
-näytäntökausi edelleen lisää vajausta. On julman vaikeaa aina tuntea
-tuon damokleenmiekan riippuvan yllänsä. Ruotsalaisella teatterilla on
-kaikkina näinä vuosina ollut noin 29 à 30 tuhannen markan takaus,
-samalla kun ei meillä ole ollut muuta kuin valtioapu." --
-
-Vaikkei näissä kirjeissä siitä puhuta, on mainittava Emilienpäivän
-(19/5) vietosta, että silloin nti Bergbomia teatteriseurueen puolelta
-kunnioitettiin laululla, jonka sävelmä oli Karl Sjöblomin ja sanat
-Niilo Salan sepittämät:
-
-    Sa hetkeksi nyt rientos heitä,
-    Luo katse työsi toukohon!
-    Ain' uskollisna aatteen teitä
-    Sa kuljet, -- riennät voittohon.
-    Ja miss' on jalkas kerran käynyt,
-    Niin sinn' on muisto kallis jäänyt.
-
-    Povessas leimuu innon liesi
-    Ja mieli uljas rinnassas,
-    Ja kauvas, kauvas tähtää tiesi,
-    Ei säiky silmäs uskaljas,
-    Ja sydän jalo, kullankirkas --
-    Se ohjaa työs ja elon virtas.
-
-Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 127 ja niissä seuraavat
-kappaleet:
-
-12 kertaa Orleansin neitsyt; 7 _Eerikki Puke_; 6 _Nummisuutarit_,
-Farinelli; 5 _Tietäjä, Postikonttorissa_, Parjauksen kirous, Ei lempi
-leikin vuoksi, Sota rauhan aikana, Puutarhurin tyttäret, Yhdistysjuhla,
-Ei ollenkaan mustasukkainen; 4 _Regina von Emmeritz, Saimaan rannalla_,
-Reviisori, Rosmersholm, Helgelannin sankarit; 3 _Työmiehen vaimo,
-Ainamo_, Hansikas, Faust, Porvari aatelismiehenä, Telefoonissa,
-Hardangerin harjulla; 2 _Lea, Murtovarkaus, Kyökissä, Roinilan talossa,
-Pormestarin vaali_, Hamlet, Noora, Romeo ja Julia, Fritz ystävämme,
-Sabinitarten ryöstö, Kotikahakka, Lemmenjuoma, Mestari Patelin,
-Naimapuuhat, Veljesten kesken; 1 _Pollarin kievarissa, Pukkisen pidot_,
-Kuningas ja katulaulajatar, Venetian kauppias, Kylänheittiö, Maria
-Magdalena, Jane Eyre, Luulosairas, Lääkäri vastoin tahtoansa,
-Kultaristi, Ensi lempi.
-
-Näistä 51 kappaleesta oli 15 kotimaista ja 15 uutta (4 alkuperäistä
-kotimaista).
-
-
-
-
-XVII.
-
-Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.
-
-
-Kaarlo Bergbom matkusti Berliniin Pietarin kautta, missä viipyi päivän,
-nähdäkseen Egmontin Venäläisessä teatterissa -- se esitettiin
-keskinkertaisesti, paitse kansankohtauksia, jotka menivät "sanomattoman
-eloisasti". Päästyään Saksaan hän teki sen kokemuksen, ettei siellä
-koskaan ole oltava matkalla helluntaiaikana! Oli kuin koko maan väestö
-olisi ollut liikkeellä, joka asemalla sadottain meneviä ja tulevia, ja
-joskus sullottiin toisenkin luokan vaunut täyteen kolmannen luokan
-matkustajia, jotka eivät muualla saaneet tilaa. Ahdingon ja kuumuuden
-rasittamana Bergbom vihdoin tuli perille, ja asetuttuaan "vanhaan
-luolaansa" -- Dresdenerhofin pieneen hotelliin Friedrichstrassen
-varrella, hän jo ensi iltana meni Deutsches Theateriin, nähdäkseen Don
-Carloksen. Kumminkin hän oli niin väsynyt, että näytäntö, huolimatta
-Kainzin nerokkuudesta, meni jotakuinkin hukkaan -- hän "nukkui pari
-kuuroa sikeämmin kuin ukko B. (!)."
-
-Vaikka Kaarlo tapansa mukaan kävi joka ilta teatterissa, oli hänellä
-taas muutakin mielessä. "Pääsyy miksi jään tänne", hän kirjoittaa
-Emilielle, "on se, että aion vakavasti suorittaa esitöitä Saksan
-kirjallisuushistoriaani. Minä tahdon välttämättömästi saada sen
-valmiiksi kahdessa vuodessa ja sentähden käydä siihen reippaasti
-käsiksi. En tiedä parempaa paikkaa kuin Berlin näitä esitöitä varten.
-Tarpeetonta on puhua tästä muille, sillä minulla on tuoreessa muistissa
-kirjallisuushistoriani, jonka lupasin kirjallisuuden seuralle, mutta
-josta ei mitään tullut. Luonnollisesti et tarvitse salata sitä
-Augustalta." -- Tästä näkyy kuinka suuri halu Bergbomilla oli
-kirjoittaa jotain sen tieteen alalla, johon hän oli niin erinomaisesti
-perehtynyt; mutta hän ei aavistanut, että lähimmät vuodet tuottaisivat
-hänelle uusia huolia, jotka olivat omansa masentamaan työhalun
-ja -kyvyn.
-
-Eräässä myöhemmässä kirjeessä (Norjan Gausdalista) Bergbom luettelee
-mitä hän tällä kertaa näki Berlinin teattereissa:
-
-"Don Carlos. Journalisten. Kätchen von Heilbronn. Faust (hyvin
-mieltäkiinnittävä yksityiskohdiltaan, mutta yksityiskohdat tunkeutuivat
-melkein liiaksi esiin; Maahinen varsin onnistunut tulipunaisen höyryn
-kautta, joka kaikkialla nousi näkyviin; Margaretankin huone hyvin
-runollinen; näyteltiin oivallisesti, joskaan ei nerokkaasti). Macbeth
-(laitokset meillä yleensä paremmat, vaikka täkäläiset apukeinot
-suuremmat). Hamlet (Sommerstorf jotenkin heikko: professori eikä
-prinssi; tarpeettoman paljo otettu mukaan, esim. Fortinbras). Die
-Weisheit Salomons (Paul Heysen suuri draama, 'jalo ja tunnelmallinen';
-ei sovi meille). Die Makkabäer (sanomattoman nautintorikas ilta, ei
-näyttelemisen tähden, joka harvoin nousi keskinkertaisuuden yli, vaan
-mahtavan, melkein valtavan runoelman vuoksi; miksei meillä ole Leaa?
-Kaarola? Hänellä ei ole innostusta, ja onhan hän sitä paitse poissa;
-Leino täyttäisi kyllä Judan roolin ja Sala sopisi Eleasariksi). Emilia
-Galotti (ei viehättänyt minua enemmän kuin ennenkään). Götz von
-Berlichingen (näyttämöllepanon riemuvoitto Deutsches Theaterissa).
-Kuningas ja talonpoika (viehättävä Lope de Vegan komedia, Halmin
-mukailema; Kainz ja Förster näyttivät sen oivasti; mutta valitettavasti
-meillä ei ole Kainzia, enkä siis uskalla luottaa että menestys meillä
-olisi sama kuin täällä). Der Verschwender (vanhanaikainen). Onkel
-Bräsig (näyteltiin hyvin ja miellytti minua; painamaton laitos, jota en
-voinut hankkia; meidän täytyy kai tyytyä Gossmannin laitokseen, joka
-meillä on; yleensä onkin yhdentekevä, minkä valitsemme, sillä eihän
-mielenkiinto niinkään kohdistu toimintaan kuin Reuterin luomiin
-henkilöihin ja jo romaanin kautta määrättyihin pääsituatsioneihin;
-nähtyäni kappaleen luulen Lindforsin sopivammaksi Bräsigiksi kuin
-Raution, joka on oleva oivallinen vanhana juutalaisena; Falck saa
-Havermannista kauan ikävöimänsä roolin, ja Pesonen on kuin luotu
-Jokumiksi). Die berühmte Frau (Schöntanin uusin komedia; paremmin
-sommiteltu kuin saman entiset kappaleet; myöskin sangen huvittava;
-roolit tuntuivat kiitollisilta, vaikka tietysti näkyi, että ne olivat
-kirjoitetut varta vasten esittäjille; mutta ajatusjuoksu, jos
-mahdollista, tavallista latteampi ja proosallisempi -- jos se näet _on_
-mahdollista; protesti naisemansipatsionia vastaan mitä pöyhistyneimmän
-hyödyllisyyden kannalta). Sitä paitse 4 pikkukappaletta yhtenä iltana
-Schauspielhausissa. Yhdessä, Im Reiche der Mutter, sangen henkevä aate,
-mutta paha kyllä se ei ollut saatavissa. Näin pari pientä
-laulukappalettakin (latteita ja rivoja)."
-
-"Vielä mainitsen ylioppilaiden esittämän 'Luther-spiel', nimeltä Luther
-ja hänen aikansa, Trümpfelmannin tekemä, kohtauksia Lutherin elämästä
-draamallisessa muodossa. Ansaitsee harkintaa. Kumminkaan emme ota (n.b.
-jos ylipäätään tahdomme ottaa Lutherin) tätä laitosta, joka on laadittu
-mitä vetisimpään Schiller-kaunopuhuja-mahtipontisuustyyliin, vaan
-jonkun toisen (Herrig on esim. kirjoittanut paremman). Ylioppilaat
-näyttelivät kovin huonosti, kaikki tehtävät kävivät heidän voimiensa
-yli. Wormsin valtiopäivät komediantapaista. Oopperoja näin; Aidan, Fra
-Diavolon, Turandotin (uusi, sangen sievä) ja Tellin (Mierzwinski,
-vieraana, miellytti minua yhtä vähän nyt kuin Pietarissa kolme vuotta
-sitten)."
-
-Päivin Bergbom istui joko kirjastossa taikka kotona ja luki, tuskin
-käymättä muualla kuin teatterissa. Eikä elämä Berlinissä tähän aikaan
-ollutkaan mihinkään houkutteleva: vanha keisari oli juuri kuollut ja
-uusi keisarikin taisteli kuoleman kanssa. Tästä Kaarlo kirjoittaa:
-
-"Muutoin oli mieliala raskas Charlottenburgissa kehittyvän
-murhenäytelmän tähden. Joka päivä tuli useita bulletineja tavan mukaan
-toinen toistaan masentavampi. Ei tiennyt pitikö toivoa elämää vai
-kuolemaa kovasti koetetulle. Ja niin raskaalta kuin hänen osansa
-näyttääkin, kenties oli hänen kohtalonsa sittenkin suopea. Nyt hän
-seisoo lempeänä, suloisena, rakkaana muistona kansojen lemmikkien
-joukossa. Kenties hänen rauhaisa, ystävällinen luontonsa ei olisikaan
-sopinut tähän armottomaan rauta-aikaan häikäilemättömine
-taisteluhaluineen. Jos Aleksanteri II olisi saanut lähteä varhemmin,
-olisi se ollut onneksi hänenkin muistolleen. Kanuunien ja sosialistien
-välillä ei välittävällä ja sovinnollisella mielenlaadulla suinkaan ole
-helppo tehtävä näinä aikoina."
-
-Erkko kävi Bergbomia tapaamassa, vaikka hän nyt oli erään
-"ihmetohtorin" hoidossa Leipzigissä (se on entisen käsityöläisen
-Kuhnen parannuslaitoksessa, jossa käytettiin omistajan keksimiä
-parannuskeinoja, omituisia kylpyjä ja kasviravintoa). Hän tunsi itsensä
-paljon terveemmäksi ja näyttikin toisellaiselta kuin lähtiessään kotoa;
-kuitenkaan äänen käheys ei ollut kokonaan kadonnut. Runoilija oli hyvin
-iloinen näytelmänsä menestyksestä ja toivoi ensi vuonna itsekin
-näkevänsä sen näyttämöllä. Hänen veljensä Eljas Erkkokin oli
-Leipzigissä, kovin sairaana.
-
-Keisari Fredrik III kuoli 15/6, ja nähtävästi Bergbom kohta sen jälkeen
-matkusti Kööpenhaminaan, jossa tänä kesänä oli suuri pohjoismainen
-näyttely ja aivan toinen tunnelma kuin Saksassa:
-
-"Siellä oli kaikki iloista ja herttaista. Udstillingen ja Tivoli,
-Tivoli ja Udstillingen -- siinä A ja O. Meidän osanottomme näyttelyyn
-hyvin köyhä, huolimatta Jaakko Ahrenbergin reklaameista. Käsityön
-ystävät esittelevät itsensä hyvin; muuten vaan vähäpätöisyyksiä, ei
-karakteristista meille eikä yleiseltä kannalta mieltäkiinnittävää."
-
-Bergbom oli usein yhdessä neitien Stråhlmanin ja Pastellin (Suomalaisen
-teatterin puvuston hoitajan) kanssa, ja viime mainitun hän joka ilta
-kutsui teatteriin -- "tahdoin osottaa hänelle jotakin huomaavaisuutta".
-Edelleen Lindfors ja Weckman[96] olivat Kööpenhaminassa. "Lindfors on
-kuin kotonaan. Käynnillä Fallesenin luona, käynnillä Emil Poulsenin ja
-Schramin luona, hankkii tänään piletin itselleen, huomenna Weckmanille,
-ylihuomenna Pastellille pääsyn vaatevarastoon j.n.e."
-
-Kööpenhaminan teatterimuistoistaan Bergbom luettelee: "Erasmus Montanus
-(jonka veljekset Poulsen ja rva Phister näyttelivät hyvin; vahinko
-ettei [nti] Stenberg nähnyt tätä Nillaa). Näkymättömät (Olaf Poulsen
-verraton). Elverhöi (rva Hennings ainoa valokohta ylen ikävänä iltana;
-huudettu näyttämöllepanokin sangen jokapäiväinen ja keskinkertainen).
-Betyn holhoojat (ei juuri vaikuttanut paremmin näyttämöltä kuin
-lukiessa; Ada Nielsen varsin hupainen emansipeerattuna Ragnana). Under
-Snefog (Hostrupin uusin näytelmä; hyväntahtoinen, mutta hirmuisen
-leveä; näin sen toki tyydytyksellä, sillä siinä esitetään kappale
-tanskalaista elämää; yhteisnäytteleminen loistava). Muuten näin noita
-1-näytöksisiä vähäpätöisyyksiä, jotka ovat välttämättömiä
-tanskalaiselle teatterille; niin myös baletteja: hyvin vähäisellä
-'ylösrakennuksella'. -- Löysin pienen E. Böghin vähäpätöisyyden,
-Laskiaispidot, josta aion tehdä Saimaan rannalla n:o 2. Meillä se ei
-kuitenkaan ole asetettava laskiaisiin, vaan jouluaikaan, jolloin meillä
-leikit, laulut ja tanssit ovat paremmin paikallaan. Annan Blåfieldin
-mukailla sen, kun aluksi olen laatinut suunnitelman (scenarium) ja
-määrännyt sopivat paikat lauluille." --
-
-Augusta-sisarensa neuvosta ("hän on semmoisissa asioissa meitä molempia
-ymmärtäväisempi", Kaarlo kirjoittaa Emilielle) Bergbom päätti kesäksi
-asettua Norjan Gausdaliin. Matkustaen Kristianian kautta (jossa turhaan
-haki Ida Basilieria) hän saapui sinne kesäkuun viime päivinä.
-Ensimäisessä (päiväämättömässä) kirjeessä hän lausuu:
-
-"Olen ollut täällä viisi päivää ja tunnen itseni erittäin
-voimistuneeksi ja virkeäksi. Tämä luonnon sanomaton tyyneys ja
-läpikuultava ilma vaikuttaa niin rauhottavasti hermoihin, että kaikki
-levottomuus häviää. Totta on -- täällä on kylmä. Usein on yöllä ollut 2
-à 3 astetta ja päivällä harvoin yli 8 à 10. Mutta tämä kylmyys ei tunnu
-ollenkaan epämiellyttävältä sentähden, että se on niin kuiva ja siksi
-helposti siedettävä. Nyt kun kirjoitan, ovat sormeni kankeat kylmästä
--- se näkyy kai käsialastanikin -- mutta siitä syntyvä tunne on
-paremmin miellyttävä kuin päinvastoin. -- -- Tutkiessaan minua tohtori
-antoi sen ikävän uutisen, että reumaattinen kuume ei ole ollut
-koskettelematta sydäntäni. Minun täytyy sentähden tehdä vuorikävelyni
-metoodillisesti eikä vaeltaa ympäri mieleni mukaan. Myöskin hän kielsi
-käyttämästä kovin kylmiä kylpyjä. Erehtyy helposti niiden vaikutukseen
-nähden -- hän sanoi -- syystä kun ne hetkellisesti virkistävät."
-
-(11/7). -- Ei vaan tule lämmintä. "Tahtoo kuitenkin joskus nähdä
-auringon, koska sanotaan olevan kesä. Vielä näkyy lunta siellä täällä
-vuorilla. Suomalaisia on koko joukko, mutta niiden kanssa minulla ei
-ole ollut tekemistä. Sitä enemmän norjalaisten kanssa, ja myöskin erään
-tanskalaisen kuuluisuuden, valtioneuvos Kriegerin kanssa. Ihmeellinen
-ilmiö. Hänellä on niin yksityiskohdittain selvillä kaikki olot miltei
-kaikissa Euroopan maissa, kuin hän olisi maan oma lapsi. Niin hän
-tuntee Suomenkin. Kuinka hyvin hän tietää kaikki, voit käsittää siitä,
-että hän kysyi minulta, miksi Montgomery lähetettiin Pietariin ja miksi
-Jonas Castrénin joukkue oli heikompi viime valtiopäivillä. Samoin hän
-tuntee kirjallisuuden. Hän tuntee Topeliuksen ei ainoastaan runoilijana
-vaan myöskin Luonnon kirjan ja Maamme kirjan tekijänä. Hän on
-ensimäinen, jonka olen tavannut, joka on lukenut Schybergsonin
-historian."
-
-"Täällä on melkein mahdoton tehdä työtä. Huoneet ovat niin kylmät, että
-mieluummin istuu ulkona ja siellä tietysti työ ei suju. Othello
-[teatterilaitos] ei ole vielä valmis, vaikka alotin sitä Berlinissä.
-Lohdutin itseni sillä että se tarvitaan vasta helmikuulla, sillä Ida
-Aalbergin täytyy ensin tulla terveeksi." -- --
-
-Seuraavassa kirjeessä (14/7) Kaarlo puhuu kahdesta uutisesta, jotka oli
-nähnyt sanomissa, ja jotka eivät olleet iloisia. Johannes Brun oli
-syksyllä vieraileva Ruotsalaisessa teatterissa ja silloin hän
-arvattavasti näyttelisi loistoroolinsa, Bräsigin, ja Ida Aalbergista
-kerrottiin, että hän oli luvannut syyskuulla vierailla Bergenissä.
-Jälkimäisen tiedon Kaarlo kuitenkin käänsi siten parempaan päin, että
-hän toivoi taiteilijattaren -- kun hän kerran oli terve -- voivan
-lokakuulla esiintyä joitakuita kertoja Turussa.
-
-Emilienkin kirjeistä annamme joitakuita otteita, kuitenkin jättäen
-sikseen teatteria koskevat pikku asiat, joita niissä nyt niinkuin aina
-oli runsaasti. Kerrottuaan viimeisistä näytännöistä, seurueen
-hajoamisesta kesälomalle y.m. hän mainitsee omaisten lähdöstä -- Ossian
-oli ollut Helsingissä Tampereen edustajana valtiopäivillä -- ja miten
-hän jäi yksin Helsinkiin. Hänellekin olisi kylpymatka ollut tarpeen,
-mutta eri syistä hän tuli siihen päätökseen, että hän tänä suvena
-pysyisi virassaan, niin että hän tulevana kesänä voisi pyytää
-pitemmäksi ajaksi vapautta. Kesäkuulla hän kuitenkin kävi laulujuhlassa
-Tampereella ja heinäkuun alussa Kuitiassa. Tuosta juhlasta ynnä muusta
-hän kirjoittaa (11/7):
-
-"Laulujuhla oli erinomaisen onnistunut, kaikki oivallisesti
-järjestetty, mutta ihana ilma ja juhlakentän harvinainen asema
-ansaitsevat toki suurinta kiitosta. Danielsonin juhlapuhe oli aivan
-loistava, mitä parhain sisällys, esitettynä selvästi ja painolla. Se
-teki suurenmoisen ja sydämeen tunkevan vaikutuksen kaikkiin
-läsnäoleviin ja -- poissaoleviinkin. Nya Pressen ja Hufvudstadsbladet
-ovat ankarasti arvostelleet sitä. Dagbladetin moite oli tietenkin
-lievempi, mutta kuitenkin sanottiin, että 'semmoiset puheet luovat
-_ruotsalaisen_ kysymyksen, _suomalaisen_ kysymyksen sijaan' j.n.e.
-Viikinkiläinen maaseutulehdistö on luonnollisesti veisannut samaa
-virttä ja koettanut vähentää Danielsonin sanojen vaikutusta, mutta
-sanottu on sanottu ja siemen heitetty, joka on itävä ja juurtuva. --
-[Sen johdosta mitä Kaarlo oli kirjoittanut terveydestään:] Jos sydämesi
-todella on viottunut, niin täytyy sinun ruveta hoitamaan itseäs
-paremmin kuin tähän saakka: sinun niin suuresti rakastamasi pitkät ja
-voimia kysyvät kävelyt eivät enää kelpaa. Kenties voi toki terveytesi
-vielä tulla entiselleen, jos vaan hoidat itseäsi huolellisesti. --
-Viime vuoden taloudellinen tulos oli niin huono, että olen aivan
-epätoivossa. Meidän _täytyy_ tänä vuonna asettaa kaikki toisin. On
-oikein häpeä, ettemme tule paremmin toimeen. Kun tulet kotia elokuulla,
-niin on meidän yhdessä koetettava yksityiskohdittain tarkastaa joka
-määrä ja miettiä, kuinka meidän tulee säästää. Viivy nyt kuitenkin
-Grausdalissa täyteen kuusi viikkoa, niin että sinulla on todellinen
-hyöty sielläolostasi. Matka on kallis ja nyt sinulla on aikaa
-uhrattavana terveydellesi; kenties ei sovi yhtä hyvin toisena kertana.
-Riittäähän hyvin, jos tulet Helsinkiin elokuun 20 p:ksi. -- Olen
-kiihkeästi ottanut osaa Björnson-Richterin juttuun; kuinka on asian
-laita ja mitä sanotaan siitä Norjassa, vasemmistolehdistössäkin? Täällä
-on luonnollisesti kaikki esitetty vastustajain puolelta ja tietysti on
-Björnsonin syyllisyys suuri, mutta onhan kai olemassa lieventäviäkin
-asianhaaroja? Käythän [Björnsonin luona] Aulestadissa, ennen kun
-matkustat? Tee se kaikin mokomin, rakas Kaarlo. Minusta tämä juttu on
-ollut niin kauhean ikävä, sillä nyt ovat Björnsonin monet vastustajat
-oikein saaneet jotakin jauhettavaa. Finland on oikein riemulla ottanut
-kaiken moitteen minkä se on löytänyt. Kirjoita tästä lähemmin. Ovathan
-sanomalehtemme kertoneet paljon, mutta hupaista olisi kuulla yksityisiä
-lauseita."
-
-Kaarlon viimeinen kirje Gausdalista on päivätty 29/7. Siitä otamme
-seuraavat kohdat:
-
--- "Kysyt Björnson-Richterin asiaa. Olen paljon lukenut ja paljon
-kuullut siitä, mutta täysin selvä se ei minulle ole, erittäinkään ei
-kronologia. Kaikki ovat myötäsyyllisiä ja tuntevat sen. Mutta juuri
-sentähden kukin koettaa vierittää syyn toisten päälle. Niin ollen on
-vaikea saada selvyyttä. Varsinkin kuin se, jonka esiintyminen monessa
-kohden on epäselvin (Richter itse), ei enää voi antaa selityksiä. Että
-Björnsonilla on suuri syy on tuskin kiellettävissä. Minun käsitykseni
-mukaan vähemmän sen epätarkkuuden vuoksi, jolla hän selosti Richterin
-kirjeen, sillä silloin hän _uskoi_ täydellisesti esittäneensä Richterin
-ajatuksen. Mutta tämä häikäilemätön tuomitseminen, nämä kiukkuiset
-hyökkäykset, tämä asianajajan 'rechthaberei' _jälkeenpäin!_ Olipahan
-itse kokenut että voi erehtyä. Miksi silloin toisen menettelyssä kohta
-olettaa huonoa tahtoa, eikä erehdystä. Miksi kohta huutaa: se on
-'valhe', kun huomaa jotain vähemmän täsmällistä toisen sanoissa, vaikka
-itsekin on niin vähän tarkka. Kauhulla ajattelen sitä hetkeä, kun
-Meurman-Castrénilainen häikäilemätön taistelutapa on synnyttävä
-semmoisia riitoja meillä. Hyvää tahtoa asianomaisilta ei puutu -- sen
-he ovat osottaneet."
-
-"Torstaina päätän täälläoloni -- olen silloin ollut 5 viikkoa. Teen
-sitte jalkamatkan Aulestadiin, jossa kai viivyn jonkun vuorokauden. Sen
-jälkeen olen luvannut Hamarissa käydä Kristoffer Brunin luona, johon
-olen täällä tutustunut. Kristianiassa en viivy kauemmin kuin että saan
-tietää, tuleeko Johannes Brun Suomeen vai ei. Jälkimäisessä tapauksessa
-koetan saada Setä Bräsigin jäljennöksen. Sitte kotia päin, jonne
-saapunen noin 11/8 (Kuitiaan)."
-
-"On hämmästyttävää kuinka vähän me tarvitsemme kirjastoamme varten.
-Täällä on eräs pormestari Svanberg, yksi Göteborgin teatterin
-johtomiehiä, hänen mukaansa lasketaan siellä vuosittain 10,000 kruunua
-kirjastoon. Meillä ei mene 5,000 mk. Bergenin teatteri, joka kaikin
-puolin on köyhempi kuin meidän, käyttää siihen joka vuosi 7,000
-kruunua. Totta on -- klassillinen ohjelmistomme ei maksa mitään (eikä
-myös merirosvoutemme)." --
-
-       *       *       *       *       *
-
-Elokuun lopulla Bergbom saapui _Tampereelle_, ja annettiin ensi
-näytäntö (Puutarhurin tyttäret) 1/9. Kaikkiaan näyteltiin siellä 9
-iltaa -- viimeinen 13/9. Tietysti oli puuha ja vaiva tavallinen, koska
-niin suuria näytelmiä kuin Eerikki Puke ja Venetian kauppias esitettiin
-ahtaalla näyttämöllä. Menestys ja tulot olivat hyvänlaisia.
-
-Tältä ajalta on vain pari Kaarlon kirjekorttia säilynyt ja toisessa
-(3/9) kohtaamme lauseen: "Muuten on Krohnin hirveä kuolema niin
-masentanut minut, etten ole juuri muuta voinut kuin sitä ajatella."
-Sanat viittaavat surkeaan tapaturmaan, joka 28/8 säälimättömästi
-sieppasi uutterimmasta ja hedelmällisimmästä työstä yhden kansamme
-jaloimpia miehiä. Koko maassa herätti murhesanoma haikeaa surua ja
-kaipausta eikä suinkaan vähimmin teatteripiireissä. Tieteellisiin,
-kirjallisiin ja muihin hartaisiin sivistyspyrintöihinsä _Julius Krohn_
-oli myöskin yhdistänyt tehokkaan harrastuksen edistää näyttämöllisen
-taiteen kehitystä maassamme. Kansallisessa teatterissa hän näki yhden
-suomalaisen kulttuurielämämme toivorikkaimpia ilmiöitä, jonka asiaa hän
-aina oli valmis edustamaan ja puoltamaan, ja mitä vähemmän meillä oli
-ja on Julius Krohnin kaltaisia miehiä, jotka eivät ainoastaan ansaitse
-vaan todella ovat osakseen saaneetkin kaikkien kunnioituksen, sitä
-katkerampi oli teatterin odottamatta menettää semmoinen ystävä.
-
-Emilie puolestaan kirjoitti Kaarlolle, että hän ennen kun Ida Aalberg
-(2/9) lähti Norjaan, esiintyäkseen 10 kertaa Bergenissä, oli tältä
-saanut lupauksen, että hän lokakuun keskivaiheilla palattuaan
-matkaltaan näyttelisi muutamina iltoina Turussa. Tämä oli ilosanoma
-Kaarlolle, sillä silloin siellä voitiin näytellä ohjelmiston parhaita
-näytelmiä.
-
-Tampereelta seurue näet muutti _Turkuun_, jossa oltiin kuusi viikkoa,
-16/9-31/10. Täällä esitettiin ensi kerran Edv. Törmäsen suomentama A.
-L'Arrongen 5-näytöksinen huvinäytelmä _Tohtori Klaus_ 10/10; muutoin
-oli ohjelmisto vanhaa. Huoneet olivat hyvänlaisia, mutta kumminkaan ei
-onni ollut mukana, sillä Bergbom oli -- emme tarkoin tiedä kuinka
-kauan, mutta nähtävästi 2-3 viikkoa -- sairaana, kykenemättömänä
-työhön. Sillä aikaa Sala hoiti hänen virkaansa. Emilien ja nti
-Elfvingin kirjeenvaihdosta näkyy, että edellinen kävi Turussa ja hoiti
-Kaarloa, joka makasi Phoenix hotellissa.
-
-Helsingistä Emilie kirjoittaa 28/10: "En tiedä oikein kuinka sinua
-kiittäisin, rakas Bettyseni, kaikesta suuresta ystävyydestäsi ja
-hartaudestasi, jota nyt taasen olet meille osottanut. Sinä olet kerta
-kaikkiaan niitä, jotka auttavat hyvinä ja pahoina päivinä, mutta
-minusta sinä olet hädässä uskollisempi kuin muulloin. Miten ikävä tänä
-syksynä Turussa olikin Kaarlon sairauden takia, säilyvät kuitenkin
-muistissani hupaiset hetkemme Phoenix-hotellissa oikeana valokohtana
-tuolta surulliselta ajalta." Ja nti Elfving puolestaan vastaa: "En
-koskaan luullut, että Phoenix voisi antaa minulle niin rakkaita
-muistoja." Kaarlo vihdoin kiittää sisartaan sanoilla: "Sydämellinen
-kiitos siitä mitä olet minulle ollut tänä kuukautena. Ilman sinua
-olisin ehkä vieläkin maannut ja kenties jäänyt tänne muitten
-jälkeen." --
-
-Noin lokakuun keskivaiheilla Kaarlo oli jälleen työssä, joskin hän
-näytti heikolta. Samaan aikaan kun Kaarlo nousi sairasvuoteeltaan, Ida
-Aalberg palasi lyhyeltä mutta loistavalta vierailumatkaltaan, jolla hän
-oli (m.m. Noorana) ihastuttanut bergeniläisiä, ja hän näytteli Turussa
-viisi kertaa 17/10-26/10 (Ei lempi leikin vuoksi, Orleansin neitsyt ja
-Sota rauhan aikana). Viimeisenä iltana meni Tietäjä.
-
-_Helsingissä_ alkoivat näytännöt 4/11 ja 8/11 oli se merkillinen ilta,
-jolloin Minna Canthin uusi draama, _Kovan onnen lapsia_, esitettiin
-ensimäisen ja -- ainoan kerran. Mutta ennen kun kerromme siitä ja sen
-seurauksista, on näytelmän syntyhistoriaan lisättävä muutamia
-piirteitä.
-
-Kirjeessä Emilielle Minna 10/8 ilmottaa vielä vähän puuttuvan
-neljännestä (viimeisestä) näytöksestä. Hän oli kuitenkin kesällä niin
-"huvitellut ja laiskotellut", että hän helposti täydentäisi teoksensa
-ja sitte vielä kerran kirjoittaisi sen uudestaan hiukan muokkaillen
-"stiiliä".
-
-"Tohtorilta olisin mielelläni tahtonut saada neuvoja tähän loppuun.
-Mutta ehkäpä ennätän sittenkin vielä. Raskas tämä näytelmä on ja
-surullinen. Ei siitä arvatenkaan tule mikään kassanäytelmä, sillä
-toista kertaa ei kukaan mene katsomaan. Itse olen kuitenkin jotensakin
-tyytyväinen, sillä siinä saan taas sanotuksi, mitä sanottavaa oli. Ja
-tappakoot minut taaskin kerran, sen ovat niin monta kertaa ennenkin
-tehneet. En välitä heidän laakereistaan enkä heidän miekoistaan, enpä
-edes loastakaan, jota päälleni heittävät. Jos kohta tuo ilettääkin,
-niin että täytyy sanoa: 'hyi!' Älkää peljätkö, ei siinä ole mitään
-hyökkäyksiä kirkkoa vastaan, vaikka kyllä erillaista uskonnollista
-elämää esiintuodaan." --
-
-Kun Bergbom palattuaan Norjasta oli lukenut tämän kirjeen, kävi hän
-pikimmältään Kuopiossa antamassa neuvojaan. Tähän Minna viittaa, kun
-hän, 20/9 lähettäen kaksi ensimäistä näytöstä, kirjoittaa:
-
-"Kaikki Teidän neuvonne olivat niin erinomaisen hyviä, Tohtori, vaikka
-ensin protesteerasin, kun olin saanut päähäni, että Matlenan piti
-tuleman hulluksi. Nuo hullut minua niin kovin viehättävät. Mutta kyllä
-se nyt kumminkin on parempi näin. Säästetään hulluus toiseen
-kertaan." --
-
-Kolmas ja neljäs näytös tulivat Bergbomin käsiin lokakuun alussa ja
-noustuaan sairasvuoteeltaan hän kirjoittaa ensimäiset rivinsä Minna
-Canthille.
-
-Hän on tyytyväinen korjauksiin. "Jaara on nyt erittäin onnistunut", ja
-Topra-Heikkikin on parempi, mutta häntä pilaa 'liiallinen sanatulva'.
--- "Hän sanoo saman asian ei kymmenen, vaan sata kertaa. Ja sitte
-tuo epätasaisuus hänen puhetavassaan. Välistä hän puhuu niinkuin
-työmies, jonka joka sana on veristä totuutta; välistä niinkuin
-sanomalehdenkirjoittaja, joka ei usko rahtuakaan siitä mitä hän
-kirjoittaa, mutta jolle maksetaan riviltä ja joka sentähden venyttää
-fraasejaan; välistä niinkuin hermostunut naiskirjailija, joka ei
-hänkään ajattele mitä kirjoittaa, kun vain saa puhua suunsa puhtaaksi.
-Mutta sitä loistavampi on Topran draamallinen puoli, ja niinkuin sanoin
-se on paljon voittanut draaman uudessa muodossa." --.
-
-[Näytelmän nimestä, josta oli kauan neuvoteltu:] "Mutta nimi? Köyhiä?
-Sen hylkäsitte itse. Painon alla? Niin voi nimittää jokaista tragediaa.
-Välttämättömyyden alle jokainen ihminen sortuu. Ennen kun päivä
-koittaa? Hanna Ongelmia! Rautatien varrella? Liian rauhallinen. On
-kyllä tavallaan minun keksimäni, mutta en ajatellut sitä lopulliseksi.
-Kurjuuden keskellä? (Salan keksimä.) Kovan onnen lapsia? [rva Elisabeth
-Steniuksen keksimä.] Minusta paras. Topra-Heikki? Kahden syyn tähden
-hyljättävä. Ensiksi venäläisyyden tähden, toiseksi sentähden että se on
-eksyttävä, Silja, Antti ja Matlenakin ovat yhtä paljon päähenkilöitä
-kuin Topra-Heikki. Mutta kaikki ovat ne 'Kovan onnen lapsia'. Ettekö
-usko sitä parhaaksi?"
-
-[Tämän jälkeen 15 eri muistutusta numeroilla merkittyihin kohtiin.
-Kaikki koskevat vuoropuhelua, sillä aika ei enää sallinut
-perinpohjaisempia muutoksia. Otamme näytteeksi seuraavat:] -- (2)
-"Hirveän deklamatoorista! Muutamat liiottelut suorastaan hullutuksia!
-Esim. että rikkaat 'kiduttavat' köyhiä 'vilulla', niinkuin se ei olisi
-luonnon, vaan ihmisten syy. Ja sitte tuo retoorillinen paatos, joka --
-itsestäänkin jo moitittava -- työmiehen suussa on kaksinkerroin
-onneton. Ensin 'sälyttävät', sitte 'kokoovat aarteita', sitte 'imevät
-verta', sitte 'ahdistavat', sitte 'tallaavat'. Kun repliikki oli
-loppunut, huusin Sillankorvan Sannan kanssa: 'Vai semmoiset pejoonit!
-No ei kiitetä!' Kolmas osa saarnaa riittää, ja jääkylmä retoorillisuus
-väistyy sydämestä tulleitten lauseitten edestä." -- -- (3) "Liikuttava
-lause, jollei onneton deklamatsioni sitä pilaisi. Mitä 'vuosituhannet'
-siinä tekevät? Eikä Ruohomäen isäntä ole niitä vuosituhansia
-'pusertanut'. Ja sitte saarnata tuosta luultavasti hyvin tavallisesta
-isännästä ja vielä tavallisemmasta vallesmannista, että he köyhien
-'veripisaroilla' ovat hankkineet itselleen 'valtaa ja kunniaa ja
-hekkumaa'! Aivan kuin puhuttaisiin Napoleonista tai Dshingiskanista."
--- -- (14) "Hirveän pöyhkeilevää. On kuin kuulisi jonkun parodian
-Charlotte Birch-Pfeifferistä tai Dennerystä. Jättäkää nuo 'räjähtävät
-kivilinnat', 'järähtävä maa' ja tuo 'halkeava taivaan kansi'. Miksi
-semmoinen apparaatti siinä, missä uhkaava katse ja jylhä vaikeneminen
-tekee paljo suuremman vaikutuksen. Jos Topra ei voi hillitä
-sanatulvaansa, niin riittää lyhyt kirous." -- -- (15) "'Pöllö' riittää!
-'Tarhapöllö' laimentaa, 'tyhmä kuin pässi' vielä enemmän."
-
-Nämä muistutukset osottavat kuinka kehittymätön Minna Canthin
-kirjallinen aisti oli. Toiselta puolen hän ei ollut tyhmästi itserakas
--- sen näkee hänen vastauksestaan (22/10):
-
-"Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Niin kyllähän Tohtori on oikeassa!
-Säälitti vähän kun täytyi ottaa pois nuo hyvät kolaukset kirkolle ja
-yhteiskunnalle, mutta eihän sitä auta katsoa. Tuo 1:nen kuitenkin --
-eikö se voisi jäädä? Olen saanut juuri ne sanat suoraan köyhäin omasta
-suusta, sen vuoksi en hennoisi antaa niitä pois." --
-
-Ensi-ilta oli, niinkuin jo on sanottu (torstaina) 8/11 ja U. S. kertoo
-siitä seuraavaan tapaan:
-
-"Kyllä oli odotettu mieltä järkähyttäviä kohtauksia, mutta ei sitä niin
-kauheita asioita sentään luultu nähtävän. Tappoja, varkauksia,
-murhapolttoja, hulluja, näkyjä, itkuja, kuolemankamppauksia, ruumiita,
-käsirautoja, vetotauteja ja kaikkea mitä vaan on hirmuisinta, saatiin
-eilen nähdä. Tulimme tästä kaikesta niin järkähytetyksi, ettemme ota
-nyt vielä lausuaksemme lopullista mielipidettämme kappaleesta. Jos
-tämmöisen näytelmän tarkotus on vain vaikuttaa katsojassa
-mielenliikutusta, ärsyttää äärimmäiseen asti itkuhermoja, niin on Minna
-Canth erinomaisesti onnistunut. Jos taas tarkotus on ollut painaa
-katsojan mieleen joitakin vakavia ajatuksia esim. työmiesten
-kurjuudesta, sopimattomuudesta keskeyttää rautatientöitä, niin olisi
-ehkä onnistuttu paremmin, jos näyttämölle olisi astunut selväpuheinen
-deklamaattori ja pitänyt asiasta valaisevan esitelmän. Näin ollen voi
-helposti saada vääriä käsityksiä, niinkuin kävikin, koska yleisössä
-aivan yleisesti liikkui semmoinen mielipide, että tekijä tarkotti
-oikeuttaa tapahtuneen varkauden, murhan ja murhapolton ja piti vain
-vääränä sitä että rikoksia ryhdyttiin rankaisemaan. Lieneekö
-väärinkäsitystä meidänkin huomiomme, että tekijä väittää köyhän
-työmiehen vihaavan kaikkea lakia, yksin omaisuuslakiakin?" --
-
-"Itse näytteleminen ansaitsee suurinta kiitosta. -- Hra Leino esitti
-rohkeatuumaisen pohjalaistyömiehen, Topra-Heikin, erinomaisella
-voimalla. -- Samaten muitten työmiesten osat esitettiin erittäin
-sattuvasti: Jaaran -- Sala, Antti Vaarasen -- Rautio, Mehtolan --
-Weckman, Kunnarin -- Böök. Myöskin naisosat näyteltiin hyvin: Silja
--- rva Rautio, Matlena -- nti Salenius, Maiju -- nti Finne. Nti Svan
-näytteli vaikuttavasti kuolevaa Ville poikaa. Yleisöä oli teatteri
-täpösen täynnä ja sen arvostelut ristiriitaisia."
-
-Hätäisen reporterin myöhään ehtoolla kyhäämä kertomus antaa vain
-vaillinaisen käsityksen hetken tunnelmasta. Varsinkin kaksi puolta
-kappaleessa järisytti katsojakuntaa, kumpikin omalla tavallaan. Toinen
-oli Vääräsen kodin kurjuuden kuvaus, jonka huippukohtana oli Ville
-pojan sairaus ja kuolemankamppaus, toinen Topra-Heikin sosialismi, joka
-päättyy murhapolttoon, murtovarkauteen ja toverin surmaamiseen.
-Edellinen puoli, draaman ansiokkain osa, on verrattava parhaimpaan mitä
-Minna Canth on kirjoittanut, mutta värit ovat, joskin todelliset, niin
-räikeät, että "taidenautinto" muuttui kidutukseksi. Topra-Heikin suusta
-taasen kuultiin ensi kerran -- ja, saattaa väittää, ennen kuin
-todellisuudessa! -- sentapaisia syytöksiä, kirouksia ja uhkauksia
-varakkaita kohtaan, jotka nykyään ovat jokapäiväisiä sosialistilehdissä
-ja sentähden melkein tehottomiksi muuttuneet, mutta jotka silloin
-rämähtivät kuin vallankumouksen torventoitotukset. Vielä lisäsi
-vastenmielistä vaikutusta työmiesten juopottelu, rähinä ja rallatus --
-nekin vain liiaksi todellisia -- sekä että rikokset eivät mitenkään
-esiintyneet välttämättöminä tuloksina kuvatuista oloista, vaan olivat
-olevinaan jonkinlaisen korkeamman oikeuden toteuttamista kaikkien
-kärsivien hyväksi. -- Perustuksiltaan kappale kyllä nojasi silloin
-jokaisen tuntemaan todellisuuteen: Savon rautatietyön lakkauttamisesta
-aiheutuneisiin työläislevottomuuksiin sekä Pohjanmaalla Laihian
-pitäjässä sattuneihin murhapolttoihin, jotka olivat alkunsa saaneet
-Amerikasta sisääntuodusta sosialismista. Paha vaan että tekijä ei ollut
-kyennyt yhdistämään nämä ainekset eheäksi kokonaisuudeksi, ja että se
-vilpitön sääli köyhiä ja kärsiviä kohtaan, joka epäilemättä oli häntä
-innostuttanut, täten toiselta puolen "ampui maalin yli", toiselta
-puolen synnytti ikäviä väärinkäsityksiä hänen tarkotuksistaan. Kaikki
-tämä selittää, että hiljaisessa ja vanhoillisessa osassa yleisöä oikea
-myrsky nousi teosta ja tekijää vastaan, ja että Minna Canthin
-ystävätkin pudistivat päätään. Lähin seuraus siitä oli että teatterin
-johtokunta, K. Bergbom, J. Forsman, V. Löfgren, K. E. Wahlström ja A.
-Almberg, jo 9/11 kokoontui neuvottelemaan asiasta ja teki päätöksen,
-jota vain Bergbom ehdottomasti vastusti ja joka merkittiin pöytäkirjaan
-seuraavin sanoin:
-
-"Sen mielipahan johdosta, jota eilen illalla näytetty Rouva Canthin
-kirjoittama näytelmä 'Kovan onnen lapsia' oli herättänyt suurissa,
-Suomalaista teatteria kannattavissa piireissä, päätettiin lakkauttaa
-tämän kappaleen enempi näytteleminen".[97]
-
-Tällä tapauksella oli kauas kantavia seurauksia, jotka aikoinaan
-tulevat ilmi. Tässä on vain huomioon otettava minkaltainen ensi
-vaikutus oli lähimpiin asianomaisiin. Sitä vastoin tila ei myönnä
-selostaa sanomien lausuntoja. -- Ensiksi pari otetta kahdesta Emilien
-kirjeestä Betty Elfvingille:
-
-(3/11). -- "Kaarlo näyttää koko joukon terveemmältä kuin jättäessäni
-hänet Turkuun, mutta oikein terve hän ei ole. Aluksi hän saa
-rauhallisempia päiviä, jonka tähden toivon hänen pian voimistuvan ja
-tulevan entiselleen; mutta tietysti tulee hänen olla varovainen ja
-välttää seurustelua ja ponnistuksia." --
-
-(20/11). -- "Vaikka min'en vielä ole voinut toipua kärsimästämme
-julmasta tappiosta (nederlag), täytyy minun kuitenkin muutamin rivein
-saattaa tiettäväksesi, että me siitä huolimatta elämme ja koetamme
-jälleen voimistua. Minna parka; mitenkähän hän on vastaanottanut tämän
-iskun, kun me olemme tunteneet itsemme sen johdosta niin syvästi
-huumaantuneiksi ja murheellisiksi! Kyllä on kovaa, kun kerran on saanut
-kotimaisen kappaleen, olla pakotettu lakkauttamaan se yhden ainoan
-näytännön jälkeen; se on pian ilmestyvä kirjakauppaan ja silloin saa
-jokainen itse päättää, onko näytelmä todellakin niin yhteiskunnalle
-turmiollinen ja hajottava kuin väitetään. Kaarlo ei suinkaan olisi niin
-ilman muuta taipunut yleisen pakotuksen alle, vaan tyynesti odottanut
-siksi kun oikea ja virallinen poliisinkielto olisi tullut, mutta kun
-_kaikki_ muut johtokunnan jäsenet vaativat kappaleen laukkauttamista,
-niin olihan meidän myöntyminen, mutta kyllä sinä ymmärrät millä tuntein
-tämä tapahtui. Minä puolestani olen sitä paitse varma siitä, että
-virallista poliisinkieltoa ei olisi tullut. Erinomaisen voimakas oli
-kappaleen vaikutus ja niitäkin, jotka eivät kärsineet sosialistisista
-deklamatsioneista, vaivasi valitus, kurjuus, sairaus, köyhyys ja
-kuolema." --
-
-Kaikkein kipeimmin koski tapaus Kaarloon, niinkuin seuraavasta
-kirjeestä Minna Canthille näkyy. Tietenkin on muistissa pidettävä,
-että hän, niinkuin Emilie sanoo, ei ollut oikein terve ja
-sentähden tavallista hermostuneempi, mutta pääsyynä oli hänen
-herkkätuntoisuutensa.
-
-(Päivä puuttuu, mutta luultavasti noin 15 p., koska tullut perille n.
-17 p.) "Hyvä ystävä! En tiedä kuinka tämän kirjeen alotan, en tiedä
-mitä kirjoitankaan, olen niin masentunut, alakuloinen, tylsistynyt,
-että tahtoisin piilottua maan äärimmäisimpään soppeen, jotten ihmisiä
-näkisi. Näinä viimeisinä päivinä en ole voinut ajatellakaan -- en edes
-kiivastuakaan, niin perinpohjin olen ollut sortunut. Häpeä on aina
-tunne, joka minut enimmin vallottaa. Olette kai jo uutisen kuullut:
-Kovan onnen lapsia ei saa näytellä Suomalaisessa teatterissa!!! Kuinka
-se on käynyt, en voi nyt kertoa; kun on siihen ryhtyminen, kuohuu
-minussa niin valtavasti ja samalla niin masentavasti, etten voi kynään
-tarttua. Ja niin paljon kun säälinkin Teitä, säälin itseäni
-kymmenesti enemmän. Mikä on tulevaisuuteni: tehdä työtä mieli niin
-katkeroittuneena ja masentuneena kuin se nyt on! Taikka luopua
-työstäni, tuomita itseni toimettomaan, sisällyksettömään, kituvaan
-elämään. En tiedä mitä teen, mutta teenkö sitä tai tätä, on elämäni
-murtunut."
-
-"Tulevassa postissa kirjoitan Teille laajemmin, kuinka asia oli käynyt,
-nyt en sitä voi! Jääkää hyvin, rakas ystävä! Joka hetki olette nyt
-muistissani! Älkää vain kadottako toivoanne -- minulla valitettavasti
-ei sitä ole. Onneton ystävänne. Kaarlo B."
-
-Jo ennen tätä kirjettä Minna Canth oli ei ainoastaan saanut tietoja
-Helsingistä, vaan oli häntä Kovan onnen lasten tähden julkisesti
-ahdistettu. Sen vuoksi hän 16/11 alkaa kirjeen Emilielle:
-
-"Kylläpä tässä ihminen nyt on pulaan joutanut! Toisella puolen 'vanha
-Suomi', julmistuneena, heittelee kiviä, toisella puolen 'nuori Suomi'
--- viskaa lokaa." Sitte surkuteltuaan maata ja kansaa ja kehnoa
-nuorisoa, joka herättää enemmän epätoivoa kuin toivoa, kirjoittaja
-jatkaa:
-
-"Olen pahoillani siitä että olen pannut Teidät näin pahaan pulaan.
-Mutta en ollenkaan epäile, että tästä teatterille pitemmältä ikävyyksiä
-seuraisi. Fennomanit eivät kumminkaan tahdo teatteriaan kukistaa ja
-nehän ne vastassa ovat. Viisainta oli sentähden panna kappale alas,
-vaikka siitä olisi ehkä rahallista voittoa tullutkin. Ikävä juttu tämä
-Teille oli, ymmärrän sen. Ja kuitenkin se tulevaisuudessa varmaan tulee
-olemaan kunniaksi. Sillä olettehan tämän kautta osottaneet olevanne
-vapaan edistymisen ystäviä, ei sortajia, jos kohta täytyykin mukautua
-painavien olosuhteiden vaatimuksiin."
-
-"Minun tähteni älkää ollenkaan surko. Jos teen itseni mahdottomaksi
-kirjailijana, tulen ehkä ihmisenä sitä onnellisemmaksi. Sillä ei se
-toimi ole minulle ollut juuri ruusuilla tanssimista. Enkä minä
-ollenkaan häpeä sitä, että olen ollut niin naivi ja 'kuvitellut
-puhuvani totuutta', niinkuin Savo sanoo. -- -- Teidän tähtenne soisin
-niin mielelläni, että voisin kirjoittaa jotain oikein viatonta ja
-lystiä, Roinilan talossa n:o 2, yleisölle mieliksi. Mutta pelkään,
-ettei siitä mitään kunnollista tulisi, kun täytyisi siinä tapauksessa
-tehdä sielulleen väkivaltaa."
-
-"Mutta nyt pari sanaa itse kappaleesta! Minkätähden se niin kamalan
-vaikutuksen teki? Onhan ihmisiä ennenkin vangittu, murhattu ja kuollut
-näyttämöllä? Ja kauheata halpuutta, pirullisia juonia on noissa entisen
-ajan kappaleissa, joita kyllä ihaillaan, paljon suuremmassa määrässä.
--- -- Jos jotain voisi siinä suhteessa muistuttaa, on että olen tehnyt
-ihmiset liian hyviksi. Kun ajattelen, niin eihän siellä ole yhtä
-ainoata _huonoa_ ihmistä, ja semmoisia olen kuitenkin noissa raukoissa
-tavannut äärettömän paljon, valitettavasti täytyy sanoa, että
-enimmäkseen juuri semmoisia. Mutta minä en hennonnut heitä semmoisina
-kuvata, en vaikka mikä olisi ollut." Edelleen hän viitaten
-tosiasioihin, Laihian murhapolttoihin y.m. väittää, ettei kuvaus ole
-liioteltu. Hän kiittää lämpimästi näyttelijöitä.
-
-Tästä päättäen Minna Canth käsitti asian tyynesti ja järkevästi, jopa
-niin että hän, saatuansa kaksi päivää myöhemmin Bergbomin kirjeen,
-sepittää tälle lohduttavan vastauksen, ikäänkuin teatterin johtaja eikä
-draaman tekijä olisi ollut hylkivän arvostelun ja ankarien syytösten
-varsinainen esine:
-
-(18/11). "Hyvä, rakas Tohtori! Ette saa sitä ottaa noin vaikeasti!
-Kyllä ymmärrän, miltä tuo kaikki tuntuu, ymmärrän sen koko
-laveudessaan. Vaan en minä sittenkään Teitä sääli, onnittelen päin
-vastoin. Jos tekin olisitte ahdasmielinen byrokraatti, tuommoinen pikku
-sielu, joka pelkää katsoa vaaraa vasten silmiä ja luulottelee, että kun
-haava pinnasta saadaan tukituksi, ei mitään hätää tule, -- niin, jos
-olisitte liitossa niiden kanssa, jotka panevat sieluja kahleisiin,
-uskoen sillä tekevänsä hyvän ja otollisen työn -- silloin todella Teitä
-säälisin ja surkuttelisin. Ja ihmettelisin, että Teidän kaltaisenne
-henki niin saattaisi alentua. -- Sanotte, että häpeä on ainoa tunne,
-joka Teitä nyt valtaa. Min, jos häpeätte ihmisten kurjuutta, omien
-kansalaistenne tyhmyyttä ja halpamielisyyttä, olen minä mukana. Mutta
-ei siitäkään sentään huoli epätoivoon joutua." --
-
-Vielä on tähän otettava Kaarlon toinen kirje Kovan onnen lasten
-haaksirikosta. Se on monessa kohden mieltäkiinnittävä, se valaisee
-asiaa ja kuvaa samalla kirjoittajaa itseään; kirjoitettu se lienee
-vasta joulunaikana, sillä Minna Canthin vastaus on vuoden viimeiseltä
-päivältä. "Hyvä ystävä! Vasta eilen oli minulla niin paljon rohkeutta,
-että uskalsin lukea Kovan onnen lapsia. En ole voinut tehdä sitä
-ennen, saamatta koko olentoani suunniltaan ja sen perästä vaipumatta
-tuohon tylsään epätoivoon, johon aina joudumme kun taistelemme
-välttämättömyyden kanssa. Vaan en nytkään käsitä paremmin kuin
-silloinkaan, kuinka ja miksi kaikki on käynyt niinkuin se todella kävi.
-Totta on -- ei puuttunut varottavia enteitä. Yleisö on nyt yhtä
-sokeasti suuttunut tendenssikirjallisuuteen kuin se ennen oli siihen
-sokeasti mieltynyt. Myöskään pippuri ja arseniikki, jotka silloin
-olivat välttämättömiä aineksia jokaisessa ruoassa, eivät enää maita.
-Zola kuvailee nuoren neidon hurskaita unelmia ja Ibsen selittää 'det
-omöjliga möjligt' [mahdottoman mahdolliseksi]. Ne seuraavat yleisöä
-hallitsevaa virtausta. Että Kovan onnen lapsia sentähden loukkaisi
-suurta yleisöä, ei ollut odottamatonta. Mutta minä ajattelin -- onhan
-vielä olemassa pieni sivistystä ja kirjallisuutta rakastava parvi, joka
-tietää erottaa sattumat todellisuudesta, sisällön kuoresta, runoelman
-muotikirjallisuudesta. Parvi, jota ei peljästytetä tuommoisilla
-sanoilla kuin 'reaktsionääri', 'pietisti', 'sosialisti', 'ateisti',
-parvi joka kammoo humbugia, joskin se pukeutuu kuinka vapaamieliseen,
-kristillissiveelliseen, kansanystävälliseen muotoon tahansa. Se parvi
-ihaili ennen Työmiehen vaimoa runoelmana ja tuomitsi sen aatedraamana
-humbugiksi. Odotin nyt: tuo parvi tuomitsee kai samoin Kovan onnen
-lapsia humbugiksi aatedraamana, mutta ihailee sitä runoelmana. Kuinka
-erehdyin! Kuinka erehdyin! Ei kukaan huomannut semmoisia mestarin
-tavalla piirrettyjä henkilöitä kuin Antti, Matlena ja Silja ovat, ei
-kukaan kiittänyt onneamme, että suomalainen kirjailija voi luoda jotain
-semmoista kuin koko ensimäinen näytös ja suurin osa kolmatta näytöstä.
-Ei! näyttää siltä kuin ei koko näytelmässä olisi ollut muuta kuin
-Villen kuolema ja Topra-Heikki."
-
-"Villen kuoleman suhteen on minulla paha omatunto. Näin jo
-harjotuksissa kuinka vastenmielisen vaikutuksen se teki. Mutta
-pelkuruus esti minua pyytämästä muutoksia. Luulin huomaavani
-kirjeissänne kyllästymistä minun alinomaisiin muutosehdotuksiini,
-pelkäsin Teidän ymmärtävän minua väärin. Topra-Heikin suhteen taas ou
-omatuntoni puhdas. Siitä sanoin jo kesällä ajatukseni, vaikka Te ette
-voinut -- ymmärrän kyllä miksi -- ottaa sitä lukuun. Te tarvitsette
-aina malleja; jos ette saa niitä elämästä, niin otatte Te ne kirjoista
-(ja valitettavasti usein huonoista). Topra-Heikkiä varten ei
-elämänkokemuksenne antanut Teille mitään ohjetta, ei siis kummaa jos
-hän on tullut niin ontoksi ja valheelliseksi kuin hän on. Mutta kyllä
-se on kumma, että teos tuomitaan mestattavaksi yhden heikon kohdan
-tähden. Vanha Thorild jo tiesi että runoja tehdään ansioittensa eikä
-virheittensä tähden. Topra-Heikki ei ole ontompi kuin esim. Pater
-Hieronymus tai Daniel Hjort; mutta ei kukaan sentähden tuomitse Daniel
-Hjortia tai Reginaa huonoksi draamaksi. Ja _jos_ sitte voisi olla niin
-varma siitä että Topran luonteen psykolooginen valheellisuus on
-pääperustuksena yleisön ankaralle tuomiolle. Mutta pahoin pelkään,
-pahoin pelkään, että aivan päin vastoin se hiukkanen todellisuutta,
-joka siinä on, se se on joka useimpia suututtaa."
-
-"Moni on sanonut Leinon syyksi, että Kovan onnen lapsia sai semmoisen
-kohtalon. Minun täytyy kuitenkin puolustaa Leinoa. Hän ei näytellyt
-hyvin, se on totta. Mutta hän näytteli osansa juuri sillä tavalla ja
-siinä tunnelmassa, missä se on kirjoitettu. Roolin olisi voinut esittää
-paremmin; itse _luonteeseen_ etevämpikään edustaja ei olisi voinut
-tehdä suuria muutoksia. Muuten esitettiin näytelmänne tyydyttävästi.
-Rautio oli verraton Antti, rva Rautio, Weckman, Böök ja Stenbäck hyviä
-Siljoja, Mikkoja, Kunnaria ja Ottoja. [Nti] Salenius oli moitteeton;
-samoin [nti] Finne, Falck, Lattu, Varala ja Pesonen. Sala oli epäselvä,
-mutta oliko se hänen syynsä? Jumalisuutensa on kuvattu niin räikeillä
-väreillä, että piirteet hukkuvat väritykseen. Antin tupa oli erittäin
-onnistunut. Tulipalon valo oli liian jyrkkä eikä ollut tilaisuutta
-toisena kertana korjata erehdystä."
-
-"Muuten on kummallista nähdä, mihin lamaannustilaan olemme joutuneet
-tätä nykyä -- ainakin ulkonaisesti. Kirjeessänne tuomitsette sitä hyvin
-ankarasti. En voi olla ihan samaa mieltä. Itse olette nähnyt mihin
-surkeihin johtopäätöksiin tullaan, kun kaikkia tarkastellaan ainoastaan
-kiihottuneen puoluevimman lasisilmillä. Aika on käsissä, että
-valtiolliset ja yhteiskunnalliset riidat saavat taas hiukan väistyä
-ja ihmiset oppivat kiinnittämään huomionsa muuhunkin kuin
-sanomalehtikiistoihin. Nyt olemme tulleet pois kaikesta kritiikistä;
-totuus uhrataan hyvän tarkotuksen alttarille ja kauneus saa istua
-ääneti, kun tendenssi pauhaa; tieteellinen aisti on melkein tykkänään
-hukkunut pedagogiseen dressyyriin ja kurjamaiseen utilitarismiin.
-Tiedän kyllä että vastustelette tätä. Mutta se surkea konkurssitila,
-johon olemme joutuneet henkisellä alalla, herättää kai Teissäkin
-miettimistä. Toivon puolestani, että tämä lamaannustila on tointumista
-kuumeen perästä, eikä mikään kuolon enne, niinkuin ennustatte. Hermot
-ovat liian paljon saaneet pauhata, sallittakoon nyt vähän sananvuoroa
-järjellekin. Sentähden on niin virkistävää lukea näitä uusia teoksia
-'syvistä riveistä'. Erittäin Alkiosta toivon paljon. Hänellä on sekä
-kertojakykyä että psykoloogista voimaa. Ja hän on raitis, ja sitä juuri
-tarvitaan, ellemme tahdo henkisesti kuolla anemiaan (verenpuutteeseen).
-Hän on myöskin vapaa Päivärinnan siirappimaisuudesta, suuri ansio
-sekin, eikä sentähden ole joutunut kuivuuteen, niinkuin valitettavasti
-Juhani Aho viime aikoina. Oletteko Alkion Eevan lukenut, sitä
-kiitokseni etupäässä tarkottaa."
-
-"Teatterista en voi juuri mitään hauskaa kertoa. Isku, jonka saimme kun
-Kovan onnen lapset murhattiin, on painanut kaikki niin alas, ettei
-oikea työhalu eikä luomisinto vielä ole palannut. Tarkotuksettomat
-pikkuriidat todistavat sisäistä tyytymättömyyttä." Lopuksi Bergbom
-tarjoutuu tulemaan teatterin kanssa Kuopioon näytäntökauden lopulla,
-jos kuopiolaiset tahtovat.
-
-Vastauksessaan Minna Canth sanoo tietoa teatterin tulosta
-"ilosanomaksi" hänelle ja kaikille, joille hän on sen kertonut.
-"Unohtakaa, Tohtori, pois koko 'Kovan onnen lapsi'." Itse hän on
-kirjaansa (s.o. painettuun draamaan) "erinomaisesti tyytyväinen" ja
-Topra-Heikki on hänestä "parhain, luonnollisin ja todellisin henkilö,
-kappaleen hermo ja ydin". Hänkin on ihastunut kirjallisiin ilmiöihin
-"syvistä riveistä", oikein "hurmaantunut Korpelan Tapanista". "Nautin,
-itkin, nauroin sen ääressä. Siinä hehkuu vastaan tosirunoilijan henki
--- runoilijan, joka suoraa päätä polveutuu Kalevalan ja Kantelettaren
-laulajista." Ja kirjoittaja päättää lämpimillä uuden vuoden
-toivotuksilla.
-
-Näin näytti isku menneen ohi jättämättä kirvelevää haavaa Minnaan. Sekä
-vanhoja että nuoria vastaan hän oli ennen pauhannut paljon kiihkeämmin,
-eikä hän sanallakaan moittinut Bergbomia, vaan päin vastoin ylisti
-häntä. Ja kuitenkin hän ajan tullen oli syyttävä juuri Bergbomia ja
-teatteria Kovan onnen lasten kohtalosta!
-
-Kirjeessään Minna Canthille Bergbom mainitsee teatterissa tapahtuneen
-"tarkotuksettomia pikkuriitoja", jotka "todistavat sisällistä
-tyytymättömyyttä". Sanat viittaavat rettelöihin johtajan ja
-näyttelijäin välillä, jotka laadultaan kuuluivat siihen osaan teatterin
-elämää, joka, niinkuin ennen olemme lausuneet (II, s. 134), ei ansaitse
-historioitsijan huomiota. Että me kumminkin tällä kertaa hetken
-viivähdämme niissä, johtuu siitä että meillä on Bergbomin kädestä
-lähtenyt asiakirja, joka on suoraan sanoen klassilliseksi arvosteltava,
-siinä kun verrattoman ivallisesti luetellaan ne tyytymättömyyden syyt,
-jotka eivät ainoastaan syksyllä 1888 ilmaantuneet Suomalaisessa
-teatterissa, vaan ylipäätään milloin enemmän milloin vähemmän ärtyneen
-kroonillisen taudin tavoin jäytävät jokaisen näyttämöllisen yhdyskunnan
-perustuksia ja estävät sitä kohoamasta ihannevaltion kannalle.
-Asiakirja kuuluu näin:
-
-    Koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään järjestystä;
-
-    koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään sisällistä kuria;
-
-    koska Suomalaisen teatterin jäsenet, ja erittäinkin sen naiset,
-    aina pakotetaan käymään ryysyissä;
-
-    koska Suomalaisen teatterin jäsenten mielestä palkat ovat niin
-    väärin jaetut, että ne, jotka yritystä kannattavat, saavat
-    huonoja palkkoja, ja päin vastoin ne, jotka ovat verraten
-    toimettomia, nostavat suuria;
-
-    koska Suomalaisen teatterin jäsenet ovat rasitetut liikanaisella
-    ja vieläpä tarpeettomalla työllä;
-
-    koska Suomalaisen teatterin jäsenille toiselta puolen ei anneta
-    hyödyllistä työtä;
-
-    koska Suomalaisen teatterin edistyminen johtajan kautta estetään;
-
-    koska roolit aina jaetaan niin kelvottomasti, että suurin osa
-    näyttelijöitä aina saa sopimattomia rooleja;
-
-    koska ohjelmisto aina on niin huonosti valittu, ettei se voi
-    ketään huvittaa;
-
-    koska teatterin jäsenet katsovat oikeudekseen jättää työnsä
-    milloin tahtovat;
-
-    koska yksin puhtaaksikirjoitus on niin huonosti toimitettu,
-    että johtajaa on ankarasti läksytettävä, kun hän päättää
-    siitä mielensä mukaan;
-
-    koska ylipäätään tyytymättömyys on niin suuri ja yleinen,
-    että jäsenet katsovat välttämättömäksi joka tilassa sitä
-    osottaa;
-
-    niin ehdotan,
-
-    että Suomalaisen teatterin jäsenet kokoontuvat ja päättävät
-        itse, kuinka teatterin asiat ovat hoidettavat niin:
-    että tulee parempi järjestys;
-    että tulee parempi kuri;
-    että jäsenet saavat kelvollisia vaatteita;
-    että oikeus vallitsee palkkoihin nähden;
-    että työ vähennetään;
-    että jokainen saa semmoista työtä, joka häntä huvittaa;
-    että roolit jaetaan niin että kaikki ovat tyytyväisiä;
-    että semmoisia näytelmiä otetaan, jotka vetävät yleisöä;
-    että etc. etc. etc. teatterin tulevaisuus nojaa tukevampiin
-        pylväisiin kuin nykyiset.
-
-Vaikka Bergbom ei olisi ollut se nerokas teatterinjohtaja mikä hän
-todellisuudessa oli, jollei hän olisi osannut ylevämmyydellään kestää
-sellaisia syytöksiä kuin hän kirjoituksessaan luettelee, emme
-kumminkaan luule että hän näinä aikoina oli niistä kärsimättä. Ollen
-ruumiillisesti heikko -- taudin jälkeen Turussa -- ja mieleltään
-katkeroittunut -- Kovan onnen lasten onnettomuuden tähden -- hän
-epäilemättä tuskalla havaitsi, että teatterissa oli hyvin vähän jälellä
-sitä yhteistyön iloa ja innostusta, joka muinoin oli saanut sen jäsenet
-tyytymään paljon vaatimattomampiin, paljon puutteellisempiin oloihin.
-Jopa hän eräästä kirjeestä päättäen (joka luetaan seuraavan luvun
-alussa) viettyi mielenpurkauksiin, joita hän jälestäpäin katui. Mitä
-itse asiaan tulee, yksityiseen taikka yleisempään tyytymättömyyteen
-teatterin pikku yhteiskunnassa, niin hän tiesi että säännöt merkitsevät
-vähän, milloin henki puuttuu. Samoin kuin yksityisessä ihmisessä,
-eritoten taiteilijassa, työhalu ja luomisinto vaihtelee, samoin se
-vaihtelee koko teatteriseurueissa. Kun ne näyttävät kadonneen, ei ole
-muuta neuvoa kuin siitä huolimatta ponnistaa eteenpäin -- toivossa että
-tunnelma muuttuu ja innostus palaa ja elämän "ryysyt" unohtuvat. Mikäli
-olemme kuulleet, Bergbom juuri julkilausumalla tämän ja viittaamalla
-taiteeseen yhteisen harrastuksen ainoana päämääränä teki lopun
-kirjeenvaihdosta, josta yllä luettava asiakirja on yksi näyte. Ja
-todella kävikin niin että mielet vähitellen tyyntyivät, ja Bergbom sai
-vielä monesti teatteriväkensä innostumaan yhteistyöhön, joka tuotti
-suomalaiselle näyttämölle entisten vertaisia ja suurempiakin voittoja.
-
-Palaamme teatterin toimeen. Helsingissä uusi Tohtori Klaus meni
-16/11:sta alkaen viisi kertaa. Nimiosa oli Leinolla; erikoisempaa
-huomiota herätti vain rva Rautio paroonittarena ja Lindfors tohtorin
-kuskina, Lubowskina. -- Kun Minna Canthin kappaleeseen uhrattu työ oli
-mennyt hukkaan, täytyi teatterin ponnistaa voimiaan saadakseen muuta
-uutta ja semmoisena esitettiin 27/11 v:lta 1880 tunnettu, uudestaan
-harjotettu Björnsonin Maria Stuart Skotlannissa. Päätehtävä oli nyt Ida
-Aalbergilla ja nosti hän sen etevimpien rooliensa riviin, niin puhdasta
-ja jaloa taidetta oli esitys.
-
-Taiteilijatar osasi erinomaisesti "yhdistää kuningattaren ylevyyteen
-lumoavan, oikullisen naisellisuuden, suoden jälkimäiselle juuri sen
-verran ylipainoa kuin tarpeellista oli, osottaaksensa että se oli
-perussyy hänen onnettomuuteensa". Yksityisistä kohtauksista herätti
-erityistä huomiota muun muassa se, missä kuningatar kohtaa ankaran
-uskonpuhdistajan Knoxin. "Maria tuntee, että Knox ei välitä naisen
-ihanuudesta eikä viehätyksestä, ja asettaa hän sentähden kaikki mitä
-hänessä on ylevää ihmisyyttä ja hienompaa sivistystä taipumatonta
-uskonkiihkoa vastaan. Joka sana saa omituisen sydämestä käyvän
-värityksen ja kasvot ja kädet ja koko ruumis puhuu mitä kieli lausuu;
-katsojan järki ja sydän ovat hänen puolellaan." Ahlberg (Darnley)
-esitti oikein Marian puolison poikamaisuuden ja heikkouden, joten
-kuningattaren ylenkatse häntä kohtaan tuli ymmärrettäväksi; Lindfors
-näytteli luontehikkaasti vanhaa Ruthweniä; mutta Leinon Bothwell,
-joskin johdonmukainen, oli liian raakamainen että Marian turvautuminen
-häneen olisi ollut uskottava. Nti Borgin William Taylor miellytti
-teeskentelemättömyydellään ja Lethingtonin jaarlina esiintyi ensi
-kerran _Kaarle Halme_.[98]
-
-Valitettavasti nti Aalberg sairastui kahden ensimäisen näytännön
-jälkeen, ja vasta parin viikon väliajan päästä joulukuulla näytelmä
-meni vielä neljä kertaa, siis kaikkiaan 6. Näytäntöjen lukua ei
-kuitenkaan saa pitää menestyksen merkkinä, sillä huolimatta kappaleen
-ja esityksen taiteellisesta arvosta olivat huoneet huonoja. Kun Kaarlo
-kirjeessään Minna Canthille valittaa lamaannustilaa, niin vaikutti
-luultavasti hänen alakuloiseen arvosteluunsa myöskin yleisön
-kylmäkiskoisuus teatteria kohtaan, vaikka hän ei sanallakaan viittaa
-siihen. Arvostelija[99] Valvojassa huudahtaa: "hyvä, jos teatterissamme
-on elinvoimaa kestää nykyistä routa-aikaa!"
-
-Sillä ajalla, jolloin Björnsonin kappaleen täytyi levätä, annettiin
-muun muassa 5/12 Tietäjä. Erkko oli silloin Helsingissä ja näki
-teoksensa näyttämöllä. Lopussa huudettiin ensin tekijä ja sitten
-johtajakin esiin. -- Samalta väliajalta on mainittavana kaksi uutta
-pikku kappaletta, molemmat ensi kerran esitetyt 7/12. Tuokon
-suomentama Erik Böghin sommittelema "Laulusarja italialaisia säveliä,
-_Sorrentossa_", jossa kaikki seurueen laulukyvyt esiintyivät, ja E.
-Labichen _Tuittupää_ (Un monsieur qui prend la mouche), jonka pääosaa
-Lindfors esitti con amore, tavotellen näkemiään parisilaisia esikuvia.
-
-Uudenvuodenpäivänä annettiin tavan mukaan Nummisuutarit ja Topeliuksen
-päivänä Regina. Muutoin todisti jo tammikuun ohjelmisto, että teatteri
-teki sitä enemmän työtä mitä jäykemmältä yleisö näytti. Ensiksi tuli
-yksi uusinto, sitte kaksi huomattavaa uutuutta. Uusinto oli vanha
-Sirkka, 9/1, joka otettiin sentähden, että Olga Finne saisi esiintyä
-tuossa nuorten näyttelijättärien mielitehtävässä, ja hän suoriutuikin
-siitä "suurella kunnialla". "Nti Finnen Sirkassa tulivat sydämen hyvyys
-ja viattomuuden sulous tärkeimmiksi piirteiksi, ja vaikka koko osa
-toimitettiin luontevasti, niin oli hän paras ja viehättävin niissä
-kohtauksissa, joissa heltynyt sydän saapi puhua." Kappale meni
-kaikkiaan kuusi kertaa, joka osottaa kuinka suosiollinen yleisö oli
-näyttelijätärtä kohtaan, jossa teatterille oli kehittynyt oivallinen
-kyky sekä huvi- että vakavata näytelmää varten; traagillisiin
-rooleihin hän toki oli vartaloltaan liian pieni, jota paitse hänen
-tunteenpurkauksensa eivät olleet riittävän voimakkaita: hän liikutti
-vaan eikä tärisyttänyt katsojaa. -- Ensimäinen uusista kappaleista oli
-Tuokon suomentama Calderonin _Zalamean tuomari_, jonka ensi-ilta oli
-23/1. Tuskin mikään paremmin todistaa, kuinka yleisö tähän
-aikaan saattoi olla kylmäkiskoinen, kuin se tosiasia, että tämä
-mestaridraama, joka on niin jännittävä ja, huolimatta vanhuudestaan,
-sekä aatteelliselta kannaltaan että luonnekuvaukseltaan niin
-uudenaikaisestikin pätevä ja todellinen, ei mennyt muuta kuin neljä
-kertaa harvoille huoneille. Ja kumminkin oli esitys hyvä. Leino oli
-oivallinen Crespo ja esim. tuomitessaan tyttärensä häpäisijää
-mahtavampi kuin harvoin ennen; Weckman oli Juanina tulinen etelämainen
-nuorukainen, Falck odottamattoman hyvä Don Lope j.n.e. Vaikkei yleisön
-suosio "kruunannut" yritystä, on Zalamean tuomarin esittäminen luettava
-näyttämömme kunniaksi. -- Toinen premiääri tuli 30/1, jolloin ensi
-kerran näyteltiin Salan suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen
-huvinäytelmä _Erotaan pois_ (Divorçons). Ja tästä se tuli
-näytäntökauden suuri succés! Onko pelkkänä sattumana pidettävä, että
-tämä kappale, joka niin ihastutti vähän ennen Kovan onnen lapsista
-säikähtänyttä ja Zalamean tuomariakin karttanutta yleisöä, oli
-jonkunmoinen Nooran vastakohta? Ranskalaisessakin näytelmässä kuvataan
-nukentapaista rouvaa, joka on saanut päähänsä erota miehestään, mutta
-kun tämä on myöntyvinään, niin vaimo pian huomaa erehtyneensä: hän
-rakastaakin miestään eikä voi sietää orpanaansa, jolle muka oli
-tahtonut mennä. Pääasiassa oli menestyksestä kuitenkin näyttelemistä
-kiittäminen.
-
-Käsittäen Cyprienne-rouvan suureksi ingénue-osaksi, Ida Aalberg loi
-hänestä mitä viehättävimmän olennon. "Vaikea on sanoin kuvata naivista
-totisuutta, vallatonta iloisuutta ja todellista tunteellisuutta, sekä
-näiden pääsäveleiden välillä väikkyviä puolisäveleitä, joita
-näyttelijätär toi esiin vaihtelevan osansa eri kohdissa. Vilkkauteen
-nähden hän oli kyllä ranskalainen, mutta itse luonteen tulkitsemisessa
-oli, niinkuin muuten jo toinen kielikin tekee luonnolliseksi,
-pohjoismainen väritys." -- -- Toinen pääosa oli Lindforsilla, joka
-näytti erittäin onnistuneesti aviomiestä. Hän kuvasi maltillisesti ja
-luonnollisesti järkevän miehen asemaa tuommoisen rouvanuken rinnalla.
--- "Voimme sanoa, että Lindfors tämän roolin kautta on astunut askeleen
-eteenpäin, joka ilahduttaa jokaista teatterin todellista ystävää",
-päättää arvostelija. Varsin tyydyttäviä olivat muutkin: Weckman --
-Adhemar, Vallenius -- de Clavignac, rva Rautio -- rva de Brionne, nti
-Salenius -- Josépha, Rautio -- Bastien ja Pesonen -- ravintolan
-vahtimestari. -- "Liiottelematta voinee sanoa, että teatterimme
-nyt ensi kerran täydelleen onnistui suuren ranskalaisen
-'konversatsionikappaleen' esittämisessä".[100]
-
-"Erotaan pois" meni 9 kertaa ja uudistettiin useasti myöhemmin. Tämän
-huvinäytelmän aikana sattui Runebergin päivä. Ohjelma käsitti: Kuningas
-Fjalar kymmenessä johtajan sommittelemassa vaikuttavassa kuvaelmassa,
-Runebergin runoelmia laulettuina ja lausuttuina (taiteellisin numero
-oli Torpantyttö, Ida Aalbergin lausumana) sekä "Vaasan poikia" s.o.
-Conrad Greven säveltämä laulukappale, muutettuna ja uudistettuna.
-
-Tähän pistämme jälleen oloja kuvaavan otteen Emilien kirjeestä Betty
-Elfvingille (8/2):
-
--- "Meidän on käynyt ylös ja alas niin toisessa kuin toisessa
-suhteessa. Kaarlo sanoo vasta uutena vuotena tuntevansa itsensä
-vapaaksi syksytaudistaan. Vaikeat katarrit y.m. ovat kuitenkin
-vaivanneet häntä nyt jälestäpäin, mutta reumatismistaan hän ei ole
-paljo kärsinyt. Minä olen ollut vanha ja väsynyt koko vuoden; en tahdo
-enää jaksaa niinkuin ennen. -- Teatterissa on tätä nykyä jotenkin
-rauhallista. Tammikuu oli huono, lukuunottamatta Regina-näytännöitä,
-mutta Erotaan pois on onnistunut hyvin ja jo tuottanut kolme hyvää
-huonetta, huolimatta siitä kovasta suoneniskusta, jonka kaikkien
-kukkarot kärsi Parisin näyttelyä varten toimeenpannun tilaisuuden
-kautta [arpajaiset ja naamiaiset 2/2], tänäänkin näyttää tulevan oikein
-hyvä huone. Pääsyy Erotaan pois-kappaleen suureen menestykseen on Ida
-Aalberg, joka on aivan loistava Cyprienne; Lindforskin on hyvä, mutta
-kumminkaan ei niinkuin Ida. Kyllä hän on draamallinen taiteilija
-kaikkein korkeinta luokkaa, ja jos hän olisi jonkun suuren
-kulttuurikansan lapsi, niin olisi hän maailmanmainio. -- Parin kolmen
-viikon päästä saamme Ibsenin Meren tyttären valmiiksi ja sitte ryhdymme
-vakavasti Numersin uuteen kappaleeseen, Tuukkalan tappelu, joka ei ole
-niin hyvä kuin Eerikki Puke." --
-
-Seuraava ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama Ibsenin
-_Meren tytär_ (Fruen fra Havet) 22/2. Siinä taas jonkunmoinen
-vastakohta juuri puheena olleelle ranskalaiselle huvinäytelmälle!
-Ibsenin puoleksi realistisessa, puoleksi vertauskuvallisessa draamassa
-käsitellään näet myös aviokysymystä ja enemmän kuin yksi kohta
-muistuttaa Nooraa. Kuitenkin vaimo tässä jää miehensä luokse, kun tämä
-oli myöntänyt hänelle "vapauden" seurata outoa, nimetöntä merimiestä
-taikka jäädä.
-
-Voimallisella taiteellaan rva Aalberg-Kivekäs loi näkyviin Ellidan
-sieluntuskat ja ulkonaisestikin hohtavan siniharmaan-kalanvärisen puvun
-ja tuulenalaista vettä muistuttavan vaihtelevan mielensä kautta hän
-teki havainnolliseksi haaveksivan, merta (s.o. vapautta) ikävöivän
-rouvan sielunelämän; mutta mitä paremmin hän tässä onnistui, sitä
-vähemmän luotettavalta tuntui se äkkinäinen sovinto ja rauha, johon
-näytelmä päättyy. Sangen hyvin esitettiin muutkin osat. Sala oli
-aviomies, Wangel, ja hän oli erittäin huomattava toisen näytöksen
-suuressa kohtauksessa, jossa hän kokonaan antautuen tehtäväänsä niin
-elävästi säesti Ellidan mestarillisesti suoritettua kertomusta, että
-tämä paikka tuli näytelmän loistokohdaksi. Ahlberg sopi hyvin
-Arnholmiksi, rva Rautio Boletteksi, nti Finne Hiideksi. Weckmanin
-Lyngstrand oli erittäin ansiokas: "ruumiin hervottomuus, rykiminen,
-hiljainen väsyttävä puhe, iloton hymy olivat luonnosta otettuja
-piirteitä, joilla hän todellisesti kuvasi nuorukaista, joka oli saanut
-vamman rintaansa". Niinikään ansaitsi Lindfors kiitosta Ballestadista,
-ja samoin Leino, "joka amerikkalaisena merimiehenä mahtavan ryhtinsä ja
-kesyttömän luontonsa kautta antoi oudolle miehelle juuri sen vieraan,
-lumoavan värityksen, jota runoilija on tarkottanut". -- Näyttämöllepano
-oli soma ja näytelmälle sopiva. Nähtiinhän siinä, kuinka perhe asui
-vuonon pohjassa, etäällä vapaasta merestä.[101]
-
-Kiitos etevän esittämisen tämä näytelmä miellytti yleisöä enemmän kuin
-useat muut uudet kappaleet: se meni kuusi kertaa, yhden kerran useammin
-kuin sitä seuraava kotimainen uutuus G. von Numersin _Tuukkalan
-tappelu_, "kaksi-osainen näytelmä 7:ssä kuvaelmassa", jonka ensi-ilta
-oli 15/3.
-
-Kesällä 1886 löydettiin Tuukkalan muinaissuomalainen kalmisto Mikkelin
-seuduilla ja sanomalehdissä kerrottiin valtioarkeoloogin tavanneen
-siitä monta kymmentä hautaa ja vainajien luiden ohelta keränneen
-pronssikoristuksia, rauta-aseita y.m. esineitä, niiltä ajoilta, jolloin
-kristinusko tuotiin maahan. Kaikesta päättäen kalmisto on rauhan aikana
-syntynyt, mutta ensiksi oli kuitenkin julkilausuttu se arvelu, että
-haudatut olivat tappelussa kaatuneita. Tämä arvelu pani Numersin
-vilkkaan mielikuvituksen liikkeelle, ja hän sommitteli draaman,
-Tuukkalan tappelu, jonka nimi soi varsin historialliselta, vaikkei
-sillä ole mitään historiallista pohjaa. Ensi laitoksen teostaan --
-"Striden vid Tuukkala" -- tekijä lähetti Bergbomille 7/11 1887,
-mainiten että se oli kirjoitettu "niin sanoakseni seisovalla jalalla
-nyt syksyllä". Hän lupasi samalla pari päivää myöhemmin lähettää
-harjottelijansa Rafael Reiniuksen tekemän suomennoksen, joka hänestä
-tuntui ilmehikkäämmältä ja voimakkaammalta kuin alkuteos. Millainen
-tämä laitos oli ja mitä muutoksia Bergbom siihen ehdotti, sitä emme
-tiedä; mutta tietysti hän oli osallinen tämänkin teoksen
-muodostamisessa näyttämökelpoiseksi, sillä kirjeistä 1888 v:n lopulta
-näkyy, että näytelmä silloin oli uudestaan kirjoitettu: 21/12 on kaksi
-näytöstä valmiina, ja koko "kurjuus" luvataan ennen vuoden loppua.
-Edelleen tiedämme, että Sala se oli, joka taitavasti teki lopullisen
-käännöksen.
-
-Draaman mukaan oli Tuukkalan tappelu verinen kahakka karjalaisten ja
-hämäläisten välillä, jossa edelliset, naisryöstöä kostaakseen,
-polttivat hämäläisen kylän, tappoivat sen miehiset asukkaat ja ottivat
-naiset vangiksi. (Kalmiston vainajat olisivat siten olleet hämäläisiä,
-mutta todellisuudessa ne lienevät karjalaisia.) Vaikka kaikki on
-tuulesta temmattua, on näytelmällä kuitenkin se ansiopuoli, että
-päävaikuttimet, kosioimistavat ja kotoisen naisen vihamielisyys
-toisesta heimosta tuotua miniää kohtaan, ovat kaukaisen ajan omia sekä
-että kohtaukset ja luonteet ovat rohkeasti suunniteltuja. Muuten on
-sommittelu samaan tapaan eepillisluontoinen kuin Eerikki Pukessa ja
-ainoastaan kolmessa ensimäisessä kuvaelmassa havaitaan draamallista
-jännitystä. Olematta siis läheskään nuhteeton taideteos oli Tuukkalan
-tappelu kaikissa tapauksissa mieltäkiinnittävä ilmiö, joka, joskin sitä
-pidettiin edellistä heikompana, ei vähentänyt tekijään kohdistettuja
-toiveita.
-
-Esitys oli tavan mukaan huolellinen, mutta koska näytelmä ei tarjoa
-merkillisiä tai kiitollisia tehtäviä, ansaitsee vain Lindfors tulla
-erittäin mainituksi. Hän loi näet rohkeimmin konsipeeratusta
-luonteesta, Hanka isännästä, "hämmästyttävän todellisen
-saiturivanhuksen. Koko hänen pukunsa ja asunsa oli erinomaisessa
-sopusoinnussa hajoamaisillaan olevan tuvan ja hänen eläimistyneen
-luontonsa kanssa, mutta todellisuus oli siksi liiallinen, että
-ainoastaan etevä näytteleminen sai sitä anteeksi antamaan -- esikuvaksi
-se ei kelpaa", lausuu arvostelija. "Näyttämöllepano oli maalauksellinen
-ja enensi kappaleen vaikutusta. Paitse jo mainitusta Hangan tuvasta
-muistutamme hämäläistalosta rauhan aikana ja sitte poltettuna.
-Loppukohtauksella oli omituisen synkkä mieliala, siinä kun nähtiin
-talon rauniot, keskellä pihaa kasvanut puukin hiiltyneenä mukana,
-kaatuneiden ruumiit sikin sokin maassa ja näiden keskellä Eikka (nti
-Stenberg) hyräillen itkuvirttä poikavainajalleen. Pukuihin oli
-luonnollisesti käytetty hautalöytöjen antamia aiheita".[102]
-
-Vähäpätöisempää uutta annettiin 31/3, nimittäin R. Kiljanderin
-1-näytöksinen _Pahassa pulassa_, jossa Lindfors luontehikkaasti kuvasi
-tohvelisankari-kamreeria ja nti Stenberg hänen sotaisaa rouvaansa, sekä
-_Alppimaja_ (Le Chalet), sanat E. Scriben ja sävelmät A. Adamin, jonka
-esittivät Lilli Kurikka (Bettly), Vallenius (Max) ja Rautio (Daniel).
-Huhtikuulla oli kevään viimeiset premiäärit: _Othello_ 5/4 ja _Setä
-Bräsig_ 26/4. Othellon esittämistä oli jo kauan ajateltu, vaikka yritys
-oli lykätty nimiroolin ja Jagon vaikeuden tähden. Nytkään ei esitystä
-voinut sanoa loistavaksi, joskaan ei siltä, kiitos olkoon johtajan
-taiteellisen ja runollisen aistin, puuttunut shakespearelaista
-luonnetta. Axel Ahlbergin voimat eivät täysin riittäneet Othellon
-vaativaan osaan. Paras hän oli lausuessaan puolustuspuhettaan neuvoston
-edessä ja siinä missä hän aavistaen petosta syöksyy Jagon päälle, mutta
-hän ei jaksanut johdonmukaisesti ja tarpeellisella vivahduttamisella
-kuvata intohimon kiihtymistä. Samoin oli Leinon Jago puutteellinen,
-luonteen raaka ja kyynillinen puoli tuli paremmin näkyviin kuin
-pirullinen viekkaus. Sitä vastoin rva Aalberg-Kivekäs kauniisti ja
-suloisesti näytteli Desdemonaa, tehden hänestä runoilijan mukaan
-lapsellisesti luottavaisen, hyväluontoisen olennon ja osaten ylläpitää
-näitä piirteitä viimeiseen saakka. Halme oli ulkonäöltään sopiva
-Cassio, vaikkei muuten rooliin kypsynyt, Weckman oli Rodrigo, Sala
-Brabantio ja nti Borg Emilia. Othello meni vaan neljä kertaa --
-viimeisen kerran eläkekassan hyväksi. -- Setä Bräsig, josta Kaarlo
-puhuu kirjeissään (kts. ylemp. s. 308) teki tarkotetun vaikutuksensa.
-Lindfors näytteli con amore, värejä säästämättä, kunnon pehtoria.
-Kappale, joka sittemmin on usein uudestaan nähty näyttämöllämme, meni
-ensi jaksossa vain kolme kertaa, viimeisen 5/5, jonka jälkeen seurue
-matkusti Vaasaan.
-
-_Vaasassa_ annettiin toukokuulla 13 näytäntöä: ensiksi Sirkka 8/5 ja
-viimeiseksi Setä Bräsig, näyttelijäin opintomatkojen hyväksi 31/5.
-Alussa oli Bergbom mukana, mutta hän lähti pian ulkomaanmatkalle, ja
-niinikään Ida Aalberg, joka esiintyi neljä kertaa (Ei lempi leikin
-vuoksi, Noora, Othello, Erotaan pois) lähteäkseen hänkin sitte pois.
-Itsestään ymmärrettävää on, että teatteri oli tungokseen täynnä, kun
-seurueen etevin taiteilijatar näytteli. Hänen esiintyessään viimeisen
-kerran oli tulo suurin (674 mk). Etupäässä matkakustannukset tekivät
-kuitenkin, että tulot nousivat vain puoleen menojen summaa. Vaasasta
-hajosivat näyttelijät kolmen kuukauden kesälomalle.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Taloudellisesti päättyi tämä näytäntökausi verrattain tyydyttävästi,
-joskaan ei ilman erityisiä puuhia. Johtokunnan kokouksessa 13/9 oli
-näet sen johdosta, että kolme edellistä vuotta oli kukin tuottanut
-keskimäärin noin 12,000 markan tappion ja että lähinnä edelliseltä
-vuodelta, syystä kun ei enään arpajaisrahoja ollut olemassa tappion
-korvaamiseksi, noin 10,000 markkaa oli jätetty velaksi tälle
-näytäntövuodelle, päätetty koettaa hankkia vähintäin 15,000 markan
-vuotuinen takaus kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tämän päätöksen mukaan
-toimeenpantiinkin kohta takauskirjoitus, jota varten kehotuksia
-lähetettiin teatteria harrastaville kansalaisille koko maassa.
-Yritykseen ei tälläkään kertaa turhaan ryhdytty, vaan merkittiin 100
-markan "osakkeita" jotenkin lähelle toivottua määrää, nimittäin niin
-että tilinpäätöksessä tulojen puolella mainitaan "kannattajien
-apurahana" 13,232 markkaa. Kiitos tämän lisän ei näytäntökauden menot
-enemmällä kuin Smk:lla 33:87 nousseet yli tulojen; mutta koska velka
-vuodelta 1887-88 tositeossa teki (ei 10,000 niinkuin johtokunta oli
-olettanut vaan) 17,033:23, niin oli velka tilivuoden lopussa 17,067:10.
-Tätä velkasummaa vastasi toki, niinkuin tilintarkastajat huomauttivat,
-teatterin omaisuus (puvusto, kirjasto y.m.), jonka arvo oli lähes
-120,000 markkaa.
-
-Näytäntöjen luku nousi 117:ään ja annettiin niissä: 10 kertaa Erotaan
-pois; 8 Farinelli, Maria Stuart Skotlannissa, Sirkka; 7 Tohtori Klaus;
-6 Meren tytär; 5 _Eerikki Puke, Tuukkalan tappelu, Pahassa pulassa_,
-Othello, Sorrentossa; 4 _Nummisuutarit_, Telefoonissa, Tuittupää,
-Zalamean tuomari, Setä Bräsig; 3 _Postikonttorissa, Tietäjä, Vaasan
-poikia, Regina von Emmeritz_, Naimapuuhat, Venetian kauppias,
-Hardangerin harjulla, Sabinitarten ryöstö, Ei lempi leikin vuoksi,
-Kultaristi; 2 Kuningas Fjalar (kuvaelmia), Puutarhurin tyttäret,
-Reviisori, Porvari aatelismiehenä, Veljesten kesken, Alppimaja,
-Orleansin neitsyt, Sota rauhan aikana; 1 _Kovan onnen lapsia, Saimaan
-rannalla, Roinilan talossa, Amalia ystävämme_, Noora, Luulosairas.
-
-Näistä 40:stä kappaleesta oli 12 kotimaista ja 14 ohjelmistolle uutta.
-
-
-
-
-XVIII.
-
-Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.
-
-
-Toukokuun alkupuolella Bergbom-sisarukset jälleen lähtivät, Kaarlo
-Vaasasta ja Emilie Helsingistä, yhteiselle ulkomaanmatkalle,
-Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Turusta Betty Elfving liittyi Emilien
-seuraan, niin että nämä kolme hyvää ystävää kerran saivat yhdessä
-nauttia sitä virkistävää vapaudentuntoa, jonka lyhytkin irrottuminen
-jokapäiväisistä puuhista ja huolista tuottaa. Mitä he kokivat
-Kööpenhaminassa, siitä ei ole tietoja; mutta Tukholmassa, jossa he
-oleskelivat toukokuun lopulta kesäkuun keskivaiheille (Kaarlo
-kauemminkin), heitä kiinnitti Meiningiläisten vierailu. Kuuluisa
-teatteriseurue antoi näet siellä kesäkuulla sarjan näytäntöjä, ja oli
-sinne sentähden tullut myöskin muutamia näyttelijöitämme, nimittäin
-hra ja rva Leino, nti Svan ja Niilo Sala. Esitetyistä kappaleista
-mainitaan kirjeissä m.m. Orleansin neitsyt, Venetian kauppias,
-Wallenstein-trilogia, Talvinen tarina ja Wilhelm Tell. Wallensteinistä
-Kaarlo kirjoittaa Emilielle, joka kotimatkallaan oli poikennut
-sukulaisiinsa Kuitiaan:
-
-"Se pysyttäytyi jotenkin samalla asteella kuin Neitsyt. Erinomaisen
-onnistuneita yksityiskohtia, mutta näyttelemiseltä puuttui innostusta.
-Upseerien kemut ja Pappenheimiläisten ryntäys vaikuttivat mahtavasti,
-mutta -- mutta -- kun oli kysymys draaman psykoloogisesta puolesta,
-täytyi usein ottaa hyvä tahto teosta. Naiset (Berg, Otto-Lorenz,
-Lindner) hyvinkin heikkoja." --
-
-Juhannuksen aikana Kaarlo ilmottaa aikovansa Söderteljen
-kylpyparantolaan. "Lienee yhdentekevä minkä paikan valitsee, kun vain
-oikein hoitaa itseään." Suomalaisia näyttelijöitä hän ei ollut paljon
-tavannut. Ne söivät Mosebackenilla ja sinne oli pitkä matka, puhumatta
-"inhottavasta hissistä". Päivänsä hän oli viettänyt milloin lukusalissa
-ja kirjastossa, milloin Eläintarhassa, jossa oli miellyttävä kävellä.
--- "Aikomukseni on koettaa vahvistaa hermojani. Viime talvi kävi niiden
-kimppuun. Vahva päätökseni on tulevaisuudessa karttaa kaikkia aiheita
-tuskallisiin kohtauksiin, jotka niin järisyttivät minua viime talvena.
-Ihanteeni on tasainen, rauhallinen, mutta leppymättömän luja
-käytöstapa. Pyydän ainakin pyrkiä siihen. Kun vain sinä, hyvä enkelini,
-tahdot auttaa minua."
-
-Nähtävästi Kaarlo kohta juhannuksen jälkeen lähti Söderteljeen. Hänen
-olostaan siellä sekä muusta antavat hänen kirjeensä tietoja. Otamme
-joitakuita piirteitä:
-
-(Södertelje 4/7). "Rakas sisar! Sain juurikään kirjeesi. Kiitos! --
-Olen iloinen että Inez Borg menee naimisiin. Kenties on se onnellisinta
-hänelle ja meille. Sala on paraikaa luonani. Meiningiläiset päättivät
-toissa päivänä. Hän on ihastunut Rosvoihin ja hyvin tyytyväinen
-Telliin. Ennen teatteriintuloansa hän on suomentanut Tellin ja luuli
-käännöksen vielä olevan olemassa." -- "Täällä on jotenkin
-ykstoikkoista. En ole tehnyt ainoatakaan tuttavuutta [siellä oli, niin
-hän oli ennen kirjoittanut, enimmäkseen vain Tukholman tukkukauppiaita
-ja ylimyksiä, joita kohtaan hänellä ei ollut mitään sympatiiaa].
-Muutoin ei ole mitään syytä oleskella itse kylpylaitoksen seutuvilla --
-ei musiikkia, ei ravintolaa, niin että tuskin olen nähnytkään
-kylpyvieraita. Olen joutunut jonkunlaiseen eristämisparannukseen, joka
-lienee hyvä hermoille. Kylvyt ja sairasvoimistelu hyviä. Täkäläinen
-lääkäri sanoi, niinkuin Torp Gausdalissa, että jollei minulla olekaan
-sydänvikaa, löi sydämeni kuitenkin heikosti ja oli vahvistuksen
-tarpeessa. Dieetti olisi välttämätön. Valitettavasti se on kallista,
-sillä siihen kuuluu viiniä päivällisiksi, vieläpä Rheininviiniä, joka
-ei ole huokeaa. Kuinpa nyt vain voisin koota voimia, niin etten antaisi
-hetken vaikutelmien temmata itseäni mukaansa." --
-
-Emilie kehottaa veljeänsä ehdottomasti noudattamaan lääkärin
-määräyksiä, välittämättä siitä että dieetti on kalliimpaa kuin
-tavallinen ruoka. Yksinäisyys ei liene haitaksi, jollei tule liian
-ikävä olla. "On kai samoin kuin Naantaalissa?"
-
-Kaarlon myöhemmistä (päiväämättömistä!) kirjeistä:
-
--- "Pelastusarmeija kääntää paraikaa Söderteljen yhteiskuntaa
-ylösalaisin. Olen pari kertaa ollut sen kokouksissa. Vaikutus on
-enemmän edullinen kuin päin vastoin. Humbuugi on tosin ääretön, mutta
-samalla naivi. Apropos, ostin pari numeroa 'Sotahuutoa'. Siinä
-kerrotaan 'marsalkka' ja 'marsalkan rouva' Boothin heinäkuun alussa
-pitävän suurta kongressia Parisissa. Mukana olevien korkeampien
-upseerien joukossa mainitaan ensi sijassa prinsessa Ouohtomsky [o.s.
-Etholén]. Hän on siis julkisesti liittynyt liikkeeseen. Tokko
-järjestelmäänkin?"
-
-"Kävin nykyisin Tukholmassa vaihtaakseni kirjoja ja nuotteja
-lainakirjastossa. Näin silloin Nya Pressenistä, että uusi suomalainen
-sanomalehti [Päivälehti!] on päätetty asia. Ainoastaan yhden asian
-tähden se huolestuttaa minua -- pelkään, että Viktor Löfgren ei kestä
-sitä katkeraa ja pikkumaista polemiikkia, joka siitä seuraa. -- Mutta
-puolueelle itselle tuottaa uusi lehti luullakseni ainoastaan selvyyttä.
-Jonkunlaisen hajaannuksen se tietenkin aiheuttaa, mutta se ei voi olla
-onnettomampi kuin nykyinen painostava tyytymättömyys salakavaline
-hyökkäyksineen selkään. Teatterille on se kai onneksi, sillä kyllä se
-seurannee sen esityksiä toisin kuin tähän saakka on tapana ollut, ja
-silloin pakotetaan Uusi Suometar olemaan mukana." --
-
-"Falkmanin kuolema [9/7] liikutti minua enemmän kuin tavallisesti siksi
-vieraan henkilön poismeno. Hän eli kuitenkin omaa elämäänsä -- eikä
-toisten."
-
-Teatterin toimesta syksyllä oli päätetty, että se alotettaisiin
-Tampereella. Mutta aivan odottamatta Kaarlo sai Tampereelta kirjeen,
-jossa sanottiin ettei teatterirakennuksen laajennusta, johon siellä oli
-ryhdytty, saataisikaan valmiiksi sovittuun aikaan. Se pakotti hänet
-lähtemään Söderteljestä, ja saapui hän 7/8 kotia Helsinkiin. Tästä
-Emilie kirjoittaa 9/8 nti Elfvingille:
-
-"Keskiviikko iltana Kaarlo palasi sangen tyytyväisenä matkaansa. Hänen
-täytyi keskeyttää kylpynsä viikkoa varhemmin kuin aiottu oli Tampereen
-rettelöiden tähden. Jos olisimme ennen tienneet tästä, olisimme
-luultavasti sopineet 3 viikon olosta syyskuulla Porissa ja 4 viikon
-Turussa. -- Tänään aamulla täytyi Kaarlon matkustaa Tampereelle
-katsomaan, oliko eräs sikäläinen raittiussali mahdollinen teatteriksi.
-Jollei, alotamme täällä, koetamme tulla toimeen niin kauan kuin
-mahdollista on. -- Ikävä on aina alottaa vastoinkäymisellä ja
-laskuvirheillä. Kaarlo sanoo varmaan uskovansa, että hän voisi tulla
-täysin terveeksi, jos hän vain saisi olla kokonaisen vuoden ulkona,
-vapaana kaikista huolista ja harmista. Se unelma ei kumminkaan koskaan
-toteutune."
-
-Yksi syy, minkä tähden oli arveluttavaa alottaa Helsingissä, oli
-naisnäyttelijäin rivin äkkinäinen harventuminen. Ensiksikin Ida Aalberg
-keväällä oli kieltäytynyt enään sitoutumasta teatterin palvelukseen,
-jonka lisäksi Inez Borg ja Lilli Kurikka kesän kuluessa menivät
-naimisiin, edellinen hammaslääkäri W. Olanderin ja jälkimäinen johtaja
-R. Kajanuksen kanssa, ja vihdoin oli Saimi Svan joutunut kihloihin
-taiteilija Eero Järnefeltin kanssa.
-
-"Julmaa on", Emilie huudahtaa kirjeessään nti Elfvingille, "kuinka nuo
-naimiset ovat vaarallisia teatterille. Kuinpa me edes saisimme pitää
-Olga Finnen; minä olen aivan levoton. Saimi Svan jää vielä täksi
-vuodeksi, mutta tietysti hän on mukana vain puolella mielenkiinnolla,
-puolella sydämellä ja puolilla ajatuksilla. Kyllä nämä alituiset
-naimiset ovat olleet teatterin suurin vihollinen; niin pian kun tytöt
-ovat saaneet vähän näyttämötottumusta ja rutiinia -- niin yks kaks
-vihille! Suomalainen teatteri on koko olemassaolonsa aikana ollut
-täydellinen naimistoimisto (!)" --
-
-Lopultakaan ei ollut muuta neuvoa kuin näytellä Helsingissä. --
-
-"Seurueen jäsenet", Emilie kirjoittaa 5/9, "ovat poikkeuksetta
-ihastuneita kun saavat alusta alkaen olla täällä. Ne ovatkin usein
-kehottaneet meitä tähän, mutta Kaarlo ja minä olemme levottomia. Saa
-nähdä kuinka meidän onnistuu, varsinkin kun syksy on niin kaunis. Hyvin
-ahkeria on meidän oltava. Nyt harjotetaan saksalaista komediaa,
-Kuuluisia naisia, ja Ibsenin Kansanvihaajaa, sitte tulee Lear ja muita
-uudistuksia ja marraskuun alussa Julius Caesar. -- Missä Ida Aalberg
-on, sitä en tiedä. Hän lähti heinäkuun lopulla miehensä kanssa
-ulkomaille ja aikoi viipyä jouluun asti, vaikka hän [mies] olisi
-palaava jo tähän aikaan. Walterin [Runeberg] aikomus muovailla Kaarlon
-rintakuva meni myttyyn, kun Kaarlo oli leikkauttanut tukkansa aivan
-lyhyeksi ja ajattanut huulipartansa, niin että hän oli tullut aivan
-tuntemattomaksi (!)" -- Kaarlo oli muuten virkeä. Elokuun lopulla hän
-oli käynyt Haminassa ystävänsä Otto Morellin luona ja viihtynyt siellä
-hyvin.
-
-Näytännöt alkoivat 8/9, ja tuli -- Tuukkalan tappelun, Nummisuutarien
-ja Murtovarkauden jälkeen -- 18/9 ensimäinen uusi ohjelma: Anni
-Levanderin suomentama Schöntanin ja Kadelburgin huvinäytelmä _Kuuluisia
-naisia_. Kappale, joka oli otettu uutuutensa eikä arvonsa tähden (kts.
-ylemp. s. 309), meni vain kolme kertaa. Miellyttävin rooli oli Olga
-Finnen esittämä vallaton, naivi Herma. Verrattomasti merkillisempi
-uutuus oli Ibsenin _Kansanvihaaja_ 25/9, ja parempi oli esityskin,
-syystä kun luonteet ovat todellisempia ja herättivät aivan toisenlaista
-harrastusta näyttelijöissä. Leino tohtori Stockmanina sai oivallisesti
-näkyviin tieteelleen elävän miehen lapsellisuuden ja kokemattomuuden
-käytännöllisessä elämässä, mutta hätäillen lausumisessaan hän
-jätti neron mahtipuolen varjoon. Etevin hän oli suuressa
-kansankokouskohtauksessa, joka näyteltiin oikein illusionia
-herättävästi. Ahlberg pormestarina kuvasi selvin piirtein virkamiestä
-tohtorin vastakohtana, osaamatta kuitenkaan kätkeytyä tyyppiin. Siihen
-Lindfors pystyi nyt niinkuin monesti ennenkin: hänen nahkurimestarinsa
-Martti Kiil oli itsenäinen ja erinomainen poroporvarisuuden esikuva.
-Onnistunut oli niinikään Rautio -- Aslaksen, jota paitse kiitosta
-ansaitsivat Weckman -- Billing, Falck -- Horster ja tohtorin poikina
-esiintyvät neidit Finne ja Salenius. Mutta huolimatta tästä ja hyvästä
-yhteisnäyttelemisestä yleisö pysyi kylmänä. Näytelmä meni syksyn
-kuluessa kuusi kertaa, mutta vain kolmantena iltana paremmalle kuin
-puolelle huoneelle. -- Jälleen siis nähtiin, että teatterin yleisö oli
-saanut kyllänsä realismista. Melkoista parempi oli seuraavien ohjelmien
-menestys, vaikka olivat uusinnoita: Kuningas Lear ja Parjauspesä.
-Nämäkin näyteltiin kumpikin kuusi kertaa. Learia näytteli Leino yhtä
-etevästi kuin kolme vuotta ennen ja samaan tapaan; sitä vastoin
-Lindfors osotti suuresti edistyneensä. Ontuvan, kuhmuselkäisen narrin
-esiintymisessä, jonka kasvoista puhui elämän kärsimys ja terävä äly,
-oli jotakin, niin sanoaksemme, historiallisen todellista, joka
-vastustamattomasti viehätti katsojaa, varsinkin kun Lindfors yhtä hyvin
-sanattomana kuin puhuessaan pysyi kiinni syvästi inhimillisessä
-roolissaan.[103] Uusia rooleissaan olivat rva Rautio (Goneril), nti
-Svan (Regan) ja nti Finne (Cordelia). Parjauspesä esitettiin nyt
-niinkuin kymmenen vuotta ennen hyvällä yhteisnäyttelemisellä.
-Varsinaiset pääosat, sir ja lady Teazle, olivat Lindforsilla ja rva
-Rautiolla.
-
-Syyskauden tärkein näytännöllinen tapaus sattui 13/11, kun mainioin
-Shakespearen kolmesta roomalaistragediasta, _Julius Caesar_, ensi
-kerran näyteltiin. Valmistuksista oli kauan huhuiltu, ja odottaen
-jotain tavatonta yleisö jo ensi iltana täytti huoneen permannosta
-kattoon. Eikä odotus pettynytkään. Kuvaelma esitettiin kuvaelman
-perästä niin näyttämölaitoksiin kuin näyttelemiseen nähden aikakauden
-ja tunnelman mukaisesti järjestettynä ja tasaisesti, vaikuttavasti
-toimitettuna, ja jännittynyt mielenkiinto lämpeni lämpenemistään
-vaihtuakseen lopulta syväksi ihastukseksi ja innostukseksi, joka
-purkautui esiinhuutoihin ja sydämellisiin suosionosotuksiin pääosien
-esittäjiä, Salaa, Ahlbergia ja Leinoa, sekä johtaja Bergbomia kohtaan.
-Näyttämöllepanossa oli Meiningiläiset otettu esikuvaksi, mutta
-kuitenkin niin, että kaikki oli itsenäisesti mukailtu silmällä pitäen
-pienen näyttämön mahdollisuuksia. Totta on ettei Helsingissä koskaan
-ennen oltu historiallista näytelmää niin täyteläisesti näyttämölle
-järjestetty, mutta silti oli järjetöntä tuhlausta vältetty ja johtavana
-silmämääränä pidetty sitä, ettei mikään laiminlyönti puvuissa taikka
-laitoksissa häiritsisi historiallista luonnetta. Tämän ohella oli
-suurta painoa pantu yhteisnäyttelemiseen, sillä jos missään kappaleessa
-on se juuri tässä vaikutuksen pääehto. Näin olikin todella saatu
-draaman neljä tärkeintä kuvaelmaa erinomaisen tehokkaaksi:
-kohtaus Bruton puutarhassa, Caesarin murha, suuri kansankohtaus
-puheineen forumilla sekä yökohtaus Bruton teltassa Sardeen luona.
-Murhakohtaukselle pelastettiin täydelleen sen jylhä luonne eikä
-näyttämöllämme ole nähty vaikutukseltaan tenhosampaa kansankohtausta
-kuin forumilla tapahtunut -- siinä oli vilkkautta taikka oikeammin
-mukana elämistä, nousevaa ja laskevaa intoa ja raivoa niinkuin myrskyn
-pauhatessa, se kun ajottain on lauhtuvinaan sitte taas sitä ankarammin
-kiihtyäkseen. Oli kuin Bergbomin luova taiteilijahenki hetkeksi olisi
-tulistuttanut avustajajoukot.[104] Loppunäytösten surunsekainen
-mieliala, joka niin ihmeen ihanasti sointuu viimeisten illusionien
-häviämisen kanssa, tuli erittäin tuntuvaksi telttakohtauksessa.
-
-Vaikka mahtava vaikutus riippui esityksen eheydestä, ovat muutamat
-näyttelijät erikseen mainittavat. Sala Brutuksena osasi antaa
-esiintymiselleen sen ihanteiden maailmassa elävän miehen tyvenen
-vakavuuden, joka on sankarille omituinen. Hän erosi toisista ei
-ainoastaan sanojensa vaan käytöksensäkin kautta. Ahlbergkin sai
-melkoista tunnustusta Antoniostaan, mutta hänen käsityksensä ja
-näyttelemisensä oli kuitenkin ulkonaista. Leino oli verraten tyydyttävä
-Caesarina, hänen parrattomissa kasvoissaan ja koko ryhdissään oli siksi
-kaukaisluontoista, että hahmo häiritsemättä sulautui etäiseen
-historialliseen kokonaiskuvaan. Ansiokkaimpia oli rva Rautio Portiana.
-Lyhyt tehtävä suoritettiin kerrassaan moitteettomasti, joten
-puutarhakohtauksen loppuosa muodostui suloiseksi lepohetkeksi ankarassa
-näytelmässä. Vihdoin näytteli Olga Finne Luciusta niinkuin pitikin
-hiljaisella luonnollisuudella.
-
-Julius Caesar meni 8 kertaa, joista viimeistä edellinen varta vasten
-koulunuorisolle ja viimeinen kansannäytäntönä. -- Lähinnä sen jälkeen
-tuli Björnsonin Konkurssi, uusittuna; mutta se esitettiin vain kolme
-kertaa huonoille huoneille -- "valitettavasti näyttää teatterin yleisö
-miehissä sairastavan influensaa!" huudahti eräs arvostelija.
-
-Emilien kirjeistä Betty Elfvingille näkyy, että syksyllä ajateltiin
-Pietariinmenoa, vaikkei siitä mitään tullut. Kaarlo kävi sitä varten
-Pietarissa, jonka suomalaiset kyllä mielellään olisivat nähneet
-teatterin tulevan, mutta varmaa sopimusta ei tehty, pääasiassa
-sentähden ettei tietty tulisiko Ida Aalberg mukaan vai ei. Siitä
-riippui näet ohjelmisto ja huoneusto, koska vanha kauppiasklubi oli
-liian ahdas Reginaa, Romeota ja Juliaa y.m. varten eikä taas
-kannattanut ottaa isompaa ja kalliimpaa, jollei niitä näyteltäisi. --
-Samassa kirjeessä (7/10), josta tämä on otettu, Emilie kertoo Minna
-Canthin tulevan kuukaudeksi Helsinkiin ja kehottaa nti Elfvingiäkin
-tulemaan tehdäkseen hänen tuttavuuttaan. "Teidän pitäisi sopia
-erinomaisen hyvin yhteen." -- Teatterista mainitaan, että Sala nyt oli
-ohjaaja ja "Kaarlon paras tuki". Hän oli tunnollinen ja täytti erittäin
-hyvin velvollisuutensa. "En voi sanoa", Emilie lisää, "kuinka
-tyytyväinen olen, että hän on ottanut tämän työn."
-
-Nti Elfving tuli kuitenkin Helsinkiin vasta jouluna viipyäkseen
-muutamia viikkoja uudelle vuodellekin, ja oli tällä matkalla erikoinen
-syynsä. Ennen nimimerkillä Aura julkaistuaan historiallisen kertomuksen
-"Härkmannin pojat" hän oli nyt kirjoittanut suuren draaman,
-_Sprengtportenin oppilaat_, joka oli ollut Kaarlolla tarkastettavana,
-ja oli siihen yhteistoimin korjauksia tehtävä. Vähän ennen joulua oli
-Kaarlo pienessä piirissä lukenut näytelmän ääneen ja kirjoitti Emilie
-sen jälkeen (23/12):
-
-"Teoksesi teki kovin hyvän vaikutuksen, kun se luettiin perjantaina.
-Sala lupaa suomentaa sen, mikä on sangen tärkeää, sillä hän osaa hyvin
-pitää silmällä kielen karakterisuutta. Tuukkalan tappelussa hän teki
-siinä kohden oikean suurteon. Onko loppukuvaelma jo suunnilleen valmis?
-Kaarlo pyytää saada luonnoksen siitä niin pian kuin mahdollista." --
-
-Näytelmä korjattiin tekijän ollessa Helsingissä ja suomennettiin yhtä
-menoa, sillä Bergbomin aikomus oli kohta toimittaa se näyttämölle.
-Emilie ilmottaakin 25/2 kappaleen olevan kollatsionoidun ja harjotusten
-alkaneen sekä että toivottiin sen valmistuvan maaliskuun 19 tai 21
-päiväksi. Siksi pitäisi nti Elfvingin tulla Helsinkiin, jossa asiat
-niin järjestettäisiin että hänen täälläolonsa pysyisi salassa -- hän
-kun näet ei tahtonut julkisesti esiintyä tekijänä. Valitettavasti oli
-tämä kaikki turhaa puhetta ja puuhaa, sillä sensuuri astui väliin ja
-teki lopun hankkeista -- tosin niin myöhään, että yritykseen oli
-uhrattu paljon aikaa, työtä ja kustannuksia. Ensin tuli "varma, kalpea
-_ei_", mutta kun Kaarlo tarjoutui tekemään muutoksia, näytti asia taas
-mahdolliselta. Kaarlon mielestä, Emilie kirjoittaa 14/3, voitaisiin
-suostua pyyhkimään vähemmän tärkeitä kohtia, vaikkei semmoista, "joka
-antaa teokselle ydintä ja väriä". Mutta kaikki turhaa.
-
--- "Sprengtportenista ei ole mitään sanottavaa", lausutaan kirjeessä
-29/4, "sensuuri kieltää, ilmottamatta varsinaista syytä -- ainoastaan
-verukkeita esitetään. Ensin vaadittiin 2 _painettua_ kappaletta; monien
-taistelujen ja neuvottelujen jälkeen tyydyttiin 2 _kirjoitettuun_
-kappaleeseen, ja painoylihallituksen puheenjohtaja pyysi Kaarlon (!)
-merkitsemään reunaan kaikki paikat, jotka mahdollisesti olivat
-sopimattomia, jonka Kaarlo tekikin. Kun sitte molemmat käsikirjoitukset
-olivat maanneet 3 viikkoa painoylihallituksessa, saatiin ne vihdoin
-takaisin -- ilman näyttelemislupaa, koska muka 'kappaleet eivät olleet
-aivan yhtäpitäviä!' Olisimme tietenkin voineet pakottaa heidät antamaan
-lähemmän selityksen, mutta meistä on viisaampaa jättää asia syksyksi,
-semminkin kun yleisesti katsotaan sopimattomaksi _nyt_ esittää mitään
-suomalaisia itsenäisyystuumia koskevata. Myöskin kuvernööri
-ja poliisimestari olivat _pyytäneet_, ettei kappaletta nyt
-näytettäisi." -- --
-
-Kun nti Elfving jo ennen oli ilmottanut mieluummin näkevänsä, että
-kappale jäisi näyttelemättä kuin että se esitettäisiin silvottuna ja
-heikonnettuna, oli asia täten kielteisesti ratkaistu -- ei ainoastaan
-syksyksi, niinkuin Emilie kuvitteli, vaan ainiaaksi.
-
-Kerrottuamme yhdessä jaksossa tämän vastoinkäymisen, palaamme uuden
-vuoden alkuun. -- Ensimäinen uusi kappale oli Salan suomentama George
-Sandin 3-näytöksinen _Claudie_ 10/1, joka meni kolme kertaa. Sirkkaa
-muistuttavassa näytelmässä olivat pääroolit: nti Finnellä (Claudie),
-Leinolla (Remy), rva Rautiolla (Rose Legrand), Weckmanilla (Sylvain) ja
-Rautiolla (Denis). -- Topeliuksen päivänä annettiin Regina von
-Emmeritz, jossa _Ida Aalberg_, palattuaan Firenzeen saakka ulotetulta
-matkaltaan, alotti kolmiviikkoisen vierailunsa. Taiteilijatar esiintyi
-neljä kertaa Reginana, kaksi kertaa Cypriennenä Erotaan pois
-kappaleessa ja neljä kertaa _Thérèse Raquinina_ E. Zolan
-samannimisessä, Hanna Aspin suomentamassa draamassa, joka näyteltiin
-ensi kerran 29/1 ja jonka esittäminen näyttämöllämme on luettava
-näytäntökauden merkkitapauksiin. Huolimatta näytelmän kirjallisesta
-merkityksestä Bergbom tuskin olisi ilman erikoista aihetta ottanut
-tämän ultrarealistisen draaman esitettäväksi. Kuvataanhan siinä kahden
-murhaajan sieluntuskia niin kauhean räikeästi, että Kovan onnen lasten
-kurjuus siihen verraten oli pelkkää idylliä, ja kuitenkin oli jo
-jälkimäinen saanut yleisömme tasapainostaan[105]. Kappaleen ottamisen
-aiheuttikin se, että Ida Aalberg paraikaa tutki Thérèsen roolia
-näytelläkseen sitä (saksaksi) Berlinissä, Freie Bühne-yhdistyksen
-näytännöissä. Olihan se taiteilijattarelle paras harjotus saada
-edeltäkäsin täällä esiintyä samassa roolissa. -- Tudeerin arvostelusta
-Valvojassa teemme joitakuita otteita:
-
-Thérèse Raquin näyteltiin mallikelpoisesti. Näyttelijämme ovatkin
-skandinavilaisten ja kotimaisten näytelmien kautta hyvin koulutetut
-pitämään todellisuutta silmämääränään ja kuvaamaan sitä. Muuten Thérèse
-Raquin on kyllä omiaan näyttelijöitä harrastuttamaan, sillä teksti on
-sitä laatua, että se enimmäkseen tarjoaa heille vain ulkopiirteet,
-jotka heidän on itsenäisesti täyttäminen ja elähyttäminen. Kaikki
-näyttelijät olivatkin käsittäneet tehtävänsä erittäin hyvin, ja he
-saivat myöskin aikaan mitä eheimmän, elävimmän kokonaiskuvan.
-
-Tullakseen täysin todenmukaiseksi Thérèse Raquinin rooli vaatii
-näyttelijältä tavattoman paljo alttiiksiantavaisuutta, ja pysyäkseen
-eheänä, kokonaisena se vaatii suurta intelligenssiä ja hienoa taitoa.
-Rva Aalberg täytti nämä vaatimukset mitä suurimmassa määrässä.
-Ainoastaan kolmannen näytöksen alussa -- -- hänessä ehkä on velttoa,
-hienoa _grande damea_ enemmän kuin rooli oikeastaan sallii. Muuten oli
-hänen näyttelemisensä alusta loppuun todella loistavaa. Ensi
-näytöksessä tapahtuva jyrkkä käänne jöröstä välinpitämättömyydestä
-tuliseen lemmen hehkuun, kolmatta näytöstä täyttävä ääretön tuska,
-neljännessä näytöksessä ilmaantuva ulkonainen ja sisäinen
-rappeutumistila ynnä yhä kasvava kauhu, kaikki ne esitettiin
-semmoisella todenperäisyyden voimalla, ettei katsoja niitä ikinä
-unohda. -- Ahlbergin Laurent oli hänen parhaita roolejaan. Hänen
-onnistui siinä tavallista paremmin vapautua omasta itsestään ja
-mukautua tehtäväänsä, niin että hänen Laurentinsa todella herätti niitä
-kauhun, inhon ja säälin tunteita, joita tekijä on tarkottanut. --
-Lindfors teki Grivet höperöstä erittäin onnistuneen tyypin;
-ensimäisissä näytännöissä hän höperöimisellään ehkä liiaksikin veti
-yleisön huomiota pois päätoiminnasta. -- Rva Raquinin roolin suoritti
-nti Stenberg odottamattoman hyvin. Hänen näyttelemisensä oli luontevaa,
-teeskentelemätöntä; yhtä liikuttava kun hän oli hellänä ja surevana
-äitinä, yhtä kamala hän oli viimeisessä näytöksessä elävänä
-kuvapatsaana, joka ainoastaan silmien katseilla voipi lausua ilmi sitä
-ääretöntä vihaa ja sitä hurjaa kostonriemua, joista hänen sydämensä
-oli pakahtua; oli ikäänkuin kaikki elämä mikä halvaantuneen
-liikkumattomassa ruumiissa oli jäljellä, olisi kokoontunut noihin
-palaviin silmiin. Katselija täydelleen tajusi, etteivät Thérèse ja
-Laurent voineet niiden katsetta kestää. -- Rooli mahtoi olla hyvin
-rasittava. -- Näyttämön asu ja yleensä koko 'mise en scène' kuvasivat
-erittäin todenmukaisesti niitä oloja, joihin näytelmän toiminta
-perustuu.
-
-Paitse jo mainituissa rooleissa Ida Aalberg esiintyi Runebergin
-päivänä, lausuen Maamme-laulun ja näytellen Lean. Se innostus, jonka
-hän tällä vierailulla herätti, tuli varsinkin näkyviin kun Erotaan pois
-4/2 annettiin hänen hyväkseen ja kun hän 7/2 Thérèse Raquinina esiintyi
-viimeisen kerran.
-
-Helmikuullakin oli kaksi premiääriä, joista edellinen, Salan suomentama
-A. Wilbrandtin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Maalarit_ (14/2), annettiin
-vain kaksi kertaa herättämättä mitään suosiota, mutta jälkimäinen,
-G. von Numersin niinikään 3-näytöksinen huvinäytelmä _Kuopion takana_,
-muodostui sitä suuremmaksi, jopa harvinaisen suureksi menestykseksi.
-
-Kuopion takana on samoin kuin muutkin Numersin suomenkielisinä
-julkisuuteen tulleet näytelmät lopullisen muotonsa saanut hänen ja
-Bergbomin yhteistyön kautta. Ensi kerran se mainitaan Numersin
-kirjeessä 5/12 1888:
-
-"Minä kyhäilen nyt pientä uudenaikaista kappaletta nykyään
-riidanalaisesta kysymyksestä: kuka oikeastaan on oleva herra talossa,
-vaimoko vai mies, ja tulen minä siihen epätoivoiseen päätökseen, että
-kyllä se on mies. Siis hansikka Pohjoismaiden naisille. Vaimoni
-mielestä on kappale -- surullinen, ja hän suuttuu kun hän näkee sen. Se
-on muutoin komedia." -- Toisen kerran tekijä puhuu siitä 9/2 1889:
-"Olen juuri päättänyt vetisen jäljennöksen 'Noorasta' -- kolmessa
-näytöksessä -- mutta minun herrasväkeni ovatkin ainoastaan kihlatuita!
-Otan kai sen mukaani [tullessani Helsinkiin]."
-
-Nämät otteet ovat tuskin ristiriidassa sen kanssa mitä kirjan tekijä
-muistaa Bergbomin sanoneen, nimittäin että kappale alkuaan oli ajateltu
-vakavaksi nykyaikaisdraamaksi; todellisuudessa siitä sukeutui mitä
-hyvätuulisin huvinäytelmä, jonka pääajatus on kokonaan vastakkainen
-yllämainitulle. Miten siinä annetaankin letkauksia oikealle ja
-vasemmalle, on toki päätös se, että ohjakset ovat naisen kädessä
-taikka, niinkuin Numers itse lausuu edellisiä vuotta myöhemmässä
-kirjeessä: "nainen hallitsee kyllä ilman kuninkaallista kruunua ja
-ilman 'oikeuksia'".
-
-Kun Bergbom toukokuun alussa 1889 matkusti Vaasaan siellä
-järjestääkseen teatterin vierailua, pysähtyi hän vuorokaudeksi
-Suinulaan Numersin luokse, ja silloin luultavasti Kuopion takana
-yhdessä uudestaan suunniteltiin. Mutta varmaankaan se ei ollut ainoa
-neuvottelu asiasta. Kirjeissä kappale mainitaan jälleen vasta 9/1 1890,
-jolloin Numers lausuu:
-
-"Lähetän tänään rautatiepakettina kolmannen näytöksen. Lisää ja ota
-pois niinkuin tahdot, kun vain saat siihen pontta ('ruter'). -- Kun
-minulle on selvinnyt, että se todella näytellään, on mielenkiintoni
-jälleen herännyt. Anna nyt nti Nissisen[106] alottaa kolmannen
-näytöksen suomentaminen ja palauta rauhallisesti tänne 1:nen ja 2:nen
-näytös,[107] niin että saan kirjoittaa ne uudestaan, 'kunniasanallani'
-saat ne takaisin korkeintaan 3:ssa päivässä." -- (Kirjoittaja
-julkilausuu tyytyväisyytensä siitä, että Olga Finne tulee Lilliksi ja
-Saimi Svan nimismiehen rouvaksi.) -- "Niin lähetä nyt tänne alkupuoli
-ja ajattele sitten päivän iskusanoja (slagord), joita ei kasva täällä
-metsässä".[108] -- Edelleen saamme samasta kirjeestä tietää, että
-mainiot säkeet:
-
-    'Sä oikeutes tietää tahdot, nainen?
-    Rakasta, kärsi, ahkeroitse vainen!'
-
-olivat pitkästä (ruotsinkielisestä) runosta, jonka tekijää Numers ei
-tuntenut, mutta joka oli lausuttu ja suurella suosiolla vastaanotettu
-eräissä häissä Ilmajoella. [Vielä myöhemmässä kirjeessä] Numers
-hyväksyy, että Naema ensi näytöksessä esitellään apulaisen jalkojen
-juuressa, että jälkimäisen nimeksi pannaan Jussilainen y.m.
-
-Tämä kaikki todistaa teoksen olevan, niinkuin jo sanottiin, yhteistyön
-tulos, ja kun Numers 20/3 tunnustaa saaneensa 600 markkaa
-tekijäpalkkiona[109] hän samassa sanoo olevansa hämillään vastaanottaa
-niin paljon kappaleesta, "jossa Sinulla ja teatteriseurueella on
-kummallakin yhtä suuri osa kuin minulla". Tämä on vaatimattomasti ja
-kauniisti lausuttu Numersin puolelta, jolta alote ja alku kuitenkin oli
-lähtenyt ja jonka nuoruuden muistoja epäilemättä piilee pappilan elämän
-kuvauksessa.
-
-Myöhemmin syntyi, niinkuin vastedes on kerrottava, erimielisyys
-Bergbomin ja Numersin välillä siitä, mikä osa kummallakin oli heidän
-kappaleissaan. Silloin Bergbom eräässä kirjeessä[110] (josta alustelma
-on käytettävänämme) seikkaperäisesti tekee selkoa vaikutuksestaan
-Kuopion takana näytelmän syntyyn:
-
-"Olen ajatellut mikä osuus kappaleeseen minulla on, ja olen tullut
-seuraavaan päätökseen":
-
-"1) Olen, niinkuin itse olet myöntänyt, kriitillisesti tarkastanut
-(siktat) sen. Sen johdosta kappale on tullut oleellisesti
-toisenlaiseksi molempien pääroolien muuttamisen kautta. Läpikäyvien
-korjausten, lievennysten, pikku muutosten, pyyhkimisten kautta
-Apulainen on raa'asta, idioottimaisesta karrikatyyristä muutettu
-jotakuinkin inhimilliseksi olennoksi, ja Lilli suurisuisesta,
-äkäisestä, liehakoitsevasta 'buffetshikasta' tullut -- siksi mikä hän
-on. Rovastia, ruustinnaa, Naemia tämä kriitillinen työ ei ole koskenut."
-
-"2) Sen ohella olen suoranaisesti antanut joukon motiiveja kappaleeseen.
-Minä ehdotin esim. kolmet rouvat. Jopa luonnostelin heidät. Mitä
-ruustinnaan [! lue: pastorin rouvaan] ja nimismiehenrouvaan tulee,
-noudatit luonnostani, kauppamiehen rouva on kokonaan sinun omasi.
-Edelleen on Jussilaisen esitelmä-aate minun. Minä ehdotin,
-yksityiskohdittain koko esitelmäkohtauksen ja kohtauksen Lillin ja
-apulaisen välillä kolmannessa näytöksessä. Ylipäätään minä annoin
-kolmanteen näytökseen, jota ei ollut olemassakaan, ensiksi kohtaus
-kohtaukselta ehdotuksen, jota harvoilla muutoksilla (keskellä)
-noudatitkin."
-
-"3) Mutta sitä paitse olen suoraan kirjoittanut useita kohtia. Ne
-kuuluvat kuitenkin minulle eri määrässä. Muutamissa paikoin toimitin
-uudestaan mitä sinä olit ennen kirjoittanut, toisissa lisäsin kaikki
-omasta päästäni. Olen punaisella lyijykynällä merkinnyt kappaleeseen
-mitä on suorastaan minun kirjoittamaani. Tiedän mitkä paikat ne on,
-sillä ne ovat erikseen liisteroidut kuiskaajakappaleeseen taikka
-kokonaan liitetyt siihen."
-
-Kuopion takana meni ensi kerran 28/2 ja oli se teatterin onnistuneimpia
-premiäärejä, sillä se laski perustuksen kestävälle suosiolle kappaletta
-kohtaan. Numers huudettiin tietysti useat kerrat esiin. Huone ei ollut
-aivan täysi (791 mk), sillä yleisömme on aina hiukan epäilevällä
-kannalla uusia ohjelmia kohtaan, mutta jo seuraavana iltana oli huone
-täynnä (1,157 mk) ja näyteltynä kaikkiaan 9 kertaa (useamminkin se
-olisi mennyt, jollei näytännöt olisi päättyneet huhtikuun alussa)
-tuotti se 8,364 mk eli keskimäärin 930 illalta.
-
-Näytteleminenkin oli mitä parhainta. "Rovastista (Pesonen) ja
-ruustinnasta (nti Stenberg) alkaen palvelustyttöön asti kaikki roolit
-näyteltiin hyvin." Erityisesti kiitettiin Olga Finneä Lillinä. Hän on
-erinomaisesti käsittänyt kuvattavan luonteen; tuo "moderni" neitonen,
-joka Helsingistä tullen, 'uusilla aatteillaan', somilla vaatteillaan,
-varmalla, vapaalla -- jopa vallattomallakin -- käytöksellään panee
-pappilan asukkaat ja naapurit ymmälle, oli kauttaaltaan uuden ajan
-älykäs ja reipas lapsi. -- Entäs nuo naapurit sitten! Kuinka
-todenmukaisia, kuinka ihka eläviä, kuinka mainion koomillisia he
-olivat! Niin tarkkaan havaittuja ja niin luontevasti näyteltyjä
-tyyppejä oman maan elämästä, kuin nimismiehen rouva (Saimi Svan) ja
-pastorin rouva (Naemi Stenbäck) on harvoin saatu nähdä näyttämöllä.
-Suurimman kiitoksen ansaitsi kuitenkin Sala apulaisena. Rooli on sitä
-laatua, että se miltei houkuttelee näyttelijää laatimaan narrillista
-irvikuvaa. Mutta Sala ei siihen hairahtunut. Hän näytteli apulaispappia
-erittäin hienosti, ilman vähintäkään liiottelua. Siten hän saikin
-aikaan mitä täydellisimmän illusioonin; katselija ei hetkeäkään
-epäillyt kuvauksen todenperäisyyttä. Ja sen kautta roolin koomillinen
-vaikutus vaan lisääntyi. Salan apulaispappi oli kaikin puolin etevä
-taideteos.[111]
-
-Tähän on vain lisättävä että samoin kuin koko näytelmä sen esityskin
-suomalaisella näyttämöllä oli erinäisen rakastettavan huumorin
-leimaama, niin ettei ivaan eikä nauruun ollut mitään katkeraa
-sekottunut. Se se juuri oli, joka teki että näytelmä, samalla kertaa
-koskien sydäntä kuin nauruhermoja, jätti katsojaan niin herttaisen
-vaikutelman. Kun kappale sittemmin esitettiin muualla ruotsiksi
-käännettynä ja m.m. Jussilainen mongersi huonoa ruotsia, katosi siitä
-melkoisessa määrässä runollisuus, ja koko vaikutus tuli karkeammaksi,
-alhaisemmaksi. -- Syystä kun Sprengtportenin oppilaat kiellettiin, ei
-maaliskuulla ilmaantunut muuta uutta kuin Anni Levanderin suomentama
-Molièren _Sievistelevät hupsut_ 12/3. Näytäntö annettiin Lindforsin
-hyväksi, ja teki hänen Mascarillensa mainion ilveilyn ohjelman
-loistokohdaksi. -- Kolme päivää tämän näytännön jälkeen lauantaina 15/3
-oli suuret arpajaiset ynnä naamiohuvit eläkekassan hyväksi. Ohjelmasta
-ansaitsee mainita "Pohjolan häät", kuvaelmasarja, jonka taiteilijat A.
-Gallén ja E. Järnefelt olivat järjestäneet. Emilie Bergbom, jolle tämä
-yritys oli tuottanut paljon vaivaa, kirjoittaa Turun ystävälleen
-olevansa tyytyväinen tuloon, joka nousi 9,600 markkaan (netto pari
-tuhatta vähemmän). -- Viimeinen näytäntö Helsingissä: Kuinka äkäpussi
-kesytetään, uudistettuna, oli 9/4.
-
-Kun Helsingissä ohjelmiston puute uhkasi, oli teatteri päättänyt
-kevätpuolella lähteä _Kuopioon_, johon sitä viime vuosina niin monesti
-oli pyydetty. Tämä oli ilosanoma Minna Canthille. Ilmottaen
-tyytyväisyytensä ja tarjoten "tohtorille" entisen asunnon talossaan,
-hän 24/2 kirjoittaa Emilielle:
-
--- "On minulla tekeillä taas omakin näytelmä [Papin perhe], mutta se ei
-tietysti valmistu ennen kun syyspuoleen. Jos sanon, että aihe on
-keskisäädystä, niin tohtori varmaankin säikähtää ja sanoo: 'herskapi
-Wörsky!' Ei -- ei Wörskyn herskapi siinä paradeeraa. Mutta muuta tuskaa
-se kyllä antaa, kun sen pitäisi olla todellinen, s.o. nykyisestä
-tosielämästä, ja samalla draamallinen! Kuvata näitä säännöllisiä
-ihmisiä pienine tunteineen, säännöllisissä oloissaan, säännöllisessä
-kamarielämässään ja saada siitä jotain draamallista! Yhtä jos panisivat
-hevoset juoksemaan ja hyppimään ahtaissa pilttuissaan, joissa ovat
-syntyneet, kasvaneet ja ikänsä eläneet, tottumuksen kautta vallan
-tyytyväisinä." --
-
-Maaliskuun lopulla Minna ilmotti, että tilauksia oli karttunut niin
-paljo, että ne, "rabatit poisluettuna", nousee 212 markkaan iltaa
-kohti. Samalla hän sanoo olevansa onnellinen jo edeltäpäin, että
-tohtori on luvannut tulla tarjottuun kortteeriin. "Ei teatterin
-tännetulo muuten olisi miltään maistunutkaan. -- Eikähän kumma, sillä
-elämäni rikkaimmat hetket ovat olleet ne, jotka tohtorin seurassa olen
-saanut viettää." --
-
-Kuopiossa annettiin 18 näytäntöä 13/4-15/5; enempää ei ajateltukaan,
-sillä tänä keväänä oli promotsioni, ja siksi oli teatteri palaava
-Helsinkiin. Ohjelmisto oli Helsingistä tunnettua, paitse kahta uutta
-kappaletta: E. Törmäsen suomentama Th. Overskoun laulunäytelmä
-_Paholaisen voittaja_ 30/4 ja Tuokon runomittaisesti kääntämä
-Calderonin _Elämä on unelma_ 13/5. -- Kaarlon kirjeistä teemme
-seuraavat otteet:
-
-(11/4). -- "Minna-rouva on rakastettava niinkuin aina. Hänen uusi
-draamansa on luonnoksena valmis kolmessa näytöksessä, mutta kun hänellä
-ei ole vielä aavistustakaan kuinka molemmat viimeiset näytökset ovat
-kehitettävät, niin siitä tuskin tulee mitään ennen joulua. Silloin
-tulee [nti] Finnekin kotia, joka tarvitaan yhteen päärooliin."
-[Näyttelijätär oli Kuopiosta lähtevä opintomatkalle ulkomaalle.]
-
-(14/4). "Ensi näytäntö [Sirkka] antoi 450 mk. Siis sangen hyvin. Täysi
-huone tuottaa 550. Ennen se antoi 600, mutta nyt on 14 hyvää paikkaa
-'poissahattu', jotta herroilla olisi mukavampi pääsy buffettiin (!) --
-On ollut niin paljo työtä, etten kahteen päivään ole ennättänyt käydä
-Ossianin luona. -- Minun täytyy harjottaa Paholaisen voittajan köörejä.
-Sitä paitse istua ja jankuttaa laulajia, jotka luonnollisesti eivät
-osaa mitään: 'odottaneet, että tohtori olisi mukana harjotuksissa'." --
-
-(16/4). "Kansanvihaaja tuotti yhtä paljon [enemmänkin] kuin ensi
-näytäntö. En tiedä miellyttikö se. Tusina henkilöitä melusi tosin
-kovasti joka näytöksen jälkeen, mutta luullakseni oli se kaviaaria
-muille." -- Vanha tuttu, Kivinen-Franck, oli tarjoutunut jälleen
-teatteriin.[112]
-
-(28/4). "Kuopion takana antoi tietysti täyden huoneen, ja
-suosionosotukset olivat hyvin vilkkaita -- usein aploodeja
-näyttelemisen keskellä. Kaikki hyvällä tuulella." [Toisellakin kerralla
-melkein täysi huone, mutta kun Emilie oli arvellut, että kappale oli
-annettava kolme ja Almberg neljäkin kertaa, Kaarlo kirjoittaa:]
-"Huomaan kuinka vähän tunnette pikkukaupunkien teatterioloja. Jo eilen
-oli ensi näytännön innostus kokonaan kadonnut. Aploodeja tuli joka
-näytöksen jälkeen, mutta ei kertaakaan näytöksen keskellä." --
-
-(1/5). "Paholaisen voittaja tuotti 432 mk. Esittäjistä oli vain Weckman
-oivallinen ja nti Stenbergkin, jolla oli oikein liikuttavia kohtia
-Veronican osassa."
-
-Kirjeet ovat muuten niin täynnä kaikenlaisia päivän teatteriasioita,
-että Kaarlolla nähtävästi ei ollut aikaa ajatellakaan muuta. Toukokuun
-keskivaiheilla hän palasi seurueineen Helsinkiin, vähän yli 700 markkaa
-voittoa kassassa.
-
-_Helsingissä_ annettiin promotsioniaikana kuusi näytäntöä 18/5-30/5,
-joista kolmessa esitettiin pääkaupungissa uusi Paholaisen voittaja.
-Tulot olivat kuitenkin huonommat kuin Kuopiossa. Kun mainittu
-laulunäytelmä näytäntökauden viime iltana näyteltiin, Otto Vallenius
-esiintyi viimeisen kerran suomalaisella näyttämöllä. Oltuaan kuusi
-vuotta seurueen jäsenenä ja laulutaidollaan voitettuaan monta ystävää
-hän nyt erosi lähteäkseen Parisiin aikeessa antautua oopperalaulajaksi.
-
-Teatterin johtokunta, jonka jäsenet olivat K. Bergbom, A. Almberg,
-Jaakko Forsman, V. Löfgren ja K. F. Wahlström sekä varajäsenet Emilie
-Bergbom ja B. F. Godenhjelm, oli lähes puolitoista vuosikymmentä
-pysynyt muuttamatta. Tämän johdosta heräsi sen omassa piirissä ajatus,
-että uudistus oli toimeenpantava, joskin vähitellen. Neuvotellen tästä
-johtokunnan jäsenet sopivat keskenään että professori Forsman saisi
-ensiksi erota ja sen mukaan ilmotettiin kannattajain kokouksessa 5/5,
-että hän toivoi päästä vapaaksi monivuotisesta toimestaan. Silloin
-hänen sijaansa valittiin tohtori _Eliel Aspelin_.
-
-Vaikka Emilie Bergbom nimellisesti oli ainoastaan varajäsen
-johtokunnassa, oli hän, niinkuin edellisestä kyllä on nähty,
-todellisuudessa teatterin hyväksi toiminut enemmän kuin yksikään muu
-johtokunnan jäsen -- paitse tietenkin hänen veljensä. Itse asiassa hän
-oli tavallansa Kaarlon rinnalla ollut toinen "toimitusjohtaja" taikka
-oikeammin, kiitos olkoon hänen apunsa, Kaarlo oli toiminut
-kahdenkertaisella voimalla. Niissä, jotka tämän tiesivät ja osasivat
-arvostella kuinka erinomaisen tärkeä hänen osansa oli ollut ja
-edelleen oli kansallisen taidelaitoksen synnyssä, kehityksessä ja
-ylläpitämisessä, oli kauan asunut ajatus että kansalaisten velvollisuus
-oli kerrankin julkisesti esiintuoda se kiitollisuus ja tunnustus, jonka
-Emilie Bergbom väsymättömällä, suurisuuntaisella toimellaan oli
-ansainnut. Tänä keväänä tuo ajatus muuttui teoksi. Päätettiin näet
-tehdä Emilienpäivä, toukokuun 19, kansalliseksi juhlapäiväksi, jolloin
-Emilie Bergbomille julkilausuttaisiin ne tunteet, jotka hänen
-elämäntyönsä oli laajoissa piireissä herättänyt.
-
-Varhain aamulla kävi päivän sankaritarta tervehtimässä sekaääninen
-kuoro, parhaasta päästä niitä henkilöitä, jotka oopperan loistoaikana
-olivat olleet sen kuoron pylväitä. Sitten saapui nti Bergbomin luokse
-teatterin ystävien lähetystö, joka kutsui hänet päivällisille
-Kaivohuoneelle. Tänne, jossa niin monta kevätjuhlaa on vietetty,
-kokoontui klo 4 "täysi huone", jossa alusta alkaen lämmin tunnelma
-vallitsi. Puhujana esiintyi kutsujain puolesta tämän kirjan tekijä, ja
-otamme tähän loppupuolen puhetta.
-
-Huomautettuaan ensin kuinka Suomen kansa oli päässyt sille asteelle,
-että se itsetietoisesti harrasti kaikinpuolista edistystään, ja
-mainittuaan Suomalaisen teatterin olevan yhden "niitä tämän aikakauden
-tuloksia, joista kansan tulee kiittää semmoista miestä, jonka nero on
-sallinut hänen luoda jotain uutta, Suomessa ennen olematonta", puhuja
-viittasi taidelaitoksen merkitykseen sivistyselämässämme sekä myöskin
-siihen miten teatterin johtajaa ja jäseniä monesti oli heidän hartaasta
-työstään kiitetty. Sen jälkeen hän jatkoi: "Tällä kertaa on erityisesti
-kiitos lausuttava eräälle henkilölle, jonka työ saman asian hyväksi on
-ollut yhtä väsymätöntä, yhtä uhraavaista kuin kenenkään muun, vaikka
-kyllä vähemmän tunnettua ja tuskin koskaan julkisesti tunnustettua.
-Kaikki tietävät minun näillä sanoilla tarkottavan sitä jaloa naista,
-joka tänään on kunniavieraanamme. Hän on toiminut tuon kansallisen
-yrityksen palveluksessa, niinkuin nainen ammoisista ajoista on tottunut
-toimimaan, nimittäin näkymättä -- tällä kertaa sanan oikeassa
-merkityksessä -- kulissien takana. Ainoastaan lähimmät tietävät mitä
-taitoa, neuvokkaisuutta ja kestäväisyyttä on kysytty niissä tuhansissa
-puuhissa, joissa hän on ollut veljensä apuna. Ainoastaan lähimmät
-tietävät ja aavistavat, miten hän, naisen ihmeteltävällä kyvyllä
-mukautuen hetken vaatimuksiin, on osannut tukea tuota horjuvata alusta,
-joksi teatterin pikku yhteiskuntaa voi sanoa, kun perämies
-ruumiillisesta ja henkisestä väsymyksestä on ollut uupua ja vihaiset
-vihurit ovat sitä ahdistaneet sekä salaiset ja vedenpäällisetkin karit
-ja kalliot ovat uhanneet edessä ja takana. Ei se vähennä johtajan
-ansiota, jos syystä voidaankin epäillä hänen tähän saakka kestäneen
-ilman sisarensa apua. Mutta jos etäämmällä seisovat eivät tiedäkään
-arvostella, mitä sama henkilö on niissä kohden tehnyt, joihinka nyt
-olen viitannut, niin ymmärtää kuitenkin jokainen ajatteleva, minkä
-erinomaisen siveellisen voiman on teatterillemme tuottanut ainoastaan
-se tosiasia, että johtajan rinnalla on alati toiminut ja laitoksen,
-niin sanoakseni, jokapäiväiseen elämään lakkaamatta vaikuttanut niin
-hienosti sivistynyt, niin ylevämielinen nainen kuin neiti Bergbom.
-Tietääkseni ei yhdenkään muun kansan teatterin historialla ole mitään
-kerrottavana, jota voisi tähän verrata!"
-
-"Neiti Bergbom! Te näette tässä ympärillänne Suomalaisen teatterin
-ystäviä, jotka sydämestään kiittävät Teitä siitä mitä olette sen
-hyväksi tehnyt. Tällä ei kumminkaan tarkoteta, että Teidän ansionne
-kansalaisena siihen rajottuisi. Samalla aikaa ja jo aikoja ennen olette
-Te lukuisissa tehtävissä jalolla ja nerokkaalla tavalla edustaneet
-Suomen naista ja kansaakin. Tästä kaikesta me Teitä kiitämme, Teitä,
-jossa virkeämpänä ja kirkkaampana kuin yhdessäkään toisessa
-suomalaisessa naisessa on elänyt ja elää _sen_ ajan henki, jolloin
-Suomen suuret nerot panivat alkuun ne pyrinnöt, joita nyt jatketaan.
-_Sen_ aamun ajan oikeana tyttärenä me Teitä tervehdimme ja
-kunnioitamme. Jumala suokoon Teille onnellista elämää ja pitkää
-vaikutusaikaa. Eläköön neiti Emilie Bergbom!"
-
-Sana juhlasta oli mennyt Z. Topeliuksellekin. Hän oli kuitenkin estetty
-tulemasta, mutta lähetti sen sijaan kirjeen, josta näemme mitä jalo
-runoilija ajatteli Emilie Bergbomista ja hänen työstään. Me otamme sen
-tähän kirjamme kaunistukseksi:
-
-(Koivuniemi 18/5 1890). "Minua ilahduttaa, että yksi, joka niin vähän
-on hakenut ja niin harvoin on saanut toisten tunnustusta pitkästä
-vaivastaan viljellä erämaata, vihdoin tulee muistetuksi ainakin
-muutamien tahoilta, jotka ymmärtävät hänen elämäntyönsä. Minä luen
-itseni näihin, ja olisin äärettömän halukas olemaan mukana, mutta
-paitse kevättöitä ja promotsionia tulee tänään Maria Wiik maalatakseen
-muotokuvani Tyttökoulua varten. Jään siis tänne ja annan sinivalkoisen
-lipun liehua sinulle huomenna."
-
-"Kun en voi olla mukananne huomenna, tahdon ainakin tällä tavoin
-ystäviesi kanssa Kaivohuoneella yhtyä sydämelliseen onnentoivotukseen.
-Emilienpäivä on minulle vanhastaan rakas: toivon että se nyt tulee niin
-kauniiksi toukokuunpäiväksi kuin sen lähimmät edelläkävijät. Toivon,
-että se tulee sinulle tavallista merkillisemmäksi sen tietoisuuden
-kautta, ettet tee työtä kenenkään ymmärtämättä, kenenkään kiittämättä,
-yksin Kaarlon kanssa, ettei sinun kohtalosi ole näyttelijän, joka näkee
-koko jälkimaailman ohi rientävässä hetkessä. Teitä molempia tullaan
-muistamaan niin kauan kun sydänkään vielä sykkii suomalaisen taiteen ja
-tositaiteen edestä."
-
-"Minä panen suuren, -- jopa suurimman painon siihen, että teidän on
-onnistunut yhdistää nämä kaksi asiaa. Kenties omatuntosi lausuu
-vastaan: lisää sitten: mahdollisuuden mukaan! Mutta ajatelkaa teidän
-sijassanne herra ja rouva Aspegren suomalaisen näyttämön perustajina!
-En sano heistä mitään pahempaa, kuin että ovat tehneet mitä heille on
-ollut mahdollista; mutta te olette verrattomalla rohkeudella ja
-kestäväisyydellä tehneet mahdottoman mahdolliseksi."
-
-"Ikävä että teatteri seisoo markkinatorilla. Ikävä että teillä
-molemmilla ei ole 100,000 markan valtioapu ja valta valita
-valiojoukosta, kun toinen rettelöi ja toinen menee naimisiin. Tekisi
-mieli lisätä: miksi tuhlata huvimajaan tarmoa, joka on osottautunut
-voivan rakentaa palatseja?"
-
-"Tämä on Herramme arvotuksia. Olen kysynyt häneltä teatterista, sillä
-siinä on monta _mutta_. Vastaus ei ole vielä käynyt selväksi, sillä se
-koskee kaikkea taidetta."
-
-"Terveisiä Kaarlolle! Sinä uskollinen työntekijätär, joka tässä
-realistisessa, itsekkäässä ajassa uhraat itsesi yhdelle aatteelle, --
-minä puristan kättäsi! Z. T."
-
-       *       *       *       *       *
-
-Vuoden tilinpäätös oli hyvänlainen. Alussa tekivät velat 17,067:23,
-mutta lopussa 9,281:29 mk. Tämä johtui vähemmän itse toiminnan
-tuloksista kuin runsaista avustuksista. Paitse valtioapua saatiin näet
-kannattajain varoja 10,630 mk, eräästä teatteria harrastavien naisten
-toimeenpanemasta keräyksestä 5,652 mk[113] ja Helsingin kaupungin
-valtuustolta 4,000 mk. Tämä viimeinen apuraha maksettiin
-anniskeluyhtiön voittovaroista sillä ehdolla että teatteri toimittaisi
-erityisiä helppohintaisia kansannäytäntöjä. Annettuna tänä vuonna ensi
-kerran se seuraavina vuosina uudistettiin joka kerta erityisen
-hakemuksen johdosta; Ruotsalaisella teatterilla oli samallainen apuraha
-valtuustolta. --
-
-Näytäntöjä annettiin 107 ja niissä 11 kertaa _Kuopion takana_;
-9 Parjauspesä; 8 Julius Caesar, Setä Bräsig; 7 _Pahassa pulassa_,
-Kuningas Lear, Kansan vihaaja; 5 _Postikonttorissa_, Sievistelevät
-hupsut, Paholaisen voittaja, Sorrentossa; 4 _Tuukkalan tappelu, Regina
-von Emmeritz_, Claudie, Thérèse Raquin, Sirkka, Hardangerin harjulla; 3
-_Kihlaus_, Kuuluisia naisia, Kuinka äkäpussi kesytetään, Konkurssi; 2
-_Nummisuutarit, Murtovarkaus, Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_, Hellät
-sukulaiset, Maalarit, Erotaan pois, Reviisori, Farinelli; 1 _Lea_,
-Telefoonissa, Kahden kesken, Elämä on unelma.
-
-Näistä 34 näytelmästä oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 10.
-
-
-
-
-XIX.
-
-Yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.
-
-
-Toukokuun viime päivinä Kaarlo matkusti Ruotsiin ja sieltä hän kesäkuun
-alussa kirjoitti Emilielle:
-
-"Rakas sisar! Olen nyt ollut yhden viikon Tukholmassa taikka oikeammin
-sen ympäristössä, sillä enemmän aikaa olen viettänyt höyrylaivalla ja
-maantiellä kuin kaupungissa. Olen lepuuttanut hermojani, jotka olivat
-äärimmäisyyteen saakka kiihtyneet Kuopiossaolon ja yleensä talven
-ponnistusten jälkeen. Tuskallinen levottomuus alkaa vähitellen
-helpottaa, eikä olemassaolon tuska minusta enää tunnu niin raskaalta."
-
--- "Turussa tapasin Betty Elfvingin vuoteenomana, mutta miten hän
-olikin riutunut ei entinen uskallus ollut häntä jättänyt. -- --
-Matkalla luettavaksi otin Ahrenbergin 'Hihhuliitteja'. Se on
-pintapuolinen ja lakea, mutta aine on niin erinomaisen kiitollinen ja
-antava, että sokea kana ei ole löytänyt yhden vaan monta jyvää.
-Kieltämättä lukee kirjan jännitettynä. Eliel Aspelin on oikeassa, siitä
-voi saada hyvän kansandraaman. Olen jo alkanut draamallista
-sommittelua. Toiminnan voi kehittää seitsemään kuvaelmaan: 1. Aatto
-Topiaksen luona. Brandt tulee ja tiedustelee kuka on solvannut häntä,
-ja kun hän saa tietää että se on Topias, kieltää hän tältä pääsyn
-Herran ehtoolliselle. Silloin -- -- mutta ethän sinä ymmärrä
-suunnitelmaani, kun et ole lukenut kirjaa. Koeta hankkia se itsellesi,
-niin lähetän luonnokseni. Itse en kuitenkaan voi sitä suorittaa, sillä
-en tunne riittävästi kansan kieltä ja ajatustapaa, varsinkin
-itäsuomalaista. Jos vain Sala kykenisi minua avustamaan! Mutta hän on
-liian väsynyt ja kaipaa lepoa tänä kesänä. Matti Kurikka? Hän on niin
-lapsellisen turhamielinen, että hän arvattavasti katsoisi sitä arvoansa
-alentavaksi." -- --
-
-"Olen nähnyt muutamia jotenkin mieltäkiinnittäviä näytäntöjä -- kiitos
-olkoon rva Henningsin ja Olaf Poulsenin vierailun. Ohjelmisto on toki,
-lukuunottamatta Holbergin Näkymättömät, enimmäkseen ollut arkiruokaa.
-Muun muassa [Gunnar Heibergin] Kuningas Midas. Sitä on aivan liiaksi
-kiitetty. Tuskallinen ja ohut. Perustelu samalla etsitty ja
-jokapäiväinen. Björnsonin irvikuvaus äärettömän taitamaton, varsinkin
-kun ajattelee kuinka kiitollisen aiheen irvikuvaukselle Björnson
-tarjoaa. Olen oikein iloinen että kappale on niin ala-arvoinen kuin se
-todella on -- se vapauttaa kiusauksesta ottaa se esitettäväksi."
-
-"Hedvig Winterhjelm on ollut rakastettava kuin ainakin. --- Hänen
-oppilaansa Skånberg on hyvin lupaava kyky, ainoa terve nuorten
-joukossa. Olen nähnyt hänet useissa rooleissa ja aina tyydytyksellä.
-Hedvig näyttää olevan kovin mieltynyt opettajatoimeensa."
-
-"Oletko kuullut kuinka Idan esiintyminen Berlinissä oikein on
-onnistunut. Että hän on suuri kyky sen huomasivat tietysti kaikki,
-mutta mitä mahdollisuuksia hänellä on _saksalaisena_ näyttelijättärenä,
-se olisi meidän tärkeä tietää." --
-
-"Lähden huomenna Jemtlantiin. Kirjoita ensi kirjeesi osotteella:
-Östersund, poste restante." --
-
-Emilie puolestaan oli päättänyt viettää yhden kuukauden, se on koko
-lomansa, Kuopiossa, jossa oli avattu uusi kylpylaitos. Sinne hän lähti
-12/6 ja sieltä hän seuraavana päivänä kirjoitti Kaarlolle pitkän
-kirjeen, josta otamme seuraavat tiedot:
-
--- "Minä puhuin Lindforsin kanssa [joka oli lähtemäisillään koko
-näytäntökaudeksi opintomatkalle] ja hän oli hyvin suostuvainen
-palaamaan huhtikuun 1 p:ksi. Hän matkustaa huomenna suoraa päätä
-Lontooseen, jossa hän viipyy korkeintaan yhden kuukauden, vähintäin
-viikon, ja sitte Parisiin. Sala matkusti ensin Padasjoelle, myöhemmin
-hän lähtee ehkä Marianhaminaan. Hänkin oli sangen väsynyt ja
-rasittunut. Hän otti mukaansa [Strindbergin] Mäster Olof näytelmän. --
-Numers kävi joku päivä sitten luonani matkalla Karjalaan (kts. ylemp.
-s. 357); hän ei vielä tiennyt minne hän asettuisi. 'Elinan surman' hän
-lupasi valmistaa syksyksi. Pieni 1-näytöksinen kansankappale on hänellä
-valmiina ja korjattuaan hän lähettää sen tänne Kuopioon minulle; minä
-koetan saada sen täällä käännetyksi. -- Gabriel Lagus antaa meille
-mielellään 'Uuden apulaisen', mutta hän tahtoo tehdä siinä muutoksia,
-niin ettemme saa sitä ennen kun 5-6 viikon päästä. Hanna Asp kääntää
-sen kernaasti. -- Ida Aalbergista en tiedä muuta kuin mitä Berliner
-Tageblatt kertoo. Sähkösanoma Päivälehdessä ilmottaa hänen esiintyneen
-toisenkin kerran Juliana ja sitte yhden kerran Louisena Kavaluudessa ja
-rakkaudessa. Kainz oli silloinkin mukana. Kyllä hän on meiltä mennyt,
-ajattelen minä. -- Minna oli rautatiellä vastaanottamassa minua. --
-Huomenna menen hänen luokseen ja olen niin kauan, että saan kuulla
-hänen uuden kappaleensa." --
-
-Syystä kun nti Elfving oli sairas, Emilie kirjoitti hänelle tavallista
-useammin ja sitä tietä saamme tietää hänen viihtyneen erittäin hyvin
-Kuopiossa. Hän nautti suuresti kauniista luonnosta ja sisämaan
-puhtaasta, kuivasta, havuntuoksuisesta ilmasta, hän kylpi ahkerasti ja
-oli varsin tyytyväinen kylpylaitokseen. Ossian-veljen perhe asui
-kaupungin ulkopuolella, ei liiaksi rasittavan kävelymatkan päässä;
-mutta useammin hän kävi Minnan luona, jolle kaupan hoitaminen, suuri
-perhe, kirjailijatoimi ja kaikellaiset extrapuuhat antoivat
-loppumatonta tehtävää. -- Kirjeestä 8/7 otamme seuraavaa:
-
-"Ainoa ihminen, jonka kanssa täällä seurustelen, on Minna Canth;
-vahinko ettet ole ollut tilaisuudessa tutustumaan häneen. Et sinä
-ollenkaan pelkäisi häntä, vaan pitäisit hänestä, siitä olen varma.
-Ylhäisö ('noblessi') täällä on tietysti peloissaan hänen vapaista
-mielipiteistään, mutta kuinpa vaan kaikki, jotka voivottelevat häntä,
-vaeltaisivat yhtä totisesti Kristuksen rakkaudenhengessä kuin hän." ---
-
-Melkein kuukausi kului ennen kun Emilie sai mitään kirjettä Kaarlolta.
-Vihdoin hänelle saapui kirje, joka oli päivätty Mössilissä 3/7, ja
-siitä näkee, että yksi kirje oli hävinnyt. Kiihkeäluontoinen kun oli,
-sisar oli ollut kovin levoton. Kaarlo kirjoittaa:
-
--- "En ole kuullut sanaakaan kotoa, en kirjeiden enkä sanomalehtien
-kautta, mutta oletan, että kaikki on hyvin. -- Minä olen kuleksinut
-täällä Jemtlannissa jalkasin ja kyydillä ajaen, höyrylaivalla ja
-rautatiellä. Kaksi viikkoa olen ollut Mössilissä, koska ilma ei ole
-sallinut tehdä huvimatkoja. Sade, tuuli ja kylmä ilma on vaihdellut
-kylmän, tuulen ja sateen kanssa. Usein olen ajatellut palata, mutta
-sitte olen taas arvellut että kesä luultavasti on yhtä epämiellyttävä
-muuallakin. Kaunis kevät oli kalliisti maksettava. Heinäk. 24 p. olen
-kai jälleen Tukholmassa ja menen sieltä Söderteljeen tai Söderköpingiin
-kylpemään. -- Matkaltani ei ole paljo kerrottavaa. Olen saanut jotenkin
-kylläkseni kiipeämisestä vuorien ja mäkien yli ja vielä enemmän
-kalliista kyytihevosista ja rautatieasemista. Suomalaisia olen tavannut
-runsaasti: Alexandra Gripenbergin, Betty Ingmanin, Oscar Toppeliuksen,
-Otto Donnerin, Toini Topeliuksen, H. Gebhardin, Renforsin j.n.e.
-Renforsin kanssa (Kajaanista) olen ollut paljo yhdessä. Vaatimaton,
-luotettava mies -- mutta pitää luonnollisesti Nya Presseniä, vaikka hän
-on jonkunlainen fennomaani. Minua hän ei ole saanut sitä lukemaan. --
-Kirjeitä sinulta en ole saanut. Se kai odottaa Trondhjemissä. --
-Trondhjeminmatkan yhdistän muutamiin lappalaismarkkinoihin (lappmessa),
-jotka pidetään Kålåsenissa (lähellä Norjan rajaa) ja joitten sanotaan
-olevan mieltäkiinnittävät. Tervehdi kaikkia rakkaita omaisia minulta ja
-sano että olen terve. Kuinpa terveys vaan kestäisi, sillä viime kevät
-oli sangen vaikea. En ole tehnyt mitään työtä, sillä aika rientää
-ihmeellisesti tämmöistä matkalaukkuelämää viettäessä." --
-
-Emilie sai kirjeen 13/7 päivää ennen kun hänen täytyi lähteä Kuopiosta,
-jossa hän mielellään olisi kauemmin viipynyt, jollei virka olisi
-kutsunut häntä Helsinkiin. Vastauksesta otamme muutamia riviä:
-
-"Minna Canth voi hyvin ja on hyvällä tuulella. Tavasta me tosin
-väittelemme kuumasti 'vanhoista fennomaaneista', jotka taas ovat
-erittäin epäsuosiossa; niiden osakkeet ovat hirmuisesti laskeneet ja
-Päivälehden nousseet, niin että hän väittää kaikki voimat pantavan
-liikkeelle, jotta lehti ei kuolisi! Hän jatkaa yhä kappalettaan,
-mutta ei ole päässyt kolmatta näytöstä edemmäs, eikä hän oikein tiedä
-onko siinä oleva 4 vai 5 näytöstä. -- Numers on paraikaa täällä,
-kotimatkalla Karjalan retkeltään. Hänen 'torpparikomediansa'
-valmistuu parin viikon päästä ja silloin annan sen rva Levanderin
-käännettäväksi,[114] jolla 'Les Effrontés' on valmis." -- Olga Finne
-oli kirjoittanut Parisista, että kenraalikuvernöörin suosituskirje ei
-ollut tepsinyt, Venäjän lähetystö ei ollut suositellut häntä
-teattereille. [Myöhemmin Kaarlo kirjoitti Ruotsista suosituskirjeen,
-joka lienee vaikuttanut paremmin -- ei lähetystössä vaan teatterein
-johtomiesten luona.]
-
-Jos Emilie palatessaan Helsinkiin olikin paremmissa voimissa kuin
-sieltä lähtiessään, niin ei hänen mielialansa kuitenkaan voinut olla
-kevyt. Valtiollinen taivas oli pilvessä ja postimanifesti oli saanut
-kaikki kansalaiset, jotka kykenivät maan yleisiä asioita arvostelemaan,
-syvään masennukseen. Siitä Emilie kirjoittaa 18/7:
-
--- "Suuren vaikean iskun, että posti on meiltä viety (slopad), tiedät
-kai ruotsalaisista lehdistä. Mieliala täällä on kovin masentunut ja
-raskas; näyttää siltä että ollaan vakuutetut, ettei tämä onnettomuus
-tule yksin. -- Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä tänä koettelemuksen
-aikana. Kyllä on vaikea olla heittämättä kirvestä järveen ja luopumatta
-kaikesta harrastuksesta ja kilvotuksesta parempien olojen hyväksi.
-Sanotaan postimanifestin tulleen vastauksena Mechelinin kunniaksi
-toimeenpannuille mielenosotuksille. Nya Pressen saarnaa alituisesti
-yksimielisyydestä sekä että puolue-etujen tulee väistyä, mutta sillä on
-kuitenkin ollut 2 (jollei 3) kirjoitusta Troilista ja Koskisesta, että
-heidän pitää erota mielenosotukseksi laittomia toimenpiteitä vastaan!
-Merkillisen hurjistuneita ovat viikingit Troilia kohtaan. Minä toivon
-kuitenkin, ettei hän tee heille sitä iloa että hän vapaaehtoisesti
-luopuu." --
-
-Seuraavana päivänä Emilie jo kirjoitti toisen pitkän kirjeen, josta
-otamme vain tämän:
-
-"Kaksi kovaa koettelemusta on meitä taas kohdannut, siten että kaksi
-reipasta, kunnollista, lämminsydämistä miestä on temmattu pois heidän
-paraimmassa toimiajassaan. Berndt Ahnger ja rehtori J. G. Geitlin ovat
-molemmat odottamatta tulleet poiskutsutuiksi. -- Joka kuolemansanan
-tullessa mieli tulee liikutetuksi ja surulliseksi, ja kuitenkin on se
-ainoa mitä meillä on varmaa tässä elämässä." --
-
-Jälleen meni pitkä aika ilman tietoja Kaarlolta. Vihdoin tuli 31/7
-päivätty kirjekortti Tukholmasta, jossa hän selittää syyn. Paluumatka
-Trondhjemista oli sairauden tähden kestänyt kokonaisen viikon. Kolme
-päivää myöhemmin, 3/8, hän kirjoittaa olevansa niin terve, että on
-käynyt lukemassa suomalaisia sanomalehtiä. --
-
--- "Kuinka koko meidän ahdistetun asemamme katkeruus valtasi minut!
-Mutta en minä kuitenkaan saanut sitä tuntoa, että kirves on heitettävä
-järveen. En voi käsittää, ettei tämä ole ohimenevää. Kun me vain
-voisimme seisoa lujina ja arvokkaina. Mutta tämä meluava
-kimnasistibravuuri Pressenissä, ja sen kaiku ruotsalaisissa
-sanomalehdissä. Kuinka surkea se onkaan! Miten kuultaakaan
-turhamielinen halu näytellä sankaria ensi sijassa, silloin kun
-todellinen isänmaanystävä säästää sanansa välttämättömään. Ja tämä
-ilettävä asianajajatemppu, että nyt käyttää tilaisuutta saada Troil ja
-Koskinen pois, siinä varmassa toivossa että ne poroporvarit, jotka
-tulevat sijaan, ovat ainakin verrannollisesti ruotsinmielisiä. Koskisen
-poismeno tällä hetkellä olisi korvaamaton isku. Seisokoon hän
-väsähtymättä. Naurettavaa on ettei Pressen käänny viikinkien puoleen
-senaatissa. Olisihan nyt Alfthanilla ja kumpp:lla loistava tilaisuus
-näyttää isänmaallisuuttaan." -- --
-
-"Ihmeellistä millä innolla Kreuz-Zeitung puolustaa asiaamme. Siinä on
-tavan takaa hyökkäyksiä Venäjää vastaan meidän tähtemme. Se seisoo
-lähellä korkeita sotilaspiirejä. Olemmeko vedetyt laskelmiin tulevista
-selkkauksista? Että Wilhelm keisari ja kuningas Oscar ovat
-keskustelleet meidän oloistamme, luullaan täällä yleisesti, mutta mihin
-on heidän neuvottelunsa ulottunut? Parempi on kuitenkin nykyinen asema,
-jos saamme siinä pysyä siedettävillä ehdoilla." --
-
-"Tammikuulla on Grillparzerin riemujuhla. Pidämmekö häntä niin etevänä,
-että se on vietettävä? Ja millä? Saffolla? Medealla? Herolla ja
-Leanderilla?" (Sitte seuraa muistosanat Ahngerin kuoleman johdosta kts.
-I s. 131.)
-
-"Tänä iltana lähden kahdeksi viikoksi Sätraan kylpemään. Se on lähellä
-Upsalaa. Panen pääpainon voimisteluun. Lauantaina -- noin 20 p. -- saat
-minut kotia. Minä ikävöin sinua sanomattomasti. Valitettavasti ei
-kotimaata, sillä siellä on kyllä raskasta minun ennestään raskaalle
-mielelleni." --
-
-Tieto Kaarlon sairaudesta sai Emilien taasen äärettömän levottomaksi.
-Hän ei näy tietävän mitä tehdä, mitä ehdottaa. Eikö Kaarlo voisi tulla
-kotia ja asettua johonkin parantolaan täällä?
-
--- "Minulla on ollut sinua niin kauhean ikävä tänä kesänä, niin että
-jos olisin vapaa, niin olisin tullut Tukholmaan, mutta valitettavasti
-en pääse. -- Kirjoita kuitenkin rehellisesti, kuinka voit, ja jollet
-itse voi kirjoittaa, niin pyydä nti Lundmarkia kirjoittamaan. Jos olet
-oikein sairas, niin täytyy minun jollakin tavoin asettaa niin, että
-voin tulla luoksesi. Onhan [Alexander] Boehm niin erinomaisen kelpo ja
-myötätuntoinen, että keksimme jonkun keinon." -- -- Sitte seuraa
-kertomus Ida Aalbergin sairaudesta ja heikkoudesta, joka oli seuraus
-liiallisista ponnistuksista [näytellessään Berlinissä]. Kuitenkin hän
-nyt oli tointumaan päin.
-
-Tiettävästi Kaarlo palasi kotia sinä aikana kun oli aikonut, valmiina
-uusiin ponnistuksiin.
-
-Näytännöt alkoivat 7/9 -- nytkin Helsingissä. Viime vuoden pakollinen
-alkaminen pääkaupungissa oli siis käänteentekevä: Helsingissä alkaminen
-muuttui tavaksi. Ensin annettiin kolme kansannäytäntöä, joissa m.m.
-esitettiin kaksi kertaa Murtovarkaus. Helenana esiintyi ensi kerran
-Aspegrenin seurueesta tullut nti _Hanna Kunnas_,[115] joka niin
-vasta-alkaja kuin olikin solakalla vartalollaan ja miellyttävällä
-äänellään teki sangen edullisen vaikutuksen. -- Ensimäkien uusi kappale
-tuli 24/9: Anni Levanderin suomentama E. Augierin komedia _Hävyttömät_.
-Näyttelemisestä kiitettiin varsinkin Leinoa (Vernouillet) ja rva
-Rautiota (markiisitar d'Auberive), joiden ohella Ahlberg oli markiisi,
-Rautio Giboyer, Sala Charrier, Weckman Henri; mutta huolimatta toisen
-keisarikunnan yhteiskuntaoloja kuvaavan näytelmän arvosta ei sillä
-ollut parempaa menestystä kuin tavallisesti verraten vierasta elämää
-esittävillä kappaleilla: se meni vain kolme kertaa. -- Sitten
-näyteltiin pääkaupungissa uusi Calderonin _Elämä on unelma_ 1/10 ja
-meni se kaikkiaan kuusi kertaa kohtalaisille huoneille. Esitys oli
-ylipäätään ansiokas, joskin runomittaisen tekstin lausuminen aiheutti
-muistutuksia esim. Ahlbergia kohtaan, joka muuten oli sopiva
-Sigismundiksi; vähemmän ehdollinen kiitos tuli Leinon (Clotaldo), Salan
-(Basilio) ja rva Raution (Rosaura) osaksi. Kaunis, runollinen näytelmä
-jäi pitkiksi ajoiksi ohjelmistoon. -- Seuraava uutuus tuli jo 10/10,
-kun ensi kerran esitettiin I. Latun suomentama 3-näytöksinen A. N.
-Ostrovskin huvinäytelmä _Älä istu toisen rekeen_. Vaikka kappale
-näyteltiin niin luontevasti, että läsnäolevien venäläistenkin
-sanotaan olleen tyytyväisiä, ei se herättänyt mainittavaa huomiota.
-Kritiikki oli toki myötätuntoinen ja kiitti m.m. suomentajan, Latun,
-lystillistä ravintoloitsijaa. -- Toista oli kun Olga Finnen palattua
-ulkomaanmatkaltaan Kuopion takana taas (ensiksi 22/10 ja kaikkiaan
-näytäntökautena 10 kertaa) otettiin esitettäväksi. Lilli oli hurmaava
-kuin ennen ja enemmänkin -- kuinkas sitten, kun oli Parisissakin
-käynyt. Huoneet täyttyivät, ja ilo oli ylimmillään. -- Eikä ollut
-Hamletinkaan uudistus epäonnistunut, se kun tuotti kuusi kertaa
-hyvänlaisen huoneen.
-
-Viime mainittujen näytäntöjen lomassa valmistettiin uutta, ja 14/11
-näyteltiin ensi kerran Hanna Aspin suomentama, jo kymmenen vuotta ennen
-Ruotsalaisessa teatterissa esitetty Gabriel Laguksen näytelmä _Uusi
-apulainen_. Tämä kotimainen draama, joka vain loppupuolella on
-draamallisesti jännittävä, ei herättänyt suosiota: se meni vain kolme
-kertaa. Kumminkin Sala kuvasi eheästi ja vaikuttavasti pääluonteen,
-pappismiehen, joka vaiteliaalla alistuvaisuudella kantaa kohtalonsa
-kuormaa. -- Otollisempi uutuus tuli 26/11, nimittäin Niilo Salan
-suomentama H. Sudermannin 4-näytöksinen draama _Kunnia_, jonka
-vaikuttavaisuus ei meilläkään pettänyt. Se näyteltiin kuusi kertaa
-hyville huoneille, sillä kappaleen näyttämöansioiden lisäksi tuli hyvä
-esityskin. Sala sopi hyvin Robertiksi ja hän esitti oivallisesti hänen
-ihanteellisen, jalon luonteenlaatunsa, ja onnistunut oli niinikään rva
-Rautio Lenorena, jonka sydämellisyys ja arvokkuus ovat samaa maata.
-Olga Finne, joka näytteli Almaa -- tyttöä joka jo molemmin jaloin
-seisoo turmeluksen tiellä, mutta sittenkään ei oikein tiedä mikä vaara
-häntä uhkaa -- osasi taitavasti välttää liiottelun; Almasta, jolle veli
-sanoo: "nuo silmät eivät saata valehdella", täytyi vielä voida pitää.
-Kreivi Trastia, maailmankokenutta pakinoitsijaa, kuvasi Leino, oikein
-ylemmyydellä, kyeten herättämään myötätuntoisuuttakin. Mutta hyviä
-olivat muutkin, niinkuin Heinecken pariskunta -- Rautio ja nti
-Stenberg, Kurt -- Weckman, kauppaneuvos -- Ahlberg, Michalsky -- Falck
-j.n.e. -- Syystä kun kappale ulkomailla oli herättänyt suurta huomiota,
-sattui että se meillä oli otettu esitettäväksi molemmissa teattereissa,
-jopa samalla aikaa. Tämä sai vertaamaan esityksiä toisiinsa, ja
-tunnustettiin että käsitys suomalaisella näyttämöllä oli syvempi ja
-lämpimämpi ja että siellä yksityiset näyttelijät, aatteellisesti ja
-taiteellisesti oikeammin, mukautuivat kokonaisuuteen, pyytämättä vetää
-erityistä, liiallista huomiota puoleensa -- mikä tietenkin oli luettava
-johtajan ansioksi. -- Vuoden lopulla ei enää tullut eikä kaivattukaan
-uutta, sillä pitkän ajan päästä esiintyi jälleen Ida Aalberg Juliana
-Shakespearen Romeossa ja Juliassa ja Ilka-neitinä Moserin Sodassa
-rauhan aikana. Se toi loistoa ja vetovoimaa joulukuun näytännöille.
-
-Tässä vuoden vaihteella vilkasemme jälleen Emilien kirjeisiin nti
-Elfvingille:
-
--- "Teatterilta oli syksy kulunut hiljaa ja tasaisesti", hän kirjoittaa
-4/12, "emme voi kerskailla loistavista voitoista, mutta eipä ole
-tappioitakaan valitettavana. Kunnia menee hyvin ja on herättänyt
-melkoista suosiota. 'Suuri' yleisömme vaatii nyt kerta kaikkiaan
-suuria tragedioja kostyymeineen taikka kansannäytelmiä, muuten se ei
-lämpene; se ei tyydy 7-8 henkilöön näyttämöllä, vaan tahtoo paljon
-väkeä ja elämää; mutta kirjallinen yleisö on ollut tyytyväinen
-kappaleeseen.[116] Ensi keskiviikkona menee Romeo ja Julia Ida
-Aalbergin kanssa, etkä voi uskoa kuinka meistä on hupaista taas saada
-hänet näyttämölle; näyttää siltä kuin hän ei keväällä aikoisi
-matkustaa, sillä hän puhuu esiintymisestä useissa uusissa rooleissa.
-Tyytyväisiä olemme siihen, että hän viipyy edes jonkun ajan, sillä hän
-on toki taiteilija 'Jumalan armosta' ja täytyyhän hänen vaikuttaa
-elähyttäen ja sytyttäen ympäristöönsä." --
-
--- "Suuri joukko kotimaisia kappaleita on meille tänä kesänä ja syksynä
-lähetetty", Emilie kirjoittaa 17/11, "mutta suureksi suruksemme emme
-ole voineet hyväksyä niitä näyteltäväksi. Joku päivä sitten tuli yksi
-komedia ja yksi suuri tragedia (Piispa Tuomas ja hämäläiset), jotka
-molemmat olivat hyljättävät; tänään tuli taas pieni komedia, mutta en
-tiedä kelpaako sekään. Kaarlo on ollut Numersin luona kohentamassa
-häntä ja hänen työvoimiansa. Hänen kauan sitte ilmotettu komediansa ei
-ole valmistunut, eikä Elinan surmastakaan kuulu mitään." --
-
-Se, jolta jotakin kelvollista tuli, oli Minna Canth, ja nyt kerromme
-piirteitä hänen jo ennenkin mainitun viidennen draamansa, _Papin
-perheen_, valmistuspuuhista. Minna rouva kirjoittaa siitä 11/9:
-
--- "Näytelmäni on siksi edistynyt, että ensi näytös on viimeisen kerran
-puhtaaksi kirjoitettu. Kyllä siitä ehkä tulee jotakuinkin hyvä.
-Neljänteen näytökseen ja loppuun olen jokseenkin tyytyväinen. Mutta
-heikompi se on kuin Kovan onnen lapset, ei siitä pääse mihinkään.
-Se muuten on luonnollinen seuraus jo itse aineen luonnosta ja
-laadusta." --
-
-Emilien kirjeestä Betty Elfvingille (25/10) saamme sitte tietää, että
-Minna lokakuun alussa tuli pariksi päiväksi Helsinkiin tarkastuttamaan
-näytelmäänsä "ja oli hän hyvin tyytyväinen Kaarlon antamiin
-muuttamisneuvoihin". Sitten hän palasi kotia kirjoittamaan kappaletta
-uudestaan 5:ttä tai 6:tta kertaa. Tämä työ päättyi marraskuun
-loppupuolella, ja silloin hän kirjoittaa Bergbomille (19/11):
-
-"Rakas Tohtori! Nyt lähetin juuri postiin papin joukkoineen. Ja olen
-utelias kuulemaan, kuinka hyväksi ystäväksi Tohtori heille rupeaa."
-
-"Eihän se ole mitään 'suurenmoista'. Mutta kun elämä ympärillä ei
-mitään suurenmoista tarjoa, niin mistäpä sen silloin otti! Luonnotonta
-tai epätodellista siinä en luule olevan. Miltä kuitenkin tuntunee tuo
-pastorin äkillinen kääntyminen neljännen näytöksen lopussa? Siitä olen
-ollut vähän kahden vaiheilla. Mutta luulisin sentään, että se on
-motiveerattu tavallaan. Nimittäin siten, että Elisabeth ja Hanna
-kaikessa hiljaisuudessa ovat häneen vaikuttaneet, että hän kolmannessa
-näytöksessä jo horjui vakuutuksissaan, vaikka suuttumuksesta taas
-kovensi luontoaan. Että ankaruuden pohjana siis neljännessä näytöksessä
-on enemmän viha kuin oikeudentunto, ja sen mielenliikutus pian kumoo,
-jolloin naisten vaikutus häneen pääsee selvemmin ilmi. Kuinka nyt
-lieneekään, mutta tällä kertaa en jaksanut sitä paremmaksi saada.
-Pianhan sen muuttaakin, jos Tohtori siksi näkee, ja kunhan olen
-muutamia viikkoja levännyt, tai ainakin ajatellut muita asioita." --
-
-Ettei Bergbom vieläkään ollut tyytyväinen, huomaamme Emilien kirjeestä
-Betty Elfvingille 4/12. Siinä näet sanotaan: "Kaarlo on tehnyt parin
-päivän matkan Kuopioon neuvotellakseen Minna Canthin kanssa hänen
-neljännestä näytöksestään", ja toisessa paikassa samaa kirjettä: [Papin
-perheen] "alku on erinomaisen onnistunut ja hyvin kirjoitettu, mutta
-päättyminen, loppu ei täysin vastaa sitä; kenties Minna voi kuitenkin
-nyt tehdä semmoisia muutoksia, että viimeinenkin näytös tulee hyväksi.
-(Tämä kaikki on tietysti _kokonaan_ meidän kesken.)" -- Kaarlon käynti
-aiheuttikin uusia muutoksia, niinkuin näkyy Minnan kirjeestä 4/12:
-
-"Ensimäisen ja toisen näytöksen panen menemään tänä päivänä. Jos
-Tohtori sitten hyväntahtoisesti antaisi ne Otavalle, kun on tehnyt
-korjaukset toiseen manuskriptiin. Ensimäisessä näytöksessä tein
-ainoastaan pari pientä stilististä muutosta. -- Toiseen näytökseen tuli
-nuo lisärepliikit, joita Tohtori ehdotti 2:lle, 38:lle ja 45:lle
-sivuille." -- --
-
-"Neljännen näytöksen toivon saavani parissa viikossa valmiiksi.
-Ensimäisen kohtauksen olen jo kirjoittanut uudelleen. Se tuli paljon
-pitemmäksi nyt, 13 sivua, -- mutta ei suinkaan se ole sen
-vaarallisempaa. Kun nyt kestäisi tätä intoa loppuun asti, niin toivon,
-että kappale näiden muutoksien kautta tulee kymmentä vertaa paremmaksi.
-Kylläpä Tohtori on koko taikuri. En mitenkään olisi enää omasta
-voimastani saanut siihen halua. Olin sen suhteen tuiki tympistynyt ja
-tyhjentynyt."
-
-"Nyt minulla olisi pieni lapsellinen mieliteko. -- Olen aina odottanut,
-milloin kirjoittaisin jotain semmoista, jota kehtaisin Tohtorille
-omistaa. Nyt ei tässä ole yhtään vihaa, ei yhtään ivaa eikä mitään
-pahaa. Herra tiesi, kirjoitanko enää milloinkaan näin viatonta. Nyt se
-siis kävisi laatuun? Jos Tohtori siihen suostuu, niin pankaa sitten
-myötäseuraava paperi manuskriptin ensimäiselle sivulle, ennenkun sen
-annatte Otavalle."
-
-"Mahdollisesti tämä neljäs näytös nyt tulee pitkänlainen. Mutta ei
-suinkaan se haittaa?" --
-
-Edellisestä näemme, että Bergbom on yhtä tehokkaasti vaikuttanut "Papin
-perheenkin" kuin tekijättären varhaisempien näytelmien lopulliseen
-muotoon. Yhä uudistuneet neuvottelut ja matkat todistavat, että hän ei
-siinä kohden säästänyt aikaansa eikä voimiaan, vaan niin sanoakseni
-piti asiaa kuin omanaan, vaatimatta minkäänlaista hyvitystä, yksityistä
-enemmän kuin julkistakaan. Hän suostui kyllä Minna Canthin pyyntöön
-saada omistaa teos hänelle, mutta jos oikein tunnemme hänet niin
-tapahtui se ainoastaan sillä ehdolla että omistussanat laadittiin niin
-yksinkertaisiksi kuin ne todella ovat. Kirjan ensi lehdellä luetaankin
-ainoastaan sanat: "Tohtori Kaarlo Bergbomille omistanut tekijä", jotka
-eivät anna aavistustakaan siitä kiitollisuudenvelasta, joka Minna
-Canthilla todellisuudessa oli avustajalleen.
-
-Jätämme nyt Papin perheen vähäksi aikaa mainitaksemme vielä pari kohtaa
-niistä kirjeistä, joita olemme tässä käyttäneet. -- Yhdestä Minna
-Canthin kirjeestä (19/11) saamme tietää, että Kaarlo ei suinkaan ollut
-täysissä voimissa:
-
--- "Huolestuneena olen aina muistellut Tohtorin väsynyttä katsetta
-viimein [lokakuun alussa] siellä käydessäni. Ja epäilen joka kerta tuon
-dieetin hyötyä. Tarvitseeko sitä todella seurata niin radikaalisesti?
-'Kohtuus kaikessa' on hyvä sananparsi. Pieni pala leipää aterialla ei
-varmaankaan tappaisi. Ja pieni lasi olutta tai portteria silloin
-tällöin -- ei sekään tappaisi. Onko hyvä antaa voimien mennä noin
-vähiin?"
-
-Juuri ennen joulua 22/12 Emilie kirjoittaa ensimäisen vaikutelmansa
-eräästä toisesta uudesta kappaleesta, joka samoin kuin Papin perhe
-ennen pitkää nähtiin näyttämöllä:
-
-"Minkä viiltävän epäsoinnun Ibsen taas onkaan lähettänyt maailmaan!
-Hedda Gabler on saanut minut oikein aaveita pelkäämään. Miksi
-runoilijat esittävät näitä kelvottomia, surkeita ihmisiä, ilman
-korkeampia henkisiä harrastuksia ja tarpeita? Luettuani kirjan olen
-oikein huonolla tuulella. En vielä tiedä, otammeko kappaleen
-esitettäväksi; minä olen aivan asiaa vastaan, enkä voi käsittää että
-joku taiteilijatar voisi mieltyä tähän tehtävään. Saa nähdä mitä Ida
-Aalberg sanoo siitä." --
-
-Uudenvuodenpäivänä -- Aleksis Kiven päivänä -- annettiin Kuopion takana
-ja sen ohella Kiven Yö ja päivä ja Kihlaus. Olga Finne näytteli Lilliä
-ensinmainitussa, mutta myöskin sokeaa tyttöä liikuttavassa idyllissä
-ja teki hän sen erittäin somasti, "ihmeen tasaisesti"; Kihlauksessa
-olivat nyt: Rautio Aapeli, Wuori Eenokki ja nti Stenbäck Herrojen Eeva.
--- Ensimäinen uutuus tuli jo 6/1: G. von Moserin huvinäytelmä
-_Kukkaistuhlari_, joka Saksassa oli saanut melkoisen menestyksen, mutta
-meillä meni vain kolme kertaa. Päärooli oli Weckmanilla, joka pirteästi
-näytteli preussilaista husaariluutnanttia. Seuraava ohjelma 11/1
-käsitti koko kolme 1-näytöksistä kappaletta, nimittäin Niilo Salan
-suomentaman Leon Hennique'n (Emile Zolan novellin mukaan) kirjoittaman
-_Jacques Damourin_, Saimi Svanin kääntämän A. Dreyfusin huvinäytelmän
-_Rajuilma_ ja Ellein (Eliel Aspelin) suomentaman Giovanni Vergan
-_Talonpojan ritarillisuuden_ (Cavaleria rusticana). Ensi kappaleessa
-näytteli Leino taitavasti Jacquesia, maanpakolaista, joka palatessaan
-tapaa vaimonsa toisessa avioliitossa; närkästyneen vaimon "rajuilmaa"
-taasen esitti toisessa kappaleessa viehättävästi Olga Finne, ja
-kolmannessa, lyhyessä, kiihkoisessa tragediassa esiintyi vihdoin Ida
-Aalberg Santuzzana, pannen kuvaukseensa sitä kiehuvaa intohimoisuutta
-jota sisilialainen luonne vaatii, Leino -- Alfion ja Ahlberg --
-Turiddun asianmukaisesti säestäessä häntä. Huolimatta siitä että
-ainakin ensimäinen ja kolmas näistä näytelmistä olisivat ansainneet
-enempää mielenkiintoa,[117] ne kaikki ikäänkuin unohtuivat suurempien
-alle -- niitä näet ei toista kertaa esitetty. -- Topeliuksen päivänä
-meni nimittäin taas Regina von Emmeritz, ja Tudeer (Valvojassa) väittää
-Ida Aalbergin nyt "osanneen antaa päähenkilölle enemmän todenmukaista
-inhimillisyyttä, enemmän elonlämpöä kuin ennen" -- eikä ole syytä
-epäilläkään sitä, sillä olihan taiteilijatar kuluneena vuotena jälleen
-nähnyt ja kokenut semmoista, joka oli omansa kypsyttämään hänen
-taidettaan.
-
-Kohta kun Minna Canthin draama oli valmis, oli Bergbom tavallisella
-tarmolla ryhtynyt harjottamaan sitä, ja 23/1 oli _Papin perheen_
-ensi-ilta, laatuaan loistavimpia teatterin historiassa. Huone oli
-täyteen ahdettu: "lippu luukulla!", ja yleisö seurasi kasvavalla
-jännityksellä tätä näytelmää, joka ei ainoastaan sommittelun puolesta
-ollut tekijän edellisiä etevämpi, vaan siinäkin otollisempi, että se
-lämmitti, niinkuin vain kotimaisten olojen sattuva kuvaus saattaa
-lämmittää, ja että se syvästi kosketteli ajan kysymyksiä, käyttämättä
-tuota katkeraa ivaa, joka repii haavoja ja karkottaa sovinnollisuuden.
-Rva Canth ei ollut saapuvilla, mutta innostuneelle yleisölle
-ilmotettiin, että onnittelutervehdys sähköteitse lähetettäisiin
-tekijälle. -- Näyttelemistä Tudeer arvostelee hyväksi, lausuen muun
-muassa:
-
-Vallan oivallisesti näyteltiin etenkin kappaleen varsinainen päärooli,
-pastori Valtari. Leino olikin tykkänään antautunut tehtäväänsä ja siitä
-luonut tuoreen tyypin, jossa ei ollut mitään istaantunutta maneeria.
-Erittäin taiteellisesti hän osasi pitää koossa tuon tulisen
-luonteen näennäisesti ristiriitaiset puolet; rakkauden tarve ja
-itsekylläisyys, hellyys ja tylyys yhtyivät yhdeksi voimakkaaksi, täysin
-luonnonmukaiseksi, osanottoa herättäväksi ihmisolennoksi. -- Maijun
-rooli oli nti Finnelle kiitollinen. Hän sai varsin hyvin näkyviin sekä
-lapsen hilpeän veitikkamaisuuden että sen levottoman, herkkähermoisen
-huimapäisyyden, jota nerokkaassa nuoressa naisessa vaikuttaa tuo omaan
-luontoperäiseen toimintaan pyrkivä sisäinen voima, jota hänen omaisensa
-eivät ymmärrä, vaan jota äiti turhaan koettaa hillitä, isä tukehduttaa
-tai johtaa omien tarkotusperäinsä mukaan. Alkupuolella hän kuitenkin
-oli liian raju ja jyrkkä, mutta viimeisessä näytöksessä esitys oli
-kaikin puolin taiteellista: se oli hillittyä ja samalla täynnä
-luontevaa tunnetta. Siinä tuli heti näkyviin että tosielämän vakavat
-riennot jo olivat ennättäneet painaa Maijuun leimansa. Elävästi
-kuvattiin tuo kimmoavainen taiteilijaluonne, hermostuttavine
-jännityksineen ja hurmaavine menestyksen iloineen. -- Salan Jussilta
-puuttui ylioppilaan reippaus. -- Hannan roolin näytti sympaattisesti
-nti Kunnas. Siinä oli selvää ymmärrystä ja luontoperäistä tunnetta.
-Hänen liikkeensä ovat jäykät, mutta niissä ei ole mitään maneeria, ääni
-on soinnukas, lausuminen selvää ja sielunliikutuksia kuvaava.
-
-Papin perhe meni 9 kertaa täysille ja hyville huoneille. -- Kun
-sähkösanoma ensimäisen näytöksen jälkeen tuli perille, makasi Minna
-Canth sairaana influensataudissa.[118] Parannuttuaan hän matkusti
-maaliskuulla Helsinkiin ja näki (14/3) kappaleensa, kun se esitettiin
-kahdeksannen kerran. Huone oli silloinkin täpö täynnä, ja katsojat
-osottivat erittäin innokkaasti suosiotaan tekijää kohtaan, joka Leinon
-ja nti Finnen mukana astui näyttämölle ja jota tervehdittiin
-hyvähuudoilla ja kukkavihkoilla.[119]
-
-Noin puolitoista viikkoa Papin perheen jälkeen tuli toinen merkillinen
-uutuus, nimittäin Ibsenin _Hedda Gabler_, joka meni ensi kerran 4/2.
-Niinkuin ote Emilien kirjeestä todistaa, ei tämä näytelmä ollut juuri
-omansa herättämään myötätuntoisuutta, mutta sittenkin sen esittäminen
-muodostui voitoksi teatterillemme. Kiitos olkoon taiteellisen
-näyttelemisen ja erittäin Ida Aalbergin, tapahtui se kumma, että
-kappale, joka muualla ei ollut menestynyt, onnistui suomalaisella
-näyttämöllä. Se kokosi 6 täyttä huonetta. -- Tudeer kirjoitti pitkän,
-seikkaperäisen analyysin taiteilijattaren tavasta tulkita tätä, hänen
-myöhemminkin usein esittämäänsä loistorooliansa, ja päättää seuraavin
-sanoin:
-
-"Että Ida Aalberg niin selvästi on ymmärtänyt Ibsenin hengen viimeisen
-tuotteen, että hän Heddassa on havainnut ihmisen, että hän siten on
-voinut katselijoille selvittää tuon syvämielisen teoksen, se on
-todellinen nerontyö. Häntä katsellessa katselijalla oli se
-intensiivinen henkinen nautinto, jota tuntee, kun hengen voimat
-jännittyvät ja kun hetki hetkeltä huomaa näkönsä selviävän,
-näköpiirinsä laajenevan, sydämensä lämpiävän, aatteensa kohoavan. Joka
-semmoista voipi saada aikaan, on _suuri_ taiteilija." -- Kiitettyään
-näyttämöllepanoakin erittäin onnistuneeksi, arvostelija sanoo, että
-muutkin esiintyjät olivat tyydyttäviä sekä yhteisnäytteleminen tasaista
-ja hyvää. Sala teki Tesmanin hyvin eläväksi ja todenmukaiseksi. Nti
-Stenberg oli herttainen poroporvarillinen Julle-täti. Leino oli
-assessori Brackista luonut uuden, merkillisen tyypin, joka kokonaan
-erosi hänen tavallisesta esiintymisestään. Ahlbergilla Lövborgina oli
-hyviä kohtia, mutta toisinaan hän liiotteli ja näytti maneeria. Nti
-Kunnas ei oikein pystynyt Tean rooliin, mutta esitykseltä ei kuitenkaan
-puuttunut lämpöä eikä oikeaa käsitystä.
-
-Jos luetaan pois Runebergin-päivän ohjelma (kuvaelmia Runebergin
-runoelmista ja Saimaan rannalla), joka annettiin kaksi kertaa, ja pari
-muutakin sekaohjelmaa, muodostivat Papin perhe ja Hedda Gabler
-helmikuun ohjelmiston, ja Emilie saattoi (17/2) syystä kirjoittaa:
-"Meidän on käynyt sangen hyvin tänä vuonna, se on ollut paraimpia
-aikoja mitä teatteri on kokenut. Varsinkin on työ sujunut erinomaisen
-reippaasti, kaikki ovat olleet terveitä, niin ettei häiriöitä ole
-tapahtunut sairauskohtausten kautta."
-
--- Tällä ajalla sattui kumminkin kuolemantapaus, joka läheltä koski
-teatteria. Nti _Hilda Asp_ kuoli näet keuhkotautiin 22/2. Erottuaan
-teatterista (kts. ylemp. s. 271) hän oli ruvennut yhteiskoulun
-opettajattareksi, mutta sekin ura tuli lyhyeksi. Turhaan yritettiin
-ehkäistä kamalaa tautia Kochin keksimällä parannuskeinolla. Kun hänen
-maalliset jäännöksensä toisena päivänä kuoleman jälkeen rautateitse
-vietiin Tampereelle, kotikaupunkiin, haudattavaksi, lausui runoilija
-J. H. Erkko hänelle lämpimät jäähyväis- ja muistosanat.
-
-Maaliskuullakaan ei annettu mitään ohjelmistolle uutta, vaan näyteltiin
-uusintoja, Faust (5 kertaa), Yhdistysjuhla y.m. Tämä ei kuitenkaan
-ollut suunnitelman mukaista, vaan johtui erinäisistä asianhaaroista. Jo
-ennen ohimennen mainittu ja pian laajemmin käsiteltävä Numersin uusi
-näytelmä, Elinan surma, oli näet valmistunut, ja Bergbomin aikomus oli
-ollut tänä keväänä toimittaa se näyttämölle, mutta Ida Aalberg
-kieltäytyi -- terveydellisistä syistä -- näyttelemästä vaativaa Kirsti
-Flemingiä. Kun myöskin rva Rautio oli estetty esiintymästä roolissa, ei
-ollut muuta neuvoa kuin lykätä kappaleen esittäminen syksyksi. Mutta
-tästä taas seurasi, että teatterin oli vaikea jatkaa näyttelemistä
-Helsingissä. Eikä näytäntöjä jatkettukaan edemmäs kuin 19 p:ään huhtik.
-Että niinkin kauan oli näyteltävää, oli Lindforsin ansio, joka
-maaliskuun lopulla Parisista palattuaan esiintyi Saiturina ja Setä
-Bräsiginä. Sitä paitse annettiin uusikin kappale, Hanna Aspin
-suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen huvinäytelmä _Voimakkaita naisia_
-(12/4), jossa tehdään pilaa amerikkalaisten "vapaista" naisista. Se
-nauratti aika lailla yleisöä ja jäi pitemmäksi aikaa ohjelmistoon --
-enimmin siinä ehkä miellyttivät Olga Finne, joka herttaisena Clairena
-on amerikkalaisnaisten vastakohta, ja Weckman, joka Jonathanina
-näytteli oikeaa amerikkalaista miespuolta. -- Viimeinen tai oikeammin
-viimeiset näytännöt olivat 19/4, jolloin tietääksemme ensi kerran
-annettiin kaksi näytäntöä samana päivänä, nimittäin klo 5 Saituri ja
-klo 8 Elämä on unelma, kumpikin täydelle huoneelle. Tästä Emilie 20/4
-kirjoittaa Betty Elfvingille:
-
-"Yleisö kasvaa täällä vuosittain, totta kyllä köyhempi työläisyleisö,
-mutta on hupaista voida tyydyttää sen esteettisiä tarpeita. Toisena
-pääsiäispäivänä annoimme kaksi kansannäytäntöä ja oltiin siitä niin
-kiitollisia, että paitse Suomettaressa julkaistua kiitosta, muutamat
-työmiehet kävivät kotonamme yksityisesti, suullisesti kiittämässä
-meitä. He eivät jaksa valvoa illoin, kun heidän täytyy niin varhain
-aamulla olla liikkeellä mennäkseen työhönsä." --
-
-Ensimäinen kiertomatka tehtiin jo maaliskuulla, kun Bergbom 15/3 lähti
-niitten jäsenten kanssa, jotka esiintyivät Papin perheessä ja Kuopion
-takana, _Hämeenlinnaan_ ja _Tampereelle_, antaakseen toisessa
-kaupungissa kolme ja toisessa neljä näytäntöä, jotka tuottivat (1,109 +
-2,227) yhteensä 3,336 mk. Sillä aikaa näyteltiin Helsingissä
-Yhdistysjuhla ja Murtovarkaus -- roolit enimmäkseen oppilasten
-esittäminä. -- Palattuaan tältä matkalta Bergbom matkusti Viipuriin ja
-Pietariin sopiakseen esiintymisestä näissä kaupungeissa huhti- ja
-toukokuulla. (Aikomus oli ollut käydä Turussakin, mutta siitä ei tullut
-mitään, kun ruotsalainen teatterinjohtaja Selander, jonka hallussa
-Turun teatterihuone paraikaa oli, ei suostunut edes muutamaksi illaksi
-luovuttamaan sitä suomalaiselle seurueelle.)
-
-_Viipurissa_ näytännöt alkoivat 22/4 Papin perheellä ja annettiin niitä
-18, viimeinen 31/6. Lakkauttamatta näyttelemistä Viipurissa
-pistäydyttiin välillä _Pietarissa_ ja esiinnyttiin siellä Kononovan
-teatterissa kolmena iltana 8/5-11/5. Kun Ida Aalberg oli mukana, oli
-ohjelmisto kauttaaltaan hyvä. Viipurissa taiteilijatar esiintyi
-näytelmissä Romeo ja Julia, Hedda Gabler, Erotaan pois ja Sota rauhan
-aikana, mutta Pietarissa vain kahdessa ensinmainitussa -- niiden
-välillä meni Papin perhe. Otamme joitakuita piirteitä Kaarlon
-kirjeistä:
-
-Kiertomatkoilla antoi tavan mukaan enintä vaivaa suurten näytelmäin
-esittäminen pienillä näyttämöillä, joilta puuttui milloin mitäkin
-välttämättömiä koristuksia tai muita laitoksia. Silloin täytyi joko
-tilata Helsingistä taikka paikalla valmistaa mitä tarvittiin. Kun
-kysyttiin miten milloinkin oli pälkähästä pelastauduttava, Bergbom ei
-läheskään näy olleen niin epäkäytännöllinen kuin yleisesti on luultu.
-Kuinka kekseliäs hän saattoi olla, siitä tarjoavat hänen kirjeensä
-Emilielle monta esimerkkiä. Kas tässä yksi semmoinen, joka ei ole
-vailla humorististakaan sävyä:
-
-"Nyt muistan jälleen jotakin Romeota koskevaa [hän oli juuri ennen
-kirjoittanut muista tarpeista]. Tuo aita, joka erottaa hautaholvin
-kirkkomaasta! Pietarin dekoratsionissa aukko on suurempi kuin meillä,
-jota paitse kaunis musta, kullattu pystyaitamme on liian raskas
-[kuljetettavaksi]. Mutta mitä arvelet seuraavasta ehdotuksesta? Setä
-Bräsigin ensi kuvaelman aita on nyt [näöltään] hyvin mitätön, vaikka
-muuten soma; mutta jos Heinänen rikkaasti kultaisi sen, niin se
-menettäisi puutarhamaisen luontonsa ja kelpaisi hautaholviaidaksi.
-Tietysti se on korotettava, mutta se voidaan kyllä tehdä Pietarissa.
-Sillä on sekin ansio, että se on hyvin köykäinen eikä kuitenkaan näytä
-liian halvalta, n.b. kun se kullan kautta saa tarpeellisen loiston.
-Tietysti se ei ole 'le gendre que j'avais révé', mutta en keksi muuta
-keinoa."
-
-"Muutoin Romeo ja Julia näytellään [Pietarin] Pienessä teatterissa
-nousevalla viikolla, [Eleonora] Duse Juliana. -- Sano se Axel
-Ahlbergille, ehkä hän haluaisi käydä sitä katsomassa." (Kirje on
-Viipurista vähä ennen seurueen sinne tuloa.)
-
-Pietarissa maisteri Jalmari Basilier hartaasti avusti Bergbomia.
-Näytännöt annettiin Hyväntekeväisyysseuran nimessä ja se vaikutti vähän
-ohjelmistoonkin. Seuran esimies, pastori Hakkarainen, oli närkästynyt
-siitä että aiottiin näytellä ainoastaan semmoisia [moderneja]
-kappaleita kuin Kuopion takana, Papin perhe ja Hedda Gabler ja oli
-varottanutkin seurakuntalaisiaan käymästä katsomassa niitä. Silloin
-päätettiin ottaa Romeo ja Julia vastapainoksi!
-
-Viipurissaolo muodostui loistavaksi, Kaarlo kirjoittaa näet 5/5:
-
-"Neljä loppuun myytyä huonetta yhdellä viikolla ja tänään saamme
-viidennen. Ihmiset seisovat jonossa klo 6:lta aamulla. Voiko pyytää
-parempaa menestystä? -- Koska nuo kolme Pietarin näytäntöä ovat
-kokonaan ulkopuolella säännöllisiä näytäntöjä, eiköhän voitaisi määrätä
-puhdas voitto niistä palkinnoksi parhaimmasta draamasta, joka
-sisäänjätetään esim. ennen 1 p. tammik. 1893? Esitä asia johtokunnalle.
-Päätös voidaan tehdä syksyllä."
-
--- [Valitettavasti Kaarlo kaikessa tässä touhussa oli sairas:] "On
-mahdollista että minun täytyy käydä Helsingissä, ennen kun lähden
-ulkomaalle. [Ennen oli sovittu, että sisarukset jälleen yhdessä
-lähtisivät ulkomaalle, ja että Emilie toukokuun lopulla tulisi
-Viipuriin, josta lähtö tapahtuisi.] Tiedät mitä itsepäistä
-vilustumista, influensaa, katarria tai miksi sitä mainittaneenkaan,
-olen tänä keväänä kärsinyt. Viimeiset viisi päivää olen ollut
-vuoteenomanakin, vaikka taas olen jaloillani. Mutta pahempi on että
-tauti on kohdistunut korviin, niin että saatan sanoa olevani melkein
-kuuro. En esim. kuule kellon nakutusta, ennen kun se painetaan aivan
-korvaa vasten. Jos se jatkuu Pietarin matkan jälkeen, täytyy minun
-puhutella spesialistia, jommoisia ei ole Viipurissa. Minua hoitaa tri
-[Paul] Collander, joka on määrännyt 'roppia', jotka ovat lieventäneet
-säryn (sitä olen tuntenut, jopa hyvin ilkeää), mutta kuulo on tuskin
-parantunut." -- Pietarissa Kaarlo luulee tulevansa toimeen ilman
-Emilietä, mutta jos hän tulee kovin voimattomaksi, on hän
-sähkösanomalla kutsuva sisarensa avukseen.
-
--- [Viipurissa kohtasi teatteria vastoinkäyminen, joka lisäsi johtajan
-vaivoja:] "Voitko uskoa, ettemme saa sotamiehiä statisteiksi, vaikka
-Arppe kyllä on saanut. Se johtuu siitä että De Pont on poissa ja eräs
-titulus Londén -- äkänen svekomaani -- päällikkönä. Tunnettu nimi. Ja
-hän kielsi. Oli tietysti vaikea saada avustajia, ja 'kaikenlaisilta ne
-näyttivät', mutta menihän tuo kumminkin, sillä kaikki tekivät mitä
-voivat."
-
-Kuinka asiat sitten kävivät, näemme myöhemmästä kirjeestä (noin 15/5):
-
-"Alan nyt tulla terveeksi, kiitos olkoon kauniin ilman ja suuremman
-levollisuuden, jota nykyään nautin. Vaikka totta on että Pietarissa
-minä oikeastaan paranin, huolimatta siitä että sain joka päivä istua
-15 à 16 tuntia Kononovassa. Eikä se ollut vanha Kononova --
-valitettavasti! Kaikki vanhat koristukset ovat poismyydyt, ja uudet
-kurjia, pukuhuoneet kylmiä luolia (Ida Aalbergin täytyi pukeutua
-karsinassa näyttämön vieressä). Oli vielä surkeampaa kuin entisessä
-Prikashikassa. Yhdellä tärkeällä erotuksella: kaikki oli siistiä ja --
-rehellistä."
-
-"Pietarissakäynti osotti lopullisesti, että vierailumme siellä eivät
-ole uudistettavat. Taikka oikeammin, että nykyinen tapamme esiintyä
-siellä on ehdottomasti kelvoton. Joko tulee meidän esiintyä huokeasti
-ja vaatimattomasti suomalaisille käsityöläisille Prikashikassa. Ja sen
-asian hoitaa kyllä Aspegren. Taikka on meidän näyteltävä Pietarin
-venäläis-saksalaiselle yleisölle. Sitä varten tarvitsemme impressarion,
-ja semmoista tuskin saamme -- emme ainakaan rehellistä. --
-Taloudellinen tulos oli, niinkuin saattoi ajatella -- ei voittoa eikä
-tappiota. Laitokset ja järjestely olivat mitä surkeimpia."
-
-"Taiteelliseen tulokseen voimme ylipäätään olla tyytyväisiä. Hedda
-Gabler teki tosin täydellisen fiaskon (syy oli joko ilmotuksen
-puutteessa taikka kappaleessa, johon Basilier yksin oli tyytyväinen),
-mutta Papin perhe ja Romeo ja Julia onnistuivat sitä paremmin. S:t
-Petersburger Zeitungin arvostelu oli hyvin ystävällinen, ja venäläiset
-lehdet ihailivat ainakin Ida Aalbergia, vaikka ne eivät muutoin olleet
-hyvänsuopia. Mutta totta onkin että hän varsinkin Juliana kohosi
-taivaan korkealle muitten yli."
-
-Toukokuun loppupuolellakin näyteltiin Viipurissa hyville huoneille,
-joten koko tulo oli 11,861 mk (se on keskimäärin lähes 660 illalta).
-Kun Pietarin tulot tekivät 3,978 mk, päättyi kiertomatkojen tili
-melkoiseen voittoon, nimittäin 4,639:61 mk. --
-
-Viime mainitussa kirjeessä Kaarlo ilmotti olevansa valmis lähtemään
-lauantaina 23/5 ja kehotti Emilietä edellisenä päivänä saapumaan
-Viipuriin.
-
-Teatterin hyvä menestys Viipurissa vaikutti tietysti koko tilivuoden
-lopputulokseenkin. Nytkin vajaus väheni, niin että se teki vain
-7,502:63 mk. Mutta se olikin alin määrä, mihin se näinä vuosina
-laskeutui; seuraavana kolmena vuotena vajaus taas kasvamistaan kasvaa.
-
-Tänä keväänä luopui kannattajain kokouksessa 6/4 maisteri V. Löfgren
-johtokunnan jäsenyydestä, ja valittiin hänen sijaansa professori _O. E.
-Tudeer_. -- Sen yhteydessä mainittakoon teatteriin tulleita uusia
-jäseniä.
-
-Keväällä 1890 Bergbomin ollessa Kuopiossa _Hemmo Kallio_ ilmottautui
-tälle halukkaana rupeamaan näyttelijäksi. -- "Miksi ette ole tullut
-ennen?" tohtori kysyi. -- "No, kun olen näin pieni ja pahannäköinen,
-niin en ole ennemmin rohjennut", toinen vastasi. Syksyllä oli
-koenäytäntö, ja silloin Kallio pääsi teatteriin. Pieni kasvultaan eikä
-muutenkaan kaunis Kallio kuitenkin osotti luontaisia lahjoja, varsinkin
-naurettavaan, humoristiseen, ja ennen pitkää hänestä sukeutui uusi
-Esko, muusta puhumatta.[120] -- Syksyllä joulun edellä otettiin nti
-_Kirsti Sainio_, jolla niinikään oli pysyvä tulevaisuus näyttämöllä,
-vaikka hän paremmin tunnetaan nykyisellä nimellään rva _Kirsti Suonio_,
-jota hän omistaa v:sta 1895, jolloin meni naimisiin näyttelijä Evert
-Suonion kanssa.[121] -- Vielä mainitsemme tältä näytäntökaudelta nti
-_Cecilia Silénin_, joka silloin tuli kuiskaajaksi ja yhä edelleen
-hoitaa tärkeätä virkaansa.[122] -- Vihdoin merkittäköön, että maisteri
-_Ivar Wilskman_ näytäntökauden alusta oli ryhtynyt hoitamaan teatterin
-rahastoa. Hän pysyi virassa (jota Wahlströmin ja V. Soinin jälkeen K.
-ja F. Basilier olivat hoitaneet) toista kymmentä vuotta.
-
-Näytäntöjen luku oli 118, ja näyteltiin niissä 13 kertaa _Kuopion
-takana_; 12 _Papin perhe_; 8 Kunnia, Hedda Gabler; 7 _Kyökissä_, Elämä
-on unelma, Romeo ja Julia; 6 Älä istu toisen rekeen, Hamlet; 5
-_Kihlaus, Mestarin nuuskarasia_, Faust, Saituri; 4 Sota rauhan aikana,
-Setä Bräsig; 3 _Uusi apulainen, Murtovarkaus, Saimaan rannalla_,
-Työväen elämästä, Hävyttömät, Ei ollenkaan mustasukkainen,
-Kukkaistuhlari, Yhdistysjuhla, Voimakkaita naisia; 2 _Pukkisen pidot,
-Regina von Emmeritz, Tietäjä, Amalia ystävämme_, Sirkka; 1 _Yö ja
-päivä, Hirvenhiihtäjät_, Jacques Damour, Rajuilma, Talonpojan
-ritarillisuus, Erotaan pois.
-
-Näistä 36 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 11.
-
-
-
-
-XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.
-
-
-Viipurista matkustivat siis Bergbom-sisarukset Berliniin. Syystä kun he
-olivat yhdessä, on meillä taas vähemmän kerrottavaa heistä, sillä eivät
-he koskaan kirjoittaneet vieraille niin usein kuin toisilleen. Ainoa
-kirje Berlinistä on Emilien 31/5 Betty Elfvingille kirjoittama. Siitä
-on seuraava ote:
-
-"Täällä istun nyt ja lähetän Sinulle terveisiä Dresdener Hofista;
-kaikki on paikallaan ja niin kuin kaksi vuotta sitten, paitse että
-täällä kaikin voimin rakennetaan ja laajennetaan. 'Berlin ist
-Kaiserstadt und Berlin wird Weltstadt'; iloitaan siitä että Berlin on
-Euroopan kolmas kaupunki ja toivotaan, että se tulee toiseksi ja
-rientää Parisin ohitse. Sitä se ei kuitenkaan voine, sillä ei se
-koskaan voi hankkia itselleen Parisin vanhaa, suurta historiaa eikä
-sitä merkitystä, joka Ranskan pääkaupungilla on ollut ihmiskunnan
-kehityksessä, vaikka Berlin tietenkin tulevaisuudessa on näyttelevä
-suurta roolia. -- Meidän päätarkotuksemme täällä on luonnollisesti
-nähdä mitä teatterit esittävät ja paljon hyvää ja kaunista olemme jo
-tällä viikolla nähneetkin. Kumminkin kärsin melkein entistä enemmän
-saksalaisten kinnatusta paatoksesta ja luonnottomasta lausumistavasta;
-tämä ylöspäin ajo sanojen selässä ja joka sanan alleviivaaminen tulee
-ajan pitkään tuskalliseksi ja tavasta on minulla halu huutaa: 'kyllä
-vähemmälläkin ymmärtää'. Ibsen on moderni: olemme jo näinä kuutena
-päivänä nähneet Kuninkaanalut ja Villisorsan. Minusta tuntuu niinkuin
-ei suuri yleisö oikein oivaltaisi vierasta runoilijaa, mutta täällä on
-innostunut Ibsenseurakunta, joka voimakkaasti taputtaa käsiä ja meluaa
-niin että kuuluu, ja niinhän oikeastaan meilläkin on laita. Mutta mikä
-hätä onkaan saksalaisella näyttämöllä, jolla on oma suuri, rikas
-kirjallisuus käytettävänään sekä saa näytellä yleisölle, joka tuntee,
-rakastaa ja kunnioittaa tuota omaa kirjallisuuttaan, toisin on meidän
-raukkojen laita! -- Tänään on tulevan viikon ohjelmisto ilmotettu ja
-sen johdosta viivymme täällä vielä koko nousevan viikon. Saamme nähdä
-Die Haubenlerche [Leivonen], joka syyskuulla menee meillä, sekä sen
-ohella klassillisia kappaleita, jotka kenties otetaan esitettäväksi.
-Ensi maanantaina matkustamme arvattavasti Parisiin, missä olemme 3
-viikkoa, niin että minä tulen kotia heinäkuun ensi päivinä ja Kaarlo
-luultavasti asettuu johonkin parantolaan Saksenin vuoristossa -- vielä
-hän ei varmaan tiedä mihin. -- -- Jonkunlaisella surumielisyydellä
-ajattelen yhteistä matkaamme 2 vuotta sitten: se matka oli niin lyhyt,
-että Sinun kyllä olisi ollut tarpeen uudistaa se tänä vuonna. Hyvin
-herttaista ja hupaista olisi ollut, jos me nytkin olisimme saaneet
-yhdessä Sinun kanssasi iloita kaikesta suuresta ja kauniista, jota
-tämmöinen ylellisyyskaupunki tarjoaa; kurjuutta, surua ja huolia on
-täälläkin ja runsaasti, mutta ne ovat kätkössä vieraan silmiltä, ja
-meille näyttäytyy ainoastaan loistava, kohiseva elämä. Tavasta tunnen
-sydämessäni oikein kateutta -- on vaikeaa että kansamme on niin pieni
-ja vähäpätöinen. Suurilla kansakunnilla on toki toisellainen itsetunto!
-Kas niin, hyvästi nyt! tulenhan oikein sentimentaliseksi."
-
-Päivin sisarukset odottaessaan illan näytäntöä tavan mukaan kävivät
-ostoksilla, hankkiakseen teatterille mitä tarvittiin uusia kappaleita
-varten. Tällä kertaa Shakespearen Kesäyön unelma oli mielessä, ja se
-vaati paljon häikäisevää korua ja muun muassa suuren aasinpään, jota
-Titania hyväilee -- kaikki ostettiin Emilien vastaanotettavaksi ja
-tullattavaksi Helsingissä. -- Matkan jatko muodostui toisin kuin ensin
-oli suunniteltu. Berlinistä sisarukset lähtivätkin Wieniin.
-Sielläolosta Emilie 5/7 (Naantalista, johon hän paluumatkallaan oli
-poikennut tavatakseen parannuksilla olevaa Augusta-sisartaan)
-kirjoittaa Betty Elfvingille:
-
--- "Teatterissa näimme sielläkin hyvää ja kaunista, ja minä pidän
-paljon enemmän sikäläisistä näyttelijöistä kuin berliniläisistä: ne
-ovat luonnollisempia ja puhuvat paljo paremmin kuin pohjoissaksalaiset
-toverinsa; näyttämöllepano ja kaikki laitokset yleensä ovat sitä
-vastoin Berlinissä paremmat." --
-
-Samoin kuin Parisi jäi Saksenin Sveitsikin käymättä. Wienistä Kaarlo
-päätti matkustaa Baijerin Reichenhalliin, josta hänen ensimäinen
-kirjeensä on päivätty 27/6:
-
-"Rakas sisar, olet kai ollut levoton, kun en ole antanut tietoja
-itsestäni, mutta olen nyt vasta tullut Reichenhalliin. Kun minun
-Wienissä oli lähteminen junalleni, kuulin että se oli n.s. Bummelzug,
-joka viipyi koko ikuisuuden tiellä. Päätin lykätä matkan iltaan. Mutta
-kuinka olikaan, tulin Prateriin, ja siellä mustalaismusiikki kiinnitti
-minua niin, että päätin lähteä vasta seuraavana päivänä. Niin teinkin.
-Mutta silloinkin muutin vähän matkasuunnitelmaani. Päätin näet ensin
-käydä katsomassa Berchtesgadenia, jota musikaalinen pöytänaapurimme
-niin lämpimästi suositteli minulle, ja myöskin pistäytyä Salzburgissa.
-Tämä matkustus on kestänyt neljä päivää, niin että vasta nyt lauantaina
-olen saapunut Reichenhalliin. Matka oli erinomaisen miellyttävä --
-mutta kallis, kallis, kallis! Kyllä hinnat ovat täällä toiset kuin
-Jemtlannissa! Täällä Reichenhallissa olen toki onnistunut saamaan
-jotakuinkin kelvollisen kortteerin -- n.b. jollei vain emäntäni
-keittotaito aseta vatsalleni liiallisia vaatimuksia. Hotellissa
-syöminen on mahdoton täkäläisten hintojen vuoksi. Ja kuitenkin on
-Berchtesgaden vielä paljo kalliimpi."
-
-"Minulla on ollut vähän ikävä Wieniä, joka kumminkin, sanottakoon mitä
-tahansa, on miellyttävä kaupunki. Ennen katselin sitä ankarammin, mutta
-mitä kauemmin elää, sitä enemmän oppii antamaan arvoa ihmiselliselle
-vieraissakin muodoissa. Totta kyllä astuu siellä elämänhalu esiin
-semmoisella välittömyydellä, jota emme koskaan voi hyväksyä. Mutta kun
-on saanut niin kyliänsä 'kysymyksistä' ja 'kummittelijoista' ja
-saarnoista, joissa on käsitelty korkeampaa siveellisyyttä ja korkeampaa
-epäsiveellisyyttä, kuin me siellä kotona näinä vuosina, niin vaikuttaa
-etelänlasten naivinen välittömyys raitistavasti. Se on kuitenkin
-ihmisellisempi kuin se vihainen katkeruus, joka meillä haittaa ainakin
-kaikkea kirjallista tuotantoa."
-
-"Täällä Reichenhallissa viivyn viisi viikkoa tai kuusi. Sitte matkustan
-Pragin, Dresdenin ja Berlinin kautta kotia. Kussakin kaupungissa viivyn
-muutamia päiviä. Kenties Dresdenissä kuitenkin käyn Behrillä ja katson
-mitä hänellä on valaistuskoneita [joita kai tarvittiin Kesäyön
-unelmaan]. Ehkä hänellä on [semmoisia] muitakin kuin sähkövaloa varten.
-Viipurissa oli kaksi suurta reflektoria, jotka olivat siirtonaisia --
-jotakin samantapaista kuin meidän Faustissa käyttämämme vanhat, mutta
-paljo parempia. Jos semmoisella voisi kohdistaa määrättyyn paikkaan
-värillistä valoa, niin olisi sillä paljo saavutettu. Enemmän kuin pari
-sataa markkaa semmoinen tuskin maksaa. Kentiesi voisi myöskin saada
-prospektin, jota käytännöllisempi henkilö, esim. Ossian, pystyy
-arvostelemaan. Siinä tapauksessa saat lähettää Dresdeniin muutaman sata
-Reichsmarkkaa, sillä mitä minulla on, tarvitsen Berlinissä kirjoihin ja
-nuotteihin. Meidän laulukirjastomme kaipaa välttämättömästi
-raitistamista, sillä samat juomalaulut ovat kukoistaneet liian kauan ja
-hengellistäkin musiikkia varten näyttämön takana aion ostaa muutamia
-suurempia kuorokokoelmia. Noin 30 markkaa menee Mendelsohnin
-Kesäyönunelman musiikkiin taikka, jos orkesterinuotitkin ovat painetut,
-saman verran lisää."
-
-"Kirje Augustalta Sinulle oli minua täällä vastassa. Hän sanoo että
-minua on tylysti (styfmoderligt) kohdeltu uudessa rakennuksessa.[123]
-Enhän saa sellaista kohtelua hänen kodissaan ja vielä vähemmän hänen
-sydämessään, ovathan silloin seinät ja huonekalut pikkuasioita. Kuinpa
-hän vain saisi olla terveempi. Mutta hän on varmaankin sairaampi kuin
-hän sanoo ja se on pahin asia.[124] Olemmehan olleet onnellisia, kun
-olemme saaneet elää sen tulikaupungin polttopisteessä, jossa
-kansakunnan elämä on syntynyt, mutta olemme myöskin palaneet ennen
-aikaamme tässä prosessissa." --
-
-Seuraavista kirjeistä näkyy, että Kaarlo oli yleensä erittäin
-tyytyväinen Reichenhallissaoloonsa:
-
-"Täällä on ollut ihana ilma -- liian kuuma, moni valittaa, mutta minua
-se ei vaivaa. Ympäristö on todella suurenmoinen ja vaihteleva.
-Ainoastaan [ruotsalainen] nurkkaisänmaallisuus voi asettaa Jemtlannin
-vuoret tämän rinnalle. Ja sitten upea, rikas kasvullisuus, niin
-moninainen ja voimakas. Tuoksu, joka keskipäivänhelteessä lähtee
-männyistä ja kukista alppien päiväpuolella, on huumaava. On kuin
-makaisi luontoemon rinnoilla terveyttä imien. Yksi paha puoli on
-kuitenkin olemassa ja sangen ikävää laatua, kaikki on kallista, ja
-kaikki on maksettava. Ei askeltakaan voi ottaa ilman ettei juomaraha
-tule kysymykseen. Kesäaikana koko Reichenhall on yksi ainoa ravintola
-siihen kuuluvine 'Lohndienereineen', 'Lohnkutschereineen' ja
-'Lohnführereineen'. Kävelyretket houkuttelevat, mutta jos opas on
-mukaanotettava, niin rahanmeno vähentää nautinnon. Mutta kaikki
-kaikessa, kun ajattelen miten minua paleli Gausdalissa ja Mörsilissä ja
-kuinka toisin on täällä, niin kiitän onneani ja -- Augustaa, joka
-neuvoi minua matkustamaan eteläänpäin. Ja sitte on täällä luettavaa ja
-musiikkia -- kaksi tärkeää asiaa, kun on paha sää. Se on, ei tuota,
-musiikkia, jonka hankkii itselleen rämisevän pianon avulla, vaan
-semmoista, jota toiset tarjoavat kuultavaksi -- mikä tekee melkoisen
-eron hupiin nähden. Lainakirjastokin on hyvin varustettu ranskalaisella
-ja saksalaisella kirjallisuudella, puhumatta 60 sanomalehdestä
-lukuhuoneessa. Parannusmaksu (kurtaxan) ei ole kovin kallis -- 15
-markkaa kaikkiaan, se on tuskin enemmän kuin Lappeenrannassa taikka
-Hangossa. Osotteeni on 'Villa Sonntagshorn'."
-
-"En ole tehnyt paljon tuttavuuksia. Muuten on täällä kansaa kaikilta
-ilmansuunnilta. Kumma kyllä vähän englantilaisia, mutta paljon
-slaavilaisia aineksia, tshekkiläisiä, venäläisiä, puolalaisia, sekä
-myöskin unkarilaisia ja rumanilaisia. -- Tein juurikään kahden päivän
-retken korkeammille vuoriseuduille. Opas maksoi 10 markkaa. No, sen
-tiesin edeltäpäin. Mutta ajatteles, kun minulta alppimajassa
-illallisesta, yösijasta ja aamukahvista vaadittiin -- 20 markkaa. Ei
-muuta kuin maksaa ja näyttää tyytyväiseltä. Kotona istuminen ja
-käveleminen hiekkakäytävillä tulee kuitenkin ykstoikkoiseksi, kun
-alppiluonto ympärillä houkuttelee. En uskalla sentään retkeillä ilman
-opasta, minua kun niin helposti pyörryttää."
-
-Näyttää siltä kuin Kaarlon mieltymys maahan ja oloihin olisi
-saanut hänet tavallista hartaammaksi kirjeenvaihtajaksi. Toisia
-mieltäkiinnittävämpi on seuraava kirje heinäkuun lopulta, jonka otamme
-lyhentämättä:
-
-"Armahani! Ei vielä koskaan ole kylpyaika rientänyt niin nopeasti kuin
-tämä. Mutta täkäläiset seudut tasanko- ja alppiluonnon, Saksan ja
-Itävallan, rajalla tarjoavatkin tavattoman rikasta vaihtelua.
-Mieltäkiinnittävimmät 'havaintoni' näinä viimeisinä kahtena viikkona
-ovat kuitenkin, omituista kyllä, olleet -- taiteellista laatua."
-
-"Toinen oli Mozartin satavuotisjuhla Salzburgissa, joka vietettiin
-kolmena päivänä, heinäkuun 16, 17 ja 18. Requiem, Figaron häät, G-moll
-symfonia j.n.e., kolme konserttia ja yksi teatterinäytäntö. Olin sitä
-ennen käynyt Salzburgissa (sinne on ainoastaan kahden tunnin
-rautatiematka) saadakseni pilettiä, mutta vastaus oli 'kalpea ei'.
-Monta tuhatta oli jo ilmottautunut saamatta pilettiä. Ei ollut siis
-muuta kuin alistuminen edessä, mutta kuitenkin pyysin että minua
-muistettaisiin, jos sattumalta joku piletti ehkä jätettäisiin takaisin.
-Vanha teatterionneni ei nytkään kieltäytynyt. Juuri kun olin
-menemäisilläni pois, toi postiljoni kirjeitä. Yhdessä niistä oli
-peruutus, ja minä sain pilettini."
-
-"Unohtumaton oli Requiemin vaikutus Salzburgin mahtavassa
-tuomiokirkossa. Konsertit olivat kyllä mieltäkiinnittäviä ja Figaron
-häissä myötävaikutti Saksan etevimpiä taiteilijoita, mutta ne
-kalpenivat Requiemin rinnalla. Tunnelma oli ihmeellinen. Täällähän
-Mozart oli syntynyt, täältä olivat hänen lapsuudenvaikutelmansa,
-ja kuvastuuhan tämä hymyilevä, lempeä, iloinen luonto hänen
-taiteilijaluonteessaan. Tiedäthän kuinka laajaperäinen
-taiteilijaihailuni voi olla. Voivathan kaikki uudenaikaiset ihastuttaa
-minua, Meyerbeer samoin kuin Wagner; Verdiäkin, joka alkuaan oli
-minulle niin vieras, olen oppinut ymmärtämään. Mutta sydämeni on
-Sarastron ja Paminan, donna Annan ja don Juanin luona. Kolmantena
-juhlailtana, kun Figaro esitettiin, olin valitettavasti niin
-tylsistynyt musiikista, juhlapuheista, alkajaisrunoista ja kävelyistä,
-että minä, suoraan sanoen, koko illan taistelin unen kanssa. Salzburgin
-kunniaksi voidaan sanoa, että vaikka yli 10,000 juhlamatkustajaa oli
-tullut saapuville, hinnat eivät olleet kinnatut niinkuin ne esim.
-kuuluvat tänä vuonna olevan Bayreuthissä, johon mielelläni lähtisin,
-kun nyt olen niin lähellä. Eihän itse matka ole kallis. Mutta
-ensiksikin sanotaan hintojen hotelleissa olevan suorastaan mielettömiä,
-ja toiseksi kuuluu siellä olevan niin hävytön pilettikeinottelu
-vallalla, että mahdollisesti täytyisi palata mitään näkemättä. Paras on
-olla kuulematta Parsifalia ja tyytyä hänen rakkaaseen pappaansa
-Lohengriniin (vai onko se nyt Parsifal, joka päin vastoin on
-Lohengrinin isä? -- Wagnerilainen sukuluettelo on aina sekava)."
-
-"Ja sitte toinen taiteellinen 'Ausbeute'. Onnellisesta sattumasta olen
-nähnyt nukketeatterissa -- Faustin -- tuon vanhan, oikean Faustin
-'Puppenspielin', joka alkumuodoltaan polveutuu uskonpuhdistuksen
-aikakaudelta ja joka antoi Goethelle ensimäisen herätyksen hänen
-maailmanrunoelmaansa. Minä hieroin kauppaa Führerin, oppaan, kanssa,
-joka tavallisesti seuraa minua retkilläni. (Hän on etevä
-sitransoittaja.) Minä tahdoin saada hänet määräpäiväksi. 'Ei sovi --
-sinä päivänä en voi tulla, sillä silloin on suuri 'Kirchweihe'
-(kirkonvihkimisen muistojuhla) Grossgmainissa ja minun täytyy siellä
-soittaa sitraa'. Kun olin utelias näkemään Kirchweihejuhlan, jossa
-kirkollinen ja maallinen meidän protestantisen mielipiteemme mukaan
-niin omituisella tavalla sekotetaan yhteen, lähdin sinne. Paikkakunta
-on Itävallan rajalla, niin että puoli kylää (Grossgmain) on
-itävaltalainen ja toinen puoli (Kleingmain) baijerilainen. Kirjavaa
-kansanelämää. Juhlakulkueita, markkinavilinää, messua, tanssia, sitran
-ja kitaransoittoa, vasta ripillelaskettujen lasten kirkollisia lauluja,
-oivallista tyrolilaista viiniä ja myöhemmin yön tullessa (se episodi
-jäi kuitenkin minulta näkemättä) asiaankuuluva tappelu itävaltalaisten
-ja baijerilaisten 'Buain' (poikain) välillä. Paraillaan kävellessäni
-sinne tänne näin suuren teatteriplakaatin ja siinä ilmotettiin --
-Faust. Huomasin sitten että oli puhe marioneteista, nukeista. Luulin
-että saisin nähdä jonkunlaisen 'adaption', mukailun, Goethen Faustista.
-Mutta ei! Se oli kuin olikin se vanha rehellinen Puppenspiel, joka on
-säilynyt näissä alppien sopukoissa. Ilveilijä, Kasperle, nauratti
-yleisöä halpamaisilla sukkeluuksillaan koko sen ajan kun juhlallinen
-toiminta kesti. Muutamat kohdat olivat, niin sanoakseni, omituisen
-luonnonrunollisia. Faust ja Mefisto ovat tehneet välikirjan 24
-vuodeksi. Mutta jo kahdentoista vuoden kuluttua Mefisto vaatii
-oikeutensa, sillä 'hän on palvellut Faustia sekä öin että päivin'.
-Faust koettaa silloin vapautua hurskaan petoksen kautta. Hän saa
-Mefiston lupaamaan täyttää yhden toivomuksen. Faust pyytää silloin
-Pietarinkirkon ristin Roomasta. Hän luulee, että Mefisto ei voi sitä
-hankkia. Mutta Mefisto toimittaa sen paikalle. Faust huomaa kuitenkin,
-että jotakin puuttuu ja se on [kirjaimet] J.N.R.J. (Jesus Nazarenus Rex
-Judaeorum). Samassa kun hän mainitsee nämä sanat, Mefisto katoaa ja
-Faust on pelastettu. Mutta Mefisto asettaa viekkauden viekkautta
-vastaan. Hän loihtii esiin Helenan, Faustin vaimovainajan. Faust
-heittäytyy hänen syliinsä, mutta syleilee hänen sijastaan Mefistoa ja
-on nyt auttamattomasti kadotettu. Olin hyvin utelias näkemään, kuinka
-ilveilijä Kasperle saataisiin mukaan loppukatastrofiin. Mutta se
-tapahtui sangen näppärästi. Kasperle esiintyy yövahtina. Faustin
-tuskallisesti odottaessa että kello lyö 12, jolloin hänen aikansa on
-ohi, tulee Kasperle ja huutaa ensin 10, sitten 11 ja viimein 12, joka
-kerta laulaen yövahtilaulun siihen kuuluvine koomillisine lirityksineen
-ja juoksutuksineen, jotka saivat kuulijat nauramaan kikahtuakseen. --
-Olin elänyt melkoisen jakson teatterihistoriaa vaatimattomassa
-ravintolasalissa. Minulle kävi jotenkin selväksi minkälaiset nuo
-'Haupt- ja Staats-actionit' olivat. Ne esittivät jotakuinkin samoja
-seikkoja niin, että ihmisiä esiintyi marionettien sijasta. Nämä nuket
-olivat muuten melko kookkaita -- metrinkorkuisia. Johtaja osotti
-todella hämmästyttävää kykyä johdonmukaisesti suorittaessaan eri
-roolit. Olin olettanut, että ainakin kuusi henkilöä oli ohjaamassa
-nukkeja; todellisuudessa oli niitä vain kaksi: johtaja ja hänen
-vaimonsa."
-
-Tuskin oli Bergbom lähtenyt kotimatkalleen -- se tapahtui 31/7 -- kun
-häntä kohtasi seikkailu, joka oli sangen kiusallinen ja viivytti hänen
-matkaansa kokonaisen viikon, vaikka se lopulta päättyi onnellisesti.
-Hän oli näet menettämäisillään matkatavaransa ja -rahansa.[125] --
-Berlinistä Bergbom 15/8 ilmotti olevansa valmis tulemaan kotia, mutta
-hän viipyi kuitenkin vielä pari päivää nähdäkseen "tuntemattoman
-kirjailijan uuden draaman 'Gleiches Recht', josta paljon puhuttiin".
-(Tuntematon oli Richard Grelling, joka kiivaana naturalistina oli
-asettanut koko myrskyisen työmieskohtauksen näyttämölle.)
-
-       *       *       *       *       *
-
-Virkistävän matkansa jälkeen Bergbom oli tavallista paremmissa
-voimissa, kun syyskauden työ alkoi. Samoin oli näyttelijäinkin
-laita, jotka olivat nauttineet lepoa, sitte kun he taikka osa
-heistä (rva Leino, neidit Finne, Kunnas, Sainio ja Stenberg
-sekä hrt Leino, Sala, Kallio ja ehkä joku lisäksi) oli kesäkuulla
-antanut 4 näytäntöä Jyväskylässä, 3 Mikkelissä ja 6 Kuopiossa.
--- Näytännöt alkoivat kolmella kansannäytännöllä (Papin perhe y.m.)
-6/9-13/9, jonka jälkeen 16/9, tuli ensimäinen uutuus, Anni
-Levanderin suomentama E. Wildenbruchin 4-näytöksinen _Leivonen_
-(Aukusti Langenthal -- Sala, Herman -- Weckman, Lene -- Olga
-Finne, Schmalenbach -- Rautio). Näytelmä, joka vuotta ennen oli ensi
-kerran näytelty Berlinissä, saavutti, niinkuin enimmäkseen
-uudenaikaiset vieraat kappaleet, keskinkertaisen menestyksen: se
-esitettiin 4 kertaa. Kertaa useammin meni toinen uusi näytelmä,
-Anni Levanderin suomentama L. Fuldan 3-näytöksinen _Työlakko_ (Das
-verlorene Paradies) -- ensi-ilta 30/9 --, joka samoin kuin Leivonen
-edusti sitä yhteiskunnallis-kansanvaltais-naturalistista suuntaa, johon
-Saksan draamankirjoittajat ikäänkuin käskystä heittäytyivät 1890-luvun
-alussa. Näyttämölleasettamiseen katsoen ansaitsee mainita, että Fuldan
-näytelmässä ensi kerran nähtiin näyttämöllä tehdas käynnissä, niin että
-lakon syntyessä sanan mukaan "pyörät pantiin seisomaan".
-
-Sitte tuli kotimaisten uutuuksien vuoro, joista ensimäinen oli _Martti
-Vuoren_ esikoinen, 3-näytöksinen näytelmä _Ihmisten tähden_. Tekijä,
-maisteri M. Bergh, virkamies valtiosihteerin virastossa Pietarissa, oli
-ottanut kappaleessaan kuvatakseen "helsinkiläisiä" oloja, miten muuan
-asessori (Raunio) joutuu taloudelliseen häviöön ja epätoivossa murhaa
-itsensä -- kevytmielisen, tuhlaavan rouvansa tähden. Jo helmikuulla hän
-oli lähettänyt teoksensa Bergbomin tarkastettavaksi, ja oli tämä
-kirjoittanut siitä muun muassa seuraavat sanat:
-
-"Näytelmänne on minua suuresti miellyttänyt. Kun sanon miellyttänyt, en
-juuri tarkota draamanne kuivaa pessimismiä, joka tuntui hyvin
-masentavalta. Enemmän sitten dialoogia, joka on erittäin sujuvaa, ja
-kohtauksien ryhmittämistä, joka on taitavasti sommiteltu. Kipein kohta
-on Betyn [rva Raunion] luonne -- se kaipaa psykoloogista syventämistä.
-Onko hän vain hupakko vai myöskin daimooni?" --
-
-Sittemmin tekijä Bergbomin kirjallisten ja suullistenkin neuvojen
-mukaan ainakin joissakin kohden korjasi kappalettaan. Kun se esitettiin
-16/10 täydelle huoneelle, menestys näytti melkoiselta -- Leino (Raunio)
-ja rva Rautio (rva Raunio) näyttelivät oivallisesti -- ja saapuville
-tullut tekijä huudettiin esiin; mutta kritiikki väitti, että kuvaus ei
-vaikuttanut täysin todelliselta eikä alkuperäiseltä, ja näytäntö
-uudistettiin vain kaksi kertaa. Emilie kirjoitti 19/10: "Olemme vähän
-alakuloisia sen kovan ja väärän arvostelun johdosta, joka on kohdannut
-näytelmää Ihmisten tähden -- emmekä me ainoastaan, vaan moni muukin
-(asianymmärtävä) on hyvin pahoillaan."
-
-Toinen kotimainen uutuus oli G. von Numersin _Elinan surma_, joka
-vaatii laajanlaista käsittelyä.
-
-Olemme jo ennen osottaneet, kuinka tuntuvasti Bergbom on vaikuttanut
-Numersin näytelmien lopulliseen muotoon, mutta tällä kertaa on
-erikoisen tärkeää kääntää huomio heidän yhteistyöhönsä, jonka tulos
-Elinan surmakin on. Niin ei ainoastaan sentähden että tämä draama
-aineen ja taiteellisen suorituksen puolesta on muita arvokkaampi, vaan
-senkin vuoksi että heidän osallisuudestaan tähän teokseen on
-julkisuudessakin ollut puhetta ilman että kysymystä sentään olisi
-lopullisesti selvitetty. Onneksi on todistuskappaleita olemassa, jotka
-luovat tyydyttävää valoa näytelmän syntyhistoriaan, ne kun näyttävät
-missä kohden Numers kaipasi apua ja missä määrin sitä annettiin.
-Tarpeetonta lienee sanoa, ettemme tässä kuitenkaan voi syventyä
-yksityisseikkoihin, vaan rajotumme tärkeimpään.
-
-Ensi kerran mainitaan kappale taikka oikeastaan sen perusaihe Numersin
-kirjeessä 21/2 1888. "Elinan surma on vaikea", sanotaan siinä, "etenkin
-syystä että silmäni vähitellen aukenevat näkemään mitä nykyajan
-dramatiikka on". Samalla kirjoittaja pyytää Bergbomin kautta saada
-[R. Tengström] "Finsk Anthologi'n", jossa Elinan surma-runo on
-ruotsinnettuna, taikka [K. A.] Bomanssonin tutkimuksen "surullisesta
-tapauksesta". Tästä päättäen he jo olivat keskustelleet aiheesta, eikä
-liene rohkeata olettaa, että Bergbom, jolle se oli vanhastaan tuttu
-(kts. I, siv. 155), oli suositellut sitä Numersille, joka tietenkin on
-aivan pintapuolisesti, jos ollenkaan, perehtynyt suomalaiseen
-kansanrunouteen. Kumminkin tulivat Tuukkalan tappelu ja Kuopion takana
-väliin, eikä Elinan surmasta puhuta -- kirjeissä näet -- ennen kun
-1890. Sen vuoden alusta on epäilemättä eräs päiväämätön kirjoitus,
-jonka Numers on laatinut palattuaan Helsingistä (hän kävi siellä muun
-muassa silloin kun Kuopion takana näyteltiin) ja jossa hän esittää
-miten hän oli ajatellut näytelmän perusteltavaksi.[126] Siitä
-mainitsemme pääpiirteet:
-
-Klaus Kurjella on ensimäisen vaimonsa Sigrid [draamassa: Kaarina]
-Flemingin kanssa poika, Arvid nimeltä, nuori pappi [sitten piispa]
-Turussa. Laukossa emännöitsee Sigridin kaunis sisar, 30-vuotias Kirsti
-Fleming. Klaus ja Kirsti palavat intohimoisesta rakkaudesta toisiinsa,
-mutta kirkko ei salli aviota langon ja kälyn välillä, jota paitse heitä
-erottaa salainen rikos -- ehkä on kansa oikeassa syyttäessään ylpeää,
-vihattua Kirstiä enkelimäisen Sigridin kuolemasta. Parannuksen ja
-sielunrauhan toivossa Klaus nai viattoman Elina neitsyen, mutta kun
-Kirsti yhä jää taloon, kehittyy näiden kolmen taikka neljänkin elämä --
-neljäs onneton on Klaun palveluksessa oleva nuori ritari, Uolevi Fincke
-[sitte Frille], joka lempii Elinaa -- sietämättömän tuskalliseksi.
-Silloin käy Arvid pappi kotona, huomaa isän ja tädin keskinäiset
-tunteet, miten he koettavat salata niitä toisiltaan ja muilta, ja
-nuhtelee heitä yhdessä. Tämä kiihottaa Kirstin katkeruutta ja hän menee
-kihloihin Uolevin kanssa, sittenkään matkustamatta pois. "Pirullisen"
-kaksinpuhelun jälkeen Klaus lähtee matkalle. Kirsti neuvoo Elinaa
-menemään pikku rakennukseen, missä saisi nukkua rauhassa. On jo pimeä
-kun huudetaan, että pikku rakennus palaa. Liian myöhään Kirsti ilmottaa
-Elinan makaavan siellä. Kansa syyttää Kirstiä murhapoltosta, ja kun
-tämä etsii suojaa Klaun luona, jonka tulipalon hohde on palauttanut,
-hän työntää Kirstin kansajoukkoon, joka surmaamalla hänet kostaa Elinan
-kuoleman. Klaus itse karkaa metsään ja hukkuu yrittäessään järven yli.
-"Rikos on erottanut Klaun ja Kirstin toisistaan, heikkoudesta he
-pysyvät lähellä toisiaan, ja se heikkous tuottaa heille julman koston."
-
-Kuinka paljo tässä aineen vanhimmassa muodostuksessa jo on Bergbomin
-omaa, on mahdoton tarkoin sanoa. Kuitenkin eräs Bergbomia lähellä
-seisonut henkilö muistaa hänen ehdottaneen, että Kirsti oli tehtävä
-Klaun vaimon sisareksi ja aatelisnaiseksi. "Muuten siitä ei tule
-tragediaa", hän oli sanonut. "Jos Kirsti on 'piika', niinkuin runossa,
-ei voi ymmärtää, että Klaus hänen tähtensä surmaa Elinan." Tämä muutos
-onkin tärkein kohta, missä alkusuunnitelma eroaa kansanrunosta.
-
-Syksyllä s.v. Numers kirjoittaa valmistuvasta draamasta:
-
-(24/9). -- "Elina alkaa jo tulla liian vanhaksi talossa -- -- muuten
-kummallinen kappale siinä, että Klaus ja Kirsti pakinoivat läpi viiden
-näytöksen ja muut vain ovat läsnä ollen milloin mielissään milloin
-pahoillaan -- -- ei mitään monoloogeja!!! ja laitokset hyvin helppoja,
-enimmäkseen vain suuri sali -- mutta vaikea se on kirjoittaa kaiken
-psykologian tähden. Se tulee lyhyenlaiseksi, ehkä 90 sivua --
-tavallinen 5-näytöksinen näytelmä tekee yli 100 tai 110." --
-
-(28/9). "Vai niin! Sinulla on jo Elinan kulkusuunnitelma valmiina --
-lokakuu -- tammikuu -- hyvä! Kesällä olin pari päivää Laukossa. Elinan
-surma on ensimäinen kappale, joka minua pelottaa ja jonka ensi-illaksi
-en uskalla tulla. Liikun tässä vaarallisemmalla alalla kuin ennen. En
-ole, suoraan sanoen, koskaan ennen ollut huolestunut. No, saammehan
-nähdä mitä sinä aluksi sanot. -- -- Kaksi ja puoli tuntia luulen Elinan
-kestävän, sillä näyttämömuutokset ovat helppoja -- kun vain loppu
-onnistuisi. Koetan puhua suoraa kieltä, mutta kun ei saa käyttää
-monoloogia, niin täytyy herrojen arvostelijain arvata ajatuskulku
-liikunnoista. Mitä siihen mahtaa. -- Ehkä nyt istutaan jatkamaan
-neljättä näytöstä ja piinataan hetken Kirstiä. -- Kuinka olisi
-kuvitella Kirstiä vaaleakiharaiseksi, pohjoismaiseksi 30- tai
-25-vuotiaaksi neitoseksi. Mustat pirut ovat niin vanhanaikuisia. Ei
-silti että Kirsti on laisinkaan mikään piru." --
-
-Tämän nojassa päätämme aikaisimman laitoksen valmistuneen lokakuulla
-1890. Tästä laitoksesta on Bergbomin jälkeenjääneiden paperien joukossa
-jäljennös,[127] joka pääasiassa pitää yhtä ylempänä selostellun
-suunnitelman kanssa, paitse että Arvid on kokonaan jätetty pois.
-Toiminnan kulku on yleispiirteiltään seuraava:
-
-Ensimäisessä kuvaelmassa (tapahtuu Birgitanpäivän aattona, Laukon
-metsäisellä järvenrannalla) saadaan kuulla kaikki pahat huhut Kirstin
-ja Klaun suhteesta, Sigrid-vainajan kummittelemisesta y.m. Niitä
-juttelevat Elina ja Uolevi kravustaessaan ja sitten (kun nämä ovat
-rovastin kanssa soutaneet Suomelaan) kartanon alustalaiset. Tavatessaan
-Elinan rannassa Klaus lupaa pian käydä Suomelassa. Kerjäläismunkki
-esiintyy, mutta mitään puhumatta. -- Toisessa (tapahtuu samoin kuin
-seuraavat kuvaelmat, paitse viimeistä, Laukon salissa) Klaus ilmottaa
-Kirstille, joka haaveilee yhteistä onnea kaukomailla, että heidän
-täytyy erota, sillä hän aikoo naida Elinan, ja huolimatta Kirstin
-raivosta ja rukouksista hän jättää hänet epätoivoon kamarinsa oven
-taakse.[128] -- Kolmannessa vietetään Elinan ja Klaun tulijaispidot
-komeine menoineen ja tansseineen. Kirsti kehottaa onnetonta Uolevia
-tulemaan palvelukseensa, hoitamaan Vääksyä. Mutta lähdöstä ei tule
-mitään, niinkuin näkyy neljännestä näytöksestä (tammikuulla). Silloin
-on kirkossakäynti ja juhla Laukossa sen johdosta, että Elina-rouva on
-antava Klaulle perillisen. Turhaan vaativat Uolevi ja rovasti Kirstiä
-lähtemään Laukosta, Kirsti vaan hurjistuu, uhkaa kamalasti Klauta ja
-sanoo lopuksi, että hän itse kantaa sydämensä alla Klaun lasta, mutta
-Elinan lapsi on Uolevin. -- Loppu on runon mukainen. Kirsti on sulkenut
-Elinan ja Uolevin yhteen huoneeseen, jossa molemmat palavat rakennuksen
-mukana. Raivostunut kansa saa Kirstin käsiinsä ja sitoo hänet, samassa
-nähdään Klaun syöksyvän järveen. Kerjäläismunkki päästää Kirstin siteet
-ja vie hänet mukaansa -- kansa sanoo pirun vieneen omansa.[129]
-
-Tämmöisenä Elinan surma siis tuli Bergbomin käsiin ja kahden kuukauden
-päästä, joulun edellä, hän näkyy kirjoittaneen muutosehdotuksensa
-Numersille. Mitä hän neuvoi, se selvenee, kun vertaa valmista näytelmää
-alkulaitokseen, sekä seuraavasta Numersin kirjeestä (21/12):
-
-"Kunnon veli! Kiitos! kiitos! Onhan minulla nyt mistä ammentaa; teos
-tulee niin suureksi, että tahdon alottaa sulattamalla yhden kuvaelman
-kerrallaan. -- Ei ollut tarkotukseni yhdistää murhayötä edelliseen,
-täytyy olla kaksi, huolimatta siitä että koko historia käsittää -- 8
-(!) kuvaelmaa. Se joka voitaisiin jättää pois on sakaristokohtaus,
-mutta se on niin _rikas_ aiheista, että minä nyt ryhdyn siihen. --
-Ensimäinen kuvaelma on valmis ja paraikaa sitä puhtaaksi kirjoitetaan,
-ei minulla ollut mitään hyötyä vanhasta käsikirjoituksestani. En ole
-saanut sitä semmoiseksi kuin olen tahtonut; kyllä Kuopion takana oli
-helpompi, jossa rouvat olivat minulle elävämpinä, mutta saat itse nähdä
-ylihuomenna. Minä käytän pitempiä repliikkejä, ja pitkäksi se on
-tullut, 20 sivua. Vähän päänvaivaa tuotti minulle saada siihen Elinan
-ajatus Kurjesta (sinä kirjoitit siitä), mutta nyt se on siinä, ja
-vaikuttakoon mitä se voi -- välttämätön se on, sitä enemmän kun emme
-tapaa häntä ennen kun hän on rouvana, paitse sakaristossa, joka kohtaus
-ei vielä ole oikein selvinnyt minulle. Näen että olet kaikessa
-hyväksynyt ainehistoni järjestelyn (uppställning); sisällykseen katsoen
-tulen luonnollisesti noudattamaan ohjaustasi, mutta minä tarvitsen
-aikaa oikein perehtyäkseni semmoiseen ajatuskulkuun.[130] -- Saattaa
-Uolevi ja Elina yhteen Vääksyssä on rohkea ja -- pirullinen [ajatus] --
-kyllä siitä tulee hyvä. Että 'minun' kappaleeni nyt tulee 'meidän'
-kappaleeksemme vaikuttaa ainoastaan, että minä sitä suuremmalla
-mielenkiinnolla teen työtä sen eteen -- mutta se on saava esipuheen,
-jossa sinulle kunnia tulee. Voinhan kumminkin saada kokoon
-vuoropuhelun, mutta suurta ajatuskulkua -- -- siihen ei kykyni riitä,
-eikä ihmistuntemukseni -- eikä opintoni. Sen tähden kiitos
-sisällysrikkaista kirjeistäsi." -- "Sinun luvallasi tulen nyt sangen
-usein kirjoittamaan sinulle mikäli teos edistyy. Varsinainen vaikeus
-alkaa siitä kun Kirsti matkustaa Laukkoon ja silloin käyn pikimmältä
-Helsingissä. -- Asun nyt siinä kamarissa, jossa vietit yön täällä --
-saadakseni olla rauhassa. Lueskelen Strindbergin 'Svenska folket', se
-on oivallinen sentapaisia teoksia varten kuin Elinan surma. Ystäväsi
-Gustaf."
-
-Seuraavista kirjeistä -- niitä on vielä kuusi, joissa Numers puhuu
-Elinan surmasta -- näkee kuinka uusi laitos edistyi: viimeisen,
-seitsemännen, kuvaelman hän lähetti luotansa maaliskuun alussa. Tila ei
-kumminkaan salli tehdä niistä otteita eikä se olekaan välttämätöntä
-päämääräämme nähden. Osottaaksemme kuinka suuri Bergbomin vaikutus
-näytelmään oli, riittänee lyhyesti palauttaa mieleen toiminnan kulku
-valmiissa kappaleessa, semmoisena kuin se on esitetty Suomalaisessa
-teatterissa ja 1908 painostakin ilmestynyt:
-
-I kuvaelma, Suomelassa. Huhut Laukon väestä tulevat ilmi talon emännän
-pakinoidessa vieraittensa, rouvien Linnunpään ja Kirveen kanssa.[131]
-Samalla tutustumme Uoleviin Suomelan nuorten lapsuudenystävänä. Klaus
-Kurkikin käy siellä vieraissa, tuoden kalliita lahjoja ja
-kihlasormuksen Elinalle, ja kuvaelma päättyy tämän, kansanrunon
-mukaiseen, huudahdukseen: "Isä -- äiti -- älkää antako minua Klaus
-Kurjelle".
-
-II kuv., Vesilahden kirkon sakaristossa. Elinan kevennettyä
-huolestuneen sydämensä, Kurki, tunnustamatta pahimpaa rikostansa,
-kullalla ostaa rovastilta synninpäästön, ja vihdoin Kirstikin, ylpeänä
-ja katumattomana, maksaa syntiensä hinnan. Kun rovasti määrää
-parannusta saarnaavan kerjäläisen vietäväksi Turun tuomiokapitulin
-eteen, Kirsti ottaa hänet Vääksyn alustalaisena suojiinsa.
-
-III kuv., Laukon salissa. Pääasiassa sama kuin edellisessä laitoksessa.
-
-IV kuv., Suomelassa. Elinan häät Kurjen kanssa. Piiritanssit. Uolevi
-vie morsiamen puolesta kukan Kaarina-vainajan haudalle. Kirstikin tulee
-häihin, Vääksystä nimittäin, johon oli muuttanut, saaden kaikki paitse
-viattoman Elinan hämilleen. Hän vie Uolevin mukanaan.
-
-V kuv., Vääksyssä. Kirstin puheista Uolevin ja imettäjän kanssa
-kuullaan, että hän ei ole rauhottunut, ja jälkimäinen ilmaisee
- hänen viiden kuukauden päästä synnyttävän pojan. Elina tulee
-vieraisille. Kirsti tekee kaikkensa palauttaakseen Elinan ja
-Uolevin hellän ystävyyden -- hänessä alkaa häämöttää kosto, ja hän
-päättää, että heidän kolmen yhdessä on matkustaminen Laukkoon.
-Saarnaajakerjäläinenkin on lähetettävä sinne, ehkä hyvityksenä papille.
-
-VI kuv., Laukon salissa. Rovasti vieraana. Ballaadi Vuorentaan
-herrasta, joka jalkavaimonsa kanssa poltti puolisonsa, määrää
-tunnelman. Rovastin lähdettyä Elina menee Uolevin kanssa ajelemaan
-kuutamossa. Raivoisa vuoropuhelu Kirstin ja Klaun välillä, Kirsti
-ilmaisee olevansa raskaana,[132] ja sytyttää Klaun epäluulon Uolevia ja
-Elinaa kohtaan. Klaus ratsastaa pappilaan, rovastin edessä on Elina
-valalla todistava kenen lapsi on, jota hän kantaa.
-
-VII kuv., Elinan huone Laukossa. Kirsti saa kamalilla puheillaan Elinan
-suunniltaan, jopa hän julkeasti tahtoo ajaa hänet pois Laukosta.
-Peläten henkeään Elina pyytää Uolevia suojelemaan häntä. Rauhottaen
-Uolevi sulkee hänet syliinsä. Samassa hetkessä Klaus tulee, Kirsti
-osottaa hänelle toisiinsa likistyneet, ja Klaus surmaa molemmat. Elinan
-viimeinen sana ilmaisee Klaulle hänen erehdyksensä, ja Uolevi kutsuu
-murhaajan Jumalan tuomiolle. Klaus tulee mielipuoleksi. Kerjäläinen
-lausuu Kirstin ja Klaun tuomion.
-
-Verraten yksinkertaisilla keinoilla Bergbom on saanut paljon aikaan.
-Sijottamalla kaksi kuvaelmaa Suomelaan, yhden sakaristoon ja yhden
-Vääksyyn ja muuttamalla lopun -- sekä totta kyllä myöskin keksimällä
-rouvat, rovastin, imettäjän ja saarnaavan kerjäläisen[133]
-[kerjäläismunkin sijaan] -- hän on tehnyt toiminnan kulun
-luontevammaksi, vaihtelevammaksi ja täyteläisemmin perustelluksi;
-kokonaisuus on menettänyt toiselta puolen novelli- [ensi laitoksen ensi
-kuvaelma kravustusretkineen on novellia!] ja toiselta puolen
-oopperamaisuutensa [ensi laitoksen viime kuvaelma tulipaloineen on
-oopperaa!] ja tullut murhenäytelmäksi, jolla on yhtä selvä
-expositsiooni kuin välttämätön kauhea loppu.[134] Siten Bergbom
-suurella teatterintuntemuksellaan ja luontaisella draamallisella
-aistillaan on vaikuttanut näytelmän muodostumiseen. Mutta tunnustamalla
-tämän emme tahdo vähentää Numersin osuuden arvoa. Vuoropuhelu, jonka
-dramaattisuus, luontevuus ja vilkkaus on runoteoksen pääansioita, ja
-samalla tietysti useimmat siinä tavattavat hienot, henkevät käänteet
-ovat hänen käsialaansa. Sen näkee 1891 vuoden alussa syntyneestä
-käsikirjoituksesta, joka on alkuperäisenä säilynyt. Sitäkin Bergbom on
-vielä korjannut, mutta pääasiallisesti hän on vain lyhentänyt taikka
-kokonaan pyyhkinyt repliikkejä (joskus koko jaksojakin) ja ainoastaan
-poikkeukselta kirjoittanut joitakuita lyhyitä lauseita sijaan. Tässäkin
-hän on pitänyt silmällä samaa päämäärää kuin muissakin korjauksissa, se
-on selvyyttä, johdonmukaisuutta, draamallista lyhyyttä, täsmällisyyttä,
-sattuvuutta. Mutta tämän lisäksi emme voi olla mainitsematta että
-näytelmässä vallitseva erinomaisen raitis ja alkuperäinen lausuntatapa
-oikeastaan ei ole enemmän Numersin kuin Bergbominkaan, vaan suomentajan
--- Niilo Salan -- ansio. Asian laita on näet semmoinen, että vaikka
-Numersilla on lennokas fantasia ja synnynnäinen taipumus draamalliseen
-runouteen ja hän siis kykeni antamaan henkilöitten puhella sujuvasti,
-ei hänellä ollut kehittynyttä, alkuperäistä kieli- ja tyyliaistia, vaan
-kirjoitti hän sivistyneitten pohjalaisten tavallista puhekieltä --
-ilman mitään kirjallista leimaa. Hän on siinä kohden yhtä vähän kuin
-draaman rakentamistaidossa kohonnut taiteellisuuden asteelle, minkä
-jälkimäisen seikan hän enemmän kuin yhden kerran on kirjeissään
-avonaisesti tunnustanut. Mutta juuri sentähden että Numersin
-luontoperäinen kyky oli semmoinen kuin tässä on sanottu, oli hänelle ja
-oli Suomalaiselle teatterille onneksi, että yhteistyö hänen ja
-Bergbomin välillä syntyi. Valitettavaa on vain se, että heidän hyvä
-välinsä rikkoontui, sillä senlaatuinen onnellinen sattuma kuin heidän
-yhtymisensä ei ollut toiselle eikä toiselle uudestaan odotettavissa
-eikä se todellisuudessa kummallekaan uudistunut. Se joka siitä enimmin
-kärsi oli kansallinen näyttämömme.
-
-Kesäisen kylpymatkan jälkeen Ida Aalberg oli viettänyt syyskuun
-Barösundin tienoilla ja vasta sieltä palattuaan hän suostui
-näyttelemään Kirstiä, johon rooliin ei ketään toista oltu tahdottu
-ajatellakaan. Lokakuu meni sitte harjotuksiin ja muihin valmistuksiin,
-ja ensi-ilta oli 30/10. Huone oli kukkuroillaan, ja innostus kasvoi
-kasvamistaan, purkautuakseen mitä lämpimimpiin suosionosotuksiin
-näyttelijöitä ja johtajaa kohtaan; Numers ei ollut saapuvilla. Ja
-loistava, ehkä kaikki teatterin entiset voitot varjoon saattava
-menestys oli täysin ansaittu. Näytelmä, joka harvinaisessa määrässä
-tyydyttää n.s. näyttämöllisiä vaatimuksia, oli tietenkin suurimmalla
-huolella näyttämölle pantu, ja näytteleminenkin oli mitä parasta meillä
-on nähty. Ida Aalberg loi ylpeästä, intohimoisesta Kirsti Flemingistä
-suurisuuntaisen traagillisen ilmiön, joka kohta tunnustettiin seisovan
-hänen mainioimpien rooliensa rinnalla, ja varsinkin loppukohtauksissa
-hänen esityksensä oli verrattoman tehokas. Mutta muutkin pääroolien
-esittäjät kohosivat kukin kykynsä huipulle, niin Axel Ahlberg Klaus
-Kurkena, hän kun osasi liiottelematta kuvata tämän tulisen,
-hermosairaan ritarin luonteen, niin rva Rautio hiljaisena Elinana,
-Weckman Uolevina, Lindfors rovastina ja Leino kerjäläisenä, naamioituna
-Munkaczyn Kristuskuvan mukaan. Jopa ansaitsevat edellisten mukana vielä
-mainitsemista Lattu lukkarina ja nti Stenberg imettäjänä. -- Niin,
-kiitettävä oli näytännön taiteellinen puoli, mutta kumminkin
-erehdyttäisiin, jos luultaisiin että se yksinänsä määräsi vaikutuksen
-laadun ja syvyyden. Ei, kyllä siinä oli yhtä tärkeänä tekijänä
-kappaleen kotimaisuus. Ensi kerran nähtiin näin etäisiltä ajoilta
-kuvaelmia, jotka tuntuivat historiallisesti todellisilta. Ehkä olikin
-sisustus Laukon salissa upeampi kuin mitä meillä keskiaikana nähtiin
-ylimystenkään asunnoissa, mutta värikkäiden pukujen ja elämäntapojen
-muinaisen sävyn viehätys suli omituisesti yhteen sen lämpimän tunnelman
-kanssa, jonka yksistään nuo nimet: Vesilahti, Kangasala, Vääksy,
-Suinula j.n.e. salaperäisellä lumouksella virittivät. --
-
-Kuinka ehdoton Elinan surman näyttämömenestys oli, todistaa se
-tosiasia, että 10 ensimäistä iltaa tuotti keskimäärin 1,170 mk 55 p.
-Näyttelemistä olisi tietysti jatkettu yhtä mittaa, jollei Ida Aalberg
-tehtyään matkan Porvooseen olisi sairastunut. Joulukuulla näytelmä meni
-vielä 3 kertaa, tammikuulla 4 ja toukokuulla 7 (Tampereella 3,
-Hämeenlinnassa 3, Helsingissä 1), joten se siis ensi näytäntökautena
-esitettiin kaikkiaan 24 kertaa! Viimeinen tammikuun näytäntö 22/1
-annettiin Numersin hyväksi.[135]
-
-Emme tiedä tuliko yleisö sitä ajatelleeksi, mutta kieltämättä henkevä
-oli johtajan päähänpisto synkän, traagillisen Elinan surman jälkeen
-toimittaa näyttämölle semmoinen vastakohta kuin Shakespearen _Kesäyön
-unelma_, maailman hienoin, runollisin komedia. Se näyteltiin ensi
-kerran 20/11. Näyttämöllepanoon nähden ei oltu vaivoja säästetty, vaan
-oli Arkadiaan luotu Etelän taikametsä, täynnä keijukaistanssia ja
-haltiain kujeita, joilla suuren runoilijan huumori on ympäröinyt neljän
-lemmestä hullaantuneen sydämen seikkailut harhaluulojen maassa.
-Tavoteltu ja onnellisesti saavutettukin tunnelma oli aito romanttinen
-niinkuin Mendelsohnin kevyet, keväiset sävelmät, joita soittamaan
-Robert Kajanus orkestereineen oli otettu. Näyttelijöistä mainitsemme
-vain Olga Finnen (Puck) ja Lindforsin (kankuri Pulma). Että menestys
-oli vähempi kuin olisi voinut odottaa, riippui kai siitä että Elinan
-surmaa oli käyty ei yhden kerran vaan useasti katsomassa. Kesäyön
-unelma meni vain 6 kertaa, -- Joulukuulta mainittakoon pari pientä
-uutuutta, nimittäin 1-näytöksiset huvinäytelmät: Anni Levanderin
-suomentama Marie Barbieri _Pikku sisko_ ja nimettömän laatima _Tapanin
-päivänä_, jossa jälkimäisessä kuvataan joulunviettoa Hämeessä
-lauluineen, tansseineen y.m.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Näin oli tultu vuodenvaihteeseen, josta se vuosi alkoi, jolloin
-teatteri oli täyttävä toisen kymmenvuotiskautensa. Viimeksi kerrotun
-nojassa lukija ehkä luulee lukemattomien vaivojen kypsyttämäin
-hedelmien olevan käsissä. Olihan Bergbomin uupumaton harrastus nostaa
-kansallista näyttämötaidetta Elinan surmassa saavuttanut ennen
-aavistamattoman korkeuden, nyt jos koskaan oli työ jatkuva rauhassa,
-lujalla pohjalla. Aivan niin, jos tässä maailmassa elämä noudattaisi
-tietoperäisiä ohjeita. Todellisuudessa kävi niin, että vuosi 1892
-tuotti Kaarlo Bergbomille kärsimyksiä ja koettelemuksia, jommoisia hän
-tuskin koskaan ennen oli kokenut -- ei ainakaan koskaan yhteen aikaan.
-Että hän kuitenkin kesti kaiken luopumatta elämäntyöstään, tuli kai
-siitä että hänen elämänkokemuksensa ja ihmistuntemuksensa oli aikojen
-kuluessa kasvanut suureksi, ja että hän sentähden, tietäen miten vähän
-elämältä ja ihmisiltä voidaan vaatia, osasi alistua. -- Ne seikat,
-joita tässä lähinnä tarkotamme, tulevat alempana järjestänsä
-kerrottavaksi. Nyt mainitsemme vain erinäisiä vähempiä asioita minkä
-mitäkin laatua.
-
-Syksyllä Bergbom-sisarukset olivat muuttaneet siihen uuteen osaan
-Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon taloa, joka silloin oli
-asuttavaksi valmistunut. Heidän asuntonsa oli nyt aluksi ylimmässä
-kerroksessa rva af Heurlinin huoneuston yhteydessä. Viime mainittu piti
-26/11 päivälliset V. Löfgrenin (Lounasmaan) kunniaksi, joka oli
-kantanut suuresta rakennuspuuhasta aiheutuneet huolet. Näissä
-päivällisissä, joihin emännän ja hänen sisarustensa ystävät olivat
-kutsutut, esitti "virallisten" puheiden jälkeen senaattori
-Yrjö-Koskinen Kaarlon maljan, kertoen sen uutisen, että senaatti oli
-päättänyt ehdottaa hänelle hänen kansallisen suurtyönsä -- Suomalaisen
-teatterin luomisen -- tähden 3,000 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen
-nautittavaksi 1892 v:n alusta.[136] Tämä julkinen tunnustus tuotti
-tietenkin melkoista tyydytystä Bergbomille, joka ennen kerran tämän
-kirjan tekijälle oli lausunut itsestään: "eihän minulla ole mitään
-omaa, mihin nojaisin päätäni". Nyt hän saattoi, jos siksi tulisi,
-luopuakin teatterinjohtaja-toimestaan, joutumatta kokonaan puille
-paljaille. -- Mutta samoissa päivällisissä Bergbom sai toisenkin
-uutisen, ja se oli kovin surullinen. Sähkösanoma Wienistä ilmotti näet,
-että Niilo Sala, joka esiinnyttyään viimeisen kerran Jussilaisena
-Kuopion takana hänen hyväkseen annetussa näytännössä 9/10 oli lähtenyt
-pitemmälle opintomatkalle, oli tullut mielisairaaksi. Vaikkei kukaan
-voinut aavistaa, että se oli alku loppuun, koski sanoma syvästi
-Bergbomiin, ei ainoastaan sen tähden että Sala jo oli kelpo näyttelijä
-ja että hän etevänä suomentajana ja kirjallisena avustajana oli niin
-tarpeellinen teatterille, vaan sen vuoksi että Bergbom toivoi hänestä
-seuraajaa johtajavirassa ja paljon piti hänestä ihmisenäkin. Sittemmin
-saatiin tietää, että sairas oli toimitettu hermotautisten hoitolaan, ja
-että hän jo joulun edellä oli sen verran parantunut, että kotoiset
-ystävät saisivat kirjoittaa hänelle. Muuten suomalaista näyttelijää
-Wienissä erinomaisella ystävyydellä kohtelivat kirjailija Alexander
-Rosen ja hänen rouvansa Adéle Rosen (o.s. Pipping) sekä Burgteatterin
-mainio taiteilija, Salan opettaja, Joseph Levinsky; Rosen ja Levinsky
-kävivät tavan takaa sairaan luona. -- Vielä on samalta päivältä ("siltä
-torstailta, jolloin kaikki oli tapahtuva", sanotaan eräässä kirjeessä)
-mainittava, että kuvanveistäjä Robert Stigell silloin kävi nti Emilie
-Bergbomin luona ja pyysi saada muovailla hänen rintakuvansa "erästä
-hänen ihailijaansa varten". Kuka "ihailija" eli tilaaja oli, sitä emme
-tiedä; mutta nti Bergbom suostui asiaan, ja taiteilija muovaili samana
-talvena sen rintakuvan, joka nyt nähdään Kansallisteatterissa. Teos on
-kyllä jotakuinkin tyydyttävä ulkonaisen näköisyyden puolesta, vaikkei
-kuvattavan henkevyys ole tullut riittävästi näkyviin.
-
-Mitä teatterin toimeen tulee, kääntyi se kohta uuden vuoden alusta
-kovin hankalaksi. Salan poissaolo, monet sairauskohtaukset y.m.
-vastoinkäymiset tekivät ohjelmiston ylläpitämisen tavattoman
-vaivaloiseksi. Uuden vuoden ensi päivinä Lindfors sairastui
-lihasreumatismiin, ollakseen koko kevään työhön kykenemättömänä, jota
-paitse Rautio ja hänen rouvansa ja useat muutkin olivat sairaita,
-joskin lyhempiä kuuroja. Ida Aalberg vihdoin oli kyllä kotosalla ja
-esiintyikin muutamissa rooleissa, mutta Bergbom ei koskaan voinut
-varmasti luottaa häneenkään. Häntä näet esti milloin taudinpuuska,
-milloin joku muu syy näyttelemästä, sillä eihän hän mitenkään ollut
-teatteriin sidottu. Kerran oli jo sovittu että Sardoun Fernande
-näyteltäisiin, mutta siitä ei tullut mitään, kun näyttelijätär
-lähetti roolin takaisin; toisen kerran oli päätetty, että Thérèse
-Raquin, joka hänen toivomuksestaan oli uudestaan harjotettu hänen
-resetti-illakseen,[137] annettaisiin kolme kertaa, mutta sekin tuuma
-raukesi, kun taiteilijatar ensi näytännön jälkeen ilmotti ettei jaksa
-sen enempää. -- Muutoin Ida Aalberg koko tänä näytäntökautena puuhasi
-vierailumatkoja Venäjälle, syksyllä Pietariin ja keväällä Moskovaan.
-Aikomus oli että hän lähtisi sinne Suomalaisen teatterin jäsenten
-avustamana. Kumpaankin matkaan teatterin johtokunta antoi
-suostumuksensa ja olisi Bergbomkin yhtynyt matkaan, mutta kun ei
-venäläiseltä taholta (eräältä impressariolta Pietarissa ja eräältä
-teatterinjohtajalta Moskovassa) saatu tarpeellisia takeita että
-kustannukset tulisivat korvatuiksi, meni tuumat myttyyn. -- Vielä
-mainittakoon ohimennen, että keväällä 1891 alkuunpantu takauskirjoitus,
-maassa vallitsevan huonon taloudellisen aseman tähden, oli tuottanut
-ainoastaan puolet toivottua apua, että kansa maan pohjoisissa osissa
-kärsi puutetta, jonka lieventämiseksi Helsingissä ahkerasti puuhattiin,
-ja että kaiken aikaa vihamieliset venäläiset sanomalehdet jatkamistaan
-jatkoivat ilkeää, hermostuttavaa taisteluansa Suomen oikeuksia vastaan.
-Eikä litania tähänkään päättyisi, jos tahtoisimme jatkaa, mutta ehkä
-tämäkin riittää selittämään, miksi muuan Bergbom-sisaruksien sukulainen
-eräässä tänä kevätkautena kirjoittamassaan kirjeessä lausuu: "ei meillä
-oopperan pahimmista ajoista saakka ole ollut niin vaikeata kuin nyt".
-
-Tammikuun juhlapäivät teatterissa vietettiin tavan mukaan Kiven (Lea,
-Kihlaus) ja Topeliuksen (Anna Skrifvars, Reginan IV:s n.) teosten
-esittämisellä. Aivan uusi ohjelma tuli vasta 24/1, jolloin näyteltiin
-Anni Levanderin suomentama C. Laufsin 4:näytöksinen ilveily
-_Hullunkurinen temppu_. Se meni 4 kertaa. Helmikuun juhlapäivä
-vietettiin kuvaelmilla Vänrikki Stoolin tarinoista. Muutoin annettiin
-sinä kuukautena uusintoja: Noora, Nummisuutarit ja Työmiehen vaimo.
-Merkillisin oli keskimäinen, sillä siinä nähtiin, Rautio -- Topias, nti
-Stenberg -- Martta ja Falck -- Niko poisluettuna, uusia esiintyjiä.
-Eskoa näytteli Hemmo Kallio, joka pienenä ja liikunnoiltaan
-vilkkaampana kuin Leinon roteva nummisuutarin poika melkoisesti erosi
-edelläkävijästään, mutta kuitenkin hän omistaen luonnollista taipumusta
-koomilliseen pian vallotti yleisön suosion luomalleen uudelle Eskolle.
-Muuten oli Lattu Sepeteus, Leino Karri, Halme Vilkastus, Weckman Teemu,
-nti Salin Jaana, nti Sainio Kreeta. Työmiehen vaimossakin olivat
-pääroolit uusissa käsissä: Johanna -- nti Kunnas, Homsantuu -- nti
-Salin, Risto -- Weckman j.n.e. Heidän työnsä sai kyllä tunnustusta,
-mutta ymmärrettävästi ei kappaleen vaikutus enään ollut niin
-järisyttävä kuin alkuaan.
-
-Maaliskuun päävaltti oli kyllä sekin uusinto, nimittäin Schillerin
-Maria Stuart, joka _Ida Aalberg_ nimiosassa meni 8 kertaa 9/3-27/3,
-mutta tositaide vaikuttaa aina uutena, jota paitse viisi vuotta oli
-kulunut siitä kun se viimeksi esitettiin. Ida Aalbergin esitys oli
-tällä väliajalla kypsynyt mestarillisen täydelliseksi, niin että yleisö
-ensi-iltana kerran pari keskellä näyttelemistä vastustamattomasti purki
-ihastuksensa mitä innokkaimpiin suosionosotuksiin. Merkittävä on, että
-myöskin Katri Rautio hienosti ja arvokkaasti suoritti Elisabet
-kuningattaren osan, näyttäen miten hän oli saavuttanut taiteellisen
-kyvyn, jolle voitiin uskoa vaikeimpiakin tehtäviä. Luonteeltaan,
-niinkuin näyttää, tyynenlainen ja kylmähkö, oli hän verraten
-hitaanlaisesti päässyt sille asteelle, millä hän voi täydellä voimalla
-ilmisaattaa tunteitaan -- itse esiintymisessä näyttämöllä hän oli jo
-varhemmin osannut tyydyttää ja miellyttää. Mortimeria näytteli Halme
-tosin tulisesti, mutta voimatta vielä hillitä ilmaisukeinojaan. --
-Ohjelmistolle uusi näytelmä, Anni Levanderin suomentama E. Augierin
-5-näytöksinen komedia _Koetusten ahjossa_ (La pierre de touche), meni
-ensi kerran 30/3. Yhteisnäyttelemistä arvosteltiin hyväksi, ja
-yksityisistä esiintyjistä oli esim. Franck Franz Wagnerina tavallista
-parempi, samalla kuin useat muutkin, niinkuin Olga Finne -- Cecilia,
-Leino -- Spiegel j.n.e., tapansa mukaan hyvin täyttivät roolinsa, mutta
-sittenkään ei kappaletta voitu näyttää muuta kuin 2 kertaa! Onhan aina
-niin, että kun teatteri työskentelee painostavissa oloissa, silloin
-yleisökin käy harvalukuiseksi.
-
-Minkälaiset olot muuten olivat maaliskuulla, näemme seuraavasta
-otteesta Emilien kirjeestä Betty Elfvingille 18/3: "Kiitos
-lähetyksistäsi eläkekassan arpajaisiin! Olet aina uskollinen ystävämme
-hädässä ja ilossa. -- Muutamia päiviä ennen arpajaisia [5/3] sairastuin
-äkkiä kovaan kuumeeseen ja vieläkin olen sairas; kuitenkin liikun jo
-ylhäällä, mutta voimani ovat poissa. Kolme päivää peräkkäin olon
-koettanut kirjoittaa sinulle, jaksamatta kyhätä muutamia riviä.
-Kaarlokin on ollut sairas, häntä on ahdistanut kuume, vilutauti ja
-ääretön väsymys. Et voi uskoa kuinka ikävöimme tämän vaikean vuoden
-loppua ja kesälepoa; kaikki on niin ikävää ja pimeää, ettei tahdo
-jaksaa olla olemassa. Ehkä mieleni keventyisi, jos edes jaksaisin ulos
-raittiiseen ilmaan. Olemme epätietoisia minne lähteä keväällä; ensin
-ajattelimme Turkua, mutta nyt olemme alkaneet peljätä, että siellä
-kävisi kerrassaan huonosti ilman Ida Aalbergia. -- Olemme varmat siitä
-että Ida ei tule Turkuun, eikä Lindforsin tauti näy hellittävän, hän on
-vuoteen omana loppiaisesta saakka." --
-
-Luonnollisesti asiat eivät mainittavasti parantuneet huhtikuullakaan,
-eikä muuta voitu kuin vetää matka-arkut esiin ja lähteä maaseudulle.
-Muun muassa annettiin kolme kertaa Kuopion takana. Lattu esiintyi nyt
-Jussilaisena ja onnistui odottamattoman hyvin, osaksi kyllä noudattaen
-Salan esimerkkiä, mutta enemmän sentään itsenäisesti muodostaen
-kiitollista tehtävää. Viimeinen näytäntö Helsingissä oli 24/4
-(Kansanvihaaja). Olihan se ikävä, että juuri tämän kevätkauden täytyi
-tulla niin köyhäksi uutuuksien puolesta, mutta ei Bergbom siihen mitään
-mahtanut. Ja kumminkin sattui juuri nyt, että eräs Ruotsalaisen
-teatterin ystävä (tri Ernst Lagus) maaliskuun alussa Nya Pressenissä
-vertaili toisiinsa ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön ohjelmistoa,
-tullakseen loppupäätelmään, joka oli sangen kunniakas jälkimäiselle:
-
-Ruotsalaisessa teatterissa oli annettu 7 kotimaista kappaletta, jotka
-oli näytelty 29 kertaa, ja Suomalaisessa 13, jotka oli esitetty 51
-kertaa. Kun ruotsalaisella näyttämöllä kaikkiaan oli annettu 31
-näytelmää ja suomalaisella 27, tekivät kotimaiset edellisellä 25,6
-pros. koko luvusta ja jälkimäisellä 48 pros. Operetteja oli
-ruotsalaisella näyttämöllä esitetty 7 [Sköna Helena, Niniche, Lilla
-hertigen y.m.] ja suomalaisella 0. Ruotsalaisessa teatterissa ei oltu
-näytelty ainoatakaan klassillista kappaletta; suomalaisessa
-ohjelmistossa tavattiin nimet: Calderon, Shakespeare, Schiller ja
-Molière, paitse Ibsen ja Björnson.
-
-Muissakin suhteissa, tarkastaja lausuu edelleen, voitaisiin toisiinsa
-verrata teatterin ohjelmistoa, mutta miten katsookin on Ruotsalainen
-kaukana toisen perässä. Arvottomampaa ohjelmistoa kuin Ruotsalaisen
-teatterin tänä vuonna on vaikea ajatella pääkaupungin teatterissa, joka
-ei vapaaehtoisesti lue itseään toisen luokan teatteriksi. Edelleen
-myönnettänee, että moni ruotsalaisella näyttämöllä esitetty kappale on
-sitä laatua, että se ei ole voinut kohottaa siveellisyyttä enemmän kuin
-taideaistiakaan. -- Loppupäätelmä on, että Ruotsalainen teatteri, jos
-se yhä on olemassa muuna kuin toisen luokan näyttämönä ilman
-kansallista merkitystä, on ohjelmistoon nähden kokonaan uudistettava.
-
-Minkä tunnustuksen Bergbomille ja hänen työlleen tämä vertailu ja
-arvostelu sisältää, sen huomaa kun ajattelee mitä hän 1872 oli
-kirjoittanut Ruotsalaisesta teatterista (kts. I, s. 257). Kun Bergbom
-silloin ankarasti arvosteli ruotsalaista näyttämöä, oli hän muka
-haaveilija ja julkea parjaaja; nyt kun hän oli toteuttanut haaveensa ja
-luonut silloin olemattoman suomalaisen näyttämön, eräs ruotsalaisen
-puolueen mies itse arvostelee tuota teatteria samoin kuin hän!
-
-Ensiksi Bergbom seurueineen matkusti _Tampereelle_, jossa 27/4-15/5
-annettiin 10 näytäntöä. Ohjelmistosta mainitsemme vain Elinan surman,
-jossa Kirsti Flemingiä näytteli rva Saimi Järnefelt. Tehtävä oli vaikea
-nuorelle näyttelijättärelle, joka harvoin oli esiintynyt suuremmissa
-rooleissa, eikä kumma että hänen esityksensä oli kylmähkö verrattuna
-Ida Aalbergin tuliseen intohimoon; mutta sittenkin hän osasi vaikuttaa
-katsojiin ja tyydyttää niitä niin, että kappale (niinkuin ennen on
-mainittu) toukokuulla meni vielä kuusi kertaa. -- Tampereelta teatteri
-muutti _Hämeenlinnaan_, ja siellä annettiin 12/5-22/5 kuusi näytäntöä.
-Täällä kävi Numerskin kerran katsomassa Elinan surmaa; Helsinkiin hän
-ei ollut tahtonut taikka niinkuin hän kirjeessään sanoo (kts. ylemp. s.
-407) "uskaltanut tulla". Bergbom ei enään Hämeenlinnassa ollut koko
-aikaa mukana, vaan lähti hän 14/5, se on kohta kun näytännöt oli saatu
-hyvään alkuun, Turun kautta ulkomaanmatkalle, Parisi päämääränään. --
-Toukokuun viime päivinä palasi seurue vielä _Helsinkiin_, jossa
-26/5-31/5 annettiin kevätkauden kolme viimeistä näytäntöä.
-
-Emilie oli Helsingissä odottanut teatterin takaisin tuloa, mutta jo
-samana päivänä kun ensimäinen näytäntö annettiin, lähti hänkin Turun
-tietä ulkomaille. Hän oli iloinen että vapaa aika oli tullut ja toivoi
-matkasta, jolla tietenkin oli yhtyvä Kaarloon, sekä ruumiillista että
-henkistä virkistystä.
-
-Tuskin tarvitsemme sanoa, että Suomalainen teatteri ja sen ystävät
-hyvin muistivat taidelaitoksen tänä vuonna täyttävän toisen
-vuosikymmenensä ja myöskin pitivät tapauksen viettämistä luonnollisena
-asiana. Että juhla oli toimeenpantava, olikin jo päätetty ennen kun
-teatteri lähti kiertomatkalleen, mutta juhlapäiväksi oli valittu 13/10,
-jolloin ensimäinen näytöntö oli annettu Porissa, eikä 22/5, jolloin
-teatterin kannatusyhdistys oli perustettu. Jälkimäisenä päivänä seurue
-oli Hämeenlinnassa ja esitti Elinan surman, ja Helsingissä muistutti
-sen merkitystä ainoastaan U. S:n pääkirjoitus, jossa luotiin katsaus
-teatterin vaiheisiin ja arvosteltiin sen vaikutusta kansalliseen
-sivistyselämään. Sille, joka on tämän kirjan lukenut, kirjoitus ei
-sisällä mainittavaa uutta, mutta kuitenkin yksi kohta on tähän
-otettava, syystä kun se koskettelee erästä seikkaa, joka vaatii
-lähempää selostusta. Suomalaisen teatterin vaikutuksesta lausutaan
-siinä näet muun muassa seuraavaa:
-
-"Muistellessa miten heikolla kannalla draamallinen kirjallisuutemme oli
-kaksikymmentä vuotta sitten, täytyy tunnustaa, että Suomalainen
-teatteri on saanut suuria aikaan. Missä olisivatkaan Minna Canthin ja
-G. von Numersin tunnetut ja suositut teokset, jollei olisi ollut
-taidelaitosta, jossa niitä olisi otettu näyteltäväksi? Erittäinkin
-jälkimäiseen kirjailijaan nähden, jonka hyväksi nykyään kirjoitetaan
-Nya Pressenissä siitä tavasta, jolla häntä muka on Suomalaisessa
-teatterissa kohdeltu, voidaan varmuudella sanoa, että yksikään hänen
-teoksistaan ei olisi päässyt pöytälaatikkoa edemmäksi, eikä ainakaan
-yleisön suosioon, jollei Suomalaisen teatterin johtaja olisi ollut
-avullisena niitten tekemimisessä näyttämölle kelpaaviksi draamoiksi. Jo
-se kukoistus, jonka draamallinen kirjallisuutemme on saavuttanut, on
-mahtavasti vaikuttanut kaunokirjallisuuden muihinkin aloihin. Ei ole
-kiellettävissä, että yhdessä suhteessa karttunut tuotteliaisuus ja
-suuremmat vaatimukset ovat virvottavana sateena vaikuttaneet esim.
-novellikirjallisuutemme viime aikoina havaittavaan elpymiseen."
-
-Otteen kolmas lause tarkottaa ikävää selkkausta, joka ei ainoastaan
-tehnyt loppua Numersin ja Bergbomin yhteistyöstä, vaan muutenkin oli
-häiritsevä ja kiusallinen. -- Jo vuodenvaihteella oli työtoverien
-välillä syntynyt erimielisyyttä ja väärinkäsityksiä, joiden alkusyytä
-ei selvästi näe käsillä olevista kirjeistä. Se vain näkyy, että
-erimielisyys koski Bergbomin osallisuutta Numersin näytelmiin --
-jälkimäinen kun väittää sen olleen ainoastaan "kriitillistä" laatua --
-sekä siitä johtuvaa määräämisoikeutta Elinan surmaan. Mitä muutoin
-kinastuksen ensi jaksoon kuuluu, jätämme sen vähemmän tärkeänä sikseen,
-varsinkin kun meillä ei ole muita lähteitä kuin Numersin kirjeet. Ne
-ovat, niinkuin luonnollista on, yksipuolisia, eivätkä anna tietoa siitä
-mitä Bergbomin kirjeet hänelle sisälsivät.[138] Jutun toisen jakson
-luemme huhtikuulta, jolloin Numers pyysi saada Elinan surman
-käsikirjoituksen sentähden, että muuan tanskalainen (Åge Meier) tahtoi
-kääntää näytelmän tanskankielelle ja oli muka tarjonnut siitä runsaan
-palkkion -- "hienointa [finast] olisi johtokunnalta ilman enempää
-polttaa koko kuitti [se on Numersin oikeudenluovutus!]". Koska pyyntö
-koski teatterin omistusoikeutta näytelmään, tuli kysymys nyt
-johtokunnan käsiteltäväksi, ja se ratkaistiin niinkuin nähdään
-seuraavasta vastauksesta:
-
-"Vaikka Suomalaisen teatterin Johtokunta mielellään olisi suostunut
-Teidän pyyntöönne saada 'Elinan surma'-näytelmän käsikirjoitus
-käännettäväksi ja julkaistavaksi tanskankielellä, katsoo Johtokunta
-kuitenkin, velvollinen kun se on valvomaan Suomalaisen teatterin etua,
-ettei sen vielä [ännu icke] tule luopua siitä yksinomaisesta
-omistusoikeudesta kappaleeseen, jonka Te kirjelmällänne 20 p:ltä
-maaliskuuta olette tälle laitokselle myöntänyt. Niinkuin muistanette
-kuului tämä kirjelmä seuraavasti":
-
-"'Herra Tri K. Bergbomilta olen tänään vastaanottanut kuusisataa (600)
-markkaa Suomalaisen teatterin puolesta palkkiona murhenäytelmästä
-'Elinan surma', jonka tähden tämä kappale, niin näyttelemisoikeuteen
-kuin mihinkä muunlaiseen julkaisemiseen nähden tahansa, yksinomaisesti
-on tämän teatterin oma, siksi kun se siitä toisin päättää --
-tunnustetaan kiitollisuudella. Suinula, 20 p. maalisk. 1891.
-Gustaf v. Numers.'"
-
-"Jotta kumminkin olisitte vakuutettu siitä että Johtokunnan tarkotus ei
-lainkaan ole pyytää kohtuutonta voittoa mainitusta omistusoikeudesta,
-tahtoo Johtokunta täten julkilausua, että Suomalainen teatteri --
-huolimatta siitä rajattomasta oikeudesta, jonka ylempänä otettu
-kirjelmä sille antaa -- omasta puolestaan Teidän eduksenne luopuu
-niistä palkkioista, jotka mahdollisesti voidaan saada myymällä
-näyttelemisoikeus jollekin teatterille taikka kustannusoikeus jollekin
-kustantajalle. Lisätodistuksena Johtokunnan toivomukseen kykynsä
-mukaan pitää etuanne silmällä ottaa se muistuttaakseen, että se
-vapaaehtoisesti toimeenpani sen resettinäytännön, jonka kautta Teidän
-alkuperäinen palkkionne enennettiin 960 markalla. Helsingissä 11 p.
-toukok. 1892."
-
-Numers oli tyytymätön tähän vastaukseen ja lähetti sen Nya Pressenille
-julkaistavaksi. Lehti painattikin asiakirjan ja liitti siihen omasta
-puolestaan (samoin kuin Päivälehti pari päivää myöhemmin) mietteitä,
-joiden pääsisällys oli se, että johtokunnalla epäilemättä oli ollut
-laillinen oikeus kieltää, mutta että sen siveellinen oikeus
-ehdottomasti oli suostua Numersin pyyntöön, sitä enemmän kun se muka jo
-oli kappaleella ansainnut kymmeniä tuhansia[139] eikä sen painattaminen
-vieraalla kielellä taikka näytteleminenkään ulkomaalla vahingoittaisi
-teatteria. Juuri tähän se on kuin U. S. viittaa, mutta asian julkinen
-käsittely ei rajottunut siihen. Asiaa kosketeltiin vielä Matinkin
-kirjeessä (29/5), jossa Nya Presseniä ja Päivälehteä vastaan
-huomautetaan, että Numers ei ollut Elinan surman "yksinomainen tekijä",
-vaan oli siis eräällä toisellakin miehellä jotakin "sanomista, kun on
-kysymys kappaleen julkaisemisesta ja kääntämisestä", että johtokunta
-ainoastaan vastaiseksi oli kieltänyt luopua käsikirjoituksesta sekä
-että tarkotus ei suinkaan ollut pitää sitä minään salattuna aarteena,
-vaan on jo keskusteltu kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa näytelmän
-julkaisemisesta suomenkielellä. Nämä huomautukset saivat Numersin
-itsensä esiintymään julkisuudessa. Jonkun päivän päästä luettiin Nya
-Pressenissä Numersin 30/5 laatima, Matille osotettu kirje, jonka
-pääkohdat olivat seuraavat:
-
-"Asian aluksi _en tunnusta niin mitään työnosallisuutta kenenkään
-puolelta 'Elinan surmaan' enkä mihinkään muuhunkaan draamalliseen
-teokseeni_".[140] -- -- "Minun luovutukseni maalisk. 20 p:ltä 1891
-koskee ruotsalaista käsikirjoitustani sanasta sanaan sellaisena kuin se
-silloin luovutettiin, ja kaikkein vähimmin suostun siihen, että se
-julaistaan painosta siinä kunnossa kuin olen nähnyt sitä näyteltävän
-Suomalaisessa teatterissa. Siinä oli muutoksia tekstissä, jotka
-leikkasivat niinkuin soraäänet koko olentoani ja saattoivat minut
-täyteen raivoon (!)" --
-
-Kun tämä hämmästyttävä kirjoitus ilmestyi, oli Bergbom ulkomailla ja
-riidan jatko jäi välttämättömästi myöhemmäksi. Koska kumminkin lienee
-asianmukaisinta yhdellä rupeamalla suorittaa tämä ikävä juttu, jatkamme
-tässä selostusta, joskin se vie meidät kauas muitten tapahtumain edelle.
-
-Semmoisena kuin asia oli ennen Numersin kirjoituksen julkaisemista,
-olisi se kaikesta päättäen ollut sovitettavissa. Johtokunnan "ei vielä"
-johtui siitä, ettei se voinut pitää näytelmää loppuunnäyteltynä, vaan
-katsoi luonnolliseksi velvollisuudekseen lykätä teatterin oikeuden
-luovuttamisen vastaiseksi, ja Bergbom puolestaan tahtoi, että draama
-ensiksi julkaistaisiin suomenkielellä semmoisena, joksi se yhteistyön
-kautta oli muodostunut. Numersin kirjoitus pilasi kokonaan aseman. Jos
-hän olisi kirjoittanut esim. siihen tapaan, että hän vaati yksinomaista
-määräämisoikeutta kappaleeseen sentähden että Bergbom ei ollut
-esiintynyt taikka tahtonut esiintyä tekijänä Numersin rinnalla, vaan
-jättänyt tälle totta kyllä kunnian, mutta myöskin edesvastuun ja häpeän
-mahdollisesta epäonnistumisesta, niin olisi ollut vaikea tehdä sitä
-vastaan mitään pätevää muistutusta. Toista oli kun Numers julkisesti
-kielsi Bergbomilta kaiken työnosallisuuden, jopa väitti hänen pahasti
-turmelleen näytelmän tekstiä. Se oli suora, jopa törkeä loukkaus
-entistä työtoveria ja ystävää kohtaan. -- Ymmärtääksemme kuinka Numers
-saattoi näin kirjoittaa vastoin kaikkea sitä mitä hän ennen oli monta
-kertaa kirjeissään lausunut, tahdomme jo tähän panna otteen toista
-vuotta myöhemmästä kirjeestä (28/10 1893):
-
--- "Sanot minun Nya Pressenissä lausuneen, ettei sinulla ole mitään
-osaa teoksissani. Sitä en ole koskaan tehnyt enkä olisi koskaan
-_voinut_ sitä tehdä. Päin vastoin olen kaikissa tilaisuuksissa, sekä
-harvojen että useampien henkilöiden seurassa, jossa kysymys on tullut
-puheeksi, nimenomaan huomauttanut sinun _suuresta osastasi_ teoksissani
-ja menestyksessäni. -- Nya Pressenissä sanon minä: 'jag erkänner intet
-medarbetarskap af någon j.n.e.' [en tunnusta mitään työnosallisuutta
-kenenkään puolelta] ja muistan kauan miettineeni tavatakseni oikeaa
-sanaa. Minä ymmärrän sanan niin, että avustaja (medarbetare) on
-yhtiökumppani, jolla yhtä suuren panoksen takia on yhtä suuri oikeus
-[kuin toisella yhtiökumppanilla] määrätä teoksen hyvästä ja pahasta
-sekä silloin myöskin panna nimensä alle ja siten ensi hetkestä vastata
-siitä, jos se tekee fiaskon taikka ei. -- Sitä minä en voi sinulle
-myöntää, sillä minun mielestäni on minulla suurempi osa." --
-
-Jos nyt oletammekin, että Numers sepittäessään kirjoitustaan Mattia
-vastaan ajatteli niinkuin hän tässä sanoo, niin ymmärrämme toiselta
-puolen, ettei se mitään vaikuttanut asian menoon. Tavallinen lukija ei
-voinut käsittää hänen sanojaan muuten kuin ehdottomaksi väitteeksi,
-että Bergbom ei ollut häntä avustanut vaan päin vastoin pilannut hänen
-kappalettaan -- selitys tuli 17 kuukautta aikansa jälkeen eikä
-silloinkaan julkisena! Seuraus olikin, että jutun jatko ei vienyt
-sovintoon.
-
-Syyskuulla Numers kääntyi uudella kirjoituksella johtokunnan puoleen,
-jossa hän viitaten siihen mitä oli Nya Pressenissä lausunut ja sanoen,
-että hän oli (vaikkei sitä kirjelmässä sanotakaan) tarkottanut vain
-yhdeksi vuodeksi luovuttaa oikeutensa teatterille. Tällä kertaa
-johtokunta vastasi, että se lähettää Numersille hänen alkuperäisen
-käsikirjoituksensa, mutta ei niitä käsikirjoituksia, jotka olivat
-syntyneet yhteistyön kautta Bergbomin kanssa. Syynä näiden jälkimäisten
-pidättämiseen johtokunta (paitse sitä että se viittaa edelliseen
-kirjelmäänsä) "tahtoo myöskin huomauttaa, että kysymys menneestä
-keväästä on joutunut uudelle kannalle, joka antaa lisää syytä olla
-vastaiseksi luopumatta siitä oikeudesta kappaleeseen, joka
-Suomalaisella teatterilla on. Niinkuin hyvin tiedätte, Bergbom ei ennen
-ole julkisesti eikä yksityisesti esittänyt persoonallisia vaatimuksia
-puheenaolevaan näytelmään nähden, mutta sitten kun Te olette katsonut
-hyväksi loukkaavalla tavalla julkisesti kieltää sen osan, joka hänellä
-on ollut draaman valmistamisessa, on hän sitä mieltä, että hänen tulee
-vaatia oikeudelleen tunnustusta ja vastustaa sentähden kappaleen
-luovuttamista Teille, ennen kun Teidän välillänne syntynyt erimielisyys
-(kontrovers) on sovittu." Itse riitaan johtokunta ei voinut eikä
-tahtonut sekaantua, mutta oli päättänyt pitää kiinni teatterin
-oikeudesta, siksi kun se oli ratkaistu ja määräämisoikeus, mikäli se
-riippui tekijöistä (författarskapet), oli selvillä.
-
-Tämän mukaan Bergbom toimitti Numersille alkuperäisen käsikirjoituksen,
-sitten kun hän oli jäljennyttänyt sen (kts. ylemp. s. 407). Nyt koitti
-näennäinen rauhanaika, jota Numers, niinkuin seuraavasta voi päättää,
-käytti uudestaan kirjoittaakseen näytelmän. Syksyllä 1893 riita
-jälleen leimahti tuleen, ja se tapahtui näin. Jo 1892 Numers oli
-kustannusosakeyhtiö Söderström et kumpp:lle myynyt Elinan surman
-julkaisemisoikeuden, ja syyskuulla 1893 hän vihdoin lähetti yhtiölle
-käsikirjoituksen. Kun tämän puolelta tiedusteltiin Suomalaisen
-teatterin oikeutta teokseen, asia tuli Bergbomin tietoon. Jonkun aikaa
-sen jälkeen saapui tälle kirje Numersilta, joka nyt oli päällikkönä
-Lapin asemalla Pohjanmaalla ja joka, peruuttamatta julkista
-lausuntoaan, uudisti vaatimuksensa, että hänelle annettaisiin takaisin
-"välikirja", se on että teatteri luovuttaisi oikeutensa Elinan surmaan.
-Bergbomin vastauksen, jonka alustelma on säilynyt, otamme tähän
-kokonaisenaan, sillä se tarkottaa suorastaan Numersin kirjoitusta Nya
-Pressenissä ja nähdään siis siitä mikä Bergbomin kanta oikeastaan oli.
-
-"Rakas veli! Kirjeesi ei ollut odottamaton, sillä Nordmannin [juuri
-mainitun yhtiön edustajan] käynnin kautta tiesin sen tulevan. Mutta se
-oli tervetullut, sillä minä toivon yhtä hartaasti kuin koskaan sinä,
-että tuskallinen erimielisyys välillämme tasotetaan. Jos olisit voinut
-kirjoittaa vähemmän kiihtyneesti, olisi se ollut vielä tervetulleempi,
-sillä mitä tyynempiä olemme sitä helpompi on välttää väärinkäsityksiä."
-
-"Joku aika sitte kirjoitit V. Löfgrenille. Hän käsitti kirjeen
-oikeastaan tarkottavan minua ja antoi minun lukea sen. Eihän se ollut
-mitään epähienoa? -- Kirjeessäsi mainitset -- jos oikein käsitän asian
--- että minä olen antanut aatteita, mutta ettet sinä hyväksynyt
-repliikkejäni, koska ne olivat 'mahdottomia'. Tämä on lähtökohta, josta
-alkaen voimme selvittää asian. Sillä välttämätöntä on että me
-selvitämme sen yleisölle. Sinä valitat että johtokunta on vain kuullut
-minun selitystäni eikä sinun. Mutta siinä erehdyt. Ei se pyydä parempaa
-kuin että annat selityksen. Ehdoton lausuntosi Pressenissä
-valitettavasti ei selitä mitään, sillä se ei koskettele niitä
-ristiriitaisuuksia, jotka yleisö ja kritiikki on havainnut ja joihin
-sinun ja minun ystävieni kielittely on saanut niiden kiinnittämään
-huomionsa. Voit ehkä sanoa että nämä ristiriitaisuudet ovat ainoastaan
-näennäisiä. Sitä parempi sekä minulle että sinulle. Osota että ne ovat
-näennäisiä, ja minä tyydyn."
-
-"Tahdon mainita muutamia näistä ristiriitaisuuksista. Selityksesi
-mukaan Pressenissä sinä et tunnusta mitään työnosallisuutta. Kuinka
-selität sitte, että olet hyväksynyt kaikki ne kohdat Kuopion
-takana-kappaleessa, jotka ovat minulta. Tämä ei tarkota suomalaista
-käännöstä, josta voit sanoa että tahdoit antaa sen [julkisuuteen]
-semmoisena kuin se oli näytelty Suomalaisessa teatterissa; mutta
-ruotsalaista käännöstä -- siinä käytät, erottamatta omistasi, minun
-kohtauksiani, motiivejani, repliikkejäni. Eihän ruotsalaisessa
-käännöksessä ollut mitään pakkoa hyväksyä tätä yhteistyötä minun
-kanssani, joka nyt näyttää sinusta niin vihattavalta. Siinähän olisit
-aina vapaasti voinut käyttää omia kohtauksiasi, motiivejasi ja
-repliikkejäsi -- miksi et tehnyt niin? Sinusta ne eivät silloin olleet
-yhtä 'mahdottomia' kuin nyt. Kirjeessäsi sanoit, että toinen 'puoli'
-kappaletta Kuopion takana oli minun omaani. Lausunnossasi Pressenissä
-selitit, että minulla ei ollut siinä mitään osaa. Siinä on
-ristiriitaisuus, joka vaatii selvitystä. Minä uudistan, kenties on se
-näennäinen; no hyvä, osota se."
-
-"(Tässä johtuu mieleeni pieni episodi. Ensi näytöksen loppukohtauksessa
-puhuu Lilli 'eräästä miekkosesta'. Tämän olet ruotsalaisessa
-käännöksessä -- ainakin siinä jonka Arppe antoi, painettua en ole
-lukenut -- olettanut merkitsevän 'en herr Mikkonen'. Tämä naurettava
-erehdys on ainoastaan siten ollut mahdollinen, että se kohtaus, jossa
-repliikki tavataan, oli sinulle kokonaan tuntematon. Vähäpätöistä,
-sanot sinä -- minä: mutta valaisevaa)."
-
-"Entäs Elina! Sinä pyydät 'alkuperäisen' käsikirjoituksen. Sinä saat
-sen. Mutta sinä et käytä sitä, vaan ruotsalaiseen käännökseen,
-jonka tahdot painattaa, käytät yhä niitä aiheita, jotka minä olen
-antanut, eikä omiasi. Sinä käytät rouvia, kerjäläistä, rovastia,
-Vääksynkohtausta, loppua. Näin, vaikka kiellät kaiken yhteistyön. Siinä
-on ristiriitaisuus. Mahdollisesti näennäinen -- osota se."
-
-"Uudistan mitä ennen olen sanonut. Joko on selvitys tapahtuva meidän
-kauttamme yhteisesti taikka sovinto-oikeuden kautta. Jos pidät
-edellistä parempana, voisimmehan yhtyä Seinäjoella; sinä tuot kaikki
-minun kirjeeni, minä sinun kirjeesi sekä käsikirjoitukset. Näiden
-ainesten pohjalla laadimme yhteisen selvityksen, ja kaikki on kuin ei
-mitään väärinkäsitystä olisi ollutkaan. Sillä väärinkäsitystähän tässä
-on olemassa -- se on aina ollut vakaumukseni. Sinä sanot sitä
-päähänpiintymäksi ('fix idé') minussa. Jos niin tahdot, mutta jos tämä
-'päähänpiintymä' voidaan haihduttaa sinun antamasi selvityksen kautta,
-näyttää minusta että sinä vanhan ystävyyden tähden voit siihen
-suostua."
-
-"Kun tämä selvitys on tapahtunut, saa Suomalaisen teatterin johtokunta
-hoitaa kaiken muun ja tehdä uuden sopimuksen kanssasi. Minä olen
-silloin vapaa asiasta enkä aio enään sekaantua siihen. Tuus K.
-Bergbom."
-
-"J. K. Kirjeessäsi Löfgrenille puhut uusista draamallisista
-suunnitelmista Ruotsalaista taikka -- Suomalaista teatteria varten.
-Olen sydämellisesti kiitollinen ettet ole sekottanut teatteria siihen
-vastenmielisyyteen, jota viime aikoina olet tuntenut minua kohtaan.
-Että olet sydämellisesti tervetullut, jos tulet uutta tuoden, siitä
-voit olla vakuutettu, olkoon se Tuomas piispa taikka 'Kilttiä
-tyttöjä'.[141] Ja minä lupaan olla varovaisempi hyvää tarkottavassa,
-mutta ehkä joskus sopimattomassa (malplacerad) avustamisinnossani."
-
-Numers hylkäsi Bergbomin ehdotuksen, sillä hänen mielestään tuottaisi
-persoonallinen keskustelu Bergbomin ja hänen välillään yhtä vähän
-tuloksia kuin kompromissista olisi hyötyä. Ja turhaan jatkui sitte
-vielä kirjeenvaihtoa v:n 1894 alkuun. Kun Numers lopulta lupaa
-esipuheessa kiittää Bergbomia "kritiikistä", joka tämän puolelta on
-tullut hänen teostensa osaksi, Bergbom ehdottomasti pyytää siitä
-päästä. --
-
-"Kiitos, josta neuvotellaan, on naurettava ja alentava sekä kiittäjälle
-että kiitetylle." -- "En ole tehnyt mitä olen tehnyt", hän vielä
-jatkaa, "saadakseni kiitosta -- olin kokenut, että kiitos semmoisissa
-tiloissa tavallisesti jää tulematta. En pyydä kiitosta, vaan totuutta.
-Enkä ymmärrä kuinka sinä sanot sitä 'fraaseiksi'. Ja totuutta toivon
-yhtä paljon sinun kuin itseni tähden. Erehdyttäviä huhuja on ollut
-liikkeellä Kuopion takana ja Elinan surma -kappalten synnystä.
-Sekä sinuun että minuun ovat väärät tiedot heittäneet varjoa.
-Velvollisuutemme on poistaa erehdys." -- Tähänkin Numers vastasi,
-mutta siitä riittää ottaa sanat: "Minä en ymmärrä sinua, etkä sinä
-minua" (!) --
-
-Julkisuuteen ei tämä riitakysymys enään tullut 1892 v:n jälkeen, eikä
-Bergbom siis koskaan saanut mitään hyvitystä siitä hänen kirjailija- ja
-johtajakunnialleen käyvästä loukkauksesta, jota Numersin kirjoitus
-merkitsi. Että Bergbom ei itse julkisesti esittänyt kantaansa, riippui
-hänen hieno- ja myötätuntoisuudestaan Numersia kohtaan -- sen tietää
-tämän kirjoittaja, joka ainakin kaksi eri kertaa otti asian puheeksi
-hänen kanssaan, kysyen, eiköhän se menettely kuitenkin ollut ainoa
-perille vievä. Ei, hän katsoi julkista väittelyä entisen ystävän kanssa
-mahdottomaksi, mieluummin hän vaikeni ja antoi ihmisten puhua mitä
-puhuivat. Edellisestä lukija tietää, että hänellä Numersin kirjeissä
-olisi ollut todistuksia enemmän kuin tarpeeksi. -- Mutta toiselta
-puolen, kuinka on Numersin käytös selitettävissä? Miksi hän kieltäytyi
-tunnustamasta sitä "totuutta", jota Bergbom vaati -- se on totuutta
-heidän yhteistyöstään. Numers elää vielä ja olisi siis oikeastaan
-häneltä itseltään kysyttävä, mutta varmaankin hänen lausuntonsa nyt
-olisi samanlainen kuin 16-14 vuotta sitten. Sentähden uskallamme lausua
-ajatuksemme, joka on se, että Numers vilkkaan mielikuvituksen miehenä
-ei osannut arvostella Bergbomin avustuksen laajuutta ja merkitystä. Kun
-Bergbom enimmäkseen vain uudestaan sommitteli ja lisäyksillä sekä
-muodon puolesta täydensi näytelmäluonnoksia, jotka Numers oli pannut
-alulle, mutta antoi tämän itse neuvojensa mukaan jatkaa työn
-suoritusta, niin saattoi hän aivan vilpittömästi eläytyä siihen
-harhaluuloon, että kaikki oli hänen omaansa. Toisin olisi kai ollut,
-jos hän olisi ollut kehittyneempi taiteilija. Silloin hän arvatenkin
-olisi paremmin käsittänyt saamansa avustuksen arvon, että se ei ollut
-pelkkää "kritiikkiä", vaan kokeneen kirjailijan ja runoilijan
-myötäluomista, jota ilman näytelmät olisivat jääneet vaille sitä
-aatteellista syventämistä, draamallista suppeutta ja taiteellista
-pyörentämistä, joka kieltämättä määräsi niiden menestyksen. Tämä
-selitys on meistä ainoa otollinen, sillä se tekee mahdolliseksi
-edelleenkin tunnustaa Numersia siksi suoraksi, rehelliseksi,
-ritarilliseksi luonteeksi, jona olemme hänet aina tunteneet.
-
-Mitä Numersin ja Bergbomin yhteistyöhön tulee, oli se ijäksi mennyttä.
-Vuosia myöhemmin (4/5 1897) Numers kyllä ehdotti sen uudistamista ("Ei
-ole hyvä tehdä työtä yksin!"), mutta silloin Bergbom vastasi: "Brändt
-barn skyr elden!"[142]
-
-Pitkän episodin jälkeen on meidän palattava kevääseen 1892. --
-Huhtikuulla _Adolf Lindfors_ oli jotakuinkin toipunut taudistaan, mutta
-teatterille oli siitä vähän iloa. Näyttelijä noudatti näet Helsingissä
-vastaperustetun ruotsalaisen Dramaattisen yhdistyksen kehotusta ruveta
-sen oppilaskoulun johtajaksi, toisin sanoen hän -- erosi Suomalaisesta
-teatterista. Tämän etevän taiteilijan menettäminen oli sekin yksi niitä
-vastoinkäymisiä, joista vuosi oli niin rikas. Tosin saattaa sanoa
-teatterin tavallaan tottuneen tulemaan toimeen ilman häntä, kun hän
-suurimman osan edellistä näytäntökautta oli ollut opintomatkalla ja
-tällä näytäntökaudella, sairauden takia, ollut työssä ainoastaan neljä
-kuukautta; mutta toiselta puolen saattaa sanoa, että hänen juuri
-sentähden olisi pitänyt jäädä sen näyttämön palvelukseen, jolla hän oli
-taiteilijaksi kehittynyt. Miten lieneekään, oli sekin tappio
-kestettävissä. -- Yleisön huomaamatta, mutta lähimpien kaipaukseksi
-erosi myöskin kauan palvellut, edellisenä kesänä naimisiin mennyt,
-luotettava puvustonhoitaja _Siina Pastell_. Hänelle Bergbom-sisarukset
-21/4 pitivät erojais-iltaman, johon koko teatteriväki oli kutsuttu.
-
-Uusia jäseniä tuli tänä keväänä kolme, nimittäin rva _Olga Salo_
-(Aalto), nti _Mimmi Lähteenoja_ ja _Otto Närhi_, jotka kaikki tulivat
-Aspegrenin seurueesta[143] ja saavuttivat huomattavan aseman uudessa
-ympäristössään.
-
-Näytäntökauden rahallinen tulos ei ollut kehuttava, sillä vajaus näytti
-taas kasvua, ollen 9,874:11 mk, se on kolmatta tuhatta suurempi kuin
-edellisenä vuonna.
-
-Näytäntöjä annettiin 115 ja niissä: 24 kertaa _Elinan surma_; 8
-Työlakko, Maria Stuart; 7 _Tapanin päivänä_; 6 Elämä on unelma,
-Luulosairas, Kesäyön unelma; 5 Voimakkaita naisia; 4 _Nummisuutarit_,
-Leivonen, Hullunkurinen temppu, Noora; 3 _Ihmisten tähden, Kuopion
-takana_, Kansan vihaaja; 2 _Pahassa pulassa, Roinilan talossa,
-Murtovarkaus, Anna Skrifvars, Runebergiana_, Rajuilma, Taistelujen
-välillä, Parisin veitikka, Koetusten ahjossa, Thérèse Raquin; 1 _Papin
-perhe, Lea, Kihlaus, Amalia ystävämme, Regina von Emmeritz_, Pikku
-sisko, Jacques Damour, Telefoonissa, Fritz ystävämme.
-
-Näistä 34 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 8.
-
-
-
-
-XXI.
-
-Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.
-
-
-Tietoja Bergbom-sisarusten yhteisestä matkasta saamme nytkin Emilien
-kirjeistä Betty Elfvingille. Parisista hän kirjoittaa 22/6:
-
--- "En katsele Parisia tällä kertaa samoilla ihannoivilla silmälaseilla
-kuin viimein; tietysti se on oma syyni. Matkustin tänne mieli
-masennuksissa, eivätkä viimeiset sanomat kotimaasta, kuinka halla on
-käynyt useilla seuduin, ole suinkaan olleet omansa sytyttämään iloa ja
-riemua. -- Walter Runeberg muovailee nyt Kaarlon muotokuvaa. Se on pian
-valmis ja oikein onnistunut. Walter itse on tyytyväinen siihen, ja niin
-mekin. En luullut Kaarlosta tulevan niin hyvää kuvaa, vaikka tietenkin
-rintakuva kipsiin valettuna ei koskaan ole yhtä elävä kuin
-savessa.[144] -- Harvoin taikka emme milloinkaan ole teatteriin nähden
-niin vähän hyötyneet kuin tällä matkalla. Useimmat teatterit ovat
-suljetut. -- En ollenkaan pidä ranskalaisesta tavasta näytellä
-tragediaa; se on niin pönkitettyä, pöyhkeilevää ja luonnotonta, että se
-oikein väsyttää. Komediassa ja varsinkin puhelukappaleissa ranskalaiset
-sitä vastoin ovat voittamattomia mestareita, ja niin myöskin selvässä,
-täsmällisessä repliikinvaihdossa. -- Usein olemme olleet kummassakin
-salongissa, enkä voi käsittää miksi 'nuoret' eroavat; onhan vanhassakin
-salongissa niin paljo 'nuorinta nuorta', että hyvin voisivat viihtyä
-saman katon alla." --
-
-Lähtö Parisista tapahtui pari päivää myöhemmin. Siitä y.m. Emilie
-kirjoittaa Kuitiasta 12/7:
-
--- "Parisi on menettänyt melkoisen määrän säteilevää hohdettaan,
-minusta kirsimarjatkaan eivät olleet niin maukkaita kuin ennen!
-Luultavasti se oli ranskalaisten mauton venäläiskurtiisi, joka sai
-minut selväpäisemmäksi, vähemmän lumotuksi. Onhan tämä tasavaltalaisen
-Ranskan Venäjän ihailu kerrassaan järjetön, ja se vaikutti kovin
-jäähdyttävästi tunteisiini. -- Parisista matkustimme Kaarlo, Sala ja
-minä Müncheniin, jossa vietimme neljä hupaista päivää. Verrattuna
-Parisiin München tietenkin on pikkukaupunki, mutta siellä on sentään
-paljo kaunista katsottavaa. Münchenistä tulin Berlinin kautta kotia,
-mutta Kaarlo ja Sala lähtivät Berchtesgadeniin." --
-
-Kuitiasta oli Emilien 15/7 lähdettävä "yksinäiseen kotiinsa"
-Helsinkiin, hoitaakseen virkaansa hypoteekkiyhdistyksessä. Hänen
-mieltään painoi raskaasti kadon uhka, sillä kevät ja kesä olivat tähän
-asti olleet sateisia ja koleita. Parisissa Bergbom-sisarukset olivat
-tavanneet Niilo Salan, josta olemme kertoneet, että hän Wienissä
-marraskuulla oli tullut mielisairaaksi, mutta myöskin että hän jo ennen
-joulua oli parempi. Nyt on lyhyesti sanottava kuinka hänen sitten oli
-käynyt. -- Siksi parantuneena, että hänet oli päästetty hoitolasta,
-Sala oli tammikuulla matkustanut Parisiin. Matkalla hänen tautinsa,
-vainohulluus, kuitenkin uudistui kaikkine kuvitteluineen, ja perille
-tultuansa hän ei uskaltanut jäädä Parisiin, vaan kätkeytyi pieneen
-hotelliin St Denis'sä. Sieltä hän 20/1 sähkötti Bergbomille: "Yksin St
-Denis'sä lähellä Parisia, voitteko tulla?" lisäten kirjeessä samalta
-päivältä, että Bergbom oli ainoa ihminen, joka voi häntä auttaa.
-Bergbomilla ei ollut muuta neuvoa kuin sähköteitse pyytää, että
-taiteilija Pekka Halonen, jonka osotteen hän oli saanut Helsingissä,
-kävisi katsomassa Salaa. Halonen lähtikin kuvanveistäjien Emil
-Vikströmin ja Kaarlo Haltian kanssa St. Denis'hin, jossa he tapasivat
-näyttelijäparan pienessä hotellihuoneessa. "Siellä oli säkkipimeä.
-Uutimet tiukalla ikkunan edessä. Ainoastaan pieni takassa kytevä
-kivihiilituli hämärästi valaisi kamaria." Kun nuoret, tuntemattomat
-maanmiehet näyttivät sairaalle Bergbomin sähkösanomaa, heräsi hänessä
-luottamus heihin, ja hän seurasi heitä Parisiin. Siitä lähtien
-Vikström erinomaisella hartaudella ja toimeliaisuudella otti avuttoman
-potilaan asian omakseen, samalla kun hän tavan takaa kirjoittaen
-Bergbom-sisaruksille teki selkoa ja tiliä toimistaan. Kun Sala ei
-näyttänyt rauhottuvan siinä Parisin hotellissa, mihin hän oli viety,
-Vikström neuvotteli hänestä erään etevän lääkärin kanssa, ja tämä
-toimitti sairaalle paikan eräässä mielisairaitten hoitolassa Sceaux'ssa
-lähellä Parisia, jossa Sala luuli olevansa tavallisessa sanatoriossa.
-Täällä hän nyt oleskeli koko kevätkauden, vähitellen -- ainakin
-näennäisesti -- parantuen. Vikström kävi pari kertaa viikossa häntä
-tapaamassa, ja tämä ystävällisyys vaikutti häneen erittäin
-virkistävästi. Toukokuulla Sala jo näytti hyvinkin terveeltä, vaikka
-hän vielä oli parantolassa, hartaasti odottaen Bergbom-sisarusten
-tuloa, joita hän usein sanoi tahtovansa puhutella. -- Juuri Salan
-tähden sisarukset olivatkin tänä vuonna matkustaneet suoraa päätä
-Parisiin. Minkälaisen vaikutuksen Sala heihin teki, sitä emme tarkoin
-tiedä, mutta tietenkin he pitivät häntä terveenä, koska sovittiin, että
-hän seuraisi Kaarloa Etelä-Baijeriin, mihin tämä tahtoi palata tänäkin
-kesänä, koska hän oli niin hyvin viihtynyt siellä edellisenä vuonna.
-Kesämatkaltaan Sala oli palaava Parisiin ja sieltä Berliniin
-jatkaakseen opintojaan, joita varten hän oli saanut valtion matkarahan,
-paitse palkkaansa ja avustusta teatterista.
-
-Sala oli tullut Berchtesgadeniin ennen Bergbomia. Tämä mainitsee
-ensimäisessä kirjeessään (13/7), että hän, matkustaen Insbruckin ja
-Salzburgin kautta, oli vähän myöhästynyt ja että Sala ei ollut
-hankkinut itselleen asuntoa, niinkuin hän oli toivonut:
-
--- "Kun me haimme asuntoa, huomasin hänen ajattelevan että meidän oli
-asuttava yhdessä. Olin tosin laskenut toisin, mutta tiedäthän, että
-minulla on jonkunlainen fatalistinen suoni. Paras niinkuin tapahtuu --
-minä ajattelin -- 'se on sallittu', ja niin vuokrasin kaksi hupaista
-huonetta meille molemmille. Me maksamme 20 markkaa viikossa. Sala
-tahtoi että jakaisimme tasan, mutta koska minulla on ehdottomasti
-suurempi ja hauskempi huone, en aio suostua siihen. Hän maksakoon 8
-markkaa, minä 12. -- Sala on erinomainen vuorikiipijä. En tahdo pysyä
-hänen rinnallaan. Minä lihoin niin anteeksiantamattomasti sairauteni
-aikana keväällä. Muutoin on Sala ollut täydellisesti terve ja, jos luen
-pois yhden illan, jolloin Saulinhenki laskeusi hänen päälleen, hyvällä
-tuulella." --
-
-"Jean Jullienin 'Théâtre vivant'issa' löysin talonpoikaisdraaman
-'La mer', joka melkoisesti kohoaa tavallisten ranskalaisten
-kouristusdraamojen yli. Bretagnelaisia kalastajia. Sangen sopivia
-rooleja meille. Sala on hyvin mieltynyt siihen ja ryhtyy jonkun päivän
-päästä suomentamaan sitä. Jos nyt saisimme Echegarayn Critico
-incipiente, niin meillä olisi kolme mieltäkiinnittävää uudenaikaista
-draamaa (Leveau kolmas). Lisäksi tulee Ostrowskyn Grosa, joka hyvin
-pitää paikkansa. Klassillista ohjelmistoa edustavat loistavasti Wilhelm
-Tell ja Antonius ja Kleopatra. Kuusi arvokasta kappaletta, jotka ensi
-kerran näytellään Helsingissä. Sen lisäksi Villisorsa, joka ei häpeä
-itseänsä. Jos otan vielä lukuun Daniel Hjortin ja Venetian kauppiaan
-uusinnot, niin on ohjelmisto oleva sangen kiehtova. Ja kumminkin olen
-unohtanut yhden päävaltin -- Uriel Acostan."
-
-"Tämä ulkomaan puolesta. Jos [K. A.] Tavaststjernan draama tulee
-kelvolliseksi, niin ei kotimainenkaan draama jää kokonaan osattomaksi,
-etenkin jos Minna valmistaisi uuden draamansa. Numersilta en odota
-mitään."
-
-"Jos Ida Aalberg olisi koko vuoden poissa, niin jäisi Antonius ja
-Kleopatra pois, mutta ohjelmisto on kuitenkin pelastettu. Lindforsia
-tulemme kaipaamaan Leveaussa, mutta korvaamaton hän ei ole." --
-
-Vähän myöhemmin (18/7) Sala kuvaa Emilie Bergbomille, kuinka
-idyllimäisesti he kahden elivät:
-
--- "Olemme jo täydellisesti kotiutuneet uusiin oloihimme. Tohtori
-kylpee säännöllisesti joka päivä, on terve ja alati hyvällä tuulella,
-soittelee ja juttelee, jotta nää yhtämittaiset sadepäivätkin --
-hiljattain niitä oli kolme peräksyttäin -- kuluvat kutakuinkin
-hupaisesti. Ja sitte meillä on hyvä joukko kirjallisuutta ja erittäin
-hauska palvelustyttö."
-
-"Sadepäiväin huviksi panimme hiljattain toimeen konsertin. Kaksi
-sitraniekkaa soitteli kokonaisen iltakauden salongissamme täkäläisiä
-kansanlauluja. Ne ovatkin harvinaisen kauniita ja sävelrikkaita."
-
-"Asuntonamme on kaksi ullakkokamaria neljännessä kerroksessa.
-Balkonkimme alla kohisee ryöppyisä Achen. Vastakkaisella rannalla
-kohoaa terassimainen Berchtesgaden puutarhojensa siimeksessä ja sen
-takana taas taruistaan kuulu Untersberg 'wunderschön und romantisch
-sogar!' -- se on nyt tavallinen ihastelulauseemme."
-
-"Ette ensinkään tarvitse peljätä, etten kestäisi Tohtorille
-vuorikiipeilyssä. Olen nyt jo tanakampi kuin hän. Mitäs kun hän on niin
-lihava. Hengästyy pienimmässäkin nyppylässä. Olut onkin julistettu
-pannaan pöydästämme. Viinistä ei sentään ole vielä hennottu luopua,
-vaikka sekin on supistettu puoleen pulloon päivässä. Muuten syömme
-kotona -- klo 9 ja klo 1. Ja sitten vielä voileivän illalliseksi ja
-raikasta vettä päälle. Kaikin puolin tyytyväisiä huusholliin!" --
-
-Samana päivänä kun Kaarlo kirjoitti ensimäisen kirjeensä
-Berchtesgadenista, luettiin Päivälehdessä (seuraavana päivänä U.
-Suomettareenkin painettu) haastattelu rva Canthin luona, joka sisälsi
-sen hämmästyttävän uutisen, että hän paraikaa kirjoitti uutta draamaa
--- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten! Kun häneltä
-tiedusteltiin syytä kielen vaihtamiseen, hän oli ensin arvellut sen
-olevan kylläksi, että häntä "huvittaa" kirjoittaa ruotsiksi, mutta
-sittemmin hän oli kumminkin ilmituonut erinäisiä seikkoja, jotka olivat
-tehneet Suomalaisen teatterin hänelle vastenmieliseksi. Siten hän
-paheksui sitä tapaa, jolla Numersia oli kohdeltu, edelleen että Kovan
-onnen lasten näytteleminen oli lakkautettu yhden illan jälkeen "ilman
-selityksiä syistä" (vaikka yhtä karkeakuorinen kappale, Thérèse Raquin,
-oli myöhemmin näytelty ja Kovan onnen lapsia oli voitu esittää
-Uudenmaan pataljoonan julkisissa seuranäytännöissä) sekä vihdoin, että
-teatterin "näkyi täytyvän ottaa huomioon U. S:nlaisen lehden
-arvostelijoita, joista muun muassa eräs oli julistanut Papin perheen
-esittämisen kansannäytäntönä sopimattomaksi -- ja näkyy teatteri
-kieltoa totelleen". Tämän vuoksi rva Canthia halutti "kääntyä yleisön
-puoleen, joka oli osottanut häntä paremmin ymmärtävänsä ja voivansa
-kirjailijaa hellemmin ja hienommin kohdella". Lopuksi hän oli sanonut
-"vähän välittävänsä siitä mitä ihmiset sanovat", vaikka "tietysti
-tullaan huutamaan, että hän on puolueensa pettänyt, että on liitossa
-viikinkien kanssa y.m." Syy lisäksi miksi hän kirjoitti ruotsiksi oli
-sekin, että, "kun fennomaniaa aina on käytetty usutusvälikappaleena,
-agitatsionikeinona kaikkia niitä vastaan, jotka eivät sovi kuin valetut
-sen kannen alle, hän tahtoi näyttää ettei siitä vähääkään välittänyt".
-Bergbomin nimeä ei mainita kertaakaan koko kirjoituksessa, mutta
-kuitenkin syytökset olivat suorastaan kohdistetut häneen, sillä
-teatterinjohtajahan se on, joka määrää ohjelmiston, joka kohtelee hyvin
-tai pahoin kirjailijoita. Ja tämmöinen isku miehelle, jonka uhrautuvaa
-harrastusta Suomalaisen teatterin hyväksi Minna Canth ennen oli
-rajattomasti ihaillut, opettajalle, jota hänen oli "kiittäminen
-henkisestä herätyksestään", jonka ohjaus hänelle ennen oli ollut
-kallista kalliimpi, ystävälle, jonka seurassa hän oman tunnustuksensa
-mukaan oli "elänyt elämänsä rikkaimpia hetkiä!" On sanottu, että naiset
-ja lapset ovat julmia. Eiköhän Minna Canth iskiessään nauttinut siitä
-että tiesi iskun sattuvan hellään sydämeen? Semmoiseen tunneihmiseen
-kuin Bergbom oli, täytyi iskun tunkea sydämen sisimpään. Että niin
-kävikin, sen seuraavat kirjeet todistavat. Mutta ne näyttävät myöskin,
-kuinka hän seisoi jokapäiväisiä vihan ja koston tunteita ylempänä,
-jotka useimmille olisivat olleet lähimpänä.
-
-"Sunnuntaiaamuna [24/7]. Rakas sisar! Kaksi sanomattoman tuskallista
-päivää. Kaksi unetonta yötä. Pullo sampanjaa, jonka tyhjensin yhdellä
-siemauksella, saadakseni lepoa. Sitte suuri käännekohta, jolloin
-makasin ja itkin pari tuntia. Sen jälkeen aloin tutkia itseäni. Nyt
-olen levollinen."
-
-"En tahdo puhua Minnan menettelystä. En tahdo syyttää häntä, sillä
-silloin täytyisi minun myöskin puolustaa häntä ja sitä en voi
-syyttämättä toisia ja minulla on niin kylläkseni meillä vallitsevasta
-eripuraisuudesta. Tässä yleisessä hajaannuksessa on mieletöntä etsiä
-yksityisen syytä. Epäsopu Suomettaren ja Päivälehden välillä, Minnan
-luopuminen -- isku iskun perästä. Ja kenties on vielä jotain tulossa.
-On vain varottava, ettei rohkeus mene. Tämä syksy, tämä syksy! Kuinka
-kestämmekään sen? Vähitellen on kai aika uudestaan rakentava sen, mikä
-nyt näyttää mahdottomalta -- mutta ensi aikana. Niin, tarvitaan
-mielenmalttia."
-
-"Aion kirjoittaa Minnalle. Pitkän kirjeen. Seurauksia en siitä odota.
-Mutta omatuntoni käskee minun olla vetäytymättä pois lausumatta
-sanaani. Ei mitään yrityksiä saada häntä taipumaan. Ei myöskään
-nuhteita. Mutta -- mahdollisuuden mukaan -- tasapuolinen esitys
-asiasta. Kuinpa vain voisin olla tyyni. Tyyni ilman velttoa
-myöntyväisyyttä."
-
-"Minulla ei ole mitään iloa tästä kesästä. Ensin erimielisyys Numersin
-kanssa ja nyt tämä isku ovat heittäneet semmoisia varjoja kaiken yli,
-että minulla ei ole hetkenkään lepoa. Se sielunrauha, joka on minulle
-niin välttämätön, on tällä kertaa hukattu."
-
-Loppupuolella tätä kirjettä niinkuin myöhemmissäkin Bergbom puhuu
-Salasta. Keskinäisessä seurustelussa tämä kyllä näytti terveeltä, mutta
-kumminkin Bergbom oli havainnut piirteitä, jotka osottivat, että hän ei
-ollut täysin toipunut. Hän pelkäsi vierasten ihmisten seuraa ja
-pysyttäytyi suljettuna Bergbomiakin kohtaan, hän ei tahtonut kylpeä
-eikä käydä ulkona, vaan istui päiväkaudet työpöydässään niinkuin
-kiinninaulattuna.
-
-Kahdesta seuraavasta päiväämättömästä kirjeestä näkyy, että "Minnan
-asia" yhä oli Bergbomin mielessä:
-
--- "Olen pakottanut itseäni ajattelemaan sitä tyynesti, mutta olla sitä
-ajattelematta on minulle mahdotonta. Salan seura on vaikuttanut minuun
-joissakin määrin rauhottavasti. Omituista kyllä on hän Minnan puolella.
-Ei, se on liiaksi sanottu, sydämessään hän kai kyllä moittii häntä,
-mutta keskustellessaan: -- 'Kun on alinomaa ollut semmoisen vainon
-alainen, ei tiedä mitä tekee'. -- 'Mutta ettehän Te niin tekisi?' --
-'No, minä olen mies, mutta -- nainen!'"
-
-Emiliehenkin isku ensin vaikutti huumaavasti, mutta sitte hän kiihkeän
-luontonsa mukaan useissa kirjeissä Kaarlolle 'puhui suunsa puhtaaksi'.
-
-Minna Canth ei ansainnut kirjettä Kaarlolta, Emilie arveli. Jos hänellä
-olikin syytä tyytymättömyyteen, niin ei hänkään ollut viaton, vaikka
-sokeassa ystävyydessämme olemme nähneet ainoastaan hänen ansioitaan. --
-Makaa polvillasi hänen edessään, niin kaikki on hyvin, mutta jollet
-sitä tee, on hänellä oikeus kavaltaa kansansa -- hänellä itsellään ei
-ole mitään velvollisuuksia! -- Usein ajattelen, että sinun ehkä on
-luopuminen teatterista ja koettaa ryhtyä johonkin muuhun;
-sielunrauhalla on toki arvonsa ja sitä on totta tosiaan nyt koeteltu.
--- Ajatteles, mikä makupala ruotsinmielisille! Sanokoon, ettei tahdo
-olla tekemisissä Suomalaisen teatterin kanssa, jos hän on niin
-suuttunut meihin, mutta elämässään hän ei voi saada anteeksi uhkaustaan
-kääntyä ruotsalaisen yleisön puoleen, joka muka ymmärtää häntä niin
-paljon paremmin. Eipä Työmiehen vaimoa, huolimatta suurista,
-kerskaavista lupauksista, ole näytelty Ruotsalaisessa teatterissa. --
-"Olen näin purkanut tunteitani sen sijaan että olisin sinua
-rauhottanut, mutta tavasta on luonnonvälttämättömyys saada pauhata.
-Kuinpa vain tämä surmanisku ei olisi vahingoittanut terveyttäsi."
-
-[Siihen tapaan 29/7; seuraavana päivänä vähän tyynemmin:] "Koeta, rakas
-Kaarlo, ottaa asia tyynesti ja lohduttaa itseäsi omantuntosi
-todistuksella. Kyllä me olemme rehellisesti taistelleet ja otsamme
-hiessä tehneet työtä teatterin hyväksi, ja sinä Minnan hyväksi! Hänen
-ensi yrityksestään, Murtovarkauden esiintymisestä asti, mikä tuki, mikä
-apu onkaan hänellä ollut sinussa, vaikka hän nyt niin julkeasti
-potkaisee tämän avun luotaan." -- "Jollet olisi niin todellisesti
-pitänyt Minnasta, niin tuskasi olisi vähemmän katkera, ja saisit
-helpommin takaisin joustavuutesi. Mutta huolimatta kaikesta
-ystävyydestä, täytyy sinun koettaa katsella häntä hänen oikeassa
-valossaan. Turhamaisuus (fåfängan) on tästä lähtien hänen Jumalansa.
-Julkisen esiintymisen tuottama kirous on suuri, sillä kuinka harva
-kestää koetusta!" --
-
-[Kovasti loukkasi Emilietä, että Sala puolusti Minnaa:] -- "Että Sala
-voi puolustaa rva Canthin menettelyä! Olen tullut siihen vakaumukseen,
-että meillä vanhoilla vanhentuneine ihanteinemme täällä ei enään ole
-mitään tehtävää: meidän on vain jälellä panna maata ja kuolla. Me
-olemme taikka oikeammin olemme olleet niin tyhmiä, että olemme luulleet
-että ihmisten sanojen takana on usko, mielipide, vakaumus, että sana on
-tuleva teoksi, mutta se on vain tyhmiä, haaveellisia ja kuluneita
-perusjohteita; toista on nykyajan laita. Sanoja, sanoja, sanoja ja taas
-sanoja -- se riittää! Rva Canth puhuu ja harrastaa Suomen kansan
-sivistyksen puolesta. Nya Pressen & kumpp. imartelee häntä, ja hän
-panee lapsensa ruotsalaiseen kouluun; rva Canth puhuu raittiuden,
-ehdottaman raittiuden puolesta, mutta rahallisen voiton tähden hän itse
-avaa väkijuomamyymälän; rva Canth puhuu naisasian puolesta, kirjoittaa
-itse naivisen pöyhkeileviä kirjoituksia (muistathan: kun nainen on
-valtaistuimeltaan tuomitseva maailmoja ja kansoja?) ja hän esiintyy
-hengenheimolaisiaan vastaan niinkuin hän teki viime talvena. Sanoja,
-sanoja, sanoja! Voisin luetella useampiakin esimerkkejä, mutta
-riittäköön tämä. Kaikki todistaa, että olemme ihannoineet häntä ja että
-ne, jotka ovat kritikoineet häntä, ovat nähneet syvemmälle -- ovat
-olleet oikeassa! Hän ei ole mikään totuuden, mikään lujuuden luonto,
-vaikka Jumala on varustanut hänet niin rikkailla lahjoilla. Hän on
-aivan oikeassa siinä, että Suomen kansa ei enää kelpaa mihinkään. Mene
-luostariin, Ofelia; pane maata ja kuole, sinä tyhmä Kaarlo, niin aion
-minä tehdä, ja niin olisi meidän pitänyt tehdä aikoja ennen. Teen pyhän
-lupauksen, etten enää koskaan kiinnitä mieltäni kehenkään ihmiseen,
-niin täydellisesti rva Canth on ryöstänyt minulta kaikki illusionini.
-Onhan sitä jokainen ollut 'vainottu' ja hupaista olisi tietää mitä
-asianomaiset, rva Canth etupäässä, olisivat sanoneet, jos sinä pari,
-kolme vuotta sitten olisit tarjonut työsi ruotsalaisille;[145] kyllä se
-siellä olisi paremmin maksettu sekä rahalla että imartelulla. Selitys
-että mies ei saa menetellä niin, mutta että se voidaan antaa anteeksi
-naiselle on perätön; kun isänmaa taistelee semmoista taistelua kuin
-nyt, täytyy kaikilla miehillä ja naisilla olla sama velvollisuus ja
-sama oikeus olla mukana taikka uhrata roponsa, jollei muuta voi. Kaikki
-tämä tulee sinun sanoa Salalle, tervehdyksenä minulta."
-
-[Ja sitte taas 3/8:] -- "Voi sinua, oma rakas veljeni, kuinka sydämeni
-tuskittelee ja vapisee sinun tähtesi! On sanottu: meidän ei pidä tehdä
-itsellemme epäjumalia, ja sitä on rva Canth tosiaankin meille ollut.
-Sentähden on nyt niin vaikeaa."
-
-Näissä tunteenpurkauksissa kuvastuu Emilie Bergbomin voimakas, hehkuva
-sielu ihmeen kirkkaasti. Älköön sanottako, että hän liiottelee, joskin
-hän naisena, naisten tapaan, tuomitsee naista ankarammin kuin mies.
-Tunteehan lukija, että joka sana tulee sydämen pohjasta. Mitä ehkä
-voidaankin Minna Canthin puolustukseksi sanoa, siitä ei pääse, että
-hänen menettelynsä oli omansa loukkaamaan ja todella loukkasi
-Emilienkin sydäntä siinä kohden, joka oli hänen elämänsä ydin ja
-perustus. Kaikki mitä hänelle oli kalleinta, hänen rakkautensa
-suomalaiseen kansaan, hänen rakkautensa veljeensä, hänen rakkautensa
-teatteriin, jolle he olivat pyhittäneet elämänsä, hänen käsityksensä
-jalosta, suorasta ihmisyydestä ja naisellisuudesta, kaikki mullistui
-kuin maanjäristyksen heilahduksesta. Siitä hänen sanojensa tulinen
-intomieli ja lento. Muistuu mieleen lause, että naisen nerollisuus
-paraiten näyttäytyy hänen kirjeissään.
-
-Bergbom ei luopunut ajatuksestaan kirjoittaa Minna Canthille, mutta
-tuskin oli kirje valmis ennen kun hän hylkäsi sen. Vasta kolmas yritys
-onnistui. "Nyt olen kirjoittanut kuivan, objektiivisen kritiikin
-[haastattelusta]." Konseptin muodossa hän lähetti sen sisarelleen
-luettavaksi; valmiiksi hän kirjoitti kirjeen kotia tultuaan. -- Kaarlo
-hyväksyi, että Emilie oli lähettänyt Echegarayn kappaleen rva
-Levanderille [rva Canthin tyttärelle] suomennettavaksi -- "Minnan
-menettely ei saa vähääkään vaikuttaa meidän toimintatapaamme."
--- "Sala tahtoo, että meidän on alotettava Papin perheellä
-kansannäytäntönä,[146] niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Weckman
-tietysti Jussina [jota Sala ennen oli näytellyt]. Mitä sanot siitä?
-Ajatus ei ole tyhmä." --
-
-Viimeisestä Berchtesgadenin kirjeestä (postileimattu 7/8) otamme
-seuraavaa:
-
-"Kirjoitus Minna Canthille [s.o. Emilielle lähetetty konsepti] vaikutti
-minuun erittäin hyvin. Kun sain sanotuksi mitä tahdoin, tulin täysin
-levolliseksi. Nyt katson asiaa niinkuin se olisi sattunut minulle
-vieraitten ihmisten kesken. Tuomioni pysyy samana, mutta se on niin
-kerrassaan vapaa kaikista persoonallisista tunteista, että itsekin
-ihmettelen sitä. Syy on kai se, että minä sisässäni niin kauan olen
-odottanut tätä katastroofia".[147]
-
-"Mitä sanot Salan kotiatulosta on 'niinkuin minun suustani otettu'
-[Emilie oli näet arvellut parhaaksi, että Sala tulisi vahvistamaan
-teatterin voimia]. Mutta en uskalla kosketella asiaa. -- -- En tiedä,
-minusta näyttää kuin hän olisi entistäkin suljetumpi minua kohtaan.
-Olemmekinhan niin erilaisia. Sitä paitse hän on jo niin terve, että
-hänen itse täytyy määrätä itsestään. En voi ottaa edesvastuulleni
-houkuttelemalla ikäänkuin pakottaa häntä."
-
-"Olen ylipäätään epätietoinen, onko meidän itsepäisesti vaatiminen,
-että hän tulee seuraajakseni vai ei. Jos tietäisi mitä hän
-sydämessään tahtoo, mutta ottakoon siitä selvää se joka taitaa, sen
-seitsenkertaisen verhon alta, jonka hienotuntoisuus, itsepäisyys,
-epäonnistumisen pelko ja menestyksen toivo ovat käärineet hänen
-ympärilleen. -- Että teatteri tarvitsee uuden voiman, joka voi tehdä
-uusia _alotteita_, tulee minulle päivä päivältä selvemmäksi. Me elämme
-nyt vain vanhoilla. Se voi käydä laatuun noin kymmenen vuotta
-eteenpäin. Mutta sitten? Totta on että joka päivällä on huolensa, mutta
-totta on myöskin että tänään on kylvettävä, jos tahdotaan huomenna
-korjata eloa."
-
-Samana päivänä kun Bergbom kirjoitti tämän kirjeen, hän lähti
-kotimatkalle, jolla aikoi viipyä noin kaksi viikkoa. Ensiksi hän
-pysähtyi Müncheniin.
-
-Pari päivää myöhemmin 9/8 Sala kirjoitti Emilie Bergbomille:
-
--- "Ja minä jäin tänne. Yksinäiseltä tuntuu nyt tää äsken niin iloinen
-asuntomme. Ilo olikin kokonaan tohtorin ansio. Samoin kuin kaikkikin.
-Pianokin ikävystyi seuraani ja läksi tiehensä. Alabalkongilla sentään
-soittavat sitraa, vieläpä minun lempisäveliänikin. Muun muassa erästä
-valssia, johon olen kerrassaan lumoutunut. Sitä käytettiin Uudessa
-apulaisessa, ja tuo sävel soittaa minulle Björk paran sieluntaistelua.
-Kyllä näytelmätaide sentään on ihana taide. Täynnä muistoja jos
-jollekin suunnalle. -- Olen väliin suomennellut 'La mer'-näytelmää.
-Ei luista työ entistä vauhtia. On kuin vetäisi kivirekeä sulalla
-maalla." -- --
-
-Vielä pari päivää, ja Sala kirjoitti uuden pitkän kirjeen Emilie
-Bergbomille, ja kaksi päivää siitä, siis 13/8, niinikään Kaarlo
-Bergbomille, ja nämä kirjeet olivat -- hyvästijättöjä! Ne olivat täynnä
-ihailua ja kiitollisuutta vastaanottajia kohtaan ja täynnä syytöksiä
-kirjoittajaa itseään kohtaan, mutta vaikka hän hyvin käsittää minkä
-suuren surun hän on heille tuottava, hän ei voi luopua jo St Denis'sä,
-epätoivonhetkenä, tehdystä päätöksestään erota elämästä -- se ajatus on
-hänessä kasvanut pakottavaksi velvollisuudeksi. Niin hän kirjoittaa ja
-ilmottaa viimeiset toivomuksensa, viimeisen tahtonsa jälkeenjäävään
-omaisuuteensa y.m. nähden.[148]
-
-Sen jälkeen puuttuu seikkaperäisiä tietoja. Säilyneistä kirjeistä ja
-sähkösanomista näkyy vain, että Sala 15/8 ampumalla itsensä pani
-täytäntöön päätöksensä! -- Talon emäntä sähkötti Emilie Bergbomille,
-että Sala oli sairastunut ja kysyi Kaarlon osotetta. Kaarlo oli vielä
-Münchenissä, ja siellä saavutti hänet kamala uutinen Berchtesgadenista,
-joka pakotti hänet kohta palaamaan sinne. Hän oli siis läsnä
-maahanpanijaisissa.
-
-Seuraava tieto on Berlinistä, josta Kaarlo 27/8 kirjekortilla ilmottaa
-sisarelleen: "Olen taas niin paljon terveempi, että jaksan matkustaa --
-tulen niin pian kuin suinkin voin."
-
-Kaarlo ei näy jaksaneen kirjoittaa, miten tämä viimeinen, todellinen
-"surmanisku" häneen vaikutti; mutta tuskin voimme kuvitella hänen
-sielunsuruansa liian suureksi, ja varmaankin juuri se sai hänet
-ruumiillisestikin sairaaksi. Bergbom-sisarukset olivat todella
-sydämestään kiintyneet Niilo Salaan, tuohon lahjakkaaseen,
-hienotunteiseen mieheen, jonka pyrkimys edistyä taiteessaan oli niin
-harras, joka jo monta vuotta oli ollut Kaarlon luotettavana avustajana,
-ja josta hän oli toivonut itselleen seuraajaa. Hänen poismenonsa olisi
-joka tapauksessa ollut kova isku, mutta tietysti se näin äkkinäisenä,
-mielisairauden aiheuttamana itsemurhana oli kaksinkerroin järisyttävä.
-Että näet teko oli taudista johtunut, on sitä varmempi kuin vainajan
-lääkärit sekä Wienissä että Parisissa edeltäkäsin olivat sanoneet
-semmoisen lopun olevan pelättävissä.
-
-Myöskin näyttelijänä Sala oli kohonnut teatterin etevimpien joukkoon.
-
-"Hänen ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita eivätkä viehättäviä",
-sanotaan U. S:n muistosanoissa,[149] "mutta henkinen voima ja terävä
-ymmärrys taistelivat voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan.
-Romantillisen draaman sankareita varten hänessä ei ollut kylliksi
-monivärisyyttä. Mutta totuutta hän haki taiteessaan ja löysikin
-useimmiten. Hän ei lausunut sanoja, jotka eivät ajatusta osottaneet, ei
-käyttänyt liikuntoja, jotka vain olisivat tarkottaneet ulkonaista
-koreilemista, ei näyttänyt liikutuksia, joiden takana ei ollut
-tunteita. Hän oli suora suomalainen taiteilija ja rakasti suomalaista
-taidettansa palavasti."
-
-Mikä sija hänellä oli seurueessa, huomaa yksistään siitä kun
-luettelemme osan hänen pääroolejaan: Bileam (Tietäjä), Eurysakes,
-Daniel Hjort, Faust, Hamlet, Brutus, Mortimer, Rosmer, Tesman. Lisäksi
-tulee hänen ansionsa näytelmäin suomentajana, jona hän, niinkuin ennen
-on mainittu, oli harvinaisen etevä. Työtoverina ja ystävänä hän koko
-näyttelijäkunnassa oli saavuttanut yksimielisen kunnioituksen ja
-rakkauden.
-
-Aika olisi jo ryhtyä kertomaan syyskauden työstä, mutta ennen kun
-siihen käymme käsiksi, katsomme parhaaksi loppuun suorittaa esityksemme
-Minna Canthin asiasta, joka kaikeksi onneksi ei venynyt niin pitkäksi
-kuin Numersin juttu. Se näet päättyi, kun pari kirjettä kummaltakin
-puolelta oli vaihdettu. Tästä kirjeenvaihdosta teemme tässä otteilla
-taikka selostamalla selkoa, sillä "asian" tärkeys on yhtä suuri
-teatterin historiassa kuin kummankin asianomaisen elämäkerrassa, eikä
-siltä puutu yleistäkään merkitystä.
-
-Bergbomin ensimäinen kirjoitus oli muodoltaan enemmän julkaistavaksi
-ajateltu lausunto kuin kirje, ja kuului pääkohdiltaan seuraavasti:[150]
-
-"Minna Canthille."
-
-"Minna Canthin sotajulistus sisältää niin monta ristiriitaisuutta
-siihen nähden mitä hän ennen on sanonut, niin monta tarkottamatonta
-erehdystä ja myöskin joitakuita tahallisia väärennyksiä, että
-omatuntoni kehottaa minua arvostelemaan sitä. Valitettavasti
-en voi sanoa, että se 'huvittaa minua'. Mutta katkerakin kalkki
-on tyhjennettävä. Koska en rakasta haastattelijoita enkä
-sanomalehtiväittelyä, käännyn suoraan sen henkilön, Minna Canthin
-itsensä, puoleen, jota asia koskee."
-
-"Kun minä tammikuulla neuvottelin Minna Canthin kanssa Numersin ja
-minun keskinäisestä selkkauksesta, hän neuvoi minua juuri siihen
-'kohteluun', jota hän nyt moittii. Hän sanoi: luopukaa kaikista
-rahavaatimuksista, mutta vaatikaa, että saatte olla mukana määräämässä
-kappaleen kohtaloa. Niin olen tehnyt. Kun Numers sitte tahtoi päästä
-sopimuksesta Suomalaisen teatterin kanssa ja ehdotti, että johtokunta
-'polttaisi' hänen kuittinsa, vaadin minä, että hän ensin suorittaisi
-asiansa minun kanssani, ennen kun johtokunta päätti jotain hänen
-kappaleestaan. Johtokunta oli aivan samaa mieltä kuin Minna Canth
-ennen, nimittäin että minulla oli oikeus vaatia joku sopimus Numersin
-puolelta. Yhdessä kohden todellakaan en noudattanut Minna Canthin
-neuvoa. Hän arveli että minun sitä paitse tuli vaatia, että nimeni
-mainittaisiin myötätekijänä. Tarkottaako hänen moitteensa tätä
-yksityiskohtaa?"
-
-"Kun Minna Canth julkilausuu katkeran mielensä sen menettelyn johdosta,
-joka kohtasi Kovan onnen lapsia, on hän täysin oikeassa. Hänelle
-tapahtui silloin huutava vääryys. Mutta vääryyttä ei soviteta
-vääryydellä. Yksityiskohtiin nähden on hänen esityksensä harhaanvievä.
-Hän sanoo: 'ilman mitään selityksiä'. Mahdollista on, että minä
-ensimäisessä kirjeessäni, kiihtynyt kun olin, ainoastaan purin
-tunteitani kertomatta asiaankuuluvia tosiseikkoja, mutta sittemmin olen
-kyllä tehnyt sen. Jos Minna Canth on unohtanut nämä yksityiskohdat,
-voin mielelläni raitistan hänen muistoansa. Ensimäisen näytännön
-jälkeen oli kiihtynyt mielentila vallalla. Joukko ylioppilaita uhkasi
-viheltää, ja Jalander-vainaja lähetti minulle sanan, että hän asettuisi
-semmoisen mielenilmaisun etupäähän. Poliisimestari oli muka kieltävä
-kappaleen, jos vihellys tapahtui. Edelleen sain kirjeen, jossa
-vaadittiin kappaleen näyttelemisen lakkauttamista. Luonnollisesti oli
-johtokunnalta kysyttävä, ja sen jäsenet olivat silloin: Jaakko Forsman,
-V. Löfgren, A. Almberg, K. F. Wahlström ja minä."
-
-"Forsman oli sitä mieltä, että näytteleminen oli kohta lakkautettava.
-Jos vihellystä ja muita mielenosotuksia tapahtuisi, tulisi teatteri
-siitä kärsimään, ehkä sen olemassaolokin joutuisi vaaraan. Sitä paitse
-hän moitti, että kappale ollenkaan oli otetta ohjelmistoon. Hän nojasi
-ei ainoastaan huomattaviin vanhempiin suomenmielisiin, vaan myöskin
-n.s. nuoren puolueen jäseniin."
-
-"Löfgren ei voinut yhtyä Forsmaniin. Teatterin velvollisuus oli esittää
-niin arvokas kappale kuin Kovan onnen lapsia. Mutta järjellistä olisi
-olla näyttelemättä sitä tätä nykyä. Seuraukset sen esittämisestä
-olisivat arvaamattomia ei ainoastaan teatteriin vaan _koko maahan_
-katsoen, koska hyvin oli tiettynä, miten asianomaiset ruotsinmieliset
-tekivät voitavansa Pietarissa _asettaakseen fennomaanit ja nihilistit
-yhdenvertaisiksi_. Tekijätär ei saattaisi tuntea itseään loukatuksi.
-Olihan hänelle osotettu hyvä tahto esittää kappale. Olihan Kalle Ahokin
-ymmärtänyt syyt, miksi johtokunta ei ottanut Epäilijää ohjelmistoon --
-kyllä kai Minna Canthkin käsittäisi vaikean aseman vaatimuksen."
-
-"Almberg puhui samaan suuntaan kuin Löfgren."
-
-"Minä sanoin etteivät Forsmanin todistukset olleet pätevämpiä kuin
-Löfgrenin. Vihellysuhkaus ei pelottanut minua. Semmoisia uhkauksia
-lausutaan helposti, mutta niitä ei toimeenpanna yhtä helposti. Mutta
-jos vihelletäänkin -- mitä sitten? Poliisimestari kieltäköön kappaleen.
-Me olemme silloin väistyneet väkivaltaa, mutta ei pelkurimaisesti
-jättäneet Minna Canthia pulaan. Neroa kohtaan ei saa käyttää
-selkäsauna-menettelyä. Tiesin kyllä että kappale oli herättänyt
-suuttumusta. Olin kuullut sekä 'vanhojen' että 'nuorten' lauseita.
-Olihan niin kohtuullisesti ajatteleva mies kuin Th. Rein kovasti
-moittinut minua siitä, että olin ottanut kappaleen. 'Sehän on suora
-kehotus varkauteen.' Mutta tämä kaikki todisti minusta vain, että
-kappaletta oli edelleenkin näyteltävä. Kiihotuksessa oli kokonaan
-väärin käsitetty tekijää, ja väärinkäsitys voisi ainoastaan siten
-haihtua, että yleisö saisi uudestaan tarkastaa teosta. En kieltänyt
-että tekijätär itse osaksi oli syypää väärinkäsitykseen, mieltynyt kun
-oli melodramaattisiin lauselmiin, jotka herättävät hämmennystä. Lisäksi
-tulee Leinon onneton taipumus alleviivata näitä lauselmia. Mutta se oli
-sivuseikka. Pääasiassa oli Kovan onnen lapsia yhtä lämpimästi tunnettu
-kuin nerollisesti suoritettu taideteos. Löfgrenin olettamusta, että
-Minna Canth tyynesti suostuisi kappaleen lakkauttamiseen, katsoin hyvin
-naiviksi. Olin varma siitä, että se syvästi loukkaisi häntä.
-Vertaaminen Kalle Ahoon oli sopimaton. Epäilijä oli kyvykäs mutta
-epäkypsä oppilaanteos, Kovan onnen lapsia valmis taideteos. Sitä paitse
-Kalle Aho oli mies, siis ymmärrysmotiiveista riippuvainen. Minna Canth
-taas oli nainen ja siis etupäässä kuuliainen loukatun tunteensa
-neuvoille."
-
-"Wahlström ei ollut nähnyt kappaletta, mutta katsoi huomautukseni
-päteviksi. Kuitenkaan hän ei tahtonut ehdottomasti puoltaa kantaansa,
-hänestä kun oli vaarallista liian jyrkästi asettua yleistä mielipidettä
-vastaan."
-
-"Loppuäänestys vei keskustelunmukaisesti siihen päätökseen, että
-kappaleen näytteleminen oli lakkautettava."
-
-"Minä lausuin silloin ennustuksen: 'Me tulemme kerran katkerasti
-katumaan tätä päätöstämme. Silloin on tämä 'yleinen mielipide', jota me
-nyt niin sokeasti väistymme, yhtä sokeasti hyökkäävä päällemme. Se on
-oleva ansaittu rangaistuksemme.'"
-
-"Kun Minna Canth mainitsee Thérèse Raquinin, hän valitsee onnettomasti
-esimerkkinsä. Eihän Thérèse Raquin ole mikään tendenssidraama niinkuin
-Kovan onnen lapsia. Ja jos tahtoisi Zolan draamasta etsiä jotakin
-tendenssiä, niin on se aivan sopusoinnussa sen kanssa mitä Minna Canth
-sanoo 'sovinnaiseksi moraaliksi'. (Lukekoon kuinka hänen mestarinsa
-Georg Brandes sentähden kurittaa Zolata.) Kovan onnen lapsia jälleen on
-suora vastalause tätä moraalia kohtaan ja suora kehotus ottaa se
-tarkastuksen alaiseksi".[151]
-
-Sitten seuraa kysymys Papin perheen näyttelemisestä, jonka johdosta
-Bergbom muistuttaa, että kappale oli esitetty kansannäytäntönä, vaikka
-sitä ei sen koommin oltu näytelty, syystä kun Sala oli matkustanut pois
--- minkä Minna Canth kyllä tiesi, vaikka katsoi mukavimmaksi tekeytyä
-tietämättömäksi. U. S:n arvosteluja Bergbom ei lukenut, oli vain
-kuullut että niissä oli moitittu klassillista ohjelmistoa ja vaadittu
-sijaan modernia draamoja Minna Canthin laatuun. Ennen Minna Canthin
-sotajulistusta hän ei tiennyt mitään siitä, että "arvostelija" oli
-päinvastaiseen suuntaan moittinut Papin perheen esittämistä
-kansannäytäntönä.[152] Minna Canth tiesi sangen hyvin, että Bergbom
-yksin määräsi ohjelmiston ja että hän ei siinä antanut kenenkään johtaa
-itseään. Ainoat poikkeukset ovat Epäilijä ja Kovan onnen lapsia, mutta
-niihin nähden hän oli kyllin selvästi lausunut mielensä. -- Muutoin
-olivat Minna Canthin toivomukset ja määräykset kappaltensa
-esittämisestä (niinkuin useilla esimerkeillä todistetaan) olleet niin
-ristiriitaisia, että Bergbom vastedes vaatii selviä tietoja ja ohjeita,
-ovatko ne suomalaisessa teatterissa näyteltävät vai ei.
-
-[Minna Canthin lauseen johdosta, ettei hän välittänyt siitä mitä
-ihmiset sanovat.] "Eiköhän tämä ole harhaluulo? -- -- Yksistään tämä
-haastattelu todistaa Minna Canthia vastaan. Eräs kronikoitsija on
-kerran kolmatta vuotta sitten, ei edes arvostelussa, vaan
-kyhäilemässään följetongissa unohtanut mainita Minna Canthin nimen. Se
-antaa hänelle riittävän aiheen elämänsuunnan muuttamiseen. Voiko
-ajatella suurempaa arkatuntoisuutta siihen katsoen mitä 'ihmiset
-sanovat'."
-
-"Mitä kirjailijoita on Minna Canthin mukaan ruotsalainen yleisö
-kohdellut niin 'hienosti' ja 'hellästi'. Onko se Snellman, jota tämä
-yleisö on vihannut, häväissyt, ristiinnaulinnut, myrkyttänyt? Onko se
-Topelius, jota tämä yleisö on herjannut, parjannut, ja valheilla
-kietonut? Onko se [Fredr.] Cygnaeus, joka yhtä suuressa määrässä on
-saanut osansa tästä ivasta, joskaan ei täysin tästä vihasta? Taikka,
-ymmärränkö ehkä väärin Minna Canthia. Kenties hän ei tarkotakaan
-ruotsalaista yleisöä ylipäätään, vaan ainoastaan Ruotsalaisen teatterin
-ruotsinmielistä nurkkakuntaa. Mitkä ovat ne kirjailijat, joita siellä
-on niin 'hellästi' ja 'hienosti' kohdeltu? Onko se G. v. Numers, jonka
-Eerikki Puke lähetettiin takaisin ja jonka Skjalf on kokonaisen vuoden
-maannut teatterin kätkössä, ilman että tekijälle on edes ilmotettu
-näytelläänkö se vai ei? Onko se Gabriel Lagus, jota 'Uuden apulaisen'
-johdosta kohdeltiin niin hyvin, että hän sanoi ettei hän koskaan
-tahtonut olla tekemisissä sen teatterin kanssa? Onko se Minna Canth,
-jonka Työmiehen vaimo, sitte kun vuosi vuodelta oli luvattu esittää se,
-oli pistetty paperikoriin 'ilmottamatta syitä'. Onko se [K. A.]
-Tavaststjerna, joka esimerkkinä siitä törkeydestä, jolla häntä
-kohdeltiin, julkisesti on kertonut, että hänelle annettiin kieltävä
-vastaus kun hän pyysi itselleen köyhää vapaapilettiä? Onko
-se [John] Less, joka niin loukkaantui hänelle 'Öfverdrift'
-kappaleen kenraaliharjotuksessa osotetusta ylenkatseellisesta
-välinpitämättömyydestä, että hän vihoissaan poistui teatterista eikä
-ollut saapuvilla ensimäisessä näytännössä? Vielä kerran -- kutka ovat
-nuo kirjailijat?"
-
-"Mutta -- Minna Canth ehkä huomauttaa -- te ymmärrätte väärin
-ajatukseni. Minä tarkotan sitä persoonallisesti 'hienoa' ja 'hellää'
-kohtelua, jota olen kokenut Ruotsalaisen teatterin piirissä.
-Onnettomasti sokaistu! Ettekö te käsitä mikä on syynä tähän
-'hellyyteen', tähän imarteluun? Oletteko te koskaan näissä ihmisissä,
-kun on ollut kysymys muusta kuin suunpieksämisestä, huomannut muuta
-kuin yhden syvän, todellisen vaikuttimen -- vihan kansallista
-kulttuurityötä kohtaan. Kun nämä ihmiset imartelulla, salaviittauksilla
-koettavat erottaa Teidät, erottaa Ida Aalbergin, erottaa Lindforsin
-tästä työstä, he kyllä tietävät mitä he tekevät. He surmaavat kaksi
-vihollista yhdellä iskulla. Sillä mikä merkitys on Minna Canthilla
-kirjoittaen lainakirjastoruotsia? Ei mikään! Taikka mikä merkitys on
-Ida Aalbergillä näyttämöllä puhuen Janakkalan ruotsia? Ei mikään! Mutta
-toiselta puolen. Mitä merkitsee Suomalainen teatteri ilman suomalaisten
-kirjailijain, ilman suomalaisten taiteilijain yhteistyötä? Ei mitään!
-Kerrassaan ei mitään."
-
-"Asialla on koomillinenkin puolensa. Operettipapat Uudessa teatterissa
-'hienosti' ja 'hellästi' suojellen kotimaista kirjallisuutta
-minun raakalaisuuttani vastaan. Uskooko Minna Canth itse tähän
-irvikuvaan?" --
-
-"Lukiessani mitä olen kirjoittanut huomaan unohtaneeni muutamia ei
-aivan vähäpätöisiä seikkoja:"
-
-"Minna Canthin esityksestä saa sen käsityksen kuin Suomalaisen
-teatterin johtokunta nyt olisi sama kuin kappalta näyteltäessä.
-Edelleen Minna Canth viisaasti salaa, että minä kaksi kertaa olen
-ehdottanut Kovan onnen lasten uudestaan ottamista ja vakuuttanut
-hänelle, että yritys ei kohtaisi vaikeuksia. Molemmat kerrat Minna
-Canth on sitä vastustanut. Totta on että minä samalla kertaa ehdotin
-korjailua, mutta tietysti kappaleen omaksi hyväksi. Minun ehdottamani
-muutokset (meluamisen vähentäminen toisessa näytöksessä, perhesurkeuden
-rajottaminen kolmannessa, Rinaldo Rinaldinimaisuuden poistaminen
-Topra-Heikistä) perustuivat _kaikkien_ arvostelijain lausuntoihin ja
-olivat sitä paitse helposti toimeenpantavat. Miksi Minna Canth ei
-hyväksynyt tarjomustani, on minulle tänäkin hetkenä epäselvää. Eikö
-hänen ylpeytensä sallinut muutosten kautta näennäisesti myöntää
-vastustajain olleen oikeassa? Eikö hän tahtonut alistaa näytelmäänsä
-sen kylmähkön vastaanoton alle, jonka se mahdollisesti olisi saanut
-yleisön puolelta? Vai pitikö hän marttyyriutta edullisempana? En
-tiedä."
-
-"Uskallanko pyytää, että Te pidätte tämän kirjoituksen säilössä.
-_Nyt_ olen päättänyt vaieta Teidän ja Numersin hyökkäyksiä kohtaan.
-Miksi näitä julkisia korvapuusteja häväistyshaluisen roskaväen
-mielenylennykseksi ihmisten välillä, jotka kuitenkin ovat tahtoneet
-toisilleen hyvää. Mutta ei kukaan voi vastata huomispäivästä. Etten
-minä kauemmin ole se, joka on seisova _ainoan_ kansallisen dramaattisen
-_taide_laitoksen etupäässä, tiedän parhaiten itse. Olen palvellut
-aikani. Numersin päätös mieluummin antaa viheltää itselleen Arpen luona
-kuin menestyä minun kanssani, Lindforsin ylimeno ruotsalaiseen
-teatteriin, Minna Canthin päätös tehdä samoin, Ida Aalbergin selvästi
-lausuttu päätös noudattaa esimerkkiä -- nämä _yhden aikuiset_ tosiasiat
-todistavat, että sekä kirjailijoilla että taiteilijoilla on minuun
-verraten siksi eroavia käsityksiä taidekysymyksistä, että siitä ei
-mitenkään voi koitua hyvää kotimaiselle taiteelle. Onhan näin ollen
-ajateltavissa, että ryntäys minua vastaan muodostuu niin
-laajaperäiseksi, että minun _täytyy_ julkilausua kantani. Antoihan
-Nya Pressen tunnussanan, Numers, Päivälehti, Minna Canth ottivat sen
-kohta korviinsa. Toisia tulee kai jälestä. Nämä hyökkäykset aion
-rauhallisella omallatunnolla pistää taskuuni. Mutta onhan mahdollista
-että minua puolustetaan tavalla, jota en voi hyväksyä. _Silloin_ voin
-tulla pakotetuksi julkisesti esiintymään. Silloin minä luonnollisesti
-mielelläni käyttäisin semmoista tässä kirjoituksessa, joka valaisee
-asiaa ja sopii julkisuuteen."
-
-"Vielä toinen pyyntö. Jos Minna Canth jatkaisi näitä hyökkäyksiään
-julkisuudessa joko suoraan taikka haastattelijan kautta, on hänellä
-tietenkin oikeus siihen, ja tiedänhän kuinka innostunut hän
-'kurittavana naisena' on sentapaisiin rangaistussuorituksiin. Mutta
-eikö sekä oikeus että järki vaadi, että hän jättää Numersin pois
-leikistä? -- -- -- Paras todistus, että minä suon hänelle hyvää, on se
-etten puhu. Luulen että Minna Canth voi noudattaa esimerkkiäni -- n.b.
-jos hän todella tahtoo Numersille hyvää."
-
-Paitse sitä yhtäjaksoista käsikirjoitusta, josta olemme ottaneet
-edellisen, on olemassa irtonaisia lehtiä, jotka nähtävästi sisältävät
-lisiä samaan kirjoitukseen. Niistä otamme seuraavat rivit itse
-pääasiasta -- Minna Canthin luopumisesta:
-
-"En tahdo mitään lausua sisällisistä vaikuttimista, jotka ovat
-aiheuttaneet päätöksenne ruveta ruotsalaiseksi kirjailijaksi, sillä
-niitä en tunne, ja kenties ovat ne Teille itsellennekin epäselviä.
-Siihen ainakin viittaa välttelevä eikä selvittävä lause: 'se huvittaa
-minua'. Onhan kieltämätöntä että nykyajassa käy vahva virtaus
-kansanvaltaisesta leiristä aristokraattiseen, ja selvää on että
-hyökyaallot nyt ovat tulleet tänne. Arvattavasti tämä virtaus on
-vaikuttanut Teihin. Totta on, että Te keväällä, Lundegårdin esitelmän
-jälkeen, kovasti moititte niitä skandinavilaisia kirjailijoita, jotka
-olivat luopuneet kansanvaltaisuudestaan. Kuitenkin saattaisi olettaa
-tämän esimerkin tarttuneen. Mutta Te unohdatte yhden asian. Ne
-työntävät pois veljiä kääntyäkseen veljien puoleen. Te työnnätte pois
-oman maan lapsia kääntyäksenne vieraitten puoleen, vieraitten, joilla
-ei koskaan ole ollut muuta kuin ivaa ja ylenkatsetta sitä kansaa
-kohtaan, jota Te muinoin rakastitte".[153]
-
-"Persoonallisesti toivotan Teille menestystä ja säikytän kiitollisessa
-muistossa monet onnelliset hetket, jotka olemme yhdessä eläneet.
-Luulette että Teitä tullaan vainoamaan luopumisenne tähden. Sitä en
-usko. Joku etäällä seisova, joka samoin kuin Te itse rakastaa
-suuttumuspaatosta, on kenties käyttävä sitä lausetapaa, johon
-viittaatte. Ne jotka olivat asioitten perillä, olivat valmistetut.
-Ainoastaan yhtä minä toivon. En tuomitse abstraktisesti jokaista
-luopumista, voin pitää oikeutettuna ja luonnollisena, että 'minä poltan
-mitä muinoin rakastin ja rakastan mitä muinoin poltin'! Mutta
-otettakoon tämä askel silloin silmälläpitäen koko elämänkehitystä,
-mennyttä ja tulevaa, eikä noudattaen vaikutusta, jonka synnyttävät
-hetken mieliteot ja hetken -- oikut."
-
-Minna Canthin vastaus on päivätty 21/9. Se on kolmatta arkkia pitkä ja
-sisältää asiallisen ohella paljo turhaa väittelyä.
-
-Alku kuuluu näin: "Kunnioitettava Tohtori! 'Sotaa' en ole julistanut,
-enkä sotakannalla seiso, en Suomalaista teatteria enkä Teitä vastaan.
-Minut on ajettu pois Suomalaisesta teatterista ja minä -- olen
-lähtenyt, siinä kaikki. -- Minua koetettiin kivittää kuoliaaksi --
-pakenin vaan niin kauas, ettei kivet minuun sattuisi. Luonnollinen
-itsesuojelemisen halu! Etten voi olla erittäin kiitollinen teatterille,
-kun minut näin ylenkatseellisesti sieltä potkaistiin pois, sitten kuin
-innostuneena olin parhaat voimani sille uhrannut, lienee päivän selvää.
-Mutta intressiäni Suomalaiseen teatteriin en siltä ole menettänyt. Ja
-yksityisesti Teitä kohtaan ja Emilietä kohtaan on kiitollisuuteni yhtä
-lämmin kuin se ennenkin on ollut, vaikkakin olisin suonut, että
-teatterinjohtajana joskus olisitte menetelleet hiukan toisin."
-
-Näin peruutettuaan syytöksensä Bergbomia kohtaan, jota hänen "kaikissa
-tapauksissa tuli kiittää kehityksestään kirjallisessa suhteessa",
-kirjoittaja kääntyy toisia vastaan: "Minut oli tehty suomalaisena
-dramaturgina mahdottomaksi -- se totuus kävi minulle lopullisesti
-selväksi, kun vuosi sitten luin A. Meurmanin tuomion Papin perheestä.
--- -- Minulle on kerrottu, että kun Kovan onnen lapsia näyteltiin,
-läksi Meurman kesken toisen näytöksen pois, ja meni suoraa päätä
-senaattori Yrjö-Koskisen luokse, joka ei teatterissa ollut. Seurauksena
-tästä oli, että mainittu senaattori seuraavana päivänä valtioavun
-menettämisen uhalla kielsi kappaleen näyttelemisen. -- Rein taas itse
-minulle selitti, että -- -- hän lukiessa oli saanut vallan toisen
-käsityksen kappaleesta. Hän siis ei voinut vaatia kappaleen
-alaspanemista. -- Uusi johtokunta ilmottaa hyväksyvänsä edellisen
-johtokunnan pannaanjulistuksen, koska se ei ollut korjannut sen
-menettelyä. Miksi hän ryhtyisi Kovan onnen lapsia korjaamaan? Olihan
-hän noudattanut Bergbomin neuvoja. Se onkin hänen paras kappaleensa.
-Nyt sanoo Bergbom Topra-Heikkiä Rinaldo Rinaldiniksi, ennen
-'draamallisesti loistavaksi ilmiöksi'."
-
-"Tohtorin mielestä siinä on minulle tarpeeksi hyvitystä, että kappale
-yhden kerran näyteltiin. -- Voin hyvin sanoa, että minulta meni Kovan
-onnen lapsiin kahden vuoden työ ja vaivat. Minun mielestäni olisi
-kohtuus kumminkin vaatinut, että minulle olisi hiukan palkkaakin
-työstäni maksettu. Sitä ei otettu kysymykseenkään. -- Nyt selitetään,
-että teatteri suhteessaan kirjailijoihin on 'affääri', ja elleivät
-kirjailijat valvo etujaan, niin syyttäkööt typeryyttään." [Tämä viittaa
-Matin kirjeeseen U. S:ssa, jossa oli sanottu, että teatterin täytyy
-ajatella omaakin etuaan.] "Käsitykset 'fennomania' ja 'svekomania'
-eivät minulle enää eksisteeraa. Ne ovat menneitä. Aika on nyt toinen,
-ajan tarpeet ovat toiset. Ruotsalaisia ei meistä millään mahdilla enää
-tule, mutta meidän on katsominen, ettei meistä tule venäläisiä. Siihen
-vaaditaan, että entinen kieliriita loppuu ja huomataan ei ainoastaan
-tarpeettomaksi mutta vaaralliseksi. Se hituinen mikä meillä vielä on
-jäljellä ruotsalaista kulttuuria, ei estä eikä paina suomalaista
-henkielämää, siinä on kansallisuudellemme vaan tukea, ei haittaa, sillä
-se on side, joka yhdistää meitä Länsi-Euroopan sivistykseen ja varjelee
-senkin kautta idästä tulevia vaaroja vastaan." --
-
-"Suomi on ja pysyy äidinkielenäni. Sillä kielellä tulen edeskinpäin
-kirjoittamaan, sen mukaan kuin fennomaanisten johtajain poliisitoimi
-suinkin sallii. -- Ne ovat merkinneet minut 'turmiolliseksi
-kirjailijaksi'. -- Tiesin, että tämä askel, jonka otin, kipeästi
-koskisi Teihin ja Emiliehen. Se tieto pani minut kauan epäilemään ja
-raskaalta se vielä nytkin tuntuu. Mutta minulla on velvollisuuksia
-myöskin itseäni kohtaan." -- Sitten taas Meurmanin ja Yrjö-Koskisen
-hyökkäyksistä häntä kohtaan. U. S:n huomautus, miten teatterin johtaja
-oli avustanut häntä ja Numersia, herätti halun koettaa tulla toimeen
-omilla voimilla. --
-
-"Elkää siitä loukkaantuko, Tohtori, että näin sanon! Iloinen olisin,
-jos joskus se päivä vielä koittaisi, että voisimme yhdessä taaskin
-työskennellä ja minä taaskin saisin Teidän neuvojanne hyväkseni
-käyttää."
-
-"En voinut Teitä pitää solidaarisena noitten kirjoitusten kanssa, sillä
-olittehan silloin Parisissa. Minusta tuntui kuin olisi meitä
-kirjailijoita pidetty kuin koiria, joita, kun luupala annetaan suuhun,
-niin potkaistaan syrjään (!)" --
-
-"Olen puhunut Teille suoraan ja avonaisesti. Ikävä olisi, jos juopa
-tämän kautta vaan laajenisi välillämme. Varsinkin kun elämä on niin
-lyhyt." --
-
-Bergbomin vastaus (3/10) näyttää, että hän tahtoi välttää väittelyä ja
-ylipäätään kaikkea, joka ei koskenut pääasiaa:
-
-"Kunnioitettava Rouva! Kiitän Teitä kirjeestänne. Sydämeni heltyi
-nähdessäni, että ihmisinä vielä olemme ystävyksiä, vaikka olot ovat
-niin surkeasti vierottaneet meidät toisistamme. Niin -- sekä olot että
-me itse. Tietysti minullakin on ollut vikaa. Te viittaatte siihen.
-Luultavasti olen liian omavaltaisesti noudattanut ainoastaan omaa
-ajatussuuntaani enkä tarpeellisella varovaisuudella katsonut, oliko se
-myöskin niiden, joiden kanssa olin tekemisissä." -- --
-
-"Oikeassa olette. Tarpeetonta on riidellä kaikista pikkuerehdyksistä ja
-pikkuvirheistä, joita mahdollisesti on tehty niin toisella kuin
-toisella puolella. Voihan muisto pettää, puhumatta siitä että saman
-henkilön ajatukset eri aikoina ovat erilaiset. Niin eivät Reinin sanat
-Teille ja minulle ole ristiriidassa keskenään. Toista hän minullekin
-puhui nähtyänsä, toista luettuansa draamanne."
-
-"Vielä vähemmän ovat entinen kiittävä arvosteluni ja myöhemmät
-korjausehdotukseni Kovan onnen lasten suhteen ristiriitaiset keskenään.
-Nytkin Topra-Heikki on minusta 'draamallisesti loistava ilmiö'. Mutta
-silloin kuin nytkin väitin Teidän yksityiskohdissa antaneen hänen
-puhua kieltä, joka ei tunnu luontevalta. Tuon sanan 'Rinaldo
-Rinaldinimaisuus' otin jostakin arvostelusta, koska se selvästi, vaikka
-ehkä liian jyrkästi, osotti mitä tarkotin. Tietysti en sillä sanonut,
-että Topra-Heikki olisi niin surkea henkilö kuin Rinaldo Rinaldini,
-taikka tahtonut vertailla Teidän taideteostanne Vulpiuksen raakaan
-kyhäelmään. Ottakaamme sitte toinen esimerkki, joka ei voi Teitä
-loukata, se kun on kirjallishistoriallisen sankarin teoksesta.
-Valtaavana, vaikuttavana ja ikimuistettavana ilmestyy viime vuosisadan
-vallankumouksen paatos Schillerin Kaarle Moorissa. Mutta emmekö olisi
-kiitolliset, jos tekijällä olisi enemmän sitä taiteellista malttia,
-joka häneltä (niinkuin Teiltäkin) puuttuu. Mutta -- arvelette kai --
-koska itse myönnätte, että muistutuksenne koskee sivuseikkaa, miksi
-ehdotatte muutosta, joka on minulle vastenmielinen, eihän teokseni arvo
-riipu siitä. Totta sanotte -- ei suinkaan sen arvo, mutta sen menestys,
-erittäinkin sen menestys näyttämöllä. Sen hyväksi tekijä rauhallisella
-omallatunnolla saattaa tehdä pienen uhrin."
-
-"Kiitollinen olen Teille siitäkin, että koskettelette erästä
-'kohtuuden' puutetta, johon _minä yksinäni_ olen syypää. Kun draamanne
-sai niin armottoman kohtalon, tahtoivat samat miehet, jotka sen
-ohjelmistosta karkottivat, kuitenkin maksaa Teille tavallisen
-palkkion. Minusta se tuntui niin loukkaavalta, että Teidän puolestanne
-panin jyrkän vastalauseen sitä vastaan. Käsitän nyt kuinka
-ajattelemattomasti, jopa väärinkin tein olettaessani Teidän
-välttämättömästi katselevanne asiaa samalla tavoin kuin minä. Onnekseni
-voin korjata ainakin _sen_ erehdykseni. Myötäseuraavan vekselin lähetän
-sitä varten." [Teatteri suoritti nyt 600 mk tekijäpalkkiona Kovan onnen
-lapsista.]
-
-"Yksi kohta kirjeessänne teki minuun syvästi surullisen vaikutuksen:
-Tuo pintapuolinen, miltei kevytmielinen arvostelu maamme asemasta. Onko
-Snellman siis elänyt ihan turhaan tässä maassa, koska nekään henkilöt,
-jotka (niinkuin Te) ovat henkisesti istuneet hänen jalkojensa juuressa,
-eivät ole paremmin häntä ymmärtäneet. Onneton, jos se mitä kirjoitatte
-olisi totta, niin koko entinen kirjallinen toimenne olisi ollut
-suorastaan turmiollinen ja parasta olisi, että Te polttaisitte kaikki
-teoksenne Murtovarkaudesta alkaen Kauppa-Lopoon asti. Mutta pahin
-seikka on, ettette usko mitä kirjoitatte. Jos tosiaan uskoisitte, että
-meidän svekomaanimme valtiollisista syistä tarvitsevat tukea, niin
-olisitte tietysti antanut draamanne -- Arpelle."
-
-"Asian laita on toinen. Politiikasta tässä ei ole kysymystä. Ei
-hituistakaan. Mutta ei edes kulttuurisvekomaniasta. Kysymys on tämä:
-_Pitääkö tässä maassa muukalaisvallan vai oman kansan hengen
-vallita_?" -- --
-
-Jo 6/10 Minna Canth sepitti vastauksen, ja ääni oli siinä muuttunut.
-Siitäkin vielä pari otetta:
-
-"Rakas Tohtori! Te kokootte tulisia hiiliä minun pääni päälle! Jos
-olisitte pitkittänyt vihaanne ja ollut 'orimlig', niinkuin tapanne on
-silloin kun suututte, jos olisitte repinyt sillat pois minun jälkeeni,
-niin helpommin olisin kulkenut sitä tietä, jota lujasti olin päättänyt
-kulkea. Nyt kun sydämenne niin pian jälleen heltyi ja Te olette minulle
-hyvä niinkuin ennenkin, on minun niin vaikea -- niin hirmuisen vaikea.
-Eikähän ole asia kuitenkaan muuttunut _heidän_ suhteensa, herrojen
-Koskisen ja Meurmanin. Minulla ei ole mitään takeita siitä, etteivät he
-pitkitä vainoansa edeskin päin." -- --
-
-"Viha antaa voimaa ja kuntoa -- ystävyys heikontaa ja lamauttaa. Viha
-vapauttaa, ystävyys kahlehtii -- siinä totuus, jota näinä aikoina olen
-saanut kokea (!)" -- --
-
-"Yksinomaan Ruotsalaista teatteria varten sitä en suinkaan tee, päin
-vastoin tähtään minä työlläni paljoa kauemmaksi. Minä tahdon saada
-mainetta ja tunnustusta laajemmalta, omassa maassa ensin, sitte
-muualla. Se on ainoa keino, jolla voin kukistaa vastustajani täällä.
-Sitten vasta kun voin saada näytelmiäni ulkopuolella oman maan rajojen
-näyteltäviksi, voin ehkä olla varma siitä etteivät Koskiset ja
-Meurmanit enää minulta Suomalaisen teatterin ovia sulje (!)"
-
-"Tulin kovin hämilleni noista 600 mk:sta, jotka minulle lähetitte
-palkkioksi Kovan onnen lapsista. -- -- En enään anna sille ajatukselle
-sijaa, että Suomalainen teatteri tahtoisi vain tehdä hyviä affäärejä
-kirjailijain hiellä ja väellä. Minua hävettää, että olin niin valmis
-semmoista uskomaan." -- --
-
-"Uskallanko lähettää terveisiä Emilielle ja Emilie Stenbergille ja
-Leinolle -- vai ovatko he minulle kovin vihassa? Teidän Minna Canth."
-
-Bergbom ei enää vastannut, vaan päättyi kirjeenvaihto tähän. Ja mitä
-hän olisikaan vastannut? Olihan Minna Canth oikeastaan peruuttanut
-taikka ainakin aivan toiseen muotoon pukenut taikka toisia henkilöitä
-vastaan suunnannut syytöksensä, jotka ensin niin suoraan tähtäsivät
-teatterin johtajaa. Meurman ja Yrjö-Koskinen ne ne muka sittenkin
-olivat kaiken pahan aikaansaajat; Bergbomin olisi vain joskus pitänyt
-menetellä "hiukan toisin"! Viha "vanhoja johtajia" kohtaan oli Minna
-Canthissa paisunut hillitsemättömäksi intohimoksi, ja vaikka hän
-mielellään näytti Bergbomillekin, että hän ei enää tarvinnut hänen
-apuansa, ja niinikään mielellään kuritti johtokuntaa, niin kyllä
-"luopuminen", oman kuvitellun edun ohella, tarkotti noiden johtajien,
-noiden vanhojen fennomaanien päämiesten rankaisemista. -- Tila ei ole
-sallinut meidän tehdä selkoa siitä vastustuksesta, niistä --
-myönnettäköön kernaasti -- usein kohtuuttomassa ja loukkaavassa
-muodossa esitetyistä arvosteluista ja ankarista vastalauseista, jotka
-Minna Canthin kirjailijatoimi yleensä -- eikä suinkaan yksistään hänen
-näytelmänsä -- olivat herättäneet. Se kuuluukin kirjallisuus- eikä
-teatterihistoriaamme. Tässä on vain tunnustettava, että Minna Canthia
-kohdannut vastustus ehkä kyllä oli omansa saamaan naisen suunniltaan.
-Mutta toiselta puolen on, Emilie Bergbomin kanssa, sanottava, että
-kyllä hän itsekin oli antanut aihetta siihen -- samalla kun myöskin on
-merkittävä, että vastustus ei lainkaan lähtenyt ainoastaan "vanhoista
-johtajista". Olihan Minna Canth kirjailijaluonteeltaan enemmän
-vallankumouksellinen kuin tendenssimäinen tavallisessa merkityksessä,
-ja olisiko ollut ajateltavissakaan, että hänentapaisensa kirjailija
-missään kansassa olisi vastaanotettu yleisillä kättentaputuksilla?
-Tuskin. Kirjallisuushistoria todistaa päin vastoin, että hänen
-kohtalonsa oli niin sanoaksemme jokapäiväistä laatua. Semmoiset
-vallitsevia käsitteitä mullistavat kirjailijat kohtaavat _aina_ ankaraa
-vastarintaa, mutta toiselta puolen he myöskin säännöllisesti keräävät
-ympärilleen hartaita ystäviä ja ihailijoita, eikä Minna Canthilta
-suinkaan puuttunut semmoisiakaan. Puhumatta niistä ystävistä, jotka hän
-oli saanut naisasian ajajana, köyhien ja kärsivien puolustajana, seisoi
-hänen ympärillään koko nuori suomalainen kirjailijapolvi, ihailivat
-häntä Suomalaisen teatterin näyttelijät tehden parastaan hänen
-näytelmiään esittäessään, oli hänellä kaksi semmoista ystävää kuin
-Kaarlo ja Emilie Bergbom, jotka avonaisesti tunnustivat hänen
-nerollisuuttaan ja olivat kaikin tavoin todistaneet, että hän saattoi
-heihin uskoa ja luottaa. Eikö Minna Canth olisi voinut tämmöisen
-ystäväjoukon tukemana levollisena asettua hyökkäysten yläpuolelle? Ei,
-hän oli siksi liian heikko, hän joutui sanan oikeassa merkityksessä
-suunniltaan, "nuoren puolueen" ja ruotsinmielisten ja muitten
-"vapaamielisten" tapaan ja mukana hän keskitti vihansa näkyvimpiin,
-voimakkaimpiin, näennäisesti armottomimpiin vastustajiinsa,
-Yrjö-Koskiseen ja Meurmaniin.
-
-Edellinen on niin sanoaksemme yleistajuista; luopuminen Suomalaisesta
-teatterista johtui yksilöllisemmistä motiiveista. Ettei Kovan onnen
-lasten kohtalolla tässä ollut sinnepäinkään sitä merkitystä, jonka
-Minna Canth on sille antavinaan, se on ihan ilmeistä. Tiedämmehän, että
-hän itse oli lohduttanut Bergbomia sanoilla: "unohtakaa pois koko kovan
-onnen lapsi", että tieto teatterin tulosta Kuopioon samana
-näytäntökautena oli "ilosanoma", että hän vuosikausia sen jälkeen eli
-parhaimmassa ystävyydessä Bergbom-sisarusten kanssa, että hän Papin
-perhettä kirjoittaessaan aivan niinkuin ennen sai ja käyttikin Kaarlon
-apua, että kappale viipymättä esitettiin näyttämöllä, että tekijää
-sähkösanomalla onniteltiin loistavaan premiääriin ja että näyttelemistä
-jatkettiin ilman mitään häiriötä toistakymmentä kertaa. Ja kuitenkin
-Minna Canth mitä hämmästyttävimmällä logiikan puutteella väittää, että
-hän oli "ajettu pois", jopa "potkaistu pois" teatterista! Ei, kyllä
-asianlaita oli niin, että Kovan onnen lapset vedettiin esiin
-tekosyyksi, silloin kun luopumisajatus jo oli päätökseksi
-kypsynyt.[154] Mitä taas tulee ystävyyteen Bergbom-sisarusten kanssa,
-niin oli se nähtävästi kestänyt yli aikansa. Olemme ennen ottaneet
-pitkiä otteita Minna Canthin kirjeistä muun muassa sen vuoksi, että
-hänen luonteenlaatunsa niissä niin mainiosti kuvastuu. Hänen levoton,
-hermostunut luontonsa teki, että hän tavan takaa joutui, niin
-sanoaksemme, tunteitten mullistuskauteen, jolloin hän "poltti mitä
-ennen oli rakastanut". Näin hän eri aikoina oli pauhannut milloin
-"vanhoja", milloin "nuoria" vastaan, "ylössanonut" tuttavuuksia j.n.e.
-Tuli sitte Bergbominkin ja teatterin vuoro. Ne (tarkotamme johtajaa ja
-seuruetta, jotka tekevät teatterin) olivat totta tosiaan viattomia
-Minna Canthiin nähden, mutta hän tahtoi taas nauttia "vapauttavaa
-vihaa" "kahlehtivan ystävyyden" jälkeen! Ja vihdoin piili kaiken takana
-se, mitä Emilie Bergbom sanoo julkisen esiintymisen kiroukseksi,
-turhamaisuus, toivo saavuttaa mainetta ulkomailla -- ei aatteittensa
-voiton tähden, sillä niistä hän kirjeissään ei lausu halaistua
-sanaakaan -- vaan kukistaakseen Koskiset ja Meurmanit! Tämä yllytti
-hänet luopumaan Suomalaisesta teatterista, sillä tie ulkomaan ja
-lähinnä skandinavilaisille näyttämöille -- niin hän luuli -- meni
-Helsingin Ruotsalaisen teatterin kautta. -- Kysyä saattaa, oliko Minna
-Canth itse ja yksin keksinyt ja itselleen asettanut tämän houkuttelevan
-päämäärän? Ei, kyllä silläkin asiankohdalla on luonnollinen
-selityksensä. Huomattavaa näet on, että Ruotsalaisen teatterin ystävät
-eivät lainkaan olleet ilman kateutta nähneet, miten suomalainen
-näyttämö herätti ja veti puoleensa draamakirjailijoita, jopa
-ruotsinkielisiäkin (Numers!).[155] Ja varsin hyvin tiettiin, kuinka
-Minna Canthin käydessä Helsingissä nerokasta kirjailijatarta kohdeltiin
-"hienosti" ja "hellästi" ja imarreltiin, ja miten hän Kuopiossakin sai
-vastaanottaa vieraita täkäläisten ruotsinmielisten piireistä, jotka
-esittivät luonnollisena ja välttämättömänä asiana, että hän antaisi
-neronsa loistaa korkeammalta kynttiläjalalta kuin kurjan Arkadian
-näyttämöltä. Edut siitä olisivat muka Minna Canthille samoin kuin
-harhaan joutuneelle Numersille aavistamattoman suuret ja kauas
-kantavat. Ja Minna Canth uskoi siihen ja oppi sen lisäksi tuon
-valtiollisen ohjelman, jonka hän naivisti selvittää Bergbomille, vaikka
-se oli yhtä vanha kuin suomalaisuutta vastustava ruotsalaisuus
-maassamme. Kun tämä tiedetään, voidaan käsittää, että ilo Helsingissä
-oli suuri, kun muiden muassa eräs kaikissa piireissä liikkuva
-ruotsalainen kirjailija julisti sanoman Kuopiosta, että Minna Canth
-kirjoittaa näytelmää -- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten.
-Mitä turhaan oli pyydetty Ida Basilierilta, Emmy Achtélta, Alma
-Fohströmiltä ja Ida Aalbergilta, se oli vihdoinkin onnistuttu saamaan
-Minna Canthilta -- suostumus muuttaa Ruotsalaisen teatterin
-palvelukseen!
-
-Näin luulemme riittävästi selvittäneemme ne sisälliset ja ulkonaiset
-vaikuttimet, jotka veivät Minna Canthin tuohon luopumiseen, joka niin
-syvästi ja tuskallisesti loukkasi Kaarlo ja Emilie Bergbomia.
-Ymmärrettävää on, että "vanhat" ylipäätään arvostelivat hänen
-menettelyään samaan tapaan, se on suomalaisuuden pettämiseksi. Mutta
-toinen oli "nuorten" laita. Vähän tiesivät nuoret taikka eivät
-ollenkaan siitä, millä sitkeällä, äärimmäisiä sielunvoimia kysyvällä
-taistelulla suomalaisuus oli saatettu siihen verrannolliseen
-valta-asemaan, johon se oli noussut, tuskin he ottivat uskoakseen että
-suomalaisuudella oli vastustajia ollutkaan! Yhtä vähän he tiesivät
-millä uhrauksilla oli perustettu ja ylläpidetty koulut, joissa
-olivat oppinsa saaneet, teatteri, missä nauttivat kansallista
-näyttämötaidetta. Olisiko heillä siis ollut mitään kiitollisuutta
-taikka velvollisuutta sitä puoluetta ja sitä harrastusta kohtaan jonka
-hedelmistä elivät? Mitä vielä! Ei, päin vastoin "nuorina" heillä oli
-täysi oikeus olla tyytymättömiä kun "vanhojen" joukossa oli niitä,
-jotka eivät suoneet heille riittävää kiitosta ja tunnustusta _heidän_
-teoistaan, ja niin nuoret kirjailijamme ja taiteilijamme -- osaksi
-myöskin, joskin kenties heidän itsensä tietämättä, ylempänä mainitun
-virtaukset vaikutuksesta, joka johti kansanvaltaisesta leiristä
-aristokraattiseen -- järjestään läheisesti liittyivät nuoriin
-ruotsinmielisiin. Heistä oli toinen teatteri yhtä hyvä kuin toinen,
-eikä heillä siis ollut moitteen sanaa sanottavana Minna Canthille hänen
-luopumisestaan. Luultavasti tämä nuorten käsitystapa oli vaikuttanut
-Minna Canthiin, mutta ei se paranna hänen asiaansa, sillä hän oli
-vanhempi ja tiesi kaikki mitä nuoret eivät tienneet, jopa hän itsekin
-oli aikanaan ollut mukana suomalaisuuden taistelussa.
-
-Päätämme tähän. Arvosteltakoon Minna Canthin luopumista kuinka tahansa,
-pääasia on että Kaarlo Bergbomin ja hänen välinsä oli rikottu. Totta
-kyllä ei ainaiseksi, niinkuin vielä saamme nähdä, mutta inhimillisten
-suhteitten laita on valitettavasti semmoinen, ettei ne syvän
-rikkomuksen jälkeen enää tahdo eheiksi parantua.
-
-Ohimennen mainittakoon tässä, että Minna Canth kirjoitti kuin
-kirjoittikin ruotsinkielellä näytelmän _Sylvi_, jossa hän käsitteli
-tuoretta, tosielämästä otettua traagillista aihetta, ja joka tammikuun
-lopulla 1893 ensi kerran esitettiin Ruotsalaisessa teatterissa.
-Menestys oli, niinkuin saattoi odottaa, mielenosotuksentapaisen
-loistava. "Niin suurta menestystä", Hufvudstadsbladetin arvostelija
-sanoo, "olemme harvoin, jos koskaan nähnyt Ruotsalaisessa teatterissa".
-Kumminkaan ei siitä seurannut että mitään muuta saman tekijän
-kappaletta olisi tällä näyttämöllä esitetty. Myöhemmin Ida Aalbergin
-kiertomatkalla Ruotsissa Sylvi näyteltiin sielläkin; mutta silti eivät
-ruotsalaiset eivätkä muut skandinavilaiset teatterit ole ottaneet
-esittääkseen ainoatakaan Minna Canthin draamaa. Näin hänen toiveensa
-täydellisesti pettivät. --
-
-Näytännöt alotettiin 4/9 Sala-vainajan ehdotuksen mukaan Papin
-perheellä -- "niinkuin ei mitään olisi tapahtunut". Ensimäinen uusi
-kappale esitettiin 14/9: Hilda Aspin suomentama Paul Moreaun
-huvinäytelmä _Liittolaiset_, joka huolimatta naurettavaisuudestaan sekä
-Weckmanin (Philippe), rva Olga Poppiuksen y.m. hyvästä näyttelemisestä
-meni vain kolmesti. Jälkikappaleeksi oli Mustalainen uusittu ja
-näyttäytyi siinä ensi kerran ja onnistuneesti Otto Närhi päähenkilönä,
-Petinä. "Erinomaisten näyttelijälahjain ohella on hra Närhillä kaunis
-ääni; viuluansakin hän itse soitti", sanotaan U. S:ssa. -- Suurempaa
-huomiota olisi ansainnut, vaikkei saanut, 21/9 ensi kerran näytelty,
-ranskalaisia puoluetaisteluja kuvaava Jules Lemaitren 4-näytöksinen
-huvinäytelmä _Kansanedustaja Leveau_. Nimiroolia esitti taidokkaasti
-Leino, rva Rautio oli kaunis ja viehättävä markisitar de Gréges,
-Ahlberg maltillinen ja hieno markiisi ja rva Järnefelt oli syvästi
-käsittänyt rva Leveaun suoran luonteen. -- Syyskuun viimeisessäkin
-ohjelmassa 30/9 oli pikku uutuus, Robert Kiljanderin 1-näytöksinen
-_Vieraita odottaessa_. Ollen tuota tekijänsä viatonta, kirjallisesti
-vaatimatonta laatua se kuitenkin huvitti hetkisen, syystä kun henkilöt
-olivat tuttuja kotimaisia. Olga Poppiuksen pikku kirjailijatar oli
-niistä miellyttävin.
-
-Näin oli entisellä tarmolla käyty työhön käsiksi, joskaan mieliala ei
-voinut olla muuta kuin raskaanlainen. Kaarlolla oli sivuhuolenaan ikävä
-kirjeenvaihtonsa Numersin ja Minna Canthin kanssa, ja Emilie kirjoitti
-26/9 Betty Elfvingille seuraavaan tapaan:
-
--- "On pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoitin sinulle, rakas
-Betty-ystävä, mutta mieleni on ollut niin syvästi murheellinen, että en
-tahdo pystyä mihinkään. Tämä kesä on yhtäkkiä tehnyt minut kymmenen
-vuotta vanhemmaksi. Et voi uskoa kuinka vaikea meidän on ollut olla
-teatterissa näinä viikkoina nyt syksyllä. Unohtumattoman, poismenneen
-ystävämme muisto on siellä kiintynyt kaikkeen ja joka askeleelta me
-uudestaan muistamme hänet ja kaipaamme häntä. Harvoin saa ilon tavata
-niin ylevämielistä ja jaloa luonnetta kuin hänen; sitä paitse me niin
-hyvin ymmärsimme toisiamme. Me seisoimme samalla pohjalla kaikkeen
-nähden, joka koski kunniaa, taidetta ja isänmaata. Miksi piti hänen
-niin varhain murtua ja joutua niin julman taudin uhriksi! Toivon että
-tapaamme toisemme talvella ja silloin kerron sinulle kaikki rakkaasta,
-kaivatusta, kyynelein surrusta ystävästä. -- Tästä tulee käänne
-teatterillekin. Kaarlon täytyy luonnollisesti hakea itselleen avustaja
-ja tuleva seuraaja. Emme koskaan saa semmoista kuin Sala, mutta
-toivomme kuitenkin saada jonkun, johon voi luottaa. Kuka se on oleva,
-ei vielä ole meille selvinnyt, mutta päätetty on, että Kaarlo aluksi
-puhuttelee Kasimir Leinoa. -- Taloudellisessa suhteessa vuosi on
-alkanut hyvin huonosti. Koleran pelko ja taloudellinen ahdinko painaa
-kaikkien mieltä, niin että teatteri on tyhjä. Eilen annettiin toki
-vanha Nummisuutarit kansannäytäntönä täpötäydelle huoneelle -- 'lippu
-luukulla'; mielenkiinto vaikuttaa aina elähyttävästi, mutta näitten
-huokeahintaisten näytäntöjen tuottama voitto ei sentään ole suuri." --
-
-Suurempaa huomiota kuin edelliset uutuudet herätti 5/10 ensi kerran
-annettu Iisakki Latun ja Niilo Salan suomentama N. Ostrowskin näytelmä
-_Ukkosilma_, jossa kuvataan "vanhoja ja nuoria", perinnäisen vanhan ja
-uudemman katsantotavan taistelua Venäjän keskiluokassa. Nti Kunnaalla
-oli päähenkilössä Katerinassa sopiva tehtävä, ja useat muut roolitkin
-esitettiin etevästi: Marfa -- nti Stenberg, Varvara -- Katri Rautio,
-Dikoi-- Falck, Fekluska -- nti Lähteenoja j.n.e. Mutta kun nti Kunnas
-nyrjäytti jalkansa, niin että tuli vuoteenomaksi, oli näytteleminen
-lakkautettava ensi-illan jälkeen. Vasta marraskuulla voitiin kappale
-uudestaan esittää pari kertaa, mutta silloin oli uutuuden viehätys jo
-haihtunut.
-
-Tuli sitte teatterin _20-vuotisjuhla _13/10, joka keräsi täyden huoneen
-juhlapukuista yleisöä. Juhlatunnelman sytytti ohjelman suoritus, se kun
-oli niin kokoonpantu kotimaisista aineksista, että siinä kuvastui
-menneiden vuosikymmenien tulos. Esitettiin näet: Tietäjä (II),
-Murtovarkaus (III), Vieraita odottaessa, Kuopion takana (II) ja
-Nummisuutarit (II) -- yksi näytös kultakin etevimmältä suomenkieliseltä
-draamakirjailijaltamme. Näytännön loputtua yleisö mitä innostuneimmin
-osotti kiitollisuuttaan Kaarlo Bergbomille, jolle eläköönhuutojen
-kaikuessa näyttämölle ojennettiin kolme laakeriseppelettä. Yhdessä,
-teatterin ystävien antamassa, luettiin seuraava nauhoihin painettu
-kirjoitus:
-
-        Kaarlo Bergbomille 1872-1892.
-
-    Sulle, joka taiteen uuden, ennen tuntemattoman,
-    Suomenmaahan istutit ja kukkivaksi loit,
-    Laakerseppeleen me tarjoamme tämän vihannan
-    Palkkioksi kaunihista minkä meille soit.
-    Halpan' ällös pidä meidän lahjaa, vaikka välehen
-    Lehti sen on kuivunut ja maahan varissut --
-    _Kuva_ vaan se seppeleen on paremman ja ikuisen,
-    Jonka kansan rakkaus on päähäs kietonut.
-
-Toisessa oli kirjoitus:
-
-    Kaarlo Bergbomille, Uuden työalan raivaajalle
-    suomalaisille naisille.
-
-    Suomen Naisyhdistyksen jäseniä.
-
-Vielä antoi Bergbomille seurueen jäsenten puolesta kukkasvihon nti
-Emilie Stenberg. Myöskin Emilie Bergbomille osotettiin lämmintä
-kiitollisuutta ja ojennettiin hänellekin komea kukkasvihko. --
-Näytännön jälkeen yhtyivät teatterin johtokunta ja jäsenet yhteiseen
-illanviettoon arkadian lämpiöön. Siinä tilaisuudessa Bergbom puhui
-lämpimiä muistosanoja manalaan muuttaneiden muistoksi, joita jo oli
-monta, nimittäin _Vilho, Lundahl, Korhonen, Törmänen, Duncker, Holm,
-Böok, Hahl, Tervo, Kallio, Hilda Asp ja Sala_; A. Almberg puhui Kaarlo
-ja Emilie Bergbomin sekä samalla myöskin Hedvig Raa-Winterhjelmin
-kunniaksi ja professori Tudeer esitti teatterin nykyisten jäsenten ja
-tulevaisuuden maljan.
-
-Huolimatta yleisön kylmäkiskoisuudesta teatteria kohtaan -- tänä
-syksynä se sentään oli hyvin ymmärrettävä, sillä katovuoden tähden oli
-taloudellinen ahdinko maassa tavattoman suuri -- jatkettiin työtä
-väsymättömällä innolla. Siten voitiin 19/10 ensi kerran esittää
-merkillinen uutuus, E. Tammisen suomentama Schillerin _Wilhelm Tell_.
-Nytkin johtaja oli oikein arvostellut joukkonsa voimat. Niinkuin tietty
-on, ei tämä mainio näytelmä niinkään vaadi yksityisiä suuria kykyjä
-kuin sitä että lukuisat esiintyjät ovat harjotetut hyvään
-yhteisnäyttelemiseen, ja siihen Bergbom olikin pannut pääpainon.
-Suurin, innostava vaikutus lähti kansankohtauksista. Yksityisistä
-mainittakoon: Leino, joka Wilhelm Tellinä oli voimakas ja reipas;
-Falck, arvokas ja vaikuttava vanhana Attinghausenina; Halme, sangen
-onnistunut Stauffacherina, rva Järnefelt, joka oli etevimpiä vanhana
-onnettomana naisena. Näytelmä meni yhtä mittaa kuusi kertaa ja
-seitsemännen toisena joulupäivänä. --
-
-Vielä suurempaa huomiota herätti lähinnä seuraava uusi kappale, sillä
-se oli kotimainen alkuteos, ruotsalaisena runoilijana mainehikkaan
-_Karl A. Tavaststjernan_ sepittämä, Juhani Ahon suomentama
-4-näytöksinen näytelmä _Uramon torppa_.[156] Tämä kansanelämän kuvaus
-ansaitsikin mielenkiintoa ei ainoastaan tekijän tähden eikä aiheenkaan
-tähden, joka oli otettu paljon lukijoita saaneesta ja väittelyä
-synnyttäneestä romaanista "Kovina aikoina", vaan sen vuoksi että
-näytelmä oli varsinkin toiseen ja kolmanteen näytökseen nähden etevästi
-sommiteltu. Ensi-iltana 9/11 ahdinkoon täysi huone seurasikin
-jännityksellä toiminnan dramaattista, tärisyttävää kulkua, ja vaikka
-neljäs näytös oli vähemmän tyydyttävä, oli yleisvaikutus tavallista
-repäsevämpi ja puhkesi esiin voimakkaissa suosionosotuksissa
-näyttelijöitä ja tekijää kohtaan. Näytelmä, jossa ehdottomalla
-realismilla kuvataan tosielämästä otettuja luonteita, nälkäajan
-kärsimyksiä ja rikoksia, oli jos mikään omansa Suomalaisen teatterin
-esitettäväksi, ja näytteleminen tyydyttikin korkeita vaatimuksia. Että
-Leino oli hyvä Kalle Pihlinä saattoi edeltäkäsin arvata, mutta
-erityistä huomiota ja iloa herätti Hemmo Kallio toisena pohjalaisena,
-Lehtimaana. Hän loi tästä petetystä, nälän näännyttämästä ja
-uskonnollisessa heikkopäisyydessä kauheaan murhatekoon juohtuvasta
-miehestä elävän yksilöllisen, myötätuntoa herättävän kuvan. Etevä oli
-niinikään nti Sainio Anna Mellilänä ja rva Järnefelt Johannana (joksi
-tekijä turhaan oli toivonut Ida Aalbergin rupeavan). Vähemmän
-onnistuneita olivat Ahlberg kapteeni Thoreldina ja rva Rautio hänen
-vaimonaan, mutta molemmat ovat näytelmässäkin epäselvästi kuvattuja. --
-Uramon torppa, joka veti teatteriin paljon ruotsalaistakin yleisöä,
-meni syksyllä Helsingissä 9 ja kaikkiaan näytäntökautena 21 kertaa.
-Tehtiin näet pari pientä vierailuretkeä, joilla se esitettiin ensin
-kaksi kertaa 12/11-13/11 Tampereella ja sitten yhden kerran
-_Hämeenlinnassa_ 23/11 ja kaksi kertaa _Viipurissa_ 26/11-27/11. Sen
-ohella annettiin kummassakin viimemainitussa kaupungissa yhden kerran
-Liittolaiset.
-
-Joulukuun ohjelmistosta on paitse Venetian kauppiaan uusintoa
-(5 kertaa) mainittava kaksi uutta kappaletta. Toinen oli Hanna Aspin
-suomentama Ibsenin _Villisorsa_ (9/12), joka meni vain kaksi kertaa.
-Nimiroolia, Hedvigiä, näytteli somasti Olga Poppius; muuten esitti
-Ahlberg Hjalmar Ekdalia, Leino tukkukauppias Werleä ja Rautio vanhaa
-Ekdalia kokeneesti. Nuoremmista esiintyi Närhi Gregers Werlenä, Halme
-Rellinginä ja nti Lähteenoja varsin todellisena Gina Ekdalina.[157] --
-Toinen uutuus oli Z. Topeliuksen satunäytelmä _Prinsessa Ruusunen_
-(30/12), jota varten E. Melartin oli säveltänyt musiikin. Tämä kappale
-herätti tietenkin suurta ihastusta lapsimaailmassa ja meni kaikkiaan
-näytäntökautena 13 kertaa. Esiintyjistä huomaamme vain syksyllä tulleen
-nti _Helga Coranderin_, joka oli suloinen prinsessa, kokkipojan Olga
-Poppiuksen ja valon haltiattaren rva Raution. Esikappaleena annettiin
-Laululintunen, rva Anni Kaslin vieraana.
-
-Jos luetaan pois uudenvuodenpäivän Nummisuutarit, täytti viime mainittu
-ohjelma koko tammikuun alkupuolen. Ensimäinen uutuus oli Anni
-Levanderin kääntämä A. L'Arrongen 4-näytöksinen huvinäytelmä
-_Armeliaita rouvia_ 15/1, joka meni vain kaksi kertaa. Sitte tuli kolme
-kotimaista alkuteosta yhteen kasaan. Huomattavin niistä oli _Kalle
-Ahon_ 3-näytöksinen draama _Bertha Brander_[158] 18/1, jonkunlainen
-Noora-toisinto -- iloinen, kevytmielinen Bertha (Olga Poppius) kääntyy
-vakavuuteen ja eroaa sulhasestaan Bruno Lundgrenista (Weckman)
-alkaakseen uutta elämää -- mutta menestys oli heikko. Sen
-jälkikappaleena annettiin M. Vuoren 1-näytöksinen huvinäytelmä
-_Pappilan tuvassa_, joka oli vaatimattomampi, mutta vuosikausiksi jäi
-ohjelmistoon. Se esitettiin Savon murteella. Kolmas alkuteos oli
-G. v. Numersin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Uusi pirtti_ (Nystu'dansen),
-jonka tekijä jo 1891 oli luovuttanut teatterille. Se meni kolme
-kertaa. --
-
-Kirjeessä Pappilan tuvassa kappaleen tekijälle (29/1) Bergbom lausuu
-siitä seuraavaa:
-
-"Surut, sairaus ja -- pakkanen ovat minut niin masentaneet viime
-aikoina, etten suorastaan ole jaksanut kirjoittaa Teille, vaikka olisin
-tahtonut onnitella Teitä näytelmänne hyvästä ja ansaitusta
-menestyksestä. Pappilan tuvassa on suuresti huvittanut yleisöä; koko
-aikana naurettiin sydämen pohjasta ja hienommatkin tuntijat ovat
-tyytyväisiä. Oivallinen pikkunäytelmänne jää epäilemättä ohjelmistoon.
-Vaikka aihe ehkä on lainattu, voitte täydestä syystä katsoa sitä
-alkuperäiseksi, kun henkilöt ovat niin peräti omituisia."
-
-"Onneksi oli rva Kahilaisella sekä taitoa että rohkeutta näytellä
-Leenaa niin hyvin kuin hän sen teki. Leveällä huumorilla ja samalla
-kertaa niin luontevasti. Teillä olisi varmaan ollut iloa nähdessänne
-häntä. Myöskin Rautio [Aaro] oli kerrassaan hyvä. Lattu oli luonteva,
-mutta ei puhunut sujuvasti Savon murretta. Muutkin osat suoritettiin
-moitteettomasti."
-
-Helmikuu alkoi huomattavalla premiäärillä, kun 1/2 annettiin K. von
-Gutzkovin murhenäytelmä _Uriel Acosta_,  mutta aika oli niin nurja,
-ettei tämä aatteellisesti merkillinen, jännittävä kappale esitettynä
-neljänä iltana kertaakaan koonnut edes hyvänlaista huonetta. Nimiroolin
-Ahlberg näytteli kylläkin intohimoisesti, mutta myöskin osalta
-totuntatapaan deklamoiden; rva Salolta, Judithina, oli toivottu enemmän
-lämpöä; Leinon Ben Akiba oli mieltäkiinnittävää, taitavaa työtä. --
-Runebergin päivänä (Vänrikki Stoolin kuvaelmia, Saimaan rannalla ja
-ylioppilaslaulua) oli huone kumminkin täysi. Oikea myötätuuli tuli toki
-vasta kuun lopulla, kun näyttämölle ilmaantui uusi, suuriarvoinen
-alkuteos, nimittäin J. H. Erkon 5-näytöksinen "runo" _Aino_.[159] Tämä
-merkillinen näytelmä, jossa Erkko -- laulajana ja ajattelijana samalla
-kertaa -- on luonut tähän saakka kauniimman ja arvoltaan pysyvimmän
-runoelman, mikä Kalevalan pohjalle on rakennettu, saavutti harvinaisen
-menestyksen ensi-illasta, 24/2, alkaen, jolloin runoilija oli
-myrskyisten suosionosotusten esineenä. Se meni näet tänä keväänä
-Helsingissä 11 kertaa ja maaseudulla 8, siis yhteensä 19. Tämä on sitä
-oudompi kuin kappaleessa, niinkuin aineestakin voi päättää, on vähän
-toimintaa ja runsaasti lyriikkaa, joka ylipäätään näyttämöllä on
-huonossa huudossa. Mutta ei mikään sääntö poikkeuksetta! Erkon lyriikka
-on tässä niin sulavaa ja henkevää, että se vastustamattomasti lumosi
-yleisön. Kumminkin on kiitos annettava esittämisellekin, sillä
-näyttämöllepanon ja näyttelemisen ansioksi on luettava, että runoelman
-hieno tunnelma säilyi puhtaana ja pääsi vaikuttamaan täydellä
-voimallaan. Erittäin on vilpitön tunnustus myönnettävä Olga
-Poppiukselle, joka oli unohtumattoman lempeä, puhdas viehättävä Aino,
-ja Leinolle, joka Väinöönsä osasi niin yhdistää erilaiset piirteet --
-mahtavan päällikön voiman ja valon sankarin ylevyyden ja virkeyden,
-mutta myöskin valtaan päässeen tunteen tuottaman heikkouden ja kokeneen
-miehen tyyneyden vastoinkäymisessä -- ettei hän kertaakaan vajonnut
-ylhäisestä olemuksestaan. Niiden ohella onnistuivat toisetkin: Halme --
-Jouko, rva Kahilainen -- Pohjolan emäntä, Saimi Järnefelt -- Sinikka,
-Weckman -- Kirri ja Rautio -- vanha Jouko.
-
-Vasta 15/3 tuli uusi ohjelma: H. Sudermannin 4-näytöksinen draama
-_Koti_, joka vuoden vanhana oli jo siksi kuuluisa, että se meillä
-esitettiin samaan aikaan kummassakin teatterissa. Magdaa (joka
-sittemmin tuli yhdeksi Ida Aalbergin loistorooleja) näytteli rva
-Rautio, esityksessään painostaen enemmän ja onnistuneemmin tyttären- ja
-äidin- kuin loistavan maailmannaisen-piirrettä. Leino esiintyi
-everstinä, Ahlberg pastori Heffterdinginä, Franck v. Kellerinä, nti
-Kunnas Mariana. Valvojassa O. Relander vertasi toisiinsa teatterien
-esitystä ja tuli hän jotenkin samaan tulokseen kuin aikoja ennen
-E. Nervander, että näet ruotsalaiset näyttelijät osottivat enemmän
-rutiinia, kuvasivat paremmin hienoston elämää, mutta suomalaisten
-käsitystapa oli syvempi, tunne lämpimämpi. -- Ensi-illan menestys oli
-hyvä, mutta seuraavat kolme huonetta olivat kumminkin huonoja.
-
-Samoin kuin edellisenä vuonna oli tehty Elinan surmaan nähden, Bergbom
-nytkin teki pikaturneen näytelläkseen mieltäkiinnittäviä uutuuksia.
-Siten annettiin _Kuopiossa_ 17/3-19/3 Aino kaksi ja Uramon torppa yhden
-kerran sekä _Mikkelissä_ 21/3-22/3 kumpikin näytelmä yhden kerran.
-Puhdas voitto oli 1,300 mk -- "nätti summa kyllä!" niinkuin
-teatteripiireissä oli tapana lausua Laululintusesta lainatuin sanoin.
--- Bergbom kävi siis itse Minnan kaupungissa, mutta tällä kertaa
-entiset ystävät eivät edes tavanneet toisiansa. Erääseen kirjeeseen
-Mikkelistä Emilielle Kaarlo on pannut seuraavan jälkikirjoituksen:
-"Minnaa en tavannut. Hän tahtoi kohdata minut, mutta minä epäsin
-(afböjde)."
-
-Helsingissä annettiin 5/4 vielä yksi kotimainen alkuteos, nimittäin
-näyttelijä _Kaarlo Halmeen_ 5-näytöksinen näytelmä _Purimossa_.
-Kappaleeseen oli niinkuin vasta-alkajan kokeeseen ainakin koottu paljon
-henkilöitä ja effektikohtauksia, jotka jälkimäiset olivat enemmän
-tuskastuttavia kuin jännittäviä laadultaan. Näytteleminen oli
-tavallisuuden mukaan realistisen voimakasta, ja esittivät päärooleja
-Ahlberg (rustmestari roisto), rva Rautio (edellisen uhri, Hilma),
-Weckman (Roope). Näytelmä meni vain kaksi kertaa.
-
-Sen jälkeen sanottiin hyvästi pääkaupungille ja lähdettiin _Turkuun_,
-jossa ei oltu käyty pitkään aikaan. Siellä annettiin 12/4-7/5
-13 näytäntöä. Ohjelmisto sisälsi mitä viime aikoina oli parasta
-näytelty: Elinan surma (3 k.), Aino (2 k.), Uramon torppa, Wilhelm
-Tell, Koti, Prinsessa Ruusunen[160] y.m. Tavaststjernan draama, jolla
-alotettiin, ei kuitenkaan tuottanut 400 mk enempää, mutta Aino
-seuraavana iltana antoi 800 ("nätti summa kyllä", Kaarlo kirjoittaa
-Emilielle), ja Elinan surma meni melkein loppuunmyydylle huoneelle (yli
-1,000 mk). Ylipäätään menestys oli hyvä, kun alkuun oli päästy.
-Kaarlolla oli tietysti puuhaa, niinkuin aina; mutta näyttää hänellä
-silti olleen aikaa nähdä muitakin ihmisiä. Niin hän esim. kirjoittaa:
-"Betty Elfving on sama vanha, kelpo Betty kuin aina. Olen joka päivä
-hetken ollut hänen luonansa."
-
-Turusta seurue muutti _Viipuriin_, jossa 5/5-28/5 näyteltiin 12 iltana.
-Siellä alotettiin Ainolla. Bergbom oli lähettänyt "Ainolaiset" muitten
-edellä Viipuriin, ennen kun viimeiset näytännöt Turussa oli annettu.
-Kun sitte kaikki olivat saapuneet sinne, Bergbom valittaa yleisöä
-kylmäksi, "erittäin turkulaisten intoon verraten". Huoneet olivat
-huonoja. Elinan surma herätti sentään täälläkin "innostusta niinkuin
-muualla". Lopputulos oli siksi hyvä, että palkat ja laskut suoritettiin
-ilman apua Helsingistä. -- Viimeisessä näytännössä esitettiin Elinan
-surma kolmannen kerran. Päivä, toukokuun 28, oli muistorikas
-_Leinolle_, jonka 20:nes vuosi teatterin palveluksessa silloin umpeni.
-Kun näytännöt teatterin puolesta olivat päättyneet, antoi seurue omasta
-puolestaan vielä pari näytäntöä Viipurissa ja sen jälkeen lähti osa
-näyttelijöitä vielä kauemmas itäänpäin, kesäkuulla vieraillakseen
-paikkakunnilla, joilla ei koskaan oltu käyty. Siten annettiin
-2/6-7/6 neljä näytäntöä Käkisalmessa, 11/6-15/6 yhtä monta Sortavalassa
-ja 17/6-18/6 kaksi Pitkässärannassa. -- Bergbom puolestaan ilmotti
-sisarelleen aikovansa tehdä "baltilaisen turneen", s.o. matkustaa
-Inkerin ja Viron (Tarton, Räävelin) kautta Helsinkiin. Hänen teki mieli
-kerran nähdä noita seutuja. Noin 10 p. kesäk. hän toivoi olevansa
-kotona.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Päättyneen näytäntökauden lopputulos oli taas huonompi kuin lähinnä
-edellisinä vuosina. Vajaus kasvoi melkein kaksi vertaa suuremmaksi, se
-kun tilivuoden lopussa teki 18,852:04 mk. Syynä oli se, että
-Helsingissä ylipäätään oli näytelty niin huonoille huoneille.
-
-Näytäntöjä annettiin kaikkiaan 126 ja niissä 21 kertaa _Uramon torppa_;
-19 _Aino_: 13 _Prinsessa Ruusunen_; 9 Wilhelm Tell; 7 _Pappilan
-tuvassa_; 6 _Elinan surma_, Liittolaiset, Koti; 5 _Vieraita odottaessa,
-Uusi pirtti, Saimaan rannalla_, Mustalainen, Venetian kauppias,
-Laululintunen; 4 _Nummisuutarit, Kuopion takana, Berta Brander_,
-Ukkosilma, Uriel Acosta; 3 _Murtovarkaus_, Kansanedustaja Leveau, Fritz
-ystävämme, Armeliaita rouvia; 2 _Runebergiana, Purimossa_, Villisorsa,
-Elämä on unelma, 1 _Papin perhe, Tietäjä, Lea_, Remusen kotiripitykset,
-Voimakkaita naisia, Parjauspesä.
-
-Näistä 33 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja uusia 13.
-
-Tämän näytäntökauden ohjelmistossa näyttäytyy huippuunsa kohonneena se
-kehitys, jonka 14-vuotista kulkua olemme tässä kertomuksemme jaksossa
-seuranneet. Kansallisen näyttämötaiteen kehittäminen muodosti
-toisen puolen Bergbomin harrastusta, toisen puolen kansallisen
-draamakirjallisuuden elähyttäminen. Mitä edelliseen tulee, oli jo ennen
-saavutettu yhtä huomattavia ja huomattavampiakin tuloksia, mutta
-jälkimäiseen katsoen oli nyt päättyneen työkauden ohjelmisto verraton
-ennätys. Koko toinen puoli ohjelmistoa käsitti näet kotimaisia
-kappaleita ja näistä oli _kuusi_ uusia, alkuperäisiä näytelmiä --
-niiden joukossa Aino, jonka arvo on pysyvää laatua, ja Uramon torppa,
-joka kansankuvauksena vetää vertoja parhaimmille mitä meillä on
-kirjoitettu. Mutta vielä paremmin kuin tästä, näkyy kansallisen
-ohjelmiston kehitys siitä, että 126 näytännöstä esitettiin 79:ssä
-kotimaisia koko illan näytelmiä, ja sitä paitse muissa näytännöissä
-viisi kotimaista pikkukappaletta yhteensä 20 kertaa. Jos laskemme nämä
-20 pikkukappaleen esitystä vastaavan 5 kokonaista näytäntöä, joka ei
-suinkaan ole liiaksi -- koska tavallisesti 3 pikkukappaletta muodosti
-yhden ohjelman -- niin tulemme siihen päätelmään, että _kaksikolmatta
-osaa_ näytännöistä oli ohjelman puolesta kansallisia! Että
-ulkomaalainen ohjelmisto, joka esitettiin viimeisessä kolmannessa
-osassa näytäntöjä, oli laadultaan arvokasta, sitä tarvitsee tuskin
-mainita. Olihan siinä edustettuna Schiller, Shakespeare, Calderon,
-Sheridan, Gutzkow vanhemmista ja Ibsen, Jules Lemaitre, Ostrowski,
-Sudermann y.m. uudemmista.
-
-Kun ajattelemme lähtökohtaa, kun muistamme miten 21 vuotta ennen oli
-todistettu suomalais-kansallisen näyttämön mahdottomuutta muun muassa
-sillä väitteellä, että suomenkielistä draamallista kirjallisuutta ei
-ollut olemassa, niin on myönnettävä, että tulos oli suurenmoinen.
-Liiottelematta saattaa sanoa, että Suomalaisen teatterin ohjelmisto
-kansallisen aineksen runsauteen nähden tänä vuonna voitokkaasti
-kilpaili suurten kulttuurimaiden näyttämöjen kanssa, sillä onhan
-tunnettu, että Théâtre français on ainoa, joka koko vuoden tulee
-toimeen omalla, ranskalaisella. Näyttäähän siltä että Bergbomilla oli
-täysi syy olla tyytyväinen; mutta kumminkaan emme luule hänen liioin
-iloinneen tästä menestyksestä. Olihan juuri tähän aikaan sattunut
-seikkoja, jotka suoraan lausuivat hänelle: tähän saakka, eikä edemmäs!
-Juuri nyt olivat Numers ja Minna Canth vetäytyneet pois Suomalaisesta
-teatterista, ja lopussa oli yhteistyö Bergbomin ja heidän välillään,
-yhteistyö, joka oli kantanut niin kauniita hedelmiä kotimaisen
-ohjelmiston hyväksi. Niinikään olivat Ida Aalberg ja Adolf Lindfors
-luopuneet yhteistyöstä hänen kanssaan, ja edellinen keräsi juuri tänä
-keväänä omaa suomalaista seuruetta, millä hän aikoi syksystä alkaen
-ensin näytellä Helsingissä ja muualla kotimaassa ja sitten ulkomailla.
-Me tunnemme jo Bergbomin luonteenlaadun ja tiedämme kuinka hän myöntäen
-jokaiselle hänen vapautensa pidättäytyi ketään tuomitsemasta. Mutta
-vaikka hän vaikeni, tunsi hän syvästi mitä tämä merkitsi sille
-tehtävälle, jolle hän oli elämänsä uhrannut. Se merkitsi, että
-lahjakkaimmat voimat, jotka olivat seisoneet hänen rinnallaan, eivät
-olleet omakseen ottaneet kansallisen näyttämötaiteen asiaa, vaan
-erosivat siitä ajaakseen takaa omia mielitekojaan. Kuinka riemukasta
-olisikaan ollut, jos _kaikki_ olisivat pysyneet yhdessä, jos kaikkia
-olisi sama päämäärä innostuttanut! Ei, niin ei saanut olla. Kyllä on
-siitä huolta pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti.
-
-
-
-
-Viiteselitykset:
-
-
-[1] Pienen, nykyään harvinaisen lentokirjasen nimi on: _"Luettelo
-seuranäytelmiksi sopivista kappaleista sekä neuvoja seuranäytelmäin
-toimeenpanemiseen"_, Helsingissä 1879. -- Bergbomin arvostelun mukaan
-olivat neuvot "makalöst praktiska" (verrattoman käytännöllisiä).
-
-[2] Berliniläinen kirjakauppias (ei tanskalainen, niinkuin sanotaan
-II s. 200).
-
-[3] Alexander Strakosch, s. 1844 Unkarissa, oli ensin etevä näyttelijä
-(Sonnenthalin oppilas) ja sitten, rammaksi tultuaan, kuuluisa lausunnon
-opettaja. Hän toimi Lauben apumiehenä ensin Leipzigin ja myöhemmin
-Wienin Stadttheaterissa.
-
-[4] Näyttelijä Arthur Lundahl kuoli Tampereella 24 p. heinäk. 1879.
-
-[5] Nti Börjessonin kirjoittama 2-näytöksinen ruotsalainen näytelmä,
-jonka Kaarlo oli ehdottanut otettavaksi nti Avellania varten ja jonka
-hankkiminen tuotti Emilielle paljon vaivaa, syystä kun se oli
-painamaton.
-
-[6] Ylioppilas K. Oronstedt, pankinjohtajan vapaaherra J. Cronstedtin
-poika, oli alkanut innokkaasti harrastaa suomenkieltä ja
-kirjallisuutta. Ainoa hedelmä, joka ennätti kypsyä, oli Beaumarchais'in
-mestariteoksen Sevillan parturin suomennos. Se oli näet valmiimpi kuin
-Emilie luuli. Keväällä 1880 se esitettiin Suomalaisessa teatterissa ja
-ilmestyi sittemmin painettuna. Vuosi tapaturman jälkeen pystyttivät
-Keuruulaiset vainajalle muistopatsaan Kangasjärven Kangassaareen. Siinä
-on paitse nimeä ja kuolinpäivää kirjoitus: Kansalaiselle kansalaiset.
-
-[7] Nimipastori, sitten provasti Herman Roschier oli Bergbom-sisarusten
-äidin serkku. Hän oli 1864-79 suomalaisten siirtolaisten saarnaaja
-Itä-Siperiassa.
-
-[8] Eräässä toisessa kirjeessä mainitaan muutaman hienosti sivistyneen
-naisen Tukholmasta nähtyään Parjauspesän lausuneen: "Jos suomalaiset
-vain kävelisivät paremmin, niin olisivat he kerrassaan meitä etevämpiä
-näyttämöllä."
-
-[9] Alkuteos_, Den lilla Finskan, julinteriör i en akt_, on painettu
-Morgonbladetin ensi numeroihin s.v.
-
-[10] Nervander, joka näki näytelmän kummassakin teatterissa
-(ruotsalaisessa se päättyi niin varhain, että hän ennätti Arkadiaan
-siksi kun siellä alettiin), on eri kirjoituksessa (Mbl. 12/2) verrannut
-esityksiä toisiinsa. Asettamatta nti Aalbergin Juliaa erittäin
-korkealle katsoo arvostelija kuitenkin hänen luomaansa "sievää,
-iloista, vapaata kuvaa" etevämmäksi kuin nti Wesslerin esittämää, joka
-kyllä oli "tyylikkäämpi", mutta samalla värittömämpi ja vähemmän
-uskollinen runoilijan luomaan verrattuna. Hra Agard, jonka
-kiitollisimpiin rooleihin von Dann luettiin, oli tietysti parempi ja
-arvokkaampi kuin Leino, joka oli sekä kokematon että nuori tähän
-tehtävään. Axelin esittäjät, Arppe ja Ahlberg, olivat molemmat
-heikkoja, eroten toisistaan siinä että edellisen lausunta oli parempi,
-jälkimäinen lämpimämpi esityksessään. Mitä vihdoin kokonaisuuteen
-tulee, oli se sävyltään runollisempi ja hienompi ruotsalaisella
-näyttämöllä, mutta suomalaisella tuli rauhallisen ja onnellisen kodin
-lämpö enemmän tuntuviin.
-
-[11] Pikku piirteenä mainittakoon, että tarantellatanssin, jonka Ida
-Aalberg esitti niin tulisesti, oli hän harjotellut aikanaan koko maassa
-tunnetun rva Alina Frasa-Ahreniuksen johdolla. Tämä kuittasi 14/4 8:sta
-harjotustunnista à 3 mk. yhteensä 24 mk.
-
-[12] Tarkottaa Nervanderin käsitystä Nooran luonteesta, jonka hän on
-esittänyt erityisessä pitkässä kirjoituksessa.
-
-[13] Kun neiti Aalberg toisessa näytöksessä lankee polvilleen
-Krogstadin eteen, hän tuskin menettelee tekijän tarkotuksen mukaan.
-Ibsen, joka pienimpään saakka ohjaa näyttelijän liikunnot, olisi
-varmaankin maininnut sen, jos hän olisi sentapaista ajatellut. -- Kun
-Rank lausuu: "Minun loppuni on tulossa", terottaa näyttelijätär Nooran
-sydämettömän repliikin "Teidänkö?" lisäämällä "Vai niin", joka tekee
-kohtauksen vielä vastenmielisemmäksi.
-
-[14] Salanimien ja merkkien takana piilevistä tunnemme vain kaksi:
-"Ernst" oli tämän kirjan tekijä ja "Ignotus" (jota moni luuli J. V.
-Snellmaniksi!) A. Hagman. Nervander esiintyi nimettömänä.
-
-[15] Merkitty "Spartacus", mutta nähtävästi naisen kirjoittama.
-
-[16] Kaunis kolmatta palstaa käsittävä puhe on painettu U. S:ssa 24/4.
-
-[17] Venäläisen teatterin oopperanäytännöt alkoivat 30/3 ja annettiin
-ensiksi Faust täpötäydelle huoneelle!
-
-[18] Kokous pidettiin 11/4 ja oli siinä saapuvilla noin 50 henkeä.
-Valmistelevat laskelmat olivat Bergbomin, Faltinin ja Saltzmanin
-tekemät. Enemmistö hyväksyi ehdotuksen kaksikielisestä oopperasta, jota
-vastaan yksityiset suomenmieliset ilmaisivat tyytymättömyytensä, heistä
-kun oopperan kieli olisi pitänyt olla yksistään suomi.
-
-[19] Vaillinki nousi yli 30,000 mk; mutta se ei tuottanut suurta huolta
-teatterin ystäville, sillä johtaja N. Kiseleff suoritti sen omista
-varoistaan.
-
-[20] Painattamisoikeuden suomennoksiinsa Törmänen oli myynyt Hämäläisen
-omistajalle A. W. Lindgrenille, joka 1878 oli alkanut julkaista
-(sittemmin O. Y. Hämäläisen jatkamaa) näytelmä-kokoelmaa_, Suomalainen
-teatteri-kirjasto_, johon seuraavina vuosina painettiin 20
-suomalaisella näyttämöllä esitettyä kappaletta -- useimmat Törmäsen
-kääntämiä.
-
-[21] Emme ole saaneet käsiimme näiden vuosien pöytäkirjoja, jotka
-luultavasti sisältävät seikkaperäisempiä tietoja.
-
-[22] Wendla Katarina Rautio, s. 10/2 1864 Pietarissa, oli mekanikko
-Sven Bengtssonin ja Gustava Karolina Wallinin tytär ja kävi ensin
-Pietarin ruotsalaisen kirkkokoulun sekä sitten Hämeenlinnan ruots.
-tyttökoulun.
-
-[23] Tästä lähtien emme enään niinkuin edellisinä vuosina ota
-tilinpäätöstä tekstiin, vaan painatamme eri vuosien tilinpäätökset
-yhteen jaksoon teoksen loppuun.
-
-[24] Merkitä ansaitsee, että nti Aalberg ei suinkaan ensin ollut
-halukas esiintymään. Rva Seebach oli kovin ollut asiaa vastaan ja
-pelottanut nuorta näyttelijätärtä. Opettajatar olisi mieluummin nähnyt
-hänen näyttelevän saksan kielellä kuin suomen, joka muka voisi
-suututtaa tulisia unkarilaisia!
-
-[25] Tarkottanee sitä että Ida Aalbergin ja Leinon [Kööpenhaminassa]
-poissaolon tähden täytyi harjottaa toisia täyttämään heidän sijansa. --
-Leino oli opintomatkallaan kolme kuukautta ja liittyi jälleen
-seurueeseen marraskuulla, Porissa. Hänen kotipitäjässään, Lapualla,
-kerättiin arpajaisten kautta neljättäsataa markkaa näyttelijän
-matkakustannuksiin.
-
-[26] Brahejuhlan proloogin sepitti Wilho Soini.
-
-[27] "Der Fechter von Ravenna" oli rva Winterhjelmin toivomuksesta
-käännetty suurella kiireellä suorasanaisesti, sillä runomittaiseen
-suomentamiseen ei ollut aikaa. Emilie Bergbom sai syyskuun lopulla eri
-henkilöitä jakamaan työn keskenään: "K. Suomalainen otti kääntääkseen
-1:sen näytöksen, Slöör 2:sen ja ehkä 3:nnen, Soini 5:nnen ja kenties
-4:nnen; V. Löfgren lupasi ainakin pitää huolta siitä että 4:jäskin
-tulisi suomennetuksi." Tietysti joku sitten tasotti kieltä.
-
-[28] Ainoastaan ohimennen muistutamme tässä, että Finsk Tidskrift
-katsoi sopivaksi uuden vuoden ensi numerossa niin loukkaavasti puhua
-rva Winterhjelmin vierailusta, että hänen miehensä K. A. Winterhjelm
-katsoi syytä olevan lähettämässään kirjoituksessa puolustaa häntä ja
-myöskin suomalaista puoluetta. Morgonbladet (2/3) on ottanut koko
-Winterhjelmin kirjoituksen ja julkaisee samalla myöskin Peranderin
-hyvästijättöpuheen.
-
-[29] Kirjeessä Bergbomille Kiljander kertoo jo ennenkin kirjoittaneensa
-pikkukappaleita, jotka kuitenkin olivat joutuneet tulen saaliiksi. Niin
-olisi arvattavasti tämänkin käynyt, jollei Minna Canth olisi sen
-pelastanut. Tekijä antoi Bergbomille täyden vallan tehdä korjauksia,
-jota valtaa tämä tietysti käytti kappaleen hyväksi.
-
-[30] Julkaisu, jonka ruotsalainen nimi oli: _Tomten. Den 2:dra Februari
-1881_, käsitti 21 sivua ruotsalaista ja 14 suomalaista tekstiä.
-Teatterihistoriallista oli siinä: _Cendrillon, Z_. Topeliuksen Ida
-Aalbergille omistama runoelma; _Tvänne minnesblad_, Emlekylin (E.
-Nervander) muistelmia Aleksis Kivestä ja yksityisistä pidoista Kaarlo
-Bergbomin kunniaksi 1869 Lea näytännön jälkeen; _Till Evelina Alma
-Fohström_, tz'n (K. Hertzbergin) käännös laulajattarelle omistetusta
-italialaisesta runoelmasta; _Afsked från Ida Aalberg_, saman käännös
-unkarilaisesta runoelmasta; _Tili Naëmi Ingman_, ?:n sepittämä; _Tili
-Lydia Lagus_, Emlekylin kirjoittama 14/9 1873; _Rouva H. O.
-Winterhjelmille_ Suomalaisen teatterin jäseniltä, V. Soinin laatima
-runoelma (kts. s. 70); _Neiti Ida Aalbergille_ 2/1 1880 (kts. s. 41).
-
-[31] J. V. Snellmanin kunniaksi hänen täyttäessään 75 vuotta 12/5.
-Nimien keräys tarkotti Snellmanille osotettua adressia Suomen naisilta.
-
-[32] Porvoon lukion lehtori A. F. Borenius, kuollut 3/4 1881, oli
-Snellmania kaksi vuotta nuorempi.
-
-[33] Vaalissa, joka tapahtui 11/4, saivat enimmät äänet Gr. W. Walle
-(343), E. G. Palmén (342) ja L. Kivekäs (319), lähinnä heitä olivat
-J. J. Serlachius (301), M. G. Schybergson (292) ja A. Lille (275).
-
-[34] Painettu Valvojassa 1881.
-
-[35] Emilie lausuu eräässä kirjeessä puheen johdosta: "'Puolueeton'
-Lagus luonnollisesti ei saanut puheessaan tilaa mainita, että
-kotimainen näyttämö on olemassa taikka toivottaa sille onnea kun se
-vierailee Viipurissa, yhtä vähän kuin hän kotimaisten taiteilijain
-joukossa muistaa Ida Basilieria ja Emmy Achtéta! Uskomatonta on että
-semmoisia henkilöitä kunnioitetaan isänmaanystävinä."
-
-[36] _Niilo Edvard Sala_ (Sarelius), s. 1856 Kemijärvellä, oli
-kruununnimismiehen poika. Käytyään Tornion alkeiskoulun hän köyhyyden
-tähden luopui lukutiestä ja meni Chr. Ev. Barckin kirjapainoon Oulussa
-latojanoppiin. Siellä hän työskenteli viidettä vuotta samalla omin
-neuvoin kartuttaen kirjatietojaan. Sen jälkeen hän kunnialla kävi
-Jyväskylän seminaarin ja pääsi kansakoulunopettajaksi Poriin. Siellä
-hän näki Suomalaisen teatterin näyttelevän ja innostui niin
-näyttämötaiteeseen, että hän syksyllä 1881 antautui teatterin
-palvelukseen.
-
-[37] Lähettikö Bergbom jo tämän kirjeen ohella joitakin muistutuksia
-(eri lehdelle kirjoitettuina, niinkuin hän joskus myöhemmin teki), se
-on epäiltävää, koska hän toisissa kirjeissä ehdottaa lisäyksiä ja
-muutoksia mainitsematta mitään entisistä.
-
-[38] _Lucina Hagman_ (Minna Canthin elämäkerta) sanoo Penttula-noidan
-mallina olleen poppamies Kumpulaisen, josta s. 55 sanotaan, että hän
-oli Jyväskylästä kotoisin, mutta s. 111 että rva Canth oli tavannut
-hänet Kuopion lähellä. Kirjailijatar itse koskettelee asiaa kirjeessä
-Bergbomille 16/5 1882 seuraavin sanoin: "Olen kuullut, että prof.
-Ahlqvist olisi hyvin suutuksissaan siitä, että meidän oivat tietäjämme
-ovat saaneet niin huonon taikka oikeammin ilkeän edustajan
-Murtovarkaudessa. Täällä päin on vielä paljo tietäjiä, ja kaikkia niitä
-kansa kammoo ja pelkää, ja ovat ne sangen huonomaineisia. Samaa muistan
-jo lapsuudessani niistä kuulleeni. Ennen muinoin he kenties ovat olleet
-toisenlaisia. Erinomaisen intelligentia he epäilemättä vieläkin ovat.
-Kummallista on nähdä heitä haltioissaan! Hiukset nousevat pystyyn, koko
-ruumis tärisee ja deklamatsioni on maailman mainiota! Ja tuo kaikki on
-luontoperäistä taitoa -- sitä ei voi käsittää." -- Tästä voinee
-päättää, että kuvaus ei ole _yhden_ mallin mukaan tehty, vaan nojaa
-monipuolisempiin ja pitempiaikaisiin havaintoihin ja kokemuksiin.
-
-[39] Rva Canth oli talvella 1880 muuttanut Jyväskylästä Kuopioon.
-
-[40] Katkelma näytelmästä Kauppaneuvos Toikka -- luultavasti kaikki
-mitä siitä valmistui taikka on säilynyt -- on painettu julkaisussa
-"Suomalainen näyttämö 18 13/10 72 -- 18 13/10 97". Se käsittää
-ensimäisen kohtauksen kauppaneuvoksen ja Amerikasta palanneen Kaipaisen
-välillä.
-
-[41] Taiteilijatar oli toista kuukautta viipynyt Tukholmassa, syystä
-kun hän pelkäsi liian varhain alottaa työtä. Jo Kristianiasta hän oli
-kirjoittanut, että hänelle oli tarjottu tilaisuus esiintyä Juliana
-Tukholman kuninkaallisessa teatterissa -- joku rouva, joka oli nähnyt
-hänet Juliana Helsingissä, oli muka puhunut hänen puolestaan.
-Ymmärrettävästi johtokunta ei voinut pitää suotavana, että
-näyttelijätär tuskin terveenä ryhtyisi niin vaaralliseen kokeeseen ja
-se jäikin silloin sikseen.
-
-[42] "Promemoria Regina von Emmeritziä varten: Näytös I. 2:sen ja 3:nen
-kohtauksen väliaika vältetään, jos 1:nen ja 2:nen kohtaus esitetään
-edustalla ja sen tausta nousee, niin että seuraava kohtaus esiintyy
-peräalalla. -- Näytös II. Jotta hyökkäys ei tekisi fiaskoa, on olosuhde
-paraasta päästä merkittävä levottomuudella ja pakenemisella sisällä
-näyttämöllä -- alituinen pakenevien riento edestakaisin, alkaen
-5:nnestä ja päättyen 9:nteen kohtaukseen. Säästävästi pamahduksia,
-käytä mieluummin patarumpuja kestävän kanuunajyrinän jäljentämiseksi --
-pari haavotettua ja joku kaatunut on saatettava näkyviin. -- Messua ei
-pidä jättää pois niinkuin Uudessa Teatterissa -- se johtaa huomion pois
-heikoista sotavarustuksista ja antaa hyökkäykselle jonkinlaista
-todennäköisyyttä. -- Luultavaa on että Suomalainen teatteri on paremmin
-kuin Uusi Teatteri onnistuva tässä vaarallisessa sotakokeessa. --
-Toinen seikka, jonka Uusi Teatteri on laiminlyönyt, on näytöksen
-lopussa välttämätön. Näyttämö kuninkaan ja haavotetun ruhtinaan
-takana on oleva _kansan täyttämä_ ahdinkoon asti, koska Reginan
-murhayrityksellä kuningasta vastaan ainoastaan semmoisessa tungoksessa
-on joku näennäinen onnistumisen mahdollisuus. -- Näytös III. Koht. 5.
-Valo kuninkaan huoneesta on näkyvä. -- Näytös IV. Koht. 6. Agardh on,
-sen sijaan että olisi vetänyt ristin liidulla, käyttänyt rukousnauhassa
-riippuvaa krusifiksia. -- Valitse kumpi näyttää sopivammalta.
-Krusifiksi olisi parempi, jollei juurikään Hieronymukselta olisi otettu
-_toinen_ krusifiksi. -- Näytös V. Koht. 4. Ripitys ja synninpäästö ovat
-pakosta liiaksi supistettuja. Niitä ei siis pidä käsitellä lyhyesti ja
-ohimennen, vaan yhtenä pääkohtana, johon pannaan painoa. Helmboldin
-näennäisesti vähäpätöinen rooli on hyvin tärkeä katolisuuden kostona
-Hieronymusta vastaan, -- niinkuin ruhtinaan kuningasta vastaan,
-Kätchenin vastakohta Reginaa ja Bertelin Larssonia vastaan. -- Bertel
-on heikosti kuvattu ja vaatii hyvää käsitystä. Harjota hyvin hänen
-raporttinsa Stoltzenfelsista, joka ei koskaan ole tullut oikein
-lausutuksi eikä oikein huomioon otetuksi ympäröivässä sotajoukossa
-Uudessa Teatterissa. -- Koht. 7. Bertelin pitää lyödä käsivartensa
-sivulle, kun Hieronymus ampuu. -- Koht. 14. Uusi Teatteri suvaitsi
-viimein antaa kuninkaan _kävellä_ sisään. Situatsioni menettää kaiken
-kärjen, jollei häntä kanneta. -- Koht. 11-14 on huomattava, että
-Regina, joka ensin näkyy seisovana, Bertelin raportin lopussa vaipuu
-alas penkille ja kuninkaan tullessa joutuu sotilaitten peittoon. Hän
-jää istumaan tajuttomana, siksi kun hän huomattuaan kirjeen ryntää ylös
-uudella voimalla, joka kirjettä lukiessa lannistuu ja sammuu. -- Moni
-puute näyttämöllisissä laitoksissa voidaan peittää käyttämällä
-riittävän lukuisasti harjotettuja statisteja."
-
-[43] Nämä sanat ovat kirjeessä suomeksi kirjoitetut.
-
-[44] _Aleksis Rautio_, s. 29/11 1857 Viipurissa, postiljooni Markus
-Akkasen ja Karolina Ramsin poika, käynyt Wilken koulun ja 3 luokkaa
-ruotsalaista yläalkeiskoulua, ollut apteekin oppilaana ja
-kirjanpitäjänä. Tuli teatteriin 1/1 1882.
-
-[45] Kats. _L. Hagman_, Minna Canthin elämäkerta, s. 137 ss.
-
-[46] _Adolf Erik Lindfors_, kirjanpainajan poika Porvoosta, synt. 1857,
-kävi ensin muutamia vuosia Helsingin alkeiskoulussa, oli sitte
-valokuvaajanopissa ja meni vihdoin ruotsalaisen näyttelijän G.
-Mallanderin yksityiseen teatterikouluun. Syksystä 1873 hän oli 7 vuotta
-Ruotsalaisessa teatterissa saamatta tärkeämpiä tehtäviä, teki sen
-jälkeen pari merimatkaa, esiintyi näyttelijänä Göteborgissa ja
-laulajana Fiorinin italialaisessa oopperassa Helsingissä.
-
-[47] Kirjottajan sanojen selvittämiseksi muistutettakoon, että H. D:n
-päätoimittajan, R. Lagerborgin, kuoltua (5/11 1882) perustettiin
-ultraviikinkiläinen lehti Nya Pressen, joka kohta yhtyi siihen
-parjauskonserttiin suomenmielisiä vastaan, joka muissa samankarvaisissa
-julkaisuissa jo ennenkin oli paisunut äärettömän äänekkääksi. Tähän
-aikaan se näet oli kun ensiksi täydessä voimassaan esiintyi tyystin
-suunniteltu harrastus tehdä suomalaisuuden ystävät epäluulon alaisiksi
-niin hyvin venäläisten ja kotimaisten hallitsevien piireissä, kuin
-kansan syvissä, itsetiedottomissa riveissä. He olivat muka valtiolle ja
-yhteiskunnalle turmiollisia, "kavalia jesuiittoja", "sosialisteja",
-"nihilistejä" ja semmoisina poissuljettavat kaikista vaikuttavista
-valtion ja kunnallisista viroista.
-
-[48] Uudenvuodenpäivänä ei ollut mitään näytäntöä, luultavasti
-sairauskohtausten tähden.
-
-[49] Nti Emma Katarina Chydenius, s. 1827 Turussa, oli tuomiokapitulin
-notariuksen, sittemmin Jomalan kirkkoherran Jak. Gust. Chydeniuksen
-tytär. Äiti oli Marg. Katar. Bergbom, senaattori Bergbomin, Kaarlo ja
-Emilie Bergbomin isän, sisar. Emmy Chydenius oli serkkujensa uskollinen
-ystävä ja nähtiin usein hiljaisena ja vaatimattomana heidän kodissaan.
-Hän harrasti suomalaista kirjallisuutta, kävi ahkerasti suomalaisessa
-teatterissa ja osotti lahjotuksellaan tahtovansa edistää kansallista
-yritystä.
-
-[50] Niin sanotaan kirjeessä, mutta Orleansin neitsyt näyteltiin vasta
-1887 ja Paljo melua tyhjästä jäi kokonaan esittämättä -- yksi
-lukuisista esimerkeistä, kuinka pienen teatterin johtajan täytyy
-mukautua siihen mitä olot myöntävät. Sairaus- ja kuolemantapaukset y.m.
-seurueen kokoonpanoon vaikuttavat seikat pakottivat luopumaan milloin
-mistäkin tuumasta.
-
-[51] Falck jäi kuin jäikin teatteriin. Hänen lahjansa tosin eivät
-myöntäneet korkeaa nousua, mutta rajotetulla alallaan (vakavia
-kansanmiehiä y.m.s.) hän harvinaisen rehellisellä työllään saavutti
-kunnioitettavia tuloksia. Hän oli s. 7/7 1851 Helsingissä, oli ennen
-ollut metallityöntekijä ja jonkun aikaa saanut opetusta Hillbergin
-teatterikoulussa Tukholmassa.
-
-[52] Kirjeistä on tekijällä ollut käytettävänä Minna Canthin Emilielle
-(ja Kaarlolle) lähettämät. Ovatko Emilien kirjeet säilyneet, sitä emme
-tiedä; Kaarlon kirjeitä Minna Canthille on meillä ollut 17 käsissämme
-ja sen lisäksi muutamia alustelmia (konsepteja).
-
-[53] Asian raukeamiseen vaikutti myöskin taudinkohtaus, jota rva Canth
-itse arveli vesitaudiksi, mutta joka lienee johtunut reumatismista.
-Kuitenkin lääkäri varotti häntä liiallisesta puuhaamisesta. Bergbomien
-varotukset taasen nojasivat pääasiassa siihen kokemukseen, että
-sanomalehden toimittaja ei saa luottaa sivulla olevien lupauksiin, vaan
-täytyy hänen olla selvillä siitä että kaikki huolet jäävät hänen
-hartioilleen. Tietenkin he pitivät myöskin Minna Canthin draamallista
-tuotantoa silmällä. Naisten lehti olisi luultavasti tehnyt lopun siitä.
-
-[54] Hilda Asp oli rakennusmestarin tytär Urjalasta, synt. 30/7 1862.
-Käytyään ruotsalaista tyttökoulua Tampereella ja Helsingissä sekä
-ruotsalaisessa jatko-opistossa, hän tuli 1881 suomalaisen tyttökoulun
-opettajattareksi Kuopioon. Siitä virasta hän erosi mennäkseen
-teatteriin. Seuranäytännössä hän oli m.m. näytellyt Sirkkaa niin hyvin,
-että ystävät pitivät häntä (niin Minna Canth kertoo eräässä kirjeessä)
-parempana kuin Ida Aalbergia (!).
-
-[55] K. E. Frisk, s. 29/4 1860 Kuopiossa, oli kirjanpainajan poika,
-ylioppilas 1880. Ennen kun rupesi näyttelijäksi Frisk oli alkanut astua
-sanomalehtimiehen uraa, jolle hän erottuaan teatterista 1886 palasikin.
-Nyk. Hels. San. toimitussihteeri.
-
-[56] _Ada Sofia Cajander_, s. 4/9 1864 Kuopiossa, oli kanttori Samuel
-Cajanderin ja Solima Fredrika Zinckin tytär, kotikaupunkinsa
-suomalaisen tyttökoulun käynyt. Oli tullut teatteriin 1883, mutta meni
-jo 1885 naimisiin lehtori J. A. Lylyn kanssa ja erosi seurueesta.
-
-[57] Professori Lemström kokeili näihin aikoihin, eikö tulisoihduilla
-voisi karkottaa hallaa pelloilta.
-
-[58] Emilie ja rva Canth olivat sopineet, että tapaisivat toisensa
-laulujuhlassa. Edellisen matka jäi kuitenkin tri Sanmarkin sairauden
-tähden tekemättä. Ida Aalbergin rva Canth tapasi Jyväskylässä, ja hän
-luki hänelle Työmiehen vaimon. Näyttelijätär lupasi esittää Homsantuun,
-joka häntä suuresti viehätti.
-
-[59] Sala aikoi palata takaisin Wieniin syys- ja lokakuulla vielä
-nauttiakseen Levinskyn opetusta.
-
-[60] Minna Vyyryläinen, s. 1864 Uuraassa, lautatarhan työnjohtajan
-Kristian Vyyryläisen tytär, käynyt koulua Viipurissa ja ollut
-Sortavalan seminaarissa, tullut teatteriin 1883, sittemmin eronnut
-mennäkseen naimisiin.
-
-[61] Samoin kuin nti Kurikka oli Lattukin Inkeristä kotoisin, s. 21/7
-1857 Kolppanan seurakunnassa, vanhemmat, Saara Kämpäs ja Abraham Lattu,
-inkeriläisiä talonpoikia. Käytyään Kolppanan seminaarin hän oli ollut
-yhdeksän vuotta (8 Tuutarissa) kansakoulunopettajana. Paitse
-näyttelijänä, toiminut teatterissa kirjastonhoitajana, eläkelaitoksen
-esimiehenä y.m. Suomentanut näytelmiä venäjänkielestä.
-
-[62] Vihkonen oli nimeltä _"Marraskuun 4 p:nä 1884. Varjokuvia.
-Muutamia muistoja kuvissa ja sanoissa Suomalaisesta teatterista"_ ja
-käsitti 30 siv., 8:o, ja sisälsi 12 varjokuvaa: Kaarlo Bergbom, Emilie
-Bergbom, Oskari Vilho, Ismael Kallio, Aurora Aspegren, Arthur Lundahl,
-Benjamin Leino, Bruno Böök, Ida Aalberg, Kaarola Avellan, Anni Hacklin,
-Axel Ahlberg sekä elämäkerrallisia tietoja samoista henkilöistä.
-Julkaisu oli E. Nervanderin toimittama.
-
-[63] Muotokuvan tekijäksi pyydettiin Edelfeltiä, joka antoi myöntävän
-vastauksen, mutta erinäisistä syistä työn suoritus lykkääntyi aina
-v:een 1902, jolloin vihdoin syntyi se suuri, näyttelijätärtä Hedda
-Gablerina esittävä maalaus, joka koristaa Kansallisteatterin lämpiötä.
--- Yhden seppeleen nauhoissa, jonka Ida Aalberg sai tässä ensimäisessä
-riemujuhlassaan, luettiin seuraava runo:
-
-    Ei runotarta Suomen kantelen
-    Ennen muinoin seppelöitty laakerilla;
-    Hän lauloi hiljaa yössä salojen
-    Yksin hongat vaan ja kuuset saapuvilla.
-
-    Mutta aamu koitti, nousi päiväkin,
-    Astui saloista se impi kuultavillen,
-    Viritti soiton uusiin lauluihin,
-    Jakain intonsa kansan lapsosillen.
-
-    Ol' erinlaiset innon osingot,
-    Neito nuori suurimman sai rintahansa:
-    Hän lauluhun kun ryhtyi, hongistot
-    Laakerlehdoksi ne muuttui kerrassansa.
-
-    Nyt taide Pohjan hallat karkoittaa,
-    Johtain meidät linnoillensa ihanille.
-    Me kiitokseksi seppel sitokaa
-    Laakerinen neidon puhtaill' ohimoille.
-
-[64] Tästä kappaleesta maksettiin tekijälle 200 mk.
-
-[65] Lucina Hagman on Minna Canthin elämäkerrassaan laajanlaisesti
-tehnyt selkoa sanomalehtikiistasta ja arvosteluista. Paha vain että
-esitys paikottain on enemmän jatkettua polemiikkia kuin objektivista
-selostusta.
-
-[66] Työmiehen vaimosta maksettiin tekijälle 500 mk.
-
-[67] Lucina Hagman, Minna Canth s. 237.
-
-[68] Vaikkei sitä kirjeessä mainita, kuuluu kamariherra Silfverstolpe,
-jolle Emilie Bergbom oli [kiireen tähden] sähköttänyt nti Aalbergin
-tulosta, tehnyt paljon hänen hyväkseen. Toiselta puolen sanotaan, että
-kuningas itse huomauttamalla että kuninkaallisella näyttämöllä nykyään
-puhutaan _monta kieltä_ oli vaikuttanut sen, ettei näyttelijättären
-sallittu esiintyä toista kertaa, niinkuin luvattu oli.
-
-[69] Näyttääksemme kuinka yleistä osanotto oli, merkitsemme tähän
-lahjat: Helsingin suom. alkeiskoulun oppilailta 140 mk, Viipuri 167,
-Nakkila 80, Kangasala 240, Nurmes 100, Mäntyharju 480, Salo 600,
-Ylöjärvi 125, Räisälä 389, Noormarkku 630, Iisalmi 150, Raisio 300,
-Sääksmäki 100, Ulvila 110, Turku 3,505, Kuopio 1,920, Pori 1,200,
-Helsinki 11,891, Mikkeli 470, Tampere 2,209, Viipuri 4,212, Albumin
-myynnistä 65, Heinola 226, Sortavala 1,200, Oulu 244, Sakkola 505,
-Urjala. 115, Janakkala 223, Käkisalmi 216, Mikkeli 377, Hauho 125,
-Jyväskylä 854, Parikkala 255, Kurkijoki 351, Joensuu 1,015, Hamina 923.
-
-[70] Seikkaperäinen kertomus veneestä koristuksineen Finlandissa 6/8.
-
-[71] Sanat tarkottavat tapaturmaa, joka todella mahtoi tuntua
-kamalalta sille, jonka piti kaikesta vastata. Sattui näet niin että
-Lappeenrantaan lähetettävät keisarinnan veneeseen kuuluvat tavarat
-jostakin erehdyksestä lähtivät Vaasaan päin! Onneksi ne voitiin
-palauttaa, ennen kun se oli liian myöhäistä.
-
-[72] _Saimi Piia Svan_, s. 12/6 1867, vanhemmat maisteri C. G. Svan ja
-Emilia Charlotta Malin. Meni 1890 naimisiin taiteilija Eero Järnefeltin
-kanssa, mutta jäi kuitenkin teatteriin v:een 1893.
-
-[73] _Olga Finne_, s. 17/7 1866 Kangasalla, vanhemmat G. A. Finne ja
-Wilhelmina Vesterling. Meni 1892 naimisiin nimituomari V. Poppiuksen
-kanssa, mutta esiintyi senkin jälkeen useita vuosia näyttämöllä.
-
-[74] Näinä aikoina alettiin puhua _vanhoista_ (ensiksi "vanhoista
-johtajista") ja _nuorista_, joka jälkimäinen mainesana ensin sukelsi
-esiin muodossa "Nuori Suomi", lähinnä kai alkunsa saanut sen johdosta
-että Ruotsissa tänä vuonna oli perustettu julkaisu nimeltä "Nuori
-Ruotsi".
-
-[75] Niin m.m. Sala, joka samoin kuin Bergbom asui Keisarinkadun
-varrella 77 rva Spohrin luona ("hyväntahtoinen sage femme"). Huumoriin
-taipuva Kaarlo kertoo sisarelleen emännän arvostelun hiljaisesta
-Salasta tekstissä mainitussa kappaleessa: "Und unser Sala! Er kann ja
-auch liebkosen! Das hätte ich nie geglaubt! So ein Schäfchen!"
-
-[76] Paras näistä oli Epäilijä, joskaan ei mikään kypsynyt tuote.
-Bergbom olisikin ottanut sen näyteltäväksi, mutta kun se 21/1 1886
-luettiin julki johtokunnan kokouksessa, johtokunta "ei katsonut
-voivansa puolustaa sen esittämistä", koska "sen sisällys oli sitä
-laatua, että se epäilemättä tulisi loukkaamaan useimpien teatterissa
-kävijäin uskonnollisia tunteita".
-
-[77] Eräs "Syrjäinen" [Minna Canth itse, niinkuin sitten ilmeni] oli
-Kuopion Tapio lehdessä perustettavaksi aiotusta "nuoren puolueen"
-lehdestä lausunut kiihkoiset sanat: "Jos tämän uuden lehden kanta tulee
-olemaan vapaamielinen, sitä ilolla nuorempi sukupolvi tervehtii, sillä
-vanhojen fennomaanien jäykkä konservatismi on ollut sille
-tukehduttavana ikeenä, joka onkin painanut alas kaiken vireämmän
-henkisen elämän alun suomalaisella puolella, ja ollut siis paljon
-tukalampana vastuksena kuin ikinä ruotsinmielisten kylmä
-välinpitämättömyys (!)" -- Tähän U. S. 1/7 vastasi osottamalla, että
-vanhat fennomaanit eivät suinkaan olleet vastustaneet muuta kuin
-erinäisiä "löyhän" vapaamielisyyden ilmaisuja ja ratkesi lopuksi
-"Syrjäiselle" kohdistettuihin sanoihin: -- "koska hänen elämänsä
-vanhojen fennomaanien vaikutuksen alla käy tukalammaksi kuin
-ruotsinmielisten kylmässä välinpitämättömyydessä, niin emme ollenkaan
-ihmettelisi, jos kohdakkoin saisimme nähdä hänen vapaamielisyytensä
-kanssa siirtyneen viime mainittuun leiriin, jossa Nya Pressen 'häntä jo
-on ilolla tervehtinyt'." -- Eihän tämä nyt ole samaa kuin "yhdistykää
-ruotsinmielisiin!" vaan polemiikeissa tavallinen kaiku ennen
-lausutuista hyökkäyssanoista.
-
-[78] L. Hagman, Minna Canthin elämäkerta s. 241.
-
-[79] Bergbom on unohtanut mainita, että kattokin tykkänään uusittiin.
-
-[80] Kun katto uusittiin, korotettiin se myöskin näyttämön kohdalta,
-niin että kulissit voitiin vetää suoraan ylisille tarvitsematta enää
-kääriä niitä kokoon niinkuin ennen. Tämän vuoksi olivat vanhat kulissit
-yläreunaltaan korjattavat, jota paitse uusiakin maalattiin.
-
-[81] Tätä ennen oli nti Avellan säännöllisesti näytellyt Leaa.
-
-[82] Aihetta "protesteihin" ja selityksiin antoi varsinkin
-esitelmänpitäjän väite että jonkun ruotsalaisen naisyhdistyksen
-vaatimus, että miesten avioliittoon mennessään pitäisi olla
-siveellisesti yhtä puhtaita kuin naiset, oli _"hävytön ja mieletön"_.
-
-[83] Jo kesäkuussa Auk. Aspegren julkaisi kehotuksen asiaaharrastaville
-kannatuksellaan edistämään uutta teatterihanketta. Kts. U. S. 1887
-n:o 140.
-
-[84] Oulussa käytettiin nimeä "Parjaus parittajana".
-
-[85] _Naimi Armida Stenbäck_, s. 5/10 1867 Rautalammilla, koulumestari
-Lauri Stenbäckin ja Hilda Granbergin tytär. Tullut teatteriin jo 1885
-ja opiskellut nti K. Avellanin johdolla; mennyt 1891 naimisiin
-silloisen ylioppilaan sitten kielenkääntäjän ja maisteria V. M.
-Kahilaisen kanssa, mutta pysynyt teatterissa v:een 1898.
-
-[86] Liikemies, Robert Kiljanderin serkku.
-
-[87] Finlandissa teatterin johtoa kovasti nuhdeltiin siitä, että
-kappale oli näyteltäväksi otettu. Tämän kirjan tekijä taasen lausui
-tunnustuksensa teatterille ("Suomalainen teatteri", U. S. 14/10), että
-se oli antanut yleisön tutustua merkilliseen teokseen. Eikä Ibsen
-mitenkään ollut kuvannut henkilöitään miellyttäviksi, niin että
-näytelmä voisi "katsojia turmella".
-
-[88] Arvostelija oli tämän kirjan tekijä.
-
-[89] Runoilijan vastauskirje kutsumukseen on päivätty: Koivuniemellä
-12 p. tammik. 1888.
-
-    Minä kiitän kutsumuksesta, jota, jos Jumala tahtoo, olen
-    noudattava koko pataljoonan kanssa lapsia ja lapsenlapsia.
-    Tälle joukolle tuottanee kai suurimman ilon sota toisessa
-    näytöksessä.
-
-    Ilmottakaa minulle millä välinäytöksellä saan tehdä lyhyen
-    käynnin näyttämölle kiittääkseni näyttelijöitä! Mutta älkää
-    huoliko näyttää minua esirippu ylhäällä!
-
-    Ei yksikään näyttämö ole esittänyt Reginaa niin huolellisesti
-    kuin Suomalainen teatteri. Sen ansio on ettei kappale jo ole
-    mennyt kaiken maailman tietä vanhana deklamatsioniläksynä.
-    Kiitos kaikesta ja paljosta enemmästä kuin köyhästä
-    Emmeritzistä!
-
-    Hoida kurkkuasi, sinä olet tarpeen tässä maassa! Ja sano
-    terveisiä Emilielle teidän
-
-                                      hartaalta Z. T:lta.
-
-    J. K. Ajattele jos Björnson nyt tulisi Expressillä!
-    Hänen pitäisi saada kuulla tshudien loihtivan!
-
-[Huhu kävi jo tähän aikaan, että Björnson aikoi käydä Suomessa; mutta
-hän tuli vasta toukokuulla.]
-
-[90] Mahdoton on sanoa tinkimättä: _kaikki_, sillä ultraruotsinmieliset
-tekivät parastaan häiritäkseen juhlaa. Kansakoulujen oppilaat
-kiellettiin käymästä juhlatervehdyksellä, Taideyhdistys, jossa
-Z. Topelius oli toiminut 33 vuotta, loisti poissaolollaan y.m. y.m.
-
-[91] Näin Numers itse kertoo kirjeessä (17/4 1889) tekijälle, joka on
-hänen nuoruudentuttaviaan.
-
-[92] Väsyneenä odottamaan Numers 7/9 1885 oli kirjoittanut tekijälle ja
-pyytänyt, että minä perisin hänen käsikirjoituksensa Hertzbergiltä ja
-toimittaisin sen hänelle. Hertzberg lähetti sen kuitenkin suoraan
-Numersille, joka silloin oli Vehmaisten asemalla. Kohta sen jälkeen hän
-tuli Suinulan aseman päälliköksi.
-
-[93] Katsomme velvollisuudeksemme mainita, että olemme Numersilta
-turhaan pyytäneet käytettäväksemme Bergbomin kirjeet hänelle.
-
-[94] Eerikki Pukesta maksettiin Numersille 500 mk, josta hän luovutti
-ehdottoman näyttelemisoikeuden teatterille, mutta pidätti itselleen
-(taikka myönnettiin hänelle) täysi oikeus painattaa se niin
-suomen- kuin ruotsinkielellä.
-
-[95] Tietäjästä suoritettiin Erkolle tekijäpalkkiona 500 mk.
-
-[96] Kuultuaan Berlinissä, että Deutsches Theater aikoi heinäkuulla
-näytellä Kööpenhaminassa, Kaarlo oli kirjoittanut Emilielle, että
-Weckmanille oli annettava apua, niin että hän voisi olla pari kuukautta
-Tanskassa, itse hän lupasi maksaa hänen meno- ja tulomatkansa. Weckman,
-joka ei osannut vieraita kieliä, voisi näin hyötyä enemmän kuin
-Saksan- tai Ranskanmatkan kautta. Weckman oli tietenkin iloinen
-tarjoumuksesta. -- "Hän on vastaanottavainen hyviin vaikutelmiin
-nähden", Bergbom arvostelee, "se näkyi, kun hän lyhyellä Pietarin
-matkalla tutki Reviisoria."
-
-[97] Laajempi selostus johtokunnan kokouksesta y.m. asiaan kuuluvasta
-tavataan alempana 21:ssä luvussa.
-
-[98] _Kaarle Halme_ (Sundgren), s. 4/12 1864 Hämeenkyrössä, tuli
-palveltuaan Turun lääninhallituksessa ja oltuaan v.t. nimismiehenä
-teatteriin syksyllä 1888.
-
-[99] Tämän kirjan tekijä.
-
-[100] Kirjan tekijä Valvojassa.
-
-[101] Kirjan tekijä Valvojassa.
-
-[102] Kirjan tekijä Valvojassa.
-
-[103] Kirjan tekijä Valvojassa.
-
-[104] Yhteisnäyttelemisen salaisuus forumkohtauksessa oli siinä, että
-johtaja oli jakanut vähemmän kehittyneet avustajat ryhmiin, joita
-varsinaiset näyttelijät johtivat. Samaa keinoa Meiningiläisetkin
-käyttivät.
-
-[105] Kuitenkin on merkille pantava että Zolan kappaleessa ei ole
-mitään vallankumouksellista tendenssiä.
-
-[106] Nti Alli Nissinen on kuitannut kolmannen näytöksen kääntämisestä
-80 mk, ja rva Anni Levander näyttää kääntäneen 1:sen ja 2:sen näytöksen
-[kuitissa on 3 näytelmän käännökset yhdistetty]. Luultavasti Sala
-sitten viimeisteli suomennoksen.
-
-[107] Tämä tarkottanee ei ensimäistä vaan jotakin myöhempää laitosta,
-koska Numers luuli 3:ssa päivässä suorittavansa korjaustyön.
-
-[108] Näitä päivän iskusanoja lisättiin kappaleeseen harjotuksissakin,
-ja kuuluvat innostuneet näyttelijätkin siinä kilpailleen keskenään.
-
-[109] Samassa kokouksessa, missä johtokunta määräsi Numersille tämän
-palkkion, päätettiin hänelle antaa lisäksi 300 mk matkarahaksi, millä
-hän matkustaisi Itä-Suomeen tutkiakseen kansanelämää.
-
-[110] Kirje on laadittu tammikuulla 1892 Tampereella tapahtuneen
-keskustelun jälkeen, jossa Bergbom turhaan oli koettanut "palauttaa
-vanhan hyvän suhteen" Numersin ja hänen välillään.
-
-[111] O. E. Tudeer Valvojassa.
-
-[112] Toukokuulla johtokunta suostui ottamaan Kivisen teatterin
-palvelukseen.
-
-[113] Keräyspuuhan toimeenpanijat olivat rvat Anna Ahnger, Ida Aspelin,
-S. Blomstedt, Hilma Gripenberg, Anna Stenroth ja Hilda Äyräpää jotka
-huhtikuulla 1889 tekivät keskenään sopimuksen kehottaa ystäviänsä ja
-ystävien ystäviä kutakin keräämään 10 markkaa teatterin vajauksen
-vähentämiseksi. Niinkuin näkyy ei paljoakaan puuttunut, että kutakin
-alkuunpanijaa kohtaan olisi kertynyt 1,000 markkaa.
-
-[114] Tämä "torpparikomedia" on epäilemättä yksinäytöksinen
-huvinäytelmä Uusi Pirtti (Nystudansen), joka tavallisuuden mukaan
-valmistui paljon myöhemmin kuin luvattu oli. Se esitettiin näyttämöllä
-vasta tammikuulla 1903.
-
-[115] S. 2/9 1869 Kuopiossa; vanhemmat K. G. Blomqvist ja Johanna
-Hoffrén. Liittyi Aspegrenin seurueeseen 1887.
-
-[116] Toisessa kirjeessä Emilie lausuu paheksumisensa siitä, että
-ruotsalaiset alkoivat näytelmän esittämisen vähän ennen. "Mutta siihen
-emme voineet mitään. Esittämisoikeus oli erikseen myyty Venäjälle, ja
-pitkä aika meni kirjeenvaihtoon siitä asiasta. Ruotsalainen teatteri
-sitä vastoin käyttää Ruotsiin myytyä esittämisoikeutta. Jos olisimme
-tahtoneet, olisimme voineet estää heidät näyttelemästä kappaletta."
-
-[117] "Jacques Damour" oli yksi niistä neljästä pikkukappaleesta, jotka
-muodostivat näytäntöohjelman, millä André Antoine Parisissa 30 p.
-maaliskuuta 1887 perusti "Vapaan teatterin" (Théâtre libre). Myöskin
-Vergan kuuluisan draaman oli Antoine 1888 näytellyt kaikkea sovinnaista
-hylkäävässä teatterissaan.
-
-[118] Syystä kun influensa oli hätyyttänyt häntä silloinkin kun hän
-alkoi Papin perhettä kirjoittaa, sanoi hän sitä "oikeaksi
-influensanäytelmäksi".
-
-[119] Palkkiona suoritettiin Papin perheen tekijälle tähän aikaan
-tavallinen summa, 600 mk.
-
-[120] _Hemmo Kallio_ (Herman Puttonen), s. 2/4 1863 Jyväskylän pitäjään
-Eerolan talossa, jonka Rautalammilta tullut isä oli saanut naidessaan
-talon tyttären. Nälkävuosina meni talo menojaan, isä lähti maailmalle
-työnhakuun, ja Hemmon täytyi kerjäten elättää itseänsä ja äitiänsä.
-Sittemmin isä toki palasi, ja poika sai käydä 4 vuotta kouluakin
-Jyväskylässä. V. 1878 hän pääsi oppilaaksi Weilin ja Göösin
-kirjapainoon, 1882 hän muutti Helsinkiin, työskennelläkseen eri
-kirjapainoissa, ja 1888 Kuopioon Backmanin vastaperustetun kirjapainon
-johtajaksi. Tästä verraten turvatusta asemasta vastustamaton halu vei
-hänet alalle, jolla taas oli oppilaana alottaminen. Kirjailijanakin
-Kallio on toiminut, m.m. sovittanut Seitsemän veljestä näyttämölle.
-
-[121] _Kirsti Sainio_, s. 24/7 1872 Helsingissä, vanhemmat työmies Erik
-Johan Kjäll ja Erika Wass, suomalaisen kansakoulun käynyt ja yksityistä
-opetusta nauttinut m.m. kielissä, Näyttämötaiteessa hän on nti K.
-Avellanin oppilaita.
-
-[122] _Cecilia Silén_, s. 13/8 1864 Helsingissä, oli Bergbom-sisarusten
-suosikkeja. Tohtori risti hänet Sillaksi ja muisti häntä viimeisissä
-määräyksissään. "Silla" puolestaan huvitti nti Bergbomia ja tohtoria,
-kun tämä oli sairaana ulkomailla, kirjeillään teatterista.
-
-[123] Tarkottanee sitä, että Kaarlon asuinhuone uudessa rakennuksessa
-(Yrjönkatu 13) tulisi vaatimattomaksi.
-
-[124] Rva Augusta af Heurlinin terveydentila oli edellisenä
-talvikautena ollut hyvin huolestuttava.
-
-[125] Ne kaksi kirjettä, joissa Bergbom kertoo kaikki mutkat, eivät voi
-saada tässä tilaa, mutta pääseikka on kuitenkin mainittava. Syystä kun
-oli nyrjäyttänyt polvensa, hän jäi yöksi Salzburgiin, joka on
-ensimäinen asema Itävallan puolella. Mennessään hotelliin hän jätti,
-niinkuin usein tehdään, koffertinsa aamuksi asemalle; mutta kun hän
-aamulla kysyi sitä, oli se hävinnyt tietämättömiin. Asia oli sitä
-ikävämpi, kun arkussa oli enin osa matkarahojansakin. Tästäkös syntyi
-jupakka. Kun näet ruvettiin sähköteitse koffertia tiedustelemaan, alkoi
-riita itävaltalaisten ja baijerilaisten virkamiesten välillä:
-syytettiin toiset toisiaan hutiloimisesta. Eikä se siihenkään
-rajottunut. Juuri näinä aikoina preussilaiset valittivat, ettei
-baijerilaisilla rautateillä ollut tarpeellista 'kuria' (Zucht), vaan
-oli muka välttämätöntä asettaa ne preussilaisen hallinnon alle.
-Sentähden baijerilaiset olivat peloissaan, että juttu tulisi
-julkisuuteen. Se taaskin teki, että Bergbomilla ei lainkaan ollut
-aihetta syyttää viranomaisia välinpitämättömyydestä. Kyllä ne tekivät
-parastaan, mutta päiviä kului ennen kun asia selvisi. Bergbomin
-koffertti oli harmaja, ja Wienistä tuli harmaja matka-arkku, jota ei
-kukaan ollut siellä perinyt. Se oli kuitenkin väärä. Oikea tuli viimein
--- Hampurista, ja nyt päästiin pulman perille. Bergbomin lähtiessä
-Reichenallista oli ollut tavaton tungos asemalla, ja silloin vaihdos
-oli tapahtunut hänen ja erään hampurilaisen herran harmajan koffertin
-välillä. Asian selviäminen jälleen lykkääntyi sen vuoksi, että tuo
-herra oli poikennut alkuperäisestä matkasuunnitelmastaan ja vasta
-viivyttyään kuka ties missä tullut Hampuriin ja huomannut saaneensa
-väärän koffertin. -- Hädissään Kaarlo oli sähköttänyt Emilielle ja
-pyytänyt rahaa. Tämä hätäileminen, jolla hän oli säikähyttänyt
-sisartaan, oli hänestä kaikkein ikävintä.
-
-[126] Kirjoitus, joka päättyy kirjeenmuotoisesti, alkaa
-päällekirjoituksella: "Elinan surma -- senaste uppsättning". Sana
-"viimeinen" viittaa edellisiin samanlaisiin, jotka kai olivat v:lta
-1889 ja joita Bergbom jo oli arvostellut. "Tämän suunnitelman keksin
-kotimatkalla", sanotaan kirjeen lopussa.
-
-[127] Kun kysymys Elinan surman synnystä oli tullut julkisuuteen, ja
-Numers vaati käsikirjoituksen takaisin, Bergbom lähetti aikaisimman,
-mutta antoi sitä ennen jäljentää sen ja herrojen J. Brofeldtin, I. K.
-Inhan, Alex. Slotten ja J. N. Reuterin tarkastaa ja todistaa
-jäljennöksen ja alkukirjoituksen yhtäpitäväisyys. Todistus on
-allekirjoitettu Helsingissä 10 p. lokak. 1892.
-
-[128] Tämä kuvaelma kuuluu nähtävästi myöhempään laitokseen, sillä se
-on niin yhtäpitävä kolmannen kuvaelman kanssa valmiissa näytelmässä.
-Sitä paitse siinä on viittaus sakaristokohtaukseen, joka on myöhempi
-lisäys. Tarkotamme Klaun kysymystä, mihin Kirsti on toimittanut
-"kerjäläisen, jonka varasti papilta".
-
-[129] Niinkuin lyhyestä selostetusta näkyy, on toiminnan kulku
-yhtämittainen ja selvä. Kumminkaan ei kuvaelmia ole kuin viisi, vaikka
-viimeinen on merkitty "seitsemäs". Oliko tarkotus jakaa pari niistä
-kahteen, vai onko kaksi hävinnyt? Jos jälkimäinen olettamus on oikea,
-niin pitäisihän toiminnan kulussa olla aukkoja. Kun ei ole sitä
-kirjettä, joka arvattavasti seurasi lähetystä, on vaikea ratkaista
-asiaa. Ettei tässä kuitenkaan perusteellisempaa erehdystä voi olla, sen
-näkee seuraavasta, se on siitä, että Numers itse todistaa sen mitä
-valmiissa draamassa on eroavaa ja uutta olevan Bergbomin antamaa.
-
-[130] Lause näyttää sisältävän ristiriidan kun siinä toiselta puolen
-sanotaan että Bergbom on hyväksynyt kaiken ja toiselta puolen, että
-Numers on sisällykseen nähden alistuva hänen ohjaukseensa. Asia käy
-kuitenkin selväksi kun huomaa, että Numers sanalla "uppställning"
-(exposé) tarkottaa _ainehistoa_, s.o. draaman henkilöitä eri
-luonteineen ja heidän suhteitaan toisiinsa. _Siinä_ Bergbom ei ollut
-ehdottanut mainittavaa muutosta, sitä vähemmän kuin kaikki päähenkilöt:
-Klaus, Kirsti, Elina, Uolevi ovat kansanrunosta saatuja; kumminkin
-sommittelu muutettiin melkoisesti, ja samalla tuli traagillinen
-selkkauskin syvennetyksi.
-
-[131] Keksimällä pakinoivat rouvat Bergbom rikastutti kuvausta samoin
-kuin ehdottamalla rouvat Kuopion takana kappaleeseen.
-
-[132] Kirstin väite että hän on Klaun puoliso yhtä hyvin kuin Elina,
-vaikka ei pappi ollut vihkinyt häntä, tavataan jo Bergbomin
-oopperasuunnitelmassa (kts. I s. 156).
-
-[133] Kerjäläinen vastaa runon Kiesusta ("Kiesus äiänä käveli"), joka
-kysyy mitä katuva Klaus itkee? -- Bergbom ajatteli häntä mieheksi,
-joka mieron teillä kulkiessaan oli tutustunut hussilais- tai muuhun
-1400-luvun lahkolaisoppiin. Kirjantekijä muistaa hänen kysyneen, olinko
-missään kirjassa tavannut tietoja sen ajan lahkolaisista. Näin
-käsitettynä tällä sivuhenkilöllä on merkitystä ajankuvauksen kannalta.
-
-[134] Numersin oli niin vaikea luopua tulipalo-katastroofista, että
-hän vielä viimeiseen puhtaaksikirjoitettuun kappaleeseen lisäsi:
-"kerjäläisen puhuessa alkaa tulenhohde näkyä ja enenee enenemistään,
-niin että esiripun hitaasti laskiessa yleisölle käy selväksi, että talo
-palaa myrskyssä (!)"
-
-[135] Puhdas tulo teki 960 mk. Jo keväällä oli Numers saanut
-tekijäpalkkiona 600 ja jouluksi hallitukselta kunniapalkintona 2,000 mk
-"erittäin" Elinan surmasta.
-
-[136] Ehdotus saavutti myöhemmin hyväksymisen korkeimmassa paikassa.
-
-[137] Tavallinen maksu Ida Aalbergin vierailuista näinä vuosina oli
-150 mk illasta ja yksi "resetti" eli, niinkuin nykyään sanotaan,
-"lahjanäytäntö."
-
-[138] Muun muassa Numers puhuu eräästä käsikirjoituksesta, johon hän
-oli tehnyt viimeiset korjauksensa ja jonka hän vähän ennen
-näyttelemistä oli lähettänyt Bergbomille. Sen hän tahtoo takaisin,
-koska hän muka oli lahjottanut sen eräälle naistuttavalleen. Ettei
-Bergbom sitä antanut, riippui tietysti siitä, että se juuri oli sen
-yhteistyön tulos, josta erimielisyys oli olemassa. Muutoin arvaamme
-Bergbomin menettelyyn senkin vaikuttaneen, että Numers oli antanut
-Kuopion takana kappaleen Arpelle, ja tuli tämä itse Helsinkiinkin
-näyttelemään sitä ja siis Suomalaisen teatterin kanssa kilpailemaan,
-ennen kun näytelmä oli suomenkielellä "loppuunnäytelty". Kun pitää tätä
-esimerkkiä silmällä, ei ole lainkaan kummaa, että Bergbom teatterinsa
-tähden piti kiinni luonnollisesta oikeudestaan Elinan surmaan.
-
-[139] Koska tekstissä mainittujen lehtien huomautus että Suomalainen
-teatteri olisi verraten vähäisellä palkkiolla lunastanut itselleen
-tekijältä näyttelemisoikeuden, jolla se sitten oli ansainnut "kymmeniä
-tuhansia" nykyaikana ehkä näyttää merkitsevämmältäkin kuin 1890-luvun
-alussa, on tässä syytä muistuttaa että siihen aikaan 600 mk ei ollut
-niinkään mitätön palkkio. Tosiasia on näet että Suomalainen teatteri
-tässäkin kohden oli avaramielisempi kuin Ruotsalainen. Bergbom tahtoi
-aina että maksettaisiin mahdollisimman runsaasti ja milloin ei
-teatterin omista varoista katsottu voitavan antaa niin paljon kuin hän
-olisi suonut, koetti hän vaikuttaa niin että tekijät muualta päin
-saivat lisäpalkkiota. Siten oli hän myötävaikuttamassa siihen, että
-sekä Minna Canth että Numers saivat palkintoja. Numers sai siten
-Kuopion takana ja Elinan surma kappaleistaan, edellisestä 900 ja
-jälkimäisestä 3,560 markkaa (kts. ylemp. s. 416). Mahdollista on että
-nämäkin määrät tuntuvat pieniltä nykyään, jolloin kuulemamme mukaan
-käännöksistäkin vaaditaan yhtä paljon kuin ennen alkuperäisistä
-draamoista. Varmaa on kuitenkin että tekijät, heidän kirjeistään
-päättäen, olivat sangen tyytyväisiä Bergbomin aikaiseen maksutapaan. --
-Muutoin on huomattava, että suomalaisten kirjailijain palkkiot meillä
-alkoivat nousta vasta sen jälkeen kun kustannusosakeyhtiö Otavan
-perustamisen kautta (1890) tarpeellinen kilpailu kustantajain välillä
-oli syntynyt. Tämän kirjan tekijä on tässä tavallaan asiantuntija,
-sillä kun hän 1888 G. W. Edlundille tarjosi niin suuren (!) suomalaisen
-kirjan kuin Johannes Takasen elämäkerran kustannettavaksi, sai hän sen
-takaisin ivallisella hymyllä -- "Ei kannata, sehän on kokonainen
-taidehistoria, jos itse maksatte painatuksen, niin otan sen
-myytäväksi!" Silloin nolattu tekijä päätti, että suomalainen
-kustannusyhtiö Helsingissä on perustettava, ja kahta vuotta myöhemmin
-Otava alkoi toimensa. Sitä ennen Bergbom oli niitä harvoja, jotka
-olivat kohdelleet suomalaisia kirjailijoita -- kirjailijoina.
-
-[140] Meidän harventamamme.
-
-[141] Numersilla oli ollut tekeillä kappale nimeltä "Snälla flickor".
-
-[142] Tulen polttama lapsi pelkää tulta.
-
-[143] _Olga Salo_, s. 29/12 1865, muurarimestari W. Piirosen tytär
-Viipurista, yksityisen venäläisen koulun käynyt, vasta 16-vuotiaana
-oppinut suomea, mutta niin hyvin siihen perehtynyt, että suomentajana
-(venäjän- ja saksankielistä) ja kirjailijanakin toiminut. V 1887
-liittynyt Aspegrenin seurueeseen, jonka jäsenenä jonkun aikaa nauttinut
-rva Raa-Winterhjelmin opetusta Tukholmassa; naimisissa Oskari Salon
-kanssa, joka vuotta myöhemmin muutti Aspegrenilta Suomalaiseen
-teatteriin.
-
-_Mimmi Lähteenoja_, s. 27/8 1865, korpraalin tytär Helsingistä,
-kansakoulun käynyt, Aspegrenin seurueessa v:sta 1888.
-
-_Otto Närhi_, s. Rautalammilla 1864, oli soittajana Kuopion
-pataljoonassa ennen kun 1884 liittyi Aspegrenin Kansanteatteriin.
-
-[144] Tämä rintakuva, jonka Runeberg teki omasta alotteestaan, on nyt
-pronssiin valettuna Kansallisteatterissa. Se samoin kuin ennen mainittu
-(kts. ylemp. s. 419), samassa paikassa nähtävä, Rob. Stigellin
-muovailema Emilien rintakuva valettiin -- Emil Vikströmin välityksellä
--- pronssiin Brüsselissä 1908. Kustannuksiin käytettiin sisarusten
-hautapatsaan pystyttämistä varten kerättyjä, ylijääneitä varoja.
-
-[145] Nämä sanat tarkottanevat "Kovan onnen lasten" aikoja ja
-teatterissa tapahtuneita sisällisiä rettelöitä, joissa seurueen jäsenet
-näyttäytyivät kovin vähän ymmärtävän panna arvoa johtajaan, joka heillä
-oli.
-
-[146] Niin oli tehty edellisenäkin syksynä ja oli siis Minnan
-väite, että kappaletta U. S:n arvostelijan "kiellosta" ei oltu
-kansannäytännössä esitetty, väärä.
-
-[147] Suora viittaus siihen mitä oli tapahtunut nähdään paitse parissa
-edellisessä otteessa eräässä Minna Canthin kirjeessä Emilielle
-(15/7 1891), jossa hän -- kerrottuaan miten Kuopiossa "nuorten"
-piireissä tapahtuneissa neuvotteluissa kirjailijayhdistyksen
-perustamisesta voitolle oli päässyt (Minnan vastustama) mielipide, että
-yhdistys on käsittävä myöskin ruotsalaisia kirjailijoita -- lausuu: "On
-se luonnollista nykyisissä oloissa tuo liittyminen sveeseihin.
-Ajatelkaamme vaan Ahon asemaa viime valtiopäivillä [se on m.m. 'Yksin'
-kirjan arvostelua, kun oli kysymys kirjailijapalkkioista]. Ja mitä
-minun kokemuksiini tulee, niin -- nehän tunnette. Ei minulla ollut
-Kovan onnen lapsissani puolellani muut kuin Nya Pressen. Ja kun
-Suometar viime vuonna kertoo Suomalaisen teatterin hyvästä
-menestyksestä, ei se katso maksavan vaivaa edes mainitakaan, että
-siellä myöskin oli näytelty kotimainen kappale [Papin perhe!].
-Muistuipa silloin mieleeni, kuinka sveesit olivat ottaneet
-Tavaststjernan huonot 'Affärit' vastaan. Fennomaanit eivät pane mitään
-arvoa kirjallisuudelle, he ennemmin tahtoisivat sen tukahuttaa, jos
-mahdollista. Kun ei omalta puolueelta saa minkäänlaista sympatiaa, ja
-kun ruotsinmieliset ovat siihen määrään ystävällisiä kuin he ovat,
-miksi emme silloin tarttuisi ojennettuun käteen. Että minä sen teen
-haikealla mielellä on luonnollista, sillä minulla on vielä muistossa
-entiset ajat, jolloin kaikki henkinen työ suomalaisella taholla sai
-tukea ja kannatusta fennomaaneilta. Nyt päin vastoin. Niin ajat
-muuttuvat. Nuoret ovat onnellisempia, sillä he voivat vapaammin
-jättää entiset ystävät ja liittyä toisiin, taikka oikeastaan he
-ruotsinmielisissä vasta saavat ystäviä. Muun muassa on nyt kysymys
-Kalle Ahon 'Epäilijän' kääntämisestä ruotsinkielelle, jolloin se
-myöskin tulisi otettavaksi Ruotsalaisen teatterin ohjelmistoon. Ei
-suinkaan ole hänen syynsä, että näin käy. Eikä myöskään sovi ihmetellä,
-jos hänestä, kaikista periaatteista huolimatta, sen jälkeen tulee
-Ruotsalaisen teatterin palvelija. Syyt ovat ihmeteltävät ja ikävät, --
-seuraukset ovat luonnolliset (!)." -- Näkeehän tästä, että Minna
-Canthissa se kiihottunut mieliala kuvitteluineen, johon luopuminen
-perustui, oli jo täysin kehittynyt kesällä 1891.
-
-[148] Muillekin Sala kirjoitti jäähyväiskirjeitä, muun muassa nti
-Emilie Stenbergille yhden, joka sisälsi viimeisiä sanoja ja
-tervehdyksiä kullekin toverille erikseen.
-
-[149] Nähtävästi kirjoittaja on Salaa varten sattuvasti käyttänyt
-sanoja ja lauseita niistä muistosanoista, jotka Bergbom 1883 oli
-kirjoittanut Vilhosta (kts. ylemp. s. 152). Bergbom itse ei ole voinut
-Salasta kirjoittaa, aika ei olisi sitä myöntänyt.
-
-[150] Meillä on käytettävänämme ainoastaan alustelma, johon korjauksia
-on tehty. Mahdollista lienee, että joku kohta vielä muutettiin
-puhtaaksikirjoittaessa, mutta pääasiassa sen sisällys epäilemättä on
-sanasta sanaan semmoinen, jollaisena rva Canth sai sen luettavakseen.
--- Lukijaa kehotetaan silmäilemään Minna Canthin syytöksiä (siv. 444),
-sillä kirjoitus kohdistuu niihin, toiseen toisensa perästä.
-
-[151] Tämän jälkeen seuraa käsikirjoituksessa pyyhitty kohta, jossa
-sanotaan, että kappaleen esittäminen Uudenmaan pataljoonan
-seuranäytännöissä yksinkertaisemmin on siten selitettävissä, että
-ruotsinmielisillä upseereilla ei ollut aavistustakaan Kovan onnen
-lapsista, "oliko se kala vai lintu!"
-
-[152] Arvostelija, jota tässä tarkotetaan, oli maisteri Rinne, joka
-1890-91 kirjoitti teatterista U. S:een. Kun lokakuulla 1890 oli
-näytelty Calderonin Elämä on unelma ja Shakespearen Hamlet, katsoi hän
-syytä olevan muka yleisön nimessä moittia ohjelmistoa liiallisesta
-klassillisuudesta. "Suomalaisen teatterin ystävä" (tämän kirjan tekijä)
-esiintyi 11/11 ohjelmiston puolustajana sitä paremmalla syyllä kuin
-tunnettu oli, että klassilliset näytelmät olivat säännöllisesti
-menestyneet paremmin kuin uudenaikaiset. -- Se joka piti Papin perhettä
-vähemmän sopivana kansannäytännöksi, lienee kuitenkin ollut toinen
-tilapäinen arvostelija. Kun näet Papin perhe syksyllä 1891 oli
-kansannäytäntönä annettu, julkaisi eräs "katselija" U. S:ssa pitkän
-kirjoituksen, jossa hän laajasti puhuu niistä kasvatusperijohteista,
-jotka hänen mielestään kappaleessa tulevat näkyviin. Arvattavasti luuli
-Minna Canth tämän hänelle hyvin epäsuosiollisen kirjoituksen
-vaikuttaneen Bergbomiin. Syy ettei Papin perhettä voitu
-näytäntökaudella 1891-92 _useammin_ kuin yhden kerran esittää
-kansannäytäntönä, oli kuitenkin tekstissä mainittu, Salan
-ulkomaanmatka.
-
-[153] Niille, joista Bergbomin sanat tuntuvat liian ankarilta,
-muistutamme mitä tri Rolf Lagerborg ruotsalaistemme hirmulapsena
-(enfant terrible) lausuu Framtid lehdessä 1906 n:o 19 puhuessaan
-ruotsalaisten tulevaisuudesta kun suomalaisuus pääsee voitolle:
-hallitsevien jälkeläisinä he muuttavat mieluummin pois kun taipuvat
-"entisten renkiensä" alle, "kasvatettuina ylenkatsomaan suomalaisuutta"
-on heistä, ruotsinkielen alistettu asema "arvokkaisuuden ja ihmisarvon
-uhraus". -- Bergbom oli siksi kokenut, että hän, niinkuin vanha
-lausetapa kuuluu, "tunsi Pappenheimiläisensä".
-
-[154] Kuinka Minna Canth kahdeksan vuotta ennen -- silloin kun hän
-todella rakasti Suomalaista teatteria -- puhui siitä, näyttää seuraava
-ote kirjeestä Emilie Bergbomille (28/6 1884): "Ollakseni oikein
-runollinen vertaan Suomalaista teatteria ihanaan puuhun, jossa me
-kaikki olemme oksia ja jossa Tohtori ja Emilie ja Ida Aalberg ovat
-kaikkien suurimpia oksia. Kuinhan en minä oksa vaan kuivettuisi ja
-karsittaisi pois." -- Todellisuudessa hän itse repäisi itsensä irti
-"ihanasta puusta".
-
-[155] Valaiseva on erään tunnetun ruotsinmielisen vastaus kun
-keskustellessa Bergbomin ja Numersin välisestä riidasta kysyttiin:
-"Mutta mitä sitte, jos Numersilta ei enää mitään valmistuisikaan, kun
-hän jää yksin?" -- "Se on yhdentekevä, kun vaan ei Suomalainen teatteri
-ansaitse rahaa hänen kappaleillaan!"
-
-[156] Lähteissämme ei ole mitään tietoja siitä että Bergbom olisi
-vaikuttanut tämän draaman syntyyn. Kumminkin tiedämme niin tapahtuneen,
-sillä samoin kuin hän kävi Numersin luona neuvottelemassa uusista
-draamoista, kävi hän syksyllä ja talvella 1891-92, jolloin näytelmä
-kirjoitettiin, Tavaststjernan luona, joka silloin asui Malmilla. Kirjan
-tekijä on kuullut tämän Bergbomin omasta suusta. -- Runoilija koetti
-aluksi kirjoittaa näytelmänsä suomenkielellä. Hän lähetti näet
-23/11 1891 neljä "suorasti suomeksi" kirjoitettua kohtausta K. Leinolle
-tarkastettavaksi. Myötäseuraavassa kirjeessä hän sanoo: "Koko tämä
-juttu syntyi siitä, että minä tunsin ajattelevani suomeksi, kun panin
-ruotsalaisia sanoja Pihlin ja Lehtimaan suuhun". (Nykyaika 1898 s. 241
-ss.) Sittemmin hän kuitenkin luopui yrityksestään ja pyysi Ahoa
-suomentajaksi.
-
-Uramon torppa oli ensimäinen näytelmä, jonka esittämisoikeudesta
-tekijän ja teatterin välillä (tanskalaisen mallin mukaan) laadittiin
-välikirja. Näytteeksi suomennamme sen tähän:
-
-    Sopimus Suomalaisen teatterin ja minun välilläni oikeudesta
-    esittää 4-näytöksistä draamaani Uramon torppa.
-
-    I. Niin pian kun johtokunta on hyväksynyt kappaleeni näyteltäväksi,
-    saan minä palkkiona viisisataa (500) mk.
-
-    II. Jokaisesta kolmestakymmenestä (30) ensimäisestä näytännöstä,
-    joko ne tapahtuvat Helsingissä taikka maaseudulla, saan minä
-    kymmenen (10) prosenttia teatterin bruttotulosta tekijäpalkkiona.
-
-    III. Kaikista seuraavista näytännöistä saan viisi prosenttia
-    teatterin bruttotulosta.
-
-    Yllämainituilla ehdoilla luovutan minä tämän draamani
-    esittämisoikeuden Suomessa Suomalaiselle teatterille, kuitenkin
-    niin että sen yksinomainen esittämisoikeus on voimassa Helsingissä
-    viisi vuotta eteenpäin tästä päivästä lukien, maaseudulla kolme
-    vuotta.
-
-    Helsingissä 7 p. marrask. 1892.
-
-                                   Karl A. Tavaststjerna.
-
-    Tämän sopimuksen hyväksyy:
-
-                                   (Johtokunnan jäsenten nimet.)
-
-[157] Tammikuulla olisi otettu uudempi Ibsenin näytelmä Rakennusmestari
-Solness esitettäväksi, jos Ida Aalberg olisi suostunut näyttelemään
-Hilda Wangelia, mutta vastaus oli kieltävä.
-
-[158] Tekijäpalkkiona maksettiin K. Aholle 400 sekä M. Vuorelle ja
-Numersille kummallekin 150 mk.
-
-[159] Erkko oli niin erinomaisen arkaluontoinen, ettei hän pyytänyt
-eikä ottanut neuvoja runoilijatoimessaan. Ainoa tapa millä Bergbom
-lienee vaikuttanut tähän näytelmään oli se, että hän pyyhkimällä eli
-poisjättämällä eräitä lyyrillisiä kohtia teki sen otollisemmaksi
-näyttämölle. Oikeus "pyyhkimiseen" onkin, niinkuin tiedetään, niitä,
-joista teatterinjohtaja viimeksi luopuu!
-
-[160] Kaarlo toimitti kaikki asiat kirjoittamalla nti Elfvingille.
-Eräässä kirjeessä 30/4 tavataan seuraava lystillinen kohta, joka koskee
-Prinsessa Ruususta: "Ruususessa tarvitaan lapsibaletti. Tahdotko sanoa
-sen affishörskalle, niin että hän ajoissa hankkii tanssijoita. Meillä
-pitää olla kahdeksan 6 à 7-vuotista, kuusi 9 à 10-vuotista, kuusi
-12-vuotista -- kaikki tyttöjä. Sitäpaitsi kymmenen poikaa noin
-6--10-vuotista. Joka illasta, olkoon harjotus taikka näytäntö, maksamme
-25 penniä. Jos sattumalta joku _taitava_ täysikäinen olisi saatavissa,
-niin voidaan häntäkin käyttää -- jokapäiväisistä löntyistä emme huoli."
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III***
-
-
-******* This file should be named 51584-8.txt or 51584-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/5/8/51584
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/51584-8.zip b/old/51584-8.zip
deleted file mode 100644
index ff8e3bb..0000000
--- a/old/51584-8.zip
+++ /dev/null