As captured February 6, 2025

3 files changed, 31536 insertions, 15967 deletions

diff --git a/51584-0.txt b/51584-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..134764d
--- /dev/null
+++ b/51584-0.txt
@@ -0,0 +1,15569 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 51584 ***
+
+SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III
+
+Nousuaika, 1879-93
+
+Kirj.
+
+ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ
+
+
+
+
+
+
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1909.
+
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+  VIII. Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.
+    IX. Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.
+     X. Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.
+    XI. Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.
+   XII. Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.
+  XIII. Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.
+   XIV. Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.
+    XV. Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.
+   XVI. Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.
+  XVII. Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.
+ XVIII. Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.
+   XIX. yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.
+    XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.
+   XXI. Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.
+        Viiteselitykset.
+
+
+
+
+VIII.
+
+Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.
+
+
+Edellinen jakso kertomustamme päättyi Suomalaiselle oopperalle
+omistettuihin jäähyväissanoihin. Aikalaiset eivät kuitenkaan tienneet,
+että teatteri tästä lähtien oli käsittävä ainoastaan puhenäyttämön,
+eikä siis näytäntökauden loppuessa keväällä 1879 havaittu mitään
+alakuloisuutta sen ystäväpiirissä. Päin vastoin oli, kaikesta päättäen,
+mieliala reipas ja luottavainen. Ja olihan siihen aihettakin. Oopperan
+viimeinen näytäntösarja oli jättänyt jälkeensä kauniita muistoja ja
+puheosastokin oli tehnyt hyvän vaikutuksen. Ensi kerran se oli
+näytellyt Helsingissä yhtä mittaa kolme kuukautta ja ensi kerran
+Bergbom oli voinut panna koko aikansa ja voimansa sen johtoon, ja tulos
+oli ollut ilahduttava: näytännöt olivat alkaneet vetää Arkadiaan paitse
+varsinaista yleisöään ennen välinpitämättömiäkin, ruotsalaisia
+katsojia.
+
+Tämän saamme tietää Emilie Bergbomin kirjeistä veljelleen, joka
+toukokuun keskivaiheilla oli lähtenyt ulkomaille. Siten hän 27/5
+kirjoittaa Jane Eyrestä:
+
+"[Ida] Aalberg menestyy suuremmoisesti. B. O. Schauman sai pyhänä
+Nordenstamin teatteriin, ja ukko ihastui niin, että hän seisoi
+paikallaan viime hetkeen ja taputti käsiään ja kumarsi, aivan niinkuin
+Trapp ennen muinoin Frankenfeltille. Hän lähetti kysymään, esiintyykö
+Aalberg vielä -- tämä oli 'yhdellä hyökkäyksellä valloittanut hänet'.
+Kaikki kolme kertaa on meillä ollut vallan hyvä huone, mitä tyytyväisin
+yleisö, kättentaputuksia ja esiinhuutoja sekä kukkia Aalbergille joka
+ilta. Hän onnistuukin oikein hyvin, mutta melkein enemmän ilahduttaa
+minua Leinon menestys. Kahdessa ensimäisessä näytöksessä hän
+näyttelee erittäin hyvin; kolmannessa hän sentään on heikko ja
+lemmentunnustuksessa hyvinkin heikko. Kyllä meidän täytyy ponnistaa
+voimiamme saadaksemme hänet ensi vuonna ulkomaille." --
+
+[Ja 3/6 samaan ääneen:] "Eilen päätimme ja loistolla. Vaikka oli mitä
+kaunein kesäilma ja ruotsalainen oopperanäytäntö (jopa Cornevillen
+kellot!), oli meillä 480 mk -- sangen hyvä tulo neljänneltä kerralta
+Jane Eyreä. Yleisö oli melkein yksinomaan ruotsalaista, jopa oli pari
+kaartinupseeriakin eksynyt Arkadiaan, ja kumminkin olivat
+suosionosotukset vilkkaita ja lämpimiä; Aalberg sai kaksi komeaa
+kukkavihkoa bravohuutojen kaikuessa. -- Saa nähdä kestääkö ihastus
+syksyllä! Onneksemme alkaa ruotsalaisen puheosaston huono maine
+vakaantua yleisössä." --
+
+Kuultuansa Nordenstamin lausuneen: "Ruotsalainen teatteri olisi
+onnellinen, jos sillä olisi semmoinen näyttelijätär" [kuin Ida
+Aalberg], Emilie pelkää, että ruotsalaiset koettavat houkutella hänet
+puolelleen -- eikä vuottakaan kulunut ennen kun semmoisia yrityksiä
+tehtiin, joskin turhaan.
+
+Yhtä ilahduttava seikka, kuin puhenäyttämön kasvava menestys, oli se
+että yhä enemmän alettiin käsittää Suomalaisen teatterin kansallista
+merkitystä. Todistukseksi viittaamme "Maalaisen" kirjoitukseen U. S:ssa
+(12/5).
+
+Siinä tekijä, huomautettuaan kuinka teatteri kaikissa kulttuurimaissa
+tunnustetaan tärkeäksi kansalliseksi sivistyslaitokseksi ja kuinka on
+havaittu sen erittäin hyödyttävän kansallisia pyrintöjä semmoisissa
+maissa, joissa vieraskielinen sivistys on masentanut kansan henkisiä
+voimia, sanoo yleisesti tunnetuksi, että Suomalainen teatteri lyhyellä
+toimiajallaan on suuresti virkistänyt suomalaisuutta ja tuonut monta
+uutta ystävää suomenmielisten joukkoon. Aivan tärkeää kansallisille
+riennoillemme oli hänestä sentähden, että taidelaitos edelleenkin
+elossa pysyi ja vahvistui, ja oli sitä yksin mielin harrastettava.
+Teatteri vaati näet suuria uhrauksia, jommoisia sen osaksi jo oli
+tullutkin etupäässä Helsingissä. Mutta koska pääkaupungin
+suomenmielisillä muutenkin oli monta kansallista yritystä
+kannatettavana, katsoi kirjoittaja välttämättömäksi, että maalaiset
+entistä suuremmassa määrässä rientäisivät pääkaupunkilaisille avuksi,
+ja hän ehdottaa, että ensi kesänä, Juhannuksen aikana, kaikissa
+maalaiskunnissa toimeenpantaisiin seuranäytelmiä Suomalaisen teatterin
+hyväksi. Hän ei epäillyt että tulos olisi hyvä, jos kaikkialla
+ryhdyttäisiin asiaan, ja se seikka että koko maassa samaan aikaan
+puuhattaisiin samaa, "antaisi yritykselle jonkinlaisen yleiskansallisen
+merkityksen, joka vaikuttaisi ylentävästi ja innostuttavasti kaikkien
+mieliin".
+
+Tämä alote esiintyi niin myöhään keväällä, ettei se voinut välittömästi
+johtaa toivottuun päämäärään. Mutta ei se silti ollut turha. Ennenkin
+ja erittäin tänä keväänä oli erinäisissä kaupungeissa, niinkuin
+Turussa, Jyväskylässä, Vaasassa ja Hämeenlinnassa, toimeenpantu
+rahankeräyksiä teatteria varten, mutta tästä lähtien alkoi
+maalaiskunnissakin ilmaantua samanlainen harrastus, ja tositeossa
+Maalaisen ehdotuksen vaikutus ulottui vuosikausien halki. Melkoinen
+ansio siitä tulee Suomettaren Matillekin, joka näinä aikoina ei ollut
+kukaan muu kuin Antti Jalava. Tämä innokas teatterin ystävä näet ei
+ainoastaan kannattanut Maalaisen ehdotusta, vaan kirjoitti omastakin
+puolestaan tavan takaa lämpimiä kehotuksia samaan suuntaan, ja kesän
+alkupäivinä hän U. S:n mukana levitti varta vasten toimittamansa
+vihkosen, jossa neuvottiin miten seuranäytäntöjen toimeenpanemisessa
+oli meneteltävä.[1]
+
+Samaan aikaan Jalava pitkässä Matin kirjeessä [4/6] loi katsauksen
+teatterin vaiheisiin. Siinä hän osotti kuinka ahtaissa oloissa työtä
+oli tehty. "Menneet seitsemän vuotta ovat Suomalaiselle teatterille
+todellakin olleet seitsemän laihaa vuotta." Niiden kuluessa oli
+Ruotsalainen teatteri saanut 80,000 markkaa enemmän valtioapua, ja
+vasta nyt oli -- mikä kiitoksella tunnustettiin -- Suomalaiselle
+myönnetty yhtä suuri vuotuinen avustus. Mutta silti ei tulos ollut
+vähäarvoinen: puhenäyttämön ohjelmisto käsitti jo 112 kappaletta ja
+niiden joukossa näytelmäkirjallisuuden parhaimpia, ja esitykseenkin
+nähden oli voittoja saavutettu. Kerskailematta teatteri siis saattoi
+itsestään sanoa:
+
+    Laun hiihin laulajoille,
+    Laun hiiliin, latvan taitoin,
+    Oksat karsin, tien osoitin -- --
+
+"Ja se voima, joka tähän saakka oli auttanut, oli entisellään, kansan
+lämmin, uhrauksia tekevä _rakkaus_." --
+
+Ensimäinen maalaiskunta, jossa tänä kesänä juhla seuranäytäntöineen
+toimeenpantiin teatterin hyväksi, oli Vesilahti, ja oli saalis 700 mk.
+"Todella kaunis lahja yhdestä ainoasta pitäjästä", Emilie kirjoitti
+Kaarlolle. Oulusta tuli 273 mk työväestön toimeenpanemista
+iltahuveista.
+
+Puhenäyttämön edistys teki Emilie Bergbomin "päivä päivältä
+vastahakoisemmaksi" ajattelemaan oopperan jatkamista. Sitä vastoin hän
+innolla valmisti tulevan näytäntökauden puhe-ohjelmistoa. "'En voi' on
+kollatsionoitu", hän kirjoittaa [27/5], "Almbergin, Roistoväkeä Vilhon
+ja Sisarukset minun johdollani. Tänään kollatsionoidaan 'Sydän
+unhotettu' Almbergin johtaessa, jotta hän tarpeen mukaan voi tehdä
+korjauksia [suomennokseen]." Samalla luetellaan toisia kappaleita,
+jotka jo olivat suomentajain käsissä taikka joille kääntäjiä haettiin.
+Anzengruberin Der Meineidbauer (Valapatto) näytelmän kanssa Emilie kävi
+turhaan monen luona -- Godenhjelmistä, Almbergista, Slööristä,
+Salosesta se oli joko liian pitkä tai liian vaikea; vihdoin Törmänen
+sen otti.
+
+Mutta miten oltiinkaan innokkaita ja luottavaisia, tiesivät ainakin
+läheisimmät, että teatterin olemassaolo edellytti mitä suurinta
+säästäväisyyttä. Tämän ajatuksen tapaa alinomaa Emilien kirjeissä.
+Säästäväisyydestä tehtiin näyttelijöillekin seuraava vaihtopuolinen
+ehdotus: joko he näyttelevät maaseuduilla taikka ovat vapaita saaden
+vain puolet palkastaan kesäkuukausilta. Seurue valitsi jälkimäisen
+vaihtopuolen, sentähden heittäytymättä toimettomuuteen. Jäsenet
+jakaantuivat kahteen ryhmään, joista lukuisampi (taiteilijaparit
+Aspegren ja Leino, Ida Aalberg y.m.) oli omin päin näyttelevä
+Viipurissa ja pienempi Tampereella.
+
+Kun Kaarlo Bergbom tänä keväänä lähti ulkomaille, oli hänellä kaksi
+asiaa mielessä. Toinen oli nyt niinkuin aina teatteri, toinen eräs
+kirjallinen yritys. Toukokuun alussa oli Suomalaisen Kirjallisuuden
+Seura pyytänyt häntä kirjoittamaan yleisen kirjallisuuden historian
+suomenkielellä, ja kun ooppera ei enään ollut kiusaamassa, hän alkoi
+kuvitella voivansa suorittaa mieluisen tehtävän, jota hän jo
+kymmenkunta vuotta ennen oli ajatellut elämäntyökseen. Totta kyllä oli
+kova todellisuus näyttävä, että hänen täytyi uhrata sekin mieliteko
+teatterille. "Thalia on kademielinen lemmitty", hän myöhemmin lausui,
+kun kirjallisuushistoria tuli puheeksi, mutta vastaiseksi hänellä ei
+vielä ollut sitä kokemusta. -- Siitä ynnä muusta antavat tietoja
+seuraavat otteet sisarusten kirjeenvaihdosta.
+
+Bergbom matkusti Bruno Böökin kanssa 13/5 Hanko-laivalla Tukholmaan --
+säästäväisyydestä etusalongissa.
+
+(Kööpenhamina 19/5). -- "Tukholmasta on mainittava ainoastaan
+[Björnsonin s.v. ilmestynyt] Leonarda, jonka näin Uudessa Teatterissa.
+Kiehtova, runollinen, sydäntäkouristava kappale; mutta ei otollinen
+suurelle joukolle. Runoilija on päättänyt näytelmänsä epäsoinnulla
+huolimatta sivellä sitä tekosovinnolla, jossa pariton ja tasainen
+parhaimman mukaan sovitellaan yhteen. Kaikkialla salongissa
+valitettiinkin: 'eriskummallista', 'käsittämätöntä', 'katkelmallista'.
+Minusta se oli hyvin selvä, mutta miten sitä voitiin väärin käsittää,
+huomasin seuraavana päivänä parin lehden kokonaan erehdyttävästä
+selostelusta. Muutoin oli huone tyhjä -- ensi iltana. Tietysti johtui
+se valtiollisesta vihamielisyydestä Björnsonia kohtaan lippukysymyksen
+tähden; mutta se olikin kaviaaria talonpojille. Cornevillen kellot!
+kas siinä jotakin toista. Leonarda sopii meille sangen hyvin,
+jollen ota lukuun nimiroolia. Rva Aspegrenilla ei ole riittävästi
+'suuremmoisuutta' ja Kaarola on liian nuori. Hedvig Winterhjelm
+olisi siinä ihan paikallaan. Jos hän tulee syksyllä, on kappale
+välttämättömästi otettava. Aalbergille on siinä erittäin suloinen rooli
+ja toinen Stenbergille sopiva, jos hän osaa antaa sille tarpeeksi
+auktoriteettia. Kenties sopii rva Aspegren paremmin. Miesroolit
+toisarvoisia."
+
+"Tulimme Tukholmaan vasta torstaina (15/5) ja lähdimme perjantaina.
+Lauantaina saavuimme tänne ja tänään jatkamme Lyybekkiin. Täällä olen
+nähnyt erittäin mieltäkiinnittävän Kesäyönunelma-näytännön, joka antoi
+minulle oivallisia aiheita kappaleen näyttämöllepanoa varten, jos
+joskus voisimme ajatella sitä näyteltäväksi. Se oli hyvin
+tunnelmallinen, vaikka jotenkin balettimainen. Näytteleminen oli oivaa,
+mutta ehkä liian siroa ja velttoa ollakseen Shakespearea. Edellisenä
+iltana näin kaksi vanhaa ranskalaista komediaa, jotka esitettiin perin
+hyvin, mutta olivat niin vanhanaikuisia, että haisivat hometta. Ei toki
+klassillista, kunnioitettavaa hometta, vaan aivan uutukaista. -- --
+Pelkään olevani ikävä matkatoveri Böökille. Hänellä on ehdoton taipumus
+sirkukseen ja varieteehen. Kyllä Leino olisi ollut soveliaampi
+matkustamaan." --
+
+(Wien 30/5). Matkalla Berliniin Bergbom oli niin pahasti vilustunut,
+että vielä Wienissäkin vilu ja kuume vuorotellen vaivasivat häntä.
+Kumminkaan hän ei peljännyt oikein sairastavansa. Teatteriin nähden oli
+hänellä ollut onni. Berlinissä hän oli nähnyt Antigoneen ja Uriel
+Acostan, Wienissä Götz von Berlichingenin ja Wagnerin Niebelungit.
+Aikoen viipyä Wienissä koko kesäkuun hän oli vuokrannut yksityisen
+asunnon; Böök samoin, mutta erikseen.
+
+(Wien 5/6). "Rakas sisar! Olen sydämestäni iloinen, että sesonki loppui
+ilman häiriötä tai ikävyyttä. -- -- Onko Tohtori Klaus tullut
+Blochilta?[2] Jos niin on, niin ryhtyköön Törmänen siihen. Muutoin näin
+sen toissa päivänä ja ajatellessani sen europpalaista menestystä täytyy
+minun huudahtaa: Quel bruit pour une omelette! Hyvänsävyisiä ihmisiä,
+hyvänsävyisiä olosuhteita, moralisia mietelmiä, kaikkialla
+rehellisyyden ja kunnollisuuden haju -- mutta mikä proosan erämaa! Ei
+kohtausta, ei luonnetta, ei probleemia, joka herättäisi vähintäkään
+esteettistä viehätystä. Kumminkin otamme kappaleen, sillä sen
+poroporvarillisella todellisuudella on ainakin se ansiopuoli, että se
+pakottaa näyttelijöitämme puhumaan luonnollisesti. -- -- Sanot Törmäsen
+kääntäneen Mädchenschwüre (Neitojen valat) ja Wenn die Frauen weinen
+(Vaimojen kyyneleet). Rakas sisar, lue jälkimäinen ja pyyhi kaikki
+loukkaava, jos semmoista on pujahtanut mukaan. Tiedäthän ettei
+Törmäsellä ole paljo aistia. Edellinen oli mukailtava -- ehkä luet
+senkin ja mainitset, miten hän mielestäsi on onnistunut."
+
+"Olen koettanut perehtyä paikkakunnan oloihin, mikäli heikkouteni on
+sallinut. -- Kirjallisuushistorialliseen teokseeni huomaan tarvitsevani
+paljon aikaa. Mahdotonta on kirjoittaa se niin lyhyesti kuin
+kirjallisuusseura vaatii, jollen ota mukaillakseni jotakin
+ulkomaalaista teosta. Mutta sitä en mielelläni tekisi, sillä kirjasta
+tulisi silloin ainoastaan puoleksi taikka ei puoleksikaan alkuperäinen.
+-- Böökiä tapaan harvoin. En tiedä miksikä, mutta en pääse häntä
+lähemmäksi -- tiemme käyvät niin erikseen. Asuntoni on huokea, mutta
+myöskin epämiellyttävä, ummehtunut ja epäterveellinen. Isäntäväki on
+toki siivoa. Teitä kotolaisia muistelen aina. [Ja sen johdosta mitä
+Emilie oli kirjoittanut erään sisarenpojan kivulloisuudesta:] Syvästi
+koski minuun mitä kerroit M:sta. Lemmikki parka, en edes tiedä onko
+meidän toivominen, että hän eläisi, jos hänen elämänsä tulee elämäksi
+täynnä tuskaa. Unessa olen jo kaksi kertaa nähnyt hänet kuolleena. --
+Jumalan haltuun, armaani, terveisiä kaikille rakkaille sukulais- ja
+ystäväpiirissä Kaarloltasi." (Kirjeeseen on liitetty eri lehti, jolla
+on 17 numeroittua kysymystä teatterioloista y.m.)
+
+(Helsinki 11/6). -- "Älä laiminlyö terveyttäsi, vaan käy lääkärillä ja
+lähde Karlsbadiin, jos hän neuvoo sitä. Sinun täytyy myös muuttaa
+asuntoa, jos se on epäterveellinen." -- Emilie vastaa sitte järjestään
+kysymyksiin, sillä "onhan sietämätöntä ettei vastata kun kysyy".
+(Vastauksista otamme joitakuita:) Syy miksi 'Kaupunkimme rouvat'
+menestyi niin huonosti oli melkoisessa määrässä Vilhon, joka näytteli
+_hyvin_ huonosti, naiset olivat paljon parempia. 'Ballo in maschera'
+teki fiaskon Ruotsalaisessa teatterissa, esitys kuuluu olleen surkea.
+Nti Stenberg oli erinomainen 'Orposisaruksissa'. Navrátil on
+Tikkurilassa ja näyttää aikovan jäädä tänne talveksi. Alma Fohström
+kiertelee Johannes Hahlin kanssa maaseuduilla, antaen konsertteja.
+-- -- "Ylipäätään olen niin tietoinen siitä että meidän tulevana
+talvena täytyy säästää viimeiseen saakka, että välitän vähän
+lauluohjelmistosta. Säestys maksaa aina. Orkesteri suututti minua viime
+hetkeen asti. 'Jane Eyressä' oli pitkä väli 1:sen ja 2:sen näytöksen
+välillä, ja vaikka usein pyysin, että silloin soitettaisiin kaksi
+numeroa, niin eipä vaan sitä tehty. Yhtä typerä oli se 'Lemmenjuoman'
+harjotuksissa. Olin antanut heille nuotit läpikäytäväksi maanantaina
+aamupäivällä ja itse pyhänä kehottanut heitä siihen. Klo l/2 5 oli
+sitte 'Orposisarusten' harjotus, ja k:lo 7:ksi oli määrätty
+'Lemmenjuoman' harjotus. Mutta tietysti oli orkesteri niin ylhäinen,
+ettei se tahtonut vaivata itseään kahta kertaa samana päivänä. Se tuli
+k:lo 7 ja vasta silloin se ensi kerran harjotti musiikin ja muitten
+täytyi istua ja odottaa puolitoista tuntia. Olin hyvin pahoillani enkä
+voinut olla suoraan sanomatta, että totta kai heitä oli kovin rasitettu
+toukokuulla! Tunnustan että he näyttivät hyvin noloilta. -- Hyvästi.
+oma Kaarloni. Jumalan haltuun; hoida terveyttäsi, niin että palaat
+hyvissä voimissa; tiedäthän kuinka tarpeen se on. Koeta päästä
+ystävällisemmälle kannalle Böökin kanssa."
+
+(Wien 13/6). -- "Böökin matkan laita on vähän ikävä: Strakosch[3] on
+mennyt Karlsbadiin. Nyt ajattelemme, olisiko hänen matkustettava
+Müncheniin saadakseen tuntia Possartilta. -- -- Siitä mitä olen nähnyt
+viehättänee sinua Kuningas René sekä Pitt ja Fox. Meidän Jolanthamme
+[Ida Aalberg] on ehdottomasti parempi kuin täkäläinen nuori debytantti
+(Fräulein Heese). Krastel (Tristan) ja Hallenstein (René) antoivat
+tietenkin aivan toisen sävyn kohtaukselle, jossa Jolantha ei esiinny,
+kuin mitä meillä nähtiin. Näyttämöllepanossa ei ollut mitään
+erinomaista. Pitt ja Fox on mieltäkiinnittävämpi lukiessa kuin
+nähdessä. Olin aina miettinyt sitä meillä näyteltäväksi niin pian kun
+Böök kehittyy, mutta huomaan erehtyneeni. Yleisömme on liian vähän
+perehtynyt englantilaiseen historiaan 1780-luvulla käsittääkseen
+kaikkia juonen käänteitä. Sitä paitse Böök ei koskaan saa sitä
+ylemmyyttä, joka tarvitaan Foxin rivouden aateloimiseksi. -- Täällä ja
+Berlinissä teatteria varten ostamieni kappalten joukosta olen tavannut
+muutamia hupaisia vähäpätöisyyksiä ja sieviä laulukappaleita -- sitä
+pahempi _yksi_ voitto _10:stä_ tyhjästä. Ne vaativat kuitenkin
+mukailemista ja säästän ne sentähden syksyksi. -- Anzengruberin
+näytelmiä olen läpikäynyt useita. Lähetän yhden Der ledige Hof
+(Isännätön talo), josta pidän paljo. Totta tosiaan en tiedä kumpi on
+otettava -- se taikka Meineidbauer. Jälkimäinen on kieltämättä
+nerokkaampi, draamallisesti tehokkaampi ja roolit ovat syvällisempiä.
+Edellinen taasen nojaa enemmän yleisinhimilliseen ristiriitaan;
+erikoisesti katolinen ja itävaltalainen astuu siinä enemmän taustalle.
+Sitä paitse näyttää se olevan soveliaampi meille. En tiedä
+onko Vilholla tuota synkkää yltiöpäisyyttä, joka kiinnittää
+Valapatossa, mutta olen varma siitä, että Kaarola Avellanista tulisi
+mieltäkiinnittävä Agnes. Kun oikein mietin asiaa, puollan kaikissa
+tapauksissa Valapattoa, mutta jos toinen miellyttää sinua enemmän, niin
+voimme ottaa sen. Se on kuitenkin, jos niin käy, säästettävä Böökin
+kotiatuloon, sillä ainoastaan hän voi näytellä Leonhardia."
+
+"Oli ikävä että [J. E.] Cajanus ei saanut stipendiä. Emme voi päästää
+häntä, ja jos hän jää, otetaan oopperasuunnitelmat helpommin korviin.
+Tunnen oikein kylmän väristyksen seljässäni, kun ajattelen että meidän
+kenties täytyy ryhtyä oopperapuuhiin keväällä, niin hengetöntä,
+tuloksetonta ja kiittämätöntä se työ on. Apropos, oletko kuullut mitään
+Lydia Laguksesta ja hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan? Aikooko hän
+palata kotia, vai jäädä ulkomaille? Jos meillä välttämättömästi on
+oleva ooppera, niin olisi minusta pieni otollisempi: hän, Passinen,
+Cajanus ja Hahl. Totta on ettei se tuota mitään, mutta kun otetaan
+lukuun Fohströmin suuri palkka, tuottaa suuri ooppera yhtä vähän,
+toisin sanoen velat kasvavat yhtä suuriksi -- kumminkin olisi työ
+paljon helpompi ja, mikä on tärkeämpää, paljo suomalaisempi. Sillä
+unelma että me suurella oopperalla pakottaisimme itsemme Uuteen
+Teatteriin on näyttäytynyt kokonaan -- unelmaksi."
+
+"Terveyteni on nyt parempi, vaikka en ole täysin toipunut. -- --
+Ylipäätään on koko [wieniläisellä] väestöllä, huolimatta sen
+hyvänsävyisyydestä, keveydestä ja ruumiillisesta kauneudesta,
+älynpuutteen leima, joka erottaa sen berliniläisestä ja parisilaisesta
+väestöstä. -- Mutta aika rientää, minun täytyy teatteriin
+(Macbeth)." --
+
+(Helsinki 23/6). "Oma Kaarlo! Kovin huolestuttaa minua, että vielä olet
+raihnainen. Luullakseni olet itse syypää siihen. Sinun täytyy
+välttämättömästi totuttaa itseäs syömään vitkalleen. Ruoka on oikein
+purtava ja siihen sinulla ei tahdo olla aikaa. -- Meillä on ollut
+surkea aika; viikko sitten (15/6) oli meillä kova halla [joka enimmin
+koski Uusmaata ja Etelä-Hämettä]. -- Olemme luonnollisesti kaikki
+suurimmalla levottomuudella ajatelleet suomalaisen kulttuurin lähintä
+tulevaisuutta, jos nälkä ja hätä taas ahdistaisi maata. Kuinka
+voitaisiinkaan silloin kestää kaikkea! -- Yksi suomalainen tyttökoulu
+on jälleen alkuunpantu Oulussa, joten syksyn alusta 5 uutta suomalaista
+koulua alkaa toimensa: tyttökoulut Oulussa ja Kuopiossa sekä
+poikakoulut Viipurissa, Porissa ja Turussa. Sitä paitse on nyt
+aavistamatta yksityinen suomalainen koulu sukeltanut esiin
+Lappeenrannassa ja monesta syystä luullaan sen takana piilevän
+ruotsinmielisiä ja kouluylihallituksen juonia siinä tarkoituksessa,
+että Viipurin koulun merkitys siten ehkäistäisiin, toisin sanoen
+hallitus ottaisi huostaansa Lappeenrannan koulun ja jättäisi Viipurin
+koulun oman onnensa nojaan. Eilisessä Suomettaressa oli hyvä kirjoitus
+siitä asiasta: se tulee päivän postissa. -- -- Almberg on puhunut
+Cajanderin kanssa Romeosta ja Juliasta, ja Cajander oli sanonut yhtä
+mielellään suomentavansa sen kuin Venetian kauppiaan, jos se on
+teatterille sopivampi. Mitä sinä arvelet? Minusta Romeo ja Julia olisi
+sekä arvokkaampi että kassalle edullisempi. Vilho saa nyt kaksi kelpo
+paraatiroolia (Parjauspesä ja Porvari aatelismiehenä); olisi hupaista
+koettaa Aalbergia Juliana. Suometar lausui hyvästijätössään
+teatterille, että uunna vuonna olisi otettava 'arvokkaampia näytelmiä';
+onnellista olisi, jos saisimme Shakespearen näyttämölle. Kuitenkin oli
+Cajander sanonut, ettei hän ryhtyisi työhön ennen syksyä, niin että
+voit miettiä mitä tahdot; minä olen Romeon puolella. Se tulisi
+huokeammaksi ja tuottaisi enemmän. Onhan Jane Eyren suuri menestys
+viittaus. -- Seurueella kuuluu olevan onni Viipurissa: huoneet ovat
+matkustavaisten mukaan täynnä, ja kun piletti maksaa 3 mk, ovat kai
+tulotkin hyvät. -- -- Olen oikein iloinen, että taas antaudut
+kirjalliseen työhön. Voi jos kirjoittaisit kotimaisen historiallisen
+näytelmän, kenties innostut kun alat kirjoittaa. Rein oli nykyisin
+täällä saadakseen tietoja nimikirjaan ja hän oikein suri sitä, että
+uhraat aikasi kaikenlaisiin pikkuseikkoihin sen sijaan että
+kirjoittaisit jotakin. Hänestä oli alijohtaja välttämättömästi
+hankittava -- saksalainen taikka ruotsalainen. Hankkikaa enemmän
+rahoja, sanoin minä puolestani!" -- (26/6) "Der ledige Hof on
+oivallinen ja näyteltäisiin meillä varmaankin hyvin; pelkään kuitenkin
+tuon lapsijutun herättävän huutoa. Törmänen suomentaa Valapattoa, mutta
+jos se menestyy hyvin, niin on minusta toinenkin otettava. Miksemme
+voisi näytellä kahta saman tekijän kappaletta, toisen syksyllä toisen
+keväällä?"
+
+(Wien 29/6). -- "Uutinen hallasta on vienyt minulta kaiken levon.
+Isänmaa, suomalaisuus ja teatteri ovat samalla kertaa uhattuja, niin
+että kolmenkertainen pelvon syy on olemassa. Jos ainoastaan Uusimaa ja
+Etelä-Häme kärsii, ei hätää vielä synny; mutta jos tämä on alku
+yleiseen katoon, niin saattaa se musertaa meidät." --
+
+Tässä on aukko kirjeenvaihdossa. Koko heinäkuulta on vain yksi Emilien
+kirje säilynyt ja Kaarlolta ei ainoatakaan. Kumminkin tiedämme
+myöhemmistä kirjeistä, että Kaarlo oli kolme viikkoa parannuksilla
+Franzensbadissa. Ilmat olivat siellä sateiset ja kylmät, ja sentähden
+hän huolestuneena kuvitteli kotimaan kesää vielä pahemmaksi. Böök
+taasen meni Karlsbadiin Strakoschia tapaamaan, ja 12/7 hän kirjoitti
+Bergbomille olleensa tämän puheilla. Strakosch oli ystävällisesti
+luvannut kohta antaa hänelle tunteja, ja jo puolentoista viikon päästä
+Böök ilmoittaa: "Olen hyvin edistynyt, uskallan sanoa; eilen sain niin
+imartelevia kiitoslauseita, etten tiennyt minne katsoa. Kyllä tunnen,
+että koulu hyödyttää -- ääneni on jo ihan toinen. En voi sanoin lausua
+kuinka olen onnellinen saatuani semmoisen opettajan. 'Sie werden ein
+Künstler' [Teistä tulee taiteilija], hän sanoi eilen lopuksi!" --
+Emilie oli kesäkuun viime päivinä lähtenyt sukulaisten luo Kuitiaan ja
+Poriin, ja edellisestä paikasta hän 13/7 kirjoitti m.m.:
+
+"Viljapellot ovat täällä mitä ihanimmat. Yleistä katovuotta varmaankaan
+ei tule. -- -- Lundahlin sanotaan tulevan reippaammaksi päivä päivältä.
+Hän lukee Franz Mooria ja on pyytänyt toistakin roolia, lähetin Rizzion
+[Maria Stuart Skotlannissa]. -- -- Ruotsalaisessa teatterissa on
+tapahtunut skandaali, josta en kuitenkaan tiedä muuta kuin mitä sanomat
+kertovat. Eroava johtokunta oli antanut viedä teatterista puvuston
+ja kirjaston panttina eräästä lainasta; kiireesti kutsuttiin
+kannatusyhdistys kokoon ja päätettiin kerätä rahoja lainan
+suorittamiseksi, mutta siksi kun ne saataisiin kokoon annettiin
+väliaikainen takaus lainanantajalle. -- Kuinka meidän on ponnistettava
+taloudellisen aseman parantamiseksi, sitä ei voi kyllin muistuttaa.
+Soittokuntaa ei ollenkaan ja mahdollisuuden mukaan kappaleita, jotka
+houkuttelevat yleisöä pienen suomenmielisen piirin ulkopuoleltakin." --
+
+(Helsinki 1/8). "Kaarloseni! Ehtoolla 29 p. palasin kesämatkaltani
+sangen hyvissä voimissa. Täällä on kaikki entisellään -- ikävä
+rahanpuute ei lainkaan poisluettuna. -- Älä unohda ostaa pirteitä
+itävaltalaisia vuoriseutulaispukuja (valokuvia) Valapattoa varten. Aina
+vain seurue näyttelee Viipurissa hyville ja täysille huoneille ja
+luullakseni he aikovat vielä viipyä siellä yhden viikon. Leino ja
+Aalberg, sanotaan, näyttävät rasittuneilta; hyvä olisi jos lakkaisivat,
+niin etteivät tule väsyneinä tänne. -- -- Lundahlin tuskallinen tauti
+on loppunut: hän on päässyt rauhaan. Muutamia päiviä sen jälkeen kun
+hänen vaimonsa oli synnyttänyt lapsen, hän kuoli hiljaisesti. Pari
+viikkoa hän oli ollut huonompi, niin että oli maannut.[4] -- Niin
+tuskallinen kuin kuolemansanoma olikin, en voinut olla päästämättä
+kiitoshuokausta, että hän oli vapaa kärsimyksistään; sillä terveeksi
+hän ei enää koskaan olisi voinut tulla. Rva Strömerkin on vaipunut
+lepoon. Näille kummallekin olisi pitempi elämä tietänyt ainoastaan
+kärsimystä, rauhattomuutta ja tuskaa, ja sen vuoksi olkoon Jumalalle
+kiitos että ovat saaneet rauhan."
+
+"Alma Fohström on päättänyt laulajaisturneensa ja valmistautuu
+ulkomaanmatkalle: ensin Emsiin ja sitte Parisiin. Jos alottaisimme
+oopperan syksyllä, niin luulen varmaan että hän jäisi tänne talveksi.
+-- Lagermarckkin aikoo ulkomaille, mutta haluaa sitä ennen neuvotella
+sinun kanssasi, mitä rooleja hänen tulisi harjotella. [Filip] Försten
+on niinikään täällä ja tahtoisi esiintyä, ja -- mikä on kaikesta
+pahinta -- Navrátil jää tänne täksi vuodeksi! Hän oli eilen luonani ja
+vaivasi minua kaikenlaisilla kysymyksillä, niin että huomiseksi
+toimitan kokouksen, jossa neuvotellaan eikö hänelle ole kirjoitettava,
+että kaikesta päättäen tänä vuonna ei tule oopperaa. Hänen täälläolonsa
+vaivaa minua, sillä se johtuu meidän epämääräisestä lauseestamme:
+'kenties uutena vuonna'. -- Sveessit alkavat Parranajajalla. Kesäkuun
+alussa kohtasi Hrimaly Almbergin ja Wahlströmin esplanaadissa ja kysyi,
+saisivatko he lainata Parranajajan nuotteja? Päätimme vastata, että jos
+Ruotsalaisen teatterin johtokunta toivoo jotakin Suomalaiselta, on sen
+kääntyminen suoraan johtokunnan puoleen. Almberg laati jotenkin
+'pörröisen' suomenkielisen kirjeen Kiseleffille, ja me luulimme asian
+jäävän siihen, mutta pari viikkoa sitten ilmestyi Kiseleff Almbergin
+luokse, kiitti hyvästä lupauksesta ja sanoi Ruotsalaisen teatterin
+mielellään tekevän vastapalveluksen, jos tarvitsemme jotakin. Siten on
+heillä Parranajajanuottimme jäljennettävinä; mutta en minä toki
+mitenkään taivu pyytämään heiltä Neiti Elisabethia.[5] Hyvästi nyt,
+rakas Kaarlo, Jumalan haltuun ja mieti jotakin omaa kappaletta meille.
+Emilie."
+
+(Wien 5/8). "Rakas sisar! Ihmettelet kai että kirjeeni on päivätty
+Wienissä eikä Pragissa. mutta kaikella on syynsä. Lähdettyäni
+Franzensbadista päätin viipyä pari tuntia Karlsbadissa, joka on aivan
+Pragin tiellä. Halusin nähdä kuinka Böök oli kehittynyt ja satuin
+keskelle sangen ikävää juttua. Böök oli luvannut maksaa Strakoschille
+eikä voinutkaan. Kun olin jonkinlaisessa takauksessa Böökin puolesta,
+ei ollut muuta neuvoa kuin antaa hänelle rahat, jotka olin määrännyt
+Pragissaolooni, ja itse mennä Wieniin, jossa tiesin saavani entisen
+emäntäni luona elää velaksi, siksi kun saisin rahakirjeesi. Sittenkään
+ei Strakosch saanut koko saatavaansa, mutta lupasin lähettää hänelle
+loput kun olin saanut rahoja. Olin kovin pahoillani, mutta kun
+Strakosch kuulemani mukaan on hyvin 'tarkka' rahakysymyksissä, en
+tahtonut saattaa Böökiä tukalaan asemaan ja kenties aiheuttaa, että
+opetus olisi keskeytetty. Kun saan rahoja, lähden Pestiin, sillä tähän
+aikaan ei täällä ole nähtävää eikä kuultavaa."
+
+"Muutoin Strakosch oli varsin tyytyväinen Böökiin, joka tietysti oli
+tehnyt 'riesige Fortschritte', kiitti hänen ahkeruuttaan ja lupasi
+tehdä hänet valmiiksi jouluksi. Hänen piti lukea seuraavat roolit:
+Hamlet, Romeo, Figaro, Don Cesar de Basano, Karl Moor, Clavigo,
+Ferdinand, Mortimer, Prosper Block (Sardoun Pattes de mouche) ja Maxime
+Odiot (Feuillet'in Roman d'un gentilhomme pauvre). Siinä Kaarolakin saa
+roolin. Kauhean kallis Strakosch vaan on -- 150 guldenia kuukaudessa,
+yhdestä tunnista päivässä. Yksi etu siitä on, että nimittäin Böökin
+itsestään täytyy luopua aikeesta olla kauemmin ulkomailla, mikä on
+tärkeää meille, sillä jos Böök viipyisi tuolle puolen joulua, syntyisi
+siitä suuria vaikeuksia ohjelmistoon nähden. -- -- Kylpemiseni
+Franzensbadissa on jättänyt jälkeensä omituisen väsymyksen. Ei se
+kuitenkaan ole mitään odottamatonta. -- Kaikissa tapauksissa olen koko
+joukon parempi ja jonkun viikon päästä toivon saaneeni takaisin sen
+joustavuuden, joka minulla oli kylpyaikana. -- -- Pian alkaa
+syystyömme. Sisar parka, sinulla on raskas taakka kannettavana ensi
+kuukautena. Toivoakseni palaavat kaikki jäsenet niin virkistyneinä,
+ettei kovin voimakasta kannustinta työhön tarvita. -- (Pitkä
+yleiskatsaus ohjelmistoon.) -- Valapaton suomennoksen tahdon verrata
+alkuteokseen, sillä en luota sen uskollisuuteen." --
+
+(Helsinki 4/8). -- "En muista olenko kertonut, että kaikki kauniit
+toiveet, jotka kiinnitettiin nuoreen Cronstedtiin, ovat hävinneet.
+Ollen Keuruulla suomea oppimassa hän [10 p. heinäk.] hukkui
+venematkalla jotenkin matalalle. Hän oli taitava uija, ja kun vene meni
+kumoon, hän kehotti tovereitaan pitämään kiinni siitä ja aikoi itse
+uida rantaan hankkiakseen apua; kumminkin hän uupui, puettu kun oli
+paksuihin vaatteisiin ja isot saappaat jalassa. Monta kaunista lupausta
+hukkui hänen kanssaan. Joskus kun sopii, menen hänen isänsä luokse
+puhumaan Parturista. Jos se on kauas edistynyt, hän voi suomennuttaa
+sen loppuun ja toimittaa sen painoon".[6]
+
+(Pest 12/8). Kaarlo tullut Buda-Pestiin 10/8. Hunfalvyn perhe maalla;
+Budenz vastaanottanut hänet ylen ystävällisesti. "Eräs nuori
+unkarilainen oleskelee nykyään Suomessa ja jää sinne uuteen vuoteen
+saakka. Jos voit osottaa hänelle kohteliaisuutta, niin tee se. Hänen
+isänsä -- tällä hetkellä en muista hänen nimeään, se alkoi S:llä
+[Szinnyei], -- kohteli minua hyvin sydämellisesti. -- Leonarda annetaan
+lokakuulla Wienin Stadttheaterissa, ja Strakosch on Böökin kanssa
+läpikäyvä rakastajan osan. -- Rauhansanoma oli uutinen Lundahlin
+poismenosta. Murtunut elämä toiveineen, jotka aina pettivät. Nyt hän on
+levossa. Rauha myöskin vanhalle Strömerille! Hän oli rehellisesti
+taistellut. Katkerampi oli tieto nuoren Cronstedtin kuolemasta, vaikka
+hän persoonallisesti oli minulle niin vieras. Niin rikkaita lupauksia!
+Hän olisi ehkä poistanut mitä katkeraa kiintyy Cronstedt nimeen; mutta
+toisin oli sallittu." --
+
+(Helsinki 13/8). -- "Tänään lähtivät Alma ja Augusta Fohström. Olen
+tyytyväinen siitä, sillä siten pääsimme yhdestä vaatimuksesta
+toimeenpanna ooppera. -- Kuinka on kirjallisuushistorian laita? Puhuin
+siitä eräänä päivänä Löfgrenin kanssa (hän kysyi, olitko sitä
+ajatellut), ja hän arveli, että sinun tulee kirjoittaa hyvä
+tieteellinen teos eikä mitään kompendiumia. 'Siitä on tuleva sinulle
+suuri muistomerkki', sanansa kuuluivat. -- Olen jälleen monen vuoden
+päästä oikein lukenut jotain. Olen alkanut lukea Reinin psykologiaa, ja
+se on suuresti huvittanut minua. Hänellä on varsin selvä esitystapa,
+niin että oppimatonkin ymmärtää kirjan ja eri käsitykset meistä
+itsestämme. -- -- Muistatko vielä Herman Roschieria?[7] Hän on nyt
+palannut Siperiasta 15-vuotisesta vapaaehtoisesta maanpaosta. Oli
+hupaista taas nähdä hänet, vaikka kovin säälin häntä. Hän palaa vanhana
+ja murtuneena, vieraana omassa maassaan. Hän miettii lähteä Montreuxhön
+talveksi, sillä vaikeilla talvimatkoillaan on hän saanut pahan
+reumatismin ja pelkää sairastavansa kun pakkaset tulee. -- Reumatismi
+muistuttaa minua [F. W.] Rothstenista. Hän on ollut hyvin, hyvin
+huonona reumaattisessa kuumeessa koko kesän, ja kauvan pelättiin, ettei
+hän kestäisi tautia. Nyt lienee kuitenkin hengenvaara ohi, ja hän voi
+liikkua huoneessaan. Ajatteles mikä kova isku kaikelle suomalaiselle
+työlle, jos hän olisi mennyt pois. Jumalan kiitos että hän on parempi,
+meillä ei juuri ole varaa kadottaa ainoatakaan kykyä ja kaikkein
+vähimmin semmoista kuin Rothsten."
+
+(Pest 20/8). -- "Älä, armaani, puuhaa turhia Neiti Elisabethin
+hankkimisen tähden, vaan pyydä se suoraan Kiseleffiltä, Meidän täytyy
+kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulla jonkinlaisiin tekemisiin hänen
+kanssaan, ja niin ollen on parempi ennemmin kuin myöhemmin. -- -- Mitä
+kirjoitat kirjallisuushistoriastani, on kuin omasta sydämestäni
+puhuttu. Tiedän etten voi kirjoittaa kompendiumia, sillä minä kiinnyn
+aina koko sydämelläni asiaan, kun ryhdyn johonkin tehtävään, enkä
+sentähden voi laatia kokoonhaalittua oppikirjaa. Mutta semmoista
+näyttää kirjallisuusseura odottavan, koska se on määrännyt laajuuden
+noin 1,000 sivuksi. Teoreettiset esitykset sinne taikka tänne eivät
+selvitä asiaa. Olen sen vuoksi ajatellut kirjoittaa ensiksi joitakuita
+osastoja -- israelilaisen, roomalaisen ja renessansikirjallisuuden --
+käytännöllisesti näyttääkseni kuinka käsitän tehtäväni, ja sitte
+päättäköön seura, onko minun täydennettävä kokonaisuus saman
+suunnitelman mukaan. Itämaalaiset kirjallisuudet ja keskiaikainen
+tuottaa enimmän työtä, sillä toiselta puolen tunnen niiden alalla
+vähimmän luvun teoksia, toiselta puolen edistyy historiallinen tutkimus
+joka päivä semmoisin jättiläisaskelin, että se, minkä joku vuosi sitten
+on lukenut suurella tyydytyksellä, yht'äkkiä näyttäytyy vanhentuneeksi.
+Sentähden täytyy minun jättää ne osat viimeiseksi. Kuinka laajaksi koko
+teos tulee, on mahdoton sanoa edes sinnepäin, mutta varmaan se monta
+kertaa menee seuran määräämien rajojen yli. Tarpeetonta on kuitenkin
+puhua tästä edeltäkäsin, sillä ennenaikainen puhe jostakin teoksesta on
+aina haitaksi."
+
+"Täällä Pestissä on minut vastaanotettu niin liikuttavalla
+sydämellisyydellä, etten voi sitä kyllin tunnustaa. Olen joka päivä
+kutsuilla, niin ettei työhön ole paljon aikaa. Hunfalvyn olen nähnyt
+ainoastaan yhden kerran, perhettä en ollenkaan. He olivat yhden päivän
+Pestissä matkalla johonkin kongressiin Viennessä taikka Arlesissa, en
+muista kummassako. Budenzin, Gregussin (esteetikko), Rakoszyn
+(kirjailija) y.m. 'selebriteettien' kanssa seurustelen ahkerasti.
+Gregussin kautta olen saanut nuoren oppineen avukseni, jotta
+perehtyisin unkarilaiseen draamalliseen kirjallisuuteen. Meidän tulee,
+luullakseni, viljellä unkarilaista kansannäytelmää, sillä, vaikkei se
+tarjoakaan mestariteoksia, tapaa kuitenkin runollisemman hengen esim.
+Kylänheittiössä kuin Mein Leopoldissa taikka Tireuse de cartes'issa.
+Sitä paitse herättää se aivan toisella tavalla yleisön myötätuntoa. Hra
+Engel -- se on hänen nimensä -- analysoi minulle unkarilaiset draamat
+kohtaus kohtaukselta; pääkohtaukset hän kääntää suullisesti. Otan
+ainakin kolme tai neljä kappaletta. Teemme yhdessä työtä 3-4 tuntia
+päivässä." --
+
+(Pest ?/8). -- "Viivyn täällä siksi kun rahoja tulee. Sitte lähden
+Wieniin tai Pragiin -- en vielä tiedä kumpaseenko. -- Olen jo alkanut
+tuntea tuota levotonta -- en voi sanoa koti-ikävää, vaan pelkoa että
+kotona jotakin tapahtuu, jonka tähden läsnä-oloni olisi tarpeen. Ainoa
+lohdutukseni on -- ei mitään oopperaa!" --
+
+(Helsinki 27-28/8). -- "Olemme alkaneet vastoinkäymisellä: pari päivää
+sitte kirjoitti [Ida] Aalberg, että hän on sairas eikä voi tulla
+syyskuun alussa. Hän sanoo liiaksi vaivaantuneensa Viipurissa. --
+Wahlström kävi Kiseleffillä pyytämässä Neiti Elisabethia, hän oli ollut
+kohtelias ja lähetti kappaleen samana päivänä. -- Älä ole levoton
+teatterin tähden, kyllä tullaan toimeen." -- Tähän pistämme otteen
+eräästä Bergbomin kirjeestä vanhalle ystävälleen Otto Florellille, joka
+täydentää hänen Unkarissaolonsa kuvausta:
+
+(Pest 3/9). -- -- "Viihdyn täällä erinomaisen hyvin ja elän 'niinkuin
+Jumala Ranskassa' taikka 'niinkuin piispa pappilassa' meikäläisen
+realistisemman lausetavan mukaan. Et voi käsittää kuinka ystävällisiä,
+kohteliaita ja sydämellisiä ihmiset täällä ovat. Minulla oli aina joku
+määrä skeptisismiä, kun Almberg tai Blomstedt-vainaja niin ylistäen
+puhuivat unkarilaisista oloista, mutta sitte kun olen nähnyt mikä
+elämänvoima asuu tässä kansakunnassa, täytyy minun tunnustaa että se
+ansaitsee lämpimintä ihailua, syvimmälle käypää tutkimista."
+
+"Omallakin alallani olen tavannut paljon mieltäkiinnittävää. Erittäin
+on unkarilainen kansannäytelmä omituisesti kehittynyt ja seisoo
+parhaimman rinnalla mitä Ranska ja Saksa ovat tuottaneet.
+Näyttämölliseen tehokkaisuuteen nähden ovat ne verrattavat
+ranskalaisiin melodraamoihin, siveelliseen tarkotusperään katsoen
+parempiin saksalaisiin kansannäytelmiin. Lisäksi tulee jonkunlainen
+runollinen viehättäväisyys, joka kenties useammin on etnografinen kuin
+taiteellinen, mutta joka kuitenkin heittää jonkun hohteen näitten
+tuotteitten yli."
+
+"Enemmän kuin koskaan olen tuntenut, kuinka tärkeä rikas runollinen
+tuotteliaisuus olisi asiamme kehitykselle. Mutta onneton politiikka
+nielee kaikki voimat ja kaiken mielenkiinnon. Kun meillä tahdotaan
+näyttää taiteellis-isänmaallista innostusta, niin -- vihelletään
+Yölepakolle ja luullaan sillä tehneensä äärettömän palveluksen
+kotimaiselle taiteelle. Tuottelias runoilija olisi paras vastapaino
+oman puolueemme kielteisille aineksille samoin kuin paras maineetti
+vetämään puoleensa proselyyttejä vastakkaisesta." -- Kohdistaen saman
+ajatuksen teatteriin Bergbom muutamia viikkoja varhemmin oli
+Wahlströmille kirjoittanut sanat: "Lähinnä teatterin ylläpitämistä ei
+mikään ole sydämelleni tärkeämpi kuin kotimainen ohjelmisto.
+Heikkojakin kokeita täytyy meidän kehottaa."
+
+(Pest ?/9). -- "Olen saanut kolme rakasta kirjettäsi ja kiitän sinua,
+kelpo hyvä sisareni, alituisesta huolestasi ja rakkaudestasi. --
+Aalbergin sairaus ei kummastuta minua, sillä päättääkseni
+ohjelmistosta, joka keväällä suunniteltiin, on hänellä ollut kauheasti
+työtä Viipurissa. -- -- Täkäläiset teatterit ovat jo avatut.
+Kansallisteatterissa on kolme kertaa viikossa ooppera- ja neljä kertaa
+puhenäytäntöjä. Olen käynyt siellä usein. Ohjelmisto on ollut hyvä
+(m.m. Antigone, Maria Stuart, Tartuffe), mutta vahvasti uudenaikaisen
+ranskalainen sävyltään. Kansallisteatterissa annetaan unkarilaisia
+kansannäytelmiä ja -- Jumala paratkoon -- offenbachiadeja (Cornevillen
+kellot pian sadannen kerran). Näyttelemistapa on hyvä, puhe
+luonnollinen, liikuntotapa vilkas, mutta ei epäkauniisti. Ensi luokan
+kykyjä ei ole. Täällä arvellaan yleensä, että Unkarissakin dekadensin
+aika on tullut -- tai ehkä on sana liian ankara. Kaikissa tapauksissa
+on suuri tyyli, runollinen käsitys, nerokas intuitsioni hävinnyt. Nyt
+on ensemble [yhteisnäytteleminen] pääasiana, ja se on -- täällä
+niinkuin muualla -- ehdottomasti parempi kuin suurten nerojen aikana.
+Minusta oli tämä kuitenkin parempi, sillä meidän aikamme kiitetty
+ensemble on usein ainoastaan siinä, ettei voi erottaa toista toisesta.
+Teatterissa on minua kohdeltu hyvin ystävällisesti, olen ollut läsnä
+harjotuksissa y.m., josta en kuitenkaan ole hyötynyt, kun en ymmärrä
+kieltä. Unkarilaisia näytelmiä, joita ajattelen meille, en ole vielä
+nähnyt [näyttämöllä]. Valitsemisen varaa on runsaasti. Komedioja ja
+kansannäytelmiä olen tavannut useita sopivia. Mielelläni tahtoisin
+lisäksi jonkun suuren patrioottisen draaman, sillä se on ääni, jonka me
+liian harvoin annamme soida teatterissamme, mutta sentapaiset näytelmät
+(jotka on minulle analysoitu) ovat joko olleet aatteellisesti liian
+keveitä taikka edellyttävät liian suuria erikoistietoja Unkarin
+historiassa." --
+
+Tähän Kaarlon kirjeet tältä kesältä oikeastaan loppuvat. Viimeisestä on
+vain katkelma säilynyt ja siitä näkyy hänen aikoneen paluumatkalla
+viipyä viikon päivät Pragissa, noin 21-22 p. syysk. olla Berlinissä ja
+sieltä parin päivän päästä matkustaa kotiin Tukholman kautta. Emilien
+kirjeitä on neljä, joissa tapaamme tietoja ensimäisistä näytännöistä.
+
+Teatterin toimi, jota Emilie Bergbom oli johtava syyskuulla, samoin
+kuin hän oli johtanut sitä toukokuulla, alkoi 7/9 "vanhalla Sirkalla".
+Esitys oli jotenkin onnistumaton -- rva Aspegren ei enää ollut
+paikallaan nuorena tyttönä, ja väkeä oli vähän. "Päivä oli huono",
+Emilie arvostelee teatterin kannalta, "sillä ilma oli mitä ihanin,
+soittoa kaikkialla, palosammutuskunnan juhla ilotulituksineen,
+juhlavalaistus kaupungissa ja sotalaivoilla kruunauspäivän
+viettämiseksi, sirkus, ruotsalainen näytäntö y.m." Tuskin oli parempi
+menestys Jeppe Niilonpojalla ja Roistoväellä. Vilho oli kuitenkin
+erinomainen Jeppenä -- "luullakseni", sanoo Emilie, "oli se parasta
+mitä olen häneltä nähnyt" ja Roistoväkikin, joka Emiliestä oli ikävä,
+esitettiin sangen hyvin ("Vilho ja nti Stenberg oivallisia"). Huonoista
+tuloista (200-300 mk) syytettiin ennen kaikkea sirkusta, "joka nielee
+kaikki"; eikä Uusi teatteri ollut siinä kohden Arkadiaa onnellisempi.
+-- Merkittävä on että Suomalainen teatteri tästä syksystä alkaen luopui
+musiikista näytösten väliaikana. Se tapahtui kyllä pääasiassa
+säästäväisyydestä, mutta uudistus oli taiteelliseltakin kannalta
+arvosteltuna enemmän voitto kuin tappio. Kun näet musiikki harvoin oli
+ollut sopusoinnussa näytelmän tunnelman kanssa, oli se enemmän
+häirinnyt kuin enentänyt näytännön vaikutusta, puhumatta siitä että
+soittokunta ei suinkaan ollut katsonut tarpeelliseksi esittää parastaan
+väliaikoina aina levottomalle, ulos ja sisään liikkuvalle
+yleisölle. Uudistusta pidettiin alussa arveluttavana, semminkin kun
+välinäytösmusiikkia yhä edelleen säännöllisesti tarjottiin
+Ruotsalaisessa teatterissa, mutta yleisö tottui siihen pian eikä sitä
+sen jälkeen enään ole Suomalaisessa teatterissa käytäntöön otettu.
+
+Seuraava ohjelma oli V. Hugon Angelo, joka näyteltiin vähän
+lukuisammalle katsojakunnalle. Näytelmä annettiin nti Avellanin tähden,
+jolla Katarina Bragadinissa oli kiitollinen tehtävä. Näyttelijätär oli
+koko kevätkauden ollut Parisissa ja esiintyi nyt ensi kerran matkansa
+jälkeen. Häntä tervehdittiin myötätuntoisesti, ja kolmesta hänelle
+ojennetusta kukkavihkosta oli yksi toverien antama. "Kaarola suoritti
+roolinsa hyvin", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille, "muutamissa kohdin,
+esim. lausuntaan nähden, oivallisesti; mutta ensi kerralla hän käsitti
+sen ehkä liian levottomasti ja voimakkaasti, toisella kerralla hän oli
+jo paljon, paljon parempi ja, jollei Leinon sairaus olisi estänyt
+kolmatta näytäntöä, olisi Katarina Bragadini varmaankin ollut siinä
+erinomainen." Erityisellä mielihyvällä Emilie puhuu nti Avellanin
+kyvystä antaa vauhtia niille, jotka myötävaikuttivat samassa
+kappaleessa. Arvostelusta päättäen huomattiin nti Avellanissa, niinkuin
+tavallisesti tutkimusmatkoilta palanneissa, miten vaikeaa on kohta
+täysin omakseen sulattaa mitä on oppinut. Toisista Emilie mainitsee
+Axel Ahlbergin, joka Rodolfona oli yllättänyt häntä näyttelemisellään.
+
+Niin, Leino oli sairastunut lavantautiin, Böök oli ulkomailla ja Ida
+Aalberg oli saapuva vasta syyskuun lopussa. Kaikki tämä, mainitsematta
+Lundahl-vainajaa, jonka sija useimmissa kappaleissa oli täyttämättä,
+vaikeutti työtä: ei päästy ajoissa harjottamaan uusia näytelmiä. Hyvä
+oli että Kaarlo palasi lokakuun alussa, mutta tämänkin kuun
+loppupuoleen asti oli pakko näytellä ennen tunnettua -- neljä kertaa
+pikku kappaleita ja kaksi kertaa Saituria, joka huolimatta Vilhon
+etevyydestä, ei suuresti vetänyt. Tietysti Bergbom kuitenkin toi uutta
+vauhtia teatterielämään. -- Nuori unkarilainen, tri J. Szinnyei, josta
+hän oli kirjoittanut sisarelleen, oli vietettyään kesänsä Kangasalla
+asettunut Helsinkiin. Hän osasi jo virheettömästi puhua ja kirjoittaa
+suomenkieltä ja oli valmis auttamaan Bergbomia tämän harrastuksessa
+liittää unkarilaisia näytelmiä teatterimme ohjelmistoon. Hän alkoi
+suomentaa Edv. Szigligetin kansannäytelmää Mustalainen (A Czigany), ja
+käännös ilmestyi painostakin marraskuun lopulla. Muutoin mainittakoon,
+että innokas, miellyttävä vieras jäi koko talveksi Helsinkiin ottaen
+vilkkaasti osaa suomenmielisten ja erittäin teatteripiirin
+seuraelämään. Jotenkin samaan aikaan kun Bergbom palasi, teatterit
+pääsivät nelijalkaisista kilpailijoistaan. Jos siinä oli perää mitä
+sanottiin, että sirkus vei muassaan ainakin 100,000 markkaa, ei ole
+ihme että sen omistaja, Ciniselli, H. D:ssa julkaisi lämpimät kiitokset
+hänelle "rakkaaksi tulleelle kaupungille" ja "korkeille viranomaisille
+heidän ahkerasta käynnistään" (!). -- Bergbomin poissaolon tähden
+lykätty yhtiökokous pidettiin 18/10 ja julkiluettiin siinä ne vähän
+ilahduttavat tiedot kuluneen näytäntökauden tuloista ja menoista, jotka
+jo on esitetty edellisen luvun lopussa. Johtokuntaan valittiin
+uudestaan entiset jäsenet Bergbom, Almberg, Wahlström ja Löfgren sekä,
+maisteri A. Stenbergin sijaan, joka luopui toimesta, tri _Jaakko
+Forsman_. -- Ymmärrettävää on että Bergbomin tultua oopperatuumatkin
+virisivät, joskaan ei hänen alotteestaan. Mikä Bergbom-sisarusten ja
+johtokunnan kanta tässä asiassa oli, saamme tietää eräästä Emilien
+kirjeestä (12/10) nti Elfvingille:
+
+"Erinäiset oopperan ystävät vaativat kiihkeästi sen toimeenpanemista,
+mutta toista ovat suuret sanat, toista hankkia tarpeelliset varat. Nyt
+ei johtokunta aio tyytyä tyhjiin lupauksiin, vaan se vaatii, että
+jotkut henkilöt ottavat vastatakseen rahoista ja sitoutuvat hankkimaan
+määräajoiksi vissit summat. Osakekirjoitus, keräys y.m. olkoon heidän
+asianaan. Tähän tietenkään ei kukaan suostu. Ennen on ollut hyvin
+mukavaa lykätä kaikki johtokunnan hartioille. Neuvotteluja näistä
+asioista pidetään näinä aikoina."
+
+-- Ensimäinen uusi näytelmä esitettiin 25/10. Se oli ylempänä mainittu
+A. Jalavan suomentama _Neiti Elisabeth_, soma, teeskentelemätön
+perhekuvaus, joka ei kuitenkaan herättänyt mainittavaa suosiota.
+Nimiroolin näytteli kyvykkäästi nti Avellan, joskin käsittelytapa olisi
+saanut olla pehmoisempi. Axel Ahlberg oli jotenkin onnistunut nuorena
+pappina, ja rva Aspegren hänen äitinään kylläkin luontehikas, jollei
+liian ankara. Jälkikappale oli Wilbrandtin Ensi lempi, jossa Ida
+Aalberg hienosti suoritti sievän ingénue-roolin. Kun sama näytäntö
+uudistettiin, oli tulo (400 mk.) suurempi kuin ennen tänä syksynä.
+
+Kohta jälkeen 30/10 tuli toisena uutuutena Törmäsen suomentama L.
+Anzengruberin, 3 näytöstä (7 kuvaelmaa) käsittävä kansannäytelmä
+_Valapatto_. Suomalaisella teatterilla oli kunnia olla ensimäinen
+pohjoismainen näyttämö, joka esitti yhden ja pian toisenkin tämän
+nerokkaan itävaltalaisen runoilijan draamallisesti tehokkaita,
+luonnekuvaukseen nähden mestarillisia näytelmiä, eikä kumpanenkaan
+ollut syvästi koskematta katsojiin.
+
+Vilho oli Mathias Ferner, talonpoika, joka oli salannut ja hävittänyt
+velivainajansa, tämän kahden lapsensa Vronin ja Jakobin eduksi laatiman
+testamentin ja oikeudessa väärällä valalla kieltänyt sen olemassaolon,
+ja oikein älyten luonteen hän osasi hillitysti mutta vaikuttavasti
+näyttää rikollisen omantunnonvaivat ja milloin viekkaat milloin hurjat
+ponnistukset pelastua syntinsä ilmitulemisesta; Ida Aalberg oli Vroni,
+joka keksittyään salaisuuden tarmolla ajaa oikeuttaan takaa ja vihdoin
+tapaa onnensa Mathias Fernerin rehellisen Franz-pojan morsiamena, sillä
+tämä (Axel Ahlberg) inhoaa isänsä rikosta ja uhmailee häntä, siksi että
+kuula isän kivääristä on lähellä viedä hänen henkensä. Morgonbladetin
+arvostelija sanoo nti Aalbergin vivahduteltua näyttelemistä niin lämmön
+ja voiman kuin liikuntojen ja kasvojeneleiden puolesta taiteelliseksi,
+ja kattavasti mainitaan Axel Ahlbergkin, joka kiitos huomattavan
+edistyksensä tänä syksynä nousi yleisön suosikkien joukkoon; kumminkin
+oli jälkimäisellä heikko, korjausta kaipaava kohta puutteellisessa
+kielentaidossaan. Pienemmätkin roolit näyteltiin hyvin; niin osotti
+Weckman (Jakob) kykenevänsä vaativampiinkin tehtäviin. Vihdoin sanotaan
+yhteisnäyttelemisen vetäneen vertoja parhaimmalle mitä ennen oli nähty,
+ja se samoin kuin kauniit steiermarkilaiset puvut vahvisti edullista
+yleisvaikutusta. Mutta kaikesta huolimatta ei näytelmää voitu antaa
+useammin kuin kolme kertaa peräkkäin; ja neljäs tuli vasta kun oli
+huomattu, että Neiti Elisabeth esitettynä kahden pikkukappaleen mukana
+kokosi vielä vähälukuisemman yleisön.
+
+Toinen näistä jälkikappaleista oli ensikertalainen, Conradin
+laulunäytelmä _Taiteen harrastuksesta_ (Aus Liebe zur Kunst), jossa
+esiintyivät nti Vikström, Pesonen, Aspegren ja Ahlberg. Sama kappale
+näyteltiin toisen kerran Sarah Multonin kanssa, joka oli uusi
+Helsingissä. Tässä näytelmässä oli pääosa rva Aspegrenilla; muutoin
+esiintyi siinä, pienessä sivuroolissa, Bruno Böök ensi kerran
+palattuaan ulkomailta.
+
+Syyskauden merkkitapahtuma oli juhlanäytäntö Oehlenschlägerin syntymän
+satavuotismuistopäivänä 14/11. Siksi oli erityisellä hartaudella
+valmistettu runoilijan aitoromanttinen murhenäytelmä Aksel ja Valpuri.
+Draama ei ollut uusi ohjelmistolle, mutta se oli uudestaan harjotettu,
+esittäjät olivat enimmäkseen uusia, ja niin myöskin puvut ja
+koristukset. Sentähden oli näytäntöä uteliaisuudella odotettu, ja ensi
+kerran tänä vuonna, jopa ensi kerran pitkän ajan päästä, annettiin
+puhekappale täpötäydelle huoneelle, joka oli ei ainoastaan juhlapuvussa
+vaan juhlatuulellakin.
+
+Sekä Ida Aalberg että Böök olivat jo ulko-olennoltaankin erittäin
+viehättäviä jalojen rakastavien edustajia. Molemmat nuoria,
+solakkavartaloisia ja sitä itsetietoista hehkua täynnä, jonka tunto
+kasvavasta kyvystä synnyttää. "Nti Aalberg kerrassaan valloitti
+yleisön." Hänessä oli totuutta ja lämpöä ja liikunnot olivat kauniit.
+"Varsinkin loppukohtauksessa hän ihastutti katsojaa. Sielukkaana, mutta
+samalla taiteellisesti yksinkertaisena, sopusuhtaisena ja
+plastillisesti täydellisenä vaikutti sanaton näytteleminen
+sydäntäkouristavasti: sitä kannatti hieno, runollinen innostus ja
+samasta pohjasta lähtenyt oikea, älykäs käsitys. Esitys voitti mitä nti
+Aalberg ennen oli antanut, ja kieltämättä olisi monella Valpurin
+esittäjällä paljo suuremmillakin näyttämöillä ollut yhtä ja toista
+opittavaa nuorelta suomalaiselta taiteilijattareltamme." Böökkin
+puolestaan osotti melkoista edistystä, joskin paikottain liiottelu
+intomielisessä lausunnassa ja kiihkoilu liikunnoissa viittasi juurikään
+suorittamaansa kouluun. Hänen käsityksensä tehtävästä oli kuitenkin
+oikea, ja yleisvaikutus hänestä oli se, että tässäkin oli kypsymässä
+kelpo ja miellyttävä näyttelijä. Axel Ahlbergin Haakon kuningas oli
+moitteettomampi kuin olisi voinut odottaa, jopa hyväkin, Vilho
+mustaveli Knuuttina täytti taidokkaasti tehtävänsä, joka ei ole
+miellyttävimpiä, Leino [vasta taudistaan toipuneena] esitti piispan
+osan myötätuntoa herättävästi, ja samoin oli useimmilla muillakin
+osansa menestyksessä. "Suosionosotukset kasvoivat kasvamistaan. Nti
+Aalberg ja Böök huudettiin esiin useita kertoja, ja niin myös Vilho ja
+Ahlberg kumpikin vuoroonsa." -- Näytelmä meni vielä neljä kertaa
+peräkkäin ja tietenkin esitys tuli yhä pyöreämmäksi.
+
+Uusi ohjelma tuli 25/11: K. Slöörin suomentama Björnsonin 2-näytöksinen
+_Vastanaineet_ ja 1-näytöksinen H. Réberin soma laulunäytelmä
+_Vanhan viuluniekan lempi_ (Papillotes de Mr Benois). Björnsonin
+runollinen kuvaus näyteltiin erittäin hyvin. Neidit Avellan
+(kotiopettajatar-kirjailijatar) ja Aalberg (nuori rouva) suorittivat
+osansa kyvykkäästi; Böök (nuori mies) oli sentään kylmänlainen.
+Jälkikappaleessa esiintyivät nti Hacklin, jonka ääni näyttäytyi
+huomattavasti kehittyneen, eräs amatööri (Aug. Tavaststjerna) ja
+Pesonen.
+
+Joulukuu alettiin antamalla kaksi kertaa Kylänheittiö, osaksi uudestaan
+miehitettynä. Nimiroolissa Axel Ahlberg esiintyi ensi kerran, mutta hän
+oli enemmän tunteellinen rakastaja kuin heittiö; nti Hacklin oli Finum
+Rószi ja lauloi laulunsa paremmin kuin hän tapasi itse luonteen; nti
+Rosendahl oli viehättävä nuorikkona. Toisena iltana 5/12 eräs
+laulukuoro ennen näytännön alkua lauloi keisarihymnin ja Maamme-laulun,
+syystä kun keisari kolme päivää ennen, matkalla Livadiasta Moskovaan,
+oli pelastunut rautatiellä toimeenpannusta murhayrityksestä.
+Ruotsalaisessa teatterissa oli samaan aikaan samanlainen mielenosotus.
+-- Viimeinen uutuus ennen joulua oli 12/12: Vilhon suomentama Richard
+Sheridanin maailmankuulu komedia _Parjauspesä_. Kappale, joka vaati
+melkein kaikki teatterin voimat, näyteltiin vauhdikkaasti ja
+koomillisen vaikuttavasti.
+
+Pääosissa esiintyivät Vilho -- Peter Teazle, nti Avellan -- lady
+Teazle, Böök -- Charles Surface, Ahlberg -- Josef Surface, Kallio --
+sir Oliver, nti Aalberg -- Mary j.n.e. Esityksen tunnustetaan
+herättäneen yleistä tyydytystä, jota paitse kiitetään luontehikkaita
+englantilaisia pukuja. Nti Avellan oli muitten edellä näyttelemisen
+värikkäisyydessä ja todenperäisyydessä, jonka ohella Böök mainitaan
+lämpimästä, nuorekkaasta Charles Surfacestaan. Kun esitys oli enemmän
+vakaantunut, suotiin yhä useammille kiittäviä mainesanoja, niin
+Pesoselle, Kalliolle, rva Lundahlille, nti Aalbergille, Tervolle,
+Kiviselle, Aspegrenille ja Leinolle; mutta muistutuksia tehtiin Vilhon
+ja Ahlbergin käsitystapaa vastaan.
+
+Päättyneeseen syyskauteen luo Emilie Bergbom kirjeessään nti
+Elfvingille (15/12) yleiskatsauksen, joka välittömyytensä tähden on
+sanomien arvosteluja arvokkaampi:
+
+"Teatteri on menestynyt taiteellisesti hyvin, mutta taloudellisesti
+huonosti. Että Ruotsalaisenkin teatterin on käynyt huonosti ei ole
+mikään lohdutus. Sheridanin nerontuotteen olemme me mielestäni
+esittäneet todella erinomaisella tavalla.[8] Et voi uskoa kuinka olimme
+iloisia, että se onnistui niin hyvin. -- Axel Ahlberg edistyy melkein
+rooli roolilta. Hän hallitsee oikein hyvin ääntänsä, entinen
+teeskentely lausumisessa on miltei kokonaan kadonnut, ja hän sanoo
+sanottavansa ymmärtävästi ja selvästi, ääni on soinnukas ja miehinen ja
+vivahduttamista vastaan on vähä muistutettavaa. Liikunnot ovat tosin
+vielä raskaanlaisia ja vähän kömpelöitä, mutta käsivarsiaan hoitaa hän
+jo paljon, paljon paremmin; jalat ja ennen kaikkea kävely vaatii vielä
+paljon työtä, ennen kun hän saa ne valtaansa. Kuninkaana Aksel ja
+Valpurissa on hänellä suuri menestys. -- Kaarolan paras tähänastinen
+rooli on lady Teazle; tyytyväisyys on ollut yleinen. Hän liikkuu siinä
+vapaammin ja sujuvammin kuin missään toisessa roolissa. Hänen
+Mathildansa Vastanaineissa oli todella erinomainen, mutta tämä luonne
+on niin hämärä ja umpimielinen, ettei suuri yleisö ollenkaan ymmärrä
+sitä. Kumma kyllä ei kappale herättänyt suosiota, vaikka se näyteltiin
+sangen hyvin. -- Ida Aalberg astuu varmin askelin todellista
+taiteellisuutta kohti. Vahinko vain ettei hän ole oikein terve; hän on
+liian heikko kestääkseen niin ankaraa työtä kuin hänellä on ollut tänä
+syksynä. Nyt hän kuitenkin on saava enemmän vapautta. Kiltti ja
+myöntyväinen hän on ollut meitä kohtaan ja työssään teatterissa.
+Rosendahl ja Hacklin ovat nekin kilttiä kuin ennen, rva Lundahlilla on
+paljo huolia leskenä neljän lapsen kanssa. -- Vilholla on nykyään
+erittäin taiteellinen puuska. Hän on ollut tavattoman terve ja
+osottanut näyttelemisessään odottamatonta voimaa. Leino on tautinsa
+jälkeen esiintynyt ainoastaan pienemmissä tehtävissä. Böök on paljon
+edistynyt matkallaan ja osottaa liikunnoissaan melkoista siroutta.
+Kivinen on kiltti ja ahkera, mutta näyttää vielä lapselliselta
+näyttämöllä, Parjauspesässä hän oli varsin hyvä. Nuori oppilaamme
+Weckman herättää mitä parhaimpia toiveita. -- -- Raha-asiat ovat
+yhä edelleen _hyvin_ huonolla kannalla huolimatta suuresta
+säästäväisyydestämme."
+
+Bergbom-sisarukset asuivat nyt niinkuin jo ennen ja sittemmin koko
+elämänsä ajan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon talossa,
+Antinkadun varrella 4 (vaikka eri aikoina eri huoneustoissa). Heidän
+asuntonsa oli aina välittömässä yhteydessä rva Augusta af Heurlinin ja
+hänen perheensä asunnon kanssa, joka sisar aina pysyi heille lähimpänä
+uskottuna ja ystävänä. Tämä selittää että rva Heurlinillä oli tapana
+silloin tällöin avarampaan kotiinsa kutsua teatterin jäsenet sekä
+läheiset ystävät illanviettoon -- niin esim. Uudenvuoden aattona 1879.
+Tällaisissa, sanoisimmeko, teatterin perhekutsuissa läsnäolleet eivät
+ole unohtaneet, kuinka sisarukset yhteistoimin osasivat tehdä
+yhdessäolon hupaiseksi. Keskustelu päivän asioista sujui vilkkaasti,
+laulu Kaarlon säestäessä helkkyi heleästi, ja aina oli Antti Jalavalla
+joku erityinen aihe puheenpitoon. Ymmärtäähän sen että tällaisella,
+yhteishenkeä herättävällä seurustelulla, jossa ei luokkarajoja
+havaittu, oli merkitystä taidelaitoksen työhönkin katsoen -- jonka
+ensimäiset kypsät hedelmät juuri näihin aikoihin poimittiin.
+
+Kevätpuoli näytäntökautta ja samalla uusi kymmenluku, se ajanjakso,
+jonka runous ja taide meillä niinkuin muuallakin pohjoismaissa on
+todellisuustavottelun leimaama, alkoi merkitsevästi kyllä
+Nummisuutarien esittämisellä uudenvuoden-, se on Kiven muisto-päivänä.
+Olihan se kuvauksen puolesta todellisinta mitä kirjallisuudellamme oli
+näyttämölle tarjottavana. Ennen näytäntökauden loppua oli teatteri jo
+osottava, että se tahtoi olla mukana ajan riennoissa ja kykeni
+tulkitsemaan ja levittämään aikakauden uusia aatteita.
+
+Kolme päivää myöhemmin (4/1) oli uusi ohjelma, joka käsitti kolme
+pikkukappaletta, kukin 1-näytöksinen: Ensi lempi, E. N(ervander)in
+kirjoittama "joulukuvaus" _Pikku Suometar_[9] ja Adamin laulunäytelmä
+_Nyrnbergin nukki_. Kummassakin edellisessä näytelmässä suoritti nti
+Aalberg pääroolin; viimemainitussa taasen nti Hacklin ja Pesonen sekä
+Aug. Tavaststjerna (Miller) onnistuivat niin, että hupainen
+laulukappale näyteltiin tavan takaa kevätkauden kuluessa. Siten lähinnä
+Topeliuksen päivänä (14/1) Anna Skrifvarsin ja Kuningas Renén tyttären
+kanssa. -- Sitä ennen (8/1) oli Kavaluus ja rakkaus uudistettu.
+Näytännöstä E. Nervander, joka edellisenä vuonna erottuaan Åbo Postenin
+toimituksesta oli muuttanut takaisin Helsinkiin ja kirjoitti
+teatteriarvosteluja [ilman nimimerkkiä] Morgonbladetiin, lausuu m.m.:
+
+"Ei ole helposti toivottavissa nähdä Louise Millerin osaa näyteltävän
+syvemmällä ja todellisemmalla tunteella, suuremmalla nuoruuden sulolla
+ja viehkeämmällä naisellisuudella kuin mitä havaittiin nti Aalbergin
+esityksessä. Ainoastaan yksi ajatus siitä näyttikin vallitsevan
+katsojissa, joihin kaunis ja jalo roolintulkinta koski ehdottomasti ja
+syvästi. Yhä uudistuneet esiinhuudot, kättentaputukset ja kukkavihkot
+ilmaisivat yleisön myötätunnon. Näytelmän toisen suuren naisroolin,
+lady Milfordin, esitti tällä kertaa nti Avellan ja osotti hän selvästi
+ja varmasti käsittävänsä sen sekä voimakkaasti ja erehtymättömästi
+silmällä pitävänsä luonteen yksityiskohtiakin. Böök esiintyi ensi
+kerran Ferdinandina, johon rooliin hän oli perehtynyt Strakoschin
+johdolla. Hänen näyttelemisessään oli voimaa ja lämpöä, jonka nuori
+kyvykäs näyttelijä luullaksemme saattaisi antaa puhjeta esiin
+hehkuvamminkin sentähden menettämättä tasapainoansa. Vilhon Wurm oli
+läpiharkittu ja luontehikas, mutta Leinon luonnonlaadulle oli
+presidentin rooli hyvin vieras." -- --
+
+Sama näytelmä annettiin vielä kaksi kertaa, jota paitse tammikuun
+loppupuolella esitettiin Jane Eyre, Valapatto ja Parisin veitikka, joka
+viimemainittu oli niitä rooleja, joissa nti Avellan nuorekkaalla
+reippaudella ja samalla taiteellisen hienoilla yksityispiirteillä
+enimmän viehätti katsojia; jälkikappaleessa, Taiteen harrastuksessa,
+esiintyi nti Vikström, joka pääasiassa oli työskennellyt oopperassa,
+viimeisen kerran (21/1). -- Tämän jälkeen oli jälleen valmiina yksi
+näytäntökauden tärkeimpiä uutuuksia, nimittäin Elisabeth Löfgrenin
+suomentama Björnsonin murhenäytelmä _Maria Stuart Skotlannissa_;
+ensi-ilta 27/1 (kaikkiaan 3 kertaa). Tässä draamassa, Nervander
+sanoo, oli nuorelle teatterille annettu tehtävä, josta askel
+shakespeareläiseen ohjelmistoon ei ollut kovin pitkä. Mitä suoritukseen
+tulee ei sitä hänestä voitu sanoa loistavaksi voitoksi, mutta kumminkin
+urhoolliseksi ja kunniakkaaksi taisteluksi, josta moni kaunis
+sankariteko oli kerrottavana.
+
+Nuori Maria Stuart oli suurempi ja vaikeampi tehtävä kuin nti
+Avellanilla ennen oli ollut. Kieltämättä hän älykkäästi tulkitsi
+roolin, mutta jollei huikentelevainen, onneton kuningatar sittenkään
+tullut katsojalle täysin selväksi, eikä herättänyt myötätuntoisuutta,
+niin oli syy enemmän tekijässä kuin näyttelijättäressä. Epävarmasti
+väikkyen historiallisen kuvaajan ja draamallisen luojan välillä
+Björnson on kyhännyt naishaamun, jonka esittäminen on pulmallisimpia.
+Parhaiten onnistui nti Avellan Darnleyn ja Rizzion murhakohtauksissa
+sekä tavatessaan Bothwellin metsässä. Ylipäätään olisi kuvauksessa
+_kuningattaren_ pitänyt esiintyä selvemmin, jonka ohella olisi tarvittu
+enemmän suloa ja pehmeyttä toisen näytöksen neljännessä kohtauksessa;
+vihdoin olisi ollut säästäväisemmin käytettävä suuria liikuntoja, joita
+kyllä nähdään kuuluisillakin näyttämöillä, mutta jotka sittenkin
+tositeossa paremmin johtuvat taiteilijan ja yleisön tylsistymisestä
+kuin välittömästä innostuksesta. -- Ahlbergissakin huomattiin joskus
+onttoa tehontavottelua, mutta silti hän hienolla ja varmalla
+käsityksellä kykeni luomaan runollisen kuvan Darnleysta, joka sentään
+väriltään oli raskaampi kuin 18-vuotiaalle nuorukaiselle soveltui. --
+Böökissä oli teatteri saamaisillaan oivallisen näyttelijän, joka iskien
+roolin ytimeen nuorekkaalla fantasialla luo siitä kokonaisuuden. Hänen
+Bothwellinsa oli jo enemmän kuin harjotelma. Daimonisesti hurmaava
+piirre rohkeassa vuoristolaisjaarlissa näyttäytyi niin luonnollisesti
+ja teeskentelemättä, että vain vähän kypsymistä olisi ollut tarpeen ja
+luoma olisi ollut mallikelpoinen. -- Leinon John Knox oli kaunis ja
+sopusuhtainen, joskaan emme täysin luota sen historiallisuuteen.
+Niinkuin näyttelijä oli roolin ajatellut, hän suoritti sen
+johdonmukaisesti ja selväpiirteisesti. Liikunnot olivat soveliaat ja
+joskus teeskentelemättömässä arvokkaisuudessaan plastillisen kauniit.
+-- Rizzioksi oli Kivinen liian nuori, vaikka hän kyllä teki parastaan
+viekkaan ja pelkurimaisen italialaisen laulajan ja diplomaatin
+kuvaamiseksi. -- Sivurooleissa nähtiin Vilho -- Ruthwen, ansiokas
+tapansa mukaan, Tavaststjerna -- Morton jaarli, nti Hacklin -- William
+Taylor (näyttelijätär esitti aika somasti nuorukaisroolin sekä puheosan
+että pienen laulun) j.n.e.
+
+Tänä vuonna oli teatteri ensi kerran Runebergin päivänä (5/2)
+Helsingissä. Juhlanäytäntö alkoi _Severin Falkmanin_ järjestämällä
+viidellä kuvaelmalla _Hirvenhiihtäjistä_. Ensimäisessä nähtiin Pietari
+ja Matti varhaisella aamulla, lumihiuteiden leijaillessa maahan,
+hiihtävän kartanolle; toisessa: metsästäjät saarella ryhmittyneinä
+kaadetun hirven ympärille, kolmannessa: rusopartanen Ontro tuvassa
+tarjoskelemassa tavaroitaan talon naisväelle, neljännessä: Matti
+kosimassa kangaspuissaan istuvaa Hetaa ja viidennessä: kihlajaisten
+vietto ja tanssi tuvassa. Viimeisessä kuvaelmassa 8 tyttöä ja 4 poikaa
+tanssi "kolmen enkeliskaa" sydämen pohjasta, niin että ilo syttyi
+salongissakin. Oivalliset kuvaelmat, joiden sanotaan olleen
+luontehikkaampia ja taiteellisempia kuin piirustukset Hanna ja
+Joulu-ilta runoelmien korupainoksissa, miellyttivät suuresti, ja
+Falkman huudettiin esiin.
+
+Kuvaelmien väliaikoina saatiin kuulla Runebergin sepittämiä, Collanin,
+von Schantzin, Lindbladin ja Kjerulfin säveltämiä lauluja, joita rva
+Emmy Achté, nti Naëmi Ingman sekä hrat Bergholm ja Holm esittivät.
+Yleisö oli hyvin mielissään että sai pitkän ajan päästä kuulla näitä
+oopperalaulajia, eivätkä suosionosotukset vaienneet ennen kun rva Achté
+ja Holm olivat toistamiseen laulaneet Pilven veikon kaksinlaulun, ja
+jälkimäinen laulun "Turha toivomus". Ohjelman viime osastossa Ida
+Aalberg lausui Torpantytön ja Kaarola Avellan Maamme-laulun, johon
+näytäntö päättyi. -- Mutta vielä on mainitsematta illan draamallinen
+puoli, Tuokon suomentama, Runebergin _En voi_, joka nyt meni ensi
+kerran, vaikka eräästä kirjeestä, jonka rva Fredrika Runeberg 1872 on
+kirjoittanut Emilie Bergbomille, nähdään että runoilija jo silloin
+oli myöntäen vastannut kysymykseen, saataisiinko se näytellä
+suomenkielellä. Esittäjät olivat: Ida Aalberg -- Julia, Leino -- von
+Dann ja Ahlberg -- Axel Frank, ja ensimäisestä sanotaan, että hän loi
+aivan alkuperäisen, viehättävän kuvan Juliasta. Sama kappale annettiin
+samana iltana ruotsalaisellakin näyttämöllä. Arkadia oli täpösen
+täynnä; Uusi teatteri "likimailleen täysi".[10]
+
+Kahden viikon päästä tuli 19/2 Vilhon suomentaman, ohjelmistossa
+kolmannen Molièren komedian, _Porvari aatelismiehenä_, ensi näytäntö.
+
+Päärooli oli tietenkin Vilhon käsissä, joka osasi koko illan pitää
+itserakkaan Jourdainin naurun keskipisteenä. Sillä joskaan ei hänen
+esityksessään ollut sitä mehua, joka tulvii Molièren luomissa, hän
+kumminkin osotti kiitettävää johdonmukaisuutta ja älykkäisyyttä
+yksityispiirteiden yhdistämisessä hupaiseen kokonaiskuvaan. Rva
+Aspegren oli heleine, iloisine naurunpuuskineen oivallinen Nicole, ja
+nti Avellan niin etevä Lucile, että tyystin huomasi hänen olleen
+tilaisuudessa tutkia paraimpia esikuvia siellä missä Molièren
+traditsionit vielä elävät. Myöskin Ahlberg (Cléonte), Weckman
+(Covielle), nti Stenberg (rva Jourdain), rva Lundahl (Dorimène) ja
+Kivinen (Dorante) olivat hartaita tehtävissään, vaikka tietysti ei
+yksikään heistä voinut olla täysin perehtynyt molièrelaiseen henkeen ja
+sävyyn.
+
+Edellisestä on jo käynyt ilmi, että teatterin tointa elähytti innokas
+harrastus antaa parasta, mitä se kykeni. Molière, Holberg, Sheridan,
+Schiller, Oehlenschläger edustivat vanhempaa, Anzengruber, Björnson
+y.m. uudempaa, Runeberg, Topelius, Kivi kotimaista draamaa, ja
+arvostelut todistavat näyttelijäin miltei jokaisen uuden tehtävän
+mukana astuneen askeleen eteenpäin. Nyt on edessämme tapahtuma, joka
+muodostui tämän näytäntökauden innostuneen riennon huippukohdaksi.
+Tarkotamme ensimäisen _Henrik Ibsenin_, mainion _Noora_-näytelmän
+esittämistä, joka sattui 25 p. helmik. Jo edeltäkäsin odotettiin iltaa
+suuremmalla uteliaisuudella kuin ainoatakaan edellistä suomalaista
+puhenäytäntöä. Noora oli ilmestynyt 1879 ja kaikkialla Pohjoismaissa
+herättänyt mitä kiihkeintä keskustelua. Jopa oli meilläkin -- kiitos
+sanomalehtiselostelujen ja jonkun määrän alkukielisiä kappaleita --
+kysymys: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan? alkanut tulla
+väittelyn alaiseksi. Salonki täyttyi siis yleisöstä, jonka
+mielenjännitys ei ollut vähempi kuin oopperan premiääreissä tavallinen.
+Minkälaiseksi näytäntö kehittyi, Nervander kertoo Morgonbladetissa:
+
+"Eilispäivän näytäntö oli kauttaaltaan kaunis voitto suomalaiselle
+näyttämölle. Henrik Ibsenin 'Et Dukkehjem' esitettiin lukuisalle,
+intelligentille yleisölle, joka jännitetyllä, tavasta melkein
+hiiskumattomalla tarkkaavaisuudella seurasi väittelynalaisen kappaleen
+sydäntäkouristavia kohtauksia ja jonka mielen erinomainen esitys
+vastustamattomasti kiinnitti. Oli tultu teatteriin iloisilla toiveilla,
+jopa suurilla vaatimuksilla, että nti Aalberg etevällä tavalla
+suorittaisi Nooran roolin. Kohtaus kohtaukselta katseltiin hänen
+näyttelemistään kasvavalla viehätyksellä, joka jo ennen kun esirippu
+oli laskenut ensimäisen näytöksen jälkeen oli vaihtunut syväksi
+ihailuksi sitä mestaruutta kohtaan, jolla hän tulkitsi luonteen
+hienoimmat vivahdukset. Näytelmän toisen näytöksen suoritus kilpaili
+arvokkaasti esitysten kanssa Europan ensiluokan näyttämöillä.[11]
+Nooran roolilla on nti Aalberg kieltämättä astunut todellisen
+taiteilijattaren arvoon ja vilpittömästi onnittelemme häntä hänen
+loistavaan voittoonsa. Illan kuluessa huudettiin nti Aalberg kymmenen
+kertaa esiin sekä sai näytännön lopussa kaksi komeaa kukkavihkoa.
+Vaikka näytännön onnistuminen ensi sijassa on luettava tämän nuoren,
+mieltäkiinnittävän näyttelijättären ansioksi, niin noudatamme vain
+sulaa oikeutta, kun me nyt jo huomautamme oivallisesta tavasta, millä
+toisetkin esiintyjät myötävaikuttivat illan tulokseen. Joka rooli
+suoritettiin hyvällä luonnekuvauksella ja tavalla, joka näytti mikä
+taiteellinen henki luo eloa ja voimaa suomalaiseen näyttämöömme.
+Kappaleen näyttämöllepanokin oli mallikelpoinen. Näyttämöllinen
+järjestely oli yksityiskohtia myöten yhtäpitävä sen kanssa mitä nähtiin
+Kristianian teatterissa, kun sama kappale esitettiin siellä."
+
+Näin arvostelija kirjoittaa tavalla, joka muistuttaa innostuneita
+ooppera-arvosteluja. Mutta kuinka suuri Nooran menestys oli, näkyy
+kumminkin parhaiten siitä että se tänä keväänä esitettiin vielä
+kymmenen kertaa Helsingissä ja kolme kertaa Turussa, siis kaikkiaan 14
+kertaa! Useammin nähtyään kappaleen Nervander palaa esitykseen ja
+lausuu silloin:
+
+"Tositaiteilijana nti Aalberg suorittaa vaikean tehtävänsä. Ihmeteltävä
+kyky, millä hän, niinkuin näyttää, ilman vähintäkään vaivaa, eksyttävän
+todellisesti ilmisaattaa luonteen nopeat vivahdukset, on verrattava
+ainoastaan siihen nuorekkaaseen voimaan, millä hän peittää mitä
+luonnekuvauksessa on väärää[12] ja luo sen näkyviin semmoisena, joksi
+Ibsen luultavasti on tarkottanut kuvansa. Jos tahtoisi huomioon johtaa
+esityksen ansioita, tulisi viitata miltei joka repliikkiin paitse
+korkeintaan muutamiin harvoihin, joihin mielestämme pannaan liiallinen
+paino.[13] Pitäen silmällä myöskin roolin vaikeutta saattanee
+liioittelematta väittää nti Aalbergin näyttelemistä täydellisimmäksi
+mitä ainoakaan näyttämöllinen naistaiteilija Suomessa tähän saakka on
+aikaansaanut. -- Hra Böök on älykkäästi käsittänyt Helmerin roolin ja
+esittänyt sen ilta illalta varmemmin ja menestyksellisemmin. Useissa
+kohtauksissa hän näyttelee erittäin ansiokkaasti sekä saavuttaa
+kolmannen näytöksen alussa hienon ja sattuvan luontehikkaisuuden. Hra
+Ahlberg on tohtori Rankin osassa saanut tehtävän, jota hän
+täydellisesti hallitsee. Viimeisen repliikkinsä: 'Ja kiitos tulesta'
+hän lausuu, mielestämme, liian intomielisesti, kuitenkaan saamatta
+tajuttavaksi sanoihin kätketyn syvemmän ajatuksen. Hra Leino antaa
+naamioituksessaan ja käsityksessään havainnollisen kuvan Krogstadista.
+Ensimäisessä ja kolmannessa näytöksessä hän on joka kerralla onnistunut
+hyvin, jota vastoin hän toisessa näytöksessä oli paras ensi iltana,
+mutta seuraavina hän on yhä enemmän koettanut antaa repliikeilleen
+jonkinlaista sukkeluuden sävyä, joka on vastenmielinen. Rva Lundahl on
+vieras rva Linden tapaisille rooleille ja puheludraamalle yleensä. Hän
+on toki pyytänyt vakavasti ja hartaasti perehtyä tehtäväänsä ja
+yhteisnäyttelemiseen, kuitenkaan onnistumatta painaa siihen
+persoonallista leimaa. Nti Stenberg ansaitsee tunnustusta Anna-Maijan
+pienen roolin yksinkertaisesta esittämisestä."
+
+"Vihdoin on ilahduttavaa merkitä, että ansiokas tapa, millä Suomalainen
+teatteri on esittänyt, muutenkin kuin päärooliin nähden, vaikean
+näytelmän, on herättänyt kunnioitusta ja huomiota semmoisillakin
+tahoilla, joilla tähän saakka ei ole katsottu maksavan vaivaa välittää
+koko yrityksestä taidelaitoksena."
+
+Yhtä merkillinen kuin Nooran näytteleminen oli puhtaasti taiteelliselta
+kannalta, oli se sentähden että Suomalainen teatteri sen kautta ensi
+kerran otti palvellakseen sitä uutta, entisiä romanttisia ihanteita
+hylkivää ja yhteiskuntaelämän sovinnaisia käsitteitä mullistavaa
+henkistä virtausta, joka pohjoismaissa tunnetaan realismin,
+todellisuustavottelun, nimellä ja täällä vastaa naturalismia, se on
+ehdotonta luonnontavottelua, Ranskassa. Kirjallisena suuntana juontui
+pohjoismainen realismi kyllä ranskalaisesta naturalismista, mutta
+perinnäisen maailman- ja elämänkäsityksen erilaisuus vaikutti
+kuitenkin, että, huolimatta siellä täällä esiintyvistä suoremmin
+naturalistisista pyrinnöistä, todellisuustavottelu pohjoismaissa ja
+varsinkin suurissa norjalaisissa draamallisissa runoilijoissa kohdistui
+yhteiskunnallista ja sukupuolten keskinäistä elämää sekä yksilön
+ihmisyyskehityksen ehtoja -- totuutta ja vapautta -- koskeviin
+kysymyksiin. Valaisevan esimerkin ranskalaisen naturalismin ja
+pohjoismaisen realismin erikoisuudesta näemme siinä, että juuri
+samaan aikaan kun Zola hämmästyttää ja pelottaa maanmiehiään
+Nana-romaanillaan, jossa hän häikäilemättömimmällä paljastamisinnolla
+kuvaa toisen keisarikunnan äärimmäistä turmelusta, saapi Ibsen
+Noora-draamallaan neljän kansan sivistyneet piirit mitä kiihkeimmin
+väittelemään miehen ja vaimon suhteesta toisiinsa aviossa sekä naisen
+vapauttamisesta perinnäisistä siteistä, hänen itsenäisyydestään ja
+ihmisarvostaan yhtä hyvin aviossa kuin kansalaisena.
+
+Etenkin Brand-draaman (1866) kautta, jota innostuksella luettiin
+monessa maalaispappilassakin ja yleensä käsitettiin puhtaasti
+uskonnolliselta kannalta, oli varhaisempi Ibsen tullut tunnetuksi
+Suomessa, mutta "uudenaikainen" Ibsen, joka ensi kertaa astuu esiin
+kappaleessa Yhteiskunnan tuet (1877) ja joka siitä lähtien mahtavalla
+näytelmäsarjalla on niin suuresti vaikuttanut pohjoismaiseen
+elämänkäsitykseen, ei ollut ainakaan yleisemmin meillä kotiutunut ennen
+kun Nooran synnyttämä herätys tapahtui. Ja herätyksen välittäjä oli
+Suomalainen teatteri. Näytännöt herättivät niin yksityisissä
+seurapiireissä kuin sanomissakin väittelyn, josta ei näyttänyt loppua
+tulevan. Emme tiedä tapahtuiko meillä niinkuin Tukholmassa että lopulta
+iltakutsuilla ilmotusten kautta suorastaan pyydettiin ettei Noorasta
+puhuttaisi, mutta varmaa on että meilläkin väittelyä jatkettiin
+väsymykseen saakka. Mitä _julkiseen_ väittelyyn tulee, viittaamme
+ainoastaan muutamiin tosiasioihin. Nooran suomennoksen johdosta, joka
+oli painosta ilmestynyt, tapaamme Morgonbladetissa jo ennen
+näyttelemistä laajan selostelun sekä ensimäiset väittelykirjoitukset
+(Ernstin ja X:n) kysymyksestä: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan?
+Sitten piti meidän silloinen Ibsenin erikoistutkija tri V. Vasenius
+(hän oli tohtoriväitöskirjassaan käsitellyt Ibseniä) yliopiston
+juhlasalissa viisi esitelmää Ibsenin ja Björnsonin nykyajan draamoista,
+joka tietysti kiihotti keskustelua, ja sen jälkeen Nervander julkaisi 8
+palstan pituisen analyysin Noorasta, jonka lisäksi merkit W--r ja
+Ignotus astuivat taistelutanterelle.[14] Viime mainittu ahdistaa
+ankarasti Vaseniusta, joka tietysti ei ole vastaamatta. Lukuisien
+kirjoitusten sisällyksestä sanottakoon vain, että niissä tietenkin
+ryntää toisiansa vastaan uusi, yksilön vapautta puoltava näkökanta ja
+vanhempi elämänkäsitys, joka asettaa avion ja perheen ja yhteiskunnan
+päämäärän yksilön mielitekoja korkeammalle. Niin yleiseen, mutta kun
+Noora oli keskustelun lähtökohtana, tarkotti väittely yksilön
+vapaudesta tällä kertaa naisen vapauttamiskysymystä. Ja tositeossa on
+Nooran esittämisen merkitys siinä, että sen kautta "naisasia" meillä
+tuli päiväjärjestykseen. Ei niin ettei tällä asialla ennenkin olisi
+ollut puoltajia, mutta vasta nyt se pääsi suurenkin yleisön
+tietoisuuteen. Että jo aikalaiset tunnustivat Suomalaisen teatterin
+ansion tässä kohden, näkee yhdestä viimeisiä Noora-kirjoituksia (Mbl
+5/4)[15] jossa sanotaan: "Suomalainen teatteri on esittämällä Nooran
+näyttänyt, ettei se tahdo seisoa ulkopuolella 19 vuosisadan kysymyksiä.
+Ja että yleisö on ollut kiitollinen, sen todistaa aina täysi salonki
+Nooraa näyteltäessä."
+
+Olemme laajasti puhuneet Noorasta, mutta tämä kohta teatterimme
+historiassa osottaa mieltäkiinnittävällä tavalla, kuinka näyttämö
+vaikuttaa tekijänä kulttuurielämässä ja kuinka Suomalainen teatteri oli
+kohonnut sille kannalle, että se pystyi siihen.
+
+Maaliskuun 2 p. sattui keisari Aleksanteri II:n 25-vuotisen
+hallituksen riemujuhla, jota Helsingissä vietettiin monenmoisilla,
+yliopiston, ylioppilasten, teatterin ja kaupungin toimeenpanemilla
+juhlallisuuksilla. Suomalaisen teatterin näytäntöön oli kokoontunut
+täysi huone juhlayleisöä, ja ohjelma alkoi Eläköön armias-laululla,
+jonka lukuisa mies- ja naiskuoro suoritti ja johon liittyi eläköönhuuto
+hallitsijalle. Sen jälkeen seurasi Falkmanin järjestämä kuvaelma, jonka
+tarkotus oli muistoon saattaa kuluneen 25 vuoden valtiolliset ja
+yhteiskunnalliset uudistustoimet: valtiopäivät (rva Lundahl, Leino,
+Aspegren, nti Rosendahl), asevelvollisuus (nti N. Ingman), rahanmuutos
+(nti Titti Avellan), kansakoulu (nti Edith Böök) ja Suomenkieli (nti
+Anni Hacklin). Sitte Ida Aalberg lausui Suonion sepittämän
+juhlarunoelman ja lopuksi näyteltiin Lea ja _Saimaan rannalla_, uusi
+Bergbomin laatima laulukappale, joka viehätti alkuperäisillä
+karjalaisilla puvuillaan, lauluillaan ja tansseillaan ja joka päättyi
+keisarihymnin esittämiseen. -- Muutoin on maaliskuun näytännöistä
+erikoisesti mainittava vain pari, nimittäin 14/3 annettu, jossa
+(Haapaniemen hanhenpojassa) nti Rosendahl esiintyi viimeisen kerran,
+hän kun oli mennyt kihloihin tri Szinnyein kanssa (eroava näyttelijätär
+sai johtokunnalta suomalais- ja unkarilaisvärisillä nauhoilla
+varustetun kukkavihkon) sekä nti Avellanin resetti-ilta 18/3 (Angelo),
+jolloin taiteilijattaren osaksi tuli lämpimät tunnustukset hänen
+harrastuksistaan.
+
+Huhtikuun 2 p. näyteltiin Noora seitsemännen kerran kukkuroillaan
+täydelle salongille. Illan tulo oli määrätty nti Aalbergin hyväksi.
+Paitse tavallisia suosionosotuksia ja kukkasadetta sai näyttelijätär
+pysyvämpiäkin lahjoja. Niistä mainittakoon kultainen rannerengas, johon
+oli piirretty: (ulkopuolelle) "Ida Aalbergille Suomalaisen teatterin
+ystäviltä 2/4 1880" sekä (sisäpuolelle) kymmenen hänen etevintä
+rooliansa, ja viuhkanmuotoiseen kukkaiskimppuun kätketyn karinkaukalon
+täynnä kultarahoja. Yhden naisten antaman kukkavihkon silkkinauhoihin
+oli painettu säkeet:
+
+    "Ensimmäisnä täysin puhjenneena
+    Kukkaisena näyttötaidon maamme
+    Ruusustossa, ollos todisteena
+    Mitä voimme, mitä toimeen saamme,
+    Jos käymme uljaast' idealein teitä,
+    Jos hartaus ja lempi johtaa meitä."
+
+Sekä toiseen nauhaan:
+
+    -- -- -- -- -- "Rakkaus ja työ,
+    Ne ne aseet, joiden eteen vaipuu voimatonna yö."
+
+Erityisesti huomattiin, että yksi somista ja suurista kukkavihkoista
+oli tullut aliupseerikoulun oppilailta. -- Näytännön jälkeen oli illan
+sankaritar kutsuttu pitoihin, joissa dosentti Perander puhui hänen
+kunniakseen.[16]
+
+Nooran jatkuvan menestyksen tähden tuli vasta huhtikuulla kaksi
+uutuutta. Ensimäinen niitä oli sangen merkillinen, suomalaisella
+näyttämöllä ja ylipäätäänkin Suomessa näyteltiin näet 9/4 ensi kerran
+Beaumarchais'n _Sevillan parturi_, joka toki oopperana ja "Sevillan
+Parranajajan" nimellä oli yleisölle hyvin tuttu. Lähin aihe sen
+ottamiseen oli se, että K. Cronstedt-vainaja (kts. ylemp. s. 15) oli
+suomentanut mestarikomedian. Esittäjistä oli Ida Aalberg -- Rosina
+etevin, viehkeä ja suloinen kujeellisuudessaan, vaikka luontonsa mukaan
+toiseen tapaan kuin pirteä ja sähköttävä Ida Basilier ennen; saamatta
+kypsää aikaan Böökkin reippaasti suoriutui vaikeasta Figaro-roolista,
+ja Leinon Basiliota kiitettiin paikottain vallan hyväksi. Mutta pääasia
+oli että yhteisnäytteleminen sujui oivallisesti, toisin kuin
+tavallisesti ensi-iltoina, ja että yleissävy oli niin iloinen ja vilkas
+kuin suomalaisilta espanjalaisilta suinkin sopi toivoa. -- Toinen
+uutuus, Benedixin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Tuhkimus_ (Aschenbrödel),
+esitettiin 21/4. Siinäkin päärooli oli nti Aalbergilla, ja vaikka se
+edelliseen verraten on taiteellisesti vähäpätöinen, ei se kuitenkaan
+sujuvasti esitettynä ollut katsojia huvittamatta.
+
+Kun mainitut huvinäytelmät olivat menneet kumpikin kolme kertaa,
+lähtivät Nooran esittäjät 28/4 _Turkuun_, jossa lähes 2,000 markan
+kannatus oli merkitty neljää näytäntöä varten. Sitä ennen oli Emilie
+Bergbom, joka seurasi mukana, kirjoittanut nti Elfvingille (24/4):
+
+-- "Niinkuin nyt näyttää tulen maanantai-iltana Turkuun. Nti Aalberg,
+rva Leino ja Böök tulevat kai samaan aikaan. Muut tulevat vasta
+tiistaina, sillä maanantaina he avustavat rva Lundahlia, joka antaa
+iltaman Hämeenlinnassa. Raukalla on vaikeaa neljän lapsensa kanssa ja
+sentähden tahtoo teatteri auttaa häntä. Maanantai-iltana menen suoraan
+teatteriin ja silloin pitäisi minun välttämättömästi tavata masinisti
+ja piletinnryyjätär. Kaarlo kirjoittaa Jahnssonille ja pyytää häntä
+antamaan sanan heille, jota hän ei laiminlyöne. Nooraan tarvitaan kaksi
+reipasta, noin 7--9-vuotiasta lasta, tunnetko semmoisia? Niiden roolit
+on pieniä, mutta kohtaus lasten kanssa on kaunis, ja sillä on täällä
+aina ollut suuri menestys. Meillä on ollut eräs erittäin pirteä tyttö,
+joka on näytellyt vanhemman pojan roolia. Kolmas lapsi on oleva noin
+2- tai 3-vuotias, joka ei huuda kun on mentävä vieraan syliin. Ajattele
+nyt kahta sopivaa tyttöä, jotka voivat olla Nooran poikia, sekä
+vaatteita niille. Täällä on heillä ollut Maunun ja Laurin vaatteet.
+Pikku lapsi ei näyttele, vaan ainoastaan istuu milloin hoitajattaren,
+milloin äidin sylissä. -- Hyvä olisi, jos saisimme vähän suuremman
+kannatuksen, 550 à 600 [iltaa kohti] olisi tarpeen. Mutta onhan Turun
+yleisö koko talven nauttinut Strandbergin seurueesta, niin ettei sillä
+ole rahaa eikä halua nähdä meitä. Aalberg lähtee jo 3/5 Turusta
+matkustaakseen täältä Lyybekkiin, ja sitte tulee kaunis kevätilma
+vaaralliseksi kilpailijaksi. Tämä tekee meidät pelokkaiksi: teatterilla
+ei ole varaa menettää mitään, ja Turussa käynnit ovat, paha kyllä,
+ylipäätään olleet epäedullisia." [Toisesta kirjeestä:] "Sillä aikaa
+näytellään täällä Mustalaiset, ja sentähden täytyy Kivisen Turussa olla
+tohtori Rank. Se on kyllä vahinko Nooralle, sillä Ahlberg on ollut
+oivallinen. Kivisen hento, lapsellinen vartalo tekee hänet
+sopimattomaksi esittämään skeptillistä tohtoria, mutta mitä sille
+mahtaa?" --
+
+Turussa annettiin Noora (27/4-2/5) sekä Vastanaineet ja Ensi lempi
+yhden kerran (4/5). Tulot tekivät yhteensä 2,610 mk.
+
+Helsingissä lykkääntyi sairaussattuman tähden Szinnyein suomentaman
+unkarilaisen näytelmän, _Mustalaiset_ (nimitettiin kai näin sen vuoksi
+että ohjelmistossa ennestään oli Mustalainen niminen kappale),
+ensi-ilta toukok. 4:een. Kiitos varsinkin viehättävien unkarilaisten
+laulujen näytelmä herätti mieltymystä. Suurin osa suosionosotuksista
+lankesi nti Avellanille, joka draamallisen voimakkaasti esitti Rószin
+osan; sen ohella oli Vilho oivallinen vanhana Zsigana. Viimeksi
+huudettiin Szinnyeikin esiin.
+
+Muutoin näyteltiin toukokuulla Schillerin Rosvot pari kertaa, ja
+lopulla tuli eräs uusi Björnsoninkin kappale. Ansio siitä oli rva
+Winterhjelmin, joka oli saapunut Helsinkiin. Hänen mukanaan
+harjotettiin Björnsonin 2-näytöksinen _Taistelujen välillä_, ja se
+esitettiin ensi kerran 25/5 näyttelijättären toimeenpanemassa
+iltamassa. Vieraileva taiteilijatar oli Inga, Leino Swerre kuningas,
+Ahlberg Halward Gjäla muita mainitsematta. Muutoin oli ohjelmassa
+Hardangerin harjulla ja viides näytös E. Scriben draamaa Adrienne
+Lecouvreur (ruotsinkielellä). Toisen kerran näyteltiin Björnsonin
+kappale teatterin omassa näytännössä 27/5, pieni Chiwot'in ja Darun
+ilveily _Äiti-parat_ ja Saimaan rannalla jälkikappaleina. Näytäntö
+annettiin Leinon hyväksi ulkomaanmatkaa varten. Rva Winterhjelmiä
+tervehdittiin lämpimästi, ja hän puolestaan näyttäytyi entiseksi
+suureksi taiteilijattareksi yhtä hyvin Björnsonin draamassa kuin
+onnettomana Adrienne Lecouvreurina tuossa sydäntäkouristavassa
+loppunäytöksessä, missä hän kuolee hengitettyään myrkkyä kukkakimpusta.
+-- Näytännöt päättyivät 30/5 Nummisuutarien esittämisellä. Sen jälkeen
+seurue hajaantui kesäksi; mutta jo sitä ennen (9/5) Ida Aalberg oli
+(saatuaan matkarahoja senaatilta 2,000 ja Pietarista 1,000 mk.)
+lähtenyt ulkomaille yhdessä tri Szinnyein ja hänen nuoren rouvansa
+kanssa, joiden vihkiminen oli tapahtunut Helsingin vanhassa kirkossa
+edellisenä päivänä.
+
+Kun niissä neuvotteluissa oopperan toimeenpanemisesta (joista Emilie
+Bergbom 18/10 oli kirjoittanut nti Elfvingille) oli tultu siihen
+päätökseen, ettei ainakaan teatteri ryhtyisi asiaan, alkoivat
+laulutaiteilijat itse -- taiteilijapari Achté, Bergholm, Hahl, Filip
+Försten, Elise Hellberg -- miettiä sitä. Tuuma näyttää olleen,
+Bergbomin johtaessa ja Martin Wegeliuksen ollessa kapellimestarina,
+kevätkaudella toimeenpanna 10 tai 20 oopperanäytäntöä. Yrityksen
+taloudellisesta puolesta vastaisivat taiteilijat, mutta tietenkin
+nojaamalla musiikkiystävien kirjoittamaan kannatukseen. Kun Lydia
+Laguksen myötävaikutusta pidettiin välttämättömänä, kirjoitettiin
+hänelle asiasta. Emme tiedä mitä hän vastasi eikä myöskään koetettiinko
+saada kannatusta. Pääasia on että puuha raukesi tyhjiin; Lydia Lagus
+palasi Italiasta vasta myöhään keväällä.
+
+Mutta silti oopperakysymys toisessa muodossa oli päiväjärjestyksessä
+koko kevätkauden. Maaliskuulla tapahtui näet että senaatti
+käsitellessään teatterien anomuksia uudistetusta valtioavusta jälleen
+palasi keväällä 1877 rauenneeseen fusiooniaatteeseen ja määräsi
+tutkittavaksi, miten yhteistyö ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön
+välillä oli aikaansaatavissa. Tämä alote johti sarjaan kokouksia ja
+neuvotteluja, joissa niinkuin ennenkin puhuttiin sekä laulu- että
+puhenäyttämöistä. Huolimatta kaikista ehdotuksista ja suunnitelmista,
+puuha nytkin raukesi ja rajotumme sentähden seuraavaan.
+
+Suomalaisella puolella oltiin tälläkin kertaa asiaan taipuvaisia, jopa
+siinä muodossa että suomalainen puheosastokin otettaisiin mukaan -- se
+oli näet, niin arveltiin, "jo kohonnut semmoiselle kannalle, ettei sen
+tarvinnut pelätä kilpailua ruotsalaisen puheosaston kanssa" (U. S.
+31/3). Ruotsalaiselta taholta taasen H. D. oli nyt (toisin kuin
+edellisellä kerralla) ehdottomasti fusioonin puolella, siinä muodossa
+että erikielisten puheosastojen rinnalle perustettaisiin kaksikielinen
+(ruotsalais-suomalainen) ooppera; mutta jyrkempää ruotsinmielistä
+kantaa edustavat Helsingfors ja Wiborgs tidning lehdet vastustivat
+kerrassaan yhteistyötä missä muodossa tahansa -- koko ehdotus oli muka
+ruotsalaista teatteria vastaan tähdätty "murhaisku". Helsingfors lehti
+väitti kiihkeästi, että puheosastoilla ei voisi olla mitään muuta
+yhteistä kuin puvusto eikä oopperaa ollenkaan tarvittu. "Oopperan
+harrastaminen kummassakin teatterissa on ollut kallis erehdys ja se
+olisi sitä nykyään entistä enemmän, kun venäläinen Aleksanterin
+teatteri oli hankkinut itselleen italialaisen oopperan(!)".[17] Vaikka
+Ruotsalainen teatteri kokonaan menettäisikin valtioapunsa, on sen
+sittenkin kieltäytyminen yhteistyöstä. Ja tämä jyrkempi mielipide pääsi
+voitolle -- vaikka eräässä kokouksessa[18] semmoiset miehet kuin O.
+Donner, L. Mechelin ja M. Wegelius valittiin ajamaan H. D:n puoltamaa
+fusioonimuotoa.
+
+Asian lopullisesta ratkaisusta Emilie Bergbom kirjoittaa nti
+Elfvingille (10/5):
+
+"Torstai-iltana [6/5] tuli vihdoin vastaus Ruotsalaisen teatterin
+kannatusyhdistykseltä. Venytettyään asiaa kaksi kuukautta he vastaavat,
+että fusiooni ei voi tulla kysymykseen, sillä he ovat jo ottaneet
+intendentin Ruotsista ja suurimman osan jäsenistöäkin j.n.e. Vastaus on
+ehdoton, mutta kohtelias, ja jos he olisivat olleet niin rehellisiä,
+että olisivat kohta antaneet suoran tiedon kannastaan, niin ei siitä
+olisi mitään sanottavaa, mutta tämä viivytys on ollut sietämätön.
+Tänään jätetään meidän valtioavunanomuksemme [uudestaan] senaattiin.
+Saa nähdä mikä vastaus tulee? Jollemme saa samaa mitä meillä tähän asti
+on ollut, nimittäin 24,000 mk, niin en tiedä mitä tulevana vuonna on
+tehtävä."
+
+Fusiooniehdotuksen lopullisesti rauettua senaatti 26 p. toukok. myönsi
+Suomalaiselle teatterille pyydetyn valtioavun, ja kesäkuulla päätös
+korkeimmassa paikassa vahvistettiin.
+
+Tänä vuonna Ruotsalainen teatteri oli ilman kilpailua saanut
+toimeenpanna oopperanäytäntöjä, mutta ei menestys sittenkään ollut
+toivonmukainen.[19] Näin ollen teatterin kannatusyhdistys päätti
+kokonaan luopua lyyrillisen näyttämön ylläpitämisestä. Luultavasti
+olisi päätös ollut toisellainen, jos suomalainen laulunäyttämö
+olisi ollut olemassa. Sillä kilpailuahan varten ruotsinmieliset
+oikeastaan olivat oopperansa perustaneetkin. -- Vaikuttavana syynä
+lakkauttamispäätökseen oli muutoin sekin, että kotimaiset
+laulutaiteilijat yhä edelleen olivat kieltäytyneet laulamasta
+ruotsalaisella näyttämöllä, jollei fusioonia syntyisi. Niin oli tehnyt
+nti Fohström, joka loistokkaasti esiinnyttyään Italiassa palasi kotiin
+toukokuun keskivaiheilla, ja niin myöskin Bruno Holm, jolle tarjottiin
+200 mk kuussa (venäläiset tarjosivat, hekin turhaan, 600). -- Tässä
+sopii mainita, että tri Grefberg kävi pyytämässä nti Aalbergiakin
+Ruotsalaisen teatterin palvelukseen, "käskien hänen itsensä määräämään
+palkkansa -- kuinka paljo vaan tahtoo". Vastaus oli kieltävä. Silloin
+toinen lausui: "Ehkä saan tulla toiste, kun olette asiaa miettinyt",
+johon taiteilijatar virkkoi: "Tulla saatte, mutta kyllä vastaus on
+oleva sama."
+
+Ymmärrettävää on että laulukykyjemme tulevaisuus oli huolestuttava, kun
+oopperatuumat raukesivat, emmekä erehtyne, jos oletamme usean heistä
+syyttäneen Bergbomia siitä, että heidän toiveensa kotimaiseen
+laulunäyttämöön nähden pettivät. Kumminkin he tekivät siinä väärin,
+sillä kaikki he olivat itsestään ja ennen valinneet taiteilijauransa.
+Ainoana poikkeuksena on ehkä Hahl mainittava, jonka hänen menestyksensä
+Marcelina Hugenoteissa houkutteli pois yliopisto-opinnoista. -- Nti
+Fohström yksistään jatkoi alkamaansa loistavaa taiteilijauraa ulkomaan
+näyttämöillä. L. N. Achté tuli 1881 kanttoriksi Helsingin vanhaan
+kirkkoon. Hänen puolisonsa rva Emmy Achté jatkoi 1880-81 opintojaan
+Dresdenissä ja perusti sitte miehensä kanssa 1883 Helsingin lukkari- ja
+urkunistikoulun. Oopperalaulajattarena rva Achté myöhemmin on
+esiintynyt vain 1891-92 näytännöissä, jotka hän itse muitten
+kotimaisten laulajien mukana toimeenpani. Lydia Laguksen taiteilijauran
+katkaisi, niinkuin alempana saamme nähdä, armoton tauti. Bruno
+Holmin ura tuli sitäkin lyhemmäksi, niinkuin on kerrottava
+seuraavassa luvussa. Bergholm oli ainoa, joka oli saanut viran --
+laulunopettajanviran Helsingissä (aliupseerikoulussa). Kun lisäksi
+muistamme, että Ida Basilier jo ennen oli mennyt naimisiin ja muuttanut
+Norjaan sekä että pari muuta laulajatarta jonkun ajan päästä meni
+naimisiin, käy nähtäväksi kuinka lyhyessä ajassa se taiteilijaryhmä
+hajaantui ja, niin sanoaksemme, katosi kuulumattomiin, jonka kykyyn ja
+innostukseen Suomalainen ooppera oli nojannut. Että useat heistä
+kuitenkin ovat vaikuttaneet uuden soitannollisen kevään hyväksi, se on
+hyvin tiettyä, vaikka se on ulkopuolella tätä kertomusta.
+
+_Arthur Lundahlissa_ (kts. ylemp. s. 13) puheseurue menetti lahjakkaan
+jäsenen, josta olisi voitu paljon toivoa, ellei hän jo teatteriin
+tullessaan olisi ollut taudin heikontama. Hänellä oli luontainen kyky
+välittömästi ilmaista tunteitaan, mutta epäselvä ääntäminen esti häntä
+näyttelijänä edistymästä korkeammalle asteelle. Kuitenkin hän
+Viuluniekassa y.m. rooleissa teatterin ensi aikoina sai paljon
+teeskentelemätöntä tunnustusta. -- Toinenkin kuolemantapaus kuuluu
+tähän aikaan, nimittäin 25-vuotiaan (9/8 1855) _Kaarlo Edvard Törmäsen_
+22/3 1880. Hän oli jo 1878 eronnut teatterista, mutta senkin jälkeen
+palvellut sitä samalla tavoin kuin hän parhaiten oli sitä tehnyt
+seurueen jäsenenä ollessaan, se on suomentamalla näytelmiä
+eri kielistä. Siihen hänellä olikin enemmän lahjoja kuin
+näyttelemiseen.[20]
+
+Elämästä toverien kesken on kerrottavana, että näyttelijät marraskuulla
+1879 kääntyivät kirjelmällä teatterin johtokunnan puoleen
+ilmottaakseen, että he kokouksessa 6 p. mainittua kuuta olivat
+päättäneet perustaa "_eläkerahaston_ nykyisten ja tulevien jäsenten
+hyväksi". Tämän yrityksen hyväksi he pyysivät johtokuntaa myöntämään:
+1) kaikki n.s. sakkorahat (jotka olivat suoritettavat erinäisistä
+laiminlyömisistä ja järjestyksenloukkauksista), 2) tulot yhdestä
+näytännöstä vuosittain joka kaupungissa, missä teatteri näytteli, sekä
+yhdestä iltamasta, laulajaisista tai arpajaisista, ja 3) kaikki ne
+varat, jotka mahdollisesti lahjain, testamenttien ja yleisten keräysten
+kautta ovat tarkotusta varten kootut. Tämän kirjelmän alla luettiin
+seuraavat nimet: _Ida Aalberg, Axel Ahlberg, Aurora Aspegren, Aug.
+Aspegren, Kaarola Avellan, Bruno Böök, Anni Hacklin, Elias Kahra, I. E.
+Kallio, Anton Kivinen, B. Leino, Mimmy Leino, Selma Lundahl, D.
+Pesonen, Hilma Rosendahl, S. Savolainen, Emelie Stenberg, Aug. Tervo,
+Alma Wikström, Knut Weckman, Oskari Vilho_. -- Arvatenkaan johtokunta
+ei voinut muuta kuin hyväksyä tämän alotteen, mutta kumminkin asian
+toimeenpaneminen lykkääntyi muutamia vuosia eteenpäin.[21] Vasta
+näytäntökaudelta 1883-84 meillä on ensimäinen virallinen tieto
+eläkekassan olemassaolosta ja varoista (kts. alemp.).
+
+Tältä vuodelta on mainittava uusi jäsen, josta tuli yksi teatterin
+etevimpiä. Tarkotamme rva _Katri Rautiota_, jonka alkuperäinen nimi
+oli Bengtson, mutta joka 6/4 1880 liittyessään teatteriin otti
+taiteilijanimen _Aaltola_. Nykyisen nimensä nti Aaltola sai, kun hän
+1883 meni naimisiin näyttelijä Aleksis Raution kanssa. Tullessaan
+näyttelijättärenalku ei vielä ollut 17 vuotta täyttänyt, ja meni
+sentähden aikaa, ennen kun hänen kykynsä huomattavammin näyttäytyi.[22]
+Ulkonäkö, ääni, kieli olivat kyllä edullisia, mutta luonnonlaadun
+tyyneys hidastutti tunteenilmaisun voimistumista ja itsenäistymistä.
+
+Niinkuin edellisestä näkyy Suomalainen teatteri oli nyt ensimäisen
+kerran toiminut koko näytäntökauden pääkaupungissa. Että se oli ollut
+suureksi hyödyksi taiteelliselle edistymiselle, on itsestään
+ymmärrettävää. Ohjelmisto oli ollut erittäin etevä ja sen
+valmistamiseen oli voitu panna tasaisempaa työtä kuin koskaan ennen --
+niinkuin tuloksetkin hyvin olivat todistaneet. Mutta, sanotaan
+johtokunnan vuosikertomuksessa, "täytyy yhä edelleen valittaa sitä
+laimeutta ja penseyttä, jota pääkaupungin suomalainen yleisö, ja
+varsinkin porvarissääty, teatterille osottaa. Jos ei oteta lukuun
+juhla- sekä Noora-näytäntöjä, joissa kävi paljo väkeä (suureksi osaksi
+ruotsalaista yleisöä), ovat näytännöt tänä vuonna annetut varsin
+huonoille huoneille." Tämä valitus oli kylläkin luonnollinen, mutta kun
+nyt jälestäpäin oloja ajattelee, ei voi tukehduttaa sitä ajatusta, että
+oli melkein liiaksi vaatia silloiselta Helsingin suomalaiselta
+yleisöltä, että se olisi jaksanut koko vuoden täyttää teatterin.
+Puhumatta sen vähälukuisuudesta oli suuri osa siitä vielä tottumaton
+teatteriin. Oliko edes ajateltavissa, että seitsemässä vuodessa
+sentapainen henkinen ja taiteellinen nautinto kuin teatterin tarjoama
+olisi voinut tulla pääkaupungin suomenkieliselle "porvarissäädylle"
+_tarpeeksi?_ Ei, kyllä siihen vaadittiin pitempi aika, niinkuin
+kertomuksestamme onkin näkyvä. -- Saavutettu kokemus johti siihen, että
+teatteri jälleen säännöllisesti jonkun osan vuotta näytteli
+maaseutukaupungeissa. -- Tämän näytäntökauden vaillinki teki 19,830
+mk.[23]
+
+Näytännöissä -- luvultaan 96 -- esitettiin 14 kertaa Noora; 7 Ensi
+lempi; 6 Valapatto, Aksel ja Valpuri, Nyrnbergin nukki; 5 _Saimaan
+rannalla_; 4 _Nummisuutarit_, Angelo, Porvari aatelismiehenä, Vanhan
+viuluniekan lempi; 3 _Kuvaelmat Hirvenhiihtäjistä_, Jane Eyre, Parisin
+veitikka, Kylänheittiö, Kavaluus ja rakkaus, Hellät sukulaiset,
+Haapaniemen hanhenpoika, Neiti Elisabeth, Taiteen harrastuksesta,
+Vastanaineet, Parjauspesä, Maria Stuart Skotlannissa, Sevillan parturi,
+Tuhkimus, Mustalaiset; 2 _Silmänkääntäjä, Kihlaus, En voi, Pikku
+Suometar_, Jeppe Niilonpoika, Roistoväki, Saituri, Rosvot, Kuinka
+anopeista päästään, Lemmenjuoma, Remusen kotiripitykset, Taistelujen
+välillä; 1 _Anna Skrifvars, Lea, Setä, Kosijat_, Sirkka, Sarah Multon,
+Kuningas Renén tytär, Hardangerin harjulla, Hääilta, Äiti-parat.
+
+Näistä 47 kappaleesta oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 17, joka
+jälkimäinen numero on harvinaisen korkea.
+
+
+
+
+IX.
+
+Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.
+
+
+Tänä suvena Bergbom-sisarukset eivät näytä ajatelleen ulkomaanmatkaa,
+vaan teki Emilie Juhannuksen jälkeen tavallisen kesäkäyntinsä Kuitiaan
+samalla kun Kaarlo liikkui muualla kotimaassa. Jälkimäisestä saamme
+muutamia tietoja sisaren kirjeistä nti Elfvingille. Emilie kirjoittaa
+näet 22/6:
+
+-- "Eilen lähti Kaarlo kesämatkalleen. Hän matkustaa ensin rautatiellä
+Tampereelle, sieltä höyrylaivalla Virroille ja sitte hän aikoo jatkaa
+jalkasin Vaasaan. Hän on kauvan miettinyt jalkamatkaa maan halki, mutta
+tähän saakka on hänellä kesäaikoina ollut muuta tehtävää. Vaasasta hän
+palaa kotia höyrylaivalla, ehkä muutamiksi päiviksi poiketen
+Kuitiaan." --
+
+Matkallaan Kaarlo näkyy vapauttautuneen kirjeenvaihdostakin, niin ettei
+ole olemassa ainoatakaan riviä sen vaiheista. Että retki oli virkistävä
+huomaa kuitenkin niistä sanoista, joilla Emilie (23/7) mainitsee hänen
+kotiatulonsa:
+
+-- "Pyhänä [18/7] Kaarlo palasi päivettyneenä ja ahavoittuneena
+niinkuin hyvinvoipa rustitilallinen, mutta terveenä ja reippaana. Eilen
+hän lähti Viipuriin tiedustelemaan, eikö teatterin olisi mahdollista
+olla siellä syksyllä. Viipuri on paras maaseutukaupunkimme, mutta
+kiusallista on että meidän nykyään on vaikea päästä esiintymään siellä.
+[Viipurin teatteri oli aivan ränstynyt ja eri mieliä oli siitä, oliko
+uusi rakennettava vai vanha korjattava.] Helsingissä emme mitenkään
+tahtoisi alottaa ennen lokakuun loppua; ohjelmistomme on täällä
+viimeiseen asti näytelty, niin että meidän on välttämättömästi oltava
+pari kuukautta muualla valmistaaksemme uutta." --
+
+Samoin kuin viime suvena näyttelijät nytkin suunnittelivat kiertoretkiä
+maaseuduille; mutta keisarinna Maria Aleksandrovnan kuolema (3/6) teki
+tuumat tyhjäksi ainakin alkukesästä. Sitä ennen oli pienempi
+näyttelijäryhmä jo lähtenyt antaakseen näytäntöjä Hämeenlinnassa ja
+Tampereella, mutta samana päivänä, kun ensi näytäntö edellisessä
+paikassa oli tapahtuva, tuli surusanoma ja keskeytti yrityksen.
+Suurempi ryhmä, joka aikoi esiintyä Viipurissa, oli onnekseen vielä
+Helsingissä eikä siis tarvinnut tehdä turhaa matkaa. -- Heinä- ja
+elokuulla, jolloin näytteleminen taas oli sallittu, uudistettiin nämä
+hankkeet. Heinäkuulla pienempi seurue näytteli muutamia iltoja
+Tampereella ja Forssan tehtaalla ja elokuulla suurempi (rvat Aspegren
+ja Lundahl, neidit Hacklin, Savolainen ja Wikström sekä Axel Ahlberg,
+Aspegren, Böök, Pesonen ja Vilho) Viipurissa koko kymmenen kertaa.
+Jälkimäinen ryhmä esitti kolmena iltana Noorankin (rva Aspegren --
+Noora) ja kahtena Sevillan parturin (neiti Hacklin -- Rosina).
+
+Ida Aalbergin toinen ulkomaanmatka muodostui niin vaiherikkaaksi ja
+merkilliseksi, että siitä on kerrottava verraten seikkaperäisesti. --
+Ensin hän, Szinnyein nuoren parin seurassa, suuntasi kulkunsa
+Dresdeniin, puolentoista vuotta ennen annetun lupauksensa mukaan
+palatakseen rva Marie Seebachin kouluun. Tämä vastaanotti hänet,
+niinkuin hän 28/5 kirjoitti Bergbomille, todellisella ilolla ja kohta
+käytiin työhön käsiksi. Ensiksi otettiin tutkittavaksi Orleansin
+neitsyen rooli, joka "retoriikkansa tähden kaksinkerroin vaikeana" oli
+läpikäytävä sekä saksan- että suomenkielellä. Sen jälkeen tulisi Julia
+ja myöhemmin Gretchen, jonka erittelemistä hänen oman käsityksensä
+mukaan rva Seebach katsoi erityiseksi myötätuntoisuuden osotukseksi
+"rakkaalle oppilaalleen, joka tuotti hänelle ainoastaan kunniaa".
+Oppikausi kesti kesäkuun loppuun, jolloin nti Aalberg lähti Müncheniin.
+Siellä tarjoutui hänelle silloin aivan erikoinen tilaisuus
+oppia taidettaan näkemällä 16 iltaa käsittävän näytäntösarjan
+hoviteatterissa, jossa Ernst Possartin johdolla Saksan ja Itävallan
+etevimmät näyttelijät esittivät yhtä monta Schillerin, Goethen,
+Lessingin ja Shakespearen draamaa. Ensimäinen näytäntö oli 1 ja
+viimeinen 21 p. heinäk. Enimmän miellyttivät näyttelijätärtämme Wienin
+Burgtheaterin taiteilijat ja niistä etenkin Ad. Sonnenthal ja Charlotte
+Wolter.
+
+Tällä ajalla tapahtui että Ida Aalberg tuli esitellyksi Nooran
+runoilijalle, joka näinä vuosina asui Münchenissä. Tuttavuuden
+välittäjä oli tri V. Vasenius, joka myöskin oli sinne saapunut. Ibsen,
+joka tavallisesti oli hyvin jäykkä vieraita kohtaan, vastaanotti Nooran
+suomalaisen esittäjän erinomaisen ystävällisesti ja toimeenpanemissaan
+päivällisissä, joihin Münchenissä oleskelevat pohjoismaiset taiteilijat
+olivat kutsutut, hän asetti hänet oikealle ja Nooran esteettisen
+puolustajan Suomesta vasemmalle puolelle itseään. Jopa hän esitti
+maljankin nti Aalbergin kunniaksi. Vähän tämän jälkeen rva Ibsen kävi
+noutamassa nuoren näyttelijättären koko päiväksi runoilijan perheeseen.
+On helppo ajatella kuinka innostavasti mahtoi vielä kokemattomaan
+taiteilijattareen vaikuttaa ensi kerran huomattuna henkilönä
+seurustella runoilijakodissa ja taiteilijapiirissä, jota suuren luovan
+taidehengen itsetietoisuus ja toimihalu elähytti.
+
+Kun juhlanäytännöt olivat päättyneet, nti Aalberg lähti, noudattaen
+Ibsenin neuvoa ja kehotusta, Baijerin Oberammergauiin, jossa juuri tänä
+suvena jälleen uudistui joka kymmenentenä kesänä siellä tapahtuva,
+useita päiviä kestävä, kylän asukkaiden suorittama Vapahtajan
+kärsimysnäytelmän esitys. Täältä näyttelijätär muutti Elsterin
+kylpypaikkaan Etelä-Sachseniin. Siellä hän oleskeli yhdessä rva Emmy
+Achtén kanssa, joka jo maaliskuulla oli lähtenyt Dresdeniin
+harjottaakseen laulutaidetta nuoremman Lampertin johdolla. Kylpyajan
+perästä oli näyttelijättäremme matkustava Budapestiin, jossa alkumatkan
+toverit, Szinnyei rouvineen, häntä odottivat.
+
+Kun Ida Aalberg, nähtyään Goethen Iphigeneian Wienin Burgtheaterissa,
+2 p. syysk. saapui Unkarin pääkaupunkiin, hän ei enään ollut aivan
+tuntematon tässä maassa. Kotia tultuaan Szinnyei näet oli alkanut
+unkarilaisissa sanomalehdissä kertoa mitä hän oli nähnyt ja kokenut
+Suomessa. Muun muassa hän oli seikkaperäisesti kuvannut Suomalaisen
+teatterin synnyn, miten se oli nopeasti kehittynyt ja mikä viehättävä
+primadonna sillä oli Ida Aalbergissa, joka Boriskana Kylänheittiössä
+näytteli niin oivallisesti, ettei hän (Szinnyei) Unkarissakaan ollut
+nähnyt mitään parempaa. Tämä edellä käypä kiitos ja yksityiset puheet
+tekivät, että nti Aalbergille myönnettiin tilaisuus Pestin
+kansallisteatterissa esiintyä mainitussa roolissa.[24] Yritys oli totta
+sanoen arveluttavinta laatua: tuntematonta kieltä puhuva vieras
+näyttelijätär keskellä unkarilaisia näyttämötaiteilijoita esittämässä
+unkarilaista talonpoikaistyttöä! Kun ilta tuli, kävi kyllä huhu, että
+kun tuo vieras harjotuksessa oli näytellyt kolmannen näytöksen suurta
+kohtausta Göndörin kanssa, olivat näyttelijättäret alkaneet itkeä ja
+Tamássy-Göndörinkin silmissä olivat kyyneleet välkkyneet; mutta
+ylipäätään oltiin epäilevällä kannalla. Ja kuitenkin päättyi kaikki
+täydelliseen, hämmästyttävään voittoon. Näytäntö oli 7/9, ja seuraavana
+päivänä Szinnyei kirjoitti Antti Jalavalle:
+
+"Victoria! Odottamatonta, suurenmoista! -- -- Koko kaupunki on
+hälytetty, kaikki sanomalehtimiehet ovat rakastuneet ja kirjoittavat
+ylistysvirsiä. Tänään ei puhuta muusta kuin nti Aalbergista." -- --
+
+"Illalla oli suuri teatteri täynnä, joka merkitsee paljon, sillä kun rva
+Blaha ei näyttele, on teatteri tavallisesti jotensakin tyhjä.
+Kuumeentapainen uteliaisuus näkyi kaikkien silmissä, ja kun nti Aalberg
+ilmestyi, otettiin hänet vastaan myrskyisillä kättentaputuksilla.
+Hän näytteli todellakin mainiosti, paljon paremmin kuin koskaan
+ennen." -- --
+
+"Sanalla sanoen ilta oli loistava. Harva muukalainen näyttelijä on
+meillä näytellyt niin erinomaisen suurella menestyksellä kuin nti
+Aalberg, sillä hän on yhtenä iltana tullut yleisön lemmikiksi, ja
+_kaikki tunnustavat yksimielisesti, että hän on suuri taiteilijatar_.
+-- -- Nti Aalberg on tuottanut Suomenmaalle niin paljon kunniaa kuin ei
+kukaan ennen ulkomaalla."
+
+Todistukseksi ettei Szinnyei liiotellut otamme muutaman kohdan parista
+arvostelusta. "Hirveän ankara arvostelija" Beöthy Zsolt kirjoitti
+Unkarin etevimmässä valtiollisessa lehdessä, Pesti Napló'ssa:
+
+-- -- "Tuskin olimme ajatelleet, että hän edes sen verran voisi tulla
+toimeen tässä vieraassa piirissä, että tietäisi tuoda ilmi yleisimmät
+näytäntölahjat jäsentenliikunnon, kasvojeneleiden ja äänenvaihtelun
+suhteen, kun näyttämöllisen vaikutuksen sielu, sana, oli häneltä
+kielletty. Sillä emmehän sanoista mitään ymmärtäneet. Ja mikä oli
+päätös? Se, että näytännön loputtua meistä tuntui kuin nti Aalberg
+olisi antanut paljon lujempia ja vakuuttavampia todistuksia
+suomalaisunkarilaisesta kieliheimolaisuudesta kuin kaikki oppineet
+miehemme yhteensä. Me ymmärsimme häntä täydellisesti. Lohduttakoot
+itseänsä antifinnistit (suomiheimolaisuuden vastustajat): ymmärtämisen
+välikappaleena ei ollut kielen sukulaisuus, vaan se yleinen kieli, jota
+maailman kaikilla näyttämöillä ymmärretään: tunteen totuus,
+havainnollisuuden kyky, plastiikan jalous, mielenilmauksen voima. Nti
+Aalbergin näyttämöllinen kutsumus ilmaisee itsensä jo ensi
+silmänräpäyksessä. Hänen solakka vartalonsa, hänen puhuvat suuret
+siniset silmänsä, hänen vaaleat hiuksensa, hänen äänensä erinomaisen
+rikas vaihtelevaisuus ja heleä sointu: kaikki tämä tuo myötänsä
+viehätyksen, lumouksen. Yleisön ensimäiset kättentaputukset tarkottivat
+vaan näitä. Mutta jota edemmäksi näytäntö edistyi, sitä enemmän se
+ihastui hänen tavattomista sisällisistä näyttelijälahjoistaan. Siitä
+tietysti ei voi olla puhettakaan, että hän olisi näytellyt
+_unkarilaista_ talonpoikaistyttöä. Mutta jos ei rotuomituisuuden
+puutetta lukuun oteta, ei voi toivoa liikuttavampaa ja jalompaa
+Boriskaa. Emme tiedä kuinka hän puhuu suomea, mutta rakkauden ja tuskan
+kieltä hän puhuu mainiosti. Hänen esityksensä oli monipuolinen ja
+elävä: huikaisevalla nopeudella hänen silmissään vaihtelivat intoisan
+rakkauden loiste ja surun kyynel. Joka ääni kumpuaa hänen sielustaan,
+ja joku lumoava sulous on hänen esitykselleen omituinen. Melkein
+iloiten hän kärsii tuskaa, ja voimallisten tunteiden ilmi puhjetessa
+hän ymmärtää harvinaisella hienoudella ylläpitää tarpeellista
+maltillisuutta. Hänen itkunsa toisen näytöksen lopussa ja hänen
+rakkaudentunnustuksensa kolmannessa näytöksessä liikuttivat jokaisen
+sydäntä ja kiihottivat yleisöä, joka ei ymmärtänyt ainoatakaan sanaa,
+mutta kuitenkin käsitti jok'ikisen äänen, myrskyisiin kättentaputuksiin
+esiripun ylhäällä ollessa." --
+
+Toisesta lehdestä (Függetlenség -- Itsenäisyys) otettakoon seuraavat
+rivit:
+
+-- -- "Ainoastaan uudenaikaisen Europan jokapäiväisyydestä ja
+veltostuneista oloista kaukana olevan, puhtaassa alkuvoimassa elävän
+pohjoisen kansan tytär saattaa niin huokailla, itkeä, hymyillä, kuin
+tuo pieni suomalainen tyttö, jonka jokaisesta liikkeestä luonnollisuus
+pistää esiin, jokaisessa sanassa lumous vallitsee. Suurimman
+vaikutuksen hän saavutti kolmannen näytöksen ensimäisessä kohtauksessa
+sydämeen koskevalla näyttelemisellään. Harvoin taikka kenties emme
+koskaan ole nähneet riehuvaa intohimoa niin luonnollisella
+naivisuudella kauniimpaan sopusointuun yhdistyvän kuin tässä. Nti
+Aalberg ei ollut tuo itkullinen, hentomielinen Boriska, jota jo
+kylläkseen on saanut kansallisteatterin näyttämöllä nähdä, vaan tuo
+äärettömällä intohimolla rakastava, ainoaan tunteeseensa sulava kansan
+tyttö, joka tietää kuollakin rakkautensa tähden. Ja mikä oli suurin
+ansio tällä suomalaisella taiteilijattarella: ei ainoastakaan
+liikunnosta pistänyt esiin 'neiti'; hän pysyi loppuun asti
+_talonpoikaistyttönä_. Kohtauksen lopussa innostus jo nousi todelliseen
+raivoon. Perätysten huudettiin vieras viisi kertaa esiin ja sai
+vastaanottaa kauniin kukkakimpun, josta nti Aalberg nähtävällä
+liikutuksella kiitti." --
+
+Näytäntö uudistettiin vielä 9 ja 14 p. entistä suuremmalla
+menestyksellä. Viimeistä sanottiin parhaimmaksi sentähden, että nti
+Aalbergin näyttelemistapa oli vaikuttanut toisiin myötävaikuttajiin,
+niin että he jättivät tavallisen huolettomuuden ja näyttelivät suurella
+innolla. Kumpanakin iltana olivat piletit loppuun myydyt (joten
+teatterissa oli noin 2500 henkeä) ja joukko ihmisiä palasi tyhjin käsin
+pääsemättä sisään. Rva Blaha näytteli Finum Rózsin osaa, mutta hänkin
+joutui syrjään nti Aalbergin rinnalla. Metsäkohtauksen jälkeen sai
+näyttelijätär suuren laakeriseppeleen kansallisteatterin jäseniltä --
+ensimäisen, jonka hän lienee saanut. Sanomalehtien ylistyksetkin
+kiihtyivät kiihtymistään, samalla kun vakuuttivat, että ensi-illan
+jälkeen ihailtiin ainoastaan taiteilijatarta. Semmoista Boriskaa ei
+oltu vielä Unkarin näyttämöllä nähty, ja hänen saavuttamaansa suosiota
+verrattiin siihen, joka oli tullut rva Ristorin osaksi. Emme kuitenkaan
+lisää otteitamme, yhtä vähän kuin kerromme loistavista kemuista ja
+puheista, joita pidettiin "Pohjan tähden" kunniaksi. Se mitä on
+esiintuotu riittää jo todistamaan, että hänen voittonsa ja
+menestyksensä Pestissä oli todella harvinainen laatuaan, kunniaa
+tuottava näyttelijättärelle itselleen ja hänen isänmaalleen.
+
+Budapestista nti Aalberg, noudattaen ystävällistä kutsumusta, matkusti
+Kolozswáriin (Klausenburgiin), jossa hän 21 ja 23 p. syysk. näytteli
+Boriskan, 24 p. Louisen Kavaluudessa ja rakkaudessa, 27 p. Jane Eyren
+ja 29 vielä kerran Boriskan. Menestys täällä oli sama kuin
+pääkaupungissa. Toisena Boriska-iltana tuli näyttelijätär huomattavan
+kunnianosotuksen esineeksi, kun hänet, esiripun ylhäällä ollessa,
+kutsuttiin näyttämölle kokoontuneen teatteriseurueen keskelle, ja
+ylijohtaja Béla Mátrai piti hänelle ylistävän puheen ja kaikkien
+nimessä ojensi hänelle laakeriseppeleen. Unkarilainen puhe päättyi
+suomalaisiin sanoihin: "Älä unhota meitä!" Eikä viimeinenkään ilta
+kulunut ilman erikoista ihastuksenilmaisua. Silloin lähetystö
+Kolozswárin yliopiston nuorison puolesta antoi nti Aalbergille komean,
+Unkarin ja Suomen kansallisvärisillä nauhoilla koristetun
+laakeriseppeleen. Sen ohella pidettiin ensin unkarin- ja sitte
+suomenkielinen puhe, johon vastatessaan näyttelijätär vaatimattomasti
+selitti hyvin ymmärtävänsä, että heimolaistunto se oli joka oli
+aiheuttanut sen lämpimän vastaanoton, joka oli hänen osakseen tullut.
+
+Siihen päättyi Ida Aalbergin riemuretki Unkarissa, ja hän matkusti
+takaisin Budapestiin ja sieltä Wieniin, jatkaakseen opintojaan, siksi
+kunnes hän joulukuun alussa palaisi kotia. Että hänen menestyksensä
+oli herättänyt suurta mielenkiintoa Suomessa, näkee hyvin
+sanomalehdistöstämme, joka sisältää laajoja otteita Unkarin lehdistä,
+ja olihan sillä merkityksensä. Ensiksikin Ida Aalbergin kukkaansa
+puhkeava taide ulkomaalaisen tunnustuksen kautta sai, niin sanoaksemme,
+europpalaisen leiman, jolle meillä niin suurta arvoa annetaan ja jota
+ilman moni ei näy uskaltavan arvosteluunsa luottaa, toiseksi se
+virkisti ja loi lämpöä toisistaan kaukana asuvien heimokansojen
+keskinäiseen suhteeseen ja kolmanneksi tämä suomalaisen taiteilijan
+saavuttama voitto -- varsinkin silloin harvinainen laatuaan -- oli
+Suomalaisen teatterin ansioksi luettava. Sillä jos olisi nöyrästi
+uskottu mitä ruotsinmielisemme 1860- ja 1870-luvuilla -- tietenkin
+syvästä vakaumuksestaan -- väittivät, että näet suomalainen ei kykene
+näyttämölle, niin ei Ida Aalberginkaan kaltaisella nerolla olisi ollut
+kehitysmahdollisuutta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatteriseurue kokoontui syyskuun alussa _Tampereelle_. Toimi oli
+jälleen alkava maaseuduilla, ja Helsinkiin mentäisiin vasta kun
+ohjelmistolle uusia kappaleita oli valmistettu. Kumminkin erosi
+teatterin elämä entisestä siinä, että Bergbom nyt oli koko ajan mukana.
+Näytännöt alkoivat 5/9 ja seurasivat toisiaan niin taajasti, että
+seitsemäs jo oli 15/9. Paitse pikkukappaleita näyteltiin näinä päivinä
+Parisin veitikka, Nummisuutarit ja Porvari aatelismiehenä.
+Aleksanterinpäivänä 11/9 oli juhlanäytäntö, jonka ensi numero oli
+kuvaelma riemujuhlasta 2/3 (kts. ylemp. s. 39), ja seuraavana
+juhlanäytäntö Pietari Brahen muistoksi. Sinä päivänä oli näet 200
+vuotta kulunut tämän suurmiehen kuolemasta ja sentähden oli
+turkulaisten alotteesta ruvettu puuhaamaan hänen muistonsa viettämistä
+siinä tarkotuksessa, että samalla kerättäisiin varoja "kreivin"
+muistopatsaan pystyttämiseen Suomen vanhaan pääkaupunkiin. Useissa maan
+kaupungeissa ryhdyttiinkin toimeen, ja Tampereella pyydettiin kaupungin
+valtuuston puolelta Bergbomia toimeenpanemaan juhla teatterissa.
+Bergbom vastasi myöntäen, mutta tehtävä oli vaikea paikkakunnalla,
+jossa ei ollut mitään teatterivarastoa. Hän sommitteli seuraavan
+ohjelman: 1) Kuvaelma: Kristina kuningatar, hovinsa ympäröimänä, antaa
+Pietari Brahelle Turun yliopiston perustuskirjan; 2) Laulua ja
+lausuntoa [Pilven veikko, Maamme nti Avellanin lausumana y.m.]; 3) Lea.
+Mutta mistä saada pukuja?
+
+-- "Luonnollisesti", Kaarlo kirjoittaa Emilielle, "et sinä ullakolta
+voi löytää mitään, matta jos _sattumalta, ilman suurta vaivaa_, saisit
+käsiisi joitakuita ruotsalaisia sotilaspukuja, polvussaappaita,
+pitsikauluksia y.m. semmoista, joka sopisi Kristina kuningattaren
+hoviin ja ympäristöön, niin lähetä ne tänne ja pikajunalla. Teatterista
+saanet lisäksi jonkun haarniskan -- mutta ei kovin painavaa tavaraa!
+Jos siitä on paljo vaivaa, niin jätä se sikseen; kyllä kai me keksimme
+jonkun neuvon. Kysy Löfgreniltä minkälainen Ruotsin vaakuna oli siihen
+aikaan. Jos saat Pietari Brahen kuvan -- luullakseni niitä on
+Edlundilla -- niin lähetä sekin." --
+
+Kuinka juhla onnistui saamme tietää toisesta kirjeestä (13/9):
+
+"Rakas sisar! Vihdoin on yksi levottomimpia viikkoja teatterielämässäni
+ohi. Viisi näytäntöä kuudessa päivässä, uusi ohjelma joka päivä,
+kakstoista uutta roolia,[25] proloogeja,[26] amatöörejä, musiikkia,
+kuvaelmia y.m. y.m. Joka päivä olen mennyt teatteriin k:lo 8 aamulla ja
+palannut k:lo 11 ehtoolla. Jollei välillä olisi ollut päivälliset,
+eivät Ossian ja Therese [veli ja käly, joiden luona Kaarlo asui]
+todellakaan olisi tienneet minun olevan olemassakaan. -- Tulot ovat
+olleet: perjantaina 200 sekä tilaus (noin 80), lauantaina 140 (ja sama
+lisäys), pyhänä 380 (ilman tilausta). Lauantain [Aleksanterinpäivän]
+näytäntö oli erehdys, sillä tulo oli huono taikka, kun ajattelee
+kustannuksia, ei mitään ja lisäksi kaikki sähkösanomat, touhu, vaivat!
+Porvari aatelismiehenä meni hyvin yksityisiin rooleihin nähden, mutta
+yhteisnäytteleminen oli niin ja näin, seuraus alituisesta ohjelman
+vaihtelusta ja uusista rooleista. Lauantaikuvaelma miellytti;
+Sotavanhuksen joulussa oli Kallio parempi kuin ennen missään vakavassa
+roolissa, ja Saimaan rannalla oli tanssi toistettava. Parhaiten meni
+sunnuntainäytäntö; Lealla oli oikea tunnelma, kiitos olkoon erittäinkin
+Kaarolan. Merkillistä kuinka hän on paljon vapaampi ja todellisempi
+pikkukaupungeissa kuin Helsingissä. Kuvaelma oli loistava, kiitos
+olkoon rikkaiden pukujen, rva Lundahlin brokaattivaatteuksen, Kallion
+naamioituksen ja rva Leinon historiallisen ulkonäön (hän oli
+hovinainen). -- Orkesteria ei ole, koetan tulla toimeen ilman.
+Ainoastaan lauantaina oli siitä haittaa tai ei silloinkaan, sillä
+Nottbeckin ilotulitus ja maksuton Schneevoigtin musiikki veivät meiltä
+yleisön. Näyttelijät ovat olleet taipuvaisia, tarkkaavaisia ja ahkeria.
+Olen siinä kohden harvoin ollut tyytyväisempi." -- --
+
+Syyskuulla näyteltiin vielä seuraavat kappaleet, kukin kaksi kertaa:
+ohjelmistolle uusi A. Dennéryn _Don Cesar de Bazan_ (17/9), Sevillan
+parturi ja Noora.
+
+-- "Rva Aspegren" [Noorana], Kaarlo kirjoittaa, "voitti odotukseni,
+mutta luultavasti sain hänestä paremman käsityksen kuin hän ansaitsi,
+sillä en _nähnyt_ häntä vaan ainoastaan _kuulin_, ja myötäesiintyjät
+sanoivat hänen kasvojeneleitään epämiellyttäviksi. Toisessa näytöksessä
+oli hänellä yksityisiä loistavia sieluntuskan piirteitä, mutta hänen
+tuskansa oli liiaksi ruumiillista laatuaan. Paras oli hän viime
+näytöksessä keskustellessaan Helmerin kanssa, vaikka ulkoluku oli
+vaillinainen. Kun Noora annettiin toisen kerran, oli huone niin täynnä
+naisväkeä, että tuskin 10 herraa nähtiin. Kättentaputukset olivatkin
+sangen heikkoja (!)" --
+
+Tampereelta pistäytyi osa seuruetta _Hämeenlinnassakin_ ja antoi siellä
+pari kolme näytäntöä, joista puhdas voitto teki 250 mk. Noora ei
+miellyttänyt Hämeenlinnan yleisöä, vaikka oltiin tyytyväisiä rva
+Aspegrenin esitykseen.
+
+Lokakuulla jatkettiin Tampereella 17 p:ään asti, jolloin oli viimeinen
+näytäntö. Ohjelmisto käsitti Helsingistä tunnettua, paitse Törmäsen
+suomentamaa, Siraudinin 1-näytöksistä huvinäytelmää _Vaimojen
+kyyneleet_ (15/10). Neiti Elisabeth meni oivasti; nti Hacklin miellytti
+suuresti Nyrnbergin nukessa, ja Weckman näytteli Maantien varrella
+"erittäin kauniisti suuren kohtauksen 4:nnessä näytöksessä", mutta oli
+muutoin liian lapsellinen. Mustalaisten menestys erinomainen; nti
+Avellan herätti mitä suurinta suosiota. Ylipäätään yleisö innostui yhä
+enemmän, niin että Bergbom olisi luopunut suunnittelemastaan Porin
+matkasta, jollei se olisi ollut päätetty asia. Kuitenkaan ei keskitulo
+Tampereella noussut 300 markan yli. -- Hyvästijättöjuhlan pitivät
+tamperelaiset 11/10, ja se oli vilkashenkinen ja tunnelmaltaan
+isänmaallinen. Paitse tavallisia puheita johtajalle ja seurueelle oli
+Vilholla "onnellinen päähänpisto" esittää malja Ida Aalbergille, joka
+niin loistavasti oli Unkarissa edustanut suomalaista näyttämöä.
+Puhe herätti innostusta ja juhlasta lähetettiin yhteinen
+tervehdys-sähkösanoma näyttelijättärelle.
+
+_Porissa_ alotettiin 15/10. Bergbom oli näet lähtenyt sinne osa
+näyttelijöitä mukanaan antaakseen kaksi ensimäistä näytäntöä samoina
+päivinä kuin viimeiset olivat Tampereella. Ensi ohjelma suoritettiin
+sentään epäedullisissa oloissa. Vilho oli sairastunut, ja Tervon täytyi
+äkkiä astua hänen sijaansa. Toiseksi tulivat puvustolaatikot, vastoin
+"vuurmannien" lupauksia -- ei vuorokautta vaan -- puolentuntia ennen
+näytännön alkua! Parisin veitikan ja Kihlauksen puvut olivat siis viime
+hetkessä etsittävät "noin tusinasta kirstuja, sillä tapansa mukaan
+oli nti Savolainen hajottanut ne niin moneen eri kirstuun kuin
+mahdollista (!)". -- Tilattu oli pilettejä 230 markasta iltaa kohti. Se
+sekä kasvava innostus yleisössä teki että tulot paranemistaan
+paranivat. Ohjelmisto oli koko lokakuulla sama kuin Tampereella, ja
+samoin kuin siellä kilpailivat nti Avellan ja nti Hacklin yleisön
+suosiosta, edellinen oivallisella näyttelemisellään, jälkimäinen
+heleällä, raikkaalla laulullaan (esiintyi silti myöskin niin vaativissa
+puherooleissa kuin Rosina Sevillan parturissa). Kun Mustalaiset
+annettiin toisen kerran, tuotti se 536 mk, suurin tulo koko aikana.
+"Ohimennen sanoen", Bergbom kirjoittaa, "täysi huone antaa 502; missä
+sitä paitse oli tilaa 34 markasta, sitä en ymmärrä (!)"
+
+Kun Vilho oli parantunut, voitiin marraskuun alussa näytellä Porvari
+aatelismiehenä ja Valapatto. Sitte tuli O. Feuillet'in 5-näytöksinen
+draama _Nuoren aatelismiehen vaiheet_ (5/11) ja sen jälkeen, Sevillan
+parturin mentyä välissä, kaksi näytäntöä, joissa rva _Winterhjelm_
+esiintyi. Taiteilijatar, joka niinkuin tiedämme toukokuulla oli
+saapunut Suomeen, oli nti Maria Grapen vieraana viettänyt kesän
+sisämaassa. Syksyllä hän oli antanut tunteja Helsingissä ja jonkun
+iltaman (Viipurissa) sekä lupautunut esiintymään muutamia kertoja
+teatterissakin. Sitä varten oli valittu kaksi ohjelmistolle uutta
+kappaletta, nimittäin Schillerin Maria Stuart ja Halmin Ravennan
+miekkailija. Edellinen oli jo Porissa valmistettu, ja sen ensi-illaksi
+rva Winterhjelm tuli sinne.
+
+"Et voi uskoa", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille 2/11. "kuinka
+erinomaisen jalo ja kunnollinen hän on yhteistoimessa. Nyt hän
+matkustaa Poriin ja näyttelee siellä Maria Stuartin, ainoastaan
+sentähden että voisimme täällä alottaa sillä kappaleella. -- Voi
+sentään, jos voisimme kasvattaa meille semmoisen taiteilijan kuin rva
+Winterhjelm; aina hän asettaa yrityksen ensi sijaan ja itsensä toiseen,
+kun saamme oman semmoisen kuin hän on, silloin on Suomalaisen teatterin
+tulevaisuus turvattu."
+
+Ensi näytäntö, jossa rva Winterhjelm oli mukana, oli 10/11 ja
+esitettiin siinä Taistelujen välillä, Pilven veikko ja Nyrnbergin
+nukki, toinen ja kolmas 12/11 ja 14/11 ja näyteltiin silloin Tuokon
+suomentama Schillerin murhenäytelmä _Maria Stuart_. Välillä 13/11 oli
+näytäntö, joka kävi rva Winterhjelmin iltaman nimellä ja jonka ohjelma
+oli: Mestauslavakohtaus Daniel Hjortista, Jeannetten häät ja Lea.
+Viimeisessä näytännössä 15/11 annettiin Mustalaiset. Siinä sai nti
+Avellan kukkasvihkon, johon oli kätketty kallisarvoinen kultakello.
+Näytännön jälkeen pitivät kaupunkilaiset tavalliset jäähyväiskekkerit
+seurueelle, joka nyt palasi pääkaupunkiin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatterin poissaollessa oli Helsingissä sattunut yhtä ja toista,
+joka ansaitsee mainitsemista. Siten olivat Alma Fohström ja Ida
+Basilier-Magelsen laulajaisia antamalla palauttaneet muistiin oopperan
+loistoajat. Edellisestä Emilie kirjoittaa veljelleen (26/9):
+
+"Tulen juuri Fohströmin konsertista -- voitkos ajatella? -- kaipauksen
+huokauksella muistelen ooppera-vainajaa! Hän oli aivan loistava: en
+luule koskaan nähneeni häntä semmoisena kuin tänään. Hän osotti
+taiteilijaylemmyyttä, joka mitä syvimmin koski sydäntäni ja joka saa
+tyytymään hyvin paljoon elämän vaivaloisuuteen: en voi sanoin lausua
+kuinka erinomainen hän oli. Sali oli ihan täynnä ja suosionosotukset
+'raivoisia' taikka sitäkin hurjempia: aivan kuulumaton innostus pääsi
+vallalle, eikä yleisö mitenkään tahtonut lähteä tiehensä." --
+
+Ida Basilier-Magelsenista taasen lausuu U. S. (15/10):
+
+"Eilen laulajaisissa yleisö oli katkeamattomassa ihastuksen vallassa,
+joka vain yltymistään yltyi. Se soi tuo heleä ääni niin tutulta, niin
+kodikkaalta kuin olisimme sitä aivan äskettäin kuulleet. Tämä leivonen
+kerran ennusti kaunista kevättä kotimaiselle laulutaiteellemme, ja
+takatalvi unohtui nyt kun leivonen liverteli jälleen. -- -- Viimeiseksi
+saatiin kuulla Ah voi kuinka kauheasti, jota pyydettiin da capo ja
+olisi kuunneltu, vaikka aamuun asti." --
+
+Pari päivää myöhemmin antoi sama laulajatar rva Winterhjelmin, nti
+Naëmi Ingmanin, R. Faltinin y.m. avulla konsertin Suomalaisen teatterin
+hyväksi, ja silloinkin oli innostus rajaton. Yliopiston eteisessä
+tervehdittiin "rakasta taiteilijaa" eläköönhuudoilla ja illemmalla
+kävivät ylioppilaat laulamassa hänen asunnollaan. Lahja teatterille oli
+Smk. 941:40.
+
+Tämä johtaa meidät toiseen seikkaan. Teatterin kannattajain kokous oli
+30/9 ja siinä ilmotettiin, että täksi näytäntökaudeksi oli merkitty
+niin vähän osakkeita, että johtokunta kieltäytyi jatkamasta tointaan.
+Koko 10,000 mk oli vielä tarpeen talouden turvaamiseksi. Kokous
+lykättiin 9 p:ksi lokak., ja tästä toisesta kokouksesta Emilie
+kirjoittaa Kaarlolle:
+
+-- "Eilinen kokous oli käynyt hyvin. Tällä viikolla oli kerätty 2500 mk
+lisää, ja johtokunta taipui pyynnöstä jäämään yhdeksi kuukaudeksi,
+jolla ajalla toivottiin varmaan voitavan saada mitä puuttuu. Ylipäätään
+oli mieliala ollut hyvä. Yrjö Koskinen esim. oli merkinnyt lisää 2
+osaketta, niin että hänellä nyt on 5; sitä paitse hän oli ottanut
+listan ja luvannut hankkia enemmän. Siis näyttää kaikki taas
+lupaavalta. [Neidit] Hanna Snellman, Naëmi Ingman ja Ellen Nervander
+ovat päättäneet toimeenpanna arpajaiset ja heidän aikomuksensa on
+järjestää yritys oikein laajaksi, koko maan yli ulottuvaksi. Olen
+neuvonut heitä kohta, kun Adlerberg tulee, pyytämään yleistä lupaa.
+Tietysti hän myöntyy ja siten ehkäistään kuvernöörien, pormestarien
+y.m. rettelöimiset. Jos Adlerberg on sanonut: jaa, niin ei Creutzkään
+voi sanoa: ei. Edelleen olen kehottanut heitä koettamaan saada voiton
+perintöruhtinasparilta, sillä semmoinen voitto herättäisi suurta
+mielenkiintoa varsinkin maaseuduilla. Juuri kun Hanna toverineen oli
+[kuvernööri] Alfthanilla lupaa pyytämässä, oli siellä ollut lähetystö
+anomassa lupaa arpajaisille Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi." --
+
+Arpajaiset päätettiin pitää 2 p. helmik. ja valittiin (12/10)
+toimikunnan jäseniksi: rvt M. v. Alfthan, Ilta Ekroos, Toni v.
+Haartman, Elisabeth Löfgren ja Sofie Rein sekä neidit Naëmi Ingman,
+Jenny Molander, Ellen Nervander, Sophie Nordenstam, Hanna Snellman ja
+Hevilla Thilén. Emilien neuvon mukaan toimikunta laati suoraan
+"Dagmarille" osotetun kirjeen, jossa pyydettiin voittoa arpajaisiin ja
+jonka parooni Indrenius lupasi viedä perille. Sitä paitse kehotettiin
+julkisesti maaseutulaisia eri kaupungeissa ja kunnissa joko samana
+päivänä toimeenpanemaan erityisiä arpajaisia samaa tarkotusta varten
+taikka lähettämään voittoja Helsinkiin ja tilaamaan täältä arpoja.
+Kiitos olkoon nti Elfvingin oli Turku ensimäinen, josta kuultiin että
+kehotus ei kohdannut kuuroja korvia.
+
+-- "Armahani", Emilie kirjoittaa 2/11 ystävättärelleen, "kuinka antoi
+Creutz ilman muuta luvan arpajaisiin? Hauskaa oli ettei hän pannut
+vastaan, sillä mitä vähemmän sanomalehtikiistoja, sitä parempi.
+Myönnettävä on että Turku on osottautunut erittäin auliiksi Suomalaista
+teatteria kohtaan: tämä on oleva 4:jäs suurempi tilaisuus.
+Luonnollisesti pääansio on sinun, mutta kaunista on että olet saanut
+niin paljo ihmisiä harrastamaan asiaa." --
+
+Seuraavina viikkoina kerrottiin arpajaisvalmistuksia alotetun ainakin
+seuraavissa kaupungeissa: Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Viipurissa,
+Heinolassa, Porissa, Jyväskylässä, Raumalla -- ja, mikä oli kummista
+kummin, itse H. D:kin ratkesi jalomieliseen kehotushuutoon, jossa m.m.
+tavataan seuraavat sanat:
+
+"Tämän [suomalaisen] teatterin pysyväisyys on yleinen isänmaallinen
+asia, joka hyvin ansaitsee harrastusta pääkaupungissa ja maaseuduilla.
+Sen ei tule tarvita taistella taloudellisen ahdistuksen kanssa. Jollei
+se jo olisikaan oikeutetulla tavalla osottanut olevansa reippaasti
+edistyvä taidelaitos, jolla on eteviäkin kykyjä, niinkuin se on tehnyt,
+on kotimainen näyttämö suomenkielellä niin mahtava tekijä maamme
+sivistyselämässä, että se tarvitsee hoitoa ja tukea ja että sen tulee
+seisoa päivän turhamaisten puuhien yläpuolella meidän valitettavasti
+niin runsaissa kieliriidoissamme."
+
+Suomettaren Matti käänsi nämä oudot lauseet ja lisäsi omasta
+puolestaan: Niinkuin lukijat näkevät voi siis H. D:kin, jos se vaan
+_tahtoo_, puolustaa suomalaisuuden asiaa! Ja totta tosiaan oli tämäkin
+huomattava tulos lähes kymmenen vuoden taisteluista.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatteri oli sangen tervetullut _Helsinkiin_, "sillä sen poissaolo oli
+alkanut jo kipeästi tuntua. Yhteisen harrastuksen synnyttämänä,
+isänmaallisen innon helmalapsena, oli tämä taidelaitos tullut
+yhdyntäpaikaksi kaikelle mitä Helsingissä oli suomalaista ja
+suomenmielistä. Kun se oli poissa, oli yhteiselämä hyvin kuollutta
+niissä piireissä, joille teatteri oli yhdistävänä siteenä" (U. S.).
+Näytännöt alkoivat 19/11 Maria Stuartin esittämisellä, joka meni kolme
+kertaa peräkkäin. Pääviehätys lähti rva Winterhjelmin esityksestä, hän
+kun loi "liikuttavan ja ylevän" kuvan onnettomasta kuningattaresta;
+sitä vastoin eivät rva Lundahl Elisabet kuningattarena, Axel Ahlberg
+Mortimerina, Böök Leicester kreivinä, Leino Burleigh paroonina, nti
+Stenberg Marian imettäjänä vielä saaneet mitään huomattavampaa aikaan
+-- eikä ihmekään, sillä esiintyivätpä he kaikki ensi kerran yhdessä
+noita Schillerin kypsyysajan näytelmiä, joissa yksistään jo
+intomielinen lausunta vaatii niin paljo taiteellista voimaa. Paremmin
+nuoret näyttelijät menestyivät toisessa suuressa draamassa, jonka
+ensi-ilta oli 3/12, nimittäin Friedrich Halmin (vapaaherra
+Münch Bellinghausen) murhenäytelmässä _Ravennan miekkailija_.[27]
+
+Rva Winterhjelm, joka jo kymmenkunta vuotta ennen Ruotsalaisessa
+teatterissa oli näytellyt miekkailijan äitiä Thusneldaa, oli elävä ja
+myötätempaava ylpeänä, jalona naisena, joka ennen syöksee miekan
+poikansa ja omaankin rintaansa kuin sallii germanilaisen nimeä
+häväistävän. Böök nimiroolissa näytti kyllä selvästi käsittäneensä sen,
+mutta nuorekas, miltei lapsellinen piirre Thumelikon luonteessa tuli
+vaillinaisesti näkyviin. Leino onnistui hämmästyttävän hyvin Kaligula
+keisarina: naamioitus oli erinomainen ja verenhimoisen tirannin
+inhottavan luonteen hän kuvasi merkillisellä totuuden sävyllä.
+"Kappaletta kannatti käydä katsomassa yksistään Leinon tähden", U. S.
+sanoo, ja Mbl. vakuuttaa, että "näyttelijän luoma kuva syöpyi
+häviämättömäksi muistiin". Tositeossa moni vieläkin muistaa Kaligulan
+yhtenä Leinon parhaimpana roolina, samalla kuin senkin että Bergbomilla
+oli ollut erikoinen ansio näyttelijän valmistamisessa siihen. Edelleen
+nti Avellan sai vilpittömän tunnustuksen rohkeapiirteisestä, suorasta,
+luonnollisesta kukkatytöstä Lysiskasta [jonka kukkaset olivat uusia,
+Betty Elfvingin tekemiä], ja Vilho näytteli Flavio Arminiota kuin
+kokenut näyttelijä ainakin. Muut olivat heikompia kuin nämä mainitut,
+mutta kokonaisuus oli ansiokas ja tehoisa. Näytäntö uudistettiin 5/12
+ja 7/12.
+
+Juuri kun rva Winterhjelmin lyhyt vierailu oli päättymäisillään, Ida
+Aalberg palasi. Jo 5/12 ehtoolla hän tuli kotiinsa Janakkalaan, kävi
+seuraavana päivänä neulomakokouksessa Kerkkolan Ylöstalossa
+tervehtimässä kotiseutunsa tuttavia ja lähti sieltä Helsinkiin, jossa
+hänet asemaila vastaanotettiin ylioppilaslaululla ja eläköönhuudoilla.
+Teatterissa nti Aalbergia niinikään tervehdittiin innokkaasti 9/12
+Louisena Kavaluudessa ja rakkaudessa. Rva Winterhjelm puolestaan antoi
+10/12 jäähyväisiltaman, jossa esitettiin Vastanaineet -- taiteilijatar
+itse Matildana ja nti Aalberg Laurana -- ja Lea sekä näiden näytelmäin
+välillä tarjottiin yksin- ja ylioppilaslaulua. Kun huhu oli levinnyt
+että rva Winterhjelm nyt esiintyi viimeisen kerran Suomalaisessa
+teatterissa, oli huone ihan täysi ja koko näyttämöllä oli juhlaleima.
+Suuret olivat suosionosotukset, ja viimeiseksi koko seurue keräytyi
+näyttämölle taiteilijan ympärille, ja nti Avellan ojensi hänelle
+toveriensa puolesta komean laakeriseppeleen, luettuaan sen nauhoista
+seuraavat V. Soinin sepittämät säkeet:
+
+    Kero lemmen liehtarina.
+    Into voiman kumppanina
+    Suurta toimeen saa.
+    Sepä aatteet kasvattaapi,
+    Siltä aika tunnon saapi,
+    Toiveet muodostaa.
+
+    Suomen näyttötaiteen luoja.
+    Tuki, kannattaja, suoja:
+    Sinut omanaan
+    Pitää maamme, tyttäreksi
+    Tekee sun, ja ikuiseksi
+    Aina muistossaan.
+
+    Rakkaus sen runsahasti
+    Seuraa sua, minne asti
+    Tiesi vieneekin.
+    Ällös unhoita sa meitä,
+    Ällös ijäks työtäs heitä,
+    Tover armahin.
+
+Kun laakeriseppeleitä ja kukkia oli annettu katsojainkin puolesta ja
+salonki ei ottanut tyhjentyäkseen, rva Winterhjelm lausui yleisölle
+seuraavat sanat:
+
+"Sallikaa minun kerran sydämestäni kiittää Teitä sekä tästä illasta
+että siitä monivuotisesta suosiosta, jonka Helsingin yleisö on minulle
+osottanut. Tiedän kyllä että minun voimani usein ovat olleet heikot,
+mutta tahtoni on ollut mitä palavin. Ja kuinka katkera erohetki onkin,
+eroan lohdutettuna, sillä minä tiedän, että Suomalainen teatteri jo on
+saanut niin vahvan aseman, ettei mikään kohtalo voi riistää sitä pois
+Suomen kansan sydämestä. Ja kun se kerran on kukoistava kunniassa ja
+loistossa, muistakaa joskus minuakin, joka tässä maailmassa tuskin olen
+pitänyt mitään rakkaampana. Hyvästi! Eläköön Suomalainen teatteri!"
+
+Lämpimät sanat vastaanotettiin lämpimästi, ja teatterin lähemmät
+ystävät kokoontuivat näyttämölle, jossa Kaarlo Bergbom ja Vilho
+puhuivat taiteilijattarelle. -- Varta vasten toimeenpannuissa
+hyvästijättöpidoissa Arkadia-teatterin lämpiössä 13/12 vihdoin dosentti
+Perander kaunopuheliaasti tulkitsi yleisön ja teatterin unohtumattoman
+kiitollisuuden jalolle vieraalle. Viisi päivää myöhemmin 18/12 rva
+Winterhjelm lähti.[28]
+
+Ennen joulua meni Valapatto kerran ja Noora kolme kertaa ja huomattiin
+nti Aalbergin näyttelevän yhtä etevästi, jollei etevämmin, kuin ennen.
+Toisena joulupäivänä hän esiintyi ensi kerran Sirkan nimiroolissa, joka
+kappale sitten vuodenvaihteella vaihteli Nummisuutarein kanssa.
+Ensi-iltana sanotaan nti Aalbergin olleen "levoton" uudessa roolissaan,
+mutta toisella kerralla se jo täydellisesti oli hänen vallassaan. Hän
+näytteli raittiisti ja taiteellisesti osaten alusta loppuun tasaisesti
+pitää kiinni "Sirkan" omituisesta luonteesta -- eikä esityksessä
+havaittu mitään lainattua niinkuin muutoin tavallista on tässä
+taiturintehtävässä. Ahlberginkin tasaisuutta ja varmuutta Landryn
+osassa kiitetään, ja rva Aspegren -- entinen Sirkka -- oli nyt
+ansiollinen muori Fadetina.
+
+Uuden vuoden ensimäinen premiääri oli 4/1, jolloin näyteltiin Kiven
+Yö ja päivä uudistettuna, Saimaan rannalla ja _Robert Kiljanderin_
+1-näytöksinen huvinäytelmä _Mestarin nuuskarasia_. Ensin mainitussa
+kappaleessa Ida Aalberg esitti runollisella sulolla ja totuudella
+sokean Liisan osan, jonka hän jo oli näytellyt Janakkalassa ennen
+teatteriintuloaan, jota paitse Böökkin (Tapani) ja rva Aspegren
+(Kerttu) olivat oivallisia. Tunnelmaan vaikutti myös uusi kaunis
+Saimaa-maisema, jonka taiteilija Fridolf Weurlander oli maalannat
+taustaksi. Mestarin nuuskarasia -- jonka nti Hacklin, Vilho, Tervo ja
+Böök liukkaasti suorittivat -- oli ensimäinen lisä ohjelmistoon
+kirjailijalta, jolta teatteri seuraavina vuosina oli vähä väliä saava
+kaikkiaan lähes kymmenkunnan pikku huvinäytelmää, jotka aiheiltaan
+viattomina ja kansanomaisina varmapiirteisine luonteineen,
+humoristisine sävyineen ja keveine, sujuvine vuoropuheluineen
+saavuttivat melkoisen menestyksen. Tämä ensimäinen ja toinenkin, kohta
+alempana mainittu, olivat alkuaan ruotsiksi kirjoitetut ja enimmäkseen
+_Minna Canthin_ suomentamia, joka itsekin jo, niinkuin vastedes on
+kerrottava, oli lähettänyt draamallisen esikoisensa teatterille.[29]
+V:sta 1878, jolloin Kiljander postivirkamiehenä oli muuttanut
+Jyväskylään, nämä tulevat näytelmäkirjailijat olivat seurustelleet ja
+toisiinsa kehottavasti vaikuttaneet. Niiden esiintyminen on kieltämättä
+luettava teatterin ansioksi ja 1880-luvun merkkitapahtumiin.
+
+Loppiaispäivänkin näytäntö oli merkillinen, vaikka näyteltävänä oli
+niin tuttu kappale kuin Nummisuutarit -- se oli näet ensimäinen n.s.
+_kansannäytäntö_. Oli huomattu että teatterin yleisö kasvamistaan
+kasvoi, mutta erittäinkin että toiselle riville pyrkijäin luku oli niin
+suuri, että niiden varsinkin sunnuntaisin täytyi joukottain palata
+saamatta pilettiä. Se herätti ajatuksen antaa silloin tällöin
+näytäntöjä alennetuin hinnoin (korkein hinta 1:50). Tästä Emilie
+kirjoittaa nti Elfvingille 7/1:
+
+"Eilen annoimme kansannäytännön, ja joka sija, jopa koko orkesterikin
+oli jo ennen klo 7 myyty. Oli oikein hupaista nähdä työkansaa alhaalla
+nojatuoleilla, ja yleisö käyttäytyi hyvin siivosti koko illan. Onhan
+Nummisuutarit kerta kaikkiaan oikea helmi, enkä voi sanoa kuinka on
+hauskaa, että katsojat niin hyvin oivaltavat sen. Päätimme kerrankin
+valmistaa tilaa toisenkin rivin yleisölle, ja koe onnistui."
+
+Sanomatkin olivat tyytyväisiä uudistukseen ja kehottivat vastedeskin
+toimeenpanemaan tämänlaisia näytäntöjä, niinkuin siitä lähtien
+tapahtuikin. "Ilta oli ehdottomasti iloisimpia, vilkashenkisimpiä
+teatteri-iltoja mitä Helsingissä pitkään aikaan oli nähty" (Mbl.).
+
+Topeliuksen päivänä oli ohjelmana Nooran toinen näytös, Taistelujen
+välillä ja Saaristossa. Ilta oli kahdenkertaisesi juhlallinen
+sentähden, että katsojain joukossa nähtiin _Adolf Nordenskiöld_ ja
+hänen puolisonsa. Mainio maanmiehemme, joka edellisenä vuonna
+ikäänkuin riemukulussa oli Aasian ympäri ja Europan halki palannut
+suurenmoisimmalta löytöretkeltään, oli käytyänsä Pietarissa 12/1
+saapunut Helsinkiin, tullakseen, kaikkein viimeiseksi, vanhan
+isänmaansakin kunnianosotusten esineeksi. Johtokunnan kutsua noudattaen
+Nordenskiöld kävi tänä iltana Suomalaisessa teatterissa, jossa
+perimmäinen aitio oli kasveilla koristettu jotenkin samaan tapaan kuin
+perintöruhtinasparin käydessä 1876. Kun vieraat tulivat, ojennettiin
+rva Nordenskiöldille kukkasvihko, ja kun he astuivat aitioon, soitti
+kaartin soittokunta Maamme ja sen jälkeen huudettiin: "Eläköön
+Nordenskiöld!" Käynti oli kuitenkin lyhyt. Kun varta vasten ohjelmaan
+otettu Nooran näytös oli ohi, täytyi vieraiden jo lähteä Helsingin
+kaupungin toimeenpanemaan juhlaan Ritarihuoneelle.
+
+Tammikuun loppupuolella ja helmikuun alkupuolellakin oli ohjelmisto
+vähemmän mieltäkiinnittävä; mutta merkillistä uutta valmistettiin.
+Ennen kaikkea oli Romeo ja Julia vuoden alusta harjotuksen alaisena.
+Bergbomista oli kuitenkin Shakespearen draaman esittäminen niin tärkeä
+koe, että hän ei tahtonut pitää kovaa kiirettä, vaan pisti vähemmän
+painavaa väliin. Siten annettiin 18/1 ensi kerran E. Labichen
+2-näytöksinen huvinäytelmä _Sumua silmiin_ (Poudre aux yeux), jonka
+esityksessä ei kuitenkaan näy olleen tarpeellista vilkkautta ja joka
+23/1 uudistettiin Jeannetten häitten kanssa, nti Hacklin Jeannettena.
+Helsingissä uusi oli myöskin Nuoren aatelismiehen vaiheet, joka meni
+25/1. Enimmän huomiota herätti jo ensi-iltana nti Avellanin ansiokas
+esitys Margueriten osasta.
+
+Selaillessa tämän talven sanomalehtiä näkee, että syksyllä herätetty
+rahankeräyshanke kulovalkean tavoin oli sytyttänyt mieliä ympäri maan.
+Ennen mainittuihin kaupunkeihin liittyi toisia sekä kaupunkeja että
+maalaiskuntia, jotka tahtoivat olla mukana, ja lopulta 2 p. helmik.
+1881 todella muodostui semmoiseksi kansallisen yhteisharrastuksen
+juhlapäiväksi, jonka "Maalainen" kaksi vuotta ennen oli U. S:ssa
+suunnitellut. Ainoastaan muutamilla harvoilla paikkakunnilla oli
+toisesta tai toisesta syystä joku toinen päivä katsottu sopivammaksi.
+Helsingissä oli arpajaisiltama ylioppilastalolla, johon yleisöä oli
+kokoontunut ahdinkoon asti. Juhlasalin peräseinällä nähtiin ennen
+mainittu Weurlanderin Saimaa-maisema koristelun keskustana. Ohjelmasta
+mainitsemme vain kaksi päänumeroa: Ida Aalberg lausui osan Oksasen
+Porthanin muistopatsaan paljastamisjuhlaan sepittämää runoelmaa ja
+Kaarola Avellan suomennoksen Z. Topeliuksen runoelmasta Oulunjoen
+jäänlähtö. Kun jälkimäinen lausunta oli ohi, ilmestyi yhtäkkiä saliin
+joukko somapukuisia haltioita, jotka tarjosivat kaupaksi varta vasten
+painettua suomen- ja ruotsinkielistä julkaisua: _"Haltia. Helmikuun 2
+p. 1881"_, joka "meni kuin kuumille kiville" ja tuotti 700 mk.[30]
+Voittoja oli 1,107 ja arpoja 12,000 à 1 mk; jälkimäiset myytiin loppuun
+puolessa tunnissa eivätkä läheskään riittäneet kaikille ostohaluisille.
+Arpajaisten bruttotulo teki 14,000 mk, mikä oli enemmän kuin koskaan
+ennen oli saatu sentapaisella yrityksellä. Niin ilahduttavaa kuin tämä
+olikin, ei sentähden kaikki ollut niinkuin olisi _voinut_ olla.
+Puuhalla oli vastustajiakin, ja "arpajaisissa kyllä suurin osa
+pääkaupungin ylhäisöä ja hienostoa loisti poissaolollaan, mutta ei se
+mitään tehnyt, sillä sen sijaan nähtiin siellä tiheissä joukoissa
+edustajia siitä kansanluokasta, jota tähän asti on kunnioitettu nimellä
+'alhainen' s.o. ammattilaisia, käsityöläisiä ja työväkeä" (U. S.).
+
+Suomalaisen teatterin hyväksi toimeenpannun rahankeräyksen
+laajaperäisyys ja lopullinen tulos näkyy seuraavasta johtokunnan
+tilinteosta:
+
+    2/2 Pirkkalasta (arpajaiset)....   550:34
+    7/2 Mikkelistä ..... " .........   910:-
+    8/2 Lempäälästä (iltahuvit).....   200:-
+    9/2 Tampereelta (arpajaiset).... 1,723:-
+   10/2 Turusta ......... " ........ 3,483:-
+   10/2 Tampereelta (seuranäytäntö).    73:-
+   11/2 Jyväskylästä (arpajaiset)... 1,174:-
+   12/2 Haminasta ....... " ........ 1,290:88
+   13/2 Kylmäkoskelta (iltahuvit) ..   136,35
+   14/2 Hämeenlinnasta (arpajaiset)  2,462:80
+   14/2 Viipurista (naamiohuvit) ... 2,362:65
+   15/2 Lammilta (iltahuvit)........   120:-
+   15/2 Toijalasta ... " ...........   302:-
+   15/2 Hausjärveltä (iltahuvit)....   115:-
+   17/2 Kokemäeltä (arpajaiset) ....   710:20
+   17/2 Kuopiosta ..... " ..........  2,600:-
+   22/2 Pälkäneeltä (iltahuvit) .....   332:-
+   22/2 Urjalasta (arpajaiset) ......   380:-
+   24/2 Helsingistä (paitse 1,000 mk
+            Viipurista) ............ 12,500:-
+   24/2 H:gin arpajaistoimikunnalle
+            lähetetty: Joensuusta ..  1,220:09
+                       Jämsästä ....    400:-
+                       Kiteeltä ....    242:50
+                       Heinolasta ..    400:-
+                       Käkisalmelta.    850:-
+   25/2 Lappeenrannasta (arpajaiset)  1,530:-
+   27/2 Kajaanista (iltahuvit) .....    130:-
+    3/3 Asikkalasta ................    175:-
+    6/3 Oulusta ....................    807:23
+    7/3 Porista ....................  1,856:-
+   10/3 Mäntsälästä ................    415:-
+   11/3 Vaasasta ...................  1,506:97
+   11/3 Orihvedeltä ................    216:50
+   11/3 Lopelta ....................    311:-
+   14/3 Iitistä ....................    150:-
+   15/3 Sortavalasta ...............  1,110:-
+   16/3 Mäntästä ...................    425:-
+   19/3 Tohmajärveltä ..............    122:50
+   21/3 Kurusta ....................    330:-
+   21/3 Sääksmäeltä ................     72:32
+   29/3 Leppävirroilta .............    355:61
+    3/4 Kokkolasta .................    250:-
+    3/4 Ruovedeltä .................     50:-
+                               Summa 44,350:94
+
+Kesällä tuli vielä lisää, niin että arpajaispuuha kaikkiaan tuotti
+46,162 markkaa.
+
+Runebergin päivänä 5/2 esitettiin sekaohjelma, joka oli aiottu kokonaan
+isänmaalliseksi, mutta jossa sairaussattuman tähden Kiven Margareta
+vaihdettiin Wilbrandtin Ensi lempeen. Kun Vilho oli alkanut näytännön
+lausumalla Sven Tuuvan, näyteltiin Maamme laulun kaikuessa Falkmanin
+järjestämä suuri kuvaelma, "kunniamme päiviltä", jossa oli ryhmiä
+erinäisistä Vänrikki Stoolin tarinoista, keskellä Pilven veikko ja
+ylinnä "Suometar" voitonpalmu kädessä. Edelleen nti Hacklin ja Pesonen
+lauloivat Pilven veikon kaksinlaulun ja Vuorio pari muuta Runebergin
+laulua, Ida Aalberg lausui Döbeln Juuttaalla, ja esitettiin
+Sotavanhuksen joulu. Viimeksi tuli Ensi lempi Ida Aalberg pääosassa.
+
+Kaksi päivää myöhemmin (7/2) levisi tieto, että runoilija,
+taiteensuosija ja ihanteiden mies, _Fredrik Cygnaeus_ klo 4.45 i.p. oli
+rauhallisesti vaipunut kuoleman uneen. Ehtoolla myöhään Pohjalaisen
+Osakunnan laulajat lauloivat "Integer vitae" vainajan asunnolla,
+jossa ylioppilaat niin monesti olivat tervehtineet häntä hänen
+syntymäpäivänään huhtikuun 1:nä; mutta kun oli maanantai eikä siis
+mikään näytäntöpäivä, teatteri ei ollut tilaisuudessa ilmaisemaan
+osanottoansa. Sitä vastoin kun Cygnaeuksen maalliset jäännökset 11/2
+vihittiin viimeiseen lepoonsa ja J. V. Snellman, jonka oma poismeno oli
+lähellä, oli pitänyt ylevän hyvästijättöpuheensa, silloin laskettiin
+unohtumattoman isänmaanystävän arkulle syvimmän kunnioituksen merkkinä
+seppele Suomalaisen teatterinkin puolesta.
+
+Ohjelmistolle uusi kappale tuli jälleen 15/2 eikä mikään muu kuin tuo
+G. v. Moserin ja F. v. Schöntaun 5-näytöksinen huvinäytelmä _Sota
+rauhan aikana_, joka monesti vielä viimeisinäkin aikoina on nähty
+näyttämöllämme. Kappale, joka paraikaa kotimaassaan nauratti teatterin
+yleisöä, vastaanotettiin täälläkin mitä suurimmalla suosiolla. Ida
+Aalberg oli viehkeä, kujeikas Ilka Eötvos, neidit Avellan (Aune Hiller)
+ja Hacklin (Elsa Henkelin) niinikään paikallaan, Leino uljas kenraali,
+Aspegren nokkela luutnantti Reif von Reiflingen j.n.e. Upseerien
+univormut loistivat niinkuin daamein puvut -- ja sitten se vilkas,
+kevyt puhelu ja häärintä! Ilta illalta tulvasi enemmän katsojia
+Arkadiaan ja näytelmästä oli juuri tulemaisillaan "kassakappale", kun
+Ida Aalberg sairastui. Tästä ja muusta kirjoittaa Emilie nti
+Elfvingille 22/2:
+
+-- "Merkillistä kuinka arpajaiset ovat niin onnistuneet, ei sitä voinut
+uneksiakaan. Kun kaikki tulee kokoon, nousee summa varmaan 34 à 35
+tuhanteen [enemmänkin tuli, niinkuin ylempänä näkyy], todella kaunis
+tulos! -- --"
+
+"Muutoin on teatterin tänä vuonna käynyt jotenkin hyvin. Yleisömme on
+tosin pieni, mutta se kasvaa tasaisesti ja se on hyvä merkki.
+Erittäinkin koskee tämä toisen rivin yleisöä. Melkein joka pyhä on
+toinen rivi jo klo 5 aivan loppuun myyty ja kahteen kansannäytäntöön on
+joka piletti otettu -- orkesteriinkin olemme ahtaneet niin monta tuolia
+kuin tila suinkin on sallinut."
+
+"Sairaussattumat ovat tuottaneet meille huolia: melkein kaikki ovat
+vuorostaan olleet sairaana, ja Leinot kadottivat pikku tyttönsä, joka
+kaksi viikkoa sairasti kovaa rokkotautia. Sillä aikaa he olivat estetyt
+työstä. Leino on nyt työssä, mutta rouva on sairas liiallisesta
+vaivaantumisesta ja murheesta. Kaarola on taasen ollut poissa isänsä
+kuoleman tähden, ja nyt on Ida Aalberg sairas, niin että on täytynyt
+keskeyttää erinomaisen hupaisen komedian, Sota rauhan aikana,
+näytteleminen. Se on menestynyt varsin hyvin, mutta kirjalliselta
+kannalta arvosteltuna on se arvoton. Ei toki mitenkään säädytön taikka
+rivo, mutta minun mielestäni on se sävyltään halpa ja sirkusmainen,
+vaikka toiminta liikkuu ylemmissä upseeripiireissä. Sangen lystillinen
+se sittenkin on ja menee kai vielä 4-5 kertaa. Sen jälkeen tulee Romeo
+ja Julia, ja se on oleva juhlapäivä teatterille. Ida Aalberg on Julia
+ja Axel Ahlberg Romeo. Böökillä on nykyään velttouden aika, niin ettei
+hän käy oikein mihinkään käsiksi eikä Kaarlo sentähden uskaltanut antaa
+hänelle Romeon roolia, johon hän kuitenkin ulkomuotonsa tähden olisi
+paremmin sopinut. Milloin kappale menee, riippuu Ida Aalbergin
+terveydestä; minusta sinä voisit silloin tulla tänne -- kyllä saat
+sanan ajoissa. Tosin on luultavaa, ettei Romeo ja Julia viehätä yleisöä
+niinkuin Sota rauhan aikana, mutta teatterin _todellisilla_ ystävillä
+on oleva ilonhetki, kun voidaan antaa shakespeareläinen näytelmä
+suomenkielellä. Se saa minut unohtamaan monta katkeraa kokemusta. --
+Minulla olisi kyllä sinulle kerrottavana halpamaisesta svekomaanisesta
+vehkeilystä saada Ida Aalberg näyttelemään ruotsinkielellä (Agardin
+y.m. kanssa rouvasväenyhdistyksen arpajaisissa ensi tiistaina), mutta
+se olisi liian pitkä juttu. Tahdoin kuitenkin mainita siitä, jotta
+huomaisit etteivät ystävämme ole meitä unohtaneet! Varmaankin on tänä
+keväänä jälleen suurenmoinen hyökkäys tehtävä hänen vallottamisekseen.
+Ylipäätään hän tänä vuonna on ollut hyvin rakastettava ja suloinen."
+
+Nuoren aatelismiehen vaiheet, jonka ensi-ilta oli ollut noin kuukausi
+ennen, meni toisen kerran 22/2 ainoastaan näyttääkseen kykenemättömäksi
+saavuttamaan suosiota. Nti Avellanin Marguerite sai kuitenkin kiitosta
+luonnekuvauksen johdonmukaisuudesta ja esityksen pontevuudesta. Samalla
+näyttelijättärellä oli niinikään tärkein naisrooli B. Laguksen
+suomentamassa Anzengruberin 4-näytöksisessä näytelmässä _Isännätön
+talo_, joka 27/2 annettiin ensi kerran. Voimallista oli näytteleminen
+tässäkin, mutta jälleen huomautetaan mitä ylipäätään sanottiin
+näyttelijättärestä, että näet hänessä oli havaittavana enemmän taitoa
+ja oppia kuin välitöntä antautumista tehtävään. -- Tällä aikaa oli Ida
+Aalberg tullut terveeksi ja hän esiintyi jälleen, ensiksi Sirkkana
+kansannäytännössä laskiaistiistaina 1/3 ja sitten kolme kertaa
+peräkkäin Sodassa rauhan aikana. Sen jälkeen seurasi kahtena iltana
+Isännätön talo. Toinen näistä oli _13 p. maaliskuuta_, se kauhea
+merkkipäivä, joka oli Aleksanteri II:n viimeinen. Jähmetyttävä sanoma
+vapauttaja-keisarin, Suomen hyväntekijän klo 4 vaiheilla tapahtuneesta
+murhasta tuli Helsinkiin noin 4 tuntia myöhemmin, kun näytäntö jo oli
+alkanut Suomalaisessa teatterissa. Kaarlo Bergbom astui klo 1/2 9
+näyttämölle ja ilmotti kauhunsanan yleisölle sekä että näytäntö samassa
+hetkessä lakkautettiin. Keisarin kuolema oli tietysti kova isku
+teatterille, jonka täytyi keskeyttää toimensa 1 p:ään toukokuuta
+-- se on seitsemäksi viikoksi, mikä aika tuntui sitä pitemmältä
+kun kauvan oli epätietoista, milloin saataisiin näytellä.
+Vähän ennen kun keskeytys tapahtui, oli päätetty että Romeo ja Julia
+annettaisiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamisen
+viisikymmenvuotismuistopäivänä maaliskuun 16 p. juhlanäytäntönä, johon
+kutsuttaisiin seuran kunniaesimies (Elias Lönnrot), kunniajäsenet ja
+virkamiehet, sekä että suuret kemut toimeenpantaisiin päivän kunniaksi.
+Bergbom-sisarukset puuhasivat mitä ahkerimmin saadakseen määräaikaan
+valmiiksi puvut ja koristukset y.m., jossa kaikessa hieno asiantuntija
+Falkman piirustajana ja neuvojana heitä avusti. Emilie kutsui
+ystävättärensä Turusta ottamaan osaa iloon ja juhlaan, ja silloin --
+yhtäkkiä -- oli kaikki jätettävä sikseen epämääräiseksi ajaksi! --
+Kumminkin on tuolta Kirjallisuuden Seuran juhlapäivältä jotakin
+teatterihistorialle tärkeää mainittavana. Kokouksessaan 2/3 oli Seura
+päättänyt antaa W. Parmasen lahjottaman 500 markan palkinnon
+kappaleesta, joka oli havaittu parhaimmaksi kymmenestä(!) kilpailuun
+tulleesta ja joka oli nimeltä: "_Murtovarkaus_, näytelmä 5 näytöksessä,
+kirjoittanut Vilja". Juhlakokouksessa ilmotettiin, että palkitun
+teoksen tekijä oli "leskirouva _Minna Canth_". -- Minkälaatuinen
+teatterin pakollinen lepoaika oikeastaan oli, näemme Emilien kirjeestä
+(14/4) nti Elfvingille, joka todella oli käynyt Helsingissä.
+
+"Oma Bettyni! Kaikki on jotenkin samoin kuin lähtiessäsi; ei vieläkään
+varmaa tietoa saammeko näytellä tänä keväänä vai ei. Joskus nousee
+huhu, että teatterit saavat alottaa toimensa kohta venäläisen
+pääsiäisen jälkeen, sitte taas sanotaan, että voitaisiin alkaa
+yliopiston surujuhlan perästä, ja vihdoin väitetään, että huvitukset
+ovat kielletyt kesäkuun 13:een. Kumminkin on harjotuksia jatkettu,
+mutta tietysti käy kaikki veltonlaisesti, syystä kun kaikki luulevat
+että tänä keväänä ei enää ryhdytä tosityöhön. Ida Aalberg on
+terve, niin että hän eilen oli harjotuksessa, ja ääni oli sangen
+heleä ja kaunis. -- Itse olen minä huononlainen. Tosin käyn
+hypoteekkiyhdistyksessä, mutta en saa ollenkaan kävellä, vaan täytyy
+minun ajaa edes takaisin, joka on sekä ikävää että kallista, mutta minä
+en tahdo laiminlyödä virkaani, jos vain jaksan liikkua. En voi
+ajatellakaan tulla terveeksi, ennen kun tulee lämmin. -- Kuinka
+teatterin toimi on järjestettävä lähimmässä tulevaisuudessa, on
+tietämätöntä. Viipurista kuuluu, että teatteri valmistuu 1 p:ään
+lokak., ja siinä tapauksessa alotamme silloin siellä; mutta julmaa on,
+jos seurueen täytyy olla joutilaana 6 kuukautta. Kaikki vanhat
+kappaleet unohtuvat eikä uusia opita. Ainoa mahdollisuus olisi näytellä
+Oulussa, mutta matka sinne on niin kauhean kallis. Jos niin
+onnellisesti kävisi, että me näistä onnettomista kuukausista, joina
+näytteleminen on kielletty, saisimme apua valtiolta, tahtoisi Kaarlo
+mielellään että teatteri kesällä matkustaisi Ouluun. Jos emme saa apua,
+täytyy meidän säästää äärimmäiseen saakka, ja huokeampaa on antaa
+seurueen jäsenille lomaa puolella palkalla."
+
+"Kuopion naiset ovat nyt lähettäneet tänne listansa, lähes 1,600 nimeä
+on merkitty ja täällä saamme varmaan 500, jos vain asiaa oikein
+ajetaan. Ikävä kyllä en minä voi tehdä mitään nimien keräämiseksi. Ei
+vielä ole päätetty tuleeko juhlaa vai ei;[31] pidetään arveluttavana
+toimeenpanna se surun aikana ja mieluimmin se jätettäisiin syksyyn,
+mutta toiselta puolen -- ehkä ukko silloin ei enään eläkään taikka ei
+jaksa olla mukana juhlissa. Hän on kuulumattomasti surkastunut ja
+vanhentunut viimeisinä viikkoina, oikein silmin näkee, miten hän päivä
+päivältä käy iäkkäämmäksi. Keisarin onneton loppu, Cygnaeuksen ja
+Boreniuksen[32] kuolema kuuluu tavattomasti koskeneen ukkoon -- ja
+varsinkin keisarinmurha. -- -- Näinä päivinä olemme kokeneet iloisen
+tapahtuman, Krohnin Suomalaisen kirjallisuushistorian ensi vihkon
+ilmestymisen; et voi uskoa millä nautinnolla olen sen lukenut ja kuinka
+siitä oppii: Kalevala esiintyy aivan toisessa valossa, kun on lukenut
+hänen selityksensä." -- --
+
+"Mitä sanotaan suomenmielisten voitosta ylioppilaskunnan puheenjohtajan
+vaalissa? Ruotsinmieliset kuuluvat tehneen äärettömiä ponnistuksia,
+niin että fennomaanit eivät uskaltaneet toivoakaan semmoista tulosta --
+sentähden oli hupaista nähdä että nyt voi päättää ylioppilaskunnan
+enemmistön tosiasiallisesti olevan suomalaisen".[33]
+
+"Hyvästi nyt, rakas ystävä. En ole vielä kiittänyt sinua kaikesta
+ilosta, jonka läsnäolosi tuotti meille -- mutta kuitenkin olen
+pahoillani että matkasi, keisarisurun ja oman vilustumisesi tähden,
+onnistui niin huonosti." -- --
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vapunpäivänä alkoivat siis näytännöt uudestaan, ja kun silloin oli
+annettu Sota rauhan aikana, tuli vihdoin kauan odotettu _Romeon ja
+Julian_ ensi-ilta 3/5. Teatteri oli lähes loppuun myyty, ja yleisö
+seurasi jännityksellä Paavo Cajanderin oivallisesti suomentaman,
+mainion rakkaustragedian kohtauksia. Komeat, ajanmukaiset puvut ja muu
+näyttämöllepano samoin kuin sujuva yhteisnäytteleminen olivat omansa
+tyydyttämään verraten korkeita vaatimuksia, ja sentähden katsojain
+innostus kiihtyi kiihtymistään saadakseen lopulta oikein riemullisen
+luonteen. Sanomattakin arvaa, että suosionosotukset kohdistuivat Ida
+Aalbergiin. Onhan Julia toiminnan keskipisteenä ja olihan nuori
+näyttelijätär kuin luotu esittämään tyttöä, jossa nuoruuden sulo ja
+lemmen tulinen hehku ovat ruumiillistuneet. Tavotellen tässä totuutta
+samoin kuin Noorassa -- kuinka erilaisia tunteita muuten olikaan
+kyseessä -- tuli hänen esityksensä alusta alkaen, mutta erittäinkin
+myöhemmissä traagillisissa kohtauksissa vaikuttavaksi ja
+myötätempaavaksi. Mutta ei ainoastaan hänessä vaan muissakin havaittiin
+innokas harrastus aikaansaada jotain ansiokasta luonnekuvauksessa, ja
+kiitoksella mainitaan Axel Ahlberg -- Romeo, Böök -- Mercutio, Leino --
+Lorenzo, rva Aspegren -- Imettäjä, Aspegren -- Tybalt j.n.e. Näin
+tapahtui että "tämä ensimäinen Shakespeare-näytäntö menestyi tavalla,
+josta paljon vanhempienkin teatterien olisi täysi syy ylpeillä"
+(Valvoja). Illan kuluessa saapui Turusta kolme onnittelusähkösanomaa:
+yksi Bergbomille, toinen näyttelijöille, kolmas Ida Aalbergille. --
+Toisessa näytännössä 6/5 Ida Aalberg sai ensimäisen laakeriseppeleensä
+Suomessa. Sen antajat olivat pohjalaiset ylioppilaat, jotka samana
+iltana pitivät näyttelijättärelle pidot. Kolmas näytäntö oli 8/5.
+Mainittua yleisempi kunnianosotus tuli Ida Aalbergin osaksi 11/5,
+jolloin hänen hyväkseen esitettiin Jane Eyre. Puhumatta tavallisista
+suosionosotuksista, jotka "myrskyisyydessä" muistuttivat
+oopperanaikoja, isommista ja pienemmistä kukkakimpuista y.m.s. sai
+taiteilijatar laakeriseppeleen "Suomalaisilta naisilta",
+hohtokivisormuksen, kultaisen "medaljongin" ja 1,000 markan rahasumman
+joko yksityisiltä taikka laajemmilta ihailijapiireiltä. Näytännön
+jälkeen saattoivat ylioppilaat näyttelijättären laululla kotia.
+
+Suuressa Snellman-juhlassa 12/5, jolloin päivänsankari sai vastaanottaa
+lukemattomia onnittelu- ja kunnioitustervehdyksiä eri osista maata, ei
+Suomalainen teatteri näy erityisesti esiintyneen; mutta mainittakoon
+kumminkin että rvat Hedvig Winterhjelm ja Ida Basilier-Magelsen
+lähettivät Norjasta yhteisen sähkösanoman: "Joka sydän, joka rakastaa
+Suomea, rukoilee tänään Jumalalta onnea Teille". Ohimennen sopii
+huomauttaa, että rva Winterhjelm 10/6 tänä vuonna niinkuin
+säännöllisesti ennenkin samana päivänä oli Suomalaiselta teatterilta
+saanut sähkötervehdyksen Lea-päivän muistoksi. Tällä kertaa oli paitse
+teatteria tervehdykseen yhtynyt noin puoli sataa suomalaisuuden ystävää
+ja oli sen sanamuoto seuraava:
+
+"Kiitollisessa muistossa säilyttäen tätä Suomalaiselle teatterille
+tärkeää vuosipäivää sekä Teidän unhottumatonta vaikutustointanne tässä
+teatterissa, lähetämme Teille sydämellisimmät tervehdyksemme,
+hartaimmat onnentoivotuksemme. Eläköön!"
+
+Toukokuun loppupuolelta on vielä merkittävä kaksi ohjelmistolle uutta
+kappaletta: K. Raudan (Järnefelt) suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen
+huvinäytelmä _Kirjeen kujeet_ (Les pattes de mouche) ja R. Kiljanderin
+1-näytöksinen komedia _Amalia ystävämme_. Ranskalainen näytelmä,
+erittäin iloinen ja naurattava, meni ensi kerran 17/5 ja olivat siinä
+toisia oivallisemmat nti Avellan ja Böök; suomalainen taas 20/5,
+alkukappaleena yhdessä edellisen kanssa, ja havaittiin sen olevan
+"onnellisesti keksityn perhekohtauksen, joka herättää varsin hyviä
+toiveita tekijästä". Päähenkilöt tässä kappaleessa olivat rva
+Aspegrenin, nti Avellanin ja Böökin hyvissä käsissä. Romeo ja Julia
+meni neljännen ja viidennen kerran 24/5 ja 29/5, ja siihen näytännöt
+päättyivät. Viime iltana oli Ida Aalberg lämpimän suosion esineenä ja
+huudettiin monet kerrat esiin niinkuin Bergbomkin.
+
+Juuri näytäntökauden lopussa saapui tieto, että _Bruno Holm_,
+sairastettuaan kuusi kuukautta, oli kuollut Göteborgissa 31 p. toukok.
+Samoin kuin Duncker oli Holm tuskin muualla kuin Suomalaisessa
+oopperassa saanut näyttää, mikä lahjakas ja hieno taiteilija hän oli.
+Göteborgissa Hillbergin seurueen jäsenenä hän oli ennättänyt esiintyä
+ainoastaan Rigoletton osassa, mutta jo silläkin saavuttanut myötätuntoa
+ja vilpitöntä tunnustusta. Talvikaudella 1879-80 Holm oli Tukholmassa
+laulanut Arlbergin johdolla, jota hän ei pitänyt ensi luokan
+taiteilijana, mutta joka "oivallisesti osasi järjestää" mitä hän (Holm)
+ennen oli oppinut. Seuraavat rivit eräästä kirjeestä (Bergbomille)
+sallivat luoda katseen laulajan taiteenkäsitykseen ja harrastuksiin:
+
+-- -- "Mitä enemmän näen ja harkitsen, sitä varmemmaksi käy minulle,
+että meillä suomalaisilla on syvempi taipumus näyttämötaiteeseen kuin
+aavistammekaan -- ja ehdottomasti suurempi kuin ruotsalaisilla. Olkoon
+heillä mitä suuruuksia tahansa, niin on läpikäyvä henki kaukana
+yksinkertaisuudesta ja _totuudesta_. Jumala suokoon, ettei tämä
+naurettava, tyhjä ihannoiminen, joka täällä on vallalla, saisi
+jalansijaa näyttämöllämme. Mikä nautinto onkaan tässä ilmanalassa nähdä
+Ristoria!! Hän on epäjumalani, hän on unohtumaton."
+
+"Täällä Ruotsissa tulee paremmin fennomaaniksi kuin Helsingissä.
+Silmäni ovat monessa suhteessa auenneet. -- -- En päätä mitään ennen
+kun saan tietoja Suomalaisen oopperan tulevaisuudesta. Jos työlläni
+voin palvella sitä ja kotimaata, niin teen sen mieluimmin -- sen sanon
+suoraan. -- Minun täytyy tunnustaa sinulle, että joka kerta kun käyn
+jossakin kansallisteatterissa, valtaa minut ajatus, kunnianhimoinen
+unelma -- -- älä naura, kun julkilausun sen: tahtoisin olla Suomelle
+mitä se tai se on maallensa. Eiköhän sitä voisi? Jos teatteri-sanan
+eteen panisi maailman- kansallis- sanan asemesta --, niin olisi moni
+'suuruus' samalla hävinnyt. Mutta kuka _tahtoo_ hävitä! En minä
+ainakaan! Voimieni mukaan olen ponnistava ettei niin käy." -- --
+
+Niin Bruno Holm uneksi voivansa käyttää taidettaan Suomen iloksi ja
+kunniaksi, kun Tuoni katkaisi hänen elämänlankansa ennen kun hän oli
+täyttänyt 28 vuotta.
+
+Holmin arvostelu ruotsalaisten taiteesta antaa aihetta ottaa huomioon
+mitä samaan aikaan vastaperustetussa Valvojassa sanotaan Suomalaisesta
+teatterista. Finsk Tidskriftissä oli ylenkatseellisesti puhuttu tästä
+taidelaitoksesta. Arvostelijan mielestä se oikeastaan ei ollut mitään
+toimeensaanut, ja naurettavaa oli muka väittää että rva Winterhjelmillä
+oli pysyvä sija Suomen historiassa. Siihen vastaa V. Vasenius:
+
+"Että siinä tyhjästä on luotu näyttelijöitä sekä hankittu näytelmistö,
+sen jokainen näkee. Vaan mikä ei ole yhtä silmäänpistävää, on että
+tyhjästä on luotu oma näyttelemistapakin erittäin mitä lausuntaan
+tulee."
+
+"Tämän havaitsemme kuitenkin helposti, jos tarkastamme muutamien
+näyttelijäin lausumistapaa eri aikoina. Saksasta ensi kerran tultuaan
+nti Aalberg puhui aivan toisin kuin nyt; ja samoin kuului ennen nti
+Avellanin puheessa ruotsalainen 'vingutus' paljon selvemmin kuin viime
+aikoina. Aivan luonnollista, sillä he olivat oppineet taidettansa
+vieraalla kielellä, mutta jokaisella kielellä on omat lausumislakinsa
+eikä suinkaan ole helppo sovittaa toisen lakeja toiseen. Ja vielä
+vaikeampi on edelläkävijöittä löytää semmoisen kielen lausumislakeja,
+jota tuskin koskaan on näyttämöllä käytetty."
+
+"Tässä kohden rva Winterhjelm on epäilemättä ollut nuorille
+näyttelijöillemme tienosottajana, ja sanokoot ruotsikiihkoisemme mitä
+tahansa, hänen ansiotansa ei unhoteta. Vaikka hän muukalaisena tietysti
+ei voinutkaan täydellisesti taivuttaa ääntänsä meidän kieleemme, niin
+hänen etevä näyttelemiskykynsä kuitenkin osotti hänelle, ja hänen
+kauttansa muille, sen tien, jolla ennen käyttämättömän kielen vastukset
+ovat voitettavat."
+
+"Rva Winterhjelmiä seuraten näyttelijämme ovat ahkerasti koettaneet
+suomenkieleen sovittaa sitä opetusta, jonka he, mikä mistäkin, ovat
+itselleen hankkineet. Ja ihmeteltävää tosiaan on, että tämä eri
+haaroilta koottu opetus on saatu yhteensulamaan niin että jo saattaa
+sanoa teatterilla olevan yhteisen lausumis- ja näyttelemistavan eli
+tyylin. Tämä seikka on sitä ihmeteltävämpi kuin muistamme, että
+teatteri niin kauan on näytellyt maaseuduilla, jossa johto ja yleisön
+kritiikki ei kuitenkaan voinut olla niin tarkka kuin pääkaupungissa."
+
+"Tätä omituista näyttelemistapaa saattaa ylimalkaan sanoa
+realistiseksi. Selvästi näkyy, että näyttelijät ainakin koettavat puhua
+niin luonnollisesti kuin mahdollista. Puhuminen käy jokseenkin
+nopeasti; 'taidepausseja' ei paljo käytetä eikä juuri äänen
+korottamista. Sitä vastoin viljelevät erittäinkin naiset, saadaksensa
+lausumistaan enemmän vaihtelevaksi, puheen niin sanoaksemme
+soitannollista puolta; se on: koetetaan eri säveltä käyttämällä,
+milloin heleämmin, milloin korkeammin puhumalla osottaa erilaisia
+mielenliikutuksia."
+
+"Tätä keinoa esim. nti Aalberg 'Noorassa' hyvin rohkeasti, mutta
+myöskin erinomaisella menestyksellä käyttää: välistä hän puhuu niin
+nopeasti, että kuulija tuskin voi erottaa kaikkia hänen sanojaan; mutta
+sitten kuitenkin yksi ainoa sana, lausuttu oikealla säveleellä,
+valaisee koko lauseen."
+
+"Meidän mielestämme on tämä suunta, ellei sitä liiotella, oikea; sillä
+tällaista lausumistapaa käyttämällä tullaan siihen että teatterissa
+_puhutaan eikä pidetä puhetta_. Tällä emme väitä, että teatterimme jo
+olisi perille päässyt. -- -- Vaan selvästi näkyy kuitenkin, että tässä
+kohden jo on vakava perustus, johon se eteenpäin pyrkiessään voi
+nojata." -- Kun tämän jälkeen on puhuttu Ruotsalaisessa teatterissa
+vallitsevasta juhlallisemmasta lausumistavasta, tukholmalaisesta
+tyylistä, ja huomautettu että ruotsalaisten näyttelemistapa (syystä kun
+heillä ei ole kotimaista draamakirjallisuutta, vaan enimmäkseen
+näyttelevät ulkomaisia kappaleita) vieraantuu pohjoismaiden ja meidän
+maan näytelmien vahingoksi, mainitaan että Noora Suomalaisessa
+teatterissa esiteltiin paremmin kuin Leonarda Ruotsalaisessa ja että
+niinikään kotimainen kappale "Den nya adjunkten" menestyi siellä
+huonosti samalla aikaa kuin ranskalaisia komedioja näyteltiin yleisön
+suureksi tyydytykseksi.
+
+Luonnollista on, että näytäntökausi ei voinut olla taloudellisesti
+loistava, kun keisarisuru sattui parhaimpaan aikaan, ja sentähden
+ohjelmiston päävaltti, Romeo ja Julia, esiintyi liian myöhään. Vajaus
+pysyi miltei muuttumattomana, tehden 19,002:52 mk. Ettei se noussut
+korkeammaksi, siitä on kiittäminen arpajaisia, joiden tuottamista
+varoista 12,000 mk käytettiin vuoden menoihin. Jäännös 32,350:94 mk
+säilytettiin vararahastona lähinnä seuraavia vuosia varten. Miten
+suurenmoinen kansalaisten avustus olikaan, ei se riittänyt tekemään
+teatterin elämää huolettomaksi, mutta todistihan se kuitenkin
+rohkaisevalla tavalla että ystäväpiiri oli laaja.
+
+Näytäntöjä oli annettu 97 ja niissä: 9 kertaa _Saimaan rannalla_;
+8 _Kihlaus_, Noora; 7 Sota rauhan aikana, Sirkka; 5 _Mestarin
+nuuskarasia_, Maria Stuart, Mustalaiset, Parisin veitikka, Romeo ja
+Julia; 4 _Nummisuutarit_, Laululintunen, Porvari aatelismiehenä,
+Valapatto, Neiti Elisabeth; 3 _Lea, Sotavanhuksen joulu, Amalia
+ystävämme_, Don Cesar de Bazan, Sevillan parturi, Nyrnbergin nukki.
+Nuoren aatelismiehen vaiheet, Taistelujen välillä, Ravennan
+miekkailija, Isännätön talo, Kirjeen kujeet, Vastanaineet; 2
+_Saaristossa, Yö ja päivä, Margareta_, Hardangerin harjulla, Vaimojen
+kyyneleet, Sumua silmiin, Ei ollenkaan mustasukkainen, Jeannetten häät,
+Ensi lempi; 1 _Kosijat_, Kavaluus ja rakkaus, Jane Eyre, Maantien
+varrella, Taiteen harrastuksesta, Marin rukkaset, Hää-ilta.
+
+Näistä 42 kappaleesta oli 11 kotimaisia ja 12 ohjelmistolle uusia.
+
+
+
+
+X.
+
+Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.
+
+
+Bergbom-sisarukset olivat päättäneet viettää kesänsä Norjassa. Toivoen
+saavansa nähdä jotakin uutta teatterissa Kaarlo lähti jo kesäkuun ensi
+päivinä Tukholmaan, mutta teatterit olivat suljetut ja henkilöt, joita
+hän olisi tahtonut tavata, matkoilla. Sentähden Emilie viikko myöhemmin
+saapuessaan sinne kohtasi veljensä sangen tyytymättömänä oloonsa. Tämän
+ohella vaivasi molempia yhtäkkiä ilmestynyt jäätävä takatalvi.
+Kumminkin he viipyivät Tukholmassa, levottomasti odottaen tietoja
+eräästä läheisestä sukulaisesta, joka oli vaarallisesti sairastunut ja
+jonka kuolema, jos se olisi tapahtunut, olisi pakottanut heidät
+palaamaan kotimaahan. Tästä ja muusta kertoo Emilie nti Elfvingille
+kirjeessä (13/6), josta otamme seuraavan:
+
+"Eilinen ilta oli kuitenkin hupainen, kävimme näet katsomassa
+[kiertomatkalla olevia] ranskalaisia näyttelijöitä. Coquelin ja
+Pasca ovat _erinomaisia_ taiteilijoita, Berton on hyvä, toiset
+heikonpuoleisia paitse erästä pientä daamia, joka on niin kuulumattoman
+kehno, että oli melkein häpeä. Semmoista pikku hanhea ei ole päästetty
+näyttämölle edes meillä [teatterimme] lapsuudessa. Coquelin on elävä
+todistus siitä mitä äly ja lahjakkaisuus aikaansaavat. Hänen vartalonsa
+on mitätön, kasvojenpiirteet rumat eivätkä ollenkaan hienostuneet --
+paremmin oikein jokapäiväiset, nenä niin muodoton kuin mahdollista,
+ääni itsessään vähäpätöinen, ja sittenkin joka sanansa, joka
+liikuntonsa, joka kasvojeneleensä vaikuttaa valtavasti yleisöön --
+juuri semmoisen tulee taiteilijan olla -- sielun on kaikki tehtävä eikä
+ulkonaisten, aistillisten ansiopuolten; jos niitä sen ohella on
+olemassa, niin se on varsin hyvä, mutta jollei niitä ole, niin tulee
+ilmankin toimeen, niinkuin Coquelin. En voi sanoin lausua, kuinka
+hänestä pidin." --
+
+Kun sähkösanoma tuli että sairas oli parempi, sisarukset matkustivat
+Kristianiaan, jossa viipyivät neljä päivää. "Winterhjelmit ja
+Magelsenit tekivät kaikkensa", Emilie kirjoittaa, "saadakseen
+Kristianiassaolomme hupaiseksi, ja siinä he täydellisesti onnistuivat
+-- ilmakin oli ihanan kesäistä, niin että voimme vapaasti olla
+liikkeellä maalla ja merellä." Erittäin mieluista oli sisarusten olla
+kahdessa kodissa, joiden emännät olivat heidän uskollisimpia ystäviään.
+Pyhänä 19/6 Ida Aalberg ja Lydia Lagus tulivat Kristianiaan, ja
+seuraavana päivänä Emilie lähti näiden seurassa Modumin ja Kaarlo yksin
+Sandefjordin kylpylaitokseen. Viime mainittu erosi seurasta
+arvattavasti sentähden, että Emilie samoin kuin molemmat
+taiteilijattaret sairasti kurkkutautia, jonka parantumisen tärkeimpiä
+ehtoja oli vaitiolo ja helpointa oli kai olla puhumatta kun asui yksin.
+Myöhemmin Emilie kirjoittaakin, että hän, Ida Aalberg ja Lydia Lagus,
+jotka "molemmat esiintyvät hyvin yksinkertaisesti ja vaatimattomasti",
+enimmäkseen olivat kukin erikseen, puhuen niin vähän kuin mahdollista.
+Muutoin he keskenään käyttivät ainoastaan suomenkieltä, karttaen
+maanmiestensä seuraa ja uusia tuttavuuksia. Kun tunnetuksi tuli että
+neidit Aalberg ja Lagus olivat näyttelijättäriä, pyydettiin heitä
+avustamaan iltamissa, mutta turhaan. Ettei tämänlainen erakkoelämä
+kylpylaitoksessa, jossa oli neljättä sataa vierasta, ollut erittäin
+hupaista on itsestään selvää, mutta valitettavasti se oli välttämätöntä
+niinkuin aikaa voittaen hyvin nähtiin.
+
+Kesä- ja heinäkuun vaihteella sattui Suomessa kaksi tapahtumaa, johon
+ystävämme Norjassa ottivat sydämestään osaa: Suomalaisen Kirjallisuuden
+Seuran 50-vuotisjuhla 30/6-2/7 ja _J. V. Snellmanin_ kuolema 4/7
+Jälkimäisestä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (9/7):
+
+"Olemme jo saaneet tiedon suuresta surusta, joka on kohdannut koko
+maatamme. Rva Winterhjelm sai sähkösanoman ja ilmotti kohta asian
+meille. Suruuni sekaantuu kuitenkin jonkunlainen kiitollisuuden tunto
+siitä että hänen ei tarvinnut elää yli aikansa: hän pelkäsi sitä
+kauheasti ja valitti, että Runebergin ja Cygnaeuksen täytyi kuolla,
+niinkuin tapahtui, saamatta mennä kuolemaan katse kirkkaana miehekkään
+rohkeasti. Yksityistietoja Snellmanin kuolemasta meillä ei ole; kaksi
+kertaa viikossa tulee minulle Uusi Suometar ja Morgonbladet ja ensi
+postissa saamme kai lukea siitä. Jumala antakoon hänelle autuutensa ja
+rauhansa. Rehellisesti ja miehekkäästi hän on taistellut isänmaansa ja
+kansansa edestä."
+
+Hautajaisissa, jotka tapahtuivat 7/7, Almberg Suomalaisen teatterin
+puolesta laski seppeleen Snellmanin arkulle. -- Kun posti toi
+suomalaisia lehtiä Modumiin, saatiin siellä lukea H. D:nkin nekroloogi
+suuresta vainajasta. Ida Aalberg kirjoittaa siitä Bergbomille ja sanoo
+sitä surkeaksi ja hävyttömäksi:
+
+"Koko se äänivarasto, jota näinä kahtena viikkona olen koettanut
+tarkoin säästää ja kartuttaa, on tänään tulvannut virtana esiin -- en
+ole voinut sitä estää, vaikka se kyllä on ollut väärin ja hyödytöntä,
+sillä Modumissa oleskelevat 'liberaalit' eivät suinkaan siitä parane."
+
+Kaarlosta tiedämme vähemmän -- oikeastaan vain sen, että hän
+Sandefjordissa, jossa hänellä oli "hirmuisen ikävä", muun muassa
+seurusteli erään tanskalaisen kirjailijan kanssa, jolla oli tuttavia
+Kööpenhaminan teatterimaailmassa ja jonka kautta hän toivoi saavansa
+toteutetuksi "vanhan tuumansa" hankkia sieltä vanhoja painamattomia
+uudenvuodenkappaleita, joita voitaisiin mukailla ja sovittaa
+suomalaisiin oloihin. Nähtävästi ei asiasta tullut sen enempää.
+
+Elokuulla sisarukset palasivat kotia, niinkuin näkyy Emilien kirjeestä
+nti Elfvingille 14/8:
+
+"Torstaina tulimme kotia, Kaarlo ja minä, jotenkin reippaina. Matka
+meni nopeasti, kun emme pysähtyneet Kristianiaan eikä Tukholmaan. --
+Kaarlo matkusti eilen Viipuriin nähdäkseen, kuinka teatterirakennus on
+edistynyt. Jollemme saa siellä alottaa ennen 1 p. lokak., alamme ehkä
+Tampereella. Aikomuksemme oli alottaa täällä, mutta syyskuun
+ohjelmistoon oli ajateltu 'Murtovarkaus' y.m., jossa Aalbergilla on
+pääosa, ja hänen täytyi jäädä ulkomaille. Hänen kurkkunsa ei vieläkään
+ole terve, ja hän tahtoi Kristianiassa puhutella etevää spesialistia
+tri Edv. Bullia, joka palaa ulkomaanmatkalta 20 p. Laguksen laita on
+samallainen. Hän jäi Modumiin ja halusi suorastaan kysyä Bullilta,
+luuliko tämä hänellä olevan tulevaisuutta laulajattarena. -- -- Voi,
+rakas Betty, minkaltainen vuosi on tulossa! Jos tämä kolea ja sateinen
+ilma jatkuu, niin emmehän voi muuta odottaa kuin puutetta ja hätää
+armaalle maa raukallemme. Kyllä on kovaa, että Suomen kansan taistelun
+täytyy olla niin raskas yhtä hyvin henkisessä kuin aineellisessa
+suhteessa. Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä!" --
+
+Tositeossa kävi niin, että Ida Aalbergin täytyi yhä edelleen jäädä
+lääkärin hoidon alaiseksi -- hän asui Winterhjelmillä Kristianiassa ja
+palasi vasta helmikuulla monenkuukautisen vaitiolon jälkeen saatuansa
+äänensä takaisin. Sitä kovempi oli Lydia Laguksen kohtalo: hänen täytyi
+kokonaan luopua taiteilijaurastaan. "Surullista oli nähdä Lydia
+Lagusta", kirjoittaa Emilie hänestä, "vaikken koskaan ole niin paljon
+pitänyt hänestä kuin nyt: hän kantaa niin kauniisti onnettomuuttansa,
+Jumala auttakoon häntä!" --
+
+       *       *       *       *       *
+
+Näytännöt alettiin sittenkin Helsingissä 4/9 antamalla Nummisuutarit.
+Huone oli melkein täysi, ja uusi kenraalikuvernööri Heidenkin oli
+teatterissa. "Hän ei siis aio kohdella meitä niin 'en canaille' kuin
+Adlerberg", Emilie huomauttaa. Ensimäinen pikku uutuus tuli 15/9,
+H. Müllerin laulunsekainen, 1-näytöksinen näytelmä _Adelaida_. Kappale,
+johon suuren säveltäjän Beethovenin elämä iloineen suruineen on
+kokoonpuristettu, herätti melkoista mielenkiintoa. Leinon sanotaan
+mahdikkaasti näytelleen pääosaa, joskaan hän ei saanut luonteeseen sitä
+"pyhimyksen kirkkautta", jota tekijä näyttää tarkottaneen, ja nti
+Avellan oli Adelaidana miellyttävä samoin kuin nti Hacklin pienemmässä
+sivuosassa. Kuukauden merkkitapaus oli kuitenkin Daniel Hjortin sekä
+harjotukseen että näyttämöllepanoon huolella toimitettu uudistus. Se
+meni kolme kertaa perätysten (21/9-25/9).
+
+Suurin tunnustus tuli nytkin rva Aspegrenin osaksi. Hänen Katrissaan
+havaittiin "voimallisesti mukaansa tempaava, kansallinen piirre, joka
+ei mitenkään ollut vieraan näyttelijättären saavutettavissa, mutta
+suomalaiseen yleisöön teki omituisen, sydäntä kouristavan vaikutuksen".
+Nimiroolissa esiintyi nyt Axel Ahlberg. Hän oli "kunnioitettavalla
+kyvyllä tutkinut Daniel Hjortia ja loi siitä itsenäisen kuvan, kenties
+ei vielä täysin selvän ja riittävän syvän, mutta kaikissa tapauksissa
+reippaalla ja leveällä siveltimellä alustellun. Useissa kohtauksissa
+hän jo nosti näyttelemisensä ja käsityksensä tositaiteelliselle
+kannalle, niin etenkin 3:n näytöksen ensi kuvaelmassa (linnanpihalla)".
+Kuitenkin oli hänen esiintymisessään, kävelemisessään j.n.e. vielä
+paljo häiritsevää. Nti Avellan oli suuresti edistynyt Sigridinä, siinä
+oli totuutta, yksinkertaisuutta ja kirkkautta. Kokonaisuuden vaikutus
+oli hyvä ja yleisö tyytyväinen. --
+
+Ohjelmistolle uusi kappale ilmestyi jälleen 27/9, nimittäin Wäinön
+(K. Krohn) suomentama, A. Kiellandin 1-näytöksinen näytelmä
+_Kotimatkalla_ (Paa Hjemvejen),[34] joka annettiin yhdessä Kirjeen
+kujeiden kanssa. Norjalaisessa kappaleessa suoritti rva Aspegren
+kiitettävästi pääroolin. -- Tämä näytäntö oli viimeinen Helsingissä, ja
+seurue lähti sen jälkeen Viipuriin.
+
+Lähempiä tietoja syyskuulta saamme Emilien kirjeestä nti Elfvingille
+2/10:
+
+"Nyt on teatteri Viipurissa, mutta kohtasi ensi hetkessä pahan
+vastoinkäymisen: tarkotus oli alottaa tänään, mutta viipurilaisten
+vihkimisjuhla on pitämättä ja meidän täytyy odottaa. Me menetämme siten
+2 näytäntöä. -- Syyskuu on ollut varsin hyvä: väkeä on ollut paljo,
+jopa oikein paljo, kun ajattelee vuodenaikaa. Daniel Hjortin
+näyttämöllepano maksoi kuulumattoman paljon vaivaa, ponnistuksia ja
+rahaa! Axel Ahlbergille on rooli kyllä liian suuri, jota paitse Raan
+muisto painaa häntä. Leinoa kohtaan on kritiikki ollut hyvin kohtuuton.
+Ei ainoastaan Kaarlon ja minun, vaan monen muunkin mielestä hän oli
+aivan oivallinen herttua. Oletko nähnyt taikka oikeammin lukenut pientä
+Kiellandin kappaletta 'Paa Hjemvejen'? Se on varsin mieltäkiinnittävä
+ja meni hyvin. Ruotsalaiset ovat nyt päättäneet kerrassaan masentaa
+meidät: he harjottavat tätä kappaletta, ovat antaneet 'En papperslapp'
+(Kirjeen kujeet), jonka me näyttelimme jo keväällä ja nyt viime
+näytännössä, ja aikovat ottaa esiteltäväksi Romeon ja Julian.
+Ajattelemattomasti kyllä he ovat aivan avonaisesti sanoneet, että nyt
+ovat suomalaiset ('finnarne') masennettavat, ja kuitenkin meni heidän
+paperilippunsa perjantaina 'aivan penkin alle', jota vastoin Kirjeen
+kujeet meillä on onnistunut varsin hyvin ja suuresti huvittanut
+yleisöä. Kaarola, jolla on suurin rooli [Suzanne], on aivan
+_erinomaisen_ hyvä, jota vastoin rva Skotte kuuluu olleen hyvin jäykkä
+ja vähäpätöinen. En tiedä mitä H. D. sanoo, mutta Hufvudstadsbladet
+arvostelee armottomasti kappaletta ruotsalaisella näyttämöllä; käyköön
+Romeon ja Julian ja Paa Hjemvejen samoin. Se on hurskas toivoni --
+onhan draamallinen kirjallisuus äärettömän suuri ja rikas, miksi siis
+heittäytyä tähän onnettomaan kilpailuun ja toisten ohjelmiston
+hävittämiseen. En voi sanoa kuinka se harmittaa minua." --
+
+"Ida Aalbergilta minulla ei ole suoranaisia tietoja, mutta Toni
+Sahlberg on saanut häneltä kirjeen. Tyttö paralla on ikävä, mikä on
+hyvin luonnollista. Tietysti kaipaamme häntä paljon. Viipuria varten
+meillä kyllä on ohjelmisto, mutta välttämätön työ saadaksemme uutta
+ohjelmistoa tänne talveksi ei voi käydä täyttä vauhtia ilman häntä.
+Kyseessä olevat suuret uudet kappaleet ovat Murtovarkaus (2/3:ksi jo
+valmis keväällä), espanjalainen draama Kastilian Juanna, jossa on
+loistorooli Ida Aalbergille sekä hyviä tehtäviä Kaarolalle ja Böökille,
+Regina von Emmeritz, Ibsenin Kuninkaanalut, ja Venetian kauppias, jos
+Cajanderin suomennos valmistuu hyvissä ajoin. Kastilian Juanna
+harjotetaan ja näytellään ensin Viipurissa rva Aspegrenin kanssa;
+täällä Aalberg astuu hänen sijaansa. Älä kumminkaan puhu kellekään
+ohjelmistostamme, sillä silloin kai ruotsalaiset taas tekisivät meille
+kiusaa ja ottaisivat nämä kappaleet." --
+
+Jo 29/9 Bergbom seurueineen lähti _Viipuriin_, mutta Emilien
+mainitsemasta syystä ei päästykään kohta alkamaan. Vasta kun perin
+pohjin korjattu teatteri 7/10 on uudestaan vihitty (ruotsalaisin!)
+puhein (Gabr. Lagus),[35] soitoin ja tanssein, annettiin 8/10
+ensimäinen näytäntö: Lea, Sotavanhuksen joulu ja Amalia ystävämme.
+Huone oli hyvä ja suosiollinen eikä jatko pettänyt lupaavaa alkua.
+Lokakuulla esitettiin Kirjeen kujeet, Daniel Hjort (3 kertaa), Parisin
+veitikka ja Björnsonin Konkurssi, uudistettuna (kumpikin 2 k.),
+Taistelujen välillä sekä Mestarin nuuskarasia, Kihlaus ja joku muu
+pikku kappale -- kaikki menestyksellisesti.
+
+"Konkurssi vastaanotettiin", Bergbom kirjoittaa, "suurella suosiolla.
+Muita etevämpi oli Vilho, todella oivallinen Berent. Leinolla (Tjelde)
+oli hyviä yksityiskohtia, mutta ei tarpeeksi hillitsemiskykyä; kun
+rooli kypsyy, hän on oleva kerrassaan hyvä. Muutkin olivat tyydyttäviä.
+[Nti] Aaltola suoriutui niin hyvin, että hän kyllä voi näytellä Signeä
+Helsingissä. Päivälliskohtaus sai kättentaputuksia, mutta oli mennyt
+paremmin harjotuksissa." -- "Sain kirjeen Viipurista", Emilie taasen
+kirjoittaa nti Elfvingille tarkottaen jotakin toista Kaarlon kirjettä,
+"siellä käy kaikki edelleen erittäin hyvin. On erinomaisen hupaista
+voida joskus sanoa, että asiat ovat hyvällä kannalla, ja olla
+voivottamatta ja valittamatta. Kelpo piletinmyyjättäremme, nti [E.V.]
+Hellsten, on mukana Viipurissa ja hoitaa rahastoa. Joka toisen
+näytännön jälkeen hän muutamalla rivillä antaa minulle tietoja
+tuloista." --
+
+Mutta vaikka näytännöt menestyivätkin, ei huolia puuttunut. Niin
+tapahtui että Ossian-veljen nuori rouva Therese (o.s. Rotkirch) kauan
+sairastettuaan kuoli 19/10. Emilie matkusti hautajaisiin Turkuun, asui
+siellä ollessaan Elfvingillä ja palasi onnellisesti; mutta tästä
+kaikesta Kaarlo oli ylen levoton. "Et voi käsittää iloani, kun sain
+kirjeesi ja näin että olet terveenä palannut", hän huudahtaa.
+Arvattavasti pimeä, kolkko vuodenaika sai hänet kuvittelemaan
+onnettomia sattumia. Sitä paitse Vilho ja rva Aspegren olivat sairaita.
+Edellisen ääni oli kovin sortunut ja jälkimäinen makasi koko päivän,
+siksi kun nousi pukeutuakseen näyttämöä varten. Kaarlo itsekin oli
+pahoinvoipa tavalla, joka sai Emilien arvelemaan, oliko hän ehkä
+joutunut asuntoon, jossa seinäpaperit olivat myrkyllisiä. Ida Aalberg
+oli ilmottanut olevansa parempi, mutta ei niin että olisi voinut palata
+työhön. Hän oli Kristianiassa nähnyt näyteltävän Meilhac ja Halévyn
+näytelmän "Froufrou" ja uneksi saada esiintyä siinä, luullen siitä
+tulevan toisen Nooran. Bergbom oli kuitenkin toista mieltä. "Froufrouta
+en ota", hän kirjoittaa sisarelleen, "vaikka Aalberg olisi kuinka
+ihastunut siihen -- mieluummin Ihanan Helenan (!). Sitä paitse hän
+mielestäni ei sovi rooliin -- hän on niin vähän parisilainen kuin
+mahdollista." Tämä todistaa kuinka tarkoin Bergbom vältti kaikkea
+siveelliseltä kannalta epäiltävää.
+
+Marraskuun alussa Bergbom kävi Pietarissa nähdäkseen Moserin ja
+Schönthanin uuden huvinäytelmän Unsere Frauen, joka siellä
+esitettiin 2/11.
+
+"Huomasin kappaleen olevan", hän kirjoittaa, "yhtä tyhjän, typerän ja
+hutiloidun kuin useimmat Moserin tehtaan tuotteet ja oletan siis, että
+sillä on oleva suuri menestys (!). Ole hyvä ja tilaa se Blochilta. Se
+sopii voimillemme. Kaikilla naisilla on enemmän tai vähemmän
+kiitollisia tehtäviä." -- Vakavien näytelmien rinnalla oli uusi
+huvinäytelmä tarpeen, mutta Pietarissa nähtyä ei sittenkään otettu.
+
+Johtajan poissaollessa oli Viipurissa annettu Sota rauhan aikana, joka
+samoin kuin Saimaan rannalla (5 kertaa) saavutti mitä suurinta
+suosiota. Muutoin mainittakoon marraskuulta: Ravennan miekkailija,
+Nummisuutarit, Porvari aatelismiehenä, Neiti Elisabeth ja Tyko Hagmanin
+ranskalaisen aiheen mukaan sepittämä 1-näytöksinen huvinäytelmä
+_Pormestarin vaali_ (20/11) -- Sodassa rauhan aikana nti Hacklin --
+Ilka, täydellinen Ida Aalbergin jäljennös, miellytti hyvin yleisöä, ja
+Tervo täytti sangen tyydyttävästi Vilhon sijan. Nummisuutarit (18/11)
+meni oivallisesti ja varsinkin Leino oli tavallista virkeämpi, mutta
+vaikutus katsojiin oli sekava: suuri yleisö oli ihastunut, hienosto
+epäilevä. Komedia esitettiin kaikkiaan kolme kertaa, mutta harveneville
+huoneille; hienoston käsitys pääsi siis voitolle. Kuinka vähän
+verratonta kappaletta ymmärrettiin, osottaa se, että Bergbomin
+havainnon mukaan katsojia enimmin huvitti Teemun isä, hevonen
+y.m.s. (!).
+
+Kuukauden keskivaiheilla Emilie kävi Viipurissa, oltuaan sitä ennen
+Tampereella Ossian-veljen luona. Kuinka tervetullut hän oli, huomaa
+sanoista, millä Kaarlo jälestäpäin kiittää sisartaan: "Sydämellinen
+kiitos käynnistäsi, joka virkistytti sieluani. Sain joitakuita hetkiä
+jälleen olla ihminen, joka ei suinkaan liian usein tapahdu." Matkastaan
+Emilie kirjoitti nti Elfvingille (28/11):
+
+-- "Olimme toivoneet Ida Aalbergin tulevan joulukuun alussa -- -- mutta
+sitte hän ilmotti palaavansa vasta tammikuun keskivaiheilla! Se
+aiheutti suuria ohjelmistohuolia. -- Menestys Viipurissa on taukoamatta
+ollut erittäin hyvä. Näyttelemme enimmäkseen täysille taikka 3/4
+huoneille; ainoastaan kerran on ollut puoli huonetta (kun Daniel Hjort
+meni 3:nen kerran), ei kertaakaan vähemmän. Totta on että joka viikko
+on tarjottu kaksi ohjelmaa. Vilhon voimat menevät yhä alaspäin, hänen
+äänensä on tuskallisen sortunut ja heikko. Kun hän harvoin jaksaa
+näytellä, täytyy hänen suuren ohjelmistonsa levätä. Rva Aspegrenkin
+kykenee harvoin harjotuksiin. Kun sen ohella milloin toinen milloin
+toinen on pahoinvoipa, ei ole voitu harjotella uutta, joka on kovin
+ikävää tännetuloomme katsoen. -- Kaarlo osti Pietarissa oikein kauniita
+tekokasvia, 6 ruukkua 7 ruplasta, m.m. suuren palmun." -- Vähän
+myöhemmin Kaarlo kertoo "valitettavan uutisen", että nti Anni Hacklin
+oli mennyt kihloihin. Sulhanen ajatteli häitä kesäksi, mutta neiti
+jäisi mielellään vuodeksi, "jos häntä tarvitaan". "Valitettavasti",
+Kaarlo lisää, "tarvitaan häntä nyt enemmän kuin koskaan, kun Aalberg ei
+ole terve", kun j.n.e. -- monesta syystä. Emilie on samaa mieltä: "Hän
+on kiltti, kelpo tyttö, minä tulen kovasti kaipaamaan häntä. Suokoon
+Jumala hänelle onnea! Jos hän tahtoo, pidämme hänet mielellämme." Uusi
+huoli: mistä saada nuori tyttö seurueeseen eroavan sijalle?
+
+Joulukuu alotettiin Björnsonin näytelmällä Maria Stuart Skotlannissa,
+jonka valmistus oli tuottanut paljo puuhaa Emilielle Helsingissä (josta
+kaikki mitä tarvittiin oli lähetettävä) ja samoin Kaarlolle Viipurissa.
+Se meni "loistokkaasti", ja nti Avellan sai vilpitöntä tunnustusta
+nimiroolin esittämisestä. Myöhemmistä mainitsemme Kosijat, Mustalaiset,
+Hellät sukulaiset (Böök oiva Schumrich) ja (16/12) ohjelmistolle uusi,
+A. Jalavan suomentama Tóthin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset
+valtioelämässä_, joka, Ilmarinen sanoo, vilkkaasti esitettynä kyllä
+huvitti yleisöä, vaikka siinä oli paljo "meidän oloillemme ihan outoa".
+
+Tarkotus oli ollut jouluksi matkustaa Helsinkiin ja sen mukaan oli
+toimittu: viipurilaiset pitivät 17/12 seurueelle jäähyväiskemut, joissa
+Gabr. Lagus ehdotti teatterin ja J. H. Erkko [Pietariin matkustaneen]
+Bergbomin maljan; 19/12 annettiin kaupunkilaisten pyynnöstä Kirjeen
+kujeet Viipurin linnan korjaamisrahaston hyväksi ja 20/12 esitettiin
+Maria Stuart Skotlannissa (kolmannen kerran) läksiäisnäytäntönä. Mutta
+edellisenä päivänä oli Helsingissä annettu virallinen kielto näytellä
+Arkadiateatterissa, ja sentähden johtokunta sähkötti seurueelle käskyn
+jäädä Viipuriin kuukauden loppuun -- pitemmästä ajasta ei voinut olla
+puhetta, syystä kun teatteri uudesta vuodesta oli vuokrattu kiertävälle
+ruotsalaiselle näyttelijäseurueelle. Viimeinen näytäntö (Hellät
+sukulaiset ja Saimaan rannalla) oli 27/12, ja vuoden päättyessä seurue
+siis tuli Helsinkiin, mutta tietämättä milloin voitaisiin ryhtyä
+julkiseen toimeen.
+
+Tiistaina 20/2 Emilie Bergbom kirjoitti nti Elfvingille: "Koko syksyn
+on kaikki sujunut niin tavattoman hyvin ja rauhallisesti, että olen
+ollut oikein hämmästynyt, mutta nyt on sen sijaan onnettomuus iskenyt
+meihin niinkuin pommi. Arkadia on suljettu ja seurue koditon! Kuinka
+asia edelleen kehittyy, sitä en tiedä vielä; emme ole tahtoneet mitään
+tehdä, ennen kun Kaarlo tulee ja hän tulee huomenna. Pyhänä i.p.
+[kuvernööri] Alfthan kävi täällä valmistamassa meitä iskuun ja eilen
+i.p. hän lähetti meille virallisen tiedonannon. Tietysti valitamme
+hänen tuomiostaan, mikä tulos siitä lieneekään. Meitä tahdotaan
+esiintymään Aleksanterinteatterissa Fiorinin [italialaisen oopperan]
+kanssa, mutta en tiedä myönnymmekö siihen. Kaikissa tapauksissa
+asemamme on ylen vaikea ja huolestuttava." --
+
+Alkusyynä kiusalliseen jupakkaan, joka ryösti teatterilta kokonaisen
+kuukauden parhainta työaikaa, oli Wienissä sattunut kauhea onnettomuus.
+Siellä oli näet 8/12 suuressa Ringteatterissa juuri kun näytäntö oli
+alkamaisillaan valkea päässyt irti näyttämöllä ja, palvelus- ja
+suojelusväen saamattomuuden ja toimettomuuden tähden, levinnyt
+salonkiin ja tuhonnut enimmän osan sinne kokoontunutta yleisöä, noin
+700-800 henkeä. Tämä surkea tapaturma sai kaikkialla asianomaiset
+kysymään, oliko heidän valvontansa alaisissa teattereissa tarpeeksi
+varo- ja pelastuskeinoja samantapaisen onnettomuuden välttämiseksi.
+Niin meilläkin, ja 19/12 a.p. tuli kuvernööri poliisimestarin ja
+palosammutuskuntien päällikköjen kanssa Arkadiaan, tutki sitä ja,
+niinkuin jo on kerrottu, vielä samana päivänä annettiin virallinen
+kielto enää vastedes näytellä teatterissa. Toiset teatterit tutkittiin
+joku päivä myöhemmin ilman että ne suljettiin.
+
+Ymmärrettävää on, että Arkadiateatterin johtokunta piti yleisön
+turvaamista yhtä tärkeänä kuin konsanaan viranomaiset, mutta silti se
+ei voinut katsoa kieltoa kohtuulliseksi. Jo ennen kun viranomaiset
+olivat liikahtaneetkaan, oli näet johtokunta ryhtynyt mitä
+tehokkaimpiin toimenpiteisiin yleisön pelastamisen varaksi tulipalon
+sattuessa: m.m. määrännyt 10 uutta uloskäytävää avattavaksi (niin että
+niitä entisten kanssa olisi 20), jota paitse jo ennen Wienin
+teatteripaloa oli päätetty hankkia vesijohto Arkadiaan. Kun lisäksi
+otettiin huomioon, että ulospääsö muista teattareista ei suinkaan ollut
+mukavampi eikä edes yhtä helppo sekä että teatteripalojen tuhoisuus ei
+lainkaan riippunut siitä olivatko seinät puusta tai kivestä (sillä savu
+ja kuumuus tukehduttavat säännöllisesti ihmiset ennen kun seinät
+syttyvät), laati johtokunta senaattiin anomuksen, että hallituksen
+toimesta asetettaisiin tutkijakunta, joka tarkastaisi missä määrässä
+pääkaupungin teatterit ovat tulipalon sattuessa hengenvaaralliset, ja
+että, jos, niinkuin johtokunta puolestansa arveli, selville tulisi,
+että Arkadiateatteri ei ollut muita vaarallisempi vaan päinvastoin
+tarjosi runsaampaa pelastumisen tilaisuutta, kielto olisi peruutettava.
+Samaan aikaan johtokunta jätti Ruotsalaisen teatterin johtokunnalle
+pyynnön saada siksi kun kielto kumottaisiin käyttää uutta teatteria
+kaksi iltaa viikossa suomalaisia näytäntöjä varten.
+
+Tämä tapahtui jo ennen joulua, mutta ratkaisu oli kaukana. Viranomaiset
+samoin kuin Ruotsalaisen teatterin johtokunta panivat koko koneistonsa
+liikkeelle. Jälkimäinen lykkäsi asian kannatusyhdistykselle, tämä
+taasen "delegatsionille ja intendentille" ja nämä takaisin
+kannatusyhdistykselle, joka vihdoin kokouksessaan 16/1 (niinkuin
+edeltäkäsin oli saattanut arvata) antoi kieltävän vastauksen. Hallitus
+taasen kuulusteli kuvernööriä ja selitti sitten, ettei johtokunnan
+anomus "antanut aihetta mihinkään toimeen". Silloin täytyi johtokunnan
+valittaa kuvernöörille poliisikamarin kiellosta (joka oli kuvernöörin
+itsensä määräämä!), kuvernööri puolestaan vaati poliisikamarilta
+selitystä, käskien "kuulustella" johtokuntaa. Tämä kutsuttiinkin
+poliisioikeuteen 7/1, jolloin se anoi uuden tutkimuksen pitämistä sitte
+kun kaikki korjaukset oli tehty; 21/1 oli uusi "syyni" Arkadiassa, ja
+sen nojalla kielto vihdoinkin peruutettiin 23/1!
+
+Vaikka olisi väärin väittää kuvernöörin y.m. viranomaisten sulaksi
+kiusaksi panneen jutun alkuun (tiedetäänpä hänen omin päin hieroneen
+kauppaa venäläisten kanssa, että Suomalainen teatteri ja Fiorini
+saisivat yhdessä näytellä Aleksanterinteatterissa!), niin on kuitenkin
+varmaa, että toisia teattereita kohtaan oltiin vähemmän ankaria. Intoa
+oli näytettävä ja tietenkin oli Arkadia sopivin toimenpiteitten
+esineeksi -- sentähden ei senaattikaan katsonut vertailevaa teatterien
+tarkastamista tarpeelliseksi. Näin arvosteltiin asiaa, joka oli
+herättänyt melkoista huomiota maassa ja m.m. saanut Ilmarisen jo vuoden
+lopulla hartaasti kehottamaan teatteritalon rakentamiseen kansalliselle
+näyttämölle Helsinkiin. Yritys koskee koko kansaa, lehti sanoo, ja
+sentähden on osakkeita tarjottava merkittäväksi ympäri maan; pantakoon
+asia vaan alkuun. U. S. piti ensiksi ehdotusta liian aikaisena, koska
+vastaperustettujen koulujen tulevaisuus vielä oli turvaamatta; mutta
+kun toiselta puolen yhä selvemmäksi kävi, kuinka mahdotonta teatterin
+oli ajan pitkään elää riippuvaisena milloin mistäkin säikähdyksestä,
+otettiin tuuma vakavan harkinnan alaiseksi. Se tapahtui Suomalaisen
+klubin kokouksessa 21/1 ja asetettiin siinä toimikunta (A. Almberg,
+Eliel Aspelin, K. Bergbom, Seb. Gripenberg, A. Helander, E. Nervander
+ja J. Stenbäck) valmistamaan asiaa. Tämän toimikunnan 25/1
+allekirjoittamassa lausunnossa ehdotetaan, että teatteri
+rakennettaisiin siihen paikkaan Kasarminkadun varrelle, missä nyt on
+tieteellisten seurain talo, sekä että rakennuksen, paitse näyttämöä ja
+salonkia, jossa olisi tilaa 800 katsojalle, tuottavaisuuden tähden
+pitäisi sisältää laajanlaisen ravintolahuoneiston, huoneita
+Suomalaiselle klubille ja pienemmille kauppaliikkeille. Kustannukset
+laskettiin 600,000 markkaan, joista toivottiin saatavan 100,000
+tarkotusta varten perustettavan osakeyhtiön pääomana, 300,000
+korottomana taikka huokeana valtiolainana, 150,000 kiinnityslainana
+toisaalta päin ja 50,000 keräyksen kautta yleisön puolelta. Kun kysymys
+m.m. E. Nervanderin tekemän pääkirjoituksen kautta Morgonbladetissa
+24/1 oli saatettu suurenkin yleisön tietoon, käsiteltiin sitä uudelleen
+klubin kokouksessa 28/1; johon oli saapunut lukuisa joukko teatterin
+ystäviä. Kokous hyväksyi pääpiirteiltään toimikunnan ehdotuksen ja
+päätti sen toteuttamiseksi perustaa osakeyhtiön, johon yleisöä
+viipymättä kehotettaisiin merkitsemään osakkeita. -- Tietty on, että
+tämä puuha ei vienyt toivottuun tulokseen; _mihin_ se johti, saamme
+vastedes nähdä.
+
+Teatteri avattiin uudestaan 27/1, ja annettiin ensiksi kaksi Daniel
+Hjort-näytäntöä -- yleisö tervehti lämpimästi seuruetta, jota oli
+kaivattu neljä kuukautta. Kolmanneksi illaksi oli Björnsonin Konkurssi
+ilmotettu, mutta Vilhon heikkouden tähden näyteltiin Hellät sukulaiset.
+Siinä esiintyi _Niilo Sala_[36] tohtorina ("ensimäisen rakastajan"
+rooli) ensi kerran tärkeänpuoleisessa tehtävässä Helsingissä, ja nti
+Hacklin näytteli Ida Aalbergin sijasta Thusneldaa. Neljännen näytännön
+ohjelma oli: Adelaida sekä Tyko Hagmanin saksalaisen aiheen pohjalle
+laatima 1-näytöksinen _Kyökissä_ ja saman Pormestarin vaali. Molemmat
+jälkimäiset, mutta varsinkin Kyökissä, saavuttivat suuren
+naurumenestyksen, ja tuo kohtaus helsinkiläisessä kyökissä tuli
+kodikkaisuutensa kautta pitkäksi aikaa melkein Kihlauksen
+kilpailijaksi. Runebergin päivänä (5/2) esitettiin uudestaan Falkmanin
+järjestämät Hirvenhiihtäjäin kuvaelmat, sitte seurasi lauluosasto,
+jossa rva Emmy Achté esiintyi, ja vihdoin Kyökissä. Kolmannen kerran
+meni sama kappale 10/2 kahden R. Kiljanderin huvinäytelmän kanssa.
+Amalia ystävämme ja _Hyvät markkinat_, joista jälkimäinen oli ihan
+uusi. Tämä kuvaus pikkukaupungista, jossa veijari on pahasti
+vetämäisillään käsityöläisperhettä nenästä, oli tekijän edellisiä
+heikompi, mutta Böök sai paljon kiitosta markkinarosvon esittämisestä.
+Vihdoin voitiin 11/2 näytellä Konkurssi, joka oli uusi Helsingissä. Se
+meni kolme kertaa peräkkäin ja herätti suuressa määrin katsojain
+mielenkiintoa. Esitys tunnustettiin sujuvaksi ja näyttämölle suurta
+kunniaa tuottavaksi; eritoten Leino Tjeldenä ja Vilho Berentinä
+ansaitsivat hyvin kaikki heille tarkotetut suosionosotukset.
+
+Kuukauden lopulla 23/2 näyteltiin ensi kerran Minna Canthin
+_Murtovarkaus_, jonka ilmestyminen näyttämöllä on teatterin historian
+merkkitapauksia. Tämän näytelmän oma historia alkaa kumminkin jo aikoja
+ennen näyttelemistä, ja siihen on katsaus luotava varsinkin kun me
+siten ensi kerran saamme nähdä, kuinka Bergbom kohteli ja neuvoi
+vasta-alkavia draamakirjailijoita.
+
+Minna Canth, joka ennen oli kirjoittanut ainoastaan lyhyitä novelleja,
+jutelmia, y.m. kirjoituksia sanomalehtiä varten, ryhtyi v:n 1879 alussa
+-- niinkuin hän itse on kertonut Suomalaisen teatterin näytännöistä
+(Jyväskylässä), mutta myöskin hyvän tuttavansa Robert Kiljanderin
+samantapaisista aikeista innostuneena -- sommittelemaan ensimäistä
+näytelmäänsä. Hänen miehensä, lehtori J. F. Canthin sairaus ja kuolema
+14/7 keskeytti kuitenkin työn, mutta syksyllä hän siihen palasi ja
+27/11 hän lähetti teoksensa valmiina Bergbomille. Jollei se kelpaisi
+näyteltäväksi, hän kirjoitti, antaisi hän sen painettavaksi Päijänteen
+novelliosastoon. Bergbomin vastauksesta otamme pääkohdat:
+
+(Helsinki 5/1 1880). "Kunnioitettava Rouva! Suurella mielihyvällä olen
+lukenut Teidän, monessa kohden sangen viehättävän, kansannäytelmänne
+Murtovarkaus. Dialogi on sujuva ja suomalainen, henkilöt luontevat --
+Hoppulainen oikein mainio ilmiö -- ja toiminta, vaikka kappaleen
+heikoin puoli, ylimalkaan tyydyttävä. Minusta teoksenne on hyvin sopiva
+Suomalaisen teatterin ohjelmistoon ja otan sen mielelläni
+näyteltäväksi. -- -- Koska ohjelmistomme jo on määrätty muutamaksi
+kuukaudeksi, voimme vasta huhti- tai toukokuulla esittää näytelmänne.
+-- Näyttelemistä varten tahtoisin mielelläni, jos siihen suostutte,
+ehdottaa muutamia muutoksia ja lisäyksiä, jotka luullakseni tekisivät
+näytelmänne juonen elävämmäksi ja jännittävämmäksi.[37] -- Sallikaa
+minun lopuksi lausua toiveeni, että tämä ei ole viimeinen tuote, jolla
+ilahdutatte Suomalaista teatteria. Suurimmalla kunnioituksella Kaarlo
+Bergbom."
+
+Tietenkin tekijä oli tyytyväinen arvosteluun, mutta kappaleen
+näytteleminen myöhästyi tavalla, joka koetteli kärsivällisyyttä.
+Nähtävästi sai Nooran odottamaton, hämmästyttävä menestys Bergbomin
+ensin säästämään mieltäkiinnittävän uutuuden seuraavaksi
+näytäntökaudeksi, ja sitten aiheutti teatterin sulkeminen keisarisurun
+johdosta keväällä 1881 ja Ida Aalbergin sairaus syksyllä ja talvella
+s.v. (häntä kun pidettiin ainoana sopivana Helenan esittäjänä) uusia
+lykkäyksiä. Kumminkaan ei tämä viivytys ollut näytelmälle haitaksi. Se
+näkyy seuraavasta.
+
+Kirjeessä 19 p:ltä kesäk. 1880 Bergbom, samalla kun hän ilmottaa
+roolien olevan puhtaaksi kirjoitetut, kysyy, eikö hän saisi lähettää
+näytelmää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle kilpailemaan kauppias W.
+Parmasen lahjottamasta palkinnosta, joka kolme vuotta turhaan oli ollut
+tarjona, ja jatkaa sitten:
+
+[Ennen kun näytelmä jätetään kilpailuun] "olisi kuitenkin yksi tärkeä
+lisäys tehtävä, joka luullakseni suuresti hyödyttäisi draamaanne.
+Ensimäisen ja toisen näytöksen välille tahtoisin ihan uuden kuvaelman
+Penttulan luona. Penttula näetten on loppupuolella niin tärkeä henkilö,
+että hänen nykyinen lyhyt ilmestymisensä alussa näyttää liian
+episodilliselta. Aiheita uuteen kuvaelmaan on kylläksi: Penttulan ja
+Loviisan juonet katkaistaksensa rakastavien liitto, Penttulan
+varkaustuumat, salainen viinanpoltto, johon Hoppulainen ja Antti ovat
+osallisina, ja sitten kohtauksia, jotka osittain naurettavalla,
+osittain kamalalla tavalla valaisevat kansan taikauskoa ja siis
+selittävät Penttulan suuren vaikutusvoiman. Mitä itse arvelette? Ettekö
+luule, että tämmöinen kuvaelma voisi tulla hyvin vaihtelevaksi. Ehkä
+olisikin parempi, ettei se olisi kuvaelma, vaan kokonainen näytös,
+joten kappale jaettaisiin viiteen eikä neljään näytökseen."
+
+"Ja vielä lopuksi hyvin harras pyyntö. Kirjoittakaa pian jotain uutta
+yhtä kelvollista tai parempaakin kuin Murtovarkaus. Jos vaan
+Suomalainen teatteri voisi herättää hyvän draamallisen kirjallisuuden,
+olisi sen tulevaisuus varma. Murtovarkaus on niin ilahduttava alku,
+ettei Kiven jälkeen kotimaiselle näytelmäkirjallisuudelle ole
+ilmestynyt parempaa ennettä. -- Jos Teillä on halua ja aikaa kirjoittaa
+jotakin uutta, ehdottaisin kansannäytelmän 1808 v:n sodan ajalta, johon
+Vänrikki Stoolin tarinat voisivat antaa aihetta. Tietysti on kuiva,
+epärunollinen paatos kartettava, joka tekee esim. [F. Berndtsonin] 'Ur
+lifvets strid' niin ilettäväksi; sitä vastoin olisi kansanomainen,
+virkeä huumori paikallaan."
+
+Minna Canth noudatti neuvoa ja sepitti uuden näytöksen eli "kuvauksen",
+nimittäin toisen järjestyksessä, jossa tapaamme Bergbomin ehdottamat
+ainekset ja piirteet ja joka kieltämättä enentää teoksen arvoa sekä
+taiteelliselta että kansanelämän kuvaamisen kannalta.[38] Niinikään
+annettiin kappale kilpailuun, jossa se sai palkinnon (kts. ylemp. s.
+81). Mitä vihdoin tulee uuteen näytelmään, oli rva Canth halukas
+ryhtymään siihenkin, niinkuin näkyy kirjeestä 14/4 1881, jossa hän
+kertoo saaneensa palkinnon, "josta minun etupäässä on kiittäminen
+Teitä, Herra Tohtori", ja huoattuaan: "Suokoon Luoja minulle voimia
+kirjoittamaan uusia ja parempia näytelmiä, voidakseni siten parhaiten
+kiitollisuuttani osottaa", esittää tämän suunnitelman:
+
+"Jo edellisenä talvena sain hra Kiljanderilta Jyväskylässä[39] erään
+aineen, jonka hän oli hylännyt, mutta joka minua hyvin miellytti. Sitä
+olen alkanut kirjoittaa, ja ensimäinen näytös onkin jo piakkoin valmis.
+Sisältö on seuraava: Kauppaneuvos Toikka on viisitoista vuotta
+takaperin polttanut tehtaansa, renkinsä Kaipaisen avulla. Siinä
+tilaisuudessa kuoli myöskin työmies Ronnen vaimo, ja Toikka otti hänen
+pienen poikansa, Kaarlon, kasvatikseen. Kaipainen joutui heti rikoksen
+tehtyään tunnonvaivoihin ja pakeni Amerikaan, mutta Toikka sai
+palorahat, pelastui häviöstä ja on siitä asti elänyt toimekkaana,
+varallisena miehenä. Hänellä on nyt täysikasvuinen tytär, Elina, joka
+on kihloissa paroni Tannerin kanssa. [Kaarlo] Ronne taas on tullut
+kunnon mieheksi ja [on] kauppaneuvoksella apulaisena. Hän rakastaa
+Elinaa, vaikka hän tuskin itsekään sitä vielä tietää. Sairaana ja
+heikkona palajaa Kaipainen Amerikasta. Hän halajaa päästä lepoon
+synnyinmaansa poveen, mutta sitä ennen hän tahtoo tunnustaa rikoksensa.
+Kauppaneuvos uhkaa, houkuttelee, rukoilee, mutta turhaan. Vihdoin
+myöntyy Kaipainen kuitenkin viivyttämään tunnustusta, siksi kun Elinan
+häät ovat olleet. Hän tekee sen Elinan tähden, jota hän pienenä on
+käsivarrellaan tuuditellut, ja joka on syytön heidän rikokseensa.
+Kauppaneuvos on nyt voittanut aikaa, viikon verran. Hänen kova ja ylpeä
+luontonsa panee hänen miettimään keinoa kunniansa pelastamiseen. Kun
+muuta neuvoa ei ole, päättää hän lähettää Kaipaisen hiukkaista ennen
+iankaikkisuuteen, luuletellen, ettei tuo niin suuri rikos ole, koska
+tämä kuitenkin on piakkoin kuoleva. -- On hääilta. Kauppaneuvos
+puolipukeutuneena istuu suojassaan synkissä tuumissa. Elina on
+morsiushuoneessa, hääväki kokoontuu. Kaipainen, jonka mieli tekee nähdä
+'pikku Ellaa' morsiamena, raottaa ovea, -- tulee sisään kauppaneuvoksen
+kutsumana. Vielä kerran koettaa tämä häntä houkutella. Mutta se ei
+onnistu. Hän tarjoo viiniä Kaipaiselle, mutta lasissa onkin myrkkyä.
+Kaipainen vie lasia huulilleen, luo samassa silmänsä kauppaneuvokseen
+ja huomaa petoksen. Kauppaneuvos lukitsee oven, tunnustaa aikomuksensa
+ja syöksee Kaipaisen niskaan, aikoen kuristamalla ottaa häneltä hengen.
+Samassa koputetaan ovea, häntä kiirehditään viemään Elinaa vihille,
+musiikki soi, pappi ja hääväki seisovat odottamassa. Kaipainen on
+pyörtynyt, kauppaneuvos laahaa hänet sisähuoneeseen. Sillä välin on
+Elina, paroni ja Kaarlo tulleet oven taakse. He pelkäävät onnettomuuden
+tapahtuneen, kun eivät vastausta saa. Mutta kauppaneuvos jo tointuu,
+hän aukaisee oven, tekeytyy levolliseksi, mutta on kalman vaalea.
+Kaipainen on selvinnyt sisähuoneessa, hän tulee esiin ja ilmottaa
+kaikki. Elina kauhistuu ja paroni kieltäytyy yhdistymästä moiseen
+perheeseen, Ronne toimittaa Kaipaisen sairashuoneeseen. -- Kauppaneuvos
+epätoivon vallassa ottaa myrkkyä ja menee sisähuoneeseen. Kaarlo ja
+Elina tulevat. Kaarlo on käynyt Kaipaisen luona, kertoo tämän saaneen
+H. Ehtoollista ja vakuuttaneen antavansa kaikki anteeksi. Samassa tulee
+paronikin, joka ilolla kertoo Kaipaisen kuolleen, ennen kun oli
+ennättänyt tunnustusta tehdä. Nyt on hän jälleen valmis Elinaan
+yhdistymään, mutta tämä kääntyy hänestä inholla. Paroni toivoo isän
+voivan häneen vaikuttaa, menee kauppaneuvoksen sisähuoneeseen, löytää
+hänet kuolleena ja hoipertelee takaisin. Hämmästystä ja surua. Kaarlo
+tukee Elinaa."
+
+"Tämä olisi lyhykäisyydessä kappaleen sisältö. Se tulisi olemaan
+kolminäytöksinen. Onhan se hyvin synkkä kuvaus ja paljon olen
+miettinyt, miten saada siihen enemmän sovitusta, mutta en ole päässyt
+selville. Olisiko parempi, jos kauppaneuvos vahingossa ottaisi myrkkyä?
+Jos ottaisitte, Herra Tohtori, vaivaksenne antaa minulle neuvoja,
+olisin siitä hyvin kiitollinen." --
+
+Tähän Bergbom vastaa 2/6 1881. Hän mainitsee ensin, että Murtovarkaus
+olisi annettu toukokuulla (kun keisarisuru oli päättynyt), mutta
+ensimäisten Romeo ja Julia-näytäntöjen jälkeen Ida Aalberg oli
+sairastunut ja niin myöhään toipunut, että kappaletta ei olisi voitu
+näytellä muuta kuin yhden kerran. Sentähden se oli jätettävä syksyyn,
+jolloin se annettaisiin ensimäisenä uutena näytelmänä. Sitten Bergbom
+kirjoittaa uudesta suunnitelmasta:
+
+"Keväällä sain Teiltä kirjeen, jossa selitätte uuden draaman
+suunnitelmaa. On tietysti vaikea sanoa mitään ennaltaan -- mutta
+Murtovarkaus miellytti minua enemmän. Kohta sanon syyt. Ensiksikin on
+juoni hyvin vähän alkuperäinen: tuo kivenkova patruuna, tuo
+tunnonvaivoja kärsivä renki, tuo huikenteleva paroni ovat usein
+käytetyt -- ja antakaa anteeksi suoruuteni -- hyvin harvoin
+menestyksellä. Rikoksesta syntyneet omantunnon vaivat ovat tosiaan
+traagillinen aihe, mutta rikos on tässä liian vähäpätöinen, ulkonainen.
+Ymmärtäkää minut oikein, vähäpätöinen esteettisessä suhteessa,
+tietysti ei siveellisessä. Saadaksenne jotakin aineestanne tulisi
+sielutieteellisen, sisällisen kehityksen olla näytelmän a ja o. Mutta
+se ei ole -- ei ainakaan Murtovarkaudesta päättäen -- Teidän
+runottarenne vahvin puoli. Eikä tässä aineessa ole sijaa Teidän
+oivalliselle huumorillenne; eikä myöskään ole paljo sijaa
+naishenkilöillä, joiden kuvaamisessa Te, naisena, tietysti onnistutte
+hyvin. Silti ei lainkaan ole sanottu, ettei moni kohtaus voisi tulla
+näyttämöllisesti vaikuttavaksi, esim. kaikki loppukohtaukset."
+
+"Mutta jos luotatte neuvooni, kirjoittakaa kansannäytelmiä, kuvia
+todellisesta elämästä ja erittäinkin naiselämästä. Kuvatkaa sitä
+raitista huumoria, joka tavataan talonpojissamme, sitä herttaisuutta,
+joka löytyy maalaistytöissämme, loihtikaa esiin tuo hupainen elämä,
+jota Suomen nuoriso kesäaikana viettää esim. pappiloissamme, ottakaa
+aineenne Vänrikki Stoolista tai Suomen kansan Saduista ja tarinoista,
+mutta antakaa meille suomalaisia aiheita -- nuo kauppaneuvokset Toikka
+ja nuo paronit Tanner muistuttavat liian paljo rva Schwartzin
+romaaneja. -- Mutta jos Te jo olette kirjoittanut näytelmänne, niin
+lähettäkää se kaikin mokomin tänne, sillä voihan se olla jännittävä
+teatterikappale, vaikka en usko, että aiheesta on syntynyt yhtä
+runollisesti ansiokasta teosta kuin Murtovarkaus."
+
+Luultavasti tämä arvostelu sai Minna Canthin luopumaan traagillisesta
+aiheestaan, sillä hänen toinen täysin valmistunut näytelmänsä, Roinilan
+talossa, oli kansankuvaus niinkuin ensimäinen, ja näyttää hän siis
+valitessaan uuden aiheen noudattaneen Bergbomin neuvoa.[40] Kumminkin
+hänen myöhempi kehityksensä kävi toiseen suuntaan. Jos joku
+sentähden väittäisi Bergbomin huonosti oivaltaneen Minna Canthin
+luontoa, on muistutettava, että hän ei vielä persoonallisesti
+tuntenut Murtovarkauden tekijää, vaan arvostellessaan hänen
+kirjailijataipumuksiaan nojasi yksistään tähän ensimäiseen näytelmään.
+Erittäin saattaa olettaa Bergbomin neuvon ottaa aiheita Vänrikki
+Stoolin tarinoista syntyneen toivosta saada joku isänmaallista
+innostusta huokuva kappale ohjelmistoon, sillä lausuupa hän kirjeessään
+Unkarista (kst. s. 20), että teatterilla oli ollut liian vähän
+sentapaista.
+
+Mutta palataksemme Murtovarkauteen on vielä mainittava, että viimeinen
+näytös itse harjotusten aikana, Bergbomin neuvosta, laajennettiin ja
+muutettiin. Tärkein muutos oli se, että Hoppulainen tuli siinäkin
+mukaan.
+
+"Hoppulainen", Bergbom kirjoitti 25/4 1881, "ei ole mukana viimeisessä
+kuvaelmassa. Se on vahinko. Eikö hän voisi seurata muita ja saada
+muutamia repliikkejä? Kaikin mokomin tahtoisin _loppurepliikit_
+Hoppulaiselle. Helena kiittää häntä ja lupaa aina olla hänen ystävänsä.
+Hoppulainen vastaa jollakin komppasanalla lohduttaen itseään
+rukkasista. Hoppulainen on runolliselta kannalta näytelmän päähenkilö,
+pitäähän hänen siis lopettaa."
+
+Juuri näin näytelmä päättyykin, ja kun muistamme, että koko toinen
+näytös on Bergbomin alotteesta syntynyt, on totuuden mukaan
+myönnettävä, että hänellä on suuri ansio kokonaisuuden pyöreydessä ja
+vaikuttavaisuudessa.
+
+Niinkuin sanottu on, esitettiin Murtovarkaus ensi kerran 23/2 1882, ja
+meille on säilynyt johtajan oma arvostelu näyttelemisestä. Kun näet
+kappale oli mennyt toisen kerran, Bergbom kirjoitti Minna Canthille
+(27/2):
+
+"Suureksi ilokseni saan mainita, että Murtovarkaus on vihdoin näytelty
+ja vastaanotettu suurella mieltymyksellä." Tämän jälkeen hän palauttaa
+muistiin vastoinkäymiset, jotka olivat myöhästyttäneet kappaleen
+esittämisen. Viimeksi hän oli kuukausi kuukaudelta odottanut Ida
+Aalbergia. Kun tämä ei tullut tammikuullakaan, Bergbom oli ruvennut
+ajattelemaan toista näyttelijätärtä hänen sijaansa. Mutta kenet panna?
+"Rva Aspegren oli liian vanha, nti Avellan liian 'herrasmainen'
+suomalaiseksi talonpoikaistytöksi. Kaikeksi onneksi nti Hacklin oli
+hyvin edistynyt viimeisinä kuukausina ja Viipurissa suorittanut monta
+onnistunutta tehtävää. Mutta nti Hacklin, jonka yleisö on tottunut aina
+näkemään iloisesti nauravan -- hänkö traagillisessa osassa? Minä
+uskalsin. Hacklin itse oli hyvin innostunut ja koetti parastansa. En
+uskaltanut kirjoittaa Teille asiasta, sillä epäilin tulisiko mitään
+koko kokeesta. Kiitos Jumalan, pelkoni oli turha. Murtovarkaus on nyt
+mennyt kaksi kertaa, yleisö on ollut innostunut, kritiikki ystävällinen
+ja, mikä on paras merkki, yleisö oli toisena kertana paljo lukuisampi
+kuin ensimäisenä. Vahinko ettette itse ollut täällä, se olisi ollut
+sekä huvittavaa että opettavaista."
+
+"Näyttelijöistä on erittäin mainittava hra Böök Hoppulaisena, hän oli
+todella erinomainen ja vaikutti suuresti näytelmän menestykseen. Hän ei
+ole pitkiin aikoihin niin hyvin onnistunut missään roolissa. Hacklin
+oli varsin sievä Helena, luonteva, tunnollinen, liikuttava, herttainen
+-- oikein suomalainen tyttö. Traagillista voimaa puuttui, mutta hän
+suoritti kuitenkin esim. vankilakohtaukset paljo paremmin kuin olin
+osannut odottaa. Leino oli taitava kuin ainakin noitana; yleisö ja
+kritiikki ovat häntä paljon kiittäneet, mutta minua hän ei täysin
+tyydytä, hän on liian teatterinoita. Rva Lundahl (Loviisa) ja hra
+Rautio (neuvoa kysyvä talonpoika) ansaitsevat kaikella tavoin kiitosta.
+Hyvä oli Aspegrenkin Peltolana. Kallio (Akola), Ahlberg (Niilo) ja
+Pesonen (Ukonniemi) menivät mukiin. Heikko oli rva Aspegren, joka ei
+voinut tehdä mitään Marian osasta."
+
+"Onnistuneet olivat laitokset toisessa kuvaelmassa (sauna), kolmannessa
+(suomalainen pirtti) ja viimeisessä (tiheä metsä). Pirtti oli
+todellinen suomalainen pirtti pienimpiin sivuseikkoihin asti, ja
+saunankin olin koettanut saada niin luonnonmukaiseksi kuin suinkin. --
+Vahvimmat aploodit seurasivat toista ja viimeistä kuvaelmaa. Viimeinen
+tekeekin paljon suuremman vaikutuksen näyttämöllä kuin mitä lukiessa
+voi arvella." --
+
+Kun Murtovarkaus oli näytelty kolme kertaa peräkkäin, esitettiin se
+pari kertaa vaihdellen Nooran kanssa ja sitten myöhemminkin, niin että
+se kaikkiaan meni tänä ensi näytäntökautenaan 8 kertaa, joka tähän
+aikaan merkitsi harvinaista menestystä. Tunnettu on, että se sittemmin
+yhä on pysynyt ohjelmistossa.
+
+Ida Aalberg palasi vihdoin 24/2 ja esiintyi ensi kerran 2/3
+Noorana.[41] Huone oli aivan täysi ja vastaanotto lämmin; pohjalaiset
+ja savokarjalaiset ylioppilaat tervehtivät häntä kukkakimpuilla. Noora
+meni kevään kuluessa neljä kertaa; mutta uusissakin kappaleissa
+näyttelijätär oli mukana. Ensimäinen semmoinen Murtovarkauden jälkeen
+oli erittäin huomattava, nimittäin Ellein (Eliel Aspelinin) suomentama
+Ibsenin _Kuninkaanalut_, joka annettiin ensi kerran 14/3. Mahtavan,
+lukuisahenkilöisen näytelmän esittäminen olisi ollut rohkea yritys
+vanhemmallekin näyttämölle, mutta yhä korkeammalle pyrkivää Suomalaisen
+teatterin johtajaa se sitä enemmän innostutti ja niin hänen
+seuruettaankin. Valmistus oli alkanut Viipurissa ja oli mahdollisimman
+huolellinen, eikä lopputulos pettänyt toiveita.
+
+"Draaman näyttämöllinen toimeenpaneminen", Vasenius arvostelee
+Valvojassa, "oli todellakin melkein läpi läpeensä hyvin kiitettävä",
+joten yleisö täydellä syyllä ensi näytännön jälkeen esiinhuudolla
+osotti Bergbomille kiitollisuuttansa; ja samoin voitiin, mitä
+näyttelijöihin tulee, "sanoa kaikkien kunnialla täyttäneen tehtävänsä".
+Nuorekkaana, soreavartaloisena Böök oli sopiva Hookon Hookoninpojaksi,
+joskaan hän ei yhtä mittaa jaksanut ylläpitää luonteen alati tyyntä
+kuninkaallisuutta, itseensä ja asiaansa luottamusta. Suurenmoisempi oli
+Leinon tehtävä, kuvata kunnian- ja intohimoista, nerokasta ja
+voimallista, mutta epäilyksen hervostuttamaa Skule jaarlia; siitä
+huolimatta näyttelijä suoritti sen yhtä tyydyttävästi kuin
+vaikuttavasti. Skulesta Leinolla tuskin oli askeltakaan suuriin
+shakespearelaisiin rooleihin. Kumminkin oli Vilhon Nikolaus piispa
+kaikkia merkillisempi. Hivuttava tauti oli tähän aikaan jo surkeasti
+heikontanut taiteilijan ruumiilliset voimat, mutta rooliin tarvitaan
+niitä vähemmän kuin henkistä voimaa, ja innostuneena Vilho viimeisen
+kerran toi näkyviin koko taiteellisen kykynsä. Hän loi näet pelottavan
+todellisen kuvan tuosta paholaisesta ihmishaamussa, jossa runoilija
+nerokkaasti on ruumiillistuttanut Norjan kansaa turmelevan kateuden ja
+eripuraisuuden; varsinkin oli kuolinkohtaus mestarillinen. Muutoin
+mainittakoon vain, että Axel Ahlberg oli Jatgeir runoilija ja Weckman
+Pietari, nti Avellan Skulen sisar Sigrid, nti Aalberg Margareta
+kuningatar ja rva Aspegren Hookonin äiti, Inga. -- Kappale meni viisi
+kertaa.
+
+Maaliskuun lopulla (28/3) tuli vielä ohjelmistolle uusi pikku kappale,
+nimittäin Mélesvillen 1-näytöksinen huvinäytelmä _Pikku eversti_, joka
+nti Avellan nimiroolissa onnistui oivallisesti.
+
+Emilie Bergbom luo kirjeessään 2/4 Turun ystävättärelleen katsauksen
+teatterin oloihin, josta otamme seuraavat rivit:
+
+"Ylipäätään on meillä ollut hyvä vuosi. Viipurissaolo kehittyi erittäin
+hyvin eikä Helsingissäkään ole ollut aihetta valittamiseen. Se aika,
+jolloin Arkadia raukka oli tuomionalainen, oli kyllä ikävä, mutta
+olemme anoneet korvausta sen ajan palkoista ja luullakseni me
+saammekin. Muuten yleisömme kasvaa kasvamistaan ja se on hyvä merkki.
+Sitä paitse kasvaa kunnioitus Suomalaista teatteria kohtaan ja se on
+vielä parempi. Pelkäsin kovasti että olimme liian uskaliaita
+ryhtyessämme Kuninkaanalkuihin, mutta onneksemme menestyi se varsin
+hyvin, vaikkei loistavastikaan. Kohta pääsiäisen jälkeen otamme Romeon
+ja Julian ja sitte Regina von Emmeritzin. Se on jälleen vaativa paljon
+vaivaa ja ponnistuksia, mutta ei auta. Topelius on ollut kauhean
+tyytymätön hutiloimiseen, millä Ruotsalainen teatteri on antanut
+näytelmän, ja kun hän, varovainen kun on, sanoo sen meille ja muille,
+niin tarkottaa hän tietysti että meidän on esittäminen kappale toisin.
+-- Uusi kotimainen näytelmämme Murtovarkaus on niinikään onnistunut
+hyvin. Erittäin hupaista on että nainen on tuottanut jotakin niin
+kelvollista. Vahinko ettei hän voi tulla tänne. Kesällä menee teatteri
+kuitenkin Kuopioon, ja toivoakseni on hänelle oleva hyödyllistä nähdä
+teoksensa näyttämöllä. Hän kuuluu kirjoittavan uutta kappaletta, sekin
+on kuvaus kansanelämästä. Muuten hän on leski, viiden tai kuuden pienen
+lapsen äiti, joita hänen yksin täytyy kasvattaa."
+
+"Ida Aalberg on, Jumalan kiitos, oikein reipas. Tosin täytyy hänen olla
+hyvin varovainen niin näyttämöllä kuin muualla, mutta näytteleminen ei
+ole tehnyt pahaa. -- -- Taiteellisesti on hän sama kuin ennen: kaikki
+muut taiteilijat ovat eteviä toisella tasolla, hän on sitä
+ensimäiselläkin. Hän nostaa sekä kappaleen että ympäristön ja se on,
+minun mielestäni, hänen suurin taiteellinen ansionsa. Saa nähdä mitä
+hän tekee Reginasta! Toivon hänen luopuvan vanhoista traditsioneista ja
+luovan uuden kuvan."
+
+"Mitä sanot rohkeista suunnitelmista rakentaa uusi teatteritalo? En
+luota siihen, ja niin erinomaisen hupaista kuin olisikin muuttaa
+uuteen, kunnolliseen teatteriin, pelkään kuitenkin panna niin paljon
+rahaa ainoastaan rakennukseen. Sitä paitse on kauhean vaikeaa ryhtyä
+niin suureen yritykseen ja sitte kenties täytyä keskeyttää kaikki
+varain puutteessa. Aivan epämääräisesti on ehdotettu, että meidän
+tulisi osaksi ostaa Aleksanterin teatteri ja omistaa se yhdessä
+venäläisten kanssa, mutta tietysti se ei voi tulla kysymykseenkään.
+Meidän piireissämme ollaan aivan vastaan Aleksanterin teatterin
+ostamista: mieluummin tahdotaan rakentaa uusi teatteri, mutta
+luullakseni se on epäviisasta. Jos kenraalit väsyvät italialaiseen
+oopperaan y.m., niin saamme Aleksanterin teatterin huokeasta
+hinnasta; mutta uutta taloa emme saa kuutta, seitsemääsataatuhatta
+halvemmalla." --
+
+Huhtikuulla meni Romeo ja Julia kolme kertaa, ja 17/4 oli juhlanäytäntö
+_Elias Lönnrotin_ kunniaksi. Siksi päiväksi oli näet ylioppilaskunta
+asettanut Lönnrotin 81:sen syntymäpäivän viettämisjuhlan, ja teatteri
+toimeenpani näytännön niin varhain, nimittäin klo 6 i.p., että
+Arkadiasta voitiin mennä suoraan juhlaan ylioppilastalolle.
+
+Ohjelman ensi numero oli Maamme-laulu, sekaköörin esittämänä, toiseksi
+nti Avellan lausui P. Cajanderin (edellisenä vuonna Snellmanin
+albumissa julaistun) runoelman "Vapautettu kuningatar", kolmanneksi
+tuli kuvaelma: Lemminkäinen ja saaren immet, viidenneksi esitti
+sekaköörinen laulukunta kaksi Lönnrotin suomentamaa Runebergin laulua:
+Joutsen ja Lähteellä, kuudenneksi kuvaelma: Lemminkäinen ryöstää
+Kyllikin, seitsemänneksi lausui Ida Aalberg P. Cajanderin (samana
+päivänä ilmestyneessä Lönnrotin albumissa julaistun) runoelman
+"Runolaulaja", kahdeksanneksi lauloi nti Hacklin muutamia
+kansanlauluja, yhdeksänneksi esitettiin kuvaelma: Aino ja
+Aallotar ja vihdoin, kymmenenneksi, kolme kohtausta Kiven
+_Kullervo_-murhenäytelmästä, joka silloin ensi kerran joskin vain
+osittain näyteltiin. Leino oli Kullervo, Kallio Kalervo, rva Aspegren
+hänen vaimonsa, Weckman Nyyrikki, nti Avellan Ajatar, nti Aaltola
+Sinipiika. -- Kuukauden lopulla näyteltiin yhden kerran Helsingissä
+uusi Naiset valtioelämässä.
+
+Kuninkaanalkujen jälkeen oli päätyönä _Regina von Emmeritz_, joka vaati
+runsaasti aikaa, ei ainoastaan sentähden että näytelmä ei ole
+helpoimpia, vaan sen vuoksi että onnistuminen oli kunnianasia
+teatterille itselleen ja runoilijalle. Lähteittemme joukossa on kaksi
+Z. Topeliuksen kirjettä -- toinen kirjoitettu ensi-illan edellä, toinen
+sen jälkeen -- jotka näyttävät kuinka tärkeänä hän piti asiaa. Molemmat
+ovat niin mieltäkiinnittäviä, että ne ansaitsevat sijaa teatterin
+historiassa, semminkin kun ne sisältävät tarkkoja määräyksiä näytelmän
+esittämisestä. Edellinen seuraa tässä:
+
+"Koivuniemi 29 p. huhtik. 1882. Rakas veli Carole! Ja sinä
+lähetit vartavasten ratsastavan sanansaattajan Tikkurilasta!
+Postinkuljettajamme lähtee joka päivä klo 11 (sunnuntaisin klo 10)
+Borgströmin konttorista, vahtimest. Lindeman."
+
+"Kiitos kumminkin ilmotuksesta ja kaikesta vaivasta ja
+kustannuksesta, jotka Reginan muuttaminen suomalaiselle näyttämölle
+on tuottanut Teille! Minulle se on samaa kuin astua sisään uuteen
+suurruhtinaskuntaan -- ja samalla kertaa omaan -- en tahdo suinkaan
+sanoa vallottajana, vaan vieraana. Olkoon yritys, taiteellisesti ja
+taloudellisesti, suomalaiselle näyttämölle joksikin hyödyksi, joka
+vastaa vaivaa!"
+
+"Kun sanon taiteellisesti, tarkotan luonnollisesti Ida Aalbergia.
+Tunnen ainoastaan kaksi pohjoismaista näyttelijätärtä, Louise Heiberg
+ja osittain rva Hvasser, jotka ovat saavuttaneet taikka voittaneet Ida
+Aalbergin todellisessa, synnynnäisessä taiteilijavaistossa tehdä
+sydämen sisimpäin säikeiden värähdykset katsojan käsitettäviksi. Juuri
+sitä niin sisäänpäin käännetty rooli, kuin Reginan, kaipaa. Voimallisin
+tai taipuvin totuntataide, mitä taiteellisin mietiskelevä käsitys on
+ehdottomasti kykenemätön siihen. Ida Aalbergilla voi olla koko joukko
+muuta opittavaa, plastiikassa j.n.e., mutta se mitä hänessä on
+välitöntä ei mikään koulu voi korvata. Erehtyisin suuresti, jollei hän
+tee Reginasta jotakin itsenäistä uutta. Ole hyvä ja anna hänelle
+myötäseuraavat rivit, jotka ilmaisevat tekijän käsityksen roolista."
+
+"Lupaan olla kohtuullinen ja vaatimaton muihin rooleihin nähden.
+Ikäänkuin minä olisin hemmoteltu semmoisella! Jos luetaan pois Torslow
+ja Frithiof Raa ja hänen puolisonsa sekä Ida Reis, kaksi jälkimäistä
+_osittain_, on Uusi Teatteri opettanut minut olemaan hyvin kiltti. Että
+Leino Kustaa Adolfina on vastaava Stjernströmiä ja Svedbergiä, on
+tuskin syytä epäillä. Aspegren on ainakin jäykempi aristokraatti kuin
+Vilho. Böök on luultavasti oleva Hieronymus ja rva Aspegren Dorthe.
+Pidä huolta ettei Helmboldista tehdä irvikuvaa!"
+
+"Jätä pois munkkikohtaus siksi kun se voidaan antaa joskus toisin, se
+on tarpeen johdantona hyökkäykseen. Älä tuhlaa siinä ruutia, vaan käytä
+niin paljo statisteja kuin voit taustan vilkastuttamiseksi! Muutoin
+liitän tähän promemorian,[42] josta teet mitä voit."
+
+"On niin hullusti, että odotan maanantaina kirvesmiehiä korjauksia
+varten ja puutarhuria, jonka tulee istuttaa 27 uutta hedelmäpuuta
+paitse marjapensaita. Jos _voin_, niin tulen suurimmalla
+mielenkiinnolla tiistain kenraaliharjotukseen; jollen voi, niin toivon
+kuitenkin voivani tulla torstaina, fennomanisen tyttäreni Toinin
+kanssa, jolle siis pyydän vaatimattoman sijan."
+
+"Tervehdykseni sisarellesi ja toivomukseni että menestys on oleva hyvä!
+Z. T."
+
+Tuliko Topelius kenraaliharjotukseen, sitä emme tiedä, mutta kun Regina
+von Emmeritz 4/5 meni ensi kerran, hän oli saapuvilla, tietenkin
+suuresti enentäen sitä juhlatunnelmaa, millä täpötäysi huone odotti
+esiripun nousua ja sitte seurasi näytelmän kulkua. Ja näytäntö oli
+todella jälleen yksi niitä voittojuhlia, jotka virstapatsaan tavoin
+osottivat kuinka taidelaitos edistymistään edistyi. Niillekin, jotka
+monesti olivat nähneet kappaleen Ruotsalaisessa teatterissa, tarjottiin
+hämmästyttävää uutta. Varsinkin oli linnan vallotuskohtaus
+vaikuttavasti järjestetty. Kun kanuunain jyske alkoi, syntyi linnan
+sisällä hädän ja kauhun elämä. Sotilaita riensi edestakaisin,
+haavottuneita ja kuolleita kannettiin yli näyttämön, munkit ja nunnat
+kulkivat juhlasaatossa Hieronymus etupäässä suurta ristiä kantaen, yli
+hälinän soivat katolisen messun säveleet, ja linnan naisväki heittäytyi
+polvilleen pyhän neitsyen kuvan juurelle, nuori ylhäinen upseeri jätti
+hyvästi omaisilleen, ryntäsi ylös valleille ja kannettiin hetken päästä
+kuolettavasti haavotettuna alas. Silloin kuului ensimäinen räsähdys
+linnanmuurissa, naiset kirkasivat lennähtäen pystyyn: ruotsalaiset
+olivat jo valleilla ja ajoivat katoliset tieltään, samassa murrettiin
+suuri aukko muuriin ja silmänräpäyksessä vallottajat täyttivät linnan
+pihan ja 30-vuotisen sodan marssin ja eläköönhuutojen kaikuessa astui
+näkyviin sankarikuningas. Todellisuuden tunnelma oli niin valtava,
+innostus niin välitön kuin konsanaan teatterissa nähdään. -- Mutta
+kaunis oli juominkikohtauskin linnan puistossa, missä upseerit
+juhlivat. Perällä nähtiin linnan valaistut akkunat, etumolla oli puiden
+alla pöytiä ja niiden ympärillä kymmenittäin sotureita sinikeltaisissa
+univormuissa. Oli elämää ja rähinää, ja kun lauluun ryhdyttiin,
+toimitettiin sekin toisin kuin ennen. Tekijän mukaan Larsson yksin
+laulaa koko laulun; nyt se oli jaettu kolmelle niin että eri maljat --
+Suomelle, paaville, kuninkaalle -- saivat eri värityksen laulajain
+äänten mukaan. Siinäkin kappale tosielämää, joka vastustamattomasti
+vaikutti katsojiin. -- Ja niin pienimpiin saakka. "Kuka muu kuin se,
+joka todella rakastaa taidetta", eräs arvostelija lausuu, "olisi tullut
+ajatelleeksikaan, että esim. Kustaa Adolfin miekankannikkeessa pitäisi
+oleman kolme kruunua ja niiden välillä vihkoja (vasar), taikka että
+hänen armeijassaan täytyy olla skottilaisiakin." -- Täydessä
+sopusoinnussa tämän näyttämöllepanon täydellisyyden kanssa oli
+näyttelijäin hartaus, vaikkei tietysti esitys jokaisen puolelta voinut
+olla korkeita vaatimuksia tyydyttävä. Varmaa on, että Ida Aalberg teki
+Reginan osasta enemmän kuin ennen oli nähty. Luonteen laadun mukaan se
+tapahtui ennen kaikkea eri äänivivahduksia käyttämällä, ja huippunsa
+saavutti hänen sielukas lausuntansa yökohtauksessa, jossa hän tahtoo
+kääntää kuninkaan omaan uskoonsa. Leinon Kustaa Adolf ei ollut
+tarpeeksi voimakas, joskaan ei kuninkaallista ryhtiä puuttunut; Böök
+oli oivallinen Larsson, vaikka vähemmän Falstaffimainen kuin myöhemmin
+Lindfors; Axel Ahlberg oli aika hyvä Hieronymus, joskaan ei se
+suurenmoinen yltiöpäisyyden ruumiillistus, joksi jesuiitta on aiottu;
+Aspegren, jota oli totuttu näkemään miltei yksistään koomillisissa
+rooleissa, ei ainakaan häirinnyt Emmeritz-ruhtinaana; nti Hacklin oli
+luonnollisen vilkas Kätchen; rva Aspegren kelpo Dorthe; Kivinen
+Bertelinä oli, proosamaisena, heikoimpia. -- Olemme luetelleet
+näyttelijät, jotka olivat mukana tänä iltana ja saivat osansa yleisön
+suosionosotuksista. Kunnioitus oli kuitenkin tällä kertaa etupäässä
+kohdistettu vanhaan runoilijaan -- "Suomalaisen draaman isälle" --,
+jolle johtokunta oli varustanut laakeriseppeleen ja seurue kukkavihkon;
+mutta kun yleisö alkoi huutaa: "Topelius! Topelius!", hän karkasi
+teatterista.
+
+Edellisen täydennykseksi otamme pääosan kirjettä, jonka runoilija
+palattuaan maalle 8/5 kirjoitti Emilie Bergbomille.
+
+"Mitä minun karkaamiseeni tulee 4 p. toukok. olen jo Kaarlon ja Ida
+Aalbergin edessä puolustautunut parhaimman mukaan, mutta tahdon nyt
+lisätä, että jos olisin edeltäpäin tietänyt että minua odotti
+ystävyyden osotuksia _teatterin johtokunnan ja näyttelijäin_ puolelta,
+niin en suinkaan olisi välttänyt niitä. Päin vastoin olisin katsonut
+rakkaaksi velvollisuudeksi kohdella ystävyyttä ystävyydellä ja teidän
+keskellänne kiittää teitä kaikkia suuresta huolesta, vaivasta ja
+kustannuksesta, ennen kaikkea suuresta hartaudesta, -- jonka te kaikki
+olette omistaneet köyhälle, eikä koskaan ennen täysin ymmärretylle
+Reginalleni. Tietämättä mitään rakastettavasta salaliitostanne, kuulin
+vain permannon hyvin tunnettuja huutoja, jotka useita kertoja ennenkin
+ovat ajaneet minut pakoon, ja annettakoon anteeksi semmoiselle, joka ei
+koskaan ole pitänyt tarjoinlautasesta, jos hän vanhoilla päivillään
+ajatteli: sauve qui peut!"
+
+"Te ette tarvitse tunnustustani, se on jo ennen tullut osaksenne
+jokaiselta suomalaisen taiteen ystävältä ja se on nytkin tuleva; mutta
+minä tunnen tarpeen julkilausua teille ei ainoastaan kiitollisuuttani
+vaan myöskin _kunnioitustani_. Se joka tietää mitä taisteluja olette
+kestäneet, antaa sen teille täydestä sydämestään."
+
+"Romeonne ja Julianne jälkeen on Regina lapsi. Mutta tämä näytelmä on
+29 vuotta annettu palottain, -- yksityiset osat joskus etevästi,
+kokonaisuus hutiloituna. Näyttämöllepanoon, koristuksiin ja pukuihin
+sekä nimirooliin nähden kappale nyt ensi kerran on annettu
+_meidän_ mittakaavamme mukaan mallikelpoisen taiteellisesti -- ja
+ymmärrettävästi. Heikoimmatkin ovat panneet kaiken kykynsä alttiiksi,
+ja se joka pyytää enemmän, ei tiedä mitä hän pyytää. Eritoten toista ja
+kolmatta näytöstä ei koskaan ennen ole annettu. Se oli täydellinen
+ensi-ilta. Minä sanoin Ida Aalbergille: 'Regina on tullut
+kotiinsa',[43] -- hän on ensi kerran ollut kotona."
+
+"Kiitos kaikesta! Minä puserran käsiänne niin lämpimästi kuin
+kuvanveistäjä, joka on muovaillut kuvan savesta ja näkee sen
+hengittävän. Kukkanne ja nauhanne seisovat maljakossa Koivuniemellä ja
+ovat pysyneet ihmeen raittiina. Jättiläisseppeleen, joka riittäisi
+Shakespearelle, on vaimoni ripustanut tekijän rintakuvan ympäri. On
+olemassa vaimoja, jotka ovat turhamielisiä omasta puolestaan, ja
+toisia, jotka ovat ylenmäärin turhamielisiä miestensä puolesta. --
+Kiitos tyttöjeni puolesta eilen! Toini palasi juurikään, lämpimänä
+eilispäivän vaikutelmasta. Leinokin, hän sanoi, oli eilen voimakkaampi.
+Sitä ajattelin kohta; hän oli peloissaan ensi kerralla. -- Näkemiin
+asti! Z. T."
+
+Paitse Reginaa annettiin vielä 18/5 kaksi ohjelmistolle uutta
+näytelmää, Raudan (K. Järnefeltin) suomentama Gogolin 2-näytöksinen
+komedia _Naimapuuhat_ ja N. Salan kääntämä Erik Böghin 1-näytöksinen
+laulukappale _Velhovuorella_, joista edellinen -- Böök ja Pesonen sekä
+rvt Aspegren ja Lundahl päärooleissa -- herätti loppumatonta naurua ja
+jälkimäinen miellytti nti Hacklinin sekä Ojanperän ja Raution raikkaan
+laulun tähden. Kumminkin oli Regina koko toukokuun yleisön huomion ja
+innostuksen pääesineenä, ja näytelmällä oli kassamenestyskin -- se
+näyteltiin kaikkiaan kuusi kertaa ihan täysille taikka hyvin hyville
+huoneille, mikä ei suinkaan ollut tavallista näytäntökauden lopulla.
+Merkillisin myöhempiä Regina-näytäntöjä oli se, joka annettiin 22/5,
+Suomalaisen teatterin perustamisen _kymmenentenä vuosipäivänä_. Oli
+näet kymmenen vuotta kulunut siitä päivästä, jolloin Kaarlo Bergbom --
+tämä kamarihaaveksija ("kammarfantast"), jonka julkeudelle epäillä
+Ruotsalaisen teatterin taiteellisuutta ja kansallista merkitystä maan
+suurimman ruotsalaisen lehden mukaan olisi ollut sopivin rangaistus
+tulla joksikin aikaa saman näyttämön johtajaksi, jollei se olisi ollut
+liian kallis yritys, koska hän tietysti olisi vienyt sen turmioon! --
+perusti uuden näyttämön kielelle, jolla, niinkuin väitettiin, ei ollut
+näytelmiä eikä näyttelijöitä eikä yleisöä. Ja nyt! Nyt tapahtui se ihme
+että Regina von Emmeritz, jonka näyttämöllepanoa Ruotsalaisessa
+teatterissa Bergbom silloin oli arvostellut käsityöntapaiseksi,
+esitettiin suomenkielellä niin täydellisesti, että vanha runoilija
+tunnusti _ensi herran_ nähneensä luomansa näyttämöllä. Olihan siinä
+kulttuurivoitto, joka ansaitsee pysyvän sijan sivistyshistoriassamme.
+Sen tunsi ja tunnusti yleisö tuona riemupäivänä. Kun esirippu oli
+laskeunut viimeisen näytöksen jälkeen, huudettiin Bergbom esiin ja
+tervehdittiin häntä mitä innostuneimmilla suosionosotuksilla sekä
+katsojain että näyttelijäin puolelta. Orkesterin toitottaessa ja
+eläköönhuutojen kaikuessa ojennettiin johtajalle seurueen puolesta
+laakeriseppele, jonka nauhoihin oli painettu: "Suomalaisen teatterin
+perustajalle, Kaarlo Bergbomille." Sitte huudettiin Emilie Bergbom
+esiin ja tervehdittiin häntä yhtä innokkaasti, samalla kun hänelle
+annettiin kukkakimppu. Lopuksi soittokunta viritti Maamme-laulun, johon
+juhla päättyi. Teatterin ystäväin ehdotuksesta ja pyynnöstä tulo oli
+määrätty vanhojen velkojen kuoletukseen, ja nousi se 4,200 markkaan. --
+Viimeinen näytäntö oli 1/6.
+
+Taloudellisessa suhteessa näytäntökausi oli mennyt paremmin kuin
+yksikään edellinen. Edellisenä vuonna olivat tulot 404:26 näytäntöä
+kohti; tänä vuonna 638:21. Vajaus vähentyikin, niin että se tilivuoden
+lopussa teki 13,652:52 mk (s.o. noin 6,000 vähemmän kuin ennen).
+Arpajaisrahoista käytettiin tänä vuonna 11,000 mk. Toiselta puolen on
+huomattava, että edellisen vuoden suuret arpajaistulot välillisesti
+vaikuttivat teatterin sekä tuloihin että menoihin. Osakerahat vähenivät
+mitättömiin, ja palkkoja oli täytynyt korottaa, niin että niiden summa
+teki 60,043:96 s.o lähes 12,000 enemmän kuin ennen. Ohimennen sopii
+merkitä, että täysi palkka maksettiin Ida Aalbergille, vaikka hän alkoi
+vasta maaliskuulla, Vilholle, vaikka hän ani harvoin kykeni esiintymään
+ja Tervolle, joka keuhkotautisena erosi seurueesta. Silti olisi väärin
+luulla, että palkat olivat ylelliset. Korkein palkka oli Ida
+Aalbergilla, nimittäin 400 mk kuukaudessa; mutta muiden kuukausipalkka
+oli melkoista alempi: Vilhon 300, Leinon ja Böökin 240, nti Avellanin
+233:50, Kallion 218, rva Aspegrenin 216: Axel Ahlbergin ja Pesosen 200,
+rva Lundahlin ja Aspegrenin 184, nti Stenbergin ja Hacklinin 150 mk ja
+muitten vielä vähempi, niin että nuorimpien oli 75 mk. Näin ollen ei
+ole syytä oudoksua, että vuoden lopulla näyttelijät enimmäkseen
+pyysivät palkankorotusta. Jopa kuultiin silloin uhkauksia
+eroamisestakin, jos ei korotusta myönnettäisi. Mutta joskin palkkoja
+ainoastaan harvoin ja pienillä lisäyksillä voitiin parantaa, jäivät
+tietysti uhkaukset säännöllisesti täyttämättä, sillä tiesiväthän
+näyttelijät missä ahdingossa ylipäätään elettiin. Tänä keväänä meni
+kuitenkin Kivinen (Franck) Ruotsalaiseen teatteriin saadakseen parempaa
+palkkaa. Leino taasen _uhkasi_ mennä, ja sen johdosta lausuu Emilie
+Bergbom kirjeessään (16/5) nti Elfvingille:
+
+"Hänen poismenonsa olisi suuri tappio, sillä hän on hyvä ja moninaiseen
+kykenevä näyttelijä. Mutta olisihan sittenkin tultava toimeen. Jos
+kaksi vuotta sitten olisi sanottu, että meidän täytyy olla ilman
+Vilhoa, niin olisi se tuntunut mahdottomalta. Hän on oikeastaan ainoa
+miehinen näyttelijämme sanan oikeassa merkityksessä. Hän ei 'pelaa
+teatteria', vaan hänen kuvaamansa ihmiset ovat lihaa ja verta aivan
+samoin kuin Ida Aalbergin." -- Samassa kirjeessä tapaamme seuraavat
+sanat, jotka lausuttuina riemujuhlan johdosta ilmaisevat kuinka raskas
+Emilie Bergbomin taakka oli ollut: "Kymmenvuotinen kurjuus on tämä aika
+parhaasta päästä ollut, ja aivan varmaa on, että jos olisin aavistanut
+neljännen osankaan vaikeuksista ja huolista, jotka ovat kasaantuneet
+päälleni, niin epätoivoinen askel olisi iäksi jäänyt tekemättä." --
+
+Uutena jäsenenä on tässä mainittava _Aleksis Rautio_, josta aikaa
+voittaen oli kehittyvä yksi seurueen enimmin käytettyjä voimia.
+Kaikenlaisissa rooleissa esiintyvänä hän pian näyttäytyi
+saavuttavan parastaan ja todella hyvää realistisessa ja varsinkin
+kansannäytelmässä.[44]
+
+Näytäntöjä annettiin 91 ja niissä seuraavat kappaleet: 9 kertaa _Daniel
+Hjort_; 8 _Saimaan rannalla, Murtovarkaus_; 7 _Amalia ystävämme_; 6
+_Regina von Emmeritz, Kyökissä_, Konkurssi; 5 _Nummisuutarit_,
+Mustalaiset, Kuninkaanalut; 4 _Pormestarin vaali_, Noora, Toinen tai
+toinen naimaan; 3 Adelaida, Kirjeen kujeet, Maria Stuart Skotlannissa,
+Hellät sukulaiset, Naiset valtioelämässä, Pikku eversti, Ravennan
+miekkailija, Romeo ja Julia, Laululintunen; 2 _Lea, Kihlaus, Kullervo,
+Mestarin nuuskarasia, Hyvät markkinat_, Kotimatkalla, Sota rauhan
+aikana, Naimapuuhat, Velhovuorella, Parisin veitikka, Hardangerin
+harjulla, Taiteen harrastuksesta; 1 _Sotavanhuksen joulu, Kosijat_,
+Jeannetten häät, Onhan pappa sen sallinut, Porvari aatelismiehenä, Ensi
+lempi, Taistelujen välillä, Neiti Elisabeth.
+
+Näistä 42 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 12. Kotimaisten
+kappalten luku oli siis suurempi kuin koskaan ennen, jota paitse ne
+esitettiin paljo useammin kuin muut.
+
+
+
+
+XI.
+
+Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.
+
+
+Tänä kesänä Kaarlo ja Emilie Bergbom taas olivat kotimaassa: edellinen
+kylpien Naantalissa ja jälkimäinen käyden Kuitiassa. Toimi oli
+päätetty alotettavaksi _Kuopiossa_, johon jo edellisenä suvena oli
+ollut aikomus lähteä. Sen näkee Bergbomin kirjeenvaihdosta Minna
+Canthin kanssa, joka hartaasti toivoi seurueen tulevan sinne, ja kun
+entinen kesäteatteri ei enään ollut olemassa keväällä (1881) oli
+koettanut hankkia sille huonetta, missä olisi voitu näytellä. Sen
+jälkeen oli Kuopiossa ryhdytty rakentamaan uutta teatteria, joka tänä
+vuonna Vapunpäiväksi saatiin katonpäälle, ja koska arveltiin töiden
+niin edistyvän, että näyttämöä voitaisiin käyttää loppukesällä,
+annettiin seurueen jäsenille määräys 21/7 kokoontua Kuopioon, johon
+heillä oli tarjona vapaa kulku sikäläisen laivayhtiön laivoilla
+Lauritsalasta.
+
+Bergbom saapui hyvissä ajoin määräpaikkaan ja asettui asumaan Minna
+Canthin taloon Kirkkopuiston varrella, jossa hyväntahtoinen emäntä oli
+varannut hänelle mukavan huoneen. Persoonallinen tuttavuus oli
+kummallekin tervetullut, sen jälkeen kun he jo kolmatta vuotta olivat
+vaihtaneet kirjeitä näkemättä toisiaan. Erittäin mainittakoon, että
+Minna Canth 1 p. toukok. oli lähettänyt toisen näytelmänsä, Roinilan
+talossa, Bergbomille luettavaksi. Valitettavasti tämän vastaus ei näy
+olevan tallella, mutta 20/5 tekijätär kiittää "hauskasta ja
+opettavaisesta arvostelusta" ja sanoo käsittävänsä "kaikkien muutoksien
+tärkeyden" sekä lisää:
+
+"Vaikein kohta luullakseni tulee muutos Ollin ja testamentin suhteen
+olemaan. Täytyisi melkein ymmärtää hiukan juridiikkaa, ennen kun
+testamenttiasiassa voisi vapaasti liikkua. Jos Olli tietäisi tai
+aavistaisi testamentin olevan olemassa, eikö hän silloin kaikin
+voimin koettaisi sitä hävittää, ja eikö se niin kiinnittäisi kaikkia
+hänen intohimojansa, ettei mitään sijaa jäisi kostonhimolle ja
+kosimistuumille. Myöskin pelkään olevan hyvin vaikeata saada häntä koko
+juonen toimeenpanijaksi. Mutta ehkä selviävät kaikki nämä seikat, jahka
+ryhdyn työhön. -- -- Vaikka jo luulin olevani tuiki väsynyt ja
+kyllästynyt tuohon näytelmään, sain kuitenkin arvostelustanne heti
+halua ryhtyä sen uudesta kirjoittamiseen."
+
+Tästä ja muusta saatiin nyt mielin määrin keskustella, ja tiedämme
+teatterin johtajan ja näytelmäkirjailijan hyvin viihtyneen toistensa
+seurassa. "Minä viihdyn hyvin rva Canthilla", Bergbom kirjoittaa
+sisarelleen, "hän on vilkas, kiltti pikku rouva, täynnä harrastuksia."
+Rva Canth puolestaan puhkee kirjeissään rva Olga Kiljanderille aivan
+innokkaisiin sanoihin:
+
+"Olen nauttinut sanomattomasti. Eläkööt kaikki intelligentit miehet!
+tuhmat saavat kernaasti kuolla. Kyllä kai sen jo kynänpiirroksistakin
+huomaat, että olen yhdessä viikossa suuresti kasvanut iässä ja
+viisaudessa (henkisessä iässä ja viisaudessa)? -- Erittäin nautin
+siitä, että sain joka päivä olla niin monipuolisesti sivistyneen miehen
+kanssa kuin tri Bergbom on. Minä ihailen häntä, ja kyllä koetin
+parastani hyötyäkseni niin paljon kuin mahdollista hänen
+keskustelustaan. Niin selvästi, niin loogillisesti kuin hän, en ole
+vielä kuullut kenenkään kehittävän suuria aatteita. Ja sen ohessa
+kuinka kaukana hän onkaan kaikesta pikkumielisyydestä, turhamaisuudesta
+ja halpamielisyydestä, joka Jumala paratkoon meitä tavallisia ihmisiä
+niin usein rumentaa".[45] --
+
+Näytännöt alkoivat 4/8 isänmaallisella ohjelmalla: Aino ja Aallottaret
+(kuvaelma), Maamme-laulu, Pilven veikko, Lea ja Sotavanhuksen joulu, se
+on jonkunlaisella vihkimisjuhlalla, vaikka teatteri ei läheskään ollut
+valmis. Vielä kuukauden lopulla Bergbom kirjoittaa kirvesmiesten
+tavasta aikaansaavan semmoista melua, että täytyi keskeyttää harjotus.
+Kumminkin annettiin näytäntöjä säännöllisesti, alussa keskinkertaisella
+sitten paremmalla menestyksellä. Tämän selittänee se, että Böök, Leino,
+Ida Aalberg, Vilho vasta myöhemmin toinen toisensa perästä tulivat
+saapuville, puhumatta troopillisesta, intoa laimentavasta kuumuudesta.
+Bergbomin kirjeestä 19/8 otamme yksityistietoja:
+
+"Isännätön talo ja Don Cesar de Bazan ovat menneet uudestaan
+harjotettuna, edellinen näyttäen aivan uudelta ja jälkimäinenkin
+vaikuttaen toisin kuin Tampereella. Böökin Don Cesarilla ei ole sitä
+kirjavaa loistoa ja ritarillista lentoa, jotka kuuluvat rooliin, mutta
+kuitenkin on hänessä hyväntuulen sävy. Hänen Leonhardissa Anzengruberin
+näytelmässä oli askel eteenpäin. Weckman ja Sala käyvät niinikään
+eteenpäin. Jälkimäisellä on paljon taisteltavaa uppiniskaista
+ruumistaan ja ääntään vastaan, joka itsessään on miellyttävä, mutta ei
+ole purkautuva. Kun hän vaan vapautuisi äitelästä saarnaajamaneerista.
+Hacklinin ääni on parhaimmillaan, mutta ei kukaan ole profeetta
+kotimaassaan: 'Kili, kili, kassis' meni ilman apploodia!!! Rva Aspegren
+näytteli loistavasti Isännättömän talon toisessa näytöksessä. Ida
+Aalbergia kaivataan. Eversti Gahmberg on kieltänyt sotilaitten
+esiintymästä statisteina (en tiedä onko se ruotsinmielisyydestä,
+rettelöimishalusta, ylpeydestä vai käskystä), ja se estää Kastilian
+Juannan y.m. esittämistä."
+
+Kuukauden lopulla tuli merkkitapaus, Murtovarkauden esitys Minna
+Canthin kotikaupungissa. Kaarlo kirjoittaa 26/8:
+
+"Armahin! Alamme saada tuulta purjeisiin. Kuumuus, joka painoi sekä
+katsojia että näyttelijöitä, on hellittänyt; edelliset ovat hartaampia
+ja ennen kaikkea ilmaisevat vilkkaammin osanottonsa, jälkimäiset ovat
+joustavampia. -- -- Eilen oli loistoilta: Murtovarkaus, tulo n. 525 mk.
+Sillä oli myrskyinen menestys. Rva Canth huudettiin esiin useita
+kertoja ja sai monta kukkavihkoa, muun muassa yhden loistavan minulta
+ja toisen seurueelta. Näytteleminen oli tasaista ja sujuvaa. Erittäin
+oli Hacklin parempi kuin koskaan ennen. Weckman oli eloisa ja lämmin,
+mutta jossakin määrin teatterimaisesti mahtipontinen. Böök ja Leino
+niinkuin ennen."
+
+"[Björnsonin] Leonarda on jotenkin valmis. Kaarola on voimakas ja
+lämmin -- jos hän vaan tahtoisi muistaa, että 'le mieux est l'ennemi du
+bon', eikä liiotella tehokohdissa. [Nti] Aaltola edistyy kauniisti
+Oogotina. Minä alan uskoa häneen. Roolin raikkaat ja kujeikkaat puolet
+tosin eivät pääse 'zur Geltung', mutta hän panee lämpöä vakaviin; ja
+pehmeä, heleä ääni tekee parastaan. Böök Hagbartina on harjotuksissa
+saanut katkerasti kaipaamaan niitä aikoja, jolloin kotikuri oli
+sallittu, niin hän on hutiloinut. -- Leino on hyvä, niin myöskin
+Pesonen ja rva Lundahl."
+
+Toisella kerralla 27/8 Murtovarkaus tuotti (ylimääräisten tuolien
+avulla) vielä enemmän: 611 markkaa. Sen jälkeen tuli Mustalaiset 30/8,
+jonka esittämisestä Bergbom kirjoitti edellisenä päivänä:
+
+"Olen pahassa pulassa; minun täytyy itse säestää. Kahra ja [pataljonan]
+soittokunta tilattiin eilen sähkösanomalla Savonlinnaan. Ja vielä
+päällisiksi täytyy minun suorittaa säestys muistosta, sillä Kauhanen on
+tietysti unohtanut puolet nuoteista Helsinkiin. Onneksi muistan vielä
+jotakuinkin nuo unkarilaiset laulut -- Sandefjordista, jossa minun
+täytyi soittaa niitä aamuisin, keskipäivin ja iltaisin. Kun nuotit ovat
+poissa, en myöskään voi pyytää ketään toista sitä tekemään. No -- se
+ilta menee kai ohi niinkuin kaikki muutkin tässä maailmassa."
+
+Ida Aalberg esiintyi ensi kerran 1/9 Ensi lemmessä, kuitenkaan
+herättämättä suurempaa ihastusta, syystä kun -- Bergbom kirjoittaa --
+kaikki odottavat Nooraa ja katsovat jonkunlaiseksi loukkaukseksi, että
+hän näyttelee muita rooleja (!). Ennen Nooraa meni kuitenkin J.
+Enlundin suomentama Björnsonin _Leonarda_ 6/9. --
+
+"Valitettavasti melkein tyhjälle salongille -- ensi kerran kun täällä
+on niin käynyt. Juhla ja Noora täyttävät kaikkien mielet. Kuitenkin
+olivat suosionosotukset lämpimiä -- kuultiin että ystävämme olivat
+saapuvilla. Näytteleminen meni tasaisesti ja vilkkaasti kohoamatta
+vissiä keskitasoa korkeammalle. Paras oli tietysti Avellan -- ainoa
+joka esitti luonnetta, jota vastoin muut tyytyivät esittämään roolia.
+Jos muistat hänen Ingansa, niin sinulla on aavistus minkälainen hän
+oli. Aaltola astui Oogotina kauniin askeleen eteenpäin näyttämöllisellä
+urallaan taikka oikeammin ensimäisen askeleensa. Hänen esityksensä oli
+luonnollisesti hyvin epävapaata ja sitä raskautti luetun läksyn paino,
+mutta silti huomasi, että hän oli selvittänyt itselleen joka repliikin
+ja koettanut omakseen ottaa mitä hyvää hänelle oli opetettu. Kaarola on
+koko ajan ollut erittäin kiltti häntä kohtaan ja auttanut häntä sekä
+rooliin että toalettiin nähden. -- Leino pelasti yhteisnäyttelemisen
+oivallisella repliikkien lausumisella, ja Böök oli paras kolmannen
+näytöksen rakkauskohtauksessa. Stenberg oli hyvin naamioitu ja
+muutenkin hyvänlainen -- mutta liian proosamainen. Pesonen ja rva
+Lundahl huvittavia Röstin pariskuntana."
+
+Kirjeessä mainittu juhla oli Kuopion kaupungin 100-vuotis-riemujuhla ja
+kuuluu sekin kertomukseemme, mikäli Suomalainen teatteri otti siihen
+osaa. Morgonbladetista otamme seuraavat tiedot:
+
+"Klo 9 i.p. [10/9] alkoi juhlanäytäntö teatterissa, jonka salonki oli
+erittäin somasti, jopa loistavasti koristettu. Molemmin puolin
+esirippua seisoi korkeilla jalustoillaan vasemmalla J. L. Runebergin ja
+J. V. Snellmanin, oikealla A. Ahlqvistin ja Yrjö Koskisen rintakuvat ja
+niiden alapuolella komeassa kukkakirjoituksessa vuosiluvut 1782 ja
+1882. Seinällä oikean gallerian alla oli lippujen ympäröimänä Kuopion
+kaupungin vaakuna ja sen ohella neljä kilpeä, joilla luettiin nimet:
+(ensimäisellä) Kustaa III, Aleksanteri I ja Aleksanteri II; (toisella)
+Sandels, Fahlander, Malm, Duncker ja Wibelius; (kolmannella) J. V.
+Snellman, A. Ahlqvist, F. von Wright ja M. von Wright sekä
+(neljännellä) P. Ruotsalainen, E. Salmelainen, F. Collan, K. Collan ja
+P. Tikkanen. Vasemman gallerian alla nähtiin Suomen vaakuna ja neljä
+kilpeä seuraavilla kirjoituksilla: Sun kukoistukses kuorestaan j.n.e.;
+Sydän puhdas, vapaa mieli, Suomen toiveet kasvattaapi; Suomen kieli,
+Suomen mieli j.n.e.; Täss' Savon joukko tappeli ja joka kynsi kylmeni
+edestä Suomen maan. Lehterin rintamus oli koristettu Suomen läänien
+vaakunoilla, sinivalkoisten lippujen välissä, jota paitse kaikkialla
+seinät olivat peitetyt somilla verhoilla, köynnöksillä ja kukilla."
+
+"Kun Maamme-laulu oli soitettu, nti Avellan lausui tilaisuutta varten
+sepitetyn runoelman, ja sen jälkeen seurasi Regina von Emmeritzin 1, 3
+ja 4 näytös, joita esitettäessä varsinkin nti Aalberg niitti ansaittuja
+suosionosotuksia. Yleisö oivalsi kyllä että tri Bergbomin oli ansio
+kauniista koristuksesta y.m., mutta turhaan häntä huudettiin esiin.
+Bergbom oli jo lähtenyt teatterista." --
+
+Syyskuulla näyteltiin edelleen 26 p:ään saakka, jolloin esitettiin
+Kavaluus ja rakkaus. Muuten mainittakoon ohjelmistosta, että
+Nummisuutarit, Kihlaus, Työväen elämästä j.n.e. osottavat, että Vilho
+oli palannut työhön. Hän oli kesällä ollut Visbyssä ja Modumissa,
+saanut kuulla lääkäreiltä että hänellä on kolmenlainen kroonillinen
+katarri, vatsa-, keuhko- ja kurkku-katarri, mutta kuitenkin hän oli
+siksi toipunut, että tuli Kuopioon syyskuun alussa ja esiintyi
+näyttämöllä. -- Ohjelmisto sisälsi vain ennen tunnettua, mutta uusia
+kappaleita harjotettiin. Muun muassa harjotettiin Minna Canthin uutta
+näytelmää, josta Bergbom jo Kuopiossaolonsa alussa oli kirjoittanut
+sisarelleen, että se oli aivan valmistumaisillaan, "uudessa
+muodossaan". Tekijä itse on kirjoittanut Kiljanderille (kts Nuori Suomi
+1897) muutoksista: "Ensimäistä näytöstä muutettiin jokseenkin paljon,
+toista ja kolmatta sitä vastoin hyvin vähän." Elokuun lopulla olivat
+roolit jo kirjoitetut ja "kollatsionoiminen" tapahtui näyttämöllä,
+mutta kuitenkin se jäi valmistumatta, ehkä sentähden, että Bergbom
+"vielä lopuksi tahtoi muutamia repliikkejä" ja että Minna Canth,
+väsyneenä ja ylipäätään vähemmän tyytyväisenä koko kappaleeseen, oli
+hidas viimeisessä korjaamistyössä. Kollatsionoidessa näyttelijät
+pitivät varsinkin ensi näytöksestä ja jotakuinkin toisestakin, mutta
+kolmas oli heistä laimea.
+
+Kuopiosta muutti seurue _Viipuriin_, jossa ensi näytäntö annettiin 1/10
+-- Täälläolon alussa liittyi teatteriin _Adolf Lindfors_, josta oli
+kehittyvä tositaiteilija ja joka jo tullessaankin oli tavallista
+perehtyneempi taiteeseensa, vaikka hän tähän saakka oli käyttänyt
+ainoastaan ruotsinkieltä.[46] "Lindforsin lausumistapa", Bergbom
+kirjoittaa hänestä (5/10), "on hyvin ruotsinvoittoinen. Mutta kumminkin
+hän osaa suomea paremmin kuin luulin, ja paljon paremmin kuin esim.
+Aspegren, hänen tullessaan teatteriin." -- Kahden ensimäisen näytännön
+ohjelmat olivat kolmikappaleisia -- ohjelmiston järjestelyä vaikeutti
+m.m. Pesosen sairaus -- ja väkeä oli niissä vähänlaisesti, mutta kolmas
+ilta, Kavaluus ja rakkaus, oli jo edullisempi, ja niin myös seuraavat,
+joissa näyteltiin Murtovarkaus. Sitä vastoin Noora ei viehättänyt
+viipurilaisia.
+
+Ensi-ilta oli 25/10, jolloin annettiin I. Idströmin (Roini) suomentama
+M. Tomaijo y Bansin historiallinen näytelmä _Kastilian Juanna_.
+Kappaleen päävaikuttimet ovat rakkaus ja lemmenkateus, ja pääroolissa
+oli Ida Aalbergilla tilaisuus näyttää tulisempaa hehkua kuin kenties
+koskaan ennen. Böök hänen puolisonaan (Filip kuningas), Leino Kastilian
+amiraalina ja nti Avellan Aldarana herättivät hänen ohellaan suosiota,
+mutta Sala Don Alvarina oli liian heikko. -- Lähinnä sen jälkeen tuli
+Leonarda ja Regina von Emmeritz, joista Kaarlo kirjoittaa 4/11:
+
+"Leonarda meni [l/11] paremmin kuin Kuopiossa. -- Kuitenkin oli
+kappaleella vain succés d'estime -- sitä pidettiin 'ikävänä'. -- Regina
+[3/11] meni loistavasti. En voinut edes laskea kuinka monta esiinhuutoa
+tuli varsinkin Aalbergin osaksi. Koristukset olin saanut jotenkin
+hyviksi -- kolmannessa näytöksessä jopa kauniimmaksi kuin Helsingissä;
+neljännessä sitä vastoin prameilevaa töherrystyötä. Yhteisnäytteleminen
+oli hyvä, mutta hikeä se maksoi. Kaikista vaikeista illoista, joita
+olen kokenut _puhenäyttämöllä_, oli Reginan kenraaliharjotus Viipurissa
+vaikein. Tiedäthän kuinka vaivaloinen statistien harjotus Reginassa on,
+voit siis käsittää epätoivoni kun niistä 38 sotamiehestä, jotka ovat
+mukana, 10 tuli kenraaliharjotukseen -- muut olivat estetyt. Ja pahinta
+oli että ne olivat estetyt seuraavanakin päivänä. Olin epätoivossa.
+Miten olinkin sielullisesti ja ruumiillisesti väsynyt, täytyi minun
+lähettää hakemaan uusia sotamiehiä ja alkaa äksiisi uudestaan niiden
+kanssa. Mutta eihän siitä voinut tulla tolkkua, sillä eivät ne kohta
+voineet ymmärtää sekavia olosuhteita. Todellisessa tuskassa näin illan
+lähestyvän, mutta sittenkin meni kaikki hyvin. No sotamiehet, jotka
+olivat olleet harjotuksissa, hankkivat itselleen edustajia
+palvelukseensa -- he olivat saaneet vihiä muutamista sanoista, jotka
+kenraaliharjotuksessa olivat päässeet suustani: 'täytyy kai lähettää
+noutamaan ryssiä', ja se oli innostuttanut heitä. Mutta syntyi uusi
+pulma. Kun vanhat ja uudet tulivat saapuville, mistä saada pukuja
+kaikille? Onneksi on meidän sotilaspuvustomme niin runsas, että kaikki
+selviytyi verraten helposti. Mutta päähineet! Kultakaskit olivat
+unohtuneet Helsinkiin, samoin mustat nahkakaskit. Nyt täytyi ottaa
+kaikki kypärit, ja kun ne loppuivat baretit ja lakit. En uskaltanut
+lähettää ketään pois, sillä silloin he olisivat toisella kerralla
+jättäneet minut pulaan, mutta kyllä minua värisytti kun näin pari
+upseeria esiintyvän habilléhatuissa. Onneksi oli näyttämöllä semmoinen
+sekamelska, että yksityiskohtia tuskin huomattiin. Ensi kerraksi olen
+pyytänyt Savolaisen hankkimaan pari harmaata hattua. Huone oli kokonaan
+loppuun myyty. Maanantaina [Kustaa Adolfin päivänä 6/11] odotamme yhtä
+hyvää tuloa. Mutta valitettavasti emme saa juhlanäytäntöä toimeen.
+Kaarola lähetti näet viime hetkessä sanan, että hän ei voi lausua
+[Fredr. Cygnaeuksen] Seitsemänkymmentä Demminin luona -- 'se on aivan
+käsittämätön'. Toista lausujaa ei ole. Kuvaelmaa on mahdoton järjestää
+samana iltana kun annetaan niin suurta tilaa vaativa kappale kuin
+Regina. Olin hätävaraksi tilannut proloogin Erkolta, mutta hän oli
+kuullut Kaarolan lausumisesta puhuttavan ja luuli ettei häneltä mitään
+tarvittaisi."
+
+"Täällä on ollut oikea juhlaviikko. Kaarola sai keskiviikkona
+Leonardassa kauniin rannerenkaan ja laakeriseppeleen; Aalberg eilen
+loistavan rannerenkaan ja sormuksen (yhteensä 1,000 markan arvoiset)
+sekä kukkakimppuja ja laakeriseppeleen; Böök niinikään hyvin kauniin
+kukkavihkon. -- Sala teki eilen hyvän edistysaskeleen. Hänen
+Hieronymukseltaan puuttui tosin auktoriteettia, mutta hän antoi
+roolille jonkun sisällisen elämän, joka teki sen todennäköiseksi ja
+ihmiselliseksi. Me voimme varsin hyvin antaa hänen esittää se
+Helsingissä; Lindfors (Bertel) tuli nuhteettomasti toimeen
+suomenkielellään." --
+
+Regina annettiin toisen kerran täyttä täydemmälle huoneelle (1,037 mk),
+ja senkin jälkeen vielä kaksi kertaa. Emilie lausuu Kaarlon kirjeen
+johdosta ilonsa näyttelijöiden saamista lahjoista, toivoen ettei nti
+Hacklin jäisi aivan osattomaksi resetissään, joka oli määrätty 17
+p:ksi. Toivo ei pettänytkään. Esiintyen Helenana Murtovarkaudessa hän
+sai paitse kukkia kultaisen rannerenkaan, hopeisen kahviastiaston y.m.,
+niin että sanottiin hänen tehneen murtovarkauden yleisön suosioon.
+Syynä siihen että Sala näytteli Hieronymusta oli Axel Ahlbergin
+poissaolo. Tämä näyttelijä oli näet toukokuulla saanut teatterista
+apurahoja lähteäkseen kesällä opintomatkalle ulkomaalle, mutta hän ei
+mennyt Turkua pitemmäs, vaan oleskeli siellä siksi kun hän marraskuun
+lopulla palasi seurueeseen!
+
+Viipurin aika oli monesta syystä vaikea. Oli päätetty että seurue vasta
+jouluksi palaisi Helsinkiin, mutta Viipurissakaan ei voitu olla
+kauemmin kuin joulukuun alkuun, sillä siitä ajasta oli teatteri
+vuokrattu rva Littmarkin seurueelle. Lokakuun lopulla Bergbom kävi
+Pietarissa tiedustelemassa sopisiko lähteä sinne, mutta mitään
+varmuutta hän ei voinut saada, vaan jatkettiin neuvotteluja pitkin
+marraskuuta, siksi kun vihdoin viime hetkessä sopimus ja päätös mennä
+sinne syntyi. Hän piti matkaa tärkeänä sentähden, että seurue
+Pietarissa saisi nähdä eteviä näyttelijöitä. Edelleen oli Venetian
+kauppias valmistuksen alaisena, vaatien pukujen y.m. tähden paljo
+puuhaa. Ja kaiken päälliseksi Bergbom marraskuun keskivaiheilla oli
+sairaskin. "Me makasimme vuoteella yhtä aikaa Vilho, Kallio,
+kapellimestari ja minä", hän kirjoittaa sisarelleen 19/11, "ei koskaan
+teatteri ole ollut päättömämpänä. Aspegrenkin on sairas, niin että
+Nyrnbergin nukki on lykätty tuonnemmaksi."
+
+Kaiken mainitun johdosta Emilie on kovin levoton. Hän oli pikimmältään
+käynyt Viipurissa Kastilian Juannan valmistusten tähden, mutta valittaa
+ettei saanut olla auttamassa Reginan näyttämöllepanossa ja surkuttelee
+Kaarloa, hän pelkää Pietarinmatkaa, sillä se voi aiheuttaa vieläkin
+useampia sairaudentapauksia, hän lähettää milloin mitäkin, teettää
+uusia pukuja ja tahtoo tulla Viipuriin viikoksi ennen Venetian
+kauppiaan ensi-iltaa. Mutta jos hän on huolissaan vastoinkäymisistä ja
+vaikeuksista, on hän myöskin iloinen menestyksestä, koskekoon se
+teatteria yleensä taikka yksityisiä jäseniä. Sanalla sanoen hänen
+sielunsa on Viipurissa, vaikka hän ruumiillisesti on Helsingissä. --
+
+"Hyvästi nyt, rakas Kaarlo", hän päättää kirjeensä 20/11. "Toivon että
+tapaamme toisemme keskiviikkona [22/11]; tilaa minulle huone. Jollei
+kellään ole aikaa tulla vastaanottamaan minua, niin tulen hyvin toimeen
+yksinkin. Tulen suoraa päätä teatteriin, jos olet niin terve, että olet
+siellä. Jumalan haltuun, rakas Kaarlo! Oma sisaresi Emilie. -- Olen
+hyvin iloinen, että viipurilaiset ovat olleet niin ystävällisiä Annia
+kohtaan."
+
+Marraskuun lopulla annettiin m.m. Sirkka (Lindfors -- Didier) ja Jane
+Eyre; mutta l/12 oli Shakespearen _Venetian kauppiaan_ ensi-ilta.
+Toisen kerran meni sama kappale 4/12, Bergbomin hyväksi, s.o. teatterin
+"vanhojen velkojen" lyhentämiseksi. Se oli viimeinen näytäntö. --
+Kaikkiaan annettiin Viipurissa 31 näytäntöä, joista tulot olivat 22,205
+mk. Menot nousivat kuitenkin 972 mk korkeammalle.
+
+_Pietarissa_ annettiin 8 näytäntöä, ensimäinen 7/12 ja viimeinen
+(Leinon hyväksi) 23/12. Seurue esiintyi Kauppapalvelijain klubissa
+vastaperustetun Pietarilaisen Suomalaisen Seuran nimessä. Seura hankki
+luvan viranomaisilta, otti tulot, suoritti päiväkustannukset ja piti
+huolen kaikesta. Kun menot oli maksettu, jätettiin voitto teatterille,
+kumminkin sillä ehdolla että se mikä nousi yli 400 ruplaa näytännöstä
+annettaisiin takaisin Seuralle johonkin yleishyvään tarkotukseen
+käytettäväksi. Tulot olivat niin runsaat, että teatteri todella sai 400
+ruplaa kultakin näytännöltä ja että Bergbomilla (vaikka Pietarissa oli
+ostettu kaikenlaista teatterin tarpeisiin) Helsinkiin tullessaan oli 78
+r. 17 k. puhdasta rahaa.
+
+Paitse pienempiä näytelmiä esitettiin Jane Eyre, Noora, Mustalaiset ja
+Murtovarkaus. Suosiollisia arvosteluja oli m.m. St. Petersburger
+Heroldissa ja näkee niistä varsinkin Ida Aalbergin herättäneen
+huomiota. Seuraavissa otteissa lausuu saksalais-venäläinen arvostelija
+näyttelijättärestämme melkein yhtä ylistäviä sanoja kuin hänestä
+kirjoitettiin Unkarissa:
+
+"Nti Aalberg", sanotaan lehdessä 17/12, "on traagillinen rakastajatar
+ensi arvoluokkaa. Hän voi viehättää sinua ja voi saada sinut
+kauhistumaan, niin, hän voi herättää meissä suurinta vastenmielisyyttä,
+mutta hän ei voi koskaan jättää sinua hetkeksikään ynseäksi." --
+Puhuttuansa neiti Aalbergin ulkomuodosta ja hänen virheistään, joihin
+näyttelijättären nuoruus on pääsyynä, arvostelija jatkaa: "Kun nti
+Aalberg astuu näyttämölle, on ikäänkuin äkkiä joutuisimme suitsuvan
+tulivuoren ääreen. Intohimo on se ilmakehä, joka häntä ympäröi, kalvava
+intohimo puhuu hänen silmistään. Kuulunee kummalliselta, mutta asia on
+kumminkin niin: nti Aalbergilla on sitä liian paljo, ja se on sangen
+vaarallista, jollei hän samalla osaa säästää voimiansa. Jo alusta
+alkain on joka jäntere, joka veren pisara kovimmassa pinnistyksessä,
+joka ei ainoastaan kiihdy näytöksestä näytökseen, kohtauksesta
+kohtaukseen, mutta sanasta sanaankin. -- Mihinkä semmoinen kiihtyminen
+lopulta johtaa? -- Vaan en tahdo olla paha enkä myöskään imarrella.
+Nämä puutteet on aika, opinto, koulu ja ennen kaikkea -- kärsivällisyys
+tasottava ja poistava, puhdas kulta välkkyy kumminkin aina näkyviin.
+Hän voi myös olla leppeämpi, levollisempi, vieläpä ilkamoinenkin,
+niinkuin Wilbrandtin komediassa 'Ensi lempi', jossa hän näytteli
+mestarillisesti. Kaikissa tapauksissa on hyvin ilahduttavaa, että nti
+Aalbergissa olemme havainneet taiteilijan, jossa hienon hieno
+runollinen aisti ja vakaa taiteilijan pyrintö ovat yhdistyneet
+semmoiseen tahdon voimaan, jota harvoin tavataan, ja vielä harvemmin
+tavattavaan kykyyn. Ja kun nti Aalberg on oppinut täydellisesti
+hallitsemaan niitä eteviä lahjoja, joita hänellä on, ja sitä meidän ei
+tarvinne kauan odottaa, on Suomen runotar laskeva seppeleen hänen,
+Suomenmaan ensimäisen suuren näyttelijättären päähän."
+
+Nähtyänsä Nooran kirjoittaa sama arvostelija 20/12: "Mitä tulee nti Ida
+Aalbergin käsitykseen Noorasta, niin täytyy meidän heti muuttaa
+ensimäinen Jane Eyren johdosta kirjoittamamme arvostelu; hänen Nooransa
+pakottaa meitä suoraan tunnustukseen ja teeskentelemättömään
+ihmettelemiseen. Niin johdonmukaista ja todella luonnollista
+luonnekuvausta, sellaista hienoutta erityiskohdissa voi ainoastaan
+taiteilija saada toimeen, jolla on hehkuva nero ja tarkan tarkka
+ymmärrys, ja meidän täytyy nyt peruuttaa se moite, jonka teimme hänen
+taiteellisesta maltinpuutteestaan; selvään näki, että hän ohjasi
+jokaista kohtaa, joka eri värettä Nooran luonteessa." -- Arvostelija
+tarkastaa sen jälkeen nti Aalbergin näyttelemistä alusta loppuun ja
+sanoo, että sille, joka osaa niin näytellä, ei! ei näytellä, vaan elää
+näyttämöllä, sille voi näyttämötaide uskoa vaikeimmat tehtävät.
+Muutamien pienempien muistutuksien jälkeen hän lopuksi onnittelee tri
+Bergbomia, että hänellä on seurueessaan niin arvokas kyky, jota ei
+ainoastaan jokainen teatteri, vaan jokainen kansa kadehtii häneltä.
+
+Bergbomilta ei ole kirjeitä, joissa puhutaan Pietarin matkasta, sillä
+Emilie oli alussa siellä mukana. Sitä vastoin jälkimäinen kirjoittaa
+siitä nti Elfvingille: -- "Oletko nähnyt ja kuullut kuinka suuri
+menestys teatterilla oli Pietarissa? Taloudellisesti matka päättyi
+oivallisesti, ja tunnustus, jonka saimme, oli erinomainen. Eräs
+venäläinen lehti kehotti Pietarin kaikkia taiteilijoita tutkimaan
+suomalaista näyttämöä, eritoten naisia, ei ainoastaan heidän kykynsä
+tähden, vaan myöskin heidän erinomaisen sivistyneen esiintymistapansa
+tähden! Vaikeaa siellä kuitenkin oli kurjan näyttämön vuoksi. Sitäkin
+kurjemmat olivat pukuhuoneet y.m., mutta salonki oli kaunis ja suuri.
+Menot olivat kuulumattoman suuret, mutta kun tulot olivat hyvät, niin
+se ei haitannut." --
+
+Onhan menestys aina ilahduttava, mutta nyt niinkuin ainakin se oli
+kalliisti maksettava suruilla ja huolilla. Sen näemme seuraavista
+otteista Emilien kirjeistä, jotka tavan mukaan käsittelevät teatteri-,
+yleisiä ja yksityisiä asioita sekaisin:
+
+(22/11). "Viikingit ja svekomaanit yleensä tekevät kuulumattomia
+ponnistuksia, ja minun täytyy tunnustaa että olen hyvin levoton.[47]
+Onnistuvatko he nyt tuhota sen alun sivistykseen ja kulttuuriin, jonka
+me toiset sanomattomalla vaivalla ja uhrautuvalla, rakkauden
+innostamalla työllä olemme saaneet toimeen? Kasvu on vielä heikko ja on
+helposti tallattavissa: suojatkoon sitä Jumalan varjeleva käsi ja
+antakoon hän meille voimaa ja rohkeutta jatkaa vaikeaa taistelua.
+Tiedätkös tavasta valtaa minut oikea tuska ja epätoivo ajatellessa,
+että kaikki tämä työ kenties on ollut turha. -- Ylistyslaulut
+Lagerborgin muistolle ovat suuresti huvittaneet minua. -- Samat
+henkilöt, jotka ovat laulaneet hänen kunniaansa pilviin asti, puuhaavat
+samalla aikaa kaikin voimin tehdäkseen tyhjäksi hänen elämäntyönsä --
+Dagbladin! Muuta hän ei ole saanut aikaan ja kurjaa on, että sen oma
+ystäväpiiri katsoo tarpeelliseksi tehdä voitavansa saadakseen toisen
+lehden sijaan, missä siis on hänen suuruutensa?"
+
+(Uudenvuodenaattona). "Rakas Betty! Kiitos, rakas uskollinen ystäväni,
+kaikesta ystävyydestä ja hellyydestä tänä vanhana vuotena. Muutamien
+tuntien päästä se iloineen ja suruineen kaatuu hautaansa. Mitä
+vanhemmaksi tulee, sitä lukuisampia tuntuvat jälkimäiset olevan, mutta
+se kai tulee siitä, että ne tulevat yhä raskaammiksi kantaa, sitte kun
+nuoruuden kevyt mieli ja valoisat toiveet ovat hävinneet." -- --
+
+"Vanha vuosi on meillä päättynyt hyvin huolestuttavasti! Kaarlo on koko
+syksyn ollut huononlainen ja Pietarista hän palasi lauantaina, ennen
+jouluaattoa, niin sairaana, että hän siitä asti on maannut. Omin voimin
+hän tosin tuli kotiin, mutta sen jälkeen hän ei ole voinut liikuttaa
+jalkojaan, ne ovat aivan hervottomat reumatismista. Eilen hän oli vähän
+parempi ja koetti liikuttaa niitä, mutta tänään hän on taas huonompi.
+Hän käyttää hieromista ja lämpimiä kylpyjä, mutta saadakseen hänet
+vuoteelta, täytyy meillä olla kolme miestä apuna. Hän on toki jotenkin
+hyvällä tuulella ja alistuvainen, mutta ymmärräthän kuinka epätoivoinen
+asema on. Viipurissa Böök alkoi sylkeä verta, mutta hän ei välittänyt
+siitä vaan oli liikkeellä, eikä lääkärikään siellä, paha kyllä,
+varottanut häntä. Verisuoni oli puhjennut, ja kun tulimme Pietariin
+kutsuimme tri Collanin, joka käski hänen olla mahdollisimman varovainen
+ja liikkumatta. Emme vielä tiedä, milloin hän voi esiintyä. Työ on
+seisahduksissa: Ahlbergin poissaolon tähden meni syksy niiden
+harjottamiseen, joiden täytyi ottaa hänen roolinsa. Nyt taas Böökin
+sairaus on estämässä työtä. Et voi ajatella kuinka pimeältä ja
+vaikealta kaikki näyttää. On kyllä väärin että näin vaikeroin suurista
+huolistamme, mutta olen niin kerrassaan alakuloinen, etten voi muuta.
+Vilho on yhä edelleen sairas eikä koskaan parane; hän on esiintynyt
+kolme kertaa tänä vuonna!" --
+
+(5/1). "Bettyseni! Kaarlo on tänään vähän parempi. Sitte kun viimeksi
+kirjoitin, on reumatismi noussut korviin asti, niin että hän ei ole
+voinut kääntää taikka liikuttaa päätään; toinen käsivarsi ja käsi ovat
+myöskin olleet kokonaan taudin vallassa. Nyt on pakotus vähennyt, ja
+hän tuntee voivansa paremmin. Kiitos ystävällisyydestäsi ajatella
+arpajaisia, mutta älä ryhdy siihen tänä vuonna. Teatterilla on vielä
+noin 20.000 mk viimeksi kerättyjä rahoja, siis täytyy sen tulla toimeen
+tämä vuosi ja tulevakin. Kaarloa varten yksityisesti ei käy laatuun,
+hän ei tahdo eikä voi vastaanottaa mitään semmoista. Kiitos kuitenkin,
+oma ystäväni, että aina ajattelet meitä." --
+
+Kuinka kauan Kaarlo makasi sairaana, sitä emme tarkoin tiedä. Vasta
+lähes kolme kuukautta myöhemmin (25/3) kirjoittaa Emilie: "Kaarlo on
+joka päivä liikkeellä ja johtaa työtä teatterissa. Tosin hän on vielä
+heikko, jalat ovat raskaat ja kädet kankeat ja taipumattomat, mutta
+tuskin voikaan toivoa, että hän tulee oikein terveeksi, ennen kun
+saamme kesälämpöä." Tästä päättäen oli tauti kestänyt kolmatta
+kuukautta. Siitä huolimatta olivat näytännöt seuranneet toinen toistaan
+tasaisessa jonossa, siitä saakka kun toisena joulupäivänä oli alotettu
+Sirkalla.
+
+Tammikuulla[48] esitettiin kaksi helsinkiläisille uutta kappaletta,
+nimittäin Leonarda kolme kertaa (10/1-14/1) ja Kastilian Juanna kuusi
+kertaa (24/1-4/2). Björnsonin etevä uudenaikainen draama ei
+Helsingissäkään saavuttanut sitä tunnustusta yleisön puolelta minkä se
+olisi ansainnut. Syy kai oli sama kuin Tukholmassa (kats. ylemp. s. 6),
+että se on liian hieno suurelle yleisölle. Esitystä ei kuitenkaan sovi
+syyttää, sillä se oli hyvä. Erittäin ovat mainittavat nti Avellan
+nimiroolissa ja nti Aaltola, joka Oogotina ensi kerran ja
+odottamattoman hyvästi näytteli suurempaa osaa. Kahta vertaa paremmin
+menestyi intohimoinen espanjalainen draama. Ei suinkaan sentähden että
+se olisi ollut runollisesti etevämpi, vaan sentähden että sen
+romanttis-historiallinen tausta ja asu, kaukainen etelämainen elämä
+jyrkkine ristiriitoineen, puettuna mitä taidokkaimpaan, jännittävään
+toimintaan, olivat paljo enemmän omansa herättämään tavallisen
+katsojakunnan mielenkiintoa. Sen lisäksi pääosa tarjosi nti
+Aalbergille, joka esitti sen mestarillisesti, tilaisuutta osottaa uusia
+puolia luontaisesta kyvystään kuvata rajatonta intohimoa ja voimakkaita
+mielenkäänteitä.
+
+Helmikuulla tuli ensin Valapatto, jossa Leino oli astunut Vilhon sijaan
+ja näytteli sangen etevästi Mathias Fernerin, ja sen jälkeen 14/2 uusi
+kappale, N. Salon suomentama rva A. Ch. Edgrenin 3-näytöksinen
+_Keijukainen_. Samoin kuin Noorassa, kuvataan siinäkin miten
+perhosluontoinen rouva herää vakavampaan elämänkäsitykseen, joskin
+sentään lähemmin liittyäkseen mieheensä eikä lähteäkseen kotoa. Nti
+Aalberg oli oivallinen pääosassa, samoin kuin Avellan kreivinnana, ja
+muutkin täyttivät paikkansa, ja yhteisnäytteleminen oli vallan hyvä,
+mutta kuitenkin meni näytelmä vain kolme kertaa -- vähäinen tulos
+paljosta vaivasta. Seuraavina viikkoina esitettiin Murtovarkaus kaksi
+ja Regina von Emmeritz neljä kertaa, joista näytännöistä mainittakoon,
+että edellisen ohella _Filip Försten_ (21/2) suoritti erinäisiä
+laulunumeroita sekä että jälkimäisen ensimäinen näytäntö (2/3)
+annettiin Ida Aalbergin hyväksi ja senvuoksi oli laadultaan
+juhlantapainen. Silloin luultavasti Z. Topeliuksessa heräsi ajatus,
+joka tuli ilmi pari viikkoa myöhemmin (18/3) kun Minna Canthin uutta
+näytelmää näyteltiin kolmatta kertaa. Sinä iltana näet Reginan tekijä
+antoi nti Aalbergille muistolahjan, kultaisen kruununmuotoisen
+rintakoristeen, johon oli sovitettu miekka kaiverrettuine
+kirjoituksineen: "Ruhtinatar Reginalle" -- runoilijan kiitos siitä
+taiteellisesta tavasta, millä näyttelijätär oli tulkinnut hänen
+luomansa. -- Toinen resetti-ilta oli 9/3 Vilholla, jonka, lääkärin
+neuvosta, oli lähteminen Görbersdorfiin, tuonne rintatautisten
+tunnettuun parantolaan. Itse hän ei kuitenkaan kyennyt esiintymään.
+Ohjelmassa oli m.m. Molièren Lääkäri vastoin tahtoansa, ja siinä
+näytteli ensi kerran suurempaa koomillista roolia Adolf Lindfors, joka
+oli Vilholta perivä muutkin sentapaiset tehtävät. "Hän onnistui hyvin,
+ja yleisö, joka tuskin hetkeäkään taisi nauruansa pidätellä, osotti
+mieltymystään huutamalla hänet useampia kertoja esille joka näytöksen
+jälkeen" (U. S.).
+
+Jo seurueen ollessa Kuopiossa oli Minna Canthin uutta näytelmää
+_Roinilan talossa_ ruvettu harjottamaan, mutta työ jäi silloin
+keskeneräiseksi, syystä kun teosta vielä oli korjattava. Lokakuun 18 p.
+tekijä kirjoittaa Bergbomille: "Vihdoin ja viimein olen saanut
+vähän rakkauden kuohua Annalle ja Maunolle", ja hän lähettää
+käsikirjoituksen. Mutta ei näytelmää esitetty Viipurissakaan, missä
+teatteri oli siihen aikaan, vaan tuli ensi-ilta vasta Helsingissä 14/3.
+Murtovarkauden herättämä mieltymys sai yleisön uteliaisuudella
+odottamaan tätä uutta kansannäytelmää, ja ilolla se havaitsi siinä
+saman raikkaan maalaisilman kuin edellisessä. Näyttelemistä sanottiin
+hyväksi ja sujuvaksi, vaikkei kaikki esiintyjät olleetkaan yhtä
+tyydyttäviä. Böök, joka pitkän ajan päästä jälleen kykeni näyttämölle,
+oli kerrassaan etevä uljaana pohjalaisena, Maunona, nti Hacklin
+niinikään viehättävä Ellinä ja nti Stenberg hyvä Leenana; sitä vastoin
+Ida Aalberg "ei ollut oikealla alallaan" Annana eikä rva Aspegren
+oikein luonnistunut Sannana. -- Tekijä saattoi kuitenkin olla
+tyytyväinen ei ainoastaan näyttämölliseen menestykseen, sillä kappale
+meni keväällä kaikkiaan viisi kertaa, vaan rahalliseenkin. Teatterilta
+Minna Canth sai 300 mk ja sen lisäksi Suomalaisen Seuran palkinnon 640
+mk parhaimmasta tällä näytäntökaudella esitetystä suomalaisesta
+alkuteoksesta, jonka palkintotuomarit (F. Perander, B. F. Godenhjelm,
+E. Aspelin, K. Bergbom ja V. Löfgren) yksimielisesti hänelle
+määräsivät. Kirjeessä Bergbomille 11/5 rva Canth pukee kiitoksensa
+näihin sydämellisiin sanoihin:
+
+"Mitä sanoisin, hyvä Tohtori, rahalahjoista, jotka minulle lähetitte?
+Olen niin hämilläni, etten osaa sanoa yhtään mitään. Tuo suuri menestys
+hämmästyttää minua, melkein pelkään sen seurauksia. Hartaimmat
+kiitokseni, hyvä Tohtori! Jos edespäin voisin jotakin parempaa toimeen
+saada, kuinka onnellinen silloin olisin."
+
+Huhtikuulla tuli toisia uutuuksia. Kuopiosta peräisin oli samoin kuin
+edellinen näytelmä, 1-näytöksinen huvinäytelmä _Tätä nykyä_, jonka
+tekijä oli Pio Talmaa (rva Elisabeth Stenius). Painamatta jäänyt
+kyhäelmä oli aineensa puolesta kylläkin harvinainen, siinä kun
+kosketeltiin ajan puolueriitoja. Kesällä kerääntyy maalaiskartanoon
+sukulaisia, joista yksi, pohjalainen maisteri, on ankara, oikea
+K.P.T-läinen fennomaani, toinen, liberaalinen tohtori, on puhdasverinen
+dagbladilainen, kolmas, vastaleivottu ylioppilas, mitä kiivain viikinki
+j.n.e. Nämä törmäävät toisiansa vastaan, jopa niin tulisesti että
+pohjalainen läimäyttää uusmaalaista serkkuaan korvalle, mutta kaikki
+päättyy vihdoin rauhaan, ja fennomaaninen maisteri saa talon tyttären
+omakseen. Kappaleen juoni oli yksinkertainen ja puolueolojen kuvaus
+viatonta laatua, mutta vaikkei tekijä pyrkinyt korkealle eikä syvälle,
+olivat katsojat toki huvitettuja. Ennen muita kiitettiin Weckmania
+keltanokkana ja Salaa liberaalina. Pikku näytelmä meni kolme kertaa.
+
+Uusi Helsingissä oli myöskin 13/4 ensi kerran esitetty Venetian
+kauppias. Tämä toinen Shakespearen näytelmä suomalaisella näyttämöllä
+herätti tuskin vähempää juhlatunnelmaa kuin Romeo ja Julia kaksi vuotta
+ennen; se meni neljä kertaa peräkkäin. Menestys riippui tällä kertaa
+paremmin oivallisesta yhteisnäyttelemisestä ja näyttämöllepanosta kuin
+yksityisten näyttelijäin taiteesta. Karnevaliyö gondoleineen,
+serenadeineen ja riehuvine naamiojoukkoineen, samoin kuin
+kuutamokohtaus Belmontin puistossa, Portian juhlasali j.n.e. antoivat
+laitoksiin nähden enemmän kuin oli osattu odottaa. Yksityisistä osista
+näyteltiin Shylock ja Portia etevimmin. Leino oli voimakas ja
+luonteenomainen ja hänen mahtavassa ulkonaisessa olennossaan oli
+jotakin, joka sai ajattelemaan langennutta patriarkkaa. Esityksen
+huippukohdat olivat kohtaukset Tubalin kanssa ja oikeuden edessä,
+joissa koronkiskurin intohimo nousee korkeimmilleen. Niissä Leino
+merkillisellä kyvyllä käytti lahjojaan, saavuttamatta kuitenkaan
+korkeinta kantaa, jossa yksityispiirteiden tarkotus kerrassaan katoaa
+kokonaisuuteen. Nti Avellanin Portia oli yhtä huolekas kuin taidokas
+käsityksen ja esityksen puolesta ja nousi korkeimmilleen tuomiosalissa,
+missä hänen, koettaessaan lepyttää julmaa juutalaista, onnistui saada
+sydämen ääni kuuluville. Muista ansaitsevat mainitsemista Böök
+suruttomana, ritarillisena Bassaniona ja Lindfors hullunkurisena
+Lancelot Gobbona.
+
+Saman kuun lopulla oli vielä kotimainen premiääri, kun 25/4 näyteltiin
+E. I. Roinin 3-näytöksinen draama _Valansa rikkojat_. Ensi-iltana oli
+huone täysi ja katsojat hyvin suosiollisia, mutta kahtena seuraavana
+oli yleisö vähälukuinen ja laimea. Itse asiassa kypsymätön nuoruuden
+teos ei ansainnutkaan sitä kiitosta, jonka ystäväkritiikki sille ensi
+hetkellä soi. Jos tekijä olisi tyytynyt alkuaiheeseensa, jona kai on
+pidettävä Savon jääkärien kapinoiminen lakkaamattoman peräytymisen
+johdosta 1808-09 vuoden sodassa, niin hän ehkä olisi saanut eheää ja
+vaikuttavaa aikaan, mutta kun hän yhdisti siihen Sprengtportenilaisen
+aatteen ja ennenaikaisia yhteiskunnallisia harrastuksia puhumatta liian
+monesta lemmenjutusta, tuli kokonaisuus kovin sekavaksi. Vaikka Bergbom
+tyystin huomasi kappaleen heikot puolet, pani hän paljon huolta ja
+vaivaa sen esittämiseen, siten kehottaakseen tekijää jatkamaan. Roinin
+draamallinen tuotanto päättyi kuitenkin siihen.
+
+Vapunpäivänä Anni Hacklin lauloi viimeisen kerran Laululintusena ja
+Saimaan rannalla ja 4/5 suosittu näyttelijätär esiintyi viimeisen
+kerran -- Ellinä Roinilan talossa -- s.o. viimeisen kerran teatterin
+jäsenenä. Huone oli täpösen täynnä, ja suosionosotukset mitä
+lämpimimpiä, niin teatterissa ja niin myöhemmin nti Hacklinin kunniaksi
+toimeenpannuilla illallisilla. Kohoamatta korkeampaan taiteellisuuteen
+oli nuori näyttelijätär luonnollisen raikkaalla, miellyttävällä
+esiintymisellään ja laulullaan herättänyt vilpittömän myötätunnon
+yleisössä, niin että se kaipaus, jolla nähtiin hänen eroavan, oli
+täysin teeskentelemätön. -- Tuskin viikkoa myöhemmin oli näytäntökauden
+viimeinen ensi-ilta: 11/5 näyteltiin K. W. Järnefeltin suomentama E.
+Scriben 5-näytöksinen draama _Adrienne Lecouvreur_, jonka nimiosa
+tarjoaa mainion tehtävän murhenäytelmä-näyttelijättärelle -- meillä Ida
+Aalbergille. Nuori tragediennemme kyllä ei luonut onnettomasta
+Adriennestä täysin ranskalaista, mutta silti ei suinkaan vähemmän
+inhimillistä kuvaa.
+
+Hän viehätti katsojaa, tämän kirjan tekijä arvosteli Valvojassa,
+ensiksikin neidollisella ja henkisellä ylevyydellä, joka yhdistettynä
+mitä arvokkaimpaan ulkonaiseen käytökseen erotti tämän rokokooajan
+näyttelijättären ympäristöstään, ja toiseksi ilmaisemalla
+hehkuvaa rakkauttaan sillä salaperäisellä sulolla ja naivisella
+hillitsemättömyydellä, jotka ovat ensi lemmen tunnusmerkkejä.
+Neljännessä näytöksessä, missä Adriennen tulee lausumalla Racinen
+säkeet ikäänkuin murskata kilpailijansa, hän myöskin vaikutti tunteen
+totuudella, mutta ei siten että hän olisi tavotellut sankarimaisuutta
+(jota kai runoilija on tarkottanut), vaan niin että väkisin hillitty
+itku värisytti hänen ääntänsä. Koko vaikean viidennen näytöksen nti
+Aalberg suoritti ihmeellisen kauniisti. Kuolemankohtauksen eri
+käänteet, myrkyn synnyttämä sekaannus ajatuksissa hurjaan
+mielipuolisuuteen saakka, selviäminen siitä ja ruumiinvoimien ja elämän
+sammuminen tulisissa tuskissa kuvattiin liikuttavan todellisesti ja
+taiteellisen eheästi ja niin että henkinen tuska aina oli pääasiana.
+Korkeimmalta kannalta arvostellen saattoi kai muistuttaa, että
+kokonaisuudelta puuttui tyyliä, joka aina pitää yleisluonnetta
+silmällä. Se johtui siitä että näyttelijättärestä joka yksityiskohdan
+todellisuus oli yhtä tärkeä, mutta täyttäen taiturimaisen tehtävän --
+sillä semmoinen tämä Rachelille kirjoitettu rooli on -- sydämensä
+hehkulla, hän teki enemmän kuin moni maailmankuulu näyttelijätär on
+tehnyt. Ida Aalberg näytteli roolin siihen tapaan kuin aikoinaan rva
+Emmy Achté Leonoran Trubadurissa (kts. II s. 161). -- Näytelmän
+loistavaan menestykseen myötävaikuttivat varsinkin nti Avellan --
+ruhtinatar de Bouillon, Leino -- Michonnet ja Böök -- Maurice kreivi.
+Adrienne Lecouvreur meni viisi kertaa, viimeisen kerran 24/5, jolloin
+nti Aalberg tuli erityisten suosionosotusten esineeksi, kun näet oli
+tietty, että näyttelijätär parin päivän päästä oli lähtevä pitemmälle
+ulkomaanmatkalle. Paitse runsasta kukkasadetta ja melkoista rahalahjaa
+kristallilippaassa sai hän laakeriseppeleen, jonka nauhoissa oli
+kirjoitus: "Ihanteiden ilmiloihtijalle, isänmaamme ikilemmitylle, Ida
+Aalbergille Suomen ylioppilailta".
+
+Kolme päivää myöhemmin 27/5 tapahtui keisari Aleksanteri III:n kruunaus
+Moskovassa. Päivää vietettiin juhlallisesti Helsingissäkin ja koko
+maassa. Suomalaisessa teatterissa oli juhlanäytäntö, jossa esitettiin:
+Keisarihymni ja Maamme (sekakööri) sekä niiden välissä tilapäärunoelma
+(nti Avellan) ja vihdoin Venetian kauppias. -- Näytännöt päättyivät 3%,
+jolloin ensi kerran näyteltiin Vilhon suomentama Molièren _Luulosairas
+_(Pesonen nimiroolissa ei onnistunut).
+
+Niinkuin ennen on kerrottu, _Vilho_ lähti maaliskuulla Schlesian
+Görbersdorfiin. Huhtikuun 1 p. hän kirjoittaa Bergbomille tulleensa
+perille, yhdentoista päivän jälkeen, luullen usein nääntyvänsä tielle.
+Myöhemmin hän valitti ikävää, mutta virkistyi kuitenkin niin että aikoi
+käydä Budapestissä Szinnyeitä tapaamassa. Siihen lääkäri ei kuitenkaan
+antanut suostumustaan, hän 14/5 kertoo Wahlströmille, lisäten: "En
+tiedä lieneekö hänen kieltonsa varsin tieteellisesti perusteltu, sillä
+minä olen jo ainakin sen verran miehistynyt, että olen ruvennut
+jyrkillä vuorenrinteilläkin kiipeilemään, josta oikein ylpeilen
+itsekseni. -- Sano Bergbomille, että mielessäni rupee jo tuntumaan
+siltä kuin että vielä tänä vuonna olisin mies astumaan näyttämölle."
+Toisin oli kuitenkin sallittu, kymmenen päivää myöhemmin, toukokuun 21,
+hän heitti henkensä.
+
+Kun kuolemansana saapui, ei se suuresti hämmästyttänyt ystävä- ja
+toveripiiriä, joka tiesi kuinka hänen terveytensä oli aikoja sitten
+uurrettu. Että hän kesti niinkin kauan, jopa jaksoi miltei viimeiseen
+saakka tehdä työtä ja edistyä taiteessaan, sen selittää hänen sielunsa
+ja ruumiinsa alkuperäinen voima. Nuorena hän näet oli, vaikka kooltaan
+pienenläntä, väkevistä väkevin. Vaasan koulun ylimmällä luokalla hän
+herätti ihmettelevää kunnioitusta poikamaailmassa, kun hän eräässä
+tavallisessa kahakassa koululaisten ja katupoikien välillä, seisoen
+muutamalla kaupungin palon jälkeen autioksi jääneellä korkealla
+kivijalalla yhdellä kädellä heilutti samankokoista vihollista kuin hän
+itse kivijalan ulkopuolella pudottamatta häntä katuun. Miten tarmokas
+hänen henkensä oli, sen todistaa hänen näyttelijäuransa, hänen
+rohkeutensa ensimäisenä antautua sille ja lannistumaton intonsa, millä
+hän luopuen virkamiehen varmasta asemasta liittyi Bergbomiin sittekin,
+kun hän jo kerran oli toiveissaan peräti pettynyt. Teatterin
+alkuvuosina, jolloin oopperan toimiessa Helsingissä puheosaston täytyi
+kierrellä maaseuduilla, oli Vilhon sekä taiteelliseen kokemukseen että
+yleiseen sivistykseen perustuva etevämmyys seurueen muihin jäseniin
+verrattuna erinomaisen tärkeä yrityksen menestymiselle. Mistä olisikaan
+siihen aikaan alijohtaja saatu, jollei Vilho olisi kyennyt johtamaan
+seuruetta? On sanottu, että seurue maaseuduilla oli tarpeellista johtoa
+vailla, mutta silloin on tehty vääryyttä Vilholle. Hän kyllä ei ollut
+Bergbomin vertainen, mutta hänen taiteellinen ja isänmaallinen
+harrastuksensa oli alati lämmin ja puhdas, ja seurueen jalommissa
+jäsenissä hän kehitti samaa henkeä. Ilman hänen uutteraa toimintaansa
+olisi teatteri tuskin noiden seitsemän oppivuotensa jälkeen ollut niin
+valmis kuin se todellisuudessa oli, ja sentähden sanotaankin U. S:n
+muistosanoissa oikeudenmukaisesti, että Oskari Vilho Kaarlo Bergbomin
+rinnalla on Suomen sivistyshistoriassa mainittava Suomalaisen teatterin
+perustajana.
+
+Samassa kirjoituksessa luetaan seuraava, Kaarlo Bergbomin tekemä
+henkevä luonnekuvaus Vilhosta taiteilijana:
+
+"Totuutta Vilho koko sydämensä voimalla ennen kaikkea haki
+taiteessansa, ja hän sitä löysikin. Hän ei milloinkaan lausunut sanoja,
+jotka eivät ajatusta osottaneet, ei käyttänyt liikuntoja, jotka vaan
+olisivat tarkottaneet ulkonaista koreilemista, eikä liikutuksia, joiden
+takana ei ollut tunteita. Aina kappale elämätä ilmestyi katsojalle
+hänen luomissaan henkilöissä. Ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita
+eikä viehättäviä: ääni heikko, vartalo vähäpätöinen, kasvot
+jokapäiväiset. Mutta henkinen voima ja terävä ymmärrys taistelivat
+voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan. Romantillisen draaman
+sankareja varten hänessä ei ollut kylläksi monivärisyyttä, Schillerin
+leveätä paatosta hän pikemmin ihmetellen pelkäsi kuin suosi; mutta
+missä sielutieteellinen analysi oli pääasiana, taikka missä huumori
+samalla kertaa nauraa ja itkee ihmisluonteen heikkouksia, siinä Vilho
+oli omalla alallaan, siinä hän tiesi yhdistää todellisuuden ja taiteen
+vaatimukset suurenmoiseen vaikutukseen. Missä hänen kykynsä rajat tai
+esteettinen vakaumuksensa eivät sallineet hänen seurata tekijää, hän ei
+milloinkaan teatterikujeilla koettanut laajentaa piiriänsä. Hän oli
+mieluummin kuiva kuin valheellinen. Yleensä hän ei rakastanut liian
+jyrkkiä piirteitä henkilöissään, hän koetti aina tehdä ihmisensä niin
+inhimillisiksi kuin mahdollista. Piispa Nikolaan fantastista
+symboliikkaa, Mathias Fernerin kolkkoa uskonvimmaa, hulluutta
+Harpagonin intohimossa hän laimensi tai sysäsi syrjään; mutta kuinka
+kammottavan eläväksi Vilho kuitenkin teki tuon kuolevan ukon, tuon
+tunnonvaivoihinsa sortuneen isän, tuon onnettoman saiturin! Vilho teki
+henkilönsä mielellään rakastettaviksi, aina säälittäviksi. Hänen
+realisminsa ei tiennyt mitään tuosta kylmästä julmuudesta, jolla useat
+nykyajan taiteilijat paljastavat ihmisheikkouden haavat."
+
+"Vilho oli suomalainen taiteilija; hän rakasti suomalaista isänmaataan
+ja suomalaista taidettansa palavasti. Ne olivat hänelle jotain
+yhteistä. Hänen korkeampi käsityksensä nauroi tuolle taiteellisen
+puolisivistyksen lörpötykselle, jonka mukaan taide muka on
+kosmopoliitta. Hän tiesi että suomalaisen taiteilijan korkein
+kunnianhimo on oleva: luoda suomalaisia henkilöitä. Hänen Topiaksensa,
+Aapelinsa, Zakeuksensa y.m. ovat kauniita todistuksia siitä. Vilhoa voi
+syystä sanoa suomalaisen näyttelijätaiteen perustajaksi. Mitä nuoressa
+teatterissamme siinä kohden on omituista, se on paraasta päästä
+luettava hänen ansioksensa."
+
+"Toverina hän oli hyvin rakastettu suoran, rehellisen, sydämellisen
+luonteensa tähden. Vihamiestä hänellä ei ollut."
+
+Vihdoin on muistettava, että Vilho kirjailijanakin on tehnyt työtä
+teatterin hyväksi. Tosin hän ei luonut mitään alkuperäistä, mutta hän
+suomensi eri kielistä useita huvinäytelmiä, niinkuin ylempänä eri
+paikoin on mainittu. -- Vilho ei saanut viimeistä leposijaansa isänmaan
+povessa, vaan vieraassa maassa, missä kuolema hänet saavutti.
+
+Tämänkin vuoden lopputulos oli hyvänlainen, sillä vajaus teki 11,380
+mk, se on kolmatta tuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koska
+arpajaisrahoja oli käytetty ainoastaan 8,200 mk eikä (entisiä)
+kannatusrahoja enemmän kuin 550, on ansio tuloksesta näytäntöjen. Niitä
+annettiin 30 enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulot olivat kuitenkin
+melkein yhtä hyvät, nimittäin 630:03 iltaa kohti.
+
+Edellisen yhteydessä on mainittava, että neiti _Emmy Chydenius_[49]
+5/9 1882 ilmotti Emilie Bergbomille lahjottavansa teatterille 6,000 mk,
+jonka summan hän aikoinaan oli lainannut sille ja joka luettiin
+laitoksen "vanhoihin velkoihin", kuitenkin sillä ehdolla että hänelle
+maksettaisiin niistä korkoa niin kauan kun hän eli. Jalomielisen
+lahjotuksen lähin merkitys oli siinä, että Kaarlo ja Emilie
+vapautettiin velan maksamishuolesta; mutta sittemmin kun lahjottaja oli
+kuollut 29/12 1883, johtokunta päätti että teatterin tuli suorittaa
+tämä summa, ja oli se säilytettävä "Emmy Chydeniuksen rahastona",
+josta korot käytettäisiin apurahoina opintomatkoille lähteville
+näyttelijöille. Päätös pantiinkin viipymättä toimeen, ja monen
+taiteilijan matkaraha on jo saanut pienen lisän näistä koroista.
+
+Nti Chydeniuksen lahjotus oli nähtävästi lähinnä aiheutunut niistä
+puuhista, jotka johtivat siihen että Bergbom-sisarukset tänä
+näytäntökautena viimeinkin pääsivät vapaaksi noista "vanhoista
+veloista". Huhtikuulla 1882 A. Almberg oli pyytänyt Emilie Bergbomilta
+luettelon jälellä olevista veloista. Kiittäen häntä siitä että hän
+"täydellä todella" tahtoo nämä tiedot, Emilie kirjoittaa:
+
+"-- ei suinkaan ole ollut vähin kuorma surkeudessani, että olen
+tuntenut itseni niin täydelleen ystävieni ylenantamaksi ja
+poisheittämäksi. En voi sanoa kuinka minua vaivaa kosketella näitä
+asioita; mutta kuitenkin on niistä jokunen sana lausuttava. Se joka nyt
+lähinnä ahdistaa minua on 6,000 markan velka E. Chydeniukselle, sen
+tahdon maksaa ja olen maksava, vaikka rahat otettaisiin pilvistä.
+Minulla on tosin näinä kuukausina maksettavana 860 mk korkoja, mutta
+siihen on minulla eläkkeeni y.m. -- Työtäni teatterissa en ole koskaan
+tehnyt rahan edestä, ja pelkkä ajatus ottaa siitä maksua on vaivannut
+minua. Kumminkin minä, kun viimein sain arpajaisrahoja velkojen
+lyhentämiseksi, kuittasin 5,600 mk 4 vuoden palkkana, ja kun hädällä ei
+ole lakia, olen miettinyt että taas kesäkuulla saisin jonkunlaisen n.s.
+palkan tämän vuoden työstäni sekä samalla edeltäkäsin alkavasta
+näytäntövuodesta; mitä vielä puuttuu olen koettava hankkia toisella
+tavalla." --
+
+Velat tekivät vielä kaikkiaan Smk 37,140; mutta ne vähentyivät
+melkoisesti ensiksikin nti Chydeniuksen mainitun lahjotuksen ja
+Bergbom-sisarusten tädin, tohtorin rouva _Sofie Sanmarkin_ lahjotuksen
+kautta, joka jälkimäinen teki 10,000 markkaa. Edelleen annettiin
+teatterin puolesta Emilie Bergbomille "palkkana" kahdesta vuodesta
+(1881-83) 4,000 mk, lisäksi saatiin kahdella Kaarlo Bergbomin hyväksi
+toimeenpannulla näytännöllä 5,140 (Helsingissä 22/5 1882 4,140 ja
+Viipurissa 3/12 s.v. 1,000), ja loput kerättiin keväällä 1883 teatterin
+lähempien ystävien kesken. -- Näin oli siis vihdoinkin kuoletettu tuo
+raskas velkakuorma, joka keväällä 1877, olojen pakosta (kts. II, s.
+355), oli jätetty Bergbom-sisarusten kannettavaksi. Mitä huolia ja
+tuskia se oli tuottanut varsinkin Emilielle, sen voimme vain aavistaa,
+sillä ken olisi niiden historian kirjoittanut. Ote hänen kirjeestään
+Almbergille sisältää kuitenkin paljo niin selvissä sanoissa kuin rivien
+välissäkin.
+
+Näytäntöjen luku nousi 122:een ja annettiin niissä: 10 kertaa
+_Kyökissä_; 9 _Murtovarkaus, Regina von Emmeritz_; 8 Parisin veitikka,
+Noora, Mustalaiset, Kastilian Juanna; 7 _Saimaan rannalla_, Venetian
+kauppias; 5 _Kihlaus, Roinilan talossa_, Naimapuuhat, Leonarda, Työväen
+elämästä, Laululintunen, Adrienne Lecouvreur; 4 _Amalia ystävämme_,
+Pikku eversti, Jane Eyre, Lääkäri vastoin tahtoansa, Sirkka; 3
+_Sotavanhuksen joulu, Tätä nykyä, Valansa rikkojat_, Nyrnbergin nukki,
+Jeannetten häät, Keijukainen; 2 Ensi lempi, Adelaida, Taiteen
+harrastuksesta, Riita-asia, Don Cesar de Bazan, Isännätön talo,
+Kavaluus ja rakkaus, Valapatto; 1 _Lea, Nummisuutarit, Pormestarin
+vaali, Kallaveden rannalla, Daniel Hjort_ (II, 1), _Setä, Mestarin
+nuuskarasia, Kosijat_, Kotimatkalla, Remusen kotiripitykset,
+Taistelujen välillä, Luulosairas.
+
+Näistä 47 kappaleesta oli 18 kotimaista ja 9 uutta.
+
+
+
+
+XII.
+
+Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.
+
+
+Kaarlo Bergbom, joka ei vielä ollut vapaa talvisen tautinsa
+seurauksista, oli jo toukokuun lopulla lähtenyt ulkomaille. Hänen
+päämääränsä oli oikeastaan Norjan Sandefjord, jossa hän jo kerran ennen
+oli kylpenyt, mutta ennen kun hän sinne pysähtyi, tahtoi hän tehdä
+kiertomatkan nähdäkseen jotakin uutta teatterimaailmassa. Tukholmassa
+hän kävi Winterhjelmillä, jotka olivat muuttaneet sinne Kristianiasta,
+ja jatkoi sitte samana päivänä Kööpenhaminaan. Siellä näkemistään hän
+kirjoittaa (Dresdenistä 3/6):
+
+"Sain erittäin hyvän käsityksen Holger Drachmannin uudesta näytelmästä
+Strandbyfolk. Kun ei meillä Mustalaisten jälkeen ole ollut ainoatakaan
+kelvollista ulkomaalaista kansannäytelmää, ottaisin sen mielelläni,
+mutta epäilen, eikö meidän köyhät näyttämölliset laitoksemme hävitä
+illusionia. Koristukset eivät olisi kovin vaikeita, mutta
+valaistustehot ovat sitä arveluttavampia. Raikas, terve henki huokuu
+tästä Drachmannin runoelmasta. Muutamat kohtaukset ovat ihastuttavia;
+sommittelu on löyhä ja loppu jotenkin laimea. Olisin suonut, että Ida
+Aalberg olisi nähnyt rva Henningsin maalaistyttönä, niin hän olisi
+nähnyt kuinka _sivistynyt_ taiteilija suoriutuu semmoisista tehtävistä.
+Siinä oli ihmeellinen runouden ja realismin yhteensulatus. Hän on
+verrattomasti edistynyt sitte kun viimeksi näin hänet. Muutenkin
+näyteltiin kappale sangen hyvin. -- Valitettavasti olin vähemmän
+onnellinen muina päivinä Kööpenhaminassa. Vanhanlaatuinen, jotenkin
+sisällyksetön Picardin komedia ja hyvin laiha Farinelli-näytäntö
+toisena ja ihan kelvoton Mykkä-oopperan esitys toisena."
+
+Berlinissä Bergbom näki Wilhelm Tellin ja Erckmann-Chatrianin uuden
+draaman Die Rantzau (Les Rantzau), jota hän piti liian pitkäveteisenä
+ja sentimentalisena ja teknillisestikin heikkona otettavaksi meidän
+ohjelmistoomme. Dresdenissä oli tarjona mieltäkiinnittäviä Shakespearen
+englantilaisten kuninkaandraamain esityksiä. Dingelstedt Weimarissa
+toimitti ensiksi kaikki nämä draamat näyttämölle yhdessä jaksossa.
+Sitten uudistettiin koe Berlinissä, Wienissä, Münchenissä ja muualla,
+nyt viimein Dresdenissä.
+
+"Olen nähnyt kaksi osaa Henrik VI:tta, ja tänä iltana tulee Richard
+III. Luonnollisesti on mielenkiinto enemmän kirjallista kuin
+näyttämöllistä laatua, mutta kumminkin olen viehättynyt. Esitys osottaa
+huolellista tutkimusta ja hyvää tahtoa, vaikka tietysti ei saavuteta
+sitä jättiläismittaa, joka on näille hurjille hahmoille omituinen."
+
+Kun eräs huviretki Dresdenistä Berliniin salli tehdä matkan kolmannella
+osalla tavallista matkarahaa, Bergbom vielä palasi jälkimäiseen
+kaupunkiin, nähdäkseen siellä ilmotetut näytelmät Orleansin
+neitsyt ja Paljo melua tyhjästä -- "molemmat tulevan vuoden
+ohjelmistokappaleita".[50]
+
+"Neitsyeen näyttämöllepano oli suurenmoinen, ja se meni hyvin. Siinä
+panin huomiooni yhtä ja toista. Haamukohtaus oli pyyhitty ja se oli
+minulle hyvä viittaus, sillä se on aina tuntunut minusta häiritsevältä.
+Nähdessäni Paljo melua tyhjästä opin myöskin. Näyttämöä varten tehty
+laitos näytelmästä on meillä oleva käytännöllisempi kuin Berlinissä.
+Kaikki on muuten kovin vanhaa Schauspielhausissa -- siinä on jotain
+vanhentuneen akateemista, epämodernia, elotonta; joko se sitte riippuu
+siitä että nykyaikainen draamallinen kirjallisuus uhrataan klassillisen
+edestä taikka ensi luokan kykyjen puutteesta -- varmaa on että tarmokas
+uudistus on pakottavan tärkeä. -- Tein mieltäkiinnittävän kirjallisen
+tuttavuuden uudessa draamakirjailijassa Ernst von Wildenbruchissa,
+jonka draamat ostin. Se on Roini -- semmoisena kuin hänen pitäisi
+olla (!). Eloisuutta, nuoruutta, voimaa, lentoa, mutta valitettavasti
+heikkoa luonnekuvausta. Aion ottaa jonkun niitä, sitte kun olen
+ennättänyt neuvotella asiasta sinun kanssasi. Kahden toiminta on
+1813-14 ja isänmaallisen innostuksen tulistuttama -- Der Mennonit ja
+Väter und Söhne. Der Mennonit on helpompi esittää, Väter und Söhne
+sydäntäkouristavampi. Kun ei siinä vain olisi niin ylinäkemätön paljous
+univormuja! Minä lainasin ne (draamat, ei univormut!) Roinille [joka
+oleskeli Berlinissä]. -- -- Tämän vuoden oikea ohjelmistokappale on
+ollut Schönthans Der Schwabenstreich, jonka myöskin olen ostanut.
+Jotenkin tusinatavaraa -- mutta minulta puuttuu kerran kaikkiaan kyky
+oivaltamaan tämänlaista koomillista." --
+
+Dresdenissä Bergbom näki vielä näytelmät Elämä on unelma ja Racinen
+Athalie ("jossa vanha Bayer oli verraton"). Elämä on unelma annettiin
+toisenlaisessa muodossa kuin hän ennen oli nähnyt; se oli parempi sen
+kautta ettei siinä oltu "niin armottomasti karsittu Calderonin upeaa
+lyriikkaa" kuin tavallisessa Westin laitoksessa. Kun näytelmä otetaan
+meillä esitettäväksi (Sala oli luvannut kääntää sen), olisi
+dresdeniläinen laitos hankittava.
+
+Wienissä oli niinikään paljo hyvää nähtävänä.
+
+"Muun muassa sydämeen tunkeva esitys Calderonin Zalamean tuomarista.
+Luulen että se on hyvä rooli Leinolle. Muuten näin jotenkin hutiloidun
+Orleansin neitsyeen näytännön sekä Shakespearen englantilaisia
+draamoja. Ne annetaan suuressa oopperassa. Laitosten puolesta mitä
+tyylikkäintä olen nähnyt. Esityskin oli hyvä, vaikka Sonnenthal oli
+poissa (sairaana). Sitä paitse näin Rosvot (Levinsky voittamaton Franz
+Moorina) ja Deborahn, johon ei edes Wolter kyennyt galvanoimaan henkeä
+-- ei ainakaan minun mielestäni."
+
+Wienistä Bergbom matkusti Müncheniin, toivossa saada nähdä
+Meiningiläiset; mutta kun hän sai tietää, että heidän vierailunsa
+tapahtuisi vasta heinäkuulla, päätti hän lähteä paluumatkalle. Muutamia
+päiviä nautittuaan Münchenin taidekokoelmista ja sen elämästä yleensä,
+sillä Bergbom oli, niinkuin ennen on kerrottu, erittäin mieltynyt tähän
+kaupunkiin, hän suuntasi matkansa Kööpenhaminaan ja sieltä Norjaan.
+Kööpenhaminassa oli silloin taidenäyttely, joka ei viehättänyt häntä:
+"Kronbergin Kleopatra, josta on niin paljo melua tehty, oli minusta
+niin Makartilaisesti -- sieluton kuin mahdollista. Muutoin maisemia
+ilman tunnelmaa ja laatukuvia ilman huumoria -- arvattavasti hyvin
+mieltäkiinnittäviä maalaajille." Sandefjordiin Bergbom tuli heinäkuun
+ensi päivinä.
+
+Sillä aikaa kun Kaarlo kirjoittaa kaksi tai kolme kirjettä, kirjoittaa
+Emilie kolme kertaa niin monta. Hän on hyvin levoton ja kysyy alinomaa
+kuinka veljen terveyden laita oli, ja Kaarlo taasen enimmäkseen unohtaa
+puhua siitä. Ainoastaan kerran hän tyynesti ja alistuvaisesti
+kirjoittaa käsistään, jotka vielä olivat kankeat reumatismista: "Olen
+koko ajan voinut hyvin, mutta huomaan että, jollen nyt saa sormiani
+pehmeiksi, niin jäävät ne kyllä jäykiksi koko iäkseni, sillä
+hieromisesta ja voimistelusta huolimatta ovat ne ylipäätään samallaiset
+kuin kolme kuukautta sitten. Jolleivät tule pahemmiksi, niin tulen kai
+niillä toimeen -- mutta tietysti ne huononevat."
+
+Ottakaamme Emilienkin kirjeistä muutamia tietoja: Kruunausnäytäntö oli
+tuottanut lähes 500 mk, mutta Ruotsalaisessa teatterissa oli näytäntö
+sinä päivänä ja seuraavana pyhänäkin peruutettu väen puutteesta. --
+Oppilaitten koenäytäntö oli ollut ikävä; ainoastaan _Emil Falck_ teki
+hyvänlaisen vaikutuksen, vaikka rooli oli sopimaton. Hänet otetaan
+koetteeksi.[51] -- Ida Aalberg oli saanut valtiolta 1,000 mk
+matkarahaksi, eikä 2,000, niinkuin oli pyytänyt. Nähtyään Sarah
+Bernhardtin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa hän oli asettunut Emsiin
+hoitamaan terveyttään. Sieltä hän aikoi heinäkuun keskivaiheilla lähteä
+Parisiin. Ruotsalaisissa sanomissa kerrottiin, että hän paluumatkallaan
+oli esiintyvä kuninkaallisessa teatterissa "soinnukkaalla
+suomenkielellä". Helsingin Ruotsalaisen teatterin puolelta oli hänelle
+taas tarjottu 10,000 mk. -- Rovasti Öhqvist Pietarissa kuoli
+heinäkuulla. Hän oli ollut Suomalaisen teatterin uskollinen ystävä ja
+tuki siellä, eikä, Emilien mielestä, seurueen enää kannattaisi sinne
+lähteäkään. -- Kesä oli Suomessa erinomaisen kaunis ja elämä
+Helsingissä niin hiljaista ja kuollutta, että Emilie oikein mielellään
+lähti Kuopioon, johon seurue oli kokoontuva 24/7. Rva Canth oli
+(viipurilaisen) "Elias Lönnrotin" kapteenilta, Grundströmiltä,
+hankkinut seurueen jäsenille vapaan matkan Lauritsalasta Kuopioon --
+"on hyvin hauskaa silloin tällöin tavata ystäviäkin".
+
+Heinäkuun 27 p. Emilie tuli _Kuopioon_, jossa rva Canth jo keväällä oli
+tarjonnut hänen asuttavakseen saman huoneen, joka ennen oli ollut
+Kaarlolla. Nämä lahjakkaat naiset tapasivat nyt ensi kerran toisensa,
+ja läheinen ystävyys rakentui heidän välilleen, jonka todistuksena on
+runsas kirjeenvaihto.[52] Siitä näkee, että Minna Canth uskoo
+Emilielle, samoin kuin Kaarlollekin, kaikki harrastuksensa ja
+mielenliikutuksensa, ja että sisarukset suovat hänelle sydämellisen
+myötätuntonsa. Mitään myötävaikutusta taikka sanoisimmeko yhteistyötä
+sitä vastoin ei voinut tulla kysymykseen muualla kuin kirjallisella
+alalla, sillä Kaarlo ja Emilie olivat niin kokonaan kiintyneet
+teatteripuuhaansa, ettei heillä ollut aikaa eikä voimia muuhun. "Rva
+Canthista pidän paljon", Emilie kirjoittaa Kaarlolle 29/7, "kuitenkin
+ovat tätä nykyä miltei kaikki hänen ajatuksensa ja tunteensa
+kohdistuneet naisasiaan ja tulevaan sanomalehteen." Minna Canthin aie
+ruveta julkaisemaan "Naisten lehteä" ei toteutunut, ja siihen näyttävät
+sisarukset osastaan vaikuttaneen. Ainakin hän (19/4 1884) kirjoittaa
+siitä tähän tapaan:
+
+"Tiedättekö, minä olen sydämessäni kaiken talven ollut niin erinomaisen
+kiitollinen Tohtorille ja Emilielle siitä, että varotitte minua
+ryhtymästä tuohon Naislehden puuhaan. Se olisi suorastaan tappanut
+minut henkisesti ja ruumiillisesti. Olisin siinä taas kerran lyönyt
+pääni seinään, jota muuten olen pitkin elämääni tehnyt".[53]
+
+Naisasian harrastus oli saanut Minna Canthin valitsemaan entisestä
+kokonaan eroavan aiheen uutta draamaa varten. Hänellä oli nyt
+"Työmiehen vaimo" tekeillä, ja sen synnytystuskista ja -iloista
+sisältävät tämän ajan kirjeet paljo, mutta säästämme sen asian
+myöhemmäksi.
+
+Kun Emilie kirjoitti yllämainitun kirjeen Kaarlolle, olivat kaikki
+seurueen jäsenet, paitse Ida Aalberg, koolla ja hyvällä tuulella.
+Poikkeuksen teki vain Aspegren, jonka terveys oli huono. Kuopiossa
+liittyi seurueeseen, jo toukokuulla -- Minna Canthin välityksestä --
+otettavaksi hyväksytty, nti _Hilda Asp_.[54] Ei ainoastaan
+sivistyksensä ja kirjallisen kykynsä, vaan myöskin näyttämöllisten
+lahjojensa puolesta oli hän hyvä ja arvokas lisä teatterin voimiin;
+kumminkaan hän ei, niinkuin vastedes saamme nähdä, pitemmäksi aikaa
+jäänyt laitokseen. Sitä paitse otettiin niinikään Kuopiossa teatteriin
+ylioppilas _Kaarlo Edvard Frisk_,[55] jonka sanottiin hyvin menestyneen
+seuranäytännöissä. Hänen taiteilijanimensä oli _Kilpi_.
+
+Tavallisella tarmollaan Emilie ryhtyi johtajatoimeen. Vanhoja näytelmiä
+harjotettiin ja yksi uusikin, "puolalaisen Molièren" kreivi A. Fedron
+huvinäytelmä _Yksi ainoa tytär_ (jossa aatelinen tilanhaltija naittaa
+pois viisi tytärtään esittäen yhden kerrallaan ja sanoen sitä ainoaksi
+tyttärekseen ja perillisekseen) otettiin valmistuksen alaiseksi. Kun
+Preciosakin oli otettu ohjelmaan ja kööreihin oli vaikea saada herroja
+-- naisia oli riittävästi tarjona --, hän meni, saatuaan Kuopion
+pataljoonan musiikinjohtajalta kuulla että usealla aliupseerilla oli
+hyvä lauluääni, eversti Gahmbergin luokse hankkimaan näille lupaa
+avustaa teatterissa. -- Ensimäinen näytäntö oli l/8, ja meni silloin
+Valapatto, jossa tällä kertaa nti Avellan oivallisesti näytteli Vronia.
+Mahtava kappale teki muun muassa Minna Canthiin syvän vaikutuksen.
+Valapaton mentyä toisenkin kerran, annettiin elokuun kuluessa vielä
+kymmenen näytäntöä, joissa esitettiin Valansa rikkojat ja Preciosa,
+kumpikin kaksi kertaa, Sirkka ja Keijukainen, kumpikin yhden kerran, ja
+sen ohella pienempiä kappaleita, muun muassa vastamainittu uusi 29/8.
+Tämän premiäärin jälkeen, elokuun viimeisenä päivänä, Kaarlo tuli, ja
+Emilie lähti pari päivää myöhemmin Helsinkiin.
+
+Seurue viipyi Kuopiossa koko syyskuunkin -- viimeinen näytäntö oli
+4/10. Tällä aikaa annettiin m.m. Venetian kauppias kolme kertaa,
+Roinilan talossa ja Daniel Hjort kaksi ja Karkurit sekä elokuulla
+näytellyistä Preciosa ja Valapatto kumpikin vielä yhden kerran.
+Shakespearen näytelmä "esitettiin loppuun myydylle huoneelle (569 mk)
+ja herätti suurta mieltymystä. Se menikin eloisasti, ja vaikka
+laitokset olivat puutteellisia, oli toki viittailuja sentapaisiin".
+Roinilan talossa annettiin myöskin täysille huoneille (534 ja 535 mk)
+ja vastaanotettiin mitä vilkkaimmilla suosionosotuksilla, jaettuina
+näyttelijöille ja tekijälle yhtä runsaalla mitalla. Siinä esiintyi nti
+Aaltola Annana ja nti Asp Ellinä, josta Kaarlo kirjoittaa: "Hän
+näyttelee aika hauskasti, varsinkin missä ei sentimentalisuus tule
+kysymykseen". Karkuritkin näyteltiin jotenkin hyvälle (518 mk) ja
+innostuneelle huoneelle, mutta silti näytelmän osaksi tuli tuskin muuta
+kuin succés d'estime. "On olemassa kappaleita, jotka kun ne ensi kerran
+lukee tuntuvat vähäpätöisiltä, mutta jotka kasvavat harjotellessa ja
+sitten näyteltäessä esiintyvät aavistamattomassa valossa. Karkurit ei
+ole niitä; kenties toki toisen Tykon ja toisen Elman kanssa."
+
+Bergbom-sisarusten kirjeenvaihdossa on näinä viikkoina puhetta monesta
+uudesta näytelmästä. Emilie on lukenut Wildenbruchin draamat, mutta
+hänestä ne ovat liian saksalaisia, eikä ainoatakaan otettu
+ohjelmistoon. Kysymykseen otetaanko Ibsenin Gengangere (Kummittelijat)
+Kaarlo vastaa: "Otetaan -- jos _koko_ johtokunta äänestää sitä,
+ei -- jos erimielisyyttä ilmaantuu. Me saamme näet varustautua
+vastaanottamaan paheksumisen myrskyn, ja silloin täytyy meidän olla
+yksimielisiä." Arvattavasti ei yksimielisyyttä syntynyt, sillä draama
+jäi esittämättä. Luettuansa vastailmestyneen Björnsonin näytelmän En
+Handske (Hansikas), jonka Emilie oli lähettänyt Helsingistä, Kaarlo
+kirjoittaa 20/9:
+
+"Kuinka iloitsenkaan Hansikkaasta. Mikä vakaumuksen uskollisuus, mikä
+lämpö, mikä rehellisyys probleemin käsittämisessä. Usein enemmän
+väittelevä kuin draamallisesti vastakkain asettava Björnson tavasta
+unohtaa yksityisen tapauksen yleisten perspektiivien tähden, mutta
+millä kaunopuheliaisuudella tämä väittely suoritetaankaan! -- Ja mikä
+sen ohella enimmän ilahduttaa minua, on se, että se niin hyvin sopii
+meille. Svava -- Aalberg, Riis -- Böök, Alf -- Ahlberg, Christensen --
+Leino ovat selvät. -- -- Kaikissa tapauksissa se otetaan vasta kun Ida
+Aalberg tulee. Sillä parempi että se menee hyvin, kuin että se menee
+[meillä] ensiksi." [Ruotsalainen teatteri aikoi myöskin ottaa
+näytelmän].
+
+Edelleen mainittakoon, että Kuningas Lear oli jo otettu harjotettavaksi
+ja aiottiin saada syksyn kuluessa valmiiksi. Se jäi kuitenkin vuotta
+myöhemmäksi. Valmistuksen alaisina olivat myöskin Ibsenin Yhteiskunnan
+tuet, Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään ja Gogolin Reviisori,
+joista kaksi ensimäistä näyteltiinkin syksyllä, mutta kolmas jätettiin
+vastaiseksi.
+
+Kuopiossaolo päättyi melkoiseen tappioon (2,778 mk); mutta mitä
+teatterin ja Bergbom-sisarusten sielläkäynti merkitsi Minna Canthille,
+jonka tähden he niin mielellään suuntasivat matkansa sinne, sen näkee
+hänen kirjeistään:
+
+"Rakas Emilie!" (hän kirjoittaa 10/9) "Kiitos, herttainen kiitos
+kirjeestäsi! Olen niin onnellinen, kun olen saanut tutustua Emiliehen
+ja Tohtoriin, -- niin onnellinen, etten sitä sanoin lausua voi. Monta
+kertaa ihmettelen, miksi Jumala minulle niin paljon hyvää antaa ja
+pelkään etten voi noita lahjoja niin käyttää kuin tulisi." -- -- (Ja
+jälleen 8/10:) "Ne ovat menneet! Teatteri on poissa, Tohtori on poissa,
+kaikki ovat poissa! Jäljellä on vaan muisto ja alakuloisuus. Näenkö
+Teitä enään milloinkaan! Enkä saanut Teille kerrotuksi, kuinka suuresti
+olen Teille kiitollinen, kuinka syvästi Teitä kunnioitan ja rakastan.
+Kun tunteet ovat liian valtavat, niin kieli jäykistyy ja sanat kuolevat
+suuhun. Seuratkoon Teitä Jumalan siunaus!" -- --
+
+"Minä olen niin ihastunut Shakespeareen, etten tiedä jos lainkaan enää
+muut kappaleet maittavat. Kas se vasta oli jotakin! Kuinka kaikki muut
+romahtivat maahan Venetian kauppiaan rinnalla! -- Voi, hyvä Emilie!
+Venetian kauppias ensin ja sitten -- Roinilan talossa. Jos hituistakaan
+on ylpeyttä, niin nyt se menee!"
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatteri muutti nyt _Viipuriin_, jossa oli jonkunmoinen kannatus saatu
+16 näytännölle. Näytäntöjä annettiin kumminkin kaikkiaan 27, ensimäinen
+12/10 ja viimeinen 10/12. Täälläkin päätettiin tappiolla (2,045 mk).
+Kumminkaan ei tämä ollut ikävin asia, sillä eihän teatteri ollut
+tottunut suuriin tuloihin maaseuduilla kiertäessään. Pahempi oli, että
+erinäiset vastoinkäymiset tekivät tämän syksyn oikeaksi koettelemuksen
+ajaksi Kaarlolle. Hänellä itsellään oli tuskin aikaa kirjeiden
+laatimiseen, mutta Emilien kirjeistä näemme kuinka oli laita. Alituiset
+sairauskohtaukset tuottivat suurimman vastuksen, ne kun pakottivat
+muuttamaan roolijakoa ja yhä uudestaan harjottamaan vanhojakin
+kappaleita. Ymmärrettävää on, että yhteisnäytteleminen tästä kärsi,
+puhumatta siitä että muutamien esille otettujen kappalten harjotus oli
+kokonaan vastaiseksi jätettävä. Sairaita olivat, mikä lyhyemmän mikä
+pitemmän ajan: Böök, joka ei enää vuoteeltaan noussut, Aspegren,
+Pesonen, Leino, Kauhanen, nti Aaltola ja kenties vielä joku muukin. Kun
+tämän lisäksi Ida Aalberg Parisista kirjoitti sangen toivottomia
+kirjeitä, joiden mukaan hän kyllä oli tutustunut Théâtre français'n
+etevimpiin taiteilijoihin ja saanut vapaan pääsyn näytännöihin, mutta
+toiselta puolen vielä kärsi kurkkutaudistaan ja sentähden ajatteli olla
+kokonaan palaamatta, jopa luopua taiteilijaurastaan, niin on
+kuviteltavissa kuinka ahdistavilta olot tuntuivat. Kaarlo tosin ei
+uupunut, mutta hän tunnustaa, että hän tuskin on kokenut vaikeampia
+aikoja. Emilie puolestaan vaikeroi, ettei hän saanut olla yhtä mittaa
+auttamassa Kaarloa, jolla Kauhasen sairauden tähden oli kaikki
+käytännöllisetkin asiat niskoillaan. Päästäkseen Viipuriin hän tekee
+iltapäivinäkin työtä hypoteekkiyhdistyksessä, ja siten hän saattoikin
+olla Kaarlon luona pari viikkoa lokakuun keskivaiheilla ja joulukuulla
+(ensin Viipurissa ja sitten Pietarissa). Kaarlo olisi mielellään käynyt
+Helsingissä, mutta ei saanut aikaa siihen. Hänen oli tyytyminen sisaren
+kirjeisiin, ja ne sisälsivätkin tietoja kaikesta mahdollisesta.
+
+Helsingissä kävi tänä syksynä Ida Basilier antamassa konsertteja, jotka
+entiseen tapaan kokosivat täysiä huoneita ihastunutta yleisöä.
+Sydämestään hän olisi halunnut tavata Kaarloa. "Hänellä on tosiaan
+suuri ystävyys meitä kohtaan", Emilie kirjoittaa, "suurempi kuin
+yhdelläkään niistä monista, joiden kanssa olemme työskennelleet. En ole
+koskaan pitänyt hänestä niin paljon kuin nyt." Laulajatar antoi
+ylioppilasten kansatieteellisten kokoelmain hyväksi (10/11) konsertin,
+joka tuotti 600 mk. Sen jälkeen oli hänen kunniakseen pienet, hyvin
+onnistuneet kekkerit ylioppilastalon laulusalissa, jossa "kaikki
+ajattelivat ja puhuivat Suomalaisen oopperan loistavista päivistä". --
+Ruotsalaisessa teatterissa vieraili syksyllä norjalainen näyttelijä
+Johannes Bruun, joka veti paljo katsojia, Emilie näki hänet Michel
+Perrininä ja kiittää häntä erinomaiseksi. Myöhemmin annettiin samassa
+teatterissa Macbeth, mutta, Emilien mielestä, huonosti näyttämölle
+pantuna ja muutenkin laimeasti (vaikka Hillberg näytteli pääroolia;
+Othellona hän oli ollut paljon parempi). Muutoin puuhattiin
+Ruotsalaista näyttämöä varten suurenmoisia arpajaisia, ja noudattivat
+siis ruotsinmieliset tässä niinkuin usein näytelmäin valinnassakin
+suomalaisten esimerkkiä.
+
+Edellisestä käy ymmärrettäväksi, että Kaarlo ei voinut tehdä
+ohjelmistoa semmoiseksi kuin oli suunnitellut. Enimmäkseen täytyi antaa
+vanhaa, ja yleisö samoin kuin kritiikki pysyi kylmäkiskoisena.
+Ohjelmistolle uusia olivat: K. Kramsun suomentama Shakespearen _Kuinka
+äkäpussi kesytetään_ (19/10), Elisabet Steniuksen kääntämä Ibsenin
+_Yhteiskunnan tuet_ (7/11) sekä Elisabet Löfgrenin suomentama rva
+Edgrenin _Todelliset naiset_ (30/11).
+
+Ibsenin näytelmän premiääristä Kaarlo kirjoittaa: "Se meni melko hyvin.
+Ei kukaan ollut erikoisesti hyvä, mutta ei kukaan myöskään pilannut
+tehtäväänsä. Leino (Bernick) täytti paikkansa, rva Aspegren (Lona
+Hessel) osasi roolinsa, Ahlberg (Lundestad) ja Sala (Rörlund) olivat
+sangon karakteristisia, ja Kaarola Avellan kaikin puolin tyydyttävä
+Dina Dorf." -- Jos Kaarlo ja Emilie olisivat noudattaneet omaa
+mieltään, olisi Todelliset naiset luultavasti jäänyt näyttämättä, sillä
+heidän mielestään se oli ikävä, "vaativainen ja ilman korkeampaa
+todellisuutta" (sanoo Kaarlo erittäin ensi näytöksestä); kumminkin he
+noudattivat eräitten naisasian harrastajain tahtoa. Kaarlo kirjoittaa
+humoristisesti ensi-illasta: "Niin Todellisilla naisilla on ollut
+räjähdysmenestys (explosionsframgång) -- luonnollisesti ainoastaan
+hienossa yleisössä -- niinkuin ei yhdelläkään kappaleella tänä
+näytäntökautena ja yksistään Reginalla viimeisenä. Pyörtymisiä,
+unettomia öitä, kotikohtauksia, itkunpuuskia y.m. mainitaan kaikilta
+mahdollisilta tahoilta. Koko naishenkilökuntamme Stenbergistä ja
+Kaarolasta Aspin kautta Pastelliin [puvuston hoitaja] melkein itkivät
+vielä liikutuksesta kertoessaan asiasta minulle. Minä näet en ollut
+saapuvilla, vaan Pietarin matkalla. Kaarola oli ollut oivallinen ja sen
+uskonkin, sillä niin hän oli harjotuksissakin. Omituista kyllä
+pidettiin Leinostakin, joka minusta harjotuksissa oli sangen
+heikko." --
+
+Samana päivänä, 10/12, kun seurue antoi viimeisen näytäntönsä
+Viipurissa, vaipui _Bruno Böök_ kuolemaan. Tämän näyttelijän poismeno
+parhaimmassa kehitysiässään (31 v.) oli kova isku nuorelle teatterille,
+sillä hänellä oli jo opintovuodet takanaan ja hän seisoi seurueen
+eturivissä. Böökillä oli noreassa, miehekkäässä vartalossaan ja
+miellyttävissä kasvoissaan paremmat apukeinot kuin ainoallakaan
+miestoverillaan, eikä häneltä puuttunut henkisiäkään lahjoja. Hänen
+osakseen tuli ensimäisen rakastajan vaikea ala. Palattuaan ulkomaalta
+hän perusti maineensa varsinkin Akselin runollisella esittämisellä
+Akseli ja Valpuri näytelmässä, jota paitse hänen parhaimmat luomansa
+olivat Bothwell, Mercutio, Mikko Vilkastus, Hoppulainen ja Maunu
+(Roinilan talossa). "Se mahtavan kauhea kuva, minkä hän Bothwellista
+antoi", lausutaan U. S:n muistosanoissa, "ei katselijan mielestä
+haihdu; Mercutio, Vilkastus ja Hoppulainen osottivat hänen suurta
+kykyänsä sellaisten henkilöiden esittämisessä, joidenka luonteen
+pohjana huumori on, ja Maunu virkistävän reippautensa ohessa on samaa
+sukua. Rakastajana Böök ei aina onnistunut; hänen ääneltään puuttui ne
+hellät säveleet, joita siinä kysytään. Mutta rajattoman intohimon
+ilmaisemiseen oli hänellä sekä kykyä että voimaa."
+
+Syystä kun menestys Viipurissa oli niin huono, Bergbom päätti vielä
+ennen joulua tehdä lyhyen vierailumatkan _Pietariin_, johon seuruetta
+oli hartaasti pyydetty tulemaan -- "olisihan hyvä saada sieltä rahat
+joulukuun palkkoihin, jos ne saadaan". Emilie, joka yleensä oli
+vastahakoinen käynteihin itäisen rajan tuolla puolen, seurasi kuitenkin
+veljeänsä ollakseen apuna vieraassa kaupungissa. Sitä paitse oli mukana
+rva Anni Kaslin, joka jo Viipurissa oli vieraana esiintynyt viimeisissä
+näytännöissä, näytellen Roinilan talossa ja laulaen Hardangerin
+harjulla ja Saimaan rannalla. -- Ensimäinen näytäntö Pietarissa
+(samassa salongissa kuin viime vuonna) oli 12/12 ja annettiin silloin
+Neiti Elisabeth ja Roinilan talossa, toinen 15/12, jolloin ohjelma oli:
+Tätä nykyä ja juuri mainitut laulukappaleet. Sen jälkeen esitettiin
+vielä: Daniel Hjort, Valapatto, Todelliset naiset ja Lääkäri vastoin
+tahtoansa. Niukat lähteemme tietävät vain, että rva Kaslinin laulu teki
+"syvän vaikutuksen" ja että voittoa saatiin 407 ruplaa. Muutoin näyttää
+teatterilla olleen sensuurirettelöitä, joista laskujen mukaan
+suoriuduttiin 5 ruplalla sekä poliisipristaville tarjotuilla 10 ruplan
+illallisilla! -- Kotia Helsinkiin päästiin jouluksi.
+
+_Helsingissä_ alotettiin toisena joulupäivänä Daniel Hjortilla. --
+Uudenvuodenpäivänä oli juhlanäytäntö 29/12 1883 vahvistetun
+kieliasetuksen johdosta, jonka kautta suomenkieli vihdoinkin miten
+kuten pääsi oikeuskieleksi. Kun nti Avellan oli lausunut Paavo
+Cajanderin runon Vapautettu kuningatar, lauloi sekakööri Maamme-laulun
+ja näyteltiin Kiven Karkurit. Sen jälkeen näyteltiin 4/1 ensi kerran
+Helsingissä _Todelliset naiset_, jota kappaletta oli uteliaasti
+odotettu ja joka meni kaikkiaan 5 kertaa. Esitys oli, sanotaan,
+vaikuttavampi kuin Ruotsalaisessa teatterissa, vaikka ulkonainen ryhti
+siellä oli ollut sirompi. Nti Avellan (Berta) näytteli niin, "ettei
+ajateltu enää näyttelijätärtä, nähtiin vain nainen, joka puolusti
+naisen asiata", ja Leino (Bark) oli niinikään "taitava ja
+johdonmukainen" luonnekuvauksessaan. Näiden ja muidenkin näytteleminen
+teki kokonaisvaikutuksen laadultaan syväksi ja traagilliseksi (Vasenius
+Valvojassa). -- Seurasi sitte 16/1 Ibsenin _Yhteiskunnan tuet_, joka
+myöskin oli helsinkiläisille uusi.
+
+Vasenius lukee näytelmän esittämisen uudeksi voitoksi teatterille. Se
+annettiin "tavalla, joka osotti, että kaikki näyttelijät mieltymyksellä
+ja huolella olivat tutkineet osiansa, ja että taitava johtaja oli
+järjestänyt kaikki. Että Leino ja rva Aspegren hyvin suorittivat
+Bernickin ja Lonan osat, siitä voitiin jo ennakolta olla varmat; ja nti
+Avellan osotti Dinana samaa voimaa, mutta myöskin samaa itsensä
+hillitsemistä kuin Bertan osassa. Mutta miltei kaikki muutkin pitivät
+kunnialla paikkansa aina syrjähenkilöihin saakka. Lindfors Krapina ja
+etenkin Falck Aunena antoivat kumpikin osastaan eheän ja johdonmukaisen
+kuvan." -- Näytelmä meni kevään kuluessa 4 kertaa.
+
+Kauan oli Bergbom miettinyt, eikö teatteri jo pystyisi esittämään
+kirjallisuutemme ainoata varsinaista klassillista draamaa, ja nyt hän
+katsoi ajan tulleen näytellä _Salaminin kuninkaat_. Moni piti yritystä
+uhkarohkeana, sillä eihän se ollut onnistunut Ruotsalaisellekaan
+teatterille, mutta toiset luottivat johtajaan, ja ne olivat oikeassa.
+Se nähtiin Runebergin päivänä, jolloin runoilijan muistoa
+kunnioitettiin hänen suurenmoisen tragediansa esittämisellä. Esitys
+yllätti yleisöä ja sai sen runsailla suosionosotuksilla palkitsemaan
+näyttelijöitä. Mutta parempi todistus menestyksestä oli se, että
+näytelmä meni viisi kertaa.
+
+Vasenius, jonka mukaan "yritys ylipäätään oli onnistunut", huomauttaa
+ensiksi lausumisen tärkeydestä tässä kappaleessa. Parhaiten lausuivat
+nti Avellan ja Leino. Molempain puheessa oli sanakorko ikäänkuin
+tasotettu ja ainoastaan loogillinen korko vallitsi värssyssä.
+"Muissakin kohden oli nti Avellan Tekmessana hyvin kiitettävä. Puhe,
+asennot, liikunnot, kaikki yhtyi hyvin kokonaiskuvaksi, jossa
+todellakin oli ylevä tyyli, juuri mitä tässä näytelmässä ennen kaikkea
+tarvitaan." Leino -- Leiokritos, Axel Ahlberg -- Leontes, Sala --
+Eurysakes, Falck -- Eubulos harrastivat myöskin menestyksellä sitä
+tyyneyttä, jota klassillinen tyyli vaatii; sitä vastoin Kallio --
+Rhaistes ja Weckman -- Hyllos olivat liian innokkaita. Kokonaisuuden
+edullisesta yleisvaikutuksesta oli johtajaa kiittäminen. "On todellakin
+ihmeteltävää", arvostelija sanoo, "kun perätysten katselee Ibsenin,
+Runebergin, Molièren ja Shakespearen kappaleita, että joka kerta
+selvästi havaitaan näyttelemisessä omituinen tyyli. Luulen että harvat
+täydelleen ymmärtävät mitä työtä johtajan puolelta tämä tulos
+edellyttää." Vaikka luonnollisesti Salaminin kuninkaitten esitys
+monessa kohden saattoikin tulla paremmaksi, oli se siis merkittävä
+uudeksi ilahduttavaksi voitoksi.
+
+Kertomuksestamme näkyy, että syyspuoli näytäntökautta oli ollut sangen
+synkkä ja toivoton; kevätpuoli kääntyi jälleen myötäiseksi. On jo
+mainittu että Yhteiskunnan tuet ja Salaminin kuninkaat luettiin
+teatterille kunniaksi ja toisia, yleisöä innostuttavia voittoja oli
+tulossa. Tuulen kääntymiseen ei suinkaan vähimmän vaikuttanut se, että
+Ida Aalberg -- huolimatta alakuloisista tuumistaan luopua teatterista
+-- helmikuun keskivaiheilla palasi Parisista terveenä ja reippaana ja
+valmiina esiintymään. Se tuotti ohjelmistolle kokonaan toisen sävyn ja
+luonteen.
+
+Kotiutunut taiteilijatar astui ensi kerran näyttämölle 29/2 Juliana
+Shakespearen Romeossa ja Juliassa, ja tietenkin hänet vastaanotettiin
+suurimmalla ihastuksella. Savokarjalaiset antoivat komean kukkavihkon,
+Pohjalaiset laakeriseppeleen ja Hämäläiset samoin, ja muu yleisö
+tervehti suosikkiansa oikealla kukkasateella. -- Olematta enään uusi
+yleisölle, meni näytelmä viisi kertaa, salonki täynnä. -- Romeon ja
+Julian jälkeen tuli taas 12/3 uutuus, nimittäin Salan suomentama
+Björnstjerne Björnsonin _Puolueiden keskellä_ (Redaktören). Niinkuin
+ylipäätään muutkin uudenaikaiset pohjoismaiset draamat, näyteltiin se
+ansiokkaasti -- Leino sanomalehdentoimittajana, Sala Halvdan Rejninä,
+nti Stenberg rva Ewjenä, nti Asp Gertrudina j.n.e., näyttämölliset
+laitoksetkin, esim. omituisessa sumukohtauksessa kadulla, tekivät hyvän
+vaikutuksen; mutta silti se ei ottanut menestyäkseen. Syynä oli
+kai osaksi se, että politiikka ei oikein miellyttänyt suuren
+lemmentragedian jälkeen ja että tiettiin suurempaa uutta tulevan. Jo
+toisen illan jälkeen oli Björnsonin näytelmä jätettävä, ja Salaminin
+kuninkaat ilmotettiin seuraavaksi teatteripäiväksi, keskiviikoksi
+maaliskuun 19:ksi. Tämä näytäntö keskeytettiin kuitenkin, kun sanoma
+saapui Sammatista, että _Elias Lönnrot_ klo 6 aamulla oli päättänyt
+kunniakkaan, isänmaalle arvaamattoman kalliin elämänsä. Runebergin
+murhenäytelmä meni sitte pari päivää myöhemmin kansannäytäntönä ja
+sanotaan sen syvästi vaikuttaneen vähemmänkin teatteriin tottuneeseen
+katsojakuntaan. -- Sen jälkeinen ohjelma, Gogolin Naimapuuhat ja
+Laululintunen, mainittakoon siksi, että vanhassa laulukappaleessa
+esiintyi ensi kerran Netcheninä nti _Ada Cajander_,[56] joka teatterin
+kustannuksella oli nauttinut rva Achtén opetusta ja joka nyt oli perivä
+Anni Hacklinin lauluroolit. Nuori näyttelijätär, jolla oli "kaunis ja
+heleä" ääni, näyttelikin sievästi ja vastaanotettiin hänet hyvin
+suosiollisesti.
+
+Ida Aalbergin tultua oli ruvettu harjottamaan suurta klassillista
+draamaa, Schillerin _Maria Stuartia_, ja se valmistui annettavaksi ensi
+kerran 28/3. Sillä saavutti teatteri jälleen loistavan menestyksen,
+joka oli miltei yhtä suuri rahallisessa kuin taiteellisessa suhteessa.
+Näytelmä annettiin näet täysille huoneille kahdeksan kertaa (seitsemäs
+teatterin eläkerahaston hyväksi). Tietenkin nimiroolin esitys etupäässä
+ihastutti yleisöä. Onhan Maria Stuart myöhemminkin tunnustettu yhdeksi
+Ida Aalbergin etevimpiä luomia ja jo ensi kerralla hän erinomaisen
+kauniisti kuvasi niin ihmisellisen kuin ruhtinaallisen puolen
+onnettoman kuningattaren hahmossa. Mutta joskin useat antoivat kaiken
+kunnian Marian esittäjälle, ei menestys olisi ollut niin suuri kuin se
+oli, jollei draaman muillakin henkilöillä olisi ollut -- toisin kuin
+syksyllä 1880 -- hyviä tai tyydyttäviä edustajia. Siten oli
+nti Avellanin kuningatar Elisabet erittäin huomattava. Tälle
+näyttelijättärelle, jonka pääansioita aina oli ollut harras ja älykäs
+tehtävänsä tutkiminen, oli rooli mitä otollisin, ja varmalla taiteella
+hän osasi havainnolliseksi tehdä ne tunteet, jotka ylpeässä
+englantilaiskuningattaressa risteilivät, kun kilpailijattaren kohtalo
+oli ratkaistavana. Erittäin vaikuttava oli draamallinen puistokohtaus,
+missä kuningattaret ainoan kerran seisovat vastatusten. Muiden roolien
+esittäjät olivat: Leino -- Burleigh, Ahlberg -- Leicester, Sala --
+Mortimer (viidennestä kerrasta 19/4 alkaen Rautio, sillä Sala oli
+lähtenyt ulkomaille), Lindfors -- Maria Stuartin hovimestari, Falck --
+Paulet, nti Stenberg -- Hanna Kennedy.
+
+Kun Maria Stuart oli mennyt kuudennen kerran, tuli 23/4 uusi ohjelma,
+Viipurissa jo annettu _Kuinka äkäpussi kesytetään_ ja teatterin ensi
+vuosilta tunnettu laulukappale Lemmenjuoma. Ei ollut tälle Shakespearen
+komedialle eduksi, että se joutui näyttämölle semmoisten näytelmäin
+kuin Schillerin juuri esitetyn ja Todellisten naisten aikaan, mutta
+mikäli katsojat osasivat avaramielisesti asettua muinoiselle kannalle,
+tuotti se heille runsasta naurunaihetta. Esitys oli reipas, tarjoten
+hullunkurista ja runollistakin. Nti Avellan oli kiivas Katarina, Leino
+kesyttäjä Petruchio, Lindfors Gremio, rva Rautio Bianca, Ahlberg
+Lucentio, muita mainitsematta. Laulukappaleessa olivat pääosat nti
+Cajanderilla ja Aspegrenilla (Frankenkrank). Ohjelma meni neljästi.
+
+Syksyllä oli Emilie kirjeessä nti Elfvingille valittanut ajan
+köyhyyttä, kun ei ollut alkuperäistä uutta tarjottavana -- oli näet
+totuttu joka vuosi odottamaan semmoistakin. Suuri oli sentähden
+tyytyväisyys, kun keväällä aivan aavistamatta ylioppilas _Matti
+Kurikka_ toi teatterille 4-näytöksisen kansannäytelmän _Viimeinen
+ponnistus_, joka huomattiin varsin sopivaksi ohjelmistoon. Se
+näyteltiin ensi kerran 2/5 ja menestyi hyvin. Näytelmä oli kyllä
+vasta-alkajan käsialaa, mutta siltä ei puuttunut alkuperäisyyttä.
+Ensiksikin oli toiminnalla jonkinlainen historiallinen pohja, joka oli
+omansa herättämään mielenkiintoa -- "viimeinen ponnistus" tarkotti näet
+venäläisten tilanomistajain viimeistä yritystä saada peruutetuksi 1861
+v:n keisarillinen manifesti, jonka kautta talonpojat julistettiin
+vapaiksi; toiseksi näytelmä kuvasi Inkerin suomalaista kansaa ja
+kansanelämää. Tekijä, joka syntyään on tämän kansan lapsi, oli
+kappaleeseensa taitavasti yhdistänyt kansanlauluja ja tansseja, jota
+paitse koristuksissa ja puvuissa oli huolellisesti todellisuutta
+tavoteltu. Esitys oli kaikin puolin vilkas ja luonteva, niinkuin
+säännöllisesti kansannäytelmissä, ja kokosi toukokuulla viisi hyvää
+huonetta. Yksityisistä näyttelijöistä mainitsemme yhden ainoan, nti
+_Inez Borgin_, joka Annina ensi kerran astui näyttämölle. Nti Borg,
+kauppiaan tytär Porista, oli 25-vuotias tullessaan teatteriin tänä
+keväänä. Hän herätti hyviä toiveita, joita seuraava aika ei
+pettänytkään, mutta hänkin erosi liian pian teatterista. Eipä Emilie
+Bergbom ilman syytä huoahtanut (kirjeessä nti Elfvingille 11/11 1883):
+"Kyllä se on ikävää, että kun näyttelijätär meillä alkaa tulla
+taiteilijaksi, niin yks kaks hän menee naimisiin!"
+
+Toukokuulla Ida Aalberg vielä esiintyi kolmessa eri kappaleessa:
+Adrienne Lecouvreurissä, joka 9/5 annettiin hänen hyväkseen, Jane
+Eyressä, jolla näytännöt 27/5 päätettiin Helsingissä, ja Hilda Aspin
+suomentamassa Scriben ja Mélesvillen 3-näytöksisessä _Valériessa_,
+jossa taiteilijatar, niinkuin edellisissäkin, näytteli pääosaa,
+"viatonta, luonnonpuhdasta" neitokaista. --
+
+Ne monet roolit, jotka nti Aalberg oli palattuaan Parisista näytellyt,
+antoivat Vaseniukselle aihetta tutkia miten ulkomaanmatka oli häneen
+vaikuttanut. Vanhemmissa rooleissa, hän arvosteli, oli näyttelijättären
+esitys rauhallisempaa, hillitympää kuin ennen, eikä siinä ollut mitään
+moitittavaa, mutta välistä huomattiin myöskin kylmempää tekniikkaa ja
+äänenvärityksiä, jotka eivät olleet täysin luonnollisia. Tämä ei
+kuitenkaan merkinnyt taantumista vaan nähtävästi sitä, ettei
+taiteilijatar vielä ollut sulattanut kaikkea mitä ulkomailla oli
+oppinut. Muutoin olikin niin että mitä syvempi kuvattava luonne, mitä
+enemmän draamallista elämää oli kyseessä, sitä vähemmän oli syytä
+muistutuksiin, tehtävän vakavuus vei itsestään siihen välittömään
+esitykseen, joka oli näyttelijättären oikea voima -- niin esim. olivat
+Maria Stuartin kolmas näytös ja kohtaus, missä Julia juo Lorenzon
+tarjooman vaarallisen juoman, loistokohtia ylevämpää laatua kuin
+Adriennen deklamatsionit.
+
+Otamme tähän pari otetta Emilien kirjeistä nti Elfvingille, joista
+saamme yksityistietojen ohella näytäntökauden loppupuolen tunnelman:
+
+(12/4). "Oma, rakas Bettyseni! No, nyt on päätetty, että teatteri
+syksyllä tulee Turkuun. Olemme sangen levottomia. Tietysti on meille
+suureksi haitaksi, että Tukholman 'Pienemmän teatterin' seurue tulee
+kohta jälkeemme esittämään Turun yleisölle rakkaita operettejaan.
+Yleisö on kai 'odottava' ja 'säästävä itsensä' siksi. Onneksi
+on meillä sangen rikas ja suuri ohjelmisto, mutta kenties eivät
+turkulaiset välitä siitä. En voi sanoa kuinka olen pahoillani tuosta
+operettimelusta, joka taas hyökkää kimppuumme. Jos Hamlet tai joku muu
+suuri kappale valmistuu Turussa, niin tulen luultavasti sinne pariksi
+viikoksi."
+
+"Sanomista olet ehkä nähnyt, kuinka suuri menestys meillä on ollut
+Maria Stuartilla. -- Ida Aalberg on etevä ja ihastuttava Maria, ja
+Kaarola kaikin puolin oivallinen Elisabet. Et voi uskoa kuinka
+erinomaisen rakastettava Ida Aalberg on koko ajan ollut; hän on ei
+ainoastaan näyttelijättärenä vaan ihmisenäkin ollut aivan erinomainen.
+Onko hän näyttelijättärenä suurempi kuin ennen, sitä en todellakaan
+tiedä. Useain mielestä hän ennen oli parempi (s.o. enemmän innostunut
+ja vähemmän mietiskelty); toiset taasen iloitsevat siitä itsensä
+hillitsemisestä ja levollisuudesta, jolla hän esiintyy ja arvelevat
+hänen sen kautta äärettömästi voittaneen." --
+
+(9/5). "Nyt on näytäntökausi loppumaisillaan, ja huolimatta
+kuulumattomista huolista ja vaikeuksista, joita vastaan teatterin on
+täytynyt taistella, olemme suoriutuneet; jopa saattaa sanoa, että
+täällä Helsingissä asiat ovat käyneet hyvin. Meillä on tosin usein
+ollut huonoja ja tyhjiä huoneita, mutta toiselta puolen useampia
+täpötäysiä, useampia kuin koskaan ennen. Siten on esim. Maria Stuart
+mennyt ennen kuulumattomalla menestyksellä kuusi kertaa peräkkäin ja
+menee vieläkin pari kertaa. Aivan lopussa on meillä ollut ilo saada
+kotimainen kappale ja, mikä on enemmän, oikein hyvä, lupaava kappale.
+Matti Kurikka, näytelmän nuori tekijä, on vain 22 vuotta eikä
+22-vuotiaalta ylioppilaalta voi kovin paljon pyytää. Neiti Borg Porista
+debyteerasi Viimeisessä ponnistuksessa ja onnistui sangen hyvin. Hänen
+ulkonäkönsä on varsin edullinen, sitä paitse on hänellä hyvä lauluääni
+ja hän on sivistynyt ja intelligentti, niin että ansiopuolia on paljo;
+mutta kuitenkin on hänellä yksi vika: hän osaa huonosti suomea. Sala on
+Wienissä harjottamassa opintoja enkä voi sanoa kuinka lämpimästi
+toivon, että hän edistyisi hyvin. Hilda Asp raukalla on ollut raskas
+kevät (vaikean ja pitkällisen hammastaudin tähden). Hän on niin
+kauttaaltaan kelpo tyttö, että minua oikein surettaa, että hänen
+ensimäinen teatterivuotensa on tullut niin tuskalliseksi. -- Kun kevät
+lähestyy, saa Kaarlo aina semmoisen matkustushalun, että hänen on
+vaikea tukahduttaa sitä. Niin nytkin. Hän aikoo sentähden lähteä parin
+kuukauden ulkomaanmatkalle, etupäässä Parisiin, mutta tuumien viipyä
+vähän Saksassakin hän lähtee luultavasti jo pyhänä Pietarin kautta." --
+
+Koska se apurahasto, joka keväällä 1881 oli arpajaisten kautta kerätty,
+nyt oli loppumaisillaan, ryhtyivät teatterin ystävät tänä keväänä
+uuteen puuhaan, jonka päämääränä oli saada kansalaiset ympäri maan
+uusiin ponnistuksiin taidelaitoksen avustamiseksi. Ensimäinen kokous
+asiasta pidettiin 22/2 ylioppilastalolla, ja olivat kutsujat: Ilta
+Ekroos, Martha Eneberg, Ida Godenhjelm, Augusta af Heurlin, E.
+Järnefelt, Ellen Nervander, Sofie Rein ja Naëmi Starck. Noin 70
+kansalaista tuli saapuville ja asetti 15 henkisen toimikunnan ajamaan
+asiaa. Kaikuna tästä alotteesta ilmestyi vähän myöhemmin Tampereen
+Aamulehteen innostunut kirjoitus, jossa muun muassa sanottiin:
+
+"Jo on aika että Suomen kansa yksissä tuumin vapauttaa tohtori
+Bergbomin edes yhdestä niitä monia huolia, joita hänellä tätä
+kansallista laitosta luodessaan ja johtaessaan on ollut. Jo on aika
+että Suomen kansa vihdoinkin tunnustaa tämän laitoksen omakseen ja
+suopi sille riittävän aineellisen kannatuksen. Suuria laitos ei vaadi,
+vaan uhraus on tehtävä yhteisesti. Ei mikään kaupunki, ei mikään
+maalaiskunta saa vetäytyä pois, kun on kysymys varojen hankkimisesta
+tälle laitokselle." --
+
+Huhtikuun 30 p. julkaistiin vihdoin U. S:ssa vastamainitun toimikunnan
+laatima kiertokirje, jossa ehdotetaan "että kaikki ne, jotka tahtovat
+tehdä jotakin asian hyväksi, tulevana syksynä, ehkä samaan aikaan kuin
+täällä Helsingissä yleiset arpajaiset Suomalaista teatteria varten
+toimeenpannaan, kutkin paikkakunnallansa yhdistyisivät sopiviin
+toimenpiteisiin kerätäksensä varoja samaan tarkotukseen".
+Allekirjoittajat olivat: Z. Topelius, F. Ehrström, Aug. Ahlqvist, H.
+Molander, Walfrid Brehmer, E. Hallonblad, O. Donner, E. Järnefelt, F.
+Perander, T. v. Haartman, J. Krohn, I. Godenhjelm, Kaarlo Slöör, Ellen
+Nervander, Severin Falkman, S. Rein, Emil Nervander, Augusta af
+Heurlin, Eliel Aspelin, A. Aspelin, Seb. Gripenberg, I. Ekroos, Vilho
+Soini, A. Oker-Blom, Alb. Pfaler, Martha Eneberg, A. Rönnholm, Naëmi
+Starck, Alex. Wahlberg, Jenny Lang, K. Th. Hällström, Alma Almberg,
+Kaarlo Basilier, W. E. Meurman.
+
+Tulot näytännöistä olivat tänä vuonna vähemmät kuin edellisenä, mutta
+kun avuksi otettiin koko jäännös 1881 v:n arpajaisrahoista, nimittäin
+15,319:26 mk, päästiin niin edulliseen tulokseen, että velat tilivuoden
+lopussa tekivät ainoastaan 6,400 mk. Kun lisäksi tulee, että teatterin
+ystävät, niinkuin juuri olemme kertoneet, jo toukokuulla tekivät
+alotteen uuteen keräykseen, näytti lähin tulevaisuus verraten
+valoisalta.
+
+Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 116 ja niissä seuraavat
+kappaleet: 9 kertaa _Tätä nykyä_, Todelliset naiset; 8 Maria Stuart,
+Lääkäri vastoin tahtoansa; 7 _Daniel Hjort_; 6 Valapatto, Preciosa,
+Yksi ainoa tytär, Kuinka äkäpussi kesytetään, Yhteiskunnan tuet,
+Remusen kotiripitykset; 5 _Salaminin kuninkaat, Viimeinen ponnistus_,
+Romeo ja Julia, Neiti Elisabeth; 4 _Roinilan talossa_, Venetian
+kauppias. Porvari aatelismiehenä, Haapaniemen hanhenpoika; 3 _Karkurit,
+Valansa rikkojat_, Akseli ja Valpuri, Taistelujen välillä, Lemmenjuoma,
+Riita-asia; 2 _Saimaan rannalla, Kyökissä_, Keijukainen, Naimapuuhat,
+Adrianne Lecouvreur, Valérie, Hardangerin harjulla, Puolueiden
+keskellä, Laululintunen; 1 _Amalia ystävämme_, Jane Eyre, Sirkka,
+Kotimatkalla, Parisin veitikka, Herkules, Ei ollenkaan mustasukkainen.
+
+Näistä 42 näytelmästä oli 10 kotimaista ja 10 ohjelmistolle uutta.
+
+
+
+
+XIII.
+
+Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.
+
+
+Ennen hajautumistaan kesälomalle seurue lähti _Tampereelle_, antaakseen
+siellä 30/5-22/6 yksitoista näytäntöä. Johtajana toimi Kallio, mutta
+Emillekin oli jonkun aikaa mukana. Aluksi esiintyi Ida Aalberg kaksi
+kertaa Jane Eyrenä ja kaksi Valériena ja pääsi sitte vapaaksi
+mennäkseen Jyväskylään, jossa hän oli luvannut toimeenpanna iltaman
+Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlan aikana. Viime iltana sai
+hän hohtokivillä koristetun kultasormuksen, johon oli piirretty:
+"Muisto 6/6 1884", ja kukkavihkon, jonka nauhoissa luettiin: "Ida
+Aalbergille Taiteen ystäviltä Tampereella; Sä ihaella meidän soit
+Taiteesi jaloutta, Sä rientoihimme riemun loit, Kieleemme rakkautta."
+Senjälkeisestä ohjelmistosta on vain mainittava eräs uusi kappale
+(18/6): Salan suomentama G. v. Moserin 5-näytöksinen huvinäytelmä
+_Ultimo_. -- Juhannusaattona tamperelaiset veivät seurueen jäsenet
+huviretkelle Muroleeseen. Siitä alkoi kuukauden pituinen loma.
+
+Toukokuun alkupuolella Kaarlo Bergbom oli lähtenyt ulkomaanmatkalleen
+ja saman kuun loppupuolella ("tiistaina"!) hän ensi kerran kirjoittaa
+sisarelleen:
+
+"Rakas sisar! Minulla on takanani sangen vaihteleva odysseia, jonka
+olen suorittanut menneen kahden viikon kuluessa. -- Matka Pietarista
+Berliniin oli aika miellyttävä, sillä oli kuin olisi matkustanut kevään
+mukana. Pihkovan luona alkoivat salavat keltaisine papiljotteineen,
+Vilnan luona pistivät jo koivut esiin pienet, viheriät lehtensä,
+Wierballenin luona pensaat vihannoivat lehmuksien ja jalavien seisoessa
+harmaina, vasta Königsbergissä kevät upeili täydessä vihannuudessaan ja
+väririkkaudessaan."
+
+"Pietarista Wierballeniin matkustin toisessa luokassa. Koko
+ranskalainen teatteri ja sirkus Cinicelli (molemmat olivat edellisenä
+päivänä lopettaneet Pietarissa) olivat samassa junassa. Voit käsittää
+kuinka siinä pakistiin, harpattiin, hypittiin, riideltiin, naurettiin!
+Saattoi tulla pää pyörälle. Mutta ne tuottivat tarpeellista
+vaihtelevaisuutta matkan ykstoikkoisuuteen."
+
+"Näyttämöllinen resettini Berlinissä oli Romeo ja Julia sekä Don Carlos
+Deutsches Theaterissa, Narciss Rameau Schauspielhausissa ja kaksi
+Wallner teatterissa esiintyvien Münchenin kansannäyttelijäin näytäntöä.
+Ne ovat todella päässeet melkein yksinäisiksi alkuperäisessä
+raikkaudessa ja luonnonomaisuudessa. Niin olisivat meidänkin
+kansannäytelmät esitettävät, ja niin ne voitaisiinkin esittää, jollei
+samojen näyttelijäin täytyisi riittää Maria Stuartiin, Pattes de
+mouche'iin ja Murtovarkauteen. Näin ei ole ihme, jollei aina tavata
+oikeaa säveltä."
+
+"Narciss Rameau oli pettynyt illusioni. Miten mieltäkiinnittävä olikaan
+minusta tämä draama ollut sekä lukiessa että näyttämöllä, sekä ulkona
+että kotona, sekä Dessoirin nerokkaan että Pousetten käsityöläismäisen
+Narcissin kanssa -- ja nyt! Kuinka se paikottain oli homehtunut ja koko
+ajan valheellinen. Voin nyt käsittää Kaarolan ja Ahlbergin edustaman
+nuoremman polven vastenmielisyyden sitä kohtaan. Nyt en enää tule
+vaatimaan sitä esille! Levätköön rauhassa. Kenties -- jos Sala voisi
+tulla Narsissiksi?"
+
+"Deutsches Theater'issa ilmaantui kaunis, raitis harrastus
+voimakkaammalla, nuorekkaammalla näyttelemisellä ja värikkäämmällä
+yhteisesittämisellä luoda uutta henkeä vanhaan idealistiseen
+tragedia-totuntatapaan. Kunpa vain voimat aina riittäisivät. Miesten
+puolella on hyviä kykyjä; mutta Juliat ja Ebolit ovat vaikeammat
+loihtia esiin."
+
+"A propos -- eräs Deutsches Theater'issa toimeenpantu ilmottamistapa
+miellytti minua. Emmeköhän hyväksy sitä. Taiteilijain nimiin ei liitetä
+'herra' tai 'rouva' tai 'neiti', vaan etunimi -- Filip II -- Sigwart
+Friedmann, Elisabeth von Valois -- Anna Jürgens j.n.e. Minä pidän
+siitä, emmeköhän syksyllä (Turussa) alota sitä tapaa?"
+
+"Matkalla Berlinistä Parisiin levähdin päivän Kölnissä tuomiokirkon
+tähden, jonka ennen olen nähnyt vain hätäisesti. Se on kumminkin
+kuvattavan ulkopuolella. Mikä alkuperäinen leima Kölnillä yleiseen
+onkaan, puoleksi Belgiaa, puoleksi Saksaa. Toiselta puolen
+tehdaskaupunki mitä halpamaisimmin uudenaikaista muotoa ja toiselta
+niin kauttaaltaan katolinen. Eräässä pienemmässä kirkossa oli
+kaikkialla luettavana ilmotuksia suuresta juhlakulkueesta 'pyhän
+Servatiuksen' kunniaksi, 'jonka vilutautia vastustava vaikutus on
+erehtymätön'. -- 'Kovin ankara herra', kirkonpalvelija selitti, 'joka
+ei kärsi pilantekoa'. Kun kysyin, mitä seurauksia hänen epäsuosiollaan
+tavallisesti on, vastattiin, että hän lähettää 'hallaöitä'. Siis on hän
+meille otollinen pyhimys, jollei Selim Lemström[57] tee häntä
+tarpeettomaksi. -- Sunnuntaiaamuna tulin Parisiin." -- --
+
+"Ensi iltana olin Français'sa ja näin Bataille des dames [Naiset
+sotasilla] ja On ne badine pas avec l'amour [Ei lempi leikin vuoksi] --
+niinkuin huomaat ei hyvä teatteritähteni nytkään ole pettänyt minua.
+Musset'n runoelman katkeransuloinen runous ilmeni sydäntäkouristavasti
+Delaunayn Perdicanissa, Bartet sitä vastoin ei saanut minua unohtamaan
+Hedvig Winterhjelmiä. Meidän täytyy välttämättömästi ottaa se. Ahlberg
+on luonnollisesti Perdican. Mutta Camille? Aalberg? Avellan? Kenties
+jälkimäinen sopii paremmin, joskin Musset'n ihmeellinen lyriikka
+paremmin tulisi ilmi Aalbergin suusta."
+
+"Eilen näin Macbethin Porte St Martin teatterissa, la Sarah Lady
+Macbethina. Siitä enemmän ensi kirjeessä. -- Olen nyt matkallani usein
+ajatellut, kuinka pahoin teen kun panen sinut hoitamaan kaikkea
+raskaimpana aikana ja kierrän itse maailmaa. Sinä olet sentään enkeli
+-- sitä ei voi auttaa." -- --
+
+"J. K. Jos tapaat Minna Canthin Jyväskylässä, niinkuin epäilemättä
+tapahtuu, niin sano, että hänen välttämättömästi täytyy jouluksi tehdä
+Työmiehen vaimo valmiiksi. Jos hän tahtoo tehdä jonkinlaista
+propagandaa, niin on kai valtiopäiväaika sopivin. Myöhempänä keväällä
+tulee luonnollisesti niinkuin aina uutuuksia ahdinkoon asti".[58]
+
+Emilien vastauksesta (toiselta helluntaipäivältä) otamme seuraavat
+tiedot: Kenraalikuvernööriltä tullut avustus oli hänen toivomuksensa
+mukaan jaettu seurueen jäsenille: neideille Aalberg ja Avellan,
+Leinolle, Ahlbergille ja Salalle kullekin 360 ja rva Lundahlille 200
+mk; mutta johtokunta oli kirjallisesti anonut, että rahat vastedes
+saataisiin vapaasti käyttää. -- Emilie epäilee onko viisasta ottaa
+Erasmus Montanus Holbergin riemujuhlaa varten [niinkuin Kaarlo oli
+tuuminut]. Jos teatteri olisi Helsingissä, kun päivä sattuu, olisi
+toisin; mutta Turussa tai Porissa se on hukkaan heitetty. Jollei
+Holbergiä näytellä hyvin, on hän kovin vanhentunut. Ruotsalaisessa
+teatterissa on Molièren Tartuffekin juuri saanut saman tuomion --
+tyhjiltä huoneilta.
+
+Kaarlon toinen kirje on päivätty "sunnuntaina ? kesäkuuta":
+
+-- -- "Et tahdo ottaa Erasmus Montanusta, sentähden ettei se menesty.
+Hyvin mahdollista, mutta mikä muu meillä menestyy kuin suuret draamat
+ja kansannäytelmät! Erasmuksella on se ansiopuoli, että se on pian
+valmis ja voidaan hyvin harjottaa samalla aikaa kun jotakin muuta,
+sillä siinä ei tarvita Ida Aalbergia, Avellania, Leinoa, rva
+Aspegrenia, Ahlbergia eikä Salaa. Sinä tahdot 'En Handske' [se oli
+juuri näytelty Ruotsalaisessa teatterissa tavalla, joka Emilien
+mielestä ei estäisi sen esittämistä]. Kernaasti minun puolestani, mutta
+eikö Puolueiden keskellä [joka ei ollut yleisöä miellyttänyt] jonkun
+aikaa peloita meitä Björnsonista. Ja sitä paitse -- kuka on oleva Riis,
+kappaleen tavallaan omituisin henkilö. En näe meillä mitään
+mahdollisuutta. Leino? Epäonnistunut! Ja kuka olisi silloin
+Christensen, joksi hän sopii niin hyvin. Se on onnettomuutemme, että
+miesnäyttelijämme eivät riitä uudenaikaisiin, yhteiskunnallisiin
+näytelmiin, sillä Leino on melkein ainoa, joka menestyy niissä (ja
+myöskin Aspegren sivurooleissa). Ahlbergilla, Falckilla ja Salalla
+täytyy olla [historiallinen] puku, Weckmanilla ja Rautiolla
+työmiespuserot ollaakseen alallaan. -- Mutta olkoon kuinka tahansa, me
+voimme kyllä kaikissa tapauksissa valmistaa Erasmuksen. Kun emme ensi
+vuonna ota mitään uutta Molièrea, niin voimme ottaa yhden Holbergin.
+Muista sitä paitse, että meidän yleisömme on vastaanottavaisempi
+vanhaan, vankkaan komiikkaan nähden, kuin Ruotsalaisen teatterin yleisö
+oli silloin kun se annettiin siellä." -- --
+
+"Olen pari kertaa nähnyt Mâitre de Forges. Imelän valheellisuutensa
+tähden se on minulle ylen vastenmielinen, mutta yleisö ulvoi
+liikutuksesta, naiset oikein sulivat kyyneleisiin, Marlittin henki
+leijaili kokonaisuuden ylitse. Näytteleminen oli kunniallisen
+keskenkertaista (poikkeuksena vain Moulinet'n esittäjä St Germain, joka
+on ensi luokan taiteilija); omituista kyllä kiitetään sitäkin. Olen
+kuitenkin nähnyt paljo parempaa Gymnaseteatterissa, jossa kappale
+näytellään, puhumatta Français'ta." --
+
+(Parisi 25/6). Kaarlo oli aikonut kesäkuun lopussa lähteä
+paluumatkalle, mutta kuultuaan että Levinsky, jonka opetusta Sala oli
+nauttinut Wienissä, heinäkuun alussa matkustaisi pois, hän oli
+kehottanut Salaa tulemaan Parisiin. Tämä olikin luvannut tulla. "Tahdon
+silloin olla täällä antaakseni hänelle ohjeita, sillä rahojen ja muun
+suhteen on hänelle hyödyksi että joku opastaa häntä, varsinkin kun
+hänen ranskankielentaitonsa luonnollisesti on puutteellinen."
+
+"Edelfeltin luona olen ollut pari kertaa -- hän oikein pyysi, etten
+lähtisi Parisista näkemättä hänen työpajaansa. Hänellä oli joukko
+keskeneräisiä tauluja, mutta ei ainoatakaan valmista. Ne olivat kenties
+mieltäkiinnittävämpiä semmoisina, sillä se voimakas elämä, joka niissä
+on, ei silloin ollut peittynyt monesti kyllä vaativaisen tekniikan
+varjoon, niin, jopa oli kuin niissä olisi ollut sydäntäkin, jotakin,
+jota hän, niinkuin tiedät, ei tuhlaa tauluihinsa. Hänellä on kuitenkin
+ihmeellinen viehättämiskyky olematta mielistelevä. Sinä joka niin
+helposti leimahdat liekkiin, kun ihmiset ovat rakastettavia, olisit
+puoleksi rakastunut häneen, mutta hän vaikutti minunkin enemmän
+vastustavaan luontoon. Haakonluonnollaan hän on rientänyt voitosta
+voittoon olemassaolon taistelussa -- kenties hän on menettänyt jotakin
+itsestään, mutta kokonaan kadottanut itseänsä hän ei ole. Hänen
+asemansa täällä on täydellisesti vakaantunut, hän on ainoa
+pohjoismainen taiteilija, jonka Parisin taiteilijamaailma on
+täydellisesti omakseen hyväksynyt, voit kuvitella miksikä harmiksi
+ruotsalaisille -- [Otto] Vallenius kertoi minulle hupaisia juttuja
+siitä. Hänen suuri taulunsa Luxemburgkokoelmassa on oivallisella
+paikalla ja tekee suuren vaikutuksen." -- --
+
+"Täällä kesä on vihdoin alkanut, ja hieno yleisö tekee lähtöä
+kaupungista. Kuukauden lopussa useimmat teatterit sulkevat porttinsa.
+Avoinna pysyvät toki Théâtre Français, samoin iso ooppera, Lyrique
+populaire, Porte St Martin (vaikka Sarah on Lontoossa) ja jotkut pikku
+teatterit. Macbethin näin pari kertaa Porte St Martin teatterissa, ensi
+kerran yhdeksi kolmanneksi osaksi ihastuneena ja kahdeksi kolmanneksi
+osaksi suuttuneena, toisen kerran tasaisemmin tyytyväisenä ja siis
+oikeamielisempänä. Suuttumukseni johtui, niinkuin aina kun ranskalaiset
+koskevat vieraaseen teokseen, siitä kunnioituksen puutteesta, jolla he
+menettelevät. Macbeth oli revitty rikki muutamiksi kuvaelmiksi, joiden
+väliltä yhdistävät siteet oli poistettu, niin etten ymmärrä kuinka ne,
+jotka eivät tunteneet kappaletta, saivat siitä jotain yhtenäistä. Mutta
+kenties se ei ollutkaan niin hullua. Onhan toki niin, että juuri suuret
+pääpiirteet Shakespearessa ovat tehneet hänen kaikkien aikojen
+kansanomaisimmaksi draamarunoilijaksi, ja ne olivat esiintuodut terävän
+selvästi, siinä ei oltu yleiseen ranskalaiseen tapaan lievennetty ja
+litistetty -- useiden kriitikkojen kauhuksi. Pienet roolit näyteltiin
+surkeasti (Malcolmina, huomaa Malcolmina, esim. esiintyi sama daami,
+jonka me näimme näyttelevän Précieuses ridicules kappaleessa Coquelinin
+kanssa Tukholmassa, Duncan oli Kalliolta oppinut nostamaan etusormeaan
+ja tiedäthän kuinka se tehoo tragediassa; Macduff melusi ja huusi kuin
+hullu). Edelleen oli yhteisnäytteleminen hutiloitua ja näyttämöllepano
+paikottain aivan epäonnistunut, esim. noitien luolassa. Mutta Macbeth
+itse (Marais) oli mieltäkiinnittävä. Hänellä ei ollut sitä daimoonista
+tahdonvoimaa, joka vastustamattomasti ajaa Macbethin rikoksesta
+rikokseen, mutta milloin voi meidän aikojen mies murtuneine tahtoinemme
+tehdä sitä havainnolliseksi. Mutta hänellä oli lämpöä, eloa, ilmettä ja
+hyvä esiintymistapa. Entäs Sarah? Min -- ei hän ollut se Lady Macbeth
+'que j'avais révé', mutta tavallaan hän näytteli sydäntäkouristavasti.
+Hän ei ollut minkään clanin puoliraakalainen naispäällikkö, vaan
+uudenaikainen petrolöösi, joka hermojensa luonnottomassa jännityksessä
+hillittömästi syöksyy eteenpäin. Päävaikutin hänen menettelyssään ei
+ollut kunnian- vaan verenhimo. Kohtaukset Duncanin murhan edellä ja
+jälkeen tulivat sen kautta kauhean vaikuttaviksi, varsinkin
+kun Marais, ranskalaisten omituisella taiturimaisuudella fyysillisesti
+ilmisaattaa mielenliikutuksia, mestarillisesti esitti kauhua.
+Unissakävijäkohtauksessa on Saraa kovin ihailtu, minun mielestäni ilman
+syytä. Hän repii tämän kohtauksen täydellisesti muun yhteydestä. Hänen
+Lady Macbethillaan ei ole edes vanhan ääripiirteet, hän näyttelee
+sitä, Edelfeltin henkevän lauseen mukaan, niinkuin indialainen
+käärmeenlumojatar. Ainoastaan somnambulismi, eikä tuskallinen katumus,
+tuli näkyviin."
+
+"Muutoin oli huomattavissa, kuinka varsinainen Parisin yleisö
+on vastustavalla kannalla Saraa kohtaan. Marais sai enimmät
+suosionosotukset. Sitä paitse olivat katsojat enimmäkseen
+ulkomaalaisia. Käytävissä kuultiin kaikkia mahdollisia kieliä,
+englantia tietysti enimmin."
+
+"Theâtre français'sa olen, paitse muutamia Corneillen, Racinen ja
+Molièren kappaleita, nähnyt 'Maailma, jossa huvitellaan', henkevästi
+esitettynä ilman että näytelmä minusta sentään olisi ollut
+sisältörikkaampi, Augierin 'Mr Poirierin vävy', joka olisi otettava,
+jos Alarik Böök [Brunon nuorempi veli, joka myöskin aikoi ruveta
+näyttelijäksi] kehittyy veljen suuntaan taikka jos saamme jonkun
+toisen, joka voi täyttää siroja rooleja, Ei lempi leikin vuoksi (toisen
+kerran), joka on oleva miellyttävin muistoni tältä Parisin matkalta,
+Mademoiselle de la Seiglière y.m. Tuon muassani yhden erinomaisen
+sievän 1-näytöksisen kappaleen 'La duchesse Martin'. Jollei se vaan ole
+liian hieno -- jota pelkään -- olisi se otettava, sillä meillä on suuri
+puute pikkukappaleista. Remusen kotiripitykset ja Haapaniemen
+hanhenpoika alkavat olla kovin kuluneita. -- Sala on pyytänyt saada
+viipyä lokakuun yli.[59] Olen suostunut siihen. -- -- Niin
+Rautatehtailija! Luonnollisesti otamme sen. Minun persoonallinen
+myötätuntoni tai vastahakoisuuteni ei saa vaikuttaa ohjelmistoon. --
+Noin 10 p. heinäk. lähden kotiapäin."
+
+Loppupuolen loma-aikaansa Kaarlo vietti Helsingissä. Emiliekin oli
+kotona käytyään ensin Kuitiassa ja sitte Ossian veljensä häissä (9/7
+Hatanpäässä). Heidän huomionsa oli muun muassa kiintynyt kesällä eri
+paikkakunnilla alkuun pantuihin rahankeräyspuuhiin teatterin hyväksi.
+Turussa oli päätetty toimeenpanna kansanjuhla Kupittaalla ja myöhemmin
+arpajaiset. Oikein hämmästystä oli vapaaherra Werner von Troilin
+menettely herättänyt, hän kun itse oli kutsunut asianharrastajat kokoon
+ja ruvennut toimikunnan puheenjohtajaksi. Se oli muka "matelemista
+Heydenin ja fennomaanien edessä", mutta vaikutti sen, että semmoisetkin
+turkulaispohatat, jotka olivat vakuuttaneet, etteivät he koskaan
+astuisi Suomalaiseen teatteriin, saapuivat kokoukseen. -- Paitse näistä
+asioista Emilie kirjoitti nti Elfvingille Suomalaisen tyttökoulun
+uudesta talosta. Se oli hyvin yksinkertainen, mutta siisti, ja hän
+iloitsi suuresti, että on "päästy niin kauas eteenpäin", että koulu,
+joka oli toiminut mitä kurjimmassa, melkein tallintapaisessa
+huoneustossa, nyt sai jatkaa työtänsä oman kurkihirren alla.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatteri alkoi toimensa _Tampereella_, jossa 27/8-10/9 annettiin
+yhdeksän näytäntöä. Aikomus oli kyllä ollut alottaa Turussa, mutta
+siellä oli kesällä näytellyt Fröbergin ruotsalainen seurue ja sille
+suotiin, tavan mukaan, etuja Suomalaisesta teatterista välittämättä.
+Ensimäisen näytännön jälkeen Kaarlo kirjoitti 28/8 Emilielle kirjeen,
+joka sisältää täydellisen arvostelun uudistetusta Murtovarkaudesta,
+joka oli ollut ohjelmana:
+
+-- "Huone oli hyvä (nti Berg luuli noin 400) ja suosionosotukset
+lämpimät, varsinkin viime näytösten jälkeen. Suurimman osan suosiota
+sai tietysti Hoppulainen. Rautio oli _oikein hyvä_. Hänellä tosin ei
+ollut Böökin auktoriteettia eikä myöskään sitä verratonta,
+hullunkurista huumoria, jolla Böök lausui _joitakuita_ repliikkejä,
+mutta hän oli täydellisesti yhtä luonnollinen ja hänellä oli sekin
+ansio että _kaikki_ repliikit pääsivät oikeuteensa. Falck [Penttula]
+oli melkein parempi kuin Leino toisessa näytöksessä, jossa hänen
+haudanjylhä äänensä oli kuin luotu roolia varten, mutta Leino tuotti
+sen sijaan viime näytökseen toisenlaista eloisuutta kuin Falck
+hitaudellaan. Rva Rautio tulee kyllä hyväksi, kun hän vaan ennättää
+sulattaa ja enemmän täydentää roolia; nyt se oli vähän ykstoikkoinen.
+Hän sopii siihen sentään paremmin kuin Hacklin, vaikka tämä oli sangen
+hyväksyttävä Helena. Vyyryläinen[60] ei myöskään ollut huono (Maria) ja
+Asp [Loviisa] oli pirteämpi kuin [rva] Lundahl, joskaan ei niin kaunis.
+Sitä vastoin Kilpi ei vastannut Rautiota vanhana talonpoikana Penttulan
+saunassa; niinikään meni ensimäinen kansankohtaus ennen paremmin kuin
+nyt. Kaikki kaikessa on Murtovarkaus taas onnellisesti liitetty
+ohjelmistoon -- milloin saamme Roinilan talossa samalle kannalle?" --
+
+Muutoin mainittakoon ohjelmistosta vain Maria Stuart (3 kertaa) ja
+Yhteiskunnan tuet. Jälkimäisessä oli nti Borg rva Bernick, ja Kaarlo
+arvostelee häntä seuraavasti: "Hän oli sangen hyvä, kovin peloissaan,
+mutta käsitys oikea ja vivahduttaminen oivallinen; kieli sitä vastoin
+virheellistä."
+
+Syyskuun keskivaiheilla tultiin _Turkuun_, jossa ei oltu käyty moneen
+vuoteen. Paitse Salaa ja rva Lundahlia (joka oli eronnut) olivat kaikki
+saapuvilla ja lisäksi muutamia uusiakin, nimittäin _Otto Vallenius_ ja
+nti _Lilli Kurikka_ sekä _Alarik Böök_ ja _Iisakki Lattu_. Otto
+Valleniuksen kanssa oli Kaarlo tehnyt sopimuksen Parisissa, missä tämä
+monipuolisilla taiteilijataipumuksilla varustettu mies, jätettyään
+yliopistolukunsa, harjotti opintoja maalaustaiteessa, ja nti Kurikassa
+oli, hänen veljensä Matti Kurikan kirjeen mukaan, kesällä herännyt
+"ääretön halu päästä Suomalaisen teatterin jäseneksi". Vallenius ja nti
+Kurikka olivat molemmat sangen tervetulleita teatteriin lauluäänensä
+tähden. Tästä lähtien voitiin jälleen ottaa laulukappaleita
+ohjelmistoon. Lilli Kurikka oli 19-vuotias ja Helsingin suomalaisen
+tyttökoulun käynyt. Alarik Böök oli Bruno Böök-vainajan nuorempi veli.
+Iisakki Lattu vihdoin oli ainoa näistä tulokkaista, joka pysyvästi jäi
+teatteriin.[61] Ensi-iltana 16/9 meni Maria Stuart täydelle huoneelle
+ja seuraavana Murtovarkaus puolelle. Alku ei ollut loistava sillä
+tavallista on, Kaarlo kirjoittaa, että meikäläiset ensi hyökkäyksessä
+joutuvat hämilleen. Puhuttiin liian hiljaa, johon lisäksi tuli pikku
+onnettomuuksia. "Mutta kaikki paranee kai, kun ennätämme tottua
+yleisöön ja yleisö tottuu meihin. Tänään (19/9) luulen Ida Aalbergin
+vallottavan yleisön yhdellä ryntäyksellä, sillä hän sanoi olevansa
+hyvällä tuulella." Niin kävikin, ja näyttelijätär sai laakeriseppeleen
+ja kukkia. Viikko myöhemmin, Romeon ja Julian jälkeen, Kaarlo
+kirjoittaa, että silloin uudistui mitä oli tapahtunut Maria Stuartiin
+nähden. Ensi kerralla kylmä, ynseä, ymmärtämystä puuttuva yleisö ja
+toisella vilkas, kiitollinen ja innostunut, yhteisesitys ensi kerralla
+laimea ja hätäinen, toisella tyydyttävä. Murtovarkauskin menestyi
+paremmin toisella kerralla, ja huone oli kahta vertaa parempi.
+Yhteiskunnan tuet annettiin kolmannelle osalle huonetta, ja Kaarlo
+huudahtaa: Kuinka henkisesti kuollut tämä yleisö kuitenkin on! Hän
+sanoo kokonaan menettäneensä kyvyn arvostella kappaleiden
+vaikuttavaisuutta. Nyt huudetaan vain laulukappaleita -- niitä me
+ymmärrämme! (Huuto saada nähdä Ida Aalbergia on vaiennut, kun siihen
+yhtyy niin kamalia perspektiivejä kuin Shakespeare ja Schiller!)
+Epäilemättä oli ruotsalaisten operettiohjelmisto saanut yleisön
+hylkimään vakavaa ohjelmistoa. Bergbomin täytyi vastoin tahtoansa
+("sillä se menee nyt, dass Gott erbarm") antaa Saimaan rannalla, ainoa
+laulukappale, joka tällä hetkellä oli valmis, -- ja se veti, varsinkin
+toisella kerralla (Parisin veitikan kanssa), miltei täyden huoneen.
+Regina antoi sitte myöskin 8/10-12/10 kolme hyvää huonetta. Kolmantena
+iltana (kaikista paras -- 1,071 mk) oli Ida Aalberg erityisten
+suosionosotusten esineenä ja hän sai muun muassa hopeisen maljakon
+("Ida Aalberg 18 12/10 84. Käy nyt tiesi tervehenä, matkasi imantehena,
+päätä kaari kaunihisti, pääse illalla ilohon."). Suuri isänmaallinen
+kappale lämmitti siis sydämiä Turussakin.
+
+Tällä aikaa harjotettiin Hilda Aspin suomentamaa G. Ohnet'n
+4-näytöksistä draamaa _Rautatehtailija_, Shakespearen _Hamletia_ ja
+Nummisuutareita, joka viimeinen kaipasi uudistamista. Ensimäinen näitä
+meni 24/10 saavuttamatta silloin enemmän kuin toisellakaan kerralla
+suurempaa suosiota, vaikka kritiikki kiitti sekä kappaletta että
+esitystä. Leino ja Ida Aalberg esiintyivät päärooleissa. Hamlet edistyi
+hitaasti; "Ahlberg ryhtyi siihen niin veltosti", että Bergbom epäili
+sen menestymistä. "Kyllä on kovaa", hän lisää "että täytyy pakottaa
+ihmisiä Hamletiin, kun ajattelee, että Vilho olisi antanut vuosia
+elämästään saadakseen näytellä sitä roolia." Se valmistui kumminkin
+miten kuten ja annettiin ensi kerran 30/10 Ahlbergin hyväksi, koska
+tämä näyttelijä oli lähtevä parin kolmen kuukauden opintomatkalle.
+Näytäntö onnistui hyvin, sanomien mukaan. Ahlberg oli erinäisissä
+kohtauksissa oivallinen ja Ida Aalberg mainio Ofelia. Axel Ahlberg sai
+sinä iltana kultakellon, ja samanlainen lahja annettiin Ida Aalbergille
+l/11, kun hän esiintyi Jane Eyrenä. Nummisuutarit näyteltiin viimeisenä
+iltana 4/11 täydelle huoneelle. Leino oli vielä Esko, sillä erästä
+nuorempaa näyttelijää oli turhaan koeteltu; ensikertalainen oli m.m.
+Lattu Karrina. Muista täällä näytellyistä kappaleista mainittakoon vain
+Mustalaiset, jossa nti Kurikka Evinä ensi kerran (15/10) astui
+näyttämölle ja lauloi "aistikkaasti, puhtaasti ja tunteellisesti", ja
+nti Avellanilla Rózsina oli suuri menestys, sekä Todelliset naiset,
+jota turkulaiset eivät viitsineet tulla katsomaan. -- Turunmatka
+päättyi 900 markan tappiolla, jota pidettiin verrattain onnellisena
+tuloksena! Åbo Underrättelser kiitti hyvää ohjelmistoa ja vakuutti
+seurueen olevan vastedeskin tervetullut (!). --
+
+Kaarlo oli asunut Fenix-hotellissa, jossa hänellä oli kaksi huonetta,
+ja hän maksoi täydestä "ylöspidosta" 120 mk kuukaudessa. Leino rouvansa
+kanssa, Axel Ahlberg sekä neidit Avellan ja Stenberg asuivat myöskin
+siellä, ja kaikki söivät samassa pöydässä. -- Kirjeessä, jossa Kaarlo
+kertoo tämän, tapaamme sanat: "Lue Jussi Brofeldtin Muudan
+markkinamies. Se on sydäntäkouristava. Siinä pojassa elää Herran
+henki."
+
+Paluumatkalla Turusta seurue pysähtyi _Hämeenlinnaan_, jossa Nordinin
+salongissa annettiin neljä näytäntöä -- jopa Maria Stuart viimeisenä
+iltana. Kun huone oli aina täysi ja päiväkustannukset pienet, nousi
+voitto 900 markkaan -- samaan summaan, joka Turussa oli menetetty.
+
+_Helsinkiin_ seurue tuli aikaisemmin kuin aiottu oli. Ensin oli näet
+aikomus ollut mennä Turusta Poriin, mutta kun sikäläinen uusi teatteri
+ei vielä ollut täysin valmis, jäi matka tekemättä; toiseksi oli
+tuumittu pitentää Turussaoloa, mutta Carlbergin ruotsalainen seurue
+tuli ja otti teatterin. Kun saavuttiin Helsinkiin, olivat arpajaiset
+teatterin hyväksi olleet ja menneet. Ne tapahtuivat nimittäin tiistaina
+4/11 ylioppilastalolla, jonka huoneet olivat tungokseen asti täynnä.
+Salin peräseinällä nähtiin "tuulentupa", Suomalaisen teatterin uusi
+rakennus, jonka K. K. Hellsten oli maalannut Seb. Gripenbergin
+luonnoksen mukaan, ja sivuseinillä Hedvig Winterhjelmin, Emmy Achtén,
+Ida Basilierin, Kaarlo Bergbomin ja Vilhon muotokuvat. Ohjelman
+alkunumero oli J. Mustakallion sepittämä prologi, jonka Turusta varta
+vasten tullut Ida Aalberg lausui, ja muista numeroista huomattavin
+iloisen, kirjavan joukon esiintyminen, jossa tunnettiin 18
+näyttämöllistä hahmoa: Anni, Boriska, Inga, Jessika, Kätchen, Lysisca,
+Nicole, Noora, Pamina, Papagena, Rosina, Rykmentin tytär, Esko, Fra
+Diavolo, Larsson, Maunu, Papageno, Göndör Sandor. Nämä kaupittelivat
+yleisölle tilapäistä albumia.[62] Voittoja oli 1,000 ja arpoja
+11,000 à 1 mk.
+
+(11/11). "Oma rakas Bettyseni", Emilie kirjoittaa sen jälkeen, "usko
+pois että tuntuu hyvältä kun arpajaispuuha on ohi! Odotamme puhdasta
+voittoa 11 à 12,000, tosin vähemmän kuin viimein, mutta toki
+kunnioitettava summa. Olen äärettömän kiitollinen, että kaikki on
+mennyt hyvin. -- Perjantaina teatteri alkaa täällä; saa nähdä kuinka
+rupeaa käymään. Kevättä en pelkää, jos kaikki pysyvät terveenä, mutta
+joulukuu on kaikkialla vaikea kuukausi ja vallankin meillä, jotka niin
+paljo rakennamme ylioppilasyleisöön. -- Kiitos, hyvä Bettyseni,
+kaikesta mitä teit hyväksemme, kun olimme Turussa [Emiliekin oli ollut
+siellä pari viikkoa lokakuulla]; erinomaisen hupaista on että siellä
+meni kuin meni. Toivoakseni Fröberg & consortes eivät aivan hävitä
+meiltä maanalaa. -- Sala jää ulkomaille joulukuun keskivaiheille.
+Sydämestäni toivon hänen edistyvän. Hän on ihmisenä läpeensä kelpo ja
+kunnioitettava, niin että minä ja me kaikki sangen paljo pidämme
+hänestä. -- Olet kai kuullut, että rva Canthin uusi kappale on valmis!
+Kuinka hupaista on saada kotimainen teos, sen tiedät kyllä." --
+
+Täälläkin alotettiin (14/11) Murtovarkaudella. Sitte tuli
+Rautatehtailla, joka näyteltynä kolme kertaa ei täälläkään menestynyt,
+vaikka arveltiin sentapaisista ranskalaisista muotikappaleista olevan
+hyötyä näyttelijöille. Toisella innostuksella vastaanotettiin vanha ja
+aina uusi Nummisuutarit. Uusia olivat siinä Pesonen -- Topias, Weckman
+-- Mikko Vilkastus, Rautio -- Iivari, Falck -- Niko, Lindfors -- Teemu
+ja rva Rautio -- Jaana.
+
+Joulukuun 3 p. sattui Ludvig Holbergin 200-vuotispäivä ja sitä
+vietettiin vanhan mestarin huvinäytelmillä _Ei ole aikaa_ ja _Henrik ja
+Pernilla_ (Hilda Aspin suomentama). Kumpikin komedia sujui hyvin, mutta
+edellinen sentään paremmin. Lindfors oli Vielgeschrey ja häntä
+kiitettiin siitä että hän oli syventänyt näyttelemistänsä, jossa ennen
+ilveilevillä kujeilla oli ollut liiaksi sijaa. Otto Vallenius oli
+onnistunut kujeellisena palvelijana, Hilda Asp Pernillana, nti Stenberg
+Madlenana j.n.e. Toisen kappaleen nimiosat olivat Weckmanilla ja rva
+Aspegrenilla. -- Näyttelijät lähettivät Leinon allekirjoittamassa
+sähkösanomassa tervehdyksensä Tanskan näyttelijöille, ja Bergbom
+tervehti eri sähkösanomalla kuninkaallista näyttämöä, "Ludvig Holbergin
+kaikille pohjoismaille merkillisen vaikutuksen kehtoa". Kuninkaallisen
+teatterin puolesta kamariherra Fallesen vastasi kumpaseenkin
+tervehdykseen.
+
+Viikko myöhemmin 10/12 oli toinen juhla -- kymmenes vuosipäivä Ida
+Aalbergin ensimäisestä esiintymisestä teatterissa. Sitä vietettiin Jane
+Eyrellä, ja taiteilijatar sai vastaanottaa kukkia ja laakeriseppeleitä,
+jota paitse hänelle toimeenpantiin pidot, joissa prof. F. Perander
+puhui kunniavieraalle ja pyysi lupaa, että saataisiin teatteria varten
+maalauttaa hänen muotokuvansa.[63]
+
+Kun Bergbom oli alkanut toimeenpanna huokeahintaisia kansannäytäntöjä,
+hän noudatti haluansa antaa vähävaraistenkin nauttia teatterista. Mutta
+samoin kuin hän rakasti varsinaista kansaa, rakasti hän lapsiakin. "En
+voi täällä nähdä lapsia", hän kirjoitti Parisista, "muistamatta lapsia
+kotona", tarkottaen kai lähinnä sisarensa lapsia. Lapsillekin -- ei
+ainoastaan näille läheisille vaan mahdollisimman useille -- hän halusi
+avata teatterinsa, ja niin hän nyt ennen joulua (13/12) ilmotti
+ensimäisen "lastennäytännön", jossa klo 5:stä i.p. esitettiin Z.
+Topeliuksen "leikki" _Ole armelias köyhille_ ja Saimaan rannalla.
+Teatteri oli täynnä outoa yleisöä, rivit "rint' rinnan täynnä pieniä
+päitä, jotka kurkistelivat reunusten yli niinkuin pääskysen pojat
+pesästään". Tarvitseeko sanoa, että tämä yleisö oli ihastunut! Näytäntö
+uudistettiin 27/12. -- Seuraava ohjelma 14/12 sisälsi paitse Kiven
+Kihlausta kaksi uutta alkuperäistä 1-näytöksistä huvinäytelmää: Matti
+Kurikan _Ihmekös tuo!_ -- naurattava, erehdyksille ja hullunkurisille
+kohtaamille perustettu vähäpätöisyys, jossa Lilli Kurikka, pääroolin
+esittäjänä, ensi kerran ja onnellisesti näyttäytyi Helsingin yleisölle
+-- ja Robert Kiljanderin _Pukkisen pidot_,[64] joka osottautui
+tekijänsä edellisiä pikkukappaleita etevämmäksi, siinä kun luonnekuvaus
+on syvempi ja henkilöitten pikkukaupunkilaisuus paljastetaan hienolla
+ivalla. Parhaiten kuvattua henkilöä, Anna muoria, näytteli nti Stenberg
+erittäin hyvin.
+
+Joulun ja uudenvuoden aika ei tuonut enempää uutta. Uudenvuoden päivänä
+meni Kiven muistoksi Nummisuutarit, e/i pitkän ajan päästä Kultaristi,
+jonka uudistamisen Vallenius, Inez Borg ja Lilli Kurikka tekivät
+mahdolliseksi, 6/1 Daniel Hjort, sekin tärkeissä kohdin uudistettuna --
+nimihenkilönä ulkomaalta palannut Sala, osottaen melkoista edistystä
+(itsenäisesti hän teki luonteen pääpiirteeksi synkän tunteellisuuden,
+joka muutti ivan ulkomaailmaa kohtaan tuskalliseksi oman kehnouden
+tunnoksi), Sigrid Stålarmina Ida Aalberg, esittäen onnettoman neidon
+hienosti ja jalosti, Ebba Stenbockina nti Avellan, täynnä voimaa ja
+ylimyksellistä ryhtiä, sekä Juhana Fleminginä Otto Vallenius -- ja
+Topeliuksen päivänä Regina von Emmeritz. Ensimäinen ohjelmistolle uusi
+näytelmä tuli vasta 28/1, nimittäin Minna Canthin kolmas draama,
+_Työmiehen vaimo_. Työmiehen vaimonkin, niinkuin ennen Murtovarkauden,
+syntyhistoriasta tahdomme tässä antaa tietoja, koska me siten samalla
+valaisemme Minna Canthin ja Bergbom-sisarusten keskinäistä suhdetta,
+joka muodostaa tärkeän lehden sisarusten elämäkerrassa. Vaikka Emilien
+ja Kaarlon kirjeet tältä ajalta näyttävät hävinneen, näkee Minnan
+kirjeistä heille, kuinka he seurasivat hänen työtään, kuinka Kaarlo on
+siihen vaikuttanut ja kuinka kirjoittajan sydän oli heille avoinna. --
+Ennestään tiedämme, että näytelmä oli jo tekeillä kun Emilie kesällä
+1883 ensi kerran tapasi Minna Canthin Kuopiossa. Emilien kehotuksesta
+Minna kirjoitti Kaarlolle Sandefjordiin:
+
+(2/8 83). -- "Kun nti Bergbom kuuli, että olen tarttunut kiinni
+'Homsantuussa' enkä ollenkaan pääse siinä eteenpäin, tahtoi hän minua
+lähettämään sen alun [ensi näytöksen] Tohtorille ja kertomaan, miten
+olen aikonut sitä sommitella. -- Jos tuo ennen oli minulla hämärässä,
+on se vielä sitäkin pimeämmäksi käynyt sitten kun eilen näin
+'Valapaton'. En minä koskaan, en koskaan saa niin hyvää toimeen.
+Tragedia tästäkin tulla pitää, mutta en varmaankaan saa siitä mitään
+semmoista suurenmoista kuin Valapatto on. Ja kuitenkin tahtoisin siitä
+suurenmoista ja hyvää -- taikka ei mitään. Tehdäkseni nti Bergbomille
+mieliksi, täytyy kaiketi minun kuitenkin kertoa hämäriä piirteitä
+tuohon kappaleeseen. Ne tuntuvat niin mitättömiltä ja pieniltä, kun
+niitä vertaa Valapattoon. -- Toisen näytöksen ensi kuvaus on
+kauppatorilla. Siellä on myyjiä ja ostajia. Viisunkauppias laulelee
+perällä ja myyskentelee arkkiviisujaan ympärillä seisoville. Katupojat
+heittelevät palloa oikealla. Johanna tulee. Hänellä on vaan yksi markka
+rahaa, jolla aikoo ostaa ruokaa, maitoa sairaalle lapselleen. Paavo
+tulee juomatoverinsa kanssa ja riistää häneltä rahan. Johanna
+vastustaa, rukoilee, uhkaa. Paavo ei siitä välitä. Homsantuu tulee
+työntäen kottikärryjä, joissa hänellä on perunoita. Ne hän on saanut
+nostamapalkakseen. Hän on ylpeä, mutta rakkaus Paavoon herää hänessä
+uudelleen. Jotkut nuoret herrat vaativat häntä tanssimaan
+'mustalaista'. Hän kieltää. Vihdoin hän Paavon pyynnöstä sen tekee. --
+Seuraava kuvaus heinäladossa Homsantuun luona. Homsantuulla ei parempaa
+asuntoa ole. On yö. Homsantuu nukkuu heinäkasalla. Taikka oikeammin hän
+loikuelee siinä ollen valveilla. Paavo tulee. Hän kiusaa Homsantuuta
+pakenemaan hänen kanssaan Etelä-Suomeen. Homsantuu vastustaa. -- Kolmas
+näytös Johannan ja Paavon luona. Johannalla on kangas kuteilla. Se on
+jo lähes valmis, jo samana päivänä hän voisi viedä sen rouvalle, jonka
+oma se on. Paavo leikkaa kankaan poikki, myy sen ja juo rahat. Johannaa
+syytetään petoksesta. Hän kantaa sen mitään virkkamatta. Jäätyään yksin
+vaipuu hän epätoivoon. Risto, hänen entinen ihailijansa, tulee. Hän
+tahtoo Johannaa auttaa, mutta Johanna vastustaa, sillä hän luulee
+Riston vielä häntä rakastavan. Johanna heittäytyy lapsensa kätkyen yli
+vakaana kiellossaan. Risto koettaa häntä ylipuhutella ja kumartuu hänen
+ylitsensä. Samassa aukeaa ovi, Homsantuu seisoo siinä, näkee heidän
+asemansa, käsittää sen väärin ja -- päättää lähteä karkuun Paavon
+kanssa. Hän painaa oven kiinni, ilman että Risto tai Johanna ovat häntä
+huomanneet. Risto on nyt ymmärtänyt Johannan epäilyksen ja selittää
+olevansa kihloissa nuoren tytön kanssa, jolle hän on antanut sydämensä.
+Sen jälkeen Johanna kiitollisuudella ottaa vastaan Riston tarjoomuksen.
+-- Neljäs näytös kadulla yöllä, kapakan edustalla. Paavo kapakassa,
+Homsantuu piilottelee toisella puolen katua, Johanna toisella. Himmeä
+katulyhty ei varjopaikkoja valaise. Molemmat pelkäävät ja vapisevat.
+Homsantuun pitäisi nyt yhtyä Paavoon ja lähteä hänen kanssaan.
+Ylioppilaat pitävät serenadia erään ikkunan alla perällä. Heidän
+mentyään Paavo tulee ja puhuttelee Homsantuuta. He aikovat lähteä
+pakoretkelleen, kun Johanna äkkiä ilmestyy heidän eteensä, nuhtelee ja
+varottaa heitä. Paavo sieppaa puukkonsa ja aikoo lyödä Johannaa, mutta
+Homsantuu heittäytyy väliin, saa puukon iskun ja kuolee. -- Miten
+tuosta kurjasta Paavosta päästään, sitä en ymmärrä. Jos hän vaan
+viedään vankilaan, ei Johanna ole hänestä vapaa, mutta toiselta puolen
+hän on liian suuri pelkuri tehdäkseen itsemurhan. -- Niin, ei minulla
+ole mitään lisättävää. Toivon saavani tohtorilta uutta, pontevampaa,
+parempaa kehitystä."
+
+Ensimäinen näytös puuttuu tästä selostelusta, mutta varmaankin siinä
+Johannan ja Riston (ei Paavon!) häät jo kuvattiin niinkuin painetussa
+näytelmässä, ja Homsantuu syytti Johannan kauhuksi hänen miestään
+konnamaisesta petoksesta. Emilie arvostelikin näytöstä seuraavin
+sanoin: "hyvin mieltäkiinnittävä ja oivasti kirjoitettu, luonteva ja
+sopiva vuoropuhelu, mutta, pelkään minä, liian voimakas, ettei
+seuraavat näytökset litistyisi". Itse asiassa sommittelu, selostelusta
+päättäen, kaipasi tiivistämistä. Toisessa näytöksessä on myöhemmin
+lisätty se kohtaus, jossa Risto ja hänen juomatoverinsa Toppo torilla
+"laskevat leikkiä" Homsantuun kanssa, siksi kun tämä vihoissaan heittää
+hiekkaa Riston silmiin ja sitte pelvosta ja säälistä heltyy uskotonta
+entistä sulhoaan kohtaan. Täten tuli hänen tanssinsakin paremmin
+perustelluksi, hän kun tahtoo ansaita rahaa ostaakseen Ristolle
+silmävoidetta. Toisen näytöksen toinen kuvaelma on muutettu kolmanneksi
+näytökseksi, joka romanttisuudessaan (kun Homsantuu tapaa
+mustalaissukulaisensa ja päättää Riston kanssa liittyä heihin ja
+vastedes vain ansaita rahoja rakastajalleen) muistuttaa tekijän
+ensimäisiä näytelmiä. Selostelun kolmas näytös on näytelmän neljäs,
+mutta täydennetty ja rakennettu niin realistisen ja draamallisen
+voimakkaaksi, että se on tullut kokonaisuuden pääkohdaksi, jossa miehen
+kunnottomuus ja ihmisten ennakkoluuloinen sydämettömyys nostaa vaimon
+kärsimykset huippuunsa. Johannan entisen ystävän nimi on Yrjö (ei
+Risto!). Loppu on kokonaan muutettu. Viidennessä näytöksessä Johanna on
+kuollut, mutta ei vielä haudattu; kuitenkin Risto valmistautuu uudelle
+kosintaretkelle. Silloin Homsantuu tulee ja toisen kerran petettynä hän
+ampuu konnaa revolverilla, mutta onnistumatta. Poliisit ottavat hänet
+kiinni, ja kun Risto lausuu luottavansa että lait ja oikeus turvaavat
+hänet Homsantuun kostolta, tämä epätoivoisessa raivossa huutaa: Teidän
+lakinne ja oikeutenne -- niitä minun pitikin ampua! Sen jälkeen seuraa
+vielä lyhyt kohtaus, jossa Vappu lupaa ottaa äidittömän lapsen
+hoitoonsa, mutta ankarilla nuhteilla vastaa Riston kosimiseen. Toppo
+lausuu säälin sanan Homsantuusta, mutta Risto kehottaa lähtemään
+anniskeluun. Tästä näkyy kuinka suuresti teos kehittyi siitä kun
+Bergbomin vaikutus siihen alkoi. Kumminkin oli kehitys pääasiassa
+muodollista laatua; perusaihe, peruspiirteet, mestarillinen vuoropuhelu
+ja koko näytelmästä puhuva pessimistinen henki olivat alkuperäisiä. --
+Työn kulku ja tunnelma näyttäytyy seuraavissa otteissa.
+
+(10/9 83). -- "Ei Homsantuu ole lainkaan edistynyt sitten kun Emilie
+läksi. Vasta tänään puhuimme siitä Tohtorin kanssa. Tohtorilta sain
+paljon hyviä neuvoja ja ihan uuden lopun, joka tulee olemaan
+mainio." --
+
+(19/11). -- "Homsantuuta olen hartaudella jatkanut. Neljäs näytös on
+loppupuoleen ennättänyt. En kuitenkaan usko mitenkään voivani saada
+sitä valmiiksi keväällä näytettäväksi. En tahtoisi antaa sitä käsistäni
+kypsymättömänä, puolivalmiina. Minulla ei ole suuri varasto
+harrastuksia, aatteita, ei voi siis tulla eri kappaleita varsin
+tiheään. Suurin iloni, oikein mitä suloisin nautintoni on tuo
+kirjoittaminen. En ymmärrä kuinka enään voisin elää, ellen sitä saisi
+tehdä. Ja pari vuotta takaperin, silloin kun kirjoitin Roinilan
+talossa, oli se vaan velvollisuuden tunnosta."
+
+(28/1 84). -- "Kuinkako Homsantuu edistyy? Olen pari kuukautta
+korjaillut edellisiä näytöksiä. Viidennestä näytöksestä minulla ei
+vielä ole mitään selvää. Mutta sen kirjoittaminen on niin äärettömän
+hauskaa. Sitä tehdessäni tunnen välistä niin suurta voimaa, rohkeutta
+ja vapautta, melkein uhkamielisyyttä. Kuinkahan hyvä sotasankari
+minusta olisikaan tullut, jos olisin ollut mies ja elänyt sotaisena
+aikana! 'Ingen rädder här', minä ajattelen aina kun pistän jonkun
+rafflaavan totuuden Homsantuuhun. Ainoa pelkoni on, että Tohtori ne
+sieltä karsii pois. -- Niin, tosiaankin!"
+
+(23/2). -- -- "Niin, hyvä Tohtori! Jos koskaan olen hävennyt
+kykenemättömyyttäni ja saamattomuuttani, on se tällä hetkellä, jolloin
+minun pitäisi tehdä Teille tiliä siitä, miten pitkälle näytelmäni on
+tullut. Ja kuitenkin olen kaiken aikaa ollut niin ahkera kuin suinkin
+voimani ja terveyteni ovat myöntäneet. Arvattavasti on aine liian
+vaikea ja siinä syy hidastumiseen. Kun jonkun ajan kuluttua tulen
+takaisin siihen mitä olen kirjoittanut, tuntuu se minusta niin
+lapselliselta, kypsymättömältä ja epätodelliselta, etten voi mitenkään
+sitä semmoiseksi jättää. Niinpä nytkin neljäs näytös, jonka olin
+kirjoittanut marraskuussa, ja jonka arvelin silloin jotenkin hyväksi.
+Nyt kun otin sen uudelleen käsiin, saatoin käyttää siitä tuskin
+ainoatakaan repliikkiä. Tämä saattaa viedä ihmisen epätoivoon.
+Viidennestä näytöksestä ei vielä ole mitään selvyyttä. -- Niin, tuo
+sokea vaimo! Kyllä häntä arvelin, mutta tuntui niin mahdottomalta tuoda
+esiin tuommoista hiljaista, rauhallista, kärsivällistä elämän
+filosofiaa, nyt, kun sydän on täynnä katkeruutta ja revolutsionia. Ei
+se käynyt. Sitten, jahka taas tulen nöyräksi ja resigneeratuksi, mutta
+ei nyt. Nyt täytyy panna kovaa kovaa vastaan ja jakaa iskuja minkä
+ennättää. Siihen on semmoinen vastustamaton sisällinen pakko." -- --
+
+(19/4). -- "Rakas Emilie! Elkää odottako niin paljon tuosta
+Homsantuusta. En minä usko siitä suurta iloa tulevan enemmän
+teatterille kuin itsellenikään. Olen jo saanut maistaa merkillisiä
+enteitä. Pari viikkoa takaperin sain postin kautta vastaanottaa
+kolme numeroa 'Satakuntaa', jossa oli pitkä ja myrkyllinen
+kritiikki 'Murtovarkaudesta'. Sanottiin sitä 'epäkristilliseksi',
+'epänaiselliseksi' ja 'epäsiveelliseksi'. -- Kun nyt jo tuosta
+viattomasta Murtovarkaudesta näin sanotaan, mitä sitten
+Homsantuusta!" --
+
+(11/8). -- "Olen alkanut viimeistä kertaa puhtaaksi kirjoittaa
+'Työmiehen vaimoa'. Mutta paljon yhä näkyy siinä olevan korjaamista. En
+uskaltanut kirjoittaa Teille, kuinka asian laita oli tässä keväällä ja
+kesällä. Minusta, näette, koko kappale rupesi tuntumaan niin ikävältä
+ja huonolta, kaikki maistui puulle, enkä voinut, en parhaalla
+tahdollanikaan moneen kuukauteen sitä jatkaa. Luin sitä muille, että
+kehuisivat ja taas saisin sen kautta vähän halua, mutta ei se tahtonut
+auttaa. Nyt kumminkin, kun rva ja Kasper Järnefelt sekä Jussi Brofeldt
+[Aho] sitä kiittivät, pääsin jälleen itseluottamukseen. Ja kyllä sitä
+nyt kestää, siksi kun sen valmiiksi saan. Inspiratsionia antavat
+kenties myöskin nuo tosielämän tosihuolet, joita saan niin tarpeeksi
+kokea. Ne pitävät hermostoa jännityksessä ja kehittävät sielun voimia.
+-- -- Mikä nimi annetaan tuolle uudelle näytelmälle? Työmiehen vaimo --
+eikö se ole sopivin? Taikka: Johanna ja Homsantuu? Taikka: Hapanrokkaa?
+Sillä hapanta se on miehille ja rokkaa sen pitäisi oleman naisille. Ja
+silloin voisi Risto ja Toppo, kun kappaleen lopussa menevät kapakkaan,
+laulaa: 'Hapanrokkaa keitettiin ja pantiin papuja sekaan, Hierimellä
+hämmennettiin etc. etc' -- Mutta ei sentään. Eikö kaikki tulisi
+koomilliseksi sen kautta? -- Työmiehen vaimo kenties sittenkin paras,
+vaikka tuntuu niin laimealta."
+
+(21/8). -- "Homsantuu on nyt vihdoin viimein valmis. Viimeisenä tuskana
+on, ettei silmäni tahtoisi kestää kopioitsemista, jota nyt olen pari
+päivää tehnyt. -- Saa nähdä, tuleeko tuosta iloa teatterille taikka
+minulle. Se nyt ainakin on varma, että tunnokkaasti olen parastani
+koettanut. Ilmankos se niin kauan olisi työn alla ollut. Mutta
+pessimistinen se on, enkä luule kenenkään nyt sanovan 'tulimme niin
+iloisina ja tyytyväisinä kotiin'. Tuota nimittäin on moni minulle
+sanonut 'Roinilan talosta'. Mutta itse olen jotakuinkin tyytyväinen.
+Sitä en ollut 'Roinilan talon' kanssa milloinkaan." --
+
+(3/10). -- "Tuskin kehtaan Teille kirjoittaa, kun näytelmäni ei
+vieläkään ole valmis. -- -- Nytkin, kun sitä viimeistä kertaa
+korjaamalla olen puhtaaksi kirjoittanut enkä paljon muuta ole muutellut
+kuin dialogia, en sentään pääse kuin noin pari kolme sivua päivässä
+eteenpäin. -- Hyvä Tohtori! Onhan varma, että tulette tänne ensi
+syksynä? Toivon saavani Teiltä taas uutta elämää. Onhan minun
+oikeastaan Teitä kiittäminen henkisestä herätyksestäni, kehittymisen
+halustani. Yksin ei voi pyrkiä eteenpäin, kun ympäristöltään ei saa
+paljon mitään, ei ainakaan verraten siihen, mitä Teiltä saa. Ettehän
+ole, hyvä Tohtori, väsynyt? Onhan Teillä vielä elämän toivoa, lujuutta,
+pontevuutta, toimintavoimaa ja intoa? Antakaa tuota kaikkea minullekin
+yksi hiven. Jääkää Jumalan haltuun, hyvä Tohtori! Parhaat toivotukseni
+seuraavat Teitä ja teatteria."
+
+(28/10). -- "Vihdoin viimein lähetin nyt postiin 'Työmiehen vaimon'.
+Soisin, että se Tohtoria miellyttäisi, että teatteri saisi sillä paljon
+rahaa ja että se vähän ravistelisi näitä puolikuolleita ihmisiä. Juuri
+kun sitä laitoin ristisiteeseen, paukahtivat tulikellot täällä soimaan,
+ja ennenkun vielä sain sen postiin, kerrottiin että eräs nainen oli
+palanut sisään ja eräs toinen vähissä hengin saatu ulos. Kohta
+taikauskoisuuteni näki tuossa sattumisessa jonkunlaisen enteen. -- --
+Tuo vanha sairas vaimo paloi äsken siitä syystä, että sisarensa jätti
+hänet yksin, sillä välin kun läksi käymään meidän puodissamme. Yhä
+omituisempaa." --
+
+(8/12). -- "Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Monet herttaiset kiitokset
+kritiikistänne! Olen ollut sairaana ja kärsinyt sielun ja ruumiin
+tuskia; sillaikaa oli kirjeenne kumminkin suureksi virkistykseksi ja
+lohdutukseksi. Olen tuon tuostakin lukenut sen läpi ja miettinyt. Niin
+pian kun täydellisesti paranen, että oikein jaksan ajatella, ryhdyn
+ehdottamianne muutoksia tekemään -- niin pitkälle kuin paha sydämeni
+sallii. Etten ole rouvia juuri lempeällä kädellä pidellyt, on aivan
+totta, ehkäpä olen heitä liiotellutkin. Mutta, rakas Tohtori, te ette
+ole nainen, ette ole tullut tuntemaan mitä myrkyllisiä haavoja tuo oma
+sukupuoli voi kaikessa hurskaudessaan ja lempeydessään toiseen iskeä,
+kuinka tuo helläsydäminen, tuo korkeasti sivistynyt, tuo 'heliga
+prestinna vid hemmets fridfulla härd' on kivikova ja jääkylmä sortaja
+heikompaa, 'huonompaa' kohtaan, jota hän ei ihmiseksikään tunnusta,
+koska se ei ole hänen vertaisensa arvossa eikä sivistyksessä muka. Ja
+nämä ovat kristityitä! Minä sanon, että huonoimman porton sydämessä
+asuu enemmän kristillistä tunnetta kuin noiden farisealaisten. Kuinka
+selvänä Kristus näki ihmissydämen salaisimmat sopukat, kuinka oikein
+hän tätä sukukuntaa arvosteli: 'Aterioitsi syntisten, köyhäin ja
+alhaisten kanssa'. Ei ylhäisten, ei rikkaitten eikä ruhtinaitten. Voi,
+kuinka koko sieluni halveksii tätä tekopyhyyttä, tätä teeskentelemistä,
+tätä naisten 'hienoa sivistystä' ja 'korkeaa moraalia'. Kuinka
+surkuttelen noita 'hemmets heliga prestinnor', jotka kohta menehtyvät
+oman itsensä ihailemiseen. Hyvä Tohtori! Suututteko minuun nyt?
+Sanotteko, että olen paha, raaka, tyhmä? Niin olenkin, mutta, Jumalan
+kiitos, olen samalla myöskin kansan lapsi, 'hienous' ei ole
+luonnollista tunnetta tukahduttanut, eikä pelkuruus estä sitä tunnetta
+ilmaisemasta. Oikeastaan eksyin aineestani. Tahdon koettaa parantaa rva
+Wörskyä (täällä on eräs rva Mörsky, sitä nimeä ei saa käyttää), jos
+voin, mutta en tiedä, kuinka onnistun. Naiskysymyksessä tahtoisin
+pienen reformin. Naisten ihailemisen tahtoisin muuttaa naisten
+ruoskimiseksi. Emme me parane, Tohtori, ennenkun saamme oikein paljon
+vitsaa, ennenkun meitä opetetaan totuutta tuntemaan ja omia
+heikkouksiamme käsittämään. -- Kaikki muut muutokset teen oikein
+sydämen halusta."
+
+(22/1 85). "En ollenkaan voinut arvata, että niin pian joutuisitte
+valmiiksi, enkä siitä syystä tehnyt parempaa kiirettä korjauksien
+kanssa. Kuinka nyt lienee tämä Vapun kohtaus tässä lopussa onnistunut.
+Kuin ei siinä olisi liiaksi sovitusta? En usko että tulevasta
+sukupolvesta vielä on niin paljo toivoa, kun tästä päättäen luulisi.
+Antakaa, Tohtori, hyvä neuvo! Minä melkein mieluisemmin antaisin
+painattaa kappaleen lopun niin, ettei jää mitään selvää siitäkään,
+ottaako Vappu lapsen vai ei. Sen jälkeen kuin Homsantuu on viety pois,
+vaan muutama repliikki Riston ja Topon välillä: Risto aikoo kosia,
+Toppo epäilee Homsantuun tilaa ja Risto kehottaa lähtemään anniskeluun.
+Vai kuinka? Onko parempi näin?"
+
+Tähän viimeiseen kysymykseen Bergbom vastasi niin, että hän jätti pois
+viime kohtauksen näyttämöllä. -- Lopuksi sanottakoon vain näistä
+otteista, että ne mieltäkiinnittävällä tavalla todistavat kappaleen
+syntyneen palavasta innostuksesta, joka nousi ja laski niinkuin
+tosirunoilijassa tapahtuu, sekä väsymättömästä harrastuksesta tehdä
+mahdollisimman hyvää. Kumminkin Minna Canthissa vallankumouksellinen
+paatos oli verrattomasti voimakkaampi kuin taiteellisen sopusoinnun
+vaisto. Sentähden hän hylkäsi Bergbomin ehdottaman sokean vaimon, joka
+"rauhallisella, kärsivällisellä elämänfilosofiallaan" tietysti olisi
+pyörentänyt, täydentänyt elämänkuvausta.
+
+Näytelmä meni siis ensi kerran 28/1, ja se ilta oli teatterin
+muistettavimpia. Täydelle huoneelle mielenjännityksessä olevaa yleisöä
+esitettiin vaihtelevat kuvaelmat erinomaisella voimalla ja tosielämän
+värillä, ja vaikutus oli tärisyttävä. U. S. lausuu:
+
+"Tässä näytelmässä ei ole turhaa, kaunista lörpötystä. -- Sattuvata on
+koko näytelmän kulku ja se tarkottaa yhteiskunnan ja yksityisten
+sydämeen, leikkaa siellä ja viiltelee, mutta niin että tuntuu.
+Kiihkeänä seurasi yleisö näytöksen edistymistä, ja moni varmaan tunsi
+sisustaansa viiltävän, mutta kyllä kai se hyvää teki. Erimielisinä ja
+vältellen lähdettiin kotia."
+
+Kritiikki oli yksimielinen kiittäessään esityksen oivallisuutta, se oli
+ehdottomasti parasta mitä teatteri oli aikaansaanut. Ida Aalberg
+näytteli Homsantuuta niin innostuneesti, että hän vastustamattomasti
+tempasi yleisön mukaansa, hän oli yhtä suloinen surussaan kuin mahtava
+kostoa vaatiessaan -- se oli luettava hänen värikkäimpiin ja
+todenperäisimpiin rooleihinsa. Nti Avellan Johannana oli kuin
+täydelleen yhteensulanut näyteltävän luonteen kanssa, hänen
+esityksessään ei ollut ainoatakaan väärää säveltä, luontevana ja
+yksinkertaisena hän vaikutti syvästi katsojaan. Alarik Böök esitti
+luonnonomaisesti Ristoa, mutta aivan erikoisesti onnistunut oli Rautio
+Toppona, täynnä eloa, kevytmielisyyttä ja huumoria. Edelleen neiti
+Stenberg varmasti ja johdonmukaisesti kuvasi Leena Kaisaa ja hyvin
+näyteltiin muutkin sivuosat. Vihdoin oli yhteisnäytteleminen kaikin
+puolin kiitettävä ja samoin näyttämöllepano. "Markkinaelämän kuvaaminen
+esimerkiksi veti vertoja siihen mitä saatiin nähdä Meiningiläisten
+näyttämöllä."
+
+Työmiehen vaimo meni kaikkiaan yhdeksän kertaa täysille ja hyville
+huoneille. Menestyksen puolesta se oli verrattava Nooraan, mutta niin
+myöskin yleiseen vaikutukseen nähden. Näytelmästä väiteltiin sekä
+yksityisissä piireissä että sanomalehdistössä kiivaudella, jonka
+ymmärtää kun ajattelee, että se kuulumattoman räikeästi kuvasi
+kotimaisia oloja ja että sen kautta realistisen suunnan totuus- ja
+uudistusvaatimukset ensi kerran välittömästi kohdistettiin meihin
+itseemme. Luonnollista on, että eri katsantokannat esiintyivät jyrkkinä
+ja että vastapuolueen tarkotuksia väärin käsitettiin ja selitettiin.
+Vanhoillisella taholla, jolla oli totuttu vallitseviin oloihin ja
+käsittämään kaikellaista pahaa ja kurjuutta pääasiassa yksilöiden
+turmeluksesta johtuvaksi, ei tunnustettu, että parannusvaatimukset
+lähtivät puhtaasta ihmisrakkaudesta, ja uudistajain puolella oltiin
+taas liian kärkkäät kieltämään vanhoillisilta jalompaa elämänkäsitystä.
+Että Homsantuun huuto: "Teidän lakinne ja oikeutenne -- niitä minun
+piti ampua!" kauhistutti monta hiljaista kansalaista, ei suinkaan ollut
+niin kumma, sillä joskin sanat oli pantu onnettoman, hurjistuneen
+mustalaistytön suuhun, oli niillä kieltämättä symbolinenkin
+merkityksensä, jonka kuulijat oikein ymmärsivät. Ja olihan näytelmä
+kauttaaltaan ankara, tahallinen hyökkäys olevaisuutta vastaan, jopa
+niin ehdoton, että siinä tuskin valonpilkkua nähtiin. Oliko siis outoa
+ettei kaikki kohta sanoneet: jaa ja amen! Mutta uudistuuhan elämässä
+aina tämä sama näytelmä, kun uusi aika ryntää esiin. Taistelu, sehän
+onkin elämää, ja Minna Canthin ansio on, että hän nerokkaalla
+kappaleellaan saattoi koko sarjan yhteiskuntakysymyksiä keskustelun
+alaiseksi.[65] -- Kun näytelmä oli esitetty neljä kertaa, Emilie
+kirjoitti (15/2) nti Elfvingille:
+
+"Työmiehen vaimo on herättänyt paljo melua ja erilaisia tunteita.
+Muutamat ovat ylen ihastuneita -- toiset kovin tyytymättömiä. Yhdessä
+kohden ovat kuitenkin kaikki yksimielisiä: että kappale on kirjoitettu
+erinomaisen kyvykkäästi, että se on korkeimmassa määrässä draamallinen,
+jopa nerokas. Moni pitää tätä kappaletta etevimpänä draamallisena
+teoksena, mikä Suomessa on ilmestynyt, joko suomeksi tai ruotsiksi.
+Siihen en yhdy. Minä en rakasta voimakasta realismia runoudessa, vaikka
+täysin oivallan mitä kappaleessa on nerokasta ja draamallista.
+Ultrapessimistinen katsantotapa (taikka oikeammin esitystapa) ei
+myöskään ole oikein mieleeni; pitäähän runouden tuoda esiin ihmisten
+valoisiakin ja hyviäkin puolia. Työmiehen vaimo esittää ainoastaan
+varjopuolet, heikkouden ja kurjuuden. Erinomaisen hupaista on kumminkin
+että niin etevä draama on ilmestynyt, ja meillä on syytä vielä odottaa
+hyvin paljon rva Canthilta, jos hän saa elää ja pysyy terveenä.
+Surullista on jos hän pysähtyy tälle Ibsenin kannalle. Jos taasen
+Työmiehen vaimo jää ihmisellisen kurjuuden tuskanhuudoksi
+ennakkoluuloja ja totuntatapaa vastaan, niin on se kaikin puolin
+oikeutettu."
+
+Kerrottakoon vielä samassa yhteydessä, että Minna Canth maaliskuulla,
+noudattaen ystäviensä kehotuksia ja omaa haluaan, teki pitkän talvisen
+matkan (Kuopion rautatie ei ollut vielä olemassa) Helsinkiin ja näki
+13/3 kappaleensa näyttämöllä.[66] Huone oli ihan täynnä, ja lopussa
+tekijä huudettiin näyttämölle, jossa Sala ojensi hänelle kukkavihkon
+näyttelijäin, ja filos. kand. J. A. Lyly laakeriseppeleen yleisön
+puolelta. Myöhemmin oli rva Canth teatterin ja omien ystäviensä
+vieraana illallisilla lämpiössä. -- Minkä vaikutuksen näytäntö teki, on
+hän lausunut kirjeessä rva O. Kiljanderille. Sen mukaan esitys suuresti
+tyydytti häntä, mutta -- ei itse näytelmä. "Koko kappale muuten
+laitettu mielenkiihotukseksi. Näyttämöllistä voimaa siinä on, mutta
+totuutta siinä ei ole, sielunomaista kehitystä ei myöskään. Koko
+mustalaisjoukkue Homsantuineen mielikuvitus. Ei Johanna ja Ristokaan
+ole täydelleen todellisuudesta temmatut. Toppo on ainoa, joka
+tyydyttää. Sanalla sanottu: kappale ei sisällä _elämän totuutta_. Kunpa
+onnistuisin paremmin ensi kerralla. -- Ryhdyn nyt yhteiskunnalliseen
+aiheeseen".[67]
+
+-- Nämä sanat todistavat kauniisti Minna Canthin suoruutta ja
+vaatimattomuutta. -- Nti Bergbomille, jonka luona hän oli asunut, Minna
+kirjoittaa pitkän kirjeen, joka tulvii ihastusta sisaruksia kohtaan:
+"Niin mistä teitä, mistä kaikesta teitä kiitän! Kappaleen menestys
+teidän ansionne, erinomaisen hyvin näyttämölle pantu j.n.e. j.n.e.
+Kaikki hyvää ja kaikki totta. Mutta mitä siitä niin suurta välitän,
+menestyi tai ei. Pienen pieni sija sydämmissänne on tuhatta vertaa
+suuremmasta arvosta. Kiitos siis ystävyydestänne, kiitos siitä, että
+olette juuri semmoisia kuin olette, että herätätte niin suuria
+rakkauden, ihailemisen ja kunnioituksen tunteita." -- Ja samaan tapaan
+pitkältä. Loppupuolen kirjettä täyttää pitkä kertomus työväen oloista
+Varkaudessa, jossa Minna paluumatkalla oli päivän viipynyt. Uusi draama
+kangastaa jo mielessä.
+
+Työmiehen vaimon näytäntöjen väliin pistettiin silloin tällöin joku
+vanhempi kappale, niinkuin Runebergin päivänä Salaminin kuninkaat,
+mutta uutta tuli vasta 27/2, jolloin Kiven _Kullervo_ ensi kerran
+esitettiin täydellisenä. Näytäntö oli epävirallinen alku siihen
+juhlaan, jolla Suomalaisen Kirjallisuuden Seura seuraavana päivänä
+vietti Kalevalan ilmestymisen 50-vuotista muistoa. Taitavasti Bergbom
+oli osannut mukailla näytelmän näyttämöä varten (10 kuvaelmaa
+oli supistettu 7:ksi), jota paitse puvut ja laitokset oli
+mieltäkiinnittävästi suoritettu. Sitä vaikeampi oli roolien
+täyttäminen. Kullervona esiintyi Falck, jolla oli lämpöä ja voimaa,
+mutta ei traagillista kykyä. Muista mainittakoon: Leino -- Kalervo, rva
+Aspegren -- Kalervon emäntä, rva Rautio -- Ainikki, Inez Borg --
+Ilmarisen emäntä, nti Avellan -- Ajatar, Weckman -- Nyyrikki, Kallio --
+Väinämöinen, Ahlberg -- Ilmarinen, Vallenius -- Lemminkäinen. Menestys
+oli n.s. succés d'estime. Näytäntö uudistettiin ainoastaan yhden
+kerran. -- Paremmin onnistui _Hamlet_, joka 4/3 annettiin ensi kerran
+Helsingissä ja kaikkiaan meni kuusi kertaa. Se luettiin jälleen niihin
+näytelmiin, "joita näytettyään Suomalainen teatteri voi ilolla ja
+ylpeydellä katsoa uuden askeleen urallaan astutuksi, kunniallisen
+voiton voitetuksi". Pääosassa vaihtelivat Ahlberg ja Sala, kumpikin
+esittäen onnettoman kuninkaanpojan kuvan omalla tavallaan -- edellinen
+voimakkaammin, hillitsemättömämmin, jälkimäinen hiljaisemmin, tarkemmin
+pienimpienkin piirteiden mukaan. Toisista oli tietysti Ida Aalbergin
+Ofelia loistavin; mielipuolikohtaukseen näyttelijätär "loi aivan
+hurmaavan tuoksun, puhtaan jalon vaikutuksen ihmeen hienosta
+taiteilijahengestään" (W. Söderhjelm, Valvoja).
+
+Kaksi semmoista uutuutta kuin Työmiehen vaimo ja Hamlet olisi jo
+riittänyt tekemään tämän näytäntökauden tavallista huomattavammaksi,
+mutta innokas johtaja liitti niihin kolmannenkin merkki-ilmiön, Kaarlo
+Forsmanin suomentaman Goethen _Faust_-draaman ensimäisen osan. Viisi
+päivää ennen sen ensi-iltaa Emilie kirjoitti ystävälleen Turkuun:
+
+-- "Me valmistamme parastaikaa Faustia. Eikö se sinusta ole hullun
+yritys? Ei koskaan ennen ole heikkoja voimiamme niin kysytty. Kyllä se
+on vaikeinta mitä olen kokenut, ja Kaarlo samoin kuin minä olemme kovin
+hermostuneita, ennen kun suurteko on lähtenyt teloiltaan. Toivoimme
+näytelmän valmistuvan perjantaiksi, mutta se ei käynyt; meidän täytyi
+lykätä se keskiviikoksi. Muistele meitä silloin ja tiedä, että meillä
+on raskas päivä. Ida Aalberg tulee lopussa aivan loistavaksi, ja siihen
+rakennamme etupäässä menestymisen toivomme. Myöskin Leino
+[Mefistofeles] ja Sala [Faust] ovat hyviä, erittäinkin Leino, sitte
+tulee lisäksi noitia, marakatteja, vuoripeikkoja, tuliliekkejä,
+sotilaita, lapsia, väkeä loppumattomiin asti. En tiedä, kuinka kaikki
+yhdellä kertaa mahtuvat teatteriin!" --
+
+Faust meni ensi kerran 15/4 ja sanotaan siitä U. S:ssa:
+
+"Suomalaisessa teatterissa vallitsi eilisiltana oikea juhlahartaus sen
+täpötäydessä huoneessa. Alusta loppuun seurasi yleisö näytäntöä yhä
+kasvavalla ihastuksella. Ja kun kaikui: 'on pelastettu!', ja esirippu
+laskeutui, ei käsien taputuksesta tahtonut loppua tulla. Lopuksi kuului
+huuto: 'Tohtori Bergbom!' ja sitten: 'Neiti Bergbom!' joita molempia
+innokkailla eläköönhuudoilla tervehdittiin. -- Tuskin onkaan
+teatterissamme, jolla on niin pienet apukeinot, niin suuria
+aikaansaatu." -- Finlandissa: "Innostus yhtä suuri kuin oopperan
+loistavimpina aikoina. Näyttämöllepano huolellisin mikä meillä on
+nähty".
+
+Otamme tähän Z. Topeliuksen kirjeen Kaarlo Bergbomille (Helsingin
+Vilhelmsbadista 23/4), se kun sisältää arvostelun näytännöstä.
+
+"Hyvä Kaarloni! Vastaanota onnentoivotukseni uuteen voittoon!
+Uhkayritys on päättynyt loistavaan riemuvoittoon suomalaiselle
+näyttämölle ja on jouduttava uuden talon toteuttamista."
+
+"Eilen näin uudestaan puhuvan Faustin ensi kerran 1836 taikka 1837
+jälkeen, jolloin eräs saksalainen seurue samojen seinien sisällä kuin
+nyt, Klingemannin laitoksen mukaan, antoi puhenäytelmän heikosti, mutta
+muistoa ansaitsevasti. Ooppera on loistava, mutta puhekappale
+sydäntäkouristavan syvä."
+
+"Muistutukset, jotka minulla on tehtävänä, koskevat osaksi tekijää,
+osaksi nykyajan draamallista koulua. Kappale on sukukuntamme lankeemus,
+mutta sovitus on kehyksen ulkopuolella. Ei koskaan runous ole esittänyt
+ihmisellisesti liikuttavampaa tyyppiä kuin Margareta: siinä missä hän
+on valtavana kappaleessa on tämä kristillinen suuressa merkityksessä,
+vaikka sovitus haamottaa ainoastaan symbolisesti ristissä. Tässä Ida
+Aalberg seisoi nykyajan taiteen huipulla; ei ainoakaan niistä 5:stä tai
+6:sta laulavasta Margaretasta, jotka olen kuullut, voi kilpailla hänen
+kanssaan. Sano tämä hänelle, jos se tuottaa hänelle iloa. Mutta sano
+hänelle myöskin, että hän voi tehdä jotakin enemmän, että hän tästä,
+melkein loppuun kulutetusta tyypistä voi tehdä jotakin uutta. Sillä
+ranskalaisrealistiselta koululta, jonka luonnontotuus on niin
+sydäntäkouristava, puuttuu taiteen suuri tyyneys. Sinä päivänä kun Ida
+Aalbergin onnistuu yhdistää kolme viimeistä kuvaelmaa kolmen ensimäisen
+kanssa, on hän luonut uuden Margaretan."
+
+"Salan debyytti on kunnioitettava. Että hän vajoaa, merkitsee vain että
+Faust vajoaa. Goethe ei ole kirjoittanut kappaletta näyttämölle, se on
+vedetty sinne tukasta. Goethen esityksessä seisoo kauttaaltaan
+ihmiskunta Faustin takana ja tätä taustaa vastaan hän näyttäytyy
+eheänä, mutta näyttämöllä tausta katoaa yksilöön, ja siinä hän vajoaa
+voimattomana. Samassa määrässä kuin Faust vajoaa, Mefisto nousee
+ja valtaa lopulta kaikki paitse Margaretan. Onhan kappaleen
+lopputarkotuksesta kirjoitettu äärettömän paljon, ja sinä tunnet sen
+paremmin kuin minä. Mutta en minä voi uskoa, että lopputarkotus on
+pahan apoteosi. Näyttämö ei ole vaan voinut tehdä havainnolliseksi
+pahan häviämistä itsekkääseen tyhjyyteensä."
+
+"Leino on sangen hyvin jäljitellyt Willmania taikka hänen saksalaisia
+esikuviaan. Vino, nykäisevä, ilkkuva kuuluu kieltämättä tyyppiin. Mutta
+kaiken tämän ohella on Goethen Faustilla [sic, Mefistolla!] syvyys,
+joka on kadonnut oopperan jokapäiväisiin tehonpyyteisiin. Ei ole
+irvistelevä Mefisto, joka sanoo: 'Ich bin der Geist, der stets
+verneint' j.n.e. Puhekappaleen pitäisi kohota oopperan ja kansansadun
+Samielia ylemmäs, ja jos Leino kesällä saa aikaa tutkia Goethen
+Mefistoa, niin hän, hyvä käsitys kun hänellä on, on kaikellaista
+oppiva."
+
+"Valentinista [Ahlberg], Martasta [nti Stenberg], noita-akasta
+[Lindfors] ynnä muista ei minulla ole muuta kuin hyvää sanottavana.
+Näyttämöllepano on suomalaisella näyttämöllä voittamatta ja ansaitsee
+kaiken tunnustuksen, minkä se on saanut (vaikkei esiripun tarvitse
+nousta kaikkien aploodien tähden). Se kunnioitus, huolellisuus ja
+kustannus, joka on tehtävään uhrattu, on hyvin harkittu. Uusi teatteri
+ei olo koskaan tarjonut näyttämölaitoksia, jotka olisivat tähän
+verrattavat. Ainoastaan noitaluolan maalaukset olivat lasten
+pelättimiä."
+
+"Sanalla sanoen -- kiitos, Kaarlo veli ja Emilie sisar, rohkeasta mutta
+menestyksen oikeuttamasta yrityksestä suorittaa yksi näyttämön
+korkeimpia probleemeja! Oletan että sinä itse, joskin esikuvien mukaan,
+olet mukaillut kappaleen näyttämöä varten. Kieli oli helkkyvää, ja
+useimmat köörit onnistuvat oivallisesti."
+
+"Tulkoot kustannukset takaisin ja mainittakoon Faust suomalaisella
+näyttämöllä kerran peninkuormapatsaitten joukossa sen edistyksen
+tiellä!"
+
+"Minä puristan kättänne ja olen edelleen teidän molempien harras
+Z. T."
+
+Faust meni peräkkäin seitsemän kertaa. Innostuneet suosionosotukset
+uudistuivat joka ilta. Yksityisistä kunnioitusilmauksista mainitsemme
+vain, että kuuluisa pianonsoittaja rva Sophie Menter 19/4 lähetti Ida
+Aalbergille näyttämölle kauniin kukkavihkon. Samana päivänä kun Faust
+annettiin viimeisen kerran E. Nervander julkaisi "Finlandissa"
+seikkaperäisen arvostelun, jonka pääkohdat otamme tähän, koska siitä
+todella saa käsityksen, kuinka kappale esitettiin.
+
+Huomautettuaan millä varmuudella Bergbom on osannut arvioida, milloin
+teatteri on kypsynyt mihinkin suureen tehtävään sekä miten jo
+vuosikausia oli silmällä pidetty ja valmistettu Faustinkin
+mahdollisuutta, arvostelija jatkaa: Arkadiateatterin pieni salonki oli
+loppuunmyyty, ja yleisö odotti jännityksessä. Vihdoin esirippu nousee
+ja ensimäinen kuvaelma (alkunäytökset ovat poisjätetyt) avaa meille
+Faustin yhden ainoan lampun valaiseman työkammion, joka vanhanaikuisine
+sisustuksineen ja rikkaine tieteellisine kalustoineen tarjoaa sangen
+tunnelmallisen näön. Sala, joka huolimatta nuoruudestaan on jo
+näytellyt Hamletin, esiintyy vanhana Faustina. Naamioitus on hyvä,
+hänen hahmonsa leimaa jalo arvokkuus, hänen käsityksensä on tyyni ja
+älykäs, hänen tunteensa sangen lämmin, sanalla sanoen, hän on neljässä
+ensimäisessä kuvaelmassa, ennen kun taikajuoma on nuorentanut hänet,
+melko hyvä Faustin edustaja, vaikkei hänellä ole luonteelle ominaista
+voimaa, tulta ja suurisuuntaista levottomuutta. Näissä kohtauksissa
+vaikuttaa hänen näyttelemisensä yksitoikkoisuuskin vähemmän
+väsyttävästi; myöhemmissä kuvaelmissa sitä vastoin hänen esityksensä
+on ainoastaan hervoton ja heikko harjotelma. Mutta olisihan
+liiaksi pyytää, että niin nuoren miehen elämänkokemus riittäisi
+täyttämään mahtavan hahmon. Hän on kuitenkin vakavalla ja suoralla
+näyttelemisellään ja monella katseella rooliin tehnyt Faustin arvokkaan
+esittämisen näyttämöllämme mahdolliseksi. -- Wagner on jätetty pois.
+Maahisen ilmestyminen tapahtuu tunnelmallisen soiton soidessa, mutta
+vaikuttaa ehkä vähemmän kuin muut näyttämölliset tehokohdat. Kuvaelma
+päättyy pääsiäisvirren säveliin, jotka pelastavat Faustin itsemurhasta.
+Kävely kaupunginportin ulkopuolella on muutettu viidenteen kuvaelmaan,
+ja sen sijaan toinen kuvaelma esittää Mefiston ja Faustin ensimäisen
+kohtauksen jälkimäisen työkammiossa. Leino näyttää reippaasti ja
+epäilyksettä käsityksensä roolista, joka perustuksiltaan on hänelle
+niin vieras ettei siitä voi tulla enempää kuin harjotelma. Hän käsittää
+syystä roolin poikamaisen (burschikos) huumorin ja satiirin
+sekotukseksi, käyttää voimakkaita värejä ja leveää sivellintä, ja
+harjotelma näyttäytyy kunnioitettavan työn ja aitotaiteellisen
+mielenkiinnon tuloksena. Ryhtiin ja liikuntoihin nähden hän on luonut
+selvän kuvan, jota hän esittää, mutta omituista on, että ääni ja katse
+saavat kerrassaan unohtamaan mitä naamioitus, liikunnot ja sanat
+pyytävät ilmituoda. Kuuro voisi pitää Leinon esitystä erinomaisena,
+johdonmukaisena ja värikkäänä, jota vastoin _sokea_ äänen mukaan
+arvostellen saisi vaikutelman perustukseltaan hyvästä, iloisesta ja
+kenties naivisesta Mefistosta, joka hieman muistuttaa Nummisuutarin
+Eskoa. Tämä esityksen kahtia jako tekee, ettei sitä voi pitää muuna
+kuin etevänä harjotelmana. Toisessa kuvaelmassa nähdään kauniita,
+silmää hiveleviä unikuvia, jotka Mefistofeles loihtii esiin Faustille.
+Niitä on luvultaan kuusi tai seitsemän, toinen toistaan taiteellisen
+somempi. Ensin ilmenee ryhmä ruusuilla seppelöityjä lapsia, sitte
+nuoria neitosia soittaen harppua y.m. kielisoittimia. Sen jälkeen neljä
+nuorta tanssijatarta ja toisia, viiniä ja lempeä edustavia, ryhmiä ja
+vihdoin loppukuvaelma, jonka keskiryhmä esittää nuoren runoilijan
+seppelöimistä vallan, kunnian ja kauneuden hengettärien ympäröimänä.
+Näiden kuvien ohikulkiessa kaunis laulu taustalta herättää mitä
+miellyttävimpiä tunnelmia katsojissa. Kuvaelma päättyy säkeihin, joissa
+Mefisto kehottaa Faustia lähtemään maailmaan ja ihmiselämään. Kolmas
+kuvaelma saattaa meidät Auerbachin kellariin Leipzigissä, taitavasti
+järjestettynä pikku näyttämölle. Verrattoman burleskimaisesti ja
+iloisesti näyteltiin kohtaus neljän ylioppilaan (Pesonen, Aspegren,
+Rautio, Böök) kanssa. Leino ja Sala ovat hekin tässä täydellisesti
+rooleissaan. Neljännessä kuvaelmassa nähdään noidan luolakeittiö
+taikakalustoineen, loimuava valkea takassa, jonka ympärillä marakatteja
+vahtii. Oudon inhottava kohtaus suoritetaan mainiosti, kiitos olkoon
+varsinkin Lindforsin, joka räikeästi kuvaa noita-akkaa. Täällä
+Gretcheninkin kuva ensi kerran esiintyy, saaden Faustin tyhjentämään
+nuorentavan taikajuoman. Jo tässä Gretchen, istuen rukkinsa ääressä
+puutarhassa, harvinaisen neitseellisen kauneuden ja raikkauden kautta
+saa aavistamaan Ida Aalbergin taideluomaa saksalaisena porvarityttönä.
+
+Viidenteen kuvaelmaan on yhdistetty kansankohtaus kaupunginportilla
+sekä Faustin ja Gretchenin yhtyminen. Kansankohtaus on erittäin
+rikkaasti järjestetty ja vilkasluontoinen siinä kuin yli sata eri
+sisääntuloa tapahtuu noin kymmenessä minuutissa. Viimeksi astuu
+Gretchen ulos kirkosta. Puku on sininen ja kuosiltaan se muistuttaa
+yksinkertaista porvarityttöä keskiajalta. Hiukset on jaettu kahteen
+paksuun, riippuvaan palmikkoon. Kirkonovella ripotettuaan vihkivettä
+päällensä ja annettuaan almun, hän lähtee kotiinpäin samassa kun Faust
+rikkaassa aatelismiehen puvussa astuu hänen eteensä ja lausuu:
+
+    "Oi fröökinä kaunihin, jos sallitten,
+    Käs'varrellain ma teitä saattelen."
+
+Melkein lapsellisen miellyttävällä itsetunnolla ja kainoudella
+Margareta vastaa:
+
+    "En fröökinä oo, en kaunihin"
+
+jonka jälkeen hän jatkaessaan:
+
+    "Ja kotia pääsen saattamattakin"
+
+nostaa Faustia kohti katseensa, jossa ilmenee ensi lemmen aavistus.
+Suloinen, puhdas ja nuorekkaan lämpöinen Gretchen on seuraavassa
+kohtauksessa omassa kammiossaan, kun hän valmistautuen levolle purkaa
+palmikkonsa ja hyräilee:
+
+    Kuningas Thulen kansan
+    Ol' aina uskoinen.
+    Hälle vaimo kuollessansa
+    Soi maljan kultaisen.
+
+Se mielenilme, jolla hän samassa kohtauksessa lausuu sanat:
+
+    Tääll' on niin kuuma, raskas sää --
+
+tunkee katoamattomasti kuulijan sieluun, ennustaen suruja, jotka
+tulevat lyhyen onnen jälkeen.
+
+Molemmat seuraavat kohtaukset kadulla Faustin ja Mefiston välillä sekä
+Martan huoneessa ovat alkuteoksen mukaisia, mutta niitä seuraava on
+jätetty pois, ja meidät saatetaan välittömästi Martan puutarhaan, jossa
+neljä eri kohtausta on taitavasti yhdistetty kahteen kuvaelmaan
+(nimittäin huvimajakohtaus, Gretchen rukin ääressä sekä alkuteoksen
+molemmat puutarhakohtaukset). Nti Stenberg on oivallinen Marta ja
+suorittaa erinomaisesti osansa taiteellisessa yhteisnäyttelemisessä.
+
+Ylen vaikea on sanoa, mitkä kohdat Ida Aalbergin ihmeen hienosta ja
+neitseellisen puhtaasta esityksestä ovat parhaat. Kuinka sydämellisesti
+ja yksinkertaisesti hän kuvaakaan kodin iloja ja suruja, kuinka
+lapsellisen iloisesti hän riemuitseekaan kukkaoraakelista, kuinka hän
+säikähtääkään lemmen ensimäistä leimahtamista ja millä riemulla, millä
+raikkaalla ilolla hän huudahtaakaan:
+
+    Kulta mies, mä lemmin, lemmin sua!
+
+Kuinka syvästi, surusta ja lemmestä vapisevasti hän vihdoin lausuu
+verrattoman mestarilliset säkeet:
+
+    Pois riemu jäi,
+    Ja syömmen' on,
+    Niin raskas vaan
+    Ja rauhaton.
+
+Jotakin parempaa laadussaan emme koskaan saane kuulla, ei täällä eikä
+millään muulla näyttämöllä.
+
+Faustin ja Mefiston kohtaus metsässä sekä Gretchenin ja Lieschenin
+kaivolla on taas jätetty. Me näemme Gretchenin uudestaan Mater dolorosa
+kuvan edessä, missä tuskan ilmaus on sydäntä viiltävä. Sitten seuraa
+kohtaus, jossa Valentin uhraa henkensä kostaakseen sisarensa häpeän.
+Siinä esitti Ahlberg kauniin osan kiitettävän maltillisesti, ja
+Leinossa, kun hän suoritti serenaadin Gretchenin akkunan edessä, oli
+todella daimoninen piirre.
+
+Sillaikaa kuin Misericordia-veljekset taukoamatta laulavat Valentinin
+ruumiin ääressä, näyttämö muuttuu katoliseksi katedraaliksi, jossa
+yleisö on polvistunut pitkänä perjantaina ja urut säestävät vanhaa
+virttä:
+
+    Dies irae, dies illa
+    Solvet saeclum in favilla.
+
+Tässä kohtauksessa Ida Aalbergin traagillinen esitys nousee huippuunsa.
+Kouristuksentapainen tuskanilmaus lähestyy kauniin rajaa kuitenkaan
+menemättä sen yli. Hänen hillitön itkunsa yhtyen yleisön lauluun ja
+urkujen pauhuun on joka kerta tehnyt mitä syvimmän, valtavimman
+vaikutuksen. Tämän jälkeen seuraa välittömästi vankilakohtaus, jossa
+esityksen totuus ja vaikuttavaisuus olivat yhtä suuret, vaikka
+näyttelijättärellä ei ollut riittävän voimakasta vastanäyttelijää.
+
+Faust-näytännöt, arvostelija päättää, "ovat voimakkaasti vahvistaneet
+sen vuorovaikutuksen taiteilijain ja yleisön välillä, joka vanhastaan
+on ollut olemassa Suomalaisessa teatterissa ja joka takaa tämän
+näyttämön tulevaisuuden ja on paras kiitollisuuden osotus seurueen
+johtajaa ja jäseniä kohtaan. Nämä näytännöt ovat sen ohella kohottaneet
+yleisön vaatimuksia tositaiteellisuuteen nähden ja lienevät ne siis
+oikeuden mukaisesti pidettävät käänteentekevinä teatterin historiassa."
+
+Vapunpäivänä annettiin kansannäytäntönä Ensi lempi ja Kultaristi, ja
+esiintyi edellisessä Ida Aalberg viimeisen kerran tänä näytäntökautena.
+Hänen oli näet lähteminen ulkomaille, ja oli se syynä siihen että
+Faustinkin näytteleminen lakkautettiin, vaikkei yleisö suinkaan vielä
+ollut väsynyt siihen.
+
+Uusi premiääri tuli vielä 3/5: Hilda Aspin suomentama rva A. Ch.
+Edgrenin 4-näytöksinen _Hyväntekeväisyyttä_. Tämä näytelmä, joka oli
+ennen näytelty Norjassa, mutta ei Ruotsissa -- niinkuin arveltiin
+sentähden että siinä liian räikeällä realismilla kuvataan Tukholman
+seurapiirejä -- herätti samoin kuin saman tekijän Todelliset naiset
+mielenkiintoa uuden suunnan ystävissä, saamatta sentään mainittavaa
+menestystä. Kuitenkin oli näyttämöllepano oivallinen (eräs loistava
+palatsin vestibyyli oli jotain verratonta laadussaan) ja esitys
+muutenkin hyvä. Erittäin kiitettiin nti Avellania (Blanka), Lindforsia
+(Österberg), nti Stenbergiä (rva Österberg), nti Aspia (Svea), Kilpeä
+(Kellqvist), Leinoa (parooni), rva Rautiota (Agnes), Ahlbergia (Wulff).
+Kappale meni vain kolme kertaa. -- Sen jälkeen annettiin vielä
+(Runebergin kuvapatsaan paljastamispäivänä 6/5) Salaminin kuninkaat,
+Ultimo, joka oli Helsingissä uusi, Venetian kauppias sekä Kuningas ja
+katulaulajatar, se on Don Cesar de Bazan uudella nimellä. Viimeisessä,
+runsaasti oopperapätkillä varustetussa laulukappaleessa olivat pääosat
+Valleniuksella ja Inez Borgilla. Viimeinen näytäntö oli 31/5.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Äsken mainittiin, että Ida Aalbergin oli lähtemi nen ulkomaille. Matkan
+lähin päämäärä oli Tukholma, jossa suuri italialainen näyttelijä
+Ernesto Rossi Toukokuulla oli esiintyvä loistorooleissaan. Tultuaan
+Tukholmaan meni näyttelijättäremme, niin kertoo E. v. Qvanten "Nya
+Dagligt Allehandassa", suoraa päätä kuninkaalliseen teatteriin, jossa
+paraikaa oli harjotus, ja pyysi johtaja Willmanilta saada esiintyä
+Rossin kanssa joko Ofeliana tai Juliana. Häntä kohdeltiin ivallisella
+kohteliaisuudella, joka muuttui oikein "mefistomaiseksi", kun
+hän kysymykseen millä kielellä hän aikoi esiintyä, vastasi:
+"suomenkielellä". Nähtävällä tarkotuksella kohta paikalla musertaa
+odottamaton vieras, Willman vaati näyttelijätärtä heti näyttelemään
+kohtia kummastakin roolista. Ja niin tapahtui. Nti Aalberg alkoi,
+suomenkieli soi korville, joille joka sana oli ennen kuulumaton,
+mutta kun hän päätti, kimalteli kuulijain silmissä kyyneleitä ja
+teatterinjohtaja oli voitettu ja antoi myöntävän vastauksen. Mutta
+tämä olisi tuskin riittänyt, jollei Rossi itse olisi ruvennut
+taiteilijattaren puolustajaksi. Teatterissa ja sen ulkopuolella syntyi
+näet ankara vehkeily sitä vastaan, että suomalaisen näyttelijättären ja
+varsinkin suomenkielellä sallittaisiin esiintyä ruotsalaisella
+näyttämöllä. Loppu oli kumminkin se, että Ida Aalberg maanantaina 11/5
+näytteli Ofelian roolin Rossin näytellessä Hamletia. Huone oli täpösen
+täynnä, kuningas perheineen saapuvilla, ja -- menestys täydellinen!
+
+Sanomalehtien arvosteluista otamme vain seuraavat rivit Stockholms
+Dagbladista:
+
+"Se joka kirjoittaa tämän, ei ymmärrä ainoatakaan suomen sanaa. Mutta
+silti ei ollut vaikea ymmärtää Aalbergin Ofeliaa. -- -- Vasta neljännen
+näytöksen mielipuolisuuskohtaukset näyttivät täysin mikä oikea
+taiteilijaluonto tässä esiintyi. Äänen lapsellinen, naivi surumieli,
+puoleksi lauletut, puoleksi puhutut laulut, niin lausutut että näki
+kuinka Ofelia itse luuli laulavansa, tyhjä nauru, joka päättyy
+nyyhkyttävään itkuun, hämmentynyt, pelokas katse, kaikki yhtyi
+liikuttavan kauniiseen kokonaisvaikutukseen." --
+
+Rva Ottilia Silfverstolpen (suomalaisen näyttämön entisen Preciosan)
+kirjeestä Emilie Bergbomille lisäksi muutamia riviä:
+
+"_Eriskummainen_ on tapahtunut! Suomenkieli on kaikunut Kustaa III:n
+temppelissä, ruotsalaiselta kansallisnäyttämöltä. -- Ida lähettää
+terveisiä ja sanoo olevansa ylen onnellinen; niin hän olkoonkin, sillä
+luonnollista on että täällä häntä kohtasi mitä jäykin vastarinta.
+Kumminkin on menestys ollut täydellinen. Kaikki ovat ihastuneita, ja
+sanomalehdistön tunnustus on yksimielinen. Svenska Dagbladet on useissa
+numeroissa esittänyt halpamaisimpia häväistysväitteitä svekomaanisessa
+hengessä, mutta kiittää sittekin hänen taidettaan. Teatterissa on
+kateus ja vehkeileminen ollut rajaton, mutta Rossi on ollut erinomaisen
+rakastettava. Hänen käytöksensä Idaa kohtaan on synnyttänyt
+kuulumatonta kateutta, mutta kenties se ratkaisi asian, että hän sai
+esiintyä. -- -- Näytäntöiltana ei kukaan tahtonut auttaa häntä, ja
+neljännen näytöksen jälkeen ei tahdottu antaa esiripun nousta. Yleisö
+oli hakata kätensä pilalle, mutta esirippu ei noussut! Oli kuitenkin
+vähän itsepäistä suomalaista verta salongissa ja lopulta se voitti, ja
+esirippu nousi kuin nousikin".[68]
+
+Saavutettuaan tämän loistavan voiton Tukholmassa Ida Aalberg lähti
+Kristianiaan, jossa hän esiintyi kolme kertaa (22/5 ensi kerran)
+Noorana. Täälläkin hän herätti suurta innostusta, joskin hänen
+käsityksensä muutamissa yksityiskohdissa oli toinen kuin norjalaisten
+näyttelijättärien. Norjasta taiteilijatar matkusti Kööpenhaminaan,
+jossa hän, niinkuin alempana saamme nähdä, viipyi koko seuraavan
+näytäntökauden.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Keväällä 1884 julkaistu kehotus uuteen rahankeräykseen teatterin
+hyväksi herätti vastakaikua ympäri maan, ja johtokunta sai koko
+näytäntökauden vastaanottaa isompia ja pienempiä lahjoja. Helmikuun
+lopulla keräys oli tuottanut 35,717:81 mk, mutta luultavaa on että
+senkin jälkeen tuli joku määrä lisää.[69] -- Tulot näytännöistä olivat
+myöskin hyvänlaiset, noin 600 mk iltaa kohti, joten, kun vuoden
+kuluessa syntyneestä uudesta "arpajaisrahastosta" menoihin otettiin
+15,000 mk, vajaus aleni 2,000 markkaan, vähempään kuin se tuskin
+koskaan oli ollut.
+
+Ennen mainittujen keräysten ohella on muistettava toinenkin
+keräyspuuha, joka tarkotti näyttelijäin _eläkelaitoksen_ edistämistä.
+Niinkuin edellisestä tiedämme (kts. ylemp. s. 49) tehtiin alote tähän
+yritykseen syksyllä 1879. Kumminkin tapaamme sanomissa vasta keväällä
+1884 ensimäisen, 26/5 päivätyn, rahastonhoitajan R. Laethénin antaman
+tiedon kertyneistä varoista:
+
+    Turussa keväällä 1878 kootut 3,600 mk sekä tämän
+    summan korko 1/7 1881 jälkeen 418:40 4,018:40
+    Turussa 1880 kootut................. 3,580:-
+    Janakkalassa 1882 kootut............   100:-
+                                     Smk 7,698:40
+
+Tällä näytäntökaudella näyttelijät itse Helsingissä ensimäisen kerran
+toimeenpanivat arpajaiset rahaston hyväksi. Ne tapahtuivat 21/4
+Arkadiassa, ja tulo nousi 2,476:32 markkaan, jota paitse lahjoina
+saatiin leskirouva M. Stenbergiltä Helsingissä 1,000 mk ja Viipurin
+Kansalaisseuralta 100 mk. Rahaston varat olivat siis vuoden lopussa
+noin 11,500 mk. -- Näin oli tämä tärkeä yritys päässyt hyvään alkuun.
+Pohjaraha oli, niinkuin näkyy, tullut Turusta, jossa teatterin
+innokas ystävä nti Betty Elfving oli tehnyt alotteen niin moneen
+keräämispuuhaan taidelaitoksen hyväksi.
+
+Näytäntöjä oli tänä vuonna 122 ja näyteltiin niissä seuraavat
+kappaleet: 9 kertaa _Murtovarkaus, Työmiehen vaimo_; 7 _Nummisuutarit_,
+Hamlet, Faust, Maria Stuart; 6 _Regina von Emmeritz, Pukkisen pidot_,
+Ei ole aikaa, Kultaristi; 5 Jane Eyre, Rautatehtailla; 4 _Kihlaus_,
+Ensi lempi, Henrik ja Pernilla; 3 _Salamiin kuninkaat, Daniel Hjort,
+Viimeinen ponnistus, Amalia ystävämme, Saimaan rannalla, Tätä nykyä_,
+Todelliset naiset, Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia, Venetian
+kauppias, Lääkäri vastoin tahtoansa, Ultimo; 2 _Roinilan talossa,
+Kullervo, Ole armelias köyhille_, Yhteiskunnan tuet, Noora, Kuningas ja
+katulaulajatar, Mustalaiset, Lemmenjuoma, Parisin veitikka, Valérie; 1
+_Ihmekös tuo, Kyökissä_, Laululintunen, Toinen tai toinen naimaan,
+Neiti Elisabeth, Taistelujen väliajalla.
+
+Näistä 43 kappaleesta oli 17 kotimaista ja 13 uutta.
+
+
+
+
+XIV.
+
+Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.
+
+
+Kohta sen jälkeen kun näytännöt olivat päättyneet Helsingissä, lähti
+Bergbom seurueensa kanssa _Kuopioon_, jonne Minna Canth jälleen oli
+hankkinut teatteriväelle vapaan matkan kuopiolaisilla höyrylaivoilla.
+Näytännöt alkoivat siellä 7/6 ja jatkuivat heinäkuun alkuun: viimeinen
+oli 3/7. Ymmärrettävästi ei kesäkuu Kuopiossakaan ollut suotuisa aika.
+Täysiä huoneita, se on yli 400 mk tuottavia, oli vain kolme (Työmiehen
+vaimo -- rva Aspegren Homsantuuna, Salamiin kuninkaat ja viime ilta),
+yli puoleksi täysiä neljä (Murtovarkaus, Kuningas ja katulaulajatar
+[2 kertaa], Viimeinen ponnistus); ainoa ohjelmistolle uusi kappale,
+Salan suomentama Scriben 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset sotasilla_
+29/6 ei vetänyt puoltakaan.
+
+Kiitollisin teatterin vierailusta oli sittenkin Minna Canth, jonka
+luona Bergbom taas asui. Seurueen lähdettyä hän kirjoitti (21/v):
+
+"Olen Teille niin kiitollinen, Tohtori, niin sanomattoman kiitollinen.
+Muistatteko, kuinka alakuloinen olin Teidän Kuopioon tullessanne,
+kuinka väsynyt ja haavoja täynnä. Ja nyt, kuukauden Teidän parissa
+oltua, kuinka toisin kaikki. Tohtori, kiitän Teitä lastenikin puolesta,
+sillä Teidän kauttanne he saivat taas reippaan, tervemielisen äidin. --
+Ja tuo ihmisten ylenkatse, mihin sekin hävisi! Pois vihojen vimmaukset,
+puhas siunaus sijahan! Nyt rakastan koko maailmaa enemmän kuin
+koskaan." --
+
+Tänä kesänä Bergbom-sisarukset oleskelivat kotimaassa, ja oli Emiliellä
+huolenaan aivan erikoinen asia, josta hän pääsi vasta elokuulla. Jo
+edellisenä syksynä oli tieto tullut, että keisari Aleksanteri III
+perheineen aikoi käydä Suomessa kesällä 1885, jolloin asevelvolliset
+suomalaiset pataljoonat ensi kerran kokoontuisivat leiriin
+Lappeenrannalle, ja sen johdosta syntyi ajatus, että Suomen naisten
+tulisi antamalla joku lahja keisarinnalle ilmisaattaa kansan rakkaus
+hallitsijaparia kohtaan. Tuuman toteuttamista varten pidettiin
+Helsingissä 16/3 kokous, johon saapui lähes kaksisataa osanottajaa, ja
+jossa valtava enemmistö hyväksyi esittelijäsihteerinrouvan M. Ahngerin
+ehdotuksen, että lahjana annettaisiin soutuvene, varustettuna ja
+koristettuna lipuilla sekä suomalaiskuosisilla matoilla ja tyynyillä.
+Samassa valittiin 15-henkinen toimikunta, jolle -- Emilie Bergbom
+puheenjohtajana, rva Jenny Lang sihteerinä ja rva Martha Eneberg
+rahastonhoitajana -- päätöksen toimeenpaneminen uskottiin. Sitte
+kerättiin koko maan naisten kesken 16,000 mk, enemmän kuin tarvittiin
+(merkitsijäin luku oli 7,500 ja lahjat vaihtelivat 100 markan ja 10
+pennin välillä), ja vene, 27 jalkaa pitkä ja 5,5 leveä, tehtiin
+keuruulaisen mallin mukaan hra Emil Wegeliuksen johdolla Helsingissä,
+jossa myöskin enimmäkseen kudottiin ja ommeltiin mitä sen
+sisustamiseksi tarvittiin, ja käytettiin siihen 21 erilaista
+suomalaista kuosia.[70]
+
+Ida Aalbergille, joka vielä oli ulkomailla ja jota kehotettiin tulemaan
+kotia ja yhtymään niihin naisiin, jotka muitten puolesta antaisivat
+veneen keisarinnalle, Emilie kirjoittaa 19/6 valmistuspuuhista:
+
+"Et voi uskoa, kuinka äärettömän paljo puuhaa ja vaivaa minulla on
+ollut ja on; 20 kertaa päivässä kiukustun tarpeettomasta löyhyydestäni
+että otin tämän päälleni; kotona meillä istuu 8 ompelijatarta ja kirjaa
+kolmessa korko-ompelukehyksessä. Sitä paitse ommellaan koruompelusta 7
+paikassa. Kunpa kaikki tulisi valmiiksi ja hyväksi. Koko toimikunta on
+matkustanut tiehensä, paitse [nti] Hilda Wiik (joka on yli kaiken
+kiitoksen oiva) ja minä. -- -- Rahaa on meillä yltä kyllin. 'Syvät
+rivit' ovat m.m. lukuisissa ystävällisissä kirjeissä ilmaisseet
+erinomaisen suurta harrastusta, ja sen tähden olemme valinneet niiden
+edustajaksi 2 todellista talonpoikaistyttöä. Luultavasti tulee vene
+maksamaan 12,000 markkaa, mutta sittekin jää meille yli 4,000, jotka
+aiotaan käyttää hengenpelastuslaitokseksi." --
+
+Keisarillisten käynti tapahtui elokuun alussa, ja tulivat he 4/8
+Lappeenrantaan. Seuraavana päivänä klo 7 ehtoolla, kun korkeat vieraat
+laivalla palasivat Lauritsalasta, huvimatkalta, vene annettiin
+keisarinnalle. Se kävi päinsä niin, että yhdeksän suomalaisiin
+kansallispukuihin puettua naista -- peränpitäjänä rva Emilie de Pont
+jääskeläisessä puvussa sekä soutajina neidit Hanna Andersin
+uusmaalaisessa, Ida Aalberg hämäläisessä, Ellen v. Troil
+houtskäriläisessä, Helmi Stenbäck säkyläläisessä, Emmi Cannelin
+lapväärtiläisessä, Anna Junttila lappalaisessa, Alma Ahnger
+savolaisessa, Lydia Haaranen karjalaisessa -- lähti veneellä rannasta
+ulompana olevan laivan luokse ja souti, sitte kun rva de Pont oli
+pyytänyt, että keisarinna suvaitsisi vastaanottaa lahjan ja keisarinna
+oli astunut veneeseen, ylhäisen vieraan laiturille. Samana iltana
+kutsuttiin mainitut naiset teelle keisarillisten luokse, ja siinä
+tilaisuudessa Ida Aalberg lausui Julius Krohnin sepittämät suomalaiset
+säkeet, jotka ranskalaisen käännöksen ohella annettiin heidän
+majesteeteilleen ja jotka sisälsivät lämpimän tervehdyksen
+hallitsijaparille.
+
+Enempää emme kerro juhlapäivistä Itä-Suomessa eikä seuraavista, jolloin
+keisarilliset kävivät Helsingissä. Se mitä on mainittu, kuuluu
+kuitenkin aineeseemme, koska mukana oli Ida Aalberg ja koko puuhan
+johtajana toimi Emilie Bergbom. -- Kun kaikki oli ohi ja onnellisesti
+päättynyt, Emilie kirjoitti 10/8 Helsingistä Kaarlolle, joka
+tietääksemme oli kylpemässä Lappeenrannassa, missä sisarukset jonkun
+aikaa olivat olleet yhdessäkin:
+
+"Et voi uskoa, kuinka suurella mielihyvällä olen syönyt, nukkunut ja
+toimettomana elostanut nämä kaksi päivää. Julma edesvastuuntunto, joka
+koko kesän on minua painanut, on nyt poissa, ja minä olen oikein
+nauttinut siitä. Tuota ikävää tapaturmaa en ole vielä saanut
+muistostani ja pelkään, että kestää kauan ennen kun kokonaan vapaudun
+siitä".[71]
+
+Seurue kokoontui tällä kertaa _Viipuriin_, missä ensi näytäntö,
+Murtovarkaus, annettiin 6/8. Poissa oli Adolf Lindfors, joka kesällä
+oli lähtenyt opintomatkalle Saksaan (hän tuli kuitenkin ennen syyskuun
+loppua), ja Ida Aalberg, joka kyllä heinäkuun alussa oli palannut
+ulkomaanmatkaltaan, mutta siitä huolimatta, noudattaen vastustamatonta
+halua esiintyä ulkomaalaisen yleisön edessä, oli sitoutunut syyskauden
+alusta vierailemaan Kööpenhaminan Kasinoteatterissa. Hän lähti siis
+uudelle matkalle, ilmottamatta milloin hän aikoi palata. Kun ajattelee
+missä määrin taiteilijatar oli yleisön suosikki ja kuinka suureksi
+osaksi ohjelmisto nojasi häneen, on helppo ymmärtää että hänen
+poissaolonsa tuotti melkoista vahinkoa teatterille ja vaikeuksia
+ohjelmiston järjestämisessä. Se näyttäytyi ei ainoastaan Viipurissa,
+vaan koko tänä näytäntökautena.
+
+"On ollut suuri virhe", Emilie kirjoittaa 16/9 nti Elfvingille, "että
+niin pian kun jotain uutta ja etevää on ajateltu, vaali aina on
+tapahtunut pitämällä häntä [Ida Aalbergia] silmällä. Tästä virheestä
+saamme nyt kärsiä, mutta onhan toiselta puolen ollut niin luonnollista,
+että, kun niin erinomainen taiteilijatar on ollut olemassa, etupäässä
+on huomattu häntä ohjelmistoa määrättäessä. Kovin me kaipaamme häntä,
+ja kuka tietää kuinka kauan hän viipyy poissa. Jos hänellä on
+menestystä suuressa maailmassa, niin tietysti sen loisto houkuttelee ja
+huumaa häntä, sitä enemmän kuin pienet olomme usein tuntuvat hyvin
+ahtailta ja painavilta." --
+
+Useista tulokkaista on tältä vuodelta mainittavana neidit _Saimi
+Svan_[72] ja _Olga Finne_,[73] joita alussa, oppilaitten asemassa
+kun olivat, ei suurestikaan huomattu, mutta jotka ennen pitkää
+osottautuivat arvokkaiksi lisävoimiksi. Koulunkäyneinä ja sivistyneinä
+he muutenkin olivat tervetulleita seurueeseen.
+
+Alku Viipurissa oli huolestuttava. Ensimäisen illan tulo oli 600 mk,
+toisen (Pukkisen pidot, Ei ole aikaa) 484, kolmannen, jolloin meni
+Salamiin kuninkaat, 369! Siis ei nousua, vaan alaspäin menoa. Varsinkin
+oli se tapa, jolla Salamiin kuninkaat vastaanotettiin, omansa
+masentamaan näyttelijöitä. Vähäinen katsojakunta oli kyllä kiitollinen,
+mutta ruotsalaisten lehtien kritiikki oli aivan kohtuuton. Se teki,
+Bergbom kirjoittaa, "viiltävää vääryyttä" etenkin Salalle ja Kaarola
+Avellanille. Eikä parannusta voitu odottaa, sillä näin syksyn alussa ei
+saatu tilausta aikaan ja sirkus oli tulossa. Silloin Kaarlo teki
+"nopsan päätöksen" ja lähti Pietariin, josta oli tullut kehotus
+teatterille saapua sinne, ja hän sopi siellä että seurue lokakuulla
+antaisi sarjan näytäntöjä Kononovan salissa, lähellä Nevskin
+prospektia. Sillä aikaa koetettaisiin saada tilaus toimeen Viipurissa,
+johon syyskauden loppupuoleksi palattaisiin.
+
+Syyskuun loppupuolella näytännöt Viipurissa toki menestyivät paremmin.
+Viimeinen ponnistus miellytti melko lailla yleisöä. Lilli Kurikka oli
+siinä hyvin viehättävä ja Vallenius lauloi oivallisesti. Vielä paremmin
+onnistui Työmiehen vaimo, joka kaksi iltaa peräkkäin tuotti yli 800 mk.
+"Suosionosotukset voimakkaat ja vaikutus suuri, vaikkei niin sytyttävä
+kuin Helsingissä. Kritiikkikin on kiittävä. Esitys ei ole täysin
+tasaista." Uusi kappale, Hilda Aspin kääntämä Ibsenin _Nuorten liitto_,
+näyteltiin ensi kerran 30/9. Viimeinen näytäntö ennen poislähtöä oli
+2/10 (Viimeinen ponnistus 3:s kerta).
+
+_Pietarissa_ oli ensi näytäntö, Nummisuutarit, 5/10, mutta ennen kun
+siksi päästiin oli ikäviä rettelöitä kestettävänä. Arvattavasti
+säästäväisyydestä lähetettiin teatterin puvusto laivalla Viipurista
+Pietariin; mutta niin ei olisi pitänyt tehdä. Venäläinen tullitoimisto
+vaati näet tullia puvuista. Ei ollut muuta neuvoa kuin kuljettaa
+puvusto samalla laivalla takaisin Viipuriin ja lähettää se uudestaan
+Pietariin -- rautatiellä. Sitä tietä pääsivät arkut perille ilman
+tullimaksua. -- Paitse tullin kanssa oli teatterilla rettelöitä
+sensuurin kanssa. Viimeinen ponnistus kiellettiin kokonaan, se kun
+koski venäläisiä oloja ja olisi voinut loukata orjain vapauttamisesta
+kärsinyttä aatelistoa! Myöskin Kultaristiä tahdottiin kieltää, sillä
+siinä Venäjältä palaavat ranskalaiset sotilaat puhuvat venäläisestä
+pakkasesta, kasakoista ja heidän keihäistään, jota paitse marseljääsi
+lauletaan. Lopulta annettiin kuitenkin näyttelemislupa, kun "Venäjä"
+oli muutettu "Espanjaksi", vaaralliset laulut vaihdettu viattomampiin
+ja kappaleen nimikin muutettu "Kultasormukseksi"! --
+
+Näytäntöjä annettiin kaikkiaan kymmenen, viimeinen oli 24/10. Työmiehen
+vaimo oli ainoa, joka meni kaksi kertaa. Alussa oli väkeä vähemmän,
+mutta sitte huoneet parantuivat, niin että päätettiin pienellä
+voitolla. Tälläkin kertaa venäläiset lehdet kiittivät teatteria, joskin
+luonnollista on että kaivattiin Ida Aalbergia, joka viime kerralla oli
+niin suurta huomiota herättänyt. Niin esim. kiittivät "Novosti" ja
+"Novoje Vremja" Venetian kauppiaan esittämistä: väkijoukkojen liikkeitä
+ja ryhmitystä näyttämöllä, tarkkaa roolientuntemista ja lausumista sekä
+näyttelijäin hienoa käytöstapaa. Edellinen lehti antoi suurta
+tunnustusta Leinolle (Shylock) ja nti Avellanille (Portia). --
+Pietarissa oli Emilie Bergbomkin mukana, Kaarlon pyynnöstä, --
+"tiedäthän, kuinka hyödyllinen sinä olet siellä".
+
+Ennen lokakuun loppua oli seurue jälleen _Viipurissa_ ja antoi
+ensi näytännön 30/10. "On toki pelkurimaista paeta ensimäisen
+vastoinkäymisen jälkeen", Kaarlo oli kirjoittanut päättäessään palata
+sinne. Mutta vaikea aika oli hänellä edessään. Hän kirjoittaa 10/11:
+
+"Rakas sisar! Ei ole täällä ollut iloisia päiviä. Joka hetki on ollut
+niin täynnä puuhaa ja vastoinkäymistä, että minun on täytynyt todella
+ponnistaa voimiani pysyäkseni uskaliaana."
+
+Huoneet olivat yhtämittaa huonoja taikka keskinkertaisia, hyviä
+(700-900 mk) oli vain 6, vaikka näytäntöjä annettiin 23; viimeinen
+21/12. Syynä tähän oli ennen kaikkea se, että ruotsalainen yleisö ei
+käynyt teatterissa. Niin oli koko ajan laita, mutta kun suomalaisia
+näyttelijöitä ei oltu nähty Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi
+pidetyissä arpajaisissa, sanottiin "sosieteetin" oikein päättäneen olla
+teatterissa käymättä. "Koska ei muutenkaan olisi käyty, niin on se
+meille yhdentekevää", sanoo siitä Kaarlo, katsoen näyttelijöihin
+kohdistamaa vaatimusta tulla arpajaisiin sitä naivimmaksi kuin
+"sosieteetti" ei ollut osottanut mitään myötätuntoa teatterille.
+Toiselta puolen tämä ei estänyt saman kaupunkilaispiirin sanomia, Östra
+Finlandia ja varsinkin Viborgs Tidningiä, kohtuuttoman ankarasti
+arvostelemasta näytäntöjä, mikä tietenkin vaikutti painostavasti
+näyttelijöihin. Mutta ei ainoastaan nämä paikalliset nurjat olot
+raskauttaneet ilmaa, vaan oli se muutenkin painostava. Venäläisten
+sanomalehtien ilkeät hyökkäykset Suomea vastaan olivat tähän aikaan
+entistä kiihkeämmät, ja yhä jatkuvan kansallisuustaistelun ohella oli
+erittäin valtiopäivien aikana keväällä ja sen jälkeen eripuraisuus itse
+suomalaisessa puolueessa alkanut nostaa päätänsä. Jo nyt "nuoret"
+puuhasivat[74] uutta sanomalehteä Uuden Suomettaren kilpailijaksi ja
+vastustajaksi, koska se muka oli liian laimea kieliasiassa (!). Siitä
+ei vielä tullut mitään, mutta kehitys oli alkanut suuntaan, jonka
+ilmiöt miten selitettäviä ehkä lienevätkään, kumminkin olivat omansa
+heikontamaan sitä yhteistuntoa ja -henkeä, joka 1870-luvulla oli saanut
+suuria [etupäässä suomalaiset koulut ja teatterin] aikaan. Tämän kaiken
+johdosta Kaarlo, ajatellen teatteria, kirjoittaa (10/11) seuraavat
+sanat, jotka tosin vain hämärästi ilmaisevat hänen aikeitaan, mutta
+sitä paremmin kuinka hänen mielensä oli levoton ja kiihtynyt:
+
+"Minä mietin päivät ja yöt mitä meidän on tekeminen, jos tämä jatkuu.
+Tarmokas askel on välttämätön, mutta onko se mahdollinen, kun puolue on
+niin alakuloinen kuin se nyt on. Taikka oikeammin, voiko tämä tarmokas
+askel olla muuta kuin taka-askel oloihin 7 tai 8 vuotta sitten. Ja
+edelleen mitä on minun tekeminen? Kestääkö vaikealla hetkellä vai
+luopua juuri sillä hetkellä, kun minä en ole niin välttämätön."
+
+Arvataksemme Bergbom taka-askeleella tarkotti teatterin voimien ja
+toimen supistamista, syystä kun suomalainen yleisö ei näyttänyt
+jaksavan kannattaa sitä siinä laajuudessa ja muodossa, johon se oli
+kehittynyt.
+
+Emilien kirjeistä voisi ottaa paljo samantapaista, sillä useammin kuin
+veli hän purkaa tuskastunutta sydäntään. Tukalat valtiolliset olot
+vaivaavat häntä samoin kuin teatterin ahdinko. Kuitenkin jätämme sen
+sikseen ja merkitsemme vain pari sivuseikkaa: Ruotsalainen teatteri ei
+myöskään elänyt loistavia päiviä ja sai sitä paitse kokea ankaraa
+arvostelua omien ystävien puolelta. Nyt kun sillä ei ollut kilpailijaa,
+sanottiin, se olisi voinut luopua operettiohjelmistostaan. "Ajatteles,
+teatteri unohti viettää 25-vuotista riemujuhlaansakin -- näyteltiin
+vain 'Pikku pyhimystä' ja 'Kultahämähäkkiä' siinä huoneessa, joka
+vihittiin jalolle, kauniille, isänmaalle j.n.e. Varmaankaan emme me
+olisi olleet niin huolimattomia." -- Emilien iloksi kenraalikuvernööri
+oli nyt antanut avustuksensa, 4,000 mk, vapaasti käytettäväksi
+teatterin hyödyksi. --
+
+Mitä ohjelmistoon tulee, oli se Viipurissa kylläkin vaihteleva,
+sillä tiedämmehän vanhastaan, että harva koko illan kappale
+maaseutukaupungissa meni useammin kuin 2 kertaa. Ainoa varsinainen
+uutuus oli A. Wilbrandtin 4-näytöksinen draama _Isä ja tytär_ (Die
+Tocher des Herrn Fabricius), jonka ensi-ilta oli 4/12. "Itkettiin
+runsaasti ja myöskin aplodeerattiin. Leino ja Kaarola Avellan
+onnistuivat hyvin", ja muutkin pitivät paikkansa.[75] Uudistuksista
+mainittakoon Saituri, jossa Lindfors suurella menestyksellä esiintyi
+Harpagonina, ja Kylänheittiö, joka antoi kaksi hyvää huonetta.
+
+"Inez Borg otti", Bergbom kirjoittaa, "Finum Rószina ratkaisevan
+askeleen eteenpäin taiteilijaurallaan. Hänen näyttelemisessään oli
+eloa, vauhtia, vaihtelevaisuutta, ilmettä ja, mikä oli enemmän, hän
+ymmärsi yhdistää eri situatsionit, niin että todellinen kuva syntyi.
+Hän sai repliikkiaploodin keskellä kohtausta, johon hidas yleisömme
+harvoin ratkeaa." Rva Rautio Boriskana oli ensi kerralla heikko, mutta
+toisella toinen ihminen, sangen kunnioitettava; Vallenius ei ollut
+kiitettävä Göndör Sandorina, mutta lauloi oivallisesti.
+
+Muutoin annettiin kevätkaudelta tuttua, niin Kullervo ja Hamletkin. Kun
+Shakespearen ijäti mieltäkiinnittävä murhenäytelmä meni, "ensi rivi
+loisti täydellisellä poissaolollaan. Se säästää kai itseään, siksi kun
+-- Saimaan rannalla tulee!"
+
+"Sala oli oikein viehättävä Laertes. Rva Rautio on hämmästyttänyt
+Ofeliallaan. Minä olisin ollut tyytyväisempi, jos hänen Ofeliansa olisi
+ollut vähemmän onnistunut, mutta itsenäisempi. Nyt oli jäljennös liian
+orjallinen. Yleisö oli sitä vastoin hyvin 'ylösrakennettu'."
+
+Viimeinen ponnistus tuotti hyviä huoneita, johon sekin vaikutti että
+inkeriläisiä ja pietarilaisia, kolmattakymmentä henkeä, oli varta
+vasten tullut sitä katsomaan. Matti Kurikka oli saapuvilla ja
+huudettiin "asianmukaisesti" esiin. Kun kappale annettiin toistamiseen,
+sai Vallenius hohtokivillä varustetun sormuksen, samoin kuin rva Rautio
+(Roinilan talossa) hopeaisen kahvikaluston "muistoksi viipurilaisilta".
+-- Erikoisen mieltymyksen herättivät laulukappaleet, ja Lilli Kurikka
+tuli oikein yleisön suosikiksi, muita mainitsematta.
+
+Kaarlon kirjeistä merkitsemme vielä, että hän -- nyt kun teatterilla
+oli hyvänlaisia laulukykyjä: Vallenius, Lilli Kurikka, Inez Borg ja
+Rautio -- mietti kotimaisten laulukappalten ottamista ohjelmistoon, se
+on "yksi vuoroonsa neljältä kotimaiselta (ja qvasikotimaiselta)
+säveltäjältä: Crusell, Greve, Schantz ja Pacius". Uusia näytelmiä hän
+sai tavantakaa arvosteltavakseen, vaikkei yksikään näyttäytynyt
+otolliseksi. Semmoisia oli Matti Kurikan 'Aino', K. Lönnbohmin
+'Yhteiskunnan hylkyjä' ("mieltäkiinnittävä, mutta liian lapsellinen
+rakennukseltaan ja ajatuskulultaan"), K. Brofeldtin 'Epäilijä'[76]
+y.m. Nämä samoin kuin useat muut tarjomukset todistavat teatterin
+virittäneen ennen aavistamattoman yritteliäisyyden kirjailijoissa.
+
+Vaikeuksista huolimatta Bergbom oli kestänyt Viipurissa lähes kolme
+kuukautta, eikä vajaus sentään ollut tavattoman suuri. Se teki näet
+1,146 mk. Emilie ei voinut olla ihmettelemättä veljensä sitkeyttä,
+mutta ilolla hän vastaanotti hänet ja seurueen jouluksi _Helsinkiin_,
+missä näytännöt alkoivat toisena joulupäivänä Venetian kauppiaalla.
+
+Olemme tulleet 1885 vuoden loppuun, vuoden jonka kevätkausi oli
+teatterin loistokkaimpia, mutta jonka syyskausi jälleen kerran näytti,
+kuinka kaukana oltiin järkkymättömästä pohjasta. Miten luottavaisia oli
+oltu kevätpuolella, näkyy siitä että silloin varmemmin kuin koskaan oli
+suunniteltu uuden talon rakentamista teatterille. Silloin näet,
+säätykokouksen aikana, oli päätetty perustaa osakeyhtiö tarkotusta
+varten eikä epäilty että ennen vuoden loppua merkittäisiin 100,000
+markkaa, jota vähemmällä pääomalla ei käynyt ryhtyä asiaan. Siinä
+yleisessä taidenäyttelyssä, joka tänä vuonna oli toimeenpantu
+tarkotuksessa että nähtäisiin kuinka Suomen kuvaamataide kuluneena
+kymmenenä vuotena oli kehittynyt ja edistynyt, oli myöskin näytteillä
+vapaaherra Seb. Gripenbergin laatimat piirustukset uutta
+teatterirakennusta varten, mutta eivät ne enemmän kuin julkiset
+kehotuksetkaan innostaneet yleisöä semmoiseen uhraavaisuuteen kuin
+tuuman toteuttaminen edellytti. Aika oli yleensä taloudellisestikin
+huono, jota paitse "puolueen alakuloisuus", josta Bergbom puhuu
+kirjeessään, tässäkin tuli näkyviin. Osakkeita merkittiin ainoastaan
+63,000 markan edestä. Yritys oli selvästi liian aikainen, ja täytymys
+oli turvata välikeinoon, josta alempana on puhuttava.
+
+Muista seikoista, jotka eivät ole aineellemme vieraita, mainitsemme
+vielä kaksi. Toinen oli _Fritiof Peranderin_ kuolema, joka odottamatta
+tapahtui 28/12. Perander, jonka elämäntoimella ajattelijana ja
+tiedemiehenä ymmärrettävästi ei ollut mitään suoranaista yhteyttä
+teatterin kanssa, oli kumminkin alusta alkaen taidelaitoksen
+lähimpiä ystäviä. Jos kenkään niin hän käsitti sen harrastuksia
+ihanteelliselta ja isänmaalliselta kannalta, ja vaikkei hän varattomana
+tieteenviljelijänä voinutkaan merkittävämmällä tavalla aineellisesti
+tukea teatteria, niin on varma että hän -- jota sanottiin etevimmäksi
+kaunopuhujaksemme Fredrik Cygnaeuksen jälkeen -- monella
+syvämietteisellä ja innostuttavalla puheellaan on vahvistanut sitä
+jaloa ja epäitsekästä henkeä, joka teatterin alkuaikoina elähytti sekä
+suomalaista näyttelijäseuruetta että sen ystävä- ja kannattajapiiriä.
+-- Toinen seikka koskee Minna Canthia ja välillisesti hänen suhdettaan
+Suomalaiseen teatteriin. Me tarkotamme kirjailijattaren tänä syksynä
+tapahtunutta entistä jyrkempää esiintymistä naiskysymyksessä. Kun näet
+Minna Canth oli julkaissut suurta huomiota herättävän kirjoituksen
+Valvojassa, ja sen johdosta Finlandissa oli ilmestynyt ankara
+vastalause, jossa m.m. lausuttiin: "Me, Suomen naiset, emme tahdo että
+oikeuksiamme puolustetaan kristinuskon, Jumalan ilmotettuun sanaan
+nojaavien totuuksien kustannuksella", painatti hän samassa lehdessä
+vieläkin ankaramman vastauksen. Kieltäen vastustajiltaan oikeuden
+puhua "Suomen naisten" nimessä hän väitti juuri kristinuskon
+_perustotuuksien_ pakottavan häntä astumaan esiin ja päätti sanoilla:
+"Teidän, maamme sivistyneitten naisten, ei tarvitse peljätä, että
+allekirjoittanut vahingoittaa teidän 'hyvää asiaanne', sillä tiemme
+erkanevat tässä. Te olette vapaat kaikesta edesvastuusta, minä en kuulu
+teihin." -- Bergbom-sisarukset, jotka tunsivat Minnan tulisen luonnon,
+ymmärsivät paremmin kuin muut tuon sydämenpurkauksen, eikä se siis
+estänyt heitä lähettämästä hänelle onnentoivotuksensa uudeksi vuodeksi.
+Siihen Minna vastaa seuraavasti:
+
+"Rakas, hyvä Emilie! Sulin kiitos onnentoivotuksestanne! Se minua niin
+sanomattomasti ilahdutti, koska se todisti, ettette kumminkaan ole
+minuun niin kauhistuneita, kuin huhut ovat tänne tahtoneet kertoa.
+Niin, täytyihän sen kerran räjähtää tuleen, mikä kauan oli kytenyt. Ja
+että se tapahtui tavalla, joka noin yleistä kauhua herätti, oli
+toiselta puolen luonnollista, toiselta taas tarpeen. Nyt olen ainakin
+varma siitä, että luetaan mitä vastedes kirjoitan. -- Rauha minulle
+tähän aikaan olisi sama kuin henkinen kuolema." --
+
+Samasta kirjeestä saamme tietää, kuinka häntä tuomittiin, kuinka
+sanottiin, "ettei muitten kuin katunaisten ja katunaisten vertaisten
+pitäisi hänen kanssaan seurustella sen jälkeen, kun hän oli Finlandissa
+julkisesti astunut heidän riviinsä". Sanalla sanoen, Minna Canth oli
+joutunut mitä katkerimman taistelun kannalle niiden kanssa, joista
+hänen syytöksensä vallitsevia oloja vastaan olivat enemmän turmiollisia
+kuin hyödyllisiä. Tässäkin oli kehitys alkanut suuntaan, joka aikaa
+voittaen niin katkeroitti ja hämmensi Minnan mielen, ettei hän enää
+osannut erottaa ystäviä vastustajistaan.
+
+Uudenvuoden päivänä vietettiin Kiven muistoa Kullervolla, ja 2/1 meni
+Roinilan talossa uusien voimien varassa: rva Rautio Anna, Lilli Kurikka
+Elli, Leino Olli, Alarik Böök Maunu j.n.e. Topeliuksen päivänä
+näyteltiin Sotavanhuksen joulu, monen vuoden päästä uudistettu Anna
+Skrifvars ja Kultaristi. Helsinkiläisille uusi kappale tuli vasta 20/1,
+jolloin annettiin Ibsenin Nuorten liitto. Vasenius (Valvojassa) teki
+erinäisiä huomautuksia Ahlbergin (Stensgård), Pesosen (Lundestad) ja
+Salan (Fjeldbo) tapaa vastaan käsittää roolejansa, mutta Lindfors oli
+hänestä mainio Daniel Hejrenä, Leino täytti kunnialla kamariherra
+Bratsbergin osan ja samoin nti Stenberg matami Rundholmenin ja Aspegren
+Aslaksenin; rva Rautio teki Selmasta vähemmän kuin mahdollista olisi
+ollut. Näytelmä meni kaikkiaan vain neljä kertaa.
+
+Runebergin päivänä oli ohjelma, niinkuin monesti ennenkin,
+vaihtelevista aineksista kokoonpantu. Ensiksi tuli teatterin johtajan
+taitavasti järjestämät 14 kuvaelmaa Vänrikki Stoolin tarinoista
+lausunnan ja laulannan mukana, joka sarja päättyi Maamme-lauluun,
+suuren runoilijan seppelöityä rintakuvaa ympäröivän kuoron esittämänä,
+toiseksi Björnsonin Taistelujen väliajalla ja kolmanneksi neljännen
+näytöksen ensi kuvaelma Trubaduri-oopperasta, rva Emmy Achtén ja A.
+Ojanperän laulamana. Isänmaalliset kuvaelmat, nuo samat jotka myöhemmin
+niin monena vuotena uudistettiin, vastaanotettiin innostunein mielin;
+mutta oikean riemastuksen synnytti rva Achtén esiintyminen, se kun
+hetkeksi loihti kuulijakunnan takaisin oopperan loistoajan tunnelmaan.
+Sama oopperakuvaelma uudistettiin vielä kaksi kertaa kevään kuluessa.
+
+Wilbrandtin Isä ja tytär meni ensi kerran Helsingissä 17/2, mutta ei
+voitu antaa enemmän kuin kaksi kertaa. Eikä kolmannellakaan
+samallaisella uutuudella, Scriben Naiset sotasilla, ensi kerran
+Helsingissä 3/3, ollut parempi menestys. Nuorten liitto ja kaksi
+viimeksi mainittua näytelmää todistivat siis suorastaan Kaarlo
+Bergbomin ylempänä luetun väitteen oikeaksi, ettei meillä juuri mikään
+muu menestynyt kuin suuri klassillinen draama taikka kansannäytelmä. Ja
+kumminkin tunnustettiin esitys hyväksi. Wilbrandtin kappaleessa
+kunnostivat itseään nti Avellan ja Leino, ja Scriben näytelmässä samat
+sekä rva Rautio. Viimeisen jälkikappaleena annettiin uudistettuna
+Kevään oikkuja, jossa nti Olga Finne ensi kerran esiintyi Helsingissä.
+Jos luultaisiin että teatteri Helsingissä oli tavannut myötätuulta,
+niin täytyy sanoa että se on erehdys. Täälläkin näyttäytyi yleisö
+laimeaksi, eikä salonki tahtonut täyttyä. Osaksi kai vaikuttivat tähän
+ahtaat ajat ylipäätään, mutta enemmän sentään että teatterilla oli
+vähemmän merkillistä tarjottavana kuin edellisenä näytäntökautena.
+Bergbom puolestaan ei väsähtänyt. Vuoden alusta hän oli jälleen
+valmistanut jotakin uutta suurta, joka veti vertoja teatterin entisille
+loistoteoille. Nyt kun Ida Aalberg oli poissa, hän oli valinnut
+esitettäväksi Shakespearen _Kuningas Learin_, jonka mahdollisuus
+kokonaan riippuu etevästä _miehisestä_ näyttelijästä. Harjotusten
+aikana Kaarlo yhdessä Leinon, Ahlbergin ja Salan kanssa kävi
+Pietarissa, missä kappale esitettiin saksalaisessa teatterissa, Ludwig
+Barnay pääroolissa; Emilie puolestaan puuhasi pukujen y.m. tarpeitten
+valmistamista. Ensi-ilta tuli sitte 12/3, ja silloin taas täpösen täysi
+huone ihastuneena mahtavan draaman kunniakkaasta esityksestä purki
+sydämellisen kiitollisuutensa seurueelle ja sen johtajalle. Voitto oli
+täydellinen: kritiikki tunnusti yksimielisesti yhtä hyvin
+näyttämöllepanon kuin näyttelemisen. Nimirooli oli Leinolla, ja ne,
+jotka tällä kertaa taikka myöhemmin -- sillä näytelmä uudistettiin
+useasti -- ovat nähneet hänet Learina, myöntävät, että hän tuskin
+missään on korkeammalle kohonnut. E. Nervanderin arvostelusta
+(Finlandissa) otamme seuraavat kohdat:
+
+-- -- Leino suorittaa tehtävänsä suurin piirtein. Kun esirippu nousee,
+on Learin hovi koolla linnan juhlasalissa. Ruumiillisesti
+murtumattomana Lear huolimatta 80 ikävuodestaan astuu reippaasti
+sisään; ainoastaan katse ilmaisee, että vuodet kuitenkin ovat jättäneet
+jälkiä. Learin olennossa on jotain hermostunutta, levotonta, hänen
+tunteensa ovat kehinneet silmänräpäyksessä ilmautuvaksi intohimoksi, ja
+nyt, jakaessaan maatansa lapsilleen, tyydyttävät häntä ainoastaan
+ylenpalttisimmat lemmensanat tyttäriltä, ja sentähden nyökäyttää hän
+mielihyvällä päätään vanhempien tytärten imartelulle ja menettää
+tasapainonsa kun Kordelia kieltäytyy noudattamasta heidän esimerkkiään.
+Kun sitte Goneril näyttää mitä lajia hänen rakkautensa on, kehittyy
+Learin mielentila edelleen ja osottautuu Leinon esityksessä
+onnistuneesti siten, että intohimoisten vihanpurkausten välissä ilmenee
+enenevä synkkämielisyys, joka m.m. näyttäytyy hänen hajamielisissä
+vastauksissaan narrin kysymyksiin. Tulee sen jälkeen kohtaus Reganin
+kanssa, joka täydellisesti murtaa vanhuksen ja heittää hänet ulos
+syysyön pimeyteen, sateeseen ja myrskyyn. Gonerilin ja Reganin
+menettelyn aiheuttamissa, kiihkeissä mielenpurkauksissa saattaa tarkoin
+seurata Leinon näyttelemisen johdonmukaista kehitystä. Alussa on Learin
+vihassa jotakin, sanoisimmeko, daimonillisesti hurjaa, mutta vähitellen
+se lauhtuu mitä enemmän mieli synkistyy ja sielunelämä laimentuu, ja
+vihdoin se kokonaan katoaa.
+
+Ajottainen mielipuolisuus kohtasi Learia. Leinon näytteleminen kohoo
+tässä semmoiseen totuuteen ja täydellisyyteen, että katsoja syvimmällä
+mielenkiinnolla seuraa Learin sielunkamppailua, missä muisto Learista,
+joka oli kuningas, turhaan koettaa murtaa mielipuolisuuden kahleita. Ja
+kun Lear viimein, hyljätyn Kordelian hoidossa, herää itsetuntoon,
+silloin on hän ruumiillisestikin vanha. Entinen voima ja joustavuus
+ovat poissa, ja hänen silmänsä ovat kohtalon iskuista auenneet.
+Kauniimpia lehtiä, kenties oikea loistokohta Leinon näyttelemisessä on
+juuri tämä herääminen, niin kauneutta ja totuutta täynnä. Naamioitus on
+oivallinen ja kaikki niin harkittua ja hienosti suoritettua, että se
+katoamattomasti kiintyy katsojan mieleen. Learin kohtalo ei ole vielä
+täysi. Kordeliakin, hyljätty ja takaisin saatu, ryöstetään häneltä, ja
+hän itse sammuu vähitellen kovasta elämäntaistelustaan. -- "Kuningas
+Learin rooli on nostanut Leinon mukanaan, on tehnyt hänet monessa
+kohden uudeksi ja kohottanut hänet asteelle, jolta hän jatkuvalla
+työllä voi kurottaa kätensä korkeimpaan mitä taide tarjoo." --
+
+Learin tyttäret olivat neideissä Avellan ja Borg sekä rva Rautiossa
+saaneet esittäjiä, jotka suuresti vaikuttivat menestykseen. Nti Avellan
+(Goneril) esittää täydellisesti tämän tarmokkaan naisen, joka ei
+peräydy rikoksenkaan edestä, kun on kysymyksessä hänen aikeittensa
+toteuttaminen. Levollinen, tyyni kohtauksissa isän kanssa, intohimoinen
+Edmundin seurassa, tahdonvoimaa ja ylemmyyttä osottava miestänsä
+kohtaan, hän näyttäytyy koko ajan valtavassa majesteetillisuudessa
+isänsä tyttäreksi. -- Regankin on isänsä tytär kiihkeään luontoonsa
+nähden. Nti Borg esittää roolin johdonmukaisesti ja kyvykkäästi. -- Rva
+Raution Kordelia on yksinkertainen ja koruton, mutta sydämellinen, ja
+mitä edemmäs tullaan sitä todempi ja sielukkaampi on hänen esityksensä.
+-- Narri (Lindfors) osotti etenkin syvää tunnetta. Hän oli 'katkera'
+narri, jonka rosoisen pinnan alla luonnollinen sydämenlämpö loisti;
+ehkä hän oli liian alakuloinen, hän olisi tarvinnut enemmän sitä syvää
+huumoria, joka katkaisee katkerimmankin totuuden kärjen. -- Aspegren
+(Kent) kaipasi alussa ja lopussa ryhtiä ja levollisuutta, mutta
+valepuvussa hän oli oivallinen. -- Sala (Edgar) oli varsinkin etevä
+kohtauksessa nummella Learin kanssa, jossa hän tekeytyy mielipuoleksi.
+Esitys oli täydellisesti realistinen ja havainnollinen, parasta mitä
+näyttelijältä on nähty. -- Ahlberg Edmundina sai oikeastaan vain
+luonteen aistillisen puolen esiin, jota vastoin tämän sankarihahmon
+mahtavuus ja liukkaus vallanhimossa jäi syrjään. -- Muut täyttivät
+paikkansa ilman erikoista ansiota.
+
+Tässä sopii ehkä lisätä joku sananen Leinon näyttelijäluonteen
+kuvaamiseksi. Hän ei ollut niitä nerokkaita taiteilijoita, joita
+välitön innostus johtaa, ja joskin hänellä oli kookas, "kuninkaallinen"
+vartalo, oli hänen äänensä jotenkin taipumaton ja syvimpiä tunteita
+purkaessa kumea, josta arvostelijat alinomaa jankuttivat. Mutta
+toiselta puolen hän ei koskaan ylenkatsonut tehtäväänsä, vaan teki aina
+parastaan vakavasti ja älykkäästi perehtyäkseen siihen. Siitä johtui
+että hän, niinkuin arvostelijat usein lausuivatkin, ei koskaan pilannut
+rooliansa. Kun hän sitte sai oikein suuren kuvan luotavakseen, niin ei
+kukaan voittanut häntä tunnollisessa harrastuksessa kohota tehtävänsä
+tasalle. Miten hän saattoi onnistua, todistaa hänen kuningas Learinsa,
+joka jo on edellisessä niin seikkaperäisesti kuvattu, ettei siihen ole
+muuta lisättävää kuin että Leino ilmeisesti oli pannut merkille sanat:
+"Kuningas päästä jalkaan", joten majesteetillinen ryhti tuli yhdeksi
+onnettoman hallitsijan pääpiirteeksi, ja juuri majesteetillisuuden ja
+kurjimman alennustilan ristiriidassa tuli traagillisuus valtavan
+havainnolliseksi. -- Vaikka Leinon Eskokin on tunnustettu
+erinomaisen eteväksi, olivat vakavat roolit, historialliset
+hallitsija- ja sankarihahmot sekä karakteeritehtävät uudenaikaisissa
+probleemidraamoissa hänen varsinainen alansa, ja niiden suorittajana
+hän oli teatterin suuriarvoisimpia jäseniä.
+
+Kuningas Lear meni seitsemän kertaa peräkkäin -- tavallinen suuren
+menestyksen merkki.
+
+Seuraava uutuus, Hilda Aspin suomentama rva Alfhild Agrellin
+3-näytöksinen _Thora_ (Ensam), joka näyteltiin ensi kerran 9/4, oli
+taas noita ajan probleemi- eli tendenssinäytelmiä, joista vain harvat
+(niinkuin Noora ja Työmiehen vaimo) herättivät suurempaa myötätuntoa
+yleisössä. Thora, jonka pääroolit kuitenkin olivat hyvissä käsissä (rva
+Aspegren Thora, Lindfors Sanden, rva Rautio Yngva, Leino Eksköld), meni
+vain kaksi kertaa. Bergbom tiesi kyllä edeltäkäsin kuinka vähän nämä
+kappaleet "vetivät", mutta hän piti velvollisuutenaan tutustuttaa
+yleisöä -- ainakin mahdollisuuden mukaan -- uusiin ilmiöihin.
+
+Vähän myöhemmin, 19/4, tuli laatuaan ensimäinen näytäntö puhenäyttämön
+elämässä, se on jäähyväisnäytäntö "täysinpalvelleelle" näyttelijälle,
+_Ismael Kalliolle_, ensimäinen teatterin alkuajan jäsenistä, joka
+vapaaehtoisesti erosi. Kallio oli jo vanha tullessaan ja nyt hän oli
+puolivälissä kuudettakymmentä. Uskollisena työntekijänä hän oli
+esiintynyt noin 100:ssa roolissa, mutta varsinaista menestystä oli
+hänellä ollut ainoastaan kuvatessaan tyyppejä kansamme alemmista
+kerroksista. Siten oli hän verraton Eenokkina Kihlauksessa ja
+Zepeteuksena Nummisuutareissa, ja myöhemmät roolien esittäjät ovat
+häneltä perineet erinäisiä piirteitä näiden tyyppien näyttämökuvista.
+Ennen tuloaan oli Kallio jo jäykistynyt kouluopettajan toimessa ja
+sentähden hän kyllä fantasiassaan kuvitteli itseään traagillisten osien
+tulkitsijaksi, pystymättä siihen todellisuudessa. Vaikeata oli hänen
+kuitenkin siinä kohden luopua illusioneistaan ja epäiltävää on, eikö
+hän mennessäänkin pitänyt itseään väärin ymmärrettynä. Miten
+lieneekään, antoivat teatterin johtokunta, yleisö ja hänen lähimmät
+ystävänsä vilpittömän tunnustuksensa näyttelijälle erohetkellä, jolla
+Kallio viimeisen kerran mehevällä huumorilla näytteli Eenokkia Kiven
+kuolemattomassa Kihlauksessa.
+
+Toukokuultakin on vielä pari ohjelmistolle uutta kappaletta
+mainittavana. Toinen oli Salan suomentama E. Labichen 4-näytöksinen
+huvinäytelmä _Perrichonin huvimatka_, 7/5. Pääroolit olivat
+Lindforsilla ja nti Stenbergillä, hra ja rva Perrichon, molemmat
+oivallisia, nti Asp oli viehättävä Henriette. Näytelmä hullunkurisine
+kohtauksineen herätti melkoista suosiota. Toinen uutuus oli Hilda Aspin
+kääntämä R. Benedixin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Kotikahakka_
+("Eigensinn"), 14/5, jolla niinikään oli hyvä menestys. Tämä pikku
+kappale esitettiin yhdessä _Mestari Patelinin_ kanssa, joka oikeastaan
+on uusintona pidettävä, sillä sisällykseltään se oli sama huvinäytelmä
+kuin alkuajan "Pekka Patelin", mutta nyt se esitettiin laulukappaleena,
+varustettuna eri säveltäjäin sävelmillä. Nimirooli oli Valleniuksella,
+muut seurueen muilla laulukyvyillä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Näin tämäkin näytäntökausi läheni loppuansa ja kenties olisi se
+päättynytkin ilman suurempaa loistoa, jollei olisi sattunut olemaan
+maisteripromotsionikevät. Se antoi Bergbomille erikoisen aiheen
+kehottaa Ida Aalbergia vierailemaan toukokuun viime päivinä, ja hän
+tulikin Helsinkiin 19/5. -- Ylipäätään taiteilijattaren pitkä
+Kööpenhaminassaolo ei ollut tuottanut hänelle niin suurta menestystä
+kuin hän arvattavasti ja syystäkin oli toivonut. Ei toki niin, ettei
+hänen taidettaan olisi tunnustettu taikka ettei häntä olisi suurella
+ystävällisyydellä ja kunnioituksella kohdeltu, mutta oli hänen koko
+ajan täytynyt esiintyä verraten vähäarvoisissa tehtävissä, jotka itse
+laatunsa kautta estivät häntä saavuttamasta ratkaisevaa voittoa.
+Ensiksi hän Kasinoteatterissa näytteli naispääosaa silloin ihan uudessa
+ranskalaisessa muotikappaleessa Jules Claretien Ruhtinas Zilah, sitten
+hän muutti Dagmarteatteriin ja siellä hän esitti seuraavat roolit:
+nimiroolin Victorien Sardoun Andreassa; sankarin äidin, Aasen, roolin
+Ibsenin Peer Gyntissä; nimiroolit Birch-Pfeifferin Jane Eyressä ja
+Victorien Sardoun Fernandessa; sivuroolin Blumenthalin Isossa kellossa
+ja niinikään sivuroolin (joskin tärkeän) Octave Feuillet'n Sfinksissä.
+Vasta 13/5 tapahtuneessa resettinäytännössään taiteilijatar sai
+esiintyä rooleissa, joiden suoritus merkittiin loistavan voiton
+nimellä, Mathilde Dumontina Emile de Girardinin näytelmässä Erään
+naisen rangaistus ja Ofeliana Hamletissa. Sanomalehdet kiittivät yksin
+suin hänen henkevää, sielukasta, taiteellista, mestarillista,
+sydäntäkouristavaa näyttelemistään. -- Täydellisyyden vuoksi
+mainittakoon että taiteilijatar, joka Tukholmassa oli näytellyt
+suomenkielellä, Kristianiassa ja Kööpenhaminassa (tällä
+näytäntökaudella!) käytti ruotsia.
+
+Helsingissä Ida Aalberg esiintyi seitsemänä iltana erinäisissä
+loistorooleissaan. Taiteilijatar näytti tyystin, että kokonainen
+näytäntökausi semmoisessa taide- ja erittäinkin teatterikaupungissa
+kuin Kööpenhaminassa ei ollut mennyt ohi kehittämättä ja hienontamatta
+hänen taidettaan, ja yleisö puolestaan osotti että sen ihailu ja
+kunnioitus olivat entisellään. Ensiksi hän näytteli Homsantuuta
+Työmiehen vaimossa 23/5.
+
+"Hänen esityksensä", Nervander arvostelee, "oli yhtä suurenmoinen ja
+sydämeen tunkeva kuin ennen, eikä se kuitenkaan ollut entinen
+Homsantuu, joka nyt näyttäytyi yleisölle. Se oli uusi luoma,
+maltillisempi, hillitympi; tunne, ajatus oli keskittynyt katseeseen,
+joka täysin heijasti, mitä ennen ilmaistiin painokkaalla
+äänivivahduksella, jyrkemmällä liikunnolla. Mutta mustalaisveri kuohui
+kuin ennen, ja yleisö, joka täytti teatterin viimeiseen sopukkaan,
+tervehti kotiin palannutta taiteilijatarta joka näytöksen jälkeen
+loppumattomilla suosionosotuksilla." --
+
+Seuraavat näytännöt olivat: Hamlet 26/5, Romeo ja Julia 28/5, Työmiehen
+vaimo 29/5, Romeo ja Julia 30/5, Lea ja Kultaristi (kansannäytäntö) l/6
+sekä Noora 4/6.
+
+Huolimatta näistä viimeisistä näytännöistä ei tämän näytäntökauden
+lopputulos voinut olla muuta kuin huono. Näyttääksemme missä oltiin,
+otamme seuraavat rivit Emilie Bergbomin kirjeestä nti Elfvingille 2/5:
+
+-- "Aina marraskuulta olemme hautoneet ajatusta anoa korotettua
+valtioapua. -- Niin, rakas Betty, niin vaikeaa kuin olikin, on meidän
+täytynyt pyytää suurempaa valtioapua, ja nyt on anomuksemme kaksi
+kuukautta levännyt senaatin salkuissa ja virunee siellä vielä 1 tai 2
+viikkoa. Kuinka vaikea tämä epävarmuus on, sen tiedät kyllä. Emme ole
+vielä voineet tehdä ainoatakaan palkkasitoumusta, sillä jollemme saa
+korkeampaa valtioapua, on toimeenpantava ikäviä supistuksia. Tämä vuosi
+on ollut kovin vaikea, ei ainoastaan aineellisessa suhteessa vaan
+taiteellisessakin. Ida Aalbergin poissaolo on ollut tuntuva joka
+suhteessa. Kaarlo oli niin kokonaan häneen keskittänyt taiteellisen ja
+korkeamman draamallisen toimen, että hänen lähtönsä aiheutti vaikeamman
+rikkoontumuksen kuin ulkopuolella olevat saattoivat nähdäkään. Hän on
+luvannut tulla kotiin 18 tai 19 p. toukokuuta; kuinpa hän tekisi niin,
+mutta ennen kaikkea kuinpa hän jäisi tänne tulevaksi vuodeksi. -- Missä
+teatteri näyttelee syksyllä, sitä emme tiedä, sillä se riippuu Ida
+Aalbergin täälläolosta ja teatterihuoneen korjauksesta. Jollemme saa
+korkeampaa valtioapua, emme voi ajatella vanhan Arkadian korjaamista.
+Uuden rakennuksen aikaansaaminen on jätetty sikseen, näinä vaikeina
+aikoina olisi semmoinen yritys aivan liian uhkarohkea." --
+
+Kirjeessä mainitut epävarmat asiat varmistuivat seuraavalla tavalla.
+Entisen 24,000 markan valtioavun lisäksi myönnettiin, lukien heinäkuun
+1 p:stä 1886, kolmeksi vuodeksi 8,000 mk vuosittain [4,000 mk vähemmän
+kuin oli pyydetty]. Ida Aalberg tuli niinkuin jo tiedämme kotiin
+toukokuun loppupuolella, mutta jo sitä ennen luettiin sanomissa, että
+hän jälleen oli sitoutunut syksyllä näyttelemään Dagmarteatterissa.
+Mitä vihdoin rakennuspuuhiin tulee, niin päätettiin -- riittävää
+pääomaa kun ei saatu kokoon uutta taloa varten (kts. ylemp. s. 239) --
+korjauttaa Arkadiateatteri sekä sisältä että ulkoa, jotta sitä vielä
+voitaisiin tarkotukseensa käyttää. Korjaustöiden kustannusarvio,
+vapaahra Seb. Gripenbergin ja rakennusmestari K. G. Siveniuksen tekemä,
+nousi 32,000 markkaan. Mutta eipä tämäkään summa ollut niin mitätön.
+Sen saamiseksi päätettiin kysyä niiltä, jotka olivat merkinneet
+osakkeita uutta taloa varten, eivätkö he suostuisi samalla määrällä
+avustamaan korjaushanketta. Ennen kun tähän oli vastaus tullut, täytyi
+kuitenkin käydä työhön käsiksi. Korjaustöihin ryhdyttiin näet
+kesäkuulla.
+
+Tilinpäätös osotti, että vajaus taas oli noussut uhkaavasti. Se teki
+19,170:22 mk. Tämä selittää, miksi Emilie Bergbom oli niin huolestunut.
+
+Tänä näytäntökautena annettiin 129 näytäntöä ja niissä: 11 kertaa
+_Viimeinen ponnistus_; 10 Kuningas ja katulaulajatar; 9 Ei ole aikaa; 8
+_Työmiehen vaimo_, Kultaristi; 7 Kuningas Lear; 6 _Murtovarkaus,
+Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_; 5 _Roinilan talossa_, Kylänheittiö,
+Naiset sotasilla, Hardangerin harjulla; 4 Ultimo, Hamlet, Saituri, Isä
+ja tytär, Nuorten liitto; 3 _Kullervo, Kevään oikkuja, Salamiin
+kuninkaat_, Thora, Kotikahakka, Mestari Patelin, Venetian kauppias,
+Trubaduri (IV. 1.); 2 _Nummisuutarit, Amalia ystävämme, Setä,
+Sotavanhuksen joulu, Anna Skrifvars, Kihlaus_, Parisin veitikka,
+Onhan pappa sen sallinut, Perrichonin matka, Yhteiskunnan tuet,
+Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia; 1 _Ole armelias köyhille, Lea_,
+Lemmenjuoma, Taistelujen väliajalla, Maria Stuart (III, IV), Todelliset
+naiset.
+
+Näistä 46 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja ohjelmistolle uusia 8.
+
+Mainitsemista ansainnee tässä, että Työmiehen vaimo huhtikuun
+keskivaiheilla rva Winterhjelmin ruotsintamana esitettiin Tukholman
+Uudessa teatterissa ja herätti suurta huomiota -- "ei kukaan mennyt
+välinpitämättömänä teatterista". Näytteleminenkin kuuluu olleen
+erittäin hyvä, vaikka Axel Ahlberg, joka oli käymässä Ruotsissa m.m.
+nähdäkseen Rossia (hän vieraili jälleen Tukholmassa), kirjoittaa, ettei
+Topon esittäjä läheskään vetänyt vertoja Rautiolle. Mitä tekijän kykyyn
+tulee, arvosteltiin hänen seisovan paljo ylempänä ruotsalaisia
+naiskirjailijoita. -- Rva Canth itse oli tähän aikaan kovin masentunut
+taistelustaan, niinkuin näkyy kirjeestä Emilielle 6/5:
+
+-- "Tunsin itseni [edellistä kirjettä kirjoittaessa] niin kuolemaan
+saakka väsyneeksi, olisin tahtonut vaipua monta syltä maan alle, päästä
+multaan ijäksi lepoon. Taistelu on ollut niin moninainen, aineellinen
+ja henkinen, vai kuinka niitä nimittäisin. Murhetta, huolta ja
+ääretöntä sielun tuskaa! Eikä yhtään rakkautta; kylmyyttä ja vihaa
+vain. Halveksin itseäni, kun olen niin heikko, mutta minä en sille
+mitään voi. Minä isoon ja janoon rakkautta, olen kiitollinen
+kerjäläiselle pienen pienestä ystävällisestä katseesta, itse olen
+kerjäläinen, hän anoo minulta leipää, minä häneltä lämpimää tunnetta.
+Mitä välitän menestymisestä Tukholmassa, katkerammin kuin koskaan
+tunnen nyt, kuinka kaikki siteet minun ja kansalaisteni välillä ovat
+katkenneet. Ennen kun minulla mitään harrastuksia oli, elin sovussa ja
+ystävyydessä kaikkien ihmisten kanssa, nautin elämästä ja iloitsin
+hiljaisissa, rauhallisissa töissä. Mutta harrastuksieni tähden on
+ystävistä ero tullut. En minä ymmärrä heitä, eivätkä he minua. Mikä
+minulle on totta, se on heille valhetta, ja päinvastoin. Ellei olisi
+ihmisiin ollut niin kiintynyt, voisihan ilman heitä tulla toimeen. Ja
+luultavasti siihen viimein täytyykin tottua, mutta sitä ennen kivistää
+ja karsii ja repii sydäntä. Elkää minulle naurako, vaikka melkein itse
+sitä teen lopuksi aina, sitten kun ensin itkulla olen helpottanut
+mieltäni." -- -- [Lopussa tulee sitten seuraava tunnustus:] "Ovat ne
+olleet hyvin ystävällisiä minulle Tukholmassa. Sanomalehtiä olen saanut
+suuren suuria pakkoja ja telegrammiakin premiäärin jälkeen. Ja onhan se
+kaikki nyt sentään pienenä lohdutuksena, ja täytyyhän olla." --
+
+
+
+
+XV.
+
+Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.
+
+
+Kesäkuun alussa seurue jakaantui kahteen osastoon, joista toisen -- rva
+Aspegren, neidit Aalberg, Asp, ja Svan sekä herrat Ahlberg, Sala,
+Weckman ja Falck -- piti tehdä laajanlainen kiertomatka ja näytellä
+etupäässä rantakaupungeissa, ja toisen, johonka muun muassa kaikki
+laulukyvyt kuuluivat, antaa näytäntöjä Tampereella. Bergbom matkusti
+edellisen osaston mukana, jota vastoin Lindfors oli jälkimäisen
+päämiehenä. Leino oli saanut vapautta opintomatkaa varten, jolla hän
+oli viipyvä (etupäässä Wienissä) vuoden loppuun.
+
+Kiertomatkalaisten ohjelmisto käsitti seuraavat näytelmät: Lea, Noora,
+Thora, Ensi lempi, Amalia ystävämme, Tätä nykyä sekä näytöksiä ja
+kohtauksia Hamletista ja Daniel Hjortista. Ensimäinen näytäntö
+annettiin Hämeenlinnassa (6/6) ja seuraavat: Tampereella kaksi, Turussa
+kaksi, Porissa kolme ja Oulussa viisi (yksi näyttelijäin hyväksi).
+Menestys oli paras kahdessa viimeisessä kaupungissa. Porissa Noora
+tuotti täyden huoneen (711 mk) ja Oulussa, jossa teatteri oli ennen
+käynyt ainoastaan yhden kerran (1875), näyteltiin joka ilta täydelle
+huoneelle (neljä kertaa tulo oli 709 ja 721 markan välillä!).
+Kiertomatkan lopputulos olikin sangen tyydyttävä. Vaikka menot
+(matkakustannukset 1,175 ja palkat 2,954, joista Ida Aalbergille 1,000
+mk) nousivat 6,102:81 markkaan, ei vajaus tehnyt enempää kuin 17:81.
+
+Huonompi onni oli toisella osastolla. Kymmenestä näytännöstä tulot
+olivat niin vähäiset, että tappio nousi 878:95 markkaan. Kumpikin
+osasto antoi viimeisen näytäntönsä teatterin nimessä 21/6, jonka
+jälkeen hajaannuttiin kesälomalle.
+
+Tänä kesänä Bergbom-sisarukset kylpivät Lappeenrannassa. Emilie lähti
+sinne kesäkuun viime päivänä ja Kaarlo tuli vähän myöhemmin
+kiertomatkaltaan. Ida Aalbergille, joka oli matkustanut Loviisaan
+käyttääkseen sikäläistä kylpylaitosta, Bergbom kirjoitti (12/7) --
+
+-- "Matkamme oli minusta hyvin hupaisa, seura miellyttävä ja työmme
+onnistunut. Kiitoksia taiteestanne ja ihmeteltävästä kestävyydestänne.
+Arvelen Teidän hyvin tarvitsevan rauhaa ja hiljaisuutta kaikkien
+ponnistusten perästä." --
+
+Kiertomatkan lopulla Ida Aalberg todella oli näyttänyt rasittuneelta,
+eikä ihmekään, sillä kevätpuolella Kööpenhaminassa hän oli ollut pari
+kuukautta sairaana. Muutoin hän oli jälleen lupautunut vierailemaan
+Dagmarteatterissa, ja Bergbom kysyi sentähden kirjeessään, milloin ja
+missä hän voisi näyttelijätärtä tavata, ennen kun tämä lähti
+ulkomaalle. Tapasivatko he toisiansa, sitä emme tiedä, mutta kumminkin
+taiteilijatar lupasi palata tammikuulla.
+
+Lappeenrannassa Bergbom sai pitkän, 6/7 päivätyn kirjeen Minna
+Canthilta, joka ei ollut mieluisimpia, sillä siinä vallitsi sama
+hermostunut mieliala kuin hänen viimeisessä tunteenpurkauksessaan
+Emilielle. Minna sanoo luopuvansa näytelmäin kirjoittamisesta. "Minulta
+on kaikki voima, kaikki rohkeus mennyt, eikä semmoisella mielialalla
+enää draamoja kirjoiteta." Novellia hän toki kirjoitti, mutta sitäkin
+vastahakoisesti ["Hanna" oli tekeillä]. "Särkymys suomalaisessa
+puolueessa" vaivasi häntä, ja hän moitti ankarasti Uutta Suometarta,
+jossa oli sanottu, että puolue on valtiollinen puolue suomenkielen
+oikeuksiinsa saamiseksi, joten muka sille siis ei kuulu sorrettujen
+(niiden muassa naisen) vapauttaminen. "Ja kun me poloiset tahtoisimme
+myöskin panna sanan joukkoon, niin huudetaan: ei se meihin kuulu,
+yhdistykää ruotsinmielisiin!" Hän manaa "Snellmanin henkeä
+rusikoitsemaan tämän ajan fennomaaneja". -- Tämä on ilmeisesti
+jälkikaikua polemiikista,[77] johon Minna Canth oli joutunut U. S:n
+kanssa. Nti Aspille hän oli keväällä kirjoittanut, että hänellä on
+näytelmä tekeillä,[78] ja nyt hän aikoo luopua koko siitä puolesta
+kirjailijatointaan! Tuollainen vaihtelevaisuus ja ärtymys ei ole outo
+herkkätuntoisissa runoilijaluonteissa, ja itse he siitä enimmin
+kärsivät.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Epäilemättä oli Bergbomia rantakaupungeissa lämpimästi kehotettu pian
+tulemaan takaisin, sillä teatteri kävi näytäntökauden kuluessa
+uudestaan sekä Länsi-Suomessa että Pohjanmaalla. -- Syyskauden toimi
+alkoi _Porissa_ 29/8 ja annettiin siellä kaikkiaan 20 näytäntöä;
+viimeinen oli 3/10. Menestys oli kuitenkin huonompi kuin mitä kesäkuun
+tulojen mukaan oli odotettu, mutta syy oli luultavasti suureksi osaksi
+ohjelmiston. Kun näet Ida Aalberg ja Leino olivat ulkomailla ja rva
+Rautiokin sairaana Helsingissä, täytyi parhaimman osan näytelmiä
+levätä. Otamme Kaarlon kirjeistä joitakuita piirteitä.
+
+Olga Finne esiintyi Boriskana Kylänheittiössä ja hän oli "todella hyvä
+-- tosin väsyttävä ylikuohuvan tunteen kautta, mutta rikas
+vivahduksista, joista monet olivat hämmästyttävän oikeita ja hienoja;
+muutamat purkaukset olivat niin viehättäviä, että ainoastaan Ida
+Aalberg ja rva Aspegren ovat ne voittaneet". -- Työmiehen vaimo
+otettiin suosiollisesti vastaan, vaikka tyytymättömiäkin oli. Satakunta
+nuhteli ankarasti tekijää. -- Hamlet sai miltei täyden huoneen. "Kunnia
+Porille, että Hamlet erikoisesti veti yleisöä. Sitä paitse se todistaa,
+että suuri ohjelmisto kumminkin on meidän varmin mainettimme,
+huolimatta kaikista laulukappaleista. Ahlberg oli Hamletina omakseen
+ottanut erinäisiä teknillisiä temppuja, mutta vakaumuksesta köyhä oli
+esitys nyt niinkuin ennen. Nti Borgin Ofelia oli Idan jäljennös, vähän
+raskas ja väkinäinen, mutta harjotelmana siinä oli muutamia hyviä
+kohtia. Lindfors oli onnistunut haudankaivajana, ja nti Svanilla oli
+teatterikuningattarena joitakuita pateettisia koronpanoja, jotka
+lupaavat hyvää." -- Perjantaina 10/9 seurue teki höyrylaivalla koko
+päivän huvimatkan Kokemäen joella. "Ilma ja tunnelma olivat mitä
+parhaimpia." -- Uutta kappaletta ei annettu, mutta uudistettuna Regina
+von Emmeritz meni lopulla kaksi kertaa täysille huoneille. "Se oli
+jotakin Porille. Jos meillä olisi ollut pari semmoista näytelmää
+lisäksi, olisi Porissaolo ollut hyvä; nyt se ei ole hyvä eikä huono.
+Kun sanon että tyytyväisyys oli yleinen, niin se tarkottaa
+kokonaisuutta; yksityisiä kohtaan tehtiin muistutuksia. Saavuttamatta
+läheskään Raata Ahlberg toki hänen jälkeensä on paras Kustaa Adolf,
+parempi kuin Leino. Naamioitus sangen hyvä ja lausunta 'ponteva', mutta
+kylläkin meluava." Kaarola Avellan Reginana teki parastaan ja oli
+paikottain onnistunut. Sala oli Hieronymuksena hyvä, mutta entistä
+yksipuolisempi. "On kuin hän tahtoisi väkisin luoda kaikki traagilliset
+roolit saman mallin mukaan ja hylkää sentähden kaikki oikaisevat
+viittaukset." -- Jollei aineellinen tulos olekaan loistava [vajaus teki
+1,089 mk], niin on taiteellinen ollut jotenkin tyydyttävä. Ainoastaan
+Viimeinen ponnistus on tehnyt "fiaskon". Ihmeellistä kyllä! sillä
+ensinhän se miellytti ja Viipurissa se herätti oikein innostusta, mutta
+nyt valitetaan, että se on niin "ikävä". Ei ainoallekaan laululle
+taputettu käsiä.
+
+Porista muutettiin _Turkuun_, jossa annettiin näytäntöjä
+10/10-15/11. Ei täälläolokaan voinut tulla erittäin menestykselliseksi,
+kun ohjelmisto oli niin rajotettu ja sitä paitse Engelbrektin
+ruotsalainen, suuria draamoja (m.m. Faustia) esittävä seurue oli juuri
+ennen tyydyttänyt turkulaisten teatterintarpeet. Lopputulos oli lähes
+yhtä suuri tappio kuin Porissa, nimittäin 1,007:34 mk. Ainoa
+ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama O. Blumenthalin
+4-näytöksinen huvinäytelmä _Iso kello_ (Die grosse Glocke) 12/11, jonka
+esittämisestä saamme puhua alempana. Uudistettuna annettiin Aksel ja
+Valpuri. -- Matkalla Helsinkiin näyteltiin _Hämeenlinnassa_ 16/11
+Roinilan talossa.
+
+Jos menestys maaseutukaupungeissa olisi ollut vähänkään suotuisampi,
+olisi teatterin varsinkin nyt ollut parempi viipyä kauemmin matkallaan,
+sillä _Helsingissä_ oli vanha koti suljettu. Arkadian korjaustyöt
+olivat parhaillaan käymässä, eikä muuta neuvoa ollut kuin pari
+kuukautta näytellä Aleksanterinteatterissa. Siellä käyminen oli
+kuitenkin yleisölle niin outoa, että salonki ei mitenkään tahtonut
+täyttyä. Kun Saituri ja Laululintunen -- ensimäinen näytäntö 19/11 --
+oli annettu kaksi kertaa puolille huoneille, meni Iso kello kolme
+kertaa vielä huonommille. Sen jälkeen Emilie 29/11 kirjoittaa nti
+Elfvingille:
+
+-- "Täällä on Isoa kelloa pidetty kovin ikävänä ja meitä on moitittu
+sen ottamisesta. Se annettiin varhemmin Ruotsalaisessa teatterissa yhtä
+vähällä menestyksellä. Alku on meillä siis huono. Keskiviikkona ja
+perjantaina _Ida Basilier_ esiintyy meillä ja silloin toivon saavamme
+täyden huoneen. Sitte Leino tulee kotiin ja hän vaikuttaa kohottavasti
+ohjelmistoon. -- Emme ollenkaan viihdy Aleksanterinteatterissa. Siellä
+on kyllä siroa ja hienoa, mutta minä en voi kotiutua siellä. Venäläiset
+kirjoitukset, venäläiset vahtimestarit y.m. vaikuttaa kai osaltaan
+siihen. Ilmassa tuntuu että yleisöllämme on samat vierastavat tunteet,
+se ei tule halusta sinne, huolimatta eleganssista. Kunpa pian
+pääsisimme takaisin vanhaan Arkadiaamme."
+
+Iso kello oli otettu näyteltäväksi sentähden, että se niin suurella
+melulla oli kiertänyt Saksan näyttämöt, mutta kun se oli taiteellisesti
+keskinkertainen ja kuvasi meille verraten vieraita oloja, joissa
+taiteilijamenestys riippuu reklaamikellosta, ei se herättänyt
+vastakaikua täällä. Esitystä arvosteltiin melko hyväksi. Lindfors oli
+vanha maalari, joka kiittää "ison kellon" merkitystä, Pesonen ja rva
+Aspegren herrasväki Gundermann, nti Avellan vilkas paronitar j.n.e. --
+Onneksi oli Ida Basilier-Magelsen tänä syksynä käynnillä Suomessa ja
+annettuaan sarjan konsertteja hän otti ystävällisesi avustaakseen
+teatteria esiintymällä (1/12-15/12) viisi kertaa. Näinä iltoina
+annettiin Jeannetten häät (Vallenius -- Jean), Noita-ampujan toinen
+näytös ja kohtauksia Sevillan parranajajasta -- ja ymmärrettävästi
+huone oli täysi, kun yleisön unohtumaton suosikki lauloi, ja
+suosionosotukset entiseen tapaan sydämellisiä. -- Samoina iltoina
+taikka välissä esitettiin m.m. Leonarda, Parisin veitikka ja
+Yhteiskunnan tuet. Kahdessa viimemainitussa astui Leino ensi kerran
+näyttämölle palattuaan ulkomaalta ja näytteli "vielä hienommasti ja
+miellyttävämmästi kuin ennen" (W. Söderhjelm Valvojassa). --
+Loppuunmyydylle huoneelle esitettiin 18/12 vanha Preciosakin, mutta
+silloin olikin juhlanäytäntö säveltäjän Carl Maria von Weberin
+syntymän 100-vuotismuistoksi. Nimiroolissa esiintyi tällä kertaa Lilli
+Kurikka. Preciosa annettiin sitten useammin joulunaikana ja
+vielä uutena vuonnakin 6/1, jolloin viimeisen kerran näyteltiin
+Aleksanterinteatterissa.
+
+Juuri mainittu arvostelija päättää lyhyen arvostelunsa syksyn
+näytännöistä kahdella huudahduksella: "_Teatterikoulu!_ -- ilman sitä
+ei päästä mihinkään. Ja ensiksikin Ida Aalberg kotiin!" -- Oli ensi
+kerran kuin nuoremman polven edustaja melkein käskyn muodossa kohdisti
+Suomalaiseen teatteriin semmoisia vaatimuksia, jotka myöhemmin kävivät
+niin tavallisiksi, -- vaatimuksia, jotka olivat teoreettisesti varsin
+oikeutettuja, mutta joiden toteuttamisen hankaluutta ja mahdottomuutta
+ulkopuolella olevat eivät kyenneet arvostelemaan. Jollei teatterin
+horjuva taloudellinen asema olisikaan tehnyt teatterikoulun
+perustamista arveluttavaksi, niin mistä olisi opettajat otettu? Ainoat
+suomenkieliset näyttämötaiteen tuntijat maassamme olivat etsittävät
+Suomalaisen teatterin omien jäsenten joukosta, ja ne -- etupäässä nti
+Avellan -- olivat jo aikoja sitten antaneet ja antoivat yhä edelleen
+kaikessa hiljaisuudessa opetusta vastatulleille. Ettei tämä opetus
+ollut niin monipuolista ja järjestelmällistä kuin ulkomaalaisten
+teatterikoulujen tarjoama, on itsestään ymmärrettävää, mutta sen avulla
+oli seurue kuitenkin saanut uusia nuoria jäseniä vanhempien sijaan,
+jotka syystä tai toisesta olivat eronneet. Semmoiseen opetukseen täytyi
+varojen riittää, mutta kyllä muutoin vastaiseksi oli pakko ponnistaa
+eteenpäin -- ilman "teatterikoulua" varsinaisessa merkityksessä. --
+Mitä taasen Ida Aalbergin kotia saamiseen tulee, niin ei se lainkaan
+ollut johtajan vallassa. Sen todistaa yltäkyllin Bergbom-sisarusten
+kirjeenvaihto. Kun Bergbom keväällä oli sanomista nähnyt
+näyttelijättären aikovan syksylläkin vierailla Dagmarteatterissa, hän
+lämpimästi kehotti häntä pysymään kotimaassa. Ei ainakaan rahan tähden
+pitäisi hänen jäädä Tanskaan, sillä siinä kohden tultaisiin kyllä
+tyydyttämään hänen vaatimuksiaan. -- Nti Aalbergin vastaus ei ole
+säilynyt, mutta ilmankin tiedämme, ettei raha häntä houkutellut. Ei,
+kyllä häntä vietteli synnynnäisen taiteilijaneron halu päästä
+laajemmille vesille. Ainoastaan oikea käsitys kansallisen taiteen
+arvosta ja merkityksestä, verrattuna siihen hetkelliseen loistoon mikä
+vieraassa kansassa on saavutettavissa, olisi voinut vaikuttaa toiseen
+suuntaan, mutta onkohan meidän hajanainen kansamme omansa juurruttamaan
+semmoista käsitystä tyttäriinsä? Vasta pitkän ajan päästä ja paljon
+koettuansa taiteilijattaren silmät ovat auenneet.
+
+Jo keväällä Ida Aalberg oli Dagmarteatterissa näytellyt yhden roolin
+(Isossa kellossa) tanskankielellä, ja kun hän itse koko seuraavaksi
+näytäntökaudeksi sitoutui esiintymään samassa teatterissa, tapahtui se
+siinä tarkotuksessa, että hän koettaisi täysin oppia tanskaa, tehdä se
+toiseksi taiteilijakielekseen. Sentähden hän jo heinäkuun lopulla
+palasi Kööpenhaminaan ja syyskuulla hän tanskankielellä näytteli
+nimiroolin Sardoun Odette-draamassa. Eräs lehti kirjoitti sen johdosta:
+"Kööpenhamina iloitsee hänen omistamisestaan, Suomi saa ylpeillä että
+se voi lainata semmoisia aarteita." Mutta siitä huolimatta tämäkin
+vuosi tuotti taiteilijattarelle pettymyksen. Ei suinkaan sentähden,
+että hän teki yhden kuukauden vierailumatkan kotimaahan, vaan senvuoksi
+että muuan koristuskappale menestyi niin hyvin, että sitä näyteltiin
+puoli vuotta yhtä mittaa, ja Dagmarteatterin johtaja siitä syystä
+laiminlöi velvollisuutensa korkeampaa taidetta kohtaan. Niin on
+selitettävissä, että Ida Aalberg paitse jo mainitussa roolissa koko
+näytäntökautena esiintyi vain kahdessa toisessa (Margitina Ibsenin
+"Gildet paa Solhaugissa" ja Violana Alfh. Agrellin "Pelastetussa"),
+joista ei kumpanenkaan näy olleen hänelle otollinen.
+
+Ensimäinen määräaika, joksi Arkadian luultiin valmistuvan, oli 1/12,
+mutta jo marraskuun alussa huomattiin, että työ vaati ainakin yhden
+kuukauden lisää. Tämän johdosta Bergbom kirjoitti Ida Aalbergille
+(Turusta 9/11) ja kysyi, voisiko hän tulla vihkimisjuhlaan?
+
+-- "Olisi varmaan onneksi uudelle teatterille", hän jatkaa, "jos
+voisitte olla kummina ristiäisissä. Semmoisessa juhlassa olisi ilomme
+vain puolinainen, jos Ida Aalbergia olisi kaipaaminen."
+
+"Mutta millä alotetaan. Tietysti jollain kotimaisella näytelmällä. Jos
+Teidän osanottonne on varma, on Regina epäilemättä sopivin. Vaan mitä
+itse arvelette? Pääasia on että näyttelette jotakin mahtiroolianne."
+
+"Arkadiassa ahkeroidaan ja puuhataan nyt viimeisiin voimiin asti.
+Korjaukset ovat jo tehdyt: uusi sisäänkäytävä, joka poistaa ilmavedon
+teatterista, uusi lattia, joka poistaa kylmän, uusi seinä Kampin
+puolella, joka vaikuttaa samaan päin, eri sisäänkäytävä ravintolaan,
+joka estää [tupakan] savun tunkemasta salonkiin, uusi kaasulaitos, joka
+tekee teatterin valoisammaksi, sitä paitse uusia pukukammioita, uusia
+koristuksia y.m.[79] Maalaukset ovat vielä vain alulla. Salonki
+maalataan siniseen ja valkoiseen."
+
+"Mutta seinät ovat vain seiniä, jos elähdyttävä taiteen henki puuttuu.
+Ja sen Te tuotte sillä taikavoimalla, jonka Jumala on antanut Teille
+kunniaksi ja meille iloksi."
+
+"Uskallanko luottaa lupaukseenne, että jäisitte tänne kahdeksi täydeksi
+kuukaudeksi eikä vain kuudeksi viikoksi. Oi, jos voisitte jäädä koko
+kevääksi -- en tiedä mitä tekisin saadakseni mahdottomuuden
+mahdolliseksi!" --
+
+Tähän kirjeeseen Bergbom ei saanut vastausta, sillä 2/12 hän kirjoitti
+toisen, josta otamme seuraavat rivit:
+
+-- "Leino tuli toissa päivänä tuoden mukanaan surusanoman ettette vielä
+voinut määrätä, milloin saavutte tänne. Se oli hyvin masentava uutinen.
+Teitä on odotettu kuin auringon nousua. Olen ikävimmässä tuskassa,
+kuinka järjestän ohjelmiston. Lisäksi dekoratsionimaalarit, jotka
+vaativat määräystä, mitkä kulissit ovat ensiksi maalattavat, se kun
+riippuu repertoarin järjestämisestä.[80] Noin 7 tai 8 p. tammik. on
+uuden Arkadian vihkimisjuhla. Jos voisitte siihen aikaan saapua,
+niin... no, mitä minä siitä kirjoitan, olenhan jo kaksi kertaa sanonut,
+kuinka tervetullut olisitte. Mutta jos ainakin tulisitte tammikuun
+loppupuolella tai helmikuun alussa. Sähköttäkää, voitteko tulla
+silloin? Jos kuitenkin tulonne aikaa on yhä edelleen mahdoton määrätä,
+niin kirjoittakaa ainakin milloin _luulette_ pääsevänne tänne. Olisihan
+hyvä tietää se edes sinnepäin!" --
+
+Ida Aalberg tuli vihdoin, niinkuin kohta saamme nähdä, tammikuun
+lopulla.
+
+Koska Arkadiateatteri nyt kun tätä kirjoitamme jo on ijäksi hävinnyt,
+lienee tarpeetonta seikkaperäisesti täydentää sitä lyhyttä esitystä
+korjauksista, joka luetaan Bergbomin kirjeessä Ida Aalbergille.
+Sanottakoon vain että uudistus oli niin perinpohjainen, että niinkuin
+U. S:ssa sanotaan "vanhasta, rappeutuneesta talosta ei enään ollut
+muuta kuin kuori jälellä". Sen ohella on mainittava, että kattoa
+koristettaessa oli ajateltu teatterin kansallista ja taiteellista
+päämäärää. Se tuli näkyviin niistä runoilijain nimistä, jotka siellä
+nähtiin. Ylinnä, keskellä kattoa oli sinisellä pohjalla piirissä
+hopeoituin kirjaimin kotimaiset nimet: _Runeberg, Topelius, Cygnaeus,
+Wecksell, Aleksis Kivi, Minna Canth_, sekä ulompana isommassa piirissä
+nimet: _Ibsen, Plautus, Björnson, Sofokles, Goethe, Corneille, Lessing,
+Racine, Molière, Shakespeare, Victor Hugo, Aristophanes, Schiller,
+Calderon, Holberg, Aeschylos_.
+
+Mitä kustannuksiin tulee, tekivät ne kaikkiaan 37,995:65 markkaa.
+Syyskuun alussa oli tiedossa ainoastaan noin 18,000 markkaa, ja Emilie
+Bergbom, joka hoiti korjaustöitä varten kokoontuvia rahoja, oli
+tietysti hyvin levoton siitä kuinka tästäkin yrityksestä
+suoriuduttaisiin. Kaikki selvisi kuitenkin sangen hyvin. Vapaaehtoiset
+antimet nousivat näet vähitellen syksyn kuluessa 29,627:15 markkaan ja
+tarkotusta varten toimeenpannut arpajaiset Helsingissä tuottivat
+6,751:79 markkaa. Loppumäärän, noin puolitoista tuhatta markkaa,
+suoritti talon osakeyhtiö. Suurenmoisten korjaustöitten piirustukset
+olivat arkkitehti Seb. Gripenbergin tekemät, rakennustöitten johtaja
+oli rakennusmestari K. G. Sivenius sekä valvoja teatterin johtokunnan
+puolesta kamreeri (nyk. valtioneuvos) A. V. Helander. Maalaus- ja
+koristustyöt suoritti koristusmaalari K. K. Hellsten. Uusien
+näyttämökoristusten maalaamiseen ottivat myöskin osaa Otto Vallenius,
+nti Ellen Borenius sekä Alarik Böök, joista varsinkin kaksi edellistä
+usein muutoinkin sentapaisissa töissä avustivat teatteria. -- Kuultiin
+kyllä valituksia siitä, että kymmeniä tuhansia oli pantu vanhan
+teatterin korjaamiseen, mutta toiselta puolen oli myönnettävä, että
+tällä hetkellä ei ollut muuta keinoa päästä eteenpäin. Tämän tähden ei
+lopulta muuta voitu kuin olla kiitollisia niille henkilöille, jotka
+tarmokkaasti ja väsymättömästi toimien olivat saaneet aikaan, että
+Arkadia oli tullut semmoiseen kuntoon, että näyttelijät ja yleisö
+entistä paremmin siellä viihtyivät. Nyt me tiedämme, että
+näyttämötaiteemme täten sai otollisen suojan 15 vuodeksi eteenpäin.
+
+Ensimäinen näytäntö, uudistetun talon avajaisjuhla, oli 9/1, ja huone
+oli täynnä kuin pistetty. Ohjelma oli tietysti kotimainen: Reginan
+toinen näytös, Daniel Hjortin mestauslavakohtaus sekä Nummisuutarien
+toinen ja Roinilan talon viimeinen näytös -- siis Topelius, Wecksell,
+Kivi ja Minna Canth edustettuna. Mieliala oli iloisempi ja
+toivorikkaampi kuin pitkään aikaan. -- Seuraava ohjelma oli:
+_Kuvernööri tulee_ ja Molièren Luulosairas. Edellinen 1-näytöksinen
+huvinäytelmä esiintyi _Elman_ kirjoittamana ja luultiinkin
+tuntemattoman naiskirjailijan esikoiseksi; itse asiassa se oli E.
+Nervanderin kyhäämä, vaatimaton pikkukaupunkikuvaus. Luulosairaan
+esittämisestä oli kulunut puoli neljättä vuotta; nyt näytteli (Vilhon
+sijassa) Lindfors onnistuneesti pääosaa, astuen askeleen sillä
+molièrenäyttelijän tiellä, jolla hän edistymistään edistyi. Paitse
+häntä kiitettiin Hilda Aspia (Toinette) ja Olga Finneä (Louison),
+joista jälkimäinen luonnollisuudellaan teki pienen kohtauksen isän
+kanssa viehättävimmäksi koko komediassa. -- Merkillisempi uutuus oli
+August Hjeltin suomentama N. Gogolin mainio 5-näytöksinen komedia
+_Reviisori_. Jo tällä ensimäisellä kerralla niinkuin myöhemminkin,
+sillä kappale on tavantakaa uudistettu, näytteli Weckman Hlestakowia
+vilkkaasti ja sujuvasti. Nuori näyttelijä oli siinä ensi kerran saanut
+tärkeän päätehtävän, ja se tunnustus joka hänelle annettiin sekä roolin
+oikeasta käsittämisestä että oivallisesta suorittamisesta tuli hänen
+näyttelijämaineensa perustukseksi. Kuitenkin näytti hän kenties liian
+sivistyneeltä ollakseen täysin todellinen, samoin kuin eräs Venäjällä
+syntynyt nainen katsojain joukossa sanoi näyttämöllä käytettyjä pukuja
+liian siisteiksi todellisuuteen verraten (!). Muuten oli ansiokkaasti
+harrastettu sekä venäläiskansallista väritystä että eloisaa
+yhteisnäyttelemistä, joten naurattava vaikutus oli voimakas. Komedia
+meni kuusi kertaa, vaikka vaan kolme ensimäistä huonetta oli hyviä.
+
+Sitte alkoi Ida Aalbergin vierailu, joka muodostui erittäin
+loistavaksi, mutta valitettavasi oli sitä lyhempi. Hän esiintyi ensiksi
+26/1 Faustissa, joka ensi kerran oli näytelty keväällä 1885 ja silloin
+mennyt 7 kertaa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, oli menestys yhtä suuri,
+nytkin se tuotti 7 täyttä huonetta (neljä ensimäistä korotetuin
+hinnoin). Näytteleminen oli entistä tasaisempi, ja varsinkin oli Leinon
+käsitys tehtävästään syventynyt. Näyttämöllepanokin oli eri kohdissa
+täydellisempi. -- Faust-näytäntöjen välissä oli Runebergin päivänä eri
+ohjelma, johon Ida Aalberg otti osaa Leana[81] (muuten annettiin
+kuvaelmat Vänrikki Stoolin tarinoista ja Laululintunen). Toinen
+sekaohjelma oli 13/2, jossa Lea kävi Hamletin Ofeliakohtausten edellä.
+Mutta uusikin kappale oli otettu tätä vierailua varten, nimittäin Salan
+suomentama Alfred de Musset'n 3-näytöksinen _Ei lempi leikin vuoksi_,
+jonka ensi-ilta oli 15/2. Olematta sitä suurta klassillista
+ohjelmistoa, joka oli teatterille tuottanut sen kauniimmat voitot,
+oli tämänkin näytelmän esitys merkkitapahtuma näyttämömme
+kehityshistoriassa. Se on näet ranskalaisen romanttisuuden hienoimpia
+kukkia, vaikutukseltaan pettämätön sen verrattoman runollisuuden ja
+totuuden takia, millä siinä ihmissydän paljastetaan -- eikä se siis
+meilläkään voinut olla tehoomatta. Niinä kolmena iltana, jolloin se
+näyteltiin, oli salonki kukkuroillaan väkeä (tulot niistä nousivat
+4,580 markkaan!). Tietenkin Ida Aalberg teki näytelmän esittämisen
+mahdolliseksi. Hänen Camillensa oli ylen viehättävä ja sydämeen
+tunkeva, eritoten lähdekohtauksessa ja lopulla, jossa tunteitten tulva
+murtaa sulut. Näyttelijättären etevämmyys asetti Camillen etusijalle,
+vaikka Perdican oikeastaan on päähenkilö. Axel Ahlberg oli jotenkin
+tyydyttävä tässä roolissa, voimatta kuitenkaan täysin kuvata Perdicanin
+iloista suruttomuutta, joka on "leikin" edellytyksenä. Nti Finne oli
+miellyttävä naivina Rosettena, jossa roolissa hän vaihteli epävarmemman
+Lilli Kurikan kanssa. Muista oli Lindfors paronina paras. -- Viimeinen
+mainituista näytännöistä annettiin 18/2 Ida Aalbergin hyväksi, ja oli
+se samalla hänen jäähyväisiltansa, sillä Dagmarteatterissa sattuneen
+sairauskohtauksen tähden hänet oli kutsuttu takaisin Kööpenhaminaan.
+Kukkavihkoilla ja laakeriseppeleillä osotettiin taiteilijattarelle
+kunnioitusta, ja niiden antajista mainitsemme pohjalaiset ja
+savokarjalaiset ylioppilaat sekä suomalaiset polyteknikot. Näytännön
+jälkeen tyhjennettiin ajan tavan mukaan lähtömalja. Julius Krohnin
+sydämellisestä puheesta otamme loppusanat:
+
+-- -- "Me voimme täällä, sen tunnemme, tarjota Teille enemmän kuin
+mikään muu maa voi Teille antaa. Te olisitte tietysti joka paikassa
+suosittu taiteilija, suuri taiteilija, Te voisitte semmoisena vaikuttaa
+paljon taiteen edistämiseksi -- mutta täällä Te voitte vielä enemmän,
+täällä Te samassa vaikutatte voimallisesti koko kansanne onneen ja
+tulevaisuuteen. Ja palkka työstänne on oleva senmukainen. Mutta Ida
+Aalberg, jonka työ on eroamattomasti liittynyt Suomen kansan
+heräämiseen, on myös ijäksi kiinnitetty Suomen kansan nimeen. Niin
+kauan kuin meidän kansamme elää, on myös pysyvä muistossa kuinka
+suomalainen teatteri on jatkanut ja auttanut Runebergien, Lönnrotien,
+Snellmanien ja Koskisten työtä, ja Suomalaisessa teatterissahan Te
+olette ollut, sen tiedätte sanomattanikin, kirkkahimpana tähtenä. Neiti
+Ida Aalberg! minä lausun Teille vielä kerran -- meidän rakkautemme,
+Suomen kansan rakkaus ei voi enää suoda muille niin paljon osaa Teihin
+-- tulkaa nyt jo taas aivan omaksemme, ainiaaksi ja kokonaan!"
+
+Taiteilijatar oli kaikkiaan näytellyt 12 iltana, josta hänelle
+teatterin puolelta suoritettiin 1,375 mk. Siihen tuli lisäksi nettotulo
+viimeisestä näytännöstä 1,351:95 mk.
+
+Lähin näytäntö oli huokeahintainen kansaa varten, ja esitettiin siinä
+Työmiehen vaimo. Minna Canth oli Helsingissä käymässä ja tahtoi
+mielellään vielä nähdä kappaleensa näyttämöllä. Muuten ei hänen olonsa
+täällä kuulu aineeseemme, mutta kuitenkin se kirje, jonka hän
+palattuaan kotia kirjoitti Emilie Bergbomille 22/3 sisältää
+huomattavaa. Siitä näkee, että Minna Canthkin oli sekaantunut siihen
+jupakkaan, jonka G. af Geijerstamin esitelmät hänen täällä ollessaan
+olivat herättäneet.[82] Juhani Aho oli "Savossa" ottanut asian puheeksi
+ja loukkaavasti kirjoittanut "minusta ja meistä kaikista". Kun
+vastakirjoitukset eivät tuottaneet rauhaa taikka niitä ei otettu
+lehteen, Minna Canth yksityisessä kirjeessä "sanoi ylös tuttavuuden
+Brofeldtin ja Järnefeltin perheiden kanssa", koska luuli näitten
+toimineen yhdessä. "Voitte ymmärtää, millä surulla ja raskaalla
+mielellä sen tein -- niin paljon olen minä Brofeldtista pitänyt."
+Valitettuaan sitte että vihamiesten luku kasvaa, kirjoittaja lisää:
+"Ettei vaan koskaan meidän välille selkkauksia tulisi! Se ajatus minua
+aina on pelottanut joka kerran kun joku side muiden kanssa on
+katkennut." -- Näyttää kuin Minna Canth olisi aavistanut mikä oli
+tuleva.
+
+Kumminkin on tämä rva Canthin kirje vähemmän hermostunut kuin lähinnä
+edelliset. Näytelmäkin on hänellä tekeillä niinkuin näkyy seuraavasta:
+
+"Kävin tänään rautatiellä [jota paraikaa rakennettiin] ja sain hyviä
+motiiveja. Alotinkin jo taas uudelleen näytelmääni. Oli minulla ensi
+näytös Helsingissä mukana, vaikken puhunut siitä mitään kun huomasin,
+että uudestaan se vielä täytyisi ottaa. Kumma kuinka populaariksi
+'Köyhää kansaa' on minut tehnyt. Olen saanut nimettömiä mutta hartaita
+kirjeitä sen johdosta, ja näkyivät työmiehetkin rautatiellä tuntevan
+kiitollisuutta. On tuo kumminkin hauskaa, kun näkee ettei ole turhaan
+työtä tehnyt. Jos Jumala antaisi voimia jatkaa. En tahtoisi vielä
+uupua." --
+
+Maalis- ja huhtikuulla, jolloin teatteri vielä toimi Helsingissä,
+esitettiin useita ohjelmistolle uusia kappaleita, jopa merkillisiäkin.
+-- Ensimäinen oli Holbergin komedia Erasmus Montanus eller Rasmus Berg
+nimellä _Antonius Putronius_. Näytelmän oli Sala uudestaan kääntänyt,
+mutta hän oli säilyttänyt Hannikaisen suomennoksen nimen sekä toiminnan
+sijottamisen Suomeen (kts. I. s. 3 ja 11). Tottuneina tällaisiin
+tehtäviin näyttelijät esittivät komedian reippaasti ja tasaisesti --
+Lindfors täytti varsin hyvin pääosan ja Rautio Jaakko-veljenä muodosti
+hänelle oivan vastakohdan. Kappale meni eri pikkunäytelmäin kanssa
+neljä kertaa. -- Toinen sitä merkillisempi uutuus oli Shakespearen
+_Macbeth_, joka meni ensi kerran 11/3 ja kaikkiaan 7 kertaa. Tämän
+luulisi todistavan ehdotonta menestystä, mutta huoneet olivat
+keskinkertaisia ja yleisö yleensä kylmäkiskoinen. Syy ei lainkaan ollut
+näyttämöllepanossa, sillä se oli erinomainen (suurenmoinen oli esim.
+linnapiha murhayö-kohtauksen kehyksenä), mutta Leino Macbethina ei
+tällä kertaa kyennyt "voittamaan toiveita" eikä edes täyttämään.
+Erinäiset kohtaukset (esim. murhayö ja kuninkaan kemut) suoritettiin
+kyllä vaikuttavasti, mutta sittenkään ei esitys kokonaisuudeltaan
+kohonnut semmoiselle taiteelliselle kannalle, että se olisi temmannut
+katsojat mukaansa. Sitä vastoin tunnustettiin nti Avellanin lady
+Macbeth ehjäksi, johdonmukaiseksi luomaksi, ja loistokohtana kiitettiin
+unissakävijäkohtausta. -- Kolmas uusi kappale oli Hilda Aspin
+suomentama Th. Barrièren 1-näytöksinen laulunsekainen huvinäytelmä
+_Pianon ääressä_ (Le piano de Berthe), Inez Borg ja Vallenius
+pääosissa. -- Neljäs oli Salan suomentama Friedrich Hebbelin
+4-näytöksinen draama _Maria Magdalena_ 15/4. Tämä aatteellisesti ja
+taiteellisesti mieltäkiinnittävä näytelmä, jonka kautta yleisömme sai
+ensi kerran tutustua Saksan ehkä suurimpaan draamakirjailijaan
+Schillerin jälkeen, oli juuri tähän aikaan sopiva esitettäväksi, koska
+se tavallaan on pohjoismaisen realistisen näytelmäkirjallisuuden
+edelläkävijä. Esitys oli verrattava parhaimpaan mitä teatteri oli
+aikaansaanut. Varsinkin Leino Anton mestarina, nti Avellan Klaarana,
+Weckman Kaarlona loivat havainnollisen kuvan perinnäiseen
+porvarilliseen kunniankäsitykseen piintyneen nikkarin perheestä, mutta
+muidenkin (Ahlberg -- Leonhard, nti Stenberg -- nikkarin vaimo, Sala --
+sihteeri, Lindfors -- oikeudenpalvelija) työ oli ansiokasta. Aiheen
+puolesta on näytelmä niin tuskallinen, ettei voi kummeksia että se
+näyteltiin ainoastaan kolme kertaa. -- Uudistuksista mainitsemme G. von
+Moserin Yhdistysjuhlan, jossa nyt esiintyi uusia voimia: nti Borg rva
+Schefflerina, nti Finne Ludmillana, Weckman Hartwigina j.n.e. -- Kun
+29/4 näytäntö oli annettu Arthur Lundahl-vainajan alaikäisten lasten
+hyväksi, tuli 2/5 Yhdistysjuhla, viimeinen Helsingissä tällä kertaa.
+
+Tämän viimeisen näytännön jälkeen pidettiin teatterin virvotushuoneissa
+"erojaisjuhla" sen johdosta että tämän näytäntökauden lopussa
+seurueesta erosivat neidit Kaarola Avellan ja Hilda Asp sekä hra ja rva
+Aspegren. Nämä kaikki olivat kutsutut juhlaan, ja Bergbom piti heille
+puheen huomauttaen, U. S. kertoo, "miten rva Aspegrenilla aina on ollut
+inspiratsionia, oikealle taiteilijalle omituista luomisvoimaa, miten
+nti Avellan aina on osottanut draamallista intelligenssiä sekä samalla
+kertaa innostuttanut ja opettanut. Taiteellisuudessa nti Asp ei ollut
+kohonnut edellisten rinnalle, mutta hänen suomalainen sydämensä ja
+kielellinen vaikutuksensa toverien kesken on ollut yhtä tärkeä. Samoin
+hra Aspegrenin syvä velvollisuuden tunto. Koska eroavain paikkaa nyt on
+mahdoton täyttää, toivoi puhuja lopuksi, etteivät jäähyväiset olisi
+ijäksi lausutut."
+
+Näin monen jäsenen eroaminen yhdellä kertaa oli tietenkin suuri tappio
+teatterille, mutta mikään yllätys se tuskin oli. _Aurora ja Aukusti
+Aspegren_ olivat viimeiset siitä joukosta, joka 1872 kerääntyi
+Bergbomin ympärille toteuttamaan rohkeasti suunniteltua suomalaista
+näyttämöä, ja nyt he olivat viidennelläkymmenellä. Rva Aspegren oli
+alkuaikoina ollut teatterin etevin naisnäyttelijä, ja Vilhon rinnalla
+ensimäinen kotimainen näyttelijä, jolle syystä myönnettiin taiteilijan
+nimi. Hänessä oli, niinkuin sanotaan, teatteriverta, ja hän kykeni
+itsenäisesti käsittämään semmoisiakin tehtäviä, joissa toinen olisi
+tyytynyt noudattamaan esikuvia. Sitä todistaa hänen Katrinsa (Daniel
+Hjort) ja Anna Skrifvarsinsa. Kerrassaan omintakeisten luonnekuvien
+luku on liian suuri lueteltavaksi. Kun mainitsemme Evan (Kihlaus),
+Janen (Maria Tudor), rva Tjaelden (Konkurssi), Lonan (Yhteiskunnan
+tuet), tapahtuu se vain näyttääksemme että hän liikkui eri aloilla,
+joskin vakava ja traagillinen draama oli hänen oikea toimipiirinsä.
+Ulkonaisia vaikutuskeinoja hänellä tuskin oli, mutta silti hän
+teeskentelemättömällä näyttelemisellään ja lausunnallaan voimakkaasti
+ja välittömästi ilmisaatti tunteitten ja intohimojen elämää. Aukusti
+Aspegren onnistui miltei yksinomaisesti koomillisissa ja eritoten
+burleskimaisissa tehtävissä; mutta sen ohella hän, kiitos olkoon
+lauluäänensä, esiintyi useissa oopperain sivurooleissa. Kun nuorempia
+voimia liittyi seurueeseen, tapahtui luonnollisesti, että vanhempien
+monesti täytyi väistyä heidän tieltään, ja arvattavasti tämä vähitellen
+kypsytti sen ajatuksen hra ja rva Aspegrenissa, että heille avautuisi
+vapaampi ja laajempi toimiala, jos he perustaisivat oman seurueen
+antaakseen näytäntöjä maaseuduilla. Tämän uuden, laatuaan ensimäisen
+kansannäyttämön perustaminen tapahtuikin jo tänä vuonna.[83] Ensi
+alussa saattoi ehkä näyttää siltä että uudesta laitoksesta tulisi
+Suomalaiselle teatterille epämukava kilpailija, mutta se oli erehdys.
+Päin vastoin sekin sai entistä laajempia piirejä ymmärtämään
+näyttämötaidetta, ja jos se osaltaan vaikuttikin siihen, että
+Suomalainen teatteri vihdoin luopui kiertomatkoistaan, niin oli siitä
+ainoastaan etua kummallekin.
+
+Mitä _Kaarola Avellaniin_ tulee, oli hän jo ennenkin ajatellut erota
+teatterista. Tämä on kenties outoa sille, joka edellisestä tietää
+kuinka suuria tehtäviä -- Lea, Lady Milford, Maria Stuart Skotlannissa,
+Elisabeth (Schillerin Maria Stuart), Portia, Goneril, Tekmessa, Lady
+Macbeth, Berta Bark (Todelliset naiset) j.n.e. -- näyttelijätär oli
+suorittanut. Mutta silloin mukana elänyt tietää myöskin, että nti
+Avellanille osaksi tullut tunnustus harvoin oli ansion mukainen. Hänen
+roolintulkintansa oli aina tunnollinen, älykäs ja henkevä, eikä
+esitykseltä puuttunut intoa eikä voimaa; mutta välittömyyden leimaamaa
+se oli sitä vähemmän kuin hän ruotsalaisesta kodista lähteneenä ei
+koskaan oppinut täydellisesti ääntämään suomenkieltä. Kun hänen
+näytellessään aina täytyi ajatella kieltä, tuli häneen jotakin
+epävapaata, joka antoi aihetta alituisiin muistutuksiin kritiikin
+puolelta. Ja koska kritiikki pääkaupungissa oli vaativampi, seurasi
+siitä -- kenties näyttelijättären tietämättä -- että hänen esityksensä,
+niinkuin Bergbom eräässä kirjeessä huomauttaa, aina oli vapaampi
+maaseudulla. Miten tämän lieneekään, tuotti teatteri hänelle monta
+pettymystä, ja kumminkin nti Avellan oli ei ainoastaan etevä
+näyttelijäkyky, vaan se seurueen jäsen, joka enemmän kuin kukaan muu on
+vaikuttanut toveriensa kehitykseen. Eikä hänen eroamisensakaan tehnyt
+loppua tästä vaikutuksesta. Hän on näet siitä saakka pysynyt teatteria
+lähellä, ja, enimmäkseen yleisön tietämättä, vastatulleitten opettajana
+suorittanut erinomaisen ansiokkaan työn näyttämömme hyväksi. Nti
+Avellan on siten yksi niitä merkkihenkilöitä, joiden nimi aina
+on muistettava ja kunnialla mainittava näyttämömme historiassa.
+Bergbom-sisarusten kirjeet todistavat kuinka suurta arvoa he panivat
+häneen.
+
+Koska yleisö Ida Aalbergin vierailun jälkeen oli osottautunut hitaaksi
+käymään teatterissa ja toukokuulla aivan erikoinen kilpailija
+(Paciuksen Loreley-ooppera Aleksanterinteatterissa) oli odotettavana,
+arveltiin viisaimmaksi hyvissä ajoin lähteä maaseuduille. Matka
+suunnattiin ensiksi _Vaasaan_, jossa Suomalainen teatteri oli ennen
+käynyt ainoastaan yhden kerran, nimittäin 1875. Mukana olivat vielä
+äsken mainitut eroavat jäsenet, mutta Lindfors oli päästetty pitemmälle
+opintomatkalle, ensin Kööpenhaminaan ja sitte Parisiin, nähdäkseen
+miten Holbergia ja Molièreä näyteltiin kummankin kotimaassa. Johto oli
+uskottu Niilo Salalle, sillä Bergbom jäi Helsinkiin lähteäkseen vähän
+myöhemmin yhdessä Emilien kanssa ulkomaille. Vaasassa näyteltiin
+kymmenenä iltana 4/5-22/5 parasta ja mieltäkiinnittävintä ohjelmistoa
+(Daniel Hjort, Venetian kauppias, Työmiehen vaimo, Nummisuutarit,
+Kylänheittiö y.m.), joka kerta uutta. Niinkuin 12 vuotta ennen
+vaasalaiset nytkin olivat viehättyneet seurueen esityksistä; mutta
+tulot eivät kuitenkaan riittäneet. Teatterivuokraan tarvittiin 660 mk.
+apua Helsingistä.
+
+Vaasasta matkustettiin _Ouluun_, jossa annettiin viisitoista näytäntöä
+25/5-21/6. Täällä menestys oli sangen huono, niinkuin näemme Salan
+kirjeestä Bergbomille (22/6):
+
+-- "Tyhjiä tai puolityhjiä huoneita toinen toisensa perästä. Eikä
+innostuskaan ole jaksanut kohota kovin korkealle, ei salongissa eikä
+näyttämölläkään. Kuumuutta, köyhää aikaa sanotaan syyksi kaupungissa,
+touontekoa maakunnassa. Koulut ovat suljetut, ihmiset muuttaneet
+maalle. Sitten vielä monet monituiset uskonlahkot -- --. Niin, niin
+Oulu ei ole enään entinen Oulu!"
+
+Yksityisistä näytännöistä mainittakoon vain, että Työmiehen vaimo sai
+niin "tylyn kohtelun", että Murtovarkauskin jätettiin näyttelemättä.
+Oululaisille tarjottiin yksi oikea premiäärikin, kun 15/6 ensi kerran
+esitettiin Hilda Aspin suomentama José Echegarayn 4-näytöksinen draama
+_Parjauksen kirous_,[84] ja kappale herätti -- kumma kyllä -- suurta
+innostusta. Nti Avellan, joka tällä matkalla oli saanut paljon
+tunnustusta, esiintyi 17/6 viimeisen kerran (Klaarana Hebbelin Maria
+Magdalenassa) ja oli silloin lämpimien suosionosotusten esineenä sekä
+yleisön että toverien puolelta. Ouluun täytyi Helsingistä lähettää
+4,000 mk!
+
+       *       *       *       *       *
+
+Selvää on että vuoden taloudellinen tulos ei voinut olla hyvä. Vajaus
+teki 9,922:39 mk. Ettei se ollut suurempi, siitä oli tietysti
+kiittäminen valtioavun korotusta, jota nyt ensi kerran nautittiin.
+
+Sen täydennykseksi, mitä vähän ylempänä (siv. 260) olemme sanoneet
+nuorille seurueen jäsenille ja "oppilaille" annetusta opetuksesta,
+tahdomme lisätä seuraavaa. Niille joilla oli lauluääni teatteri tavan
+mukaan kustansi laulutunteja, joita eri aikoina antoivat eri henkilöt,
+niinkuin rva Emmy Achté ja A. Ojanperä. Sitä paitse rva Achté antoi
+tunteja plastiikassa, esim. neideille Svan ja Finne. -- Erityistä
+huolta tuotti johtokunnalle monen näyttelijän puutteellinen
+suomenkielen käyttö. Jo alkuajoilta oli huomattu tässä olevan yksi
+näyttelijäkunnan heikoimpia puolia, kielessä kun alituisesti havaittiin
+milloin ruotsinvoittoisuutta, milloin loukkaavaa murteellisuutta. Emme
+ole kertoneet kaikkia yrityksiä korjata tätä seikkaa, mutta
+mainittakoon tässä, että asia tänäkin vuonna oli keskustelun alaisena.
+Neuvoteltuaan näyttelijäin kanssa Bergbom joulukuulla esitti seuraavan
+ehdotuksen:
+
+1) Harjotuksissa tulisi niitten näyttelijäin, jotka hyvin osaavat
+suomea, vuorotellen valvoa että muut oikein ääntävät sanoja rooleissaan
+sekä tarvittaessa tehdä muistutuksia.
+
+2) Niille, jotka ovat heikot tahi heikonlaiset suomenkielen
+ääntämisessä, olisi siinä annettava varsinaisia oppitunteja.
+
+3) Niille näyttelijöille, jotka eivät osaa Suomen kielioppia, olisi
+hankittava tilaisuutta tuntien saamiseen tässä aineessa.
+
+Hyväksyen tämän johtokunta päätti, että sekä ääntämisessä että
+kieliopissa olisi annettava kolme oppituntia kummassakin eli yhteensä
+kuusi tuntia viikossa. Tunnista maksettaisiin 3 mk ja olisi taitava
+opettaja hankittava. Semmoinen saatiinkin tri E. N. Setälässä, mutta jo
+syksyllä 1887 hän luopui toimesta. -- Itse asiassa on kielimestarin
+tehtävä teatterissamme osottautunut niin vaikeaksi, ettei siihen
+virkaan ole ennen eikä myöhemmin saatu ketään, joka olisi siinä
+kauemmin pysynyt. Eikähän se ole kovin kumma, kun ajattelee, että
+näyttelijäin perustiedot ovat mitä erilaisimmat ja siis yhteisen
+opetuksen antaminen sangen hankalaa. Enimmin ovat kai hyvät
+kielentaitajat, niinkuin aikanaan Niilo Sala, Hilda Asp y.m.
+vaikuttaneet näyttämökielen parantumiseen. Toiselta puolen oli kielen
+korjaantumiselle esteenä, että näyttelijät keskenään usein käyttivät
+ruotsia. Keväällä 1888 johtokunta päätti erityisesti varottaa seurueen
+naisjäseniä puhumasta ruotsia, koska se vaikutti haitallisesti heidän
+kehitykseensä.
+
+Paitse kolmea seurueen kokeneinta jäsentä teatteri nyt menetti myöskin
+vanhan hartaan rahastonhoitajansa kamreeri _K. F. Wahlströmin_. Hän
+oli, johtokunnan pöytäkirjojen mukaan, tahtonut luopua jo keväällä
+1886, mutta näyttää pysyneen virassa kevääseen 1887, jolloin maisteri
+_Vilho Soini_ otettiin rahastonhoitajaksi (1,500 markan vuosipalkalla).
+Jo ennen olemme (II. s. 55) maininneet kuinka innokas teatterin ystävä
+Wahlström oli. Laitoksen monesti tuskallisia raha-asioita hän oli
+hoitanut oopperan ajoista saakka, eikä hän vieläkään kokonaan
+teatterista eronnut, vaan pysyi edelleen johtokunnan jäsenenä. --
+Uutena näyttelijättärenalkuna mainittakoon nti _Naimi Stenbäck_,
+joka aikaa myöten tuli huomatuksi koomillisissa palvelija- ja
+luonnerooleissa, jotka enemmän vaativat vilkkautta ja karkeanlaatuista
+värittelyä kuin vakavaa tai runollista sävyä.[85] Näihin aikoihin
+lienee myöskin teatteriin tullut kaksi nuorta neitiä, _Hanna Salenius_,
+sorvarimestarin tytär Tampereelta, ja _Maria Salin_, kotoisin
+Helsingistä, jotka kuitenkin jonkun vuoden päästä erosivat.
+
+Näytäntöjä annettiin 143, joissa esitettiin 10 kertaa _Lea_; 9
+Laululintunen; 8 _Työmiehen vaimo_, Hardangerin harjulla; 7 Kuningas ja
+katulaulajatar, Faust, Macbeth; 6 _Roinilan talossa_, Kultaristi,
+Reviisori; 5 _Daniel Hjort_, Mestari Patelin, Kylänheittiö,
+Kotikahakka, Saituri, Hamlet, Parisin veitikka; 4 _Murtovarkaus,
+Saimaan rannalla_, Thora, Luulosairas, Iso kello, Preciosa, Ei
+ollenkaan mustasukkainen, Lemmenjuoma; 3 _Kuvernööri tulee, Viimeinen
+ponnistus, Regina von Emmeritz, Takkisen pidot_, Yhdistysjuhla, Noora,
+Ensi lempi, Ei ole aikaa, Yhteiskunnan tuet, Ei lempi leikin vuoksi,
+Antonius Putronius, Maria Magdalena; 2 _Tätä nykyä, Kevään oikkuja,
+Amalia ystävämme, Nummisuutarit_, Pikku eversti, Jeannetten häät, Aksel
+ja Valpuri, Leonarda, Taistelujen väliajalla, Noita-ampuja (II),
+Sevillan parranajaja (kohtauksia), Pianon ääressä, Herkules; 1 Venetian
+kauppias, Perrichonin huvimatka, Ultimo, Naimapuuhat, Maria Stuart.
+
+Näistä 55 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 8.
+
+
+
+
+XVI.
+
+Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.
+
+
+Emilie ja Kaarlo Bergbomin kirjeistä, joista alempana teemme otteita,
+näkyy, että sisarukset toukokuun loppupuolella olivat yhdessä
+matkustaneet ulkomaille, etupäässä Parisiin ja Berliniin. Jälkimäisessä
+kaupungissa he erosivat heinäkuun ensi päivinä, matkustaakseen
+Emilie kotiin ja Kaarlo Norjaan, missä hän asettui Laurvigin
+vesiparannuslaitokseen.
+
+(Helsinki 7/7). "Rakas Kaarlo! -- Täällä näyttää hiljaiselta, ikävältä,
+kuolleelta, mutta onhan se luonnollista meluavan iloisen elämän
+jälkeen, jota olen viettänyt viimeisinä viikkoina. Kiitos koko tästä
+ajasta! Kuinpa sinulla ei olisi ollut liiaksi haittaa seurastani.
+Sanomattoman hupaista on ollut vähän katsoa ympärilleen maailmassa ja
+sydämestäni iloitsen, että olen saanut tehdä tämän matkustuksen.
+Kotimatkani meni erittäin hyvin. -- Tukholmassa olin päivällisillä
+Winterhjelmillä. Hedvig oli niin erinomaisen ystävällinen ja
+rakastettava, etten pitkiin aikoihin ole nähnyt häntä semmoisena. Sinun
+on _välttämättömästi_ käytävä hänen luonaan palatessasi Tukholman
+kautta." -- Emilie sanoo turhaan etsineensä Pikku orjatarta
+antikvariaateista [s.o. Crusellin laulukappaletta Lilla Slafvinnan,
+jonka Kaarlo tahtoi esittää].
+
+(Laurvig 10/7). "Armahin! -- Tunnen vielä tyhjyyttä erinomaisen
+miellyttävän matkamme jälkeen, joka kaikessa oli niin onnellinen --
+osaksi kiitos olkoon rakkaan seurasi, osaksi sen onnen tähden, joka
+meillä oli näyttämöllisessä suhteessa. Wallenstein, Talvinen tarina,
+Kesäyönunelma, Romeo ja Julia, Hamlet, Cid, Saituri, L'Ecole des
+femmes, Bajazet sekä Gendre de Mr Poirier ja Zalamean tuomari, jotka
+eivät ole viimeksi muistettavat. Pierre de touchekin samoinkuin Claudie
+ja Beaux Messieurs de Bois doré kuuluvat miellyttäviin muistoihin.
+Francillon on sitä vastoin unohtunut, enkä Raymondesta muista
+juontakaan; Goldfische on niinikään mielestä mennyt."
+
+"Matkani tänne ei ollut onnellinen. Hampurissa tuuli niin kauheasti,
+että kiltisti palasin Cuxhavenista ja matkustin Tanskan halki
+Jyllandiin (Fredrikshavn). Sieltä höyrylaivalla. Tuuli sangen kovasti,
+mutta kun en syönyt koko päivänä, vaan makasin liikkumatta, niin pääsin
+siitä huokealla. Ja kuitenkin olen harvoin eläessäni ollut niin enragé
+[suuttunut] kuin sillä laivalla. Sain näet tietää Ibsenin paraikaa
+olleen Fredrikshavnissa mennäkseen hakemaan kesäasuntoa Skagenin
+rannikolle. Ajatteles, kuinka helposti olisin voinut hänen kanssaan
+sopia Rosmersholmista. Nyt en tiedä kuinka teen. Kirjoittaako hänelle?
+Mutta mihin? Käydäkö hänen luonaan? On ikävä kolmeksi päiväksi -- sillä
+se siihen menisi -- katkaista kylpeminen. Matkustaako hänen luokseen
+kylpyajan jälkeen? Se on kai sopivinta. Mutta silloin jää käynti Ida
+Basilierin luona tekemättä, sillä en tule ollenkaan Kristianiaan;
+suorin tie menee Göteborgin kautta Tukholmaan. Ei auta, näimmehän
+Björnsonilla [Parisissa], kuinka paljo helpompaa ja päätökseen
+johtavampaa on suullisesti suorittaa asia." -- Laurvigissa oli
+hiljaista, yksinkertaisempaa kuin Sandefjordissa, mutta ilma ja kylvyt
+hyviä ja niin myös lääkäri, ensimäinen kylpylääkäri, joka Kaarlossa oli
+herättänyt luottamusta. Suomalaisia oli noin 20, useimmat, ihme kyllä,
+fennomaaneja -- puhekieli sentähden suomi. Gabriel Lagus rouvineen,
+vakavasti sairaana, oli jo lähtenyt, Kaarlon häntä tapaamatta.
+Alituista katarriaan vastaan Kaarlo käytti m.m. nenä- ja kurkkukylpyjä,
+joita hän kiittää. -- "Vielä kerran -- kiitos iloisista
+matkamuistelmistamme, joihin sinulla oli niin suuri osa.
+Oma Kaarlosi."
+
+(Helsinki 19/7). -- "Olipa sinulla huono onni, kun et tavannut Ibseniä.
+Sinun _täytyy kuitenkin välttämättömästi_ käydä hänen luonaan, kun olet
+niin lähellä. Ei ainoastaan Rosmersholmin tähden, vaan kaikkien hänen
+draamainsa tähden on hyvä että saat puhutella häntä. Winterhjelmit
+pitivät suurena mielettömyytenä ollenkaan ajatella Rosmersholmia! Jos
+ottaa kappaleen, niin täytyy olla valmis at tabe sine penger
+[menettämään rahansa], sillä ei se menesty! hän selitti. Me olemme
+tottuneet 'at tabe vare penger', ja minun mielestäni tulee meidän pysyä
+päätöksessämme, jos Ibsen vaan suostuu." -- Emilie sanoo, Kaarlon
+pyynnöstä, lähettävänsä [Jonas] Castrénin lentokirjan [Mikä on oikea
+ohjelma suomalaisuuden asiassa?] ja A. Meurmanin vastauksen sekä
+mainitsee Castrénin vielä jatkavan, nähtävästi estääkseen Meurmanin
+valitsemista valtiopäiville.
+
+(Laurvig 16/7). Kaarlo valittaa epäsuotuisia ilmoja, ainoastaan kaksi
+kaunista päivää. Hän tekee laajasti selkoa alkavan näytäntökauden
+ohjelmistosta.
+
+(Helsinki 16/7). Emilie kertoo Inez Borgin matkallaan
+Oulusta hengenvaarallisesti sairastuneen ja makaavan Turussa
+vatsakalvotulehduksessa. Häntä ei siis saa ottaa lukuun teatterin
+lähimmässä toiminnassa.
+
+(17/7). "Tiistaina saapuivat tavaramme [teatteria varten] Parisista
+hyvässä kunnossa; mutta tulli tuli hirveän kalliiksi. Niin varsinkin
+silkkikankaista, vaikka oltiin niin kilttiä, että ne merkittiin
+puolisilkiksi. Olen hyvin levoton saksalaisten tavarain tähden. Jos
+sametti otetaan silkkisamettina, niin saamme maksaa kauheasti, mutta
+toivon sen saavan mennä puuvillasamettina, jonka tulli ei ole kovin
+kallis. -- Eilen tapasin rva Anni Levanderin (o.s. Canth) ja kuulin
+Hilda Aspin olevan Lammella. Hän on rva Canthilta saanut Brandesin
+Hovedströmninger käännettäväksi; ikävä olisi, jos hän sentähden olisi
+jättänyt Rosmersholmin. Olen kirjoittanut hänelle siitä ja kysynyt,
+ottaako hän Hansikkaan suomennettavakseen? -- Uskotko että minusta
+Hansikas oli ensi muodossaan miellyttävämpi. Svavan rooli tuntuu nyt
+pienemmältä ja Riisin suuremmalta." --
+
+(24/7). -- "Hyvin hauskaa oli saada kirjeesi syksyn ohjelmiston kanssa,
+mutta valitettavasti se ei pysy muuttamatta. -- Kaarola ja nti Stenberg
+olivat pari päivää sitten kaupungissa ja oikein hupaista oli kuulla
+mitä kertoivat Salasta. Hän oli ollut aivan väsymätön Oulussa: päivät
+ja yöt teatterissa. Venetian kauppias oli ollut erinomaisen hyvin
+järjestetty, ja molemmat sanoivat etteivät he käsittäneet, miten hän
+sai kaikki niin hyvään kuntoon niin vähillä apukeinoilla." --
+
+(26/7). -- "Vihdoin ovat tavarat Berlinistä tulleet. Hylkiöt olivat
+antaneet niiden mennä Pietarin kautta, joten lähetys tuli kovin
+kalliiksi. -- Olen saanut vastauksen Hildalta: Rosmersholm on valmis!
+-- Castrén y.m. tyytymättömät ovat kiertokirjeellä kehottaneet
+hengenheimolaisiaan kokoontumaan Viipuriin maanviljelysnäyttelyn aikana
+keskustelemaan uudesta ohjelmasta ja uusista johtajista. Hän on
+kerrassaan väsymätön." --
+
+(Laurvig 26/7). -- "Olen saanut Castrénin lentokirjan ja Meurmanin
+vastauksen. Tämä jatkuva polemiikki on tuskallinen. Castrén on
+puolestaan kieltämättä taitavampi taistelussa kuin Meurman, mutta minun
+mielestäni Meurman kömpelyyksilläänkin voittaa enemmän kuin Castrén
+advokaattiviekkaudellaan, joka ei tahdo saada esiin totuutta, vaan
+ainoastaan solmeta vastustajaa. Kirjeestäsi päättäen näyttää tämä vain
+olevan alkusoitto ja oikea polemiikki vasta alkavan. Ja tämän
+eripuraisuuden aikana liittyvät ruotsinmieliset yhä lähemmin keskenään.
+Lähin tulevaisuus tarjoaa monta pimeää kohtaa. -- Jopa meille
+persoonallisestikin. Inezin sairaus -- Inez parka! On kuin paha kohtalo
+vainoisi häntä. Aina kiviä hänen tiellään. Hänen vastoinkäymisensä ovat
+kovin koskeneet sydäntäni. -- Palaan kotia parin viikon päästä.
+Tulevana perjantaina (5/8) matkustan Fredrikshavniin tavatakseni
+Ibseniä." --
+
+Tähän päätämme pienet otteet kirjeistä, joista useat ovat 2-3 arkkia
+pitkiä ja aina niin täysiä kuin paperi myöntää. Otteet näyttävät mitkä
+asiat enimmin kiinnittivät sisarusten mieltä. Kaarlon käynnistä Ibsenin
+luona ei ole lähempiä tietoja.
+
+Jo talvella teatteri oli saanut kutsun tulla _Viipuriin_ näyttelemään
+elokuun loppupuolelta alkaen, koska silloin maanviljelysnäyttelyn
+ja -kokouksen tähden sinne odotettiin paljon kansaa. Siellä seurue siis
+kokoontuikin, ja julkinen toimi alkoi Yhdistysjuhlan esittämisellä
+21/8. Ensi aikoina oltiin niin ahkeria, että annettiin 11 päivänä 10
+näytäntöä, ja menestys oli samassa määrässä loistava: ensi iltana oli
+tulo 550 mk, mutta sen jälkeen näyteltiin täysille huoneille. Saatuaan
+tietoa tästä Emilie kirjoittaa Helsingistä 26/8:
+
+"Rakas Kaarlo! Kuinka erinomaisen hupaista onkaan, että Viipurissa käy
+niin hyvin. Olemmehan 4 ensimäisenä iltana saaneet yli 3,500 mk!
+Käyköön edelleenkin niin. Alkaako seurue väsyä? Että sinä olet väsynyt
+ja kovin rasitettu on selvää: olet kai ollut 16 tuntia vuorokaudessa
+teatterissa näinä aikoina, oletan minä. Pahinta on ettet sinä tuskin
+koko Viipurissaolon aikana saa huoahtaa. Minkälainen on mieliala ollut?
+Onko Ida ollut kiltti? Voi jos kaikki ottaisi onnistuakseen tänä
+vuonna!" --
+
+Ja 29/8 nti Elfvingille: (mainittuaan loistavasta menestyksestä)
+"Kaarlo parka on ollut tulessa: hän kirjoittaa olleensa teatterissa klo
+8:sta aamulla klo 11:een ehtoolla, joka on luonnollista kun joka ilta
+on uusi ohjelma. Viisi teatterin jäsentä erosi kesäkuulla. Lindfors on
+Parisissa ja Borg makaa sairaana, siis seitsemän roolit luettavat ja
+harjotettavat. Hauskaa on toki ollut, kun tulos on ollut niin
+erinomainen kuin nyt; emmepä ole hemmoteltuja." (Ja sitten toisesta
+ilon aiheesta.) "Voit uskoa, että matkamme oli hupainen! Kyllä oli
+hyvin Berlinissäkin, mutta Parisissa oli aivan erinomaista. En koskaan
+olisi luullut, että niin äärettömästi mieltyisin Parisiin, kuin todella
+tapahtui."
+
+Kaarlo puolestaan vastasi Emilien kysymyksiin m.m. seuraavaa: "Kaikki
+ovat olleet ystävällisiä ja auliita. Ida Aalberg on ollut hyvin
+rakastettava. -- -- Hamlet (sanotaan samassa kirjeessä) meni
+täpötäydelle huoneelle. Jo aamupäivällä oli kaikki myyty. Tulo yli
+1,100 mk. Vaikka ei oltu harjotettu koristusten kanssa, sujui kaikki
+liukkaasti. Kun on mennäkseen, niin menee -- sen kokemuksen saa
+semmoisissa tapauksissa." --
+
+Keskellä tätä touhua, elokuun lopulla, Bergbom sai Minna Canthilta
+kirjeen, jossa tämä omasta ja Yrjö Kiljanderin[86] puolesta hartaasti
+pyysi, että teatteri Viipurista tulisi Kuopioon. He lupasivat hankkia
+vapaan matkan, toimittaa että näyttämö laajennettaisiin, puuhata
+pilettien tilauksen y.m. Tähän täytyi Kaarlon vastata kieltäen.
+
+Arkadia Helsingissä, hän sanoi, oli jo vuokrattu, eikä ollut sopivaa
+ohjelmistoa. Viipurissa näyteltiin "nuo ikivanhat Noorat, Leat,
+Murtovarkaudet, Roinilaiset, Nummisuutarit, Saimaan rannalla, jotka
+Kuopiossa esitettäisiin tyhjille seinille". Se ohjelmisto, joka olisi
+ollut uusi Kuopiossa, oli hajalla useiden jäsenten poismenon kautta ja
+samoin laulurepertoari, joka maaseudulla on välttämätön, Inez Borgin
+sairauden tähden. Muitakin syitä hän lupasi mainita suullisesti, kun
+hän saapuisi Kuopioon. "Silloin saamme keskustella toisestakin asiasta,
+joka on paljo tärkeämpi kuin teatterin tulo Kuopioon -- Teidän uudesta
+draamastanne. Siitä ette sano mitään. Voi, voi kuinka iloinen olisin,
+jos siitä syntyisi jotain kelvollista. Sanotte olevanne liian
+rauhallisella tuulella. Hankkikaa itsellenne Nya Pressen, niin kyllä
+siitä Teissä sappea nousee. -- Saimi Svan oli toissa iltana
+Sillankorvan Sanna ja menestyi jotenkin hyvin. Siitä ynnä muista
+asioista (esim. Erkon draamasta) puhumme suullisesti." --
+
+Kirjeestä Emilielle näemme, että Kaarlo 5/n lähti Kuopioon:
+
+-- "Ylihuomenna matkustan Kuopioon -- hyvin vastahakoisesti, sen
+tunnustan. Mutta Minnan uusi draama on meille niin tärkeä, että
+kaikkien mukavuuskysymysten täytyy sentähden väistyä. Kuinpa se nyt
+vain valmistuisi!" --
+
+Teatterin tähden Bergbom viipyi Kuopiossa ainoastaan kaksi päivää,
+jotka hän jakoi Minna Canthin ja Ossian veljensä perheen välillä, joka
+asui siellä Savon rautatien rakentamisaikana. Palattuaan Viipuriin hän
+kirjoitti sisarelleen:
+
+-- "Minnan draama ei tahdo edistyä. Kolme näytöstä on tosin
+kirjoitettuna, mutta kun minä kokonaan hylkäsin puolentoista näytöstä,
+on ainoastaan ekspositsioni valmis. Leveä kuvaus rautatietyöläisten
+elämästä on hyvä -- epäselvemmät olivat varsinaiset toimivat henkilöt.
+Minna parka on joutunut vaikeaan umpikujaan. Hän ei tahdo kirjoittaa
+suuttumus- (indignatsioni) draamaa eikä riittävästi hallitse ainetta
+kuitenkin saadakseen yhtenäisyyttä, ilman ettei tämä yhtenäisyys synny
+teennäisen tendenssin kautta. Kaikki tahtoo hajota episoodeiksi. Hän
+sanoi: tuleva draamani on oleva säätyläisnäytelmä, minä en voi enään
+ottaa kansandraamaa niin naivisti kuin ennen. Ettemme me Minnan uudesta
+kappaleesta saa mitään Työmiehen vaimoa, katson varmaksi -- niin sekä
+hyvässä että pahassa. Kuinpa se vaan ei tulisi liian heikoksi! Tämä
+kaikki luonnollisesti meidän kesken. Kenties se selviää paremmin kuin
+nyt voin ajatella." --
+
+Paitse draamaa Minna Canth kirjoitti tähän aikaan novellejakin, ja
+niistäkin tuli Bergbomin antaa arvostelunsa. Kuinka tärkeää tämä oli
+kirjailijattarelle, näkyy seuraavasta. -- Vasta oli melkoista melua
+herättävä novelli "Salakari" valmistunut ja Kaarlo oli sen lukenut
+käsikirjoituksessa, mutta (niinkuin kohta saamme nähdä) pätevästä
+syystä ollut mitään siitä sanomatta. Silloin Minna kirjoittaa 24/9:
+"Ette ole kirjoittanut sanaakaan tuosta novellista. Oliko se Teidän
+mielestänne hyvin heikko? Onko syytä jättää se tykkänään painattamatta?
+Neuvokaa, hyvä Tohtori, sanokaa ajatuksenne." Ja hän vakuuttaa, ettei
+hän lähetä sitä kustantajalle (G. W. Edlund) ennen kun tohtori sanoo,
+onko se painettava vai pistettävä tuleen? Tähän Bergbom vastaa 29/9:
+
+-- "Tulin juuri tänään Pietarista ja löysin kirjeenne pöydältäni. Koska
+vielä tänään yöjunassa lähden Helsinkiin, ei ole aikaa pitkiin
+kirjoituksiin."
+
+"Ette voi aavistaa hämmästystäni, kun luin kirjeenne. Kun sain
+uutelonne, annoitte sen seuraavilla ehdoilla: 'Te ette saa tehdä mitään
+muistutuksia. Se on nyt niinkuin se on (!)' Ja nyt näen että olisitte
+suvainnut muistutuksia, vieläpä olette odottanut semmoisia."
+
+"Te kysytte, onko se niin huono, ettei se sovi painettavaksi? Ei
+millään muotoa. Ei se tule kunniaanne kartuttamaan, mutta ei se tule
+sitä vähentämäänkääu. Se on sujuvasti kirjoitettu ja siinä on monta
+hienoa kohtaa. Päämuistutukseni olisi se ettei ollenkaan tiedä mistä
+nämä ihmiset tulevat. Mitkä ovat Annan [Alman] edellytykset? Mihin
+piiriin hän kuuluu? Millaisesta kodista hän on lähtenyt? Kuinka
+kasvatettu? Millainen on hänen uskonsa? Te sanotte semmoisia naisia
+löytyvän meilläkin -- siinä olette ihan oikeassa -- ja mainitsette
+esimerkkinä rva Strindbergin. Rva Strindbergin edellytykset ovat
+kuitenkin hyvin mutkalliset ja tavattomat, niin että ne vaatisivat
+paljon selityksiä, jos hän olisi jonkun novellin päähenkilönä. Kuinka
+esim. ovat Alma ja miehensä ennen eläneet yhdessä?"
+
+"John on hyvin onnistuneesti skitserattu, mutta Nymalm (tai Nymark --
+oliko se niin?) on sitä epäselvempi. Onko hän rakastunut Almaan, vai
+onko se hetken himollinen oikku, joka ohjaa häntä? -- Eikö Almassa
+olisi enemmän vedettävä esiin noita esteettisiä motiiveja, jotka vievät
+hänet harhatielle: hienosti sivistyneen naisen tyytymättömyys
+pikkukaupungin proosaelämään, tuo hänen salainen vihansa miehen
+käytännöllisiä toimia vastaan kävisi silloin luonnollisemmaksi."
+
+"Mutta -- onhan mahdollista, että kaikki tämä on olemassa. Luin,
+näette, uutelonne niin hätäisesti, ja kun olitte kieltänyt kaiken
+kritiikin, niin en ollenkaan lukenut sitä arvostelijan silmillä. Nyt on
+jo paljo haihtunut muistostani, ainoastaan pääpiirteet ovat jääneet.
+Muistan vaan että koko ajan kysyin -- mistä Alma tulee? Hän on kuin 'en
+Trane i sparvedans', mutta kuinka on tuo kurki joutunut varpusten
+joukkoon?"
+
+"Draamastanne ette kirjoita mitään. Minä mietin sitä usein. Tehkää väli
+molempain insinöörein välillä likeiseksi. Isä ja poika? Tai ehkä
+paremmin, vanhempi ja nuorempi veli. Sillä tuo vanhempi on pakotettu
+suvaitsemaan nuoremman käytöstä, vaikka hän moittii sitä. -- --
+Oletteko puhutellut Ossiania rautatieseikoista draamassanne? Tänään
+näytellään Rosmersholm."
+
+Viipurissaolon lopulla annettiin m.m. Luulosairas -- jossa Lindfors,
+joka juuri oli palannut Parisista, "oli paljo voittanut tasaisuuteen ja
+luonnollisuuteen nähden, se oli aika hyvä Molièrenäyte, samoin [nti]
+Saleniuskin teki kaikin puolin onnistuneen debyytin Toinettena" --
+Faust, joka tuotti kolme hyvää huonetta, joskin ensi rivi tavan mukaan
+oli harva, ja Hilda Aspin suomentama Ibsenin _Rosmersholm_ ensi kerran
+29/9. Siitä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (3/10):
+
+"Viime viikolla kävin Viipurissa nähdäkseni Rosmersholmin. Se on hyvin
+mieltäkiinnittävä, täydellinen yökappale. Se näytellään erinomaisen
+hyvin, minun mielestäni paljo, paljo paremmin kuin Berlinin
+Residenztheater'issa, jossa me näimme sen toukokuulla. En luule
+kenenkään tulevan katsomaan Rosmersholmia kahta kertaa, niin että ei
+siitä tule kassa- eikä aploodikappaletta."
+
+Viimeinen näytäntö oli 2/10. Lopputulos oli semmoinen, että Bergbom
+saattoi ilmottaa johtokunnalle tulojen riittäneen palkkoihin ja muihin
+menoihin -- mikä ei suinkaan ollut tavallista.
+
+_Helsingissä_ alotettiin 5/10 Rosmersholmilla, ja Emilien ennustus
+toteutui: arvotuksellinen, pessimistinen näytelmä näyteltiin vain kolme
+kertaa vähenevälle katsojakunnalle, eikä siitä saanut syyttää
+Schumannin ja Buschin sirkuksia, jotka muuten tänä syksynä kilvan
+tyydyttivät helsinkiläisten "kauneudenjanoa". Esitys oli kumminkin
+etevä. Ida Aalberg kuvasi itsenäisesti luovan taiteilijattaren tavalla
+salaperäisen Rebekan intohimoista sielunelämää tyynen ulkomuodon alla.
+Oivallinen oli Leinokin Krollina ja kiitettäviä muutkin: Sala
+Rosmerina, Ahlberg Ulrik Brendelinä, Lindfors Mortensgårdina ja nti
+Stenberg matami Helsethinä. Tunnelma oli tukala kuin pitikin.[87] --
+Echegarayn Parjauksen kirous, sekin Helsingissä uusi, meni samoin kolme
+kertaa, ensi-ilta 19/10. Siinä nähtiin ensi kerran miten etelämaalainen
+runoilija käsittelee uudenaikaista, realistista aihetta. Kirjallisuutta
+harrastavat olivat siitä kiitollisia samoin kuin Rosmersholmistakin,
+mutta suurempi yleisö jäi välinpitämättömäksi. Leino esitti
+vaikuttavasti, kuinka Julianissa luonnollinen jalous tuskallisesti
+kukistui parjauksen herättämän hirmukouraisen epäilyksen alle; rva
+Rautio oli miellyttävä Theodorana, vaikka intohimoiset loppukohtaukset
+olisivat sietäneet voimakkaampaa esitystä; Salalla oli Ernesto
+runoilijassa luonteensa mukainen rooli ja menestyi siis samoin kuin
+Weckman Pepitona, parjaajana. -- Vihdoin annettiin kuukauden
+lopulla 26/10 kotimainen uutuus, R. Kiljanderin 1-näytöksinen
+_Postikonttorissa_, samantapainen naurattava vähäpätöisyys kuin
+T. Hagmanin Kyökissä, ja kauan ohjelmistossa pysynyt.
+
+Lokakuulla vallinneen vastatuulen muutti myötäiseksi Schillerin
+_Orleansin neitsyt_, joka meni ensi kerran 2/11 ja taas todisti, kuinka
+otollisia suuret klassilliset näytelmät olivat Suomalaisen teatterin
+yleisölle. Se näyteltiin näet täysille taikka hyville huoneille:
+marraskuulla peräkkäin 7 kertaa, joulukuulla 3 ja vielä maaliskuulla 2
+-- yhteensä siis 12 kertaa näytäntökauden kuluessa. Ja menestys oli
+ansaittu. Ida Aalbergista Johannana lausuu U. S. ensi-illan jälkeen:
+"Hänen olentonsa oli niin vieras ja ylimaailmallinen, jotta
+mielikuvituksellekin oli vaikeata luoda mitään täydellisempää kuvaa
+tuosta Ranskan pelastajahengettärestä." Myöhemmin arvostellaan
+Valvojansa tyynemmin:[88]
+
+"Nti Aalberg yritti nähtävästi tekemään sankaritarta niin todelliseksi
+ihmiseksi kuin mahdollista. Niin hän lausui mainion jäähyväismonoloogin
+kauniisti ja tuntehikkaasti tekemättä sitä miksikään bravuuriaariaksi.
+Ensi kohtauksessa kuninkaan edessä hän oli tyyni ja maltillinen, antaen
+kutsumuksensa suuruuden vaan ilmaantua sanojensa ja käytöksensä
+vakavuudessa ja ylevyydessä. Soma oli äänen muutos, kun hän puhuttuaan
+maallisille herroille, kääntyi piispan puoleen ja luottavaisesti,
+melkein lapsellisesti kertoi kutsumuksestaan. -- Korkeimmilleen kohoaa
+hänen taiteensa hänen lausuessaan suurta monoloogia neljännen näytöksen
+alussa ja palavaa rukousta tyrmässä. Epätoivo toisessa ja uudestaan
+herännyt luottamus toisessa esitettiin yhtä nerokkaasti ja
+täydellisesti. Sanalla sanoen Orleansin neitsyt on tinkimättä
+asetettava näyttelijättären entisten suurimpien luomien rinnalle ja
+epäiltävää on, onko yksikään toinen johdonmukaisemmin toimitettu. -- --
+Huolellinen yhteisnäytteleminen ja kappaleen taidokas näyttämöllepano
+olivat menestyksen pääehtoja. Se tarkkuus, jolla johtaja, säästämättä
+vaivojaan, oli koettanut puvuissa ja muissa laitoksissa uskollisesti
+kuvata todellista elämää 15:n vuosisadan alkupuolelta on meidän
+oloihimme nähden harvinaista, eikä ulkomaillakaan moni teatteri ole
+semmoisissa asioissa niin harras. Useat puvut, niinkuin kuninkaan
+ensimäinen ja Burgundin herttuan toinen erittäin loistokas vaatteus,
+ovat tehdyt heidän aikuistensa kuvien mukaan ja muutkin mahdollisuuden
+mukaan noudattaen ajan muotia. Erityistä kiitosta ansaitsee somasti
+järjestetty, suurenmoinen kansankulkue vaihtelevine pukuineen -- siinä
+kuuluu 115 henkeä olevan osallisena. Liiallista olisi siis enempää
+vaatia näytelmän ulkopuoleen katsoen ja siinäkin, minkä teatteri jo
+melkein on ottanut tavakseen yleisölle tarjota, on kenties vähän liikaa
+-- ei ole kaukana se vaara, että yleisö rupeaa vaatimaan yhä enemmän ja
+kenties pitämään tuota ulkonaista puolta näyttelemistä s.o. taidetta
+tärkeämpänä."
+
+Seitsemännen illan jälkeen keskeytettiin Orleansin neitsyen esittäminen
+"esiintulleesta syystä". Ida Aalberg oli mennyt kihloihin lakitiedetten
+kandidaatti _Lauri Kivekkään_ kanssa, ja hääpäivä lähestyi. Sitä ennen
+annettiin 18/11 johtokunnan päätöksestä näytäntö näyttelijättären
+hyväksi, joka itse oli valinnut Nooran ohjelmaksi. Huone oli
+kukkuroillaan, ja "ilta muodostui täydelliseksi riemujuhlaksi
+suositulle taiteilijattarelle". Toiselta puolen ihailtiin ja
+ylistettiin hänen taidettaan tänäkin iltana (Noora oli entiseen
+verraten täydentynyt, varsinkin viime näytöksessä, jossa loppusuoritus
+Helmerin kanssa tapahtui tyynemmin, luonnollisemmin ja todenmukaisemmin
+kuin kirjassa, jossa runoilija tuntuu Nooran sanoissa), toiselta puolen
+ilmaistiin lahjoilla ja muuten sydämellistä osanottoa morsiamelle.
+Toverit teatterissa antoivat hopeaisen hedelmämaljan, hämäläiset
+ylioppilaat parin kandelabereita ja yleisö V. Vesterholmin maalaaman
+maisemataulun uuden kodin koristamiseksi, puhumatta laakeriseppeleistä
+ja runsaasta kukkasadosta. Innostuksenpurkaukset taukosivat
+vasta kun illan sankaritar "astui esiin ja kiitti syvästi
+liikutettuna ylenpalttisesta kunniasta, toivottaen että tämä yleisön
+suosio vaikuttaisi elähyttävästi ja sammumatta Suomen nuoreen
+näytelmätaiteeseen". -- Pariskunnan vihkiminen tapahtui 22/11
+Nikolainkirkossa klo 7 i.p. Häihin saapui onnentoivotussähkösanomia
+muun muassa Ibseniltä, Brandesilta, Lieltä, Kiellandilta ja
+Svendseniltä.
+
+Syyskauden viimeinen uutuus oli Salan suomentama Erkmann-Chatrianin
+3-näytöksinen näytelmä _Fritz ystävämme_. Alarik Böök oli heikko
+pääroolissa, mutta Olga Finne viehättävä naivina maalaistyttönä ja
+Leino luontehikas rabbiini. Kappale -- ensimäinen, suuren menestyksen
+saanut ranskalainen, realistinen näytelmä (Théâtre français'ssa ensi
+kerran 1876) -- meni meillä vain kaksi kertaa (!). Paremmin vetivät
+joulukuulla ja vuoden vaihteella Nummisuutarit (Pesonen oli Kalliolta
+perinyt Sepeteuksen), Sota rauhan aikana y.m. vanhat tutut ohjelmat.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tultiin niin vuoteen 1888, joka silloin ilmestyneitten uusien
+kotimaisten näytelmien tähden on pidettävä oikeana merkkivuotena
+teatterin historiassa. -- Uudenvuoden ensimäinen premiääri oli 4/1:
+3-näytöksinen laulunsekainen Komedia _Farinelli_ (Farinelli ou le
+Bouffe du roi, Saint-Georges'n, De Forges'n ja de Leuven'in tekemä),
+jonka soitannollisen puolen Bergbom oli uudestaan sommitellut,
+yhdistäen katkelmia eri oopperoista, niin että musiikki oli tullut
+pääasiaksi. Esiintyjistä mainitaan Vallenius (Farinelli), Lilli Kurikka
+(Inez) ja Lindfors (Gil Perez); Robert Kajanus orkesterineen suoritti
+säestyksen. Yleisö oli sitä enemmän mieltynyt kappaleeseen, kun viime
+aikoina oli saatu kuulla vähän laulua näyttämöltä. Se menikin 6 kertaa.
+Tänä vuonna täytti Z. Topelius 70 vuotta ja kun oli päätetty viettää
+merkkipäivä suurella kansalaisjuhlalla ylioppilastalolla, asetti
+teatteri juhlanäytäntönsä edelliseen iltaan 13/1.[89] Huone oli
+ahdinkoon täynnä, ja kun runoilija omaisineen, 30-vuotisen sodan
+marssin kaikuessa, oli asettunut ensi rivin peräaitioon ja
+häntä tervehditty eläköönhuudoilla, nousi esirippu Regina von
+Emmeritz-näytelmälle, joka esitettiin yhtä mainiosti ja pääosiin nähden
+samoilla voimilla kuin 1885 [nyt oli: Lindfors Larsson, A. Böök
+ruhtinas Emmeritz, Rautio Bertel, Lilli Kurikka Kätchen]. -- "Kun
+näytännön loputtua esirippu jälleen nousi, seppelöitsi Regina
+runoilijan rintakuvan orkesterin toitottaessa ja koko näyttämö täynnä
+näytelmän kirjavaa kansaa; kun esirippu nousi toisen kerran, seisoivat
+vain Regina ja Kustaa Adolf runoilijan kuvan luona kunniavahtina; mutta
+kun esirippu nousi kolmannen kerran, nähtiin kuva yksinänsä, osotteeksi
+kuinka nerollisen runoilijan maine on muuttumatta elävä nykyisen
+näyttämön varjokuvien hälvettyä."
+
+Kun sitte seuraavana päivänä kuntien, seurojen ja yhdistysten
+lähetystöt, niin pääkaupungista kuin maaseuduilta, kävivät
+onnittelemassa Topeliusta, esiintoi Kaarlo Bergbom yhdessä näyttelijäin
+Leinon ja Ahlbergin kanssa Suomalaisen teatterin onnentoivotukset.
+Vastatessaan runoilija, ensin kiitettyään edellisestä illasta, lausui,
+että hän ei ollut uskonut Regina von Emmeritzin pysyvän näyttämöllä,
+mutta niin esitettynä kuin hän oli sen nähnyt Suomalaisessa teatterissa
+luuli hän sillä olevan tulevaisuutta. Kullakin teatterilla on
+tehtävänsä. Suomalaisen teatterin ansio on se, että se on antanut
+Suomen runottaren puhua näyttämöltä voimakasta kieltä. Sen johtajaa ja
+näyttelijöitä ei Suomen kansa tule koskaan unhottamaan. -- Näin otti
+Suomalainen teatteri tehokkaasti osaa suuren, unohtumattoman runoilijan
+kunniapäivän viettämiseen, yksi niitä viimeisiä kansallisjuhlia, joihin
+lähes kaikki sydämestään yhtyivät.[90]
+
+Toinen premiääri tuli 25/1, jolloin näyteltiin Hilda Aspin suomentama
+Björnsonin _Hansikas_. Ensi-iltana oli huone hyvänlainen, mutta toisena
+oli jo niin vähä väkeä, että kolmas ja viimeinen näytäntö ei voinut
+tulla kysymykseen yhdessä jaksossa, vaan seurasi puolentoista viikon
+päästä. Kumminkin esitys oli hyvä ja enemmänkin.
+
+"Rva Aalberg-Kivekäs näytti Svavan osan erinomaisen kauniisti,
+hienotunteisesti ja hillitysti muodostuen näytösten mukaan. Ehkä hän
+kuitenkin oli etevin ensi näytöksessä, joka jo sisältää koko hänen
+tragediansa: avonainen, suloinen rakkaudeninnostus kohtauksessa
+sulhasen kanssa, harvinaisen todellisesti värähtelevät lyhyet lauseet,
+kun Hoff kertoo sulhasen salaisesta entisyydestä, ilman että hän asiaa
+ymmärtää, vaikka se häntä vaivaa, ja sitte kauhistus kun Alfin tullessa
+kaikki selviää -- kaikessa oli näyttelijätär yhtä oivallinen." --
+Vallenius, jolla Riisinä oli entistä suurempi puheosa, teki luonteen
+turhamielisyyden liian tärkeäksi, mutta Leino oli kelpo Christensen
+samoin kuin Ahlberg nuhteeton Alf.
+
+Miksi ei kappale vetänyt? Eiköhän vastaus ole siinä, että realistiset
+draamat, joiden tarkotus oli "asettaa kysymyksiä keskustelunalaiseksi",
+ylipäätään menettivät viehätysvoimansa niin pian kun päämäärä oli
+saavutettu, se on kun kysymyksestä oli ruvettu väittelemään. Niin oli
+juuri Hansikkaan laita. Kappale ei ollut enään uusi ja sen asettama
+kysymys: eikö mieheltä ole vaadittava puhtautta niinkuin naiseltakin?
+oli jo meilläkin ollut väittelyn esineenä. Sen lisäksi saattaa sanoa,
+että "realismi" 80-luvun loppuvuosina jo alkoi väsyttää yleisöä.
+Omituista on että Suomalainen teatteri juuri silloin kun tämä
+tosiasia kävi tuntuvaksi oli valmis esittämään ensimäisen koko
+sarjasta alkuperäisiä kotimaisia draamoja, jotka voitokkaasti
+vaativat romanttisuudelle oikeutta olla olemassa. Ensimäinen
+uusi kappale Hansikkaan jälkeen oli näet _Gustaf von Numersin_
+"historiallis-romantillinen" näytelmä _Eerikki Puke, Korsholman herra_.
+Mutta tämä ilmiö keskellä realismin rehottamisaikaa oli muutoinkin
+outo. Se oli näet suomennos ja tekijän seuraavatkin draamalliset
+tuotteet esiintyivät ensi kerran suomennoksina suomalaisella
+näyttämöllä. Mistä tämä johtui, on lyhyesti selitettävä.
+
+Gustaf von Numers on syntynyt Vaasassa ja kasvanut samoilla
+ruotsalaisilla seuduilla, joilla hänen ensimäinen näytelmänsä toimii.
+Hän oli jo 40 vuotta vanha, kun hän Eerikki Puken kautta tuli
+kirjailijana tunnetuksi, mutta hänen kirjalliset taipumuksensa olivat
+kyllä olleet vireillä koulu- ja yliopistoajoilta saakka. Ilman enempää
+halua tieteellisiin pyrintöihin kuin luontaista kykyä käytännöllisiin
+toimiin ei Numers, jonka terveyskin oli heikonlainen, erilaisilla
+yrityksillään saavuttanut mitään vakavampaa asemaa, ennen kun hän 1882
+antautui rautatien palvelukseen. Kaiken aikaa hän oli kuitenkin
+itsekseen kirjoitellut milloin mitäkin runollista, mutta varsinkin
+draamallisia luonnoksia, niin että hänelle oli kokoontunut "melkoinen
+joukko keskeneräisiä teoksia". Näitä kyhäillessä oli Oehlenschläger
+ollut hänen ihanteensa, ja hän oli uneksinut Suomen historian
+esittämistä näyttämöllä sarjassa tanskalaisen runoilijan tapaan
+sommiteltuja näytelmiä. Oltuansa "ultraviikinki" hän oli, siihen aikaan
+kun häh esiintyi kirjailijana, Suinulan asemapäällikkönä Kangasalla
+suomalaisen ympäristön ja seuraelämän vaikutuksesta vähitellen
+asettunut yleisisänmaalliselle ja "jotenkin sosialistiselle
+kannalle".[91]
+
+Eerikki Pukea Numers oli alkanut sommitella lyhentääkseen pitkiä iltoja
+Tuovilan (Toby) yksinäisellä asemalla Laihian ja "vanhan Vaasan"
+(Korsholman) välillä. Toivoen edes kerran saavansa nähdä jotakin
+kirjoittamaansa näytelmää näyttämöltä hän lähetti sen tarkastettavaksi
+Ruotsalaisen teatterin kirjalliselle avustajalle R. Hertzbergille,
+mutta pitkän odotuksen jälkeen hän sai käsikirjoituksensa takaisin ja
+sen mukana kirjallisen lausunnon, että kappaleesta korjaamallakaan ei
+tulisi mitään.[92] Eräänä iltana Numers Kangasalan Haralassa kertoi
+vastoinkäymisensä V. Löfgrenille (Lounasmaa). Tämä luki näytelmän ja
+pyysi sitte saada lähettää sen Bergbomille. Numers myöntyi, ja siitä
+alkoi hänen tuttavuutensa Suomalaisen teatterin johtajan kanssa.
+Lukiessaan näytelmän Bergbom huomasi, että tekijällä, huolimatta
+kaikesta kokemattomuudesta ja kykenemättömyydestä johdonmukaisesti
+kehittämään toimintaa, oli vilkas mielikuvitus ja lahja keksimään
+tehokkaita vastakohtaisuuksia sekä että vuoropuhelussa oli luonnollista
+eloisuutta ja lyhyyttä, jota draama vaatii, ja niin hän viehättyi
+yhteistyöhön, joka tosin ei kestänyt kauemmin kuin neljä vuotta, mutta
+kumminkin tuotti kauniita hedelmiä. Käsitellen kyhäelmää epäkypsänä
+luonnoksena hän teki seikkaperäisiä muutosehdotuksia, antoi ohjeita ja
+viittauksia, ja niiden mukaan Numers kirjoitti uudestaan toisen
+näytöksen tai kuvaelman toisensa perästä kerran tai useammin, ja siten
+teos vähitellen valmistui. Näin syntyi se Eerikki Puke, joka tunnetaan
+näyttämöltä esitettynä ja painettunakin. Mahdotonta on kuitenkin
+määrätä toisen tai toisen osaa, sillä käsikirjoitukset ovat hävinneet,
+ja Bergbom antoi suureksi osaksi neuvonsa suullisessa keskustelussa,
+joko käyden Numersin luona Suinulassa taikka Numersin ollessa
+Helsingissä, ja -- kaiken päätteeksi -- kun ruotsinkielinen alkuteos
+oli valmis, loi Niilo Sala siitä sen sujuvan suomennoksen, joka nyt
+yksistään on arvosteltavanamme! Että tämä kertomus on sanasta sanaan
+tosi, vaikka Bergbom puolestaan luovutti kaiken kunnian Numersille, sen
+todistaa jälkimäisen kirjeet.[93]
+
+Siten Numers (6/9 1887) ilmottaa saaneensa valmiiksi "Eerikki Puken
+uudet kuvaelmat" ja pyytää ensi "painoksen" konsepteja (mina konsepter
+af den förra "upplagan"), voidakseen puhtaaksi kirjoittaa koko teoksen.
+-- Edelleen hän l/11 kirjoittaa: "Tahdon vaan sanoa, etten koskaan voi
+muuta kuin omistaa hra Tohtorille kunnian, jos kappale on onnistunut,
+sillä Teidän kritiikillenne olen minä rakentanut sen ja sitä ilman
+olisin kenties jäänyt seisomaan peräytyvälle (sackande) jalalle." --
+Viikko myöhemmin (7/11) Numers tuskin uskoo "ihmeellistä kunniaa", että
+Eerikki Pukea aiotaan näytellä; mutta niin myöhään kuin (28/12) on
+kysymys uusista korjauksista, jota paitse Numers kiittää Bergbomia
+viimeisestä keskustelusta: -- "se teki minulle hyvää -- luulin ennen
+että riittäisi koettaa kirjoittaa luonnollisesti, niinkuin vuoropuhelu
+todellisuudessa muodostuu, mutta tämä: että alottaa näytös hiljaisemmin
+ja sitte lisätä enemmän ja enemmän höyryä sekä antaa esiripun laskea,
+kun pannu on räjähtämäisillään -- on antanut minulle paljon ajateltavaa
+tulevaisuuteen nähden -- niinhän se on oleva ainakin näyttämöllä!"
+
+Nämä viimeiset sanat osottavat ilmeisesti kuinka välttämättömästi
+Numers tarvitsi esteettistä ja näyttämöllistä "opastajaa" (vägvisare),
+joksi hän Bergbomia nimittää. Lounasmaa ei ollut tuntea kappaletta
+siksi Eerikki Pukeksi, jonka hän oli lukenut.
+
+Eerikki Puken ensi-ilta oli 10/2, huone oli aivan täysi ja kappaleen
+menestys ehdoton. "Innokkaita käsientaputuksia ja esiinhuutoja kesti
+alusta loppuun saakka, ja viimeksi täytyi tekijänkin astua esiin
+näyttämölle." Näytelmä meni seitsemän kertaa peräkkäin. Eikä menestys
+ollut ansaitsematon, sillä joskin kappale on enemmän kansannäytelmä
+kuin varsinainen historiallinen draama, on siinä, Engelbrektin
+suurenmoinen kansanliike (1434) taustana, vaikuttava historiallinen
+tunnelma kannattamassa vapaasti keksittyä toimintaa, edelleen kuohui
+siitä meidän ajalle (huomaa, ennen sosialismia!) otollinen
+kansanvaltainen henki, niin että kuolevan sankarittaren, Kreetan,
+loppusanat: "Talonpoika -- herra -- yhdessä!" sisältävät teoksen
+aatteen, ja vihdoin ovat useimmat yhdeksästä kuvaelmasta sangen
+jännittäviä. Että Pohjanmaan tarmokkaan kansan kuvaus, yksityiset
+henkilöt ja joku toiminnan piirrekin on vähemmän realistista kuin
+romanttista Välskärin kertomusten tapaan ja näytti suoraan (jollei
+tietoisestikaan) johtuvan näistä, ei suinkaan vähentänyt viehätystä.
+Muutoin on näytelmässä paljo kiitollisia rooleja, joten näyttelijät
+olivat harvinaisen innostuneita tehtäviinsä. Rva Aalberg-Kivekäs oli
+rohkeamielinen Kreeta, Leino talonpoikaiskuningas Murkainen, Ahlberg
+Puke, A. Böök tuimapäinen Niilo, Weckman (erittäin onnistunut) Mauno,
+Falck tanskalainen kansanrääkkääjä Jürgen Jute, Vallenius hovimies
+Aksel Kurki, Saimi Svan elämän katkeroittama Leena, Sala ja Rautio
+kelpo talonpoikia -- kaikki voimat hyvin käytetyt. Näyttämöllepanokin
+oli tehokas. Murkaisen avara pirtti, Puken kammio, mäntymetsä ja
+käräjäpaikka Vöyrin kirkon luona olivat somat niinkuin puvut,
+joita varten oli ohjeeksi otettu keskiaikaisten kirkkojemme
+kalkkimaalauksia.[94]
+
+Kun Eerikki Puke 26/2 oli näytelty viimeisen kerran, tuli viikon loma
+sentähden että teatteri sisältä maalattiin Grahamin tulivärillä. Sitte
+uudelleen alkaneitten näytäntöjen väliin pistäytyi 10/3 ilta, joka
+erosi teatterin tavallisista. Näyttelijät, jotka innokkaasti
+harrastivat eläkerahastonsa kartuttamista, olivat näet siksi päiväksi
+toimeenpanneet arpajaiset ja naamiohuvit asian hyväksi. Voittoja oli
+lähetetty maaseuduiltakin ja Pietarista, ja yleisö osotti niin suurta
+osanottoa, että tilaisuus tuli kenties onnistuneimmaksi lukuisista
+samanlaisista, joita vuosien kuluessa järjestettiin. Sinä iltana
+myytiin varta vasten toimitettu _Nyyrikki_-julkaisu, joka ilmestyi sekä
+suomalaisena että ruotsalaisena, kumpikin laitos käsittäen kaksi
+lehteä. Suomalaisessa oli paitse runollisia lisiä "Suomalaisen
+teatterin ohjelmalista vuosilta 1872-1888", ja ruotsalaisessa Kaarlo ja
+Emilie Bergbomille omistettu Z. T:n runoelma, jossa somasti palautetaan
+Suomalaisen oopperan muisto ja viitataan puhenäyttämön kansalliseen
+merkitykseen, kaksi Gustaf von Numersin antamaa kohtausta kahdesta
+valmistumattomasta draamasta "Hämäläisten taistelu" (Tavasternas strid
+eller Birger Jaarls dotter) ja "Alkibiades ja hermespatsaat"
+(Alkibiades och hermesstoderna), E. N(ervanderin) runoelma "Näyttämön
+lapset" (Scenens barn) y.m. Vähän myöhemmin (14/4 ja 19/4) Nervander,
+nojaten mainittuun Nyyrikin "ohjelmalistaan", julkaisi Finlandissa
+kirjoituksen "Onko Suomalainen teatteri kansallisteatteri?" jossa hän
+loi ensimäisen lyhyen teatterinhistorian luonnoksen. Samassa
+kirjoituksessa, joka luonnollisesti antaa myöntävän vastauksen
+asettamaansa kysymykseen, sanotaan muun muassa, että teatterin
+ohjelmistoon oli ollut otettuna 231 teosta, nimittäin 53 kotimaista,
+100 suurempaa ja 52 pienempää ulkomaalaista puhekappaletta sekä 26
+oopperaa.
+
+Eerikki Puken jälkeen ei tullut uutta ennen kun 18/3, jolloin Ibsenin
+_Helgelannin sankarit_ meni ensi kerran. Ankarat talvipakkaset olivat
+Bergbomissa herättäneet uinailevan reumatismin ja hänen sairautensa
+hidastutti uusien kappalten harjottamista ja aiheutti senkin, että tämä
+mahtava, aiheeltaan viikinkiaikuinen, mutta aatteellisesti
+uudenaikainen draama, jonka jo Edv. Törmänen oli suomentanut ja jonka
+esittäminen sattumain kautta oli myöhästynyt, sittekin tuli näyttämölle
+olematta täysin kypsynyt. Ei edes rva Aalberg-Kivekäs, jonka
+taiteilijaluonteelle -- se myönnettäköön kernaasti -- Hjördiksen
+tapaisen sankarinaisen kuvaaminen tosin oli vierasta, tyydyttänyt muuta
+kuin puoleksi. Muista oli Leino Örnulfina paras ja sen jälkeen ehkä
+Weckman -- Thorulf ja Falck -- Kåre. Vaikuttavasta näyttämöllepanosta
+mainittakoon meillä ensi kerran nähdyt liikkuvat pilvet. Näytäntö
+uudistettiin neljä kertaa. -- Toinen ilta 20/3 oli tavallaan
+juhlanäytäntö, sillä sinä päivänä täytti Ibsen 60 vuotta. Sen johdosta
+lähettivät kappaleessa esiintyjät tervehdyssähkösanoman runoilijalle ja
+samoin teki Bergbomkin. -- Vähäpätöisempiä uutuuksia olivat: Salan
+suomentama A. L'Arrongen _Puutarhurin tyttäret_ (Hasemanns Töchter),
+4-näytöksinen huvinäytelmä 4/4 ja 1-näytöksiset huvinäytelmät Ernst
+Ahlgrenin (rva Benediktson) _Telefoonissa_ ja Hilda Aspin suomentama
+Paul Heysen _Veljesten kesken_, molemmat 18/4. Ensin mainittu, puoleksi
+ilveily puoleksi viaton tendenssikappale, esitettiin tavan mukaan
+sujuvasti. Lindfors oli mitä herttaisin puutarhuri ja Weckmanin
+sammaltava proviisori nauratti ja säälitti samalla kertaa, muita
+mainitsematta. Siiri Telefoonissa oli hupainen ingénuerooli, jota
+näytellessä Olga Finne varmensi jo vallottamaansa sijaa yleisön
+suosiossa.
+
+Aivan näytäntökauden lopulla sattui vielä oikea merkkitapaus, uuden
+runoilijan ja uuden suuren draaman esiintyminen näyttämöllä, kun
+_J. H. Erkon_ 5-näytöksinen "runoelma" _Tietäjä_ ensi kerran näyteltiin
+20/4. Erkko, joka oli hyvin tunnettu nuoren Suomen etevimpäaä
+laulurunoilijana, oli hänkin, epäilemättä teatterin vaikutuksesta,
+viettynyt sepittämään draaman, jopa runomittaisen. Se oli jouluksi
+ilmestynyt painosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta
+kunniapalkinnon saanut, kun Bergbom otti sen esitettäväksi. Eikä se
+ollut vähäinen tehtävä, raamatullinen aihe kun vaati kokonaan uusia
+koristuksia ja pukuja. Sitä innokkaammin johtaja puuhasi, ja näytelmä
+näyttäytyi niin ymmärtävästi, niin aistikkaasti näyttämölle
+järjestetyksi, että syvämietteinen runoelma sen kautta tuli melkoisesti
+nautittavammaksi ja vaikuttavammaksi. Miten havainnollinen olikaan
+vastakohta häviöön syöksevän pakanakansan ja valtaan nousevan Israelin
+välillä! Toiselta puolen aasialaisen velttohallitsijan turha loisto ja
+hekkuma sekä Baalin palvelus kultavasikkoineen ja tanssijattarineen,
+toiselta puolen köyhä, karaistua voimaa kysyvä telttaelämä aavikolla.
+Siinä jo kuvastui se ajatus, jonka runoilija oli tahtonut julkilausua
+kansojen tulevaisuuden ehdoista. Oliko Bergbom mainittavassa määrässä
+vaikuttanut näytelmän sommitteluun, on tuntematonta, mutta näyttämöä
+varten hän kumminkin oli tehnyt korjauksia jättämällä pois useita
+välikohtia ja vähemmän tärkeitä sivuhenkilöitä. Näin hän enensi draaman
+tehoa, ja etenkin se kohtaus, missä Bileam vasten tahtoansa siunaa
+Israelia, oli jylhän vuoristomaiseman, ryhmien aistikkaan asettelun ja
+ukkosilman kautta niin sanoaksemme vanhatestamentillisen mahtava.
+Olematta suorastaan näyttämöä varten kirjoitettu draama, kiitos olkoon
+näyttämöllepanon, menestyi se kuitenkin odottamattomalla tavalla.
+Erkko, joka itse kurkkutaudin tähden oleskeli Berlinissä, kirjoittaa
+siis syystä Bergbomille: "Tiedän ja tunnustan, että Teidän ansioksenne
+on luettava, jos Tietäjä näyttämöllä menestyy -- olen aina ollut
+vakuutettu jalosta tahdostanne sekä nerostanne ja toivon, että ne
+tälläkin kertaa tuottavat parhaita seurauksia." -- Päärooli Bileam oli
+Salan käsissä, ja hän täytti sen "sangen kiitettävästi" -- se oli,
+saatamme nyt sanoa, nuoren näyttelijän, jonka ura oli oleva niin lyhyt,
+etevin luoma. Hän loi havainnolliseksi sen kuvan, joka lukijassakin
+syntyy tuosta jalosti ajattelevasta, mutta heikonlaisesta tietäjästä.
+-- Draama esitettiin yhtä mittaa 5 kertaa.[95]
+
+Toukokuulla teatteri niinkuin tavallisesti huonolla menestyksellä
+kilpaili kevään kanssa. Uudistuksina mainittakoon Ainamo, johon Bergbom
+oli lisännyt useita Schantzin sävelmiä, ja jossa Inez Borg oli Ainamo,
+Vallenius Pärtty ja Lilli Kurikka Pikku. Se meni kolme kertaa
+(viimeinen lastennäytäntönä) R. Kajanuksen orkesterin säestäessä, sekä
+Porvari aatelismiehenä, oivallisesti esitettynä, Lindfors nimiroolissa
+ja muiden muassa vasta-alkaja nti Salenius onnistunut Nicole.
+Kotimainen uutuus agronoomi Kust. Blåfieldin 2-näytöksinen ilveily
+_Pollarin kievarissa_ ilmestyi 21/5, ja "yleisö oli ystävällinen sitä
+kohtaan", Emilie Bergbom kirjoittaa, "huolimatta kappaleen
+mitättömyydestä". Senkin jälkeen tuli vielä ohjelmistolle uusi F. ja P.
+Schöntanin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Sabinitarten ryöstö_ 25/5. Se
+oli tuota lajia saksalaisia sepustuksia, joita Kaarlo Bergbom
+sydämellisesti halveksi, mutta joita hän otti silloin tällöin yleisön
+huviksi. Viaton ja naurattava kun on, aikaansai kappale meilläkin
+tarkotetun vaikutuksen. -- Viimeinen näytäntö oli 27/5, ja alkoi sen
+jälkeen kolmen kuukauden kesäloma.
+
+Minna Canthin draama ei valmistunut täksi näytäntökaudeksi. Kirjeissään
+hän valittaa ettei kelvollista tahtonut syntyä. Joulun jälkeen hän
+hylkäsi kaikki ja alotti "ihka uudelleen"; maaliskuun alussa oli
+hänellä "kaksi näytöstä konseptissa". Hänen aikomuksensa oli silloin
+pusertaa aine kolmeen näytökseen tai neljään kuvaelmaan, jättää pois
+kaikki "teatterieffektit" ja ainoastaan panna painoa "sisälliseen
+totuuteen". Samassa kirjeessä (2/3), jossa nämä tiedot annetaan, on
+jälleen yksi noita kiihkeitä mielenpurkauksia, jotka ilmaisevat
+runoilijattaren tulisen luonnonlaadun. Hän arvostelee näet mitä
+ankarimmin Jonas Castrénia, "Savoa" ja koko nuorta puoluetta: "Kuinka
+kurjia meidän nuoret miehet ovat! Kuinka onnettoman kurjia! Mihin on
+kansasta kadonnut rehellisyys, vakavuus ja mielenlujuus. Ja minä kun
+yritin ruveta mokomien kanssa sovintoa hieromaan. En ikipäivinä. Tällä
+hetkellä ja uudelleen sanoisin tuttavuuden 'ylös'." -- Pari kuukautta
+myöhemmin 9/5 Minna kirjoittaa Kaarlolle (edelliset kirjeet olivat
+Emilielle), että näytelmä "vihdoin ja viimein" oli valmis. Kuitenkin
+oli vain ensi näytös toiseen kertaan kirjoitettu -- "mutta siihen olen
+jotakuinkin tyytyväinen, minusta ainakin tuntuu, että se on niin hyvä
+kuin nykyiseltä ihmiseltäni olla voi. Kun sitten seuraavat kolme
+luonnistuisivat samoin. Olisi se jo luultavasti tykkänään valmistunut,
+ellen olisi koko kevään täällä sairastellut." Niin näytelmästä, mutta
+kirjeen alussa ja lopussa hän oikein rukoilemalla rukoilee Bergbomia
+tulemaan teatterinsa kanssa syksyllä Kuopioon. Hänen henkinen
+ihmisensä, hänen sielunsa kaipaa Bergbomin seuraa, sillä Kuopiossa ei
+ole ketään, jolta hän voisi saada henkistä ravintoa; hänellä oli nyt
+elämänfilosofiansa valmiina, selvyyttä ja sisällinen rauha, ja nyt
+olisi työ alettava. -- Tähän Bergbom vastasi 14/5:
+
+(Helsingissä 14/5). "Hyvä ystävä! Eläköön Minna-rouva! Jo rupesin
+epäilemään, tulisiko enää mitään kynästänne, kun suureksi ilokseni sain
+kirjeenne. Siis todellakin valmis -- tai ainakin niin valmis, että voi
+toivoa sen oikein valmistuvan. Valitettavasti en saanut mitään kuulla
+aineesta, tendenseistä, henkilöistä y.m., sillä tuskin on vanhasta enää
+mitään jäljellä. Mutta rauhotuin nähdessäni että olette tyytyväinen,
+silloin tiedän asian olevan hyvällä tolalla. Karttakaa nyt vain
+toiselta puolen Työmiehen vaimon yksipuolisuutta ja toiselta Salakarin
+välinpitämättömyyttä. Hupsu kuin olen -- annan Teille neuvoja. Ei --
+kirjoittakaa oikein sydämenne pohjasta, kyllä siitä hyvää tulee."
+
+"Jos ei aine siihen pakota, älkää tehkö hyökkäyksiä uskontoa tai
+kirkkoa vastaan. Teillä on jo kylläksi syytä tähän meidän nykyiseen
+klerikalismiin; se kasvaa vain kasvamistaan tuommoisten hyökkäysten
+kautta. Sitä ennustin -- jos muistatte -- jo pari vuotta sitten.
+Silloin ette uskonut -- väititte vain vapaamielisen suunnan yhä enemmän
+voittavan alaa. Tuskin elätte nyt samassa illusionissa. Tietysti
+peruutan varotukseni, jos hyökkäykset kuuluvat asiaan. 'Hakkaa päälle'
+sitte Herran nimessä."
+
+"Muuten on draamanne erittäin nyt tervetullut. Tietäjän ja Eerikki
+Puken perästä tarvitsevat näyttelijät vähän realismia, ja muualta sitä
+ei saada, sillä Björnson ja Ibsen eivät näy enää huolivan siitä, niin
+suuressa arvossa kuin muuten pidänkin Hansikasta ja Rosmersholmia.
+Omalta kannaltannekin on hyvin suotuisaa, että saatte jotain
+kunnollista toimeen nyt, sillä ainoastaan tositeoilla (eikä
+huutamisella) saa yleisön taivutetuksi. Tätä nykyä se on kovin
+vastahakoinen sekä realismille että radikalismille, mutta jos vaakaan
+viskaatte taas jonkun mahtiteoksen, niin kyllä se jälleen on kallistuva
+Teidän puolellenne. Siis, Minna-rouva, työhön ja voittoon."
+
+"Tahdotte meidät Kuopioon jo tänä syksynä. Valitettavasti se ei käy
+päinsä, olemme jo vuokranneet Turun teatterin. Ja muutenkin -- emme
+tule Kuopioon, ennen kun rautatie valmistuu. Matka on niin kallis; se
+nielee kaikki tulot. Totta on, Te olette ystävällisesti hankkinut
+vapaan 'veskyydin' Lappeenrannasta Kuopioon sekä myöskin takaisin.
+Mutta ensiksikin on hyvin ikävä tuolla tavalla pakottaa Teidät
+vastenmieliseen toimeen. Ja sitte -- meitä on välistä ja erittäin viime
+kertoina laivoilla kohdeltu niin nöyryyttävällä tavalla tuon vapaan
+kyydin tähden ja siitä on aiheutunut niin monta rettelöä, etten
+tahtoisi sillä ehdolla käydä Kuopiossa. Tuommoinen kerjääminen on aina
+jotenkin alentavaista. Mutta kohta kun rautatie valmistuu, tulemme, ja
+tulemme -- ainakin minun puolestani -- hyvin mielellämme Kuopioon. Jos
+Ossianin sanoihin saa luottaa, se ei kestä kuin syksyyn vuoden päästä.
+-- Silloin seuraa -- toivokaamme niin -- Ida Aalbergkin, joka ensi
+syksynä olisi estetty tulemasta."
+
+"Kaiken tämän saatte sanoa Kiljanderille, mutta tarpeetonta on siitä
+puhua muille. Se luultavasti vahingoittaisi Aspegrenia, jos koko yleisö
+tietäisi että tulemme. Hän voisi syystä valittaa, että maaseutulaiset,
+vaikka hän on heitä varten perustanut teatterin, tilaavat itselleen
+toisen teatterin. Hänen yrityksensä on niin kiitettävä, ettei sitä saa
+lannistuttaa."
+
+"Minä olen tänä keväänä ollut kovin sairas. Kylmät säät herättivät
+vanhan reumatismin ja kuukauden makasin jotenkin liikkumattomana.
+[Kaarlo mainitsee tuumineensa Emilien kanssa jonkun osan kesää kylpeä
+Lappeenrannassa ja sieltä pistäytyä Kuopioon]. Ystävänne Kaarlo B."
+
+Seuraavana päivänä, sen jälkeen kun Bergbom oli kirjoittanut tämän
+kirjeen, hän lähti ulkomaanmatkalle. Emilie jäi tällä kertaa kotiin ja
+otamme edellisen täydennykseksi pari kohtaa hänen tämänaikaisista
+kirjeistään Betty Elfvingille:
+
+(18/5). -- "Tämä vaivaloinen ja kirjava ('bråkiga och brokiga') vuosi
+lähestyy vihdoin loppuansa. Kylmä talvi on ollut kova mörkö sekä
+Kaarlolle että minulle, niin että me molemmat helmikuusta saakka olemme
+olleet raihnaisia, minä kuitenkin vähemmän kuin Kaarlo, mutta sentään
+niin että minun on ollut kovin vaikea kantaa suurta työtaakkaani.
+Jotakin olisi minun tehtävä terveyteni hyväksi tänä kesänä, mutta ei
+minulla vielä ole selvillä -- mitä? Kaarlo lähti pari päivää sitten
+[15/5] ulos maailmaan, vähän ravistaakseen itseään. Mielelläni olisin
+matkustanut mukana, mutta kassani on tyhjä. Hän viipyy noin kuukauden
+-- arvattavasti koko ajan Berlinissä, jos keisari [Fredrik III] saa
+elää, niin ettei teattereita suljeta. Hänelle on tärkeää nähdä jotain
+uutta ja hyvää ja siten raitistaa vaikutelmiansa. -- Tampereen
+laulujuhlaan lähden luullakseni kahdeksi päiväksi virkistääkseni
+itseäni. -- Turussa alkaa teatterimme 15/9. Olemme sangen levottomia
+sen johdosta, sillä Ida Aalberg ei tule mukaan. Hän on ollut koko
+kevään heikonlainen, niin että hän ei ryhdy palvelukseen ennen kun
+joulukuun 1 p:stä, siksi hän lepää." -- (2/6). -- "Huononlainen on tämä
+vuosi ollut. Tappiomme tekee noin 8,000 mk, johon tulee 6,000 mk viime
+näytäntökaudelta. Meidän täytyy siis välttämättömästi ajatella
+takauskirjoituksen toimeenpanemista syksyllä, niin ettei tämä
+näytäntökausi edelleen lisää vajausta. On julman vaikeaa aina tuntea
+tuon damokleenmiekan riippuvan yllänsä. Ruotsalaisella teatterilla on
+kaikkina näinä vuosina ollut noin 29 à 30 tuhannen markan takaus,
+samalla kun ei meillä ole ollut muuta kuin valtioapu." --
+
+Vaikkei näissä kirjeissä siitä puhuta, on mainittava Emilienpäivän
+(19/5) vietosta, että silloin nti Bergbomia teatteriseurueen puolelta
+kunnioitettiin laululla, jonka sävelmä oli Karl Sjöblomin ja sanat
+Niilo Salan sepittämät:
+
+    Sa hetkeksi nyt rientos heitä,
+    Luo katse työsi toukohon!
+    Ain' uskollisna aatteen teitä
+    Sa kuljet, -- riennät voittohon.
+    Ja miss' on jalkas kerran käynyt,
+    Niin sinn' on muisto kallis jäänyt.
+
+    Povessas leimuu innon liesi
+    Ja mieli uljas rinnassas,
+    Ja kauvas, kauvas tähtää tiesi,
+    Ei säiky silmäs uskaljas,
+    Ja sydän jalo, kullankirkas --
+    Se ohjaa työs ja elon virtas.
+
+Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 127 ja niissä seuraavat
+kappaleet:
+
+12 kertaa Orleansin neitsyt; 7 _Eerikki Puke_; 6 _Nummisuutarit_,
+Farinelli; 5 _Tietäjä, Postikonttorissa_, Parjauksen kirous, Ei lempi
+leikin vuoksi, Sota rauhan aikana, Puutarhurin tyttäret, Yhdistysjuhla,
+Ei ollenkaan mustasukkainen; 4 _Regina von Emmeritz, Saimaan rannalla_,
+Reviisori, Rosmersholm, Helgelannin sankarit; 3 _Työmiehen vaimo,
+Ainamo_, Hansikas, Faust, Porvari aatelismiehenä, Telefoonissa,
+Hardangerin harjulla; 2 _Lea, Murtovarkaus, Kyökissä, Roinilan talossa,
+Pormestarin vaali_, Hamlet, Noora, Romeo ja Julia, Fritz ystävämme,
+Sabinitarten ryöstö, Kotikahakka, Lemmenjuoma, Mestari Patelin,
+Naimapuuhat, Veljesten kesken; 1 _Pollarin kievarissa, Pukkisen pidot_,
+Kuningas ja katulaulajatar, Venetian kauppias, Kylänheittiö, Maria
+Magdalena, Jane Eyre, Luulosairas, Lääkäri vastoin tahtoansa,
+Kultaristi, Ensi lempi.
+
+Näistä 51 kappaleesta oli 15 kotimaista ja 15 uutta (4 alkuperäistä
+kotimaista).
+
+
+
+
+XVII.
+
+Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.
+
+
+Kaarlo Bergbom matkusti Berliniin Pietarin kautta, missä viipyi päivän,
+nähdäkseen Egmontin Venäläisessä teatterissa -- se esitettiin
+keskinkertaisesti, paitse kansankohtauksia, jotka menivät "sanomattoman
+eloisasti". Päästyään Saksaan hän teki sen kokemuksen, ettei siellä
+koskaan ole oltava matkalla helluntaiaikana! Oli kuin koko maan väestö
+olisi ollut liikkeellä, joka asemalla sadottain meneviä ja tulevia, ja
+joskus sullottiin toisenkin luokan vaunut täyteen kolmannen luokan
+matkustajia, jotka eivät muualla saaneet tilaa. Ahdingon ja kuumuuden
+rasittamana Bergbom vihdoin tuli perille, ja asetuttuaan "vanhaan
+luolaansa" -- Dresdenerhofin pieneen hotelliin Friedrichstrassen
+varrella, hän jo ensi iltana meni Deutsches Theateriin, nähdäkseen Don
+Carloksen. Kumminkin hän oli niin väsynyt, että näytäntö, huolimatta
+Kainzin nerokkuudesta, meni jotakuinkin hukkaan -- hän "nukkui pari
+kuuroa sikeämmin kuin ukko B. (!)."
+
+Vaikka Kaarlo tapansa mukaan kävi joka ilta teatterissa, oli hänellä
+taas muutakin mielessä. "Pääsyy miksi jään tänne", hän kirjoittaa
+Emilielle, "on se, että aion vakavasti suorittaa esitöitä Saksan
+kirjallisuushistoriaani. Minä tahdon välttämättömästi saada sen
+valmiiksi kahdessa vuodessa ja sentähden käydä siihen reippaasti
+käsiksi. En tiedä parempaa paikkaa kuin Berlin näitä esitöitä varten.
+Tarpeetonta on puhua tästä muille, sillä minulla on tuoreessa muistissa
+kirjallisuushistoriani, jonka lupasin kirjallisuuden seuralle, mutta
+josta ei mitään tullut. Luonnollisesti et tarvitse salata sitä
+Augustalta." -- Tästä näkyy kuinka suuri halu Bergbomilla oli
+kirjoittaa jotain sen tieteen alalla, johon hän oli niin erinomaisesti
+perehtynyt; mutta hän ei aavistanut, että lähimmät vuodet tuottaisivat
+hänelle uusia huolia, jotka olivat omansa masentamaan työhalun
+ja -kyvyn.
+
+Eräässä myöhemmässä kirjeessä (Norjan Gausdalista) Bergbom luettelee
+mitä hän tällä kertaa näki Berlinin teattereissa:
+
+"Don Carlos. Journalisten. Kätchen von Heilbronn. Faust (hyvin
+mieltäkiinnittävä yksityiskohdiltaan, mutta yksityiskohdat tunkeutuivat
+melkein liiaksi esiin; Maahinen varsin onnistunut tulipunaisen höyryn
+kautta, joka kaikkialla nousi näkyviin; Margaretankin huone hyvin
+runollinen; näyteltiin oivallisesti, joskaan ei nerokkaasti). Macbeth
+(laitokset meillä yleensä paremmat, vaikka täkäläiset apukeinot
+suuremmat). Hamlet (Sommerstorf jotenkin heikko: professori eikä
+prinssi; tarpeettoman paljo otettu mukaan, esim. Fortinbras). Die
+Weisheit Salomons (Paul Heysen suuri draama, 'jalo ja tunnelmallinen';
+ei sovi meille). Die Makkabäer (sanomattoman nautintorikas ilta, ei
+näyttelemisen tähden, joka harvoin nousi keskinkertaisuuden yli, vaan
+mahtavan, melkein valtavan runoelman vuoksi; miksei meillä ole Leaa?
+Kaarola? Hänellä ei ole innostusta, ja onhan hän sitä paitse poissa;
+Leino täyttäisi kyllä Judan roolin ja Sala sopisi Eleasariksi). Emilia
+Galotti (ei viehättänyt minua enemmän kuin ennenkään). Götz von
+Berlichingen (näyttämöllepanon riemuvoitto Deutsches Theaterissa).
+Kuningas ja talonpoika (viehättävä Lope de Vegan komedia, Halmin
+mukailema; Kainz ja Förster näyttivät sen oivasti; mutta valitettavasti
+meillä ei ole Kainzia, enkä siis uskalla luottaa että menestys meillä
+olisi sama kuin täällä). Der Verschwender (vanhanaikainen). Onkel
+Bräsig (näyteltiin hyvin ja miellytti minua; painamaton laitos, jota en
+voinut hankkia; meidän täytyy kai tyytyä Gossmannin laitokseen, joka
+meillä on; yleensä onkin yhdentekevä, minkä valitsemme, sillä eihän
+mielenkiinto niinkään kohdistu toimintaan kuin Reuterin luomiin
+henkilöihin ja jo romaanin kautta määrättyihin pääsituatsioneihin;
+nähtyäni kappaleen luulen Lindforsin sopivammaksi Bräsigiksi kuin
+Raution, joka on oleva oivallinen vanhana juutalaisena; Falck saa
+Havermannista kauan ikävöimänsä roolin, ja Pesonen on kuin luotu
+Jokumiksi). Die berühmte Frau (Schöntanin uusin komedia; paremmin
+sommiteltu kuin saman entiset kappaleet; myöskin sangen huvittava;
+roolit tuntuivat kiitollisilta, vaikka tietysti näkyi, että ne olivat
+kirjoitetut varta vasten esittäjille; mutta ajatusjuoksu, jos
+mahdollista, tavallista latteampi ja proosallisempi -- jos se näet _on_
+mahdollista; protesti naisemansipatsionia vastaan mitä pöyhistyneimmän
+hyödyllisyyden kannalta). Sitä paitse 4 pikkukappaletta yhtenä iltana
+Schauspielhausissa. Yhdessä, Im Reiche der Mutter, sangen henkevä aate,
+mutta paha kyllä se ei ollut saatavissa. Näin pari pientä
+laulukappalettakin (latteita ja rivoja)."
+
+"Vielä mainitsen ylioppilaiden esittämän 'Luther-spiel', nimeltä Luther
+ja hänen aikansa, Trümpfelmannin tekemä, kohtauksia Lutherin elämästä
+draamallisessa muodossa. Ansaitsee harkintaa. Kumminkaan emme ota (n.b.
+jos ylipäätään tahdomme ottaa Lutherin) tätä laitosta, joka on laadittu
+mitä vetisimpään Schiller-kaunopuhuja-mahtipontisuustyyliin, vaan
+jonkun toisen (Herrig on esim. kirjoittanut paremman). Ylioppilaat
+näyttelivät kovin huonosti, kaikki tehtävät kävivät heidän voimiensa
+yli. Wormsin valtiopäivät komediantapaista. Oopperoja näin; Aidan, Fra
+Diavolon, Turandotin (uusi, sangen sievä) ja Tellin (Mierzwinski,
+vieraana, miellytti minua yhtä vähän nyt kuin Pietarissa kolme vuotta
+sitten)."
+
+Päivin Bergbom istui joko kirjastossa taikka kotona ja luki, tuskin
+käymättä muualla kuin teatterissa. Eikä elämä Berlinissä tähän aikaan
+ollutkaan mihinkään houkutteleva: vanha keisari oli juuri kuollut ja
+uusi keisarikin taisteli kuoleman kanssa. Tästä Kaarlo kirjoittaa:
+
+"Muutoin oli mieliala raskas Charlottenburgissa kehittyvän
+murhenäytelmän tähden. Joka päivä tuli useita bulletineja tavan mukaan
+toinen toistaan masentavampi. Ei tiennyt pitikö toivoa elämää vai
+kuolemaa kovasti koetetulle. Ja niin raskaalta kuin hänen osansa
+näyttääkin, kenties oli hänen kohtalonsa sittenkin suopea. Nyt hän
+seisoo lempeänä, suloisena, rakkaana muistona kansojen lemmikkien
+joukossa. Kenties hänen rauhaisa, ystävällinen luontonsa ei olisikaan
+sopinut tähän armottomaan rauta-aikaan häikäilemättömine
+taisteluhaluineen. Jos Aleksanteri II olisi saanut lähteä varhemmin,
+olisi se ollut onneksi hänenkin muistolleen. Kanuunien ja sosialistien
+välillä ei välittävällä ja sovinnollisella mielenlaadulla suinkaan ole
+helppo tehtävä näinä aikoina."
+
+Erkko kävi Bergbomia tapaamassa, vaikka hän nyt oli erään
+"ihmetohtorin" hoidossa Leipzigissä (se on entisen käsityöläisen
+Kuhnen parannuslaitoksessa, jossa käytettiin omistajan keksimiä
+parannuskeinoja, omituisia kylpyjä ja kasviravintoa). Hän tunsi itsensä
+paljon terveemmäksi ja näyttikin toisellaiselta kuin lähtiessään kotoa;
+kuitenkaan äänen käheys ei ollut kokonaan kadonnut. Runoilija oli hyvin
+iloinen näytelmänsä menestyksestä ja toivoi ensi vuonna itsekin
+näkevänsä sen näyttämöllä. Hänen veljensä Eljas Erkkokin oli
+Leipzigissä, kovin sairaana.
+
+Keisari Fredrik III kuoli 15/6, ja nähtävästi Bergbom kohta sen jälkeen
+matkusti Kööpenhaminaan, jossa tänä kesänä oli suuri pohjoismainen
+näyttely ja aivan toinen tunnelma kuin Saksassa:
+
+"Siellä oli kaikki iloista ja herttaista. Udstillingen ja Tivoli,
+Tivoli ja Udstillingen -- siinä A ja O. Meidän osanottomme näyttelyyn
+hyvin köyhä, huolimatta Jaakko Ahrenbergin reklaameista. Käsityön
+ystävät esittelevät itsensä hyvin; muuten vaan vähäpätöisyyksiä, ei
+karakteristista meille eikä yleiseltä kannalta mieltäkiinnittävää."
+
+Bergbom oli usein yhdessä neitien Stråhlmanin ja Pastellin (Suomalaisen
+teatterin puvuston hoitajan) kanssa, ja viime mainitun hän joka ilta
+kutsui teatteriin -- "tahdoin osottaa hänelle jotakin huomaavaisuutta".
+Edelleen Lindfors ja Weckman[96] olivat Kööpenhaminassa. "Lindfors on
+kuin kotonaan. Käynnillä Fallesenin luona, käynnillä Emil Poulsenin ja
+Schramin luona, hankkii tänään piletin itselleen, huomenna Weckmanille,
+ylihuomenna Pastellille pääsyn vaatevarastoon j.n.e."
+
+Kööpenhaminan teatterimuistoistaan Bergbom luettelee: "Erasmus Montanus
+(jonka veljekset Poulsen ja rva Phister näyttelivät hyvin; vahinko
+ettei [nti] Stenberg nähnyt tätä Nillaa). Näkymättömät (Olaf Poulsen
+verraton). Elverhöi (rva Hennings ainoa valokohta ylen ikävänä iltana;
+huudettu näyttämöllepanokin sangen jokapäiväinen ja keskinkertainen).
+Betyn holhoojat (ei juuri vaikuttanut paremmin näyttämöltä kuin
+lukiessa; Ada Nielsen varsin hupainen emansipeerattuna Ragnana). Under
+Snefog (Hostrupin uusin näytelmä; hyväntahtoinen, mutta hirmuisen
+leveä; näin sen toki tyydytyksellä, sillä siinä esitetään kappale
+tanskalaista elämää; yhteisnäytteleminen loistava). Muuten näin noita
+1-näytöksisiä vähäpätöisyyksiä, jotka ovat välttämättömiä
+tanskalaiselle teatterille; niin myös baletteja: hyvin vähäisellä
+'ylösrakennuksella'. -- Löysin pienen E. Böghin vähäpätöisyyden,
+Laskiaispidot, josta aion tehdä Saimaan rannalla n:o 2. Meillä se ei
+kuitenkaan ole asetettava laskiaisiin, vaan jouluaikaan, jolloin meillä
+leikit, laulut ja tanssit ovat paremmin paikallaan. Annan Blåfieldin
+mukailla sen, kun aluksi olen laatinut suunnitelman (scenarium) ja
+määrännyt sopivat paikat lauluille." --
+
+Augusta-sisarensa neuvosta ("hän on semmoisissa asioissa meitä molempia
+ymmärtäväisempi", Kaarlo kirjoittaa Emilielle) Bergbom päätti kesäksi
+asettua Norjan Gausdaliin. Matkustaen Kristianian kautta (jossa turhaan
+haki Ida Basilieria) hän saapui sinne kesäkuun viime päivinä.
+Ensimäisessä (päiväämättömässä) kirjeessä hän lausuu:
+
+"Olen ollut täällä viisi päivää ja tunnen itseni erittäin
+voimistuneeksi ja virkeäksi. Tämä luonnon sanomaton tyyneys ja
+läpikuultava ilma vaikuttaa niin rauhottavasti hermoihin, että kaikki
+levottomuus häviää. Totta on -- täällä on kylmä. Usein on yöllä ollut 2
+à 3 astetta ja päivällä harvoin yli 8 à 10. Mutta tämä kylmyys ei tunnu
+ollenkaan epämiellyttävältä sentähden, että se on niin kuiva ja siksi
+helposti siedettävä. Nyt kun kirjoitan, ovat sormeni kankeat kylmästä
+-- se näkyy kai käsialastanikin -- mutta siitä syntyvä tunne on
+paremmin miellyttävä kuin päinvastoin. -- -- Tutkiessaan minua tohtori
+antoi sen ikävän uutisen, että reumaattinen kuume ei ole ollut
+koskettelematta sydäntäni. Minun täytyy sentähden tehdä vuorikävelyni
+metoodillisesti eikä vaeltaa ympäri mieleni mukaan. Myöskin hän kielsi
+käyttämästä kovin kylmiä kylpyjä. Erehtyy helposti niiden vaikutukseen
+nähden -- hän sanoi -- syystä kun ne hetkellisesti virkistävät."
+
+(11/7). -- Ei vaan tule lämmintä. "Tahtoo kuitenkin joskus nähdä
+auringon, koska sanotaan olevan kesä. Vielä näkyy lunta siellä täällä
+vuorilla. Suomalaisia on koko joukko, mutta niiden kanssa minulla ei
+ole ollut tekemistä. Sitä enemmän norjalaisten kanssa, ja myöskin erään
+tanskalaisen kuuluisuuden, valtioneuvos Kriegerin kanssa. Ihmeellinen
+ilmiö. Hänellä on niin yksityiskohdittain selvillä kaikki olot miltei
+kaikissa Euroopan maissa, kuin hän olisi maan oma lapsi. Niin hän
+tuntee Suomenkin. Kuinka hyvin hän tietää kaikki, voit käsittää siitä,
+että hän kysyi minulta, miksi Montgomery lähetettiin Pietariin ja miksi
+Jonas Castrénin joukkue oli heikompi viime valtiopäivillä. Samoin hän
+tuntee kirjallisuuden. Hän tuntee Topeliuksen ei ainoastaan runoilijana
+vaan myöskin Luonnon kirjan ja Maamme kirjan tekijänä. Hän on
+ensimäinen, jonka olen tavannut, joka on lukenut Schybergsonin
+historian."
+
+"Täällä on melkein mahdoton tehdä työtä. Huoneet ovat niin kylmät, että
+mieluummin istuu ulkona ja siellä tietysti työ ei suju. Othello
+[teatterilaitos] ei ole vielä valmis, vaikka alotin sitä Berlinissä.
+Lohdutin itseni sillä että se tarvitaan vasta helmikuulla, sillä Ida
+Aalbergin täytyy ensin tulla terveeksi." -- --
+
+Seuraavassa kirjeessä (14/7) Kaarlo puhuu kahdesta uutisesta, jotka oli
+nähnyt sanomissa, ja jotka eivät olleet iloisia. Johannes Brun oli
+syksyllä vieraileva Ruotsalaisessa teatterissa ja silloin hän
+arvattavasti näyttelisi loistoroolinsa, Bräsigin, ja Ida Aalbergista
+kerrottiin, että hän oli luvannut syyskuulla vierailla Bergenissä.
+Jälkimäisen tiedon Kaarlo kuitenkin käänsi siten parempaan päin, että
+hän toivoi taiteilijattaren -- kun hän kerran oli terve -- voivan
+lokakuulla esiintyä joitakuita kertoja Turussa.
+
+Emilienkin kirjeistä annamme joitakuita otteita, kuitenkin jättäen
+sikseen teatteria koskevat pikku asiat, joita niissä nyt niinkuin aina
+oli runsaasti. Kerrottuaan viimeisistä näytännöistä, seurueen
+hajoamisesta kesälomalle y.m. hän mainitsee omaisten lähdöstä -- Ossian
+oli ollut Helsingissä Tampereen edustajana valtiopäivillä -- ja miten
+hän jäi yksin Helsinkiin. Hänellekin olisi kylpymatka ollut tarpeen,
+mutta eri syistä hän tuli siihen päätökseen, että hän tänä suvena
+pysyisi virassaan, niin että hän tulevana kesänä voisi pyytää
+pitemmäksi ajaksi vapautta. Kesäkuulla hän kuitenkin kävi laulujuhlassa
+Tampereella ja heinäkuun alussa Kuitiassa. Tuosta juhlasta ynnä muusta
+hän kirjoittaa (11/7):
+
+"Laulujuhla oli erinomaisen onnistunut, kaikki oivallisesti
+järjestetty, mutta ihana ilma ja juhlakentän harvinainen asema
+ansaitsevat toki suurinta kiitosta. Danielsonin juhlapuhe oli aivan
+loistava, mitä parhain sisällys, esitettynä selvästi ja painolla. Se
+teki suurenmoisen ja sydämeen tunkevan vaikutuksen kaikkiin
+läsnäoleviin ja -- poissaoleviinkin. Nya Pressen ja Hufvudstadsbladet
+ovat ankarasti arvostelleet sitä. Dagbladetin moite oli tietenkin
+lievempi, mutta kuitenkin sanottiin, että 'semmoiset puheet luovat
+_ruotsalaisen_ kysymyksen, _suomalaisen_ kysymyksen sijaan' j.n.e.
+Viikinkiläinen maaseutulehdistö on luonnollisesti veisannut samaa
+virttä ja koettanut vähentää Danielsonin sanojen vaikutusta, mutta
+sanottu on sanottu ja siemen heitetty, joka on itävä ja juurtuva. --
+[Sen johdosta mitä Kaarlo oli kirjoittanut terveydestään:] Jos sydämesi
+todella on viottunut, niin täytyy sinun ruveta hoitamaan itseäs
+paremmin kuin tähän saakka: sinun niin suuresti rakastamasi pitkät ja
+voimia kysyvät kävelyt eivät enää kelpaa. Kenties voi toki terveytesi
+vielä tulla entiselleen, jos vaan hoidat itseäsi huolellisesti. --
+Viime vuoden taloudellinen tulos oli niin huono, että olen aivan
+epätoivossa. Meidän _täytyy_ tänä vuonna asettaa kaikki toisin. On
+oikein häpeä, ettemme tule paremmin toimeen. Kun tulet kotia elokuulla,
+niin on meidän yhdessä koetettava yksityiskohdittain tarkastaa joka
+määrä ja miettiä, kuinka meidän tulee säästää. Viivy nyt kuitenkin
+Grausdalissa täyteen kuusi viikkoa, niin että sinulla on todellinen
+hyöty sielläolostasi. Matka on kallis ja nyt sinulla on aikaa
+uhrattavana terveydellesi; kenties ei sovi yhtä hyvin toisena kertana.
+Riittäähän hyvin, jos tulet Helsinkiin elokuun 20 p:ksi. -- Olen
+kiihkeästi ottanut osaa Björnson-Richterin juttuun; kuinka on asian
+laita ja mitä sanotaan siitä Norjassa, vasemmistolehdistössäkin? Täällä
+on luonnollisesti kaikki esitetty vastustajain puolelta ja tietysti on
+Björnsonin syyllisyys suuri, mutta onhan kai olemassa lieventäviäkin
+asianhaaroja? Käythän [Björnsonin luona] Aulestadissa, ennen kun
+matkustat? Tee se kaikin mokomin, rakas Kaarlo. Minusta tämä juttu on
+ollut niin kauhean ikävä, sillä nyt ovat Björnsonin monet vastustajat
+oikein saaneet jotakin jauhettavaa. Finland on oikein riemulla ottanut
+kaiken moitteen minkä se on löytänyt. Kirjoita tästä lähemmin. Ovathan
+sanomalehtemme kertoneet paljon, mutta hupaista olisi kuulla yksityisiä
+lauseita."
+
+Kaarlon viimeinen kirje Gausdalista on päivätty 29/7. Siitä otamme
+seuraavat kohdat:
+
+-- "Kysyt Björnson-Richterin asiaa. Olen paljon lukenut ja paljon
+kuullut siitä, mutta täysin selvä se ei minulle ole, erittäinkään ei
+kronologia. Kaikki ovat myötäsyyllisiä ja tuntevat sen. Mutta juuri
+sentähden kukin koettaa vierittää syyn toisten päälle. Niin ollen on
+vaikea saada selvyyttä. Varsinkin kuin se, jonka esiintyminen monessa
+kohden on epäselvin (Richter itse), ei enää voi antaa selityksiä. Että
+Björnsonilla on suuri syy on tuskin kiellettävissä. Minun käsitykseni
+mukaan vähemmän sen epätarkkuuden vuoksi, jolla hän selosti Richterin
+kirjeen, sillä silloin hän _uskoi_ täydellisesti esittäneensä Richterin
+ajatuksen. Mutta tämä häikäilemätön tuomitseminen, nämä kiukkuiset
+hyökkäykset, tämä asianajajan 'rechthaberei' _jälkeenpäin!_ Olipahan
+itse kokenut että voi erehtyä. Miksi silloin toisen menettelyssä kohta
+olettaa huonoa tahtoa, eikä erehdystä. Miksi kohta huutaa: se on
+'valhe', kun huomaa jotain vähemmän täsmällistä toisen sanoissa, vaikka
+itsekin on niin vähän tarkka. Kauhulla ajattelen sitä hetkeä, kun
+Meurman-Castrénilainen häikäilemätön taistelutapa on synnyttävä
+semmoisia riitoja meillä. Hyvää tahtoa asianomaisilta ei puutu -- sen
+he ovat osottaneet."
+
+"Torstaina päätän täälläoloni -- olen silloin ollut 5 viikkoa. Teen
+sitte jalkamatkan Aulestadiin, jossa kai viivyn jonkun vuorokauden. Sen
+jälkeen olen luvannut Hamarissa käydä Kristoffer Brunin luona, johon
+olen täällä tutustunut. Kristianiassa en viivy kauemmin kuin että saan
+tietää, tuleeko Johannes Brun Suomeen vai ei. Jälkimäisessä tapauksessa
+koetan saada Setä Bräsigin jäljennöksen. Sitte kotia päin, jonne
+saapunen noin 11/8 (Kuitiaan)."
+
+"On hämmästyttävää kuinka vähän me tarvitsemme kirjastoamme varten.
+Täällä on eräs pormestari Svanberg, yksi Göteborgin teatterin
+johtomiehiä, hänen mukaansa lasketaan siellä vuosittain 10,000 kruunua
+kirjastoon. Meillä ei mene 5,000 mk. Bergenin teatteri, joka kaikin
+puolin on köyhempi kuin meidän, käyttää siihen joka vuosi 7,000
+kruunua. Totta on -- klassillinen ohjelmistomme ei maksa mitään (eikä
+myös merirosvoutemme)." --
+
+       *       *       *       *       *
+
+Elokuun lopulla Bergbom saapui _Tampereelle_, ja annettiin ensi
+näytäntö (Puutarhurin tyttäret) 1/9. Kaikkiaan näyteltiin siellä 9
+iltaa -- viimeinen 13/9. Tietysti oli puuha ja vaiva tavallinen, koska
+niin suuria näytelmiä kuin Eerikki Puke ja Venetian kauppias esitettiin
+ahtaalla näyttämöllä. Menestys ja tulot olivat hyvänlaisia.
+
+Tältä ajalta on vain pari Kaarlon kirjekorttia säilynyt ja toisessa
+(3/9) kohtaamme lauseen: "Muuten on Krohnin hirveä kuolema niin
+masentanut minut, etten ole juuri muuta voinut kuin sitä ajatella."
+Sanat viittaavat surkeaan tapaturmaan, joka 28/8 säälimättömästi
+sieppasi uutterimmasta ja hedelmällisimmästä työstä yhden kansamme
+jaloimpia miehiä. Koko maassa herätti murhesanoma haikeaa surua ja
+kaipausta eikä suinkaan vähimmin teatteripiireissä. Tieteellisiin,
+kirjallisiin ja muihin hartaisiin sivistyspyrintöihinsä _Julius Krohn_
+oli myöskin yhdistänyt tehokkaan harrastuksen edistää näyttämöllisen
+taiteen kehitystä maassamme. Kansallisessa teatterissa hän näki yhden
+suomalaisen kulttuurielämämme toivorikkaimpia ilmiöitä, jonka asiaa hän
+aina oli valmis edustamaan ja puoltamaan, ja mitä vähemmän meillä oli
+ja on Julius Krohnin kaltaisia miehiä, jotka eivät ainoastaan ansaitse
+vaan todella ovat osakseen saaneetkin kaikkien kunnioituksen, sitä
+katkerampi oli teatterin odottamatta menettää semmoinen ystävä.
+
+Emilie puolestaan kirjoitti Kaarlolle, että hän ennen kun Ida Aalberg
+(2/9) lähti Norjaan, esiintyäkseen 10 kertaa Bergenissä, oli tältä
+saanut lupauksen, että hän lokakuun keskivaiheilla palattuaan
+matkaltaan näyttelisi muutamina iltoina Turussa. Tämä oli ilosanoma
+Kaarlolle, sillä silloin siellä voitiin näytellä ohjelmiston parhaita
+näytelmiä.
+
+Tampereelta seurue näet muutti _Turkuun_, jossa oltiin kuusi viikkoa,
+16/9-31/10. Täällä esitettiin ensi kerran Edv. Törmäsen suomentama A.
+L'Arrongen 5-näytöksinen huvinäytelmä _Tohtori Klaus_ 10/10; muutoin
+oli ohjelmisto vanhaa. Huoneet olivat hyvänlaisia, mutta kumminkaan ei
+onni ollut mukana, sillä Bergbom oli -- emme tarkoin tiedä kuinka
+kauan, mutta nähtävästi 2-3 viikkoa -- sairaana, kykenemättömänä
+työhön. Sillä aikaa Sala hoiti hänen virkaansa. Emilien ja nti
+Elfvingin kirjeenvaihdosta näkyy, että edellinen kävi Turussa ja hoiti
+Kaarloa, joka makasi Phoenix hotellissa.
+
+Helsingistä Emilie kirjoittaa 28/10: "En tiedä oikein kuinka sinua
+kiittäisin, rakas Bettyseni, kaikesta suuresta ystävyydestäsi ja
+hartaudestasi, jota nyt taasen olet meille osottanut. Sinä olet kerta
+kaikkiaan niitä, jotka auttavat hyvinä ja pahoina päivinä, mutta
+minusta sinä olet hädässä uskollisempi kuin muulloin. Miten ikävä tänä
+syksynä Turussa olikin Kaarlon sairauden takia, säilyvät kuitenkin
+muistissani hupaiset hetkemme Phoenix-hotellissa oikeana valokohtana
+tuolta surulliselta ajalta." Ja nti Elfving puolestaan vastaa: "En
+koskaan luullut, että Phoenix voisi antaa minulle niin rakkaita
+muistoja." Kaarlo vihdoin kiittää sisartaan sanoilla: "Sydämellinen
+kiitos siitä mitä olet minulle ollut tänä kuukautena. Ilman sinua
+olisin ehkä vieläkin maannut ja kenties jäänyt tänne muitten
+jälkeen." --
+
+Noin lokakuun keskivaiheilla Kaarlo oli jälleen työssä, joskin hän
+näytti heikolta. Samaan aikaan kun Kaarlo nousi sairasvuoteeltaan, Ida
+Aalberg palasi lyhyeltä mutta loistavalta vierailumatkaltaan, jolla hän
+oli (m.m. Noorana) ihastuttanut bergeniläisiä, ja hän näytteli Turussa
+viisi kertaa 17/10-26/10 (Ei lempi leikin vuoksi, Orleansin neitsyt ja
+Sota rauhan aikana). Viimeisenä iltana meni Tietäjä.
+
+_Helsingissä_ alkoivat näytännöt 4/11 ja 8/11 oli se merkillinen ilta,
+jolloin Minna Canthin uusi draama, _Kovan onnen lapsia_, esitettiin
+ensimäisen ja -- ainoan kerran. Mutta ennen kun kerromme siitä ja sen
+seurauksista, on näytelmän syntyhistoriaan lisättävä muutamia
+piirteitä.
+
+Kirjeessä Emilielle Minna 10/8 ilmottaa vielä vähän puuttuvan
+neljännestä (viimeisestä) näytöksestä. Hän oli kuitenkin kesällä niin
+"huvitellut ja laiskotellut", että hän helposti täydentäisi teoksensa
+ja sitte vielä kerran kirjoittaisi sen uudestaan hiukan muokkaillen
+"stiiliä".
+
+"Tohtorilta olisin mielelläni tahtonut saada neuvoja tähän loppuun.
+Mutta ehkäpä ennätän sittenkin vielä. Raskas tämä näytelmä on ja
+surullinen. Ei siitä arvatenkaan tule mikään kassanäytelmä, sillä
+toista kertaa ei kukaan mene katsomaan. Itse olen kuitenkin jotensakin
+tyytyväinen, sillä siinä saan taas sanotuksi, mitä sanottavaa oli. Ja
+tappakoot minut taaskin kerran, sen ovat niin monta kertaa ennenkin
+tehneet. En välitä heidän laakereistaan enkä heidän miekoistaan, enpä
+edes loastakaan, jota päälleni heittävät. Jos kohta tuo ilettääkin,
+niin että täytyy sanoa: 'hyi!' Älkää peljätkö, ei siinä ole mitään
+hyökkäyksiä kirkkoa vastaan, vaikka kyllä erillaista uskonnollista
+elämää esiintuodaan." --
+
+Kun Bergbom palattuaan Norjasta oli lukenut tämän kirjeen, kävi hän
+pikimmältään Kuopiossa antamassa neuvojaan. Tähän Minna viittaa, kun
+hän, 20/9 lähettäen kaksi ensimäistä näytöstä, kirjoittaa:
+
+"Kaikki Teidän neuvonne olivat niin erinomaisen hyviä, Tohtori, vaikka
+ensin protesteerasin, kun olin saanut päähäni, että Matlenan piti
+tuleman hulluksi. Nuo hullut minua niin kovin viehättävät. Mutta kyllä
+se nyt kumminkin on parempi näin. Säästetään hulluus toiseen
+kertaan." --
+
+Kolmas ja neljäs näytös tulivat Bergbomin käsiin lokakuun alussa ja
+noustuaan sairasvuoteeltaan hän kirjoittaa ensimäiset rivinsä Minna
+Canthille.
+
+Hän on tyytyväinen korjauksiin. "Jaara on nyt erittäin onnistunut", ja
+Topra-Heikkikin on parempi, mutta häntä pilaa 'liiallinen sanatulva'.
+-- "Hän sanoo saman asian ei kymmenen, vaan sata kertaa. Ja sitte
+tuo epätasaisuus hänen puhetavassaan. Välistä hän puhuu niinkuin
+työmies, jonka joka sana on veristä totuutta; välistä niinkuin
+sanomalehdenkirjoittaja, joka ei usko rahtuakaan siitä mitä hän
+kirjoittaa, mutta jolle maksetaan riviltä ja joka sentähden venyttää
+fraasejaan; välistä niinkuin hermostunut naiskirjailija, joka ei
+hänkään ajattele mitä kirjoittaa, kun vain saa puhua suunsa puhtaaksi.
+Mutta sitä loistavampi on Topran draamallinen puoli, ja niinkuin sanoin
+se on paljon voittanut draaman uudessa muodossa." --.
+
+[Näytelmän nimestä, josta oli kauan neuvoteltu:] "Mutta nimi? Köyhiä?
+Sen hylkäsitte itse. Painon alla? Niin voi nimittää jokaista tragediaa.
+Välttämättömyyden alle jokainen ihminen sortuu. Ennen kun päivä
+koittaa? Hanna Ongelmia! Rautatien varrella? Liian rauhallinen. On
+kyllä tavallaan minun keksimäni, mutta en ajatellut sitä lopulliseksi.
+Kurjuuden keskellä? (Salan keksimä.) Kovan onnen lapsia? [rva Elisabeth
+Steniuksen keksimä.] Minusta paras. Topra-Heikki? Kahden syyn tähden
+hyljättävä. Ensiksi venäläisyyden tähden, toiseksi sentähden että se on
+eksyttävä, Silja, Antti ja Matlenakin ovat yhtä paljon päähenkilöitä
+kuin Topra-Heikki. Mutta kaikki ovat ne 'Kovan onnen lapsia'. Ettekö
+usko sitä parhaaksi?"
+
+[Tämän jälkeen 15 eri muistutusta numeroilla merkittyihin kohtiin.
+Kaikki koskevat vuoropuhelua, sillä aika ei enää sallinut
+perinpohjaisempia muutoksia. Otamme näytteeksi seuraavat:] -- (2)
+"Hirveän deklamatoorista! Muutamat liiottelut suorastaan hullutuksia!
+Esim. että rikkaat 'kiduttavat' köyhiä 'vilulla', niinkuin se ei olisi
+luonnon, vaan ihmisten syy. Ja sitte tuo retoorillinen paatos, joka --
+itsestäänkin jo moitittava -- työmiehen suussa on kaksinkerroin
+onneton. Ensin 'sälyttävät', sitte 'kokoovat aarteita', sitte 'imevät
+verta', sitte 'ahdistavat', sitte 'tallaavat'. Kun repliikki oli
+loppunut, huusin Sillankorvan Sannan kanssa: 'Vai semmoiset pejoonit!
+No ei kiitetä!' Kolmas osa saarnaa riittää, ja jääkylmä retoorillisuus
+väistyy sydämestä tulleitten lauseitten edestä." -- -- (3) "Liikuttava
+lause, jollei onneton deklamatsioni sitä pilaisi. Mitä 'vuosituhannet'
+siinä tekevät? Eikä Ruohomäen isäntä ole niitä vuosituhansia
+'pusertanut'. Ja sitte saarnata tuosta luultavasti hyvin tavallisesta
+isännästä ja vielä tavallisemmasta vallesmannista, että he köyhien
+'veripisaroilla' ovat hankkineet itselleen 'valtaa ja kunniaa ja
+hekkumaa'! Aivan kuin puhuttaisiin Napoleonista tai Dshingiskanista."
+-- -- (14) "Hirveän pöyhkeilevää. On kuin kuulisi jonkun parodian
+Charlotte Birch-Pfeifferistä tai Dennerystä. Jättäkää nuo 'räjähtävät
+kivilinnat', 'järähtävä maa' ja tuo 'halkeava taivaan kansi'. Miksi
+semmoinen apparaatti siinä, missä uhkaava katse ja jylhä vaikeneminen
+tekee paljo suuremman vaikutuksen. Jos Topra ei voi hillitä
+sanatulvaansa, niin riittää lyhyt kirous." -- -- (15) "'Pöllö' riittää!
+'Tarhapöllö' laimentaa, 'tyhmä kuin pässi' vielä enemmän."
+
+Nämä muistutukset osottavat kuinka kehittymätön Minna Canthin
+kirjallinen aisti oli. Toiselta puolen hän ei ollut tyhmästi itserakas
+-- sen näkee hänen vastauksestaan (22/10):
+
+"Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Niin kyllähän Tohtori on oikeassa!
+Säälitti vähän kun täytyi ottaa pois nuo hyvät kolaukset kirkolle ja
+yhteiskunnalle, mutta eihän sitä auta katsoa. Tuo 1:nen kuitenkin --
+eikö se voisi jäädä? Olen saanut juuri ne sanat suoraan köyhäin omasta
+suusta, sen vuoksi en hennoisi antaa niitä pois." --
+
+Ensi-ilta oli, niinkuin jo on sanottu (torstaina) 8/11 ja U. S. kertoo
+siitä seuraavaan tapaan:
+
+"Kyllä oli odotettu mieltä järkähyttäviä kohtauksia, mutta ei sitä niin
+kauheita asioita sentään luultu nähtävän. Tappoja, varkauksia,
+murhapolttoja, hulluja, näkyjä, itkuja, kuolemankamppauksia, ruumiita,
+käsirautoja, vetotauteja ja kaikkea mitä vaan on hirmuisinta, saatiin
+eilen nähdä. Tulimme tästä kaikesta niin järkähytetyksi, ettemme ota
+nyt vielä lausuaksemme lopullista mielipidettämme kappaleesta. Jos
+tämmöisen näytelmän tarkotus on vain vaikuttaa katsojassa
+mielenliikutusta, ärsyttää äärimmäiseen asti itkuhermoja, niin on Minna
+Canth erinomaisesti onnistunut. Jos taas tarkotus on ollut painaa
+katsojan mieleen joitakin vakavia ajatuksia esim. työmiesten
+kurjuudesta, sopimattomuudesta keskeyttää rautatientöitä, niin olisi
+ehkä onnistuttu paremmin, jos näyttämölle olisi astunut selväpuheinen
+deklamaattori ja pitänyt asiasta valaisevan esitelmän. Näin ollen voi
+helposti saada vääriä käsityksiä, niinkuin kävikin, koska yleisössä
+aivan yleisesti liikkui semmoinen mielipide, että tekijä tarkotti
+oikeuttaa tapahtuneen varkauden, murhan ja murhapolton ja piti vain
+vääränä sitä että rikoksia ryhdyttiin rankaisemaan. Lieneekö
+väärinkäsitystä meidänkin huomiomme, että tekijä väittää köyhän
+työmiehen vihaavan kaikkea lakia, yksin omaisuuslakiakin?" --
+
+"Itse näytteleminen ansaitsee suurinta kiitosta. -- Hra Leino esitti
+rohkeatuumaisen pohjalaistyömiehen, Topra-Heikin, erinomaisella
+voimalla. -- Samaten muitten työmiesten osat esitettiin erittäin
+sattuvasti: Jaaran -- Sala, Antti Vaarasen -- Rautio, Mehtolan --
+Weckman, Kunnarin -- Böök. Myöskin naisosat näyteltiin hyvin: Silja
+-- rva Rautio, Matlena -- nti Salenius, Maiju -- nti Finne. Nti Svan
+näytteli vaikuttavasti kuolevaa Ville poikaa. Yleisöä oli teatteri
+täpösen täynnä ja sen arvostelut ristiriitaisia."
+
+Hätäisen reporterin myöhään ehtoolla kyhäämä kertomus antaa vain
+vaillinaisen käsityksen hetken tunnelmasta. Varsinkin kaksi puolta
+kappaleessa järisytti katsojakuntaa, kumpikin omalla tavallaan. Toinen
+oli Vääräsen kodin kurjuuden kuvaus, jonka huippukohtana oli Ville
+pojan sairaus ja kuolemankamppaus, toinen Topra-Heikin sosialismi, joka
+päättyy murhapolttoon, murtovarkauteen ja toverin surmaamiseen.
+Edellinen puoli, draaman ansiokkain osa, on verrattava parhaimpaan mitä
+Minna Canth on kirjoittanut, mutta värit ovat, joskin todelliset, niin
+räikeät, että "taidenautinto" muuttui kidutukseksi. Topra-Heikin suusta
+taasen kuultiin ensi kerran -- ja, saattaa väittää, ennen kuin
+todellisuudessa! -- sentapaisia syytöksiä, kirouksia ja uhkauksia
+varakkaita kohtaan, jotka nykyään ovat jokapäiväisiä sosialistilehdissä
+ja sentähden melkein tehottomiksi muuttuneet, mutta jotka silloin
+rämähtivät kuin vallankumouksen torventoitotukset. Vielä lisäsi
+vastenmielistä vaikutusta työmiesten juopottelu, rähinä ja rallatus --
+nekin vain liiaksi todellisia -- sekä että rikokset eivät mitenkään
+esiintyneet välttämättöminä tuloksina kuvatuista oloista, vaan olivat
+olevinaan jonkinlaisen korkeamman oikeuden toteuttamista kaikkien
+kärsivien hyväksi. -- Perustuksiltaan kappale kyllä nojasi silloin
+jokaisen tuntemaan todellisuuteen: Savon rautatietyön lakkauttamisesta
+aiheutuneisiin työläislevottomuuksiin sekä Pohjanmaalla Laihian
+pitäjässä sattuneihin murhapolttoihin, jotka olivat alkunsa saaneet
+Amerikasta sisääntuodusta sosialismista. Paha vaan että tekijä ei ollut
+kyennyt yhdistämään nämä ainekset eheäksi kokonaisuudeksi, ja että se
+vilpitön sääli köyhiä ja kärsiviä kohtaan, joka epäilemättä oli häntä
+innostuttanut, täten toiselta puolen "ampui maalin yli", toiselta
+puolen synnytti ikäviä väärinkäsityksiä hänen tarkotuksistaan. Kaikki
+tämä selittää, että hiljaisessa ja vanhoillisessa osassa yleisöä oikea
+myrsky nousi teosta ja tekijää vastaan, ja että Minna Canthin
+ystävätkin pudistivat päätään. Lähin seuraus siitä oli että teatterin
+johtokunta, K. Bergbom, J. Forsman, V. Löfgren, K. E. Wahlström ja A.
+Almberg, jo 9/11 kokoontui neuvottelemaan asiasta ja teki päätöksen,
+jota vain Bergbom ehdottomasti vastusti ja joka merkittiin pöytäkirjaan
+seuraavin sanoin:
+
+"Sen mielipahan johdosta, jota eilen illalla näytetty Rouva Canthin
+kirjoittama näytelmä 'Kovan onnen lapsia' oli herättänyt suurissa,
+Suomalaista teatteria kannattavissa piireissä, päätettiin lakkauttaa
+tämän kappaleen enempi näytteleminen".[97]
+
+Tällä tapauksella oli kauas kantavia seurauksia, jotka aikoinaan
+tulevat ilmi. Tässä on vain huomioon otettava minkaltainen ensi
+vaikutus oli lähimpiin asianomaisiin. Sitä vastoin tila ei myönnä
+selostaa sanomien lausuntoja. -- Ensiksi pari otetta kahdesta Emilien
+kirjeestä Betty Elfvingille:
+
+(3/11). -- "Kaarlo näyttää koko joukon terveemmältä kuin jättäessäni
+hänet Turkuun, mutta oikein terve hän ei ole. Aluksi hän saa
+rauhallisempia päiviä, jonka tähden toivon hänen pian voimistuvan ja
+tulevan entiselleen; mutta tietysti tulee hänen olla varovainen ja
+välttää seurustelua ja ponnistuksia." --
+
+(20/11). -- "Vaikka min'en vielä ole voinut toipua kärsimästämme
+julmasta tappiosta (nederlag), täytyy minun kuitenkin muutamin rivein
+saattaa tiettäväksesi, että me siitä huolimatta elämme ja koetamme
+jälleen voimistua. Minna parka; mitenkähän hän on vastaanottanut tämän
+iskun, kun me olemme tunteneet itsemme sen johdosta niin syvästi
+huumaantuneiksi ja murheellisiksi! Kyllä on kovaa, kun kerran on saanut
+kotimaisen kappaleen, olla pakotettu lakkauttamaan se yhden ainoan
+näytännön jälkeen; se on pian ilmestyvä kirjakauppaan ja silloin saa
+jokainen itse päättää, onko näytelmä todellakin niin yhteiskunnalle
+turmiollinen ja hajottava kuin väitetään. Kaarlo ei suinkaan olisi niin
+ilman muuta taipunut yleisen pakotuksen alle, vaan tyynesti odottanut
+siksi kun oikea ja virallinen poliisinkielto olisi tullut, mutta kun
+_kaikki_ muut johtokunnan jäsenet vaativat kappaleen laukkauttamista,
+niin olihan meidän myöntyminen, mutta kyllä sinä ymmärrät millä tuntein
+tämä tapahtui. Minä puolestani olen sitä paitse varma siitä, että
+virallista poliisinkieltoa ei olisi tullut. Erinomaisen voimakas oli
+kappaleen vaikutus ja niitäkin, jotka eivät kärsineet sosialistisista
+deklamatsioneista, vaivasi valitus, kurjuus, sairaus, köyhyys ja
+kuolema." --
+
+Kaikkein kipeimmin koski tapaus Kaarloon, niinkuin seuraavasta
+kirjeestä Minna Canthille näkyy. Tietenkin on muistissa pidettävä,
+että hän, niinkuin Emilie sanoo, ei ollut oikein terve ja
+sentähden tavallista hermostuneempi, mutta pääsyynä oli hänen
+herkkätuntoisuutensa.
+
+(Päivä puuttuu, mutta luultavasti noin 15 p., koska tullut perille n.
+17 p.) "Hyvä ystävä! En tiedä kuinka tämän kirjeen alotan, en tiedä
+mitä kirjoitankaan, olen niin masentunut, alakuloinen, tylsistynyt,
+että tahtoisin piilottua maan äärimmäisimpään soppeen, jotten ihmisiä
+näkisi. Näinä viimeisinä päivinä en ole voinut ajatellakaan -- en edes
+kiivastuakaan, niin perinpohjin olen ollut sortunut. Häpeä on aina
+tunne, joka minut enimmin vallottaa. Olette kai jo uutisen kuullut:
+Kovan onnen lapsia ei saa näytellä Suomalaisessa teatterissa!!! Kuinka
+se on käynyt, en voi nyt kertoa; kun on siihen ryhtyminen, kuohuu
+minussa niin valtavasti ja samalla niin masentavasti, etten voi kynään
+tarttua. Ja niin paljon kun säälinkin Teitä, säälin itseäni
+kymmenesti enemmän. Mikä on tulevaisuuteni: tehdä työtä mieli niin
+katkeroittuneena ja masentuneena kuin se nyt on! Taikka luopua
+työstäni, tuomita itseni toimettomaan, sisällyksettömään, kituvaan
+elämään. En tiedä mitä teen, mutta teenkö sitä tai tätä, on elämäni
+murtunut."
+
+"Tulevassa postissa kirjoitan Teille laajemmin, kuinka asia oli käynyt,
+nyt en sitä voi! Jääkää hyvin, rakas ystävä! Joka hetki olette nyt
+muistissani! Älkää vain kadottako toivoanne -- minulla valitettavasti
+ei sitä ole. Onneton ystävänne. Kaarlo B."
+
+Jo ennen tätä kirjettä Minna Canth oli ei ainoastaan saanut tietoja
+Helsingistä, vaan oli häntä Kovan onnen lasten tähden julkisesti
+ahdistettu. Sen vuoksi hän 16/11 alkaa kirjeen Emilielle:
+
+"Kylläpä tässä ihminen nyt on pulaan joutanut! Toisella puolen 'vanha
+Suomi', julmistuneena, heittelee kiviä, toisella puolen 'nuori Suomi'
+-- viskaa lokaa." Sitte surkuteltuaan maata ja kansaa ja kehnoa
+nuorisoa, joka herättää enemmän epätoivoa kuin toivoa, kirjoittaja
+jatkaa:
+
+"Olen pahoillani siitä että olen pannut Teidät näin pahaan pulaan.
+Mutta en ollenkaan epäile, että tästä teatterille pitemmältä ikävyyksiä
+seuraisi. Fennomanit eivät kumminkaan tahdo teatteriaan kukistaa ja
+nehän ne vastassa ovat. Viisainta oli sentähden panna kappale alas,
+vaikka siitä olisi ehkä rahallista voittoa tullutkin. Ikävä juttu tämä
+Teille oli, ymmärrän sen. Ja kuitenkin se tulevaisuudessa varmaan tulee
+olemaan kunniaksi. Sillä olettehan tämän kautta osottaneet olevanne
+vapaan edistymisen ystäviä, ei sortajia, jos kohta täytyykin mukautua
+painavien olosuhteiden vaatimuksiin."
+
+"Minun tähteni älkää ollenkaan surko. Jos teen itseni mahdottomaksi
+kirjailijana, tulen ehkä ihmisenä sitä onnellisemmaksi. Sillä ei se
+toimi ole minulle ollut juuri ruusuilla tanssimista. Enkä minä
+ollenkaan häpeä sitä, että olen ollut niin naivi ja 'kuvitellut
+puhuvani totuutta', niinkuin Savo sanoo. -- -- Teidän tähtenne soisin
+niin mielelläni, että voisin kirjoittaa jotain oikein viatonta ja
+lystiä, Roinilan talossa n:o 2, yleisölle mieliksi. Mutta pelkään,
+ettei siitä mitään kunnollista tulisi, kun täytyisi siinä tapauksessa
+tehdä sielulleen väkivaltaa."
+
+"Mutta nyt pari sanaa itse kappaleesta! Minkätähden se niin kamalan
+vaikutuksen teki? Onhan ihmisiä ennenkin vangittu, murhattu ja kuollut
+näyttämöllä? Ja kauheata halpuutta, pirullisia juonia on noissa entisen
+ajan kappaleissa, joita kyllä ihaillaan, paljon suuremmassa määrässä.
+-- -- Jos jotain voisi siinä suhteessa muistuttaa, on että olen tehnyt
+ihmiset liian hyviksi. Kun ajattelen, niin eihän siellä ole yhtä
+ainoata _huonoa_ ihmistä, ja semmoisia olen kuitenkin noissa raukoissa
+tavannut äärettömän paljon, valitettavasti täytyy sanoa, että
+enimmäkseen juuri semmoisia. Mutta minä en hennonnut heitä semmoisina
+kuvata, en vaikka mikä olisi ollut." Edelleen hän viitaten
+tosiasioihin, Laihian murhapolttoihin y.m. väittää, ettei kuvaus ole
+liioteltu. Hän kiittää lämpimästi näyttelijöitä.
+
+Tästä päättäen Minna Canth käsitti asian tyynesti ja järkevästi, jopa
+niin että hän, saatuansa kaksi päivää myöhemmin Bergbomin kirjeen,
+sepittää tälle lohduttavan vastauksen, ikäänkuin teatterin johtaja eikä
+draaman tekijä olisi ollut hylkivän arvostelun ja ankarien syytösten
+varsinainen esine:
+
+(18/11). "Hyvä, rakas Tohtori! Ette saa sitä ottaa noin vaikeasti!
+Kyllä ymmärrän, miltä tuo kaikki tuntuu, ymmärrän sen koko
+laveudessaan. Vaan en minä sittenkään Teitä sääli, onnittelen päin
+vastoin. Jos tekin olisitte ahdasmielinen byrokraatti, tuommoinen pikku
+sielu, joka pelkää katsoa vaaraa vasten silmiä ja luulottelee, että kun
+haava pinnasta saadaan tukituksi, ei mitään hätää tule, -- niin, jos
+olisitte liitossa niiden kanssa, jotka panevat sieluja kahleisiin,
+uskoen sillä tekevänsä hyvän ja otollisen työn -- silloin todella Teitä
+säälisin ja surkuttelisin. Ja ihmettelisin, että Teidän kaltaisenne
+henki niin saattaisi alentua. -- Sanotte, että häpeä on ainoa tunne,
+joka Teitä nyt valtaa. Min, jos häpeätte ihmisten kurjuutta, omien
+kansalaistenne tyhmyyttä ja halpamielisyyttä, olen minä mukana. Mutta
+ei siitäkään sentään huoli epätoivoon joutua." --
+
+Vielä on tähän otettava Kaarlon toinen kirje Kovan onnen lasten
+haaksirikosta. Se on monessa kohden mieltäkiinnittävä, se valaisee
+asiaa ja kuvaa samalla kirjoittajaa itseään; kirjoitettu se lienee
+vasta joulunaikana, sillä Minna Canthin vastaus on vuoden viimeiseltä
+päivältä. "Hyvä ystävä! Vasta eilen oli minulla niin paljon rohkeutta,
+että uskalsin lukea Kovan onnen lapsia. En ole voinut tehdä sitä
+ennen, saamatta koko olentoani suunniltaan ja sen perästä vaipumatta
+tuohon tylsään epätoivoon, johon aina joudumme kun taistelemme
+välttämättömyyden kanssa. Vaan en nytkään käsitä paremmin kuin
+silloinkaan, kuinka ja miksi kaikki on käynyt niinkuin se todella kävi.
+Totta on -- ei puuttunut varottavia enteitä. Yleisö on nyt yhtä
+sokeasti suuttunut tendenssikirjallisuuteen kuin se ennen oli siihen
+sokeasti mieltynyt. Myöskään pippuri ja arseniikki, jotka silloin
+olivat välttämättömiä aineksia jokaisessa ruoassa, eivät enää maita.
+Zola kuvailee nuoren neidon hurskaita unelmia ja Ibsen selittää 'det
+omöjliga möjligt' [mahdottoman mahdolliseksi]. Ne seuraavat yleisöä
+hallitsevaa virtausta. Että Kovan onnen lapsia sentähden loukkaisi
+suurta yleisöä, ei ollut odottamatonta. Mutta minä ajattelin -- onhan
+vielä olemassa pieni sivistystä ja kirjallisuutta rakastava parvi, joka
+tietää erottaa sattumat todellisuudesta, sisällön kuoresta, runoelman
+muotikirjallisuudesta. Parvi, jota ei peljästytetä tuommoisilla
+sanoilla kuin 'reaktsionääri', 'pietisti', 'sosialisti', 'ateisti',
+parvi joka kammoo humbugia, joskin se pukeutuu kuinka vapaamieliseen,
+kristillissiveelliseen, kansanystävälliseen muotoon tahansa. Se parvi
+ihaili ennen Työmiehen vaimoa runoelmana ja tuomitsi sen aatedraamana
+humbugiksi. Odotin nyt: tuo parvi tuomitsee kai samoin Kovan onnen
+lapsia humbugiksi aatedraamana, mutta ihailee sitä runoelmana. Kuinka
+erehdyin! Kuinka erehdyin! Ei kukaan huomannut semmoisia mestarin
+tavalla piirrettyjä henkilöitä kuin Antti, Matlena ja Silja ovat, ei
+kukaan kiittänyt onneamme, että suomalainen kirjailija voi luoda jotain
+semmoista kuin koko ensimäinen näytös ja suurin osa kolmatta näytöstä.
+Ei! näyttää siltä kuin ei koko näytelmässä olisi ollut muuta kuin
+Villen kuolema ja Topra-Heikki."
+
+"Villen kuoleman suhteen on minulla paha omatunto. Näin jo
+harjotuksissa kuinka vastenmielisen vaikutuksen se teki. Mutta
+pelkuruus esti minua pyytämästä muutoksia. Luulin huomaavani
+kirjeissänne kyllästymistä minun alinomaisiin muutosehdotuksiini,
+pelkäsin Teidän ymmärtävän minua väärin. Topra-Heikin suhteen taas ou
+omatuntoni puhdas. Siitä sanoin jo kesällä ajatukseni, vaikka Te ette
+voinut -- ymmärrän kyllä miksi -- ottaa sitä lukuun. Te tarvitsette
+aina malleja; jos ette saa niitä elämästä, niin otatte Te ne kirjoista
+(ja valitettavasti usein huonoista). Topra-Heikkiä varten ei
+elämänkokemuksenne antanut Teille mitään ohjetta, ei siis kummaa jos
+hän on tullut niin ontoksi ja valheelliseksi kuin hän on. Mutta kyllä
+se on kumma, että teos tuomitaan mestattavaksi yhden heikon kohdan
+tähden. Vanha Thorild jo tiesi että runoja tehdään ansioittensa eikä
+virheittensä tähden. Topra-Heikki ei ole ontompi kuin esim. Pater
+Hieronymus tai Daniel Hjort; mutta ei kukaan sentähden tuomitse Daniel
+Hjortia tai Reginaa huonoksi draamaksi. Ja _jos_ sitte voisi olla niin
+varma siitä että Topran luonteen psykolooginen valheellisuus on
+pääperustuksena yleisön ankaralle tuomiolle. Mutta pahoin pelkään,
+pahoin pelkään, että aivan päin vastoin se hiukkanen todellisuutta,
+joka siinä on, se se on joka useimpia suututtaa."
+
+"Moni on sanonut Leinon syyksi, että Kovan onnen lapsia sai semmoisen
+kohtalon. Minun täytyy kuitenkin puolustaa Leinoa. Hän ei näytellyt
+hyvin, se on totta. Mutta hän näytteli osansa juuri sillä tavalla ja
+siinä tunnelmassa, missä se on kirjoitettu. Roolin olisi voinut esittää
+paremmin; itse _luonteeseen_ etevämpikään edustaja ei olisi voinut
+tehdä suuria muutoksia. Muuten esitettiin näytelmänne tyydyttävästi.
+Rautio oli verraton Antti, rva Rautio, Weckman, Böök ja Stenbäck hyviä
+Siljoja, Mikkoja, Kunnaria ja Ottoja. [Nti] Salenius oli moitteeton;
+samoin [nti] Finne, Falck, Lattu, Varala ja Pesonen. Sala oli epäselvä,
+mutta oliko se hänen syynsä? Jumalisuutensa on kuvattu niin räikeillä
+väreillä, että piirteet hukkuvat väritykseen. Antin tupa oli erittäin
+onnistunut. Tulipalon valo oli liian jyrkkä eikä ollut tilaisuutta
+toisena kertana korjata erehdystä."
+
+"Muuten on kummallista nähdä, mihin lamaannustilaan olemme joutuneet
+tätä nykyä -- ainakin ulkonaisesti. Kirjeessänne tuomitsette sitä hyvin
+ankarasti. En voi olla ihan samaa mieltä. Itse olette nähnyt mihin
+surkeihin johtopäätöksiin tullaan, kun kaikkia tarkastellaan ainoastaan
+kiihottuneen puoluevimman lasisilmillä. Aika on käsissä, että
+valtiolliset ja yhteiskunnalliset riidat saavat taas hiukan väistyä
+ja ihmiset oppivat kiinnittämään huomionsa muuhunkin kuin
+sanomalehtikiistoihin. Nyt olemme tulleet pois kaikesta kritiikistä;
+totuus uhrataan hyvän tarkotuksen alttarille ja kauneus saa istua
+ääneti, kun tendenssi pauhaa; tieteellinen aisti on melkein tykkänään
+hukkunut pedagogiseen dressyyriin ja kurjamaiseen utilitarismiin.
+Tiedän kyllä että vastustelette tätä. Mutta se surkea konkurssitila,
+johon olemme joutuneet henkisellä alalla, herättää kai Teissäkin
+miettimistä. Toivon puolestani, että tämä lamaannustila on tointumista
+kuumeen perästä, eikä mikään kuolon enne, niinkuin ennustatte. Hermot
+ovat liian paljon saaneet pauhata, sallittakoon nyt vähän sananvuoroa
+järjellekin. Sentähden on niin virkistävää lukea näitä uusia teoksia
+'syvistä riveistä'. Erittäin Alkiosta toivon paljon. Hänellä on sekä
+kertojakykyä että psykoloogista voimaa. Ja hän on raitis, ja sitä juuri
+tarvitaan, ellemme tahdo henkisesti kuolla anemiaan (verenpuutteeseen).
+Hän on myöskin vapaa Päivärinnan siirappimaisuudesta, suuri ansio
+sekin, eikä sentähden ole joutunut kuivuuteen, niinkuin valitettavasti
+Juhani Aho viime aikoina. Oletteko Alkion Eevan lukenut, sitä
+kiitokseni etupäässä tarkottaa."
+
+"Teatterista en voi juuri mitään hauskaa kertoa. Isku, jonka saimme kun
+Kovan onnen lapset murhattiin, on painanut kaikki niin alas, ettei
+oikea työhalu eikä luomisinto vielä ole palannut. Tarkotuksettomat
+pikkuriidat todistavat sisäistä tyytymättömyyttä." Lopuksi Bergbom
+tarjoutuu tulemaan teatterin kanssa Kuopioon näytäntökauden lopulla,
+jos kuopiolaiset tahtovat.
+
+Vastauksessaan Minna Canth sanoo tietoa teatterin tulosta
+"ilosanomaksi" hänelle ja kaikille, joille hän on sen kertonut.
+"Unohtakaa, Tohtori, pois koko 'Kovan onnen lapsi'." Itse hän on
+kirjaansa (s.o. painettuun draamaan) "erinomaisesti tyytyväinen" ja
+Topra-Heikki on hänestä "parhain, luonnollisin ja todellisin henkilö,
+kappaleen hermo ja ydin". Hänkin on ihastunut kirjallisiin ilmiöihin
+"syvistä riveistä", oikein "hurmaantunut Korpelan Tapanista". "Nautin,
+itkin, nauroin sen ääressä. Siinä hehkuu vastaan tosirunoilijan henki
+-- runoilijan, joka suoraa päätä polveutuu Kalevalan ja Kantelettaren
+laulajista." Ja kirjoittaja päättää lämpimillä uuden vuoden
+toivotuksilla.
+
+Näin näytti isku menneen ohi jättämättä kirvelevää haavaa Minnaan. Sekä
+vanhoja että nuoria vastaan hän oli ennen pauhannut paljon kiihkeämmin,
+eikä hän sanallakaan moittinut Bergbomia, vaan päin vastoin ylisti
+häntä. Ja kuitenkin hän ajan tullen oli syyttävä juuri Bergbomia ja
+teatteria Kovan onnen lasten kohtalosta!
+
+Kirjeessään Minna Canthille Bergbom mainitsee teatterissa tapahtuneen
+"tarkotuksettomia pikkuriitoja", jotka "todistavat sisällistä
+tyytymättömyyttä". Sanat viittaavat rettelöihin johtajan ja
+näyttelijäin välillä, jotka laadultaan kuuluivat siihen osaan teatterin
+elämää, joka, niinkuin ennen olemme lausuneet (II, s. 134), ei ansaitse
+historioitsijan huomiota. Että me kumminkin tällä kertaa hetken
+viivähdämme niissä, johtuu siitä että meillä on Bergbomin kädestä
+lähtenyt asiakirja, joka on suoraan sanoen klassilliseksi arvosteltava,
+siinä kun verrattoman ivallisesti luetellaan ne tyytymättömyyden syyt,
+jotka eivät ainoastaan syksyllä 1888 ilmaantuneet Suomalaisessa
+teatterissa, vaan ylipäätään milloin enemmän milloin vähemmän ärtyneen
+kroonillisen taudin tavoin jäytävät jokaisen näyttämöllisen yhdyskunnan
+perustuksia ja estävät sitä kohoamasta ihannevaltion kannalle.
+Asiakirja kuuluu näin:
+
+    Koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään järjestystä;
+
+    koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään sisällistä kuria;
+
+    koska Suomalaisen teatterin jäsenet, ja erittäinkin sen naiset,
+    aina pakotetaan käymään ryysyissä;
+
+    koska Suomalaisen teatterin jäsenten mielestä palkat ovat niin
+    väärin jaetut, että ne, jotka yritystä kannattavat, saavat
+    huonoja palkkoja, ja päin vastoin ne, jotka ovat verraten
+    toimettomia, nostavat suuria;
+
+    koska Suomalaisen teatterin jäsenet ovat rasitetut liikanaisella
+    ja vieläpä tarpeettomalla työllä;
+
+    koska Suomalaisen teatterin jäsenille toiselta puolen ei anneta
+    hyödyllistä työtä;
+
+    koska Suomalaisen teatterin edistyminen johtajan kautta estetään;
+
+    koska roolit aina jaetaan niin kelvottomasti, että suurin osa
+    näyttelijöitä aina saa sopimattomia rooleja;
+
+    koska ohjelmisto aina on niin huonosti valittu, ettei se voi
+    ketään huvittaa;
+
+    koska teatterin jäsenet katsovat oikeudekseen jättää työnsä
+    milloin tahtovat;
+
+    koska yksin puhtaaksikirjoitus on niin huonosti toimitettu,
+    että johtajaa on ankarasti läksytettävä, kun hän päättää
+    siitä mielensä mukaan;
+
+    koska ylipäätään tyytymättömyys on niin suuri ja yleinen,
+    että jäsenet katsovat välttämättömäksi joka tilassa sitä
+    osottaa;
+
+    niin ehdotan,
+
+    että Suomalaisen teatterin jäsenet kokoontuvat ja päättävät
+        itse, kuinka teatterin asiat ovat hoidettavat niin:
+    että tulee parempi järjestys;
+    että tulee parempi kuri;
+    että jäsenet saavat kelvollisia vaatteita;
+    että oikeus vallitsee palkkoihin nähden;
+    että työ vähennetään;
+    että jokainen saa semmoista työtä, joka häntä huvittaa;
+    että roolit jaetaan niin että kaikki ovat tyytyväisiä;
+    että semmoisia näytelmiä otetaan, jotka vetävät yleisöä;
+    että etc. etc. etc. teatterin tulevaisuus nojaa tukevampiin
+        pylväisiin kuin nykyiset.
+
+Vaikka Bergbom ei olisi ollut se nerokas teatterinjohtaja mikä hän
+todellisuudessa oli, jollei hän olisi osannut ylevämmyydellään kestää
+sellaisia syytöksiä kuin hän kirjoituksessaan luettelee, emme
+kumminkaan luule että hän näinä aikoina oli niistä kärsimättä. Ollen
+ruumiillisesti heikko -- taudin jälkeen Turussa -- ja mieleltään
+katkeroittunut -- Kovan onnen lasten onnettomuuden tähden -- hän
+epäilemättä tuskalla havaitsi, että teatterissa oli hyvin vähän jälellä
+sitä yhteistyön iloa ja innostusta, joka muinoin oli saanut sen jäsenet
+tyytymään paljon vaatimattomampiin, paljon puutteellisempiin oloihin.
+Jopa hän eräästä kirjeestä päättäen (joka luetaan seuraavan luvun
+alussa) viettyi mielenpurkauksiin, joita hän jälestäpäin katui. Mitä
+itse asiaan tulee, yksityiseen taikka yleisempään tyytymättömyyteen
+teatterin pikku yhteiskunnassa, niin hän tiesi että säännöt merkitsevät
+vähän, milloin henki puuttuu. Samoin kuin yksityisessä ihmisessä,
+eritoten taiteilijassa, työhalu ja luomisinto vaihtelee, samoin se
+vaihtelee koko teatteriseurueissa. Kun ne näyttävät kadonneen, ei ole
+muuta neuvoa kuin siitä huolimatta ponnistaa eteenpäin -- toivossa että
+tunnelma muuttuu ja innostus palaa ja elämän "ryysyt" unohtuvat. Mikäli
+olemme kuulleet, Bergbom juuri julkilausumalla tämän ja viittaamalla
+taiteeseen yhteisen harrastuksen ainoana päämääränä teki lopun
+kirjeenvaihdosta, josta yllä luettava asiakirja on yksi näyte. Ja
+todella kävikin niin että mielet vähitellen tyyntyivät, ja Bergbom sai
+vielä monesti teatteriväkensä innostumaan yhteistyöhön, joka tuotti
+suomalaiselle näyttämölle entisten vertaisia ja suurempiakin voittoja.
+
+Palaamme teatterin toimeen. Helsingissä uusi Tohtori Klaus meni
+16/11:sta alkaen viisi kertaa. Nimiosa oli Leinolla; erikoisempaa
+huomiota herätti vain rva Rautio paroonittarena ja Lindfors tohtorin
+kuskina, Lubowskina. -- Kun Minna Canthin kappaleeseen uhrattu työ oli
+mennyt hukkaan, täytyi teatterin ponnistaa voimiaan saadakseen muuta
+uutta ja semmoisena esitettiin 27/11 v:lta 1880 tunnettu, uudestaan
+harjotettu Björnsonin Maria Stuart Skotlannissa. Päätehtävä oli nyt Ida
+Aalbergilla ja nosti hän sen etevimpien rooliensa riviin, niin puhdasta
+ja jaloa taidetta oli esitys.
+
+Taiteilijatar osasi erinomaisesti "yhdistää kuningattaren ylevyyteen
+lumoavan, oikullisen naisellisuuden, suoden jälkimäiselle juuri sen
+verran ylipainoa kuin tarpeellista oli, osottaaksensa että se oli
+perussyy hänen onnettomuuteensa". Yksityisistä kohtauksista herätti
+erityistä huomiota muun muassa se, missä kuningatar kohtaa ankaran
+uskonpuhdistajan Knoxin. "Maria tuntee, että Knox ei välitä naisen
+ihanuudesta eikä viehätyksestä, ja asettaa hän sentähden kaikki mitä
+hänessä on ylevää ihmisyyttä ja hienompaa sivistystä taipumatonta
+uskonkiihkoa vastaan. Joka sana saa omituisen sydämestä käyvän
+värityksen ja kasvot ja kädet ja koko ruumis puhuu mitä kieli lausuu;
+katsojan järki ja sydän ovat hänen puolellaan." Ahlberg (Darnley)
+esitti oikein Marian puolison poikamaisuuden ja heikkouden, joten
+kuningattaren ylenkatse häntä kohtaan tuli ymmärrettäväksi; Lindfors
+näytteli luontehikkaasti vanhaa Ruthweniä; mutta Leinon Bothwell,
+joskin johdonmukainen, oli liian raakamainen että Marian turvautuminen
+häneen olisi ollut uskottava. Nti Borgin William Taylor miellytti
+teeskentelemättömyydellään ja Lethingtonin jaarlina esiintyi ensi
+kerran _Kaarle Halme_.[98]
+
+Valitettavasti nti Aalberg sairastui kahden ensimäisen näytännön
+jälkeen, ja vasta parin viikon väliajan päästä joulukuulla näytelmä
+meni vielä neljä kertaa, siis kaikkiaan 6. Näytäntöjen lukua ei
+kuitenkaan saa pitää menestyksen merkkinä, sillä huolimatta kappaleen
+ja esityksen taiteellisesta arvosta olivat huoneet huonoja. Kun Kaarlo
+kirjeessään Minna Canthille valittaa lamaannustilaa, niin vaikutti
+luultavasti hänen alakuloiseen arvosteluunsa myöskin yleisön
+kylmäkiskoisuus teatteria kohtaan, vaikka hän ei sanallakaan viittaa
+siihen. Arvostelija[99] Valvojassa huudahtaa: "hyvä, jos teatterissamme
+on elinvoimaa kestää nykyistä routa-aikaa!"
+
+Sillä ajalla, jolloin Björnsonin kappaleen täytyi levätä, annettiin
+muun muassa 5/12 Tietäjä. Erkko oli silloin Helsingissä ja näki
+teoksensa näyttämöllä. Lopussa huudettiin ensin tekijä ja sitten
+johtajakin esiin. -- Samalta väliajalta on mainittavana kaksi uutta
+pikku kappaletta, molemmat ensi kerran esitetyt 7/12. Tuokon
+suomentama Erik Böghin sommittelema "Laulusarja italialaisia säveliä,
+_Sorrentossa_", jossa kaikki seurueen laulukyvyt esiintyivät, ja E.
+Labichen _Tuittupää_ (Un monsieur qui prend la mouche), jonka pääosaa
+Lindfors esitti con amore, tavotellen näkemiään parisilaisia esikuvia.
+
+Uudenvuodenpäivänä annettiin tavan mukaan Nummisuutarit ja Topeliuksen
+päivänä Regina. Muutoin todisti jo tammikuun ohjelmisto, että teatteri
+teki sitä enemmän työtä mitä jäykemmältä yleisö näytti. Ensiksi tuli
+yksi uusinto, sitte kaksi huomattavaa uutuutta. Uusinto oli vanha
+Sirkka, 9/1, joka otettiin sentähden, että Olga Finne saisi esiintyä
+tuossa nuorten näyttelijättärien mielitehtävässä, ja hän suoriutuikin
+siitä "suurella kunnialla". "Nti Finnen Sirkassa tulivat sydämen hyvyys
+ja viattomuuden sulous tärkeimmiksi piirteiksi, ja vaikka koko osa
+toimitettiin luontevasti, niin oli hän paras ja viehättävin niissä
+kohtauksissa, joissa heltynyt sydän saapi puhua." Kappale meni
+kaikkiaan kuusi kertaa, joka osottaa kuinka suosiollinen yleisö oli
+näyttelijätärtä kohtaan, jossa teatterille oli kehittynyt oivallinen
+kyky sekä huvi- että vakavata näytelmää varten; traagillisiin
+rooleihin hän toki oli vartaloltaan liian pieni, jota paitse hänen
+tunteenpurkauksensa eivät olleet riittävän voimakkaita: hän liikutti
+vaan eikä tärisyttänyt katsojaa. -- Ensimäinen uusista kappaleista oli
+Tuokon suomentama Calderonin _Zalamean tuomari_, jonka ensi-ilta oli
+23/1. Tuskin mikään paremmin todistaa, kuinka yleisö tähän
+aikaan saattoi olla kylmäkiskoinen, kuin se tosiasia, että tämä
+mestaridraama, joka on niin jännittävä ja, huolimatta vanhuudestaan,
+sekä aatteelliselta kannaltaan että luonnekuvaukseltaan niin
+uudenaikaisestikin pätevä ja todellinen, ei mennyt muuta kuin neljä
+kertaa harvoille huoneille. Ja kumminkin oli esitys hyvä. Leino oli
+oivallinen Crespo ja esim. tuomitessaan tyttärensä häpäisijää
+mahtavampi kuin harvoin ennen; Weckman oli Juanina tulinen etelämainen
+nuorukainen, Falck odottamattoman hyvä Don Lope j.n.e. Vaikkei yleisön
+suosio "kruunannut" yritystä, on Zalamean tuomarin esittäminen luettava
+näyttämömme kunniaksi. -- Toinen premiääri tuli 30/1, jolloin ensi
+kerran näyteltiin Salan suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen
+huvinäytelmä _Erotaan pois_ (Divorçons). Ja tästä se tuli
+näytäntökauden suuri succés! Onko pelkkänä sattumana pidettävä, että
+tämä kappale, joka niin ihastutti vähän ennen Kovan onnen lapsista
+säikähtänyttä ja Zalamean tuomariakin karttanutta yleisöä, oli
+jonkunmoinen Nooran vastakohta? Ranskalaisessakin näytelmässä kuvataan
+nukentapaista rouvaa, joka on saanut päähänsä erota miehestään, mutta
+kun tämä on myöntyvinään, niin vaimo pian huomaa erehtyneensä: hän
+rakastaakin miestään eikä voi sietää orpanaansa, jolle muka oli
+tahtonut mennä. Pääasiassa oli menestyksestä kuitenkin näyttelemistä
+kiittäminen.
+
+Käsittäen Cyprienne-rouvan suureksi ingénue-osaksi, Ida Aalberg loi
+hänestä mitä viehättävimmän olennon. "Vaikea on sanoin kuvata naivista
+totisuutta, vallatonta iloisuutta ja todellista tunteellisuutta, sekä
+näiden pääsäveleiden välillä väikkyviä puolisäveleitä, joita
+näyttelijätär toi esiin vaihtelevan osansa eri kohdissa. Vilkkauteen
+nähden hän oli kyllä ranskalainen, mutta itse luonteen tulkitsemisessa
+oli, niinkuin muuten jo toinen kielikin tekee luonnolliseksi,
+pohjoismainen väritys." -- -- Toinen pääosa oli Lindforsilla, joka
+näytti erittäin onnistuneesti aviomiestä. Hän kuvasi maltillisesti ja
+luonnollisesti järkevän miehen asemaa tuommoisen rouvanuken rinnalla.
+-- "Voimme sanoa, että Lindfors tämän roolin kautta on astunut askeleen
+eteenpäin, joka ilahduttaa jokaista teatterin todellista ystävää",
+päättää arvostelija. Varsin tyydyttäviä olivat muutkin: Weckman --
+Adhemar, Vallenius -- de Clavignac, rva Rautio -- rva de Brionne, nti
+Salenius -- Josépha, Rautio -- Bastien ja Pesonen -- ravintolan
+vahtimestari. -- "Liiottelematta voinee sanoa, että teatterimme
+nyt ensi kerran täydelleen onnistui suuren ranskalaisen
+'konversatsionikappaleen' esittämisessä".[100]
+
+"Erotaan pois" meni 9 kertaa ja uudistettiin useasti myöhemmin. Tämän
+huvinäytelmän aikana sattui Runebergin päivä. Ohjelma käsitti: Kuningas
+Fjalar kymmenessä johtajan sommittelemassa vaikuttavassa kuvaelmassa,
+Runebergin runoelmia laulettuina ja lausuttuina (taiteellisin numero
+oli Torpantyttö, Ida Aalbergin lausumana) sekä "Vaasan poikia" s.o.
+Conrad Greven säveltämä laulukappale, muutettuna ja uudistettuna.
+
+Tähän pistämme jälleen oloja kuvaavan otteen Emilien kirjeestä Betty
+Elfvingille (8/2):
+
+-- "Meidän on käynyt ylös ja alas niin toisessa kuin toisessa
+suhteessa. Kaarlo sanoo vasta uutena vuotena tuntevansa itsensä
+vapaaksi syksytaudistaan. Vaikeat katarrit y.m. ovat kuitenkin
+vaivanneet häntä nyt jälestäpäin, mutta reumatismistaan hän ei ole
+paljo kärsinyt. Minä olen ollut vanha ja väsynyt koko vuoden; en tahdo
+enää jaksaa niinkuin ennen. -- Teatterissa on tätä nykyä jotenkin
+rauhallista. Tammikuu oli huono, lukuunottamatta Regina-näytännöitä,
+mutta Erotaan pois on onnistunut hyvin ja jo tuottanut kolme hyvää
+huonetta, huolimatta siitä kovasta suoneniskusta, jonka kaikkien
+kukkarot kärsi Parisin näyttelyä varten toimeenpannun tilaisuuden
+kautta [arpajaiset ja naamiaiset 2/2], tänäänkin näyttää tulevan oikein
+hyvä huone. Pääsyy Erotaan pois-kappaleen suureen menestykseen on Ida
+Aalberg, joka on aivan loistava Cyprienne; Lindforskin on hyvä, mutta
+kumminkaan ei niinkuin Ida. Kyllä hän on draamallinen taiteilija
+kaikkein korkeinta luokkaa, ja jos hän olisi jonkun suuren
+kulttuurikansan lapsi, niin olisi hän maailmanmainio. -- Parin kolmen
+viikon päästä saamme Ibsenin Meren tyttären valmiiksi ja sitte ryhdymme
+vakavasti Numersin uuteen kappaleeseen, Tuukkalan tappelu, joka ei ole
+niin hyvä kuin Eerikki Puke." --
+
+Seuraava ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama Ibsenin
+_Meren tytär_ (Fruen fra Havet) 22/2. Siinä taas jonkunmoinen
+vastakohta juuri puheena olleelle ranskalaiselle huvinäytelmälle!
+Ibsenin puoleksi realistisessa, puoleksi vertauskuvallisessa draamassa
+käsitellään näet myös aviokysymystä ja enemmän kuin yksi kohta
+muistuttaa Nooraa. Kuitenkin vaimo tässä jää miehensä luokse, kun tämä
+oli myöntänyt hänelle "vapauden" seurata outoa, nimetöntä merimiestä
+taikka jäädä.
+
+Voimallisella taiteellaan rva Aalberg-Kivekäs loi näkyviin Ellidan
+sieluntuskat ja ulkonaisestikin hohtavan siniharmaan-kalanvärisen puvun
+ja tuulenalaista vettä muistuttavan vaihtelevan mielensä kautta hän
+teki havainnolliseksi haaveksivan, merta (s.o. vapautta) ikävöivän
+rouvan sielunelämän; mutta mitä paremmin hän tässä onnistui, sitä
+vähemmän luotettavalta tuntui se äkkinäinen sovinto ja rauha, johon
+näytelmä päättyy. Sangen hyvin esitettiin muutkin osat. Sala oli
+aviomies, Wangel, ja hän oli erittäin huomattava toisen näytöksen
+suuressa kohtauksessa, jossa hän kokonaan antautuen tehtäväänsä niin
+elävästi säesti Ellidan mestarillisesti suoritettua kertomusta, että
+tämä paikka tuli näytelmän loistokohdaksi. Ahlberg sopi hyvin
+Arnholmiksi, rva Rautio Boletteksi, nti Finne Hiideksi. Weckmanin
+Lyngstrand oli erittäin ansiokas: "ruumiin hervottomuus, rykiminen,
+hiljainen väsyttävä puhe, iloton hymy olivat luonnosta otettuja
+piirteitä, joilla hän todellisesti kuvasi nuorukaista, joka oli saanut
+vamman rintaansa". Niinikään ansaitsi Lindfors kiitosta Ballestadista,
+ja samoin Leino, "joka amerikkalaisena merimiehenä mahtavan ryhtinsä ja
+kesyttömän luontonsa kautta antoi oudolle miehelle juuri sen vieraan,
+lumoavan värityksen, jota runoilija on tarkottanut". -- Näyttämöllepano
+oli soma ja näytelmälle sopiva. Nähtiinhän siinä, kuinka perhe asui
+vuonon pohjassa, etäällä vapaasta merestä.[101]
+
+Kiitos etevän esittämisen tämä näytelmä miellytti yleisöä enemmän kuin
+useat muut uudet kappaleet: se meni kuusi kertaa, yhden kerran useammin
+kuin sitä seuraava kotimainen uutuus G. von Numersin _Tuukkalan
+tappelu_, "kaksi-osainen näytelmä 7:ssä kuvaelmassa", jonka ensi-ilta
+oli 15/3.
+
+Kesällä 1886 löydettiin Tuukkalan muinaissuomalainen kalmisto Mikkelin
+seuduilla ja sanomalehdissä kerrottiin valtioarkeoloogin tavanneen
+siitä monta kymmentä hautaa ja vainajien luiden ohelta keränneen
+pronssikoristuksia, rauta-aseita y.m. esineitä, niiltä ajoilta, jolloin
+kristinusko tuotiin maahan. Kaikesta päättäen kalmisto on rauhan aikana
+syntynyt, mutta ensiksi oli kuitenkin julkilausuttu se arvelu, että
+haudatut olivat tappelussa kaatuneita. Tämä arvelu pani Numersin
+vilkkaan mielikuvituksen liikkeelle, ja hän sommitteli draaman,
+Tuukkalan tappelu, jonka nimi soi varsin historialliselta, vaikkei
+sillä ole mitään historiallista pohjaa. Ensi laitoksen teostaan --
+"Striden vid Tuukkala" -- tekijä lähetti Bergbomille 7/11 1887,
+mainiten että se oli kirjoitettu "niin sanoakseni seisovalla jalalla
+nyt syksyllä". Hän lupasi samalla pari päivää myöhemmin lähettää
+harjottelijansa Rafael Reiniuksen tekemän suomennoksen, joka hänestä
+tuntui ilmehikkäämmältä ja voimakkaammalta kuin alkuteos. Millainen
+tämä laitos oli ja mitä muutoksia Bergbom siihen ehdotti, sitä emme
+tiedä; mutta tietysti hän oli osallinen tämänkin teoksen
+muodostamisessa näyttämökelpoiseksi, sillä kirjeistä 1888 v:n lopulta
+näkyy, että näytelmä silloin oli uudestaan kirjoitettu: 21/12 on kaksi
+näytöstä valmiina, ja koko "kurjuus" luvataan ennen vuoden loppua.
+Edelleen tiedämme, että Sala se oli, joka taitavasti teki lopullisen
+käännöksen.
+
+Draaman mukaan oli Tuukkalan tappelu verinen kahakka karjalaisten ja
+hämäläisten välillä, jossa edelliset, naisryöstöä kostaakseen,
+polttivat hämäläisen kylän, tappoivat sen miehiset asukkaat ja ottivat
+naiset vangiksi. (Kalmiston vainajat olisivat siten olleet hämäläisiä,
+mutta todellisuudessa ne lienevät karjalaisia.) Vaikka kaikki on
+tuulesta temmattua, on näytelmällä kuitenkin se ansiopuoli, että
+päävaikuttimet, kosioimistavat ja kotoisen naisen vihamielisyys
+toisesta heimosta tuotua miniää kohtaan, ovat kaukaisen ajan omia sekä
+että kohtaukset ja luonteet ovat rohkeasti suunniteltuja. Muuten on
+sommittelu samaan tapaan eepillisluontoinen kuin Eerikki Pukessa ja
+ainoastaan kolmessa ensimäisessä kuvaelmassa havaitaan draamallista
+jännitystä. Olematta siis läheskään nuhteeton taideteos oli Tuukkalan
+tappelu kaikissa tapauksissa mieltäkiinnittävä ilmiö, joka, joskin sitä
+pidettiin edellistä heikompana, ei vähentänyt tekijään kohdistettuja
+toiveita.
+
+Esitys oli tavan mukaan huolellinen, mutta koska näytelmä ei tarjoa
+merkillisiä tai kiitollisia tehtäviä, ansaitsee vain Lindfors tulla
+erittäin mainituksi. Hän loi näet rohkeimmin konsipeeratusta
+luonteesta, Hanka isännästä, "hämmästyttävän todellisen
+saiturivanhuksen. Koko hänen pukunsa ja asunsa oli erinomaisessa
+sopusoinnussa hajoamaisillaan olevan tuvan ja hänen eläimistyneen
+luontonsa kanssa, mutta todellisuus oli siksi liiallinen, että
+ainoastaan etevä näytteleminen sai sitä anteeksi antamaan -- esikuvaksi
+se ei kelpaa", lausuu arvostelija. "Näyttämöllepano oli maalauksellinen
+ja enensi kappaleen vaikutusta. Paitse jo mainitusta Hangan tuvasta
+muistutamme hämäläistalosta rauhan aikana ja sitte poltettuna.
+Loppukohtauksella oli omituisen synkkä mieliala, siinä kun nähtiin
+talon rauniot, keskellä pihaa kasvanut puukin hiiltyneenä mukana,
+kaatuneiden ruumiit sikin sokin maassa ja näiden keskellä Eikka (nti
+Stenberg) hyräillen itkuvirttä poikavainajalleen. Pukuihin oli
+luonnollisesti käytetty hautalöytöjen antamia aiheita".[102]
+
+Vähäpätöisempää uutta annettiin 31/3, nimittäin R. Kiljanderin
+1-näytöksinen _Pahassa pulassa_, jossa Lindfors luontehikkaasti kuvasi
+tohvelisankari-kamreeria ja nti Stenberg hänen sotaisaa rouvaansa, sekä
+_Alppimaja_ (Le Chalet), sanat E. Scriben ja sävelmät A. Adamin, jonka
+esittivät Lilli Kurikka (Bettly), Vallenius (Max) ja Rautio (Daniel).
+Huhtikuulla oli kevään viimeiset premiäärit: _Othello_ 5/4 ja _Setä
+Bräsig_ 26/4. Othellon esittämistä oli jo kauan ajateltu, vaikka yritys
+oli lykätty nimiroolin ja Jagon vaikeuden tähden. Nytkään ei esitystä
+voinut sanoa loistavaksi, joskaan ei siltä, kiitos olkoon johtajan
+taiteellisen ja runollisen aistin, puuttunut shakespearelaista
+luonnetta. Axel Ahlbergin voimat eivät täysin riittäneet Othellon
+vaativaan osaan. Paras hän oli lausuessaan puolustuspuhettaan neuvoston
+edessä ja siinä missä hän aavistaen petosta syöksyy Jagon päälle, mutta
+hän ei jaksanut johdonmukaisesti ja tarpeellisella vivahduttamisella
+kuvata intohimon kiihtymistä. Samoin oli Leinon Jago puutteellinen,
+luonteen raaka ja kyynillinen puoli tuli paremmin näkyviin kuin
+pirullinen viekkaus. Sitä vastoin rva Aalberg-Kivekäs kauniisti ja
+suloisesti näytteli Desdemonaa, tehden hänestä runoilijan mukaan
+lapsellisesti luottavaisen, hyväluontoisen olennon ja osaten ylläpitää
+näitä piirteitä viimeiseen saakka. Halme oli ulkonäöltään sopiva
+Cassio, vaikkei muuten rooliin kypsynyt, Weckman oli Rodrigo, Sala
+Brabantio ja nti Borg Emilia. Othello meni vaan neljä kertaa --
+viimeisen kerran eläkekassan hyväksi. -- Setä Bräsig, josta Kaarlo
+puhuu kirjeissään (kts. ylemp. s. 308) teki tarkotetun vaikutuksensa.
+Lindfors näytteli con amore, värejä säästämättä, kunnon pehtoria.
+Kappale, joka sittemmin on usein uudestaan nähty näyttämöllämme, meni
+ensi jaksossa vain kolme kertaa, viimeisen 5/5, jonka jälkeen seurue
+matkusti Vaasaan.
+
+_Vaasassa_ annettiin toukokuulla 13 näytäntöä: ensiksi Sirkka 8/5 ja
+viimeiseksi Setä Bräsig, näyttelijäin opintomatkojen hyväksi 31/5.
+Alussa oli Bergbom mukana, mutta hän lähti pian ulkomaanmatkalle, ja
+niinikään Ida Aalberg, joka esiintyi neljä kertaa (Ei lempi leikin
+vuoksi, Noora, Othello, Erotaan pois) lähteäkseen hänkin sitte pois.
+Itsestään ymmärrettävää on, että teatteri oli tungokseen täynnä, kun
+seurueen etevin taiteilijatar näytteli. Hänen esiintyessään viimeisen
+kerran oli tulo suurin (674 mk). Etupäässä matkakustannukset tekivät
+kuitenkin, että tulot nousivat vain puoleen menojen summaa. Vaasasta
+hajosivat näyttelijät kolmen kuukauden kesälomalle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Taloudellisesti päättyi tämä näytäntökausi verrattain tyydyttävästi,
+joskaan ei ilman erityisiä puuhia. Johtokunnan kokouksessa 13/9 oli
+näet sen johdosta, että kolme edellistä vuotta oli kukin tuottanut
+keskimäärin noin 12,000 markan tappion ja että lähinnä edelliseltä
+vuodelta, syystä kun ei enään arpajaisrahoja ollut olemassa tappion
+korvaamiseksi, noin 10,000 markkaa oli jätetty velaksi tälle
+näytäntövuodelle, päätetty koettaa hankkia vähintäin 15,000 markan
+vuotuinen takaus kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tämän päätöksen mukaan
+toimeenpantiinkin kohta takauskirjoitus, jota varten kehotuksia
+lähetettiin teatteria harrastaville kansalaisille koko maassa.
+Yritykseen ei tälläkään kertaa turhaan ryhdytty, vaan merkittiin 100
+markan "osakkeita" jotenkin lähelle toivottua määrää, nimittäin niin
+että tilinpäätöksessä tulojen puolella mainitaan "kannattajien
+apurahana" 13,232 markkaa. Kiitos tämän lisän ei näytäntökauden menot
+enemmällä kuin Smk:lla 33:87 nousseet yli tulojen; mutta koska velka
+vuodelta 1887-88 tositeossa teki (ei 10,000 niinkuin johtokunta oli
+olettanut vaan) 17,033:23, niin oli velka tilivuoden lopussa 17,067:10.
+Tätä velkasummaa vastasi toki, niinkuin tilintarkastajat huomauttivat,
+teatterin omaisuus (puvusto, kirjasto y.m.), jonka arvo oli lähes
+120,000 markkaa.
+
+Näytäntöjen luku nousi 117:ään ja annettiin niissä: 10 kertaa Erotaan
+pois; 8 Farinelli, Maria Stuart Skotlannissa, Sirkka; 7 Tohtori Klaus;
+6 Meren tytär; 5 _Eerikki Puke, Tuukkalan tappelu, Pahassa pulassa_,
+Othello, Sorrentossa; 4 _Nummisuutarit_, Telefoonissa, Tuittupää,
+Zalamean tuomari, Setä Bräsig; 3 _Postikonttorissa, Tietäjä, Vaasan
+poikia, Regina von Emmeritz_, Naimapuuhat, Venetian kauppias,
+Hardangerin harjulla, Sabinitarten ryöstö, Ei lempi leikin vuoksi,
+Kultaristi; 2 Kuningas Fjalar (kuvaelmia), Puutarhurin tyttäret,
+Reviisori, Porvari aatelismiehenä, Veljesten kesken, Alppimaja,
+Orleansin neitsyt, Sota rauhan aikana; 1 _Kovan onnen lapsia, Saimaan
+rannalla, Roinilan talossa, Amalia ystävämme_, Noora, Luulosairas.
+
+Näistä 40:stä kappaleesta oli 12 kotimaista ja 14 ohjelmistolle uutta.
+
+
+
+
+XVIII.
+
+Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.
+
+
+Toukokuun alkupuolella Bergbom-sisarukset jälleen lähtivät, Kaarlo
+Vaasasta ja Emilie Helsingistä, yhteiselle ulkomaanmatkalle,
+Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Turusta Betty Elfving liittyi Emilien
+seuraan, niin että nämä kolme hyvää ystävää kerran saivat yhdessä
+nauttia sitä virkistävää vapaudentuntoa, jonka lyhytkin irrottuminen
+jokapäiväisistä puuhista ja huolista tuottaa. Mitä he kokivat
+Kööpenhaminassa, siitä ei ole tietoja; mutta Tukholmassa, jossa he
+oleskelivat toukokuun lopulta kesäkuun keskivaiheille (Kaarlo
+kauemminkin), heitä kiinnitti Meiningiläisten vierailu. Kuuluisa
+teatteriseurue antoi näet siellä kesäkuulla sarjan näytäntöjä, ja oli
+sinne sentähden tullut myöskin muutamia näyttelijöitämme, nimittäin
+hra ja rva Leino, nti Svan ja Niilo Sala. Esitetyistä kappaleista
+mainitaan kirjeissä m.m. Orleansin neitsyt, Venetian kauppias,
+Wallenstein-trilogia, Talvinen tarina ja Wilhelm Tell. Wallensteinistä
+Kaarlo kirjoittaa Emilielle, joka kotimatkallaan oli poikennut
+sukulaisiinsa Kuitiaan:
+
+"Se pysyttäytyi jotenkin samalla asteella kuin Neitsyt. Erinomaisen
+onnistuneita yksityiskohtia, mutta näyttelemiseltä puuttui innostusta.
+Upseerien kemut ja Pappenheimiläisten ryntäys vaikuttivat mahtavasti,
+mutta -- mutta -- kun oli kysymys draaman psykoloogisesta puolesta,
+täytyi usein ottaa hyvä tahto teosta. Naiset (Berg, Otto-Lorenz,
+Lindner) hyvinkin heikkoja." --
+
+Juhannuksen aikana Kaarlo ilmottaa aikovansa Söderteljen
+kylpyparantolaan. "Lienee yhdentekevä minkä paikan valitsee, kun vain
+oikein hoitaa itseään." Suomalaisia näyttelijöitä hän ei ollut paljon
+tavannut. Ne söivät Mosebackenilla ja sinne oli pitkä matka, puhumatta
+"inhottavasta hissistä". Päivänsä hän oli viettänyt milloin lukusalissa
+ja kirjastossa, milloin Eläintarhassa, jossa oli miellyttävä kävellä.
+-- "Aikomukseni on koettaa vahvistaa hermojani. Viime talvi kävi niiden
+kimppuun. Vahva päätökseni on tulevaisuudessa karttaa kaikkia aiheita
+tuskallisiin kohtauksiin, jotka niin järisyttivät minua viime talvena.
+Ihanteeni on tasainen, rauhallinen, mutta leppymättömän luja
+käytöstapa. Pyydän ainakin pyrkiä siihen. Kun vain sinä, hyvä enkelini,
+tahdot auttaa minua."
+
+Nähtävästi Kaarlo kohta juhannuksen jälkeen lähti Söderteljeen. Hänen
+olostaan siellä sekä muusta antavat hänen kirjeensä tietoja. Otamme
+joitakuita piirteitä:
+
+(Södertelje 4/7). "Rakas sisar! Sain juurikään kirjeesi. Kiitos! --
+Olen iloinen että Inez Borg menee naimisiin. Kenties on se onnellisinta
+hänelle ja meille. Sala on paraikaa luonani. Meiningiläiset päättivät
+toissa päivänä. Hän on ihastunut Rosvoihin ja hyvin tyytyväinen
+Telliin. Ennen teatteriintuloansa hän on suomentanut Tellin ja luuli
+käännöksen vielä olevan olemassa." -- "Täällä on jotenkin
+ykstoikkoista. En ole tehnyt ainoatakaan tuttavuutta [siellä oli, niin
+hän oli ennen kirjoittanut, enimmäkseen vain Tukholman tukkukauppiaita
+ja ylimyksiä, joita kohtaan hänellä ei ollut mitään sympatiiaa].
+Muutoin ei ole mitään syytä oleskella itse kylpylaitoksen seutuvilla --
+ei musiikkia, ei ravintolaa, niin että tuskin olen nähnytkään
+kylpyvieraita. Olen joutunut jonkunlaiseen eristämisparannukseen, joka
+lienee hyvä hermoille. Kylvyt ja sairasvoimistelu hyviä. Täkäläinen
+lääkäri sanoi, niinkuin Torp Gausdalissa, että jollei minulla olekaan
+sydänvikaa, löi sydämeni kuitenkin heikosti ja oli vahvistuksen
+tarpeessa. Dieetti olisi välttämätön. Valitettavasti se on kallista,
+sillä siihen kuuluu viiniä päivällisiksi, vieläpä Rheininviiniä, joka
+ei ole huokeaa. Kuinpa nyt vain voisin koota voimia, niin etten antaisi
+hetken vaikutelmien temmata itseäni mukaansa." --
+
+Emilie kehottaa veljeänsä ehdottomasti noudattamaan lääkärin
+määräyksiä, välittämättä siitä että dieetti on kalliimpaa kuin
+tavallinen ruoka. Yksinäisyys ei liene haitaksi, jollei tule liian
+ikävä olla. "On kai samoin kuin Naantaalissa?"
+
+Kaarlon myöhemmistä (päiväämättömistä!) kirjeistä:
+
+-- "Pelastusarmeija kääntää paraikaa Söderteljen yhteiskuntaa
+ylösalaisin. Olen pari kertaa ollut sen kokouksissa. Vaikutus on
+enemmän edullinen kuin päin vastoin. Humbuugi on tosin ääretön, mutta
+samalla naivi. Apropos, ostin pari numeroa 'Sotahuutoa'. Siinä
+kerrotaan 'marsalkka' ja 'marsalkan rouva' Boothin heinäkuun alussa
+pitävän suurta kongressia Parisissa. Mukana olevien korkeampien
+upseerien joukossa mainitaan ensi sijassa prinsessa Ouohtomsky [o.s.
+Etholén]. Hän on siis julkisesti liittynyt liikkeeseen. Tokko
+järjestelmäänkin?"
+
+"Kävin nykyisin Tukholmassa vaihtaakseni kirjoja ja nuotteja
+lainakirjastossa. Näin silloin Nya Pressenistä, että uusi suomalainen
+sanomalehti [Päivälehti!] on päätetty asia. Ainoastaan yhden asian
+tähden se huolestuttaa minua -- pelkään, että Viktor Löfgren ei kestä
+sitä katkeraa ja pikkumaista polemiikkia, joka siitä seuraa. -- Mutta
+puolueelle itselle tuottaa uusi lehti luullakseni ainoastaan selvyyttä.
+Jonkunlaisen hajaannuksen se tietenkin aiheuttaa, mutta se ei voi olla
+onnettomampi kuin nykyinen painostava tyytymättömyys salakavaline
+hyökkäyksineen selkään. Teatterille on se kai onneksi, sillä kyllä se
+seurannee sen esityksiä toisin kuin tähän saakka on tapana ollut, ja
+silloin pakotetaan Uusi Suometar olemaan mukana." --
+
+"Falkmanin kuolema [9/7] liikutti minua enemmän kuin tavallisesti siksi
+vieraan henkilön poismeno. Hän eli kuitenkin omaa elämäänsä -- eikä
+toisten."
+
+Teatterin toimesta syksyllä oli päätetty, että se alotettaisiin
+Tampereella. Mutta aivan odottamatta Kaarlo sai Tampereelta kirjeen,
+jossa sanottiin ettei teatterirakennuksen laajennusta, johon siellä oli
+ryhdytty, saataisikaan valmiiksi sovittuun aikaan. Se pakotti hänet
+lähtemään Söderteljestä, ja saapui hän 7/8 kotia Helsinkiin. Tästä
+Emilie kirjoittaa 9/8 nti Elfvingille:
+
+"Keskiviikko iltana Kaarlo palasi sangen tyytyväisenä matkaansa. Hänen
+täytyi keskeyttää kylpynsä viikkoa varhemmin kuin aiottu oli Tampereen
+rettelöiden tähden. Jos olisimme ennen tienneet tästä, olisimme
+luultavasti sopineet 3 viikon olosta syyskuulla Porissa ja 4 viikon
+Turussa. -- Tänään aamulla täytyi Kaarlon matkustaa Tampereelle
+katsomaan, oliko eräs sikäläinen raittiussali mahdollinen teatteriksi.
+Jollei, alotamme täällä, koetamme tulla toimeen niin kauan kuin
+mahdollista on. -- Ikävä on aina alottaa vastoinkäymisellä ja
+laskuvirheillä. Kaarlo sanoo varmaan uskovansa, että hän voisi tulla
+täysin terveeksi, jos hän vain saisi olla kokonaisen vuoden ulkona,
+vapaana kaikista huolista ja harmista. Se unelma ei kumminkaan koskaan
+toteutune."
+
+Yksi syy, minkä tähden oli arveluttavaa alottaa Helsingissä, oli
+naisnäyttelijäin rivin äkkinäinen harventuminen. Ensiksikin Ida Aalberg
+keväällä oli kieltäytynyt enään sitoutumasta teatterin palvelukseen,
+jonka lisäksi Inez Borg ja Lilli Kurikka kesän kuluessa menivät
+naimisiin, edellinen hammaslääkäri W. Olanderin ja jälkimäinen johtaja
+R. Kajanuksen kanssa, ja vihdoin oli Saimi Svan joutunut kihloihin
+taiteilija Eero Järnefeltin kanssa.
+
+"Julmaa on", Emilie huudahtaa kirjeessään nti Elfvingille, "kuinka nuo
+naimiset ovat vaarallisia teatterille. Kuinpa me edes saisimme pitää
+Olga Finnen; minä olen aivan levoton. Saimi Svan jää vielä täksi
+vuodeksi, mutta tietysti hän on mukana vain puolella mielenkiinnolla,
+puolella sydämellä ja puolilla ajatuksilla. Kyllä nämä alituiset
+naimiset ovat olleet teatterin suurin vihollinen; niin pian kun tytöt
+ovat saaneet vähän näyttämötottumusta ja rutiinia -- niin yks kaks
+vihille! Suomalainen teatteri on koko olemassaolonsa aikana ollut
+täydellinen naimistoimisto (!)" --
+
+Lopultakaan ei ollut muuta neuvoa kuin näytellä Helsingissä. --
+
+"Seurueen jäsenet", Emilie kirjoittaa 5/9, "ovat poikkeuksetta
+ihastuneita kun saavat alusta alkaen olla täällä. Ne ovatkin usein
+kehottaneet meitä tähän, mutta Kaarlo ja minä olemme levottomia. Saa
+nähdä kuinka meidän onnistuu, varsinkin kun syksy on niin kaunis. Hyvin
+ahkeria on meidän oltava. Nyt harjotetaan saksalaista komediaa,
+Kuuluisia naisia, ja Ibsenin Kansanvihaajaa, sitte tulee Lear ja muita
+uudistuksia ja marraskuun alussa Julius Caesar. -- Missä Ida Aalberg
+on, sitä en tiedä. Hän lähti heinäkuun lopulla miehensä kanssa
+ulkomaille ja aikoi viipyä jouluun asti, vaikka hän [mies] olisi
+palaava jo tähän aikaan. Walterin [Runeberg] aikomus muovailla Kaarlon
+rintakuva meni myttyyn, kun Kaarlo oli leikkauttanut tukkansa aivan
+lyhyeksi ja ajattanut huulipartansa, niin että hän oli tullut aivan
+tuntemattomaksi (!)" -- Kaarlo oli muuten virkeä. Elokuun lopulla hän
+oli käynyt Haminassa ystävänsä Otto Morellin luona ja viihtynyt siellä
+hyvin.
+
+Näytännöt alkoivat 8/9, ja tuli -- Tuukkalan tappelun, Nummisuutarien
+ja Murtovarkauden jälkeen -- 18/9 ensimäinen uusi ohjelma: Anni
+Levanderin suomentama Schöntanin ja Kadelburgin huvinäytelmä _Kuuluisia
+naisia_. Kappale, joka oli otettu uutuutensa eikä arvonsa tähden (kts.
+ylemp. s. 309), meni vain kolme kertaa. Miellyttävin rooli oli Olga
+Finnen esittämä vallaton, naivi Herma. Verrattomasti merkillisempi
+uutuus oli Ibsenin _Kansanvihaaja_ 25/9, ja parempi oli esityskin,
+syystä kun luonteet ovat todellisempia ja herättivät aivan toisenlaista
+harrastusta näyttelijöissä. Leino tohtori Stockmanina sai oivallisesti
+näkyviin tieteelleen elävän miehen lapsellisuuden ja kokemattomuuden
+käytännöllisessä elämässä, mutta hätäillen lausumisessaan hän
+jätti neron mahtipuolen varjoon. Etevin hän oli suuressa
+kansankokouskohtauksessa, joka näyteltiin oikein illusionia
+herättävästi. Ahlberg pormestarina kuvasi selvin piirtein virkamiestä
+tohtorin vastakohtana, osaamatta kuitenkaan kätkeytyä tyyppiin. Siihen
+Lindfors pystyi nyt niinkuin monesti ennenkin: hänen nahkurimestarinsa
+Martti Kiil oli itsenäinen ja erinomainen poroporvarisuuden esikuva.
+Onnistunut oli niinikään Rautio -- Aslaksen, jota paitse kiitosta
+ansaitsivat Weckman -- Billing, Falck -- Horster ja tohtorin poikina
+esiintyvät neidit Finne ja Salenius. Mutta huolimatta tästä ja hyvästä
+yhteisnäyttelemisestä yleisö pysyi kylmänä. Näytelmä meni syksyn
+kuluessa kuusi kertaa, mutta vain kolmantena iltana paremmalle kuin
+puolelle huoneelle. -- Jälleen siis nähtiin, että teatterin yleisö oli
+saanut kyllänsä realismista. Melkoista parempi oli seuraavien ohjelmien
+menestys, vaikka olivat uusinnoita: Kuningas Lear ja Parjauspesä.
+Nämäkin näyteltiin kumpikin kuusi kertaa. Learia näytteli Leino yhtä
+etevästi kuin kolme vuotta ennen ja samaan tapaan; sitä vastoin
+Lindfors osotti suuresti edistyneensä. Ontuvan, kuhmuselkäisen narrin
+esiintymisessä, jonka kasvoista puhui elämän kärsimys ja terävä äly,
+oli jotakin, niin sanoaksemme, historiallisen todellista, joka
+vastustamattomasti viehätti katsojaa, varsinkin kun Lindfors yhtä hyvin
+sanattomana kuin puhuessaan pysyi kiinni syvästi inhimillisessä
+roolissaan.[103] Uusia rooleissaan olivat rva Rautio (Goneril), nti
+Svan (Regan) ja nti Finne (Cordelia). Parjauspesä esitettiin nyt
+niinkuin kymmenen vuotta ennen hyvällä yhteisnäyttelemisellä.
+Varsinaiset pääosat, sir ja lady Teazle, olivat Lindforsilla ja rva
+Rautiolla.
+
+Syyskauden tärkein näytännöllinen tapaus sattui 13/11, kun mainioin
+Shakespearen kolmesta roomalaistragediasta, _Julius Caesar_, ensi
+kerran näyteltiin. Valmistuksista oli kauan huhuiltu, ja odottaen
+jotain tavatonta yleisö jo ensi iltana täytti huoneen permannosta
+kattoon. Eikä odotus pettynytkään. Kuvaelma esitettiin kuvaelman
+perästä niin näyttämölaitoksiin kuin näyttelemiseen nähden aikakauden
+ja tunnelman mukaisesti järjestettynä ja tasaisesti, vaikuttavasti
+toimitettuna, ja jännittynyt mielenkiinto lämpeni lämpenemistään
+vaihtuakseen lopulta syväksi ihastukseksi ja innostukseksi, joka
+purkautui esiinhuutoihin ja sydämellisiin suosionosotuksiin pääosien
+esittäjiä, Salaa, Ahlbergia ja Leinoa, sekä johtaja Bergbomia kohtaan.
+Näyttämöllepanossa oli Meiningiläiset otettu esikuvaksi, mutta
+kuitenkin niin, että kaikki oli itsenäisesti mukailtu silmällä pitäen
+pienen näyttämön mahdollisuuksia. Totta on ettei Helsingissä koskaan
+ennen oltu historiallista näytelmää niin täyteläisesti näyttämölle
+järjestetty, mutta silti oli järjetöntä tuhlausta vältetty ja johtavana
+silmämääränä pidetty sitä, ettei mikään laiminlyönti puvuissa taikka
+laitoksissa häiritsisi historiallista luonnetta. Tämän ohella oli
+suurta painoa pantu yhteisnäyttelemiseen, sillä jos missään kappaleessa
+on se juuri tässä vaikutuksen pääehto. Näin olikin todella saatu
+draaman neljä tärkeintä kuvaelmaa erinomaisen tehokkaaksi:
+kohtaus Bruton puutarhassa, Caesarin murha, suuri kansankohtaus
+puheineen forumilla sekä yökohtaus Bruton teltassa Sardeen luona.
+Murhakohtaukselle pelastettiin täydelleen sen jylhä luonne eikä
+näyttämöllämme ole nähty vaikutukseltaan tenhosampaa kansankohtausta
+kuin forumilla tapahtunut -- siinä oli vilkkautta taikka oikeammin
+mukana elämistä, nousevaa ja laskevaa intoa ja raivoa niinkuin myrskyn
+pauhatessa, se kun ajottain on lauhtuvinaan sitte taas sitä ankarammin
+kiihtyäkseen. Oli kuin Bergbomin luova taiteilijahenki hetkeksi olisi
+tulistuttanut avustajajoukot.[104] Loppunäytösten surunsekainen
+mieliala, joka niin ihmeen ihanasti sointuu viimeisten illusionien
+häviämisen kanssa, tuli erittäin tuntuvaksi telttakohtauksessa.
+
+Vaikka mahtava vaikutus riippui esityksen eheydestä, ovat muutamat
+näyttelijät erikseen mainittavat. Sala Brutuksena osasi antaa
+esiintymiselleen sen ihanteiden maailmassa elävän miehen tyvenen
+vakavuuden, joka on sankarille omituinen. Hän erosi toisista ei
+ainoastaan sanojensa vaan käytöksensäkin kautta. Ahlbergkin sai
+melkoista tunnustusta Antoniostaan, mutta hänen käsityksensä ja
+näyttelemisensä oli kuitenkin ulkonaista. Leino oli verraten tyydyttävä
+Caesarina, hänen parrattomissa kasvoissaan ja koko ryhdissään oli siksi
+kaukaisluontoista, että hahmo häiritsemättä sulautui etäiseen
+historialliseen kokonaiskuvaan. Ansiokkaimpia oli rva Rautio Portiana.
+Lyhyt tehtävä suoritettiin kerrassaan moitteettomasti, joten
+puutarhakohtauksen loppuosa muodostui suloiseksi lepohetkeksi ankarassa
+näytelmässä. Vihdoin näytteli Olga Finne Luciusta niinkuin pitikin
+hiljaisella luonnollisuudella.
+
+Julius Caesar meni 8 kertaa, joista viimeistä edellinen varta vasten
+koulunuorisolle ja viimeinen kansannäytäntönä. -- Lähinnä sen jälkeen
+tuli Björnsonin Konkurssi, uusittuna; mutta se esitettiin vain kolme
+kertaa huonoille huoneille -- "valitettavasti näyttää teatterin yleisö
+miehissä sairastavan influensaa!" huudahti eräs arvostelija.
+
+Emilien kirjeistä Betty Elfvingille näkyy, että syksyllä ajateltiin
+Pietariinmenoa, vaikkei siitä mitään tullut. Kaarlo kävi sitä varten
+Pietarissa, jonka suomalaiset kyllä mielellään olisivat nähneet
+teatterin tulevan, mutta varmaa sopimusta ei tehty, pääasiassa
+sentähden ettei tietty tulisiko Ida Aalberg mukaan vai ei. Siitä
+riippui näet ohjelmisto ja huoneusto, koska vanha kauppiasklubi oli
+liian ahdas Reginaa, Romeota ja Juliaa y.m. varten eikä taas
+kannattanut ottaa isompaa ja kalliimpaa, jollei niitä näyteltäisi. --
+Samassa kirjeessä (7/10), josta tämä on otettu, Emilie kertoo Minna
+Canthin tulevan kuukaudeksi Helsinkiin ja kehottaa nti Elfvingiäkin
+tulemaan tehdäkseen hänen tuttavuuttaan. "Teidän pitäisi sopia
+erinomaisen hyvin yhteen." -- Teatterista mainitaan, että Sala nyt oli
+ohjaaja ja "Kaarlon paras tuki". Hän oli tunnollinen ja täytti erittäin
+hyvin velvollisuutensa. "En voi sanoa", Emilie lisää, "kuinka
+tyytyväinen olen, että hän on ottanut tämän työn."
+
+Nti Elfving tuli kuitenkin Helsinkiin vasta jouluna viipyäkseen
+muutamia viikkoja uudelle vuodellekin, ja oli tällä matkalla erikoinen
+syynsä. Ennen nimimerkillä Aura julkaistuaan historiallisen kertomuksen
+"Härkmannin pojat" hän oli nyt kirjoittanut suuren draaman,
+_Sprengtportenin oppilaat_, joka oli ollut Kaarlolla tarkastettavana,
+ja oli siihen yhteistoimin korjauksia tehtävä. Vähän ennen joulua oli
+Kaarlo pienessä piirissä lukenut näytelmän ääneen ja kirjoitti Emilie
+sen jälkeen (23/12):
+
+"Teoksesi teki kovin hyvän vaikutuksen, kun se luettiin perjantaina.
+Sala lupaa suomentaa sen, mikä on sangen tärkeää, sillä hän osaa hyvin
+pitää silmällä kielen karakterisuutta. Tuukkalan tappelussa hän teki
+siinä kohden oikean suurteon. Onko loppukuvaelma jo suunnilleen valmis?
+Kaarlo pyytää saada luonnoksen siitä niin pian kuin mahdollista." --
+
+Näytelmä korjattiin tekijän ollessa Helsingissä ja suomennettiin yhtä
+menoa, sillä Bergbomin aikomus oli kohta toimittaa se näyttämölle.
+Emilie ilmottaakin 25/2 kappaleen olevan kollatsionoidun ja harjotusten
+alkaneen sekä että toivottiin sen valmistuvan maaliskuun 19 tai 21
+päiväksi. Siksi pitäisi nti Elfvingin tulla Helsinkiin, jossa asiat
+niin järjestettäisiin että hänen täälläolonsa pysyisi salassa -- hän
+kun näet ei tahtonut julkisesti esiintyä tekijänä. Valitettavasti oli
+tämä kaikki turhaa puhetta ja puuhaa, sillä sensuuri astui väliin ja
+teki lopun hankkeista -- tosin niin myöhään, että yritykseen oli
+uhrattu paljon aikaa, työtä ja kustannuksia. Ensin tuli "varma, kalpea
+_ei_", mutta kun Kaarlo tarjoutui tekemään muutoksia, näytti asia taas
+mahdolliselta. Kaarlon mielestä, Emilie kirjoittaa 14/3, voitaisiin
+suostua pyyhkimään vähemmän tärkeitä kohtia, vaikkei semmoista, "joka
+antaa teokselle ydintä ja väriä". Mutta kaikki turhaa.
+
+-- "Sprengtportenista ei ole mitään sanottavaa", lausutaan kirjeessä
+29/4, "sensuuri kieltää, ilmottamatta varsinaista syytä -- ainoastaan
+verukkeita esitetään. Ensin vaadittiin 2 _painettua_ kappaletta; monien
+taistelujen ja neuvottelujen jälkeen tyydyttiin 2 _kirjoitettuun_
+kappaleeseen, ja painoylihallituksen puheenjohtaja pyysi Kaarlon (!)
+merkitsemään reunaan kaikki paikat, jotka mahdollisesti olivat
+sopimattomia, jonka Kaarlo tekikin. Kun sitte molemmat käsikirjoitukset
+olivat maanneet 3 viikkoa painoylihallituksessa, saatiin ne vihdoin
+takaisin -- ilman näyttelemislupaa, koska muka 'kappaleet eivät olleet
+aivan yhtäpitäviä!' Olisimme tietenkin voineet pakottaa heidät antamaan
+lähemmän selityksen, mutta meistä on viisaampaa jättää asia syksyksi,
+semminkin kun yleisesti katsotaan sopimattomaksi _nyt_ esittää mitään
+suomalaisia itsenäisyystuumia koskevata. Myöskin kuvernööri
+ja poliisimestari olivat _pyytäneet_, ettei kappaletta nyt
+näytettäisi." -- --
+
+Kun nti Elfving jo ennen oli ilmottanut mieluummin näkevänsä, että
+kappale jäisi näyttelemättä kuin että se esitettäisiin silvottuna ja
+heikonnettuna, oli asia täten kielteisesti ratkaistu -- ei ainoastaan
+syksyksi, niinkuin Emilie kuvitteli, vaan ainiaaksi.
+
+Kerrottuamme yhdessä jaksossa tämän vastoinkäymisen, palaamme uuden
+vuoden alkuun. -- Ensimäinen uusi kappale oli Salan suomentama George
+Sandin 3-näytöksinen _Claudie_ 10/1, joka meni kolme kertaa. Sirkkaa
+muistuttavassa näytelmässä olivat pääroolit: nti Finnellä (Claudie),
+Leinolla (Remy), rva Rautiolla (Rose Legrand), Weckmanilla (Sylvain) ja
+Rautiolla (Denis). -- Topeliuksen päivänä annettiin Regina von
+Emmeritz, jossa _Ida Aalberg_, palattuaan Firenzeen saakka ulotetulta
+matkaltaan, alotti kolmiviikkoisen vierailunsa. Taiteilijatar esiintyi
+neljä kertaa Reginana, kaksi kertaa Cypriennenä Erotaan pois
+kappaleessa ja neljä kertaa _Thérèse Raquinina_ E. Zolan
+samannimisessä, Hanna Aspin suomentamassa draamassa, joka näyteltiin
+ensi kerran 29/1 ja jonka esittäminen näyttämöllämme on luettava
+näytäntökauden merkkitapauksiin. Huolimatta näytelmän kirjallisesta
+merkityksestä Bergbom tuskin olisi ilman erikoista aihetta ottanut
+tämän ultrarealistisen draaman esitettäväksi. Kuvataanhan siinä kahden
+murhaajan sieluntuskia niin kauhean räikeästi, että Kovan onnen lasten
+kurjuus siihen verraten oli pelkkää idylliä, ja kuitenkin oli jo
+jälkimäinen saanut yleisömme tasapainostaan[105]. Kappaleen ottamisen
+aiheuttikin se, että Ida Aalberg paraikaa tutki Thérèsen roolia
+näytelläkseen sitä (saksaksi) Berlinissä, Freie Bühne-yhdistyksen
+näytännöissä. Olihan se taiteilijattarelle paras harjotus saada
+edeltäkäsin täällä esiintyä samassa roolissa. -- Tudeerin arvostelusta
+Valvojassa teemme joitakuita otteita:
+
+Thérèse Raquin näyteltiin mallikelpoisesti. Näyttelijämme ovatkin
+skandinavilaisten ja kotimaisten näytelmien kautta hyvin koulutetut
+pitämään todellisuutta silmämääränään ja kuvaamaan sitä. Muuten Thérèse
+Raquin on kyllä omiaan näyttelijöitä harrastuttamaan, sillä teksti on
+sitä laatua, että se enimmäkseen tarjoaa heille vain ulkopiirteet,
+jotka heidän on itsenäisesti täyttäminen ja elähyttäminen. Kaikki
+näyttelijät olivatkin käsittäneet tehtävänsä erittäin hyvin, ja he
+saivat myöskin aikaan mitä eheimmän, elävimmän kokonaiskuvan.
+
+Tullakseen täysin todenmukaiseksi Thérèse Raquinin rooli vaatii
+näyttelijältä tavattoman paljo alttiiksiantavaisuutta, ja pysyäkseen
+eheänä, kokonaisena se vaatii suurta intelligenssiä ja hienoa taitoa.
+Rva Aalberg täytti nämä vaatimukset mitä suurimmassa määrässä.
+Ainoastaan kolmannen näytöksen alussa -- -- hänessä ehkä on velttoa,
+hienoa _grande damea_ enemmän kuin rooli oikeastaan sallii. Muuten oli
+hänen näyttelemisensä alusta loppuun todella loistavaa. Ensi
+näytöksessä tapahtuva jyrkkä käänne jöröstä välinpitämättömyydestä
+tuliseen lemmen hehkuun, kolmatta näytöstä täyttävä ääretön tuska,
+neljännessä näytöksessä ilmaantuva ulkonainen ja sisäinen
+rappeutumistila ynnä yhä kasvava kauhu, kaikki ne esitettiin
+semmoisella todenperäisyyden voimalla, ettei katsoja niitä ikinä
+unohda. -- Ahlbergin Laurent oli hänen parhaita roolejaan. Hänen
+onnistui siinä tavallista paremmin vapautua omasta itsestään ja
+mukautua tehtäväänsä, niin että hänen Laurentinsa todella herätti niitä
+kauhun, inhon ja säälin tunteita, joita tekijä on tarkottanut. --
+Lindfors teki Grivet höperöstä erittäin onnistuneen tyypin;
+ensimäisissä näytännöissä hän höperöimisellään ehkä liiaksikin veti
+yleisön huomiota pois päätoiminnasta. -- Rva Raquinin roolin suoritti
+nti Stenberg odottamattoman hyvin. Hänen näyttelemisensä oli luontevaa,
+teeskentelemätöntä; yhtä liikuttava kun hän oli hellänä ja surevana
+äitinä, yhtä kamala hän oli viimeisessä näytöksessä elävänä
+kuvapatsaana, joka ainoastaan silmien katseilla voipi lausua ilmi sitä
+ääretöntä vihaa ja sitä hurjaa kostonriemua, joista hänen sydämensä
+oli pakahtua; oli ikäänkuin kaikki elämä mikä halvaantuneen
+liikkumattomassa ruumiissa oli jäljellä, olisi kokoontunut noihin
+palaviin silmiin. Katselija täydelleen tajusi, etteivät Thérèse ja
+Laurent voineet niiden katsetta kestää. -- Rooli mahtoi olla hyvin
+rasittava. -- Näyttämön asu ja yleensä koko 'mise en scène' kuvasivat
+erittäin todenmukaisesti niitä oloja, joihin näytelmän toiminta
+perustuu.
+
+Paitse jo mainituissa rooleissa Ida Aalberg esiintyi Runebergin
+päivänä, lausuen Maamme-laulun ja näytellen Lean. Se innostus, jonka
+hän tällä vierailulla herätti, tuli varsinkin näkyviin kun Erotaan pois
+4/2 annettiin hänen hyväkseen ja kun hän 7/2 Thérèse Raquinina esiintyi
+viimeisen kerran.
+
+Helmikuullakin oli kaksi premiääriä, joista edellinen, Salan suomentama
+A. Wilbrandtin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Maalarit_ (14/2), annettiin
+vain kaksi kertaa herättämättä mitään suosiota, mutta jälkimäinen,
+G. von Numersin niinikään 3-näytöksinen huvinäytelmä _Kuopion takana_,
+muodostui sitä suuremmaksi, jopa harvinaisen suureksi menestykseksi.
+
+Kuopion takana on samoin kuin muutkin Numersin suomenkielisinä
+julkisuuteen tulleet näytelmät lopullisen muotonsa saanut hänen ja
+Bergbomin yhteistyön kautta. Ensi kerran se mainitaan Numersin
+kirjeessä 5/12 1888:
+
+"Minä kyhäilen nyt pientä uudenaikaista kappaletta nykyään
+riidanalaisesta kysymyksestä: kuka oikeastaan on oleva herra talossa,
+vaimoko vai mies, ja tulen minä siihen epätoivoiseen päätökseen, että
+kyllä se on mies. Siis hansikka Pohjoismaiden naisille. Vaimoni
+mielestä on kappale -- surullinen, ja hän suuttuu kun hän näkee sen. Se
+on muutoin komedia." -- Toisen kerran tekijä puhuu siitä 9/2 1889:
+"Olen juuri päättänyt vetisen jäljennöksen 'Noorasta' -- kolmessa
+näytöksessä -- mutta minun herrasväkeni ovatkin ainoastaan kihlatuita!
+Otan kai sen mukaani [tullessani Helsinkiin]."
+
+Nämät otteet ovat tuskin ristiriidassa sen kanssa mitä kirjan tekijä
+muistaa Bergbomin sanoneen, nimittäin että kappale alkuaan oli ajateltu
+vakavaksi nykyaikaisdraamaksi; todellisuudessa siitä sukeutui mitä
+hyvätuulisin huvinäytelmä, jonka pääajatus on kokonaan vastakkainen
+yllämainitulle. Miten siinä annetaankin letkauksia oikealle ja
+vasemmalle, on toki päätös se, että ohjakset ovat naisen kädessä
+taikka, niinkuin Numers itse lausuu edellisiä vuotta myöhemmässä
+kirjeessä: "nainen hallitsee kyllä ilman kuninkaallista kruunua ja
+ilman 'oikeuksia'".
+
+Kun Bergbom toukokuun alussa 1889 matkusti Vaasaan siellä
+järjestääkseen teatterin vierailua, pysähtyi hän vuorokaudeksi
+Suinulaan Numersin luokse, ja silloin luultavasti Kuopion takana
+yhdessä uudestaan suunniteltiin. Mutta varmaankaan se ei ollut ainoa
+neuvottelu asiasta. Kirjeissä kappale mainitaan jälleen vasta 9/1 1890,
+jolloin Numers lausuu:
+
+"Lähetän tänään rautatiepakettina kolmannen näytöksen. Lisää ja ota
+pois niinkuin tahdot, kun vain saat siihen pontta ('ruter'). -- Kun
+minulle on selvinnyt, että se todella näytellään, on mielenkiintoni
+jälleen herännyt. Anna nyt nti Nissisen[106] alottaa kolmannen
+näytöksen suomentaminen ja palauta rauhallisesti tänne 1:nen ja 2:nen
+näytös,[107] niin että saan kirjoittaa ne uudestaan, 'kunniasanallani'
+saat ne takaisin korkeintaan 3:ssa päivässä." -- (Kirjoittaja
+julkilausuu tyytyväisyytensä siitä, että Olga Finne tulee Lilliksi ja
+Saimi Svan nimismiehen rouvaksi.) -- "Niin lähetä nyt tänne alkupuoli
+ja ajattele sitten päivän iskusanoja (slagord), joita ei kasva täällä
+metsässä".[108] -- Edelleen saamme samasta kirjeestä tietää, että
+mainiot säkeet:
+
+    'Sä oikeutes tietää tahdot, nainen?
+    Rakasta, kärsi, ahkeroitse vainen!'
+
+olivat pitkästä (ruotsinkielisestä) runosta, jonka tekijää Numers ei
+tuntenut, mutta joka oli lausuttu ja suurella suosiolla vastaanotettu
+eräissä häissä Ilmajoella. [Vielä myöhemmässä kirjeessä] Numers
+hyväksyy, että Naema ensi näytöksessä esitellään apulaisen jalkojen
+juuressa, että jälkimäisen nimeksi pannaan Jussilainen y.m.
+
+Tämä kaikki todistaa teoksen olevan, niinkuin jo sanottiin, yhteistyön
+tulos, ja kun Numers 20/3 tunnustaa saaneensa 600 markkaa
+tekijäpalkkiona[109] hän samassa sanoo olevansa hämillään vastaanottaa
+niin paljon kappaleesta, "jossa Sinulla ja teatteriseurueella on
+kummallakin yhtä suuri osa kuin minulla". Tämä on vaatimattomasti ja
+kauniisti lausuttu Numersin puolelta, jolta alote ja alku kuitenkin oli
+lähtenyt ja jonka nuoruuden muistoja epäilemättä piilee pappilan elämän
+kuvauksessa.
+
+Myöhemmin syntyi, niinkuin vastedes on kerrottava, erimielisyys
+Bergbomin ja Numersin välillä siitä, mikä osa kummallakin oli heidän
+kappaleissaan. Silloin Bergbom eräässä kirjeessä[110] (josta alustelma
+on käytettävänämme) seikkaperäisesti tekee selkoa vaikutuksestaan
+Kuopion takana näytelmän syntyyn:
+
+"Olen ajatellut mikä osuus kappaleeseen minulla on, ja olen tullut
+seuraavaan päätökseen":
+
+"1) Olen, niinkuin itse olet myöntänyt, kriitillisesti tarkastanut
+(siktat) sen. Sen johdosta kappale on tullut oleellisesti
+toisenlaiseksi molempien pääroolien muuttamisen kautta. Läpikäyvien
+korjausten, lievennysten, pikku muutosten, pyyhkimisten kautta
+Apulainen on raa'asta, idioottimaisesta karrikatyyristä muutettu
+jotakuinkin inhimilliseksi olennoksi, ja Lilli suurisuisesta,
+äkäisestä, liehakoitsevasta 'buffetshikasta' tullut -- siksi mikä hän
+on. Rovastia, ruustinnaa, Naemia tämä kriitillinen työ ei ole koskenut."
+
+"2) Sen ohella olen suoranaisesti antanut joukon motiiveja kappaleeseen.
+Minä ehdotin esim. kolmet rouvat. Jopa luonnostelin heidät. Mitä
+ruustinnaan [! lue: pastorin rouvaan] ja nimismiehenrouvaan tulee,
+noudatit luonnostani, kauppamiehen rouva on kokonaan sinun omasi.
+Edelleen on Jussilaisen esitelmä-aate minun. Minä ehdotin,
+yksityiskohdittain koko esitelmäkohtauksen ja kohtauksen Lillin ja
+apulaisen välillä kolmannessa näytöksessä. Ylipäätään minä annoin
+kolmanteen näytökseen, jota ei ollut olemassakaan, ensiksi kohtaus
+kohtaukselta ehdotuksen, jota harvoilla muutoksilla (keskellä)
+noudatitkin."
+
+"3) Mutta sitä paitse olen suoraan kirjoittanut useita kohtia. Ne
+kuuluvat kuitenkin minulle eri määrässä. Muutamissa paikoin toimitin
+uudestaan mitä sinä olit ennen kirjoittanut, toisissa lisäsin kaikki
+omasta päästäni. Olen punaisella lyijykynällä merkinnyt kappaleeseen
+mitä on suorastaan minun kirjoittamaani. Tiedän mitkä paikat ne on,
+sillä ne ovat erikseen liisteroidut kuiskaajakappaleeseen taikka
+kokonaan liitetyt siihen."
+
+Kuopion takana meni ensi kerran 28/2 ja oli se teatterin onnistuneimpia
+premiäärejä, sillä se laski perustuksen kestävälle suosiolle kappaletta
+kohtaan. Numers huudettiin tietysti useat kerrat esiin. Huone ei ollut
+aivan täysi (791 mk), sillä yleisömme on aina hiukan epäilevällä
+kannalla uusia ohjelmia kohtaan, mutta jo seuraavana iltana oli huone
+täynnä (1,157 mk) ja näyteltynä kaikkiaan 9 kertaa (useamminkin se
+olisi mennyt, jollei näytännöt olisi päättyneet huhtikuun alussa)
+tuotti se 8,364 mk eli keskimäärin 930 illalta.
+
+Näytteleminenkin oli mitä parhainta. "Rovastista (Pesonen) ja
+ruustinnasta (nti Stenberg) alkaen palvelustyttöön asti kaikki roolit
+näyteltiin hyvin." Erityisesti kiitettiin Olga Finneä Lillinä. Hän on
+erinomaisesti käsittänyt kuvattavan luonteen; tuo "moderni" neitonen,
+joka Helsingistä tullen, 'uusilla aatteillaan', somilla vaatteillaan,
+varmalla, vapaalla -- jopa vallattomallakin -- käytöksellään panee
+pappilan asukkaat ja naapurit ymmälle, oli kauttaaltaan uuden ajan
+älykäs ja reipas lapsi. -- Entäs nuo naapurit sitten! Kuinka
+todenmukaisia, kuinka ihka eläviä, kuinka mainion koomillisia he
+olivat! Niin tarkkaan havaittuja ja niin luontevasti näyteltyjä
+tyyppejä oman maan elämästä, kuin nimismiehen rouva (Saimi Svan) ja
+pastorin rouva (Naemi Stenbäck) on harvoin saatu nähdä näyttämöllä.
+Suurimman kiitoksen ansaitsi kuitenkin Sala apulaisena. Rooli on sitä
+laatua, että se miltei houkuttelee näyttelijää laatimaan narrillista
+irvikuvaa. Mutta Sala ei siihen hairahtunut. Hän näytteli apulaispappia
+erittäin hienosti, ilman vähintäkään liiottelua. Siten hän saikin
+aikaan mitä täydellisimmän illusioonin; katselija ei hetkeäkään
+epäillyt kuvauksen todenperäisyyttä. Ja sen kautta roolin koomillinen
+vaikutus vaan lisääntyi. Salan apulaispappi oli kaikin puolin etevä
+taideteos.[111]
+
+Tähän on vain lisättävä että samoin kuin koko näytelmä sen esityskin
+suomalaisella näyttämöllä oli erinäisen rakastettavan huumorin
+leimaama, niin ettei ivaan eikä nauruun ollut mitään katkeraa
+sekottunut. Se se juuri oli, joka teki että näytelmä, samalla kertaa
+koskien sydäntä kuin nauruhermoja, jätti katsojaan niin herttaisen
+vaikutelman. Kun kappale sittemmin esitettiin muualla ruotsiksi
+käännettynä ja m.m. Jussilainen mongersi huonoa ruotsia, katosi siitä
+melkoisessa määrässä runollisuus, ja koko vaikutus tuli karkeammaksi,
+alhaisemmaksi. -- Syystä kun Sprengtportenin oppilaat kiellettiin, ei
+maaliskuulla ilmaantunut muuta uutta kuin Anni Levanderin suomentama
+Molièren _Sievistelevät hupsut_ 12/3. Näytäntö annettiin Lindforsin
+hyväksi, ja teki hänen Mascarillensa mainion ilveilyn ohjelman
+loistokohdaksi. -- Kolme päivää tämän näytännön jälkeen lauantaina 15/3
+oli suuret arpajaiset ynnä naamiohuvit eläkekassan hyväksi. Ohjelmasta
+ansaitsee mainita "Pohjolan häät", kuvaelmasarja, jonka taiteilijat A.
+Gallén ja E. Järnefelt olivat järjestäneet. Emilie Bergbom, jolle tämä
+yritys oli tuottanut paljon vaivaa, kirjoittaa Turun ystävälleen
+olevansa tyytyväinen tuloon, joka nousi 9,600 markkaan (netto pari
+tuhatta vähemmän). -- Viimeinen näytäntö Helsingissä: Kuinka äkäpussi
+kesytetään, uudistettuna, oli 9/4.
+
+Kun Helsingissä ohjelmiston puute uhkasi, oli teatteri päättänyt
+kevätpuolella lähteä _Kuopioon_, johon sitä viime vuosina niin monesti
+oli pyydetty. Tämä oli ilosanoma Minna Canthille. Ilmottaen
+tyytyväisyytensä ja tarjoten "tohtorille" entisen asunnon talossaan,
+hän 24/2 kirjoittaa Emilielle:
+
+-- "On minulla tekeillä taas omakin näytelmä [Papin perhe], mutta se ei
+tietysti valmistu ennen kun syyspuoleen. Jos sanon, että aihe on
+keskisäädystä, niin tohtori varmaankin säikähtää ja sanoo: 'herskapi
+Wörsky!' Ei -- ei Wörskyn herskapi siinä paradeeraa. Mutta muuta tuskaa
+se kyllä antaa, kun sen pitäisi olla todellinen, s.o. nykyisestä
+tosielämästä, ja samalla draamallinen! Kuvata näitä säännöllisiä
+ihmisiä pienine tunteineen, säännöllisissä oloissaan, säännöllisessä
+kamarielämässään ja saada siitä jotain draamallista! Yhtä jos panisivat
+hevoset juoksemaan ja hyppimään ahtaissa pilttuissaan, joissa ovat
+syntyneet, kasvaneet ja ikänsä eläneet, tottumuksen kautta vallan
+tyytyväisinä." --
+
+Maaliskuun lopulla Minna ilmotti, että tilauksia oli karttunut niin
+paljo, että ne, "rabatit poisluettuna", nousee 212 markkaan iltaa
+kohti. Samalla hän sanoo olevansa onnellinen jo edeltäpäin, että
+tohtori on luvannut tulla tarjottuun kortteeriin. "Ei teatterin
+tännetulo muuten olisi miltään maistunutkaan. -- Eikähän kumma, sillä
+elämäni rikkaimmat hetket ovat olleet ne, jotka tohtorin seurassa olen
+saanut viettää." --
+
+Kuopiossa annettiin 18 näytäntöä 13/4-15/5; enempää ei ajateltukaan,
+sillä tänä keväänä oli promotsioni, ja siksi oli teatteri palaava
+Helsinkiin. Ohjelmisto oli Helsingistä tunnettua, paitse kahta uutta
+kappaletta: E. Törmäsen suomentama Th. Overskoun laulunäytelmä
+_Paholaisen voittaja_ 30/4 ja Tuokon runomittaisesti kääntämä
+Calderonin _Elämä on unelma_ 13/5. -- Kaarlon kirjeistä teemme
+seuraavat otteet:
+
+(11/4). -- "Minna-rouva on rakastettava niinkuin aina. Hänen uusi
+draamansa on luonnoksena valmis kolmessa näytöksessä, mutta kun hänellä
+ei ole vielä aavistustakaan kuinka molemmat viimeiset näytökset ovat
+kehitettävät, niin siitä tuskin tulee mitään ennen joulua. Silloin
+tulee [nti] Finnekin kotia, joka tarvitaan yhteen päärooliin."
+[Näyttelijätär oli Kuopiosta lähtevä opintomatkalle ulkomaalle.]
+
+(14/4). "Ensi näytäntö [Sirkka] antoi 450 mk. Siis sangen hyvin. Täysi
+huone tuottaa 550. Ennen se antoi 600, mutta nyt on 14 hyvää paikkaa
+'poissahattu', jotta herroilla olisi mukavampi pääsy buffettiin (!) --
+On ollut niin paljo työtä, etten kahteen päivään ole ennättänyt käydä
+Ossianin luona. -- Minun täytyy harjottaa Paholaisen voittajan köörejä.
+Sitä paitse istua ja jankuttaa laulajia, jotka luonnollisesti eivät
+osaa mitään: 'odottaneet, että tohtori olisi mukana harjotuksissa'." --
+
+(16/4). "Kansanvihaaja tuotti yhtä paljon [enemmänkin] kuin ensi
+näytäntö. En tiedä miellyttikö se. Tusina henkilöitä melusi tosin
+kovasti joka näytöksen jälkeen, mutta luullakseni oli se kaviaaria
+muille." -- Vanha tuttu, Kivinen-Franck, oli tarjoutunut jälleen
+teatteriin.[112]
+
+(28/4). "Kuopion takana antoi tietysti täyden huoneen, ja
+suosionosotukset olivat hyvin vilkkaita -- usein aploodeja
+näyttelemisen keskellä. Kaikki hyvällä tuulella." [Toisellakin kerralla
+melkein täysi huone, mutta kun Emilie oli arvellut, että kappale oli
+annettava kolme ja Almberg neljäkin kertaa, Kaarlo kirjoittaa:]
+"Huomaan kuinka vähän tunnette pikkukaupunkien teatterioloja. Jo eilen
+oli ensi näytännön innostus kokonaan kadonnut. Aploodeja tuli joka
+näytöksen jälkeen, mutta ei kertaakaan näytöksen keskellä." --
+
+(1/5). "Paholaisen voittaja tuotti 432 mk. Esittäjistä oli vain Weckman
+oivallinen ja nti Stenbergkin, jolla oli oikein liikuttavia kohtia
+Veronican osassa."
+
+Kirjeet ovat muuten niin täynnä kaikenlaisia päivän teatteriasioita,
+että Kaarlolla nähtävästi ei ollut aikaa ajatellakaan muuta. Toukokuun
+keskivaiheilla hän palasi seurueineen Helsinkiin, vähän yli 700 markkaa
+voittoa kassassa.
+
+_Helsingissä_ annettiin promotsioniaikana kuusi näytäntöä 18/5-30/5,
+joista kolmessa esitettiin pääkaupungissa uusi Paholaisen voittaja.
+Tulot olivat kuitenkin huonommat kuin Kuopiossa. Kun mainittu
+laulunäytelmä näytäntökauden viime iltana näyteltiin, Otto Vallenius
+esiintyi viimeisen kerran suomalaisella näyttämöllä. Oltuaan kuusi
+vuotta seurueen jäsenenä ja laulutaidollaan voitettuaan monta ystävää
+hän nyt erosi lähteäkseen Parisiin aikeessa antautua oopperalaulajaksi.
+
+Teatterin johtokunta, jonka jäsenet olivat K. Bergbom, A. Almberg,
+Jaakko Forsman, V. Löfgren ja K. F. Wahlström sekä varajäsenet Emilie
+Bergbom ja B. F. Godenhjelm, oli lähes puolitoista vuosikymmentä
+pysynyt muuttamatta. Tämän johdosta heräsi sen omassa piirissä ajatus,
+että uudistus oli toimeenpantava, joskin vähitellen. Neuvotellen tästä
+johtokunnan jäsenet sopivat keskenään että professori Forsman saisi
+ensiksi erota ja sen mukaan ilmotettiin kannattajain kokouksessa 5/5,
+että hän toivoi päästä vapaaksi monivuotisesta toimestaan. Silloin
+hänen sijaansa valittiin tohtori _Eliel Aspelin_.
+
+Vaikka Emilie Bergbom nimellisesti oli ainoastaan varajäsen
+johtokunnassa, oli hän, niinkuin edellisestä kyllä on nähty,
+todellisuudessa teatterin hyväksi toiminut enemmän kuin yksikään muu
+johtokunnan jäsen -- paitse tietenkin hänen veljensä. Itse asiassa hän
+oli tavallansa Kaarlon rinnalla ollut toinen "toimitusjohtaja" taikka
+oikeammin, kiitos olkoon hänen apunsa, Kaarlo oli toiminut
+kahdenkertaisella voimalla. Niissä, jotka tämän tiesivät ja osasivat
+arvostella kuinka erinomaisen tärkeä hänen osansa oli ollut ja
+edelleen oli kansallisen taidelaitoksen synnyssä, kehityksessä ja
+ylläpitämisessä, oli kauan asunut ajatus että kansalaisten velvollisuus
+oli kerrankin julkisesti esiintuoda se kiitollisuus ja tunnustus, jonka
+Emilie Bergbom väsymättömällä, suurisuuntaisella toimellaan oli
+ansainnut. Tänä keväänä tuo ajatus muuttui teoksi. Päätettiin näet
+tehdä Emilienpäivä, toukokuun 19, kansalliseksi juhlapäiväksi, jolloin
+Emilie Bergbomille julkilausuttaisiin ne tunteet, jotka hänen
+elämäntyönsä oli laajoissa piireissä herättänyt.
+
+Varhain aamulla kävi päivän sankaritarta tervehtimässä sekaääninen
+kuoro, parhaasta päästä niitä henkilöitä, jotka oopperan loistoaikana
+olivat olleet sen kuoron pylväitä. Sitten saapui nti Bergbomin luokse
+teatterin ystävien lähetystö, joka kutsui hänet päivällisille
+Kaivohuoneelle. Tänne, jossa niin monta kevätjuhlaa on vietetty,
+kokoontui klo 4 "täysi huone", jossa alusta alkaen lämmin tunnelma
+vallitsi. Puhujana esiintyi kutsujain puolesta tämän kirjan tekijä, ja
+otamme tähän loppupuolen puhetta.
+
+Huomautettuaan ensin kuinka Suomen kansa oli päässyt sille asteelle,
+että se itsetietoisesti harrasti kaikinpuolista edistystään, ja
+mainittuaan Suomalaisen teatterin olevan yhden "niitä tämän aikakauden
+tuloksia, joista kansan tulee kiittää semmoista miestä, jonka nero on
+sallinut hänen luoda jotain uutta, Suomessa ennen olematonta", puhuja
+viittasi taidelaitoksen merkitykseen sivistyselämässämme sekä myöskin
+siihen miten teatterin johtajaa ja jäseniä monesti oli heidän hartaasta
+työstään kiitetty. Sen jälkeen hän jatkoi: "Tällä kertaa on erityisesti
+kiitos lausuttava eräälle henkilölle, jonka työ saman asian hyväksi on
+ollut yhtä väsymätöntä, yhtä uhraavaista kuin kenenkään muun, vaikka
+kyllä vähemmän tunnettua ja tuskin koskaan julkisesti tunnustettua.
+Kaikki tietävät minun näillä sanoilla tarkottavan sitä jaloa naista,
+joka tänään on kunniavieraanamme. Hän on toiminut tuon kansallisen
+yrityksen palveluksessa, niinkuin nainen ammoisista ajoista on tottunut
+toimimaan, nimittäin näkymättä -- tällä kertaa sanan oikeassa
+merkityksessä -- kulissien takana. Ainoastaan lähimmät tietävät mitä
+taitoa, neuvokkaisuutta ja kestäväisyyttä on kysytty niissä tuhansissa
+puuhissa, joissa hän on ollut veljensä apuna. Ainoastaan lähimmät
+tietävät ja aavistavat, miten hän, naisen ihmeteltävällä kyvyllä
+mukautuen hetken vaatimuksiin, on osannut tukea tuota horjuvata alusta,
+joksi teatterin pikku yhteiskuntaa voi sanoa, kun perämies
+ruumiillisesta ja henkisestä väsymyksestä on ollut uupua ja vihaiset
+vihurit ovat sitä ahdistaneet sekä salaiset ja vedenpäällisetkin karit
+ja kalliot ovat uhanneet edessä ja takana. Ei se vähennä johtajan
+ansiota, jos syystä voidaankin epäillä hänen tähän saakka kestäneen
+ilman sisarensa apua. Mutta jos etäämmällä seisovat eivät tiedäkään
+arvostella, mitä sama henkilö on niissä kohden tehnyt, joihinka nyt
+olen viitannut, niin ymmärtää kuitenkin jokainen ajatteleva, minkä
+erinomaisen siveellisen voiman on teatterillemme tuottanut ainoastaan
+se tosiasia, että johtajan rinnalla on alati toiminut ja laitoksen,
+niin sanoakseni, jokapäiväiseen elämään lakkaamatta vaikuttanut niin
+hienosti sivistynyt, niin ylevämielinen nainen kuin neiti Bergbom.
+Tietääkseni ei yhdenkään muun kansan teatterin historialla ole mitään
+kerrottavana, jota voisi tähän verrata!"
+
+"Neiti Bergbom! Te näette tässä ympärillänne Suomalaisen teatterin
+ystäviä, jotka sydämestään kiittävät Teitä siitä mitä olette sen
+hyväksi tehnyt. Tällä ei kumminkaan tarkoteta, että Teidän ansionne
+kansalaisena siihen rajottuisi. Samalla aikaa ja jo aikoja ennen olette
+Te lukuisissa tehtävissä jalolla ja nerokkaalla tavalla edustaneet
+Suomen naista ja kansaakin. Tästä kaikesta me Teitä kiitämme, Teitä,
+jossa virkeämpänä ja kirkkaampana kuin yhdessäkään toisessa
+suomalaisessa naisessa on elänyt ja elää _sen_ ajan henki, jolloin
+Suomen suuret nerot panivat alkuun ne pyrinnöt, joita nyt jatketaan.
+_Sen_ aamun ajan oikeana tyttärenä me Teitä tervehdimme ja
+kunnioitamme. Jumala suokoon Teille onnellista elämää ja pitkää
+vaikutusaikaa. Eläköön neiti Emilie Bergbom!"
+
+Sana juhlasta oli mennyt Z. Topeliuksellekin. Hän oli kuitenkin estetty
+tulemasta, mutta lähetti sen sijaan kirjeen, josta näemme mitä jalo
+runoilija ajatteli Emilie Bergbomista ja hänen työstään. Me otamme sen
+tähän kirjamme kaunistukseksi:
+
+(Koivuniemi 18/5 1890). "Minua ilahduttaa, että yksi, joka niin vähän
+on hakenut ja niin harvoin on saanut toisten tunnustusta pitkästä
+vaivastaan viljellä erämaata, vihdoin tulee muistetuksi ainakin
+muutamien tahoilta, jotka ymmärtävät hänen elämäntyönsä. Minä luen
+itseni näihin, ja olisin äärettömän halukas olemaan mukana, mutta
+paitse kevättöitä ja promotsionia tulee tänään Maria Wiik maalatakseen
+muotokuvani Tyttökoulua varten. Jään siis tänne ja annan sinivalkoisen
+lipun liehua sinulle huomenna."
+
+"Kun en voi olla mukananne huomenna, tahdon ainakin tällä tavoin
+ystäviesi kanssa Kaivohuoneella yhtyä sydämelliseen onnentoivotukseen.
+Emilienpäivä on minulle vanhastaan rakas: toivon että se nyt tulee niin
+kauniiksi toukokuunpäiväksi kuin sen lähimmät edelläkävijät. Toivon,
+että se tulee sinulle tavallista merkillisemmäksi sen tietoisuuden
+kautta, ettet tee työtä kenenkään ymmärtämättä, kenenkään kiittämättä,
+yksin Kaarlon kanssa, ettei sinun kohtalosi ole näyttelijän, joka näkee
+koko jälkimaailman ohi rientävässä hetkessä. Teitä molempia tullaan
+muistamaan niin kauan kun sydänkään vielä sykkii suomalaisen taiteen ja
+tositaiteen edestä."
+
+"Minä panen suuren, -- jopa suurimman painon siihen, että teidän on
+onnistunut yhdistää nämä kaksi asiaa. Kenties omatuntosi lausuu
+vastaan: lisää sitten: mahdollisuuden mukaan! Mutta ajatelkaa teidän
+sijassanne herra ja rouva Aspegren suomalaisen näyttämön perustajina!
+En sano heistä mitään pahempaa, kuin että ovat tehneet mitä heille on
+ollut mahdollista; mutta te olette verrattomalla rohkeudella ja
+kestäväisyydellä tehneet mahdottoman mahdolliseksi."
+
+"Ikävä että teatteri seisoo markkinatorilla. Ikävä että teillä
+molemmilla ei ole 100,000 markan valtioapu ja valta valita
+valiojoukosta, kun toinen rettelöi ja toinen menee naimisiin. Tekisi
+mieli lisätä: miksi tuhlata huvimajaan tarmoa, joka on osottautunut
+voivan rakentaa palatseja?"
+
+"Tämä on Herramme arvotuksia. Olen kysynyt häneltä teatterista, sillä
+siinä on monta _mutta_. Vastaus ei ole vielä käynyt selväksi, sillä se
+koskee kaikkea taidetta."
+
+"Terveisiä Kaarlolle! Sinä uskollinen työntekijätär, joka tässä
+realistisessa, itsekkäässä ajassa uhraat itsesi yhdelle aatteelle, --
+minä puristan kättäsi! Z. T."
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vuoden tilinpäätös oli hyvänlainen. Alussa tekivät velat 17,067:23,
+mutta lopussa 9,281:29 mk. Tämä johtui vähemmän itse toiminnan
+tuloksista kuin runsaista avustuksista. Paitse valtioapua saatiin näet
+kannattajain varoja 10,630 mk, eräästä teatteria harrastavien naisten
+toimeenpanemasta keräyksestä 5,652 mk[113] ja Helsingin kaupungin
+valtuustolta 4,000 mk. Tämä viimeinen apuraha maksettiin
+anniskeluyhtiön voittovaroista sillä ehdolla että teatteri toimittaisi
+erityisiä helppohintaisia kansannäytäntöjä. Annettuna tänä vuonna ensi
+kerran se seuraavina vuosina uudistettiin joka kerta erityisen
+hakemuksen johdosta; Ruotsalaisella teatterilla oli samallainen apuraha
+valtuustolta. --
+
+Näytäntöjä annettiin 107 ja niissä 11 kertaa _Kuopion takana_;
+9 Parjauspesä; 8 Julius Caesar, Setä Bräsig; 7 _Pahassa pulassa_,
+Kuningas Lear, Kansan vihaaja; 5 _Postikonttorissa_, Sievistelevät
+hupsut, Paholaisen voittaja, Sorrentossa; 4 _Tuukkalan tappelu, Regina
+von Emmeritz_, Claudie, Thérèse Raquin, Sirkka, Hardangerin harjulla; 3
+_Kihlaus_, Kuuluisia naisia, Kuinka äkäpussi kesytetään, Konkurssi; 2
+_Nummisuutarit, Murtovarkaus, Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_, Hellät
+sukulaiset, Maalarit, Erotaan pois, Reviisori, Farinelli; 1 _Lea_,
+Telefoonissa, Kahden kesken, Elämä on unelma.
+
+Näistä 34 näytelmästä oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 10.
+
+
+
+
+XIX.
+
+Yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.
+
+
+Toukokuun viime päivinä Kaarlo matkusti Ruotsiin ja sieltä hän kesäkuun
+alussa kirjoitti Emilielle:
+
+"Rakas sisar! Olen nyt ollut yhden viikon Tukholmassa taikka oikeammin
+sen ympäristössä, sillä enemmän aikaa olen viettänyt höyrylaivalla ja
+maantiellä kuin kaupungissa. Olen lepuuttanut hermojani, jotka olivat
+äärimmäisyyteen saakka kiihtyneet Kuopiossaolon ja yleensä talven
+ponnistusten jälkeen. Tuskallinen levottomuus alkaa vähitellen
+helpottaa, eikä olemassaolon tuska minusta enää tunnu niin raskaalta."
+
+-- "Turussa tapasin Betty Elfvingin vuoteenomana, mutta miten hän
+olikin riutunut ei entinen uskallus ollut häntä jättänyt. -- --
+Matkalla luettavaksi otin Ahrenbergin 'Hihhuliitteja'. Se on
+pintapuolinen ja lakea, mutta aine on niin erinomaisen kiitollinen ja
+antava, että sokea kana ei ole löytänyt yhden vaan monta jyvää.
+Kieltämättä lukee kirjan jännitettynä. Eliel Aspelin on oikeassa, siitä
+voi saada hyvän kansandraaman. Olen jo alkanut draamallista
+sommittelua. Toiminnan voi kehittää seitsemään kuvaelmaan: 1. Aatto
+Topiaksen luona. Brandt tulee ja tiedustelee kuka on solvannut häntä,
+ja kun hän saa tietää että se on Topias, kieltää hän tältä pääsyn
+Herran ehtoolliselle. Silloin -- -- mutta ethän sinä ymmärrä
+suunnitelmaani, kun et ole lukenut kirjaa. Koeta hankkia se itsellesi,
+niin lähetän luonnokseni. Itse en kuitenkaan voi sitä suorittaa, sillä
+en tunne riittävästi kansan kieltä ja ajatustapaa, varsinkin
+itäsuomalaista. Jos vain Sala kykenisi minua avustamaan! Mutta hän on
+liian väsynyt ja kaipaa lepoa tänä kesänä. Matti Kurikka? Hän on niin
+lapsellisen turhamielinen, että hän arvattavasti katsoisi sitä arvoansa
+alentavaksi." -- --
+
+"Olen nähnyt muutamia jotenkin mieltäkiinnittäviä näytäntöjä -- kiitos
+olkoon rva Henningsin ja Olaf Poulsenin vierailun. Ohjelmisto on toki,
+lukuunottamatta Holbergin Näkymättömät, enimmäkseen ollut arkiruokaa.
+Muun muassa [Gunnar Heibergin] Kuningas Midas. Sitä on aivan liiaksi
+kiitetty. Tuskallinen ja ohut. Perustelu samalla etsitty ja
+jokapäiväinen. Björnsonin irvikuvaus äärettömän taitamaton, varsinkin
+kun ajattelee kuinka kiitollisen aiheen irvikuvaukselle Björnson
+tarjoaa. Olen oikein iloinen että kappale on niin ala-arvoinen kuin se
+todella on -- se vapauttaa kiusauksesta ottaa se esitettäväksi."
+
+"Hedvig Winterhjelm on ollut rakastettava kuin ainakin. --- Hänen
+oppilaansa Skånberg on hyvin lupaava kyky, ainoa terve nuorten
+joukossa. Olen nähnyt hänet useissa rooleissa ja aina tyydytyksellä.
+Hedvig näyttää olevan kovin mieltynyt opettajatoimeensa."
+
+"Oletko kuullut kuinka Idan esiintyminen Berlinissä oikein on
+onnistunut. Että hän on suuri kyky sen huomasivat tietysti kaikki,
+mutta mitä mahdollisuuksia hänellä on _saksalaisena_ näyttelijättärenä,
+se olisi meidän tärkeä tietää." --
+
+"Lähden huomenna Jemtlantiin. Kirjoita ensi kirjeesi osotteella:
+Östersund, poste restante." --
+
+Emilie puolestaan oli päättänyt viettää yhden kuukauden, se on koko
+lomansa, Kuopiossa, jossa oli avattu uusi kylpylaitos. Sinne hän lähti
+12/6 ja sieltä hän seuraavana päivänä kirjoitti Kaarlolle pitkän
+kirjeen, josta otamme seuraavat tiedot:
+
+-- "Minä puhuin Lindforsin kanssa [joka oli lähtemäisillään koko
+näytäntökaudeksi opintomatkalle] ja hän oli hyvin suostuvainen
+palaamaan huhtikuun 1 p:ksi. Hän matkustaa huomenna suoraa päätä
+Lontooseen, jossa hän viipyy korkeintaan yhden kuukauden, vähintäin
+viikon, ja sitte Parisiin. Sala matkusti ensin Padasjoelle, myöhemmin
+hän lähtee ehkä Marianhaminaan. Hänkin oli sangen väsynyt ja
+rasittunut. Hän otti mukaansa [Strindbergin] Mäster Olof näytelmän. --
+Numers kävi joku päivä sitten luonani matkalla Karjalaan (kts. ylemp.
+s. 357); hän ei vielä tiennyt minne hän asettuisi. 'Elinan surman' hän
+lupasi valmistaa syksyksi. Pieni 1-näytöksinen kansankappale on hänellä
+valmiina ja korjattuaan hän lähettää sen tänne Kuopioon minulle; minä
+koetan saada sen täällä käännetyksi. -- Gabriel Lagus antaa meille
+mielellään 'Uuden apulaisen', mutta hän tahtoo tehdä siinä muutoksia,
+niin ettemme saa sitä ennen kun 5-6 viikon päästä. Hanna Asp kääntää
+sen kernaasti. -- Ida Aalbergista en tiedä muuta kuin mitä Berliner
+Tageblatt kertoo. Sähkösanoma Päivälehdessä ilmottaa hänen esiintyneen
+toisenkin kerran Juliana ja sitte yhden kerran Louisena Kavaluudessa ja
+rakkaudessa. Kainz oli silloinkin mukana. Kyllä hän on meiltä mennyt,
+ajattelen minä. -- Minna oli rautatiellä vastaanottamassa minua. --
+Huomenna menen hänen luokseen ja olen niin kauan, että saan kuulla
+hänen uuden kappaleensa." --
+
+Syystä kun nti Elfving oli sairas, Emilie kirjoitti hänelle tavallista
+useammin ja sitä tietä saamme tietää hänen viihtyneen erittäin hyvin
+Kuopiossa. Hän nautti suuresti kauniista luonnosta ja sisämaan
+puhtaasta, kuivasta, havuntuoksuisesta ilmasta, hän kylpi ahkerasti ja
+oli varsin tyytyväinen kylpylaitokseen. Ossian-veljen perhe asui
+kaupungin ulkopuolella, ei liiaksi rasittavan kävelymatkan päässä;
+mutta useammin hän kävi Minnan luona, jolle kaupan hoitaminen, suuri
+perhe, kirjailijatoimi ja kaikellaiset extrapuuhat antoivat
+loppumatonta tehtävää. -- Kirjeestä 8/7 otamme seuraavaa:
+
+"Ainoa ihminen, jonka kanssa täällä seurustelen, on Minna Canth;
+vahinko ettet ole ollut tilaisuudessa tutustumaan häneen. Et sinä
+ollenkaan pelkäisi häntä, vaan pitäisit hänestä, siitä olen varma.
+Ylhäisö ('noblessi') täällä on tietysti peloissaan hänen vapaista
+mielipiteistään, mutta kuinpa vaan kaikki, jotka voivottelevat häntä,
+vaeltaisivat yhtä totisesti Kristuksen rakkaudenhengessä kuin hän." ---
+
+Melkein kuukausi kului ennen kun Emilie sai mitään kirjettä Kaarlolta.
+Vihdoin hänelle saapui kirje, joka oli päivätty Mössilissä 3/7, ja
+siitä näkee, että yksi kirje oli hävinnyt. Kiihkeäluontoinen kun oli,
+sisar oli ollut kovin levoton. Kaarlo kirjoittaa:
+
+-- "En ole kuullut sanaakaan kotoa, en kirjeiden enkä sanomalehtien
+kautta, mutta oletan, että kaikki on hyvin. -- Minä olen kuleksinut
+täällä Jemtlannissa jalkasin ja kyydillä ajaen, höyrylaivalla ja
+rautatiellä. Kaksi viikkoa olen ollut Mössilissä, koska ilma ei ole
+sallinut tehdä huvimatkoja. Sade, tuuli ja kylmä ilma on vaihdellut
+kylmän, tuulen ja sateen kanssa. Usein olen ajatellut palata, mutta
+sitte olen taas arvellut että kesä luultavasti on yhtä epämiellyttävä
+muuallakin. Kaunis kevät oli kalliisti maksettava. Heinäk. 24 p. olen
+kai jälleen Tukholmassa ja menen sieltä Söderteljeen tai Söderköpingiin
+kylpemään. -- Matkaltani ei ole paljo kerrottavaa. Olen saanut jotenkin
+kylläkseni kiipeämisestä vuorien ja mäkien yli ja vielä enemmän
+kalliista kyytihevosista ja rautatieasemista. Suomalaisia olen tavannut
+runsaasti: Alexandra Gripenbergin, Betty Ingmanin, Oscar Toppeliuksen,
+Otto Donnerin, Toini Topeliuksen, H. Gebhardin, Renforsin j.n.e.
+Renforsin kanssa (Kajaanista) olen ollut paljo yhdessä. Vaatimaton,
+luotettava mies -- mutta pitää luonnollisesti Nya Presseniä, vaikka hän
+on jonkunlainen fennomaani. Minua hän ei ole saanut sitä lukemaan. --
+Kirjeitä sinulta en ole saanut. Se kai odottaa Trondhjemissä. --
+Trondhjeminmatkan yhdistän muutamiin lappalaismarkkinoihin (lappmessa),
+jotka pidetään Kålåsenissa (lähellä Norjan rajaa) ja joitten sanotaan
+olevan mieltäkiinnittävät. Tervehdi kaikkia rakkaita omaisia minulta ja
+sano että olen terve. Kuinpa terveys vaan kestäisi, sillä viime kevät
+oli sangen vaikea. En ole tehnyt mitään työtä, sillä aika rientää
+ihmeellisesti tämmöistä matkalaukkuelämää viettäessä." --
+
+Emilie sai kirjeen 13/7 päivää ennen kun hänen täytyi lähteä Kuopiosta,
+jossa hän mielellään olisi kauemmin viipynyt, jollei virka olisi
+kutsunut häntä Helsinkiin. Vastauksesta otamme muutamia riviä:
+
+"Minna Canth voi hyvin ja on hyvällä tuulella. Tavasta me tosin
+väittelemme kuumasti 'vanhoista fennomaaneista', jotka taas ovat
+erittäin epäsuosiossa; niiden osakkeet ovat hirmuisesti laskeneet ja
+Päivälehden nousseet, niin että hän väittää kaikki voimat pantavan
+liikkeelle, jotta lehti ei kuolisi! Hän jatkaa yhä kappalettaan,
+mutta ei ole päässyt kolmatta näytöstä edemmäs, eikä hän oikein tiedä
+onko siinä oleva 4 vai 5 näytöstä. -- Numers on paraikaa täällä,
+kotimatkalla Karjalan retkeltään. Hänen 'torpparikomediansa'
+valmistuu parin viikon päästä ja silloin annan sen rva Levanderin
+käännettäväksi,[114] jolla 'Les Effrontés' on valmis." -- Olga Finne
+oli kirjoittanut Parisista, että kenraalikuvernöörin suosituskirje ei
+ollut tepsinyt, Venäjän lähetystö ei ollut suositellut häntä
+teattereille. [Myöhemmin Kaarlo kirjoitti Ruotsista suosituskirjeen,
+joka lienee vaikuttanut paremmin -- ei lähetystössä vaan teatterein
+johtomiesten luona.]
+
+Jos Emilie palatessaan Helsinkiin olikin paremmissa voimissa kuin
+sieltä lähtiessään, niin ei hänen mielialansa kuitenkaan voinut olla
+kevyt. Valtiollinen taivas oli pilvessä ja postimanifesti oli saanut
+kaikki kansalaiset, jotka kykenivät maan yleisiä asioita arvostelemaan,
+syvään masennukseen. Siitä Emilie kirjoittaa 18/7:
+
+-- "Suuren vaikean iskun, että posti on meiltä viety (slopad), tiedät
+kai ruotsalaisista lehdistä. Mieliala täällä on kovin masentunut ja
+raskas; näyttää siltä että ollaan vakuutetut, ettei tämä onnettomuus
+tule yksin. -- Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä tänä koettelemuksen
+aikana. Kyllä on vaikea olla heittämättä kirvestä järveen ja luopumatta
+kaikesta harrastuksesta ja kilvotuksesta parempien olojen hyväksi.
+Sanotaan postimanifestin tulleen vastauksena Mechelinin kunniaksi
+toimeenpannuille mielenosotuksille. Nya Pressen saarnaa alituisesti
+yksimielisyydestä sekä että puolue-etujen tulee väistyä, mutta sillä on
+kuitenkin ollut 2 (jollei 3) kirjoitusta Troilista ja Koskisesta, että
+heidän pitää erota mielenosotukseksi laittomia toimenpiteitä vastaan!
+Merkillisen hurjistuneita ovat viikingit Troilia kohtaan. Minä toivon
+kuitenkin, ettei hän tee heille sitä iloa että hän vapaaehtoisesti
+luopuu." --
+
+Seuraavana päivänä Emilie jo kirjoitti toisen pitkän kirjeen, josta
+otamme vain tämän:
+
+"Kaksi kovaa koettelemusta on meitä taas kohdannut, siten että kaksi
+reipasta, kunnollista, lämminsydämistä miestä on temmattu pois heidän
+paraimmassa toimiajassaan. Berndt Ahnger ja rehtori J. G. Geitlin ovat
+molemmat odottamatta tulleet poiskutsutuiksi. -- Joka kuolemansanan
+tullessa mieli tulee liikutetuksi ja surulliseksi, ja kuitenkin on se
+ainoa mitä meillä on varmaa tässä elämässä." --
+
+Jälleen meni pitkä aika ilman tietoja Kaarlolta. Vihdoin tuli 31/7
+päivätty kirjekortti Tukholmasta, jossa hän selittää syyn. Paluumatka
+Trondhjemista oli sairauden tähden kestänyt kokonaisen viikon. Kolme
+päivää myöhemmin, 3/8, hän kirjoittaa olevansa niin terve, että on
+käynyt lukemassa suomalaisia sanomalehtiä. --
+
+-- "Kuinka koko meidän ahdistetun asemamme katkeruus valtasi minut!
+Mutta en minä kuitenkaan saanut sitä tuntoa, että kirves on heitettävä
+järveen. En voi käsittää, ettei tämä ole ohimenevää. Kun me vain
+voisimme seisoa lujina ja arvokkaina. Mutta tämä meluava
+kimnasistibravuuri Pressenissä, ja sen kaiku ruotsalaisissa
+sanomalehdissä. Kuinka surkea se onkaan! Miten kuultaakaan
+turhamielinen halu näytellä sankaria ensi sijassa, silloin kun
+todellinen isänmaanystävä säästää sanansa välttämättömään. Ja tämä
+ilettävä asianajajatemppu, että nyt käyttää tilaisuutta saada Troil ja
+Koskinen pois, siinä varmassa toivossa että ne poroporvarit, jotka
+tulevat sijaan, ovat ainakin verrannollisesti ruotsinmielisiä. Koskisen
+poismeno tällä hetkellä olisi korvaamaton isku. Seisokoon hän
+väsähtymättä. Naurettavaa on ettei Pressen käänny viikinkien puoleen
+senaatissa. Olisihan nyt Alfthanilla ja kumpp:lla loistava tilaisuus
+näyttää isänmaallisuuttaan." -- --
+
+"Ihmeellistä millä innolla Kreuz-Zeitung puolustaa asiaamme. Siinä on
+tavan takaa hyökkäyksiä Venäjää vastaan meidän tähtemme. Se seisoo
+lähellä korkeita sotilaspiirejä. Olemmeko vedetyt laskelmiin tulevista
+selkkauksista? Että Wilhelm keisari ja kuningas Oscar ovat
+keskustelleet meidän oloistamme, luullaan täällä yleisesti, mutta mihin
+on heidän neuvottelunsa ulottunut? Parempi on kuitenkin nykyinen asema,
+jos saamme siinä pysyä siedettävillä ehdoilla." --
+
+"Tammikuulla on Grillparzerin riemujuhla. Pidämmekö häntä niin etevänä,
+että se on vietettävä? Ja millä? Saffolla? Medealla? Herolla ja
+Leanderilla?" (Sitte seuraa muistosanat Ahngerin kuoleman johdosta kts.
+I s. 131.)
+
+"Tänä iltana lähden kahdeksi viikoksi Sätraan kylpemään. Se on lähellä
+Upsalaa. Panen pääpainon voimisteluun. Lauantaina -- noin 20 p. -- saat
+minut kotia. Minä ikävöin sinua sanomattomasti. Valitettavasti ei
+kotimaata, sillä siellä on kyllä raskasta minun ennestään raskaalle
+mielelleni." --
+
+Tieto Kaarlon sairaudesta sai Emilien taasen äärettömän levottomaksi.
+Hän ei näy tietävän mitä tehdä, mitä ehdottaa. Eikö Kaarlo voisi tulla
+kotia ja asettua johonkin parantolaan täällä?
+
+-- "Minulla on ollut sinua niin kauhean ikävä tänä kesänä, niin että
+jos olisin vapaa, niin olisin tullut Tukholmaan, mutta valitettavasti
+en pääse. -- Kirjoita kuitenkin rehellisesti, kuinka voit, ja jollet
+itse voi kirjoittaa, niin pyydä nti Lundmarkia kirjoittamaan. Jos olet
+oikein sairas, niin täytyy minun jollakin tavoin asettaa niin, että
+voin tulla luoksesi. Onhan [Alexander] Boehm niin erinomaisen kelpo ja
+myötätuntoinen, että keksimme jonkun keinon." -- -- Sitte seuraa
+kertomus Ida Aalbergin sairaudesta ja heikkoudesta, joka oli seuraus
+liiallisista ponnistuksista [näytellessään Berlinissä]. Kuitenkin hän
+nyt oli tointumaan päin.
+
+Tiettävästi Kaarlo palasi kotia sinä aikana kun oli aikonut, valmiina
+uusiin ponnistuksiin.
+
+Näytännöt alkoivat 7/9 -- nytkin Helsingissä. Viime vuoden pakollinen
+alkaminen pääkaupungissa oli siis käänteentekevä: Helsingissä alkaminen
+muuttui tavaksi. Ensin annettiin kolme kansannäytäntöä, joissa m.m.
+esitettiin kaksi kertaa Murtovarkaus. Helenana esiintyi ensi kerran
+Aspegrenin seurueesta tullut nti _Hanna Kunnas_,[115] joka niin
+vasta-alkaja kuin olikin solakalla vartalollaan ja miellyttävällä
+äänellään teki sangen edullisen vaikutuksen. -- Ensimäkien uusi kappale
+tuli 24/9: Anni Levanderin suomentama E. Augierin komedia _Hävyttömät_.
+Näyttelemisestä kiitettiin varsinkin Leinoa (Vernouillet) ja rva
+Rautiota (markiisitar d'Auberive), joiden ohella Ahlberg oli markiisi,
+Rautio Giboyer, Sala Charrier, Weckman Henri; mutta huolimatta toisen
+keisarikunnan yhteiskuntaoloja kuvaavan näytelmän arvosta ei sillä
+ollut parempaa menestystä kuin tavallisesti verraten vierasta elämää
+esittävillä kappaleilla: se meni vain kolme kertaa. -- Sitten
+näyteltiin pääkaupungissa uusi Calderonin _Elämä on unelma_ 1/10 ja
+meni se kaikkiaan kuusi kertaa kohtalaisille huoneille. Esitys oli
+ylipäätään ansiokas, joskin runomittaisen tekstin lausuminen aiheutti
+muistutuksia esim. Ahlbergia kohtaan, joka muuten oli sopiva
+Sigismundiksi; vähemmän ehdollinen kiitos tuli Leinon (Clotaldo), Salan
+(Basilio) ja rva Raution (Rosaura) osaksi. Kaunis, runollinen näytelmä
+jäi pitkiksi ajoiksi ohjelmistoon. -- Seuraava uutuus tuli jo 10/10,
+kun ensi kerran esitettiin I. Latun suomentama 3-näytöksinen A. N.
+Ostrovskin huvinäytelmä _Älä istu toisen rekeen_. Vaikka kappale
+näyteltiin niin luontevasti, että läsnäolevien venäläistenkin
+sanotaan olleen tyytyväisiä, ei se herättänyt mainittavaa huomiota.
+Kritiikki oli toki myötätuntoinen ja kiitti m.m. suomentajan, Latun,
+lystillistä ravintoloitsijaa. -- Toista oli kun Olga Finnen palattua
+ulkomaanmatkaltaan Kuopion takana taas (ensiksi 22/10 ja kaikkiaan
+näytäntökautena 10 kertaa) otettiin esitettäväksi. Lilli oli hurmaava
+kuin ennen ja enemmänkin -- kuinkas sitten, kun oli Parisissakin
+käynyt. Huoneet täyttyivät, ja ilo oli ylimmillään. -- Eikä ollut
+Hamletinkaan uudistus epäonnistunut, se kun tuotti kuusi kertaa
+hyvänlaisen huoneen.
+
+Viime mainittujen näytäntöjen lomassa valmistettiin uutta, ja 14/11
+näyteltiin ensi kerran Hanna Aspin suomentama, jo kymmenen vuotta ennen
+Ruotsalaisessa teatterissa esitetty Gabriel Laguksen näytelmä _Uusi
+apulainen_. Tämä kotimainen draama, joka vain loppupuolella on
+draamallisesti jännittävä, ei herättänyt suosiota: se meni vain kolme
+kertaa. Kumminkin Sala kuvasi eheästi ja vaikuttavasti pääluonteen,
+pappismiehen, joka vaiteliaalla alistuvaisuudella kantaa kohtalonsa
+kuormaa. -- Otollisempi uutuus tuli 26/11, nimittäin Niilo Salan
+suomentama H. Sudermannin 4-näytöksinen draama _Kunnia_, jonka
+vaikuttavaisuus ei meilläkään pettänyt. Se näyteltiin kuusi kertaa
+hyville huoneille, sillä kappaleen näyttämöansioiden lisäksi tuli hyvä
+esityskin. Sala sopi hyvin Robertiksi ja hän esitti oivallisesti hänen
+ihanteellisen, jalon luonteenlaatunsa, ja onnistunut oli niinikään rva
+Rautio Lenorena, jonka sydämellisyys ja arvokkuus ovat samaa maata.
+Olga Finne, joka näytteli Almaa -- tyttöä joka jo molemmin jaloin
+seisoo turmeluksen tiellä, mutta sittenkään ei oikein tiedä mikä vaara
+häntä uhkaa -- osasi taitavasti välttää liiottelun; Almasta, jolle veli
+sanoo: "nuo silmät eivät saata valehdella", täytyi vielä voida pitää.
+Kreivi Trastia, maailmankokenutta pakinoitsijaa, kuvasi Leino, oikein
+ylemmyydellä, kyeten herättämään myötätuntoisuuttakin. Mutta hyviä
+olivat muutkin, niinkuin Heinecken pariskunta -- Rautio ja nti
+Stenberg, Kurt -- Weckman, kauppaneuvos -- Ahlberg, Michalsky -- Falck
+j.n.e. -- Syystä kun kappale ulkomailla oli herättänyt suurta huomiota,
+sattui että se meillä oli otettu esitettäväksi molemmissa teattereissa,
+jopa samalla aikaa. Tämä sai vertaamaan esityksiä toisiinsa, ja
+tunnustettiin että käsitys suomalaisella näyttämöllä oli syvempi ja
+lämpimämpi ja että siellä yksityiset näyttelijät, aatteellisesti ja
+taiteellisesti oikeammin, mukautuivat kokonaisuuteen, pyytämättä vetää
+erityistä, liiallista huomiota puoleensa -- mikä tietenkin oli luettava
+johtajan ansioksi. -- Vuoden lopulla ei enää tullut eikä kaivattukaan
+uutta, sillä pitkän ajan päästä esiintyi jälleen Ida Aalberg Juliana
+Shakespearen Romeossa ja Juliassa ja Ilka-neitinä Moserin Sodassa
+rauhan aikana. Se toi loistoa ja vetovoimaa joulukuun näytännöille.
+
+Tässä vuoden vaihteella vilkasemme jälleen Emilien kirjeisiin nti
+Elfvingille:
+
+-- "Teatterilta oli syksy kulunut hiljaa ja tasaisesti", hän kirjoittaa
+4/12, "emme voi kerskailla loistavista voitoista, mutta eipä ole
+tappioitakaan valitettavana. Kunnia menee hyvin ja on herättänyt
+melkoista suosiota. 'Suuri' yleisömme vaatii nyt kerta kaikkiaan
+suuria tragedioja kostyymeineen taikka kansannäytelmiä, muuten se ei
+lämpene; se ei tyydy 7-8 henkilöön näyttämöllä, vaan tahtoo paljon
+väkeä ja elämää; mutta kirjallinen yleisö on ollut tyytyväinen
+kappaleeseen.[116] Ensi keskiviikkona menee Romeo ja Julia Ida
+Aalbergin kanssa, etkä voi uskoa kuinka meistä on hupaista taas saada
+hänet näyttämölle; näyttää siltä kuin hän ei keväällä aikoisi
+matkustaa, sillä hän puhuu esiintymisestä useissa uusissa rooleissa.
+Tyytyväisiä olemme siihen, että hän viipyy edes jonkun ajan, sillä hän
+on toki taiteilija 'Jumalan armosta' ja täytyyhän hänen vaikuttaa
+elähyttäen ja sytyttäen ympäristöönsä." --
+
+-- "Suuri joukko kotimaisia kappaleita on meille tänä kesänä ja syksynä
+lähetetty", Emilie kirjoittaa 17/11, "mutta suureksi suruksemme emme
+ole voineet hyväksyä niitä näyteltäväksi. Joku päivä sitten tuli yksi
+komedia ja yksi suuri tragedia (Piispa Tuomas ja hämäläiset), jotka
+molemmat olivat hyljättävät; tänään tuli taas pieni komedia, mutta en
+tiedä kelpaako sekään. Kaarlo on ollut Numersin luona kohentamassa
+häntä ja hänen työvoimiansa. Hänen kauan sitte ilmotettu komediansa ei
+ole valmistunut, eikä Elinan surmastakaan kuulu mitään." --
+
+Se, jolta jotakin kelvollista tuli, oli Minna Canth, ja nyt kerromme
+piirteitä hänen jo ennenkin mainitun viidennen draamansa, _Papin
+perheen_, valmistuspuuhista. Minna rouva kirjoittaa siitä 11/9:
+
+-- "Näytelmäni on siksi edistynyt, että ensi näytös on viimeisen kerran
+puhtaaksi kirjoitettu. Kyllä siitä ehkä tulee jotakuinkin hyvä.
+Neljänteen näytökseen ja loppuun olen jokseenkin tyytyväinen. Mutta
+heikompi se on kuin Kovan onnen lapset, ei siitä pääse mihinkään.
+Se muuten on luonnollinen seuraus jo itse aineen luonnosta ja
+laadusta." --
+
+Emilien kirjeestä Betty Elfvingille (25/10) saamme sitte tietää, että
+Minna lokakuun alussa tuli pariksi päiväksi Helsinkiin tarkastuttamaan
+näytelmäänsä "ja oli hän hyvin tyytyväinen Kaarlon antamiin
+muuttamisneuvoihin". Sitten hän palasi kotia kirjoittamaan kappaletta
+uudestaan 5:ttä tai 6:tta kertaa. Tämä työ päättyi marraskuun
+loppupuolella, ja silloin hän kirjoittaa Bergbomille (19/11):
+
+"Rakas Tohtori! Nyt lähetin juuri postiin papin joukkoineen. Ja olen
+utelias kuulemaan, kuinka hyväksi ystäväksi Tohtori heille rupeaa."
+
+"Eihän se ole mitään 'suurenmoista'. Mutta kun elämä ympärillä ei
+mitään suurenmoista tarjoa, niin mistäpä sen silloin otti! Luonnotonta
+tai epätodellista siinä en luule olevan. Miltä kuitenkin tuntunee tuo
+pastorin äkillinen kääntyminen neljännen näytöksen lopussa? Siitä olen
+ollut vähän kahden vaiheilla. Mutta luulisin sentään, että se on
+motiveerattu tavallaan. Nimittäin siten, että Elisabeth ja Hanna
+kaikessa hiljaisuudessa ovat häneen vaikuttaneet, että hän kolmannessa
+näytöksessä jo horjui vakuutuksissaan, vaikka suuttumuksesta taas
+kovensi luontoaan. Että ankaruuden pohjana siis neljännessä näytöksessä
+on enemmän viha kuin oikeudentunto, ja sen mielenliikutus pian kumoo,
+jolloin naisten vaikutus häneen pääsee selvemmin ilmi. Kuinka nyt
+lieneekään, mutta tällä kertaa en jaksanut sitä paremmaksi saada.
+Pianhan sen muuttaakin, jos Tohtori siksi näkee, ja kunhan olen
+muutamia viikkoja levännyt, tai ainakin ajatellut muita asioita." --
+
+Ettei Bergbom vieläkään ollut tyytyväinen, huomaamme Emilien kirjeestä
+Betty Elfvingille 4/12. Siinä näet sanotaan: "Kaarlo on tehnyt parin
+päivän matkan Kuopioon neuvotellakseen Minna Canthin kanssa hänen
+neljännestä näytöksestään", ja toisessa paikassa samaa kirjettä: [Papin
+perheen] "alku on erinomaisen onnistunut ja hyvin kirjoitettu, mutta
+päättyminen, loppu ei täysin vastaa sitä; kenties Minna voi kuitenkin
+nyt tehdä semmoisia muutoksia, että viimeinenkin näytös tulee hyväksi.
+(Tämä kaikki on tietysti _kokonaan_ meidän kesken.)" -- Kaarlon käynti
+aiheuttikin uusia muutoksia, niinkuin näkyy Minnan kirjeestä 4/12:
+
+"Ensimäisen ja toisen näytöksen panen menemään tänä päivänä. Jos
+Tohtori sitten hyväntahtoisesti antaisi ne Otavalle, kun on tehnyt
+korjaukset toiseen manuskriptiin. Ensimäisessä näytöksessä tein
+ainoastaan pari pientä stilististä muutosta. -- Toiseen näytökseen tuli
+nuo lisärepliikit, joita Tohtori ehdotti 2:lle, 38:lle ja 45:lle
+sivuille." -- --
+
+"Neljännen näytöksen toivon saavani parissa viikossa valmiiksi.
+Ensimäisen kohtauksen olen jo kirjoittanut uudelleen. Se tuli paljon
+pitemmäksi nyt, 13 sivua, -- mutta ei suinkaan se ole sen
+vaarallisempaa. Kun nyt kestäisi tätä intoa loppuun asti, niin toivon,
+että kappale näiden muutoksien kautta tulee kymmentä vertaa paremmaksi.
+Kylläpä Tohtori on koko taikuri. En mitenkään olisi enää omasta
+voimastani saanut siihen halua. Olin sen suhteen tuiki tympistynyt ja
+tyhjentynyt."
+
+"Nyt minulla olisi pieni lapsellinen mieliteko. -- Olen aina odottanut,
+milloin kirjoittaisin jotain semmoista, jota kehtaisin Tohtorille
+omistaa. Nyt ei tässä ole yhtään vihaa, ei yhtään ivaa eikä mitään
+pahaa. Herra tiesi, kirjoitanko enää milloinkaan näin viatonta. Nyt se
+siis kävisi laatuun? Jos Tohtori siihen suostuu, niin pankaa sitten
+myötäseuraava paperi manuskriptin ensimäiselle sivulle, ennenkun sen
+annatte Otavalle."
+
+"Mahdollisesti tämä neljäs näytös nyt tulee pitkänlainen. Mutta ei
+suinkaan se haittaa?" --
+
+Edellisestä näemme, että Bergbom on yhtä tehokkaasti vaikuttanut "Papin
+perheenkin" kuin tekijättären varhaisempien näytelmien lopulliseen
+muotoon. Yhä uudistuneet neuvottelut ja matkat todistavat, että hän ei
+siinä kohden säästänyt aikaansa eikä voimiaan, vaan niin sanoakseni
+piti asiaa kuin omanaan, vaatimatta minkäänlaista hyvitystä, yksityistä
+enemmän kuin julkistakaan. Hän suostui kyllä Minna Canthin pyyntöön
+saada omistaa teos hänelle, mutta jos oikein tunnemme hänet niin
+tapahtui se ainoastaan sillä ehdolla että omistussanat laadittiin niin
+yksinkertaisiksi kuin ne todella ovat. Kirjan ensi lehdellä luetaankin
+ainoastaan sanat: "Tohtori Kaarlo Bergbomille omistanut tekijä", jotka
+eivät anna aavistustakaan siitä kiitollisuudenvelasta, joka Minna
+Canthilla todellisuudessa oli avustajalleen.
+
+Jätämme nyt Papin perheen vähäksi aikaa mainitaksemme vielä pari kohtaa
+niistä kirjeistä, joita olemme tässä käyttäneet. -- Yhdestä Minna
+Canthin kirjeestä (19/11) saamme tietää, että Kaarlo ei suinkaan ollut
+täysissä voimissa:
+
+-- "Huolestuneena olen aina muistellut Tohtorin väsynyttä katsetta
+viimein [lokakuun alussa] siellä käydessäni. Ja epäilen joka kerta tuon
+dieetin hyötyä. Tarvitseeko sitä todella seurata niin radikaalisesti?
+'Kohtuus kaikessa' on hyvä sananparsi. Pieni pala leipää aterialla ei
+varmaankaan tappaisi. Ja pieni lasi olutta tai portteria silloin
+tällöin -- ei sekään tappaisi. Onko hyvä antaa voimien mennä noin
+vähiin?"
+
+Juuri ennen joulua 22/12 Emilie kirjoittaa ensimäisen vaikutelmansa
+eräästä toisesta uudesta kappaleesta, joka samoin kuin Papin perhe
+ennen pitkää nähtiin näyttämöllä:
+
+"Minkä viiltävän epäsoinnun Ibsen taas onkaan lähettänyt maailmaan!
+Hedda Gabler on saanut minut oikein aaveita pelkäämään. Miksi
+runoilijat esittävät näitä kelvottomia, surkeita ihmisiä, ilman
+korkeampia henkisiä harrastuksia ja tarpeita? Luettuani kirjan olen
+oikein huonolla tuulella. En vielä tiedä, otammeko kappaleen
+esitettäväksi; minä olen aivan asiaa vastaan, enkä voi käsittää että
+joku taiteilijatar voisi mieltyä tähän tehtävään. Saa nähdä mitä Ida
+Aalberg sanoo siitä." --
+
+Uudenvuodenpäivänä -- Aleksis Kiven päivänä -- annettiin Kuopion takana
+ja sen ohella Kiven Yö ja päivä ja Kihlaus. Olga Finne näytteli Lilliä
+ensinmainitussa, mutta myöskin sokeaa tyttöä liikuttavassa idyllissä
+ja teki hän sen erittäin somasti, "ihmeen tasaisesti"; Kihlauksessa
+olivat nyt: Rautio Aapeli, Wuori Eenokki ja nti Stenbäck Herrojen Eeva.
+-- Ensimäinen uutuus tuli jo 6/1: G. von Moserin huvinäytelmä
+_Kukkaistuhlari_, joka Saksassa oli saanut melkoisen menestyksen, mutta
+meillä meni vain kolme kertaa. Päärooli oli Weckmanilla, joka pirteästi
+näytteli preussilaista husaariluutnanttia. Seuraava ohjelma 11/1
+käsitti koko kolme 1-näytöksistä kappaletta, nimittäin Niilo Salan
+suomentaman Leon Hennique'n (Emile Zolan novellin mukaan) kirjoittaman
+_Jacques Damourin_, Saimi Svanin kääntämän A. Dreyfusin huvinäytelmän
+_Rajuilma_ ja Ellein (Eliel Aspelin) suomentaman Giovanni Vergan
+_Talonpojan ritarillisuuden_ (Cavaleria rusticana). Ensi kappaleessa
+näytteli Leino taitavasti Jacquesia, maanpakolaista, joka palatessaan
+tapaa vaimonsa toisessa avioliitossa; närkästyneen vaimon "rajuilmaa"
+taasen esitti toisessa kappaleessa viehättävästi Olga Finne, ja
+kolmannessa, lyhyessä, kiihkoisessa tragediassa esiintyi vihdoin Ida
+Aalberg Santuzzana, pannen kuvaukseensa sitä kiehuvaa intohimoisuutta
+jota sisilialainen luonne vaatii, Leino -- Alfion ja Ahlberg --
+Turiddun asianmukaisesti säestäessä häntä. Huolimatta siitä että
+ainakin ensimäinen ja kolmas näistä näytelmistä olisivat ansainneet
+enempää mielenkiintoa,[117] ne kaikki ikäänkuin unohtuivat suurempien
+alle -- niitä näet ei toista kertaa esitetty. -- Topeliuksen päivänä
+meni nimittäin taas Regina von Emmeritz, ja Tudeer (Valvojassa) väittää
+Ida Aalbergin nyt "osanneen antaa päähenkilölle enemmän todenmukaista
+inhimillisyyttä, enemmän elonlämpöä kuin ennen" -- eikä ole syytä
+epäilläkään sitä, sillä olihan taiteilijatar kuluneena vuotena jälleen
+nähnyt ja kokenut semmoista, joka oli omansa kypsyttämään hänen
+taidettaan.
+
+Kohta kun Minna Canthin draama oli valmis, oli Bergbom tavallisella
+tarmolla ryhtynyt harjottamaan sitä, ja 23/1 oli _Papin perheen_
+ensi-ilta, laatuaan loistavimpia teatterin historiassa. Huone oli
+täyteen ahdettu: "lippu luukulla!", ja yleisö seurasi kasvavalla
+jännityksellä tätä näytelmää, joka ei ainoastaan sommittelun puolesta
+ollut tekijän edellisiä etevämpi, vaan siinäkin otollisempi, että se
+lämmitti, niinkuin vain kotimaisten olojen sattuva kuvaus saattaa
+lämmittää, ja että se syvästi kosketteli ajan kysymyksiä, käyttämättä
+tuota katkeraa ivaa, joka repii haavoja ja karkottaa sovinnollisuuden.
+Rva Canth ei ollut saapuvilla, mutta innostuneelle yleisölle
+ilmotettiin, että onnittelutervehdys sähköteitse lähetettäisiin
+tekijälle. -- Näyttelemistä Tudeer arvostelee hyväksi, lausuen muun
+muassa:
+
+Vallan oivallisesti näyteltiin etenkin kappaleen varsinainen päärooli,
+pastori Valtari. Leino olikin tykkänään antautunut tehtäväänsä ja siitä
+luonut tuoreen tyypin, jossa ei ollut mitään istaantunutta maneeria.
+Erittäin taiteellisesti hän osasi pitää koossa tuon tulisen
+luonteen näennäisesti ristiriitaiset puolet; rakkauden tarve ja
+itsekylläisyys, hellyys ja tylyys yhtyivät yhdeksi voimakkaaksi, täysin
+luonnonmukaiseksi, osanottoa herättäväksi ihmisolennoksi. -- Maijun
+rooli oli nti Finnelle kiitollinen. Hän sai varsin hyvin näkyviin sekä
+lapsen hilpeän veitikkamaisuuden että sen levottoman, herkkähermoisen
+huimapäisyyden, jota nerokkaassa nuoressa naisessa vaikuttaa tuo omaan
+luontoperäiseen toimintaan pyrkivä sisäinen voima, jota hänen omaisensa
+eivät ymmärrä, vaan jota äiti turhaan koettaa hillitä, isä tukehduttaa
+tai johtaa omien tarkotusperäinsä mukaan. Alkupuolella hän kuitenkin
+oli liian raju ja jyrkkä, mutta viimeisessä näytöksessä esitys oli
+kaikin puolin taiteellista: se oli hillittyä ja samalla täynnä
+luontevaa tunnetta. Siinä tuli heti näkyviin että tosielämän vakavat
+riennot jo olivat ennättäneet painaa Maijuun leimansa. Elävästi
+kuvattiin tuo kimmoavainen taiteilijaluonne, hermostuttavine
+jännityksineen ja hurmaavine menestyksen iloineen. -- Salan Jussilta
+puuttui ylioppilaan reippaus. -- Hannan roolin näytti sympaattisesti
+nti Kunnas. Siinä oli selvää ymmärrystä ja luontoperäistä tunnetta.
+Hänen liikkeensä ovat jäykät, mutta niissä ei ole mitään maneeria, ääni
+on soinnukas, lausuminen selvää ja sielunliikutuksia kuvaava.
+
+Papin perhe meni 9 kertaa täysille ja hyville huoneille. -- Kun
+sähkösanoma ensimäisen näytöksen jälkeen tuli perille, makasi Minna
+Canth sairaana influensataudissa.[118] Parannuttuaan hän matkusti
+maaliskuulla Helsinkiin ja näki (14/3) kappaleensa, kun se esitettiin
+kahdeksannen kerran. Huone oli silloinkin täpö täynnä, ja katsojat
+osottivat erittäin innokkaasti suosiotaan tekijää kohtaan, joka Leinon
+ja nti Finnen mukana astui näyttämölle ja jota tervehdittiin
+hyvähuudoilla ja kukkavihkoilla.[119]
+
+Noin puolitoista viikkoa Papin perheen jälkeen tuli toinen merkillinen
+uutuus, nimittäin Ibsenin _Hedda Gabler_, joka meni ensi kerran 4/2.
+Niinkuin ote Emilien kirjeestä todistaa, ei tämä näytelmä ollut juuri
+omansa herättämään myötätuntoisuutta, mutta sittenkin sen esittäminen
+muodostui voitoksi teatterillemme. Kiitos olkoon taiteellisen
+näyttelemisen ja erittäin Ida Aalbergin, tapahtui se kumma, että
+kappale, joka muualla ei ollut menestynyt, onnistui suomalaisella
+näyttämöllä. Se kokosi 6 täyttä huonetta. -- Tudeer kirjoitti pitkän,
+seikkaperäisen analyysin taiteilijattaren tavasta tulkita tätä, hänen
+myöhemminkin usein esittämäänsä loistorooliansa, ja päättää seuraavin
+sanoin:
+
+"Että Ida Aalberg niin selvästi on ymmärtänyt Ibsenin hengen viimeisen
+tuotteen, että hän Heddassa on havainnut ihmisen, että hän siten on
+voinut katselijoille selvittää tuon syvämielisen teoksen, se on
+todellinen nerontyö. Häntä katsellessa katselijalla oli se
+intensiivinen henkinen nautinto, jota tuntee, kun hengen voimat
+jännittyvät ja kun hetki hetkeltä huomaa näkönsä selviävän,
+näköpiirinsä laajenevan, sydämensä lämpiävän, aatteensa kohoavan. Joka
+semmoista voipi saada aikaan, on _suuri_ taiteilija." -- Kiitettyään
+näyttämöllepanoakin erittäin onnistuneeksi, arvostelija sanoo, että
+muutkin esiintyjät olivat tyydyttäviä sekä yhteisnäytteleminen tasaista
+ja hyvää. Sala teki Tesmanin hyvin eläväksi ja todenmukaiseksi. Nti
+Stenberg oli herttainen poroporvarillinen Julle-täti. Leino oli
+assessori Brackista luonut uuden, merkillisen tyypin, joka kokonaan
+erosi hänen tavallisesta esiintymisestään. Ahlbergilla Lövborgina oli
+hyviä kohtia, mutta toisinaan hän liiotteli ja näytti maneeria. Nti
+Kunnas ei oikein pystynyt Tean rooliin, mutta esitykseltä ei kuitenkaan
+puuttunut lämpöä eikä oikeaa käsitystä.
+
+Jos luetaan pois Runebergin-päivän ohjelma (kuvaelmia Runebergin
+runoelmista ja Saimaan rannalla), joka annettiin kaksi kertaa, ja pari
+muutakin sekaohjelmaa, muodostivat Papin perhe ja Hedda Gabler
+helmikuun ohjelmiston, ja Emilie saattoi (17/2) syystä kirjoittaa:
+"Meidän on käynyt sangen hyvin tänä vuonna, se on ollut paraimpia
+aikoja mitä teatteri on kokenut. Varsinkin on työ sujunut erinomaisen
+reippaasti, kaikki ovat olleet terveitä, niin ettei häiriöitä ole
+tapahtunut sairauskohtausten kautta."
+
+-- Tällä ajalla sattui kumminkin kuolemantapaus, joka läheltä koski
+teatteria. Nti _Hilda Asp_ kuoli näet keuhkotautiin 22/2. Erottuaan
+teatterista (kts. ylemp. s. 271) hän oli ruvennut yhteiskoulun
+opettajattareksi, mutta sekin ura tuli lyhyeksi. Turhaan yritettiin
+ehkäistä kamalaa tautia Kochin keksimällä parannuskeinolla. Kun hänen
+maalliset jäännöksensä toisena päivänä kuoleman jälkeen rautateitse
+vietiin Tampereelle, kotikaupunkiin, haudattavaksi, lausui runoilija
+J. H. Erkko hänelle lämpimät jäähyväis- ja muistosanat.
+
+Maaliskuullakaan ei annettu mitään ohjelmistolle uutta, vaan näyteltiin
+uusintoja, Faust (5 kertaa), Yhdistysjuhla y.m. Tämä ei kuitenkaan
+ollut suunnitelman mukaista, vaan johtui erinäisistä asianhaaroista. Jo
+ennen ohimennen mainittu ja pian laajemmin käsiteltävä Numersin uusi
+näytelmä, Elinan surma, oli näet valmistunut, ja Bergbomin aikomus oli
+ollut tänä keväänä toimittaa se näyttämölle, mutta Ida Aalberg
+kieltäytyi -- terveydellisistä syistä -- näyttelemästä vaativaa Kirsti
+Flemingiä. Kun myöskin rva Rautio oli estetty esiintymästä roolissa, ei
+ollut muuta neuvoa kuin lykätä kappaleen esittäminen syksyksi. Mutta
+tästä taas seurasi, että teatterin oli vaikea jatkaa näyttelemistä
+Helsingissä. Eikä näytäntöjä jatkettukaan edemmäs kuin 19 p:ään huhtik.
+Että niinkin kauan oli näyteltävää, oli Lindforsin ansio, joka
+maaliskuun lopulla Parisista palattuaan esiintyi Saiturina ja Setä
+Bräsiginä. Sitä paitse annettiin uusikin kappale, Hanna Aspin
+suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen huvinäytelmä _Voimakkaita naisia_
+(12/4), jossa tehdään pilaa amerikkalaisten "vapaista" naisista. Se
+nauratti aika lailla yleisöä ja jäi pitemmäksi aikaa ohjelmistoon --
+enimmin siinä ehkä miellyttivät Olga Finne, joka herttaisena Clairena
+on amerikkalaisnaisten vastakohta, ja Weckman, joka Jonathanina
+näytteli oikeaa amerikkalaista miespuolta. -- Viimeinen tai oikeammin
+viimeiset näytännöt olivat 19/4, jolloin tietääksemme ensi kerran
+annettiin kaksi näytäntöä samana päivänä, nimittäin klo 5 Saituri ja
+klo 8 Elämä on unelma, kumpikin täydelle huoneelle. Tästä Emilie 20/4
+kirjoittaa Betty Elfvingille:
+
+"Yleisö kasvaa täällä vuosittain, totta kyllä köyhempi työläisyleisö,
+mutta on hupaista voida tyydyttää sen esteettisiä tarpeita. Toisena
+pääsiäispäivänä annoimme kaksi kansannäytäntöä ja oltiin siitä niin
+kiitollisia, että paitse Suomettaressa julkaistua kiitosta, muutamat
+työmiehet kävivät kotonamme yksityisesti, suullisesti kiittämässä
+meitä. He eivät jaksa valvoa illoin, kun heidän täytyy niin varhain
+aamulla olla liikkeellä mennäkseen työhönsä." --
+
+Ensimäinen kiertomatka tehtiin jo maaliskuulla, kun Bergbom 15/3 lähti
+niitten jäsenten kanssa, jotka esiintyivät Papin perheessä ja Kuopion
+takana, _Hämeenlinnaan_ ja _Tampereelle_, antaakseen toisessa
+kaupungissa kolme ja toisessa neljä näytäntöä, jotka tuottivat (1,109 +
+2,227) yhteensä 3,336 mk. Sillä aikaa näyteltiin Helsingissä
+Yhdistysjuhla ja Murtovarkaus -- roolit enimmäkseen oppilasten
+esittäminä. -- Palattuaan tältä matkalta Bergbom matkusti Viipuriin ja
+Pietariin sopiakseen esiintymisestä näissä kaupungeissa huhti- ja
+toukokuulla. (Aikomus oli ollut käydä Turussakin, mutta siitä ei tullut
+mitään, kun ruotsalainen teatterinjohtaja Selander, jonka hallussa
+Turun teatterihuone paraikaa oli, ei suostunut edes muutamaksi illaksi
+luovuttamaan sitä suomalaiselle seurueelle.)
+
+_Viipurissa_ näytännöt alkoivat 22/4 Papin perheellä ja annettiin niitä
+18, viimeinen 31/6. Lakkauttamatta näyttelemistä Viipurissa
+pistäydyttiin välillä _Pietarissa_ ja esiinnyttiin siellä Kononovan
+teatterissa kolmena iltana 8/5-11/5. Kun Ida Aalberg oli mukana, oli
+ohjelmisto kauttaaltaan hyvä. Viipurissa taiteilijatar esiintyi
+näytelmissä Romeo ja Julia, Hedda Gabler, Erotaan pois ja Sota rauhan
+aikana, mutta Pietarissa vain kahdessa ensinmainitussa -- niiden
+välillä meni Papin perhe. Otamme joitakuita piirteitä Kaarlon
+kirjeistä:
+
+Kiertomatkoilla antoi tavan mukaan enintä vaivaa suurten näytelmäin
+esittäminen pienillä näyttämöillä, joilta puuttui milloin mitäkin
+välttämättömiä koristuksia tai muita laitoksia. Silloin täytyi joko
+tilata Helsingistä taikka paikalla valmistaa mitä tarvittiin. Kun
+kysyttiin miten milloinkin oli pälkähästä pelastauduttava, Bergbom ei
+läheskään näy olleen niin epäkäytännöllinen kuin yleisesti on luultu.
+Kuinka kekseliäs hän saattoi olla, siitä tarjoavat hänen kirjeensä
+Emilielle monta esimerkkiä. Kas tässä yksi semmoinen, joka ei ole
+vailla humorististakaan sävyä:
+
+"Nyt muistan jälleen jotakin Romeota koskevaa [hän oli juuri ennen
+kirjoittanut muista tarpeista]. Tuo aita, joka erottaa hautaholvin
+kirkkomaasta! Pietarin dekoratsionissa aukko on suurempi kuin meillä,
+jota paitse kaunis musta, kullattu pystyaitamme on liian raskas
+[kuljetettavaksi]. Mutta mitä arvelet seuraavasta ehdotuksesta? Setä
+Bräsigin ensi kuvaelman aita on nyt [näöltään] hyvin mitätön, vaikka
+muuten soma; mutta jos Heinänen rikkaasti kultaisi sen, niin se
+menettäisi puutarhamaisen luontonsa ja kelpaisi hautaholviaidaksi.
+Tietysti se on korotettava, mutta se voidaan kyllä tehdä Pietarissa.
+Sillä on sekin ansio, että se on hyvin köykäinen eikä kuitenkaan näytä
+liian halvalta, n.b. kun se kullan kautta saa tarpeellisen loiston.
+Tietysti se ei ole 'le gendre que j'avais révé', mutta en keksi muuta
+keinoa."
+
+"Muutoin Romeo ja Julia näytellään [Pietarin] Pienessä teatterissa
+nousevalla viikolla, [Eleonora] Duse Juliana. -- Sano se Axel
+Ahlbergille, ehkä hän haluaisi käydä sitä katsomassa." (Kirje on
+Viipurista vähä ennen seurueen sinne tuloa.)
+
+Pietarissa maisteri Jalmari Basilier hartaasti avusti Bergbomia.
+Näytännöt annettiin Hyväntekeväisyysseuran nimessä ja se vaikutti vähän
+ohjelmistoonkin. Seuran esimies, pastori Hakkarainen, oli närkästynyt
+siitä että aiottiin näytellä ainoastaan semmoisia [moderneja]
+kappaleita kuin Kuopion takana, Papin perhe ja Hedda Gabler ja oli
+varottanutkin seurakuntalaisiaan käymästä katsomassa niitä. Silloin
+päätettiin ottaa Romeo ja Julia vastapainoksi!
+
+Viipurissaolo muodostui loistavaksi, Kaarlo kirjoittaa näet 5/5:
+
+"Neljä loppuun myytyä huonetta yhdellä viikolla ja tänään saamme
+viidennen. Ihmiset seisovat jonossa klo 6:lta aamulla. Voiko pyytää
+parempaa menestystä? -- Koska nuo kolme Pietarin näytäntöä ovat
+kokonaan ulkopuolella säännöllisiä näytäntöjä, eiköhän voitaisi määrätä
+puhdas voitto niistä palkinnoksi parhaimmasta draamasta, joka
+sisäänjätetään esim. ennen 1 p. tammik. 1893? Esitä asia johtokunnalle.
+Päätös voidaan tehdä syksyllä."
+
+-- [Valitettavasti Kaarlo kaikessa tässä touhussa oli sairas:] "On
+mahdollista että minun täytyy käydä Helsingissä, ennen kun lähden
+ulkomaalle. [Ennen oli sovittu, että sisarukset jälleen yhdessä
+lähtisivät ulkomaalle, ja että Emilie toukokuun lopulla tulisi
+Viipuriin, josta lähtö tapahtuisi.] Tiedät mitä itsepäistä
+vilustumista, influensaa, katarria tai miksi sitä mainittaneenkaan,
+olen tänä keväänä kärsinyt. Viimeiset viisi päivää olen ollut
+vuoteenomanakin, vaikka taas olen jaloillani. Mutta pahempi on että
+tauti on kohdistunut korviin, niin että saatan sanoa olevani melkein
+kuuro. En esim. kuule kellon nakutusta, ennen kun se painetaan aivan
+korvaa vasten. Jos se jatkuu Pietarin matkan jälkeen, täytyy minun
+puhutella spesialistia, jommoisia ei ole Viipurissa. Minua hoitaa tri
+[Paul] Collander, joka on määrännyt 'roppia', jotka ovat lieventäneet
+säryn (sitä olen tuntenut, jopa hyvin ilkeää), mutta kuulo on tuskin
+parantunut." -- Pietarissa Kaarlo luulee tulevansa toimeen ilman
+Emilietä, mutta jos hän tulee kovin voimattomaksi, on hän
+sähkösanomalla kutsuva sisarensa avukseen.
+
+-- [Viipurissa kohtasi teatteria vastoinkäyminen, joka lisäsi johtajan
+vaivoja:] "Voitko uskoa, ettemme saa sotamiehiä statisteiksi, vaikka
+Arppe kyllä on saanut. Se johtuu siitä että De Pont on poissa ja eräs
+titulus Londén -- äkänen svekomaani -- päällikkönä. Tunnettu nimi. Ja
+hän kielsi. Oli tietysti vaikea saada avustajia, ja 'kaikenlaisilta ne
+näyttivät', mutta menihän tuo kumminkin, sillä kaikki tekivät mitä
+voivat."
+
+Kuinka asiat sitten kävivät, näemme myöhemmästä kirjeestä (noin 15/5):
+
+"Alan nyt tulla terveeksi, kiitos olkoon kauniin ilman ja suuremman
+levollisuuden, jota nykyään nautin. Vaikka totta on että Pietarissa
+minä oikeastaan paranin, huolimatta siitä että sain joka päivä istua
+15 à 16 tuntia Kononovassa. Eikä se ollut vanha Kononova --
+valitettavasti! Kaikki vanhat koristukset ovat poismyydyt, ja uudet
+kurjia, pukuhuoneet kylmiä luolia (Ida Aalbergin täytyi pukeutua
+karsinassa näyttämön vieressä). Oli vielä surkeampaa kuin entisessä
+Prikashikassa. Yhdellä tärkeällä erotuksella: kaikki oli siistiä ja --
+rehellistä."
+
+"Pietarissakäynti osotti lopullisesti, että vierailumme siellä eivät
+ole uudistettavat. Taikka oikeammin, että nykyinen tapamme esiintyä
+siellä on ehdottomasti kelvoton. Joko tulee meidän esiintyä huokeasti
+ja vaatimattomasti suomalaisille käsityöläisille Prikashikassa. Ja sen
+asian hoitaa kyllä Aspegren. Taikka on meidän näyteltävä Pietarin
+venäläis-saksalaiselle yleisölle. Sitä varten tarvitsemme impressarion,
+ja semmoista tuskin saamme -- emme ainakaan rehellistä. --
+Taloudellinen tulos oli, niinkuin saattoi ajatella -- ei voittoa eikä
+tappiota. Laitokset ja järjestely olivat mitä surkeimpia."
+
+"Taiteelliseen tulokseen voimme ylipäätään olla tyytyväisiä. Hedda
+Gabler teki tosin täydellisen fiaskon (syy oli joko ilmotuksen
+puutteessa taikka kappaleessa, johon Basilier yksin oli tyytyväinen),
+mutta Papin perhe ja Romeo ja Julia onnistuivat sitä paremmin. S:t
+Petersburger Zeitungin arvostelu oli hyvin ystävällinen, ja venäläiset
+lehdet ihailivat ainakin Ida Aalbergia, vaikka ne eivät muutoin olleet
+hyvänsuopia. Mutta totta onkin että hän varsinkin Juliana kohosi
+taivaan korkealle muitten yli."
+
+Toukokuun loppupuolellakin näyteltiin Viipurissa hyville huoneille,
+joten koko tulo oli 11,861 mk (se on keskimäärin lähes 660 illalta).
+Kun Pietarin tulot tekivät 3,978 mk, päättyi kiertomatkojen tili
+melkoiseen voittoon, nimittäin 4,639:61 mk. --
+
+Viime mainitussa kirjeessä Kaarlo ilmotti olevansa valmis lähtemään
+lauantaina 23/5 ja kehotti Emilietä edellisenä päivänä saapumaan
+Viipuriin.
+
+Teatterin hyvä menestys Viipurissa vaikutti tietysti koko tilivuoden
+lopputulokseenkin. Nytkin vajaus väheni, niin että se teki vain
+7,502:63 mk. Mutta se olikin alin määrä, mihin se näinä vuosina
+laskeutui; seuraavana kolmena vuotena vajaus taas kasvamistaan kasvaa.
+
+Tänä keväänä luopui kannattajain kokouksessa 6/4 maisteri V. Löfgren
+johtokunnan jäsenyydestä, ja valittiin hänen sijaansa professori _O. E.
+Tudeer_. -- Sen yhteydessä mainittakoon teatteriin tulleita uusia
+jäseniä.
+
+Keväällä 1890 Bergbomin ollessa Kuopiossa _Hemmo Kallio_ ilmottautui
+tälle halukkaana rupeamaan näyttelijäksi. -- "Miksi ette ole tullut
+ennen?" tohtori kysyi. -- "No, kun olen näin pieni ja pahannäköinen,
+niin en ole ennemmin rohjennut", toinen vastasi. Syksyllä oli
+koenäytäntö, ja silloin Kallio pääsi teatteriin. Pieni kasvultaan eikä
+muutenkaan kaunis Kallio kuitenkin osotti luontaisia lahjoja, varsinkin
+naurettavaan, humoristiseen, ja ennen pitkää hänestä sukeutui uusi
+Esko, muusta puhumatta.[120] -- Syksyllä joulun edellä otettiin nti
+_Kirsti Sainio_, jolla niinikään oli pysyvä tulevaisuus näyttämöllä,
+vaikka hän paremmin tunnetaan nykyisellä nimellään rva _Kirsti Suonio_,
+jota hän omistaa v:sta 1895, jolloin meni naimisiin näyttelijä Evert
+Suonion kanssa.[121] -- Vielä mainitsemme tältä näytäntökaudelta nti
+_Cecilia Silénin_, joka silloin tuli kuiskaajaksi ja yhä edelleen
+hoitaa tärkeätä virkaansa.[122] -- Vihdoin merkittäköön, että maisteri
+_Ivar Wilskman_ näytäntökauden alusta oli ryhtynyt hoitamaan teatterin
+rahastoa. Hän pysyi virassa (jota Wahlströmin ja V. Soinin jälkeen K.
+ja F. Basilier olivat hoitaneet) toista kymmentä vuotta.
+
+Näytäntöjen luku oli 118, ja näyteltiin niissä 13 kertaa _Kuopion
+takana_; 12 _Papin perhe_; 8 Kunnia, Hedda Gabler; 7 _Kyökissä_, Elämä
+on unelma, Romeo ja Julia; 6 Älä istu toisen rekeen, Hamlet; 5
+_Kihlaus, Mestarin nuuskarasia_, Faust, Saituri; 4 Sota rauhan aikana,
+Setä Bräsig; 3 _Uusi apulainen, Murtovarkaus, Saimaan rannalla_,
+Työväen elämästä, Hävyttömät, Ei ollenkaan mustasukkainen,
+Kukkaistuhlari, Yhdistysjuhla, Voimakkaita naisia; 2 _Pukkisen pidot,
+Regina von Emmeritz, Tietäjä, Amalia ystävämme_, Sirkka; 1 _Yö ja
+päivä, Hirvenhiihtäjät_, Jacques Damour, Rajuilma, Talonpojan
+ritarillisuus, Erotaan pois.
+
+Näistä 36 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 11.
+
+
+
+
+XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.
+
+
+Viipurista matkustivat siis Bergbom-sisarukset Berliniin. Syystä kun he
+olivat yhdessä, on meillä taas vähemmän kerrottavaa heistä, sillä eivät
+he koskaan kirjoittaneet vieraille niin usein kuin toisilleen. Ainoa
+kirje Berlinistä on Emilien 31/5 Betty Elfvingille kirjoittama. Siitä
+on seuraava ote:
+
+"Täällä istun nyt ja lähetän Sinulle terveisiä Dresdener Hofista;
+kaikki on paikallaan ja niin kuin kaksi vuotta sitten, paitse että
+täällä kaikin voimin rakennetaan ja laajennetaan. 'Berlin ist
+Kaiserstadt und Berlin wird Weltstadt'; iloitaan siitä että Berlin on
+Euroopan kolmas kaupunki ja toivotaan, että se tulee toiseksi ja
+rientää Parisin ohitse. Sitä se ei kuitenkaan voine, sillä ei se
+koskaan voi hankkia itselleen Parisin vanhaa, suurta historiaa eikä
+sitä merkitystä, joka Ranskan pääkaupungilla on ollut ihmiskunnan
+kehityksessä, vaikka Berlin tietenkin tulevaisuudessa on näyttelevä
+suurta roolia. -- Meidän päätarkotuksemme täällä on luonnollisesti
+nähdä mitä teatterit esittävät ja paljon hyvää ja kaunista olemme jo
+tällä viikolla nähneetkin. Kumminkin kärsin melkein entistä enemmän
+saksalaisten kinnatusta paatoksesta ja luonnottomasta lausumistavasta;
+tämä ylöspäin ajo sanojen selässä ja joka sanan alleviivaaminen tulee
+ajan pitkään tuskalliseksi ja tavasta on minulla halu huutaa: 'kyllä
+vähemmälläkin ymmärtää'. Ibsen on moderni: olemme jo näinä kuutena
+päivänä nähneet Kuninkaanalut ja Villisorsan. Minusta tuntuu niinkuin
+ei suuri yleisö oikein oivaltaisi vierasta runoilijaa, mutta täällä on
+innostunut Ibsenseurakunta, joka voimakkaasti taputtaa käsiä ja meluaa
+niin että kuuluu, ja niinhän oikeastaan meilläkin on laita. Mutta mikä
+hätä onkaan saksalaisella näyttämöllä, jolla on oma suuri, rikas
+kirjallisuus käytettävänään sekä saa näytellä yleisölle, joka tuntee,
+rakastaa ja kunnioittaa tuota omaa kirjallisuuttaan, toisin on meidän
+raukkojen laita! -- Tänään on tulevan viikon ohjelmisto ilmotettu ja
+sen johdosta viivymme täällä vielä koko nousevan viikon. Saamme nähdä
+Die Haubenlerche [Leivonen], joka syyskuulla menee meillä, sekä sen
+ohella klassillisia kappaleita, jotka kenties otetaan esitettäväksi.
+Ensi maanantaina matkustamme arvattavasti Parisiin, missä olemme 3
+viikkoa, niin että minä tulen kotia heinäkuun ensi päivinä ja Kaarlo
+luultavasti asettuu johonkin parantolaan Saksenin vuoristossa -- vielä
+hän ei varmaan tiedä mihin. -- -- Jonkunlaisella surumielisyydellä
+ajattelen yhteistä matkaamme 2 vuotta sitten: se matka oli niin lyhyt,
+että Sinun kyllä olisi ollut tarpeen uudistaa se tänä vuonna. Hyvin
+herttaista ja hupaista olisi ollut, jos me nytkin olisimme saaneet
+yhdessä Sinun kanssasi iloita kaikesta suuresta ja kauniista, jota
+tämmöinen ylellisyyskaupunki tarjoaa; kurjuutta, surua ja huolia on
+täälläkin ja runsaasti, mutta ne ovat kätkössä vieraan silmiltä, ja
+meille näyttäytyy ainoastaan loistava, kohiseva elämä. Tavasta tunnen
+sydämessäni oikein kateutta -- on vaikeaa että kansamme on niin pieni
+ja vähäpätöinen. Suurilla kansakunnilla on toki toisellainen itsetunto!
+Kas niin, hyvästi nyt! tulenhan oikein sentimentaliseksi."
+
+Päivin sisarukset odottaessaan illan näytäntöä tavan mukaan kävivät
+ostoksilla, hankkiakseen teatterille mitä tarvittiin uusia kappaleita
+varten. Tällä kertaa Shakespearen Kesäyön unelma oli mielessä, ja se
+vaati paljon häikäisevää korua ja muun muassa suuren aasinpään, jota
+Titania hyväilee -- kaikki ostettiin Emilien vastaanotettavaksi ja
+tullattavaksi Helsingissä. -- Matkan jatko muodostui toisin kuin ensin
+oli suunniteltu. Berlinistä sisarukset lähtivätkin Wieniin.
+Sielläolosta Emilie 5/7 (Naantalista, johon hän paluumatkallaan oli
+poikennut tavatakseen parannuksilla olevaa Augusta-sisartaan)
+kirjoittaa Betty Elfvingille:
+
+-- "Teatterissa näimme sielläkin hyvää ja kaunista, ja minä pidän
+paljon enemmän sikäläisistä näyttelijöistä kuin berliniläisistä: ne
+ovat luonnollisempia ja puhuvat paljo paremmin kuin pohjoissaksalaiset
+toverinsa; näyttämöllepano ja kaikki laitokset yleensä ovat sitä
+vastoin Berlinissä paremmat." --
+
+Samoin kuin Parisi jäi Saksenin Sveitsikin käymättä. Wienistä Kaarlo
+päätti matkustaa Baijerin Reichenhalliin, josta hänen ensimäinen
+kirjeensä on päivätty 27/6:
+
+"Rakas sisar, olet kai ollut levoton, kun en ole antanut tietoja
+itsestäni, mutta olen nyt vasta tullut Reichenhalliin. Kun minun
+Wienissä oli lähteminen junalleni, kuulin että se oli n.s. Bummelzug,
+joka viipyi koko ikuisuuden tiellä. Päätin lykätä matkan iltaan. Mutta
+kuinka olikaan, tulin Prateriin, ja siellä mustalaismusiikki kiinnitti
+minua niin, että päätin lähteä vasta seuraavana päivänä. Niin teinkin.
+Mutta silloinkin muutin vähän matkasuunnitelmaani. Päätin näet ensin
+käydä katsomassa Berchtesgadenia, jota musikaalinen pöytänaapurimme
+niin lämpimästi suositteli minulle, ja myöskin pistäytyä Salzburgissa.
+Tämä matkustus on kestänyt neljä päivää, niin että vasta nyt lauantaina
+olen saapunut Reichenhalliin. Matka oli erinomaisen miellyttävä --
+mutta kallis, kallis, kallis! Kyllä hinnat ovat täällä toiset kuin
+Jemtlannissa! Täällä Reichenhallissa olen toki onnistunut saamaan
+jotakuinkin kelvollisen kortteerin -- n.b. jollei vain emäntäni
+keittotaito aseta vatsalleni liiallisia vaatimuksia. Hotellissa
+syöminen on mahdoton täkäläisten hintojen vuoksi. Ja kuitenkin on
+Berchtesgaden vielä paljo kalliimpi."
+
+"Minulla on ollut vähän ikävä Wieniä, joka kumminkin, sanottakoon mitä
+tahansa, on miellyttävä kaupunki. Ennen katselin sitä ankarammin, mutta
+mitä kauemmin elää, sitä enemmän oppii antamaan arvoa ihmiselliselle
+vieraissakin muodoissa. Totta kyllä astuu siellä elämänhalu esiin
+semmoisella välittömyydellä, jota emme koskaan voi hyväksyä. Mutta kun
+on saanut niin kyliänsä 'kysymyksistä' ja 'kummittelijoista' ja
+saarnoista, joissa on käsitelty korkeampaa siveellisyyttä ja korkeampaa
+epäsiveellisyyttä, kuin me siellä kotona näinä vuosina, niin vaikuttaa
+etelänlasten naivinen välittömyys raitistavasti. Se on kuitenkin
+ihmisellisempi kuin se vihainen katkeruus, joka meillä haittaa ainakin
+kaikkea kirjallista tuotantoa."
+
+"Täällä Reichenhallissa viivyn viisi viikkoa tai kuusi. Sitte matkustan
+Pragin, Dresdenin ja Berlinin kautta kotia. Kussakin kaupungissa viivyn
+muutamia päiviä. Kenties Dresdenissä kuitenkin käyn Behrillä ja katson
+mitä hänellä on valaistuskoneita [joita kai tarvittiin Kesäyön
+unelmaan]. Ehkä hänellä on [semmoisia] muitakin kuin sähkövaloa varten.
+Viipurissa oli kaksi suurta reflektoria, jotka olivat siirtonaisia --
+jotakin samantapaista kuin meidän Faustissa käyttämämme vanhat, mutta
+paljo parempia. Jos semmoisella voisi kohdistaa määrättyyn paikkaan
+värillistä valoa, niin olisi sillä paljo saavutettu. Enemmän kuin pari
+sataa markkaa semmoinen tuskin maksaa. Kentiesi voisi myöskin saada
+prospektin, jota käytännöllisempi henkilö, esim. Ossian, pystyy
+arvostelemaan. Siinä tapauksessa saat lähettää Dresdeniin muutaman sata
+Reichsmarkkaa, sillä mitä minulla on, tarvitsen Berlinissä kirjoihin ja
+nuotteihin. Meidän laulukirjastomme kaipaa välttämättömästi
+raitistamista, sillä samat juomalaulut ovat kukoistaneet liian kauan ja
+hengellistäkin musiikkia varten näyttämön takana aion ostaa muutamia
+suurempia kuorokokoelmia. Noin 30 markkaa menee Mendelsohnin
+Kesäyönunelman musiikkiin taikka, jos orkesterinuotitkin ovat painetut,
+saman verran lisää."
+
+"Kirje Augustalta Sinulle oli minua täällä vastassa. Hän sanoo että
+minua on tylysti (styfmoderligt) kohdeltu uudessa rakennuksessa.[123]
+Enhän saa sellaista kohtelua hänen kodissaan ja vielä vähemmän hänen
+sydämessään, ovathan silloin seinät ja huonekalut pikkuasioita. Kuinpa
+hän vain saisi olla terveempi. Mutta hän on varmaankin sairaampi kuin
+hän sanoo ja se on pahin asia.[124] Olemmehan olleet onnellisia, kun
+olemme saaneet elää sen tulikaupungin polttopisteessä, jossa
+kansakunnan elämä on syntynyt, mutta olemme myöskin palaneet ennen
+aikaamme tässä prosessissa." --
+
+Seuraavista kirjeistä näkyy, että Kaarlo oli yleensä erittäin
+tyytyväinen Reichenhallissaoloonsa:
+
+"Täällä on ollut ihana ilma -- liian kuuma, moni valittaa, mutta minua
+se ei vaivaa. Ympäristö on todella suurenmoinen ja vaihteleva.
+Ainoastaan [ruotsalainen] nurkkaisänmaallisuus voi asettaa Jemtlannin
+vuoret tämän rinnalle. Ja sitten upea, rikas kasvullisuus, niin
+moninainen ja voimakas. Tuoksu, joka keskipäivänhelteessä lähtee
+männyistä ja kukista alppien päiväpuolella, on huumaava. On kuin
+makaisi luontoemon rinnoilla terveyttä imien. Yksi paha puoli on
+kuitenkin olemassa ja sangen ikävää laatua, kaikki on kallista, ja
+kaikki on maksettava. Ei askeltakaan voi ottaa ilman ettei juomaraha
+tule kysymykseen. Kesäaikana koko Reichenhall on yksi ainoa ravintola
+siihen kuuluvine 'Lohndienereineen', 'Lohnkutschereineen' ja
+'Lohnführereineen'. Kävelyretket houkuttelevat, mutta jos opas on
+mukaanotettava, niin rahanmeno vähentää nautinnon. Mutta kaikki
+kaikessa, kun ajattelen miten minua paleli Gausdalissa ja Mörsilissä ja
+kuinka toisin on täällä, niin kiitän onneani ja -- Augustaa, joka
+neuvoi minua matkustamaan eteläänpäin. Ja sitte on täällä luettavaa ja
+musiikkia -- kaksi tärkeää asiaa, kun on paha sää. Se on, ei tuota,
+musiikkia, jonka hankkii itselleen rämisevän pianon avulla, vaan
+semmoista, jota toiset tarjoavat kuultavaksi -- mikä tekee melkoisen
+eron hupiin nähden. Lainakirjastokin on hyvin varustettu ranskalaisella
+ja saksalaisella kirjallisuudella, puhumatta 60 sanomalehdestä
+lukuhuoneessa. Parannusmaksu (kurtaxan) ei ole kovin kallis -- 15
+markkaa kaikkiaan, se on tuskin enemmän kuin Lappeenrannassa taikka
+Hangossa. Osotteeni on 'Villa Sonntagshorn'."
+
+"En ole tehnyt paljon tuttavuuksia. Muuten on täällä kansaa kaikilta
+ilmansuunnilta. Kumma kyllä vähän englantilaisia, mutta paljon
+slaavilaisia aineksia, tshekkiläisiä, venäläisiä, puolalaisia, sekä
+myöskin unkarilaisia ja rumanilaisia. -- Tein juurikään kahden päivän
+retken korkeammille vuoriseuduille. Opas maksoi 10 markkaa. No, sen
+tiesin edeltäpäin. Mutta ajatteles, kun minulta alppimajassa
+illallisesta, yösijasta ja aamukahvista vaadittiin -- 20 markkaa. Ei
+muuta kuin maksaa ja näyttää tyytyväiseltä. Kotona istuminen ja
+käveleminen hiekkakäytävillä tulee kuitenkin ykstoikkoiseksi, kun
+alppiluonto ympärillä houkuttelee. En uskalla sentään retkeillä ilman
+opasta, minua kun niin helposti pyörryttää."
+
+Näyttää siltä kuin Kaarlon mieltymys maahan ja oloihin olisi
+saanut hänet tavallista hartaammaksi kirjeenvaihtajaksi. Toisia
+mieltäkiinnittävämpi on seuraava kirje heinäkuun lopulta, jonka otamme
+lyhentämättä:
+
+"Armahani! Ei vielä koskaan ole kylpyaika rientänyt niin nopeasti kuin
+tämä. Mutta täkäläiset seudut tasanko- ja alppiluonnon, Saksan ja
+Itävallan, rajalla tarjoavatkin tavattoman rikasta vaihtelua.
+Mieltäkiinnittävimmät 'havaintoni' näinä viimeisinä kahtena viikkona
+ovat kuitenkin, omituista kyllä, olleet -- taiteellista laatua."
+
+"Toinen oli Mozartin satavuotisjuhla Salzburgissa, joka vietettiin
+kolmena päivänä, heinäkuun 16, 17 ja 18. Requiem, Figaron häät, G-moll
+symfonia j.n.e., kolme konserttia ja yksi teatterinäytäntö. Olin sitä
+ennen käynyt Salzburgissa (sinne on ainoastaan kahden tunnin
+rautatiematka) saadakseni pilettiä, mutta vastaus oli 'kalpea ei'.
+Monta tuhatta oli jo ilmottautunut saamatta pilettiä. Ei ollut siis
+muuta kuin alistuminen edessä, mutta kuitenkin pyysin että minua
+muistettaisiin, jos sattumalta joku piletti ehkä jätettäisiin takaisin.
+Vanha teatterionneni ei nytkään kieltäytynyt. Juuri kun olin
+menemäisilläni pois, toi postiljoni kirjeitä. Yhdessä niistä oli
+peruutus, ja minä sain pilettini."
+
+"Unohtumaton oli Requiemin vaikutus Salzburgin mahtavassa
+tuomiokirkossa. Konsertit olivat kyllä mieltäkiinnittäviä ja Figaron
+häissä myötävaikutti Saksan etevimpiä taiteilijoita, mutta ne
+kalpenivat Requiemin rinnalla. Tunnelma oli ihmeellinen. Täällähän
+Mozart oli syntynyt, täältä olivat hänen lapsuudenvaikutelmansa,
+ja kuvastuuhan tämä hymyilevä, lempeä, iloinen luonto hänen
+taiteilijaluonteessaan. Tiedäthän kuinka laajaperäinen
+taiteilijaihailuni voi olla. Voivathan kaikki uudenaikaiset ihastuttaa
+minua, Meyerbeer samoin kuin Wagner; Verdiäkin, joka alkuaan oli
+minulle niin vieras, olen oppinut ymmärtämään. Mutta sydämeni on
+Sarastron ja Paminan, donna Annan ja don Juanin luona. Kolmantena
+juhlailtana, kun Figaro esitettiin, olin valitettavasti niin
+tylsistynyt musiikista, juhlapuheista, alkajaisrunoista ja kävelyistä,
+että minä, suoraan sanoen, koko illan taistelin unen kanssa. Salzburgin
+kunniaksi voidaan sanoa, että vaikka yli 10,000 juhlamatkustajaa oli
+tullut saapuville, hinnat eivät olleet kinnatut niinkuin ne esim.
+kuuluvat tänä vuonna olevan Bayreuthissä, johon mielelläni lähtisin,
+kun nyt olen niin lähellä. Eihän itse matka ole kallis. Mutta
+ensiksikin sanotaan hintojen hotelleissa olevan suorastaan mielettömiä,
+ja toiseksi kuuluu siellä olevan niin hävytön pilettikeinottelu
+vallalla, että mahdollisesti täytyisi palata mitään näkemättä. Paras on
+olla kuulematta Parsifalia ja tyytyä hänen rakkaaseen pappaansa
+Lohengriniin (vai onko se nyt Parsifal, joka päin vastoin on
+Lohengrinin isä? -- Wagnerilainen sukuluettelo on aina sekava)."
+
+"Ja sitte toinen taiteellinen 'Ausbeute'. Onnellisesta sattumasta olen
+nähnyt nukketeatterissa -- Faustin -- tuon vanhan, oikean Faustin
+'Puppenspielin', joka alkumuodoltaan polveutuu uskonpuhdistuksen
+aikakaudelta ja joka antoi Goethelle ensimäisen herätyksen hänen
+maailmanrunoelmaansa. Minä hieroin kauppaa Führerin, oppaan, kanssa,
+joka tavallisesti seuraa minua retkilläni. (Hän on etevä
+sitransoittaja.) Minä tahdoin saada hänet määräpäiväksi. 'Ei sovi --
+sinä päivänä en voi tulla, sillä silloin on suuri 'Kirchweihe'
+(kirkonvihkimisen muistojuhla) Grossgmainissa ja minun täytyy siellä
+soittaa sitraa'. Kun olin utelias näkemään Kirchweihejuhlan, jossa
+kirkollinen ja maallinen meidän protestantisen mielipiteemme mukaan
+niin omituisella tavalla sekotetaan yhteen, lähdin sinne. Paikkakunta
+on Itävallan rajalla, niin että puoli kylää (Grossgmain) on
+itävaltalainen ja toinen puoli (Kleingmain) baijerilainen. Kirjavaa
+kansanelämää. Juhlakulkueita, markkinavilinää, messua, tanssia, sitran
+ja kitaransoittoa, vasta ripillelaskettujen lasten kirkollisia lauluja,
+oivallista tyrolilaista viiniä ja myöhemmin yön tullessa (se episodi
+jäi kuitenkin minulta näkemättä) asiaankuuluva tappelu itävaltalaisten
+ja baijerilaisten 'Buain' (poikain) välillä. Paraillaan kävellessäni
+sinne tänne näin suuren teatteriplakaatin ja siinä ilmotettiin --
+Faust. Huomasin sitten että oli puhe marioneteista, nukeista. Luulin
+että saisin nähdä jonkunlaisen 'adaption', mukailun, Goethen Faustista.
+Mutta ei! Se oli kuin olikin se vanha rehellinen Puppenspiel, joka on
+säilynyt näissä alppien sopukoissa. Ilveilijä, Kasperle, nauratti
+yleisöä halpamaisilla sukkeluuksillaan koko sen ajan kun juhlallinen
+toiminta kesti. Muutamat kohdat olivat, niin sanoakseni, omituisen
+luonnonrunollisia. Faust ja Mefisto ovat tehneet välikirjan 24
+vuodeksi. Mutta jo kahdentoista vuoden kuluttua Mefisto vaatii
+oikeutensa, sillä 'hän on palvellut Faustia sekä öin että päivin'.
+Faust koettaa silloin vapautua hurskaan petoksen kautta. Hän saa
+Mefiston lupaamaan täyttää yhden toivomuksen. Faust pyytää silloin
+Pietarinkirkon ristin Roomasta. Hän luulee, että Mefisto ei voi sitä
+hankkia. Mutta Mefisto toimittaa sen paikalle. Faust huomaa kuitenkin,
+että jotakin puuttuu ja se on [kirjaimet] J.N.R.J. (Jesus Nazarenus Rex
+Judaeorum). Samassa kun hän mainitsee nämä sanat, Mefisto katoaa ja
+Faust on pelastettu. Mutta Mefisto asettaa viekkauden viekkautta
+vastaan. Hän loihtii esiin Helenan, Faustin vaimovainajan. Faust
+heittäytyy hänen syliinsä, mutta syleilee hänen sijastaan Mefistoa ja
+on nyt auttamattomasti kadotettu. Olin hyvin utelias näkemään, kuinka
+ilveilijä Kasperle saataisiin mukaan loppukatastrofiin. Mutta se
+tapahtui sangen näppärästi. Kasperle esiintyy yövahtina. Faustin
+tuskallisesti odottaessa että kello lyö 12, jolloin hänen aikansa on
+ohi, tulee Kasperle ja huutaa ensin 10, sitten 11 ja viimein 12, joka
+kerta laulaen yövahtilaulun siihen kuuluvine koomillisine lirityksineen
+ja juoksutuksineen, jotka saivat kuulijat nauramaan kikahtuakseen. --
+Olin elänyt melkoisen jakson teatterihistoriaa vaatimattomassa
+ravintolasalissa. Minulle kävi jotenkin selväksi minkälaiset nuo
+'Haupt- ja Staats-actionit' olivat. Ne esittivät jotakuinkin samoja
+seikkoja niin, että ihmisiä esiintyi marionettien sijasta. Nämä nuket
+olivat muuten melko kookkaita -- metrinkorkuisia. Johtaja osotti
+todella hämmästyttävää kykyä johdonmukaisesti suorittaessaan eri
+roolit. Olin olettanut, että ainakin kuusi henkilöä oli ohjaamassa
+nukkeja; todellisuudessa oli niitä vain kaksi: johtaja ja hänen
+vaimonsa."
+
+Tuskin oli Bergbom lähtenyt kotimatkalleen -- se tapahtui 31/7 -- kun
+häntä kohtasi seikkailu, joka oli sangen kiusallinen ja viivytti hänen
+matkaansa kokonaisen viikon, vaikka se lopulta päättyi onnellisesti.
+Hän oli näet menettämäisillään matkatavaransa ja -rahansa.[125] --
+Berlinistä Bergbom 15/8 ilmotti olevansa valmis tulemaan kotia, mutta
+hän viipyi kuitenkin vielä pari päivää nähdäkseen "tuntemattoman
+kirjailijan uuden draaman 'Gleiches Recht', josta paljon puhuttiin".
+(Tuntematon oli Richard Grelling, joka kiivaana naturalistina oli
+asettanut koko myrskyisen työmieskohtauksen näyttämölle.)
+
+       *       *       *       *       *
+
+Virkistävän matkansa jälkeen Bergbom oli tavallista paremmissa
+voimissa, kun syyskauden työ alkoi. Samoin oli näyttelijäinkin
+laita, jotka olivat nauttineet lepoa, sitte kun he taikka osa
+heistä (rva Leino, neidit Finne, Kunnas, Sainio ja Stenberg
+sekä hrt Leino, Sala, Kallio ja ehkä joku lisäksi) oli kesäkuulla
+antanut 4 näytäntöä Jyväskylässä, 3 Mikkelissä ja 6 Kuopiossa.
+-- Näytännöt alkoivat kolmella kansannäytännöllä (Papin perhe y.m.)
+6/9-13/9, jonka jälkeen 16/9, tuli ensimäinen uutuus, Anni
+Levanderin suomentama E. Wildenbruchin 4-näytöksinen _Leivonen_
+(Aukusti Langenthal -- Sala, Herman -- Weckman, Lene -- Olga
+Finne, Schmalenbach -- Rautio). Näytelmä, joka vuotta ennen oli ensi
+kerran näytelty Berlinissä, saavutti, niinkuin enimmäkseen
+uudenaikaiset vieraat kappaleet, keskinkertaisen menestyksen: se
+esitettiin 4 kertaa. Kertaa useammin meni toinen uusi näytelmä,
+Anni Levanderin suomentama L. Fuldan 3-näytöksinen _Työlakko_ (Das
+verlorene Paradies) -- ensi-ilta 30/9 --, joka samoin kuin Leivonen
+edusti sitä yhteiskunnallis-kansanvaltais-naturalistista suuntaa, johon
+Saksan draamankirjoittajat ikäänkuin käskystä heittäytyivät 1890-luvun
+alussa. Näyttämölleasettamiseen katsoen ansaitsee mainita, että Fuldan
+näytelmässä ensi kerran nähtiin näyttämöllä tehdas käynnissä, niin että
+lakon syntyessä sanan mukaan "pyörät pantiin seisomaan".
+
+Sitte tuli kotimaisten uutuuksien vuoro, joista ensimäinen oli _Martti
+Vuoren_ esikoinen, 3-näytöksinen näytelmä _Ihmisten tähden_. Tekijä,
+maisteri M. Bergh, virkamies valtiosihteerin virastossa Pietarissa, oli
+ottanut kappaleessaan kuvatakseen "helsinkiläisiä" oloja, miten muuan
+asessori (Raunio) joutuu taloudelliseen häviöön ja epätoivossa murhaa
+itsensä -- kevytmielisen, tuhlaavan rouvansa tähden. Jo helmikuulla hän
+oli lähettänyt teoksensa Bergbomin tarkastettavaksi, ja oli tämä
+kirjoittanut siitä muun muassa seuraavat sanat:
+
+"Näytelmänne on minua suuresti miellyttänyt. Kun sanon miellyttänyt, en
+juuri tarkota draamanne kuivaa pessimismiä, joka tuntui hyvin
+masentavalta. Enemmän sitten dialoogia, joka on erittäin sujuvaa, ja
+kohtauksien ryhmittämistä, joka on taitavasti sommiteltu. Kipein kohta
+on Betyn [rva Raunion] luonne -- se kaipaa psykoloogista syventämistä.
+Onko hän vain hupakko vai myöskin daimooni?" --
+
+Sittemmin tekijä Bergbomin kirjallisten ja suullistenkin neuvojen
+mukaan ainakin joissakin kohden korjasi kappalettaan. Kun se esitettiin
+16/10 täydelle huoneelle, menestys näytti melkoiselta -- Leino (Raunio)
+ja rva Rautio (rva Raunio) näyttelivät oivallisesti -- ja saapuville
+tullut tekijä huudettiin esiin; mutta kritiikki väitti, että kuvaus ei
+vaikuttanut täysin todelliselta eikä alkuperäiseltä, ja näytäntö
+uudistettiin vain kaksi kertaa. Emilie kirjoitti 19/10: "Olemme vähän
+alakuloisia sen kovan ja väärän arvostelun johdosta, joka on kohdannut
+näytelmää Ihmisten tähden -- emmekä me ainoastaan, vaan moni muukin
+(asianymmärtävä) on hyvin pahoillaan."
+
+Toinen kotimainen uutuus oli G. von Numersin _Elinan surma_, joka
+vaatii laajanlaista käsittelyä.
+
+Olemme jo ennen osottaneet, kuinka tuntuvasti Bergbom on vaikuttanut
+Numersin näytelmien lopulliseen muotoon, mutta tällä kertaa on
+erikoisen tärkeää kääntää huomio heidän yhteistyöhönsä, jonka tulos
+Elinan surmakin on. Niin ei ainoastaan sentähden että tämä draama
+aineen ja taiteellisen suorituksen puolesta on muita arvokkaampi, vaan
+senkin vuoksi että heidän osallisuudestaan tähän teokseen on
+julkisuudessakin ollut puhetta ilman että kysymystä sentään olisi
+lopullisesti selvitetty. Onneksi on todistuskappaleita olemassa, jotka
+luovat tyydyttävää valoa näytelmän syntyhistoriaan, ne kun näyttävät
+missä kohden Numers kaipasi apua ja missä määrin sitä annettiin.
+Tarpeetonta lienee sanoa, ettemme tässä kuitenkaan voi syventyä
+yksityisseikkoihin, vaan rajotumme tärkeimpään.
+
+Ensi kerran mainitaan kappale taikka oikeastaan sen perusaihe Numersin
+kirjeessä 21/2 1888. "Elinan surma on vaikea", sanotaan siinä, "etenkin
+syystä että silmäni vähitellen aukenevat näkemään mitä nykyajan
+dramatiikka on". Samalla kirjoittaja pyytää Bergbomin kautta saada
+[R. Tengström] "Finsk Anthologi'n", jossa Elinan surma-runo on
+ruotsinnettuna, taikka [K. A.] Bomanssonin tutkimuksen "surullisesta
+tapauksesta". Tästä päättäen he jo olivat keskustelleet aiheesta, eikä
+liene rohkeata olettaa, että Bergbom, jolle se oli vanhastaan tuttu
+(kts. I, siv. 155), oli suositellut sitä Numersille, joka tietenkin on
+aivan pintapuolisesti, jos ollenkaan, perehtynyt suomalaiseen
+kansanrunouteen. Kumminkin tulivat Tuukkalan tappelu ja Kuopion takana
+väliin, eikä Elinan surmasta puhuta -- kirjeissä näet -- ennen kun
+1890. Sen vuoden alusta on epäilemättä eräs päiväämätön kirjoitus,
+jonka Numers on laatinut palattuaan Helsingistä (hän kävi siellä muun
+muassa silloin kun Kuopion takana näyteltiin) ja jossa hän esittää
+miten hän oli ajatellut näytelmän perusteltavaksi.[126] Siitä
+mainitsemme pääpiirteet:
+
+Klaus Kurjella on ensimäisen vaimonsa Sigrid [draamassa: Kaarina]
+Flemingin kanssa poika, Arvid nimeltä, nuori pappi [sitten piispa]
+Turussa. Laukossa emännöitsee Sigridin kaunis sisar, 30-vuotias Kirsti
+Fleming. Klaus ja Kirsti palavat intohimoisesta rakkaudesta toisiinsa,
+mutta kirkko ei salli aviota langon ja kälyn välillä, jota paitse heitä
+erottaa salainen rikos -- ehkä on kansa oikeassa syyttäessään ylpeää,
+vihattua Kirstiä enkelimäisen Sigridin kuolemasta. Parannuksen ja
+sielunrauhan toivossa Klaus nai viattoman Elina neitsyen, mutta kun
+Kirsti yhä jää taloon, kehittyy näiden kolmen taikka neljänkin elämä --
+neljäs onneton on Klaun palveluksessa oleva nuori ritari, Uolevi Fincke
+[sitte Frille], joka lempii Elinaa -- sietämättömän tuskalliseksi.
+Silloin käy Arvid pappi kotona, huomaa isän ja tädin keskinäiset
+tunteet, miten he koettavat salata niitä toisiltaan ja muilta, ja
+nuhtelee heitä yhdessä. Tämä kiihottaa Kirstin katkeruutta ja hän menee
+kihloihin Uolevin kanssa, sittenkään matkustamatta pois. "Pirullisen"
+kaksinpuhelun jälkeen Klaus lähtee matkalle. Kirsti neuvoo Elinaa
+menemään pikku rakennukseen, missä saisi nukkua rauhassa. On jo pimeä
+kun huudetaan, että pikku rakennus palaa. Liian myöhään Kirsti ilmottaa
+Elinan makaavan siellä. Kansa syyttää Kirstiä murhapoltosta, ja kun
+tämä etsii suojaa Klaun luona, jonka tulipalon hohde on palauttanut,
+hän työntää Kirstin kansajoukkoon, joka surmaamalla hänet kostaa Elinan
+kuoleman. Klaus itse karkaa metsään ja hukkuu yrittäessään järven yli.
+"Rikos on erottanut Klaun ja Kirstin toisistaan, heikkoudesta he
+pysyvät lähellä toisiaan, ja se heikkous tuottaa heille julman koston."
+
+Kuinka paljo tässä aineen vanhimmassa muodostuksessa jo on Bergbomin
+omaa, on mahdoton tarkoin sanoa. Kuitenkin eräs Bergbomia lähellä
+seisonut henkilö muistaa hänen ehdottaneen, että Kirsti oli tehtävä
+Klaun vaimon sisareksi ja aatelisnaiseksi. "Muuten siitä ei tule
+tragediaa", hän oli sanonut. "Jos Kirsti on 'piika', niinkuin runossa,
+ei voi ymmärtää, että Klaus hänen tähtensä surmaa Elinan." Tämä muutos
+onkin tärkein kohta, missä alkusuunnitelma eroaa kansanrunosta.
+
+Syksyllä s.v. Numers kirjoittaa valmistuvasta draamasta:
+
+(24/9). -- "Elina alkaa jo tulla liian vanhaksi talossa -- -- muuten
+kummallinen kappale siinä, että Klaus ja Kirsti pakinoivat läpi viiden
+näytöksen ja muut vain ovat läsnä ollen milloin mielissään milloin
+pahoillaan -- -- ei mitään monoloogeja!!! ja laitokset hyvin helppoja,
+enimmäkseen vain suuri sali -- mutta vaikea se on kirjoittaa kaiken
+psykologian tähden. Se tulee lyhyenlaiseksi, ehkä 90 sivua --
+tavallinen 5-näytöksinen näytelmä tekee yli 100 tai 110." --
+
+(28/9). "Vai niin! Sinulla on jo Elinan kulkusuunnitelma valmiina --
+lokakuu -- tammikuu -- hyvä! Kesällä olin pari päivää Laukossa. Elinan
+surma on ensimäinen kappale, joka minua pelottaa ja jonka ensi-illaksi
+en uskalla tulla. Liikun tässä vaarallisemmalla alalla kuin ennen. En
+ole, suoraan sanoen, koskaan ennen ollut huolestunut. No, saammehan
+nähdä mitä sinä aluksi sanot. -- -- Kaksi ja puoli tuntia luulen Elinan
+kestävän, sillä näyttämömuutokset ovat helppoja -- kun vain loppu
+onnistuisi. Koetan puhua suoraa kieltä, mutta kun ei saa käyttää
+monoloogia, niin täytyy herrojen arvostelijain arvata ajatuskulku
+liikunnoista. Mitä siihen mahtaa. -- Ehkä nyt istutaan jatkamaan
+neljättä näytöstä ja piinataan hetken Kirstiä. -- Kuinka olisi
+kuvitella Kirstiä vaaleakiharaiseksi, pohjoismaiseksi 30- tai
+25-vuotiaaksi neitoseksi. Mustat pirut ovat niin vanhanaikuisia. Ei
+silti että Kirsti on laisinkaan mikään piru." --
+
+Tämän nojassa päätämme aikaisimman laitoksen valmistuneen lokakuulla
+1890. Tästä laitoksesta on Bergbomin jälkeenjääneiden paperien joukossa
+jäljennös,[127] joka pääasiassa pitää yhtä ylempänä selostellun
+suunnitelman kanssa, paitse että Arvid on kokonaan jätetty pois.
+Toiminnan kulku on yleispiirteiltään seuraava:
+
+Ensimäisessä kuvaelmassa (tapahtuu Birgitanpäivän aattona, Laukon
+metsäisellä järvenrannalla) saadaan kuulla kaikki pahat huhut Kirstin
+ja Klaun suhteesta, Sigrid-vainajan kummittelemisesta y.m. Niitä
+juttelevat Elina ja Uolevi kravustaessaan ja sitten (kun nämä ovat
+rovastin kanssa soutaneet Suomelaan) kartanon alustalaiset. Tavatessaan
+Elinan rannassa Klaus lupaa pian käydä Suomelassa. Kerjäläismunkki
+esiintyy, mutta mitään puhumatta. -- Toisessa (tapahtuu samoin kuin
+seuraavat kuvaelmat, paitse viimeistä, Laukon salissa) Klaus ilmottaa
+Kirstille, joka haaveilee yhteistä onnea kaukomailla, että heidän
+täytyy erota, sillä hän aikoo naida Elinan, ja huolimatta Kirstin
+raivosta ja rukouksista hän jättää hänet epätoivoon kamarinsa oven
+taakse.[128] -- Kolmannessa vietetään Elinan ja Klaun tulijaispidot
+komeine menoineen ja tansseineen. Kirsti kehottaa onnetonta Uolevia
+tulemaan palvelukseensa, hoitamaan Vääksyä. Mutta lähdöstä ei tule
+mitään, niinkuin näkyy neljännestä näytöksestä (tammikuulla). Silloin
+on kirkossakäynti ja juhla Laukossa sen johdosta, että Elina-rouva on
+antava Klaulle perillisen. Turhaan vaativat Uolevi ja rovasti Kirstiä
+lähtemään Laukosta, Kirsti vaan hurjistuu, uhkaa kamalasti Klauta ja
+sanoo lopuksi, että hän itse kantaa sydämensä alla Klaun lasta, mutta
+Elinan lapsi on Uolevin. -- Loppu on runon mukainen. Kirsti on sulkenut
+Elinan ja Uolevin yhteen huoneeseen, jossa molemmat palavat rakennuksen
+mukana. Raivostunut kansa saa Kirstin käsiinsä ja sitoo hänet, samassa
+nähdään Klaun syöksyvän järveen. Kerjäläismunkki päästää Kirstin siteet
+ja vie hänet mukaansa -- kansa sanoo pirun vieneen omansa.[129]
+
+Tämmöisenä Elinan surma siis tuli Bergbomin käsiin ja kahden kuukauden
+päästä, joulun edellä, hän näkyy kirjoittaneen muutosehdotuksensa
+Numersille. Mitä hän neuvoi, se selvenee, kun vertaa valmista näytelmää
+alkulaitokseen, sekä seuraavasta Numersin kirjeestä (21/12):
+
+"Kunnon veli! Kiitos! kiitos! Onhan minulla nyt mistä ammentaa; teos
+tulee niin suureksi, että tahdon alottaa sulattamalla yhden kuvaelman
+kerrallaan. -- Ei ollut tarkotukseni yhdistää murhayötä edelliseen,
+täytyy olla kaksi, huolimatta siitä että koko historia käsittää -- 8
+(!) kuvaelmaa. Se joka voitaisiin jättää pois on sakaristokohtaus,
+mutta se on niin _rikas_ aiheista, että minä nyt ryhdyn siihen. --
+Ensimäinen kuvaelma on valmis ja paraikaa sitä puhtaaksi kirjoitetaan,
+ei minulla ollut mitään hyötyä vanhasta käsikirjoituksestani. En ole
+saanut sitä semmoiseksi kuin olen tahtonut; kyllä Kuopion takana oli
+helpompi, jossa rouvat olivat minulle elävämpinä, mutta saat itse nähdä
+ylihuomenna. Minä käytän pitempiä repliikkejä, ja pitkäksi se on
+tullut, 20 sivua. Vähän päänvaivaa tuotti minulle saada siihen Elinan
+ajatus Kurjesta (sinä kirjoitit siitä), mutta nyt se on siinä, ja
+vaikuttakoon mitä se voi -- välttämätön se on, sitä enemmän kun emme
+tapaa häntä ennen kun hän on rouvana, paitse sakaristossa, joka kohtaus
+ei vielä ole oikein selvinnyt minulle. Näen että olet kaikessa
+hyväksynyt ainehistoni järjestelyn (uppställning); sisällykseen katsoen
+tulen luonnollisesti noudattamaan ohjaustasi, mutta minä tarvitsen
+aikaa oikein perehtyäkseni semmoiseen ajatuskulkuun.[130] -- Saattaa
+Uolevi ja Elina yhteen Vääksyssä on rohkea ja -- pirullinen [ajatus] --
+kyllä siitä tulee hyvä. Että 'minun' kappaleeni nyt tulee 'meidän'
+kappaleeksemme vaikuttaa ainoastaan, että minä sitä suuremmalla
+mielenkiinnolla teen työtä sen eteen -- mutta se on saava esipuheen,
+jossa sinulle kunnia tulee. Voinhan kumminkin saada kokoon
+vuoropuhelun, mutta suurta ajatuskulkua -- -- siihen ei kykyni riitä,
+eikä ihmistuntemukseni -- eikä opintoni. Sen tähden kiitos
+sisällysrikkaista kirjeistäsi." -- "Sinun luvallasi tulen nyt sangen
+usein kirjoittamaan sinulle mikäli teos edistyy. Varsinainen vaikeus
+alkaa siitä kun Kirsti matkustaa Laukkoon ja silloin käyn pikimmältä
+Helsingissä. -- Asun nyt siinä kamarissa, jossa vietit yön täällä --
+saadakseni olla rauhassa. Lueskelen Strindbergin 'Svenska folket', se
+on oivallinen sentapaisia teoksia varten kuin Elinan surma. Ystäväsi
+Gustaf."
+
+Seuraavista kirjeistä -- niitä on vielä kuusi, joissa Numers puhuu
+Elinan surmasta -- näkee kuinka uusi laitos edistyi: viimeisen,
+seitsemännen, kuvaelman hän lähetti luotansa maaliskuun alussa. Tila ei
+kumminkaan salli tehdä niistä otteita eikä se olekaan välttämätöntä
+päämääräämme nähden. Osottaaksemme kuinka suuri Bergbomin vaikutus
+näytelmään oli, riittänee lyhyesti palauttaa mieleen toiminnan kulku
+valmiissa kappaleessa, semmoisena kuin se on esitetty Suomalaisessa
+teatterissa ja 1908 painostakin ilmestynyt:
+
+I kuvaelma, Suomelassa. Huhut Laukon väestä tulevat ilmi talon emännän
+pakinoidessa vieraittensa, rouvien Linnunpään ja Kirveen kanssa.[131]
+Samalla tutustumme Uoleviin Suomelan nuorten lapsuudenystävänä. Klaus
+Kurkikin käy siellä vieraissa, tuoden kalliita lahjoja ja
+kihlasormuksen Elinalle, ja kuvaelma päättyy tämän, kansanrunon
+mukaiseen, huudahdukseen: "Isä -- äiti -- älkää antako minua Klaus
+Kurjelle".
+
+II kuv., Vesilahden kirkon sakaristossa. Elinan kevennettyä
+huolestuneen sydämensä, Kurki, tunnustamatta pahimpaa rikostansa,
+kullalla ostaa rovastilta synninpäästön, ja vihdoin Kirstikin, ylpeänä
+ja katumattomana, maksaa syntiensä hinnan. Kun rovasti määrää
+parannusta saarnaavan kerjäläisen vietäväksi Turun tuomiokapitulin
+eteen, Kirsti ottaa hänet Vääksyn alustalaisena suojiinsa.
+
+III kuv., Laukon salissa. Pääasiassa sama kuin edellisessä laitoksessa.
+
+IV kuv., Suomelassa. Elinan häät Kurjen kanssa. Piiritanssit. Uolevi
+vie morsiamen puolesta kukan Kaarina-vainajan haudalle. Kirstikin tulee
+häihin, Vääksystä nimittäin, johon oli muuttanut, saaden kaikki paitse
+viattoman Elinan hämilleen. Hän vie Uolevin mukanaan.
+
+V kuv., Vääksyssä. Kirstin puheista Uolevin ja imettäjän kanssa
+kuullaan, että hän ei ole rauhottunut, ja jälkimäinen ilmaisee
+ hänen viiden kuukauden päästä synnyttävän pojan. Elina tulee
+vieraisille. Kirsti tekee kaikkensa palauttaakseen Elinan ja
+Uolevin hellän ystävyyden -- hänessä alkaa häämöttää kosto, ja hän
+päättää, että heidän kolmen yhdessä on matkustaminen Laukkoon.
+Saarnaajakerjäläinenkin on lähetettävä sinne, ehkä hyvityksenä papille.
+
+VI kuv., Laukon salissa. Rovasti vieraana. Ballaadi Vuorentaan
+herrasta, joka jalkavaimonsa kanssa poltti puolisonsa, määrää
+tunnelman. Rovastin lähdettyä Elina menee Uolevin kanssa ajelemaan
+kuutamossa. Raivoisa vuoropuhelu Kirstin ja Klaun välillä, Kirsti
+ilmaisee olevansa raskaana,[132] ja sytyttää Klaun epäluulon Uolevia ja
+Elinaa kohtaan. Klaus ratsastaa pappilaan, rovastin edessä on Elina
+valalla todistava kenen lapsi on, jota hän kantaa.
+
+VII kuv., Elinan huone Laukossa. Kirsti saa kamalilla puheillaan Elinan
+suunniltaan, jopa hän julkeasti tahtoo ajaa hänet pois Laukosta.
+Peläten henkeään Elina pyytää Uolevia suojelemaan häntä. Rauhottaen
+Uolevi sulkee hänet syliinsä. Samassa hetkessä Klaus tulee, Kirsti
+osottaa hänelle toisiinsa likistyneet, ja Klaus surmaa molemmat. Elinan
+viimeinen sana ilmaisee Klaulle hänen erehdyksensä, ja Uolevi kutsuu
+murhaajan Jumalan tuomiolle. Klaus tulee mielipuoleksi. Kerjäläinen
+lausuu Kirstin ja Klaun tuomion.
+
+Verraten yksinkertaisilla keinoilla Bergbom on saanut paljon aikaan.
+Sijottamalla kaksi kuvaelmaa Suomelaan, yhden sakaristoon ja yhden
+Vääksyyn ja muuttamalla lopun -- sekä totta kyllä myöskin keksimällä
+rouvat, rovastin, imettäjän ja saarnaavan kerjäläisen[133]
+[kerjäläismunkin sijaan] -- hän on tehnyt toiminnan kulun
+luontevammaksi, vaihtelevammaksi ja täyteläisemmin perustelluksi;
+kokonaisuus on menettänyt toiselta puolen novelli- [ensi laitoksen ensi
+kuvaelma kravustusretkineen on novellia!] ja toiselta puolen
+oopperamaisuutensa [ensi laitoksen viime kuvaelma tulipaloineen on
+oopperaa!] ja tullut murhenäytelmäksi, jolla on yhtä selvä
+expositsiooni kuin välttämätön kauhea loppu.[134] Siten Bergbom
+suurella teatterintuntemuksellaan ja luontaisella draamallisella
+aistillaan on vaikuttanut näytelmän muodostumiseen. Mutta tunnustamalla
+tämän emme tahdo vähentää Numersin osuuden arvoa. Vuoropuhelu, jonka
+dramaattisuus, luontevuus ja vilkkaus on runoteoksen pääansioita, ja
+samalla tietysti useimmat siinä tavattavat hienot, henkevät käänteet
+ovat hänen käsialaansa. Sen näkee 1891 vuoden alussa syntyneestä
+käsikirjoituksesta, joka on alkuperäisenä säilynyt. Sitäkin Bergbom on
+vielä korjannut, mutta pääasiallisesti hän on vain lyhentänyt taikka
+kokonaan pyyhkinyt repliikkejä (joskus koko jaksojakin) ja ainoastaan
+poikkeukselta kirjoittanut joitakuita lyhyitä lauseita sijaan. Tässäkin
+hän on pitänyt silmällä samaa päämäärää kuin muissakin korjauksissa, se
+on selvyyttä, johdonmukaisuutta, draamallista lyhyyttä, täsmällisyyttä,
+sattuvuutta. Mutta tämän lisäksi emme voi olla mainitsematta että
+näytelmässä vallitseva erinomaisen raitis ja alkuperäinen lausuntatapa
+oikeastaan ei ole enemmän Numersin kuin Bergbominkaan, vaan suomentajan
+-- Niilo Salan -- ansio. Asian laita on näet semmoinen, että vaikka
+Numersilla on lennokas fantasia ja synnynnäinen taipumus draamalliseen
+runouteen ja hän siis kykeni antamaan henkilöitten puhella sujuvasti,
+ei hänellä ollut kehittynyttä, alkuperäistä kieli- ja tyyliaistia, vaan
+kirjoitti hän sivistyneitten pohjalaisten tavallista puhekieltä --
+ilman mitään kirjallista leimaa. Hän on siinä kohden yhtä vähän kuin
+draaman rakentamistaidossa kohonnut taiteellisuuden asteelle, minkä
+jälkimäisen seikan hän enemmän kuin yhden kerran on kirjeissään
+avonaisesti tunnustanut. Mutta juuri sentähden että Numersin
+luontoperäinen kyky oli semmoinen kuin tässä on sanottu, oli hänelle ja
+oli Suomalaiselle teatterille onneksi, että yhteistyö hänen ja
+Bergbomin välillä syntyi. Valitettavaa on vain se, että heidän hyvä
+välinsä rikkoontui, sillä senlaatuinen onnellinen sattuma kuin heidän
+yhtymisensä ei ollut toiselle eikä toiselle uudestaan odotettavissa
+eikä se todellisuudessa kummallekaan uudistunut. Se joka siitä enimmin
+kärsi oli kansallinen näyttämömme.
+
+Kesäisen kylpymatkan jälkeen Ida Aalberg oli viettänyt syyskuun
+Barösundin tienoilla ja vasta sieltä palattuaan hän suostui
+näyttelemään Kirstiä, johon rooliin ei ketään toista oltu tahdottu
+ajatellakaan. Lokakuu meni sitte harjotuksiin ja muihin valmistuksiin,
+ja ensi-ilta oli 30/10. Huone oli kukkuroillaan, ja innostus kasvoi
+kasvamistaan, purkautuakseen mitä lämpimimpiin suosionosotuksiin
+näyttelijöitä ja johtajaa kohtaan; Numers ei ollut saapuvilla. Ja
+loistava, ehkä kaikki teatterin entiset voitot varjoon saattava
+menestys oli täysin ansaittu. Näytelmä, joka harvinaisessa määrässä
+tyydyttää n.s. näyttämöllisiä vaatimuksia, oli tietenkin suurimmalla
+huolella näyttämölle pantu, ja näytteleminenkin oli mitä parasta meillä
+on nähty. Ida Aalberg loi ylpeästä, intohimoisesta Kirsti Flemingistä
+suurisuuntaisen traagillisen ilmiön, joka kohta tunnustettiin seisovan
+hänen mainioimpien rooliensa rinnalla, ja varsinkin loppukohtauksissa
+hänen esityksensä oli verrattoman tehokas. Mutta muutkin pääroolien
+esittäjät kohosivat kukin kykynsä huipulle, niin Axel Ahlberg Klaus
+Kurkena, hän kun osasi liiottelematta kuvata tämän tulisen,
+hermosairaan ritarin luonteen, niin rva Rautio hiljaisena Elinana,
+Weckman Uolevina, Lindfors rovastina ja Leino kerjäläisenä, naamioituna
+Munkaczyn Kristuskuvan mukaan. Jopa ansaitsevat edellisten mukana vielä
+mainitsemista Lattu lukkarina ja nti Stenberg imettäjänä. -- Niin,
+kiitettävä oli näytännön taiteellinen puoli, mutta kumminkin
+erehdyttäisiin, jos luultaisiin että se yksinänsä määräsi vaikutuksen
+laadun ja syvyyden. Ei, kyllä siinä oli yhtä tärkeänä tekijänä
+kappaleen kotimaisuus. Ensi kerran nähtiin näin etäisiltä ajoilta
+kuvaelmia, jotka tuntuivat historiallisesti todellisilta. Ehkä olikin
+sisustus Laukon salissa upeampi kuin mitä meillä keskiaikana nähtiin
+ylimystenkään asunnoissa, mutta värikkäiden pukujen ja elämäntapojen
+muinaisen sävyn viehätys suli omituisesti yhteen sen lämpimän tunnelman
+kanssa, jonka yksistään nuo nimet: Vesilahti, Kangasala, Vääksy,
+Suinula j.n.e. salaperäisellä lumouksella virittivät. --
+
+Kuinka ehdoton Elinan surman näyttämömenestys oli, todistaa se
+tosiasia, että 10 ensimäistä iltaa tuotti keskimäärin 1,170 mk 55 p.
+Näyttelemistä olisi tietysti jatkettu yhtä mittaa, jollei Ida Aalberg
+tehtyään matkan Porvooseen olisi sairastunut. Joulukuulla näytelmä meni
+vielä 3 kertaa, tammikuulla 4 ja toukokuulla 7 (Tampereella 3,
+Hämeenlinnassa 3, Helsingissä 1), joten se siis ensi näytäntökautena
+esitettiin kaikkiaan 24 kertaa! Viimeinen tammikuun näytäntö 22/1
+annettiin Numersin hyväksi.[135]
+
+Emme tiedä tuliko yleisö sitä ajatelleeksi, mutta kieltämättä henkevä
+oli johtajan päähänpisto synkän, traagillisen Elinan surman jälkeen
+toimittaa näyttämölle semmoinen vastakohta kuin Shakespearen _Kesäyön
+unelma_, maailman hienoin, runollisin komedia. Se näyteltiin ensi
+kerran 20/11. Näyttämöllepanoon nähden ei oltu vaivoja säästetty, vaan
+oli Arkadiaan luotu Etelän taikametsä, täynnä keijukaistanssia ja
+haltiain kujeita, joilla suuren runoilijan huumori on ympäröinyt neljän
+lemmestä hullaantuneen sydämen seikkailut harhaluulojen maassa.
+Tavoteltu ja onnellisesti saavutettukin tunnelma oli aito romanttinen
+niinkuin Mendelsohnin kevyet, keväiset sävelmät, joita soittamaan
+Robert Kajanus orkestereineen oli otettu. Näyttelijöistä mainitsemme
+vain Olga Finnen (Puck) ja Lindforsin (kankuri Pulma). Että menestys
+oli vähempi kuin olisi voinut odottaa, riippui kai siitä että Elinan
+surmaa oli käyty ei yhden kerran vaan useasti katsomassa. Kesäyön
+unelma meni vain 6 kertaa, -- Joulukuulta mainittakoon pari pientä
+uutuutta, nimittäin 1-näytöksiset huvinäytelmät: Anni Levanderin
+suomentama Marie Barbieri _Pikku sisko_ ja nimettömän laatima _Tapanin
+päivänä_, jossa jälkimäisessä kuvataan joulunviettoa Hämeessä
+lauluineen, tansseineen y.m.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Näin oli tultu vuodenvaihteeseen, josta se vuosi alkoi, jolloin
+teatteri oli täyttävä toisen kymmenvuotiskautensa. Viimeksi kerrotun
+nojassa lukija ehkä luulee lukemattomien vaivojen kypsyttämäin
+hedelmien olevan käsissä. Olihan Bergbomin uupumaton harrastus nostaa
+kansallista näyttämötaidetta Elinan surmassa saavuttanut ennen
+aavistamattoman korkeuden, nyt jos koskaan oli työ jatkuva rauhassa,
+lujalla pohjalla. Aivan niin, jos tässä maailmassa elämä noudattaisi
+tietoperäisiä ohjeita. Todellisuudessa kävi niin, että vuosi 1892
+tuotti Kaarlo Bergbomille kärsimyksiä ja koettelemuksia, jommoisia hän
+tuskin koskaan ennen oli kokenut -- ei ainakaan koskaan yhteen aikaan.
+Että hän kuitenkin kesti kaiken luopumatta elämäntyöstään, tuli kai
+siitä että hänen elämänkokemuksensa ja ihmistuntemuksensa oli aikojen
+kuluessa kasvanut suureksi, ja että hän sentähden, tietäen miten vähän
+elämältä ja ihmisiltä voidaan vaatia, osasi alistua. -- Ne seikat,
+joita tässä lähinnä tarkotamme, tulevat alempana järjestänsä
+kerrottavaksi. Nyt mainitsemme vain erinäisiä vähempiä asioita minkä
+mitäkin laatua.
+
+Syksyllä Bergbom-sisarukset olivat muuttaneet siihen uuteen osaan
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon taloa, joka silloin oli
+asuttavaksi valmistunut. Heidän asuntonsa oli nyt aluksi ylimmässä
+kerroksessa rva af Heurlinin huoneuston yhteydessä. Viime mainittu piti
+26/11 päivälliset V. Löfgrenin (Lounasmaan) kunniaksi, joka oli
+kantanut suuresta rakennuspuuhasta aiheutuneet huolet. Näissä
+päivällisissä, joihin emännän ja hänen sisarustensa ystävät olivat
+kutsutut, esitti "virallisten" puheiden jälkeen senaattori
+Yrjö-Koskinen Kaarlon maljan, kertoen sen uutisen, että senaatti oli
+päättänyt ehdottaa hänelle hänen kansallisen suurtyönsä -- Suomalaisen
+teatterin luomisen -- tähden 3,000 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen
+nautittavaksi 1892 v:n alusta.[136] Tämä julkinen tunnustus tuotti
+tietenkin melkoista tyydytystä Bergbomille, joka ennen kerran tämän
+kirjan tekijälle oli lausunut itsestään: "eihän minulla ole mitään
+omaa, mihin nojaisin päätäni". Nyt hän saattoi, jos siksi tulisi,
+luopuakin teatterinjohtaja-toimestaan, joutumatta kokonaan puille
+paljaille. -- Mutta samoissa päivällisissä Bergbom sai toisenkin
+uutisen, ja se oli kovin surullinen. Sähkösanoma Wienistä ilmotti näet,
+että Niilo Sala, joka esiinnyttyään viimeisen kerran Jussilaisena
+Kuopion takana hänen hyväkseen annetussa näytännössä 9/10 oli lähtenyt
+pitemmälle opintomatkalle, oli tullut mielisairaaksi. Vaikkei kukaan
+voinut aavistaa, että se oli alku loppuun, koski sanoma syvästi
+Bergbomiin, ei ainoastaan sen tähden että Sala jo oli kelpo näyttelijä
+ja että hän etevänä suomentajana ja kirjallisena avustajana oli niin
+tarpeellinen teatterille, vaan sen vuoksi että Bergbom toivoi hänestä
+seuraajaa johtajavirassa ja paljon piti hänestä ihmisenäkin. Sittemmin
+saatiin tietää, että sairas oli toimitettu hermotautisten hoitolaan, ja
+että hän jo joulun edellä oli sen verran parantunut, että kotoiset
+ystävät saisivat kirjoittaa hänelle. Muuten suomalaista näyttelijää
+Wienissä erinomaisella ystävyydellä kohtelivat kirjailija Alexander
+Rosen ja hänen rouvansa Adéle Rosen (o.s. Pipping) sekä Burgteatterin
+mainio taiteilija, Salan opettaja, Joseph Levinsky; Rosen ja Levinsky
+kävivät tavan takaa sairaan luona. -- Vielä on samalta päivältä ("siltä
+torstailta, jolloin kaikki oli tapahtuva", sanotaan eräässä kirjeessä)
+mainittava, että kuvanveistäjä Robert Stigell silloin kävi nti Emilie
+Bergbomin luona ja pyysi saada muovailla hänen rintakuvansa "erästä
+hänen ihailijaansa varten". Kuka "ihailija" eli tilaaja oli, sitä emme
+tiedä; mutta nti Bergbom suostui asiaan, ja taiteilija muovaili samana
+talvena sen rintakuvan, joka nyt nähdään Kansallisteatterissa. Teos on
+kyllä jotakuinkin tyydyttävä ulkonaisen näköisyyden puolesta, vaikkei
+kuvattavan henkevyys ole tullut riittävästi näkyviin.
+
+Mitä teatterin toimeen tulee, kääntyi se kohta uuden vuoden alusta
+kovin hankalaksi. Salan poissaolo, monet sairauskohtaukset y.m.
+vastoinkäymiset tekivät ohjelmiston ylläpitämisen tavattoman
+vaivaloiseksi. Uuden vuoden ensi päivinä Lindfors sairastui
+lihasreumatismiin, ollakseen koko kevään työhön kykenemättömänä, jota
+paitse Rautio ja hänen rouvansa ja useat muutkin olivat sairaita,
+joskin lyhempiä kuuroja. Ida Aalberg vihdoin oli kyllä kotosalla ja
+esiintyikin muutamissa rooleissa, mutta Bergbom ei koskaan voinut
+varmasti luottaa häneenkään. Häntä näet esti milloin taudinpuuska,
+milloin joku muu syy näyttelemästä, sillä eihän hän mitenkään ollut
+teatteriin sidottu. Kerran oli jo sovittu että Sardoun Fernande
+näyteltäisiin, mutta siitä ei tullut mitään, kun näyttelijätär
+lähetti roolin takaisin; toisen kerran oli päätetty, että Thérèse
+Raquin, joka hänen toivomuksestaan oli uudestaan harjotettu hänen
+resetti-illakseen,[137] annettaisiin kolme kertaa, mutta sekin tuuma
+raukesi, kun taiteilijatar ensi näytännön jälkeen ilmotti ettei jaksa
+sen enempää. -- Muutoin Ida Aalberg koko tänä näytäntökautena puuhasi
+vierailumatkoja Venäjälle, syksyllä Pietariin ja keväällä Moskovaan.
+Aikomus oli että hän lähtisi sinne Suomalaisen teatterin jäsenten
+avustamana. Kumpaankin matkaan teatterin johtokunta antoi
+suostumuksensa ja olisi Bergbomkin yhtynyt matkaan, mutta kun ei
+venäläiseltä taholta (eräältä impressariolta Pietarissa ja eräältä
+teatterinjohtajalta Moskovassa) saatu tarpeellisia takeita että
+kustannukset tulisivat korvatuiksi, meni tuumat myttyyn. -- Vielä
+mainittakoon ohimennen, että keväällä 1891 alkuunpantu takauskirjoitus,
+maassa vallitsevan huonon taloudellisen aseman tähden, oli tuottanut
+ainoastaan puolet toivottua apua, että kansa maan pohjoisissa osissa
+kärsi puutetta, jonka lieventämiseksi Helsingissä ahkerasti puuhattiin,
+ja että kaiken aikaa vihamieliset venäläiset sanomalehdet jatkamistaan
+jatkoivat ilkeää, hermostuttavaa taisteluansa Suomen oikeuksia vastaan.
+Eikä litania tähänkään päättyisi, jos tahtoisimme jatkaa, mutta ehkä
+tämäkin riittää selittämään, miksi muuan Bergbom-sisaruksien sukulainen
+eräässä tänä kevätkautena kirjoittamassaan kirjeessä lausuu: "ei meillä
+oopperan pahimmista ajoista saakka ole ollut niin vaikeata kuin nyt".
+
+Tammikuun juhlapäivät teatterissa vietettiin tavan mukaan Kiven (Lea,
+Kihlaus) ja Topeliuksen (Anna Skrifvars, Reginan IV:s n.) teosten
+esittämisellä. Aivan uusi ohjelma tuli vasta 24/1, jolloin näyteltiin
+Anni Levanderin suomentama C. Laufsin 4:näytöksinen ilveily
+_Hullunkurinen temppu_. Se meni 4 kertaa. Helmikuun juhlapäivä
+vietettiin kuvaelmilla Vänrikki Stoolin tarinoista. Muutoin annettiin
+sinä kuukautena uusintoja: Noora, Nummisuutarit ja Työmiehen vaimo.
+Merkillisin oli keskimäinen, sillä siinä nähtiin, Rautio -- Topias, nti
+Stenberg -- Martta ja Falck -- Niko poisluettuna, uusia esiintyjiä.
+Eskoa näytteli Hemmo Kallio, joka pienenä ja liikunnoiltaan
+vilkkaampana kuin Leinon roteva nummisuutarin poika melkoisesti erosi
+edelläkävijästään, mutta kuitenkin hän omistaen luonnollista taipumusta
+koomilliseen pian vallotti yleisön suosion luomalleen uudelle Eskolle.
+Muuten oli Lattu Sepeteus, Leino Karri, Halme Vilkastus, Weckman Teemu,
+nti Salin Jaana, nti Sainio Kreeta. Työmiehen vaimossakin olivat
+pääroolit uusissa käsissä: Johanna -- nti Kunnas, Homsantuu -- nti
+Salin, Risto -- Weckman j.n.e. Heidän työnsä sai kyllä tunnustusta,
+mutta ymmärrettävästi ei kappaleen vaikutus enään ollut niin
+järisyttävä kuin alkuaan.
+
+Maaliskuun päävaltti oli kyllä sekin uusinto, nimittäin Schillerin
+Maria Stuart, joka _Ida Aalberg_ nimiosassa meni 8 kertaa 9/3-27/3,
+mutta tositaide vaikuttaa aina uutena, jota paitse viisi vuotta oli
+kulunut siitä kun se viimeksi esitettiin. Ida Aalbergin esitys oli
+tällä väliajalla kypsynyt mestarillisen täydelliseksi, niin että yleisö
+ensi-iltana kerran pari keskellä näyttelemistä vastustamattomasti purki
+ihastuksensa mitä innokkaimpiin suosionosotuksiin. Merkittävä on, että
+myöskin Katri Rautio hienosti ja arvokkaasti suoritti Elisabet
+kuningattaren osan, näyttäen miten hän oli saavuttanut taiteellisen
+kyvyn, jolle voitiin uskoa vaikeimpiakin tehtäviä. Luonteeltaan,
+niinkuin näyttää, tyynenlainen ja kylmähkö, oli hän verraten
+hitaanlaisesti päässyt sille asteelle, millä hän voi täydellä voimalla
+ilmisaattaa tunteitaan -- itse esiintymisessä näyttämöllä hän oli jo
+varhemmin osannut tyydyttää ja miellyttää. Mortimeria näytteli Halme
+tosin tulisesti, mutta voimatta vielä hillitä ilmaisukeinojaan. --
+Ohjelmistolle uusi näytelmä, Anni Levanderin suomentama E. Augierin
+5-näytöksinen komedia _Koetusten ahjossa_ (La pierre de touche), meni
+ensi kerran 30/3. Yhteisnäyttelemistä arvosteltiin hyväksi, ja
+yksityisistä esiintyjistä oli esim. Franck Franz Wagnerina tavallista
+parempi, samalla kuin useat muutkin, niinkuin Olga Finne -- Cecilia,
+Leino -- Spiegel j.n.e., tapansa mukaan hyvin täyttivät roolinsa, mutta
+sittenkään ei kappaletta voitu näyttää muuta kuin 2 kertaa! Onhan aina
+niin, että kun teatteri työskentelee painostavissa oloissa, silloin
+yleisökin käy harvalukuiseksi.
+
+Minkälaiset olot muuten olivat maaliskuulla, näemme seuraavasta
+otteesta Emilien kirjeestä Betty Elfvingille 18/3: "Kiitos
+lähetyksistäsi eläkekassan arpajaisiin! Olet aina uskollinen ystävämme
+hädässä ja ilossa. -- Muutamia päiviä ennen arpajaisia [5/3] sairastuin
+äkkiä kovaan kuumeeseen ja vieläkin olen sairas; kuitenkin liikun jo
+ylhäällä, mutta voimani ovat poissa. Kolme päivää peräkkäin olon
+koettanut kirjoittaa sinulle, jaksamatta kyhätä muutamia riviä.
+Kaarlokin on ollut sairas, häntä on ahdistanut kuume, vilutauti ja
+ääretön väsymys. Et voi uskoa kuinka ikävöimme tämän vaikean vuoden
+loppua ja kesälepoa; kaikki on niin ikävää ja pimeää, ettei tahdo
+jaksaa olla olemassa. Ehkä mieleni keventyisi, jos edes jaksaisin ulos
+raittiiseen ilmaan. Olemme epätietoisia minne lähteä keväällä; ensin
+ajattelimme Turkua, mutta nyt olemme alkaneet peljätä, että siellä
+kävisi kerrassaan huonosti ilman Ida Aalbergia. -- Olemme varmat siitä
+että Ida ei tule Turkuun, eikä Lindforsin tauti näy hellittävän, hän on
+vuoteen omana loppiaisesta saakka." --
+
+Luonnollisesti asiat eivät mainittavasti parantuneet huhtikuullakaan,
+eikä muuta voitu kuin vetää matka-arkut esiin ja lähteä maaseudulle.
+Muun muassa annettiin kolme kertaa Kuopion takana. Lattu esiintyi nyt
+Jussilaisena ja onnistui odottamattoman hyvin, osaksi kyllä noudattaen
+Salan esimerkkiä, mutta enemmän sentään itsenäisesti muodostaen
+kiitollista tehtävää. Viimeinen näytäntö Helsingissä oli 24/4
+(Kansanvihaaja). Olihan se ikävä, että juuri tämän kevätkauden täytyi
+tulla niin köyhäksi uutuuksien puolesta, mutta ei Bergbom siihen mitään
+mahtanut. Ja kumminkin sattui juuri nyt, että eräs Ruotsalaisen
+teatterin ystävä (tri Ernst Lagus) maaliskuun alussa Nya Pressenissä
+vertaili toisiinsa ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön ohjelmistoa,
+tullakseen loppupäätelmään, joka oli sangen kunniakas jälkimäiselle:
+
+Ruotsalaisessa teatterissa oli annettu 7 kotimaista kappaletta, jotka
+oli näytelty 29 kertaa, ja Suomalaisessa 13, jotka oli esitetty 51
+kertaa. Kun ruotsalaisella näyttämöllä kaikkiaan oli annettu 31
+näytelmää ja suomalaisella 27, tekivät kotimaiset edellisellä 25,6
+pros. koko luvusta ja jälkimäisellä 48 pros. Operetteja oli
+ruotsalaisella näyttämöllä esitetty 7 [Sköna Helena, Niniche, Lilla
+hertigen y.m.] ja suomalaisella 0. Ruotsalaisessa teatterissa ei oltu
+näytelty ainoatakaan klassillista kappaletta; suomalaisessa
+ohjelmistossa tavattiin nimet: Calderon, Shakespeare, Schiller ja
+Molière, paitse Ibsen ja Björnson.
+
+Muissakin suhteissa, tarkastaja lausuu edelleen, voitaisiin toisiinsa
+verrata teatterin ohjelmistoa, mutta miten katsookin on Ruotsalainen
+kaukana toisen perässä. Arvottomampaa ohjelmistoa kuin Ruotsalaisen
+teatterin tänä vuonna on vaikea ajatella pääkaupungin teatterissa, joka
+ei vapaaehtoisesti lue itseään toisen luokan teatteriksi. Edelleen
+myönnettänee, että moni ruotsalaisella näyttämöllä esitetty kappale on
+sitä laatua, että se ei ole voinut kohottaa siveellisyyttä enemmän kuin
+taideaistiakaan. -- Loppupäätelmä on, että Ruotsalainen teatteri, jos
+se yhä on olemassa muuna kuin toisen luokan näyttämönä ilman
+kansallista merkitystä, on ohjelmistoon nähden kokonaan uudistettava.
+
+Minkä tunnustuksen Bergbomille ja hänen työlleen tämä vertailu ja
+arvostelu sisältää, sen huomaa kun ajattelee mitä hän 1872 oli
+kirjoittanut Ruotsalaisesta teatterista (kts. I, s. 257). Kun Bergbom
+silloin ankarasti arvosteli ruotsalaista näyttämöä, oli hän muka
+haaveilija ja julkea parjaaja; nyt kun hän oli toteuttanut haaveensa ja
+luonut silloin olemattoman suomalaisen näyttämön, eräs ruotsalaisen
+puolueen mies itse arvostelee tuota teatteria samoin kuin hän!
+
+Ensiksi Bergbom seurueineen matkusti _Tampereelle_, jossa 27/4-15/5
+annettiin 10 näytäntöä. Ohjelmistosta mainitsemme vain Elinan surman,
+jossa Kirsti Flemingiä näytteli rva Saimi Järnefelt. Tehtävä oli vaikea
+nuorelle näyttelijättärelle, joka harvoin oli esiintynyt suuremmissa
+rooleissa, eikä kumma että hänen esityksensä oli kylmähkö verrattuna
+Ida Aalbergin tuliseen intohimoon; mutta sittenkin hän osasi vaikuttaa
+katsojiin ja tyydyttää niitä niin, että kappale (niinkuin ennen on
+mainittu) toukokuulla meni vielä kuusi kertaa. -- Tampereelta teatteri
+muutti _Hämeenlinnaan_, ja siellä annettiin 12/5-22/5 kuusi näytäntöä.
+Täällä kävi Numerskin kerran katsomassa Elinan surmaa; Helsinkiin hän
+ei ollut tahtonut taikka niinkuin hän kirjeessään sanoo (kts. ylemp. s.
+407) "uskaltanut tulla". Bergbom ei enään Hämeenlinnassa ollut koko
+aikaa mukana, vaan lähti hän 14/5, se on kohta kun näytännöt oli saatu
+hyvään alkuun, Turun kautta ulkomaanmatkalle, Parisi päämääränään. --
+Toukokuun viime päivinä palasi seurue vielä _Helsinkiin_, jossa
+26/5-31/5 annettiin kevätkauden kolme viimeistä näytäntöä.
+
+Emilie oli Helsingissä odottanut teatterin takaisin tuloa, mutta jo
+samana päivänä kun ensimäinen näytäntö annettiin, lähti hänkin Turun
+tietä ulkomaille. Hän oli iloinen että vapaa aika oli tullut ja toivoi
+matkasta, jolla tietenkin oli yhtyvä Kaarloon, sekä ruumiillista että
+henkistä virkistystä.
+
+Tuskin tarvitsemme sanoa, että Suomalainen teatteri ja sen ystävät
+hyvin muistivat taidelaitoksen tänä vuonna täyttävän toisen
+vuosikymmenensä ja myöskin pitivät tapauksen viettämistä luonnollisena
+asiana. Että juhla oli toimeenpantava, olikin jo päätetty ennen kun
+teatteri lähti kiertomatkalleen, mutta juhlapäiväksi oli valittu 13/10,
+jolloin ensimäinen näytöntö oli annettu Porissa, eikä 22/5, jolloin
+teatterin kannatusyhdistys oli perustettu. Jälkimäisenä päivänä seurue
+oli Hämeenlinnassa ja esitti Elinan surman, ja Helsingissä muistutti
+sen merkitystä ainoastaan U. S:n pääkirjoitus, jossa luotiin katsaus
+teatterin vaiheisiin ja arvosteltiin sen vaikutusta kansalliseen
+sivistyselämään. Sille, joka on tämän kirjan lukenut, kirjoitus ei
+sisällä mainittavaa uutta, mutta kuitenkin yksi kohta on tähän
+otettava, syystä kun se koskettelee erästä seikkaa, joka vaatii
+lähempää selostusta. Suomalaisen teatterin vaikutuksesta lausutaan
+siinä näet muun muassa seuraavaa:
+
+"Muistellessa miten heikolla kannalla draamallinen kirjallisuutemme oli
+kaksikymmentä vuotta sitten, täytyy tunnustaa, että Suomalainen
+teatteri on saanut suuria aikaan. Missä olisivatkaan Minna Canthin ja
+G. von Numersin tunnetut ja suositut teokset, jollei olisi ollut
+taidelaitosta, jossa niitä olisi otettu näyteltäväksi? Erittäinkin
+jälkimäiseen kirjailijaan nähden, jonka hyväksi nykyään kirjoitetaan
+Nya Pressenissä siitä tavasta, jolla häntä muka on Suomalaisessa
+teatterissa kohdeltu, voidaan varmuudella sanoa, että yksikään hänen
+teoksistaan ei olisi päässyt pöytälaatikkoa edemmäksi, eikä ainakaan
+yleisön suosioon, jollei Suomalaisen teatterin johtaja olisi ollut
+avullisena niitten tekemimisessä näyttämölle kelpaaviksi draamoiksi. Jo
+se kukoistus, jonka draamallinen kirjallisuutemme on saavuttanut, on
+mahtavasti vaikuttanut kaunokirjallisuuden muihinkin aloihin. Ei ole
+kiellettävissä, että yhdessä suhteessa karttunut tuotteliaisuus ja
+suuremmat vaatimukset ovat virvottavana sateena vaikuttaneet esim.
+novellikirjallisuutemme viime aikoina havaittavaan elpymiseen."
+
+Otteen kolmas lause tarkottaa ikävää selkkausta, joka ei ainoastaan
+tehnyt loppua Numersin ja Bergbomin yhteistyöstä, vaan muutenkin oli
+häiritsevä ja kiusallinen. -- Jo vuodenvaihteella oli työtoverien
+välillä syntynyt erimielisyyttä ja väärinkäsityksiä, joiden alkusyytä
+ei selvästi näe käsillä olevista kirjeistä. Se vain näkyy, että
+erimielisyys koski Bergbomin osallisuutta Numersin näytelmiin --
+jälkimäinen kun väittää sen olleen ainoastaan "kriitillistä" laatua --
+sekä siitä johtuvaa määräämisoikeutta Elinan surmaan. Mitä muutoin
+kinastuksen ensi jaksoon kuuluu, jätämme sen vähemmän tärkeänä sikseen,
+varsinkin kun meillä ei ole muita lähteitä kuin Numersin kirjeet. Ne
+ovat, niinkuin luonnollista on, yksipuolisia, eivätkä anna tietoa siitä
+mitä Bergbomin kirjeet hänelle sisälsivät.[138] Jutun toisen jakson
+luemme huhtikuulta, jolloin Numers pyysi saada Elinan surman
+käsikirjoituksen sentähden, että muuan tanskalainen (Åge Meier) tahtoi
+kääntää näytelmän tanskankielelle ja oli muka tarjonnut siitä runsaan
+palkkion -- "hienointa [finast] olisi johtokunnalta ilman enempää
+polttaa koko kuitti [se on Numersin oikeudenluovutus!]". Koska pyyntö
+koski teatterin omistusoikeutta näytelmään, tuli kysymys nyt
+johtokunnan käsiteltäväksi, ja se ratkaistiin niinkuin nähdään
+seuraavasta vastauksesta:
+
+"Vaikka Suomalaisen teatterin Johtokunta mielellään olisi suostunut
+Teidän pyyntöönne saada 'Elinan surma'-näytelmän käsikirjoitus
+käännettäväksi ja julkaistavaksi tanskankielellä, katsoo Johtokunta
+kuitenkin, velvollinen kun se on valvomaan Suomalaisen teatterin etua,
+ettei sen vielä [ännu icke] tule luopua siitä yksinomaisesta
+omistusoikeudesta kappaleeseen, jonka Te kirjelmällänne 20 p:ltä
+maaliskuuta olette tälle laitokselle myöntänyt. Niinkuin muistanette
+kuului tämä kirjelmä seuraavasti":
+
+"'Herra Tri K. Bergbomilta olen tänään vastaanottanut kuusisataa (600)
+markkaa Suomalaisen teatterin puolesta palkkiona murhenäytelmästä
+'Elinan surma', jonka tähden tämä kappale, niin näyttelemisoikeuteen
+kuin mihinkä muunlaiseen julkaisemiseen nähden tahansa, yksinomaisesti
+on tämän teatterin oma, siksi kun se siitä toisin päättää --
+tunnustetaan kiitollisuudella. Suinula, 20 p. maalisk. 1891.
+Gustaf v. Numers.'"
+
+"Jotta kumminkin olisitte vakuutettu siitä että Johtokunnan tarkotus ei
+lainkaan ole pyytää kohtuutonta voittoa mainitusta omistusoikeudesta,
+tahtoo Johtokunta täten julkilausua, että Suomalainen teatteri --
+huolimatta siitä rajattomasta oikeudesta, jonka ylempänä otettu
+kirjelmä sille antaa -- omasta puolestaan Teidän eduksenne luopuu
+niistä palkkioista, jotka mahdollisesti voidaan saada myymällä
+näyttelemisoikeus jollekin teatterille taikka kustannusoikeus jollekin
+kustantajalle. Lisätodistuksena Johtokunnan toivomukseen kykynsä
+mukaan pitää etuanne silmällä ottaa se muistuttaakseen, että se
+vapaaehtoisesti toimeenpani sen resettinäytännön, jonka kautta Teidän
+alkuperäinen palkkionne enennettiin 960 markalla. Helsingissä 11 p.
+toukok. 1892."
+
+Numers oli tyytymätön tähän vastaukseen ja lähetti sen Nya Pressenille
+julkaistavaksi. Lehti painattikin asiakirjan ja liitti siihen omasta
+puolestaan (samoin kuin Päivälehti pari päivää myöhemmin) mietteitä,
+joiden pääsisällys oli se, että johtokunnalla epäilemättä oli ollut
+laillinen oikeus kieltää, mutta että sen siveellinen oikeus
+ehdottomasti oli suostua Numersin pyyntöön, sitä enemmän kun se muka jo
+oli kappaleella ansainnut kymmeniä tuhansia[139] eikä sen painattaminen
+vieraalla kielellä taikka näytteleminenkään ulkomaalla vahingoittaisi
+teatteria. Juuri tähän se on kuin U. S. viittaa, mutta asian julkinen
+käsittely ei rajottunut siihen. Asiaa kosketeltiin vielä Matinkin
+kirjeessä (29/5), jossa Nya Presseniä ja Päivälehteä vastaan
+huomautetaan, että Numers ei ollut Elinan surman "yksinomainen tekijä",
+vaan oli siis eräällä toisellakin miehellä jotakin "sanomista, kun on
+kysymys kappaleen julkaisemisesta ja kääntämisestä", että johtokunta
+ainoastaan vastaiseksi oli kieltänyt luopua käsikirjoituksesta sekä
+että tarkotus ei suinkaan ollut pitää sitä minään salattuna aarteena,
+vaan on jo keskusteltu kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa näytelmän
+julkaisemisesta suomenkielellä. Nämä huomautukset saivat Numersin
+itsensä esiintymään julkisuudessa. Jonkun päivän päästä luettiin Nya
+Pressenissä Numersin 30/5 laatima, Matille osotettu kirje, jonka
+pääkohdat olivat seuraavat:
+
+"Asian aluksi _en tunnusta niin mitään työnosallisuutta kenenkään
+puolelta 'Elinan surmaan' enkä mihinkään muuhunkaan draamalliseen
+teokseeni_".[140] -- -- "Minun luovutukseni maalisk. 20 p:ltä 1891
+koskee ruotsalaista käsikirjoitustani sanasta sanaan sellaisena kuin se
+silloin luovutettiin, ja kaikkein vähimmin suostun siihen, että se
+julaistaan painosta siinä kunnossa kuin olen nähnyt sitä näyteltävän
+Suomalaisessa teatterissa. Siinä oli muutoksia tekstissä, jotka
+leikkasivat niinkuin soraäänet koko olentoani ja saattoivat minut
+täyteen raivoon (!)" --
+
+Kun tämä hämmästyttävä kirjoitus ilmestyi, oli Bergbom ulkomailla ja
+riidan jatko jäi välttämättömästi myöhemmäksi. Koska kumminkin lienee
+asianmukaisinta yhdellä rupeamalla suorittaa tämä ikävä juttu, jatkamme
+tässä selostusta, joskin se vie meidät kauas muitten tapahtumain edelle.
+
+Semmoisena kuin asia oli ennen Numersin kirjoituksen julkaisemista,
+olisi se kaikesta päättäen ollut sovitettavissa. Johtokunnan "ei vielä"
+johtui siitä, ettei se voinut pitää näytelmää loppuunnäyteltynä, vaan
+katsoi luonnolliseksi velvollisuudekseen lykätä teatterin oikeuden
+luovuttamisen vastaiseksi, ja Bergbom puolestaan tahtoi, että draama
+ensiksi julkaistaisiin suomenkielellä semmoisena, joksi se yhteistyön
+kautta oli muodostunut. Numersin kirjoitus pilasi kokonaan aseman. Jos
+hän olisi kirjoittanut esim. siihen tapaan, että hän vaati yksinomaista
+määräämisoikeutta kappaleeseen sentähden että Bergbom ei ollut
+esiintynyt taikka tahtonut esiintyä tekijänä Numersin rinnalla, vaan
+jättänyt tälle totta kyllä kunnian, mutta myöskin edesvastuun ja häpeän
+mahdollisesta epäonnistumisesta, niin olisi ollut vaikea tehdä sitä
+vastaan mitään pätevää muistutusta. Toista oli kun Numers julkisesti
+kielsi Bergbomilta kaiken työnosallisuuden, jopa väitti hänen pahasti
+turmelleen näytelmän tekstiä. Se oli suora, jopa törkeä loukkaus
+entistä työtoveria ja ystävää kohtaan. -- Ymmärtääksemme kuinka Numers
+saattoi näin kirjoittaa vastoin kaikkea sitä mitä hän ennen oli monta
+kertaa kirjeissään lausunut, tahdomme jo tähän panna otteen toista
+vuotta myöhemmästä kirjeestä (28/10 1893):
+
+-- "Sanot minun Nya Pressenissä lausuneen, ettei sinulla ole mitään
+osaa teoksissani. Sitä en ole koskaan tehnyt enkä olisi koskaan
+_voinut_ sitä tehdä. Päin vastoin olen kaikissa tilaisuuksissa, sekä
+harvojen että useampien henkilöiden seurassa, jossa kysymys on tullut
+puheeksi, nimenomaan huomauttanut sinun _suuresta osastasi_ teoksissani
+ja menestyksessäni. -- Nya Pressenissä sanon minä: 'jag erkänner intet
+medarbetarskap af någon j.n.e.' [en tunnusta mitään työnosallisuutta
+kenenkään puolelta] ja muistan kauan miettineeni tavatakseni oikeaa
+sanaa. Minä ymmärrän sanan niin, että avustaja (medarbetare) on
+yhtiökumppani, jolla yhtä suuren panoksen takia on yhtä suuri oikeus
+[kuin toisella yhtiökumppanilla] määrätä teoksen hyvästä ja pahasta
+sekä silloin myöskin panna nimensä alle ja siten ensi hetkestä vastata
+siitä, jos se tekee fiaskon taikka ei. -- Sitä minä en voi sinulle
+myöntää, sillä minun mielestäni on minulla suurempi osa." --
+
+Jos nyt oletammekin, että Numers sepittäessään kirjoitustaan Mattia
+vastaan ajatteli niinkuin hän tässä sanoo, niin ymmärrämme toiselta
+puolen, ettei se mitään vaikuttanut asian menoon. Tavallinen lukija ei
+voinut käsittää hänen sanojaan muuten kuin ehdottomaksi väitteeksi,
+että Bergbom ei ollut häntä avustanut vaan päin vastoin pilannut hänen
+kappalettaan -- selitys tuli 17 kuukautta aikansa jälkeen eikä
+silloinkaan julkisena! Seuraus olikin, että jutun jatko ei vienyt
+sovintoon.
+
+Syyskuulla Numers kääntyi uudella kirjoituksella johtokunnan puoleen,
+jossa hän viitaten siihen mitä oli Nya Pressenissä lausunut ja sanoen,
+että hän oli (vaikkei sitä kirjelmässä sanotakaan) tarkottanut vain
+yhdeksi vuodeksi luovuttaa oikeutensa teatterille. Tällä kertaa
+johtokunta vastasi, että se lähettää Numersille hänen alkuperäisen
+käsikirjoituksensa, mutta ei niitä käsikirjoituksia, jotka olivat
+syntyneet yhteistyön kautta Bergbomin kanssa. Syynä näiden jälkimäisten
+pidättämiseen johtokunta (paitse sitä että se viittaa edelliseen
+kirjelmäänsä) "tahtoo myöskin huomauttaa, että kysymys menneestä
+keväästä on joutunut uudelle kannalle, joka antaa lisää syytä olla
+vastaiseksi luopumatta siitä oikeudesta kappaleeseen, joka
+Suomalaisella teatterilla on. Niinkuin hyvin tiedätte, Bergbom ei ennen
+ole julkisesti eikä yksityisesti esittänyt persoonallisia vaatimuksia
+puheenaolevaan näytelmään nähden, mutta sitten kun Te olette katsonut
+hyväksi loukkaavalla tavalla julkisesti kieltää sen osan, joka hänellä
+on ollut draaman valmistamisessa, on hän sitä mieltä, että hänen tulee
+vaatia oikeudelleen tunnustusta ja vastustaa sentähden kappaleen
+luovuttamista Teille, ennen kun Teidän välillänne syntynyt erimielisyys
+(kontrovers) on sovittu." Itse riitaan johtokunta ei voinut eikä
+tahtonut sekaantua, mutta oli päättänyt pitää kiinni teatterin
+oikeudesta, siksi kun se oli ratkaistu ja määräämisoikeus, mikäli se
+riippui tekijöistä (författarskapet), oli selvillä.
+
+Tämän mukaan Bergbom toimitti Numersille alkuperäisen käsikirjoituksen,
+sitten kun hän oli jäljennyttänyt sen (kts. ylemp. s. 407). Nyt koitti
+näennäinen rauhanaika, jota Numers, niinkuin seuraavasta voi päättää,
+käytti uudestaan kirjoittaakseen näytelmän. Syksyllä 1893 riita
+jälleen leimahti tuleen, ja se tapahtui näin. Jo 1892 Numers oli
+kustannusosakeyhtiö Söderström et kumpp:lle myynyt Elinan surman
+julkaisemisoikeuden, ja syyskuulla 1893 hän vihdoin lähetti yhtiölle
+käsikirjoituksen. Kun tämän puolelta tiedusteltiin Suomalaisen
+teatterin oikeutta teokseen, asia tuli Bergbomin tietoon. Jonkun aikaa
+sen jälkeen saapui tälle kirje Numersilta, joka nyt oli päällikkönä
+Lapin asemalla Pohjanmaalla ja joka, peruuttamatta julkista
+lausuntoaan, uudisti vaatimuksensa, että hänelle annettaisiin takaisin
+"välikirja", se on että teatteri luovuttaisi oikeutensa Elinan surmaan.
+Bergbomin vastauksen, jonka alustelma on säilynyt, otamme tähän
+kokonaisenaan, sillä se tarkottaa suorastaan Numersin kirjoitusta Nya
+Pressenissä ja nähdään siis siitä mikä Bergbomin kanta oikeastaan oli.
+
+"Rakas veli! Kirjeesi ei ollut odottamaton, sillä Nordmannin [juuri
+mainitun yhtiön edustajan] käynnin kautta tiesin sen tulevan. Mutta se
+oli tervetullut, sillä minä toivon yhtä hartaasti kuin koskaan sinä,
+että tuskallinen erimielisyys välillämme tasotetaan. Jos olisit voinut
+kirjoittaa vähemmän kiihtyneesti, olisi se ollut vielä tervetulleempi,
+sillä mitä tyynempiä olemme sitä helpompi on välttää väärinkäsityksiä."
+
+"Joku aika sitte kirjoitit V. Löfgrenille. Hän käsitti kirjeen
+oikeastaan tarkottavan minua ja antoi minun lukea sen. Eihän se ollut
+mitään epähienoa? -- Kirjeessäsi mainitset -- jos oikein käsitän asian
+-- että minä olen antanut aatteita, mutta ettet sinä hyväksynyt
+repliikkejäni, koska ne olivat 'mahdottomia'. Tämä on lähtökohta, josta
+alkaen voimme selvittää asian. Sillä välttämätöntä on että me
+selvitämme sen yleisölle. Sinä valitat että johtokunta on vain kuullut
+minun selitystäni eikä sinun. Mutta siinä erehdyt. Ei se pyydä parempaa
+kuin että annat selityksen. Ehdoton lausuntosi Pressenissä
+valitettavasti ei selitä mitään, sillä se ei koskettele niitä
+ristiriitaisuuksia, jotka yleisö ja kritiikki on havainnut ja joihin
+sinun ja minun ystävieni kielittely on saanut niiden kiinnittämään
+huomionsa. Voit ehkä sanoa että nämä ristiriitaisuudet ovat ainoastaan
+näennäisiä. Sitä parempi sekä minulle että sinulle. Osota että ne ovat
+näennäisiä, ja minä tyydyn."
+
+"Tahdon mainita muutamia näistä ristiriitaisuuksista. Selityksesi
+mukaan Pressenissä sinä et tunnusta mitään työnosallisuutta. Kuinka
+selität sitte, että olet hyväksynyt kaikki ne kohdat Kuopion
+takana-kappaleessa, jotka ovat minulta. Tämä ei tarkota suomalaista
+käännöstä, josta voit sanoa että tahdoit antaa sen [julkisuuteen]
+semmoisena kuin se oli näytelty Suomalaisessa teatterissa; mutta
+ruotsalaista käännöstä -- siinä käytät, erottamatta omistasi, minun
+kohtauksiani, motiivejani, repliikkejäni. Eihän ruotsalaisessa
+käännöksessä ollut mitään pakkoa hyväksyä tätä yhteistyötä minun
+kanssani, joka nyt näyttää sinusta niin vihattavalta. Siinähän olisit
+aina vapaasti voinut käyttää omia kohtauksiasi, motiivejasi ja
+repliikkejäsi -- miksi et tehnyt niin? Sinusta ne eivät silloin olleet
+yhtä 'mahdottomia' kuin nyt. Kirjeessäsi sanoit, että toinen 'puoli'
+kappaletta Kuopion takana oli minun omaani. Lausunnossasi Pressenissä
+selitit, että minulla ei ollut siinä mitään osaa. Siinä on
+ristiriitaisuus, joka vaatii selvitystä. Minä uudistan, kenties on se
+näennäinen; no hyvä, osota se."
+
+"(Tässä johtuu mieleeni pieni episodi. Ensi näytöksen loppukohtauksessa
+puhuu Lilli 'eräästä miekkosesta'. Tämän olet ruotsalaisessa
+käännöksessä -- ainakin siinä jonka Arppe antoi, painettua en ole
+lukenut -- olettanut merkitsevän 'en herr Mikkonen'. Tämä naurettava
+erehdys on ainoastaan siten ollut mahdollinen, että se kohtaus, jossa
+repliikki tavataan, oli sinulle kokonaan tuntematon. Vähäpätöistä,
+sanot sinä -- minä: mutta valaisevaa)."
+
+"Entäs Elina! Sinä pyydät 'alkuperäisen' käsikirjoituksen. Sinä saat
+sen. Mutta sinä et käytä sitä, vaan ruotsalaiseen käännökseen,
+jonka tahdot painattaa, käytät yhä niitä aiheita, jotka minä olen
+antanut, eikä omiasi. Sinä käytät rouvia, kerjäläistä, rovastia,
+Vääksynkohtausta, loppua. Näin, vaikka kiellät kaiken yhteistyön. Siinä
+on ristiriitaisuus. Mahdollisesti näennäinen -- osota se."
+
+"Uudistan mitä ennen olen sanonut. Joko on selvitys tapahtuva meidän
+kauttamme yhteisesti taikka sovinto-oikeuden kautta. Jos pidät
+edellistä parempana, voisimmehan yhtyä Seinäjoella; sinä tuot kaikki
+minun kirjeeni, minä sinun kirjeesi sekä käsikirjoitukset. Näiden
+ainesten pohjalla laadimme yhteisen selvityksen, ja kaikki on kuin ei
+mitään väärinkäsitystä olisi ollutkaan. Sillä väärinkäsitystähän tässä
+on olemassa -- se on aina ollut vakaumukseni. Sinä sanot sitä
+päähänpiintymäksi ('fix idé') minussa. Jos niin tahdot, mutta jos tämä
+'päähänpiintymä' voidaan haihduttaa sinun antamasi selvityksen kautta,
+näyttää minusta että sinä vanhan ystävyyden tähden voit siihen
+suostua."
+
+"Kun tämä selvitys on tapahtunut, saa Suomalaisen teatterin johtokunta
+hoitaa kaiken muun ja tehdä uuden sopimuksen kanssasi. Minä olen
+silloin vapaa asiasta enkä aio enään sekaantua siihen. Tuus K.
+Bergbom."
+
+"J. K. Kirjeessäsi Löfgrenille puhut uusista draamallisista
+suunnitelmista Ruotsalaista taikka -- Suomalaista teatteria varten.
+Olen sydämellisesti kiitollinen ettet ole sekottanut teatteria siihen
+vastenmielisyyteen, jota viime aikoina olet tuntenut minua kohtaan.
+Että olet sydämellisesti tervetullut, jos tulet uutta tuoden, siitä
+voit olla vakuutettu, olkoon se Tuomas piispa taikka 'Kilttiä
+tyttöjä'.[141] Ja minä lupaan olla varovaisempi hyvää tarkottavassa,
+mutta ehkä joskus sopimattomassa (malplacerad) avustamisinnossani."
+
+Numers hylkäsi Bergbomin ehdotuksen, sillä hänen mielestään tuottaisi
+persoonallinen keskustelu Bergbomin ja hänen välillään yhtä vähän
+tuloksia kuin kompromissista olisi hyötyä. Ja turhaan jatkui sitte
+vielä kirjeenvaihtoa v:n 1894 alkuun. Kun Numers lopulta lupaa
+esipuheessa kiittää Bergbomia "kritiikistä", joka tämän puolelta on
+tullut hänen teostensa osaksi, Bergbom ehdottomasti pyytää siitä
+päästä. --
+
+"Kiitos, josta neuvotellaan, on naurettava ja alentava sekä kiittäjälle
+että kiitetylle." -- "En ole tehnyt mitä olen tehnyt", hän vielä
+jatkaa, "saadakseni kiitosta -- olin kokenut, että kiitos semmoisissa
+tiloissa tavallisesti jää tulematta. En pyydä kiitosta, vaan totuutta.
+Enkä ymmärrä kuinka sinä sanot sitä 'fraaseiksi'. Ja totuutta toivon
+yhtä paljon sinun kuin itseni tähden. Erehdyttäviä huhuja on ollut
+liikkeellä Kuopion takana ja Elinan surma -kappalten synnystä.
+Sekä sinuun että minuun ovat väärät tiedot heittäneet varjoa.
+Velvollisuutemme on poistaa erehdys." -- Tähänkin Numers vastasi,
+mutta siitä riittää ottaa sanat: "Minä en ymmärrä sinua, etkä sinä
+minua" (!) --
+
+Julkisuuteen ei tämä riitakysymys enään tullut 1892 v:n jälkeen, eikä
+Bergbom siis koskaan saanut mitään hyvitystä siitä hänen kirjailija- ja
+johtajakunnialleen käyvästä loukkauksesta, jota Numersin kirjoitus
+merkitsi. Että Bergbom ei itse julkisesti esittänyt kantaansa, riippui
+hänen hieno- ja myötätuntoisuudestaan Numersia kohtaan -- sen tietää
+tämän kirjoittaja, joka ainakin kaksi eri kertaa otti asian puheeksi
+hänen kanssaan, kysyen, eiköhän se menettely kuitenkin ollut ainoa
+perille vievä. Ei, hän katsoi julkista väittelyä entisen ystävän kanssa
+mahdottomaksi, mieluummin hän vaikeni ja antoi ihmisten puhua mitä
+puhuivat. Edellisestä lukija tietää, että hänellä Numersin kirjeissä
+olisi ollut todistuksia enemmän kuin tarpeeksi. -- Mutta toiselta
+puolen, kuinka on Numersin käytös selitettävissä? Miksi hän kieltäytyi
+tunnustamasta sitä "totuutta", jota Bergbom vaati -- se on totuutta
+heidän yhteistyöstään. Numers elää vielä ja olisi siis oikeastaan
+häneltä itseltään kysyttävä, mutta varmaankin hänen lausuntonsa nyt
+olisi samanlainen kuin 16-14 vuotta sitten. Sentähden uskallamme lausua
+ajatuksemme, joka on se, että Numers vilkkaan mielikuvituksen miehenä
+ei osannut arvostella Bergbomin avustuksen laajuutta ja merkitystä. Kun
+Bergbom enimmäkseen vain uudestaan sommitteli ja lisäyksillä sekä
+muodon puolesta täydensi näytelmäluonnoksia, jotka Numers oli pannut
+alulle, mutta antoi tämän itse neuvojensa mukaan jatkaa työn
+suoritusta, niin saattoi hän aivan vilpittömästi eläytyä siihen
+harhaluuloon, että kaikki oli hänen omaansa. Toisin olisi kai ollut,
+jos hän olisi ollut kehittyneempi taiteilija. Silloin hän arvatenkin
+olisi paremmin käsittänyt saamansa avustuksen arvon, että se ei ollut
+pelkkää "kritiikkiä", vaan kokeneen kirjailijan ja runoilijan
+myötäluomista, jota ilman näytelmät olisivat jääneet vaille sitä
+aatteellista syventämistä, draamallista suppeutta ja taiteellista
+pyörentämistä, joka kieltämättä määräsi niiden menestyksen. Tämä
+selitys on meistä ainoa otollinen, sillä se tekee mahdolliseksi
+edelleenkin tunnustaa Numersia siksi suoraksi, rehelliseksi,
+ritarilliseksi luonteeksi, jona olemme hänet aina tunteneet.
+
+Mitä Numersin ja Bergbomin yhteistyöhön tulee, oli se ijäksi mennyttä.
+Vuosia myöhemmin (4/5 1897) Numers kyllä ehdotti sen uudistamista ("Ei
+ole hyvä tehdä työtä yksin!"), mutta silloin Bergbom vastasi: "Brändt
+barn skyr elden!"[142]
+
+Pitkän episodin jälkeen on meidän palattava kevääseen 1892. --
+Huhtikuulla _Adolf Lindfors_ oli jotakuinkin toipunut taudistaan, mutta
+teatterille oli siitä vähän iloa. Näyttelijä noudatti näet Helsingissä
+vastaperustetun ruotsalaisen Dramaattisen yhdistyksen kehotusta ruveta
+sen oppilaskoulun johtajaksi, toisin sanoen hän -- erosi Suomalaisesta
+teatterista. Tämän etevän taiteilijan menettäminen oli sekin yksi niitä
+vastoinkäymisiä, joista vuosi oli niin rikas. Tosin saattaa sanoa
+teatterin tavallaan tottuneen tulemaan toimeen ilman häntä, kun hän
+suurimman osan edellistä näytäntökautta oli ollut opintomatkalla ja
+tällä näytäntökaudella, sairauden takia, ollut työssä ainoastaan neljä
+kuukautta; mutta toiselta puolen saattaa sanoa, että hänen juuri
+sentähden olisi pitänyt jäädä sen näyttämön palvelukseen, jolla hän oli
+taiteilijaksi kehittynyt. Miten lieneekään, oli sekin tappio
+kestettävissä. -- Yleisön huomaamatta, mutta lähimpien kaipaukseksi
+erosi myöskin kauan palvellut, edellisenä kesänä naimisiin mennyt,
+luotettava puvustonhoitaja _Siina Pastell_. Hänelle Bergbom-sisarukset
+21/4 pitivät erojais-iltaman, johon koko teatteriväki oli kutsuttu.
+
+Uusia jäseniä tuli tänä keväänä kolme, nimittäin rva _Olga Salo_
+(Aalto), nti _Mimmi Lähteenoja_ ja _Otto Närhi_, jotka kaikki tulivat
+Aspegrenin seurueesta[143] ja saavuttivat huomattavan aseman uudessa
+ympäristössään.
+
+Näytäntökauden rahallinen tulos ei ollut kehuttava, sillä vajaus näytti
+taas kasvua, ollen 9,874:11 mk, se on kolmatta tuhatta suurempi kuin
+edellisenä vuonna.
+
+Näytäntöjä annettiin 115 ja niissä: 24 kertaa _Elinan surma_; 8
+Työlakko, Maria Stuart; 7 _Tapanin päivänä_; 6 Elämä on unelma,
+Luulosairas, Kesäyön unelma; 5 Voimakkaita naisia; 4 _Nummisuutarit_,
+Leivonen, Hullunkurinen temppu, Noora; 3 _Ihmisten tähden, Kuopion
+takana_, Kansan vihaaja; 2 _Pahassa pulassa, Roinilan talossa,
+Murtovarkaus, Anna Skrifvars, Runebergiana_, Rajuilma, Taistelujen
+välillä, Parisin veitikka, Koetusten ahjossa, Thérèse Raquin; 1 _Papin
+perhe, Lea, Kihlaus, Amalia ystävämme, Regina von Emmeritz_, Pikku
+sisko, Jacques Damour, Telefoonissa, Fritz ystävämme.
+
+Näistä 34 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 8.
+
+
+
+
+XXI.
+
+Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.
+
+
+Tietoja Bergbom-sisarusten yhteisestä matkasta saamme nytkin Emilien
+kirjeistä Betty Elfvingille. Parisista hän kirjoittaa 22/6:
+
+-- "En katsele Parisia tällä kertaa samoilla ihannoivilla silmälaseilla
+kuin viimein; tietysti se on oma syyni. Matkustin tänne mieli
+masennuksissa, eivätkä viimeiset sanomat kotimaasta, kuinka halla on
+käynyt useilla seuduin, ole suinkaan olleet omansa sytyttämään iloa ja
+riemua. -- Walter Runeberg muovailee nyt Kaarlon muotokuvaa. Se on pian
+valmis ja oikein onnistunut. Walter itse on tyytyväinen siihen, ja niin
+mekin. En luullut Kaarlosta tulevan niin hyvää kuvaa, vaikka tietenkin
+rintakuva kipsiin valettuna ei koskaan ole yhtä elävä kuin
+savessa.[144] -- Harvoin taikka emme milloinkaan ole teatteriin nähden
+niin vähän hyötyneet kuin tällä matkalla. Useimmat teatterit ovat
+suljetut. -- En ollenkaan pidä ranskalaisesta tavasta näytellä
+tragediaa; se on niin pönkitettyä, pöyhkeilevää ja luonnotonta, että se
+oikein väsyttää. Komediassa ja varsinkin puhelukappaleissa ranskalaiset
+sitä vastoin ovat voittamattomia mestareita, ja niin myöskin selvässä,
+täsmällisessä repliikinvaihdossa. -- Usein olemme olleet kummassakin
+salongissa, enkä voi käsittää miksi 'nuoret' eroavat; onhan vanhassakin
+salongissa niin paljo 'nuorinta nuorta', että hyvin voisivat viihtyä
+saman katon alla." --
+
+Lähtö Parisista tapahtui pari päivää myöhemmin. Siitä y.m. Emilie
+kirjoittaa Kuitiasta 12/7:
+
+-- "Parisi on menettänyt melkoisen määrän säteilevää hohdettaan,
+minusta kirsimarjatkaan eivät olleet niin maukkaita kuin ennen!
+Luultavasti se oli ranskalaisten mauton venäläiskurtiisi, joka sai
+minut selväpäisemmäksi, vähemmän lumotuksi. Onhan tämä tasavaltalaisen
+Ranskan Venäjän ihailu kerrassaan järjetön, ja se vaikutti kovin
+jäähdyttävästi tunteisiini. -- Parisista matkustimme Kaarlo, Sala ja
+minä Müncheniin, jossa vietimme neljä hupaista päivää. Verrattuna
+Parisiin München tietenkin on pikkukaupunki, mutta siellä on sentään
+paljo kaunista katsottavaa. Münchenistä tulin Berlinin kautta kotia,
+mutta Kaarlo ja Sala lähtivät Berchtesgadeniin." --
+
+Kuitiasta oli Emilien 15/7 lähdettävä "yksinäiseen kotiinsa"
+Helsinkiin, hoitaakseen virkaansa hypoteekkiyhdistyksessä. Hänen
+mieltään painoi raskaasti kadon uhka, sillä kevät ja kesä olivat tähän
+asti olleet sateisia ja koleita. Parisissa Bergbom-sisarukset olivat
+tavanneet Niilo Salan, josta olemme kertoneet, että hän Wienissä
+marraskuulla oli tullut mielisairaaksi, mutta myöskin että hän jo ennen
+joulua oli parempi. Nyt on lyhyesti sanottava kuinka hänen sitten oli
+käynyt. -- Siksi parantuneena, että hänet oli päästetty hoitolasta,
+Sala oli tammikuulla matkustanut Parisiin. Matkalla hänen tautinsa,
+vainohulluus, kuitenkin uudistui kaikkine kuvitteluineen, ja perille
+tultuansa hän ei uskaltanut jäädä Parisiin, vaan kätkeytyi pieneen
+hotelliin St Denis'sä. Sieltä hän 20/1 sähkötti Bergbomille: "Yksin St
+Denis'sä lähellä Parisia, voitteko tulla?" lisäten kirjeessä samalta
+päivältä, että Bergbom oli ainoa ihminen, joka voi häntä auttaa.
+Bergbomilla ei ollut muuta neuvoa kuin sähköteitse pyytää, että
+taiteilija Pekka Halonen, jonka osotteen hän oli saanut Helsingissä,
+kävisi katsomassa Salaa. Halonen lähtikin kuvanveistäjien Emil
+Vikströmin ja Kaarlo Haltian kanssa St. Denis'hin, jossa he tapasivat
+näyttelijäparan pienessä hotellihuoneessa. "Siellä oli säkkipimeä.
+Uutimet tiukalla ikkunan edessä. Ainoastaan pieni takassa kytevä
+kivihiilituli hämärästi valaisi kamaria." Kun nuoret, tuntemattomat
+maanmiehet näyttivät sairaalle Bergbomin sähkösanomaa, heräsi hänessä
+luottamus heihin, ja hän seurasi heitä Parisiin. Siitä lähtien
+Vikström erinomaisella hartaudella ja toimeliaisuudella otti avuttoman
+potilaan asian omakseen, samalla kun hän tavan takaa kirjoittaen
+Bergbom-sisaruksille teki selkoa ja tiliä toimistaan. Kun Sala ei
+näyttänyt rauhottuvan siinä Parisin hotellissa, mihin hän oli viety,
+Vikström neuvotteli hänestä erään etevän lääkärin kanssa, ja tämä
+toimitti sairaalle paikan eräässä mielisairaitten hoitolassa Sceaux'ssa
+lähellä Parisia, jossa Sala luuli olevansa tavallisessa sanatoriossa.
+Täällä hän nyt oleskeli koko kevätkauden, vähitellen -- ainakin
+näennäisesti -- parantuen. Vikström kävi pari kertaa viikossa häntä
+tapaamassa, ja tämä ystävällisyys vaikutti häneen erittäin
+virkistävästi. Toukokuulla Sala jo näytti hyvinkin terveeltä, vaikka
+hän vielä oli parantolassa, hartaasti odottaen Bergbom-sisarusten
+tuloa, joita hän usein sanoi tahtovansa puhutella. -- Juuri Salan
+tähden sisarukset olivatkin tänä vuonna matkustaneet suoraa päätä
+Parisiin. Minkälaisen vaikutuksen Sala heihin teki, sitä emme tarkoin
+tiedä, mutta tietenkin he pitivät häntä terveenä, koska sovittiin, että
+hän seuraisi Kaarloa Etelä-Baijeriin, mihin tämä tahtoi palata tänäkin
+kesänä, koska hän oli niin hyvin viihtynyt siellä edellisenä vuonna.
+Kesämatkaltaan Sala oli palaava Parisiin ja sieltä Berliniin
+jatkaakseen opintojaan, joita varten hän oli saanut valtion matkarahan,
+paitse palkkaansa ja avustusta teatterista.
+
+Sala oli tullut Berchtesgadeniin ennen Bergbomia. Tämä mainitsee
+ensimäisessä kirjeessään (13/7), että hän, matkustaen Insbruckin ja
+Salzburgin kautta, oli vähän myöhästynyt ja että Sala ei ollut
+hankkinut itselleen asuntoa, niinkuin hän oli toivonut:
+
+-- "Kun me haimme asuntoa, huomasin hänen ajattelevan että meidän oli
+asuttava yhdessä. Olin tosin laskenut toisin, mutta tiedäthän, että
+minulla on jonkunlainen fatalistinen suoni. Paras niinkuin tapahtuu --
+minä ajattelin -- 'se on sallittu', ja niin vuokrasin kaksi hupaista
+huonetta meille molemmille. Me maksamme 20 markkaa viikossa. Sala
+tahtoi että jakaisimme tasan, mutta koska minulla on ehdottomasti
+suurempi ja hauskempi huone, en aio suostua siihen. Hän maksakoon 8
+markkaa, minä 12. -- Sala on erinomainen vuorikiipijä. En tahdo pysyä
+hänen rinnallaan. Minä lihoin niin anteeksiantamattomasti sairauteni
+aikana keväällä. Muutoin on Sala ollut täydellisesti terve ja, jos luen
+pois yhden illan, jolloin Saulinhenki laskeusi hänen päälleen, hyvällä
+tuulella." --
+
+"Jean Jullienin 'Théâtre vivant'issa' löysin talonpoikaisdraaman
+'La mer', joka melkoisesti kohoaa tavallisten ranskalaisten
+kouristusdraamojen yli. Bretagnelaisia kalastajia. Sangen sopivia
+rooleja meille. Sala on hyvin mieltynyt siihen ja ryhtyy jonkun päivän
+päästä suomentamaan sitä. Jos nyt saisimme Echegarayn Critico
+incipiente, niin meillä olisi kolme mieltäkiinnittävää uudenaikaista
+draamaa (Leveau kolmas). Lisäksi tulee Ostrowskyn Grosa, joka hyvin
+pitää paikkansa. Klassillista ohjelmistoa edustavat loistavasti Wilhelm
+Tell ja Antonius ja Kleopatra. Kuusi arvokasta kappaletta, jotka ensi
+kerran näytellään Helsingissä. Sen lisäksi Villisorsa, joka ei häpeä
+itseänsä. Jos otan vielä lukuun Daniel Hjortin ja Venetian kauppiaan
+uusinnot, niin on ohjelmisto oleva sangen kiehtova. Ja kumminkin olen
+unohtanut yhden päävaltin -- Uriel Acostan."
+
+"Tämä ulkomaan puolesta. Jos [K. A.] Tavaststjernan draama tulee
+kelvolliseksi, niin ei kotimainenkaan draama jää kokonaan osattomaksi,
+etenkin jos Minna valmistaisi uuden draamansa. Numersilta en odota
+mitään."
+
+"Jos Ida Aalberg olisi koko vuoden poissa, niin jäisi Antonius ja
+Kleopatra pois, mutta ohjelmisto on kuitenkin pelastettu. Lindforsia
+tulemme kaipaamaan Leveaussa, mutta korvaamaton hän ei ole." --
+
+Vähän myöhemmin (18/7) Sala kuvaa Emilie Bergbomille, kuinka
+idyllimäisesti he kahden elivät:
+
+-- "Olemme jo täydellisesti kotiutuneet uusiin oloihimme. Tohtori
+kylpee säännöllisesti joka päivä, on terve ja alati hyvällä tuulella,
+soittelee ja juttelee, jotta nää yhtämittaiset sadepäivätkin --
+hiljattain niitä oli kolme peräksyttäin -- kuluvat kutakuinkin
+hupaisesti. Ja sitte meillä on hyvä joukko kirjallisuutta ja erittäin
+hauska palvelustyttö."
+
+"Sadepäiväin huviksi panimme hiljattain toimeen konsertin. Kaksi
+sitraniekkaa soitteli kokonaisen iltakauden salongissamme täkäläisiä
+kansanlauluja. Ne ovatkin harvinaisen kauniita ja sävelrikkaita."
+
+"Asuntonamme on kaksi ullakkokamaria neljännessä kerroksessa.
+Balkonkimme alla kohisee ryöppyisä Achen. Vastakkaisella rannalla
+kohoaa terassimainen Berchtesgaden puutarhojensa siimeksessä ja sen
+takana taas taruistaan kuulu Untersberg 'wunderschön und romantisch
+sogar!' -- se on nyt tavallinen ihastelulauseemme."
+
+"Ette ensinkään tarvitse peljätä, etten kestäisi Tohtorille
+vuorikiipeilyssä. Olen nyt jo tanakampi kuin hän. Mitäs kun hän on niin
+lihava. Hengästyy pienimmässäkin nyppylässä. Olut onkin julistettu
+pannaan pöydästämme. Viinistä ei sentään ole vielä hennottu luopua,
+vaikka sekin on supistettu puoleen pulloon päivässä. Muuten syömme
+kotona -- klo 9 ja klo 1. Ja sitten vielä voileivän illalliseksi ja
+raikasta vettä päälle. Kaikin puolin tyytyväisiä huusholliin!" --
+
+Samana päivänä kun Kaarlo kirjoitti ensimäisen kirjeensä
+Berchtesgadenista, luettiin Päivälehdessä (seuraavana päivänä U.
+Suomettareenkin painettu) haastattelu rva Canthin luona, joka sisälsi
+sen hämmästyttävän uutisen, että hän paraikaa kirjoitti uutta draamaa
+-- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten! Kun häneltä
+tiedusteltiin syytä kielen vaihtamiseen, hän oli ensin arvellut sen
+olevan kylläksi, että häntä "huvittaa" kirjoittaa ruotsiksi, mutta
+sittemmin hän oli kumminkin ilmituonut erinäisiä seikkoja, jotka olivat
+tehneet Suomalaisen teatterin hänelle vastenmieliseksi. Siten hän
+paheksui sitä tapaa, jolla Numersia oli kohdeltu, edelleen että Kovan
+onnen lasten näytteleminen oli lakkautettu yhden illan jälkeen "ilman
+selityksiä syistä" (vaikka yhtä karkeakuorinen kappale, Thérèse Raquin,
+oli myöhemmin näytelty ja Kovan onnen lapsia oli voitu esittää
+Uudenmaan pataljoonan julkisissa seuranäytännöissä) sekä vihdoin, että
+teatterin "näkyi täytyvän ottaa huomioon U. S:nlaisen lehden
+arvostelijoita, joista muun muassa eräs oli julistanut Papin perheen
+esittämisen kansannäytäntönä sopimattomaksi -- ja näkyy teatteri
+kieltoa totelleen". Tämän vuoksi rva Canthia halutti "kääntyä yleisön
+puoleen, joka oli osottanut häntä paremmin ymmärtävänsä ja voivansa
+kirjailijaa hellemmin ja hienommin kohdella". Lopuksi hän oli sanonut
+"vähän välittävänsä siitä mitä ihmiset sanovat", vaikka "tietysti
+tullaan huutamaan, että hän on puolueensa pettänyt, että on liitossa
+viikinkien kanssa y.m." Syy lisäksi miksi hän kirjoitti ruotsiksi oli
+sekin, että, "kun fennomaniaa aina on käytetty usutusvälikappaleena,
+agitatsionikeinona kaikkia niitä vastaan, jotka eivät sovi kuin valetut
+sen kannen alle, hän tahtoi näyttää ettei siitä vähääkään välittänyt".
+Bergbomin nimeä ei mainita kertaakaan koko kirjoituksessa, mutta
+kuitenkin syytökset olivat suorastaan kohdistetut häneen, sillä
+teatterinjohtajahan se on, joka määrää ohjelmiston, joka kohtelee hyvin
+tai pahoin kirjailijoita. Ja tämmöinen isku miehelle, jonka uhrautuvaa
+harrastusta Suomalaisen teatterin hyväksi Minna Canth ennen oli
+rajattomasti ihaillut, opettajalle, jota hänen oli "kiittäminen
+henkisestä herätyksestään", jonka ohjaus hänelle ennen oli ollut
+kallista kalliimpi, ystävälle, jonka seurassa hän oman tunnustuksensa
+mukaan oli "elänyt elämänsä rikkaimpia hetkiä!" On sanottu, että naiset
+ja lapset ovat julmia. Eiköhän Minna Canth iskiessään nauttinut siitä
+että tiesi iskun sattuvan hellään sydämeen? Semmoiseen tunneihmiseen
+kuin Bergbom oli, täytyi iskun tunkea sydämen sisimpään. Että niin
+kävikin, sen seuraavat kirjeet todistavat. Mutta ne näyttävät myöskin,
+kuinka hän seisoi jokapäiväisiä vihan ja koston tunteita ylempänä,
+jotka useimmille olisivat olleet lähimpänä.
+
+"Sunnuntaiaamuna [24/7]. Rakas sisar! Kaksi sanomattoman tuskallista
+päivää. Kaksi unetonta yötä. Pullo sampanjaa, jonka tyhjensin yhdellä
+siemauksella, saadakseni lepoa. Sitte suuri käännekohta, jolloin
+makasin ja itkin pari tuntia. Sen jälkeen aloin tutkia itseäni. Nyt
+olen levollinen."
+
+"En tahdo puhua Minnan menettelystä. En tahdo syyttää häntä, sillä
+silloin täytyisi minun myöskin puolustaa häntä ja sitä en voi
+syyttämättä toisia ja minulla on niin kylläkseni meillä vallitsevasta
+eripuraisuudesta. Tässä yleisessä hajaannuksessa on mieletöntä etsiä
+yksityisen syytä. Epäsopu Suomettaren ja Päivälehden välillä, Minnan
+luopuminen -- isku iskun perästä. Ja kenties on vielä jotain tulossa.
+On vain varottava, ettei rohkeus mene. Tämä syksy, tämä syksy! Kuinka
+kestämmekään sen? Vähitellen on kai aika uudestaan rakentava sen, mikä
+nyt näyttää mahdottomalta -- mutta ensi aikana. Niin, tarvitaan
+mielenmalttia."
+
+"Aion kirjoittaa Minnalle. Pitkän kirjeen. Seurauksia en siitä odota.
+Mutta omatuntoni käskee minun olla vetäytymättä pois lausumatta
+sanaani. Ei mitään yrityksiä saada häntä taipumaan. Ei myöskään
+nuhteita. Mutta -- mahdollisuuden mukaan -- tasapuolinen esitys
+asiasta. Kuinpa vain voisin olla tyyni. Tyyni ilman velttoa
+myöntyväisyyttä."
+
+"Minulla ei ole mitään iloa tästä kesästä. Ensin erimielisyys Numersin
+kanssa ja nyt tämä isku ovat heittäneet semmoisia varjoja kaiken yli,
+että minulla ei ole hetkenkään lepoa. Se sielunrauha, joka on minulle
+niin välttämätön, on tällä kertaa hukattu."
+
+Loppupuolella tätä kirjettä niinkuin myöhemmissäkin Bergbom puhuu
+Salasta. Keskinäisessä seurustelussa tämä kyllä näytti terveeltä, mutta
+kumminkin Bergbom oli havainnut piirteitä, jotka osottivat, että hän ei
+ollut täysin toipunut. Hän pelkäsi vierasten ihmisten seuraa ja
+pysyttäytyi suljettuna Bergbomiakin kohtaan, hän ei tahtonut kylpeä
+eikä käydä ulkona, vaan istui päiväkaudet työpöydässään niinkuin
+kiinninaulattuna.
+
+Kahdesta seuraavasta päiväämättömästä kirjeestä näkyy, että "Minnan
+asia" yhä oli Bergbomin mielessä:
+
+-- "Olen pakottanut itseäni ajattelemaan sitä tyynesti, mutta olla sitä
+ajattelematta on minulle mahdotonta. Salan seura on vaikuttanut minuun
+joissakin määrin rauhottavasti. Omituista kyllä on hän Minnan puolella.
+Ei, se on liiaksi sanottu, sydämessään hän kai kyllä moittii häntä,
+mutta keskustellessaan: -- 'Kun on alinomaa ollut semmoisen vainon
+alainen, ei tiedä mitä tekee'. -- 'Mutta ettehän Te niin tekisi?' --
+'No, minä olen mies, mutta -- nainen!'"
+
+Emiliehenkin isku ensin vaikutti huumaavasti, mutta sitte hän kiihkeän
+luontonsa mukaan useissa kirjeissä Kaarlolle 'puhui suunsa puhtaaksi'.
+
+Minna Canth ei ansainnut kirjettä Kaarlolta, Emilie arveli. Jos hänellä
+olikin syytä tyytymättömyyteen, niin ei hänkään ollut viaton, vaikka
+sokeassa ystävyydessämme olemme nähneet ainoastaan hänen ansioitaan. --
+Makaa polvillasi hänen edessään, niin kaikki on hyvin, mutta jollet
+sitä tee, on hänellä oikeus kavaltaa kansansa -- hänellä itsellään ei
+ole mitään velvollisuuksia! -- Usein ajattelen, että sinun ehkä on
+luopuminen teatterista ja koettaa ryhtyä johonkin muuhun;
+sielunrauhalla on toki arvonsa ja sitä on totta tosiaan nyt koeteltu.
+-- Ajatteles, mikä makupala ruotsinmielisille! Sanokoon, ettei tahdo
+olla tekemisissä Suomalaisen teatterin kanssa, jos hän on niin
+suuttunut meihin, mutta elämässään hän ei voi saada anteeksi uhkaustaan
+kääntyä ruotsalaisen yleisön puoleen, joka muka ymmärtää häntä niin
+paljon paremmin. Eipä Työmiehen vaimoa, huolimatta suurista,
+kerskaavista lupauksista, ole näytelty Ruotsalaisessa teatterissa. --
+"Olen näin purkanut tunteitani sen sijaan että olisin sinua
+rauhottanut, mutta tavasta on luonnonvälttämättömyys saada pauhata.
+Kuinpa vain tämä surmanisku ei olisi vahingoittanut terveyttäsi."
+
+[Siihen tapaan 29/7; seuraavana päivänä vähän tyynemmin:] "Koeta, rakas
+Kaarlo, ottaa asia tyynesti ja lohduttaa itseäsi omantuntosi
+todistuksella. Kyllä me olemme rehellisesti taistelleet ja otsamme
+hiessä tehneet työtä teatterin hyväksi, ja sinä Minnan hyväksi! Hänen
+ensi yrityksestään, Murtovarkauden esiintymisestä asti, mikä tuki, mikä
+apu onkaan hänellä ollut sinussa, vaikka hän nyt niin julkeasti
+potkaisee tämän avun luotaan." -- "Jollet olisi niin todellisesti
+pitänyt Minnasta, niin tuskasi olisi vähemmän katkera, ja saisit
+helpommin takaisin joustavuutesi. Mutta huolimatta kaikesta
+ystävyydestä, täytyy sinun koettaa katsella häntä hänen oikeassa
+valossaan. Turhamaisuus (fåfängan) on tästä lähtien hänen Jumalansa.
+Julkisen esiintymisen tuottama kirous on suuri, sillä kuinka harva
+kestää koetusta!" --
+
+[Kovasti loukkasi Emilietä, että Sala puolusti Minnaa:] -- "Että Sala
+voi puolustaa rva Canthin menettelyä! Olen tullut siihen vakaumukseen,
+että meillä vanhoilla vanhentuneine ihanteinemme täällä ei enään ole
+mitään tehtävää: meidän on vain jälellä panna maata ja kuolla. Me
+olemme taikka oikeammin olemme olleet niin tyhmiä, että olemme luulleet
+että ihmisten sanojen takana on usko, mielipide, vakaumus, että sana on
+tuleva teoksi, mutta se on vain tyhmiä, haaveellisia ja kuluneita
+perusjohteita; toista on nykyajan laita. Sanoja, sanoja, sanoja ja taas
+sanoja -- se riittää! Rva Canth puhuu ja harrastaa Suomen kansan
+sivistyksen puolesta. Nya Pressen & kumpp. imartelee häntä, ja hän
+panee lapsensa ruotsalaiseen kouluun; rva Canth puhuu raittiuden,
+ehdottaman raittiuden puolesta, mutta rahallisen voiton tähden hän itse
+avaa väkijuomamyymälän; rva Canth puhuu naisasian puolesta, kirjoittaa
+itse naivisen pöyhkeileviä kirjoituksia (muistathan: kun nainen on
+valtaistuimeltaan tuomitseva maailmoja ja kansoja?) ja hän esiintyy
+hengenheimolaisiaan vastaan niinkuin hän teki viime talvena. Sanoja,
+sanoja, sanoja! Voisin luetella useampiakin esimerkkejä, mutta
+riittäköön tämä. Kaikki todistaa, että olemme ihannoineet häntä ja että
+ne, jotka ovat kritikoineet häntä, ovat nähneet syvemmälle -- ovat
+olleet oikeassa! Hän ei ole mikään totuuden, mikään lujuuden luonto,
+vaikka Jumala on varustanut hänet niin rikkailla lahjoilla. Hän on
+aivan oikeassa siinä, että Suomen kansa ei enää kelpaa mihinkään. Mene
+luostariin, Ofelia; pane maata ja kuole, sinä tyhmä Kaarlo, niin aion
+minä tehdä, ja niin olisi meidän pitänyt tehdä aikoja ennen. Teen pyhän
+lupauksen, etten enää koskaan kiinnitä mieltäni kehenkään ihmiseen,
+niin täydellisesti rva Canth on ryöstänyt minulta kaikki illusionini.
+Onhan sitä jokainen ollut 'vainottu' ja hupaista olisi tietää mitä
+asianomaiset, rva Canth etupäässä, olisivat sanoneet, jos sinä pari,
+kolme vuotta sitten olisit tarjonut työsi ruotsalaisille;[145] kyllä se
+siellä olisi paremmin maksettu sekä rahalla että imartelulla. Selitys
+että mies ei saa menetellä niin, mutta että se voidaan antaa anteeksi
+naiselle on perätön; kun isänmaa taistelee semmoista taistelua kuin
+nyt, täytyy kaikilla miehillä ja naisilla olla sama velvollisuus ja
+sama oikeus olla mukana taikka uhrata roponsa, jollei muuta voi. Kaikki
+tämä tulee sinun sanoa Salalle, tervehdyksenä minulta."
+
+[Ja sitte taas 3/8:] -- "Voi sinua, oma rakas veljeni, kuinka sydämeni
+tuskittelee ja vapisee sinun tähtesi! On sanottu: meidän ei pidä tehdä
+itsellemme epäjumalia, ja sitä on rva Canth tosiaankin meille ollut.
+Sentähden on nyt niin vaikeaa."
+
+Näissä tunteenpurkauksissa kuvastuu Emilie Bergbomin voimakas, hehkuva
+sielu ihmeen kirkkaasti. Älköön sanottako, että hän liiottelee, joskin
+hän naisena, naisten tapaan, tuomitsee naista ankarammin kuin mies.
+Tunteehan lukija, että joka sana tulee sydämen pohjasta. Mitä ehkä
+voidaankin Minna Canthin puolustukseksi sanoa, siitä ei pääse, että
+hänen menettelynsä oli omansa loukkaamaan ja todella loukkasi
+Emilienkin sydäntä siinä kohden, joka oli hänen elämänsä ydin ja
+perustus. Kaikki mitä hänelle oli kalleinta, hänen rakkautensa
+suomalaiseen kansaan, hänen rakkautensa veljeensä, hänen rakkautensa
+teatteriin, jolle he olivat pyhittäneet elämänsä, hänen käsityksensä
+jalosta, suorasta ihmisyydestä ja naisellisuudesta, kaikki mullistui
+kuin maanjäristyksen heilahduksesta. Siitä hänen sanojensa tulinen
+intomieli ja lento. Muistuu mieleen lause, että naisen nerollisuus
+paraiten näyttäytyy hänen kirjeissään.
+
+Bergbom ei luopunut ajatuksestaan kirjoittaa Minna Canthille, mutta
+tuskin oli kirje valmis ennen kun hän hylkäsi sen. Vasta kolmas yritys
+onnistui. "Nyt olen kirjoittanut kuivan, objektiivisen kritiikin
+[haastattelusta]." Konseptin muodossa hän lähetti sen sisarelleen
+luettavaksi; valmiiksi hän kirjoitti kirjeen kotia tultuaan. -- Kaarlo
+hyväksyi, että Emilie oli lähettänyt Echegarayn kappaleen rva
+Levanderille [rva Canthin tyttärelle] suomennettavaksi -- "Minnan
+menettely ei saa vähääkään vaikuttaa meidän toimintatapaamme."
+-- "Sala tahtoo, että meidän on alotettava Papin perheellä
+kansannäytäntönä,[146] niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Weckman
+tietysti Jussina [jota Sala ennen oli näytellyt]. Mitä sanot siitä?
+Ajatus ei ole tyhmä." --
+
+Viimeisestä Berchtesgadenin kirjeestä (postileimattu 7/8) otamme
+seuraavaa:
+
+"Kirjoitus Minna Canthille [s.o. Emilielle lähetetty konsepti] vaikutti
+minuun erittäin hyvin. Kun sain sanotuksi mitä tahdoin, tulin täysin
+levolliseksi. Nyt katson asiaa niinkuin se olisi sattunut minulle
+vieraitten ihmisten kesken. Tuomioni pysyy samana, mutta se on niin
+kerrassaan vapaa kaikista persoonallisista tunteista, että itsekin
+ihmettelen sitä. Syy on kai se, että minä sisässäni niin kauan olen
+odottanut tätä katastroofia".[147]
+
+"Mitä sanot Salan kotiatulosta on 'niinkuin minun suustani otettu'
+[Emilie oli näet arvellut parhaaksi, että Sala tulisi vahvistamaan
+teatterin voimia]. Mutta en uskalla kosketella asiaa. -- -- En tiedä,
+minusta näyttää kuin hän olisi entistäkin suljetumpi minua kohtaan.
+Olemmekinhan niin erilaisia. Sitä paitse hän on jo niin terve, että
+hänen itse täytyy määrätä itsestään. En voi ottaa edesvastuulleni
+houkuttelemalla ikäänkuin pakottaa häntä."
+
+"Olen ylipäätään epätietoinen, onko meidän itsepäisesti vaatiminen,
+että hän tulee seuraajakseni vai ei. Jos tietäisi mitä hän
+sydämessään tahtoo, mutta ottakoon siitä selvää se joka taitaa, sen
+seitsenkertaisen verhon alta, jonka hienotuntoisuus, itsepäisyys,
+epäonnistumisen pelko ja menestyksen toivo ovat käärineet hänen
+ympärilleen. -- Että teatteri tarvitsee uuden voiman, joka voi tehdä
+uusia _alotteita_, tulee minulle päivä päivältä selvemmäksi. Me elämme
+nyt vain vanhoilla. Se voi käydä laatuun noin kymmenen vuotta
+eteenpäin. Mutta sitten? Totta on että joka päivällä on huolensa, mutta
+totta on myöskin että tänään on kylvettävä, jos tahdotaan huomenna
+korjata eloa."
+
+Samana päivänä kun Bergbom kirjoitti tämän kirjeen, hän lähti
+kotimatkalle, jolla aikoi viipyä noin kaksi viikkoa. Ensiksi hän
+pysähtyi Müncheniin.
+
+Pari päivää myöhemmin 9/8 Sala kirjoitti Emilie Bergbomille:
+
+-- "Ja minä jäin tänne. Yksinäiseltä tuntuu nyt tää äsken niin iloinen
+asuntomme. Ilo olikin kokonaan tohtorin ansio. Samoin kuin kaikkikin.
+Pianokin ikävystyi seuraani ja läksi tiehensä. Alabalkongilla sentään
+soittavat sitraa, vieläpä minun lempisäveliänikin. Muun muassa erästä
+valssia, johon olen kerrassaan lumoutunut. Sitä käytettiin Uudessa
+apulaisessa, ja tuo sävel soittaa minulle Björk paran sieluntaistelua.
+Kyllä näytelmätaide sentään on ihana taide. Täynnä muistoja jos
+jollekin suunnalle. -- Olen väliin suomennellut 'La mer'-näytelmää.
+Ei luista työ entistä vauhtia. On kuin vetäisi kivirekeä sulalla
+maalla." -- --
+
+Vielä pari päivää, ja Sala kirjoitti uuden pitkän kirjeen Emilie
+Bergbomille, ja kaksi päivää siitä, siis 13/8, niinikään Kaarlo
+Bergbomille, ja nämä kirjeet olivat -- hyvästijättöjä! Ne olivat täynnä
+ihailua ja kiitollisuutta vastaanottajia kohtaan ja täynnä syytöksiä
+kirjoittajaa itseään kohtaan, mutta vaikka hän hyvin käsittää minkä
+suuren surun hän on heille tuottava, hän ei voi luopua jo St Denis'sä,
+epätoivonhetkenä, tehdystä päätöksestään erota elämästä -- se ajatus on
+hänessä kasvanut pakottavaksi velvollisuudeksi. Niin hän kirjoittaa ja
+ilmottaa viimeiset toivomuksensa, viimeisen tahtonsa jälkeenjäävään
+omaisuuteensa y.m. nähden.[148]
+
+Sen jälkeen puuttuu seikkaperäisiä tietoja. Säilyneistä kirjeistä ja
+sähkösanomista näkyy vain, että Sala 15/8 ampumalla itsensä pani
+täytäntöön päätöksensä! -- Talon emäntä sähkötti Emilie Bergbomille,
+että Sala oli sairastunut ja kysyi Kaarlon osotetta. Kaarlo oli vielä
+Münchenissä, ja siellä saavutti hänet kamala uutinen Berchtesgadenista,
+joka pakotti hänet kohta palaamaan sinne. Hän oli siis läsnä
+maahanpanijaisissa.
+
+Seuraava tieto on Berlinistä, josta Kaarlo 27/8 kirjekortilla ilmottaa
+sisarelleen: "Olen taas niin paljon terveempi, että jaksan matkustaa --
+tulen niin pian kuin suinkin voin."
+
+Kaarlo ei näy jaksaneen kirjoittaa, miten tämä viimeinen, todellinen
+"surmanisku" häneen vaikutti; mutta tuskin voimme kuvitella hänen
+sielunsuruansa liian suureksi, ja varmaankin juuri se sai hänet
+ruumiillisestikin sairaaksi. Bergbom-sisarukset olivat todella
+sydämestään kiintyneet Niilo Salaan, tuohon lahjakkaaseen,
+hienotunteiseen mieheen, jonka pyrkimys edistyä taiteessaan oli niin
+harras, joka jo monta vuotta oli ollut Kaarlon luotettavana avustajana,
+ja josta hän oli toivonut itselleen seuraajaa. Hänen poismenonsa olisi
+joka tapauksessa ollut kova isku, mutta tietysti se näin äkkinäisenä,
+mielisairauden aiheuttamana itsemurhana oli kaksinkerroin järisyttävä.
+Että näet teko oli taudista johtunut, on sitä varmempi kuin vainajan
+lääkärit sekä Wienissä että Parisissa edeltäkäsin olivat sanoneet
+semmoisen lopun olevan pelättävissä.
+
+Myöskin näyttelijänä Sala oli kohonnut teatterin etevimpien joukkoon.
+
+"Hänen ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita eivätkä viehättäviä",
+sanotaan U. S:n muistosanoissa,[149] "mutta henkinen voima ja terävä
+ymmärrys taistelivat voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan.
+Romantillisen draaman sankareita varten hänessä ei ollut kylliksi
+monivärisyyttä. Mutta totuutta hän haki taiteessaan ja löysikin
+useimmiten. Hän ei lausunut sanoja, jotka eivät ajatusta osottaneet, ei
+käyttänyt liikuntoja, jotka vain olisivat tarkottaneet ulkonaista
+koreilemista, ei näyttänyt liikutuksia, joiden takana ei ollut
+tunteita. Hän oli suora suomalainen taiteilija ja rakasti suomalaista
+taidettansa palavasti."
+
+Mikä sija hänellä oli seurueessa, huomaa yksistään siitä kun
+luettelemme osan hänen pääroolejaan: Bileam (Tietäjä), Eurysakes,
+Daniel Hjort, Faust, Hamlet, Brutus, Mortimer, Rosmer, Tesman. Lisäksi
+tulee hänen ansionsa näytelmäin suomentajana, jona hän, niinkuin ennen
+on mainittu, oli harvinaisen etevä. Työtoverina ja ystävänä hän koko
+näyttelijäkunnassa oli saavuttanut yksimielisen kunnioituksen ja
+rakkauden.
+
+Aika olisi jo ryhtyä kertomaan syyskauden työstä, mutta ennen kun
+siihen käymme käsiksi, katsomme parhaaksi loppuun suorittaa esityksemme
+Minna Canthin asiasta, joka kaikeksi onneksi ei venynyt niin pitkäksi
+kuin Numersin juttu. Se näet päättyi, kun pari kirjettä kummaltakin
+puolelta oli vaihdettu. Tästä kirjeenvaihdosta teemme tässä otteilla
+taikka selostamalla selkoa, sillä "asian" tärkeys on yhtä suuri
+teatterin historiassa kuin kummankin asianomaisen elämäkerrassa, eikä
+siltä puutu yleistäkään merkitystä.
+
+Bergbomin ensimäinen kirjoitus oli muodoltaan enemmän julkaistavaksi
+ajateltu lausunto kuin kirje, ja kuului pääkohdiltaan seuraavasti:[150]
+
+"Minna Canthille."
+
+"Minna Canthin sotajulistus sisältää niin monta ristiriitaisuutta
+siihen nähden mitä hän ennen on sanonut, niin monta tarkottamatonta
+erehdystä ja myöskin joitakuita tahallisia väärennyksiä, että
+omatuntoni kehottaa minua arvostelemaan sitä. Valitettavasti
+en voi sanoa, että se 'huvittaa minua'. Mutta katkerakin kalkki
+on tyhjennettävä. Koska en rakasta haastattelijoita enkä
+sanomalehtiväittelyä, käännyn suoraan sen henkilön, Minna Canthin
+itsensä, puoleen, jota asia koskee."
+
+"Kun minä tammikuulla neuvottelin Minna Canthin kanssa Numersin ja
+minun keskinäisestä selkkauksesta, hän neuvoi minua juuri siihen
+'kohteluun', jota hän nyt moittii. Hän sanoi: luopukaa kaikista
+rahavaatimuksista, mutta vaatikaa, että saatte olla mukana määräämässä
+kappaleen kohtaloa. Niin olen tehnyt. Kun Numers sitte tahtoi päästä
+sopimuksesta Suomalaisen teatterin kanssa ja ehdotti, että johtokunta
+'polttaisi' hänen kuittinsa, vaadin minä, että hän ensin suorittaisi
+asiansa minun kanssani, ennen kun johtokunta päätti jotain hänen
+kappaleestaan. Johtokunta oli aivan samaa mieltä kuin Minna Canth
+ennen, nimittäin että minulla oli oikeus vaatia joku sopimus Numersin
+puolelta. Yhdessä kohden todellakaan en noudattanut Minna Canthin
+neuvoa. Hän arveli että minun sitä paitse tuli vaatia, että nimeni
+mainittaisiin myötätekijänä. Tarkottaako hänen moitteensa tätä
+yksityiskohtaa?"
+
+"Kun Minna Canth julkilausuu katkeran mielensä sen menettelyn johdosta,
+joka kohtasi Kovan onnen lapsia, on hän täysin oikeassa. Hänelle
+tapahtui silloin huutava vääryys. Mutta vääryyttä ei soviteta
+vääryydellä. Yksityiskohtiin nähden on hänen esityksensä harhaanvievä.
+Hän sanoo: 'ilman mitään selityksiä'. Mahdollista on, että minä
+ensimäisessä kirjeessäni, kiihtynyt kun olin, ainoastaan purin
+tunteitani kertomatta asiaankuuluvia tosiseikkoja, mutta sittemmin olen
+kyllä tehnyt sen. Jos Minna Canth on unohtanut nämä yksityiskohdat,
+voin mielelläni raitistan hänen muistoansa. Ensimäisen näytännön
+jälkeen oli kiihtynyt mielentila vallalla. Joukko ylioppilaita uhkasi
+viheltää, ja Jalander-vainaja lähetti minulle sanan, että hän asettuisi
+semmoisen mielenilmaisun etupäähän. Poliisimestari oli muka kieltävä
+kappaleen, jos vihellys tapahtui. Edelleen sain kirjeen, jossa
+vaadittiin kappaleen näyttelemisen lakkauttamista. Luonnollisesti oli
+johtokunnalta kysyttävä, ja sen jäsenet olivat silloin: Jaakko Forsman,
+V. Löfgren, A. Almberg, K. F. Wahlström ja minä."
+
+"Forsman oli sitä mieltä, että näytteleminen oli kohta lakkautettava.
+Jos vihellystä ja muita mielenosotuksia tapahtuisi, tulisi teatteri
+siitä kärsimään, ehkä sen olemassaolokin joutuisi vaaraan. Sitä paitse
+hän moitti, että kappale ollenkaan oli otetta ohjelmistoon. Hän nojasi
+ei ainoastaan huomattaviin vanhempiin suomenmielisiin, vaan myöskin
+n.s. nuoren puolueen jäseniin."
+
+"Löfgren ei voinut yhtyä Forsmaniin. Teatterin velvollisuus oli esittää
+niin arvokas kappale kuin Kovan onnen lapsia. Mutta järjellistä olisi
+olla näyttelemättä sitä tätä nykyä. Seuraukset sen esittämisestä
+olisivat arvaamattomia ei ainoastaan teatteriin vaan _koko maahan_
+katsoen, koska hyvin oli tiettynä, miten asianomaiset ruotsinmieliset
+tekivät voitavansa Pietarissa _asettaakseen fennomaanit ja nihilistit
+yhdenvertaisiksi_. Tekijätär ei saattaisi tuntea itseään loukatuksi.
+Olihan hänelle osotettu hyvä tahto esittää kappale. Olihan Kalle Ahokin
+ymmärtänyt syyt, miksi johtokunta ei ottanut Epäilijää ohjelmistoon --
+kyllä kai Minna Canthkin käsittäisi vaikean aseman vaatimuksen."
+
+"Almberg puhui samaan suuntaan kuin Löfgren."
+
+"Minä sanoin etteivät Forsmanin todistukset olleet pätevämpiä kuin
+Löfgrenin. Vihellysuhkaus ei pelottanut minua. Semmoisia uhkauksia
+lausutaan helposti, mutta niitä ei toimeenpanna yhtä helposti. Mutta
+jos vihelletäänkin -- mitä sitten? Poliisimestari kieltäköön kappaleen.
+Me olemme silloin väistyneet väkivaltaa, mutta ei pelkurimaisesti
+jättäneet Minna Canthia pulaan. Neroa kohtaan ei saa käyttää
+selkäsauna-menettelyä. Tiesin kyllä että kappale oli herättänyt
+suuttumusta. Olin kuullut sekä 'vanhojen' että 'nuorten' lauseita.
+Olihan niin kohtuullisesti ajatteleva mies kuin Th. Rein kovasti
+moittinut minua siitä, että olin ottanut kappaleen. 'Sehän on suora
+kehotus varkauteen.' Mutta tämä kaikki todisti minusta vain, että
+kappaletta oli edelleenkin näyteltävä. Kiihotuksessa oli kokonaan
+väärin käsitetty tekijää, ja väärinkäsitys voisi ainoastaan siten
+haihtua, että yleisö saisi uudestaan tarkastaa teosta. En kieltänyt
+että tekijätär itse osaksi oli syypää väärinkäsitykseen, mieltynyt kun
+oli melodramaattisiin lauselmiin, jotka herättävät hämmennystä. Lisäksi
+tulee Leinon onneton taipumus alleviivata näitä lauselmia. Mutta se oli
+sivuseikka. Pääasiassa oli Kovan onnen lapsia yhtä lämpimästi tunnettu
+kuin nerollisesti suoritettu taideteos. Löfgrenin olettamusta, että
+Minna Canth tyynesti suostuisi kappaleen lakkauttamiseen, katsoin hyvin
+naiviksi. Olin varma siitä, että se syvästi loukkaisi häntä.
+Vertaaminen Kalle Ahoon oli sopimaton. Epäilijä oli kyvykäs mutta
+epäkypsä oppilaanteos, Kovan onnen lapsia valmis taideteos. Sitä paitse
+Kalle Aho oli mies, siis ymmärrysmotiiveista riippuvainen. Minna Canth
+taas oli nainen ja siis etupäässä kuuliainen loukatun tunteensa
+neuvoille."
+
+"Wahlström ei ollut nähnyt kappaletta, mutta katsoi huomautukseni
+päteviksi. Kuitenkaan hän ei tahtonut ehdottomasti puoltaa kantaansa,
+hänestä kun oli vaarallista liian jyrkästi asettua yleistä mielipidettä
+vastaan."
+
+"Loppuäänestys vei keskustelunmukaisesti siihen päätökseen, että
+kappaleen näytteleminen oli lakkautettava."
+
+"Minä lausuin silloin ennustuksen: 'Me tulemme kerran katkerasti
+katumaan tätä päätöstämme. Silloin on tämä 'yleinen mielipide', jota me
+nyt niin sokeasti väistymme, yhtä sokeasti hyökkäävä päällemme. Se on
+oleva ansaittu rangaistuksemme.'"
+
+"Kun Minna Canth mainitsee Thérèse Raquinin, hän valitsee onnettomasti
+esimerkkinsä. Eihän Thérèse Raquin ole mikään tendenssidraama niinkuin
+Kovan onnen lapsia. Ja jos tahtoisi Zolan draamasta etsiä jotakin
+tendenssiä, niin on se aivan sopusoinnussa sen kanssa mitä Minna Canth
+sanoo 'sovinnaiseksi moraaliksi'. (Lukekoon kuinka hänen mestarinsa
+Georg Brandes sentähden kurittaa Zolata.) Kovan onnen lapsia jälleen on
+suora vastalause tätä moraalia kohtaan ja suora kehotus ottaa se
+tarkastuksen alaiseksi".[151]
+
+Sitten seuraa kysymys Papin perheen näyttelemisestä, jonka johdosta
+Bergbom muistuttaa, että kappale oli esitetty kansannäytäntönä, vaikka
+sitä ei sen koommin oltu näytelty, syystä kun Sala oli matkustanut pois
+-- minkä Minna Canth kyllä tiesi, vaikka katsoi mukavimmaksi tekeytyä
+tietämättömäksi. U. S:n arvosteluja Bergbom ei lukenut, oli vain
+kuullut että niissä oli moitittu klassillista ohjelmistoa ja vaadittu
+sijaan modernia draamoja Minna Canthin laatuun. Ennen Minna Canthin
+sotajulistusta hän ei tiennyt mitään siitä, että "arvostelija" oli
+päinvastaiseen suuntaan moittinut Papin perheen esittämistä
+kansannäytäntönä.[152] Minna Canth tiesi sangen hyvin, että Bergbom
+yksin määräsi ohjelmiston ja että hän ei siinä antanut kenenkään johtaa
+itseään. Ainoat poikkeukset ovat Epäilijä ja Kovan onnen lapsia, mutta
+niihin nähden hän oli kyllin selvästi lausunut mielensä. -- Muutoin
+olivat Minna Canthin toivomukset ja määräykset kappaltensa
+esittämisestä (niinkuin useilla esimerkeillä todistetaan) olleet niin
+ristiriitaisia, että Bergbom vastedes vaatii selviä tietoja ja ohjeita,
+ovatko ne suomalaisessa teatterissa näyteltävät vai ei.
+
+[Minna Canthin lauseen johdosta, ettei hän välittänyt siitä mitä
+ihmiset sanovat.] "Eiköhän tämä ole harhaluulo? -- -- Yksistään tämä
+haastattelu todistaa Minna Canthia vastaan. Eräs kronikoitsija on
+kerran kolmatta vuotta sitten, ei edes arvostelussa, vaan
+kyhäilemässään följetongissa unohtanut mainita Minna Canthin nimen. Se
+antaa hänelle riittävän aiheen elämänsuunnan muuttamiseen. Voiko
+ajatella suurempaa arkatuntoisuutta siihen katsoen mitä 'ihmiset
+sanovat'."
+
+"Mitä kirjailijoita on Minna Canthin mukaan ruotsalainen yleisö
+kohdellut niin 'hienosti' ja 'hellästi'. Onko se Snellman, jota tämä
+yleisö on vihannut, häväissyt, ristiinnaulinnut, myrkyttänyt? Onko se
+Topelius, jota tämä yleisö on herjannut, parjannut, ja valheilla
+kietonut? Onko se [Fredr.] Cygnaeus, joka yhtä suuressa määrässä on
+saanut osansa tästä ivasta, joskaan ei täysin tästä vihasta? Taikka,
+ymmärränkö ehkä väärin Minna Canthia. Kenties hän ei tarkotakaan
+ruotsalaista yleisöä ylipäätään, vaan ainoastaan Ruotsalaisen teatterin
+ruotsinmielistä nurkkakuntaa. Mitkä ovat ne kirjailijat, joita siellä
+on niin 'hellästi' ja 'hienosti' kohdeltu? Onko se G. v. Numers, jonka
+Eerikki Puke lähetettiin takaisin ja jonka Skjalf on kokonaisen vuoden
+maannut teatterin kätkössä, ilman että tekijälle on edes ilmotettu
+näytelläänkö se vai ei? Onko se Gabriel Lagus, jota 'Uuden apulaisen'
+johdosta kohdeltiin niin hyvin, että hän sanoi ettei hän koskaan
+tahtonut olla tekemisissä sen teatterin kanssa? Onko se Minna Canth,
+jonka Työmiehen vaimo, sitte kun vuosi vuodelta oli luvattu esittää se,
+oli pistetty paperikoriin 'ilmottamatta syitä'. Onko se [K. A.]
+Tavaststjerna, joka esimerkkinä siitä törkeydestä, jolla häntä
+kohdeltiin, julkisesti on kertonut, että hänelle annettiin kieltävä
+vastaus kun hän pyysi itselleen köyhää vapaapilettiä? Onko
+se [John] Less, joka niin loukkaantui hänelle 'Öfverdrift'
+kappaleen kenraaliharjotuksessa osotetusta ylenkatseellisesta
+välinpitämättömyydestä, että hän vihoissaan poistui teatterista eikä
+ollut saapuvilla ensimäisessä näytännössä? Vielä kerran -- kutka ovat
+nuo kirjailijat?"
+
+"Mutta -- Minna Canth ehkä huomauttaa -- te ymmärrätte väärin
+ajatukseni. Minä tarkotan sitä persoonallisesti 'hienoa' ja 'hellää'
+kohtelua, jota olen kokenut Ruotsalaisen teatterin piirissä.
+Onnettomasti sokaistu! Ettekö te käsitä mikä on syynä tähän
+'hellyyteen', tähän imarteluun? Oletteko te koskaan näissä ihmisissä,
+kun on ollut kysymys muusta kuin suunpieksämisestä, huomannut muuta
+kuin yhden syvän, todellisen vaikuttimen -- vihan kansallista
+kulttuurityötä kohtaan. Kun nämä ihmiset imartelulla, salaviittauksilla
+koettavat erottaa Teidät, erottaa Ida Aalbergin, erottaa Lindforsin
+tästä työstä, he kyllä tietävät mitä he tekevät. He surmaavat kaksi
+vihollista yhdellä iskulla. Sillä mikä merkitys on Minna Canthilla
+kirjoittaen lainakirjastoruotsia? Ei mikään! Taikka mikä merkitys on
+Ida Aalbergillä näyttämöllä puhuen Janakkalan ruotsia? Ei mikään! Mutta
+toiselta puolen. Mitä merkitsee Suomalainen teatteri ilman suomalaisten
+kirjailijain, ilman suomalaisten taiteilijain yhteistyötä? Ei mitään!
+Kerrassaan ei mitään."
+
+"Asialla on koomillinenkin puolensa. Operettipapat Uudessa teatterissa
+'hienosti' ja 'hellästi' suojellen kotimaista kirjallisuutta
+minun raakalaisuuttani vastaan. Uskooko Minna Canth itse tähän
+irvikuvaan?" --
+
+"Lukiessani mitä olen kirjoittanut huomaan unohtaneeni muutamia ei
+aivan vähäpätöisiä seikkoja:"
+
+"Minna Canthin esityksestä saa sen käsityksen kuin Suomalaisen
+teatterin johtokunta nyt olisi sama kuin kappalta näyteltäessä.
+Edelleen Minna Canth viisaasti salaa, että minä kaksi kertaa olen
+ehdottanut Kovan onnen lasten uudestaan ottamista ja vakuuttanut
+hänelle, että yritys ei kohtaisi vaikeuksia. Molemmat kerrat Minna
+Canth on sitä vastustanut. Totta on että minä samalla kertaa ehdotin
+korjailua, mutta tietysti kappaleen omaksi hyväksi. Minun ehdottamani
+muutokset (meluamisen vähentäminen toisessa näytöksessä, perhesurkeuden
+rajottaminen kolmannessa, Rinaldo Rinaldinimaisuuden poistaminen
+Topra-Heikistä) perustuivat _kaikkien_ arvostelijain lausuntoihin ja
+olivat sitä paitse helposti toimeenpantavat. Miksi Minna Canth ei
+hyväksynyt tarjomustani, on minulle tänäkin hetkenä epäselvää. Eikö
+hänen ylpeytensä sallinut muutosten kautta näennäisesti myöntää
+vastustajain olleen oikeassa? Eikö hän tahtonut alistaa näytelmäänsä
+sen kylmähkön vastaanoton alle, jonka se mahdollisesti olisi saanut
+yleisön puolelta? Vai pitikö hän marttyyriutta edullisempana? En
+tiedä."
+
+"Uskallanko pyytää, että Te pidätte tämän kirjoituksen säilössä.
+_Nyt_ olen päättänyt vaieta Teidän ja Numersin hyökkäyksiä kohtaan.
+Miksi näitä julkisia korvapuusteja häväistyshaluisen roskaväen
+mielenylennykseksi ihmisten välillä, jotka kuitenkin ovat tahtoneet
+toisilleen hyvää. Mutta ei kukaan voi vastata huomispäivästä. Etten
+minä kauemmin ole se, joka on seisova _ainoan_ kansallisen dramaattisen
+_taide_laitoksen etupäässä, tiedän parhaiten itse. Olen palvellut
+aikani. Numersin päätös mieluummin antaa viheltää itselleen Arpen luona
+kuin menestyä minun kanssani, Lindforsin ylimeno ruotsalaiseen
+teatteriin, Minna Canthin päätös tehdä samoin, Ida Aalbergin selvästi
+lausuttu päätös noudattaa esimerkkiä -- nämä _yhden aikuiset_ tosiasiat
+todistavat, että sekä kirjailijoilla että taiteilijoilla on minuun
+verraten siksi eroavia käsityksiä taidekysymyksistä, että siitä ei
+mitenkään voi koitua hyvää kotimaiselle taiteelle. Onhan näin ollen
+ajateltavissa, että ryntäys minua vastaan muodostuu niin
+laajaperäiseksi, että minun _täytyy_ julkilausua kantani. Antoihan
+Nya Pressen tunnussanan, Numers, Päivälehti, Minna Canth ottivat sen
+kohta korviinsa. Toisia tulee kai jälestä. Nämä hyökkäykset aion
+rauhallisella omallatunnolla pistää taskuuni. Mutta onhan mahdollista
+että minua puolustetaan tavalla, jota en voi hyväksyä. _Silloin_ voin
+tulla pakotetuksi julkisesti esiintymään. Silloin minä luonnollisesti
+mielelläni käyttäisin semmoista tässä kirjoituksessa, joka valaisee
+asiaa ja sopii julkisuuteen."
+
+"Vielä toinen pyyntö. Jos Minna Canth jatkaisi näitä hyökkäyksiään
+julkisuudessa joko suoraan taikka haastattelijan kautta, on hänellä
+tietenkin oikeus siihen, ja tiedänhän kuinka innostunut hän
+'kurittavana naisena' on sentapaisiin rangaistussuorituksiin. Mutta
+eikö sekä oikeus että järki vaadi, että hän jättää Numersin pois
+leikistä? -- -- -- Paras todistus, että minä suon hänelle hyvää, on se
+etten puhu. Luulen että Minna Canth voi noudattaa esimerkkiäni -- n.b.
+jos hän todella tahtoo Numersille hyvää."
+
+Paitse sitä yhtäjaksoista käsikirjoitusta, josta olemme ottaneet
+edellisen, on olemassa irtonaisia lehtiä, jotka nähtävästi sisältävät
+lisiä samaan kirjoitukseen. Niistä otamme seuraavat rivit itse
+pääasiasta -- Minna Canthin luopumisesta:
+
+"En tahdo mitään lausua sisällisistä vaikuttimista, jotka ovat
+aiheuttaneet päätöksenne ruveta ruotsalaiseksi kirjailijaksi, sillä
+niitä en tunne, ja kenties ovat ne Teille itsellennekin epäselviä.
+Siihen ainakin viittaa välttelevä eikä selvittävä lause: 'se huvittaa
+minua'. Onhan kieltämätöntä että nykyajassa käy vahva virtaus
+kansanvaltaisesta leiristä aristokraattiseen, ja selvää on että
+hyökyaallot nyt ovat tulleet tänne. Arvattavasti tämä virtaus on
+vaikuttanut Teihin. Totta on, että Te keväällä, Lundegårdin esitelmän
+jälkeen, kovasti moititte niitä skandinavilaisia kirjailijoita, jotka
+olivat luopuneet kansanvaltaisuudestaan. Kuitenkin saattaisi olettaa
+tämän esimerkin tarttuneen. Mutta Te unohdatte yhden asian. Ne
+työntävät pois veljiä kääntyäkseen veljien puoleen. Te työnnätte pois
+oman maan lapsia kääntyäksenne vieraitten puoleen, vieraitten, joilla
+ei koskaan ole ollut muuta kuin ivaa ja ylenkatsetta sitä kansaa
+kohtaan, jota Te muinoin rakastitte".[153]
+
+"Persoonallisesti toivotan Teille menestystä ja säikytän kiitollisessa
+muistossa monet onnelliset hetket, jotka olemme yhdessä eläneet.
+Luulette että Teitä tullaan vainoamaan luopumisenne tähden. Sitä en
+usko. Joku etäällä seisova, joka samoin kuin Te itse rakastaa
+suuttumuspaatosta, on kenties käyttävä sitä lausetapaa, johon
+viittaatte. Ne jotka olivat asioitten perillä, olivat valmistetut.
+Ainoastaan yhtä minä toivon. En tuomitse abstraktisesti jokaista
+luopumista, voin pitää oikeutettuna ja luonnollisena, että 'minä poltan
+mitä muinoin rakastin ja rakastan mitä muinoin poltin'! Mutta
+otettakoon tämä askel silloin silmälläpitäen koko elämänkehitystä,
+mennyttä ja tulevaa, eikä noudattaen vaikutusta, jonka synnyttävät
+hetken mieliteot ja hetken -- oikut."
+
+Minna Canthin vastaus on päivätty 21/9. Se on kolmatta arkkia pitkä ja
+sisältää asiallisen ohella paljo turhaa väittelyä.
+
+Alku kuuluu näin: "Kunnioitettava Tohtori! 'Sotaa' en ole julistanut,
+enkä sotakannalla seiso, en Suomalaista teatteria enkä Teitä vastaan.
+Minut on ajettu pois Suomalaisesta teatterista ja minä -- olen
+lähtenyt, siinä kaikki. -- Minua koetettiin kivittää kuoliaaksi --
+pakenin vaan niin kauas, ettei kivet minuun sattuisi. Luonnollinen
+itsesuojelemisen halu! Etten voi olla erittäin kiitollinen teatterille,
+kun minut näin ylenkatseellisesti sieltä potkaistiin pois, sitten kuin
+innostuneena olin parhaat voimani sille uhrannut, lienee päivän selvää.
+Mutta intressiäni Suomalaiseen teatteriin en siltä ole menettänyt. Ja
+yksityisesti Teitä kohtaan ja Emilietä kohtaan on kiitollisuuteni yhtä
+lämmin kuin se ennenkin on ollut, vaikkakin olisin suonut, että
+teatterinjohtajana joskus olisitte menetelleet hiukan toisin."
+
+Näin peruutettuaan syytöksensä Bergbomia kohtaan, jota hänen "kaikissa
+tapauksissa tuli kiittää kehityksestään kirjallisessa suhteessa",
+kirjoittaja kääntyy toisia vastaan: "Minut oli tehty suomalaisena
+dramaturgina mahdottomaksi -- se totuus kävi minulle lopullisesti
+selväksi, kun vuosi sitten luin A. Meurmanin tuomion Papin perheestä.
+-- -- Minulle on kerrottu, että kun Kovan onnen lapsia näyteltiin,
+läksi Meurman kesken toisen näytöksen pois, ja meni suoraa päätä
+senaattori Yrjö-Koskisen luokse, joka ei teatterissa ollut. Seurauksena
+tästä oli, että mainittu senaattori seuraavana päivänä valtioavun
+menettämisen uhalla kielsi kappaleen näyttelemisen. -- Rein taas itse
+minulle selitti, että -- -- hän lukiessa oli saanut vallan toisen
+käsityksen kappaleesta. Hän siis ei voinut vaatia kappaleen
+alaspanemista. -- Uusi johtokunta ilmottaa hyväksyvänsä edellisen
+johtokunnan pannaanjulistuksen, koska se ei ollut korjannut sen
+menettelyä. Miksi hän ryhtyisi Kovan onnen lapsia korjaamaan? Olihan
+hän noudattanut Bergbomin neuvoja. Se onkin hänen paras kappaleensa.
+Nyt sanoo Bergbom Topra-Heikkiä Rinaldo Rinaldiniksi, ennen
+'draamallisesti loistavaksi ilmiöksi'."
+
+"Tohtorin mielestä siinä on minulle tarpeeksi hyvitystä, että kappale
+yhden kerran näyteltiin. -- Voin hyvin sanoa, että minulta meni Kovan
+onnen lapsiin kahden vuoden työ ja vaivat. Minun mielestäni olisi
+kohtuus kumminkin vaatinut, että minulle olisi hiukan palkkaakin
+työstäni maksettu. Sitä ei otettu kysymykseenkään. -- Nyt selitetään,
+että teatteri suhteessaan kirjailijoihin on 'affääri', ja elleivät
+kirjailijat valvo etujaan, niin syyttäkööt typeryyttään." [Tämä viittaa
+Matin kirjeeseen U. S:ssa, jossa oli sanottu, että teatterin täytyy
+ajatella omaakin etuaan.] "Käsitykset 'fennomania' ja 'svekomania'
+eivät minulle enää eksisteeraa. Ne ovat menneitä. Aika on nyt toinen,
+ajan tarpeet ovat toiset. Ruotsalaisia ei meistä millään mahdilla enää
+tule, mutta meidän on katsominen, ettei meistä tule venäläisiä. Siihen
+vaaditaan, että entinen kieliriita loppuu ja huomataan ei ainoastaan
+tarpeettomaksi mutta vaaralliseksi. Se hituinen mikä meillä vielä on
+jäljellä ruotsalaista kulttuuria, ei estä eikä paina suomalaista
+henkielämää, siinä on kansallisuudellemme vaan tukea, ei haittaa, sillä
+se on side, joka yhdistää meitä Länsi-Euroopan sivistykseen ja varjelee
+senkin kautta idästä tulevia vaaroja vastaan." --
+
+"Suomi on ja pysyy äidinkielenäni. Sillä kielellä tulen edeskinpäin
+kirjoittamaan, sen mukaan kuin fennomaanisten johtajain poliisitoimi
+suinkin sallii. -- Ne ovat merkinneet minut 'turmiolliseksi
+kirjailijaksi'. -- Tiesin, että tämä askel, jonka otin, kipeästi
+koskisi Teihin ja Emiliehen. Se tieto pani minut kauan epäilemään ja
+raskaalta se vielä nytkin tuntuu. Mutta minulla on velvollisuuksia
+myöskin itseäni kohtaan." -- Sitten taas Meurmanin ja Yrjö-Koskisen
+hyökkäyksistä häntä kohtaan. U. S:n huomautus, miten teatterin johtaja
+oli avustanut häntä ja Numersia, herätti halun koettaa tulla toimeen
+omilla voimilla. --
+
+"Elkää siitä loukkaantuko, Tohtori, että näin sanon! Iloinen olisin,
+jos joskus se päivä vielä koittaisi, että voisimme yhdessä taaskin
+työskennellä ja minä taaskin saisin Teidän neuvojanne hyväkseni
+käyttää."
+
+"En voinut Teitä pitää solidaarisena noitten kirjoitusten kanssa, sillä
+olittehan silloin Parisissa. Minusta tuntui kuin olisi meitä
+kirjailijoita pidetty kuin koiria, joita, kun luupala annetaan suuhun,
+niin potkaistaan syrjään (!)" --
+
+"Olen puhunut Teille suoraan ja avonaisesti. Ikävä olisi, jos juopa
+tämän kautta vaan laajenisi välillämme. Varsinkin kun elämä on niin
+lyhyt." --
+
+Bergbomin vastaus (3/10) näyttää, että hän tahtoi välttää väittelyä ja
+ylipäätään kaikkea, joka ei koskenut pääasiaa:
+
+"Kunnioitettava Rouva! Kiitän Teitä kirjeestänne. Sydämeni heltyi
+nähdessäni, että ihmisinä vielä olemme ystävyksiä, vaikka olot ovat
+niin surkeasti vierottaneet meidät toisistamme. Niin -- sekä olot että
+me itse. Tietysti minullakin on ollut vikaa. Te viittaatte siihen.
+Luultavasti olen liian omavaltaisesti noudattanut ainoastaan omaa
+ajatussuuntaani enkä tarpeellisella varovaisuudella katsonut, oliko se
+myöskin niiden, joiden kanssa olin tekemisissä." -- --
+
+"Oikeassa olette. Tarpeetonta on riidellä kaikista pikkuerehdyksistä ja
+pikkuvirheistä, joita mahdollisesti on tehty niin toisella kuin
+toisella puolella. Voihan muisto pettää, puhumatta siitä että saman
+henkilön ajatukset eri aikoina ovat erilaiset. Niin eivät Reinin sanat
+Teille ja minulle ole ristiriidassa keskenään. Toista hän minullekin
+puhui nähtyänsä, toista luettuansa draamanne."
+
+"Vielä vähemmän ovat entinen kiittävä arvosteluni ja myöhemmät
+korjausehdotukseni Kovan onnen lasten suhteen ristiriitaiset keskenään.
+Nytkin Topra-Heikki on minusta 'draamallisesti loistava ilmiö'. Mutta
+silloin kuin nytkin väitin Teidän yksityiskohdissa antaneen hänen
+puhua kieltä, joka ei tunnu luontevalta. Tuon sanan 'Rinaldo
+Rinaldinimaisuus' otin jostakin arvostelusta, koska se selvästi, vaikka
+ehkä liian jyrkästi, osotti mitä tarkotin. Tietysti en sillä sanonut,
+että Topra-Heikki olisi niin surkea henkilö kuin Rinaldo Rinaldini,
+taikka tahtonut vertailla Teidän taideteostanne Vulpiuksen raakaan
+kyhäelmään. Ottakaamme sitte toinen esimerkki, joka ei voi Teitä
+loukata, se kun on kirjallishistoriallisen sankarin teoksesta.
+Valtaavana, vaikuttavana ja ikimuistettavana ilmestyy viime vuosisadan
+vallankumouksen paatos Schillerin Kaarle Moorissa. Mutta emmekö olisi
+kiitolliset, jos tekijällä olisi enemmän sitä taiteellista malttia,
+joka häneltä (niinkuin Teiltäkin) puuttuu. Mutta -- arvelette kai --
+koska itse myönnätte, että muistutuksenne koskee sivuseikkaa, miksi
+ehdotatte muutosta, joka on minulle vastenmielinen, eihän teokseni arvo
+riipu siitä. Totta sanotte -- ei suinkaan sen arvo, mutta sen menestys,
+erittäinkin sen menestys näyttämöllä. Sen hyväksi tekijä rauhallisella
+omallatunnolla saattaa tehdä pienen uhrin."
+
+"Kiitollinen olen Teille siitäkin, että koskettelette erästä
+'kohtuuden' puutetta, johon _minä yksinäni_ olen syypää. Kun draamanne
+sai niin armottoman kohtalon, tahtoivat samat miehet, jotka sen
+ohjelmistosta karkottivat, kuitenkin maksaa Teille tavallisen
+palkkion. Minusta se tuntui niin loukkaavalta, että Teidän puolestanne
+panin jyrkän vastalauseen sitä vastaan. Käsitän nyt kuinka
+ajattelemattomasti, jopa väärinkin tein olettaessani Teidän
+välttämättömästi katselevanne asiaa samalla tavoin kuin minä. Onnekseni
+voin korjata ainakin _sen_ erehdykseni. Myötäseuraavan vekselin lähetän
+sitä varten." [Teatteri suoritti nyt 600 mk tekijäpalkkiona Kovan onnen
+lapsista.]
+
+"Yksi kohta kirjeessänne teki minuun syvästi surullisen vaikutuksen:
+Tuo pintapuolinen, miltei kevytmielinen arvostelu maamme asemasta. Onko
+Snellman siis elänyt ihan turhaan tässä maassa, koska nekään henkilöt,
+jotka (niinkuin Te) ovat henkisesti istuneet hänen jalkojensa juuressa,
+eivät ole paremmin häntä ymmärtäneet. Onneton, jos se mitä kirjoitatte
+olisi totta, niin koko entinen kirjallinen toimenne olisi ollut
+suorastaan turmiollinen ja parasta olisi, että Te polttaisitte kaikki
+teoksenne Murtovarkaudesta alkaen Kauppa-Lopoon asti. Mutta pahin
+seikka on, ettette usko mitä kirjoitatte. Jos tosiaan uskoisitte, että
+meidän svekomaanimme valtiollisista syistä tarvitsevat tukea, niin
+olisitte tietysti antanut draamanne -- Arpelle."
+
+"Asian laita on toinen. Politiikasta tässä ei ole kysymystä. Ei
+hituistakaan. Mutta ei edes kulttuurisvekomaniasta. Kysymys on tämä:
+_Pitääkö tässä maassa muukalaisvallan vai oman kansan hengen
+vallita_?" -- --
+
+Jo 6/10 Minna Canth sepitti vastauksen, ja ääni oli siinä muuttunut.
+Siitäkin vielä pari otetta:
+
+"Rakas Tohtori! Te kokootte tulisia hiiliä minun pääni päälle! Jos
+olisitte pitkittänyt vihaanne ja ollut 'orimlig', niinkuin tapanne on
+silloin kun suututte, jos olisitte repinyt sillat pois minun jälkeeni,
+niin helpommin olisin kulkenut sitä tietä, jota lujasti olin päättänyt
+kulkea. Nyt kun sydämenne niin pian jälleen heltyi ja Te olette minulle
+hyvä niinkuin ennenkin, on minun niin vaikea -- niin hirmuisen vaikea.
+Eikähän ole asia kuitenkaan muuttunut _heidän_ suhteensa, herrojen
+Koskisen ja Meurmanin. Minulla ei ole mitään takeita siitä, etteivät he
+pitkitä vainoansa edeskin päin." -- --
+
+"Viha antaa voimaa ja kuntoa -- ystävyys heikontaa ja lamauttaa. Viha
+vapauttaa, ystävyys kahlehtii -- siinä totuus, jota näinä aikoina olen
+saanut kokea (!)" -- --
+
+"Yksinomaan Ruotsalaista teatteria varten sitä en suinkaan tee, päin
+vastoin tähtään minä työlläni paljoa kauemmaksi. Minä tahdon saada
+mainetta ja tunnustusta laajemmalta, omassa maassa ensin, sitte
+muualla. Se on ainoa keino, jolla voin kukistaa vastustajani täällä.
+Sitten vasta kun voin saada näytelmiäni ulkopuolella oman maan rajojen
+näyteltäviksi, voin ehkä olla varma siitä etteivät Koskiset ja
+Meurmanit enää minulta Suomalaisen teatterin ovia sulje (!)"
+
+"Tulin kovin hämilleni noista 600 mk:sta, jotka minulle lähetitte
+palkkioksi Kovan onnen lapsista. -- -- En enään anna sille ajatukselle
+sijaa, että Suomalainen teatteri tahtoisi vain tehdä hyviä affäärejä
+kirjailijain hiellä ja väellä. Minua hävettää, että olin niin valmis
+semmoista uskomaan." -- --
+
+"Uskallanko lähettää terveisiä Emilielle ja Emilie Stenbergille ja
+Leinolle -- vai ovatko he minulle kovin vihassa? Teidän Minna Canth."
+
+Bergbom ei enää vastannut, vaan päättyi kirjeenvaihto tähän. Ja mitä
+hän olisikaan vastannut? Olihan Minna Canth oikeastaan peruuttanut
+taikka ainakin aivan toiseen muotoon pukenut taikka toisia henkilöitä
+vastaan suunnannut syytöksensä, jotka ensin niin suoraan tähtäsivät
+teatterin johtajaa. Meurman ja Yrjö-Koskinen ne ne muka sittenkin
+olivat kaiken pahan aikaansaajat; Bergbomin olisi vain joskus pitänyt
+menetellä "hiukan toisin"! Viha "vanhoja johtajia" kohtaan oli Minna
+Canthissa paisunut hillitsemättömäksi intohimoksi, ja vaikka hän
+mielellään näytti Bergbomillekin, että hän ei enää tarvinnut hänen
+apuansa, ja niinikään mielellään kuritti johtokuntaa, niin kyllä
+"luopuminen", oman kuvitellun edun ohella, tarkotti noiden johtajien,
+noiden vanhojen fennomaanien päämiesten rankaisemista. -- Tila ei ole
+sallinut meidän tehdä selkoa siitä vastustuksesta, niistä --
+myönnettäköön kernaasti -- usein kohtuuttomassa ja loukkaavassa
+muodossa esitetyistä arvosteluista ja ankarista vastalauseista, jotka
+Minna Canthin kirjailijatoimi yleensä -- eikä suinkaan yksistään hänen
+näytelmänsä -- olivat herättäneet. Se kuuluukin kirjallisuus- eikä
+teatterihistoriaamme. Tässä on vain tunnustettava, että Minna Canthia
+kohdannut vastustus ehkä kyllä oli omansa saamaan naisen suunniltaan.
+Mutta toiselta puolen on, Emilie Bergbomin kanssa, sanottava, että
+kyllä hän itsekin oli antanut aihetta siihen -- samalla kun myöskin on
+merkittävä, että vastustus ei lainkaan lähtenyt ainoastaan "vanhoista
+johtajista". Olihan Minna Canth kirjailijaluonteeltaan enemmän
+vallankumouksellinen kuin tendenssimäinen tavallisessa merkityksessä,
+ja olisiko ollut ajateltavissakaan, että hänentapaisensa kirjailija
+missään kansassa olisi vastaanotettu yleisillä kättentaputuksilla?
+Tuskin. Kirjallisuushistoria todistaa päin vastoin, että hänen
+kohtalonsa oli niin sanoaksemme jokapäiväistä laatua. Semmoiset
+vallitsevia käsitteitä mullistavat kirjailijat kohtaavat _aina_ ankaraa
+vastarintaa, mutta toiselta puolen he myöskin säännöllisesti keräävät
+ympärilleen hartaita ystäviä ja ihailijoita, eikä Minna Canthilta
+suinkaan puuttunut semmoisiakaan. Puhumatta niistä ystävistä, jotka hän
+oli saanut naisasian ajajana, köyhien ja kärsivien puolustajana, seisoi
+hänen ympärillään koko nuori suomalainen kirjailijapolvi, ihailivat
+häntä Suomalaisen teatterin näyttelijät tehden parastaan hänen
+näytelmiään esittäessään, oli hänellä kaksi semmoista ystävää kuin
+Kaarlo ja Emilie Bergbom, jotka avonaisesti tunnustivat hänen
+nerollisuuttaan ja olivat kaikin tavoin todistaneet, että hän saattoi
+heihin uskoa ja luottaa. Eikö Minna Canth olisi voinut tämmöisen
+ystäväjoukon tukemana levollisena asettua hyökkäysten yläpuolelle? Ei,
+hän oli siksi liian heikko, hän joutui sanan oikeassa merkityksessä
+suunniltaan, "nuoren puolueen" ja ruotsinmielisten ja muitten
+"vapaamielisten" tapaan ja mukana hän keskitti vihansa näkyvimpiin,
+voimakkaimpiin, näennäisesti armottomimpiin vastustajiinsa,
+Yrjö-Koskiseen ja Meurmaniin.
+
+Edellinen on niin sanoaksemme yleistajuista; luopuminen Suomalaisesta
+teatterista johtui yksilöllisemmistä motiiveista. Ettei Kovan onnen
+lasten kohtalolla tässä ollut sinnepäinkään sitä merkitystä, jonka
+Minna Canth on sille antavinaan, se on ihan ilmeistä. Tiedämmehän, että
+hän itse oli lohduttanut Bergbomia sanoilla: "unohtakaa pois koko kovan
+onnen lapsi", että tieto teatterin tulosta Kuopioon samana
+näytäntökautena oli "ilosanoma", että hän vuosikausia sen jälkeen eli
+parhaimmassa ystävyydessä Bergbom-sisarusten kanssa, että hän Papin
+perhettä kirjoittaessaan aivan niinkuin ennen sai ja käyttikin Kaarlon
+apua, että kappale viipymättä esitettiin näyttämöllä, että tekijää
+sähkösanomalla onniteltiin loistavaan premiääriin ja että näyttelemistä
+jatkettiin ilman mitään häiriötä toistakymmentä kertaa. Ja kuitenkin
+Minna Canth mitä hämmästyttävimmällä logiikan puutteella väittää, että
+hän oli "ajettu pois", jopa "potkaistu pois" teatterista! Ei, kyllä
+asianlaita oli niin, että Kovan onnen lapset vedettiin esiin
+tekosyyksi, silloin kun luopumisajatus jo oli päätökseksi
+kypsynyt.[154] Mitä taas tulee ystävyyteen Bergbom-sisarusten kanssa,
+niin oli se nähtävästi kestänyt yli aikansa. Olemme ennen ottaneet
+pitkiä otteita Minna Canthin kirjeistä muun muassa sen vuoksi, että
+hänen luonteenlaatunsa niissä niin mainiosti kuvastuu. Hänen levoton,
+hermostunut luontonsa teki, että hän tavan takaa joutui, niin
+sanoaksemme, tunteitten mullistuskauteen, jolloin hän "poltti mitä
+ennen oli rakastanut". Näin hän eri aikoina oli pauhannut milloin
+"vanhoja", milloin "nuoria" vastaan, "ylössanonut" tuttavuuksia j.n.e.
+Tuli sitte Bergbominkin ja teatterin vuoro. Ne (tarkotamme johtajaa ja
+seuruetta, jotka tekevät teatterin) olivat totta tosiaan viattomia
+Minna Canthiin nähden, mutta hän tahtoi taas nauttia "vapauttavaa
+vihaa" "kahlehtivan ystävyyden" jälkeen! Ja vihdoin piili kaiken takana
+se, mitä Emilie Bergbom sanoo julkisen esiintymisen kiroukseksi,
+turhamaisuus, toivo saavuttaa mainetta ulkomailla -- ei aatteittensa
+voiton tähden, sillä niistä hän kirjeissään ei lausu halaistua
+sanaakaan -- vaan kukistaakseen Koskiset ja Meurmanit! Tämä yllytti
+hänet luopumaan Suomalaisesta teatterista, sillä tie ulkomaan ja
+lähinnä skandinavilaisille näyttämöille -- niin hän luuli -- meni
+Helsingin Ruotsalaisen teatterin kautta. -- Kysyä saattaa, oliko Minna
+Canth itse ja yksin keksinyt ja itselleen asettanut tämän houkuttelevan
+päämäärän? Ei, kyllä silläkin asiankohdalla on luonnollinen
+selityksensä. Huomattavaa näet on, että Ruotsalaisen teatterin ystävät
+eivät lainkaan olleet ilman kateutta nähneet, miten suomalainen
+näyttämö herätti ja veti puoleensa draamakirjailijoita, jopa
+ruotsinkielisiäkin (Numers!).[155] Ja varsin hyvin tiettiin, kuinka
+Minna Canthin käydessä Helsingissä nerokasta kirjailijatarta kohdeltiin
+"hienosti" ja "hellästi" ja imarreltiin, ja miten hän Kuopiossakin sai
+vastaanottaa vieraita täkäläisten ruotsinmielisten piireistä, jotka
+esittivät luonnollisena ja välttämättömänä asiana, että hän antaisi
+neronsa loistaa korkeammalta kynttiläjalalta kuin kurjan Arkadian
+näyttämöltä. Edut siitä olisivat muka Minna Canthille samoin kuin
+harhaan joutuneelle Numersille aavistamattoman suuret ja kauas
+kantavat. Ja Minna Canth uskoi siihen ja oppi sen lisäksi tuon
+valtiollisen ohjelman, jonka hän naivisti selvittää Bergbomille, vaikka
+se oli yhtä vanha kuin suomalaisuutta vastustava ruotsalaisuus
+maassamme. Kun tämä tiedetään, voidaan käsittää, että ilo Helsingissä
+oli suuri, kun muiden muassa eräs kaikissa piireissä liikkuva
+ruotsalainen kirjailija julisti sanoman Kuopiosta, että Minna Canth
+kirjoittaa näytelmää -- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten.
+Mitä turhaan oli pyydetty Ida Basilierilta, Emmy Achtélta, Alma
+Fohströmiltä ja Ida Aalbergilta, se oli vihdoinkin onnistuttu saamaan
+Minna Canthilta -- suostumus muuttaa Ruotsalaisen teatterin
+palvelukseen!
+
+Näin luulemme riittävästi selvittäneemme ne sisälliset ja ulkonaiset
+vaikuttimet, jotka veivät Minna Canthin tuohon luopumiseen, joka niin
+syvästi ja tuskallisesti loukkasi Kaarlo ja Emilie Bergbomia.
+Ymmärrettävää on, että "vanhat" ylipäätään arvostelivat hänen
+menettelyään samaan tapaan, se on suomalaisuuden pettämiseksi. Mutta
+toinen oli "nuorten" laita. Vähän tiesivät nuoret taikka eivät
+ollenkaan siitä, millä sitkeällä, äärimmäisiä sielunvoimia kysyvällä
+taistelulla suomalaisuus oli saatettu siihen verrannolliseen
+valta-asemaan, johon se oli noussut, tuskin he ottivat uskoakseen että
+suomalaisuudella oli vastustajia ollutkaan! Yhtä vähän he tiesivät
+millä uhrauksilla oli perustettu ja ylläpidetty koulut, joissa
+olivat oppinsa saaneet, teatteri, missä nauttivat kansallista
+näyttämötaidetta. Olisiko heillä siis ollut mitään kiitollisuutta
+taikka velvollisuutta sitä puoluetta ja sitä harrastusta kohtaan jonka
+hedelmistä elivät? Mitä vielä! Ei, päin vastoin "nuorina" heillä oli
+täysi oikeus olla tyytymättömiä kun "vanhojen" joukossa oli niitä,
+jotka eivät suoneet heille riittävää kiitosta ja tunnustusta _heidän_
+teoistaan, ja niin nuoret kirjailijamme ja taiteilijamme -- osaksi
+myöskin, joskin kenties heidän itsensä tietämättä, ylempänä mainitun
+virtaukset vaikutuksesta, joka johti kansanvaltaisesta leiristä
+aristokraattiseen -- järjestään läheisesti liittyivät nuoriin
+ruotsinmielisiin. Heistä oli toinen teatteri yhtä hyvä kuin toinen,
+eikä heillä siis ollut moitteen sanaa sanottavana Minna Canthille hänen
+luopumisestaan. Luultavasti tämä nuorten käsitystapa oli vaikuttanut
+Minna Canthiin, mutta ei se paranna hänen asiaansa, sillä hän oli
+vanhempi ja tiesi kaikki mitä nuoret eivät tienneet, jopa hän itsekin
+oli aikanaan ollut mukana suomalaisuuden taistelussa.
+
+Päätämme tähän. Arvosteltakoon Minna Canthin luopumista kuinka tahansa,
+pääasia on että Kaarlo Bergbomin ja hänen välinsä oli rikottu. Totta
+kyllä ei ainaiseksi, niinkuin vielä saamme nähdä, mutta inhimillisten
+suhteitten laita on valitettavasti semmoinen, ettei ne syvän
+rikkomuksen jälkeen enää tahdo eheiksi parantua.
+
+Ohimennen mainittakoon tässä, että Minna Canth kirjoitti kuin
+kirjoittikin ruotsinkielellä näytelmän _Sylvi_, jossa hän käsitteli
+tuoretta, tosielämästä otettua traagillista aihetta, ja joka tammikuun
+lopulla 1893 ensi kerran esitettiin Ruotsalaisessa teatterissa.
+Menestys oli, niinkuin saattoi odottaa, mielenosotuksentapaisen
+loistava. "Niin suurta menestystä", Hufvudstadsbladetin arvostelija
+sanoo, "olemme harvoin, jos koskaan nähnyt Ruotsalaisessa teatterissa".
+Kumminkaan ei siitä seurannut että mitään muuta saman tekijän
+kappaletta olisi tällä näyttämöllä esitetty. Myöhemmin Ida Aalbergin
+kiertomatkalla Ruotsissa Sylvi näyteltiin sielläkin; mutta silti eivät
+ruotsalaiset eivätkä muut skandinavilaiset teatterit ole ottaneet
+esittääkseen ainoatakaan Minna Canthin draamaa. Näin hänen toiveensa
+täydellisesti pettivät. --
+
+Näytännöt alotettiin 4/9 Sala-vainajan ehdotuksen mukaan Papin
+perheellä -- "niinkuin ei mitään olisi tapahtunut". Ensimäinen uusi
+kappale esitettiin 14/9: Hilda Aspin suomentama Paul Moreaun
+huvinäytelmä _Liittolaiset_, joka huolimatta naurettavaisuudestaan sekä
+Weckmanin (Philippe), rva Olga Poppiuksen y.m. hyvästä näyttelemisestä
+meni vain kolmesti. Jälkikappaleeksi oli Mustalainen uusittu ja
+näyttäytyi siinä ensi kerran ja onnistuneesti Otto Närhi päähenkilönä,
+Petinä. "Erinomaisten näyttelijälahjain ohella on hra Närhillä kaunis
+ääni; viuluansakin hän itse soitti", sanotaan U. S:ssa. -- Suurempaa
+huomiota olisi ansainnut, vaikkei saanut, 21/9 ensi kerran näytelty,
+ranskalaisia puoluetaisteluja kuvaava Jules Lemaitren 4-näytöksinen
+huvinäytelmä _Kansanedustaja Leveau_. Nimiroolia esitti taidokkaasti
+Leino, rva Rautio oli kaunis ja viehättävä markisitar de Gréges,
+Ahlberg maltillinen ja hieno markiisi ja rva Järnefelt oli syvästi
+käsittänyt rva Leveaun suoran luonteen. -- Syyskuun viimeisessäkin
+ohjelmassa 30/9 oli pikku uutuus, Robert Kiljanderin 1-näytöksinen
+_Vieraita odottaessa_. Ollen tuota tekijänsä viatonta, kirjallisesti
+vaatimatonta laatua se kuitenkin huvitti hetkisen, syystä kun henkilöt
+olivat tuttuja kotimaisia. Olga Poppiuksen pikku kirjailijatar oli
+niistä miellyttävin.
+
+Näin oli entisellä tarmolla käyty työhön käsiksi, joskaan mieliala ei
+voinut olla muuta kuin raskaanlainen. Kaarlolla oli sivuhuolenaan ikävä
+kirjeenvaihtonsa Numersin ja Minna Canthin kanssa, ja Emilie kirjoitti
+26/9 Betty Elfvingille seuraavaan tapaan:
+
+-- "On pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoitin sinulle, rakas
+Betty-ystävä, mutta mieleni on ollut niin syvästi murheellinen, että en
+tahdo pystyä mihinkään. Tämä kesä on yhtäkkiä tehnyt minut kymmenen
+vuotta vanhemmaksi. Et voi uskoa kuinka vaikea meidän on ollut olla
+teatterissa näinä viikkoina nyt syksyllä. Unohtumattoman, poismenneen
+ystävämme muisto on siellä kiintynyt kaikkeen ja joka askeleelta me
+uudestaan muistamme hänet ja kaipaamme häntä. Harvoin saa ilon tavata
+niin ylevämielistä ja jaloa luonnetta kuin hänen; sitä paitse me niin
+hyvin ymmärsimme toisiamme. Me seisoimme samalla pohjalla kaikkeen
+nähden, joka koski kunniaa, taidetta ja isänmaata. Miksi piti hänen
+niin varhain murtua ja joutua niin julman taudin uhriksi! Toivon että
+tapaamme toisemme talvella ja silloin kerron sinulle kaikki rakkaasta,
+kaivatusta, kyynelein surrusta ystävästä. -- Tästä tulee käänne
+teatterillekin. Kaarlon täytyy luonnollisesti hakea itselleen avustaja
+ja tuleva seuraaja. Emme koskaan saa semmoista kuin Sala, mutta
+toivomme kuitenkin saada jonkun, johon voi luottaa. Kuka se on oleva,
+ei vielä ole meille selvinnyt, mutta päätetty on, että Kaarlo aluksi
+puhuttelee Kasimir Leinoa. -- Taloudellisessa suhteessa vuosi on
+alkanut hyvin huonosti. Koleran pelko ja taloudellinen ahdinko painaa
+kaikkien mieltä, niin että teatteri on tyhjä. Eilen annettiin toki
+vanha Nummisuutarit kansannäytäntönä täpötäydelle huoneelle -- 'lippu
+luukulla'; mielenkiinto vaikuttaa aina elähyttävästi, mutta näitten
+huokeahintaisten näytäntöjen tuottama voitto ei sentään ole suuri." --
+
+Suurempaa huomiota kuin edelliset uutuudet herätti 5/10 ensi kerran
+annettu Iisakki Latun ja Niilo Salan suomentama N. Ostrowskin näytelmä
+_Ukkosilma_, jossa kuvataan "vanhoja ja nuoria", perinnäisen vanhan ja
+uudemman katsantotavan taistelua Venäjän keskiluokassa. Nti Kunnaalla
+oli päähenkilössä Katerinassa sopiva tehtävä, ja useat muut roolitkin
+esitettiin etevästi: Marfa -- nti Stenberg, Varvara -- Katri Rautio,
+Dikoi-- Falck, Fekluska -- nti Lähteenoja j.n.e. Mutta kun nti Kunnas
+nyrjäytti jalkansa, niin että tuli vuoteenomaksi, oli näytteleminen
+lakkautettava ensi-illan jälkeen. Vasta marraskuulla voitiin kappale
+uudestaan esittää pari kertaa, mutta silloin oli uutuuden viehätys jo
+haihtunut.
+
+Tuli sitte teatterin _20-vuotisjuhla _13/10, joka keräsi täyden huoneen
+juhlapukuista yleisöä. Juhlatunnelman sytytti ohjelman suoritus, se kun
+oli niin kokoonpantu kotimaisista aineksista, että siinä kuvastui
+menneiden vuosikymmenien tulos. Esitettiin näet: Tietäjä (II),
+Murtovarkaus (III), Vieraita odottaessa, Kuopion takana (II) ja
+Nummisuutarit (II) -- yksi näytös kultakin etevimmältä suomenkieliseltä
+draamakirjailijaltamme. Näytännön loputtua yleisö mitä innostuneimmin
+osotti kiitollisuuttaan Kaarlo Bergbomille, jolle eläköönhuutojen
+kaikuessa näyttämölle ojennettiin kolme laakeriseppelettä. Yhdessä,
+teatterin ystävien antamassa, luettiin seuraava nauhoihin painettu
+kirjoitus:
+
+        Kaarlo Bergbomille 1872-1892.
+
+    Sulle, joka taiteen uuden, ennen tuntemattoman,
+    Suomenmaahan istutit ja kukkivaksi loit,
+    Laakerseppeleen me tarjoamme tämän vihannan
+    Palkkioksi kaunihista minkä meille soit.
+    Halpan' ällös pidä meidän lahjaa, vaikka välehen
+    Lehti sen on kuivunut ja maahan varissut --
+    _Kuva_ vaan se seppeleen on paremman ja ikuisen,
+    Jonka kansan rakkaus on päähäs kietonut.
+
+Toisessa oli kirjoitus:
+
+    Kaarlo Bergbomille, Uuden työalan raivaajalle
+    suomalaisille naisille.
+
+    Suomen Naisyhdistyksen jäseniä.
+
+Vielä antoi Bergbomille seurueen jäsenten puolesta kukkasvihon nti
+Emilie Stenberg. Myöskin Emilie Bergbomille osotettiin lämmintä
+kiitollisuutta ja ojennettiin hänellekin komea kukkasvihko. --
+Näytännön jälkeen yhtyivät teatterin johtokunta ja jäsenet yhteiseen
+illanviettoon arkadian lämpiöön. Siinä tilaisuudessa Bergbom puhui
+lämpimiä muistosanoja manalaan muuttaneiden muistoksi, joita jo oli
+monta, nimittäin _Vilho, Lundahl, Korhonen, Törmänen, Duncker, Holm,
+Böok, Hahl, Tervo, Kallio, Hilda Asp ja Sala_; A. Almberg puhui Kaarlo
+ja Emilie Bergbomin sekä samalla myöskin Hedvig Raa-Winterhjelmin
+kunniaksi ja professori Tudeer esitti teatterin nykyisten jäsenten ja
+tulevaisuuden maljan.
+
+Huolimatta yleisön kylmäkiskoisuudesta teatteria kohtaan -- tänä
+syksynä se sentään oli hyvin ymmärrettävä, sillä katovuoden tähden oli
+taloudellinen ahdinko maassa tavattoman suuri -- jatkettiin työtä
+väsymättömällä innolla. Siten voitiin 19/10 ensi kerran esittää
+merkillinen uutuus, E. Tammisen suomentama Schillerin _Wilhelm Tell_.
+Nytkin johtaja oli oikein arvostellut joukkonsa voimat. Niinkuin tietty
+on, ei tämä mainio näytelmä niinkään vaadi yksityisiä suuria kykyjä
+kuin sitä että lukuisat esiintyjät ovat harjotetut hyvään
+yhteisnäyttelemiseen, ja siihen Bergbom olikin pannut pääpainon.
+Suurin, innostava vaikutus lähti kansankohtauksista. Yksityisistä
+mainittakoon: Leino, joka Wilhelm Tellinä oli voimakas ja reipas;
+Falck, arvokas ja vaikuttava vanhana Attinghausenina; Halme, sangen
+onnistunut Stauffacherina, rva Järnefelt, joka oli etevimpiä vanhana
+onnettomana naisena. Näytelmä meni yhtä mittaa kuusi kertaa ja
+seitsemännen toisena joulupäivänä. --
+
+Vielä suurempaa huomiota herätti lähinnä seuraava uusi kappale, sillä
+se oli kotimainen alkuteos, ruotsalaisena runoilijana mainehikkaan
+_Karl A. Tavaststjernan_ sepittämä, Juhani Ahon suomentama
+4-näytöksinen näytelmä _Uramon torppa_.[156] Tämä kansanelämän kuvaus
+ansaitsikin mielenkiintoa ei ainoastaan tekijän tähden eikä aiheenkaan
+tähden, joka oli otettu paljon lukijoita saaneesta ja väittelyä
+synnyttäneestä romaanista "Kovina aikoina", vaan sen vuoksi että
+näytelmä oli varsinkin toiseen ja kolmanteen näytökseen nähden etevästi
+sommiteltu. Ensi-iltana 9/11 ahdinkoon täysi huone seurasikin
+jännityksellä toiminnan dramaattista, tärisyttävää kulkua, ja vaikka
+neljäs näytös oli vähemmän tyydyttävä, oli yleisvaikutus tavallista
+repäsevämpi ja puhkesi esiin voimakkaissa suosionosotuksissa
+näyttelijöitä ja tekijää kohtaan. Näytelmä, jossa ehdottomalla
+realismilla kuvataan tosielämästä otettuja luonteita, nälkäajan
+kärsimyksiä ja rikoksia, oli jos mikään omansa Suomalaisen teatterin
+esitettäväksi, ja näytteleminen tyydyttikin korkeita vaatimuksia. Että
+Leino oli hyvä Kalle Pihlinä saattoi edeltäkäsin arvata, mutta
+erityistä huomiota ja iloa herätti Hemmo Kallio toisena pohjalaisena,
+Lehtimaana. Hän loi tästä petetystä, nälän näännyttämästä ja
+uskonnollisessa heikkopäisyydessä kauheaan murhatekoon juohtuvasta
+miehestä elävän yksilöllisen, myötätuntoa herättävän kuvan. Etevä oli
+niinikään nti Sainio Anna Mellilänä ja rva Järnefelt Johannana (joksi
+tekijä turhaan oli toivonut Ida Aalbergin rupeavan). Vähemmän
+onnistuneita olivat Ahlberg kapteeni Thoreldina ja rva Rautio hänen
+vaimonaan, mutta molemmat ovat näytelmässäkin epäselvästi kuvattuja. --
+Uramon torppa, joka veti teatteriin paljon ruotsalaistakin yleisöä,
+meni syksyllä Helsingissä 9 ja kaikkiaan näytäntökautena 21 kertaa.
+Tehtiin näet pari pientä vierailuretkeä, joilla se esitettiin ensin
+kaksi kertaa 12/11-13/11 Tampereella ja sitten yhden kerran
+_Hämeenlinnassa_ 23/11 ja kaksi kertaa _Viipurissa_ 26/11-27/11. Sen
+ohella annettiin kummassakin viimemainitussa kaupungissa yhden kerran
+Liittolaiset.
+
+Joulukuun ohjelmistosta on paitse Venetian kauppiaan uusintoa
+(5 kertaa) mainittava kaksi uutta kappaletta. Toinen oli Hanna Aspin
+suomentama Ibsenin _Villisorsa_ (9/12), joka meni vain kaksi kertaa.
+Nimiroolia, Hedvigiä, näytteli somasti Olga Poppius; muuten esitti
+Ahlberg Hjalmar Ekdalia, Leino tukkukauppias Werleä ja Rautio vanhaa
+Ekdalia kokeneesti. Nuoremmista esiintyi Närhi Gregers Werlenä, Halme
+Rellinginä ja nti Lähteenoja varsin todellisena Gina Ekdalina.[157] --
+Toinen uutuus oli Z. Topeliuksen satunäytelmä _Prinsessa Ruusunen_
+(30/12), jota varten E. Melartin oli säveltänyt musiikin. Tämä kappale
+herätti tietenkin suurta ihastusta lapsimaailmassa ja meni kaikkiaan
+näytäntökautena 13 kertaa. Esiintyjistä huomaamme vain syksyllä tulleen
+nti _Helga Coranderin_, joka oli suloinen prinsessa, kokkipojan Olga
+Poppiuksen ja valon haltiattaren rva Raution. Esikappaleena annettiin
+Laululintunen, rva Anni Kaslin vieraana.
+
+Jos luetaan pois uudenvuodenpäivän Nummisuutarit, täytti viime mainittu
+ohjelma koko tammikuun alkupuolen. Ensimäinen uutuus oli Anni
+Levanderin kääntämä A. L'Arrongen 4-näytöksinen huvinäytelmä
+_Armeliaita rouvia_ 15/1, joka meni vain kaksi kertaa. Sitte tuli kolme
+kotimaista alkuteosta yhteen kasaan. Huomattavin niistä oli _Kalle
+Ahon_ 3-näytöksinen draama _Bertha Brander_[158] 18/1, jonkunlainen
+Noora-toisinto -- iloinen, kevytmielinen Bertha (Olga Poppius) kääntyy
+vakavuuteen ja eroaa sulhasestaan Bruno Lundgrenista (Weckman)
+alkaakseen uutta elämää -- mutta menestys oli heikko. Sen
+jälkikappaleena annettiin M. Vuoren 1-näytöksinen huvinäytelmä
+_Pappilan tuvassa_, joka oli vaatimattomampi, mutta vuosikausiksi jäi
+ohjelmistoon. Se esitettiin Savon murteella. Kolmas alkuteos oli
+G. v. Numersin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Uusi pirtti_ (Nystu'dansen),
+jonka tekijä jo 1891 oli luovuttanut teatterille. Se meni kolme
+kertaa. --
+
+Kirjeessä Pappilan tuvassa kappaleen tekijälle (29/1) Bergbom lausuu
+siitä seuraavaa:
+
+"Surut, sairaus ja -- pakkanen ovat minut niin masentaneet viime
+aikoina, etten suorastaan ole jaksanut kirjoittaa Teille, vaikka olisin
+tahtonut onnitella Teitä näytelmänne hyvästä ja ansaitusta
+menestyksestä. Pappilan tuvassa on suuresti huvittanut yleisöä; koko
+aikana naurettiin sydämen pohjasta ja hienommatkin tuntijat ovat
+tyytyväisiä. Oivallinen pikkunäytelmänne jää epäilemättä ohjelmistoon.
+Vaikka aihe ehkä on lainattu, voitte täydestä syystä katsoa sitä
+alkuperäiseksi, kun henkilöt ovat niin peräti omituisia."
+
+"Onneksi oli rva Kahilaisella sekä taitoa että rohkeutta näytellä
+Leenaa niin hyvin kuin hän sen teki. Leveällä huumorilla ja samalla
+kertaa niin luontevasti. Teillä olisi varmaan ollut iloa nähdessänne
+häntä. Myöskin Rautio [Aaro] oli kerrassaan hyvä. Lattu oli luonteva,
+mutta ei puhunut sujuvasti Savon murretta. Muutkin osat suoritettiin
+moitteettomasti."
+
+Helmikuu alkoi huomattavalla premiäärillä, kun 1/2 annettiin K. von
+Gutzkovin murhenäytelmä _Uriel Acosta_,  mutta aika oli niin nurja,
+ettei tämä aatteellisesti merkillinen, jännittävä kappale esitettynä
+neljänä iltana kertaakaan koonnut edes hyvänlaista huonetta. Nimiroolin
+Ahlberg näytteli kylläkin intohimoisesti, mutta myöskin osalta
+totuntatapaan deklamoiden; rva Salolta, Judithina, oli toivottu enemmän
+lämpöä; Leinon Ben Akiba oli mieltäkiinnittävää, taitavaa työtä. --
+Runebergin päivänä (Vänrikki Stoolin kuvaelmia, Saimaan rannalla ja
+ylioppilaslaulua) oli huone kumminkin täysi. Oikea myötätuuli tuli toki
+vasta kuun lopulla, kun näyttämölle ilmaantui uusi, suuriarvoinen
+alkuteos, nimittäin J. H. Erkon 5-näytöksinen "runo" _Aino_.[159] Tämä
+merkillinen näytelmä, jossa Erkko -- laulajana ja ajattelijana samalla
+kertaa -- on luonut tähän saakka kauniimman ja arvoltaan pysyvimmän
+runoelman, mikä Kalevalan pohjalle on rakennettu, saavutti harvinaisen
+menestyksen ensi-illasta, 24/2, alkaen, jolloin runoilija oli
+myrskyisten suosionosotusten esineenä. Se meni näet tänä keväänä
+Helsingissä 11 kertaa ja maaseudulla 8, siis yhteensä 19. Tämä on sitä
+oudompi kuin kappaleessa, niinkuin aineestakin voi päättää, on vähän
+toimintaa ja runsaasti lyriikkaa, joka ylipäätään näyttämöllä on
+huonossa huudossa. Mutta ei mikään sääntö poikkeuksetta! Erkon lyriikka
+on tässä niin sulavaa ja henkevää, että se vastustamattomasti lumosi
+yleisön. Kumminkin on kiitos annettava esittämisellekin, sillä
+näyttämöllepanon ja näyttelemisen ansioksi on luettava, että runoelman
+hieno tunnelma säilyi puhtaana ja pääsi vaikuttamaan täydellä
+voimallaan. Erittäin on vilpitön tunnustus myönnettävä Olga
+Poppiukselle, joka oli unohtumattoman lempeä, puhdas viehättävä Aino,
+ja Leinolle, joka Väinöönsä osasi niin yhdistää erilaiset piirteet --
+mahtavan päällikön voiman ja valon sankarin ylevyyden ja virkeyden,
+mutta myöskin valtaan päässeen tunteen tuottaman heikkouden ja kokeneen
+miehen tyyneyden vastoinkäymisessä -- ettei hän kertaakaan vajonnut
+ylhäisestä olemuksestaan. Niiden ohella onnistuivat toisetkin: Halme --
+Jouko, rva Kahilainen -- Pohjolan emäntä, Saimi Järnefelt -- Sinikka,
+Weckman -- Kirri ja Rautio -- vanha Jouko.
+
+Vasta 15/3 tuli uusi ohjelma: H. Sudermannin 4-näytöksinen draama
+_Koti_, joka vuoden vanhana oli jo siksi kuuluisa, että se meillä
+esitettiin samaan aikaan kummassakin teatterissa. Magdaa (joka
+sittemmin tuli yhdeksi Ida Aalbergin loistorooleja) näytteli rva
+Rautio, esityksessään painostaen enemmän ja onnistuneemmin tyttären- ja
+äidin- kuin loistavan maailmannaisen-piirrettä. Leino esiintyi
+everstinä, Ahlberg pastori Heffterdinginä, Franck v. Kellerinä, nti
+Kunnas Mariana. Valvojassa O. Relander vertasi toisiinsa teatterien
+esitystä ja tuli hän jotenkin samaan tulokseen kuin aikoja ennen
+E. Nervander, että näet ruotsalaiset näyttelijät osottivat enemmän
+rutiinia, kuvasivat paremmin hienoston elämää, mutta suomalaisten
+käsitystapa oli syvempi, tunne lämpimämpi. -- Ensi-illan menestys oli
+hyvä, mutta seuraavat kolme huonetta olivat kumminkin huonoja.
+
+Samoin kuin edellisenä vuonna oli tehty Elinan surmaan nähden, Bergbom
+nytkin teki pikaturneen näytelläkseen mieltäkiinnittäviä uutuuksia.
+Siten annettiin _Kuopiossa_ 17/3-19/3 Aino kaksi ja Uramon torppa yhden
+kerran sekä _Mikkelissä_ 21/3-22/3 kumpikin näytelmä yhden kerran.
+Puhdas voitto oli 1,300 mk -- "nätti summa kyllä!" niinkuin
+teatteripiireissä oli tapana lausua Laululintusesta lainatuin sanoin.
+-- Bergbom kävi siis itse Minnan kaupungissa, mutta tällä kertaa
+entiset ystävät eivät edes tavanneet toisiansa. Erääseen kirjeeseen
+Mikkelistä Emilielle Kaarlo on pannut seuraavan jälkikirjoituksen:
+"Minnaa en tavannut. Hän tahtoi kohdata minut, mutta minä epäsin
+(afböjde)."
+
+Helsingissä annettiin 5/4 vielä yksi kotimainen alkuteos, nimittäin
+näyttelijä _Kaarlo Halmeen_ 5-näytöksinen näytelmä _Purimossa_.
+Kappaleeseen oli niinkuin vasta-alkajan kokeeseen ainakin koottu paljon
+henkilöitä ja effektikohtauksia, jotka jälkimäiset olivat enemmän
+tuskastuttavia kuin jännittäviä laadultaan. Näytteleminen oli
+tavallisuuden mukaan realistisen voimakasta, ja esittivät päärooleja
+Ahlberg (rustmestari roisto), rva Rautio (edellisen uhri, Hilma),
+Weckman (Roope). Näytelmä meni vain kaksi kertaa.
+
+Sen jälkeen sanottiin hyvästi pääkaupungille ja lähdettiin _Turkuun_,
+jossa ei oltu käyty pitkään aikaan. Siellä annettiin 12/4-7/5
+13 näytäntöä. Ohjelmisto sisälsi mitä viime aikoina oli parasta
+näytelty: Elinan surma (3 k.), Aino (2 k.), Uramon torppa, Wilhelm
+Tell, Koti, Prinsessa Ruusunen[160] y.m. Tavaststjernan draama, jolla
+alotettiin, ei kuitenkaan tuottanut 400 mk enempää, mutta Aino
+seuraavana iltana antoi 800 ("nätti summa kyllä", Kaarlo kirjoittaa
+Emilielle), ja Elinan surma meni melkein loppuunmyydylle huoneelle (yli
+1,000 mk). Ylipäätään menestys oli hyvä, kun alkuun oli päästy.
+Kaarlolla oli tietysti puuhaa, niinkuin aina; mutta näyttää hänellä
+silti olleen aikaa nähdä muitakin ihmisiä. Niin hän esim. kirjoittaa:
+"Betty Elfving on sama vanha, kelpo Betty kuin aina. Olen joka päivä
+hetken ollut hänen luonansa."
+
+Turusta seurue muutti _Viipuriin_, jossa 5/5-28/5 näyteltiin 12 iltana.
+Siellä alotettiin Ainolla. Bergbom oli lähettänyt "Ainolaiset" muitten
+edellä Viipuriin, ennen kun viimeiset näytännöt Turussa oli annettu.
+Kun sitte kaikki olivat saapuneet sinne, Bergbom valittaa yleisöä
+kylmäksi, "erittäin turkulaisten intoon verraten". Huoneet olivat
+huonoja. Elinan surma herätti sentään täälläkin "innostusta niinkuin
+muualla". Lopputulos oli siksi hyvä, että palkat ja laskut suoritettiin
+ilman apua Helsingistä. -- Viimeisessä näytännössä esitettiin Elinan
+surma kolmannen kerran. Päivä, toukokuun 28, oli muistorikas
+_Leinolle_, jonka 20:nes vuosi teatterin palveluksessa silloin umpeni.
+Kun näytännöt teatterin puolesta olivat päättyneet, antoi seurue omasta
+puolestaan vielä pari näytäntöä Viipurissa ja sen jälkeen lähti osa
+näyttelijöitä vielä kauemmas itäänpäin, kesäkuulla vieraillakseen
+paikkakunnilla, joilla ei koskaan oltu käyty. Siten annettiin
+2/6-7/6 neljä näytäntöä Käkisalmessa, 11/6-15/6 yhtä monta Sortavalassa
+ja 17/6-18/6 kaksi Pitkässärannassa. -- Bergbom puolestaan ilmotti
+sisarelleen aikovansa tehdä "baltilaisen turneen", s.o. matkustaa
+Inkerin ja Viron (Tarton, Räävelin) kautta Helsinkiin. Hänen teki mieli
+kerran nähdä noita seutuja. Noin 10 p. kesäk. hän toivoi olevansa
+kotona.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Päättyneen näytäntökauden lopputulos oli taas huonompi kuin lähinnä
+edellisinä vuosina. Vajaus kasvoi melkein kaksi vertaa suuremmaksi, se
+kun tilivuoden lopussa teki 18,852:04 mk. Syynä oli se, että
+Helsingissä ylipäätään oli näytelty niin huonoille huoneille.
+
+Näytäntöjä annettiin kaikkiaan 126 ja niissä 21 kertaa _Uramon torppa_;
+19 _Aino_: 13 _Prinsessa Ruusunen_; 9 Wilhelm Tell; 7 _Pappilan
+tuvassa_; 6 _Elinan surma_, Liittolaiset, Koti; 5 _Vieraita odottaessa,
+Uusi pirtti, Saimaan rannalla_, Mustalainen, Venetian kauppias,
+Laululintunen; 4 _Nummisuutarit, Kuopion takana, Berta Brander_,
+Ukkosilma, Uriel Acosta; 3 _Murtovarkaus_, Kansanedustaja Leveau, Fritz
+ystävämme, Armeliaita rouvia; 2 _Runebergiana, Purimossa_, Villisorsa,
+Elämä on unelma, 1 _Papin perhe, Tietäjä, Lea_, Remusen kotiripitykset,
+Voimakkaita naisia, Parjauspesä.
+
+Näistä 33 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja uusia 13.
+
+Tämän näytäntökauden ohjelmistossa näyttäytyy huippuunsa kohonneena se
+kehitys, jonka 14-vuotista kulkua olemme tässä kertomuksemme jaksossa
+seuranneet. Kansallisen näyttämötaiteen kehittäminen muodosti
+toisen puolen Bergbomin harrastusta, toisen puolen kansallisen
+draamakirjallisuuden elähyttäminen. Mitä edelliseen tulee, oli jo ennen
+saavutettu yhtä huomattavia ja huomattavampiakin tuloksia, mutta
+jälkimäiseen katsoen oli nyt päättyneen työkauden ohjelmisto verraton
+ennätys. Koko toinen puoli ohjelmistoa käsitti näet kotimaisia
+kappaleita ja näistä oli _kuusi_ uusia, alkuperäisiä näytelmiä --
+niiden joukossa Aino, jonka arvo on pysyvää laatua, ja Uramon torppa,
+joka kansankuvauksena vetää vertoja parhaimmille mitä meillä on
+kirjoitettu. Mutta vielä paremmin kuin tästä, näkyy kansallisen
+ohjelmiston kehitys siitä, että 126 näytännöstä esitettiin 79:ssä
+kotimaisia koko illan näytelmiä, ja sitä paitse muissa näytännöissä
+viisi kotimaista pikkukappaletta yhteensä 20 kertaa. Jos laskemme nämä
+20 pikkukappaleen esitystä vastaavan 5 kokonaista näytäntöä, joka ei
+suinkaan ole liiaksi -- koska tavallisesti 3 pikkukappaletta muodosti
+yhden ohjelman -- niin tulemme siihen päätelmään, että _kaksikolmatta
+osaa_ näytännöistä oli ohjelman puolesta kansallisia! Että
+ulkomaalainen ohjelmisto, joka esitettiin viimeisessä kolmannessa
+osassa näytäntöjä, oli laadultaan arvokasta, sitä tarvitsee tuskin
+mainita. Olihan siinä edustettuna Schiller, Shakespeare, Calderon,
+Sheridan, Gutzkow vanhemmista ja Ibsen, Jules Lemaitre, Ostrowski,
+Sudermann y.m. uudemmista.
+
+Kun ajattelemme lähtökohtaa, kun muistamme miten 21 vuotta ennen oli
+todistettu suomalais-kansallisen näyttämön mahdottomuutta muun muassa
+sillä väitteellä, että suomenkielistä draamallista kirjallisuutta ei
+ollut olemassa, niin on myönnettävä, että tulos oli suurenmoinen.
+Liiottelematta saattaa sanoa, että Suomalaisen teatterin ohjelmisto
+kansallisen aineksen runsauteen nähden tänä vuonna voitokkaasti
+kilpaili suurten kulttuurimaiden näyttämöjen kanssa, sillä onhan
+tunnettu, että Théâtre français on ainoa, joka koko vuoden tulee
+toimeen omalla, ranskalaisella. Näyttäähän siltä että Bergbomilla oli
+täysi syy olla tyytyväinen; mutta kumminkaan emme luule hänen liioin
+iloinneen tästä menestyksestä. Olihan juuri tähän aikaan sattunut
+seikkoja, jotka suoraan lausuivat hänelle: tähän saakka, eikä edemmäs!
+Juuri nyt olivat Numers ja Minna Canth vetäytyneet pois Suomalaisesta
+teatterista, ja lopussa oli yhteistyö Bergbomin ja heidän välillään,
+yhteistyö, joka oli kantanut niin kauniita hedelmiä kotimaisen
+ohjelmiston hyväksi. Niinikään olivat Ida Aalberg ja Adolf Lindfors
+luopuneet yhteistyöstä hänen kanssaan, ja edellinen keräsi juuri tänä
+keväänä omaa suomalaista seuruetta, millä hän aikoi syksystä alkaen
+ensin näytellä Helsingissä ja muualla kotimaassa ja sitten ulkomailla.
+Me tunnemme jo Bergbomin luonteenlaadun ja tiedämme kuinka hän myöntäen
+jokaiselle hänen vapautensa pidättäytyi ketään tuomitsemasta. Mutta
+vaikka hän vaikeni, tunsi hän syvästi mitä tämä merkitsi sille
+tehtävälle, jolle hän oli elämänsä uhrannut. Se merkitsi, että
+lahjakkaimmat voimat, jotka olivat seisoneet hänen rinnallaan, eivät
+olleet omakseen ottaneet kansallisen näyttämötaiteen asiaa, vaan
+erosivat siitä ajaakseen takaa omia mielitekojaan. Kuinka riemukasta
+olisikaan ollut, jos _kaikki_ olisivat pysyneet yhdessä, jos kaikkia
+olisi sama päämäärä innostuttanut! Ei, niin ei saanut olla. Kyllä on
+siitä huolta pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti.
+
+
+
+
+Viiteselitykset:
+
+
+[1] Pienen, nykyään harvinaisen lentokirjasen nimi on: _"Luettelo
+seuranäytelmiksi sopivista kappaleista sekä neuvoja seuranäytelmäin
+toimeenpanemiseen"_, Helsingissä 1879. -- Bergbomin arvostelun mukaan
+olivat neuvot "makalöst praktiska" (verrattoman käytännöllisiä).
+
+[2] Berliniläinen kirjakauppias (ei tanskalainen, niinkuin sanotaan
+II s. 200).
+
+[3] Alexander Strakosch, s. 1844 Unkarissa, oli ensin etevä näyttelijä
+(Sonnenthalin oppilas) ja sitten, rammaksi tultuaan, kuuluisa lausunnon
+opettaja. Hän toimi Lauben apumiehenä ensin Leipzigin ja myöhemmin
+Wienin Stadttheaterissa.
+
+[4] Näyttelijä Arthur Lundahl kuoli Tampereella 24 p. heinäk. 1879.
+
+[5] Nti Börjessonin kirjoittama 2-näytöksinen ruotsalainen näytelmä,
+jonka Kaarlo oli ehdottanut otettavaksi nti Avellania varten ja jonka
+hankkiminen tuotti Emilielle paljon vaivaa, syystä kun se oli
+painamaton.
+
+[6] Ylioppilas K. Oronstedt, pankinjohtajan vapaaherra J. Cronstedtin
+poika, oli alkanut innokkaasti harrastaa suomenkieltä ja
+kirjallisuutta. Ainoa hedelmä, joka ennätti kypsyä, oli Beaumarchais'in
+mestariteoksen Sevillan parturin suomennos. Se oli näet valmiimpi kuin
+Emilie luuli. Keväällä 1880 se esitettiin Suomalaisessa teatterissa ja
+ilmestyi sittemmin painettuna. Vuosi tapaturman jälkeen pystyttivät
+Keuruulaiset vainajalle muistopatsaan Kangasjärven Kangassaareen. Siinä
+on paitse nimeä ja kuolinpäivää kirjoitus: Kansalaiselle kansalaiset.
+
+[7] Nimipastori, sitten provasti Herman Roschier oli Bergbom-sisarusten
+äidin serkku. Hän oli 1864-79 suomalaisten siirtolaisten saarnaaja
+Itä-Siperiassa.
+
+[8] Eräässä toisessa kirjeessä mainitaan muutaman hienosti sivistyneen
+naisen Tukholmasta nähtyään Parjauspesän lausuneen: "Jos suomalaiset
+vain kävelisivät paremmin, niin olisivat he kerrassaan meitä etevämpiä
+näyttämöllä."
+
+[9] Alkuteos_, Den lilla Finskan, julinteriör i en akt_, on painettu
+Morgonbladetin ensi numeroihin s.v.
+
+[10] Nervander, joka näki näytelmän kummassakin teatterissa
+(ruotsalaisessa se päättyi niin varhain, että hän ennätti Arkadiaan
+siksi kun siellä alettiin), on eri kirjoituksessa (Mbl. 12/2) verrannut
+esityksiä toisiinsa. Asettamatta nti Aalbergin Juliaa erittäin
+korkealle katsoo arvostelija kuitenkin hänen luomaansa "sievää,
+iloista, vapaata kuvaa" etevämmäksi kuin nti Wesslerin esittämää, joka
+kyllä oli "tyylikkäämpi", mutta samalla värittömämpi ja vähemmän
+uskollinen runoilijan luomaan verrattuna. Hra Agard, jonka
+kiitollisimpiin rooleihin von Dann luettiin, oli tietysti parempi ja
+arvokkaampi kuin Leino, joka oli sekä kokematon että nuori tähän
+tehtävään. Axelin esittäjät, Arppe ja Ahlberg, olivat molemmat
+heikkoja, eroten toisistaan siinä että edellisen lausunta oli parempi,
+jälkimäinen lämpimämpi esityksessään. Mitä vihdoin kokonaisuuteen
+tulee, oli se sävyltään runollisempi ja hienompi ruotsalaisella
+näyttämöllä, mutta suomalaisella tuli rauhallisen ja onnellisen kodin
+lämpö enemmän tuntuviin.
+
+[11] Pikku piirteenä mainittakoon, että tarantellatanssin, jonka Ida
+Aalberg esitti niin tulisesti, oli hän harjotellut aikanaan koko maassa
+tunnetun rva Alina Frasa-Ahreniuksen johdolla. Tämä kuittasi 14/4 8:sta
+harjotustunnista à 3 mk. yhteensä 24 mk.
+
+[12] Tarkottaa Nervanderin käsitystä Nooran luonteesta, jonka hän on
+esittänyt erityisessä pitkässä kirjoituksessa.
+
+[13] Kun neiti Aalberg toisessa näytöksessä lankee polvilleen
+Krogstadin eteen, hän tuskin menettelee tekijän tarkotuksen mukaan.
+Ibsen, joka pienimpään saakka ohjaa näyttelijän liikunnot, olisi
+varmaankin maininnut sen, jos hän olisi sentapaista ajatellut. -- Kun
+Rank lausuu: "Minun loppuni on tulossa", terottaa näyttelijätär Nooran
+sydämettömän repliikin "Teidänkö?" lisäämällä "Vai niin", joka tekee
+kohtauksen vielä vastenmielisemmäksi.
+
+[14] Salanimien ja merkkien takana piilevistä tunnemme vain kaksi:
+"Ernst" oli tämän kirjan tekijä ja "Ignotus" (jota moni luuli J. V.
+Snellmaniksi!) A. Hagman. Nervander esiintyi nimettömänä.
+
+[15] Merkitty "Spartacus", mutta nähtävästi naisen kirjoittama.
+
+[16] Kaunis kolmatta palstaa käsittävä puhe on painettu U. S:ssa 24/4.
+
+[17] Venäläisen teatterin oopperanäytännöt alkoivat 30/3 ja annettiin
+ensiksi Faust täpötäydelle huoneelle!
+
+[18] Kokous pidettiin 11/4 ja oli siinä saapuvilla noin 50 henkeä.
+Valmistelevat laskelmat olivat Bergbomin, Faltinin ja Saltzmanin
+tekemät. Enemmistö hyväksyi ehdotuksen kaksikielisestä oopperasta, jota
+vastaan yksityiset suomenmieliset ilmaisivat tyytymättömyytensä, heistä
+kun oopperan kieli olisi pitänyt olla yksistään suomi.
+
+[19] Vaillinki nousi yli 30,000 mk; mutta se ei tuottanut suurta huolta
+teatterin ystäville, sillä johtaja N. Kiseleff suoritti sen omista
+varoistaan.
+
+[20] Painattamisoikeuden suomennoksiinsa Törmänen oli myynyt Hämäläisen
+omistajalle A. W. Lindgrenille, joka 1878 oli alkanut julkaista
+(sittemmin O. Y. Hämäläisen jatkamaa) näytelmä-kokoelmaa_, Suomalainen
+teatteri-kirjasto_, johon seuraavina vuosina painettiin 20
+suomalaisella näyttämöllä esitettyä kappaletta -- useimmat Törmäsen
+kääntämiä.
+
+[21] Emme ole saaneet käsiimme näiden vuosien pöytäkirjoja, jotka
+luultavasti sisältävät seikkaperäisempiä tietoja.
+
+[22] Wendla Katarina Rautio, s. 10/2 1864 Pietarissa, oli mekanikko
+Sven Bengtssonin ja Gustava Karolina Wallinin tytär ja kävi ensin
+Pietarin ruotsalaisen kirkkokoulun sekä sitten Hämeenlinnan ruots.
+tyttökoulun.
+
+[23] Tästä lähtien emme enään niinkuin edellisinä vuosina ota
+tilinpäätöstä tekstiin, vaan painatamme eri vuosien tilinpäätökset
+yhteen jaksoon teoksen loppuun.
+
+[24] Merkitä ansaitsee, että nti Aalberg ei suinkaan ensin ollut
+halukas esiintymään. Rva Seebach oli kovin ollut asiaa vastaan ja
+pelottanut nuorta näyttelijätärtä. Opettajatar olisi mieluummin nähnyt
+hänen näyttelevän saksan kielellä kuin suomen, joka muka voisi
+suututtaa tulisia unkarilaisia!
+
+[25] Tarkottanee sitä että Ida Aalbergin ja Leinon [Kööpenhaminassa]
+poissaolon tähden täytyi harjottaa toisia täyttämään heidän sijansa. --
+Leino oli opintomatkallaan kolme kuukautta ja liittyi jälleen
+seurueeseen marraskuulla, Porissa. Hänen kotipitäjässään, Lapualla,
+kerättiin arpajaisten kautta neljättäsataa markkaa näyttelijän
+matkakustannuksiin.
+
+[26] Brahejuhlan proloogin sepitti Wilho Soini.
+
+[27] "Der Fechter von Ravenna" oli rva Winterhjelmin toivomuksesta
+käännetty suurella kiireellä suorasanaisesti, sillä runomittaiseen
+suomentamiseen ei ollut aikaa. Emilie Bergbom sai syyskuun lopulla eri
+henkilöitä jakamaan työn keskenään: "K. Suomalainen otti kääntääkseen
+1:sen näytöksen, Slöör 2:sen ja ehkä 3:nnen, Soini 5:nnen ja kenties
+4:nnen; V. Löfgren lupasi ainakin pitää huolta siitä että 4:jäskin
+tulisi suomennetuksi." Tietysti joku sitten tasotti kieltä.
+
+[28] Ainoastaan ohimennen muistutamme tässä, että Finsk Tidskrift
+katsoi sopivaksi uuden vuoden ensi numerossa niin loukkaavasti puhua
+rva Winterhjelmin vierailusta, että hänen miehensä K. A. Winterhjelm
+katsoi syytä olevan lähettämässään kirjoituksessa puolustaa häntä ja
+myöskin suomalaista puoluetta. Morgonbladet (2/3) on ottanut koko
+Winterhjelmin kirjoituksen ja julkaisee samalla myöskin Peranderin
+hyvästijättöpuheen.
+
+[29] Kirjeessä Bergbomille Kiljander kertoo jo ennenkin kirjoittaneensa
+pikkukappaleita, jotka kuitenkin olivat joutuneet tulen saaliiksi. Niin
+olisi arvattavasti tämänkin käynyt, jollei Minna Canth olisi sen
+pelastanut. Tekijä antoi Bergbomille täyden vallan tehdä korjauksia,
+jota valtaa tämä tietysti käytti kappaleen hyväksi.
+
+[30] Julkaisu, jonka ruotsalainen nimi oli: _Tomten. Den 2:dra Februari
+1881_, käsitti 21 sivua ruotsalaista ja 14 suomalaista tekstiä.
+Teatterihistoriallista oli siinä: _Cendrillon, Z_. Topeliuksen Ida
+Aalbergille omistama runoelma; _Tvänne minnesblad_, Emlekylin (E.
+Nervander) muistelmia Aleksis Kivestä ja yksityisistä pidoista Kaarlo
+Bergbomin kunniaksi 1869 Lea näytännön jälkeen; _Till Evelina Alma
+Fohström_, tz'n (K. Hertzbergin) käännös laulajattarelle omistetusta
+italialaisesta runoelmasta; _Afsked från Ida Aalberg_, saman käännös
+unkarilaisesta runoelmasta; _Tili Naëmi Ingman_, ?:n sepittämä; _Tili
+Lydia Lagus_, Emlekylin kirjoittama 14/9 1873; _Rouva H. O.
+Winterhjelmille_ Suomalaisen teatterin jäseniltä, V. Soinin laatima
+runoelma (kts. s. 70); _Neiti Ida Aalbergille_ 2/1 1880 (kts. s. 41).
+
+[31] J. V. Snellmanin kunniaksi hänen täyttäessään 75 vuotta 12/5.
+Nimien keräys tarkotti Snellmanille osotettua adressia Suomen naisilta.
+
+[32] Porvoon lukion lehtori A. F. Borenius, kuollut 3/4 1881, oli
+Snellmania kaksi vuotta nuorempi.
+
+[33] Vaalissa, joka tapahtui 11/4, saivat enimmät äänet Gr. W. Walle
+(343), E. G. Palmén (342) ja L. Kivekäs (319), lähinnä heitä olivat
+J. J. Serlachius (301), M. G. Schybergson (292) ja A. Lille (275).
+
+[34] Painettu Valvojassa 1881.
+
+[35] Emilie lausuu eräässä kirjeessä puheen johdosta: "'Puolueeton'
+Lagus luonnollisesti ei saanut puheessaan tilaa mainita, että
+kotimainen näyttämö on olemassa taikka toivottaa sille onnea kun se
+vierailee Viipurissa, yhtä vähän kuin hän kotimaisten taiteilijain
+joukossa muistaa Ida Basilieria ja Emmy Achtéta! Uskomatonta on että
+semmoisia henkilöitä kunnioitetaan isänmaanystävinä."
+
+[36] _Niilo Edvard Sala_ (Sarelius), s. 1856 Kemijärvellä, oli
+kruununnimismiehen poika. Käytyään Tornion alkeiskoulun hän köyhyyden
+tähden luopui lukutiestä ja meni Chr. Ev. Barckin kirjapainoon Oulussa
+latojanoppiin. Siellä hän työskenteli viidettä vuotta samalla omin
+neuvoin kartuttaen kirjatietojaan. Sen jälkeen hän kunnialla kävi
+Jyväskylän seminaarin ja pääsi kansakoulunopettajaksi Poriin. Siellä
+hän näki Suomalaisen teatterin näyttelevän ja innostui niin
+näyttämötaiteeseen, että hän syksyllä 1881 antautui teatterin
+palvelukseen.
+
+[37] Lähettikö Bergbom jo tämän kirjeen ohella joitakin muistutuksia
+(eri lehdelle kirjoitettuina, niinkuin hän joskus myöhemmin teki), se
+on epäiltävää, koska hän toisissa kirjeissä ehdottaa lisäyksiä ja
+muutoksia mainitsematta mitään entisistä.
+
+[38] _Lucina Hagman_ (Minna Canthin elämäkerta) sanoo Penttula-noidan
+mallina olleen poppamies Kumpulaisen, josta s. 55 sanotaan, että hän
+oli Jyväskylästä kotoisin, mutta s. 111 että rva Canth oli tavannut
+hänet Kuopion lähellä. Kirjailijatar itse koskettelee asiaa kirjeessä
+Bergbomille 16/5 1882 seuraavin sanoin: "Olen kuullut, että prof.
+Ahlqvist olisi hyvin suutuksissaan siitä, että meidän oivat tietäjämme
+ovat saaneet niin huonon taikka oikeammin ilkeän edustajan
+Murtovarkaudessa. Täällä päin on vielä paljo tietäjiä, ja kaikkia niitä
+kansa kammoo ja pelkää, ja ovat ne sangen huonomaineisia. Samaa muistan
+jo lapsuudessani niistä kuulleeni. Ennen muinoin he kenties ovat olleet
+toisenlaisia. Erinomaisen intelligentia he epäilemättä vieläkin ovat.
+Kummallista on nähdä heitä haltioissaan! Hiukset nousevat pystyyn, koko
+ruumis tärisee ja deklamatsioni on maailman mainiota! Ja tuo kaikki on
+luontoperäistä taitoa -- sitä ei voi käsittää." -- Tästä voinee
+päättää, että kuvaus ei ole _yhden_ mallin mukaan tehty, vaan nojaa
+monipuolisempiin ja pitempiaikaisiin havaintoihin ja kokemuksiin.
+
+[39] Rva Canth oli talvella 1880 muuttanut Jyväskylästä Kuopioon.
+
+[40] Katkelma näytelmästä Kauppaneuvos Toikka -- luultavasti kaikki
+mitä siitä valmistui taikka on säilynyt -- on painettu julkaisussa
+"Suomalainen näyttämö 18 13/10 72 -- 18 13/10 97". Se käsittää
+ensimäisen kohtauksen kauppaneuvoksen ja Amerikasta palanneen Kaipaisen
+välillä.
+
+[41] Taiteilijatar oli toista kuukautta viipynyt Tukholmassa, syystä
+kun hän pelkäsi liian varhain alottaa työtä. Jo Kristianiasta hän oli
+kirjoittanut, että hänelle oli tarjottu tilaisuus esiintyä Juliana
+Tukholman kuninkaallisessa teatterissa -- joku rouva, joka oli nähnyt
+hänet Juliana Helsingissä, oli muka puhunut hänen puolestaan.
+Ymmärrettävästi johtokunta ei voinut pitää suotavana, että
+näyttelijätär tuskin terveenä ryhtyisi niin vaaralliseen kokeeseen ja
+se jäikin silloin sikseen.
+
+[42] "Promemoria Regina von Emmeritziä varten: Näytös I. 2:sen ja 3:nen
+kohtauksen väliaika vältetään, jos 1:nen ja 2:nen kohtaus esitetään
+edustalla ja sen tausta nousee, niin että seuraava kohtaus esiintyy
+peräalalla. -- Näytös II. Jotta hyökkäys ei tekisi fiaskoa, on olosuhde
+paraasta päästä merkittävä levottomuudella ja pakenemisella sisällä
+näyttämöllä -- alituinen pakenevien riento edestakaisin, alkaen
+5:nnestä ja päättyen 9:nteen kohtaukseen. Säästävästi pamahduksia,
+käytä mieluummin patarumpuja kestävän kanuunajyrinän jäljentämiseksi --
+pari haavotettua ja joku kaatunut on saatettava näkyviin. -- Messua ei
+pidä jättää pois niinkuin Uudessa Teatterissa -- se johtaa huomion pois
+heikoista sotavarustuksista ja antaa hyökkäykselle jonkinlaista
+todennäköisyyttä. -- Luultavaa on että Suomalainen teatteri on paremmin
+kuin Uusi Teatteri onnistuva tässä vaarallisessa sotakokeessa. --
+Toinen seikka, jonka Uusi Teatteri on laiminlyönyt, on näytöksen
+lopussa välttämätön. Näyttämö kuninkaan ja haavotetun ruhtinaan
+takana on oleva _kansan täyttämä_ ahdinkoon asti, koska Reginan
+murhayrityksellä kuningasta vastaan ainoastaan semmoisessa tungoksessa
+on joku näennäinen onnistumisen mahdollisuus. -- Näytös III. Koht. 5.
+Valo kuninkaan huoneesta on näkyvä. -- Näytös IV. Koht. 6. Agardh on,
+sen sijaan että olisi vetänyt ristin liidulla, käyttänyt rukousnauhassa
+riippuvaa krusifiksia. -- Valitse kumpi näyttää sopivammalta.
+Krusifiksi olisi parempi, jollei juurikään Hieronymukselta olisi otettu
+_toinen_ krusifiksi. -- Näytös V. Koht. 4. Ripitys ja synninpäästö ovat
+pakosta liiaksi supistettuja. Niitä ei siis pidä käsitellä lyhyesti ja
+ohimennen, vaan yhtenä pääkohtana, johon pannaan painoa. Helmboldin
+näennäisesti vähäpätöinen rooli on hyvin tärkeä katolisuuden kostona
+Hieronymusta vastaan, -- niinkuin ruhtinaan kuningasta vastaan,
+Kätchenin vastakohta Reginaa ja Bertelin Larssonia vastaan. -- Bertel
+on heikosti kuvattu ja vaatii hyvää käsitystä. Harjota hyvin hänen
+raporttinsa Stoltzenfelsista, joka ei koskaan ole tullut oikein
+lausutuksi eikä oikein huomioon otetuksi ympäröivässä sotajoukossa
+Uudessa Teatterissa. -- Koht. 7. Bertelin pitää lyödä käsivartensa
+sivulle, kun Hieronymus ampuu. -- Koht. 14. Uusi Teatteri suvaitsi
+viimein antaa kuninkaan _kävellä_ sisään. Situatsioni menettää kaiken
+kärjen, jollei häntä kanneta. -- Koht. 11-14 on huomattava, että
+Regina, joka ensin näkyy seisovana, Bertelin raportin lopussa vaipuu
+alas penkille ja kuninkaan tullessa joutuu sotilaitten peittoon. Hän
+jää istumaan tajuttomana, siksi kun hän huomattuaan kirjeen ryntää ylös
+uudella voimalla, joka kirjettä lukiessa lannistuu ja sammuu. -- Moni
+puute näyttämöllisissä laitoksissa voidaan peittää käyttämällä
+riittävän lukuisasti harjotettuja statisteja."
+
+[43] Nämä sanat ovat kirjeessä suomeksi kirjoitetut.
+
+[44] _Aleksis Rautio_, s. 29/11 1857 Viipurissa, postiljooni Markus
+Akkasen ja Karolina Ramsin poika, käynyt Wilken koulun ja 3 luokkaa
+ruotsalaista yläalkeiskoulua, ollut apteekin oppilaana ja
+kirjanpitäjänä. Tuli teatteriin 1/1 1882.
+
+[45] Kats. _L. Hagman_, Minna Canthin elämäkerta, s. 137 ss.
+
+[46] _Adolf Erik Lindfors_, kirjanpainajan poika Porvoosta, synt. 1857,
+kävi ensin muutamia vuosia Helsingin alkeiskoulussa, oli sitte
+valokuvaajanopissa ja meni vihdoin ruotsalaisen näyttelijän G.
+Mallanderin yksityiseen teatterikouluun. Syksystä 1873 hän oli 7 vuotta
+Ruotsalaisessa teatterissa saamatta tärkeämpiä tehtäviä, teki sen
+jälkeen pari merimatkaa, esiintyi näyttelijänä Göteborgissa ja
+laulajana Fiorinin italialaisessa oopperassa Helsingissä.
+
+[47] Kirjottajan sanojen selvittämiseksi muistutettakoon, että H. D:n
+päätoimittajan, R. Lagerborgin, kuoltua (5/11 1882) perustettiin
+ultraviikinkiläinen lehti Nya Pressen, joka kohta yhtyi siihen
+parjauskonserttiin suomenmielisiä vastaan, joka muissa samankarvaisissa
+julkaisuissa jo ennenkin oli paisunut äärettömän äänekkääksi. Tähän
+aikaan se näet oli kun ensiksi täydessä voimassaan esiintyi tyystin
+suunniteltu harrastus tehdä suomalaisuuden ystävät epäluulon alaisiksi
+niin hyvin venäläisten ja kotimaisten hallitsevien piireissä, kuin
+kansan syvissä, itsetiedottomissa riveissä. He olivat muka valtiolle ja
+yhteiskunnalle turmiollisia, "kavalia jesuiittoja", "sosialisteja",
+"nihilistejä" ja semmoisina poissuljettavat kaikista vaikuttavista
+valtion ja kunnallisista viroista.
+
+[48] Uudenvuodenpäivänä ei ollut mitään näytäntöä, luultavasti
+sairauskohtausten tähden.
+
+[49] Nti Emma Katarina Chydenius, s. 1827 Turussa, oli tuomiokapitulin
+notariuksen, sittemmin Jomalan kirkkoherran Jak. Gust. Chydeniuksen
+tytär. Äiti oli Marg. Katar. Bergbom, senaattori Bergbomin, Kaarlo ja
+Emilie Bergbomin isän, sisar. Emmy Chydenius oli serkkujensa uskollinen
+ystävä ja nähtiin usein hiljaisena ja vaatimattomana heidän kodissaan.
+Hän harrasti suomalaista kirjallisuutta, kävi ahkerasti suomalaisessa
+teatterissa ja osotti lahjotuksellaan tahtovansa edistää kansallista
+yritystä.
+
+[50] Niin sanotaan kirjeessä, mutta Orleansin neitsyt näyteltiin vasta
+1887 ja Paljo melua tyhjästä jäi kokonaan esittämättä -- yksi
+lukuisista esimerkeistä, kuinka pienen teatterin johtajan täytyy
+mukautua siihen mitä olot myöntävät. Sairaus- ja kuolemantapaukset y.m.
+seurueen kokoonpanoon vaikuttavat seikat pakottivat luopumaan milloin
+mistäkin tuumasta.
+
+[51] Falck jäi kuin jäikin teatteriin. Hänen lahjansa tosin eivät
+myöntäneet korkeaa nousua, mutta rajotetulla alallaan (vakavia
+kansanmiehiä y.m.s.) hän harvinaisen rehellisellä työllään saavutti
+kunnioitettavia tuloksia. Hän oli s. 7/7 1851 Helsingissä, oli ennen
+ollut metallityöntekijä ja jonkun aikaa saanut opetusta Hillbergin
+teatterikoulussa Tukholmassa.
+
+[52] Kirjeistä on tekijällä ollut käytettävänä Minna Canthin Emilielle
+(ja Kaarlolle) lähettämät. Ovatko Emilien kirjeet säilyneet, sitä emme
+tiedä; Kaarlon kirjeitä Minna Canthille on meillä ollut 17 käsissämme
+ja sen lisäksi muutamia alustelmia (konsepteja).
+
+[53] Asian raukeamiseen vaikutti myöskin taudinkohtaus, jota rva Canth
+itse arveli vesitaudiksi, mutta joka lienee johtunut reumatismista.
+Kuitenkin lääkäri varotti häntä liiallisesta puuhaamisesta. Bergbomien
+varotukset taasen nojasivat pääasiassa siihen kokemukseen, että
+sanomalehden toimittaja ei saa luottaa sivulla olevien lupauksiin, vaan
+täytyy hänen olla selvillä siitä että kaikki huolet jäävät hänen
+hartioilleen. Tietenkin he pitivät myöskin Minna Canthin draamallista
+tuotantoa silmällä. Naisten lehti olisi luultavasti tehnyt lopun siitä.
+
+[54] Hilda Asp oli rakennusmestarin tytär Urjalasta, synt. 30/7 1862.
+Käytyään ruotsalaista tyttökoulua Tampereella ja Helsingissä sekä
+ruotsalaisessa jatko-opistossa, hän tuli 1881 suomalaisen tyttökoulun
+opettajattareksi Kuopioon. Siitä virasta hän erosi mennäkseen
+teatteriin. Seuranäytännössä hän oli m.m. näytellyt Sirkkaa niin hyvin,
+että ystävät pitivät häntä (niin Minna Canth kertoo eräässä kirjeessä)
+parempana kuin Ida Aalbergia (!).
+
+[55] K. E. Frisk, s. 29/4 1860 Kuopiossa, oli kirjanpainajan poika,
+ylioppilas 1880. Ennen kun rupesi näyttelijäksi Frisk oli alkanut astua
+sanomalehtimiehen uraa, jolle hän erottuaan teatterista 1886 palasikin.
+Nyk. Hels. San. toimitussihteeri.
+
+[56] _Ada Sofia Cajander_, s. 4/9 1864 Kuopiossa, oli kanttori Samuel
+Cajanderin ja Solima Fredrika Zinckin tytär, kotikaupunkinsa
+suomalaisen tyttökoulun käynyt. Oli tullut teatteriin 1883, mutta meni
+jo 1885 naimisiin lehtori J. A. Lylyn kanssa ja erosi seurueesta.
+
+[57] Professori Lemström kokeili näihin aikoihin, eikö tulisoihduilla
+voisi karkottaa hallaa pelloilta.
+
+[58] Emilie ja rva Canth olivat sopineet, että tapaisivat toisensa
+laulujuhlassa. Edellisen matka jäi kuitenkin tri Sanmarkin sairauden
+tähden tekemättä. Ida Aalbergin rva Canth tapasi Jyväskylässä, ja hän
+luki hänelle Työmiehen vaimon. Näyttelijätär lupasi esittää Homsantuun,
+joka häntä suuresti viehätti.
+
+[59] Sala aikoi palata takaisin Wieniin syys- ja lokakuulla vielä
+nauttiakseen Levinskyn opetusta.
+
+[60] Minna Vyyryläinen, s. 1864 Uuraassa, lautatarhan työnjohtajan
+Kristian Vyyryläisen tytär, käynyt koulua Viipurissa ja ollut
+Sortavalan seminaarissa, tullut teatteriin 1883, sittemmin eronnut
+mennäkseen naimisiin.
+
+[61] Samoin kuin nti Kurikka oli Lattukin Inkeristä kotoisin, s. 21/7
+1857 Kolppanan seurakunnassa, vanhemmat, Saara Kämpäs ja Abraham Lattu,
+inkeriläisiä talonpoikia. Käytyään Kolppanan seminaarin hän oli ollut
+yhdeksän vuotta (8 Tuutarissa) kansakoulunopettajana. Paitse
+näyttelijänä, toiminut teatterissa kirjastonhoitajana, eläkelaitoksen
+esimiehenä y.m. Suomentanut näytelmiä venäjänkielestä.
+
+[62] Vihkonen oli nimeltä _"Marraskuun 4 p:nä 1884. Varjokuvia.
+Muutamia muistoja kuvissa ja sanoissa Suomalaisesta teatterista"_ ja
+käsitti 30 siv., 8:o, ja sisälsi 12 varjokuvaa: Kaarlo Bergbom, Emilie
+Bergbom, Oskari Vilho, Ismael Kallio, Aurora Aspegren, Arthur Lundahl,
+Benjamin Leino, Bruno Böök, Ida Aalberg, Kaarola Avellan, Anni Hacklin,
+Axel Ahlberg sekä elämäkerrallisia tietoja samoista henkilöistä.
+Julkaisu oli E. Nervanderin toimittama.
+
+[63] Muotokuvan tekijäksi pyydettiin Edelfeltiä, joka antoi myöntävän
+vastauksen, mutta erinäisistä syistä työn suoritus lykkääntyi aina
+v:een 1902, jolloin vihdoin syntyi se suuri, näyttelijätärtä Hedda
+Gablerina esittävä maalaus, joka koristaa Kansallisteatterin lämpiötä.
+-- Yhden seppeleen nauhoissa, jonka Ida Aalberg sai tässä ensimäisessä
+riemujuhlassaan, luettiin seuraava runo:
+
+    Ei runotarta Suomen kantelen
+    Ennen muinoin seppelöitty laakerilla;
+    Hän lauloi hiljaa yössä salojen
+    Yksin hongat vaan ja kuuset saapuvilla.
+
+    Mutta aamu koitti, nousi päiväkin,
+    Astui saloista se impi kuultavillen,
+    Viritti soiton uusiin lauluihin,
+    Jakain intonsa kansan lapsosillen.
+
+    Ol' erinlaiset innon osingot,
+    Neito nuori suurimman sai rintahansa:
+    Hän lauluhun kun ryhtyi, hongistot
+    Laakerlehdoksi ne muuttui kerrassansa.
+
+    Nyt taide Pohjan hallat karkoittaa,
+    Johtain meidät linnoillensa ihanille.
+    Me kiitokseksi seppel sitokaa
+    Laakerinen neidon puhtaill' ohimoille.
+
+[64] Tästä kappaleesta maksettiin tekijälle 200 mk.
+
+[65] Lucina Hagman on Minna Canthin elämäkerrassaan laajanlaisesti
+tehnyt selkoa sanomalehtikiistasta ja arvosteluista. Paha vain että
+esitys paikottain on enemmän jatkettua polemiikkia kuin objektivista
+selostusta.
+
+[66] Työmiehen vaimosta maksettiin tekijälle 500 mk.
+
+[67] Lucina Hagman, Minna Canth s. 237.
+
+[68] Vaikkei sitä kirjeessä mainita, kuuluu kamariherra Silfverstolpe,
+jolle Emilie Bergbom oli [kiireen tähden] sähköttänyt nti Aalbergin
+tulosta, tehnyt paljon hänen hyväkseen. Toiselta puolen sanotaan, että
+kuningas itse huomauttamalla että kuninkaallisella näyttämöllä nykyään
+puhutaan _monta kieltä_ oli vaikuttanut sen, ettei näyttelijättären
+sallittu esiintyä toista kertaa, niinkuin luvattu oli.
+
+[69] Näyttääksemme kuinka yleistä osanotto oli, merkitsemme tähän
+lahjat: Helsingin suom. alkeiskoulun oppilailta 140 mk, Viipuri 167,
+Nakkila 80, Kangasala 240, Nurmes 100, Mäntyharju 480, Salo 600,
+Ylöjärvi 125, Räisälä 389, Noormarkku 630, Iisalmi 150, Raisio 300,
+Sääksmäki 100, Ulvila 110, Turku 3,505, Kuopio 1,920, Pori 1,200,
+Helsinki 11,891, Mikkeli 470, Tampere 2,209, Viipuri 4,212, Albumin
+myynnistä 65, Heinola 226, Sortavala 1,200, Oulu 244, Sakkola 505,
+Urjala. 115, Janakkala 223, Käkisalmi 216, Mikkeli 377, Hauho 125,
+Jyväskylä 854, Parikkala 255, Kurkijoki 351, Joensuu 1,015, Hamina 923.
+
+[70] Seikkaperäinen kertomus veneestä koristuksineen Finlandissa 6/8.
+
+[71] Sanat tarkottavat tapaturmaa, joka todella mahtoi tuntua
+kamalalta sille, jonka piti kaikesta vastata. Sattui näet niin että
+Lappeenrantaan lähetettävät keisarinnan veneeseen kuuluvat tavarat
+jostakin erehdyksestä lähtivät Vaasaan päin! Onneksi ne voitiin
+palauttaa, ennen kun se oli liian myöhäistä.
+
+[72] _Saimi Piia Svan_, s. 12/6 1867, vanhemmat maisteri C. G. Svan ja
+Emilia Charlotta Malin. Meni 1890 naimisiin taiteilija Eero Järnefeltin
+kanssa, mutta jäi kuitenkin teatteriin v:een 1893.
+
+[73] _Olga Finne_, s. 17/7 1866 Kangasalla, vanhemmat G. A. Finne ja
+Wilhelmina Vesterling. Meni 1892 naimisiin nimituomari V. Poppiuksen
+kanssa, mutta esiintyi senkin jälkeen useita vuosia näyttämöllä.
+
+[74] Näinä aikoina alettiin puhua _vanhoista_ (ensiksi "vanhoista
+johtajista") ja _nuorista_, joka jälkimäinen mainesana ensin sukelsi
+esiin muodossa "Nuori Suomi", lähinnä kai alkunsa saanut sen johdosta
+että Ruotsissa tänä vuonna oli perustettu julkaisu nimeltä "Nuori
+Ruotsi".
+
+[75] Niin m.m. Sala, joka samoin kuin Bergbom asui Keisarinkadun
+varrella 77 rva Spohrin luona ("hyväntahtoinen sage femme"). Huumoriin
+taipuva Kaarlo kertoo sisarelleen emännän arvostelun hiljaisesta
+Salasta tekstissä mainitussa kappaleessa: "Und unser Sala! Er kann ja
+auch liebkosen! Das hätte ich nie geglaubt! So ein Schäfchen!"
+
+[76] Paras näistä oli Epäilijä, joskaan ei mikään kypsynyt tuote.
+Bergbom olisikin ottanut sen näyteltäväksi, mutta kun se 21/1 1886
+luettiin julki johtokunnan kokouksessa, johtokunta "ei katsonut
+voivansa puolustaa sen esittämistä", koska "sen sisällys oli sitä
+laatua, että se epäilemättä tulisi loukkaamaan useimpien teatterissa
+kävijäin uskonnollisia tunteita".
+
+[77] Eräs "Syrjäinen" [Minna Canth itse, niinkuin sitten ilmeni] oli
+Kuopion Tapio lehdessä perustettavaksi aiotusta "nuoren puolueen"
+lehdestä lausunut kiihkoiset sanat: "Jos tämän uuden lehden kanta tulee
+olemaan vapaamielinen, sitä ilolla nuorempi sukupolvi tervehtii, sillä
+vanhojen fennomaanien jäykkä konservatismi on ollut sille
+tukehduttavana ikeenä, joka onkin painanut alas kaiken vireämmän
+henkisen elämän alun suomalaisella puolella, ja ollut siis paljon
+tukalampana vastuksena kuin ikinä ruotsinmielisten kylmä
+välinpitämättömyys (!)" -- Tähän U. S. 1/7 vastasi osottamalla, että
+vanhat fennomaanit eivät suinkaan olleet vastustaneet muuta kuin
+erinäisiä "löyhän" vapaamielisyyden ilmaisuja ja ratkesi lopuksi
+"Syrjäiselle" kohdistettuihin sanoihin: -- "koska hänen elämänsä
+vanhojen fennomaanien vaikutuksen alla käy tukalammaksi kuin
+ruotsinmielisten kylmässä välinpitämättömyydessä, niin emme ollenkaan
+ihmettelisi, jos kohdakkoin saisimme nähdä hänen vapaamielisyytensä
+kanssa siirtyneen viime mainittuun leiriin, jossa Nya Pressen 'häntä jo
+on ilolla tervehtinyt'." -- Eihän tämä nyt ole samaa kuin "yhdistykää
+ruotsinmielisiin!" vaan polemiikeissa tavallinen kaiku ennen
+lausutuista hyökkäyssanoista.
+
+[78] L. Hagman, Minna Canthin elämäkerta s. 241.
+
+[79] Bergbom on unohtanut mainita, että kattokin tykkänään uusittiin.
+
+[80] Kun katto uusittiin, korotettiin se myöskin näyttämön kohdalta,
+niin että kulissit voitiin vetää suoraan ylisille tarvitsematta enää
+kääriä niitä kokoon niinkuin ennen. Tämän vuoksi olivat vanhat kulissit
+yläreunaltaan korjattavat, jota paitse uusiakin maalattiin.
+
+[81] Tätä ennen oli nti Avellan säännöllisesti näytellyt Leaa.
+
+[82] Aihetta "protesteihin" ja selityksiin antoi varsinkin
+esitelmänpitäjän väite että jonkun ruotsalaisen naisyhdistyksen
+vaatimus, että miesten avioliittoon mennessään pitäisi olla
+siveellisesti yhtä puhtaita kuin naiset, oli _"hävytön ja mieletön"_.
+
+[83] Jo kesäkuussa Auk. Aspegren julkaisi kehotuksen asiaaharrastaville
+kannatuksellaan edistämään uutta teatterihanketta. Kts. U. S. 1887
+n:o 140.
+
+[84] Oulussa käytettiin nimeä "Parjaus parittajana".
+
+[85] _Naimi Armida Stenbäck_, s. 5/10 1867 Rautalammilla, koulumestari
+Lauri Stenbäckin ja Hilda Granbergin tytär. Tullut teatteriin jo 1885
+ja opiskellut nti K. Avellanin johdolla; mennyt 1891 naimisiin
+silloisen ylioppilaan sitten kielenkääntäjän ja maisteria V. M.
+Kahilaisen kanssa, mutta pysynyt teatterissa v:een 1898.
+
+[86] Liikemies, Robert Kiljanderin serkku.
+
+[87] Finlandissa teatterin johtoa kovasti nuhdeltiin siitä, että
+kappale oli näyteltäväksi otettu. Tämän kirjan tekijä taasen lausui
+tunnustuksensa teatterille ("Suomalainen teatteri", U. S. 14/10), että
+se oli antanut yleisön tutustua merkilliseen teokseen. Eikä Ibsen
+mitenkään ollut kuvannut henkilöitään miellyttäviksi, niin että
+näytelmä voisi "katsojia turmella".
+
+[88] Arvostelija oli tämän kirjan tekijä.
+
+[89] Runoilijan vastauskirje kutsumukseen on päivätty: Koivuniemellä
+12 p. tammik. 1888.
+
+    Minä kiitän kutsumuksesta, jota, jos Jumala tahtoo, olen
+    noudattava koko pataljoonan kanssa lapsia ja lapsenlapsia.
+    Tälle joukolle tuottanee kai suurimman ilon sota toisessa
+    näytöksessä.
+
+    Ilmottakaa minulle millä välinäytöksellä saan tehdä lyhyen
+    käynnin näyttämölle kiittääkseni näyttelijöitä! Mutta älkää
+    huoliko näyttää minua esirippu ylhäällä!
+
+    Ei yksikään näyttämö ole esittänyt Reginaa niin huolellisesti
+    kuin Suomalainen teatteri. Sen ansio on ettei kappale jo ole
+    mennyt kaiken maailman tietä vanhana deklamatsioniläksynä.
+    Kiitos kaikesta ja paljosta enemmästä kuin köyhästä
+    Emmeritzistä!
+
+    Hoida kurkkuasi, sinä olet tarpeen tässä maassa! Ja sano
+    terveisiä Emilielle teidän
+
+                                      hartaalta Z. T:lta.
+
+    J. K. Ajattele jos Björnson nyt tulisi Expressillä!
+    Hänen pitäisi saada kuulla tshudien loihtivan!
+
+[Huhu kävi jo tähän aikaan, että Björnson aikoi käydä Suomessa; mutta
+hän tuli vasta toukokuulla.]
+
+[90] Mahdoton on sanoa tinkimättä: _kaikki_, sillä ultraruotsinmieliset
+tekivät parastaan häiritäkseen juhlaa. Kansakoulujen oppilaat
+kiellettiin käymästä juhlatervehdyksellä, Taideyhdistys, jossa
+Z. Topelius oli toiminut 33 vuotta, loisti poissaolollaan y.m. y.m.
+
+[91] Näin Numers itse kertoo kirjeessä (17/4 1889) tekijälle, joka on
+hänen nuoruudentuttaviaan.
+
+[92] Väsyneenä odottamaan Numers 7/9 1885 oli kirjoittanut tekijälle ja
+pyytänyt, että minä perisin hänen käsikirjoituksensa Hertzbergiltä ja
+toimittaisin sen hänelle. Hertzberg lähetti sen kuitenkin suoraan
+Numersille, joka silloin oli Vehmaisten asemalla. Kohta sen jälkeen hän
+tuli Suinulan aseman päälliköksi.
+
+[93] Katsomme velvollisuudeksemme mainita, että olemme Numersilta
+turhaan pyytäneet käytettäväksemme Bergbomin kirjeet hänelle.
+
+[94] Eerikki Pukesta maksettiin Numersille 500 mk, josta hän luovutti
+ehdottoman näyttelemisoikeuden teatterille, mutta pidätti itselleen
+(taikka myönnettiin hänelle) täysi oikeus painattaa se niin
+suomen- kuin ruotsinkielellä.
+
+[95] Tietäjästä suoritettiin Erkolle tekijäpalkkiona 500 mk.
+
+[96] Kuultuaan Berlinissä, että Deutsches Theater aikoi heinäkuulla
+näytellä Kööpenhaminassa, Kaarlo oli kirjoittanut Emilielle, että
+Weckmanille oli annettava apua, niin että hän voisi olla pari kuukautta
+Tanskassa, itse hän lupasi maksaa hänen meno- ja tulomatkansa. Weckman,
+joka ei osannut vieraita kieliä, voisi näin hyötyä enemmän kuin
+Saksan- tai Ranskanmatkan kautta. Weckman oli tietenkin iloinen
+tarjoumuksesta. -- "Hän on vastaanottavainen hyviin vaikutelmiin
+nähden", Bergbom arvostelee, "se näkyi, kun hän lyhyellä Pietarin
+matkalla tutki Reviisoria."
+
+[97] Laajempi selostus johtokunnan kokouksesta y.m. asiaan kuuluvasta
+tavataan alempana 21:ssä luvussa.
+
+[98] _Kaarle Halme_ (Sundgren), s. 4/12 1864 Hämeenkyrössä, tuli
+palveltuaan Turun lääninhallituksessa ja oltuaan v.t. nimismiehenä
+teatteriin syksyllä 1888.
+
+[99] Tämän kirjan tekijä.
+
+[100] Kirjan tekijä Valvojassa.
+
+[101] Kirjan tekijä Valvojassa.
+
+[102] Kirjan tekijä Valvojassa.
+
+[103] Kirjan tekijä Valvojassa.
+
+[104] Yhteisnäyttelemisen salaisuus forumkohtauksessa oli siinä, että
+johtaja oli jakanut vähemmän kehittyneet avustajat ryhmiin, joita
+varsinaiset näyttelijät johtivat. Samaa keinoa Meiningiläisetkin
+käyttivät.
+
+[105] Kuitenkin on merkille pantava että Zolan kappaleessa ei ole
+mitään vallankumouksellista tendenssiä.
+
+[106] Nti Alli Nissinen on kuitannut kolmannen näytöksen kääntämisestä
+80 mk, ja rva Anni Levander näyttää kääntäneen 1:sen ja 2:sen näytöksen
+[kuitissa on 3 näytelmän käännökset yhdistetty]. Luultavasti Sala
+sitten viimeisteli suomennoksen.
+
+[107] Tämä tarkottanee ei ensimäistä vaan jotakin myöhempää laitosta,
+koska Numers luuli 3:ssa päivässä suorittavansa korjaustyön.
+
+[108] Näitä päivän iskusanoja lisättiin kappaleeseen harjotuksissakin,
+ja kuuluvat innostuneet näyttelijätkin siinä kilpailleen keskenään.
+
+[109] Samassa kokouksessa, missä johtokunta määräsi Numersille tämän
+palkkion, päätettiin hänelle antaa lisäksi 300 mk matkarahaksi, millä
+hän matkustaisi Itä-Suomeen tutkiakseen kansanelämää.
+
+[110] Kirje on laadittu tammikuulla 1892 Tampereella tapahtuneen
+keskustelun jälkeen, jossa Bergbom turhaan oli koettanut "palauttaa
+vanhan hyvän suhteen" Numersin ja hänen välillään.
+
+[111] O. E. Tudeer Valvojassa.
+
+[112] Toukokuulla johtokunta suostui ottamaan Kivisen teatterin
+palvelukseen.
+
+[113] Keräyspuuhan toimeenpanijat olivat rvat Anna Ahnger, Ida Aspelin,
+S. Blomstedt, Hilma Gripenberg, Anna Stenroth ja Hilda Äyräpää jotka
+huhtikuulla 1889 tekivät keskenään sopimuksen kehottaa ystäviänsä ja
+ystävien ystäviä kutakin keräämään 10 markkaa teatterin vajauksen
+vähentämiseksi. Niinkuin näkyy ei paljoakaan puuttunut, että kutakin
+alkuunpanijaa kohtaan olisi kertynyt 1,000 markkaa.
+
+[114] Tämä "torpparikomedia" on epäilemättä yksinäytöksinen
+huvinäytelmä Uusi Pirtti (Nystudansen), joka tavallisuuden mukaan
+valmistui paljon myöhemmin kuin luvattu oli. Se esitettiin näyttämöllä
+vasta tammikuulla 1903.
+
+[115] S. 2/9 1869 Kuopiossa; vanhemmat K. G. Blomqvist ja Johanna
+Hoffrén. Liittyi Aspegrenin seurueeseen 1887.
+
+[116] Toisessa kirjeessä Emilie lausuu paheksumisensa siitä, että
+ruotsalaiset alkoivat näytelmän esittämisen vähän ennen. "Mutta siihen
+emme voineet mitään. Esittämisoikeus oli erikseen myyty Venäjälle, ja
+pitkä aika meni kirjeenvaihtoon siitä asiasta. Ruotsalainen teatteri
+sitä vastoin käyttää Ruotsiin myytyä esittämisoikeutta. Jos olisimme
+tahtoneet, olisimme voineet estää heidät näyttelemästä kappaletta."
+
+[117] "Jacques Damour" oli yksi niistä neljästä pikkukappaleesta, jotka
+muodostivat näytäntöohjelman, millä André Antoine Parisissa 30 p.
+maaliskuuta 1887 perusti "Vapaan teatterin" (Théâtre libre). Myöskin
+Vergan kuuluisan draaman oli Antoine 1888 näytellyt kaikkea sovinnaista
+hylkäävässä teatterissaan.
+
+[118] Syystä kun influensa oli hätyyttänyt häntä silloinkin kun hän
+alkoi Papin perhettä kirjoittaa, sanoi hän sitä "oikeaksi
+influensanäytelmäksi".
+
+[119] Palkkiona suoritettiin Papin perheen tekijälle tähän aikaan
+tavallinen summa, 600 mk.
+
+[120] _Hemmo Kallio_ (Herman Puttonen), s. 2/4 1863 Jyväskylän pitäjään
+Eerolan talossa, jonka Rautalammilta tullut isä oli saanut naidessaan
+talon tyttären. Nälkävuosina meni talo menojaan, isä lähti maailmalle
+työnhakuun, ja Hemmon täytyi kerjäten elättää itseänsä ja äitiänsä.
+Sittemmin isä toki palasi, ja poika sai käydä 4 vuotta kouluakin
+Jyväskylässä. V. 1878 hän pääsi oppilaaksi Weilin ja Göösin
+kirjapainoon, 1882 hän muutti Helsinkiin, työskennelläkseen eri
+kirjapainoissa, ja 1888 Kuopioon Backmanin vastaperustetun kirjapainon
+johtajaksi. Tästä verraten turvatusta asemasta vastustamaton halu vei
+hänet alalle, jolla taas oli oppilaana alottaminen. Kirjailijanakin
+Kallio on toiminut, m.m. sovittanut Seitsemän veljestä näyttämölle.
+
+[121] _Kirsti Sainio_, s. 24/7 1872 Helsingissä, vanhemmat työmies Erik
+Johan Kjäll ja Erika Wass, suomalaisen kansakoulun käynyt ja yksityistä
+opetusta nauttinut m.m. kielissä, Näyttämötaiteessa hän on nti K.
+Avellanin oppilaita.
+
+[122] _Cecilia Silén_, s. 13/8 1864 Helsingissä, oli Bergbom-sisarusten
+suosikkeja. Tohtori risti hänet Sillaksi ja muisti häntä viimeisissä
+määräyksissään. "Silla" puolestaan huvitti nti Bergbomia ja tohtoria,
+kun tämä oli sairaana ulkomailla, kirjeillään teatterista.
+
+[123] Tarkottanee sitä, että Kaarlon asuinhuone uudessa rakennuksessa
+(Yrjönkatu 13) tulisi vaatimattomaksi.
+
+[124] Rva Augusta af Heurlinin terveydentila oli edellisenä
+talvikautena ollut hyvin huolestuttava.
+
+[125] Ne kaksi kirjettä, joissa Bergbom kertoo kaikki mutkat, eivät voi
+saada tässä tilaa, mutta pääseikka on kuitenkin mainittava. Syystä kun
+oli nyrjäyttänyt polvensa, hän jäi yöksi Salzburgiin, joka on
+ensimäinen asema Itävallan puolella. Mennessään hotelliin hän jätti,
+niinkuin usein tehdään, koffertinsa aamuksi asemalle; mutta kun hän
+aamulla kysyi sitä, oli se hävinnyt tietämättömiin. Asia oli sitä
+ikävämpi, kun arkussa oli enin osa matkarahojansakin. Tästäkös syntyi
+jupakka. Kun näet ruvettiin sähköteitse koffertia tiedustelemaan, alkoi
+riita itävaltalaisten ja baijerilaisten virkamiesten välillä:
+syytettiin toiset toisiaan hutiloimisesta. Eikä se siihenkään
+rajottunut. Juuri näinä aikoina preussilaiset valittivat, ettei
+baijerilaisilla rautateillä ollut tarpeellista 'kuria' (Zucht), vaan
+oli muka välttämätöntä asettaa ne preussilaisen hallinnon alle.
+Sentähden baijerilaiset olivat peloissaan, että juttu tulisi
+julkisuuteen. Se taaskin teki, että Bergbomilla ei lainkaan ollut
+aihetta syyttää viranomaisia välinpitämättömyydestä. Kyllä ne tekivät
+parastaan, mutta päiviä kului ennen kun asia selvisi. Bergbomin
+koffertti oli harmaja, ja Wienistä tuli harmaja matka-arkku, jota ei
+kukaan ollut siellä perinyt. Se oli kuitenkin väärä. Oikea tuli viimein
+-- Hampurista, ja nyt päästiin pulman perille. Bergbomin lähtiessä
+Reichenallista oli ollut tavaton tungos asemalla, ja silloin vaihdos
+oli tapahtunut hänen ja erään hampurilaisen herran harmajan koffertin
+välillä. Asian selviäminen jälleen lykkääntyi sen vuoksi, että tuo
+herra oli poikennut alkuperäisestä matkasuunnitelmastaan ja vasta
+viivyttyään kuka ties missä tullut Hampuriin ja huomannut saaneensa
+väärän koffertin. -- Hädissään Kaarlo oli sähköttänyt Emilielle ja
+pyytänyt rahaa. Tämä hätäileminen, jolla hän oli säikähyttänyt
+sisartaan, oli hänestä kaikkein ikävintä.
+
+[126] Kirjoitus, joka päättyy kirjeenmuotoisesti, alkaa
+päällekirjoituksella: "Elinan surma -- senaste uppsättning". Sana
+"viimeinen" viittaa edellisiin samanlaisiin, jotka kai olivat v:lta
+1889 ja joita Bergbom jo oli arvostellut. "Tämän suunnitelman keksin
+kotimatkalla", sanotaan kirjeen lopussa.
+
+[127] Kun kysymys Elinan surman synnystä oli tullut julkisuuteen, ja
+Numers vaati käsikirjoituksen takaisin, Bergbom lähetti aikaisimman,
+mutta antoi sitä ennen jäljentää sen ja herrojen J. Brofeldtin, I. K.
+Inhan, Alex. Slotten ja J. N. Reuterin tarkastaa ja todistaa
+jäljennöksen ja alkukirjoituksen yhtäpitäväisyys. Todistus on
+allekirjoitettu Helsingissä 10 p. lokak. 1892.
+
+[128] Tämä kuvaelma kuuluu nähtävästi myöhempään laitokseen, sillä se
+on niin yhtäpitävä kolmannen kuvaelman kanssa valmiissa näytelmässä.
+Sitä paitse siinä on viittaus sakaristokohtaukseen, joka on myöhempi
+lisäys. Tarkotamme Klaun kysymystä, mihin Kirsti on toimittanut
+"kerjäläisen, jonka varasti papilta".
+
+[129] Niinkuin lyhyestä selostetusta näkyy, on toiminnan kulku
+yhtämittainen ja selvä. Kumminkaan ei kuvaelmia ole kuin viisi, vaikka
+viimeinen on merkitty "seitsemäs". Oliko tarkotus jakaa pari niistä
+kahteen, vai onko kaksi hävinnyt? Jos jälkimäinen olettamus on oikea,
+niin pitäisihän toiminnan kulussa olla aukkoja. Kun ei ole sitä
+kirjettä, joka arvattavasti seurasi lähetystä, on vaikea ratkaista
+asiaa. Ettei tässä kuitenkaan perusteellisempaa erehdystä voi olla, sen
+näkee seuraavasta, se on siitä, että Numers itse todistaa sen mitä
+valmiissa draamassa on eroavaa ja uutta olevan Bergbomin antamaa.
+
+[130] Lause näyttää sisältävän ristiriidan kun siinä toiselta puolen
+sanotaan että Bergbom on hyväksynyt kaiken ja toiselta puolen, että
+Numers on sisällykseen nähden alistuva hänen ohjaukseensa. Asia käy
+kuitenkin selväksi kun huomaa, että Numers sanalla "uppställning"
+(exposé) tarkottaa _ainehistoa_, s.o. draaman henkilöitä eri
+luonteineen ja heidän suhteitaan toisiinsa. _Siinä_ Bergbom ei ollut
+ehdottanut mainittavaa muutosta, sitä vähemmän kuin kaikki päähenkilöt:
+Klaus, Kirsti, Elina, Uolevi ovat kansanrunosta saatuja; kumminkin
+sommittelu muutettiin melkoisesti, ja samalla tuli traagillinen
+selkkauskin syvennetyksi.
+
+[131] Keksimällä pakinoivat rouvat Bergbom rikastutti kuvausta samoin
+kuin ehdottamalla rouvat Kuopion takana kappaleeseen.
+
+[132] Kirstin väite että hän on Klaun puoliso yhtä hyvin kuin Elina,
+vaikka ei pappi ollut vihkinyt häntä, tavataan jo Bergbomin
+oopperasuunnitelmassa (kts. I s. 156).
+
+[133] Kerjäläinen vastaa runon Kiesusta ("Kiesus äiänä käveli"), joka
+kysyy mitä katuva Klaus itkee? -- Bergbom ajatteli häntä mieheksi,
+joka mieron teillä kulkiessaan oli tutustunut hussilais- tai muuhun
+1400-luvun lahkolaisoppiin. Kirjantekijä muistaa hänen kysyneen, olinko
+missään kirjassa tavannut tietoja sen ajan lahkolaisista. Näin
+käsitettynä tällä sivuhenkilöllä on merkitystä ajankuvauksen kannalta.
+
+[134] Numersin oli niin vaikea luopua tulipalo-katastroofista, että
+hän vielä viimeiseen puhtaaksikirjoitettuun kappaleeseen lisäsi:
+"kerjäläisen puhuessa alkaa tulenhohde näkyä ja enenee enenemistään,
+niin että esiripun hitaasti laskiessa yleisölle käy selväksi, että talo
+palaa myrskyssä (!)"
+
+[135] Puhdas tulo teki 960 mk. Jo keväällä oli Numers saanut
+tekijäpalkkiona 600 ja jouluksi hallitukselta kunniapalkintona 2,000 mk
+"erittäin" Elinan surmasta.
+
+[136] Ehdotus saavutti myöhemmin hyväksymisen korkeimmassa paikassa.
+
+[137] Tavallinen maksu Ida Aalbergin vierailuista näinä vuosina oli
+150 mk illasta ja yksi "resetti" eli, niinkuin nykyään sanotaan,
+"lahjanäytäntö."
+
+[138] Muun muassa Numers puhuu eräästä käsikirjoituksesta, johon hän
+oli tehnyt viimeiset korjauksensa ja jonka hän vähän ennen
+näyttelemistä oli lähettänyt Bergbomille. Sen hän tahtoo takaisin,
+koska hän muka oli lahjottanut sen eräälle naistuttavalleen. Ettei
+Bergbom sitä antanut, riippui tietysti siitä, että se juuri oli sen
+yhteistyön tulos, josta erimielisyys oli olemassa. Muutoin arvaamme
+Bergbomin menettelyyn senkin vaikuttaneen, että Numers oli antanut
+Kuopion takana kappaleen Arpelle, ja tuli tämä itse Helsinkiinkin
+näyttelemään sitä ja siis Suomalaisen teatterin kanssa kilpailemaan,
+ennen kun näytelmä oli suomenkielellä "loppuunnäytelty". Kun pitää tätä
+esimerkkiä silmällä, ei ole lainkaan kummaa, että Bergbom teatterinsa
+tähden piti kiinni luonnollisesta oikeudestaan Elinan surmaan.
+
+[139] Koska tekstissä mainittujen lehtien huomautus että Suomalainen
+teatteri olisi verraten vähäisellä palkkiolla lunastanut itselleen
+tekijältä näyttelemisoikeuden, jolla se sitten oli ansainnut "kymmeniä
+tuhansia" nykyaikana ehkä näyttää merkitsevämmältäkin kuin 1890-luvun
+alussa, on tässä syytä muistuttaa että siihen aikaan 600 mk ei ollut
+niinkään mitätön palkkio. Tosiasia on näet että Suomalainen teatteri
+tässäkin kohden oli avaramielisempi kuin Ruotsalainen. Bergbom tahtoi
+aina että maksettaisiin mahdollisimman runsaasti ja milloin ei
+teatterin omista varoista katsottu voitavan antaa niin paljon kuin hän
+olisi suonut, koetti hän vaikuttaa niin että tekijät muualta päin
+saivat lisäpalkkiota. Siten oli hän myötävaikuttamassa siihen, että
+sekä Minna Canth että Numers saivat palkintoja. Numers sai siten
+Kuopion takana ja Elinan surma kappaleistaan, edellisestä 900 ja
+jälkimäisestä 3,560 markkaa (kts. ylemp. s. 416). Mahdollista on että
+nämäkin määrät tuntuvat pieniltä nykyään, jolloin kuulemamme mukaan
+käännöksistäkin vaaditaan yhtä paljon kuin ennen alkuperäisistä
+draamoista. Varmaa on kuitenkin että tekijät, heidän kirjeistään
+päättäen, olivat sangen tyytyväisiä Bergbomin aikaiseen maksutapaan. --
+Muutoin on huomattava, että suomalaisten kirjailijain palkkiot meillä
+alkoivat nousta vasta sen jälkeen kun kustannusosakeyhtiö Otavan
+perustamisen kautta (1890) tarpeellinen kilpailu kustantajain välillä
+oli syntynyt. Tämän kirjan tekijä on tässä tavallaan asiantuntija,
+sillä kun hän 1888 G. W. Edlundille tarjosi niin suuren (!) suomalaisen
+kirjan kuin Johannes Takasen elämäkerran kustannettavaksi, sai hän sen
+takaisin ivallisella hymyllä -- "Ei kannata, sehän on kokonainen
+taidehistoria, jos itse maksatte painatuksen, niin otan sen
+myytäväksi!" Silloin nolattu tekijä päätti, että suomalainen
+kustannusyhtiö Helsingissä on perustettava, ja kahta vuotta myöhemmin
+Otava alkoi toimensa. Sitä ennen Bergbom oli niitä harvoja, jotka
+olivat kohdelleet suomalaisia kirjailijoita -- kirjailijoina.
+
+[140] Meidän harventamamme.
+
+[141] Numersilla oli ollut tekeillä kappale nimeltä "Snälla flickor".
+
+[142] Tulen polttama lapsi pelkää tulta.
+
+[143] _Olga Salo_, s. 29/12 1865, muurarimestari W. Piirosen tytär
+Viipurista, yksityisen venäläisen koulun käynyt, vasta 16-vuotiaana
+oppinut suomea, mutta niin hyvin siihen perehtynyt, että suomentajana
+(venäjän- ja saksankielistä) ja kirjailijanakin toiminut. V 1887
+liittynyt Aspegrenin seurueeseen, jonka jäsenenä jonkun aikaa nauttinut
+rva Raa-Winterhjelmin opetusta Tukholmassa; naimisissa Oskari Salon
+kanssa, joka vuotta myöhemmin muutti Aspegrenilta Suomalaiseen
+teatteriin.
+
+_Mimmi Lähteenoja_, s. 27/8 1865, korpraalin tytär Helsingistä,
+kansakoulun käynyt, Aspegrenin seurueessa v:sta 1888.
+
+_Otto Närhi_, s. Rautalammilla 1864, oli soittajana Kuopion
+pataljoonassa ennen kun 1884 liittyi Aspegrenin Kansanteatteriin.
+
+[144] Tämä rintakuva, jonka Runeberg teki omasta alotteestaan, on nyt
+pronssiin valettuna Kansallisteatterissa. Se samoin kuin ennen mainittu
+(kts. ylemp. s. 419), samassa paikassa nähtävä, Rob. Stigellin
+muovailema Emilien rintakuva valettiin -- Emil Vikströmin välityksellä
+-- pronssiin Brüsselissä 1908. Kustannuksiin käytettiin sisarusten
+hautapatsaan pystyttämistä varten kerättyjä, ylijääneitä varoja.
+
+[145] Nämä sanat tarkottanevat "Kovan onnen lasten" aikoja ja
+teatterissa tapahtuneita sisällisiä rettelöitä, joissa seurueen jäsenet
+näyttäytyivät kovin vähän ymmärtävän panna arvoa johtajaan, joka heillä
+oli.
+
+[146] Niin oli tehty edellisenäkin syksynä ja oli siis Minnan
+väite, että kappaletta U. S:n arvostelijan "kiellosta" ei oltu
+kansannäytännössä esitetty, väärä.
+
+[147] Suora viittaus siihen mitä oli tapahtunut nähdään paitse parissa
+edellisessä otteessa eräässä Minna Canthin kirjeessä Emilielle
+(15/7 1891), jossa hän -- kerrottuaan miten Kuopiossa "nuorten"
+piireissä tapahtuneissa neuvotteluissa kirjailijayhdistyksen
+perustamisesta voitolle oli päässyt (Minnan vastustama) mielipide, että
+yhdistys on käsittävä myöskin ruotsalaisia kirjailijoita -- lausuu: "On
+se luonnollista nykyisissä oloissa tuo liittyminen sveeseihin.
+Ajatelkaamme vaan Ahon asemaa viime valtiopäivillä [se on m.m. 'Yksin'
+kirjan arvostelua, kun oli kysymys kirjailijapalkkioista]. Ja mitä
+minun kokemuksiini tulee, niin -- nehän tunnette. Ei minulla ollut
+Kovan onnen lapsissani puolellani muut kuin Nya Pressen. Ja kun
+Suometar viime vuonna kertoo Suomalaisen teatterin hyvästä
+menestyksestä, ei se katso maksavan vaivaa edes mainitakaan, että
+siellä myöskin oli näytelty kotimainen kappale [Papin perhe!].
+Muistuipa silloin mieleeni, kuinka sveesit olivat ottaneet
+Tavaststjernan huonot 'Affärit' vastaan. Fennomaanit eivät pane mitään
+arvoa kirjallisuudelle, he ennemmin tahtoisivat sen tukahuttaa, jos
+mahdollista. Kun ei omalta puolueelta saa minkäänlaista sympatiaa, ja
+kun ruotsinmieliset ovat siihen määrään ystävällisiä kuin he ovat,
+miksi emme silloin tarttuisi ojennettuun käteen. Että minä sen teen
+haikealla mielellä on luonnollista, sillä minulla on vielä muistossa
+entiset ajat, jolloin kaikki henkinen työ suomalaisella taholla sai
+tukea ja kannatusta fennomaaneilta. Nyt päin vastoin. Niin ajat
+muuttuvat. Nuoret ovat onnellisempia, sillä he voivat vapaammin
+jättää entiset ystävät ja liittyä toisiin, taikka oikeastaan he
+ruotsinmielisissä vasta saavat ystäviä. Muun muassa on nyt kysymys
+Kalle Ahon 'Epäilijän' kääntämisestä ruotsinkielelle, jolloin se
+myöskin tulisi otettavaksi Ruotsalaisen teatterin ohjelmistoon. Ei
+suinkaan ole hänen syynsä, että näin käy. Eikä myöskään sovi ihmetellä,
+jos hänestä, kaikista periaatteista huolimatta, sen jälkeen tulee
+Ruotsalaisen teatterin palvelija. Syyt ovat ihmeteltävät ja ikävät, --
+seuraukset ovat luonnolliset (!)." -- Näkeehän tästä, että Minna
+Canthissa se kiihottunut mieliala kuvitteluineen, johon luopuminen
+perustui, oli jo täysin kehittynyt kesällä 1891.
+
+[148] Muillekin Sala kirjoitti jäähyväiskirjeitä, muun muassa nti
+Emilie Stenbergille yhden, joka sisälsi viimeisiä sanoja ja
+tervehdyksiä kullekin toverille erikseen.
+
+[149] Nähtävästi kirjoittaja on Salaa varten sattuvasti käyttänyt
+sanoja ja lauseita niistä muistosanoista, jotka Bergbom 1883 oli
+kirjoittanut Vilhosta (kts. ylemp. s. 152). Bergbom itse ei ole voinut
+Salasta kirjoittaa, aika ei olisi sitä myöntänyt.
+
+[150] Meillä on käytettävänämme ainoastaan alustelma, johon korjauksia
+on tehty. Mahdollista lienee, että joku kohta vielä muutettiin
+puhtaaksikirjoittaessa, mutta pääasiassa sen sisällys epäilemättä on
+sanasta sanaan semmoinen, jollaisena rva Canth sai sen luettavakseen.
+-- Lukijaa kehotetaan silmäilemään Minna Canthin syytöksiä (siv. 444),
+sillä kirjoitus kohdistuu niihin, toiseen toisensa perästä.
+
+[151] Tämän jälkeen seuraa käsikirjoituksessa pyyhitty kohta, jossa
+sanotaan, että kappaleen esittäminen Uudenmaan pataljoonan
+seuranäytännöissä yksinkertaisemmin on siten selitettävissä, että
+ruotsinmielisillä upseereilla ei ollut aavistustakaan Kovan onnen
+lapsista, "oliko se kala vai lintu!"
+
+[152] Arvostelija, jota tässä tarkotetaan, oli maisteri Rinne, joka
+1890-91 kirjoitti teatterista U. S:een. Kun lokakuulla 1890 oli
+näytelty Calderonin Elämä on unelma ja Shakespearen Hamlet, katsoi hän
+syytä olevan muka yleisön nimessä moittia ohjelmistoa liiallisesta
+klassillisuudesta. "Suomalaisen teatterin ystävä" (tämän kirjan tekijä)
+esiintyi 11/11 ohjelmiston puolustajana sitä paremmalla syyllä kuin
+tunnettu oli, että klassilliset näytelmät olivat säännöllisesti
+menestyneet paremmin kuin uudenaikaiset. -- Se joka piti Papin perhettä
+vähemmän sopivana kansannäytännöksi, lienee kuitenkin ollut toinen
+tilapäinen arvostelija. Kun näet Papin perhe syksyllä 1891 oli
+kansannäytäntönä annettu, julkaisi eräs "katselija" U. S:ssa pitkän
+kirjoituksen, jossa hän laajasti puhuu niistä kasvatusperijohteista,
+jotka hänen mielestään kappaleessa tulevat näkyviin. Arvattavasti luuli
+Minna Canth tämän hänelle hyvin epäsuosiollisen kirjoituksen
+vaikuttaneen Bergbomiin. Syy ettei Papin perhettä voitu
+näytäntökaudella 1891-92 _useammin_ kuin yhden kerran esittää
+kansannäytäntönä, oli kuitenkin tekstissä mainittu, Salan
+ulkomaanmatka.
+
+[153] Niille, joista Bergbomin sanat tuntuvat liian ankarilta,
+muistutamme mitä tri Rolf Lagerborg ruotsalaistemme hirmulapsena
+(enfant terrible) lausuu Framtid lehdessä 1906 n:o 19 puhuessaan
+ruotsalaisten tulevaisuudesta kun suomalaisuus pääsee voitolle:
+hallitsevien jälkeläisinä he muuttavat mieluummin pois kun taipuvat
+"entisten renkiensä" alle, "kasvatettuina ylenkatsomaan suomalaisuutta"
+on heistä, ruotsinkielen alistettu asema "arvokkaisuuden ja ihmisarvon
+uhraus". -- Bergbom oli siksi kokenut, että hän, niinkuin vanha
+lausetapa kuuluu, "tunsi Pappenheimiläisensä".
+
+[154] Kuinka Minna Canth kahdeksan vuotta ennen -- silloin kun hän
+todella rakasti Suomalaista teatteria -- puhui siitä, näyttää seuraava
+ote kirjeestä Emilie Bergbomille (28/6 1884): "Ollakseni oikein
+runollinen vertaan Suomalaista teatteria ihanaan puuhun, jossa me
+kaikki olemme oksia ja jossa Tohtori ja Emilie ja Ida Aalberg ovat
+kaikkien suurimpia oksia. Kuinhan en minä oksa vaan kuivettuisi ja
+karsittaisi pois." -- Todellisuudessa hän itse repäisi itsensä irti
+"ihanasta puusta".
+
+[155] Valaiseva on erään tunnetun ruotsinmielisen vastaus kun
+keskustellessa Bergbomin ja Numersin välisestä riidasta kysyttiin:
+"Mutta mitä sitte, jos Numersilta ei enää mitään valmistuisikaan, kun
+hän jää yksin?" -- "Se on yhdentekevä, kun vaan ei Suomalainen teatteri
+ansaitse rahaa hänen kappaleillaan!"
+
+[156] Lähteissämme ei ole mitään tietoja siitä että Bergbom olisi
+vaikuttanut tämän draaman syntyyn. Kumminkin tiedämme niin tapahtuneen,
+sillä samoin kuin hän kävi Numersin luona neuvottelemassa uusista
+draamoista, kävi hän syksyllä ja talvella 1891-92, jolloin näytelmä
+kirjoitettiin, Tavaststjernan luona, joka silloin asui Malmilla. Kirjan
+tekijä on kuullut tämän Bergbomin omasta suusta. -- Runoilija koetti
+aluksi kirjoittaa näytelmänsä suomenkielellä. Hän lähetti näet
+23/11 1891 neljä "suorasti suomeksi" kirjoitettua kohtausta K. Leinolle
+tarkastettavaksi. Myötäseuraavassa kirjeessä hän sanoo: "Koko tämä
+juttu syntyi siitä, että minä tunsin ajattelevani suomeksi, kun panin
+ruotsalaisia sanoja Pihlin ja Lehtimaan suuhun". (Nykyaika 1898 s. 241
+ss.) Sittemmin hän kuitenkin luopui yrityksestään ja pyysi Ahoa
+suomentajaksi.
+
+Uramon torppa oli ensimäinen näytelmä, jonka esittämisoikeudesta
+tekijän ja teatterin välillä (tanskalaisen mallin mukaan) laadittiin
+välikirja. Näytteeksi suomennamme sen tähän:
+
+    Sopimus Suomalaisen teatterin ja minun välilläni oikeudesta
+    esittää 4-näytöksistä draamaani Uramon torppa.
+
+    I. Niin pian kun johtokunta on hyväksynyt kappaleeni näyteltäväksi,
+    saan minä palkkiona viisisataa (500) mk.
+
+    II. Jokaisesta kolmestakymmenestä (30) ensimäisestä näytännöstä,
+    joko ne tapahtuvat Helsingissä taikka maaseudulla, saan minä
+    kymmenen (10) prosenttia teatterin bruttotulosta tekijäpalkkiona.
+
+    III. Kaikista seuraavista näytännöistä saan viisi prosenttia
+    teatterin bruttotulosta.
+
+    Yllämainituilla ehdoilla luovutan minä tämän draamani
+    esittämisoikeuden Suomessa Suomalaiselle teatterille, kuitenkin
+    niin että sen yksinomainen esittämisoikeus on voimassa Helsingissä
+    viisi vuotta eteenpäin tästä päivästä lukien, maaseudulla kolme
+    vuotta.
+
+    Helsingissä 7 p. marrask. 1892.
+
+                                   Karl A. Tavaststjerna.
+
+    Tämän sopimuksen hyväksyy:
+
+                                   (Johtokunnan jäsenten nimet.)
+
+[157] Tammikuulla olisi otettu uudempi Ibsenin näytelmä Rakennusmestari
+Solness esitettäväksi, jos Ida Aalberg olisi suostunut näyttelemään
+Hilda Wangelia, mutta vastaus oli kieltävä.
+
+[158] Tekijäpalkkiona maksettiin K. Aholle 400 sekä M. Vuorelle ja
+Numersille kummallekin 150 mk.
+
+[159] Erkko oli niin erinomaisen arkaluontoinen, ettei hän pyytänyt
+eikä ottanut neuvoja runoilijatoimessaan. Ainoa tapa millä Bergbom
+lienee vaikuttanut tähän näytelmään oli se, että hän pyyhkimällä eli
+poisjättämällä eräitä lyyrillisiä kohtia teki sen otollisemmaksi
+näyttämölle. Oikeus "pyyhkimiseen" onkin, niinkuin tiedetään, niitä,
+joista teatterinjohtaja viimeksi luopuu!
+
+[160] Kaarlo toimitti kaikki asiat kirjoittamalla nti Elfvingille.
+Eräässä kirjeessä 30/4 tavataan seuraava lystillinen kohta, joka koskee
+Prinsessa Ruususta: "Ruususessa tarvitaan lapsibaletti. Tahdotko sanoa
+sen affishörskalle, niin että hän ajoissa hankkii tanssijoita. Meillä
+pitää olla kahdeksan 6 à 7-vuotista, kuusi 9 à 10-vuotista, kuusi
+12-vuotista -- kaikki tyttöjä. Sitäpaitsi kymmenen poikaa noin
+6--10-vuotista. Joka illasta, olkoon harjotus taikka näytäntö, maksamme
+25 penniä. Jos sattumalta joku _taitava_ täysikäinen olisi saatavissa,
+niin voidaan häntäkin käyttää -- jokapäiväisistä löntyistä emme huoli."
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 51584 ***
diff --git a/51584-8.txt b/old/51584-8.txt
index b8c6d54..ec6e617 100644
--- a/51584-8.txt
+++ b/old/51584-8.txt
@@ -1,15967 +1,15967 @@
-The Project Gutenberg eBook, Suomalaisen teatterin historia III, by Eliel

-Aspelin-Haapkylä

-

-

-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most

-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 

-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of

-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 

-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have

-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.

-

-

-

-

-Title: Suomalaisen teatterin historia III

-       Nousuaika, 1879-93.

-

-

-Author: Eliel Aspelin-Haapkylä

-

-

-

-Release Date: March 28, 2016  [eBook #51584]

-

-Language: Finnish

-

-Character set encoding: ISO-8859-1

-

-

-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA

-III***

-

-

-E-text prepared by Tapio Riikonen

-

-

-

-SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III

-

-Nousuaika, 1879-93

-

-Kirj.

-

-ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ

-

-

-

-

-

-

-Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1909.

-

-

-

-

-SISÄLLYS:

-

-  VIII. Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.

-    IX. Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.

-     X. Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.

-    XI. Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.

-   XII. Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.

-  XIII. Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.

-   XIV. Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.

-    XV. Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.

-   XVI. Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.

-  XVII. Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.

- XVIII. Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.

-   XIX. yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.

-    XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.

-   XXI. Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.

-        Viiteselitykset.

-

-

-

-

-VIII.

-

-Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.

-

-

-Edellinen jakso kertomustamme päättyi Suomalaiselle oopperalle

-omistettuihin jäähyväissanoihin. Aikalaiset eivät kuitenkaan tienneet,

-että teatteri tästä lähtien oli käsittävä ainoastaan puhenäyttämön,

-eikä siis näytäntökauden loppuessa keväällä 1879 havaittu mitään

-alakuloisuutta sen ystäväpiirissä. Päin vastoin oli, kaikesta päättäen,

-mieliala reipas ja luottavainen. Ja olihan siihen aihettakin. Oopperan

-viimeinen näytäntösarja oli jättänyt jälkeensä kauniita muistoja ja

-puheosastokin oli tehnyt hyvän vaikutuksen. Ensi kerran se oli

-näytellyt Helsingissä yhtä mittaa kolme kuukautta ja ensi kerran

-Bergbom oli voinut panna koko aikansa ja voimansa sen johtoon, ja tulos

-oli ollut ilahduttava: näytännöt olivat alkaneet vetää Arkadiaan paitse

-varsinaista yleisöään ennen välinpitämättömiäkin, ruotsalaisia

-katsojia.

-

-Tämän saamme tietää Emilie Bergbomin kirjeistä veljelleen, joka

-toukokuun keskivaiheilla oli lähtenyt ulkomaille. Siten hän 27/5

-kirjoittaa Jane Eyrestä:

-

-"[Ida] Aalberg menestyy suuremmoisesti. B. O. Schauman sai pyhänä

-Nordenstamin teatteriin, ja ukko ihastui niin, että hän seisoi

-paikallaan viime hetkeen ja taputti käsiään ja kumarsi, aivan niinkuin

-Trapp ennen muinoin Frankenfeltille. Hän lähetti kysymään, esiintyykö

-Aalberg vielä -- tämä oli 'yhdellä hyökkäyksellä valloittanut hänet'.

-Kaikki kolme kertaa on meillä ollut vallan hyvä huone, mitä tyytyväisin

-yleisö, kättentaputuksia ja esiinhuutoja sekä kukkia Aalbergille joka

-ilta. Hän onnistuukin oikein hyvin, mutta melkein enemmän ilahduttaa

-minua Leinon menestys. Kahdessa ensimäisessä näytöksessä hän

-näyttelee erittäin hyvin; kolmannessa hän sentään on heikko ja

-lemmentunnustuksessa hyvinkin heikko. Kyllä meidän täytyy ponnistaa

-voimiamme saadaksemme hänet ensi vuonna ulkomaille." --

-

-[Ja 3/6 samaan ääneen:] "Eilen päätimme ja loistolla. Vaikka oli mitä

-kaunein kesäilma ja ruotsalainen oopperanäytäntö (jopa Cornevillen

-kellot!), oli meillä 480 mk -- sangen hyvä tulo neljänneltä kerralta

-Jane Eyreä. Yleisö oli melkein yksinomaan ruotsalaista, jopa oli pari

-kaartinupseeriakin eksynyt Arkadiaan, ja kumminkin olivat

-suosionosotukset vilkkaita ja lämpimiä; Aalberg sai kaksi komeaa

-kukkavihkoa bravohuutojen kaikuessa. -- Saa nähdä kestääkö ihastus

-syksyllä! Onneksemme alkaa ruotsalaisen puheosaston huono maine

-vakaantua yleisössä." --

-

-Kuultuansa Nordenstamin lausuneen: "Ruotsalainen teatteri olisi

-onnellinen, jos sillä olisi semmoinen näyttelijätär" [kuin Ida

-Aalberg], Emilie pelkää, että ruotsalaiset koettavat houkutella hänet

-puolelleen -- eikä vuottakaan kulunut ennen kun semmoisia yrityksiä

-tehtiin, joskin turhaan.

-

-Yhtä ilahduttava seikka, kuin puhenäyttämön kasvava menestys, oli se

-että yhä enemmän alettiin käsittää Suomalaisen teatterin kansallista

-merkitystä. Todistukseksi viittaamme "Maalaisen" kirjoitukseen U. S:ssa

-(12/5).

-

-Siinä tekijä, huomautettuaan kuinka teatteri kaikissa kulttuurimaissa

-tunnustetaan tärkeäksi kansalliseksi sivistyslaitokseksi ja kuinka on

-havaittu sen erittäin hyödyttävän kansallisia pyrintöjä semmoisissa

-maissa, joissa vieraskielinen sivistys on masentanut kansan henkisiä

-voimia, sanoo yleisesti tunnetuksi, että Suomalainen teatteri lyhyellä

-toimiajallaan on suuresti virkistänyt suomalaisuutta ja tuonut monta

-uutta ystävää suomenmielisten joukkoon. Aivan tärkeää kansallisille

-riennoillemme oli hänestä sentähden, että taidelaitos edelleenkin

-elossa pysyi ja vahvistui, ja oli sitä yksin mielin harrastettava.

-Teatteri vaati näet suuria uhrauksia, jommoisia sen osaksi jo oli

-tullutkin etupäässä Helsingissä. Mutta koska pääkaupungin

-suomenmielisillä muutenkin oli monta kansallista yritystä

-kannatettavana, katsoi kirjoittaja välttämättömäksi, että maalaiset

-entistä suuremmassa määrässä rientäisivät pääkaupunkilaisille avuksi,

-ja hän ehdottaa, että ensi kesänä, Juhannuksen aikana, kaikissa

-maalaiskunnissa toimeenpantaisiin seuranäytelmiä Suomalaisen teatterin

-hyväksi. Hän ei epäillyt että tulos olisi hyvä, jos kaikkialla

-ryhdyttäisiin asiaan, ja se seikka että koko maassa samaan aikaan

-puuhattaisiin samaa, "antaisi yritykselle jonkinlaisen yleiskansallisen

-merkityksen, joka vaikuttaisi ylentävästi ja innostuttavasti kaikkien

-mieliin".

-

-Tämä alote esiintyi niin myöhään keväällä, ettei se voinut välittömästi

-johtaa toivottuun päämäärään. Mutta ei se silti ollut turha. Ennenkin

-ja erittäin tänä keväänä oli erinäisissä kaupungeissa, niinkuin

-Turussa, Jyväskylässä, Vaasassa ja Hämeenlinnassa, toimeenpantu

-rahankeräyksiä teatteria varten, mutta tästä lähtien alkoi

-maalaiskunnissakin ilmaantua samanlainen harrastus, ja tositeossa

-Maalaisen ehdotuksen vaikutus ulottui vuosikausien halki. Melkoinen

-ansio siitä tulee Suomettaren Matillekin, joka näinä aikoina ei ollut

-kukaan muu kuin Antti Jalava. Tämä innokas teatterin ystävä näet ei

-ainoastaan kannattanut Maalaisen ehdotusta, vaan kirjoitti omastakin

-puolestaan tavan takaa lämpimiä kehotuksia samaan suuntaan, ja kesän

-alkupäivinä hän U. S:n mukana levitti varta vasten toimittamansa

-vihkosen, jossa neuvottiin miten seuranäytäntöjen toimeenpanemisessa

-oli meneteltävä.[1]

-

-Samaan aikaan Jalava pitkässä Matin kirjeessä [4/6] loi katsauksen

-teatterin vaiheisiin. Siinä hän osotti kuinka ahtaissa oloissa työtä

-oli tehty. "Menneet seitsemän vuotta ovat Suomalaiselle teatterille

-todellakin olleet seitsemän laihaa vuotta." Niiden kuluessa oli

-Ruotsalainen teatteri saanut 80,000 markkaa enemmän valtioapua, ja

-vasta nyt oli -- mikä kiitoksella tunnustettiin -- Suomalaiselle

-myönnetty yhtä suuri vuotuinen avustus. Mutta silti ei tulos ollut

-vähäarvoinen: puhenäyttämön ohjelmisto käsitti jo 112 kappaletta ja

-niiden joukossa näytelmäkirjallisuuden parhaimpia, ja esitykseenkin

-nähden oli voittoja saavutettu. Kerskailematta teatteri siis saattoi

-itsestään sanoa:

-

-    Laun hiihin laulajoille,

-    Laun hiiliin, latvan taitoin,

-    Oksat karsin, tien osoitin -- --

-

-"Ja se voima, joka tähän saakka oli auttanut, oli entisellään, kansan

-lämmin, uhrauksia tekevä _rakkaus_." --

-

-Ensimäinen maalaiskunta, jossa tänä kesänä juhla seuranäytäntöineen

-toimeenpantiin teatterin hyväksi, oli Vesilahti, ja oli saalis 700 mk.

-"Todella kaunis lahja yhdestä ainoasta pitäjästä", Emilie kirjoitti

-Kaarlolle. Oulusta tuli 273 mk työväestön toimeenpanemista

-iltahuveista.

-

-Puhenäyttämön edistys teki Emilie Bergbomin "päivä päivältä

-vastahakoisemmaksi" ajattelemaan oopperan jatkamista. Sitä vastoin hän

-innolla valmisti tulevan näytäntökauden puhe-ohjelmistoa. "'En voi' on

-kollatsionoitu", hän kirjoittaa [27/5], "Almbergin, Roistoväkeä Vilhon

-ja Sisarukset minun johdollani. Tänään kollatsionoidaan 'Sydän

-unhotettu' Almbergin johtaessa, jotta hän tarpeen mukaan voi tehdä

-korjauksia [suomennokseen]." Samalla luetellaan toisia kappaleita,

-jotka jo olivat suomentajain käsissä taikka joille kääntäjiä haettiin.

-Anzengruberin Der Meineidbauer (Valapatto) näytelmän kanssa Emilie kävi

-turhaan monen luona -- Godenhjelmistä, Almbergista, Slööristä,

-Salosesta se oli joko liian pitkä tai liian vaikea; vihdoin Törmänen

-sen otti.

-

-Mutta miten oltiinkaan innokkaita ja luottavaisia, tiesivät ainakin

-läheisimmät, että teatterin olemassaolo edellytti mitä suurinta

-säästäväisyyttä. Tämän ajatuksen tapaa alinomaa Emilien kirjeissä.

-Säästäväisyydestä tehtiin näyttelijöillekin seuraava vaihtopuolinen

-ehdotus: joko he näyttelevät maaseuduilla taikka ovat vapaita saaden

-vain puolet palkastaan kesäkuukausilta. Seurue valitsi jälkimäisen

-vaihtopuolen, sentähden heittäytymättä toimettomuuteen. Jäsenet

-jakaantuivat kahteen ryhmään, joista lukuisampi (taiteilijaparit

-Aspegren ja Leino, Ida Aalberg y.m.) oli omin päin näyttelevä

-Viipurissa ja pienempi Tampereella.

-

-Kun Kaarlo Bergbom tänä keväänä lähti ulkomaille, oli hänellä kaksi

-asiaa mielessä. Toinen oli nyt niinkuin aina teatteri, toinen eräs

-kirjallinen yritys. Toukokuun alussa oli Suomalaisen Kirjallisuuden

-Seura pyytänyt häntä kirjoittamaan yleisen kirjallisuuden historian

-suomenkielellä, ja kun ooppera ei enään ollut kiusaamassa, hän alkoi

-kuvitella voivansa suorittaa mieluisen tehtävän, jota hän jo

-kymmenkunta vuotta ennen oli ajatellut elämäntyökseen. Totta kyllä oli

-kova todellisuus näyttävä, että hänen täytyi uhrata sekin mieliteko

-teatterille. "Thalia on kademielinen lemmitty", hän myöhemmin lausui,

-kun kirjallisuushistoria tuli puheeksi, mutta vastaiseksi hänellä ei

-vielä ollut sitä kokemusta. -- Siitä ynnä muusta antavat tietoja

-seuraavat otteet sisarusten kirjeenvaihdosta.

-

-Bergbom matkusti Bruno Böökin kanssa 13/5 Hanko-laivalla Tukholmaan --

-säästäväisyydestä etusalongissa.

-

-(Kööpenhamina 19/5). -- "Tukholmasta on mainittava ainoastaan

-[Björnsonin s.v. ilmestynyt] Leonarda, jonka näin Uudessa Teatterissa.

-Kiehtova, runollinen, sydäntäkouristava kappale; mutta ei otollinen

-suurelle joukolle. Runoilija on päättänyt näytelmänsä epäsoinnulla

-huolimatta sivellä sitä tekosovinnolla, jossa pariton ja tasainen

-parhaimman mukaan sovitellaan yhteen. Kaikkialla salongissa

-valitettiinkin: 'eriskummallista', 'käsittämätöntä', 'katkelmallista'.

-Minusta se oli hyvin selvä, mutta miten sitä voitiin väärin käsittää,

-huomasin seuraavana päivänä parin lehden kokonaan erehdyttävästä

-selostelusta. Muutoin oli huone tyhjä -- ensi iltana. Tietysti johtui

-se valtiollisesta vihamielisyydestä Björnsonia kohtaan lippukysymyksen

-tähden; mutta se olikin kaviaaria talonpojille. Cornevillen kellot!

-kas siinä jotakin toista. Leonarda sopii meille sangen hyvin,

-jollen ota lukuun nimiroolia. Rva Aspegrenilla ei ole riittävästi

-'suuremmoisuutta' ja Kaarola on liian nuori. Hedvig Winterhjelm

-olisi siinä ihan paikallaan. Jos hän tulee syksyllä, on kappale

-välttämättömästi otettava. Aalbergille on siinä erittäin suloinen rooli

-ja toinen Stenbergille sopiva, jos hän osaa antaa sille tarpeeksi

-auktoriteettia. Kenties sopii rva Aspegren paremmin. Miesroolit

-toisarvoisia."

-

-"Tulimme Tukholmaan vasta torstaina (15/5) ja lähdimme perjantaina.

-Lauantaina saavuimme tänne ja tänään jatkamme Lyybekkiin. Täällä olen

-nähnyt erittäin mieltäkiinnittävän Kesäyönunelma-näytännön, joka antoi

-minulle oivallisia aiheita kappaleen näyttämöllepanoa varten, jos

-joskus voisimme ajatella sitä näyteltäväksi. Se oli hyvin

-tunnelmallinen, vaikka jotenkin balettimainen. Näytteleminen oli oivaa,

-mutta ehkä liian siroa ja velttoa ollakseen Shakespearea. Edellisenä

-iltana näin kaksi vanhaa ranskalaista komediaa, jotka esitettiin perin

-hyvin, mutta olivat niin vanhanaikuisia, että haisivat hometta. Ei toki

-klassillista, kunnioitettavaa hometta, vaan aivan uutukaista. -- --

-Pelkään olevani ikävä matkatoveri Böökille. Hänellä on ehdoton taipumus

-sirkukseen ja varieteehen. Kyllä Leino olisi ollut soveliaampi

-matkustamaan." --

-

-(Wien 30/5). Matkalla Berliniin Bergbom oli niin pahasti vilustunut,

-että vielä Wienissäkin vilu ja kuume vuorotellen vaivasivat häntä.

-Kumminkaan hän ei peljännyt oikein sairastavansa. Teatteriin nähden oli

-hänellä ollut onni. Berlinissä hän oli nähnyt Antigoneen ja Uriel

-Acostan, Wienissä Götz von Berlichingenin ja Wagnerin Niebelungit.

-Aikoen viipyä Wienissä koko kesäkuun hän oli vuokrannut yksityisen

-asunnon; Böök samoin, mutta erikseen.

-

-(Wien 5/6). "Rakas sisar! Olen sydämestäni iloinen, että sesonki loppui

-ilman häiriötä tai ikävyyttä. -- -- Onko Tohtori Klaus tullut

-Blochilta?[2] Jos niin on, niin ryhtyköön Törmänen siihen. Muutoin näin

-sen toissa päivänä ja ajatellessani sen europpalaista menestystä täytyy

-minun huudahtaa: Quel bruit pour une omelette! Hyvänsävyisiä ihmisiä,

-hyvänsävyisiä olosuhteita, moralisia mietelmiä, kaikkialla

-rehellisyyden ja kunnollisuuden haju -- mutta mikä proosan erämaa! Ei

-kohtausta, ei luonnetta, ei probleemia, joka herättäisi vähintäkään

-esteettistä viehätystä. Kumminkin otamme kappaleen, sillä sen

-poroporvarillisella todellisuudella on ainakin se ansiopuoli, että se

-pakottaa näyttelijöitämme puhumaan luonnollisesti. -- -- Sanot Törmäsen

-kääntäneen Mädchenschwüre (Neitojen valat) ja Wenn die Frauen weinen

-(Vaimojen kyyneleet). Rakas sisar, lue jälkimäinen ja pyyhi kaikki

-loukkaava, jos semmoista on pujahtanut mukaan. Tiedäthän ettei

-Törmäsellä ole paljo aistia. Edellinen oli mukailtava -- ehkä luet

-senkin ja mainitset, miten hän mielestäsi on onnistunut."

-

-"Olen koettanut perehtyä paikkakunnan oloihin, mikäli heikkouteni on

-sallinut. -- Kirjallisuushistorialliseen teokseeni huomaan tarvitsevani

-paljon aikaa. Mahdotonta on kirjoittaa se niin lyhyesti kuin

-kirjallisuusseura vaatii, jollen ota mukaillakseni jotakin

-ulkomaalaista teosta. Mutta sitä en mielelläni tekisi, sillä kirjasta

-tulisi silloin ainoastaan puoleksi taikka ei puoleksikaan alkuperäinen.

--- Böökiä tapaan harvoin. En tiedä miksikä, mutta en pääse häntä

-lähemmäksi -- tiemme käyvät niin erikseen. Asuntoni on huokea, mutta

-myöskin epämiellyttävä, ummehtunut ja epäterveellinen. Isäntäväki on

-toki siivoa. Teitä kotolaisia muistelen aina. [Ja sen johdosta mitä

-Emilie oli kirjoittanut erään sisarenpojan kivulloisuudesta:] Syvästi

-koski minuun mitä kerroit M:sta. Lemmikki parka, en edes tiedä onko

-meidän toivominen, että hän eläisi, jos hänen elämänsä tulee elämäksi

-täynnä tuskaa. Unessa olen jo kaksi kertaa nähnyt hänet kuolleena. --

-Jumalan haltuun, armaani, terveisiä kaikille rakkaille sukulais- ja

-ystäväpiirissä Kaarloltasi." (Kirjeeseen on liitetty eri lehti, jolla

-on 17 numeroittua kysymystä teatterioloista y.m.)

-

-(Helsinki 11/6). -- "Älä laiminlyö terveyttäsi, vaan käy lääkärillä ja

-lähde Karlsbadiin, jos hän neuvoo sitä. Sinun täytyy myös muuttaa

-asuntoa, jos se on epäterveellinen." -- Emilie vastaa sitte järjestään

-kysymyksiin, sillä "onhan sietämätöntä ettei vastata kun kysyy".

-(Vastauksista otamme joitakuita:) Syy miksi 'Kaupunkimme rouvat'

-menestyi niin huonosti oli melkoisessa määrässä Vilhon, joka näytteli

-_hyvin_ huonosti, naiset olivat paljon parempia. 'Ballo in maschera'

-teki fiaskon Ruotsalaisessa teatterissa, esitys kuuluu olleen surkea.

-Nti Stenberg oli erinomainen 'Orposisaruksissa'. Navrátil on

-Tikkurilassa ja näyttää aikovan jäädä tänne talveksi. Alma Fohström

-kiertelee Johannes Hahlin kanssa maaseuduilla, antaen konsertteja.

--- -- "Ylipäätään olen niin tietoinen siitä että meidän tulevana

-talvena täytyy säästää viimeiseen saakka, että välitän vähän

-lauluohjelmistosta. Säestys maksaa aina. Orkesteri suututti minua viime

-hetkeen asti. 'Jane Eyressä' oli pitkä väli 1:sen ja 2:sen näytöksen

-välillä, ja vaikka usein pyysin, että silloin soitettaisiin kaksi

-numeroa, niin eipä vaan sitä tehty. Yhtä typerä oli se 'Lemmenjuoman'

-harjotuksissa. Olin antanut heille nuotit läpikäytäväksi maanantaina

-aamupäivällä ja itse pyhänä kehottanut heitä siihen. Klo l/2 5 oli

-sitte 'Orposisarusten' harjotus, ja k:lo 7:ksi oli määrätty

-'Lemmenjuoman' harjotus. Mutta tietysti oli orkesteri niin ylhäinen,

-ettei se tahtonut vaivata itseään kahta kertaa samana päivänä. Se tuli

-k:lo 7 ja vasta silloin se ensi kerran harjotti musiikin ja muitten

-täytyi istua ja odottaa puolitoista tuntia. Olin hyvin pahoillani enkä

-voinut olla suoraan sanomatta, että totta kai heitä oli kovin rasitettu

-toukokuulla! Tunnustan että he näyttivät hyvin noloilta. -- Hyvästi.

-oma Kaarloni. Jumalan haltuun; hoida terveyttäsi, niin että palaat

-hyvissä voimissa; tiedäthän kuinka tarpeen se on. Koeta päästä

-ystävällisemmälle kannalle Böökin kanssa."

-

-(Wien 13/6). -- "Böökin matkan laita on vähän ikävä: Strakosch[3] on

-mennyt Karlsbadiin. Nyt ajattelemme, olisiko hänen matkustettava

-Müncheniin saadakseen tuntia Possartilta. -- -- Siitä mitä olen nähnyt

-viehättänee sinua Kuningas René sekä Pitt ja Fox. Meidän Jolanthamme

-[Ida Aalberg] on ehdottomasti parempi kuin täkäläinen nuori debytantti

-(Fräulein Heese). Krastel (Tristan) ja Hallenstein (René) antoivat

-tietenkin aivan toisen sävyn kohtaukselle, jossa Jolantha ei esiinny,

-kuin mitä meillä nähtiin. Näyttämöllepanossa ei ollut mitään

-erinomaista. Pitt ja Fox on mieltäkiinnittävämpi lukiessa kuin

-nähdessä. Olin aina miettinyt sitä meillä näyteltäväksi niin pian kun

-Böök kehittyy, mutta huomaan erehtyneeni. Yleisömme on liian vähän

-perehtynyt englantilaiseen historiaan 1780-luvulla käsittääkseen

-kaikkia juonen käänteitä. Sitä paitse Böök ei koskaan saa sitä

-ylemmyyttä, joka tarvitaan Foxin rivouden aateloimiseksi. -- Täällä ja

-Berlinissä teatteria varten ostamieni kappalten joukosta olen tavannut

-muutamia hupaisia vähäpätöisyyksiä ja sieviä laulukappaleita -- sitä

-pahempi _yksi_ voitto _10:stä_ tyhjästä. Ne vaativat kuitenkin

-mukailemista ja säästän ne sentähden syksyksi. -- Anzengruberin

-näytelmiä olen läpikäynyt useita. Lähetän yhden Der ledige Hof

-(Isännätön talo), josta pidän paljo. Totta tosiaan en tiedä kumpi on

-otettava -- se taikka Meineidbauer. Jälkimäinen on kieltämättä

-nerokkaampi, draamallisesti tehokkaampi ja roolit ovat syvällisempiä.

-Edellinen taasen nojaa enemmän yleisinhimilliseen ristiriitaan;

-erikoisesti katolinen ja itävaltalainen astuu siinä enemmän taustalle.

-Sitä paitse näyttää se olevan soveliaampi meille. En tiedä

-onko Vilholla tuota synkkää yltiöpäisyyttä, joka kiinnittää

-Valapatossa, mutta olen varma siitä, että Kaarola Avellanista tulisi

-mieltäkiinnittävä Agnes. Kun oikein mietin asiaa, puollan kaikissa

-tapauksissa Valapattoa, mutta jos toinen miellyttää sinua enemmän, niin

-voimme ottaa sen. Se on kuitenkin, jos niin käy, säästettävä Böökin

-kotiatuloon, sillä ainoastaan hän voi näytellä Leonhardia."

-

-"Oli ikävä että [J. E.] Cajanus ei saanut stipendiä. Emme voi päästää

-häntä, ja jos hän jää, otetaan oopperasuunnitelmat helpommin korviin.

-Tunnen oikein kylmän väristyksen seljässäni, kun ajattelen että meidän

-kenties täytyy ryhtyä oopperapuuhiin keväällä, niin hengetöntä,

-tuloksetonta ja kiittämätöntä se työ on. Apropos, oletko kuullut mitään

-Lydia Laguksesta ja hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan? Aikooko hän

-palata kotia, vai jäädä ulkomaille? Jos meillä välttämättömästi on

-oleva ooppera, niin olisi minusta pieni otollisempi: hän, Passinen,

-Cajanus ja Hahl. Totta on ettei se tuota mitään, mutta kun otetaan

-lukuun Fohströmin suuri palkka, tuottaa suuri ooppera yhtä vähän,

-toisin sanoen velat kasvavat yhtä suuriksi -- kumminkin olisi työ

-paljon helpompi ja, mikä on tärkeämpää, paljo suomalaisempi. Sillä

-unelma että me suurella oopperalla pakottaisimme itsemme Uuteen

-Teatteriin on näyttäytynyt kokonaan -- unelmaksi."

-

-"Terveyteni on nyt parempi, vaikka en ole täysin toipunut. -- --

-Ylipäätään on koko [wieniläisellä] väestöllä, huolimatta sen

-hyvänsävyisyydestä, keveydestä ja ruumiillisesta kauneudesta,

-älynpuutteen leima, joka erottaa sen berliniläisestä ja parisilaisesta

-väestöstä. -- Mutta aika rientää, minun täytyy teatteriin

-(Macbeth)." --

-

-(Helsinki 23/6). "Oma Kaarlo! Kovin huolestuttaa minua, että vielä olet

-raihnainen. Luullakseni olet itse syypää siihen. Sinun täytyy

-välttämättömästi totuttaa itseäs syömään vitkalleen. Ruoka on oikein

-purtava ja siihen sinulla ei tahdo olla aikaa. -- Meillä on ollut

-surkea aika; viikko sitten (15/6) oli meillä kova halla [joka enimmin

-koski Uusmaata ja Etelä-Hämettä]. -- Olemme luonnollisesti kaikki

-suurimmalla levottomuudella ajatelleet suomalaisen kulttuurin lähintä

-tulevaisuutta, jos nälkä ja hätä taas ahdistaisi maata. Kuinka

-voitaisiinkaan silloin kestää kaikkea! -- Yksi suomalainen tyttökoulu

-on jälleen alkuunpantu Oulussa, joten syksyn alusta 5 uutta suomalaista

-koulua alkaa toimensa: tyttökoulut Oulussa ja Kuopiossa sekä

-poikakoulut Viipurissa, Porissa ja Turussa. Sitä paitse on nyt

-aavistamatta yksityinen suomalainen koulu sukeltanut esiin

-Lappeenrannassa ja monesta syystä luullaan sen takana piilevän

-ruotsinmielisiä ja kouluylihallituksen juonia siinä tarkoituksessa,

-että Viipurin koulun merkitys siten ehkäistäisiin, toisin sanoen

-hallitus ottaisi huostaansa Lappeenrannan koulun ja jättäisi Viipurin

-koulun oman onnensa nojaan. Eilisessä Suomettaressa oli hyvä kirjoitus

-siitä asiasta: se tulee päivän postissa. -- -- Almberg on puhunut

-Cajanderin kanssa Romeosta ja Juliasta, ja Cajander oli sanonut yhtä

-mielellään suomentavansa sen kuin Venetian kauppiaan, jos se on

-teatterille sopivampi. Mitä sinä arvelet? Minusta Romeo ja Julia olisi

-sekä arvokkaampi että kassalle edullisempi. Vilho saa nyt kaksi kelpo

-paraatiroolia (Parjauspesä ja Porvari aatelismiehenä); olisi hupaista

-koettaa Aalbergia Juliana. Suometar lausui hyvästijätössään

-teatterille, että uunna vuonna olisi otettava 'arvokkaampia näytelmiä';

-onnellista olisi, jos saisimme Shakespearen näyttämölle. Kuitenkin oli

-Cajander sanonut, ettei hän ryhtyisi työhön ennen syksyä, niin että

-voit miettiä mitä tahdot; minä olen Romeon puolella. Se tulisi

-huokeammaksi ja tuottaisi enemmän. Onhan Jane Eyren suuri menestys

-viittaus. -- Seurueella kuuluu olevan onni Viipurissa: huoneet ovat

-matkustavaisten mukaan täynnä, ja kun piletti maksaa 3 mk, ovat kai

-tulotkin hyvät. -- -- Olen oikein iloinen, että taas antaudut

-kirjalliseen työhön. Voi jos kirjoittaisit kotimaisen historiallisen

-näytelmän, kenties innostut kun alat kirjoittaa. Rein oli nykyisin

-täällä saadakseen tietoja nimikirjaan ja hän oikein suri sitä, että

-uhraat aikasi kaikenlaisiin pikkuseikkoihin sen sijaan että

-kirjoittaisit jotakin. Hänestä oli alijohtaja välttämättömästi

-hankittava -- saksalainen taikka ruotsalainen. Hankkikaa enemmän

-rahoja, sanoin minä puolestani!" -- (26/6) "Der ledige Hof on

-oivallinen ja näyteltäisiin meillä varmaankin hyvin; pelkään kuitenkin

-tuon lapsijutun herättävän huutoa. Törmänen suomentaa Valapattoa, mutta

-jos se menestyy hyvin, niin on minusta toinenkin otettava. Miksemme

-voisi näytellä kahta saman tekijän kappaletta, toisen syksyllä toisen

-keväällä?"

-

-(Wien 29/6). -- "Uutinen hallasta on vienyt minulta kaiken levon.

-Isänmaa, suomalaisuus ja teatteri ovat samalla kertaa uhattuja, niin

-että kolmenkertainen pelvon syy on olemassa. Jos ainoastaan Uusimaa ja

-Etelä-Häme kärsii, ei hätää vielä synny; mutta jos tämä on alku

-yleiseen katoon, niin saattaa se musertaa meidät." --

-

-Tässä on aukko kirjeenvaihdossa. Koko heinäkuulta on vain yksi Emilien

-kirje säilynyt ja Kaarlolta ei ainoatakaan. Kumminkin tiedämme

-myöhemmistä kirjeistä, että Kaarlo oli kolme viikkoa parannuksilla

-Franzensbadissa. Ilmat olivat siellä sateiset ja kylmät, ja sentähden

-hän huolestuneena kuvitteli kotimaan kesää vielä pahemmaksi. Böök

-taasen meni Karlsbadiin Strakoschia tapaamaan, ja 12/7 hän kirjoitti

-Bergbomille olleensa tämän puheilla. Strakosch oli ystävällisesti

-luvannut kohta antaa hänelle tunteja, ja jo puolentoista viikon päästä

-Böök ilmoittaa: "Olen hyvin edistynyt, uskallan sanoa; eilen sain niin

-imartelevia kiitoslauseita, etten tiennyt minne katsoa. Kyllä tunnen,

-että koulu hyödyttää -- ääneni on jo ihan toinen. En voi sanoin lausua

-kuinka olen onnellinen saatuani semmoisen opettajan. 'Sie werden ein

-Künstler' [Teistä tulee taiteilija], hän sanoi eilen lopuksi!" --

-Emilie oli kesäkuun viime päivinä lähtenyt sukulaisten luo Kuitiaan ja

-Poriin, ja edellisestä paikasta hän 13/7 kirjoitti m.m.:

-

-"Viljapellot ovat täällä mitä ihanimmat. Yleistä katovuotta varmaankaan

-ei tule. -- -- Lundahlin sanotaan tulevan reippaammaksi päivä päivältä.

-Hän lukee Franz Mooria ja on pyytänyt toistakin roolia, lähetin Rizzion

-[Maria Stuart Skotlannissa]. -- -- Ruotsalaisessa teatterissa on

-tapahtunut skandaali, josta en kuitenkaan tiedä muuta kuin mitä sanomat

-kertovat. Eroava johtokunta oli antanut viedä teatterista puvuston

-ja kirjaston panttina eräästä lainasta; kiireesti kutsuttiin

-kannatusyhdistys kokoon ja päätettiin kerätä rahoja lainan

-suorittamiseksi, mutta siksi kun ne saataisiin kokoon annettiin

-väliaikainen takaus lainanantajalle. -- Kuinka meidän on ponnistettava

-taloudellisen aseman parantamiseksi, sitä ei voi kyllin muistuttaa.

-Soittokuntaa ei ollenkaan ja mahdollisuuden mukaan kappaleita, jotka

-houkuttelevat yleisöä pienen suomenmielisen piirin ulkopuoleltakin." --

-

-(Helsinki 1/8). "Kaarloseni! Ehtoolla 29 p. palasin kesämatkaltani

-sangen hyvissä voimissa. Täällä on kaikki entisellään -- ikävä

-rahanpuute ei lainkaan poisluettuna. -- Älä unohda ostaa pirteitä

-itävaltalaisia vuoriseutulaispukuja (valokuvia) Valapattoa varten. Aina

-vain seurue näyttelee Viipurissa hyville ja täysille huoneille ja

-luullakseni he aikovat vielä viipyä siellä yhden viikon. Leino ja

-Aalberg, sanotaan, näyttävät rasittuneilta; hyvä olisi jos lakkaisivat,

-niin etteivät tule väsyneinä tänne. -- -- Lundahlin tuskallinen tauti

-on loppunut: hän on päässyt rauhaan. Muutamia päiviä sen jälkeen kun

-hänen vaimonsa oli synnyttänyt lapsen, hän kuoli hiljaisesti. Pari

-viikkoa hän oli ollut huonompi, niin että oli maannut.[4] -- Niin

-tuskallinen kuin kuolemansanoma olikin, en voinut olla päästämättä

-kiitoshuokausta, että hän oli vapaa kärsimyksistään; sillä terveeksi

-hän ei enää koskaan olisi voinut tulla. Rva Strömerkin on vaipunut

-lepoon. Näille kummallekin olisi pitempi elämä tietänyt ainoastaan

-kärsimystä, rauhattomuutta ja tuskaa, ja sen vuoksi olkoon Jumalalle

-kiitos että ovat saaneet rauhan."

-

-"Alma Fohström on päättänyt laulajaisturneensa ja valmistautuu

-ulkomaanmatkalle: ensin Emsiin ja sitte Parisiin. Jos alottaisimme

-oopperan syksyllä, niin luulen varmaan että hän jäisi tänne talveksi.

--- Lagermarckkin aikoo ulkomaille, mutta haluaa sitä ennen neuvotella

-sinun kanssasi, mitä rooleja hänen tulisi harjotella. [Filip] Försten

-on niinikään täällä ja tahtoisi esiintyä, ja -- mikä on kaikesta

-pahinta -- Navrátil jää tänne täksi vuodeksi! Hän oli eilen luonani ja

-vaivasi minua kaikenlaisilla kysymyksillä, niin että huomiseksi

-toimitan kokouksen, jossa neuvotellaan eikö hänelle ole kirjoitettava,

-että kaikesta päättäen tänä vuonna ei tule oopperaa. Hänen täälläolonsa

-vaivaa minua, sillä se johtuu meidän epämääräisestä lauseestamme:

-'kenties uutena vuonna'. -- Sveessit alkavat Parranajajalla. Kesäkuun

-alussa kohtasi Hrimaly Almbergin ja Wahlströmin esplanaadissa ja kysyi,

-saisivatko he lainata Parranajajan nuotteja? Päätimme vastata, että jos

-Ruotsalaisen teatterin johtokunta toivoo jotakin Suomalaiselta, on sen

-kääntyminen suoraan johtokunnan puoleen. Almberg laati jotenkin

-'pörröisen' suomenkielisen kirjeen Kiseleffille, ja me luulimme asian

-jäävän siihen, mutta pari viikkoa sitten ilmestyi Kiseleff Almbergin

-luokse, kiitti hyvästä lupauksesta ja sanoi Ruotsalaisen teatterin

-mielellään tekevän vastapalveluksen, jos tarvitsemme jotakin. Siten on

-heillä Parranajajanuottimme jäljennettävinä; mutta en minä toki

-mitenkään taivu pyytämään heiltä Neiti Elisabethia.[5] Hyvästi nyt,

-rakas Kaarlo, Jumalan haltuun ja mieti jotakin omaa kappaletta meille.

-Emilie."

-

-(Wien 5/8). "Rakas sisar! Ihmettelet kai että kirjeeni on päivätty

-Wienissä eikä Pragissa. mutta kaikella on syynsä. Lähdettyäni

-Franzensbadista päätin viipyä pari tuntia Karlsbadissa, joka on aivan

-Pragin tiellä. Halusin nähdä kuinka Böök oli kehittynyt ja satuin

-keskelle sangen ikävää juttua. Böök oli luvannut maksaa Strakoschille

-eikä voinutkaan. Kun olin jonkinlaisessa takauksessa Böökin puolesta,

-ei ollut muuta neuvoa kuin antaa hänelle rahat, jotka olin määrännyt

-Pragissaolooni, ja itse mennä Wieniin, jossa tiesin saavani entisen

-emäntäni luona elää velaksi, siksi kun saisin rahakirjeesi. Sittenkään

-ei Strakosch saanut koko saatavaansa, mutta lupasin lähettää hänelle

-loput kun olin saanut rahoja. Olin kovin pahoillani, mutta kun

-Strakosch kuulemani mukaan on hyvin 'tarkka' rahakysymyksissä, en

-tahtonut saattaa Böökiä tukalaan asemaan ja kenties aiheuttaa, että

-opetus olisi keskeytetty. Kun saan rahoja, lähden Pestiin, sillä tähän

-aikaan ei täällä ole nähtävää eikä kuultavaa."

-

-"Muutoin Strakosch oli varsin tyytyväinen Böökiin, joka tietysti oli

-tehnyt 'riesige Fortschritte', kiitti hänen ahkeruuttaan ja lupasi

-tehdä hänet valmiiksi jouluksi. Hänen piti lukea seuraavat roolit:

-Hamlet, Romeo, Figaro, Don Cesar de Basano, Karl Moor, Clavigo,

-Ferdinand, Mortimer, Prosper Block (Sardoun Pattes de mouche) ja Maxime

-Odiot (Feuillet'in Roman d'un gentilhomme pauvre). Siinä Kaarolakin saa

-roolin. Kauhean kallis Strakosch vaan on -- 150 guldenia kuukaudessa,

-yhdestä tunnista päivässä. Yksi etu siitä on, että nimittäin Böökin

-itsestään täytyy luopua aikeesta olla kauemmin ulkomailla, mikä on

-tärkeää meille, sillä jos Böök viipyisi tuolle puolen joulua, syntyisi

-siitä suuria vaikeuksia ohjelmistoon nähden. -- -- Kylpemiseni

-Franzensbadissa on jättänyt jälkeensä omituisen väsymyksen. Ei se

-kuitenkaan ole mitään odottamatonta. -- Kaikissa tapauksissa olen koko

-joukon parempi ja jonkun viikon päästä toivon saaneeni takaisin sen

-joustavuuden, joka minulla oli kylpyaikana. -- -- Pian alkaa

-syystyömme. Sisar parka, sinulla on raskas taakka kannettavana ensi

-kuukautena. Toivoakseni palaavat kaikki jäsenet niin virkistyneinä,

-ettei kovin voimakasta kannustinta työhön tarvita. -- (Pitkä

-yleiskatsaus ohjelmistoon.) -- Valapaton suomennoksen tahdon verrata

-alkuteokseen, sillä en luota sen uskollisuuteen." --

-

-(Helsinki 4/8). -- "En muista olenko kertonut, että kaikki kauniit

-toiveet, jotka kiinnitettiin nuoreen Cronstedtiin, ovat hävinneet.

-Ollen Keuruulla suomea oppimassa hän [10 p. heinäk.] hukkui

-venematkalla jotenkin matalalle. Hän oli taitava uija, ja kun vene meni

-kumoon, hän kehotti tovereitaan pitämään kiinni siitä ja aikoi itse

-uida rantaan hankkiakseen apua; kumminkin hän uupui, puettu kun oli

-paksuihin vaatteisiin ja isot saappaat jalassa. Monta kaunista lupausta

-hukkui hänen kanssaan. Joskus kun sopii, menen hänen isänsä luokse

-puhumaan Parturista. Jos se on kauas edistynyt, hän voi suomennuttaa

-sen loppuun ja toimittaa sen painoon".[6]

-

-(Pest 12/8). Kaarlo tullut Buda-Pestiin 10/8. Hunfalvyn perhe maalla;

-Budenz vastaanottanut hänet ylen ystävällisesti. "Eräs nuori

-unkarilainen oleskelee nykyään Suomessa ja jää sinne uuteen vuoteen

-saakka. Jos voit osottaa hänelle kohteliaisuutta, niin tee se. Hänen

-isänsä -- tällä hetkellä en muista hänen nimeään, se alkoi S:llä

-[Szinnyei], -- kohteli minua hyvin sydämellisesti. -- Leonarda annetaan

-lokakuulla Wienin Stadttheaterissa, ja Strakosch on Böökin kanssa

-läpikäyvä rakastajan osan. -- Rauhansanoma oli uutinen Lundahlin

-poismenosta. Murtunut elämä toiveineen, jotka aina pettivät. Nyt hän on

-levossa. Rauha myöskin vanhalle Strömerille! Hän oli rehellisesti

-taistellut. Katkerampi oli tieto nuoren Cronstedtin kuolemasta, vaikka

-hän persoonallisesti oli minulle niin vieras. Niin rikkaita lupauksia!

-Hän olisi ehkä poistanut mitä katkeraa kiintyy Cronstedt nimeen; mutta

-toisin oli sallittu." --

-

-(Helsinki 13/8). -- "Tänään lähtivät Alma ja Augusta Fohström. Olen

-tyytyväinen siitä, sillä siten pääsimme yhdestä vaatimuksesta

-toimeenpanna ooppera. -- Kuinka on kirjallisuushistorian laita? Puhuin

-siitä eräänä päivänä Löfgrenin kanssa (hän kysyi, olitko sitä

-ajatellut), ja hän arveli, että sinun tulee kirjoittaa hyvä

-tieteellinen teos eikä mitään kompendiumia. 'Siitä on tuleva sinulle

-suuri muistomerkki', sanansa kuuluivat. -- Olen jälleen monen vuoden

-päästä oikein lukenut jotain. Olen alkanut lukea Reinin psykologiaa, ja

-se on suuresti huvittanut minua. Hänellä on varsin selvä esitystapa,

-niin että oppimatonkin ymmärtää kirjan ja eri käsitykset meistä

-itsestämme. -- -- Muistatko vielä Herman Roschieria?[7] Hän on nyt

-palannut Siperiasta 15-vuotisesta vapaaehtoisesta maanpaosta. Oli

-hupaista taas nähdä hänet, vaikka kovin säälin häntä. Hän palaa vanhana

-ja murtuneena, vieraana omassa maassaan. Hän miettii lähteä Montreuxhön

-talveksi, sillä vaikeilla talvimatkoillaan on hän saanut pahan

-reumatismin ja pelkää sairastavansa kun pakkaset tulee. -- Reumatismi

-muistuttaa minua [F. W.] Rothstenista. Hän on ollut hyvin, hyvin

-huonona reumaattisessa kuumeessa koko kesän, ja kauvan pelättiin, ettei

-hän kestäisi tautia. Nyt lienee kuitenkin hengenvaara ohi, ja hän voi

-liikkua huoneessaan. Ajatteles mikä kova isku kaikelle suomalaiselle

-työlle, jos hän olisi mennyt pois. Jumalan kiitos että hän on parempi,

-meillä ei juuri ole varaa kadottaa ainoatakaan kykyä ja kaikkein

-vähimmin semmoista kuin Rothsten."

-

-(Pest 20/8). -- "Älä, armaani, puuhaa turhia Neiti Elisabethin

-hankkimisen tähden, vaan pyydä se suoraan Kiseleffiltä, Meidän täytyy

-kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulla jonkinlaisiin tekemisiin hänen

-kanssaan, ja niin ollen on parempi ennemmin kuin myöhemmin. -- -- Mitä

-kirjoitat kirjallisuushistoriastani, on kuin omasta sydämestäni

-puhuttu. Tiedän etten voi kirjoittaa kompendiumia, sillä minä kiinnyn

-aina koko sydämelläni asiaan, kun ryhdyn johonkin tehtävään, enkä

-sentähden voi laatia kokoonhaalittua oppikirjaa. Mutta semmoista

-näyttää kirjallisuusseura odottavan, koska se on määrännyt laajuuden

-noin 1,000 sivuksi. Teoreettiset esitykset sinne taikka tänne eivät

-selvitä asiaa. Olen sen vuoksi ajatellut kirjoittaa ensiksi joitakuita

-osastoja -- israelilaisen, roomalaisen ja renessansikirjallisuuden --

-käytännöllisesti näyttääkseni kuinka käsitän tehtäväni, ja sitte

-päättäköön seura, onko minun täydennettävä kokonaisuus saman

-suunnitelman mukaan. Itämaalaiset kirjallisuudet ja keskiaikainen

-tuottaa enimmän työtä, sillä toiselta puolen tunnen niiden alalla

-vähimmän luvun teoksia, toiselta puolen edistyy historiallinen tutkimus

-joka päivä semmoisin jättiläisaskelin, että se, minkä joku vuosi sitten

-on lukenut suurella tyydytyksellä, yht'äkkiä näyttäytyy vanhentuneeksi.

-Sentähden täytyy minun jättää ne osat viimeiseksi. Kuinka laajaksi koko

-teos tulee, on mahdoton sanoa edes sinnepäin, mutta varmaan se monta

-kertaa menee seuran määräämien rajojen yli. Tarpeetonta on kuitenkin

-puhua tästä edeltäkäsin, sillä ennenaikainen puhe jostakin teoksesta on

-aina haitaksi."

-

-"Täällä Pestissä on minut vastaanotettu niin liikuttavalla

-sydämellisyydellä, etten voi sitä kyllin tunnustaa. Olen joka päivä

-kutsuilla, niin ettei työhön ole paljon aikaa. Hunfalvyn olen nähnyt

-ainoastaan yhden kerran, perhettä en ollenkaan. He olivat yhden päivän

-Pestissä matkalla johonkin kongressiin Viennessä taikka Arlesissa, en

-muista kummassako. Budenzin, Gregussin (esteetikko), Rakoszyn

-(kirjailija) y.m. 'selebriteettien' kanssa seurustelen ahkerasti.

-Gregussin kautta olen saanut nuoren oppineen avukseni, jotta

-perehtyisin unkarilaiseen draamalliseen kirjallisuuteen. Meidän tulee,

-luullakseni, viljellä unkarilaista kansannäytelmää, sillä, vaikkei se

-tarjoakaan mestariteoksia, tapaa kuitenkin runollisemman hengen esim.

-Kylänheittiössä kuin Mein Leopoldissa taikka Tireuse de cartes'issa.

-Sitä paitse herättää se aivan toisella tavalla yleisön myötätuntoa. Hra

-Engel -- se on hänen nimensä -- analysoi minulle unkarilaiset draamat

-kohtaus kohtaukselta; pääkohtaukset hän kääntää suullisesti. Otan

-ainakin kolme tai neljä kappaletta. Teemme yhdessä työtä 3-4 tuntia

-päivässä." --

-

-(Pest ?/8). -- "Viivyn täällä siksi kun rahoja tulee. Sitte lähden

-Wieniin tai Pragiin -- en vielä tiedä kumpaseenko. -- Olen jo alkanut

-tuntea tuota levotonta -- en voi sanoa koti-ikävää, vaan pelkoa että

-kotona jotakin tapahtuu, jonka tähden läsnä-oloni olisi tarpeen. Ainoa

-lohdutukseni on -- ei mitään oopperaa!" --

-

-(Helsinki 27-28/8). -- "Olemme alkaneet vastoinkäymisellä: pari päivää

-sitte kirjoitti [Ida] Aalberg, että hän on sairas eikä voi tulla

-syyskuun alussa. Hän sanoo liiaksi vaivaantuneensa Viipurissa. --

-Wahlström kävi Kiseleffillä pyytämässä Neiti Elisabethia, hän oli ollut

-kohtelias ja lähetti kappaleen samana päivänä. -- Älä ole levoton

-teatterin tähden, kyllä tullaan toimeen." -- Tähän pistämme otteen

-eräästä Bergbomin kirjeestä vanhalle ystävälleen Otto Florellille, joka

-täydentää hänen Unkarissaolonsa kuvausta:

-

-(Pest 3/9). -- -- "Viihdyn täällä erinomaisen hyvin ja elän 'niinkuin

-Jumala Ranskassa' taikka 'niinkuin piispa pappilassa' meikäläisen

-realistisemman lausetavan mukaan. Et voi käsittää kuinka ystävällisiä,

-kohteliaita ja sydämellisiä ihmiset täällä ovat. Minulla oli aina joku

-määrä skeptisismiä, kun Almberg tai Blomstedt-vainaja niin ylistäen

-puhuivat unkarilaisista oloista, mutta sitte kun olen nähnyt mikä

-elämänvoima asuu tässä kansakunnassa, täytyy minun tunnustaa että se

-ansaitsee lämpimintä ihailua, syvimmälle käypää tutkimista."

-

-"Omallakin alallani olen tavannut paljon mieltäkiinnittävää. Erittäin

-on unkarilainen kansannäytelmä omituisesti kehittynyt ja seisoo

-parhaimman rinnalla mitä Ranska ja Saksa ovat tuottaneet.

-Näyttämölliseen tehokkaisuuteen nähden ovat ne verrattavat

-ranskalaisiin melodraamoihin, siveelliseen tarkotusperään katsoen

-parempiin saksalaisiin kansannäytelmiin. Lisäksi tulee jonkunlainen

-runollinen viehättäväisyys, joka kenties useammin on etnografinen kuin

-taiteellinen, mutta joka kuitenkin heittää jonkun hohteen näitten

-tuotteitten yli."

-

-"Enemmän kuin koskaan olen tuntenut, kuinka tärkeä rikas runollinen

-tuotteliaisuus olisi asiamme kehitykselle. Mutta onneton politiikka

-nielee kaikki voimat ja kaiken mielenkiinnon. Kun meillä tahdotaan

-näyttää taiteellis-isänmaallista innostusta, niin -- vihelletään

-Yölepakolle ja luullaan sillä tehneensä äärettömän palveluksen

-kotimaiselle taiteelle. Tuottelias runoilija olisi paras vastapaino

-oman puolueemme kielteisille aineksille samoin kuin paras maineetti

-vetämään puoleensa proselyyttejä vastakkaisesta." -- Kohdistaen saman

-ajatuksen teatteriin Bergbom muutamia viikkoja varhemmin oli

-Wahlströmille kirjoittanut sanat: "Lähinnä teatterin ylläpitämistä ei

-mikään ole sydämelleni tärkeämpi kuin kotimainen ohjelmisto.

-Heikkojakin kokeita täytyy meidän kehottaa."

-

-(Pest ?/9). -- "Olen saanut kolme rakasta kirjettäsi ja kiitän sinua,

-kelpo hyvä sisareni, alituisesta huolestasi ja rakkaudestasi. --

-Aalbergin sairaus ei kummastuta minua, sillä päättääkseni

-ohjelmistosta, joka keväällä suunniteltiin, on hänellä ollut kauheasti

-työtä Viipurissa. -- -- Täkäläiset teatterit ovat jo avatut.

-Kansallisteatterissa on kolme kertaa viikossa ooppera- ja neljä kertaa

-puhenäytäntöjä. Olen käynyt siellä usein. Ohjelmisto on ollut hyvä

-(m.m. Antigone, Maria Stuart, Tartuffe), mutta vahvasti uudenaikaisen

-ranskalainen sävyltään. Kansallisteatterissa annetaan unkarilaisia

-kansannäytelmiä ja -- Jumala paratkoon -- offenbachiadeja (Cornevillen

-kellot pian sadannen kerran). Näyttelemistapa on hyvä, puhe

-luonnollinen, liikuntotapa vilkas, mutta ei epäkauniisti. Ensi luokan

-kykyjä ei ole. Täällä arvellaan yleensä, että Unkarissakin dekadensin

-aika on tullut -- tai ehkä on sana liian ankara. Kaikissa tapauksissa

-on suuri tyyli, runollinen käsitys, nerokas intuitsioni hävinnyt. Nyt

-on ensemble [yhteisnäytteleminen] pääasiana, ja se on -- täällä

-niinkuin muualla -- ehdottomasti parempi kuin suurten nerojen aikana.

-Minusta oli tämä kuitenkin parempi, sillä meidän aikamme kiitetty

-ensemble on usein ainoastaan siinä, ettei voi erottaa toista toisesta.

-Teatterissa on minua kohdeltu hyvin ystävällisesti, olen ollut läsnä

-harjotuksissa y.m., josta en kuitenkaan ole hyötynyt, kun en ymmärrä

-kieltä. Unkarilaisia näytelmiä, joita ajattelen meille, en ole vielä

-nähnyt [näyttämöllä]. Valitsemisen varaa on runsaasti. Komedioja ja

-kansannäytelmiä olen tavannut useita sopivia. Mielelläni tahtoisin

-lisäksi jonkun suuren patrioottisen draaman, sillä se on ääni, jonka me

-liian harvoin annamme soida teatterissamme, mutta sentapaiset näytelmät

-(jotka on minulle analysoitu) ovat joko olleet aatteellisesti liian

-keveitä taikka edellyttävät liian suuria erikoistietoja Unkarin

-historiassa." --

-

-Tähän Kaarlon kirjeet tältä kesältä oikeastaan loppuvat. Viimeisestä on

-vain katkelma säilynyt ja siitä näkyy hänen aikoneen paluumatkalla

-viipyä viikon päivät Pragissa, noin 21-22 p. syysk. olla Berlinissä ja

-sieltä parin päivän päästä matkustaa kotiin Tukholman kautta. Emilien

-kirjeitä on neljä, joissa tapaamme tietoja ensimäisistä näytännöistä.

-

-Teatterin toimi, jota Emilie Bergbom oli johtava syyskuulla, samoin

-kuin hän oli johtanut sitä toukokuulla, alkoi 7/9 "vanhalla Sirkalla".

-Esitys oli jotenkin onnistumaton -- rva Aspegren ei enää ollut

-paikallaan nuorena tyttönä, ja väkeä oli vähän. "Päivä oli huono",

-Emilie arvostelee teatterin kannalta, "sillä ilma oli mitä ihanin,

-soittoa kaikkialla, palosammutuskunnan juhla ilotulituksineen,

-juhlavalaistus kaupungissa ja sotalaivoilla kruunauspäivän

-viettämiseksi, sirkus, ruotsalainen näytäntö y.m." Tuskin oli parempi

-menestys Jeppe Niilonpojalla ja Roistoväellä. Vilho oli kuitenkin

-erinomainen Jeppenä -- "luullakseni", sanoo Emilie, "oli se parasta

-mitä olen häneltä nähnyt" ja Roistoväkikin, joka Emiliestä oli ikävä,

-esitettiin sangen hyvin ("Vilho ja nti Stenberg oivallisia"). Huonoista

-tuloista (200-300 mk) syytettiin ennen kaikkea sirkusta, "joka nielee

-kaikki"; eikä Uusi teatteri ollut siinä kohden Arkadiaa onnellisempi.

--- Merkittävä on että Suomalainen teatteri tästä syksystä alkaen luopui

-musiikista näytösten väliaikana. Se tapahtui kyllä pääasiassa

-säästäväisyydestä, mutta uudistus oli taiteelliseltakin kannalta

-arvosteltuna enemmän voitto kuin tappio. Kun näet musiikki harvoin oli

-ollut sopusoinnussa näytelmän tunnelman kanssa, oli se enemmän

-häirinnyt kuin enentänyt näytännön vaikutusta, puhumatta siitä että

-soittokunta ei suinkaan ollut katsonut tarpeelliseksi esittää parastaan

-väliaikoina aina levottomalle, ulos ja sisään liikkuvalle

-yleisölle. Uudistusta pidettiin alussa arveluttavana, semminkin kun

-välinäytösmusiikkia yhä edelleen säännöllisesti tarjottiin

-Ruotsalaisessa teatterissa, mutta yleisö tottui siihen pian eikä sitä

-sen jälkeen enään ole Suomalaisessa teatterissa käytäntöön otettu.

-

-Seuraava ohjelma oli V. Hugon Angelo, joka näyteltiin vähän

-lukuisammalle katsojakunnalle. Näytelmä annettiin nti Avellanin tähden,

-jolla Katarina Bragadinissa oli kiitollinen tehtävä. Näyttelijätär oli

-koko kevätkauden ollut Parisissa ja esiintyi nyt ensi kerran matkansa

-jälkeen. Häntä tervehdittiin myötätuntoisesti, ja kolmesta hänelle

-ojennetusta kukkavihkosta oli yksi toverien antama. "Kaarola suoritti

-roolinsa hyvin", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille, "muutamissa kohdin,

-esim. lausuntaan nähden, oivallisesti; mutta ensi kerralla hän käsitti

-sen ehkä liian levottomasti ja voimakkaasti, toisella kerralla hän oli

-jo paljon, paljon parempi ja, jollei Leinon sairaus olisi estänyt

-kolmatta näytäntöä, olisi Katarina Bragadini varmaankin ollut siinä

-erinomainen." Erityisellä mielihyvällä Emilie puhuu nti Avellanin

-kyvystä antaa vauhtia niille, jotka myötävaikuttivat samassa

-kappaleessa. Arvostelusta päättäen huomattiin nti Avellanissa, niinkuin

-tavallisesti tutkimusmatkoilta palanneissa, miten vaikeaa on kohta

-täysin omakseen sulattaa mitä on oppinut. Toisista Emilie mainitsee

-Axel Ahlbergin, joka Rodolfona oli yllättänyt häntä näyttelemisellään.

-

-Niin, Leino oli sairastunut lavantautiin, Böök oli ulkomailla ja Ida

-Aalberg oli saapuva vasta syyskuun lopussa. Kaikki tämä, mainitsematta

-Lundahl-vainajaa, jonka sija useimmissa kappaleissa oli täyttämättä,

-vaikeutti työtä: ei päästy ajoissa harjottamaan uusia näytelmiä. Hyvä

-oli että Kaarlo palasi lokakuun alussa, mutta tämänkin kuun

-loppupuoleen asti oli pakko näytellä ennen tunnettua -- neljä kertaa

-pikku kappaleita ja kaksi kertaa Saituria, joka huolimatta Vilhon

-etevyydestä, ei suuresti vetänyt. Tietysti Bergbom kuitenkin toi uutta

-vauhtia teatterielämään. -- Nuori unkarilainen, tri J. Szinnyei, josta

-hän oli kirjoittanut sisarelleen, oli vietettyään kesänsä Kangasalla

-asettunut Helsinkiin. Hän osasi jo virheettömästi puhua ja kirjoittaa

-suomenkieltä ja oli valmis auttamaan Bergbomia tämän harrastuksessa

-liittää unkarilaisia näytelmiä teatterimme ohjelmistoon. Hän alkoi

-suomentaa Edv. Szigligetin kansannäytelmää Mustalainen (A Czigany), ja

-käännös ilmestyi painostakin marraskuun lopulla. Muutoin mainittakoon,

-että innokas, miellyttävä vieras jäi koko talveksi Helsinkiin ottaen

-vilkkaasti osaa suomenmielisten ja erittäin teatteripiirin

-seuraelämään. Jotenkin samaan aikaan kun Bergbom palasi, teatterit

-pääsivät nelijalkaisista kilpailijoistaan. Jos siinä oli perää mitä

-sanottiin, että sirkus vei muassaan ainakin 100,000 markkaa, ei ole

-ihme että sen omistaja, Ciniselli, H. D:ssa julkaisi lämpimät kiitokset

-hänelle "rakkaaksi tulleelle kaupungille" ja "korkeille viranomaisille

-heidän ahkerasta käynnistään" (!). -- Bergbomin poissaolon tähden

-lykätty yhtiökokous pidettiin 18/10 ja julkiluettiin siinä ne vähän

-ilahduttavat tiedot kuluneen näytäntökauden tuloista ja menoista, jotka

-jo on esitetty edellisen luvun lopussa. Johtokuntaan valittiin

-uudestaan entiset jäsenet Bergbom, Almberg, Wahlström ja Löfgren sekä,

-maisteri A. Stenbergin sijaan, joka luopui toimesta, tri _Jaakko

-Forsman_. -- Ymmärrettävää on että Bergbomin tultua oopperatuumatkin

-virisivät, joskaan ei hänen alotteestaan. Mikä Bergbom-sisarusten ja

-johtokunnan kanta tässä asiassa oli, saamme tietää eräästä Emilien

-kirjeestä (12/10) nti Elfvingille:

-

-"Erinäiset oopperan ystävät vaativat kiihkeästi sen toimeenpanemista,

-mutta toista ovat suuret sanat, toista hankkia tarpeelliset varat. Nyt

-ei johtokunta aio tyytyä tyhjiin lupauksiin, vaan se vaatii, että

-jotkut henkilöt ottavat vastatakseen rahoista ja sitoutuvat hankkimaan

-määräajoiksi vissit summat. Osakekirjoitus, keräys y.m. olkoon heidän

-asianaan. Tähän tietenkään ei kukaan suostu. Ennen on ollut hyvin

-mukavaa lykätä kaikki johtokunnan hartioille. Neuvotteluja näistä

-asioista pidetään näinä aikoina."

-

--- Ensimäinen uusi näytelmä esitettiin 25/10. Se oli ylempänä mainittu

-A. Jalavan suomentama _Neiti Elisabeth_, soma, teeskentelemätön

-perhekuvaus, joka ei kuitenkaan herättänyt mainittavaa suosiota.

-Nimiroolin näytteli kyvykkäästi nti Avellan, joskin käsittelytapa olisi

-saanut olla pehmoisempi. Axel Ahlberg oli jotenkin onnistunut nuorena

-pappina, ja rva Aspegren hänen äitinään kylläkin luontehikas, jollei

-liian ankara. Jälkikappale oli Wilbrandtin Ensi lempi, jossa Ida

-Aalberg hienosti suoritti sievän ingénue-roolin. Kun sama näytäntö

-uudistettiin, oli tulo (400 mk.) suurempi kuin ennen tänä syksynä.

-

-Kohta jälkeen 30/10 tuli toisena uutuutena Törmäsen suomentama L.

-Anzengruberin, 3 näytöstä (7 kuvaelmaa) käsittävä kansannäytelmä

-_Valapatto_. Suomalaisella teatterilla oli kunnia olla ensimäinen

-pohjoismainen näyttämö, joka esitti yhden ja pian toisenkin tämän

-nerokkaan itävaltalaisen runoilijan draamallisesti tehokkaita,

-luonnekuvaukseen nähden mestarillisia näytelmiä, eikä kumpanenkaan

-ollut syvästi koskematta katsojiin.

-

-Vilho oli Mathias Ferner, talonpoika, joka oli salannut ja hävittänyt

-velivainajansa, tämän kahden lapsensa Vronin ja Jakobin eduksi laatiman

-testamentin ja oikeudessa väärällä valalla kieltänyt sen olemassaolon,

-ja oikein älyten luonteen hän osasi hillitysti mutta vaikuttavasti

-näyttää rikollisen omantunnonvaivat ja milloin viekkaat milloin hurjat

-ponnistukset pelastua syntinsä ilmitulemisesta; Ida Aalberg oli Vroni,

-joka keksittyään salaisuuden tarmolla ajaa oikeuttaan takaa ja vihdoin

-tapaa onnensa Mathias Fernerin rehellisen Franz-pojan morsiamena, sillä

-tämä (Axel Ahlberg) inhoaa isänsä rikosta ja uhmailee häntä, siksi että

-kuula isän kivääristä on lähellä viedä hänen henkensä. Morgonbladetin

-arvostelija sanoo nti Aalbergin vivahduteltua näyttelemistä niin lämmön

-ja voiman kuin liikuntojen ja kasvojeneleiden puolesta taiteelliseksi,

-ja kattavasti mainitaan Axel Ahlbergkin, joka kiitos huomattavan

-edistyksensä tänä syksynä nousi yleisön suosikkien joukkoon; kumminkin

-oli jälkimäisellä heikko, korjausta kaipaava kohta puutteellisessa

-kielentaidossaan. Pienemmätkin roolit näyteltiin hyvin; niin osotti

-Weckman (Jakob) kykenevänsä vaativampiinkin tehtäviin. Vihdoin sanotaan

-yhteisnäyttelemisen vetäneen vertoja parhaimmalle mitä ennen oli nähty,

-ja se samoin kuin kauniit steiermarkilaiset puvut vahvisti edullista

-yleisvaikutusta. Mutta kaikesta huolimatta ei näytelmää voitu antaa

-useammin kuin kolme kertaa peräkkäin; ja neljäs tuli vasta kun oli

-huomattu, että Neiti Elisabeth esitettynä kahden pikkukappaleen mukana

-kokosi vielä vähälukuisemman yleisön.

-

-Toinen näistä jälkikappaleista oli ensikertalainen, Conradin

-laulunäytelmä _Taiteen harrastuksesta_ (Aus Liebe zur Kunst), jossa

-esiintyivät nti Vikström, Pesonen, Aspegren ja Ahlberg. Sama kappale

-näyteltiin toisen kerran Sarah Multonin kanssa, joka oli uusi

-Helsingissä. Tässä näytelmässä oli pääosa rva Aspegrenilla; muutoin

-esiintyi siinä, pienessä sivuroolissa, Bruno Böök ensi kerran

-palattuaan ulkomailta.

-

-Syyskauden merkkitapahtuma oli juhlanäytäntö Oehlenschlägerin syntymän

-satavuotismuistopäivänä 14/11. Siksi oli erityisellä hartaudella

-valmistettu runoilijan aitoromanttinen murhenäytelmä Aksel ja Valpuri.

-Draama ei ollut uusi ohjelmistolle, mutta se oli uudestaan harjotettu,

-esittäjät olivat enimmäkseen uusia, ja niin myöskin puvut ja

-koristukset. Sentähden oli näytäntöä uteliaisuudella odotettu, ja ensi

-kerran tänä vuonna, jopa ensi kerran pitkän ajan päästä, annettiin

-puhekappale täpötäydelle huoneelle, joka oli ei ainoastaan juhlapuvussa

-vaan juhlatuulellakin.

-

-Sekä Ida Aalberg että Böök olivat jo ulko-olennoltaankin erittäin

-viehättäviä jalojen rakastavien edustajia. Molemmat nuoria,

-solakkavartaloisia ja sitä itsetietoista hehkua täynnä, jonka tunto

-kasvavasta kyvystä synnyttää. "Nti Aalberg kerrassaan valloitti

-yleisön." Hänessä oli totuutta ja lämpöä ja liikunnot olivat kauniit.

-"Varsinkin loppukohtauksessa hän ihastutti katsojaa. Sielukkaana, mutta

-samalla taiteellisesti yksinkertaisena, sopusuhtaisena ja

-plastillisesti täydellisenä vaikutti sanaton näytteleminen

-sydäntäkouristavasti: sitä kannatti hieno, runollinen innostus ja

-samasta pohjasta lähtenyt oikea, älykäs käsitys. Esitys voitti mitä nti

-Aalberg ennen oli antanut, ja kieltämättä olisi monella Valpurin

-esittäjällä paljo suuremmillakin näyttämöillä ollut yhtä ja toista

-opittavaa nuorelta suomalaiselta taiteilijattareltamme." Böökkin

-puolestaan osotti melkoista edistystä, joskin paikottain liiottelu

-intomielisessä lausunnassa ja kiihkoilu liikunnoissa viittasi juurikään

-suorittamaansa kouluun. Hänen käsityksensä tehtävästä oli kuitenkin

-oikea, ja yleisvaikutus hänestä oli se, että tässäkin oli kypsymässä

-kelpo ja miellyttävä näyttelijä. Axel Ahlbergin Haakon kuningas oli

-moitteettomampi kuin olisi voinut odottaa, jopa hyväkin, Vilho

-mustaveli Knuuttina täytti taidokkaasti tehtävänsä, joka ei ole

-miellyttävimpiä, Leino [vasta taudistaan toipuneena] esitti piispan

-osan myötätuntoa herättävästi, ja samoin oli useimmilla muillakin

-osansa menestyksessä. "Suosionosotukset kasvoivat kasvamistaan. Nti

-Aalberg ja Böök huudettiin esiin useita kertoja, ja niin myös Vilho ja

-Ahlberg kumpikin vuoroonsa." -- Näytelmä meni vielä neljä kertaa

-peräkkäin ja tietenkin esitys tuli yhä pyöreämmäksi.

-

-Uusi ohjelma tuli 25/11: K. Slöörin suomentama Björnsonin 2-näytöksinen

-_Vastanaineet_ ja 1-näytöksinen H. Réberin soma laulunäytelmä

-_Vanhan viuluniekan lempi_ (Papillotes de Mr Benois). Björnsonin

-runollinen kuvaus näyteltiin erittäin hyvin. Neidit Avellan

-(kotiopettajatar-kirjailijatar) ja Aalberg (nuori rouva) suorittivat

-osansa kyvykkäästi; Böök (nuori mies) oli sentään kylmänlainen.

-Jälkikappaleessa esiintyivät nti Hacklin, jonka ääni näyttäytyi

-huomattavasti kehittyneen, eräs amatööri (Aug. Tavaststjerna) ja

-Pesonen.

-

-Joulukuu alettiin antamalla kaksi kertaa Kylänheittiö, osaksi uudestaan

-miehitettynä. Nimiroolissa Axel Ahlberg esiintyi ensi kerran, mutta hän

-oli enemmän tunteellinen rakastaja kuin heittiö; nti Hacklin oli Finum

-Rószi ja lauloi laulunsa paremmin kuin hän tapasi itse luonteen; nti

-Rosendahl oli viehättävä nuorikkona. Toisena iltana 5/12 eräs

-laulukuoro ennen näytännön alkua lauloi keisarihymnin ja Maamme-laulun,

-syystä kun keisari kolme päivää ennen, matkalla Livadiasta Moskovaan,

-oli pelastunut rautatiellä toimeenpannusta murhayrityksestä.

-Ruotsalaisessa teatterissa oli samaan aikaan samanlainen mielenosotus.

--- Viimeinen uutuus ennen joulua oli 12/12: Vilhon suomentama Richard

-Sheridanin maailmankuulu komedia _Parjauspesä_. Kappale, joka vaati

-melkein kaikki teatterin voimat, näyteltiin vauhdikkaasti ja

-koomillisen vaikuttavasti.

-

-Pääosissa esiintyivät Vilho -- Peter Teazle, nti Avellan -- lady

-Teazle, Böök -- Charles Surface, Ahlberg -- Josef Surface, Kallio --

-sir Oliver, nti Aalberg -- Mary j.n.e. Esityksen tunnustetaan

-herättäneen yleistä tyydytystä, jota paitse kiitetään luontehikkaita

-englantilaisia pukuja. Nti Avellan oli muitten edellä näyttelemisen

-värikkäisyydessä ja todenperäisyydessä, jonka ohella Böök mainitaan

-lämpimästä, nuorekkaasta Charles Surfacestaan. Kun esitys oli enemmän

-vakaantunut, suotiin yhä useammille kiittäviä mainesanoja, niin

-Pesoselle, Kalliolle, rva Lundahlille, nti Aalbergille, Tervolle,

-Kiviselle, Aspegrenille ja Leinolle; mutta muistutuksia tehtiin Vilhon

-ja Ahlbergin käsitystapaa vastaan.

-

-Päättyneeseen syyskauteen luo Emilie Bergbom kirjeessään nti

-Elfvingille (15/12) yleiskatsauksen, joka välittömyytensä tähden on

-sanomien arvosteluja arvokkaampi:

-

-"Teatteri on menestynyt taiteellisesti hyvin, mutta taloudellisesti

-huonosti. Että Ruotsalaisenkin teatterin on käynyt huonosti ei ole

-mikään lohdutus. Sheridanin nerontuotteen olemme me mielestäni

-esittäneet todella erinomaisella tavalla.[8] Et voi uskoa kuinka olimme

-iloisia, että se onnistui niin hyvin. -- Axel Ahlberg edistyy melkein

-rooli roolilta. Hän hallitsee oikein hyvin ääntänsä, entinen

-teeskentely lausumisessa on miltei kokonaan kadonnut, ja hän sanoo

-sanottavansa ymmärtävästi ja selvästi, ääni on soinnukas ja miehinen ja

-vivahduttamista vastaan on vähä muistutettavaa. Liikunnot ovat tosin

-vielä raskaanlaisia ja vähän kömpelöitä, mutta käsivarsiaan hoitaa hän

-jo paljon, paljon paremmin; jalat ja ennen kaikkea kävely vaatii vielä

-paljon työtä, ennen kun hän saa ne valtaansa. Kuninkaana Aksel ja

-Valpurissa on hänellä suuri menestys. -- Kaarolan paras tähänastinen

-rooli on lady Teazle; tyytyväisyys on ollut yleinen. Hän liikkuu siinä

-vapaammin ja sujuvammin kuin missään toisessa roolissa. Hänen

-Mathildansa Vastanaineissa oli todella erinomainen, mutta tämä luonne

-on niin hämärä ja umpimielinen, ettei suuri yleisö ollenkaan ymmärrä

-sitä. Kumma kyllä ei kappale herättänyt suosiota, vaikka se näyteltiin

-sangen hyvin. -- Ida Aalberg astuu varmin askelin todellista

-taiteellisuutta kohti. Vahinko vain ettei hän ole oikein terve; hän on

-liian heikko kestääkseen niin ankaraa työtä kuin hänellä on ollut tänä

-syksynä. Nyt hän kuitenkin on saava enemmän vapautta. Kiltti ja

-myöntyväinen hän on ollut meitä kohtaan ja työssään teatterissa.

-Rosendahl ja Hacklin ovat nekin kilttiä kuin ennen, rva Lundahlilla on

-paljo huolia leskenä neljän lapsen kanssa. -- Vilholla on nykyään

-erittäin taiteellinen puuska. Hän on ollut tavattoman terve ja

-osottanut näyttelemisessään odottamatonta voimaa. Leino on tautinsa

-jälkeen esiintynyt ainoastaan pienemmissä tehtävissä. Böök on paljon

-edistynyt matkallaan ja osottaa liikunnoissaan melkoista siroutta.

-Kivinen on kiltti ja ahkera, mutta näyttää vielä lapselliselta

-näyttämöllä, Parjauspesässä hän oli varsin hyvä. Nuori oppilaamme

-Weckman herättää mitä parhaimpia toiveita. -- -- Raha-asiat ovat

-yhä edelleen _hyvin_ huonolla kannalla huolimatta suuresta

-säästäväisyydestämme."

-

-Bergbom-sisarukset asuivat nyt niinkuin jo ennen ja sittemmin koko

-elämänsä ajan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon talossa,

-Antinkadun varrella 4 (vaikka eri aikoina eri huoneustoissa). Heidän

-asuntonsa oli aina välittömässä yhteydessä rva Augusta af Heurlinin ja

-hänen perheensä asunnon kanssa, joka sisar aina pysyi heille lähimpänä

-uskottuna ja ystävänä. Tämä selittää että rva Heurlinillä oli tapana

-silloin tällöin avarampaan kotiinsa kutsua teatterin jäsenet sekä

-läheiset ystävät illanviettoon -- niin esim. Uudenvuoden aattona 1879.

-Tällaisissa, sanoisimmeko, teatterin perhekutsuissa läsnäolleet eivät

-ole unohtaneet, kuinka sisarukset yhteistoimin osasivat tehdä

-yhdessäolon hupaiseksi. Keskustelu päivän asioista sujui vilkkaasti,

-laulu Kaarlon säestäessä helkkyi heleästi, ja aina oli Antti Jalavalla

-joku erityinen aihe puheenpitoon. Ymmärtäähän sen että tällaisella,

-yhteishenkeä herättävällä seurustelulla, jossa ei luokkarajoja

-havaittu, oli merkitystä taidelaitoksen työhönkin katsoen -- jonka

-ensimäiset kypsät hedelmät juuri näihin aikoihin poimittiin.

-

-Kevätpuoli näytäntökautta ja samalla uusi kymmenluku, se ajanjakso,

-jonka runous ja taide meillä niinkuin muuallakin pohjoismaissa on

-todellisuustavottelun leimaama, alkoi merkitsevästi kyllä

-Nummisuutarien esittämisellä uudenvuoden-, se on Kiven muisto-päivänä.

-Olihan se kuvauksen puolesta todellisinta mitä kirjallisuudellamme oli

-näyttämölle tarjottavana. Ennen näytäntökauden loppua oli teatteri jo

-osottava, että se tahtoi olla mukana ajan riennoissa ja kykeni

-tulkitsemaan ja levittämään aikakauden uusia aatteita.

-

-Kolme päivää myöhemmin (4/1) oli uusi ohjelma, joka käsitti kolme

-pikkukappaletta, kukin 1-näytöksinen: Ensi lempi, E. N(ervander)in

-kirjoittama "joulukuvaus" _Pikku Suometar_[9] ja Adamin laulunäytelmä

-_Nyrnbergin nukki_. Kummassakin edellisessä näytelmässä suoritti nti

-Aalberg pääroolin; viimemainitussa taasen nti Hacklin ja Pesonen sekä

-Aug. Tavaststjerna (Miller) onnistuivat niin, että hupainen

-laulukappale näyteltiin tavan takaa kevätkauden kuluessa. Siten lähinnä

-Topeliuksen päivänä (14/1) Anna Skrifvarsin ja Kuningas Renén tyttären

-kanssa. -- Sitä ennen (8/1) oli Kavaluus ja rakkaus uudistettu.

-Näytännöstä E. Nervander, joka edellisenä vuonna erottuaan Åbo Postenin

-toimituksesta oli muuttanut takaisin Helsinkiin ja kirjoitti

-teatteriarvosteluja [ilman nimimerkkiä] Morgonbladetiin, lausuu m.m.:

-

-"Ei ole helposti toivottavissa nähdä Louise Millerin osaa näyteltävän

-syvemmällä ja todellisemmalla tunteella, suuremmalla nuoruuden sulolla

-ja viehkeämmällä naisellisuudella kuin mitä havaittiin nti Aalbergin

-esityksessä. Ainoastaan yksi ajatus siitä näyttikin vallitsevan

-katsojissa, joihin kaunis ja jalo roolintulkinta koski ehdottomasti ja

-syvästi. Yhä uudistuneet esiinhuudot, kättentaputukset ja kukkavihkot

-ilmaisivat yleisön myötätunnon. Näytelmän toisen suuren naisroolin,

-lady Milfordin, esitti tällä kertaa nti Avellan ja osotti hän selvästi

-ja varmasti käsittävänsä sen sekä voimakkaasti ja erehtymättömästi

-silmällä pitävänsä luonteen yksityiskohtiakin. Böök esiintyi ensi

-kerran Ferdinandina, johon rooliin hän oli perehtynyt Strakoschin

-johdolla. Hänen näyttelemisessään oli voimaa ja lämpöä, jonka nuori

-kyvykäs näyttelijä luullaksemme saattaisi antaa puhjeta esiin

-hehkuvamminkin sentähden menettämättä tasapainoansa. Vilhon Wurm oli

-läpiharkittu ja luontehikas, mutta Leinon luonnonlaadulle oli

-presidentin rooli hyvin vieras." -- --

-

-Sama näytelmä annettiin vielä kaksi kertaa, jota paitse tammikuun

-loppupuolella esitettiin Jane Eyre, Valapatto ja Parisin veitikka, joka

-viimemainittu oli niitä rooleja, joissa nti Avellan nuorekkaalla

-reippaudella ja samalla taiteellisen hienoilla yksityispiirteillä

-enimmän viehätti katsojia; jälkikappaleessa, Taiteen harrastuksessa,

-esiintyi nti Vikström, joka pääasiassa oli työskennellyt oopperassa,

-viimeisen kerran (21/1). -- Tämän jälkeen oli jälleen valmiina yksi

-näytäntökauden tärkeimpiä uutuuksia, nimittäin Elisabeth Löfgrenin

-suomentama Björnsonin murhenäytelmä _Maria Stuart Skotlannissa_;

-ensi-ilta 27/1 (kaikkiaan 3 kertaa). Tässä draamassa, Nervander

-sanoo, oli nuorelle teatterille annettu tehtävä, josta askel

-shakespeareläiseen ohjelmistoon ei ollut kovin pitkä. Mitä suoritukseen

-tulee ei sitä hänestä voitu sanoa loistavaksi voitoksi, mutta kumminkin

-urhoolliseksi ja kunniakkaaksi taisteluksi, josta moni kaunis

-sankariteko oli kerrottavana.

-

-Nuori Maria Stuart oli suurempi ja vaikeampi tehtävä kuin nti

-Avellanilla ennen oli ollut. Kieltämättä hän älykkäästi tulkitsi

-roolin, mutta jollei huikentelevainen, onneton kuningatar sittenkään

-tullut katsojalle täysin selväksi, eikä herättänyt myötätuntoisuutta,

-niin oli syy enemmän tekijässä kuin näyttelijättäressä. Epävarmasti

-väikkyen historiallisen kuvaajan ja draamallisen luojan välillä

-Björnson on kyhännyt naishaamun, jonka esittäminen on pulmallisimpia.

-Parhaiten onnistui nti Avellan Darnleyn ja Rizzion murhakohtauksissa

-sekä tavatessaan Bothwellin metsässä. Ylipäätään olisi kuvauksessa

-_kuningattaren_ pitänyt esiintyä selvemmin, jonka ohella olisi tarvittu

-enemmän suloa ja pehmeyttä toisen näytöksen neljännessä kohtauksessa;

-vihdoin olisi ollut säästäväisemmin käytettävä suuria liikuntoja, joita

-kyllä nähdään kuuluisillakin näyttämöillä, mutta jotka sittenkin

-tositeossa paremmin johtuvat taiteilijan ja yleisön tylsistymisestä

-kuin välittömästä innostuksesta. -- Ahlbergissakin huomattiin joskus

-onttoa tehontavottelua, mutta silti hän hienolla ja varmalla

-käsityksellä kykeni luomaan runollisen kuvan Darnleysta, joka sentään

-väriltään oli raskaampi kuin 18-vuotiaalle nuorukaiselle soveltui. --

-Böökissä oli teatteri saamaisillaan oivallisen näyttelijän, joka iskien

-roolin ytimeen nuorekkaalla fantasialla luo siitä kokonaisuuden. Hänen

-Bothwellinsa oli jo enemmän kuin harjotelma. Daimonisesti hurmaava

-piirre rohkeassa vuoristolaisjaarlissa näyttäytyi niin luonnollisesti

-ja teeskentelemättä, että vain vähän kypsymistä olisi ollut tarpeen ja

-luoma olisi ollut mallikelpoinen. -- Leinon John Knox oli kaunis ja

-sopusuhtainen, joskaan emme täysin luota sen historiallisuuteen.

-Niinkuin näyttelijä oli roolin ajatellut, hän suoritti sen

-johdonmukaisesti ja selväpiirteisesti. Liikunnot olivat soveliaat ja

-joskus teeskentelemättömässä arvokkaisuudessaan plastillisen kauniit.

--- Rizzioksi oli Kivinen liian nuori, vaikka hän kyllä teki parastaan

-viekkaan ja pelkurimaisen italialaisen laulajan ja diplomaatin

-kuvaamiseksi. -- Sivurooleissa nähtiin Vilho -- Ruthwen, ansiokas

-tapansa mukaan, Tavaststjerna -- Morton jaarli, nti Hacklin -- William

-Taylor (näyttelijätär esitti aika somasti nuorukaisroolin sekä puheosan

-että pienen laulun) j.n.e.

-

-Tänä vuonna oli teatteri ensi kerran Runebergin päivänä (5/2)

-Helsingissä. Juhlanäytäntö alkoi _Severin Falkmanin_ järjestämällä

-viidellä kuvaelmalla _Hirvenhiihtäjistä_. Ensimäisessä nähtiin Pietari

-ja Matti varhaisella aamulla, lumihiuteiden leijaillessa maahan,

-hiihtävän kartanolle; toisessa: metsästäjät saarella ryhmittyneinä

-kaadetun hirven ympärille, kolmannessa: rusopartanen Ontro tuvassa

-tarjoskelemassa tavaroitaan talon naisväelle, neljännessä: Matti

-kosimassa kangaspuissaan istuvaa Hetaa ja viidennessä: kihlajaisten

-vietto ja tanssi tuvassa. Viimeisessä kuvaelmassa 8 tyttöä ja 4 poikaa

-tanssi "kolmen enkeliskaa" sydämen pohjasta, niin että ilo syttyi

-salongissakin. Oivalliset kuvaelmat, joiden sanotaan olleen

-luontehikkaampia ja taiteellisempia kuin piirustukset Hanna ja

-Joulu-ilta runoelmien korupainoksissa, miellyttivät suuresti, ja

-Falkman huudettiin esiin.

-

-Kuvaelmien väliaikoina saatiin kuulla Runebergin sepittämiä, Collanin,

-von Schantzin, Lindbladin ja Kjerulfin säveltämiä lauluja, joita rva

-Emmy Achté, nti Naëmi Ingman sekä hrat Bergholm ja Holm esittivät.

-Yleisö oli hyvin mielissään että sai pitkän ajan päästä kuulla näitä

-oopperalaulajia, eivätkä suosionosotukset vaienneet ennen kun rva Achté

-ja Holm olivat toistamiseen laulaneet Pilven veikon kaksinlaulun, ja

-jälkimäinen laulun "Turha toivomus". Ohjelman viime osastossa Ida

-Aalberg lausui Torpantytön ja Kaarola Avellan Maamme-laulun, johon

-näytäntö päättyi. -- Mutta vielä on mainitsematta illan draamallinen

-puoli, Tuokon suomentama, Runebergin _En voi_, joka nyt meni ensi

-kerran, vaikka eräästä kirjeestä, jonka rva Fredrika Runeberg 1872 on

-kirjoittanut Emilie Bergbomille, nähdään että runoilija jo silloin

-oli myöntäen vastannut kysymykseen, saataisiinko se näytellä

-suomenkielellä. Esittäjät olivat: Ida Aalberg -- Julia, Leino -- von

-Dann ja Ahlberg -- Axel Frank, ja ensimäisestä sanotaan, että hän loi

-aivan alkuperäisen, viehättävän kuvan Juliasta. Sama kappale annettiin

-samana iltana ruotsalaisellakin näyttämöllä. Arkadia oli täpösen

-täynnä; Uusi teatteri "likimailleen täysi".[10]

-

-Kahden viikon päästä tuli 19/2 Vilhon suomentaman, ohjelmistossa

-kolmannen Molièren komedian, _Porvari aatelismiehenä_, ensi näytäntö.

-

-Päärooli oli tietenkin Vilhon käsissä, joka osasi koko illan pitää

-itserakkaan Jourdainin naurun keskipisteenä. Sillä joskaan ei hänen

-esityksessään ollut sitä mehua, joka tulvii Molièren luomissa, hän

-kumminkin osotti kiitettävää johdonmukaisuutta ja älykkäisyyttä

-yksityispiirteiden yhdistämisessä hupaiseen kokonaiskuvaan. Rva

-Aspegren oli heleine, iloisine naurunpuuskineen oivallinen Nicole, ja

-nti Avellan niin etevä Lucile, että tyystin huomasi hänen olleen

-tilaisuudessa tutkia paraimpia esikuvia siellä missä Molièren

-traditsionit vielä elävät. Myöskin Ahlberg (Cléonte), Weckman

-(Covielle), nti Stenberg (rva Jourdain), rva Lundahl (Dorimène) ja

-Kivinen (Dorante) olivat hartaita tehtävissään, vaikka tietysti ei

-yksikään heistä voinut olla täysin perehtynyt molièrelaiseen henkeen ja

-sävyyn.

-

-Edellisestä on jo käynyt ilmi, että teatterin tointa elähytti innokas

-harrastus antaa parasta, mitä se kykeni. Molière, Holberg, Sheridan,

-Schiller, Oehlenschläger edustivat vanhempaa, Anzengruber, Björnson

-y.m. uudempaa, Runeberg, Topelius, Kivi kotimaista draamaa, ja

-arvostelut todistavat näyttelijäin miltei jokaisen uuden tehtävän

-mukana astuneen askeleen eteenpäin. Nyt on edessämme tapahtuma, joka

-muodostui tämän näytäntökauden innostuneen riennon huippukohdaksi.

-Tarkotamme ensimäisen _Henrik Ibsenin_, mainion _Noora_-näytelmän

-esittämistä, joka sattui 25 p. helmik. Jo edeltäkäsin odotettiin iltaa

-suuremmalla uteliaisuudella kuin ainoatakaan edellistä suomalaista

-puhenäytäntöä. Noora oli ilmestynyt 1879 ja kaikkialla Pohjoismaissa

-herättänyt mitä kiihkeintä keskustelua. Jopa oli meilläkin -- kiitos

-sanomalehtiselostelujen ja jonkun määrän alkukielisiä kappaleita --

-kysymys: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan? alkanut tulla

-väittelyn alaiseksi. Salonki täyttyi siis yleisöstä, jonka

-mielenjännitys ei ollut vähempi kuin oopperan premiääreissä tavallinen.

-Minkälaiseksi näytäntö kehittyi, Nervander kertoo Morgonbladetissa:

-

-"Eilispäivän näytäntö oli kauttaaltaan kaunis voitto suomalaiselle

-näyttämölle. Henrik Ibsenin 'Et Dukkehjem' esitettiin lukuisalle,

-intelligentille yleisölle, joka jännitetyllä, tavasta melkein

-hiiskumattomalla tarkkaavaisuudella seurasi väittelynalaisen kappaleen

-sydäntäkouristavia kohtauksia ja jonka mielen erinomainen esitys

-vastustamattomasti kiinnitti. Oli tultu teatteriin iloisilla toiveilla,

-jopa suurilla vaatimuksilla, että nti Aalberg etevällä tavalla

-suorittaisi Nooran roolin. Kohtaus kohtaukselta katseltiin hänen

-näyttelemistään kasvavalla viehätyksellä, joka jo ennen kun esirippu

-oli laskenut ensimäisen näytöksen jälkeen oli vaihtunut syväksi

-ihailuksi sitä mestaruutta kohtaan, jolla hän tulkitsi luonteen

-hienoimmat vivahdukset. Näytelmän toisen näytöksen suoritus kilpaili

-arvokkaasti esitysten kanssa Europan ensiluokan näyttämöillä.[11]

-Nooran roolilla on nti Aalberg kieltämättä astunut todellisen

-taiteilijattaren arvoon ja vilpittömästi onnittelemme häntä hänen

-loistavaan voittoonsa. Illan kuluessa huudettiin nti Aalberg kymmenen

-kertaa esiin sekä sai näytännön lopussa kaksi komeaa kukkavihkoa.

-Vaikka näytännön onnistuminen ensi sijassa on luettava tämän nuoren,

-mieltäkiinnittävän näyttelijättären ansioksi, niin noudatamme vain

-sulaa oikeutta, kun me nyt jo huomautamme oivallisesta tavasta, millä

-toisetkin esiintyjät myötävaikuttivat illan tulokseen. Joka rooli

-suoritettiin hyvällä luonnekuvauksella ja tavalla, joka näytti mikä

-taiteellinen henki luo eloa ja voimaa suomalaiseen näyttämöömme.

-Kappaleen näyttämöllepanokin oli mallikelpoinen. Näyttämöllinen

-järjestely oli yksityiskohtia myöten yhtäpitävä sen kanssa mitä nähtiin

-Kristianian teatterissa, kun sama kappale esitettiin siellä."

-

-Näin arvostelija kirjoittaa tavalla, joka muistuttaa innostuneita

-ooppera-arvosteluja. Mutta kuinka suuri Nooran menestys oli, näkyy

-kumminkin parhaiten siitä että se tänä keväänä esitettiin vielä

-kymmenen kertaa Helsingissä ja kolme kertaa Turussa, siis kaikkiaan 14

-kertaa! Useammin nähtyään kappaleen Nervander palaa esitykseen ja

-lausuu silloin:

-

-"Tositaiteilijana nti Aalberg suorittaa vaikean tehtävänsä. Ihmeteltävä

-kyky, millä hän, niinkuin näyttää, ilman vähintäkään vaivaa, eksyttävän

-todellisesti ilmisaattaa luonteen nopeat vivahdukset, on verrattava

-ainoastaan siihen nuorekkaaseen voimaan, millä hän peittää mitä

-luonnekuvauksessa on väärää[12] ja luo sen näkyviin semmoisena, joksi

-Ibsen luultavasti on tarkottanut kuvansa. Jos tahtoisi huomioon johtaa

-esityksen ansioita, tulisi viitata miltei joka repliikkiin paitse

-korkeintaan muutamiin harvoihin, joihin mielestämme pannaan liiallinen

-paino.[13] Pitäen silmällä myöskin roolin vaikeutta saattanee

-liioittelematta väittää nti Aalbergin näyttelemistä täydellisimmäksi

-mitä ainoakaan näyttämöllinen naistaiteilija Suomessa tähän saakka on

-aikaansaanut. -- Hra Böök on älykkäästi käsittänyt Helmerin roolin ja

-esittänyt sen ilta illalta varmemmin ja menestyksellisemmin. Useissa

-kohtauksissa hän näyttelee erittäin ansiokkaasti sekä saavuttaa

-kolmannen näytöksen alussa hienon ja sattuvan luontehikkaisuuden. Hra

-Ahlberg on tohtori Rankin osassa saanut tehtävän, jota hän

-täydellisesti hallitsee. Viimeisen repliikkinsä: 'Ja kiitos tulesta'

-hän lausuu, mielestämme, liian intomielisesti, kuitenkaan saamatta

-tajuttavaksi sanoihin kätketyn syvemmän ajatuksen. Hra Leino antaa

-naamioituksessaan ja käsityksessään havainnollisen kuvan Krogstadista.

-Ensimäisessä ja kolmannessa näytöksessä hän on joka kerralla onnistunut

-hyvin, jota vastoin hän toisessa näytöksessä oli paras ensi iltana,

-mutta seuraavina hän on yhä enemmän koettanut antaa repliikeilleen

-jonkinlaista sukkeluuden sävyä, joka on vastenmielinen. Rva Lundahl on

-vieras rva Linden tapaisille rooleille ja puheludraamalle yleensä. Hän

-on toki pyytänyt vakavasti ja hartaasti perehtyä tehtäväänsä ja

-yhteisnäyttelemiseen, kuitenkaan onnistumatta painaa siihen

-persoonallista leimaa. Nti Stenberg ansaitsee tunnustusta Anna-Maijan

-pienen roolin yksinkertaisesta esittämisestä."

-

-"Vihdoin on ilahduttavaa merkitä, että ansiokas tapa, millä Suomalainen

-teatteri on esittänyt, muutenkin kuin päärooliin nähden, vaikean

-näytelmän, on herättänyt kunnioitusta ja huomiota semmoisillakin

-tahoilla, joilla tähän saakka ei ole katsottu maksavan vaivaa välittää

-koko yrityksestä taidelaitoksena."

-

-Yhtä merkillinen kuin Nooran näytteleminen oli puhtaasti taiteelliselta

-kannalta, oli se sentähden että Suomalainen teatteri sen kautta ensi

-kerran otti palvellakseen sitä uutta, entisiä romanttisia ihanteita

-hylkivää ja yhteiskuntaelämän sovinnaisia käsitteitä mullistavaa

-henkistä virtausta, joka pohjoismaissa tunnetaan realismin,

-todellisuustavottelun, nimellä ja täällä vastaa naturalismia, se on

-ehdotonta luonnontavottelua, Ranskassa. Kirjallisena suuntana juontui

-pohjoismainen realismi kyllä ranskalaisesta naturalismista, mutta

-perinnäisen maailman- ja elämänkäsityksen erilaisuus vaikutti

-kuitenkin, että, huolimatta siellä täällä esiintyvistä suoremmin

-naturalistisista pyrinnöistä, todellisuustavottelu pohjoismaissa ja

-varsinkin suurissa norjalaisissa draamallisissa runoilijoissa kohdistui

-yhteiskunnallista ja sukupuolten keskinäistä elämää sekä yksilön

-ihmisyyskehityksen ehtoja -- totuutta ja vapautta -- koskeviin

-kysymyksiin. Valaisevan esimerkin ranskalaisen naturalismin ja

-pohjoismaisen realismin erikoisuudesta näemme siinä, että juuri

-samaan aikaan kun Zola hämmästyttää ja pelottaa maanmiehiään

-Nana-romaanillaan, jossa hän häikäilemättömimmällä paljastamisinnolla

-kuvaa toisen keisarikunnan äärimmäistä turmelusta, saapi Ibsen

-Noora-draamallaan neljän kansan sivistyneet piirit mitä kiihkeimmin

-väittelemään miehen ja vaimon suhteesta toisiinsa aviossa sekä naisen

-vapauttamisesta perinnäisistä siteistä, hänen itsenäisyydestään ja

-ihmisarvostaan yhtä hyvin aviossa kuin kansalaisena.

-

-Etenkin Brand-draaman (1866) kautta, jota innostuksella luettiin

-monessa maalaispappilassakin ja yleensä käsitettiin puhtaasti

-uskonnolliselta kannalta, oli varhaisempi Ibsen tullut tunnetuksi

-Suomessa, mutta "uudenaikainen" Ibsen, joka ensi kertaa astuu esiin

-kappaleessa Yhteiskunnan tuet (1877) ja joka siitä lähtien mahtavalla

-näytelmäsarjalla on niin suuresti vaikuttanut pohjoismaiseen

-elämänkäsitykseen, ei ollut ainakaan yleisemmin meillä kotiutunut ennen

-kun Nooran synnyttämä herätys tapahtui. Ja herätyksen välittäjä oli

-Suomalainen teatteri. Näytännöt herättivät niin yksityisissä

-seurapiireissä kuin sanomissakin väittelyn, josta ei näyttänyt loppua

-tulevan. Emme tiedä tapahtuiko meillä niinkuin Tukholmassa että lopulta

-iltakutsuilla ilmotusten kautta suorastaan pyydettiin ettei Noorasta

-puhuttaisi, mutta varmaa on että meilläkin väittelyä jatkettiin

-väsymykseen saakka. Mitä _julkiseen_ väittelyyn tulee, viittaamme

-ainoastaan muutamiin tosiasioihin. Nooran suomennoksen johdosta, joka

-oli painosta ilmestynyt, tapaamme Morgonbladetissa jo ennen

-näyttelemistä laajan selostelun sekä ensimäiset väittelykirjoitukset

-(Ernstin ja X:n) kysymyksestä: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan?

-Sitten piti meidän silloinen Ibsenin erikoistutkija tri V. Vasenius

-(hän oli tohtoriväitöskirjassaan käsitellyt Ibseniä) yliopiston

-juhlasalissa viisi esitelmää Ibsenin ja Björnsonin nykyajan draamoista,

-joka tietysti kiihotti keskustelua, ja sen jälkeen Nervander julkaisi 8

-palstan pituisen analyysin Noorasta, jonka lisäksi merkit W--r ja

-Ignotus astuivat taistelutanterelle.[14] Viime mainittu ahdistaa

-ankarasti Vaseniusta, joka tietysti ei ole vastaamatta. Lukuisien

-kirjoitusten sisällyksestä sanottakoon vain, että niissä tietenkin

-ryntää toisiansa vastaan uusi, yksilön vapautta puoltava näkökanta ja

-vanhempi elämänkäsitys, joka asettaa avion ja perheen ja yhteiskunnan

-päämäärän yksilön mielitekoja korkeammalle. Niin yleiseen, mutta kun

-Noora oli keskustelun lähtökohtana, tarkotti väittely yksilön

-vapaudesta tällä kertaa naisen vapauttamiskysymystä. Ja tositeossa on

-Nooran esittämisen merkitys siinä, että sen kautta "naisasia" meillä

-tuli päiväjärjestykseen. Ei niin ettei tällä asialla ennenkin olisi

-ollut puoltajia, mutta vasta nyt se pääsi suurenkin yleisön

-tietoisuuteen. Että jo aikalaiset tunnustivat Suomalaisen teatterin

-ansion tässä kohden, näkee yhdestä viimeisiä Noora-kirjoituksia (Mbl

-5/4)[15] jossa sanotaan: "Suomalainen teatteri on esittämällä Nooran

-näyttänyt, ettei se tahdo seisoa ulkopuolella 19 vuosisadan kysymyksiä.

-Ja että yleisö on ollut kiitollinen, sen todistaa aina täysi salonki

-Nooraa näyteltäessä."

-

-Olemme laajasti puhuneet Noorasta, mutta tämä kohta teatterimme

-historiassa osottaa mieltäkiinnittävällä tavalla, kuinka näyttämö

-vaikuttaa tekijänä kulttuurielämässä ja kuinka Suomalainen teatteri oli

-kohonnut sille kannalle, että se pystyi siihen.

-

-Maaliskuun 2 p. sattui keisari Aleksanteri II:n 25-vuotisen

-hallituksen riemujuhla, jota Helsingissä vietettiin monenmoisilla,

-yliopiston, ylioppilasten, teatterin ja kaupungin toimeenpanemilla

-juhlallisuuksilla. Suomalaisen teatterin näytäntöön oli kokoontunut

-täysi huone juhlayleisöä, ja ohjelma alkoi Eläköön armias-laululla,

-jonka lukuisa mies- ja naiskuoro suoritti ja johon liittyi eläköönhuuto

-hallitsijalle. Sen jälkeen seurasi Falkmanin järjestämä kuvaelma, jonka

-tarkotus oli muistoon saattaa kuluneen 25 vuoden valtiolliset ja

-yhteiskunnalliset uudistustoimet: valtiopäivät (rva Lundahl, Leino,

-Aspegren, nti Rosendahl), asevelvollisuus (nti N. Ingman), rahanmuutos

-(nti Titti Avellan), kansakoulu (nti Edith Böök) ja Suomenkieli (nti

-Anni Hacklin). Sitte Ida Aalberg lausui Suonion sepittämän

-juhlarunoelman ja lopuksi näyteltiin Lea ja _Saimaan rannalla_, uusi

-Bergbomin laatima laulukappale, joka viehätti alkuperäisillä

-karjalaisilla puvuillaan, lauluillaan ja tansseillaan ja joka päättyi

-keisarihymnin esittämiseen. -- Muutoin on maaliskuun näytännöistä

-erikoisesti mainittava vain pari, nimittäin 14/3 annettu, jossa

-(Haapaniemen hanhenpojassa) nti Rosendahl esiintyi viimeisen kerran,

-hän kun oli mennyt kihloihin tri Szinnyein kanssa (eroava näyttelijätär

-sai johtokunnalta suomalais- ja unkarilaisvärisillä nauhoilla

-varustetun kukkavihkon) sekä nti Avellanin resetti-ilta 18/3 (Angelo),

-jolloin taiteilijattaren osaksi tuli lämpimät tunnustukset hänen

-harrastuksistaan.

-

-Huhtikuun 2 p. näyteltiin Noora seitsemännen kerran kukkuroillaan

-täydelle salongille. Illan tulo oli määrätty nti Aalbergin hyväksi.

-Paitse tavallisia suosionosotuksia ja kukkasadetta sai näyttelijätär

-pysyvämpiäkin lahjoja. Niistä mainittakoon kultainen rannerengas, johon

-oli piirretty: (ulkopuolelle) "Ida Aalbergille Suomalaisen teatterin

-ystäviltä 2/4 1880" sekä (sisäpuolelle) kymmenen hänen etevintä

-rooliansa, ja viuhkanmuotoiseen kukkaiskimppuun kätketyn karinkaukalon

-täynnä kultarahoja. Yhden naisten antaman kukkavihkon silkkinauhoihin

-oli painettu säkeet:

-

-    "Ensimmäisnä täysin puhjenneena

-    Kukkaisena näyttötaidon maamme

-    Ruusustossa, ollos todisteena

-    Mitä voimme, mitä toimeen saamme,

-    Jos käymme uljaast' idealein teitä,

-    Jos hartaus ja lempi johtaa meitä."

-

-Sekä toiseen nauhaan:

-

-    -- -- -- -- -- "Rakkaus ja työ,

-    Ne ne aseet, joiden eteen vaipuu voimatonna yö."

-

-Erityisesti huomattiin, että yksi somista ja suurista kukkavihkoista

-oli tullut aliupseerikoulun oppilailta. -- Näytännön jälkeen oli illan

-sankaritar kutsuttu pitoihin, joissa dosentti Perander puhui hänen

-kunniakseen.[16]

-

-Nooran jatkuvan menestyksen tähden tuli vasta huhtikuulla kaksi

-uutuutta. Ensimäinen niitä oli sangen merkillinen, suomalaisella

-näyttämöllä ja ylipäätäänkin Suomessa näyteltiin näet 9/4 ensi kerran

-Beaumarchais'n _Sevillan parturi_, joka toki oopperana ja "Sevillan

-Parranajajan" nimellä oli yleisölle hyvin tuttu. Lähin aihe sen

-ottamiseen oli se, että K. Cronstedt-vainaja (kts. ylemp. s. 15) oli

-suomentanut mestarikomedian. Esittäjistä oli Ida Aalberg -- Rosina

-etevin, viehkeä ja suloinen kujeellisuudessaan, vaikka luontonsa mukaan

-toiseen tapaan kuin pirteä ja sähköttävä Ida Basilier ennen; saamatta

-kypsää aikaan Böökkin reippaasti suoriutui vaikeasta Figaro-roolista,

-ja Leinon Basiliota kiitettiin paikottain vallan hyväksi. Mutta pääasia

-oli että yhteisnäytteleminen sujui oivallisesti, toisin kuin

-tavallisesti ensi-iltoina, ja että yleissävy oli niin iloinen ja vilkas

-kuin suomalaisilta espanjalaisilta suinkin sopi toivoa. -- Toinen

-uutuus, Benedixin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Tuhkimus_ (Aschenbrödel),

-esitettiin 21/4. Siinäkin päärooli oli nti Aalbergilla, ja vaikka se

-edelliseen verraten on taiteellisesti vähäpätöinen, ei se kuitenkaan

-sujuvasti esitettynä ollut katsojia huvittamatta.

-

-Kun mainitut huvinäytelmät olivat menneet kumpikin kolme kertaa,

-lähtivät Nooran esittäjät 28/4 _Turkuun_, jossa lähes 2,000 markan

-kannatus oli merkitty neljää näytäntöä varten. Sitä ennen oli Emilie

-Bergbom, joka seurasi mukana, kirjoittanut nti Elfvingille (24/4):

-

--- "Niinkuin nyt näyttää tulen maanantai-iltana Turkuun. Nti Aalberg,

-rva Leino ja Böök tulevat kai samaan aikaan. Muut tulevat vasta

-tiistaina, sillä maanantaina he avustavat rva Lundahlia, joka antaa

-iltaman Hämeenlinnassa. Raukalla on vaikeaa neljän lapsensa kanssa ja

-sentähden tahtoo teatteri auttaa häntä. Maanantai-iltana menen suoraan

-teatteriin ja silloin pitäisi minun välttämättömästi tavata masinisti

-ja piletinnryyjätär. Kaarlo kirjoittaa Jahnssonille ja pyytää häntä

-antamaan sanan heille, jota hän ei laiminlyöne. Nooraan tarvitaan kaksi

-reipasta, noin 7--9-vuotiasta lasta, tunnetko semmoisia? Niiden roolit

-on pieniä, mutta kohtaus lasten kanssa on kaunis, ja sillä on täällä

-aina ollut suuri menestys. Meillä on ollut eräs erittäin pirteä tyttö,

-joka on näytellyt vanhemman pojan roolia. Kolmas lapsi on oleva noin

-2- tai 3-vuotias, joka ei huuda kun on mentävä vieraan syliin. Ajattele

-nyt kahta sopivaa tyttöä, jotka voivat olla Nooran poikia, sekä

-vaatteita niille. Täällä on heillä ollut Maunun ja Laurin vaatteet.

-Pikku lapsi ei näyttele, vaan ainoastaan istuu milloin hoitajattaren,

-milloin äidin sylissä. -- Hyvä olisi, jos saisimme vähän suuremman

-kannatuksen, 550 à 600 [iltaa kohti] olisi tarpeen. Mutta onhan Turun

-yleisö koko talven nauttinut Strandbergin seurueesta, niin ettei sillä

-ole rahaa eikä halua nähdä meitä. Aalberg lähtee jo 3/5 Turusta

-matkustaakseen täältä Lyybekkiin, ja sitte tulee kaunis kevätilma

-vaaralliseksi kilpailijaksi. Tämä tekee meidät pelokkaiksi: teatterilla

-ei ole varaa menettää mitään, ja Turussa käynnit ovat, paha kyllä,

-ylipäätään olleet epäedullisia." [Toisesta kirjeestä:] "Sillä aikaa

-näytellään täällä Mustalaiset, ja sentähden täytyy Kivisen Turussa olla

-tohtori Rank. Se on kyllä vahinko Nooralle, sillä Ahlberg on ollut

-oivallinen. Kivisen hento, lapsellinen vartalo tekee hänet

-sopimattomaksi esittämään skeptillistä tohtoria, mutta mitä sille

-mahtaa?" --

-

-Turussa annettiin Noora (27/4-2/5) sekä Vastanaineet ja Ensi lempi

-yhden kerran (4/5). Tulot tekivät yhteensä 2,610 mk.

-

-Helsingissä lykkääntyi sairaussattuman tähden Szinnyein suomentaman

-unkarilaisen näytelmän, _Mustalaiset_ (nimitettiin kai näin sen vuoksi

-että ohjelmistossa ennestään oli Mustalainen niminen kappale),

-ensi-ilta toukok. 4:een. Kiitos varsinkin viehättävien unkarilaisten

-laulujen näytelmä herätti mieltymystä. Suurin osa suosionosotuksista

-lankesi nti Avellanille, joka draamallisen voimakkaasti esitti Rószin

-osan; sen ohella oli Vilho oivallinen vanhana Zsigana. Viimeksi

-huudettiin Szinnyeikin esiin.

-

-Muutoin näyteltiin toukokuulla Schillerin Rosvot pari kertaa, ja

-lopulla tuli eräs uusi Björnsoninkin kappale. Ansio siitä oli rva

-Winterhjelmin, joka oli saapunut Helsinkiin. Hänen mukanaan

-harjotettiin Björnsonin 2-näytöksinen _Taistelujen välillä_, ja se

-esitettiin ensi kerran 25/5 näyttelijättären toimeenpanemassa

-iltamassa. Vieraileva taiteilijatar oli Inga, Leino Swerre kuningas,

-Ahlberg Halward Gjäla muita mainitsematta. Muutoin oli ohjelmassa

-Hardangerin harjulla ja viides näytös E. Scriben draamaa Adrienne

-Lecouvreur (ruotsinkielellä). Toisen kerran näyteltiin Björnsonin

-kappale teatterin omassa näytännössä 27/5, pieni Chiwot'in ja Darun

-ilveily _Äiti-parat_ ja Saimaan rannalla jälkikappaleina. Näytäntö

-annettiin Leinon hyväksi ulkomaanmatkaa varten. Rva Winterhjelmiä

-tervehdittiin lämpimästi, ja hän puolestaan näyttäytyi entiseksi

-suureksi taiteilijattareksi yhtä hyvin Björnsonin draamassa kuin

-onnettomana Adrienne Lecouvreurina tuossa sydäntäkouristavassa

-loppunäytöksessä, missä hän kuolee hengitettyään myrkkyä kukkakimpusta.

--- Näytännöt päättyivät 30/5 Nummisuutarien esittämisellä. Sen jälkeen

-seurue hajaantui kesäksi; mutta jo sitä ennen (9/5) Ida Aalberg oli

-(saatuaan matkarahoja senaatilta 2,000 ja Pietarista 1,000 mk.)

-lähtenyt ulkomaille yhdessä tri Szinnyein ja hänen nuoren rouvansa

-kanssa, joiden vihkiminen oli tapahtunut Helsingin vanhassa kirkossa

-edellisenä päivänä.

-

-Kun niissä neuvotteluissa oopperan toimeenpanemisesta (joista Emilie

-Bergbom 18/10 oli kirjoittanut nti Elfvingille) oli tultu siihen

-päätökseen, ettei ainakaan teatteri ryhtyisi asiaan, alkoivat

-laulutaiteilijat itse -- taiteilijapari Achté, Bergholm, Hahl, Filip

-Försten, Elise Hellberg -- miettiä sitä. Tuuma näyttää olleen,

-Bergbomin johtaessa ja Martin Wegeliuksen ollessa kapellimestarina,

-kevätkaudella toimeenpanna 10 tai 20 oopperanäytäntöä. Yrityksen

-taloudellisesta puolesta vastaisivat taiteilijat, mutta tietenkin

-nojaamalla musiikkiystävien kirjoittamaan kannatukseen. Kun Lydia

-Laguksen myötävaikutusta pidettiin välttämättömänä, kirjoitettiin

-hänelle asiasta. Emme tiedä mitä hän vastasi eikä myöskään koetettiinko

-saada kannatusta. Pääasia on että puuha raukesi tyhjiin; Lydia Lagus

-palasi Italiasta vasta myöhään keväällä.

-

-Mutta silti oopperakysymys toisessa muodossa oli päiväjärjestyksessä

-koko kevätkauden. Maaliskuulla tapahtui näet että senaatti

-käsitellessään teatterien anomuksia uudistetusta valtioavusta jälleen

-palasi keväällä 1877 rauenneeseen fusiooniaatteeseen ja määräsi

-tutkittavaksi, miten yhteistyö ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön

-välillä oli aikaansaatavissa. Tämä alote johti sarjaan kokouksia ja

-neuvotteluja, joissa niinkuin ennenkin puhuttiin sekä laulu- että

-puhenäyttämöistä. Huolimatta kaikista ehdotuksista ja suunnitelmista,

-puuha nytkin raukesi ja rajotumme sentähden seuraavaan.

-

-Suomalaisella puolella oltiin tälläkin kertaa asiaan taipuvaisia, jopa

-siinä muodossa että suomalainen puheosastokin otettaisiin mukaan -- se

-oli näet, niin arveltiin, "jo kohonnut semmoiselle kannalle, ettei sen

-tarvinnut pelätä kilpailua ruotsalaisen puheosaston kanssa" (U. S.

-31/3). Ruotsalaiselta taholta taasen H. D. oli nyt (toisin kuin

-edellisellä kerralla) ehdottomasti fusioonin puolella, siinä muodossa

-että erikielisten puheosastojen rinnalle perustettaisiin kaksikielinen

-(ruotsalais-suomalainen) ooppera; mutta jyrkempää ruotsinmielistä

-kantaa edustavat Helsingfors ja Wiborgs tidning lehdet vastustivat

-kerrassaan yhteistyötä missä muodossa tahansa -- koko ehdotus oli muka

-ruotsalaista teatteria vastaan tähdätty "murhaisku". Helsingfors lehti

-väitti kiihkeästi, että puheosastoilla ei voisi olla mitään muuta

-yhteistä kuin puvusto eikä oopperaa ollenkaan tarvittu. "Oopperan

-harrastaminen kummassakin teatterissa on ollut kallis erehdys ja se

-olisi sitä nykyään entistä enemmän, kun venäläinen Aleksanterin

-teatteri oli hankkinut itselleen italialaisen oopperan(!)".[17] Vaikka

-Ruotsalainen teatteri kokonaan menettäisikin valtioapunsa, on sen

-sittenkin kieltäytyminen yhteistyöstä. Ja tämä jyrkempi mielipide pääsi

-voitolle -- vaikka eräässä kokouksessa[18] semmoiset miehet kuin O.

-Donner, L. Mechelin ja M. Wegelius valittiin ajamaan H. D:n puoltamaa

-fusioonimuotoa.

-

-Asian lopullisesta ratkaisusta Emilie Bergbom kirjoittaa nti

-Elfvingille (10/5):

-

-"Torstai-iltana [6/5] tuli vihdoin vastaus Ruotsalaisen teatterin

-kannatusyhdistykseltä. Venytettyään asiaa kaksi kuukautta he vastaavat,

-että fusiooni ei voi tulla kysymykseen, sillä he ovat jo ottaneet

-intendentin Ruotsista ja suurimman osan jäsenistöäkin j.n.e. Vastaus on

-ehdoton, mutta kohtelias, ja jos he olisivat olleet niin rehellisiä,

-että olisivat kohta antaneet suoran tiedon kannastaan, niin ei siitä

-olisi mitään sanottavaa, mutta tämä viivytys on ollut sietämätön.

-Tänään jätetään meidän valtioavunanomuksemme [uudestaan] senaattiin.

-Saa nähdä mikä vastaus tulee? Jollemme saa samaa mitä meillä tähän asti

-on ollut, nimittäin 24,000 mk, niin en tiedä mitä tulevana vuonna on

-tehtävä."

-

-Fusiooniehdotuksen lopullisesti rauettua senaatti 26 p. toukok. myönsi

-Suomalaiselle teatterille pyydetyn valtioavun, ja kesäkuulla päätös

-korkeimmassa paikassa vahvistettiin.

-

-Tänä vuonna Ruotsalainen teatteri oli ilman kilpailua saanut

-toimeenpanna oopperanäytäntöjä, mutta ei menestys sittenkään ollut

-toivonmukainen.[19] Näin ollen teatterin kannatusyhdistys päätti

-kokonaan luopua lyyrillisen näyttämön ylläpitämisestä. Luultavasti

-olisi päätös ollut toisellainen, jos suomalainen laulunäyttämö

-olisi ollut olemassa. Sillä kilpailuahan varten ruotsinmieliset

-oikeastaan olivat oopperansa perustaneetkin. -- Vaikuttavana syynä

-lakkauttamispäätökseen oli muutoin sekin, että kotimaiset

-laulutaiteilijat yhä edelleen olivat kieltäytyneet laulamasta

-ruotsalaisella näyttämöllä, jollei fusioonia syntyisi. Niin oli tehnyt

-nti Fohström, joka loistokkaasti esiinnyttyään Italiassa palasi kotiin

-toukokuun keskivaiheilla, ja niin myöskin Bruno Holm, jolle tarjottiin

-200 mk kuussa (venäläiset tarjosivat, hekin turhaan, 600). -- Tässä

-sopii mainita, että tri Grefberg kävi pyytämässä nti Aalbergiakin

-Ruotsalaisen teatterin palvelukseen, "käskien hänen itsensä määräämään

-palkkansa -- kuinka paljo vaan tahtoo". Vastaus oli kieltävä. Silloin

-toinen lausui: "Ehkä saan tulla toiste, kun olette asiaa miettinyt",

-johon taiteilijatar virkkoi: "Tulla saatte, mutta kyllä vastaus on

-oleva sama."

-

-Ymmärrettävää on että laulukykyjemme tulevaisuus oli huolestuttava, kun

-oopperatuumat raukesivat, emmekä erehtyne, jos oletamme usean heistä

-syyttäneen Bergbomia siitä, että heidän toiveensa kotimaiseen

-laulunäyttämöön nähden pettivät. Kumminkin he tekivät siinä väärin,

-sillä kaikki he olivat itsestään ja ennen valinneet taiteilijauransa.

-Ainoana poikkeuksena on ehkä Hahl mainittava, jonka hänen menestyksensä

-Marcelina Hugenoteissa houkutteli pois yliopisto-opinnoista. -- Nti

-Fohström yksistään jatkoi alkamaansa loistavaa taiteilijauraa ulkomaan

-näyttämöillä. L. N. Achté tuli 1881 kanttoriksi Helsingin vanhaan

-kirkkoon. Hänen puolisonsa rva Emmy Achté jatkoi 1880-81 opintojaan

-Dresdenissä ja perusti sitte miehensä kanssa 1883 Helsingin lukkari- ja

-urkunistikoulun. Oopperalaulajattarena rva Achté myöhemmin on

-esiintynyt vain 1891-92 näytännöissä, jotka hän itse muitten

-kotimaisten laulajien mukana toimeenpani. Lydia Laguksen taiteilijauran

-katkaisi, niinkuin alempana saamme nähdä, armoton tauti. Bruno

-Holmin ura tuli sitäkin lyhemmäksi, niinkuin on kerrottava

-seuraavassa luvussa. Bergholm oli ainoa, joka oli saanut viran --

-laulunopettajanviran Helsingissä (aliupseerikoulussa). Kun lisäksi

-muistamme, että Ida Basilier jo ennen oli mennyt naimisiin ja muuttanut

-Norjaan sekä että pari muuta laulajatarta jonkun ajan päästä meni

-naimisiin, käy nähtäväksi kuinka lyhyessä ajassa se taiteilijaryhmä

-hajaantui ja, niin sanoaksemme, katosi kuulumattomiin, jonka kykyyn ja

-innostukseen Suomalainen ooppera oli nojannut. Että useat heistä

-kuitenkin ovat vaikuttaneet uuden soitannollisen kevään hyväksi, se on

-hyvin tiettyä, vaikka se on ulkopuolella tätä kertomusta.

-

-_Arthur Lundahlissa_ (kts. ylemp. s. 13) puheseurue menetti lahjakkaan

-jäsenen, josta olisi voitu paljon toivoa, ellei hän jo teatteriin

-tullessaan olisi ollut taudin heikontama. Hänellä oli luontainen kyky

-välittömästi ilmaista tunteitaan, mutta epäselvä ääntäminen esti häntä

-näyttelijänä edistymästä korkeammalle asteelle. Kuitenkin hän

-Viuluniekassa y.m. rooleissa teatterin ensi aikoina sai paljon

-teeskentelemätöntä tunnustusta. -- Toinenkin kuolemantapaus kuuluu

-tähän aikaan, nimittäin 25-vuotiaan (9/8 1855) _Kaarlo Edvard Törmäsen_

-22/3 1880. Hän oli jo 1878 eronnut teatterista, mutta senkin jälkeen

-palvellut sitä samalla tavoin kuin hän parhaiten oli sitä tehnyt

-seurueen jäsenenä ollessaan, se on suomentamalla näytelmiä

-eri kielistä. Siihen hänellä olikin enemmän lahjoja kuin

-näyttelemiseen.[20]

-

-Elämästä toverien kesken on kerrottavana, että näyttelijät marraskuulla

-1879 kääntyivät kirjelmällä teatterin johtokunnan puoleen

-ilmottaakseen, että he kokouksessa 6 p. mainittua kuuta olivat

-päättäneet perustaa "_eläkerahaston_ nykyisten ja tulevien jäsenten

-hyväksi". Tämän yrityksen hyväksi he pyysivät johtokuntaa myöntämään:

-1) kaikki n.s. sakkorahat (jotka olivat suoritettavat erinäisistä

-laiminlyömisistä ja järjestyksenloukkauksista), 2) tulot yhdestä

-näytännöstä vuosittain joka kaupungissa, missä teatteri näytteli, sekä

-yhdestä iltamasta, laulajaisista tai arpajaisista, ja 3) kaikki ne

-varat, jotka mahdollisesti lahjain, testamenttien ja yleisten keräysten

-kautta ovat tarkotusta varten kootut. Tämän kirjelmän alla luettiin

-seuraavat nimet: _Ida Aalberg, Axel Ahlberg, Aurora Aspegren, Aug.

-Aspegren, Kaarola Avellan, Bruno Böök, Anni Hacklin, Elias Kahra, I. E.

-Kallio, Anton Kivinen, B. Leino, Mimmy Leino, Selma Lundahl, D.

-Pesonen, Hilma Rosendahl, S. Savolainen, Emelie Stenberg, Aug. Tervo,

-Alma Wikström, Knut Weckman, Oskari Vilho_. -- Arvatenkaan johtokunta

-ei voinut muuta kuin hyväksyä tämän alotteen, mutta kumminkin asian

-toimeenpaneminen lykkääntyi muutamia vuosia eteenpäin.[21] Vasta

-näytäntökaudelta 1883-84 meillä on ensimäinen virallinen tieto

-eläkekassan olemassaolosta ja varoista (kts. alemp.).

-

-Tältä vuodelta on mainittava uusi jäsen, josta tuli yksi teatterin

-etevimpiä. Tarkotamme rva _Katri Rautiota_, jonka alkuperäinen nimi

-oli Bengtson, mutta joka 6/4 1880 liittyessään teatteriin otti

-taiteilijanimen _Aaltola_. Nykyisen nimensä nti Aaltola sai, kun hän

-1883 meni naimisiin näyttelijä Aleksis Raution kanssa. Tullessaan

-näyttelijättärenalku ei vielä ollut 17 vuotta täyttänyt, ja meni

-sentähden aikaa, ennen kun hänen kykynsä huomattavammin näyttäytyi.[22]

-Ulkonäkö, ääni, kieli olivat kyllä edullisia, mutta luonnonlaadun

-tyyneys hidastutti tunteenilmaisun voimistumista ja itsenäistymistä.

-

-Niinkuin edellisestä näkyy Suomalainen teatteri oli nyt ensimäisen

-kerran toiminut koko näytäntökauden pääkaupungissa. Että se oli ollut

-suureksi hyödyksi taiteelliselle edistymiselle, on itsestään

-ymmärrettävää. Ohjelmisto oli ollut erittäin etevä ja sen

-valmistamiseen oli voitu panna tasaisempaa työtä kuin koskaan ennen --

-niinkuin tuloksetkin hyvin olivat todistaneet. Mutta, sanotaan

-johtokunnan vuosikertomuksessa, "täytyy yhä edelleen valittaa sitä

-laimeutta ja penseyttä, jota pääkaupungin suomalainen yleisö, ja

-varsinkin porvarissääty, teatterille osottaa. Jos ei oteta lukuun

-juhla- sekä Noora-näytäntöjä, joissa kävi paljo väkeä (suureksi osaksi

-ruotsalaista yleisöä), ovat näytännöt tänä vuonna annetut varsin

-huonoille huoneille." Tämä valitus oli kylläkin luonnollinen, mutta kun

-nyt jälestäpäin oloja ajattelee, ei voi tukehduttaa sitä ajatusta, että

-oli melkein liiaksi vaatia silloiselta Helsingin suomalaiselta

-yleisöltä, että se olisi jaksanut koko vuoden täyttää teatterin.

-Puhumatta sen vähälukuisuudesta oli suuri osa siitä vielä tottumaton

-teatteriin. Oliko edes ajateltavissa, että seitsemässä vuodessa

-sentapainen henkinen ja taiteellinen nautinto kuin teatterin tarjoama

-olisi voinut tulla pääkaupungin suomenkieliselle "porvarissäädylle"

-_tarpeeksi?_ Ei, kyllä siihen vaadittiin pitempi aika, niinkuin

-kertomuksestamme onkin näkyvä. -- Saavutettu kokemus johti siihen, että

-teatteri jälleen säännöllisesti jonkun osan vuotta näytteli

-maaseutukaupungeissa. -- Tämän näytäntökauden vaillinki teki 19,830

-mk.[23]

-

-Näytännöissä -- luvultaan 96 -- esitettiin 14 kertaa Noora; 7 Ensi

-lempi; 6 Valapatto, Aksel ja Valpuri, Nyrnbergin nukki; 5 _Saimaan

-rannalla_; 4 _Nummisuutarit_, Angelo, Porvari aatelismiehenä, Vanhan

-viuluniekan lempi; 3 _Kuvaelmat Hirvenhiihtäjistä_, Jane Eyre, Parisin

-veitikka, Kylänheittiö, Kavaluus ja rakkaus, Hellät sukulaiset,

-Haapaniemen hanhenpoika, Neiti Elisabeth, Taiteen harrastuksesta,

-Vastanaineet, Parjauspesä, Maria Stuart Skotlannissa, Sevillan parturi,

-Tuhkimus, Mustalaiset; 2 _Silmänkääntäjä, Kihlaus, En voi, Pikku

-Suometar_, Jeppe Niilonpoika, Roistoväki, Saituri, Rosvot, Kuinka

-anopeista päästään, Lemmenjuoma, Remusen kotiripitykset, Taistelujen

-välillä; 1 _Anna Skrifvars, Lea, Setä, Kosijat_, Sirkka, Sarah Multon,

-Kuningas Renén tytär, Hardangerin harjulla, Hääilta, Äiti-parat.

-

-Näistä 47 kappaleesta oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 17, joka

-jälkimäinen numero on harvinaisen korkea.

-

-

-

-

-IX.

-

-Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.

-

-

-Tänä suvena Bergbom-sisarukset eivät näytä ajatelleen ulkomaanmatkaa,

-vaan teki Emilie Juhannuksen jälkeen tavallisen kesäkäyntinsä Kuitiaan

-samalla kun Kaarlo liikkui muualla kotimaassa. Jälkimäisestä saamme

-muutamia tietoja sisaren kirjeistä nti Elfvingille. Emilie kirjoittaa

-näet 22/6:

-

--- "Eilen lähti Kaarlo kesämatkalleen. Hän matkustaa ensin rautatiellä

-Tampereelle, sieltä höyrylaivalla Virroille ja sitte hän aikoo jatkaa

-jalkasin Vaasaan. Hän on kauvan miettinyt jalkamatkaa maan halki, mutta

-tähän saakka on hänellä kesäaikoina ollut muuta tehtävää. Vaasasta hän

-palaa kotia höyrylaivalla, ehkä muutamiksi päiviksi poiketen

-Kuitiaan." --

-

-Matkallaan Kaarlo näkyy vapauttautuneen kirjeenvaihdostakin, niin ettei

-ole olemassa ainoatakaan riviä sen vaiheista. Että retki oli virkistävä

-huomaa kuitenkin niistä sanoista, joilla Emilie (23/7) mainitsee hänen

-kotiatulonsa:

-

--- "Pyhänä [18/7] Kaarlo palasi päivettyneenä ja ahavoittuneena

-niinkuin hyvinvoipa rustitilallinen, mutta terveenä ja reippaana. Eilen

-hän lähti Viipuriin tiedustelemaan, eikö teatterin olisi mahdollista

-olla siellä syksyllä. Viipuri on paras maaseutukaupunkimme, mutta

-kiusallista on että meidän nykyään on vaikea päästä esiintymään siellä.

-[Viipurin teatteri oli aivan ränstynyt ja eri mieliä oli siitä, oliko

-uusi rakennettava vai vanha korjattava.] Helsingissä emme mitenkään

-tahtoisi alottaa ennen lokakuun loppua; ohjelmistomme on täällä

-viimeiseen asti näytelty, niin että meidän on välttämättömästi oltava

-pari kuukautta muualla valmistaaksemme uutta." --

-

-Samoin kuin viime suvena näyttelijät nytkin suunnittelivat kiertoretkiä

-maaseuduille; mutta keisarinna Maria Aleksandrovnan kuolema (3/6) teki

-tuumat tyhjäksi ainakin alkukesästä. Sitä ennen oli pienempi

-näyttelijäryhmä jo lähtenyt antaakseen näytäntöjä Hämeenlinnassa ja

-Tampereella, mutta samana päivänä, kun ensi näytäntö edellisessä

-paikassa oli tapahtuva, tuli surusanoma ja keskeytti yrityksen.

-Suurempi ryhmä, joka aikoi esiintyä Viipurissa, oli onnekseen vielä

-Helsingissä eikä siis tarvinnut tehdä turhaa matkaa. -- Heinä- ja

-elokuulla, jolloin näytteleminen taas oli sallittu, uudistettiin nämä

-hankkeet. Heinäkuulla pienempi seurue näytteli muutamia iltoja

-Tampereella ja Forssan tehtaalla ja elokuulla suurempi (rvat Aspegren

-ja Lundahl, neidit Hacklin, Savolainen ja Wikström sekä Axel Ahlberg,

-Aspegren, Böök, Pesonen ja Vilho) Viipurissa koko kymmenen kertaa.

-Jälkimäinen ryhmä esitti kolmena iltana Noorankin (rva Aspegren --

-Noora) ja kahtena Sevillan parturin (neiti Hacklin -- Rosina).

-

-Ida Aalbergin toinen ulkomaanmatka muodostui niin vaiherikkaaksi ja

-merkilliseksi, että siitä on kerrottava verraten seikkaperäisesti. --

-Ensin hän, Szinnyein nuoren parin seurassa, suuntasi kulkunsa

-Dresdeniin, puolentoista vuotta ennen annetun lupauksensa mukaan

-palatakseen rva Marie Seebachin kouluun. Tämä vastaanotti hänet,

-niinkuin hän 28/5 kirjoitti Bergbomille, todellisella ilolla ja kohta

-käytiin työhön käsiksi. Ensiksi otettiin tutkittavaksi Orleansin

-neitsyen rooli, joka "retoriikkansa tähden kaksinkerroin vaikeana" oli

-läpikäytävä sekä saksan- että suomenkielellä. Sen jälkeen tulisi Julia

-ja myöhemmin Gretchen, jonka erittelemistä hänen oman käsityksensä

-mukaan rva Seebach katsoi erityiseksi myötätuntoisuuden osotukseksi

-"rakkaalle oppilaalleen, joka tuotti hänelle ainoastaan kunniaa".

-Oppikausi kesti kesäkuun loppuun, jolloin nti Aalberg lähti Müncheniin.

-Siellä tarjoutui hänelle silloin aivan erikoinen tilaisuus

-oppia taidettaan näkemällä 16 iltaa käsittävän näytäntösarjan

-hoviteatterissa, jossa Ernst Possartin johdolla Saksan ja Itävallan

-etevimmät näyttelijät esittivät yhtä monta Schillerin, Goethen,

-Lessingin ja Shakespearen draamaa. Ensimäinen näytäntö oli 1 ja

-viimeinen 21 p. heinäk. Enimmän miellyttivät näyttelijätärtämme Wienin

-Burgtheaterin taiteilijat ja niistä etenkin Ad. Sonnenthal ja Charlotte

-Wolter.

-

-Tällä ajalla tapahtui että Ida Aalberg tuli esitellyksi Nooran

-runoilijalle, joka näinä vuosina asui Münchenissä. Tuttavuuden

-välittäjä oli tri V. Vasenius, joka myöskin oli sinne saapunut. Ibsen,

-joka tavallisesti oli hyvin jäykkä vieraita kohtaan, vastaanotti Nooran

-suomalaisen esittäjän erinomaisen ystävällisesti ja toimeenpanemissaan

-päivällisissä, joihin Münchenissä oleskelevat pohjoismaiset taiteilijat

-olivat kutsutut, hän asetti hänet oikealle ja Nooran esteettisen

-puolustajan Suomesta vasemmalle puolelle itseään. Jopa hän esitti

-maljankin nti Aalbergin kunniaksi. Vähän tämän jälkeen rva Ibsen kävi

-noutamassa nuoren näyttelijättären koko päiväksi runoilijan perheeseen.

-On helppo ajatella kuinka innostavasti mahtoi vielä kokemattomaan

-taiteilijattareen vaikuttaa ensi kerran huomattuna henkilönä

-seurustella runoilijakodissa ja taiteilijapiirissä, jota suuren luovan

-taidehengen itsetietoisuus ja toimihalu elähytti.

-

-Kun juhlanäytännöt olivat päättyneet, nti Aalberg lähti, noudattaen

-Ibsenin neuvoa ja kehotusta, Baijerin Oberammergauiin, jossa juuri tänä

-suvena jälleen uudistui joka kymmenentenä kesänä siellä tapahtuva,

-useita päiviä kestävä, kylän asukkaiden suorittama Vapahtajan

-kärsimysnäytelmän esitys. Täältä näyttelijätär muutti Elsterin

-kylpypaikkaan Etelä-Sachseniin. Siellä hän oleskeli yhdessä rva Emmy

-Achtén kanssa, joka jo maaliskuulla oli lähtenyt Dresdeniin

-harjottaakseen laulutaidetta nuoremman Lampertin johdolla. Kylpyajan

-perästä oli näyttelijättäremme matkustava Budapestiin, jossa alkumatkan

-toverit, Szinnyei rouvineen, häntä odottivat.

-

-Kun Ida Aalberg, nähtyään Goethen Iphigeneian Wienin Burgtheaterissa,

-2 p. syysk. saapui Unkarin pääkaupunkiin, hän ei enään ollut aivan

-tuntematon tässä maassa. Kotia tultuaan Szinnyei näet oli alkanut

-unkarilaisissa sanomalehdissä kertoa mitä hän oli nähnyt ja kokenut

-Suomessa. Muun muassa hän oli seikkaperäisesti kuvannut Suomalaisen

-teatterin synnyn, miten se oli nopeasti kehittynyt ja mikä viehättävä

-primadonna sillä oli Ida Aalbergissa, joka Boriskana Kylänheittiössä

-näytteli niin oivallisesti, ettei hän (Szinnyei) Unkarissakaan ollut

-nähnyt mitään parempaa. Tämä edellä käypä kiitos ja yksityiset puheet

-tekivät, että nti Aalbergille myönnettiin tilaisuus Pestin

-kansallisteatterissa esiintyä mainitussa roolissa.[24] Yritys oli totta

-sanoen arveluttavinta laatua: tuntematonta kieltä puhuva vieras

-näyttelijätär keskellä unkarilaisia näyttämötaiteilijoita esittämässä

-unkarilaista talonpoikaistyttöä! Kun ilta tuli, kävi kyllä huhu, että

-kun tuo vieras harjotuksessa oli näytellyt kolmannen näytöksen suurta

-kohtausta Göndörin kanssa, olivat näyttelijättäret alkaneet itkeä ja

-Tamássy-Göndörinkin silmissä olivat kyyneleet välkkyneet; mutta

-ylipäätään oltiin epäilevällä kannalla. Ja kuitenkin päättyi kaikki

-täydelliseen, hämmästyttävään voittoon. Näytäntö oli 7/9, ja seuraavana

-päivänä Szinnyei kirjoitti Antti Jalavalle:

-

-"Victoria! Odottamatonta, suurenmoista! -- -- Koko kaupunki on

-hälytetty, kaikki sanomalehtimiehet ovat rakastuneet ja kirjoittavat

-ylistysvirsiä. Tänään ei puhuta muusta kuin nti Aalbergista." -- --

-

-"Illalla oli suuri teatteri täynnä, joka merkitsee paljon, sillä kun rva

-Blaha ei näyttele, on teatteri tavallisesti jotensakin tyhjä.

-Kuumeentapainen uteliaisuus näkyi kaikkien silmissä, ja kun nti Aalberg

-ilmestyi, otettiin hänet vastaan myrskyisillä kättentaputuksilla.

-Hän näytteli todellakin mainiosti, paljon paremmin kuin koskaan

-ennen." -- --

-

-"Sanalla sanoen ilta oli loistava. Harva muukalainen näyttelijä on

-meillä näytellyt niin erinomaisen suurella menestyksellä kuin nti

-Aalberg, sillä hän on yhtenä iltana tullut yleisön lemmikiksi, ja

-_kaikki tunnustavat yksimielisesti, että hän on suuri taiteilijatar_.

--- -- Nti Aalberg on tuottanut Suomenmaalle niin paljon kunniaa kuin ei

-kukaan ennen ulkomaalla."

-

-Todistukseksi ettei Szinnyei liiotellut otamme muutaman kohdan parista

-arvostelusta. "Hirveän ankara arvostelija" Beöthy Zsolt kirjoitti

-Unkarin etevimmässä valtiollisessa lehdessä, Pesti Napló'ssa:

-

--- -- "Tuskin olimme ajatelleet, että hän edes sen verran voisi tulla

-toimeen tässä vieraassa piirissä, että tietäisi tuoda ilmi yleisimmät

-näytäntölahjat jäsentenliikunnon, kasvojeneleiden ja äänenvaihtelun

-suhteen, kun näyttämöllisen vaikutuksen sielu, sana, oli häneltä

-kielletty. Sillä emmehän sanoista mitään ymmärtäneet. Ja mikä oli

-päätös? Se, että näytännön loputtua meistä tuntui kuin nti Aalberg

-olisi antanut paljon lujempia ja vakuuttavampia todistuksia

-suomalaisunkarilaisesta kieliheimolaisuudesta kuin kaikki oppineet

-miehemme yhteensä. Me ymmärsimme häntä täydellisesti. Lohduttakoot

-itseänsä antifinnistit (suomiheimolaisuuden vastustajat): ymmärtämisen

-välikappaleena ei ollut kielen sukulaisuus, vaan se yleinen kieli, jota

-maailman kaikilla näyttämöillä ymmärretään: tunteen totuus,

-havainnollisuuden kyky, plastiikan jalous, mielenilmauksen voima. Nti

-Aalbergin näyttämöllinen kutsumus ilmaisee itsensä jo ensi

-silmänräpäyksessä. Hänen solakka vartalonsa, hänen puhuvat suuret

-siniset silmänsä, hänen vaaleat hiuksensa, hänen äänensä erinomaisen

-rikas vaihtelevaisuus ja heleä sointu: kaikki tämä tuo myötänsä

-viehätyksen, lumouksen. Yleisön ensimäiset kättentaputukset tarkottivat

-vaan näitä. Mutta jota edemmäksi näytäntö edistyi, sitä enemmän se

-ihastui hänen tavattomista sisällisistä näyttelijälahjoistaan. Siitä

-tietysti ei voi olla puhettakaan, että hän olisi näytellyt

-_unkarilaista_ talonpoikaistyttöä. Mutta jos ei rotuomituisuuden

-puutetta lukuun oteta, ei voi toivoa liikuttavampaa ja jalompaa

-Boriskaa. Emme tiedä kuinka hän puhuu suomea, mutta rakkauden ja tuskan

-kieltä hän puhuu mainiosti. Hänen esityksensä oli monipuolinen ja

-elävä: huikaisevalla nopeudella hänen silmissään vaihtelivat intoisan

-rakkauden loiste ja surun kyynel. Joka ääni kumpuaa hänen sielustaan,

-ja joku lumoava sulous on hänen esitykselleen omituinen. Melkein

-iloiten hän kärsii tuskaa, ja voimallisten tunteiden ilmi puhjetessa

-hän ymmärtää harvinaisella hienoudella ylläpitää tarpeellista

-maltillisuutta. Hänen itkunsa toisen näytöksen lopussa ja hänen

-rakkaudentunnustuksensa kolmannessa näytöksessä liikuttivat jokaisen

-sydäntä ja kiihottivat yleisöä, joka ei ymmärtänyt ainoatakaan sanaa,

-mutta kuitenkin käsitti jok'ikisen äänen, myrskyisiin kättentaputuksiin

-esiripun ylhäällä ollessa." --

-

-Toisesta lehdestä (Függetlenség -- Itsenäisyys) otettakoon seuraavat

-rivit:

-

--- -- "Ainoastaan uudenaikaisen Europan jokapäiväisyydestä ja

-veltostuneista oloista kaukana olevan, puhtaassa alkuvoimassa elävän

-pohjoisen kansan tytär saattaa niin huokailla, itkeä, hymyillä, kuin

-tuo pieni suomalainen tyttö, jonka jokaisesta liikkeestä luonnollisuus

-pistää esiin, jokaisessa sanassa lumous vallitsee. Suurimman

-vaikutuksen hän saavutti kolmannen näytöksen ensimäisessä kohtauksessa

-sydämeen koskevalla näyttelemisellään. Harvoin taikka kenties emme

-koskaan ole nähneet riehuvaa intohimoa niin luonnollisella

-naivisuudella kauniimpaan sopusointuun yhdistyvän kuin tässä. Nti

-Aalberg ei ollut tuo itkullinen, hentomielinen Boriska, jota jo

-kylläkseen on saanut kansallisteatterin näyttämöllä nähdä, vaan tuo

-äärettömällä intohimolla rakastava, ainoaan tunteeseensa sulava kansan

-tyttö, joka tietää kuollakin rakkautensa tähden. Ja mikä oli suurin

-ansio tällä suomalaisella taiteilijattarella: ei ainoastakaan

-liikunnosta pistänyt esiin 'neiti'; hän pysyi loppuun asti

-_talonpoikaistyttönä_. Kohtauksen lopussa innostus jo nousi todelliseen

-raivoon. Perätysten huudettiin vieras viisi kertaa esiin ja sai

-vastaanottaa kauniin kukkakimpun, josta nti Aalberg nähtävällä

-liikutuksella kiitti." --

-

-Näytäntö uudistettiin vielä 9 ja 14 p. entistä suuremmalla

-menestyksellä. Viimeistä sanottiin parhaimmaksi sentähden, että nti

-Aalbergin näyttelemistapa oli vaikuttanut toisiin myötävaikuttajiin,

-niin että he jättivät tavallisen huolettomuuden ja näyttelivät suurella

-innolla. Kumpanakin iltana olivat piletit loppuun myydyt (joten

-teatterissa oli noin 2500 henkeä) ja joukko ihmisiä palasi tyhjin käsin

-pääsemättä sisään. Rva Blaha näytteli Finum Rózsin osaa, mutta hänkin

-joutui syrjään nti Aalbergin rinnalla. Metsäkohtauksen jälkeen sai

-näyttelijätär suuren laakeriseppeleen kansallisteatterin jäseniltä --

-ensimäisen, jonka hän lienee saanut. Sanomalehtien ylistyksetkin

-kiihtyivät kiihtymistään, samalla kun vakuuttivat, että ensi-illan

-jälkeen ihailtiin ainoastaan taiteilijatarta. Semmoista Boriskaa ei

-oltu vielä Unkarin näyttämöllä nähty, ja hänen saavuttamaansa suosiota

-verrattiin siihen, joka oli tullut rva Ristorin osaksi. Emme kuitenkaan

-lisää otteitamme, yhtä vähän kuin kerromme loistavista kemuista ja

-puheista, joita pidettiin "Pohjan tähden" kunniaksi. Se mitä on

-esiintuotu riittää jo todistamaan, että hänen voittonsa ja

-menestyksensä Pestissä oli todella harvinainen laatuaan, kunniaa

-tuottava näyttelijättärelle itselleen ja hänen isänmaalleen.

-

-Budapestista nti Aalberg, noudattaen ystävällistä kutsumusta, matkusti

-Kolozswáriin (Klausenburgiin), jossa hän 21 ja 23 p. syysk. näytteli

-Boriskan, 24 p. Louisen Kavaluudessa ja rakkaudessa, 27 p. Jane Eyren

-ja 29 vielä kerran Boriskan. Menestys täällä oli sama kuin

-pääkaupungissa. Toisena Boriska-iltana tuli näyttelijätär huomattavan

-kunnianosotuksen esineeksi, kun hänet, esiripun ylhäällä ollessa,

-kutsuttiin näyttämölle kokoontuneen teatteriseurueen keskelle, ja

-ylijohtaja Béla Mátrai piti hänelle ylistävän puheen ja kaikkien

-nimessä ojensi hänelle laakeriseppeleen. Unkarilainen puhe päättyi

-suomalaisiin sanoihin: "Älä unhota meitä!" Eikä viimeinenkään ilta

-kulunut ilman erikoista ihastuksenilmaisua. Silloin lähetystö

-Kolozswárin yliopiston nuorison puolesta antoi nti Aalbergille komean,

-Unkarin ja Suomen kansallisvärisillä nauhoilla koristetun

-laakeriseppeleen. Sen ohella pidettiin ensin unkarin- ja sitte

-suomenkielinen puhe, johon vastatessaan näyttelijätär vaatimattomasti

-selitti hyvin ymmärtävänsä, että heimolaistunto se oli joka oli

-aiheuttanut sen lämpimän vastaanoton, joka oli hänen osakseen tullut.

-

-Siihen päättyi Ida Aalbergin riemuretki Unkarissa, ja hän matkusti

-takaisin Budapestiin ja sieltä Wieniin, jatkaakseen opintojaan, siksi

-kunnes hän joulukuun alussa palaisi kotia. Että hänen menestyksensä

-oli herättänyt suurta mielenkiintoa Suomessa, näkee hyvin

-sanomalehdistöstämme, joka sisältää laajoja otteita Unkarin lehdistä,

-ja olihan sillä merkityksensä. Ensiksikin Ida Aalbergin kukkaansa

-puhkeava taide ulkomaalaisen tunnustuksen kautta sai, niin sanoaksemme,

-europpalaisen leiman, jolle meillä niin suurta arvoa annetaan ja jota

-ilman moni ei näy uskaltavan arvosteluunsa luottaa, toiseksi se

-virkisti ja loi lämpöä toisistaan kaukana asuvien heimokansojen

-keskinäiseen suhteeseen ja kolmanneksi tämä suomalaisen taiteilijan

-saavuttama voitto -- varsinkin silloin harvinainen laatuaan -- oli

-Suomalaisen teatterin ansioksi luettava. Sillä jos olisi nöyrästi

-uskottu mitä ruotsinmielisemme 1860- ja 1870-luvuilla -- tietenkin

-syvästä vakaumuksestaan -- väittivät, että näet suomalainen ei kykene

-näyttämölle, niin ei Ida Aalberginkaan kaltaisella nerolla olisi ollut

-kehitysmahdollisuutta.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Teatteriseurue kokoontui syyskuun alussa _Tampereelle_. Toimi oli

-jälleen alkava maaseuduilla, ja Helsinkiin mentäisiin vasta kun

-ohjelmistolle uusia kappaleita oli valmistettu. Kumminkin erosi

-teatterin elämä entisestä siinä, että Bergbom nyt oli koko ajan mukana.

-Näytännöt alkoivat 5/9 ja seurasivat toisiaan niin taajasti, että

-seitsemäs jo oli 15/9. Paitse pikkukappaleita näyteltiin näinä päivinä

-Parisin veitikka, Nummisuutarit ja Porvari aatelismiehenä.

-Aleksanterinpäivänä 11/9 oli juhlanäytäntö, jonka ensi numero oli

-kuvaelma riemujuhlasta 2/3 (kts. ylemp. s. 39), ja seuraavana

-juhlanäytäntö Pietari Brahen muistoksi. Sinä päivänä oli näet 200

-vuotta kulunut tämän suurmiehen kuolemasta ja sentähden oli

-turkulaisten alotteesta ruvettu puuhaamaan hänen muistonsa viettämistä

-siinä tarkotuksessa, että samalla kerättäisiin varoja "kreivin"

-muistopatsaan pystyttämiseen Suomen vanhaan pääkaupunkiin. Useissa maan

-kaupungeissa ryhdyttiinkin toimeen, ja Tampereella pyydettiin kaupungin

-valtuuston puolelta Bergbomia toimeenpanemaan juhla teatterissa.

-Bergbom vastasi myöntäen, mutta tehtävä oli vaikea paikkakunnalla,

-jossa ei ollut mitään teatterivarastoa. Hän sommitteli seuraavan

-ohjelman: 1) Kuvaelma: Kristina kuningatar, hovinsa ympäröimänä, antaa

-Pietari Brahelle Turun yliopiston perustuskirjan; 2) Laulua ja

-lausuntoa [Pilven veikko, Maamme nti Avellanin lausumana y.m.]; 3) Lea.

-Mutta mistä saada pukuja?

-

--- "Luonnollisesti", Kaarlo kirjoittaa Emilielle, "et sinä ullakolta

-voi löytää mitään, matta jos _sattumalta, ilman suurta vaivaa_, saisit

-käsiisi joitakuita ruotsalaisia sotilaspukuja, polvussaappaita,

-pitsikauluksia y.m. semmoista, joka sopisi Kristina kuningattaren

-hoviin ja ympäristöön, niin lähetä ne tänne ja pikajunalla. Teatterista

-saanet lisäksi jonkun haarniskan -- mutta ei kovin painavaa tavaraa!

-Jos siitä on paljo vaivaa, niin jätä se sikseen; kyllä kai me keksimme

-jonkun neuvon. Kysy Löfgreniltä minkälainen Ruotsin vaakuna oli siihen

-aikaan. Jos saat Pietari Brahen kuvan -- luullakseni niitä on

-Edlundilla -- niin lähetä sekin." --

-

-Kuinka juhla onnistui saamme tietää toisesta kirjeestä (13/9):

-

-"Rakas sisar! Vihdoin on yksi levottomimpia viikkoja teatterielämässäni

-ohi. Viisi näytäntöä kuudessa päivässä, uusi ohjelma joka päivä,

-kakstoista uutta roolia,[25] proloogeja,[26] amatöörejä, musiikkia,

-kuvaelmia y.m. y.m. Joka päivä olen mennyt teatteriin k:lo 8 aamulla ja

-palannut k:lo 11 ehtoolla. Jollei välillä olisi ollut päivälliset,

-eivät Ossian ja Therese [veli ja käly, joiden luona Kaarlo asui]

-todellakaan olisi tienneet minun olevan olemassakaan. -- Tulot ovat

-olleet: perjantaina 200 sekä tilaus (noin 80), lauantaina 140 (ja sama

-lisäys), pyhänä 380 (ilman tilausta). Lauantain [Aleksanterinpäivän]

-näytäntö oli erehdys, sillä tulo oli huono taikka, kun ajattelee

-kustannuksia, ei mitään ja lisäksi kaikki sähkösanomat, touhu, vaivat!

-Porvari aatelismiehenä meni hyvin yksityisiin rooleihin nähden, mutta

-yhteisnäytteleminen oli niin ja näin, seuraus alituisesta ohjelman

-vaihtelusta ja uusista rooleista. Lauantaikuvaelma miellytti;

-Sotavanhuksen joulussa oli Kallio parempi kuin ennen missään vakavassa

-roolissa, ja Saimaan rannalla oli tanssi toistettava. Parhaiten meni

-sunnuntainäytäntö; Lealla oli oikea tunnelma, kiitos olkoon erittäinkin

-Kaarolan. Merkillistä kuinka hän on paljon vapaampi ja todellisempi

-pikkukaupungeissa kuin Helsingissä. Kuvaelma oli loistava, kiitos

-olkoon rikkaiden pukujen, rva Lundahlin brokaattivaatteuksen, Kallion

-naamioituksen ja rva Leinon historiallisen ulkonäön (hän oli

-hovinainen). -- Orkesteria ei ole, koetan tulla toimeen ilman.

-Ainoastaan lauantaina oli siitä haittaa tai ei silloinkaan, sillä

-Nottbeckin ilotulitus ja maksuton Schneevoigtin musiikki veivät meiltä

-yleisön. Näyttelijät ovat olleet taipuvaisia, tarkkaavaisia ja ahkeria.

-Olen siinä kohden harvoin ollut tyytyväisempi." -- --

-

-Syyskuulla näyteltiin vielä seuraavat kappaleet, kukin kaksi kertaa:

-ohjelmistolle uusi A. Dennéryn _Don Cesar de Bazan_ (17/9), Sevillan

-parturi ja Noora.

-

--- "Rva Aspegren" [Noorana], Kaarlo kirjoittaa, "voitti odotukseni,

-mutta luultavasti sain hänestä paremman käsityksen kuin hän ansaitsi,

-sillä en _nähnyt_ häntä vaan ainoastaan _kuulin_, ja myötäesiintyjät

-sanoivat hänen kasvojeneleitään epämiellyttäviksi. Toisessa näytöksessä

-oli hänellä yksityisiä loistavia sieluntuskan piirteitä, mutta hänen

-tuskansa oli liiaksi ruumiillista laatuaan. Paras oli hän viime

-näytöksessä keskustellessaan Helmerin kanssa, vaikka ulkoluku oli

-vaillinainen. Kun Noora annettiin toisen kerran, oli huone niin täynnä

-naisväkeä, että tuskin 10 herraa nähtiin. Kättentaputukset olivatkin

-sangen heikkoja (!)" --

-

-Tampereelta pistäytyi osa seuruetta _Hämeenlinnassakin_ ja antoi siellä

-pari kolme näytäntöä, joista puhdas voitto teki 250 mk. Noora ei

-miellyttänyt Hämeenlinnan yleisöä, vaikka oltiin tyytyväisiä rva

-Aspegrenin esitykseen.

-

-Lokakuulla jatkettiin Tampereella 17 p:ään asti, jolloin oli viimeinen

-näytäntö. Ohjelmisto käsitti Helsingistä tunnettua, paitse Törmäsen

-suomentamaa, Siraudinin 1-näytöksistä huvinäytelmää _Vaimojen

-kyyneleet_ (15/10). Neiti Elisabeth meni oivasti; nti Hacklin miellytti

-suuresti Nyrnbergin nukessa, ja Weckman näytteli Maantien varrella

-"erittäin kauniisti suuren kohtauksen 4:nnessä näytöksessä", mutta oli

-muutoin liian lapsellinen. Mustalaisten menestys erinomainen; nti

-Avellan herätti mitä suurinta suosiota. Ylipäätään yleisö innostui yhä

-enemmän, niin että Bergbom olisi luopunut suunnittelemastaan Porin

-matkasta, jollei se olisi ollut päätetty asia. Kuitenkaan ei keskitulo

-Tampereella noussut 300 markan yli. -- Hyvästijättöjuhlan pitivät

-tamperelaiset 11/10, ja se oli vilkashenkinen ja tunnelmaltaan

-isänmaallinen. Paitse tavallisia puheita johtajalle ja seurueelle oli

-Vilholla "onnellinen päähänpisto" esittää malja Ida Aalbergille, joka

-niin loistavasti oli Unkarissa edustanut suomalaista näyttämöä.

-Puhe herätti innostusta ja juhlasta lähetettiin yhteinen

-tervehdys-sähkösanoma näyttelijättärelle.

-

-_Porissa_ alotettiin 15/10. Bergbom oli näet lähtenyt sinne osa

-näyttelijöitä mukanaan antaakseen kaksi ensimäistä näytäntöä samoina

-päivinä kuin viimeiset olivat Tampereella. Ensi ohjelma suoritettiin

-sentään epäedullisissa oloissa. Vilho oli sairastunut, ja Tervon täytyi

-äkkiä astua hänen sijaansa. Toiseksi tulivat puvustolaatikot, vastoin

-"vuurmannien" lupauksia -- ei vuorokautta vaan -- puolentuntia ennen

-näytännön alkua! Parisin veitikan ja Kihlauksen puvut olivat siis viime

-hetkessä etsittävät "noin tusinasta kirstuja, sillä tapansa mukaan

-oli nti Savolainen hajottanut ne niin moneen eri kirstuun kuin

-mahdollista (!)". -- Tilattu oli pilettejä 230 markasta iltaa kohti. Se

-sekä kasvava innostus yleisössä teki että tulot paranemistaan

-paranivat. Ohjelmisto oli koko lokakuulla sama kuin Tampereella, ja

-samoin kuin siellä kilpailivat nti Avellan ja nti Hacklin yleisön

-suosiosta, edellinen oivallisella näyttelemisellään, jälkimäinen

-heleällä, raikkaalla laulullaan (esiintyi silti myöskin niin vaativissa

-puherooleissa kuin Rosina Sevillan parturissa). Kun Mustalaiset

-annettiin toisen kerran, tuotti se 536 mk, suurin tulo koko aikana.

-"Ohimennen sanoen", Bergbom kirjoittaa, "täysi huone antaa 502; missä

-sitä paitse oli tilaa 34 markasta, sitä en ymmärrä (!)"

-

-Kun Vilho oli parantunut, voitiin marraskuun alussa näytellä Porvari

-aatelismiehenä ja Valapatto. Sitte tuli O. Feuillet'in 5-näytöksinen

-draama _Nuoren aatelismiehen vaiheet_ (5/11) ja sen jälkeen, Sevillan

-parturin mentyä välissä, kaksi näytäntöä, joissa rva _Winterhjelm_

-esiintyi. Taiteilijatar, joka niinkuin tiedämme toukokuulla oli

-saapunut Suomeen, oli nti Maria Grapen vieraana viettänyt kesän

-sisämaassa. Syksyllä hän oli antanut tunteja Helsingissä ja jonkun

-iltaman (Viipurissa) sekä lupautunut esiintymään muutamia kertoja

-teatterissakin. Sitä varten oli valittu kaksi ohjelmistolle uutta

-kappaletta, nimittäin Schillerin Maria Stuart ja Halmin Ravennan

-miekkailija. Edellinen oli jo Porissa valmistettu, ja sen ensi-illaksi

-rva Winterhjelm tuli sinne.

-

-"Et voi uskoa", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille 2/11. "kuinka

-erinomaisen jalo ja kunnollinen hän on yhteistoimessa. Nyt hän

-matkustaa Poriin ja näyttelee siellä Maria Stuartin, ainoastaan

-sentähden että voisimme täällä alottaa sillä kappaleella. -- Voi

-sentään, jos voisimme kasvattaa meille semmoisen taiteilijan kuin rva

-Winterhjelm; aina hän asettaa yrityksen ensi sijaan ja itsensä toiseen,

-kun saamme oman semmoisen kuin hän on, silloin on Suomalaisen teatterin

-tulevaisuus turvattu."

-

-Ensi näytäntö, jossa rva Winterhjelm oli mukana, oli 10/11 ja

-esitettiin siinä Taistelujen välillä, Pilven veikko ja Nyrnbergin

-nukki, toinen ja kolmas 12/11 ja 14/11 ja näyteltiin silloin Tuokon

-suomentama Schillerin murhenäytelmä _Maria Stuart_. Välillä 13/11 oli

-näytäntö, joka kävi rva Winterhjelmin iltaman nimellä ja jonka ohjelma

-oli: Mestauslavakohtaus Daniel Hjortista, Jeannetten häät ja Lea.

-Viimeisessä näytännössä 15/11 annettiin Mustalaiset. Siinä sai nti

-Avellan kukkasvihkon, johon oli kätketty kallisarvoinen kultakello.

-Näytännön jälkeen pitivät kaupunkilaiset tavalliset jäähyväiskekkerit

-seurueelle, joka nyt palasi pääkaupunkiin.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Teatterin poissaollessa oli Helsingissä sattunut yhtä ja toista,

-joka ansaitsee mainitsemista. Siten olivat Alma Fohström ja Ida

-Basilier-Magelsen laulajaisia antamalla palauttaneet muistiin oopperan

-loistoajat. Edellisestä Emilie kirjoittaa veljelleen (26/9):

-

-"Tulen juuri Fohströmin konsertista -- voitkos ajatella? -- kaipauksen

-huokauksella muistelen ooppera-vainajaa! Hän oli aivan loistava: en

-luule koskaan nähneeni häntä semmoisena kuin tänään. Hän osotti

-taiteilijaylemmyyttä, joka mitä syvimmin koski sydäntäni ja joka saa

-tyytymään hyvin paljoon elämän vaivaloisuuteen: en voi sanoin lausua

-kuinka erinomainen hän oli. Sali oli ihan täynnä ja suosionosotukset

-'raivoisia' taikka sitäkin hurjempia: aivan kuulumaton innostus pääsi

-vallalle, eikä yleisö mitenkään tahtonut lähteä tiehensä." --

-

-Ida Basilier-Magelsenista taasen lausuu U. S. (15/10):

-

-"Eilen laulajaisissa yleisö oli katkeamattomassa ihastuksen vallassa,

-joka vain yltymistään yltyi. Se soi tuo heleä ääni niin tutulta, niin

-kodikkaalta kuin olisimme sitä aivan äskettäin kuulleet. Tämä leivonen

-kerran ennusti kaunista kevättä kotimaiselle laulutaiteellemme, ja

-takatalvi unohtui nyt kun leivonen liverteli jälleen. -- -- Viimeiseksi

-saatiin kuulla Ah voi kuinka kauheasti, jota pyydettiin da capo ja

-olisi kuunneltu, vaikka aamuun asti." --

-

-Pari päivää myöhemmin antoi sama laulajatar rva Winterhjelmin, nti

-Naëmi Ingmanin, R. Faltinin y.m. avulla konsertin Suomalaisen teatterin

-hyväksi, ja silloinkin oli innostus rajaton. Yliopiston eteisessä

-tervehdittiin "rakasta taiteilijaa" eläköönhuudoilla ja illemmalla

-kävivät ylioppilaat laulamassa hänen asunnollaan. Lahja teatterille oli

-Smk. 941:40.

-

-Tämä johtaa meidät toiseen seikkaan. Teatterin kannattajain kokous oli

-30/9 ja siinä ilmotettiin, että täksi näytäntökaudeksi oli merkitty

-niin vähän osakkeita, että johtokunta kieltäytyi jatkamasta tointaan.

-Koko 10,000 mk oli vielä tarpeen talouden turvaamiseksi. Kokous

-lykättiin 9 p:ksi lokak., ja tästä toisesta kokouksesta Emilie

-kirjoittaa Kaarlolle:

-

--- "Eilinen kokous oli käynyt hyvin. Tällä viikolla oli kerätty 2500 mk

-lisää, ja johtokunta taipui pyynnöstä jäämään yhdeksi kuukaudeksi,

-jolla ajalla toivottiin varmaan voitavan saada mitä puuttuu. Ylipäätään

-oli mieliala ollut hyvä. Yrjö Koskinen esim. oli merkinnyt lisää 2

-osaketta, niin että hänellä nyt on 5; sitä paitse hän oli ottanut

-listan ja luvannut hankkia enemmän. Siis näyttää kaikki taas

-lupaavalta. [Neidit] Hanna Snellman, Naëmi Ingman ja Ellen Nervander

-ovat päättäneet toimeenpanna arpajaiset ja heidän aikomuksensa on

-järjestää yritys oikein laajaksi, koko maan yli ulottuvaksi. Olen

-neuvonut heitä kohta, kun Adlerberg tulee, pyytämään yleistä lupaa.

-Tietysti hän myöntyy ja siten ehkäistään kuvernöörien, pormestarien

-y.m. rettelöimiset. Jos Adlerberg on sanonut: jaa, niin ei Creutzkään

-voi sanoa: ei. Edelleen olen kehottanut heitä koettamaan saada voiton

-perintöruhtinasparilta, sillä semmoinen voitto herättäisi suurta

-mielenkiintoa varsinkin maaseuduilla. Juuri kun Hanna toverineen oli

-[kuvernööri] Alfthanilla lupaa pyytämässä, oli siellä ollut lähetystö

-anomassa lupaa arpajaisille Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi." --

-

-Arpajaiset päätettiin pitää 2 p. helmik. ja valittiin (12/10)

-toimikunnan jäseniksi: rvt M. v. Alfthan, Ilta Ekroos, Toni v.

-Haartman, Elisabeth Löfgren ja Sofie Rein sekä neidit Naëmi Ingman,

-Jenny Molander, Ellen Nervander, Sophie Nordenstam, Hanna Snellman ja

-Hevilla Thilén. Emilien neuvon mukaan toimikunta laati suoraan

-"Dagmarille" osotetun kirjeen, jossa pyydettiin voittoa arpajaisiin ja

-jonka parooni Indrenius lupasi viedä perille. Sitä paitse kehotettiin

-julkisesti maaseutulaisia eri kaupungeissa ja kunnissa joko samana

-päivänä toimeenpanemaan erityisiä arpajaisia samaa tarkotusta varten

-taikka lähettämään voittoja Helsinkiin ja tilaamaan täältä arpoja.

-Kiitos olkoon nti Elfvingin oli Turku ensimäinen, josta kuultiin että

-kehotus ei kohdannut kuuroja korvia.

-

--- "Armahani", Emilie kirjoittaa 2/11 ystävättärelleen, "kuinka antoi

-Creutz ilman muuta luvan arpajaisiin? Hauskaa oli ettei hän pannut

-vastaan, sillä mitä vähemmän sanomalehtikiistoja, sitä parempi.

-Myönnettävä on että Turku on osottautunut erittäin auliiksi Suomalaista

-teatteria kohtaan: tämä on oleva 4:jäs suurempi tilaisuus.

-Luonnollisesti pääansio on sinun, mutta kaunista on että olet saanut

-niin paljo ihmisiä harrastamaan asiaa." --

-

-Seuraavina viikkoina kerrottiin arpajaisvalmistuksia alotetun ainakin

-seuraavissa kaupungeissa: Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Viipurissa,

-Heinolassa, Porissa, Jyväskylässä, Raumalla -- ja, mikä oli kummista

-kummin, itse H. D:kin ratkesi jalomieliseen kehotushuutoon, jossa m.m.

-tavataan seuraavat sanat:

-

-"Tämän [suomalaisen] teatterin pysyväisyys on yleinen isänmaallinen

-asia, joka hyvin ansaitsee harrastusta pääkaupungissa ja maaseuduilla.

-Sen ei tule tarvita taistella taloudellisen ahdistuksen kanssa. Jollei

-se jo olisikaan oikeutetulla tavalla osottanut olevansa reippaasti

-edistyvä taidelaitos, jolla on eteviäkin kykyjä, niinkuin se on tehnyt,

-on kotimainen näyttämö suomenkielellä niin mahtava tekijä maamme

-sivistyselämässä, että se tarvitsee hoitoa ja tukea ja että sen tulee

-seisoa päivän turhamaisten puuhien yläpuolella meidän valitettavasti

-niin runsaissa kieliriidoissamme."

-

-Suomettaren Matti käänsi nämä oudot lauseet ja lisäsi omasta

-puolestaan: Niinkuin lukijat näkevät voi siis H. D:kin, jos se vaan

-_tahtoo_, puolustaa suomalaisuuden asiaa! Ja totta tosiaan oli tämäkin

-huomattava tulos lähes kymmenen vuoden taisteluista.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Teatteri oli sangen tervetullut _Helsinkiin_, "sillä sen poissaolo oli

-alkanut jo kipeästi tuntua. Yhteisen harrastuksen synnyttämänä,

-isänmaallisen innon helmalapsena, oli tämä taidelaitos tullut

-yhdyntäpaikaksi kaikelle mitä Helsingissä oli suomalaista ja

-suomenmielistä. Kun se oli poissa, oli yhteiselämä hyvin kuollutta

-niissä piireissä, joille teatteri oli yhdistävänä siteenä" (U. S.).

-Näytännöt alkoivat 19/11 Maria Stuartin esittämisellä, joka meni kolme

-kertaa peräkkäin. Pääviehätys lähti rva Winterhjelmin esityksestä, hän

-kun loi "liikuttavan ja ylevän" kuvan onnettomasta kuningattaresta;

-sitä vastoin eivät rva Lundahl Elisabet kuningattarena, Axel Ahlberg

-Mortimerina, Böök Leicester kreivinä, Leino Burleigh paroonina, nti

-Stenberg Marian imettäjänä vielä saaneet mitään huomattavampaa aikaan

--- eikä ihmekään, sillä esiintyivätpä he kaikki ensi kerran yhdessä

-noita Schillerin kypsyysajan näytelmiä, joissa yksistään jo

-intomielinen lausunta vaatii niin paljo taiteellista voimaa. Paremmin

-nuoret näyttelijät menestyivät toisessa suuressa draamassa, jonka

-ensi-ilta oli 3/12, nimittäin Friedrich Halmin (vapaaherra

-Münch Bellinghausen) murhenäytelmässä _Ravennan miekkailija_.[27]

-

-Rva Winterhjelm, joka jo kymmenkunta vuotta ennen Ruotsalaisessa

-teatterissa oli näytellyt miekkailijan äitiä Thusneldaa, oli elävä ja

-myötätempaava ylpeänä, jalona naisena, joka ennen syöksee miekan

-poikansa ja omaankin rintaansa kuin sallii germanilaisen nimeä

-häväistävän. Böök nimiroolissa näytti kyllä selvästi käsittäneensä sen,

-mutta nuorekas, miltei lapsellinen piirre Thumelikon luonteessa tuli

-vaillinaisesti näkyviin. Leino onnistui hämmästyttävän hyvin Kaligula

-keisarina: naamioitus oli erinomainen ja verenhimoisen tirannin

-inhottavan luonteen hän kuvasi merkillisellä totuuden sävyllä.

-"Kappaletta kannatti käydä katsomassa yksistään Leinon tähden", U. S.

-sanoo, ja Mbl. vakuuttaa, että "näyttelijän luoma kuva syöpyi

-häviämättömäksi muistiin". Tositeossa moni vieläkin muistaa Kaligulan

-yhtenä Leinon parhaimpana roolina, samalla kuin senkin että Bergbomilla

-oli ollut erikoinen ansio näyttelijän valmistamisessa siihen. Edelleen

-nti Avellan sai vilpittömän tunnustuksen rohkeapiirteisestä, suorasta,

-luonnollisesta kukkatytöstä Lysiskasta [jonka kukkaset olivat uusia,

-Betty Elfvingin tekemiä], ja Vilho näytteli Flavio Arminiota kuin

-kokenut näyttelijä ainakin. Muut olivat heikompia kuin nämä mainitut,

-mutta kokonaisuus oli ansiokas ja tehoisa. Näytäntö uudistettiin 5/12

-ja 7/12.

-

-Juuri kun rva Winterhjelmin lyhyt vierailu oli päättymäisillään, Ida

-Aalberg palasi. Jo 5/12 ehtoolla hän tuli kotiinsa Janakkalaan, kävi

-seuraavana päivänä neulomakokouksessa Kerkkolan Ylöstalossa

-tervehtimässä kotiseutunsa tuttavia ja lähti sieltä Helsinkiin, jossa

-hänet asemaila vastaanotettiin ylioppilaslaululla ja eläköönhuudoilla.

-Teatterissa nti Aalbergia niinikään tervehdittiin innokkaasti 9/12

-Louisena Kavaluudessa ja rakkaudessa. Rva Winterhjelm puolestaan antoi

-10/12 jäähyväisiltaman, jossa esitettiin Vastanaineet -- taiteilijatar

-itse Matildana ja nti Aalberg Laurana -- ja Lea sekä näiden näytelmäin

-välillä tarjottiin yksin- ja ylioppilaslaulua. Kun huhu oli levinnyt

-että rva Winterhjelm nyt esiintyi viimeisen kerran Suomalaisessa

-teatterissa, oli huone ihan täysi ja koko näyttämöllä oli juhlaleima.

-Suuret olivat suosionosotukset, ja viimeiseksi koko seurue keräytyi

-näyttämölle taiteilijan ympärille, ja nti Avellan ojensi hänelle

-toveriensa puolesta komean laakeriseppeleen, luettuaan sen nauhoista

-seuraavat V. Soinin sepittämät säkeet:

-

-    Kero lemmen liehtarina.

-    Into voiman kumppanina

-    Suurta toimeen saa.

-    Sepä aatteet kasvattaapi,

-    Siltä aika tunnon saapi,

-    Toiveet muodostaa.

-

-    Suomen näyttötaiteen luoja.

-    Tuki, kannattaja, suoja:

-    Sinut omanaan

-    Pitää maamme, tyttäreksi

-    Tekee sun, ja ikuiseksi

-    Aina muistossaan.

-

-    Rakkaus sen runsahasti

-    Seuraa sua, minne asti

-    Tiesi vieneekin.

-    Ällös unhoita sa meitä,

-    Ällös ijäks työtäs heitä,

-    Tover armahin.

-

-Kun laakeriseppeleitä ja kukkia oli annettu katsojainkin puolesta ja

-salonki ei ottanut tyhjentyäkseen, rva Winterhjelm lausui yleisölle

-seuraavat sanat:

-

-"Sallikaa minun kerran sydämestäni kiittää Teitä sekä tästä illasta

-että siitä monivuotisesta suosiosta, jonka Helsingin yleisö on minulle

-osottanut. Tiedän kyllä että minun voimani usein ovat olleet heikot,

-mutta tahtoni on ollut mitä palavin. Ja kuinka katkera erohetki onkin,

-eroan lohdutettuna, sillä minä tiedän, että Suomalainen teatteri jo on

-saanut niin vahvan aseman, ettei mikään kohtalo voi riistää sitä pois

-Suomen kansan sydämestä. Ja kun se kerran on kukoistava kunniassa ja

-loistossa, muistakaa joskus minuakin, joka tässä maailmassa tuskin olen

-pitänyt mitään rakkaampana. Hyvästi! Eläköön Suomalainen teatteri!"

-

-Lämpimät sanat vastaanotettiin lämpimästi, ja teatterin lähemmät

-ystävät kokoontuivat näyttämölle, jossa Kaarlo Bergbom ja Vilho

-puhuivat taiteilijattarelle. -- Varta vasten toimeenpannuissa

-hyvästijättöpidoissa Arkadia-teatterin lämpiössä 13/12 vihdoin dosentti

-Perander kaunopuheliaasti tulkitsi yleisön ja teatterin unohtumattoman

-kiitollisuuden jalolle vieraalle. Viisi päivää myöhemmin 18/12 rva

-Winterhjelm lähti.[28]

-

-Ennen joulua meni Valapatto kerran ja Noora kolme kertaa ja huomattiin

-nti Aalbergin näyttelevän yhtä etevästi, jollei etevämmin, kuin ennen.

-Toisena joulupäivänä hän esiintyi ensi kerran Sirkan nimiroolissa, joka

-kappale sitten vuodenvaihteella vaihteli Nummisuutarein kanssa.

-Ensi-iltana sanotaan nti Aalbergin olleen "levoton" uudessa roolissaan,

-mutta toisella kerralla se jo täydellisesti oli hänen vallassaan. Hän

-näytteli raittiisti ja taiteellisesti osaten alusta loppuun tasaisesti

-pitää kiinni "Sirkan" omituisesta luonteesta -- eikä esityksessä

-havaittu mitään lainattua niinkuin muutoin tavallista on tässä

-taiturintehtävässä. Ahlberginkin tasaisuutta ja varmuutta Landryn

-osassa kiitetään, ja rva Aspegren -- entinen Sirkka -- oli nyt

-ansiollinen muori Fadetina.

-

-Uuden vuoden ensimäinen premiääri oli 4/1, jolloin näyteltiin Kiven

-Yö ja päivä uudistettuna, Saimaan rannalla ja _Robert Kiljanderin_

-1-näytöksinen huvinäytelmä _Mestarin nuuskarasia_. Ensin mainitussa

-kappaleessa Ida Aalberg esitti runollisella sulolla ja totuudella

-sokean Liisan osan, jonka hän jo oli näytellyt Janakkalassa ennen

-teatteriintuloaan, jota paitse Böökkin (Tapani) ja rva Aspegren

-(Kerttu) olivat oivallisia. Tunnelmaan vaikutti myös uusi kaunis

-Saimaa-maisema, jonka taiteilija Fridolf Weurlander oli maalannat

-taustaksi. Mestarin nuuskarasia -- jonka nti Hacklin, Vilho, Tervo ja

-Böök liukkaasti suorittivat -- oli ensimäinen lisä ohjelmistoon

-kirjailijalta, jolta teatteri seuraavina vuosina oli vähä väliä saava

-kaikkiaan lähes kymmenkunnan pikku huvinäytelmää, jotka aiheiltaan

-viattomina ja kansanomaisina varmapiirteisine luonteineen,

-humoristisine sävyineen ja keveine, sujuvine vuoropuheluineen

-saavuttivat melkoisen menestyksen. Tämä ensimäinen ja toinenkin, kohta

-alempana mainittu, olivat alkuaan ruotsiksi kirjoitetut ja enimmäkseen

-_Minna Canthin_ suomentamia, joka itsekin jo, niinkuin vastedes on

-kerrottava, oli lähettänyt draamallisen esikoisensa teatterille.[29]

-V:sta 1878, jolloin Kiljander postivirkamiehenä oli muuttanut

-Jyväskylään, nämä tulevat näytelmäkirjailijat olivat seurustelleet ja

-toisiinsa kehottavasti vaikuttaneet. Niiden esiintyminen on kieltämättä

-luettava teatterin ansioksi ja 1880-luvun merkkitapahtumiin.

-

-Loppiaispäivänkin näytäntö oli merkillinen, vaikka näyteltävänä oli

-niin tuttu kappale kuin Nummisuutarit -- se oli näet ensimäinen n.s.

-_kansannäytäntö_. Oli huomattu että teatterin yleisö kasvamistaan

-kasvoi, mutta erittäinkin että toiselle riville pyrkijäin luku oli niin

-suuri, että niiden varsinkin sunnuntaisin täytyi joukottain palata

-saamatta pilettiä. Se herätti ajatuksen antaa silloin tällöin

-näytäntöjä alennetuin hinnoin (korkein hinta 1:50). Tästä Emilie

-kirjoittaa nti Elfvingille 7/1:

-

-"Eilen annoimme kansannäytännön, ja joka sija, jopa koko orkesterikin

-oli jo ennen klo 7 myyty. Oli oikein hupaista nähdä työkansaa alhaalla

-nojatuoleilla, ja yleisö käyttäytyi hyvin siivosti koko illan. Onhan

-Nummisuutarit kerta kaikkiaan oikea helmi, enkä voi sanoa kuinka on

-hauskaa, että katsojat niin hyvin oivaltavat sen. Päätimme kerrankin

-valmistaa tilaa toisenkin rivin yleisölle, ja koe onnistui."

-

-Sanomatkin olivat tyytyväisiä uudistukseen ja kehottivat vastedeskin

-toimeenpanemaan tämänlaisia näytäntöjä, niinkuin siitä lähtien

-tapahtuikin. "Ilta oli ehdottomasti iloisimpia, vilkashenkisimpiä

-teatteri-iltoja mitä Helsingissä pitkään aikaan oli nähty" (Mbl.).

-

-Topeliuksen päivänä oli ohjelmana Nooran toinen näytös, Taistelujen

-välillä ja Saaristossa. Ilta oli kahdenkertaisesi juhlallinen

-sentähden, että katsojain joukossa nähtiin _Adolf Nordenskiöld_ ja

-hänen puolisonsa. Mainio maanmiehemme, joka edellisenä vuonna

-ikäänkuin riemukulussa oli Aasian ympäri ja Europan halki palannut

-suurenmoisimmalta löytöretkeltään, oli käytyänsä Pietarissa 12/1

-saapunut Helsinkiin, tullakseen, kaikkein viimeiseksi, vanhan

-isänmaansakin kunnianosotusten esineeksi. Johtokunnan kutsua noudattaen

-Nordenskiöld kävi tänä iltana Suomalaisessa teatterissa, jossa

-perimmäinen aitio oli kasveilla koristettu jotenkin samaan tapaan kuin

-perintöruhtinasparin käydessä 1876. Kun vieraat tulivat, ojennettiin

-rva Nordenskiöldille kukkasvihko, ja kun he astuivat aitioon, soitti

-kaartin soittokunta Maamme ja sen jälkeen huudettiin: "Eläköön

-Nordenskiöld!" Käynti oli kuitenkin lyhyt. Kun varta vasten ohjelmaan

-otettu Nooran näytös oli ohi, täytyi vieraiden jo lähteä Helsingin

-kaupungin toimeenpanemaan juhlaan Ritarihuoneelle.

-

-Tammikuun loppupuolella ja helmikuun alkupuolellakin oli ohjelmisto

-vähemmän mieltäkiinnittävä; mutta merkillistä uutta valmistettiin.

-Ennen kaikkea oli Romeo ja Julia vuoden alusta harjotuksen alaisena.

-Bergbomista oli kuitenkin Shakespearen draaman esittäminen niin tärkeä

-koe, että hän ei tahtonut pitää kovaa kiirettä, vaan pisti vähemmän

-painavaa väliin. Siten annettiin 18/1 ensi kerran E. Labichen

-2-näytöksinen huvinäytelmä _Sumua silmiin_ (Poudre aux yeux), jonka

-esityksessä ei kuitenkaan näy olleen tarpeellista vilkkautta ja joka

-23/1 uudistettiin Jeannetten häitten kanssa, nti Hacklin Jeannettena.

-Helsingissä uusi oli myöskin Nuoren aatelismiehen vaiheet, joka meni

-25/1. Enimmän huomiota herätti jo ensi-iltana nti Avellanin ansiokas

-esitys Margueriten osasta.

-

-Selaillessa tämän talven sanomalehtiä näkee, että syksyllä herätetty

-rahankeräyshanke kulovalkean tavoin oli sytyttänyt mieliä ympäri maan.

-Ennen mainittuihin kaupunkeihin liittyi toisia sekä kaupunkeja että

-maalaiskuntia, jotka tahtoivat olla mukana, ja lopulta 2 p. helmik.

-1881 todella muodostui semmoiseksi kansallisen yhteisharrastuksen

-juhlapäiväksi, jonka "Maalainen" kaksi vuotta ennen oli U. S:ssa

-suunnitellut. Ainoastaan muutamilla harvoilla paikkakunnilla oli

-toisesta tai toisesta syystä joku toinen päivä katsottu sopivammaksi.

-Helsingissä oli arpajaisiltama ylioppilastalolla, johon yleisöä oli

-kokoontunut ahdinkoon asti. Juhlasalin peräseinällä nähtiin ennen

-mainittu Weurlanderin Saimaa-maisema koristelun keskustana. Ohjelmasta

-mainitsemme vain kaksi päänumeroa: Ida Aalberg lausui osan Oksasen

-Porthanin muistopatsaan paljastamisjuhlaan sepittämää runoelmaa ja

-Kaarola Avellan suomennoksen Z. Topeliuksen runoelmasta Oulunjoen

-jäänlähtö. Kun jälkimäinen lausunta oli ohi, ilmestyi yhtäkkiä saliin

-joukko somapukuisia haltioita, jotka tarjosivat kaupaksi varta vasten

-painettua suomen- ja ruotsinkielistä julkaisua: _"Haltia. Helmikuun 2

-p. 1881"_, joka "meni kuin kuumille kiville" ja tuotti 700 mk.[30]

-Voittoja oli 1,107 ja arpoja 12,000 à 1 mk; jälkimäiset myytiin loppuun

-puolessa tunnissa eivätkä läheskään riittäneet kaikille ostohaluisille.

-Arpajaisten bruttotulo teki 14,000 mk, mikä oli enemmän kuin koskaan

-ennen oli saatu sentapaisella yrityksellä. Niin ilahduttavaa kuin tämä

-olikin, ei sentähden kaikki ollut niinkuin olisi _voinut_ olla.

-Puuhalla oli vastustajiakin, ja "arpajaisissa kyllä suurin osa

-pääkaupungin ylhäisöä ja hienostoa loisti poissaolollaan, mutta ei se

-mitään tehnyt, sillä sen sijaan nähtiin siellä tiheissä joukoissa

-edustajia siitä kansanluokasta, jota tähän asti on kunnioitettu nimellä

-'alhainen' s.o. ammattilaisia, käsityöläisiä ja työväkeä" (U. S.).

-

-Suomalaisen teatterin hyväksi toimeenpannun rahankeräyksen

-laajaperäisyys ja lopullinen tulos näkyy seuraavasta johtokunnan

-tilinteosta:

-

-    2/2 Pirkkalasta (arpajaiset)....   550:34

-    7/2 Mikkelistä ..... " .........   910:-

-    8/2 Lempäälästä (iltahuvit).....   200:-

-    9/2 Tampereelta (arpajaiset).... 1,723:-

-   10/2 Turusta ......... " ........ 3,483:-

-   10/2 Tampereelta (seuranäytäntö).    73:-

-   11/2 Jyväskylästä (arpajaiset)... 1,174:-

-   12/2 Haminasta ....... " ........ 1,290:88

-   13/2 Kylmäkoskelta (iltahuvit) ..   136,35

-   14/2 Hämeenlinnasta (arpajaiset)  2,462:80

-   14/2 Viipurista (naamiohuvit) ... 2,362:65

-   15/2 Lammilta (iltahuvit)........   120:-

-   15/2 Toijalasta ... " ...........   302:-

-   15/2 Hausjärveltä (iltahuvit)....   115:-

-   17/2 Kokemäeltä (arpajaiset) ....   710:20

-   17/2 Kuopiosta ..... " ..........  2,600:-

-   22/2 Pälkäneeltä (iltahuvit) .....   332:-

-   22/2 Urjalasta (arpajaiset) ......   380:-

-   24/2 Helsingistä (paitse 1,000 mk

-            Viipurista) ............ 12,500:-

-   24/2 H:gin arpajaistoimikunnalle

-            lähetetty: Joensuusta ..  1,220:09

-                       Jämsästä ....    400:-

-                       Kiteeltä ....    242:50

-                       Heinolasta ..    400:-

-                       Käkisalmelta.    850:-

-   25/2 Lappeenrannasta (arpajaiset)  1,530:-

-   27/2 Kajaanista (iltahuvit) .....    130:-

-    3/3 Asikkalasta ................    175:-

-    6/3 Oulusta ....................    807:23

-    7/3 Porista ....................  1,856:-

-   10/3 Mäntsälästä ................    415:-

-   11/3 Vaasasta ...................  1,506:97

-   11/3 Orihvedeltä ................    216:50

-   11/3 Lopelta ....................    311:-

-   14/3 Iitistä ....................    150:-

-   15/3 Sortavalasta ...............  1,110:-

-   16/3 Mäntästä ...................    425:-

-   19/3 Tohmajärveltä ..............    122:50

-   21/3 Kurusta ....................    330:-

-   21/3 Sääksmäeltä ................     72:32

-   29/3 Leppävirroilta .............    355:61

-    3/4 Kokkolasta .................    250:-

-    3/4 Ruovedeltä .................     50:-

-                               Summa 44,350:94

-

-Kesällä tuli vielä lisää, niin että arpajaispuuha kaikkiaan tuotti

-46,162 markkaa.

-

-Runebergin päivänä 5/2 esitettiin sekaohjelma, joka oli aiottu kokonaan

-isänmaalliseksi, mutta jossa sairaussattuman tähden Kiven Margareta

-vaihdettiin Wilbrandtin Ensi lempeen. Kun Vilho oli alkanut näytännön

-lausumalla Sven Tuuvan, näyteltiin Maamme laulun kaikuessa Falkmanin

-järjestämä suuri kuvaelma, "kunniamme päiviltä", jossa oli ryhmiä

-erinäisistä Vänrikki Stoolin tarinoista, keskellä Pilven veikko ja

-ylinnä "Suometar" voitonpalmu kädessä. Edelleen nti Hacklin ja Pesonen

-lauloivat Pilven veikon kaksinlaulun ja Vuorio pari muuta Runebergin

-laulua, Ida Aalberg lausui Döbeln Juuttaalla, ja esitettiin

-Sotavanhuksen joulu. Viimeksi tuli Ensi lempi Ida Aalberg pääosassa.

-

-Kaksi päivää myöhemmin (7/2) levisi tieto, että runoilija,

-taiteensuosija ja ihanteiden mies, _Fredrik Cygnaeus_ klo 4.45 i.p. oli

-rauhallisesti vaipunut kuoleman uneen. Ehtoolla myöhään Pohjalaisen

-Osakunnan laulajat lauloivat "Integer vitae" vainajan asunnolla,

-jossa ylioppilaat niin monesti olivat tervehtineet häntä hänen

-syntymäpäivänään huhtikuun 1:nä; mutta kun oli maanantai eikä siis

-mikään näytäntöpäivä, teatteri ei ollut tilaisuudessa ilmaisemaan

-osanottoansa. Sitä vastoin kun Cygnaeuksen maalliset jäännökset 11/2

-vihittiin viimeiseen lepoonsa ja J. V. Snellman, jonka oma poismeno oli

-lähellä, oli pitänyt ylevän hyvästijättöpuheensa, silloin laskettiin

-unohtumattoman isänmaanystävän arkulle syvimmän kunnioituksen merkkinä

-seppele Suomalaisen teatterinkin puolesta.

-

-Ohjelmistolle uusi kappale tuli jälleen 15/2 eikä mikään muu kuin tuo

-G. v. Moserin ja F. v. Schöntaun 5-näytöksinen huvinäytelmä _Sota

-rauhan aikana_, joka monesti vielä viimeisinäkin aikoina on nähty

-näyttämöllämme. Kappale, joka paraikaa kotimaassaan nauratti teatterin

-yleisöä, vastaanotettiin täälläkin mitä suurimmalla suosiolla. Ida

-Aalberg oli viehkeä, kujeikas Ilka Eötvos, neidit Avellan (Aune Hiller)

-ja Hacklin (Elsa Henkelin) niinikään paikallaan, Leino uljas kenraali,

-Aspegren nokkela luutnantti Reif von Reiflingen j.n.e. Upseerien

-univormut loistivat niinkuin daamein puvut -- ja sitten se vilkas,

-kevyt puhelu ja häärintä! Ilta illalta tulvasi enemmän katsojia

-Arkadiaan ja näytelmästä oli juuri tulemaisillaan "kassakappale", kun

-Ida Aalberg sairastui. Tästä ja muusta kirjoittaa Emilie nti

-Elfvingille 22/2:

-

--- "Merkillistä kuinka arpajaiset ovat niin onnistuneet, ei sitä voinut

-uneksiakaan. Kun kaikki tulee kokoon, nousee summa varmaan 34 à 35

-tuhanteen [enemmänkin tuli, niinkuin ylempänä näkyy], todella kaunis

-tulos! -- --"

-

-"Muutoin on teatterin tänä vuonna käynyt jotenkin hyvin. Yleisömme on

-tosin pieni, mutta se kasvaa tasaisesti ja se on hyvä merkki.

-Erittäinkin koskee tämä toisen rivin yleisöä. Melkein joka pyhä on

-toinen rivi jo klo 5 aivan loppuun myyty ja kahteen kansannäytäntöön on

-joka piletti otettu -- orkesteriinkin olemme ahtaneet niin monta tuolia

-kuin tila suinkin on sallinut."

-

-"Sairaussattumat ovat tuottaneet meille huolia: melkein kaikki ovat

-vuorostaan olleet sairaana, ja Leinot kadottivat pikku tyttönsä, joka

-kaksi viikkoa sairasti kovaa rokkotautia. Sillä aikaa he olivat estetyt

-työstä. Leino on nyt työssä, mutta rouva on sairas liiallisesta

-vaivaantumisesta ja murheesta. Kaarola on taasen ollut poissa isänsä

-kuoleman tähden, ja nyt on Ida Aalberg sairas, niin että on täytynyt

-keskeyttää erinomaisen hupaisen komedian, Sota rauhan aikana,

-näytteleminen. Se on menestynyt varsin hyvin, mutta kirjalliselta

-kannalta arvosteltuna on se arvoton. Ei toki mitenkään säädytön taikka

-rivo, mutta minun mielestäni on se sävyltään halpa ja sirkusmainen,

-vaikka toiminta liikkuu ylemmissä upseeripiireissä. Sangen lystillinen

-se sittenkin on ja menee kai vielä 4-5 kertaa. Sen jälkeen tulee Romeo

-ja Julia, ja se on oleva juhlapäivä teatterille. Ida Aalberg on Julia

-ja Axel Ahlberg Romeo. Böökillä on nykyään velttouden aika, niin ettei

-hän käy oikein mihinkään käsiksi eikä Kaarlo sentähden uskaltanut antaa

-hänelle Romeon roolia, johon hän kuitenkin ulkomuotonsa tähden olisi

-paremmin sopinut. Milloin kappale menee, riippuu Ida Aalbergin

-terveydestä; minusta sinä voisit silloin tulla tänne -- kyllä saat

-sanan ajoissa. Tosin on luultavaa, ettei Romeo ja Julia viehätä yleisöä

-niinkuin Sota rauhan aikana, mutta teatterin _todellisilla_ ystävillä

-on oleva ilonhetki, kun voidaan antaa shakespeareläinen näytelmä

-suomenkielellä. Se saa minut unohtamaan monta katkeraa kokemusta. --

-Minulla olisi kyllä sinulle kerrottavana halpamaisesta svekomaanisesta

-vehkeilystä saada Ida Aalberg näyttelemään ruotsinkielellä (Agardin

-y.m. kanssa rouvasväenyhdistyksen arpajaisissa ensi tiistaina), mutta

-se olisi liian pitkä juttu. Tahdoin kuitenkin mainita siitä, jotta

-huomaisit etteivät ystävämme ole meitä unohtaneet! Varmaankin on tänä

-keväänä jälleen suurenmoinen hyökkäys tehtävä hänen vallottamisekseen.

-Ylipäätään hän tänä vuonna on ollut hyvin rakastettava ja suloinen."

-

-Nuoren aatelismiehen vaiheet, jonka ensi-ilta oli ollut noin kuukausi

-ennen, meni toisen kerran 22/2 ainoastaan näyttääkseen kykenemättömäksi

-saavuttamaan suosiota. Nti Avellanin Marguerite sai kuitenkin kiitosta

-luonnekuvauksen johdonmukaisuudesta ja esityksen pontevuudesta. Samalla

-näyttelijättärellä oli niinikään tärkein naisrooli B. Laguksen

-suomentamassa Anzengruberin 4-näytöksisessä näytelmässä _Isännätön

-talo_, joka 27/2 annettiin ensi kerran. Voimallista oli näytteleminen

-tässäkin, mutta jälleen huomautetaan mitä ylipäätään sanottiin

-näyttelijättärestä, että näet hänessä oli havaittavana enemmän taitoa

-ja oppia kuin välitöntä antautumista tehtävään. -- Tällä aikaa oli Ida

-Aalberg tullut terveeksi ja hän esiintyi jälleen, ensiksi Sirkkana

-kansannäytännössä laskiaistiistaina 1/3 ja sitten kolme kertaa

-peräkkäin Sodassa rauhan aikana. Sen jälkeen seurasi kahtena iltana

-Isännätön talo. Toinen näistä oli _13 p. maaliskuuta_, se kauhea

-merkkipäivä, joka oli Aleksanteri II:n viimeinen. Jähmetyttävä sanoma

-vapauttaja-keisarin, Suomen hyväntekijän klo 4 vaiheilla tapahtuneesta

-murhasta tuli Helsinkiin noin 4 tuntia myöhemmin, kun näytäntö jo oli

-alkanut Suomalaisessa teatterissa. Kaarlo Bergbom astui klo 1/2 9

-näyttämölle ja ilmotti kauhunsanan yleisölle sekä että näytäntö samassa

-hetkessä lakkautettiin. Keisarin kuolema oli tietysti kova isku

-teatterille, jonka täytyi keskeyttää toimensa 1 p:ään toukokuuta

--- se on seitsemäksi viikoksi, mikä aika tuntui sitä pitemmältä

-kun kauvan oli epätietoista, milloin saataisiin näytellä.

-Vähän ennen kun keskeytys tapahtui, oli päätetty että Romeo ja Julia

-annettaisiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamisen

-viisikymmenvuotismuistopäivänä maaliskuun 16 p. juhlanäytäntönä, johon

-kutsuttaisiin seuran kunniaesimies (Elias Lönnrot), kunniajäsenet ja

-virkamiehet, sekä että suuret kemut toimeenpantaisiin päivän kunniaksi.

-Bergbom-sisarukset puuhasivat mitä ahkerimmin saadakseen määräaikaan

-valmiiksi puvut ja koristukset y.m., jossa kaikessa hieno asiantuntija

-Falkman piirustajana ja neuvojana heitä avusti. Emilie kutsui

-ystävättärensä Turusta ottamaan osaa iloon ja juhlaan, ja silloin --

-yhtäkkiä -- oli kaikki jätettävä sikseen epämääräiseksi ajaksi! --

-Kumminkin on tuolta Kirjallisuuden Seuran juhlapäivältä jotakin

-teatterihistorialle tärkeää mainittavana. Kokouksessaan 2/3 oli Seura

-päättänyt antaa W. Parmasen lahjottaman 500 markan palkinnon

-kappaleesta, joka oli havaittu parhaimmaksi kymmenestä(!) kilpailuun

-tulleesta ja joka oli nimeltä: "_Murtovarkaus_, näytelmä 5 näytöksessä,

-kirjoittanut Vilja". Juhlakokouksessa ilmotettiin, että palkitun

-teoksen tekijä oli "leskirouva _Minna Canth_". -- Minkälaatuinen

-teatterin pakollinen lepoaika oikeastaan oli, näemme Emilien kirjeestä

-(14/4) nti Elfvingille, joka todella oli käynyt Helsingissä.

-

-"Oma Bettyni! Kaikki on jotenkin samoin kuin lähtiessäsi; ei vieläkään

-varmaa tietoa saammeko näytellä tänä keväänä vai ei. Joskus nousee

-huhu, että teatterit saavat alottaa toimensa kohta venäläisen

-pääsiäisen jälkeen, sitte taas sanotaan, että voitaisiin alkaa

-yliopiston surujuhlan perästä, ja vihdoin väitetään, että huvitukset

-ovat kielletyt kesäkuun 13:een. Kumminkin on harjotuksia jatkettu,

-mutta tietysti käy kaikki veltonlaisesti, syystä kun kaikki luulevat

-että tänä keväänä ei enää ryhdytä tosityöhön. Ida Aalberg on

-terve, niin että hän eilen oli harjotuksessa, ja ääni oli sangen

-heleä ja kaunis. -- Itse olen minä huononlainen. Tosin käyn

-hypoteekkiyhdistyksessä, mutta en saa ollenkaan kävellä, vaan täytyy

-minun ajaa edes takaisin, joka on sekä ikävää että kallista, mutta minä

-en tahdo laiminlyödä virkaani, jos vain jaksan liikkua. En voi

-ajatellakaan tulla terveeksi, ennen kun tulee lämmin. -- Kuinka

-teatterin toimi on järjestettävä lähimmässä tulevaisuudessa, on

-tietämätöntä. Viipurista kuuluu, että teatteri valmistuu 1 p:ään

-lokak., ja siinä tapauksessa alotamme silloin siellä; mutta julmaa on,

-jos seurueen täytyy olla joutilaana 6 kuukautta. Kaikki vanhat

-kappaleet unohtuvat eikä uusia opita. Ainoa mahdollisuus olisi näytellä

-Oulussa, mutta matka sinne on niin kauhean kallis. Jos niin

-onnellisesti kävisi, että me näistä onnettomista kuukausista, joina

-näytteleminen on kielletty, saisimme apua valtiolta, tahtoisi Kaarlo

-mielellään että teatteri kesällä matkustaisi Ouluun. Jos emme saa apua,

-täytyy meidän säästää äärimmäiseen saakka, ja huokeampaa on antaa

-seurueen jäsenille lomaa puolella palkalla."

-

-"Kuopion naiset ovat nyt lähettäneet tänne listansa, lähes 1,600 nimeä

-on merkitty ja täällä saamme varmaan 500, jos vain asiaa oikein

-ajetaan. Ikävä kyllä en minä voi tehdä mitään nimien keräämiseksi. Ei

-vielä ole päätetty tuleeko juhlaa vai ei;[31] pidetään arveluttavana

-toimeenpanna se surun aikana ja mieluimmin se jätettäisiin syksyyn,

-mutta toiselta puolen -- ehkä ukko silloin ei enään eläkään taikka ei

-jaksa olla mukana juhlissa. Hän on kuulumattomasti surkastunut ja

-vanhentunut viimeisinä viikkoina, oikein silmin näkee, miten hän päivä

-päivältä käy iäkkäämmäksi. Keisarin onneton loppu, Cygnaeuksen ja

-Boreniuksen[32] kuolema kuuluu tavattomasti koskeneen ukkoon -- ja

-varsinkin keisarinmurha. -- -- Näinä päivinä olemme kokeneet iloisen

-tapahtuman, Krohnin Suomalaisen kirjallisuushistorian ensi vihkon

-ilmestymisen; et voi uskoa millä nautinnolla olen sen lukenut ja kuinka

-siitä oppii: Kalevala esiintyy aivan toisessa valossa, kun on lukenut

-hänen selityksensä." -- --

-

-"Mitä sanotaan suomenmielisten voitosta ylioppilaskunnan puheenjohtajan

-vaalissa? Ruotsinmieliset kuuluvat tehneen äärettömiä ponnistuksia,

-niin että fennomaanit eivät uskaltaneet toivoakaan semmoista tulosta --

-sentähden oli hupaista nähdä että nyt voi päättää ylioppilaskunnan

-enemmistön tosiasiallisesti olevan suomalaisen".[33]

-

-"Hyvästi nyt, rakas ystävä. En ole vielä kiittänyt sinua kaikesta

-ilosta, jonka läsnäolosi tuotti meille -- mutta kuitenkin olen

-pahoillani että matkasi, keisarisurun ja oman vilustumisesi tähden,

-onnistui niin huonosti." -- --

-

-       *       *       *       *       *

-

-Vapunpäivänä alkoivat siis näytännöt uudestaan, ja kun silloin oli

-annettu Sota rauhan aikana, tuli vihdoin kauan odotettu _Romeon ja

-Julian_ ensi-ilta 3/5. Teatteri oli lähes loppuun myyty, ja yleisö

-seurasi jännityksellä Paavo Cajanderin oivallisesti suomentaman,

-mainion rakkaustragedian kohtauksia. Komeat, ajanmukaiset puvut ja muu

-näyttämöllepano samoin kuin sujuva yhteisnäytteleminen olivat omansa

-tyydyttämään verraten korkeita vaatimuksia, ja sentähden katsojain

-innostus kiihtyi kiihtymistään saadakseen lopulta oikein riemullisen

-luonteen. Sanomattakin arvaa, että suosionosotukset kohdistuivat Ida

-Aalbergiin. Onhan Julia toiminnan keskipisteenä ja olihan nuori

-näyttelijätär kuin luotu esittämään tyttöä, jossa nuoruuden sulo ja

-lemmen tulinen hehku ovat ruumiillistuneet. Tavotellen tässä totuutta

-samoin kuin Noorassa -- kuinka erilaisia tunteita muuten olikaan

-kyseessä -- tuli hänen esityksensä alusta alkaen, mutta erittäinkin

-myöhemmissä traagillisissa kohtauksissa vaikuttavaksi ja

-myötätempaavaksi. Mutta ei ainoastaan hänessä vaan muissakin havaittiin

-innokas harrastus aikaansaada jotain ansiokasta luonnekuvauksessa, ja

-kiitoksella mainitaan Axel Ahlberg -- Romeo, Böök -- Mercutio, Leino --

-Lorenzo, rva Aspegren -- Imettäjä, Aspegren -- Tybalt j.n.e. Näin

-tapahtui että "tämä ensimäinen Shakespeare-näytäntö menestyi tavalla,

-josta paljon vanhempienkin teatterien olisi täysi syy ylpeillä"

-(Valvoja). Illan kuluessa saapui Turusta kolme onnittelusähkösanomaa:

-yksi Bergbomille, toinen näyttelijöille, kolmas Ida Aalbergille. --

-Toisessa näytännössä 6/5 Ida Aalberg sai ensimäisen laakeriseppeleensä

-Suomessa. Sen antajat olivat pohjalaiset ylioppilaat, jotka samana

-iltana pitivät näyttelijättärelle pidot. Kolmas näytäntö oli 8/5.

-Mainittua yleisempi kunnianosotus tuli Ida Aalbergin osaksi 11/5,

-jolloin hänen hyväkseen esitettiin Jane Eyre. Puhumatta tavallisista

-suosionosotuksista, jotka "myrskyisyydessä" muistuttivat

-oopperanaikoja, isommista ja pienemmistä kukkakimpuista y.m.s. sai

-taiteilijatar laakeriseppeleen "Suomalaisilta naisilta",

-hohtokivisormuksen, kultaisen "medaljongin" ja 1,000 markan rahasumman

-joko yksityisiltä taikka laajemmilta ihailijapiireiltä. Näytännön

-jälkeen saattoivat ylioppilaat näyttelijättären laululla kotia.

-

-Suuressa Snellman-juhlassa 12/5, jolloin päivänsankari sai vastaanottaa

-lukemattomia onnittelu- ja kunnioitustervehdyksiä eri osista maata, ei

-Suomalainen teatteri näy erityisesti esiintyneen; mutta mainittakoon

-kumminkin että rvat Hedvig Winterhjelm ja Ida Basilier-Magelsen

-lähettivät Norjasta yhteisen sähkösanoman: "Joka sydän, joka rakastaa

-Suomea, rukoilee tänään Jumalalta onnea Teille". Ohimennen sopii

-huomauttaa, että rva Winterhjelm 10/6 tänä vuonna niinkuin

-säännöllisesti ennenkin samana päivänä oli Suomalaiselta teatterilta

-saanut sähkötervehdyksen Lea-päivän muistoksi. Tällä kertaa oli paitse

-teatteria tervehdykseen yhtynyt noin puoli sataa suomalaisuuden ystävää

-ja oli sen sanamuoto seuraava:

-

-"Kiitollisessa muistossa säilyttäen tätä Suomalaiselle teatterille

-tärkeää vuosipäivää sekä Teidän unhottumatonta vaikutustointanne tässä

-teatterissa, lähetämme Teille sydämellisimmät tervehdyksemme,

-hartaimmat onnentoivotuksemme. Eläköön!"

-

-Toukokuun loppupuolelta on vielä merkittävä kaksi ohjelmistolle uutta

-kappaletta: K. Raudan (Järnefelt) suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen

-huvinäytelmä _Kirjeen kujeet_ (Les pattes de mouche) ja R. Kiljanderin

-1-näytöksinen komedia _Amalia ystävämme_. Ranskalainen näytelmä,

-erittäin iloinen ja naurattava, meni ensi kerran 17/5 ja olivat siinä

-toisia oivallisemmat nti Avellan ja Böök; suomalainen taas 20/5,

-alkukappaleena yhdessä edellisen kanssa, ja havaittiin sen olevan

-"onnellisesti keksityn perhekohtauksen, joka herättää varsin hyviä

-toiveita tekijästä". Päähenkilöt tässä kappaleessa olivat rva

-Aspegrenin, nti Avellanin ja Böökin hyvissä käsissä. Romeo ja Julia

-meni neljännen ja viidennen kerran 24/5 ja 29/5, ja siihen näytännöt

-päättyivät. Viime iltana oli Ida Aalberg lämpimän suosion esineenä ja

-huudettiin monet kerrat esiin niinkuin Bergbomkin.

-

-Juuri näytäntökauden lopussa saapui tieto, että _Bruno Holm_,

-sairastettuaan kuusi kuukautta, oli kuollut Göteborgissa 31 p. toukok.

-Samoin kuin Duncker oli Holm tuskin muualla kuin Suomalaisessa

-oopperassa saanut näyttää, mikä lahjakas ja hieno taiteilija hän oli.

-Göteborgissa Hillbergin seurueen jäsenenä hän oli ennättänyt esiintyä

-ainoastaan Rigoletton osassa, mutta jo silläkin saavuttanut myötätuntoa

-ja vilpitöntä tunnustusta. Talvikaudella 1879-80 Holm oli Tukholmassa

-laulanut Arlbergin johdolla, jota hän ei pitänyt ensi luokan

-taiteilijana, mutta joka "oivallisesti osasi järjestää" mitä hän (Holm)

-ennen oli oppinut. Seuraavat rivit eräästä kirjeestä (Bergbomille)

-sallivat luoda katseen laulajan taiteenkäsitykseen ja harrastuksiin:

-

--- -- "Mitä enemmän näen ja harkitsen, sitä varmemmaksi käy minulle,

-että meillä suomalaisilla on syvempi taipumus näyttämötaiteeseen kuin

-aavistammekaan -- ja ehdottomasti suurempi kuin ruotsalaisilla. Olkoon

-heillä mitä suuruuksia tahansa, niin on läpikäyvä henki kaukana

-yksinkertaisuudesta ja _totuudesta_. Jumala suokoon, ettei tämä

-naurettava, tyhjä ihannoiminen, joka täällä on vallalla, saisi

-jalansijaa näyttämöllämme. Mikä nautinto onkaan tässä ilmanalassa nähdä

-Ristoria!! Hän on epäjumalani, hän on unohtumaton."

-

-"Täällä Ruotsissa tulee paremmin fennomaaniksi kuin Helsingissä.

-Silmäni ovat monessa suhteessa auenneet. -- -- En päätä mitään ennen

-kun saan tietoja Suomalaisen oopperan tulevaisuudesta. Jos työlläni

-voin palvella sitä ja kotimaata, niin teen sen mieluimmin -- sen sanon

-suoraan. -- Minun täytyy tunnustaa sinulle, että joka kerta kun käyn

-jossakin kansallisteatterissa, valtaa minut ajatus, kunnianhimoinen

-unelma -- -- älä naura, kun julkilausun sen: tahtoisin olla Suomelle

-mitä se tai se on maallensa. Eiköhän sitä voisi? Jos teatteri-sanan

-eteen panisi maailman- kansallis- sanan asemesta --, niin olisi moni

-'suuruus' samalla hävinnyt. Mutta kuka _tahtoo_ hävitä! En minä

-ainakaan! Voimieni mukaan olen ponnistava ettei niin käy." -- --

-

-Niin Bruno Holm uneksi voivansa käyttää taidettaan Suomen iloksi ja

-kunniaksi, kun Tuoni katkaisi hänen elämänlankansa ennen kun hän oli

-täyttänyt 28 vuotta.

-

-Holmin arvostelu ruotsalaisten taiteesta antaa aihetta ottaa huomioon

-mitä samaan aikaan vastaperustetussa Valvojassa sanotaan Suomalaisesta

-teatterista. Finsk Tidskriftissä oli ylenkatseellisesti puhuttu tästä

-taidelaitoksesta. Arvostelijan mielestä se oikeastaan ei ollut mitään

-toimeensaanut, ja naurettavaa oli muka väittää että rva Winterhjelmillä

-oli pysyvä sija Suomen historiassa. Siihen vastaa V. Vasenius:

-

-"Että siinä tyhjästä on luotu näyttelijöitä sekä hankittu näytelmistö,

-sen jokainen näkee. Vaan mikä ei ole yhtä silmäänpistävää, on että

-tyhjästä on luotu oma näyttelemistapakin erittäin mitä lausuntaan

-tulee."

-

-"Tämän havaitsemme kuitenkin helposti, jos tarkastamme muutamien

-näyttelijäin lausumistapaa eri aikoina. Saksasta ensi kerran tultuaan

-nti Aalberg puhui aivan toisin kuin nyt; ja samoin kuului ennen nti

-Avellanin puheessa ruotsalainen 'vingutus' paljon selvemmin kuin viime

-aikoina. Aivan luonnollista, sillä he olivat oppineet taidettansa

-vieraalla kielellä, mutta jokaisella kielellä on omat lausumislakinsa

-eikä suinkaan ole helppo sovittaa toisen lakeja toiseen. Ja vielä

-vaikeampi on edelläkävijöittä löytää semmoisen kielen lausumislakeja,

-jota tuskin koskaan on näyttämöllä käytetty."

-

-"Tässä kohden rva Winterhjelm on epäilemättä ollut nuorille

-näyttelijöillemme tienosottajana, ja sanokoot ruotsikiihkoisemme mitä

-tahansa, hänen ansiotansa ei unhoteta. Vaikka hän muukalaisena tietysti

-ei voinutkaan täydellisesti taivuttaa ääntänsä meidän kieleemme, niin

-hänen etevä näyttelemiskykynsä kuitenkin osotti hänelle, ja hänen

-kauttansa muille, sen tien, jolla ennen käyttämättömän kielen vastukset

-ovat voitettavat."

-

-"Rva Winterhjelmiä seuraten näyttelijämme ovat ahkerasti koettaneet

-suomenkieleen sovittaa sitä opetusta, jonka he, mikä mistäkin, ovat

-itselleen hankkineet. Ja ihmeteltävää tosiaan on, että tämä eri

-haaroilta koottu opetus on saatu yhteensulamaan niin että jo saattaa

-sanoa teatterilla olevan yhteisen lausumis- ja näyttelemistavan eli

-tyylin. Tämä seikka on sitä ihmeteltävämpi kuin muistamme, että

-teatteri niin kauan on näytellyt maaseuduilla, jossa johto ja yleisön

-kritiikki ei kuitenkaan voinut olla niin tarkka kuin pääkaupungissa."

-

-"Tätä omituista näyttelemistapaa saattaa ylimalkaan sanoa

-realistiseksi. Selvästi näkyy, että näyttelijät ainakin koettavat puhua

-niin luonnollisesti kuin mahdollista. Puhuminen käy jokseenkin

-nopeasti; 'taidepausseja' ei paljo käytetä eikä juuri äänen

-korottamista. Sitä vastoin viljelevät erittäinkin naiset, saadaksensa

-lausumistaan enemmän vaihtelevaksi, puheen niin sanoaksemme

-soitannollista puolta; se on: koetetaan eri säveltä käyttämällä,

-milloin heleämmin, milloin korkeammin puhumalla osottaa erilaisia

-mielenliikutuksia."

-

-"Tätä keinoa esim. nti Aalberg 'Noorassa' hyvin rohkeasti, mutta

-myöskin erinomaisella menestyksellä käyttää: välistä hän puhuu niin

-nopeasti, että kuulija tuskin voi erottaa kaikkia hänen sanojaan; mutta

-sitten kuitenkin yksi ainoa sana, lausuttu oikealla säveleellä,

-valaisee koko lauseen."

-

-"Meidän mielestämme on tämä suunta, ellei sitä liiotella, oikea; sillä

-tällaista lausumistapaa käyttämällä tullaan siihen että teatterissa

-_puhutaan eikä pidetä puhetta_. Tällä emme väitä, että teatterimme jo

-olisi perille päässyt. -- -- Vaan selvästi näkyy kuitenkin, että tässä

-kohden jo on vakava perustus, johon se eteenpäin pyrkiessään voi

-nojata." -- Kun tämän jälkeen on puhuttu Ruotsalaisessa teatterissa

-vallitsevasta juhlallisemmasta lausumistavasta, tukholmalaisesta

-tyylistä, ja huomautettu että ruotsalaisten näyttelemistapa (syystä kun

-heillä ei ole kotimaista draamakirjallisuutta, vaan enimmäkseen

-näyttelevät ulkomaisia kappaleita) vieraantuu pohjoismaiden ja meidän

-maan näytelmien vahingoksi, mainitaan että Noora Suomalaisessa

-teatterissa esiteltiin paremmin kuin Leonarda Ruotsalaisessa ja että

-niinikään kotimainen kappale "Den nya adjunkten" menestyi siellä

-huonosti samalla aikaa kuin ranskalaisia komedioja näyteltiin yleisön

-suureksi tyydytykseksi.

-

-Luonnollista on, että näytäntökausi ei voinut olla taloudellisesti

-loistava, kun keisarisuru sattui parhaimpaan aikaan, ja sentähden

-ohjelmiston päävaltti, Romeo ja Julia, esiintyi liian myöhään. Vajaus

-pysyi miltei muuttumattomana, tehden 19,002:52 mk. Ettei se noussut

-korkeammaksi, siitä on kiittäminen arpajaisia, joiden tuottamista

-varoista 12,000 mk käytettiin vuoden menoihin. Jäännös 32,350:94 mk

-säilytettiin vararahastona lähinnä seuraavia vuosia varten. Miten

-suurenmoinen kansalaisten avustus olikaan, ei se riittänyt tekemään

-teatterin elämää huolettomaksi, mutta todistihan se kuitenkin

-rohkaisevalla tavalla että ystäväpiiri oli laaja.

-

-Näytäntöjä oli annettu 97 ja niissä: 9 kertaa _Saimaan rannalla_;

-8 _Kihlaus_, Noora; 7 Sota rauhan aikana, Sirkka; 5 _Mestarin

-nuuskarasia_, Maria Stuart, Mustalaiset, Parisin veitikka, Romeo ja

-Julia; 4 _Nummisuutarit_, Laululintunen, Porvari aatelismiehenä,

-Valapatto, Neiti Elisabeth; 3 _Lea, Sotavanhuksen joulu, Amalia

-ystävämme_, Don Cesar de Bazan, Sevillan parturi, Nyrnbergin nukki.

-Nuoren aatelismiehen vaiheet, Taistelujen välillä, Ravennan

-miekkailija, Isännätön talo, Kirjeen kujeet, Vastanaineet; 2

-_Saaristossa, Yö ja päivä, Margareta_, Hardangerin harjulla, Vaimojen

-kyyneleet, Sumua silmiin, Ei ollenkaan mustasukkainen, Jeannetten häät,

-Ensi lempi; 1 _Kosijat_, Kavaluus ja rakkaus, Jane Eyre, Maantien

-varrella, Taiteen harrastuksesta, Marin rukkaset, Hää-ilta.

-

-Näistä 42 kappaleesta oli 11 kotimaisia ja 12 ohjelmistolle uusia.

-

-

-

-

-X.

-

-Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.

-

-

-Bergbom-sisarukset olivat päättäneet viettää kesänsä Norjassa. Toivoen

-saavansa nähdä jotakin uutta teatterissa Kaarlo lähti jo kesäkuun ensi

-päivinä Tukholmaan, mutta teatterit olivat suljetut ja henkilöt, joita

-hän olisi tahtonut tavata, matkoilla. Sentähden Emilie viikko myöhemmin

-saapuessaan sinne kohtasi veljensä sangen tyytymättömänä oloonsa. Tämän

-ohella vaivasi molempia yhtäkkiä ilmestynyt jäätävä takatalvi.

-Kumminkin he viipyivät Tukholmassa, levottomasti odottaen tietoja

-eräästä läheisestä sukulaisesta, joka oli vaarallisesti sairastunut ja

-jonka kuolema, jos se olisi tapahtunut, olisi pakottanut heidät

-palaamaan kotimaahan. Tästä ja muusta kertoo Emilie nti Elfvingille

-kirjeessä (13/6), josta otamme seuraavan:

-

-"Eilinen ilta oli kuitenkin hupainen, kävimme näet katsomassa

-[kiertomatkalla olevia] ranskalaisia näyttelijöitä. Coquelin ja

-Pasca ovat _erinomaisia_ taiteilijoita, Berton on hyvä, toiset

-heikonpuoleisia paitse erästä pientä daamia, joka on niin kuulumattoman

-kehno, että oli melkein häpeä. Semmoista pikku hanhea ei ole päästetty

-näyttämölle edes meillä [teatterimme] lapsuudessa. Coquelin on elävä

-todistus siitä mitä äly ja lahjakkaisuus aikaansaavat. Hänen vartalonsa

-on mitätön, kasvojenpiirteet rumat eivätkä ollenkaan hienostuneet --

-paremmin oikein jokapäiväiset, nenä niin muodoton kuin mahdollista,

-ääni itsessään vähäpätöinen, ja sittenkin joka sanansa, joka

-liikuntonsa, joka kasvojeneleensä vaikuttaa valtavasti yleisöön --

-juuri semmoisen tulee taiteilijan olla -- sielun on kaikki tehtävä eikä

-ulkonaisten, aistillisten ansiopuolten; jos niitä sen ohella on

-olemassa, niin se on varsin hyvä, mutta jollei niitä ole, niin tulee

-ilmankin toimeen, niinkuin Coquelin. En voi sanoin lausua, kuinka

-hänestä pidin." --

-

-Kun sähkösanoma tuli että sairas oli parempi, sisarukset matkustivat

-Kristianiaan, jossa viipyivät neljä päivää. "Winterhjelmit ja

-Magelsenit tekivät kaikkensa", Emilie kirjoittaa, "saadakseen

-Kristianiassaolomme hupaiseksi, ja siinä he täydellisesti onnistuivat

--- ilmakin oli ihanan kesäistä, niin että voimme vapaasti olla

-liikkeellä maalla ja merellä." Erittäin mieluista oli sisarusten olla

-kahdessa kodissa, joiden emännät olivat heidän uskollisimpia ystäviään.

-Pyhänä 19/6 Ida Aalberg ja Lydia Lagus tulivat Kristianiaan, ja

-seuraavana päivänä Emilie lähti näiden seurassa Modumin ja Kaarlo yksin

-Sandefjordin kylpylaitokseen. Viime mainittu erosi seurasta

-arvattavasti sentähden, että Emilie samoin kuin molemmat

-taiteilijattaret sairasti kurkkutautia, jonka parantumisen tärkeimpiä

-ehtoja oli vaitiolo ja helpointa oli kai olla puhumatta kun asui yksin.

-Myöhemmin Emilie kirjoittaakin, että hän, Ida Aalberg ja Lydia Lagus,

-jotka "molemmat esiintyvät hyvin yksinkertaisesti ja vaatimattomasti",

-enimmäkseen olivat kukin erikseen, puhuen niin vähän kuin mahdollista.

-Muutoin he keskenään käyttivät ainoastaan suomenkieltä, karttaen

-maanmiestensä seuraa ja uusia tuttavuuksia. Kun tunnetuksi tuli että

-neidit Aalberg ja Lagus olivat näyttelijättäriä, pyydettiin heitä

-avustamaan iltamissa, mutta turhaan. Ettei tämänlainen erakkoelämä

-kylpylaitoksessa, jossa oli neljättä sataa vierasta, ollut erittäin

-hupaista on itsestään selvää, mutta valitettavasti se oli välttämätöntä

-niinkuin aikaa voittaen hyvin nähtiin.

-

-Kesä- ja heinäkuun vaihteella sattui Suomessa kaksi tapahtumaa, johon

-ystävämme Norjassa ottivat sydämestään osaa: Suomalaisen Kirjallisuuden

-Seuran 50-vuotisjuhla 30/6-2/7 ja _J. V. Snellmanin_ kuolema 4/7

-Jälkimäisestä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (9/7):

-

-"Olemme jo saaneet tiedon suuresta surusta, joka on kohdannut koko

-maatamme. Rva Winterhjelm sai sähkösanoman ja ilmotti kohta asian

-meille. Suruuni sekaantuu kuitenkin jonkunlainen kiitollisuuden tunto

-siitä että hänen ei tarvinnut elää yli aikansa: hän pelkäsi sitä

-kauheasti ja valitti, että Runebergin ja Cygnaeuksen täytyi kuolla,

-niinkuin tapahtui, saamatta mennä kuolemaan katse kirkkaana miehekkään

-rohkeasti. Yksityistietoja Snellmanin kuolemasta meillä ei ole; kaksi

-kertaa viikossa tulee minulle Uusi Suometar ja Morgonbladet ja ensi

-postissa saamme kai lukea siitä. Jumala antakoon hänelle autuutensa ja

-rauhansa. Rehellisesti ja miehekkäästi hän on taistellut isänmaansa ja

-kansansa edestä."

-

-Hautajaisissa, jotka tapahtuivat 7/7, Almberg Suomalaisen teatterin

-puolesta laski seppeleen Snellmanin arkulle. -- Kun posti toi

-suomalaisia lehtiä Modumiin, saatiin siellä lukea H. D:nkin nekroloogi

-suuresta vainajasta. Ida Aalberg kirjoittaa siitä Bergbomille ja sanoo

-sitä surkeaksi ja hävyttömäksi:

-

-"Koko se äänivarasto, jota näinä kahtena viikkona olen koettanut

-tarkoin säästää ja kartuttaa, on tänään tulvannut virtana esiin -- en

-ole voinut sitä estää, vaikka se kyllä on ollut väärin ja hyödytöntä,

-sillä Modumissa oleskelevat 'liberaalit' eivät suinkaan siitä parane."

-

-Kaarlosta tiedämme vähemmän -- oikeastaan vain sen, että hän

-Sandefjordissa, jossa hänellä oli "hirmuisen ikävä", muun muassa

-seurusteli erään tanskalaisen kirjailijan kanssa, jolla oli tuttavia

-Kööpenhaminan teatterimaailmassa ja jonka kautta hän toivoi saavansa

-toteutetuksi "vanhan tuumansa" hankkia sieltä vanhoja painamattomia

-uudenvuodenkappaleita, joita voitaisiin mukailla ja sovittaa

-suomalaisiin oloihin. Nähtävästi ei asiasta tullut sen enempää.

-

-Elokuulla sisarukset palasivat kotia, niinkuin näkyy Emilien kirjeestä

-nti Elfvingille 14/8:

-

-"Torstaina tulimme kotia, Kaarlo ja minä, jotenkin reippaina. Matka

-meni nopeasti, kun emme pysähtyneet Kristianiaan eikä Tukholmaan. --

-Kaarlo matkusti eilen Viipuriin nähdäkseen, kuinka teatterirakennus on

-edistynyt. Jollemme saa siellä alottaa ennen 1 p. lokak., alamme ehkä

-Tampereella. Aikomuksemme oli alottaa täällä, mutta syyskuun

-ohjelmistoon oli ajateltu 'Murtovarkaus' y.m., jossa Aalbergilla on

-pääosa, ja hänen täytyi jäädä ulkomaille. Hänen kurkkunsa ei vieläkään

-ole terve, ja hän tahtoi Kristianiassa puhutella etevää spesialistia

-tri Edv. Bullia, joka palaa ulkomaanmatkalta 20 p. Laguksen laita on

-samallainen. Hän jäi Modumiin ja halusi suorastaan kysyä Bullilta,

-luuliko tämä hänellä olevan tulevaisuutta laulajattarena. -- -- Voi,

-rakas Betty, minkaltainen vuosi on tulossa! Jos tämä kolea ja sateinen

-ilma jatkuu, niin emmehän voi muuta odottaa kuin puutetta ja hätää

-armaalle maa raukallemme. Kyllä on kovaa, että Suomen kansan taistelun

-täytyy olla niin raskas yhtä hyvin henkisessä kuin aineellisessa

-suhteessa. Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä!" --

-

-Tositeossa kävi niin, että Ida Aalbergin täytyi yhä edelleen jäädä

-lääkärin hoidon alaiseksi -- hän asui Winterhjelmillä Kristianiassa ja

-palasi vasta helmikuulla monenkuukautisen vaitiolon jälkeen saatuansa

-äänensä takaisin. Sitä kovempi oli Lydia Laguksen kohtalo: hänen täytyi

-kokonaan luopua taiteilijaurastaan. "Surullista oli nähdä Lydia

-Lagusta", kirjoittaa Emilie hänestä, "vaikken koskaan ole niin paljon

-pitänyt hänestä kuin nyt: hän kantaa niin kauniisti onnettomuuttansa,

-Jumala auttakoon häntä!" --

-

-       *       *       *       *       *

-

-Näytännöt alettiin sittenkin Helsingissä 4/9 antamalla Nummisuutarit.

-Huone oli melkein täysi, ja uusi kenraalikuvernööri Heidenkin oli

-teatterissa. "Hän ei siis aio kohdella meitä niin 'en canaille' kuin

-Adlerberg", Emilie huomauttaa. Ensimäinen pikku uutuus tuli 15/9,

-H. Müllerin laulunsekainen, 1-näytöksinen näytelmä _Adelaida_. Kappale,

-johon suuren säveltäjän Beethovenin elämä iloineen suruineen on

-kokoonpuristettu, herätti melkoista mielenkiintoa. Leinon sanotaan

-mahdikkaasti näytelleen pääosaa, joskaan hän ei saanut luonteeseen sitä

-"pyhimyksen kirkkautta", jota tekijä näyttää tarkottaneen, ja nti

-Avellan oli Adelaidana miellyttävä samoin kuin nti Hacklin pienemmässä

-sivuosassa. Kuukauden merkkitapaus oli kuitenkin Daniel Hjortin sekä

-harjotukseen että näyttämöllepanoon huolella toimitettu uudistus. Se

-meni kolme kertaa perätysten (21/9-25/9).

-

-Suurin tunnustus tuli nytkin rva Aspegrenin osaksi. Hänen Katrissaan

-havaittiin "voimallisesti mukaansa tempaava, kansallinen piirre, joka

-ei mitenkään ollut vieraan näyttelijättären saavutettavissa, mutta

-suomalaiseen yleisöön teki omituisen, sydäntä kouristavan vaikutuksen".

-Nimiroolissa esiintyi nyt Axel Ahlberg. Hän oli "kunnioitettavalla

-kyvyllä tutkinut Daniel Hjortia ja loi siitä itsenäisen kuvan, kenties

-ei vielä täysin selvän ja riittävän syvän, mutta kaikissa tapauksissa

-reippaalla ja leveällä siveltimellä alustellun. Useissa kohtauksissa

-hän jo nosti näyttelemisensä ja käsityksensä tositaiteelliselle

-kannalle, niin etenkin 3:n näytöksen ensi kuvaelmassa (linnanpihalla)".

-Kuitenkin oli hänen esiintymisessään, kävelemisessään j.n.e. vielä

-paljo häiritsevää. Nti Avellan oli suuresti edistynyt Sigridinä, siinä

-oli totuutta, yksinkertaisuutta ja kirkkautta. Kokonaisuuden vaikutus

-oli hyvä ja yleisö tyytyväinen. --

-

-Ohjelmistolle uusi kappale ilmestyi jälleen 27/9, nimittäin Wäinön

-(K. Krohn) suomentama, A. Kiellandin 1-näytöksinen näytelmä

-_Kotimatkalla_ (Paa Hjemvejen),[34] joka annettiin yhdessä Kirjeen

-kujeiden kanssa. Norjalaisessa kappaleessa suoritti rva Aspegren

-kiitettävästi pääroolin. -- Tämä näytäntö oli viimeinen Helsingissä, ja

-seurue lähti sen jälkeen Viipuriin.

-

-Lähempiä tietoja syyskuulta saamme Emilien kirjeestä nti Elfvingille

-2/10:

-

-"Nyt on teatteri Viipurissa, mutta kohtasi ensi hetkessä pahan

-vastoinkäymisen: tarkotus oli alottaa tänään, mutta viipurilaisten

-vihkimisjuhla on pitämättä ja meidän täytyy odottaa. Me menetämme siten

-2 näytäntöä. -- Syyskuu on ollut varsin hyvä: väkeä on ollut paljo,

-jopa oikein paljo, kun ajattelee vuodenaikaa. Daniel Hjortin

-näyttämöllepano maksoi kuulumattoman paljon vaivaa, ponnistuksia ja

-rahaa! Axel Ahlbergille on rooli kyllä liian suuri, jota paitse Raan

-muisto painaa häntä. Leinoa kohtaan on kritiikki ollut hyvin kohtuuton.

-Ei ainoastaan Kaarlon ja minun, vaan monen muunkin mielestä hän oli

-aivan oivallinen herttua. Oletko nähnyt taikka oikeammin lukenut pientä

-Kiellandin kappaletta 'Paa Hjemvejen'? Se on varsin mieltäkiinnittävä

-ja meni hyvin. Ruotsalaiset ovat nyt päättäneet kerrassaan masentaa

-meidät: he harjottavat tätä kappaletta, ovat antaneet 'En papperslapp'

-(Kirjeen kujeet), jonka me näyttelimme jo keväällä ja nyt viime

-näytännössä, ja aikovat ottaa esiteltäväksi Romeon ja Julian.

-Ajattelemattomasti kyllä he ovat aivan avonaisesti sanoneet, että nyt

-ovat suomalaiset ('finnarne') masennettavat, ja kuitenkin meni heidän

-paperilippunsa perjantaina 'aivan penkin alle', jota vastoin Kirjeen

-kujeet meillä on onnistunut varsin hyvin ja suuresti huvittanut

-yleisöä. Kaarola, jolla on suurin rooli [Suzanne], on aivan

-_erinomaisen_ hyvä, jota vastoin rva Skotte kuuluu olleen hyvin jäykkä

-ja vähäpätöinen. En tiedä mitä H. D. sanoo, mutta Hufvudstadsbladet

-arvostelee armottomasti kappaletta ruotsalaisella näyttämöllä; käyköön

-Romeon ja Julian ja Paa Hjemvejen samoin. Se on hurskas toivoni --

-onhan draamallinen kirjallisuus äärettömän suuri ja rikas, miksi siis

-heittäytyä tähän onnettomaan kilpailuun ja toisten ohjelmiston

-hävittämiseen. En voi sanoa kuinka se harmittaa minua." --

-

-"Ida Aalbergilta minulla ei ole suoranaisia tietoja, mutta Toni

-Sahlberg on saanut häneltä kirjeen. Tyttö paralla on ikävä, mikä on

-hyvin luonnollista. Tietysti kaipaamme häntä paljon. Viipuria varten

-meillä kyllä on ohjelmisto, mutta välttämätön työ saadaksemme uutta

-ohjelmistoa tänne talveksi ei voi käydä täyttä vauhtia ilman häntä.

-Kyseessä olevat suuret uudet kappaleet ovat Murtovarkaus (2/3:ksi jo

-valmis keväällä), espanjalainen draama Kastilian Juanna, jossa on

-loistorooli Ida Aalbergille sekä hyviä tehtäviä Kaarolalle ja Böökille,

-Regina von Emmeritz, Ibsenin Kuninkaanalut, ja Venetian kauppias, jos

-Cajanderin suomennos valmistuu hyvissä ajoin. Kastilian Juanna

-harjotetaan ja näytellään ensin Viipurissa rva Aspegrenin kanssa;

-täällä Aalberg astuu hänen sijaansa. Älä kumminkaan puhu kellekään

-ohjelmistostamme, sillä silloin kai ruotsalaiset taas tekisivät meille

-kiusaa ja ottaisivat nämä kappaleet." --

-

-Jo 29/9 Bergbom seurueineen lähti _Viipuriin_, mutta Emilien

-mainitsemasta syystä ei päästykään kohta alkamaan. Vasta kun perin

-pohjin korjattu teatteri 7/10 on uudestaan vihitty (ruotsalaisin!)

-puhein (Gabr. Lagus),[35] soitoin ja tanssein, annettiin 8/10

-ensimäinen näytäntö: Lea, Sotavanhuksen joulu ja Amalia ystävämme.

-Huone oli hyvä ja suosiollinen eikä jatko pettänyt lupaavaa alkua.

-Lokakuulla esitettiin Kirjeen kujeet, Daniel Hjort (3 kertaa), Parisin

-veitikka ja Björnsonin Konkurssi, uudistettuna (kumpikin 2 k.),

-Taistelujen välillä sekä Mestarin nuuskarasia, Kihlaus ja joku muu

-pikku kappale -- kaikki menestyksellisesti.

-

-"Konkurssi vastaanotettiin", Bergbom kirjoittaa, "suurella suosiolla.

-Muita etevämpi oli Vilho, todella oivallinen Berent. Leinolla (Tjelde)

-oli hyviä yksityiskohtia, mutta ei tarpeeksi hillitsemiskykyä; kun

-rooli kypsyy, hän on oleva kerrassaan hyvä. Muutkin olivat tyydyttäviä.

-[Nti] Aaltola suoriutui niin hyvin, että hän kyllä voi näytellä Signeä

-Helsingissä. Päivälliskohtaus sai kättentaputuksia, mutta oli mennyt

-paremmin harjotuksissa." -- "Sain kirjeen Viipurista", Emilie taasen

-kirjoittaa nti Elfvingille tarkottaen jotakin toista Kaarlon kirjettä,

-"siellä käy kaikki edelleen erittäin hyvin. On erinomaisen hupaista

-voida joskus sanoa, että asiat ovat hyvällä kannalla, ja olla

-voivottamatta ja valittamatta. Kelpo piletinmyyjättäremme, nti [E.V.]

-Hellsten, on mukana Viipurissa ja hoitaa rahastoa. Joka toisen

-näytännön jälkeen hän muutamalla rivillä antaa minulle tietoja

-tuloista." --

-

-Mutta vaikka näytännöt menestyivätkin, ei huolia puuttunut. Niin

-tapahtui että Ossian-veljen nuori rouva Therese (o.s. Rotkirch) kauan

-sairastettuaan kuoli 19/10. Emilie matkusti hautajaisiin Turkuun, asui

-siellä ollessaan Elfvingillä ja palasi onnellisesti; mutta tästä

-kaikesta Kaarlo oli ylen levoton. "Et voi käsittää iloani, kun sain

-kirjeesi ja näin että olet terveenä palannut", hän huudahtaa.

-Arvattavasti pimeä, kolkko vuodenaika sai hänet kuvittelemaan

-onnettomia sattumia. Sitä paitse Vilho ja rva Aspegren olivat sairaita.

-Edellisen ääni oli kovin sortunut ja jälkimäinen makasi koko päivän,

-siksi kun nousi pukeutuakseen näyttämöä varten. Kaarlo itsekin oli

-pahoinvoipa tavalla, joka sai Emilien arvelemaan, oliko hän ehkä

-joutunut asuntoon, jossa seinäpaperit olivat myrkyllisiä. Ida Aalberg

-oli ilmottanut olevansa parempi, mutta ei niin että olisi voinut palata

-työhön. Hän oli Kristianiassa nähnyt näyteltävän Meilhac ja Halévyn

-näytelmän "Froufrou" ja uneksi saada esiintyä siinä, luullen siitä

-tulevan toisen Nooran. Bergbom oli kuitenkin toista mieltä. "Froufrouta

-en ota", hän kirjoittaa sisarelleen, "vaikka Aalberg olisi kuinka

-ihastunut siihen -- mieluummin Ihanan Helenan (!). Sitä paitse hän

-mielestäni ei sovi rooliin -- hän on niin vähän parisilainen kuin

-mahdollista." Tämä todistaa kuinka tarkoin Bergbom vältti kaikkea

-siveelliseltä kannalta epäiltävää.

-

-Marraskuun alussa Bergbom kävi Pietarissa nähdäkseen Moserin ja

-Schönthanin uuden huvinäytelmän Unsere Frauen, joka siellä

-esitettiin 2/11.

-

-"Huomasin kappaleen olevan", hän kirjoittaa, "yhtä tyhjän, typerän ja

-hutiloidun kuin useimmat Moserin tehtaan tuotteet ja oletan siis, että

-sillä on oleva suuri menestys (!). Ole hyvä ja tilaa se Blochilta. Se

-sopii voimillemme. Kaikilla naisilla on enemmän tai vähemmän

-kiitollisia tehtäviä." -- Vakavien näytelmien rinnalla oli uusi

-huvinäytelmä tarpeen, mutta Pietarissa nähtyä ei sittenkään otettu.

-

-Johtajan poissaollessa oli Viipurissa annettu Sota rauhan aikana, joka

-samoin kuin Saimaan rannalla (5 kertaa) saavutti mitä suurinta

-suosiota. Muutoin mainittakoon marraskuulta: Ravennan miekkailija,

-Nummisuutarit, Porvari aatelismiehenä, Neiti Elisabeth ja Tyko Hagmanin

-ranskalaisen aiheen mukaan sepittämä 1-näytöksinen huvinäytelmä

-_Pormestarin vaali_ (20/11) -- Sodassa rauhan aikana nti Hacklin --

-Ilka, täydellinen Ida Aalbergin jäljennös, miellytti hyvin yleisöä, ja

-Tervo täytti sangen tyydyttävästi Vilhon sijan. Nummisuutarit (18/11)

-meni oivallisesti ja varsinkin Leino oli tavallista virkeämpi, mutta

-vaikutus katsojiin oli sekava: suuri yleisö oli ihastunut, hienosto

-epäilevä. Komedia esitettiin kaikkiaan kolme kertaa, mutta harveneville

-huoneille; hienoston käsitys pääsi siis voitolle. Kuinka vähän

-verratonta kappaletta ymmärrettiin, osottaa se, että Bergbomin

-havainnon mukaan katsojia enimmin huvitti Teemun isä, hevonen

-y.m.s. (!).

-

-Kuukauden keskivaiheilla Emilie kävi Viipurissa, oltuaan sitä ennen

-Tampereella Ossian-veljen luona. Kuinka tervetullut hän oli, huomaa

-sanoista, millä Kaarlo jälestäpäin kiittää sisartaan: "Sydämellinen

-kiitos käynnistäsi, joka virkistytti sieluani. Sain joitakuita hetkiä

-jälleen olla ihminen, joka ei suinkaan liian usein tapahdu." Matkastaan

-Emilie kirjoitti nti Elfvingille (28/11):

-

--- "Olimme toivoneet Ida Aalbergin tulevan joulukuun alussa -- -- mutta

-sitte hän ilmotti palaavansa vasta tammikuun keskivaiheilla! Se

-aiheutti suuria ohjelmistohuolia. -- Menestys Viipurissa on taukoamatta

-ollut erittäin hyvä. Näyttelemme enimmäkseen täysille taikka 3/4

-huoneille; ainoastaan kerran on ollut puoli huonetta (kun Daniel Hjort

-meni 3:nen kerran), ei kertaakaan vähemmän. Totta on että joka viikko

-on tarjottu kaksi ohjelmaa. Vilhon voimat menevät yhä alaspäin, hänen

-äänensä on tuskallisen sortunut ja heikko. Kun hän harvoin jaksaa

-näytellä, täytyy hänen suuren ohjelmistonsa levätä. Rva Aspegrenkin

-kykenee harvoin harjotuksiin. Kun sen ohella milloin toinen milloin

-toinen on pahoinvoipa, ei ole voitu harjotella uutta, joka on kovin

-ikävää tännetuloomme katsoen. -- Kaarlo osti Pietarissa oikein kauniita

-tekokasvia, 6 ruukkua 7 ruplasta, m.m. suuren palmun." -- Vähän

-myöhemmin Kaarlo kertoo "valitettavan uutisen", että nti Anni Hacklin

-oli mennyt kihloihin. Sulhanen ajatteli häitä kesäksi, mutta neiti

-jäisi mielellään vuodeksi, "jos häntä tarvitaan". "Valitettavasti",

-Kaarlo lisää, "tarvitaan häntä nyt enemmän kuin koskaan, kun Aalberg ei

-ole terve", kun j.n.e. -- monesta syystä. Emilie on samaa mieltä: "Hän

-on kiltti, kelpo tyttö, minä tulen kovasti kaipaamaan häntä. Suokoon

-Jumala hänelle onnea! Jos hän tahtoo, pidämme hänet mielellämme." Uusi

-huoli: mistä saada nuori tyttö seurueeseen eroavan sijalle?

-

-Joulukuu alotettiin Björnsonin näytelmällä Maria Stuart Skotlannissa,

-jonka valmistus oli tuottanut paljo puuhaa Emilielle Helsingissä (josta

-kaikki mitä tarvittiin oli lähetettävä) ja samoin Kaarlolle Viipurissa.

-Se meni "loistokkaasti", ja nti Avellan sai vilpitöntä tunnustusta

-nimiroolin esittämisestä. Myöhemmistä mainitsemme Kosijat, Mustalaiset,

-Hellät sukulaiset (Böök oiva Schumrich) ja (16/12) ohjelmistolle uusi,

-A. Jalavan suomentama Tóthin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset

-valtioelämässä_, joka, Ilmarinen sanoo, vilkkaasti esitettynä kyllä

-huvitti yleisöä, vaikka siinä oli paljo "meidän oloillemme ihan outoa".

-

-Tarkotus oli ollut jouluksi matkustaa Helsinkiin ja sen mukaan oli

-toimittu: viipurilaiset pitivät 17/12 seurueelle jäähyväiskemut, joissa

-Gabr. Lagus ehdotti teatterin ja J. H. Erkko [Pietariin matkustaneen]

-Bergbomin maljan; 19/12 annettiin kaupunkilaisten pyynnöstä Kirjeen

-kujeet Viipurin linnan korjaamisrahaston hyväksi ja 20/12 esitettiin

-Maria Stuart Skotlannissa (kolmannen kerran) läksiäisnäytäntönä. Mutta

-edellisenä päivänä oli Helsingissä annettu virallinen kielto näytellä

-Arkadiateatterissa, ja sentähden johtokunta sähkötti seurueelle käskyn

-jäädä Viipuriin kuukauden loppuun -- pitemmästä ajasta ei voinut olla

-puhetta, syystä kun teatteri uudesta vuodesta oli vuokrattu kiertävälle

-ruotsalaiselle näyttelijäseurueelle. Viimeinen näytäntö (Hellät

-sukulaiset ja Saimaan rannalla) oli 27/12, ja vuoden päättyessä seurue

-siis tuli Helsinkiin, mutta tietämättä milloin voitaisiin ryhtyä

-julkiseen toimeen.

-

-Tiistaina 20/2 Emilie Bergbom kirjoitti nti Elfvingille: "Koko syksyn

-on kaikki sujunut niin tavattoman hyvin ja rauhallisesti, että olen

-ollut oikein hämmästynyt, mutta nyt on sen sijaan onnettomuus iskenyt

-meihin niinkuin pommi. Arkadia on suljettu ja seurue koditon! Kuinka

-asia edelleen kehittyy, sitä en tiedä vielä; emme ole tahtoneet mitään

-tehdä, ennen kun Kaarlo tulee ja hän tulee huomenna. Pyhänä i.p.

-[kuvernööri] Alfthan kävi täällä valmistamassa meitä iskuun ja eilen

-i.p. hän lähetti meille virallisen tiedonannon. Tietysti valitamme

-hänen tuomiostaan, mikä tulos siitä lieneekään. Meitä tahdotaan

-esiintymään Aleksanterinteatterissa Fiorinin [italialaisen oopperan]

-kanssa, mutta en tiedä myönnymmekö siihen. Kaikissa tapauksissa

-asemamme on ylen vaikea ja huolestuttava." --

-

-Alkusyynä kiusalliseen jupakkaan, joka ryösti teatterilta kokonaisen

-kuukauden parhainta työaikaa, oli Wienissä sattunut kauhea onnettomuus.

-Siellä oli näet 8/12 suuressa Ringteatterissa juuri kun näytäntö oli

-alkamaisillaan valkea päässyt irti näyttämöllä ja, palvelus- ja

-suojelusväen saamattomuuden ja toimettomuuden tähden, levinnyt

-salonkiin ja tuhonnut enimmän osan sinne kokoontunutta yleisöä, noin

-700-800 henkeä. Tämä surkea tapaturma sai kaikkialla asianomaiset

-kysymään, oliko heidän valvontansa alaisissa teattereissa tarpeeksi

-varo- ja pelastuskeinoja samantapaisen onnettomuuden välttämiseksi.

-Niin meilläkin, ja 19/12 a.p. tuli kuvernööri poliisimestarin ja

-palosammutuskuntien päällikköjen kanssa Arkadiaan, tutki sitä ja,

-niinkuin jo on kerrottu, vielä samana päivänä annettiin virallinen

-kielto enää vastedes näytellä teatterissa. Toiset teatterit tutkittiin

-joku päivä myöhemmin ilman että ne suljettiin.

-

-Ymmärrettävää on, että Arkadiateatterin johtokunta piti yleisön

-turvaamista yhtä tärkeänä kuin konsanaan viranomaiset, mutta silti se

-ei voinut katsoa kieltoa kohtuulliseksi. Jo ennen kun viranomaiset

-olivat liikahtaneetkaan, oli näet johtokunta ryhtynyt mitä

-tehokkaimpiin toimenpiteisiin yleisön pelastamisen varaksi tulipalon

-sattuessa: m.m. määrännyt 10 uutta uloskäytävää avattavaksi (niin että

-niitä entisten kanssa olisi 20), jota paitse jo ennen Wienin

-teatteripaloa oli päätetty hankkia vesijohto Arkadiaan. Kun lisäksi

-otettiin huomioon, että ulospääsö muista teattareista ei suinkaan ollut

-mukavampi eikä edes yhtä helppo sekä että teatteripalojen tuhoisuus ei

-lainkaan riippunut siitä olivatko seinät puusta tai kivestä (sillä savu

-ja kuumuus tukehduttavat säännöllisesti ihmiset ennen kun seinät

-syttyvät), laati johtokunta senaattiin anomuksen, että hallituksen

-toimesta asetettaisiin tutkijakunta, joka tarkastaisi missä määrässä

-pääkaupungin teatterit ovat tulipalon sattuessa hengenvaaralliset, ja

-että, jos, niinkuin johtokunta puolestansa arveli, selville tulisi,

-että Arkadiateatteri ei ollut muita vaarallisempi vaan päinvastoin

-tarjosi runsaampaa pelastumisen tilaisuutta, kielto olisi peruutettava.

-Samaan aikaan johtokunta jätti Ruotsalaisen teatterin johtokunnalle

-pyynnön saada siksi kun kielto kumottaisiin käyttää uutta teatteria

-kaksi iltaa viikossa suomalaisia näytäntöjä varten.

-

-Tämä tapahtui jo ennen joulua, mutta ratkaisu oli kaukana. Viranomaiset

-samoin kuin Ruotsalaisen teatterin johtokunta panivat koko koneistonsa

-liikkeelle. Jälkimäinen lykkäsi asian kannatusyhdistykselle, tämä

-taasen "delegatsionille ja intendentille" ja nämä takaisin

-kannatusyhdistykselle, joka vihdoin kokouksessaan 16/1 (niinkuin

-edeltäkäsin oli saattanut arvata) antoi kieltävän vastauksen. Hallitus

-taasen kuulusteli kuvernööriä ja selitti sitten, ettei johtokunnan

-anomus "antanut aihetta mihinkään toimeen". Silloin täytyi johtokunnan

-valittaa kuvernöörille poliisikamarin kiellosta (joka oli kuvernöörin

-itsensä määräämä!), kuvernööri puolestaan vaati poliisikamarilta

-selitystä, käskien "kuulustella" johtokuntaa. Tämä kutsuttiinkin

-poliisioikeuteen 7/1, jolloin se anoi uuden tutkimuksen pitämistä sitte

-kun kaikki korjaukset oli tehty; 21/1 oli uusi "syyni" Arkadiassa, ja

-sen nojalla kielto vihdoinkin peruutettiin 23/1!

-

-Vaikka olisi väärin väittää kuvernöörin y.m. viranomaisten sulaksi

-kiusaksi panneen jutun alkuun (tiedetäänpä hänen omin päin hieroneen

-kauppaa venäläisten kanssa, että Suomalainen teatteri ja Fiorini

-saisivat yhdessä näytellä Aleksanterinteatterissa!), niin on kuitenkin

-varmaa, että toisia teattereita kohtaan oltiin vähemmän ankaria. Intoa

-oli näytettävä ja tietenkin oli Arkadia sopivin toimenpiteitten

-esineeksi -- sentähden ei senaattikaan katsonut vertailevaa teatterien

-tarkastamista tarpeelliseksi. Näin arvosteltiin asiaa, joka oli

-herättänyt melkoista huomiota maassa ja m.m. saanut Ilmarisen jo vuoden

-lopulla hartaasti kehottamaan teatteritalon rakentamiseen kansalliselle

-näyttämölle Helsinkiin. Yritys koskee koko kansaa, lehti sanoo, ja

-sentähden on osakkeita tarjottava merkittäväksi ympäri maan; pantakoon

-asia vaan alkuun. U. S. piti ensiksi ehdotusta liian aikaisena, koska

-vastaperustettujen koulujen tulevaisuus vielä oli turvaamatta; mutta

-kun toiselta puolen yhä selvemmäksi kävi, kuinka mahdotonta teatterin

-oli ajan pitkään elää riippuvaisena milloin mistäkin säikähdyksestä,

-otettiin tuuma vakavan harkinnan alaiseksi. Se tapahtui Suomalaisen

-klubin kokouksessa 21/1 ja asetettiin siinä toimikunta (A. Almberg,

-Eliel Aspelin, K. Bergbom, Seb. Gripenberg, A. Helander, E. Nervander

-ja J. Stenbäck) valmistamaan asiaa. Tämän toimikunnan 25/1

-allekirjoittamassa lausunnossa ehdotetaan, että teatteri

-rakennettaisiin siihen paikkaan Kasarminkadun varrelle, missä nyt on

-tieteellisten seurain talo, sekä että rakennuksen, paitse näyttämöä ja

-salonkia, jossa olisi tilaa 800 katsojalle, tuottavaisuuden tähden

-pitäisi sisältää laajanlaisen ravintolahuoneiston, huoneita

-Suomalaiselle klubille ja pienemmille kauppaliikkeille. Kustannukset

-laskettiin 600,000 markkaan, joista toivottiin saatavan 100,000

-tarkotusta varten perustettavan osakeyhtiön pääomana, 300,000

-korottomana taikka huokeana valtiolainana, 150,000 kiinnityslainana

-toisaalta päin ja 50,000 keräyksen kautta yleisön puolelta. Kun kysymys

-m.m. E. Nervanderin tekemän pääkirjoituksen kautta Morgonbladetissa

-24/1 oli saatettu suurenkin yleisön tietoon, käsiteltiin sitä uudelleen

-klubin kokouksessa 28/1; johon oli saapunut lukuisa joukko teatterin

-ystäviä. Kokous hyväksyi pääpiirteiltään toimikunnan ehdotuksen ja

-päätti sen toteuttamiseksi perustaa osakeyhtiön, johon yleisöä

-viipymättä kehotettaisiin merkitsemään osakkeita. -- Tietty on, että

-tämä puuha ei vienyt toivottuun tulokseen; _mihin_ se johti, saamme

-vastedes nähdä.

-

-Teatteri avattiin uudestaan 27/1, ja annettiin ensiksi kaksi Daniel

-Hjort-näytäntöä -- yleisö tervehti lämpimästi seuruetta, jota oli

-kaivattu neljä kuukautta. Kolmanneksi illaksi oli Björnsonin Konkurssi

-ilmotettu, mutta Vilhon heikkouden tähden näyteltiin Hellät sukulaiset.

-Siinä esiintyi _Niilo Sala_[36] tohtorina ("ensimäisen rakastajan"

-rooli) ensi kerran tärkeänpuoleisessa tehtävässä Helsingissä, ja nti

-Hacklin näytteli Ida Aalbergin sijasta Thusneldaa. Neljännen näytännön

-ohjelma oli: Adelaida sekä Tyko Hagmanin saksalaisen aiheen pohjalle

-laatima 1-näytöksinen _Kyökissä_ ja saman Pormestarin vaali. Molemmat

-jälkimäiset, mutta varsinkin Kyökissä, saavuttivat suuren

-naurumenestyksen, ja tuo kohtaus helsinkiläisessä kyökissä tuli

-kodikkaisuutensa kautta pitkäksi aikaa melkein Kihlauksen

-kilpailijaksi. Runebergin päivänä (5/2) esitettiin uudestaan Falkmanin

-järjestämät Hirvenhiihtäjäin kuvaelmat, sitte seurasi lauluosasto,

-jossa rva Emmy Achté esiintyi, ja vihdoin Kyökissä. Kolmannen kerran

-meni sama kappale 10/2 kahden R. Kiljanderin huvinäytelmän kanssa.

-Amalia ystävämme ja _Hyvät markkinat_, joista jälkimäinen oli ihan

-uusi. Tämä kuvaus pikkukaupungista, jossa veijari on pahasti

-vetämäisillään käsityöläisperhettä nenästä, oli tekijän edellisiä

-heikompi, mutta Böök sai paljon kiitosta markkinarosvon esittämisestä.

-Vihdoin voitiin 11/2 näytellä Konkurssi, joka oli uusi Helsingissä. Se

-meni kolme kertaa peräkkäin ja herätti suuressa määrin katsojain

-mielenkiintoa. Esitys tunnustettiin sujuvaksi ja näyttämölle suurta

-kunniaa tuottavaksi; eritoten Leino Tjeldenä ja Vilho Berentinä

-ansaitsivat hyvin kaikki heille tarkotetut suosionosotukset.

-

-Kuukauden lopulla 23/2 näyteltiin ensi kerran Minna Canthin

-_Murtovarkaus_, jonka ilmestyminen näyttämöllä on teatterin historian

-merkkitapauksia. Tämän näytelmän oma historia alkaa kumminkin jo aikoja

-ennen näyttelemistä, ja siihen on katsaus luotava varsinkin kun me

-siten ensi kerran saamme nähdä, kuinka Bergbom kohteli ja neuvoi

-vasta-alkavia draamakirjailijoita.

-

-Minna Canth, joka ennen oli kirjoittanut ainoastaan lyhyitä novelleja,

-jutelmia, y.m. kirjoituksia sanomalehtiä varten, ryhtyi v:n 1879 alussa

--- niinkuin hän itse on kertonut Suomalaisen teatterin näytännöistä

-(Jyväskylässä), mutta myöskin hyvän tuttavansa Robert Kiljanderin

-samantapaisista aikeista innostuneena -- sommittelemaan ensimäistä

-näytelmäänsä. Hänen miehensä, lehtori J. F. Canthin sairaus ja kuolema

-14/7 keskeytti kuitenkin työn, mutta syksyllä hän siihen palasi ja

-27/11 hän lähetti teoksensa valmiina Bergbomille. Jollei se kelpaisi

-näyteltäväksi, hän kirjoitti, antaisi hän sen painettavaksi Päijänteen

-novelliosastoon. Bergbomin vastauksesta otamme pääkohdat:

-

-(Helsinki 5/1 1880). "Kunnioitettava Rouva! Suurella mielihyvällä olen

-lukenut Teidän, monessa kohden sangen viehättävän, kansannäytelmänne

-Murtovarkaus. Dialogi on sujuva ja suomalainen, henkilöt luontevat --

-Hoppulainen oikein mainio ilmiö -- ja toiminta, vaikka kappaleen

-heikoin puoli, ylimalkaan tyydyttävä. Minusta teoksenne on hyvin sopiva

-Suomalaisen teatterin ohjelmistoon ja otan sen mielelläni

-näyteltäväksi. -- -- Koska ohjelmistomme jo on määrätty muutamaksi

-kuukaudeksi, voimme vasta huhti- tai toukokuulla esittää näytelmänne.

--- Näyttelemistä varten tahtoisin mielelläni, jos siihen suostutte,

-ehdottaa muutamia muutoksia ja lisäyksiä, jotka luullakseni tekisivät

-näytelmänne juonen elävämmäksi ja jännittävämmäksi.[37] -- Sallikaa

-minun lopuksi lausua toiveeni, että tämä ei ole viimeinen tuote, jolla

-ilahdutatte Suomalaista teatteria. Suurimmalla kunnioituksella Kaarlo

-Bergbom."

-

-Tietenkin tekijä oli tyytyväinen arvosteluun, mutta kappaleen

-näytteleminen myöhästyi tavalla, joka koetteli kärsivällisyyttä.

-Nähtävästi sai Nooran odottamaton, hämmästyttävä menestys Bergbomin

-ensin säästämään mieltäkiinnittävän uutuuden seuraavaksi

-näytäntökaudeksi, ja sitten aiheutti teatterin sulkeminen keisarisurun

-johdosta keväällä 1881 ja Ida Aalbergin sairaus syksyllä ja talvella

-s.v. (häntä kun pidettiin ainoana sopivana Helenan esittäjänä) uusia

-lykkäyksiä. Kumminkaan ei tämä viivytys ollut näytelmälle haitaksi. Se

-näkyy seuraavasta.

-

-Kirjeessä 19 p:ltä kesäk. 1880 Bergbom, samalla kun hän ilmottaa

-roolien olevan puhtaaksi kirjoitetut, kysyy, eikö hän saisi lähettää

-näytelmää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle kilpailemaan kauppias W.

-Parmasen lahjottamasta palkinnosta, joka kolme vuotta turhaan oli ollut

-tarjona, ja jatkaa sitten:

-

-[Ennen kun näytelmä jätetään kilpailuun] "olisi kuitenkin yksi tärkeä

-lisäys tehtävä, joka luullakseni suuresti hyödyttäisi draamaanne.

-Ensimäisen ja toisen näytöksen välille tahtoisin ihan uuden kuvaelman

-Penttulan luona. Penttula näetten on loppupuolella niin tärkeä henkilö,

-että hänen nykyinen lyhyt ilmestymisensä alussa näyttää liian

-episodilliselta. Aiheita uuteen kuvaelmaan on kylläksi: Penttulan ja

-Loviisan juonet katkaistaksensa rakastavien liitto, Penttulan

-varkaustuumat, salainen viinanpoltto, johon Hoppulainen ja Antti ovat

-osallisina, ja sitten kohtauksia, jotka osittain naurettavalla,

-osittain kamalalla tavalla valaisevat kansan taikauskoa ja siis

-selittävät Penttulan suuren vaikutusvoiman. Mitä itse arvelette? Ettekö

-luule, että tämmöinen kuvaelma voisi tulla hyvin vaihtelevaksi. Ehkä

-olisikin parempi, ettei se olisi kuvaelma, vaan kokonainen näytös,

-joten kappale jaettaisiin viiteen eikä neljään näytökseen."

-

-"Ja vielä lopuksi hyvin harras pyyntö. Kirjoittakaa pian jotain uutta

-yhtä kelvollista tai parempaakin kuin Murtovarkaus. Jos vaan

-Suomalainen teatteri voisi herättää hyvän draamallisen kirjallisuuden,

-olisi sen tulevaisuus varma. Murtovarkaus on niin ilahduttava alku,

-ettei Kiven jälkeen kotimaiselle näytelmäkirjallisuudelle ole

-ilmestynyt parempaa ennettä. -- Jos Teillä on halua ja aikaa kirjoittaa

-jotakin uutta, ehdottaisin kansannäytelmän 1808 v:n sodan ajalta, johon

-Vänrikki Stoolin tarinat voisivat antaa aihetta. Tietysti on kuiva,

-epärunollinen paatos kartettava, joka tekee esim. [F. Berndtsonin] 'Ur

-lifvets strid' niin ilettäväksi; sitä vastoin olisi kansanomainen,

-virkeä huumori paikallaan."

-

-Minna Canth noudatti neuvoa ja sepitti uuden näytöksen eli "kuvauksen",

-nimittäin toisen järjestyksessä, jossa tapaamme Bergbomin ehdottamat

-ainekset ja piirteet ja joka kieltämättä enentää teoksen arvoa sekä

-taiteelliselta että kansanelämän kuvaamisen kannalta.[38] Niinikään

-annettiin kappale kilpailuun, jossa se sai palkinnon (kts. ylemp. s.

-81). Mitä vihdoin tulee uuteen näytelmään, oli rva Canth halukas

-ryhtymään siihenkin, niinkuin näkyy kirjeestä 14/4 1881, jossa hän

-kertoo saaneensa palkinnon, "josta minun etupäässä on kiittäminen

-Teitä, Herra Tohtori", ja huoattuaan: "Suokoon Luoja minulle voimia

-kirjoittamaan uusia ja parempia näytelmiä, voidakseni siten parhaiten

-kiitollisuuttani osottaa", esittää tämän suunnitelman:

-

-"Jo edellisenä talvena sain hra Kiljanderilta Jyväskylässä[39] erään

-aineen, jonka hän oli hylännyt, mutta joka minua hyvin miellytti. Sitä

-olen alkanut kirjoittaa, ja ensimäinen näytös onkin jo piakkoin valmis.

-Sisältö on seuraava: Kauppaneuvos Toikka on viisitoista vuotta

-takaperin polttanut tehtaansa, renkinsä Kaipaisen avulla. Siinä

-tilaisuudessa kuoli myöskin työmies Ronnen vaimo, ja Toikka otti hänen

-pienen poikansa, Kaarlon, kasvatikseen. Kaipainen joutui heti rikoksen

-tehtyään tunnonvaivoihin ja pakeni Amerikaan, mutta Toikka sai

-palorahat, pelastui häviöstä ja on siitä asti elänyt toimekkaana,

-varallisena miehenä. Hänellä on nyt täysikasvuinen tytär, Elina, joka

-on kihloissa paroni Tannerin kanssa. [Kaarlo] Ronne taas on tullut

-kunnon mieheksi ja [on] kauppaneuvoksella apulaisena. Hän rakastaa

-Elinaa, vaikka hän tuskin itsekään sitä vielä tietää. Sairaana ja

-heikkona palajaa Kaipainen Amerikasta. Hän halajaa päästä lepoon

-synnyinmaansa poveen, mutta sitä ennen hän tahtoo tunnustaa rikoksensa.

-Kauppaneuvos uhkaa, houkuttelee, rukoilee, mutta turhaan. Vihdoin

-myöntyy Kaipainen kuitenkin viivyttämään tunnustusta, siksi kun Elinan

-häät ovat olleet. Hän tekee sen Elinan tähden, jota hän pienenä on

-käsivarrellaan tuuditellut, ja joka on syytön heidän rikokseensa.

-Kauppaneuvos on nyt voittanut aikaa, viikon verran. Hänen kova ja ylpeä

-luontonsa panee hänen miettimään keinoa kunniansa pelastamiseen. Kun

-muuta neuvoa ei ole, päättää hän lähettää Kaipaisen hiukkaista ennen

-iankaikkisuuteen, luuletellen, ettei tuo niin suuri rikos ole, koska

-tämä kuitenkin on piakkoin kuoleva. -- On hääilta. Kauppaneuvos

-puolipukeutuneena istuu suojassaan synkissä tuumissa. Elina on

-morsiushuoneessa, hääväki kokoontuu. Kaipainen, jonka mieli tekee nähdä

-'pikku Ellaa' morsiamena, raottaa ovea, -- tulee sisään kauppaneuvoksen

-kutsumana. Vielä kerran koettaa tämä häntä houkutella. Mutta se ei

-onnistu. Hän tarjoo viiniä Kaipaiselle, mutta lasissa onkin myrkkyä.

-Kaipainen vie lasia huulilleen, luo samassa silmänsä kauppaneuvokseen

-ja huomaa petoksen. Kauppaneuvos lukitsee oven, tunnustaa aikomuksensa

-ja syöksee Kaipaisen niskaan, aikoen kuristamalla ottaa häneltä hengen.

-Samassa koputetaan ovea, häntä kiirehditään viemään Elinaa vihille,

-musiikki soi, pappi ja hääväki seisovat odottamassa. Kaipainen on

-pyörtynyt, kauppaneuvos laahaa hänet sisähuoneeseen. Sillä välin on

-Elina, paroni ja Kaarlo tulleet oven taakse. He pelkäävät onnettomuuden

-tapahtuneen, kun eivät vastausta saa. Mutta kauppaneuvos jo tointuu,

-hän aukaisee oven, tekeytyy levolliseksi, mutta on kalman vaalea.

-Kaipainen on selvinnyt sisähuoneessa, hän tulee esiin ja ilmottaa

-kaikki. Elina kauhistuu ja paroni kieltäytyy yhdistymästä moiseen

-perheeseen, Ronne toimittaa Kaipaisen sairashuoneeseen. -- Kauppaneuvos

-epätoivon vallassa ottaa myrkkyä ja menee sisähuoneeseen. Kaarlo ja

-Elina tulevat. Kaarlo on käynyt Kaipaisen luona, kertoo tämän saaneen

-H. Ehtoollista ja vakuuttaneen antavansa kaikki anteeksi. Samassa tulee

-paronikin, joka ilolla kertoo Kaipaisen kuolleen, ennen kun oli

-ennättänyt tunnustusta tehdä. Nyt on hän jälleen valmis Elinaan

-yhdistymään, mutta tämä kääntyy hänestä inholla. Paroni toivoo isän

-voivan häneen vaikuttaa, menee kauppaneuvoksen sisähuoneeseen, löytää

-hänet kuolleena ja hoipertelee takaisin. Hämmästystä ja surua. Kaarlo

-tukee Elinaa."

-

-"Tämä olisi lyhykäisyydessä kappaleen sisältö. Se tulisi olemaan

-kolminäytöksinen. Onhan se hyvin synkkä kuvaus ja paljon olen

-miettinyt, miten saada siihen enemmän sovitusta, mutta en ole päässyt

-selville. Olisiko parempi, jos kauppaneuvos vahingossa ottaisi myrkkyä?

-Jos ottaisitte, Herra Tohtori, vaivaksenne antaa minulle neuvoja,

-olisin siitä hyvin kiitollinen." --

-

-Tähän Bergbom vastaa 2/6 1881. Hän mainitsee ensin, että Murtovarkaus

-olisi annettu toukokuulla (kun keisarisuru oli päättynyt), mutta

-ensimäisten Romeo ja Julia-näytäntöjen jälkeen Ida Aalberg oli

-sairastunut ja niin myöhään toipunut, että kappaletta ei olisi voitu

-näytellä muuta kuin yhden kerran. Sentähden se oli jätettävä syksyyn,

-jolloin se annettaisiin ensimäisenä uutena näytelmänä. Sitten Bergbom

-kirjoittaa uudesta suunnitelmasta:

-

-"Keväällä sain Teiltä kirjeen, jossa selitätte uuden draaman

-suunnitelmaa. On tietysti vaikea sanoa mitään ennaltaan -- mutta

-Murtovarkaus miellytti minua enemmän. Kohta sanon syyt. Ensiksikin on

-juoni hyvin vähän alkuperäinen: tuo kivenkova patruuna, tuo

-tunnonvaivoja kärsivä renki, tuo huikenteleva paroni ovat usein

-käytetyt -- ja antakaa anteeksi suoruuteni -- hyvin harvoin

-menestyksellä. Rikoksesta syntyneet omantunnon vaivat ovat tosiaan

-traagillinen aihe, mutta rikos on tässä liian vähäpätöinen, ulkonainen.

-Ymmärtäkää minut oikein, vähäpätöinen esteettisessä suhteessa,

-tietysti ei siveellisessä. Saadaksenne jotakin aineestanne tulisi

-sielutieteellisen, sisällisen kehityksen olla näytelmän a ja o. Mutta

-se ei ole -- ei ainakaan Murtovarkaudesta päättäen -- Teidän

-runottarenne vahvin puoli. Eikä tässä aineessa ole sijaa Teidän

-oivalliselle huumorillenne; eikä myöskään ole paljo sijaa

-naishenkilöillä, joiden kuvaamisessa Te, naisena, tietysti onnistutte

-hyvin. Silti ei lainkaan ole sanottu, ettei moni kohtaus voisi tulla

-näyttämöllisesti vaikuttavaksi, esim. kaikki loppukohtaukset."

-

-"Mutta jos luotatte neuvooni, kirjoittakaa kansannäytelmiä, kuvia

-todellisesta elämästä ja erittäinkin naiselämästä. Kuvatkaa sitä

-raitista huumoria, joka tavataan talonpojissamme, sitä herttaisuutta,

-joka löytyy maalaistytöissämme, loihtikaa esiin tuo hupainen elämä,

-jota Suomen nuoriso kesäaikana viettää esim. pappiloissamme, ottakaa

-aineenne Vänrikki Stoolista tai Suomen kansan Saduista ja tarinoista,

-mutta antakaa meille suomalaisia aiheita -- nuo kauppaneuvokset Toikka

-ja nuo paronit Tanner muistuttavat liian paljo rva Schwartzin

-romaaneja. -- Mutta jos Te jo olette kirjoittanut näytelmänne, niin

-lähettäkää se kaikin mokomin tänne, sillä voihan se olla jännittävä

-teatterikappale, vaikka en usko, että aiheesta on syntynyt yhtä

-runollisesti ansiokasta teosta kuin Murtovarkaus."

-

-Luultavasti tämä arvostelu sai Minna Canthin luopumaan traagillisesta

-aiheestaan, sillä hänen toinen täysin valmistunut näytelmänsä, Roinilan

-talossa, oli kansankuvaus niinkuin ensimäinen, ja näyttää hän siis

-valitessaan uuden aiheen noudattaneen Bergbomin neuvoa.[40] Kumminkin

-hänen myöhempi kehityksensä kävi toiseen suuntaan. Jos joku

-sentähden väittäisi Bergbomin huonosti oivaltaneen Minna Canthin

-luontoa, on muistutettava, että hän ei vielä persoonallisesti

-tuntenut Murtovarkauden tekijää, vaan arvostellessaan hänen

-kirjailijataipumuksiaan nojasi yksistään tähän ensimäiseen näytelmään.

-Erittäin saattaa olettaa Bergbomin neuvon ottaa aiheita Vänrikki

-Stoolin tarinoista syntyneen toivosta saada joku isänmaallista

-innostusta huokuva kappale ohjelmistoon, sillä lausuupa hän kirjeessään

-Unkarista (kst. s. 20), että teatterilla oli ollut liian vähän

-sentapaista.

-

-Mutta palataksemme Murtovarkauteen on vielä mainittava, että viimeinen

-näytös itse harjotusten aikana, Bergbomin neuvosta, laajennettiin ja

-muutettiin. Tärkein muutos oli se, että Hoppulainen tuli siinäkin

-mukaan.

-

-"Hoppulainen", Bergbom kirjoitti 25/4 1881, "ei ole mukana viimeisessä

-kuvaelmassa. Se on vahinko. Eikö hän voisi seurata muita ja saada

-muutamia repliikkejä? Kaikin mokomin tahtoisin _loppurepliikit_

-Hoppulaiselle. Helena kiittää häntä ja lupaa aina olla hänen ystävänsä.

-Hoppulainen vastaa jollakin komppasanalla lohduttaen itseään

-rukkasista. Hoppulainen on runolliselta kannalta näytelmän päähenkilö,

-pitäähän hänen siis lopettaa."

-

-Juuri näin näytelmä päättyykin, ja kun muistamme, että koko toinen

-näytös on Bergbomin alotteesta syntynyt, on totuuden mukaan

-myönnettävä, että hänellä on suuri ansio kokonaisuuden pyöreydessä ja

-vaikuttavaisuudessa.

-

-Niinkuin sanottu on, esitettiin Murtovarkaus ensi kerran 23/2 1882, ja

-meille on säilynyt johtajan oma arvostelu näyttelemisestä. Kun näet

-kappale oli mennyt toisen kerran, Bergbom kirjoitti Minna Canthille

-(27/2):

-

-"Suureksi ilokseni saan mainita, että Murtovarkaus on vihdoin näytelty

-ja vastaanotettu suurella mieltymyksellä." Tämän jälkeen hän palauttaa

-muistiin vastoinkäymiset, jotka olivat myöhästyttäneet kappaleen

-esittämisen. Viimeksi hän oli kuukausi kuukaudelta odottanut Ida

-Aalbergia. Kun tämä ei tullut tammikuullakaan, Bergbom oli ruvennut

-ajattelemaan toista näyttelijätärtä hänen sijaansa. Mutta kenet panna?

-"Rva Aspegren oli liian vanha, nti Avellan liian 'herrasmainen'

-suomalaiseksi talonpoikaistytöksi. Kaikeksi onneksi nti Hacklin oli

-hyvin edistynyt viimeisinä kuukausina ja Viipurissa suorittanut monta

-onnistunutta tehtävää. Mutta nti Hacklin, jonka yleisö on tottunut aina

-näkemään iloisesti nauravan -- hänkö traagillisessa osassa? Minä

-uskalsin. Hacklin itse oli hyvin innostunut ja koetti parastansa. En

-uskaltanut kirjoittaa Teille asiasta, sillä epäilin tulisiko mitään

-koko kokeesta. Kiitos Jumalan, pelkoni oli turha. Murtovarkaus on nyt

-mennyt kaksi kertaa, yleisö on ollut innostunut, kritiikki ystävällinen

-ja, mikä on paras merkki, yleisö oli toisena kertana paljo lukuisampi

-kuin ensimäisenä. Vahinko ettette itse ollut täällä, se olisi ollut

-sekä huvittavaa että opettavaista."

-

-"Näyttelijöistä on erittäin mainittava hra Böök Hoppulaisena, hän oli

-todella erinomainen ja vaikutti suuresti näytelmän menestykseen. Hän ei

-ole pitkiin aikoihin niin hyvin onnistunut missään roolissa. Hacklin

-oli varsin sievä Helena, luonteva, tunnollinen, liikuttava, herttainen

--- oikein suomalainen tyttö. Traagillista voimaa puuttui, mutta hän

-suoritti kuitenkin esim. vankilakohtaukset paljo paremmin kuin olin

-osannut odottaa. Leino oli taitava kuin ainakin noitana; yleisö ja

-kritiikki ovat häntä paljon kiittäneet, mutta minua hän ei täysin

-tyydytä, hän on liian teatterinoita. Rva Lundahl (Loviisa) ja hra

-Rautio (neuvoa kysyvä talonpoika) ansaitsevat kaikella tavoin kiitosta.

-Hyvä oli Aspegrenkin Peltolana. Kallio (Akola), Ahlberg (Niilo) ja

-Pesonen (Ukonniemi) menivät mukiin. Heikko oli rva Aspegren, joka ei

-voinut tehdä mitään Marian osasta."

-

-"Onnistuneet olivat laitokset toisessa kuvaelmassa (sauna), kolmannessa

-(suomalainen pirtti) ja viimeisessä (tiheä metsä). Pirtti oli

-todellinen suomalainen pirtti pienimpiin sivuseikkoihin asti, ja

-saunankin olin koettanut saada niin luonnonmukaiseksi kuin suinkin. --

-Vahvimmat aploodit seurasivat toista ja viimeistä kuvaelmaa. Viimeinen

-tekeekin paljon suuremman vaikutuksen näyttämöllä kuin mitä lukiessa

-voi arvella." --

-

-Kun Murtovarkaus oli näytelty kolme kertaa peräkkäin, esitettiin se

-pari kertaa vaihdellen Nooran kanssa ja sitten myöhemminkin, niin että

-se kaikkiaan meni tänä ensi näytäntökautenaan 8 kertaa, joka tähän

-aikaan merkitsi harvinaista menestystä. Tunnettu on, että se sittemmin

-yhä on pysynyt ohjelmistossa.

-

-Ida Aalberg palasi vihdoin 24/2 ja esiintyi ensi kerran 2/3

-Noorana.[41] Huone oli aivan täysi ja vastaanotto lämmin; pohjalaiset

-ja savokarjalaiset ylioppilaat tervehtivät häntä kukkakimpuilla. Noora

-meni kevään kuluessa neljä kertaa; mutta uusissakin kappaleissa

-näyttelijätär oli mukana. Ensimäinen semmoinen Murtovarkauden jälkeen

-oli erittäin huomattava, nimittäin Ellein (Eliel Aspelinin) suomentama

-Ibsenin _Kuninkaanalut_, joka annettiin ensi kerran 14/3. Mahtavan,

-lukuisahenkilöisen näytelmän esittäminen olisi ollut rohkea yritys

-vanhemmallekin näyttämölle, mutta yhä korkeammalle pyrkivää Suomalaisen

-teatterin johtajaa se sitä enemmän innostutti ja niin hänen

-seuruettaankin. Valmistus oli alkanut Viipurissa ja oli mahdollisimman

-huolellinen, eikä lopputulos pettänyt toiveita.

-

-"Draaman näyttämöllinen toimeenpaneminen", Vasenius arvostelee

-Valvojassa, "oli todellakin melkein läpi läpeensä hyvin kiitettävä",

-joten yleisö täydellä syyllä ensi näytännön jälkeen esiinhuudolla

-osotti Bergbomille kiitollisuuttansa; ja samoin voitiin, mitä

-näyttelijöihin tulee, "sanoa kaikkien kunnialla täyttäneen tehtävänsä".

-Nuorekkaana, soreavartaloisena Böök oli sopiva Hookon Hookoninpojaksi,

-joskaan hän ei yhtä mittaa jaksanut ylläpitää luonteen alati tyyntä

-kuninkaallisuutta, itseensä ja asiaansa luottamusta. Suurenmoisempi oli

-Leinon tehtävä, kuvata kunnian- ja intohimoista, nerokasta ja

-voimallista, mutta epäilyksen hervostuttamaa Skule jaarlia; siitä

-huolimatta näyttelijä suoritti sen yhtä tyydyttävästi kuin

-vaikuttavasti. Skulesta Leinolla tuskin oli askeltakaan suuriin

-shakespearelaisiin rooleihin. Kumminkin oli Vilhon Nikolaus piispa

-kaikkia merkillisempi. Hivuttava tauti oli tähän aikaan jo surkeasti

-heikontanut taiteilijan ruumiilliset voimat, mutta rooliin tarvitaan

-niitä vähemmän kuin henkistä voimaa, ja innostuneena Vilho viimeisen

-kerran toi näkyviin koko taiteellisen kykynsä. Hän loi näet pelottavan

-todellisen kuvan tuosta paholaisesta ihmishaamussa, jossa runoilija

-nerokkaasti on ruumiillistuttanut Norjan kansaa turmelevan kateuden ja

-eripuraisuuden; varsinkin oli kuolinkohtaus mestarillinen. Muutoin

-mainittakoon vain, että Axel Ahlberg oli Jatgeir runoilija ja Weckman

-Pietari, nti Avellan Skulen sisar Sigrid, nti Aalberg Margareta

-kuningatar ja rva Aspegren Hookonin äiti, Inga. -- Kappale meni viisi

-kertaa.

-

-Maaliskuun lopulla (28/3) tuli vielä ohjelmistolle uusi pikku kappale,

-nimittäin Mélesvillen 1-näytöksinen huvinäytelmä _Pikku eversti_, joka

-nti Avellan nimiroolissa onnistui oivallisesti.

-

-Emilie Bergbom luo kirjeessään 2/4 Turun ystävättärelleen katsauksen

-teatterin oloihin, josta otamme seuraavat rivit:

-

-"Ylipäätään on meillä ollut hyvä vuosi. Viipurissaolo kehittyi erittäin

-hyvin eikä Helsingissäkään ole ollut aihetta valittamiseen. Se aika,

-jolloin Arkadia raukka oli tuomionalainen, oli kyllä ikävä, mutta

-olemme anoneet korvausta sen ajan palkoista ja luullakseni me

-saammekin. Muuten yleisömme kasvaa kasvamistaan ja se on hyvä merkki.

-Sitä paitse kasvaa kunnioitus Suomalaista teatteria kohtaan ja se on

-vielä parempi. Pelkäsin kovasti että olimme liian uskaliaita

-ryhtyessämme Kuninkaanalkuihin, mutta onneksemme menestyi se varsin

-hyvin, vaikkei loistavastikaan. Kohta pääsiäisen jälkeen otamme Romeon

-ja Julian ja sitte Regina von Emmeritzin. Se on jälleen vaativa paljon

-vaivaa ja ponnistuksia, mutta ei auta. Topelius on ollut kauhean

-tyytymätön hutiloimiseen, millä Ruotsalainen teatteri on antanut

-näytelmän, ja kun hän, varovainen kun on, sanoo sen meille ja muille,

-niin tarkottaa hän tietysti että meidän on esittäminen kappale toisin.

--- Uusi kotimainen näytelmämme Murtovarkaus on niinikään onnistunut

-hyvin. Erittäin hupaista on että nainen on tuottanut jotakin niin

-kelvollista. Vahinko ettei hän voi tulla tänne. Kesällä menee teatteri

-kuitenkin Kuopioon, ja toivoakseni on hänelle oleva hyödyllistä nähdä

-teoksensa näyttämöllä. Hän kuuluu kirjoittavan uutta kappaletta, sekin

-on kuvaus kansanelämästä. Muuten hän on leski, viiden tai kuuden pienen

-lapsen äiti, joita hänen yksin täytyy kasvattaa."

-

-"Ida Aalberg on, Jumalan kiitos, oikein reipas. Tosin täytyy hänen olla

-hyvin varovainen niin näyttämöllä kuin muualla, mutta näytteleminen ei

-ole tehnyt pahaa. -- -- Taiteellisesti on hän sama kuin ennen: kaikki

-muut taiteilijat ovat eteviä toisella tasolla, hän on sitä

-ensimäiselläkin. Hän nostaa sekä kappaleen että ympäristön ja se on,

-minun mielestäni, hänen suurin taiteellinen ansionsa. Saa nähdä mitä

-hän tekee Reginasta! Toivon hänen luopuvan vanhoista traditsioneista ja

-luovan uuden kuvan."

-

-"Mitä sanot rohkeista suunnitelmista rakentaa uusi teatteritalo? En

-luota siihen, ja niin erinomaisen hupaista kuin olisikin muuttaa

-uuteen, kunnolliseen teatteriin, pelkään kuitenkin panna niin paljon

-rahaa ainoastaan rakennukseen. Sitä paitse on kauhean vaikeaa ryhtyä

-niin suureen yritykseen ja sitte kenties täytyä keskeyttää kaikki

-varain puutteessa. Aivan epämääräisesti on ehdotettu, että meidän

-tulisi osaksi ostaa Aleksanterin teatteri ja omistaa se yhdessä

-venäläisten kanssa, mutta tietysti se ei voi tulla kysymykseenkään.

-Meidän piireissämme ollaan aivan vastaan Aleksanterin teatterin

-ostamista: mieluummin tahdotaan rakentaa uusi teatteri, mutta

-luullakseni se on epäviisasta. Jos kenraalit väsyvät italialaiseen

-oopperaan y.m., niin saamme Aleksanterin teatterin huokeasta

-hinnasta; mutta uutta taloa emme saa kuutta, seitsemääsataatuhatta

-halvemmalla." --

-

-Huhtikuulla meni Romeo ja Julia kolme kertaa, ja 17/4 oli juhlanäytäntö

-_Elias Lönnrotin_ kunniaksi. Siksi päiväksi oli näet ylioppilaskunta

-asettanut Lönnrotin 81:sen syntymäpäivän viettämisjuhlan, ja teatteri

-toimeenpani näytännön niin varhain, nimittäin klo 6 i.p., että

-Arkadiasta voitiin mennä suoraan juhlaan ylioppilastalolle.

-

-Ohjelman ensi numero oli Maamme-laulu, sekaköörin esittämänä, toiseksi

-nti Avellan lausui P. Cajanderin (edellisenä vuonna Snellmanin

-albumissa julaistun) runoelman "Vapautettu kuningatar", kolmanneksi

-tuli kuvaelma: Lemminkäinen ja saaren immet, viidenneksi esitti

-sekaköörinen laulukunta kaksi Lönnrotin suomentamaa Runebergin laulua:

-Joutsen ja Lähteellä, kuudenneksi kuvaelma: Lemminkäinen ryöstää

-Kyllikin, seitsemänneksi lausui Ida Aalberg P. Cajanderin (samana

-päivänä ilmestyneessä Lönnrotin albumissa julaistun) runoelman

-"Runolaulaja", kahdeksanneksi lauloi nti Hacklin muutamia

-kansanlauluja, yhdeksänneksi esitettiin kuvaelma: Aino ja

-Aallotar ja vihdoin, kymmenenneksi, kolme kohtausta Kiven

-_Kullervo_-murhenäytelmästä, joka silloin ensi kerran joskin vain

-osittain näyteltiin. Leino oli Kullervo, Kallio Kalervo, rva Aspegren

-hänen vaimonsa, Weckman Nyyrikki, nti Avellan Ajatar, nti Aaltola

-Sinipiika. -- Kuukauden lopulla näyteltiin yhden kerran Helsingissä

-uusi Naiset valtioelämässä.

-

-Kuninkaanalkujen jälkeen oli päätyönä _Regina von Emmeritz_, joka vaati

-runsaasti aikaa, ei ainoastaan sentähden että näytelmä ei ole

-helpoimpia, vaan sen vuoksi että onnistuminen oli kunnianasia

-teatterille itselleen ja runoilijalle. Lähteittemme joukossa on kaksi

-Z. Topeliuksen kirjettä -- toinen kirjoitettu ensi-illan edellä, toinen

-sen jälkeen -- jotka näyttävät kuinka tärkeänä hän piti asiaa. Molemmat

-ovat niin mieltäkiinnittäviä, että ne ansaitsevat sijaa teatterin

-historiassa, semminkin kun ne sisältävät tarkkoja määräyksiä näytelmän

-esittämisestä. Edellinen seuraa tässä:

-

-"Koivuniemi 29 p. huhtik. 1882. Rakas veli Carole! Ja sinä

-lähetit vartavasten ratsastavan sanansaattajan Tikkurilasta!

-Postinkuljettajamme lähtee joka päivä klo 11 (sunnuntaisin klo 10)

-Borgströmin konttorista, vahtimest. Lindeman."

-

-"Kiitos kumminkin ilmotuksesta ja kaikesta vaivasta ja

-kustannuksesta, jotka Reginan muuttaminen suomalaiselle näyttämölle

-on tuottanut Teille! Minulle se on samaa kuin astua sisään uuteen

-suurruhtinaskuntaan -- ja samalla kertaa omaan -- en tahdo suinkaan

-sanoa vallottajana, vaan vieraana. Olkoon yritys, taiteellisesti ja

-taloudellisesti, suomalaiselle näyttämölle joksikin hyödyksi, joka

-vastaa vaivaa!"

-

-"Kun sanon taiteellisesti, tarkotan luonnollisesti Ida Aalbergia.

-Tunnen ainoastaan kaksi pohjoismaista näyttelijätärtä, Louise Heiberg

-ja osittain rva Hvasser, jotka ovat saavuttaneet taikka voittaneet Ida

-Aalbergin todellisessa, synnynnäisessä taiteilijavaistossa tehdä

-sydämen sisimpäin säikeiden värähdykset katsojan käsitettäviksi. Juuri

-sitä niin sisäänpäin käännetty rooli, kuin Reginan, kaipaa. Voimallisin

-tai taipuvin totuntataide, mitä taiteellisin mietiskelevä käsitys on

-ehdottomasti kykenemätön siihen. Ida Aalbergilla voi olla koko joukko

-muuta opittavaa, plastiikassa j.n.e., mutta se mitä hänessä on

-välitöntä ei mikään koulu voi korvata. Erehtyisin suuresti, jollei hän

-tee Reginasta jotakin itsenäistä uutta. Ole hyvä ja anna hänelle

-myötäseuraavat rivit, jotka ilmaisevat tekijän käsityksen roolista."

-

-"Lupaan olla kohtuullinen ja vaatimaton muihin rooleihin nähden.

-Ikäänkuin minä olisin hemmoteltu semmoisella! Jos luetaan pois Torslow

-ja Frithiof Raa ja hänen puolisonsa sekä Ida Reis, kaksi jälkimäistä

-_osittain_, on Uusi Teatteri opettanut minut olemaan hyvin kiltti. Että

-Leino Kustaa Adolfina on vastaava Stjernströmiä ja Svedbergiä, on

-tuskin syytä epäillä. Aspegren on ainakin jäykempi aristokraatti kuin

-Vilho. Böök on luultavasti oleva Hieronymus ja rva Aspegren Dorthe.

-Pidä huolta ettei Helmboldista tehdä irvikuvaa!"

-

-"Jätä pois munkkikohtaus siksi kun se voidaan antaa joskus toisin, se

-on tarpeen johdantona hyökkäykseen. Älä tuhlaa siinä ruutia, vaan käytä

-niin paljo statisteja kuin voit taustan vilkastuttamiseksi! Muutoin

-liitän tähän promemorian,[42] josta teet mitä voit."

-

-"On niin hullusti, että odotan maanantaina kirvesmiehiä korjauksia

-varten ja puutarhuria, jonka tulee istuttaa 27 uutta hedelmäpuuta

-paitse marjapensaita. Jos _voin_, niin tulen suurimmalla

-mielenkiinnolla tiistain kenraaliharjotukseen; jollen voi, niin toivon

-kuitenkin voivani tulla torstaina, fennomanisen tyttäreni Toinin

-kanssa, jolle siis pyydän vaatimattoman sijan."

-

-"Tervehdykseni sisarellesi ja toivomukseni että menestys on oleva hyvä!

-Z. T."

-

-Tuliko Topelius kenraaliharjotukseen, sitä emme tiedä, mutta kun Regina

-von Emmeritz 4/5 meni ensi kerran, hän oli saapuvilla, tietenkin

-suuresti enentäen sitä juhlatunnelmaa, millä täpötäysi huone odotti

-esiripun nousua ja sitte seurasi näytelmän kulkua. Ja näytäntö oli

-todella jälleen yksi niitä voittojuhlia, jotka virstapatsaan tavoin

-osottivat kuinka taidelaitos edistymistään edistyi. Niillekin, jotka

-monesti olivat nähneet kappaleen Ruotsalaisessa teatterissa, tarjottiin

-hämmästyttävää uutta. Varsinkin oli linnan vallotuskohtaus

-vaikuttavasti järjestetty. Kun kanuunain jyske alkoi, syntyi linnan

-sisällä hädän ja kauhun elämä. Sotilaita riensi edestakaisin,

-haavottuneita ja kuolleita kannettiin yli näyttämön, munkit ja nunnat

-kulkivat juhlasaatossa Hieronymus etupäässä suurta ristiä kantaen, yli

-hälinän soivat katolisen messun säveleet, ja linnan naisväki heittäytyi

-polvilleen pyhän neitsyen kuvan juurelle, nuori ylhäinen upseeri jätti

-hyvästi omaisilleen, ryntäsi ylös valleille ja kannettiin hetken päästä

-kuolettavasti haavotettuna alas. Silloin kuului ensimäinen räsähdys

-linnanmuurissa, naiset kirkasivat lennähtäen pystyyn: ruotsalaiset

-olivat jo valleilla ja ajoivat katoliset tieltään, samassa murrettiin

-suuri aukko muuriin ja silmänräpäyksessä vallottajat täyttivät linnan

-pihan ja 30-vuotisen sodan marssin ja eläköönhuutojen kaikuessa astui

-näkyviin sankarikuningas. Todellisuuden tunnelma oli niin valtava,

-innostus niin välitön kuin konsanaan teatterissa nähdään. -- Mutta

-kaunis oli juominkikohtauskin linnan puistossa, missä upseerit

-juhlivat. Perällä nähtiin linnan valaistut akkunat, etumolla oli puiden

-alla pöytiä ja niiden ympärillä kymmenittäin sotureita sinikeltaisissa

-univormuissa. Oli elämää ja rähinää, ja kun lauluun ryhdyttiin,

-toimitettiin sekin toisin kuin ennen. Tekijän mukaan Larsson yksin

-laulaa koko laulun; nyt se oli jaettu kolmelle niin että eri maljat --

-Suomelle, paaville, kuninkaalle -- saivat eri värityksen laulajain

-äänten mukaan. Siinäkin kappale tosielämää, joka vastustamattomasti

-vaikutti katsojiin. -- Ja niin pienimpiin saakka. "Kuka muu kuin se,

-joka todella rakastaa taidetta", eräs arvostelija lausuu, "olisi tullut

-ajatelleeksikaan, että esim. Kustaa Adolfin miekankannikkeessa pitäisi

-oleman kolme kruunua ja niiden välillä vihkoja (vasar), taikka että

-hänen armeijassaan täytyy olla skottilaisiakin." -- Täydessä

-sopusoinnussa tämän näyttämöllepanon täydellisyyden kanssa oli

-näyttelijäin hartaus, vaikkei tietysti esitys jokaisen puolelta voinut

-olla korkeita vaatimuksia tyydyttävä. Varmaa on, että Ida Aalberg teki

-Reginan osasta enemmän kuin ennen oli nähty. Luonteen laadun mukaan se

-tapahtui ennen kaikkea eri äänivivahduksia käyttämällä, ja huippunsa

-saavutti hänen sielukas lausuntansa yökohtauksessa, jossa hän tahtoo

-kääntää kuninkaan omaan uskoonsa. Leinon Kustaa Adolf ei ollut

-tarpeeksi voimakas, joskaan ei kuninkaallista ryhtiä puuttunut; Böök

-oli oivallinen Larsson, vaikka vähemmän Falstaffimainen kuin myöhemmin

-Lindfors; Axel Ahlberg oli aika hyvä Hieronymus, joskaan ei se

-suurenmoinen yltiöpäisyyden ruumiillistus, joksi jesuiitta on aiottu;

-Aspegren, jota oli totuttu näkemään miltei yksistään koomillisissa

-rooleissa, ei ainakaan häirinnyt Emmeritz-ruhtinaana; nti Hacklin oli

-luonnollisen vilkas Kätchen; rva Aspegren kelpo Dorthe; Kivinen

-Bertelinä oli, proosamaisena, heikoimpia. -- Olemme luetelleet

-näyttelijät, jotka olivat mukana tänä iltana ja saivat osansa yleisön

-suosionosotuksista. Kunnioitus oli kuitenkin tällä kertaa etupäässä

-kohdistettu vanhaan runoilijaan -- "Suomalaisen draaman isälle" --,

-jolle johtokunta oli varustanut laakeriseppeleen ja seurue kukkavihkon;

-mutta kun yleisö alkoi huutaa: "Topelius! Topelius!", hän karkasi

-teatterista.

-

-Edellisen täydennykseksi otamme pääosan kirjettä, jonka runoilija

-palattuaan maalle 8/5 kirjoitti Emilie Bergbomille.

-

-"Mitä minun karkaamiseeni tulee 4 p. toukok. olen jo Kaarlon ja Ida

-Aalbergin edessä puolustautunut parhaimman mukaan, mutta tahdon nyt

-lisätä, että jos olisin edeltäpäin tietänyt että minua odotti

-ystävyyden osotuksia _teatterin johtokunnan ja näyttelijäin_ puolelta,

-niin en suinkaan olisi välttänyt niitä. Päin vastoin olisin katsonut

-rakkaaksi velvollisuudeksi kohdella ystävyyttä ystävyydellä ja teidän

-keskellänne kiittää teitä kaikkia suuresta huolesta, vaivasta ja

-kustannuksesta, ennen kaikkea suuresta hartaudesta, -- jonka te kaikki

-olette omistaneet köyhälle, eikä koskaan ennen täysin ymmärretylle

-Reginalleni. Tietämättä mitään rakastettavasta salaliitostanne, kuulin

-vain permannon hyvin tunnettuja huutoja, jotka useita kertoja ennenkin

-ovat ajaneet minut pakoon, ja annettakoon anteeksi semmoiselle, joka ei

-koskaan ole pitänyt tarjoinlautasesta, jos hän vanhoilla päivillään

-ajatteli: sauve qui peut!"

-

-"Te ette tarvitse tunnustustani, se on jo ennen tullut osaksenne

-jokaiselta suomalaisen taiteen ystävältä ja se on nytkin tuleva; mutta

-minä tunnen tarpeen julkilausua teille ei ainoastaan kiitollisuuttani

-vaan myöskin _kunnioitustani_. Se joka tietää mitä taisteluja olette

-kestäneet, antaa sen teille täydestä sydämestään."

-

-"Romeonne ja Julianne jälkeen on Regina lapsi. Mutta tämä näytelmä on

-29 vuotta annettu palottain, -- yksityiset osat joskus etevästi,

-kokonaisuus hutiloituna. Näyttämöllepanoon, koristuksiin ja pukuihin

-sekä nimirooliin nähden kappale nyt ensi kerran on annettu

-_meidän_ mittakaavamme mukaan mallikelpoisen taiteellisesti -- ja

-ymmärrettävästi. Heikoimmatkin ovat panneet kaiken kykynsä alttiiksi,

-ja se joka pyytää enemmän, ei tiedä mitä hän pyytää. Eritoten toista ja

-kolmatta näytöstä ei koskaan ennen ole annettu. Se oli täydellinen

-ensi-ilta. Minä sanoin Ida Aalbergille: 'Regina on tullut

-kotiinsa',[43] -- hän on ensi kerran ollut kotona."

-

-"Kiitos kaikesta! Minä puserran käsiänne niin lämpimästi kuin

-kuvanveistäjä, joka on muovaillut kuvan savesta ja näkee sen

-hengittävän. Kukkanne ja nauhanne seisovat maljakossa Koivuniemellä ja

-ovat pysyneet ihmeen raittiina. Jättiläisseppeleen, joka riittäisi

-Shakespearelle, on vaimoni ripustanut tekijän rintakuvan ympäri. On

-olemassa vaimoja, jotka ovat turhamielisiä omasta puolestaan, ja

-toisia, jotka ovat ylenmäärin turhamielisiä miestensä puolesta. --

-Kiitos tyttöjeni puolesta eilen! Toini palasi juurikään, lämpimänä

-eilispäivän vaikutelmasta. Leinokin, hän sanoi, oli eilen voimakkaampi.

-Sitä ajattelin kohta; hän oli peloissaan ensi kerralla. -- Näkemiin

-asti! Z. T."

-

-Paitse Reginaa annettiin vielä 18/5 kaksi ohjelmistolle uutta

-näytelmää, Raudan (K. Järnefeltin) suomentama Gogolin 2-näytöksinen

-komedia _Naimapuuhat_ ja N. Salan kääntämä Erik Böghin 1-näytöksinen

-laulukappale _Velhovuorella_, joista edellinen -- Böök ja Pesonen sekä

-rvt Aspegren ja Lundahl päärooleissa -- herätti loppumatonta naurua ja

-jälkimäinen miellytti nti Hacklinin sekä Ojanperän ja Raution raikkaan

-laulun tähden. Kumminkin oli Regina koko toukokuun yleisön huomion ja

-innostuksen pääesineenä, ja näytelmällä oli kassamenestyskin -- se

-näyteltiin kaikkiaan kuusi kertaa ihan täysille taikka hyvin hyville

-huoneille, mikä ei suinkaan ollut tavallista näytäntökauden lopulla.

-Merkillisin myöhempiä Regina-näytäntöjä oli se, joka annettiin 22/5,

-Suomalaisen teatterin perustamisen _kymmenentenä vuosipäivänä_. Oli

-näet kymmenen vuotta kulunut siitä päivästä, jolloin Kaarlo Bergbom --

-tämä kamarihaaveksija ("kammarfantast"), jonka julkeudelle epäillä

-Ruotsalaisen teatterin taiteellisuutta ja kansallista merkitystä maan

-suurimman ruotsalaisen lehden mukaan olisi ollut sopivin rangaistus

-tulla joksikin aikaa saman näyttämön johtajaksi, jollei se olisi ollut

-liian kallis yritys, koska hän tietysti olisi vienyt sen turmioon! --

-perusti uuden näyttämön kielelle, jolla, niinkuin väitettiin, ei ollut

-näytelmiä eikä näyttelijöitä eikä yleisöä. Ja nyt! Nyt tapahtui se ihme

-että Regina von Emmeritz, jonka näyttämöllepanoa Ruotsalaisessa

-teatterissa Bergbom silloin oli arvostellut käsityöntapaiseksi,

-esitettiin suomenkielellä niin täydellisesti, että vanha runoilija

-tunnusti _ensi herran_ nähneensä luomansa näyttämöllä. Olihan siinä

-kulttuurivoitto, joka ansaitsee pysyvän sijan sivistyshistoriassamme.

-Sen tunsi ja tunnusti yleisö tuona riemupäivänä. Kun esirippu oli

-laskeunut viimeisen näytöksen jälkeen, huudettiin Bergbom esiin ja

-tervehdittiin häntä mitä innostuneimmilla suosionosotuksilla sekä

-katsojain että näyttelijäin puolelta. Orkesterin toitottaessa ja

-eläköönhuutojen kaikuessa ojennettiin johtajalle seurueen puolesta

-laakeriseppele, jonka nauhoihin oli painettu: "Suomalaisen teatterin

-perustajalle, Kaarlo Bergbomille." Sitte huudettiin Emilie Bergbom

-esiin ja tervehdittiin häntä yhtä innokkaasti, samalla kun hänelle

-annettiin kukkakimppu. Lopuksi soittokunta viritti Maamme-laulun, johon

-juhla päättyi. Teatterin ystäväin ehdotuksesta ja pyynnöstä tulo oli

-määrätty vanhojen velkojen kuoletukseen, ja nousi se 4,200 markkaan. --

-Viimeinen näytäntö oli 1/6.

-

-Taloudellisessa suhteessa näytäntökausi oli mennyt paremmin kuin

-yksikään edellinen. Edellisenä vuonna olivat tulot 404:26 näytäntöä

-kohti; tänä vuonna 638:21. Vajaus vähentyikin, niin että se tilivuoden

-lopussa teki 13,652:52 mk (s.o. noin 6,000 vähemmän kuin ennen).

-Arpajaisrahoista käytettiin tänä vuonna 11,000 mk. Toiselta puolen on

-huomattava, että edellisen vuoden suuret arpajaistulot välillisesti

-vaikuttivat teatterin sekä tuloihin että menoihin. Osakerahat vähenivät

-mitättömiin, ja palkkoja oli täytynyt korottaa, niin että niiden summa

-teki 60,043:96 s.o lähes 12,000 enemmän kuin ennen. Ohimennen sopii

-merkitä, että täysi palkka maksettiin Ida Aalbergille, vaikka hän alkoi

-vasta maaliskuulla, Vilholle, vaikka hän ani harvoin kykeni esiintymään

-ja Tervolle, joka keuhkotautisena erosi seurueesta. Silti olisi väärin

-luulla, että palkat olivat ylelliset. Korkein palkka oli Ida

-Aalbergilla, nimittäin 400 mk kuukaudessa; mutta muiden kuukausipalkka

-oli melkoista alempi: Vilhon 300, Leinon ja Böökin 240, nti Avellanin

-233:50, Kallion 218, rva Aspegrenin 216: Axel Ahlbergin ja Pesosen 200,

-rva Lundahlin ja Aspegrenin 184, nti Stenbergin ja Hacklinin 150 mk ja

-muitten vielä vähempi, niin että nuorimpien oli 75 mk. Näin ollen ei

-ole syytä oudoksua, että vuoden lopulla näyttelijät enimmäkseen

-pyysivät palkankorotusta. Jopa kuultiin silloin uhkauksia

-eroamisestakin, jos ei korotusta myönnettäisi. Mutta joskin palkkoja

-ainoastaan harvoin ja pienillä lisäyksillä voitiin parantaa, jäivät

-tietysti uhkaukset säännöllisesti täyttämättä, sillä tiesiväthän

-näyttelijät missä ahdingossa ylipäätään elettiin. Tänä keväänä meni

-kuitenkin Kivinen (Franck) Ruotsalaiseen teatteriin saadakseen parempaa

-palkkaa. Leino taasen _uhkasi_ mennä, ja sen johdosta lausuu Emilie

-Bergbom kirjeessään (16/5) nti Elfvingille:

-

-"Hänen poismenonsa olisi suuri tappio, sillä hän on hyvä ja moninaiseen

-kykenevä näyttelijä. Mutta olisihan sittenkin tultava toimeen. Jos

-kaksi vuotta sitten olisi sanottu, että meidän täytyy olla ilman

-Vilhoa, niin olisi se tuntunut mahdottomalta. Hän on oikeastaan ainoa

-miehinen näyttelijämme sanan oikeassa merkityksessä. Hän ei 'pelaa

-teatteria', vaan hänen kuvaamansa ihmiset ovat lihaa ja verta aivan

-samoin kuin Ida Aalbergin." -- Samassa kirjeessä tapaamme seuraavat

-sanat, jotka lausuttuina riemujuhlan johdosta ilmaisevat kuinka raskas

-Emilie Bergbomin taakka oli ollut: "Kymmenvuotinen kurjuus on tämä aika

-parhaasta päästä ollut, ja aivan varmaa on, että jos olisin aavistanut

-neljännen osankaan vaikeuksista ja huolista, jotka ovat kasaantuneet

-päälleni, niin epätoivoinen askel olisi iäksi jäänyt tekemättä." --

-

-Uutena jäsenenä on tässä mainittava _Aleksis Rautio_, josta aikaa

-voittaen oli kehittyvä yksi seurueen enimmin käytettyjä voimia.

-Kaikenlaisissa rooleissa esiintyvänä hän pian näyttäytyi

-saavuttavan parastaan ja todella hyvää realistisessa ja varsinkin

-kansannäytelmässä.[44]

-

-Näytäntöjä annettiin 91 ja niissä seuraavat kappaleet: 9 kertaa _Daniel

-Hjort_; 8 _Saimaan rannalla, Murtovarkaus_; 7 _Amalia ystävämme_; 6

-_Regina von Emmeritz, Kyökissä_, Konkurssi; 5 _Nummisuutarit_,

-Mustalaiset, Kuninkaanalut; 4 _Pormestarin vaali_, Noora, Toinen tai

-toinen naimaan; 3 Adelaida, Kirjeen kujeet, Maria Stuart Skotlannissa,

-Hellät sukulaiset, Naiset valtioelämässä, Pikku eversti, Ravennan

-miekkailija, Romeo ja Julia, Laululintunen; 2 _Lea, Kihlaus, Kullervo,

-Mestarin nuuskarasia, Hyvät markkinat_, Kotimatkalla, Sota rauhan

-aikana, Naimapuuhat, Velhovuorella, Parisin veitikka, Hardangerin

-harjulla, Taiteen harrastuksesta; 1 _Sotavanhuksen joulu, Kosijat_,

-Jeannetten häät, Onhan pappa sen sallinut, Porvari aatelismiehenä, Ensi

-lempi, Taistelujen välillä, Neiti Elisabeth.

-

-Näistä 42 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 12. Kotimaisten

-kappalten luku oli siis suurempi kuin koskaan ennen, jota paitse ne

-esitettiin paljo useammin kuin muut.

-

-

-

-

-XI.

-

-Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.

-

-

-Tänä kesänä Kaarlo ja Emilie Bergbom taas olivat kotimaassa: edellinen

-kylpien Naantalissa ja jälkimäinen käyden Kuitiassa. Toimi oli

-päätetty alotettavaksi _Kuopiossa_, johon jo edellisenä suvena oli

-ollut aikomus lähteä. Sen näkee Bergbomin kirjeenvaihdosta Minna

-Canthin kanssa, joka hartaasti toivoi seurueen tulevan sinne, ja kun

-entinen kesäteatteri ei enään ollut olemassa keväällä (1881) oli

-koettanut hankkia sille huonetta, missä olisi voitu näytellä. Sen

-jälkeen oli Kuopiossa ryhdytty rakentamaan uutta teatteria, joka tänä

-vuonna Vapunpäiväksi saatiin katonpäälle, ja koska arveltiin töiden

-niin edistyvän, että näyttämöä voitaisiin käyttää loppukesällä,

-annettiin seurueen jäsenille määräys 21/7 kokoontua Kuopioon, johon

-heillä oli tarjona vapaa kulku sikäläisen laivayhtiön laivoilla

-Lauritsalasta.

-

-Bergbom saapui hyvissä ajoin määräpaikkaan ja asettui asumaan Minna

-Canthin taloon Kirkkopuiston varrella, jossa hyväntahtoinen emäntä oli

-varannut hänelle mukavan huoneen. Persoonallinen tuttavuus oli

-kummallekin tervetullut, sen jälkeen kun he jo kolmatta vuotta olivat

-vaihtaneet kirjeitä näkemättä toisiaan. Erittäin mainittakoon, että

-Minna Canth 1 p. toukok. oli lähettänyt toisen näytelmänsä, Roinilan

-talossa, Bergbomille luettavaksi. Valitettavasti tämän vastaus ei näy

-olevan tallella, mutta 20/5 tekijätär kiittää "hauskasta ja

-opettavaisesta arvostelusta" ja sanoo käsittävänsä "kaikkien muutoksien

-tärkeyden" sekä lisää:

-

-"Vaikein kohta luullakseni tulee muutos Ollin ja testamentin suhteen

-olemaan. Täytyisi melkein ymmärtää hiukan juridiikkaa, ennen kun

-testamenttiasiassa voisi vapaasti liikkua. Jos Olli tietäisi tai

-aavistaisi testamentin olevan olemassa, eikö hän silloin kaikin

-voimin koettaisi sitä hävittää, ja eikö se niin kiinnittäisi kaikkia

-hänen intohimojansa, ettei mitään sijaa jäisi kostonhimolle ja

-kosimistuumille. Myöskin pelkään olevan hyvin vaikeata saada häntä koko

-juonen toimeenpanijaksi. Mutta ehkä selviävät kaikki nämä seikat, jahka

-ryhdyn työhön. -- -- Vaikka jo luulin olevani tuiki väsynyt ja

-kyllästynyt tuohon näytelmään, sain kuitenkin arvostelustanne heti

-halua ryhtyä sen uudesta kirjoittamiseen."

-

-Tästä ja muusta saatiin nyt mielin määrin keskustella, ja tiedämme

-teatterin johtajan ja näytelmäkirjailijan hyvin viihtyneen toistensa

-seurassa. "Minä viihdyn hyvin rva Canthilla", Bergbom kirjoittaa

-sisarelleen, "hän on vilkas, kiltti pikku rouva, täynnä harrastuksia."

-Rva Canth puolestaan puhkee kirjeissään rva Olga Kiljanderille aivan

-innokkaisiin sanoihin:

-

-"Olen nauttinut sanomattomasti. Eläkööt kaikki intelligentit miehet!

-tuhmat saavat kernaasti kuolla. Kyllä kai sen jo kynänpiirroksistakin

-huomaat, että olen yhdessä viikossa suuresti kasvanut iässä ja

-viisaudessa (henkisessä iässä ja viisaudessa)? -- Erittäin nautin

-siitä, että sain joka päivä olla niin monipuolisesti sivistyneen miehen

-kanssa kuin tri Bergbom on. Minä ihailen häntä, ja kyllä koetin

-parastani hyötyäkseni niin paljon kuin mahdollista hänen

-keskustelustaan. Niin selvästi, niin loogillisesti kuin hän, en ole

-vielä kuullut kenenkään kehittävän suuria aatteita. Ja sen ohessa

-kuinka kaukana hän onkaan kaikesta pikkumielisyydestä, turhamaisuudesta

-ja halpamielisyydestä, joka Jumala paratkoon meitä tavallisia ihmisiä

-niin usein rumentaa".[45] --

-

-Näytännöt alkoivat 4/8 isänmaallisella ohjelmalla: Aino ja Aallottaret

-(kuvaelma), Maamme-laulu, Pilven veikko, Lea ja Sotavanhuksen joulu, se

-on jonkunlaisella vihkimisjuhlalla, vaikka teatteri ei läheskään ollut

-valmis. Vielä kuukauden lopulla Bergbom kirjoittaa kirvesmiesten

-tavasta aikaansaavan semmoista melua, että täytyi keskeyttää harjotus.

-Kumminkin annettiin näytäntöjä säännöllisesti, alussa keskinkertaisella

-sitten paremmalla menestyksellä. Tämän selittänee se, että Böök, Leino,

-Ida Aalberg, Vilho vasta myöhemmin toinen toisensa perästä tulivat

-saapuville, puhumatta troopillisesta, intoa laimentavasta kuumuudesta.

-Bergbomin kirjeestä 19/8 otamme yksityistietoja:

-

-"Isännätön talo ja Don Cesar de Bazan ovat menneet uudestaan

-harjotettuna, edellinen näyttäen aivan uudelta ja jälkimäinenkin

-vaikuttaen toisin kuin Tampereella. Böökin Don Cesarilla ei ole sitä

-kirjavaa loistoa ja ritarillista lentoa, jotka kuuluvat rooliin, mutta

-kuitenkin on hänessä hyväntuulen sävy. Hänen Leonhardissa Anzengruberin

-näytelmässä oli askel eteenpäin. Weckman ja Sala käyvät niinikään

-eteenpäin. Jälkimäisellä on paljon taisteltavaa uppiniskaista

-ruumistaan ja ääntään vastaan, joka itsessään on miellyttävä, mutta ei

-ole purkautuva. Kun hän vaan vapautuisi äitelästä saarnaajamaneerista.

-Hacklinin ääni on parhaimmillaan, mutta ei kukaan ole profeetta

-kotimaassaan: 'Kili, kili, kassis' meni ilman apploodia!!! Rva Aspegren

-näytteli loistavasti Isännättömän talon toisessa näytöksessä. Ida

-Aalbergia kaivataan. Eversti Gahmberg on kieltänyt sotilaitten

-esiintymästä statisteina (en tiedä onko se ruotsinmielisyydestä,

-rettelöimishalusta, ylpeydestä vai käskystä), ja se estää Kastilian

-Juannan y.m. esittämistä."

-

-Kuukauden lopulla tuli merkkitapaus, Murtovarkauden esitys Minna

-Canthin kotikaupungissa. Kaarlo kirjoittaa 26/8:

-

-"Armahin! Alamme saada tuulta purjeisiin. Kuumuus, joka painoi sekä

-katsojia että näyttelijöitä, on hellittänyt; edelliset ovat hartaampia

-ja ennen kaikkea ilmaisevat vilkkaammin osanottonsa, jälkimäiset ovat

-joustavampia. -- -- Eilen oli loistoilta: Murtovarkaus, tulo n. 525 mk.

-Sillä oli myrskyinen menestys. Rva Canth huudettiin esiin useita

-kertoja ja sai monta kukkavihkoa, muun muassa yhden loistavan minulta

-ja toisen seurueelta. Näytteleminen oli tasaista ja sujuvaa. Erittäin

-oli Hacklin parempi kuin koskaan ennen. Weckman oli eloisa ja lämmin,

-mutta jossakin määrin teatterimaisesti mahtipontinen. Böök ja Leino

-niinkuin ennen."

-

-"[Björnsonin] Leonarda on jotenkin valmis. Kaarola on voimakas ja

-lämmin -- jos hän vaan tahtoisi muistaa, että 'le mieux est l'ennemi du

-bon', eikä liiotella tehokohdissa. [Nti] Aaltola edistyy kauniisti

-Oogotina. Minä alan uskoa häneen. Roolin raikkaat ja kujeikkaat puolet

-tosin eivät pääse 'zur Geltung', mutta hän panee lämpöä vakaviin; ja

-pehmeä, heleä ääni tekee parastaan. Böök Hagbartina on harjotuksissa

-saanut katkerasti kaipaamaan niitä aikoja, jolloin kotikuri oli

-sallittu, niin hän on hutiloinut. -- Leino on hyvä, niin myöskin

-Pesonen ja rva Lundahl."

-

-Toisella kerralla 27/8 Murtovarkaus tuotti (ylimääräisten tuolien

-avulla) vielä enemmän: 611 markkaa. Sen jälkeen tuli Mustalaiset 30/8,

-jonka esittämisestä Bergbom kirjoitti edellisenä päivänä:

-

-"Olen pahassa pulassa; minun täytyy itse säestää. Kahra ja [pataljonan]

-soittokunta tilattiin eilen sähkösanomalla Savonlinnaan. Ja vielä

-päällisiksi täytyy minun suorittaa säestys muistosta, sillä Kauhanen on

-tietysti unohtanut puolet nuoteista Helsinkiin. Onneksi muistan vielä

-jotakuinkin nuo unkarilaiset laulut -- Sandefjordista, jossa minun

-täytyi soittaa niitä aamuisin, keskipäivin ja iltaisin. Kun nuotit ovat

-poissa, en myöskään voi pyytää ketään toista sitä tekemään. No -- se

-ilta menee kai ohi niinkuin kaikki muutkin tässä maailmassa."

-

-Ida Aalberg esiintyi ensi kerran 1/9 Ensi lemmessä, kuitenkaan

-herättämättä suurempaa ihastusta, syystä kun -- Bergbom kirjoittaa --

-kaikki odottavat Nooraa ja katsovat jonkunlaiseksi loukkaukseksi, että

-hän näyttelee muita rooleja (!). Ennen Nooraa meni kuitenkin J.

-Enlundin suomentama Björnsonin _Leonarda_ 6/9. --

-

-"Valitettavasti melkein tyhjälle salongille -- ensi kerran kun täällä

-on niin käynyt. Juhla ja Noora täyttävät kaikkien mielet. Kuitenkin

-olivat suosionosotukset lämpimiä -- kuultiin että ystävämme olivat

-saapuvilla. Näytteleminen meni tasaisesti ja vilkkaasti kohoamatta

-vissiä keskitasoa korkeammalle. Paras oli tietysti Avellan -- ainoa

-joka esitti luonnetta, jota vastoin muut tyytyivät esittämään roolia.

-Jos muistat hänen Ingansa, niin sinulla on aavistus minkälainen hän

-oli. Aaltola astui Oogotina kauniin askeleen eteenpäin näyttämöllisellä

-urallaan taikka oikeammin ensimäisen askeleensa. Hänen esityksensä oli

-luonnollisesti hyvin epävapaata ja sitä raskautti luetun läksyn paino,

-mutta silti huomasi, että hän oli selvittänyt itselleen joka repliikin

-ja koettanut omakseen ottaa mitä hyvää hänelle oli opetettu. Kaarola on

-koko ajan ollut erittäin kiltti häntä kohtaan ja auttanut häntä sekä

-rooliin että toalettiin nähden. -- Leino pelasti yhteisnäyttelemisen

-oivallisella repliikkien lausumisella, ja Böök oli paras kolmannen

-näytöksen rakkauskohtauksessa. Stenberg oli hyvin naamioitu ja

-muutenkin hyvänlainen -- mutta liian proosamainen. Pesonen ja rva

-Lundahl huvittavia Röstin pariskuntana."

-

-Kirjeessä mainittu juhla oli Kuopion kaupungin 100-vuotis-riemujuhla ja

-kuuluu sekin kertomukseemme, mikäli Suomalainen teatteri otti siihen

-osaa. Morgonbladetista otamme seuraavat tiedot:

-

-"Klo 9 i.p. [10/9] alkoi juhlanäytäntö teatterissa, jonka salonki oli

-erittäin somasti, jopa loistavasti koristettu. Molemmin puolin

-esirippua seisoi korkeilla jalustoillaan vasemmalla J. L. Runebergin ja

-J. V. Snellmanin, oikealla A. Ahlqvistin ja Yrjö Koskisen rintakuvat ja

-niiden alapuolella komeassa kukkakirjoituksessa vuosiluvut 1782 ja

-1882. Seinällä oikean gallerian alla oli lippujen ympäröimänä Kuopion

-kaupungin vaakuna ja sen ohella neljä kilpeä, joilla luettiin nimet:

-(ensimäisellä) Kustaa III, Aleksanteri I ja Aleksanteri II; (toisella)

-Sandels, Fahlander, Malm, Duncker ja Wibelius; (kolmannella) J. V.

-Snellman, A. Ahlqvist, F. von Wright ja M. von Wright sekä

-(neljännellä) P. Ruotsalainen, E. Salmelainen, F. Collan, K. Collan ja

-P. Tikkanen. Vasemman gallerian alla nähtiin Suomen vaakuna ja neljä

-kilpeä seuraavilla kirjoituksilla: Sun kukoistukses kuorestaan j.n.e.;

-Sydän puhdas, vapaa mieli, Suomen toiveet kasvattaapi; Suomen kieli,

-Suomen mieli j.n.e.; Täss' Savon joukko tappeli ja joka kynsi kylmeni

-edestä Suomen maan. Lehterin rintamus oli koristettu Suomen läänien

-vaakunoilla, sinivalkoisten lippujen välissä, jota paitse kaikkialla

-seinät olivat peitetyt somilla verhoilla, köynnöksillä ja kukilla."

-

-"Kun Maamme-laulu oli soitettu, nti Avellan lausui tilaisuutta varten

-sepitetyn runoelman, ja sen jälkeen seurasi Regina von Emmeritzin 1, 3

-ja 4 näytös, joita esitettäessä varsinkin nti Aalberg niitti ansaittuja

-suosionosotuksia. Yleisö oivalsi kyllä että tri Bergbomin oli ansio

-kauniista koristuksesta y.m., mutta turhaan häntä huudettiin esiin.

-Bergbom oli jo lähtenyt teatterista." --

-

-Syyskuulla näyteltiin edelleen 26 p:ään saakka, jolloin esitettiin

-Kavaluus ja rakkaus. Muuten mainittakoon ohjelmistosta, että

-Nummisuutarit, Kihlaus, Työväen elämästä j.n.e. osottavat, että Vilho

-oli palannut työhön. Hän oli kesällä ollut Visbyssä ja Modumissa,

-saanut kuulla lääkäreiltä että hänellä on kolmenlainen kroonillinen

-katarri, vatsa-, keuhko- ja kurkku-katarri, mutta kuitenkin hän oli

-siksi toipunut, että tuli Kuopioon syyskuun alussa ja esiintyi

-näyttämöllä. -- Ohjelmisto sisälsi vain ennen tunnettua, mutta uusia

-kappaleita harjotettiin. Muun muassa harjotettiin Minna Canthin uutta

-näytelmää, josta Bergbom jo Kuopiossaolonsa alussa oli kirjoittanut

-sisarelleen, että se oli aivan valmistumaisillaan, "uudessa

-muodossaan". Tekijä itse on kirjoittanut Kiljanderille (kts Nuori Suomi

-1897) muutoksista: "Ensimäistä näytöstä muutettiin jokseenkin paljon,

-toista ja kolmatta sitä vastoin hyvin vähän." Elokuun lopulla olivat

-roolit jo kirjoitetut ja "kollatsionoiminen" tapahtui näyttämöllä,

-mutta kuitenkin se jäi valmistumatta, ehkä sentähden, että Bergbom

-"vielä lopuksi tahtoi muutamia repliikkejä" ja että Minna Canth,

-väsyneenä ja ylipäätään vähemmän tyytyväisenä koko kappaleeseen, oli

-hidas viimeisessä korjaamistyössä. Kollatsionoidessa näyttelijät

-pitivät varsinkin ensi näytöksestä ja jotakuinkin toisestakin, mutta

-kolmas oli heistä laimea.

-

-Kuopiosta muutti seurue _Viipuriin_, jossa ensi näytäntö annettiin 1/10

--- Täälläolon alussa liittyi teatteriin _Adolf Lindfors_, josta oli

-kehittyvä tositaiteilija ja joka jo tullessaankin oli tavallista

-perehtyneempi taiteeseensa, vaikka hän tähän saakka oli käyttänyt

-ainoastaan ruotsinkieltä.[46] "Lindforsin lausumistapa", Bergbom

-kirjoittaa hänestä (5/10), "on hyvin ruotsinvoittoinen. Mutta kumminkin

-hän osaa suomea paremmin kuin luulin, ja paljon paremmin kuin esim.

-Aspegren, hänen tullessaan teatteriin." -- Kahden ensimäisen näytännön

-ohjelmat olivat kolmikappaleisia -- ohjelmiston järjestelyä vaikeutti

-m.m. Pesosen sairaus -- ja väkeä oli niissä vähänlaisesti, mutta kolmas

-ilta, Kavaluus ja rakkaus, oli jo edullisempi, ja niin myös seuraavat,

-joissa näyteltiin Murtovarkaus. Sitä vastoin Noora ei viehättänyt

-viipurilaisia.

-

-Ensi-ilta oli 25/10, jolloin annettiin I. Idströmin (Roini) suomentama

-M. Tomaijo y Bansin historiallinen näytelmä _Kastilian Juanna_.

-Kappaleen päävaikuttimet ovat rakkaus ja lemmenkateus, ja pääroolissa

-oli Ida Aalbergilla tilaisuus näyttää tulisempaa hehkua kuin kenties

-koskaan ennen. Böök hänen puolisonaan (Filip kuningas), Leino Kastilian

-amiraalina ja nti Avellan Aldarana herättivät hänen ohellaan suosiota,

-mutta Sala Don Alvarina oli liian heikko. -- Lähinnä sen jälkeen tuli

-Leonarda ja Regina von Emmeritz, joista Kaarlo kirjoittaa 4/11:

-

-"Leonarda meni [l/11] paremmin kuin Kuopiossa. -- Kuitenkin oli

-kappaleella vain succés d'estime -- sitä pidettiin 'ikävänä'. -- Regina

-[3/11] meni loistavasti. En voinut edes laskea kuinka monta esiinhuutoa

-tuli varsinkin Aalbergin osaksi. Koristukset olin saanut jotenkin

-hyviksi -- kolmannessa näytöksessä jopa kauniimmaksi kuin Helsingissä;

-neljännessä sitä vastoin prameilevaa töherrystyötä. Yhteisnäytteleminen

-oli hyvä, mutta hikeä se maksoi. Kaikista vaikeista illoista, joita

-olen kokenut _puhenäyttämöllä_, oli Reginan kenraaliharjotus Viipurissa

-vaikein. Tiedäthän kuinka vaivaloinen statistien harjotus Reginassa on,

-voit siis käsittää epätoivoni kun niistä 38 sotamiehestä, jotka ovat

-mukana, 10 tuli kenraaliharjotukseen -- muut olivat estetyt. Ja pahinta

-oli että ne olivat estetyt seuraavanakin päivänä. Olin epätoivossa.

-Miten olinkin sielullisesti ja ruumiillisesti väsynyt, täytyi minun

-lähettää hakemaan uusia sotamiehiä ja alkaa äksiisi uudestaan niiden

-kanssa. Mutta eihän siitä voinut tulla tolkkua, sillä eivät ne kohta

-voineet ymmärtää sekavia olosuhteita. Todellisessa tuskassa näin illan

-lähestyvän, mutta sittenkin meni kaikki hyvin. No sotamiehet, jotka

-olivat olleet harjotuksissa, hankkivat itselleen edustajia

-palvelukseensa -- he olivat saaneet vihiä muutamista sanoista, jotka

-kenraaliharjotuksessa olivat päässeet suustani: 'täytyy kai lähettää

-noutamaan ryssiä', ja se oli innostuttanut heitä. Mutta syntyi uusi

-pulma. Kun vanhat ja uudet tulivat saapuville, mistä saada pukuja

-kaikille? Onneksi on meidän sotilaspuvustomme niin runsas, että kaikki

-selviytyi verraten helposti. Mutta päähineet! Kultakaskit olivat

-unohtuneet Helsinkiin, samoin mustat nahkakaskit. Nyt täytyi ottaa

-kaikki kypärit, ja kun ne loppuivat baretit ja lakit. En uskaltanut

-lähettää ketään pois, sillä silloin he olisivat toisella kerralla

-jättäneet minut pulaan, mutta kyllä minua värisytti kun näin pari

-upseeria esiintyvän habilléhatuissa. Onneksi oli näyttämöllä semmoinen

-sekamelska, että yksityiskohtia tuskin huomattiin. Ensi kerraksi olen

-pyytänyt Savolaisen hankkimaan pari harmaata hattua. Huone oli kokonaan

-loppuun myyty. Maanantaina [Kustaa Adolfin päivänä 6/11] odotamme yhtä

-hyvää tuloa. Mutta valitettavasti emme saa juhlanäytäntöä toimeen.

-Kaarola lähetti näet viime hetkessä sanan, että hän ei voi lausua

-[Fredr. Cygnaeuksen] Seitsemänkymmentä Demminin luona -- 'se on aivan

-käsittämätön'. Toista lausujaa ei ole. Kuvaelmaa on mahdoton järjestää

-samana iltana kun annetaan niin suurta tilaa vaativa kappale kuin

-Regina. Olin hätävaraksi tilannut proloogin Erkolta, mutta hän oli

-kuullut Kaarolan lausumisesta puhuttavan ja luuli ettei häneltä mitään

-tarvittaisi."

-

-"Täällä on ollut oikea juhlaviikko. Kaarola sai keskiviikkona

-Leonardassa kauniin rannerenkaan ja laakeriseppeleen; Aalberg eilen

-loistavan rannerenkaan ja sormuksen (yhteensä 1,000 markan arvoiset)

-sekä kukkakimppuja ja laakeriseppeleen; Böök niinikään hyvin kauniin

-kukkavihkon. -- Sala teki eilen hyvän edistysaskeleen. Hänen

-Hieronymukseltaan puuttui tosin auktoriteettia, mutta hän antoi

-roolille jonkun sisällisen elämän, joka teki sen todennäköiseksi ja

-ihmiselliseksi. Me voimme varsin hyvin antaa hänen esittää se

-Helsingissä; Lindfors (Bertel) tuli nuhteettomasti toimeen

-suomenkielellään." --

-

-Regina annettiin toisen kerran täyttä täydemmälle huoneelle (1,037 mk),

-ja senkin jälkeen vielä kaksi kertaa. Emilie lausuu Kaarlon kirjeen

-johdosta ilonsa näyttelijöiden saamista lahjoista, toivoen ettei nti

-Hacklin jäisi aivan osattomaksi resetissään, joka oli määrätty 17

-p:ksi. Toivo ei pettänytkään. Esiintyen Helenana Murtovarkaudessa hän

-sai paitse kukkia kultaisen rannerenkaan, hopeisen kahviastiaston y.m.,

-niin että sanottiin hänen tehneen murtovarkauden yleisön suosioon.

-Syynä siihen että Sala näytteli Hieronymusta oli Axel Ahlbergin

-poissaolo. Tämä näyttelijä oli näet toukokuulla saanut teatterista

-apurahoja lähteäkseen kesällä opintomatkalle ulkomaalle, mutta hän ei

-mennyt Turkua pitemmäs, vaan oleskeli siellä siksi kun hän marraskuun

-lopulla palasi seurueeseen!

-

-Viipurin aika oli monesta syystä vaikea. Oli päätetty että seurue vasta

-jouluksi palaisi Helsinkiin, mutta Viipurissakaan ei voitu olla

-kauemmin kuin joulukuun alkuun, sillä siitä ajasta oli teatteri

-vuokrattu rva Littmarkin seurueelle. Lokakuun lopulla Bergbom kävi

-Pietarissa tiedustelemassa sopisiko lähteä sinne, mutta mitään

-varmuutta hän ei voinut saada, vaan jatkettiin neuvotteluja pitkin

-marraskuuta, siksi kun vihdoin viime hetkessä sopimus ja päätös mennä

-sinne syntyi. Hän piti matkaa tärkeänä sentähden, että seurue

-Pietarissa saisi nähdä eteviä näyttelijöitä. Edelleen oli Venetian

-kauppias valmistuksen alaisena, vaatien pukujen y.m. tähden paljo

-puuhaa. Ja kaiken päälliseksi Bergbom marraskuun keskivaiheilla oli

-sairaskin. "Me makasimme vuoteella yhtä aikaa Vilho, Kallio,

-kapellimestari ja minä", hän kirjoittaa sisarelleen 19/11, "ei koskaan

-teatteri ole ollut päättömämpänä. Aspegrenkin on sairas, niin että

-Nyrnbergin nukki on lykätty tuonnemmaksi."

-

-Kaiken mainitun johdosta Emilie on kovin levoton. Hän oli pikimmältään

-käynyt Viipurissa Kastilian Juannan valmistusten tähden, mutta valittaa

-ettei saanut olla auttamassa Reginan näyttämöllepanossa ja surkuttelee

-Kaarloa, hän pelkää Pietarinmatkaa, sillä se voi aiheuttaa vieläkin

-useampia sairaudentapauksia, hän lähettää milloin mitäkin, teettää

-uusia pukuja ja tahtoo tulla Viipuriin viikoksi ennen Venetian

-kauppiaan ensi-iltaa. Mutta jos hän on huolissaan vastoinkäymisistä ja

-vaikeuksista, on hän myöskin iloinen menestyksestä, koskekoon se

-teatteria yleensä taikka yksityisiä jäseniä. Sanalla sanoen hänen

-sielunsa on Viipurissa, vaikka hän ruumiillisesti on Helsingissä. --

-

-"Hyvästi nyt, rakas Kaarlo", hän päättää kirjeensä 20/11. "Toivon että

-tapaamme toisemme keskiviikkona [22/11]; tilaa minulle huone. Jollei

-kellään ole aikaa tulla vastaanottamaan minua, niin tulen hyvin toimeen

-yksinkin. Tulen suoraa päätä teatteriin, jos olet niin terve, että olet

-siellä. Jumalan haltuun, rakas Kaarlo! Oma sisaresi Emilie. -- Olen

-hyvin iloinen, että viipurilaiset ovat olleet niin ystävällisiä Annia

-kohtaan."

-

-Marraskuun lopulla annettiin m.m. Sirkka (Lindfors -- Didier) ja Jane

-Eyre; mutta l/12 oli Shakespearen _Venetian kauppiaan_ ensi-ilta.

-Toisen kerran meni sama kappale 4/12, Bergbomin hyväksi, s.o. teatterin

-"vanhojen velkojen" lyhentämiseksi. Se oli viimeinen näytäntö. --

-Kaikkiaan annettiin Viipurissa 31 näytäntöä, joista tulot olivat 22,205

-mk. Menot nousivat kuitenkin 972 mk korkeammalle.

-

-_Pietarissa_ annettiin 8 näytäntöä, ensimäinen 7/12 ja viimeinen

-(Leinon hyväksi) 23/12. Seurue esiintyi Kauppapalvelijain klubissa

-vastaperustetun Pietarilaisen Suomalaisen Seuran nimessä. Seura hankki

-luvan viranomaisilta, otti tulot, suoritti päiväkustannukset ja piti

-huolen kaikesta. Kun menot oli maksettu, jätettiin voitto teatterille,

-kumminkin sillä ehdolla että se mikä nousi yli 400 ruplaa näytännöstä

-annettaisiin takaisin Seuralle johonkin yleishyvään tarkotukseen

-käytettäväksi. Tulot olivat niin runsaat, että teatteri todella sai 400

-ruplaa kultakin näytännöltä ja että Bergbomilla (vaikka Pietarissa oli

-ostettu kaikenlaista teatterin tarpeisiin) Helsinkiin tullessaan oli 78

-r. 17 k. puhdasta rahaa.

-

-Paitse pienempiä näytelmiä esitettiin Jane Eyre, Noora, Mustalaiset ja

-Murtovarkaus. Suosiollisia arvosteluja oli m.m. St. Petersburger

-Heroldissa ja näkee niistä varsinkin Ida Aalbergin herättäneen

-huomiota. Seuraavissa otteissa lausuu saksalais-venäläinen arvostelija

-näyttelijättärestämme melkein yhtä ylistäviä sanoja kuin hänestä

-kirjoitettiin Unkarissa:

-

-"Nti Aalberg", sanotaan lehdessä 17/12, "on traagillinen rakastajatar

-ensi arvoluokkaa. Hän voi viehättää sinua ja voi saada sinut

-kauhistumaan, niin, hän voi herättää meissä suurinta vastenmielisyyttä,

-mutta hän ei voi koskaan jättää sinua hetkeksikään ynseäksi." --

-Puhuttuansa neiti Aalbergin ulkomuodosta ja hänen virheistään, joihin

-näyttelijättären nuoruus on pääsyynä, arvostelija jatkaa: "Kun nti

-Aalberg astuu näyttämölle, on ikäänkuin äkkiä joutuisimme suitsuvan

-tulivuoren ääreen. Intohimo on se ilmakehä, joka häntä ympäröi, kalvava

-intohimo puhuu hänen silmistään. Kuulunee kummalliselta, mutta asia on

-kumminkin niin: nti Aalbergilla on sitä liian paljo, ja se on sangen

-vaarallista, jollei hän samalla osaa säästää voimiansa. Jo alusta

-alkain on joka jäntere, joka veren pisara kovimmassa pinnistyksessä,

-joka ei ainoastaan kiihdy näytöksestä näytökseen, kohtauksesta

-kohtaukseen, mutta sanasta sanaankin. -- Mihinkä semmoinen kiihtyminen

-lopulta johtaa? -- Vaan en tahdo olla paha enkä myöskään imarrella.

-Nämä puutteet on aika, opinto, koulu ja ennen kaikkea -- kärsivällisyys

-tasottava ja poistava, puhdas kulta välkkyy kumminkin aina näkyviin.

-Hän voi myös olla leppeämpi, levollisempi, vieläpä ilkamoinenkin,

-niinkuin Wilbrandtin komediassa 'Ensi lempi', jossa hän näytteli

-mestarillisesti. Kaikissa tapauksissa on hyvin ilahduttavaa, että nti

-Aalbergissa olemme havainneet taiteilijan, jossa hienon hieno

-runollinen aisti ja vakaa taiteilijan pyrintö ovat yhdistyneet

-semmoiseen tahdon voimaan, jota harvoin tavataan, ja vielä harvemmin

-tavattavaan kykyyn. Ja kun nti Aalberg on oppinut täydellisesti

-hallitsemaan niitä eteviä lahjoja, joita hänellä on, ja sitä meidän ei

-tarvinne kauan odottaa, on Suomen runotar laskeva seppeleen hänen,

-Suomenmaan ensimäisen suuren näyttelijättären päähän."

-

-Nähtyänsä Nooran kirjoittaa sama arvostelija 20/12: "Mitä tulee nti Ida

-Aalbergin käsitykseen Noorasta, niin täytyy meidän heti muuttaa

-ensimäinen Jane Eyren johdosta kirjoittamamme arvostelu; hänen Nooransa

-pakottaa meitä suoraan tunnustukseen ja teeskentelemättömään

-ihmettelemiseen. Niin johdonmukaista ja todella luonnollista

-luonnekuvausta, sellaista hienoutta erityiskohdissa voi ainoastaan

-taiteilija saada toimeen, jolla on hehkuva nero ja tarkan tarkka

-ymmärrys, ja meidän täytyy nyt peruuttaa se moite, jonka teimme hänen

-taiteellisesta maltinpuutteestaan; selvään näki, että hän ohjasi

-jokaista kohtaa, joka eri värettä Nooran luonteessa." -- Arvostelija

-tarkastaa sen jälkeen nti Aalbergin näyttelemistä alusta loppuun ja

-sanoo, että sille, joka osaa niin näytellä, ei! ei näytellä, vaan elää

-näyttämöllä, sille voi näyttämötaide uskoa vaikeimmat tehtävät.

-Muutamien pienempien muistutuksien jälkeen hän lopuksi onnittelee tri

-Bergbomia, että hänellä on seurueessaan niin arvokas kyky, jota ei

-ainoastaan jokainen teatteri, vaan jokainen kansa kadehtii häneltä.

-

-Bergbomilta ei ole kirjeitä, joissa puhutaan Pietarin matkasta, sillä

-Emilie oli alussa siellä mukana. Sitä vastoin jälkimäinen kirjoittaa

-siitä nti Elfvingille: -- "Oletko nähnyt ja kuullut kuinka suuri

-menestys teatterilla oli Pietarissa? Taloudellisesti matka päättyi

-oivallisesti, ja tunnustus, jonka saimme, oli erinomainen. Eräs

-venäläinen lehti kehotti Pietarin kaikkia taiteilijoita tutkimaan

-suomalaista näyttämöä, eritoten naisia, ei ainoastaan heidän kykynsä

-tähden, vaan myöskin heidän erinomaisen sivistyneen esiintymistapansa

-tähden! Vaikeaa siellä kuitenkin oli kurjan näyttämön vuoksi. Sitäkin

-kurjemmat olivat pukuhuoneet y.m., mutta salonki oli kaunis ja suuri.

-Menot olivat kuulumattoman suuret, mutta kun tulot olivat hyvät, niin

-se ei haitannut." --

-

-Onhan menestys aina ilahduttava, mutta nyt niinkuin ainakin se oli

-kalliisti maksettava suruilla ja huolilla. Sen näemme seuraavista

-otteista Emilien kirjeistä, jotka tavan mukaan käsittelevät teatteri-,

-yleisiä ja yksityisiä asioita sekaisin:

-

-(22/11). "Viikingit ja svekomaanit yleensä tekevät kuulumattomia

-ponnistuksia, ja minun täytyy tunnustaa että olen hyvin levoton.[47]

-Onnistuvatko he nyt tuhota sen alun sivistykseen ja kulttuuriin, jonka

-me toiset sanomattomalla vaivalla ja uhrautuvalla, rakkauden

-innostamalla työllä olemme saaneet toimeen? Kasvu on vielä heikko ja on

-helposti tallattavissa: suojatkoon sitä Jumalan varjeleva käsi ja

-antakoon hän meille voimaa ja rohkeutta jatkaa vaikeaa taistelua.

-Tiedätkös tavasta valtaa minut oikea tuska ja epätoivo ajatellessa,

-että kaikki tämä työ kenties on ollut turha. -- Ylistyslaulut

-Lagerborgin muistolle ovat suuresti huvittaneet minua. -- Samat

-henkilöt, jotka ovat laulaneet hänen kunniaansa pilviin asti, puuhaavat

-samalla aikaa kaikin voimin tehdäkseen tyhjäksi hänen elämäntyönsä --

-Dagbladin! Muuta hän ei ole saanut aikaan ja kurjaa on, että sen oma

-ystäväpiiri katsoo tarpeelliseksi tehdä voitavansa saadakseen toisen

-lehden sijaan, missä siis on hänen suuruutensa?"

-

-(Uudenvuodenaattona). "Rakas Betty! Kiitos, rakas uskollinen ystäväni,

-kaikesta ystävyydestä ja hellyydestä tänä vanhana vuotena. Muutamien

-tuntien päästä se iloineen ja suruineen kaatuu hautaansa. Mitä

-vanhemmaksi tulee, sitä lukuisampia tuntuvat jälkimäiset olevan, mutta

-se kai tulee siitä, että ne tulevat yhä raskaammiksi kantaa, sitte kun

-nuoruuden kevyt mieli ja valoisat toiveet ovat hävinneet." -- --

-

-"Vanha vuosi on meillä päättynyt hyvin huolestuttavasti! Kaarlo on koko

-syksyn ollut huononlainen ja Pietarista hän palasi lauantaina, ennen

-jouluaattoa, niin sairaana, että hän siitä asti on maannut. Omin voimin

-hän tosin tuli kotiin, mutta sen jälkeen hän ei ole voinut liikuttaa

-jalkojaan, ne ovat aivan hervottomat reumatismista. Eilen hän oli vähän

-parempi ja koetti liikuttaa niitä, mutta tänään hän on taas huonompi.

-Hän käyttää hieromista ja lämpimiä kylpyjä, mutta saadakseen hänet

-vuoteelta, täytyy meillä olla kolme miestä apuna. Hän on toki jotenkin

-hyvällä tuulella ja alistuvainen, mutta ymmärräthän kuinka epätoivoinen

-asema on. Viipurissa Böök alkoi sylkeä verta, mutta hän ei välittänyt

-siitä vaan oli liikkeellä, eikä lääkärikään siellä, paha kyllä,

-varottanut häntä. Verisuoni oli puhjennut, ja kun tulimme Pietariin

-kutsuimme tri Collanin, joka käski hänen olla mahdollisimman varovainen

-ja liikkumatta. Emme vielä tiedä, milloin hän voi esiintyä. Työ on

-seisahduksissa: Ahlbergin poissaolon tähden meni syksy niiden

-harjottamiseen, joiden täytyi ottaa hänen roolinsa. Nyt taas Böökin

-sairaus on estämässä työtä. Et voi ajatella kuinka pimeältä ja

-vaikealta kaikki näyttää. On kyllä väärin että näin vaikeroin suurista

-huolistamme, mutta olen niin kerrassaan alakuloinen, etten voi muuta.

-Vilho on yhä edelleen sairas eikä koskaan parane; hän on esiintynyt

-kolme kertaa tänä vuonna!" --

-

-(5/1). "Bettyseni! Kaarlo on tänään vähän parempi. Sitte kun viimeksi

-kirjoitin, on reumatismi noussut korviin asti, niin että hän ei ole

-voinut kääntää taikka liikuttaa päätään; toinen käsivarsi ja käsi ovat

-myöskin olleet kokonaan taudin vallassa. Nyt on pakotus vähennyt, ja

-hän tuntee voivansa paremmin. Kiitos ystävällisyydestäsi ajatella

-arpajaisia, mutta älä ryhdy siihen tänä vuonna. Teatterilla on vielä

-noin 20.000 mk viimeksi kerättyjä rahoja, siis täytyy sen tulla toimeen

-tämä vuosi ja tulevakin. Kaarloa varten yksityisesti ei käy laatuun,

-hän ei tahdo eikä voi vastaanottaa mitään semmoista. Kiitos kuitenkin,

-oma ystäväni, että aina ajattelet meitä." --

-

-Kuinka kauan Kaarlo makasi sairaana, sitä emme tarkoin tiedä. Vasta

-lähes kolme kuukautta myöhemmin (25/3) kirjoittaa Emilie: "Kaarlo on

-joka päivä liikkeellä ja johtaa työtä teatterissa. Tosin hän on vielä

-heikko, jalat ovat raskaat ja kädet kankeat ja taipumattomat, mutta

-tuskin voikaan toivoa, että hän tulee oikein terveeksi, ennen kun

-saamme kesälämpöä." Tästä päättäen oli tauti kestänyt kolmatta

-kuukautta. Siitä huolimatta olivat näytännöt seuranneet toinen toistaan

-tasaisessa jonossa, siitä saakka kun toisena joulupäivänä oli alotettu

-Sirkalla.

-

-Tammikuulla[48] esitettiin kaksi helsinkiläisille uutta kappaletta,

-nimittäin Leonarda kolme kertaa (10/1-14/1) ja Kastilian Juanna kuusi

-kertaa (24/1-4/2). Björnsonin etevä uudenaikainen draama ei

-Helsingissäkään saavuttanut sitä tunnustusta yleisön puolelta minkä se

-olisi ansainnut. Syy kai oli sama kuin Tukholmassa (kats. ylemp. s. 6),

-että se on liian hieno suurelle yleisölle. Esitystä ei kuitenkaan sovi

-syyttää, sillä se oli hyvä. Erittäin ovat mainittavat nti Avellan

-nimiroolissa ja nti Aaltola, joka Oogotina ensi kerran ja

-odottamattoman hyvästi näytteli suurempaa osaa. Kahta vertaa paremmin

-menestyi intohimoinen espanjalainen draama. Ei suinkaan sentähden että

-se olisi ollut runollisesti etevämpi, vaan sentähden että sen

-romanttis-historiallinen tausta ja asu, kaukainen etelämainen elämä

-jyrkkine ristiriitoineen, puettuna mitä taidokkaimpaan, jännittävään

-toimintaan, olivat paljo enemmän omansa herättämään tavallisen

-katsojakunnan mielenkiintoa. Sen lisäksi pääosa tarjosi nti

-Aalbergille, joka esitti sen mestarillisesti, tilaisuutta osottaa uusia

-puolia luontaisesta kyvystään kuvata rajatonta intohimoa ja voimakkaita

-mielenkäänteitä.

-

-Helmikuulla tuli ensin Valapatto, jossa Leino oli astunut Vilhon sijaan

-ja näytteli sangen etevästi Mathias Fernerin, ja sen jälkeen 14/2 uusi

-kappale, N. Salon suomentama rva A. Ch. Edgrenin 3-näytöksinen

-_Keijukainen_. Samoin kuin Noorassa, kuvataan siinäkin miten

-perhosluontoinen rouva herää vakavampaan elämänkäsitykseen, joskin

-sentään lähemmin liittyäkseen mieheensä eikä lähteäkseen kotoa. Nti

-Aalberg oli oivallinen pääosassa, samoin kuin Avellan kreivinnana, ja

-muutkin täyttivät paikkansa, ja yhteisnäytteleminen oli vallan hyvä,

-mutta kuitenkin meni näytelmä vain kolme kertaa -- vähäinen tulos

-paljosta vaivasta. Seuraavina viikkoina esitettiin Murtovarkaus kaksi

-ja Regina von Emmeritz neljä kertaa, joista näytännöistä mainittakoon,

-että edellisen ohella _Filip Försten_ (21/2) suoritti erinäisiä

-laulunumeroita sekä että jälkimäisen ensimäinen näytäntö (2/3)

-annettiin Ida Aalbergin hyväksi ja senvuoksi oli laadultaan

-juhlantapainen. Silloin luultavasti Z. Topeliuksessa heräsi ajatus,

-joka tuli ilmi pari viikkoa myöhemmin (18/3) kun Minna Canthin uutta

-näytelmää näyteltiin kolmatta kertaa. Sinä iltana näet Reginan tekijä

-antoi nti Aalbergille muistolahjan, kultaisen kruununmuotoisen

-rintakoristeen, johon oli sovitettu miekka kaiverrettuine

-kirjoituksineen: "Ruhtinatar Reginalle" -- runoilijan kiitos siitä

-taiteellisesta tavasta, millä näyttelijätär oli tulkinnut hänen

-luomansa. -- Toinen resetti-ilta oli 9/3 Vilholla, jonka, lääkärin

-neuvosta, oli lähteminen Görbersdorfiin, tuonne rintatautisten

-tunnettuun parantolaan. Itse hän ei kuitenkaan kyennyt esiintymään.

-Ohjelmassa oli m.m. Molièren Lääkäri vastoin tahtoansa, ja siinä

-näytteli ensi kerran suurempaa koomillista roolia Adolf Lindfors, joka

-oli Vilholta perivä muutkin sentapaiset tehtävät. "Hän onnistui hyvin,

-ja yleisö, joka tuskin hetkeäkään taisi nauruansa pidätellä, osotti

-mieltymystään huutamalla hänet useampia kertoja esille joka näytöksen

-jälkeen" (U. S.).

-

-Jo seurueen ollessa Kuopiossa oli Minna Canthin uutta näytelmää

-_Roinilan talossa_ ruvettu harjottamaan, mutta työ jäi silloin

-keskeneräiseksi, syystä kun teosta vielä oli korjattava. Lokakuun 18 p.

-tekijä kirjoittaa Bergbomille: "Vihdoin ja viimein olen saanut

-vähän rakkauden kuohua Annalle ja Maunolle", ja hän lähettää

-käsikirjoituksen. Mutta ei näytelmää esitetty Viipurissakaan, missä

-teatteri oli siihen aikaan, vaan tuli ensi-ilta vasta Helsingissä 14/3.

-Murtovarkauden herättämä mieltymys sai yleisön uteliaisuudella

-odottamaan tätä uutta kansannäytelmää, ja ilolla se havaitsi siinä

-saman raikkaan maalaisilman kuin edellisessä. Näyttelemistä sanottiin

-hyväksi ja sujuvaksi, vaikkei kaikki esiintyjät olleetkaan yhtä

-tyydyttäviä. Böök, joka pitkän ajan päästä jälleen kykeni näyttämölle,

-oli kerrassaan etevä uljaana pohjalaisena, Maunona, nti Hacklin

-niinikään viehättävä Ellinä ja nti Stenberg hyvä Leenana; sitä vastoin

-Ida Aalberg "ei ollut oikealla alallaan" Annana eikä rva Aspegren

-oikein luonnistunut Sannana. -- Tekijä saattoi kuitenkin olla

-tyytyväinen ei ainoastaan näyttämölliseen menestykseen, sillä kappale

-meni keväällä kaikkiaan viisi kertaa, vaan rahalliseenkin. Teatterilta

-Minna Canth sai 300 mk ja sen lisäksi Suomalaisen Seuran palkinnon 640

-mk parhaimmasta tällä näytäntökaudella esitetystä suomalaisesta

-alkuteoksesta, jonka palkintotuomarit (F. Perander, B. F. Godenhjelm,

-E. Aspelin, K. Bergbom ja V. Löfgren) yksimielisesti hänelle

-määräsivät. Kirjeessä Bergbomille 11/5 rva Canth pukee kiitoksensa

-näihin sydämellisiin sanoihin:

-

-"Mitä sanoisin, hyvä Tohtori, rahalahjoista, jotka minulle lähetitte?

-Olen niin hämilläni, etten osaa sanoa yhtään mitään. Tuo suuri menestys

-hämmästyttää minua, melkein pelkään sen seurauksia. Hartaimmat

-kiitokseni, hyvä Tohtori! Jos edespäin voisin jotakin parempaa toimeen

-saada, kuinka onnellinen silloin olisin."

-

-Huhtikuulla tuli toisia uutuuksia. Kuopiosta peräisin oli samoin kuin

-edellinen näytelmä, 1-näytöksinen huvinäytelmä _Tätä nykyä_, jonka

-tekijä oli Pio Talmaa (rva Elisabeth Stenius). Painamatta jäänyt

-kyhäelmä oli aineensa puolesta kylläkin harvinainen, siinä kun

-kosketeltiin ajan puolueriitoja. Kesällä kerääntyy maalaiskartanoon

-sukulaisia, joista yksi, pohjalainen maisteri, on ankara, oikea

-K.P.T-läinen fennomaani, toinen, liberaalinen tohtori, on puhdasverinen

-dagbladilainen, kolmas, vastaleivottu ylioppilas, mitä kiivain viikinki

-j.n.e. Nämä törmäävät toisiansa vastaan, jopa niin tulisesti että

-pohjalainen läimäyttää uusmaalaista serkkuaan korvalle, mutta kaikki

-päättyy vihdoin rauhaan, ja fennomaaninen maisteri saa talon tyttären

-omakseen. Kappaleen juoni oli yksinkertainen ja puolueolojen kuvaus

-viatonta laatua, mutta vaikkei tekijä pyrkinyt korkealle eikä syvälle,

-olivat katsojat toki huvitettuja. Ennen muita kiitettiin Weckmania

-keltanokkana ja Salaa liberaalina. Pikku näytelmä meni kolme kertaa.

-

-Uusi Helsingissä oli myöskin 13/4 ensi kerran esitetty Venetian

-kauppias. Tämä toinen Shakespearen näytelmä suomalaisella näyttämöllä

-herätti tuskin vähempää juhlatunnelmaa kuin Romeo ja Julia kaksi vuotta

-ennen; se meni neljä kertaa peräkkäin. Menestys riippui tällä kertaa

-paremmin oivallisesta yhteisnäyttelemisestä ja näyttämöllepanosta kuin

-yksityisten näyttelijäin taiteesta. Karnevaliyö gondoleineen,

-serenadeineen ja riehuvine naamiojoukkoineen, samoin kuin

-kuutamokohtaus Belmontin puistossa, Portian juhlasali j.n.e. antoivat

-laitoksiin nähden enemmän kuin oli osattu odottaa. Yksityisistä osista

-näyteltiin Shylock ja Portia etevimmin. Leino oli voimakas ja

-luonteenomainen ja hänen mahtavassa ulkonaisessa olennossaan oli

-jotakin, joka sai ajattelemaan langennutta patriarkkaa. Esityksen

-huippukohdat olivat kohtaukset Tubalin kanssa ja oikeuden edessä,

-joissa koronkiskurin intohimo nousee korkeimmilleen. Niissä Leino

-merkillisellä kyvyllä käytti lahjojaan, saavuttamatta kuitenkaan

-korkeinta kantaa, jossa yksityispiirteiden tarkotus kerrassaan katoaa

-kokonaisuuteen. Nti Avellanin Portia oli yhtä huolekas kuin taidokas

-käsityksen ja esityksen puolesta ja nousi korkeimmilleen tuomiosalissa,

-missä hänen, koettaessaan lepyttää julmaa juutalaista, onnistui saada

-sydämen ääni kuuluville. Muista ansaitsevat mainitsemista Böök

-suruttomana, ritarillisena Bassaniona ja Lindfors hullunkurisena

-Lancelot Gobbona.

-

-Saman kuun lopulla oli vielä kotimainen premiääri, kun 25/4 näyteltiin

-E. I. Roinin 3-näytöksinen draama _Valansa rikkojat_. Ensi-iltana oli

-huone täysi ja katsojat hyvin suosiollisia, mutta kahtena seuraavana

-oli yleisö vähälukuinen ja laimea. Itse asiassa kypsymätön nuoruuden

-teos ei ansainnutkaan sitä kiitosta, jonka ystäväkritiikki sille ensi

-hetkellä soi. Jos tekijä olisi tyytynyt alkuaiheeseensa, jona kai on

-pidettävä Savon jääkärien kapinoiminen lakkaamattoman peräytymisen

-johdosta 1808-09 vuoden sodassa, niin hän ehkä olisi saanut eheää ja

-vaikuttavaa aikaan, mutta kun hän yhdisti siihen Sprengtportenilaisen

-aatteen ja ennenaikaisia yhteiskunnallisia harrastuksia puhumatta liian

-monesta lemmenjutusta, tuli kokonaisuus kovin sekavaksi. Vaikka Bergbom

-tyystin huomasi kappaleen heikot puolet, pani hän paljon huolta ja

-vaivaa sen esittämiseen, siten kehottaakseen tekijää jatkamaan. Roinin

-draamallinen tuotanto päättyi kuitenkin siihen.

-

-Vapunpäivänä Anni Hacklin lauloi viimeisen kerran Laululintusena ja

-Saimaan rannalla ja 4/5 suosittu näyttelijätär esiintyi viimeisen

-kerran -- Ellinä Roinilan talossa -- s.o. viimeisen kerran teatterin

-jäsenenä. Huone oli täpösen täynnä, ja suosionosotukset mitä

-lämpimimpiä, niin teatterissa ja niin myöhemmin nti Hacklinin kunniaksi

-toimeenpannuilla illallisilla. Kohoamatta korkeampaan taiteellisuuteen

-oli nuori näyttelijätär luonnollisen raikkaalla, miellyttävällä

-esiintymisellään ja laulullaan herättänyt vilpittömän myötätunnon

-yleisössä, niin että se kaipaus, jolla nähtiin hänen eroavan, oli

-täysin teeskentelemätön. -- Tuskin viikkoa myöhemmin oli näytäntökauden

-viimeinen ensi-ilta: 11/5 näyteltiin K. W. Järnefeltin suomentama E.

-Scriben 5-näytöksinen draama _Adrienne Lecouvreur_, jonka nimiosa

-tarjoaa mainion tehtävän murhenäytelmä-näyttelijättärelle -- meillä Ida

-Aalbergille. Nuori tragediennemme kyllä ei luonut onnettomasta

-Adriennestä täysin ranskalaista, mutta silti ei suinkaan vähemmän

-inhimillistä kuvaa.

-

-Hän viehätti katsojaa, tämän kirjan tekijä arvosteli Valvojassa,

-ensiksikin neidollisella ja henkisellä ylevyydellä, joka yhdistettynä

-mitä arvokkaimpaan ulkonaiseen käytökseen erotti tämän rokokooajan

-näyttelijättären ympäristöstään, ja toiseksi ilmaisemalla

-hehkuvaa rakkauttaan sillä salaperäisellä sulolla ja naivisella

-hillitsemättömyydellä, jotka ovat ensi lemmen tunnusmerkkejä.

-Neljännessä näytöksessä, missä Adriennen tulee lausumalla Racinen

-säkeet ikäänkuin murskata kilpailijansa, hän myöskin vaikutti tunteen

-totuudella, mutta ei siten että hän olisi tavotellut sankarimaisuutta

-(jota kai runoilija on tarkottanut), vaan niin että väkisin hillitty

-itku värisytti hänen ääntänsä. Koko vaikean viidennen näytöksen nti

-Aalberg suoritti ihmeellisen kauniisti. Kuolemankohtauksen eri

-käänteet, myrkyn synnyttämä sekaannus ajatuksissa hurjaan

-mielipuolisuuteen saakka, selviäminen siitä ja ruumiinvoimien ja elämän

-sammuminen tulisissa tuskissa kuvattiin liikuttavan todellisesti ja

-taiteellisen eheästi ja niin että henkinen tuska aina oli pääasiana.

-Korkeimmalta kannalta arvostellen saattoi kai muistuttaa, että

-kokonaisuudelta puuttui tyyliä, joka aina pitää yleisluonnetta

-silmällä. Se johtui siitä että näyttelijättärestä joka yksityiskohdan

-todellisuus oli yhtä tärkeä, mutta täyttäen taiturimaisen tehtävän --

-sillä semmoinen tämä Rachelille kirjoitettu rooli on -- sydämensä

-hehkulla, hän teki enemmän kuin moni maailmankuulu näyttelijätär on

-tehnyt. Ida Aalberg näytteli roolin siihen tapaan kuin aikoinaan rva

-Emmy Achté Leonoran Trubadurissa (kts. II s. 161). -- Näytelmän

-loistavaan menestykseen myötävaikuttivat varsinkin nti Avellan --

-ruhtinatar de Bouillon, Leino -- Michonnet ja Böök -- Maurice kreivi.

-Adrienne Lecouvreur meni viisi kertaa, viimeisen kerran 24/5, jolloin

-nti Aalberg tuli erityisten suosionosotusten esineeksi, kun näet oli

-tietty, että näyttelijätär parin päivän päästä oli lähtevä pitemmälle

-ulkomaanmatkalle. Paitse runsasta kukkasadetta ja melkoista rahalahjaa

-kristallilippaassa sai hän laakeriseppeleen, jonka nauhoissa oli

-kirjoitus: "Ihanteiden ilmiloihtijalle, isänmaamme ikilemmitylle, Ida

-Aalbergille Suomen ylioppilailta".

-

-Kolme päivää myöhemmin 27/5 tapahtui keisari Aleksanteri III:n kruunaus

-Moskovassa. Päivää vietettiin juhlallisesti Helsingissäkin ja koko

-maassa. Suomalaisessa teatterissa oli juhlanäytäntö, jossa esitettiin:

-Keisarihymni ja Maamme (sekakööri) sekä niiden välissä tilapäärunoelma

-(nti Avellan) ja vihdoin Venetian kauppias. -- Näytännöt päättyivät 3%,

-jolloin ensi kerran näyteltiin Vilhon suomentama Molièren _Luulosairas

-_(Pesonen nimiroolissa ei onnistunut).

-

-Niinkuin ennen on kerrottu, _Vilho_ lähti maaliskuulla Schlesian

-Görbersdorfiin. Huhtikuun 1 p. hän kirjoittaa Bergbomille tulleensa

-perille, yhdentoista päivän jälkeen, luullen usein nääntyvänsä tielle.

-Myöhemmin hän valitti ikävää, mutta virkistyi kuitenkin niin että aikoi

-käydä Budapestissä Szinnyeitä tapaamassa. Siihen lääkäri ei kuitenkaan

-antanut suostumustaan, hän 14/5 kertoo Wahlströmille, lisäten: "En

-tiedä lieneekö hänen kieltonsa varsin tieteellisesti perusteltu, sillä

-minä olen jo ainakin sen verran miehistynyt, että olen ruvennut

-jyrkillä vuorenrinteilläkin kiipeilemään, josta oikein ylpeilen

-itsekseni. -- Sano Bergbomille, että mielessäni rupee jo tuntumaan

-siltä kuin että vielä tänä vuonna olisin mies astumaan näyttämölle."

-Toisin oli kuitenkin sallittu, kymmenen päivää myöhemmin, toukokuun 21,

-hän heitti henkensä.

-

-Kun kuolemansana saapui, ei se suuresti hämmästyttänyt ystävä- ja

-toveripiiriä, joka tiesi kuinka hänen terveytensä oli aikoja sitten

-uurrettu. Että hän kesti niinkin kauan, jopa jaksoi miltei viimeiseen

-saakka tehdä työtä ja edistyä taiteessaan, sen selittää hänen sielunsa

-ja ruumiinsa alkuperäinen voima. Nuorena hän näet oli, vaikka kooltaan

-pienenläntä, väkevistä väkevin. Vaasan koulun ylimmällä luokalla hän

-herätti ihmettelevää kunnioitusta poikamaailmassa, kun hän eräässä

-tavallisessa kahakassa koululaisten ja katupoikien välillä, seisoen

-muutamalla kaupungin palon jälkeen autioksi jääneellä korkealla

-kivijalalla yhdellä kädellä heilutti samankokoista vihollista kuin hän

-itse kivijalan ulkopuolella pudottamatta häntä katuun. Miten tarmokas

-hänen henkensä oli, sen todistaa hänen näyttelijäuransa, hänen

-rohkeutensa ensimäisenä antautua sille ja lannistumaton intonsa, millä

-hän luopuen virkamiehen varmasta asemasta liittyi Bergbomiin sittekin,

-kun hän jo kerran oli toiveissaan peräti pettynyt. Teatterin

-alkuvuosina, jolloin oopperan toimiessa Helsingissä puheosaston täytyi

-kierrellä maaseuduilla, oli Vilhon sekä taiteelliseen kokemukseen että

-yleiseen sivistykseen perustuva etevämmyys seurueen muihin jäseniin

-verrattuna erinomaisen tärkeä yrityksen menestymiselle. Mistä olisikaan

-siihen aikaan alijohtaja saatu, jollei Vilho olisi kyennyt johtamaan

-seuruetta? On sanottu, että seurue maaseuduilla oli tarpeellista johtoa

-vailla, mutta silloin on tehty vääryyttä Vilholle. Hän kyllä ei ollut

-Bergbomin vertainen, mutta hänen taiteellinen ja isänmaallinen

-harrastuksensa oli alati lämmin ja puhdas, ja seurueen jalommissa

-jäsenissä hän kehitti samaa henkeä. Ilman hänen uutteraa toimintaansa

-olisi teatteri tuskin noiden seitsemän oppivuotensa jälkeen ollut niin

-valmis kuin se todellisuudessa oli, ja sentähden sanotaankin U. S:n

-muistosanoissa oikeudenmukaisesti, että Oskari Vilho Kaarlo Bergbomin

-rinnalla on Suomen sivistyshistoriassa mainittava Suomalaisen teatterin

-perustajana.

-

-Samassa kirjoituksessa luetaan seuraava, Kaarlo Bergbomin tekemä

-henkevä luonnekuvaus Vilhosta taiteilijana:

-

-"Totuutta Vilho koko sydämensä voimalla ennen kaikkea haki

-taiteessansa, ja hän sitä löysikin. Hän ei milloinkaan lausunut sanoja,

-jotka eivät ajatusta osottaneet, ei käyttänyt liikuntoja, jotka vaan

-olisivat tarkottaneet ulkonaista koreilemista, eikä liikutuksia, joiden

-takana ei ollut tunteita. Aina kappale elämätä ilmestyi katsojalle

-hänen luomissaan henkilöissä. Ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita

-eikä viehättäviä: ääni heikko, vartalo vähäpätöinen, kasvot

-jokapäiväiset. Mutta henkinen voima ja terävä ymmärrys taistelivat

-voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan. Romantillisen draaman

-sankareja varten hänessä ei ollut kylläksi monivärisyyttä, Schillerin

-leveätä paatosta hän pikemmin ihmetellen pelkäsi kuin suosi; mutta

-missä sielutieteellinen analysi oli pääasiana, taikka missä huumori

-samalla kertaa nauraa ja itkee ihmisluonteen heikkouksia, siinä Vilho

-oli omalla alallaan, siinä hän tiesi yhdistää todellisuuden ja taiteen

-vaatimukset suurenmoiseen vaikutukseen. Missä hänen kykynsä rajat tai

-esteettinen vakaumuksensa eivät sallineet hänen seurata tekijää, hän ei

-milloinkaan teatterikujeilla koettanut laajentaa piiriänsä. Hän oli

-mieluummin kuiva kuin valheellinen. Yleensä hän ei rakastanut liian

-jyrkkiä piirteitä henkilöissään, hän koetti aina tehdä ihmisensä niin

-inhimillisiksi kuin mahdollista. Piispa Nikolaan fantastista

-symboliikkaa, Mathias Fernerin kolkkoa uskonvimmaa, hulluutta

-Harpagonin intohimossa hän laimensi tai sysäsi syrjään; mutta kuinka

-kammottavan eläväksi Vilho kuitenkin teki tuon kuolevan ukon, tuon

-tunnonvaivoihinsa sortuneen isän, tuon onnettoman saiturin! Vilho teki

-henkilönsä mielellään rakastettaviksi, aina säälittäviksi. Hänen

-realisminsa ei tiennyt mitään tuosta kylmästä julmuudesta, jolla useat

-nykyajan taiteilijat paljastavat ihmisheikkouden haavat."

-

-"Vilho oli suomalainen taiteilija; hän rakasti suomalaista isänmaataan

-ja suomalaista taidettansa palavasti. Ne olivat hänelle jotain

-yhteistä. Hänen korkeampi käsityksensä nauroi tuolle taiteellisen

-puolisivistyksen lörpötykselle, jonka mukaan taide muka on

-kosmopoliitta. Hän tiesi että suomalaisen taiteilijan korkein

-kunnianhimo on oleva: luoda suomalaisia henkilöitä. Hänen Topiaksensa,

-Aapelinsa, Zakeuksensa y.m. ovat kauniita todistuksia siitä. Vilhoa voi

-syystä sanoa suomalaisen näyttelijätaiteen perustajaksi. Mitä nuoressa

-teatterissamme siinä kohden on omituista, se on paraasta päästä

-luettava hänen ansioksensa."

-

-"Toverina hän oli hyvin rakastettu suoran, rehellisen, sydämellisen

-luonteensa tähden. Vihamiestä hänellä ei ollut."

-

-Vihdoin on muistettava, että Vilho kirjailijanakin on tehnyt työtä

-teatterin hyväksi. Tosin hän ei luonut mitään alkuperäistä, mutta hän

-suomensi eri kielistä useita huvinäytelmiä, niinkuin ylempänä eri

-paikoin on mainittu. -- Vilho ei saanut viimeistä leposijaansa isänmaan

-povessa, vaan vieraassa maassa, missä kuolema hänet saavutti.

-

-Tämänkin vuoden lopputulos oli hyvänlainen, sillä vajaus teki 11,380

-mk, se on kolmatta tuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koska

-arpajaisrahoja oli käytetty ainoastaan 8,200 mk eikä (entisiä)

-kannatusrahoja enemmän kuin 550, on ansio tuloksesta näytäntöjen. Niitä

-annettiin 30 enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulot olivat kuitenkin

-melkein yhtä hyvät, nimittäin 630:03 iltaa kohti.

-

-Edellisen yhteydessä on mainittava, että neiti _Emmy Chydenius_[49]

-5/9 1882 ilmotti Emilie Bergbomille lahjottavansa teatterille 6,000 mk,

-jonka summan hän aikoinaan oli lainannut sille ja joka luettiin

-laitoksen "vanhoihin velkoihin", kuitenkin sillä ehdolla että hänelle

-maksettaisiin niistä korkoa niin kauan kun hän eli. Jalomielisen

-lahjotuksen lähin merkitys oli siinä, että Kaarlo ja Emilie

-vapautettiin velan maksamishuolesta; mutta sittemmin kun lahjottaja oli

-kuollut 29/12 1883, johtokunta päätti että teatterin tuli suorittaa

-tämä summa, ja oli se säilytettävä "Emmy Chydeniuksen rahastona",

-josta korot käytettäisiin apurahoina opintomatkoille lähteville

-näyttelijöille. Päätös pantiinkin viipymättä toimeen, ja monen

-taiteilijan matkaraha on jo saanut pienen lisän näistä koroista.

-

-Nti Chydeniuksen lahjotus oli nähtävästi lähinnä aiheutunut niistä

-puuhista, jotka johtivat siihen että Bergbom-sisarukset tänä

-näytäntökautena viimeinkin pääsivät vapaaksi noista "vanhoista

-veloista". Huhtikuulla 1882 A. Almberg oli pyytänyt Emilie Bergbomilta

-luettelon jälellä olevista veloista. Kiittäen häntä siitä että hän

-"täydellä todella" tahtoo nämä tiedot, Emilie kirjoittaa:

-

-"-- ei suinkaan ole ollut vähin kuorma surkeudessani, että olen

-tuntenut itseni niin täydelleen ystävieni ylenantamaksi ja

-poisheittämäksi. En voi sanoa kuinka minua vaivaa kosketella näitä

-asioita; mutta kuitenkin on niistä jokunen sana lausuttava. Se joka nyt

-lähinnä ahdistaa minua on 6,000 markan velka E. Chydeniukselle, sen

-tahdon maksaa ja olen maksava, vaikka rahat otettaisiin pilvistä.

-Minulla on tosin näinä kuukausina maksettavana 860 mk korkoja, mutta

-siihen on minulla eläkkeeni y.m. -- Työtäni teatterissa en ole koskaan

-tehnyt rahan edestä, ja pelkkä ajatus ottaa siitä maksua on vaivannut

-minua. Kumminkin minä, kun viimein sain arpajaisrahoja velkojen

-lyhentämiseksi, kuittasin 5,600 mk 4 vuoden palkkana, ja kun hädällä ei

-ole lakia, olen miettinyt että taas kesäkuulla saisin jonkunlaisen n.s.

-palkan tämän vuoden työstäni sekä samalla edeltäkäsin alkavasta

-näytäntövuodesta; mitä vielä puuttuu olen koettava hankkia toisella

-tavalla." --

-

-Velat tekivät vielä kaikkiaan Smk 37,140; mutta ne vähentyivät

-melkoisesti ensiksikin nti Chydeniuksen mainitun lahjotuksen ja

-Bergbom-sisarusten tädin, tohtorin rouva _Sofie Sanmarkin_ lahjotuksen

-kautta, joka jälkimäinen teki 10,000 markkaa. Edelleen annettiin

-teatterin puolesta Emilie Bergbomille "palkkana" kahdesta vuodesta

-(1881-83) 4,000 mk, lisäksi saatiin kahdella Kaarlo Bergbomin hyväksi

-toimeenpannulla näytännöllä 5,140 (Helsingissä 22/5 1882 4,140 ja

-Viipurissa 3/12 s.v. 1,000), ja loput kerättiin keväällä 1883 teatterin

-lähempien ystävien kesken. -- Näin oli siis vihdoinkin kuoletettu tuo

-raskas velkakuorma, joka keväällä 1877, olojen pakosta (kts. II, s.

-355), oli jätetty Bergbom-sisarusten kannettavaksi. Mitä huolia ja

-tuskia se oli tuottanut varsinkin Emilielle, sen voimme vain aavistaa,

-sillä ken olisi niiden historian kirjoittanut. Ote hänen kirjeestään

-Almbergille sisältää kuitenkin paljo niin selvissä sanoissa kuin rivien

-välissäkin.

-

-Näytäntöjen luku nousi 122:een ja annettiin niissä: 10 kertaa

-_Kyökissä_; 9 _Murtovarkaus, Regina von Emmeritz_; 8 Parisin veitikka,

-Noora, Mustalaiset, Kastilian Juanna; 7 _Saimaan rannalla_, Venetian

-kauppias; 5 _Kihlaus, Roinilan talossa_, Naimapuuhat, Leonarda, Työväen

-elämästä, Laululintunen, Adrienne Lecouvreur; 4 _Amalia ystävämme_,

-Pikku eversti, Jane Eyre, Lääkäri vastoin tahtoansa, Sirkka; 3

-_Sotavanhuksen joulu, Tätä nykyä, Valansa rikkojat_, Nyrnbergin nukki,

-Jeannetten häät, Keijukainen; 2 Ensi lempi, Adelaida, Taiteen

-harrastuksesta, Riita-asia, Don Cesar de Bazan, Isännätön talo,

-Kavaluus ja rakkaus, Valapatto; 1 _Lea, Nummisuutarit, Pormestarin

-vaali, Kallaveden rannalla, Daniel Hjort_ (II, 1), _Setä, Mestarin

-nuuskarasia, Kosijat_, Kotimatkalla, Remusen kotiripitykset,

-Taistelujen välillä, Luulosairas.

-

-Näistä 47 kappaleesta oli 18 kotimaista ja 9 uutta.

-

-

-

-

-XII.

-

-Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.

-

-

-Kaarlo Bergbom, joka ei vielä ollut vapaa talvisen tautinsa

-seurauksista, oli jo toukokuun lopulla lähtenyt ulkomaille. Hänen

-päämääränsä oli oikeastaan Norjan Sandefjord, jossa hän jo kerran ennen

-oli kylpenyt, mutta ennen kun hän sinne pysähtyi, tahtoi hän tehdä

-kiertomatkan nähdäkseen jotakin uutta teatterimaailmassa. Tukholmassa

-hän kävi Winterhjelmillä, jotka olivat muuttaneet sinne Kristianiasta,

-ja jatkoi sitte samana päivänä Kööpenhaminaan. Siellä näkemistään hän

-kirjoittaa (Dresdenistä 3/6):

-

-"Sain erittäin hyvän käsityksen Holger Drachmannin uudesta näytelmästä

-Strandbyfolk. Kun ei meillä Mustalaisten jälkeen ole ollut ainoatakaan

-kelvollista ulkomaalaista kansannäytelmää, ottaisin sen mielelläni,

-mutta epäilen, eikö meidän köyhät näyttämölliset laitoksemme hävitä

-illusionia. Koristukset eivät olisi kovin vaikeita, mutta

-valaistustehot ovat sitä arveluttavampia. Raikas, terve henki huokuu

-tästä Drachmannin runoelmasta. Muutamat kohtaukset ovat ihastuttavia;

-sommittelu on löyhä ja loppu jotenkin laimea. Olisin suonut, että Ida

-Aalberg olisi nähnyt rva Henningsin maalaistyttönä, niin hän olisi

-nähnyt kuinka _sivistynyt_ taiteilija suoriutuu semmoisista tehtävistä.

-Siinä oli ihmeellinen runouden ja realismin yhteensulatus. Hän on

-verrattomasti edistynyt sitte kun viimeksi näin hänet. Muutenkin

-näyteltiin kappale sangen hyvin. -- Valitettavasti olin vähemmän

-onnellinen muina päivinä Kööpenhaminassa. Vanhanlaatuinen, jotenkin

-sisällyksetön Picardin komedia ja hyvin laiha Farinelli-näytäntö

-toisena ja ihan kelvoton Mykkä-oopperan esitys toisena."

-

-Berlinissä Bergbom näki Wilhelm Tellin ja Erckmann-Chatrianin uuden

-draaman Die Rantzau (Les Rantzau), jota hän piti liian pitkäveteisenä

-ja sentimentalisena ja teknillisestikin heikkona otettavaksi meidän

-ohjelmistoomme. Dresdenissä oli tarjona mieltäkiinnittäviä Shakespearen

-englantilaisten kuninkaandraamain esityksiä. Dingelstedt Weimarissa

-toimitti ensiksi kaikki nämä draamat näyttämölle yhdessä jaksossa.

-Sitten uudistettiin koe Berlinissä, Wienissä, Münchenissä ja muualla,

-nyt viimein Dresdenissä.

-

-"Olen nähnyt kaksi osaa Henrik VI:tta, ja tänä iltana tulee Richard

-III. Luonnollisesti on mielenkiinto enemmän kirjallista kuin

-näyttämöllistä laatua, mutta kumminkin olen viehättynyt. Esitys osottaa

-huolellista tutkimusta ja hyvää tahtoa, vaikka tietysti ei saavuteta

-sitä jättiläismittaa, joka on näille hurjille hahmoille omituinen."

-

-Kun eräs huviretki Dresdenistä Berliniin salli tehdä matkan kolmannella

-osalla tavallista matkarahaa, Bergbom vielä palasi jälkimäiseen

-kaupunkiin, nähdäkseen siellä ilmotetut näytelmät Orleansin

-neitsyt ja Paljo melua tyhjästä -- "molemmat tulevan vuoden

-ohjelmistokappaleita".[50]

-

-"Neitsyeen näyttämöllepano oli suurenmoinen, ja se meni hyvin. Siinä

-panin huomiooni yhtä ja toista. Haamukohtaus oli pyyhitty ja se oli

-minulle hyvä viittaus, sillä se on aina tuntunut minusta häiritsevältä.

-Nähdessäni Paljo melua tyhjästä opin myöskin. Näyttämöä varten tehty

-laitos näytelmästä on meillä oleva käytännöllisempi kuin Berlinissä.

-Kaikki on muuten kovin vanhaa Schauspielhausissa -- siinä on jotain

-vanhentuneen akateemista, epämodernia, elotonta; joko se sitte riippuu

-siitä että nykyaikainen draamallinen kirjallisuus uhrataan klassillisen

-edestä taikka ensi luokan kykyjen puutteesta -- varmaa on että tarmokas

-uudistus on pakottavan tärkeä. -- Tein mieltäkiinnittävän kirjallisen

-tuttavuuden uudessa draamakirjailijassa Ernst von Wildenbruchissa,

-jonka draamat ostin. Se on Roini -- semmoisena kuin hänen pitäisi

-olla (!). Eloisuutta, nuoruutta, voimaa, lentoa, mutta valitettavasti

-heikkoa luonnekuvausta. Aion ottaa jonkun niitä, sitte kun olen

-ennättänyt neuvotella asiasta sinun kanssasi. Kahden toiminta on

-1813-14 ja isänmaallisen innostuksen tulistuttama -- Der Mennonit ja

-Väter und Söhne. Der Mennonit on helpompi esittää, Väter und Söhne

-sydäntäkouristavampi. Kun ei siinä vain olisi niin ylinäkemätön paljous

-univormuja! Minä lainasin ne (draamat, ei univormut!) Roinille [joka

-oleskeli Berlinissä]. -- -- Tämän vuoden oikea ohjelmistokappale on

-ollut Schönthans Der Schwabenstreich, jonka myöskin olen ostanut.

-Jotenkin tusinatavaraa -- mutta minulta puuttuu kerran kaikkiaan kyky

-oivaltamaan tämänlaista koomillista." --

-

-Dresdenissä Bergbom näki vielä näytelmät Elämä on unelma ja Racinen

-Athalie ("jossa vanha Bayer oli verraton"). Elämä on unelma annettiin

-toisenlaisessa muodossa kuin hän ennen oli nähnyt; se oli parempi sen

-kautta ettei siinä oltu "niin armottomasti karsittu Calderonin upeaa

-lyriikkaa" kuin tavallisessa Westin laitoksessa. Kun näytelmä otetaan

-meillä esitettäväksi (Sala oli luvannut kääntää sen), olisi

-dresdeniläinen laitos hankittava.

-

-Wienissä oli niinikään paljo hyvää nähtävänä.

-

-"Muun muassa sydämeen tunkeva esitys Calderonin Zalamean tuomarista.

-Luulen että se on hyvä rooli Leinolle. Muuten näin jotenkin hutiloidun

-Orleansin neitsyeen näytännön sekä Shakespearen englantilaisia

-draamoja. Ne annetaan suuressa oopperassa. Laitosten puolesta mitä

-tyylikkäintä olen nähnyt. Esityskin oli hyvä, vaikka Sonnenthal oli

-poissa (sairaana). Sitä paitse näin Rosvot (Levinsky voittamaton Franz

-Moorina) ja Deborahn, johon ei edes Wolter kyennyt galvanoimaan henkeä

--- ei ainakaan minun mielestäni."

-

-Wienistä Bergbom matkusti Müncheniin, toivossa saada nähdä

-Meiningiläiset; mutta kun hän sai tietää, että heidän vierailunsa

-tapahtuisi vasta heinäkuulla, päätti hän lähteä paluumatkalle. Muutamia

-päiviä nautittuaan Münchenin taidekokoelmista ja sen elämästä yleensä,

-sillä Bergbom oli, niinkuin ennen on kerrottu, erittäin mieltynyt tähän

-kaupunkiin, hän suuntasi matkansa Kööpenhaminaan ja sieltä Norjaan.

-Kööpenhaminassa oli silloin taidenäyttely, joka ei viehättänyt häntä:

-"Kronbergin Kleopatra, josta on niin paljo melua tehty, oli minusta

-niin Makartilaisesti -- sieluton kuin mahdollista. Muutoin maisemia

-ilman tunnelmaa ja laatukuvia ilman huumoria -- arvattavasti hyvin

-mieltäkiinnittäviä maalaajille." Sandefjordiin Bergbom tuli heinäkuun

-ensi päivinä.

-

-Sillä aikaa kun Kaarlo kirjoittaa kaksi tai kolme kirjettä, kirjoittaa

-Emilie kolme kertaa niin monta. Hän on hyvin levoton ja kysyy alinomaa

-kuinka veljen terveyden laita oli, ja Kaarlo taasen enimmäkseen unohtaa

-puhua siitä. Ainoastaan kerran hän tyynesti ja alistuvaisesti

-kirjoittaa käsistään, jotka vielä olivat kankeat reumatismista: "Olen

-koko ajan voinut hyvin, mutta huomaan että, jollen nyt saa sormiani

-pehmeiksi, niin jäävät ne kyllä jäykiksi koko iäkseni, sillä

-hieromisesta ja voimistelusta huolimatta ovat ne ylipäätään samallaiset

-kuin kolme kuukautta sitten. Jolleivät tule pahemmiksi, niin tulen kai

-niillä toimeen -- mutta tietysti ne huononevat."

-

-Ottakaamme Emilienkin kirjeistä muutamia tietoja: Kruunausnäytäntö oli

-tuottanut lähes 500 mk, mutta Ruotsalaisessa teatterissa oli näytäntö

-sinä päivänä ja seuraavana pyhänäkin peruutettu väen puutteesta. --

-Oppilaitten koenäytäntö oli ollut ikävä; ainoastaan _Emil Falck_ teki

-hyvänlaisen vaikutuksen, vaikka rooli oli sopimaton. Hänet otetaan

-koetteeksi.[51] -- Ida Aalberg oli saanut valtiolta 1,000 mk

-matkarahaksi, eikä 2,000, niinkuin oli pyytänyt. Nähtyään Sarah

-Bernhardtin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa hän oli asettunut Emsiin

-hoitamaan terveyttään. Sieltä hän aikoi heinäkuun keskivaiheilla lähteä

-Parisiin. Ruotsalaisissa sanomissa kerrottiin, että hän paluumatkallaan

-oli esiintyvä kuninkaallisessa teatterissa "soinnukkaalla

-suomenkielellä". Helsingin Ruotsalaisen teatterin puolelta oli hänelle

-taas tarjottu 10,000 mk. -- Rovasti Öhqvist Pietarissa kuoli

-heinäkuulla. Hän oli ollut Suomalaisen teatterin uskollinen ystävä ja

-tuki siellä, eikä, Emilien mielestä, seurueen enää kannattaisi sinne

-lähteäkään. -- Kesä oli Suomessa erinomaisen kaunis ja elämä

-Helsingissä niin hiljaista ja kuollutta, että Emilie oikein mielellään

-lähti Kuopioon, johon seurue oli kokoontuva 24/7. Rva Canth oli

-(viipurilaisen) "Elias Lönnrotin" kapteenilta, Grundströmiltä,

-hankkinut seurueen jäsenille vapaan matkan Lauritsalasta Kuopioon --

-"on hyvin hauskaa silloin tällöin tavata ystäviäkin".

-

-Heinäkuun 27 p. Emilie tuli _Kuopioon_, jossa rva Canth jo keväällä oli

-tarjonnut hänen asuttavakseen saman huoneen, joka ennen oli ollut

-Kaarlolla. Nämä lahjakkaat naiset tapasivat nyt ensi kerran toisensa,

-ja läheinen ystävyys rakentui heidän välilleen, jonka todistuksena on

-runsas kirjeenvaihto.[52] Siitä näkee, että Minna Canth uskoo

-Emilielle, samoin kuin Kaarlollekin, kaikki harrastuksensa ja

-mielenliikutuksensa, ja että sisarukset suovat hänelle sydämellisen

-myötätuntonsa. Mitään myötävaikutusta taikka sanoisimmeko yhteistyötä

-sitä vastoin ei voinut tulla kysymykseen muualla kuin kirjallisella

-alalla, sillä Kaarlo ja Emilie olivat niin kokonaan kiintyneet

-teatteripuuhaansa, ettei heillä ollut aikaa eikä voimia muuhun. "Rva

-Canthista pidän paljon", Emilie kirjoittaa Kaarlolle 29/7, "kuitenkin

-ovat tätä nykyä miltei kaikki hänen ajatuksensa ja tunteensa

-kohdistuneet naisasiaan ja tulevaan sanomalehteen." Minna Canthin aie

-ruveta julkaisemaan "Naisten lehteä" ei toteutunut, ja siihen näyttävät

-sisarukset osastaan vaikuttaneen. Ainakin hän (19/4 1884) kirjoittaa

-siitä tähän tapaan:

-

-"Tiedättekö, minä olen sydämessäni kaiken talven ollut niin erinomaisen

-kiitollinen Tohtorille ja Emilielle siitä, että varotitte minua

-ryhtymästä tuohon Naislehden puuhaan. Se olisi suorastaan tappanut

-minut henkisesti ja ruumiillisesti. Olisin siinä taas kerran lyönyt

-pääni seinään, jota muuten olen pitkin elämääni tehnyt".[53]

-

-Naisasian harrastus oli saanut Minna Canthin valitsemaan entisestä

-kokonaan eroavan aiheen uutta draamaa varten. Hänellä oli nyt

-"Työmiehen vaimo" tekeillä, ja sen synnytystuskista ja -iloista

-sisältävät tämän ajan kirjeet paljo, mutta säästämme sen asian

-myöhemmäksi.

-

-Kun Emilie kirjoitti yllämainitun kirjeen Kaarlolle, olivat kaikki

-seurueen jäsenet, paitse Ida Aalberg, koolla ja hyvällä tuulella.

-Poikkeuksen teki vain Aspegren, jonka terveys oli huono. Kuopiossa

-liittyi seurueeseen, jo toukokuulla -- Minna Canthin välityksestä --

-otettavaksi hyväksytty, nti _Hilda Asp_.[54] Ei ainoastaan

-sivistyksensä ja kirjallisen kykynsä, vaan myöskin näyttämöllisten

-lahjojensa puolesta oli hän hyvä ja arvokas lisä teatterin voimiin;

-kumminkaan hän ei, niinkuin vastedes saamme nähdä, pitemmäksi aikaa

-jäänyt laitokseen. Sitä paitse otettiin niinikään Kuopiossa teatteriin

-ylioppilas _Kaarlo Edvard Frisk_,[55] jonka sanottiin hyvin menestyneen

-seuranäytännöissä. Hänen taiteilijanimensä oli _Kilpi_.

-

-Tavallisella tarmollaan Emilie ryhtyi johtajatoimeen. Vanhoja näytelmiä

-harjotettiin ja yksi uusikin, "puolalaisen Molièren" kreivi A. Fedron

-huvinäytelmä _Yksi ainoa tytär_ (jossa aatelinen tilanhaltija naittaa

-pois viisi tytärtään esittäen yhden kerrallaan ja sanoen sitä ainoaksi

-tyttärekseen ja perillisekseen) otettiin valmistuksen alaiseksi. Kun

-Preciosakin oli otettu ohjelmaan ja kööreihin oli vaikea saada herroja

--- naisia oli riittävästi tarjona --, hän meni, saatuaan Kuopion

-pataljoonan musiikinjohtajalta kuulla että usealla aliupseerilla oli

-hyvä lauluääni, eversti Gahmbergin luokse hankkimaan näille lupaa

-avustaa teatterissa. -- Ensimäinen näytäntö oli l/8, ja meni silloin

-Valapatto, jossa tällä kertaa nti Avellan oivallisesti näytteli Vronia.

-Mahtava kappale teki muun muassa Minna Canthiin syvän vaikutuksen.

-Valapaton mentyä toisenkin kerran, annettiin elokuun kuluessa vielä

-kymmenen näytäntöä, joissa esitettiin Valansa rikkojat ja Preciosa,

-kumpikin kaksi kertaa, Sirkka ja Keijukainen, kumpikin yhden kerran, ja

-sen ohella pienempiä kappaleita, muun muassa vastamainittu uusi 29/8.

-Tämän premiäärin jälkeen, elokuun viimeisenä päivänä, Kaarlo tuli, ja

-Emilie lähti pari päivää myöhemmin Helsinkiin.

-

-Seurue viipyi Kuopiossa koko syyskuunkin -- viimeinen näytäntö oli

-4/10. Tällä aikaa annettiin m.m. Venetian kauppias kolme kertaa,

-Roinilan talossa ja Daniel Hjort kaksi ja Karkurit sekä elokuulla

-näytellyistä Preciosa ja Valapatto kumpikin vielä yhden kerran.

-Shakespearen näytelmä "esitettiin loppuun myydylle huoneelle (569 mk)

-ja herätti suurta mieltymystä. Se menikin eloisasti, ja vaikka

-laitokset olivat puutteellisia, oli toki viittailuja sentapaisiin".

-Roinilan talossa annettiin myöskin täysille huoneille (534 ja 535 mk)

-ja vastaanotettiin mitä vilkkaimmilla suosionosotuksilla, jaettuina

-näyttelijöille ja tekijälle yhtä runsaalla mitalla. Siinä esiintyi nti

-Aaltola Annana ja nti Asp Ellinä, josta Kaarlo kirjoittaa: "Hän

-näyttelee aika hauskasti, varsinkin missä ei sentimentalisuus tule

-kysymykseen". Karkuritkin näyteltiin jotenkin hyvälle (518 mk) ja

-innostuneelle huoneelle, mutta silti näytelmän osaksi tuli tuskin muuta

-kuin succés d'estime. "On olemassa kappaleita, jotka kun ne ensi kerran

-lukee tuntuvat vähäpätöisiltä, mutta jotka kasvavat harjotellessa ja

-sitten näyteltäessä esiintyvät aavistamattomassa valossa. Karkurit ei

-ole niitä; kenties toki toisen Tykon ja toisen Elman kanssa."

-

-Bergbom-sisarusten kirjeenvaihdossa on näinä viikkoina puhetta monesta

-uudesta näytelmästä. Emilie on lukenut Wildenbruchin draamat, mutta

-hänestä ne ovat liian saksalaisia, eikä ainoatakaan otettu

-ohjelmistoon. Kysymykseen otetaanko Ibsenin Gengangere (Kummittelijat)

-Kaarlo vastaa: "Otetaan -- jos _koko_ johtokunta äänestää sitä,

-ei -- jos erimielisyyttä ilmaantuu. Me saamme näet varustautua

-vastaanottamaan paheksumisen myrskyn, ja silloin täytyy meidän olla

-yksimielisiä." Arvattavasti ei yksimielisyyttä syntynyt, sillä draama

-jäi esittämättä. Luettuansa vastailmestyneen Björnsonin näytelmän En

-Handske (Hansikas), jonka Emilie oli lähettänyt Helsingistä, Kaarlo

-kirjoittaa 20/9:

-

-"Kuinka iloitsenkaan Hansikkaasta. Mikä vakaumuksen uskollisuus, mikä

-lämpö, mikä rehellisyys probleemin käsittämisessä. Usein enemmän

-väittelevä kuin draamallisesti vastakkain asettava Björnson tavasta

-unohtaa yksityisen tapauksen yleisten perspektiivien tähden, mutta

-millä kaunopuheliaisuudella tämä väittely suoritetaankaan! -- Ja mikä

-sen ohella enimmän ilahduttaa minua, on se, että se niin hyvin sopii

-meille. Svava -- Aalberg, Riis -- Böök, Alf -- Ahlberg, Christensen --

-Leino ovat selvät. -- -- Kaikissa tapauksissa se otetaan vasta kun Ida

-Aalberg tulee. Sillä parempi että se menee hyvin, kuin että se menee

-[meillä] ensiksi." [Ruotsalainen teatteri aikoi myöskin ottaa

-näytelmän].

-

-Edelleen mainittakoon, että Kuningas Lear oli jo otettu harjotettavaksi

-ja aiottiin saada syksyn kuluessa valmiiksi. Se jäi kuitenkin vuotta

-myöhemmäksi. Valmistuksen alaisina olivat myöskin Ibsenin Yhteiskunnan

-tuet, Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään ja Gogolin Reviisori,

-joista kaksi ensimäistä näyteltiinkin syksyllä, mutta kolmas jätettiin

-vastaiseksi.

-

-Kuopiossaolo päättyi melkoiseen tappioon (2,778 mk); mutta mitä

-teatterin ja Bergbom-sisarusten sielläkäynti merkitsi Minna Canthille,

-jonka tähden he niin mielellään suuntasivat matkansa sinne, sen näkee

-hänen kirjeistään:

-

-"Rakas Emilie!" (hän kirjoittaa 10/9) "Kiitos, herttainen kiitos

-kirjeestäsi! Olen niin onnellinen, kun olen saanut tutustua Emiliehen

-ja Tohtoriin, -- niin onnellinen, etten sitä sanoin lausua voi. Monta

-kertaa ihmettelen, miksi Jumala minulle niin paljon hyvää antaa ja

-pelkään etten voi noita lahjoja niin käyttää kuin tulisi." -- -- (Ja

-jälleen 8/10:) "Ne ovat menneet! Teatteri on poissa, Tohtori on poissa,

-kaikki ovat poissa! Jäljellä on vaan muisto ja alakuloisuus. Näenkö

-Teitä enään milloinkaan! Enkä saanut Teille kerrotuksi, kuinka suuresti

-olen Teille kiitollinen, kuinka syvästi Teitä kunnioitan ja rakastan.

-Kun tunteet ovat liian valtavat, niin kieli jäykistyy ja sanat kuolevat

-suuhun. Seuratkoon Teitä Jumalan siunaus!" -- --

-

-"Minä olen niin ihastunut Shakespeareen, etten tiedä jos lainkaan enää

-muut kappaleet maittavat. Kas se vasta oli jotakin! Kuinka kaikki muut

-romahtivat maahan Venetian kauppiaan rinnalla! -- Voi, hyvä Emilie!

-Venetian kauppias ensin ja sitten -- Roinilan talossa. Jos hituistakaan

-on ylpeyttä, niin nyt se menee!"

-

-       *       *       *       *       *

-

-Teatteri muutti nyt _Viipuriin_, jossa oli jonkunmoinen kannatus saatu

-16 näytännölle. Näytäntöjä annettiin kumminkin kaikkiaan 27, ensimäinen

-12/10 ja viimeinen 10/12. Täälläkin päätettiin tappiolla (2,045 mk).

-Kumminkaan ei tämä ollut ikävin asia, sillä eihän teatteri ollut

-tottunut suuriin tuloihin maaseuduilla kiertäessään. Pahempi oli, että

-erinäiset vastoinkäymiset tekivät tämän syksyn oikeaksi koettelemuksen

-ajaksi Kaarlolle. Hänellä itsellään oli tuskin aikaa kirjeiden

-laatimiseen, mutta Emilien kirjeistä näemme kuinka oli laita. Alituiset

-sairauskohtaukset tuottivat suurimman vastuksen, ne kun pakottivat

-muuttamaan roolijakoa ja yhä uudestaan harjottamaan vanhojakin

-kappaleita. Ymmärrettävää on, että yhteisnäytteleminen tästä kärsi,

-puhumatta siitä että muutamien esille otettujen kappalten harjotus oli

-kokonaan vastaiseksi jätettävä. Sairaita olivat, mikä lyhyemmän mikä

-pitemmän ajan: Böök, joka ei enää vuoteeltaan noussut, Aspegren,

-Pesonen, Leino, Kauhanen, nti Aaltola ja kenties vielä joku muukin. Kun

-tämän lisäksi Ida Aalberg Parisista kirjoitti sangen toivottomia

-kirjeitä, joiden mukaan hän kyllä oli tutustunut Théâtre français'n

-etevimpiin taiteilijoihin ja saanut vapaan pääsyn näytännöihin, mutta

-toiselta puolen vielä kärsi kurkkutaudistaan ja sentähden ajatteli olla

-kokonaan palaamatta, jopa luopua taiteilijaurastaan, niin on

-kuviteltavissa kuinka ahdistavilta olot tuntuivat. Kaarlo tosin ei

-uupunut, mutta hän tunnustaa, että hän tuskin on kokenut vaikeampia

-aikoja. Emilie puolestaan vaikeroi, ettei hän saanut olla yhtä mittaa

-auttamassa Kaarloa, jolla Kauhasen sairauden tähden oli kaikki

-käytännöllisetkin asiat niskoillaan. Päästäkseen Viipuriin hän tekee

-iltapäivinäkin työtä hypoteekkiyhdistyksessä, ja siten hän saattoikin

-olla Kaarlon luona pari viikkoa lokakuun keskivaiheilla ja joulukuulla

-(ensin Viipurissa ja sitten Pietarissa). Kaarlo olisi mielellään käynyt

-Helsingissä, mutta ei saanut aikaa siihen. Hänen oli tyytyminen sisaren

-kirjeisiin, ja ne sisälsivätkin tietoja kaikesta mahdollisesta.

-

-Helsingissä kävi tänä syksynä Ida Basilier antamassa konsertteja, jotka

-entiseen tapaan kokosivat täysiä huoneita ihastunutta yleisöä.

-Sydämestään hän olisi halunnut tavata Kaarloa. "Hänellä on tosiaan

-suuri ystävyys meitä kohtaan", Emilie kirjoittaa, "suurempi kuin

-yhdelläkään niistä monista, joiden kanssa olemme työskennelleet. En ole

-koskaan pitänyt hänestä niin paljon kuin nyt." Laulajatar antoi

-ylioppilasten kansatieteellisten kokoelmain hyväksi (10/11) konsertin,

-joka tuotti 600 mk. Sen jälkeen oli hänen kunniakseen pienet, hyvin

-onnistuneet kekkerit ylioppilastalon laulusalissa, jossa "kaikki

-ajattelivat ja puhuivat Suomalaisen oopperan loistavista päivistä". --

-Ruotsalaisessa teatterissa vieraili syksyllä norjalainen näyttelijä

-Johannes Bruun, joka veti paljo katsojia, Emilie näki hänet Michel

-Perrininä ja kiittää häntä erinomaiseksi. Myöhemmin annettiin samassa

-teatterissa Macbeth, mutta, Emilien mielestä, huonosti näyttämölle

-pantuna ja muutenkin laimeasti (vaikka Hillberg näytteli pääroolia;

-Othellona hän oli ollut paljon parempi). Muutoin puuhattiin

-Ruotsalaista näyttämöä varten suurenmoisia arpajaisia, ja noudattivat

-siis ruotsinmieliset tässä niinkuin usein näytelmäin valinnassakin

-suomalaisten esimerkkiä.

-

-Edellisestä käy ymmärrettäväksi, että Kaarlo ei voinut tehdä

-ohjelmistoa semmoiseksi kuin oli suunnitellut. Enimmäkseen täytyi antaa

-vanhaa, ja yleisö samoin kuin kritiikki pysyi kylmäkiskoisena.

-Ohjelmistolle uusia olivat: K. Kramsun suomentama Shakespearen _Kuinka

-äkäpussi kesytetään_ (19/10), Elisabet Steniuksen kääntämä Ibsenin

-_Yhteiskunnan tuet_ (7/11) sekä Elisabet Löfgrenin suomentama rva

-Edgrenin _Todelliset naiset_ (30/11).

-

-Ibsenin näytelmän premiääristä Kaarlo kirjoittaa: "Se meni melko hyvin.

-Ei kukaan ollut erikoisesti hyvä, mutta ei kukaan myöskään pilannut

-tehtäväänsä. Leino (Bernick) täytti paikkansa, rva Aspegren (Lona

-Hessel) osasi roolinsa, Ahlberg (Lundestad) ja Sala (Rörlund) olivat

-sangon karakteristisia, ja Kaarola Avellan kaikin puolin tyydyttävä

-Dina Dorf." -- Jos Kaarlo ja Emilie olisivat noudattaneet omaa

-mieltään, olisi Todelliset naiset luultavasti jäänyt näyttämättä, sillä

-heidän mielestään se oli ikävä, "vaativainen ja ilman korkeampaa

-todellisuutta" (sanoo Kaarlo erittäin ensi näytöksestä); kumminkin he

-noudattivat eräitten naisasian harrastajain tahtoa. Kaarlo kirjoittaa

-humoristisesti ensi-illasta: "Niin Todellisilla naisilla on ollut

-räjähdysmenestys (explosionsframgång) -- luonnollisesti ainoastaan

-hienossa yleisössä -- niinkuin ei yhdelläkään kappaleella tänä

-näytäntökautena ja yksistään Reginalla viimeisenä. Pyörtymisiä,

-unettomia öitä, kotikohtauksia, itkunpuuskia y.m. mainitaan kaikilta

-mahdollisilta tahoilta. Koko naishenkilökuntamme Stenbergistä ja

-Kaarolasta Aspin kautta Pastelliin [puvuston hoitaja] melkein itkivät

-vielä liikutuksesta kertoessaan asiasta minulle. Minä näet en ollut

-saapuvilla, vaan Pietarin matkalla. Kaarola oli ollut oivallinen ja sen

-uskonkin, sillä niin hän oli harjotuksissakin. Omituista kyllä

-pidettiin Leinostakin, joka minusta harjotuksissa oli sangen

-heikko." --

-

-Samana päivänä, 10/12, kun seurue antoi viimeisen näytäntönsä

-Viipurissa, vaipui _Bruno Böök_ kuolemaan. Tämän näyttelijän poismeno

-parhaimmassa kehitysiässään (31 v.) oli kova isku nuorelle teatterille,

-sillä hänellä oli jo opintovuodet takanaan ja hän seisoi seurueen

-eturivissä. Böökillä oli noreassa, miehekkäässä vartalossaan ja

-miellyttävissä kasvoissaan paremmat apukeinot kuin ainoallakaan

-miestoverillaan, eikä häneltä puuttunut henkisiäkään lahjoja. Hänen

-osakseen tuli ensimäisen rakastajan vaikea ala. Palattuaan ulkomaalta

-hän perusti maineensa varsinkin Akselin runollisella esittämisellä

-Akseli ja Valpuri näytelmässä, jota paitse hänen parhaimmat luomansa

-olivat Bothwell, Mercutio, Mikko Vilkastus, Hoppulainen ja Maunu

-(Roinilan talossa). "Se mahtavan kauhea kuva, minkä hän Bothwellista

-antoi", lausutaan U. S:n muistosanoissa, "ei katselijan mielestä

-haihdu; Mercutio, Vilkastus ja Hoppulainen osottivat hänen suurta

-kykyänsä sellaisten henkilöiden esittämisessä, joidenka luonteen

-pohjana huumori on, ja Maunu virkistävän reippautensa ohessa on samaa

-sukua. Rakastajana Böök ei aina onnistunut; hänen ääneltään puuttui ne

-hellät säveleet, joita siinä kysytään. Mutta rajattoman intohimon

-ilmaisemiseen oli hänellä sekä kykyä että voimaa."

-

-Syystä kun menestys Viipurissa oli niin huono, Bergbom päätti vielä

-ennen joulua tehdä lyhyen vierailumatkan _Pietariin_, johon seuruetta

-oli hartaasti pyydetty tulemaan -- "olisihan hyvä saada sieltä rahat

-joulukuun palkkoihin, jos ne saadaan". Emilie, joka yleensä oli

-vastahakoinen käynteihin itäisen rajan tuolla puolen, seurasi kuitenkin

-veljeänsä ollakseen apuna vieraassa kaupungissa. Sitä paitse oli mukana

-rva Anni Kaslin, joka jo Viipurissa oli vieraana esiintynyt viimeisissä

-näytännöissä, näytellen Roinilan talossa ja laulaen Hardangerin

-harjulla ja Saimaan rannalla. -- Ensimäinen näytäntö Pietarissa

-(samassa salongissa kuin viime vuonna) oli 12/12 ja annettiin silloin

-Neiti Elisabeth ja Roinilan talossa, toinen 15/12, jolloin ohjelma oli:

-Tätä nykyä ja juuri mainitut laulukappaleet. Sen jälkeen esitettiin

-vielä: Daniel Hjort, Valapatto, Todelliset naiset ja Lääkäri vastoin

-tahtoansa. Niukat lähteemme tietävät vain, että rva Kaslinin laulu teki

-"syvän vaikutuksen" ja että voittoa saatiin 407 ruplaa. Muutoin näyttää

-teatterilla olleen sensuurirettelöitä, joista laskujen mukaan

-suoriuduttiin 5 ruplalla sekä poliisipristaville tarjotuilla 10 ruplan

-illallisilla! -- Kotia Helsinkiin päästiin jouluksi.

-

-_Helsingissä_ alotettiin toisena joulupäivänä Daniel Hjortilla. --

-Uudenvuodenpäivänä oli juhlanäytäntö 29/12 1883 vahvistetun

-kieliasetuksen johdosta, jonka kautta suomenkieli vihdoinkin miten

-kuten pääsi oikeuskieleksi. Kun nti Avellan oli lausunut Paavo

-Cajanderin runon Vapautettu kuningatar, lauloi sekakööri Maamme-laulun

-ja näyteltiin Kiven Karkurit. Sen jälkeen näyteltiin 4/1 ensi kerran

-Helsingissä _Todelliset naiset_, jota kappaletta oli uteliaasti

-odotettu ja joka meni kaikkiaan 5 kertaa. Esitys oli, sanotaan,

-vaikuttavampi kuin Ruotsalaisessa teatterissa, vaikka ulkonainen ryhti

-siellä oli ollut sirompi. Nti Avellan (Berta) näytteli niin, "ettei

-ajateltu enää näyttelijätärtä, nähtiin vain nainen, joka puolusti

-naisen asiata", ja Leino (Bark) oli niinikään "taitava ja

-johdonmukainen" luonnekuvauksessaan. Näiden ja muidenkin näytteleminen

-teki kokonaisvaikutuksen laadultaan syväksi ja traagilliseksi (Vasenius

-Valvojassa). -- Seurasi sitte 16/1 Ibsenin _Yhteiskunnan tuet_, joka

-myöskin oli helsinkiläisille uusi.

-

-Vasenius lukee näytelmän esittämisen uudeksi voitoksi teatterille. Se

-annettiin "tavalla, joka osotti, että kaikki näyttelijät mieltymyksellä

-ja huolella olivat tutkineet osiansa, ja että taitava johtaja oli

-järjestänyt kaikki. Että Leino ja rva Aspegren hyvin suorittivat

-Bernickin ja Lonan osat, siitä voitiin jo ennakolta olla varmat; ja nti

-Avellan osotti Dinana samaa voimaa, mutta myöskin samaa itsensä

-hillitsemistä kuin Bertan osassa. Mutta miltei kaikki muutkin pitivät

-kunnialla paikkansa aina syrjähenkilöihin saakka. Lindfors Krapina ja

-etenkin Falck Aunena antoivat kumpikin osastaan eheän ja johdonmukaisen

-kuvan." -- Näytelmä meni kevään kuluessa 4 kertaa.

-

-Kauan oli Bergbom miettinyt, eikö teatteri jo pystyisi esittämään

-kirjallisuutemme ainoata varsinaista klassillista draamaa, ja nyt hän

-katsoi ajan tulleen näytellä _Salaminin kuninkaat_. Moni piti yritystä

-uhkarohkeana, sillä eihän se ollut onnistunut Ruotsalaisellekaan

-teatterille, mutta toiset luottivat johtajaan, ja ne olivat oikeassa.

-Se nähtiin Runebergin päivänä, jolloin runoilijan muistoa

-kunnioitettiin hänen suurenmoisen tragediansa esittämisellä. Esitys

-yllätti yleisöä ja sai sen runsailla suosionosotuksilla palkitsemaan

-näyttelijöitä. Mutta parempi todistus menestyksestä oli se, että

-näytelmä meni viisi kertaa.

-

-Vasenius, jonka mukaan "yritys ylipäätään oli onnistunut", huomauttaa

-ensiksi lausumisen tärkeydestä tässä kappaleessa. Parhaiten lausuivat

-nti Avellan ja Leino. Molempain puheessa oli sanakorko ikäänkuin

-tasotettu ja ainoastaan loogillinen korko vallitsi värssyssä.

-"Muissakin kohden oli nti Avellan Tekmessana hyvin kiitettävä. Puhe,

-asennot, liikunnot, kaikki yhtyi hyvin kokonaiskuvaksi, jossa

-todellakin oli ylevä tyyli, juuri mitä tässä näytelmässä ennen kaikkea

-tarvitaan." Leino -- Leiokritos, Axel Ahlberg -- Leontes, Sala --

-Eurysakes, Falck -- Eubulos harrastivat myöskin menestyksellä sitä

-tyyneyttä, jota klassillinen tyyli vaatii; sitä vastoin Kallio --

-Rhaistes ja Weckman -- Hyllos olivat liian innokkaita. Kokonaisuuden

-edullisesta yleisvaikutuksesta oli johtajaa kiittäminen. "On todellakin

-ihmeteltävää", arvostelija sanoo, "kun perätysten katselee Ibsenin,

-Runebergin, Molièren ja Shakespearen kappaleita, että joka kerta

-selvästi havaitaan näyttelemisessä omituinen tyyli. Luulen että harvat

-täydelleen ymmärtävät mitä työtä johtajan puolelta tämä tulos

-edellyttää." Vaikka luonnollisesti Salaminin kuninkaitten esitys

-monessa kohden saattoikin tulla paremmaksi, oli se siis merkittävä

-uudeksi ilahduttavaksi voitoksi.

-

-Kertomuksestamme näkyy, että syyspuoli näytäntökautta oli ollut sangen

-synkkä ja toivoton; kevätpuoli kääntyi jälleen myötäiseksi. On jo

-mainittu että Yhteiskunnan tuet ja Salaminin kuninkaat luettiin

-teatterille kunniaksi ja toisia, yleisöä innostuttavia voittoja oli

-tulossa. Tuulen kääntymiseen ei suinkaan vähimmän vaikuttanut se, että

-Ida Aalberg -- huolimatta alakuloisista tuumistaan luopua teatterista

--- helmikuun keskivaiheilla palasi Parisista terveenä ja reippaana ja

-valmiina esiintymään. Se tuotti ohjelmistolle kokonaan toisen sävyn ja

-luonteen.

-

-Kotiutunut taiteilijatar astui ensi kerran näyttämölle 29/2 Juliana

-Shakespearen Romeossa ja Juliassa, ja tietenkin hänet vastaanotettiin

-suurimmalla ihastuksella. Savokarjalaiset antoivat komean kukkavihkon,

-Pohjalaiset laakeriseppeleen ja Hämäläiset samoin, ja muu yleisö

-tervehti suosikkiansa oikealla kukkasateella. -- Olematta enään uusi

-yleisölle, meni näytelmä viisi kertaa, salonki täynnä. -- Romeon ja

-Julian jälkeen tuli taas 12/3 uutuus, nimittäin Salan suomentama

-Björnstjerne Björnsonin _Puolueiden keskellä_ (Redaktören). Niinkuin

-ylipäätään muutkin uudenaikaiset pohjoismaiset draamat, näyteltiin se

-ansiokkaasti -- Leino sanomalehdentoimittajana, Sala Halvdan Rejninä,

-nti Stenberg rva Ewjenä, nti Asp Gertrudina j.n.e., näyttämölliset

-laitoksetkin, esim. omituisessa sumukohtauksessa kadulla, tekivät hyvän

-vaikutuksen; mutta silti se ei ottanut menestyäkseen. Syynä oli

-kai osaksi se, että politiikka ei oikein miellyttänyt suuren

-lemmentragedian jälkeen ja että tiettiin suurempaa uutta tulevan. Jo

-toisen illan jälkeen oli Björnsonin näytelmä jätettävä, ja Salaminin

-kuninkaat ilmotettiin seuraavaksi teatteripäiväksi, keskiviikoksi

-maaliskuun 19:ksi. Tämä näytäntö keskeytettiin kuitenkin, kun sanoma

-saapui Sammatista, että _Elias Lönnrot_ klo 6 aamulla oli päättänyt

-kunniakkaan, isänmaalle arvaamattoman kalliin elämänsä. Runebergin

-murhenäytelmä meni sitte pari päivää myöhemmin kansannäytäntönä ja

-sanotaan sen syvästi vaikuttaneen vähemmänkin teatteriin tottuneeseen

-katsojakuntaan. -- Sen jälkeinen ohjelma, Gogolin Naimapuuhat ja

-Laululintunen, mainittakoon siksi, että vanhassa laulukappaleessa

-esiintyi ensi kerran Netcheninä nti _Ada Cajander_,[56] joka teatterin

-kustannuksella oli nauttinut rva Achtén opetusta ja joka nyt oli perivä

-Anni Hacklinin lauluroolit. Nuori näyttelijätär, jolla oli "kaunis ja

-heleä" ääni, näyttelikin sievästi ja vastaanotettiin hänet hyvin

-suosiollisesti.

-

-Ida Aalbergin tultua oli ruvettu harjottamaan suurta klassillista

-draamaa, Schillerin _Maria Stuartia_, ja se valmistui annettavaksi ensi

-kerran 28/3. Sillä saavutti teatteri jälleen loistavan menestyksen,

-joka oli miltei yhtä suuri rahallisessa kuin taiteellisessa suhteessa.

-Näytelmä annettiin näet täysille huoneille kahdeksan kertaa (seitsemäs

-teatterin eläkerahaston hyväksi). Tietenkin nimiroolin esitys etupäässä

-ihastutti yleisöä. Onhan Maria Stuart myöhemminkin tunnustettu yhdeksi

-Ida Aalbergin etevimpiä luomia ja jo ensi kerralla hän erinomaisen

-kauniisti kuvasi niin ihmisellisen kuin ruhtinaallisen puolen

-onnettoman kuningattaren hahmossa. Mutta joskin useat antoivat kaiken

-kunnian Marian esittäjälle, ei menestys olisi ollut niin suuri kuin se

-oli, jollei draaman muillakin henkilöillä olisi ollut -- toisin kuin

-syksyllä 1880 -- hyviä tai tyydyttäviä edustajia. Siten oli

-nti Avellanin kuningatar Elisabet erittäin huomattava. Tälle

-näyttelijättärelle, jonka pääansioita aina oli ollut harras ja älykäs

-tehtävänsä tutkiminen, oli rooli mitä otollisin, ja varmalla taiteella

-hän osasi havainnolliseksi tehdä ne tunteet, jotka ylpeässä

-englantilaiskuningattaressa risteilivät, kun kilpailijattaren kohtalo

-oli ratkaistavana. Erittäin vaikuttava oli draamallinen puistokohtaus,

-missä kuningattaret ainoan kerran seisovat vastatusten. Muiden roolien

-esittäjät olivat: Leino -- Burleigh, Ahlberg -- Leicester, Sala --

-Mortimer (viidennestä kerrasta 19/4 alkaen Rautio, sillä Sala oli

-lähtenyt ulkomaille), Lindfors -- Maria Stuartin hovimestari, Falck --

-Paulet, nti Stenberg -- Hanna Kennedy.

-

-Kun Maria Stuart oli mennyt kuudennen kerran, tuli 23/4 uusi ohjelma,

-Viipurissa jo annettu _Kuinka äkäpussi kesytetään_ ja teatterin ensi

-vuosilta tunnettu laulukappale Lemmenjuoma. Ei ollut tälle Shakespearen

-komedialle eduksi, että se joutui näyttämölle semmoisten näytelmäin

-kuin Schillerin juuri esitetyn ja Todellisten naisten aikaan, mutta

-mikäli katsojat osasivat avaramielisesti asettua muinoiselle kannalle,

-tuotti se heille runsasta naurunaihetta. Esitys oli reipas, tarjoten

-hullunkurista ja runollistakin. Nti Avellan oli kiivas Katarina, Leino

-kesyttäjä Petruchio, Lindfors Gremio, rva Rautio Bianca, Ahlberg

-Lucentio, muita mainitsematta. Laulukappaleessa olivat pääosat nti

-Cajanderilla ja Aspegrenilla (Frankenkrank). Ohjelma meni neljästi.

-

-Syksyllä oli Emilie kirjeessä nti Elfvingille valittanut ajan

-köyhyyttä, kun ei ollut alkuperäistä uutta tarjottavana -- oli näet

-totuttu joka vuosi odottamaan semmoistakin. Suuri oli sentähden

-tyytyväisyys, kun keväällä aivan aavistamatta ylioppilas _Matti

-Kurikka_ toi teatterille 4-näytöksisen kansannäytelmän _Viimeinen

-ponnistus_, joka huomattiin varsin sopivaksi ohjelmistoon. Se

-näyteltiin ensi kerran 2/5 ja menestyi hyvin. Näytelmä oli kyllä

-vasta-alkajan käsialaa, mutta siltä ei puuttunut alkuperäisyyttä.

-Ensiksikin oli toiminnalla jonkinlainen historiallinen pohja, joka oli

-omansa herättämään mielenkiintoa -- "viimeinen ponnistus" tarkotti näet

-venäläisten tilanomistajain viimeistä yritystä saada peruutetuksi 1861

-v:n keisarillinen manifesti, jonka kautta talonpojat julistettiin

-vapaiksi; toiseksi näytelmä kuvasi Inkerin suomalaista kansaa ja

-kansanelämää. Tekijä, joka syntyään on tämän kansan lapsi, oli

-kappaleeseensa taitavasti yhdistänyt kansanlauluja ja tansseja, jota

-paitse koristuksissa ja puvuissa oli huolellisesti todellisuutta

-tavoteltu. Esitys oli kaikin puolin vilkas ja luonteva, niinkuin

-säännöllisesti kansannäytelmissä, ja kokosi toukokuulla viisi hyvää

-huonetta. Yksityisistä näyttelijöistä mainitsemme yhden ainoan, nti

-_Inez Borgin_, joka Annina ensi kerran astui näyttämölle. Nti Borg,

-kauppiaan tytär Porista, oli 25-vuotias tullessaan teatteriin tänä

-keväänä. Hän herätti hyviä toiveita, joita seuraava aika ei

-pettänytkään, mutta hänkin erosi liian pian teatterista. Eipä Emilie

-Bergbom ilman syytä huoahtanut (kirjeessä nti Elfvingille 11/11 1883):

-"Kyllä se on ikävää, että kun näyttelijätär meillä alkaa tulla

-taiteilijaksi, niin yks kaks hän menee naimisiin!"

-

-Toukokuulla Ida Aalberg vielä esiintyi kolmessa eri kappaleessa:

-Adrienne Lecouvreurissä, joka 9/5 annettiin hänen hyväkseen, Jane

-Eyressä, jolla näytännöt 27/5 päätettiin Helsingissä, ja Hilda Aspin

-suomentamassa Scriben ja Mélesvillen 3-näytöksisessä _Valériessa_,

-jossa taiteilijatar, niinkuin edellisissäkin, näytteli pääosaa,

-"viatonta, luonnonpuhdasta" neitokaista. --

-

-Ne monet roolit, jotka nti Aalberg oli palattuaan Parisista näytellyt,

-antoivat Vaseniukselle aihetta tutkia miten ulkomaanmatka oli häneen

-vaikuttanut. Vanhemmissa rooleissa, hän arvosteli, oli näyttelijättären

-esitys rauhallisempaa, hillitympää kuin ennen, eikä siinä ollut mitään

-moitittavaa, mutta välistä huomattiin myöskin kylmempää tekniikkaa ja

-äänenvärityksiä, jotka eivät olleet täysin luonnollisia. Tämä ei

-kuitenkaan merkinnyt taantumista vaan nähtävästi sitä, ettei

-taiteilijatar vielä ollut sulattanut kaikkea mitä ulkomailla oli

-oppinut. Muutoin olikin niin että mitä syvempi kuvattava luonne, mitä

-enemmän draamallista elämää oli kyseessä, sitä vähemmän oli syytä

-muistutuksiin, tehtävän vakavuus vei itsestään siihen välittömään

-esitykseen, joka oli näyttelijättären oikea voima -- niin esim. olivat

-Maria Stuartin kolmas näytös ja kohtaus, missä Julia juo Lorenzon

-tarjooman vaarallisen juoman, loistokohtia ylevämpää laatua kuin

-Adriennen deklamatsionit.

-

-Otamme tähän pari otetta Emilien kirjeistä nti Elfvingille, joista

-saamme yksityistietojen ohella näytäntökauden loppupuolen tunnelman:

-

-(12/4). "Oma, rakas Bettyseni! No, nyt on päätetty, että teatteri

-syksyllä tulee Turkuun. Olemme sangen levottomia. Tietysti on meille

-suureksi haitaksi, että Tukholman 'Pienemmän teatterin' seurue tulee

-kohta jälkeemme esittämään Turun yleisölle rakkaita operettejaan.

-Yleisö on kai 'odottava' ja 'säästävä itsensä' siksi. Onneksi

-on meillä sangen rikas ja suuri ohjelmisto, mutta kenties eivät

-turkulaiset välitä siitä. En voi sanoa kuinka olen pahoillani tuosta

-operettimelusta, joka taas hyökkää kimppuumme. Jos Hamlet tai joku muu

-suuri kappale valmistuu Turussa, niin tulen luultavasti sinne pariksi

-viikoksi."

-

-"Sanomista olet ehkä nähnyt, kuinka suuri menestys meillä on ollut

-Maria Stuartilla. -- Ida Aalberg on etevä ja ihastuttava Maria, ja

-Kaarola kaikin puolin oivallinen Elisabet. Et voi uskoa kuinka

-erinomaisen rakastettava Ida Aalberg on koko ajan ollut; hän on ei

-ainoastaan näyttelijättärenä vaan ihmisenäkin ollut aivan erinomainen.

-Onko hän näyttelijättärenä suurempi kuin ennen, sitä en todellakaan

-tiedä. Useain mielestä hän ennen oli parempi (s.o. enemmän innostunut

-ja vähemmän mietiskelty); toiset taasen iloitsevat siitä itsensä

-hillitsemisestä ja levollisuudesta, jolla hän esiintyy ja arvelevat

-hänen sen kautta äärettömästi voittaneen." --

-

-(9/5). "Nyt on näytäntökausi loppumaisillaan, ja huolimatta

-kuulumattomista huolista ja vaikeuksista, joita vastaan teatterin on

-täytynyt taistella, olemme suoriutuneet; jopa saattaa sanoa, että

-täällä Helsingissä asiat ovat käyneet hyvin. Meillä on tosin usein

-ollut huonoja ja tyhjiä huoneita, mutta toiselta puolen useampia

-täpötäysiä, useampia kuin koskaan ennen. Siten on esim. Maria Stuart

-mennyt ennen kuulumattomalla menestyksellä kuusi kertaa peräkkäin ja

-menee vieläkin pari kertaa. Aivan lopussa on meillä ollut ilo saada

-kotimainen kappale ja, mikä on enemmän, oikein hyvä, lupaava kappale.

-Matti Kurikka, näytelmän nuori tekijä, on vain 22 vuotta eikä

-22-vuotiaalta ylioppilaalta voi kovin paljon pyytää. Neiti Borg Porista

-debyteerasi Viimeisessä ponnistuksessa ja onnistui sangen hyvin. Hänen

-ulkonäkönsä on varsin edullinen, sitä paitse on hänellä hyvä lauluääni

-ja hän on sivistynyt ja intelligentti, niin että ansiopuolia on paljo;

-mutta kuitenkin on hänellä yksi vika: hän osaa huonosti suomea. Sala on

-Wienissä harjottamassa opintoja enkä voi sanoa kuinka lämpimästi

-toivon, että hän edistyisi hyvin. Hilda Asp raukalla on ollut raskas

-kevät (vaikean ja pitkällisen hammastaudin tähden). Hän on niin

-kauttaaltaan kelpo tyttö, että minua oikein surettaa, että hänen

-ensimäinen teatterivuotensa on tullut niin tuskalliseksi. -- Kun kevät

-lähestyy, saa Kaarlo aina semmoisen matkustushalun, että hänen on

-vaikea tukahduttaa sitä. Niin nytkin. Hän aikoo sentähden lähteä parin

-kuukauden ulkomaanmatkalle, etupäässä Parisiin, mutta tuumien viipyä

-vähän Saksassakin hän lähtee luultavasti jo pyhänä Pietarin kautta." --

-

-Koska se apurahasto, joka keväällä 1881 oli arpajaisten kautta kerätty,

-nyt oli loppumaisillaan, ryhtyivät teatterin ystävät tänä keväänä

-uuteen puuhaan, jonka päämääränä oli saada kansalaiset ympäri maan

-uusiin ponnistuksiin taidelaitoksen avustamiseksi. Ensimäinen kokous

-asiasta pidettiin 22/2 ylioppilastalolla, ja olivat kutsujat: Ilta

-Ekroos, Martha Eneberg, Ida Godenhjelm, Augusta af Heurlin, E.

-Järnefelt, Ellen Nervander, Sofie Rein ja Naëmi Starck. Noin 70

-kansalaista tuli saapuville ja asetti 15 henkisen toimikunnan ajamaan

-asiaa. Kaikuna tästä alotteesta ilmestyi vähän myöhemmin Tampereen

-Aamulehteen innostunut kirjoitus, jossa muun muassa sanottiin:

-

-"Jo on aika että Suomen kansa yksissä tuumin vapauttaa tohtori

-Bergbomin edes yhdestä niitä monia huolia, joita hänellä tätä

-kansallista laitosta luodessaan ja johtaessaan on ollut. Jo on aika

-että Suomen kansa vihdoinkin tunnustaa tämän laitoksen omakseen ja

-suopi sille riittävän aineellisen kannatuksen. Suuria laitos ei vaadi,

-vaan uhraus on tehtävä yhteisesti. Ei mikään kaupunki, ei mikään

-maalaiskunta saa vetäytyä pois, kun on kysymys varojen hankkimisesta

-tälle laitokselle." --

-

-Huhtikuun 30 p. julkaistiin vihdoin U. S:ssa vastamainitun toimikunnan

-laatima kiertokirje, jossa ehdotetaan "että kaikki ne, jotka tahtovat

-tehdä jotakin asian hyväksi, tulevana syksynä, ehkä samaan aikaan kuin

-täällä Helsingissä yleiset arpajaiset Suomalaista teatteria varten

-toimeenpannaan, kutkin paikkakunnallansa yhdistyisivät sopiviin

-toimenpiteisiin kerätäksensä varoja samaan tarkotukseen".

-Allekirjoittajat olivat: Z. Topelius, F. Ehrström, Aug. Ahlqvist, H.

-Molander, Walfrid Brehmer, E. Hallonblad, O. Donner, E. Järnefelt, F.

-Perander, T. v. Haartman, J. Krohn, I. Godenhjelm, Kaarlo Slöör, Ellen

-Nervander, Severin Falkman, S. Rein, Emil Nervander, Augusta af

-Heurlin, Eliel Aspelin, A. Aspelin, Seb. Gripenberg, I. Ekroos, Vilho

-Soini, A. Oker-Blom, Alb. Pfaler, Martha Eneberg, A. Rönnholm, Naëmi

-Starck, Alex. Wahlberg, Jenny Lang, K. Th. Hällström, Alma Almberg,

-Kaarlo Basilier, W. E. Meurman.

-

-Tulot näytännöistä olivat tänä vuonna vähemmät kuin edellisenä, mutta

-kun avuksi otettiin koko jäännös 1881 v:n arpajaisrahoista, nimittäin

-15,319:26 mk, päästiin niin edulliseen tulokseen, että velat tilivuoden

-lopussa tekivät ainoastaan 6,400 mk. Kun lisäksi tulee, että teatterin

-ystävät, niinkuin juuri olemme kertoneet, jo toukokuulla tekivät

-alotteen uuteen keräykseen, näytti lähin tulevaisuus verraten

-valoisalta.

-

-Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 116 ja niissä seuraavat

-kappaleet: 9 kertaa _Tätä nykyä_, Todelliset naiset; 8 Maria Stuart,

-Lääkäri vastoin tahtoansa; 7 _Daniel Hjort_; 6 Valapatto, Preciosa,

-Yksi ainoa tytär, Kuinka äkäpussi kesytetään, Yhteiskunnan tuet,

-Remusen kotiripitykset; 5 _Salaminin kuninkaat, Viimeinen ponnistus_,

-Romeo ja Julia, Neiti Elisabeth; 4 _Roinilan talossa_, Venetian

-kauppias. Porvari aatelismiehenä, Haapaniemen hanhenpoika; 3 _Karkurit,

-Valansa rikkojat_, Akseli ja Valpuri, Taistelujen välillä, Lemmenjuoma,

-Riita-asia; 2 _Saimaan rannalla, Kyökissä_, Keijukainen, Naimapuuhat,

-Adrianne Lecouvreur, Valérie, Hardangerin harjulla, Puolueiden

-keskellä, Laululintunen; 1 _Amalia ystävämme_, Jane Eyre, Sirkka,

-Kotimatkalla, Parisin veitikka, Herkules, Ei ollenkaan mustasukkainen.

-

-Näistä 42 näytelmästä oli 10 kotimaista ja 10 ohjelmistolle uutta.

-

-

-

-

-XIII.

-

-Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.

-

-

-Ennen hajautumistaan kesälomalle seurue lähti _Tampereelle_, antaakseen

-siellä 30/5-22/6 yksitoista näytäntöä. Johtajana toimi Kallio, mutta

-Emillekin oli jonkun aikaa mukana. Aluksi esiintyi Ida Aalberg kaksi

-kertaa Jane Eyrenä ja kaksi Valériena ja pääsi sitte vapaaksi

-mennäkseen Jyväskylään, jossa hän oli luvannut toimeenpanna iltaman

-Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlan aikana. Viime iltana sai

-hän hohtokivillä koristetun kultasormuksen, johon oli piirretty:

-"Muisto 6/6 1884", ja kukkavihkon, jonka nauhoissa luettiin: "Ida

-Aalbergille Taiteen ystäviltä Tampereella; Sä ihaella meidän soit

-Taiteesi jaloutta, Sä rientoihimme riemun loit, Kieleemme rakkautta."

-Senjälkeisestä ohjelmistosta on vain mainittava eräs uusi kappale

-(18/6): Salan suomentama G. v. Moserin 5-näytöksinen huvinäytelmä

-_Ultimo_. -- Juhannusaattona tamperelaiset veivät seurueen jäsenet

-huviretkelle Muroleeseen. Siitä alkoi kuukauden pituinen loma.

-

-Toukokuun alkupuolella Kaarlo Bergbom oli lähtenyt ulkomaanmatkalleen

-ja saman kuun loppupuolella ("tiistaina"!) hän ensi kerran kirjoittaa

-sisarelleen:

-

-"Rakas sisar! Minulla on takanani sangen vaihteleva odysseia, jonka

-olen suorittanut menneen kahden viikon kuluessa. -- Matka Pietarista

-Berliniin oli aika miellyttävä, sillä oli kuin olisi matkustanut kevään

-mukana. Pihkovan luona alkoivat salavat keltaisine papiljotteineen,

-Vilnan luona pistivät jo koivut esiin pienet, viheriät lehtensä,

-Wierballenin luona pensaat vihannoivat lehmuksien ja jalavien seisoessa

-harmaina, vasta Königsbergissä kevät upeili täydessä vihannuudessaan ja

-väririkkaudessaan."

-

-"Pietarista Wierballeniin matkustin toisessa luokassa. Koko

-ranskalainen teatteri ja sirkus Cinicelli (molemmat olivat edellisenä

-päivänä lopettaneet Pietarissa) olivat samassa junassa. Voit käsittää

-kuinka siinä pakistiin, harpattiin, hypittiin, riideltiin, naurettiin!

-Saattoi tulla pää pyörälle. Mutta ne tuottivat tarpeellista

-vaihtelevaisuutta matkan ykstoikkoisuuteen."

-

-"Näyttämöllinen resettini Berlinissä oli Romeo ja Julia sekä Don Carlos

-Deutsches Theaterissa, Narciss Rameau Schauspielhausissa ja kaksi

-Wallner teatterissa esiintyvien Münchenin kansannäyttelijäin näytäntöä.

-Ne ovat todella päässeet melkein yksinäisiksi alkuperäisessä

-raikkaudessa ja luonnonomaisuudessa. Niin olisivat meidänkin

-kansannäytelmät esitettävät, ja niin ne voitaisiinkin esittää, jollei

-samojen näyttelijäin täytyisi riittää Maria Stuartiin, Pattes de

-mouche'iin ja Murtovarkauteen. Näin ei ole ihme, jollei aina tavata

-oikeaa säveltä."

-

-"Narciss Rameau oli pettynyt illusioni. Miten mieltäkiinnittävä olikaan

-minusta tämä draama ollut sekä lukiessa että näyttämöllä, sekä ulkona

-että kotona, sekä Dessoirin nerokkaan että Pousetten käsityöläismäisen

-Narcissin kanssa -- ja nyt! Kuinka se paikottain oli homehtunut ja koko

-ajan valheellinen. Voin nyt käsittää Kaarolan ja Ahlbergin edustaman

-nuoremman polven vastenmielisyyden sitä kohtaan. Nyt en enää tule

-vaatimaan sitä esille! Levätköön rauhassa. Kenties -- jos Sala voisi

-tulla Narsissiksi?"

-

-"Deutsches Theater'issa ilmaantui kaunis, raitis harrastus

-voimakkaammalla, nuorekkaammalla näyttelemisellä ja värikkäämmällä

-yhteisesittämisellä luoda uutta henkeä vanhaan idealistiseen

-tragedia-totuntatapaan. Kunpa vain voimat aina riittäisivät. Miesten

-puolella on hyviä kykyjä; mutta Juliat ja Ebolit ovat vaikeammat

-loihtia esiin."

-

-"A propos -- eräs Deutsches Theater'issa toimeenpantu ilmottamistapa

-miellytti minua. Emmeköhän hyväksy sitä. Taiteilijain nimiin ei liitetä

-'herra' tai 'rouva' tai 'neiti', vaan etunimi -- Filip II -- Sigwart

-Friedmann, Elisabeth von Valois -- Anna Jürgens j.n.e. Minä pidän

-siitä, emmeköhän syksyllä (Turussa) alota sitä tapaa?"

-

-"Matkalla Berlinistä Parisiin levähdin päivän Kölnissä tuomiokirkon

-tähden, jonka ennen olen nähnyt vain hätäisesti. Se on kumminkin

-kuvattavan ulkopuolella. Mikä alkuperäinen leima Kölnillä yleiseen

-onkaan, puoleksi Belgiaa, puoleksi Saksaa. Toiselta puolen

-tehdaskaupunki mitä halpamaisimmin uudenaikaista muotoa ja toiselta

-niin kauttaaltaan katolinen. Eräässä pienemmässä kirkossa oli

-kaikkialla luettavana ilmotuksia suuresta juhlakulkueesta 'pyhän

-Servatiuksen' kunniaksi, 'jonka vilutautia vastustava vaikutus on

-erehtymätön'. -- 'Kovin ankara herra', kirkonpalvelija selitti, 'joka

-ei kärsi pilantekoa'. Kun kysyin, mitä seurauksia hänen epäsuosiollaan

-tavallisesti on, vastattiin, että hän lähettää 'hallaöitä'. Siis on hän

-meille otollinen pyhimys, jollei Selim Lemström[57] tee häntä

-tarpeettomaksi. -- Sunnuntaiaamuna tulin Parisiin." -- --

-

-"Ensi iltana olin Français'sa ja näin Bataille des dames [Naiset

-sotasilla] ja On ne badine pas avec l'amour [Ei lempi leikin vuoksi] --

-niinkuin huomaat ei hyvä teatteritähteni nytkään ole pettänyt minua.

-Musset'n runoelman katkeransuloinen runous ilmeni sydäntäkouristavasti

-Delaunayn Perdicanissa, Bartet sitä vastoin ei saanut minua unohtamaan

-Hedvig Winterhjelmiä. Meidän täytyy välttämättömästi ottaa se. Ahlberg

-on luonnollisesti Perdican. Mutta Camille? Aalberg? Avellan? Kenties

-jälkimäinen sopii paremmin, joskin Musset'n ihmeellinen lyriikka

-paremmin tulisi ilmi Aalbergin suusta."

-

-"Eilen näin Macbethin Porte St Martin teatterissa, la Sarah Lady

-Macbethina. Siitä enemmän ensi kirjeessä. -- Olen nyt matkallani usein

-ajatellut, kuinka pahoin teen kun panen sinut hoitamaan kaikkea

-raskaimpana aikana ja kierrän itse maailmaa. Sinä olet sentään enkeli

--- sitä ei voi auttaa." -- --

-

-"J. K. Jos tapaat Minna Canthin Jyväskylässä, niinkuin epäilemättä

-tapahtuu, niin sano, että hänen välttämättömästi täytyy jouluksi tehdä

-Työmiehen vaimo valmiiksi. Jos hän tahtoo tehdä jonkinlaista

-propagandaa, niin on kai valtiopäiväaika sopivin. Myöhempänä keväällä

-tulee luonnollisesti niinkuin aina uutuuksia ahdinkoon asti".[58]

-

-Emilien vastauksesta (toiselta helluntaipäivältä) otamme seuraavat

-tiedot: Kenraalikuvernööriltä tullut avustus oli hänen toivomuksensa

-mukaan jaettu seurueen jäsenille: neideille Aalberg ja Avellan,

-Leinolle, Ahlbergille ja Salalle kullekin 360 ja rva Lundahlille 200

-mk; mutta johtokunta oli kirjallisesti anonut, että rahat vastedes

-saataisiin vapaasti käyttää. -- Emilie epäilee onko viisasta ottaa

-Erasmus Montanus Holbergin riemujuhlaa varten [niinkuin Kaarlo oli

-tuuminut]. Jos teatteri olisi Helsingissä, kun päivä sattuu, olisi

-toisin; mutta Turussa tai Porissa se on hukkaan heitetty. Jollei

-Holbergiä näytellä hyvin, on hän kovin vanhentunut. Ruotsalaisessa

-teatterissa on Molièren Tartuffekin juuri saanut saman tuomion --

-tyhjiltä huoneilta.

-

-Kaarlon toinen kirje on päivätty "sunnuntaina ? kesäkuuta":

-

--- -- "Et tahdo ottaa Erasmus Montanusta, sentähden ettei se menesty.

-Hyvin mahdollista, mutta mikä muu meillä menestyy kuin suuret draamat

-ja kansannäytelmät! Erasmuksella on se ansiopuoli, että se on pian

-valmis ja voidaan hyvin harjottaa samalla aikaa kun jotakin muuta,

-sillä siinä ei tarvita Ida Aalbergia, Avellania, Leinoa, rva

-Aspegrenia, Ahlbergia eikä Salaa. Sinä tahdot 'En Handske' [se oli

-juuri näytelty Ruotsalaisessa teatterissa tavalla, joka Emilien

-mielestä ei estäisi sen esittämistä]. Kernaasti minun puolestani, mutta

-eikö Puolueiden keskellä [joka ei ollut yleisöä miellyttänyt] jonkun

-aikaa peloita meitä Björnsonista. Ja sitä paitse -- kuka on oleva Riis,

-kappaleen tavallaan omituisin henkilö. En näe meillä mitään

-mahdollisuutta. Leino? Epäonnistunut! Ja kuka olisi silloin

-Christensen, joksi hän sopii niin hyvin. Se on onnettomuutemme, että

-miesnäyttelijämme eivät riitä uudenaikaisiin, yhteiskunnallisiin

-näytelmiin, sillä Leino on melkein ainoa, joka menestyy niissä (ja

-myöskin Aspegren sivurooleissa). Ahlbergilla, Falckilla ja Salalla

-täytyy olla [historiallinen] puku, Weckmanilla ja Rautiolla

-työmiespuserot ollaakseen alallaan. -- Mutta olkoon kuinka tahansa, me

-voimme kyllä kaikissa tapauksissa valmistaa Erasmuksen. Kun emme ensi

-vuonna ota mitään uutta Molièrea, niin voimme ottaa yhden Holbergin.

-Muista sitä paitse, että meidän yleisömme on vastaanottavaisempi

-vanhaan, vankkaan komiikkaan nähden, kuin Ruotsalaisen teatterin yleisö

-oli silloin kun se annettiin siellä." -- --

-

-"Olen pari kertaa nähnyt Mâitre de Forges. Imelän valheellisuutensa

-tähden se on minulle ylen vastenmielinen, mutta yleisö ulvoi

-liikutuksesta, naiset oikein sulivat kyyneleisiin, Marlittin henki

-leijaili kokonaisuuden ylitse. Näytteleminen oli kunniallisen

-keskenkertaista (poikkeuksena vain Moulinet'n esittäjä St Germain, joka

-on ensi luokan taiteilija); omituista kyllä kiitetään sitäkin. Olen

-kuitenkin nähnyt paljo parempaa Gymnaseteatterissa, jossa kappale

-näytellään, puhumatta Français'ta." --

-

-(Parisi 25/6). Kaarlo oli aikonut kesäkuun lopussa lähteä

-paluumatkalle, mutta kuultuaan että Levinsky, jonka opetusta Sala oli

-nauttinut Wienissä, heinäkuun alussa matkustaisi pois, hän oli

-kehottanut Salaa tulemaan Parisiin. Tämä olikin luvannut tulla. "Tahdon

-silloin olla täällä antaakseni hänelle ohjeita, sillä rahojen ja muun

-suhteen on hänelle hyödyksi että joku opastaa häntä, varsinkin kun

-hänen ranskankielentaitonsa luonnollisesti on puutteellinen."

-

-"Edelfeltin luona olen ollut pari kertaa -- hän oikein pyysi, etten

-lähtisi Parisista näkemättä hänen työpajaansa. Hänellä oli joukko

-keskeneräisiä tauluja, mutta ei ainoatakaan valmista. Ne olivat kenties

-mieltäkiinnittävämpiä semmoisina, sillä se voimakas elämä, joka niissä

-on, ei silloin ollut peittynyt monesti kyllä vaativaisen tekniikan

-varjoon, niin, jopa oli kuin niissä olisi ollut sydäntäkin, jotakin,

-jota hän, niinkuin tiedät, ei tuhlaa tauluihinsa. Hänellä on kuitenkin

-ihmeellinen viehättämiskyky olematta mielistelevä. Sinä joka niin

-helposti leimahdat liekkiin, kun ihmiset ovat rakastettavia, olisit

-puoleksi rakastunut häneen, mutta hän vaikutti minunkin enemmän

-vastustavaan luontoon. Haakonluonnollaan hän on rientänyt voitosta

-voittoon olemassaolon taistelussa -- kenties hän on menettänyt jotakin

-itsestään, mutta kokonaan kadottanut itseänsä hän ei ole. Hänen

-asemansa täällä on täydellisesti vakaantunut, hän on ainoa

-pohjoismainen taiteilija, jonka Parisin taiteilijamaailma on

-täydellisesti omakseen hyväksynyt, voit kuvitella miksikä harmiksi

-ruotsalaisille -- [Otto] Vallenius kertoi minulle hupaisia juttuja

-siitä. Hänen suuri taulunsa Luxemburgkokoelmassa on oivallisella

-paikalla ja tekee suuren vaikutuksen." -- --

-

-"Täällä kesä on vihdoin alkanut, ja hieno yleisö tekee lähtöä

-kaupungista. Kuukauden lopussa useimmat teatterit sulkevat porttinsa.

-Avoinna pysyvät toki Théâtre Français, samoin iso ooppera, Lyrique

-populaire, Porte St Martin (vaikka Sarah on Lontoossa) ja jotkut pikku

-teatterit. Macbethin näin pari kertaa Porte St Martin teatterissa, ensi

-kerran yhdeksi kolmanneksi osaksi ihastuneena ja kahdeksi kolmanneksi

-osaksi suuttuneena, toisen kerran tasaisemmin tyytyväisenä ja siis

-oikeamielisempänä. Suuttumukseni johtui, niinkuin aina kun ranskalaiset

-koskevat vieraaseen teokseen, siitä kunnioituksen puutteesta, jolla he

-menettelevät. Macbeth oli revitty rikki muutamiksi kuvaelmiksi, joiden

-väliltä yhdistävät siteet oli poistettu, niin etten ymmärrä kuinka ne,

-jotka eivät tunteneet kappaletta, saivat siitä jotain yhtenäistä. Mutta

-kenties se ei ollutkaan niin hullua. Onhan toki niin, että juuri suuret

-pääpiirteet Shakespearessa ovat tehneet hänen kaikkien aikojen

-kansanomaisimmaksi draamarunoilijaksi, ja ne olivat esiintuodut terävän

-selvästi, siinä ei oltu yleiseen ranskalaiseen tapaan lievennetty ja

-litistetty -- useiden kriitikkojen kauhuksi. Pienet roolit näyteltiin

-surkeasti (Malcolmina, huomaa Malcolmina, esim. esiintyi sama daami,

-jonka me näimme näyttelevän Précieuses ridicules kappaleessa Coquelinin

-kanssa Tukholmassa, Duncan oli Kalliolta oppinut nostamaan etusormeaan

-ja tiedäthän kuinka se tehoo tragediassa; Macduff melusi ja huusi kuin

-hullu). Edelleen oli yhteisnäytteleminen hutiloitua ja näyttämöllepano

-paikottain aivan epäonnistunut, esim. noitien luolassa. Mutta Macbeth

-itse (Marais) oli mieltäkiinnittävä. Hänellä ei ollut sitä daimoonista

-tahdonvoimaa, joka vastustamattomasti ajaa Macbethin rikoksesta

-rikokseen, mutta milloin voi meidän aikojen mies murtuneine tahtoinemme

-tehdä sitä havainnolliseksi. Mutta hänellä oli lämpöä, eloa, ilmettä ja

-hyvä esiintymistapa. Entäs Sarah? Min -- ei hän ollut se Lady Macbeth

-'que j'avais révé', mutta tavallaan hän näytteli sydäntäkouristavasti.

-Hän ei ollut minkään clanin puoliraakalainen naispäällikkö, vaan

-uudenaikainen petrolöösi, joka hermojensa luonnottomassa jännityksessä

-hillittömästi syöksyy eteenpäin. Päävaikutin hänen menettelyssään ei

-ollut kunnian- vaan verenhimo. Kohtaukset Duncanin murhan edellä ja

-jälkeen tulivat sen kautta kauhean vaikuttaviksi, varsinkin

-kun Marais, ranskalaisten omituisella taiturimaisuudella fyysillisesti

-ilmisaattaa mielenliikutuksia, mestarillisesti esitti kauhua.

-Unissakävijäkohtauksessa on Saraa kovin ihailtu, minun mielestäni ilman

-syytä. Hän repii tämän kohtauksen täydellisesti muun yhteydestä. Hänen

-Lady Macbethillaan ei ole edes vanhan ääripiirteet, hän näyttelee

-sitä, Edelfeltin henkevän lauseen mukaan, niinkuin indialainen

-käärmeenlumojatar. Ainoastaan somnambulismi, eikä tuskallinen katumus,

-tuli näkyviin."

-

-"Muutoin oli huomattavissa, kuinka varsinainen Parisin yleisö

-on vastustavalla kannalla Saraa kohtaan. Marais sai enimmät

-suosionosotukset. Sitä paitse olivat katsojat enimmäkseen

-ulkomaalaisia. Käytävissä kuultiin kaikkia mahdollisia kieliä,

-englantia tietysti enimmin."

-

-"Theâtre français'sa olen, paitse muutamia Corneillen, Racinen ja

-Molièren kappaleita, nähnyt 'Maailma, jossa huvitellaan', henkevästi

-esitettynä ilman että näytelmä minusta sentään olisi ollut

-sisältörikkaampi, Augierin 'Mr Poirierin vävy', joka olisi otettava,

-jos Alarik Böök [Brunon nuorempi veli, joka myöskin aikoi ruveta

-näyttelijäksi] kehittyy veljen suuntaan taikka jos saamme jonkun

-toisen, joka voi täyttää siroja rooleja, Ei lempi leikin vuoksi (toisen

-kerran), joka on oleva miellyttävin muistoni tältä Parisin matkalta,

-Mademoiselle de la Seiglière y.m. Tuon muassani yhden erinomaisen

-sievän 1-näytöksisen kappaleen 'La duchesse Martin'. Jollei se vaan ole

-liian hieno -- jota pelkään -- olisi se otettava, sillä meillä on suuri

-puute pikkukappaleista. Remusen kotiripitykset ja Haapaniemen

-hanhenpoika alkavat olla kovin kuluneita. -- Sala on pyytänyt saada

-viipyä lokakuun yli.[59] Olen suostunut siihen. -- -- Niin

-Rautatehtailija! Luonnollisesti otamme sen. Minun persoonallinen

-myötätuntoni tai vastahakoisuuteni ei saa vaikuttaa ohjelmistoon. --

-Noin 10 p. heinäk. lähden kotiapäin."

-

-Loppupuolen loma-aikaansa Kaarlo vietti Helsingissä. Emiliekin oli

-kotona käytyään ensin Kuitiassa ja sitte Ossian veljensä häissä (9/7

-Hatanpäässä). Heidän huomionsa oli muun muassa kiintynyt kesällä eri

-paikkakunnilla alkuun pantuihin rahankeräyspuuhiin teatterin hyväksi.

-Turussa oli päätetty toimeenpanna kansanjuhla Kupittaalla ja myöhemmin

-arpajaiset. Oikein hämmästystä oli vapaaherra Werner von Troilin

-menettely herättänyt, hän kun itse oli kutsunut asianharrastajat kokoon

-ja ruvennut toimikunnan puheenjohtajaksi. Se oli muka "matelemista

-Heydenin ja fennomaanien edessä", mutta vaikutti sen, että semmoisetkin

-turkulaispohatat, jotka olivat vakuuttaneet, etteivät he koskaan

-astuisi Suomalaiseen teatteriin, saapuivat kokoukseen. -- Paitse näistä

-asioista Emilie kirjoitti nti Elfvingille Suomalaisen tyttökoulun

-uudesta talosta. Se oli hyvin yksinkertainen, mutta siisti, ja hän

-iloitsi suuresti, että on "päästy niin kauas eteenpäin", että koulu,

-joka oli toiminut mitä kurjimmassa, melkein tallintapaisessa

-huoneustossa, nyt sai jatkaa työtänsä oman kurkihirren alla.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Teatteri alkoi toimensa _Tampereella_, jossa 27/8-10/9 annettiin

-yhdeksän näytäntöä. Aikomus oli kyllä ollut alottaa Turussa, mutta

-siellä oli kesällä näytellyt Fröbergin ruotsalainen seurue ja sille

-suotiin, tavan mukaan, etuja Suomalaisesta teatterista välittämättä.

-Ensimäisen näytännön jälkeen Kaarlo kirjoitti 28/8 Emilielle kirjeen,

-joka sisältää täydellisen arvostelun uudistetusta Murtovarkaudesta,

-joka oli ollut ohjelmana:

-

--- "Huone oli hyvä (nti Berg luuli noin 400) ja suosionosotukset

-lämpimät, varsinkin viime näytösten jälkeen. Suurimman osan suosiota

-sai tietysti Hoppulainen. Rautio oli _oikein hyvä_. Hänellä tosin ei

-ollut Böökin auktoriteettia eikä myöskään sitä verratonta,

-hullunkurista huumoria, jolla Böök lausui _joitakuita_ repliikkejä,

-mutta hän oli täydellisesti yhtä luonnollinen ja hänellä oli sekin

-ansio että _kaikki_ repliikit pääsivät oikeuteensa. Falck [Penttula]

-oli melkein parempi kuin Leino toisessa näytöksessä, jossa hänen

-haudanjylhä äänensä oli kuin luotu roolia varten, mutta Leino tuotti

-sen sijaan viime näytökseen toisenlaista eloisuutta kuin Falck

-hitaudellaan. Rva Rautio tulee kyllä hyväksi, kun hän vaan ennättää

-sulattaa ja enemmän täydentää roolia; nyt se oli vähän ykstoikkoinen.

-Hän sopii siihen sentään paremmin kuin Hacklin, vaikka tämä oli sangen

-hyväksyttävä Helena. Vyyryläinen[60] ei myöskään ollut huono (Maria) ja

-Asp [Loviisa] oli pirteämpi kuin [rva] Lundahl, joskaan ei niin kaunis.

-Sitä vastoin Kilpi ei vastannut Rautiota vanhana talonpoikana Penttulan

-saunassa; niinikään meni ensimäinen kansankohtaus ennen paremmin kuin

-nyt. Kaikki kaikessa on Murtovarkaus taas onnellisesti liitetty

-ohjelmistoon -- milloin saamme Roinilan talossa samalle kannalle?" --

-

-Muutoin mainittakoon ohjelmistosta vain Maria Stuart (3 kertaa) ja

-Yhteiskunnan tuet. Jälkimäisessä oli nti Borg rva Bernick, ja Kaarlo

-arvostelee häntä seuraavasti: "Hän oli sangen hyvä, kovin peloissaan,

-mutta käsitys oikea ja vivahduttaminen oivallinen; kieli sitä vastoin

-virheellistä."

-

-Syyskuun keskivaiheilla tultiin _Turkuun_, jossa ei oltu käyty moneen

-vuoteen. Paitse Salaa ja rva Lundahlia (joka oli eronnut) olivat kaikki

-saapuvilla ja lisäksi muutamia uusiakin, nimittäin _Otto Vallenius_ ja

-nti _Lilli Kurikka_ sekä _Alarik Böök_ ja _Iisakki Lattu_. Otto

-Valleniuksen kanssa oli Kaarlo tehnyt sopimuksen Parisissa, missä tämä

-monipuolisilla taiteilijataipumuksilla varustettu mies, jätettyään

-yliopistolukunsa, harjotti opintoja maalaustaiteessa, ja nti Kurikassa

-oli, hänen veljensä Matti Kurikan kirjeen mukaan, kesällä herännyt

-"ääretön halu päästä Suomalaisen teatterin jäseneksi". Vallenius ja nti

-Kurikka olivat molemmat sangen tervetulleita teatteriin lauluäänensä

-tähden. Tästä lähtien voitiin jälleen ottaa laulukappaleita

-ohjelmistoon. Lilli Kurikka oli 19-vuotias ja Helsingin suomalaisen

-tyttökoulun käynyt. Alarik Böök oli Bruno Böök-vainajan nuorempi veli.

-Iisakki Lattu vihdoin oli ainoa näistä tulokkaista, joka pysyvästi jäi

-teatteriin.[61] Ensi-iltana 16/9 meni Maria Stuart täydelle huoneelle

-ja seuraavana Murtovarkaus puolelle. Alku ei ollut loistava sillä

-tavallista on, Kaarlo kirjoittaa, että meikäläiset ensi hyökkäyksessä

-joutuvat hämilleen. Puhuttiin liian hiljaa, johon lisäksi tuli pikku

-onnettomuuksia. "Mutta kaikki paranee kai, kun ennätämme tottua

-yleisöön ja yleisö tottuu meihin. Tänään (19/9) luulen Ida Aalbergin

-vallottavan yleisön yhdellä ryntäyksellä, sillä hän sanoi olevansa

-hyvällä tuulella." Niin kävikin, ja näyttelijätär sai laakeriseppeleen

-ja kukkia. Viikko myöhemmin, Romeon ja Julian jälkeen, Kaarlo

-kirjoittaa, että silloin uudistui mitä oli tapahtunut Maria Stuartiin

-nähden. Ensi kerralla kylmä, ynseä, ymmärtämystä puuttuva yleisö ja

-toisella vilkas, kiitollinen ja innostunut, yhteisesitys ensi kerralla

-laimea ja hätäinen, toisella tyydyttävä. Murtovarkauskin menestyi

-paremmin toisella kerralla, ja huone oli kahta vertaa parempi.

-Yhteiskunnan tuet annettiin kolmannelle osalle huonetta, ja Kaarlo

-huudahtaa: Kuinka henkisesti kuollut tämä yleisö kuitenkin on! Hän

-sanoo kokonaan menettäneensä kyvyn arvostella kappaleiden

-vaikuttavaisuutta. Nyt huudetaan vain laulukappaleita -- niitä me

-ymmärrämme! (Huuto saada nähdä Ida Aalbergia on vaiennut, kun siihen

-yhtyy niin kamalia perspektiivejä kuin Shakespeare ja Schiller!)

-Epäilemättä oli ruotsalaisten operettiohjelmisto saanut yleisön

-hylkimään vakavaa ohjelmistoa. Bergbomin täytyi vastoin tahtoansa

-("sillä se menee nyt, dass Gott erbarm") antaa Saimaan rannalla, ainoa

-laulukappale, joka tällä hetkellä oli valmis, -- ja se veti, varsinkin

-toisella kerralla (Parisin veitikan kanssa), miltei täyden huoneen.

-Regina antoi sitte myöskin 8/10-12/10 kolme hyvää huonetta. Kolmantena

-iltana (kaikista paras -- 1,071 mk) oli Ida Aalberg erityisten

-suosionosotusten esineenä ja hän sai muun muassa hopeisen maljakon

-("Ida Aalberg 18 12/10 84. Käy nyt tiesi tervehenä, matkasi imantehena,

-päätä kaari kaunihisti, pääse illalla ilohon."). Suuri isänmaallinen

-kappale lämmitti siis sydämiä Turussakin.

-

-Tällä aikaa harjotettiin Hilda Aspin suomentamaa G. Ohnet'n

-4-näytöksistä draamaa _Rautatehtailija_, Shakespearen _Hamletia_ ja

-Nummisuutareita, joka viimeinen kaipasi uudistamista. Ensimäinen näitä

-meni 24/10 saavuttamatta silloin enemmän kuin toisellakaan kerralla

-suurempaa suosiota, vaikka kritiikki kiitti sekä kappaletta että

-esitystä. Leino ja Ida Aalberg esiintyivät päärooleissa. Hamlet edistyi

-hitaasti; "Ahlberg ryhtyi siihen niin veltosti", että Bergbom epäili

-sen menestymistä. "Kyllä on kovaa", hän lisää "että täytyy pakottaa

-ihmisiä Hamletiin, kun ajattelee, että Vilho olisi antanut vuosia

-elämästään saadakseen näytellä sitä roolia." Se valmistui kumminkin

-miten kuten ja annettiin ensi kerran 30/10 Ahlbergin hyväksi, koska

-tämä näyttelijä oli lähtevä parin kolmen kuukauden opintomatkalle.

-Näytäntö onnistui hyvin, sanomien mukaan. Ahlberg oli erinäisissä

-kohtauksissa oivallinen ja Ida Aalberg mainio Ofelia. Axel Ahlberg sai

-sinä iltana kultakellon, ja samanlainen lahja annettiin Ida Aalbergille

-l/11, kun hän esiintyi Jane Eyrenä. Nummisuutarit näyteltiin viimeisenä

-iltana 4/11 täydelle huoneelle. Leino oli vielä Esko, sillä erästä

-nuorempaa näyttelijää oli turhaan koeteltu; ensikertalainen oli m.m.

-Lattu Karrina. Muista täällä näytellyistä kappaleista mainittakoon vain

-Mustalaiset, jossa nti Kurikka Evinä ensi kerran (15/10) astui

-näyttämölle ja lauloi "aistikkaasti, puhtaasti ja tunteellisesti", ja

-nti Avellanilla Rózsina oli suuri menestys, sekä Todelliset naiset,

-jota turkulaiset eivät viitsineet tulla katsomaan. -- Turunmatka

-päättyi 900 markan tappiolla, jota pidettiin verrattain onnellisena

-tuloksena! Åbo Underrättelser kiitti hyvää ohjelmistoa ja vakuutti

-seurueen olevan vastedeskin tervetullut (!). --

-

-Kaarlo oli asunut Fenix-hotellissa, jossa hänellä oli kaksi huonetta,

-ja hän maksoi täydestä "ylöspidosta" 120 mk kuukaudessa. Leino rouvansa

-kanssa, Axel Ahlberg sekä neidit Avellan ja Stenberg asuivat myöskin

-siellä, ja kaikki söivät samassa pöydässä. -- Kirjeessä, jossa Kaarlo

-kertoo tämän, tapaamme sanat: "Lue Jussi Brofeldtin Muudan

-markkinamies. Se on sydäntäkouristava. Siinä pojassa elää Herran

-henki."

-

-Paluumatkalla Turusta seurue pysähtyi _Hämeenlinnaan_, jossa Nordinin

-salongissa annettiin neljä näytäntöä -- jopa Maria Stuart viimeisenä

-iltana. Kun huone oli aina täysi ja päiväkustannukset pienet, nousi

-voitto 900 markkaan -- samaan summaan, joka Turussa oli menetetty.

-

-_Helsinkiin_ seurue tuli aikaisemmin kuin aiottu oli. Ensin oli näet

-aikomus ollut mennä Turusta Poriin, mutta kun sikäläinen uusi teatteri

-ei vielä ollut täysin valmis, jäi matka tekemättä; toiseksi oli

-tuumittu pitentää Turussaoloa, mutta Carlbergin ruotsalainen seurue

-tuli ja otti teatterin. Kun saavuttiin Helsinkiin, olivat arpajaiset

-teatterin hyväksi olleet ja menneet. Ne tapahtuivat nimittäin tiistaina

-4/11 ylioppilastalolla, jonka huoneet olivat tungokseen asti täynnä.

-Salin peräseinällä nähtiin "tuulentupa", Suomalaisen teatterin uusi

-rakennus, jonka K. K. Hellsten oli maalannut Seb. Gripenbergin

-luonnoksen mukaan, ja sivuseinillä Hedvig Winterhjelmin, Emmy Achtén,

-Ida Basilierin, Kaarlo Bergbomin ja Vilhon muotokuvat. Ohjelman

-alkunumero oli J. Mustakallion sepittämä prologi, jonka Turusta varta

-vasten tullut Ida Aalberg lausui, ja muista numeroista huomattavin

-iloisen, kirjavan joukon esiintyminen, jossa tunnettiin 18

-näyttämöllistä hahmoa: Anni, Boriska, Inga, Jessika, Kätchen, Lysisca,

-Nicole, Noora, Pamina, Papagena, Rosina, Rykmentin tytär, Esko, Fra

-Diavolo, Larsson, Maunu, Papageno, Göndör Sandor. Nämä kaupittelivat

-yleisölle tilapäistä albumia.[62] Voittoja oli 1,000 ja arpoja

-11,000 à 1 mk.

-

-(11/11). "Oma rakas Bettyseni", Emilie kirjoittaa sen jälkeen, "usko

-pois että tuntuu hyvältä kun arpajaispuuha on ohi! Odotamme puhdasta

-voittoa 11 à 12,000, tosin vähemmän kuin viimein, mutta toki

-kunnioitettava summa. Olen äärettömän kiitollinen, että kaikki on

-mennyt hyvin. -- Perjantaina teatteri alkaa täällä; saa nähdä kuinka

-rupeaa käymään. Kevättä en pelkää, jos kaikki pysyvät terveenä, mutta

-joulukuu on kaikkialla vaikea kuukausi ja vallankin meillä, jotka niin

-paljo rakennamme ylioppilasyleisöön. -- Kiitos, hyvä Bettyseni,

-kaikesta mitä teit hyväksemme, kun olimme Turussa [Emiliekin oli ollut

-siellä pari viikkoa lokakuulla]; erinomaisen hupaista on että siellä

-meni kuin meni. Toivoakseni Fröberg & consortes eivät aivan hävitä

-meiltä maanalaa. -- Sala jää ulkomaille joulukuun keskivaiheille.

-Sydämestäni toivon hänen edistyvän. Hän on ihmisenä läpeensä kelpo ja

-kunnioitettava, niin että minä ja me kaikki sangen paljo pidämme

-hänestä. -- Olet kai kuullut, että rva Canthin uusi kappale on valmis!

-Kuinka hupaista on saada kotimainen teos, sen tiedät kyllä." --

-

-Täälläkin alotettiin (14/11) Murtovarkaudella. Sitte tuli

-Rautatehtailla, joka näyteltynä kolme kertaa ei täälläkään menestynyt,

-vaikka arveltiin sentapaisista ranskalaisista muotikappaleista olevan

-hyötyä näyttelijöille. Toisella innostuksella vastaanotettiin vanha ja

-aina uusi Nummisuutarit. Uusia olivat siinä Pesonen -- Topias, Weckman

--- Mikko Vilkastus, Rautio -- Iivari, Falck -- Niko, Lindfors -- Teemu

-ja rva Rautio -- Jaana.

-

-Joulukuun 3 p. sattui Ludvig Holbergin 200-vuotispäivä ja sitä

-vietettiin vanhan mestarin huvinäytelmillä _Ei ole aikaa_ ja _Henrik ja

-Pernilla_ (Hilda Aspin suomentama). Kumpikin komedia sujui hyvin, mutta

-edellinen sentään paremmin. Lindfors oli Vielgeschrey ja häntä

-kiitettiin siitä että hän oli syventänyt näyttelemistänsä, jossa ennen

-ilveilevillä kujeilla oli ollut liiaksi sijaa. Otto Vallenius oli

-onnistunut kujeellisena palvelijana, Hilda Asp Pernillana, nti Stenberg

-Madlenana j.n.e. Toisen kappaleen nimiosat olivat Weckmanilla ja rva

-Aspegrenilla. -- Näyttelijät lähettivät Leinon allekirjoittamassa

-sähkösanomassa tervehdyksensä Tanskan näyttelijöille, ja Bergbom

-tervehti eri sähkösanomalla kuninkaallista näyttämöä, "Ludvig Holbergin

-kaikille pohjoismaille merkillisen vaikutuksen kehtoa". Kuninkaallisen

-teatterin puolesta kamariherra Fallesen vastasi kumpaseenkin

-tervehdykseen.

-

-Viikko myöhemmin 10/12 oli toinen juhla -- kymmenes vuosipäivä Ida

-Aalbergin ensimäisestä esiintymisestä teatterissa. Sitä vietettiin Jane

-Eyrellä, ja taiteilijatar sai vastaanottaa kukkia ja laakeriseppeleitä,

-jota paitse hänelle toimeenpantiin pidot, joissa prof. F. Perander

-puhui kunniavieraalle ja pyysi lupaa, että saataisiin teatteria varten

-maalauttaa hänen muotokuvansa.[63]

-

-Kun Bergbom oli alkanut toimeenpanna huokeahintaisia kansannäytäntöjä,

-hän noudatti haluansa antaa vähävaraistenkin nauttia teatterista. Mutta

-samoin kuin hän rakasti varsinaista kansaa, rakasti hän lapsiakin. "En

-voi täällä nähdä lapsia", hän kirjoitti Parisista, "muistamatta lapsia

-kotona", tarkottaen kai lähinnä sisarensa lapsia. Lapsillekin -- ei

-ainoastaan näille läheisille vaan mahdollisimman useille -- hän halusi

-avata teatterinsa, ja niin hän nyt ennen joulua (13/12) ilmotti

-ensimäisen "lastennäytännön", jossa klo 5:stä i.p. esitettiin Z.

-Topeliuksen "leikki" _Ole armelias köyhille_ ja Saimaan rannalla.

-Teatteri oli täynnä outoa yleisöä, rivit "rint' rinnan täynnä pieniä

-päitä, jotka kurkistelivat reunusten yli niinkuin pääskysen pojat

-pesästään". Tarvitseeko sanoa, että tämä yleisö oli ihastunut! Näytäntö

-uudistettiin 27/12. -- Seuraava ohjelma 14/12 sisälsi paitse Kiven

-Kihlausta kaksi uutta alkuperäistä 1-näytöksistä huvinäytelmää: Matti

-Kurikan _Ihmekös tuo!_ -- naurattava, erehdyksille ja hullunkurisille

-kohtaamille perustettu vähäpätöisyys, jossa Lilli Kurikka, pääroolin

-esittäjänä, ensi kerran ja onnellisesti näyttäytyi Helsingin yleisölle

--- ja Robert Kiljanderin _Pukkisen pidot_,[64] joka osottautui

-tekijänsä edellisiä pikkukappaleita etevämmäksi, siinä kun luonnekuvaus

-on syvempi ja henkilöitten pikkukaupunkilaisuus paljastetaan hienolla

-ivalla. Parhaiten kuvattua henkilöä, Anna muoria, näytteli nti Stenberg

-erittäin hyvin.

-

-Joulun ja uudenvuoden aika ei tuonut enempää uutta. Uudenvuoden päivänä

-meni Kiven muistoksi Nummisuutarit, e/i pitkän ajan päästä Kultaristi,

-jonka uudistamisen Vallenius, Inez Borg ja Lilli Kurikka tekivät

-mahdolliseksi, 6/1 Daniel Hjort, sekin tärkeissä kohdin uudistettuna --

-nimihenkilönä ulkomaalta palannut Sala, osottaen melkoista edistystä

-(itsenäisesti hän teki luonteen pääpiirteeksi synkän tunteellisuuden,

-joka muutti ivan ulkomaailmaa kohtaan tuskalliseksi oman kehnouden

-tunnoksi), Sigrid Stålarmina Ida Aalberg, esittäen onnettoman neidon

-hienosti ja jalosti, Ebba Stenbockina nti Avellan, täynnä voimaa ja

-ylimyksellistä ryhtiä, sekä Juhana Fleminginä Otto Vallenius -- ja

-Topeliuksen päivänä Regina von Emmeritz. Ensimäinen ohjelmistolle uusi

-näytelmä tuli vasta 28/1, nimittäin Minna Canthin kolmas draama,

-_Työmiehen vaimo_. Työmiehen vaimonkin, niinkuin ennen Murtovarkauden,

-syntyhistoriasta tahdomme tässä antaa tietoja, koska me siten samalla

-valaisemme Minna Canthin ja Bergbom-sisarusten keskinäistä suhdetta,

-joka muodostaa tärkeän lehden sisarusten elämäkerrassa. Vaikka Emilien

-ja Kaarlon kirjeet tältä ajalta näyttävät hävinneen, näkee Minnan

-kirjeistä heille, kuinka he seurasivat hänen työtään, kuinka Kaarlo on

-siihen vaikuttanut ja kuinka kirjoittajan sydän oli heille avoinna. --

-Ennestään tiedämme, että näytelmä oli jo tekeillä kun Emilie kesällä

-1883 ensi kerran tapasi Minna Canthin Kuopiossa. Emilien kehotuksesta

-Minna kirjoitti Kaarlolle Sandefjordiin:

-

-(2/8 83). -- "Kun nti Bergbom kuuli, että olen tarttunut kiinni

-'Homsantuussa' enkä ollenkaan pääse siinä eteenpäin, tahtoi hän minua

-lähettämään sen alun [ensi näytöksen] Tohtorille ja kertomaan, miten

-olen aikonut sitä sommitella. -- Jos tuo ennen oli minulla hämärässä,

-on se vielä sitäkin pimeämmäksi käynyt sitten kun eilen näin

-'Valapaton'. En minä koskaan, en koskaan saa niin hyvää toimeen.

-Tragedia tästäkin tulla pitää, mutta en varmaankaan saa siitä mitään

-semmoista suurenmoista kuin Valapatto on. Ja kuitenkin tahtoisin siitä

-suurenmoista ja hyvää -- taikka ei mitään. Tehdäkseni nti Bergbomille

-mieliksi, täytyy kaiketi minun kuitenkin kertoa hämäriä piirteitä

-tuohon kappaleeseen. Ne tuntuvat niin mitättömiltä ja pieniltä, kun

-niitä vertaa Valapattoon. -- Toisen näytöksen ensi kuvaus on

-kauppatorilla. Siellä on myyjiä ja ostajia. Viisunkauppias laulelee

-perällä ja myyskentelee arkkiviisujaan ympärillä seisoville. Katupojat

-heittelevät palloa oikealla. Johanna tulee. Hänellä on vaan yksi markka

-rahaa, jolla aikoo ostaa ruokaa, maitoa sairaalle lapselleen. Paavo

-tulee juomatoverinsa kanssa ja riistää häneltä rahan. Johanna

-vastustaa, rukoilee, uhkaa. Paavo ei siitä välitä. Homsantuu tulee

-työntäen kottikärryjä, joissa hänellä on perunoita. Ne hän on saanut

-nostamapalkakseen. Hän on ylpeä, mutta rakkaus Paavoon herää hänessä

-uudelleen. Jotkut nuoret herrat vaativat häntä tanssimaan

-'mustalaista'. Hän kieltää. Vihdoin hän Paavon pyynnöstä sen tekee. --

-Seuraava kuvaus heinäladossa Homsantuun luona. Homsantuulla ei parempaa

-asuntoa ole. On yö. Homsantuu nukkuu heinäkasalla. Taikka oikeammin hän

-loikuelee siinä ollen valveilla. Paavo tulee. Hän kiusaa Homsantuuta

-pakenemaan hänen kanssaan Etelä-Suomeen. Homsantuu vastustaa. -- Kolmas

-näytös Johannan ja Paavon luona. Johannalla on kangas kuteilla. Se on

-jo lähes valmis, jo samana päivänä hän voisi viedä sen rouvalle, jonka

-oma se on. Paavo leikkaa kankaan poikki, myy sen ja juo rahat. Johannaa

-syytetään petoksesta. Hän kantaa sen mitään virkkamatta. Jäätyään yksin

-vaipuu hän epätoivoon. Risto, hänen entinen ihailijansa, tulee. Hän

-tahtoo Johannaa auttaa, mutta Johanna vastustaa, sillä hän luulee

-Riston vielä häntä rakastavan. Johanna heittäytyy lapsensa kätkyen yli

-vakaana kiellossaan. Risto koettaa häntä ylipuhutella ja kumartuu hänen

-ylitsensä. Samassa aukeaa ovi, Homsantuu seisoo siinä, näkee heidän

-asemansa, käsittää sen väärin ja -- päättää lähteä karkuun Paavon

-kanssa. Hän painaa oven kiinni, ilman että Risto tai Johanna ovat häntä

-huomanneet. Risto on nyt ymmärtänyt Johannan epäilyksen ja selittää

-olevansa kihloissa nuoren tytön kanssa, jolle hän on antanut sydämensä.

-Sen jälkeen Johanna kiitollisuudella ottaa vastaan Riston tarjoomuksen.

--- Neljäs näytös kadulla yöllä, kapakan edustalla. Paavo kapakassa,

-Homsantuu piilottelee toisella puolen katua, Johanna toisella. Himmeä

-katulyhty ei varjopaikkoja valaise. Molemmat pelkäävät ja vapisevat.

-Homsantuun pitäisi nyt yhtyä Paavoon ja lähteä hänen kanssaan.

-Ylioppilaat pitävät serenadia erään ikkunan alla perällä. Heidän

-mentyään Paavo tulee ja puhuttelee Homsantuuta. He aikovat lähteä

-pakoretkelleen, kun Johanna äkkiä ilmestyy heidän eteensä, nuhtelee ja

-varottaa heitä. Paavo sieppaa puukkonsa ja aikoo lyödä Johannaa, mutta

-Homsantuu heittäytyy väliin, saa puukon iskun ja kuolee. -- Miten

-tuosta kurjasta Paavosta päästään, sitä en ymmärrä. Jos hän vaan

-viedään vankilaan, ei Johanna ole hänestä vapaa, mutta toiselta puolen

-hän on liian suuri pelkuri tehdäkseen itsemurhan. -- Niin, ei minulla

-ole mitään lisättävää. Toivon saavani tohtorilta uutta, pontevampaa,

-parempaa kehitystä."

-

-Ensimäinen näytös puuttuu tästä selostelusta, mutta varmaankin siinä

-Johannan ja Riston (ei Paavon!) häät jo kuvattiin niinkuin painetussa

-näytelmässä, ja Homsantuu syytti Johannan kauhuksi hänen miestään

-konnamaisesta petoksesta. Emilie arvostelikin näytöstä seuraavin

-sanoin: "hyvin mieltäkiinnittävä ja oivasti kirjoitettu, luonteva ja

-sopiva vuoropuhelu, mutta, pelkään minä, liian voimakas, ettei

-seuraavat näytökset litistyisi". Itse asiassa sommittelu, selostelusta

-päättäen, kaipasi tiivistämistä. Toisessa näytöksessä on myöhemmin

-lisätty se kohtaus, jossa Risto ja hänen juomatoverinsa Toppo torilla

-"laskevat leikkiä" Homsantuun kanssa, siksi kun tämä vihoissaan heittää

-hiekkaa Riston silmiin ja sitte pelvosta ja säälistä heltyy uskotonta

-entistä sulhoaan kohtaan. Täten tuli hänen tanssinsakin paremmin

-perustelluksi, hän kun tahtoo ansaita rahaa ostaakseen Ristolle

-silmävoidetta. Toisen näytöksen toinen kuvaelma on muutettu kolmanneksi

-näytökseksi, joka romanttisuudessaan (kun Homsantuu tapaa

-mustalaissukulaisensa ja päättää Riston kanssa liittyä heihin ja

-vastedes vain ansaita rahoja rakastajalleen) muistuttaa tekijän

-ensimäisiä näytelmiä. Selostelun kolmas näytös on näytelmän neljäs,

-mutta täydennetty ja rakennettu niin realistisen ja draamallisen

-voimakkaaksi, että se on tullut kokonaisuuden pääkohdaksi, jossa miehen

-kunnottomuus ja ihmisten ennakkoluuloinen sydämettömyys nostaa vaimon

-kärsimykset huippuunsa. Johannan entisen ystävän nimi on Yrjö (ei

-Risto!). Loppu on kokonaan muutettu. Viidennessä näytöksessä Johanna on

-kuollut, mutta ei vielä haudattu; kuitenkin Risto valmistautuu uudelle

-kosintaretkelle. Silloin Homsantuu tulee ja toisen kerran petettynä hän

-ampuu konnaa revolverilla, mutta onnistumatta. Poliisit ottavat hänet

-kiinni, ja kun Risto lausuu luottavansa että lait ja oikeus turvaavat

-hänet Homsantuun kostolta, tämä epätoivoisessa raivossa huutaa: Teidän

-lakinne ja oikeutenne -- niitä minun pitikin ampua! Sen jälkeen seuraa

-vielä lyhyt kohtaus, jossa Vappu lupaa ottaa äidittömän lapsen

-hoitoonsa, mutta ankarilla nuhteilla vastaa Riston kosimiseen. Toppo

-lausuu säälin sanan Homsantuusta, mutta Risto kehottaa lähtemään

-anniskeluun. Tästä näkyy kuinka suuresti teos kehittyi siitä kun

-Bergbomin vaikutus siihen alkoi. Kumminkin oli kehitys pääasiassa

-muodollista laatua; perusaihe, peruspiirteet, mestarillinen vuoropuhelu

-ja koko näytelmästä puhuva pessimistinen henki olivat alkuperäisiä. --

-Työn kulku ja tunnelma näyttäytyy seuraavissa otteissa.

-

-(10/9 83). -- "Ei Homsantuu ole lainkaan edistynyt sitten kun Emilie

-läksi. Vasta tänään puhuimme siitä Tohtorin kanssa. Tohtorilta sain

-paljon hyviä neuvoja ja ihan uuden lopun, joka tulee olemaan

-mainio." --

-

-(19/11). -- "Homsantuuta olen hartaudella jatkanut. Neljäs näytös on

-loppupuoleen ennättänyt. En kuitenkaan usko mitenkään voivani saada

-sitä valmiiksi keväällä näytettäväksi. En tahtoisi antaa sitä käsistäni

-kypsymättömänä, puolivalmiina. Minulla ei ole suuri varasto

-harrastuksia, aatteita, ei voi siis tulla eri kappaleita varsin

-tiheään. Suurin iloni, oikein mitä suloisin nautintoni on tuo

-kirjoittaminen. En ymmärrä kuinka enään voisin elää, ellen sitä saisi

-tehdä. Ja pari vuotta takaperin, silloin kun kirjoitin Roinilan

-talossa, oli se vaan velvollisuuden tunnosta."

-

-(28/1 84). -- "Kuinkako Homsantuu edistyy? Olen pari kuukautta

-korjaillut edellisiä näytöksiä. Viidennestä näytöksestä minulla ei

-vielä ole mitään selvää. Mutta sen kirjoittaminen on niin äärettömän

-hauskaa. Sitä tehdessäni tunnen välistä niin suurta voimaa, rohkeutta

-ja vapautta, melkein uhkamielisyyttä. Kuinkahan hyvä sotasankari

-minusta olisikaan tullut, jos olisin ollut mies ja elänyt sotaisena

-aikana! 'Ingen rädder här', minä ajattelen aina kun pistän jonkun

-rafflaavan totuuden Homsantuuhun. Ainoa pelkoni on, että Tohtori ne

-sieltä karsii pois. -- Niin, tosiaankin!"

-

-(23/2). -- -- "Niin, hyvä Tohtori! Jos koskaan olen hävennyt

-kykenemättömyyttäni ja saamattomuuttani, on se tällä hetkellä, jolloin

-minun pitäisi tehdä Teille tiliä siitä, miten pitkälle näytelmäni on

-tullut. Ja kuitenkin olen kaiken aikaa ollut niin ahkera kuin suinkin

-voimani ja terveyteni ovat myöntäneet. Arvattavasti on aine liian

-vaikea ja siinä syy hidastumiseen. Kun jonkun ajan kuluttua tulen

-takaisin siihen mitä olen kirjoittanut, tuntuu se minusta niin

-lapselliselta, kypsymättömältä ja epätodelliselta, etten voi mitenkään

-sitä semmoiseksi jättää. Niinpä nytkin neljäs näytös, jonka olin

-kirjoittanut marraskuussa, ja jonka arvelin silloin jotenkin hyväksi.

-Nyt kun otin sen uudelleen käsiin, saatoin käyttää siitä tuskin

-ainoatakaan repliikkiä. Tämä saattaa viedä ihmisen epätoivoon.

-Viidennestä näytöksestä ei vielä ole mitään selvyyttä. -- Niin, tuo

-sokea vaimo! Kyllä häntä arvelin, mutta tuntui niin mahdottomalta tuoda

-esiin tuommoista hiljaista, rauhallista, kärsivällistä elämän

-filosofiaa, nyt, kun sydän on täynnä katkeruutta ja revolutsionia. Ei

-se käynyt. Sitten, jahka taas tulen nöyräksi ja resigneeratuksi, mutta

-ei nyt. Nyt täytyy panna kovaa kovaa vastaan ja jakaa iskuja minkä

-ennättää. Siihen on semmoinen vastustamaton sisällinen pakko." -- --

-

-(19/4). -- "Rakas Emilie! Elkää odottako niin paljon tuosta

-Homsantuusta. En minä usko siitä suurta iloa tulevan enemmän

-teatterille kuin itsellenikään. Olen jo saanut maistaa merkillisiä

-enteitä. Pari viikkoa takaperin sain postin kautta vastaanottaa

-kolme numeroa 'Satakuntaa', jossa oli pitkä ja myrkyllinen

-kritiikki 'Murtovarkaudesta'. Sanottiin sitä 'epäkristilliseksi',

-'epänaiselliseksi' ja 'epäsiveelliseksi'. -- Kun nyt jo tuosta

-viattomasta Murtovarkaudesta näin sanotaan, mitä sitten

-Homsantuusta!" --

-

-(11/8). -- "Olen alkanut viimeistä kertaa puhtaaksi kirjoittaa

-'Työmiehen vaimoa'. Mutta paljon yhä näkyy siinä olevan korjaamista. En

-uskaltanut kirjoittaa Teille, kuinka asian laita oli tässä keväällä ja

-kesällä. Minusta, näette, koko kappale rupesi tuntumaan niin ikävältä

-ja huonolta, kaikki maistui puulle, enkä voinut, en parhaalla

-tahdollanikaan moneen kuukauteen sitä jatkaa. Luin sitä muille, että

-kehuisivat ja taas saisin sen kautta vähän halua, mutta ei se tahtonut

-auttaa. Nyt kumminkin, kun rva ja Kasper Järnefelt sekä Jussi Brofeldt

-[Aho] sitä kiittivät, pääsin jälleen itseluottamukseen. Ja kyllä sitä

-nyt kestää, siksi kun sen valmiiksi saan. Inspiratsionia antavat

-kenties myöskin nuo tosielämän tosihuolet, joita saan niin tarpeeksi

-kokea. Ne pitävät hermostoa jännityksessä ja kehittävät sielun voimia.

--- -- Mikä nimi annetaan tuolle uudelle näytelmälle? Työmiehen vaimo --

-eikö se ole sopivin? Taikka: Johanna ja Homsantuu? Taikka: Hapanrokkaa?

-Sillä hapanta se on miehille ja rokkaa sen pitäisi oleman naisille. Ja

-silloin voisi Risto ja Toppo, kun kappaleen lopussa menevät kapakkaan,

-laulaa: 'Hapanrokkaa keitettiin ja pantiin papuja sekaan, Hierimellä

-hämmennettiin etc. etc' -- Mutta ei sentään. Eikö kaikki tulisi

-koomilliseksi sen kautta? -- Työmiehen vaimo kenties sittenkin paras,

-vaikka tuntuu niin laimealta."

-

-(21/8). -- "Homsantuu on nyt vihdoin viimein valmis. Viimeisenä tuskana

-on, ettei silmäni tahtoisi kestää kopioitsemista, jota nyt olen pari

-päivää tehnyt. -- Saa nähdä, tuleeko tuosta iloa teatterille taikka

-minulle. Se nyt ainakin on varma, että tunnokkaasti olen parastani

-koettanut. Ilmankos se niin kauan olisi työn alla ollut. Mutta

-pessimistinen se on, enkä luule kenenkään nyt sanovan 'tulimme niin

-iloisina ja tyytyväisinä kotiin'. Tuota nimittäin on moni minulle

-sanonut 'Roinilan talosta'. Mutta itse olen jotakuinkin tyytyväinen.

-Sitä en ollut 'Roinilan talon' kanssa milloinkaan." --

-

-(3/10). -- "Tuskin kehtaan Teille kirjoittaa, kun näytelmäni ei

-vieläkään ole valmis. -- -- Nytkin, kun sitä viimeistä kertaa

-korjaamalla olen puhtaaksi kirjoittanut enkä paljon muuta ole muutellut

-kuin dialogia, en sentään pääse kuin noin pari kolme sivua päivässä

-eteenpäin. -- Hyvä Tohtori! Onhan varma, että tulette tänne ensi

-syksynä? Toivon saavani Teiltä taas uutta elämää. Onhan minun

-oikeastaan Teitä kiittäminen henkisestä herätyksestäni, kehittymisen

-halustani. Yksin ei voi pyrkiä eteenpäin, kun ympäristöltään ei saa

-paljon mitään, ei ainakaan verraten siihen, mitä Teiltä saa. Ettehän

-ole, hyvä Tohtori, väsynyt? Onhan Teillä vielä elämän toivoa, lujuutta,

-pontevuutta, toimintavoimaa ja intoa? Antakaa tuota kaikkea minullekin

-yksi hiven. Jääkää Jumalan haltuun, hyvä Tohtori! Parhaat toivotukseni

-seuraavat Teitä ja teatteria."

-

-(28/10). -- "Vihdoin viimein lähetin nyt postiin 'Työmiehen vaimon'.

-Soisin, että se Tohtoria miellyttäisi, että teatteri saisi sillä paljon

-rahaa ja että se vähän ravistelisi näitä puolikuolleita ihmisiä. Juuri

-kun sitä laitoin ristisiteeseen, paukahtivat tulikellot täällä soimaan,

-ja ennenkun vielä sain sen postiin, kerrottiin että eräs nainen oli

-palanut sisään ja eräs toinen vähissä hengin saatu ulos. Kohta

-taikauskoisuuteni näki tuossa sattumisessa jonkunlaisen enteen. -- --

-Tuo vanha sairas vaimo paloi äsken siitä syystä, että sisarensa jätti

-hänet yksin, sillä välin kun läksi käymään meidän puodissamme. Yhä

-omituisempaa." --

-

-(8/12). -- "Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Monet herttaiset kiitokset

-kritiikistänne! Olen ollut sairaana ja kärsinyt sielun ja ruumiin

-tuskia; sillaikaa oli kirjeenne kumminkin suureksi virkistykseksi ja

-lohdutukseksi. Olen tuon tuostakin lukenut sen läpi ja miettinyt. Niin

-pian kun täydellisesti paranen, että oikein jaksan ajatella, ryhdyn

-ehdottamianne muutoksia tekemään -- niin pitkälle kuin paha sydämeni

-sallii. Etten ole rouvia juuri lempeällä kädellä pidellyt, on aivan

-totta, ehkäpä olen heitä liiotellutkin. Mutta, rakas Tohtori, te ette

-ole nainen, ette ole tullut tuntemaan mitä myrkyllisiä haavoja tuo oma

-sukupuoli voi kaikessa hurskaudessaan ja lempeydessään toiseen iskeä,

-kuinka tuo helläsydäminen, tuo korkeasti sivistynyt, tuo 'heliga

-prestinna vid hemmets fridfulla härd' on kivikova ja jääkylmä sortaja

-heikompaa, 'huonompaa' kohtaan, jota hän ei ihmiseksikään tunnusta,

-koska se ei ole hänen vertaisensa arvossa eikä sivistyksessä muka. Ja

-nämä ovat kristityitä! Minä sanon, että huonoimman porton sydämessä

-asuu enemmän kristillistä tunnetta kuin noiden farisealaisten. Kuinka

-selvänä Kristus näki ihmissydämen salaisimmat sopukat, kuinka oikein

-hän tätä sukukuntaa arvosteli: 'Aterioitsi syntisten, köyhäin ja

-alhaisten kanssa'. Ei ylhäisten, ei rikkaitten eikä ruhtinaitten. Voi,

-kuinka koko sieluni halveksii tätä tekopyhyyttä, tätä teeskentelemistä,

-tätä naisten 'hienoa sivistystä' ja 'korkeaa moraalia'. Kuinka

-surkuttelen noita 'hemmets heliga prestinnor', jotka kohta menehtyvät

-oman itsensä ihailemiseen. Hyvä Tohtori! Suututteko minuun nyt?

-Sanotteko, että olen paha, raaka, tyhmä? Niin olenkin, mutta, Jumalan

-kiitos, olen samalla myöskin kansan lapsi, 'hienous' ei ole

-luonnollista tunnetta tukahduttanut, eikä pelkuruus estä sitä tunnetta

-ilmaisemasta. Oikeastaan eksyin aineestani. Tahdon koettaa parantaa rva

-Wörskyä (täällä on eräs rva Mörsky, sitä nimeä ei saa käyttää), jos

-voin, mutta en tiedä, kuinka onnistun. Naiskysymyksessä tahtoisin

-pienen reformin. Naisten ihailemisen tahtoisin muuttaa naisten

-ruoskimiseksi. Emme me parane, Tohtori, ennenkun saamme oikein paljon

-vitsaa, ennenkun meitä opetetaan totuutta tuntemaan ja omia

-heikkouksiamme käsittämään. -- Kaikki muut muutokset teen oikein

-sydämen halusta."

-

-(22/1 85). "En ollenkaan voinut arvata, että niin pian joutuisitte

-valmiiksi, enkä siitä syystä tehnyt parempaa kiirettä korjauksien

-kanssa. Kuinka nyt lienee tämä Vapun kohtaus tässä lopussa onnistunut.

-Kuin ei siinä olisi liiaksi sovitusta? En usko että tulevasta

-sukupolvesta vielä on niin paljo toivoa, kun tästä päättäen luulisi.

-Antakaa, Tohtori, hyvä neuvo! Minä melkein mieluisemmin antaisin

-painattaa kappaleen lopun niin, ettei jää mitään selvää siitäkään,

-ottaako Vappu lapsen vai ei. Sen jälkeen kuin Homsantuu on viety pois,

-vaan muutama repliikki Riston ja Topon välillä: Risto aikoo kosia,

-Toppo epäilee Homsantuun tilaa ja Risto kehottaa lähtemään anniskeluun.

-Vai kuinka? Onko parempi näin?"

-

-Tähän viimeiseen kysymykseen Bergbom vastasi niin, että hän jätti pois

-viime kohtauksen näyttämöllä. -- Lopuksi sanottakoon vain näistä

-otteista, että ne mieltäkiinnittävällä tavalla todistavat kappaleen

-syntyneen palavasta innostuksesta, joka nousi ja laski niinkuin

-tosirunoilijassa tapahtuu, sekä väsymättömästä harrastuksesta tehdä

-mahdollisimman hyvää. Kumminkin Minna Canthissa vallankumouksellinen

-paatos oli verrattomasti voimakkaampi kuin taiteellisen sopusoinnun

-vaisto. Sentähden hän hylkäsi Bergbomin ehdottaman sokean vaimon, joka

-"rauhallisella, kärsivällisellä elämänfilosofiallaan" tietysti olisi

-pyörentänyt, täydentänyt elämänkuvausta.

-

-Näytelmä meni siis ensi kerran 28/1, ja se ilta oli teatterin

-muistettavimpia. Täydelle huoneelle mielenjännityksessä olevaa yleisöä

-esitettiin vaihtelevat kuvaelmat erinomaisella voimalla ja tosielämän

-värillä, ja vaikutus oli tärisyttävä. U. S. lausuu:

-

-"Tässä näytelmässä ei ole turhaa, kaunista lörpötystä. -- Sattuvata on

-koko näytelmän kulku ja se tarkottaa yhteiskunnan ja yksityisten

-sydämeen, leikkaa siellä ja viiltelee, mutta niin että tuntuu.

-Kiihkeänä seurasi yleisö näytöksen edistymistä, ja moni varmaan tunsi

-sisustaansa viiltävän, mutta kyllä kai se hyvää teki. Erimielisinä ja

-vältellen lähdettiin kotia."

-

-Kritiikki oli yksimielinen kiittäessään esityksen oivallisuutta, se oli

-ehdottomasti parasta mitä teatteri oli aikaansaanut. Ida Aalberg

-näytteli Homsantuuta niin innostuneesti, että hän vastustamattomasti

-tempasi yleisön mukaansa, hän oli yhtä suloinen surussaan kuin mahtava

-kostoa vaatiessaan -- se oli luettava hänen värikkäimpiin ja

-todenperäisimpiin rooleihinsa. Nti Avellan Johannana oli kuin

-täydelleen yhteensulanut näyteltävän luonteen kanssa, hänen

-esityksessään ei ollut ainoatakaan väärää säveltä, luontevana ja

-yksinkertaisena hän vaikutti syvästi katsojaan. Alarik Böök esitti

-luonnonomaisesti Ristoa, mutta aivan erikoisesti onnistunut oli Rautio

-Toppona, täynnä eloa, kevytmielisyyttä ja huumoria. Edelleen neiti

-Stenberg varmasti ja johdonmukaisesti kuvasi Leena Kaisaa ja hyvin

-näyteltiin muutkin sivuosat. Vihdoin oli yhteisnäytteleminen kaikin

-puolin kiitettävä ja samoin näyttämöllepano. "Markkinaelämän kuvaaminen

-esimerkiksi veti vertoja siihen mitä saatiin nähdä Meiningiläisten

-näyttämöllä."

-

-Työmiehen vaimo meni kaikkiaan yhdeksän kertaa täysille ja hyville

-huoneille. Menestyksen puolesta se oli verrattava Nooraan, mutta niin

-myöskin yleiseen vaikutukseen nähden. Näytelmästä väiteltiin sekä

-yksityisissä piireissä että sanomalehdistössä kiivaudella, jonka

-ymmärtää kun ajattelee, että se kuulumattoman räikeästi kuvasi

-kotimaisia oloja ja että sen kautta realistisen suunnan totuus- ja

-uudistusvaatimukset ensi kerran välittömästi kohdistettiin meihin

-itseemme. Luonnollista on, että eri katsantokannat esiintyivät jyrkkinä

-ja että vastapuolueen tarkotuksia väärin käsitettiin ja selitettiin.

-Vanhoillisella taholla, jolla oli totuttu vallitseviin oloihin ja

-käsittämään kaikellaista pahaa ja kurjuutta pääasiassa yksilöiden

-turmeluksesta johtuvaksi, ei tunnustettu, että parannusvaatimukset

-lähtivät puhtaasta ihmisrakkaudesta, ja uudistajain puolella oltiin

-taas liian kärkkäät kieltämään vanhoillisilta jalompaa elämänkäsitystä.

-Että Homsantuun huuto: "Teidän lakinne ja oikeutenne -- niitä minun

-piti ampua!" kauhistutti monta hiljaista kansalaista, ei suinkaan ollut

-niin kumma, sillä joskin sanat oli pantu onnettoman, hurjistuneen

-mustalaistytön suuhun, oli niillä kieltämättä symbolinenkin

-merkityksensä, jonka kuulijat oikein ymmärsivät. Ja olihan näytelmä

-kauttaaltaan ankara, tahallinen hyökkäys olevaisuutta vastaan, jopa

-niin ehdoton, että siinä tuskin valonpilkkua nähtiin. Oliko siis outoa

-ettei kaikki kohta sanoneet: jaa ja amen! Mutta uudistuuhan elämässä

-aina tämä sama näytelmä, kun uusi aika ryntää esiin. Taistelu, sehän

-onkin elämää, ja Minna Canthin ansio on, että hän nerokkaalla

-kappaleellaan saattoi koko sarjan yhteiskuntakysymyksiä keskustelun

-alaiseksi.[65] -- Kun näytelmä oli esitetty neljä kertaa, Emilie

-kirjoitti (15/2) nti Elfvingille:

-

-"Työmiehen vaimo on herättänyt paljo melua ja erilaisia tunteita.

-Muutamat ovat ylen ihastuneita -- toiset kovin tyytymättömiä. Yhdessä

-kohden ovat kuitenkin kaikki yksimielisiä: että kappale on kirjoitettu

-erinomaisen kyvykkäästi, että se on korkeimmassa määrässä draamallinen,

-jopa nerokas. Moni pitää tätä kappaletta etevimpänä draamallisena

-teoksena, mikä Suomessa on ilmestynyt, joko suomeksi tai ruotsiksi.

-Siihen en yhdy. Minä en rakasta voimakasta realismia runoudessa, vaikka

-täysin oivallan mitä kappaleessa on nerokasta ja draamallista.

-Ultrapessimistinen katsantotapa (taikka oikeammin esitystapa) ei

-myöskään ole oikein mieleeni; pitäähän runouden tuoda esiin ihmisten

-valoisiakin ja hyviäkin puolia. Työmiehen vaimo esittää ainoastaan

-varjopuolet, heikkouden ja kurjuuden. Erinomaisen hupaista on kumminkin

-että niin etevä draama on ilmestynyt, ja meillä on syytä vielä odottaa

-hyvin paljon rva Canthilta, jos hän saa elää ja pysyy terveenä.

-Surullista on jos hän pysähtyy tälle Ibsenin kannalle. Jos taasen

-Työmiehen vaimo jää ihmisellisen kurjuuden tuskanhuudoksi

-ennakkoluuloja ja totuntatapaa vastaan, niin on se kaikin puolin

-oikeutettu."

-

-Kerrottakoon vielä samassa yhteydessä, että Minna Canth maaliskuulla,

-noudattaen ystäviensä kehotuksia ja omaa haluaan, teki pitkän talvisen

-matkan (Kuopion rautatie ei ollut vielä olemassa) Helsinkiin ja näki

-13/3 kappaleensa näyttämöllä.[66] Huone oli ihan täynnä, ja lopussa

-tekijä huudettiin näyttämölle, jossa Sala ojensi hänelle kukkavihkon

-näyttelijäin, ja filos. kand. J. A. Lyly laakeriseppeleen yleisön

-puolelta. Myöhemmin oli rva Canth teatterin ja omien ystäviensä

-vieraana illallisilla lämpiössä. -- Minkä vaikutuksen näytäntö teki, on

-hän lausunut kirjeessä rva O. Kiljanderille. Sen mukaan esitys suuresti

-tyydytti häntä, mutta -- ei itse näytelmä. "Koko kappale muuten

-laitettu mielenkiihotukseksi. Näyttämöllistä voimaa siinä on, mutta

-totuutta siinä ei ole, sielunomaista kehitystä ei myöskään. Koko

-mustalaisjoukkue Homsantuineen mielikuvitus. Ei Johanna ja Ristokaan

-ole täydelleen todellisuudesta temmatut. Toppo on ainoa, joka

-tyydyttää. Sanalla sanottu: kappale ei sisällä _elämän totuutta_. Kunpa

-onnistuisin paremmin ensi kerralla. -- Ryhdyn nyt yhteiskunnalliseen

-aiheeseen".[67]

-

--- Nämä sanat todistavat kauniisti Minna Canthin suoruutta ja

-vaatimattomuutta. -- Nti Bergbomille, jonka luona hän oli asunut, Minna

-kirjoittaa pitkän kirjeen, joka tulvii ihastusta sisaruksia kohtaan:

-"Niin mistä teitä, mistä kaikesta teitä kiitän! Kappaleen menestys

-teidän ansionne, erinomaisen hyvin näyttämölle pantu j.n.e. j.n.e.

-Kaikki hyvää ja kaikki totta. Mutta mitä siitä niin suurta välitän,

-menestyi tai ei. Pienen pieni sija sydämmissänne on tuhatta vertaa

-suuremmasta arvosta. Kiitos siis ystävyydestänne, kiitos siitä, että

-olette juuri semmoisia kuin olette, että herätätte niin suuria

-rakkauden, ihailemisen ja kunnioituksen tunteita." -- Ja samaan tapaan

-pitkältä. Loppupuolen kirjettä täyttää pitkä kertomus työväen oloista

-Varkaudessa, jossa Minna paluumatkalla oli päivän viipynyt. Uusi draama

-kangastaa jo mielessä.

-

-Työmiehen vaimon näytäntöjen väliin pistettiin silloin tällöin joku

-vanhempi kappale, niinkuin Runebergin päivänä Salaminin kuninkaat,

-mutta uutta tuli vasta 27/2, jolloin Kiven _Kullervo_ ensi kerran

-esitettiin täydellisenä. Näytäntö oli epävirallinen alku siihen

-juhlaan, jolla Suomalaisen Kirjallisuuden Seura seuraavana päivänä

-vietti Kalevalan ilmestymisen 50-vuotista muistoa. Taitavasti Bergbom

-oli osannut mukailla näytelmän näyttämöä varten (10 kuvaelmaa

-oli supistettu 7:ksi), jota paitse puvut ja laitokset oli

-mieltäkiinnittävästi suoritettu. Sitä vaikeampi oli roolien

-täyttäminen. Kullervona esiintyi Falck, jolla oli lämpöä ja voimaa,

-mutta ei traagillista kykyä. Muista mainittakoon: Leino -- Kalervo, rva

-Aspegren -- Kalervon emäntä, rva Rautio -- Ainikki, Inez Borg --

-Ilmarisen emäntä, nti Avellan -- Ajatar, Weckman -- Nyyrikki, Kallio --

-Väinämöinen, Ahlberg -- Ilmarinen, Vallenius -- Lemminkäinen. Menestys

-oli n.s. succés d'estime. Näytäntö uudistettiin ainoastaan yhden

-kerran. -- Paremmin onnistui _Hamlet_, joka 4/3 annettiin ensi kerran

-Helsingissä ja kaikkiaan meni kuusi kertaa. Se luettiin jälleen niihin

-näytelmiin, "joita näytettyään Suomalainen teatteri voi ilolla ja

-ylpeydellä katsoa uuden askeleen urallaan astutuksi, kunniallisen

-voiton voitetuksi". Pääosassa vaihtelivat Ahlberg ja Sala, kumpikin

-esittäen onnettoman kuninkaanpojan kuvan omalla tavallaan -- edellinen

-voimakkaammin, hillitsemättömämmin, jälkimäinen hiljaisemmin, tarkemmin

-pienimpienkin piirteiden mukaan. Toisista oli tietysti Ida Aalbergin

-Ofelia loistavin; mielipuolikohtaukseen näyttelijätär "loi aivan

-hurmaavan tuoksun, puhtaan jalon vaikutuksen ihmeen hienosta

-taiteilijahengestään" (W. Söderhjelm, Valvoja).

-

-Kaksi semmoista uutuutta kuin Työmiehen vaimo ja Hamlet olisi jo

-riittänyt tekemään tämän näytäntökauden tavallista huomattavammaksi,

-mutta innokas johtaja liitti niihin kolmannenkin merkki-ilmiön, Kaarlo

-Forsmanin suomentaman Goethen _Faust_-draaman ensimäisen osan. Viisi

-päivää ennen sen ensi-iltaa Emilie kirjoitti ystävälleen Turkuun:

-

--- "Me valmistamme parastaikaa Faustia. Eikö se sinusta ole hullun

-yritys? Ei koskaan ennen ole heikkoja voimiamme niin kysytty. Kyllä se

-on vaikeinta mitä olen kokenut, ja Kaarlo samoin kuin minä olemme kovin

-hermostuneita, ennen kun suurteko on lähtenyt teloiltaan. Toivoimme

-näytelmän valmistuvan perjantaiksi, mutta se ei käynyt; meidän täytyi

-lykätä se keskiviikoksi. Muistele meitä silloin ja tiedä, että meillä

-on raskas päivä. Ida Aalberg tulee lopussa aivan loistavaksi, ja siihen

-rakennamme etupäässä menestymisen toivomme. Myöskin Leino

-[Mefistofeles] ja Sala [Faust] ovat hyviä, erittäinkin Leino, sitte

-tulee lisäksi noitia, marakatteja, vuoripeikkoja, tuliliekkejä,

-sotilaita, lapsia, väkeä loppumattomiin asti. En tiedä, kuinka kaikki

-yhdellä kertaa mahtuvat teatteriin!" --

-

-Faust meni ensi kerran 15/4 ja sanotaan siitä U. S:ssa:

-

-"Suomalaisessa teatterissa vallitsi eilisiltana oikea juhlahartaus sen

-täpötäydessä huoneessa. Alusta loppuun seurasi yleisö näytäntöä yhä

-kasvavalla ihastuksella. Ja kun kaikui: 'on pelastettu!', ja esirippu

-laskeutui, ei käsien taputuksesta tahtonut loppua tulla. Lopuksi kuului

-huuto: 'Tohtori Bergbom!' ja sitten: 'Neiti Bergbom!' joita molempia

-innokkailla eläköönhuudoilla tervehdittiin. -- Tuskin onkaan

-teatterissamme, jolla on niin pienet apukeinot, niin suuria

-aikaansaatu." -- Finlandissa: "Innostus yhtä suuri kuin oopperan

-loistavimpina aikoina. Näyttämöllepano huolellisin mikä meillä on

-nähty".

-

-Otamme tähän Z. Topeliuksen kirjeen Kaarlo Bergbomille (Helsingin

-Vilhelmsbadista 23/4), se kun sisältää arvostelun näytännöstä.

-

-"Hyvä Kaarloni! Vastaanota onnentoivotukseni uuteen voittoon!

-Uhkayritys on päättynyt loistavaan riemuvoittoon suomalaiselle

-näyttämölle ja on jouduttava uuden talon toteuttamista."

-

-"Eilen näin uudestaan puhuvan Faustin ensi kerran 1836 taikka 1837

-jälkeen, jolloin eräs saksalainen seurue samojen seinien sisällä kuin

-nyt, Klingemannin laitoksen mukaan, antoi puhenäytelmän heikosti, mutta

-muistoa ansaitsevasti. Ooppera on loistava, mutta puhekappale

-sydäntäkouristavan syvä."

-

-"Muistutukset, jotka minulla on tehtävänä, koskevat osaksi tekijää,

-osaksi nykyajan draamallista koulua. Kappale on sukukuntamme lankeemus,

-mutta sovitus on kehyksen ulkopuolella. Ei koskaan runous ole esittänyt

-ihmisellisesti liikuttavampaa tyyppiä kuin Margareta: siinä missä hän

-on valtavana kappaleessa on tämä kristillinen suuressa merkityksessä,

-vaikka sovitus haamottaa ainoastaan symbolisesti ristissä. Tässä Ida

-Aalberg seisoi nykyajan taiteen huipulla; ei ainoakaan niistä 5:stä tai

-6:sta laulavasta Margaretasta, jotka olen kuullut, voi kilpailla hänen

-kanssaan. Sano tämä hänelle, jos se tuottaa hänelle iloa. Mutta sano

-hänelle myöskin, että hän voi tehdä jotakin enemmän, että hän tästä,

-melkein loppuun kulutetusta tyypistä voi tehdä jotakin uutta. Sillä

-ranskalaisrealistiselta koululta, jonka luonnontotuus on niin

-sydäntäkouristava, puuttuu taiteen suuri tyyneys. Sinä päivänä kun Ida

-Aalbergin onnistuu yhdistää kolme viimeistä kuvaelmaa kolmen ensimäisen

-kanssa, on hän luonut uuden Margaretan."

-

-"Salan debyytti on kunnioitettava. Että hän vajoaa, merkitsee vain että

-Faust vajoaa. Goethe ei ole kirjoittanut kappaletta näyttämölle, se on

-vedetty sinne tukasta. Goethen esityksessä seisoo kauttaaltaan

-ihmiskunta Faustin takana ja tätä taustaa vastaan hän näyttäytyy

-eheänä, mutta näyttämöllä tausta katoaa yksilöön, ja siinä hän vajoaa

-voimattomana. Samassa määrässä kuin Faust vajoaa, Mefisto nousee

-ja valtaa lopulta kaikki paitse Margaretan. Onhan kappaleen

-lopputarkotuksesta kirjoitettu äärettömän paljon, ja sinä tunnet sen

-paremmin kuin minä. Mutta en minä voi uskoa, että lopputarkotus on

-pahan apoteosi. Näyttämö ei ole vaan voinut tehdä havainnolliseksi

-pahan häviämistä itsekkääseen tyhjyyteensä."

-

-"Leino on sangen hyvin jäljitellyt Willmania taikka hänen saksalaisia

-esikuviaan. Vino, nykäisevä, ilkkuva kuuluu kieltämättä tyyppiin. Mutta

-kaiken tämän ohella on Goethen Faustilla [sic, Mefistolla!] syvyys,

-joka on kadonnut oopperan jokapäiväisiin tehonpyyteisiin. Ei ole

-irvistelevä Mefisto, joka sanoo: 'Ich bin der Geist, der stets

-verneint' j.n.e. Puhekappaleen pitäisi kohota oopperan ja kansansadun

-Samielia ylemmäs, ja jos Leino kesällä saa aikaa tutkia Goethen

-Mefistoa, niin hän, hyvä käsitys kun hänellä on, on kaikellaista

-oppiva."

-

-"Valentinista [Ahlberg], Martasta [nti Stenberg], noita-akasta

-[Lindfors] ynnä muista ei minulla ole muuta kuin hyvää sanottavana.

-Näyttämöllepano on suomalaisella näyttämöllä voittamatta ja ansaitsee

-kaiken tunnustuksen, minkä se on saanut (vaikkei esiripun tarvitse

-nousta kaikkien aploodien tähden). Se kunnioitus, huolellisuus ja

-kustannus, joka on tehtävään uhrattu, on hyvin harkittu. Uusi teatteri

-ei olo koskaan tarjonut näyttämölaitoksia, jotka olisivat tähän

-verrattavat. Ainoastaan noitaluolan maalaukset olivat lasten

-pelättimiä."

-

-"Sanalla sanoen -- kiitos, Kaarlo veli ja Emilie sisar, rohkeasta mutta

-menestyksen oikeuttamasta yrityksestä suorittaa yksi näyttämön

-korkeimpia probleemeja! Oletan että sinä itse, joskin esikuvien mukaan,

-olet mukaillut kappaleen näyttämöä varten. Kieli oli helkkyvää, ja

-useimmat köörit onnistuvat oivallisesti."

-

-"Tulkoot kustannukset takaisin ja mainittakoon Faust suomalaisella

-näyttämöllä kerran peninkuormapatsaitten joukossa sen edistyksen

-tiellä!"

-

-"Minä puristan kättänne ja olen edelleen teidän molempien harras

-Z. T."

-

-Faust meni peräkkäin seitsemän kertaa. Innostuneet suosionosotukset

-uudistuivat joka ilta. Yksityisistä kunnioitusilmauksista mainitsemme

-vain, että kuuluisa pianonsoittaja rva Sophie Menter 19/4 lähetti Ida

-Aalbergille näyttämölle kauniin kukkavihkon. Samana päivänä kun Faust

-annettiin viimeisen kerran E. Nervander julkaisi "Finlandissa"

-seikkaperäisen arvostelun, jonka pääkohdat otamme tähän, koska siitä

-todella saa käsityksen, kuinka kappale esitettiin.

-

-Huomautettuaan millä varmuudella Bergbom on osannut arvioida, milloin

-teatteri on kypsynyt mihinkin suureen tehtävään sekä miten jo

-vuosikausia oli silmällä pidetty ja valmistettu Faustinkin

-mahdollisuutta, arvostelija jatkaa: Arkadiateatterin pieni salonki oli

-loppuunmyyty, ja yleisö odotti jännityksessä. Vihdoin esirippu nousee

-ja ensimäinen kuvaelma (alkunäytökset ovat poisjätetyt) avaa meille

-Faustin yhden ainoan lampun valaiseman työkammion, joka vanhanaikuisine

-sisustuksineen ja rikkaine tieteellisine kalustoineen tarjoaa sangen

-tunnelmallisen näön. Sala, joka huolimatta nuoruudestaan on jo

-näytellyt Hamletin, esiintyy vanhana Faustina. Naamioitus on hyvä,

-hänen hahmonsa leimaa jalo arvokkuus, hänen käsityksensä on tyyni ja

-älykäs, hänen tunteensa sangen lämmin, sanalla sanoen, hän on neljässä

-ensimäisessä kuvaelmassa, ennen kun taikajuoma on nuorentanut hänet,

-melko hyvä Faustin edustaja, vaikkei hänellä ole luonteelle ominaista

-voimaa, tulta ja suurisuuntaista levottomuutta. Näissä kohtauksissa

-vaikuttaa hänen näyttelemisensä yksitoikkoisuuskin vähemmän

-väsyttävästi; myöhemmissä kuvaelmissa sitä vastoin hänen esityksensä

-on ainoastaan hervoton ja heikko harjotelma. Mutta olisihan

-liiaksi pyytää, että niin nuoren miehen elämänkokemus riittäisi

-täyttämään mahtavan hahmon. Hän on kuitenkin vakavalla ja suoralla

-näyttelemisellään ja monella katseella rooliin tehnyt Faustin arvokkaan

-esittämisen näyttämöllämme mahdolliseksi. -- Wagner on jätetty pois.

-Maahisen ilmestyminen tapahtuu tunnelmallisen soiton soidessa, mutta

-vaikuttaa ehkä vähemmän kuin muut näyttämölliset tehokohdat. Kuvaelma

-päättyy pääsiäisvirren säveliin, jotka pelastavat Faustin itsemurhasta.

-Kävely kaupunginportin ulkopuolella on muutettu viidenteen kuvaelmaan,

-ja sen sijaan toinen kuvaelma esittää Mefiston ja Faustin ensimäisen

-kohtauksen jälkimäisen työkammiossa. Leino näyttää reippaasti ja

-epäilyksettä käsityksensä roolista, joka perustuksiltaan on hänelle

-niin vieras ettei siitä voi tulla enempää kuin harjotelma. Hän käsittää

-syystä roolin poikamaisen (burschikos) huumorin ja satiirin

-sekotukseksi, käyttää voimakkaita värejä ja leveää sivellintä, ja

-harjotelma näyttäytyy kunnioitettavan työn ja aitotaiteellisen

-mielenkiinnon tuloksena. Ryhtiin ja liikuntoihin nähden hän on luonut

-selvän kuvan, jota hän esittää, mutta omituista on, että ääni ja katse

-saavat kerrassaan unohtamaan mitä naamioitus, liikunnot ja sanat

-pyytävät ilmituoda. Kuuro voisi pitää Leinon esitystä erinomaisena,

-johdonmukaisena ja värikkäänä, jota vastoin _sokea_ äänen mukaan

-arvostellen saisi vaikutelman perustukseltaan hyvästä, iloisesta ja

-kenties naivisesta Mefistosta, joka hieman muistuttaa Nummisuutarin

-Eskoa. Tämä esityksen kahtia jako tekee, ettei sitä voi pitää muuna

-kuin etevänä harjotelmana. Toisessa kuvaelmassa nähdään kauniita,

-silmää hiveleviä unikuvia, jotka Mefistofeles loihtii esiin Faustille.

-Niitä on luvultaan kuusi tai seitsemän, toinen toistaan taiteellisen

-somempi. Ensin ilmenee ryhmä ruusuilla seppelöityjä lapsia, sitte

-nuoria neitosia soittaen harppua y.m. kielisoittimia. Sen jälkeen neljä

-nuorta tanssijatarta ja toisia, viiniä ja lempeä edustavia, ryhmiä ja

-vihdoin loppukuvaelma, jonka keskiryhmä esittää nuoren runoilijan

-seppelöimistä vallan, kunnian ja kauneuden hengettärien ympäröimänä.

-Näiden kuvien ohikulkiessa kaunis laulu taustalta herättää mitä

-miellyttävimpiä tunnelmia katsojissa. Kuvaelma päättyy säkeihin, joissa

-Mefisto kehottaa Faustia lähtemään maailmaan ja ihmiselämään. Kolmas

-kuvaelma saattaa meidät Auerbachin kellariin Leipzigissä, taitavasti

-järjestettynä pikku näyttämölle. Verrattoman burleskimaisesti ja

-iloisesti näyteltiin kohtaus neljän ylioppilaan (Pesonen, Aspegren,

-Rautio, Böök) kanssa. Leino ja Sala ovat hekin tässä täydellisesti

-rooleissaan. Neljännessä kuvaelmassa nähdään noidan luolakeittiö

-taikakalustoineen, loimuava valkea takassa, jonka ympärillä marakatteja

-vahtii. Oudon inhottava kohtaus suoritetaan mainiosti, kiitos olkoon

-varsinkin Lindforsin, joka räikeästi kuvaa noita-akkaa. Täällä

-Gretcheninkin kuva ensi kerran esiintyy, saaden Faustin tyhjentämään

-nuorentavan taikajuoman. Jo tässä Gretchen, istuen rukkinsa ääressä

-puutarhassa, harvinaisen neitseellisen kauneuden ja raikkauden kautta

-saa aavistamaan Ida Aalbergin taideluomaa saksalaisena porvarityttönä.

-

-Viidenteen kuvaelmaan on yhdistetty kansankohtaus kaupunginportilla

-sekä Faustin ja Gretchenin yhtyminen. Kansankohtaus on erittäin

-rikkaasti järjestetty ja vilkasluontoinen siinä kuin yli sata eri

-sisääntuloa tapahtuu noin kymmenessä minuutissa. Viimeksi astuu

-Gretchen ulos kirkosta. Puku on sininen ja kuosiltaan se muistuttaa

-yksinkertaista porvarityttöä keskiajalta. Hiukset on jaettu kahteen

-paksuun, riippuvaan palmikkoon. Kirkonovella ripotettuaan vihkivettä

-päällensä ja annettuaan almun, hän lähtee kotiinpäin samassa kun Faust

-rikkaassa aatelismiehen puvussa astuu hänen eteensä ja lausuu:

-

-    "Oi fröökinä kaunihin, jos sallitten,

-    Käs'varrellain ma teitä saattelen."

-

-Melkein lapsellisen miellyttävällä itsetunnolla ja kainoudella

-Margareta vastaa:

-

-    "En fröökinä oo, en kaunihin"

-

-jonka jälkeen hän jatkaessaan:

-

-    "Ja kotia pääsen saattamattakin"

-

-nostaa Faustia kohti katseensa, jossa ilmenee ensi lemmen aavistus.

-Suloinen, puhdas ja nuorekkaan lämpöinen Gretchen on seuraavassa

-kohtauksessa omassa kammiossaan, kun hän valmistautuen levolle purkaa

-palmikkonsa ja hyräilee:

-

-    Kuningas Thulen kansan

-    Ol' aina uskoinen.

-    Hälle vaimo kuollessansa

-    Soi maljan kultaisen.

-

-Se mielenilme, jolla hän samassa kohtauksessa lausuu sanat:

-

-    Tääll' on niin kuuma, raskas sää --

-

-tunkee katoamattomasti kuulijan sieluun, ennustaen suruja, jotka

-tulevat lyhyen onnen jälkeen.

-

-Molemmat seuraavat kohtaukset kadulla Faustin ja Mefiston välillä sekä

-Martan huoneessa ovat alkuteoksen mukaisia, mutta niitä seuraava on

-jätetty pois, ja meidät saatetaan välittömästi Martan puutarhaan, jossa

-neljä eri kohtausta on taitavasti yhdistetty kahteen kuvaelmaan

-(nimittäin huvimajakohtaus, Gretchen rukin ääressä sekä alkuteoksen

-molemmat puutarhakohtaukset). Nti Stenberg on oivallinen Marta ja

-suorittaa erinomaisesti osansa taiteellisessa yhteisnäyttelemisessä.

-

-Ylen vaikea on sanoa, mitkä kohdat Ida Aalbergin ihmeen hienosta ja

-neitseellisen puhtaasta esityksestä ovat parhaat. Kuinka sydämellisesti

-ja yksinkertaisesti hän kuvaakaan kodin iloja ja suruja, kuinka

-lapsellisen iloisesti hän riemuitseekaan kukkaoraakelista, kuinka hän

-säikähtääkään lemmen ensimäistä leimahtamista ja millä riemulla, millä

-raikkaalla ilolla hän huudahtaakaan:

-

-    Kulta mies, mä lemmin, lemmin sua!

-

-Kuinka syvästi, surusta ja lemmestä vapisevasti hän vihdoin lausuu

-verrattoman mestarilliset säkeet:

-

-    Pois riemu jäi,

-    Ja syömmen' on,

-    Niin raskas vaan

-    Ja rauhaton.

-

-Jotakin parempaa laadussaan emme koskaan saane kuulla, ei täällä eikä

-millään muulla näyttämöllä.

-

-Faustin ja Mefiston kohtaus metsässä sekä Gretchenin ja Lieschenin

-kaivolla on taas jätetty. Me näemme Gretchenin uudestaan Mater dolorosa

-kuvan edessä, missä tuskan ilmaus on sydäntä viiltävä. Sitten seuraa

-kohtaus, jossa Valentin uhraa henkensä kostaakseen sisarensa häpeän.

-Siinä esitti Ahlberg kauniin osan kiitettävän maltillisesti, ja

-Leinossa, kun hän suoritti serenaadin Gretchenin akkunan edessä, oli

-todella daimoninen piirre.

-

-Sillaikaa kuin Misericordia-veljekset taukoamatta laulavat Valentinin

-ruumiin ääressä, näyttämö muuttuu katoliseksi katedraaliksi, jossa

-yleisö on polvistunut pitkänä perjantaina ja urut säestävät vanhaa

-virttä:

-

-    Dies irae, dies illa

-    Solvet saeclum in favilla.

-

-Tässä kohtauksessa Ida Aalbergin traagillinen esitys nousee huippuunsa.

-Kouristuksentapainen tuskanilmaus lähestyy kauniin rajaa kuitenkaan

-menemättä sen yli. Hänen hillitön itkunsa yhtyen yleisön lauluun ja

-urkujen pauhuun on joka kerta tehnyt mitä syvimmän, valtavimman

-vaikutuksen. Tämän jälkeen seuraa välittömästi vankilakohtaus, jossa

-esityksen totuus ja vaikuttavaisuus olivat yhtä suuret, vaikka

-näyttelijättärellä ei ollut riittävän voimakasta vastanäyttelijää.

-

-Faust-näytännöt, arvostelija päättää, "ovat voimakkaasti vahvistaneet

-sen vuorovaikutuksen taiteilijain ja yleisön välillä, joka vanhastaan

-on ollut olemassa Suomalaisessa teatterissa ja joka takaa tämän

-näyttämön tulevaisuuden ja on paras kiitollisuuden osotus seurueen

-johtajaa ja jäseniä kohtaan. Nämä näytännöt ovat sen ohella kohottaneet

-yleisön vaatimuksia tositaiteellisuuteen nähden ja lienevät ne siis

-oikeuden mukaisesti pidettävät käänteentekevinä teatterin historiassa."

-

-Vapunpäivänä annettiin kansannäytäntönä Ensi lempi ja Kultaristi, ja

-esiintyi edellisessä Ida Aalberg viimeisen kerran tänä näytäntökautena.

-Hänen oli näet lähteminen ulkomaille, ja oli se syynä siihen että

-Faustinkin näytteleminen lakkautettiin, vaikkei yleisö suinkaan vielä

-ollut väsynyt siihen.

-

-Uusi premiääri tuli vielä 3/5: Hilda Aspin suomentama rva A. Ch.

-Edgrenin 4-näytöksinen _Hyväntekeväisyyttä_. Tämä näytelmä, joka oli

-ennen näytelty Norjassa, mutta ei Ruotsissa -- niinkuin arveltiin

-sentähden että siinä liian räikeällä realismilla kuvataan Tukholman

-seurapiirejä -- herätti samoin kuin saman tekijän Todelliset naiset

-mielenkiintoa uuden suunnan ystävissä, saamatta sentään mainittavaa

-menestystä. Kuitenkin oli näyttämöllepano oivallinen (eräs loistava

-palatsin vestibyyli oli jotain verratonta laadussaan) ja esitys

-muutenkin hyvä. Erittäin kiitettiin nti Avellania (Blanka), Lindforsia

-(Österberg), nti Stenbergiä (rva Österberg), nti Aspia (Svea), Kilpeä

-(Kellqvist), Leinoa (parooni), rva Rautiota (Agnes), Ahlbergia (Wulff).

-Kappale meni vain kolme kertaa. -- Sen jälkeen annettiin vielä

-(Runebergin kuvapatsaan paljastamispäivänä 6/5) Salaminin kuninkaat,

-Ultimo, joka oli Helsingissä uusi, Venetian kauppias sekä Kuningas ja

-katulaulajatar, se on Don Cesar de Bazan uudella nimellä. Viimeisessä,

-runsaasti oopperapätkillä varustetussa laulukappaleessa olivat pääosat

-Valleniuksella ja Inez Borgilla. Viimeinen näytäntö oli 31/5.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Äsken mainittiin, että Ida Aalbergin oli lähtemi nen ulkomaille. Matkan

-lähin päämäärä oli Tukholma, jossa suuri italialainen näyttelijä

-Ernesto Rossi Toukokuulla oli esiintyvä loistorooleissaan. Tultuaan

-Tukholmaan meni näyttelijättäremme, niin kertoo E. v. Qvanten "Nya

-Dagligt Allehandassa", suoraa päätä kuninkaalliseen teatteriin, jossa

-paraikaa oli harjotus, ja pyysi johtaja Willmanilta saada esiintyä

-Rossin kanssa joko Ofeliana tai Juliana. Häntä kohdeltiin ivallisella

-kohteliaisuudella, joka muuttui oikein "mefistomaiseksi", kun

-hän kysymykseen millä kielellä hän aikoi esiintyä, vastasi:

-"suomenkielellä". Nähtävällä tarkotuksella kohta paikalla musertaa

-odottamaton vieras, Willman vaati näyttelijätärtä heti näyttelemään

-kohtia kummastakin roolista. Ja niin tapahtui. Nti Aalberg alkoi,

-suomenkieli soi korville, joille joka sana oli ennen kuulumaton,

-mutta kun hän päätti, kimalteli kuulijain silmissä kyyneleitä ja

-teatterinjohtaja oli voitettu ja antoi myöntävän vastauksen. Mutta

-tämä olisi tuskin riittänyt, jollei Rossi itse olisi ruvennut

-taiteilijattaren puolustajaksi. Teatterissa ja sen ulkopuolella syntyi

-näet ankara vehkeily sitä vastaan, että suomalaisen näyttelijättären ja

-varsinkin suomenkielellä sallittaisiin esiintyä ruotsalaisella

-näyttämöllä. Loppu oli kumminkin se, että Ida Aalberg maanantaina 11/5

-näytteli Ofelian roolin Rossin näytellessä Hamletia. Huone oli täpösen

-täynnä, kuningas perheineen saapuvilla, ja -- menestys täydellinen!

-

-Sanomalehtien arvosteluista otamme vain seuraavat rivit Stockholms

-Dagbladista:

-

-"Se joka kirjoittaa tämän, ei ymmärrä ainoatakaan suomen sanaa. Mutta

-silti ei ollut vaikea ymmärtää Aalbergin Ofeliaa. -- -- Vasta neljännen

-näytöksen mielipuolisuuskohtaukset näyttivät täysin mikä oikea

-taiteilijaluonto tässä esiintyi. Äänen lapsellinen, naivi surumieli,

-puoleksi lauletut, puoleksi puhutut laulut, niin lausutut että näki

-kuinka Ofelia itse luuli laulavansa, tyhjä nauru, joka päättyy

-nyyhkyttävään itkuun, hämmentynyt, pelokas katse, kaikki yhtyi

-liikuttavan kauniiseen kokonaisvaikutukseen." --

-

-Rva Ottilia Silfverstolpen (suomalaisen näyttämön entisen Preciosan)

-kirjeestä Emilie Bergbomille lisäksi muutamia riviä:

-

-"_Eriskummainen_ on tapahtunut! Suomenkieli on kaikunut Kustaa III:n

-temppelissä, ruotsalaiselta kansallisnäyttämöltä. -- Ida lähettää

-terveisiä ja sanoo olevansa ylen onnellinen; niin hän olkoonkin, sillä

-luonnollista on että täällä häntä kohtasi mitä jäykin vastarinta.

-Kumminkin on menestys ollut täydellinen. Kaikki ovat ihastuneita, ja

-sanomalehdistön tunnustus on yksimielinen. Svenska Dagbladet on useissa

-numeroissa esittänyt halpamaisimpia häväistysväitteitä svekomaanisessa

-hengessä, mutta kiittää sittekin hänen taidettaan. Teatterissa on

-kateus ja vehkeileminen ollut rajaton, mutta Rossi on ollut erinomaisen

-rakastettava. Hänen käytöksensä Idaa kohtaan on synnyttänyt

-kuulumatonta kateutta, mutta kenties se ratkaisi asian, että hän sai

-esiintyä. -- -- Näytäntöiltana ei kukaan tahtonut auttaa häntä, ja

-neljännen näytöksen jälkeen ei tahdottu antaa esiripun nousta. Yleisö

-oli hakata kätensä pilalle, mutta esirippu ei noussut! Oli kuitenkin

-vähän itsepäistä suomalaista verta salongissa ja lopulta se voitti, ja

-esirippu nousi kuin nousikin".[68]

-

-Saavutettuaan tämän loistavan voiton Tukholmassa Ida Aalberg lähti

-Kristianiaan, jossa hän esiintyi kolme kertaa (22/5 ensi kerran)

-Noorana. Täälläkin hän herätti suurta innostusta, joskin hänen

-käsityksensä muutamissa yksityiskohdissa oli toinen kuin norjalaisten

-näyttelijättärien. Norjasta taiteilijatar matkusti Kööpenhaminaan,

-jossa hän, niinkuin alempana saamme nähdä, viipyi koko seuraavan

-näytäntökauden.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Keväällä 1884 julkaistu kehotus uuteen rahankeräykseen teatterin

-hyväksi herätti vastakaikua ympäri maan, ja johtokunta sai koko

-näytäntökauden vastaanottaa isompia ja pienempiä lahjoja. Helmikuun

-lopulla keräys oli tuottanut 35,717:81 mk, mutta luultavaa on että

-senkin jälkeen tuli joku määrä lisää.[69] -- Tulot näytännöistä olivat

-myöskin hyvänlaiset, noin 600 mk iltaa kohti, joten, kun vuoden

-kuluessa syntyneestä uudesta "arpajaisrahastosta" menoihin otettiin

-15,000 mk, vajaus aleni 2,000 markkaan, vähempään kuin se tuskin

-koskaan oli ollut.

-

-Ennen mainittujen keräysten ohella on muistettava toinenkin

-keräyspuuha, joka tarkotti näyttelijäin _eläkelaitoksen_ edistämistä.

-Niinkuin edellisestä tiedämme (kts. ylemp. s. 49) tehtiin alote tähän

-yritykseen syksyllä 1879. Kumminkin tapaamme sanomissa vasta keväällä

-1884 ensimäisen, 26/5 päivätyn, rahastonhoitajan R. Laethénin antaman

-tiedon kertyneistä varoista:

-

-    Turussa keväällä 1878 kootut 3,600 mk sekä tämän

-    summan korko 1/7 1881 jälkeen 418:40 4,018:40

-    Turussa 1880 kootut................. 3,580:-

-    Janakkalassa 1882 kootut............   100:-

-                                     Smk 7,698:40

-

-Tällä näytäntökaudella näyttelijät itse Helsingissä ensimäisen kerran

-toimeenpanivat arpajaiset rahaston hyväksi. Ne tapahtuivat 21/4

-Arkadiassa, ja tulo nousi 2,476:32 markkaan, jota paitse lahjoina

-saatiin leskirouva M. Stenbergiltä Helsingissä 1,000 mk ja Viipurin

-Kansalaisseuralta 100 mk. Rahaston varat olivat siis vuoden lopussa

-noin 11,500 mk. -- Näin oli tämä tärkeä yritys päässyt hyvään alkuun.

-Pohjaraha oli, niinkuin näkyy, tullut Turusta, jossa teatterin

-innokas ystävä nti Betty Elfving oli tehnyt alotteen niin moneen

-keräämispuuhaan taidelaitoksen hyväksi.

-

-Näytäntöjä oli tänä vuonna 122 ja näyteltiin niissä seuraavat

-kappaleet: 9 kertaa _Murtovarkaus, Työmiehen vaimo_; 7 _Nummisuutarit_,

-Hamlet, Faust, Maria Stuart; 6 _Regina von Emmeritz, Pukkisen pidot_,

-Ei ole aikaa, Kultaristi; 5 Jane Eyre, Rautatehtailla; 4 _Kihlaus_,

-Ensi lempi, Henrik ja Pernilla; 3 _Salamiin kuninkaat, Daniel Hjort,

-Viimeinen ponnistus, Amalia ystävämme, Saimaan rannalla, Tätä nykyä_,

-Todelliset naiset, Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia, Venetian

-kauppias, Lääkäri vastoin tahtoansa, Ultimo; 2 _Roinilan talossa,

-Kullervo, Ole armelias köyhille_, Yhteiskunnan tuet, Noora, Kuningas ja

-katulaulajatar, Mustalaiset, Lemmenjuoma, Parisin veitikka, Valérie; 1

-_Ihmekös tuo, Kyökissä_, Laululintunen, Toinen tai toinen naimaan,

-Neiti Elisabeth, Taistelujen väliajalla.

-

-Näistä 43 kappaleesta oli 17 kotimaista ja 13 uutta.

-

-

-

-

-XIV.

-

-Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.

-

-

-Kohta sen jälkeen kun näytännöt olivat päättyneet Helsingissä, lähti

-Bergbom seurueensa kanssa _Kuopioon_, jonne Minna Canth jälleen oli

-hankkinut teatteriväelle vapaan matkan kuopiolaisilla höyrylaivoilla.

-Näytännöt alkoivat siellä 7/6 ja jatkuivat heinäkuun alkuun: viimeinen

-oli 3/7. Ymmärrettävästi ei kesäkuu Kuopiossakaan ollut suotuisa aika.

-Täysiä huoneita, se on yli 400 mk tuottavia, oli vain kolme (Työmiehen

-vaimo -- rva Aspegren Homsantuuna, Salamiin kuninkaat ja viime ilta),

-yli puoleksi täysiä neljä (Murtovarkaus, Kuningas ja katulaulajatar

-[2 kertaa], Viimeinen ponnistus); ainoa ohjelmistolle uusi kappale,

-Salan suomentama Scriben 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset sotasilla_

-29/6 ei vetänyt puoltakaan.

-

-Kiitollisin teatterin vierailusta oli sittenkin Minna Canth, jonka

-luona Bergbom taas asui. Seurueen lähdettyä hän kirjoitti (21/v):

-

-"Olen Teille niin kiitollinen, Tohtori, niin sanomattoman kiitollinen.

-Muistatteko, kuinka alakuloinen olin Teidän Kuopioon tullessanne,

-kuinka väsynyt ja haavoja täynnä. Ja nyt, kuukauden Teidän parissa

-oltua, kuinka toisin kaikki. Tohtori, kiitän Teitä lastenikin puolesta,

-sillä Teidän kauttanne he saivat taas reippaan, tervemielisen äidin. --

-Ja tuo ihmisten ylenkatse, mihin sekin hävisi! Pois vihojen vimmaukset,

-puhas siunaus sijahan! Nyt rakastan koko maailmaa enemmän kuin

-koskaan." --

-

-Tänä kesänä Bergbom-sisarukset oleskelivat kotimaassa, ja oli Emiliellä

-huolenaan aivan erikoinen asia, josta hän pääsi vasta elokuulla. Jo

-edellisenä syksynä oli tieto tullut, että keisari Aleksanteri III

-perheineen aikoi käydä Suomessa kesällä 1885, jolloin asevelvolliset

-suomalaiset pataljoonat ensi kerran kokoontuisivat leiriin

-Lappeenrannalle, ja sen johdosta syntyi ajatus, että Suomen naisten

-tulisi antamalla joku lahja keisarinnalle ilmisaattaa kansan rakkaus

-hallitsijaparia kohtaan. Tuuman toteuttamista varten pidettiin

-Helsingissä 16/3 kokous, johon saapui lähes kaksisataa osanottajaa, ja

-jossa valtava enemmistö hyväksyi esittelijäsihteerinrouvan M. Ahngerin

-ehdotuksen, että lahjana annettaisiin soutuvene, varustettuna ja

-koristettuna lipuilla sekä suomalaiskuosisilla matoilla ja tyynyillä.

-Samassa valittiin 15-henkinen toimikunta, jolle -- Emilie Bergbom

-puheenjohtajana, rva Jenny Lang sihteerinä ja rva Martha Eneberg

-rahastonhoitajana -- päätöksen toimeenpaneminen uskottiin. Sitte

-kerättiin koko maan naisten kesken 16,000 mk, enemmän kuin tarvittiin

-(merkitsijäin luku oli 7,500 ja lahjat vaihtelivat 100 markan ja 10

-pennin välillä), ja vene, 27 jalkaa pitkä ja 5,5 leveä, tehtiin

-keuruulaisen mallin mukaan hra Emil Wegeliuksen johdolla Helsingissä,

-jossa myöskin enimmäkseen kudottiin ja ommeltiin mitä sen

-sisustamiseksi tarvittiin, ja käytettiin siihen 21 erilaista

-suomalaista kuosia.[70]

-

-Ida Aalbergille, joka vielä oli ulkomailla ja jota kehotettiin tulemaan

-kotia ja yhtymään niihin naisiin, jotka muitten puolesta antaisivat

-veneen keisarinnalle, Emilie kirjoittaa 19/6 valmistuspuuhista:

-

-"Et voi uskoa, kuinka äärettömän paljo puuhaa ja vaivaa minulla on

-ollut ja on; 20 kertaa päivässä kiukustun tarpeettomasta löyhyydestäni

-että otin tämän päälleni; kotona meillä istuu 8 ompelijatarta ja kirjaa

-kolmessa korko-ompelukehyksessä. Sitä paitse ommellaan koruompelusta 7

-paikassa. Kunpa kaikki tulisi valmiiksi ja hyväksi. Koko toimikunta on

-matkustanut tiehensä, paitse [nti] Hilda Wiik (joka on yli kaiken

-kiitoksen oiva) ja minä. -- -- Rahaa on meillä yltä kyllin. 'Syvät

-rivit' ovat m.m. lukuisissa ystävällisissä kirjeissä ilmaisseet

-erinomaisen suurta harrastusta, ja sen tähden olemme valinneet niiden

-edustajaksi 2 todellista talonpoikaistyttöä. Luultavasti tulee vene

-maksamaan 12,000 markkaa, mutta sittekin jää meille yli 4,000, jotka

-aiotaan käyttää hengenpelastuslaitokseksi." --

-

-Keisarillisten käynti tapahtui elokuun alussa, ja tulivat he 4/8

-Lappeenrantaan. Seuraavana päivänä klo 7 ehtoolla, kun korkeat vieraat

-laivalla palasivat Lauritsalasta, huvimatkalta, vene annettiin

-keisarinnalle. Se kävi päinsä niin, että yhdeksän suomalaisiin

-kansallispukuihin puettua naista -- peränpitäjänä rva Emilie de Pont

-jääskeläisessä puvussa sekä soutajina neidit Hanna Andersin

-uusmaalaisessa, Ida Aalberg hämäläisessä, Ellen v. Troil

-houtskäriläisessä, Helmi Stenbäck säkyläläisessä, Emmi Cannelin

-lapväärtiläisessä, Anna Junttila lappalaisessa, Alma Ahnger

-savolaisessa, Lydia Haaranen karjalaisessa -- lähti veneellä rannasta

-ulompana olevan laivan luokse ja souti, sitte kun rva de Pont oli

-pyytänyt, että keisarinna suvaitsisi vastaanottaa lahjan ja keisarinna

-oli astunut veneeseen, ylhäisen vieraan laiturille. Samana iltana

-kutsuttiin mainitut naiset teelle keisarillisten luokse, ja siinä

-tilaisuudessa Ida Aalberg lausui Julius Krohnin sepittämät suomalaiset

-säkeet, jotka ranskalaisen käännöksen ohella annettiin heidän

-majesteeteilleen ja jotka sisälsivät lämpimän tervehdyksen

-hallitsijaparille.

-

-Enempää emme kerro juhlapäivistä Itä-Suomessa eikä seuraavista, jolloin

-keisarilliset kävivät Helsingissä. Se mitä on mainittu, kuuluu

-kuitenkin aineeseemme, koska mukana oli Ida Aalberg ja koko puuhan

-johtajana toimi Emilie Bergbom. -- Kun kaikki oli ohi ja onnellisesti

-päättynyt, Emilie kirjoitti 10/8 Helsingistä Kaarlolle, joka

-tietääksemme oli kylpemässä Lappeenrannassa, missä sisarukset jonkun

-aikaa olivat olleet yhdessäkin:

-

-"Et voi uskoa, kuinka suurella mielihyvällä olen syönyt, nukkunut ja

-toimettomana elostanut nämä kaksi päivää. Julma edesvastuuntunto, joka

-koko kesän on minua painanut, on nyt poissa, ja minä olen oikein

-nauttinut siitä. Tuota ikävää tapaturmaa en ole vielä saanut

-muistostani ja pelkään, että kestää kauan ennen kun kokonaan vapaudun

-siitä".[71]

-

-Seurue kokoontui tällä kertaa _Viipuriin_, missä ensi näytäntö,

-Murtovarkaus, annettiin 6/8. Poissa oli Adolf Lindfors, joka kesällä

-oli lähtenyt opintomatkalle Saksaan (hän tuli kuitenkin ennen syyskuun

-loppua), ja Ida Aalberg, joka kyllä heinäkuun alussa oli palannut

-ulkomaanmatkaltaan, mutta siitä huolimatta, noudattaen vastustamatonta

-halua esiintyä ulkomaalaisen yleisön edessä, oli sitoutunut syyskauden

-alusta vierailemaan Kööpenhaminan Kasinoteatterissa. Hän lähti siis

-uudelle matkalle, ilmottamatta milloin hän aikoi palata. Kun ajattelee

-missä määrin taiteilijatar oli yleisön suosikki ja kuinka suureksi

-osaksi ohjelmisto nojasi häneen, on helppo ymmärtää että hänen

-poissaolonsa tuotti melkoista vahinkoa teatterille ja vaikeuksia

-ohjelmiston järjestämisessä. Se näyttäytyi ei ainoastaan Viipurissa,

-vaan koko tänä näytäntökautena.

-

-"On ollut suuri virhe", Emilie kirjoittaa 16/9 nti Elfvingille, "että

-niin pian kun jotain uutta ja etevää on ajateltu, vaali aina on

-tapahtunut pitämällä häntä [Ida Aalbergia] silmällä. Tästä virheestä

-saamme nyt kärsiä, mutta onhan toiselta puolen ollut niin luonnollista,

-että, kun niin erinomainen taiteilijatar on ollut olemassa, etupäässä

-on huomattu häntä ohjelmistoa määrättäessä. Kovin me kaipaamme häntä,

-ja kuka tietää kuinka kauan hän viipyy poissa. Jos hänellä on

-menestystä suuressa maailmassa, niin tietysti sen loisto houkuttelee ja

-huumaa häntä, sitä enemmän kuin pienet olomme usein tuntuvat hyvin

-ahtailta ja painavilta." --

-

-Useista tulokkaista on tältä vuodelta mainittavana neidit _Saimi

-Svan_[72] ja _Olga Finne_,[73] joita alussa, oppilaitten asemassa

-kun olivat, ei suurestikaan huomattu, mutta jotka ennen pitkää

-osottautuivat arvokkaiksi lisävoimiksi. Koulunkäyneinä ja sivistyneinä

-he muutenkin olivat tervetulleita seurueeseen.

-

-Alku Viipurissa oli huolestuttava. Ensimäisen illan tulo oli 600 mk,

-toisen (Pukkisen pidot, Ei ole aikaa) 484, kolmannen, jolloin meni

-Salamiin kuninkaat, 369! Siis ei nousua, vaan alaspäin menoa. Varsinkin

-oli se tapa, jolla Salamiin kuninkaat vastaanotettiin, omansa

-masentamaan näyttelijöitä. Vähäinen katsojakunta oli kyllä kiitollinen,

-mutta ruotsalaisten lehtien kritiikki oli aivan kohtuuton. Se teki,

-Bergbom kirjoittaa, "viiltävää vääryyttä" etenkin Salalle ja Kaarola

-Avellanille. Eikä parannusta voitu odottaa, sillä näin syksyn alussa ei

-saatu tilausta aikaan ja sirkus oli tulossa. Silloin Kaarlo teki

-"nopsan päätöksen" ja lähti Pietariin, josta oli tullut kehotus

-teatterille saapua sinne, ja hän sopi siellä että seurue lokakuulla

-antaisi sarjan näytäntöjä Kononovan salissa, lähellä Nevskin

-prospektia. Sillä aikaa koetettaisiin saada tilaus toimeen Viipurissa,

-johon syyskauden loppupuoleksi palattaisiin.

-

-Syyskuun loppupuolella näytännöt Viipurissa toki menestyivät paremmin.

-Viimeinen ponnistus miellytti melko lailla yleisöä. Lilli Kurikka oli

-siinä hyvin viehättävä ja Vallenius lauloi oivallisesti. Vielä paremmin

-onnistui Työmiehen vaimo, joka kaksi iltaa peräkkäin tuotti yli 800 mk.

-"Suosionosotukset voimakkaat ja vaikutus suuri, vaikkei niin sytyttävä

-kuin Helsingissä. Kritiikkikin on kiittävä. Esitys ei ole täysin

-tasaista." Uusi kappale, Hilda Aspin kääntämä Ibsenin _Nuorten liitto_,

-näyteltiin ensi kerran 30/9. Viimeinen näytäntö ennen poislähtöä oli

-2/10 (Viimeinen ponnistus 3:s kerta).

-

-_Pietarissa_ oli ensi näytäntö, Nummisuutarit, 5/10, mutta ennen kun

-siksi päästiin oli ikäviä rettelöitä kestettävänä. Arvattavasti

-säästäväisyydestä lähetettiin teatterin puvusto laivalla Viipurista

-Pietariin; mutta niin ei olisi pitänyt tehdä. Venäläinen tullitoimisto

-vaati näet tullia puvuista. Ei ollut muuta neuvoa kuin kuljettaa

-puvusto samalla laivalla takaisin Viipuriin ja lähettää se uudestaan

-Pietariin -- rautatiellä. Sitä tietä pääsivät arkut perille ilman

-tullimaksua. -- Paitse tullin kanssa oli teatterilla rettelöitä

-sensuurin kanssa. Viimeinen ponnistus kiellettiin kokonaan, se kun

-koski venäläisiä oloja ja olisi voinut loukata orjain vapauttamisesta

-kärsinyttä aatelistoa! Myöskin Kultaristiä tahdottiin kieltää, sillä

-siinä Venäjältä palaavat ranskalaiset sotilaat puhuvat venäläisestä

-pakkasesta, kasakoista ja heidän keihäistään, jota paitse marseljääsi

-lauletaan. Lopulta annettiin kuitenkin näyttelemislupa, kun "Venäjä"

-oli muutettu "Espanjaksi", vaaralliset laulut vaihdettu viattomampiin

-ja kappaleen nimikin muutettu "Kultasormukseksi"! --

-

-Näytäntöjä annettiin kaikkiaan kymmenen, viimeinen oli 24/10. Työmiehen

-vaimo oli ainoa, joka meni kaksi kertaa. Alussa oli väkeä vähemmän,

-mutta sitte huoneet parantuivat, niin että päätettiin pienellä

-voitolla. Tälläkin kertaa venäläiset lehdet kiittivät teatteria, joskin

-luonnollista on että kaivattiin Ida Aalbergia, joka viime kerralla oli

-niin suurta huomiota herättänyt. Niin esim. kiittivät "Novosti" ja

-"Novoje Vremja" Venetian kauppiaan esittämistä: väkijoukkojen liikkeitä

-ja ryhmitystä näyttämöllä, tarkkaa roolientuntemista ja lausumista sekä

-näyttelijäin hienoa käytöstapaa. Edellinen lehti antoi suurta

-tunnustusta Leinolle (Shylock) ja nti Avellanille (Portia). --

-Pietarissa oli Emilie Bergbomkin mukana, Kaarlon pyynnöstä, --

-"tiedäthän, kuinka hyödyllinen sinä olet siellä".

-

-Ennen lokakuun loppua oli seurue jälleen _Viipurissa_ ja antoi

-ensi näytännön 30/10. "On toki pelkurimaista paeta ensimäisen

-vastoinkäymisen jälkeen", Kaarlo oli kirjoittanut päättäessään palata

-sinne. Mutta vaikea aika oli hänellä edessään. Hän kirjoittaa 10/11:

-

-"Rakas sisar! Ei ole täällä ollut iloisia päiviä. Joka hetki on ollut

-niin täynnä puuhaa ja vastoinkäymistä, että minun on täytynyt todella

-ponnistaa voimiani pysyäkseni uskaliaana."

-

-Huoneet olivat yhtämittaa huonoja taikka keskinkertaisia, hyviä

-(700-900 mk) oli vain 6, vaikka näytäntöjä annettiin 23; viimeinen

-21/12. Syynä tähän oli ennen kaikkea se, että ruotsalainen yleisö ei

-käynyt teatterissa. Niin oli koko ajan laita, mutta kun suomalaisia

-näyttelijöitä ei oltu nähty Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi

-pidetyissä arpajaisissa, sanottiin "sosieteetin" oikein päättäneen olla

-teatterissa käymättä. "Koska ei muutenkaan olisi käyty, niin on se

-meille yhdentekevää", sanoo siitä Kaarlo, katsoen näyttelijöihin

-kohdistamaa vaatimusta tulla arpajaisiin sitä naivimmaksi kuin

-"sosieteetti" ei ollut osottanut mitään myötätuntoa teatterille.

-Toiselta puolen tämä ei estänyt saman kaupunkilaispiirin sanomia, Östra

-Finlandia ja varsinkin Viborgs Tidningiä, kohtuuttoman ankarasti

-arvostelemasta näytäntöjä, mikä tietenkin vaikutti painostavasti

-näyttelijöihin. Mutta ei ainoastaan nämä paikalliset nurjat olot

-raskauttaneet ilmaa, vaan oli se muutenkin painostava. Venäläisten

-sanomalehtien ilkeät hyökkäykset Suomea vastaan olivat tähän aikaan

-entistä kiihkeämmät, ja yhä jatkuvan kansallisuustaistelun ohella oli

-erittäin valtiopäivien aikana keväällä ja sen jälkeen eripuraisuus itse

-suomalaisessa puolueessa alkanut nostaa päätänsä. Jo nyt "nuoret"

-puuhasivat[74] uutta sanomalehteä Uuden Suomettaren kilpailijaksi ja

-vastustajaksi, koska se muka oli liian laimea kieliasiassa (!). Siitä

-ei vielä tullut mitään, mutta kehitys oli alkanut suuntaan, jonka

-ilmiöt miten selitettäviä ehkä lienevätkään, kumminkin olivat omansa

-heikontamaan sitä yhteistuntoa ja -henkeä, joka 1870-luvulla oli saanut

-suuria [etupäässä suomalaiset koulut ja teatterin] aikaan. Tämän kaiken

-johdosta Kaarlo, ajatellen teatteria, kirjoittaa (10/11) seuraavat

-sanat, jotka tosin vain hämärästi ilmaisevat hänen aikeitaan, mutta

-sitä paremmin kuinka hänen mielensä oli levoton ja kiihtynyt:

-

-"Minä mietin päivät ja yöt mitä meidän on tekeminen, jos tämä jatkuu.

-Tarmokas askel on välttämätön, mutta onko se mahdollinen, kun puolue on

-niin alakuloinen kuin se nyt on. Taikka oikeammin, voiko tämä tarmokas

-askel olla muuta kuin taka-askel oloihin 7 tai 8 vuotta sitten. Ja

-edelleen mitä on minun tekeminen? Kestääkö vaikealla hetkellä vai

-luopua juuri sillä hetkellä, kun minä en ole niin välttämätön."

-

-Arvataksemme Bergbom taka-askeleella tarkotti teatterin voimien ja

-toimen supistamista, syystä kun suomalainen yleisö ei näyttänyt

-jaksavan kannattaa sitä siinä laajuudessa ja muodossa, johon se oli

-kehittynyt.

-

-Emilien kirjeistä voisi ottaa paljo samantapaista, sillä useammin kuin

-veli hän purkaa tuskastunutta sydäntään. Tukalat valtiolliset olot

-vaivaavat häntä samoin kuin teatterin ahdinko. Kuitenkin jätämme sen

-sikseen ja merkitsemme vain pari sivuseikkaa: Ruotsalainen teatteri ei

-myöskään elänyt loistavia päiviä ja sai sitä paitse kokea ankaraa

-arvostelua omien ystävien puolelta. Nyt kun sillä ei ollut kilpailijaa,

-sanottiin, se olisi voinut luopua operettiohjelmistostaan. "Ajatteles,

-teatteri unohti viettää 25-vuotista riemujuhlaansakin -- näyteltiin

-vain 'Pikku pyhimystä' ja 'Kultahämähäkkiä' siinä huoneessa, joka

-vihittiin jalolle, kauniille, isänmaalle j.n.e. Varmaankaan emme me

-olisi olleet niin huolimattomia." -- Emilien iloksi kenraalikuvernööri

-oli nyt antanut avustuksensa, 4,000 mk, vapaasti käytettäväksi

-teatterin hyödyksi. --

-

-Mitä ohjelmistoon tulee, oli se Viipurissa kylläkin vaihteleva,

-sillä tiedämmehän vanhastaan, että harva koko illan kappale

-maaseutukaupungissa meni useammin kuin 2 kertaa. Ainoa varsinainen

-uutuus oli A. Wilbrandtin 4-näytöksinen draama _Isä ja tytär_ (Die

-Tocher des Herrn Fabricius), jonka ensi-ilta oli 4/12. "Itkettiin

-runsaasti ja myöskin aplodeerattiin. Leino ja Kaarola Avellan

-onnistuivat hyvin", ja muutkin pitivät paikkansa.[75] Uudistuksista

-mainittakoon Saituri, jossa Lindfors suurella menestyksellä esiintyi

-Harpagonina, ja Kylänheittiö, joka antoi kaksi hyvää huonetta.

-

-"Inez Borg otti", Bergbom kirjoittaa, "Finum Rószina ratkaisevan

-askeleen eteenpäin taiteilijaurallaan. Hänen näyttelemisessään oli

-eloa, vauhtia, vaihtelevaisuutta, ilmettä ja, mikä oli enemmän, hän

-ymmärsi yhdistää eri situatsionit, niin että todellinen kuva syntyi.

-Hän sai repliikkiaploodin keskellä kohtausta, johon hidas yleisömme

-harvoin ratkeaa." Rva Rautio Boriskana oli ensi kerralla heikko, mutta

-toisella toinen ihminen, sangen kunnioitettava; Vallenius ei ollut

-kiitettävä Göndör Sandorina, mutta lauloi oivallisesti.

-

-Muutoin annettiin kevätkaudelta tuttua, niin Kullervo ja Hamletkin. Kun

-Shakespearen ijäti mieltäkiinnittävä murhenäytelmä meni, "ensi rivi

-loisti täydellisellä poissaolollaan. Se säästää kai itseään, siksi kun

--- Saimaan rannalla tulee!"

-

-"Sala oli oikein viehättävä Laertes. Rva Rautio on hämmästyttänyt

-Ofeliallaan. Minä olisin ollut tyytyväisempi, jos hänen Ofeliansa olisi

-ollut vähemmän onnistunut, mutta itsenäisempi. Nyt oli jäljennös liian

-orjallinen. Yleisö oli sitä vastoin hyvin 'ylösrakennettu'."

-

-Viimeinen ponnistus tuotti hyviä huoneita, johon sekin vaikutti että

-inkeriläisiä ja pietarilaisia, kolmattakymmentä henkeä, oli varta

-vasten tullut sitä katsomaan. Matti Kurikka oli saapuvilla ja

-huudettiin "asianmukaisesti" esiin. Kun kappale annettiin toistamiseen,

-sai Vallenius hohtokivillä varustetun sormuksen, samoin kuin rva Rautio

-(Roinilan talossa) hopeaisen kahvikaluston "muistoksi viipurilaisilta".

--- Erikoisen mieltymyksen herättivät laulukappaleet, ja Lilli Kurikka

-tuli oikein yleisön suosikiksi, muita mainitsematta.

-

-Kaarlon kirjeistä merkitsemme vielä, että hän -- nyt kun teatterilla

-oli hyvänlaisia laulukykyjä: Vallenius, Lilli Kurikka, Inez Borg ja

-Rautio -- mietti kotimaisten laulukappalten ottamista ohjelmistoon, se

-on "yksi vuoroonsa neljältä kotimaiselta (ja qvasikotimaiselta)

-säveltäjältä: Crusell, Greve, Schantz ja Pacius". Uusia näytelmiä hän

-sai tavantakaa arvosteltavakseen, vaikkei yksikään näyttäytynyt

-otolliseksi. Semmoisia oli Matti Kurikan 'Aino', K. Lönnbohmin

-'Yhteiskunnan hylkyjä' ("mieltäkiinnittävä, mutta liian lapsellinen

-rakennukseltaan ja ajatuskulultaan"), K. Brofeldtin 'Epäilijä'[76]

-y.m. Nämä samoin kuin useat muut tarjomukset todistavat teatterin

-virittäneen ennen aavistamattoman yritteliäisyyden kirjailijoissa.

-

-Vaikeuksista huolimatta Bergbom oli kestänyt Viipurissa lähes kolme

-kuukautta, eikä vajaus sentään ollut tavattoman suuri. Se teki näet

-1,146 mk. Emilie ei voinut olla ihmettelemättä veljensä sitkeyttä,

-mutta ilolla hän vastaanotti hänet ja seurueen jouluksi _Helsinkiin_,

-missä näytännöt alkoivat toisena joulupäivänä Venetian kauppiaalla.

-

-Olemme tulleet 1885 vuoden loppuun, vuoden jonka kevätkausi oli

-teatterin loistokkaimpia, mutta jonka syyskausi jälleen kerran näytti,

-kuinka kaukana oltiin järkkymättömästä pohjasta. Miten luottavaisia oli

-oltu kevätpuolella, näkyy siitä että silloin varmemmin kuin koskaan oli

-suunniteltu uuden talon rakentamista teatterille. Silloin näet,

-säätykokouksen aikana, oli päätetty perustaa osakeyhtiö tarkotusta

-varten eikä epäilty että ennen vuoden loppua merkittäisiin 100,000

-markkaa, jota vähemmällä pääomalla ei käynyt ryhtyä asiaan. Siinä

-yleisessä taidenäyttelyssä, joka tänä vuonna oli toimeenpantu

-tarkotuksessa että nähtäisiin kuinka Suomen kuvaamataide kuluneena

-kymmenenä vuotena oli kehittynyt ja edistynyt, oli myöskin näytteillä

-vapaaherra Seb. Gripenbergin laatimat piirustukset uutta

-teatterirakennusta varten, mutta eivät ne enemmän kuin julkiset

-kehotuksetkaan innostaneet yleisöä semmoiseen uhraavaisuuteen kuin

-tuuman toteuttaminen edellytti. Aika oli yleensä taloudellisestikin

-huono, jota paitse "puolueen alakuloisuus", josta Bergbom puhuu

-kirjeessään, tässäkin tuli näkyviin. Osakkeita merkittiin ainoastaan

-63,000 markan edestä. Yritys oli selvästi liian aikainen, ja täytymys

-oli turvata välikeinoon, josta alempana on puhuttava.

-

-Muista seikoista, jotka eivät ole aineellemme vieraita, mainitsemme

-vielä kaksi. Toinen oli _Fritiof Peranderin_ kuolema, joka odottamatta

-tapahtui 28/12. Perander, jonka elämäntoimella ajattelijana ja

-tiedemiehenä ymmärrettävästi ei ollut mitään suoranaista yhteyttä

-teatterin kanssa, oli kumminkin alusta alkaen taidelaitoksen

-lähimpiä ystäviä. Jos kenkään niin hän käsitti sen harrastuksia

-ihanteelliselta ja isänmaalliselta kannalta, ja vaikkei hän varattomana

-tieteenviljelijänä voinutkaan merkittävämmällä tavalla aineellisesti

-tukea teatteria, niin on varma että hän -- jota sanottiin etevimmäksi

-kaunopuhujaksemme Fredrik Cygnaeuksen jälkeen -- monella

-syvämietteisellä ja innostuttavalla puheellaan on vahvistanut sitä

-jaloa ja epäitsekästä henkeä, joka teatterin alkuaikoina elähytti sekä

-suomalaista näyttelijäseuruetta että sen ystävä- ja kannattajapiiriä.

--- Toinen seikka koskee Minna Canthia ja välillisesti hänen suhdettaan

-Suomalaiseen teatteriin. Me tarkotamme kirjailijattaren tänä syksynä

-tapahtunutta entistä jyrkempää esiintymistä naiskysymyksessä. Kun näet

-Minna Canth oli julkaissut suurta huomiota herättävän kirjoituksen

-Valvojassa, ja sen johdosta Finlandissa oli ilmestynyt ankara

-vastalause, jossa m.m. lausuttiin: "Me, Suomen naiset, emme tahdo että

-oikeuksiamme puolustetaan kristinuskon, Jumalan ilmotettuun sanaan

-nojaavien totuuksien kustannuksella", painatti hän samassa lehdessä

-vieläkin ankaramman vastauksen. Kieltäen vastustajiltaan oikeuden

-puhua "Suomen naisten" nimessä hän väitti juuri kristinuskon

-_perustotuuksien_ pakottavan häntä astumaan esiin ja päätti sanoilla:

-"Teidän, maamme sivistyneitten naisten, ei tarvitse peljätä, että

-allekirjoittanut vahingoittaa teidän 'hyvää asiaanne', sillä tiemme

-erkanevat tässä. Te olette vapaat kaikesta edesvastuusta, minä en kuulu

-teihin." -- Bergbom-sisarukset, jotka tunsivat Minnan tulisen luonnon,

-ymmärsivät paremmin kuin muut tuon sydämenpurkauksen, eikä se siis

-estänyt heitä lähettämästä hänelle onnentoivotuksensa uudeksi vuodeksi.

-Siihen Minna vastaa seuraavasti:

-

-"Rakas, hyvä Emilie! Sulin kiitos onnentoivotuksestanne! Se minua niin

-sanomattomasti ilahdutti, koska se todisti, ettette kumminkaan ole

-minuun niin kauhistuneita, kuin huhut ovat tänne tahtoneet kertoa.

-Niin, täytyihän sen kerran räjähtää tuleen, mikä kauan oli kytenyt. Ja

-että se tapahtui tavalla, joka noin yleistä kauhua herätti, oli

-toiselta puolen luonnollista, toiselta taas tarpeen. Nyt olen ainakin

-varma siitä, että luetaan mitä vastedes kirjoitan. -- Rauha minulle

-tähän aikaan olisi sama kuin henkinen kuolema." --

-

-Samasta kirjeestä saamme tietää, kuinka häntä tuomittiin, kuinka

-sanottiin, "ettei muitten kuin katunaisten ja katunaisten vertaisten

-pitäisi hänen kanssaan seurustella sen jälkeen, kun hän oli Finlandissa

-julkisesti astunut heidän riviinsä". Sanalla sanoen, Minna Canth oli

-joutunut mitä katkerimman taistelun kannalle niiden kanssa, joista

-hänen syytöksensä vallitsevia oloja vastaan olivat enemmän turmiollisia

-kuin hyödyllisiä. Tässäkin oli kehitys alkanut suuntaan, joka aikaa

-voittaen niin katkeroitti ja hämmensi Minnan mielen, ettei hän enää

-osannut erottaa ystäviä vastustajistaan.

-

-Uudenvuoden päivänä vietettiin Kiven muistoa Kullervolla, ja 2/1 meni

-Roinilan talossa uusien voimien varassa: rva Rautio Anna, Lilli Kurikka

-Elli, Leino Olli, Alarik Böök Maunu j.n.e. Topeliuksen päivänä

-näyteltiin Sotavanhuksen joulu, monen vuoden päästä uudistettu Anna

-Skrifvars ja Kultaristi. Helsinkiläisille uusi kappale tuli vasta 20/1,

-jolloin annettiin Ibsenin Nuorten liitto. Vasenius (Valvojassa) teki

-erinäisiä huomautuksia Ahlbergin (Stensgård), Pesosen (Lundestad) ja

-Salan (Fjeldbo) tapaa vastaan käsittää roolejansa, mutta Lindfors oli

-hänestä mainio Daniel Hejrenä, Leino täytti kunnialla kamariherra

-Bratsbergin osan ja samoin nti Stenberg matami Rundholmenin ja Aspegren

-Aslaksenin; rva Rautio teki Selmasta vähemmän kuin mahdollista olisi

-ollut. Näytelmä meni kaikkiaan vain neljä kertaa.

-

-Runebergin päivänä oli ohjelma, niinkuin monesti ennenkin,

-vaihtelevista aineksista kokoonpantu. Ensiksi tuli teatterin johtajan

-taitavasti järjestämät 14 kuvaelmaa Vänrikki Stoolin tarinoista

-lausunnan ja laulannan mukana, joka sarja päättyi Maamme-lauluun,

-suuren runoilijan seppelöityä rintakuvaa ympäröivän kuoron esittämänä,

-toiseksi Björnsonin Taistelujen väliajalla ja kolmanneksi neljännen

-näytöksen ensi kuvaelma Trubaduri-oopperasta, rva Emmy Achtén ja A.

-Ojanperän laulamana. Isänmaalliset kuvaelmat, nuo samat jotka myöhemmin

-niin monena vuotena uudistettiin, vastaanotettiin innostunein mielin;

-mutta oikean riemastuksen synnytti rva Achtén esiintyminen, se kun

-hetkeksi loihti kuulijakunnan takaisin oopperan loistoajan tunnelmaan.

-Sama oopperakuvaelma uudistettiin vielä kaksi kertaa kevään kuluessa.

-

-Wilbrandtin Isä ja tytär meni ensi kerran Helsingissä 17/2, mutta ei

-voitu antaa enemmän kuin kaksi kertaa. Eikä kolmannellakaan

-samallaisella uutuudella, Scriben Naiset sotasilla, ensi kerran

-Helsingissä 3/3, ollut parempi menestys. Nuorten liitto ja kaksi

-viimeksi mainittua näytelmää todistivat siis suorastaan Kaarlo

-Bergbomin ylempänä luetun väitteen oikeaksi, ettei meillä juuri mikään

-muu menestynyt kuin suuri klassillinen draama taikka kansannäytelmä. Ja

-kumminkin tunnustettiin esitys hyväksi. Wilbrandtin kappaleessa

-kunnostivat itseään nti Avellan ja Leino, ja Scriben näytelmässä samat

-sekä rva Rautio. Viimeisen jälkikappaleena annettiin uudistettuna

-Kevään oikkuja, jossa nti Olga Finne ensi kerran esiintyi Helsingissä.

-Jos luultaisiin että teatteri Helsingissä oli tavannut myötätuulta,

-niin täytyy sanoa että se on erehdys. Täälläkin näyttäytyi yleisö

-laimeaksi, eikä salonki tahtonut täyttyä. Osaksi kai vaikuttivat tähän

-ahtaat ajat ylipäätään, mutta enemmän sentään että teatterilla oli

-vähemmän merkillistä tarjottavana kuin edellisenä näytäntökautena.

-Bergbom puolestaan ei väsähtänyt. Vuoden alusta hän oli jälleen

-valmistanut jotakin uutta suurta, joka veti vertoja teatterin entisille

-loistoteoille. Nyt kun Ida Aalberg oli poissa, hän oli valinnut

-esitettäväksi Shakespearen _Kuningas Learin_, jonka mahdollisuus

-kokonaan riippuu etevästä _miehisestä_ näyttelijästä. Harjotusten

-aikana Kaarlo yhdessä Leinon, Ahlbergin ja Salan kanssa kävi

-Pietarissa, missä kappale esitettiin saksalaisessa teatterissa, Ludwig

-Barnay pääroolissa; Emilie puolestaan puuhasi pukujen y.m. tarpeitten

-valmistamista. Ensi-ilta tuli sitte 12/3, ja silloin taas täpösen täysi

-huone ihastuneena mahtavan draaman kunniakkaasta esityksestä purki

-sydämellisen kiitollisuutensa seurueelle ja sen johtajalle. Voitto oli

-täydellinen: kritiikki tunnusti yksimielisesti yhtä hyvin

-näyttämöllepanon kuin näyttelemisen. Nimirooli oli Leinolla, ja ne,

-jotka tällä kertaa taikka myöhemmin -- sillä näytelmä uudistettiin

-useasti -- ovat nähneet hänet Learina, myöntävät, että hän tuskin

-missään on korkeammalle kohonnut. E. Nervanderin arvostelusta

-(Finlandissa) otamme seuraavat kohdat:

-

--- -- Leino suorittaa tehtävänsä suurin piirtein. Kun esirippu nousee,

-on Learin hovi koolla linnan juhlasalissa. Ruumiillisesti

-murtumattomana Lear huolimatta 80 ikävuodestaan astuu reippaasti

-sisään; ainoastaan katse ilmaisee, että vuodet kuitenkin ovat jättäneet

-jälkiä. Learin olennossa on jotain hermostunutta, levotonta, hänen

-tunteensa ovat kehinneet silmänräpäyksessä ilmautuvaksi intohimoksi, ja

-nyt, jakaessaan maatansa lapsilleen, tyydyttävät häntä ainoastaan

-ylenpalttisimmat lemmensanat tyttäriltä, ja sentähden nyökäyttää hän

-mielihyvällä päätään vanhempien tytärten imartelulle ja menettää

-tasapainonsa kun Kordelia kieltäytyy noudattamasta heidän esimerkkiään.

-Kun sitte Goneril näyttää mitä lajia hänen rakkautensa on, kehittyy

-Learin mielentila edelleen ja osottautuu Leinon esityksessä

-onnistuneesti siten, että intohimoisten vihanpurkausten välissä ilmenee

-enenevä synkkämielisyys, joka m.m. näyttäytyy hänen hajamielisissä

-vastauksissaan narrin kysymyksiin. Tulee sen jälkeen kohtaus Reganin

-kanssa, joka täydellisesti murtaa vanhuksen ja heittää hänet ulos

-syysyön pimeyteen, sateeseen ja myrskyyn. Gonerilin ja Reganin

-menettelyn aiheuttamissa, kiihkeissä mielenpurkauksissa saattaa tarkoin

-seurata Leinon näyttelemisen johdonmukaista kehitystä. Alussa on Learin

-vihassa jotakin, sanoisimmeko, daimonillisesti hurjaa, mutta vähitellen

-se lauhtuu mitä enemmän mieli synkistyy ja sielunelämä laimentuu, ja

-vihdoin se kokonaan katoaa.

-

-Ajottainen mielipuolisuus kohtasi Learia. Leinon näytteleminen kohoo

-tässä semmoiseen totuuteen ja täydellisyyteen, että katsoja syvimmällä

-mielenkiinnolla seuraa Learin sielunkamppailua, missä muisto Learista,

-joka oli kuningas, turhaan koettaa murtaa mielipuolisuuden kahleita. Ja

-kun Lear viimein, hyljätyn Kordelian hoidossa, herää itsetuntoon,

-silloin on hän ruumiillisestikin vanha. Entinen voima ja joustavuus

-ovat poissa, ja hänen silmänsä ovat kohtalon iskuista auenneet.

-Kauniimpia lehtiä, kenties oikea loistokohta Leinon näyttelemisessä on

-juuri tämä herääminen, niin kauneutta ja totuutta täynnä. Naamioitus on

-oivallinen ja kaikki niin harkittua ja hienosti suoritettua, että se

-katoamattomasti kiintyy katsojan mieleen. Learin kohtalo ei ole vielä

-täysi. Kordeliakin, hyljätty ja takaisin saatu, ryöstetään häneltä, ja

-hän itse sammuu vähitellen kovasta elämäntaistelustaan. -- "Kuningas

-Learin rooli on nostanut Leinon mukanaan, on tehnyt hänet monessa

-kohden uudeksi ja kohottanut hänet asteelle, jolta hän jatkuvalla

-työllä voi kurottaa kätensä korkeimpaan mitä taide tarjoo." --

-

-Learin tyttäret olivat neideissä Avellan ja Borg sekä rva Rautiossa

-saaneet esittäjiä, jotka suuresti vaikuttivat menestykseen. Nti Avellan

-(Goneril) esittää täydellisesti tämän tarmokkaan naisen, joka ei

-peräydy rikoksenkaan edestä, kun on kysymyksessä hänen aikeittensa

-toteuttaminen. Levollinen, tyyni kohtauksissa isän kanssa, intohimoinen

-Edmundin seurassa, tahdonvoimaa ja ylemmyyttä osottava miestänsä

-kohtaan, hän näyttäytyy koko ajan valtavassa majesteetillisuudessa

-isänsä tyttäreksi. -- Regankin on isänsä tytär kiihkeään luontoonsa

-nähden. Nti Borg esittää roolin johdonmukaisesti ja kyvykkäästi. -- Rva

-Raution Kordelia on yksinkertainen ja koruton, mutta sydämellinen, ja

-mitä edemmäs tullaan sitä todempi ja sielukkaampi on hänen esityksensä.

--- Narri (Lindfors) osotti etenkin syvää tunnetta. Hän oli 'katkera'

-narri, jonka rosoisen pinnan alla luonnollinen sydämenlämpö loisti;

-ehkä hän oli liian alakuloinen, hän olisi tarvinnut enemmän sitä syvää

-huumoria, joka katkaisee katkerimmankin totuuden kärjen. -- Aspegren

-(Kent) kaipasi alussa ja lopussa ryhtiä ja levollisuutta, mutta

-valepuvussa hän oli oivallinen. -- Sala (Edgar) oli varsinkin etevä

-kohtauksessa nummella Learin kanssa, jossa hän tekeytyy mielipuoleksi.

-Esitys oli täydellisesti realistinen ja havainnollinen, parasta mitä

-näyttelijältä on nähty. -- Ahlberg Edmundina sai oikeastaan vain

-luonteen aistillisen puolen esiin, jota vastoin tämän sankarihahmon

-mahtavuus ja liukkaus vallanhimossa jäi syrjään. -- Muut täyttivät

-paikkansa ilman erikoista ansiota.

-

-Tässä sopii ehkä lisätä joku sananen Leinon näyttelijäluonteen

-kuvaamiseksi. Hän ei ollut niitä nerokkaita taiteilijoita, joita

-välitön innostus johtaa, ja joskin hänellä oli kookas, "kuninkaallinen"

-vartalo, oli hänen äänensä jotenkin taipumaton ja syvimpiä tunteita

-purkaessa kumea, josta arvostelijat alinomaa jankuttivat. Mutta

-toiselta puolen hän ei koskaan ylenkatsonut tehtäväänsä, vaan teki aina

-parastaan vakavasti ja älykkäästi perehtyäkseen siihen. Siitä johtui

-että hän, niinkuin arvostelijat usein lausuivatkin, ei koskaan pilannut

-rooliansa. Kun hän sitte sai oikein suuren kuvan luotavakseen, niin ei

-kukaan voittanut häntä tunnollisessa harrastuksessa kohota tehtävänsä

-tasalle. Miten hän saattoi onnistua, todistaa hänen kuningas Learinsa,

-joka jo on edellisessä niin seikkaperäisesti kuvattu, ettei siihen ole

-muuta lisättävää kuin että Leino ilmeisesti oli pannut merkille sanat:

-"Kuningas päästä jalkaan", joten majesteetillinen ryhti tuli yhdeksi

-onnettoman hallitsijan pääpiirteeksi, ja juuri majesteetillisuuden ja

-kurjimman alennustilan ristiriidassa tuli traagillisuus valtavan

-havainnolliseksi. -- Vaikka Leinon Eskokin on tunnustettu

-erinomaisen eteväksi, olivat vakavat roolit, historialliset

-hallitsija- ja sankarihahmot sekä karakteeritehtävät uudenaikaisissa

-probleemidraamoissa hänen varsinainen alansa, ja niiden suorittajana

-hän oli teatterin suuriarvoisimpia jäseniä.

-

-Kuningas Lear meni seitsemän kertaa peräkkäin -- tavallinen suuren

-menestyksen merkki.

-

-Seuraava uutuus, Hilda Aspin suomentama rva Alfhild Agrellin

-3-näytöksinen _Thora_ (Ensam), joka näyteltiin ensi kerran 9/4, oli

-taas noita ajan probleemi- eli tendenssinäytelmiä, joista vain harvat

-(niinkuin Noora ja Työmiehen vaimo) herättivät suurempaa myötätuntoa

-yleisössä. Thora, jonka pääroolit kuitenkin olivat hyvissä käsissä (rva

-Aspegren Thora, Lindfors Sanden, rva Rautio Yngva, Leino Eksköld), meni

-vain kaksi kertaa. Bergbom tiesi kyllä edeltäkäsin kuinka vähän nämä

-kappaleet "vetivät", mutta hän piti velvollisuutenaan tutustuttaa

-yleisöä -- ainakin mahdollisuuden mukaan -- uusiin ilmiöihin.

-

-Vähän myöhemmin, 19/4, tuli laatuaan ensimäinen näytäntö puhenäyttämön

-elämässä, se on jäähyväisnäytäntö "täysinpalvelleelle" näyttelijälle,

-_Ismael Kalliolle_, ensimäinen teatterin alkuajan jäsenistä, joka

-vapaaehtoisesti erosi. Kallio oli jo vanha tullessaan ja nyt hän oli

-puolivälissä kuudettakymmentä. Uskollisena työntekijänä hän oli

-esiintynyt noin 100:ssa roolissa, mutta varsinaista menestystä oli

-hänellä ollut ainoastaan kuvatessaan tyyppejä kansamme alemmista

-kerroksista. Siten oli hän verraton Eenokkina Kihlauksessa ja

-Zepeteuksena Nummisuutareissa, ja myöhemmät roolien esittäjät ovat

-häneltä perineet erinäisiä piirteitä näiden tyyppien näyttämökuvista.

-Ennen tuloaan oli Kallio jo jäykistynyt kouluopettajan toimessa ja

-sentähden hän kyllä fantasiassaan kuvitteli itseään traagillisten osien

-tulkitsijaksi, pystymättä siihen todellisuudessa. Vaikeata oli hänen

-kuitenkin siinä kohden luopua illusioneistaan ja epäiltävää on, eikö

-hän mennessäänkin pitänyt itseään väärin ymmärrettynä. Miten

-lieneekään, antoivat teatterin johtokunta, yleisö ja hänen lähimmät

-ystävänsä vilpittömän tunnustuksensa näyttelijälle erohetkellä, jolla

-Kallio viimeisen kerran mehevällä huumorilla näytteli Eenokkia Kiven

-kuolemattomassa Kihlauksessa.

-

-Toukokuultakin on vielä pari ohjelmistolle uutta kappaletta

-mainittavana. Toinen oli Salan suomentama E. Labichen 4-näytöksinen

-huvinäytelmä _Perrichonin huvimatka_, 7/5. Pääroolit olivat

-Lindforsilla ja nti Stenbergillä, hra ja rva Perrichon, molemmat

-oivallisia, nti Asp oli viehättävä Henriette. Näytelmä hullunkurisine

-kohtauksineen herätti melkoista suosiota. Toinen uutuus oli Hilda Aspin

-kääntämä R. Benedixin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Kotikahakka_

-("Eigensinn"), 14/5, jolla niinikään oli hyvä menestys. Tämä pikku

-kappale esitettiin yhdessä _Mestari Patelinin_ kanssa, joka oikeastaan

-on uusintona pidettävä, sillä sisällykseltään se oli sama huvinäytelmä

-kuin alkuajan "Pekka Patelin", mutta nyt se esitettiin laulukappaleena,

-varustettuna eri säveltäjäin sävelmillä. Nimirooli oli Valleniuksella,

-muut seurueen muilla laulukyvyillä.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Näin tämäkin näytäntökausi läheni loppuansa ja kenties olisi se

-päättynytkin ilman suurempaa loistoa, jollei olisi sattunut olemaan

-maisteripromotsionikevät. Se antoi Bergbomille erikoisen aiheen

-kehottaa Ida Aalbergia vierailemaan toukokuun viime päivinä, ja hän

-tulikin Helsinkiin 19/5. -- Ylipäätään taiteilijattaren pitkä

-Kööpenhaminassaolo ei ollut tuottanut hänelle niin suurta menestystä

-kuin hän arvattavasti ja syystäkin oli toivonut. Ei toki niin, ettei

-hänen taidettaan olisi tunnustettu taikka ettei häntä olisi suurella

-ystävällisyydellä ja kunnioituksella kohdeltu, mutta oli hänen koko

-ajan täytynyt esiintyä verraten vähäarvoisissa tehtävissä, jotka itse

-laatunsa kautta estivät häntä saavuttamasta ratkaisevaa voittoa.

-Ensiksi hän Kasinoteatterissa näytteli naispääosaa silloin ihan uudessa

-ranskalaisessa muotikappaleessa Jules Claretien Ruhtinas Zilah, sitten

-hän muutti Dagmarteatteriin ja siellä hän esitti seuraavat roolit:

-nimiroolin Victorien Sardoun Andreassa; sankarin äidin, Aasen, roolin

-Ibsenin Peer Gyntissä; nimiroolit Birch-Pfeifferin Jane Eyressä ja

-Victorien Sardoun Fernandessa; sivuroolin Blumenthalin Isossa kellossa

-ja niinikään sivuroolin (joskin tärkeän) Octave Feuillet'n Sfinksissä.

-Vasta 13/5 tapahtuneessa resettinäytännössään taiteilijatar sai

-esiintyä rooleissa, joiden suoritus merkittiin loistavan voiton

-nimellä, Mathilde Dumontina Emile de Girardinin näytelmässä Erään

-naisen rangaistus ja Ofeliana Hamletissa. Sanomalehdet kiittivät yksin

-suin hänen henkevää, sielukasta, taiteellista, mestarillista,

-sydäntäkouristavaa näyttelemistään. -- Täydellisyyden vuoksi

-mainittakoon että taiteilijatar, joka Tukholmassa oli näytellyt

-suomenkielellä, Kristianiassa ja Kööpenhaminassa (tällä

-näytäntökaudella!) käytti ruotsia.

-

-Helsingissä Ida Aalberg esiintyi seitsemänä iltana erinäisissä

-loistorooleissaan. Taiteilijatar näytti tyystin, että kokonainen

-näytäntökausi semmoisessa taide- ja erittäinkin teatterikaupungissa

-kuin Kööpenhaminassa ei ollut mennyt ohi kehittämättä ja hienontamatta

-hänen taidettaan, ja yleisö puolestaan osotti että sen ihailu ja

-kunnioitus olivat entisellään. Ensiksi hän näytteli Homsantuuta

-Työmiehen vaimossa 23/5.

-

-"Hänen esityksensä", Nervander arvostelee, "oli yhtä suurenmoinen ja

-sydämeen tunkeva kuin ennen, eikä se kuitenkaan ollut entinen

-Homsantuu, joka nyt näyttäytyi yleisölle. Se oli uusi luoma,

-maltillisempi, hillitympi; tunne, ajatus oli keskittynyt katseeseen,

-joka täysin heijasti, mitä ennen ilmaistiin painokkaalla

-äänivivahduksella, jyrkemmällä liikunnolla. Mutta mustalaisveri kuohui

-kuin ennen, ja yleisö, joka täytti teatterin viimeiseen sopukkaan,

-tervehti kotiin palannutta taiteilijatarta joka näytöksen jälkeen

-loppumattomilla suosionosotuksilla." --

-

-Seuraavat näytännöt olivat: Hamlet 26/5, Romeo ja Julia 28/5, Työmiehen

-vaimo 29/5, Romeo ja Julia 30/5, Lea ja Kultaristi (kansannäytäntö) l/6

-sekä Noora 4/6.

-

-Huolimatta näistä viimeisistä näytännöistä ei tämän näytäntökauden

-lopputulos voinut olla muuta kuin huono. Näyttääksemme missä oltiin,

-otamme seuraavat rivit Emilie Bergbomin kirjeestä nti Elfvingille 2/5:

-

--- "Aina marraskuulta olemme hautoneet ajatusta anoa korotettua

-valtioapua. -- Niin, rakas Betty, niin vaikeaa kuin olikin, on meidän

-täytynyt pyytää suurempaa valtioapua, ja nyt on anomuksemme kaksi

-kuukautta levännyt senaatin salkuissa ja virunee siellä vielä 1 tai 2

-viikkoa. Kuinka vaikea tämä epävarmuus on, sen tiedät kyllä. Emme ole

-vielä voineet tehdä ainoatakaan palkkasitoumusta, sillä jollemme saa

-korkeampaa valtioapua, on toimeenpantava ikäviä supistuksia. Tämä vuosi

-on ollut kovin vaikea, ei ainoastaan aineellisessa suhteessa vaan

-taiteellisessakin. Ida Aalbergin poissaolo on ollut tuntuva joka

-suhteessa. Kaarlo oli niin kokonaan häneen keskittänyt taiteellisen ja

-korkeamman draamallisen toimen, että hänen lähtönsä aiheutti vaikeamman

-rikkoontumuksen kuin ulkopuolella olevat saattoivat nähdäkään. Hän on

-luvannut tulla kotiin 18 tai 19 p. toukokuuta; kuinpa hän tekisi niin,

-mutta ennen kaikkea kuinpa hän jäisi tänne tulevaksi vuodeksi. -- Missä

-teatteri näyttelee syksyllä, sitä emme tiedä, sillä se riippuu Ida

-Aalbergin täälläolosta ja teatterihuoneen korjauksesta. Jollemme saa

-korkeampaa valtioapua, emme voi ajatella vanhan Arkadian korjaamista.

-Uuden rakennuksen aikaansaaminen on jätetty sikseen, näinä vaikeina

-aikoina olisi semmoinen yritys aivan liian uhkarohkea." --

-

-Kirjeessä mainitut epävarmat asiat varmistuivat seuraavalla tavalla.

-Entisen 24,000 markan valtioavun lisäksi myönnettiin, lukien heinäkuun

-1 p:stä 1886, kolmeksi vuodeksi 8,000 mk vuosittain [4,000 mk vähemmän

-kuin oli pyydetty]. Ida Aalberg tuli niinkuin jo tiedämme kotiin

-toukokuun loppupuolella, mutta jo sitä ennen luettiin sanomissa, että

-hän jälleen oli sitoutunut syksyllä näyttelemään Dagmarteatterissa.

-Mitä vihdoin rakennuspuuhiin tulee, niin päätettiin -- riittävää

-pääomaa kun ei saatu kokoon uutta taloa varten (kts. ylemp. s. 239) --

-korjauttaa Arkadiateatteri sekä sisältä että ulkoa, jotta sitä vielä

-voitaisiin tarkotukseensa käyttää. Korjaustöiden kustannusarvio,

-vapaahra Seb. Gripenbergin ja rakennusmestari K. G. Siveniuksen tekemä,

-nousi 32,000 markkaan. Mutta eipä tämäkään summa ollut niin mitätön.

-Sen saamiseksi päätettiin kysyä niiltä, jotka olivat merkinneet

-osakkeita uutta taloa varten, eivätkö he suostuisi samalla määrällä

-avustamaan korjaushanketta. Ennen kun tähän oli vastaus tullut, täytyi

-kuitenkin käydä työhön käsiksi. Korjaustöihin ryhdyttiin näet

-kesäkuulla.

-

-Tilinpäätös osotti, että vajaus taas oli noussut uhkaavasti. Se teki

-19,170:22 mk. Tämä selittää, miksi Emilie Bergbom oli niin huolestunut.

-

-Tänä näytäntökautena annettiin 129 näytäntöä ja niissä: 11 kertaa

-_Viimeinen ponnistus_; 10 Kuningas ja katulaulajatar; 9 Ei ole aikaa; 8

-_Työmiehen vaimo_, Kultaristi; 7 Kuningas Lear; 6 _Murtovarkaus,

-Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_; 5 _Roinilan talossa_, Kylänheittiö,

-Naiset sotasilla, Hardangerin harjulla; 4 Ultimo, Hamlet, Saituri, Isä

-ja tytär, Nuorten liitto; 3 _Kullervo, Kevään oikkuja, Salamiin

-kuninkaat_, Thora, Kotikahakka, Mestari Patelin, Venetian kauppias,

-Trubaduri (IV. 1.); 2 _Nummisuutarit, Amalia ystävämme, Setä,

-Sotavanhuksen joulu, Anna Skrifvars, Kihlaus_, Parisin veitikka,

-Onhan pappa sen sallinut, Perrichonin matka, Yhteiskunnan tuet,

-Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia; 1 _Ole armelias köyhille, Lea_,

-Lemmenjuoma, Taistelujen väliajalla, Maria Stuart (III, IV), Todelliset

-naiset.

-

-Näistä 46 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja ohjelmistolle uusia 8.

-

-Mainitsemista ansainnee tässä, että Työmiehen vaimo huhtikuun

-keskivaiheilla rva Winterhjelmin ruotsintamana esitettiin Tukholman

-Uudessa teatterissa ja herätti suurta huomiota -- "ei kukaan mennyt

-välinpitämättömänä teatterista". Näytteleminenkin kuuluu olleen

-erittäin hyvä, vaikka Axel Ahlberg, joka oli käymässä Ruotsissa m.m.

-nähdäkseen Rossia (hän vieraili jälleen Tukholmassa), kirjoittaa, ettei

-Topon esittäjä läheskään vetänyt vertoja Rautiolle. Mitä tekijän kykyyn

-tulee, arvosteltiin hänen seisovan paljo ylempänä ruotsalaisia

-naiskirjailijoita. -- Rva Canth itse oli tähän aikaan kovin masentunut

-taistelustaan, niinkuin näkyy kirjeestä Emilielle 6/5:

-

--- "Tunsin itseni [edellistä kirjettä kirjoittaessa] niin kuolemaan

-saakka väsyneeksi, olisin tahtonut vaipua monta syltä maan alle, päästä

-multaan ijäksi lepoon. Taistelu on ollut niin moninainen, aineellinen

-ja henkinen, vai kuinka niitä nimittäisin. Murhetta, huolta ja

-ääretöntä sielun tuskaa! Eikä yhtään rakkautta; kylmyyttä ja vihaa

-vain. Halveksin itseäni, kun olen niin heikko, mutta minä en sille

-mitään voi. Minä isoon ja janoon rakkautta, olen kiitollinen

-kerjäläiselle pienen pienestä ystävällisestä katseesta, itse olen

-kerjäläinen, hän anoo minulta leipää, minä häneltä lämpimää tunnetta.

-Mitä välitän menestymisestä Tukholmassa, katkerammin kuin koskaan

-tunnen nyt, kuinka kaikki siteet minun ja kansalaisteni välillä ovat

-katkenneet. Ennen kun minulla mitään harrastuksia oli, elin sovussa ja

-ystävyydessä kaikkien ihmisten kanssa, nautin elämästä ja iloitsin

-hiljaisissa, rauhallisissa töissä. Mutta harrastuksieni tähden on

-ystävistä ero tullut. En minä ymmärrä heitä, eivätkä he minua. Mikä

-minulle on totta, se on heille valhetta, ja päinvastoin. Ellei olisi

-ihmisiin ollut niin kiintynyt, voisihan ilman heitä tulla toimeen. Ja

-luultavasti siihen viimein täytyykin tottua, mutta sitä ennen kivistää

-ja karsii ja repii sydäntä. Elkää minulle naurako, vaikka melkein itse

-sitä teen lopuksi aina, sitten kun ensin itkulla olen helpottanut

-mieltäni." -- -- [Lopussa tulee sitten seuraava tunnustus:] "Ovat ne

-olleet hyvin ystävällisiä minulle Tukholmassa. Sanomalehtiä olen saanut

-suuren suuria pakkoja ja telegrammiakin premiäärin jälkeen. Ja onhan se

-kaikki nyt sentään pienenä lohdutuksena, ja täytyyhän olla." --

-

-

-

-

-XV.

-

-Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.

-

-

-Kesäkuun alussa seurue jakaantui kahteen osastoon, joista toisen -- rva

-Aspegren, neidit Aalberg, Asp, ja Svan sekä herrat Ahlberg, Sala,

-Weckman ja Falck -- piti tehdä laajanlainen kiertomatka ja näytellä

-etupäässä rantakaupungeissa, ja toisen, johonka muun muassa kaikki

-laulukyvyt kuuluivat, antaa näytäntöjä Tampereella. Bergbom matkusti

-edellisen osaston mukana, jota vastoin Lindfors oli jälkimäisen

-päämiehenä. Leino oli saanut vapautta opintomatkaa varten, jolla hän

-oli viipyvä (etupäässä Wienissä) vuoden loppuun.

-

-Kiertomatkalaisten ohjelmisto käsitti seuraavat näytelmät: Lea, Noora,

-Thora, Ensi lempi, Amalia ystävämme, Tätä nykyä sekä näytöksiä ja

-kohtauksia Hamletista ja Daniel Hjortista. Ensimäinen näytäntö

-annettiin Hämeenlinnassa (6/6) ja seuraavat: Tampereella kaksi, Turussa

-kaksi, Porissa kolme ja Oulussa viisi (yksi näyttelijäin hyväksi).

-Menestys oli paras kahdessa viimeisessä kaupungissa. Porissa Noora

-tuotti täyden huoneen (711 mk) ja Oulussa, jossa teatteri oli ennen

-käynyt ainoastaan yhden kerran (1875), näyteltiin joka ilta täydelle

-huoneelle (neljä kertaa tulo oli 709 ja 721 markan välillä!).

-Kiertomatkan lopputulos olikin sangen tyydyttävä. Vaikka menot

-(matkakustannukset 1,175 ja palkat 2,954, joista Ida Aalbergille 1,000

-mk) nousivat 6,102:81 markkaan, ei vajaus tehnyt enempää kuin 17:81.

-

-Huonompi onni oli toisella osastolla. Kymmenestä näytännöstä tulot

-olivat niin vähäiset, että tappio nousi 878:95 markkaan. Kumpikin

-osasto antoi viimeisen näytäntönsä teatterin nimessä 21/6, jonka

-jälkeen hajaannuttiin kesälomalle.

-

-Tänä kesänä Bergbom-sisarukset kylpivät Lappeenrannassa. Emilie lähti

-sinne kesäkuun viime päivänä ja Kaarlo tuli vähän myöhemmin

-kiertomatkaltaan. Ida Aalbergille, joka oli matkustanut Loviisaan

-käyttääkseen sikäläistä kylpylaitosta, Bergbom kirjoitti (12/7) --

-

--- "Matkamme oli minusta hyvin hupaisa, seura miellyttävä ja työmme

-onnistunut. Kiitoksia taiteestanne ja ihmeteltävästä kestävyydestänne.

-Arvelen Teidän hyvin tarvitsevan rauhaa ja hiljaisuutta kaikkien

-ponnistusten perästä." --

-

-Kiertomatkan lopulla Ida Aalberg todella oli näyttänyt rasittuneelta,

-eikä ihmekään, sillä kevätpuolella Kööpenhaminassa hän oli ollut pari

-kuukautta sairaana. Muutoin hän oli jälleen lupautunut vierailemaan

-Dagmarteatterissa, ja Bergbom kysyi sentähden kirjeessään, milloin ja

-missä hän voisi näyttelijätärtä tavata, ennen kun tämä lähti

-ulkomaalle. Tapasivatko he toisiansa, sitä emme tiedä, mutta kumminkin

-taiteilijatar lupasi palata tammikuulla.

-

-Lappeenrannassa Bergbom sai pitkän, 6/7 päivätyn kirjeen Minna

-Canthilta, joka ei ollut mieluisimpia, sillä siinä vallitsi sama

-hermostunut mieliala kuin hänen viimeisessä tunteenpurkauksessaan

-Emilielle. Minna sanoo luopuvansa näytelmäin kirjoittamisesta. "Minulta

-on kaikki voima, kaikki rohkeus mennyt, eikä semmoisella mielialalla

-enää draamoja kirjoiteta." Novellia hän toki kirjoitti, mutta sitäkin

-vastahakoisesti ["Hanna" oli tekeillä]. "Särkymys suomalaisessa

-puolueessa" vaivasi häntä, ja hän moitti ankarasti Uutta Suometarta,

-jossa oli sanottu, että puolue on valtiollinen puolue suomenkielen

-oikeuksiinsa saamiseksi, joten muka sille siis ei kuulu sorrettujen

-(niiden muassa naisen) vapauttaminen. "Ja kun me poloiset tahtoisimme

-myöskin panna sanan joukkoon, niin huudetaan: ei se meihin kuulu,

-yhdistykää ruotsinmielisiin!" Hän manaa "Snellmanin henkeä

-rusikoitsemaan tämän ajan fennomaaneja". -- Tämä on ilmeisesti

-jälkikaikua polemiikista,[77] johon Minna Canth oli joutunut U. S:n

-kanssa. Nti Aspille hän oli keväällä kirjoittanut, että hänellä on

-näytelmä tekeillä,[78] ja nyt hän aikoo luopua koko siitä puolesta

-kirjailijatointaan! Tuollainen vaihtelevaisuus ja ärtymys ei ole outo

-herkkätuntoisissa runoilijaluonteissa, ja itse he siitä enimmin

-kärsivät.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Epäilemättä oli Bergbomia rantakaupungeissa lämpimästi kehotettu pian

-tulemaan takaisin, sillä teatteri kävi näytäntökauden kuluessa

-uudestaan sekä Länsi-Suomessa että Pohjanmaalla. -- Syyskauden toimi

-alkoi _Porissa_ 29/8 ja annettiin siellä kaikkiaan 20 näytäntöä;

-viimeinen oli 3/10. Menestys oli kuitenkin huonompi kuin mitä kesäkuun

-tulojen mukaan oli odotettu, mutta syy oli luultavasti suureksi osaksi

-ohjelmiston. Kun näet Ida Aalberg ja Leino olivat ulkomailla ja rva

-Rautiokin sairaana Helsingissä, täytyi parhaimman osan näytelmiä

-levätä. Otamme Kaarlon kirjeistä joitakuita piirteitä.

-

-Olga Finne esiintyi Boriskana Kylänheittiössä ja hän oli "todella hyvä

--- tosin väsyttävä ylikuohuvan tunteen kautta, mutta rikas

-vivahduksista, joista monet olivat hämmästyttävän oikeita ja hienoja;

-muutamat purkaukset olivat niin viehättäviä, että ainoastaan Ida

-Aalberg ja rva Aspegren ovat ne voittaneet". -- Työmiehen vaimo

-otettiin suosiollisesti vastaan, vaikka tyytymättömiäkin oli. Satakunta

-nuhteli ankarasti tekijää. -- Hamlet sai miltei täyden huoneen. "Kunnia

-Porille, että Hamlet erikoisesti veti yleisöä. Sitä paitse se todistaa,

-että suuri ohjelmisto kumminkin on meidän varmin mainettimme,

-huolimatta kaikista laulukappaleista. Ahlberg oli Hamletina omakseen

-ottanut erinäisiä teknillisiä temppuja, mutta vakaumuksesta köyhä oli

-esitys nyt niinkuin ennen. Nti Borgin Ofelia oli Idan jäljennös, vähän

-raskas ja väkinäinen, mutta harjotelmana siinä oli muutamia hyviä

-kohtia. Lindfors oli onnistunut haudankaivajana, ja nti Svanilla oli

-teatterikuningattarena joitakuita pateettisia koronpanoja, jotka

-lupaavat hyvää." -- Perjantaina 10/9 seurue teki höyrylaivalla koko

-päivän huvimatkan Kokemäen joella. "Ilma ja tunnelma olivat mitä

-parhaimpia." -- Uutta kappaletta ei annettu, mutta uudistettuna Regina

-von Emmeritz meni lopulla kaksi kertaa täysille huoneille. "Se oli

-jotakin Porille. Jos meillä olisi ollut pari semmoista näytelmää

-lisäksi, olisi Porissaolo ollut hyvä; nyt se ei ole hyvä eikä huono.

-Kun sanon että tyytyväisyys oli yleinen, niin se tarkottaa

-kokonaisuutta; yksityisiä kohtaan tehtiin muistutuksia. Saavuttamatta

-läheskään Raata Ahlberg toki hänen jälkeensä on paras Kustaa Adolf,

-parempi kuin Leino. Naamioitus sangen hyvä ja lausunta 'ponteva', mutta

-kylläkin meluava." Kaarola Avellan Reginana teki parastaan ja oli

-paikottain onnistunut. Sala oli Hieronymuksena hyvä, mutta entistä

-yksipuolisempi. "On kuin hän tahtoisi väkisin luoda kaikki traagilliset

-roolit saman mallin mukaan ja hylkää sentähden kaikki oikaisevat

-viittaukset." -- Jollei aineellinen tulos olekaan loistava [vajaus teki

-1,089 mk], niin on taiteellinen ollut jotenkin tyydyttävä. Ainoastaan

-Viimeinen ponnistus on tehnyt "fiaskon". Ihmeellistä kyllä! sillä

-ensinhän se miellytti ja Viipurissa se herätti oikein innostusta, mutta

-nyt valitetaan, että se on niin "ikävä". Ei ainoallekaan laululle

-taputettu käsiä.

-

-Porista muutettiin _Turkuun_, jossa annettiin näytäntöjä

-10/10-15/11. Ei täälläolokaan voinut tulla erittäin menestykselliseksi,

-kun ohjelmisto oli niin rajotettu ja sitä paitse Engelbrektin

-ruotsalainen, suuria draamoja (m.m. Faustia) esittävä seurue oli juuri

-ennen tyydyttänyt turkulaisten teatterintarpeet. Lopputulos oli lähes

-yhtä suuri tappio kuin Porissa, nimittäin 1,007:34 mk. Ainoa

-ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama O. Blumenthalin

-4-näytöksinen huvinäytelmä _Iso kello_ (Die grosse Glocke) 12/11, jonka

-esittämisestä saamme puhua alempana. Uudistettuna annettiin Aksel ja

-Valpuri. -- Matkalla Helsinkiin näyteltiin _Hämeenlinnassa_ 16/11

-Roinilan talossa.

-

-Jos menestys maaseutukaupungeissa olisi ollut vähänkään suotuisampi,

-olisi teatterin varsinkin nyt ollut parempi viipyä kauemmin matkallaan,

-sillä _Helsingissä_ oli vanha koti suljettu. Arkadian korjaustyöt

-olivat parhaillaan käymässä, eikä muuta neuvoa ollut kuin pari

-kuukautta näytellä Aleksanterinteatterissa. Siellä käyminen oli

-kuitenkin yleisölle niin outoa, että salonki ei mitenkään tahtonut

-täyttyä. Kun Saituri ja Laululintunen -- ensimäinen näytäntö 19/11 --

-oli annettu kaksi kertaa puolille huoneille, meni Iso kello kolme

-kertaa vielä huonommille. Sen jälkeen Emilie 29/11 kirjoittaa nti

-Elfvingille:

-

--- "Täällä on Isoa kelloa pidetty kovin ikävänä ja meitä on moitittu

-sen ottamisesta. Se annettiin varhemmin Ruotsalaisessa teatterissa yhtä

-vähällä menestyksellä. Alku on meillä siis huono. Keskiviikkona ja

-perjantaina _Ida Basilier_ esiintyy meillä ja silloin toivon saavamme

-täyden huoneen. Sitte Leino tulee kotiin ja hän vaikuttaa kohottavasti

-ohjelmistoon. -- Emme ollenkaan viihdy Aleksanterinteatterissa. Siellä

-on kyllä siroa ja hienoa, mutta minä en voi kotiutua siellä. Venäläiset

-kirjoitukset, venäläiset vahtimestarit y.m. vaikuttaa kai osaltaan

-siihen. Ilmassa tuntuu että yleisöllämme on samat vierastavat tunteet,

-se ei tule halusta sinne, huolimatta eleganssista. Kunpa pian

-pääsisimme takaisin vanhaan Arkadiaamme."

-

-Iso kello oli otettu näyteltäväksi sentähden, että se niin suurella

-melulla oli kiertänyt Saksan näyttämöt, mutta kun se oli taiteellisesti

-keskinkertainen ja kuvasi meille verraten vieraita oloja, joissa

-taiteilijamenestys riippuu reklaamikellosta, ei se herättänyt

-vastakaikua täällä. Esitystä arvosteltiin melko hyväksi. Lindfors oli

-vanha maalari, joka kiittää "ison kellon" merkitystä, Pesonen ja rva

-Aspegren herrasväki Gundermann, nti Avellan vilkas paronitar j.n.e. --

-Onneksi oli Ida Basilier-Magelsen tänä syksynä käynnillä Suomessa ja

-annettuaan sarjan konsertteja hän otti ystävällisesi avustaakseen

-teatteria esiintymällä (1/12-15/12) viisi kertaa. Näinä iltoina

-annettiin Jeannetten häät (Vallenius -- Jean), Noita-ampujan toinen

-näytös ja kohtauksia Sevillan parranajajasta -- ja ymmärrettävästi

-huone oli täysi, kun yleisön unohtumaton suosikki lauloi, ja

-suosionosotukset entiseen tapaan sydämellisiä. -- Samoina iltoina

-taikka välissä esitettiin m.m. Leonarda, Parisin veitikka ja

-Yhteiskunnan tuet. Kahdessa viimemainitussa astui Leino ensi kerran

-näyttämölle palattuaan ulkomaalta ja näytteli "vielä hienommasti ja

-miellyttävämmästi kuin ennen" (W. Söderhjelm Valvojassa). --

-Loppuunmyydylle huoneelle esitettiin 18/12 vanha Preciosakin, mutta

-silloin olikin juhlanäytäntö säveltäjän Carl Maria von Weberin

-syntymän 100-vuotismuistoksi. Nimiroolissa esiintyi tällä kertaa Lilli

-Kurikka. Preciosa annettiin sitten useammin joulunaikana ja

-vielä uutena vuonnakin 6/1, jolloin viimeisen kerran näyteltiin

-Aleksanterinteatterissa.

-

-Juuri mainittu arvostelija päättää lyhyen arvostelunsa syksyn

-näytännöistä kahdella huudahduksella: "_Teatterikoulu!_ -- ilman sitä

-ei päästä mihinkään. Ja ensiksikin Ida Aalberg kotiin!" -- Oli ensi

-kerran kuin nuoremman polven edustaja melkein käskyn muodossa kohdisti

-Suomalaiseen teatteriin semmoisia vaatimuksia, jotka myöhemmin kävivät

-niin tavallisiksi, -- vaatimuksia, jotka olivat teoreettisesti varsin

-oikeutettuja, mutta joiden toteuttamisen hankaluutta ja mahdottomuutta

-ulkopuolella olevat eivät kyenneet arvostelemaan. Jollei teatterin

-horjuva taloudellinen asema olisikaan tehnyt teatterikoulun

-perustamista arveluttavaksi, niin mistä olisi opettajat otettu? Ainoat

-suomenkieliset näyttämötaiteen tuntijat maassamme olivat etsittävät

-Suomalaisen teatterin omien jäsenten joukosta, ja ne -- etupäässä nti

-Avellan -- olivat jo aikoja sitten antaneet ja antoivat yhä edelleen

-kaikessa hiljaisuudessa opetusta vastatulleille. Ettei tämä opetus

-ollut niin monipuolista ja järjestelmällistä kuin ulkomaalaisten

-teatterikoulujen tarjoama, on itsestään ymmärrettävää, mutta sen avulla

-oli seurue kuitenkin saanut uusia nuoria jäseniä vanhempien sijaan,

-jotka syystä tai toisesta olivat eronneet. Semmoiseen opetukseen täytyi

-varojen riittää, mutta kyllä muutoin vastaiseksi oli pakko ponnistaa

-eteenpäin -- ilman "teatterikoulua" varsinaisessa merkityksessä. --

-Mitä taasen Ida Aalbergin kotia saamiseen tulee, niin ei se lainkaan

-ollut johtajan vallassa. Sen todistaa yltäkyllin Bergbom-sisarusten

-kirjeenvaihto. Kun Bergbom keväällä oli sanomista nähnyt

-näyttelijättären aikovan syksylläkin vierailla Dagmarteatterissa, hän

-lämpimästi kehotti häntä pysymään kotimaassa. Ei ainakaan rahan tähden

-pitäisi hänen jäädä Tanskaan, sillä siinä kohden tultaisiin kyllä

-tyydyttämään hänen vaatimuksiaan. -- Nti Aalbergin vastaus ei ole

-säilynyt, mutta ilmankin tiedämme, ettei raha häntä houkutellut. Ei,

-kyllä häntä vietteli synnynnäisen taiteilijaneron halu päästä

-laajemmille vesille. Ainoastaan oikea käsitys kansallisen taiteen

-arvosta ja merkityksestä, verrattuna siihen hetkelliseen loistoon mikä

-vieraassa kansassa on saavutettavissa, olisi voinut vaikuttaa toiseen

-suuntaan, mutta onkohan meidän hajanainen kansamme omansa juurruttamaan

-semmoista käsitystä tyttäriinsä? Vasta pitkän ajan päästä ja paljon

-koettuansa taiteilijattaren silmät ovat auenneet.

-

-Jo keväällä Ida Aalberg oli Dagmarteatterissa näytellyt yhden roolin

-(Isossa kellossa) tanskankielellä, ja kun hän itse koko seuraavaksi

-näytäntökaudeksi sitoutui esiintymään samassa teatterissa, tapahtui se

-siinä tarkotuksessa, että hän koettaisi täysin oppia tanskaa, tehdä se

-toiseksi taiteilijakielekseen. Sentähden hän jo heinäkuun lopulla

-palasi Kööpenhaminaan ja syyskuulla hän tanskankielellä näytteli

-nimiroolin Sardoun Odette-draamassa. Eräs lehti kirjoitti sen johdosta:

-"Kööpenhamina iloitsee hänen omistamisestaan, Suomi saa ylpeillä että

-se voi lainata semmoisia aarteita." Mutta siitä huolimatta tämäkin

-vuosi tuotti taiteilijattarelle pettymyksen. Ei suinkaan sentähden,

-että hän teki yhden kuukauden vierailumatkan kotimaahan, vaan senvuoksi

-että muuan koristuskappale menestyi niin hyvin, että sitä näyteltiin

-puoli vuotta yhtä mittaa, ja Dagmarteatterin johtaja siitä syystä

-laiminlöi velvollisuutensa korkeampaa taidetta kohtaan. Niin on

-selitettävissä, että Ida Aalberg paitse jo mainitussa roolissa koko

-näytäntökautena esiintyi vain kahdessa toisessa (Margitina Ibsenin

-"Gildet paa Solhaugissa" ja Violana Alfh. Agrellin "Pelastetussa"),

-joista ei kumpanenkaan näy olleen hänelle otollinen.

-

-Ensimäinen määräaika, joksi Arkadian luultiin valmistuvan, oli 1/12,

-mutta jo marraskuun alussa huomattiin, että työ vaati ainakin yhden

-kuukauden lisää. Tämän johdosta Bergbom kirjoitti Ida Aalbergille

-(Turusta 9/11) ja kysyi, voisiko hän tulla vihkimisjuhlaan?

-

--- "Olisi varmaan onneksi uudelle teatterille", hän jatkaa, "jos

-voisitte olla kummina ristiäisissä. Semmoisessa juhlassa olisi ilomme

-vain puolinainen, jos Ida Aalbergia olisi kaipaaminen."

-

-"Mutta millä alotetaan. Tietysti jollain kotimaisella näytelmällä. Jos

-Teidän osanottonne on varma, on Regina epäilemättä sopivin. Vaan mitä

-itse arvelette? Pääasia on että näyttelette jotakin mahtiroolianne."

-

-"Arkadiassa ahkeroidaan ja puuhataan nyt viimeisiin voimiin asti.

-Korjaukset ovat jo tehdyt: uusi sisäänkäytävä, joka poistaa ilmavedon

-teatterista, uusi lattia, joka poistaa kylmän, uusi seinä Kampin

-puolella, joka vaikuttaa samaan päin, eri sisäänkäytävä ravintolaan,

-joka estää [tupakan] savun tunkemasta salonkiin, uusi kaasulaitos, joka

-tekee teatterin valoisammaksi, sitä paitse uusia pukukammioita, uusia

-koristuksia y.m.[79] Maalaukset ovat vielä vain alulla. Salonki

-maalataan siniseen ja valkoiseen."

-

-"Mutta seinät ovat vain seiniä, jos elähdyttävä taiteen henki puuttuu.

-Ja sen Te tuotte sillä taikavoimalla, jonka Jumala on antanut Teille

-kunniaksi ja meille iloksi."

-

-"Uskallanko luottaa lupaukseenne, että jäisitte tänne kahdeksi täydeksi

-kuukaudeksi eikä vain kuudeksi viikoksi. Oi, jos voisitte jäädä koko

-kevääksi -- en tiedä mitä tekisin saadakseni mahdottomuuden

-mahdolliseksi!" --

-

-Tähän kirjeeseen Bergbom ei saanut vastausta, sillä 2/12 hän kirjoitti

-toisen, josta otamme seuraavat rivit:

-

--- "Leino tuli toissa päivänä tuoden mukanaan surusanoman ettette vielä

-voinut määrätä, milloin saavutte tänne. Se oli hyvin masentava uutinen.

-Teitä on odotettu kuin auringon nousua. Olen ikävimmässä tuskassa,

-kuinka järjestän ohjelmiston. Lisäksi dekoratsionimaalarit, jotka

-vaativat määräystä, mitkä kulissit ovat ensiksi maalattavat, se kun

-riippuu repertoarin järjestämisestä.[80] Noin 7 tai 8 p. tammik. on

-uuden Arkadian vihkimisjuhla. Jos voisitte siihen aikaan saapua,

-niin... no, mitä minä siitä kirjoitan, olenhan jo kaksi kertaa sanonut,

-kuinka tervetullut olisitte. Mutta jos ainakin tulisitte tammikuun

-loppupuolella tai helmikuun alussa. Sähköttäkää, voitteko tulla

-silloin? Jos kuitenkin tulonne aikaa on yhä edelleen mahdoton määrätä,

-niin kirjoittakaa ainakin milloin _luulette_ pääsevänne tänne. Olisihan

-hyvä tietää se edes sinnepäin!" --

-

-Ida Aalberg tuli vihdoin, niinkuin kohta saamme nähdä, tammikuun

-lopulla.

-

-Koska Arkadiateatteri nyt kun tätä kirjoitamme jo on ijäksi hävinnyt,

-lienee tarpeetonta seikkaperäisesti täydentää sitä lyhyttä esitystä

-korjauksista, joka luetaan Bergbomin kirjeessä Ida Aalbergille.

-Sanottakoon vain että uudistus oli niin perinpohjainen, että niinkuin

-U. S:ssa sanotaan "vanhasta, rappeutuneesta talosta ei enään ollut

-muuta kuin kuori jälellä". Sen ohella on mainittava, että kattoa

-koristettaessa oli ajateltu teatterin kansallista ja taiteellista

-päämäärää. Se tuli näkyviin niistä runoilijain nimistä, jotka siellä

-nähtiin. Ylinnä, keskellä kattoa oli sinisellä pohjalla piirissä

-hopeoituin kirjaimin kotimaiset nimet: _Runeberg, Topelius, Cygnaeus,

-Wecksell, Aleksis Kivi, Minna Canth_, sekä ulompana isommassa piirissä

-nimet: _Ibsen, Plautus, Björnson, Sofokles, Goethe, Corneille, Lessing,

-Racine, Molière, Shakespeare, Victor Hugo, Aristophanes, Schiller,

-Calderon, Holberg, Aeschylos_.

-

-Mitä kustannuksiin tulee, tekivät ne kaikkiaan 37,995:65 markkaa.

-Syyskuun alussa oli tiedossa ainoastaan noin 18,000 markkaa, ja Emilie

-Bergbom, joka hoiti korjaustöitä varten kokoontuvia rahoja, oli

-tietysti hyvin levoton siitä kuinka tästäkin yrityksestä

-suoriuduttaisiin. Kaikki selvisi kuitenkin sangen hyvin. Vapaaehtoiset

-antimet nousivat näet vähitellen syksyn kuluessa 29,627:15 markkaan ja

-tarkotusta varten toimeenpannut arpajaiset Helsingissä tuottivat

-6,751:79 markkaa. Loppumäärän, noin puolitoista tuhatta markkaa,

-suoritti talon osakeyhtiö. Suurenmoisten korjaustöitten piirustukset

-olivat arkkitehti Seb. Gripenbergin tekemät, rakennustöitten johtaja

-oli rakennusmestari K. G. Sivenius sekä valvoja teatterin johtokunnan

-puolesta kamreeri (nyk. valtioneuvos) A. V. Helander. Maalaus- ja

-koristustyöt suoritti koristusmaalari K. K. Hellsten. Uusien

-näyttämökoristusten maalaamiseen ottivat myöskin osaa Otto Vallenius,

-nti Ellen Borenius sekä Alarik Böök, joista varsinkin kaksi edellistä

-usein muutoinkin sentapaisissa töissä avustivat teatteria. -- Kuultiin

-kyllä valituksia siitä, että kymmeniä tuhansia oli pantu vanhan

-teatterin korjaamiseen, mutta toiselta puolen oli myönnettävä, että

-tällä hetkellä ei ollut muuta keinoa päästä eteenpäin. Tämän tähden ei

-lopulta muuta voitu kuin olla kiitollisia niille henkilöille, jotka

-tarmokkaasti ja väsymättömästi toimien olivat saaneet aikaan, että

-Arkadia oli tullut semmoiseen kuntoon, että näyttelijät ja yleisö

-entistä paremmin siellä viihtyivät. Nyt me tiedämme, että

-näyttämötaiteemme täten sai otollisen suojan 15 vuodeksi eteenpäin.

-

-Ensimäinen näytäntö, uudistetun talon avajaisjuhla, oli 9/1, ja huone

-oli täynnä kuin pistetty. Ohjelma oli tietysti kotimainen: Reginan

-toinen näytös, Daniel Hjortin mestauslavakohtaus sekä Nummisuutarien

-toinen ja Roinilan talon viimeinen näytös -- siis Topelius, Wecksell,

-Kivi ja Minna Canth edustettuna. Mieliala oli iloisempi ja

-toivorikkaampi kuin pitkään aikaan. -- Seuraava ohjelma oli:

-_Kuvernööri tulee_ ja Molièren Luulosairas. Edellinen 1-näytöksinen

-huvinäytelmä esiintyi _Elman_ kirjoittamana ja luultiinkin

-tuntemattoman naiskirjailijan esikoiseksi; itse asiassa se oli E.

-Nervanderin kyhäämä, vaatimaton pikkukaupunkikuvaus. Luulosairaan

-esittämisestä oli kulunut puoli neljättä vuotta; nyt näytteli (Vilhon

-sijassa) Lindfors onnistuneesti pääosaa, astuen askeleen sillä

-molièrenäyttelijän tiellä, jolla hän edistymistään edistyi. Paitse

-häntä kiitettiin Hilda Aspia (Toinette) ja Olga Finneä (Louison),

-joista jälkimäinen luonnollisuudellaan teki pienen kohtauksen isän

-kanssa viehättävimmäksi koko komediassa. -- Merkillisempi uutuus oli

-August Hjeltin suomentama N. Gogolin mainio 5-näytöksinen komedia

-_Reviisori_. Jo tällä ensimäisellä kerralla niinkuin myöhemminkin,

-sillä kappale on tavantakaa uudistettu, näytteli Weckman Hlestakowia

-vilkkaasti ja sujuvasti. Nuori näyttelijä oli siinä ensi kerran saanut

-tärkeän päätehtävän, ja se tunnustus joka hänelle annettiin sekä roolin

-oikeasta käsittämisestä että oivallisesta suorittamisesta tuli hänen

-näyttelijämaineensa perustukseksi. Kuitenkin näytti hän kenties liian

-sivistyneeltä ollakseen täysin todellinen, samoin kuin eräs Venäjällä

-syntynyt nainen katsojain joukossa sanoi näyttämöllä käytettyjä pukuja

-liian siisteiksi todellisuuteen verraten (!). Muuten oli ansiokkaasti

-harrastettu sekä venäläiskansallista väritystä että eloisaa

-yhteisnäyttelemistä, joten naurattava vaikutus oli voimakas. Komedia

-meni kuusi kertaa, vaikka vaan kolme ensimäistä huonetta oli hyviä.

-

-Sitte alkoi Ida Aalbergin vierailu, joka muodostui erittäin

-loistavaksi, mutta valitettavasi oli sitä lyhempi. Hän esiintyi ensiksi

-26/1 Faustissa, joka ensi kerran oli näytelty keväällä 1885 ja silloin

-mennyt 7 kertaa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, oli menestys yhtä suuri,

-nytkin se tuotti 7 täyttä huonetta (neljä ensimäistä korotetuin

-hinnoin). Näytteleminen oli entistä tasaisempi, ja varsinkin oli Leinon

-käsitys tehtävästään syventynyt. Näyttämöllepanokin oli eri kohdissa

-täydellisempi. -- Faust-näytäntöjen välissä oli Runebergin päivänä eri

-ohjelma, johon Ida Aalberg otti osaa Leana[81] (muuten annettiin

-kuvaelmat Vänrikki Stoolin tarinoista ja Laululintunen). Toinen

-sekaohjelma oli 13/2, jossa Lea kävi Hamletin Ofeliakohtausten edellä.

-Mutta uusikin kappale oli otettu tätä vierailua varten, nimittäin Salan

-suomentama Alfred de Musset'n 3-näytöksinen _Ei lempi leikin vuoksi_,

-jonka ensi-ilta oli 15/2. Olematta sitä suurta klassillista

-ohjelmistoa, joka oli teatterille tuottanut sen kauniimmat voitot,

-oli tämänkin näytelmän esitys merkkitapahtuma näyttämömme

-kehityshistoriassa. Se on näet ranskalaisen romanttisuuden hienoimpia

-kukkia, vaikutukseltaan pettämätön sen verrattoman runollisuuden ja

-totuuden takia, millä siinä ihmissydän paljastetaan -- eikä se siis

-meilläkään voinut olla tehoomatta. Niinä kolmena iltana, jolloin se

-näyteltiin, oli salonki kukkuroillaan väkeä (tulot niistä nousivat

-4,580 markkaan!). Tietenkin Ida Aalberg teki näytelmän esittämisen

-mahdolliseksi. Hänen Camillensa oli ylen viehättävä ja sydämeen

-tunkeva, eritoten lähdekohtauksessa ja lopulla, jossa tunteitten tulva

-murtaa sulut. Näyttelijättären etevämmyys asetti Camillen etusijalle,

-vaikka Perdican oikeastaan on päähenkilö. Axel Ahlberg oli jotenkin

-tyydyttävä tässä roolissa, voimatta kuitenkaan täysin kuvata Perdicanin

-iloista suruttomuutta, joka on "leikin" edellytyksenä. Nti Finne oli

-miellyttävä naivina Rosettena, jossa roolissa hän vaihteli epävarmemman

-Lilli Kurikan kanssa. Muista oli Lindfors paronina paras. -- Viimeinen

-mainituista näytännöistä annettiin 18/2 Ida Aalbergin hyväksi, ja oli

-se samalla hänen jäähyväisiltansa, sillä Dagmarteatterissa sattuneen

-sairauskohtauksen tähden hänet oli kutsuttu takaisin Kööpenhaminaan.

-Kukkavihkoilla ja laakeriseppeleillä osotettiin taiteilijattarelle

-kunnioitusta, ja niiden antajista mainitsemme pohjalaiset ja

-savokarjalaiset ylioppilaat sekä suomalaiset polyteknikot. Näytännön

-jälkeen tyhjennettiin ajan tavan mukaan lähtömalja. Julius Krohnin

-sydämellisestä puheesta otamme loppusanat:

-

--- -- "Me voimme täällä, sen tunnemme, tarjota Teille enemmän kuin

-mikään muu maa voi Teille antaa. Te olisitte tietysti joka paikassa

-suosittu taiteilija, suuri taiteilija, Te voisitte semmoisena vaikuttaa

-paljon taiteen edistämiseksi -- mutta täällä Te voitte vielä enemmän,

-täällä Te samassa vaikutatte voimallisesti koko kansanne onneen ja

-tulevaisuuteen. Ja palkka työstänne on oleva senmukainen. Mutta Ida

-Aalberg, jonka työ on eroamattomasti liittynyt Suomen kansan

-heräämiseen, on myös ijäksi kiinnitetty Suomen kansan nimeen. Niin

-kauan kuin meidän kansamme elää, on myös pysyvä muistossa kuinka

-suomalainen teatteri on jatkanut ja auttanut Runebergien, Lönnrotien,

-Snellmanien ja Koskisten työtä, ja Suomalaisessa teatterissahan Te

-olette ollut, sen tiedätte sanomattanikin, kirkkahimpana tähtenä. Neiti

-Ida Aalberg! minä lausun Teille vielä kerran -- meidän rakkautemme,

-Suomen kansan rakkaus ei voi enää suoda muille niin paljon osaa Teihin

--- tulkaa nyt jo taas aivan omaksemme, ainiaaksi ja kokonaan!"

-

-Taiteilijatar oli kaikkiaan näytellyt 12 iltana, josta hänelle

-teatterin puolelta suoritettiin 1,375 mk. Siihen tuli lisäksi nettotulo

-viimeisestä näytännöstä 1,351:95 mk.

-

-Lähin näytäntö oli huokeahintainen kansaa varten, ja esitettiin siinä

-Työmiehen vaimo. Minna Canth oli Helsingissä käymässä ja tahtoi

-mielellään vielä nähdä kappaleensa näyttämöllä. Muuten ei hänen olonsa

-täällä kuulu aineeseemme, mutta kuitenkin se kirje, jonka hän

-palattuaan kotia kirjoitti Emilie Bergbomille 22/3 sisältää

-huomattavaa. Siitä näkee, että Minna Canthkin oli sekaantunut siihen

-jupakkaan, jonka G. af Geijerstamin esitelmät hänen täällä ollessaan

-olivat herättäneet.[82] Juhani Aho oli "Savossa" ottanut asian puheeksi

-ja loukkaavasti kirjoittanut "minusta ja meistä kaikista". Kun

-vastakirjoitukset eivät tuottaneet rauhaa taikka niitä ei otettu

-lehteen, Minna Canth yksityisessä kirjeessä "sanoi ylös tuttavuuden

-Brofeldtin ja Järnefeltin perheiden kanssa", koska luuli näitten

-toimineen yhdessä. "Voitte ymmärtää, millä surulla ja raskaalla

-mielellä sen tein -- niin paljon olen minä Brofeldtista pitänyt."

-Valitettuaan sitte että vihamiesten luku kasvaa, kirjoittaja lisää:

-"Ettei vaan koskaan meidän välille selkkauksia tulisi! Se ajatus minua

-aina on pelottanut joka kerran kun joku side muiden kanssa on

-katkennut." -- Näyttää kuin Minna Canth olisi aavistanut mikä oli

-tuleva.

-

-Kumminkin on tämä rva Canthin kirje vähemmän hermostunut kuin lähinnä

-edelliset. Näytelmäkin on hänellä tekeillä niinkuin näkyy seuraavasta:

-

-"Kävin tänään rautatiellä [jota paraikaa rakennettiin] ja sain hyviä

-motiiveja. Alotinkin jo taas uudelleen näytelmääni. Oli minulla ensi

-näytös Helsingissä mukana, vaikken puhunut siitä mitään kun huomasin,

-että uudestaan se vielä täytyisi ottaa. Kumma kuinka populaariksi

-'Köyhää kansaa' on minut tehnyt. Olen saanut nimettömiä mutta hartaita

-kirjeitä sen johdosta, ja näkyivät työmiehetkin rautatiellä tuntevan

-kiitollisuutta. On tuo kumminkin hauskaa, kun näkee ettei ole turhaan

-työtä tehnyt. Jos Jumala antaisi voimia jatkaa. En tahtoisi vielä

-uupua." --

-

-Maalis- ja huhtikuulla, jolloin teatteri vielä toimi Helsingissä,

-esitettiin useita ohjelmistolle uusia kappaleita, jopa merkillisiäkin.

--- Ensimäinen oli Holbergin komedia Erasmus Montanus eller Rasmus Berg

-nimellä _Antonius Putronius_. Näytelmän oli Sala uudestaan kääntänyt,

-mutta hän oli säilyttänyt Hannikaisen suomennoksen nimen sekä toiminnan

-sijottamisen Suomeen (kts. I. s. 3 ja 11). Tottuneina tällaisiin

-tehtäviin näyttelijät esittivät komedian reippaasti ja tasaisesti --

-Lindfors täytti varsin hyvin pääosan ja Rautio Jaakko-veljenä muodosti

-hänelle oivan vastakohdan. Kappale meni eri pikkunäytelmäin kanssa

-neljä kertaa. -- Toinen sitä merkillisempi uutuus oli Shakespearen

-_Macbeth_, joka meni ensi kerran 11/3 ja kaikkiaan 7 kertaa. Tämän

-luulisi todistavan ehdotonta menestystä, mutta huoneet olivat

-keskinkertaisia ja yleisö yleensä kylmäkiskoinen. Syy ei lainkaan ollut

-näyttämöllepanossa, sillä se oli erinomainen (suurenmoinen oli esim.

-linnapiha murhayö-kohtauksen kehyksenä), mutta Leino Macbethina ei

-tällä kertaa kyennyt "voittamaan toiveita" eikä edes täyttämään.

-Erinäiset kohtaukset (esim. murhayö ja kuninkaan kemut) suoritettiin

-kyllä vaikuttavasti, mutta sittenkään ei esitys kokonaisuudeltaan

-kohonnut semmoiselle taiteelliselle kannalle, että se olisi temmannut

-katsojat mukaansa. Sitä vastoin tunnustettiin nti Avellanin lady

-Macbeth ehjäksi, johdonmukaiseksi luomaksi, ja loistokohtana kiitettiin

-unissakävijäkohtausta. -- Kolmas uusi kappale oli Hilda Aspin

-suomentama Th. Barrièren 1-näytöksinen laulunsekainen huvinäytelmä

-_Pianon ääressä_ (Le piano de Berthe), Inez Borg ja Vallenius

-pääosissa. -- Neljäs oli Salan suomentama Friedrich Hebbelin

-4-näytöksinen draama _Maria Magdalena_ 15/4. Tämä aatteellisesti ja

-taiteellisesti mieltäkiinnittävä näytelmä, jonka kautta yleisömme sai

-ensi kerran tutustua Saksan ehkä suurimpaan draamakirjailijaan

-Schillerin jälkeen, oli juuri tähän aikaan sopiva esitettäväksi, koska

-se tavallaan on pohjoismaisen realistisen näytelmäkirjallisuuden

-edelläkävijä. Esitys oli verrattava parhaimpaan mitä teatteri oli

-aikaansaanut. Varsinkin Leino Anton mestarina, nti Avellan Klaarana,

-Weckman Kaarlona loivat havainnollisen kuvan perinnäiseen

-porvarilliseen kunniankäsitykseen piintyneen nikkarin perheestä, mutta

-muidenkin (Ahlberg -- Leonhard, nti Stenberg -- nikkarin vaimo, Sala --

-sihteeri, Lindfors -- oikeudenpalvelija) työ oli ansiokasta. Aiheen

-puolesta on näytelmä niin tuskallinen, ettei voi kummeksia että se

-näyteltiin ainoastaan kolme kertaa. -- Uudistuksista mainitsemme G. von

-Moserin Yhdistysjuhlan, jossa nyt esiintyi uusia voimia: nti Borg rva

-Schefflerina, nti Finne Ludmillana, Weckman Hartwigina j.n.e. -- Kun

-29/4 näytäntö oli annettu Arthur Lundahl-vainajan alaikäisten lasten

-hyväksi, tuli 2/5 Yhdistysjuhla, viimeinen Helsingissä tällä kertaa.

-

-Tämän viimeisen näytännön jälkeen pidettiin teatterin virvotushuoneissa

-"erojaisjuhla" sen johdosta että tämän näytäntökauden lopussa

-seurueesta erosivat neidit Kaarola Avellan ja Hilda Asp sekä hra ja rva

-Aspegren. Nämä kaikki olivat kutsutut juhlaan, ja Bergbom piti heille

-puheen huomauttaen, U. S. kertoo, "miten rva Aspegrenilla aina on ollut

-inspiratsionia, oikealle taiteilijalle omituista luomisvoimaa, miten

-nti Avellan aina on osottanut draamallista intelligenssiä sekä samalla

-kertaa innostuttanut ja opettanut. Taiteellisuudessa nti Asp ei ollut

-kohonnut edellisten rinnalle, mutta hänen suomalainen sydämensä ja

-kielellinen vaikutuksensa toverien kesken on ollut yhtä tärkeä. Samoin

-hra Aspegrenin syvä velvollisuuden tunto. Koska eroavain paikkaa nyt on

-mahdoton täyttää, toivoi puhuja lopuksi, etteivät jäähyväiset olisi

-ijäksi lausutut."

-

-Näin monen jäsenen eroaminen yhdellä kertaa oli tietenkin suuri tappio

-teatterille, mutta mikään yllätys se tuskin oli. _Aurora ja Aukusti

-Aspegren_ olivat viimeiset siitä joukosta, joka 1872 kerääntyi

-Bergbomin ympärille toteuttamaan rohkeasti suunniteltua suomalaista

-näyttämöä, ja nyt he olivat viidennelläkymmenellä. Rva Aspegren oli

-alkuaikoina ollut teatterin etevin naisnäyttelijä, ja Vilhon rinnalla

-ensimäinen kotimainen näyttelijä, jolle syystä myönnettiin taiteilijan

-nimi. Hänessä oli, niinkuin sanotaan, teatteriverta, ja hän kykeni

-itsenäisesti käsittämään semmoisiakin tehtäviä, joissa toinen olisi

-tyytynyt noudattamaan esikuvia. Sitä todistaa hänen Katrinsa (Daniel

-Hjort) ja Anna Skrifvarsinsa. Kerrassaan omintakeisten luonnekuvien

-luku on liian suuri lueteltavaksi. Kun mainitsemme Evan (Kihlaus),

-Janen (Maria Tudor), rva Tjaelden (Konkurssi), Lonan (Yhteiskunnan

-tuet), tapahtuu se vain näyttääksemme että hän liikkui eri aloilla,

-joskin vakava ja traagillinen draama oli hänen oikea toimipiirinsä.

-Ulkonaisia vaikutuskeinoja hänellä tuskin oli, mutta silti hän

-teeskentelemättömällä näyttelemisellään ja lausunnallaan voimakkaasti

-ja välittömästi ilmisaatti tunteitten ja intohimojen elämää. Aukusti

-Aspegren onnistui miltei yksinomaisesti koomillisissa ja eritoten

-burleskimaisissa tehtävissä; mutta sen ohella hän, kiitos olkoon

-lauluäänensä, esiintyi useissa oopperain sivurooleissa. Kun nuorempia

-voimia liittyi seurueeseen, tapahtui luonnollisesti, että vanhempien

-monesti täytyi väistyä heidän tieltään, ja arvattavasti tämä vähitellen

-kypsytti sen ajatuksen hra ja rva Aspegrenissa, että heille avautuisi

-vapaampi ja laajempi toimiala, jos he perustaisivat oman seurueen

-antaakseen näytäntöjä maaseuduilla. Tämän uuden, laatuaan ensimäisen

-kansannäyttämön perustaminen tapahtuikin jo tänä vuonna.[83] Ensi

-alussa saattoi ehkä näyttää siltä että uudesta laitoksesta tulisi

-Suomalaiselle teatterille epämukava kilpailija, mutta se oli erehdys.

-Päin vastoin sekin sai entistä laajempia piirejä ymmärtämään

-näyttämötaidetta, ja jos se osaltaan vaikuttikin siihen, että

-Suomalainen teatteri vihdoin luopui kiertomatkoistaan, niin oli siitä

-ainoastaan etua kummallekin.

-

-Mitä _Kaarola Avellaniin_ tulee, oli hän jo ennenkin ajatellut erota

-teatterista. Tämä on kenties outoa sille, joka edellisestä tietää

-kuinka suuria tehtäviä -- Lea, Lady Milford, Maria Stuart Skotlannissa,

-Elisabeth (Schillerin Maria Stuart), Portia, Goneril, Tekmessa, Lady

-Macbeth, Berta Bark (Todelliset naiset) j.n.e. -- näyttelijätär oli

-suorittanut. Mutta silloin mukana elänyt tietää myöskin, että nti

-Avellanille osaksi tullut tunnustus harvoin oli ansion mukainen. Hänen

-roolintulkintansa oli aina tunnollinen, älykäs ja henkevä, eikä

-esitykseltä puuttunut intoa eikä voimaa; mutta välittömyyden leimaamaa

-se oli sitä vähemmän kuin hän ruotsalaisesta kodista lähteneenä ei

-koskaan oppinut täydellisesti ääntämään suomenkieltä. Kun hänen

-näytellessään aina täytyi ajatella kieltä, tuli häneen jotakin

-epävapaata, joka antoi aihetta alituisiin muistutuksiin kritiikin

-puolelta. Ja koska kritiikki pääkaupungissa oli vaativampi, seurasi

-siitä -- kenties näyttelijättären tietämättä -- että hänen esityksensä,

-niinkuin Bergbom eräässä kirjeessä huomauttaa, aina oli vapaampi

-maaseudulla. Miten tämän lieneekään, tuotti teatteri hänelle monta

-pettymystä, ja kumminkin nti Avellan oli ei ainoastaan etevä

-näyttelijäkyky, vaan se seurueen jäsen, joka enemmän kuin kukaan muu on

-vaikuttanut toveriensa kehitykseen. Eikä hänen eroamisensakaan tehnyt

-loppua tästä vaikutuksesta. Hän on näet siitä saakka pysynyt teatteria

-lähellä, ja, enimmäkseen yleisön tietämättä, vastatulleitten opettajana

-suorittanut erinomaisen ansiokkaan työn näyttämömme hyväksi. Nti

-Avellan on siten yksi niitä merkkihenkilöitä, joiden nimi aina

-on muistettava ja kunnialla mainittava näyttämömme historiassa.

-Bergbom-sisarusten kirjeet todistavat kuinka suurta arvoa he panivat

-häneen.

-

-Koska yleisö Ida Aalbergin vierailun jälkeen oli osottautunut hitaaksi

-käymään teatterissa ja toukokuulla aivan erikoinen kilpailija

-(Paciuksen Loreley-ooppera Aleksanterinteatterissa) oli odotettavana,

-arveltiin viisaimmaksi hyvissä ajoin lähteä maaseuduille. Matka

-suunnattiin ensiksi _Vaasaan_, jossa Suomalainen teatteri oli ennen

-käynyt ainoastaan yhden kerran, nimittäin 1875. Mukana olivat vielä

-äsken mainitut eroavat jäsenet, mutta Lindfors oli päästetty pitemmälle

-opintomatkalle, ensin Kööpenhaminaan ja sitte Parisiin, nähdäkseen

-miten Holbergia ja Molièreä näyteltiin kummankin kotimaassa. Johto oli

-uskottu Niilo Salalle, sillä Bergbom jäi Helsinkiin lähteäkseen vähän

-myöhemmin yhdessä Emilien kanssa ulkomaille. Vaasassa näyteltiin

-kymmenenä iltana 4/5-22/5 parasta ja mieltäkiinnittävintä ohjelmistoa

-(Daniel Hjort, Venetian kauppias, Työmiehen vaimo, Nummisuutarit,

-Kylänheittiö y.m.), joka kerta uutta. Niinkuin 12 vuotta ennen

-vaasalaiset nytkin olivat viehättyneet seurueen esityksistä; mutta

-tulot eivät kuitenkaan riittäneet. Teatterivuokraan tarvittiin 660 mk.

-apua Helsingistä.

-

-Vaasasta matkustettiin _Ouluun_, jossa annettiin viisitoista näytäntöä

-25/5-21/6. Täällä menestys oli sangen huono, niinkuin näemme Salan

-kirjeestä Bergbomille (22/6):

-

--- "Tyhjiä tai puolityhjiä huoneita toinen toisensa perästä. Eikä

-innostuskaan ole jaksanut kohota kovin korkealle, ei salongissa eikä

-näyttämölläkään. Kuumuutta, köyhää aikaa sanotaan syyksi kaupungissa,

-touontekoa maakunnassa. Koulut ovat suljetut, ihmiset muuttaneet

-maalle. Sitten vielä monet monituiset uskonlahkot -- --. Niin, niin

-Oulu ei ole enään entinen Oulu!"

-

-Yksityisistä näytännöistä mainittakoon vain, että Työmiehen vaimo sai

-niin "tylyn kohtelun", että Murtovarkauskin jätettiin näyttelemättä.

-Oululaisille tarjottiin yksi oikea premiäärikin, kun 15/6 ensi kerran

-esitettiin Hilda Aspin suomentama José Echegarayn 4-näytöksinen draama

-_Parjauksen kirous_,[84] ja kappale herätti -- kumma kyllä -- suurta

-innostusta. Nti Avellan, joka tällä matkalla oli saanut paljon

-tunnustusta, esiintyi 17/6 viimeisen kerran (Klaarana Hebbelin Maria

-Magdalenassa) ja oli silloin lämpimien suosionosotusten esineenä sekä

-yleisön että toverien puolelta. Ouluun täytyi Helsingistä lähettää

-4,000 mk!

-

-       *       *       *       *       *

-

-Selvää on että vuoden taloudellinen tulos ei voinut olla hyvä. Vajaus

-teki 9,922:39 mk. Ettei se ollut suurempi, siitä oli tietysti

-kiittäminen valtioavun korotusta, jota nyt ensi kerran nautittiin.

-

-Sen täydennykseksi, mitä vähän ylempänä (siv. 260) olemme sanoneet

-nuorille seurueen jäsenille ja "oppilaille" annetusta opetuksesta,

-tahdomme lisätä seuraavaa. Niille joilla oli lauluääni teatteri tavan

-mukaan kustansi laulutunteja, joita eri aikoina antoivat eri henkilöt,

-niinkuin rva Emmy Achté ja A. Ojanperä. Sitä paitse rva Achté antoi

-tunteja plastiikassa, esim. neideille Svan ja Finne. -- Erityistä

-huolta tuotti johtokunnalle monen näyttelijän puutteellinen

-suomenkielen käyttö. Jo alkuajoilta oli huomattu tässä olevan yksi

-näyttelijäkunnan heikoimpia puolia, kielessä kun alituisesti havaittiin

-milloin ruotsinvoittoisuutta, milloin loukkaavaa murteellisuutta. Emme

-ole kertoneet kaikkia yrityksiä korjata tätä seikkaa, mutta

-mainittakoon tässä, että asia tänäkin vuonna oli keskustelun alaisena.

-Neuvoteltuaan näyttelijäin kanssa Bergbom joulukuulla esitti seuraavan

-ehdotuksen:

-

-1) Harjotuksissa tulisi niitten näyttelijäin, jotka hyvin osaavat

-suomea, vuorotellen valvoa että muut oikein ääntävät sanoja rooleissaan

-sekä tarvittaessa tehdä muistutuksia.

-

-2) Niille, jotka ovat heikot tahi heikonlaiset suomenkielen

-ääntämisessä, olisi siinä annettava varsinaisia oppitunteja.

-

-3) Niille näyttelijöille, jotka eivät osaa Suomen kielioppia, olisi

-hankittava tilaisuutta tuntien saamiseen tässä aineessa.

-

-Hyväksyen tämän johtokunta päätti, että sekä ääntämisessä että

-kieliopissa olisi annettava kolme oppituntia kummassakin eli yhteensä

-kuusi tuntia viikossa. Tunnista maksettaisiin 3 mk ja olisi taitava

-opettaja hankittava. Semmoinen saatiinkin tri E. N. Setälässä, mutta jo

-syksyllä 1887 hän luopui toimesta. -- Itse asiassa on kielimestarin

-tehtävä teatterissamme osottautunut niin vaikeaksi, ettei siihen

-virkaan ole ennen eikä myöhemmin saatu ketään, joka olisi siinä

-kauemmin pysynyt. Eikähän se ole kovin kumma, kun ajattelee, että

-näyttelijäin perustiedot ovat mitä erilaisimmat ja siis yhteisen

-opetuksen antaminen sangen hankalaa. Enimmin ovat kai hyvät

-kielentaitajat, niinkuin aikanaan Niilo Sala, Hilda Asp y.m.

-vaikuttaneet näyttämökielen parantumiseen. Toiselta puolen oli kielen

-korjaantumiselle esteenä, että näyttelijät keskenään usein käyttivät

-ruotsia. Keväällä 1888 johtokunta päätti erityisesti varottaa seurueen

-naisjäseniä puhumasta ruotsia, koska se vaikutti haitallisesti heidän

-kehitykseensä.

-

-Paitse kolmea seurueen kokeneinta jäsentä teatteri nyt menetti myöskin

-vanhan hartaan rahastonhoitajansa kamreeri _K. F. Wahlströmin_. Hän

-oli, johtokunnan pöytäkirjojen mukaan, tahtonut luopua jo keväällä

-1886, mutta näyttää pysyneen virassa kevääseen 1887, jolloin maisteri

-_Vilho Soini_ otettiin rahastonhoitajaksi (1,500 markan vuosipalkalla).

-Jo ennen olemme (II. s. 55) maininneet kuinka innokas teatterin ystävä

-Wahlström oli. Laitoksen monesti tuskallisia raha-asioita hän oli

-hoitanut oopperan ajoista saakka, eikä hän vieläkään kokonaan

-teatterista eronnut, vaan pysyi edelleen johtokunnan jäsenenä. --

-Uutena näyttelijättärenalkuna mainittakoon nti _Naimi Stenbäck_,

-joka aikaa myöten tuli huomatuksi koomillisissa palvelija- ja

-luonnerooleissa, jotka enemmän vaativat vilkkautta ja karkeanlaatuista

-värittelyä kuin vakavaa tai runollista sävyä.[85] Näihin aikoihin

-lienee myöskin teatteriin tullut kaksi nuorta neitiä, _Hanna Salenius_,

-sorvarimestarin tytär Tampereelta, ja _Maria Salin_, kotoisin

-Helsingistä, jotka kuitenkin jonkun vuoden päästä erosivat.

-

-Näytäntöjä annettiin 143, joissa esitettiin 10 kertaa _Lea_; 9

-Laululintunen; 8 _Työmiehen vaimo_, Hardangerin harjulla; 7 Kuningas ja

-katulaulajatar, Faust, Macbeth; 6 _Roinilan talossa_, Kultaristi,

-Reviisori; 5 _Daniel Hjort_, Mestari Patelin, Kylänheittiö,

-Kotikahakka, Saituri, Hamlet, Parisin veitikka; 4 _Murtovarkaus,

-Saimaan rannalla_, Thora, Luulosairas, Iso kello, Preciosa, Ei

-ollenkaan mustasukkainen, Lemmenjuoma; 3 _Kuvernööri tulee, Viimeinen

-ponnistus, Regina von Emmeritz, Takkisen pidot_, Yhdistysjuhla, Noora,

-Ensi lempi, Ei ole aikaa, Yhteiskunnan tuet, Ei lempi leikin vuoksi,

-Antonius Putronius, Maria Magdalena; 2 _Tätä nykyä, Kevään oikkuja,

-Amalia ystävämme, Nummisuutarit_, Pikku eversti, Jeannetten häät, Aksel

-ja Valpuri, Leonarda, Taistelujen väliajalla, Noita-ampuja (II),

-Sevillan parranajaja (kohtauksia), Pianon ääressä, Herkules; 1 Venetian

-kauppias, Perrichonin huvimatka, Ultimo, Naimapuuhat, Maria Stuart.

-

-Näistä 55 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 8.

-

-

-

-

-XVI.

-

-Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.

-

-

-Emilie ja Kaarlo Bergbomin kirjeistä, joista alempana teemme otteita,

-näkyy, että sisarukset toukokuun loppupuolella olivat yhdessä

-matkustaneet ulkomaille, etupäässä Parisiin ja Berliniin. Jälkimäisessä

-kaupungissa he erosivat heinäkuun ensi päivinä, matkustaakseen

-Emilie kotiin ja Kaarlo Norjaan, missä hän asettui Laurvigin

-vesiparannuslaitokseen.

-

-(Helsinki 7/7). "Rakas Kaarlo! -- Täällä näyttää hiljaiselta, ikävältä,

-kuolleelta, mutta onhan se luonnollista meluavan iloisen elämän

-jälkeen, jota olen viettänyt viimeisinä viikkoina. Kiitos koko tästä

-ajasta! Kuinpa sinulla ei olisi ollut liiaksi haittaa seurastani.

-Sanomattoman hupaista on ollut vähän katsoa ympärilleen maailmassa ja

-sydämestäni iloitsen, että olen saanut tehdä tämän matkustuksen.

-Kotimatkani meni erittäin hyvin. -- Tukholmassa olin päivällisillä

-Winterhjelmillä. Hedvig oli niin erinomaisen ystävällinen ja

-rakastettava, etten pitkiin aikoihin ole nähnyt häntä semmoisena. Sinun

-on _välttämättömästi_ käytävä hänen luonaan palatessasi Tukholman

-kautta." -- Emilie sanoo turhaan etsineensä Pikku orjatarta

-antikvariaateista [s.o. Crusellin laulukappaletta Lilla Slafvinnan,

-jonka Kaarlo tahtoi esittää].

-

-(Laurvig 10/7). "Armahin! -- Tunnen vielä tyhjyyttä erinomaisen

-miellyttävän matkamme jälkeen, joka kaikessa oli niin onnellinen --

-osaksi kiitos olkoon rakkaan seurasi, osaksi sen onnen tähden, joka

-meillä oli näyttämöllisessä suhteessa. Wallenstein, Talvinen tarina,

-Kesäyönunelma, Romeo ja Julia, Hamlet, Cid, Saituri, L'Ecole des

-femmes, Bajazet sekä Gendre de Mr Poirier ja Zalamean tuomari, jotka

-eivät ole viimeksi muistettavat. Pierre de touchekin samoinkuin Claudie

-ja Beaux Messieurs de Bois doré kuuluvat miellyttäviin muistoihin.

-Francillon on sitä vastoin unohtunut, enkä Raymondesta muista

-juontakaan; Goldfische on niinikään mielestä mennyt."

-

-"Matkani tänne ei ollut onnellinen. Hampurissa tuuli niin kauheasti,

-että kiltisti palasin Cuxhavenista ja matkustin Tanskan halki

-Jyllandiin (Fredrikshavn). Sieltä höyrylaivalla. Tuuli sangen kovasti,

-mutta kun en syönyt koko päivänä, vaan makasin liikkumatta, niin pääsin

-siitä huokealla. Ja kuitenkin olen harvoin eläessäni ollut niin enragé

-[suuttunut] kuin sillä laivalla. Sain näet tietää Ibsenin paraikaa

-olleen Fredrikshavnissa mennäkseen hakemaan kesäasuntoa Skagenin

-rannikolle. Ajatteles, kuinka helposti olisin voinut hänen kanssaan

-sopia Rosmersholmista. Nyt en tiedä kuinka teen. Kirjoittaako hänelle?

-Mutta mihin? Käydäkö hänen luonaan? On ikävä kolmeksi päiväksi -- sillä

-se siihen menisi -- katkaista kylpeminen. Matkustaako hänen luokseen

-kylpyajan jälkeen? Se on kai sopivinta. Mutta silloin jää käynti Ida

-Basilierin luona tekemättä, sillä en tule ollenkaan Kristianiaan;

-suorin tie menee Göteborgin kautta Tukholmaan. Ei auta, näimmehän

-Björnsonilla [Parisissa], kuinka paljo helpompaa ja päätökseen

-johtavampaa on suullisesti suorittaa asia." -- Laurvigissa oli

-hiljaista, yksinkertaisempaa kuin Sandefjordissa, mutta ilma ja kylvyt

-hyviä ja niin myös lääkäri, ensimäinen kylpylääkäri, joka Kaarlossa oli

-herättänyt luottamusta. Suomalaisia oli noin 20, useimmat, ihme kyllä,

-fennomaaneja -- puhekieli sentähden suomi. Gabriel Lagus rouvineen,

-vakavasti sairaana, oli jo lähtenyt, Kaarlon häntä tapaamatta.

-Alituista katarriaan vastaan Kaarlo käytti m.m. nenä- ja kurkkukylpyjä,

-joita hän kiittää. -- "Vielä kerran -- kiitos iloisista

-matkamuistelmistamme, joihin sinulla oli niin suuri osa.

-Oma Kaarlosi."

-

-(Helsinki 19/7). -- "Olipa sinulla huono onni, kun et tavannut Ibseniä.

-Sinun _täytyy kuitenkin välttämättömästi_ käydä hänen luonaan, kun olet

-niin lähellä. Ei ainoastaan Rosmersholmin tähden, vaan kaikkien hänen

-draamainsa tähden on hyvä että saat puhutella häntä. Winterhjelmit

-pitivät suurena mielettömyytenä ollenkaan ajatella Rosmersholmia! Jos

-ottaa kappaleen, niin täytyy olla valmis at tabe sine penger

-[menettämään rahansa], sillä ei se menesty! hän selitti. Me olemme

-tottuneet 'at tabe vare penger', ja minun mielestäni tulee meidän pysyä

-päätöksessämme, jos Ibsen vaan suostuu." -- Emilie sanoo, Kaarlon

-pyynnöstä, lähettävänsä [Jonas] Castrénin lentokirjan [Mikä on oikea

-ohjelma suomalaisuuden asiassa?] ja A. Meurmanin vastauksen sekä

-mainitsee Castrénin vielä jatkavan, nähtävästi estääkseen Meurmanin

-valitsemista valtiopäiville.

-

-(Laurvig 16/7). Kaarlo valittaa epäsuotuisia ilmoja, ainoastaan kaksi

-kaunista päivää. Hän tekee laajasti selkoa alkavan näytäntökauden

-ohjelmistosta.

-

-(Helsinki 16/7). Emilie kertoo Inez Borgin matkallaan

-Oulusta hengenvaarallisesti sairastuneen ja makaavan Turussa

-vatsakalvotulehduksessa. Häntä ei siis saa ottaa lukuun teatterin

-lähimmässä toiminnassa.

-

-(17/7). "Tiistaina saapuivat tavaramme [teatteria varten] Parisista

-hyvässä kunnossa; mutta tulli tuli hirveän kalliiksi. Niin varsinkin

-silkkikankaista, vaikka oltiin niin kilttiä, että ne merkittiin

-puolisilkiksi. Olen hyvin levoton saksalaisten tavarain tähden. Jos

-sametti otetaan silkkisamettina, niin saamme maksaa kauheasti, mutta

-toivon sen saavan mennä puuvillasamettina, jonka tulli ei ole kovin

-kallis. -- Eilen tapasin rva Anni Levanderin (o.s. Canth) ja kuulin

-Hilda Aspin olevan Lammella. Hän on rva Canthilta saanut Brandesin

-Hovedströmninger käännettäväksi; ikävä olisi, jos hän sentähden olisi

-jättänyt Rosmersholmin. Olen kirjoittanut hänelle siitä ja kysynyt,

-ottaako hän Hansikkaan suomennettavakseen? -- Uskotko että minusta

-Hansikas oli ensi muodossaan miellyttävämpi. Svavan rooli tuntuu nyt

-pienemmältä ja Riisin suuremmalta." --

-

-(24/7). -- "Hyvin hauskaa oli saada kirjeesi syksyn ohjelmiston kanssa,

-mutta valitettavasti se ei pysy muuttamatta. -- Kaarola ja nti Stenberg

-olivat pari päivää sitten kaupungissa ja oikein hupaista oli kuulla

-mitä kertoivat Salasta. Hän oli ollut aivan väsymätön Oulussa: päivät

-ja yöt teatterissa. Venetian kauppias oli ollut erinomaisen hyvin

-järjestetty, ja molemmat sanoivat etteivät he käsittäneet, miten hän

-sai kaikki niin hyvään kuntoon niin vähillä apukeinoilla." --

-

-(26/7). -- "Vihdoin ovat tavarat Berlinistä tulleet. Hylkiöt olivat

-antaneet niiden mennä Pietarin kautta, joten lähetys tuli kovin

-kalliiksi. -- Olen saanut vastauksen Hildalta: Rosmersholm on valmis!

--- Castrén y.m. tyytymättömät ovat kiertokirjeellä kehottaneet

-hengenheimolaisiaan kokoontumaan Viipuriin maanviljelysnäyttelyn aikana

-keskustelemaan uudesta ohjelmasta ja uusista johtajista. Hän on

-kerrassaan väsymätön." --

-

-(Laurvig 26/7). -- "Olen saanut Castrénin lentokirjan ja Meurmanin

-vastauksen. Tämä jatkuva polemiikki on tuskallinen. Castrén on

-puolestaan kieltämättä taitavampi taistelussa kuin Meurman, mutta minun

-mielestäni Meurman kömpelyyksilläänkin voittaa enemmän kuin Castrén

-advokaattiviekkaudellaan, joka ei tahdo saada esiin totuutta, vaan

-ainoastaan solmeta vastustajaa. Kirjeestäsi päättäen näyttää tämä vain

-olevan alkusoitto ja oikea polemiikki vasta alkavan. Ja tämän

-eripuraisuuden aikana liittyvät ruotsinmieliset yhä lähemmin keskenään.

-Lähin tulevaisuus tarjoaa monta pimeää kohtaa. -- Jopa meille

-persoonallisestikin. Inezin sairaus -- Inez parka! On kuin paha kohtalo

-vainoisi häntä. Aina kiviä hänen tiellään. Hänen vastoinkäymisensä ovat

-kovin koskeneet sydäntäni. -- Palaan kotia parin viikon päästä.

-Tulevana perjantaina (5/8) matkustan Fredrikshavniin tavatakseni

-Ibseniä." --

-

-Tähän päätämme pienet otteet kirjeistä, joista useat ovat 2-3 arkkia

-pitkiä ja aina niin täysiä kuin paperi myöntää. Otteet näyttävät mitkä

-asiat enimmin kiinnittivät sisarusten mieltä. Kaarlon käynnistä Ibsenin

-luona ei ole lähempiä tietoja.

-

-Jo talvella teatteri oli saanut kutsun tulla _Viipuriin_ näyttelemään

-elokuun loppupuolelta alkaen, koska silloin maanviljelysnäyttelyn

-ja -kokouksen tähden sinne odotettiin paljon kansaa. Siellä seurue siis

-kokoontuikin, ja julkinen toimi alkoi Yhdistysjuhlan esittämisellä

-21/8. Ensi aikoina oltiin niin ahkeria, että annettiin 11 päivänä 10

-näytäntöä, ja menestys oli samassa määrässä loistava: ensi iltana oli

-tulo 550 mk, mutta sen jälkeen näyteltiin täysille huoneille. Saatuaan

-tietoa tästä Emilie kirjoittaa Helsingistä 26/8:

-

-"Rakas Kaarlo! Kuinka erinomaisen hupaista onkaan, että Viipurissa käy

-niin hyvin. Olemmehan 4 ensimäisenä iltana saaneet yli 3,500 mk!

-Käyköön edelleenkin niin. Alkaako seurue väsyä? Että sinä olet väsynyt

-ja kovin rasitettu on selvää: olet kai ollut 16 tuntia vuorokaudessa

-teatterissa näinä aikoina, oletan minä. Pahinta on ettet sinä tuskin

-koko Viipurissaolon aikana saa huoahtaa. Minkälainen on mieliala ollut?

-Onko Ida ollut kiltti? Voi jos kaikki ottaisi onnistuakseen tänä

-vuonna!" --

-

-Ja 29/8 nti Elfvingille: (mainittuaan loistavasta menestyksestä)

-"Kaarlo parka on ollut tulessa: hän kirjoittaa olleensa teatterissa klo

-8:sta aamulla klo 11:een ehtoolla, joka on luonnollista kun joka ilta

-on uusi ohjelma. Viisi teatterin jäsentä erosi kesäkuulla. Lindfors on

-Parisissa ja Borg makaa sairaana, siis seitsemän roolit luettavat ja

-harjotettavat. Hauskaa on toki ollut, kun tulos on ollut niin

-erinomainen kuin nyt; emmepä ole hemmoteltuja." (Ja sitten toisesta

-ilon aiheesta.) "Voit uskoa, että matkamme oli hupainen! Kyllä oli

-hyvin Berlinissäkin, mutta Parisissa oli aivan erinomaista. En koskaan

-olisi luullut, että niin äärettömästi mieltyisin Parisiin, kuin todella

-tapahtui."

-

-Kaarlo puolestaan vastasi Emilien kysymyksiin m.m. seuraavaa: "Kaikki

-ovat olleet ystävällisiä ja auliita. Ida Aalberg on ollut hyvin

-rakastettava. -- -- Hamlet (sanotaan samassa kirjeessä) meni

-täpötäydelle huoneelle. Jo aamupäivällä oli kaikki myyty. Tulo yli

-1,100 mk. Vaikka ei oltu harjotettu koristusten kanssa, sujui kaikki

-liukkaasti. Kun on mennäkseen, niin menee -- sen kokemuksen saa

-semmoisissa tapauksissa." --

-

-Keskellä tätä touhua, elokuun lopulla, Bergbom sai Minna Canthilta

-kirjeen, jossa tämä omasta ja Yrjö Kiljanderin[86] puolesta hartaasti

-pyysi, että teatteri Viipurista tulisi Kuopioon. He lupasivat hankkia

-vapaan matkan, toimittaa että näyttämö laajennettaisiin, puuhata

-pilettien tilauksen y.m. Tähän täytyi Kaarlon vastata kieltäen.

-

-Arkadia Helsingissä, hän sanoi, oli jo vuokrattu, eikä ollut sopivaa

-ohjelmistoa. Viipurissa näyteltiin "nuo ikivanhat Noorat, Leat,

-Murtovarkaudet, Roinilaiset, Nummisuutarit, Saimaan rannalla, jotka

-Kuopiossa esitettäisiin tyhjille seinille". Se ohjelmisto, joka olisi

-ollut uusi Kuopiossa, oli hajalla useiden jäsenten poismenon kautta ja

-samoin laulurepertoari, joka maaseudulla on välttämätön, Inez Borgin

-sairauden tähden. Muitakin syitä hän lupasi mainita suullisesti, kun

-hän saapuisi Kuopioon. "Silloin saamme keskustella toisestakin asiasta,

-joka on paljo tärkeämpi kuin teatterin tulo Kuopioon -- Teidän uudesta

-draamastanne. Siitä ette sano mitään. Voi, voi kuinka iloinen olisin,

-jos siitä syntyisi jotain kelvollista. Sanotte olevanne liian

-rauhallisella tuulella. Hankkikaa itsellenne Nya Pressen, niin kyllä

-siitä Teissä sappea nousee. -- Saimi Svan oli toissa iltana

-Sillankorvan Sanna ja menestyi jotenkin hyvin. Siitä ynnä muista

-asioista (esim. Erkon draamasta) puhumme suullisesti." --

-

-Kirjeestä Emilielle näemme, että Kaarlo 5/n lähti Kuopioon:

-

--- "Ylihuomenna matkustan Kuopioon -- hyvin vastahakoisesti, sen

-tunnustan. Mutta Minnan uusi draama on meille niin tärkeä, että

-kaikkien mukavuuskysymysten täytyy sentähden väistyä. Kuinpa se nyt

-vain valmistuisi!" --

-

-Teatterin tähden Bergbom viipyi Kuopiossa ainoastaan kaksi päivää,

-jotka hän jakoi Minna Canthin ja Ossian veljensä perheen välillä, joka

-asui siellä Savon rautatien rakentamisaikana. Palattuaan Viipuriin hän

-kirjoitti sisarelleen:

-

--- "Minnan draama ei tahdo edistyä. Kolme näytöstä on tosin

-kirjoitettuna, mutta kun minä kokonaan hylkäsin puolentoista näytöstä,

-on ainoastaan ekspositsioni valmis. Leveä kuvaus rautatietyöläisten

-elämästä on hyvä -- epäselvemmät olivat varsinaiset toimivat henkilöt.

-Minna parka on joutunut vaikeaan umpikujaan. Hän ei tahdo kirjoittaa

-suuttumus- (indignatsioni) draamaa eikä riittävästi hallitse ainetta

-kuitenkin saadakseen yhtenäisyyttä, ilman ettei tämä yhtenäisyys synny

-teennäisen tendenssin kautta. Kaikki tahtoo hajota episoodeiksi. Hän

-sanoi: tuleva draamani on oleva säätyläisnäytelmä, minä en voi enään

-ottaa kansandraamaa niin naivisti kuin ennen. Ettemme me Minnan uudesta

-kappaleesta saa mitään Työmiehen vaimoa, katson varmaksi -- niin sekä

-hyvässä että pahassa. Kuinpa se vaan ei tulisi liian heikoksi! Tämä

-kaikki luonnollisesti meidän kesken. Kenties se selviää paremmin kuin

-nyt voin ajatella." --

-

-Paitse draamaa Minna Canth kirjoitti tähän aikaan novellejakin, ja

-niistäkin tuli Bergbomin antaa arvostelunsa. Kuinka tärkeää tämä oli

-kirjailijattarelle, näkyy seuraavasta. -- Vasta oli melkoista melua

-herättävä novelli "Salakari" valmistunut ja Kaarlo oli sen lukenut

-käsikirjoituksessa, mutta (niinkuin kohta saamme nähdä) pätevästä

-syystä ollut mitään siitä sanomatta. Silloin Minna kirjoittaa 24/9:

-"Ette ole kirjoittanut sanaakaan tuosta novellista. Oliko se Teidän

-mielestänne hyvin heikko? Onko syytä jättää se tykkänään painattamatta?

-Neuvokaa, hyvä Tohtori, sanokaa ajatuksenne." Ja hän vakuuttaa, ettei

-hän lähetä sitä kustantajalle (G. W. Edlund) ennen kun tohtori sanoo,

-onko se painettava vai pistettävä tuleen? Tähän Bergbom vastaa 29/9:

-

--- "Tulin juuri tänään Pietarista ja löysin kirjeenne pöydältäni. Koska

-vielä tänään yöjunassa lähden Helsinkiin, ei ole aikaa pitkiin

-kirjoituksiin."

-

-"Ette voi aavistaa hämmästystäni, kun luin kirjeenne. Kun sain

-uutelonne, annoitte sen seuraavilla ehdoilla: 'Te ette saa tehdä mitään

-muistutuksia. Se on nyt niinkuin se on (!)' Ja nyt näen että olisitte

-suvainnut muistutuksia, vieläpä olette odottanut semmoisia."

-

-"Te kysytte, onko se niin huono, ettei se sovi painettavaksi? Ei

-millään muotoa. Ei se tule kunniaanne kartuttamaan, mutta ei se tule

-sitä vähentämäänkääu. Se on sujuvasti kirjoitettu ja siinä on monta

-hienoa kohtaa. Päämuistutukseni olisi se ettei ollenkaan tiedä mistä

-nämä ihmiset tulevat. Mitkä ovat Annan [Alman] edellytykset? Mihin

-piiriin hän kuuluu? Millaisesta kodista hän on lähtenyt? Kuinka

-kasvatettu? Millainen on hänen uskonsa? Te sanotte semmoisia naisia

-löytyvän meilläkin -- siinä olette ihan oikeassa -- ja mainitsette

-esimerkkinä rva Strindbergin. Rva Strindbergin edellytykset ovat

-kuitenkin hyvin mutkalliset ja tavattomat, niin että ne vaatisivat

-paljon selityksiä, jos hän olisi jonkun novellin päähenkilönä. Kuinka

-esim. ovat Alma ja miehensä ennen eläneet yhdessä?"

-

-"John on hyvin onnistuneesti skitserattu, mutta Nymalm (tai Nymark --

-oliko se niin?) on sitä epäselvempi. Onko hän rakastunut Almaan, vai

-onko se hetken himollinen oikku, joka ohjaa häntä? -- Eikö Almassa

-olisi enemmän vedettävä esiin noita esteettisiä motiiveja, jotka vievät

-hänet harhatielle: hienosti sivistyneen naisen tyytymättömyys

-pikkukaupungin proosaelämään, tuo hänen salainen vihansa miehen

-käytännöllisiä toimia vastaan kävisi silloin luonnollisemmaksi."

-

-"Mutta -- onhan mahdollista, että kaikki tämä on olemassa. Luin,

-näette, uutelonne niin hätäisesti, ja kun olitte kieltänyt kaiken

-kritiikin, niin en ollenkaan lukenut sitä arvostelijan silmillä. Nyt on

-jo paljo haihtunut muistostani, ainoastaan pääpiirteet ovat jääneet.

-Muistan vaan että koko ajan kysyin -- mistä Alma tulee? Hän on kuin 'en

-Trane i sparvedans', mutta kuinka on tuo kurki joutunut varpusten

-joukkoon?"

-

-"Draamastanne ette kirjoita mitään. Minä mietin sitä usein. Tehkää väli

-molempain insinöörein välillä likeiseksi. Isä ja poika? Tai ehkä

-paremmin, vanhempi ja nuorempi veli. Sillä tuo vanhempi on pakotettu

-suvaitsemaan nuoremman käytöstä, vaikka hän moittii sitä. -- --

-Oletteko puhutellut Ossiania rautatieseikoista draamassanne? Tänään

-näytellään Rosmersholm."

-

-Viipurissaolon lopulla annettiin m.m. Luulosairas -- jossa Lindfors,

-joka juuri oli palannut Parisista, "oli paljo voittanut tasaisuuteen ja

-luonnollisuuteen nähden, se oli aika hyvä Molièrenäyte, samoin [nti]

-Saleniuskin teki kaikin puolin onnistuneen debyytin Toinettena" --

-Faust, joka tuotti kolme hyvää huonetta, joskin ensi rivi tavan mukaan

-oli harva, ja Hilda Aspin suomentama Ibsenin _Rosmersholm_ ensi kerran

-29/9. Siitä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (3/10):

-

-"Viime viikolla kävin Viipurissa nähdäkseni Rosmersholmin. Se on hyvin

-mieltäkiinnittävä, täydellinen yökappale. Se näytellään erinomaisen

-hyvin, minun mielestäni paljo, paljo paremmin kuin Berlinin

-Residenztheater'issa, jossa me näimme sen toukokuulla. En luule

-kenenkään tulevan katsomaan Rosmersholmia kahta kertaa, niin että ei

-siitä tule kassa- eikä aploodikappaletta."

-

-Viimeinen näytäntö oli 2/10. Lopputulos oli semmoinen, että Bergbom

-saattoi ilmottaa johtokunnalle tulojen riittäneen palkkoihin ja muihin

-menoihin -- mikä ei suinkaan ollut tavallista.

-

-_Helsingissä_ alotettiin 5/10 Rosmersholmilla, ja Emilien ennustus

-toteutui: arvotuksellinen, pessimistinen näytelmä näyteltiin vain kolme

-kertaa vähenevälle katsojakunnalle, eikä siitä saanut syyttää

-Schumannin ja Buschin sirkuksia, jotka muuten tänä syksynä kilvan

-tyydyttivät helsinkiläisten "kauneudenjanoa". Esitys oli kumminkin

-etevä. Ida Aalberg kuvasi itsenäisesti luovan taiteilijattaren tavalla

-salaperäisen Rebekan intohimoista sielunelämää tyynen ulkomuodon alla.

-Oivallinen oli Leinokin Krollina ja kiitettäviä muutkin: Sala

-Rosmerina, Ahlberg Ulrik Brendelinä, Lindfors Mortensgårdina ja nti

-Stenberg matami Helsethinä. Tunnelma oli tukala kuin pitikin.[87] --

-Echegarayn Parjauksen kirous, sekin Helsingissä uusi, meni samoin kolme

-kertaa, ensi-ilta 19/10. Siinä nähtiin ensi kerran miten etelämaalainen

-runoilija käsittelee uudenaikaista, realistista aihetta. Kirjallisuutta

-harrastavat olivat siitä kiitollisia samoin kuin Rosmersholmistakin,

-mutta suurempi yleisö jäi välinpitämättömäksi. Leino esitti

-vaikuttavasti, kuinka Julianissa luonnollinen jalous tuskallisesti

-kukistui parjauksen herättämän hirmukouraisen epäilyksen alle; rva

-Rautio oli miellyttävä Theodorana, vaikka intohimoiset loppukohtaukset

-olisivat sietäneet voimakkaampaa esitystä; Salalla oli Ernesto

-runoilijassa luonteensa mukainen rooli ja menestyi siis samoin kuin

-Weckman Pepitona, parjaajana. -- Vihdoin annettiin kuukauden

-lopulla 26/10 kotimainen uutuus, R. Kiljanderin 1-näytöksinen

-_Postikonttorissa_, samantapainen naurattava vähäpätöisyys kuin

-T. Hagmanin Kyökissä, ja kauan ohjelmistossa pysynyt.

-

-Lokakuulla vallinneen vastatuulen muutti myötäiseksi Schillerin

-_Orleansin neitsyt_, joka meni ensi kerran 2/11 ja taas todisti, kuinka

-otollisia suuret klassilliset näytelmät olivat Suomalaisen teatterin

-yleisölle. Se näyteltiin näet täysille taikka hyville huoneille:

-marraskuulla peräkkäin 7 kertaa, joulukuulla 3 ja vielä maaliskuulla 2

--- yhteensä siis 12 kertaa näytäntökauden kuluessa. Ja menestys oli

-ansaittu. Ida Aalbergista Johannana lausuu U. S. ensi-illan jälkeen:

-"Hänen olentonsa oli niin vieras ja ylimaailmallinen, jotta

-mielikuvituksellekin oli vaikeata luoda mitään täydellisempää kuvaa

-tuosta Ranskan pelastajahengettärestä." Myöhemmin arvostellaan

-Valvojansa tyynemmin:[88]

-

-"Nti Aalberg yritti nähtävästi tekemään sankaritarta niin todelliseksi

-ihmiseksi kuin mahdollista. Niin hän lausui mainion jäähyväismonoloogin

-kauniisti ja tuntehikkaasti tekemättä sitä miksikään bravuuriaariaksi.

-Ensi kohtauksessa kuninkaan edessä hän oli tyyni ja maltillinen, antaen

-kutsumuksensa suuruuden vaan ilmaantua sanojensa ja käytöksensä

-vakavuudessa ja ylevyydessä. Soma oli äänen muutos, kun hän puhuttuaan

-maallisille herroille, kääntyi piispan puoleen ja luottavaisesti,

-melkein lapsellisesti kertoi kutsumuksestaan. -- Korkeimmilleen kohoaa

-hänen taiteensa hänen lausuessaan suurta monoloogia neljännen näytöksen

-alussa ja palavaa rukousta tyrmässä. Epätoivo toisessa ja uudestaan

-herännyt luottamus toisessa esitettiin yhtä nerokkaasti ja

-täydellisesti. Sanalla sanoen Orleansin neitsyt on tinkimättä

-asetettava näyttelijättären entisten suurimpien luomien rinnalle ja

-epäiltävää on, onko yksikään toinen johdonmukaisemmin toimitettu. -- --

-Huolellinen yhteisnäytteleminen ja kappaleen taidokas näyttämöllepano

-olivat menestyksen pääehtoja. Se tarkkuus, jolla johtaja, säästämättä

-vaivojaan, oli koettanut puvuissa ja muissa laitoksissa uskollisesti

-kuvata todellista elämää 15:n vuosisadan alkupuolelta on meidän

-oloihimme nähden harvinaista, eikä ulkomaillakaan moni teatteri ole

-semmoisissa asioissa niin harras. Useat puvut, niinkuin kuninkaan

-ensimäinen ja Burgundin herttuan toinen erittäin loistokas vaatteus,

-ovat tehdyt heidän aikuistensa kuvien mukaan ja muutkin mahdollisuuden

-mukaan noudattaen ajan muotia. Erityistä kiitosta ansaitsee somasti

-järjestetty, suurenmoinen kansankulkue vaihtelevine pukuineen -- siinä

-kuuluu 115 henkeä olevan osallisena. Liiallista olisi siis enempää

-vaatia näytelmän ulkopuoleen katsoen ja siinäkin, minkä teatteri jo

-melkein on ottanut tavakseen yleisölle tarjota, on kenties vähän liikaa

--- ei ole kaukana se vaara, että yleisö rupeaa vaatimaan yhä enemmän ja

-kenties pitämään tuota ulkonaista puolta näyttelemistä s.o. taidetta

-tärkeämpänä."

-

-Seitsemännen illan jälkeen keskeytettiin Orleansin neitsyen esittäminen

-"esiintulleesta syystä". Ida Aalberg oli mennyt kihloihin lakitiedetten

-kandidaatti _Lauri Kivekkään_ kanssa, ja hääpäivä lähestyi. Sitä ennen

-annettiin 18/11 johtokunnan päätöksestä näytäntö näyttelijättären

-hyväksi, joka itse oli valinnut Nooran ohjelmaksi. Huone oli

-kukkuroillaan, ja "ilta muodostui täydelliseksi riemujuhlaksi

-suositulle taiteilijattarelle". Toiselta puolen ihailtiin ja

-ylistettiin hänen taidettaan tänäkin iltana (Noora oli entiseen

-verraten täydentynyt, varsinkin viime näytöksessä, jossa loppusuoritus

-Helmerin kanssa tapahtui tyynemmin, luonnollisemmin ja todenmukaisemmin

-kuin kirjassa, jossa runoilija tuntuu Nooran sanoissa), toiselta puolen

-ilmaistiin lahjoilla ja muuten sydämellistä osanottoa morsiamelle.

-Toverit teatterissa antoivat hopeaisen hedelmämaljan, hämäläiset

-ylioppilaat parin kandelabereita ja yleisö V. Vesterholmin maalaaman

-maisemataulun uuden kodin koristamiseksi, puhumatta laakeriseppeleistä

-ja runsaasta kukkasadosta. Innostuksenpurkaukset taukosivat

-vasta kun illan sankaritar "astui esiin ja kiitti syvästi

-liikutettuna ylenpalttisesta kunniasta, toivottaen että tämä yleisön

-suosio vaikuttaisi elähyttävästi ja sammumatta Suomen nuoreen

-näytelmätaiteeseen". -- Pariskunnan vihkiminen tapahtui 22/11

-Nikolainkirkossa klo 7 i.p. Häihin saapui onnentoivotussähkösanomia

-muun muassa Ibseniltä, Brandesilta, Lieltä, Kiellandilta ja

-Svendseniltä.

-

-Syyskauden viimeinen uutuus oli Salan suomentama Erkmann-Chatrianin

-3-näytöksinen näytelmä _Fritz ystävämme_. Alarik Böök oli heikko

-pääroolissa, mutta Olga Finne viehättävä naivina maalaistyttönä ja

-Leino luontehikas rabbiini. Kappale -- ensimäinen, suuren menestyksen

-saanut ranskalainen, realistinen näytelmä (Théâtre français'ssa ensi

-kerran 1876) -- meni meillä vain kaksi kertaa (!). Paremmin vetivät

-joulukuulla ja vuoden vaihteella Nummisuutarit (Pesonen oli Kalliolta

-perinyt Sepeteuksen), Sota rauhan aikana y.m. vanhat tutut ohjelmat.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Tultiin niin vuoteen 1888, joka silloin ilmestyneitten uusien

-kotimaisten näytelmien tähden on pidettävä oikeana merkkivuotena

-teatterin historiassa. -- Uudenvuoden ensimäinen premiääri oli 4/1:

-3-näytöksinen laulunsekainen Komedia _Farinelli_ (Farinelli ou le

-Bouffe du roi, Saint-Georges'n, De Forges'n ja de Leuven'in tekemä),

-jonka soitannollisen puolen Bergbom oli uudestaan sommitellut,

-yhdistäen katkelmia eri oopperoista, niin että musiikki oli tullut

-pääasiaksi. Esiintyjistä mainitaan Vallenius (Farinelli), Lilli Kurikka

-(Inez) ja Lindfors (Gil Perez); Robert Kajanus orkesterineen suoritti

-säestyksen. Yleisö oli sitä enemmän mieltynyt kappaleeseen, kun viime

-aikoina oli saatu kuulla vähän laulua näyttämöltä. Se menikin 6 kertaa.

-Tänä vuonna täytti Z. Topelius 70 vuotta ja kun oli päätetty viettää

-merkkipäivä suurella kansalaisjuhlalla ylioppilastalolla, asetti

-teatteri juhlanäytäntönsä edelliseen iltaan 13/1.[89] Huone oli

-ahdinkoon täynnä, ja kun runoilija omaisineen, 30-vuotisen sodan

-marssin kaikuessa, oli asettunut ensi rivin peräaitioon ja

-häntä tervehditty eläköönhuudoilla, nousi esirippu Regina von

-Emmeritz-näytelmälle, joka esitettiin yhtä mainiosti ja pääosiin nähden

-samoilla voimilla kuin 1885 [nyt oli: Lindfors Larsson, A. Böök

-ruhtinas Emmeritz, Rautio Bertel, Lilli Kurikka Kätchen]. -- "Kun

-näytännön loputtua esirippu jälleen nousi, seppelöitsi Regina

-runoilijan rintakuvan orkesterin toitottaessa ja koko näyttämö täynnä

-näytelmän kirjavaa kansaa; kun esirippu nousi toisen kerran, seisoivat

-vain Regina ja Kustaa Adolf runoilijan kuvan luona kunniavahtina; mutta

-kun esirippu nousi kolmannen kerran, nähtiin kuva yksinänsä, osotteeksi

-kuinka nerollisen runoilijan maine on muuttumatta elävä nykyisen

-näyttämön varjokuvien hälvettyä."

-

-Kun sitte seuraavana päivänä kuntien, seurojen ja yhdistysten

-lähetystöt, niin pääkaupungista kuin maaseuduilta, kävivät

-onnittelemassa Topeliusta, esiintoi Kaarlo Bergbom yhdessä näyttelijäin

-Leinon ja Ahlbergin kanssa Suomalaisen teatterin onnentoivotukset.

-Vastatessaan runoilija, ensin kiitettyään edellisestä illasta, lausui,

-että hän ei ollut uskonut Regina von Emmeritzin pysyvän näyttämöllä,

-mutta niin esitettynä kuin hän oli sen nähnyt Suomalaisessa teatterissa

-luuli hän sillä olevan tulevaisuutta. Kullakin teatterilla on

-tehtävänsä. Suomalaisen teatterin ansio on se, että se on antanut

-Suomen runottaren puhua näyttämöltä voimakasta kieltä. Sen johtajaa ja

-näyttelijöitä ei Suomen kansa tule koskaan unhottamaan. -- Näin otti

-Suomalainen teatteri tehokkaasti osaa suuren, unohtumattoman runoilijan

-kunniapäivän viettämiseen, yksi niitä viimeisiä kansallisjuhlia, joihin

-lähes kaikki sydämestään yhtyivät.[90]

-

-Toinen premiääri tuli 25/1, jolloin näyteltiin Hilda Aspin suomentama

-Björnsonin _Hansikas_. Ensi-iltana oli huone hyvänlainen, mutta toisena

-oli jo niin vähä väkeä, että kolmas ja viimeinen näytäntö ei voinut

-tulla kysymykseen yhdessä jaksossa, vaan seurasi puolentoista viikon

-päästä. Kumminkin esitys oli hyvä ja enemmänkin.

-

-"Rva Aalberg-Kivekäs näytti Svavan osan erinomaisen kauniisti,

-hienotunteisesti ja hillitysti muodostuen näytösten mukaan. Ehkä hän

-kuitenkin oli etevin ensi näytöksessä, joka jo sisältää koko hänen

-tragediansa: avonainen, suloinen rakkaudeninnostus kohtauksessa

-sulhasen kanssa, harvinaisen todellisesti värähtelevät lyhyet lauseet,

-kun Hoff kertoo sulhasen salaisesta entisyydestä, ilman että hän asiaa

-ymmärtää, vaikka se häntä vaivaa, ja sitte kauhistus kun Alfin tullessa

-kaikki selviää -- kaikessa oli näyttelijätär yhtä oivallinen." --

-Vallenius, jolla Riisinä oli entistä suurempi puheosa, teki luonteen

-turhamielisyyden liian tärkeäksi, mutta Leino oli kelpo Christensen

-samoin kuin Ahlberg nuhteeton Alf.

-

-Miksi ei kappale vetänyt? Eiköhän vastaus ole siinä, että realistiset

-draamat, joiden tarkotus oli "asettaa kysymyksiä keskustelunalaiseksi",

-ylipäätään menettivät viehätysvoimansa niin pian kun päämäärä oli

-saavutettu, se on kun kysymyksestä oli ruvettu väittelemään. Niin oli

-juuri Hansikkaan laita. Kappale ei ollut enään uusi ja sen asettama

-kysymys: eikö mieheltä ole vaadittava puhtautta niinkuin naiseltakin?

-oli jo meilläkin ollut väittelyn esineenä. Sen lisäksi saattaa sanoa,

-että "realismi" 80-luvun loppuvuosina jo alkoi väsyttää yleisöä.

-Omituista on että Suomalainen teatteri juuri silloin kun tämä

-tosiasia kävi tuntuvaksi oli valmis esittämään ensimäisen koko

-sarjasta alkuperäisiä kotimaisia draamoja, jotka voitokkaasti

-vaativat romanttisuudelle oikeutta olla olemassa. Ensimäinen

-uusi kappale Hansikkaan jälkeen oli näet _Gustaf von Numersin_

-"historiallis-romantillinen" näytelmä _Eerikki Puke, Korsholman herra_.

-Mutta tämä ilmiö keskellä realismin rehottamisaikaa oli muutoinkin

-outo. Se oli näet suomennos ja tekijän seuraavatkin draamalliset

-tuotteet esiintyivät ensi kerran suomennoksina suomalaisella

-näyttämöllä. Mistä tämä johtui, on lyhyesti selitettävä.

-

-Gustaf von Numers on syntynyt Vaasassa ja kasvanut samoilla

-ruotsalaisilla seuduilla, joilla hänen ensimäinen näytelmänsä toimii.

-Hän oli jo 40 vuotta vanha, kun hän Eerikki Puken kautta tuli

-kirjailijana tunnetuksi, mutta hänen kirjalliset taipumuksensa olivat

-kyllä olleet vireillä koulu- ja yliopistoajoilta saakka. Ilman enempää

-halua tieteellisiin pyrintöihin kuin luontaista kykyä käytännöllisiin

-toimiin ei Numers, jonka terveyskin oli heikonlainen, erilaisilla

-yrityksillään saavuttanut mitään vakavampaa asemaa, ennen kun hän 1882

-antautui rautatien palvelukseen. Kaiken aikaa hän oli kuitenkin

-itsekseen kirjoitellut milloin mitäkin runollista, mutta varsinkin

-draamallisia luonnoksia, niin että hänelle oli kokoontunut "melkoinen

-joukko keskeneräisiä teoksia". Näitä kyhäillessä oli Oehlenschläger

-ollut hänen ihanteensa, ja hän oli uneksinut Suomen historian

-esittämistä näyttämöllä sarjassa tanskalaisen runoilijan tapaan

-sommiteltuja näytelmiä. Oltuansa "ultraviikinki" hän oli, siihen aikaan

-kun häh esiintyi kirjailijana, Suinulan asemapäällikkönä Kangasalla

-suomalaisen ympäristön ja seuraelämän vaikutuksesta vähitellen

-asettunut yleisisänmaalliselle ja "jotenkin sosialistiselle

-kannalle".[91]

-

-Eerikki Pukea Numers oli alkanut sommitella lyhentääkseen pitkiä iltoja

-Tuovilan (Toby) yksinäisellä asemalla Laihian ja "vanhan Vaasan"

-(Korsholman) välillä. Toivoen edes kerran saavansa nähdä jotakin

-kirjoittamaansa näytelmää näyttämöltä hän lähetti sen tarkastettavaksi

-Ruotsalaisen teatterin kirjalliselle avustajalle R. Hertzbergille,

-mutta pitkän odotuksen jälkeen hän sai käsikirjoituksensa takaisin ja

-sen mukana kirjallisen lausunnon, että kappaleesta korjaamallakaan ei

-tulisi mitään.[92] Eräänä iltana Numers Kangasalan Haralassa kertoi

-vastoinkäymisensä V. Löfgrenille (Lounasmaa). Tämä luki näytelmän ja

-pyysi sitte saada lähettää sen Bergbomille. Numers myöntyi, ja siitä

-alkoi hänen tuttavuutensa Suomalaisen teatterin johtajan kanssa.

-Lukiessaan näytelmän Bergbom huomasi, että tekijällä, huolimatta

-kaikesta kokemattomuudesta ja kykenemättömyydestä johdonmukaisesti

-kehittämään toimintaa, oli vilkas mielikuvitus ja lahja keksimään

-tehokkaita vastakohtaisuuksia sekä että vuoropuhelussa oli luonnollista

-eloisuutta ja lyhyyttä, jota draama vaatii, ja niin hän viehättyi

-yhteistyöhön, joka tosin ei kestänyt kauemmin kuin neljä vuotta, mutta

-kumminkin tuotti kauniita hedelmiä. Käsitellen kyhäelmää epäkypsänä

-luonnoksena hän teki seikkaperäisiä muutosehdotuksia, antoi ohjeita ja

-viittauksia, ja niiden mukaan Numers kirjoitti uudestaan toisen

-näytöksen tai kuvaelman toisensa perästä kerran tai useammin, ja siten

-teos vähitellen valmistui. Näin syntyi se Eerikki Puke, joka tunnetaan

-näyttämöltä esitettynä ja painettunakin. Mahdotonta on kuitenkin

-määrätä toisen tai toisen osaa, sillä käsikirjoitukset ovat hävinneet,

-ja Bergbom antoi suureksi osaksi neuvonsa suullisessa keskustelussa,

-joko käyden Numersin luona Suinulassa taikka Numersin ollessa

-Helsingissä, ja -- kaiken päätteeksi -- kun ruotsinkielinen alkuteos

-oli valmis, loi Niilo Sala siitä sen sujuvan suomennoksen, joka nyt

-yksistään on arvosteltavanamme! Että tämä kertomus on sanasta sanaan

-tosi, vaikka Bergbom puolestaan luovutti kaiken kunnian Numersille, sen

-todistaa jälkimäisen kirjeet.[93]

-

-Siten Numers (6/9 1887) ilmottaa saaneensa valmiiksi "Eerikki Puken

-uudet kuvaelmat" ja pyytää ensi "painoksen" konsepteja (mina konsepter

-af den förra "upplagan"), voidakseen puhtaaksi kirjoittaa koko teoksen.

--- Edelleen hän l/11 kirjoittaa: "Tahdon vaan sanoa, etten koskaan voi

-muuta kuin omistaa hra Tohtorille kunnian, jos kappale on onnistunut,

-sillä Teidän kritiikillenne olen minä rakentanut sen ja sitä ilman

-olisin kenties jäänyt seisomaan peräytyvälle (sackande) jalalle." --

-Viikko myöhemmin (7/11) Numers tuskin uskoo "ihmeellistä kunniaa", että

-Eerikki Pukea aiotaan näytellä; mutta niin myöhään kuin (28/12) on

-kysymys uusista korjauksista, jota paitse Numers kiittää Bergbomia

-viimeisestä keskustelusta: -- "se teki minulle hyvää -- luulin ennen

-että riittäisi koettaa kirjoittaa luonnollisesti, niinkuin vuoropuhelu

-todellisuudessa muodostuu, mutta tämä: että alottaa näytös hiljaisemmin

-ja sitte lisätä enemmän ja enemmän höyryä sekä antaa esiripun laskea,

-kun pannu on räjähtämäisillään -- on antanut minulle paljon ajateltavaa

-tulevaisuuteen nähden -- niinhän se on oleva ainakin näyttämöllä!"

-

-Nämä viimeiset sanat osottavat ilmeisesti kuinka välttämättömästi

-Numers tarvitsi esteettistä ja näyttämöllistä "opastajaa" (vägvisare),

-joksi hän Bergbomia nimittää. Lounasmaa ei ollut tuntea kappaletta

-siksi Eerikki Pukeksi, jonka hän oli lukenut.

-

-Eerikki Puken ensi-ilta oli 10/2, huone oli aivan täysi ja kappaleen

-menestys ehdoton. "Innokkaita käsientaputuksia ja esiinhuutoja kesti

-alusta loppuun saakka, ja viimeksi täytyi tekijänkin astua esiin

-näyttämölle." Näytelmä meni seitsemän kertaa peräkkäin. Eikä menestys

-ollut ansaitsematon, sillä joskin kappale on enemmän kansannäytelmä

-kuin varsinainen historiallinen draama, on siinä, Engelbrektin

-suurenmoinen kansanliike (1434) taustana, vaikuttava historiallinen

-tunnelma kannattamassa vapaasti keksittyä toimintaa, edelleen kuohui

-siitä meidän ajalle (huomaa, ennen sosialismia!) otollinen

-kansanvaltainen henki, niin että kuolevan sankarittaren, Kreetan,

-loppusanat: "Talonpoika -- herra -- yhdessä!" sisältävät teoksen

-aatteen, ja vihdoin ovat useimmat yhdeksästä kuvaelmasta sangen

-jännittäviä. Että Pohjanmaan tarmokkaan kansan kuvaus, yksityiset

-henkilöt ja joku toiminnan piirrekin on vähemmän realistista kuin

-romanttista Välskärin kertomusten tapaan ja näytti suoraan (jollei

-tietoisestikaan) johtuvan näistä, ei suinkaan vähentänyt viehätystä.

-Muutoin on näytelmässä paljo kiitollisia rooleja, joten näyttelijät

-olivat harvinaisen innostuneita tehtäviinsä. Rva Aalberg-Kivekäs oli

-rohkeamielinen Kreeta, Leino talonpoikaiskuningas Murkainen, Ahlberg

-Puke, A. Böök tuimapäinen Niilo, Weckman (erittäin onnistunut) Mauno,

-Falck tanskalainen kansanrääkkääjä Jürgen Jute, Vallenius hovimies

-Aksel Kurki, Saimi Svan elämän katkeroittama Leena, Sala ja Rautio

-kelpo talonpoikia -- kaikki voimat hyvin käytetyt. Näyttämöllepanokin

-oli tehokas. Murkaisen avara pirtti, Puken kammio, mäntymetsä ja

-käräjäpaikka Vöyrin kirkon luona olivat somat niinkuin puvut,

-joita varten oli ohjeeksi otettu keskiaikaisten kirkkojemme

-kalkkimaalauksia.[94]

-

-Kun Eerikki Puke 26/2 oli näytelty viimeisen kerran, tuli viikon loma

-sentähden että teatteri sisältä maalattiin Grahamin tulivärillä. Sitte

-uudelleen alkaneitten näytäntöjen väliin pistäytyi 10/3 ilta, joka

-erosi teatterin tavallisista. Näyttelijät, jotka innokkaasti

-harrastivat eläkerahastonsa kartuttamista, olivat näet siksi päiväksi

-toimeenpanneet arpajaiset ja naamiohuvit asian hyväksi. Voittoja oli

-lähetetty maaseuduiltakin ja Pietarista, ja yleisö osotti niin suurta

-osanottoa, että tilaisuus tuli kenties onnistuneimmaksi lukuisista

-samanlaisista, joita vuosien kuluessa järjestettiin. Sinä iltana

-myytiin varta vasten toimitettu _Nyyrikki_-julkaisu, joka ilmestyi sekä

-suomalaisena että ruotsalaisena, kumpikin laitos käsittäen kaksi

-lehteä. Suomalaisessa oli paitse runollisia lisiä "Suomalaisen

-teatterin ohjelmalista vuosilta 1872-1888", ja ruotsalaisessa Kaarlo ja

-Emilie Bergbomille omistettu Z. T:n runoelma, jossa somasti palautetaan

-Suomalaisen oopperan muisto ja viitataan puhenäyttämön kansalliseen

-merkitykseen, kaksi Gustaf von Numersin antamaa kohtausta kahdesta

-valmistumattomasta draamasta "Hämäläisten taistelu" (Tavasternas strid

-eller Birger Jaarls dotter) ja "Alkibiades ja hermespatsaat"

-(Alkibiades och hermesstoderna), E. N(ervanderin) runoelma "Näyttämön

-lapset" (Scenens barn) y.m. Vähän myöhemmin (14/4 ja 19/4) Nervander,

-nojaten mainittuun Nyyrikin "ohjelmalistaan", julkaisi Finlandissa

-kirjoituksen "Onko Suomalainen teatteri kansallisteatteri?" jossa hän

-loi ensimäisen lyhyen teatterinhistorian luonnoksen. Samassa

-kirjoituksessa, joka luonnollisesti antaa myöntävän vastauksen

-asettamaansa kysymykseen, sanotaan muun muassa, että teatterin

-ohjelmistoon oli ollut otettuna 231 teosta, nimittäin 53 kotimaista,

-100 suurempaa ja 52 pienempää ulkomaalaista puhekappaletta sekä 26

-oopperaa.

-

-Eerikki Puken jälkeen ei tullut uutta ennen kun 18/3, jolloin Ibsenin

-_Helgelannin sankarit_ meni ensi kerran. Ankarat talvipakkaset olivat

-Bergbomissa herättäneet uinailevan reumatismin ja hänen sairautensa

-hidastutti uusien kappalten harjottamista ja aiheutti senkin, että tämä

-mahtava, aiheeltaan viikinkiaikuinen, mutta aatteellisesti

-uudenaikainen draama, jonka jo Edv. Törmänen oli suomentanut ja jonka

-esittäminen sattumain kautta oli myöhästynyt, sittekin tuli näyttämölle

-olematta täysin kypsynyt. Ei edes rva Aalberg-Kivekäs, jonka

-taiteilijaluonteelle -- se myönnettäköön kernaasti -- Hjördiksen

-tapaisen sankarinaisen kuvaaminen tosin oli vierasta, tyydyttänyt muuta

-kuin puoleksi. Muista oli Leino Örnulfina paras ja sen jälkeen ehkä

-Weckman -- Thorulf ja Falck -- Kåre. Vaikuttavasta näyttämöllepanosta

-mainittakoon meillä ensi kerran nähdyt liikkuvat pilvet. Näytäntö

-uudistettiin neljä kertaa. -- Toinen ilta 20/3 oli tavallaan

-juhlanäytäntö, sillä sinä päivänä täytti Ibsen 60 vuotta. Sen johdosta

-lähettivät kappaleessa esiintyjät tervehdyssähkösanoman runoilijalle ja

-samoin teki Bergbomkin. -- Vähäpätöisempiä uutuuksia olivat: Salan

-suomentama A. L'Arrongen _Puutarhurin tyttäret_ (Hasemanns Töchter),

-4-näytöksinen huvinäytelmä 4/4 ja 1-näytöksiset huvinäytelmät Ernst

-Ahlgrenin (rva Benediktson) _Telefoonissa_ ja Hilda Aspin suomentama

-Paul Heysen _Veljesten kesken_, molemmat 18/4. Ensin mainittu, puoleksi

-ilveily puoleksi viaton tendenssikappale, esitettiin tavan mukaan

-sujuvasti. Lindfors oli mitä herttaisin puutarhuri ja Weckmanin

-sammaltava proviisori nauratti ja säälitti samalla kertaa, muita

-mainitsematta. Siiri Telefoonissa oli hupainen ingénuerooli, jota

-näytellessä Olga Finne varmensi jo vallottamaansa sijaa yleisön

-suosiossa.

-

-Aivan näytäntökauden lopulla sattui vielä oikea merkkitapaus, uuden

-runoilijan ja uuden suuren draaman esiintyminen näyttämöllä, kun

-_J. H. Erkon_ 5-näytöksinen "runoelma" _Tietäjä_ ensi kerran näyteltiin

-20/4. Erkko, joka oli hyvin tunnettu nuoren Suomen etevimpäaä

-laulurunoilijana, oli hänkin, epäilemättä teatterin vaikutuksesta,

-viettynyt sepittämään draaman, jopa runomittaisen. Se oli jouluksi

-ilmestynyt painosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta

-kunniapalkinnon saanut, kun Bergbom otti sen esitettäväksi. Eikä se

-ollut vähäinen tehtävä, raamatullinen aihe kun vaati kokonaan uusia

-koristuksia ja pukuja. Sitä innokkaammin johtaja puuhasi, ja näytelmä

-näyttäytyi niin ymmärtävästi, niin aistikkaasti näyttämölle

-järjestetyksi, että syvämietteinen runoelma sen kautta tuli melkoisesti

-nautittavammaksi ja vaikuttavammaksi. Miten havainnollinen olikaan

-vastakohta häviöön syöksevän pakanakansan ja valtaan nousevan Israelin

-välillä! Toiselta puolen aasialaisen velttohallitsijan turha loisto ja

-hekkuma sekä Baalin palvelus kultavasikkoineen ja tanssijattarineen,

-toiselta puolen köyhä, karaistua voimaa kysyvä telttaelämä aavikolla.

-Siinä jo kuvastui se ajatus, jonka runoilija oli tahtonut julkilausua

-kansojen tulevaisuuden ehdoista. Oliko Bergbom mainittavassa määrässä

-vaikuttanut näytelmän sommitteluun, on tuntematonta, mutta näyttämöä

-varten hän kumminkin oli tehnyt korjauksia jättämällä pois useita

-välikohtia ja vähemmän tärkeitä sivuhenkilöitä. Näin hän enensi draaman

-tehoa, ja etenkin se kohtaus, missä Bileam vasten tahtoansa siunaa

-Israelia, oli jylhän vuoristomaiseman, ryhmien aistikkaan asettelun ja

-ukkosilman kautta niin sanoaksemme vanhatestamentillisen mahtava.

-Olematta suorastaan näyttämöä varten kirjoitettu draama, kiitos olkoon

-näyttämöllepanon, menestyi se kuitenkin odottamattomalla tavalla.

-Erkko, joka itse kurkkutaudin tähden oleskeli Berlinissä, kirjoittaa

-siis syystä Bergbomille: "Tiedän ja tunnustan, että Teidän ansioksenne

-on luettava, jos Tietäjä näyttämöllä menestyy -- olen aina ollut

-vakuutettu jalosta tahdostanne sekä nerostanne ja toivon, että ne

-tälläkin kertaa tuottavat parhaita seurauksia." -- Päärooli Bileam oli

-Salan käsissä, ja hän täytti sen "sangen kiitettävästi" -- se oli,

-saatamme nyt sanoa, nuoren näyttelijän, jonka ura oli oleva niin lyhyt,

-etevin luoma. Hän loi havainnolliseksi sen kuvan, joka lukijassakin

-syntyy tuosta jalosti ajattelevasta, mutta heikonlaisesta tietäjästä.

--- Draama esitettiin yhtä mittaa 5 kertaa.[95]

-

-Toukokuulla teatteri niinkuin tavallisesti huonolla menestyksellä

-kilpaili kevään kanssa. Uudistuksina mainittakoon Ainamo, johon Bergbom

-oli lisännyt useita Schantzin sävelmiä, ja jossa Inez Borg oli Ainamo,

-Vallenius Pärtty ja Lilli Kurikka Pikku. Se meni kolme kertaa

-(viimeinen lastennäytäntönä) R. Kajanuksen orkesterin säestäessä, sekä

-Porvari aatelismiehenä, oivallisesti esitettynä, Lindfors nimiroolissa

-ja muiden muassa vasta-alkaja nti Salenius onnistunut Nicole.

-Kotimainen uutuus agronoomi Kust. Blåfieldin 2-näytöksinen ilveily

-_Pollarin kievarissa_ ilmestyi 21/5, ja "yleisö oli ystävällinen sitä

-kohtaan", Emilie Bergbom kirjoittaa, "huolimatta kappaleen

-mitättömyydestä". Senkin jälkeen tuli vielä ohjelmistolle uusi F. ja P.

-Schöntanin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Sabinitarten ryöstö_ 25/5. Se

-oli tuota lajia saksalaisia sepustuksia, joita Kaarlo Bergbom

-sydämellisesti halveksi, mutta joita hän otti silloin tällöin yleisön

-huviksi. Viaton ja naurattava kun on, aikaansai kappale meilläkin

-tarkotetun vaikutuksen. -- Viimeinen näytäntö oli 27/5, ja alkoi sen

-jälkeen kolmen kuukauden kesäloma.

-

-Minna Canthin draama ei valmistunut täksi näytäntökaudeksi. Kirjeissään

-hän valittaa ettei kelvollista tahtonut syntyä. Joulun jälkeen hän

-hylkäsi kaikki ja alotti "ihka uudelleen"; maaliskuun alussa oli

-hänellä "kaksi näytöstä konseptissa". Hänen aikomuksensa oli silloin

-pusertaa aine kolmeen näytökseen tai neljään kuvaelmaan, jättää pois

-kaikki "teatterieffektit" ja ainoastaan panna painoa "sisälliseen

-totuuteen". Samassa kirjeessä (2/3), jossa nämä tiedot annetaan, on

-jälleen yksi noita kiihkeitä mielenpurkauksia, jotka ilmaisevat

-runoilijattaren tulisen luonnonlaadun. Hän arvostelee näet mitä

-ankarimmin Jonas Castrénia, "Savoa" ja koko nuorta puoluetta: "Kuinka

-kurjia meidän nuoret miehet ovat! Kuinka onnettoman kurjia! Mihin on

-kansasta kadonnut rehellisyys, vakavuus ja mielenlujuus. Ja minä kun

-yritin ruveta mokomien kanssa sovintoa hieromaan. En ikipäivinä. Tällä

-hetkellä ja uudelleen sanoisin tuttavuuden 'ylös'." -- Pari kuukautta

-myöhemmin 9/5 Minna kirjoittaa Kaarlolle (edelliset kirjeet olivat

-Emilielle), että näytelmä "vihdoin ja viimein" oli valmis. Kuitenkin

-oli vain ensi näytös toiseen kertaan kirjoitettu -- "mutta siihen olen

-jotakuinkin tyytyväinen, minusta ainakin tuntuu, että se on niin hyvä

-kuin nykyiseltä ihmiseltäni olla voi. Kun sitten seuraavat kolme

-luonnistuisivat samoin. Olisi se jo luultavasti tykkänään valmistunut,

-ellen olisi koko kevään täällä sairastellut." Niin näytelmästä, mutta

-kirjeen alussa ja lopussa hän oikein rukoilemalla rukoilee Bergbomia

-tulemaan teatterinsa kanssa syksyllä Kuopioon. Hänen henkinen

-ihmisensä, hänen sielunsa kaipaa Bergbomin seuraa, sillä Kuopiossa ei

-ole ketään, jolta hän voisi saada henkistä ravintoa; hänellä oli nyt

-elämänfilosofiansa valmiina, selvyyttä ja sisällinen rauha, ja nyt

-olisi työ alettava. -- Tähän Bergbom vastasi 14/5:

-

-(Helsingissä 14/5). "Hyvä ystävä! Eläköön Minna-rouva! Jo rupesin

-epäilemään, tulisiko enää mitään kynästänne, kun suureksi ilokseni sain

-kirjeenne. Siis todellakin valmis -- tai ainakin niin valmis, että voi

-toivoa sen oikein valmistuvan. Valitettavasti en saanut mitään kuulla

-aineesta, tendenseistä, henkilöistä y.m., sillä tuskin on vanhasta enää

-mitään jäljellä. Mutta rauhotuin nähdessäni että olette tyytyväinen,

-silloin tiedän asian olevan hyvällä tolalla. Karttakaa nyt vain

-toiselta puolen Työmiehen vaimon yksipuolisuutta ja toiselta Salakarin

-välinpitämättömyyttä. Hupsu kuin olen -- annan Teille neuvoja. Ei --

-kirjoittakaa oikein sydämenne pohjasta, kyllä siitä hyvää tulee."

-

-"Jos ei aine siihen pakota, älkää tehkö hyökkäyksiä uskontoa tai

-kirkkoa vastaan. Teillä on jo kylläksi syytä tähän meidän nykyiseen

-klerikalismiin; se kasvaa vain kasvamistaan tuommoisten hyökkäysten

-kautta. Sitä ennustin -- jos muistatte -- jo pari vuotta sitten.

-Silloin ette uskonut -- väititte vain vapaamielisen suunnan yhä enemmän

-voittavan alaa. Tuskin elätte nyt samassa illusionissa. Tietysti

-peruutan varotukseni, jos hyökkäykset kuuluvat asiaan. 'Hakkaa päälle'

-sitte Herran nimessä."

-

-"Muuten on draamanne erittäin nyt tervetullut. Tietäjän ja Eerikki

-Puken perästä tarvitsevat näyttelijät vähän realismia, ja muualta sitä

-ei saada, sillä Björnson ja Ibsen eivät näy enää huolivan siitä, niin

-suuressa arvossa kuin muuten pidänkin Hansikasta ja Rosmersholmia.

-Omalta kannaltannekin on hyvin suotuisaa, että saatte jotain

-kunnollista toimeen nyt, sillä ainoastaan tositeoilla (eikä

-huutamisella) saa yleisön taivutetuksi. Tätä nykyä se on kovin

-vastahakoinen sekä realismille että radikalismille, mutta jos vaakaan

-viskaatte taas jonkun mahtiteoksen, niin kyllä se jälleen on kallistuva

-Teidän puolellenne. Siis, Minna-rouva, työhön ja voittoon."

-

-"Tahdotte meidät Kuopioon jo tänä syksynä. Valitettavasti se ei käy

-päinsä, olemme jo vuokranneet Turun teatterin. Ja muutenkin -- emme

-tule Kuopioon, ennen kun rautatie valmistuu. Matka on niin kallis; se

-nielee kaikki tulot. Totta on, Te olette ystävällisesti hankkinut

-vapaan 'veskyydin' Lappeenrannasta Kuopioon sekä myöskin takaisin.

-Mutta ensiksikin on hyvin ikävä tuolla tavalla pakottaa Teidät

-vastenmieliseen toimeen. Ja sitte -- meitä on välistä ja erittäin viime

-kertoina laivoilla kohdeltu niin nöyryyttävällä tavalla tuon vapaan

-kyydin tähden ja siitä on aiheutunut niin monta rettelöä, etten

-tahtoisi sillä ehdolla käydä Kuopiossa. Tuommoinen kerjääminen on aina

-jotenkin alentavaista. Mutta kohta kun rautatie valmistuu, tulemme, ja

-tulemme -- ainakin minun puolestani -- hyvin mielellämme Kuopioon. Jos

-Ossianin sanoihin saa luottaa, se ei kestä kuin syksyyn vuoden päästä.

--- Silloin seuraa -- toivokaamme niin -- Ida Aalbergkin, joka ensi

-syksynä olisi estetty tulemasta."

-

-"Kaiken tämän saatte sanoa Kiljanderille, mutta tarpeetonta on siitä

-puhua muille. Se luultavasti vahingoittaisi Aspegrenia, jos koko yleisö

-tietäisi että tulemme. Hän voisi syystä valittaa, että maaseutulaiset,

-vaikka hän on heitä varten perustanut teatterin, tilaavat itselleen

-toisen teatterin. Hänen yrityksensä on niin kiitettävä, ettei sitä saa

-lannistuttaa."

-

-"Minä olen tänä keväänä ollut kovin sairas. Kylmät säät herättivät

-vanhan reumatismin ja kuukauden makasin jotenkin liikkumattomana.

-[Kaarlo mainitsee tuumineensa Emilien kanssa jonkun osan kesää kylpeä

-Lappeenrannassa ja sieltä pistäytyä Kuopioon]. Ystävänne Kaarlo B."

-

-Seuraavana päivänä, sen jälkeen kun Bergbom oli kirjoittanut tämän

-kirjeen, hän lähti ulkomaanmatkalle. Emilie jäi tällä kertaa kotiin ja

-otamme edellisen täydennykseksi pari kohtaa hänen tämänaikaisista

-kirjeistään Betty Elfvingille:

-

-(18/5). -- "Tämä vaivaloinen ja kirjava ('bråkiga och brokiga') vuosi

-lähestyy vihdoin loppuansa. Kylmä talvi on ollut kova mörkö sekä

-Kaarlolle että minulle, niin että me molemmat helmikuusta saakka olemme

-olleet raihnaisia, minä kuitenkin vähemmän kuin Kaarlo, mutta sentään

-niin että minun on ollut kovin vaikea kantaa suurta työtaakkaani.

-Jotakin olisi minun tehtävä terveyteni hyväksi tänä kesänä, mutta ei

-minulla vielä ole selvillä -- mitä? Kaarlo lähti pari päivää sitten

-[15/5] ulos maailmaan, vähän ravistaakseen itseään. Mielelläni olisin

-matkustanut mukana, mutta kassani on tyhjä. Hän viipyy noin kuukauden

--- arvattavasti koko ajan Berlinissä, jos keisari [Fredrik III] saa

-elää, niin ettei teattereita suljeta. Hänelle on tärkeää nähdä jotain

-uutta ja hyvää ja siten raitistaa vaikutelmiansa. -- Tampereen

-laulujuhlaan lähden luullakseni kahdeksi päiväksi virkistääkseni

-itseäni. -- Turussa alkaa teatterimme 15/9. Olemme sangen levottomia

-sen johdosta, sillä Ida Aalberg ei tule mukaan. Hän on ollut koko

-kevään heikonlainen, niin että hän ei ryhdy palvelukseen ennen kun

-joulukuun 1 p:stä, siksi hän lepää." -- (2/6). -- "Huononlainen on tämä

-vuosi ollut. Tappiomme tekee noin 8,000 mk, johon tulee 6,000 mk viime

-näytäntökaudelta. Meidän täytyy siis välttämättömästi ajatella

-takauskirjoituksen toimeenpanemista syksyllä, niin ettei tämä

-näytäntökausi edelleen lisää vajausta. On julman vaikeaa aina tuntea

-tuon damokleenmiekan riippuvan yllänsä. Ruotsalaisella teatterilla on

-kaikkina näinä vuosina ollut noin 29 à 30 tuhannen markan takaus,

-samalla kun ei meillä ole ollut muuta kuin valtioapu." --

-

-Vaikkei näissä kirjeissä siitä puhuta, on mainittava Emilienpäivän

-(19/5) vietosta, että silloin nti Bergbomia teatteriseurueen puolelta

-kunnioitettiin laululla, jonka sävelmä oli Karl Sjöblomin ja sanat

-Niilo Salan sepittämät:

-

-    Sa hetkeksi nyt rientos heitä,

-    Luo katse työsi toukohon!

-    Ain' uskollisna aatteen teitä

-    Sa kuljet, -- riennät voittohon.

-    Ja miss' on jalkas kerran käynyt,

-    Niin sinn' on muisto kallis jäänyt.

-

-    Povessas leimuu innon liesi

-    Ja mieli uljas rinnassas,

-    Ja kauvas, kauvas tähtää tiesi,

-    Ei säiky silmäs uskaljas,

-    Ja sydän jalo, kullankirkas --

-    Se ohjaa työs ja elon virtas.

-

-Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 127 ja niissä seuraavat

-kappaleet:

-

-12 kertaa Orleansin neitsyt; 7 _Eerikki Puke_; 6 _Nummisuutarit_,

-Farinelli; 5 _Tietäjä, Postikonttorissa_, Parjauksen kirous, Ei lempi

-leikin vuoksi, Sota rauhan aikana, Puutarhurin tyttäret, Yhdistysjuhla,

-Ei ollenkaan mustasukkainen; 4 _Regina von Emmeritz, Saimaan rannalla_,

-Reviisori, Rosmersholm, Helgelannin sankarit; 3 _Työmiehen vaimo,

-Ainamo_, Hansikas, Faust, Porvari aatelismiehenä, Telefoonissa,

-Hardangerin harjulla; 2 _Lea, Murtovarkaus, Kyökissä, Roinilan talossa,

-Pormestarin vaali_, Hamlet, Noora, Romeo ja Julia, Fritz ystävämme,

-Sabinitarten ryöstö, Kotikahakka, Lemmenjuoma, Mestari Patelin,

-Naimapuuhat, Veljesten kesken; 1 _Pollarin kievarissa, Pukkisen pidot_,

-Kuningas ja katulaulajatar, Venetian kauppias, Kylänheittiö, Maria

-Magdalena, Jane Eyre, Luulosairas, Lääkäri vastoin tahtoansa,

-Kultaristi, Ensi lempi.

-

-Näistä 51 kappaleesta oli 15 kotimaista ja 15 uutta (4 alkuperäistä

-kotimaista).

-

-

-

-

-XVII.

-

-Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.

-

-

-Kaarlo Bergbom matkusti Berliniin Pietarin kautta, missä viipyi päivän,

-nähdäkseen Egmontin Venäläisessä teatterissa -- se esitettiin

-keskinkertaisesti, paitse kansankohtauksia, jotka menivät "sanomattoman

-eloisasti". Päästyään Saksaan hän teki sen kokemuksen, ettei siellä

-koskaan ole oltava matkalla helluntaiaikana! Oli kuin koko maan väestö

-olisi ollut liikkeellä, joka asemalla sadottain meneviä ja tulevia, ja

-joskus sullottiin toisenkin luokan vaunut täyteen kolmannen luokan

-matkustajia, jotka eivät muualla saaneet tilaa. Ahdingon ja kuumuuden

-rasittamana Bergbom vihdoin tuli perille, ja asetuttuaan "vanhaan

-luolaansa" -- Dresdenerhofin pieneen hotelliin Friedrichstrassen

-varrella, hän jo ensi iltana meni Deutsches Theateriin, nähdäkseen Don

-Carloksen. Kumminkin hän oli niin väsynyt, että näytäntö, huolimatta

-Kainzin nerokkuudesta, meni jotakuinkin hukkaan -- hän "nukkui pari

-kuuroa sikeämmin kuin ukko B. (!)."

-

-Vaikka Kaarlo tapansa mukaan kävi joka ilta teatterissa, oli hänellä

-taas muutakin mielessä. "Pääsyy miksi jään tänne", hän kirjoittaa

-Emilielle, "on se, että aion vakavasti suorittaa esitöitä Saksan

-kirjallisuushistoriaani. Minä tahdon välttämättömästi saada sen

-valmiiksi kahdessa vuodessa ja sentähden käydä siihen reippaasti

-käsiksi. En tiedä parempaa paikkaa kuin Berlin näitä esitöitä varten.

-Tarpeetonta on puhua tästä muille, sillä minulla on tuoreessa muistissa

-kirjallisuushistoriani, jonka lupasin kirjallisuuden seuralle, mutta

-josta ei mitään tullut. Luonnollisesti et tarvitse salata sitä

-Augustalta." -- Tästä näkyy kuinka suuri halu Bergbomilla oli

-kirjoittaa jotain sen tieteen alalla, johon hän oli niin erinomaisesti

-perehtynyt; mutta hän ei aavistanut, että lähimmät vuodet tuottaisivat

-hänelle uusia huolia, jotka olivat omansa masentamaan työhalun

-ja -kyvyn.

-

-Eräässä myöhemmässä kirjeessä (Norjan Gausdalista) Bergbom luettelee

-mitä hän tällä kertaa näki Berlinin teattereissa:

-

-"Don Carlos. Journalisten. Kätchen von Heilbronn. Faust (hyvin

-mieltäkiinnittävä yksityiskohdiltaan, mutta yksityiskohdat tunkeutuivat

-melkein liiaksi esiin; Maahinen varsin onnistunut tulipunaisen höyryn

-kautta, joka kaikkialla nousi näkyviin; Margaretankin huone hyvin

-runollinen; näyteltiin oivallisesti, joskaan ei nerokkaasti). Macbeth

-(laitokset meillä yleensä paremmat, vaikka täkäläiset apukeinot

-suuremmat). Hamlet (Sommerstorf jotenkin heikko: professori eikä

-prinssi; tarpeettoman paljo otettu mukaan, esim. Fortinbras). Die

-Weisheit Salomons (Paul Heysen suuri draama, 'jalo ja tunnelmallinen';

-ei sovi meille). Die Makkabäer (sanomattoman nautintorikas ilta, ei

-näyttelemisen tähden, joka harvoin nousi keskinkertaisuuden yli, vaan

-mahtavan, melkein valtavan runoelman vuoksi; miksei meillä ole Leaa?

-Kaarola? Hänellä ei ole innostusta, ja onhan hän sitä paitse poissa;

-Leino täyttäisi kyllä Judan roolin ja Sala sopisi Eleasariksi). Emilia

-Galotti (ei viehättänyt minua enemmän kuin ennenkään). Götz von

-Berlichingen (näyttämöllepanon riemuvoitto Deutsches Theaterissa).

-Kuningas ja talonpoika (viehättävä Lope de Vegan komedia, Halmin

-mukailema; Kainz ja Förster näyttivät sen oivasti; mutta valitettavasti

-meillä ei ole Kainzia, enkä siis uskalla luottaa että menestys meillä

-olisi sama kuin täällä). Der Verschwender (vanhanaikainen). Onkel

-Bräsig (näyteltiin hyvin ja miellytti minua; painamaton laitos, jota en

-voinut hankkia; meidän täytyy kai tyytyä Gossmannin laitokseen, joka

-meillä on; yleensä onkin yhdentekevä, minkä valitsemme, sillä eihän

-mielenkiinto niinkään kohdistu toimintaan kuin Reuterin luomiin

-henkilöihin ja jo romaanin kautta määrättyihin pääsituatsioneihin;

-nähtyäni kappaleen luulen Lindforsin sopivammaksi Bräsigiksi kuin

-Raution, joka on oleva oivallinen vanhana juutalaisena; Falck saa

-Havermannista kauan ikävöimänsä roolin, ja Pesonen on kuin luotu

-Jokumiksi). Die berühmte Frau (Schöntanin uusin komedia; paremmin

-sommiteltu kuin saman entiset kappaleet; myöskin sangen huvittava;

-roolit tuntuivat kiitollisilta, vaikka tietysti näkyi, että ne olivat

-kirjoitetut varta vasten esittäjille; mutta ajatusjuoksu, jos

-mahdollista, tavallista latteampi ja proosallisempi -- jos se näet _on_

-mahdollista; protesti naisemansipatsionia vastaan mitä pöyhistyneimmän

-hyödyllisyyden kannalta). Sitä paitse 4 pikkukappaletta yhtenä iltana

-Schauspielhausissa. Yhdessä, Im Reiche der Mutter, sangen henkevä aate,

-mutta paha kyllä se ei ollut saatavissa. Näin pari pientä

-laulukappalettakin (latteita ja rivoja)."

-

-"Vielä mainitsen ylioppilaiden esittämän 'Luther-spiel', nimeltä Luther

-ja hänen aikansa, Trümpfelmannin tekemä, kohtauksia Lutherin elämästä

-draamallisessa muodossa. Ansaitsee harkintaa. Kumminkaan emme ota (n.b.

-jos ylipäätään tahdomme ottaa Lutherin) tätä laitosta, joka on laadittu

-mitä vetisimpään Schiller-kaunopuhuja-mahtipontisuustyyliin, vaan

-jonkun toisen (Herrig on esim. kirjoittanut paremman). Ylioppilaat

-näyttelivät kovin huonosti, kaikki tehtävät kävivät heidän voimiensa

-yli. Wormsin valtiopäivät komediantapaista. Oopperoja näin; Aidan, Fra

-Diavolon, Turandotin (uusi, sangen sievä) ja Tellin (Mierzwinski,

-vieraana, miellytti minua yhtä vähän nyt kuin Pietarissa kolme vuotta

-sitten)."

-

-Päivin Bergbom istui joko kirjastossa taikka kotona ja luki, tuskin

-käymättä muualla kuin teatterissa. Eikä elämä Berlinissä tähän aikaan

-ollutkaan mihinkään houkutteleva: vanha keisari oli juuri kuollut ja

-uusi keisarikin taisteli kuoleman kanssa. Tästä Kaarlo kirjoittaa:

-

-"Muutoin oli mieliala raskas Charlottenburgissa kehittyvän

-murhenäytelmän tähden. Joka päivä tuli useita bulletineja tavan mukaan

-toinen toistaan masentavampi. Ei tiennyt pitikö toivoa elämää vai

-kuolemaa kovasti koetetulle. Ja niin raskaalta kuin hänen osansa

-näyttääkin, kenties oli hänen kohtalonsa sittenkin suopea. Nyt hän

-seisoo lempeänä, suloisena, rakkaana muistona kansojen lemmikkien

-joukossa. Kenties hänen rauhaisa, ystävällinen luontonsa ei olisikaan

-sopinut tähän armottomaan rauta-aikaan häikäilemättömine

-taisteluhaluineen. Jos Aleksanteri II olisi saanut lähteä varhemmin,

-olisi se ollut onneksi hänenkin muistolleen. Kanuunien ja sosialistien

-välillä ei välittävällä ja sovinnollisella mielenlaadulla suinkaan ole

-helppo tehtävä näinä aikoina."

-

-Erkko kävi Bergbomia tapaamassa, vaikka hän nyt oli erään

-"ihmetohtorin" hoidossa Leipzigissä (se on entisen käsityöläisen

-Kuhnen parannuslaitoksessa, jossa käytettiin omistajan keksimiä

-parannuskeinoja, omituisia kylpyjä ja kasviravintoa). Hän tunsi itsensä

-paljon terveemmäksi ja näyttikin toisellaiselta kuin lähtiessään kotoa;

-kuitenkaan äänen käheys ei ollut kokonaan kadonnut. Runoilija oli hyvin

-iloinen näytelmänsä menestyksestä ja toivoi ensi vuonna itsekin

-näkevänsä sen näyttämöllä. Hänen veljensä Eljas Erkkokin oli

-Leipzigissä, kovin sairaana.

-

-Keisari Fredrik III kuoli 15/6, ja nähtävästi Bergbom kohta sen jälkeen

-matkusti Kööpenhaminaan, jossa tänä kesänä oli suuri pohjoismainen

-näyttely ja aivan toinen tunnelma kuin Saksassa:

-

-"Siellä oli kaikki iloista ja herttaista. Udstillingen ja Tivoli,

-Tivoli ja Udstillingen -- siinä A ja O. Meidän osanottomme näyttelyyn

-hyvin köyhä, huolimatta Jaakko Ahrenbergin reklaameista. Käsityön

-ystävät esittelevät itsensä hyvin; muuten vaan vähäpätöisyyksiä, ei

-karakteristista meille eikä yleiseltä kannalta mieltäkiinnittävää."

-

-Bergbom oli usein yhdessä neitien Stråhlmanin ja Pastellin (Suomalaisen

-teatterin puvuston hoitajan) kanssa, ja viime mainitun hän joka ilta

-kutsui teatteriin -- "tahdoin osottaa hänelle jotakin huomaavaisuutta".

-Edelleen Lindfors ja Weckman[96] olivat Kööpenhaminassa. "Lindfors on

-kuin kotonaan. Käynnillä Fallesenin luona, käynnillä Emil Poulsenin ja

-Schramin luona, hankkii tänään piletin itselleen, huomenna Weckmanille,

-ylihuomenna Pastellille pääsyn vaatevarastoon j.n.e."

-

-Kööpenhaminan teatterimuistoistaan Bergbom luettelee: "Erasmus Montanus

-(jonka veljekset Poulsen ja rva Phister näyttelivät hyvin; vahinko

-ettei [nti] Stenberg nähnyt tätä Nillaa). Näkymättömät (Olaf Poulsen

-verraton). Elverhöi (rva Hennings ainoa valokohta ylen ikävänä iltana;

-huudettu näyttämöllepanokin sangen jokapäiväinen ja keskinkertainen).

-Betyn holhoojat (ei juuri vaikuttanut paremmin näyttämöltä kuin

-lukiessa; Ada Nielsen varsin hupainen emansipeerattuna Ragnana). Under

-Snefog (Hostrupin uusin näytelmä; hyväntahtoinen, mutta hirmuisen

-leveä; näin sen toki tyydytyksellä, sillä siinä esitetään kappale

-tanskalaista elämää; yhteisnäytteleminen loistava). Muuten näin noita

-1-näytöksisiä vähäpätöisyyksiä, jotka ovat välttämättömiä

-tanskalaiselle teatterille; niin myös baletteja: hyvin vähäisellä

-'ylösrakennuksella'. -- Löysin pienen E. Böghin vähäpätöisyyden,

-Laskiaispidot, josta aion tehdä Saimaan rannalla n:o 2. Meillä se ei

-kuitenkaan ole asetettava laskiaisiin, vaan jouluaikaan, jolloin meillä

-leikit, laulut ja tanssit ovat paremmin paikallaan. Annan Blåfieldin

-mukailla sen, kun aluksi olen laatinut suunnitelman (scenarium) ja

-määrännyt sopivat paikat lauluille." --

-

-Augusta-sisarensa neuvosta ("hän on semmoisissa asioissa meitä molempia

-ymmärtäväisempi", Kaarlo kirjoittaa Emilielle) Bergbom päätti kesäksi

-asettua Norjan Gausdaliin. Matkustaen Kristianian kautta (jossa turhaan

-haki Ida Basilieria) hän saapui sinne kesäkuun viime päivinä.

-Ensimäisessä (päiväämättömässä) kirjeessä hän lausuu:

-

-"Olen ollut täällä viisi päivää ja tunnen itseni erittäin

-voimistuneeksi ja virkeäksi. Tämä luonnon sanomaton tyyneys ja

-läpikuultava ilma vaikuttaa niin rauhottavasti hermoihin, että kaikki

-levottomuus häviää. Totta on -- täällä on kylmä. Usein on yöllä ollut 2

-à 3 astetta ja päivällä harvoin yli 8 à 10. Mutta tämä kylmyys ei tunnu

-ollenkaan epämiellyttävältä sentähden, että se on niin kuiva ja siksi

-helposti siedettävä. Nyt kun kirjoitan, ovat sormeni kankeat kylmästä

--- se näkyy kai käsialastanikin -- mutta siitä syntyvä tunne on

-paremmin miellyttävä kuin päinvastoin. -- -- Tutkiessaan minua tohtori

-antoi sen ikävän uutisen, että reumaattinen kuume ei ole ollut

-koskettelematta sydäntäni. Minun täytyy sentähden tehdä vuorikävelyni

-metoodillisesti eikä vaeltaa ympäri mieleni mukaan. Myöskin hän kielsi

-käyttämästä kovin kylmiä kylpyjä. Erehtyy helposti niiden vaikutukseen

-nähden -- hän sanoi -- syystä kun ne hetkellisesti virkistävät."

-

-(11/7). -- Ei vaan tule lämmintä. "Tahtoo kuitenkin joskus nähdä

-auringon, koska sanotaan olevan kesä. Vielä näkyy lunta siellä täällä

-vuorilla. Suomalaisia on koko joukko, mutta niiden kanssa minulla ei

-ole ollut tekemistä. Sitä enemmän norjalaisten kanssa, ja myöskin erään

-tanskalaisen kuuluisuuden, valtioneuvos Kriegerin kanssa. Ihmeellinen

-ilmiö. Hänellä on niin yksityiskohdittain selvillä kaikki olot miltei

-kaikissa Euroopan maissa, kuin hän olisi maan oma lapsi. Niin hän

-tuntee Suomenkin. Kuinka hyvin hän tietää kaikki, voit käsittää siitä,

-että hän kysyi minulta, miksi Montgomery lähetettiin Pietariin ja miksi

-Jonas Castrénin joukkue oli heikompi viime valtiopäivillä. Samoin hän

-tuntee kirjallisuuden. Hän tuntee Topeliuksen ei ainoastaan runoilijana

-vaan myöskin Luonnon kirjan ja Maamme kirjan tekijänä. Hän on

-ensimäinen, jonka olen tavannut, joka on lukenut Schybergsonin

-historian."

-

-"Täällä on melkein mahdoton tehdä työtä. Huoneet ovat niin kylmät, että

-mieluummin istuu ulkona ja siellä tietysti työ ei suju. Othello

-[teatterilaitos] ei ole vielä valmis, vaikka alotin sitä Berlinissä.

-Lohdutin itseni sillä että se tarvitaan vasta helmikuulla, sillä Ida

-Aalbergin täytyy ensin tulla terveeksi." -- --

-

-Seuraavassa kirjeessä (14/7) Kaarlo puhuu kahdesta uutisesta, jotka oli

-nähnyt sanomissa, ja jotka eivät olleet iloisia. Johannes Brun oli

-syksyllä vieraileva Ruotsalaisessa teatterissa ja silloin hän

-arvattavasti näyttelisi loistoroolinsa, Bräsigin, ja Ida Aalbergista

-kerrottiin, että hän oli luvannut syyskuulla vierailla Bergenissä.

-Jälkimäisen tiedon Kaarlo kuitenkin käänsi siten parempaan päin, että

-hän toivoi taiteilijattaren -- kun hän kerran oli terve -- voivan

-lokakuulla esiintyä joitakuita kertoja Turussa.

-

-Emilienkin kirjeistä annamme joitakuita otteita, kuitenkin jättäen

-sikseen teatteria koskevat pikku asiat, joita niissä nyt niinkuin aina

-oli runsaasti. Kerrottuaan viimeisistä näytännöistä, seurueen

-hajoamisesta kesälomalle y.m. hän mainitsee omaisten lähdöstä -- Ossian

-oli ollut Helsingissä Tampereen edustajana valtiopäivillä -- ja miten

-hän jäi yksin Helsinkiin. Hänellekin olisi kylpymatka ollut tarpeen,

-mutta eri syistä hän tuli siihen päätökseen, että hän tänä suvena

-pysyisi virassaan, niin että hän tulevana kesänä voisi pyytää

-pitemmäksi ajaksi vapautta. Kesäkuulla hän kuitenkin kävi laulujuhlassa

-Tampereella ja heinäkuun alussa Kuitiassa. Tuosta juhlasta ynnä muusta

-hän kirjoittaa (11/7):

-

-"Laulujuhla oli erinomaisen onnistunut, kaikki oivallisesti

-järjestetty, mutta ihana ilma ja juhlakentän harvinainen asema

-ansaitsevat toki suurinta kiitosta. Danielsonin juhlapuhe oli aivan

-loistava, mitä parhain sisällys, esitettynä selvästi ja painolla. Se

-teki suurenmoisen ja sydämeen tunkevan vaikutuksen kaikkiin

-läsnäoleviin ja -- poissaoleviinkin. Nya Pressen ja Hufvudstadsbladet

-ovat ankarasti arvostelleet sitä. Dagbladetin moite oli tietenkin

-lievempi, mutta kuitenkin sanottiin, että 'semmoiset puheet luovat

-_ruotsalaisen_ kysymyksen, _suomalaisen_ kysymyksen sijaan' j.n.e.

-Viikinkiläinen maaseutulehdistö on luonnollisesti veisannut samaa

-virttä ja koettanut vähentää Danielsonin sanojen vaikutusta, mutta

-sanottu on sanottu ja siemen heitetty, joka on itävä ja juurtuva. --

-[Sen johdosta mitä Kaarlo oli kirjoittanut terveydestään:] Jos sydämesi

-todella on viottunut, niin täytyy sinun ruveta hoitamaan itseäs

-paremmin kuin tähän saakka: sinun niin suuresti rakastamasi pitkät ja

-voimia kysyvät kävelyt eivät enää kelpaa. Kenties voi toki terveytesi

-vielä tulla entiselleen, jos vaan hoidat itseäsi huolellisesti. --

-Viime vuoden taloudellinen tulos oli niin huono, että olen aivan

-epätoivossa. Meidän _täytyy_ tänä vuonna asettaa kaikki toisin. On

-oikein häpeä, ettemme tule paremmin toimeen. Kun tulet kotia elokuulla,

-niin on meidän yhdessä koetettava yksityiskohdittain tarkastaa joka

-määrä ja miettiä, kuinka meidän tulee säästää. Viivy nyt kuitenkin

-Grausdalissa täyteen kuusi viikkoa, niin että sinulla on todellinen

-hyöty sielläolostasi. Matka on kallis ja nyt sinulla on aikaa

-uhrattavana terveydellesi; kenties ei sovi yhtä hyvin toisena kertana.

-Riittäähän hyvin, jos tulet Helsinkiin elokuun 20 p:ksi. -- Olen

-kiihkeästi ottanut osaa Björnson-Richterin juttuun; kuinka on asian

-laita ja mitä sanotaan siitä Norjassa, vasemmistolehdistössäkin? Täällä

-on luonnollisesti kaikki esitetty vastustajain puolelta ja tietysti on

-Björnsonin syyllisyys suuri, mutta onhan kai olemassa lieventäviäkin

-asianhaaroja? Käythän [Björnsonin luona] Aulestadissa, ennen kun

-matkustat? Tee se kaikin mokomin, rakas Kaarlo. Minusta tämä juttu on

-ollut niin kauhean ikävä, sillä nyt ovat Björnsonin monet vastustajat

-oikein saaneet jotakin jauhettavaa. Finland on oikein riemulla ottanut

-kaiken moitteen minkä se on löytänyt. Kirjoita tästä lähemmin. Ovathan

-sanomalehtemme kertoneet paljon, mutta hupaista olisi kuulla yksityisiä

-lauseita."

-

-Kaarlon viimeinen kirje Gausdalista on päivätty 29/7. Siitä otamme

-seuraavat kohdat:

-

--- "Kysyt Björnson-Richterin asiaa. Olen paljon lukenut ja paljon

-kuullut siitä, mutta täysin selvä se ei minulle ole, erittäinkään ei

-kronologia. Kaikki ovat myötäsyyllisiä ja tuntevat sen. Mutta juuri

-sentähden kukin koettaa vierittää syyn toisten päälle. Niin ollen on

-vaikea saada selvyyttä. Varsinkin kuin se, jonka esiintyminen monessa

-kohden on epäselvin (Richter itse), ei enää voi antaa selityksiä. Että

-Björnsonilla on suuri syy on tuskin kiellettävissä. Minun käsitykseni

-mukaan vähemmän sen epätarkkuuden vuoksi, jolla hän selosti Richterin

-kirjeen, sillä silloin hän _uskoi_ täydellisesti esittäneensä Richterin

-ajatuksen. Mutta tämä häikäilemätön tuomitseminen, nämä kiukkuiset

-hyökkäykset, tämä asianajajan 'rechthaberei' _jälkeenpäin!_ Olipahan

-itse kokenut että voi erehtyä. Miksi silloin toisen menettelyssä kohta

-olettaa huonoa tahtoa, eikä erehdystä. Miksi kohta huutaa: se on

-'valhe', kun huomaa jotain vähemmän täsmällistä toisen sanoissa, vaikka

-itsekin on niin vähän tarkka. Kauhulla ajattelen sitä hetkeä, kun

-Meurman-Castrénilainen häikäilemätön taistelutapa on synnyttävä

-semmoisia riitoja meillä. Hyvää tahtoa asianomaisilta ei puutu -- sen

-he ovat osottaneet."

-

-"Torstaina päätän täälläoloni -- olen silloin ollut 5 viikkoa. Teen

-sitte jalkamatkan Aulestadiin, jossa kai viivyn jonkun vuorokauden. Sen

-jälkeen olen luvannut Hamarissa käydä Kristoffer Brunin luona, johon

-olen täällä tutustunut. Kristianiassa en viivy kauemmin kuin että saan

-tietää, tuleeko Johannes Brun Suomeen vai ei. Jälkimäisessä tapauksessa

-koetan saada Setä Bräsigin jäljennöksen. Sitte kotia päin, jonne

-saapunen noin 11/8 (Kuitiaan)."

-

-"On hämmästyttävää kuinka vähän me tarvitsemme kirjastoamme varten.

-Täällä on eräs pormestari Svanberg, yksi Göteborgin teatterin

-johtomiehiä, hänen mukaansa lasketaan siellä vuosittain 10,000 kruunua

-kirjastoon. Meillä ei mene 5,000 mk. Bergenin teatteri, joka kaikin

-puolin on köyhempi kuin meidän, käyttää siihen joka vuosi 7,000

-kruunua. Totta on -- klassillinen ohjelmistomme ei maksa mitään (eikä

-myös merirosvoutemme)." --

-

-       *       *       *       *       *

-

-Elokuun lopulla Bergbom saapui _Tampereelle_, ja annettiin ensi

-näytäntö (Puutarhurin tyttäret) 1/9. Kaikkiaan näyteltiin siellä 9

-iltaa -- viimeinen 13/9. Tietysti oli puuha ja vaiva tavallinen, koska

-niin suuria näytelmiä kuin Eerikki Puke ja Venetian kauppias esitettiin

-ahtaalla näyttämöllä. Menestys ja tulot olivat hyvänlaisia.

-

-Tältä ajalta on vain pari Kaarlon kirjekorttia säilynyt ja toisessa

-(3/9) kohtaamme lauseen: "Muuten on Krohnin hirveä kuolema niin

-masentanut minut, etten ole juuri muuta voinut kuin sitä ajatella."

-Sanat viittaavat surkeaan tapaturmaan, joka 28/8 säälimättömästi

-sieppasi uutterimmasta ja hedelmällisimmästä työstä yhden kansamme

-jaloimpia miehiä. Koko maassa herätti murhesanoma haikeaa surua ja

-kaipausta eikä suinkaan vähimmin teatteripiireissä. Tieteellisiin,

-kirjallisiin ja muihin hartaisiin sivistyspyrintöihinsä _Julius Krohn_

-oli myöskin yhdistänyt tehokkaan harrastuksen edistää näyttämöllisen

-taiteen kehitystä maassamme. Kansallisessa teatterissa hän näki yhden

-suomalaisen kulttuurielämämme toivorikkaimpia ilmiöitä, jonka asiaa hän

-aina oli valmis edustamaan ja puoltamaan, ja mitä vähemmän meillä oli

-ja on Julius Krohnin kaltaisia miehiä, jotka eivät ainoastaan ansaitse

-vaan todella ovat osakseen saaneetkin kaikkien kunnioituksen, sitä

-katkerampi oli teatterin odottamatta menettää semmoinen ystävä.

-

-Emilie puolestaan kirjoitti Kaarlolle, että hän ennen kun Ida Aalberg

-(2/9) lähti Norjaan, esiintyäkseen 10 kertaa Bergenissä, oli tältä

-saanut lupauksen, että hän lokakuun keskivaiheilla palattuaan

-matkaltaan näyttelisi muutamina iltoina Turussa. Tämä oli ilosanoma

-Kaarlolle, sillä silloin siellä voitiin näytellä ohjelmiston parhaita

-näytelmiä.

-

-Tampereelta seurue näet muutti _Turkuun_, jossa oltiin kuusi viikkoa,

-16/9-31/10. Täällä esitettiin ensi kerran Edv. Törmäsen suomentama A.

-L'Arrongen 5-näytöksinen huvinäytelmä _Tohtori Klaus_ 10/10; muutoin

-oli ohjelmisto vanhaa. Huoneet olivat hyvänlaisia, mutta kumminkaan ei

-onni ollut mukana, sillä Bergbom oli -- emme tarkoin tiedä kuinka

-kauan, mutta nähtävästi 2-3 viikkoa -- sairaana, kykenemättömänä

-työhön. Sillä aikaa Sala hoiti hänen virkaansa. Emilien ja nti

-Elfvingin kirjeenvaihdosta näkyy, että edellinen kävi Turussa ja hoiti

-Kaarloa, joka makasi Phoenix hotellissa.

-

-Helsingistä Emilie kirjoittaa 28/10: "En tiedä oikein kuinka sinua

-kiittäisin, rakas Bettyseni, kaikesta suuresta ystävyydestäsi ja

-hartaudestasi, jota nyt taasen olet meille osottanut. Sinä olet kerta

-kaikkiaan niitä, jotka auttavat hyvinä ja pahoina päivinä, mutta

-minusta sinä olet hädässä uskollisempi kuin muulloin. Miten ikävä tänä

-syksynä Turussa olikin Kaarlon sairauden takia, säilyvät kuitenkin

-muistissani hupaiset hetkemme Phoenix-hotellissa oikeana valokohtana

-tuolta surulliselta ajalta." Ja nti Elfving puolestaan vastaa: "En

-koskaan luullut, että Phoenix voisi antaa minulle niin rakkaita

-muistoja." Kaarlo vihdoin kiittää sisartaan sanoilla: "Sydämellinen

-kiitos siitä mitä olet minulle ollut tänä kuukautena. Ilman sinua

-olisin ehkä vieläkin maannut ja kenties jäänyt tänne muitten

-jälkeen." --

-

-Noin lokakuun keskivaiheilla Kaarlo oli jälleen työssä, joskin hän

-näytti heikolta. Samaan aikaan kun Kaarlo nousi sairasvuoteeltaan, Ida

-Aalberg palasi lyhyeltä mutta loistavalta vierailumatkaltaan, jolla hän

-oli (m.m. Noorana) ihastuttanut bergeniläisiä, ja hän näytteli Turussa

-viisi kertaa 17/10-26/10 (Ei lempi leikin vuoksi, Orleansin neitsyt ja

-Sota rauhan aikana). Viimeisenä iltana meni Tietäjä.

-

-_Helsingissä_ alkoivat näytännöt 4/11 ja 8/11 oli se merkillinen ilta,

-jolloin Minna Canthin uusi draama, _Kovan onnen lapsia_, esitettiin

-ensimäisen ja -- ainoan kerran. Mutta ennen kun kerromme siitä ja sen

-seurauksista, on näytelmän syntyhistoriaan lisättävä muutamia

-piirteitä.

-

-Kirjeessä Emilielle Minna 10/8 ilmottaa vielä vähän puuttuvan

-neljännestä (viimeisestä) näytöksestä. Hän oli kuitenkin kesällä niin

-"huvitellut ja laiskotellut", että hän helposti täydentäisi teoksensa

-ja sitte vielä kerran kirjoittaisi sen uudestaan hiukan muokkaillen

-"stiiliä".

-

-"Tohtorilta olisin mielelläni tahtonut saada neuvoja tähän loppuun.

-Mutta ehkäpä ennätän sittenkin vielä. Raskas tämä näytelmä on ja

-surullinen. Ei siitä arvatenkaan tule mikään kassanäytelmä, sillä

-toista kertaa ei kukaan mene katsomaan. Itse olen kuitenkin jotensakin

-tyytyväinen, sillä siinä saan taas sanotuksi, mitä sanottavaa oli. Ja

-tappakoot minut taaskin kerran, sen ovat niin monta kertaa ennenkin

-tehneet. En välitä heidän laakereistaan enkä heidän miekoistaan, enpä

-edes loastakaan, jota päälleni heittävät. Jos kohta tuo ilettääkin,

-niin että täytyy sanoa: 'hyi!' Älkää peljätkö, ei siinä ole mitään

-hyökkäyksiä kirkkoa vastaan, vaikka kyllä erillaista uskonnollista

-elämää esiintuodaan." --

-

-Kun Bergbom palattuaan Norjasta oli lukenut tämän kirjeen, kävi hän

-pikimmältään Kuopiossa antamassa neuvojaan. Tähän Minna viittaa, kun

-hän, 20/9 lähettäen kaksi ensimäistä näytöstä, kirjoittaa:

-

-"Kaikki Teidän neuvonne olivat niin erinomaisen hyviä, Tohtori, vaikka

-ensin protesteerasin, kun olin saanut päähäni, että Matlenan piti

-tuleman hulluksi. Nuo hullut minua niin kovin viehättävät. Mutta kyllä

-se nyt kumminkin on parempi näin. Säästetään hulluus toiseen

-kertaan." --

-

-Kolmas ja neljäs näytös tulivat Bergbomin käsiin lokakuun alussa ja

-noustuaan sairasvuoteeltaan hän kirjoittaa ensimäiset rivinsä Minna

-Canthille.

-

-Hän on tyytyväinen korjauksiin. "Jaara on nyt erittäin onnistunut", ja

-Topra-Heikkikin on parempi, mutta häntä pilaa 'liiallinen sanatulva'.

--- "Hän sanoo saman asian ei kymmenen, vaan sata kertaa. Ja sitte

-tuo epätasaisuus hänen puhetavassaan. Välistä hän puhuu niinkuin

-työmies, jonka joka sana on veristä totuutta; välistä niinkuin

-sanomalehdenkirjoittaja, joka ei usko rahtuakaan siitä mitä hän

-kirjoittaa, mutta jolle maksetaan riviltä ja joka sentähden venyttää

-fraasejaan; välistä niinkuin hermostunut naiskirjailija, joka ei

-hänkään ajattele mitä kirjoittaa, kun vain saa puhua suunsa puhtaaksi.

-Mutta sitä loistavampi on Topran draamallinen puoli, ja niinkuin sanoin

-se on paljon voittanut draaman uudessa muodossa." --.

-

-[Näytelmän nimestä, josta oli kauan neuvoteltu:] "Mutta nimi? Köyhiä?

-Sen hylkäsitte itse. Painon alla? Niin voi nimittää jokaista tragediaa.

-Välttämättömyyden alle jokainen ihminen sortuu. Ennen kun päivä

-koittaa? Hanna Ongelmia! Rautatien varrella? Liian rauhallinen. On

-kyllä tavallaan minun keksimäni, mutta en ajatellut sitä lopulliseksi.

-Kurjuuden keskellä? (Salan keksimä.) Kovan onnen lapsia? [rva Elisabeth

-Steniuksen keksimä.] Minusta paras. Topra-Heikki? Kahden syyn tähden

-hyljättävä. Ensiksi venäläisyyden tähden, toiseksi sentähden että se on

-eksyttävä, Silja, Antti ja Matlenakin ovat yhtä paljon päähenkilöitä

-kuin Topra-Heikki. Mutta kaikki ovat ne 'Kovan onnen lapsia'. Ettekö

-usko sitä parhaaksi?"

-

-[Tämän jälkeen 15 eri muistutusta numeroilla merkittyihin kohtiin.

-Kaikki koskevat vuoropuhelua, sillä aika ei enää sallinut

-perinpohjaisempia muutoksia. Otamme näytteeksi seuraavat:] -- (2)

-"Hirveän deklamatoorista! Muutamat liiottelut suorastaan hullutuksia!

-Esim. että rikkaat 'kiduttavat' köyhiä 'vilulla', niinkuin se ei olisi

-luonnon, vaan ihmisten syy. Ja sitte tuo retoorillinen paatos, joka --

-itsestäänkin jo moitittava -- työmiehen suussa on kaksinkerroin

-onneton. Ensin 'sälyttävät', sitte 'kokoovat aarteita', sitte 'imevät

-verta', sitte 'ahdistavat', sitte 'tallaavat'. Kun repliikki oli

-loppunut, huusin Sillankorvan Sannan kanssa: 'Vai semmoiset pejoonit!

-No ei kiitetä!' Kolmas osa saarnaa riittää, ja jääkylmä retoorillisuus

-väistyy sydämestä tulleitten lauseitten edestä." -- -- (3) "Liikuttava

-lause, jollei onneton deklamatsioni sitä pilaisi. Mitä 'vuosituhannet'

-siinä tekevät? Eikä Ruohomäen isäntä ole niitä vuosituhansia

-'pusertanut'. Ja sitte saarnata tuosta luultavasti hyvin tavallisesta

-isännästä ja vielä tavallisemmasta vallesmannista, että he köyhien

-'veripisaroilla' ovat hankkineet itselleen 'valtaa ja kunniaa ja

-hekkumaa'! Aivan kuin puhuttaisiin Napoleonista tai Dshingiskanista."

--- -- (14) "Hirveän pöyhkeilevää. On kuin kuulisi jonkun parodian

-Charlotte Birch-Pfeifferistä tai Dennerystä. Jättäkää nuo 'räjähtävät

-kivilinnat', 'järähtävä maa' ja tuo 'halkeava taivaan kansi'. Miksi

-semmoinen apparaatti siinä, missä uhkaava katse ja jylhä vaikeneminen

-tekee paljo suuremman vaikutuksen. Jos Topra ei voi hillitä

-sanatulvaansa, niin riittää lyhyt kirous." -- -- (15) "'Pöllö' riittää!

-'Tarhapöllö' laimentaa, 'tyhmä kuin pässi' vielä enemmän."

-

-Nämä muistutukset osottavat kuinka kehittymätön Minna Canthin

-kirjallinen aisti oli. Toiselta puolen hän ei ollut tyhmästi itserakas

--- sen näkee hänen vastauksestaan (22/10):

-

-"Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Niin kyllähän Tohtori on oikeassa!

-Säälitti vähän kun täytyi ottaa pois nuo hyvät kolaukset kirkolle ja

-yhteiskunnalle, mutta eihän sitä auta katsoa. Tuo 1:nen kuitenkin --

-eikö se voisi jäädä? Olen saanut juuri ne sanat suoraan köyhäin omasta

-suusta, sen vuoksi en hennoisi antaa niitä pois." --

-

-Ensi-ilta oli, niinkuin jo on sanottu (torstaina) 8/11 ja U. S. kertoo

-siitä seuraavaan tapaan:

-

-"Kyllä oli odotettu mieltä järkähyttäviä kohtauksia, mutta ei sitä niin

-kauheita asioita sentään luultu nähtävän. Tappoja, varkauksia,

-murhapolttoja, hulluja, näkyjä, itkuja, kuolemankamppauksia, ruumiita,

-käsirautoja, vetotauteja ja kaikkea mitä vaan on hirmuisinta, saatiin

-eilen nähdä. Tulimme tästä kaikesta niin järkähytetyksi, ettemme ota

-nyt vielä lausuaksemme lopullista mielipidettämme kappaleesta. Jos

-tämmöisen näytelmän tarkotus on vain vaikuttaa katsojassa

-mielenliikutusta, ärsyttää äärimmäiseen asti itkuhermoja, niin on Minna

-Canth erinomaisesti onnistunut. Jos taas tarkotus on ollut painaa

-katsojan mieleen joitakin vakavia ajatuksia esim. työmiesten

-kurjuudesta, sopimattomuudesta keskeyttää rautatientöitä, niin olisi

-ehkä onnistuttu paremmin, jos näyttämölle olisi astunut selväpuheinen

-deklamaattori ja pitänyt asiasta valaisevan esitelmän. Näin ollen voi

-helposti saada vääriä käsityksiä, niinkuin kävikin, koska yleisössä

-aivan yleisesti liikkui semmoinen mielipide, että tekijä tarkotti

-oikeuttaa tapahtuneen varkauden, murhan ja murhapolton ja piti vain

-vääränä sitä että rikoksia ryhdyttiin rankaisemaan. Lieneekö

-väärinkäsitystä meidänkin huomiomme, että tekijä väittää köyhän

-työmiehen vihaavan kaikkea lakia, yksin omaisuuslakiakin?" --

-

-"Itse näytteleminen ansaitsee suurinta kiitosta. -- Hra Leino esitti

-rohkeatuumaisen pohjalaistyömiehen, Topra-Heikin, erinomaisella

-voimalla. -- Samaten muitten työmiesten osat esitettiin erittäin

-sattuvasti: Jaaran -- Sala, Antti Vaarasen -- Rautio, Mehtolan --

-Weckman, Kunnarin -- Böök. Myöskin naisosat näyteltiin hyvin: Silja

--- rva Rautio, Matlena -- nti Salenius, Maiju -- nti Finne. Nti Svan

-näytteli vaikuttavasti kuolevaa Ville poikaa. Yleisöä oli teatteri

-täpösen täynnä ja sen arvostelut ristiriitaisia."

-

-Hätäisen reporterin myöhään ehtoolla kyhäämä kertomus antaa vain

-vaillinaisen käsityksen hetken tunnelmasta. Varsinkin kaksi puolta

-kappaleessa järisytti katsojakuntaa, kumpikin omalla tavallaan. Toinen

-oli Vääräsen kodin kurjuuden kuvaus, jonka huippukohtana oli Ville

-pojan sairaus ja kuolemankamppaus, toinen Topra-Heikin sosialismi, joka

-päättyy murhapolttoon, murtovarkauteen ja toverin surmaamiseen.

-Edellinen puoli, draaman ansiokkain osa, on verrattava parhaimpaan mitä

-Minna Canth on kirjoittanut, mutta värit ovat, joskin todelliset, niin

-räikeät, että "taidenautinto" muuttui kidutukseksi. Topra-Heikin suusta

-taasen kuultiin ensi kerran -- ja, saattaa väittää, ennen kuin

-todellisuudessa! -- sentapaisia syytöksiä, kirouksia ja uhkauksia

-varakkaita kohtaan, jotka nykyään ovat jokapäiväisiä sosialistilehdissä

-ja sentähden melkein tehottomiksi muuttuneet, mutta jotka silloin

-rämähtivät kuin vallankumouksen torventoitotukset. Vielä lisäsi

-vastenmielistä vaikutusta työmiesten juopottelu, rähinä ja rallatus --

-nekin vain liiaksi todellisia -- sekä että rikokset eivät mitenkään

-esiintyneet välttämättöminä tuloksina kuvatuista oloista, vaan olivat

-olevinaan jonkinlaisen korkeamman oikeuden toteuttamista kaikkien

-kärsivien hyväksi. -- Perustuksiltaan kappale kyllä nojasi silloin

-jokaisen tuntemaan todellisuuteen: Savon rautatietyön lakkauttamisesta

-aiheutuneisiin työläislevottomuuksiin sekä Pohjanmaalla Laihian

-pitäjässä sattuneihin murhapolttoihin, jotka olivat alkunsa saaneet

-Amerikasta sisääntuodusta sosialismista. Paha vaan että tekijä ei ollut

-kyennyt yhdistämään nämä ainekset eheäksi kokonaisuudeksi, ja että se

-vilpitön sääli köyhiä ja kärsiviä kohtaan, joka epäilemättä oli häntä

-innostuttanut, täten toiselta puolen "ampui maalin yli", toiselta

-puolen synnytti ikäviä väärinkäsityksiä hänen tarkotuksistaan. Kaikki

-tämä selittää, että hiljaisessa ja vanhoillisessa osassa yleisöä oikea

-myrsky nousi teosta ja tekijää vastaan, ja että Minna Canthin

-ystävätkin pudistivat päätään. Lähin seuraus siitä oli että teatterin

-johtokunta, K. Bergbom, J. Forsman, V. Löfgren, K. E. Wahlström ja A.

-Almberg, jo 9/11 kokoontui neuvottelemaan asiasta ja teki päätöksen,

-jota vain Bergbom ehdottomasti vastusti ja joka merkittiin pöytäkirjaan

-seuraavin sanoin:

-

-"Sen mielipahan johdosta, jota eilen illalla näytetty Rouva Canthin

-kirjoittama näytelmä 'Kovan onnen lapsia' oli herättänyt suurissa,

-Suomalaista teatteria kannattavissa piireissä, päätettiin lakkauttaa

-tämän kappaleen enempi näytteleminen".[97]

-

-Tällä tapauksella oli kauas kantavia seurauksia, jotka aikoinaan

-tulevat ilmi. Tässä on vain huomioon otettava minkaltainen ensi

-vaikutus oli lähimpiin asianomaisiin. Sitä vastoin tila ei myönnä

-selostaa sanomien lausuntoja. -- Ensiksi pari otetta kahdesta Emilien

-kirjeestä Betty Elfvingille:

-

-(3/11). -- "Kaarlo näyttää koko joukon terveemmältä kuin jättäessäni

-hänet Turkuun, mutta oikein terve hän ei ole. Aluksi hän saa

-rauhallisempia päiviä, jonka tähden toivon hänen pian voimistuvan ja

-tulevan entiselleen; mutta tietysti tulee hänen olla varovainen ja

-välttää seurustelua ja ponnistuksia." --

-

-(20/11). -- "Vaikka min'en vielä ole voinut toipua kärsimästämme

-julmasta tappiosta (nederlag), täytyy minun kuitenkin muutamin rivein

-saattaa tiettäväksesi, että me siitä huolimatta elämme ja koetamme

-jälleen voimistua. Minna parka; mitenkähän hän on vastaanottanut tämän

-iskun, kun me olemme tunteneet itsemme sen johdosta niin syvästi

-huumaantuneiksi ja murheellisiksi! Kyllä on kovaa, kun kerran on saanut

-kotimaisen kappaleen, olla pakotettu lakkauttamaan se yhden ainoan

-näytännön jälkeen; se on pian ilmestyvä kirjakauppaan ja silloin saa

-jokainen itse päättää, onko näytelmä todellakin niin yhteiskunnalle

-turmiollinen ja hajottava kuin väitetään. Kaarlo ei suinkaan olisi niin

-ilman muuta taipunut yleisen pakotuksen alle, vaan tyynesti odottanut

-siksi kun oikea ja virallinen poliisinkielto olisi tullut, mutta kun

-_kaikki_ muut johtokunnan jäsenet vaativat kappaleen laukkauttamista,

-niin olihan meidän myöntyminen, mutta kyllä sinä ymmärrät millä tuntein

-tämä tapahtui. Minä puolestani olen sitä paitse varma siitä, että

-virallista poliisinkieltoa ei olisi tullut. Erinomaisen voimakas oli

-kappaleen vaikutus ja niitäkin, jotka eivät kärsineet sosialistisista

-deklamatsioneista, vaivasi valitus, kurjuus, sairaus, köyhyys ja

-kuolema." --

-

-Kaikkein kipeimmin koski tapaus Kaarloon, niinkuin seuraavasta

-kirjeestä Minna Canthille näkyy. Tietenkin on muistissa pidettävä,

-että hän, niinkuin Emilie sanoo, ei ollut oikein terve ja

-sentähden tavallista hermostuneempi, mutta pääsyynä oli hänen

-herkkätuntoisuutensa.

-

-(Päivä puuttuu, mutta luultavasti noin 15 p., koska tullut perille n.

-17 p.) "Hyvä ystävä! En tiedä kuinka tämän kirjeen alotan, en tiedä

-mitä kirjoitankaan, olen niin masentunut, alakuloinen, tylsistynyt,

-että tahtoisin piilottua maan äärimmäisimpään soppeen, jotten ihmisiä

-näkisi. Näinä viimeisinä päivinä en ole voinut ajatellakaan -- en edes

-kiivastuakaan, niin perinpohjin olen ollut sortunut. Häpeä on aina

-tunne, joka minut enimmin vallottaa. Olette kai jo uutisen kuullut:

-Kovan onnen lapsia ei saa näytellä Suomalaisessa teatterissa!!! Kuinka

-se on käynyt, en voi nyt kertoa; kun on siihen ryhtyminen, kuohuu

-minussa niin valtavasti ja samalla niin masentavasti, etten voi kynään

-tarttua. Ja niin paljon kun säälinkin Teitä, säälin itseäni

-kymmenesti enemmän. Mikä on tulevaisuuteni: tehdä työtä mieli niin

-katkeroittuneena ja masentuneena kuin se nyt on! Taikka luopua

-työstäni, tuomita itseni toimettomaan, sisällyksettömään, kituvaan

-elämään. En tiedä mitä teen, mutta teenkö sitä tai tätä, on elämäni

-murtunut."

-

-"Tulevassa postissa kirjoitan Teille laajemmin, kuinka asia oli käynyt,

-nyt en sitä voi! Jääkää hyvin, rakas ystävä! Joka hetki olette nyt

-muistissani! Älkää vain kadottako toivoanne -- minulla valitettavasti

-ei sitä ole. Onneton ystävänne. Kaarlo B."

-

-Jo ennen tätä kirjettä Minna Canth oli ei ainoastaan saanut tietoja

-Helsingistä, vaan oli häntä Kovan onnen lasten tähden julkisesti

-ahdistettu. Sen vuoksi hän 16/11 alkaa kirjeen Emilielle:

-

-"Kylläpä tässä ihminen nyt on pulaan joutanut! Toisella puolen 'vanha

-Suomi', julmistuneena, heittelee kiviä, toisella puolen 'nuori Suomi'

--- viskaa lokaa." Sitte surkuteltuaan maata ja kansaa ja kehnoa

-nuorisoa, joka herättää enemmän epätoivoa kuin toivoa, kirjoittaja

-jatkaa:

-

-"Olen pahoillani siitä että olen pannut Teidät näin pahaan pulaan.

-Mutta en ollenkaan epäile, että tästä teatterille pitemmältä ikävyyksiä

-seuraisi. Fennomanit eivät kumminkaan tahdo teatteriaan kukistaa ja

-nehän ne vastassa ovat. Viisainta oli sentähden panna kappale alas,

-vaikka siitä olisi ehkä rahallista voittoa tullutkin. Ikävä juttu tämä

-Teille oli, ymmärrän sen. Ja kuitenkin se tulevaisuudessa varmaan tulee

-olemaan kunniaksi. Sillä olettehan tämän kautta osottaneet olevanne

-vapaan edistymisen ystäviä, ei sortajia, jos kohta täytyykin mukautua

-painavien olosuhteiden vaatimuksiin."

-

-"Minun tähteni älkää ollenkaan surko. Jos teen itseni mahdottomaksi

-kirjailijana, tulen ehkä ihmisenä sitä onnellisemmaksi. Sillä ei se

-toimi ole minulle ollut juuri ruusuilla tanssimista. Enkä minä

-ollenkaan häpeä sitä, että olen ollut niin naivi ja 'kuvitellut

-puhuvani totuutta', niinkuin Savo sanoo. -- -- Teidän tähtenne soisin

-niin mielelläni, että voisin kirjoittaa jotain oikein viatonta ja

-lystiä, Roinilan talossa n:o 2, yleisölle mieliksi. Mutta pelkään,

-ettei siitä mitään kunnollista tulisi, kun täytyisi siinä tapauksessa

-tehdä sielulleen väkivaltaa."

-

-"Mutta nyt pari sanaa itse kappaleesta! Minkätähden se niin kamalan

-vaikutuksen teki? Onhan ihmisiä ennenkin vangittu, murhattu ja kuollut

-näyttämöllä? Ja kauheata halpuutta, pirullisia juonia on noissa entisen

-ajan kappaleissa, joita kyllä ihaillaan, paljon suuremmassa määrässä.

--- -- Jos jotain voisi siinä suhteessa muistuttaa, on että olen tehnyt

-ihmiset liian hyviksi. Kun ajattelen, niin eihän siellä ole yhtä

-ainoata _huonoa_ ihmistä, ja semmoisia olen kuitenkin noissa raukoissa

-tavannut äärettömän paljon, valitettavasti täytyy sanoa, että

-enimmäkseen juuri semmoisia. Mutta minä en hennonnut heitä semmoisina

-kuvata, en vaikka mikä olisi ollut." Edelleen hän viitaten

-tosiasioihin, Laihian murhapolttoihin y.m. väittää, ettei kuvaus ole

-liioteltu. Hän kiittää lämpimästi näyttelijöitä.

-

-Tästä päättäen Minna Canth käsitti asian tyynesti ja järkevästi, jopa

-niin että hän, saatuansa kaksi päivää myöhemmin Bergbomin kirjeen,

-sepittää tälle lohduttavan vastauksen, ikäänkuin teatterin johtaja eikä

-draaman tekijä olisi ollut hylkivän arvostelun ja ankarien syytösten

-varsinainen esine:

-

-(18/11). "Hyvä, rakas Tohtori! Ette saa sitä ottaa noin vaikeasti!

-Kyllä ymmärrän, miltä tuo kaikki tuntuu, ymmärrän sen koko

-laveudessaan. Vaan en minä sittenkään Teitä sääli, onnittelen päin

-vastoin. Jos tekin olisitte ahdasmielinen byrokraatti, tuommoinen pikku

-sielu, joka pelkää katsoa vaaraa vasten silmiä ja luulottelee, että kun

-haava pinnasta saadaan tukituksi, ei mitään hätää tule, -- niin, jos

-olisitte liitossa niiden kanssa, jotka panevat sieluja kahleisiin,

-uskoen sillä tekevänsä hyvän ja otollisen työn -- silloin todella Teitä

-säälisin ja surkuttelisin. Ja ihmettelisin, että Teidän kaltaisenne

-henki niin saattaisi alentua. -- Sanotte, että häpeä on ainoa tunne,

-joka Teitä nyt valtaa. Min, jos häpeätte ihmisten kurjuutta, omien

-kansalaistenne tyhmyyttä ja halpamielisyyttä, olen minä mukana. Mutta

-ei siitäkään sentään huoli epätoivoon joutua." --

-

-Vielä on tähän otettava Kaarlon toinen kirje Kovan onnen lasten

-haaksirikosta. Se on monessa kohden mieltäkiinnittävä, se valaisee

-asiaa ja kuvaa samalla kirjoittajaa itseään; kirjoitettu se lienee

-vasta joulunaikana, sillä Minna Canthin vastaus on vuoden viimeiseltä

-päivältä. "Hyvä ystävä! Vasta eilen oli minulla niin paljon rohkeutta,

-että uskalsin lukea Kovan onnen lapsia. En ole voinut tehdä sitä

-ennen, saamatta koko olentoani suunniltaan ja sen perästä vaipumatta

-tuohon tylsään epätoivoon, johon aina joudumme kun taistelemme

-välttämättömyyden kanssa. Vaan en nytkään käsitä paremmin kuin

-silloinkaan, kuinka ja miksi kaikki on käynyt niinkuin se todella kävi.

-Totta on -- ei puuttunut varottavia enteitä. Yleisö on nyt yhtä

-sokeasti suuttunut tendenssikirjallisuuteen kuin se ennen oli siihen

-sokeasti mieltynyt. Myöskään pippuri ja arseniikki, jotka silloin

-olivat välttämättömiä aineksia jokaisessa ruoassa, eivät enää maita.

-Zola kuvailee nuoren neidon hurskaita unelmia ja Ibsen selittää 'det

-omöjliga möjligt' [mahdottoman mahdolliseksi]. Ne seuraavat yleisöä

-hallitsevaa virtausta. Että Kovan onnen lapsia sentähden loukkaisi

-suurta yleisöä, ei ollut odottamatonta. Mutta minä ajattelin -- onhan

-vielä olemassa pieni sivistystä ja kirjallisuutta rakastava parvi, joka

-tietää erottaa sattumat todellisuudesta, sisällön kuoresta, runoelman

-muotikirjallisuudesta. Parvi, jota ei peljästytetä tuommoisilla

-sanoilla kuin 'reaktsionääri', 'pietisti', 'sosialisti', 'ateisti',

-parvi joka kammoo humbugia, joskin se pukeutuu kuinka vapaamieliseen,

-kristillissiveelliseen, kansanystävälliseen muotoon tahansa. Se parvi

-ihaili ennen Työmiehen vaimoa runoelmana ja tuomitsi sen aatedraamana

-humbugiksi. Odotin nyt: tuo parvi tuomitsee kai samoin Kovan onnen

-lapsia humbugiksi aatedraamana, mutta ihailee sitä runoelmana. Kuinka

-erehdyin! Kuinka erehdyin! Ei kukaan huomannut semmoisia mestarin

-tavalla piirrettyjä henkilöitä kuin Antti, Matlena ja Silja ovat, ei

-kukaan kiittänyt onneamme, että suomalainen kirjailija voi luoda jotain

-semmoista kuin koko ensimäinen näytös ja suurin osa kolmatta näytöstä.

-Ei! näyttää siltä kuin ei koko näytelmässä olisi ollut muuta kuin

-Villen kuolema ja Topra-Heikki."

-

-"Villen kuoleman suhteen on minulla paha omatunto. Näin jo

-harjotuksissa kuinka vastenmielisen vaikutuksen se teki. Mutta

-pelkuruus esti minua pyytämästä muutoksia. Luulin huomaavani

-kirjeissänne kyllästymistä minun alinomaisiin muutosehdotuksiini,

-pelkäsin Teidän ymmärtävän minua väärin. Topra-Heikin suhteen taas ou

-omatuntoni puhdas. Siitä sanoin jo kesällä ajatukseni, vaikka Te ette

-voinut -- ymmärrän kyllä miksi -- ottaa sitä lukuun. Te tarvitsette

-aina malleja; jos ette saa niitä elämästä, niin otatte Te ne kirjoista

-(ja valitettavasti usein huonoista). Topra-Heikkiä varten ei

-elämänkokemuksenne antanut Teille mitään ohjetta, ei siis kummaa jos

-hän on tullut niin ontoksi ja valheelliseksi kuin hän on. Mutta kyllä

-se on kumma, että teos tuomitaan mestattavaksi yhden heikon kohdan

-tähden. Vanha Thorild jo tiesi että runoja tehdään ansioittensa eikä

-virheittensä tähden. Topra-Heikki ei ole ontompi kuin esim. Pater

-Hieronymus tai Daniel Hjort; mutta ei kukaan sentähden tuomitse Daniel

-Hjortia tai Reginaa huonoksi draamaksi. Ja _jos_ sitte voisi olla niin

-varma siitä että Topran luonteen psykolooginen valheellisuus on

-pääperustuksena yleisön ankaralle tuomiolle. Mutta pahoin pelkään,

-pahoin pelkään, että aivan päin vastoin se hiukkanen todellisuutta,

-joka siinä on, se se on joka useimpia suututtaa."

-

-"Moni on sanonut Leinon syyksi, että Kovan onnen lapsia sai semmoisen

-kohtalon. Minun täytyy kuitenkin puolustaa Leinoa. Hän ei näytellyt

-hyvin, se on totta. Mutta hän näytteli osansa juuri sillä tavalla ja

-siinä tunnelmassa, missä se on kirjoitettu. Roolin olisi voinut esittää

-paremmin; itse _luonteeseen_ etevämpikään edustaja ei olisi voinut

-tehdä suuria muutoksia. Muuten esitettiin näytelmänne tyydyttävästi.

-Rautio oli verraton Antti, rva Rautio, Weckman, Böök ja Stenbäck hyviä

-Siljoja, Mikkoja, Kunnaria ja Ottoja. [Nti] Salenius oli moitteeton;

-samoin [nti] Finne, Falck, Lattu, Varala ja Pesonen. Sala oli epäselvä,

-mutta oliko se hänen syynsä? Jumalisuutensa on kuvattu niin räikeillä

-väreillä, että piirteet hukkuvat väritykseen. Antin tupa oli erittäin

-onnistunut. Tulipalon valo oli liian jyrkkä eikä ollut tilaisuutta

-toisena kertana korjata erehdystä."

-

-"Muuten on kummallista nähdä, mihin lamaannustilaan olemme joutuneet

-tätä nykyä -- ainakin ulkonaisesti. Kirjeessänne tuomitsette sitä hyvin

-ankarasti. En voi olla ihan samaa mieltä. Itse olette nähnyt mihin

-surkeihin johtopäätöksiin tullaan, kun kaikkia tarkastellaan ainoastaan

-kiihottuneen puoluevimman lasisilmillä. Aika on käsissä, että

-valtiolliset ja yhteiskunnalliset riidat saavat taas hiukan väistyä

-ja ihmiset oppivat kiinnittämään huomionsa muuhunkin kuin

-sanomalehtikiistoihin. Nyt olemme tulleet pois kaikesta kritiikistä;

-totuus uhrataan hyvän tarkotuksen alttarille ja kauneus saa istua

-ääneti, kun tendenssi pauhaa; tieteellinen aisti on melkein tykkänään

-hukkunut pedagogiseen dressyyriin ja kurjamaiseen utilitarismiin.

-Tiedän kyllä että vastustelette tätä. Mutta se surkea konkurssitila,

-johon olemme joutuneet henkisellä alalla, herättää kai Teissäkin

-miettimistä. Toivon puolestani, että tämä lamaannustila on tointumista

-kuumeen perästä, eikä mikään kuolon enne, niinkuin ennustatte. Hermot

-ovat liian paljon saaneet pauhata, sallittakoon nyt vähän sananvuoroa

-järjellekin. Sentähden on niin virkistävää lukea näitä uusia teoksia

-'syvistä riveistä'. Erittäin Alkiosta toivon paljon. Hänellä on sekä

-kertojakykyä että psykoloogista voimaa. Ja hän on raitis, ja sitä juuri

-tarvitaan, ellemme tahdo henkisesti kuolla anemiaan (verenpuutteeseen).

-Hän on myöskin vapaa Päivärinnan siirappimaisuudesta, suuri ansio

-sekin, eikä sentähden ole joutunut kuivuuteen, niinkuin valitettavasti

-Juhani Aho viime aikoina. Oletteko Alkion Eevan lukenut, sitä

-kiitokseni etupäässä tarkottaa."

-

-"Teatterista en voi juuri mitään hauskaa kertoa. Isku, jonka saimme kun

-Kovan onnen lapset murhattiin, on painanut kaikki niin alas, ettei

-oikea työhalu eikä luomisinto vielä ole palannut. Tarkotuksettomat

-pikkuriidat todistavat sisäistä tyytymättömyyttä." Lopuksi Bergbom

-tarjoutuu tulemaan teatterin kanssa Kuopioon näytäntökauden lopulla,

-jos kuopiolaiset tahtovat.

-

-Vastauksessaan Minna Canth sanoo tietoa teatterin tulosta

-"ilosanomaksi" hänelle ja kaikille, joille hän on sen kertonut.

-"Unohtakaa, Tohtori, pois koko 'Kovan onnen lapsi'." Itse hän on

-kirjaansa (s.o. painettuun draamaan) "erinomaisesti tyytyväinen" ja

-Topra-Heikki on hänestä "parhain, luonnollisin ja todellisin henkilö,

-kappaleen hermo ja ydin". Hänkin on ihastunut kirjallisiin ilmiöihin

-"syvistä riveistä", oikein "hurmaantunut Korpelan Tapanista". "Nautin,

-itkin, nauroin sen ääressä. Siinä hehkuu vastaan tosirunoilijan henki

--- runoilijan, joka suoraa päätä polveutuu Kalevalan ja Kantelettaren

-laulajista." Ja kirjoittaja päättää lämpimillä uuden vuoden

-toivotuksilla.

-

-Näin näytti isku menneen ohi jättämättä kirvelevää haavaa Minnaan. Sekä

-vanhoja että nuoria vastaan hän oli ennen pauhannut paljon kiihkeämmin,

-eikä hän sanallakaan moittinut Bergbomia, vaan päin vastoin ylisti

-häntä. Ja kuitenkin hän ajan tullen oli syyttävä juuri Bergbomia ja

-teatteria Kovan onnen lasten kohtalosta!

-

-Kirjeessään Minna Canthille Bergbom mainitsee teatterissa tapahtuneen

-"tarkotuksettomia pikkuriitoja", jotka "todistavat sisällistä

-tyytymättömyyttä". Sanat viittaavat rettelöihin johtajan ja

-näyttelijäin välillä, jotka laadultaan kuuluivat siihen osaan teatterin

-elämää, joka, niinkuin ennen olemme lausuneet (II, s. 134), ei ansaitse

-historioitsijan huomiota. Että me kumminkin tällä kertaa hetken

-viivähdämme niissä, johtuu siitä että meillä on Bergbomin kädestä

-lähtenyt asiakirja, joka on suoraan sanoen klassilliseksi arvosteltava,

-siinä kun verrattoman ivallisesti luetellaan ne tyytymättömyyden syyt,

-jotka eivät ainoastaan syksyllä 1888 ilmaantuneet Suomalaisessa

-teatterissa, vaan ylipäätään milloin enemmän milloin vähemmän ärtyneen

-kroonillisen taudin tavoin jäytävät jokaisen näyttämöllisen yhdyskunnan

-perustuksia ja estävät sitä kohoamasta ihannevaltion kannalle.

-Asiakirja kuuluu näin:

-

-    Koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään järjestystä;

-

-    koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään sisällistä kuria;

-

-    koska Suomalaisen teatterin jäsenet, ja erittäinkin sen naiset,

-    aina pakotetaan käymään ryysyissä;

-

-    koska Suomalaisen teatterin jäsenten mielestä palkat ovat niin

-    väärin jaetut, että ne, jotka yritystä kannattavat, saavat

-    huonoja palkkoja, ja päin vastoin ne, jotka ovat verraten

-    toimettomia, nostavat suuria;

-

-    koska Suomalaisen teatterin jäsenet ovat rasitetut liikanaisella

-    ja vieläpä tarpeettomalla työllä;

-

-    koska Suomalaisen teatterin jäsenille toiselta puolen ei anneta

-    hyödyllistä työtä;

-

-    koska Suomalaisen teatterin edistyminen johtajan kautta estetään;

-

-    koska roolit aina jaetaan niin kelvottomasti, että suurin osa

-    näyttelijöitä aina saa sopimattomia rooleja;

-

-    koska ohjelmisto aina on niin huonosti valittu, ettei se voi

-    ketään huvittaa;

-

-    koska teatterin jäsenet katsovat oikeudekseen jättää työnsä

-    milloin tahtovat;

-

-    koska yksin puhtaaksikirjoitus on niin huonosti toimitettu,

-    että johtajaa on ankarasti läksytettävä, kun hän päättää

-    siitä mielensä mukaan;

-

-    koska ylipäätään tyytymättömyys on niin suuri ja yleinen,

-    että jäsenet katsovat välttämättömäksi joka tilassa sitä

-    osottaa;

-

-    niin ehdotan,

-

-    että Suomalaisen teatterin jäsenet kokoontuvat ja päättävät

-        itse, kuinka teatterin asiat ovat hoidettavat niin:

-    että tulee parempi järjestys;

-    että tulee parempi kuri;

-    että jäsenet saavat kelvollisia vaatteita;

-    että oikeus vallitsee palkkoihin nähden;

-    että työ vähennetään;

-    että jokainen saa semmoista työtä, joka häntä huvittaa;

-    että roolit jaetaan niin että kaikki ovat tyytyväisiä;

-    että semmoisia näytelmiä otetaan, jotka vetävät yleisöä;

-    että etc. etc. etc. teatterin tulevaisuus nojaa tukevampiin

-        pylväisiin kuin nykyiset.

-

-Vaikka Bergbom ei olisi ollut se nerokas teatterinjohtaja mikä hän

-todellisuudessa oli, jollei hän olisi osannut ylevämmyydellään kestää

-sellaisia syytöksiä kuin hän kirjoituksessaan luettelee, emme

-kumminkaan luule että hän näinä aikoina oli niistä kärsimättä. Ollen

-ruumiillisesti heikko -- taudin jälkeen Turussa -- ja mieleltään

-katkeroittunut -- Kovan onnen lasten onnettomuuden tähden -- hän

-epäilemättä tuskalla havaitsi, että teatterissa oli hyvin vähän jälellä

-sitä yhteistyön iloa ja innostusta, joka muinoin oli saanut sen jäsenet

-tyytymään paljon vaatimattomampiin, paljon puutteellisempiin oloihin.

-Jopa hän eräästä kirjeestä päättäen (joka luetaan seuraavan luvun

-alussa) viettyi mielenpurkauksiin, joita hän jälestäpäin katui. Mitä

-itse asiaan tulee, yksityiseen taikka yleisempään tyytymättömyyteen

-teatterin pikku yhteiskunnassa, niin hän tiesi että säännöt merkitsevät

-vähän, milloin henki puuttuu. Samoin kuin yksityisessä ihmisessä,

-eritoten taiteilijassa, työhalu ja luomisinto vaihtelee, samoin se

-vaihtelee koko teatteriseurueissa. Kun ne näyttävät kadonneen, ei ole

-muuta neuvoa kuin siitä huolimatta ponnistaa eteenpäin -- toivossa että

-tunnelma muuttuu ja innostus palaa ja elämän "ryysyt" unohtuvat. Mikäli

-olemme kuulleet, Bergbom juuri julkilausumalla tämän ja viittaamalla

-taiteeseen yhteisen harrastuksen ainoana päämääränä teki lopun

-kirjeenvaihdosta, josta yllä luettava asiakirja on yksi näyte. Ja

-todella kävikin niin että mielet vähitellen tyyntyivät, ja Bergbom sai

-vielä monesti teatteriväkensä innostumaan yhteistyöhön, joka tuotti

-suomalaiselle näyttämölle entisten vertaisia ja suurempiakin voittoja.

-

-Palaamme teatterin toimeen. Helsingissä uusi Tohtori Klaus meni

-16/11:sta alkaen viisi kertaa. Nimiosa oli Leinolla; erikoisempaa

-huomiota herätti vain rva Rautio paroonittarena ja Lindfors tohtorin

-kuskina, Lubowskina. -- Kun Minna Canthin kappaleeseen uhrattu työ oli

-mennyt hukkaan, täytyi teatterin ponnistaa voimiaan saadakseen muuta

-uutta ja semmoisena esitettiin 27/11 v:lta 1880 tunnettu, uudestaan

-harjotettu Björnsonin Maria Stuart Skotlannissa. Päätehtävä oli nyt Ida

-Aalbergilla ja nosti hän sen etevimpien rooliensa riviin, niin puhdasta

-ja jaloa taidetta oli esitys.

-

-Taiteilijatar osasi erinomaisesti "yhdistää kuningattaren ylevyyteen

-lumoavan, oikullisen naisellisuuden, suoden jälkimäiselle juuri sen

-verran ylipainoa kuin tarpeellista oli, osottaaksensa että se oli

-perussyy hänen onnettomuuteensa". Yksityisistä kohtauksista herätti

-erityistä huomiota muun muassa se, missä kuningatar kohtaa ankaran

-uskonpuhdistajan Knoxin. "Maria tuntee, että Knox ei välitä naisen

-ihanuudesta eikä viehätyksestä, ja asettaa hän sentähden kaikki mitä

-hänessä on ylevää ihmisyyttä ja hienompaa sivistystä taipumatonta

-uskonkiihkoa vastaan. Joka sana saa omituisen sydämestä käyvän

-värityksen ja kasvot ja kädet ja koko ruumis puhuu mitä kieli lausuu;

-katsojan järki ja sydän ovat hänen puolellaan." Ahlberg (Darnley)

-esitti oikein Marian puolison poikamaisuuden ja heikkouden, joten

-kuningattaren ylenkatse häntä kohtaan tuli ymmärrettäväksi; Lindfors

-näytteli luontehikkaasti vanhaa Ruthweniä; mutta Leinon Bothwell,

-joskin johdonmukainen, oli liian raakamainen että Marian turvautuminen

-häneen olisi ollut uskottava. Nti Borgin William Taylor miellytti

-teeskentelemättömyydellään ja Lethingtonin jaarlina esiintyi ensi

-kerran _Kaarle Halme_.[98]

-

-Valitettavasti nti Aalberg sairastui kahden ensimäisen näytännön

-jälkeen, ja vasta parin viikon väliajan päästä joulukuulla näytelmä

-meni vielä neljä kertaa, siis kaikkiaan 6. Näytäntöjen lukua ei

-kuitenkaan saa pitää menestyksen merkkinä, sillä huolimatta kappaleen

-ja esityksen taiteellisesta arvosta olivat huoneet huonoja. Kun Kaarlo

-kirjeessään Minna Canthille valittaa lamaannustilaa, niin vaikutti

-luultavasti hänen alakuloiseen arvosteluunsa myöskin yleisön

-kylmäkiskoisuus teatteria kohtaan, vaikka hän ei sanallakaan viittaa

-siihen. Arvostelija[99] Valvojassa huudahtaa: "hyvä, jos teatterissamme

-on elinvoimaa kestää nykyistä routa-aikaa!"

-

-Sillä ajalla, jolloin Björnsonin kappaleen täytyi levätä, annettiin

-muun muassa 5/12 Tietäjä. Erkko oli silloin Helsingissä ja näki

-teoksensa näyttämöllä. Lopussa huudettiin ensin tekijä ja sitten

-johtajakin esiin. -- Samalta väliajalta on mainittavana kaksi uutta

-pikku kappaletta, molemmat ensi kerran esitetyt 7/12. Tuokon

-suomentama Erik Böghin sommittelema "Laulusarja italialaisia säveliä,

-_Sorrentossa_", jossa kaikki seurueen laulukyvyt esiintyivät, ja E.

-Labichen _Tuittupää_ (Un monsieur qui prend la mouche), jonka pääosaa

-Lindfors esitti con amore, tavotellen näkemiään parisilaisia esikuvia.

-

-Uudenvuodenpäivänä annettiin tavan mukaan Nummisuutarit ja Topeliuksen

-päivänä Regina. Muutoin todisti jo tammikuun ohjelmisto, että teatteri

-teki sitä enemmän työtä mitä jäykemmältä yleisö näytti. Ensiksi tuli

-yksi uusinto, sitte kaksi huomattavaa uutuutta. Uusinto oli vanha

-Sirkka, 9/1, joka otettiin sentähden, että Olga Finne saisi esiintyä

-tuossa nuorten näyttelijättärien mielitehtävässä, ja hän suoriutuikin

-siitä "suurella kunnialla". "Nti Finnen Sirkassa tulivat sydämen hyvyys

-ja viattomuuden sulous tärkeimmiksi piirteiksi, ja vaikka koko osa

-toimitettiin luontevasti, niin oli hän paras ja viehättävin niissä

-kohtauksissa, joissa heltynyt sydän saapi puhua." Kappale meni

-kaikkiaan kuusi kertaa, joka osottaa kuinka suosiollinen yleisö oli

-näyttelijätärtä kohtaan, jossa teatterille oli kehittynyt oivallinen

-kyky sekä huvi- että vakavata näytelmää varten; traagillisiin

-rooleihin hän toki oli vartaloltaan liian pieni, jota paitse hänen

-tunteenpurkauksensa eivät olleet riittävän voimakkaita: hän liikutti

-vaan eikä tärisyttänyt katsojaa. -- Ensimäinen uusista kappaleista oli

-Tuokon suomentama Calderonin _Zalamean tuomari_, jonka ensi-ilta oli

-23/1. Tuskin mikään paremmin todistaa, kuinka yleisö tähän

-aikaan saattoi olla kylmäkiskoinen, kuin se tosiasia, että tämä

-mestaridraama, joka on niin jännittävä ja, huolimatta vanhuudestaan,

-sekä aatteelliselta kannaltaan että luonnekuvaukseltaan niin

-uudenaikaisestikin pätevä ja todellinen, ei mennyt muuta kuin neljä

-kertaa harvoille huoneille. Ja kumminkin oli esitys hyvä. Leino oli

-oivallinen Crespo ja esim. tuomitessaan tyttärensä häpäisijää

-mahtavampi kuin harvoin ennen; Weckman oli Juanina tulinen etelämainen

-nuorukainen, Falck odottamattoman hyvä Don Lope j.n.e. Vaikkei yleisön

-suosio "kruunannut" yritystä, on Zalamean tuomarin esittäminen luettava

-näyttämömme kunniaksi. -- Toinen premiääri tuli 30/1, jolloin ensi

-kerran näyteltiin Salan suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen

-huvinäytelmä _Erotaan pois_ (Divorçons). Ja tästä se tuli

-näytäntökauden suuri succés! Onko pelkkänä sattumana pidettävä, että

-tämä kappale, joka niin ihastutti vähän ennen Kovan onnen lapsista

-säikähtänyttä ja Zalamean tuomariakin karttanutta yleisöä, oli

-jonkunmoinen Nooran vastakohta? Ranskalaisessakin näytelmässä kuvataan

-nukentapaista rouvaa, joka on saanut päähänsä erota miehestään, mutta

-kun tämä on myöntyvinään, niin vaimo pian huomaa erehtyneensä: hän

-rakastaakin miestään eikä voi sietää orpanaansa, jolle muka oli

-tahtonut mennä. Pääasiassa oli menestyksestä kuitenkin näyttelemistä

-kiittäminen.

-

-Käsittäen Cyprienne-rouvan suureksi ingénue-osaksi, Ida Aalberg loi

-hänestä mitä viehättävimmän olennon. "Vaikea on sanoin kuvata naivista

-totisuutta, vallatonta iloisuutta ja todellista tunteellisuutta, sekä

-näiden pääsäveleiden välillä väikkyviä puolisäveleitä, joita

-näyttelijätär toi esiin vaihtelevan osansa eri kohdissa. Vilkkauteen

-nähden hän oli kyllä ranskalainen, mutta itse luonteen tulkitsemisessa

-oli, niinkuin muuten jo toinen kielikin tekee luonnolliseksi,

-pohjoismainen väritys." -- -- Toinen pääosa oli Lindforsilla, joka

-näytti erittäin onnistuneesti aviomiestä. Hän kuvasi maltillisesti ja

-luonnollisesti järkevän miehen asemaa tuommoisen rouvanuken rinnalla.

--- "Voimme sanoa, että Lindfors tämän roolin kautta on astunut askeleen

-eteenpäin, joka ilahduttaa jokaista teatterin todellista ystävää",

-päättää arvostelija. Varsin tyydyttäviä olivat muutkin: Weckman --

-Adhemar, Vallenius -- de Clavignac, rva Rautio -- rva de Brionne, nti

-Salenius -- Josépha, Rautio -- Bastien ja Pesonen -- ravintolan

-vahtimestari. -- "Liiottelematta voinee sanoa, että teatterimme

-nyt ensi kerran täydelleen onnistui suuren ranskalaisen

-'konversatsionikappaleen' esittämisessä".[100]

-

-"Erotaan pois" meni 9 kertaa ja uudistettiin useasti myöhemmin. Tämän

-huvinäytelmän aikana sattui Runebergin päivä. Ohjelma käsitti: Kuningas

-Fjalar kymmenessä johtajan sommittelemassa vaikuttavassa kuvaelmassa,

-Runebergin runoelmia laulettuina ja lausuttuina (taiteellisin numero

-oli Torpantyttö, Ida Aalbergin lausumana) sekä "Vaasan poikia" s.o.

-Conrad Greven säveltämä laulukappale, muutettuna ja uudistettuna.

-

-Tähän pistämme jälleen oloja kuvaavan otteen Emilien kirjeestä Betty

-Elfvingille (8/2):

-

--- "Meidän on käynyt ylös ja alas niin toisessa kuin toisessa

-suhteessa. Kaarlo sanoo vasta uutena vuotena tuntevansa itsensä

-vapaaksi syksytaudistaan. Vaikeat katarrit y.m. ovat kuitenkin

-vaivanneet häntä nyt jälestäpäin, mutta reumatismistaan hän ei ole

-paljo kärsinyt. Minä olen ollut vanha ja väsynyt koko vuoden; en tahdo

-enää jaksaa niinkuin ennen. -- Teatterissa on tätä nykyä jotenkin

-rauhallista. Tammikuu oli huono, lukuunottamatta Regina-näytännöitä,

-mutta Erotaan pois on onnistunut hyvin ja jo tuottanut kolme hyvää

-huonetta, huolimatta siitä kovasta suoneniskusta, jonka kaikkien

-kukkarot kärsi Parisin näyttelyä varten toimeenpannun tilaisuuden

-kautta [arpajaiset ja naamiaiset 2/2], tänäänkin näyttää tulevan oikein

-hyvä huone. Pääsyy Erotaan pois-kappaleen suureen menestykseen on Ida

-Aalberg, joka on aivan loistava Cyprienne; Lindforskin on hyvä, mutta

-kumminkaan ei niinkuin Ida. Kyllä hän on draamallinen taiteilija

-kaikkein korkeinta luokkaa, ja jos hän olisi jonkun suuren

-kulttuurikansan lapsi, niin olisi hän maailmanmainio. -- Parin kolmen

-viikon päästä saamme Ibsenin Meren tyttären valmiiksi ja sitte ryhdymme

-vakavasti Numersin uuteen kappaleeseen, Tuukkalan tappelu, joka ei ole

-niin hyvä kuin Eerikki Puke." --

-

-Seuraava ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama Ibsenin

-_Meren tytär_ (Fruen fra Havet) 22/2. Siinä taas jonkunmoinen

-vastakohta juuri puheena olleelle ranskalaiselle huvinäytelmälle!

-Ibsenin puoleksi realistisessa, puoleksi vertauskuvallisessa draamassa

-käsitellään näet myös aviokysymystä ja enemmän kuin yksi kohta

-muistuttaa Nooraa. Kuitenkin vaimo tässä jää miehensä luokse, kun tämä

-oli myöntänyt hänelle "vapauden" seurata outoa, nimetöntä merimiestä

-taikka jäädä.

-

-Voimallisella taiteellaan rva Aalberg-Kivekäs loi näkyviin Ellidan

-sieluntuskat ja ulkonaisestikin hohtavan siniharmaan-kalanvärisen puvun

-ja tuulenalaista vettä muistuttavan vaihtelevan mielensä kautta hän

-teki havainnolliseksi haaveksivan, merta (s.o. vapautta) ikävöivän

-rouvan sielunelämän; mutta mitä paremmin hän tässä onnistui, sitä

-vähemmän luotettavalta tuntui se äkkinäinen sovinto ja rauha, johon

-näytelmä päättyy. Sangen hyvin esitettiin muutkin osat. Sala oli

-aviomies, Wangel, ja hän oli erittäin huomattava toisen näytöksen

-suuressa kohtauksessa, jossa hän kokonaan antautuen tehtäväänsä niin

-elävästi säesti Ellidan mestarillisesti suoritettua kertomusta, että

-tämä paikka tuli näytelmän loistokohdaksi. Ahlberg sopi hyvin

-Arnholmiksi, rva Rautio Boletteksi, nti Finne Hiideksi. Weckmanin

-Lyngstrand oli erittäin ansiokas: "ruumiin hervottomuus, rykiminen,

-hiljainen väsyttävä puhe, iloton hymy olivat luonnosta otettuja

-piirteitä, joilla hän todellisesti kuvasi nuorukaista, joka oli saanut

-vamman rintaansa". Niinikään ansaitsi Lindfors kiitosta Ballestadista,

-ja samoin Leino, "joka amerikkalaisena merimiehenä mahtavan ryhtinsä ja

-kesyttömän luontonsa kautta antoi oudolle miehelle juuri sen vieraan,

-lumoavan värityksen, jota runoilija on tarkottanut". -- Näyttämöllepano

-oli soma ja näytelmälle sopiva. Nähtiinhän siinä, kuinka perhe asui

-vuonon pohjassa, etäällä vapaasta merestä.[101]

-

-Kiitos etevän esittämisen tämä näytelmä miellytti yleisöä enemmän kuin

-useat muut uudet kappaleet: se meni kuusi kertaa, yhden kerran useammin

-kuin sitä seuraava kotimainen uutuus G. von Numersin _Tuukkalan

-tappelu_, "kaksi-osainen näytelmä 7:ssä kuvaelmassa", jonka ensi-ilta

-oli 15/3.

-

-Kesällä 1886 löydettiin Tuukkalan muinaissuomalainen kalmisto Mikkelin

-seuduilla ja sanomalehdissä kerrottiin valtioarkeoloogin tavanneen

-siitä monta kymmentä hautaa ja vainajien luiden ohelta keränneen

-pronssikoristuksia, rauta-aseita y.m. esineitä, niiltä ajoilta, jolloin

-kristinusko tuotiin maahan. Kaikesta päättäen kalmisto on rauhan aikana

-syntynyt, mutta ensiksi oli kuitenkin julkilausuttu se arvelu, että

-haudatut olivat tappelussa kaatuneita. Tämä arvelu pani Numersin

-vilkkaan mielikuvituksen liikkeelle, ja hän sommitteli draaman,

-Tuukkalan tappelu, jonka nimi soi varsin historialliselta, vaikkei

-sillä ole mitään historiallista pohjaa. Ensi laitoksen teostaan --

-"Striden vid Tuukkala" -- tekijä lähetti Bergbomille 7/11 1887,

-mainiten että se oli kirjoitettu "niin sanoakseni seisovalla jalalla

-nyt syksyllä". Hän lupasi samalla pari päivää myöhemmin lähettää

-harjottelijansa Rafael Reiniuksen tekemän suomennoksen, joka hänestä

-tuntui ilmehikkäämmältä ja voimakkaammalta kuin alkuteos. Millainen

-tämä laitos oli ja mitä muutoksia Bergbom siihen ehdotti, sitä emme

-tiedä; mutta tietysti hän oli osallinen tämänkin teoksen

-muodostamisessa näyttämökelpoiseksi, sillä kirjeistä 1888 v:n lopulta

-näkyy, että näytelmä silloin oli uudestaan kirjoitettu: 21/12 on kaksi

-näytöstä valmiina, ja koko "kurjuus" luvataan ennen vuoden loppua.

-Edelleen tiedämme, että Sala se oli, joka taitavasti teki lopullisen

-käännöksen.

-

-Draaman mukaan oli Tuukkalan tappelu verinen kahakka karjalaisten ja

-hämäläisten välillä, jossa edelliset, naisryöstöä kostaakseen,

-polttivat hämäläisen kylän, tappoivat sen miehiset asukkaat ja ottivat

-naiset vangiksi. (Kalmiston vainajat olisivat siten olleet hämäläisiä,

-mutta todellisuudessa ne lienevät karjalaisia.) Vaikka kaikki on

-tuulesta temmattua, on näytelmällä kuitenkin se ansiopuoli, että

-päävaikuttimet, kosioimistavat ja kotoisen naisen vihamielisyys

-toisesta heimosta tuotua miniää kohtaan, ovat kaukaisen ajan omia sekä

-että kohtaukset ja luonteet ovat rohkeasti suunniteltuja. Muuten on

-sommittelu samaan tapaan eepillisluontoinen kuin Eerikki Pukessa ja

-ainoastaan kolmessa ensimäisessä kuvaelmassa havaitaan draamallista

-jännitystä. Olematta siis läheskään nuhteeton taideteos oli Tuukkalan

-tappelu kaikissa tapauksissa mieltäkiinnittävä ilmiö, joka, joskin sitä

-pidettiin edellistä heikompana, ei vähentänyt tekijään kohdistettuja

-toiveita.

-

-Esitys oli tavan mukaan huolellinen, mutta koska näytelmä ei tarjoa

-merkillisiä tai kiitollisia tehtäviä, ansaitsee vain Lindfors tulla

-erittäin mainituksi. Hän loi näet rohkeimmin konsipeeratusta

-luonteesta, Hanka isännästä, "hämmästyttävän todellisen

-saiturivanhuksen. Koko hänen pukunsa ja asunsa oli erinomaisessa

-sopusoinnussa hajoamaisillaan olevan tuvan ja hänen eläimistyneen

-luontonsa kanssa, mutta todellisuus oli siksi liiallinen, että

-ainoastaan etevä näytteleminen sai sitä anteeksi antamaan -- esikuvaksi

-se ei kelpaa", lausuu arvostelija. "Näyttämöllepano oli maalauksellinen

-ja enensi kappaleen vaikutusta. Paitse jo mainitusta Hangan tuvasta

-muistutamme hämäläistalosta rauhan aikana ja sitte poltettuna.

-Loppukohtauksella oli omituisen synkkä mieliala, siinä kun nähtiin

-talon rauniot, keskellä pihaa kasvanut puukin hiiltyneenä mukana,

-kaatuneiden ruumiit sikin sokin maassa ja näiden keskellä Eikka (nti

-Stenberg) hyräillen itkuvirttä poikavainajalleen. Pukuihin oli

-luonnollisesti käytetty hautalöytöjen antamia aiheita".[102]

-

-Vähäpätöisempää uutta annettiin 31/3, nimittäin R. Kiljanderin

-1-näytöksinen _Pahassa pulassa_, jossa Lindfors luontehikkaasti kuvasi

-tohvelisankari-kamreeria ja nti Stenberg hänen sotaisaa rouvaansa, sekä

-_Alppimaja_ (Le Chalet), sanat E. Scriben ja sävelmät A. Adamin, jonka

-esittivät Lilli Kurikka (Bettly), Vallenius (Max) ja Rautio (Daniel).

-Huhtikuulla oli kevään viimeiset premiäärit: _Othello_ 5/4 ja _Setä

-Bräsig_ 26/4. Othellon esittämistä oli jo kauan ajateltu, vaikka yritys

-oli lykätty nimiroolin ja Jagon vaikeuden tähden. Nytkään ei esitystä

-voinut sanoa loistavaksi, joskaan ei siltä, kiitos olkoon johtajan

-taiteellisen ja runollisen aistin, puuttunut shakespearelaista

-luonnetta. Axel Ahlbergin voimat eivät täysin riittäneet Othellon

-vaativaan osaan. Paras hän oli lausuessaan puolustuspuhettaan neuvoston

-edessä ja siinä missä hän aavistaen petosta syöksyy Jagon päälle, mutta

-hän ei jaksanut johdonmukaisesti ja tarpeellisella vivahduttamisella

-kuvata intohimon kiihtymistä. Samoin oli Leinon Jago puutteellinen,

-luonteen raaka ja kyynillinen puoli tuli paremmin näkyviin kuin

-pirullinen viekkaus. Sitä vastoin rva Aalberg-Kivekäs kauniisti ja

-suloisesti näytteli Desdemonaa, tehden hänestä runoilijan mukaan

-lapsellisesti luottavaisen, hyväluontoisen olennon ja osaten ylläpitää

-näitä piirteitä viimeiseen saakka. Halme oli ulkonäöltään sopiva

-Cassio, vaikkei muuten rooliin kypsynyt, Weckman oli Rodrigo, Sala

-Brabantio ja nti Borg Emilia. Othello meni vaan neljä kertaa --

-viimeisen kerran eläkekassan hyväksi. -- Setä Bräsig, josta Kaarlo

-puhuu kirjeissään (kts. ylemp. s. 308) teki tarkotetun vaikutuksensa.

-Lindfors näytteli con amore, värejä säästämättä, kunnon pehtoria.

-Kappale, joka sittemmin on usein uudestaan nähty näyttämöllämme, meni

-ensi jaksossa vain kolme kertaa, viimeisen 5/5, jonka jälkeen seurue

-matkusti Vaasaan.

-

-_Vaasassa_ annettiin toukokuulla 13 näytäntöä: ensiksi Sirkka 8/5 ja

-viimeiseksi Setä Bräsig, näyttelijäin opintomatkojen hyväksi 31/5.

-Alussa oli Bergbom mukana, mutta hän lähti pian ulkomaanmatkalle, ja

-niinikään Ida Aalberg, joka esiintyi neljä kertaa (Ei lempi leikin

-vuoksi, Noora, Othello, Erotaan pois) lähteäkseen hänkin sitte pois.

-Itsestään ymmärrettävää on, että teatteri oli tungokseen täynnä, kun

-seurueen etevin taiteilijatar näytteli. Hänen esiintyessään viimeisen

-kerran oli tulo suurin (674 mk). Etupäässä matkakustannukset tekivät

-kuitenkin, että tulot nousivat vain puoleen menojen summaa. Vaasasta

-hajosivat näyttelijät kolmen kuukauden kesälomalle.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Taloudellisesti päättyi tämä näytäntökausi verrattain tyydyttävästi,

-joskaan ei ilman erityisiä puuhia. Johtokunnan kokouksessa 13/9 oli

-näet sen johdosta, että kolme edellistä vuotta oli kukin tuottanut

-keskimäärin noin 12,000 markan tappion ja että lähinnä edelliseltä

-vuodelta, syystä kun ei enään arpajaisrahoja ollut olemassa tappion

-korvaamiseksi, noin 10,000 markkaa oli jätetty velaksi tälle

-näytäntövuodelle, päätetty koettaa hankkia vähintäin 15,000 markan

-vuotuinen takaus kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tämän päätöksen mukaan

-toimeenpantiinkin kohta takauskirjoitus, jota varten kehotuksia

-lähetettiin teatteria harrastaville kansalaisille koko maassa.

-Yritykseen ei tälläkään kertaa turhaan ryhdytty, vaan merkittiin 100

-markan "osakkeita" jotenkin lähelle toivottua määrää, nimittäin niin

-että tilinpäätöksessä tulojen puolella mainitaan "kannattajien

-apurahana" 13,232 markkaa. Kiitos tämän lisän ei näytäntökauden menot

-enemmällä kuin Smk:lla 33:87 nousseet yli tulojen; mutta koska velka

-vuodelta 1887-88 tositeossa teki (ei 10,000 niinkuin johtokunta oli

-olettanut vaan) 17,033:23, niin oli velka tilivuoden lopussa 17,067:10.

-Tätä velkasummaa vastasi toki, niinkuin tilintarkastajat huomauttivat,

-teatterin omaisuus (puvusto, kirjasto y.m.), jonka arvo oli lähes

-120,000 markkaa.

-

-Näytäntöjen luku nousi 117:ään ja annettiin niissä: 10 kertaa Erotaan

-pois; 8 Farinelli, Maria Stuart Skotlannissa, Sirkka; 7 Tohtori Klaus;

-6 Meren tytär; 5 _Eerikki Puke, Tuukkalan tappelu, Pahassa pulassa_,

-Othello, Sorrentossa; 4 _Nummisuutarit_, Telefoonissa, Tuittupää,

-Zalamean tuomari, Setä Bräsig; 3 _Postikonttorissa, Tietäjä, Vaasan

-poikia, Regina von Emmeritz_, Naimapuuhat, Venetian kauppias,

-Hardangerin harjulla, Sabinitarten ryöstö, Ei lempi leikin vuoksi,

-Kultaristi; 2 Kuningas Fjalar (kuvaelmia), Puutarhurin tyttäret,

-Reviisori, Porvari aatelismiehenä, Veljesten kesken, Alppimaja,

-Orleansin neitsyt, Sota rauhan aikana; 1 _Kovan onnen lapsia, Saimaan

-rannalla, Roinilan talossa, Amalia ystävämme_, Noora, Luulosairas.

-

-Näistä 40:stä kappaleesta oli 12 kotimaista ja 14 ohjelmistolle uutta.

-

-

-

-

-XVIII.

-

-Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.

-

-

-Toukokuun alkupuolella Bergbom-sisarukset jälleen lähtivät, Kaarlo

-Vaasasta ja Emilie Helsingistä, yhteiselle ulkomaanmatkalle,

-Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Turusta Betty Elfving liittyi Emilien

-seuraan, niin että nämä kolme hyvää ystävää kerran saivat yhdessä

-nauttia sitä virkistävää vapaudentuntoa, jonka lyhytkin irrottuminen

-jokapäiväisistä puuhista ja huolista tuottaa. Mitä he kokivat

-Kööpenhaminassa, siitä ei ole tietoja; mutta Tukholmassa, jossa he

-oleskelivat toukokuun lopulta kesäkuun keskivaiheille (Kaarlo

-kauemminkin), heitä kiinnitti Meiningiläisten vierailu. Kuuluisa

-teatteriseurue antoi näet siellä kesäkuulla sarjan näytäntöjä, ja oli

-sinne sentähden tullut myöskin muutamia näyttelijöitämme, nimittäin

-hra ja rva Leino, nti Svan ja Niilo Sala. Esitetyistä kappaleista

-mainitaan kirjeissä m.m. Orleansin neitsyt, Venetian kauppias,

-Wallenstein-trilogia, Talvinen tarina ja Wilhelm Tell. Wallensteinistä

-Kaarlo kirjoittaa Emilielle, joka kotimatkallaan oli poikennut

-sukulaisiinsa Kuitiaan:

-

-"Se pysyttäytyi jotenkin samalla asteella kuin Neitsyt. Erinomaisen

-onnistuneita yksityiskohtia, mutta näyttelemiseltä puuttui innostusta.

-Upseerien kemut ja Pappenheimiläisten ryntäys vaikuttivat mahtavasti,

-mutta -- mutta -- kun oli kysymys draaman psykoloogisesta puolesta,

-täytyi usein ottaa hyvä tahto teosta. Naiset (Berg, Otto-Lorenz,

-Lindner) hyvinkin heikkoja." --

-

-Juhannuksen aikana Kaarlo ilmottaa aikovansa Söderteljen

-kylpyparantolaan. "Lienee yhdentekevä minkä paikan valitsee, kun vain

-oikein hoitaa itseään." Suomalaisia näyttelijöitä hän ei ollut paljon

-tavannut. Ne söivät Mosebackenilla ja sinne oli pitkä matka, puhumatta

-"inhottavasta hissistä". Päivänsä hän oli viettänyt milloin lukusalissa

-ja kirjastossa, milloin Eläintarhassa, jossa oli miellyttävä kävellä.

--- "Aikomukseni on koettaa vahvistaa hermojani. Viime talvi kävi niiden

-kimppuun. Vahva päätökseni on tulevaisuudessa karttaa kaikkia aiheita

-tuskallisiin kohtauksiin, jotka niin järisyttivät minua viime talvena.

-Ihanteeni on tasainen, rauhallinen, mutta leppymättömän luja

-käytöstapa. Pyydän ainakin pyrkiä siihen. Kun vain sinä, hyvä enkelini,

-tahdot auttaa minua."

-

-Nähtävästi Kaarlo kohta juhannuksen jälkeen lähti Söderteljeen. Hänen

-olostaan siellä sekä muusta antavat hänen kirjeensä tietoja. Otamme

-joitakuita piirteitä:

-

-(Södertelje 4/7). "Rakas sisar! Sain juurikään kirjeesi. Kiitos! --

-Olen iloinen että Inez Borg menee naimisiin. Kenties on se onnellisinta

-hänelle ja meille. Sala on paraikaa luonani. Meiningiläiset päättivät

-toissa päivänä. Hän on ihastunut Rosvoihin ja hyvin tyytyväinen

-Telliin. Ennen teatteriintuloansa hän on suomentanut Tellin ja luuli

-käännöksen vielä olevan olemassa." -- "Täällä on jotenkin

-ykstoikkoista. En ole tehnyt ainoatakaan tuttavuutta [siellä oli, niin

-hän oli ennen kirjoittanut, enimmäkseen vain Tukholman tukkukauppiaita

-ja ylimyksiä, joita kohtaan hänellä ei ollut mitään sympatiiaa].

-Muutoin ei ole mitään syytä oleskella itse kylpylaitoksen seutuvilla --

-ei musiikkia, ei ravintolaa, niin että tuskin olen nähnytkään

-kylpyvieraita. Olen joutunut jonkunlaiseen eristämisparannukseen, joka

-lienee hyvä hermoille. Kylvyt ja sairasvoimistelu hyviä. Täkäläinen

-lääkäri sanoi, niinkuin Torp Gausdalissa, että jollei minulla olekaan

-sydänvikaa, löi sydämeni kuitenkin heikosti ja oli vahvistuksen

-tarpeessa. Dieetti olisi välttämätön. Valitettavasti se on kallista,

-sillä siihen kuuluu viiniä päivällisiksi, vieläpä Rheininviiniä, joka

-ei ole huokeaa. Kuinpa nyt vain voisin koota voimia, niin etten antaisi

-hetken vaikutelmien temmata itseäni mukaansa." --

-

-Emilie kehottaa veljeänsä ehdottomasti noudattamaan lääkärin

-määräyksiä, välittämättä siitä että dieetti on kalliimpaa kuin

-tavallinen ruoka. Yksinäisyys ei liene haitaksi, jollei tule liian

-ikävä olla. "On kai samoin kuin Naantaalissa?"

-

-Kaarlon myöhemmistä (päiväämättömistä!) kirjeistä:

-

--- "Pelastusarmeija kääntää paraikaa Söderteljen yhteiskuntaa

-ylösalaisin. Olen pari kertaa ollut sen kokouksissa. Vaikutus on

-enemmän edullinen kuin päin vastoin. Humbuugi on tosin ääretön, mutta

-samalla naivi. Apropos, ostin pari numeroa 'Sotahuutoa'. Siinä

-kerrotaan 'marsalkka' ja 'marsalkan rouva' Boothin heinäkuun alussa

-pitävän suurta kongressia Parisissa. Mukana olevien korkeampien

-upseerien joukossa mainitaan ensi sijassa prinsessa Ouohtomsky [o.s.

-Etholén]. Hän on siis julkisesti liittynyt liikkeeseen. Tokko

-järjestelmäänkin?"

-

-"Kävin nykyisin Tukholmassa vaihtaakseni kirjoja ja nuotteja

-lainakirjastossa. Näin silloin Nya Pressenistä, että uusi suomalainen

-sanomalehti [Päivälehti!] on päätetty asia. Ainoastaan yhden asian

-tähden se huolestuttaa minua -- pelkään, että Viktor Löfgren ei kestä

-sitä katkeraa ja pikkumaista polemiikkia, joka siitä seuraa. -- Mutta

-puolueelle itselle tuottaa uusi lehti luullakseni ainoastaan selvyyttä.

-Jonkunlaisen hajaannuksen se tietenkin aiheuttaa, mutta se ei voi olla

-onnettomampi kuin nykyinen painostava tyytymättömyys salakavaline

-hyökkäyksineen selkään. Teatterille on se kai onneksi, sillä kyllä se

-seurannee sen esityksiä toisin kuin tähän saakka on tapana ollut, ja

-silloin pakotetaan Uusi Suometar olemaan mukana." --

-

-"Falkmanin kuolema [9/7] liikutti minua enemmän kuin tavallisesti siksi

-vieraan henkilön poismeno. Hän eli kuitenkin omaa elämäänsä -- eikä

-toisten."

-

-Teatterin toimesta syksyllä oli päätetty, että se alotettaisiin

-Tampereella. Mutta aivan odottamatta Kaarlo sai Tampereelta kirjeen,

-jossa sanottiin ettei teatterirakennuksen laajennusta, johon siellä oli

-ryhdytty, saataisikaan valmiiksi sovittuun aikaan. Se pakotti hänet

-lähtemään Söderteljestä, ja saapui hän 7/8 kotia Helsinkiin. Tästä

-Emilie kirjoittaa 9/8 nti Elfvingille:

-

-"Keskiviikko iltana Kaarlo palasi sangen tyytyväisenä matkaansa. Hänen

-täytyi keskeyttää kylpynsä viikkoa varhemmin kuin aiottu oli Tampereen

-rettelöiden tähden. Jos olisimme ennen tienneet tästä, olisimme

-luultavasti sopineet 3 viikon olosta syyskuulla Porissa ja 4 viikon

-Turussa. -- Tänään aamulla täytyi Kaarlon matkustaa Tampereelle

-katsomaan, oliko eräs sikäläinen raittiussali mahdollinen teatteriksi.

-Jollei, alotamme täällä, koetamme tulla toimeen niin kauan kuin

-mahdollista on. -- Ikävä on aina alottaa vastoinkäymisellä ja

-laskuvirheillä. Kaarlo sanoo varmaan uskovansa, että hän voisi tulla

-täysin terveeksi, jos hän vain saisi olla kokonaisen vuoden ulkona,

-vapaana kaikista huolista ja harmista. Se unelma ei kumminkaan koskaan

-toteutune."

-

-Yksi syy, minkä tähden oli arveluttavaa alottaa Helsingissä, oli

-naisnäyttelijäin rivin äkkinäinen harventuminen. Ensiksikin Ida Aalberg

-keväällä oli kieltäytynyt enään sitoutumasta teatterin palvelukseen,

-jonka lisäksi Inez Borg ja Lilli Kurikka kesän kuluessa menivät

-naimisiin, edellinen hammaslääkäri W. Olanderin ja jälkimäinen johtaja

-R. Kajanuksen kanssa, ja vihdoin oli Saimi Svan joutunut kihloihin

-taiteilija Eero Järnefeltin kanssa.

-

-"Julmaa on", Emilie huudahtaa kirjeessään nti Elfvingille, "kuinka nuo

-naimiset ovat vaarallisia teatterille. Kuinpa me edes saisimme pitää

-Olga Finnen; minä olen aivan levoton. Saimi Svan jää vielä täksi

-vuodeksi, mutta tietysti hän on mukana vain puolella mielenkiinnolla,

-puolella sydämellä ja puolilla ajatuksilla. Kyllä nämä alituiset

-naimiset ovat olleet teatterin suurin vihollinen; niin pian kun tytöt

-ovat saaneet vähän näyttämötottumusta ja rutiinia -- niin yks kaks

-vihille! Suomalainen teatteri on koko olemassaolonsa aikana ollut

-täydellinen naimistoimisto (!)" --

-

-Lopultakaan ei ollut muuta neuvoa kuin näytellä Helsingissä. --

-

-"Seurueen jäsenet", Emilie kirjoittaa 5/9, "ovat poikkeuksetta

-ihastuneita kun saavat alusta alkaen olla täällä. Ne ovatkin usein

-kehottaneet meitä tähän, mutta Kaarlo ja minä olemme levottomia. Saa

-nähdä kuinka meidän onnistuu, varsinkin kun syksy on niin kaunis. Hyvin

-ahkeria on meidän oltava. Nyt harjotetaan saksalaista komediaa,

-Kuuluisia naisia, ja Ibsenin Kansanvihaajaa, sitte tulee Lear ja muita

-uudistuksia ja marraskuun alussa Julius Caesar. -- Missä Ida Aalberg

-on, sitä en tiedä. Hän lähti heinäkuun lopulla miehensä kanssa

-ulkomaille ja aikoi viipyä jouluun asti, vaikka hän [mies] olisi

-palaava jo tähän aikaan. Walterin [Runeberg] aikomus muovailla Kaarlon

-rintakuva meni myttyyn, kun Kaarlo oli leikkauttanut tukkansa aivan

-lyhyeksi ja ajattanut huulipartansa, niin että hän oli tullut aivan

-tuntemattomaksi (!)" -- Kaarlo oli muuten virkeä. Elokuun lopulla hän

-oli käynyt Haminassa ystävänsä Otto Morellin luona ja viihtynyt siellä

-hyvin.

-

-Näytännöt alkoivat 8/9, ja tuli -- Tuukkalan tappelun, Nummisuutarien

-ja Murtovarkauden jälkeen -- 18/9 ensimäinen uusi ohjelma: Anni

-Levanderin suomentama Schöntanin ja Kadelburgin huvinäytelmä _Kuuluisia

-naisia_. Kappale, joka oli otettu uutuutensa eikä arvonsa tähden (kts.

-ylemp. s. 309), meni vain kolme kertaa. Miellyttävin rooli oli Olga

-Finnen esittämä vallaton, naivi Herma. Verrattomasti merkillisempi

-uutuus oli Ibsenin _Kansanvihaaja_ 25/9, ja parempi oli esityskin,

-syystä kun luonteet ovat todellisempia ja herättivät aivan toisenlaista

-harrastusta näyttelijöissä. Leino tohtori Stockmanina sai oivallisesti

-näkyviin tieteelleen elävän miehen lapsellisuuden ja kokemattomuuden

-käytännöllisessä elämässä, mutta hätäillen lausumisessaan hän

-jätti neron mahtipuolen varjoon. Etevin hän oli suuressa

-kansankokouskohtauksessa, joka näyteltiin oikein illusionia

-herättävästi. Ahlberg pormestarina kuvasi selvin piirtein virkamiestä

-tohtorin vastakohtana, osaamatta kuitenkaan kätkeytyä tyyppiin. Siihen

-Lindfors pystyi nyt niinkuin monesti ennenkin: hänen nahkurimestarinsa

-Martti Kiil oli itsenäinen ja erinomainen poroporvarisuuden esikuva.

-Onnistunut oli niinikään Rautio -- Aslaksen, jota paitse kiitosta

-ansaitsivat Weckman -- Billing, Falck -- Horster ja tohtorin poikina

-esiintyvät neidit Finne ja Salenius. Mutta huolimatta tästä ja hyvästä

-yhteisnäyttelemisestä yleisö pysyi kylmänä. Näytelmä meni syksyn

-kuluessa kuusi kertaa, mutta vain kolmantena iltana paremmalle kuin

-puolelle huoneelle. -- Jälleen siis nähtiin, että teatterin yleisö oli

-saanut kyllänsä realismista. Melkoista parempi oli seuraavien ohjelmien

-menestys, vaikka olivat uusinnoita: Kuningas Lear ja Parjauspesä.

-Nämäkin näyteltiin kumpikin kuusi kertaa. Learia näytteli Leino yhtä

-etevästi kuin kolme vuotta ennen ja samaan tapaan; sitä vastoin

-Lindfors osotti suuresti edistyneensä. Ontuvan, kuhmuselkäisen narrin

-esiintymisessä, jonka kasvoista puhui elämän kärsimys ja terävä äly,

-oli jotakin, niin sanoaksemme, historiallisen todellista, joka

-vastustamattomasti viehätti katsojaa, varsinkin kun Lindfors yhtä hyvin

-sanattomana kuin puhuessaan pysyi kiinni syvästi inhimillisessä

-roolissaan.[103] Uusia rooleissaan olivat rva Rautio (Goneril), nti

-Svan (Regan) ja nti Finne (Cordelia). Parjauspesä esitettiin nyt

-niinkuin kymmenen vuotta ennen hyvällä yhteisnäyttelemisellä.

-Varsinaiset pääosat, sir ja lady Teazle, olivat Lindforsilla ja rva

-Rautiolla.

-

-Syyskauden tärkein näytännöllinen tapaus sattui 13/11, kun mainioin

-Shakespearen kolmesta roomalaistragediasta, _Julius Caesar_, ensi

-kerran näyteltiin. Valmistuksista oli kauan huhuiltu, ja odottaen

-jotain tavatonta yleisö jo ensi iltana täytti huoneen permannosta

-kattoon. Eikä odotus pettynytkään. Kuvaelma esitettiin kuvaelman

-perästä niin näyttämölaitoksiin kuin näyttelemiseen nähden aikakauden

-ja tunnelman mukaisesti järjestettynä ja tasaisesti, vaikuttavasti

-toimitettuna, ja jännittynyt mielenkiinto lämpeni lämpenemistään

-vaihtuakseen lopulta syväksi ihastukseksi ja innostukseksi, joka

-purkautui esiinhuutoihin ja sydämellisiin suosionosotuksiin pääosien

-esittäjiä, Salaa, Ahlbergia ja Leinoa, sekä johtaja Bergbomia kohtaan.

-Näyttämöllepanossa oli Meiningiläiset otettu esikuvaksi, mutta

-kuitenkin niin, että kaikki oli itsenäisesti mukailtu silmällä pitäen

-pienen näyttämön mahdollisuuksia. Totta on ettei Helsingissä koskaan

-ennen oltu historiallista näytelmää niin täyteläisesti näyttämölle

-järjestetty, mutta silti oli järjetöntä tuhlausta vältetty ja johtavana

-silmämääränä pidetty sitä, ettei mikään laiminlyönti puvuissa taikka

-laitoksissa häiritsisi historiallista luonnetta. Tämän ohella oli

-suurta painoa pantu yhteisnäyttelemiseen, sillä jos missään kappaleessa

-on se juuri tässä vaikutuksen pääehto. Näin olikin todella saatu

-draaman neljä tärkeintä kuvaelmaa erinomaisen tehokkaaksi:

-kohtaus Bruton puutarhassa, Caesarin murha, suuri kansankohtaus

-puheineen forumilla sekä yökohtaus Bruton teltassa Sardeen luona.

-Murhakohtaukselle pelastettiin täydelleen sen jylhä luonne eikä

-näyttämöllämme ole nähty vaikutukseltaan tenhosampaa kansankohtausta

-kuin forumilla tapahtunut -- siinä oli vilkkautta taikka oikeammin

-mukana elämistä, nousevaa ja laskevaa intoa ja raivoa niinkuin myrskyn

-pauhatessa, se kun ajottain on lauhtuvinaan sitte taas sitä ankarammin

-kiihtyäkseen. Oli kuin Bergbomin luova taiteilijahenki hetkeksi olisi

-tulistuttanut avustajajoukot.[104] Loppunäytösten surunsekainen

-mieliala, joka niin ihmeen ihanasti sointuu viimeisten illusionien

-häviämisen kanssa, tuli erittäin tuntuvaksi telttakohtauksessa.

-

-Vaikka mahtava vaikutus riippui esityksen eheydestä, ovat muutamat

-näyttelijät erikseen mainittavat. Sala Brutuksena osasi antaa

-esiintymiselleen sen ihanteiden maailmassa elävän miehen tyvenen

-vakavuuden, joka on sankarille omituinen. Hän erosi toisista ei

-ainoastaan sanojensa vaan käytöksensäkin kautta. Ahlbergkin sai

-melkoista tunnustusta Antoniostaan, mutta hänen käsityksensä ja

-näyttelemisensä oli kuitenkin ulkonaista. Leino oli verraten tyydyttävä

-Caesarina, hänen parrattomissa kasvoissaan ja koko ryhdissään oli siksi

-kaukaisluontoista, että hahmo häiritsemättä sulautui etäiseen

-historialliseen kokonaiskuvaan. Ansiokkaimpia oli rva Rautio Portiana.

-Lyhyt tehtävä suoritettiin kerrassaan moitteettomasti, joten

-puutarhakohtauksen loppuosa muodostui suloiseksi lepohetkeksi ankarassa

-näytelmässä. Vihdoin näytteli Olga Finne Luciusta niinkuin pitikin

-hiljaisella luonnollisuudella.

-

-Julius Caesar meni 8 kertaa, joista viimeistä edellinen varta vasten

-koulunuorisolle ja viimeinen kansannäytäntönä. -- Lähinnä sen jälkeen

-tuli Björnsonin Konkurssi, uusittuna; mutta se esitettiin vain kolme

-kertaa huonoille huoneille -- "valitettavasti näyttää teatterin yleisö

-miehissä sairastavan influensaa!" huudahti eräs arvostelija.

-

-Emilien kirjeistä Betty Elfvingille näkyy, että syksyllä ajateltiin

-Pietariinmenoa, vaikkei siitä mitään tullut. Kaarlo kävi sitä varten

-Pietarissa, jonka suomalaiset kyllä mielellään olisivat nähneet

-teatterin tulevan, mutta varmaa sopimusta ei tehty, pääasiassa

-sentähden ettei tietty tulisiko Ida Aalberg mukaan vai ei. Siitä

-riippui näet ohjelmisto ja huoneusto, koska vanha kauppiasklubi oli

-liian ahdas Reginaa, Romeota ja Juliaa y.m. varten eikä taas

-kannattanut ottaa isompaa ja kalliimpaa, jollei niitä näyteltäisi. --

-Samassa kirjeessä (7/10), josta tämä on otettu, Emilie kertoo Minna

-Canthin tulevan kuukaudeksi Helsinkiin ja kehottaa nti Elfvingiäkin

-tulemaan tehdäkseen hänen tuttavuuttaan. "Teidän pitäisi sopia

-erinomaisen hyvin yhteen." -- Teatterista mainitaan, että Sala nyt oli

-ohjaaja ja "Kaarlon paras tuki". Hän oli tunnollinen ja täytti erittäin

-hyvin velvollisuutensa. "En voi sanoa", Emilie lisää, "kuinka

-tyytyväinen olen, että hän on ottanut tämän työn."

-

-Nti Elfving tuli kuitenkin Helsinkiin vasta jouluna viipyäkseen

-muutamia viikkoja uudelle vuodellekin, ja oli tällä matkalla erikoinen

-syynsä. Ennen nimimerkillä Aura julkaistuaan historiallisen kertomuksen

-"Härkmannin pojat" hän oli nyt kirjoittanut suuren draaman,

-_Sprengtportenin oppilaat_, joka oli ollut Kaarlolla tarkastettavana,

-ja oli siihen yhteistoimin korjauksia tehtävä. Vähän ennen joulua oli

-Kaarlo pienessä piirissä lukenut näytelmän ääneen ja kirjoitti Emilie

-sen jälkeen (23/12):

-

-"Teoksesi teki kovin hyvän vaikutuksen, kun se luettiin perjantaina.

-Sala lupaa suomentaa sen, mikä on sangen tärkeää, sillä hän osaa hyvin

-pitää silmällä kielen karakterisuutta. Tuukkalan tappelussa hän teki

-siinä kohden oikean suurteon. Onko loppukuvaelma jo suunnilleen valmis?

-Kaarlo pyytää saada luonnoksen siitä niin pian kuin mahdollista." --

-

-Näytelmä korjattiin tekijän ollessa Helsingissä ja suomennettiin yhtä

-menoa, sillä Bergbomin aikomus oli kohta toimittaa se näyttämölle.

-Emilie ilmottaakin 25/2 kappaleen olevan kollatsionoidun ja harjotusten

-alkaneen sekä että toivottiin sen valmistuvan maaliskuun 19 tai 21

-päiväksi. Siksi pitäisi nti Elfvingin tulla Helsinkiin, jossa asiat

-niin järjestettäisiin että hänen täälläolonsa pysyisi salassa -- hän

-kun näet ei tahtonut julkisesti esiintyä tekijänä. Valitettavasti oli

-tämä kaikki turhaa puhetta ja puuhaa, sillä sensuuri astui väliin ja

-teki lopun hankkeista -- tosin niin myöhään, että yritykseen oli

-uhrattu paljon aikaa, työtä ja kustannuksia. Ensin tuli "varma, kalpea

-_ei_", mutta kun Kaarlo tarjoutui tekemään muutoksia, näytti asia taas

-mahdolliselta. Kaarlon mielestä, Emilie kirjoittaa 14/3, voitaisiin

-suostua pyyhkimään vähemmän tärkeitä kohtia, vaikkei semmoista, "joka

-antaa teokselle ydintä ja väriä". Mutta kaikki turhaa.

-

--- "Sprengtportenista ei ole mitään sanottavaa", lausutaan kirjeessä

-29/4, "sensuuri kieltää, ilmottamatta varsinaista syytä -- ainoastaan

-verukkeita esitetään. Ensin vaadittiin 2 _painettua_ kappaletta; monien

-taistelujen ja neuvottelujen jälkeen tyydyttiin 2 _kirjoitettuun_

-kappaleeseen, ja painoylihallituksen puheenjohtaja pyysi Kaarlon (!)

-merkitsemään reunaan kaikki paikat, jotka mahdollisesti olivat

-sopimattomia, jonka Kaarlo tekikin. Kun sitte molemmat käsikirjoitukset

-olivat maanneet 3 viikkoa painoylihallituksessa, saatiin ne vihdoin

-takaisin -- ilman näyttelemislupaa, koska muka 'kappaleet eivät olleet

-aivan yhtäpitäviä!' Olisimme tietenkin voineet pakottaa heidät antamaan

-lähemmän selityksen, mutta meistä on viisaampaa jättää asia syksyksi,

-semminkin kun yleisesti katsotaan sopimattomaksi _nyt_ esittää mitään

-suomalaisia itsenäisyystuumia koskevata. Myöskin kuvernööri

-ja poliisimestari olivat _pyytäneet_, ettei kappaletta nyt

-näytettäisi." -- --

-

-Kun nti Elfving jo ennen oli ilmottanut mieluummin näkevänsä, että

-kappale jäisi näyttelemättä kuin että se esitettäisiin silvottuna ja

-heikonnettuna, oli asia täten kielteisesti ratkaistu -- ei ainoastaan

-syksyksi, niinkuin Emilie kuvitteli, vaan ainiaaksi.

-

-Kerrottuamme yhdessä jaksossa tämän vastoinkäymisen, palaamme uuden

-vuoden alkuun. -- Ensimäinen uusi kappale oli Salan suomentama George

-Sandin 3-näytöksinen _Claudie_ 10/1, joka meni kolme kertaa. Sirkkaa

-muistuttavassa näytelmässä olivat pääroolit: nti Finnellä (Claudie),

-Leinolla (Remy), rva Rautiolla (Rose Legrand), Weckmanilla (Sylvain) ja

-Rautiolla (Denis). -- Topeliuksen päivänä annettiin Regina von

-Emmeritz, jossa _Ida Aalberg_, palattuaan Firenzeen saakka ulotetulta

-matkaltaan, alotti kolmiviikkoisen vierailunsa. Taiteilijatar esiintyi

-neljä kertaa Reginana, kaksi kertaa Cypriennenä Erotaan pois

-kappaleessa ja neljä kertaa _Thérèse Raquinina_ E. Zolan

-samannimisessä, Hanna Aspin suomentamassa draamassa, joka näyteltiin

-ensi kerran 29/1 ja jonka esittäminen näyttämöllämme on luettava

-näytäntökauden merkkitapauksiin. Huolimatta näytelmän kirjallisesta

-merkityksestä Bergbom tuskin olisi ilman erikoista aihetta ottanut

-tämän ultrarealistisen draaman esitettäväksi. Kuvataanhan siinä kahden

-murhaajan sieluntuskia niin kauhean räikeästi, että Kovan onnen lasten

-kurjuus siihen verraten oli pelkkää idylliä, ja kuitenkin oli jo

-jälkimäinen saanut yleisömme tasapainostaan[105]. Kappaleen ottamisen

-aiheuttikin se, että Ida Aalberg paraikaa tutki Thérèsen roolia

-näytelläkseen sitä (saksaksi) Berlinissä, Freie Bühne-yhdistyksen

-näytännöissä. Olihan se taiteilijattarelle paras harjotus saada

-edeltäkäsin täällä esiintyä samassa roolissa. -- Tudeerin arvostelusta

-Valvojassa teemme joitakuita otteita:

-

-Thérèse Raquin näyteltiin mallikelpoisesti. Näyttelijämme ovatkin

-skandinavilaisten ja kotimaisten näytelmien kautta hyvin koulutetut

-pitämään todellisuutta silmämääränään ja kuvaamaan sitä. Muuten Thérèse

-Raquin on kyllä omiaan näyttelijöitä harrastuttamaan, sillä teksti on

-sitä laatua, että se enimmäkseen tarjoaa heille vain ulkopiirteet,

-jotka heidän on itsenäisesti täyttäminen ja elähyttäminen. Kaikki

-näyttelijät olivatkin käsittäneet tehtävänsä erittäin hyvin, ja he

-saivat myöskin aikaan mitä eheimmän, elävimmän kokonaiskuvan.

-

-Tullakseen täysin todenmukaiseksi Thérèse Raquinin rooli vaatii

-näyttelijältä tavattoman paljo alttiiksiantavaisuutta, ja pysyäkseen

-eheänä, kokonaisena se vaatii suurta intelligenssiä ja hienoa taitoa.

-Rva Aalberg täytti nämä vaatimukset mitä suurimmassa määrässä.

-Ainoastaan kolmannen näytöksen alussa -- -- hänessä ehkä on velttoa,

-hienoa _grande damea_ enemmän kuin rooli oikeastaan sallii. Muuten oli

-hänen näyttelemisensä alusta loppuun todella loistavaa. Ensi

-näytöksessä tapahtuva jyrkkä käänne jöröstä välinpitämättömyydestä

-tuliseen lemmen hehkuun, kolmatta näytöstä täyttävä ääretön tuska,

-neljännessä näytöksessä ilmaantuva ulkonainen ja sisäinen

-rappeutumistila ynnä yhä kasvava kauhu, kaikki ne esitettiin

-semmoisella todenperäisyyden voimalla, ettei katsoja niitä ikinä

-unohda. -- Ahlbergin Laurent oli hänen parhaita roolejaan. Hänen

-onnistui siinä tavallista paremmin vapautua omasta itsestään ja

-mukautua tehtäväänsä, niin että hänen Laurentinsa todella herätti niitä

-kauhun, inhon ja säälin tunteita, joita tekijä on tarkottanut. --

-Lindfors teki Grivet höperöstä erittäin onnistuneen tyypin;

-ensimäisissä näytännöissä hän höperöimisellään ehkä liiaksikin veti

-yleisön huomiota pois päätoiminnasta. -- Rva Raquinin roolin suoritti

-nti Stenberg odottamattoman hyvin. Hänen näyttelemisensä oli luontevaa,

-teeskentelemätöntä; yhtä liikuttava kun hän oli hellänä ja surevana

-äitinä, yhtä kamala hän oli viimeisessä näytöksessä elävänä

-kuvapatsaana, joka ainoastaan silmien katseilla voipi lausua ilmi sitä

-ääretöntä vihaa ja sitä hurjaa kostonriemua, joista hänen sydämensä

-oli pakahtua; oli ikäänkuin kaikki elämä mikä halvaantuneen

-liikkumattomassa ruumiissa oli jäljellä, olisi kokoontunut noihin

-palaviin silmiin. Katselija täydelleen tajusi, etteivät Thérèse ja

-Laurent voineet niiden katsetta kestää. -- Rooli mahtoi olla hyvin

-rasittava. -- Näyttämön asu ja yleensä koko 'mise en scène' kuvasivat

-erittäin todenmukaisesti niitä oloja, joihin näytelmän toiminta

-perustuu.

-

-Paitse jo mainituissa rooleissa Ida Aalberg esiintyi Runebergin

-päivänä, lausuen Maamme-laulun ja näytellen Lean. Se innostus, jonka

-hän tällä vierailulla herätti, tuli varsinkin näkyviin kun Erotaan pois

-4/2 annettiin hänen hyväkseen ja kun hän 7/2 Thérèse Raquinina esiintyi

-viimeisen kerran.

-

-Helmikuullakin oli kaksi premiääriä, joista edellinen, Salan suomentama

-A. Wilbrandtin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Maalarit_ (14/2), annettiin

-vain kaksi kertaa herättämättä mitään suosiota, mutta jälkimäinen,

-G. von Numersin niinikään 3-näytöksinen huvinäytelmä _Kuopion takana_,

-muodostui sitä suuremmaksi, jopa harvinaisen suureksi menestykseksi.

-

-Kuopion takana on samoin kuin muutkin Numersin suomenkielisinä

-julkisuuteen tulleet näytelmät lopullisen muotonsa saanut hänen ja

-Bergbomin yhteistyön kautta. Ensi kerran se mainitaan Numersin

-kirjeessä 5/12 1888:

-

-"Minä kyhäilen nyt pientä uudenaikaista kappaletta nykyään

-riidanalaisesta kysymyksestä: kuka oikeastaan on oleva herra talossa,

-vaimoko vai mies, ja tulen minä siihen epätoivoiseen päätökseen, että

-kyllä se on mies. Siis hansikka Pohjoismaiden naisille. Vaimoni

-mielestä on kappale -- surullinen, ja hän suuttuu kun hän näkee sen. Se

-on muutoin komedia." -- Toisen kerran tekijä puhuu siitä 9/2 1889:

-"Olen juuri päättänyt vetisen jäljennöksen 'Noorasta' -- kolmessa

-näytöksessä -- mutta minun herrasväkeni ovatkin ainoastaan kihlatuita!

-Otan kai sen mukaani [tullessani Helsinkiin]."

-

-Nämät otteet ovat tuskin ristiriidassa sen kanssa mitä kirjan tekijä

-muistaa Bergbomin sanoneen, nimittäin että kappale alkuaan oli ajateltu

-vakavaksi nykyaikaisdraamaksi; todellisuudessa siitä sukeutui mitä

-hyvätuulisin huvinäytelmä, jonka pääajatus on kokonaan vastakkainen

-yllämainitulle. Miten siinä annetaankin letkauksia oikealle ja

-vasemmalle, on toki päätös se, että ohjakset ovat naisen kädessä

-taikka, niinkuin Numers itse lausuu edellisiä vuotta myöhemmässä

-kirjeessä: "nainen hallitsee kyllä ilman kuninkaallista kruunua ja

-ilman 'oikeuksia'".

-

-Kun Bergbom toukokuun alussa 1889 matkusti Vaasaan siellä

-järjestääkseen teatterin vierailua, pysähtyi hän vuorokaudeksi

-Suinulaan Numersin luokse, ja silloin luultavasti Kuopion takana

-yhdessä uudestaan suunniteltiin. Mutta varmaankaan se ei ollut ainoa

-neuvottelu asiasta. Kirjeissä kappale mainitaan jälleen vasta 9/1 1890,

-jolloin Numers lausuu:

-

-"Lähetän tänään rautatiepakettina kolmannen näytöksen. Lisää ja ota

-pois niinkuin tahdot, kun vain saat siihen pontta ('ruter'). -- Kun

-minulle on selvinnyt, että se todella näytellään, on mielenkiintoni

-jälleen herännyt. Anna nyt nti Nissisen[106] alottaa kolmannen

-näytöksen suomentaminen ja palauta rauhallisesti tänne 1:nen ja 2:nen

-näytös,[107] niin että saan kirjoittaa ne uudestaan, 'kunniasanallani'

-saat ne takaisin korkeintaan 3:ssa päivässä." -- (Kirjoittaja

-julkilausuu tyytyväisyytensä siitä, että Olga Finne tulee Lilliksi ja

-Saimi Svan nimismiehen rouvaksi.) -- "Niin lähetä nyt tänne alkupuoli

-ja ajattele sitten päivän iskusanoja (slagord), joita ei kasva täällä

-metsässä".[108] -- Edelleen saamme samasta kirjeestä tietää, että

-mainiot säkeet:

-

-    'Sä oikeutes tietää tahdot, nainen?

-    Rakasta, kärsi, ahkeroitse vainen!'

-

-olivat pitkästä (ruotsinkielisestä) runosta, jonka tekijää Numers ei

-tuntenut, mutta joka oli lausuttu ja suurella suosiolla vastaanotettu

-eräissä häissä Ilmajoella. [Vielä myöhemmässä kirjeessä] Numers

-hyväksyy, että Naema ensi näytöksessä esitellään apulaisen jalkojen

-juuressa, että jälkimäisen nimeksi pannaan Jussilainen y.m.

-

-Tämä kaikki todistaa teoksen olevan, niinkuin jo sanottiin, yhteistyön

-tulos, ja kun Numers 20/3 tunnustaa saaneensa 600 markkaa

-tekijäpalkkiona[109] hän samassa sanoo olevansa hämillään vastaanottaa

-niin paljon kappaleesta, "jossa Sinulla ja teatteriseurueella on

-kummallakin yhtä suuri osa kuin minulla". Tämä on vaatimattomasti ja

-kauniisti lausuttu Numersin puolelta, jolta alote ja alku kuitenkin oli

-lähtenyt ja jonka nuoruuden muistoja epäilemättä piilee pappilan elämän

-kuvauksessa.

-

-Myöhemmin syntyi, niinkuin vastedes on kerrottava, erimielisyys

-Bergbomin ja Numersin välillä siitä, mikä osa kummallakin oli heidän

-kappaleissaan. Silloin Bergbom eräässä kirjeessä[110] (josta alustelma

-on käytettävänämme) seikkaperäisesti tekee selkoa vaikutuksestaan

-Kuopion takana näytelmän syntyyn:

-

-"Olen ajatellut mikä osuus kappaleeseen minulla on, ja olen tullut

-seuraavaan päätökseen":

-

-"1) Olen, niinkuin itse olet myöntänyt, kriitillisesti tarkastanut

-(siktat) sen. Sen johdosta kappale on tullut oleellisesti

-toisenlaiseksi molempien pääroolien muuttamisen kautta. Läpikäyvien

-korjausten, lievennysten, pikku muutosten, pyyhkimisten kautta

-Apulainen on raa'asta, idioottimaisesta karrikatyyristä muutettu

-jotakuinkin inhimilliseksi olennoksi, ja Lilli suurisuisesta,

-äkäisestä, liehakoitsevasta 'buffetshikasta' tullut -- siksi mikä hän

-on. Rovastia, ruustinnaa, Naemia tämä kriitillinen työ ei ole koskenut."

-

-"2) Sen ohella olen suoranaisesti antanut joukon motiiveja kappaleeseen.

-Minä ehdotin esim. kolmet rouvat. Jopa luonnostelin heidät. Mitä

-ruustinnaan [! lue: pastorin rouvaan] ja nimismiehenrouvaan tulee,

-noudatit luonnostani, kauppamiehen rouva on kokonaan sinun omasi.

-Edelleen on Jussilaisen esitelmä-aate minun. Minä ehdotin,

-yksityiskohdittain koko esitelmäkohtauksen ja kohtauksen Lillin ja

-apulaisen välillä kolmannessa näytöksessä. Ylipäätään minä annoin

-kolmanteen näytökseen, jota ei ollut olemassakaan, ensiksi kohtaus

-kohtaukselta ehdotuksen, jota harvoilla muutoksilla (keskellä)

-noudatitkin."

-

-"3) Mutta sitä paitse olen suoraan kirjoittanut useita kohtia. Ne

-kuuluvat kuitenkin minulle eri määrässä. Muutamissa paikoin toimitin

-uudestaan mitä sinä olit ennen kirjoittanut, toisissa lisäsin kaikki

-omasta päästäni. Olen punaisella lyijykynällä merkinnyt kappaleeseen

-mitä on suorastaan minun kirjoittamaani. Tiedän mitkä paikat ne on,

-sillä ne ovat erikseen liisteroidut kuiskaajakappaleeseen taikka

-kokonaan liitetyt siihen."

-

-Kuopion takana meni ensi kerran 28/2 ja oli se teatterin onnistuneimpia

-premiäärejä, sillä se laski perustuksen kestävälle suosiolle kappaletta

-kohtaan. Numers huudettiin tietysti useat kerrat esiin. Huone ei ollut

-aivan täysi (791 mk), sillä yleisömme on aina hiukan epäilevällä

-kannalla uusia ohjelmia kohtaan, mutta jo seuraavana iltana oli huone

-täynnä (1,157 mk) ja näyteltynä kaikkiaan 9 kertaa (useamminkin se

-olisi mennyt, jollei näytännöt olisi päättyneet huhtikuun alussa)

-tuotti se 8,364 mk eli keskimäärin 930 illalta.

-

-Näytteleminenkin oli mitä parhainta. "Rovastista (Pesonen) ja

-ruustinnasta (nti Stenberg) alkaen palvelustyttöön asti kaikki roolit

-näyteltiin hyvin." Erityisesti kiitettiin Olga Finneä Lillinä. Hän on

-erinomaisesti käsittänyt kuvattavan luonteen; tuo "moderni" neitonen,

-joka Helsingistä tullen, 'uusilla aatteillaan', somilla vaatteillaan,

-varmalla, vapaalla -- jopa vallattomallakin -- käytöksellään panee

-pappilan asukkaat ja naapurit ymmälle, oli kauttaaltaan uuden ajan

-älykäs ja reipas lapsi. -- Entäs nuo naapurit sitten! Kuinka

-todenmukaisia, kuinka ihka eläviä, kuinka mainion koomillisia he

-olivat! Niin tarkkaan havaittuja ja niin luontevasti näyteltyjä

-tyyppejä oman maan elämästä, kuin nimismiehen rouva (Saimi Svan) ja

-pastorin rouva (Naemi Stenbäck) on harvoin saatu nähdä näyttämöllä.

-Suurimman kiitoksen ansaitsi kuitenkin Sala apulaisena. Rooli on sitä

-laatua, että se miltei houkuttelee näyttelijää laatimaan narrillista

-irvikuvaa. Mutta Sala ei siihen hairahtunut. Hän näytteli apulaispappia

-erittäin hienosti, ilman vähintäkään liiottelua. Siten hän saikin

-aikaan mitä täydellisimmän illusioonin; katselija ei hetkeäkään

-epäillyt kuvauksen todenperäisyyttä. Ja sen kautta roolin koomillinen

-vaikutus vaan lisääntyi. Salan apulaispappi oli kaikin puolin etevä

-taideteos.[111]

-

-Tähän on vain lisättävä että samoin kuin koko näytelmä sen esityskin

-suomalaisella näyttämöllä oli erinäisen rakastettavan huumorin

-leimaama, niin ettei ivaan eikä nauruun ollut mitään katkeraa

-sekottunut. Se se juuri oli, joka teki että näytelmä, samalla kertaa

-koskien sydäntä kuin nauruhermoja, jätti katsojaan niin herttaisen

-vaikutelman. Kun kappale sittemmin esitettiin muualla ruotsiksi

-käännettynä ja m.m. Jussilainen mongersi huonoa ruotsia, katosi siitä

-melkoisessa määrässä runollisuus, ja koko vaikutus tuli karkeammaksi,

-alhaisemmaksi. -- Syystä kun Sprengtportenin oppilaat kiellettiin, ei

-maaliskuulla ilmaantunut muuta uutta kuin Anni Levanderin suomentama

-Molièren _Sievistelevät hupsut_ 12/3. Näytäntö annettiin Lindforsin

-hyväksi, ja teki hänen Mascarillensa mainion ilveilyn ohjelman

-loistokohdaksi. -- Kolme päivää tämän näytännön jälkeen lauantaina 15/3

-oli suuret arpajaiset ynnä naamiohuvit eläkekassan hyväksi. Ohjelmasta

-ansaitsee mainita "Pohjolan häät", kuvaelmasarja, jonka taiteilijat A.

-Gallén ja E. Järnefelt olivat järjestäneet. Emilie Bergbom, jolle tämä

-yritys oli tuottanut paljon vaivaa, kirjoittaa Turun ystävälleen

-olevansa tyytyväinen tuloon, joka nousi 9,600 markkaan (netto pari

-tuhatta vähemmän). -- Viimeinen näytäntö Helsingissä: Kuinka äkäpussi

-kesytetään, uudistettuna, oli 9/4.

-

-Kun Helsingissä ohjelmiston puute uhkasi, oli teatteri päättänyt

-kevätpuolella lähteä _Kuopioon_, johon sitä viime vuosina niin monesti

-oli pyydetty. Tämä oli ilosanoma Minna Canthille. Ilmottaen

-tyytyväisyytensä ja tarjoten "tohtorille" entisen asunnon talossaan,

-hän 24/2 kirjoittaa Emilielle:

-

--- "On minulla tekeillä taas omakin näytelmä [Papin perhe], mutta se ei

-tietysti valmistu ennen kun syyspuoleen. Jos sanon, että aihe on

-keskisäädystä, niin tohtori varmaankin säikähtää ja sanoo: 'herskapi

-Wörsky!' Ei -- ei Wörskyn herskapi siinä paradeeraa. Mutta muuta tuskaa

-se kyllä antaa, kun sen pitäisi olla todellinen, s.o. nykyisestä

-tosielämästä, ja samalla draamallinen! Kuvata näitä säännöllisiä

-ihmisiä pienine tunteineen, säännöllisissä oloissaan, säännöllisessä

-kamarielämässään ja saada siitä jotain draamallista! Yhtä jos panisivat

-hevoset juoksemaan ja hyppimään ahtaissa pilttuissaan, joissa ovat

-syntyneet, kasvaneet ja ikänsä eläneet, tottumuksen kautta vallan

-tyytyväisinä." --

-

-Maaliskuun lopulla Minna ilmotti, että tilauksia oli karttunut niin

-paljo, että ne, "rabatit poisluettuna", nousee 212 markkaan iltaa

-kohti. Samalla hän sanoo olevansa onnellinen jo edeltäpäin, että

-tohtori on luvannut tulla tarjottuun kortteeriin. "Ei teatterin

-tännetulo muuten olisi miltään maistunutkaan. -- Eikähän kumma, sillä

-elämäni rikkaimmat hetket ovat olleet ne, jotka tohtorin seurassa olen

-saanut viettää." --

-

-Kuopiossa annettiin 18 näytäntöä 13/4-15/5; enempää ei ajateltukaan,

-sillä tänä keväänä oli promotsioni, ja siksi oli teatteri palaava

-Helsinkiin. Ohjelmisto oli Helsingistä tunnettua, paitse kahta uutta

-kappaletta: E. Törmäsen suomentama Th. Overskoun laulunäytelmä

-_Paholaisen voittaja_ 30/4 ja Tuokon runomittaisesti kääntämä

-Calderonin _Elämä on unelma_ 13/5. -- Kaarlon kirjeistä teemme

-seuraavat otteet:

-

-(11/4). -- "Minna-rouva on rakastettava niinkuin aina. Hänen uusi

-draamansa on luonnoksena valmis kolmessa näytöksessä, mutta kun hänellä

-ei ole vielä aavistustakaan kuinka molemmat viimeiset näytökset ovat

-kehitettävät, niin siitä tuskin tulee mitään ennen joulua. Silloin

-tulee [nti] Finnekin kotia, joka tarvitaan yhteen päärooliin."

-[Näyttelijätär oli Kuopiosta lähtevä opintomatkalle ulkomaalle.]

-

-(14/4). "Ensi näytäntö [Sirkka] antoi 450 mk. Siis sangen hyvin. Täysi

-huone tuottaa 550. Ennen se antoi 600, mutta nyt on 14 hyvää paikkaa

-'poissahattu', jotta herroilla olisi mukavampi pääsy buffettiin (!) --

-On ollut niin paljo työtä, etten kahteen päivään ole ennättänyt käydä

-Ossianin luona. -- Minun täytyy harjottaa Paholaisen voittajan köörejä.

-Sitä paitse istua ja jankuttaa laulajia, jotka luonnollisesti eivät

-osaa mitään: 'odottaneet, että tohtori olisi mukana harjotuksissa'." --

-

-(16/4). "Kansanvihaaja tuotti yhtä paljon [enemmänkin] kuin ensi

-näytäntö. En tiedä miellyttikö se. Tusina henkilöitä melusi tosin

-kovasti joka näytöksen jälkeen, mutta luullakseni oli se kaviaaria

-muille." -- Vanha tuttu, Kivinen-Franck, oli tarjoutunut jälleen

-teatteriin.[112]

-

-(28/4). "Kuopion takana antoi tietysti täyden huoneen, ja

-suosionosotukset olivat hyvin vilkkaita -- usein aploodeja

-näyttelemisen keskellä. Kaikki hyvällä tuulella." [Toisellakin kerralla

-melkein täysi huone, mutta kun Emilie oli arvellut, että kappale oli

-annettava kolme ja Almberg neljäkin kertaa, Kaarlo kirjoittaa:]

-"Huomaan kuinka vähän tunnette pikkukaupunkien teatterioloja. Jo eilen

-oli ensi näytännön innostus kokonaan kadonnut. Aploodeja tuli joka

-näytöksen jälkeen, mutta ei kertaakaan näytöksen keskellä." --

-

-(1/5). "Paholaisen voittaja tuotti 432 mk. Esittäjistä oli vain Weckman

-oivallinen ja nti Stenbergkin, jolla oli oikein liikuttavia kohtia

-Veronican osassa."

-

-Kirjeet ovat muuten niin täynnä kaikenlaisia päivän teatteriasioita,

-että Kaarlolla nähtävästi ei ollut aikaa ajatellakaan muuta. Toukokuun

-keskivaiheilla hän palasi seurueineen Helsinkiin, vähän yli 700 markkaa

-voittoa kassassa.

-

-_Helsingissä_ annettiin promotsioniaikana kuusi näytäntöä 18/5-30/5,

-joista kolmessa esitettiin pääkaupungissa uusi Paholaisen voittaja.

-Tulot olivat kuitenkin huonommat kuin Kuopiossa. Kun mainittu

-laulunäytelmä näytäntökauden viime iltana näyteltiin, Otto Vallenius

-esiintyi viimeisen kerran suomalaisella näyttämöllä. Oltuaan kuusi

-vuotta seurueen jäsenenä ja laulutaidollaan voitettuaan monta ystävää

-hän nyt erosi lähteäkseen Parisiin aikeessa antautua oopperalaulajaksi.

-

-Teatterin johtokunta, jonka jäsenet olivat K. Bergbom, A. Almberg,

-Jaakko Forsman, V. Löfgren ja K. F. Wahlström sekä varajäsenet Emilie

-Bergbom ja B. F. Godenhjelm, oli lähes puolitoista vuosikymmentä

-pysynyt muuttamatta. Tämän johdosta heräsi sen omassa piirissä ajatus,

-että uudistus oli toimeenpantava, joskin vähitellen. Neuvotellen tästä

-johtokunnan jäsenet sopivat keskenään että professori Forsman saisi

-ensiksi erota ja sen mukaan ilmotettiin kannattajain kokouksessa 5/5,

-että hän toivoi päästä vapaaksi monivuotisesta toimestaan. Silloin

-hänen sijaansa valittiin tohtori _Eliel Aspelin_.

-

-Vaikka Emilie Bergbom nimellisesti oli ainoastaan varajäsen

-johtokunnassa, oli hän, niinkuin edellisestä kyllä on nähty,

-todellisuudessa teatterin hyväksi toiminut enemmän kuin yksikään muu

-johtokunnan jäsen -- paitse tietenkin hänen veljensä. Itse asiassa hän

-oli tavallansa Kaarlon rinnalla ollut toinen "toimitusjohtaja" taikka

-oikeammin, kiitos olkoon hänen apunsa, Kaarlo oli toiminut

-kahdenkertaisella voimalla. Niissä, jotka tämän tiesivät ja osasivat

-arvostella kuinka erinomaisen tärkeä hänen osansa oli ollut ja

-edelleen oli kansallisen taidelaitoksen synnyssä, kehityksessä ja

-ylläpitämisessä, oli kauan asunut ajatus että kansalaisten velvollisuus

-oli kerrankin julkisesti esiintuoda se kiitollisuus ja tunnustus, jonka

-Emilie Bergbom väsymättömällä, suurisuuntaisella toimellaan oli

-ansainnut. Tänä keväänä tuo ajatus muuttui teoksi. Päätettiin näet

-tehdä Emilienpäivä, toukokuun 19, kansalliseksi juhlapäiväksi, jolloin

-Emilie Bergbomille julkilausuttaisiin ne tunteet, jotka hänen

-elämäntyönsä oli laajoissa piireissä herättänyt.

-

-Varhain aamulla kävi päivän sankaritarta tervehtimässä sekaääninen

-kuoro, parhaasta päästä niitä henkilöitä, jotka oopperan loistoaikana

-olivat olleet sen kuoron pylväitä. Sitten saapui nti Bergbomin luokse

-teatterin ystävien lähetystö, joka kutsui hänet päivällisille

-Kaivohuoneelle. Tänne, jossa niin monta kevätjuhlaa on vietetty,

-kokoontui klo 4 "täysi huone", jossa alusta alkaen lämmin tunnelma

-vallitsi. Puhujana esiintyi kutsujain puolesta tämän kirjan tekijä, ja

-otamme tähän loppupuolen puhetta.

-

-Huomautettuaan ensin kuinka Suomen kansa oli päässyt sille asteelle,

-että se itsetietoisesti harrasti kaikinpuolista edistystään, ja

-mainittuaan Suomalaisen teatterin olevan yhden "niitä tämän aikakauden

-tuloksia, joista kansan tulee kiittää semmoista miestä, jonka nero on

-sallinut hänen luoda jotain uutta, Suomessa ennen olematonta", puhuja

-viittasi taidelaitoksen merkitykseen sivistyselämässämme sekä myöskin

-siihen miten teatterin johtajaa ja jäseniä monesti oli heidän hartaasta

-työstään kiitetty. Sen jälkeen hän jatkoi: "Tällä kertaa on erityisesti

-kiitos lausuttava eräälle henkilölle, jonka työ saman asian hyväksi on

-ollut yhtä väsymätöntä, yhtä uhraavaista kuin kenenkään muun, vaikka

-kyllä vähemmän tunnettua ja tuskin koskaan julkisesti tunnustettua.

-Kaikki tietävät minun näillä sanoilla tarkottavan sitä jaloa naista,

-joka tänään on kunniavieraanamme. Hän on toiminut tuon kansallisen

-yrityksen palveluksessa, niinkuin nainen ammoisista ajoista on tottunut

-toimimaan, nimittäin näkymättä -- tällä kertaa sanan oikeassa

-merkityksessä -- kulissien takana. Ainoastaan lähimmät tietävät mitä

-taitoa, neuvokkaisuutta ja kestäväisyyttä on kysytty niissä tuhansissa

-puuhissa, joissa hän on ollut veljensä apuna. Ainoastaan lähimmät

-tietävät ja aavistavat, miten hän, naisen ihmeteltävällä kyvyllä

-mukautuen hetken vaatimuksiin, on osannut tukea tuota horjuvata alusta,

-joksi teatterin pikku yhteiskuntaa voi sanoa, kun perämies

-ruumiillisesta ja henkisestä väsymyksestä on ollut uupua ja vihaiset

-vihurit ovat sitä ahdistaneet sekä salaiset ja vedenpäällisetkin karit

-ja kalliot ovat uhanneet edessä ja takana. Ei se vähennä johtajan

-ansiota, jos syystä voidaankin epäillä hänen tähän saakka kestäneen

-ilman sisarensa apua. Mutta jos etäämmällä seisovat eivät tiedäkään

-arvostella, mitä sama henkilö on niissä kohden tehnyt, joihinka nyt

-olen viitannut, niin ymmärtää kuitenkin jokainen ajatteleva, minkä

-erinomaisen siveellisen voiman on teatterillemme tuottanut ainoastaan

-se tosiasia, että johtajan rinnalla on alati toiminut ja laitoksen,

-niin sanoakseni, jokapäiväiseen elämään lakkaamatta vaikuttanut niin

-hienosti sivistynyt, niin ylevämielinen nainen kuin neiti Bergbom.

-Tietääkseni ei yhdenkään muun kansan teatterin historialla ole mitään

-kerrottavana, jota voisi tähän verrata!"

-

-"Neiti Bergbom! Te näette tässä ympärillänne Suomalaisen teatterin

-ystäviä, jotka sydämestään kiittävät Teitä siitä mitä olette sen

-hyväksi tehnyt. Tällä ei kumminkaan tarkoteta, että Teidän ansionne

-kansalaisena siihen rajottuisi. Samalla aikaa ja jo aikoja ennen olette

-Te lukuisissa tehtävissä jalolla ja nerokkaalla tavalla edustaneet

-Suomen naista ja kansaakin. Tästä kaikesta me Teitä kiitämme, Teitä,

-jossa virkeämpänä ja kirkkaampana kuin yhdessäkään toisessa

-suomalaisessa naisessa on elänyt ja elää _sen_ ajan henki, jolloin

-Suomen suuret nerot panivat alkuun ne pyrinnöt, joita nyt jatketaan.

-_Sen_ aamun ajan oikeana tyttärenä me Teitä tervehdimme ja

-kunnioitamme. Jumala suokoon Teille onnellista elämää ja pitkää

-vaikutusaikaa. Eläköön neiti Emilie Bergbom!"

-

-Sana juhlasta oli mennyt Z. Topeliuksellekin. Hän oli kuitenkin estetty

-tulemasta, mutta lähetti sen sijaan kirjeen, josta näemme mitä jalo

-runoilija ajatteli Emilie Bergbomista ja hänen työstään. Me otamme sen

-tähän kirjamme kaunistukseksi:

-

-(Koivuniemi 18/5 1890). "Minua ilahduttaa, että yksi, joka niin vähän

-on hakenut ja niin harvoin on saanut toisten tunnustusta pitkästä

-vaivastaan viljellä erämaata, vihdoin tulee muistetuksi ainakin

-muutamien tahoilta, jotka ymmärtävät hänen elämäntyönsä. Minä luen

-itseni näihin, ja olisin äärettömän halukas olemaan mukana, mutta

-paitse kevättöitä ja promotsionia tulee tänään Maria Wiik maalatakseen

-muotokuvani Tyttökoulua varten. Jään siis tänne ja annan sinivalkoisen

-lipun liehua sinulle huomenna."

-

-"Kun en voi olla mukananne huomenna, tahdon ainakin tällä tavoin

-ystäviesi kanssa Kaivohuoneella yhtyä sydämelliseen onnentoivotukseen.

-Emilienpäivä on minulle vanhastaan rakas: toivon että se nyt tulee niin

-kauniiksi toukokuunpäiväksi kuin sen lähimmät edelläkävijät. Toivon,

-että se tulee sinulle tavallista merkillisemmäksi sen tietoisuuden

-kautta, ettet tee työtä kenenkään ymmärtämättä, kenenkään kiittämättä,

-yksin Kaarlon kanssa, ettei sinun kohtalosi ole näyttelijän, joka näkee

-koko jälkimaailman ohi rientävässä hetkessä. Teitä molempia tullaan

-muistamaan niin kauan kun sydänkään vielä sykkii suomalaisen taiteen ja

-tositaiteen edestä."

-

-"Minä panen suuren, -- jopa suurimman painon siihen, että teidän on

-onnistunut yhdistää nämä kaksi asiaa. Kenties omatuntosi lausuu

-vastaan: lisää sitten: mahdollisuuden mukaan! Mutta ajatelkaa teidän

-sijassanne herra ja rouva Aspegren suomalaisen näyttämön perustajina!

-En sano heistä mitään pahempaa, kuin että ovat tehneet mitä heille on

-ollut mahdollista; mutta te olette verrattomalla rohkeudella ja

-kestäväisyydellä tehneet mahdottoman mahdolliseksi."

-

-"Ikävä että teatteri seisoo markkinatorilla. Ikävä että teillä

-molemmilla ei ole 100,000 markan valtioapu ja valta valita

-valiojoukosta, kun toinen rettelöi ja toinen menee naimisiin. Tekisi

-mieli lisätä: miksi tuhlata huvimajaan tarmoa, joka on osottautunut

-voivan rakentaa palatseja?"

-

-"Tämä on Herramme arvotuksia. Olen kysynyt häneltä teatterista, sillä

-siinä on monta _mutta_. Vastaus ei ole vielä käynyt selväksi, sillä se

-koskee kaikkea taidetta."

-

-"Terveisiä Kaarlolle! Sinä uskollinen työntekijätär, joka tässä

-realistisessa, itsekkäässä ajassa uhraat itsesi yhdelle aatteelle, --

-minä puristan kättäsi! Z. T."

-

-       *       *       *       *       *

-

-Vuoden tilinpäätös oli hyvänlainen. Alussa tekivät velat 17,067:23,

-mutta lopussa 9,281:29 mk. Tämä johtui vähemmän itse toiminnan

-tuloksista kuin runsaista avustuksista. Paitse valtioapua saatiin näet

-kannattajain varoja 10,630 mk, eräästä teatteria harrastavien naisten

-toimeenpanemasta keräyksestä 5,652 mk[113] ja Helsingin kaupungin

-valtuustolta 4,000 mk. Tämä viimeinen apuraha maksettiin

-anniskeluyhtiön voittovaroista sillä ehdolla että teatteri toimittaisi

-erityisiä helppohintaisia kansannäytäntöjä. Annettuna tänä vuonna ensi

-kerran se seuraavina vuosina uudistettiin joka kerta erityisen

-hakemuksen johdosta; Ruotsalaisella teatterilla oli samallainen apuraha

-valtuustolta. --

-

-Näytäntöjä annettiin 107 ja niissä 11 kertaa _Kuopion takana_;

-9 Parjauspesä; 8 Julius Caesar, Setä Bräsig; 7 _Pahassa pulassa_,

-Kuningas Lear, Kansan vihaaja; 5 _Postikonttorissa_, Sievistelevät

-hupsut, Paholaisen voittaja, Sorrentossa; 4 _Tuukkalan tappelu, Regina

-von Emmeritz_, Claudie, Thérèse Raquin, Sirkka, Hardangerin harjulla; 3

-_Kihlaus_, Kuuluisia naisia, Kuinka äkäpussi kesytetään, Konkurssi; 2

-_Nummisuutarit, Murtovarkaus, Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_, Hellät

-sukulaiset, Maalarit, Erotaan pois, Reviisori, Farinelli; 1 _Lea_,

-Telefoonissa, Kahden kesken, Elämä on unelma.

-

-Näistä 34 näytelmästä oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 10.

-

-

-

-

-XIX.

-

-Yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.

-

-

-Toukokuun viime päivinä Kaarlo matkusti Ruotsiin ja sieltä hän kesäkuun

-alussa kirjoitti Emilielle:

-

-"Rakas sisar! Olen nyt ollut yhden viikon Tukholmassa taikka oikeammin

-sen ympäristössä, sillä enemmän aikaa olen viettänyt höyrylaivalla ja

-maantiellä kuin kaupungissa. Olen lepuuttanut hermojani, jotka olivat

-äärimmäisyyteen saakka kiihtyneet Kuopiossaolon ja yleensä talven

-ponnistusten jälkeen. Tuskallinen levottomuus alkaa vähitellen

-helpottaa, eikä olemassaolon tuska minusta enää tunnu niin raskaalta."

-

--- "Turussa tapasin Betty Elfvingin vuoteenomana, mutta miten hän

-olikin riutunut ei entinen uskallus ollut häntä jättänyt. -- --

-Matkalla luettavaksi otin Ahrenbergin 'Hihhuliitteja'. Se on

-pintapuolinen ja lakea, mutta aine on niin erinomaisen kiitollinen ja

-antava, että sokea kana ei ole löytänyt yhden vaan monta jyvää.

-Kieltämättä lukee kirjan jännitettynä. Eliel Aspelin on oikeassa, siitä

-voi saada hyvän kansandraaman. Olen jo alkanut draamallista

-sommittelua. Toiminnan voi kehittää seitsemään kuvaelmaan: 1. Aatto

-Topiaksen luona. Brandt tulee ja tiedustelee kuka on solvannut häntä,

-ja kun hän saa tietää että se on Topias, kieltää hän tältä pääsyn

-Herran ehtoolliselle. Silloin -- -- mutta ethän sinä ymmärrä

-suunnitelmaani, kun et ole lukenut kirjaa. Koeta hankkia se itsellesi,

-niin lähetän luonnokseni. Itse en kuitenkaan voi sitä suorittaa, sillä

-en tunne riittävästi kansan kieltä ja ajatustapaa, varsinkin

-itäsuomalaista. Jos vain Sala kykenisi minua avustamaan! Mutta hän on

-liian väsynyt ja kaipaa lepoa tänä kesänä. Matti Kurikka? Hän on niin

-lapsellisen turhamielinen, että hän arvattavasti katsoisi sitä arvoansa

-alentavaksi." -- --

-

-"Olen nähnyt muutamia jotenkin mieltäkiinnittäviä näytäntöjä -- kiitos

-olkoon rva Henningsin ja Olaf Poulsenin vierailun. Ohjelmisto on toki,

-lukuunottamatta Holbergin Näkymättömät, enimmäkseen ollut arkiruokaa.

-Muun muassa [Gunnar Heibergin] Kuningas Midas. Sitä on aivan liiaksi

-kiitetty. Tuskallinen ja ohut. Perustelu samalla etsitty ja

-jokapäiväinen. Björnsonin irvikuvaus äärettömän taitamaton, varsinkin

-kun ajattelee kuinka kiitollisen aiheen irvikuvaukselle Björnson

-tarjoaa. Olen oikein iloinen että kappale on niin ala-arvoinen kuin se

-todella on -- se vapauttaa kiusauksesta ottaa se esitettäväksi."

-

-"Hedvig Winterhjelm on ollut rakastettava kuin ainakin. --- Hänen

-oppilaansa Skånberg on hyvin lupaava kyky, ainoa terve nuorten

-joukossa. Olen nähnyt hänet useissa rooleissa ja aina tyydytyksellä.

-Hedvig näyttää olevan kovin mieltynyt opettajatoimeensa."

-

-"Oletko kuullut kuinka Idan esiintyminen Berlinissä oikein on

-onnistunut. Että hän on suuri kyky sen huomasivat tietysti kaikki,

-mutta mitä mahdollisuuksia hänellä on _saksalaisena_ näyttelijättärenä,

-se olisi meidän tärkeä tietää." --

-

-"Lähden huomenna Jemtlantiin. Kirjoita ensi kirjeesi osotteella:

-Östersund, poste restante." --

-

-Emilie puolestaan oli päättänyt viettää yhden kuukauden, se on koko

-lomansa, Kuopiossa, jossa oli avattu uusi kylpylaitos. Sinne hän lähti

-12/6 ja sieltä hän seuraavana päivänä kirjoitti Kaarlolle pitkän

-kirjeen, josta otamme seuraavat tiedot:

-

--- "Minä puhuin Lindforsin kanssa [joka oli lähtemäisillään koko

-näytäntökaudeksi opintomatkalle] ja hän oli hyvin suostuvainen

-palaamaan huhtikuun 1 p:ksi. Hän matkustaa huomenna suoraa päätä

-Lontooseen, jossa hän viipyy korkeintaan yhden kuukauden, vähintäin

-viikon, ja sitte Parisiin. Sala matkusti ensin Padasjoelle, myöhemmin

-hän lähtee ehkä Marianhaminaan. Hänkin oli sangen väsynyt ja

-rasittunut. Hän otti mukaansa [Strindbergin] Mäster Olof näytelmän. --

-Numers kävi joku päivä sitten luonani matkalla Karjalaan (kts. ylemp.

-s. 357); hän ei vielä tiennyt minne hän asettuisi. 'Elinan surman' hän

-lupasi valmistaa syksyksi. Pieni 1-näytöksinen kansankappale on hänellä

-valmiina ja korjattuaan hän lähettää sen tänne Kuopioon minulle; minä

-koetan saada sen täällä käännetyksi. -- Gabriel Lagus antaa meille

-mielellään 'Uuden apulaisen', mutta hän tahtoo tehdä siinä muutoksia,

-niin ettemme saa sitä ennen kun 5-6 viikon päästä. Hanna Asp kääntää

-sen kernaasti. -- Ida Aalbergista en tiedä muuta kuin mitä Berliner

-Tageblatt kertoo. Sähkösanoma Päivälehdessä ilmottaa hänen esiintyneen

-toisenkin kerran Juliana ja sitte yhden kerran Louisena Kavaluudessa ja

-rakkaudessa. Kainz oli silloinkin mukana. Kyllä hän on meiltä mennyt,

-ajattelen minä. -- Minna oli rautatiellä vastaanottamassa minua. --

-Huomenna menen hänen luokseen ja olen niin kauan, että saan kuulla

-hänen uuden kappaleensa." --

-

-Syystä kun nti Elfving oli sairas, Emilie kirjoitti hänelle tavallista

-useammin ja sitä tietä saamme tietää hänen viihtyneen erittäin hyvin

-Kuopiossa. Hän nautti suuresti kauniista luonnosta ja sisämaan

-puhtaasta, kuivasta, havuntuoksuisesta ilmasta, hän kylpi ahkerasti ja

-oli varsin tyytyväinen kylpylaitokseen. Ossian-veljen perhe asui

-kaupungin ulkopuolella, ei liiaksi rasittavan kävelymatkan päässä;

-mutta useammin hän kävi Minnan luona, jolle kaupan hoitaminen, suuri

-perhe, kirjailijatoimi ja kaikellaiset extrapuuhat antoivat

-loppumatonta tehtävää. -- Kirjeestä 8/7 otamme seuraavaa:

-

-"Ainoa ihminen, jonka kanssa täällä seurustelen, on Minna Canth;

-vahinko ettet ole ollut tilaisuudessa tutustumaan häneen. Et sinä

-ollenkaan pelkäisi häntä, vaan pitäisit hänestä, siitä olen varma.

-Ylhäisö ('noblessi') täällä on tietysti peloissaan hänen vapaista

-mielipiteistään, mutta kuinpa vaan kaikki, jotka voivottelevat häntä,

-vaeltaisivat yhtä totisesti Kristuksen rakkaudenhengessä kuin hän." ---

-

-Melkein kuukausi kului ennen kun Emilie sai mitään kirjettä Kaarlolta.

-Vihdoin hänelle saapui kirje, joka oli päivätty Mössilissä 3/7, ja

-siitä näkee, että yksi kirje oli hävinnyt. Kiihkeäluontoinen kun oli,

-sisar oli ollut kovin levoton. Kaarlo kirjoittaa:

-

--- "En ole kuullut sanaakaan kotoa, en kirjeiden enkä sanomalehtien

-kautta, mutta oletan, että kaikki on hyvin. -- Minä olen kuleksinut

-täällä Jemtlannissa jalkasin ja kyydillä ajaen, höyrylaivalla ja

-rautatiellä. Kaksi viikkoa olen ollut Mössilissä, koska ilma ei ole

-sallinut tehdä huvimatkoja. Sade, tuuli ja kylmä ilma on vaihdellut

-kylmän, tuulen ja sateen kanssa. Usein olen ajatellut palata, mutta

-sitte olen taas arvellut että kesä luultavasti on yhtä epämiellyttävä

-muuallakin. Kaunis kevät oli kalliisti maksettava. Heinäk. 24 p. olen

-kai jälleen Tukholmassa ja menen sieltä Söderteljeen tai Söderköpingiin

-kylpemään. -- Matkaltani ei ole paljo kerrottavaa. Olen saanut jotenkin

-kylläkseni kiipeämisestä vuorien ja mäkien yli ja vielä enemmän

-kalliista kyytihevosista ja rautatieasemista. Suomalaisia olen tavannut

-runsaasti: Alexandra Gripenbergin, Betty Ingmanin, Oscar Toppeliuksen,

-Otto Donnerin, Toini Topeliuksen, H. Gebhardin, Renforsin j.n.e.

-Renforsin kanssa (Kajaanista) olen ollut paljo yhdessä. Vaatimaton,

-luotettava mies -- mutta pitää luonnollisesti Nya Presseniä, vaikka hän

-on jonkunlainen fennomaani. Minua hän ei ole saanut sitä lukemaan. --

-Kirjeitä sinulta en ole saanut. Se kai odottaa Trondhjemissä. --

-Trondhjeminmatkan yhdistän muutamiin lappalaismarkkinoihin (lappmessa),

-jotka pidetään Kålåsenissa (lähellä Norjan rajaa) ja joitten sanotaan

-olevan mieltäkiinnittävät. Tervehdi kaikkia rakkaita omaisia minulta ja

-sano että olen terve. Kuinpa terveys vaan kestäisi, sillä viime kevät

-oli sangen vaikea. En ole tehnyt mitään työtä, sillä aika rientää

-ihmeellisesti tämmöistä matkalaukkuelämää viettäessä." --

-

-Emilie sai kirjeen 13/7 päivää ennen kun hänen täytyi lähteä Kuopiosta,

-jossa hän mielellään olisi kauemmin viipynyt, jollei virka olisi

-kutsunut häntä Helsinkiin. Vastauksesta otamme muutamia riviä:

-

-"Minna Canth voi hyvin ja on hyvällä tuulella. Tavasta me tosin

-väittelemme kuumasti 'vanhoista fennomaaneista', jotka taas ovat

-erittäin epäsuosiossa; niiden osakkeet ovat hirmuisesti laskeneet ja

-Päivälehden nousseet, niin että hän väittää kaikki voimat pantavan

-liikkeelle, jotta lehti ei kuolisi! Hän jatkaa yhä kappalettaan,

-mutta ei ole päässyt kolmatta näytöstä edemmäs, eikä hän oikein tiedä

-onko siinä oleva 4 vai 5 näytöstä. -- Numers on paraikaa täällä,

-kotimatkalla Karjalan retkeltään. Hänen 'torpparikomediansa'

-valmistuu parin viikon päästä ja silloin annan sen rva Levanderin

-käännettäväksi,[114] jolla 'Les Effrontés' on valmis." -- Olga Finne

-oli kirjoittanut Parisista, että kenraalikuvernöörin suosituskirje ei

-ollut tepsinyt, Venäjän lähetystö ei ollut suositellut häntä

-teattereille. [Myöhemmin Kaarlo kirjoitti Ruotsista suosituskirjeen,

-joka lienee vaikuttanut paremmin -- ei lähetystössä vaan teatterein

-johtomiesten luona.]

-

-Jos Emilie palatessaan Helsinkiin olikin paremmissa voimissa kuin

-sieltä lähtiessään, niin ei hänen mielialansa kuitenkaan voinut olla

-kevyt. Valtiollinen taivas oli pilvessä ja postimanifesti oli saanut

-kaikki kansalaiset, jotka kykenivät maan yleisiä asioita arvostelemaan,

-syvään masennukseen. Siitä Emilie kirjoittaa 18/7:

-

--- "Suuren vaikean iskun, että posti on meiltä viety (slopad), tiedät

-kai ruotsalaisista lehdistä. Mieliala täällä on kovin masentunut ja

-raskas; näyttää siltä että ollaan vakuutetut, ettei tämä onnettomuus

-tule yksin. -- Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä tänä koettelemuksen

-aikana. Kyllä on vaikea olla heittämättä kirvestä järveen ja luopumatta

-kaikesta harrastuksesta ja kilvotuksesta parempien olojen hyväksi.

-Sanotaan postimanifestin tulleen vastauksena Mechelinin kunniaksi

-toimeenpannuille mielenosotuksille. Nya Pressen saarnaa alituisesti

-yksimielisyydestä sekä että puolue-etujen tulee väistyä, mutta sillä on

-kuitenkin ollut 2 (jollei 3) kirjoitusta Troilista ja Koskisesta, että

-heidän pitää erota mielenosotukseksi laittomia toimenpiteitä vastaan!

-Merkillisen hurjistuneita ovat viikingit Troilia kohtaan. Minä toivon

-kuitenkin, ettei hän tee heille sitä iloa että hän vapaaehtoisesti

-luopuu." --

-

-Seuraavana päivänä Emilie jo kirjoitti toisen pitkän kirjeen, josta

-otamme vain tämän:

-

-"Kaksi kovaa koettelemusta on meitä taas kohdannut, siten että kaksi

-reipasta, kunnollista, lämminsydämistä miestä on temmattu pois heidän

-paraimmassa toimiajassaan. Berndt Ahnger ja rehtori J. G. Geitlin ovat

-molemmat odottamatta tulleet poiskutsutuiksi. -- Joka kuolemansanan

-tullessa mieli tulee liikutetuksi ja surulliseksi, ja kuitenkin on se

-ainoa mitä meillä on varmaa tässä elämässä." --

-

-Jälleen meni pitkä aika ilman tietoja Kaarlolta. Vihdoin tuli 31/7

-päivätty kirjekortti Tukholmasta, jossa hän selittää syyn. Paluumatka

-Trondhjemista oli sairauden tähden kestänyt kokonaisen viikon. Kolme

-päivää myöhemmin, 3/8, hän kirjoittaa olevansa niin terve, että on

-käynyt lukemassa suomalaisia sanomalehtiä. --

-

--- "Kuinka koko meidän ahdistetun asemamme katkeruus valtasi minut!

-Mutta en minä kuitenkaan saanut sitä tuntoa, että kirves on heitettävä

-järveen. En voi käsittää, ettei tämä ole ohimenevää. Kun me vain

-voisimme seisoa lujina ja arvokkaina. Mutta tämä meluava

-kimnasistibravuuri Pressenissä, ja sen kaiku ruotsalaisissa

-sanomalehdissä. Kuinka surkea se onkaan! Miten kuultaakaan

-turhamielinen halu näytellä sankaria ensi sijassa, silloin kun

-todellinen isänmaanystävä säästää sanansa välttämättömään. Ja tämä

-ilettävä asianajajatemppu, että nyt käyttää tilaisuutta saada Troil ja

-Koskinen pois, siinä varmassa toivossa että ne poroporvarit, jotka

-tulevat sijaan, ovat ainakin verrannollisesti ruotsinmielisiä. Koskisen

-poismeno tällä hetkellä olisi korvaamaton isku. Seisokoon hän

-väsähtymättä. Naurettavaa on ettei Pressen käänny viikinkien puoleen

-senaatissa. Olisihan nyt Alfthanilla ja kumpp:lla loistava tilaisuus

-näyttää isänmaallisuuttaan." -- --

-

-"Ihmeellistä millä innolla Kreuz-Zeitung puolustaa asiaamme. Siinä on

-tavan takaa hyökkäyksiä Venäjää vastaan meidän tähtemme. Se seisoo

-lähellä korkeita sotilaspiirejä. Olemmeko vedetyt laskelmiin tulevista

-selkkauksista? Että Wilhelm keisari ja kuningas Oscar ovat

-keskustelleet meidän oloistamme, luullaan täällä yleisesti, mutta mihin

-on heidän neuvottelunsa ulottunut? Parempi on kuitenkin nykyinen asema,

-jos saamme siinä pysyä siedettävillä ehdoilla." --

-

-"Tammikuulla on Grillparzerin riemujuhla. Pidämmekö häntä niin etevänä,

-että se on vietettävä? Ja millä? Saffolla? Medealla? Herolla ja

-Leanderilla?" (Sitte seuraa muistosanat Ahngerin kuoleman johdosta kts.

-I s. 131.)

-

-"Tänä iltana lähden kahdeksi viikoksi Sätraan kylpemään. Se on lähellä

-Upsalaa. Panen pääpainon voimisteluun. Lauantaina -- noin 20 p. -- saat

-minut kotia. Minä ikävöin sinua sanomattomasti. Valitettavasti ei

-kotimaata, sillä siellä on kyllä raskasta minun ennestään raskaalle

-mielelleni." --

-

-Tieto Kaarlon sairaudesta sai Emilien taasen äärettömän levottomaksi.

-Hän ei näy tietävän mitä tehdä, mitä ehdottaa. Eikö Kaarlo voisi tulla

-kotia ja asettua johonkin parantolaan täällä?

-

--- "Minulla on ollut sinua niin kauhean ikävä tänä kesänä, niin että

-jos olisin vapaa, niin olisin tullut Tukholmaan, mutta valitettavasti

-en pääse. -- Kirjoita kuitenkin rehellisesti, kuinka voit, ja jollet

-itse voi kirjoittaa, niin pyydä nti Lundmarkia kirjoittamaan. Jos olet

-oikein sairas, niin täytyy minun jollakin tavoin asettaa niin, että

-voin tulla luoksesi. Onhan [Alexander] Boehm niin erinomaisen kelpo ja

-myötätuntoinen, että keksimme jonkun keinon." -- -- Sitte seuraa

-kertomus Ida Aalbergin sairaudesta ja heikkoudesta, joka oli seuraus

-liiallisista ponnistuksista [näytellessään Berlinissä]. Kuitenkin hän

-nyt oli tointumaan päin.

-

-Tiettävästi Kaarlo palasi kotia sinä aikana kun oli aikonut, valmiina

-uusiin ponnistuksiin.

-

-Näytännöt alkoivat 7/9 -- nytkin Helsingissä. Viime vuoden pakollinen

-alkaminen pääkaupungissa oli siis käänteentekevä: Helsingissä alkaminen

-muuttui tavaksi. Ensin annettiin kolme kansannäytäntöä, joissa m.m.

-esitettiin kaksi kertaa Murtovarkaus. Helenana esiintyi ensi kerran

-Aspegrenin seurueesta tullut nti _Hanna Kunnas_,[115] joka niin

-vasta-alkaja kuin olikin solakalla vartalollaan ja miellyttävällä

-äänellään teki sangen edullisen vaikutuksen. -- Ensimäkien uusi kappale

-tuli 24/9: Anni Levanderin suomentama E. Augierin komedia _Hävyttömät_.

-Näyttelemisestä kiitettiin varsinkin Leinoa (Vernouillet) ja rva

-Rautiota (markiisitar d'Auberive), joiden ohella Ahlberg oli markiisi,

-Rautio Giboyer, Sala Charrier, Weckman Henri; mutta huolimatta toisen

-keisarikunnan yhteiskuntaoloja kuvaavan näytelmän arvosta ei sillä

-ollut parempaa menestystä kuin tavallisesti verraten vierasta elämää

-esittävillä kappaleilla: se meni vain kolme kertaa. -- Sitten

-näyteltiin pääkaupungissa uusi Calderonin _Elämä on unelma_ 1/10 ja

-meni se kaikkiaan kuusi kertaa kohtalaisille huoneille. Esitys oli

-ylipäätään ansiokas, joskin runomittaisen tekstin lausuminen aiheutti

-muistutuksia esim. Ahlbergia kohtaan, joka muuten oli sopiva

-Sigismundiksi; vähemmän ehdollinen kiitos tuli Leinon (Clotaldo), Salan

-(Basilio) ja rva Raution (Rosaura) osaksi. Kaunis, runollinen näytelmä

-jäi pitkiksi ajoiksi ohjelmistoon. -- Seuraava uutuus tuli jo 10/10,

-kun ensi kerran esitettiin I. Latun suomentama 3-näytöksinen A. N.

-Ostrovskin huvinäytelmä _Älä istu toisen rekeen_. Vaikka kappale

-näyteltiin niin luontevasti, että läsnäolevien venäläistenkin

-sanotaan olleen tyytyväisiä, ei se herättänyt mainittavaa huomiota.

-Kritiikki oli toki myötätuntoinen ja kiitti m.m. suomentajan, Latun,

-lystillistä ravintoloitsijaa. -- Toista oli kun Olga Finnen palattua

-ulkomaanmatkaltaan Kuopion takana taas (ensiksi 22/10 ja kaikkiaan

-näytäntökautena 10 kertaa) otettiin esitettäväksi. Lilli oli hurmaava

-kuin ennen ja enemmänkin -- kuinkas sitten, kun oli Parisissakin

-käynyt. Huoneet täyttyivät, ja ilo oli ylimmillään. -- Eikä ollut

-Hamletinkaan uudistus epäonnistunut, se kun tuotti kuusi kertaa

-hyvänlaisen huoneen.

-

-Viime mainittujen näytäntöjen lomassa valmistettiin uutta, ja 14/11

-näyteltiin ensi kerran Hanna Aspin suomentama, jo kymmenen vuotta ennen

-Ruotsalaisessa teatterissa esitetty Gabriel Laguksen näytelmä _Uusi

-apulainen_. Tämä kotimainen draama, joka vain loppupuolella on

-draamallisesti jännittävä, ei herättänyt suosiota: se meni vain kolme

-kertaa. Kumminkin Sala kuvasi eheästi ja vaikuttavasti pääluonteen,

-pappismiehen, joka vaiteliaalla alistuvaisuudella kantaa kohtalonsa

-kuormaa. -- Otollisempi uutuus tuli 26/11, nimittäin Niilo Salan

-suomentama H. Sudermannin 4-näytöksinen draama _Kunnia_, jonka

-vaikuttavaisuus ei meilläkään pettänyt. Se näyteltiin kuusi kertaa

-hyville huoneille, sillä kappaleen näyttämöansioiden lisäksi tuli hyvä

-esityskin. Sala sopi hyvin Robertiksi ja hän esitti oivallisesti hänen

-ihanteellisen, jalon luonteenlaatunsa, ja onnistunut oli niinikään rva

-Rautio Lenorena, jonka sydämellisyys ja arvokkuus ovat samaa maata.

-Olga Finne, joka näytteli Almaa -- tyttöä joka jo molemmin jaloin

-seisoo turmeluksen tiellä, mutta sittenkään ei oikein tiedä mikä vaara

-häntä uhkaa -- osasi taitavasti välttää liiottelun; Almasta, jolle veli

-sanoo: "nuo silmät eivät saata valehdella", täytyi vielä voida pitää.

-Kreivi Trastia, maailmankokenutta pakinoitsijaa, kuvasi Leino, oikein

-ylemmyydellä, kyeten herättämään myötätuntoisuuttakin. Mutta hyviä

-olivat muutkin, niinkuin Heinecken pariskunta -- Rautio ja nti

-Stenberg, Kurt -- Weckman, kauppaneuvos -- Ahlberg, Michalsky -- Falck

-j.n.e. -- Syystä kun kappale ulkomailla oli herättänyt suurta huomiota,

-sattui että se meillä oli otettu esitettäväksi molemmissa teattereissa,

-jopa samalla aikaa. Tämä sai vertaamaan esityksiä toisiinsa, ja

-tunnustettiin että käsitys suomalaisella näyttämöllä oli syvempi ja

-lämpimämpi ja että siellä yksityiset näyttelijät, aatteellisesti ja

-taiteellisesti oikeammin, mukautuivat kokonaisuuteen, pyytämättä vetää

-erityistä, liiallista huomiota puoleensa -- mikä tietenkin oli luettava

-johtajan ansioksi. -- Vuoden lopulla ei enää tullut eikä kaivattukaan

-uutta, sillä pitkän ajan päästä esiintyi jälleen Ida Aalberg Juliana

-Shakespearen Romeossa ja Juliassa ja Ilka-neitinä Moserin Sodassa

-rauhan aikana. Se toi loistoa ja vetovoimaa joulukuun näytännöille.

-

-Tässä vuoden vaihteella vilkasemme jälleen Emilien kirjeisiin nti

-Elfvingille:

-

--- "Teatterilta oli syksy kulunut hiljaa ja tasaisesti", hän kirjoittaa

-4/12, "emme voi kerskailla loistavista voitoista, mutta eipä ole

-tappioitakaan valitettavana. Kunnia menee hyvin ja on herättänyt

-melkoista suosiota. 'Suuri' yleisömme vaatii nyt kerta kaikkiaan

-suuria tragedioja kostyymeineen taikka kansannäytelmiä, muuten se ei

-lämpene; se ei tyydy 7-8 henkilöön näyttämöllä, vaan tahtoo paljon

-väkeä ja elämää; mutta kirjallinen yleisö on ollut tyytyväinen

-kappaleeseen.[116] Ensi keskiviikkona menee Romeo ja Julia Ida

-Aalbergin kanssa, etkä voi uskoa kuinka meistä on hupaista taas saada

-hänet näyttämölle; näyttää siltä kuin hän ei keväällä aikoisi

-matkustaa, sillä hän puhuu esiintymisestä useissa uusissa rooleissa.

-Tyytyväisiä olemme siihen, että hän viipyy edes jonkun ajan, sillä hän

-on toki taiteilija 'Jumalan armosta' ja täytyyhän hänen vaikuttaa

-elähyttäen ja sytyttäen ympäristöönsä." --

-

--- "Suuri joukko kotimaisia kappaleita on meille tänä kesänä ja syksynä

-lähetetty", Emilie kirjoittaa 17/11, "mutta suureksi suruksemme emme

-ole voineet hyväksyä niitä näyteltäväksi. Joku päivä sitten tuli yksi

-komedia ja yksi suuri tragedia (Piispa Tuomas ja hämäläiset), jotka

-molemmat olivat hyljättävät; tänään tuli taas pieni komedia, mutta en

-tiedä kelpaako sekään. Kaarlo on ollut Numersin luona kohentamassa

-häntä ja hänen työvoimiansa. Hänen kauan sitte ilmotettu komediansa ei

-ole valmistunut, eikä Elinan surmastakaan kuulu mitään." --

-

-Se, jolta jotakin kelvollista tuli, oli Minna Canth, ja nyt kerromme

-piirteitä hänen jo ennenkin mainitun viidennen draamansa, _Papin

-perheen_, valmistuspuuhista. Minna rouva kirjoittaa siitä 11/9:

-

--- "Näytelmäni on siksi edistynyt, että ensi näytös on viimeisen kerran

-puhtaaksi kirjoitettu. Kyllä siitä ehkä tulee jotakuinkin hyvä.

-Neljänteen näytökseen ja loppuun olen jokseenkin tyytyväinen. Mutta

-heikompi se on kuin Kovan onnen lapset, ei siitä pääse mihinkään.

-Se muuten on luonnollinen seuraus jo itse aineen luonnosta ja

-laadusta." --

-

-Emilien kirjeestä Betty Elfvingille (25/10) saamme sitte tietää, että

-Minna lokakuun alussa tuli pariksi päiväksi Helsinkiin tarkastuttamaan

-näytelmäänsä "ja oli hän hyvin tyytyväinen Kaarlon antamiin

-muuttamisneuvoihin". Sitten hän palasi kotia kirjoittamaan kappaletta

-uudestaan 5:ttä tai 6:tta kertaa. Tämä työ päättyi marraskuun

-loppupuolella, ja silloin hän kirjoittaa Bergbomille (19/11):

-

-"Rakas Tohtori! Nyt lähetin juuri postiin papin joukkoineen. Ja olen

-utelias kuulemaan, kuinka hyväksi ystäväksi Tohtori heille rupeaa."

-

-"Eihän se ole mitään 'suurenmoista'. Mutta kun elämä ympärillä ei

-mitään suurenmoista tarjoa, niin mistäpä sen silloin otti! Luonnotonta

-tai epätodellista siinä en luule olevan. Miltä kuitenkin tuntunee tuo

-pastorin äkillinen kääntyminen neljännen näytöksen lopussa? Siitä olen

-ollut vähän kahden vaiheilla. Mutta luulisin sentään, että se on

-motiveerattu tavallaan. Nimittäin siten, että Elisabeth ja Hanna

-kaikessa hiljaisuudessa ovat häneen vaikuttaneet, että hän kolmannessa

-näytöksessä jo horjui vakuutuksissaan, vaikka suuttumuksesta taas

-kovensi luontoaan. Että ankaruuden pohjana siis neljännessä näytöksessä

-on enemmän viha kuin oikeudentunto, ja sen mielenliikutus pian kumoo,

-jolloin naisten vaikutus häneen pääsee selvemmin ilmi. Kuinka nyt

-lieneekään, mutta tällä kertaa en jaksanut sitä paremmaksi saada.

-Pianhan sen muuttaakin, jos Tohtori siksi näkee, ja kunhan olen

-muutamia viikkoja levännyt, tai ainakin ajatellut muita asioita." --

-

-Ettei Bergbom vieläkään ollut tyytyväinen, huomaamme Emilien kirjeestä

-Betty Elfvingille 4/12. Siinä näet sanotaan: "Kaarlo on tehnyt parin

-päivän matkan Kuopioon neuvotellakseen Minna Canthin kanssa hänen

-neljännestä näytöksestään", ja toisessa paikassa samaa kirjettä: [Papin

-perheen] "alku on erinomaisen onnistunut ja hyvin kirjoitettu, mutta

-päättyminen, loppu ei täysin vastaa sitä; kenties Minna voi kuitenkin

-nyt tehdä semmoisia muutoksia, että viimeinenkin näytös tulee hyväksi.

-(Tämä kaikki on tietysti _kokonaan_ meidän kesken.)" -- Kaarlon käynti

-aiheuttikin uusia muutoksia, niinkuin näkyy Minnan kirjeestä 4/12:

-

-"Ensimäisen ja toisen näytöksen panen menemään tänä päivänä. Jos

-Tohtori sitten hyväntahtoisesti antaisi ne Otavalle, kun on tehnyt

-korjaukset toiseen manuskriptiin. Ensimäisessä näytöksessä tein

-ainoastaan pari pientä stilististä muutosta. -- Toiseen näytökseen tuli

-nuo lisärepliikit, joita Tohtori ehdotti 2:lle, 38:lle ja 45:lle

-sivuille." -- --

-

-"Neljännen näytöksen toivon saavani parissa viikossa valmiiksi.

-Ensimäisen kohtauksen olen jo kirjoittanut uudelleen. Se tuli paljon

-pitemmäksi nyt, 13 sivua, -- mutta ei suinkaan se ole sen

-vaarallisempaa. Kun nyt kestäisi tätä intoa loppuun asti, niin toivon,

-että kappale näiden muutoksien kautta tulee kymmentä vertaa paremmaksi.

-Kylläpä Tohtori on koko taikuri. En mitenkään olisi enää omasta

-voimastani saanut siihen halua. Olin sen suhteen tuiki tympistynyt ja

-tyhjentynyt."

-

-"Nyt minulla olisi pieni lapsellinen mieliteko. -- Olen aina odottanut,

-milloin kirjoittaisin jotain semmoista, jota kehtaisin Tohtorille

-omistaa. Nyt ei tässä ole yhtään vihaa, ei yhtään ivaa eikä mitään

-pahaa. Herra tiesi, kirjoitanko enää milloinkaan näin viatonta. Nyt se

-siis kävisi laatuun? Jos Tohtori siihen suostuu, niin pankaa sitten

-myötäseuraava paperi manuskriptin ensimäiselle sivulle, ennenkun sen

-annatte Otavalle."

-

-"Mahdollisesti tämä neljäs näytös nyt tulee pitkänlainen. Mutta ei

-suinkaan se haittaa?" --

-

-Edellisestä näemme, että Bergbom on yhtä tehokkaasti vaikuttanut "Papin

-perheenkin" kuin tekijättären varhaisempien näytelmien lopulliseen

-muotoon. Yhä uudistuneet neuvottelut ja matkat todistavat, että hän ei

-siinä kohden säästänyt aikaansa eikä voimiaan, vaan niin sanoakseni

-piti asiaa kuin omanaan, vaatimatta minkäänlaista hyvitystä, yksityistä

-enemmän kuin julkistakaan. Hän suostui kyllä Minna Canthin pyyntöön

-saada omistaa teos hänelle, mutta jos oikein tunnemme hänet niin

-tapahtui se ainoastaan sillä ehdolla että omistussanat laadittiin niin

-yksinkertaisiksi kuin ne todella ovat. Kirjan ensi lehdellä luetaankin

-ainoastaan sanat: "Tohtori Kaarlo Bergbomille omistanut tekijä", jotka

-eivät anna aavistustakaan siitä kiitollisuudenvelasta, joka Minna

-Canthilla todellisuudessa oli avustajalleen.

-

-Jätämme nyt Papin perheen vähäksi aikaa mainitaksemme vielä pari kohtaa

-niistä kirjeistä, joita olemme tässä käyttäneet. -- Yhdestä Minna

-Canthin kirjeestä (19/11) saamme tietää, että Kaarlo ei suinkaan ollut

-täysissä voimissa:

-

--- "Huolestuneena olen aina muistellut Tohtorin väsynyttä katsetta

-viimein [lokakuun alussa] siellä käydessäni. Ja epäilen joka kerta tuon

-dieetin hyötyä. Tarvitseeko sitä todella seurata niin radikaalisesti?

-'Kohtuus kaikessa' on hyvä sananparsi. Pieni pala leipää aterialla ei

-varmaankaan tappaisi. Ja pieni lasi olutta tai portteria silloin

-tällöin -- ei sekään tappaisi. Onko hyvä antaa voimien mennä noin

-vähiin?"

-

-Juuri ennen joulua 22/12 Emilie kirjoittaa ensimäisen vaikutelmansa

-eräästä toisesta uudesta kappaleesta, joka samoin kuin Papin perhe

-ennen pitkää nähtiin näyttämöllä:

-

-"Minkä viiltävän epäsoinnun Ibsen taas onkaan lähettänyt maailmaan!

-Hedda Gabler on saanut minut oikein aaveita pelkäämään. Miksi

-runoilijat esittävät näitä kelvottomia, surkeita ihmisiä, ilman

-korkeampia henkisiä harrastuksia ja tarpeita? Luettuani kirjan olen

-oikein huonolla tuulella. En vielä tiedä, otammeko kappaleen

-esitettäväksi; minä olen aivan asiaa vastaan, enkä voi käsittää että

-joku taiteilijatar voisi mieltyä tähän tehtävään. Saa nähdä mitä Ida

-Aalberg sanoo siitä." --

-

-Uudenvuodenpäivänä -- Aleksis Kiven päivänä -- annettiin Kuopion takana

-ja sen ohella Kiven Yö ja päivä ja Kihlaus. Olga Finne näytteli Lilliä

-ensinmainitussa, mutta myöskin sokeaa tyttöä liikuttavassa idyllissä

-ja teki hän sen erittäin somasti, "ihmeen tasaisesti"; Kihlauksessa

-olivat nyt: Rautio Aapeli, Wuori Eenokki ja nti Stenbäck Herrojen Eeva.

--- Ensimäinen uutuus tuli jo 6/1: G. von Moserin huvinäytelmä

-_Kukkaistuhlari_, joka Saksassa oli saanut melkoisen menestyksen, mutta

-meillä meni vain kolme kertaa. Päärooli oli Weckmanilla, joka pirteästi

-näytteli preussilaista husaariluutnanttia. Seuraava ohjelma 11/1

-käsitti koko kolme 1-näytöksistä kappaletta, nimittäin Niilo Salan

-suomentaman Leon Hennique'n (Emile Zolan novellin mukaan) kirjoittaman

-_Jacques Damourin_, Saimi Svanin kääntämän A. Dreyfusin huvinäytelmän

-_Rajuilma_ ja Ellein (Eliel Aspelin) suomentaman Giovanni Vergan

-_Talonpojan ritarillisuuden_ (Cavaleria rusticana). Ensi kappaleessa

-näytteli Leino taitavasti Jacquesia, maanpakolaista, joka palatessaan

-tapaa vaimonsa toisessa avioliitossa; närkästyneen vaimon "rajuilmaa"

-taasen esitti toisessa kappaleessa viehättävästi Olga Finne, ja

-kolmannessa, lyhyessä, kiihkoisessa tragediassa esiintyi vihdoin Ida

-Aalberg Santuzzana, pannen kuvaukseensa sitä kiehuvaa intohimoisuutta

-jota sisilialainen luonne vaatii, Leino -- Alfion ja Ahlberg --

-Turiddun asianmukaisesti säestäessä häntä. Huolimatta siitä että

-ainakin ensimäinen ja kolmas näistä näytelmistä olisivat ansainneet

-enempää mielenkiintoa,[117] ne kaikki ikäänkuin unohtuivat suurempien

-alle -- niitä näet ei toista kertaa esitetty. -- Topeliuksen päivänä

-meni nimittäin taas Regina von Emmeritz, ja Tudeer (Valvojassa) väittää

-Ida Aalbergin nyt "osanneen antaa päähenkilölle enemmän todenmukaista

-inhimillisyyttä, enemmän elonlämpöä kuin ennen" -- eikä ole syytä

-epäilläkään sitä, sillä olihan taiteilijatar kuluneena vuotena jälleen

-nähnyt ja kokenut semmoista, joka oli omansa kypsyttämään hänen

-taidettaan.

-

-Kohta kun Minna Canthin draama oli valmis, oli Bergbom tavallisella

-tarmolla ryhtynyt harjottamaan sitä, ja 23/1 oli _Papin perheen_

-ensi-ilta, laatuaan loistavimpia teatterin historiassa. Huone oli

-täyteen ahdettu: "lippu luukulla!", ja yleisö seurasi kasvavalla

-jännityksellä tätä näytelmää, joka ei ainoastaan sommittelun puolesta

-ollut tekijän edellisiä etevämpi, vaan siinäkin otollisempi, että se

-lämmitti, niinkuin vain kotimaisten olojen sattuva kuvaus saattaa

-lämmittää, ja että se syvästi kosketteli ajan kysymyksiä, käyttämättä

-tuota katkeraa ivaa, joka repii haavoja ja karkottaa sovinnollisuuden.

-Rva Canth ei ollut saapuvilla, mutta innostuneelle yleisölle

-ilmotettiin, että onnittelutervehdys sähköteitse lähetettäisiin

-tekijälle. -- Näyttelemistä Tudeer arvostelee hyväksi, lausuen muun

-muassa:

-

-Vallan oivallisesti näyteltiin etenkin kappaleen varsinainen päärooli,

-pastori Valtari. Leino olikin tykkänään antautunut tehtäväänsä ja siitä

-luonut tuoreen tyypin, jossa ei ollut mitään istaantunutta maneeria.

-Erittäin taiteellisesti hän osasi pitää koossa tuon tulisen

-luonteen näennäisesti ristiriitaiset puolet; rakkauden tarve ja

-itsekylläisyys, hellyys ja tylyys yhtyivät yhdeksi voimakkaaksi, täysin

-luonnonmukaiseksi, osanottoa herättäväksi ihmisolennoksi. -- Maijun

-rooli oli nti Finnelle kiitollinen. Hän sai varsin hyvin näkyviin sekä

-lapsen hilpeän veitikkamaisuuden että sen levottoman, herkkähermoisen

-huimapäisyyden, jota nerokkaassa nuoressa naisessa vaikuttaa tuo omaan

-luontoperäiseen toimintaan pyrkivä sisäinen voima, jota hänen omaisensa

-eivät ymmärrä, vaan jota äiti turhaan koettaa hillitä, isä tukehduttaa

-tai johtaa omien tarkotusperäinsä mukaan. Alkupuolella hän kuitenkin

-oli liian raju ja jyrkkä, mutta viimeisessä näytöksessä esitys oli

-kaikin puolin taiteellista: se oli hillittyä ja samalla täynnä

-luontevaa tunnetta. Siinä tuli heti näkyviin että tosielämän vakavat

-riennot jo olivat ennättäneet painaa Maijuun leimansa. Elävästi

-kuvattiin tuo kimmoavainen taiteilijaluonne, hermostuttavine

-jännityksineen ja hurmaavine menestyksen iloineen. -- Salan Jussilta

-puuttui ylioppilaan reippaus. -- Hannan roolin näytti sympaattisesti

-nti Kunnas. Siinä oli selvää ymmärrystä ja luontoperäistä tunnetta.

-Hänen liikkeensä ovat jäykät, mutta niissä ei ole mitään maneeria, ääni

-on soinnukas, lausuminen selvää ja sielunliikutuksia kuvaava.

-

-Papin perhe meni 9 kertaa täysille ja hyville huoneille. -- Kun

-sähkösanoma ensimäisen näytöksen jälkeen tuli perille, makasi Minna

-Canth sairaana influensataudissa.[118] Parannuttuaan hän matkusti

-maaliskuulla Helsinkiin ja näki (14/3) kappaleensa, kun se esitettiin

-kahdeksannen kerran. Huone oli silloinkin täpö täynnä, ja katsojat

-osottivat erittäin innokkaasti suosiotaan tekijää kohtaan, joka Leinon

-ja nti Finnen mukana astui näyttämölle ja jota tervehdittiin

-hyvähuudoilla ja kukkavihkoilla.[119]

-

-Noin puolitoista viikkoa Papin perheen jälkeen tuli toinen merkillinen

-uutuus, nimittäin Ibsenin _Hedda Gabler_, joka meni ensi kerran 4/2.

-Niinkuin ote Emilien kirjeestä todistaa, ei tämä näytelmä ollut juuri

-omansa herättämään myötätuntoisuutta, mutta sittenkin sen esittäminen

-muodostui voitoksi teatterillemme. Kiitos olkoon taiteellisen

-näyttelemisen ja erittäin Ida Aalbergin, tapahtui se kumma, että

-kappale, joka muualla ei ollut menestynyt, onnistui suomalaisella

-näyttämöllä. Se kokosi 6 täyttä huonetta. -- Tudeer kirjoitti pitkän,

-seikkaperäisen analyysin taiteilijattaren tavasta tulkita tätä, hänen

-myöhemminkin usein esittämäänsä loistorooliansa, ja päättää seuraavin

-sanoin:

-

-"Että Ida Aalberg niin selvästi on ymmärtänyt Ibsenin hengen viimeisen

-tuotteen, että hän Heddassa on havainnut ihmisen, että hän siten on

-voinut katselijoille selvittää tuon syvämielisen teoksen, se on

-todellinen nerontyö. Häntä katsellessa katselijalla oli se

-intensiivinen henkinen nautinto, jota tuntee, kun hengen voimat

-jännittyvät ja kun hetki hetkeltä huomaa näkönsä selviävän,

-näköpiirinsä laajenevan, sydämensä lämpiävän, aatteensa kohoavan. Joka

-semmoista voipi saada aikaan, on _suuri_ taiteilija." -- Kiitettyään

-näyttämöllepanoakin erittäin onnistuneeksi, arvostelija sanoo, että

-muutkin esiintyjät olivat tyydyttäviä sekä yhteisnäytteleminen tasaista

-ja hyvää. Sala teki Tesmanin hyvin eläväksi ja todenmukaiseksi. Nti

-Stenberg oli herttainen poroporvarillinen Julle-täti. Leino oli

-assessori Brackista luonut uuden, merkillisen tyypin, joka kokonaan

-erosi hänen tavallisesta esiintymisestään. Ahlbergilla Lövborgina oli

-hyviä kohtia, mutta toisinaan hän liiotteli ja näytti maneeria. Nti

-Kunnas ei oikein pystynyt Tean rooliin, mutta esitykseltä ei kuitenkaan

-puuttunut lämpöä eikä oikeaa käsitystä.

-

-Jos luetaan pois Runebergin-päivän ohjelma (kuvaelmia Runebergin

-runoelmista ja Saimaan rannalla), joka annettiin kaksi kertaa, ja pari

-muutakin sekaohjelmaa, muodostivat Papin perhe ja Hedda Gabler

-helmikuun ohjelmiston, ja Emilie saattoi (17/2) syystä kirjoittaa:

-"Meidän on käynyt sangen hyvin tänä vuonna, se on ollut paraimpia

-aikoja mitä teatteri on kokenut. Varsinkin on työ sujunut erinomaisen

-reippaasti, kaikki ovat olleet terveitä, niin ettei häiriöitä ole

-tapahtunut sairauskohtausten kautta."

-

--- Tällä ajalla sattui kumminkin kuolemantapaus, joka läheltä koski

-teatteria. Nti _Hilda Asp_ kuoli näet keuhkotautiin 22/2. Erottuaan

-teatterista (kts. ylemp. s. 271) hän oli ruvennut yhteiskoulun

-opettajattareksi, mutta sekin ura tuli lyhyeksi. Turhaan yritettiin

-ehkäistä kamalaa tautia Kochin keksimällä parannuskeinolla. Kun hänen

-maalliset jäännöksensä toisena päivänä kuoleman jälkeen rautateitse

-vietiin Tampereelle, kotikaupunkiin, haudattavaksi, lausui runoilija

-J. H. Erkko hänelle lämpimät jäähyväis- ja muistosanat.

-

-Maaliskuullakaan ei annettu mitään ohjelmistolle uutta, vaan näyteltiin

-uusintoja, Faust (5 kertaa), Yhdistysjuhla y.m. Tämä ei kuitenkaan

-ollut suunnitelman mukaista, vaan johtui erinäisistä asianhaaroista. Jo

-ennen ohimennen mainittu ja pian laajemmin käsiteltävä Numersin uusi

-näytelmä, Elinan surma, oli näet valmistunut, ja Bergbomin aikomus oli

-ollut tänä keväänä toimittaa se näyttämölle, mutta Ida Aalberg

-kieltäytyi -- terveydellisistä syistä -- näyttelemästä vaativaa Kirsti

-Flemingiä. Kun myöskin rva Rautio oli estetty esiintymästä roolissa, ei

-ollut muuta neuvoa kuin lykätä kappaleen esittäminen syksyksi. Mutta

-tästä taas seurasi, että teatterin oli vaikea jatkaa näyttelemistä

-Helsingissä. Eikä näytäntöjä jatkettukaan edemmäs kuin 19 p:ään huhtik.

-Että niinkin kauan oli näyteltävää, oli Lindforsin ansio, joka

-maaliskuun lopulla Parisista palattuaan esiintyi Saiturina ja Setä

-Bräsiginä. Sitä paitse annettiin uusikin kappale, Hanna Aspin

-suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen huvinäytelmä _Voimakkaita naisia_

-(12/4), jossa tehdään pilaa amerikkalaisten "vapaista" naisista. Se

-nauratti aika lailla yleisöä ja jäi pitemmäksi aikaa ohjelmistoon --

-enimmin siinä ehkä miellyttivät Olga Finne, joka herttaisena Clairena

-on amerikkalaisnaisten vastakohta, ja Weckman, joka Jonathanina

-näytteli oikeaa amerikkalaista miespuolta. -- Viimeinen tai oikeammin

-viimeiset näytännöt olivat 19/4, jolloin tietääksemme ensi kerran

-annettiin kaksi näytäntöä samana päivänä, nimittäin klo 5 Saituri ja

-klo 8 Elämä on unelma, kumpikin täydelle huoneelle. Tästä Emilie 20/4

-kirjoittaa Betty Elfvingille:

-

-"Yleisö kasvaa täällä vuosittain, totta kyllä köyhempi työläisyleisö,

-mutta on hupaista voida tyydyttää sen esteettisiä tarpeita. Toisena

-pääsiäispäivänä annoimme kaksi kansannäytäntöä ja oltiin siitä niin

-kiitollisia, että paitse Suomettaressa julkaistua kiitosta, muutamat

-työmiehet kävivät kotonamme yksityisesti, suullisesti kiittämässä

-meitä. He eivät jaksa valvoa illoin, kun heidän täytyy niin varhain

-aamulla olla liikkeellä mennäkseen työhönsä." --

-

-Ensimäinen kiertomatka tehtiin jo maaliskuulla, kun Bergbom 15/3 lähti

-niitten jäsenten kanssa, jotka esiintyivät Papin perheessä ja Kuopion

-takana, _Hämeenlinnaan_ ja _Tampereelle_, antaakseen toisessa

-kaupungissa kolme ja toisessa neljä näytäntöä, jotka tuottivat (1,109 +

-2,227) yhteensä 3,336 mk. Sillä aikaa näyteltiin Helsingissä

-Yhdistysjuhla ja Murtovarkaus -- roolit enimmäkseen oppilasten

-esittäminä. -- Palattuaan tältä matkalta Bergbom matkusti Viipuriin ja

-Pietariin sopiakseen esiintymisestä näissä kaupungeissa huhti- ja

-toukokuulla. (Aikomus oli ollut käydä Turussakin, mutta siitä ei tullut

-mitään, kun ruotsalainen teatterinjohtaja Selander, jonka hallussa

-Turun teatterihuone paraikaa oli, ei suostunut edes muutamaksi illaksi

-luovuttamaan sitä suomalaiselle seurueelle.)

-

-_Viipurissa_ näytännöt alkoivat 22/4 Papin perheellä ja annettiin niitä

-18, viimeinen 31/6. Lakkauttamatta näyttelemistä Viipurissa

-pistäydyttiin välillä _Pietarissa_ ja esiinnyttiin siellä Kononovan

-teatterissa kolmena iltana 8/5-11/5. Kun Ida Aalberg oli mukana, oli

-ohjelmisto kauttaaltaan hyvä. Viipurissa taiteilijatar esiintyi

-näytelmissä Romeo ja Julia, Hedda Gabler, Erotaan pois ja Sota rauhan

-aikana, mutta Pietarissa vain kahdessa ensinmainitussa -- niiden

-välillä meni Papin perhe. Otamme joitakuita piirteitä Kaarlon

-kirjeistä:

-

-Kiertomatkoilla antoi tavan mukaan enintä vaivaa suurten näytelmäin

-esittäminen pienillä näyttämöillä, joilta puuttui milloin mitäkin

-välttämättömiä koristuksia tai muita laitoksia. Silloin täytyi joko

-tilata Helsingistä taikka paikalla valmistaa mitä tarvittiin. Kun

-kysyttiin miten milloinkin oli pälkähästä pelastauduttava, Bergbom ei

-läheskään näy olleen niin epäkäytännöllinen kuin yleisesti on luultu.

-Kuinka kekseliäs hän saattoi olla, siitä tarjoavat hänen kirjeensä

-Emilielle monta esimerkkiä. Kas tässä yksi semmoinen, joka ei ole

-vailla humorististakaan sävyä:

-

-"Nyt muistan jälleen jotakin Romeota koskevaa [hän oli juuri ennen

-kirjoittanut muista tarpeista]. Tuo aita, joka erottaa hautaholvin

-kirkkomaasta! Pietarin dekoratsionissa aukko on suurempi kuin meillä,

-jota paitse kaunis musta, kullattu pystyaitamme on liian raskas

-[kuljetettavaksi]. Mutta mitä arvelet seuraavasta ehdotuksesta? Setä

-Bräsigin ensi kuvaelman aita on nyt [näöltään] hyvin mitätön, vaikka

-muuten soma; mutta jos Heinänen rikkaasti kultaisi sen, niin se

-menettäisi puutarhamaisen luontonsa ja kelpaisi hautaholviaidaksi.

-Tietysti se on korotettava, mutta se voidaan kyllä tehdä Pietarissa.

-Sillä on sekin ansio, että se on hyvin köykäinen eikä kuitenkaan näytä

-liian halvalta, n.b. kun se kullan kautta saa tarpeellisen loiston.

-Tietysti se ei ole 'le gendre que j'avais révé', mutta en keksi muuta

-keinoa."

-

-"Muutoin Romeo ja Julia näytellään [Pietarin] Pienessä teatterissa

-nousevalla viikolla, [Eleonora] Duse Juliana. -- Sano se Axel

-Ahlbergille, ehkä hän haluaisi käydä sitä katsomassa." (Kirje on

-Viipurista vähä ennen seurueen sinne tuloa.)

-

-Pietarissa maisteri Jalmari Basilier hartaasti avusti Bergbomia.

-Näytännöt annettiin Hyväntekeväisyysseuran nimessä ja se vaikutti vähän

-ohjelmistoonkin. Seuran esimies, pastori Hakkarainen, oli närkästynyt

-siitä että aiottiin näytellä ainoastaan semmoisia [moderneja]

-kappaleita kuin Kuopion takana, Papin perhe ja Hedda Gabler ja oli

-varottanutkin seurakuntalaisiaan käymästä katsomassa niitä. Silloin

-päätettiin ottaa Romeo ja Julia vastapainoksi!

-

-Viipurissaolo muodostui loistavaksi, Kaarlo kirjoittaa näet 5/5:

-

-"Neljä loppuun myytyä huonetta yhdellä viikolla ja tänään saamme

-viidennen. Ihmiset seisovat jonossa klo 6:lta aamulla. Voiko pyytää

-parempaa menestystä? -- Koska nuo kolme Pietarin näytäntöä ovat

-kokonaan ulkopuolella säännöllisiä näytäntöjä, eiköhän voitaisi määrätä

-puhdas voitto niistä palkinnoksi parhaimmasta draamasta, joka

-sisäänjätetään esim. ennen 1 p. tammik. 1893? Esitä asia johtokunnalle.

-Päätös voidaan tehdä syksyllä."

-

--- [Valitettavasti Kaarlo kaikessa tässä touhussa oli sairas:] "On

-mahdollista että minun täytyy käydä Helsingissä, ennen kun lähden

-ulkomaalle. [Ennen oli sovittu, että sisarukset jälleen yhdessä

-lähtisivät ulkomaalle, ja että Emilie toukokuun lopulla tulisi

-Viipuriin, josta lähtö tapahtuisi.] Tiedät mitä itsepäistä

-vilustumista, influensaa, katarria tai miksi sitä mainittaneenkaan,

-olen tänä keväänä kärsinyt. Viimeiset viisi päivää olen ollut

-vuoteenomanakin, vaikka taas olen jaloillani. Mutta pahempi on että

-tauti on kohdistunut korviin, niin että saatan sanoa olevani melkein

-kuuro. En esim. kuule kellon nakutusta, ennen kun se painetaan aivan

-korvaa vasten. Jos se jatkuu Pietarin matkan jälkeen, täytyy minun

-puhutella spesialistia, jommoisia ei ole Viipurissa. Minua hoitaa tri

-[Paul] Collander, joka on määrännyt 'roppia', jotka ovat lieventäneet

-säryn (sitä olen tuntenut, jopa hyvin ilkeää), mutta kuulo on tuskin

-parantunut." -- Pietarissa Kaarlo luulee tulevansa toimeen ilman

-Emilietä, mutta jos hän tulee kovin voimattomaksi, on hän

-sähkösanomalla kutsuva sisarensa avukseen.

-

--- [Viipurissa kohtasi teatteria vastoinkäyminen, joka lisäsi johtajan

-vaivoja:] "Voitko uskoa, ettemme saa sotamiehiä statisteiksi, vaikka

-Arppe kyllä on saanut. Se johtuu siitä että De Pont on poissa ja eräs

-titulus Londén -- äkänen svekomaani -- päällikkönä. Tunnettu nimi. Ja

-hän kielsi. Oli tietysti vaikea saada avustajia, ja 'kaikenlaisilta ne

-näyttivät', mutta menihän tuo kumminkin, sillä kaikki tekivät mitä

-voivat."

-

-Kuinka asiat sitten kävivät, näemme myöhemmästä kirjeestä (noin 15/5):

-

-"Alan nyt tulla terveeksi, kiitos olkoon kauniin ilman ja suuremman

-levollisuuden, jota nykyään nautin. Vaikka totta on että Pietarissa

-minä oikeastaan paranin, huolimatta siitä että sain joka päivä istua

-15 à 16 tuntia Kononovassa. Eikä se ollut vanha Kononova --

-valitettavasti! Kaikki vanhat koristukset ovat poismyydyt, ja uudet

-kurjia, pukuhuoneet kylmiä luolia (Ida Aalbergin täytyi pukeutua

-karsinassa näyttämön vieressä). Oli vielä surkeampaa kuin entisessä

-Prikashikassa. Yhdellä tärkeällä erotuksella: kaikki oli siistiä ja --

-rehellistä."

-

-"Pietarissakäynti osotti lopullisesti, että vierailumme siellä eivät

-ole uudistettavat. Taikka oikeammin, että nykyinen tapamme esiintyä

-siellä on ehdottomasti kelvoton. Joko tulee meidän esiintyä huokeasti

-ja vaatimattomasti suomalaisille käsityöläisille Prikashikassa. Ja sen

-asian hoitaa kyllä Aspegren. Taikka on meidän näyteltävä Pietarin

-venäläis-saksalaiselle yleisölle. Sitä varten tarvitsemme impressarion,

-ja semmoista tuskin saamme -- emme ainakaan rehellistä. --

-Taloudellinen tulos oli, niinkuin saattoi ajatella -- ei voittoa eikä

-tappiota. Laitokset ja järjestely olivat mitä surkeimpia."

-

-"Taiteelliseen tulokseen voimme ylipäätään olla tyytyväisiä. Hedda

-Gabler teki tosin täydellisen fiaskon (syy oli joko ilmotuksen

-puutteessa taikka kappaleessa, johon Basilier yksin oli tyytyväinen),

-mutta Papin perhe ja Romeo ja Julia onnistuivat sitä paremmin. S:t

-Petersburger Zeitungin arvostelu oli hyvin ystävällinen, ja venäläiset

-lehdet ihailivat ainakin Ida Aalbergia, vaikka ne eivät muutoin olleet

-hyvänsuopia. Mutta totta onkin että hän varsinkin Juliana kohosi

-taivaan korkealle muitten yli."

-

-Toukokuun loppupuolellakin näyteltiin Viipurissa hyville huoneille,

-joten koko tulo oli 11,861 mk (se on keskimäärin lähes 660 illalta).

-Kun Pietarin tulot tekivät 3,978 mk, päättyi kiertomatkojen tili

-melkoiseen voittoon, nimittäin 4,639:61 mk. --

-

-Viime mainitussa kirjeessä Kaarlo ilmotti olevansa valmis lähtemään

-lauantaina 23/5 ja kehotti Emilietä edellisenä päivänä saapumaan

-Viipuriin.

-

-Teatterin hyvä menestys Viipurissa vaikutti tietysti koko tilivuoden

-lopputulokseenkin. Nytkin vajaus väheni, niin että se teki vain

-7,502:63 mk. Mutta se olikin alin määrä, mihin se näinä vuosina

-laskeutui; seuraavana kolmena vuotena vajaus taas kasvamistaan kasvaa.

-

-Tänä keväänä luopui kannattajain kokouksessa 6/4 maisteri V. Löfgren

-johtokunnan jäsenyydestä, ja valittiin hänen sijaansa professori _O. E.

-Tudeer_. -- Sen yhteydessä mainittakoon teatteriin tulleita uusia

-jäseniä.

-

-Keväällä 1890 Bergbomin ollessa Kuopiossa _Hemmo Kallio_ ilmottautui

-tälle halukkaana rupeamaan näyttelijäksi. -- "Miksi ette ole tullut

-ennen?" tohtori kysyi. -- "No, kun olen näin pieni ja pahannäköinen,

-niin en ole ennemmin rohjennut", toinen vastasi. Syksyllä oli

-koenäytäntö, ja silloin Kallio pääsi teatteriin. Pieni kasvultaan eikä

-muutenkaan kaunis Kallio kuitenkin osotti luontaisia lahjoja, varsinkin

-naurettavaan, humoristiseen, ja ennen pitkää hänestä sukeutui uusi

-Esko, muusta puhumatta.[120] -- Syksyllä joulun edellä otettiin nti

-_Kirsti Sainio_, jolla niinikään oli pysyvä tulevaisuus näyttämöllä,

-vaikka hän paremmin tunnetaan nykyisellä nimellään rva _Kirsti Suonio_,

-jota hän omistaa v:sta 1895, jolloin meni naimisiin näyttelijä Evert

-Suonion kanssa.[121] -- Vielä mainitsemme tältä näytäntökaudelta nti

-_Cecilia Silénin_, joka silloin tuli kuiskaajaksi ja yhä edelleen

-hoitaa tärkeätä virkaansa.[122] -- Vihdoin merkittäköön, että maisteri

-_Ivar Wilskman_ näytäntökauden alusta oli ryhtynyt hoitamaan teatterin

-rahastoa. Hän pysyi virassa (jota Wahlströmin ja V. Soinin jälkeen K.

-ja F. Basilier olivat hoitaneet) toista kymmentä vuotta.

-

-Näytäntöjen luku oli 118, ja näyteltiin niissä 13 kertaa _Kuopion

-takana_; 12 _Papin perhe_; 8 Kunnia, Hedda Gabler; 7 _Kyökissä_, Elämä

-on unelma, Romeo ja Julia; 6 Älä istu toisen rekeen, Hamlet; 5

-_Kihlaus, Mestarin nuuskarasia_, Faust, Saituri; 4 Sota rauhan aikana,

-Setä Bräsig; 3 _Uusi apulainen, Murtovarkaus, Saimaan rannalla_,

-Työväen elämästä, Hävyttömät, Ei ollenkaan mustasukkainen,

-Kukkaistuhlari, Yhdistysjuhla, Voimakkaita naisia; 2 _Pukkisen pidot,

-Regina von Emmeritz, Tietäjä, Amalia ystävämme_, Sirkka; 1 _Yö ja

-päivä, Hirvenhiihtäjät_, Jacques Damour, Rajuilma, Talonpojan

-ritarillisuus, Erotaan pois.

-

-Näistä 36 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 11.

-

-

-

-

-XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.

-

-

-Viipurista matkustivat siis Bergbom-sisarukset Berliniin. Syystä kun he

-olivat yhdessä, on meillä taas vähemmän kerrottavaa heistä, sillä eivät

-he koskaan kirjoittaneet vieraille niin usein kuin toisilleen. Ainoa

-kirje Berlinistä on Emilien 31/5 Betty Elfvingille kirjoittama. Siitä

-on seuraava ote:

-

-"Täällä istun nyt ja lähetän Sinulle terveisiä Dresdener Hofista;

-kaikki on paikallaan ja niin kuin kaksi vuotta sitten, paitse että

-täällä kaikin voimin rakennetaan ja laajennetaan. 'Berlin ist

-Kaiserstadt und Berlin wird Weltstadt'; iloitaan siitä että Berlin on

-Euroopan kolmas kaupunki ja toivotaan, että se tulee toiseksi ja

-rientää Parisin ohitse. Sitä se ei kuitenkaan voine, sillä ei se

-koskaan voi hankkia itselleen Parisin vanhaa, suurta historiaa eikä

-sitä merkitystä, joka Ranskan pääkaupungilla on ollut ihmiskunnan

-kehityksessä, vaikka Berlin tietenkin tulevaisuudessa on näyttelevä

-suurta roolia. -- Meidän päätarkotuksemme täällä on luonnollisesti

-nähdä mitä teatterit esittävät ja paljon hyvää ja kaunista olemme jo

-tällä viikolla nähneetkin. Kumminkin kärsin melkein entistä enemmän

-saksalaisten kinnatusta paatoksesta ja luonnottomasta lausumistavasta;

-tämä ylöspäin ajo sanojen selässä ja joka sanan alleviivaaminen tulee

-ajan pitkään tuskalliseksi ja tavasta on minulla halu huutaa: 'kyllä

-vähemmälläkin ymmärtää'. Ibsen on moderni: olemme jo näinä kuutena

-päivänä nähneet Kuninkaanalut ja Villisorsan. Minusta tuntuu niinkuin

-ei suuri yleisö oikein oivaltaisi vierasta runoilijaa, mutta täällä on

-innostunut Ibsenseurakunta, joka voimakkaasti taputtaa käsiä ja meluaa

-niin että kuuluu, ja niinhän oikeastaan meilläkin on laita. Mutta mikä

-hätä onkaan saksalaisella näyttämöllä, jolla on oma suuri, rikas

-kirjallisuus käytettävänään sekä saa näytellä yleisölle, joka tuntee,

-rakastaa ja kunnioittaa tuota omaa kirjallisuuttaan, toisin on meidän

-raukkojen laita! -- Tänään on tulevan viikon ohjelmisto ilmotettu ja

-sen johdosta viivymme täällä vielä koko nousevan viikon. Saamme nähdä

-Die Haubenlerche [Leivonen], joka syyskuulla menee meillä, sekä sen

-ohella klassillisia kappaleita, jotka kenties otetaan esitettäväksi.

-Ensi maanantaina matkustamme arvattavasti Parisiin, missä olemme 3

-viikkoa, niin että minä tulen kotia heinäkuun ensi päivinä ja Kaarlo

-luultavasti asettuu johonkin parantolaan Saksenin vuoristossa -- vielä

-hän ei varmaan tiedä mihin. -- -- Jonkunlaisella surumielisyydellä

-ajattelen yhteistä matkaamme 2 vuotta sitten: se matka oli niin lyhyt,

-että Sinun kyllä olisi ollut tarpeen uudistaa se tänä vuonna. Hyvin

-herttaista ja hupaista olisi ollut, jos me nytkin olisimme saaneet

-yhdessä Sinun kanssasi iloita kaikesta suuresta ja kauniista, jota

-tämmöinen ylellisyyskaupunki tarjoaa; kurjuutta, surua ja huolia on

-täälläkin ja runsaasti, mutta ne ovat kätkössä vieraan silmiltä, ja

-meille näyttäytyy ainoastaan loistava, kohiseva elämä. Tavasta tunnen

-sydämessäni oikein kateutta -- on vaikeaa että kansamme on niin pieni

-ja vähäpätöinen. Suurilla kansakunnilla on toki toisellainen itsetunto!

-Kas niin, hyvästi nyt! tulenhan oikein sentimentaliseksi."

-

-Päivin sisarukset odottaessaan illan näytäntöä tavan mukaan kävivät

-ostoksilla, hankkiakseen teatterille mitä tarvittiin uusia kappaleita

-varten. Tällä kertaa Shakespearen Kesäyön unelma oli mielessä, ja se

-vaati paljon häikäisevää korua ja muun muassa suuren aasinpään, jota

-Titania hyväilee -- kaikki ostettiin Emilien vastaanotettavaksi ja

-tullattavaksi Helsingissä. -- Matkan jatko muodostui toisin kuin ensin

-oli suunniteltu. Berlinistä sisarukset lähtivätkin Wieniin.

-Sielläolosta Emilie 5/7 (Naantalista, johon hän paluumatkallaan oli

-poikennut tavatakseen parannuksilla olevaa Augusta-sisartaan)

-kirjoittaa Betty Elfvingille:

-

--- "Teatterissa näimme sielläkin hyvää ja kaunista, ja minä pidän

-paljon enemmän sikäläisistä näyttelijöistä kuin berliniläisistä: ne

-ovat luonnollisempia ja puhuvat paljo paremmin kuin pohjoissaksalaiset

-toverinsa; näyttämöllepano ja kaikki laitokset yleensä ovat sitä

-vastoin Berlinissä paremmat." --

-

-Samoin kuin Parisi jäi Saksenin Sveitsikin käymättä. Wienistä Kaarlo

-päätti matkustaa Baijerin Reichenhalliin, josta hänen ensimäinen

-kirjeensä on päivätty 27/6:

-

-"Rakas sisar, olet kai ollut levoton, kun en ole antanut tietoja

-itsestäni, mutta olen nyt vasta tullut Reichenhalliin. Kun minun

-Wienissä oli lähteminen junalleni, kuulin että se oli n.s. Bummelzug,

-joka viipyi koko ikuisuuden tiellä. Päätin lykätä matkan iltaan. Mutta

-kuinka olikaan, tulin Prateriin, ja siellä mustalaismusiikki kiinnitti

-minua niin, että päätin lähteä vasta seuraavana päivänä. Niin teinkin.

-Mutta silloinkin muutin vähän matkasuunnitelmaani. Päätin näet ensin

-käydä katsomassa Berchtesgadenia, jota musikaalinen pöytänaapurimme

-niin lämpimästi suositteli minulle, ja myöskin pistäytyä Salzburgissa.

-Tämä matkustus on kestänyt neljä päivää, niin että vasta nyt lauantaina

-olen saapunut Reichenhalliin. Matka oli erinomaisen miellyttävä --

-mutta kallis, kallis, kallis! Kyllä hinnat ovat täällä toiset kuin

-Jemtlannissa! Täällä Reichenhallissa olen toki onnistunut saamaan

-jotakuinkin kelvollisen kortteerin -- n.b. jollei vain emäntäni

-keittotaito aseta vatsalleni liiallisia vaatimuksia. Hotellissa

-syöminen on mahdoton täkäläisten hintojen vuoksi. Ja kuitenkin on

-Berchtesgaden vielä paljo kalliimpi."

-

-"Minulla on ollut vähän ikävä Wieniä, joka kumminkin, sanottakoon mitä

-tahansa, on miellyttävä kaupunki. Ennen katselin sitä ankarammin, mutta

-mitä kauemmin elää, sitä enemmän oppii antamaan arvoa ihmiselliselle

-vieraissakin muodoissa. Totta kyllä astuu siellä elämänhalu esiin

-semmoisella välittömyydellä, jota emme koskaan voi hyväksyä. Mutta kun

-on saanut niin kyliänsä 'kysymyksistä' ja 'kummittelijoista' ja

-saarnoista, joissa on käsitelty korkeampaa siveellisyyttä ja korkeampaa

-epäsiveellisyyttä, kuin me siellä kotona näinä vuosina, niin vaikuttaa

-etelänlasten naivinen välittömyys raitistavasti. Se on kuitenkin

-ihmisellisempi kuin se vihainen katkeruus, joka meillä haittaa ainakin

-kaikkea kirjallista tuotantoa."

-

-"Täällä Reichenhallissa viivyn viisi viikkoa tai kuusi. Sitte matkustan

-Pragin, Dresdenin ja Berlinin kautta kotia. Kussakin kaupungissa viivyn

-muutamia päiviä. Kenties Dresdenissä kuitenkin käyn Behrillä ja katson

-mitä hänellä on valaistuskoneita [joita kai tarvittiin Kesäyön

-unelmaan]. Ehkä hänellä on [semmoisia] muitakin kuin sähkövaloa varten.

-Viipurissa oli kaksi suurta reflektoria, jotka olivat siirtonaisia --

-jotakin samantapaista kuin meidän Faustissa käyttämämme vanhat, mutta

-paljo parempia. Jos semmoisella voisi kohdistaa määrättyyn paikkaan

-värillistä valoa, niin olisi sillä paljo saavutettu. Enemmän kuin pari

-sataa markkaa semmoinen tuskin maksaa. Kentiesi voisi myöskin saada

-prospektin, jota käytännöllisempi henkilö, esim. Ossian, pystyy

-arvostelemaan. Siinä tapauksessa saat lähettää Dresdeniin muutaman sata

-Reichsmarkkaa, sillä mitä minulla on, tarvitsen Berlinissä kirjoihin ja

-nuotteihin. Meidän laulukirjastomme kaipaa välttämättömästi

-raitistamista, sillä samat juomalaulut ovat kukoistaneet liian kauan ja

-hengellistäkin musiikkia varten näyttämön takana aion ostaa muutamia

-suurempia kuorokokoelmia. Noin 30 markkaa menee Mendelsohnin

-Kesäyönunelman musiikkiin taikka, jos orkesterinuotitkin ovat painetut,

-saman verran lisää."

-

-"Kirje Augustalta Sinulle oli minua täällä vastassa. Hän sanoo että

-minua on tylysti (styfmoderligt) kohdeltu uudessa rakennuksessa.[123]

-Enhän saa sellaista kohtelua hänen kodissaan ja vielä vähemmän hänen

-sydämessään, ovathan silloin seinät ja huonekalut pikkuasioita. Kuinpa

-hän vain saisi olla terveempi. Mutta hän on varmaankin sairaampi kuin

-hän sanoo ja se on pahin asia.[124] Olemmehan olleet onnellisia, kun

-olemme saaneet elää sen tulikaupungin polttopisteessä, jossa

-kansakunnan elämä on syntynyt, mutta olemme myöskin palaneet ennen

-aikaamme tässä prosessissa." --

-

-Seuraavista kirjeistä näkyy, että Kaarlo oli yleensä erittäin

-tyytyväinen Reichenhallissaoloonsa:

-

-"Täällä on ollut ihana ilma -- liian kuuma, moni valittaa, mutta minua

-se ei vaivaa. Ympäristö on todella suurenmoinen ja vaihteleva.

-Ainoastaan [ruotsalainen] nurkkaisänmaallisuus voi asettaa Jemtlannin

-vuoret tämän rinnalle. Ja sitten upea, rikas kasvullisuus, niin

-moninainen ja voimakas. Tuoksu, joka keskipäivänhelteessä lähtee

-männyistä ja kukista alppien päiväpuolella, on huumaava. On kuin

-makaisi luontoemon rinnoilla terveyttä imien. Yksi paha puoli on

-kuitenkin olemassa ja sangen ikävää laatua, kaikki on kallista, ja

-kaikki on maksettava. Ei askeltakaan voi ottaa ilman ettei juomaraha

-tule kysymykseen. Kesäaikana koko Reichenhall on yksi ainoa ravintola

-siihen kuuluvine 'Lohndienereineen', 'Lohnkutschereineen' ja

-'Lohnführereineen'. Kävelyretket houkuttelevat, mutta jos opas on

-mukaanotettava, niin rahanmeno vähentää nautinnon. Mutta kaikki

-kaikessa, kun ajattelen miten minua paleli Gausdalissa ja Mörsilissä ja

-kuinka toisin on täällä, niin kiitän onneani ja -- Augustaa, joka

-neuvoi minua matkustamaan eteläänpäin. Ja sitte on täällä luettavaa ja

-musiikkia -- kaksi tärkeää asiaa, kun on paha sää. Se on, ei tuota,

-musiikkia, jonka hankkii itselleen rämisevän pianon avulla, vaan

-semmoista, jota toiset tarjoavat kuultavaksi -- mikä tekee melkoisen

-eron hupiin nähden. Lainakirjastokin on hyvin varustettu ranskalaisella

-ja saksalaisella kirjallisuudella, puhumatta 60 sanomalehdestä

-lukuhuoneessa. Parannusmaksu (kurtaxan) ei ole kovin kallis -- 15

-markkaa kaikkiaan, se on tuskin enemmän kuin Lappeenrannassa taikka

-Hangossa. Osotteeni on 'Villa Sonntagshorn'."

-

-"En ole tehnyt paljon tuttavuuksia. Muuten on täällä kansaa kaikilta

-ilmansuunnilta. Kumma kyllä vähän englantilaisia, mutta paljon

-slaavilaisia aineksia, tshekkiläisiä, venäläisiä, puolalaisia, sekä

-myöskin unkarilaisia ja rumanilaisia. -- Tein juurikään kahden päivän

-retken korkeammille vuoriseuduille. Opas maksoi 10 markkaa. No, sen

-tiesin edeltäpäin. Mutta ajatteles, kun minulta alppimajassa

-illallisesta, yösijasta ja aamukahvista vaadittiin -- 20 markkaa. Ei

-muuta kuin maksaa ja näyttää tyytyväiseltä. Kotona istuminen ja

-käveleminen hiekkakäytävillä tulee kuitenkin ykstoikkoiseksi, kun

-alppiluonto ympärillä houkuttelee. En uskalla sentään retkeillä ilman

-opasta, minua kun niin helposti pyörryttää."

-

-Näyttää siltä kuin Kaarlon mieltymys maahan ja oloihin olisi

-saanut hänet tavallista hartaammaksi kirjeenvaihtajaksi. Toisia

-mieltäkiinnittävämpi on seuraava kirje heinäkuun lopulta, jonka otamme

-lyhentämättä:

-

-"Armahani! Ei vielä koskaan ole kylpyaika rientänyt niin nopeasti kuin

-tämä. Mutta täkäläiset seudut tasanko- ja alppiluonnon, Saksan ja

-Itävallan, rajalla tarjoavatkin tavattoman rikasta vaihtelua.

-Mieltäkiinnittävimmät 'havaintoni' näinä viimeisinä kahtena viikkona

-ovat kuitenkin, omituista kyllä, olleet -- taiteellista laatua."

-

-"Toinen oli Mozartin satavuotisjuhla Salzburgissa, joka vietettiin

-kolmena päivänä, heinäkuun 16, 17 ja 18. Requiem, Figaron häät, G-moll

-symfonia j.n.e., kolme konserttia ja yksi teatterinäytäntö. Olin sitä

-ennen käynyt Salzburgissa (sinne on ainoastaan kahden tunnin

-rautatiematka) saadakseni pilettiä, mutta vastaus oli 'kalpea ei'.

-Monta tuhatta oli jo ilmottautunut saamatta pilettiä. Ei ollut siis

-muuta kuin alistuminen edessä, mutta kuitenkin pyysin että minua

-muistettaisiin, jos sattumalta joku piletti ehkä jätettäisiin takaisin.

-Vanha teatterionneni ei nytkään kieltäytynyt. Juuri kun olin

-menemäisilläni pois, toi postiljoni kirjeitä. Yhdessä niistä oli

-peruutus, ja minä sain pilettini."

-

-"Unohtumaton oli Requiemin vaikutus Salzburgin mahtavassa

-tuomiokirkossa. Konsertit olivat kyllä mieltäkiinnittäviä ja Figaron

-häissä myötävaikutti Saksan etevimpiä taiteilijoita, mutta ne

-kalpenivat Requiemin rinnalla. Tunnelma oli ihmeellinen. Täällähän

-Mozart oli syntynyt, täältä olivat hänen lapsuudenvaikutelmansa,

-ja kuvastuuhan tämä hymyilevä, lempeä, iloinen luonto hänen

-taiteilijaluonteessaan. Tiedäthän kuinka laajaperäinen

-taiteilijaihailuni voi olla. Voivathan kaikki uudenaikaiset ihastuttaa

-minua, Meyerbeer samoin kuin Wagner; Verdiäkin, joka alkuaan oli

-minulle niin vieras, olen oppinut ymmärtämään. Mutta sydämeni on

-Sarastron ja Paminan, donna Annan ja don Juanin luona. Kolmantena

-juhlailtana, kun Figaro esitettiin, olin valitettavasti niin

-tylsistynyt musiikista, juhlapuheista, alkajaisrunoista ja kävelyistä,

-että minä, suoraan sanoen, koko illan taistelin unen kanssa. Salzburgin

-kunniaksi voidaan sanoa, että vaikka yli 10,000 juhlamatkustajaa oli

-tullut saapuville, hinnat eivät olleet kinnatut niinkuin ne esim.

-kuuluvat tänä vuonna olevan Bayreuthissä, johon mielelläni lähtisin,

-kun nyt olen niin lähellä. Eihän itse matka ole kallis. Mutta

-ensiksikin sanotaan hintojen hotelleissa olevan suorastaan mielettömiä,

-ja toiseksi kuuluu siellä olevan niin hävytön pilettikeinottelu

-vallalla, että mahdollisesti täytyisi palata mitään näkemättä. Paras on

-olla kuulematta Parsifalia ja tyytyä hänen rakkaaseen pappaansa

-Lohengriniin (vai onko se nyt Parsifal, joka päin vastoin on

-Lohengrinin isä? -- Wagnerilainen sukuluettelo on aina sekava)."

-

-"Ja sitte toinen taiteellinen 'Ausbeute'. Onnellisesta sattumasta olen

-nähnyt nukketeatterissa -- Faustin -- tuon vanhan, oikean Faustin

-'Puppenspielin', joka alkumuodoltaan polveutuu uskonpuhdistuksen

-aikakaudelta ja joka antoi Goethelle ensimäisen herätyksen hänen

-maailmanrunoelmaansa. Minä hieroin kauppaa Führerin, oppaan, kanssa,

-joka tavallisesti seuraa minua retkilläni. (Hän on etevä

-sitransoittaja.) Minä tahdoin saada hänet määräpäiväksi. 'Ei sovi --

-sinä päivänä en voi tulla, sillä silloin on suuri 'Kirchweihe'

-(kirkonvihkimisen muistojuhla) Grossgmainissa ja minun täytyy siellä

-soittaa sitraa'. Kun olin utelias näkemään Kirchweihejuhlan, jossa

-kirkollinen ja maallinen meidän protestantisen mielipiteemme mukaan

-niin omituisella tavalla sekotetaan yhteen, lähdin sinne. Paikkakunta

-on Itävallan rajalla, niin että puoli kylää (Grossgmain) on

-itävaltalainen ja toinen puoli (Kleingmain) baijerilainen. Kirjavaa

-kansanelämää. Juhlakulkueita, markkinavilinää, messua, tanssia, sitran

-ja kitaransoittoa, vasta ripillelaskettujen lasten kirkollisia lauluja,

-oivallista tyrolilaista viiniä ja myöhemmin yön tullessa (se episodi

-jäi kuitenkin minulta näkemättä) asiaankuuluva tappelu itävaltalaisten

-ja baijerilaisten 'Buain' (poikain) välillä. Paraillaan kävellessäni

-sinne tänne näin suuren teatteriplakaatin ja siinä ilmotettiin --

-Faust. Huomasin sitten että oli puhe marioneteista, nukeista. Luulin

-että saisin nähdä jonkunlaisen 'adaption', mukailun, Goethen Faustista.

-Mutta ei! Se oli kuin olikin se vanha rehellinen Puppenspiel, joka on

-säilynyt näissä alppien sopukoissa. Ilveilijä, Kasperle, nauratti

-yleisöä halpamaisilla sukkeluuksillaan koko sen ajan kun juhlallinen

-toiminta kesti. Muutamat kohdat olivat, niin sanoakseni, omituisen

-luonnonrunollisia. Faust ja Mefisto ovat tehneet välikirjan 24

-vuodeksi. Mutta jo kahdentoista vuoden kuluttua Mefisto vaatii

-oikeutensa, sillä 'hän on palvellut Faustia sekä öin että päivin'.

-Faust koettaa silloin vapautua hurskaan petoksen kautta. Hän saa

-Mefiston lupaamaan täyttää yhden toivomuksen. Faust pyytää silloin

-Pietarinkirkon ristin Roomasta. Hän luulee, että Mefisto ei voi sitä

-hankkia. Mutta Mefisto toimittaa sen paikalle. Faust huomaa kuitenkin,

-että jotakin puuttuu ja se on [kirjaimet] J.N.R.J. (Jesus Nazarenus Rex

-Judaeorum). Samassa kun hän mainitsee nämä sanat, Mefisto katoaa ja

-Faust on pelastettu. Mutta Mefisto asettaa viekkauden viekkautta

-vastaan. Hän loihtii esiin Helenan, Faustin vaimovainajan. Faust

-heittäytyy hänen syliinsä, mutta syleilee hänen sijastaan Mefistoa ja

-on nyt auttamattomasti kadotettu. Olin hyvin utelias näkemään, kuinka

-ilveilijä Kasperle saataisiin mukaan loppukatastrofiin. Mutta se

-tapahtui sangen näppärästi. Kasperle esiintyy yövahtina. Faustin

-tuskallisesti odottaessa että kello lyö 12, jolloin hänen aikansa on

-ohi, tulee Kasperle ja huutaa ensin 10, sitten 11 ja viimein 12, joka

-kerta laulaen yövahtilaulun siihen kuuluvine koomillisine lirityksineen

-ja juoksutuksineen, jotka saivat kuulijat nauramaan kikahtuakseen. --

-Olin elänyt melkoisen jakson teatterihistoriaa vaatimattomassa

-ravintolasalissa. Minulle kävi jotenkin selväksi minkälaiset nuo

-'Haupt- ja Staats-actionit' olivat. Ne esittivät jotakuinkin samoja

-seikkoja niin, että ihmisiä esiintyi marionettien sijasta. Nämä nuket

-olivat muuten melko kookkaita -- metrinkorkuisia. Johtaja osotti

-todella hämmästyttävää kykyä johdonmukaisesti suorittaessaan eri

-roolit. Olin olettanut, että ainakin kuusi henkilöä oli ohjaamassa

-nukkeja; todellisuudessa oli niitä vain kaksi: johtaja ja hänen

-vaimonsa."

-

-Tuskin oli Bergbom lähtenyt kotimatkalleen -- se tapahtui 31/7 -- kun

-häntä kohtasi seikkailu, joka oli sangen kiusallinen ja viivytti hänen

-matkaansa kokonaisen viikon, vaikka se lopulta päättyi onnellisesti.

-Hän oli näet menettämäisillään matkatavaransa ja -rahansa.[125] --

-Berlinistä Bergbom 15/8 ilmotti olevansa valmis tulemaan kotia, mutta

-hän viipyi kuitenkin vielä pari päivää nähdäkseen "tuntemattoman

-kirjailijan uuden draaman 'Gleiches Recht', josta paljon puhuttiin".

-(Tuntematon oli Richard Grelling, joka kiivaana naturalistina oli

-asettanut koko myrskyisen työmieskohtauksen näyttämölle.)

-

-       *       *       *       *       *

-

-Virkistävän matkansa jälkeen Bergbom oli tavallista paremmissa

-voimissa, kun syyskauden työ alkoi. Samoin oli näyttelijäinkin

-laita, jotka olivat nauttineet lepoa, sitte kun he taikka osa

-heistä (rva Leino, neidit Finne, Kunnas, Sainio ja Stenberg

-sekä hrt Leino, Sala, Kallio ja ehkä joku lisäksi) oli kesäkuulla

-antanut 4 näytäntöä Jyväskylässä, 3 Mikkelissä ja 6 Kuopiossa.

--- Näytännöt alkoivat kolmella kansannäytännöllä (Papin perhe y.m.)

-6/9-13/9, jonka jälkeen 16/9, tuli ensimäinen uutuus, Anni

-Levanderin suomentama E. Wildenbruchin 4-näytöksinen _Leivonen_

-(Aukusti Langenthal -- Sala, Herman -- Weckman, Lene -- Olga

-Finne, Schmalenbach -- Rautio). Näytelmä, joka vuotta ennen oli ensi

-kerran näytelty Berlinissä, saavutti, niinkuin enimmäkseen

-uudenaikaiset vieraat kappaleet, keskinkertaisen menestyksen: se

-esitettiin 4 kertaa. Kertaa useammin meni toinen uusi näytelmä,

-Anni Levanderin suomentama L. Fuldan 3-näytöksinen _Työlakko_ (Das

-verlorene Paradies) -- ensi-ilta 30/9 --, joka samoin kuin Leivonen

-edusti sitä yhteiskunnallis-kansanvaltais-naturalistista suuntaa, johon

-Saksan draamankirjoittajat ikäänkuin käskystä heittäytyivät 1890-luvun

-alussa. Näyttämölleasettamiseen katsoen ansaitsee mainita, että Fuldan

-näytelmässä ensi kerran nähtiin näyttämöllä tehdas käynnissä, niin että

-lakon syntyessä sanan mukaan "pyörät pantiin seisomaan".

-

-Sitte tuli kotimaisten uutuuksien vuoro, joista ensimäinen oli _Martti

-Vuoren_ esikoinen, 3-näytöksinen näytelmä _Ihmisten tähden_. Tekijä,

-maisteri M. Bergh, virkamies valtiosihteerin virastossa Pietarissa, oli

-ottanut kappaleessaan kuvatakseen "helsinkiläisiä" oloja, miten muuan

-asessori (Raunio) joutuu taloudelliseen häviöön ja epätoivossa murhaa

-itsensä -- kevytmielisen, tuhlaavan rouvansa tähden. Jo helmikuulla hän

-oli lähettänyt teoksensa Bergbomin tarkastettavaksi, ja oli tämä

-kirjoittanut siitä muun muassa seuraavat sanat:

-

-"Näytelmänne on minua suuresti miellyttänyt. Kun sanon miellyttänyt, en

-juuri tarkota draamanne kuivaa pessimismiä, joka tuntui hyvin

-masentavalta. Enemmän sitten dialoogia, joka on erittäin sujuvaa, ja

-kohtauksien ryhmittämistä, joka on taitavasti sommiteltu. Kipein kohta

-on Betyn [rva Raunion] luonne -- se kaipaa psykoloogista syventämistä.

-Onko hän vain hupakko vai myöskin daimooni?" --

-

-Sittemmin tekijä Bergbomin kirjallisten ja suullistenkin neuvojen

-mukaan ainakin joissakin kohden korjasi kappalettaan. Kun se esitettiin

-16/10 täydelle huoneelle, menestys näytti melkoiselta -- Leino (Raunio)

-ja rva Rautio (rva Raunio) näyttelivät oivallisesti -- ja saapuville

-tullut tekijä huudettiin esiin; mutta kritiikki väitti, että kuvaus ei

-vaikuttanut täysin todelliselta eikä alkuperäiseltä, ja näytäntö

-uudistettiin vain kaksi kertaa. Emilie kirjoitti 19/10: "Olemme vähän

-alakuloisia sen kovan ja väärän arvostelun johdosta, joka on kohdannut

-näytelmää Ihmisten tähden -- emmekä me ainoastaan, vaan moni muukin

-(asianymmärtävä) on hyvin pahoillaan."

-

-Toinen kotimainen uutuus oli G. von Numersin _Elinan surma_, joka

-vaatii laajanlaista käsittelyä.

-

-Olemme jo ennen osottaneet, kuinka tuntuvasti Bergbom on vaikuttanut

-Numersin näytelmien lopulliseen muotoon, mutta tällä kertaa on

-erikoisen tärkeää kääntää huomio heidän yhteistyöhönsä, jonka tulos

-Elinan surmakin on. Niin ei ainoastaan sentähden että tämä draama

-aineen ja taiteellisen suorituksen puolesta on muita arvokkaampi, vaan

-senkin vuoksi että heidän osallisuudestaan tähän teokseen on

-julkisuudessakin ollut puhetta ilman että kysymystä sentään olisi

-lopullisesti selvitetty. Onneksi on todistuskappaleita olemassa, jotka

-luovat tyydyttävää valoa näytelmän syntyhistoriaan, ne kun näyttävät

-missä kohden Numers kaipasi apua ja missä määrin sitä annettiin.

-Tarpeetonta lienee sanoa, ettemme tässä kuitenkaan voi syventyä

-yksityisseikkoihin, vaan rajotumme tärkeimpään.

-

-Ensi kerran mainitaan kappale taikka oikeastaan sen perusaihe Numersin

-kirjeessä 21/2 1888. "Elinan surma on vaikea", sanotaan siinä, "etenkin

-syystä että silmäni vähitellen aukenevat näkemään mitä nykyajan

-dramatiikka on". Samalla kirjoittaja pyytää Bergbomin kautta saada

-[R. Tengström] "Finsk Anthologi'n", jossa Elinan surma-runo on

-ruotsinnettuna, taikka [K. A.] Bomanssonin tutkimuksen "surullisesta

-tapauksesta". Tästä päättäen he jo olivat keskustelleet aiheesta, eikä

-liene rohkeata olettaa, että Bergbom, jolle se oli vanhastaan tuttu

-(kts. I, siv. 155), oli suositellut sitä Numersille, joka tietenkin on

-aivan pintapuolisesti, jos ollenkaan, perehtynyt suomalaiseen

-kansanrunouteen. Kumminkin tulivat Tuukkalan tappelu ja Kuopion takana

-väliin, eikä Elinan surmasta puhuta -- kirjeissä näet -- ennen kun

-1890. Sen vuoden alusta on epäilemättä eräs päiväämätön kirjoitus,

-jonka Numers on laatinut palattuaan Helsingistä (hän kävi siellä muun

-muassa silloin kun Kuopion takana näyteltiin) ja jossa hän esittää

-miten hän oli ajatellut näytelmän perusteltavaksi.[126] Siitä

-mainitsemme pääpiirteet:

-

-Klaus Kurjella on ensimäisen vaimonsa Sigrid [draamassa: Kaarina]

-Flemingin kanssa poika, Arvid nimeltä, nuori pappi [sitten piispa]

-Turussa. Laukossa emännöitsee Sigridin kaunis sisar, 30-vuotias Kirsti

-Fleming. Klaus ja Kirsti palavat intohimoisesta rakkaudesta toisiinsa,

-mutta kirkko ei salli aviota langon ja kälyn välillä, jota paitse heitä

-erottaa salainen rikos -- ehkä on kansa oikeassa syyttäessään ylpeää,

-vihattua Kirstiä enkelimäisen Sigridin kuolemasta. Parannuksen ja

-sielunrauhan toivossa Klaus nai viattoman Elina neitsyen, mutta kun

-Kirsti yhä jää taloon, kehittyy näiden kolmen taikka neljänkin elämä --

-neljäs onneton on Klaun palveluksessa oleva nuori ritari, Uolevi Fincke

-[sitte Frille], joka lempii Elinaa -- sietämättömän tuskalliseksi.

-Silloin käy Arvid pappi kotona, huomaa isän ja tädin keskinäiset

-tunteet, miten he koettavat salata niitä toisiltaan ja muilta, ja

-nuhtelee heitä yhdessä. Tämä kiihottaa Kirstin katkeruutta ja hän menee

-kihloihin Uolevin kanssa, sittenkään matkustamatta pois. "Pirullisen"

-kaksinpuhelun jälkeen Klaus lähtee matkalle. Kirsti neuvoo Elinaa

-menemään pikku rakennukseen, missä saisi nukkua rauhassa. On jo pimeä

-kun huudetaan, että pikku rakennus palaa. Liian myöhään Kirsti ilmottaa

-Elinan makaavan siellä. Kansa syyttää Kirstiä murhapoltosta, ja kun

-tämä etsii suojaa Klaun luona, jonka tulipalon hohde on palauttanut,

-hän työntää Kirstin kansajoukkoon, joka surmaamalla hänet kostaa Elinan

-kuoleman. Klaus itse karkaa metsään ja hukkuu yrittäessään järven yli.

-"Rikos on erottanut Klaun ja Kirstin toisistaan, heikkoudesta he

-pysyvät lähellä toisiaan, ja se heikkous tuottaa heille julman koston."

-

-Kuinka paljo tässä aineen vanhimmassa muodostuksessa jo on Bergbomin

-omaa, on mahdoton tarkoin sanoa. Kuitenkin eräs Bergbomia lähellä

-seisonut henkilö muistaa hänen ehdottaneen, että Kirsti oli tehtävä

-Klaun vaimon sisareksi ja aatelisnaiseksi. "Muuten siitä ei tule

-tragediaa", hän oli sanonut. "Jos Kirsti on 'piika', niinkuin runossa,

-ei voi ymmärtää, että Klaus hänen tähtensä surmaa Elinan." Tämä muutos

-onkin tärkein kohta, missä alkusuunnitelma eroaa kansanrunosta.

-

-Syksyllä s.v. Numers kirjoittaa valmistuvasta draamasta:

-

-(24/9). -- "Elina alkaa jo tulla liian vanhaksi talossa -- -- muuten

-kummallinen kappale siinä, että Klaus ja Kirsti pakinoivat läpi viiden

-näytöksen ja muut vain ovat läsnä ollen milloin mielissään milloin

-pahoillaan -- -- ei mitään monoloogeja!!! ja laitokset hyvin helppoja,

-enimmäkseen vain suuri sali -- mutta vaikea se on kirjoittaa kaiken

-psykologian tähden. Se tulee lyhyenlaiseksi, ehkä 90 sivua --

-tavallinen 5-näytöksinen näytelmä tekee yli 100 tai 110." --

-

-(28/9). "Vai niin! Sinulla on jo Elinan kulkusuunnitelma valmiina --

-lokakuu -- tammikuu -- hyvä! Kesällä olin pari päivää Laukossa. Elinan

-surma on ensimäinen kappale, joka minua pelottaa ja jonka ensi-illaksi

-en uskalla tulla. Liikun tässä vaarallisemmalla alalla kuin ennen. En

-ole, suoraan sanoen, koskaan ennen ollut huolestunut. No, saammehan

-nähdä mitä sinä aluksi sanot. -- -- Kaksi ja puoli tuntia luulen Elinan

-kestävän, sillä näyttämömuutokset ovat helppoja -- kun vain loppu

-onnistuisi. Koetan puhua suoraa kieltä, mutta kun ei saa käyttää

-monoloogia, niin täytyy herrojen arvostelijain arvata ajatuskulku

-liikunnoista. Mitä siihen mahtaa. -- Ehkä nyt istutaan jatkamaan

-neljättä näytöstä ja piinataan hetken Kirstiä. -- Kuinka olisi

-kuvitella Kirstiä vaaleakiharaiseksi, pohjoismaiseksi 30- tai

-25-vuotiaaksi neitoseksi. Mustat pirut ovat niin vanhanaikuisia. Ei

-silti että Kirsti on laisinkaan mikään piru." --

-

-Tämän nojassa päätämme aikaisimman laitoksen valmistuneen lokakuulla

-1890. Tästä laitoksesta on Bergbomin jälkeenjääneiden paperien joukossa

-jäljennös,[127] joka pääasiassa pitää yhtä ylempänä selostellun

-suunnitelman kanssa, paitse että Arvid on kokonaan jätetty pois.

-Toiminnan kulku on yleispiirteiltään seuraava:

-

-Ensimäisessä kuvaelmassa (tapahtuu Birgitanpäivän aattona, Laukon

-metsäisellä järvenrannalla) saadaan kuulla kaikki pahat huhut Kirstin

-ja Klaun suhteesta, Sigrid-vainajan kummittelemisesta y.m. Niitä

-juttelevat Elina ja Uolevi kravustaessaan ja sitten (kun nämä ovat

-rovastin kanssa soutaneet Suomelaan) kartanon alustalaiset. Tavatessaan

-Elinan rannassa Klaus lupaa pian käydä Suomelassa. Kerjäläismunkki

-esiintyy, mutta mitään puhumatta. -- Toisessa (tapahtuu samoin kuin

-seuraavat kuvaelmat, paitse viimeistä, Laukon salissa) Klaus ilmottaa

-Kirstille, joka haaveilee yhteistä onnea kaukomailla, että heidän

-täytyy erota, sillä hän aikoo naida Elinan, ja huolimatta Kirstin

-raivosta ja rukouksista hän jättää hänet epätoivoon kamarinsa oven

-taakse.[128] -- Kolmannessa vietetään Elinan ja Klaun tulijaispidot

-komeine menoineen ja tansseineen. Kirsti kehottaa onnetonta Uolevia

-tulemaan palvelukseensa, hoitamaan Vääksyä. Mutta lähdöstä ei tule

-mitään, niinkuin näkyy neljännestä näytöksestä (tammikuulla). Silloin

-on kirkossakäynti ja juhla Laukossa sen johdosta, että Elina-rouva on

-antava Klaulle perillisen. Turhaan vaativat Uolevi ja rovasti Kirstiä

-lähtemään Laukosta, Kirsti vaan hurjistuu, uhkaa kamalasti Klauta ja

-sanoo lopuksi, että hän itse kantaa sydämensä alla Klaun lasta, mutta

-Elinan lapsi on Uolevin. -- Loppu on runon mukainen. Kirsti on sulkenut

-Elinan ja Uolevin yhteen huoneeseen, jossa molemmat palavat rakennuksen

-mukana. Raivostunut kansa saa Kirstin käsiinsä ja sitoo hänet, samassa

-nähdään Klaun syöksyvän järveen. Kerjäläismunkki päästää Kirstin siteet

-ja vie hänet mukaansa -- kansa sanoo pirun vieneen omansa.[129]

-

-Tämmöisenä Elinan surma siis tuli Bergbomin käsiin ja kahden kuukauden

-päästä, joulun edellä, hän näkyy kirjoittaneen muutosehdotuksensa

-Numersille. Mitä hän neuvoi, se selvenee, kun vertaa valmista näytelmää

-alkulaitokseen, sekä seuraavasta Numersin kirjeestä (21/12):

-

-"Kunnon veli! Kiitos! kiitos! Onhan minulla nyt mistä ammentaa; teos

-tulee niin suureksi, että tahdon alottaa sulattamalla yhden kuvaelman

-kerrallaan. -- Ei ollut tarkotukseni yhdistää murhayötä edelliseen,

-täytyy olla kaksi, huolimatta siitä että koko historia käsittää -- 8

-(!) kuvaelmaa. Se joka voitaisiin jättää pois on sakaristokohtaus,

-mutta se on niin _rikas_ aiheista, että minä nyt ryhdyn siihen. --

-Ensimäinen kuvaelma on valmis ja paraikaa sitä puhtaaksi kirjoitetaan,

-ei minulla ollut mitään hyötyä vanhasta käsikirjoituksestani. En ole

-saanut sitä semmoiseksi kuin olen tahtonut; kyllä Kuopion takana oli

-helpompi, jossa rouvat olivat minulle elävämpinä, mutta saat itse nähdä

-ylihuomenna. Minä käytän pitempiä repliikkejä, ja pitkäksi se on

-tullut, 20 sivua. Vähän päänvaivaa tuotti minulle saada siihen Elinan

-ajatus Kurjesta (sinä kirjoitit siitä), mutta nyt se on siinä, ja

-vaikuttakoon mitä se voi -- välttämätön se on, sitä enemmän kun emme

-tapaa häntä ennen kun hän on rouvana, paitse sakaristossa, joka kohtaus

-ei vielä ole oikein selvinnyt minulle. Näen että olet kaikessa

-hyväksynyt ainehistoni järjestelyn (uppställning); sisällykseen katsoen

-tulen luonnollisesti noudattamaan ohjaustasi, mutta minä tarvitsen

-aikaa oikein perehtyäkseni semmoiseen ajatuskulkuun.[130] -- Saattaa

-Uolevi ja Elina yhteen Vääksyssä on rohkea ja -- pirullinen [ajatus] --

-kyllä siitä tulee hyvä. Että 'minun' kappaleeni nyt tulee 'meidän'

-kappaleeksemme vaikuttaa ainoastaan, että minä sitä suuremmalla

-mielenkiinnolla teen työtä sen eteen -- mutta se on saava esipuheen,

-jossa sinulle kunnia tulee. Voinhan kumminkin saada kokoon

-vuoropuhelun, mutta suurta ajatuskulkua -- -- siihen ei kykyni riitä,

-eikä ihmistuntemukseni -- eikä opintoni. Sen tähden kiitos

-sisällysrikkaista kirjeistäsi." -- "Sinun luvallasi tulen nyt sangen

-usein kirjoittamaan sinulle mikäli teos edistyy. Varsinainen vaikeus

-alkaa siitä kun Kirsti matkustaa Laukkoon ja silloin käyn pikimmältä

-Helsingissä. -- Asun nyt siinä kamarissa, jossa vietit yön täällä --

-saadakseni olla rauhassa. Lueskelen Strindbergin 'Svenska folket', se

-on oivallinen sentapaisia teoksia varten kuin Elinan surma. Ystäväsi

-Gustaf."

-

-Seuraavista kirjeistä -- niitä on vielä kuusi, joissa Numers puhuu

-Elinan surmasta -- näkee kuinka uusi laitos edistyi: viimeisen,

-seitsemännen, kuvaelman hän lähetti luotansa maaliskuun alussa. Tila ei

-kumminkaan salli tehdä niistä otteita eikä se olekaan välttämätöntä

-päämääräämme nähden. Osottaaksemme kuinka suuri Bergbomin vaikutus

-näytelmään oli, riittänee lyhyesti palauttaa mieleen toiminnan kulku

-valmiissa kappaleessa, semmoisena kuin se on esitetty Suomalaisessa

-teatterissa ja 1908 painostakin ilmestynyt:

-

-I kuvaelma, Suomelassa. Huhut Laukon väestä tulevat ilmi talon emännän

-pakinoidessa vieraittensa, rouvien Linnunpään ja Kirveen kanssa.[131]

-Samalla tutustumme Uoleviin Suomelan nuorten lapsuudenystävänä. Klaus

-Kurkikin käy siellä vieraissa, tuoden kalliita lahjoja ja

-kihlasormuksen Elinalle, ja kuvaelma päättyy tämän, kansanrunon

-mukaiseen, huudahdukseen: "Isä -- äiti -- älkää antako minua Klaus

-Kurjelle".

-

-II kuv., Vesilahden kirkon sakaristossa. Elinan kevennettyä

-huolestuneen sydämensä, Kurki, tunnustamatta pahimpaa rikostansa,

-kullalla ostaa rovastilta synninpäästön, ja vihdoin Kirstikin, ylpeänä

-ja katumattomana, maksaa syntiensä hinnan. Kun rovasti määrää

-parannusta saarnaavan kerjäläisen vietäväksi Turun tuomiokapitulin

-eteen, Kirsti ottaa hänet Vääksyn alustalaisena suojiinsa.

-

-III kuv., Laukon salissa. Pääasiassa sama kuin edellisessä laitoksessa.

-

-IV kuv., Suomelassa. Elinan häät Kurjen kanssa. Piiritanssit. Uolevi

-vie morsiamen puolesta kukan Kaarina-vainajan haudalle. Kirstikin tulee

-häihin, Vääksystä nimittäin, johon oli muuttanut, saaden kaikki paitse

-viattoman Elinan hämilleen. Hän vie Uolevin mukanaan.

-

-V kuv., Vääksyssä. Kirstin puheista Uolevin ja imettäjän kanssa

-kuullaan, että hän ei ole rauhottunut, ja jälkimäinen ilmaisee

- hänen viiden kuukauden päästä synnyttävän pojan. Elina tulee

-vieraisille. Kirsti tekee kaikkensa palauttaakseen Elinan ja

-Uolevin hellän ystävyyden -- hänessä alkaa häämöttää kosto, ja hän

-päättää, että heidän kolmen yhdessä on matkustaminen Laukkoon.

-Saarnaajakerjäläinenkin on lähetettävä sinne, ehkä hyvityksenä papille.

-

-VI kuv., Laukon salissa. Rovasti vieraana. Ballaadi Vuorentaan

-herrasta, joka jalkavaimonsa kanssa poltti puolisonsa, määrää

-tunnelman. Rovastin lähdettyä Elina menee Uolevin kanssa ajelemaan

-kuutamossa. Raivoisa vuoropuhelu Kirstin ja Klaun välillä, Kirsti

-ilmaisee olevansa raskaana,[132] ja sytyttää Klaun epäluulon Uolevia ja

-Elinaa kohtaan. Klaus ratsastaa pappilaan, rovastin edessä on Elina

-valalla todistava kenen lapsi on, jota hän kantaa.

-

-VII kuv., Elinan huone Laukossa. Kirsti saa kamalilla puheillaan Elinan

-suunniltaan, jopa hän julkeasti tahtoo ajaa hänet pois Laukosta.

-Peläten henkeään Elina pyytää Uolevia suojelemaan häntä. Rauhottaen

-Uolevi sulkee hänet syliinsä. Samassa hetkessä Klaus tulee, Kirsti

-osottaa hänelle toisiinsa likistyneet, ja Klaus surmaa molemmat. Elinan

-viimeinen sana ilmaisee Klaulle hänen erehdyksensä, ja Uolevi kutsuu

-murhaajan Jumalan tuomiolle. Klaus tulee mielipuoleksi. Kerjäläinen

-lausuu Kirstin ja Klaun tuomion.

-

-Verraten yksinkertaisilla keinoilla Bergbom on saanut paljon aikaan.

-Sijottamalla kaksi kuvaelmaa Suomelaan, yhden sakaristoon ja yhden

-Vääksyyn ja muuttamalla lopun -- sekä totta kyllä myöskin keksimällä

-rouvat, rovastin, imettäjän ja saarnaavan kerjäläisen[133]

-[kerjäläismunkin sijaan] -- hän on tehnyt toiminnan kulun

-luontevammaksi, vaihtelevammaksi ja täyteläisemmin perustelluksi;

-kokonaisuus on menettänyt toiselta puolen novelli- [ensi laitoksen ensi

-kuvaelma kravustusretkineen on novellia!] ja toiselta puolen

-oopperamaisuutensa [ensi laitoksen viime kuvaelma tulipaloineen on

-oopperaa!] ja tullut murhenäytelmäksi, jolla on yhtä selvä

-expositsiooni kuin välttämätön kauhea loppu.[134] Siten Bergbom

-suurella teatterintuntemuksellaan ja luontaisella draamallisella

-aistillaan on vaikuttanut näytelmän muodostumiseen. Mutta tunnustamalla

-tämän emme tahdo vähentää Numersin osuuden arvoa. Vuoropuhelu, jonka

-dramaattisuus, luontevuus ja vilkkaus on runoteoksen pääansioita, ja

-samalla tietysti useimmat siinä tavattavat hienot, henkevät käänteet

-ovat hänen käsialaansa. Sen näkee 1891 vuoden alussa syntyneestä

-käsikirjoituksesta, joka on alkuperäisenä säilynyt. Sitäkin Bergbom on

-vielä korjannut, mutta pääasiallisesti hän on vain lyhentänyt taikka

-kokonaan pyyhkinyt repliikkejä (joskus koko jaksojakin) ja ainoastaan

-poikkeukselta kirjoittanut joitakuita lyhyitä lauseita sijaan. Tässäkin

-hän on pitänyt silmällä samaa päämäärää kuin muissakin korjauksissa, se

-on selvyyttä, johdonmukaisuutta, draamallista lyhyyttä, täsmällisyyttä,

-sattuvuutta. Mutta tämän lisäksi emme voi olla mainitsematta että

-näytelmässä vallitseva erinomaisen raitis ja alkuperäinen lausuntatapa

-oikeastaan ei ole enemmän Numersin kuin Bergbominkaan, vaan suomentajan

--- Niilo Salan -- ansio. Asian laita on näet semmoinen, että vaikka

-Numersilla on lennokas fantasia ja synnynnäinen taipumus draamalliseen

-runouteen ja hän siis kykeni antamaan henkilöitten puhella sujuvasti,

-ei hänellä ollut kehittynyttä, alkuperäistä kieli- ja tyyliaistia, vaan

-kirjoitti hän sivistyneitten pohjalaisten tavallista puhekieltä --

-ilman mitään kirjallista leimaa. Hän on siinä kohden yhtä vähän kuin

-draaman rakentamistaidossa kohonnut taiteellisuuden asteelle, minkä

-jälkimäisen seikan hän enemmän kuin yhden kerran on kirjeissään

-avonaisesti tunnustanut. Mutta juuri sentähden että Numersin

-luontoperäinen kyky oli semmoinen kuin tässä on sanottu, oli hänelle ja

-oli Suomalaiselle teatterille onneksi, että yhteistyö hänen ja

-Bergbomin välillä syntyi. Valitettavaa on vain se, että heidän hyvä

-välinsä rikkoontui, sillä senlaatuinen onnellinen sattuma kuin heidän

-yhtymisensä ei ollut toiselle eikä toiselle uudestaan odotettavissa

-eikä se todellisuudessa kummallekaan uudistunut. Se joka siitä enimmin

-kärsi oli kansallinen näyttämömme.

-

-Kesäisen kylpymatkan jälkeen Ida Aalberg oli viettänyt syyskuun

-Barösundin tienoilla ja vasta sieltä palattuaan hän suostui

-näyttelemään Kirstiä, johon rooliin ei ketään toista oltu tahdottu

-ajatellakaan. Lokakuu meni sitte harjotuksiin ja muihin valmistuksiin,

-ja ensi-ilta oli 30/10. Huone oli kukkuroillaan, ja innostus kasvoi

-kasvamistaan, purkautuakseen mitä lämpimimpiin suosionosotuksiin

-näyttelijöitä ja johtajaa kohtaan; Numers ei ollut saapuvilla. Ja

-loistava, ehkä kaikki teatterin entiset voitot varjoon saattava

-menestys oli täysin ansaittu. Näytelmä, joka harvinaisessa määrässä

-tyydyttää n.s. näyttämöllisiä vaatimuksia, oli tietenkin suurimmalla

-huolella näyttämölle pantu, ja näytteleminenkin oli mitä parasta meillä

-on nähty. Ida Aalberg loi ylpeästä, intohimoisesta Kirsti Flemingistä

-suurisuuntaisen traagillisen ilmiön, joka kohta tunnustettiin seisovan

-hänen mainioimpien rooliensa rinnalla, ja varsinkin loppukohtauksissa

-hänen esityksensä oli verrattoman tehokas. Mutta muutkin pääroolien

-esittäjät kohosivat kukin kykynsä huipulle, niin Axel Ahlberg Klaus

-Kurkena, hän kun osasi liiottelematta kuvata tämän tulisen,

-hermosairaan ritarin luonteen, niin rva Rautio hiljaisena Elinana,

-Weckman Uolevina, Lindfors rovastina ja Leino kerjäläisenä, naamioituna

-Munkaczyn Kristuskuvan mukaan. Jopa ansaitsevat edellisten mukana vielä

-mainitsemista Lattu lukkarina ja nti Stenberg imettäjänä. -- Niin,

-kiitettävä oli näytännön taiteellinen puoli, mutta kumminkin

-erehdyttäisiin, jos luultaisiin että se yksinänsä määräsi vaikutuksen

-laadun ja syvyyden. Ei, kyllä siinä oli yhtä tärkeänä tekijänä

-kappaleen kotimaisuus. Ensi kerran nähtiin näin etäisiltä ajoilta

-kuvaelmia, jotka tuntuivat historiallisesti todellisilta. Ehkä olikin

-sisustus Laukon salissa upeampi kuin mitä meillä keskiaikana nähtiin

-ylimystenkään asunnoissa, mutta värikkäiden pukujen ja elämäntapojen

-muinaisen sävyn viehätys suli omituisesti yhteen sen lämpimän tunnelman

-kanssa, jonka yksistään nuo nimet: Vesilahti, Kangasala, Vääksy,

-Suinula j.n.e. salaperäisellä lumouksella virittivät. --

-

-Kuinka ehdoton Elinan surman näyttämömenestys oli, todistaa se

-tosiasia, että 10 ensimäistä iltaa tuotti keskimäärin 1,170 mk 55 p.

-Näyttelemistä olisi tietysti jatkettu yhtä mittaa, jollei Ida Aalberg

-tehtyään matkan Porvooseen olisi sairastunut. Joulukuulla näytelmä meni

-vielä 3 kertaa, tammikuulla 4 ja toukokuulla 7 (Tampereella 3,

-Hämeenlinnassa 3, Helsingissä 1), joten se siis ensi näytäntökautena

-esitettiin kaikkiaan 24 kertaa! Viimeinen tammikuun näytäntö 22/1

-annettiin Numersin hyväksi.[135]

-

-Emme tiedä tuliko yleisö sitä ajatelleeksi, mutta kieltämättä henkevä

-oli johtajan päähänpisto synkän, traagillisen Elinan surman jälkeen

-toimittaa näyttämölle semmoinen vastakohta kuin Shakespearen _Kesäyön

-unelma_, maailman hienoin, runollisin komedia. Se näyteltiin ensi

-kerran 20/11. Näyttämöllepanoon nähden ei oltu vaivoja säästetty, vaan

-oli Arkadiaan luotu Etelän taikametsä, täynnä keijukaistanssia ja

-haltiain kujeita, joilla suuren runoilijan huumori on ympäröinyt neljän

-lemmestä hullaantuneen sydämen seikkailut harhaluulojen maassa.

-Tavoteltu ja onnellisesti saavutettukin tunnelma oli aito romanttinen

-niinkuin Mendelsohnin kevyet, keväiset sävelmät, joita soittamaan

-Robert Kajanus orkestereineen oli otettu. Näyttelijöistä mainitsemme

-vain Olga Finnen (Puck) ja Lindforsin (kankuri Pulma). Että menestys

-oli vähempi kuin olisi voinut odottaa, riippui kai siitä että Elinan

-surmaa oli käyty ei yhden kerran vaan useasti katsomassa. Kesäyön

-unelma meni vain 6 kertaa, -- Joulukuulta mainittakoon pari pientä

-uutuutta, nimittäin 1-näytöksiset huvinäytelmät: Anni Levanderin

-suomentama Marie Barbieri _Pikku sisko_ ja nimettömän laatima _Tapanin

-päivänä_, jossa jälkimäisessä kuvataan joulunviettoa Hämeessä

-lauluineen, tansseineen y.m.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Näin oli tultu vuodenvaihteeseen, josta se vuosi alkoi, jolloin

-teatteri oli täyttävä toisen kymmenvuotiskautensa. Viimeksi kerrotun

-nojassa lukija ehkä luulee lukemattomien vaivojen kypsyttämäin

-hedelmien olevan käsissä. Olihan Bergbomin uupumaton harrastus nostaa

-kansallista näyttämötaidetta Elinan surmassa saavuttanut ennen

-aavistamattoman korkeuden, nyt jos koskaan oli työ jatkuva rauhassa,

-lujalla pohjalla. Aivan niin, jos tässä maailmassa elämä noudattaisi

-tietoperäisiä ohjeita. Todellisuudessa kävi niin, että vuosi 1892

-tuotti Kaarlo Bergbomille kärsimyksiä ja koettelemuksia, jommoisia hän

-tuskin koskaan ennen oli kokenut -- ei ainakaan koskaan yhteen aikaan.

-Että hän kuitenkin kesti kaiken luopumatta elämäntyöstään, tuli kai

-siitä että hänen elämänkokemuksensa ja ihmistuntemuksensa oli aikojen

-kuluessa kasvanut suureksi, ja että hän sentähden, tietäen miten vähän

-elämältä ja ihmisiltä voidaan vaatia, osasi alistua. -- Ne seikat,

-joita tässä lähinnä tarkotamme, tulevat alempana järjestänsä

-kerrottavaksi. Nyt mainitsemme vain erinäisiä vähempiä asioita minkä

-mitäkin laatua.

-

-Syksyllä Bergbom-sisarukset olivat muuttaneet siihen uuteen osaan

-Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon taloa, joka silloin oli

-asuttavaksi valmistunut. Heidän asuntonsa oli nyt aluksi ylimmässä

-kerroksessa rva af Heurlinin huoneuston yhteydessä. Viime mainittu piti

-26/11 päivälliset V. Löfgrenin (Lounasmaan) kunniaksi, joka oli

-kantanut suuresta rakennuspuuhasta aiheutuneet huolet. Näissä

-päivällisissä, joihin emännän ja hänen sisarustensa ystävät olivat

-kutsutut, esitti "virallisten" puheiden jälkeen senaattori

-Yrjö-Koskinen Kaarlon maljan, kertoen sen uutisen, että senaatti oli

-päättänyt ehdottaa hänelle hänen kansallisen suurtyönsä -- Suomalaisen

-teatterin luomisen -- tähden 3,000 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen

-nautittavaksi 1892 v:n alusta.[136] Tämä julkinen tunnustus tuotti

-tietenkin melkoista tyydytystä Bergbomille, joka ennen kerran tämän

-kirjan tekijälle oli lausunut itsestään: "eihän minulla ole mitään

-omaa, mihin nojaisin päätäni". Nyt hän saattoi, jos siksi tulisi,

-luopuakin teatterinjohtaja-toimestaan, joutumatta kokonaan puille

-paljaille. -- Mutta samoissa päivällisissä Bergbom sai toisenkin

-uutisen, ja se oli kovin surullinen. Sähkösanoma Wienistä ilmotti näet,

-että Niilo Sala, joka esiinnyttyään viimeisen kerran Jussilaisena

-Kuopion takana hänen hyväkseen annetussa näytännössä 9/10 oli lähtenyt

-pitemmälle opintomatkalle, oli tullut mielisairaaksi. Vaikkei kukaan

-voinut aavistaa, että se oli alku loppuun, koski sanoma syvästi

-Bergbomiin, ei ainoastaan sen tähden että Sala jo oli kelpo näyttelijä

-ja että hän etevänä suomentajana ja kirjallisena avustajana oli niin

-tarpeellinen teatterille, vaan sen vuoksi että Bergbom toivoi hänestä

-seuraajaa johtajavirassa ja paljon piti hänestä ihmisenäkin. Sittemmin

-saatiin tietää, että sairas oli toimitettu hermotautisten hoitolaan, ja

-että hän jo joulun edellä oli sen verran parantunut, että kotoiset

-ystävät saisivat kirjoittaa hänelle. Muuten suomalaista näyttelijää

-Wienissä erinomaisella ystävyydellä kohtelivat kirjailija Alexander

-Rosen ja hänen rouvansa Adéle Rosen (o.s. Pipping) sekä Burgteatterin

-mainio taiteilija, Salan opettaja, Joseph Levinsky; Rosen ja Levinsky

-kävivät tavan takaa sairaan luona. -- Vielä on samalta päivältä ("siltä

-torstailta, jolloin kaikki oli tapahtuva", sanotaan eräässä kirjeessä)

-mainittava, että kuvanveistäjä Robert Stigell silloin kävi nti Emilie

-Bergbomin luona ja pyysi saada muovailla hänen rintakuvansa "erästä

-hänen ihailijaansa varten". Kuka "ihailija" eli tilaaja oli, sitä emme

-tiedä; mutta nti Bergbom suostui asiaan, ja taiteilija muovaili samana

-talvena sen rintakuvan, joka nyt nähdään Kansallisteatterissa. Teos on

-kyllä jotakuinkin tyydyttävä ulkonaisen näköisyyden puolesta, vaikkei

-kuvattavan henkevyys ole tullut riittävästi näkyviin.

-

-Mitä teatterin toimeen tulee, kääntyi se kohta uuden vuoden alusta

-kovin hankalaksi. Salan poissaolo, monet sairauskohtaukset y.m.

-vastoinkäymiset tekivät ohjelmiston ylläpitämisen tavattoman

-vaivaloiseksi. Uuden vuoden ensi päivinä Lindfors sairastui

-lihasreumatismiin, ollakseen koko kevään työhön kykenemättömänä, jota

-paitse Rautio ja hänen rouvansa ja useat muutkin olivat sairaita,

-joskin lyhempiä kuuroja. Ida Aalberg vihdoin oli kyllä kotosalla ja

-esiintyikin muutamissa rooleissa, mutta Bergbom ei koskaan voinut

-varmasti luottaa häneenkään. Häntä näet esti milloin taudinpuuska,

-milloin joku muu syy näyttelemästä, sillä eihän hän mitenkään ollut

-teatteriin sidottu. Kerran oli jo sovittu että Sardoun Fernande

-näyteltäisiin, mutta siitä ei tullut mitään, kun näyttelijätär

-lähetti roolin takaisin; toisen kerran oli päätetty, että Thérèse

-Raquin, joka hänen toivomuksestaan oli uudestaan harjotettu hänen

-resetti-illakseen,[137] annettaisiin kolme kertaa, mutta sekin tuuma

-raukesi, kun taiteilijatar ensi näytännön jälkeen ilmotti ettei jaksa

-sen enempää. -- Muutoin Ida Aalberg koko tänä näytäntökautena puuhasi

-vierailumatkoja Venäjälle, syksyllä Pietariin ja keväällä Moskovaan.

-Aikomus oli että hän lähtisi sinne Suomalaisen teatterin jäsenten

-avustamana. Kumpaankin matkaan teatterin johtokunta antoi

-suostumuksensa ja olisi Bergbomkin yhtynyt matkaan, mutta kun ei

-venäläiseltä taholta (eräältä impressariolta Pietarissa ja eräältä

-teatterinjohtajalta Moskovassa) saatu tarpeellisia takeita että

-kustannukset tulisivat korvatuiksi, meni tuumat myttyyn. -- Vielä

-mainittakoon ohimennen, että keväällä 1891 alkuunpantu takauskirjoitus,

-maassa vallitsevan huonon taloudellisen aseman tähden, oli tuottanut

-ainoastaan puolet toivottua apua, että kansa maan pohjoisissa osissa

-kärsi puutetta, jonka lieventämiseksi Helsingissä ahkerasti puuhattiin,

-ja että kaiken aikaa vihamieliset venäläiset sanomalehdet jatkamistaan

-jatkoivat ilkeää, hermostuttavaa taisteluansa Suomen oikeuksia vastaan.

-Eikä litania tähänkään päättyisi, jos tahtoisimme jatkaa, mutta ehkä

-tämäkin riittää selittämään, miksi muuan Bergbom-sisaruksien sukulainen

-eräässä tänä kevätkautena kirjoittamassaan kirjeessä lausuu: "ei meillä

-oopperan pahimmista ajoista saakka ole ollut niin vaikeata kuin nyt".

-

-Tammikuun juhlapäivät teatterissa vietettiin tavan mukaan Kiven (Lea,

-Kihlaus) ja Topeliuksen (Anna Skrifvars, Reginan IV:s n.) teosten

-esittämisellä. Aivan uusi ohjelma tuli vasta 24/1, jolloin näyteltiin

-Anni Levanderin suomentama C. Laufsin 4:näytöksinen ilveily

-_Hullunkurinen temppu_. Se meni 4 kertaa. Helmikuun juhlapäivä

-vietettiin kuvaelmilla Vänrikki Stoolin tarinoista. Muutoin annettiin

-sinä kuukautena uusintoja: Noora, Nummisuutarit ja Työmiehen vaimo.

-Merkillisin oli keskimäinen, sillä siinä nähtiin, Rautio -- Topias, nti

-Stenberg -- Martta ja Falck -- Niko poisluettuna, uusia esiintyjiä.

-Eskoa näytteli Hemmo Kallio, joka pienenä ja liikunnoiltaan

-vilkkaampana kuin Leinon roteva nummisuutarin poika melkoisesti erosi

-edelläkävijästään, mutta kuitenkin hän omistaen luonnollista taipumusta

-koomilliseen pian vallotti yleisön suosion luomalleen uudelle Eskolle.

-Muuten oli Lattu Sepeteus, Leino Karri, Halme Vilkastus, Weckman Teemu,

-nti Salin Jaana, nti Sainio Kreeta. Työmiehen vaimossakin olivat

-pääroolit uusissa käsissä: Johanna -- nti Kunnas, Homsantuu -- nti

-Salin, Risto -- Weckman j.n.e. Heidän työnsä sai kyllä tunnustusta,

-mutta ymmärrettävästi ei kappaleen vaikutus enään ollut niin

-järisyttävä kuin alkuaan.

-

-Maaliskuun päävaltti oli kyllä sekin uusinto, nimittäin Schillerin

-Maria Stuart, joka _Ida Aalberg_ nimiosassa meni 8 kertaa 9/3-27/3,

-mutta tositaide vaikuttaa aina uutena, jota paitse viisi vuotta oli

-kulunut siitä kun se viimeksi esitettiin. Ida Aalbergin esitys oli

-tällä väliajalla kypsynyt mestarillisen täydelliseksi, niin että yleisö

-ensi-iltana kerran pari keskellä näyttelemistä vastustamattomasti purki

-ihastuksensa mitä innokkaimpiin suosionosotuksiin. Merkittävä on, että

-myöskin Katri Rautio hienosti ja arvokkaasti suoritti Elisabet

-kuningattaren osan, näyttäen miten hän oli saavuttanut taiteellisen

-kyvyn, jolle voitiin uskoa vaikeimpiakin tehtäviä. Luonteeltaan,

-niinkuin näyttää, tyynenlainen ja kylmähkö, oli hän verraten

-hitaanlaisesti päässyt sille asteelle, millä hän voi täydellä voimalla

-ilmisaattaa tunteitaan -- itse esiintymisessä näyttämöllä hän oli jo

-varhemmin osannut tyydyttää ja miellyttää. Mortimeria näytteli Halme

-tosin tulisesti, mutta voimatta vielä hillitä ilmaisukeinojaan. --

-Ohjelmistolle uusi näytelmä, Anni Levanderin suomentama E. Augierin

-5-näytöksinen komedia _Koetusten ahjossa_ (La pierre de touche), meni

-ensi kerran 30/3. Yhteisnäyttelemistä arvosteltiin hyväksi, ja

-yksityisistä esiintyjistä oli esim. Franck Franz Wagnerina tavallista

-parempi, samalla kuin useat muutkin, niinkuin Olga Finne -- Cecilia,

-Leino -- Spiegel j.n.e., tapansa mukaan hyvin täyttivät roolinsa, mutta

-sittenkään ei kappaletta voitu näyttää muuta kuin 2 kertaa! Onhan aina

-niin, että kun teatteri työskentelee painostavissa oloissa, silloin

-yleisökin käy harvalukuiseksi.

-

-Minkälaiset olot muuten olivat maaliskuulla, näemme seuraavasta

-otteesta Emilien kirjeestä Betty Elfvingille 18/3: "Kiitos

-lähetyksistäsi eläkekassan arpajaisiin! Olet aina uskollinen ystävämme

-hädässä ja ilossa. -- Muutamia päiviä ennen arpajaisia [5/3] sairastuin

-äkkiä kovaan kuumeeseen ja vieläkin olen sairas; kuitenkin liikun jo

-ylhäällä, mutta voimani ovat poissa. Kolme päivää peräkkäin olon

-koettanut kirjoittaa sinulle, jaksamatta kyhätä muutamia riviä.

-Kaarlokin on ollut sairas, häntä on ahdistanut kuume, vilutauti ja

-ääretön väsymys. Et voi uskoa kuinka ikävöimme tämän vaikean vuoden

-loppua ja kesälepoa; kaikki on niin ikävää ja pimeää, ettei tahdo

-jaksaa olla olemassa. Ehkä mieleni keventyisi, jos edes jaksaisin ulos

-raittiiseen ilmaan. Olemme epätietoisia minne lähteä keväällä; ensin

-ajattelimme Turkua, mutta nyt olemme alkaneet peljätä, että siellä

-kävisi kerrassaan huonosti ilman Ida Aalbergia. -- Olemme varmat siitä

-että Ida ei tule Turkuun, eikä Lindforsin tauti näy hellittävän, hän on

-vuoteen omana loppiaisesta saakka." --

-

-Luonnollisesti asiat eivät mainittavasti parantuneet huhtikuullakaan,

-eikä muuta voitu kuin vetää matka-arkut esiin ja lähteä maaseudulle.

-Muun muassa annettiin kolme kertaa Kuopion takana. Lattu esiintyi nyt

-Jussilaisena ja onnistui odottamattoman hyvin, osaksi kyllä noudattaen

-Salan esimerkkiä, mutta enemmän sentään itsenäisesti muodostaen

-kiitollista tehtävää. Viimeinen näytäntö Helsingissä oli 24/4

-(Kansanvihaaja). Olihan se ikävä, että juuri tämän kevätkauden täytyi

-tulla niin köyhäksi uutuuksien puolesta, mutta ei Bergbom siihen mitään

-mahtanut. Ja kumminkin sattui juuri nyt, että eräs Ruotsalaisen

-teatterin ystävä (tri Ernst Lagus) maaliskuun alussa Nya Pressenissä

-vertaili toisiinsa ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön ohjelmistoa,

-tullakseen loppupäätelmään, joka oli sangen kunniakas jälkimäiselle:

-

-Ruotsalaisessa teatterissa oli annettu 7 kotimaista kappaletta, jotka

-oli näytelty 29 kertaa, ja Suomalaisessa 13, jotka oli esitetty 51

-kertaa. Kun ruotsalaisella näyttämöllä kaikkiaan oli annettu 31

-näytelmää ja suomalaisella 27, tekivät kotimaiset edellisellä 25,6

-pros. koko luvusta ja jälkimäisellä 48 pros. Operetteja oli

-ruotsalaisella näyttämöllä esitetty 7 [Sköna Helena, Niniche, Lilla

-hertigen y.m.] ja suomalaisella 0. Ruotsalaisessa teatterissa ei oltu

-näytelty ainoatakaan klassillista kappaletta; suomalaisessa

-ohjelmistossa tavattiin nimet: Calderon, Shakespeare, Schiller ja

-Molière, paitse Ibsen ja Björnson.

-

-Muissakin suhteissa, tarkastaja lausuu edelleen, voitaisiin toisiinsa

-verrata teatterin ohjelmistoa, mutta miten katsookin on Ruotsalainen

-kaukana toisen perässä. Arvottomampaa ohjelmistoa kuin Ruotsalaisen

-teatterin tänä vuonna on vaikea ajatella pääkaupungin teatterissa, joka

-ei vapaaehtoisesti lue itseään toisen luokan teatteriksi. Edelleen

-myönnettänee, että moni ruotsalaisella näyttämöllä esitetty kappale on

-sitä laatua, että se ei ole voinut kohottaa siveellisyyttä enemmän kuin

-taideaistiakaan. -- Loppupäätelmä on, että Ruotsalainen teatteri, jos

-se yhä on olemassa muuna kuin toisen luokan näyttämönä ilman

-kansallista merkitystä, on ohjelmistoon nähden kokonaan uudistettava.

-

-Minkä tunnustuksen Bergbomille ja hänen työlleen tämä vertailu ja

-arvostelu sisältää, sen huomaa kun ajattelee mitä hän 1872 oli

-kirjoittanut Ruotsalaisesta teatterista (kts. I, s. 257). Kun Bergbom

-silloin ankarasti arvosteli ruotsalaista näyttämöä, oli hän muka

-haaveilija ja julkea parjaaja; nyt kun hän oli toteuttanut haaveensa ja

-luonut silloin olemattoman suomalaisen näyttämön, eräs ruotsalaisen

-puolueen mies itse arvostelee tuota teatteria samoin kuin hän!

-

-Ensiksi Bergbom seurueineen matkusti _Tampereelle_, jossa 27/4-15/5

-annettiin 10 näytäntöä. Ohjelmistosta mainitsemme vain Elinan surman,

-jossa Kirsti Flemingiä näytteli rva Saimi Järnefelt. Tehtävä oli vaikea

-nuorelle näyttelijättärelle, joka harvoin oli esiintynyt suuremmissa

-rooleissa, eikä kumma että hänen esityksensä oli kylmähkö verrattuna

-Ida Aalbergin tuliseen intohimoon; mutta sittenkin hän osasi vaikuttaa

-katsojiin ja tyydyttää niitä niin, että kappale (niinkuin ennen on

-mainittu) toukokuulla meni vielä kuusi kertaa. -- Tampereelta teatteri

-muutti _Hämeenlinnaan_, ja siellä annettiin 12/5-22/5 kuusi näytäntöä.

-Täällä kävi Numerskin kerran katsomassa Elinan surmaa; Helsinkiin hän

-ei ollut tahtonut taikka niinkuin hän kirjeessään sanoo (kts. ylemp. s.

-407) "uskaltanut tulla". Bergbom ei enään Hämeenlinnassa ollut koko

-aikaa mukana, vaan lähti hän 14/5, se on kohta kun näytännöt oli saatu

-hyvään alkuun, Turun kautta ulkomaanmatkalle, Parisi päämääränään. --

-Toukokuun viime päivinä palasi seurue vielä _Helsinkiin_, jossa

-26/5-31/5 annettiin kevätkauden kolme viimeistä näytäntöä.

-

-Emilie oli Helsingissä odottanut teatterin takaisin tuloa, mutta jo

-samana päivänä kun ensimäinen näytäntö annettiin, lähti hänkin Turun

-tietä ulkomaille. Hän oli iloinen että vapaa aika oli tullut ja toivoi

-matkasta, jolla tietenkin oli yhtyvä Kaarloon, sekä ruumiillista että

-henkistä virkistystä.

-

-Tuskin tarvitsemme sanoa, että Suomalainen teatteri ja sen ystävät

-hyvin muistivat taidelaitoksen tänä vuonna täyttävän toisen

-vuosikymmenensä ja myöskin pitivät tapauksen viettämistä luonnollisena

-asiana. Että juhla oli toimeenpantava, olikin jo päätetty ennen kun

-teatteri lähti kiertomatkalleen, mutta juhlapäiväksi oli valittu 13/10,

-jolloin ensimäinen näytöntö oli annettu Porissa, eikä 22/5, jolloin

-teatterin kannatusyhdistys oli perustettu. Jälkimäisenä päivänä seurue

-oli Hämeenlinnassa ja esitti Elinan surman, ja Helsingissä muistutti

-sen merkitystä ainoastaan U. S:n pääkirjoitus, jossa luotiin katsaus

-teatterin vaiheisiin ja arvosteltiin sen vaikutusta kansalliseen

-sivistyselämään. Sille, joka on tämän kirjan lukenut, kirjoitus ei

-sisällä mainittavaa uutta, mutta kuitenkin yksi kohta on tähän

-otettava, syystä kun se koskettelee erästä seikkaa, joka vaatii

-lähempää selostusta. Suomalaisen teatterin vaikutuksesta lausutaan

-siinä näet muun muassa seuraavaa:

-

-"Muistellessa miten heikolla kannalla draamallinen kirjallisuutemme oli

-kaksikymmentä vuotta sitten, täytyy tunnustaa, että Suomalainen

-teatteri on saanut suuria aikaan. Missä olisivatkaan Minna Canthin ja

-G. von Numersin tunnetut ja suositut teokset, jollei olisi ollut

-taidelaitosta, jossa niitä olisi otettu näyteltäväksi? Erittäinkin

-jälkimäiseen kirjailijaan nähden, jonka hyväksi nykyään kirjoitetaan

-Nya Pressenissä siitä tavasta, jolla häntä muka on Suomalaisessa

-teatterissa kohdeltu, voidaan varmuudella sanoa, että yksikään hänen

-teoksistaan ei olisi päässyt pöytälaatikkoa edemmäksi, eikä ainakaan

-yleisön suosioon, jollei Suomalaisen teatterin johtaja olisi ollut

-avullisena niitten tekemimisessä näyttämölle kelpaaviksi draamoiksi. Jo

-se kukoistus, jonka draamallinen kirjallisuutemme on saavuttanut, on

-mahtavasti vaikuttanut kaunokirjallisuuden muihinkin aloihin. Ei ole

-kiellettävissä, että yhdessä suhteessa karttunut tuotteliaisuus ja

-suuremmat vaatimukset ovat virvottavana sateena vaikuttaneet esim.

-novellikirjallisuutemme viime aikoina havaittavaan elpymiseen."

-

-Otteen kolmas lause tarkottaa ikävää selkkausta, joka ei ainoastaan

-tehnyt loppua Numersin ja Bergbomin yhteistyöstä, vaan muutenkin oli

-häiritsevä ja kiusallinen. -- Jo vuodenvaihteella oli työtoverien

-välillä syntynyt erimielisyyttä ja väärinkäsityksiä, joiden alkusyytä

-ei selvästi näe käsillä olevista kirjeistä. Se vain näkyy, että

-erimielisyys koski Bergbomin osallisuutta Numersin näytelmiin --

-jälkimäinen kun väittää sen olleen ainoastaan "kriitillistä" laatua --

-sekä siitä johtuvaa määräämisoikeutta Elinan surmaan. Mitä muutoin

-kinastuksen ensi jaksoon kuuluu, jätämme sen vähemmän tärkeänä sikseen,

-varsinkin kun meillä ei ole muita lähteitä kuin Numersin kirjeet. Ne

-ovat, niinkuin luonnollista on, yksipuolisia, eivätkä anna tietoa siitä

-mitä Bergbomin kirjeet hänelle sisälsivät.[138] Jutun toisen jakson

-luemme huhtikuulta, jolloin Numers pyysi saada Elinan surman

-käsikirjoituksen sentähden, että muuan tanskalainen (Åge Meier) tahtoi

-kääntää näytelmän tanskankielelle ja oli muka tarjonnut siitä runsaan

-palkkion -- "hienointa [finast] olisi johtokunnalta ilman enempää

-polttaa koko kuitti [se on Numersin oikeudenluovutus!]". Koska pyyntö

-koski teatterin omistusoikeutta näytelmään, tuli kysymys nyt

-johtokunnan käsiteltäväksi, ja se ratkaistiin niinkuin nähdään

-seuraavasta vastauksesta:

-

-"Vaikka Suomalaisen teatterin Johtokunta mielellään olisi suostunut

-Teidän pyyntöönne saada 'Elinan surma'-näytelmän käsikirjoitus

-käännettäväksi ja julkaistavaksi tanskankielellä, katsoo Johtokunta

-kuitenkin, velvollinen kun se on valvomaan Suomalaisen teatterin etua,

-ettei sen vielä [ännu icke] tule luopua siitä yksinomaisesta

-omistusoikeudesta kappaleeseen, jonka Te kirjelmällänne 20 p:ltä

-maaliskuuta olette tälle laitokselle myöntänyt. Niinkuin muistanette

-kuului tämä kirjelmä seuraavasti":

-

-"'Herra Tri K. Bergbomilta olen tänään vastaanottanut kuusisataa (600)

-markkaa Suomalaisen teatterin puolesta palkkiona murhenäytelmästä

-'Elinan surma', jonka tähden tämä kappale, niin näyttelemisoikeuteen

-kuin mihinkä muunlaiseen julkaisemiseen nähden tahansa, yksinomaisesti

-on tämän teatterin oma, siksi kun se siitä toisin päättää --

-tunnustetaan kiitollisuudella. Suinula, 20 p. maalisk. 1891.

-Gustaf v. Numers.'"

-

-"Jotta kumminkin olisitte vakuutettu siitä että Johtokunnan tarkotus ei

-lainkaan ole pyytää kohtuutonta voittoa mainitusta omistusoikeudesta,

-tahtoo Johtokunta täten julkilausua, että Suomalainen teatteri --

-huolimatta siitä rajattomasta oikeudesta, jonka ylempänä otettu

-kirjelmä sille antaa -- omasta puolestaan Teidän eduksenne luopuu

-niistä palkkioista, jotka mahdollisesti voidaan saada myymällä

-näyttelemisoikeus jollekin teatterille taikka kustannusoikeus jollekin

-kustantajalle. Lisätodistuksena Johtokunnan toivomukseen kykynsä

-mukaan pitää etuanne silmällä ottaa se muistuttaakseen, että se

-vapaaehtoisesti toimeenpani sen resettinäytännön, jonka kautta Teidän

-alkuperäinen palkkionne enennettiin 960 markalla. Helsingissä 11 p.

-toukok. 1892."

-

-Numers oli tyytymätön tähän vastaukseen ja lähetti sen Nya Pressenille

-julkaistavaksi. Lehti painattikin asiakirjan ja liitti siihen omasta

-puolestaan (samoin kuin Päivälehti pari päivää myöhemmin) mietteitä,

-joiden pääsisällys oli se, että johtokunnalla epäilemättä oli ollut

-laillinen oikeus kieltää, mutta että sen siveellinen oikeus

-ehdottomasti oli suostua Numersin pyyntöön, sitä enemmän kun se muka jo

-oli kappaleella ansainnut kymmeniä tuhansia[139] eikä sen painattaminen

-vieraalla kielellä taikka näytteleminenkään ulkomaalla vahingoittaisi

-teatteria. Juuri tähän se on kuin U. S. viittaa, mutta asian julkinen

-käsittely ei rajottunut siihen. Asiaa kosketeltiin vielä Matinkin

-kirjeessä (29/5), jossa Nya Presseniä ja Päivälehteä vastaan

-huomautetaan, että Numers ei ollut Elinan surman "yksinomainen tekijä",

-vaan oli siis eräällä toisellakin miehellä jotakin "sanomista, kun on

-kysymys kappaleen julkaisemisesta ja kääntämisestä", että johtokunta

-ainoastaan vastaiseksi oli kieltänyt luopua käsikirjoituksesta sekä

-että tarkotus ei suinkaan ollut pitää sitä minään salattuna aarteena,

-vaan on jo keskusteltu kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa näytelmän

-julkaisemisesta suomenkielellä. Nämä huomautukset saivat Numersin

-itsensä esiintymään julkisuudessa. Jonkun päivän päästä luettiin Nya

-Pressenissä Numersin 30/5 laatima, Matille osotettu kirje, jonka

-pääkohdat olivat seuraavat:

-

-"Asian aluksi _en tunnusta niin mitään työnosallisuutta kenenkään

-puolelta 'Elinan surmaan' enkä mihinkään muuhunkaan draamalliseen

-teokseeni_".[140] -- -- "Minun luovutukseni maalisk. 20 p:ltä 1891

-koskee ruotsalaista käsikirjoitustani sanasta sanaan sellaisena kuin se

-silloin luovutettiin, ja kaikkein vähimmin suostun siihen, että se

-julaistaan painosta siinä kunnossa kuin olen nähnyt sitä näyteltävän

-Suomalaisessa teatterissa. Siinä oli muutoksia tekstissä, jotka

-leikkasivat niinkuin soraäänet koko olentoani ja saattoivat minut

-täyteen raivoon (!)" --

-

-Kun tämä hämmästyttävä kirjoitus ilmestyi, oli Bergbom ulkomailla ja

-riidan jatko jäi välttämättömästi myöhemmäksi. Koska kumminkin lienee

-asianmukaisinta yhdellä rupeamalla suorittaa tämä ikävä juttu, jatkamme

-tässä selostusta, joskin se vie meidät kauas muitten tapahtumain edelle.

-

-Semmoisena kuin asia oli ennen Numersin kirjoituksen julkaisemista,

-olisi se kaikesta päättäen ollut sovitettavissa. Johtokunnan "ei vielä"

-johtui siitä, ettei se voinut pitää näytelmää loppuunnäyteltynä, vaan

-katsoi luonnolliseksi velvollisuudekseen lykätä teatterin oikeuden

-luovuttamisen vastaiseksi, ja Bergbom puolestaan tahtoi, että draama

-ensiksi julkaistaisiin suomenkielellä semmoisena, joksi se yhteistyön

-kautta oli muodostunut. Numersin kirjoitus pilasi kokonaan aseman. Jos

-hän olisi kirjoittanut esim. siihen tapaan, että hän vaati yksinomaista

-määräämisoikeutta kappaleeseen sentähden että Bergbom ei ollut

-esiintynyt taikka tahtonut esiintyä tekijänä Numersin rinnalla, vaan

-jättänyt tälle totta kyllä kunnian, mutta myöskin edesvastuun ja häpeän

-mahdollisesta epäonnistumisesta, niin olisi ollut vaikea tehdä sitä

-vastaan mitään pätevää muistutusta. Toista oli kun Numers julkisesti

-kielsi Bergbomilta kaiken työnosallisuuden, jopa väitti hänen pahasti

-turmelleen näytelmän tekstiä. Se oli suora, jopa törkeä loukkaus

-entistä työtoveria ja ystävää kohtaan. -- Ymmärtääksemme kuinka Numers

-saattoi näin kirjoittaa vastoin kaikkea sitä mitä hän ennen oli monta

-kertaa kirjeissään lausunut, tahdomme jo tähän panna otteen toista

-vuotta myöhemmästä kirjeestä (28/10 1893):

-

--- "Sanot minun Nya Pressenissä lausuneen, ettei sinulla ole mitään

-osaa teoksissani. Sitä en ole koskaan tehnyt enkä olisi koskaan

-_voinut_ sitä tehdä. Päin vastoin olen kaikissa tilaisuuksissa, sekä

-harvojen että useampien henkilöiden seurassa, jossa kysymys on tullut

-puheeksi, nimenomaan huomauttanut sinun _suuresta osastasi_ teoksissani

-ja menestyksessäni. -- Nya Pressenissä sanon minä: 'jag erkänner intet

-medarbetarskap af någon j.n.e.' [en tunnusta mitään työnosallisuutta

-kenenkään puolelta] ja muistan kauan miettineeni tavatakseni oikeaa

-sanaa. Minä ymmärrän sanan niin, että avustaja (medarbetare) on

-yhtiökumppani, jolla yhtä suuren panoksen takia on yhtä suuri oikeus

-[kuin toisella yhtiökumppanilla] määrätä teoksen hyvästä ja pahasta

-sekä silloin myöskin panna nimensä alle ja siten ensi hetkestä vastata

-siitä, jos se tekee fiaskon taikka ei. -- Sitä minä en voi sinulle

-myöntää, sillä minun mielestäni on minulla suurempi osa." --

-

-Jos nyt oletammekin, että Numers sepittäessään kirjoitustaan Mattia

-vastaan ajatteli niinkuin hän tässä sanoo, niin ymmärrämme toiselta

-puolen, ettei se mitään vaikuttanut asian menoon. Tavallinen lukija ei

-voinut käsittää hänen sanojaan muuten kuin ehdottomaksi väitteeksi,

-että Bergbom ei ollut häntä avustanut vaan päin vastoin pilannut hänen

-kappalettaan -- selitys tuli 17 kuukautta aikansa jälkeen eikä

-silloinkaan julkisena! Seuraus olikin, että jutun jatko ei vienyt

-sovintoon.

-

-Syyskuulla Numers kääntyi uudella kirjoituksella johtokunnan puoleen,

-jossa hän viitaten siihen mitä oli Nya Pressenissä lausunut ja sanoen,

-että hän oli (vaikkei sitä kirjelmässä sanotakaan) tarkottanut vain

-yhdeksi vuodeksi luovuttaa oikeutensa teatterille. Tällä kertaa

-johtokunta vastasi, että se lähettää Numersille hänen alkuperäisen

-käsikirjoituksensa, mutta ei niitä käsikirjoituksia, jotka olivat

-syntyneet yhteistyön kautta Bergbomin kanssa. Syynä näiden jälkimäisten

-pidättämiseen johtokunta (paitse sitä että se viittaa edelliseen

-kirjelmäänsä) "tahtoo myöskin huomauttaa, että kysymys menneestä

-keväästä on joutunut uudelle kannalle, joka antaa lisää syytä olla

-vastaiseksi luopumatta siitä oikeudesta kappaleeseen, joka

-Suomalaisella teatterilla on. Niinkuin hyvin tiedätte, Bergbom ei ennen

-ole julkisesti eikä yksityisesti esittänyt persoonallisia vaatimuksia

-puheenaolevaan näytelmään nähden, mutta sitten kun Te olette katsonut

-hyväksi loukkaavalla tavalla julkisesti kieltää sen osan, joka hänellä

-on ollut draaman valmistamisessa, on hän sitä mieltä, että hänen tulee

-vaatia oikeudelleen tunnustusta ja vastustaa sentähden kappaleen

-luovuttamista Teille, ennen kun Teidän välillänne syntynyt erimielisyys

-(kontrovers) on sovittu." Itse riitaan johtokunta ei voinut eikä

-tahtonut sekaantua, mutta oli päättänyt pitää kiinni teatterin

-oikeudesta, siksi kun se oli ratkaistu ja määräämisoikeus, mikäli se

-riippui tekijöistä (författarskapet), oli selvillä.

-

-Tämän mukaan Bergbom toimitti Numersille alkuperäisen käsikirjoituksen,

-sitten kun hän oli jäljennyttänyt sen (kts. ylemp. s. 407). Nyt koitti

-näennäinen rauhanaika, jota Numers, niinkuin seuraavasta voi päättää,

-käytti uudestaan kirjoittaakseen näytelmän. Syksyllä 1893 riita

-jälleen leimahti tuleen, ja se tapahtui näin. Jo 1892 Numers oli

-kustannusosakeyhtiö Söderström et kumpp:lle myynyt Elinan surman

-julkaisemisoikeuden, ja syyskuulla 1893 hän vihdoin lähetti yhtiölle

-käsikirjoituksen. Kun tämän puolelta tiedusteltiin Suomalaisen

-teatterin oikeutta teokseen, asia tuli Bergbomin tietoon. Jonkun aikaa

-sen jälkeen saapui tälle kirje Numersilta, joka nyt oli päällikkönä

-Lapin asemalla Pohjanmaalla ja joka, peruuttamatta julkista

-lausuntoaan, uudisti vaatimuksensa, että hänelle annettaisiin takaisin

-"välikirja", se on että teatteri luovuttaisi oikeutensa Elinan surmaan.

-Bergbomin vastauksen, jonka alustelma on säilynyt, otamme tähän

-kokonaisenaan, sillä se tarkottaa suorastaan Numersin kirjoitusta Nya

-Pressenissä ja nähdään siis siitä mikä Bergbomin kanta oikeastaan oli.

-

-"Rakas veli! Kirjeesi ei ollut odottamaton, sillä Nordmannin [juuri

-mainitun yhtiön edustajan] käynnin kautta tiesin sen tulevan. Mutta se

-oli tervetullut, sillä minä toivon yhtä hartaasti kuin koskaan sinä,

-että tuskallinen erimielisyys välillämme tasotetaan. Jos olisit voinut

-kirjoittaa vähemmän kiihtyneesti, olisi se ollut vielä tervetulleempi,

-sillä mitä tyynempiä olemme sitä helpompi on välttää väärinkäsityksiä."

-

-"Joku aika sitte kirjoitit V. Löfgrenille. Hän käsitti kirjeen

-oikeastaan tarkottavan minua ja antoi minun lukea sen. Eihän se ollut

-mitään epähienoa? -- Kirjeessäsi mainitset -- jos oikein käsitän asian

--- että minä olen antanut aatteita, mutta ettet sinä hyväksynyt

-repliikkejäni, koska ne olivat 'mahdottomia'. Tämä on lähtökohta, josta

-alkaen voimme selvittää asian. Sillä välttämätöntä on että me

-selvitämme sen yleisölle. Sinä valitat että johtokunta on vain kuullut

-minun selitystäni eikä sinun. Mutta siinä erehdyt. Ei se pyydä parempaa

-kuin että annat selityksen. Ehdoton lausuntosi Pressenissä

-valitettavasti ei selitä mitään, sillä se ei koskettele niitä

-ristiriitaisuuksia, jotka yleisö ja kritiikki on havainnut ja joihin

-sinun ja minun ystävieni kielittely on saanut niiden kiinnittämään

-huomionsa. Voit ehkä sanoa että nämä ristiriitaisuudet ovat ainoastaan

-näennäisiä. Sitä parempi sekä minulle että sinulle. Osota että ne ovat

-näennäisiä, ja minä tyydyn."

-

-"Tahdon mainita muutamia näistä ristiriitaisuuksista. Selityksesi

-mukaan Pressenissä sinä et tunnusta mitään työnosallisuutta. Kuinka

-selität sitte, että olet hyväksynyt kaikki ne kohdat Kuopion

-takana-kappaleessa, jotka ovat minulta. Tämä ei tarkota suomalaista

-käännöstä, josta voit sanoa että tahdoit antaa sen [julkisuuteen]

-semmoisena kuin se oli näytelty Suomalaisessa teatterissa; mutta

-ruotsalaista käännöstä -- siinä käytät, erottamatta omistasi, minun

-kohtauksiani, motiivejani, repliikkejäni. Eihän ruotsalaisessa

-käännöksessä ollut mitään pakkoa hyväksyä tätä yhteistyötä minun

-kanssani, joka nyt näyttää sinusta niin vihattavalta. Siinähän olisit

-aina vapaasti voinut käyttää omia kohtauksiasi, motiivejasi ja

-repliikkejäsi -- miksi et tehnyt niin? Sinusta ne eivät silloin olleet

-yhtä 'mahdottomia' kuin nyt. Kirjeessäsi sanoit, että toinen 'puoli'

-kappaletta Kuopion takana oli minun omaani. Lausunnossasi Pressenissä

-selitit, että minulla ei ollut siinä mitään osaa. Siinä on

-ristiriitaisuus, joka vaatii selvitystä. Minä uudistan, kenties on se

-näennäinen; no hyvä, osota se."

-

-"(Tässä johtuu mieleeni pieni episodi. Ensi näytöksen loppukohtauksessa

-puhuu Lilli 'eräästä miekkosesta'. Tämän olet ruotsalaisessa

-käännöksessä -- ainakin siinä jonka Arppe antoi, painettua en ole

-lukenut -- olettanut merkitsevän 'en herr Mikkonen'. Tämä naurettava

-erehdys on ainoastaan siten ollut mahdollinen, että se kohtaus, jossa

-repliikki tavataan, oli sinulle kokonaan tuntematon. Vähäpätöistä,

-sanot sinä -- minä: mutta valaisevaa)."

-

-"Entäs Elina! Sinä pyydät 'alkuperäisen' käsikirjoituksen. Sinä saat

-sen. Mutta sinä et käytä sitä, vaan ruotsalaiseen käännökseen,

-jonka tahdot painattaa, käytät yhä niitä aiheita, jotka minä olen

-antanut, eikä omiasi. Sinä käytät rouvia, kerjäläistä, rovastia,

-Vääksynkohtausta, loppua. Näin, vaikka kiellät kaiken yhteistyön. Siinä

-on ristiriitaisuus. Mahdollisesti näennäinen -- osota se."

-

-"Uudistan mitä ennen olen sanonut. Joko on selvitys tapahtuva meidän

-kauttamme yhteisesti taikka sovinto-oikeuden kautta. Jos pidät

-edellistä parempana, voisimmehan yhtyä Seinäjoella; sinä tuot kaikki

-minun kirjeeni, minä sinun kirjeesi sekä käsikirjoitukset. Näiden

-ainesten pohjalla laadimme yhteisen selvityksen, ja kaikki on kuin ei

-mitään väärinkäsitystä olisi ollutkaan. Sillä väärinkäsitystähän tässä

-on olemassa -- se on aina ollut vakaumukseni. Sinä sanot sitä

-päähänpiintymäksi ('fix idé') minussa. Jos niin tahdot, mutta jos tämä

-'päähänpiintymä' voidaan haihduttaa sinun antamasi selvityksen kautta,

-näyttää minusta että sinä vanhan ystävyyden tähden voit siihen

-suostua."

-

-"Kun tämä selvitys on tapahtunut, saa Suomalaisen teatterin johtokunta

-hoitaa kaiken muun ja tehdä uuden sopimuksen kanssasi. Minä olen

-silloin vapaa asiasta enkä aio enään sekaantua siihen. Tuus K.

-Bergbom."

-

-"J. K. Kirjeessäsi Löfgrenille puhut uusista draamallisista

-suunnitelmista Ruotsalaista taikka -- Suomalaista teatteria varten.

-Olen sydämellisesti kiitollinen ettet ole sekottanut teatteria siihen

-vastenmielisyyteen, jota viime aikoina olet tuntenut minua kohtaan.

-Että olet sydämellisesti tervetullut, jos tulet uutta tuoden, siitä

-voit olla vakuutettu, olkoon se Tuomas piispa taikka 'Kilttiä

-tyttöjä'.[141] Ja minä lupaan olla varovaisempi hyvää tarkottavassa,

-mutta ehkä joskus sopimattomassa (malplacerad) avustamisinnossani."

-

-Numers hylkäsi Bergbomin ehdotuksen, sillä hänen mielestään tuottaisi

-persoonallinen keskustelu Bergbomin ja hänen välillään yhtä vähän

-tuloksia kuin kompromissista olisi hyötyä. Ja turhaan jatkui sitte

-vielä kirjeenvaihtoa v:n 1894 alkuun. Kun Numers lopulta lupaa

-esipuheessa kiittää Bergbomia "kritiikistä", joka tämän puolelta on

-tullut hänen teostensa osaksi, Bergbom ehdottomasti pyytää siitä

-päästä. --

-

-"Kiitos, josta neuvotellaan, on naurettava ja alentava sekä kiittäjälle

-että kiitetylle." -- "En ole tehnyt mitä olen tehnyt", hän vielä

-jatkaa, "saadakseni kiitosta -- olin kokenut, että kiitos semmoisissa

-tiloissa tavallisesti jää tulematta. En pyydä kiitosta, vaan totuutta.

-Enkä ymmärrä kuinka sinä sanot sitä 'fraaseiksi'. Ja totuutta toivon

-yhtä paljon sinun kuin itseni tähden. Erehdyttäviä huhuja on ollut

-liikkeellä Kuopion takana ja Elinan surma -kappalten synnystä.

-Sekä sinuun että minuun ovat väärät tiedot heittäneet varjoa.

-Velvollisuutemme on poistaa erehdys." -- Tähänkin Numers vastasi,

-mutta siitä riittää ottaa sanat: "Minä en ymmärrä sinua, etkä sinä

-minua" (!) --

-

-Julkisuuteen ei tämä riitakysymys enään tullut 1892 v:n jälkeen, eikä

-Bergbom siis koskaan saanut mitään hyvitystä siitä hänen kirjailija- ja

-johtajakunnialleen käyvästä loukkauksesta, jota Numersin kirjoitus

-merkitsi. Että Bergbom ei itse julkisesti esittänyt kantaansa, riippui

-hänen hieno- ja myötätuntoisuudestaan Numersia kohtaan -- sen tietää

-tämän kirjoittaja, joka ainakin kaksi eri kertaa otti asian puheeksi

-hänen kanssaan, kysyen, eiköhän se menettely kuitenkin ollut ainoa

-perille vievä. Ei, hän katsoi julkista väittelyä entisen ystävän kanssa

-mahdottomaksi, mieluummin hän vaikeni ja antoi ihmisten puhua mitä

-puhuivat. Edellisestä lukija tietää, että hänellä Numersin kirjeissä

-olisi ollut todistuksia enemmän kuin tarpeeksi. -- Mutta toiselta

-puolen, kuinka on Numersin käytös selitettävissä? Miksi hän kieltäytyi

-tunnustamasta sitä "totuutta", jota Bergbom vaati -- se on totuutta

-heidän yhteistyöstään. Numers elää vielä ja olisi siis oikeastaan

-häneltä itseltään kysyttävä, mutta varmaankin hänen lausuntonsa nyt

-olisi samanlainen kuin 16-14 vuotta sitten. Sentähden uskallamme lausua

-ajatuksemme, joka on se, että Numers vilkkaan mielikuvituksen miehenä

-ei osannut arvostella Bergbomin avustuksen laajuutta ja merkitystä. Kun

-Bergbom enimmäkseen vain uudestaan sommitteli ja lisäyksillä sekä

-muodon puolesta täydensi näytelmäluonnoksia, jotka Numers oli pannut

-alulle, mutta antoi tämän itse neuvojensa mukaan jatkaa työn

-suoritusta, niin saattoi hän aivan vilpittömästi eläytyä siihen

-harhaluuloon, että kaikki oli hänen omaansa. Toisin olisi kai ollut,

-jos hän olisi ollut kehittyneempi taiteilija. Silloin hän arvatenkin

-olisi paremmin käsittänyt saamansa avustuksen arvon, että se ei ollut

-pelkkää "kritiikkiä", vaan kokeneen kirjailijan ja runoilijan

-myötäluomista, jota ilman näytelmät olisivat jääneet vaille sitä

-aatteellista syventämistä, draamallista suppeutta ja taiteellista

-pyörentämistä, joka kieltämättä määräsi niiden menestyksen. Tämä

-selitys on meistä ainoa otollinen, sillä se tekee mahdolliseksi

-edelleenkin tunnustaa Numersia siksi suoraksi, rehelliseksi,

-ritarilliseksi luonteeksi, jona olemme hänet aina tunteneet.

-

-Mitä Numersin ja Bergbomin yhteistyöhön tulee, oli se ijäksi mennyttä.

-Vuosia myöhemmin (4/5 1897) Numers kyllä ehdotti sen uudistamista ("Ei

-ole hyvä tehdä työtä yksin!"), mutta silloin Bergbom vastasi: "Brändt

-barn skyr elden!"[142]

-

-Pitkän episodin jälkeen on meidän palattava kevääseen 1892. --

-Huhtikuulla _Adolf Lindfors_ oli jotakuinkin toipunut taudistaan, mutta

-teatterille oli siitä vähän iloa. Näyttelijä noudatti näet Helsingissä

-vastaperustetun ruotsalaisen Dramaattisen yhdistyksen kehotusta ruveta

-sen oppilaskoulun johtajaksi, toisin sanoen hän -- erosi Suomalaisesta

-teatterista. Tämän etevän taiteilijan menettäminen oli sekin yksi niitä

-vastoinkäymisiä, joista vuosi oli niin rikas. Tosin saattaa sanoa

-teatterin tavallaan tottuneen tulemaan toimeen ilman häntä, kun hän

-suurimman osan edellistä näytäntökautta oli ollut opintomatkalla ja

-tällä näytäntökaudella, sairauden takia, ollut työssä ainoastaan neljä

-kuukautta; mutta toiselta puolen saattaa sanoa, että hänen juuri

-sentähden olisi pitänyt jäädä sen näyttämön palvelukseen, jolla hän oli

-taiteilijaksi kehittynyt. Miten lieneekään, oli sekin tappio

-kestettävissä. -- Yleisön huomaamatta, mutta lähimpien kaipaukseksi

-erosi myöskin kauan palvellut, edellisenä kesänä naimisiin mennyt,

-luotettava puvustonhoitaja _Siina Pastell_. Hänelle Bergbom-sisarukset

-21/4 pitivät erojais-iltaman, johon koko teatteriväki oli kutsuttu.

-

-Uusia jäseniä tuli tänä keväänä kolme, nimittäin rva _Olga Salo_

-(Aalto), nti _Mimmi Lähteenoja_ ja _Otto Närhi_, jotka kaikki tulivat

-Aspegrenin seurueesta[143] ja saavuttivat huomattavan aseman uudessa

-ympäristössään.

-

-Näytäntökauden rahallinen tulos ei ollut kehuttava, sillä vajaus näytti

-taas kasvua, ollen 9,874:11 mk, se on kolmatta tuhatta suurempi kuin

-edellisenä vuonna.

-

-Näytäntöjä annettiin 115 ja niissä: 24 kertaa _Elinan surma_; 8

-Työlakko, Maria Stuart; 7 _Tapanin päivänä_; 6 Elämä on unelma,

-Luulosairas, Kesäyön unelma; 5 Voimakkaita naisia; 4 _Nummisuutarit_,

-Leivonen, Hullunkurinen temppu, Noora; 3 _Ihmisten tähden, Kuopion

-takana_, Kansan vihaaja; 2 _Pahassa pulassa, Roinilan talossa,

-Murtovarkaus, Anna Skrifvars, Runebergiana_, Rajuilma, Taistelujen

-välillä, Parisin veitikka, Koetusten ahjossa, Thérèse Raquin; 1 _Papin

-perhe, Lea, Kihlaus, Amalia ystävämme, Regina von Emmeritz_, Pikku

-sisko, Jacques Damour, Telefoonissa, Fritz ystävämme.

-

-Näistä 34 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 8.

-

-

-

-

-XXI.

-

-Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.

-

-

-Tietoja Bergbom-sisarusten yhteisestä matkasta saamme nytkin Emilien

-kirjeistä Betty Elfvingille. Parisista hän kirjoittaa 22/6:

-

--- "En katsele Parisia tällä kertaa samoilla ihannoivilla silmälaseilla

-kuin viimein; tietysti se on oma syyni. Matkustin tänne mieli

-masennuksissa, eivätkä viimeiset sanomat kotimaasta, kuinka halla on

-käynyt useilla seuduin, ole suinkaan olleet omansa sytyttämään iloa ja

-riemua. -- Walter Runeberg muovailee nyt Kaarlon muotokuvaa. Se on pian

-valmis ja oikein onnistunut. Walter itse on tyytyväinen siihen, ja niin

-mekin. En luullut Kaarlosta tulevan niin hyvää kuvaa, vaikka tietenkin

-rintakuva kipsiin valettuna ei koskaan ole yhtä elävä kuin

-savessa.[144] -- Harvoin taikka emme milloinkaan ole teatteriin nähden

-niin vähän hyötyneet kuin tällä matkalla. Useimmat teatterit ovat

-suljetut. -- En ollenkaan pidä ranskalaisesta tavasta näytellä

-tragediaa; se on niin pönkitettyä, pöyhkeilevää ja luonnotonta, että se

-oikein väsyttää. Komediassa ja varsinkin puhelukappaleissa ranskalaiset

-sitä vastoin ovat voittamattomia mestareita, ja niin myöskin selvässä,

-täsmällisessä repliikinvaihdossa. -- Usein olemme olleet kummassakin

-salongissa, enkä voi käsittää miksi 'nuoret' eroavat; onhan vanhassakin

-salongissa niin paljo 'nuorinta nuorta', että hyvin voisivat viihtyä

-saman katon alla." --

-

-Lähtö Parisista tapahtui pari päivää myöhemmin. Siitä y.m. Emilie

-kirjoittaa Kuitiasta 12/7:

-

--- "Parisi on menettänyt melkoisen määrän säteilevää hohdettaan,

-minusta kirsimarjatkaan eivät olleet niin maukkaita kuin ennen!

-Luultavasti se oli ranskalaisten mauton venäläiskurtiisi, joka sai

-minut selväpäisemmäksi, vähemmän lumotuksi. Onhan tämä tasavaltalaisen

-Ranskan Venäjän ihailu kerrassaan järjetön, ja se vaikutti kovin

-jäähdyttävästi tunteisiini. -- Parisista matkustimme Kaarlo, Sala ja

-minä Müncheniin, jossa vietimme neljä hupaista päivää. Verrattuna

-Parisiin München tietenkin on pikkukaupunki, mutta siellä on sentään

-paljo kaunista katsottavaa. Münchenistä tulin Berlinin kautta kotia,

-mutta Kaarlo ja Sala lähtivät Berchtesgadeniin." --

-

-Kuitiasta oli Emilien 15/7 lähdettävä "yksinäiseen kotiinsa"

-Helsinkiin, hoitaakseen virkaansa hypoteekkiyhdistyksessä. Hänen

-mieltään painoi raskaasti kadon uhka, sillä kevät ja kesä olivat tähän

-asti olleet sateisia ja koleita. Parisissa Bergbom-sisarukset olivat

-tavanneet Niilo Salan, josta olemme kertoneet, että hän Wienissä

-marraskuulla oli tullut mielisairaaksi, mutta myöskin että hän jo ennen

-joulua oli parempi. Nyt on lyhyesti sanottava kuinka hänen sitten oli

-käynyt. -- Siksi parantuneena, että hänet oli päästetty hoitolasta,

-Sala oli tammikuulla matkustanut Parisiin. Matkalla hänen tautinsa,

-vainohulluus, kuitenkin uudistui kaikkine kuvitteluineen, ja perille

-tultuansa hän ei uskaltanut jäädä Parisiin, vaan kätkeytyi pieneen

-hotelliin St Denis'sä. Sieltä hän 20/1 sähkötti Bergbomille: "Yksin St

-Denis'sä lähellä Parisia, voitteko tulla?" lisäten kirjeessä samalta

-päivältä, että Bergbom oli ainoa ihminen, joka voi häntä auttaa.

-Bergbomilla ei ollut muuta neuvoa kuin sähköteitse pyytää, että

-taiteilija Pekka Halonen, jonka osotteen hän oli saanut Helsingissä,

-kävisi katsomassa Salaa. Halonen lähtikin kuvanveistäjien Emil

-Vikströmin ja Kaarlo Haltian kanssa St. Denis'hin, jossa he tapasivat

-näyttelijäparan pienessä hotellihuoneessa. "Siellä oli säkkipimeä.

-Uutimet tiukalla ikkunan edessä. Ainoastaan pieni takassa kytevä

-kivihiilituli hämärästi valaisi kamaria." Kun nuoret, tuntemattomat

-maanmiehet näyttivät sairaalle Bergbomin sähkösanomaa, heräsi hänessä

-luottamus heihin, ja hän seurasi heitä Parisiin. Siitä lähtien

-Vikström erinomaisella hartaudella ja toimeliaisuudella otti avuttoman

-potilaan asian omakseen, samalla kun hän tavan takaa kirjoittaen

-Bergbom-sisaruksille teki selkoa ja tiliä toimistaan. Kun Sala ei

-näyttänyt rauhottuvan siinä Parisin hotellissa, mihin hän oli viety,

-Vikström neuvotteli hänestä erään etevän lääkärin kanssa, ja tämä

-toimitti sairaalle paikan eräässä mielisairaitten hoitolassa Sceaux'ssa

-lähellä Parisia, jossa Sala luuli olevansa tavallisessa sanatoriossa.

-Täällä hän nyt oleskeli koko kevätkauden, vähitellen -- ainakin

-näennäisesti -- parantuen. Vikström kävi pari kertaa viikossa häntä

-tapaamassa, ja tämä ystävällisyys vaikutti häneen erittäin

-virkistävästi. Toukokuulla Sala jo näytti hyvinkin terveeltä, vaikka

-hän vielä oli parantolassa, hartaasti odottaen Bergbom-sisarusten

-tuloa, joita hän usein sanoi tahtovansa puhutella. -- Juuri Salan

-tähden sisarukset olivatkin tänä vuonna matkustaneet suoraa päätä

-Parisiin. Minkälaisen vaikutuksen Sala heihin teki, sitä emme tarkoin

-tiedä, mutta tietenkin he pitivät häntä terveenä, koska sovittiin, että

-hän seuraisi Kaarloa Etelä-Baijeriin, mihin tämä tahtoi palata tänäkin

-kesänä, koska hän oli niin hyvin viihtynyt siellä edellisenä vuonna.

-Kesämatkaltaan Sala oli palaava Parisiin ja sieltä Berliniin

-jatkaakseen opintojaan, joita varten hän oli saanut valtion matkarahan,

-paitse palkkaansa ja avustusta teatterista.

-

-Sala oli tullut Berchtesgadeniin ennen Bergbomia. Tämä mainitsee

-ensimäisessä kirjeessään (13/7), että hän, matkustaen Insbruckin ja

-Salzburgin kautta, oli vähän myöhästynyt ja että Sala ei ollut

-hankkinut itselleen asuntoa, niinkuin hän oli toivonut:

-

--- "Kun me haimme asuntoa, huomasin hänen ajattelevan että meidän oli

-asuttava yhdessä. Olin tosin laskenut toisin, mutta tiedäthän, että

-minulla on jonkunlainen fatalistinen suoni. Paras niinkuin tapahtuu --

-minä ajattelin -- 'se on sallittu', ja niin vuokrasin kaksi hupaista

-huonetta meille molemmille. Me maksamme 20 markkaa viikossa. Sala

-tahtoi että jakaisimme tasan, mutta koska minulla on ehdottomasti

-suurempi ja hauskempi huone, en aio suostua siihen. Hän maksakoon 8

-markkaa, minä 12. -- Sala on erinomainen vuorikiipijä. En tahdo pysyä

-hänen rinnallaan. Minä lihoin niin anteeksiantamattomasti sairauteni

-aikana keväällä. Muutoin on Sala ollut täydellisesti terve ja, jos luen

-pois yhden illan, jolloin Saulinhenki laskeusi hänen päälleen, hyvällä

-tuulella." --

-

-"Jean Jullienin 'Théâtre vivant'issa' löysin talonpoikaisdraaman

-'La mer', joka melkoisesti kohoaa tavallisten ranskalaisten

-kouristusdraamojen yli. Bretagnelaisia kalastajia. Sangen sopivia

-rooleja meille. Sala on hyvin mieltynyt siihen ja ryhtyy jonkun päivän

-päästä suomentamaan sitä. Jos nyt saisimme Echegarayn Critico

-incipiente, niin meillä olisi kolme mieltäkiinnittävää uudenaikaista

-draamaa (Leveau kolmas). Lisäksi tulee Ostrowskyn Grosa, joka hyvin

-pitää paikkansa. Klassillista ohjelmistoa edustavat loistavasti Wilhelm

-Tell ja Antonius ja Kleopatra. Kuusi arvokasta kappaletta, jotka ensi

-kerran näytellään Helsingissä. Sen lisäksi Villisorsa, joka ei häpeä

-itseänsä. Jos otan vielä lukuun Daniel Hjortin ja Venetian kauppiaan

-uusinnot, niin on ohjelmisto oleva sangen kiehtova. Ja kumminkin olen

-unohtanut yhden päävaltin -- Uriel Acostan."

-

-"Tämä ulkomaan puolesta. Jos [K. A.] Tavaststjernan draama tulee

-kelvolliseksi, niin ei kotimainenkaan draama jää kokonaan osattomaksi,

-etenkin jos Minna valmistaisi uuden draamansa. Numersilta en odota

-mitään."

-

-"Jos Ida Aalberg olisi koko vuoden poissa, niin jäisi Antonius ja

-Kleopatra pois, mutta ohjelmisto on kuitenkin pelastettu. Lindforsia

-tulemme kaipaamaan Leveaussa, mutta korvaamaton hän ei ole." --

-

-Vähän myöhemmin (18/7) Sala kuvaa Emilie Bergbomille, kuinka

-idyllimäisesti he kahden elivät:

-

--- "Olemme jo täydellisesti kotiutuneet uusiin oloihimme. Tohtori

-kylpee säännöllisesti joka päivä, on terve ja alati hyvällä tuulella,

-soittelee ja juttelee, jotta nää yhtämittaiset sadepäivätkin --

-hiljattain niitä oli kolme peräksyttäin -- kuluvat kutakuinkin

-hupaisesti. Ja sitte meillä on hyvä joukko kirjallisuutta ja erittäin

-hauska palvelustyttö."

-

-"Sadepäiväin huviksi panimme hiljattain toimeen konsertin. Kaksi

-sitraniekkaa soitteli kokonaisen iltakauden salongissamme täkäläisiä

-kansanlauluja. Ne ovatkin harvinaisen kauniita ja sävelrikkaita."

-

-"Asuntonamme on kaksi ullakkokamaria neljännessä kerroksessa.

-Balkonkimme alla kohisee ryöppyisä Achen. Vastakkaisella rannalla

-kohoaa terassimainen Berchtesgaden puutarhojensa siimeksessä ja sen

-takana taas taruistaan kuulu Untersberg 'wunderschön und romantisch

-sogar!' -- se on nyt tavallinen ihastelulauseemme."

-

-"Ette ensinkään tarvitse peljätä, etten kestäisi Tohtorille

-vuorikiipeilyssä. Olen nyt jo tanakampi kuin hän. Mitäs kun hän on niin

-lihava. Hengästyy pienimmässäkin nyppylässä. Olut onkin julistettu

-pannaan pöydästämme. Viinistä ei sentään ole vielä hennottu luopua,

-vaikka sekin on supistettu puoleen pulloon päivässä. Muuten syömme

-kotona -- klo 9 ja klo 1. Ja sitten vielä voileivän illalliseksi ja

-raikasta vettä päälle. Kaikin puolin tyytyväisiä huusholliin!" --

-

-Samana päivänä kun Kaarlo kirjoitti ensimäisen kirjeensä

-Berchtesgadenista, luettiin Päivälehdessä (seuraavana päivänä U.

-Suomettareenkin painettu) haastattelu rva Canthin luona, joka sisälsi

-sen hämmästyttävän uutisen, että hän paraikaa kirjoitti uutta draamaa

--- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten! Kun häneltä

-tiedusteltiin syytä kielen vaihtamiseen, hän oli ensin arvellut sen

-olevan kylläksi, että häntä "huvittaa" kirjoittaa ruotsiksi, mutta

-sittemmin hän oli kumminkin ilmituonut erinäisiä seikkoja, jotka olivat

-tehneet Suomalaisen teatterin hänelle vastenmieliseksi. Siten hän

-paheksui sitä tapaa, jolla Numersia oli kohdeltu, edelleen että Kovan

-onnen lasten näytteleminen oli lakkautettu yhden illan jälkeen "ilman

-selityksiä syistä" (vaikka yhtä karkeakuorinen kappale, Thérèse Raquin,

-oli myöhemmin näytelty ja Kovan onnen lapsia oli voitu esittää

-Uudenmaan pataljoonan julkisissa seuranäytännöissä) sekä vihdoin, että

-teatterin "näkyi täytyvän ottaa huomioon U. S:nlaisen lehden

-arvostelijoita, joista muun muassa eräs oli julistanut Papin perheen

-esittämisen kansannäytäntönä sopimattomaksi -- ja näkyy teatteri

-kieltoa totelleen". Tämän vuoksi rva Canthia halutti "kääntyä yleisön

-puoleen, joka oli osottanut häntä paremmin ymmärtävänsä ja voivansa

-kirjailijaa hellemmin ja hienommin kohdella". Lopuksi hän oli sanonut

-"vähän välittävänsä siitä mitä ihmiset sanovat", vaikka "tietysti

-tullaan huutamaan, että hän on puolueensa pettänyt, että on liitossa

-viikinkien kanssa y.m." Syy lisäksi miksi hän kirjoitti ruotsiksi oli

-sekin, että, "kun fennomaniaa aina on käytetty usutusvälikappaleena,

-agitatsionikeinona kaikkia niitä vastaan, jotka eivät sovi kuin valetut

-sen kannen alle, hän tahtoi näyttää ettei siitä vähääkään välittänyt".

-Bergbomin nimeä ei mainita kertaakaan koko kirjoituksessa, mutta

-kuitenkin syytökset olivat suorastaan kohdistetut häneen, sillä

-teatterinjohtajahan se on, joka määrää ohjelmiston, joka kohtelee hyvin

-tai pahoin kirjailijoita. Ja tämmöinen isku miehelle, jonka uhrautuvaa

-harrastusta Suomalaisen teatterin hyväksi Minna Canth ennen oli

-rajattomasti ihaillut, opettajalle, jota hänen oli "kiittäminen

-henkisestä herätyksestään", jonka ohjaus hänelle ennen oli ollut

-kallista kalliimpi, ystävälle, jonka seurassa hän oman tunnustuksensa

-mukaan oli "elänyt elämänsä rikkaimpia hetkiä!" On sanottu, että naiset

-ja lapset ovat julmia. Eiköhän Minna Canth iskiessään nauttinut siitä

-että tiesi iskun sattuvan hellään sydämeen? Semmoiseen tunneihmiseen

-kuin Bergbom oli, täytyi iskun tunkea sydämen sisimpään. Että niin

-kävikin, sen seuraavat kirjeet todistavat. Mutta ne näyttävät myöskin,

-kuinka hän seisoi jokapäiväisiä vihan ja koston tunteita ylempänä,

-jotka useimmille olisivat olleet lähimpänä.

-

-"Sunnuntaiaamuna [24/7]. Rakas sisar! Kaksi sanomattoman tuskallista

-päivää. Kaksi unetonta yötä. Pullo sampanjaa, jonka tyhjensin yhdellä

-siemauksella, saadakseni lepoa. Sitte suuri käännekohta, jolloin

-makasin ja itkin pari tuntia. Sen jälkeen aloin tutkia itseäni. Nyt

-olen levollinen."

-

-"En tahdo puhua Minnan menettelystä. En tahdo syyttää häntä, sillä

-silloin täytyisi minun myöskin puolustaa häntä ja sitä en voi

-syyttämättä toisia ja minulla on niin kylläkseni meillä vallitsevasta

-eripuraisuudesta. Tässä yleisessä hajaannuksessa on mieletöntä etsiä

-yksityisen syytä. Epäsopu Suomettaren ja Päivälehden välillä, Minnan

-luopuminen -- isku iskun perästä. Ja kenties on vielä jotain tulossa.

-On vain varottava, ettei rohkeus mene. Tämä syksy, tämä syksy! Kuinka

-kestämmekään sen? Vähitellen on kai aika uudestaan rakentava sen, mikä

-nyt näyttää mahdottomalta -- mutta ensi aikana. Niin, tarvitaan

-mielenmalttia."

-

-"Aion kirjoittaa Minnalle. Pitkän kirjeen. Seurauksia en siitä odota.

-Mutta omatuntoni käskee minun olla vetäytymättä pois lausumatta

-sanaani. Ei mitään yrityksiä saada häntä taipumaan. Ei myöskään

-nuhteita. Mutta -- mahdollisuuden mukaan -- tasapuolinen esitys

-asiasta. Kuinpa vain voisin olla tyyni. Tyyni ilman velttoa

-myöntyväisyyttä."

-

-"Minulla ei ole mitään iloa tästä kesästä. Ensin erimielisyys Numersin

-kanssa ja nyt tämä isku ovat heittäneet semmoisia varjoja kaiken yli,

-että minulla ei ole hetkenkään lepoa. Se sielunrauha, joka on minulle

-niin välttämätön, on tällä kertaa hukattu."

-

-Loppupuolella tätä kirjettä niinkuin myöhemmissäkin Bergbom puhuu

-Salasta. Keskinäisessä seurustelussa tämä kyllä näytti terveeltä, mutta

-kumminkin Bergbom oli havainnut piirteitä, jotka osottivat, että hän ei

-ollut täysin toipunut. Hän pelkäsi vierasten ihmisten seuraa ja

-pysyttäytyi suljettuna Bergbomiakin kohtaan, hän ei tahtonut kylpeä

-eikä käydä ulkona, vaan istui päiväkaudet työpöydässään niinkuin

-kiinninaulattuna.

-

-Kahdesta seuraavasta päiväämättömästä kirjeestä näkyy, että "Minnan

-asia" yhä oli Bergbomin mielessä:

-

--- "Olen pakottanut itseäni ajattelemaan sitä tyynesti, mutta olla sitä

-ajattelematta on minulle mahdotonta. Salan seura on vaikuttanut minuun

-joissakin määrin rauhottavasti. Omituista kyllä on hän Minnan puolella.

-Ei, se on liiaksi sanottu, sydämessään hän kai kyllä moittii häntä,

-mutta keskustellessaan: -- 'Kun on alinomaa ollut semmoisen vainon

-alainen, ei tiedä mitä tekee'. -- 'Mutta ettehän Te niin tekisi?' --

-'No, minä olen mies, mutta -- nainen!'"

-

-Emiliehenkin isku ensin vaikutti huumaavasti, mutta sitte hän kiihkeän

-luontonsa mukaan useissa kirjeissä Kaarlolle 'puhui suunsa puhtaaksi'.

-

-Minna Canth ei ansainnut kirjettä Kaarlolta, Emilie arveli. Jos hänellä

-olikin syytä tyytymättömyyteen, niin ei hänkään ollut viaton, vaikka

-sokeassa ystävyydessämme olemme nähneet ainoastaan hänen ansioitaan. --

-Makaa polvillasi hänen edessään, niin kaikki on hyvin, mutta jollet

-sitä tee, on hänellä oikeus kavaltaa kansansa -- hänellä itsellään ei

-ole mitään velvollisuuksia! -- Usein ajattelen, että sinun ehkä on

-luopuminen teatterista ja koettaa ryhtyä johonkin muuhun;

-sielunrauhalla on toki arvonsa ja sitä on totta tosiaan nyt koeteltu.

--- Ajatteles, mikä makupala ruotsinmielisille! Sanokoon, ettei tahdo

-olla tekemisissä Suomalaisen teatterin kanssa, jos hän on niin

-suuttunut meihin, mutta elämässään hän ei voi saada anteeksi uhkaustaan

-kääntyä ruotsalaisen yleisön puoleen, joka muka ymmärtää häntä niin

-paljon paremmin. Eipä Työmiehen vaimoa, huolimatta suurista,

-kerskaavista lupauksista, ole näytelty Ruotsalaisessa teatterissa. --

-"Olen näin purkanut tunteitani sen sijaan että olisin sinua

-rauhottanut, mutta tavasta on luonnonvälttämättömyys saada pauhata.

-Kuinpa vain tämä surmanisku ei olisi vahingoittanut terveyttäsi."

-

-[Siihen tapaan 29/7; seuraavana päivänä vähän tyynemmin:] "Koeta, rakas

-Kaarlo, ottaa asia tyynesti ja lohduttaa itseäsi omantuntosi

-todistuksella. Kyllä me olemme rehellisesti taistelleet ja otsamme

-hiessä tehneet työtä teatterin hyväksi, ja sinä Minnan hyväksi! Hänen

-ensi yrityksestään, Murtovarkauden esiintymisestä asti, mikä tuki, mikä

-apu onkaan hänellä ollut sinussa, vaikka hän nyt niin julkeasti

-potkaisee tämän avun luotaan." -- "Jollet olisi niin todellisesti

-pitänyt Minnasta, niin tuskasi olisi vähemmän katkera, ja saisit

-helpommin takaisin joustavuutesi. Mutta huolimatta kaikesta

-ystävyydestä, täytyy sinun koettaa katsella häntä hänen oikeassa

-valossaan. Turhamaisuus (fåfängan) on tästä lähtien hänen Jumalansa.

-Julkisen esiintymisen tuottama kirous on suuri, sillä kuinka harva

-kestää koetusta!" --

-

-[Kovasti loukkasi Emilietä, että Sala puolusti Minnaa:] -- "Että Sala

-voi puolustaa rva Canthin menettelyä! Olen tullut siihen vakaumukseen,

-että meillä vanhoilla vanhentuneine ihanteinemme täällä ei enään ole

-mitään tehtävää: meidän on vain jälellä panna maata ja kuolla. Me

-olemme taikka oikeammin olemme olleet niin tyhmiä, että olemme luulleet

-että ihmisten sanojen takana on usko, mielipide, vakaumus, että sana on

-tuleva teoksi, mutta se on vain tyhmiä, haaveellisia ja kuluneita

-perusjohteita; toista on nykyajan laita. Sanoja, sanoja, sanoja ja taas

-sanoja -- se riittää! Rva Canth puhuu ja harrastaa Suomen kansan

-sivistyksen puolesta. Nya Pressen & kumpp. imartelee häntä, ja hän

-panee lapsensa ruotsalaiseen kouluun; rva Canth puhuu raittiuden,

-ehdottaman raittiuden puolesta, mutta rahallisen voiton tähden hän itse

-avaa väkijuomamyymälän; rva Canth puhuu naisasian puolesta, kirjoittaa

-itse naivisen pöyhkeileviä kirjoituksia (muistathan: kun nainen on

-valtaistuimeltaan tuomitseva maailmoja ja kansoja?) ja hän esiintyy

-hengenheimolaisiaan vastaan niinkuin hän teki viime talvena. Sanoja,

-sanoja, sanoja! Voisin luetella useampiakin esimerkkejä, mutta

-riittäköön tämä. Kaikki todistaa, että olemme ihannoineet häntä ja että

-ne, jotka ovat kritikoineet häntä, ovat nähneet syvemmälle -- ovat

-olleet oikeassa! Hän ei ole mikään totuuden, mikään lujuuden luonto,

-vaikka Jumala on varustanut hänet niin rikkailla lahjoilla. Hän on

-aivan oikeassa siinä, että Suomen kansa ei enää kelpaa mihinkään. Mene

-luostariin, Ofelia; pane maata ja kuole, sinä tyhmä Kaarlo, niin aion

-minä tehdä, ja niin olisi meidän pitänyt tehdä aikoja ennen. Teen pyhän

-lupauksen, etten enää koskaan kiinnitä mieltäni kehenkään ihmiseen,

-niin täydellisesti rva Canth on ryöstänyt minulta kaikki illusionini.

-Onhan sitä jokainen ollut 'vainottu' ja hupaista olisi tietää mitä

-asianomaiset, rva Canth etupäässä, olisivat sanoneet, jos sinä pari,

-kolme vuotta sitten olisit tarjonut työsi ruotsalaisille;[145] kyllä se

-siellä olisi paremmin maksettu sekä rahalla että imartelulla. Selitys

-että mies ei saa menetellä niin, mutta että se voidaan antaa anteeksi

-naiselle on perätön; kun isänmaa taistelee semmoista taistelua kuin

-nyt, täytyy kaikilla miehillä ja naisilla olla sama velvollisuus ja

-sama oikeus olla mukana taikka uhrata roponsa, jollei muuta voi. Kaikki

-tämä tulee sinun sanoa Salalle, tervehdyksenä minulta."

-

-[Ja sitte taas 3/8:] -- "Voi sinua, oma rakas veljeni, kuinka sydämeni

-tuskittelee ja vapisee sinun tähtesi! On sanottu: meidän ei pidä tehdä

-itsellemme epäjumalia, ja sitä on rva Canth tosiaankin meille ollut.

-Sentähden on nyt niin vaikeaa."

-

-Näissä tunteenpurkauksissa kuvastuu Emilie Bergbomin voimakas, hehkuva

-sielu ihmeen kirkkaasti. Älköön sanottako, että hän liiottelee, joskin

-hän naisena, naisten tapaan, tuomitsee naista ankarammin kuin mies.

-Tunteehan lukija, että joka sana tulee sydämen pohjasta. Mitä ehkä

-voidaankin Minna Canthin puolustukseksi sanoa, siitä ei pääse, että

-hänen menettelynsä oli omansa loukkaamaan ja todella loukkasi

-Emilienkin sydäntä siinä kohden, joka oli hänen elämänsä ydin ja

-perustus. Kaikki mitä hänelle oli kalleinta, hänen rakkautensa

-suomalaiseen kansaan, hänen rakkautensa veljeensä, hänen rakkautensa

-teatteriin, jolle he olivat pyhittäneet elämänsä, hänen käsityksensä

-jalosta, suorasta ihmisyydestä ja naisellisuudesta, kaikki mullistui

-kuin maanjäristyksen heilahduksesta. Siitä hänen sanojensa tulinen

-intomieli ja lento. Muistuu mieleen lause, että naisen nerollisuus

-paraiten näyttäytyy hänen kirjeissään.

-

-Bergbom ei luopunut ajatuksestaan kirjoittaa Minna Canthille, mutta

-tuskin oli kirje valmis ennen kun hän hylkäsi sen. Vasta kolmas yritys

-onnistui. "Nyt olen kirjoittanut kuivan, objektiivisen kritiikin

-[haastattelusta]." Konseptin muodossa hän lähetti sen sisarelleen

-luettavaksi; valmiiksi hän kirjoitti kirjeen kotia tultuaan. -- Kaarlo

-hyväksyi, että Emilie oli lähettänyt Echegarayn kappaleen rva

-Levanderille [rva Canthin tyttärelle] suomennettavaksi -- "Minnan

-menettely ei saa vähääkään vaikuttaa meidän toimintatapaamme."

--- "Sala tahtoo, että meidän on alotettava Papin perheellä

-kansannäytäntönä,[146] niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Weckman

-tietysti Jussina [jota Sala ennen oli näytellyt]. Mitä sanot siitä?

-Ajatus ei ole tyhmä." --

-

-Viimeisestä Berchtesgadenin kirjeestä (postileimattu 7/8) otamme

-seuraavaa:

-

-"Kirjoitus Minna Canthille [s.o. Emilielle lähetetty konsepti] vaikutti

-minuun erittäin hyvin. Kun sain sanotuksi mitä tahdoin, tulin täysin

-levolliseksi. Nyt katson asiaa niinkuin se olisi sattunut minulle

-vieraitten ihmisten kesken. Tuomioni pysyy samana, mutta se on niin

-kerrassaan vapaa kaikista persoonallisista tunteista, että itsekin

-ihmettelen sitä. Syy on kai se, että minä sisässäni niin kauan olen

-odottanut tätä katastroofia".[147]

-

-"Mitä sanot Salan kotiatulosta on 'niinkuin minun suustani otettu'

-[Emilie oli näet arvellut parhaaksi, että Sala tulisi vahvistamaan

-teatterin voimia]. Mutta en uskalla kosketella asiaa. -- -- En tiedä,

-minusta näyttää kuin hän olisi entistäkin suljetumpi minua kohtaan.

-Olemmekinhan niin erilaisia. Sitä paitse hän on jo niin terve, että

-hänen itse täytyy määrätä itsestään. En voi ottaa edesvastuulleni

-houkuttelemalla ikäänkuin pakottaa häntä."

-

-"Olen ylipäätään epätietoinen, onko meidän itsepäisesti vaatiminen,

-että hän tulee seuraajakseni vai ei. Jos tietäisi mitä hän

-sydämessään tahtoo, mutta ottakoon siitä selvää se joka taitaa, sen

-seitsenkertaisen verhon alta, jonka hienotuntoisuus, itsepäisyys,

-epäonnistumisen pelko ja menestyksen toivo ovat käärineet hänen

-ympärilleen. -- Että teatteri tarvitsee uuden voiman, joka voi tehdä

-uusia _alotteita_, tulee minulle päivä päivältä selvemmäksi. Me elämme

-nyt vain vanhoilla. Se voi käydä laatuun noin kymmenen vuotta

-eteenpäin. Mutta sitten? Totta on että joka päivällä on huolensa, mutta

-totta on myöskin että tänään on kylvettävä, jos tahdotaan huomenna

-korjata eloa."

-

-Samana päivänä kun Bergbom kirjoitti tämän kirjeen, hän lähti

-kotimatkalle, jolla aikoi viipyä noin kaksi viikkoa. Ensiksi hän

-pysähtyi Müncheniin.

-

-Pari päivää myöhemmin 9/8 Sala kirjoitti Emilie Bergbomille:

-

--- "Ja minä jäin tänne. Yksinäiseltä tuntuu nyt tää äsken niin iloinen

-asuntomme. Ilo olikin kokonaan tohtorin ansio. Samoin kuin kaikkikin.

-Pianokin ikävystyi seuraani ja läksi tiehensä. Alabalkongilla sentään

-soittavat sitraa, vieläpä minun lempisäveliänikin. Muun muassa erästä

-valssia, johon olen kerrassaan lumoutunut. Sitä käytettiin Uudessa

-apulaisessa, ja tuo sävel soittaa minulle Björk paran sieluntaistelua.

-Kyllä näytelmätaide sentään on ihana taide. Täynnä muistoja jos

-jollekin suunnalle. -- Olen väliin suomennellut 'La mer'-näytelmää.

-Ei luista työ entistä vauhtia. On kuin vetäisi kivirekeä sulalla

-maalla." -- --

-

-Vielä pari päivää, ja Sala kirjoitti uuden pitkän kirjeen Emilie

-Bergbomille, ja kaksi päivää siitä, siis 13/8, niinikään Kaarlo

-Bergbomille, ja nämä kirjeet olivat -- hyvästijättöjä! Ne olivat täynnä

-ihailua ja kiitollisuutta vastaanottajia kohtaan ja täynnä syytöksiä

-kirjoittajaa itseään kohtaan, mutta vaikka hän hyvin käsittää minkä

-suuren surun hän on heille tuottava, hän ei voi luopua jo St Denis'sä,

-epätoivonhetkenä, tehdystä päätöksestään erota elämästä -- se ajatus on

-hänessä kasvanut pakottavaksi velvollisuudeksi. Niin hän kirjoittaa ja

-ilmottaa viimeiset toivomuksensa, viimeisen tahtonsa jälkeenjäävään

-omaisuuteensa y.m. nähden.[148]

-

-Sen jälkeen puuttuu seikkaperäisiä tietoja. Säilyneistä kirjeistä ja

-sähkösanomista näkyy vain, että Sala 15/8 ampumalla itsensä pani

-täytäntöön päätöksensä! -- Talon emäntä sähkötti Emilie Bergbomille,

-että Sala oli sairastunut ja kysyi Kaarlon osotetta. Kaarlo oli vielä

-Münchenissä, ja siellä saavutti hänet kamala uutinen Berchtesgadenista,

-joka pakotti hänet kohta palaamaan sinne. Hän oli siis läsnä

-maahanpanijaisissa.

-

-Seuraava tieto on Berlinistä, josta Kaarlo 27/8 kirjekortilla ilmottaa

-sisarelleen: "Olen taas niin paljon terveempi, että jaksan matkustaa --

-tulen niin pian kuin suinkin voin."

-

-Kaarlo ei näy jaksaneen kirjoittaa, miten tämä viimeinen, todellinen

-"surmanisku" häneen vaikutti; mutta tuskin voimme kuvitella hänen

-sielunsuruansa liian suureksi, ja varmaankin juuri se sai hänet

-ruumiillisestikin sairaaksi. Bergbom-sisarukset olivat todella

-sydämestään kiintyneet Niilo Salaan, tuohon lahjakkaaseen,

-hienotunteiseen mieheen, jonka pyrkimys edistyä taiteessaan oli niin

-harras, joka jo monta vuotta oli ollut Kaarlon luotettavana avustajana,

-ja josta hän oli toivonut itselleen seuraajaa. Hänen poismenonsa olisi

-joka tapauksessa ollut kova isku, mutta tietysti se näin äkkinäisenä,

-mielisairauden aiheuttamana itsemurhana oli kaksinkerroin järisyttävä.

-Että näet teko oli taudista johtunut, on sitä varmempi kuin vainajan

-lääkärit sekä Wienissä että Parisissa edeltäkäsin olivat sanoneet

-semmoisen lopun olevan pelättävissä.

-

-Myöskin näyttelijänä Sala oli kohonnut teatterin etevimpien joukkoon.

-

-"Hänen ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita eivätkä viehättäviä",

-sanotaan U. S:n muistosanoissa,[149] "mutta henkinen voima ja terävä

-ymmärrys taistelivat voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan.

-Romantillisen draaman sankareita varten hänessä ei ollut kylliksi

-monivärisyyttä. Mutta totuutta hän haki taiteessaan ja löysikin

-useimmiten. Hän ei lausunut sanoja, jotka eivät ajatusta osottaneet, ei

-käyttänyt liikuntoja, jotka vain olisivat tarkottaneet ulkonaista

-koreilemista, ei näyttänyt liikutuksia, joiden takana ei ollut

-tunteita. Hän oli suora suomalainen taiteilija ja rakasti suomalaista

-taidettansa palavasti."

-

-Mikä sija hänellä oli seurueessa, huomaa yksistään siitä kun

-luettelemme osan hänen pääroolejaan: Bileam (Tietäjä), Eurysakes,

-Daniel Hjort, Faust, Hamlet, Brutus, Mortimer, Rosmer, Tesman. Lisäksi

-tulee hänen ansionsa näytelmäin suomentajana, jona hän, niinkuin ennen

-on mainittu, oli harvinaisen etevä. Työtoverina ja ystävänä hän koko

-näyttelijäkunnassa oli saavuttanut yksimielisen kunnioituksen ja

-rakkauden.

-

-Aika olisi jo ryhtyä kertomaan syyskauden työstä, mutta ennen kun

-siihen käymme käsiksi, katsomme parhaaksi loppuun suorittaa esityksemme

-Minna Canthin asiasta, joka kaikeksi onneksi ei venynyt niin pitkäksi

-kuin Numersin juttu. Se näet päättyi, kun pari kirjettä kummaltakin

-puolelta oli vaihdettu. Tästä kirjeenvaihdosta teemme tässä otteilla

-taikka selostamalla selkoa, sillä "asian" tärkeys on yhtä suuri

-teatterin historiassa kuin kummankin asianomaisen elämäkerrassa, eikä

-siltä puutu yleistäkään merkitystä.

-

-Bergbomin ensimäinen kirjoitus oli muodoltaan enemmän julkaistavaksi

-ajateltu lausunto kuin kirje, ja kuului pääkohdiltaan seuraavasti:[150]

-

-"Minna Canthille."

-

-"Minna Canthin sotajulistus sisältää niin monta ristiriitaisuutta

-siihen nähden mitä hän ennen on sanonut, niin monta tarkottamatonta

-erehdystä ja myöskin joitakuita tahallisia väärennyksiä, että

-omatuntoni kehottaa minua arvostelemaan sitä. Valitettavasti

-en voi sanoa, että se 'huvittaa minua'. Mutta katkerakin kalkki

-on tyhjennettävä. Koska en rakasta haastattelijoita enkä

-sanomalehtiväittelyä, käännyn suoraan sen henkilön, Minna Canthin

-itsensä, puoleen, jota asia koskee."

-

-"Kun minä tammikuulla neuvottelin Minna Canthin kanssa Numersin ja

-minun keskinäisestä selkkauksesta, hän neuvoi minua juuri siihen

-'kohteluun', jota hän nyt moittii. Hän sanoi: luopukaa kaikista

-rahavaatimuksista, mutta vaatikaa, että saatte olla mukana määräämässä

-kappaleen kohtaloa. Niin olen tehnyt. Kun Numers sitte tahtoi päästä

-sopimuksesta Suomalaisen teatterin kanssa ja ehdotti, että johtokunta

-'polttaisi' hänen kuittinsa, vaadin minä, että hän ensin suorittaisi

-asiansa minun kanssani, ennen kun johtokunta päätti jotain hänen

-kappaleestaan. Johtokunta oli aivan samaa mieltä kuin Minna Canth

-ennen, nimittäin että minulla oli oikeus vaatia joku sopimus Numersin

-puolelta. Yhdessä kohden todellakaan en noudattanut Minna Canthin

-neuvoa. Hän arveli että minun sitä paitse tuli vaatia, että nimeni

-mainittaisiin myötätekijänä. Tarkottaako hänen moitteensa tätä

-yksityiskohtaa?"

-

-"Kun Minna Canth julkilausuu katkeran mielensä sen menettelyn johdosta,

-joka kohtasi Kovan onnen lapsia, on hän täysin oikeassa. Hänelle

-tapahtui silloin huutava vääryys. Mutta vääryyttä ei soviteta

-vääryydellä. Yksityiskohtiin nähden on hänen esityksensä harhaanvievä.

-Hän sanoo: 'ilman mitään selityksiä'. Mahdollista on, että minä

-ensimäisessä kirjeessäni, kiihtynyt kun olin, ainoastaan purin

-tunteitani kertomatta asiaankuuluvia tosiseikkoja, mutta sittemmin olen

-kyllä tehnyt sen. Jos Minna Canth on unohtanut nämä yksityiskohdat,

-voin mielelläni raitistan hänen muistoansa. Ensimäisen näytännön

-jälkeen oli kiihtynyt mielentila vallalla. Joukko ylioppilaita uhkasi

-viheltää, ja Jalander-vainaja lähetti minulle sanan, että hän asettuisi

-semmoisen mielenilmaisun etupäähän. Poliisimestari oli muka kieltävä

-kappaleen, jos vihellys tapahtui. Edelleen sain kirjeen, jossa

-vaadittiin kappaleen näyttelemisen lakkauttamista. Luonnollisesti oli

-johtokunnalta kysyttävä, ja sen jäsenet olivat silloin: Jaakko Forsman,

-V. Löfgren, A. Almberg, K. F. Wahlström ja minä."

-

-"Forsman oli sitä mieltä, että näytteleminen oli kohta lakkautettava.

-Jos vihellystä ja muita mielenosotuksia tapahtuisi, tulisi teatteri

-siitä kärsimään, ehkä sen olemassaolokin joutuisi vaaraan. Sitä paitse

-hän moitti, että kappale ollenkaan oli otetta ohjelmistoon. Hän nojasi

-ei ainoastaan huomattaviin vanhempiin suomenmielisiin, vaan myöskin

-n.s. nuoren puolueen jäseniin."

-

-"Löfgren ei voinut yhtyä Forsmaniin. Teatterin velvollisuus oli esittää

-niin arvokas kappale kuin Kovan onnen lapsia. Mutta järjellistä olisi

-olla näyttelemättä sitä tätä nykyä. Seuraukset sen esittämisestä

-olisivat arvaamattomia ei ainoastaan teatteriin vaan _koko maahan_

-katsoen, koska hyvin oli tiettynä, miten asianomaiset ruotsinmieliset

-tekivät voitavansa Pietarissa _asettaakseen fennomaanit ja nihilistit

-yhdenvertaisiksi_. Tekijätär ei saattaisi tuntea itseään loukatuksi.

-Olihan hänelle osotettu hyvä tahto esittää kappale. Olihan Kalle Ahokin

-ymmärtänyt syyt, miksi johtokunta ei ottanut Epäilijää ohjelmistoon --

-kyllä kai Minna Canthkin käsittäisi vaikean aseman vaatimuksen."

-

-"Almberg puhui samaan suuntaan kuin Löfgren."

-

-"Minä sanoin etteivät Forsmanin todistukset olleet pätevämpiä kuin

-Löfgrenin. Vihellysuhkaus ei pelottanut minua. Semmoisia uhkauksia

-lausutaan helposti, mutta niitä ei toimeenpanna yhtä helposti. Mutta

-jos vihelletäänkin -- mitä sitten? Poliisimestari kieltäköön kappaleen.

-Me olemme silloin väistyneet väkivaltaa, mutta ei pelkurimaisesti

-jättäneet Minna Canthia pulaan. Neroa kohtaan ei saa käyttää

-selkäsauna-menettelyä. Tiesin kyllä että kappale oli herättänyt

-suuttumusta. Olin kuullut sekä 'vanhojen' että 'nuorten' lauseita.

-Olihan niin kohtuullisesti ajatteleva mies kuin Th. Rein kovasti

-moittinut minua siitä, että olin ottanut kappaleen. 'Sehän on suora

-kehotus varkauteen.' Mutta tämä kaikki todisti minusta vain, että

-kappaletta oli edelleenkin näyteltävä. Kiihotuksessa oli kokonaan

-väärin käsitetty tekijää, ja väärinkäsitys voisi ainoastaan siten

-haihtua, että yleisö saisi uudestaan tarkastaa teosta. En kieltänyt

-että tekijätär itse osaksi oli syypää väärinkäsitykseen, mieltynyt kun

-oli melodramaattisiin lauselmiin, jotka herättävät hämmennystä. Lisäksi

-tulee Leinon onneton taipumus alleviivata näitä lauselmia. Mutta se oli

-sivuseikka. Pääasiassa oli Kovan onnen lapsia yhtä lämpimästi tunnettu

-kuin nerollisesti suoritettu taideteos. Löfgrenin olettamusta, että

-Minna Canth tyynesti suostuisi kappaleen lakkauttamiseen, katsoin hyvin

-naiviksi. Olin varma siitä, että se syvästi loukkaisi häntä.

-Vertaaminen Kalle Ahoon oli sopimaton. Epäilijä oli kyvykäs mutta

-epäkypsä oppilaanteos, Kovan onnen lapsia valmis taideteos. Sitä paitse

-Kalle Aho oli mies, siis ymmärrysmotiiveista riippuvainen. Minna Canth

-taas oli nainen ja siis etupäässä kuuliainen loukatun tunteensa

-neuvoille."

-

-"Wahlström ei ollut nähnyt kappaletta, mutta katsoi huomautukseni

-päteviksi. Kuitenkaan hän ei tahtonut ehdottomasti puoltaa kantaansa,

-hänestä kun oli vaarallista liian jyrkästi asettua yleistä mielipidettä

-vastaan."

-

-"Loppuäänestys vei keskustelunmukaisesti siihen päätökseen, että

-kappaleen näytteleminen oli lakkautettava."

-

-"Minä lausuin silloin ennustuksen: 'Me tulemme kerran katkerasti

-katumaan tätä päätöstämme. Silloin on tämä 'yleinen mielipide', jota me

-nyt niin sokeasti väistymme, yhtä sokeasti hyökkäävä päällemme. Se on

-oleva ansaittu rangaistuksemme.'"

-

-"Kun Minna Canth mainitsee Thérèse Raquinin, hän valitsee onnettomasti

-esimerkkinsä. Eihän Thérèse Raquin ole mikään tendenssidraama niinkuin

-Kovan onnen lapsia. Ja jos tahtoisi Zolan draamasta etsiä jotakin

-tendenssiä, niin on se aivan sopusoinnussa sen kanssa mitä Minna Canth

-sanoo 'sovinnaiseksi moraaliksi'. (Lukekoon kuinka hänen mestarinsa

-Georg Brandes sentähden kurittaa Zolata.) Kovan onnen lapsia jälleen on

-suora vastalause tätä moraalia kohtaan ja suora kehotus ottaa se

-tarkastuksen alaiseksi".[151]

-

-Sitten seuraa kysymys Papin perheen näyttelemisestä, jonka johdosta

-Bergbom muistuttaa, että kappale oli esitetty kansannäytäntönä, vaikka

-sitä ei sen koommin oltu näytelty, syystä kun Sala oli matkustanut pois

--- minkä Minna Canth kyllä tiesi, vaikka katsoi mukavimmaksi tekeytyä

-tietämättömäksi. U. S:n arvosteluja Bergbom ei lukenut, oli vain

-kuullut että niissä oli moitittu klassillista ohjelmistoa ja vaadittu

-sijaan modernia draamoja Minna Canthin laatuun. Ennen Minna Canthin

-sotajulistusta hän ei tiennyt mitään siitä, että "arvostelija" oli

-päinvastaiseen suuntaan moittinut Papin perheen esittämistä

-kansannäytäntönä.[152] Minna Canth tiesi sangen hyvin, että Bergbom

-yksin määräsi ohjelmiston ja että hän ei siinä antanut kenenkään johtaa

-itseään. Ainoat poikkeukset ovat Epäilijä ja Kovan onnen lapsia, mutta

-niihin nähden hän oli kyllin selvästi lausunut mielensä. -- Muutoin

-olivat Minna Canthin toivomukset ja määräykset kappaltensa

-esittämisestä (niinkuin useilla esimerkeillä todistetaan) olleet niin

-ristiriitaisia, että Bergbom vastedes vaatii selviä tietoja ja ohjeita,

-ovatko ne suomalaisessa teatterissa näyteltävät vai ei.

-

-[Minna Canthin lauseen johdosta, ettei hän välittänyt siitä mitä

-ihmiset sanovat.] "Eiköhän tämä ole harhaluulo? -- -- Yksistään tämä

-haastattelu todistaa Minna Canthia vastaan. Eräs kronikoitsija on

-kerran kolmatta vuotta sitten, ei edes arvostelussa, vaan

-kyhäilemässään följetongissa unohtanut mainita Minna Canthin nimen. Se

-antaa hänelle riittävän aiheen elämänsuunnan muuttamiseen. Voiko

-ajatella suurempaa arkatuntoisuutta siihen katsoen mitä 'ihmiset

-sanovat'."

-

-"Mitä kirjailijoita on Minna Canthin mukaan ruotsalainen yleisö

-kohdellut niin 'hienosti' ja 'hellästi'. Onko se Snellman, jota tämä

-yleisö on vihannut, häväissyt, ristiinnaulinnut, myrkyttänyt? Onko se

-Topelius, jota tämä yleisö on herjannut, parjannut, ja valheilla

-kietonut? Onko se [Fredr.] Cygnaeus, joka yhtä suuressa määrässä on

-saanut osansa tästä ivasta, joskaan ei täysin tästä vihasta? Taikka,

-ymmärränkö ehkä väärin Minna Canthia. Kenties hän ei tarkotakaan

-ruotsalaista yleisöä ylipäätään, vaan ainoastaan Ruotsalaisen teatterin

-ruotsinmielistä nurkkakuntaa. Mitkä ovat ne kirjailijat, joita siellä

-on niin 'hellästi' ja 'hienosti' kohdeltu? Onko se G. v. Numers, jonka

-Eerikki Puke lähetettiin takaisin ja jonka Skjalf on kokonaisen vuoden

-maannut teatterin kätkössä, ilman että tekijälle on edes ilmotettu

-näytelläänkö se vai ei? Onko se Gabriel Lagus, jota 'Uuden apulaisen'

-johdosta kohdeltiin niin hyvin, että hän sanoi ettei hän koskaan

-tahtonut olla tekemisissä sen teatterin kanssa? Onko se Minna Canth,

-jonka Työmiehen vaimo, sitte kun vuosi vuodelta oli luvattu esittää se,

-oli pistetty paperikoriin 'ilmottamatta syitä'. Onko se [K. A.]

-Tavaststjerna, joka esimerkkinä siitä törkeydestä, jolla häntä

-kohdeltiin, julkisesti on kertonut, että hänelle annettiin kieltävä

-vastaus kun hän pyysi itselleen köyhää vapaapilettiä? Onko

-se [John] Less, joka niin loukkaantui hänelle 'Öfverdrift'

-kappaleen kenraaliharjotuksessa osotetusta ylenkatseellisesta

-välinpitämättömyydestä, että hän vihoissaan poistui teatterista eikä

-ollut saapuvilla ensimäisessä näytännössä? Vielä kerran -- kutka ovat

-nuo kirjailijat?"

-

-"Mutta -- Minna Canth ehkä huomauttaa -- te ymmärrätte väärin

-ajatukseni. Minä tarkotan sitä persoonallisesti 'hienoa' ja 'hellää'

-kohtelua, jota olen kokenut Ruotsalaisen teatterin piirissä.

-Onnettomasti sokaistu! Ettekö te käsitä mikä on syynä tähän

-'hellyyteen', tähän imarteluun? Oletteko te koskaan näissä ihmisissä,

-kun on ollut kysymys muusta kuin suunpieksämisestä, huomannut muuta

-kuin yhden syvän, todellisen vaikuttimen -- vihan kansallista

-kulttuurityötä kohtaan. Kun nämä ihmiset imartelulla, salaviittauksilla

-koettavat erottaa Teidät, erottaa Ida Aalbergin, erottaa Lindforsin

-tästä työstä, he kyllä tietävät mitä he tekevät. He surmaavat kaksi

-vihollista yhdellä iskulla. Sillä mikä merkitys on Minna Canthilla

-kirjoittaen lainakirjastoruotsia? Ei mikään! Taikka mikä merkitys on

-Ida Aalbergillä näyttämöllä puhuen Janakkalan ruotsia? Ei mikään! Mutta

-toiselta puolen. Mitä merkitsee Suomalainen teatteri ilman suomalaisten

-kirjailijain, ilman suomalaisten taiteilijain yhteistyötä? Ei mitään!

-Kerrassaan ei mitään."

-

-"Asialla on koomillinenkin puolensa. Operettipapat Uudessa teatterissa

-'hienosti' ja 'hellästi' suojellen kotimaista kirjallisuutta

-minun raakalaisuuttani vastaan. Uskooko Minna Canth itse tähän

-irvikuvaan?" --

-

-"Lukiessani mitä olen kirjoittanut huomaan unohtaneeni muutamia ei

-aivan vähäpätöisiä seikkoja:"

-

-"Minna Canthin esityksestä saa sen käsityksen kuin Suomalaisen

-teatterin johtokunta nyt olisi sama kuin kappalta näyteltäessä.

-Edelleen Minna Canth viisaasti salaa, että minä kaksi kertaa olen

-ehdottanut Kovan onnen lasten uudestaan ottamista ja vakuuttanut

-hänelle, että yritys ei kohtaisi vaikeuksia. Molemmat kerrat Minna

-Canth on sitä vastustanut. Totta on että minä samalla kertaa ehdotin

-korjailua, mutta tietysti kappaleen omaksi hyväksi. Minun ehdottamani

-muutokset (meluamisen vähentäminen toisessa näytöksessä, perhesurkeuden

-rajottaminen kolmannessa, Rinaldo Rinaldinimaisuuden poistaminen

-Topra-Heikistä) perustuivat _kaikkien_ arvostelijain lausuntoihin ja

-olivat sitä paitse helposti toimeenpantavat. Miksi Minna Canth ei

-hyväksynyt tarjomustani, on minulle tänäkin hetkenä epäselvää. Eikö

-hänen ylpeytensä sallinut muutosten kautta näennäisesti myöntää

-vastustajain olleen oikeassa? Eikö hän tahtonut alistaa näytelmäänsä

-sen kylmähkön vastaanoton alle, jonka se mahdollisesti olisi saanut

-yleisön puolelta? Vai pitikö hän marttyyriutta edullisempana? En

-tiedä."

-

-"Uskallanko pyytää, että Te pidätte tämän kirjoituksen säilössä.

-_Nyt_ olen päättänyt vaieta Teidän ja Numersin hyökkäyksiä kohtaan.

-Miksi näitä julkisia korvapuusteja häväistyshaluisen roskaväen

-mielenylennykseksi ihmisten välillä, jotka kuitenkin ovat tahtoneet

-toisilleen hyvää. Mutta ei kukaan voi vastata huomispäivästä. Etten

-minä kauemmin ole se, joka on seisova _ainoan_ kansallisen dramaattisen

-_taide_laitoksen etupäässä, tiedän parhaiten itse. Olen palvellut

-aikani. Numersin päätös mieluummin antaa viheltää itselleen Arpen luona

-kuin menestyä minun kanssani, Lindforsin ylimeno ruotsalaiseen

-teatteriin, Minna Canthin päätös tehdä samoin, Ida Aalbergin selvästi

-lausuttu päätös noudattaa esimerkkiä -- nämä _yhden aikuiset_ tosiasiat

-todistavat, että sekä kirjailijoilla että taiteilijoilla on minuun

-verraten siksi eroavia käsityksiä taidekysymyksistä, että siitä ei

-mitenkään voi koitua hyvää kotimaiselle taiteelle. Onhan näin ollen

-ajateltavissa, että ryntäys minua vastaan muodostuu niin

-laajaperäiseksi, että minun _täytyy_ julkilausua kantani. Antoihan

-Nya Pressen tunnussanan, Numers, Päivälehti, Minna Canth ottivat sen

-kohta korviinsa. Toisia tulee kai jälestä. Nämä hyökkäykset aion

-rauhallisella omallatunnolla pistää taskuuni. Mutta onhan mahdollista

-että minua puolustetaan tavalla, jota en voi hyväksyä. _Silloin_ voin

-tulla pakotetuksi julkisesti esiintymään. Silloin minä luonnollisesti

-mielelläni käyttäisin semmoista tässä kirjoituksessa, joka valaisee

-asiaa ja sopii julkisuuteen."

-

-"Vielä toinen pyyntö. Jos Minna Canth jatkaisi näitä hyökkäyksiään

-julkisuudessa joko suoraan taikka haastattelijan kautta, on hänellä

-tietenkin oikeus siihen, ja tiedänhän kuinka innostunut hän

-'kurittavana naisena' on sentapaisiin rangaistussuorituksiin. Mutta

-eikö sekä oikeus että järki vaadi, että hän jättää Numersin pois

-leikistä? -- -- -- Paras todistus, että minä suon hänelle hyvää, on se

-etten puhu. Luulen että Minna Canth voi noudattaa esimerkkiäni -- n.b.

-jos hän todella tahtoo Numersille hyvää."

-

-Paitse sitä yhtäjaksoista käsikirjoitusta, josta olemme ottaneet

-edellisen, on olemassa irtonaisia lehtiä, jotka nähtävästi sisältävät

-lisiä samaan kirjoitukseen. Niistä otamme seuraavat rivit itse

-pääasiasta -- Minna Canthin luopumisesta:

-

-"En tahdo mitään lausua sisällisistä vaikuttimista, jotka ovat

-aiheuttaneet päätöksenne ruveta ruotsalaiseksi kirjailijaksi, sillä

-niitä en tunne, ja kenties ovat ne Teille itsellennekin epäselviä.

-Siihen ainakin viittaa välttelevä eikä selvittävä lause: 'se huvittaa

-minua'. Onhan kieltämätöntä että nykyajassa käy vahva virtaus

-kansanvaltaisesta leiristä aristokraattiseen, ja selvää on että

-hyökyaallot nyt ovat tulleet tänne. Arvattavasti tämä virtaus on

-vaikuttanut Teihin. Totta on, että Te keväällä, Lundegårdin esitelmän

-jälkeen, kovasti moititte niitä skandinavilaisia kirjailijoita, jotka

-olivat luopuneet kansanvaltaisuudestaan. Kuitenkin saattaisi olettaa

-tämän esimerkin tarttuneen. Mutta Te unohdatte yhden asian. Ne

-työntävät pois veljiä kääntyäkseen veljien puoleen. Te työnnätte pois

-oman maan lapsia kääntyäksenne vieraitten puoleen, vieraitten, joilla

-ei koskaan ole ollut muuta kuin ivaa ja ylenkatsetta sitä kansaa

-kohtaan, jota Te muinoin rakastitte".[153]

-

-"Persoonallisesti toivotan Teille menestystä ja säikytän kiitollisessa

-muistossa monet onnelliset hetket, jotka olemme yhdessä eläneet.

-Luulette että Teitä tullaan vainoamaan luopumisenne tähden. Sitä en

-usko. Joku etäällä seisova, joka samoin kuin Te itse rakastaa

-suuttumuspaatosta, on kenties käyttävä sitä lausetapaa, johon

-viittaatte. Ne jotka olivat asioitten perillä, olivat valmistetut.

-Ainoastaan yhtä minä toivon. En tuomitse abstraktisesti jokaista

-luopumista, voin pitää oikeutettuna ja luonnollisena, että 'minä poltan

-mitä muinoin rakastin ja rakastan mitä muinoin poltin'! Mutta

-otettakoon tämä askel silloin silmälläpitäen koko elämänkehitystä,

-mennyttä ja tulevaa, eikä noudattaen vaikutusta, jonka synnyttävät

-hetken mieliteot ja hetken -- oikut."

-

-Minna Canthin vastaus on päivätty 21/9. Se on kolmatta arkkia pitkä ja

-sisältää asiallisen ohella paljo turhaa väittelyä.

-

-Alku kuuluu näin: "Kunnioitettava Tohtori! 'Sotaa' en ole julistanut,

-enkä sotakannalla seiso, en Suomalaista teatteria enkä Teitä vastaan.

-Minut on ajettu pois Suomalaisesta teatterista ja minä -- olen

-lähtenyt, siinä kaikki. -- Minua koetettiin kivittää kuoliaaksi --

-pakenin vaan niin kauas, ettei kivet minuun sattuisi. Luonnollinen

-itsesuojelemisen halu! Etten voi olla erittäin kiitollinen teatterille,

-kun minut näin ylenkatseellisesti sieltä potkaistiin pois, sitten kuin

-innostuneena olin parhaat voimani sille uhrannut, lienee päivän selvää.

-Mutta intressiäni Suomalaiseen teatteriin en siltä ole menettänyt. Ja

-yksityisesti Teitä kohtaan ja Emilietä kohtaan on kiitollisuuteni yhtä

-lämmin kuin se ennenkin on ollut, vaikkakin olisin suonut, että

-teatterinjohtajana joskus olisitte menetelleet hiukan toisin."

-

-Näin peruutettuaan syytöksensä Bergbomia kohtaan, jota hänen "kaikissa

-tapauksissa tuli kiittää kehityksestään kirjallisessa suhteessa",

-kirjoittaja kääntyy toisia vastaan: "Minut oli tehty suomalaisena

-dramaturgina mahdottomaksi -- se totuus kävi minulle lopullisesti

-selväksi, kun vuosi sitten luin A. Meurmanin tuomion Papin perheestä.

--- -- Minulle on kerrottu, että kun Kovan onnen lapsia näyteltiin,

-läksi Meurman kesken toisen näytöksen pois, ja meni suoraa päätä

-senaattori Yrjö-Koskisen luokse, joka ei teatterissa ollut. Seurauksena

-tästä oli, että mainittu senaattori seuraavana päivänä valtioavun

-menettämisen uhalla kielsi kappaleen näyttelemisen. -- Rein taas itse

-minulle selitti, että -- -- hän lukiessa oli saanut vallan toisen

-käsityksen kappaleesta. Hän siis ei voinut vaatia kappaleen

-alaspanemista. -- Uusi johtokunta ilmottaa hyväksyvänsä edellisen

-johtokunnan pannaanjulistuksen, koska se ei ollut korjannut sen

-menettelyä. Miksi hän ryhtyisi Kovan onnen lapsia korjaamaan? Olihan

-hän noudattanut Bergbomin neuvoja. Se onkin hänen paras kappaleensa.

-Nyt sanoo Bergbom Topra-Heikkiä Rinaldo Rinaldiniksi, ennen

-'draamallisesti loistavaksi ilmiöksi'."

-

-"Tohtorin mielestä siinä on minulle tarpeeksi hyvitystä, että kappale

-yhden kerran näyteltiin. -- Voin hyvin sanoa, että minulta meni Kovan

-onnen lapsiin kahden vuoden työ ja vaivat. Minun mielestäni olisi

-kohtuus kumminkin vaatinut, että minulle olisi hiukan palkkaakin

-työstäni maksettu. Sitä ei otettu kysymykseenkään. -- Nyt selitetään,

-että teatteri suhteessaan kirjailijoihin on 'affääri', ja elleivät

-kirjailijat valvo etujaan, niin syyttäkööt typeryyttään." [Tämä viittaa

-Matin kirjeeseen U. S:ssa, jossa oli sanottu, että teatterin täytyy

-ajatella omaakin etuaan.] "Käsitykset 'fennomania' ja 'svekomania'

-eivät minulle enää eksisteeraa. Ne ovat menneitä. Aika on nyt toinen,

-ajan tarpeet ovat toiset. Ruotsalaisia ei meistä millään mahdilla enää

-tule, mutta meidän on katsominen, ettei meistä tule venäläisiä. Siihen

-vaaditaan, että entinen kieliriita loppuu ja huomataan ei ainoastaan

-tarpeettomaksi mutta vaaralliseksi. Se hituinen mikä meillä vielä on

-jäljellä ruotsalaista kulttuuria, ei estä eikä paina suomalaista

-henkielämää, siinä on kansallisuudellemme vaan tukea, ei haittaa, sillä

-se on side, joka yhdistää meitä Länsi-Euroopan sivistykseen ja varjelee

-senkin kautta idästä tulevia vaaroja vastaan." --

-

-"Suomi on ja pysyy äidinkielenäni. Sillä kielellä tulen edeskinpäin

-kirjoittamaan, sen mukaan kuin fennomaanisten johtajain poliisitoimi

-suinkin sallii. -- Ne ovat merkinneet minut 'turmiolliseksi

-kirjailijaksi'. -- Tiesin, että tämä askel, jonka otin, kipeästi

-koskisi Teihin ja Emiliehen. Se tieto pani minut kauan epäilemään ja

-raskaalta se vielä nytkin tuntuu. Mutta minulla on velvollisuuksia

-myöskin itseäni kohtaan." -- Sitten taas Meurmanin ja Yrjö-Koskisen

-hyökkäyksistä häntä kohtaan. U. S:n huomautus, miten teatterin johtaja

-oli avustanut häntä ja Numersia, herätti halun koettaa tulla toimeen

-omilla voimilla. --

-

-"Elkää siitä loukkaantuko, Tohtori, että näin sanon! Iloinen olisin,

-jos joskus se päivä vielä koittaisi, että voisimme yhdessä taaskin

-työskennellä ja minä taaskin saisin Teidän neuvojanne hyväkseni

-käyttää."

-

-"En voinut Teitä pitää solidaarisena noitten kirjoitusten kanssa, sillä

-olittehan silloin Parisissa. Minusta tuntui kuin olisi meitä

-kirjailijoita pidetty kuin koiria, joita, kun luupala annetaan suuhun,

-niin potkaistaan syrjään (!)" --

-

-"Olen puhunut Teille suoraan ja avonaisesti. Ikävä olisi, jos juopa

-tämän kautta vaan laajenisi välillämme. Varsinkin kun elämä on niin

-lyhyt." --

-

-Bergbomin vastaus (3/10) näyttää, että hän tahtoi välttää väittelyä ja

-ylipäätään kaikkea, joka ei koskenut pääasiaa:

-

-"Kunnioitettava Rouva! Kiitän Teitä kirjeestänne. Sydämeni heltyi

-nähdessäni, että ihmisinä vielä olemme ystävyksiä, vaikka olot ovat

-niin surkeasti vierottaneet meidät toisistamme. Niin -- sekä olot että

-me itse. Tietysti minullakin on ollut vikaa. Te viittaatte siihen.

-Luultavasti olen liian omavaltaisesti noudattanut ainoastaan omaa

-ajatussuuntaani enkä tarpeellisella varovaisuudella katsonut, oliko se

-myöskin niiden, joiden kanssa olin tekemisissä." -- --

-

-"Oikeassa olette. Tarpeetonta on riidellä kaikista pikkuerehdyksistä ja

-pikkuvirheistä, joita mahdollisesti on tehty niin toisella kuin

-toisella puolella. Voihan muisto pettää, puhumatta siitä että saman

-henkilön ajatukset eri aikoina ovat erilaiset. Niin eivät Reinin sanat

-Teille ja minulle ole ristiriidassa keskenään. Toista hän minullekin

-puhui nähtyänsä, toista luettuansa draamanne."

-

-"Vielä vähemmän ovat entinen kiittävä arvosteluni ja myöhemmät

-korjausehdotukseni Kovan onnen lasten suhteen ristiriitaiset keskenään.

-Nytkin Topra-Heikki on minusta 'draamallisesti loistava ilmiö'. Mutta

-silloin kuin nytkin väitin Teidän yksityiskohdissa antaneen hänen

-puhua kieltä, joka ei tunnu luontevalta. Tuon sanan 'Rinaldo

-Rinaldinimaisuus' otin jostakin arvostelusta, koska se selvästi, vaikka

-ehkä liian jyrkästi, osotti mitä tarkotin. Tietysti en sillä sanonut,

-että Topra-Heikki olisi niin surkea henkilö kuin Rinaldo Rinaldini,

-taikka tahtonut vertailla Teidän taideteostanne Vulpiuksen raakaan

-kyhäelmään. Ottakaamme sitte toinen esimerkki, joka ei voi Teitä

-loukata, se kun on kirjallishistoriallisen sankarin teoksesta.

-Valtaavana, vaikuttavana ja ikimuistettavana ilmestyy viime vuosisadan

-vallankumouksen paatos Schillerin Kaarle Moorissa. Mutta emmekö olisi

-kiitolliset, jos tekijällä olisi enemmän sitä taiteellista malttia,

-joka häneltä (niinkuin Teiltäkin) puuttuu. Mutta -- arvelette kai --

-koska itse myönnätte, että muistutuksenne koskee sivuseikkaa, miksi

-ehdotatte muutosta, joka on minulle vastenmielinen, eihän teokseni arvo

-riipu siitä. Totta sanotte -- ei suinkaan sen arvo, mutta sen menestys,

-erittäinkin sen menestys näyttämöllä. Sen hyväksi tekijä rauhallisella

-omallatunnolla saattaa tehdä pienen uhrin."

-

-"Kiitollinen olen Teille siitäkin, että koskettelette erästä

-'kohtuuden' puutetta, johon _minä yksinäni_ olen syypää. Kun draamanne

-sai niin armottoman kohtalon, tahtoivat samat miehet, jotka sen

-ohjelmistosta karkottivat, kuitenkin maksaa Teille tavallisen

-palkkion. Minusta se tuntui niin loukkaavalta, että Teidän puolestanne

-panin jyrkän vastalauseen sitä vastaan. Käsitän nyt kuinka

-ajattelemattomasti, jopa väärinkin tein olettaessani Teidän

-välttämättömästi katselevanne asiaa samalla tavoin kuin minä. Onnekseni

-voin korjata ainakin _sen_ erehdykseni. Myötäseuraavan vekselin lähetän

-sitä varten." [Teatteri suoritti nyt 600 mk tekijäpalkkiona Kovan onnen

-lapsista.]

-

-"Yksi kohta kirjeessänne teki minuun syvästi surullisen vaikutuksen:

-Tuo pintapuolinen, miltei kevytmielinen arvostelu maamme asemasta. Onko

-Snellman siis elänyt ihan turhaan tässä maassa, koska nekään henkilöt,

-jotka (niinkuin Te) ovat henkisesti istuneet hänen jalkojensa juuressa,

-eivät ole paremmin häntä ymmärtäneet. Onneton, jos se mitä kirjoitatte

-olisi totta, niin koko entinen kirjallinen toimenne olisi ollut

-suorastaan turmiollinen ja parasta olisi, että Te polttaisitte kaikki

-teoksenne Murtovarkaudesta alkaen Kauppa-Lopoon asti. Mutta pahin

-seikka on, ettette usko mitä kirjoitatte. Jos tosiaan uskoisitte, että

-meidän svekomaanimme valtiollisista syistä tarvitsevat tukea, niin

-olisitte tietysti antanut draamanne -- Arpelle."

-

-"Asian laita on toinen. Politiikasta tässä ei ole kysymystä. Ei

-hituistakaan. Mutta ei edes kulttuurisvekomaniasta. Kysymys on tämä:

-_Pitääkö tässä maassa muukalaisvallan vai oman kansan hengen

-vallita_?" -- --

-

-Jo 6/10 Minna Canth sepitti vastauksen, ja ääni oli siinä muuttunut.

-Siitäkin vielä pari otetta:

-

-"Rakas Tohtori! Te kokootte tulisia hiiliä minun pääni päälle! Jos

-olisitte pitkittänyt vihaanne ja ollut 'orimlig', niinkuin tapanne on

-silloin kun suututte, jos olisitte repinyt sillat pois minun jälkeeni,

-niin helpommin olisin kulkenut sitä tietä, jota lujasti olin päättänyt

-kulkea. Nyt kun sydämenne niin pian jälleen heltyi ja Te olette minulle

-hyvä niinkuin ennenkin, on minun niin vaikea -- niin hirmuisen vaikea.

-Eikähän ole asia kuitenkaan muuttunut _heidän_ suhteensa, herrojen

-Koskisen ja Meurmanin. Minulla ei ole mitään takeita siitä, etteivät he

-pitkitä vainoansa edeskin päin." -- --

-

-"Viha antaa voimaa ja kuntoa -- ystävyys heikontaa ja lamauttaa. Viha

-vapauttaa, ystävyys kahlehtii -- siinä totuus, jota näinä aikoina olen

-saanut kokea (!)" -- --

-

-"Yksinomaan Ruotsalaista teatteria varten sitä en suinkaan tee, päin

-vastoin tähtään minä työlläni paljoa kauemmaksi. Minä tahdon saada

-mainetta ja tunnustusta laajemmalta, omassa maassa ensin, sitte

-muualla. Se on ainoa keino, jolla voin kukistaa vastustajani täällä.

-Sitten vasta kun voin saada näytelmiäni ulkopuolella oman maan rajojen

-näyteltäviksi, voin ehkä olla varma siitä etteivät Koskiset ja

-Meurmanit enää minulta Suomalaisen teatterin ovia sulje (!)"

-

-"Tulin kovin hämilleni noista 600 mk:sta, jotka minulle lähetitte

-palkkioksi Kovan onnen lapsista. -- -- En enään anna sille ajatukselle

-sijaa, että Suomalainen teatteri tahtoisi vain tehdä hyviä affäärejä

-kirjailijain hiellä ja väellä. Minua hävettää, että olin niin valmis

-semmoista uskomaan." -- --

-

-"Uskallanko lähettää terveisiä Emilielle ja Emilie Stenbergille ja

-Leinolle -- vai ovatko he minulle kovin vihassa? Teidän Minna Canth."

-

-Bergbom ei enää vastannut, vaan päättyi kirjeenvaihto tähän. Ja mitä

-hän olisikaan vastannut? Olihan Minna Canth oikeastaan peruuttanut

-taikka ainakin aivan toiseen muotoon pukenut taikka toisia henkilöitä

-vastaan suunnannut syytöksensä, jotka ensin niin suoraan tähtäsivät

-teatterin johtajaa. Meurman ja Yrjö-Koskinen ne ne muka sittenkin

-olivat kaiken pahan aikaansaajat; Bergbomin olisi vain joskus pitänyt

-menetellä "hiukan toisin"! Viha "vanhoja johtajia" kohtaan oli Minna

-Canthissa paisunut hillitsemättömäksi intohimoksi, ja vaikka hän

-mielellään näytti Bergbomillekin, että hän ei enää tarvinnut hänen

-apuansa, ja niinikään mielellään kuritti johtokuntaa, niin kyllä

-"luopuminen", oman kuvitellun edun ohella, tarkotti noiden johtajien,

-noiden vanhojen fennomaanien päämiesten rankaisemista. -- Tila ei ole

-sallinut meidän tehdä selkoa siitä vastustuksesta, niistä --

-myönnettäköön kernaasti -- usein kohtuuttomassa ja loukkaavassa

-muodossa esitetyistä arvosteluista ja ankarista vastalauseista, jotka

-Minna Canthin kirjailijatoimi yleensä -- eikä suinkaan yksistään hänen

-näytelmänsä -- olivat herättäneet. Se kuuluukin kirjallisuus- eikä

-teatterihistoriaamme. Tässä on vain tunnustettava, että Minna Canthia

-kohdannut vastustus ehkä kyllä oli omansa saamaan naisen suunniltaan.

-Mutta toiselta puolen on, Emilie Bergbomin kanssa, sanottava, että

-kyllä hän itsekin oli antanut aihetta siihen -- samalla kun myöskin on

-merkittävä, että vastustus ei lainkaan lähtenyt ainoastaan "vanhoista

-johtajista". Olihan Minna Canth kirjailijaluonteeltaan enemmän

-vallankumouksellinen kuin tendenssimäinen tavallisessa merkityksessä,

-ja olisiko ollut ajateltavissakaan, että hänentapaisensa kirjailija

-missään kansassa olisi vastaanotettu yleisillä kättentaputuksilla?

-Tuskin. Kirjallisuushistoria todistaa päin vastoin, että hänen

-kohtalonsa oli niin sanoaksemme jokapäiväistä laatua. Semmoiset

-vallitsevia käsitteitä mullistavat kirjailijat kohtaavat _aina_ ankaraa

-vastarintaa, mutta toiselta puolen he myöskin säännöllisesti keräävät

-ympärilleen hartaita ystäviä ja ihailijoita, eikä Minna Canthilta

-suinkaan puuttunut semmoisiakaan. Puhumatta niistä ystävistä, jotka hän

-oli saanut naisasian ajajana, köyhien ja kärsivien puolustajana, seisoi

-hänen ympärillään koko nuori suomalainen kirjailijapolvi, ihailivat

-häntä Suomalaisen teatterin näyttelijät tehden parastaan hänen

-näytelmiään esittäessään, oli hänellä kaksi semmoista ystävää kuin

-Kaarlo ja Emilie Bergbom, jotka avonaisesti tunnustivat hänen

-nerollisuuttaan ja olivat kaikin tavoin todistaneet, että hän saattoi

-heihin uskoa ja luottaa. Eikö Minna Canth olisi voinut tämmöisen

-ystäväjoukon tukemana levollisena asettua hyökkäysten yläpuolelle? Ei,

-hän oli siksi liian heikko, hän joutui sanan oikeassa merkityksessä

-suunniltaan, "nuoren puolueen" ja ruotsinmielisten ja muitten

-"vapaamielisten" tapaan ja mukana hän keskitti vihansa näkyvimpiin,

-voimakkaimpiin, näennäisesti armottomimpiin vastustajiinsa,

-Yrjö-Koskiseen ja Meurmaniin.

-

-Edellinen on niin sanoaksemme yleistajuista; luopuminen Suomalaisesta

-teatterista johtui yksilöllisemmistä motiiveista. Ettei Kovan onnen

-lasten kohtalolla tässä ollut sinnepäinkään sitä merkitystä, jonka

-Minna Canth on sille antavinaan, se on ihan ilmeistä. Tiedämmehän, että

-hän itse oli lohduttanut Bergbomia sanoilla: "unohtakaa pois koko kovan

-onnen lapsi", että tieto teatterin tulosta Kuopioon samana

-näytäntökautena oli "ilosanoma", että hän vuosikausia sen jälkeen eli

-parhaimmassa ystävyydessä Bergbom-sisarusten kanssa, että hän Papin

-perhettä kirjoittaessaan aivan niinkuin ennen sai ja käyttikin Kaarlon

-apua, että kappale viipymättä esitettiin näyttämöllä, että tekijää

-sähkösanomalla onniteltiin loistavaan premiääriin ja että näyttelemistä

-jatkettiin ilman mitään häiriötä toistakymmentä kertaa. Ja kuitenkin

-Minna Canth mitä hämmästyttävimmällä logiikan puutteella väittää, että

-hän oli "ajettu pois", jopa "potkaistu pois" teatterista! Ei, kyllä

-asianlaita oli niin, että Kovan onnen lapset vedettiin esiin

-tekosyyksi, silloin kun luopumisajatus jo oli päätökseksi

-kypsynyt.[154] Mitä taas tulee ystävyyteen Bergbom-sisarusten kanssa,

-niin oli se nähtävästi kestänyt yli aikansa. Olemme ennen ottaneet

-pitkiä otteita Minna Canthin kirjeistä muun muassa sen vuoksi, että

-hänen luonteenlaatunsa niissä niin mainiosti kuvastuu. Hänen levoton,

-hermostunut luontonsa teki, että hän tavan takaa joutui, niin

-sanoaksemme, tunteitten mullistuskauteen, jolloin hän "poltti mitä

-ennen oli rakastanut". Näin hän eri aikoina oli pauhannut milloin

-"vanhoja", milloin "nuoria" vastaan, "ylössanonut" tuttavuuksia j.n.e.

-Tuli sitte Bergbominkin ja teatterin vuoro. Ne (tarkotamme johtajaa ja

-seuruetta, jotka tekevät teatterin) olivat totta tosiaan viattomia

-Minna Canthiin nähden, mutta hän tahtoi taas nauttia "vapauttavaa

-vihaa" "kahlehtivan ystävyyden" jälkeen! Ja vihdoin piili kaiken takana

-se, mitä Emilie Bergbom sanoo julkisen esiintymisen kiroukseksi,

-turhamaisuus, toivo saavuttaa mainetta ulkomailla -- ei aatteittensa

-voiton tähden, sillä niistä hän kirjeissään ei lausu halaistua

-sanaakaan -- vaan kukistaakseen Koskiset ja Meurmanit! Tämä yllytti

-hänet luopumaan Suomalaisesta teatterista, sillä tie ulkomaan ja

-lähinnä skandinavilaisille näyttämöille -- niin hän luuli -- meni

-Helsingin Ruotsalaisen teatterin kautta. -- Kysyä saattaa, oliko Minna

-Canth itse ja yksin keksinyt ja itselleen asettanut tämän houkuttelevan

-päämäärän? Ei, kyllä silläkin asiankohdalla on luonnollinen

-selityksensä. Huomattavaa näet on, että Ruotsalaisen teatterin ystävät

-eivät lainkaan olleet ilman kateutta nähneet, miten suomalainen

-näyttämö herätti ja veti puoleensa draamakirjailijoita, jopa

-ruotsinkielisiäkin (Numers!).[155] Ja varsin hyvin tiettiin, kuinka

-Minna Canthin käydessä Helsingissä nerokasta kirjailijatarta kohdeltiin

-"hienosti" ja "hellästi" ja imarreltiin, ja miten hän Kuopiossakin sai

-vastaanottaa vieraita täkäläisten ruotsinmielisten piireistä, jotka

-esittivät luonnollisena ja välttämättömänä asiana, että hän antaisi

-neronsa loistaa korkeammalta kynttiläjalalta kuin kurjan Arkadian

-näyttämöltä. Edut siitä olisivat muka Minna Canthille samoin kuin

-harhaan joutuneelle Numersille aavistamattoman suuret ja kauas

-kantavat. Ja Minna Canth uskoi siihen ja oppi sen lisäksi tuon

-valtiollisen ohjelman, jonka hän naivisti selvittää Bergbomille, vaikka

-se oli yhtä vanha kuin suomalaisuutta vastustava ruotsalaisuus

-maassamme. Kun tämä tiedetään, voidaan käsittää, että ilo Helsingissä

-oli suuri, kun muiden muassa eräs kaikissa piireissä liikkuva

-ruotsalainen kirjailija julisti sanoman Kuopiosta, että Minna Canth

-kirjoittaa näytelmää -- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten.

-Mitä turhaan oli pyydetty Ida Basilierilta, Emmy Achtélta, Alma

-Fohströmiltä ja Ida Aalbergilta, se oli vihdoinkin onnistuttu saamaan

-Minna Canthilta -- suostumus muuttaa Ruotsalaisen teatterin

-palvelukseen!

-

-Näin luulemme riittävästi selvittäneemme ne sisälliset ja ulkonaiset

-vaikuttimet, jotka veivät Minna Canthin tuohon luopumiseen, joka niin

-syvästi ja tuskallisesti loukkasi Kaarlo ja Emilie Bergbomia.

-Ymmärrettävää on, että "vanhat" ylipäätään arvostelivat hänen

-menettelyään samaan tapaan, se on suomalaisuuden pettämiseksi. Mutta

-toinen oli "nuorten" laita. Vähän tiesivät nuoret taikka eivät

-ollenkaan siitä, millä sitkeällä, äärimmäisiä sielunvoimia kysyvällä

-taistelulla suomalaisuus oli saatettu siihen verrannolliseen

-valta-asemaan, johon se oli noussut, tuskin he ottivat uskoakseen että

-suomalaisuudella oli vastustajia ollutkaan! Yhtä vähän he tiesivät

-millä uhrauksilla oli perustettu ja ylläpidetty koulut, joissa

-olivat oppinsa saaneet, teatteri, missä nauttivat kansallista

-näyttämötaidetta. Olisiko heillä siis ollut mitään kiitollisuutta

-taikka velvollisuutta sitä puoluetta ja sitä harrastusta kohtaan jonka

-hedelmistä elivät? Mitä vielä! Ei, päin vastoin "nuorina" heillä oli

-täysi oikeus olla tyytymättömiä kun "vanhojen" joukossa oli niitä,

-jotka eivät suoneet heille riittävää kiitosta ja tunnustusta _heidän_

-teoistaan, ja niin nuoret kirjailijamme ja taiteilijamme -- osaksi

-myöskin, joskin kenties heidän itsensä tietämättä, ylempänä mainitun

-virtaukset vaikutuksesta, joka johti kansanvaltaisesta leiristä

-aristokraattiseen -- järjestään läheisesti liittyivät nuoriin

-ruotsinmielisiin. Heistä oli toinen teatteri yhtä hyvä kuin toinen,

-eikä heillä siis ollut moitteen sanaa sanottavana Minna Canthille hänen

-luopumisestaan. Luultavasti tämä nuorten käsitystapa oli vaikuttanut

-Minna Canthiin, mutta ei se paranna hänen asiaansa, sillä hän oli

-vanhempi ja tiesi kaikki mitä nuoret eivät tienneet, jopa hän itsekin

-oli aikanaan ollut mukana suomalaisuuden taistelussa.

-

-Päätämme tähän. Arvosteltakoon Minna Canthin luopumista kuinka tahansa,

-pääasia on että Kaarlo Bergbomin ja hänen välinsä oli rikottu. Totta

-kyllä ei ainaiseksi, niinkuin vielä saamme nähdä, mutta inhimillisten

-suhteitten laita on valitettavasti semmoinen, ettei ne syvän

-rikkomuksen jälkeen enää tahdo eheiksi parantua.

-

-Ohimennen mainittakoon tässä, että Minna Canth kirjoitti kuin

-kirjoittikin ruotsinkielellä näytelmän _Sylvi_, jossa hän käsitteli

-tuoretta, tosielämästä otettua traagillista aihetta, ja joka tammikuun

-lopulla 1893 ensi kerran esitettiin Ruotsalaisessa teatterissa.

-Menestys oli, niinkuin saattoi odottaa, mielenosotuksentapaisen

-loistava. "Niin suurta menestystä", Hufvudstadsbladetin arvostelija

-sanoo, "olemme harvoin, jos koskaan nähnyt Ruotsalaisessa teatterissa".

-Kumminkaan ei siitä seurannut että mitään muuta saman tekijän

-kappaletta olisi tällä näyttämöllä esitetty. Myöhemmin Ida Aalbergin

-kiertomatkalla Ruotsissa Sylvi näyteltiin sielläkin; mutta silti eivät

-ruotsalaiset eivätkä muut skandinavilaiset teatterit ole ottaneet

-esittääkseen ainoatakaan Minna Canthin draamaa. Näin hänen toiveensa

-täydellisesti pettivät. --

-

-Näytännöt alotettiin 4/9 Sala-vainajan ehdotuksen mukaan Papin

-perheellä -- "niinkuin ei mitään olisi tapahtunut". Ensimäinen uusi

-kappale esitettiin 14/9: Hilda Aspin suomentama Paul Moreaun

-huvinäytelmä _Liittolaiset_, joka huolimatta naurettavaisuudestaan sekä

-Weckmanin (Philippe), rva Olga Poppiuksen y.m. hyvästä näyttelemisestä

-meni vain kolmesti. Jälkikappaleeksi oli Mustalainen uusittu ja

-näyttäytyi siinä ensi kerran ja onnistuneesti Otto Närhi päähenkilönä,

-Petinä. "Erinomaisten näyttelijälahjain ohella on hra Närhillä kaunis

-ääni; viuluansakin hän itse soitti", sanotaan U. S:ssa. -- Suurempaa

-huomiota olisi ansainnut, vaikkei saanut, 21/9 ensi kerran näytelty,

-ranskalaisia puoluetaisteluja kuvaava Jules Lemaitren 4-näytöksinen

-huvinäytelmä _Kansanedustaja Leveau_. Nimiroolia esitti taidokkaasti

-Leino, rva Rautio oli kaunis ja viehättävä markisitar de Gréges,

-Ahlberg maltillinen ja hieno markiisi ja rva Järnefelt oli syvästi

-käsittänyt rva Leveaun suoran luonteen. -- Syyskuun viimeisessäkin

-ohjelmassa 30/9 oli pikku uutuus, Robert Kiljanderin 1-näytöksinen

-_Vieraita odottaessa_. Ollen tuota tekijänsä viatonta, kirjallisesti

-vaatimatonta laatua se kuitenkin huvitti hetkisen, syystä kun henkilöt

-olivat tuttuja kotimaisia. Olga Poppiuksen pikku kirjailijatar oli

-niistä miellyttävin.

-

-Näin oli entisellä tarmolla käyty työhön käsiksi, joskaan mieliala ei

-voinut olla muuta kuin raskaanlainen. Kaarlolla oli sivuhuolenaan ikävä

-kirjeenvaihtonsa Numersin ja Minna Canthin kanssa, ja Emilie kirjoitti

-26/9 Betty Elfvingille seuraavaan tapaan:

-

--- "On pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoitin sinulle, rakas

-Betty-ystävä, mutta mieleni on ollut niin syvästi murheellinen, että en

-tahdo pystyä mihinkään. Tämä kesä on yhtäkkiä tehnyt minut kymmenen

-vuotta vanhemmaksi. Et voi uskoa kuinka vaikea meidän on ollut olla

-teatterissa näinä viikkoina nyt syksyllä. Unohtumattoman, poismenneen

-ystävämme muisto on siellä kiintynyt kaikkeen ja joka askeleelta me

-uudestaan muistamme hänet ja kaipaamme häntä. Harvoin saa ilon tavata

-niin ylevämielistä ja jaloa luonnetta kuin hänen; sitä paitse me niin

-hyvin ymmärsimme toisiamme. Me seisoimme samalla pohjalla kaikkeen

-nähden, joka koski kunniaa, taidetta ja isänmaata. Miksi piti hänen

-niin varhain murtua ja joutua niin julman taudin uhriksi! Toivon että

-tapaamme toisemme talvella ja silloin kerron sinulle kaikki rakkaasta,

-kaivatusta, kyynelein surrusta ystävästä. -- Tästä tulee käänne

-teatterillekin. Kaarlon täytyy luonnollisesti hakea itselleen avustaja

-ja tuleva seuraaja. Emme koskaan saa semmoista kuin Sala, mutta

-toivomme kuitenkin saada jonkun, johon voi luottaa. Kuka se on oleva,

-ei vielä ole meille selvinnyt, mutta päätetty on, että Kaarlo aluksi

-puhuttelee Kasimir Leinoa. -- Taloudellisessa suhteessa vuosi on

-alkanut hyvin huonosti. Koleran pelko ja taloudellinen ahdinko painaa

-kaikkien mieltä, niin että teatteri on tyhjä. Eilen annettiin toki

-vanha Nummisuutarit kansannäytäntönä täpötäydelle huoneelle -- 'lippu

-luukulla'; mielenkiinto vaikuttaa aina elähyttävästi, mutta näitten

-huokeahintaisten näytäntöjen tuottama voitto ei sentään ole suuri." --

-

-Suurempaa huomiota kuin edelliset uutuudet herätti 5/10 ensi kerran

-annettu Iisakki Latun ja Niilo Salan suomentama N. Ostrowskin näytelmä

-_Ukkosilma_, jossa kuvataan "vanhoja ja nuoria", perinnäisen vanhan ja

-uudemman katsantotavan taistelua Venäjän keskiluokassa. Nti Kunnaalla

-oli päähenkilössä Katerinassa sopiva tehtävä, ja useat muut roolitkin

-esitettiin etevästi: Marfa -- nti Stenberg, Varvara -- Katri Rautio,

-Dikoi-- Falck, Fekluska -- nti Lähteenoja j.n.e. Mutta kun nti Kunnas

-nyrjäytti jalkansa, niin että tuli vuoteenomaksi, oli näytteleminen

-lakkautettava ensi-illan jälkeen. Vasta marraskuulla voitiin kappale

-uudestaan esittää pari kertaa, mutta silloin oli uutuuden viehätys jo

-haihtunut.

-

-Tuli sitte teatterin _20-vuotisjuhla _13/10, joka keräsi täyden huoneen

-juhlapukuista yleisöä. Juhlatunnelman sytytti ohjelman suoritus, se kun

-oli niin kokoonpantu kotimaisista aineksista, että siinä kuvastui

-menneiden vuosikymmenien tulos. Esitettiin näet: Tietäjä (II),

-Murtovarkaus (III), Vieraita odottaessa, Kuopion takana (II) ja

-Nummisuutarit (II) -- yksi näytös kultakin etevimmältä suomenkieliseltä

-draamakirjailijaltamme. Näytännön loputtua yleisö mitä innostuneimmin

-osotti kiitollisuuttaan Kaarlo Bergbomille, jolle eläköönhuutojen

-kaikuessa näyttämölle ojennettiin kolme laakeriseppelettä. Yhdessä,

-teatterin ystävien antamassa, luettiin seuraava nauhoihin painettu

-kirjoitus:

-

-        Kaarlo Bergbomille 1872-1892.

-

-    Sulle, joka taiteen uuden, ennen tuntemattoman,

-    Suomenmaahan istutit ja kukkivaksi loit,

-    Laakerseppeleen me tarjoamme tämän vihannan

-    Palkkioksi kaunihista minkä meille soit.

-    Halpan' ällös pidä meidän lahjaa, vaikka välehen

-    Lehti sen on kuivunut ja maahan varissut --

-    _Kuva_ vaan se seppeleen on paremman ja ikuisen,

-    Jonka kansan rakkaus on päähäs kietonut.

-

-Toisessa oli kirjoitus:

-

-    Kaarlo Bergbomille, Uuden työalan raivaajalle

-    suomalaisille naisille.

-

-    Suomen Naisyhdistyksen jäseniä.

-

-Vielä antoi Bergbomille seurueen jäsenten puolesta kukkasvihon nti

-Emilie Stenberg. Myöskin Emilie Bergbomille osotettiin lämmintä

-kiitollisuutta ja ojennettiin hänellekin komea kukkasvihko. --

-Näytännön jälkeen yhtyivät teatterin johtokunta ja jäsenet yhteiseen

-illanviettoon arkadian lämpiöön. Siinä tilaisuudessa Bergbom puhui

-lämpimiä muistosanoja manalaan muuttaneiden muistoksi, joita jo oli

-monta, nimittäin _Vilho, Lundahl, Korhonen, Törmänen, Duncker, Holm,

-Böok, Hahl, Tervo, Kallio, Hilda Asp ja Sala_; A. Almberg puhui Kaarlo

-ja Emilie Bergbomin sekä samalla myöskin Hedvig Raa-Winterhjelmin

-kunniaksi ja professori Tudeer esitti teatterin nykyisten jäsenten ja

-tulevaisuuden maljan.

-

-Huolimatta yleisön kylmäkiskoisuudesta teatteria kohtaan -- tänä

-syksynä se sentään oli hyvin ymmärrettävä, sillä katovuoden tähden oli

-taloudellinen ahdinko maassa tavattoman suuri -- jatkettiin työtä

-väsymättömällä innolla. Siten voitiin 19/10 ensi kerran esittää

-merkillinen uutuus, E. Tammisen suomentama Schillerin _Wilhelm Tell_.

-Nytkin johtaja oli oikein arvostellut joukkonsa voimat. Niinkuin tietty

-on, ei tämä mainio näytelmä niinkään vaadi yksityisiä suuria kykyjä

-kuin sitä että lukuisat esiintyjät ovat harjotetut hyvään

-yhteisnäyttelemiseen, ja siihen Bergbom olikin pannut pääpainon.

-Suurin, innostava vaikutus lähti kansankohtauksista. Yksityisistä

-mainittakoon: Leino, joka Wilhelm Tellinä oli voimakas ja reipas;

-Falck, arvokas ja vaikuttava vanhana Attinghausenina; Halme, sangen

-onnistunut Stauffacherina, rva Järnefelt, joka oli etevimpiä vanhana

-onnettomana naisena. Näytelmä meni yhtä mittaa kuusi kertaa ja

-seitsemännen toisena joulupäivänä. --

-

-Vielä suurempaa huomiota herätti lähinnä seuraava uusi kappale, sillä

-se oli kotimainen alkuteos, ruotsalaisena runoilijana mainehikkaan

-_Karl A. Tavaststjernan_ sepittämä, Juhani Ahon suomentama

-4-näytöksinen näytelmä _Uramon torppa_.[156] Tämä kansanelämän kuvaus

-ansaitsikin mielenkiintoa ei ainoastaan tekijän tähden eikä aiheenkaan

-tähden, joka oli otettu paljon lukijoita saaneesta ja väittelyä

-synnyttäneestä romaanista "Kovina aikoina", vaan sen vuoksi että

-näytelmä oli varsinkin toiseen ja kolmanteen näytökseen nähden etevästi

-sommiteltu. Ensi-iltana 9/11 ahdinkoon täysi huone seurasikin

-jännityksellä toiminnan dramaattista, tärisyttävää kulkua, ja vaikka

-neljäs näytös oli vähemmän tyydyttävä, oli yleisvaikutus tavallista

-repäsevämpi ja puhkesi esiin voimakkaissa suosionosotuksissa

-näyttelijöitä ja tekijää kohtaan. Näytelmä, jossa ehdottomalla

-realismilla kuvataan tosielämästä otettuja luonteita, nälkäajan

-kärsimyksiä ja rikoksia, oli jos mikään omansa Suomalaisen teatterin

-esitettäväksi, ja näytteleminen tyydyttikin korkeita vaatimuksia. Että

-Leino oli hyvä Kalle Pihlinä saattoi edeltäkäsin arvata, mutta

-erityistä huomiota ja iloa herätti Hemmo Kallio toisena pohjalaisena,

-Lehtimaana. Hän loi tästä petetystä, nälän näännyttämästä ja

-uskonnollisessa heikkopäisyydessä kauheaan murhatekoon juohtuvasta

-miehestä elävän yksilöllisen, myötätuntoa herättävän kuvan. Etevä oli

-niinikään nti Sainio Anna Mellilänä ja rva Järnefelt Johannana (joksi

-tekijä turhaan oli toivonut Ida Aalbergin rupeavan). Vähemmän

-onnistuneita olivat Ahlberg kapteeni Thoreldina ja rva Rautio hänen

-vaimonaan, mutta molemmat ovat näytelmässäkin epäselvästi kuvattuja. --

-Uramon torppa, joka veti teatteriin paljon ruotsalaistakin yleisöä,

-meni syksyllä Helsingissä 9 ja kaikkiaan näytäntökautena 21 kertaa.

-Tehtiin näet pari pientä vierailuretkeä, joilla se esitettiin ensin

-kaksi kertaa 12/11-13/11 Tampereella ja sitten yhden kerran

-_Hämeenlinnassa_ 23/11 ja kaksi kertaa _Viipurissa_ 26/11-27/11. Sen

-ohella annettiin kummassakin viimemainitussa kaupungissa yhden kerran

-Liittolaiset.

-

-Joulukuun ohjelmistosta on paitse Venetian kauppiaan uusintoa

-(5 kertaa) mainittava kaksi uutta kappaletta. Toinen oli Hanna Aspin

-suomentama Ibsenin _Villisorsa_ (9/12), joka meni vain kaksi kertaa.

-Nimiroolia, Hedvigiä, näytteli somasti Olga Poppius; muuten esitti

-Ahlberg Hjalmar Ekdalia, Leino tukkukauppias Werleä ja Rautio vanhaa

-Ekdalia kokeneesti. Nuoremmista esiintyi Närhi Gregers Werlenä, Halme

-Rellinginä ja nti Lähteenoja varsin todellisena Gina Ekdalina.[157] --

-Toinen uutuus oli Z. Topeliuksen satunäytelmä _Prinsessa Ruusunen_

-(30/12), jota varten E. Melartin oli säveltänyt musiikin. Tämä kappale

-herätti tietenkin suurta ihastusta lapsimaailmassa ja meni kaikkiaan

-näytäntökautena 13 kertaa. Esiintyjistä huomaamme vain syksyllä tulleen

-nti _Helga Coranderin_, joka oli suloinen prinsessa, kokkipojan Olga

-Poppiuksen ja valon haltiattaren rva Raution. Esikappaleena annettiin

-Laululintunen, rva Anni Kaslin vieraana.

-

-Jos luetaan pois uudenvuodenpäivän Nummisuutarit, täytti viime mainittu

-ohjelma koko tammikuun alkupuolen. Ensimäinen uutuus oli Anni

-Levanderin kääntämä A. L'Arrongen 4-näytöksinen huvinäytelmä

-_Armeliaita rouvia_ 15/1, joka meni vain kaksi kertaa. Sitte tuli kolme

-kotimaista alkuteosta yhteen kasaan. Huomattavin niistä oli _Kalle

-Ahon_ 3-näytöksinen draama _Bertha Brander_[158] 18/1, jonkunlainen

-Noora-toisinto -- iloinen, kevytmielinen Bertha (Olga Poppius) kääntyy

-vakavuuteen ja eroaa sulhasestaan Bruno Lundgrenista (Weckman)

-alkaakseen uutta elämää -- mutta menestys oli heikko. Sen

-jälkikappaleena annettiin M. Vuoren 1-näytöksinen huvinäytelmä

-_Pappilan tuvassa_, joka oli vaatimattomampi, mutta vuosikausiksi jäi

-ohjelmistoon. Se esitettiin Savon murteella. Kolmas alkuteos oli

-G. v. Numersin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Uusi pirtti_ (Nystu'dansen),

-jonka tekijä jo 1891 oli luovuttanut teatterille. Se meni kolme

-kertaa. --

-

-Kirjeessä Pappilan tuvassa kappaleen tekijälle (29/1) Bergbom lausuu

-siitä seuraavaa:

-

-"Surut, sairaus ja -- pakkanen ovat minut niin masentaneet viime

-aikoina, etten suorastaan ole jaksanut kirjoittaa Teille, vaikka olisin

-tahtonut onnitella Teitä näytelmänne hyvästä ja ansaitusta

-menestyksestä. Pappilan tuvassa on suuresti huvittanut yleisöä; koko

-aikana naurettiin sydämen pohjasta ja hienommatkin tuntijat ovat

-tyytyväisiä. Oivallinen pikkunäytelmänne jää epäilemättä ohjelmistoon.

-Vaikka aihe ehkä on lainattu, voitte täydestä syystä katsoa sitä

-alkuperäiseksi, kun henkilöt ovat niin peräti omituisia."

-

-"Onneksi oli rva Kahilaisella sekä taitoa että rohkeutta näytellä

-Leenaa niin hyvin kuin hän sen teki. Leveällä huumorilla ja samalla

-kertaa niin luontevasti. Teillä olisi varmaan ollut iloa nähdessänne

-häntä. Myöskin Rautio [Aaro] oli kerrassaan hyvä. Lattu oli luonteva,

-mutta ei puhunut sujuvasti Savon murretta. Muutkin osat suoritettiin

-moitteettomasti."

-

-Helmikuu alkoi huomattavalla premiäärillä, kun 1/2 annettiin K. von

-Gutzkovin murhenäytelmä _Uriel Acosta_,  mutta aika oli niin nurja,

-ettei tämä aatteellisesti merkillinen, jännittävä kappale esitettynä

-neljänä iltana kertaakaan koonnut edes hyvänlaista huonetta. Nimiroolin

-Ahlberg näytteli kylläkin intohimoisesti, mutta myöskin osalta

-totuntatapaan deklamoiden; rva Salolta, Judithina, oli toivottu enemmän

-lämpöä; Leinon Ben Akiba oli mieltäkiinnittävää, taitavaa työtä. --

-Runebergin päivänä (Vänrikki Stoolin kuvaelmia, Saimaan rannalla ja

-ylioppilaslaulua) oli huone kumminkin täysi. Oikea myötätuuli tuli toki

-vasta kuun lopulla, kun näyttämölle ilmaantui uusi, suuriarvoinen

-alkuteos, nimittäin J. H. Erkon 5-näytöksinen "runo" _Aino_.[159] Tämä

-merkillinen näytelmä, jossa Erkko -- laulajana ja ajattelijana samalla

-kertaa -- on luonut tähän saakka kauniimman ja arvoltaan pysyvimmän

-runoelman, mikä Kalevalan pohjalle on rakennettu, saavutti harvinaisen

-menestyksen ensi-illasta, 24/2, alkaen, jolloin runoilija oli

-myrskyisten suosionosotusten esineenä. Se meni näet tänä keväänä

-Helsingissä 11 kertaa ja maaseudulla 8, siis yhteensä 19. Tämä on sitä

-oudompi kuin kappaleessa, niinkuin aineestakin voi päättää, on vähän

-toimintaa ja runsaasti lyriikkaa, joka ylipäätään näyttämöllä on

-huonossa huudossa. Mutta ei mikään sääntö poikkeuksetta! Erkon lyriikka

-on tässä niin sulavaa ja henkevää, että se vastustamattomasti lumosi

-yleisön. Kumminkin on kiitos annettava esittämisellekin, sillä

-näyttämöllepanon ja näyttelemisen ansioksi on luettava, että runoelman

-hieno tunnelma säilyi puhtaana ja pääsi vaikuttamaan täydellä

-voimallaan. Erittäin on vilpitön tunnustus myönnettävä Olga

-Poppiukselle, joka oli unohtumattoman lempeä, puhdas viehättävä Aino,

-ja Leinolle, joka Väinöönsä osasi niin yhdistää erilaiset piirteet --

-mahtavan päällikön voiman ja valon sankarin ylevyyden ja virkeyden,

-mutta myöskin valtaan päässeen tunteen tuottaman heikkouden ja kokeneen

-miehen tyyneyden vastoinkäymisessä -- ettei hän kertaakaan vajonnut

-ylhäisestä olemuksestaan. Niiden ohella onnistuivat toisetkin: Halme --

-Jouko, rva Kahilainen -- Pohjolan emäntä, Saimi Järnefelt -- Sinikka,

-Weckman -- Kirri ja Rautio -- vanha Jouko.

-

-Vasta 15/3 tuli uusi ohjelma: H. Sudermannin 4-näytöksinen draama

-_Koti_, joka vuoden vanhana oli jo siksi kuuluisa, että se meillä

-esitettiin samaan aikaan kummassakin teatterissa. Magdaa (joka

-sittemmin tuli yhdeksi Ida Aalbergin loistorooleja) näytteli rva

-Rautio, esityksessään painostaen enemmän ja onnistuneemmin tyttären- ja

-äidin- kuin loistavan maailmannaisen-piirrettä. Leino esiintyi

-everstinä, Ahlberg pastori Heffterdinginä, Franck v. Kellerinä, nti

-Kunnas Mariana. Valvojassa O. Relander vertasi toisiinsa teatterien

-esitystä ja tuli hän jotenkin samaan tulokseen kuin aikoja ennen

-E. Nervander, että näet ruotsalaiset näyttelijät osottivat enemmän

-rutiinia, kuvasivat paremmin hienoston elämää, mutta suomalaisten

-käsitystapa oli syvempi, tunne lämpimämpi. -- Ensi-illan menestys oli

-hyvä, mutta seuraavat kolme huonetta olivat kumminkin huonoja.

-

-Samoin kuin edellisenä vuonna oli tehty Elinan surmaan nähden, Bergbom

-nytkin teki pikaturneen näytelläkseen mieltäkiinnittäviä uutuuksia.

-Siten annettiin _Kuopiossa_ 17/3-19/3 Aino kaksi ja Uramon torppa yhden

-kerran sekä _Mikkelissä_ 21/3-22/3 kumpikin näytelmä yhden kerran.

-Puhdas voitto oli 1,300 mk -- "nätti summa kyllä!" niinkuin

-teatteripiireissä oli tapana lausua Laululintusesta lainatuin sanoin.

--- Bergbom kävi siis itse Minnan kaupungissa, mutta tällä kertaa

-entiset ystävät eivät edes tavanneet toisiansa. Erääseen kirjeeseen

-Mikkelistä Emilielle Kaarlo on pannut seuraavan jälkikirjoituksen:

-"Minnaa en tavannut. Hän tahtoi kohdata minut, mutta minä epäsin

-(afböjde)."

-

-Helsingissä annettiin 5/4 vielä yksi kotimainen alkuteos, nimittäin

-näyttelijä _Kaarlo Halmeen_ 5-näytöksinen näytelmä _Purimossa_.

-Kappaleeseen oli niinkuin vasta-alkajan kokeeseen ainakin koottu paljon

-henkilöitä ja effektikohtauksia, jotka jälkimäiset olivat enemmän

-tuskastuttavia kuin jännittäviä laadultaan. Näytteleminen oli

-tavallisuuden mukaan realistisen voimakasta, ja esittivät päärooleja

-Ahlberg (rustmestari roisto), rva Rautio (edellisen uhri, Hilma),

-Weckman (Roope). Näytelmä meni vain kaksi kertaa.

-

-Sen jälkeen sanottiin hyvästi pääkaupungille ja lähdettiin _Turkuun_,

-jossa ei oltu käyty pitkään aikaan. Siellä annettiin 12/4-7/5

-13 näytäntöä. Ohjelmisto sisälsi mitä viime aikoina oli parasta

-näytelty: Elinan surma (3 k.), Aino (2 k.), Uramon torppa, Wilhelm

-Tell, Koti, Prinsessa Ruusunen[160] y.m. Tavaststjernan draama, jolla

-alotettiin, ei kuitenkaan tuottanut 400 mk enempää, mutta Aino

-seuraavana iltana antoi 800 ("nätti summa kyllä", Kaarlo kirjoittaa

-Emilielle), ja Elinan surma meni melkein loppuunmyydylle huoneelle (yli

-1,000 mk). Ylipäätään menestys oli hyvä, kun alkuun oli päästy.

-Kaarlolla oli tietysti puuhaa, niinkuin aina; mutta näyttää hänellä

-silti olleen aikaa nähdä muitakin ihmisiä. Niin hän esim. kirjoittaa:

-"Betty Elfving on sama vanha, kelpo Betty kuin aina. Olen joka päivä

-hetken ollut hänen luonansa."

-

-Turusta seurue muutti _Viipuriin_, jossa 5/5-28/5 näyteltiin 12 iltana.

-Siellä alotettiin Ainolla. Bergbom oli lähettänyt "Ainolaiset" muitten

-edellä Viipuriin, ennen kun viimeiset näytännöt Turussa oli annettu.

-Kun sitte kaikki olivat saapuneet sinne, Bergbom valittaa yleisöä

-kylmäksi, "erittäin turkulaisten intoon verraten". Huoneet olivat

-huonoja. Elinan surma herätti sentään täälläkin "innostusta niinkuin

-muualla". Lopputulos oli siksi hyvä, että palkat ja laskut suoritettiin

-ilman apua Helsingistä. -- Viimeisessä näytännössä esitettiin Elinan

-surma kolmannen kerran. Päivä, toukokuun 28, oli muistorikas

-_Leinolle_, jonka 20:nes vuosi teatterin palveluksessa silloin umpeni.

-Kun näytännöt teatterin puolesta olivat päättyneet, antoi seurue omasta

-puolestaan vielä pari näytäntöä Viipurissa ja sen jälkeen lähti osa

-näyttelijöitä vielä kauemmas itäänpäin, kesäkuulla vieraillakseen

-paikkakunnilla, joilla ei koskaan oltu käyty. Siten annettiin

-2/6-7/6 neljä näytäntöä Käkisalmessa, 11/6-15/6 yhtä monta Sortavalassa

-ja 17/6-18/6 kaksi Pitkässärannassa. -- Bergbom puolestaan ilmotti

-sisarelleen aikovansa tehdä "baltilaisen turneen", s.o. matkustaa

-Inkerin ja Viron (Tarton, Räävelin) kautta Helsinkiin. Hänen teki mieli

-kerran nähdä noita seutuja. Noin 10 p. kesäk. hän toivoi olevansa

-kotona.

-

-       *       *       *       *       *

-

-Päättyneen näytäntökauden lopputulos oli taas huonompi kuin lähinnä

-edellisinä vuosina. Vajaus kasvoi melkein kaksi vertaa suuremmaksi, se

-kun tilivuoden lopussa teki 18,852:04 mk. Syynä oli se, että

-Helsingissä ylipäätään oli näytelty niin huonoille huoneille.

-

-Näytäntöjä annettiin kaikkiaan 126 ja niissä 21 kertaa _Uramon torppa_;

-19 _Aino_: 13 _Prinsessa Ruusunen_; 9 Wilhelm Tell; 7 _Pappilan

-tuvassa_; 6 _Elinan surma_, Liittolaiset, Koti; 5 _Vieraita odottaessa,

-Uusi pirtti, Saimaan rannalla_, Mustalainen, Venetian kauppias,

-Laululintunen; 4 _Nummisuutarit, Kuopion takana, Berta Brander_,

-Ukkosilma, Uriel Acosta; 3 _Murtovarkaus_, Kansanedustaja Leveau, Fritz

-ystävämme, Armeliaita rouvia; 2 _Runebergiana, Purimossa_, Villisorsa,

-Elämä on unelma, 1 _Papin perhe, Tietäjä, Lea_, Remusen kotiripitykset,

-Voimakkaita naisia, Parjauspesä.

-

-Näistä 33 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja uusia 13.

-

-Tämän näytäntökauden ohjelmistossa näyttäytyy huippuunsa kohonneena se

-kehitys, jonka 14-vuotista kulkua olemme tässä kertomuksemme jaksossa

-seuranneet. Kansallisen näyttämötaiteen kehittäminen muodosti

-toisen puolen Bergbomin harrastusta, toisen puolen kansallisen

-draamakirjallisuuden elähyttäminen. Mitä edelliseen tulee, oli jo ennen

-saavutettu yhtä huomattavia ja huomattavampiakin tuloksia, mutta

-jälkimäiseen katsoen oli nyt päättyneen työkauden ohjelmisto verraton

-ennätys. Koko toinen puoli ohjelmistoa käsitti näet kotimaisia

-kappaleita ja näistä oli _kuusi_ uusia, alkuperäisiä näytelmiä --

-niiden joukossa Aino, jonka arvo on pysyvää laatua, ja Uramon torppa,

-joka kansankuvauksena vetää vertoja parhaimmille mitä meillä on

-kirjoitettu. Mutta vielä paremmin kuin tästä, näkyy kansallisen

-ohjelmiston kehitys siitä, että 126 näytännöstä esitettiin 79:ssä

-kotimaisia koko illan näytelmiä, ja sitä paitse muissa näytännöissä

-viisi kotimaista pikkukappaletta yhteensä 20 kertaa. Jos laskemme nämä

-20 pikkukappaleen esitystä vastaavan 5 kokonaista näytäntöä, joka ei

-suinkaan ole liiaksi -- koska tavallisesti 3 pikkukappaletta muodosti

-yhden ohjelman -- niin tulemme siihen päätelmään, että _kaksikolmatta

-osaa_ näytännöistä oli ohjelman puolesta kansallisia! Että

-ulkomaalainen ohjelmisto, joka esitettiin viimeisessä kolmannessa

-osassa näytäntöjä, oli laadultaan arvokasta, sitä tarvitsee tuskin

-mainita. Olihan siinä edustettuna Schiller, Shakespeare, Calderon,

-Sheridan, Gutzkow vanhemmista ja Ibsen, Jules Lemaitre, Ostrowski,

-Sudermann y.m. uudemmista.

-

-Kun ajattelemme lähtökohtaa, kun muistamme miten 21 vuotta ennen oli

-todistettu suomalais-kansallisen näyttämön mahdottomuutta muun muassa

-sillä väitteellä, että suomenkielistä draamallista kirjallisuutta ei

-ollut olemassa, niin on myönnettävä, että tulos oli suurenmoinen.

-Liiottelematta saattaa sanoa, että Suomalaisen teatterin ohjelmisto

-kansallisen aineksen runsauteen nähden tänä vuonna voitokkaasti

-kilpaili suurten kulttuurimaiden näyttämöjen kanssa, sillä onhan

-tunnettu, että Théâtre français on ainoa, joka koko vuoden tulee

-toimeen omalla, ranskalaisella. Näyttäähän siltä että Bergbomilla oli

-täysi syy olla tyytyväinen; mutta kumminkaan emme luule hänen liioin

-iloinneen tästä menestyksestä. Olihan juuri tähän aikaan sattunut

-seikkoja, jotka suoraan lausuivat hänelle: tähän saakka, eikä edemmäs!

-Juuri nyt olivat Numers ja Minna Canth vetäytyneet pois Suomalaisesta

-teatterista, ja lopussa oli yhteistyö Bergbomin ja heidän välillään,

-yhteistyö, joka oli kantanut niin kauniita hedelmiä kotimaisen

-ohjelmiston hyväksi. Niinikään olivat Ida Aalberg ja Adolf Lindfors

-luopuneet yhteistyöstä hänen kanssaan, ja edellinen keräsi juuri tänä

-keväänä omaa suomalaista seuruetta, millä hän aikoi syksystä alkaen

-ensin näytellä Helsingissä ja muualla kotimaassa ja sitten ulkomailla.

-Me tunnemme jo Bergbomin luonteenlaadun ja tiedämme kuinka hän myöntäen

-jokaiselle hänen vapautensa pidättäytyi ketään tuomitsemasta. Mutta

-vaikka hän vaikeni, tunsi hän syvästi mitä tämä merkitsi sille

-tehtävälle, jolle hän oli elämänsä uhrannut. Se merkitsi, että

-lahjakkaimmat voimat, jotka olivat seisoneet hänen rinnallaan, eivät

-olleet omakseen ottaneet kansallisen näyttämötaiteen asiaa, vaan

-erosivat siitä ajaakseen takaa omia mielitekojaan. Kuinka riemukasta

-olisikaan ollut, jos _kaikki_ olisivat pysyneet yhdessä, jos kaikkia

-olisi sama päämäärä innostuttanut! Ei, niin ei saanut olla. Kyllä on

-siitä huolta pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti.

-

-

-

-

-Viiteselitykset:

-

-

-[1] Pienen, nykyään harvinaisen lentokirjasen nimi on: _"Luettelo

-seuranäytelmiksi sopivista kappaleista sekä neuvoja seuranäytelmäin

-toimeenpanemiseen"_, Helsingissä 1879. -- Bergbomin arvostelun mukaan

-olivat neuvot "makalöst praktiska" (verrattoman käytännöllisiä).

-

-[2] Berliniläinen kirjakauppias (ei tanskalainen, niinkuin sanotaan

-II s. 200).

-

-[3] Alexander Strakosch, s. 1844 Unkarissa, oli ensin etevä näyttelijä

-(Sonnenthalin oppilas) ja sitten, rammaksi tultuaan, kuuluisa lausunnon

-opettaja. Hän toimi Lauben apumiehenä ensin Leipzigin ja myöhemmin

-Wienin Stadttheaterissa.

-

-[4] Näyttelijä Arthur Lundahl kuoli Tampereella 24 p. heinäk. 1879.

-

-[5] Nti Börjessonin kirjoittama 2-näytöksinen ruotsalainen näytelmä,

-jonka Kaarlo oli ehdottanut otettavaksi nti Avellania varten ja jonka

-hankkiminen tuotti Emilielle paljon vaivaa, syystä kun se oli

-painamaton.

-

-[6] Ylioppilas K. Oronstedt, pankinjohtajan vapaaherra J. Cronstedtin

-poika, oli alkanut innokkaasti harrastaa suomenkieltä ja

-kirjallisuutta. Ainoa hedelmä, joka ennätti kypsyä, oli Beaumarchais'in

-mestariteoksen Sevillan parturin suomennos. Se oli näet valmiimpi kuin

-Emilie luuli. Keväällä 1880 se esitettiin Suomalaisessa teatterissa ja

-ilmestyi sittemmin painettuna. Vuosi tapaturman jälkeen pystyttivät

-Keuruulaiset vainajalle muistopatsaan Kangasjärven Kangassaareen. Siinä

-on paitse nimeä ja kuolinpäivää kirjoitus: Kansalaiselle kansalaiset.

-

-[7] Nimipastori, sitten provasti Herman Roschier oli Bergbom-sisarusten

-äidin serkku. Hän oli 1864-79 suomalaisten siirtolaisten saarnaaja

-Itä-Siperiassa.

-

-[8] Eräässä toisessa kirjeessä mainitaan muutaman hienosti sivistyneen

-naisen Tukholmasta nähtyään Parjauspesän lausuneen: "Jos suomalaiset

-vain kävelisivät paremmin, niin olisivat he kerrassaan meitä etevämpiä

-näyttämöllä."

-

-[9] Alkuteos_, Den lilla Finskan, julinteriör i en akt_, on painettu

-Morgonbladetin ensi numeroihin s.v.

-

-[10] Nervander, joka näki näytelmän kummassakin teatterissa

-(ruotsalaisessa se päättyi niin varhain, että hän ennätti Arkadiaan

-siksi kun siellä alettiin), on eri kirjoituksessa (Mbl. 12/2) verrannut

-esityksiä toisiinsa. Asettamatta nti Aalbergin Juliaa erittäin

-korkealle katsoo arvostelija kuitenkin hänen luomaansa "sievää,

-iloista, vapaata kuvaa" etevämmäksi kuin nti Wesslerin esittämää, joka

-kyllä oli "tyylikkäämpi", mutta samalla värittömämpi ja vähemmän

-uskollinen runoilijan luomaan verrattuna. Hra Agard, jonka

-kiitollisimpiin rooleihin von Dann luettiin, oli tietysti parempi ja

-arvokkaampi kuin Leino, joka oli sekä kokematon että nuori tähän

-tehtävään. Axelin esittäjät, Arppe ja Ahlberg, olivat molemmat

-heikkoja, eroten toisistaan siinä että edellisen lausunta oli parempi,

-jälkimäinen lämpimämpi esityksessään. Mitä vihdoin kokonaisuuteen

-tulee, oli se sävyltään runollisempi ja hienompi ruotsalaisella

-näyttämöllä, mutta suomalaisella tuli rauhallisen ja onnellisen kodin

-lämpö enemmän tuntuviin.

-

-[11] Pikku piirteenä mainittakoon, että tarantellatanssin, jonka Ida

-Aalberg esitti niin tulisesti, oli hän harjotellut aikanaan koko maassa

-tunnetun rva Alina Frasa-Ahreniuksen johdolla. Tämä kuittasi 14/4 8:sta

-harjotustunnista à 3 mk. yhteensä 24 mk.

-

-[12] Tarkottaa Nervanderin käsitystä Nooran luonteesta, jonka hän on

-esittänyt erityisessä pitkässä kirjoituksessa.

-

-[13] Kun neiti Aalberg toisessa näytöksessä lankee polvilleen

-Krogstadin eteen, hän tuskin menettelee tekijän tarkotuksen mukaan.

-Ibsen, joka pienimpään saakka ohjaa näyttelijän liikunnot, olisi

-varmaankin maininnut sen, jos hän olisi sentapaista ajatellut. -- Kun

-Rank lausuu: "Minun loppuni on tulossa", terottaa näyttelijätär Nooran

-sydämettömän repliikin "Teidänkö?" lisäämällä "Vai niin", joka tekee

-kohtauksen vielä vastenmielisemmäksi.

-

-[14] Salanimien ja merkkien takana piilevistä tunnemme vain kaksi:

-"Ernst" oli tämän kirjan tekijä ja "Ignotus" (jota moni luuli J. V.

-Snellmaniksi!) A. Hagman. Nervander esiintyi nimettömänä.

-

-[15] Merkitty "Spartacus", mutta nähtävästi naisen kirjoittama.

-

-[16] Kaunis kolmatta palstaa käsittävä puhe on painettu U. S:ssa 24/4.

-

-[17] Venäläisen teatterin oopperanäytännöt alkoivat 30/3 ja annettiin

-ensiksi Faust täpötäydelle huoneelle!

-

-[18] Kokous pidettiin 11/4 ja oli siinä saapuvilla noin 50 henkeä.

-Valmistelevat laskelmat olivat Bergbomin, Faltinin ja Saltzmanin

-tekemät. Enemmistö hyväksyi ehdotuksen kaksikielisestä oopperasta, jota

-vastaan yksityiset suomenmieliset ilmaisivat tyytymättömyytensä, heistä

-kun oopperan kieli olisi pitänyt olla yksistään suomi.

-

-[19] Vaillinki nousi yli 30,000 mk; mutta se ei tuottanut suurta huolta

-teatterin ystäville, sillä johtaja N. Kiseleff suoritti sen omista

-varoistaan.

-

-[20] Painattamisoikeuden suomennoksiinsa Törmänen oli myynyt Hämäläisen

-omistajalle A. W. Lindgrenille, joka 1878 oli alkanut julkaista

-(sittemmin O. Y. Hämäläisen jatkamaa) näytelmä-kokoelmaa_, Suomalainen

-teatteri-kirjasto_, johon seuraavina vuosina painettiin 20

-suomalaisella näyttämöllä esitettyä kappaletta -- useimmat Törmäsen

-kääntämiä.

-

-[21] Emme ole saaneet käsiimme näiden vuosien pöytäkirjoja, jotka

-luultavasti sisältävät seikkaperäisempiä tietoja.

-

-[22] Wendla Katarina Rautio, s. 10/2 1864 Pietarissa, oli mekanikko

-Sven Bengtssonin ja Gustava Karolina Wallinin tytär ja kävi ensin

-Pietarin ruotsalaisen kirkkokoulun sekä sitten Hämeenlinnan ruots.

-tyttökoulun.

-

-[23] Tästä lähtien emme enään niinkuin edellisinä vuosina ota

-tilinpäätöstä tekstiin, vaan painatamme eri vuosien tilinpäätökset

-yhteen jaksoon teoksen loppuun.

-

-[24] Merkitä ansaitsee, että nti Aalberg ei suinkaan ensin ollut

-halukas esiintymään. Rva Seebach oli kovin ollut asiaa vastaan ja

-pelottanut nuorta näyttelijätärtä. Opettajatar olisi mieluummin nähnyt

-hänen näyttelevän saksan kielellä kuin suomen, joka muka voisi

-suututtaa tulisia unkarilaisia!

-

-[25] Tarkottanee sitä että Ida Aalbergin ja Leinon [Kööpenhaminassa]

-poissaolon tähden täytyi harjottaa toisia täyttämään heidän sijansa. --

-Leino oli opintomatkallaan kolme kuukautta ja liittyi jälleen

-seurueeseen marraskuulla, Porissa. Hänen kotipitäjässään, Lapualla,

-kerättiin arpajaisten kautta neljättäsataa markkaa näyttelijän

-matkakustannuksiin.

-

-[26] Brahejuhlan proloogin sepitti Wilho Soini.

-

-[27] "Der Fechter von Ravenna" oli rva Winterhjelmin toivomuksesta

-käännetty suurella kiireellä suorasanaisesti, sillä runomittaiseen

-suomentamiseen ei ollut aikaa. Emilie Bergbom sai syyskuun lopulla eri

-henkilöitä jakamaan työn keskenään: "K. Suomalainen otti kääntääkseen

-1:sen näytöksen, Slöör 2:sen ja ehkä 3:nnen, Soini 5:nnen ja kenties

-4:nnen; V. Löfgren lupasi ainakin pitää huolta siitä että 4:jäskin

-tulisi suomennetuksi." Tietysti joku sitten tasotti kieltä.

-

-[28] Ainoastaan ohimennen muistutamme tässä, että Finsk Tidskrift

-katsoi sopivaksi uuden vuoden ensi numerossa niin loukkaavasti puhua

-rva Winterhjelmin vierailusta, että hänen miehensä K. A. Winterhjelm

-katsoi syytä olevan lähettämässään kirjoituksessa puolustaa häntä ja

-myöskin suomalaista puoluetta. Morgonbladet (2/3) on ottanut koko

-Winterhjelmin kirjoituksen ja julkaisee samalla myöskin Peranderin

-hyvästijättöpuheen.

-

-[29] Kirjeessä Bergbomille Kiljander kertoo jo ennenkin kirjoittaneensa

-pikkukappaleita, jotka kuitenkin olivat joutuneet tulen saaliiksi. Niin

-olisi arvattavasti tämänkin käynyt, jollei Minna Canth olisi sen

-pelastanut. Tekijä antoi Bergbomille täyden vallan tehdä korjauksia,

-jota valtaa tämä tietysti käytti kappaleen hyväksi.

-

-[30] Julkaisu, jonka ruotsalainen nimi oli: _Tomten. Den 2:dra Februari

-1881_, käsitti 21 sivua ruotsalaista ja 14 suomalaista tekstiä.

-Teatterihistoriallista oli siinä: _Cendrillon, Z_. Topeliuksen Ida

-Aalbergille omistama runoelma; _Tvänne minnesblad_, Emlekylin (E.

-Nervander) muistelmia Aleksis Kivestä ja yksityisistä pidoista Kaarlo

-Bergbomin kunniaksi 1869 Lea näytännön jälkeen; _Till Evelina Alma

-Fohström_, tz'n (K. Hertzbergin) käännös laulajattarelle omistetusta

-italialaisesta runoelmasta; _Afsked från Ida Aalberg_, saman käännös

-unkarilaisesta runoelmasta; _Tili Naëmi Ingman_, ?:n sepittämä; _Tili

-Lydia Lagus_, Emlekylin kirjoittama 14/9 1873; _Rouva H. O.

-Winterhjelmille_ Suomalaisen teatterin jäseniltä, V. Soinin laatima

-runoelma (kts. s. 70); _Neiti Ida Aalbergille_ 2/1 1880 (kts. s. 41).

-

-[31] J. V. Snellmanin kunniaksi hänen täyttäessään 75 vuotta 12/5.

-Nimien keräys tarkotti Snellmanille osotettua adressia Suomen naisilta.

-

-[32] Porvoon lukion lehtori A. F. Borenius, kuollut 3/4 1881, oli

-Snellmania kaksi vuotta nuorempi.

-

-[33] Vaalissa, joka tapahtui 11/4, saivat enimmät äänet Gr. W. Walle

-(343), E. G. Palmén (342) ja L. Kivekäs (319), lähinnä heitä olivat

-J. J. Serlachius (301), M. G. Schybergson (292) ja A. Lille (275).

-

-[34] Painettu Valvojassa 1881.

-

-[35] Emilie lausuu eräässä kirjeessä puheen johdosta: "'Puolueeton'

-Lagus luonnollisesti ei saanut puheessaan tilaa mainita, että

-kotimainen näyttämö on olemassa taikka toivottaa sille onnea kun se

-vierailee Viipurissa, yhtä vähän kuin hän kotimaisten taiteilijain

-joukossa muistaa Ida Basilieria ja Emmy Achtéta! Uskomatonta on että

-semmoisia henkilöitä kunnioitetaan isänmaanystävinä."

-

-[36] _Niilo Edvard Sala_ (Sarelius), s. 1856 Kemijärvellä, oli

-kruununnimismiehen poika. Käytyään Tornion alkeiskoulun hän köyhyyden

-tähden luopui lukutiestä ja meni Chr. Ev. Barckin kirjapainoon Oulussa

-latojanoppiin. Siellä hän työskenteli viidettä vuotta samalla omin

-neuvoin kartuttaen kirjatietojaan. Sen jälkeen hän kunnialla kävi

-Jyväskylän seminaarin ja pääsi kansakoulunopettajaksi Poriin. Siellä

-hän näki Suomalaisen teatterin näyttelevän ja innostui niin

-näyttämötaiteeseen, että hän syksyllä 1881 antautui teatterin

-palvelukseen.

-

-[37] Lähettikö Bergbom jo tämän kirjeen ohella joitakin muistutuksia

-(eri lehdelle kirjoitettuina, niinkuin hän joskus myöhemmin teki), se

-on epäiltävää, koska hän toisissa kirjeissä ehdottaa lisäyksiä ja

-muutoksia mainitsematta mitään entisistä.

-

-[38] _Lucina Hagman_ (Minna Canthin elämäkerta) sanoo Penttula-noidan

-mallina olleen poppamies Kumpulaisen, josta s. 55 sanotaan, että hän

-oli Jyväskylästä kotoisin, mutta s. 111 että rva Canth oli tavannut

-hänet Kuopion lähellä. Kirjailijatar itse koskettelee asiaa kirjeessä

-Bergbomille 16/5 1882 seuraavin sanoin: "Olen kuullut, että prof.

-Ahlqvist olisi hyvin suutuksissaan siitä, että meidän oivat tietäjämme

-ovat saaneet niin huonon taikka oikeammin ilkeän edustajan

-Murtovarkaudessa. Täällä päin on vielä paljo tietäjiä, ja kaikkia niitä

-kansa kammoo ja pelkää, ja ovat ne sangen huonomaineisia. Samaa muistan

-jo lapsuudessani niistä kuulleeni. Ennen muinoin he kenties ovat olleet

-toisenlaisia. Erinomaisen intelligentia he epäilemättä vieläkin ovat.

-Kummallista on nähdä heitä haltioissaan! Hiukset nousevat pystyyn, koko

-ruumis tärisee ja deklamatsioni on maailman mainiota! Ja tuo kaikki on

-luontoperäistä taitoa -- sitä ei voi käsittää." -- Tästä voinee

-päättää, että kuvaus ei ole _yhden_ mallin mukaan tehty, vaan nojaa

-monipuolisempiin ja pitempiaikaisiin havaintoihin ja kokemuksiin.

-

-[39] Rva Canth oli talvella 1880 muuttanut Jyväskylästä Kuopioon.

-

-[40] Katkelma näytelmästä Kauppaneuvos Toikka -- luultavasti kaikki

-mitä siitä valmistui taikka on säilynyt -- on painettu julkaisussa

-"Suomalainen näyttämö 18 13/10 72 -- 18 13/10 97". Se käsittää

-ensimäisen kohtauksen kauppaneuvoksen ja Amerikasta palanneen Kaipaisen

-välillä.

-

-[41] Taiteilijatar oli toista kuukautta viipynyt Tukholmassa, syystä

-kun hän pelkäsi liian varhain alottaa työtä. Jo Kristianiasta hän oli

-kirjoittanut, että hänelle oli tarjottu tilaisuus esiintyä Juliana

-Tukholman kuninkaallisessa teatterissa -- joku rouva, joka oli nähnyt

-hänet Juliana Helsingissä, oli muka puhunut hänen puolestaan.

-Ymmärrettävästi johtokunta ei voinut pitää suotavana, että

-näyttelijätär tuskin terveenä ryhtyisi niin vaaralliseen kokeeseen ja

-se jäikin silloin sikseen.

-

-[42] "Promemoria Regina von Emmeritziä varten: Näytös I. 2:sen ja 3:nen

-kohtauksen väliaika vältetään, jos 1:nen ja 2:nen kohtaus esitetään

-edustalla ja sen tausta nousee, niin että seuraava kohtaus esiintyy

-peräalalla. -- Näytös II. Jotta hyökkäys ei tekisi fiaskoa, on olosuhde

-paraasta päästä merkittävä levottomuudella ja pakenemisella sisällä

-näyttämöllä -- alituinen pakenevien riento edestakaisin, alkaen

-5:nnestä ja päättyen 9:nteen kohtaukseen. Säästävästi pamahduksia,

-käytä mieluummin patarumpuja kestävän kanuunajyrinän jäljentämiseksi --

-pari haavotettua ja joku kaatunut on saatettava näkyviin. -- Messua ei

-pidä jättää pois niinkuin Uudessa Teatterissa -- se johtaa huomion pois

-heikoista sotavarustuksista ja antaa hyökkäykselle jonkinlaista

-todennäköisyyttä. -- Luultavaa on että Suomalainen teatteri on paremmin

-kuin Uusi Teatteri onnistuva tässä vaarallisessa sotakokeessa. --

-Toinen seikka, jonka Uusi Teatteri on laiminlyönyt, on näytöksen

-lopussa välttämätön. Näyttämö kuninkaan ja haavotetun ruhtinaan

-takana on oleva _kansan täyttämä_ ahdinkoon asti, koska Reginan

-murhayrityksellä kuningasta vastaan ainoastaan semmoisessa tungoksessa

-on joku näennäinen onnistumisen mahdollisuus. -- Näytös III. Koht. 5.

-Valo kuninkaan huoneesta on näkyvä. -- Näytös IV. Koht. 6. Agardh on,

-sen sijaan että olisi vetänyt ristin liidulla, käyttänyt rukousnauhassa

-riippuvaa krusifiksia. -- Valitse kumpi näyttää sopivammalta.

-Krusifiksi olisi parempi, jollei juurikään Hieronymukselta olisi otettu

-_toinen_ krusifiksi. -- Näytös V. Koht. 4. Ripitys ja synninpäästö ovat

-pakosta liiaksi supistettuja. Niitä ei siis pidä käsitellä lyhyesti ja

-ohimennen, vaan yhtenä pääkohtana, johon pannaan painoa. Helmboldin

-näennäisesti vähäpätöinen rooli on hyvin tärkeä katolisuuden kostona

-Hieronymusta vastaan, -- niinkuin ruhtinaan kuningasta vastaan,

-Kätchenin vastakohta Reginaa ja Bertelin Larssonia vastaan. -- Bertel

-on heikosti kuvattu ja vaatii hyvää käsitystä. Harjota hyvin hänen

-raporttinsa Stoltzenfelsista, joka ei koskaan ole tullut oikein

-lausutuksi eikä oikein huomioon otetuksi ympäröivässä sotajoukossa

-Uudessa Teatterissa. -- Koht. 7. Bertelin pitää lyödä käsivartensa

-sivulle, kun Hieronymus ampuu. -- Koht. 14. Uusi Teatteri suvaitsi

-viimein antaa kuninkaan _kävellä_ sisään. Situatsioni menettää kaiken

-kärjen, jollei häntä kanneta. -- Koht. 11-14 on huomattava, että

-Regina, joka ensin näkyy seisovana, Bertelin raportin lopussa vaipuu

-alas penkille ja kuninkaan tullessa joutuu sotilaitten peittoon. Hän

-jää istumaan tajuttomana, siksi kun hän huomattuaan kirjeen ryntää ylös

-uudella voimalla, joka kirjettä lukiessa lannistuu ja sammuu. -- Moni

-puute näyttämöllisissä laitoksissa voidaan peittää käyttämällä

-riittävän lukuisasti harjotettuja statisteja."

-

-[43] Nämä sanat ovat kirjeessä suomeksi kirjoitetut.

-

-[44] _Aleksis Rautio_, s. 29/11 1857 Viipurissa, postiljooni Markus

-Akkasen ja Karolina Ramsin poika, käynyt Wilken koulun ja 3 luokkaa

-ruotsalaista yläalkeiskoulua, ollut apteekin oppilaana ja

-kirjanpitäjänä. Tuli teatteriin 1/1 1882.

-

-[45] Kats. _L. Hagman_, Minna Canthin elämäkerta, s. 137 ss.

-

-[46] _Adolf Erik Lindfors_, kirjanpainajan poika Porvoosta, synt. 1857,

-kävi ensin muutamia vuosia Helsingin alkeiskoulussa, oli sitte

-valokuvaajanopissa ja meni vihdoin ruotsalaisen näyttelijän G.

-Mallanderin yksityiseen teatterikouluun. Syksystä 1873 hän oli 7 vuotta

-Ruotsalaisessa teatterissa saamatta tärkeämpiä tehtäviä, teki sen

-jälkeen pari merimatkaa, esiintyi näyttelijänä Göteborgissa ja

-laulajana Fiorinin italialaisessa oopperassa Helsingissä.

-

-[47] Kirjottajan sanojen selvittämiseksi muistutettakoon, että H. D:n

-päätoimittajan, R. Lagerborgin, kuoltua (5/11 1882) perustettiin

-ultraviikinkiläinen lehti Nya Pressen, joka kohta yhtyi siihen

-parjauskonserttiin suomenmielisiä vastaan, joka muissa samankarvaisissa

-julkaisuissa jo ennenkin oli paisunut äärettömän äänekkääksi. Tähän

-aikaan se näet oli kun ensiksi täydessä voimassaan esiintyi tyystin

-suunniteltu harrastus tehdä suomalaisuuden ystävät epäluulon alaisiksi

-niin hyvin venäläisten ja kotimaisten hallitsevien piireissä, kuin

-kansan syvissä, itsetiedottomissa riveissä. He olivat muka valtiolle ja

-yhteiskunnalle turmiollisia, "kavalia jesuiittoja", "sosialisteja",

-"nihilistejä" ja semmoisina poissuljettavat kaikista vaikuttavista

-valtion ja kunnallisista viroista.

-

-[48] Uudenvuodenpäivänä ei ollut mitään näytäntöä, luultavasti

-sairauskohtausten tähden.

-

-[49] Nti Emma Katarina Chydenius, s. 1827 Turussa, oli tuomiokapitulin

-notariuksen, sittemmin Jomalan kirkkoherran Jak. Gust. Chydeniuksen

-tytär. Äiti oli Marg. Katar. Bergbom, senaattori Bergbomin, Kaarlo ja

-Emilie Bergbomin isän, sisar. Emmy Chydenius oli serkkujensa uskollinen

-ystävä ja nähtiin usein hiljaisena ja vaatimattomana heidän kodissaan.

-Hän harrasti suomalaista kirjallisuutta, kävi ahkerasti suomalaisessa

-teatterissa ja osotti lahjotuksellaan tahtovansa edistää kansallista

-yritystä.

-

-[50] Niin sanotaan kirjeessä, mutta Orleansin neitsyt näyteltiin vasta

-1887 ja Paljo melua tyhjästä jäi kokonaan esittämättä -- yksi

-lukuisista esimerkeistä, kuinka pienen teatterin johtajan täytyy

-mukautua siihen mitä olot myöntävät. Sairaus- ja kuolemantapaukset y.m.

-seurueen kokoonpanoon vaikuttavat seikat pakottivat luopumaan milloin

-mistäkin tuumasta.

-

-[51] Falck jäi kuin jäikin teatteriin. Hänen lahjansa tosin eivät

-myöntäneet korkeaa nousua, mutta rajotetulla alallaan (vakavia

-kansanmiehiä y.m.s.) hän harvinaisen rehellisellä työllään saavutti

-kunnioitettavia tuloksia. Hän oli s. 7/7 1851 Helsingissä, oli ennen

-ollut metallityöntekijä ja jonkun aikaa saanut opetusta Hillbergin

-teatterikoulussa Tukholmassa.

-

-[52] Kirjeistä on tekijällä ollut käytettävänä Minna Canthin Emilielle

-(ja Kaarlolle) lähettämät. Ovatko Emilien kirjeet säilyneet, sitä emme

-tiedä; Kaarlon kirjeitä Minna Canthille on meillä ollut 17 käsissämme

-ja sen lisäksi muutamia alustelmia (konsepteja).

-

-[53] Asian raukeamiseen vaikutti myöskin taudinkohtaus, jota rva Canth

-itse arveli vesitaudiksi, mutta joka lienee johtunut reumatismista.

-Kuitenkin lääkäri varotti häntä liiallisesta puuhaamisesta. Bergbomien

-varotukset taasen nojasivat pääasiassa siihen kokemukseen, että

-sanomalehden toimittaja ei saa luottaa sivulla olevien lupauksiin, vaan

-täytyy hänen olla selvillä siitä että kaikki huolet jäävät hänen

-hartioilleen. Tietenkin he pitivät myöskin Minna Canthin draamallista

-tuotantoa silmällä. Naisten lehti olisi luultavasti tehnyt lopun siitä.

-

-[54] Hilda Asp oli rakennusmestarin tytär Urjalasta, synt. 30/7 1862.

-Käytyään ruotsalaista tyttökoulua Tampereella ja Helsingissä sekä

-ruotsalaisessa jatko-opistossa, hän tuli 1881 suomalaisen tyttökoulun

-opettajattareksi Kuopioon. Siitä virasta hän erosi mennäkseen

-teatteriin. Seuranäytännössä hän oli m.m. näytellyt Sirkkaa niin hyvin,

-että ystävät pitivät häntä (niin Minna Canth kertoo eräässä kirjeessä)

-parempana kuin Ida Aalbergia (!).

-

-[55] K. E. Frisk, s. 29/4 1860 Kuopiossa, oli kirjanpainajan poika,

-ylioppilas 1880. Ennen kun rupesi näyttelijäksi Frisk oli alkanut astua

-sanomalehtimiehen uraa, jolle hän erottuaan teatterista 1886 palasikin.

-Nyk. Hels. San. toimitussihteeri.

-

-[56] _Ada Sofia Cajander_, s. 4/9 1864 Kuopiossa, oli kanttori Samuel

-Cajanderin ja Solima Fredrika Zinckin tytär, kotikaupunkinsa

-suomalaisen tyttökoulun käynyt. Oli tullut teatteriin 1883, mutta meni

-jo 1885 naimisiin lehtori J. A. Lylyn kanssa ja erosi seurueesta.

-

-[57] Professori Lemström kokeili näihin aikoihin, eikö tulisoihduilla

-voisi karkottaa hallaa pelloilta.

-

-[58] Emilie ja rva Canth olivat sopineet, että tapaisivat toisensa

-laulujuhlassa. Edellisen matka jäi kuitenkin tri Sanmarkin sairauden

-tähden tekemättä. Ida Aalbergin rva Canth tapasi Jyväskylässä, ja hän

-luki hänelle Työmiehen vaimon. Näyttelijätär lupasi esittää Homsantuun,

-joka häntä suuresti viehätti.

-

-[59] Sala aikoi palata takaisin Wieniin syys- ja lokakuulla vielä

-nauttiakseen Levinskyn opetusta.

-

-[60] Minna Vyyryläinen, s. 1864 Uuraassa, lautatarhan työnjohtajan

-Kristian Vyyryläisen tytär, käynyt koulua Viipurissa ja ollut

-Sortavalan seminaarissa, tullut teatteriin 1883, sittemmin eronnut

-mennäkseen naimisiin.

-

-[61] Samoin kuin nti Kurikka oli Lattukin Inkeristä kotoisin, s. 21/7

-1857 Kolppanan seurakunnassa, vanhemmat, Saara Kämpäs ja Abraham Lattu,

-inkeriläisiä talonpoikia. Käytyään Kolppanan seminaarin hän oli ollut

-yhdeksän vuotta (8 Tuutarissa) kansakoulunopettajana. Paitse

-näyttelijänä, toiminut teatterissa kirjastonhoitajana, eläkelaitoksen

-esimiehenä y.m. Suomentanut näytelmiä venäjänkielestä.

-

-[62] Vihkonen oli nimeltä _"Marraskuun 4 p:nä 1884. Varjokuvia.

-Muutamia muistoja kuvissa ja sanoissa Suomalaisesta teatterista"_ ja

-käsitti 30 siv., 8:o, ja sisälsi 12 varjokuvaa: Kaarlo Bergbom, Emilie

-Bergbom, Oskari Vilho, Ismael Kallio, Aurora Aspegren, Arthur Lundahl,

-Benjamin Leino, Bruno Böök, Ida Aalberg, Kaarola Avellan, Anni Hacklin,

-Axel Ahlberg sekä elämäkerrallisia tietoja samoista henkilöistä.

-Julkaisu oli E. Nervanderin toimittama.

-

-[63] Muotokuvan tekijäksi pyydettiin Edelfeltiä, joka antoi myöntävän

-vastauksen, mutta erinäisistä syistä työn suoritus lykkääntyi aina

-v:een 1902, jolloin vihdoin syntyi se suuri, näyttelijätärtä Hedda

-Gablerina esittävä maalaus, joka koristaa Kansallisteatterin lämpiötä.

--- Yhden seppeleen nauhoissa, jonka Ida Aalberg sai tässä ensimäisessä

-riemujuhlassaan, luettiin seuraava runo:

-

-    Ei runotarta Suomen kantelen

-    Ennen muinoin seppelöitty laakerilla;

-    Hän lauloi hiljaa yössä salojen

-    Yksin hongat vaan ja kuuset saapuvilla.

-

-    Mutta aamu koitti, nousi päiväkin,

-    Astui saloista se impi kuultavillen,

-    Viritti soiton uusiin lauluihin,

-    Jakain intonsa kansan lapsosillen.

-

-    Ol' erinlaiset innon osingot,

-    Neito nuori suurimman sai rintahansa:

-    Hän lauluhun kun ryhtyi, hongistot

-    Laakerlehdoksi ne muuttui kerrassansa.

-

-    Nyt taide Pohjan hallat karkoittaa,

-    Johtain meidät linnoillensa ihanille.

-    Me kiitokseksi seppel sitokaa

-    Laakerinen neidon puhtaill' ohimoille.

-

-[64] Tästä kappaleesta maksettiin tekijälle 200 mk.

-

-[65] Lucina Hagman on Minna Canthin elämäkerrassaan laajanlaisesti

-tehnyt selkoa sanomalehtikiistasta ja arvosteluista. Paha vain että

-esitys paikottain on enemmän jatkettua polemiikkia kuin objektivista

-selostusta.

-

-[66] Työmiehen vaimosta maksettiin tekijälle 500 mk.

-

-[67] Lucina Hagman, Minna Canth s. 237.

-

-[68] Vaikkei sitä kirjeessä mainita, kuuluu kamariherra Silfverstolpe,

-jolle Emilie Bergbom oli [kiireen tähden] sähköttänyt nti Aalbergin

-tulosta, tehnyt paljon hänen hyväkseen. Toiselta puolen sanotaan, että

-kuningas itse huomauttamalla että kuninkaallisella näyttämöllä nykyään

-puhutaan _monta kieltä_ oli vaikuttanut sen, ettei näyttelijättären

-sallittu esiintyä toista kertaa, niinkuin luvattu oli.

-

-[69] Näyttääksemme kuinka yleistä osanotto oli, merkitsemme tähän

-lahjat: Helsingin suom. alkeiskoulun oppilailta 140 mk, Viipuri 167,

-Nakkila 80, Kangasala 240, Nurmes 100, Mäntyharju 480, Salo 600,

-Ylöjärvi 125, Räisälä 389, Noormarkku 630, Iisalmi 150, Raisio 300,

-Sääksmäki 100, Ulvila 110, Turku 3,505, Kuopio 1,920, Pori 1,200,

-Helsinki 11,891, Mikkeli 470, Tampere 2,209, Viipuri 4,212, Albumin

-myynnistä 65, Heinola 226, Sortavala 1,200, Oulu 244, Sakkola 505,

-Urjala. 115, Janakkala 223, Käkisalmi 216, Mikkeli 377, Hauho 125,

-Jyväskylä 854, Parikkala 255, Kurkijoki 351, Joensuu 1,015, Hamina 923.

-

-[70] Seikkaperäinen kertomus veneestä koristuksineen Finlandissa 6/8.

-

-[71] Sanat tarkottavat tapaturmaa, joka todella mahtoi tuntua

-kamalalta sille, jonka piti kaikesta vastata. Sattui näet niin että

-Lappeenrantaan lähetettävät keisarinnan veneeseen kuuluvat tavarat

-jostakin erehdyksestä lähtivät Vaasaan päin! Onneksi ne voitiin

-palauttaa, ennen kun se oli liian myöhäistä.

-

-[72] _Saimi Piia Svan_, s. 12/6 1867, vanhemmat maisteri C. G. Svan ja

-Emilia Charlotta Malin. Meni 1890 naimisiin taiteilija Eero Järnefeltin

-kanssa, mutta jäi kuitenkin teatteriin v:een 1893.

-

-[73] _Olga Finne_, s. 17/7 1866 Kangasalla, vanhemmat G. A. Finne ja

-Wilhelmina Vesterling. Meni 1892 naimisiin nimituomari V. Poppiuksen

-kanssa, mutta esiintyi senkin jälkeen useita vuosia näyttämöllä.

-

-[74] Näinä aikoina alettiin puhua _vanhoista_ (ensiksi "vanhoista

-johtajista") ja _nuorista_, joka jälkimäinen mainesana ensin sukelsi

-esiin muodossa "Nuori Suomi", lähinnä kai alkunsa saanut sen johdosta

-että Ruotsissa tänä vuonna oli perustettu julkaisu nimeltä "Nuori

-Ruotsi".

-

-[75] Niin m.m. Sala, joka samoin kuin Bergbom asui Keisarinkadun

-varrella 77 rva Spohrin luona ("hyväntahtoinen sage femme"). Huumoriin

-taipuva Kaarlo kertoo sisarelleen emännän arvostelun hiljaisesta

-Salasta tekstissä mainitussa kappaleessa: "Und unser Sala! Er kann ja

-auch liebkosen! Das hätte ich nie geglaubt! So ein Schäfchen!"

-

-[76] Paras näistä oli Epäilijä, joskaan ei mikään kypsynyt tuote.

-Bergbom olisikin ottanut sen näyteltäväksi, mutta kun se 21/1 1886

-luettiin julki johtokunnan kokouksessa, johtokunta "ei katsonut

-voivansa puolustaa sen esittämistä", koska "sen sisällys oli sitä

-laatua, että se epäilemättä tulisi loukkaamaan useimpien teatterissa

-kävijäin uskonnollisia tunteita".

-

-[77] Eräs "Syrjäinen" [Minna Canth itse, niinkuin sitten ilmeni] oli

-Kuopion Tapio lehdessä perustettavaksi aiotusta "nuoren puolueen"

-lehdestä lausunut kiihkoiset sanat: "Jos tämän uuden lehden kanta tulee

-olemaan vapaamielinen, sitä ilolla nuorempi sukupolvi tervehtii, sillä

-vanhojen fennomaanien jäykkä konservatismi on ollut sille

-tukehduttavana ikeenä, joka onkin painanut alas kaiken vireämmän

-henkisen elämän alun suomalaisella puolella, ja ollut siis paljon

-tukalampana vastuksena kuin ikinä ruotsinmielisten kylmä

-välinpitämättömyys (!)" -- Tähän U. S. 1/7 vastasi osottamalla, että

-vanhat fennomaanit eivät suinkaan olleet vastustaneet muuta kuin

-erinäisiä "löyhän" vapaamielisyyden ilmaisuja ja ratkesi lopuksi

-"Syrjäiselle" kohdistettuihin sanoihin: -- "koska hänen elämänsä

-vanhojen fennomaanien vaikutuksen alla käy tukalammaksi kuin

-ruotsinmielisten kylmässä välinpitämättömyydessä, niin emme ollenkaan

-ihmettelisi, jos kohdakkoin saisimme nähdä hänen vapaamielisyytensä

-kanssa siirtyneen viime mainittuun leiriin, jossa Nya Pressen 'häntä jo

-on ilolla tervehtinyt'." -- Eihän tämä nyt ole samaa kuin "yhdistykää

-ruotsinmielisiin!" vaan polemiikeissa tavallinen kaiku ennen

-lausutuista hyökkäyssanoista.

-

-[78] L. Hagman, Minna Canthin elämäkerta s. 241.

-

-[79] Bergbom on unohtanut mainita, että kattokin tykkänään uusittiin.

-

-[80] Kun katto uusittiin, korotettiin se myöskin näyttämön kohdalta,

-niin että kulissit voitiin vetää suoraan ylisille tarvitsematta enää

-kääriä niitä kokoon niinkuin ennen. Tämän vuoksi olivat vanhat kulissit

-yläreunaltaan korjattavat, jota paitse uusiakin maalattiin.

-

-[81] Tätä ennen oli nti Avellan säännöllisesti näytellyt Leaa.

-

-[82] Aihetta "protesteihin" ja selityksiin antoi varsinkin

-esitelmänpitäjän väite että jonkun ruotsalaisen naisyhdistyksen

-vaatimus, että miesten avioliittoon mennessään pitäisi olla

-siveellisesti yhtä puhtaita kuin naiset, oli _"hävytön ja mieletön"_.

-

-[83] Jo kesäkuussa Auk. Aspegren julkaisi kehotuksen asiaaharrastaville

-kannatuksellaan edistämään uutta teatterihanketta. Kts. U. S. 1887

-n:o 140.

-

-[84] Oulussa käytettiin nimeä "Parjaus parittajana".

-

-[85] _Naimi Armida Stenbäck_, s. 5/10 1867 Rautalammilla, koulumestari

-Lauri Stenbäckin ja Hilda Granbergin tytär. Tullut teatteriin jo 1885

-ja opiskellut nti K. Avellanin johdolla; mennyt 1891 naimisiin

-silloisen ylioppilaan sitten kielenkääntäjän ja maisteria V. M.

-Kahilaisen kanssa, mutta pysynyt teatterissa v:een 1898.

-

-[86] Liikemies, Robert Kiljanderin serkku.

-

-[87] Finlandissa teatterin johtoa kovasti nuhdeltiin siitä, että

-kappale oli näyteltäväksi otettu. Tämän kirjan tekijä taasen lausui

-tunnustuksensa teatterille ("Suomalainen teatteri", U. S. 14/10), että

-se oli antanut yleisön tutustua merkilliseen teokseen. Eikä Ibsen

-mitenkään ollut kuvannut henkilöitään miellyttäviksi, niin että

-näytelmä voisi "katsojia turmella".

-

-[88] Arvostelija oli tämän kirjan tekijä.

-

-[89] Runoilijan vastauskirje kutsumukseen on päivätty: Koivuniemellä

-12 p. tammik. 1888.

-

-    Minä kiitän kutsumuksesta, jota, jos Jumala tahtoo, olen

-    noudattava koko pataljoonan kanssa lapsia ja lapsenlapsia.

-    Tälle joukolle tuottanee kai suurimman ilon sota toisessa

-    näytöksessä.

-

-    Ilmottakaa minulle millä välinäytöksellä saan tehdä lyhyen

-    käynnin näyttämölle kiittääkseni näyttelijöitä! Mutta älkää

-    huoliko näyttää minua esirippu ylhäällä!

-

-    Ei yksikään näyttämö ole esittänyt Reginaa niin huolellisesti

-    kuin Suomalainen teatteri. Sen ansio on ettei kappale jo ole

-    mennyt kaiken maailman tietä vanhana deklamatsioniläksynä.

-    Kiitos kaikesta ja paljosta enemmästä kuin köyhästä

-    Emmeritzistä!

-

-    Hoida kurkkuasi, sinä olet tarpeen tässä maassa! Ja sano

-    terveisiä Emilielle teidän

-

-                                      hartaalta Z. T:lta.

-

-    J. K. Ajattele jos Björnson nyt tulisi Expressillä!

-    Hänen pitäisi saada kuulla tshudien loihtivan!

-

-[Huhu kävi jo tähän aikaan, että Björnson aikoi käydä Suomessa; mutta

-hän tuli vasta toukokuulla.]

-

-[90] Mahdoton on sanoa tinkimättä: _kaikki_, sillä ultraruotsinmieliset

-tekivät parastaan häiritäkseen juhlaa. Kansakoulujen oppilaat

-kiellettiin käymästä juhlatervehdyksellä, Taideyhdistys, jossa

-Z. Topelius oli toiminut 33 vuotta, loisti poissaolollaan y.m. y.m.

-

-[91] Näin Numers itse kertoo kirjeessä (17/4 1889) tekijälle, joka on

-hänen nuoruudentuttaviaan.

-

-[92] Väsyneenä odottamaan Numers 7/9 1885 oli kirjoittanut tekijälle ja

-pyytänyt, että minä perisin hänen käsikirjoituksensa Hertzbergiltä ja

-toimittaisin sen hänelle. Hertzberg lähetti sen kuitenkin suoraan

-Numersille, joka silloin oli Vehmaisten asemalla. Kohta sen jälkeen hän

-tuli Suinulan aseman päälliköksi.

-

-[93] Katsomme velvollisuudeksemme mainita, että olemme Numersilta

-turhaan pyytäneet käytettäväksemme Bergbomin kirjeet hänelle.

-

-[94] Eerikki Pukesta maksettiin Numersille 500 mk, josta hän luovutti

-ehdottoman näyttelemisoikeuden teatterille, mutta pidätti itselleen

-(taikka myönnettiin hänelle) täysi oikeus painattaa se niin

-suomen- kuin ruotsinkielellä.

-

-[95] Tietäjästä suoritettiin Erkolle tekijäpalkkiona 500 mk.

-

-[96] Kuultuaan Berlinissä, että Deutsches Theater aikoi heinäkuulla

-näytellä Kööpenhaminassa, Kaarlo oli kirjoittanut Emilielle, että

-Weckmanille oli annettava apua, niin että hän voisi olla pari kuukautta

-Tanskassa, itse hän lupasi maksaa hänen meno- ja tulomatkansa. Weckman,

-joka ei osannut vieraita kieliä, voisi näin hyötyä enemmän kuin

-Saksan- tai Ranskanmatkan kautta. Weckman oli tietenkin iloinen

-tarjoumuksesta. -- "Hän on vastaanottavainen hyviin vaikutelmiin

-nähden", Bergbom arvostelee, "se näkyi, kun hän lyhyellä Pietarin

-matkalla tutki Reviisoria."

-

-[97] Laajempi selostus johtokunnan kokouksesta y.m. asiaan kuuluvasta

-tavataan alempana 21:ssä luvussa.

-

-[98] _Kaarle Halme_ (Sundgren), s. 4/12 1864 Hämeenkyrössä, tuli

-palveltuaan Turun lääninhallituksessa ja oltuaan v.t. nimismiehenä

-teatteriin syksyllä 1888.

-

-[99] Tämän kirjan tekijä.

-

-[100] Kirjan tekijä Valvojassa.

-

-[101] Kirjan tekijä Valvojassa.

-

-[102] Kirjan tekijä Valvojassa.

-

-[103] Kirjan tekijä Valvojassa.

-

-[104] Yhteisnäyttelemisen salaisuus forumkohtauksessa oli siinä, että

-johtaja oli jakanut vähemmän kehittyneet avustajat ryhmiin, joita

-varsinaiset näyttelijät johtivat. Samaa keinoa Meiningiläisetkin

-käyttivät.

-

-[105] Kuitenkin on merkille pantava että Zolan kappaleessa ei ole

-mitään vallankumouksellista tendenssiä.

-

-[106] Nti Alli Nissinen on kuitannut kolmannen näytöksen kääntämisestä

-80 mk, ja rva Anni Levander näyttää kääntäneen 1:sen ja 2:sen näytöksen

-[kuitissa on 3 näytelmän käännökset yhdistetty]. Luultavasti Sala

-sitten viimeisteli suomennoksen.

-

-[107] Tämä tarkottanee ei ensimäistä vaan jotakin myöhempää laitosta,

-koska Numers luuli 3:ssa päivässä suorittavansa korjaustyön.

-

-[108] Näitä päivän iskusanoja lisättiin kappaleeseen harjotuksissakin,

-ja kuuluvat innostuneet näyttelijätkin siinä kilpailleen keskenään.

-

-[109] Samassa kokouksessa, missä johtokunta määräsi Numersille tämän

-palkkion, päätettiin hänelle antaa lisäksi 300 mk matkarahaksi, millä

-hän matkustaisi Itä-Suomeen tutkiakseen kansanelämää.

-

-[110] Kirje on laadittu tammikuulla 1892 Tampereella tapahtuneen

-keskustelun jälkeen, jossa Bergbom turhaan oli koettanut "palauttaa

-vanhan hyvän suhteen" Numersin ja hänen välillään.

-

-[111] O. E. Tudeer Valvojassa.

-

-[112] Toukokuulla johtokunta suostui ottamaan Kivisen teatterin

-palvelukseen.

-

-[113] Keräyspuuhan toimeenpanijat olivat rvat Anna Ahnger, Ida Aspelin,

-S. Blomstedt, Hilma Gripenberg, Anna Stenroth ja Hilda Äyräpää jotka

-huhtikuulla 1889 tekivät keskenään sopimuksen kehottaa ystäviänsä ja

-ystävien ystäviä kutakin keräämään 10 markkaa teatterin vajauksen

-vähentämiseksi. Niinkuin näkyy ei paljoakaan puuttunut, että kutakin

-alkuunpanijaa kohtaan olisi kertynyt 1,000 markkaa.

-

-[114] Tämä "torpparikomedia" on epäilemättä yksinäytöksinen

-huvinäytelmä Uusi Pirtti (Nystudansen), joka tavallisuuden mukaan

-valmistui paljon myöhemmin kuin luvattu oli. Se esitettiin näyttämöllä

-vasta tammikuulla 1903.

-

-[115] S. 2/9 1869 Kuopiossa; vanhemmat K. G. Blomqvist ja Johanna

-Hoffrén. Liittyi Aspegrenin seurueeseen 1887.

-

-[116] Toisessa kirjeessä Emilie lausuu paheksumisensa siitä, että

-ruotsalaiset alkoivat näytelmän esittämisen vähän ennen. "Mutta siihen

-emme voineet mitään. Esittämisoikeus oli erikseen myyty Venäjälle, ja

-pitkä aika meni kirjeenvaihtoon siitä asiasta. Ruotsalainen teatteri

-sitä vastoin käyttää Ruotsiin myytyä esittämisoikeutta. Jos olisimme

-tahtoneet, olisimme voineet estää heidät näyttelemästä kappaletta."

-

-[117] "Jacques Damour" oli yksi niistä neljästä pikkukappaleesta, jotka

-muodostivat näytäntöohjelman, millä André Antoine Parisissa 30 p.

-maaliskuuta 1887 perusti "Vapaan teatterin" (Théâtre libre). Myöskin

-Vergan kuuluisan draaman oli Antoine 1888 näytellyt kaikkea sovinnaista

-hylkäävässä teatterissaan.

-

-[118] Syystä kun influensa oli hätyyttänyt häntä silloinkin kun hän

-alkoi Papin perhettä kirjoittaa, sanoi hän sitä "oikeaksi

-influensanäytelmäksi".

-

-[119] Palkkiona suoritettiin Papin perheen tekijälle tähän aikaan

-tavallinen summa, 600 mk.

-

-[120] _Hemmo Kallio_ (Herman Puttonen), s. 2/4 1863 Jyväskylän pitäjään

-Eerolan talossa, jonka Rautalammilta tullut isä oli saanut naidessaan

-talon tyttären. Nälkävuosina meni talo menojaan, isä lähti maailmalle

-työnhakuun, ja Hemmon täytyi kerjäten elättää itseänsä ja äitiänsä.

-Sittemmin isä toki palasi, ja poika sai käydä 4 vuotta kouluakin

-Jyväskylässä. V. 1878 hän pääsi oppilaaksi Weilin ja Göösin

-kirjapainoon, 1882 hän muutti Helsinkiin, työskennelläkseen eri

-kirjapainoissa, ja 1888 Kuopioon Backmanin vastaperustetun kirjapainon

-johtajaksi. Tästä verraten turvatusta asemasta vastustamaton halu vei

-hänet alalle, jolla taas oli oppilaana alottaminen. Kirjailijanakin

-Kallio on toiminut, m.m. sovittanut Seitsemän veljestä näyttämölle.

-

-[121] _Kirsti Sainio_, s. 24/7 1872 Helsingissä, vanhemmat työmies Erik

-Johan Kjäll ja Erika Wass, suomalaisen kansakoulun käynyt ja yksityistä

-opetusta nauttinut m.m. kielissä, Näyttämötaiteessa hän on nti K.

-Avellanin oppilaita.

-

-[122] _Cecilia Silén_, s. 13/8 1864 Helsingissä, oli Bergbom-sisarusten

-suosikkeja. Tohtori risti hänet Sillaksi ja muisti häntä viimeisissä

-määräyksissään. "Silla" puolestaan huvitti nti Bergbomia ja tohtoria,

-kun tämä oli sairaana ulkomailla, kirjeillään teatterista.

-

-[123] Tarkottanee sitä, että Kaarlon asuinhuone uudessa rakennuksessa

-(Yrjönkatu 13) tulisi vaatimattomaksi.

-

-[124] Rva Augusta af Heurlinin terveydentila oli edellisenä

-talvikautena ollut hyvin huolestuttava.

-

-[125] Ne kaksi kirjettä, joissa Bergbom kertoo kaikki mutkat, eivät voi

-saada tässä tilaa, mutta pääseikka on kuitenkin mainittava. Syystä kun

-oli nyrjäyttänyt polvensa, hän jäi yöksi Salzburgiin, joka on

-ensimäinen asema Itävallan puolella. Mennessään hotelliin hän jätti,

-niinkuin usein tehdään, koffertinsa aamuksi asemalle; mutta kun hän

-aamulla kysyi sitä, oli se hävinnyt tietämättömiin. Asia oli sitä

-ikävämpi, kun arkussa oli enin osa matkarahojansakin. Tästäkös syntyi

-jupakka. Kun näet ruvettiin sähköteitse koffertia tiedustelemaan, alkoi

-riita itävaltalaisten ja baijerilaisten virkamiesten välillä:

-syytettiin toiset toisiaan hutiloimisesta. Eikä se siihenkään

-rajottunut. Juuri näinä aikoina preussilaiset valittivat, ettei

-baijerilaisilla rautateillä ollut tarpeellista 'kuria' (Zucht), vaan

-oli muka välttämätöntä asettaa ne preussilaisen hallinnon alle.

-Sentähden baijerilaiset olivat peloissaan, että juttu tulisi

-julkisuuteen. Se taaskin teki, että Bergbomilla ei lainkaan ollut

-aihetta syyttää viranomaisia välinpitämättömyydestä. Kyllä ne tekivät

-parastaan, mutta päiviä kului ennen kun asia selvisi. Bergbomin

-koffertti oli harmaja, ja Wienistä tuli harmaja matka-arkku, jota ei

-kukaan ollut siellä perinyt. Se oli kuitenkin väärä. Oikea tuli viimein

--- Hampurista, ja nyt päästiin pulman perille. Bergbomin lähtiessä

-Reichenallista oli ollut tavaton tungos asemalla, ja silloin vaihdos

-oli tapahtunut hänen ja erään hampurilaisen herran harmajan koffertin

-välillä. Asian selviäminen jälleen lykkääntyi sen vuoksi, että tuo

-herra oli poikennut alkuperäisestä matkasuunnitelmastaan ja vasta

-viivyttyään kuka ties missä tullut Hampuriin ja huomannut saaneensa

-väärän koffertin. -- Hädissään Kaarlo oli sähköttänyt Emilielle ja

-pyytänyt rahaa. Tämä hätäileminen, jolla hän oli säikähyttänyt

-sisartaan, oli hänestä kaikkein ikävintä.

-

-[126] Kirjoitus, joka päättyy kirjeenmuotoisesti, alkaa

-päällekirjoituksella: "Elinan surma -- senaste uppsättning". Sana

-"viimeinen" viittaa edellisiin samanlaisiin, jotka kai olivat v:lta

-1889 ja joita Bergbom jo oli arvostellut. "Tämän suunnitelman keksin

-kotimatkalla", sanotaan kirjeen lopussa.

-

-[127] Kun kysymys Elinan surman synnystä oli tullut julkisuuteen, ja

-Numers vaati käsikirjoituksen takaisin, Bergbom lähetti aikaisimman,

-mutta antoi sitä ennen jäljentää sen ja herrojen J. Brofeldtin, I. K.

-Inhan, Alex. Slotten ja J. N. Reuterin tarkastaa ja todistaa

-jäljennöksen ja alkukirjoituksen yhtäpitäväisyys. Todistus on

-allekirjoitettu Helsingissä 10 p. lokak. 1892.

-

-[128] Tämä kuvaelma kuuluu nähtävästi myöhempään laitokseen, sillä se

-on niin yhtäpitävä kolmannen kuvaelman kanssa valmiissa näytelmässä.

-Sitä paitse siinä on viittaus sakaristokohtaukseen, joka on myöhempi

-lisäys. Tarkotamme Klaun kysymystä, mihin Kirsti on toimittanut

-"kerjäläisen, jonka varasti papilta".

-

-[129] Niinkuin lyhyestä selostetusta näkyy, on toiminnan kulku

-yhtämittainen ja selvä. Kumminkaan ei kuvaelmia ole kuin viisi, vaikka

-viimeinen on merkitty "seitsemäs". Oliko tarkotus jakaa pari niistä

-kahteen, vai onko kaksi hävinnyt? Jos jälkimäinen olettamus on oikea,

-niin pitäisihän toiminnan kulussa olla aukkoja. Kun ei ole sitä

-kirjettä, joka arvattavasti seurasi lähetystä, on vaikea ratkaista

-asiaa. Ettei tässä kuitenkaan perusteellisempaa erehdystä voi olla, sen

-näkee seuraavasta, se on siitä, että Numers itse todistaa sen mitä

-valmiissa draamassa on eroavaa ja uutta olevan Bergbomin antamaa.

-

-[130] Lause näyttää sisältävän ristiriidan kun siinä toiselta puolen

-sanotaan että Bergbom on hyväksynyt kaiken ja toiselta puolen, että

-Numers on sisällykseen nähden alistuva hänen ohjaukseensa. Asia käy

-kuitenkin selväksi kun huomaa, että Numers sanalla "uppställning"

-(exposé) tarkottaa _ainehistoa_, s.o. draaman henkilöitä eri

-luonteineen ja heidän suhteitaan toisiinsa. _Siinä_ Bergbom ei ollut

-ehdottanut mainittavaa muutosta, sitä vähemmän kuin kaikki päähenkilöt:

-Klaus, Kirsti, Elina, Uolevi ovat kansanrunosta saatuja; kumminkin

-sommittelu muutettiin melkoisesti, ja samalla tuli traagillinen

-selkkauskin syvennetyksi.

-

-[131] Keksimällä pakinoivat rouvat Bergbom rikastutti kuvausta samoin

-kuin ehdottamalla rouvat Kuopion takana kappaleeseen.

-

-[132] Kirstin väite että hän on Klaun puoliso yhtä hyvin kuin Elina,

-vaikka ei pappi ollut vihkinyt häntä, tavataan jo Bergbomin

-oopperasuunnitelmassa (kts. I s. 156).

-

-[133] Kerjäläinen vastaa runon Kiesusta ("Kiesus äiänä käveli"), joka

-kysyy mitä katuva Klaus itkee? -- Bergbom ajatteli häntä mieheksi,

-joka mieron teillä kulkiessaan oli tutustunut hussilais- tai muuhun

-1400-luvun lahkolaisoppiin. Kirjantekijä muistaa hänen kysyneen, olinko

-missään kirjassa tavannut tietoja sen ajan lahkolaisista. Näin

-käsitettynä tällä sivuhenkilöllä on merkitystä ajankuvauksen kannalta.

-

-[134] Numersin oli niin vaikea luopua tulipalo-katastroofista, että

-hän vielä viimeiseen puhtaaksikirjoitettuun kappaleeseen lisäsi:

-"kerjäläisen puhuessa alkaa tulenhohde näkyä ja enenee enenemistään,

-niin että esiripun hitaasti laskiessa yleisölle käy selväksi, että talo

-palaa myrskyssä (!)"

-

-[135] Puhdas tulo teki 960 mk. Jo keväällä oli Numers saanut

-tekijäpalkkiona 600 ja jouluksi hallitukselta kunniapalkintona 2,000 mk

-"erittäin" Elinan surmasta.

-

-[136] Ehdotus saavutti myöhemmin hyväksymisen korkeimmassa paikassa.

-

-[137] Tavallinen maksu Ida Aalbergin vierailuista näinä vuosina oli

-150 mk illasta ja yksi "resetti" eli, niinkuin nykyään sanotaan,

-"lahjanäytäntö."

-

-[138] Muun muassa Numers puhuu eräästä käsikirjoituksesta, johon hän

-oli tehnyt viimeiset korjauksensa ja jonka hän vähän ennen

-näyttelemistä oli lähettänyt Bergbomille. Sen hän tahtoo takaisin,

-koska hän muka oli lahjottanut sen eräälle naistuttavalleen. Ettei

-Bergbom sitä antanut, riippui tietysti siitä, että se juuri oli sen

-yhteistyön tulos, josta erimielisyys oli olemassa. Muutoin arvaamme

-Bergbomin menettelyyn senkin vaikuttaneen, että Numers oli antanut

-Kuopion takana kappaleen Arpelle, ja tuli tämä itse Helsinkiinkin

-näyttelemään sitä ja siis Suomalaisen teatterin kanssa kilpailemaan,

-ennen kun näytelmä oli suomenkielellä "loppuunnäytelty". Kun pitää tätä

-esimerkkiä silmällä, ei ole lainkaan kummaa, että Bergbom teatterinsa

-tähden piti kiinni luonnollisesta oikeudestaan Elinan surmaan.

-

-[139] Koska tekstissä mainittujen lehtien huomautus että Suomalainen

-teatteri olisi verraten vähäisellä palkkiolla lunastanut itselleen

-tekijältä näyttelemisoikeuden, jolla se sitten oli ansainnut "kymmeniä

-tuhansia" nykyaikana ehkä näyttää merkitsevämmältäkin kuin 1890-luvun

-alussa, on tässä syytä muistuttaa että siihen aikaan 600 mk ei ollut

-niinkään mitätön palkkio. Tosiasia on näet että Suomalainen teatteri

-tässäkin kohden oli avaramielisempi kuin Ruotsalainen. Bergbom tahtoi

-aina että maksettaisiin mahdollisimman runsaasti ja milloin ei

-teatterin omista varoista katsottu voitavan antaa niin paljon kuin hän

-olisi suonut, koetti hän vaikuttaa niin että tekijät muualta päin

-saivat lisäpalkkiota. Siten oli hän myötävaikuttamassa siihen, että

-sekä Minna Canth että Numers saivat palkintoja. Numers sai siten

-Kuopion takana ja Elinan surma kappaleistaan, edellisestä 900 ja

-jälkimäisestä 3,560 markkaa (kts. ylemp. s. 416). Mahdollista on että

-nämäkin määrät tuntuvat pieniltä nykyään, jolloin kuulemamme mukaan

-käännöksistäkin vaaditaan yhtä paljon kuin ennen alkuperäisistä

-draamoista. Varmaa on kuitenkin että tekijät, heidän kirjeistään

-päättäen, olivat sangen tyytyväisiä Bergbomin aikaiseen maksutapaan. --

-Muutoin on huomattava, että suomalaisten kirjailijain palkkiot meillä

-alkoivat nousta vasta sen jälkeen kun kustannusosakeyhtiö Otavan

-perustamisen kautta (1890) tarpeellinen kilpailu kustantajain välillä

-oli syntynyt. Tämän kirjan tekijä on tässä tavallaan asiantuntija,

-sillä kun hän 1888 G. W. Edlundille tarjosi niin suuren (!) suomalaisen

-kirjan kuin Johannes Takasen elämäkerran kustannettavaksi, sai hän sen

-takaisin ivallisella hymyllä -- "Ei kannata, sehän on kokonainen

-taidehistoria, jos itse maksatte painatuksen, niin otan sen

-myytäväksi!" Silloin nolattu tekijä päätti, että suomalainen

-kustannusyhtiö Helsingissä on perustettava, ja kahta vuotta myöhemmin

-Otava alkoi toimensa. Sitä ennen Bergbom oli niitä harvoja, jotka

-olivat kohdelleet suomalaisia kirjailijoita -- kirjailijoina.

-

-[140] Meidän harventamamme.

-

-[141] Numersilla oli ollut tekeillä kappale nimeltä "Snälla flickor".

-

-[142] Tulen polttama lapsi pelkää tulta.

-

-[143] _Olga Salo_, s. 29/12 1865, muurarimestari W. Piirosen tytär

-Viipurista, yksityisen venäläisen koulun käynyt, vasta 16-vuotiaana

-oppinut suomea, mutta niin hyvin siihen perehtynyt, että suomentajana

-(venäjän- ja saksankielistä) ja kirjailijanakin toiminut. V 1887

-liittynyt Aspegrenin seurueeseen, jonka jäsenenä jonkun aikaa nauttinut

-rva Raa-Winterhjelmin opetusta Tukholmassa; naimisissa Oskari Salon

-kanssa, joka vuotta myöhemmin muutti Aspegrenilta Suomalaiseen

-teatteriin.

-

-_Mimmi Lähteenoja_, s. 27/8 1865, korpraalin tytär Helsingistä,

-kansakoulun käynyt, Aspegrenin seurueessa v:sta 1888.

-

-_Otto Närhi_, s. Rautalammilla 1864, oli soittajana Kuopion

-pataljoonassa ennen kun 1884 liittyi Aspegrenin Kansanteatteriin.

-

-[144] Tämä rintakuva, jonka Runeberg teki omasta alotteestaan, on nyt

-pronssiin valettuna Kansallisteatterissa. Se samoin kuin ennen mainittu

-(kts. ylemp. s. 419), samassa paikassa nähtävä, Rob. Stigellin

-muovailema Emilien rintakuva valettiin -- Emil Vikströmin välityksellä

--- pronssiin Brüsselissä 1908. Kustannuksiin käytettiin sisarusten

-hautapatsaan pystyttämistä varten kerättyjä, ylijääneitä varoja.

-

-[145] Nämä sanat tarkottanevat "Kovan onnen lasten" aikoja ja

-teatterissa tapahtuneita sisällisiä rettelöitä, joissa seurueen jäsenet

-näyttäytyivät kovin vähän ymmärtävän panna arvoa johtajaan, joka heillä

-oli.

-

-[146] Niin oli tehty edellisenäkin syksynä ja oli siis Minnan

-väite, että kappaletta U. S:n arvostelijan "kiellosta" ei oltu

-kansannäytännössä esitetty, väärä.

-

-[147] Suora viittaus siihen mitä oli tapahtunut nähdään paitse parissa

-edellisessä otteessa eräässä Minna Canthin kirjeessä Emilielle

-(15/7 1891), jossa hän -- kerrottuaan miten Kuopiossa "nuorten"

-piireissä tapahtuneissa neuvotteluissa kirjailijayhdistyksen

-perustamisesta voitolle oli päässyt (Minnan vastustama) mielipide, että

-yhdistys on käsittävä myöskin ruotsalaisia kirjailijoita -- lausuu: "On

-se luonnollista nykyisissä oloissa tuo liittyminen sveeseihin.

-Ajatelkaamme vaan Ahon asemaa viime valtiopäivillä [se on m.m. 'Yksin'

-kirjan arvostelua, kun oli kysymys kirjailijapalkkioista]. Ja mitä

-minun kokemuksiini tulee, niin -- nehän tunnette. Ei minulla ollut

-Kovan onnen lapsissani puolellani muut kuin Nya Pressen. Ja kun

-Suometar viime vuonna kertoo Suomalaisen teatterin hyvästä

-menestyksestä, ei se katso maksavan vaivaa edes mainitakaan, että

-siellä myöskin oli näytelty kotimainen kappale [Papin perhe!].

-Muistuipa silloin mieleeni, kuinka sveesit olivat ottaneet

-Tavaststjernan huonot 'Affärit' vastaan. Fennomaanit eivät pane mitään

-arvoa kirjallisuudelle, he ennemmin tahtoisivat sen tukahuttaa, jos

-mahdollista. Kun ei omalta puolueelta saa minkäänlaista sympatiaa, ja

-kun ruotsinmieliset ovat siihen määrään ystävällisiä kuin he ovat,

-miksi emme silloin tarttuisi ojennettuun käteen. Että minä sen teen

-haikealla mielellä on luonnollista, sillä minulla on vielä muistossa

-entiset ajat, jolloin kaikki henkinen työ suomalaisella taholla sai

-tukea ja kannatusta fennomaaneilta. Nyt päin vastoin. Niin ajat

-muuttuvat. Nuoret ovat onnellisempia, sillä he voivat vapaammin

-jättää entiset ystävät ja liittyä toisiin, taikka oikeastaan he

-ruotsinmielisissä vasta saavat ystäviä. Muun muassa on nyt kysymys

-Kalle Ahon 'Epäilijän' kääntämisestä ruotsinkielelle, jolloin se

-myöskin tulisi otettavaksi Ruotsalaisen teatterin ohjelmistoon. Ei

-suinkaan ole hänen syynsä, että näin käy. Eikä myöskään sovi ihmetellä,

-jos hänestä, kaikista periaatteista huolimatta, sen jälkeen tulee

-Ruotsalaisen teatterin palvelija. Syyt ovat ihmeteltävät ja ikävät, --

-seuraukset ovat luonnolliset (!)." -- Näkeehän tästä, että Minna

-Canthissa se kiihottunut mieliala kuvitteluineen, johon luopuminen

-perustui, oli jo täysin kehittynyt kesällä 1891.

-

-[148] Muillekin Sala kirjoitti jäähyväiskirjeitä, muun muassa nti

-Emilie Stenbergille yhden, joka sisälsi viimeisiä sanoja ja

-tervehdyksiä kullekin toverille erikseen.

-

-[149] Nähtävästi kirjoittaja on Salaa varten sattuvasti käyttänyt

-sanoja ja lauseita niistä muistosanoista, jotka Bergbom 1883 oli

-kirjoittanut Vilhosta (kts. ylemp. s. 152). Bergbom itse ei ole voinut

-Salasta kirjoittaa, aika ei olisi sitä myöntänyt.

-

-[150] Meillä on käytettävänämme ainoastaan alustelma, johon korjauksia

-on tehty. Mahdollista lienee, että joku kohta vielä muutettiin

-puhtaaksikirjoittaessa, mutta pääasiassa sen sisällys epäilemättä on

-sanasta sanaan semmoinen, jollaisena rva Canth sai sen luettavakseen.

--- Lukijaa kehotetaan silmäilemään Minna Canthin syytöksiä (siv. 444),

-sillä kirjoitus kohdistuu niihin, toiseen toisensa perästä.

-

-[151] Tämän jälkeen seuraa käsikirjoituksessa pyyhitty kohta, jossa

-sanotaan, että kappaleen esittäminen Uudenmaan pataljoonan

-seuranäytännöissä yksinkertaisemmin on siten selitettävissä, että

-ruotsinmielisillä upseereilla ei ollut aavistustakaan Kovan onnen

-lapsista, "oliko se kala vai lintu!"

-

-[152] Arvostelija, jota tässä tarkotetaan, oli maisteri Rinne, joka

-1890-91 kirjoitti teatterista U. S:een. Kun lokakuulla 1890 oli

-näytelty Calderonin Elämä on unelma ja Shakespearen Hamlet, katsoi hän

-syytä olevan muka yleisön nimessä moittia ohjelmistoa liiallisesta

-klassillisuudesta. "Suomalaisen teatterin ystävä" (tämän kirjan tekijä)

-esiintyi 11/11 ohjelmiston puolustajana sitä paremmalla syyllä kuin

-tunnettu oli, että klassilliset näytelmät olivat säännöllisesti

-menestyneet paremmin kuin uudenaikaiset. -- Se joka piti Papin perhettä

-vähemmän sopivana kansannäytännöksi, lienee kuitenkin ollut toinen

-tilapäinen arvostelija. Kun näet Papin perhe syksyllä 1891 oli

-kansannäytäntönä annettu, julkaisi eräs "katselija" U. S:ssa pitkän

-kirjoituksen, jossa hän laajasti puhuu niistä kasvatusperijohteista,

-jotka hänen mielestään kappaleessa tulevat näkyviin. Arvattavasti luuli

-Minna Canth tämän hänelle hyvin epäsuosiollisen kirjoituksen

-vaikuttaneen Bergbomiin. Syy ettei Papin perhettä voitu

-näytäntökaudella 1891-92 _useammin_ kuin yhden kerran esittää

-kansannäytäntönä, oli kuitenkin tekstissä mainittu, Salan

-ulkomaanmatka.

-

-[153] Niille, joista Bergbomin sanat tuntuvat liian ankarilta,

-muistutamme mitä tri Rolf Lagerborg ruotsalaistemme hirmulapsena

-(enfant terrible) lausuu Framtid lehdessä 1906 n:o 19 puhuessaan

-ruotsalaisten tulevaisuudesta kun suomalaisuus pääsee voitolle:

-hallitsevien jälkeläisinä he muuttavat mieluummin pois kun taipuvat

-"entisten renkiensä" alle, "kasvatettuina ylenkatsomaan suomalaisuutta"

-on heistä, ruotsinkielen alistettu asema "arvokkaisuuden ja ihmisarvon

-uhraus". -- Bergbom oli siksi kokenut, että hän, niinkuin vanha

-lausetapa kuuluu, "tunsi Pappenheimiläisensä".

-

-[154] Kuinka Minna Canth kahdeksan vuotta ennen -- silloin kun hän

-todella rakasti Suomalaista teatteria -- puhui siitä, näyttää seuraava

-ote kirjeestä Emilie Bergbomille (28/6 1884): "Ollakseni oikein

-runollinen vertaan Suomalaista teatteria ihanaan puuhun, jossa me

-kaikki olemme oksia ja jossa Tohtori ja Emilie ja Ida Aalberg ovat

-kaikkien suurimpia oksia. Kuinhan en minä oksa vaan kuivettuisi ja

-karsittaisi pois." -- Todellisuudessa hän itse repäisi itsensä irti

-"ihanasta puusta".

-

-[155] Valaiseva on erään tunnetun ruotsinmielisen vastaus kun

-keskustellessa Bergbomin ja Numersin välisestä riidasta kysyttiin:

-"Mutta mitä sitte, jos Numersilta ei enää mitään valmistuisikaan, kun

-hän jää yksin?" -- "Se on yhdentekevä, kun vaan ei Suomalainen teatteri

-ansaitse rahaa hänen kappaleillaan!"

-

-[156] Lähteissämme ei ole mitään tietoja siitä että Bergbom olisi

-vaikuttanut tämän draaman syntyyn. Kumminkin tiedämme niin tapahtuneen,

-sillä samoin kuin hän kävi Numersin luona neuvottelemassa uusista

-draamoista, kävi hän syksyllä ja talvella 1891-92, jolloin näytelmä

-kirjoitettiin, Tavaststjernan luona, joka silloin asui Malmilla. Kirjan

-tekijä on kuullut tämän Bergbomin omasta suusta. -- Runoilija koetti

-aluksi kirjoittaa näytelmänsä suomenkielellä. Hän lähetti näet

-23/11 1891 neljä "suorasti suomeksi" kirjoitettua kohtausta K. Leinolle

-tarkastettavaksi. Myötäseuraavassa kirjeessä hän sanoo: "Koko tämä

-juttu syntyi siitä, että minä tunsin ajattelevani suomeksi, kun panin

-ruotsalaisia sanoja Pihlin ja Lehtimaan suuhun". (Nykyaika 1898 s. 241

-ss.) Sittemmin hän kuitenkin luopui yrityksestään ja pyysi Ahoa

-suomentajaksi.

-

-Uramon torppa oli ensimäinen näytelmä, jonka esittämisoikeudesta

-tekijän ja teatterin välillä (tanskalaisen mallin mukaan) laadittiin

-välikirja. Näytteeksi suomennamme sen tähän:

-

-    Sopimus Suomalaisen teatterin ja minun välilläni oikeudesta

-    esittää 4-näytöksistä draamaani Uramon torppa.

-

-    I. Niin pian kun johtokunta on hyväksynyt kappaleeni näyteltäväksi,

-    saan minä palkkiona viisisataa (500) mk.

-

-    II. Jokaisesta kolmestakymmenestä (30) ensimäisestä näytännöstä,

-    joko ne tapahtuvat Helsingissä taikka maaseudulla, saan minä

-    kymmenen (10) prosenttia teatterin bruttotulosta tekijäpalkkiona.

-

-    III. Kaikista seuraavista näytännöistä saan viisi prosenttia

-    teatterin bruttotulosta.

-

-    Yllämainituilla ehdoilla luovutan minä tämän draamani

-    esittämisoikeuden Suomessa Suomalaiselle teatterille, kuitenkin

-    niin että sen yksinomainen esittämisoikeus on voimassa Helsingissä

-    viisi vuotta eteenpäin tästä päivästä lukien, maaseudulla kolme

-    vuotta.

-

-    Helsingissä 7 p. marrask. 1892.

-

-                                   Karl A. Tavaststjerna.

-

-    Tämän sopimuksen hyväksyy:

-

-                                   (Johtokunnan jäsenten nimet.)

-

-[157] Tammikuulla olisi otettu uudempi Ibsenin näytelmä Rakennusmestari

-Solness esitettäväksi, jos Ida Aalberg olisi suostunut näyttelemään

-Hilda Wangelia, mutta vastaus oli kieltävä.

-

-[158] Tekijäpalkkiona maksettiin K. Aholle 400 sekä M. Vuorelle ja

-Numersille kummallekin 150 mk.

-

-[159] Erkko oli niin erinomaisen arkaluontoinen, ettei hän pyytänyt

-eikä ottanut neuvoja runoilijatoimessaan. Ainoa tapa millä Bergbom

-lienee vaikuttanut tähän näytelmään oli se, että hän pyyhkimällä eli

-poisjättämällä eräitä lyyrillisiä kohtia teki sen otollisemmaksi

-näyttämölle. Oikeus "pyyhkimiseen" onkin, niinkuin tiedetään, niitä,

-joista teatterinjohtaja viimeksi luopuu!

-

-[160] Kaarlo toimitti kaikki asiat kirjoittamalla nti Elfvingille.

-Eräässä kirjeessä 30/4 tavataan seuraava lystillinen kohta, joka koskee

-Prinsessa Ruususta: "Ruususessa tarvitaan lapsibaletti. Tahdotko sanoa

-sen affishörskalle, niin että hän ajoissa hankkii tanssijoita. Meillä

-pitää olla kahdeksan 6 à 7-vuotista, kuusi 9 à 10-vuotista, kuusi

-12-vuotista -- kaikki tyttöjä. Sitäpaitsi kymmenen poikaa noin

-6--10-vuotista. Joka illasta, olkoon harjotus taikka näytäntö, maksamme

-25 penniä. Jos sattumalta joku _taitava_ täysikäinen olisi saatavissa,

-niin voidaan häntäkin käyttää -- jokapäiväisistä löntyistä emme huoli."

-

-

-

-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III***

-

-

-******* This file should be named 51584-8.txt or 51584-8.zip *******

-

-

-This and all associated files of various formats will be found in:

-http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/5/8/51584

-

-

-Updated editions will replace the previous one--the old editions will

-be renamed.

-

-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright

-law means that no one owns a United States copyright in these works,

-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United

-States without permission and without paying copyright

-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part

-of this license, apply to copying and distributing Project

-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm

-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,

-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive

-specific permission. If you do not charge anything for copies of this

-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook

-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,

-performances and research. They may be modified and printed and given

-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks

-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the

-trademark license, especially commercial redistribution.

-

-START: FULL LICENSE

-

-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

-

-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free

-distribution of electronic works, by using or distributing this work

-(or any other work associated in any way with the phrase "Project

-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full

-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at

-www.gutenberg.org/license.

-

-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project

-Gutenberg-tm electronic works

-

-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm

-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to

-and accept all the terms of this license and intellectual property

-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all

-the terms of this agreement, you must cease using and return or

-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your

-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a

-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound

-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the

-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph

-1.E.8.

-

-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be

-used on or associated in any way with an electronic work by people who

-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few

-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works

-even without complying with the full terms of this agreement. See

-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project

-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this

-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm

-electronic works. See paragraph 1.E below.

-

-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the

-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection

-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual

-works in the collection are in the public domain in the United

-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the

-United States and you are located in the United States, we do not

-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,

-displaying or creating derivative works based on the work as long as

-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope

-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting

-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm

-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the

-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily

-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the

-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when

-you share it without charge with others.

-

-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern

-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are

-in a constant state of change. If you are outside the United States,

-check the laws of your country in addition to the terms of this

-agreement before downloading, copying, displaying, performing,

-distributing or creating derivative works based on this work or any

-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no

-representations concerning the copyright status of any work in any

-country outside the United States.

-

-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

-

-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other

-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear

-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work

-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the

-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,

-performed, viewed, copied or distributed:

-

-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and

-  most other parts of the world at no cost and with almost no

-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it

-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this

-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the

-  United States, you'll have to check the laws of the country where you

-  are located before using this ebook.

-

-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is

-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not

-contain a notice indicating that it is posted with permission of the

-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in

-the United States without paying any fees or charges. If you are

-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project

-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply

-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or

-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm

-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

-

-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted

-with the permission of the copyright holder, your use and distribution

-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any

-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms

-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works

-posted with the permission of the copyright holder found at the

-beginning of this work.

-

-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm

-License terms from this work, or any files containing a part of this

-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

-

-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this

-electronic work, or any part of this electronic work, without

-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with

-active links or immediate access to the full terms of the Project

-Gutenberg-tm License.

-

-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,

-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including

-any word processing or hypertext form. However, if you provide access

-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format

-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official

-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site

-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense

-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means

-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain

-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the

-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.

-

-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,

-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works

-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

-

-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing

-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works

-provided that

-

-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from

-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method

-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed

-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has

-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project

-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid

-  within 60 days following each date on which you prepare (or are

-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty

-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project

-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in

-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg

-  Literary Archive Foundation."

-

-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies

-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he

-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm

-  License. You must require such a user to return or destroy all

-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue

-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm

-  works.

-

-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of

-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the

-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of

-  receipt of the work.

-

-* You comply with all other terms of this agreement for free

-  distribution of Project Gutenberg-tm works.

-

-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project

-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than

-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing

-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The

-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm

-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

-

-1.F.

-

-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable

-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread

-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project

-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm

-electronic works, and the medium on which they may be stored, may

-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate

-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other

-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or

-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or

-cannot be read by your equipment.

-

-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right

-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project

-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project

-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project

-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all

-liability to you for damages, costs and expenses, including legal

-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT

-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE

-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE

-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE

-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR

-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH

-DAMAGE.

-

-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a

-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can

-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a

-written explanation to the person you received the work from. If you

-received the work on a physical medium, you must return the medium

-with your written explanation. The person or entity that provided you

-with the defective work may elect to provide a replacement copy in

-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person

-or entity providing it to you may choose to give you a second

-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If

-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing

-without further opportunities to fix the problem.

-

-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth

-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO

-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT

-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

-

-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied

-warranties or the exclusion or limitation of certain types of

-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement

-violates the law of the state applicable to this agreement, the

-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or

-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or

-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the

-remaining provisions.

-

-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the

-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone

-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in

-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the

-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm

-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,

-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of

-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this

-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or

-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any

-Defect you cause.

-

-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

-

-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of

-electronic works in formats readable by the widest variety of

-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It

-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations

-from people in all walks of life.

-

-Volunteers and financial support to provide volunteers with the

-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's

-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will

-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project

-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure

-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future

-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see

-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at

-www.gutenberg.org 

-

-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 

-Archive Foundation

-

-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit

-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the

-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal

-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification

-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by

-U.S. federal laws and your state's laws.

-

-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the

-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its

-volunteers and employees are scattered throughout numerous

-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt

-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to

-date contact information can be found at the Foundation's web site and

-official page at www.gutenberg.org/contact

-

-For additional contact information:

-

-    Dr. Gregory B. Newby

-    Chief Executive and Director

-    gbnewby@pglaf.org

-

-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg

-Literary Archive Foundation

-

-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide

-spread public support and donations to carry out its mission of

-increasing the number of public domain and licensed works that can be

-freely distributed in machine readable form accessible by the widest

-array of equipment including outdated equipment. Many small donations

-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt

-status with the IRS.

-

-The Foundation is committed to complying with the laws regulating

-charities and charitable donations in all 50 states of the United

-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a

-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up

-with these requirements. We do not solicit donations in locations

-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND

-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular

-state visit www.gutenberg.org/donate

-

-While we cannot and do not solicit contributions from states where we

-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition

-against accepting unsolicited donations from donors in such states who

-approach us with offers to donate.

-

-International donations are gratefully accepted, but we cannot make

-any statements concerning tax treatment of donations received from

-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

-

-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation

-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other

-ways including checks, online payments and credit card donations. To

-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

-

-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.

-

-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project

-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be

-freely shared with anyone. For forty years, he produced and

-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of

-volunteer support.

-

-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed

-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in

-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not

-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper

-edition.

-

-Most people start at our Web site which has the main PG search

-facility: www.gutenberg.org

-

-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,

-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary

-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to

-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

-

+The Project Gutenberg eBook, Suomalaisen teatterin historia III, by Eliel
+Aspelin-Haapkylä
+
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
+other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
+whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
+the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
+www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
+to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
+
+
+
+
+Title: Suomalaisen teatterin historia III
+       Nousuaika, 1879-93.
+
+
+Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
+
+
+
+Release Date: March 28, 2016  [eBook #51584]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+
+***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA
+III***
+
+
+E-text prepared by Tapio Riikonen
+
+
+
+SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III
+
+Nousuaika, 1879-93
+
+Kirj.
+
+ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ
+
+
+
+
+
+
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1909.
+
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+  VIII. Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.
+    IX. Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.
+     X. Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.
+    XI. Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.
+   XII. Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.
+  XIII. Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.
+   XIV. Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.
+    XV. Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.
+   XVI. Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.
+  XVII. Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.
+ XVIII. Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.
+   XIX. yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.
+    XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.
+   XXI. Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.
+        Viiteselitykset.
+
+
+
+
+VIII.
+
+Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80.
+
+
+Edellinen jakso kertomustamme päättyi Suomalaiselle oopperalle
+omistettuihin jäähyväissanoihin. Aikalaiset eivät kuitenkaan tienneet,
+että teatteri tästä lähtien oli käsittävä ainoastaan puhenäyttämön,
+eikä siis näytäntökauden loppuessa keväällä 1879 havaittu mitään
+alakuloisuutta sen ystäväpiirissä. Päin vastoin oli, kaikesta päättäen,
+mieliala reipas ja luottavainen. Ja olihan siihen aihettakin. Oopperan
+viimeinen näytäntösarja oli jättänyt jälkeensä kauniita muistoja ja
+puheosastokin oli tehnyt hyvän vaikutuksen. Ensi kerran se oli
+näytellyt Helsingissä yhtä mittaa kolme kuukautta ja ensi kerran
+Bergbom oli voinut panna koko aikansa ja voimansa sen johtoon, ja tulos
+oli ollut ilahduttava: näytännöt olivat alkaneet vetää Arkadiaan paitse
+varsinaista yleisöään ennen välinpitämättömiäkin, ruotsalaisia
+katsojia.
+
+Tämän saamme tietää Emilie Bergbomin kirjeistä veljelleen, joka
+toukokuun keskivaiheilla oli lähtenyt ulkomaille. Siten hän 27/5
+kirjoittaa Jane Eyrestä:
+
+"[Ida] Aalberg menestyy suuremmoisesti. B. O. Schauman sai pyhänä
+Nordenstamin teatteriin, ja ukko ihastui niin, että hän seisoi
+paikallaan viime hetkeen ja taputti käsiään ja kumarsi, aivan niinkuin
+Trapp ennen muinoin Frankenfeltille. Hän lähetti kysymään, esiintyykö
+Aalberg vielä -- tämä oli 'yhdellä hyökkäyksellä valloittanut hänet'.
+Kaikki kolme kertaa on meillä ollut vallan hyvä huone, mitä tyytyväisin
+yleisö, kättentaputuksia ja esiinhuutoja sekä kukkia Aalbergille joka
+ilta. Hän onnistuukin oikein hyvin, mutta melkein enemmän ilahduttaa
+minua Leinon menestys. Kahdessa ensimäisessä näytöksessä hän
+näyttelee erittäin hyvin; kolmannessa hän sentään on heikko ja
+lemmentunnustuksessa hyvinkin heikko. Kyllä meidän täytyy ponnistaa
+voimiamme saadaksemme hänet ensi vuonna ulkomaille." --
+
+[Ja 3/6 samaan ääneen:] "Eilen päätimme ja loistolla. Vaikka oli mitä
+kaunein kesäilma ja ruotsalainen oopperanäytäntö (jopa Cornevillen
+kellot!), oli meillä 480 mk -- sangen hyvä tulo neljänneltä kerralta
+Jane Eyreä. Yleisö oli melkein yksinomaan ruotsalaista, jopa oli pari
+kaartinupseeriakin eksynyt Arkadiaan, ja kumminkin olivat
+suosionosotukset vilkkaita ja lämpimiä; Aalberg sai kaksi komeaa
+kukkavihkoa bravohuutojen kaikuessa. -- Saa nähdä kestääkö ihastus
+syksyllä! Onneksemme alkaa ruotsalaisen puheosaston huono maine
+vakaantua yleisössä." --
+
+Kuultuansa Nordenstamin lausuneen: "Ruotsalainen teatteri olisi
+onnellinen, jos sillä olisi semmoinen näyttelijätär" [kuin Ida
+Aalberg], Emilie pelkää, että ruotsalaiset koettavat houkutella hänet
+puolelleen -- eikä vuottakaan kulunut ennen kun semmoisia yrityksiä
+tehtiin, joskin turhaan.
+
+Yhtä ilahduttava seikka, kuin puhenäyttämön kasvava menestys, oli se
+että yhä enemmän alettiin käsittää Suomalaisen teatterin kansallista
+merkitystä. Todistukseksi viittaamme "Maalaisen" kirjoitukseen U. S:ssa
+(12/5).
+
+Siinä tekijä, huomautettuaan kuinka teatteri kaikissa kulttuurimaissa
+tunnustetaan tärkeäksi kansalliseksi sivistyslaitokseksi ja kuinka on
+havaittu sen erittäin hyödyttävän kansallisia pyrintöjä semmoisissa
+maissa, joissa vieraskielinen sivistys on masentanut kansan henkisiä
+voimia, sanoo yleisesti tunnetuksi, että Suomalainen teatteri lyhyellä
+toimiajallaan on suuresti virkistänyt suomalaisuutta ja tuonut monta
+uutta ystävää suomenmielisten joukkoon. Aivan tärkeää kansallisille
+riennoillemme oli hänestä sentähden, että taidelaitos edelleenkin
+elossa pysyi ja vahvistui, ja oli sitä yksin mielin harrastettava.
+Teatteri vaati näet suuria uhrauksia, jommoisia sen osaksi jo oli
+tullutkin etupäässä Helsingissä. Mutta koska pääkaupungin
+suomenmielisillä muutenkin oli monta kansallista yritystä
+kannatettavana, katsoi kirjoittaja välttämättömäksi, että maalaiset
+entistä suuremmassa määrässä rientäisivät pääkaupunkilaisille avuksi,
+ja hän ehdottaa, että ensi kesänä, Juhannuksen aikana, kaikissa
+maalaiskunnissa toimeenpantaisiin seuranäytelmiä Suomalaisen teatterin
+hyväksi. Hän ei epäillyt että tulos olisi hyvä, jos kaikkialla
+ryhdyttäisiin asiaan, ja se seikka että koko maassa samaan aikaan
+puuhattaisiin samaa, "antaisi yritykselle jonkinlaisen yleiskansallisen
+merkityksen, joka vaikuttaisi ylentävästi ja innostuttavasti kaikkien
+mieliin".
+
+Tämä alote esiintyi niin myöhään keväällä, ettei se voinut välittömästi
+johtaa toivottuun päämäärään. Mutta ei se silti ollut turha. Ennenkin
+ja erittäin tänä keväänä oli erinäisissä kaupungeissa, niinkuin
+Turussa, Jyväskylässä, Vaasassa ja Hämeenlinnassa, toimeenpantu
+rahankeräyksiä teatteria varten, mutta tästä lähtien alkoi
+maalaiskunnissakin ilmaantua samanlainen harrastus, ja tositeossa
+Maalaisen ehdotuksen vaikutus ulottui vuosikausien halki. Melkoinen
+ansio siitä tulee Suomettaren Matillekin, joka näinä aikoina ei ollut
+kukaan muu kuin Antti Jalava. Tämä innokas teatterin ystävä näet ei
+ainoastaan kannattanut Maalaisen ehdotusta, vaan kirjoitti omastakin
+puolestaan tavan takaa lämpimiä kehotuksia samaan suuntaan, ja kesän
+alkupäivinä hän U. S:n mukana levitti varta vasten toimittamansa
+vihkosen, jossa neuvottiin miten seuranäytäntöjen toimeenpanemisessa
+oli meneteltävä.[1]
+
+Samaan aikaan Jalava pitkässä Matin kirjeessä [4/6] loi katsauksen
+teatterin vaiheisiin. Siinä hän osotti kuinka ahtaissa oloissa työtä
+oli tehty. "Menneet seitsemän vuotta ovat Suomalaiselle teatterille
+todellakin olleet seitsemän laihaa vuotta." Niiden kuluessa oli
+Ruotsalainen teatteri saanut 80,000 markkaa enemmän valtioapua, ja
+vasta nyt oli -- mikä kiitoksella tunnustettiin -- Suomalaiselle
+myönnetty yhtä suuri vuotuinen avustus. Mutta silti ei tulos ollut
+vähäarvoinen: puhenäyttämön ohjelmisto käsitti jo 112 kappaletta ja
+niiden joukossa näytelmäkirjallisuuden parhaimpia, ja esitykseenkin
+nähden oli voittoja saavutettu. Kerskailematta teatteri siis saattoi
+itsestään sanoa:
+
+    Laun hiihin laulajoille,
+    Laun hiiliin, latvan taitoin,
+    Oksat karsin, tien osoitin -- --
+
+"Ja se voima, joka tähän saakka oli auttanut, oli entisellään, kansan
+lämmin, uhrauksia tekevä _rakkaus_." --
+
+Ensimäinen maalaiskunta, jossa tänä kesänä juhla seuranäytäntöineen
+toimeenpantiin teatterin hyväksi, oli Vesilahti, ja oli saalis 700 mk.
+"Todella kaunis lahja yhdestä ainoasta pitäjästä", Emilie kirjoitti
+Kaarlolle. Oulusta tuli 273 mk työväestön toimeenpanemista
+iltahuveista.
+
+Puhenäyttämön edistys teki Emilie Bergbomin "päivä päivältä
+vastahakoisemmaksi" ajattelemaan oopperan jatkamista. Sitä vastoin hän
+innolla valmisti tulevan näytäntökauden puhe-ohjelmistoa. "'En voi' on
+kollatsionoitu", hän kirjoittaa [27/5], "Almbergin, Roistoväkeä Vilhon
+ja Sisarukset minun johdollani. Tänään kollatsionoidaan 'Sydän
+unhotettu' Almbergin johtaessa, jotta hän tarpeen mukaan voi tehdä
+korjauksia [suomennokseen]." Samalla luetellaan toisia kappaleita,
+jotka jo olivat suomentajain käsissä taikka joille kääntäjiä haettiin.
+Anzengruberin Der Meineidbauer (Valapatto) näytelmän kanssa Emilie kävi
+turhaan monen luona -- Godenhjelmistä, Almbergista, Slööristä,
+Salosesta se oli joko liian pitkä tai liian vaikea; vihdoin Törmänen
+sen otti.
+
+Mutta miten oltiinkaan innokkaita ja luottavaisia, tiesivät ainakin
+läheisimmät, että teatterin olemassaolo edellytti mitä suurinta
+säästäväisyyttä. Tämän ajatuksen tapaa alinomaa Emilien kirjeissä.
+Säästäväisyydestä tehtiin näyttelijöillekin seuraava vaihtopuolinen
+ehdotus: joko he näyttelevät maaseuduilla taikka ovat vapaita saaden
+vain puolet palkastaan kesäkuukausilta. Seurue valitsi jälkimäisen
+vaihtopuolen, sentähden heittäytymättä toimettomuuteen. Jäsenet
+jakaantuivat kahteen ryhmään, joista lukuisampi (taiteilijaparit
+Aspegren ja Leino, Ida Aalberg y.m.) oli omin päin näyttelevä
+Viipurissa ja pienempi Tampereella.
+
+Kun Kaarlo Bergbom tänä keväänä lähti ulkomaille, oli hänellä kaksi
+asiaa mielessä. Toinen oli nyt niinkuin aina teatteri, toinen eräs
+kirjallinen yritys. Toukokuun alussa oli Suomalaisen Kirjallisuuden
+Seura pyytänyt häntä kirjoittamaan yleisen kirjallisuuden historian
+suomenkielellä, ja kun ooppera ei enään ollut kiusaamassa, hän alkoi
+kuvitella voivansa suorittaa mieluisen tehtävän, jota hän jo
+kymmenkunta vuotta ennen oli ajatellut elämäntyökseen. Totta kyllä oli
+kova todellisuus näyttävä, että hänen täytyi uhrata sekin mieliteko
+teatterille. "Thalia on kademielinen lemmitty", hän myöhemmin lausui,
+kun kirjallisuushistoria tuli puheeksi, mutta vastaiseksi hänellä ei
+vielä ollut sitä kokemusta. -- Siitä ynnä muusta antavat tietoja
+seuraavat otteet sisarusten kirjeenvaihdosta.
+
+Bergbom matkusti Bruno Böökin kanssa 13/5 Hanko-laivalla Tukholmaan --
+säästäväisyydestä etusalongissa.
+
+(Kööpenhamina 19/5). -- "Tukholmasta on mainittava ainoastaan
+[Björnsonin s.v. ilmestynyt] Leonarda, jonka näin Uudessa Teatterissa.
+Kiehtova, runollinen, sydäntäkouristava kappale; mutta ei otollinen
+suurelle joukolle. Runoilija on päättänyt näytelmänsä epäsoinnulla
+huolimatta sivellä sitä tekosovinnolla, jossa pariton ja tasainen
+parhaimman mukaan sovitellaan yhteen. Kaikkialla salongissa
+valitettiinkin: 'eriskummallista', 'käsittämätöntä', 'katkelmallista'.
+Minusta se oli hyvin selvä, mutta miten sitä voitiin väärin käsittää,
+huomasin seuraavana päivänä parin lehden kokonaan erehdyttävästä
+selostelusta. Muutoin oli huone tyhjä -- ensi iltana. Tietysti johtui
+se valtiollisesta vihamielisyydestä Björnsonia kohtaan lippukysymyksen
+tähden; mutta se olikin kaviaaria talonpojille. Cornevillen kellot!
+kas siinä jotakin toista. Leonarda sopii meille sangen hyvin,
+jollen ota lukuun nimiroolia. Rva Aspegrenilla ei ole riittävästi
+'suuremmoisuutta' ja Kaarola on liian nuori. Hedvig Winterhjelm
+olisi siinä ihan paikallaan. Jos hän tulee syksyllä, on kappale
+välttämättömästi otettava. Aalbergille on siinä erittäin suloinen rooli
+ja toinen Stenbergille sopiva, jos hän osaa antaa sille tarpeeksi
+auktoriteettia. Kenties sopii rva Aspegren paremmin. Miesroolit
+toisarvoisia."
+
+"Tulimme Tukholmaan vasta torstaina (15/5) ja lähdimme perjantaina.
+Lauantaina saavuimme tänne ja tänään jatkamme Lyybekkiin. Täällä olen
+nähnyt erittäin mieltäkiinnittävän Kesäyönunelma-näytännön, joka antoi
+minulle oivallisia aiheita kappaleen näyttämöllepanoa varten, jos
+joskus voisimme ajatella sitä näyteltäväksi. Se oli hyvin
+tunnelmallinen, vaikka jotenkin balettimainen. Näytteleminen oli oivaa,
+mutta ehkä liian siroa ja velttoa ollakseen Shakespearea. Edellisenä
+iltana näin kaksi vanhaa ranskalaista komediaa, jotka esitettiin perin
+hyvin, mutta olivat niin vanhanaikuisia, että haisivat hometta. Ei toki
+klassillista, kunnioitettavaa hometta, vaan aivan uutukaista. -- --
+Pelkään olevani ikävä matkatoveri Böökille. Hänellä on ehdoton taipumus
+sirkukseen ja varieteehen. Kyllä Leino olisi ollut soveliaampi
+matkustamaan." --
+
+(Wien 30/5). Matkalla Berliniin Bergbom oli niin pahasti vilustunut,
+että vielä Wienissäkin vilu ja kuume vuorotellen vaivasivat häntä.
+Kumminkaan hän ei peljännyt oikein sairastavansa. Teatteriin nähden oli
+hänellä ollut onni. Berlinissä hän oli nähnyt Antigoneen ja Uriel
+Acostan, Wienissä Götz von Berlichingenin ja Wagnerin Niebelungit.
+Aikoen viipyä Wienissä koko kesäkuun hän oli vuokrannut yksityisen
+asunnon; Böök samoin, mutta erikseen.
+
+(Wien 5/6). "Rakas sisar! Olen sydämestäni iloinen, että sesonki loppui
+ilman häiriötä tai ikävyyttä. -- -- Onko Tohtori Klaus tullut
+Blochilta?[2] Jos niin on, niin ryhtyköön Törmänen siihen. Muutoin näin
+sen toissa päivänä ja ajatellessani sen europpalaista menestystä täytyy
+minun huudahtaa: Quel bruit pour une omelette! Hyvänsävyisiä ihmisiä,
+hyvänsävyisiä olosuhteita, moralisia mietelmiä, kaikkialla
+rehellisyyden ja kunnollisuuden haju -- mutta mikä proosan erämaa! Ei
+kohtausta, ei luonnetta, ei probleemia, joka herättäisi vähintäkään
+esteettistä viehätystä. Kumminkin otamme kappaleen, sillä sen
+poroporvarillisella todellisuudella on ainakin se ansiopuoli, että se
+pakottaa näyttelijöitämme puhumaan luonnollisesti. -- -- Sanot Törmäsen
+kääntäneen Mädchenschwüre (Neitojen valat) ja Wenn die Frauen weinen
+(Vaimojen kyyneleet). Rakas sisar, lue jälkimäinen ja pyyhi kaikki
+loukkaava, jos semmoista on pujahtanut mukaan. Tiedäthän ettei
+Törmäsellä ole paljo aistia. Edellinen oli mukailtava -- ehkä luet
+senkin ja mainitset, miten hän mielestäsi on onnistunut."
+
+"Olen koettanut perehtyä paikkakunnan oloihin, mikäli heikkouteni on
+sallinut. -- Kirjallisuushistorialliseen teokseeni huomaan tarvitsevani
+paljon aikaa. Mahdotonta on kirjoittaa se niin lyhyesti kuin
+kirjallisuusseura vaatii, jollen ota mukaillakseni jotakin
+ulkomaalaista teosta. Mutta sitä en mielelläni tekisi, sillä kirjasta
+tulisi silloin ainoastaan puoleksi taikka ei puoleksikaan alkuperäinen.
+-- Böökiä tapaan harvoin. En tiedä miksikä, mutta en pääse häntä
+lähemmäksi -- tiemme käyvät niin erikseen. Asuntoni on huokea, mutta
+myöskin epämiellyttävä, ummehtunut ja epäterveellinen. Isäntäväki on
+toki siivoa. Teitä kotolaisia muistelen aina. [Ja sen johdosta mitä
+Emilie oli kirjoittanut erään sisarenpojan kivulloisuudesta:] Syvästi
+koski minuun mitä kerroit M:sta. Lemmikki parka, en edes tiedä onko
+meidän toivominen, että hän eläisi, jos hänen elämänsä tulee elämäksi
+täynnä tuskaa. Unessa olen jo kaksi kertaa nähnyt hänet kuolleena. --
+Jumalan haltuun, armaani, terveisiä kaikille rakkaille sukulais- ja
+ystäväpiirissä Kaarloltasi." (Kirjeeseen on liitetty eri lehti, jolla
+on 17 numeroittua kysymystä teatterioloista y.m.)
+
+(Helsinki 11/6). -- "Älä laiminlyö terveyttäsi, vaan käy lääkärillä ja
+lähde Karlsbadiin, jos hän neuvoo sitä. Sinun täytyy myös muuttaa
+asuntoa, jos se on epäterveellinen." -- Emilie vastaa sitte järjestään
+kysymyksiin, sillä "onhan sietämätöntä ettei vastata kun kysyy".
+(Vastauksista otamme joitakuita:) Syy miksi 'Kaupunkimme rouvat'
+menestyi niin huonosti oli melkoisessa määrässä Vilhon, joka näytteli
+_hyvin_ huonosti, naiset olivat paljon parempia. 'Ballo in maschera'
+teki fiaskon Ruotsalaisessa teatterissa, esitys kuuluu olleen surkea.
+Nti Stenberg oli erinomainen 'Orposisaruksissa'. Navrátil on
+Tikkurilassa ja näyttää aikovan jäädä tänne talveksi. Alma Fohström
+kiertelee Johannes Hahlin kanssa maaseuduilla, antaen konsertteja.
+-- -- "Ylipäätään olen niin tietoinen siitä että meidän tulevana
+talvena täytyy säästää viimeiseen saakka, että välitän vähän
+lauluohjelmistosta. Säestys maksaa aina. Orkesteri suututti minua viime
+hetkeen asti. 'Jane Eyressä' oli pitkä väli 1:sen ja 2:sen näytöksen
+välillä, ja vaikka usein pyysin, että silloin soitettaisiin kaksi
+numeroa, niin eipä vaan sitä tehty. Yhtä typerä oli se 'Lemmenjuoman'
+harjotuksissa. Olin antanut heille nuotit läpikäytäväksi maanantaina
+aamupäivällä ja itse pyhänä kehottanut heitä siihen. Klo l/2 5 oli
+sitte 'Orposisarusten' harjotus, ja k:lo 7:ksi oli määrätty
+'Lemmenjuoman' harjotus. Mutta tietysti oli orkesteri niin ylhäinen,
+ettei se tahtonut vaivata itseään kahta kertaa samana päivänä. Se tuli
+k:lo 7 ja vasta silloin se ensi kerran harjotti musiikin ja muitten
+täytyi istua ja odottaa puolitoista tuntia. Olin hyvin pahoillani enkä
+voinut olla suoraan sanomatta, että totta kai heitä oli kovin rasitettu
+toukokuulla! Tunnustan että he näyttivät hyvin noloilta. -- Hyvästi.
+oma Kaarloni. Jumalan haltuun; hoida terveyttäsi, niin että palaat
+hyvissä voimissa; tiedäthän kuinka tarpeen se on. Koeta päästä
+ystävällisemmälle kannalle Böökin kanssa."
+
+(Wien 13/6). -- "Böökin matkan laita on vähän ikävä: Strakosch[3] on
+mennyt Karlsbadiin. Nyt ajattelemme, olisiko hänen matkustettava
+Müncheniin saadakseen tuntia Possartilta. -- -- Siitä mitä olen nähnyt
+viehättänee sinua Kuningas René sekä Pitt ja Fox. Meidän Jolanthamme
+[Ida Aalberg] on ehdottomasti parempi kuin täkäläinen nuori debytantti
+(Fräulein Heese). Krastel (Tristan) ja Hallenstein (René) antoivat
+tietenkin aivan toisen sävyn kohtaukselle, jossa Jolantha ei esiinny,
+kuin mitä meillä nähtiin. Näyttämöllepanossa ei ollut mitään
+erinomaista. Pitt ja Fox on mieltäkiinnittävämpi lukiessa kuin
+nähdessä. Olin aina miettinyt sitä meillä näyteltäväksi niin pian kun
+Böök kehittyy, mutta huomaan erehtyneeni. Yleisömme on liian vähän
+perehtynyt englantilaiseen historiaan 1780-luvulla käsittääkseen
+kaikkia juonen käänteitä. Sitä paitse Böök ei koskaan saa sitä
+ylemmyyttä, joka tarvitaan Foxin rivouden aateloimiseksi. -- Täällä ja
+Berlinissä teatteria varten ostamieni kappalten joukosta olen tavannut
+muutamia hupaisia vähäpätöisyyksiä ja sieviä laulukappaleita -- sitä
+pahempi _yksi_ voitto _10:stä_ tyhjästä. Ne vaativat kuitenkin
+mukailemista ja säästän ne sentähden syksyksi. -- Anzengruberin
+näytelmiä olen läpikäynyt useita. Lähetän yhden Der ledige Hof
+(Isännätön talo), josta pidän paljo. Totta tosiaan en tiedä kumpi on
+otettava -- se taikka Meineidbauer. Jälkimäinen on kieltämättä
+nerokkaampi, draamallisesti tehokkaampi ja roolit ovat syvällisempiä.
+Edellinen taasen nojaa enemmän yleisinhimilliseen ristiriitaan;
+erikoisesti katolinen ja itävaltalainen astuu siinä enemmän taustalle.
+Sitä paitse näyttää se olevan soveliaampi meille. En tiedä
+onko Vilholla tuota synkkää yltiöpäisyyttä, joka kiinnittää
+Valapatossa, mutta olen varma siitä, että Kaarola Avellanista tulisi
+mieltäkiinnittävä Agnes. Kun oikein mietin asiaa, puollan kaikissa
+tapauksissa Valapattoa, mutta jos toinen miellyttää sinua enemmän, niin
+voimme ottaa sen. Se on kuitenkin, jos niin käy, säästettävä Böökin
+kotiatuloon, sillä ainoastaan hän voi näytellä Leonhardia."
+
+"Oli ikävä että [J. E.] Cajanus ei saanut stipendiä. Emme voi päästää
+häntä, ja jos hän jää, otetaan oopperasuunnitelmat helpommin korviin.
+Tunnen oikein kylmän väristyksen seljässäni, kun ajattelen että meidän
+kenties täytyy ryhtyä oopperapuuhiin keväällä, niin hengetöntä,
+tuloksetonta ja kiittämätöntä se työ on. Apropos, oletko kuullut mitään
+Lydia Laguksesta ja hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan? Aikooko hän
+palata kotia, vai jäädä ulkomaille? Jos meillä välttämättömästi on
+oleva ooppera, niin olisi minusta pieni otollisempi: hän, Passinen,
+Cajanus ja Hahl. Totta on ettei se tuota mitään, mutta kun otetaan
+lukuun Fohströmin suuri palkka, tuottaa suuri ooppera yhtä vähän,
+toisin sanoen velat kasvavat yhtä suuriksi -- kumminkin olisi työ
+paljon helpompi ja, mikä on tärkeämpää, paljo suomalaisempi. Sillä
+unelma että me suurella oopperalla pakottaisimme itsemme Uuteen
+Teatteriin on näyttäytynyt kokonaan -- unelmaksi."
+
+"Terveyteni on nyt parempi, vaikka en ole täysin toipunut. -- --
+Ylipäätään on koko [wieniläisellä] väestöllä, huolimatta sen
+hyvänsävyisyydestä, keveydestä ja ruumiillisesta kauneudesta,
+älynpuutteen leima, joka erottaa sen berliniläisestä ja parisilaisesta
+väestöstä. -- Mutta aika rientää, minun täytyy teatteriin
+(Macbeth)." --
+
+(Helsinki 23/6). "Oma Kaarlo! Kovin huolestuttaa minua, että vielä olet
+raihnainen. Luullakseni olet itse syypää siihen. Sinun täytyy
+välttämättömästi totuttaa itseäs syömään vitkalleen. Ruoka on oikein
+purtava ja siihen sinulla ei tahdo olla aikaa. -- Meillä on ollut
+surkea aika; viikko sitten (15/6) oli meillä kova halla [joka enimmin
+koski Uusmaata ja Etelä-Hämettä]. -- Olemme luonnollisesti kaikki
+suurimmalla levottomuudella ajatelleet suomalaisen kulttuurin lähintä
+tulevaisuutta, jos nälkä ja hätä taas ahdistaisi maata. Kuinka
+voitaisiinkaan silloin kestää kaikkea! -- Yksi suomalainen tyttökoulu
+on jälleen alkuunpantu Oulussa, joten syksyn alusta 5 uutta suomalaista
+koulua alkaa toimensa: tyttökoulut Oulussa ja Kuopiossa sekä
+poikakoulut Viipurissa, Porissa ja Turussa. Sitä paitse on nyt
+aavistamatta yksityinen suomalainen koulu sukeltanut esiin
+Lappeenrannassa ja monesta syystä luullaan sen takana piilevän
+ruotsinmielisiä ja kouluylihallituksen juonia siinä tarkoituksessa,
+että Viipurin koulun merkitys siten ehkäistäisiin, toisin sanoen
+hallitus ottaisi huostaansa Lappeenrannan koulun ja jättäisi Viipurin
+koulun oman onnensa nojaan. Eilisessä Suomettaressa oli hyvä kirjoitus
+siitä asiasta: se tulee päivän postissa. -- -- Almberg on puhunut
+Cajanderin kanssa Romeosta ja Juliasta, ja Cajander oli sanonut yhtä
+mielellään suomentavansa sen kuin Venetian kauppiaan, jos se on
+teatterille sopivampi. Mitä sinä arvelet? Minusta Romeo ja Julia olisi
+sekä arvokkaampi että kassalle edullisempi. Vilho saa nyt kaksi kelpo
+paraatiroolia (Parjauspesä ja Porvari aatelismiehenä); olisi hupaista
+koettaa Aalbergia Juliana. Suometar lausui hyvästijätössään
+teatterille, että uunna vuonna olisi otettava 'arvokkaampia näytelmiä';
+onnellista olisi, jos saisimme Shakespearen näyttämölle. Kuitenkin oli
+Cajander sanonut, ettei hän ryhtyisi työhön ennen syksyä, niin että
+voit miettiä mitä tahdot; minä olen Romeon puolella. Se tulisi
+huokeammaksi ja tuottaisi enemmän. Onhan Jane Eyren suuri menestys
+viittaus. -- Seurueella kuuluu olevan onni Viipurissa: huoneet ovat
+matkustavaisten mukaan täynnä, ja kun piletti maksaa 3 mk, ovat kai
+tulotkin hyvät. -- -- Olen oikein iloinen, että taas antaudut
+kirjalliseen työhön. Voi jos kirjoittaisit kotimaisen historiallisen
+näytelmän, kenties innostut kun alat kirjoittaa. Rein oli nykyisin
+täällä saadakseen tietoja nimikirjaan ja hän oikein suri sitä, että
+uhraat aikasi kaikenlaisiin pikkuseikkoihin sen sijaan että
+kirjoittaisit jotakin. Hänestä oli alijohtaja välttämättömästi
+hankittava -- saksalainen taikka ruotsalainen. Hankkikaa enemmän
+rahoja, sanoin minä puolestani!" -- (26/6) "Der ledige Hof on
+oivallinen ja näyteltäisiin meillä varmaankin hyvin; pelkään kuitenkin
+tuon lapsijutun herättävän huutoa. Törmänen suomentaa Valapattoa, mutta
+jos se menestyy hyvin, niin on minusta toinenkin otettava. Miksemme
+voisi näytellä kahta saman tekijän kappaletta, toisen syksyllä toisen
+keväällä?"
+
+(Wien 29/6). -- "Uutinen hallasta on vienyt minulta kaiken levon.
+Isänmaa, suomalaisuus ja teatteri ovat samalla kertaa uhattuja, niin
+että kolmenkertainen pelvon syy on olemassa. Jos ainoastaan Uusimaa ja
+Etelä-Häme kärsii, ei hätää vielä synny; mutta jos tämä on alku
+yleiseen katoon, niin saattaa se musertaa meidät." --
+
+Tässä on aukko kirjeenvaihdossa. Koko heinäkuulta on vain yksi Emilien
+kirje säilynyt ja Kaarlolta ei ainoatakaan. Kumminkin tiedämme
+myöhemmistä kirjeistä, että Kaarlo oli kolme viikkoa parannuksilla
+Franzensbadissa. Ilmat olivat siellä sateiset ja kylmät, ja sentähden
+hän huolestuneena kuvitteli kotimaan kesää vielä pahemmaksi. Böök
+taasen meni Karlsbadiin Strakoschia tapaamaan, ja 12/7 hän kirjoitti
+Bergbomille olleensa tämän puheilla. Strakosch oli ystävällisesti
+luvannut kohta antaa hänelle tunteja, ja jo puolentoista viikon päästä
+Böök ilmoittaa: "Olen hyvin edistynyt, uskallan sanoa; eilen sain niin
+imartelevia kiitoslauseita, etten tiennyt minne katsoa. Kyllä tunnen,
+että koulu hyödyttää -- ääneni on jo ihan toinen. En voi sanoin lausua
+kuinka olen onnellinen saatuani semmoisen opettajan. 'Sie werden ein
+Künstler' [Teistä tulee taiteilija], hän sanoi eilen lopuksi!" --
+Emilie oli kesäkuun viime päivinä lähtenyt sukulaisten luo Kuitiaan ja
+Poriin, ja edellisestä paikasta hän 13/7 kirjoitti m.m.:
+
+"Viljapellot ovat täällä mitä ihanimmat. Yleistä katovuotta varmaankaan
+ei tule. -- -- Lundahlin sanotaan tulevan reippaammaksi päivä päivältä.
+Hän lukee Franz Mooria ja on pyytänyt toistakin roolia, lähetin Rizzion
+[Maria Stuart Skotlannissa]. -- -- Ruotsalaisessa teatterissa on
+tapahtunut skandaali, josta en kuitenkaan tiedä muuta kuin mitä sanomat
+kertovat. Eroava johtokunta oli antanut viedä teatterista puvuston
+ja kirjaston panttina eräästä lainasta; kiireesti kutsuttiin
+kannatusyhdistys kokoon ja päätettiin kerätä rahoja lainan
+suorittamiseksi, mutta siksi kun ne saataisiin kokoon annettiin
+väliaikainen takaus lainanantajalle. -- Kuinka meidän on ponnistettava
+taloudellisen aseman parantamiseksi, sitä ei voi kyllin muistuttaa.
+Soittokuntaa ei ollenkaan ja mahdollisuuden mukaan kappaleita, jotka
+houkuttelevat yleisöä pienen suomenmielisen piirin ulkopuoleltakin." --
+
+(Helsinki 1/8). "Kaarloseni! Ehtoolla 29 p. palasin kesämatkaltani
+sangen hyvissä voimissa. Täällä on kaikki entisellään -- ikävä
+rahanpuute ei lainkaan poisluettuna. -- Älä unohda ostaa pirteitä
+itävaltalaisia vuoriseutulaispukuja (valokuvia) Valapattoa varten. Aina
+vain seurue näyttelee Viipurissa hyville ja täysille huoneille ja
+luullakseni he aikovat vielä viipyä siellä yhden viikon. Leino ja
+Aalberg, sanotaan, näyttävät rasittuneilta; hyvä olisi jos lakkaisivat,
+niin etteivät tule väsyneinä tänne. -- -- Lundahlin tuskallinen tauti
+on loppunut: hän on päässyt rauhaan. Muutamia päiviä sen jälkeen kun
+hänen vaimonsa oli synnyttänyt lapsen, hän kuoli hiljaisesti. Pari
+viikkoa hän oli ollut huonompi, niin että oli maannut.[4] -- Niin
+tuskallinen kuin kuolemansanoma olikin, en voinut olla päästämättä
+kiitoshuokausta, että hän oli vapaa kärsimyksistään; sillä terveeksi
+hän ei enää koskaan olisi voinut tulla. Rva Strömerkin on vaipunut
+lepoon. Näille kummallekin olisi pitempi elämä tietänyt ainoastaan
+kärsimystä, rauhattomuutta ja tuskaa, ja sen vuoksi olkoon Jumalalle
+kiitos että ovat saaneet rauhan."
+
+"Alma Fohström on päättänyt laulajaisturneensa ja valmistautuu
+ulkomaanmatkalle: ensin Emsiin ja sitte Parisiin. Jos alottaisimme
+oopperan syksyllä, niin luulen varmaan että hän jäisi tänne talveksi.
+-- Lagermarckkin aikoo ulkomaille, mutta haluaa sitä ennen neuvotella
+sinun kanssasi, mitä rooleja hänen tulisi harjotella. [Filip] Försten
+on niinikään täällä ja tahtoisi esiintyä, ja -- mikä on kaikesta
+pahinta -- Navrátil jää tänne täksi vuodeksi! Hän oli eilen luonani ja
+vaivasi minua kaikenlaisilla kysymyksillä, niin että huomiseksi
+toimitan kokouksen, jossa neuvotellaan eikö hänelle ole kirjoitettava,
+että kaikesta päättäen tänä vuonna ei tule oopperaa. Hänen täälläolonsa
+vaivaa minua, sillä se johtuu meidän epämääräisestä lauseestamme:
+'kenties uutena vuonna'. -- Sveessit alkavat Parranajajalla. Kesäkuun
+alussa kohtasi Hrimaly Almbergin ja Wahlströmin esplanaadissa ja kysyi,
+saisivatko he lainata Parranajajan nuotteja? Päätimme vastata, että jos
+Ruotsalaisen teatterin johtokunta toivoo jotakin Suomalaiselta, on sen
+kääntyminen suoraan johtokunnan puoleen. Almberg laati jotenkin
+'pörröisen' suomenkielisen kirjeen Kiseleffille, ja me luulimme asian
+jäävän siihen, mutta pari viikkoa sitten ilmestyi Kiseleff Almbergin
+luokse, kiitti hyvästä lupauksesta ja sanoi Ruotsalaisen teatterin
+mielellään tekevän vastapalveluksen, jos tarvitsemme jotakin. Siten on
+heillä Parranajajanuottimme jäljennettävinä; mutta en minä toki
+mitenkään taivu pyytämään heiltä Neiti Elisabethia.[5] Hyvästi nyt,
+rakas Kaarlo, Jumalan haltuun ja mieti jotakin omaa kappaletta meille.
+Emilie."
+
+(Wien 5/8). "Rakas sisar! Ihmettelet kai että kirjeeni on päivätty
+Wienissä eikä Pragissa. mutta kaikella on syynsä. Lähdettyäni
+Franzensbadista päätin viipyä pari tuntia Karlsbadissa, joka on aivan
+Pragin tiellä. Halusin nähdä kuinka Böök oli kehittynyt ja satuin
+keskelle sangen ikävää juttua. Böök oli luvannut maksaa Strakoschille
+eikä voinutkaan. Kun olin jonkinlaisessa takauksessa Böökin puolesta,
+ei ollut muuta neuvoa kuin antaa hänelle rahat, jotka olin määrännyt
+Pragissaolooni, ja itse mennä Wieniin, jossa tiesin saavani entisen
+emäntäni luona elää velaksi, siksi kun saisin rahakirjeesi. Sittenkään
+ei Strakosch saanut koko saatavaansa, mutta lupasin lähettää hänelle
+loput kun olin saanut rahoja. Olin kovin pahoillani, mutta kun
+Strakosch kuulemani mukaan on hyvin 'tarkka' rahakysymyksissä, en
+tahtonut saattaa Böökiä tukalaan asemaan ja kenties aiheuttaa, että
+opetus olisi keskeytetty. Kun saan rahoja, lähden Pestiin, sillä tähän
+aikaan ei täällä ole nähtävää eikä kuultavaa."
+
+"Muutoin Strakosch oli varsin tyytyväinen Böökiin, joka tietysti oli
+tehnyt 'riesige Fortschritte', kiitti hänen ahkeruuttaan ja lupasi
+tehdä hänet valmiiksi jouluksi. Hänen piti lukea seuraavat roolit:
+Hamlet, Romeo, Figaro, Don Cesar de Basano, Karl Moor, Clavigo,
+Ferdinand, Mortimer, Prosper Block (Sardoun Pattes de mouche) ja Maxime
+Odiot (Feuillet'in Roman d'un gentilhomme pauvre). Siinä Kaarolakin saa
+roolin. Kauhean kallis Strakosch vaan on -- 150 guldenia kuukaudessa,
+yhdestä tunnista päivässä. Yksi etu siitä on, että nimittäin Böökin
+itsestään täytyy luopua aikeesta olla kauemmin ulkomailla, mikä on
+tärkeää meille, sillä jos Böök viipyisi tuolle puolen joulua, syntyisi
+siitä suuria vaikeuksia ohjelmistoon nähden. -- -- Kylpemiseni
+Franzensbadissa on jättänyt jälkeensä omituisen väsymyksen. Ei se
+kuitenkaan ole mitään odottamatonta. -- Kaikissa tapauksissa olen koko
+joukon parempi ja jonkun viikon päästä toivon saaneeni takaisin sen
+joustavuuden, joka minulla oli kylpyaikana. -- -- Pian alkaa
+syystyömme. Sisar parka, sinulla on raskas taakka kannettavana ensi
+kuukautena. Toivoakseni palaavat kaikki jäsenet niin virkistyneinä,
+ettei kovin voimakasta kannustinta työhön tarvita. -- (Pitkä
+yleiskatsaus ohjelmistoon.) -- Valapaton suomennoksen tahdon verrata
+alkuteokseen, sillä en luota sen uskollisuuteen." --
+
+(Helsinki 4/8). -- "En muista olenko kertonut, että kaikki kauniit
+toiveet, jotka kiinnitettiin nuoreen Cronstedtiin, ovat hävinneet.
+Ollen Keuruulla suomea oppimassa hän [10 p. heinäk.] hukkui
+venematkalla jotenkin matalalle. Hän oli taitava uija, ja kun vene meni
+kumoon, hän kehotti tovereitaan pitämään kiinni siitä ja aikoi itse
+uida rantaan hankkiakseen apua; kumminkin hän uupui, puettu kun oli
+paksuihin vaatteisiin ja isot saappaat jalassa. Monta kaunista lupausta
+hukkui hänen kanssaan. Joskus kun sopii, menen hänen isänsä luokse
+puhumaan Parturista. Jos se on kauas edistynyt, hän voi suomennuttaa
+sen loppuun ja toimittaa sen painoon".[6]
+
+(Pest 12/8). Kaarlo tullut Buda-Pestiin 10/8. Hunfalvyn perhe maalla;
+Budenz vastaanottanut hänet ylen ystävällisesti. "Eräs nuori
+unkarilainen oleskelee nykyään Suomessa ja jää sinne uuteen vuoteen
+saakka. Jos voit osottaa hänelle kohteliaisuutta, niin tee se. Hänen
+isänsä -- tällä hetkellä en muista hänen nimeään, se alkoi S:llä
+[Szinnyei], -- kohteli minua hyvin sydämellisesti. -- Leonarda annetaan
+lokakuulla Wienin Stadttheaterissa, ja Strakosch on Böökin kanssa
+läpikäyvä rakastajan osan. -- Rauhansanoma oli uutinen Lundahlin
+poismenosta. Murtunut elämä toiveineen, jotka aina pettivät. Nyt hän on
+levossa. Rauha myöskin vanhalle Strömerille! Hän oli rehellisesti
+taistellut. Katkerampi oli tieto nuoren Cronstedtin kuolemasta, vaikka
+hän persoonallisesti oli minulle niin vieras. Niin rikkaita lupauksia!
+Hän olisi ehkä poistanut mitä katkeraa kiintyy Cronstedt nimeen; mutta
+toisin oli sallittu." --
+
+(Helsinki 13/8). -- "Tänään lähtivät Alma ja Augusta Fohström. Olen
+tyytyväinen siitä, sillä siten pääsimme yhdestä vaatimuksesta
+toimeenpanna ooppera. -- Kuinka on kirjallisuushistorian laita? Puhuin
+siitä eräänä päivänä Löfgrenin kanssa (hän kysyi, olitko sitä
+ajatellut), ja hän arveli, että sinun tulee kirjoittaa hyvä
+tieteellinen teos eikä mitään kompendiumia. 'Siitä on tuleva sinulle
+suuri muistomerkki', sanansa kuuluivat. -- Olen jälleen monen vuoden
+päästä oikein lukenut jotain. Olen alkanut lukea Reinin psykologiaa, ja
+se on suuresti huvittanut minua. Hänellä on varsin selvä esitystapa,
+niin että oppimatonkin ymmärtää kirjan ja eri käsitykset meistä
+itsestämme. -- -- Muistatko vielä Herman Roschieria?[7] Hän on nyt
+palannut Siperiasta 15-vuotisesta vapaaehtoisesta maanpaosta. Oli
+hupaista taas nähdä hänet, vaikka kovin säälin häntä. Hän palaa vanhana
+ja murtuneena, vieraana omassa maassaan. Hän miettii lähteä Montreuxhön
+talveksi, sillä vaikeilla talvimatkoillaan on hän saanut pahan
+reumatismin ja pelkää sairastavansa kun pakkaset tulee. -- Reumatismi
+muistuttaa minua [F. W.] Rothstenista. Hän on ollut hyvin, hyvin
+huonona reumaattisessa kuumeessa koko kesän, ja kauvan pelättiin, ettei
+hän kestäisi tautia. Nyt lienee kuitenkin hengenvaara ohi, ja hän voi
+liikkua huoneessaan. Ajatteles mikä kova isku kaikelle suomalaiselle
+työlle, jos hän olisi mennyt pois. Jumalan kiitos että hän on parempi,
+meillä ei juuri ole varaa kadottaa ainoatakaan kykyä ja kaikkein
+vähimmin semmoista kuin Rothsten."
+
+(Pest 20/8). -- "Älä, armaani, puuhaa turhia Neiti Elisabethin
+hankkimisen tähden, vaan pyydä se suoraan Kiseleffiltä, Meidän täytyy
+kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulla jonkinlaisiin tekemisiin hänen
+kanssaan, ja niin ollen on parempi ennemmin kuin myöhemmin. -- -- Mitä
+kirjoitat kirjallisuushistoriastani, on kuin omasta sydämestäni
+puhuttu. Tiedän etten voi kirjoittaa kompendiumia, sillä minä kiinnyn
+aina koko sydämelläni asiaan, kun ryhdyn johonkin tehtävään, enkä
+sentähden voi laatia kokoonhaalittua oppikirjaa. Mutta semmoista
+näyttää kirjallisuusseura odottavan, koska se on määrännyt laajuuden
+noin 1,000 sivuksi. Teoreettiset esitykset sinne taikka tänne eivät
+selvitä asiaa. Olen sen vuoksi ajatellut kirjoittaa ensiksi joitakuita
+osastoja -- israelilaisen, roomalaisen ja renessansikirjallisuuden --
+käytännöllisesti näyttääkseni kuinka käsitän tehtäväni, ja sitte
+päättäköön seura, onko minun täydennettävä kokonaisuus saman
+suunnitelman mukaan. Itämaalaiset kirjallisuudet ja keskiaikainen
+tuottaa enimmän työtä, sillä toiselta puolen tunnen niiden alalla
+vähimmän luvun teoksia, toiselta puolen edistyy historiallinen tutkimus
+joka päivä semmoisin jättiläisaskelin, että se, minkä joku vuosi sitten
+on lukenut suurella tyydytyksellä, yht'äkkiä näyttäytyy vanhentuneeksi.
+Sentähden täytyy minun jättää ne osat viimeiseksi. Kuinka laajaksi koko
+teos tulee, on mahdoton sanoa edes sinnepäin, mutta varmaan se monta
+kertaa menee seuran määräämien rajojen yli. Tarpeetonta on kuitenkin
+puhua tästä edeltäkäsin, sillä ennenaikainen puhe jostakin teoksesta on
+aina haitaksi."
+
+"Täällä Pestissä on minut vastaanotettu niin liikuttavalla
+sydämellisyydellä, etten voi sitä kyllin tunnustaa. Olen joka päivä
+kutsuilla, niin ettei työhön ole paljon aikaa. Hunfalvyn olen nähnyt
+ainoastaan yhden kerran, perhettä en ollenkaan. He olivat yhden päivän
+Pestissä matkalla johonkin kongressiin Viennessä taikka Arlesissa, en
+muista kummassako. Budenzin, Gregussin (esteetikko), Rakoszyn
+(kirjailija) y.m. 'selebriteettien' kanssa seurustelen ahkerasti.
+Gregussin kautta olen saanut nuoren oppineen avukseni, jotta
+perehtyisin unkarilaiseen draamalliseen kirjallisuuteen. Meidän tulee,
+luullakseni, viljellä unkarilaista kansannäytelmää, sillä, vaikkei se
+tarjoakaan mestariteoksia, tapaa kuitenkin runollisemman hengen esim.
+Kylänheittiössä kuin Mein Leopoldissa taikka Tireuse de cartes'issa.
+Sitä paitse herättää se aivan toisella tavalla yleisön myötätuntoa. Hra
+Engel -- se on hänen nimensä -- analysoi minulle unkarilaiset draamat
+kohtaus kohtaukselta; pääkohtaukset hän kääntää suullisesti. Otan
+ainakin kolme tai neljä kappaletta. Teemme yhdessä työtä 3-4 tuntia
+päivässä." --
+
+(Pest ?/8). -- "Viivyn täällä siksi kun rahoja tulee. Sitte lähden
+Wieniin tai Pragiin -- en vielä tiedä kumpaseenko. -- Olen jo alkanut
+tuntea tuota levotonta -- en voi sanoa koti-ikävää, vaan pelkoa että
+kotona jotakin tapahtuu, jonka tähden läsnä-oloni olisi tarpeen. Ainoa
+lohdutukseni on -- ei mitään oopperaa!" --
+
+(Helsinki 27-28/8). -- "Olemme alkaneet vastoinkäymisellä: pari päivää
+sitte kirjoitti [Ida] Aalberg, että hän on sairas eikä voi tulla
+syyskuun alussa. Hän sanoo liiaksi vaivaantuneensa Viipurissa. --
+Wahlström kävi Kiseleffillä pyytämässä Neiti Elisabethia, hän oli ollut
+kohtelias ja lähetti kappaleen samana päivänä. -- Älä ole levoton
+teatterin tähden, kyllä tullaan toimeen." -- Tähän pistämme otteen
+eräästä Bergbomin kirjeestä vanhalle ystävälleen Otto Florellille, joka
+täydentää hänen Unkarissaolonsa kuvausta:
+
+(Pest 3/9). -- -- "Viihdyn täällä erinomaisen hyvin ja elän 'niinkuin
+Jumala Ranskassa' taikka 'niinkuin piispa pappilassa' meikäläisen
+realistisemman lausetavan mukaan. Et voi käsittää kuinka ystävällisiä,
+kohteliaita ja sydämellisiä ihmiset täällä ovat. Minulla oli aina joku
+määrä skeptisismiä, kun Almberg tai Blomstedt-vainaja niin ylistäen
+puhuivat unkarilaisista oloista, mutta sitte kun olen nähnyt mikä
+elämänvoima asuu tässä kansakunnassa, täytyy minun tunnustaa että se
+ansaitsee lämpimintä ihailua, syvimmälle käypää tutkimista."
+
+"Omallakin alallani olen tavannut paljon mieltäkiinnittävää. Erittäin
+on unkarilainen kansannäytelmä omituisesti kehittynyt ja seisoo
+parhaimman rinnalla mitä Ranska ja Saksa ovat tuottaneet.
+Näyttämölliseen tehokkaisuuteen nähden ovat ne verrattavat
+ranskalaisiin melodraamoihin, siveelliseen tarkotusperään katsoen
+parempiin saksalaisiin kansannäytelmiin. Lisäksi tulee jonkunlainen
+runollinen viehättäväisyys, joka kenties useammin on etnografinen kuin
+taiteellinen, mutta joka kuitenkin heittää jonkun hohteen näitten
+tuotteitten yli."
+
+"Enemmän kuin koskaan olen tuntenut, kuinka tärkeä rikas runollinen
+tuotteliaisuus olisi asiamme kehitykselle. Mutta onneton politiikka
+nielee kaikki voimat ja kaiken mielenkiinnon. Kun meillä tahdotaan
+näyttää taiteellis-isänmaallista innostusta, niin -- vihelletään
+Yölepakolle ja luullaan sillä tehneensä äärettömän palveluksen
+kotimaiselle taiteelle. Tuottelias runoilija olisi paras vastapaino
+oman puolueemme kielteisille aineksille samoin kuin paras maineetti
+vetämään puoleensa proselyyttejä vastakkaisesta." -- Kohdistaen saman
+ajatuksen teatteriin Bergbom muutamia viikkoja varhemmin oli
+Wahlströmille kirjoittanut sanat: "Lähinnä teatterin ylläpitämistä ei
+mikään ole sydämelleni tärkeämpi kuin kotimainen ohjelmisto.
+Heikkojakin kokeita täytyy meidän kehottaa."
+
+(Pest ?/9). -- "Olen saanut kolme rakasta kirjettäsi ja kiitän sinua,
+kelpo hyvä sisareni, alituisesta huolestasi ja rakkaudestasi. --
+Aalbergin sairaus ei kummastuta minua, sillä päättääkseni
+ohjelmistosta, joka keväällä suunniteltiin, on hänellä ollut kauheasti
+työtä Viipurissa. -- -- Täkäläiset teatterit ovat jo avatut.
+Kansallisteatterissa on kolme kertaa viikossa ooppera- ja neljä kertaa
+puhenäytäntöjä. Olen käynyt siellä usein. Ohjelmisto on ollut hyvä
+(m.m. Antigone, Maria Stuart, Tartuffe), mutta vahvasti uudenaikaisen
+ranskalainen sävyltään. Kansallisteatterissa annetaan unkarilaisia
+kansannäytelmiä ja -- Jumala paratkoon -- offenbachiadeja (Cornevillen
+kellot pian sadannen kerran). Näyttelemistapa on hyvä, puhe
+luonnollinen, liikuntotapa vilkas, mutta ei epäkauniisti. Ensi luokan
+kykyjä ei ole. Täällä arvellaan yleensä, että Unkarissakin dekadensin
+aika on tullut -- tai ehkä on sana liian ankara. Kaikissa tapauksissa
+on suuri tyyli, runollinen käsitys, nerokas intuitsioni hävinnyt. Nyt
+on ensemble [yhteisnäytteleminen] pääasiana, ja se on -- täällä
+niinkuin muualla -- ehdottomasti parempi kuin suurten nerojen aikana.
+Minusta oli tämä kuitenkin parempi, sillä meidän aikamme kiitetty
+ensemble on usein ainoastaan siinä, ettei voi erottaa toista toisesta.
+Teatterissa on minua kohdeltu hyvin ystävällisesti, olen ollut läsnä
+harjotuksissa y.m., josta en kuitenkaan ole hyötynyt, kun en ymmärrä
+kieltä. Unkarilaisia näytelmiä, joita ajattelen meille, en ole vielä
+nähnyt [näyttämöllä]. Valitsemisen varaa on runsaasti. Komedioja ja
+kansannäytelmiä olen tavannut useita sopivia. Mielelläni tahtoisin
+lisäksi jonkun suuren patrioottisen draaman, sillä se on ääni, jonka me
+liian harvoin annamme soida teatterissamme, mutta sentapaiset näytelmät
+(jotka on minulle analysoitu) ovat joko olleet aatteellisesti liian
+keveitä taikka edellyttävät liian suuria erikoistietoja Unkarin
+historiassa." --
+
+Tähän Kaarlon kirjeet tältä kesältä oikeastaan loppuvat. Viimeisestä on
+vain katkelma säilynyt ja siitä näkyy hänen aikoneen paluumatkalla
+viipyä viikon päivät Pragissa, noin 21-22 p. syysk. olla Berlinissä ja
+sieltä parin päivän päästä matkustaa kotiin Tukholman kautta. Emilien
+kirjeitä on neljä, joissa tapaamme tietoja ensimäisistä näytännöistä.
+
+Teatterin toimi, jota Emilie Bergbom oli johtava syyskuulla, samoin
+kuin hän oli johtanut sitä toukokuulla, alkoi 7/9 "vanhalla Sirkalla".
+Esitys oli jotenkin onnistumaton -- rva Aspegren ei enää ollut
+paikallaan nuorena tyttönä, ja väkeä oli vähän. "Päivä oli huono",
+Emilie arvostelee teatterin kannalta, "sillä ilma oli mitä ihanin,
+soittoa kaikkialla, palosammutuskunnan juhla ilotulituksineen,
+juhlavalaistus kaupungissa ja sotalaivoilla kruunauspäivän
+viettämiseksi, sirkus, ruotsalainen näytäntö y.m." Tuskin oli parempi
+menestys Jeppe Niilonpojalla ja Roistoväellä. Vilho oli kuitenkin
+erinomainen Jeppenä -- "luullakseni", sanoo Emilie, "oli se parasta
+mitä olen häneltä nähnyt" ja Roistoväkikin, joka Emiliestä oli ikävä,
+esitettiin sangen hyvin ("Vilho ja nti Stenberg oivallisia"). Huonoista
+tuloista (200-300 mk) syytettiin ennen kaikkea sirkusta, "joka nielee
+kaikki"; eikä Uusi teatteri ollut siinä kohden Arkadiaa onnellisempi.
+-- Merkittävä on että Suomalainen teatteri tästä syksystä alkaen luopui
+musiikista näytösten väliaikana. Se tapahtui kyllä pääasiassa
+säästäväisyydestä, mutta uudistus oli taiteelliseltakin kannalta
+arvosteltuna enemmän voitto kuin tappio. Kun näet musiikki harvoin oli
+ollut sopusoinnussa näytelmän tunnelman kanssa, oli se enemmän
+häirinnyt kuin enentänyt näytännön vaikutusta, puhumatta siitä että
+soittokunta ei suinkaan ollut katsonut tarpeelliseksi esittää parastaan
+väliaikoina aina levottomalle, ulos ja sisään liikkuvalle
+yleisölle. Uudistusta pidettiin alussa arveluttavana, semminkin kun
+välinäytösmusiikkia yhä edelleen säännöllisesti tarjottiin
+Ruotsalaisessa teatterissa, mutta yleisö tottui siihen pian eikä sitä
+sen jälkeen enään ole Suomalaisessa teatterissa käytäntöön otettu.
+
+Seuraava ohjelma oli V. Hugon Angelo, joka näyteltiin vähän
+lukuisammalle katsojakunnalle. Näytelmä annettiin nti Avellanin tähden,
+jolla Katarina Bragadinissa oli kiitollinen tehtävä. Näyttelijätär oli
+koko kevätkauden ollut Parisissa ja esiintyi nyt ensi kerran matkansa
+jälkeen. Häntä tervehdittiin myötätuntoisesti, ja kolmesta hänelle
+ojennetusta kukkavihkosta oli yksi toverien antama. "Kaarola suoritti
+roolinsa hyvin", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille, "muutamissa kohdin,
+esim. lausuntaan nähden, oivallisesti; mutta ensi kerralla hän käsitti
+sen ehkä liian levottomasti ja voimakkaasti, toisella kerralla hän oli
+jo paljon, paljon parempi ja, jollei Leinon sairaus olisi estänyt
+kolmatta näytäntöä, olisi Katarina Bragadini varmaankin ollut siinä
+erinomainen." Erityisellä mielihyvällä Emilie puhuu nti Avellanin
+kyvystä antaa vauhtia niille, jotka myötävaikuttivat samassa
+kappaleessa. Arvostelusta päättäen huomattiin nti Avellanissa, niinkuin
+tavallisesti tutkimusmatkoilta palanneissa, miten vaikeaa on kohta
+täysin omakseen sulattaa mitä on oppinut. Toisista Emilie mainitsee
+Axel Ahlbergin, joka Rodolfona oli yllättänyt häntä näyttelemisellään.
+
+Niin, Leino oli sairastunut lavantautiin, Böök oli ulkomailla ja Ida
+Aalberg oli saapuva vasta syyskuun lopussa. Kaikki tämä, mainitsematta
+Lundahl-vainajaa, jonka sija useimmissa kappaleissa oli täyttämättä,
+vaikeutti työtä: ei päästy ajoissa harjottamaan uusia näytelmiä. Hyvä
+oli että Kaarlo palasi lokakuun alussa, mutta tämänkin kuun
+loppupuoleen asti oli pakko näytellä ennen tunnettua -- neljä kertaa
+pikku kappaleita ja kaksi kertaa Saituria, joka huolimatta Vilhon
+etevyydestä, ei suuresti vetänyt. Tietysti Bergbom kuitenkin toi uutta
+vauhtia teatterielämään. -- Nuori unkarilainen, tri J. Szinnyei, josta
+hän oli kirjoittanut sisarelleen, oli vietettyään kesänsä Kangasalla
+asettunut Helsinkiin. Hän osasi jo virheettömästi puhua ja kirjoittaa
+suomenkieltä ja oli valmis auttamaan Bergbomia tämän harrastuksessa
+liittää unkarilaisia näytelmiä teatterimme ohjelmistoon. Hän alkoi
+suomentaa Edv. Szigligetin kansannäytelmää Mustalainen (A Czigany), ja
+käännös ilmestyi painostakin marraskuun lopulla. Muutoin mainittakoon,
+että innokas, miellyttävä vieras jäi koko talveksi Helsinkiin ottaen
+vilkkaasti osaa suomenmielisten ja erittäin teatteripiirin
+seuraelämään. Jotenkin samaan aikaan kun Bergbom palasi, teatterit
+pääsivät nelijalkaisista kilpailijoistaan. Jos siinä oli perää mitä
+sanottiin, että sirkus vei muassaan ainakin 100,000 markkaa, ei ole
+ihme että sen omistaja, Ciniselli, H. D:ssa julkaisi lämpimät kiitokset
+hänelle "rakkaaksi tulleelle kaupungille" ja "korkeille viranomaisille
+heidän ahkerasta käynnistään" (!). -- Bergbomin poissaolon tähden
+lykätty yhtiökokous pidettiin 18/10 ja julkiluettiin siinä ne vähän
+ilahduttavat tiedot kuluneen näytäntökauden tuloista ja menoista, jotka
+jo on esitetty edellisen luvun lopussa. Johtokuntaan valittiin
+uudestaan entiset jäsenet Bergbom, Almberg, Wahlström ja Löfgren sekä,
+maisteri A. Stenbergin sijaan, joka luopui toimesta, tri _Jaakko
+Forsman_. -- Ymmärrettävää on että Bergbomin tultua oopperatuumatkin
+virisivät, joskaan ei hänen alotteestaan. Mikä Bergbom-sisarusten ja
+johtokunnan kanta tässä asiassa oli, saamme tietää eräästä Emilien
+kirjeestä (12/10) nti Elfvingille:
+
+"Erinäiset oopperan ystävät vaativat kiihkeästi sen toimeenpanemista,
+mutta toista ovat suuret sanat, toista hankkia tarpeelliset varat. Nyt
+ei johtokunta aio tyytyä tyhjiin lupauksiin, vaan se vaatii, että
+jotkut henkilöt ottavat vastatakseen rahoista ja sitoutuvat hankkimaan
+määräajoiksi vissit summat. Osakekirjoitus, keräys y.m. olkoon heidän
+asianaan. Tähän tietenkään ei kukaan suostu. Ennen on ollut hyvin
+mukavaa lykätä kaikki johtokunnan hartioille. Neuvotteluja näistä
+asioista pidetään näinä aikoina."
+
+-- Ensimäinen uusi näytelmä esitettiin 25/10. Se oli ylempänä mainittu
+A. Jalavan suomentama _Neiti Elisabeth_, soma, teeskentelemätön
+perhekuvaus, joka ei kuitenkaan herättänyt mainittavaa suosiota.
+Nimiroolin näytteli kyvykkäästi nti Avellan, joskin käsittelytapa olisi
+saanut olla pehmoisempi. Axel Ahlberg oli jotenkin onnistunut nuorena
+pappina, ja rva Aspegren hänen äitinään kylläkin luontehikas, jollei
+liian ankara. Jälkikappale oli Wilbrandtin Ensi lempi, jossa Ida
+Aalberg hienosti suoritti sievän ingénue-roolin. Kun sama näytäntö
+uudistettiin, oli tulo (400 mk.) suurempi kuin ennen tänä syksynä.
+
+Kohta jälkeen 30/10 tuli toisena uutuutena Törmäsen suomentama L.
+Anzengruberin, 3 näytöstä (7 kuvaelmaa) käsittävä kansannäytelmä
+_Valapatto_. Suomalaisella teatterilla oli kunnia olla ensimäinen
+pohjoismainen näyttämö, joka esitti yhden ja pian toisenkin tämän
+nerokkaan itävaltalaisen runoilijan draamallisesti tehokkaita,
+luonnekuvaukseen nähden mestarillisia näytelmiä, eikä kumpanenkaan
+ollut syvästi koskematta katsojiin.
+
+Vilho oli Mathias Ferner, talonpoika, joka oli salannut ja hävittänyt
+velivainajansa, tämän kahden lapsensa Vronin ja Jakobin eduksi laatiman
+testamentin ja oikeudessa väärällä valalla kieltänyt sen olemassaolon,
+ja oikein älyten luonteen hän osasi hillitysti mutta vaikuttavasti
+näyttää rikollisen omantunnonvaivat ja milloin viekkaat milloin hurjat
+ponnistukset pelastua syntinsä ilmitulemisesta; Ida Aalberg oli Vroni,
+joka keksittyään salaisuuden tarmolla ajaa oikeuttaan takaa ja vihdoin
+tapaa onnensa Mathias Fernerin rehellisen Franz-pojan morsiamena, sillä
+tämä (Axel Ahlberg) inhoaa isänsä rikosta ja uhmailee häntä, siksi että
+kuula isän kivääristä on lähellä viedä hänen henkensä. Morgonbladetin
+arvostelija sanoo nti Aalbergin vivahduteltua näyttelemistä niin lämmön
+ja voiman kuin liikuntojen ja kasvojeneleiden puolesta taiteelliseksi,
+ja kattavasti mainitaan Axel Ahlbergkin, joka kiitos huomattavan
+edistyksensä tänä syksynä nousi yleisön suosikkien joukkoon; kumminkin
+oli jälkimäisellä heikko, korjausta kaipaava kohta puutteellisessa
+kielentaidossaan. Pienemmätkin roolit näyteltiin hyvin; niin osotti
+Weckman (Jakob) kykenevänsä vaativampiinkin tehtäviin. Vihdoin sanotaan
+yhteisnäyttelemisen vetäneen vertoja parhaimmalle mitä ennen oli nähty,
+ja se samoin kuin kauniit steiermarkilaiset puvut vahvisti edullista
+yleisvaikutusta. Mutta kaikesta huolimatta ei näytelmää voitu antaa
+useammin kuin kolme kertaa peräkkäin; ja neljäs tuli vasta kun oli
+huomattu, että Neiti Elisabeth esitettynä kahden pikkukappaleen mukana
+kokosi vielä vähälukuisemman yleisön.
+
+Toinen näistä jälkikappaleista oli ensikertalainen, Conradin
+laulunäytelmä _Taiteen harrastuksesta_ (Aus Liebe zur Kunst), jossa
+esiintyivät nti Vikström, Pesonen, Aspegren ja Ahlberg. Sama kappale
+näyteltiin toisen kerran Sarah Multonin kanssa, joka oli uusi
+Helsingissä. Tässä näytelmässä oli pääosa rva Aspegrenilla; muutoin
+esiintyi siinä, pienessä sivuroolissa, Bruno Böök ensi kerran
+palattuaan ulkomailta.
+
+Syyskauden merkkitapahtuma oli juhlanäytäntö Oehlenschlägerin syntymän
+satavuotismuistopäivänä 14/11. Siksi oli erityisellä hartaudella
+valmistettu runoilijan aitoromanttinen murhenäytelmä Aksel ja Valpuri.
+Draama ei ollut uusi ohjelmistolle, mutta se oli uudestaan harjotettu,
+esittäjät olivat enimmäkseen uusia, ja niin myöskin puvut ja
+koristukset. Sentähden oli näytäntöä uteliaisuudella odotettu, ja ensi
+kerran tänä vuonna, jopa ensi kerran pitkän ajan päästä, annettiin
+puhekappale täpötäydelle huoneelle, joka oli ei ainoastaan juhlapuvussa
+vaan juhlatuulellakin.
+
+Sekä Ida Aalberg että Böök olivat jo ulko-olennoltaankin erittäin
+viehättäviä jalojen rakastavien edustajia. Molemmat nuoria,
+solakkavartaloisia ja sitä itsetietoista hehkua täynnä, jonka tunto
+kasvavasta kyvystä synnyttää. "Nti Aalberg kerrassaan valloitti
+yleisön." Hänessä oli totuutta ja lämpöä ja liikunnot olivat kauniit.
+"Varsinkin loppukohtauksessa hän ihastutti katsojaa. Sielukkaana, mutta
+samalla taiteellisesti yksinkertaisena, sopusuhtaisena ja
+plastillisesti täydellisenä vaikutti sanaton näytteleminen
+sydäntäkouristavasti: sitä kannatti hieno, runollinen innostus ja
+samasta pohjasta lähtenyt oikea, älykäs käsitys. Esitys voitti mitä nti
+Aalberg ennen oli antanut, ja kieltämättä olisi monella Valpurin
+esittäjällä paljo suuremmillakin näyttämöillä ollut yhtä ja toista
+opittavaa nuorelta suomalaiselta taiteilijattareltamme." Böökkin
+puolestaan osotti melkoista edistystä, joskin paikottain liiottelu
+intomielisessä lausunnassa ja kiihkoilu liikunnoissa viittasi juurikään
+suorittamaansa kouluun. Hänen käsityksensä tehtävästä oli kuitenkin
+oikea, ja yleisvaikutus hänestä oli se, että tässäkin oli kypsymässä
+kelpo ja miellyttävä näyttelijä. Axel Ahlbergin Haakon kuningas oli
+moitteettomampi kuin olisi voinut odottaa, jopa hyväkin, Vilho
+mustaveli Knuuttina täytti taidokkaasti tehtävänsä, joka ei ole
+miellyttävimpiä, Leino [vasta taudistaan toipuneena] esitti piispan
+osan myötätuntoa herättävästi, ja samoin oli useimmilla muillakin
+osansa menestyksessä. "Suosionosotukset kasvoivat kasvamistaan. Nti
+Aalberg ja Böök huudettiin esiin useita kertoja, ja niin myös Vilho ja
+Ahlberg kumpikin vuoroonsa." -- Näytelmä meni vielä neljä kertaa
+peräkkäin ja tietenkin esitys tuli yhä pyöreämmäksi.
+
+Uusi ohjelma tuli 25/11: K. Slöörin suomentama Björnsonin 2-näytöksinen
+_Vastanaineet_ ja 1-näytöksinen H. Réberin soma laulunäytelmä
+_Vanhan viuluniekan lempi_ (Papillotes de Mr Benois). Björnsonin
+runollinen kuvaus näyteltiin erittäin hyvin. Neidit Avellan
+(kotiopettajatar-kirjailijatar) ja Aalberg (nuori rouva) suorittivat
+osansa kyvykkäästi; Böök (nuori mies) oli sentään kylmänlainen.
+Jälkikappaleessa esiintyivät nti Hacklin, jonka ääni näyttäytyi
+huomattavasti kehittyneen, eräs amatööri (Aug. Tavaststjerna) ja
+Pesonen.
+
+Joulukuu alettiin antamalla kaksi kertaa Kylänheittiö, osaksi uudestaan
+miehitettynä. Nimiroolissa Axel Ahlberg esiintyi ensi kerran, mutta hän
+oli enemmän tunteellinen rakastaja kuin heittiö; nti Hacklin oli Finum
+Rószi ja lauloi laulunsa paremmin kuin hän tapasi itse luonteen; nti
+Rosendahl oli viehättävä nuorikkona. Toisena iltana 5/12 eräs
+laulukuoro ennen näytännön alkua lauloi keisarihymnin ja Maamme-laulun,
+syystä kun keisari kolme päivää ennen, matkalla Livadiasta Moskovaan,
+oli pelastunut rautatiellä toimeenpannusta murhayrityksestä.
+Ruotsalaisessa teatterissa oli samaan aikaan samanlainen mielenosotus.
+-- Viimeinen uutuus ennen joulua oli 12/12: Vilhon suomentama Richard
+Sheridanin maailmankuulu komedia _Parjauspesä_. Kappale, joka vaati
+melkein kaikki teatterin voimat, näyteltiin vauhdikkaasti ja
+koomillisen vaikuttavasti.
+
+Pääosissa esiintyivät Vilho -- Peter Teazle, nti Avellan -- lady
+Teazle, Böök -- Charles Surface, Ahlberg -- Josef Surface, Kallio --
+sir Oliver, nti Aalberg -- Mary j.n.e. Esityksen tunnustetaan
+herättäneen yleistä tyydytystä, jota paitse kiitetään luontehikkaita
+englantilaisia pukuja. Nti Avellan oli muitten edellä näyttelemisen
+värikkäisyydessä ja todenperäisyydessä, jonka ohella Böök mainitaan
+lämpimästä, nuorekkaasta Charles Surfacestaan. Kun esitys oli enemmän
+vakaantunut, suotiin yhä useammille kiittäviä mainesanoja, niin
+Pesoselle, Kalliolle, rva Lundahlille, nti Aalbergille, Tervolle,
+Kiviselle, Aspegrenille ja Leinolle; mutta muistutuksia tehtiin Vilhon
+ja Ahlbergin käsitystapaa vastaan.
+
+Päättyneeseen syyskauteen luo Emilie Bergbom kirjeessään nti
+Elfvingille (15/12) yleiskatsauksen, joka välittömyytensä tähden on
+sanomien arvosteluja arvokkaampi:
+
+"Teatteri on menestynyt taiteellisesti hyvin, mutta taloudellisesti
+huonosti. Että Ruotsalaisenkin teatterin on käynyt huonosti ei ole
+mikään lohdutus. Sheridanin nerontuotteen olemme me mielestäni
+esittäneet todella erinomaisella tavalla.[8] Et voi uskoa kuinka olimme
+iloisia, että se onnistui niin hyvin. -- Axel Ahlberg edistyy melkein
+rooli roolilta. Hän hallitsee oikein hyvin ääntänsä, entinen
+teeskentely lausumisessa on miltei kokonaan kadonnut, ja hän sanoo
+sanottavansa ymmärtävästi ja selvästi, ääni on soinnukas ja miehinen ja
+vivahduttamista vastaan on vähä muistutettavaa. Liikunnot ovat tosin
+vielä raskaanlaisia ja vähän kömpelöitä, mutta käsivarsiaan hoitaa hän
+jo paljon, paljon paremmin; jalat ja ennen kaikkea kävely vaatii vielä
+paljon työtä, ennen kun hän saa ne valtaansa. Kuninkaana Aksel ja
+Valpurissa on hänellä suuri menestys. -- Kaarolan paras tähänastinen
+rooli on lady Teazle; tyytyväisyys on ollut yleinen. Hän liikkuu siinä
+vapaammin ja sujuvammin kuin missään toisessa roolissa. Hänen
+Mathildansa Vastanaineissa oli todella erinomainen, mutta tämä luonne
+on niin hämärä ja umpimielinen, ettei suuri yleisö ollenkaan ymmärrä
+sitä. Kumma kyllä ei kappale herättänyt suosiota, vaikka se näyteltiin
+sangen hyvin. -- Ida Aalberg astuu varmin askelin todellista
+taiteellisuutta kohti. Vahinko vain ettei hän ole oikein terve; hän on
+liian heikko kestääkseen niin ankaraa työtä kuin hänellä on ollut tänä
+syksynä. Nyt hän kuitenkin on saava enemmän vapautta. Kiltti ja
+myöntyväinen hän on ollut meitä kohtaan ja työssään teatterissa.
+Rosendahl ja Hacklin ovat nekin kilttiä kuin ennen, rva Lundahlilla on
+paljo huolia leskenä neljän lapsen kanssa. -- Vilholla on nykyään
+erittäin taiteellinen puuska. Hän on ollut tavattoman terve ja
+osottanut näyttelemisessään odottamatonta voimaa. Leino on tautinsa
+jälkeen esiintynyt ainoastaan pienemmissä tehtävissä. Böök on paljon
+edistynyt matkallaan ja osottaa liikunnoissaan melkoista siroutta.
+Kivinen on kiltti ja ahkera, mutta näyttää vielä lapselliselta
+näyttämöllä, Parjauspesässä hän oli varsin hyvä. Nuori oppilaamme
+Weckman herättää mitä parhaimpia toiveita. -- -- Raha-asiat ovat
+yhä edelleen _hyvin_ huonolla kannalla huolimatta suuresta
+säästäväisyydestämme."
+
+Bergbom-sisarukset asuivat nyt niinkuin jo ennen ja sittemmin koko
+elämänsä ajan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon talossa,
+Antinkadun varrella 4 (vaikka eri aikoina eri huoneustoissa). Heidän
+asuntonsa oli aina välittömässä yhteydessä rva Augusta af Heurlinin ja
+hänen perheensä asunnon kanssa, joka sisar aina pysyi heille lähimpänä
+uskottuna ja ystävänä. Tämä selittää että rva Heurlinillä oli tapana
+silloin tällöin avarampaan kotiinsa kutsua teatterin jäsenet sekä
+läheiset ystävät illanviettoon -- niin esim. Uudenvuoden aattona 1879.
+Tällaisissa, sanoisimmeko, teatterin perhekutsuissa läsnäolleet eivät
+ole unohtaneet, kuinka sisarukset yhteistoimin osasivat tehdä
+yhdessäolon hupaiseksi. Keskustelu päivän asioista sujui vilkkaasti,
+laulu Kaarlon säestäessä helkkyi heleästi, ja aina oli Antti Jalavalla
+joku erityinen aihe puheenpitoon. Ymmärtäähän sen että tällaisella,
+yhteishenkeä herättävällä seurustelulla, jossa ei luokkarajoja
+havaittu, oli merkitystä taidelaitoksen työhönkin katsoen -- jonka
+ensimäiset kypsät hedelmät juuri näihin aikoihin poimittiin.
+
+Kevätpuoli näytäntökautta ja samalla uusi kymmenluku, se ajanjakso,
+jonka runous ja taide meillä niinkuin muuallakin pohjoismaissa on
+todellisuustavottelun leimaama, alkoi merkitsevästi kyllä
+Nummisuutarien esittämisellä uudenvuoden-, se on Kiven muisto-päivänä.
+Olihan se kuvauksen puolesta todellisinta mitä kirjallisuudellamme oli
+näyttämölle tarjottavana. Ennen näytäntökauden loppua oli teatteri jo
+osottava, että se tahtoi olla mukana ajan riennoissa ja kykeni
+tulkitsemaan ja levittämään aikakauden uusia aatteita.
+
+Kolme päivää myöhemmin (4/1) oli uusi ohjelma, joka käsitti kolme
+pikkukappaletta, kukin 1-näytöksinen: Ensi lempi, E. N(ervander)in
+kirjoittama "joulukuvaus" _Pikku Suometar_[9] ja Adamin laulunäytelmä
+_Nyrnbergin nukki_. Kummassakin edellisessä näytelmässä suoritti nti
+Aalberg pääroolin; viimemainitussa taasen nti Hacklin ja Pesonen sekä
+Aug. Tavaststjerna (Miller) onnistuivat niin, että hupainen
+laulukappale näyteltiin tavan takaa kevätkauden kuluessa. Siten lähinnä
+Topeliuksen päivänä (14/1) Anna Skrifvarsin ja Kuningas Renén tyttären
+kanssa. -- Sitä ennen (8/1) oli Kavaluus ja rakkaus uudistettu.
+Näytännöstä E. Nervander, joka edellisenä vuonna erottuaan Åbo Postenin
+toimituksesta oli muuttanut takaisin Helsinkiin ja kirjoitti
+teatteriarvosteluja [ilman nimimerkkiä] Morgonbladetiin, lausuu m.m.:
+
+"Ei ole helposti toivottavissa nähdä Louise Millerin osaa näyteltävän
+syvemmällä ja todellisemmalla tunteella, suuremmalla nuoruuden sulolla
+ja viehkeämmällä naisellisuudella kuin mitä havaittiin nti Aalbergin
+esityksessä. Ainoastaan yksi ajatus siitä näyttikin vallitsevan
+katsojissa, joihin kaunis ja jalo roolintulkinta koski ehdottomasti ja
+syvästi. Yhä uudistuneet esiinhuudot, kättentaputukset ja kukkavihkot
+ilmaisivat yleisön myötätunnon. Näytelmän toisen suuren naisroolin,
+lady Milfordin, esitti tällä kertaa nti Avellan ja osotti hän selvästi
+ja varmasti käsittävänsä sen sekä voimakkaasti ja erehtymättömästi
+silmällä pitävänsä luonteen yksityiskohtiakin. Böök esiintyi ensi
+kerran Ferdinandina, johon rooliin hän oli perehtynyt Strakoschin
+johdolla. Hänen näyttelemisessään oli voimaa ja lämpöä, jonka nuori
+kyvykäs näyttelijä luullaksemme saattaisi antaa puhjeta esiin
+hehkuvamminkin sentähden menettämättä tasapainoansa. Vilhon Wurm oli
+läpiharkittu ja luontehikas, mutta Leinon luonnonlaadulle oli
+presidentin rooli hyvin vieras." -- --
+
+Sama näytelmä annettiin vielä kaksi kertaa, jota paitse tammikuun
+loppupuolella esitettiin Jane Eyre, Valapatto ja Parisin veitikka, joka
+viimemainittu oli niitä rooleja, joissa nti Avellan nuorekkaalla
+reippaudella ja samalla taiteellisen hienoilla yksityispiirteillä
+enimmän viehätti katsojia; jälkikappaleessa, Taiteen harrastuksessa,
+esiintyi nti Vikström, joka pääasiassa oli työskennellyt oopperassa,
+viimeisen kerran (21/1). -- Tämän jälkeen oli jälleen valmiina yksi
+näytäntökauden tärkeimpiä uutuuksia, nimittäin Elisabeth Löfgrenin
+suomentama Björnsonin murhenäytelmä _Maria Stuart Skotlannissa_;
+ensi-ilta 27/1 (kaikkiaan 3 kertaa). Tässä draamassa, Nervander
+sanoo, oli nuorelle teatterille annettu tehtävä, josta askel
+shakespeareläiseen ohjelmistoon ei ollut kovin pitkä. Mitä suoritukseen
+tulee ei sitä hänestä voitu sanoa loistavaksi voitoksi, mutta kumminkin
+urhoolliseksi ja kunniakkaaksi taisteluksi, josta moni kaunis
+sankariteko oli kerrottavana.
+
+Nuori Maria Stuart oli suurempi ja vaikeampi tehtävä kuin nti
+Avellanilla ennen oli ollut. Kieltämättä hän älykkäästi tulkitsi
+roolin, mutta jollei huikentelevainen, onneton kuningatar sittenkään
+tullut katsojalle täysin selväksi, eikä herättänyt myötätuntoisuutta,
+niin oli syy enemmän tekijässä kuin näyttelijättäressä. Epävarmasti
+väikkyen historiallisen kuvaajan ja draamallisen luojan välillä
+Björnson on kyhännyt naishaamun, jonka esittäminen on pulmallisimpia.
+Parhaiten onnistui nti Avellan Darnleyn ja Rizzion murhakohtauksissa
+sekä tavatessaan Bothwellin metsässä. Ylipäätään olisi kuvauksessa
+_kuningattaren_ pitänyt esiintyä selvemmin, jonka ohella olisi tarvittu
+enemmän suloa ja pehmeyttä toisen näytöksen neljännessä kohtauksessa;
+vihdoin olisi ollut säästäväisemmin käytettävä suuria liikuntoja, joita
+kyllä nähdään kuuluisillakin näyttämöillä, mutta jotka sittenkin
+tositeossa paremmin johtuvat taiteilijan ja yleisön tylsistymisestä
+kuin välittömästä innostuksesta. -- Ahlbergissakin huomattiin joskus
+onttoa tehontavottelua, mutta silti hän hienolla ja varmalla
+käsityksellä kykeni luomaan runollisen kuvan Darnleysta, joka sentään
+väriltään oli raskaampi kuin 18-vuotiaalle nuorukaiselle soveltui. --
+Böökissä oli teatteri saamaisillaan oivallisen näyttelijän, joka iskien
+roolin ytimeen nuorekkaalla fantasialla luo siitä kokonaisuuden. Hänen
+Bothwellinsa oli jo enemmän kuin harjotelma. Daimonisesti hurmaava
+piirre rohkeassa vuoristolaisjaarlissa näyttäytyi niin luonnollisesti
+ja teeskentelemättä, että vain vähän kypsymistä olisi ollut tarpeen ja
+luoma olisi ollut mallikelpoinen. -- Leinon John Knox oli kaunis ja
+sopusuhtainen, joskaan emme täysin luota sen historiallisuuteen.
+Niinkuin näyttelijä oli roolin ajatellut, hän suoritti sen
+johdonmukaisesti ja selväpiirteisesti. Liikunnot olivat soveliaat ja
+joskus teeskentelemättömässä arvokkaisuudessaan plastillisen kauniit.
+-- Rizzioksi oli Kivinen liian nuori, vaikka hän kyllä teki parastaan
+viekkaan ja pelkurimaisen italialaisen laulajan ja diplomaatin
+kuvaamiseksi. -- Sivurooleissa nähtiin Vilho -- Ruthwen, ansiokas
+tapansa mukaan, Tavaststjerna -- Morton jaarli, nti Hacklin -- William
+Taylor (näyttelijätär esitti aika somasti nuorukaisroolin sekä puheosan
+että pienen laulun) j.n.e.
+
+Tänä vuonna oli teatteri ensi kerran Runebergin päivänä (5/2)
+Helsingissä. Juhlanäytäntö alkoi _Severin Falkmanin_ järjestämällä
+viidellä kuvaelmalla _Hirvenhiihtäjistä_. Ensimäisessä nähtiin Pietari
+ja Matti varhaisella aamulla, lumihiuteiden leijaillessa maahan,
+hiihtävän kartanolle; toisessa: metsästäjät saarella ryhmittyneinä
+kaadetun hirven ympärille, kolmannessa: rusopartanen Ontro tuvassa
+tarjoskelemassa tavaroitaan talon naisväelle, neljännessä: Matti
+kosimassa kangaspuissaan istuvaa Hetaa ja viidennessä: kihlajaisten
+vietto ja tanssi tuvassa. Viimeisessä kuvaelmassa 8 tyttöä ja 4 poikaa
+tanssi "kolmen enkeliskaa" sydämen pohjasta, niin että ilo syttyi
+salongissakin. Oivalliset kuvaelmat, joiden sanotaan olleen
+luontehikkaampia ja taiteellisempia kuin piirustukset Hanna ja
+Joulu-ilta runoelmien korupainoksissa, miellyttivät suuresti, ja
+Falkman huudettiin esiin.
+
+Kuvaelmien väliaikoina saatiin kuulla Runebergin sepittämiä, Collanin,
+von Schantzin, Lindbladin ja Kjerulfin säveltämiä lauluja, joita rva
+Emmy Achté, nti Naëmi Ingman sekä hrat Bergholm ja Holm esittivät.
+Yleisö oli hyvin mielissään että sai pitkän ajan päästä kuulla näitä
+oopperalaulajia, eivätkä suosionosotukset vaienneet ennen kun rva Achté
+ja Holm olivat toistamiseen laulaneet Pilven veikon kaksinlaulun, ja
+jälkimäinen laulun "Turha toivomus". Ohjelman viime osastossa Ida
+Aalberg lausui Torpantytön ja Kaarola Avellan Maamme-laulun, johon
+näytäntö päättyi. -- Mutta vielä on mainitsematta illan draamallinen
+puoli, Tuokon suomentama, Runebergin _En voi_, joka nyt meni ensi
+kerran, vaikka eräästä kirjeestä, jonka rva Fredrika Runeberg 1872 on
+kirjoittanut Emilie Bergbomille, nähdään että runoilija jo silloin
+oli myöntäen vastannut kysymykseen, saataisiinko se näytellä
+suomenkielellä. Esittäjät olivat: Ida Aalberg -- Julia, Leino -- von
+Dann ja Ahlberg -- Axel Frank, ja ensimäisestä sanotaan, että hän loi
+aivan alkuperäisen, viehättävän kuvan Juliasta. Sama kappale annettiin
+samana iltana ruotsalaisellakin näyttämöllä. Arkadia oli täpösen
+täynnä; Uusi teatteri "likimailleen täysi".[10]
+
+Kahden viikon päästä tuli 19/2 Vilhon suomentaman, ohjelmistossa
+kolmannen Molièren komedian, _Porvari aatelismiehenä_, ensi näytäntö.
+
+Päärooli oli tietenkin Vilhon käsissä, joka osasi koko illan pitää
+itserakkaan Jourdainin naurun keskipisteenä. Sillä joskaan ei hänen
+esityksessään ollut sitä mehua, joka tulvii Molièren luomissa, hän
+kumminkin osotti kiitettävää johdonmukaisuutta ja älykkäisyyttä
+yksityispiirteiden yhdistämisessä hupaiseen kokonaiskuvaan. Rva
+Aspegren oli heleine, iloisine naurunpuuskineen oivallinen Nicole, ja
+nti Avellan niin etevä Lucile, että tyystin huomasi hänen olleen
+tilaisuudessa tutkia paraimpia esikuvia siellä missä Molièren
+traditsionit vielä elävät. Myöskin Ahlberg (Cléonte), Weckman
+(Covielle), nti Stenberg (rva Jourdain), rva Lundahl (Dorimène) ja
+Kivinen (Dorante) olivat hartaita tehtävissään, vaikka tietysti ei
+yksikään heistä voinut olla täysin perehtynyt molièrelaiseen henkeen ja
+sävyyn.
+
+Edellisestä on jo käynyt ilmi, että teatterin tointa elähytti innokas
+harrastus antaa parasta, mitä se kykeni. Molière, Holberg, Sheridan,
+Schiller, Oehlenschläger edustivat vanhempaa, Anzengruber, Björnson
+y.m. uudempaa, Runeberg, Topelius, Kivi kotimaista draamaa, ja
+arvostelut todistavat näyttelijäin miltei jokaisen uuden tehtävän
+mukana astuneen askeleen eteenpäin. Nyt on edessämme tapahtuma, joka
+muodostui tämän näytäntökauden innostuneen riennon huippukohdaksi.
+Tarkotamme ensimäisen _Henrik Ibsenin_, mainion _Noora_-näytelmän
+esittämistä, joka sattui 25 p. helmik. Jo edeltäkäsin odotettiin iltaa
+suuremmalla uteliaisuudella kuin ainoatakaan edellistä suomalaista
+puhenäytäntöä. Noora oli ilmestynyt 1879 ja kaikkialla Pohjoismaissa
+herättänyt mitä kiihkeintä keskustelua. Jopa oli meilläkin -- kiitos
+sanomalehtiselostelujen ja jonkun määrän alkukielisiä kappaleita --
+kysymys: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan? alkanut tulla
+väittelyn alaiseksi. Salonki täyttyi siis yleisöstä, jonka
+mielenjännitys ei ollut vähempi kuin oopperan premiääreissä tavallinen.
+Minkälaiseksi näytäntö kehittyi, Nervander kertoo Morgonbladetissa:
+
+"Eilispäivän näytäntö oli kauttaaltaan kaunis voitto suomalaiselle
+näyttämölle. Henrik Ibsenin 'Et Dukkehjem' esitettiin lukuisalle,
+intelligentille yleisölle, joka jännitetyllä, tavasta melkein
+hiiskumattomalla tarkkaavaisuudella seurasi väittelynalaisen kappaleen
+sydäntäkouristavia kohtauksia ja jonka mielen erinomainen esitys
+vastustamattomasti kiinnitti. Oli tultu teatteriin iloisilla toiveilla,
+jopa suurilla vaatimuksilla, että nti Aalberg etevällä tavalla
+suorittaisi Nooran roolin. Kohtaus kohtaukselta katseltiin hänen
+näyttelemistään kasvavalla viehätyksellä, joka jo ennen kun esirippu
+oli laskenut ensimäisen näytöksen jälkeen oli vaihtunut syväksi
+ihailuksi sitä mestaruutta kohtaan, jolla hän tulkitsi luonteen
+hienoimmat vivahdukset. Näytelmän toisen näytöksen suoritus kilpaili
+arvokkaasti esitysten kanssa Europan ensiluokan näyttämöillä.[11]
+Nooran roolilla on nti Aalberg kieltämättä astunut todellisen
+taiteilijattaren arvoon ja vilpittömästi onnittelemme häntä hänen
+loistavaan voittoonsa. Illan kuluessa huudettiin nti Aalberg kymmenen
+kertaa esiin sekä sai näytännön lopussa kaksi komeaa kukkavihkoa.
+Vaikka näytännön onnistuminen ensi sijassa on luettava tämän nuoren,
+mieltäkiinnittävän näyttelijättären ansioksi, niin noudatamme vain
+sulaa oikeutta, kun me nyt jo huomautamme oivallisesta tavasta, millä
+toisetkin esiintyjät myötävaikuttivat illan tulokseen. Joka rooli
+suoritettiin hyvällä luonnekuvauksella ja tavalla, joka näytti mikä
+taiteellinen henki luo eloa ja voimaa suomalaiseen näyttämöömme.
+Kappaleen näyttämöllepanokin oli mallikelpoinen. Näyttämöllinen
+järjestely oli yksityiskohtia myöten yhtäpitävä sen kanssa mitä nähtiin
+Kristianian teatterissa, kun sama kappale esitettiin siellä."
+
+Näin arvostelija kirjoittaa tavalla, joka muistuttaa innostuneita
+ooppera-arvosteluja. Mutta kuinka suuri Nooran menestys oli, näkyy
+kumminkin parhaiten siitä että se tänä keväänä esitettiin vielä
+kymmenen kertaa Helsingissä ja kolme kertaa Turussa, siis kaikkiaan 14
+kertaa! Useammin nähtyään kappaleen Nervander palaa esitykseen ja
+lausuu silloin:
+
+"Tositaiteilijana nti Aalberg suorittaa vaikean tehtävänsä. Ihmeteltävä
+kyky, millä hän, niinkuin näyttää, ilman vähintäkään vaivaa, eksyttävän
+todellisesti ilmisaattaa luonteen nopeat vivahdukset, on verrattava
+ainoastaan siihen nuorekkaaseen voimaan, millä hän peittää mitä
+luonnekuvauksessa on väärää[12] ja luo sen näkyviin semmoisena, joksi
+Ibsen luultavasti on tarkottanut kuvansa. Jos tahtoisi huomioon johtaa
+esityksen ansioita, tulisi viitata miltei joka repliikkiin paitse
+korkeintaan muutamiin harvoihin, joihin mielestämme pannaan liiallinen
+paino.[13] Pitäen silmällä myöskin roolin vaikeutta saattanee
+liioittelematta väittää nti Aalbergin näyttelemistä täydellisimmäksi
+mitä ainoakaan näyttämöllinen naistaiteilija Suomessa tähän saakka on
+aikaansaanut. -- Hra Böök on älykkäästi käsittänyt Helmerin roolin ja
+esittänyt sen ilta illalta varmemmin ja menestyksellisemmin. Useissa
+kohtauksissa hän näyttelee erittäin ansiokkaasti sekä saavuttaa
+kolmannen näytöksen alussa hienon ja sattuvan luontehikkaisuuden. Hra
+Ahlberg on tohtori Rankin osassa saanut tehtävän, jota hän
+täydellisesti hallitsee. Viimeisen repliikkinsä: 'Ja kiitos tulesta'
+hän lausuu, mielestämme, liian intomielisesti, kuitenkaan saamatta
+tajuttavaksi sanoihin kätketyn syvemmän ajatuksen. Hra Leino antaa
+naamioituksessaan ja käsityksessään havainnollisen kuvan Krogstadista.
+Ensimäisessä ja kolmannessa näytöksessä hän on joka kerralla onnistunut
+hyvin, jota vastoin hän toisessa näytöksessä oli paras ensi iltana,
+mutta seuraavina hän on yhä enemmän koettanut antaa repliikeilleen
+jonkinlaista sukkeluuden sävyä, joka on vastenmielinen. Rva Lundahl on
+vieras rva Linden tapaisille rooleille ja puheludraamalle yleensä. Hän
+on toki pyytänyt vakavasti ja hartaasti perehtyä tehtäväänsä ja
+yhteisnäyttelemiseen, kuitenkaan onnistumatta painaa siihen
+persoonallista leimaa. Nti Stenberg ansaitsee tunnustusta Anna-Maijan
+pienen roolin yksinkertaisesta esittämisestä."
+
+"Vihdoin on ilahduttavaa merkitä, että ansiokas tapa, millä Suomalainen
+teatteri on esittänyt, muutenkin kuin päärooliin nähden, vaikean
+näytelmän, on herättänyt kunnioitusta ja huomiota semmoisillakin
+tahoilla, joilla tähän saakka ei ole katsottu maksavan vaivaa välittää
+koko yrityksestä taidelaitoksena."
+
+Yhtä merkillinen kuin Nooran näytteleminen oli puhtaasti taiteelliselta
+kannalta, oli se sentähden että Suomalainen teatteri sen kautta ensi
+kerran otti palvellakseen sitä uutta, entisiä romanttisia ihanteita
+hylkivää ja yhteiskuntaelämän sovinnaisia käsitteitä mullistavaa
+henkistä virtausta, joka pohjoismaissa tunnetaan realismin,
+todellisuustavottelun, nimellä ja täällä vastaa naturalismia, se on
+ehdotonta luonnontavottelua, Ranskassa. Kirjallisena suuntana juontui
+pohjoismainen realismi kyllä ranskalaisesta naturalismista, mutta
+perinnäisen maailman- ja elämänkäsityksen erilaisuus vaikutti
+kuitenkin, että, huolimatta siellä täällä esiintyvistä suoremmin
+naturalistisista pyrinnöistä, todellisuustavottelu pohjoismaissa ja
+varsinkin suurissa norjalaisissa draamallisissa runoilijoissa kohdistui
+yhteiskunnallista ja sukupuolten keskinäistä elämää sekä yksilön
+ihmisyyskehityksen ehtoja -- totuutta ja vapautta -- koskeviin
+kysymyksiin. Valaisevan esimerkin ranskalaisen naturalismin ja
+pohjoismaisen realismin erikoisuudesta näemme siinä, että juuri
+samaan aikaan kun Zola hämmästyttää ja pelottaa maanmiehiään
+Nana-romaanillaan, jossa hän häikäilemättömimmällä paljastamisinnolla
+kuvaa toisen keisarikunnan äärimmäistä turmelusta, saapi Ibsen
+Noora-draamallaan neljän kansan sivistyneet piirit mitä kiihkeimmin
+väittelemään miehen ja vaimon suhteesta toisiinsa aviossa sekä naisen
+vapauttamisesta perinnäisistä siteistä, hänen itsenäisyydestään ja
+ihmisarvostaan yhtä hyvin aviossa kuin kansalaisena.
+
+Etenkin Brand-draaman (1866) kautta, jota innostuksella luettiin
+monessa maalaispappilassakin ja yleensä käsitettiin puhtaasti
+uskonnolliselta kannalta, oli varhaisempi Ibsen tullut tunnetuksi
+Suomessa, mutta "uudenaikainen" Ibsen, joka ensi kertaa astuu esiin
+kappaleessa Yhteiskunnan tuet (1877) ja joka siitä lähtien mahtavalla
+näytelmäsarjalla on niin suuresti vaikuttanut pohjoismaiseen
+elämänkäsitykseen, ei ollut ainakaan yleisemmin meillä kotiutunut ennen
+kun Nooran synnyttämä herätys tapahtui. Ja herätyksen välittäjä oli
+Suomalainen teatteri. Näytännöt herättivät niin yksityisissä
+seurapiireissä kuin sanomissakin väittelyn, josta ei näyttänyt loppua
+tulevan. Emme tiedä tapahtuiko meillä niinkuin Tukholmassa että lopulta
+iltakutsuilla ilmotusten kautta suorastaan pyydettiin ettei Noorasta
+puhuttaisi, mutta varmaa on että meilläkin väittelyä jatkettiin
+väsymykseen saakka. Mitä _julkiseen_ väittelyyn tulee, viittaamme
+ainoastaan muutamiin tosiasioihin. Nooran suomennoksen johdosta, joka
+oli painosta ilmestynyt, tapaamme Morgonbladetissa jo ennen
+näyttelemistä laajan selostelun sekä ensimäiset väittelykirjoitukset
+(Ernstin ja X:n) kysymyksestä: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan?
+Sitten piti meidän silloinen Ibsenin erikoistutkija tri V. Vasenius
+(hän oli tohtoriväitöskirjassaan käsitellyt Ibseniä) yliopiston
+juhlasalissa viisi esitelmää Ibsenin ja Björnsonin nykyajan draamoista,
+joka tietysti kiihotti keskustelua, ja sen jälkeen Nervander julkaisi 8
+palstan pituisen analyysin Noorasta, jonka lisäksi merkit W--r ja
+Ignotus astuivat taistelutanterelle.[14] Viime mainittu ahdistaa
+ankarasti Vaseniusta, joka tietysti ei ole vastaamatta. Lukuisien
+kirjoitusten sisällyksestä sanottakoon vain, että niissä tietenkin
+ryntää toisiansa vastaan uusi, yksilön vapautta puoltava näkökanta ja
+vanhempi elämänkäsitys, joka asettaa avion ja perheen ja yhteiskunnan
+päämäärän yksilön mielitekoja korkeammalle. Niin yleiseen, mutta kun
+Noora oli keskustelun lähtökohtana, tarkotti väittely yksilön
+vapaudesta tällä kertaa naisen vapauttamiskysymystä. Ja tositeossa on
+Nooran esittämisen merkitys siinä, että sen kautta "naisasia" meillä
+tuli päiväjärjestykseen. Ei niin ettei tällä asialla ennenkin olisi
+ollut puoltajia, mutta vasta nyt se pääsi suurenkin yleisön
+tietoisuuteen. Että jo aikalaiset tunnustivat Suomalaisen teatterin
+ansion tässä kohden, näkee yhdestä viimeisiä Noora-kirjoituksia (Mbl
+5/4)[15] jossa sanotaan: "Suomalainen teatteri on esittämällä Nooran
+näyttänyt, ettei se tahdo seisoa ulkopuolella 19 vuosisadan kysymyksiä.
+Ja että yleisö on ollut kiitollinen, sen todistaa aina täysi salonki
+Nooraa näyteltäessä."
+
+Olemme laajasti puhuneet Noorasta, mutta tämä kohta teatterimme
+historiassa osottaa mieltäkiinnittävällä tavalla, kuinka näyttämö
+vaikuttaa tekijänä kulttuurielämässä ja kuinka Suomalainen teatteri oli
+kohonnut sille kannalle, että se pystyi siihen.
+
+Maaliskuun 2 p. sattui keisari Aleksanteri II:n 25-vuotisen
+hallituksen riemujuhla, jota Helsingissä vietettiin monenmoisilla,
+yliopiston, ylioppilasten, teatterin ja kaupungin toimeenpanemilla
+juhlallisuuksilla. Suomalaisen teatterin näytäntöön oli kokoontunut
+täysi huone juhlayleisöä, ja ohjelma alkoi Eläköön armias-laululla,
+jonka lukuisa mies- ja naiskuoro suoritti ja johon liittyi eläköönhuuto
+hallitsijalle. Sen jälkeen seurasi Falkmanin järjestämä kuvaelma, jonka
+tarkotus oli muistoon saattaa kuluneen 25 vuoden valtiolliset ja
+yhteiskunnalliset uudistustoimet: valtiopäivät (rva Lundahl, Leino,
+Aspegren, nti Rosendahl), asevelvollisuus (nti N. Ingman), rahanmuutos
+(nti Titti Avellan), kansakoulu (nti Edith Böök) ja Suomenkieli (nti
+Anni Hacklin). Sitte Ida Aalberg lausui Suonion sepittämän
+juhlarunoelman ja lopuksi näyteltiin Lea ja _Saimaan rannalla_, uusi
+Bergbomin laatima laulukappale, joka viehätti alkuperäisillä
+karjalaisilla puvuillaan, lauluillaan ja tansseillaan ja joka päättyi
+keisarihymnin esittämiseen. -- Muutoin on maaliskuun näytännöistä
+erikoisesti mainittava vain pari, nimittäin 14/3 annettu, jossa
+(Haapaniemen hanhenpojassa) nti Rosendahl esiintyi viimeisen kerran,
+hän kun oli mennyt kihloihin tri Szinnyein kanssa (eroava näyttelijätär
+sai johtokunnalta suomalais- ja unkarilaisvärisillä nauhoilla
+varustetun kukkavihkon) sekä nti Avellanin resetti-ilta 18/3 (Angelo),
+jolloin taiteilijattaren osaksi tuli lämpimät tunnustukset hänen
+harrastuksistaan.
+
+Huhtikuun 2 p. näyteltiin Noora seitsemännen kerran kukkuroillaan
+täydelle salongille. Illan tulo oli määrätty nti Aalbergin hyväksi.
+Paitse tavallisia suosionosotuksia ja kukkasadetta sai näyttelijätär
+pysyvämpiäkin lahjoja. Niistä mainittakoon kultainen rannerengas, johon
+oli piirretty: (ulkopuolelle) "Ida Aalbergille Suomalaisen teatterin
+ystäviltä 2/4 1880" sekä (sisäpuolelle) kymmenen hänen etevintä
+rooliansa, ja viuhkanmuotoiseen kukkaiskimppuun kätketyn karinkaukalon
+täynnä kultarahoja. Yhden naisten antaman kukkavihkon silkkinauhoihin
+oli painettu säkeet:
+
+    "Ensimmäisnä täysin puhjenneena
+    Kukkaisena näyttötaidon maamme
+    Ruusustossa, ollos todisteena
+    Mitä voimme, mitä toimeen saamme,
+    Jos käymme uljaast' idealein teitä,
+    Jos hartaus ja lempi johtaa meitä."
+
+Sekä toiseen nauhaan:
+
+    -- -- -- -- -- "Rakkaus ja työ,
+    Ne ne aseet, joiden eteen vaipuu voimatonna yö."
+
+Erityisesti huomattiin, että yksi somista ja suurista kukkavihkoista
+oli tullut aliupseerikoulun oppilailta. -- Näytännön jälkeen oli illan
+sankaritar kutsuttu pitoihin, joissa dosentti Perander puhui hänen
+kunniakseen.[16]
+
+Nooran jatkuvan menestyksen tähden tuli vasta huhtikuulla kaksi
+uutuutta. Ensimäinen niitä oli sangen merkillinen, suomalaisella
+näyttämöllä ja ylipäätäänkin Suomessa näyteltiin näet 9/4 ensi kerran
+Beaumarchais'n _Sevillan parturi_, joka toki oopperana ja "Sevillan
+Parranajajan" nimellä oli yleisölle hyvin tuttu. Lähin aihe sen
+ottamiseen oli se, että K. Cronstedt-vainaja (kts. ylemp. s. 15) oli
+suomentanut mestarikomedian. Esittäjistä oli Ida Aalberg -- Rosina
+etevin, viehkeä ja suloinen kujeellisuudessaan, vaikka luontonsa mukaan
+toiseen tapaan kuin pirteä ja sähköttävä Ida Basilier ennen; saamatta
+kypsää aikaan Böökkin reippaasti suoriutui vaikeasta Figaro-roolista,
+ja Leinon Basiliota kiitettiin paikottain vallan hyväksi. Mutta pääasia
+oli että yhteisnäytteleminen sujui oivallisesti, toisin kuin
+tavallisesti ensi-iltoina, ja että yleissävy oli niin iloinen ja vilkas
+kuin suomalaisilta espanjalaisilta suinkin sopi toivoa. -- Toinen
+uutuus, Benedixin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Tuhkimus_ (Aschenbrödel),
+esitettiin 21/4. Siinäkin päärooli oli nti Aalbergilla, ja vaikka se
+edelliseen verraten on taiteellisesti vähäpätöinen, ei se kuitenkaan
+sujuvasti esitettynä ollut katsojia huvittamatta.
+
+Kun mainitut huvinäytelmät olivat menneet kumpikin kolme kertaa,
+lähtivät Nooran esittäjät 28/4 _Turkuun_, jossa lähes 2,000 markan
+kannatus oli merkitty neljää näytäntöä varten. Sitä ennen oli Emilie
+Bergbom, joka seurasi mukana, kirjoittanut nti Elfvingille (24/4):
+
+-- "Niinkuin nyt näyttää tulen maanantai-iltana Turkuun. Nti Aalberg,
+rva Leino ja Böök tulevat kai samaan aikaan. Muut tulevat vasta
+tiistaina, sillä maanantaina he avustavat rva Lundahlia, joka antaa
+iltaman Hämeenlinnassa. Raukalla on vaikeaa neljän lapsensa kanssa ja
+sentähden tahtoo teatteri auttaa häntä. Maanantai-iltana menen suoraan
+teatteriin ja silloin pitäisi minun välttämättömästi tavata masinisti
+ja piletinnryyjätär. Kaarlo kirjoittaa Jahnssonille ja pyytää häntä
+antamaan sanan heille, jota hän ei laiminlyöne. Nooraan tarvitaan kaksi
+reipasta, noin 7--9-vuotiasta lasta, tunnetko semmoisia? Niiden roolit
+on pieniä, mutta kohtaus lasten kanssa on kaunis, ja sillä on täällä
+aina ollut suuri menestys. Meillä on ollut eräs erittäin pirteä tyttö,
+joka on näytellyt vanhemman pojan roolia. Kolmas lapsi on oleva noin
+2- tai 3-vuotias, joka ei huuda kun on mentävä vieraan syliin. Ajattele
+nyt kahta sopivaa tyttöä, jotka voivat olla Nooran poikia, sekä
+vaatteita niille. Täällä on heillä ollut Maunun ja Laurin vaatteet.
+Pikku lapsi ei näyttele, vaan ainoastaan istuu milloin hoitajattaren,
+milloin äidin sylissä. -- Hyvä olisi, jos saisimme vähän suuremman
+kannatuksen, 550 à 600 [iltaa kohti] olisi tarpeen. Mutta onhan Turun
+yleisö koko talven nauttinut Strandbergin seurueesta, niin ettei sillä
+ole rahaa eikä halua nähdä meitä. Aalberg lähtee jo 3/5 Turusta
+matkustaakseen täältä Lyybekkiin, ja sitte tulee kaunis kevätilma
+vaaralliseksi kilpailijaksi. Tämä tekee meidät pelokkaiksi: teatterilla
+ei ole varaa menettää mitään, ja Turussa käynnit ovat, paha kyllä,
+ylipäätään olleet epäedullisia." [Toisesta kirjeestä:] "Sillä aikaa
+näytellään täällä Mustalaiset, ja sentähden täytyy Kivisen Turussa olla
+tohtori Rank. Se on kyllä vahinko Nooralle, sillä Ahlberg on ollut
+oivallinen. Kivisen hento, lapsellinen vartalo tekee hänet
+sopimattomaksi esittämään skeptillistä tohtoria, mutta mitä sille
+mahtaa?" --
+
+Turussa annettiin Noora (27/4-2/5) sekä Vastanaineet ja Ensi lempi
+yhden kerran (4/5). Tulot tekivät yhteensä 2,610 mk.
+
+Helsingissä lykkääntyi sairaussattuman tähden Szinnyein suomentaman
+unkarilaisen näytelmän, _Mustalaiset_ (nimitettiin kai näin sen vuoksi
+että ohjelmistossa ennestään oli Mustalainen niminen kappale),
+ensi-ilta toukok. 4:een. Kiitos varsinkin viehättävien unkarilaisten
+laulujen näytelmä herätti mieltymystä. Suurin osa suosionosotuksista
+lankesi nti Avellanille, joka draamallisen voimakkaasti esitti Rószin
+osan; sen ohella oli Vilho oivallinen vanhana Zsigana. Viimeksi
+huudettiin Szinnyeikin esiin.
+
+Muutoin näyteltiin toukokuulla Schillerin Rosvot pari kertaa, ja
+lopulla tuli eräs uusi Björnsoninkin kappale. Ansio siitä oli rva
+Winterhjelmin, joka oli saapunut Helsinkiin. Hänen mukanaan
+harjotettiin Björnsonin 2-näytöksinen _Taistelujen välillä_, ja se
+esitettiin ensi kerran 25/5 näyttelijättären toimeenpanemassa
+iltamassa. Vieraileva taiteilijatar oli Inga, Leino Swerre kuningas,
+Ahlberg Halward Gjäla muita mainitsematta. Muutoin oli ohjelmassa
+Hardangerin harjulla ja viides näytös E. Scriben draamaa Adrienne
+Lecouvreur (ruotsinkielellä). Toisen kerran näyteltiin Björnsonin
+kappale teatterin omassa näytännössä 27/5, pieni Chiwot'in ja Darun
+ilveily _Äiti-parat_ ja Saimaan rannalla jälkikappaleina. Näytäntö
+annettiin Leinon hyväksi ulkomaanmatkaa varten. Rva Winterhjelmiä
+tervehdittiin lämpimästi, ja hän puolestaan näyttäytyi entiseksi
+suureksi taiteilijattareksi yhtä hyvin Björnsonin draamassa kuin
+onnettomana Adrienne Lecouvreurina tuossa sydäntäkouristavassa
+loppunäytöksessä, missä hän kuolee hengitettyään myrkkyä kukkakimpusta.
+-- Näytännöt päättyivät 30/5 Nummisuutarien esittämisellä. Sen jälkeen
+seurue hajaantui kesäksi; mutta jo sitä ennen (9/5) Ida Aalberg oli
+(saatuaan matkarahoja senaatilta 2,000 ja Pietarista 1,000 mk.)
+lähtenyt ulkomaille yhdessä tri Szinnyein ja hänen nuoren rouvansa
+kanssa, joiden vihkiminen oli tapahtunut Helsingin vanhassa kirkossa
+edellisenä päivänä.
+
+Kun niissä neuvotteluissa oopperan toimeenpanemisesta (joista Emilie
+Bergbom 18/10 oli kirjoittanut nti Elfvingille) oli tultu siihen
+päätökseen, ettei ainakaan teatteri ryhtyisi asiaan, alkoivat
+laulutaiteilijat itse -- taiteilijapari Achté, Bergholm, Hahl, Filip
+Försten, Elise Hellberg -- miettiä sitä. Tuuma näyttää olleen,
+Bergbomin johtaessa ja Martin Wegeliuksen ollessa kapellimestarina,
+kevätkaudella toimeenpanna 10 tai 20 oopperanäytäntöä. Yrityksen
+taloudellisesta puolesta vastaisivat taiteilijat, mutta tietenkin
+nojaamalla musiikkiystävien kirjoittamaan kannatukseen. Kun Lydia
+Laguksen myötävaikutusta pidettiin välttämättömänä, kirjoitettiin
+hänelle asiasta. Emme tiedä mitä hän vastasi eikä myöskään koetettiinko
+saada kannatusta. Pääasia on että puuha raukesi tyhjiin; Lydia Lagus
+palasi Italiasta vasta myöhään keväällä.
+
+Mutta silti oopperakysymys toisessa muodossa oli päiväjärjestyksessä
+koko kevätkauden. Maaliskuulla tapahtui näet että senaatti
+käsitellessään teatterien anomuksia uudistetusta valtioavusta jälleen
+palasi keväällä 1877 rauenneeseen fusiooniaatteeseen ja määräsi
+tutkittavaksi, miten yhteistyö ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön
+välillä oli aikaansaatavissa. Tämä alote johti sarjaan kokouksia ja
+neuvotteluja, joissa niinkuin ennenkin puhuttiin sekä laulu- että
+puhenäyttämöistä. Huolimatta kaikista ehdotuksista ja suunnitelmista,
+puuha nytkin raukesi ja rajotumme sentähden seuraavaan.
+
+Suomalaisella puolella oltiin tälläkin kertaa asiaan taipuvaisia, jopa
+siinä muodossa että suomalainen puheosastokin otettaisiin mukaan -- se
+oli näet, niin arveltiin, "jo kohonnut semmoiselle kannalle, ettei sen
+tarvinnut pelätä kilpailua ruotsalaisen puheosaston kanssa" (U. S.
+31/3). Ruotsalaiselta taholta taasen H. D. oli nyt (toisin kuin
+edellisellä kerralla) ehdottomasti fusioonin puolella, siinä muodossa
+että erikielisten puheosastojen rinnalle perustettaisiin kaksikielinen
+(ruotsalais-suomalainen) ooppera; mutta jyrkempää ruotsinmielistä
+kantaa edustavat Helsingfors ja Wiborgs tidning lehdet vastustivat
+kerrassaan yhteistyötä missä muodossa tahansa -- koko ehdotus oli muka
+ruotsalaista teatteria vastaan tähdätty "murhaisku". Helsingfors lehti
+väitti kiihkeästi, että puheosastoilla ei voisi olla mitään muuta
+yhteistä kuin puvusto eikä oopperaa ollenkaan tarvittu. "Oopperan
+harrastaminen kummassakin teatterissa on ollut kallis erehdys ja se
+olisi sitä nykyään entistä enemmän, kun venäläinen Aleksanterin
+teatteri oli hankkinut itselleen italialaisen oopperan(!)".[17] Vaikka
+Ruotsalainen teatteri kokonaan menettäisikin valtioapunsa, on sen
+sittenkin kieltäytyminen yhteistyöstä. Ja tämä jyrkempi mielipide pääsi
+voitolle -- vaikka eräässä kokouksessa[18] semmoiset miehet kuin O.
+Donner, L. Mechelin ja M. Wegelius valittiin ajamaan H. D:n puoltamaa
+fusioonimuotoa.
+
+Asian lopullisesta ratkaisusta Emilie Bergbom kirjoittaa nti
+Elfvingille (10/5):
+
+"Torstai-iltana [6/5] tuli vihdoin vastaus Ruotsalaisen teatterin
+kannatusyhdistykseltä. Venytettyään asiaa kaksi kuukautta he vastaavat,
+että fusiooni ei voi tulla kysymykseen, sillä he ovat jo ottaneet
+intendentin Ruotsista ja suurimman osan jäsenistöäkin j.n.e. Vastaus on
+ehdoton, mutta kohtelias, ja jos he olisivat olleet niin rehellisiä,
+että olisivat kohta antaneet suoran tiedon kannastaan, niin ei siitä
+olisi mitään sanottavaa, mutta tämä viivytys on ollut sietämätön.
+Tänään jätetään meidän valtioavunanomuksemme [uudestaan] senaattiin.
+Saa nähdä mikä vastaus tulee? Jollemme saa samaa mitä meillä tähän asti
+on ollut, nimittäin 24,000 mk, niin en tiedä mitä tulevana vuonna on
+tehtävä."
+
+Fusiooniehdotuksen lopullisesti rauettua senaatti 26 p. toukok. myönsi
+Suomalaiselle teatterille pyydetyn valtioavun, ja kesäkuulla päätös
+korkeimmassa paikassa vahvistettiin.
+
+Tänä vuonna Ruotsalainen teatteri oli ilman kilpailua saanut
+toimeenpanna oopperanäytäntöjä, mutta ei menestys sittenkään ollut
+toivonmukainen.[19] Näin ollen teatterin kannatusyhdistys päätti
+kokonaan luopua lyyrillisen näyttämön ylläpitämisestä. Luultavasti
+olisi päätös ollut toisellainen, jos suomalainen laulunäyttämö
+olisi ollut olemassa. Sillä kilpailuahan varten ruotsinmieliset
+oikeastaan olivat oopperansa perustaneetkin. -- Vaikuttavana syynä
+lakkauttamispäätökseen oli muutoin sekin, että kotimaiset
+laulutaiteilijat yhä edelleen olivat kieltäytyneet laulamasta
+ruotsalaisella näyttämöllä, jollei fusioonia syntyisi. Niin oli tehnyt
+nti Fohström, joka loistokkaasti esiinnyttyään Italiassa palasi kotiin
+toukokuun keskivaiheilla, ja niin myöskin Bruno Holm, jolle tarjottiin
+200 mk kuussa (venäläiset tarjosivat, hekin turhaan, 600). -- Tässä
+sopii mainita, että tri Grefberg kävi pyytämässä nti Aalbergiakin
+Ruotsalaisen teatterin palvelukseen, "käskien hänen itsensä määräämään
+palkkansa -- kuinka paljo vaan tahtoo". Vastaus oli kieltävä. Silloin
+toinen lausui: "Ehkä saan tulla toiste, kun olette asiaa miettinyt",
+johon taiteilijatar virkkoi: "Tulla saatte, mutta kyllä vastaus on
+oleva sama."
+
+Ymmärrettävää on että laulukykyjemme tulevaisuus oli huolestuttava, kun
+oopperatuumat raukesivat, emmekä erehtyne, jos oletamme usean heistä
+syyttäneen Bergbomia siitä, että heidän toiveensa kotimaiseen
+laulunäyttämöön nähden pettivät. Kumminkin he tekivät siinä väärin,
+sillä kaikki he olivat itsestään ja ennen valinneet taiteilijauransa.
+Ainoana poikkeuksena on ehkä Hahl mainittava, jonka hänen menestyksensä
+Marcelina Hugenoteissa houkutteli pois yliopisto-opinnoista. -- Nti
+Fohström yksistään jatkoi alkamaansa loistavaa taiteilijauraa ulkomaan
+näyttämöillä. L. N. Achté tuli 1881 kanttoriksi Helsingin vanhaan
+kirkkoon. Hänen puolisonsa rva Emmy Achté jatkoi 1880-81 opintojaan
+Dresdenissä ja perusti sitte miehensä kanssa 1883 Helsingin lukkari- ja
+urkunistikoulun. Oopperalaulajattarena rva Achté myöhemmin on
+esiintynyt vain 1891-92 näytännöissä, jotka hän itse muitten
+kotimaisten laulajien mukana toimeenpani. Lydia Laguksen taiteilijauran
+katkaisi, niinkuin alempana saamme nähdä, armoton tauti. Bruno
+Holmin ura tuli sitäkin lyhemmäksi, niinkuin on kerrottava
+seuraavassa luvussa. Bergholm oli ainoa, joka oli saanut viran --
+laulunopettajanviran Helsingissä (aliupseerikoulussa). Kun lisäksi
+muistamme, että Ida Basilier jo ennen oli mennyt naimisiin ja muuttanut
+Norjaan sekä että pari muuta laulajatarta jonkun ajan päästä meni
+naimisiin, käy nähtäväksi kuinka lyhyessä ajassa se taiteilijaryhmä
+hajaantui ja, niin sanoaksemme, katosi kuulumattomiin, jonka kykyyn ja
+innostukseen Suomalainen ooppera oli nojannut. Että useat heistä
+kuitenkin ovat vaikuttaneet uuden soitannollisen kevään hyväksi, se on
+hyvin tiettyä, vaikka se on ulkopuolella tätä kertomusta.
+
+_Arthur Lundahlissa_ (kts. ylemp. s. 13) puheseurue menetti lahjakkaan
+jäsenen, josta olisi voitu paljon toivoa, ellei hän jo teatteriin
+tullessaan olisi ollut taudin heikontama. Hänellä oli luontainen kyky
+välittömästi ilmaista tunteitaan, mutta epäselvä ääntäminen esti häntä
+näyttelijänä edistymästä korkeammalle asteelle. Kuitenkin hän
+Viuluniekassa y.m. rooleissa teatterin ensi aikoina sai paljon
+teeskentelemätöntä tunnustusta. -- Toinenkin kuolemantapaus kuuluu
+tähän aikaan, nimittäin 25-vuotiaan (9/8 1855) _Kaarlo Edvard Törmäsen_
+22/3 1880. Hän oli jo 1878 eronnut teatterista, mutta senkin jälkeen
+palvellut sitä samalla tavoin kuin hän parhaiten oli sitä tehnyt
+seurueen jäsenenä ollessaan, se on suomentamalla näytelmiä
+eri kielistä. Siihen hänellä olikin enemmän lahjoja kuin
+näyttelemiseen.[20]
+
+Elämästä toverien kesken on kerrottavana, että näyttelijät marraskuulla
+1879 kääntyivät kirjelmällä teatterin johtokunnan puoleen
+ilmottaakseen, että he kokouksessa 6 p. mainittua kuuta olivat
+päättäneet perustaa "_eläkerahaston_ nykyisten ja tulevien jäsenten
+hyväksi". Tämän yrityksen hyväksi he pyysivät johtokuntaa myöntämään:
+1) kaikki n.s. sakkorahat (jotka olivat suoritettavat erinäisistä
+laiminlyömisistä ja järjestyksenloukkauksista), 2) tulot yhdestä
+näytännöstä vuosittain joka kaupungissa, missä teatteri näytteli, sekä
+yhdestä iltamasta, laulajaisista tai arpajaisista, ja 3) kaikki ne
+varat, jotka mahdollisesti lahjain, testamenttien ja yleisten keräysten
+kautta ovat tarkotusta varten kootut. Tämän kirjelmän alla luettiin
+seuraavat nimet: _Ida Aalberg, Axel Ahlberg, Aurora Aspegren, Aug.
+Aspegren, Kaarola Avellan, Bruno Böök, Anni Hacklin, Elias Kahra, I. E.
+Kallio, Anton Kivinen, B. Leino, Mimmy Leino, Selma Lundahl, D.
+Pesonen, Hilma Rosendahl, S. Savolainen, Emelie Stenberg, Aug. Tervo,
+Alma Wikström, Knut Weckman, Oskari Vilho_. -- Arvatenkaan johtokunta
+ei voinut muuta kuin hyväksyä tämän alotteen, mutta kumminkin asian
+toimeenpaneminen lykkääntyi muutamia vuosia eteenpäin.[21] Vasta
+näytäntökaudelta 1883-84 meillä on ensimäinen virallinen tieto
+eläkekassan olemassaolosta ja varoista (kts. alemp.).
+
+Tältä vuodelta on mainittava uusi jäsen, josta tuli yksi teatterin
+etevimpiä. Tarkotamme rva _Katri Rautiota_, jonka alkuperäinen nimi
+oli Bengtson, mutta joka 6/4 1880 liittyessään teatteriin otti
+taiteilijanimen _Aaltola_. Nykyisen nimensä nti Aaltola sai, kun hän
+1883 meni naimisiin näyttelijä Aleksis Raution kanssa. Tullessaan
+näyttelijättärenalku ei vielä ollut 17 vuotta täyttänyt, ja meni
+sentähden aikaa, ennen kun hänen kykynsä huomattavammin näyttäytyi.[22]
+Ulkonäkö, ääni, kieli olivat kyllä edullisia, mutta luonnonlaadun
+tyyneys hidastutti tunteenilmaisun voimistumista ja itsenäistymistä.
+
+Niinkuin edellisestä näkyy Suomalainen teatteri oli nyt ensimäisen
+kerran toiminut koko näytäntökauden pääkaupungissa. Että se oli ollut
+suureksi hyödyksi taiteelliselle edistymiselle, on itsestään
+ymmärrettävää. Ohjelmisto oli ollut erittäin etevä ja sen
+valmistamiseen oli voitu panna tasaisempaa työtä kuin koskaan ennen --
+niinkuin tuloksetkin hyvin olivat todistaneet. Mutta, sanotaan
+johtokunnan vuosikertomuksessa, "täytyy yhä edelleen valittaa sitä
+laimeutta ja penseyttä, jota pääkaupungin suomalainen yleisö, ja
+varsinkin porvarissääty, teatterille osottaa. Jos ei oteta lukuun
+juhla- sekä Noora-näytäntöjä, joissa kävi paljo väkeä (suureksi osaksi
+ruotsalaista yleisöä), ovat näytännöt tänä vuonna annetut varsin
+huonoille huoneille." Tämä valitus oli kylläkin luonnollinen, mutta kun
+nyt jälestäpäin oloja ajattelee, ei voi tukehduttaa sitä ajatusta, että
+oli melkein liiaksi vaatia silloiselta Helsingin suomalaiselta
+yleisöltä, että se olisi jaksanut koko vuoden täyttää teatterin.
+Puhumatta sen vähälukuisuudesta oli suuri osa siitä vielä tottumaton
+teatteriin. Oliko edes ajateltavissa, että seitsemässä vuodessa
+sentapainen henkinen ja taiteellinen nautinto kuin teatterin tarjoama
+olisi voinut tulla pääkaupungin suomenkieliselle "porvarissäädylle"
+_tarpeeksi?_ Ei, kyllä siihen vaadittiin pitempi aika, niinkuin
+kertomuksestamme onkin näkyvä. -- Saavutettu kokemus johti siihen, että
+teatteri jälleen säännöllisesti jonkun osan vuotta näytteli
+maaseutukaupungeissa. -- Tämän näytäntökauden vaillinki teki 19,830
+mk.[23]
+
+Näytännöissä -- luvultaan 96 -- esitettiin 14 kertaa Noora; 7 Ensi
+lempi; 6 Valapatto, Aksel ja Valpuri, Nyrnbergin nukki; 5 _Saimaan
+rannalla_; 4 _Nummisuutarit_, Angelo, Porvari aatelismiehenä, Vanhan
+viuluniekan lempi; 3 _Kuvaelmat Hirvenhiihtäjistä_, Jane Eyre, Parisin
+veitikka, Kylänheittiö, Kavaluus ja rakkaus, Hellät sukulaiset,
+Haapaniemen hanhenpoika, Neiti Elisabeth, Taiteen harrastuksesta,
+Vastanaineet, Parjauspesä, Maria Stuart Skotlannissa, Sevillan parturi,
+Tuhkimus, Mustalaiset; 2 _Silmänkääntäjä, Kihlaus, En voi, Pikku
+Suometar_, Jeppe Niilonpoika, Roistoväki, Saituri, Rosvot, Kuinka
+anopeista päästään, Lemmenjuoma, Remusen kotiripitykset, Taistelujen
+välillä; 1 _Anna Skrifvars, Lea, Setä, Kosijat_, Sirkka, Sarah Multon,
+Kuningas Renén tytär, Hardangerin harjulla, Hääilta, Äiti-parat.
+
+Näistä 47 kappaleesta oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 17, joka
+jälkimäinen numero on harvinaisen korkea.
+
+
+
+
+IX.
+
+Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81.
+
+
+Tänä suvena Bergbom-sisarukset eivät näytä ajatelleen ulkomaanmatkaa,
+vaan teki Emilie Juhannuksen jälkeen tavallisen kesäkäyntinsä Kuitiaan
+samalla kun Kaarlo liikkui muualla kotimaassa. Jälkimäisestä saamme
+muutamia tietoja sisaren kirjeistä nti Elfvingille. Emilie kirjoittaa
+näet 22/6:
+
+-- "Eilen lähti Kaarlo kesämatkalleen. Hän matkustaa ensin rautatiellä
+Tampereelle, sieltä höyrylaivalla Virroille ja sitte hän aikoo jatkaa
+jalkasin Vaasaan. Hän on kauvan miettinyt jalkamatkaa maan halki, mutta
+tähän saakka on hänellä kesäaikoina ollut muuta tehtävää. Vaasasta hän
+palaa kotia höyrylaivalla, ehkä muutamiksi päiviksi poiketen
+Kuitiaan." --
+
+Matkallaan Kaarlo näkyy vapauttautuneen kirjeenvaihdostakin, niin ettei
+ole olemassa ainoatakaan riviä sen vaiheista. Että retki oli virkistävä
+huomaa kuitenkin niistä sanoista, joilla Emilie (23/7) mainitsee hänen
+kotiatulonsa:
+
+-- "Pyhänä [18/7] Kaarlo palasi päivettyneenä ja ahavoittuneena
+niinkuin hyvinvoipa rustitilallinen, mutta terveenä ja reippaana. Eilen
+hän lähti Viipuriin tiedustelemaan, eikö teatterin olisi mahdollista
+olla siellä syksyllä. Viipuri on paras maaseutukaupunkimme, mutta
+kiusallista on että meidän nykyään on vaikea päästä esiintymään siellä.
+[Viipurin teatteri oli aivan ränstynyt ja eri mieliä oli siitä, oliko
+uusi rakennettava vai vanha korjattava.] Helsingissä emme mitenkään
+tahtoisi alottaa ennen lokakuun loppua; ohjelmistomme on täällä
+viimeiseen asti näytelty, niin että meidän on välttämättömästi oltava
+pari kuukautta muualla valmistaaksemme uutta." --
+
+Samoin kuin viime suvena näyttelijät nytkin suunnittelivat kiertoretkiä
+maaseuduille; mutta keisarinna Maria Aleksandrovnan kuolema (3/6) teki
+tuumat tyhjäksi ainakin alkukesästä. Sitä ennen oli pienempi
+näyttelijäryhmä jo lähtenyt antaakseen näytäntöjä Hämeenlinnassa ja
+Tampereella, mutta samana päivänä, kun ensi näytäntö edellisessä
+paikassa oli tapahtuva, tuli surusanoma ja keskeytti yrityksen.
+Suurempi ryhmä, joka aikoi esiintyä Viipurissa, oli onnekseen vielä
+Helsingissä eikä siis tarvinnut tehdä turhaa matkaa. -- Heinä- ja
+elokuulla, jolloin näytteleminen taas oli sallittu, uudistettiin nämä
+hankkeet. Heinäkuulla pienempi seurue näytteli muutamia iltoja
+Tampereella ja Forssan tehtaalla ja elokuulla suurempi (rvat Aspegren
+ja Lundahl, neidit Hacklin, Savolainen ja Wikström sekä Axel Ahlberg,
+Aspegren, Böök, Pesonen ja Vilho) Viipurissa koko kymmenen kertaa.
+Jälkimäinen ryhmä esitti kolmena iltana Noorankin (rva Aspegren --
+Noora) ja kahtena Sevillan parturin (neiti Hacklin -- Rosina).
+
+Ida Aalbergin toinen ulkomaanmatka muodostui niin vaiherikkaaksi ja
+merkilliseksi, että siitä on kerrottava verraten seikkaperäisesti. --
+Ensin hän, Szinnyein nuoren parin seurassa, suuntasi kulkunsa
+Dresdeniin, puolentoista vuotta ennen annetun lupauksensa mukaan
+palatakseen rva Marie Seebachin kouluun. Tämä vastaanotti hänet,
+niinkuin hän 28/5 kirjoitti Bergbomille, todellisella ilolla ja kohta
+käytiin työhön käsiksi. Ensiksi otettiin tutkittavaksi Orleansin
+neitsyen rooli, joka "retoriikkansa tähden kaksinkerroin vaikeana" oli
+läpikäytävä sekä saksan- että suomenkielellä. Sen jälkeen tulisi Julia
+ja myöhemmin Gretchen, jonka erittelemistä hänen oman käsityksensä
+mukaan rva Seebach katsoi erityiseksi myötätuntoisuuden osotukseksi
+"rakkaalle oppilaalleen, joka tuotti hänelle ainoastaan kunniaa".
+Oppikausi kesti kesäkuun loppuun, jolloin nti Aalberg lähti Müncheniin.
+Siellä tarjoutui hänelle silloin aivan erikoinen tilaisuus
+oppia taidettaan näkemällä 16 iltaa käsittävän näytäntösarjan
+hoviteatterissa, jossa Ernst Possartin johdolla Saksan ja Itävallan
+etevimmät näyttelijät esittivät yhtä monta Schillerin, Goethen,
+Lessingin ja Shakespearen draamaa. Ensimäinen näytäntö oli 1 ja
+viimeinen 21 p. heinäk. Enimmän miellyttivät näyttelijätärtämme Wienin
+Burgtheaterin taiteilijat ja niistä etenkin Ad. Sonnenthal ja Charlotte
+Wolter.
+
+Tällä ajalla tapahtui että Ida Aalberg tuli esitellyksi Nooran
+runoilijalle, joka näinä vuosina asui Münchenissä. Tuttavuuden
+välittäjä oli tri V. Vasenius, joka myöskin oli sinne saapunut. Ibsen,
+joka tavallisesti oli hyvin jäykkä vieraita kohtaan, vastaanotti Nooran
+suomalaisen esittäjän erinomaisen ystävällisesti ja toimeenpanemissaan
+päivällisissä, joihin Münchenissä oleskelevat pohjoismaiset taiteilijat
+olivat kutsutut, hän asetti hänet oikealle ja Nooran esteettisen
+puolustajan Suomesta vasemmalle puolelle itseään. Jopa hän esitti
+maljankin nti Aalbergin kunniaksi. Vähän tämän jälkeen rva Ibsen kävi
+noutamassa nuoren näyttelijättären koko päiväksi runoilijan perheeseen.
+On helppo ajatella kuinka innostavasti mahtoi vielä kokemattomaan
+taiteilijattareen vaikuttaa ensi kerran huomattuna henkilönä
+seurustella runoilijakodissa ja taiteilijapiirissä, jota suuren luovan
+taidehengen itsetietoisuus ja toimihalu elähytti.
+
+Kun juhlanäytännöt olivat päättyneet, nti Aalberg lähti, noudattaen
+Ibsenin neuvoa ja kehotusta, Baijerin Oberammergauiin, jossa juuri tänä
+suvena jälleen uudistui joka kymmenentenä kesänä siellä tapahtuva,
+useita päiviä kestävä, kylän asukkaiden suorittama Vapahtajan
+kärsimysnäytelmän esitys. Täältä näyttelijätär muutti Elsterin
+kylpypaikkaan Etelä-Sachseniin. Siellä hän oleskeli yhdessä rva Emmy
+Achtén kanssa, joka jo maaliskuulla oli lähtenyt Dresdeniin
+harjottaakseen laulutaidetta nuoremman Lampertin johdolla. Kylpyajan
+perästä oli näyttelijättäremme matkustava Budapestiin, jossa alkumatkan
+toverit, Szinnyei rouvineen, häntä odottivat.
+
+Kun Ida Aalberg, nähtyään Goethen Iphigeneian Wienin Burgtheaterissa,
+2 p. syysk. saapui Unkarin pääkaupunkiin, hän ei enään ollut aivan
+tuntematon tässä maassa. Kotia tultuaan Szinnyei näet oli alkanut
+unkarilaisissa sanomalehdissä kertoa mitä hän oli nähnyt ja kokenut
+Suomessa. Muun muassa hän oli seikkaperäisesti kuvannut Suomalaisen
+teatterin synnyn, miten se oli nopeasti kehittynyt ja mikä viehättävä
+primadonna sillä oli Ida Aalbergissa, joka Boriskana Kylänheittiössä
+näytteli niin oivallisesti, ettei hän (Szinnyei) Unkarissakaan ollut
+nähnyt mitään parempaa. Tämä edellä käypä kiitos ja yksityiset puheet
+tekivät, että nti Aalbergille myönnettiin tilaisuus Pestin
+kansallisteatterissa esiintyä mainitussa roolissa.[24] Yritys oli totta
+sanoen arveluttavinta laatua: tuntematonta kieltä puhuva vieras
+näyttelijätär keskellä unkarilaisia näyttämötaiteilijoita esittämässä
+unkarilaista talonpoikaistyttöä! Kun ilta tuli, kävi kyllä huhu, että
+kun tuo vieras harjotuksessa oli näytellyt kolmannen näytöksen suurta
+kohtausta Göndörin kanssa, olivat näyttelijättäret alkaneet itkeä ja
+Tamássy-Göndörinkin silmissä olivat kyyneleet välkkyneet; mutta
+ylipäätään oltiin epäilevällä kannalla. Ja kuitenkin päättyi kaikki
+täydelliseen, hämmästyttävään voittoon. Näytäntö oli 7/9, ja seuraavana
+päivänä Szinnyei kirjoitti Antti Jalavalle:
+
+"Victoria! Odottamatonta, suurenmoista! -- -- Koko kaupunki on
+hälytetty, kaikki sanomalehtimiehet ovat rakastuneet ja kirjoittavat
+ylistysvirsiä. Tänään ei puhuta muusta kuin nti Aalbergista." -- --
+
+"Illalla oli suuri teatteri täynnä, joka merkitsee paljon, sillä kun rva
+Blaha ei näyttele, on teatteri tavallisesti jotensakin tyhjä.
+Kuumeentapainen uteliaisuus näkyi kaikkien silmissä, ja kun nti Aalberg
+ilmestyi, otettiin hänet vastaan myrskyisillä kättentaputuksilla.
+Hän näytteli todellakin mainiosti, paljon paremmin kuin koskaan
+ennen." -- --
+
+"Sanalla sanoen ilta oli loistava. Harva muukalainen näyttelijä on
+meillä näytellyt niin erinomaisen suurella menestyksellä kuin nti
+Aalberg, sillä hän on yhtenä iltana tullut yleisön lemmikiksi, ja
+_kaikki tunnustavat yksimielisesti, että hän on suuri taiteilijatar_.
+-- -- Nti Aalberg on tuottanut Suomenmaalle niin paljon kunniaa kuin ei
+kukaan ennen ulkomaalla."
+
+Todistukseksi ettei Szinnyei liiotellut otamme muutaman kohdan parista
+arvostelusta. "Hirveän ankara arvostelija" Beöthy Zsolt kirjoitti
+Unkarin etevimmässä valtiollisessa lehdessä, Pesti Napló'ssa:
+
+-- -- "Tuskin olimme ajatelleet, että hän edes sen verran voisi tulla
+toimeen tässä vieraassa piirissä, että tietäisi tuoda ilmi yleisimmät
+näytäntölahjat jäsentenliikunnon, kasvojeneleiden ja äänenvaihtelun
+suhteen, kun näyttämöllisen vaikutuksen sielu, sana, oli häneltä
+kielletty. Sillä emmehän sanoista mitään ymmärtäneet. Ja mikä oli
+päätös? Se, että näytännön loputtua meistä tuntui kuin nti Aalberg
+olisi antanut paljon lujempia ja vakuuttavampia todistuksia
+suomalaisunkarilaisesta kieliheimolaisuudesta kuin kaikki oppineet
+miehemme yhteensä. Me ymmärsimme häntä täydellisesti. Lohduttakoot
+itseänsä antifinnistit (suomiheimolaisuuden vastustajat): ymmärtämisen
+välikappaleena ei ollut kielen sukulaisuus, vaan se yleinen kieli, jota
+maailman kaikilla näyttämöillä ymmärretään: tunteen totuus,
+havainnollisuuden kyky, plastiikan jalous, mielenilmauksen voima. Nti
+Aalbergin näyttämöllinen kutsumus ilmaisee itsensä jo ensi
+silmänräpäyksessä. Hänen solakka vartalonsa, hänen puhuvat suuret
+siniset silmänsä, hänen vaaleat hiuksensa, hänen äänensä erinomaisen
+rikas vaihtelevaisuus ja heleä sointu: kaikki tämä tuo myötänsä
+viehätyksen, lumouksen. Yleisön ensimäiset kättentaputukset tarkottivat
+vaan näitä. Mutta jota edemmäksi näytäntö edistyi, sitä enemmän se
+ihastui hänen tavattomista sisällisistä näyttelijälahjoistaan. Siitä
+tietysti ei voi olla puhettakaan, että hän olisi näytellyt
+_unkarilaista_ talonpoikaistyttöä. Mutta jos ei rotuomituisuuden
+puutetta lukuun oteta, ei voi toivoa liikuttavampaa ja jalompaa
+Boriskaa. Emme tiedä kuinka hän puhuu suomea, mutta rakkauden ja tuskan
+kieltä hän puhuu mainiosti. Hänen esityksensä oli monipuolinen ja
+elävä: huikaisevalla nopeudella hänen silmissään vaihtelivat intoisan
+rakkauden loiste ja surun kyynel. Joka ääni kumpuaa hänen sielustaan,
+ja joku lumoava sulous on hänen esitykselleen omituinen. Melkein
+iloiten hän kärsii tuskaa, ja voimallisten tunteiden ilmi puhjetessa
+hän ymmärtää harvinaisella hienoudella ylläpitää tarpeellista
+maltillisuutta. Hänen itkunsa toisen näytöksen lopussa ja hänen
+rakkaudentunnustuksensa kolmannessa näytöksessä liikuttivat jokaisen
+sydäntä ja kiihottivat yleisöä, joka ei ymmärtänyt ainoatakaan sanaa,
+mutta kuitenkin käsitti jok'ikisen äänen, myrskyisiin kättentaputuksiin
+esiripun ylhäällä ollessa." --
+
+Toisesta lehdestä (Függetlenség -- Itsenäisyys) otettakoon seuraavat
+rivit:
+
+-- -- "Ainoastaan uudenaikaisen Europan jokapäiväisyydestä ja
+veltostuneista oloista kaukana olevan, puhtaassa alkuvoimassa elävän
+pohjoisen kansan tytär saattaa niin huokailla, itkeä, hymyillä, kuin
+tuo pieni suomalainen tyttö, jonka jokaisesta liikkeestä luonnollisuus
+pistää esiin, jokaisessa sanassa lumous vallitsee. Suurimman
+vaikutuksen hän saavutti kolmannen näytöksen ensimäisessä kohtauksessa
+sydämeen koskevalla näyttelemisellään. Harvoin taikka kenties emme
+koskaan ole nähneet riehuvaa intohimoa niin luonnollisella
+naivisuudella kauniimpaan sopusointuun yhdistyvän kuin tässä. Nti
+Aalberg ei ollut tuo itkullinen, hentomielinen Boriska, jota jo
+kylläkseen on saanut kansallisteatterin näyttämöllä nähdä, vaan tuo
+äärettömällä intohimolla rakastava, ainoaan tunteeseensa sulava kansan
+tyttö, joka tietää kuollakin rakkautensa tähden. Ja mikä oli suurin
+ansio tällä suomalaisella taiteilijattarella: ei ainoastakaan
+liikunnosta pistänyt esiin 'neiti'; hän pysyi loppuun asti
+_talonpoikaistyttönä_. Kohtauksen lopussa innostus jo nousi todelliseen
+raivoon. Perätysten huudettiin vieras viisi kertaa esiin ja sai
+vastaanottaa kauniin kukkakimpun, josta nti Aalberg nähtävällä
+liikutuksella kiitti." --
+
+Näytäntö uudistettiin vielä 9 ja 14 p. entistä suuremmalla
+menestyksellä. Viimeistä sanottiin parhaimmaksi sentähden, että nti
+Aalbergin näyttelemistapa oli vaikuttanut toisiin myötävaikuttajiin,
+niin että he jättivät tavallisen huolettomuuden ja näyttelivät suurella
+innolla. Kumpanakin iltana olivat piletit loppuun myydyt (joten
+teatterissa oli noin 2500 henkeä) ja joukko ihmisiä palasi tyhjin käsin
+pääsemättä sisään. Rva Blaha näytteli Finum Rózsin osaa, mutta hänkin
+joutui syrjään nti Aalbergin rinnalla. Metsäkohtauksen jälkeen sai
+näyttelijätär suuren laakeriseppeleen kansallisteatterin jäseniltä --
+ensimäisen, jonka hän lienee saanut. Sanomalehtien ylistyksetkin
+kiihtyivät kiihtymistään, samalla kun vakuuttivat, että ensi-illan
+jälkeen ihailtiin ainoastaan taiteilijatarta. Semmoista Boriskaa ei
+oltu vielä Unkarin näyttämöllä nähty, ja hänen saavuttamaansa suosiota
+verrattiin siihen, joka oli tullut rva Ristorin osaksi. Emme kuitenkaan
+lisää otteitamme, yhtä vähän kuin kerromme loistavista kemuista ja
+puheista, joita pidettiin "Pohjan tähden" kunniaksi. Se mitä on
+esiintuotu riittää jo todistamaan, että hänen voittonsa ja
+menestyksensä Pestissä oli todella harvinainen laatuaan, kunniaa
+tuottava näyttelijättärelle itselleen ja hänen isänmaalleen.
+
+Budapestista nti Aalberg, noudattaen ystävällistä kutsumusta, matkusti
+Kolozswáriin (Klausenburgiin), jossa hän 21 ja 23 p. syysk. näytteli
+Boriskan, 24 p. Louisen Kavaluudessa ja rakkaudessa, 27 p. Jane Eyren
+ja 29 vielä kerran Boriskan. Menestys täällä oli sama kuin
+pääkaupungissa. Toisena Boriska-iltana tuli näyttelijätär huomattavan
+kunnianosotuksen esineeksi, kun hänet, esiripun ylhäällä ollessa,
+kutsuttiin näyttämölle kokoontuneen teatteriseurueen keskelle, ja
+ylijohtaja Béla Mátrai piti hänelle ylistävän puheen ja kaikkien
+nimessä ojensi hänelle laakeriseppeleen. Unkarilainen puhe päättyi
+suomalaisiin sanoihin: "Älä unhota meitä!" Eikä viimeinenkään ilta
+kulunut ilman erikoista ihastuksenilmaisua. Silloin lähetystö
+Kolozswárin yliopiston nuorison puolesta antoi nti Aalbergille komean,
+Unkarin ja Suomen kansallisvärisillä nauhoilla koristetun
+laakeriseppeleen. Sen ohella pidettiin ensin unkarin- ja sitte
+suomenkielinen puhe, johon vastatessaan näyttelijätär vaatimattomasti
+selitti hyvin ymmärtävänsä, että heimolaistunto se oli joka oli
+aiheuttanut sen lämpimän vastaanoton, joka oli hänen osakseen tullut.
+
+Siihen päättyi Ida Aalbergin riemuretki Unkarissa, ja hän matkusti
+takaisin Budapestiin ja sieltä Wieniin, jatkaakseen opintojaan, siksi
+kunnes hän joulukuun alussa palaisi kotia. Että hänen menestyksensä
+oli herättänyt suurta mielenkiintoa Suomessa, näkee hyvin
+sanomalehdistöstämme, joka sisältää laajoja otteita Unkarin lehdistä,
+ja olihan sillä merkityksensä. Ensiksikin Ida Aalbergin kukkaansa
+puhkeava taide ulkomaalaisen tunnustuksen kautta sai, niin sanoaksemme,
+europpalaisen leiman, jolle meillä niin suurta arvoa annetaan ja jota
+ilman moni ei näy uskaltavan arvosteluunsa luottaa, toiseksi se
+virkisti ja loi lämpöä toisistaan kaukana asuvien heimokansojen
+keskinäiseen suhteeseen ja kolmanneksi tämä suomalaisen taiteilijan
+saavuttama voitto -- varsinkin silloin harvinainen laatuaan -- oli
+Suomalaisen teatterin ansioksi luettava. Sillä jos olisi nöyrästi
+uskottu mitä ruotsinmielisemme 1860- ja 1870-luvuilla -- tietenkin
+syvästä vakaumuksestaan -- väittivät, että näet suomalainen ei kykene
+näyttämölle, niin ei Ida Aalberginkaan kaltaisella nerolla olisi ollut
+kehitysmahdollisuutta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatteriseurue kokoontui syyskuun alussa _Tampereelle_. Toimi oli
+jälleen alkava maaseuduilla, ja Helsinkiin mentäisiin vasta kun
+ohjelmistolle uusia kappaleita oli valmistettu. Kumminkin erosi
+teatterin elämä entisestä siinä, että Bergbom nyt oli koko ajan mukana.
+Näytännöt alkoivat 5/9 ja seurasivat toisiaan niin taajasti, että
+seitsemäs jo oli 15/9. Paitse pikkukappaleita näyteltiin näinä päivinä
+Parisin veitikka, Nummisuutarit ja Porvari aatelismiehenä.
+Aleksanterinpäivänä 11/9 oli juhlanäytäntö, jonka ensi numero oli
+kuvaelma riemujuhlasta 2/3 (kts. ylemp. s. 39), ja seuraavana
+juhlanäytäntö Pietari Brahen muistoksi. Sinä päivänä oli näet 200
+vuotta kulunut tämän suurmiehen kuolemasta ja sentähden oli
+turkulaisten alotteesta ruvettu puuhaamaan hänen muistonsa viettämistä
+siinä tarkotuksessa, että samalla kerättäisiin varoja "kreivin"
+muistopatsaan pystyttämiseen Suomen vanhaan pääkaupunkiin. Useissa maan
+kaupungeissa ryhdyttiinkin toimeen, ja Tampereella pyydettiin kaupungin
+valtuuston puolelta Bergbomia toimeenpanemaan juhla teatterissa.
+Bergbom vastasi myöntäen, mutta tehtävä oli vaikea paikkakunnalla,
+jossa ei ollut mitään teatterivarastoa. Hän sommitteli seuraavan
+ohjelman: 1) Kuvaelma: Kristina kuningatar, hovinsa ympäröimänä, antaa
+Pietari Brahelle Turun yliopiston perustuskirjan; 2) Laulua ja
+lausuntoa [Pilven veikko, Maamme nti Avellanin lausumana y.m.]; 3) Lea.
+Mutta mistä saada pukuja?
+
+-- "Luonnollisesti", Kaarlo kirjoittaa Emilielle, "et sinä ullakolta
+voi löytää mitään, matta jos _sattumalta, ilman suurta vaivaa_, saisit
+käsiisi joitakuita ruotsalaisia sotilaspukuja, polvussaappaita,
+pitsikauluksia y.m. semmoista, joka sopisi Kristina kuningattaren
+hoviin ja ympäristöön, niin lähetä ne tänne ja pikajunalla. Teatterista
+saanet lisäksi jonkun haarniskan -- mutta ei kovin painavaa tavaraa!
+Jos siitä on paljo vaivaa, niin jätä se sikseen; kyllä kai me keksimme
+jonkun neuvon. Kysy Löfgreniltä minkälainen Ruotsin vaakuna oli siihen
+aikaan. Jos saat Pietari Brahen kuvan -- luullakseni niitä on
+Edlundilla -- niin lähetä sekin." --
+
+Kuinka juhla onnistui saamme tietää toisesta kirjeestä (13/9):
+
+"Rakas sisar! Vihdoin on yksi levottomimpia viikkoja teatterielämässäni
+ohi. Viisi näytäntöä kuudessa päivässä, uusi ohjelma joka päivä,
+kakstoista uutta roolia,[25] proloogeja,[26] amatöörejä, musiikkia,
+kuvaelmia y.m. y.m. Joka päivä olen mennyt teatteriin k:lo 8 aamulla ja
+palannut k:lo 11 ehtoolla. Jollei välillä olisi ollut päivälliset,
+eivät Ossian ja Therese [veli ja käly, joiden luona Kaarlo asui]
+todellakaan olisi tienneet minun olevan olemassakaan. -- Tulot ovat
+olleet: perjantaina 200 sekä tilaus (noin 80), lauantaina 140 (ja sama
+lisäys), pyhänä 380 (ilman tilausta). Lauantain [Aleksanterinpäivän]
+näytäntö oli erehdys, sillä tulo oli huono taikka, kun ajattelee
+kustannuksia, ei mitään ja lisäksi kaikki sähkösanomat, touhu, vaivat!
+Porvari aatelismiehenä meni hyvin yksityisiin rooleihin nähden, mutta
+yhteisnäytteleminen oli niin ja näin, seuraus alituisesta ohjelman
+vaihtelusta ja uusista rooleista. Lauantaikuvaelma miellytti;
+Sotavanhuksen joulussa oli Kallio parempi kuin ennen missään vakavassa
+roolissa, ja Saimaan rannalla oli tanssi toistettava. Parhaiten meni
+sunnuntainäytäntö; Lealla oli oikea tunnelma, kiitos olkoon erittäinkin
+Kaarolan. Merkillistä kuinka hän on paljon vapaampi ja todellisempi
+pikkukaupungeissa kuin Helsingissä. Kuvaelma oli loistava, kiitos
+olkoon rikkaiden pukujen, rva Lundahlin brokaattivaatteuksen, Kallion
+naamioituksen ja rva Leinon historiallisen ulkonäön (hän oli
+hovinainen). -- Orkesteria ei ole, koetan tulla toimeen ilman.
+Ainoastaan lauantaina oli siitä haittaa tai ei silloinkaan, sillä
+Nottbeckin ilotulitus ja maksuton Schneevoigtin musiikki veivät meiltä
+yleisön. Näyttelijät ovat olleet taipuvaisia, tarkkaavaisia ja ahkeria.
+Olen siinä kohden harvoin ollut tyytyväisempi." -- --
+
+Syyskuulla näyteltiin vielä seuraavat kappaleet, kukin kaksi kertaa:
+ohjelmistolle uusi A. Dennéryn _Don Cesar de Bazan_ (17/9), Sevillan
+parturi ja Noora.
+
+-- "Rva Aspegren" [Noorana], Kaarlo kirjoittaa, "voitti odotukseni,
+mutta luultavasti sain hänestä paremman käsityksen kuin hän ansaitsi,
+sillä en _nähnyt_ häntä vaan ainoastaan _kuulin_, ja myötäesiintyjät
+sanoivat hänen kasvojeneleitään epämiellyttäviksi. Toisessa näytöksessä
+oli hänellä yksityisiä loistavia sieluntuskan piirteitä, mutta hänen
+tuskansa oli liiaksi ruumiillista laatuaan. Paras oli hän viime
+näytöksessä keskustellessaan Helmerin kanssa, vaikka ulkoluku oli
+vaillinainen. Kun Noora annettiin toisen kerran, oli huone niin täynnä
+naisväkeä, että tuskin 10 herraa nähtiin. Kättentaputukset olivatkin
+sangen heikkoja (!)" --
+
+Tampereelta pistäytyi osa seuruetta _Hämeenlinnassakin_ ja antoi siellä
+pari kolme näytäntöä, joista puhdas voitto teki 250 mk. Noora ei
+miellyttänyt Hämeenlinnan yleisöä, vaikka oltiin tyytyväisiä rva
+Aspegrenin esitykseen.
+
+Lokakuulla jatkettiin Tampereella 17 p:ään asti, jolloin oli viimeinen
+näytäntö. Ohjelmisto käsitti Helsingistä tunnettua, paitse Törmäsen
+suomentamaa, Siraudinin 1-näytöksistä huvinäytelmää _Vaimojen
+kyyneleet_ (15/10). Neiti Elisabeth meni oivasti; nti Hacklin miellytti
+suuresti Nyrnbergin nukessa, ja Weckman näytteli Maantien varrella
+"erittäin kauniisti suuren kohtauksen 4:nnessä näytöksessä", mutta oli
+muutoin liian lapsellinen. Mustalaisten menestys erinomainen; nti
+Avellan herätti mitä suurinta suosiota. Ylipäätään yleisö innostui yhä
+enemmän, niin että Bergbom olisi luopunut suunnittelemastaan Porin
+matkasta, jollei se olisi ollut päätetty asia. Kuitenkaan ei keskitulo
+Tampereella noussut 300 markan yli. -- Hyvästijättöjuhlan pitivät
+tamperelaiset 11/10, ja se oli vilkashenkinen ja tunnelmaltaan
+isänmaallinen. Paitse tavallisia puheita johtajalle ja seurueelle oli
+Vilholla "onnellinen päähänpisto" esittää malja Ida Aalbergille, joka
+niin loistavasti oli Unkarissa edustanut suomalaista näyttämöä.
+Puhe herätti innostusta ja juhlasta lähetettiin yhteinen
+tervehdys-sähkösanoma näyttelijättärelle.
+
+_Porissa_ alotettiin 15/10. Bergbom oli näet lähtenyt sinne osa
+näyttelijöitä mukanaan antaakseen kaksi ensimäistä näytäntöä samoina
+päivinä kuin viimeiset olivat Tampereella. Ensi ohjelma suoritettiin
+sentään epäedullisissa oloissa. Vilho oli sairastunut, ja Tervon täytyi
+äkkiä astua hänen sijaansa. Toiseksi tulivat puvustolaatikot, vastoin
+"vuurmannien" lupauksia -- ei vuorokautta vaan -- puolentuntia ennen
+näytännön alkua! Parisin veitikan ja Kihlauksen puvut olivat siis viime
+hetkessä etsittävät "noin tusinasta kirstuja, sillä tapansa mukaan
+oli nti Savolainen hajottanut ne niin moneen eri kirstuun kuin
+mahdollista (!)". -- Tilattu oli pilettejä 230 markasta iltaa kohti. Se
+sekä kasvava innostus yleisössä teki että tulot paranemistaan
+paranivat. Ohjelmisto oli koko lokakuulla sama kuin Tampereella, ja
+samoin kuin siellä kilpailivat nti Avellan ja nti Hacklin yleisön
+suosiosta, edellinen oivallisella näyttelemisellään, jälkimäinen
+heleällä, raikkaalla laulullaan (esiintyi silti myöskin niin vaativissa
+puherooleissa kuin Rosina Sevillan parturissa). Kun Mustalaiset
+annettiin toisen kerran, tuotti se 536 mk, suurin tulo koko aikana.
+"Ohimennen sanoen", Bergbom kirjoittaa, "täysi huone antaa 502; missä
+sitä paitse oli tilaa 34 markasta, sitä en ymmärrä (!)"
+
+Kun Vilho oli parantunut, voitiin marraskuun alussa näytellä Porvari
+aatelismiehenä ja Valapatto. Sitte tuli O. Feuillet'in 5-näytöksinen
+draama _Nuoren aatelismiehen vaiheet_ (5/11) ja sen jälkeen, Sevillan
+parturin mentyä välissä, kaksi näytäntöä, joissa rva _Winterhjelm_
+esiintyi. Taiteilijatar, joka niinkuin tiedämme toukokuulla oli
+saapunut Suomeen, oli nti Maria Grapen vieraana viettänyt kesän
+sisämaassa. Syksyllä hän oli antanut tunteja Helsingissä ja jonkun
+iltaman (Viipurissa) sekä lupautunut esiintymään muutamia kertoja
+teatterissakin. Sitä varten oli valittu kaksi ohjelmistolle uutta
+kappaletta, nimittäin Schillerin Maria Stuart ja Halmin Ravennan
+miekkailija. Edellinen oli jo Porissa valmistettu, ja sen ensi-illaksi
+rva Winterhjelm tuli sinne.
+
+"Et voi uskoa", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille 2/11. "kuinka
+erinomaisen jalo ja kunnollinen hän on yhteistoimessa. Nyt hän
+matkustaa Poriin ja näyttelee siellä Maria Stuartin, ainoastaan
+sentähden että voisimme täällä alottaa sillä kappaleella. -- Voi
+sentään, jos voisimme kasvattaa meille semmoisen taiteilijan kuin rva
+Winterhjelm; aina hän asettaa yrityksen ensi sijaan ja itsensä toiseen,
+kun saamme oman semmoisen kuin hän on, silloin on Suomalaisen teatterin
+tulevaisuus turvattu."
+
+Ensi näytäntö, jossa rva Winterhjelm oli mukana, oli 10/11 ja
+esitettiin siinä Taistelujen välillä, Pilven veikko ja Nyrnbergin
+nukki, toinen ja kolmas 12/11 ja 14/11 ja näyteltiin silloin Tuokon
+suomentama Schillerin murhenäytelmä _Maria Stuart_. Välillä 13/11 oli
+näytäntö, joka kävi rva Winterhjelmin iltaman nimellä ja jonka ohjelma
+oli: Mestauslavakohtaus Daniel Hjortista, Jeannetten häät ja Lea.
+Viimeisessä näytännössä 15/11 annettiin Mustalaiset. Siinä sai nti
+Avellan kukkasvihkon, johon oli kätketty kallisarvoinen kultakello.
+Näytännön jälkeen pitivät kaupunkilaiset tavalliset jäähyväiskekkerit
+seurueelle, joka nyt palasi pääkaupunkiin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatterin poissaollessa oli Helsingissä sattunut yhtä ja toista,
+joka ansaitsee mainitsemista. Siten olivat Alma Fohström ja Ida
+Basilier-Magelsen laulajaisia antamalla palauttaneet muistiin oopperan
+loistoajat. Edellisestä Emilie kirjoittaa veljelleen (26/9):
+
+"Tulen juuri Fohströmin konsertista -- voitkos ajatella? -- kaipauksen
+huokauksella muistelen ooppera-vainajaa! Hän oli aivan loistava: en
+luule koskaan nähneeni häntä semmoisena kuin tänään. Hän osotti
+taiteilijaylemmyyttä, joka mitä syvimmin koski sydäntäni ja joka saa
+tyytymään hyvin paljoon elämän vaivaloisuuteen: en voi sanoin lausua
+kuinka erinomainen hän oli. Sali oli ihan täynnä ja suosionosotukset
+'raivoisia' taikka sitäkin hurjempia: aivan kuulumaton innostus pääsi
+vallalle, eikä yleisö mitenkään tahtonut lähteä tiehensä." --
+
+Ida Basilier-Magelsenista taasen lausuu U. S. (15/10):
+
+"Eilen laulajaisissa yleisö oli katkeamattomassa ihastuksen vallassa,
+joka vain yltymistään yltyi. Se soi tuo heleä ääni niin tutulta, niin
+kodikkaalta kuin olisimme sitä aivan äskettäin kuulleet. Tämä leivonen
+kerran ennusti kaunista kevättä kotimaiselle laulutaiteellemme, ja
+takatalvi unohtui nyt kun leivonen liverteli jälleen. -- -- Viimeiseksi
+saatiin kuulla Ah voi kuinka kauheasti, jota pyydettiin da capo ja
+olisi kuunneltu, vaikka aamuun asti." --
+
+Pari päivää myöhemmin antoi sama laulajatar rva Winterhjelmin, nti
+Naëmi Ingmanin, R. Faltinin y.m. avulla konsertin Suomalaisen teatterin
+hyväksi, ja silloinkin oli innostus rajaton. Yliopiston eteisessä
+tervehdittiin "rakasta taiteilijaa" eläköönhuudoilla ja illemmalla
+kävivät ylioppilaat laulamassa hänen asunnollaan. Lahja teatterille oli
+Smk. 941:40.
+
+Tämä johtaa meidät toiseen seikkaan. Teatterin kannattajain kokous oli
+30/9 ja siinä ilmotettiin, että täksi näytäntökaudeksi oli merkitty
+niin vähän osakkeita, että johtokunta kieltäytyi jatkamasta tointaan.
+Koko 10,000 mk oli vielä tarpeen talouden turvaamiseksi. Kokous
+lykättiin 9 p:ksi lokak., ja tästä toisesta kokouksesta Emilie
+kirjoittaa Kaarlolle:
+
+-- "Eilinen kokous oli käynyt hyvin. Tällä viikolla oli kerätty 2500 mk
+lisää, ja johtokunta taipui pyynnöstä jäämään yhdeksi kuukaudeksi,
+jolla ajalla toivottiin varmaan voitavan saada mitä puuttuu. Ylipäätään
+oli mieliala ollut hyvä. Yrjö Koskinen esim. oli merkinnyt lisää 2
+osaketta, niin että hänellä nyt on 5; sitä paitse hän oli ottanut
+listan ja luvannut hankkia enemmän. Siis näyttää kaikki taas
+lupaavalta. [Neidit] Hanna Snellman, Naëmi Ingman ja Ellen Nervander
+ovat päättäneet toimeenpanna arpajaiset ja heidän aikomuksensa on
+järjestää yritys oikein laajaksi, koko maan yli ulottuvaksi. Olen
+neuvonut heitä kohta, kun Adlerberg tulee, pyytämään yleistä lupaa.
+Tietysti hän myöntyy ja siten ehkäistään kuvernöörien, pormestarien
+y.m. rettelöimiset. Jos Adlerberg on sanonut: jaa, niin ei Creutzkään
+voi sanoa: ei. Edelleen olen kehottanut heitä koettamaan saada voiton
+perintöruhtinasparilta, sillä semmoinen voitto herättäisi suurta
+mielenkiintoa varsinkin maaseuduilla. Juuri kun Hanna toverineen oli
+[kuvernööri] Alfthanilla lupaa pyytämässä, oli siellä ollut lähetystö
+anomassa lupaa arpajaisille Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi." --
+
+Arpajaiset päätettiin pitää 2 p. helmik. ja valittiin (12/10)
+toimikunnan jäseniksi: rvt M. v. Alfthan, Ilta Ekroos, Toni v.
+Haartman, Elisabeth Löfgren ja Sofie Rein sekä neidit Naëmi Ingman,
+Jenny Molander, Ellen Nervander, Sophie Nordenstam, Hanna Snellman ja
+Hevilla Thilén. Emilien neuvon mukaan toimikunta laati suoraan
+"Dagmarille" osotetun kirjeen, jossa pyydettiin voittoa arpajaisiin ja
+jonka parooni Indrenius lupasi viedä perille. Sitä paitse kehotettiin
+julkisesti maaseutulaisia eri kaupungeissa ja kunnissa joko samana
+päivänä toimeenpanemaan erityisiä arpajaisia samaa tarkotusta varten
+taikka lähettämään voittoja Helsinkiin ja tilaamaan täältä arpoja.
+Kiitos olkoon nti Elfvingin oli Turku ensimäinen, josta kuultiin että
+kehotus ei kohdannut kuuroja korvia.
+
+-- "Armahani", Emilie kirjoittaa 2/11 ystävättärelleen, "kuinka antoi
+Creutz ilman muuta luvan arpajaisiin? Hauskaa oli ettei hän pannut
+vastaan, sillä mitä vähemmän sanomalehtikiistoja, sitä parempi.
+Myönnettävä on että Turku on osottautunut erittäin auliiksi Suomalaista
+teatteria kohtaan: tämä on oleva 4:jäs suurempi tilaisuus.
+Luonnollisesti pääansio on sinun, mutta kaunista on että olet saanut
+niin paljo ihmisiä harrastamaan asiaa." --
+
+Seuraavina viikkoina kerrottiin arpajaisvalmistuksia alotetun ainakin
+seuraavissa kaupungeissa: Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Viipurissa,
+Heinolassa, Porissa, Jyväskylässä, Raumalla -- ja, mikä oli kummista
+kummin, itse H. D:kin ratkesi jalomieliseen kehotushuutoon, jossa m.m.
+tavataan seuraavat sanat:
+
+"Tämän [suomalaisen] teatterin pysyväisyys on yleinen isänmaallinen
+asia, joka hyvin ansaitsee harrastusta pääkaupungissa ja maaseuduilla.
+Sen ei tule tarvita taistella taloudellisen ahdistuksen kanssa. Jollei
+se jo olisikaan oikeutetulla tavalla osottanut olevansa reippaasti
+edistyvä taidelaitos, jolla on eteviäkin kykyjä, niinkuin se on tehnyt,
+on kotimainen näyttämö suomenkielellä niin mahtava tekijä maamme
+sivistyselämässä, että se tarvitsee hoitoa ja tukea ja että sen tulee
+seisoa päivän turhamaisten puuhien yläpuolella meidän valitettavasti
+niin runsaissa kieliriidoissamme."
+
+Suomettaren Matti käänsi nämä oudot lauseet ja lisäsi omasta
+puolestaan: Niinkuin lukijat näkevät voi siis H. D:kin, jos se vaan
+_tahtoo_, puolustaa suomalaisuuden asiaa! Ja totta tosiaan oli tämäkin
+huomattava tulos lähes kymmenen vuoden taisteluista.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatteri oli sangen tervetullut _Helsinkiin_, "sillä sen poissaolo oli
+alkanut jo kipeästi tuntua. Yhteisen harrastuksen synnyttämänä,
+isänmaallisen innon helmalapsena, oli tämä taidelaitos tullut
+yhdyntäpaikaksi kaikelle mitä Helsingissä oli suomalaista ja
+suomenmielistä. Kun se oli poissa, oli yhteiselämä hyvin kuollutta
+niissä piireissä, joille teatteri oli yhdistävänä siteenä" (U. S.).
+Näytännöt alkoivat 19/11 Maria Stuartin esittämisellä, joka meni kolme
+kertaa peräkkäin. Pääviehätys lähti rva Winterhjelmin esityksestä, hän
+kun loi "liikuttavan ja ylevän" kuvan onnettomasta kuningattaresta;
+sitä vastoin eivät rva Lundahl Elisabet kuningattarena, Axel Ahlberg
+Mortimerina, Böök Leicester kreivinä, Leino Burleigh paroonina, nti
+Stenberg Marian imettäjänä vielä saaneet mitään huomattavampaa aikaan
+-- eikä ihmekään, sillä esiintyivätpä he kaikki ensi kerran yhdessä
+noita Schillerin kypsyysajan näytelmiä, joissa yksistään jo
+intomielinen lausunta vaatii niin paljo taiteellista voimaa. Paremmin
+nuoret näyttelijät menestyivät toisessa suuressa draamassa, jonka
+ensi-ilta oli 3/12, nimittäin Friedrich Halmin (vapaaherra
+Münch Bellinghausen) murhenäytelmässä _Ravennan miekkailija_.[27]
+
+Rva Winterhjelm, joka jo kymmenkunta vuotta ennen Ruotsalaisessa
+teatterissa oli näytellyt miekkailijan äitiä Thusneldaa, oli elävä ja
+myötätempaava ylpeänä, jalona naisena, joka ennen syöksee miekan
+poikansa ja omaankin rintaansa kuin sallii germanilaisen nimeä
+häväistävän. Böök nimiroolissa näytti kyllä selvästi käsittäneensä sen,
+mutta nuorekas, miltei lapsellinen piirre Thumelikon luonteessa tuli
+vaillinaisesti näkyviin. Leino onnistui hämmästyttävän hyvin Kaligula
+keisarina: naamioitus oli erinomainen ja verenhimoisen tirannin
+inhottavan luonteen hän kuvasi merkillisellä totuuden sävyllä.
+"Kappaletta kannatti käydä katsomassa yksistään Leinon tähden", U. S.
+sanoo, ja Mbl. vakuuttaa, että "näyttelijän luoma kuva syöpyi
+häviämättömäksi muistiin". Tositeossa moni vieläkin muistaa Kaligulan
+yhtenä Leinon parhaimpana roolina, samalla kuin senkin että Bergbomilla
+oli ollut erikoinen ansio näyttelijän valmistamisessa siihen. Edelleen
+nti Avellan sai vilpittömän tunnustuksen rohkeapiirteisestä, suorasta,
+luonnollisesta kukkatytöstä Lysiskasta [jonka kukkaset olivat uusia,
+Betty Elfvingin tekemiä], ja Vilho näytteli Flavio Arminiota kuin
+kokenut näyttelijä ainakin. Muut olivat heikompia kuin nämä mainitut,
+mutta kokonaisuus oli ansiokas ja tehoisa. Näytäntö uudistettiin 5/12
+ja 7/12.
+
+Juuri kun rva Winterhjelmin lyhyt vierailu oli päättymäisillään, Ida
+Aalberg palasi. Jo 5/12 ehtoolla hän tuli kotiinsa Janakkalaan, kävi
+seuraavana päivänä neulomakokouksessa Kerkkolan Ylöstalossa
+tervehtimässä kotiseutunsa tuttavia ja lähti sieltä Helsinkiin, jossa
+hänet asemaila vastaanotettiin ylioppilaslaululla ja eläköönhuudoilla.
+Teatterissa nti Aalbergia niinikään tervehdittiin innokkaasti 9/12
+Louisena Kavaluudessa ja rakkaudessa. Rva Winterhjelm puolestaan antoi
+10/12 jäähyväisiltaman, jossa esitettiin Vastanaineet -- taiteilijatar
+itse Matildana ja nti Aalberg Laurana -- ja Lea sekä näiden näytelmäin
+välillä tarjottiin yksin- ja ylioppilaslaulua. Kun huhu oli levinnyt
+että rva Winterhjelm nyt esiintyi viimeisen kerran Suomalaisessa
+teatterissa, oli huone ihan täysi ja koko näyttämöllä oli juhlaleima.
+Suuret olivat suosionosotukset, ja viimeiseksi koko seurue keräytyi
+näyttämölle taiteilijan ympärille, ja nti Avellan ojensi hänelle
+toveriensa puolesta komean laakeriseppeleen, luettuaan sen nauhoista
+seuraavat V. Soinin sepittämät säkeet:
+
+    Kero lemmen liehtarina.
+    Into voiman kumppanina
+    Suurta toimeen saa.
+    Sepä aatteet kasvattaapi,
+    Siltä aika tunnon saapi,
+    Toiveet muodostaa.
+
+    Suomen näyttötaiteen luoja.
+    Tuki, kannattaja, suoja:
+    Sinut omanaan
+    Pitää maamme, tyttäreksi
+    Tekee sun, ja ikuiseksi
+    Aina muistossaan.
+
+    Rakkaus sen runsahasti
+    Seuraa sua, minne asti
+    Tiesi vieneekin.
+    Ällös unhoita sa meitä,
+    Ällös ijäks työtäs heitä,
+    Tover armahin.
+
+Kun laakeriseppeleitä ja kukkia oli annettu katsojainkin puolesta ja
+salonki ei ottanut tyhjentyäkseen, rva Winterhjelm lausui yleisölle
+seuraavat sanat:
+
+"Sallikaa minun kerran sydämestäni kiittää Teitä sekä tästä illasta
+että siitä monivuotisesta suosiosta, jonka Helsingin yleisö on minulle
+osottanut. Tiedän kyllä että minun voimani usein ovat olleet heikot,
+mutta tahtoni on ollut mitä palavin. Ja kuinka katkera erohetki onkin,
+eroan lohdutettuna, sillä minä tiedän, että Suomalainen teatteri jo on
+saanut niin vahvan aseman, ettei mikään kohtalo voi riistää sitä pois
+Suomen kansan sydämestä. Ja kun se kerran on kukoistava kunniassa ja
+loistossa, muistakaa joskus minuakin, joka tässä maailmassa tuskin olen
+pitänyt mitään rakkaampana. Hyvästi! Eläköön Suomalainen teatteri!"
+
+Lämpimät sanat vastaanotettiin lämpimästi, ja teatterin lähemmät
+ystävät kokoontuivat näyttämölle, jossa Kaarlo Bergbom ja Vilho
+puhuivat taiteilijattarelle. -- Varta vasten toimeenpannuissa
+hyvästijättöpidoissa Arkadia-teatterin lämpiössä 13/12 vihdoin dosentti
+Perander kaunopuheliaasti tulkitsi yleisön ja teatterin unohtumattoman
+kiitollisuuden jalolle vieraalle. Viisi päivää myöhemmin 18/12 rva
+Winterhjelm lähti.[28]
+
+Ennen joulua meni Valapatto kerran ja Noora kolme kertaa ja huomattiin
+nti Aalbergin näyttelevän yhtä etevästi, jollei etevämmin, kuin ennen.
+Toisena joulupäivänä hän esiintyi ensi kerran Sirkan nimiroolissa, joka
+kappale sitten vuodenvaihteella vaihteli Nummisuutarein kanssa.
+Ensi-iltana sanotaan nti Aalbergin olleen "levoton" uudessa roolissaan,
+mutta toisella kerralla se jo täydellisesti oli hänen vallassaan. Hän
+näytteli raittiisti ja taiteellisesti osaten alusta loppuun tasaisesti
+pitää kiinni "Sirkan" omituisesta luonteesta -- eikä esityksessä
+havaittu mitään lainattua niinkuin muutoin tavallista on tässä
+taiturintehtävässä. Ahlberginkin tasaisuutta ja varmuutta Landryn
+osassa kiitetään, ja rva Aspegren -- entinen Sirkka -- oli nyt
+ansiollinen muori Fadetina.
+
+Uuden vuoden ensimäinen premiääri oli 4/1, jolloin näyteltiin Kiven
+Yö ja päivä uudistettuna, Saimaan rannalla ja _Robert Kiljanderin_
+1-näytöksinen huvinäytelmä _Mestarin nuuskarasia_. Ensin mainitussa
+kappaleessa Ida Aalberg esitti runollisella sulolla ja totuudella
+sokean Liisan osan, jonka hän jo oli näytellyt Janakkalassa ennen
+teatteriintuloaan, jota paitse Böökkin (Tapani) ja rva Aspegren
+(Kerttu) olivat oivallisia. Tunnelmaan vaikutti myös uusi kaunis
+Saimaa-maisema, jonka taiteilija Fridolf Weurlander oli maalannat
+taustaksi. Mestarin nuuskarasia -- jonka nti Hacklin, Vilho, Tervo ja
+Böök liukkaasti suorittivat -- oli ensimäinen lisä ohjelmistoon
+kirjailijalta, jolta teatteri seuraavina vuosina oli vähä väliä saava
+kaikkiaan lähes kymmenkunnan pikku huvinäytelmää, jotka aiheiltaan
+viattomina ja kansanomaisina varmapiirteisine luonteineen,
+humoristisine sävyineen ja keveine, sujuvine vuoropuheluineen
+saavuttivat melkoisen menestyksen. Tämä ensimäinen ja toinenkin, kohta
+alempana mainittu, olivat alkuaan ruotsiksi kirjoitetut ja enimmäkseen
+_Minna Canthin_ suomentamia, joka itsekin jo, niinkuin vastedes on
+kerrottava, oli lähettänyt draamallisen esikoisensa teatterille.[29]
+V:sta 1878, jolloin Kiljander postivirkamiehenä oli muuttanut
+Jyväskylään, nämä tulevat näytelmäkirjailijat olivat seurustelleet ja
+toisiinsa kehottavasti vaikuttaneet. Niiden esiintyminen on kieltämättä
+luettava teatterin ansioksi ja 1880-luvun merkkitapahtumiin.
+
+Loppiaispäivänkin näytäntö oli merkillinen, vaikka näyteltävänä oli
+niin tuttu kappale kuin Nummisuutarit -- se oli näet ensimäinen n.s.
+_kansannäytäntö_. Oli huomattu että teatterin yleisö kasvamistaan
+kasvoi, mutta erittäinkin että toiselle riville pyrkijäin luku oli niin
+suuri, että niiden varsinkin sunnuntaisin täytyi joukottain palata
+saamatta pilettiä. Se herätti ajatuksen antaa silloin tällöin
+näytäntöjä alennetuin hinnoin (korkein hinta 1:50). Tästä Emilie
+kirjoittaa nti Elfvingille 7/1:
+
+"Eilen annoimme kansannäytännön, ja joka sija, jopa koko orkesterikin
+oli jo ennen klo 7 myyty. Oli oikein hupaista nähdä työkansaa alhaalla
+nojatuoleilla, ja yleisö käyttäytyi hyvin siivosti koko illan. Onhan
+Nummisuutarit kerta kaikkiaan oikea helmi, enkä voi sanoa kuinka on
+hauskaa, että katsojat niin hyvin oivaltavat sen. Päätimme kerrankin
+valmistaa tilaa toisenkin rivin yleisölle, ja koe onnistui."
+
+Sanomatkin olivat tyytyväisiä uudistukseen ja kehottivat vastedeskin
+toimeenpanemaan tämänlaisia näytäntöjä, niinkuin siitä lähtien
+tapahtuikin. "Ilta oli ehdottomasti iloisimpia, vilkashenkisimpiä
+teatteri-iltoja mitä Helsingissä pitkään aikaan oli nähty" (Mbl.).
+
+Topeliuksen päivänä oli ohjelmana Nooran toinen näytös, Taistelujen
+välillä ja Saaristossa. Ilta oli kahdenkertaisesi juhlallinen
+sentähden, että katsojain joukossa nähtiin _Adolf Nordenskiöld_ ja
+hänen puolisonsa. Mainio maanmiehemme, joka edellisenä vuonna
+ikäänkuin riemukulussa oli Aasian ympäri ja Europan halki palannut
+suurenmoisimmalta löytöretkeltään, oli käytyänsä Pietarissa 12/1
+saapunut Helsinkiin, tullakseen, kaikkein viimeiseksi, vanhan
+isänmaansakin kunnianosotusten esineeksi. Johtokunnan kutsua noudattaen
+Nordenskiöld kävi tänä iltana Suomalaisessa teatterissa, jossa
+perimmäinen aitio oli kasveilla koristettu jotenkin samaan tapaan kuin
+perintöruhtinasparin käydessä 1876. Kun vieraat tulivat, ojennettiin
+rva Nordenskiöldille kukkasvihko, ja kun he astuivat aitioon, soitti
+kaartin soittokunta Maamme ja sen jälkeen huudettiin: "Eläköön
+Nordenskiöld!" Käynti oli kuitenkin lyhyt. Kun varta vasten ohjelmaan
+otettu Nooran näytös oli ohi, täytyi vieraiden jo lähteä Helsingin
+kaupungin toimeenpanemaan juhlaan Ritarihuoneelle.
+
+Tammikuun loppupuolella ja helmikuun alkupuolellakin oli ohjelmisto
+vähemmän mieltäkiinnittävä; mutta merkillistä uutta valmistettiin.
+Ennen kaikkea oli Romeo ja Julia vuoden alusta harjotuksen alaisena.
+Bergbomista oli kuitenkin Shakespearen draaman esittäminen niin tärkeä
+koe, että hän ei tahtonut pitää kovaa kiirettä, vaan pisti vähemmän
+painavaa väliin. Siten annettiin 18/1 ensi kerran E. Labichen
+2-näytöksinen huvinäytelmä _Sumua silmiin_ (Poudre aux yeux), jonka
+esityksessä ei kuitenkaan näy olleen tarpeellista vilkkautta ja joka
+23/1 uudistettiin Jeannetten häitten kanssa, nti Hacklin Jeannettena.
+Helsingissä uusi oli myöskin Nuoren aatelismiehen vaiheet, joka meni
+25/1. Enimmän huomiota herätti jo ensi-iltana nti Avellanin ansiokas
+esitys Margueriten osasta.
+
+Selaillessa tämän talven sanomalehtiä näkee, että syksyllä herätetty
+rahankeräyshanke kulovalkean tavoin oli sytyttänyt mieliä ympäri maan.
+Ennen mainittuihin kaupunkeihin liittyi toisia sekä kaupunkeja että
+maalaiskuntia, jotka tahtoivat olla mukana, ja lopulta 2 p. helmik.
+1881 todella muodostui semmoiseksi kansallisen yhteisharrastuksen
+juhlapäiväksi, jonka "Maalainen" kaksi vuotta ennen oli U. S:ssa
+suunnitellut. Ainoastaan muutamilla harvoilla paikkakunnilla oli
+toisesta tai toisesta syystä joku toinen päivä katsottu sopivammaksi.
+Helsingissä oli arpajaisiltama ylioppilastalolla, johon yleisöä oli
+kokoontunut ahdinkoon asti. Juhlasalin peräseinällä nähtiin ennen
+mainittu Weurlanderin Saimaa-maisema koristelun keskustana. Ohjelmasta
+mainitsemme vain kaksi päänumeroa: Ida Aalberg lausui osan Oksasen
+Porthanin muistopatsaan paljastamisjuhlaan sepittämää runoelmaa ja
+Kaarola Avellan suomennoksen Z. Topeliuksen runoelmasta Oulunjoen
+jäänlähtö. Kun jälkimäinen lausunta oli ohi, ilmestyi yhtäkkiä saliin
+joukko somapukuisia haltioita, jotka tarjosivat kaupaksi varta vasten
+painettua suomen- ja ruotsinkielistä julkaisua: _"Haltia. Helmikuun 2
+p. 1881"_, joka "meni kuin kuumille kiville" ja tuotti 700 mk.[30]
+Voittoja oli 1,107 ja arpoja 12,000 à 1 mk; jälkimäiset myytiin loppuun
+puolessa tunnissa eivätkä läheskään riittäneet kaikille ostohaluisille.
+Arpajaisten bruttotulo teki 14,000 mk, mikä oli enemmän kuin koskaan
+ennen oli saatu sentapaisella yrityksellä. Niin ilahduttavaa kuin tämä
+olikin, ei sentähden kaikki ollut niinkuin olisi _voinut_ olla.
+Puuhalla oli vastustajiakin, ja "arpajaisissa kyllä suurin osa
+pääkaupungin ylhäisöä ja hienostoa loisti poissaolollaan, mutta ei se
+mitään tehnyt, sillä sen sijaan nähtiin siellä tiheissä joukoissa
+edustajia siitä kansanluokasta, jota tähän asti on kunnioitettu nimellä
+'alhainen' s.o. ammattilaisia, käsityöläisiä ja työväkeä" (U. S.).
+
+Suomalaisen teatterin hyväksi toimeenpannun rahankeräyksen
+laajaperäisyys ja lopullinen tulos näkyy seuraavasta johtokunnan
+tilinteosta:
+
+    2/2 Pirkkalasta (arpajaiset)....   550:34
+    7/2 Mikkelistä ..... " .........   910:-
+    8/2 Lempäälästä (iltahuvit).....   200:-
+    9/2 Tampereelta (arpajaiset).... 1,723:-
+   10/2 Turusta ......... " ........ 3,483:-
+   10/2 Tampereelta (seuranäytäntö).    73:-
+   11/2 Jyväskylästä (arpajaiset)... 1,174:-
+   12/2 Haminasta ....... " ........ 1,290:88
+   13/2 Kylmäkoskelta (iltahuvit) ..   136,35
+   14/2 Hämeenlinnasta (arpajaiset)  2,462:80
+   14/2 Viipurista (naamiohuvit) ... 2,362:65
+   15/2 Lammilta (iltahuvit)........   120:-
+   15/2 Toijalasta ... " ...........   302:-
+   15/2 Hausjärveltä (iltahuvit)....   115:-
+   17/2 Kokemäeltä (arpajaiset) ....   710:20
+   17/2 Kuopiosta ..... " ..........  2,600:-
+   22/2 Pälkäneeltä (iltahuvit) .....   332:-
+   22/2 Urjalasta (arpajaiset) ......   380:-
+   24/2 Helsingistä (paitse 1,000 mk
+            Viipurista) ............ 12,500:-
+   24/2 H:gin arpajaistoimikunnalle
+            lähetetty: Joensuusta ..  1,220:09
+                       Jämsästä ....    400:-
+                       Kiteeltä ....    242:50
+                       Heinolasta ..    400:-
+                       Käkisalmelta.    850:-
+   25/2 Lappeenrannasta (arpajaiset)  1,530:-
+   27/2 Kajaanista (iltahuvit) .....    130:-
+    3/3 Asikkalasta ................    175:-
+    6/3 Oulusta ....................    807:23
+    7/3 Porista ....................  1,856:-
+   10/3 Mäntsälästä ................    415:-
+   11/3 Vaasasta ...................  1,506:97
+   11/3 Orihvedeltä ................    216:50
+   11/3 Lopelta ....................    311:-
+   14/3 Iitistä ....................    150:-
+   15/3 Sortavalasta ...............  1,110:-
+   16/3 Mäntästä ...................    425:-
+   19/3 Tohmajärveltä ..............    122:50
+   21/3 Kurusta ....................    330:-
+   21/3 Sääksmäeltä ................     72:32
+   29/3 Leppävirroilta .............    355:61
+    3/4 Kokkolasta .................    250:-
+    3/4 Ruovedeltä .................     50:-
+                               Summa 44,350:94
+
+Kesällä tuli vielä lisää, niin että arpajaispuuha kaikkiaan tuotti
+46,162 markkaa.
+
+Runebergin päivänä 5/2 esitettiin sekaohjelma, joka oli aiottu kokonaan
+isänmaalliseksi, mutta jossa sairaussattuman tähden Kiven Margareta
+vaihdettiin Wilbrandtin Ensi lempeen. Kun Vilho oli alkanut näytännön
+lausumalla Sven Tuuvan, näyteltiin Maamme laulun kaikuessa Falkmanin
+järjestämä suuri kuvaelma, "kunniamme päiviltä", jossa oli ryhmiä
+erinäisistä Vänrikki Stoolin tarinoista, keskellä Pilven veikko ja
+ylinnä "Suometar" voitonpalmu kädessä. Edelleen nti Hacklin ja Pesonen
+lauloivat Pilven veikon kaksinlaulun ja Vuorio pari muuta Runebergin
+laulua, Ida Aalberg lausui Döbeln Juuttaalla, ja esitettiin
+Sotavanhuksen joulu. Viimeksi tuli Ensi lempi Ida Aalberg pääosassa.
+
+Kaksi päivää myöhemmin (7/2) levisi tieto, että runoilija,
+taiteensuosija ja ihanteiden mies, _Fredrik Cygnaeus_ klo 4.45 i.p. oli
+rauhallisesti vaipunut kuoleman uneen. Ehtoolla myöhään Pohjalaisen
+Osakunnan laulajat lauloivat "Integer vitae" vainajan asunnolla,
+jossa ylioppilaat niin monesti olivat tervehtineet häntä hänen
+syntymäpäivänään huhtikuun 1:nä; mutta kun oli maanantai eikä siis
+mikään näytäntöpäivä, teatteri ei ollut tilaisuudessa ilmaisemaan
+osanottoansa. Sitä vastoin kun Cygnaeuksen maalliset jäännökset 11/2
+vihittiin viimeiseen lepoonsa ja J. V. Snellman, jonka oma poismeno oli
+lähellä, oli pitänyt ylevän hyvästijättöpuheensa, silloin laskettiin
+unohtumattoman isänmaanystävän arkulle syvimmän kunnioituksen merkkinä
+seppele Suomalaisen teatterinkin puolesta.
+
+Ohjelmistolle uusi kappale tuli jälleen 15/2 eikä mikään muu kuin tuo
+G. v. Moserin ja F. v. Schöntaun 5-näytöksinen huvinäytelmä _Sota
+rauhan aikana_, joka monesti vielä viimeisinäkin aikoina on nähty
+näyttämöllämme. Kappale, joka paraikaa kotimaassaan nauratti teatterin
+yleisöä, vastaanotettiin täälläkin mitä suurimmalla suosiolla. Ida
+Aalberg oli viehkeä, kujeikas Ilka Eötvos, neidit Avellan (Aune Hiller)
+ja Hacklin (Elsa Henkelin) niinikään paikallaan, Leino uljas kenraali,
+Aspegren nokkela luutnantti Reif von Reiflingen j.n.e. Upseerien
+univormut loistivat niinkuin daamein puvut -- ja sitten se vilkas,
+kevyt puhelu ja häärintä! Ilta illalta tulvasi enemmän katsojia
+Arkadiaan ja näytelmästä oli juuri tulemaisillaan "kassakappale", kun
+Ida Aalberg sairastui. Tästä ja muusta kirjoittaa Emilie nti
+Elfvingille 22/2:
+
+-- "Merkillistä kuinka arpajaiset ovat niin onnistuneet, ei sitä voinut
+uneksiakaan. Kun kaikki tulee kokoon, nousee summa varmaan 34 à 35
+tuhanteen [enemmänkin tuli, niinkuin ylempänä näkyy], todella kaunis
+tulos! -- --"
+
+"Muutoin on teatterin tänä vuonna käynyt jotenkin hyvin. Yleisömme on
+tosin pieni, mutta se kasvaa tasaisesti ja se on hyvä merkki.
+Erittäinkin koskee tämä toisen rivin yleisöä. Melkein joka pyhä on
+toinen rivi jo klo 5 aivan loppuun myyty ja kahteen kansannäytäntöön on
+joka piletti otettu -- orkesteriinkin olemme ahtaneet niin monta tuolia
+kuin tila suinkin on sallinut."
+
+"Sairaussattumat ovat tuottaneet meille huolia: melkein kaikki ovat
+vuorostaan olleet sairaana, ja Leinot kadottivat pikku tyttönsä, joka
+kaksi viikkoa sairasti kovaa rokkotautia. Sillä aikaa he olivat estetyt
+työstä. Leino on nyt työssä, mutta rouva on sairas liiallisesta
+vaivaantumisesta ja murheesta. Kaarola on taasen ollut poissa isänsä
+kuoleman tähden, ja nyt on Ida Aalberg sairas, niin että on täytynyt
+keskeyttää erinomaisen hupaisen komedian, Sota rauhan aikana,
+näytteleminen. Se on menestynyt varsin hyvin, mutta kirjalliselta
+kannalta arvosteltuna on se arvoton. Ei toki mitenkään säädytön taikka
+rivo, mutta minun mielestäni on se sävyltään halpa ja sirkusmainen,
+vaikka toiminta liikkuu ylemmissä upseeripiireissä. Sangen lystillinen
+se sittenkin on ja menee kai vielä 4-5 kertaa. Sen jälkeen tulee Romeo
+ja Julia, ja se on oleva juhlapäivä teatterille. Ida Aalberg on Julia
+ja Axel Ahlberg Romeo. Böökillä on nykyään velttouden aika, niin ettei
+hän käy oikein mihinkään käsiksi eikä Kaarlo sentähden uskaltanut antaa
+hänelle Romeon roolia, johon hän kuitenkin ulkomuotonsa tähden olisi
+paremmin sopinut. Milloin kappale menee, riippuu Ida Aalbergin
+terveydestä; minusta sinä voisit silloin tulla tänne -- kyllä saat
+sanan ajoissa. Tosin on luultavaa, ettei Romeo ja Julia viehätä yleisöä
+niinkuin Sota rauhan aikana, mutta teatterin _todellisilla_ ystävillä
+on oleva ilonhetki, kun voidaan antaa shakespeareläinen näytelmä
+suomenkielellä. Se saa minut unohtamaan monta katkeraa kokemusta. --
+Minulla olisi kyllä sinulle kerrottavana halpamaisesta svekomaanisesta
+vehkeilystä saada Ida Aalberg näyttelemään ruotsinkielellä (Agardin
+y.m. kanssa rouvasväenyhdistyksen arpajaisissa ensi tiistaina), mutta
+se olisi liian pitkä juttu. Tahdoin kuitenkin mainita siitä, jotta
+huomaisit etteivät ystävämme ole meitä unohtaneet! Varmaankin on tänä
+keväänä jälleen suurenmoinen hyökkäys tehtävä hänen vallottamisekseen.
+Ylipäätään hän tänä vuonna on ollut hyvin rakastettava ja suloinen."
+
+Nuoren aatelismiehen vaiheet, jonka ensi-ilta oli ollut noin kuukausi
+ennen, meni toisen kerran 22/2 ainoastaan näyttääkseen kykenemättömäksi
+saavuttamaan suosiota. Nti Avellanin Marguerite sai kuitenkin kiitosta
+luonnekuvauksen johdonmukaisuudesta ja esityksen pontevuudesta. Samalla
+näyttelijättärellä oli niinikään tärkein naisrooli B. Laguksen
+suomentamassa Anzengruberin 4-näytöksisessä näytelmässä _Isännätön
+talo_, joka 27/2 annettiin ensi kerran. Voimallista oli näytteleminen
+tässäkin, mutta jälleen huomautetaan mitä ylipäätään sanottiin
+näyttelijättärestä, että näet hänessä oli havaittavana enemmän taitoa
+ja oppia kuin välitöntä antautumista tehtävään. -- Tällä aikaa oli Ida
+Aalberg tullut terveeksi ja hän esiintyi jälleen, ensiksi Sirkkana
+kansannäytännössä laskiaistiistaina 1/3 ja sitten kolme kertaa
+peräkkäin Sodassa rauhan aikana. Sen jälkeen seurasi kahtena iltana
+Isännätön talo. Toinen näistä oli _13 p. maaliskuuta_, se kauhea
+merkkipäivä, joka oli Aleksanteri II:n viimeinen. Jähmetyttävä sanoma
+vapauttaja-keisarin, Suomen hyväntekijän klo 4 vaiheilla tapahtuneesta
+murhasta tuli Helsinkiin noin 4 tuntia myöhemmin, kun näytäntö jo oli
+alkanut Suomalaisessa teatterissa. Kaarlo Bergbom astui klo 1/2 9
+näyttämölle ja ilmotti kauhunsanan yleisölle sekä että näytäntö samassa
+hetkessä lakkautettiin. Keisarin kuolema oli tietysti kova isku
+teatterille, jonka täytyi keskeyttää toimensa 1 p:ään toukokuuta
+-- se on seitsemäksi viikoksi, mikä aika tuntui sitä pitemmältä
+kun kauvan oli epätietoista, milloin saataisiin näytellä.
+Vähän ennen kun keskeytys tapahtui, oli päätetty että Romeo ja Julia
+annettaisiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamisen
+viisikymmenvuotismuistopäivänä maaliskuun 16 p. juhlanäytäntönä, johon
+kutsuttaisiin seuran kunniaesimies (Elias Lönnrot), kunniajäsenet ja
+virkamiehet, sekä että suuret kemut toimeenpantaisiin päivän kunniaksi.
+Bergbom-sisarukset puuhasivat mitä ahkerimmin saadakseen määräaikaan
+valmiiksi puvut ja koristukset y.m., jossa kaikessa hieno asiantuntija
+Falkman piirustajana ja neuvojana heitä avusti. Emilie kutsui
+ystävättärensä Turusta ottamaan osaa iloon ja juhlaan, ja silloin --
+yhtäkkiä -- oli kaikki jätettävä sikseen epämääräiseksi ajaksi! --
+Kumminkin on tuolta Kirjallisuuden Seuran juhlapäivältä jotakin
+teatterihistorialle tärkeää mainittavana. Kokouksessaan 2/3 oli Seura
+päättänyt antaa W. Parmasen lahjottaman 500 markan palkinnon
+kappaleesta, joka oli havaittu parhaimmaksi kymmenestä(!) kilpailuun
+tulleesta ja joka oli nimeltä: "_Murtovarkaus_, näytelmä 5 näytöksessä,
+kirjoittanut Vilja". Juhlakokouksessa ilmotettiin, että palkitun
+teoksen tekijä oli "leskirouva _Minna Canth_". -- Minkälaatuinen
+teatterin pakollinen lepoaika oikeastaan oli, näemme Emilien kirjeestä
+(14/4) nti Elfvingille, joka todella oli käynyt Helsingissä.
+
+"Oma Bettyni! Kaikki on jotenkin samoin kuin lähtiessäsi; ei vieläkään
+varmaa tietoa saammeko näytellä tänä keväänä vai ei. Joskus nousee
+huhu, että teatterit saavat alottaa toimensa kohta venäläisen
+pääsiäisen jälkeen, sitte taas sanotaan, että voitaisiin alkaa
+yliopiston surujuhlan perästä, ja vihdoin väitetään, että huvitukset
+ovat kielletyt kesäkuun 13:een. Kumminkin on harjotuksia jatkettu,
+mutta tietysti käy kaikki veltonlaisesti, syystä kun kaikki luulevat
+että tänä keväänä ei enää ryhdytä tosityöhön. Ida Aalberg on
+terve, niin että hän eilen oli harjotuksessa, ja ääni oli sangen
+heleä ja kaunis. -- Itse olen minä huononlainen. Tosin käyn
+hypoteekkiyhdistyksessä, mutta en saa ollenkaan kävellä, vaan täytyy
+minun ajaa edes takaisin, joka on sekä ikävää että kallista, mutta minä
+en tahdo laiminlyödä virkaani, jos vain jaksan liikkua. En voi
+ajatellakaan tulla terveeksi, ennen kun tulee lämmin. -- Kuinka
+teatterin toimi on järjestettävä lähimmässä tulevaisuudessa, on
+tietämätöntä. Viipurista kuuluu, että teatteri valmistuu 1 p:ään
+lokak., ja siinä tapauksessa alotamme silloin siellä; mutta julmaa on,
+jos seurueen täytyy olla joutilaana 6 kuukautta. Kaikki vanhat
+kappaleet unohtuvat eikä uusia opita. Ainoa mahdollisuus olisi näytellä
+Oulussa, mutta matka sinne on niin kauhean kallis. Jos niin
+onnellisesti kävisi, että me näistä onnettomista kuukausista, joina
+näytteleminen on kielletty, saisimme apua valtiolta, tahtoisi Kaarlo
+mielellään että teatteri kesällä matkustaisi Ouluun. Jos emme saa apua,
+täytyy meidän säästää äärimmäiseen saakka, ja huokeampaa on antaa
+seurueen jäsenille lomaa puolella palkalla."
+
+"Kuopion naiset ovat nyt lähettäneet tänne listansa, lähes 1,600 nimeä
+on merkitty ja täällä saamme varmaan 500, jos vain asiaa oikein
+ajetaan. Ikävä kyllä en minä voi tehdä mitään nimien keräämiseksi. Ei
+vielä ole päätetty tuleeko juhlaa vai ei;[31] pidetään arveluttavana
+toimeenpanna se surun aikana ja mieluimmin se jätettäisiin syksyyn,
+mutta toiselta puolen -- ehkä ukko silloin ei enään eläkään taikka ei
+jaksa olla mukana juhlissa. Hän on kuulumattomasti surkastunut ja
+vanhentunut viimeisinä viikkoina, oikein silmin näkee, miten hän päivä
+päivältä käy iäkkäämmäksi. Keisarin onneton loppu, Cygnaeuksen ja
+Boreniuksen[32] kuolema kuuluu tavattomasti koskeneen ukkoon -- ja
+varsinkin keisarinmurha. -- -- Näinä päivinä olemme kokeneet iloisen
+tapahtuman, Krohnin Suomalaisen kirjallisuushistorian ensi vihkon
+ilmestymisen; et voi uskoa millä nautinnolla olen sen lukenut ja kuinka
+siitä oppii: Kalevala esiintyy aivan toisessa valossa, kun on lukenut
+hänen selityksensä." -- --
+
+"Mitä sanotaan suomenmielisten voitosta ylioppilaskunnan puheenjohtajan
+vaalissa? Ruotsinmieliset kuuluvat tehneen äärettömiä ponnistuksia,
+niin että fennomaanit eivät uskaltaneet toivoakaan semmoista tulosta --
+sentähden oli hupaista nähdä että nyt voi päättää ylioppilaskunnan
+enemmistön tosiasiallisesti olevan suomalaisen".[33]
+
+"Hyvästi nyt, rakas ystävä. En ole vielä kiittänyt sinua kaikesta
+ilosta, jonka läsnäolosi tuotti meille -- mutta kuitenkin olen
+pahoillani että matkasi, keisarisurun ja oman vilustumisesi tähden,
+onnistui niin huonosti." -- --
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vapunpäivänä alkoivat siis näytännöt uudestaan, ja kun silloin oli
+annettu Sota rauhan aikana, tuli vihdoin kauan odotettu _Romeon ja
+Julian_ ensi-ilta 3/5. Teatteri oli lähes loppuun myyty, ja yleisö
+seurasi jännityksellä Paavo Cajanderin oivallisesti suomentaman,
+mainion rakkaustragedian kohtauksia. Komeat, ajanmukaiset puvut ja muu
+näyttämöllepano samoin kuin sujuva yhteisnäytteleminen olivat omansa
+tyydyttämään verraten korkeita vaatimuksia, ja sentähden katsojain
+innostus kiihtyi kiihtymistään saadakseen lopulta oikein riemullisen
+luonteen. Sanomattakin arvaa, että suosionosotukset kohdistuivat Ida
+Aalbergiin. Onhan Julia toiminnan keskipisteenä ja olihan nuori
+näyttelijätär kuin luotu esittämään tyttöä, jossa nuoruuden sulo ja
+lemmen tulinen hehku ovat ruumiillistuneet. Tavotellen tässä totuutta
+samoin kuin Noorassa -- kuinka erilaisia tunteita muuten olikaan
+kyseessä -- tuli hänen esityksensä alusta alkaen, mutta erittäinkin
+myöhemmissä traagillisissa kohtauksissa vaikuttavaksi ja
+myötätempaavaksi. Mutta ei ainoastaan hänessä vaan muissakin havaittiin
+innokas harrastus aikaansaada jotain ansiokasta luonnekuvauksessa, ja
+kiitoksella mainitaan Axel Ahlberg -- Romeo, Böök -- Mercutio, Leino --
+Lorenzo, rva Aspegren -- Imettäjä, Aspegren -- Tybalt j.n.e. Näin
+tapahtui että "tämä ensimäinen Shakespeare-näytäntö menestyi tavalla,
+josta paljon vanhempienkin teatterien olisi täysi syy ylpeillä"
+(Valvoja). Illan kuluessa saapui Turusta kolme onnittelusähkösanomaa:
+yksi Bergbomille, toinen näyttelijöille, kolmas Ida Aalbergille. --
+Toisessa näytännössä 6/5 Ida Aalberg sai ensimäisen laakeriseppeleensä
+Suomessa. Sen antajat olivat pohjalaiset ylioppilaat, jotka samana
+iltana pitivät näyttelijättärelle pidot. Kolmas näytäntö oli 8/5.
+Mainittua yleisempi kunnianosotus tuli Ida Aalbergin osaksi 11/5,
+jolloin hänen hyväkseen esitettiin Jane Eyre. Puhumatta tavallisista
+suosionosotuksista, jotka "myrskyisyydessä" muistuttivat
+oopperanaikoja, isommista ja pienemmistä kukkakimpuista y.m.s. sai
+taiteilijatar laakeriseppeleen "Suomalaisilta naisilta",
+hohtokivisormuksen, kultaisen "medaljongin" ja 1,000 markan rahasumman
+joko yksityisiltä taikka laajemmilta ihailijapiireiltä. Näytännön
+jälkeen saattoivat ylioppilaat näyttelijättären laululla kotia.
+
+Suuressa Snellman-juhlassa 12/5, jolloin päivänsankari sai vastaanottaa
+lukemattomia onnittelu- ja kunnioitustervehdyksiä eri osista maata, ei
+Suomalainen teatteri näy erityisesti esiintyneen; mutta mainittakoon
+kumminkin että rvat Hedvig Winterhjelm ja Ida Basilier-Magelsen
+lähettivät Norjasta yhteisen sähkösanoman: "Joka sydän, joka rakastaa
+Suomea, rukoilee tänään Jumalalta onnea Teille". Ohimennen sopii
+huomauttaa, että rva Winterhjelm 10/6 tänä vuonna niinkuin
+säännöllisesti ennenkin samana päivänä oli Suomalaiselta teatterilta
+saanut sähkötervehdyksen Lea-päivän muistoksi. Tällä kertaa oli paitse
+teatteria tervehdykseen yhtynyt noin puoli sataa suomalaisuuden ystävää
+ja oli sen sanamuoto seuraava:
+
+"Kiitollisessa muistossa säilyttäen tätä Suomalaiselle teatterille
+tärkeää vuosipäivää sekä Teidän unhottumatonta vaikutustointanne tässä
+teatterissa, lähetämme Teille sydämellisimmät tervehdyksemme,
+hartaimmat onnentoivotuksemme. Eläköön!"
+
+Toukokuun loppupuolelta on vielä merkittävä kaksi ohjelmistolle uutta
+kappaletta: K. Raudan (Järnefelt) suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen
+huvinäytelmä _Kirjeen kujeet_ (Les pattes de mouche) ja R. Kiljanderin
+1-näytöksinen komedia _Amalia ystävämme_. Ranskalainen näytelmä,
+erittäin iloinen ja naurattava, meni ensi kerran 17/5 ja olivat siinä
+toisia oivallisemmat nti Avellan ja Böök; suomalainen taas 20/5,
+alkukappaleena yhdessä edellisen kanssa, ja havaittiin sen olevan
+"onnellisesti keksityn perhekohtauksen, joka herättää varsin hyviä
+toiveita tekijästä". Päähenkilöt tässä kappaleessa olivat rva
+Aspegrenin, nti Avellanin ja Böökin hyvissä käsissä. Romeo ja Julia
+meni neljännen ja viidennen kerran 24/5 ja 29/5, ja siihen näytännöt
+päättyivät. Viime iltana oli Ida Aalberg lämpimän suosion esineenä ja
+huudettiin monet kerrat esiin niinkuin Bergbomkin.
+
+Juuri näytäntökauden lopussa saapui tieto, että _Bruno Holm_,
+sairastettuaan kuusi kuukautta, oli kuollut Göteborgissa 31 p. toukok.
+Samoin kuin Duncker oli Holm tuskin muualla kuin Suomalaisessa
+oopperassa saanut näyttää, mikä lahjakas ja hieno taiteilija hän oli.
+Göteborgissa Hillbergin seurueen jäsenenä hän oli ennättänyt esiintyä
+ainoastaan Rigoletton osassa, mutta jo silläkin saavuttanut myötätuntoa
+ja vilpitöntä tunnustusta. Talvikaudella 1879-80 Holm oli Tukholmassa
+laulanut Arlbergin johdolla, jota hän ei pitänyt ensi luokan
+taiteilijana, mutta joka "oivallisesti osasi järjestää" mitä hän (Holm)
+ennen oli oppinut. Seuraavat rivit eräästä kirjeestä (Bergbomille)
+sallivat luoda katseen laulajan taiteenkäsitykseen ja harrastuksiin:
+
+-- -- "Mitä enemmän näen ja harkitsen, sitä varmemmaksi käy minulle,
+että meillä suomalaisilla on syvempi taipumus näyttämötaiteeseen kuin
+aavistammekaan -- ja ehdottomasti suurempi kuin ruotsalaisilla. Olkoon
+heillä mitä suuruuksia tahansa, niin on läpikäyvä henki kaukana
+yksinkertaisuudesta ja _totuudesta_. Jumala suokoon, ettei tämä
+naurettava, tyhjä ihannoiminen, joka täällä on vallalla, saisi
+jalansijaa näyttämöllämme. Mikä nautinto onkaan tässä ilmanalassa nähdä
+Ristoria!! Hän on epäjumalani, hän on unohtumaton."
+
+"Täällä Ruotsissa tulee paremmin fennomaaniksi kuin Helsingissä.
+Silmäni ovat monessa suhteessa auenneet. -- -- En päätä mitään ennen
+kun saan tietoja Suomalaisen oopperan tulevaisuudesta. Jos työlläni
+voin palvella sitä ja kotimaata, niin teen sen mieluimmin -- sen sanon
+suoraan. -- Minun täytyy tunnustaa sinulle, että joka kerta kun käyn
+jossakin kansallisteatterissa, valtaa minut ajatus, kunnianhimoinen
+unelma -- -- älä naura, kun julkilausun sen: tahtoisin olla Suomelle
+mitä se tai se on maallensa. Eiköhän sitä voisi? Jos teatteri-sanan
+eteen panisi maailman- kansallis- sanan asemesta --, niin olisi moni
+'suuruus' samalla hävinnyt. Mutta kuka _tahtoo_ hävitä! En minä
+ainakaan! Voimieni mukaan olen ponnistava ettei niin käy." -- --
+
+Niin Bruno Holm uneksi voivansa käyttää taidettaan Suomen iloksi ja
+kunniaksi, kun Tuoni katkaisi hänen elämänlankansa ennen kun hän oli
+täyttänyt 28 vuotta.
+
+Holmin arvostelu ruotsalaisten taiteesta antaa aihetta ottaa huomioon
+mitä samaan aikaan vastaperustetussa Valvojassa sanotaan Suomalaisesta
+teatterista. Finsk Tidskriftissä oli ylenkatseellisesti puhuttu tästä
+taidelaitoksesta. Arvostelijan mielestä se oikeastaan ei ollut mitään
+toimeensaanut, ja naurettavaa oli muka väittää että rva Winterhjelmillä
+oli pysyvä sija Suomen historiassa. Siihen vastaa V. Vasenius:
+
+"Että siinä tyhjästä on luotu näyttelijöitä sekä hankittu näytelmistö,
+sen jokainen näkee. Vaan mikä ei ole yhtä silmäänpistävää, on että
+tyhjästä on luotu oma näyttelemistapakin erittäin mitä lausuntaan
+tulee."
+
+"Tämän havaitsemme kuitenkin helposti, jos tarkastamme muutamien
+näyttelijäin lausumistapaa eri aikoina. Saksasta ensi kerran tultuaan
+nti Aalberg puhui aivan toisin kuin nyt; ja samoin kuului ennen nti
+Avellanin puheessa ruotsalainen 'vingutus' paljon selvemmin kuin viime
+aikoina. Aivan luonnollista, sillä he olivat oppineet taidettansa
+vieraalla kielellä, mutta jokaisella kielellä on omat lausumislakinsa
+eikä suinkaan ole helppo sovittaa toisen lakeja toiseen. Ja vielä
+vaikeampi on edelläkävijöittä löytää semmoisen kielen lausumislakeja,
+jota tuskin koskaan on näyttämöllä käytetty."
+
+"Tässä kohden rva Winterhjelm on epäilemättä ollut nuorille
+näyttelijöillemme tienosottajana, ja sanokoot ruotsikiihkoisemme mitä
+tahansa, hänen ansiotansa ei unhoteta. Vaikka hän muukalaisena tietysti
+ei voinutkaan täydellisesti taivuttaa ääntänsä meidän kieleemme, niin
+hänen etevä näyttelemiskykynsä kuitenkin osotti hänelle, ja hänen
+kauttansa muille, sen tien, jolla ennen käyttämättömän kielen vastukset
+ovat voitettavat."
+
+"Rva Winterhjelmiä seuraten näyttelijämme ovat ahkerasti koettaneet
+suomenkieleen sovittaa sitä opetusta, jonka he, mikä mistäkin, ovat
+itselleen hankkineet. Ja ihmeteltävää tosiaan on, että tämä eri
+haaroilta koottu opetus on saatu yhteensulamaan niin että jo saattaa
+sanoa teatterilla olevan yhteisen lausumis- ja näyttelemistavan eli
+tyylin. Tämä seikka on sitä ihmeteltävämpi kuin muistamme, että
+teatteri niin kauan on näytellyt maaseuduilla, jossa johto ja yleisön
+kritiikki ei kuitenkaan voinut olla niin tarkka kuin pääkaupungissa."
+
+"Tätä omituista näyttelemistapaa saattaa ylimalkaan sanoa
+realistiseksi. Selvästi näkyy, että näyttelijät ainakin koettavat puhua
+niin luonnollisesti kuin mahdollista. Puhuminen käy jokseenkin
+nopeasti; 'taidepausseja' ei paljo käytetä eikä juuri äänen
+korottamista. Sitä vastoin viljelevät erittäinkin naiset, saadaksensa
+lausumistaan enemmän vaihtelevaksi, puheen niin sanoaksemme
+soitannollista puolta; se on: koetetaan eri säveltä käyttämällä,
+milloin heleämmin, milloin korkeammin puhumalla osottaa erilaisia
+mielenliikutuksia."
+
+"Tätä keinoa esim. nti Aalberg 'Noorassa' hyvin rohkeasti, mutta
+myöskin erinomaisella menestyksellä käyttää: välistä hän puhuu niin
+nopeasti, että kuulija tuskin voi erottaa kaikkia hänen sanojaan; mutta
+sitten kuitenkin yksi ainoa sana, lausuttu oikealla säveleellä,
+valaisee koko lauseen."
+
+"Meidän mielestämme on tämä suunta, ellei sitä liiotella, oikea; sillä
+tällaista lausumistapaa käyttämällä tullaan siihen että teatterissa
+_puhutaan eikä pidetä puhetta_. Tällä emme väitä, että teatterimme jo
+olisi perille päässyt. -- -- Vaan selvästi näkyy kuitenkin, että tässä
+kohden jo on vakava perustus, johon se eteenpäin pyrkiessään voi
+nojata." -- Kun tämän jälkeen on puhuttu Ruotsalaisessa teatterissa
+vallitsevasta juhlallisemmasta lausumistavasta, tukholmalaisesta
+tyylistä, ja huomautettu että ruotsalaisten näyttelemistapa (syystä kun
+heillä ei ole kotimaista draamakirjallisuutta, vaan enimmäkseen
+näyttelevät ulkomaisia kappaleita) vieraantuu pohjoismaiden ja meidän
+maan näytelmien vahingoksi, mainitaan että Noora Suomalaisessa
+teatterissa esiteltiin paremmin kuin Leonarda Ruotsalaisessa ja että
+niinikään kotimainen kappale "Den nya adjunkten" menestyi siellä
+huonosti samalla aikaa kuin ranskalaisia komedioja näyteltiin yleisön
+suureksi tyydytykseksi.
+
+Luonnollista on, että näytäntökausi ei voinut olla taloudellisesti
+loistava, kun keisarisuru sattui parhaimpaan aikaan, ja sentähden
+ohjelmiston päävaltti, Romeo ja Julia, esiintyi liian myöhään. Vajaus
+pysyi miltei muuttumattomana, tehden 19,002:52 mk. Ettei se noussut
+korkeammaksi, siitä on kiittäminen arpajaisia, joiden tuottamista
+varoista 12,000 mk käytettiin vuoden menoihin. Jäännös 32,350:94 mk
+säilytettiin vararahastona lähinnä seuraavia vuosia varten. Miten
+suurenmoinen kansalaisten avustus olikaan, ei se riittänyt tekemään
+teatterin elämää huolettomaksi, mutta todistihan se kuitenkin
+rohkaisevalla tavalla että ystäväpiiri oli laaja.
+
+Näytäntöjä oli annettu 97 ja niissä: 9 kertaa _Saimaan rannalla_;
+8 _Kihlaus_, Noora; 7 Sota rauhan aikana, Sirkka; 5 _Mestarin
+nuuskarasia_, Maria Stuart, Mustalaiset, Parisin veitikka, Romeo ja
+Julia; 4 _Nummisuutarit_, Laululintunen, Porvari aatelismiehenä,
+Valapatto, Neiti Elisabeth; 3 _Lea, Sotavanhuksen joulu, Amalia
+ystävämme_, Don Cesar de Bazan, Sevillan parturi, Nyrnbergin nukki.
+Nuoren aatelismiehen vaiheet, Taistelujen välillä, Ravennan
+miekkailija, Isännätön talo, Kirjeen kujeet, Vastanaineet; 2
+_Saaristossa, Yö ja päivä, Margareta_, Hardangerin harjulla, Vaimojen
+kyyneleet, Sumua silmiin, Ei ollenkaan mustasukkainen, Jeannetten häät,
+Ensi lempi; 1 _Kosijat_, Kavaluus ja rakkaus, Jane Eyre, Maantien
+varrella, Taiteen harrastuksesta, Marin rukkaset, Hää-ilta.
+
+Näistä 42 kappaleesta oli 11 kotimaisia ja 12 ohjelmistolle uusia.
+
+
+
+
+X.
+
+Kymmenes näytäntökausi, 1881-82.
+
+
+Bergbom-sisarukset olivat päättäneet viettää kesänsä Norjassa. Toivoen
+saavansa nähdä jotakin uutta teatterissa Kaarlo lähti jo kesäkuun ensi
+päivinä Tukholmaan, mutta teatterit olivat suljetut ja henkilöt, joita
+hän olisi tahtonut tavata, matkoilla. Sentähden Emilie viikko myöhemmin
+saapuessaan sinne kohtasi veljensä sangen tyytymättömänä oloonsa. Tämän
+ohella vaivasi molempia yhtäkkiä ilmestynyt jäätävä takatalvi.
+Kumminkin he viipyivät Tukholmassa, levottomasti odottaen tietoja
+eräästä läheisestä sukulaisesta, joka oli vaarallisesti sairastunut ja
+jonka kuolema, jos se olisi tapahtunut, olisi pakottanut heidät
+palaamaan kotimaahan. Tästä ja muusta kertoo Emilie nti Elfvingille
+kirjeessä (13/6), josta otamme seuraavan:
+
+"Eilinen ilta oli kuitenkin hupainen, kävimme näet katsomassa
+[kiertomatkalla olevia] ranskalaisia näyttelijöitä. Coquelin ja
+Pasca ovat _erinomaisia_ taiteilijoita, Berton on hyvä, toiset
+heikonpuoleisia paitse erästä pientä daamia, joka on niin kuulumattoman
+kehno, että oli melkein häpeä. Semmoista pikku hanhea ei ole päästetty
+näyttämölle edes meillä [teatterimme] lapsuudessa. Coquelin on elävä
+todistus siitä mitä äly ja lahjakkaisuus aikaansaavat. Hänen vartalonsa
+on mitätön, kasvojenpiirteet rumat eivätkä ollenkaan hienostuneet --
+paremmin oikein jokapäiväiset, nenä niin muodoton kuin mahdollista,
+ääni itsessään vähäpätöinen, ja sittenkin joka sanansa, joka
+liikuntonsa, joka kasvojeneleensä vaikuttaa valtavasti yleisöön --
+juuri semmoisen tulee taiteilijan olla -- sielun on kaikki tehtävä eikä
+ulkonaisten, aistillisten ansiopuolten; jos niitä sen ohella on
+olemassa, niin se on varsin hyvä, mutta jollei niitä ole, niin tulee
+ilmankin toimeen, niinkuin Coquelin. En voi sanoin lausua, kuinka
+hänestä pidin." --
+
+Kun sähkösanoma tuli että sairas oli parempi, sisarukset matkustivat
+Kristianiaan, jossa viipyivät neljä päivää. "Winterhjelmit ja
+Magelsenit tekivät kaikkensa", Emilie kirjoittaa, "saadakseen
+Kristianiassaolomme hupaiseksi, ja siinä he täydellisesti onnistuivat
+-- ilmakin oli ihanan kesäistä, niin että voimme vapaasti olla
+liikkeellä maalla ja merellä." Erittäin mieluista oli sisarusten olla
+kahdessa kodissa, joiden emännät olivat heidän uskollisimpia ystäviään.
+Pyhänä 19/6 Ida Aalberg ja Lydia Lagus tulivat Kristianiaan, ja
+seuraavana päivänä Emilie lähti näiden seurassa Modumin ja Kaarlo yksin
+Sandefjordin kylpylaitokseen. Viime mainittu erosi seurasta
+arvattavasti sentähden, että Emilie samoin kuin molemmat
+taiteilijattaret sairasti kurkkutautia, jonka parantumisen tärkeimpiä
+ehtoja oli vaitiolo ja helpointa oli kai olla puhumatta kun asui yksin.
+Myöhemmin Emilie kirjoittaakin, että hän, Ida Aalberg ja Lydia Lagus,
+jotka "molemmat esiintyvät hyvin yksinkertaisesti ja vaatimattomasti",
+enimmäkseen olivat kukin erikseen, puhuen niin vähän kuin mahdollista.
+Muutoin he keskenään käyttivät ainoastaan suomenkieltä, karttaen
+maanmiestensä seuraa ja uusia tuttavuuksia. Kun tunnetuksi tuli että
+neidit Aalberg ja Lagus olivat näyttelijättäriä, pyydettiin heitä
+avustamaan iltamissa, mutta turhaan. Ettei tämänlainen erakkoelämä
+kylpylaitoksessa, jossa oli neljättä sataa vierasta, ollut erittäin
+hupaista on itsestään selvää, mutta valitettavasti se oli välttämätöntä
+niinkuin aikaa voittaen hyvin nähtiin.
+
+Kesä- ja heinäkuun vaihteella sattui Suomessa kaksi tapahtumaa, johon
+ystävämme Norjassa ottivat sydämestään osaa: Suomalaisen Kirjallisuuden
+Seuran 50-vuotisjuhla 30/6-2/7 ja _J. V. Snellmanin_ kuolema 4/7
+Jälkimäisestä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (9/7):
+
+"Olemme jo saaneet tiedon suuresta surusta, joka on kohdannut koko
+maatamme. Rva Winterhjelm sai sähkösanoman ja ilmotti kohta asian
+meille. Suruuni sekaantuu kuitenkin jonkunlainen kiitollisuuden tunto
+siitä että hänen ei tarvinnut elää yli aikansa: hän pelkäsi sitä
+kauheasti ja valitti, että Runebergin ja Cygnaeuksen täytyi kuolla,
+niinkuin tapahtui, saamatta mennä kuolemaan katse kirkkaana miehekkään
+rohkeasti. Yksityistietoja Snellmanin kuolemasta meillä ei ole; kaksi
+kertaa viikossa tulee minulle Uusi Suometar ja Morgonbladet ja ensi
+postissa saamme kai lukea siitä. Jumala antakoon hänelle autuutensa ja
+rauhansa. Rehellisesti ja miehekkäästi hän on taistellut isänmaansa ja
+kansansa edestä."
+
+Hautajaisissa, jotka tapahtuivat 7/7, Almberg Suomalaisen teatterin
+puolesta laski seppeleen Snellmanin arkulle. -- Kun posti toi
+suomalaisia lehtiä Modumiin, saatiin siellä lukea H. D:nkin nekroloogi
+suuresta vainajasta. Ida Aalberg kirjoittaa siitä Bergbomille ja sanoo
+sitä surkeaksi ja hävyttömäksi:
+
+"Koko se äänivarasto, jota näinä kahtena viikkona olen koettanut
+tarkoin säästää ja kartuttaa, on tänään tulvannut virtana esiin -- en
+ole voinut sitä estää, vaikka se kyllä on ollut väärin ja hyödytöntä,
+sillä Modumissa oleskelevat 'liberaalit' eivät suinkaan siitä parane."
+
+Kaarlosta tiedämme vähemmän -- oikeastaan vain sen, että hän
+Sandefjordissa, jossa hänellä oli "hirmuisen ikävä", muun muassa
+seurusteli erään tanskalaisen kirjailijan kanssa, jolla oli tuttavia
+Kööpenhaminan teatterimaailmassa ja jonka kautta hän toivoi saavansa
+toteutetuksi "vanhan tuumansa" hankkia sieltä vanhoja painamattomia
+uudenvuodenkappaleita, joita voitaisiin mukailla ja sovittaa
+suomalaisiin oloihin. Nähtävästi ei asiasta tullut sen enempää.
+
+Elokuulla sisarukset palasivat kotia, niinkuin näkyy Emilien kirjeestä
+nti Elfvingille 14/8:
+
+"Torstaina tulimme kotia, Kaarlo ja minä, jotenkin reippaina. Matka
+meni nopeasti, kun emme pysähtyneet Kristianiaan eikä Tukholmaan. --
+Kaarlo matkusti eilen Viipuriin nähdäkseen, kuinka teatterirakennus on
+edistynyt. Jollemme saa siellä alottaa ennen 1 p. lokak., alamme ehkä
+Tampereella. Aikomuksemme oli alottaa täällä, mutta syyskuun
+ohjelmistoon oli ajateltu 'Murtovarkaus' y.m., jossa Aalbergilla on
+pääosa, ja hänen täytyi jäädä ulkomaille. Hänen kurkkunsa ei vieläkään
+ole terve, ja hän tahtoi Kristianiassa puhutella etevää spesialistia
+tri Edv. Bullia, joka palaa ulkomaanmatkalta 20 p. Laguksen laita on
+samallainen. Hän jäi Modumiin ja halusi suorastaan kysyä Bullilta,
+luuliko tämä hänellä olevan tulevaisuutta laulajattarena. -- -- Voi,
+rakas Betty, minkaltainen vuosi on tulossa! Jos tämä kolea ja sateinen
+ilma jatkuu, niin emmehän voi muuta odottaa kuin puutetta ja hätää
+armaalle maa raukallemme. Kyllä on kovaa, että Suomen kansan taistelun
+täytyy olla niin raskas yhtä hyvin henkisessä kuin aineellisessa
+suhteessa. Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä!" --
+
+Tositeossa kävi niin, että Ida Aalbergin täytyi yhä edelleen jäädä
+lääkärin hoidon alaiseksi -- hän asui Winterhjelmillä Kristianiassa ja
+palasi vasta helmikuulla monenkuukautisen vaitiolon jälkeen saatuansa
+äänensä takaisin. Sitä kovempi oli Lydia Laguksen kohtalo: hänen täytyi
+kokonaan luopua taiteilijaurastaan. "Surullista oli nähdä Lydia
+Lagusta", kirjoittaa Emilie hänestä, "vaikken koskaan ole niin paljon
+pitänyt hänestä kuin nyt: hän kantaa niin kauniisti onnettomuuttansa,
+Jumala auttakoon häntä!" --
+
+       *       *       *       *       *
+
+Näytännöt alettiin sittenkin Helsingissä 4/9 antamalla Nummisuutarit.
+Huone oli melkein täysi, ja uusi kenraalikuvernööri Heidenkin oli
+teatterissa. "Hän ei siis aio kohdella meitä niin 'en canaille' kuin
+Adlerberg", Emilie huomauttaa. Ensimäinen pikku uutuus tuli 15/9,
+H. Müllerin laulunsekainen, 1-näytöksinen näytelmä _Adelaida_. Kappale,
+johon suuren säveltäjän Beethovenin elämä iloineen suruineen on
+kokoonpuristettu, herätti melkoista mielenkiintoa. Leinon sanotaan
+mahdikkaasti näytelleen pääosaa, joskaan hän ei saanut luonteeseen sitä
+"pyhimyksen kirkkautta", jota tekijä näyttää tarkottaneen, ja nti
+Avellan oli Adelaidana miellyttävä samoin kuin nti Hacklin pienemmässä
+sivuosassa. Kuukauden merkkitapaus oli kuitenkin Daniel Hjortin sekä
+harjotukseen että näyttämöllepanoon huolella toimitettu uudistus. Se
+meni kolme kertaa perätysten (21/9-25/9).
+
+Suurin tunnustus tuli nytkin rva Aspegrenin osaksi. Hänen Katrissaan
+havaittiin "voimallisesti mukaansa tempaava, kansallinen piirre, joka
+ei mitenkään ollut vieraan näyttelijättären saavutettavissa, mutta
+suomalaiseen yleisöön teki omituisen, sydäntä kouristavan vaikutuksen".
+Nimiroolissa esiintyi nyt Axel Ahlberg. Hän oli "kunnioitettavalla
+kyvyllä tutkinut Daniel Hjortia ja loi siitä itsenäisen kuvan, kenties
+ei vielä täysin selvän ja riittävän syvän, mutta kaikissa tapauksissa
+reippaalla ja leveällä siveltimellä alustellun. Useissa kohtauksissa
+hän jo nosti näyttelemisensä ja käsityksensä tositaiteelliselle
+kannalle, niin etenkin 3:n näytöksen ensi kuvaelmassa (linnanpihalla)".
+Kuitenkin oli hänen esiintymisessään, kävelemisessään j.n.e. vielä
+paljo häiritsevää. Nti Avellan oli suuresti edistynyt Sigridinä, siinä
+oli totuutta, yksinkertaisuutta ja kirkkautta. Kokonaisuuden vaikutus
+oli hyvä ja yleisö tyytyväinen. --
+
+Ohjelmistolle uusi kappale ilmestyi jälleen 27/9, nimittäin Wäinön
+(K. Krohn) suomentama, A. Kiellandin 1-näytöksinen näytelmä
+_Kotimatkalla_ (Paa Hjemvejen),[34] joka annettiin yhdessä Kirjeen
+kujeiden kanssa. Norjalaisessa kappaleessa suoritti rva Aspegren
+kiitettävästi pääroolin. -- Tämä näytäntö oli viimeinen Helsingissä, ja
+seurue lähti sen jälkeen Viipuriin.
+
+Lähempiä tietoja syyskuulta saamme Emilien kirjeestä nti Elfvingille
+2/10:
+
+"Nyt on teatteri Viipurissa, mutta kohtasi ensi hetkessä pahan
+vastoinkäymisen: tarkotus oli alottaa tänään, mutta viipurilaisten
+vihkimisjuhla on pitämättä ja meidän täytyy odottaa. Me menetämme siten
+2 näytäntöä. -- Syyskuu on ollut varsin hyvä: väkeä on ollut paljo,
+jopa oikein paljo, kun ajattelee vuodenaikaa. Daniel Hjortin
+näyttämöllepano maksoi kuulumattoman paljon vaivaa, ponnistuksia ja
+rahaa! Axel Ahlbergille on rooli kyllä liian suuri, jota paitse Raan
+muisto painaa häntä. Leinoa kohtaan on kritiikki ollut hyvin kohtuuton.
+Ei ainoastaan Kaarlon ja minun, vaan monen muunkin mielestä hän oli
+aivan oivallinen herttua. Oletko nähnyt taikka oikeammin lukenut pientä
+Kiellandin kappaletta 'Paa Hjemvejen'? Se on varsin mieltäkiinnittävä
+ja meni hyvin. Ruotsalaiset ovat nyt päättäneet kerrassaan masentaa
+meidät: he harjottavat tätä kappaletta, ovat antaneet 'En papperslapp'
+(Kirjeen kujeet), jonka me näyttelimme jo keväällä ja nyt viime
+näytännössä, ja aikovat ottaa esiteltäväksi Romeon ja Julian.
+Ajattelemattomasti kyllä he ovat aivan avonaisesti sanoneet, että nyt
+ovat suomalaiset ('finnarne') masennettavat, ja kuitenkin meni heidän
+paperilippunsa perjantaina 'aivan penkin alle', jota vastoin Kirjeen
+kujeet meillä on onnistunut varsin hyvin ja suuresti huvittanut
+yleisöä. Kaarola, jolla on suurin rooli [Suzanne], on aivan
+_erinomaisen_ hyvä, jota vastoin rva Skotte kuuluu olleen hyvin jäykkä
+ja vähäpätöinen. En tiedä mitä H. D. sanoo, mutta Hufvudstadsbladet
+arvostelee armottomasti kappaletta ruotsalaisella näyttämöllä; käyköön
+Romeon ja Julian ja Paa Hjemvejen samoin. Se on hurskas toivoni --
+onhan draamallinen kirjallisuus äärettömän suuri ja rikas, miksi siis
+heittäytyä tähän onnettomaan kilpailuun ja toisten ohjelmiston
+hävittämiseen. En voi sanoa kuinka se harmittaa minua." --
+
+"Ida Aalbergilta minulla ei ole suoranaisia tietoja, mutta Toni
+Sahlberg on saanut häneltä kirjeen. Tyttö paralla on ikävä, mikä on
+hyvin luonnollista. Tietysti kaipaamme häntä paljon. Viipuria varten
+meillä kyllä on ohjelmisto, mutta välttämätön työ saadaksemme uutta
+ohjelmistoa tänne talveksi ei voi käydä täyttä vauhtia ilman häntä.
+Kyseessä olevat suuret uudet kappaleet ovat Murtovarkaus (2/3:ksi jo
+valmis keväällä), espanjalainen draama Kastilian Juanna, jossa on
+loistorooli Ida Aalbergille sekä hyviä tehtäviä Kaarolalle ja Böökille,
+Regina von Emmeritz, Ibsenin Kuninkaanalut, ja Venetian kauppias, jos
+Cajanderin suomennos valmistuu hyvissä ajoin. Kastilian Juanna
+harjotetaan ja näytellään ensin Viipurissa rva Aspegrenin kanssa;
+täällä Aalberg astuu hänen sijaansa. Älä kumminkaan puhu kellekään
+ohjelmistostamme, sillä silloin kai ruotsalaiset taas tekisivät meille
+kiusaa ja ottaisivat nämä kappaleet." --
+
+Jo 29/9 Bergbom seurueineen lähti _Viipuriin_, mutta Emilien
+mainitsemasta syystä ei päästykään kohta alkamaan. Vasta kun perin
+pohjin korjattu teatteri 7/10 on uudestaan vihitty (ruotsalaisin!)
+puhein (Gabr. Lagus),[35] soitoin ja tanssein, annettiin 8/10
+ensimäinen näytäntö: Lea, Sotavanhuksen joulu ja Amalia ystävämme.
+Huone oli hyvä ja suosiollinen eikä jatko pettänyt lupaavaa alkua.
+Lokakuulla esitettiin Kirjeen kujeet, Daniel Hjort (3 kertaa), Parisin
+veitikka ja Björnsonin Konkurssi, uudistettuna (kumpikin 2 k.),
+Taistelujen välillä sekä Mestarin nuuskarasia, Kihlaus ja joku muu
+pikku kappale -- kaikki menestyksellisesti.
+
+"Konkurssi vastaanotettiin", Bergbom kirjoittaa, "suurella suosiolla.
+Muita etevämpi oli Vilho, todella oivallinen Berent. Leinolla (Tjelde)
+oli hyviä yksityiskohtia, mutta ei tarpeeksi hillitsemiskykyä; kun
+rooli kypsyy, hän on oleva kerrassaan hyvä. Muutkin olivat tyydyttäviä.
+[Nti] Aaltola suoriutui niin hyvin, että hän kyllä voi näytellä Signeä
+Helsingissä. Päivälliskohtaus sai kättentaputuksia, mutta oli mennyt
+paremmin harjotuksissa." -- "Sain kirjeen Viipurista", Emilie taasen
+kirjoittaa nti Elfvingille tarkottaen jotakin toista Kaarlon kirjettä,
+"siellä käy kaikki edelleen erittäin hyvin. On erinomaisen hupaista
+voida joskus sanoa, että asiat ovat hyvällä kannalla, ja olla
+voivottamatta ja valittamatta. Kelpo piletinmyyjättäremme, nti [E.V.]
+Hellsten, on mukana Viipurissa ja hoitaa rahastoa. Joka toisen
+näytännön jälkeen hän muutamalla rivillä antaa minulle tietoja
+tuloista." --
+
+Mutta vaikka näytännöt menestyivätkin, ei huolia puuttunut. Niin
+tapahtui että Ossian-veljen nuori rouva Therese (o.s. Rotkirch) kauan
+sairastettuaan kuoli 19/10. Emilie matkusti hautajaisiin Turkuun, asui
+siellä ollessaan Elfvingillä ja palasi onnellisesti; mutta tästä
+kaikesta Kaarlo oli ylen levoton. "Et voi käsittää iloani, kun sain
+kirjeesi ja näin että olet terveenä palannut", hän huudahtaa.
+Arvattavasti pimeä, kolkko vuodenaika sai hänet kuvittelemaan
+onnettomia sattumia. Sitä paitse Vilho ja rva Aspegren olivat sairaita.
+Edellisen ääni oli kovin sortunut ja jälkimäinen makasi koko päivän,
+siksi kun nousi pukeutuakseen näyttämöä varten. Kaarlo itsekin oli
+pahoinvoipa tavalla, joka sai Emilien arvelemaan, oliko hän ehkä
+joutunut asuntoon, jossa seinäpaperit olivat myrkyllisiä. Ida Aalberg
+oli ilmottanut olevansa parempi, mutta ei niin että olisi voinut palata
+työhön. Hän oli Kristianiassa nähnyt näyteltävän Meilhac ja Halévyn
+näytelmän "Froufrou" ja uneksi saada esiintyä siinä, luullen siitä
+tulevan toisen Nooran. Bergbom oli kuitenkin toista mieltä. "Froufrouta
+en ota", hän kirjoittaa sisarelleen, "vaikka Aalberg olisi kuinka
+ihastunut siihen -- mieluummin Ihanan Helenan (!). Sitä paitse hän
+mielestäni ei sovi rooliin -- hän on niin vähän parisilainen kuin
+mahdollista." Tämä todistaa kuinka tarkoin Bergbom vältti kaikkea
+siveelliseltä kannalta epäiltävää.
+
+Marraskuun alussa Bergbom kävi Pietarissa nähdäkseen Moserin ja
+Schönthanin uuden huvinäytelmän Unsere Frauen, joka siellä
+esitettiin 2/11.
+
+"Huomasin kappaleen olevan", hän kirjoittaa, "yhtä tyhjän, typerän ja
+hutiloidun kuin useimmat Moserin tehtaan tuotteet ja oletan siis, että
+sillä on oleva suuri menestys (!). Ole hyvä ja tilaa se Blochilta. Se
+sopii voimillemme. Kaikilla naisilla on enemmän tai vähemmän
+kiitollisia tehtäviä." -- Vakavien näytelmien rinnalla oli uusi
+huvinäytelmä tarpeen, mutta Pietarissa nähtyä ei sittenkään otettu.
+
+Johtajan poissaollessa oli Viipurissa annettu Sota rauhan aikana, joka
+samoin kuin Saimaan rannalla (5 kertaa) saavutti mitä suurinta
+suosiota. Muutoin mainittakoon marraskuulta: Ravennan miekkailija,
+Nummisuutarit, Porvari aatelismiehenä, Neiti Elisabeth ja Tyko Hagmanin
+ranskalaisen aiheen mukaan sepittämä 1-näytöksinen huvinäytelmä
+_Pormestarin vaali_ (20/11) -- Sodassa rauhan aikana nti Hacklin --
+Ilka, täydellinen Ida Aalbergin jäljennös, miellytti hyvin yleisöä, ja
+Tervo täytti sangen tyydyttävästi Vilhon sijan. Nummisuutarit (18/11)
+meni oivallisesti ja varsinkin Leino oli tavallista virkeämpi, mutta
+vaikutus katsojiin oli sekava: suuri yleisö oli ihastunut, hienosto
+epäilevä. Komedia esitettiin kaikkiaan kolme kertaa, mutta harveneville
+huoneille; hienoston käsitys pääsi siis voitolle. Kuinka vähän
+verratonta kappaletta ymmärrettiin, osottaa se, että Bergbomin
+havainnon mukaan katsojia enimmin huvitti Teemun isä, hevonen
+y.m.s. (!).
+
+Kuukauden keskivaiheilla Emilie kävi Viipurissa, oltuaan sitä ennen
+Tampereella Ossian-veljen luona. Kuinka tervetullut hän oli, huomaa
+sanoista, millä Kaarlo jälestäpäin kiittää sisartaan: "Sydämellinen
+kiitos käynnistäsi, joka virkistytti sieluani. Sain joitakuita hetkiä
+jälleen olla ihminen, joka ei suinkaan liian usein tapahdu." Matkastaan
+Emilie kirjoitti nti Elfvingille (28/11):
+
+-- "Olimme toivoneet Ida Aalbergin tulevan joulukuun alussa -- -- mutta
+sitte hän ilmotti palaavansa vasta tammikuun keskivaiheilla! Se
+aiheutti suuria ohjelmistohuolia. -- Menestys Viipurissa on taukoamatta
+ollut erittäin hyvä. Näyttelemme enimmäkseen täysille taikka 3/4
+huoneille; ainoastaan kerran on ollut puoli huonetta (kun Daniel Hjort
+meni 3:nen kerran), ei kertaakaan vähemmän. Totta on että joka viikko
+on tarjottu kaksi ohjelmaa. Vilhon voimat menevät yhä alaspäin, hänen
+äänensä on tuskallisen sortunut ja heikko. Kun hän harvoin jaksaa
+näytellä, täytyy hänen suuren ohjelmistonsa levätä. Rva Aspegrenkin
+kykenee harvoin harjotuksiin. Kun sen ohella milloin toinen milloin
+toinen on pahoinvoipa, ei ole voitu harjotella uutta, joka on kovin
+ikävää tännetuloomme katsoen. -- Kaarlo osti Pietarissa oikein kauniita
+tekokasvia, 6 ruukkua 7 ruplasta, m.m. suuren palmun." -- Vähän
+myöhemmin Kaarlo kertoo "valitettavan uutisen", että nti Anni Hacklin
+oli mennyt kihloihin. Sulhanen ajatteli häitä kesäksi, mutta neiti
+jäisi mielellään vuodeksi, "jos häntä tarvitaan". "Valitettavasti",
+Kaarlo lisää, "tarvitaan häntä nyt enemmän kuin koskaan, kun Aalberg ei
+ole terve", kun j.n.e. -- monesta syystä. Emilie on samaa mieltä: "Hän
+on kiltti, kelpo tyttö, minä tulen kovasti kaipaamaan häntä. Suokoon
+Jumala hänelle onnea! Jos hän tahtoo, pidämme hänet mielellämme." Uusi
+huoli: mistä saada nuori tyttö seurueeseen eroavan sijalle?
+
+Joulukuu alotettiin Björnsonin näytelmällä Maria Stuart Skotlannissa,
+jonka valmistus oli tuottanut paljo puuhaa Emilielle Helsingissä (josta
+kaikki mitä tarvittiin oli lähetettävä) ja samoin Kaarlolle Viipurissa.
+Se meni "loistokkaasti", ja nti Avellan sai vilpitöntä tunnustusta
+nimiroolin esittämisestä. Myöhemmistä mainitsemme Kosijat, Mustalaiset,
+Hellät sukulaiset (Böök oiva Schumrich) ja (16/12) ohjelmistolle uusi,
+A. Jalavan suomentama Tóthin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset
+valtioelämässä_, joka, Ilmarinen sanoo, vilkkaasti esitettynä kyllä
+huvitti yleisöä, vaikka siinä oli paljo "meidän oloillemme ihan outoa".
+
+Tarkotus oli ollut jouluksi matkustaa Helsinkiin ja sen mukaan oli
+toimittu: viipurilaiset pitivät 17/12 seurueelle jäähyväiskemut, joissa
+Gabr. Lagus ehdotti teatterin ja J. H. Erkko [Pietariin matkustaneen]
+Bergbomin maljan; 19/12 annettiin kaupunkilaisten pyynnöstä Kirjeen
+kujeet Viipurin linnan korjaamisrahaston hyväksi ja 20/12 esitettiin
+Maria Stuart Skotlannissa (kolmannen kerran) läksiäisnäytäntönä. Mutta
+edellisenä päivänä oli Helsingissä annettu virallinen kielto näytellä
+Arkadiateatterissa, ja sentähden johtokunta sähkötti seurueelle käskyn
+jäädä Viipuriin kuukauden loppuun -- pitemmästä ajasta ei voinut olla
+puhetta, syystä kun teatteri uudesta vuodesta oli vuokrattu kiertävälle
+ruotsalaiselle näyttelijäseurueelle. Viimeinen näytäntö (Hellät
+sukulaiset ja Saimaan rannalla) oli 27/12, ja vuoden päättyessä seurue
+siis tuli Helsinkiin, mutta tietämättä milloin voitaisiin ryhtyä
+julkiseen toimeen.
+
+Tiistaina 20/2 Emilie Bergbom kirjoitti nti Elfvingille: "Koko syksyn
+on kaikki sujunut niin tavattoman hyvin ja rauhallisesti, että olen
+ollut oikein hämmästynyt, mutta nyt on sen sijaan onnettomuus iskenyt
+meihin niinkuin pommi. Arkadia on suljettu ja seurue koditon! Kuinka
+asia edelleen kehittyy, sitä en tiedä vielä; emme ole tahtoneet mitään
+tehdä, ennen kun Kaarlo tulee ja hän tulee huomenna. Pyhänä i.p.
+[kuvernööri] Alfthan kävi täällä valmistamassa meitä iskuun ja eilen
+i.p. hän lähetti meille virallisen tiedonannon. Tietysti valitamme
+hänen tuomiostaan, mikä tulos siitä lieneekään. Meitä tahdotaan
+esiintymään Aleksanterinteatterissa Fiorinin [italialaisen oopperan]
+kanssa, mutta en tiedä myönnymmekö siihen. Kaikissa tapauksissa
+asemamme on ylen vaikea ja huolestuttava." --
+
+Alkusyynä kiusalliseen jupakkaan, joka ryösti teatterilta kokonaisen
+kuukauden parhainta työaikaa, oli Wienissä sattunut kauhea onnettomuus.
+Siellä oli näet 8/12 suuressa Ringteatterissa juuri kun näytäntö oli
+alkamaisillaan valkea päässyt irti näyttämöllä ja, palvelus- ja
+suojelusväen saamattomuuden ja toimettomuuden tähden, levinnyt
+salonkiin ja tuhonnut enimmän osan sinne kokoontunutta yleisöä, noin
+700-800 henkeä. Tämä surkea tapaturma sai kaikkialla asianomaiset
+kysymään, oliko heidän valvontansa alaisissa teattereissa tarpeeksi
+varo- ja pelastuskeinoja samantapaisen onnettomuuden välttämiseksi.
+Niin meilläkin, ja 19/12 a.p. tuli kuvernööri poliisimestarin ja
+palosammutuskuntien päällikköjen kanssa Arkadiaan, tutki sitä ja,
+niinkuin jo on kerrottu, vielä samana päivänä annettiin virallinen
+kielto enää vastedes näytellä teatterissa. Toiset teatterit tutkittiin
+joku päivä myöhemmin ilman että ne suljettiin.
+
+Ymmärrettävää on, että Arkadiateatterin johtokunta piti yleisön
+turvaamista yhtä tärkeänä kuin konsanaan viranomaiset, mutta silti se
+ei voinut katsoa kieltoa kohtuulliseksi. Jo ennen kun viranomaiset
+olivat liikahtaneetkaan, oli näet johtokunta ryhtynyt mitä
+tehokkaimpiin toimenpiteisiin yleisön pelastamisen varaksi tulipalon
+sattuessa: m.m. määrännyt 10 uutta uloskäytävää avattavaksi (niin että
+niitä entisten kanssa olisi 20), jota paitse jo ennen Wienin
+teatteripaloa oli päätetty hankkia vesijohto Arkadiaan. Kun lisäksi
+otettiin huomioon, että ulospääsö muista teattareista ei suinkaan ollut
+mukavampi eikä edes yhtä helppo sekä että teatteripalojen tuhoisuus ei
+lainkaan riippunut siitä olivatko seinät puusta tai kivestä (sillä savu
+ja kuumuus tukehduttavat säännöllisesti ihmiset ennen kun seinät
+syttyvät), laati johtokunta senaattiin anomuksen, että hallituksen
+toimesta asetettaisiin tutkijakunta, joka tarkastaisi missä määrässä
+pääkaupungin teatterit ovat tulipalon sattuessa hengenvaaralliset, ja
+että, jos, niinkuin johtokunta puolestansa arveli, selville tulisi,
+että Arkadiateatteri ei ollut muita vaarallisempi vaan päinvastoin
+tarjosi runsaampaa pelastumisen tilaisuutta, kielto olisi peruutettava.
+Samaan aikaan johtokunta jätti Ruotsalaisen teatterin johtokunnalle
+pyynnön saada siksi kun kielto kumottaisiin käyttää uutta teatteria
+kaksi iltaa viikossa suomalaisia näytäntöjä varten.
+
+Tämä tapahtui jo ennen joulua, mutta ratkaisu oli kaukana. Viranomaiset
+samoin kuin Ruotsalaisen teatterin johtokunta panivat koko koneistonsa
+liikkeelle. Jälkimäinen lykkäsi asian kannatusyhdistykselle, tämä
+taasen "delegatsionille ja intendentille" ja nämä takaisin
+kannatusyhdistykselle, joka vihdoin kokouksessaan 16/1 (niinkuin
+edeltäkäsin oli saattanut arvata) antoi kieltävän vastauksen. Hallitus
+taasen kuulusteli kuvernööriä ja selitti sitten, ettei johtokunnan
+anomus "antanut aihetta mihinkään toimeen". Silloin täytyi johtokunnan
+valittaa kuvernöörille poliisikamarin kiellosta (joka oli kuvernöörin
+itsensä määräämä!), kuvernööri puolestaan vaati poliisikamarilta
+selitystä, käskien "kuulustella" johtokuntaa. Tämä kutsuttiinkin
+poliisioikeuteen 7/1, jolloin se anoi uuden tutkimuksen pitämistä sitte
+kun kaikki korjaukset oli tehty; 21/1 oli uusi "syyni" Arkadiassa, ja
+sen nojalla kielto vihdoinkin peruutettiin 23/1!
+
+Vaikka olisi väärin väittää kuvernöörin y.m. viranomaisten sulaksi
+kiusaksi panneen jutun alkuun (tiedetäänpä hänen omin päin hieroneen
+kauppaa venäläisten kanssa, että Suomalainen teatteri ja Fiorini
+saisivat yhdessä näytellä Aleksanterinteatterissa!), niin on kuitenkin
+varmaa, että toisia teattereita kohtaan oltiin vähemmän ankaria. Intoa
+oli näytettävä ja tietenkin oli Arkadia sopivin toimenpiteitten
+esineeksi -- sentähden ei senaattikaan katsonut vertailevaa teatterien
+tarkastamista tarpeelliseksi. Näin arvosteltiin asiaa, joka oli
+herättänyt melkoista huomiota maassa ja m.m. saanut Ilmarisen jo vuoden
+lopulla hartaasti kehottamaan teatteritalon rakentamiseen kansalliselle
+näyttämölle Helsinkiin. Yritys koskee koko kansaa, lehti sanoo, ja
+sentähden on osakkeita tarjottava merkittäväksi ympäri maan; pantakoon
+asia vaan alkuun. U. S. piti ensiksi ehdotusta liian aikaisena, koska
+vastaperustettujen koulujen tulevaisuus vielä oli turvaamatta; mutta
+kun toiselta puolen yhä selvemmäksi kävi, kuinka mahdotonta teatterin
+oli ajan pitkään elää riippuvaisena milloin mistäkin säikähdyksestä,
+otettiin tuuma vakavan harkinnan alaiseksi. Se tapahtui Suomalaisen
+klubin kokouksessa 21/1 ja asetettiin siinä toimikunta (A. Almberg,
+Eliel Aspelin, K. Bergbom, Seb. Gripenberg, A. Helander, E. Nervander
+ja J. Stenbäck) valmistamaan asiaa. Tämän toimikunnan 25/1
+allekirjoittamassa lausunnossa ehdotetaan, että teatteri
+rakennettaisiin siihen paikkaan Kasarminkadun varrelle, missä nyt on
+tieteellisten seurain talo, sekä että rakennuksen, paitse näyttämöä ja
+salonkia, jossa olisi tilaa 800 katsojalle, tuottavaisuuden tähden
+pitäisi sisältää laajanlaisen ravintolahuoneiston, huoneita
+Suomalaiselle klubille ja pienemmille kauppaliikkeille. Kustannukset
+laskettiin 600,000 markkaan, joista toivottiin saatavan 100,000
+tarkotusta varten perustettavan osakeyhtiön pääomana, 300,000
+korottomana taikka huokeana valtiolainana, 150,000 kiinnityslainana
+toisaalta päin ja 50,000 keräyksen kautta yleisön puolelta. Kun kysymys
+m.m. E. Nervanderin tekemän pääkirjoituksen kautta Morgonbladetissa
+24/1 oli saatettu suurenkin yleisön tietoon, käsiteltiin sitä uudelleen
+klubin kokouksessa 28/1; johon oli saapunut lukuisa joukko teatterin
+ystäviä. Kokous hyväksyi pääpiirteiltään toimikunnan ehdotuksen ja
+päätti sen toteuttamiseksi perustaa osakeyhtiön, johon yleisöä
+viipymättä kehotettaisiin merkitsemään osakkeita. -- Tietty on, että
+tämä puuha ei vienyt toivottuun tulokseen; _mihin_ se johti, saamme
+vastedes nähdä.
+
+Teatteri avattiin uudestaan 27/1, ja annettiin ensiksi kaksi Daniel
+Hjort-näytäntöä -- yleisö tervehti lämpimästi seuruetta, jota oli
+kaivattu neljä kuukautta. Kolmanneksi illaksi oli Björnsonin Konkurssi
+ilmotettu, mutta Vilhon heikkouden tähden näyteltiin Hellät sukulaiset.
+Siinä esiintyi _Niilo Sala_[36] tohtorina ("ensimäisen rakastajan"
+rooli) ensi kerran tärkeänpuoleisessa tehtävässä Helsingissä, ja nti
+Hacklin näytteli Ida Aalbergin sijasta Thusneldaa. Neljännen näytännön
+ohjelma oli: Adelaida sekä Tyko Hagmanin saksalaisen aiheen pohjalle
+laatima 1-näytöksinen _Kyökissä_ ja saman Pormestarin vaali. Molemmat
+jälkimäiset, mutta varsinkin Kyökissä, saavuttivat suuren
+naurumenestyksen, ja tuo kohtaus helsinkiläisessä kyökissä tuli
+kodikkaisuutensa kautta pitkäksi aikaa melkein Kihlauksen
+kilpailijaksi. Runebergin päivänä (5/2) esitettiin uudestaan Falkmanin
+järjestämät Hirvenhiihtäjäin kuvaelmat, sitte seurasi lauluosasto,
+jossa rva Emmy Achté esiintyi, ja vihdoin Kyökissä. Kolmannen kerran
+meni sama kappale 10/2 kahden R. Kiljanderin huvinäytelmän kanssa.
+Amalia ystävämme ja _Hyvät markkinat_, joista jälkimäinen oli ihan
+uusi. Tämä kuvaus pikkukaupungista, jossa veijari on pahasti
+vetämäisillään käsityöläisperhettä nenästä, oli tekijän edellisiä
+heikompi, mutta Böök sai paljon kiitosta markkinarosvon esittämisestä.
+Vihdoin voitiin 11/2 näytellä Konkurssi, joka oli uusi Helsingissä. Se
+meni kolme kertaa peräkkäin ja herätti suuressa määrin katsojain
+mielenkiintoa. Esitys tunnustettiin sujuvaksi ja näyttämölle suurta
+kunniaa tuottavaksi; eritoten Leino Tjeldenä ja Vilho Berentinä
+ansaitsivat hyvin kaikki heille tarkotetut suosionosotukset.
+
+Kuukauden lopulla 23/2 näyteltiin ensi kerran Minna Canthin
+_Murtovarkaus_, jonka ilmestyminen näyttämöllä on teatterin historian
+merkkitapauksia. Tämän näytelmän oma historia alkaa kumminkin jo aikoja
+ennen näyttelemistä, ja siihen on katsaus luotava varsinkin kun me
+siten ensi kerran saamme nähdä, kuinka Bergbom kohteli ja neuvoi
+vasta-alkavia draamakirjailijoita.
+
+Minna Canth, joka ennen oli kirjoittanut ainoastaan lyhyitä novelleja,
+jutelmia, y.m. kirjoituksia sanomalehtiä varten, ryhtyi v:n 1879 alussa
+-- niinkuin hän itse on kertonut Suomalaisen teatterin näytännöistä
+(Jyväskylässä), mutta myöskin hyvän tuttavansa Robert Kiljanderin
+samantapaisista aikeista innostuneena -- sommittelemaan ensimäistä
+näytelmäänsä. Hänen miehensä, lehtori J. F. Canthin sairaus ja kuolema
+14/7 keskeytti kuitenkin työn, mutta syksyllä hän siihen palasi ja
+27/11 hän lähetti teoksensa valmiina Bergbomille. Jollei se kelpaisi
+näyteltäväksi, hän kirjoitti, antaisi hän sen painettavaksi Päijänteen
+novelliosastoon. Bergbomin vastauksesta otamme pääkohdat:
+
+(Helsinki 5/1 1880). "Kunnioitettava Rouva! Suurella mielihyvällä olen
+lukenut Teidän, monessa kohden sangen viehättävän, kansannäytelmänne
+Murtovarkaus. Dialogi on sujuva ja suomalainen, henkilöt luontevat --
+Hoppulainen oikein mainio ilmiö -- ja toiminta, vaikka kappaleen
+heikoin puoli, ylimalkaan tyydyttävä. Minusta teoksenne on hyvin sopiva
+Suomalaisen teatterin ohjelmistoon ja otan sen mielelläni
+näyteltäväksi. -- -- Koska ohjelmistomme jo on määrätty muutamaksi
+kuukaudeksi, voimme vasta huhti- tai toukokuulla esittää näytelmänne.
+-- Näyttelemistä varten tahtoisin mielelläni, jos siihen suostutte,
+ehdottaa muutamia muutoksia ja lisäyksiä, jotka luullakseni tekisivät
+näytelmänne juonen elävämmäksi ja jännittävämmäksi.[37] -- Sallikaa
+minun lopuksi lausua toiveeni, että tämä ei ole viimeinen tuote, jolla
+ilahdutatte Suomalaista teatteria. Suurimmalla kunnioituksella Kaarlo
+Bergbom."
+
+Tietenkin tekijä oli tyytyväinen arvosteluun, mutta kappaleen
+näytteleminen myöhästyi tavalla, joka koetteli kärsivällisyyttä.
+Nähtävästi sai Nooran odottamaton, hämmästyttävä menestys Bergbomin
+ensin säästämään mieltäkiinnittävän uutuuden seuraavaksi
+näytäntökaudeksi, ja sitten aiheutti teatterin sulkeminen keisarisurun
+johdosta keväällä 1881 ja Ida Aalbergin sairaus syksyllä ja talvella
+s.v. (häntä kun pidettiin ainoana sopivana Helenan esittäjänä) uusia
+lykkäyksiä. Kumminkaan ei tämä viivytys ollut näytelmälle haitaksi. Se
+näkyy seuraavasta.
+
+Kirjeessä 19 p:ltä kesäk. 1880 Bergbom, samalla kun hän ilmottaa
+roolien olevan puhtaaksi kirjoitetut, kysyy, eikö hän saisi lähettää
+näytelmää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle kilpailemaan kauppias W.
+Parmasen lahjottamasta palkinnosta, joka kolme vuotta turhaan oli ollut
+tarjona, ja jatkaa sitten:
+
+[Ennen kun näytelmä jätetään kilpailuun] "olisi kuitenkin yksi tärkeä
+lisäys tehtävä, joka luullakseni suuresti hyödyttäisi draamaanne.
+Ensimäisen ja toisen näytöksen välille tahtoisin ihan uuden kuvaelman
+Penttulan luona. Penttula näetten on loppupuolella niin tärkeä henkilö,
+että hänen nykyinen lyhyt ilmestymisensä alussa näyttää liian
+episodilliselta. Aiheita uuteen kuvaelmaan on kylläksi: Penttulan ja
+Loviisan juonet katkaistaksensa rakastavien liitto, Penttulan
+varkaustuumat, salainen viinanpoltto, johon Hoppulainen ja Antti ovat
+osallisina, ja sitten kohtauksia, jotka osittain naurettavalla,
+osittain kamalalla tavalla valaisevat kansan taikauskoa ja siis
+selittävät Penttulan suuren vaikutusvoiman. Mitä itse arvelette? Ettekö
+luule, että tämmöinen kuvaelma voisi tulla hyvin vaihtelevaksi. Ehkä
+olisikin parempi, ettei se olisi kuvaelma, vaan kokonainen näytös,
+joten kappale jaettaisiin viiteen eikä neljään näytökseen."
+
+"Ja vielä lopuksi hyvin harras pyyntö. Kirjoittakaa pian jotain uutta
+yhtä kelvollista tai parempaakin kuin Murtovarkaus. Jos vaan
+Suomalainen teatteri voisi herättää hyvän draamallisen kirjallisuuden,
+olisi sen tulevaisuus varma. Murtovarkaus on niin ilahduttava alku,
+ettei Kiven jälkeen kotimaiselle näytelmäkirjallisuudelle ole
+ilmestynyt parempaa ennettä. -- Jos Teillä on halua ja aikaa kirjoittaa
+jotakin uutta, ehdottaisin kansannäytelmän 1808 v:n sodan ajalta, johon
+Vänrikki Stoolin tarinat voisivat antaa aihetta. Tietysti on kuiva,
+epärunollinen paatos kartettava, joka tekee esim. [F. Berndtsonin] 'Ur
+lifvets strid' niin ilettäväksi; sitä vastoin olisi kansanomainen,
+virkeä huumori paikallaan."
+
+Minna Canth noudatti neuvoa ja sepitti uuden näytöksen eli "kuvauksen",
+nimittäin toisen järjestyksessä, jossa tapaamme Bergbomin ehdottamat
+ainekset ja piirteet ja joka kieltämättä enentää teoksen arvoa sekä
+taiteelliselta että kansanelämän kuvaamisen kannalta.[38] Niinikään
+annettiin kappale kilpailuun, jossa se sai palkinnon (kts. ylemp. s.
+81). Mitä vihdoin tulee uuteen näytelmään, oli rva Canth halukas
+ryhtymään siihenkin, niinkuin näkyy kirjeestä 14/4 1881, jossa hän
+kertoo saaneensa palkinnon, "josta minun etupäässä on kiittäminen
+Teitä, Herra Tohtori", ja huoattuaan: "Suokoon Luoja minulle voimia
+kirjoittamaan uusia ja parempia näytelmiä, voidakseni siten parhaiten
+kiitollisuuttani osottaa", esittää tämän suunnitelman:
+
+"Jo edellisenä talvena sain hra Kiljanderilta Jyväskylässä[39] erään
+aineen, jonka hän oli hylännyt, mutta joka minua hyvin miellytti. Sitä
+olen alkanut kirjoittaa, ja ensimäinen näytös onkin jo piakkoin valmis.
+Sisältö on seuraava: Kauppaneuvos Toikka on viisitoista vuotta
+takaperin polttanut tehtaansa, renkinsä Kaipaisen avulla. Siinä
+tilaisuudessa kuoli myöskin työmies Ronnen vaimo, ja Toikka otti hänen
+pienen poikansa, Kaarlon, kasvatikseen. Kaipainen joutui heti rikoksen
+tehtyään tunnonvaivoihin ja pakeni Amerikaan, mutta Toikka sai
+palorahat, pelastui häviöstä ja on siitä asti elänyt toimekkaana,
+varallisena miehenä. Hänellä on nyt täysikasvuinen tytär, Elina, joka
+on kihloissa paroni Tannerin kanssa. [Kaarlo] Ronne taas on tullut
+kunnon mieheksi ja [on] kauppaneuvoksella apulaisena. Hän rakastaa
+Elinaa, vaikka hän tuskin itsekään sitä vielä tietää. Sairaana ja
+heikkona palajaa Kaipainen Amerikasta. Hän halajaa päästä lepoon
+synnyinmaansa poveen, mutta sitä ennen hän tahtoo tunnustaa rikoksensa.
+Kauppaneuvos uhkaa, houkuttelee, rukoilee, mutta turhaan. Vihdoin
+myöntyy Kaipainen kuitenkin viivyttämään tunnustusta, siksi kun Elinan
+häät ovat olleet. Hän tekee sen Elinan tähden, jota hän pienenä on
+käsivarrellaan tuuditellut, ja joka on syytön heidän rikokseensa.
+Kauppaneuvos on nyt voittanut aikaa, viikon verran. Hänen kova ja ylpeä
+luontonsa panee hänen miettimään keinoa kunniansa pelastamiseen. Kun
+muuta neuvoa ei ole, päättää hän lähettää Kaipaisen hiukkaista ennen
+iankaikkisuuteen, luuletellen, ettei tuo niin suuri rikos ole, koska
+tämä kuitenkin on piakkoin kuoleva. -- On hääilta. Kauppaneuvos
+puolipukeutuneena istuu suojassaan synkissä tuumissa. Elina on
+morsiushuoneessa, hääväki kokoontuu. Kaipainen, jonka mieli tekee nähdä
+'pikku Ellaa' morsiamena, raottaa ovea, -- tulee sisään kauppaneuvoksen
+kutsumana. Vielä kerran koettaa tämä häntä houkutella. Mutta se ei
+onnistu. Hän tarjoo viiniä Kaipaiselle, mutta lasissa onkin myrkkyä.
+Kaipainen vie lasia huulilleen, luo samassa silmänsä kauppaneuvokseen
+ja huomaa petoksen. Kauppaneuvos lukitsee oven, tunnustaa aikomuksensa
+ja syöksee Kaipaisen niskaan, aikoen kuristamalla ottaa häneltä hengen.
+Samassa koputetaan ovea, häntä kiirehditään viemään Elinaa vihille,
+musiikki soi, pappi ja hääväki seisovat odottamassa. Kaipainen on
+pyörtynyt, kauppaneuvos laahaa hänet sisähuoneeseen. Sillä välin on
+Elina, paroni ja Kaarlo tulleet oven taakse. He pelkäävät onnettomuuden
+tapahtuneen, kun eivät vastausta saa. Mutta kauppaneuvos jo tointuu,
+hän aukaisee oven, tekeytyy levolliseksi, mutta on kalman vaalea.
+Kaipainen on selvinnyt sisähuoneessa, hän tulee esiin ja ilmottaa
+kaikki. Elina kauhistuu ja paroni kieltäytyy yhdistymästä moiseen
+perheeseen, Ronne toimittaa Kaipaisen sairashuoneeseen. -- Kauppaneuvos
+epätoivon vallassa ottaa myrkkyä ja menee sisähuoneeseen. Kaarlo ja
+Elina tulevat. Kaarlo on käynyt Kaipaisen luona, kertoo tämän saaneen
+H. Ehtoollista ja vakuuttaneen antavansa kaikki anteeksi. Samassa tulee
+paronikin, joka ilolla kertoo Kaipaisen kuolleen, ennen kun oli
+ennättänyt tunnustusta tehdä. Nyt on hän jälleen valmis Elinaan
+yhdistymään, mutta tämä kääntyy hänestä inholla. Paroni toivoo isän
+voivan häneen vaikuttaa, menee kauppaneuvoksen sisähuoneeseen, löytää
+hänet kuolleena ja hoipertelee takaisin. Hämmästystä ja surua. Kaarlo
+tukee Elinaa."
+
+"Tämä olisi lyhykäisyydessä kappaleen sisältö. Se tulisi olemaan
+kolminäytöksinen. Onhan se hyvin synkkä kuvaus ja paljon olen
+miettinyt, miten saada siihen enemmän sovitusta, mutta en ole päässyt
+selville. Olisiko parempi, jos kauppaneuvos vahingossa ottaisi myrkkyä?
+Jos ottaisitte, Herra Tohtori, vaivaksenne antaa minulle neuvoja,
+olisin siitä hyvin kiitollinen." --
+
+Tähän Bergbom vastaa 2/6 1881. Hän mainitsee ensin, että Murtovarkaus
+olisi annettu toukokuulla (kun keisarisuru oli päättynyt), mutta
+ensimäisten Romeo ja Julia-näytäntöjen jälkeen Ida Aalberg oli
+sairastunut ja niin myöhään toipunut, että kappaletta ei olisi voitu
+näytellä muuta kuin yhden kerran. Sentähden se oli jätettävä syksyyn,
+jolloin se annettaisiin ensimäisenä uutena näytelmänä. Sitten Bergbom
+kirjoittaa uudesta suunnitelmasta:
+
+"Keväällä sain Teiltä kirjeen, jossa selitätte uuden draaman
+suunnitelmaa. On tietysti vaikea sanoa mitään ennaltaan -- mutta
+Murtovarkaus miellytti minua enemmän. Kohta sanon syyt. Ensiksikin on
+juoni hyvin vähän alkuperäinen: tuo kivenkova patruuna, tuo
+tunnonvaivoja kärsivä renki, tuo huikenteleva paroni ovat usein
+käytetyt -- ja antakaa anteeksi suoruuteni -- hyvin harvoin
+menestyksellä. Rikoksesta syntyneet omantunnon vaivat ovat tosiaan
+traagillinen aihe, mutta rikos on tässä liian vähäpätöinen, ulkonainen.
+Ymmärtäkää minut oikein, vähäpätöinen esteettisessä suhteessa,
+tietysti ei siveellisessä. Saadaksenne jotakin aineestanne tulisi
+sielutieteellisen, sisällisen kehityksen olla näytelmän a ja o. Mutta
+se ei ole -- ei ainakaan Murtovarkaudesta päättäen -- Teidän
+runottarenne vahvin puoli. Eikä tässä aineessa ole sijaa Teidän
+oivalliselle huumorillenne; eikä myöskään ole paljo sijaa
+naishenkilöillä, joiden kuvaamisessa Te, naisena, tietysti onnistutte
+hyvin. Silti ei lainkaan ole sanottu, ettei moni kohtaus voisi tulla
+näyttämöllisesti vaikuttavaksi, esim. kaikki loppukohtaukset."
+
+"Mutta jos luotatte neuvooni, kirjoittakaa kansannäytelmiä, kuvia
+todellisesta elämästä ja erittäinkin naiselämästä. Kuvatkaa sitä
+raitista huumoria, joka tavataan talonpojissamme, sitä herttaisuutta,
+joka löytyy maalaistytöissämme, loihtikaa esiin tuo hupainen elämä,
+jota Suomen nuoriso kesäaikana viettää esim. pappiloissamme, ottakaa
+aineenne Vänrikki Stoolista tai Suomen kansan Saduista ja tarinoista,
+mutta antakaa meille suomalaisia aiheita -- nuo kauppaneuvokset Toikka
+ja nuo paronit Tanner muistuttavat liian paljo rva Schwartzin
+romaaneja. -- Mutta jos Te jo olette kirjoittanut näytelmänne, niin
+lähettäkää se kaikin mokomin tänne, sillä voihan se olla jännittävä
+teatterikappale, vaikka en usko, että aiheesta on syntynyt yhtä
+runollisesti ansiokasta teosta kuin Murtovarkaus."
+
+Luultavasti tämä arvostelu sai Minna Canthin luopumaan traagillisesta
+aiheestaan, sillä hänen toinen täysin valmistunut näytelmänsä, Roinilan
+talossa, oli kansankuvaus niinkuin ensimäinen, ja näyttää hän siis
+valitessaan uuden aiheen noudattaneen Bergbomin neuvoa.[40] Kumminkin
+hänen myöhempi kehityksensä kävi toiseen suuntaan. Jos joku
+sentähden väittäisi Bergbomin huonosti oivaltaneen Minna Canthin
+luontoa, on muistutettava, että hän ei vielä persoonallisesti
+tuntenut Murtovarkauden tekijää, vaan arvostellessaan hänen
+kirjailijataipumuksiaan nojasi yksistään tähän ensimäiseen näytelmään.
+Erittäin saattaa olettaa Bergbomin neuvon ottaa aiheita Vänrikki
+Stoolin tarinoista syntyneen toivosta saada joku isänmaallista
+innostusta huokuva kappale ohjelmistoon, sillä lausuupa hän kirjeessään
+Unkarista (kst. s. 20), että teatterilla oli ollut liian vähän
+sentapaista.
+
+Mutta palataksemme Murtovarkauteen on vielä mainittava, että viimeinen
+näytös itse harjotusten aikana, Bergbomin neuvosta, laajennettiin ja
+muutettiin. Tärkein muutos oli se, että Hoppulainen tuli siinäkin
+mukaan.
+
+"Hoppulainen", Bergbom kirjoitti 25/4 1881, "ei ole mukana viimeisessä
+kuvaelmassa. Se on vahinko. Eikö hän voisi seurata muita ja saada
+muutamia repliikkejä? Kaikin mokomin tahtoisin _loppurepliikit_
+Hoppulaiselle. Helena kiittää häntä ja lupaa aina olla hänen ystävänsä.
+Hoppulainen vastaa jollakin komppasanalla lohduttaen itseään
+rukkasista. Hoppulainen on runolliselta kannalta näytelmän päähenkilö,
+pitäähän hänen siis lopettaa."
+
+Juuri näin näytelmä päättyykin, ja kun muistamme, että koko toinen
+näytös on Bergbomin alotteesta syntynyt, on totuuden mukaan
+myönnettävä, että hänellä on suuri ansio kokonaisuuden pyöreydessä ja
+vaikuttavaisuudessa.
+
+Niinkuin sanottu on, esitettiin Murtovarkaus ensi kerran 23/2 1882, ja
+meille on säilynyt johtajan oma arvostelu näyttelemisestä. Kun näet
+kappale oli mennyt toisen kerran, Bergbom kirjoitti Minna Canthille
+(27/2):
+
+"Suureksi ilokseni saan mainita, että Murtovarkaus on vihdoin näytelty
+ja vastaanotettu suurella mieltymyksellä." Tämän jälkeen hän palauttaa
+muistiin vastoinkäymiset, jotka olivat myöhästyttäneet kappaleen
+esittämisen. Viimeksi hän oli kuukausi kuukaudelta odottanut Ida
+Aalbergia. Kun tämä ei tullut tammikuullakaan, Bergbom oli ruvennut
+ajattelemaan toista näyttelijätärtä hänen sijaansa. Mutta kenet panna?
+"Rva Aspegren oli liian vanha, nti Avellan liian 'herrasmainen'
+suomalaiseksi talonpoikaistytöksi. Kaikeksi onneksi nti Hacklin oli
+hyvin edistynyt viimeisinä kuukausina ja Viipurissa suorittanut monta
+onnistunutta tehtävää. Mutta nti Hacklin, jonka yleisö on tottunut aina
+näkemään iloisesti nauravan -- hänkö traagillisessa osassa? Minä
+uskalsin. Hacklin itse oli hyvin innostunut ja koetti parastansa. En
+uskaltanut kirjoittaa Teille asiasta, sillä epäilin tulisiko mitään
+koko kokeesta. Kiitos Jumalan, pelkoni oli turha. Murtovarkaus on nyt
+mennyt kaksi kertaa, yleisö on ollut innostunut, kritiikki ystävällinen
+ja, mikä on paras merkki, yleisö oli toisena kertana paljo lukuisampi
+kuin ensimäisenä. Vahinko ettette itse ollut täällä, se olisi ollut
+sekä huvittavaa että opettavaista."
+
+"Näyttelijöistä on erittäin mainittava hra Böök Hoppulaisena, hän oli
+todella erinomainen ja vaikutti suuresti näytelmän menestykseen. Hän ei
+ole pitkiin aikoihin niin hyvin onnistunut missään roolissa. Hacklin
+oli varsin sievä Helena, luonteva, tunnollinen, liikuttava, herttainen
+-- oikein suomalainen tyttö. Traagillista voimaa puuttui, mutta hän
+suoritti kuitenkin esim. vankilakohtaukset paljo paremmin kuin olin
+osannut odottaa. Leino oli taitava kuin ainakin noitana; yleisö ja
+kritiikki ovat häntä paljon kiittäneet, mutta minua hän ei täysin
+tyydytä, hän on liian teatterinoita. Rva Lundahl (Loviisa) ja hra
+Rautio (neuvoa kysyvä talonpoika) ansaitsevat kaikella tavoin kiitosta.
+Hyvä oli Aspegrenkin Peltolana. Kallio (Akola), Ahlberg (Niilo) ja
+Pesonen (Ukonniemi) menivät mukiin. Heikko oli rva Aspegren, joka ei
+voinut tehdä mitään Marian osasta."
+
+"Onnistuneet olivat laitokset toisessa kuvaelmassa (sauna), kolmannessa
+(suomalainen pirtti) ja viimeisessä (tiheä metsä). Pirtti oli
+todellinen suomalainen pirtti pienimpiin sivuseikkoihin asti, ja
+saunankin olin koettanut saada niin luonnonmukaiseksi kuin suinkin. --
+Vahvimmat aploodit seurasivat toista ja viimeistä kuvaelmaa. Viimeinen
+tekeekin paljon suuremman vaikutuksen näyttämöllä kuin mitä lukiessa
+voi arvella." --
+
+Kun Murtovarkaus oli näytelty kolme kertaa peräkkäin, esitettiin se
+pari kertaa vaihdellen Nooran kanssa ja sitten myöhemminkin, niin että
+se kaikkiaan meni tänä ensi näytäntökautenaan 8 kertaa, joka tähän
+aikaan merkitsi harvinaista menestystä. Tunnettu on, että se sittemmin
+yhä on pysynyt ohjelmistossa.
+
+Ida Aalberg palasi vihdoin 24/2 ja esiintyi ensi kerran 2/3
+Noorana.[41] Huone oli aivan täysi ja vastaanotto lämmin; pohjalaiset
+ja savokarjalaiset ylioppilaat tervehtivät häntä kukkakimpuilla. Noora
+meni kevään kuluessa neljä kertaa; mutta uusissakin kappaleissa
+näyttelijätär oli mukana. Ensimäinen semmoinen Murtovarkauden jälkeen
+oli erittäin huomattava, nimittäin Ellein (Eliel Aspelinin) suomentama
+Ibsenin _Kuninkaanalut_, joka annettiin ensi kerran 14/3. Mahtavan,
+lukuisahenkilöisen näytelmän esittäminen olisi ollut rohkea yritys
+vanhemmallekin näyttämölle, mutta yhä korkeammalle pyrkivää Suomalaisen
+teatterin johtajaa se sitä enemmän innostutti ja niin hänen
+seuruettaankin. Valmistus oli alkanut Viipurissa ja oli mahdollisimman
+huolellinen, eikä lopputulos pettänyt toiveita.
+
+"Draaman näyttämöllinen toimeenpaneminen", Vasenius arvostelee
+Valvojassa, "oli todellakin melkein läpi läpeensä hyvin kiitettävä",
+joten yleisö täydellä syyllä ensi näytännön jälkeen esiinhuudolla
+osotti Bergbomille kiitollisuuttansa; ja samoin voitiin, mitä
+näyttelijöihin tulee, "sanoa kaikkien kunnialla täyttäneen tehtävänsä".
+Nuorekkaana, soreavartaloisena Böök oli sopiva Hookon Hookoninpojaksi,
+joskaan hän ei yhtä mittaa jaksanut ylläpitää luonteen alati tyyntä
+kuninkaallisuutta, itseensä ja asiaansa luottamusta. Suurenmoisempi oli
+Leinon tehtävä, kuvata kunnian- ja intohimoista, nerokasta ja
+voimallista, mutta epäilyksen hervostuttamaa Skule jaarlia; siitä
+huolimatta näyttelijä suoritti sen yhtä tyydyttävästi kuin
+vaikuttavasti. Skulesta Leinolla tuskin oli askeltakaan suuriin
+shakespearelaisiin rooleihin. Kumminkin oli Vilhon Nikolaus piispa
+kaikkia merkillisempi. Hivuttava tauti oli tähän aikaan jo surkeasti
+heikontanut taiteilijan ruumiilliset voimat, mutta rooliin tarvitaan
+niitä vähemmän kuin henkistä voimaa, ja innostuneena Vilho viimeisen
+kerran toi näkyviin koko taiteellisen kykynsä. Hän loi näet pelottavan
+todellisen kuvan tuosta paholaisesta ihmishaamussa, jossa runoilija
+nerokkaasti on ruumiillistuttanut Norjan kansaa turmelevan kateuden ja
+eripuraisuuden; varsinkin oli kuolinkohtaus mestarillinen. Muutoin
+mainittakoon vain, että Axel Ahlberg oli Jatgeir runoilija ja Weckman
+Pietari, nti Avellan Skulen sisar Sigrid, nti Aalberg Margareta
+kuningatar ja rva Aspegren Hookonin äiti, Inga. -- Kappale meni viisi
+kertaa.
+
+Maaliskuun lopulla (28/3) tuli vielä ohjelmistolle uusi pikku kappale,
+nimittäin Mélesvillen 1-näytöksinen huvinäytelmä _Pikku eversti_, joka
+nti Avellan nimiroolissa onnistui oivallisesti.
+
+Emilie Bergbom luo kirjeessään 2/4 Turun ystävättärelleen katsauksen
+teatterin oloihin, josta otamme seuraavat rivit:
+
+"Ylipäätään on meillä ollut hyvä vuosi. Viipurissaolo kehittyi erittäin
+hyvin eikä Helsingissäkään ole ollut aihetta valittamiseen. Se aika,
+jolloin Arkadia raukka oli tuomionalainen, oli kyllä ikävä, mutta
+olemme anoneet korvausta sen ajan palkoista ja luullakseni me
+saammekin. Muuten yleisömme kasvaa kasvamistaan ja se on hyvä merkki.
+Sitä paitse kasvaa kunnioitus Suomalaista teatteria kohtaan ja se on
+vielä parempi. Pelkäsin kovasti että olimme liian uskaliaita
+ryhtyessämme Kuninkaanalkuihin, mutta onneksemme menestyi se varsin
+hyvin, vaikkei loistavastikaan. Kohta pääsiäisen jälkeen otamme Romeon
+ja Julian ja sitte Regina von Emmeritzin. Se on jälleen vaativa paljon
+vaivaa ja ponnistuksia, mutta ei auta. Topelius on ollut kauhean
+tyytymätön hutiloimiseen, millä Ruotsalainen teatteri on antanut
+näytelmän, ja kun hän, varovainen kun on, sanoo sen meille ja muille,
+niin tarkottaa hän tietysti että meidän on esittäminen kappale toisin.
+-- Uusi kotimainen näytelmämme Murtovarkaus on niinikään onnistunut
+hyvin. Erittäin hupaista on että nainen on tuottanut jotakin niin
+kelvollista. Vahinko ettei hän voi tulla tänne. Kesällä menee teatteri
+kuitenkin Kuopioon, ja toivoakseni on hänelle oleva hyödyllistä nähdä
+teoksensa näyttämöllä. Hän kuuluu kirjoittavan uutta kappaletta, sekin
+on kuvaus kansanelämästä. Muuten hän on leski, viiden tai kuuden pienen
+lapsen äiti, joita hänen yksin täytyy kasvattaa."
+
+"Ida Aalberg on, Jumalan kiitos, oikein reipas. Tosin täytyy hänen olla
+hyvin varovainen niin näyttämöllä kuin muualla, mutta näytteleminen ei
+ole tehnyt pahaa. -- -- Taiteellisesti on hän sama kuin ennen: kaikki
+muut taiteilijat ovat eteviä toisella tasolla, hän on sitä
+ensimäiselläkin. Hän nostaa sekä kappaleen että ympäristön ja se on,
+minun mielestäni, hänen suurin taiteellinen ansionsa. Saa nähdä mitä
+hän tekee Reginasta! Toivon hänen luopuvan vanhoista traditsioneista ja
+luovan uuden kuvan."
+
+"Mitä sanot rohkeista suunnitelmista rakentaa uusi teatteritalo? En
+luota siihen, ja niin erinomaisen hupaista kuin olisikin muuttaa
+uuteen, kunnolliseen teatteriin, pelkään kuitenkin panna niin paljon
+rahaa ainoastaan rakennukseen. Sitä paitse on kauhean vaikeaa ryhtyä
+niin suureen yritykseen ja sitte kenties täytyä keskeyttää kaikki
+varain puutteessa. Aivan epämääräisesti on ehdotettu, että meidän
+tulisi osaksi ostaa Aleksanterin teatteri ja omistaa se yhdessä
+venäläisten kanssa, mutta tietysti se ei voi tulla kysymykseenkään.
+Meidän piireissämme ollaan aivan vastaan Aleksanterin teatterin
+ostamista: mieluummin tahdotaan rakentaa uusi teatteri, mutta
+luullakseni se on epäviisasta. Jos kenraalit väsyvät italialaiseen
+oopperaan y.m., niin saamme Aleksanterin teatterin huokeasta
+hinnasta; mutta uutta taloa emme saa kuutta, seitsemääsataatuhatta
+halvemmalla." --
+
+Huhtikuulla meni Romeo ja Julia kolme kertaa, ja 17/4 oli juhlanäytäntö
+_Elias Lönnrotin_ kunniaksi. Siksi päiväksi oli näet ylioppilaskunta
+asettanut Lönnrotin 81:sen syntymäpäivän viettämisjuhlan, ja teatteri
+toimeenpani näytännön niin varhain, nimittäin klo 6 i.p., että
+Arkadiasta voitiin mennä suoraan juhlaan ylioppilastalolle.
+
+Ohjelman ensi numero oli Maamme-laulu, sekaköörin esittämänä, toiseksi
+nti Avellan lausui P. Cajanderin (edellisenä vuonna Snellmanin
+albumissa julaistun) runoelman "Vapautettu kuningatar", kolmanneksi
+tuli kuvaelma: Lemminkäinen ja saaren immet, viidenneksi esitti
+sekaköörinen laulukunta kaksi Lönnrotin suomentamaa Runebergin laulua:
+Joutsen ja Lähteellä, kuudenneksi kuvaelma: Lemminkäinen ryöstää
+Kyllikin, seitsemänneksi lausui Ida Aalberg P. Cajanderin (samana
+päivänä ilmestyneessä Lönnrotin albumissa julaistun) runoelman
+"Runolaulaja", kahdeksanneksi lauloi nti Hacklin muutamia
+kansanlauluja, yhdeksänneksi esitettiin kuvaelma: Aino ja
+Aallotar ja vihdoin, kymmenenneksi, kolme kohtausta Kiven
+_Kullervo_-murhenäytelmästä, joka silloin ensi kerran joskin vain
+osittain näyteltiin. Leino oli Kullervo, Kallio Kalervo, rva Aspegren
+hänen vaimonsa, Weckman Nyyrikki, nti Avellan Ajatar, nti Aaltola
+Sinipiika. -- Kuukauden lopulla näyteltiin yhden kerran Helsingissä
+uusi Naiset valtioelämässä.
+
+Kuninkaanalkujen jälkeen oli päätyönä _Regina von Emmeritz_, joka vaati
+runsaasti aikaa, ei ainoastaan sentähden että näytelmä ei ole
+helpoimpia, vaan sen vuoksi että onnistuminen oli kunnianasia
+teatterille itselleen ja runoilijalle. Lähteittemme joukossa on kaksi
+Z. Topeliuksen kirjettä -- toinen kirjoitettu ensi-illan edellä, toinen
+sen jälkeen -- jotka näyttävät kuinka tärkeänä hän piti asiaa. Molemmat
+ovat niin mieltäkiinnittäviä, että ne ansaitsevat sijaa teatterin
+historiassa, semminkin kun ne sisältävät tarkkoja määräyksiä näytelmän
+esittämisestä. Edellinen seuraa tässä:
+
+"Koivuniemi 29 p. huhtik. 1882. Rakas veli Carole! Ja sinä
+lähetit vartavasten ratsastavan sanansaattajan Tikkurilasta!
+Postinkuljettajamme lähtee joka päivä klo 11 (sunnuntaisin klo 10)
+Borgströmin konttorista, vahtimest. Lindeman."
+
+"Kiitos kumminkin ilmotuksesta ja kaikesta vaivasta ja
+kustannuksesta, jotka Reginan muuttaminen suomalaiselle näyttämölle
+on tuottanut Teille! Minulle se on samaa kuin astua sisään uuteen
+suurruhtinaskuntaan -- ja samalla kertaa omaan -- en tahdo suinkaan
+sanoa vallottajana, vaan vieraana. Olkoon yritys, taiteellisesti ja
+taloudellisesti, suomalaiselle näyttämölle joksikin hyödyksi, joka
+vastaa vaivaa!"
+
+"Kun sanon taiteellisesti, tarkotan luonnollisesti Ida Aalbergia.
+Tunnen ainoastaan kaksi pohjoismaista näyttelijätärtä, Louise Heiberg
+ja osittain rva Hvasser, jotka ovat saavuttaneet taikka voittaneet Ida
+Aalbergin todellisessa, synnynnäisessä taiteilijavaistossa tehdä
+sydämen sisimpäin säikeiden värähdykset katsojan käsitettäviksi. Juuri
+sitä niin sisäänpäin käännetty rooli, kuin Reginan, kaipaa. Voimallisin
+tai taipuvin totuntataide, mitä taiteellisin mietiskelevä käsitys on
+ehdottomasti kykenemätön siihen. Ida Aalbergilla voi olla koko joukko
+muuta opittavaa, plastiikassa j.n.e., mutta se mitä hänessä on
+välitöntä ei mikään koulu voi korvata. Erehtyisin suuresti, jollei hän
+tee Reginasta jotakin itsenäistä uutta. Ole hyvä ja anna hänelle
+myötäseuraavat rivit, jotka ilmaisevat tekijän käsityksen roolista."
+
+"Lupaan olla kohtuullinen ja vaatimaton muihin rooleihin nähden.
+Ikäänkuin minä olisin hemmoteltu semmoisella! Jos luetaan pois Torslow
+ja Frithiof Raa ja hänen puolisonsa sekä Ida Reis, kaksi jälkimäistä
+_osittain_, on Uusi Teatteri opettanut minut olemaan hyvin kiltti. Että
+Leino Kustaa Adolfina on vastaava Stjernströmiä ja Svedbergiä, on
+tuskin syytä epäillä. Aspegren on ainakin jäykempi aristokraatti kuin
+Vilho. Böök on luultavasti oleva Hieronymus ja rva Aspegren Dorthe.
+Pidä huolta ettei Helmboldista tehdä irvikuvaa!"
+
+"Jätä pois munkkikohtaus siksi kun se voidaan antaa joskus toisin, se
+on tarpeen johdantona hyökkäykseen. Älä tuhlaa siinä ruutia, vaan käytä
+niin paljo statisteja kuin voit taustan vilkastuttamiseksi! Muutoin
+liitän tähän promemorian,[42] josta teet mitä voit."
+
+"On niin hullusti, että odotan maanantaina kirvesmiehiä korjauksia
+varten ja puutarhuria, jonka tulee istuttaa 27 uutta hedelmäpuuta
+paitse marjapensaita. Jos _voin_, niin tulen suurimmalla
+mielenkiinnolla tiistain kenraaliharjotukseen; jollen voi, niin toivon
+kuitenkin voivani tulla torstaina, fennomanisen tyttäreni Toinin
+kanssa, jolle siis pyydän vaatimattoman sijan."
+
+"Tervehdykseni sisarellesi ja toivomukseni että menestys on oleva hyvä!
+Z. T."
+
+Tuliko Topelius kenraaliharjotukseen, sitä emme tiedä, mutta kun Regina
+von Emmeritz 4/5 meni ensi kerran, hän oli saapuvilla, tietenkin
+suuresti enentäen sitä juhlatunnelmaa, millä täpötäysi huone odotti
+esiripun nousua ja sitte seurasi näytelmän kulkua. Ja näytäntö oli
+todella jälleen yksi niitä voittojuhlia, jotka virstapatsaan tavoin
+osottivat kuinka taidelaitos edistymistään edistyi. Niillekin, jotka
+monesti olivat nähneet kappaleen Ruotsalaisessa teatterissa, tarjottiin
+hämmästyttävää uutta. Varsinkin oli linnan vallotuskohtaus
+vaikuttavasti järjestetty. Kun kanuunain jyske alkoi, syntyi linnan
+sisällä hädän ja kauhun elämä. Sotilaita riensi edestakaisin,
+haavottuneita ja kuolleita kannettiin yli näyttämön, munkit ja nunnat
+kulkivat juhlasaatossa Hieronymus etupäässä suurta ristiä kantaen, yli
+hälinän soivat katolisen messun säveleet, ja linnan naisväki heittäytyi
+polvilleen pyhän neitsyen kuvan juurelle, nuori ylhäinen upseeri jätti
+hyvästi omaisilleen, ryntäsi ylös valleille ja kannettiin hetken päästä
+kuolettavasti haavotettuna alas. Silloin kuului ensimäinen räsähdys
+linnanmuurissa, naiset kirkasivat lennähtäen pystyyn: ruotsalaiset
+olivat jo valleilla ja ajoivat katoliset tieltään, samassa murrettiin
+suuri aukko muuriin ja silmänräpäyksessä vallottajat täyttivät linnan
+pihan ja 30-vuotisen sodan marssin ja eläköönhuutojen kaikuessa astui
+näkyviin sankarikuningas. Todellisuuden tunnelma oli niin valtava,
+innostus niin välitön kuin konsanaan teatterissa nähdään. -- Mutta
+kaunis oli juominkikohtauskin linnan puistossa, missä upseerit
+juhlivat. Perällä nähtiin linnan valaistut akkunat, etumolla oli puiden
+alla pöytiä ja niiden ympärillä kymmenittäin sotureita sinikeltaisissa
+univormuissa. Oli elämää ja rähinää, ja kun lauluun ryhdyttiin,
+toimitettiin sekin toisin kuin ennen. Tekijän mukaan Larsson yksin
+laulaa koko laulun; nyt se oli jaettu kolmelle niin että eri maljat --
+Suomelle, paaville, kuninkaalle -- saivat eri värityksen laulajain
+äänten mukaan. Siinäkin kappale tosielämää, joka vastustamattomasti
+vaikutti katsojiin. -- Ja niin pienimpiin saakka. "Kuka muu kuin se,
+joka todella rakastaa taidetta", eräs arvostelija lausuu, "olisi tullut
+ajatelleeksikaan, että esim. Kustaa Adolfin miekankannikkeessa pitäisi
+oleman kolme kruunua ja niiden välillä vihkoja (vasar), taikka että
+hänen armeijassaan täytyy olla skottilaisiakin." -- Täydessä
+sopusoinnussa tämän näyttämöllepanon täydellisyyden kanssa oli
+näyttelijäin hartaus, vaikkei tietysti esitys jokaisen puolelta voinut
+olla korkeita vaatimuksia tyydyttävä. Varmaa on, että Ida Aalberg teki
+Reginan osasta enemmän kuin ennen oli nähty. Luonteen laadun mukaan se
+tapahtui ennen kaikkea eri äänivivahduksia käyttämällä, ja huippunsa
+saavutti hänen sielukas lausuntansa yökohtauksessa, jossa hän tahtoo
+kääntää kuninkaan omaan uskoonsa. Leinon Kustaa Adolf ei ollut
+tarpeeksi voimakas, joskaan ei kuninkaallista ryhtiä puuttunut; Böök
+oli oivallinen Larsson, vaikka vähemmän Falstaffimainen kuin myöhemmin
+Lindfors; Axel Ahlberg oli aika hyvä Hieronymus, joskaan ei se
+suurenmoinen yltiöpäisyyden ruumiillistus, joksi jesuiitta on aiottu;
+Aspegren, jota oli totuttu näkemään miltei yksistään koomillisissa
+rooleissa, ei ainakaan häirinnyt Emmeritz-ruhtinaana; nti Hacklin oli
+luonnollisen vilkas Kätchen; rva Aspegren kelpo Dorthe; Kivinen
+Bertelinä oli, proosamaisena, heikoimpia. -- Olemme luetelleet
+näyttelijät, jotka olivat mukana tänä iltana ja saivat osansa yleisön
+suosionosotuksista. Kunnioitus oli kuitenkin tällä kertaa etupäässä
+kohdistettu vanhaan runoilijaan -- "Suomalaisen draaman isälle" --,
+jolle johtokunta oli varustanut laakeriseppeleen ja seurue kukkavihkon;
+mutta kun yleisö alkoi huutaa: "Topelius! Topelius!", hän karkasi
+teatterista.
+
+Edellisen täydennykseksi otamme pääosan kirjettä, jonka runoilija
+palattuaan maalle 8/5 kirjoitti Emilie Bergbomille.
+
+"Mitä minun karkaamiseeni tulee 4 p. toukok. olen jo Kaarlon ja Ida
+Aalbergin edessä puolustautunut parhaimman mukaan, mutta tahdon nyt
+lisätä, että jos olisin edeltäpäin tietänyt että minua odotti
+ystävyyden osotuksia _teatterin johtokunnan ja näyttelijäin_ puolelta,
+niin en suinkaan olisi välttänyt niitä. Päin vastoin olisin katsonut
+rakkaaksi velvollisuudeksi kohdella ystävyyttä ystävyydellä ja teidän
+keskellänne kiittää teitä kaikkia suuresta huolesta, vaivasta ja
+kustannuksesta, ennen kaikkea suuresta hartaudesta, -- jonka te kaikki
+olette omistaneet köyhälle, eikä koskaan ennen täysin ymmärretylle
+Reginalleni. Tietämättä mitään rakastettavasta salaliitostanne, kuulin
+vain permannon hyvin tunnettuja huutoja, jotka useita kertoja ennenkin
+ovat ajaneet minut pakoon, ja annettakoon anteeksi semmoiselle, joka ei
+koskaan ole pitänyt tarjoinlautasesta, jos hän vanhoilla päivillään
+ajatteli: sauve qui peut!"
+
+"Te ette tarvitse tunnustustani, se on jo ennen tullut osaksenne
+jokaiselta suomalaisen taiteen ystävältä ja se on nytkin tuleva; mutta
+minä tunnen tarpeen julkilausua teille ei ainoastaan kiitollisuuttani
+vaan myöskin _kunnioitustani_. Se joka tietää mitä taisteluja olette
+kestäneet, antaa sen teille täydestä sydämestään."
+
+"Romeonne ja Julianne jälkeen on Regina lapsi. Mutta tämä näytelmä on
+29 vuotta annettu palottain, -- yksityiset osat joskus etevästi,
+kokonaisuus hutiloituna. Näyttämöllepanoon, koristuksiin ja pukuihin
+sekä nimirooliin nähden kappale nyt ensi kerran on annettu
+_meidän_ mittakaavamme mukaan mallikelpoisen taiteellisesti -- ja
+ymmärrettävästi. Heikoimmatkin ovat panneet kaiken kykynsä alttiiksi,
+ja se joka pyytää enemmän, ei tiedä mitä hän pyytää. Eritoten toista ja
+kolmatta näytöstä ei koskaan ennen ole annettu. Se oli täydellinen
+ensi-ilta. Minä sanoin Ida Aalbergille: 'Regina on tullut
+kotiinsa',[43] -- hän on ensi kerran ollut kotona."
+
+"Kiitos kaikesta! Minä puserran käsiänne niin lämpimästi kuin
+kuvanveistäjä, joka on muovaillut kuvan savesta ja näkee sen
+hengittävän. Kukkanne ja nauhanne seisovat maljakossa Koivuniemellä ja
+ovat pysyneet ihmeen raittiina. Jättiläisseppeleen, joka riittäisi
+Shakespearelle, on vaimoni ripustanut tekijän rintakuvan ympäri. On
+olemassa vaimoja, jotka ovat turhamielisiä omasta puolestaan, ja
+toisia, jotka ovat ylenmäärin turhamielisiä miestensä puolesta. --
+Kiitos tyttöjeni puolesta eilen! Toini palasi juurikään, lämpimänä
+eilispäivän vaikutelmasta. Leinokin, hän sanoi, oli eilen voimakkaampi.
+Sitä ajattelin kohta; hän oli peloissaan ensi kerralla. -- Näkemiin
+asti! Z. T."
+
+Paitse Reginaa annettiin vielä 18/5 kaksi ohjelmistolle uutta
+näytelmää, Raudan (K. Järnefeltin) suomentama Gogolin 2-näytöksinen
+komedia _Naimapuuhat_ ja N. Salan kääntämä Erik Böghin 1-näytöksinen
+laulukappale _Velhovuorella_, joista edellinen -- Böök ja Pesonen sekä
+rvt Aspegren ja Lundahl päärooleissa -- herätti loppumatonta naurua ja
+jälkimäinen miellytti nti Hacklinin sekä Ojanperän ja Raution raikkaan
+laulun tähden. Kumminkin oli Regina koko toukokuun yleisön huomion ja
+innostuksen pääesineenä, ja näytelmällä oli kassamenestyskin -- se
+näyteltiin kaikkiaan kuusi kertaa ihan täysille taikka hyvin hyville
+huoneille, mikä ei suinkaan ollut tavallista näytäntökauden lopulla.
+Merkillisin myöhempiä Regina-näytäntöjä oli se, joka annettiin 22/5,
+Suomalaisen teatterin perustamisen _kymmenentenä vuosipäivänä_. Oli
+näet kymmenen vuotta kulunut siitä päivästä, jolloin Kaarlo Bergbom --
+tämä kamarihaaveksija ("kammarfantast"), jonka julkeudelle epäillä
+Ruotsalaisen teatterin taiteellisuutta ja kansallista merkitystä maan
+suurimman ruotsalaisen lehden mukaan olisi ollut sopivin rangaistus
+tulla joksikin aikaa saman näyttämön johtajaksi, jollei se olisi ollut
+liian kallis yritys, koska hän tietysti olisi vienyt sen turmioon! --
+perusti uuden näyttämön kielelle, jolla, niinkuin väitettiin, ei ollut
+näytelmiä eikä näyttelijöitä eikä yleisöä. Ja nyt! Nyt tapahtui se ihme
+että Regina von Emmeritz, jonka näyttämöllepanoa Ruotsalaisessa
+teatterissa Bergbom silloin oli arvostellut käsityöntapaiseksi,
+esitettiin suomenkielellä niin täydellisesti, että vanha runoilija
+tunnusti _ensi herran_ nähneensä luomansa näyttämöllä. Olihan siinä
+kulttuurivoitto, joka ansaitsee pysyvän sijan sivistyshistoriassamme.
+Sen tunsi ja tunnusti yleisö tuona riemupäivänä. Kun esirippu oli
+laskeunut viimeisen näytöksen jälkeen, huudettiin Bergbom esiin ja
+tervehdittiin häntä mitä innostuneimmilla suosionosotuksilla sekä
+katsojain että näyttelijäin puolelta. Orkesterin toitottaessa ja
+eläköönhuutojen kaikuessa ojennettiin johtajalle seurueen puolesta
+laakeriseppele, jonka nauhoihin oli painettu: "Suomalaisen teatterin
+perustajalle, Kaarlo Bergbomille." Sitte huudettiin Emilie Bergbom
+esiin ja tervehdittiin häntä yhtä innokkaasti, samalla kun hänelle
+annettiin kukkakimppu. Lopuksi soittokunta viritti Maamme-laulun, johon
+juhla päättyi. Teatterin ystäväin ehdotuksesta ja pyynnöstä tulo oli
+määrätty vanhojen velkojen kuoletukseen, ja nousi se 4,200 markkaan. --
+Viimeinen näytäntö oli 1/6.
+
+Taloudellisessa suhteessa näytäntökausi oli mennyt paremmin kuin
+yksikään edellinen. Edellisenä vuonna olivat tulot 404:26 näytäntöä
+kohti; tänä vuonna 638:21. Vajaus vähentyikin, niin että se tilivuoden
+lopussa teki 13,652:52 mk (s.o. noin 6,000 vähemmän kuin ennen).
+Arpajaisrahoista käytettiin tänä vuonna 11,000 mk. Toiselta puolen on
+huomattava, että edellisen vuoden suuret arpajaistulot välillisesti
+vaikuttivat teatterin sekä tuloihin että menoihin. Osakerahat vähenivät
+mitättömiin, ja palkkoja oli täytynyt korottaa, niin että niiden summa
+teki 60,043:96 s.o lähes 12,000 enemmän kuin ennen. Ohimennen sopii
+merkitä, että täysi palkka maksettiin Ida Aalbergille, vaikka hän alkoi
+vasta maaliskuulla, Vilholle, vaikka hän ani harvoin kykeni esiintymään
+ja Tervolle, joka keuhkotautisena erosi seurueesta. Silti olisi väärin
+luulla, että palkat olivat ylelliset. Korkein palkka oli Ida
+Aalbergilla, nimittäin 400 mk kuukaudessa; mutta muiden kuukausipalkka
+oli melkoista alempi: Vilhon 300, Leinon ja Böökin 240, nti Avellanin
+233:50, Kallion 218, rva Aspegrenin 216: Axel Ahlbergin ja Pesosen 200,
+rva Lundahlin ja Aspegrenin 184, nti Stenbergin ja Hacklinin 150 mk ja
+muitten vielä vähempi, niin että nuorimpien oli 75 mk. Näin ollen ei
+ole syytä oudoksua, että vuoden lopulla näyttelijät enimmäkseen
+pyysivät palkankorotusta. Jopa kuultiin silloin uhkauksia
+eroamisestakin, jos ei korotusta myönnettäisi. Mutta joskin palkkoja
+ainoastaan harvoin ja pienillä lisäyksillä voitiin parantaa, jäivät
+tietysti uhkaukset säännöllisesti täyttämättä, sillä tiesiväthän
+näyttelijät missä ahdingossa ylipäätään elettiin. Tänä keväänä meni
+kuitenkin Kivinen (Franck) Ruotsalaiseen teatteriin saadakseen parempaa
+palkkaa. Leino taasen _uhkasi_ mennä, ja sen johdosta lausuu Emilie
+Bergbom kirjeessään (16/5) nti Elfvingille:
+
+"Hänen poismenonsa olisi suuri tappio, sillä hän on hyvä ja moninaiseen
+kykenevä näyttelijä. Mutta olisihan sittenkin tultava toimeen. Jos
+kaksi vuotta sitten olisi sanottu, että meidän täytyy olla ilman
+Vilhoa, niin olisi se tuntunut mahdottomalta. Hän on oikeastaan ainoa
+miehinen näyttelijämme sanan oikeassa merkityksessä. Hän ei 'pelaa
+teatteria', vaan hänen kuvaamansa ihmiset ovat lihaa ja verta aivan
+samoin kuin Ida Aalbergin." -- Samassa kirjeessä tapaamme seuraavat
+sanat, jotka lausuttuina riemujuhlan johdosta ilmaisevat kuinka raskas
+Emilie Bergbomin taakka oli ollut: "Kymmenvuotinen kurjuus on tämä aika
+parhaasta päästä ollut, ja aivan varmaa on, että jos olisin aavistanut
+neljännen osankaan vaikeuksista ja huolista, jotka ovat kasaantuneet
+päälleni, niin epätoivoinen askel olisi iäksi jäänyt tekemättä." --
+
+Uutena jäsenenä on tässä mainittava _Aleksis Rautio_, josta aikaa
+voittaen oli kehittyvä yksi seurueen enimmin käytettyjä voimia.
+Kaikenlaisissa rooleissa esiintyvänä hän pian näyttäytyi
+saavuttavan parastaan ja todella hyvää realistisessa ja varsinkin
+kansannäytelmässä.[44]
+
+Näytäntöjä annettiin 91 ja niissä seuraavat kappaleet: 9 kertaa _Daniel
+Hjort_; 8 _Saimaan rannalla, Murtovarkaus_; 7 _Amalia ystävämme_; 6
+_Regina von Emmeritz, Kyökissä_, Konkurssi; 5 _Nummisuutarit_,
+Mustalaiset, Kuninkaanalut; 4 _Pormestarin vaali_, Noora, Toinen tai
+toinen naimaan; 3 Adelaida, Kirjeen kujeet, Maria Stuart Skotlannissa,
+Hellät sukulaiset, Naiset valtioelämässä, Pikku eversti, Ravennan
+miekkailija, Romeo ja Julia, Laululintunen; 2 _Lea, Kihlaus, Kullervo,
+Mestarin nuuskarasia, Hyvät markkinat_, Kotimatkalla, Sota rauhan
+aikana, Naimapuuhat, Velhovuorella, Parisin veitikka, Hardangerin
+harjulla, Taiteen harrastuksesta; 1 _Sotavanhuksen joulu, Kosijat_,
+Jeannetten häät, Onhan pappa sen sallinut, Porvari aatelismiehenä, Ensi
+lempi, Taistelujen välillä, Neiti Elisabeth.
+
+Näistä 42 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 12. Kotimaisten
+kappalten luku oli siis suurempi kuin koskaan ennen, jota paitse ne
+esitettiin paljo useammin kuin muut.
+
+
+
+
+XI.
+
+Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83.
+
+
+Tänä kesänä Kaarlo ja Emilie Bergbom taas olivat kotimaassa: edellinen
+kylpien Naantalissa ja jälkimäinen käyden Kuitiassa. Toimi oli
+päätetty alotettavaksi _Kuopiossa_, johon jo edellisenä suvena oli
+ollut aikomus lähteä. Sen näkee Bergbomin kirjeenvaihdosta Minna
+Canthin kanssa, joka hartaasti toivoi seurueen tulevan sinne, ja kun
+entinen kesäteatteri ei enään ollut olemassa keväällä (1881) oli
+koettanut hankkia sille huonetta, missä olisi voitu näytellä. Sen
+jälkeen oli Kuopiossa ryhdytty rakentamaan uutta teatteria, joka tänä
+vuonna Vapunpäiväksi saatiin katonpäälle, ja koska arveltiin töiden
+niin edistyvän, että näyttämöä voitaisiin käyttää loppukesällä,
+annettiin seurueen jäsenille määräys 21/7 kokoontua Kuopioon, johon
+heillä oli tarjona vapaa kulku sikäläisen laivayhtiön laivoilla
+Lauritsalasta.
+
+Bergbom saapui hyvissä ajoin määräpaikkaan ja asettui asumaan Minna
+Canthin taloon Kirkkopuiston varrella, jossa hyväntahtoinen emäntä oli
+varannut hänelle mukavan huoneen. Persoonallinen tuttavuus oli
+kummallekin tervetullut, sen jälkeen kun he jo kolmatta vuotta olivat
+vaihtaneet kirjeitä näkemättä toisiaan. Erittäin mainittakoon, että
+Minna Canth 1 p. toukok. oli lähettänyt toisen näytelmänsä, Roinilan
+talossa, Bergbomille luettavaksi. Valitettavasti tämän vastaus ei näy
+olevan tallella, mutta 20/5 tekijätär kiittää "hauskasta ja
+opettavaisesta arvostelusta" ja sanoo käsittävänsä "kaikkien muutoksien
+tärkeyden" sekä lisää:
+
+"Vaikein kohta luullakseni tulee muutos Ollin ja testamentin suhteen
+olemaan. Täytyisi melkein ymmärtää hiukan juridiikkaa, ennen kun
+testamenttiasiassa voisi vapaasti liikkua. Jos Olli tietäisi tai
+aavistaisi testamentin olevan olemassa, eikö hän silloin kaikin
+voimin koettaisi sitä hävittää, ja eikö se niin kiinnittäisi kaikkia
+hänen intohimojansa, ettei mitään sijaa jäisi kostonhimolle ja
+kosimistuumille. Myöskin pelkään olevan hyvin vaikeata saada häntä koko
+juonen toimeenpanijaksi. Mutta ehkä selviävät kaikki nämä seikat, jahka
+ryhdyn työhön. -- -- Vaikka jo luulin olevani tuiki väsynyt ja
+kyllästynyt tuohon näytelmään, sain kuitenkin arvostelustanne heti
+halua ryhtyä sen uudesta kirjoittamiseen."
+
+Tästä ja muusta saatiin nyt mielin määrin keskustella, ja tiedämme
+teatterin johtajan ja näytelmäkirjailijan hyvin viihtyneen toistensa
+seurassa. "Minä viihdyn hyvin rva Canthilla", Bergbom kirjoittaa
+sisarelleen, "hän on vilkas, kiltti pikku rouva, täynnä harrastuksia."
+Rva Canth puolestaan puhkee kirjeissään rva Olga Kiljanderille aivan
+innokkaisiin sanoihin:
+
+"Olen nauttinut sanomattomasti. Eläkööt kaikki intelligentit miehet!
+tuhmat saavat kernaasti kuolla. Kyllä kai sen jo kynänpiirroksistakin
+huomaat, että olen yhdessä viikossa suuresti kasvanut iässä ja
+viisaudessa (henkisessä iässä ja viisaudessa)? -- Erittäin nautin
+siitä, että sain joka päivä olla niin monipuolisesti sivistyneen miehen
+kanssa kuin tri Bergbom on. Minä ihailen häntä, ja kyllä koetin
+parastani hyötyäkseni niin paljon kuin mahdollista hänen
+keskustelustaan. Niin selvästi, niin loogillisesti kuin hän, en ole
+vielä kuullut kenenkään kehittävän suuria aatteita. Ja sen ohessa
+kuinka kaukana hän onkaan kaikesta pikkumielisyydestä, turhamaisuudesta
+ja halpamielisyydestä, joka Jumala paratkoon meitä tavallisia ihmisiä
+niin usein rumentaa".[45] --
+
+Näytännöt alkoivat 4/8 isänmaallisella ohjelmalla: Aino ja Aallottaret
+(kuvaelma), Maamme-laulu, Pilven veikko, Lea ja Sotavanhuksen joulu, se
+on jonkunlaisella vihkimisjuhlalla, vaikka teatteri ei läheskään ollut
+valmis. Vielä kuukauden lopulla Bergbom kirjoittaa kirvesmiesten
+tavasta aikaansaavan semmoista melua, että täytyi keskeyttää harjotus.
+Kumminkin annettiin näytäntöjä säännöllisesti, alussa keskinkertaisella
+sitten paremmalla menestyksellä. Tämän selittänee se, että Böök, Leino,
+Ida Aalberg, Vilho vasta myöhemmin toinen toisensa perästä tulivat
+saapuville, puhumatta troopillisesta, intoa laimentavasta kuumuudesta.
+Bergbomin kirjeestä 19/8 otamme yksityistietoja:
+
+"Isännätön talo ja Don Cesar de Bazan ovat menneet uudestaan
+harjotettuna, edellinen näyttäen aivan uudelta ja jälkimäinenkin
+vaikuttaen toisin kuin Tampereella. Böökin Don Cesarilla ei ole sitä
+kirjavaa loistoa ja ritarillista lentoa, jotka kuuluvat rooliin, mutta
+kuitenkin on hänessä hyväntuulen sävy. Hänen Leonhardissa Anzengruberin
+näytelmässä oli askel eteenpäin. Weckman ja Sala käyvät niinikään
+eteenpäin. Jälkimäisellä on paljon taisteltavaa uppiniskaista
+ruumistaan ja ääntään vastaan, joka itsessään on miellyttävä, mutta ei
+ole purkautuva. Kun hän vaan vapautuisi äitelästä saarnaajamaneerista.
+Hacklinin ääni on parhaimmillaan, mutta ei kukaan ole profeetta
+kotimaassaan: 'Kili, kili, kassis' meni ilman apploodia!!! Rva Aspegren
+näytteli loistavasti Isännättömän talon toisessa näytöksessä. Ida
+Aalbergia kaivataan. Eversti Gahmberg on kieltänyt sotilaitten
+esiintymästä statisteina (en tiedä onko se ruotsinmielisyydestä,
+rettelöimishalusta, ylpeydestä vai käskystä), ja se estää Kastilian
+Juannan y.m. esittämistä."
+
+Kuukauden lopulla tuli merkkitapaus, Murtovarkauden esitys Minna
+Canthin kotikaupungissa. Kaarlo kirjoittaa 26/8:
+
+"Armahin! Alamme saada tuulta purjeisiin. Kuumuus, joka painoi sekä
+katsojia että näyttelijöitä, on hellittänyt; edelliset ovat hartaampia
+ja ennen kaikkea ilmaisevat vilkkaammin osanottonsa, jälkimäiset ovat
+joustavampia. -- -- Eilen oli loistoilta: Murtovarkaus, tulo n. 525 mk.
+Sillä oli myrskyinen menestys. Rva Canth huudettiin esiin useita
+kertoja ja sai monta kukkavihkoa, muun muassa yhden loistavan minulta
+ja toisen seurueelta. Näytteleminen oli tasaista ja sujuvaa. Erittäin
+oli Hacklin parempi kuin koskaan ennen. Weckman oli eloisa ja lämmin,
+mutta jossakin määrin teatterimaisesti mahtipontinen. Böök ja Leino
+niinkuin ennen."
+
+"[Björnsonin] Leonarda on jotenkin valmis. Kaarola on voimakas ja
+lämmin -- jos hän vaan tahtoisi muistaa, että 'le mieux est l'ennemi du
+bon', eikä liiotella tehokohdissa. [Nti] Aaltola edistyy kauniisti
+Oogotina. Minä alan uskoa häneen. Roolin raikkaat ja kujeikkaat puolet
+tosin eivät pääse 'zur Geltung', mutta hän panee lämpöä vakaviin; ja
+pehmeä, heleä ääni tekee parastaan. Böök Hagbartina on harjotuksissa
+saanut katkerasti kaipaamaan niitä aikoja, jolloin kotikuri oli
+sallittu, niin hän on hutiloinut. -- Leino on hyvä, niin myöskin
+Pesonen ja rva Lundahl."
+
+Toisella kerralla 27/8 Murtovarkaus tuotti (ylimääräisten tuolien
+avulla) vielä enemmän: 611 markkaa. Sen jälkeen tuli Mustalaiset 30/8,
+jonka esittämisestä Bergbom kirjoitti edellisenä päivänä:
+
+"Olen pahassa pulassa; minun täytyy itse säestää. Kahra ja [pataljonan]
+soittokunta tilattiin eilen sähkösanomalla Savonlinnaan. Ja vielä
+päällisiksi täytyy minun suorittaa säestys muistosta, sillä Kauhanen on
+tietysti unohtanut puolet nuoteista Helsinkiin. Onneksi muistan vielä
+jotakuinkin nuo unkarilaiset laulut -- Sandefjordista, jossa minun
+täytyi soittaa niitä aamuisin, keskipäivin ja iltaisin. Kun nuotit ovat
+poissa, en myöskään voi pyytää ketään toista sitä tekemään. No -- se
+ilta menee kai ohi niinkuin kaikki muutkin tässä maailmassa."
+
+Ida Aalberg esiintyi ensi kerran 1/9 Ensi lemmessä, kuitenkaan
+herättämättä suurempaa ihastusta, syystä kun -- Bergbom kirjoittaa --
+kaikki odottavat Nooraa ja katsovat jonkunlaiseksi loukkaukseksi, että
+hän näyttelee muita rooleja (!). Ennen Nooraa meni kuitenkin J.
+Enlundin suomentama Björnsonin _Leonarda_ 6/9. --
+
+"Valitettavasti melkein tyhjälle salongille -- ensi kerran kun täällä
+on niin käynyt. Juhla ja Noora täyttävät kaikkien mielet. Kuitenkin
+olivat suosionosotukset lämpimiä -- kuultiin että ystävämme olivat
+saapuvilla. Näytteleminen meni tasaisesti ja vilkkaasti kohoamatta
+vissiä keskitasoa korkeammalle. Paras oli tietysti Avellan -- ainoa
+joka esitti luonnetta, jota vastoin muut tyytyivät esittämään roolia.
+Jos muistat hänen Ingansa, niin sinulla on aavistus minkälainen hän
+oli. Aaltola astui Oogotina kauniin askeleen eteenpäin näyttämöllisellä
+urallaan taikka oikeammin ensimäisen askeleensa. Hänen esityksensä oli
+luonnollisesti hyvin epävapaata ja sitä raskautti luetun läksyn paino,
+mutta silti huomasi, että hän oli selvittänyt itselleen joka repliikin
+ja koettanut omakseen ottaa mitä hyvää hänelle oli opetettu. Kaarola on
+koko ajan ollut erittäin kiltti häntä kohtaan ja auttanut häntä sekä
+rooliin että toalettiin nähden. -- Leino pelasti yhteisnäyttelemisen
+oivallisella repliikkien lausumisella, ja Böök oli paras kolmannen
+näytöksen rakkauskohtauksessa. Stenberg oli hyvin naamioitu ja
+muutenkin hyvänlainen -- mutta liian proosamainen. Pesonen ja rva
+Lundahl huvittavia Röstin pariskuntana."
+
+Kirjeessä mainittu juhla oli Kuopion kaupungin 100-vuotis-riemujuhla ja
+kuuluu sekin kertomukseemme, mikäli Suomalainen teatteri otti siihen
+osaa. Morgonbladetista otamme seuraavat tiedot:
+
+"Klo 9 i.p. [10/9] alkoi juhlanäytäntö teatterissa, jonka salonki oli
+erittäin somasti, jopa loistavasti koristettu. Molemmin puolin
+esirippua seisoi korkeilla jalustoillaan vasemmalla J. L. Runebergin ja
+J. V. Snellmanin, oikealla A. Ahlqvistin ja Yrjö Koskisen rintakuvat ja
+niiden alapuolella komeassa kukkakirjoituksessa vuosiluvut 1782 ja
+1882. Seinällä oikean gallerian alla oli lippujen ympäröimänä Kuopion
+kaupungin vaakuna ja sen ohella neljä kilpeä, joilla luettiin nimet:
+(ensimäisellä) Kustaa III, Aleksanteri I ja Aleksanteri II; (toisella)
+Sandels, Fahlander, Malm, Duncker ja Wibelius; (kolmannella) J. V.
+Snellman, A. Ahlqvist, F. von Wright ja M. von Wright sekä
+(neljännellä) P. Ruotsalainen, E. Salmelainen, F. Collan, K. Collan ja
+P. Tikkanen. Vasemman gallerian alla nähtiin Suomen vaakuna ja neljä
+kilpeä seuraavilla kirjoituksilla: Sun kukoistukses kuorestaan j.n.e.;
+Sydän puhdas, vapaa mieli, Suomen toiveet kasvattaapi; Suomen kieli,
+Suomen mieli j.n.e.; Täss' Savon joukko tappeli ja joka kynsi kylmeni
+edestä Suomen maan. Lehterin rintamus oli koristettu Suomen läänien
+vaakunoilla, sinivalkoisten lippujen välissä, jota paitse kaikkialla
+seinät olivat peitetyt somilla verhoilla, köynnöksillä ja kukilla."
+
+"Kun Maamme-laulu oli soitettu, nti Avellan lausui tilaisuutta varten
+sepitetyn runoelman, ja sen jälkeen seurasi Regina von Emmeritzin 1, 3
+ja 4 näytös, joita esitettäessä varsinkin nti Aalberg niitti ansaittuja
+suosionosotuksia. Yleisö oivalsi kyllä että tri Bergbomin oli ansio
+kauniista koristuksesta y.m., mutta turhaan häntä huudettiin esiin.
+Bergbom oli jo lähtenyt teatterista." --
+
+Syyskuulla näyteltiin edelleen 26 p:ään saakka, jolloin esitettiin
+Kavaluus ja rakkaus. Muuten mainittakoon ohjelmistosta, että
+Nummisuutarit, Kihlaus, Työväen elämästä j.n.e. osottavat, että Vilho
+oli palannut työhön. Hän oli kesällä ollut Visbyssä ja Modumissa,
+saanut kuulla lääkäreiltä että hänellä on kolmenlainen kroonillinen
+katarri, vatsa-, keuhko- ja kurkku-katarri, mutta kuitenkin hän oli
+siksi toipunut, että tuli Kuopioon syyskuun alussa ja esiintyi
+näyttämöllä. -- Ohjelmisto sisälsi vain ennen tunnettua, mutta uusia
+kappaleita harjotettiin. Muun muassa harjotettiin Minna Canthin uutta
+näytelmää, josta Bergbom jo Kuopiossaolonsa alussa oli kirjoittanut
+sisarelleen, että se oli aivan valmistumaisillaan, "uudessa
+muodossaan". Tekijä itse on kirjoittanut Kiljanderille (kts Nuori Suomi
+1897) muutoksista: "Ensimäistä näytöstä muutettiin jokseenkin paljon,
+toista ja kolmatta sitä vastoin hyvin vähän." Elokuun lopulla olivat
+roolit jo kirjoitetut ja "kollatsionoiminen" tapahtui näyttämöllä,
+mutta kuitenkin se jäi valmistumatta, ehkä sentähden, että Bergbom
+"vielä lopuksi tahtoi muutamia repliikkejä" ja että Minna Canth,
+väsyneenä ja ylipäätään vähemmän tyytyväisenä koko kappaleeseen, oli
+hidas viimeisessä korjaamistyössä. Kollatsionoidessa näyttelijät
+pitivät varsinkin ensi näytöksestä ja jotakuinkin toisestakin, mutta
+kolmas oli heistä laimea.
+
+Kuopiosta muutti seurue _Viipuriin_, jossa ensi näytäntö annettiin 1/10
+-- Täälläolon alussa liittyi teatteriin _Adolf Lindfors_, josta oli
+kehittyvä tositaiteilija ja joka jo tullessaankin oli tavallista
+perehtyneempi taiteeseensa, vaikka hän tähän saakka oli käyttänyt
+ainoastaan ruotsinkieltä.[46] "Lindforsin lausumistapa", Bergbom
+kirjoittaa hänestä (5/10), "on hyvin ruotsinvoittoinen. Mutta kumminkin
+hän osaa suomea paremmin kuin luulin, ja paljon paremmin kuin esim.
+Aspegren, hänen tullessaan teatteriin." -- Kahden ensimäisen näytännön
+ohjelmat olivat kolmikappaleisia -- ohjelmiston järjestelyä vaikeutti
+m.m. Pesosen sairaus -- ja väkeä oli niissä vähänlaisesti, mutta kolmas
+ilta, Kavaluus ja rakkaus, oli jo edullisempi, ja niin myös seuraavat,
+joissa näyteltiin Murtovarkaus. Sitä vastoin Noora ei viehättänyt
+viipurilaisia.
+
+Ensi-ilta oli 25/10, jolloin annettiin I. Idströmin (Roini) suomentama
+M. Tomaijo y Bansin historiallinen näytelmä _Kastilian Juanna_.
+Kappaleen päävaikuttimet ovat rakkaus ja lemmenkateus, ja pääroolissa
+oli Ida Aalbergilla tilaisuus näyttää tulisempaa hehkua kuin kenties
+koskaan ennen. Böök hänen puolisonaan (Filip kuningas), Leino Kastilian
+amiraalina ja nti Avellan Aldarana herättivät hänen ohellaan suosiota,
+mutta Sala Don Alvarina oli liian heikko. -- Lähinnä sen jälkeen tuli
+Leonarda ja Regina von Emmeritz, joista Kaarlo kirjoittaa 4/11:
+
+"Leonarda meni [l/11] paremmin kuin Kuopiossa. -- Kuitenkin oli
+kappaleella vain succés d'estime -- sitä pidettiin 'ikävänä'. -- Regina
+[3/11] meni loistavasti. En voinut edes laskea kuinka monta esiinhuutoa
+tuli varsinkin Aalbergin osaksi. Koristukset olin saanut jotenkin
+hyviksi -- kolmannessa näytöksessä jopa kauniimmaksi kuin Helsingissä;
+neljännessä sitä vastoin prameilevaa töherrystyötä. Yhteisnäytteleminen
+oli hyvä, mutta hikeä se maksoi. Kaikista vaikeista illoista, joita
+olen kokenut _puhenäyttämöllä_, oli Reginan kenraaliharjotus Viipurissa
+vaikein. Tiedäthän kuinka vaivaloinen statistien harjotus Reginassa on,
+voit siis käsittää epätoivoni kun niistä 38 sotamiehestä, jotka ovat
+mukana, 10 tuli kenraaliharjotukseen -- muut olivat estetyt. Ja pahinta
+oli että ne olivat estetyt seuraavanakin päivänä. Olin epätoivossa.
+Miten olinkin sielullisesti ja ruumiillisesti väsynyt, täytyi minun
+lähettää hakemaan uusia sotamiehiä ja alkaa äksiisi uudestaan niiden
+kanssa. Mutta eihän siitä voinut tulla tolkkua, sillä eivät ne kohta
+voineet ymmärtää sekavia olosuhteita. Todellisessa tuskassa näin illan
+lähestyvän, mutta sittenkin meni kaikki hyvin. No sotamiehet, jotka
+olivat olleet harjotuksissa, hankkivat itselleen edustajia
+palvelukseensa -- he olivat saaneet vihiä muutamista sanoista, jotka
+kenraaliharjotuksessa olivat päässeet suustani: 'täytyy kai lähettää
+noutamaan ryssiä', ja se oli innostuttanut heitä. Mutta syntyi uusi
+pulma. Kun vanhat ja uudet tulivat saapuville, mistä saada pukuja
+kaikille? Onneksi on meidän sotilaspuvustomme niin runsas, että kaikki
+selviytyi verraten helposti. Mutta päähineet! Kultakaskit olivat
+unohtuneet Helsinkiin, samoin mustat nahkakaskit. Nyt täytyi ottaa
+kaikki kypärit, ja kun ne loppuivat baretit ja lakit. En uskaltanut
+lähettää ketään pois, sillä silloin he olisivat toisella kerralla
+jättäneet minut pulaan, mutta kyllä minua värisytti kun näin pari
+upseeria esiintyvän habilléhatuissa. Onneksi oli näyttämöllä semmoinen
+sekamelska, että yksityiskohtia tuskin huomattiin. Ensi kerraksi olen
+pyytänyt Savolaisen hankkimaan pari harmaata hattua. Huone oli kokonaan
+loppuun myyty. Maanantaina [Kustaa Adolfin päivänä 6/11] odotamme yhtä
+hyvää tuloa. Mutta valitettavasti emme saa juhlanäytäntöä toimeen.
+Kaarola lähetti näet viime hetkessä sanan, että hän ei voi lausua
+[Fredr. Cygnaeuksen] Seitsemänkymmentä Demminin luona -- 'se on aivan
+käsittämätön'. Toista lausujaa ei ole. Kuvaelmaa on mahdoton järjestää
+samana iltana kun annetaan niin suurta tilaa vaativa kappale kuin
+Regina. Olin hätävaraksi tilannut proloogin Erkolta, mutta hän oli
+kuullut Kaarolan lausumisesta puhuttavan ja luuli ettei häneltä mitään
+tarvittaisi."
+
+"Täällä on ollut oikea juhlaviikko. Kaarola sai keskiviikkona
+Leonardassa kauniin rannerenkaan ja laakeriseppeleen; Aalberg eilen
+loistavan rannerenkaan ja sormuksen (yhteensä 1,000 markan arvoiset)
+sekä kukkakimppuja ja laakeriseppeleen; Böök niinikään hyvin kauniin
+kukkavihkon. -- Sala teki eilen hyvän edistysaskeleen. Hänen
+Hieronymukseltaan puuttui tosin auktoriteettia, mutta hän antoi
+roolille jonkun sisällisen elämän, joka teki sen todennäköiseksi ja
+ihmiselliseksi. Me voimme varsin hyvin antaa hänen esittää se
+Helsingissä; Lindfors (Bertel) tuli nuhteettomasti toimeen
+suomenkielellään." --
+
+Regina annettiin toisen kerran täyttä täydemmälle huoneelle (1,037 mk),
+ja senkin jälkeen vielä kaksi kertaa. Emilie lausuu Kaarlon kirjeen
+johdosta ilonsa näyttelijöiden saamista lahjoista, toivoen ettei nti
+Hacklin jäisi aivan osattomaksi resetissään, joka oli määrätty 17
+p:ksi. Toivo ei pettänytkään. Esiintyen Helenana Murtovarkaudessa hän
+sai paitse kukkia kultaisen rannerenkaan, hopeisen kahviastiaston y.m.,
+niin että sanottiin hänen tehneen murtovarkauden yleisön suosioon.
+Syynä siihen että Sala näytteli Hieronymusta oli Axel Ahlbergin
+poissaolo. Tämä näyttelijä oli näet toukokuulla saanut teatterista
+apurahoja lähteäkseen kesällä opintomatkalle ulkomaalle, mutta hän ei
+mennyt Turkua pitemmäs, vaan oleskeli siellä siksi kun hän marraskuun
+lopulla palasi seurueeseen!
+
+Viipurin aika oli monesta syystä vaikea. Oli päätetty että seurue vasta
+jouluksi palaisi Helsinkiin, mutta Viipurissakaan ei voitu olla
+kauemmin kuin joulukuun alkuun, sillä siitä ajasta oli teatteri
+vuokrattu rva Littmarkin seurueelle. Lokakuun lopulla Bergbom kävi
+Pietarissa tiedustelemassa sopisiko lähteä sinne, mutta mitään
+varmuutta hän ei voinut saada, vaan jatkettiin neuvotteluja pitkin
+marraskuuta, siksi kun vihdoin viime hetkessä sopimus ja päätös mennä
+sinne syntyi. Hän piti matkaa tärkeänä sentähden, että seurue
+Pietarissa saisi nähdä eteviä näyttelijöitä. Edelleen oli Venetian
+kauppias valmistuksen alaisena, vaatien pukujen y.m. tähden paljo
+puuhaa. Ja kaiken päälliseksi Bergbom marraskuun keskivaiheilla oli
+sairaskin. "Me makasimme vuoteella yhtä aikaa Vilho, Kallio,
+kapellimestari ja minä", hän kirjoittaa sisarelleen 19/11, "ei koskaan
+teatteri ole ollut päättömämpänä. Aspegrenkin on sairas, niin että
+Nyrnbergin nukki on lykätty tuonnemmaksi."
+
+Kaiken mainitun johdosta Emilie on kovin levoton. Hän oli pikimmältään
+käynyt Viipurissa Kastilian Juannan valmistusten tähden, mutta valittaa
+ettei saanut olla auttamassa Reginan näyttämöllepanossa ja surkuttelee
+Kaarloa, hän pelkää Pietarinmatkaa, sillä se voi aiheuttaa vieläkin
+useampia sairaudentapauksia, hän lähettää milloin mitäkin, teettää
+uusia pukuja ja tahtoo tulla Viipuriin viikoksi ennen Venetian
+kauppiaan ensi-iltaa. Mutta jos hän on huolissaan vastoinkäymisistä ja
+vaikeuksista, on hän myöskin iloinen menestyksestä, koskekoon se
+teatteria yleensä taikka yksityisiä jäseniä. Sanalla sanoen hänen
+sielunsa on Viipurissa, vaikka hän ruumiillisesti on Helsingissä. --
+
+"Hyvästi nyt, rakas Kaarlo", hän päättää kirjeensä 20/11. "Toivon että
+tapaamme toisemme keskiviikkona [22/11]; tilaa minulle huone. Jollei
+kellään ole aikaa tulla vastaanottamaan minua, niin tulen hyvin toimeen
+yksinkin. Tulen suoraa päätä teatteriin, jos olet niin terve, että olet
+siellä. Jumalan haltuun, rakas Kaarlo! Oma sisaresi Emilie. -- Olen
+hyvin iloinen, että viipurilaiset ovat olleet niin ystävällisiä Annia
+kohtaan."
+
+Marraskuun lopulla annettiin m.m. Sirkka (Lindfors -- Didier) ja Jane
+Eyre; mutta l/12 oli Shakespearen _Venetian kauppiaan_ ensi-ilta.
+Toisen kerran meni sama kappale 4/12, Bergbomin hyväksi, s.o. teatterin
+"vanhojen velkojen" lyhentämiseksi. Se oli viimeinen näytäntö. --
+Kaikkiaan annettiin Viipurissa 31 näytäntöä, joista tulot olivat 22,205
+mk. Menot nousivat kuitenkin 972 mk korkeammalle.
+
+_Pietarissa_ annettiin 8 näytäntöä, ensimäinen 7/12 ja viimeinen
+(Leinon hyväksi) 23/12. Seurue esiintyi Kauppapalvelijain klubissa
+vastaperustetun Pietarilaisen Suomalaisen Seuran nimessä. Seura hankki
+luvan viranomaisilta, otti tulot, suoritti päiväkustannukset ja piti
+huolen kaikesta. Kun menot oli maksettu, jätettiin voitto teatterille,
+kumminkin sillä ehdolla että se mikä nousi yli 400 ruplaa näytännöstä
+annettaisiin takaisin Seuralle johonkin yleishyvään tarkotukseen
+käytettäväksi. Tulot olivat niin runsaat, että teatteri todella sai 400
+ruplaa kultakin näytännöltä ja että Bergbomilla (vaikka Pietarissa oli
+ostettu kaikenlaista teatterin tarpeisiin) Helsinkiin tullessaan oli 78
+r. 17 k. puhdasta rahaa.
+
+Paitse pienempiä näytelmiä esitettiin Jane Eyre, Noora, Mustalaiset ja
+Murtovarkaus. Suosiollisia arvosteluja oli m.m. St. Petersburger
+Heroldissa ja näkee niistä varsinkin Ida Aalbergin herättäneen
+huomiota. Seuraavissa otteissa lausuu saksalais-venäläinen arvostelija
+näyttelijättärestämme melkein yhtä ylistäviä sanoja kuin hänestä
+kirjoitettiin Unkarissa:
+
+"Nti Aalberg", sanotaan lehdessä 17/12, "on traagillinen rakastajatar
+ensi arvoluokkaa. Hän voi viehättää sinua ja voi saada sinut
+kauhistumaan, niin, hän voi herättää meissä suurinta vastenmielisyyttä,
+mutta hän ei voi koskaan jättää sinua hetkeksikään ynseäksi." --
+Puhuttuansa neiti Aalbergin ulkomuodosta ja hänen virheistään, joihin
+näyttelijättären nuoruus on pääsyynä, arvostelija jatkaa: "Kun nti
+Aalberg astuu näyttämölle, on ikäänkuin äkkiä joutuisimme suitsuvan
+tulivuoren ääreen. Intohimo on se ilmakehä, joka häntä ympäröi, kalvava
+intohimo puhuu hänen silmistään. Kuulunee kummalliselta, mutta asia on
+kumminkin niin: nti Aalbergilla on sitä liian paljo, ja se on sangen
+vaarallista, jollei hän samalla osaa säästää voimiansa. Jo alusta
+alkain on joka jäntere, joka veren pisara kovimmassa pinnistyksessä,
+joka ei ainoastaan kiihdy näytöksestä näytökseen, kohtauksesta
+kohtaukseen, mutta sanasta sanaankin. -- Mihinkä semmoinen kiihtyminen
+lopulta johtaa? -- Vaan en tahdo olla paha enkä myöskään imarrella.
+Nämä puutteet on aika, opinto, koulu ja ennen kaikkea -- kärsivällisyys
+tasottava ja poistava, puhdas kulta välkkyy kumminkin aina näkyviin.
+Hän voi myös olla leppeämpi, levollisempi, vieläpä ilkamoinenkin,
+niinkuin Wilbrandtin komediassa 'Ensi lempi', jossa hän näytteli
+mestarillisesti. Kaikissa tapauksissa on hyvin ilahduttavaa, että nti
+Aalbergissa olemme havainneet taiteilijan, jossa hienon hieno
+runollinen aisti ja vakaa taiteilijan pyrintö ovat yhdistyneet
+semmoiseen tahdon voimaan, jota harvoin tavataan, ja vielä harvemmin
+tavattavaan kykyyn. Ja kun nti Aalberg on oppinut täydellisesti
+hallitsemaan niitä eteviä lahjoja, joita hänellä on, ja sitä meidän ei
+tarvinne kauan odottaa, on Suomen runotar laskeva seppeleen hänen,
+Suomenmaan ensimäisen suuren näyttelijättären päähän."
+
+Nähtyänsä Nooran kirjoittaa sama arvostelija 20/12: "Mitä tulee nti Ida
+Aalbergin käsitykseen Noorasta, niin täytyy meidän heti muuttaa
+ensimäinen Jane Eyren johdosta kirjoittamamme arvostelu; hänen Nooransa
+pakottaa meitä suoraan tunnustukseen ja teeskentelemättömään
+ihmettelemiseen. Niin johdonmukaista ja todella luonnollista
+luonnekuvausta, sellaista hienoutta erityiskohdissa voi ainoastaan
+taiteilija saada toimeen, jolla on hehkuva nero ja tarkan tarkka
+ymmärrys, ja meidän täytyy nyt peruuttaa se moite, jonka teimme hänen
+taiteellisesta maltinpuutteestaan; selvään näki, että hän ohjasi
+jokaista kohtaa, joka eri värettä Nooran luonteessa." -- Arvostelija
+tarkastaa sen jälkeen nti Aalbergin näyttelemistä alusta loppuun ja
+sanoo, että sille, joka osaa niin näytellä, ei! ei näytellä, vaan elää
+näyttämöllä, sille voi näyttämötaide uskoa vaikeimmat tehtävät.
+Muutamien pienempien muistutuksien jälkeen hän lopuksi onnittelee tri
+Bergbomia, että hänellä on seurueessaan niin arvokas kyky, jota ei
+ainoastaan jokainen teatteri, vaan jokainen kansa kadehtii häneltä.
+
+Bergbomilta ei ole kirjeitä, joissa puhutaan Pietarin matkasta, sillä
+Emilie oli alussa siellä mukana. Sitä vastoin jälkimäinen kirjoittaa
+siitä nti Elfvingille: -- "Oletko nähnyt ja kuullut kuinka suuri
+menestys teatterilla oli Pietarissa? Taloudellisesti matka päättyi
+oivallisesti, ja tunnustus, jonka saimme, oli erinomainen. Eräs
+venäläinen lehti kehotti Pietarin kaikkia taiteilijoita tutkimaan
+suomalaista näyttämöä, eritoten naisia, ei ainoastaan heidän kykynsä
+tähden, vaan myöskin heidän erinomaisen sivistyneen esiintymistapansa
+tähden! Vaikeaa siellä kuitenkin oli kurjan näyttämön vuoksi. Sitäkin
+kurjemmat olivat pukuhuoneet y.m., mutta salonki oli kaunis ja suuri.
+Menot olivat kuulumattoman suuret, mutta kun tulot olivat hyvät, niin
+se ei haitannut." --
+
+Onhan menestys aina ilahduttava, mutta nyt niinkuin ainakin se oli
+kalliisti maksettava suruilla ja huolilla. Sen näemme seuraavista
+otteista Emilien kirjeistä, jotka tavan mukaan käsittelevät teatteri-,
+yleisiä ja yksityisiä asioita sekaisin:
+
+(22/11). "Viikingit ja svekomaanit yleensä tekevät kuulumattomia
+ponnistuksia, ja minun täytyy tunnustaa että olen hyvin levoton.[47]
+Onnistuvatko he nyt tuhota sen alun sivistykseen ja kulttuuriin, jonka
+me toiset sanomattomalla vaivalla ja uhrautuvalla, rakkauden
+innostamalla työllä olemme saaneet toimeen? Kasvu on vielä heikko ja on
+helposti tallattavissa: suojatkoon sitä Jumalan varjeleva käsi ja
+antakoon hän meille voimaa ja rohkeutta jatkaa vaikeaa taistelua.
+Tiedätkös tavasta valtaa minut oikea tuska ja epätoivo ajatellessa,
+että kaikki tämä työ kenties on ollut turha. -- Ylistyslaulut
+Lagerborgin muistolle ovat suuresti huvittaneet minua. -- Samat
+henkilöt, jotka ovat laulaneet hänen kunniaansa pilviin asti, puuhaavat
+samalla aikaa kaikin voimin tehdäkseen tyhjäksi hänen elämäntyönsä --
+Dagbladin! Muuta hän ei ole saanut aikaan ja kurjaa on, että sen oma
+ystäväpiiri katsoo tarpeelliseksi tehdä voitavansa saadakseen toisen
+lehden sijaan, missä siis on hänen suuruutensa?"
+
+(Uudenvuodenaattona). "Rakas Betty! Kiitos, rakas uskollinen ystäväni,
+kaikesta ystävyydestä ja hellyydestä tänä vanhana vuotena. Muutamien
+tuntien päästä se iloineen ja suruineen kaatuu hautaansa. Mitä
+vanhemmaksi tulee, sitä lukuisampia tuntuvat jälkimäiset olevan, mutta
+se kai tulee siitä, että ne tulevat yhä raskaammiksi kantaa, sitte kun
+nuoruuden kevyt mieli ja valoisat toiveet ovat hävinneet." -- --
+
+"Vanha vuosi on meillä päättynyt hyvin huolestuttavasti! Kaarlo on koko
+syksyn ollut huononlainen ja Pietarista hän palasi lauantaina, ennen
+jouluaattoa, niin sairaana, että hän siitä asti on maannut. Omin voimin
+hän tosin tuli kotiin, mutta sen jälkeen hän ei ole voinut liikuttaa
+jalkojaan, ne ovat aivan hervottomat reumatismista. Eilen hän oli vähän
+parempi ja koetti liikuttaa niitä, mutta tänään hän on taas huonompi.
+Hän käyttää hieromista ja lämpimiä kylpyjä, mutta saadakseen hänet
+vuoteelta, täytyy meillä olla kolme miestä apuna. Hän on toki jotenkin
+hyvällä tuulella ja alistuvainen, mutta ymmärräthän kuinka epätoivoinen
+asema on. Viipurissa Böök alkoi sylkeä verta, mutta hän ei välittänyt
+siitä vaan oli liikkeellä, eikä lääkärikään siellä, paha kyllä,
+varottanut häntä. Verisuoni oli puhjennut, ja kun tulimme Pietariin
+kutsuimme tri Collanin, joka käski hänen olla mahdollisimman varovainen
+ja liikkumatta. Emme vielä tiedä, milloin hän voi esiintyä. Työ on
+seisahduksissa: Ahlbergin poissaolon tähden meni syksy niiden
+harjottamiseen, joiden täytyi ottaa hänen roolinsa. Nyt taas Böökin
+sairaus on estämässä työtä. Et voi ajatella kuinka pimeältä ja
+vaikealta kaikki näyttää. On kyllä väärin että näin vaikeroin suurista
+huolistamme, mutta olen niin kerrassaan alakuloinen, etten voi muuta.
+Vilho on yhä edelleen sairas eikä koskaan parane; hän on esiintynyt
+kolme kertaa tänä vuonna!" --
+
+(5/1). "Bettyseni! Kaarlo on tänään vähän parempi. Sitte kun viimeksi
+kirjoitin, on reumatismi noussut korviin asti, niin että hän ei ole
+voinut kääntää taikka liikuttaa päätään; toinen käsivarsi ja käsi ovat
+myöskin olleet kokonaan taudin vallassa. Nyt on pakotus vähennyt, ja
+hän tuntee voivansa paremmin. Kiitos ystävällisyydestäsi ajatella
+arpajaisia, mutta älä ryhdy siihen tänä vuonna. Teatterilla on vielä
+noin 20.000 mk viimeksi kerättyjä rahoja, siis täytyy sen tulla toimeen
+tämä vuosi ja tulevakin. Kaarloa varten yksityisesti ei käy laatuun,
+hän ei tahdo eikä voi vastaanottaa mitään semmoista. Kiitos kuitenkin,
+oma ystäväni, että aina ajattelet meitä." --
+
+Kuinka kauan Kaarlo makasi sairaana, sitä emme tarkoin tiedä. Vasta
+lähes kolme kuukautta myöhemmin (25/3) kirjoittaa Emilie: "Kaarlo on
+joka päivä liikkeellä ja johtaa työtä teatterissa. Tosin hän on vielä
+heikko, jalat ovat raskaat ja kädet kankeat ja taipumattomat, mutta
+tuskin voikaan toivoa, että hän tulee oikein terveeksi, ennen kun
+saamme kesälämpöä." Tästä päättäen oli tauti kestänyt kolmatta
+kuukautta. Siitä huolimatta olivat näytännöt seuranneet toinen toistaan
+tasaisessa jonossa, siitä saakka kun toisena joulupäivänä oli alotettu
+Sirkalla.
+
+Tammikuulla[48] esitettiin kaksi helsinkiläisille uutta kappaletta,
+nimittäin Leonarda kolme kertaa (10/1-14/1) ja Kastilian Juanna kuusi
+kertaa (24/1-4/2). Björnsonin etevä uudenaikainen draama ei
+Helsingissäkään saavuttanut sitä tunnustusta yleisön puolelta minkä se
+olisi ansainnut. Syy kai oli sama kuin Tukholmassa (kats. ylemp. s. 6),
+että se on liian hieno suurelle yleisölle. Esitystä ei kuitenkaan sovi
+syyttää, sillä se oli hyvä. Erittäin ovat mainittavat nti Avellan
+nimiroolissa ja nti Aaltola, joka Oogotina ensi kerran ja
+odottamattoman hyvästi näytteli suurempaa osaa. Kahta vertaa paremmin
+menestyi intohimoinen espanjalainen draama. Ei suinkaan sentähden että
+se olisi ollut runollisesti etevämpi, vaan sentähden että sen
+romanttis-historiallinen tausta ja asu, kaukainen etelämainen elämä
+jyrkkine ristiriitoineen, puettuna mitä taidokkaimpaan, jännittävään
+toimintaan, olivat paljo enemmän omansa herättämään tavallisen
+katsojakunnan mielenkiintoa. Sen lisäksi pääosa tarjosi nti
+Aalbergille, joka esitti sen mestarillisesti, tilaisuutta osottaa uusia
+puolia luontaisesta kyvystään kuvata rajatonta intohimoa ja voimakkaita
+mielenkäänteitä.
+
+Helmikuulla tuli ensin Valapatto, jossa Leino oli astunut Vilhon sijaan
+ja näytteli sangen etevästi Mathias Fernerin, ja sen jälkeen 14/2 uusi
+kappale, N. Salon suomentama rva A. Ch. Edgrenin 3-näytöksinen
+_Keijukainen_. Samoin kuin Noorassa, kuvataan siinäkin miten
+perhosluontoinen rouva herää vakavampaan elämänkäsitykseen, joskin
+sentään lähemmin liittyäkseen mieheensä eikä lähteäkseen kotoa. Nti
+Aalberg oli oivallinen pääosassa, samoin kuin Avellan kreivinnana, ja
+muutkin täyttivät paikkansa, ja yhteisnäytteleminen oli vallan hyvä,
+mutta kuitenkin meni näytelmä vain kolme kertaa -- vähäinen tulos
+paljosta vaivasta. Seuraavina viikkoina esitettiin Murtovarkaus kaksi
+ja Regina von Emmeritz neljä kertaa, joista näytännöistä mainittakoon,
+että edellisen ohella _Filip Försten_ (21/2) suoritti erinäisiä
+laulunumeroita sekä että jälkimäisen ensimäinen näytäntö (2/3)
+annettiin Ida Aalbergin hyväksi ja senvuoksi oli laadultaan
+juhlantapainen. Silloin luultavasti Z. Topeliuksessa heräsi ajatus,
+joka tuli ilmi pari viikkoa myöhemmin (18/3) kun Minna Canthin uutta
+näytelmää näyteltiin kolmatta kertaa. Sinä iltana näet Reginan tekijä
+antoi nti Aalbergille muistolahjan, kultaisen kruununmuotoisen
+rintakoristeen, johon oli sovitettu miekka kaiverrettuine
+kirjoituksineen: "Ruhtinatar Reginalle" -- runoilijan kiitos siitä
+taiteellisesta tavasta, millä näyttelijätär oli tulkinnut hänen
+luomansa. -- Toinen resetti-ilta oli 9/3 Vilholla, jonka, lääkärin
+neuvosta, oli lähteminen Görbersdorfiin, tuonne rintatautisten
+tunnettuun parantolaan. Itse hän ei kuitenkaan kyennyt esiintymään.
+Ohjelmassa oli m.m. Molièren Lääkäri vastoin tahtoansa, ja siinä
+näytteli ensi kerran suurempaa koomillista roolia Adolf Lindfors, joka
+oli Vilholta perivä muutkin sentapaiset tehtävät. "Hän onnistui hyvin,
+ja yleisö, joka tuskin hetkeäkään taisi nauruansa pidätellä, osotti
+mieltymystään huutamalla hänet useampia kertoja esille joka näytöksen
+jälkeen" (U. S.).
+
+Jo seurueen ollessa Kuopiossa oli Minna Canthin uutta näytelmää
+_Roinilan talossa_ ruvettu harjottamaan, mutta työ jäi silloin
+keskeneräiseksi, syystä kun teosta vielä oli korjattava. Lokakuun 18 p.
+tekijä kirjoittaa Bergbomille: "Vihdoin ja viimein olen saanut
+vähän rakkauden kuohua Annalle ja Maunolle", ja hän lähettää
+käsikirjoituksen. Mutta ei näytelmää esitetty Viipurissakaan, missä
+teatteri oli siihen aikaan, vaan tuli ensi-ilta vasta Helsingissä 14/3.
+Murtovarkauden herättämä mieltymys sai yleisön uteliaisuudella
+odottamaan tätä uutta kansannäytelmää, ja ilolla se havaitsi siinä
+saman raikkaan maalaisilman kuin edellisessä. Näyttelemistä sanottiin
+hyväksi ja sujuvaksi, vaikkei kaikki esiintyjät olleetkaan yhtä
+tyydyttäviä. Böök, joka pitkän ajan päästä jälleen kykeni näyttämölle,
+oli kerrassaan etevä uljaana pohjalaisena, Maunona, nti Hacklin
+niinikään viehättävä Ellinä ja nti Stenberg hyvä Leenana; sitä vastoin
+Ida Aalberg "ei ollut oikealla alallaan" Annana eikä rva Aspegren
+oikein luonnistunut Sannana. -- Tekijä saattoi kuitenkin olla
+tyytyväinen ei ainoastaan näyttämölliseen menestykseen, sillä kappale
+meni keväällä kaikkiaan viisi kertaa, vaan rahalliseenkin. Teatterilta
+Minna Canth sai 300 mk ja sen lisäksi Suomalaisen Seuran palkinnon 640
+mk parhaimmasta tällä näytäntökaudella esitetystä suomalaisesta
+alkuteoksesta, jonka palkintotuomarit (F. Perander, B. F. Godenhjelm,
+E. Aspelin, K. Bergbom ja V. Löfgren) yksimielisesti hänelle
+määräsivät. Kirjeessä Bergbomille 11/5 rva Canth pukee kiitoksensa
+näihin sydämellisiin sanoihin:
+
+"Mitä sanoisin, hyvä Tohtori, rahalahjoista, jotka minulle lähetitte?
+Olen niin hämilläni, etten osaa sanoa yhtään mitään. Tuo suuri menestys
+hämmästyttää minua, melkein pelkään sen seurauksia. Hartaimmat
+kiitokseni, hyvä Tohtori! Jos edespäin voisin jotakin parempaa toimeen
+saada, kuinka onnellinen silloin olisin."
+
+Huhtikuulla tuli toisia uutuuksia. Kuopiosta peräisin oli samoin kuin
+edellinen näytelmä, 1-näytöksinen huvinäytelmä _Tätä nykyä_, jonka
+tekijä oli Pio Talmaa (rva Elisabeth Stenius). Painamatta jäänyt
+kyhäelmä oli aineensa puolesta kylläkin harvinainen, siinä kun
+kosketeltiin ajan puolueriitoja. Kesällä kerääntyy maalaiskartanoon
+sukulaisia, joista yksi, pohjalainen maisteri, on ankara, oikea
+K.P.T-läinen fennomaani, toinen, liberaalinen tohtori, on puhdasverinen
+dagbladilainen, kolmas, vastaleivottu ylioppilas, mitä kiivain viikinki
+j.n.e. Nämä törmäävät toisiansa vastaan, jopa niin tulisesti että
+pohjalainen läimäyttää uusmaalaista serkkuaan korvalle, mutta kaikki
+päättyy vihdoin rauhaan, ja fennomaaninen maisteri saa talon tyttären
+omakseen. Kappaleen juoni oli yksinkertainen ja puolueolojen kuvaus
+viatonta laatua, mutta vaikkei tekijä pyrkinyt korkealle eikä syvälle,
+olivat katsojat toki huvitettuja. Ennen muita kiitettiin Weckmania
+keltanokkana ja Salaa liberaalina. Pikku näytelmä meni kolme kertaa.
+
+Uusi Helsingissä oli myöskin 13/4 ensi kerran esitetty Venetian
+kauppias. Tämä toinen Shakespearen näytelmä suomalaisella näyttämöllä
+herätti tuskin vähempää juhlatunnelmaa kuin Romeo ja Julia kaksi vuotta
+ennen; se meni neljä kertaa peräkkäin. Menestys riippui tällä kertaa
+paremmin oivallisesta yhteisnäyttelemisestä ja näyttämöllepanosta kuin
+yksityisten näyttelijäin taiteesta. Karnevaliyö gondoleineen,
+serenadeineen ja riehuvine naamiojoukkoineen, samoin kuin
+kuutamokohtaus Belmontin puistossa, Portian juhlasali j.n.e. antoivat
+laitoksiin nähden enemmän kuin oli osattu odottaa. Yksityisistä osista
+näyteltiin Shylock ja Portia etevimmin. Leino oli voimakas ja
+luonteenomainen ja hänen mahtavassa ulkonaisessa olennossaan oli
+jotakin, joka sai ajattelemaan langennutta patriarkkaa. Esityksen
+huippukohdat olivat kohtaukset Tubalin kanssa ja oikeuden edessä,
+joissa koronkiskurin intohimo nousee korkeimmilleen. Niissä Leino
+merkillisellä kyvyllä käytti lahjojaan, saavuttamatta kuitenkaan
+korkeinta kantaa, jossa yksityispiirteiden tarkotus kerrassaan katoaa
+kokonaisuuteen. Nti Avellanin Portia oli yhtä huolekas kuin taidokas
+käsityksen ja esityksen puolesta ja nousi korkeimmilleen tuomiosalissa,
+missä hänen, koettaessaan lepyttää julmaa juutalaista, onnistui saada
+sydämen ääni kuuluville. Muista ansaitsevat mainitsemista Böök
+suruttomana, ritarillisena Bassaniona ja Lindfors hullunkurisena
+Lancelot Gobbona.
+
+Saman kuun lopulla oli vielä kotimainen premiääri, kun 25/4 näyteltiin
+E. I. Roinin 3-näytöksinen draama _Valansa rikkojat_. Ensi-iltana oli
+huone täysi ja katsojat hyvin suosiollisia, mutta kahtena seuraavana
+oli yleisö vähälukuinen ja laimea. Itse asiassa kypsymätön nuoruuden
+teos ei ansainnutkaan sitä kiitosta, jonka ystäväkritiikki sille ensi
+hetkellä soi. Jos tekijä olisi tyytynyt alkuaiheeseensa, jona kai on
+pidettävä Savon jääkärien kapinoiminen lakkaamattoman peräytymisen
+johdosta 1808-09 vuoden sodassa, niin hän ehkä olisi saanut eheää ja
+vaikuttavaa aikaan, mutta kun hän yhdisti siihen Sprengtportenilaisen
+aatteen ja ennenaikaisia yhteiskunnallisia harrastuksia puhumatta liian
+monesta lemmenjutusta, tuli kokonaisuus kovin sekavaksi. Vaikka Bergbom
+tyystin huomasi kappaleen heikot puolet, pani hän paljon huolta ja
+vaivaa sen esittämiseen, siten kehottaakseen tekijää jatkamaan. Roinin
+draamallinen tuotanto päättyi kuitenkin siihen.
+
+Vapunpäivänä Anni Hacklin lauloi viimeisen kerran Laululintusena ja
+Saimaan rannalla ja 4/5 suosittu näyttelijätär esiintyi viimeisen
+kerran -- Ellinä Roinilan talossa -- s.o. viimeisen kerran teatterin
+jäsenenä. Huone oli täpösen täynnä, ja suosionosotukset mitä
+lämpimimpiä, niin teatterissa ja niin myöhemmin nti Hacklinin kunniaksi
+toimeenpannuilla illallisilla. Kohoamatta korkeampaan taiteellisuuteen
+oli nuori näyttelijätär luonnollisen raikkaalla, miellyttävällä
+esiintymisellään ja laulullaan herättänyt vilpittömän myötätunnon
+yleisössä, niin että se kaipaus, jolla nähtiin hänen eroavan, oli
+täysin teeskentelemätön. -- Tuskin viikkoa myöhemmin oli näytäntökauden
+viimeinen ensi-ilta: 11/5 näyteltiin K. W. Järnefeltin suomentama E.
+Scriben 5-näytöksinen draama _Adrienne Lecouvreur_, jonka nimiosa
+tarjoaa mainion tehtävän murhenäytelmä-näyttelijättärelle -- meillä Ida
+Aalbergille. Nuori tragediennemme kyllä ei luonut onnettomasta
+Adriennestä täysin ranskalaista, mutta silti ei suinkaan vähemmän
+inhimillistä kuvaa.
+
+Hän viehätti katsojaa, tämän kirjan tekijä arvosteli Valvojassa,
+ensiksikin neidollisella ja henkisellä ylevyydellä, joka yhdistettynä
+mitä arvokkaimpaan ulkonaiseen käytökseen erotti tämän rokokooajan
+näyttelijättären ympäristöstään, ja toiseksi ilmaisemalla
+hehkuvaa rakkauttaan sillä salaperäisellä sulolla ja naivisella
+hillitsemättömyydellä, jotka ovat ensi lemmen tunnusmerkkejä.
+Neljännessä näytöksessä, missä Adriennen tulee lausumalla Racinen
+säkeet ikäänkuin murskata kilpailijansa, hän myöskin vaikutti tunteen
+totuudella, mutta ei siten että hän olisi tavotellut sankarimaisuutta
+(jota kai runoilija on tarkottanut), vaan niin että väkisin hillitty
+itku värisytti hänen ääntänsä. Koko vaikean viidennen näytöksen nti
+Aalberg suoritti ihmeellisen kauniisti. Kuolemankohtauksen eri
+käänteet, myrkyn synnyttämä sekaannus ajatuksissa hurjaan
+mielipuolisuuteen saakka, selviäminen siitä ja ruumiinvoimien ja elämän
+sammuminen tulisissa tuskissa kuvattiin liikuttavan todellisesti ja
+taiteellisen eheästi ja niin että henkinen tuska aina oli pääasiana.
+Korkeimmalta kannalta arvostellen saattoi kai muistuttaa, että
+kokonaisuudelta puuttui tyyliä, joka aina pitää yleisluonnetta
+silmällä. Se johtui siitä että näyttelijättärestä joka yksityiskohdan
+todellisuus oli yhtä tärkeä, mutta täyttäen taiturimaisen tehtävän --
+sillä semmoinen tämä Rachelille kirjoitettu rooli on -- sydämensä
+hehkulla, hän teki enemmän kuin moni maailmankuulu näyttelijätär on
+tehnyt. Ida Aalberg näytteli roolin siihen tapaan kuin aikoinaan rva
+Emmy Achté Leonoran Trubadurissa (kts. II s. 161). -- Näytelmän
+loistavaan menestykseen myötävaikuttivat varsinkin nti Avellan --
+ruhtinatar de Bouillon, Leino -- Michonnet ja Böök -- Maurice kreivi.
+Adrienne Lecouvreur meni viisi kertaa, viimeisen kerran 24/5, jolloin
+nti Aalberg tuli erityisten suosionosotusten esineeksi, kun näet oli
+tietty, että näyttelijätär parin päivän päästä oli lähtevä pitemmälle
+ulkomaanmatkalle. Paitse runsasta kukkasadetta ja melkoista rahalahjaa
+kristallilippaassa sai hän laakeriseppeleen, jonka nauhoissa oli
+kirjoitus: "Ihanteiden ilmiloihtijalle, isänmaamme ikilemmitylle, Ida
+Aalbergille Suomen ylioppilailta".
+
+Kolme päivää myöhemmin 27/5 tapahtui keisari Aleksanteri III:n kruunaus
+Moskovassa. Päivää vietettiin juhlallisesti Helsingissäkin ja koko
+maassa. Suomalaisessa teatterissa oli juhlanäytäntö, jossa esitettiin:
+Keisarihymni ja Maamme (sekakööri) sekä niiden välissä tilapäärunoelma
+(nti Avellan) ja vihdoin Venetian kauppias. -- Näytännöt päättyivät 3%,
+jolloin ensi kerran näyteltiin Vilhon suomentama Molièren _Luulosairas
+_(Pesonen nimiroolissa ei onnistunut).
+
+Niinkuin ennen on kerrottu, _Vilho_ lähti maaliskuulla Schlesian
+Görbersdorfiin. Huhtikuun 1 p. hän kirjoittaa Bergbomille tulleensa
+perille, yhdentoista päivän jälkeen, luullen usein nääntyvänsä tielle.
+Myöhemmin hän valitti ikävää, mutta virkistyi kuitenkin niin että aikoi
+käydä Budapestissä Szinnyeitä tapaamassa. Siihen lääkäri ei kuitenkaan
+antanut suostumustaan, hän 14/5 kertoo Wahlströmille, lisäten: "En
+tiedä lieneekö hänen kieltonsa varsin tieteellisesti perusteltu, sillä
+minä olen jo ainakin sen verran miehistynyt, että olen ruvennut
+jyrkillä vuorenrinteilläkin kiipeilemään, josta oikein ylpeilen
+itsekseni. -- Sano Bergbomille, että mielessäni rupee jo tuntumaan
+siltä kuin että vielä tänä vuonna olisin mies astumaan näyttämölle."
+Toisin oli kuitenkin sallittu, kymmenen päivää myöhemmin, toukokuun 21,
+hän heitti henkensä.
+
+Kun kuolemansana saapui, ei se suuresti hämmästyttänyt ystävä- ja
+toveripiiriä, joka tiesi kuinka hänen terveytensä oli aikoja sitten
+uurrettu. Että hän kesti niinkin kauan, jopa jaksoi miltei viimeiseen
+saakka tehdä työtä ja edistyä taiteessaan, sen selittää hänen sielunsa
+ja ruumiinsa alkuperäinen voima. Nuorena hän näet oli, vaikka kooltaan
+pienenläntä, väkevistä väkevin. Vaasan koulun ylimmällä luokalla hän
+herätti ihmettelevää kunnioitusta poikamaailmassa, kun hän eräässä
+tavallisessa kahakassa koululaisten ja katupoikien välillä, seisoen
+muutamalla kaupungin palon jälkeen autioksi jääneellä korkealla
+kivijalalla yhdellä kädellä heilutti samankokoista vihollista kuin hän
+itse kivijalan ulkopuolella pudottamatta häntä katuun. Miten tarmokas
+hänen henkensä oli, sen todistaa hänen näyttelijäuransa, hänen
+rohkeutensa ensimäisenä antautua sille ja lannistumaton intonsa, millä
+hän luopuen virkamiehen varmasta asemasta liittyi Bergbomiin sittekin,
+kun hän jo kerran oli toiveissaan peräti pettynyt. Teatterin
+alkuvuosina, jolloin oopperan toimiessa Helsingissä puheosaston täytyi
+kierrellä maaseuduilla, oli Vilhon sekä taiteelliseen kokemukseen että
+yleiseen sivistykseen perustuva etevämmyys seurueen muihin jäseniin
+verrattuna erinomaisen tärkeä yrityksen menestymiselle. Mistä olisikaan
+siihen aikaan alijohtaja saatu, jollei Vilho olisi kyennyt johtamaan
+seuruetta? On sanottu, että seurue maaseuduilla oli tarpeellista johtoa
+vailla, mutta silloin on tehty vääryyttä Vilholle. Hän kyllä ei ollut
+Bergbomin vertainen, mutta hänen taiteellinen ja isänmaallinen
+harrastuksensa oli alati lämmin ja puhdas, ja seurueen jalommissa
+jäsenissä hän kehitti samaa henkeä. Ilman hänen uutteraa toimintaansa
+olisi teatteri tuskin noiden seitsemän oppivuotensa jälkeen ollut niin
+valmis kuin se todellisuudessa oli, ja sentähden sanotaankin U. S:n
+muistosanoissa oikeudenmukaisesti, että Oskari Vilho Kaarlo Bergbomin
+rinnalla on Suomen sivistyshistoriassa mainittava Suomalaisen teatterin
+perustajana.
+
+Samassa kirjoituksessa luetaan seuraava, Kaarlo Bergbomin tekemä
+henkevä luonnekuvaus Vilhosta taiteilijana:
+
+"Totuutta Vilho koko sydämensä voimalla ennen kaikkea haki
+taiteessansa, ja hän sitä löysikin. Hän ei milloinkaan lausunut sanoja,
+jotka eivät ajatusta osottaneet, ei käyttänyt liikuntoja, jotka vaan
+olisivat tarkottaneet ulkonaista koreilemista, eikä liikutuksia, joiden
+takana ei ollut tunteita. Aina kappale elämätä ilmestyi katsojalle
+hänen luomissaan henkilöissä. Ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita
+eikä viehättäviä: ääni heikko, vartalo vähäpätöinen, kasvot
+jokapäiväiset. Mutta henkinen voima ja terävä ymmärrys taistelivat
+voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan. Romantillisen draaman
+sankareja varten hänessä ei ollut kylläksi monivärisyyttä, Schillerin
+leveätä paatosta hän pikemmin ihmetellen pelkäsi kuin suosi; mutta
+missä sielutieteellinen analysi oli pääasiana, taikka missä huumori
+samalla kertaa nauraa ja itkee ihmisluonteen heikkouksia, siinä Vilho
+oli omalla alallaan, siinä hän tiesi yhdistää todellisuuden ja taiteen
+vaatimukset suurenmoiseen vaikutukseen. Missä hänen kykynsä rajat tai
+esteettinen vakaumuksensa eivät sallineet hänen seurata tekijää, hän ei
+milloinkaan teatterikujeilla koettanut laajentaa piiriänsä. Hän oli
+mieluummin kuiva kuin valheellinen. Yleensä hän ei rakastanut liian
+jyrkkiä piirteitä henkilöissään, hän koetti aina tehdä ihmisensä niin
+inhimillisiksi kuin mahdollista. Piispa Nikolaan fantastista
+symboliikkaa, Mathias Fernerin kolkkoa uskonvimmaa, hulluutta
+Harpagonin intohimossa hän laimensi tai sysäsi syrjään; mutta kuinka
+kammottavan eläväksi Vilho kuitenkin teki tuon kuolevan ukon, tuon
+tunnonvaivoihinsa sortuneen isän, tuon onnettoman saiturin! Vilho teki
+henkilönsä mielellään rakastettaviksi, aina säälittäviksi. Hänen
+realisminsa ei tiennyt mitään tuosta kylmästä julmuudesta, jolla useat
+nykyajan taiteilijat paljastavat ihmisheikkouden haavat."
+
+"Vilho oli suomalainen taiteilija; hän rakasti suomalaista isänmaataan
+ja suomalaista taidettansa palavasti. Ne olivat hänelle jotain
+yhteistä. Hänen korkeampi käsityksensä nauroi tuolle taiteellisen
+puolisivistyksen lörpötykselle, jonka mukaan taide muka on
+kosmopoliitta. Hän tiesi että suomalaisen taiteilijan korkein
+kunnianhimo on oleva: luoda suomalaisia henkilöitä. Hänen Topiaksensa,
+Aapelinsa, Zakeuksensa y.m. ovat kauniita todistuksia siitä. Vilhoa voi
+syystä sanoa suomalaisen näyttelijätaiteen perustajaksi. Mitä nuoressa
+teatterissamme siinä kohden on omituista, se on paraasta päästä
+luettava hänen ansioksensa."
+
+"Toverina hän oli hyvin rakastettu suoran, rehellisen, sydämellisen
+luonteensa tähden. Vihamiestä hänellä ei ollut."
+
+Vihdoin on muistettava, että Vilho kirjailijanakin on tehnyt työtä
+teatterin hyväksi. Tosin hän ei luonut mitään alkuperäistä, mutta hän
+suomensi eri kielistä useita huvinäytelmiä, niinkuin ylempänä eri
+paikoin on mainittu. -- Vilho ei saanut viimeistä leposijaansa isänmaan
+povessa, vaan vieraassa maassa, missä kuolema hänet saavutti.
+
+Tämänkin vuoden lopputulos oli hyvänlainen, sillä vajaus teki 11,380
+mk, se on kolmatta tuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koska
+arpajaisrahoja oli käytetty ainoastaan 8,200 mk eikä (entisiä)
+kannatusrahoja enemmän kuin 550, on ansio tuloksesta näytäntöjen. Niitä
+annettiin 30 enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulot olivat kuitenkin
+melkein yhtä hyvät, nimittäin 630:03 iltaa kohti.
+
+Edellisen yhteydessä on mainittava, että neiti _Emmy Chydenius_[49]
+5/9 1882 ilmotti Emilie Bergbomille lahjottavansa teatterille 6,000 mk,
+jonka summan hän aikoinaan oli lainannut sille ja joka luettiin
+laitoksen "vanhoihin velkoihin", kuitenkin sillä ehdolla että hänelle
+maksettaisiin niistä korkoa niin kauan kun hän eli. Jalomielisen
+lahjotuksen lähin merkitys oli siinä, että Kaarlo ja Emilie
+vapautettiin velan maksamishuolesta; mutta sittemmin kun lahjottaja oli
+kuollut 29/12 1883, johtokunta päätti että teatterin tuli suorittaa
+tämä summa, ja oli se säilytettävä "Emmy Chydeniuksen rahastona",
+josta korot käytettäisiin apurahoina opintomatkoille lähteville
+näyttelijöille. Päätös pantiinkin viipymättä toimeen, ja monen
+taiteilijan matkaraha on jo saanut pienen lisän näistä koroista.
+
+Nti Chydeniuksen lahjotus oli nähtävästi lähinnä aiheutunut niistä
+puuhista, jotka johtivat siihen että Bergbom-sisarukset tänä
+näytäntökautena viimeinkin pääsivät vapaaksi noista "vanhoista
+veloista". Huhtikuulla 1882 A. Almberg oli pyytänyt Emilie Bergbomilta
+luettelon jälellä olevista veloista. Kiittäen häntä siitä että hän
+"täydellä todella" tahtoo nämä tiedot, Emilie kirjoittaa:
+
+"-- ei suinkaan ole ollut vähin kuorma surkeudessani, että olen
+tuntenut itseni niin täydelleen ystävieni ylenantamaksi ja
+poisheittämäksi. En voi sanoa kuinka minua vaivaa kosketella näitä
+asioita; mutta kuitenkin on niistä jokunen sana lausuttava. Se joka nyt
+lähinnä ahdistaa minua on 6,000 markan velka E. Chydeniukselle, sen
+tahdon maksaa ja olen maksava, vaikka rahat otettaisiin pilvistä.
+Minulla on tosin näinä kuukausina maksettavana 860 mk korkoja, mutta
+siihen on minulla eläkkeeni y.m. -- Työtäni teatterissa en ole koskaan
+tehnyt rahan edestä, ja pelkkä ajatus ottaa siitä maksua on vaivannut
+minua. Kumminkin minä, kun viimein sain arpajaisrahoja velkojen
+lyhentämiseksi, kuittasin 5,600 mk 4 vuoden palkkana, ja kun hädällä ei
+ole lakia, olen miettinyt että taas kesäkuulla saisin jonkunlaisen n.s.
+palkan tämän vuoden työstäni sekä samalla edeltäkäsin alkavasta
+näytäntövuodesta; mitä vielä puuttuu olen koettava hankkia toisella
+tavalla." --
+
+Velat tekivät vielä kaikkiaan Smk 37,140; mutta ne vähentyivät
+melkoisesti ensiksikin nti Chydeniuksen mainitun lahjotuksen ja
+Bergbom-sisarusten tädin, tohtorin rouva _Sofie Sanmarkin_ lahjotuksen
+kautta, joka jälkimäinen teki 10,000 markkaa. Edelleen annettiin
+teatterin puolesta Emilie Bergbomille "palkkana" kahdesta vuodesta
+(1881-83) 4,000 mk, lisäksi saatiin kahdella Kaarlo Bergbomin hyväksi
+toimeenpannulla näytännöllä 5,140 (Helsingissä 22/5 1882 4,140 ja
+Viipurissa 3/12 s.v. 1,000), ja loput kerättiin keväällä 1883 teatterin
+lähempien ystävien kesken. -- Näin oli siis vihdoinkin kuoletettu tuo
+raskas velkakuorma, joka keväällä 1877, olojen pakosta (kts. II, s.
+355), oli jätetty Bergbom-sisarusten kannettavaksi. Mitä huolia ja
+tuskia se oli tuottanut varsinkin Emilielle, sen voimme vain aavistaa,
+sillä ken olisi niiden historian kirjoittanut. Ote hänen kirjeestään
+Almbergille sisältää kuitenkin paljo niin selvissä sanoissa kuin rivien
+välissäkin.
+
+Näytäntöjen luku nousi 122:een ja annettiin niissä: 10 kertaa
+_Kyökissä_; 9 _Murtovarkaus, Regina von Emmeritz_; 8 Parisin veitikka,
+Noora, Mustalaiset, Kastilian Juanna; 7 _Saimaan rannalla_, Venetian
+kauppias; 5 _Kihlaus, Roinilan talossa_, Naimapuuhat, Leonarda, Työväen
+elämästä, Laululintunen, Adrienne Lecouvreur; 4 _Amalia ystävämme_,
+Pikku eversti, Jane Eyre, Lääkäri vastoin tahtoansa, Sirkka; 3
+_Sotavanhuksen joulu, Tätä nykyä, Valansa rikkojat_, Nyrnbergin nukki,
+Jeannetten häät, Keijukainen; 2 Ensi lempi, Adelaida, Taiteen
+harrastuksesta, Riita-asia, Don Cesar de Bazan, Isännätön talo,
+Kavaluus ja rakkaus, Valapatto; 1 _Lea, Nummisuutarit, Pormestarin
+vaali, Kallaveden rannalla, Daniel Hjort_ (II, 1), _Setä, Mestarin
+nuuskarasia, Kosijat_, Kotimatkalla, Remusen kotiripitykset,
+Taistelujen välillä, Luulosairas.
+
+Näistä 47 kappaleesta oli 18 kotimaista ja 9 uutta.
+
+
+
+
+XII.
+
+Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84.
+
+
+Kaarlo Bergbom, joka ei vielä ollut vapaa talvisen tautinsa
+seurauksista, oli jo toukokuun lopulla lähtenyt ulkomaille. Hänen
+päämääränsä oli oikeastaan Norjan Sandefjord, jossa hän jo kerran ennen
+oli kylpenyt, mutta ennen kun hän sinne pysähtyi, tahtoi hän tehdä
+kiertomatkan nähdäkseen jotakin uutta teatterimaailmassa. Tukholmassa
+hän kävi Winterhjelmillä, jotka olivat muuttaneet sinne Kristianiasta,
+ja jatkoi sitte samana päivänä Kööpenhaminaan. Siellä näkemistään hän
+kirjoittaa (Dresdenistä 3/6):
+
+"Sain erittäin hyvän käsityksen Holger Drachmannin uudesta näytelmästä
+Strandbyfolk. Kun ei meillä Mustalaisten jälkeen ole ollut ainoatakaan
+kelvollista ulkomaalaista kansannäytelmää, ottaisin sen mielelläni,
+mutta epäilen, eikö meidän köyhät näyttämölliset laitoksemme hävitä
+illusionia. Koristukset eivät olisi kovin vaikeita, mutta
+valaistustehot ovat sitä arveluttavampia. Raikas, terve henki huokuu
+tästä Drachmannin runoelmasta. Muutamat kohtaukset ovat ihastuttavia;
+sommittelu on löyhä ja loppu jotenkin laimea. Olisin suonut, että Ida
+Aalberg olisi nähnyt rva Henningsin maalaistyttönä, niin hän olisi
+nähnyt kuinka _sivistynyt_ taiteilija suoriutuu semmoisista tehtävistä.
+Siinä oli ihmeellinen runouden ja realismin yhteensulatus. Hän on
+verrattomasti edistynyt sitte kun viimeksi näin hänet. Muutenkin
+näyteltiin kappale sangen hyvin. -- Valitettavasti olin vähemmän
+onnellinen muina päivinä Kööpenhaminassa. Vanhanlaatuinen, jotenkin
+sisällyksetön Picardin komedia ja hyvin laiha Farinelli-näytäntö
+toisena ja ihan kelvoton Mykkä-oopperan esitys toisena."
+
+Berlinissä Bergbom näki Wilhelm Tellin ja Erckmann-Chatrianin uuden
+draaman Die Rantzau (Les Rantzau), jota hän piti liian pitkäveteisenä
+ja sentimentalisena ja teknillisestikin heikkona otettavaksi meidän
+ohjelmistoomme. Dresdenissä oli tarjona mieltäkiinnittäviä Shakespearen
+englantilaisten kuninkaandraamain esityksiä. Dingelstedt Weimarissa
+toimitti ensiksi kaikki nämä draamat näyttämölle yhdessä jaksossa.
+Sitten uudistettiin koe Berlinissä, Wienissä, Münchenissä ja muualla,
+nyt viimein Dresdenissä.
+
+"Olen nähnyt kaksi osaa Henrik VI:tta, ja tänä iltana tulee Richard
+III. Luonnollisesti on mielenkiinto enemmän kirjallista kuin
+näyttämöllistä laatua, mutta kumminkin olen viehättynyt. Esitys osottaa
+huolellista tutkimusta ja hyvää tahtoa, vaikka tietysti ei saavuteta
+sitä jättiläismittaa, joka on näille hurjille hahmoille omituinen."
+
+Kun eräs huviretki Dresdenistä Berliniin salli tehdä matkan kolmannella
+osalla tavallista matkarahaa, Bergbom vielä palasi jälkimäiseen
+kaupunkiin, nähdäkseen siellä ilmotetut näytelmät Orleansin
+neitsyt ja Paljo melua tyhjästä -- "molemmat tulevan vuoden
+ohjelmistokappaleita".[50]
+
+"Neitsyeen näyttämöllepano oli suurenmoinen, ja se meni hyvin. Siinä
+panin huomiooni yhtä ja toista. Haamukohtaus oli pyyhitty ja se oli
+minulle hyvä viittaus, sillä se on aina tuntunut minusta häiritsevältä.
+Nähdessäni Paljo melua tyhjästä opin myöskin. Näyttämöä varten tehty
+laitos näytelmästä on meillä oleva käytännöllisempi kuin Berlinissä.
+Kaikki on muuten kovin vanhaa Schauspielhausissa -- siinä on jotain
+vanhentuneen akateemista, epämodernia, elotonta; joko se sitte riippuu
+siitä että nykyaikainen draamallinen kirjallisuus uhrataan klassillisen
+edestä taikka ensi luokan kykyjen puutteesta -- varmaa on että tarmokas
+uudistus on pakottavan tärkeä. -- Tein mieltäkiinnittävän kirjallisen
+tuttavuuden uudessa draamakirjailijassa Ernst von Wildenbruchissa,
+jonka draamat ostin. Se on Roini -- semmoisena kuin hänen pitäisi
+olla (!). Eloisuutta, nuoruutta, voimaa, lentoa, mutta valitettavasti
+heikkoa luonnekuvausta. Aion ottaa jonkun niitä, sitte kun olen
+ennättänyt neuvotella asiasta sinun kanssasi. Kahden toiminta on
+1813-14 ja isänmaallisen innostuksen tulistuttama -- Der Mennonit ja
+Väter und Söhne. Der Mennonit on helpompi esittää, Väter und Söhne
+sydäntäkouristavampi. Kun ei siinä vain olisi niin ylinäkemätön paljous
+univormuja! Minä lainasin ne (draamat, ei univormut!) Roinille [joka
+oleskeli Berlinissä]. -- -- Tämän vuoden oikea ohjelmistokappale on
+ollut Schönthans Der Schwabenstreich, jonka myöskin olen ostanut.
+Jotenkin tusinatavaraa -- mutta minulta puuttuu kerran kaikkiaan kyky
+oivaltamaan tämänlaista koomillista." --
+
+Dresdenissä Bergbom näki vielä näytelmät Elämä on unelma ja Racinen
+Athalie ("jossa vanha Bayer oli verraton"). Elämä on unelma annettiin
+toisenlaisessa muodossa kuin hän ennen oli nähnyt; se oli parempi sen
+kautta ettei siinä oltu "niin armottomasti karsittu Calderonin upeaa
+lyriikkaa" kuin tavallisessa Westin laitoksessa. Kun näytelmä otetaan
+meillä esitettäväksi (Sala oli luvannut kääntää sen), olisi
+dresdeniläinen laitos hankittava.
+
+Wienissä oli niinikään paljo hyvää nähtävänä.
+
+"Muun muassa sydämeen tunkeva esitys Calderonin Zalamean tuomarista.
+Luulen että se on hyvä rooli Leinolle. Muuten näin jotenkin hutiloidun
+Orleansin neitsyeen näytännön sekä Shakespearen englantilaisia
+draamoja. Ne annetaan suuressa oopperassa. Laitosten puolesta mitä
+tyylikkäintä olen nähnyt. Esityskin oli hyvä, vaikka Sonnenthal oli
+poissa (sairaana). Sitä paitse näin Rosvot (Levinsky voittamaton Franz
+Moorina) ja Deborahn, johon ei edes Wolter kyennyt galvanoimaan henkeä
+-- ei ainakaan minun mielestäni."
+
+Wienistä Bergbom matkusti Müncheniin, toivossa saada nähdä
+Meiningiläiset; mutta kun hän sai tietää, että heidän vierailunsa
+tapahtuisi vasta heinäkuulla, päätti hän lähteä paluumatkalle. Muutamia
+päiviä nautittuaan Münchenin taidekokoelmista ja sen elämästä yleensä,
+sillä Bergbom oli, niinkuin ennen on kerrottu, erittäin mieltynyt tähän
+kaupunkiin, hän suuntasi matkansa Kööpenhaminaan ja sieltä Norjaan.
+Kööpenhaminassa oli silloin taidenäyttely, joka ei viehättänyt häntä:
+"Kronbergin Kleopatra, josta on niin paljo melua tehty, oli minusta
+niin Makartilaisesti -- sieluton kuin mahdollista. Muutoin maisemia
+ilman tunnelmaa ja laatukuvia ilman huumoria -- arvattavasti hyvin
+mieltäkiinnittäviä maalaajille." Sandefjordiin Bergbom tuli heinäkuun
+ensi päivinä.
+
+Sillä aikaa kun Kaarlo kirjoittaa kaksi tai kolme kirjettä, kirjoittaa
+Emilie kolme kertaa niin monta. Hän on hyvin levoton ja kysyy alinomaa
+kuinka veljen terveyden laita oli, ja Kaarlo taasen enimmäkseen unohtaa
+puhua siitä. Ainoastaan kerran hän tyynesti ja alistuvaisesti
+kirjoittaa käsistään, jotka vielä olivat kankeat reumatismista: "Olen
+koko ajan voinut hyvin, mutta huomaan että, jollen nyt saa sormiani
+pehmeiksi, niin jäävät ne kyllä jäykiksi koko iäkseni, sillä
+hieromisesta ja voimistelusta huolimatta ovat ne ylipäätään samallaiset
+kuin kolme kuukautta sitten. Jolleivät tule pahemmiksi, niin tulen kai
+niillä toimeen -- mutta tietysti ne huononevat."
+
+Ottakaamme Emilienkin kirjeistä muutamia tietoja: Kruunausnäytäntö oli
+tuottanut lähes 500 mk, mutta Ruotsalaisessa teatterissa oli näytäntö
+sinä päivänä ja seuraavana pyhänäkin peruutettu väen puutteesta. --
+Oppilaitten koenäytäntö oli ollut ikävä; ainoastaan _Emil Falck_ teki
+hyvänlaisen vaikutuksen, vaikka rooli oli sopimaton. Hänet otetaan
+koetteeksi.[51] -- Ida Aalberg oli saanut valtiolta 1,000 mk
+matkarahaksi, eikä 2,000, niinkuin oli pyytänyt. Nähtyään Sarah
+Bernhardtin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa hän oli asettunut Emsiin
+hoitamaan terveyttään. Sieltä hän aikoi heinäkuun keskivaiheilla lähteä
+Parisiin. Ruotsalaisissa sanomissa kerrottiin, että hän paluumatkallaan
+oli esiintyvä kuninkaallisessa teatterissa "soinnukkaalla
+suomenkielellä". Helsingin Ruotsalaisen teatterin puolelta oli hänelle
+taas tarjottu 10,000 mk. -- Rovasti Öhqvist Pietarissa kuoli
+heinäkuulla. Hän oli ollut Suomalaisen teatterin uskollinen ystävä ja
+tuki siellä, eikä, Emilien mielestä, seurueen enää kannattaisi sinne
+lähteäkään. -- Kesä oli Suomessa erinomaisen kaunis ja elämä
+Helsingissä niin hiljaista ja kuollutta, että Emilie oikein mielellään
+lähti Kuopioon, johon seurue oli kokoontuva 24/7. Rva Canth oli
+(viipurilaisen) "Elias Lönnrotin" kapteenilta, Grundströmiltä,
+hankkinut seurueen jäsenille vapaan matkan Lauritsalasta Kuopioon --
+"on hyvin hauskaa silloin tällöin tavata ystäviäkin".
+
+Heinäkuun 27 p. Emilie tuli _Kuopioon_, jossa rva Canth jo keväällä oli
+tarjonnut hänen asuttavakseen saman huoneen, joka ennen oli ollut
+Kaarlolla. Nämä lahjakkaat naiset tapasivat nyt ensi kerran toisensa,
+ja läheinen ystävyys rakentui heidän välilleen, jonka todistuksena on
+runsas kirjeenvaihto.[52] Siitä näkee, että Minna Canth uskoo
+Emilielle, samoin kuin Kaarlollekin, kaikki harrastuksensa ja
+mielenliikutuksensa, ja että sisarukset suovat hänelle sydämellisen
+myötätuntonsa. Mitään myötävaikutusta taikka sanoisimmeko yhteistyötä
+sitä vastoin ei voinut tulla kysymykseen muualla kuin kirjallisella
+alalla, sillä Kaarlo ja Emilie olivat niin kokonaan kiintyneet
+teatteripuuhaansa, ettei heillä ollut aikaa eikä voimia muuhun. "Rva
+Canthista pidän paljon", Emilie kirjoittaa Kaarlolle 29/7, "kuitenkin
+ovat tätä nykyä miltei kaikki hänen ajatuksensa ja tunteensa
+kohdistuneet naisasiaan ja tulevaan sanomalehteen." Minna Canthin aie
+ruveta julkaisemaan "Naisten lehteä" ei toteutunut, ja siihen näyttävät
+sisarukset osastaan vaikuttaneen. Ainakin hän (19/4 1884) kirjoittaa
+siitä tähän tapaan:
+
+"Tiedättekö, minä olen sydämessäni kaiken talven ollut niin erinomaisen
+kiitollinen Tohtorille ja Emilielle siitä, että varotitte minua
+ryhtymästä tuohon Naislehden puuhaan. Se olisi suorastaan tappanut
+minut henkisesti ja ruumiillisesti. Olisin siinä taas kerran lyönyt
+pääni seinään, jota muuten olen pitkin elämääni tehnyt".[53]
+
+Naisasian harrastus oli saanut Minna Canthin valitsemaan entisestä
+kokonaan eroavan aiheen uutta draamaa varten. Hänellä oli nyt
+"Työmiehen vaimo" tekeillä, ja sen synnytystuskista ja -iloista
+sisältävät tämän ajan kirjeet paljo, mutta säästämme sen asian
+myöhemmäksi.
+
+Kun Emilie kirjoitti yllämainitun kirjeen Kaarlolle, olivat kaikki
+seurueen jäsenet, paitse Ida Aalberg, koolla ja hyvällä tuulella.
+Poikkeuksen teki vain Aspegren, jonka terveys oli huono. Kuopiossa
+liittyi seurueeseen, jo toukokuulla -- Minna Canthin välityksestä --
+otettavaksi hyväksytty, nti _Hilda Asp_.[54] Ei ainoastaan
+sivistyksensä ja kirjallisen kykynsä, vaan myöskin näyttämöllisten
+lahjojensa puolesta oli hän hyvä ja arvokas lisä teatterin voimiin;
+kumminkaan hän ei, niinkuin vastedes saamme nähdä, pitemmäksi aikaa
+jäänyt laitokseen. Sitä paitse otettiin niinikään Kuopiossa teatteriin
+ylioppilas _Kaarlo Edvard Frisk_,[55] jonka sanottiin hyvin menestyneen
+seuranäytännöissä. Hänen taiteilijanimensä oli _Kilpi_.
+
+Tavallisella tarmollaan Emilie ryhtyi johtajatoimeen. Vanhoja näytelmiä
+harjotettiin ja yksi uusikin, "puolalaisen Molièren" kreivi A. Fedron
+huvinäytelmä _Yksi ainoa tytär_ (jossa aatelinen tilanhaltija naittaa
+pois viisi tytärtään esittäen yhden kerrallaan ja sanoen sitä ainoaksi
+tyttärekseen ja perillisekseen) otettiin valmistuksen alaiseksi. Kun
+Preciosakin oli otettu ohjelmaan ja kööreihin oli vaikea saada herroja
+-- naisia oli riittävästi tarjona --, hän meni, saatuaan Kuopion
+pataljoonan musiikinjohtajalta kuulla että usealla aliupseerilla oli
+hyvä lauluääni, eversti Gahmbergin luokse hankkimaan näille lupaa
+avustaa teatterissa. -- Ensimäinen näytäntö oli l/8, ja meni silloin
+Valapatto, jossa tällä kertaa nti Avellan oivallisesti näytteli Vronia.
+Mahtava kappale teki muun muassa Minna Canthiin syvän vaikutuksen.
+Valapaton mentyä toisenkin kerran, annettiin elokuun kuluessa vielä
+kymmenen näytäntöä, joissa esitettiin Valansa rikkojat ja Preciosa,
+kumpikin kaksi kertaa, Sirkka ja Keijukainen, kumpikin yhden kerran, ja
+sen ohella pienempiä kappaleita, muun muassa vastamainittu uusi 29/8.
+Tämän premiäärin jälkeen, elokuun viimeisenä päivänä, Kaarlo tuli, ja
+Emilie lähti pari päivää myöhemmin Helsinkiin.
+
+Seurue viipyi Kuopiossa koko syyskuunkin -- viimeinen näytäntö oli
+4/10. Tällä aikaa annettiin m.m. Venetian kauppias kolme kertaa,
+Roinilan talossa ja Daniel Hjort kaksi ja Karkurit sekä elokuulla
+näytellyistä Preciosa ja Valapatto kumpikin vielä yhden kerran.
+Shakespearen näytelmä "esitettiin loppuun myydylle huoneelle (569 mk)
+ja herätti suurta mieltymystä. Se menikin eloisasti, ja vaikka
+laitokset olivat puutteellisia, oli toki viittailuja sentapaisiin".
+Roinilan talossa annettiin myöskin täysille huoneille (534 ja 535 mk)
+ja vastaanotettiin mitä vilkkaimmilla suosionosotuksilla, jaettuina
+näyttelijöille ja tekijälle yhtä runsaalla mitalla. Siinä esiintyi nti
+Aaltola Annana ja nti Asp Ellinä, josta Kaarlo kirjoittaa: "Hän
+näyttelee aika hauskasti, varsinkin missä ei sentimentalisuus tule
+kysymykseen". Karkuritkin näyteltiin jotenkin hyvälle (518 mk) ja
+innostuneelle huoneelle, mutta silti näytelmän osaksi tuli tuskin muuta
+kuin succés d'estime. "On olemassa kappaleita, jotka kun ne ensi kerran
+lukee tuntuvat vähäpätöisiltä, mutta jotka kasvavat harjotellessa ja
+sitten näyteltäessä esiintyvät aavistamattomassa valossa. Karkurit ei
+ole niitä; kenties toki toisen Tykon ja toisen Elman kanssa."
+
+Bergbom-sisarusten kirjeenvaihdossa on näinä viikkoina puhetta monesta
+uudesta näytelmästä. Emilie on lukenut Wildenbruchin draamat, mutta
+hänestä ne ovat liian saksalaisia, eikä ainoatakaan otettu
+ohjelmistoon. Kysymykseen otetaanko Ibsenin Gengangere (Kummittelijat)
+Kaarlo vastaa: "Otetaan -- jos _koko_ johtokunta äänestää sitä,
+ei -- jos erimielisyyttä ilmaantuu. Me saamme näet varustautua
+vastaanottamaan paheksumisen myrskyn, ja silloin täytyy meidän olla
+yksimielisiä." Arvattavasti ei yksimielisyyttä syntynyt, sillä draama
+jäi esittämättä. Luettuansa vastailmestyneen Björnsonin näytelmän En
+Handske (Hansikas), jonka Emilie oli lähettänyt Helsingistä, Kaarlo
+kirjoittaa 20/9:
+
+"Kuinka iloitsenkaan Hansikkaasta. Mikä vakaumuksen uskollisuus, mikä
+lämpö, mikä rehellisyys probleemin käsittämisessä. Usein enemmän
+väittelevä kuin draamallisesti vastakkain asettava Björnson tavasta
+unohtaa yksityisen tapauksen yleisten perspektiivien tähden, mutta
+millä kaunopuheliaisuudella tämä väittely suoritetaankaan! -- Ja mikä
+sen ohella enimmän ilahduttaa minua, on se, että se niin hyvin sopii
+meille. Svava -- Aalberg, Riis -- Böök, Alf -- Ahlberg, Christensen --
+Leino ovat selvät. -- -- Kaikissa tapauksissa se otetaan vasta kun Ida
+Aalberg tulee. Sillä parempi että se menee hyvin, kuin että se menee
+[meillä] ensiksi." [Ruotsalainen teatteri aikoi myöskin ottaa
+näytelmän].
+
+Edelleen mainittakoon, että Kuningas Lear oli jo otettu harjotettavaksi
+ja aiottiin saada syksyn kuluessa valmiiksi. Se jäi kuitenkin vuotta
+myöhemmäksi. Valmistuksen alaisina olivat myöskin Ibsenin Yhteiskunnan
+tuet, Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään ja Gogolin Reviisori,
+joista kaksi ensimäistä näyteltiinkin syksyllä, mutta kolmas jätettiin
+vastaiseksi.
+
+Kuopiossaolo päättyi melkoiseen tappioon (2,778 mk); mutta mitä
+teatterin ja Bergbom-sisarusten sielläkäynti merkitsi Minna Canthille,
+jonka tähden he niin mielellään suuntasivat matkansa sinne, sen näkee
+hänen kirjeistään:
+
+"Rakas Emilie!" (hän kirjoittaa 10/9) "Kiitos, herttainen kiitos
+kirjeestäsi! Olen niin onnellinen, kun olen saanut tutustua Emiliehen
+ja Tohtoriin, -- niin onnellinen, etten sitä sanoin lausua voi. Monta
+kertaa ihmettelen, miksi Jumala minulle niin paljon hyvää antaa ja
+pelkään etten voi noita lahjoja niin käyttää kuin tulisi." -- -- (Ja
+jälleen 8/10:) "Ne ovat menneet! Teatteri on poissa, Tohtori on poissa,
+kaikki ovat poissa! Jäljellä on vaan muisto ja alakuloisuus. Näenkö
+Teitä enään milloinkaan! Enkä saanut Teille kerrotuksi, kuinka suuresti
+olen Teille kiitollinen, kuinka syvästi Teitä kunnioitan ja rakastan.
+Kun tunteet ovat liian valtavat, niin kieli jäykistyy ja sanat kuolevat
+suuhun. Seuratkoon Teitä Jumalan siunaus!" -- --
+
+"Minä olen niin ihastunut Shakespeareen, etten tiedä jos lainkaan enää
+muut kappaleet maittavat. Kas se vasta oli jotakin! Kuinka kaikki muut
+romahtivat maahan Venetian kauppiaan rinnalla! -- Voi, hyvä Emilie!
+Venetian kauppias ensin ja sitten -- Roinilan talossa. Jos hituistakaan
+on ylpeyttä, niin nyt se menee!"
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatteri muutti nyt _Viipuriin_, jossa oli jonkunmoinen kannatus saatu
+16 näytännölle. Näytäntöjä annettiin kumminkin kaikkiaan 27, ensimäinen
+12/10 ja viimeinen 10/12. Täälläkin päätettiin tappiolla (2,045 mk).
+Kumminkaan ei tämä ollut ikävin asia, sillä eihän teatteri ollut
+tottunut suuriin tuloihin maaseuduilla kiertäessään. Pahempi oli, että
+erinäiset vastoinkäymiset tekivät tämän syksyn oikeaksi koettelemuksen
+ajaksi Kaarlolle. Hänellä itsellään oli tuskin aikaa kirjeiden
+laatimiseen, mutta Emilien kirjeistä näemme kuinka oli laita. Alituiset
+sairauskohtaukset tuottivat suurimman vastuksen, ne kun pakottivat
+muuttamaan roolijakoa ja yhä uudestaan harjottamaan vanhojakin
+kappaleita. Ymmärrettävää on, että yhteisnäytteleminen tästä kärsi,
+puhumatta siitä että muutamien esille otettujen kappalten harjotus oli
+kokonaan vastaiseksi jätettävä. Sairaita olivat, mikä lyhyemmän mikä
+pitemmän ajan: Böök, joka ei enää vuoteeltaan noussut, Aspegren,
+Pesonen, Leino, Kauhanen, nti Aaltola ja kenties vielä joku muukin. Kun
+tämän lisäksi Ida Aalberg Parisista kirjoitti sangen toivottomia
+kirjeitä, joiden mukaan hän kyllä oli tutustunut Théâtre français'n
+etevimpiin taiteilijoihin ja saanut vapaan pääsyn näytännöihin, mutta
+toiselta puolen vielä kärsi kurkkutaudistaan ja sentähden ajatteli olla
+kokonaan palaamatta, jopa luopua taiteilijaurastaan, niin on
+kuviteltavissa kuinka ahdistavilta olot tuntuivat. Kaarlo tosin ei
+uupunut, mutta hän tunnustaa, että hän tuskin on kokenut vaikeampia
+aikoja. Emilie puolestaan vaikeroi, ettei hän saanut olla yhtä mittaa
+auttamassa Kaarloa, jolla Kauhasen sairauden tähden oli kaikki
+käytännöllisetkin asiat niskoillaan. Päästäkseen Viipuriin hän tekee
+iltapäivinäkin työtä hypoteekkiyhdistyksessä, ja siten hän saattoikin
+olla Kaarlon luona pari viikkoa lokakuun keskivaiheilla ja joulukuulla
+(ensin Viipurissa ja sitten Pietarissa). Kaarlo olisi mielellään käynyt
+Helsingissä, mutta ei saanut aikaa siihen. Hänen oli tyytyminen sisaren
+kirjeisiin, ja ne sisälsivätkin tietoja kaikesta mahdollisesta.
+
+Helsingissä kävi tänä syksynä Ida Basilier antamassa konsertteja, jotka
+entiseen tapaan kokosivat täysiä huoneita ihastunutta yleisöä.
+Sydämestään hän olisi halunnut tavata Kaarloa. "Hänellä on tosiaan
+suuri ystävyys meitä kohtaan", Emilie kirjoittaa, "suurempi kuin
+yhdelläkään niistä monista, joiden kanssa olemme työskennelleet. En ole
+koskaan pitänyt hänestä niin paljon kuin nyt." Laulajatar antoi
+ylioppilasten kansatieteellisten kokoelmain hyväksi (10/11) konsertin,
+joka tuotti 600 mk. Sen jälkeen oli hänen kunniakseen pienet, hyvin
+onnistuneet kekkerit ylioppilastalon laulusalissa, jossa "kaikki
+ajattelivat ja puhuivat Suomalaisen oopperan loistavista päivistä". --
+Ruotsalaisessa teatterissa vieraili syksyllä norjalainen näyttelijä
+Johannes Bruun, joka veti paljo katsojia, Emilie näki hänet Michel
+Perrininä ja kiittää häntä erinomaiseksi. Myöhemmin annettiin samassa
+teatterissa Macbeth, mutta, Emilien mielestä, huonosti näyttämölle
+pantuna ja muutenkin laimeasti (vaikka Hillberg näytteli pääroolia;
+Othellona hän oli ollut paljon parempi). Muutoin puuhattiin
+Ruotsalaista näyttämöä varten suurenmoisia arpajaisia, ja noudattivat
+siis ruotsinmieliset tässä niinkuin usein näytelmäin valinnassakin
+suomalaisten esimerkkiä.
+
+Edellisestä käy ymmärrettäväksi, että Kaarlo ei voinut tehdä
+ohjelmistoa semmoiseksi kuin oli suunnitellut. Enimmäkseen täytyi antaa
+vanhaa, ja yleisö samoin kuin kritiikki pysyi kylmäkiskoisena.
+Ohjelmistolle uusia olivat: K. Kramsun suomentama Shakespearen _Kuinka
+äkäpussi kesytetään_ (19/10), Elisabet Steniuksen kääntämä Ibsenin
+_Yhteiskunnan tuet_ (7/11) sekä Elisabet Löfgrenin suomentama rva
+Edgrenin _Todelliset naiset_ (30/11).
+
+Ibsenin näytelmän premiääristä Kaarlo kirjoittaa: "Se meni melko hyvin.
+Ei kukaan ollut erikoisesti hyvä, mutta ei kukaan myöskään pilannut
+tehtäväänsä. Leino (Bernick) täytti paikkansa, rva Aspegren (Lona
+Hessel) osasi roolinsa, Ahlberg (Lundestad) ja Sala (Rörlund) olivat
+sangon karakteristisia, ja Kaarola Avellan kaikin puolin tyydyttävä
+Dina Dorf." -- Jos Kaarlo ja Emilie olisivat noudattaneet omaa
+mieltään, olisi Todelliset naiset luultavasti jäänyt näyttämättä, sillä
+heidän mielestään se oli ikävä, "vaativainen ja ilman korkeampaa
+todellisuutta" (sanoo Kaarlo erittäin ensi näytöksestä); kumminkin he
+noudattivat eräitten naisasian harrastajain tahtoa. Kaarlo kirjoittaa
+humoristisesti ensi-illasta: "Niin Todellisilla naisilla on ollut
+räjähdysmenestys (explosionsframgång) -- luonnollisesti ainoastaan
+hienossa yleisössä -- niinkuin ei yhdelläkään kappaleella tänä
+näytäntökautena ja yksistään Reginalla viimeisenä. Pyörtymisiä,
+unettomia öitä, kotikohtauksia, itkunpuuskia y.m. mainitaan kaikilta
+mahdollisilta tahoilta. Koko naishenkilökuntamme Stenbergistä ja
+Kaarolasta Aspin kautta Pastelliin [puvuston hoitaja] melkein itkivät
+vielä liikutuksesta kertoessaan asiasta minulle. Minä näet en ollut
+saapuvilla, vaan Pietarin matkalla. Kaarola oli ollut oivallinen ja sen
+uskonkin, sillä niin hän oli harjotuksissakin. Omituista kyllä
+pidettiin Leinostakin, joka minusta harjotuksissa oli sangen
+heikko." --
+
+Samana päivänä, 10/12, kun seurue antoi viimeisen näytäntönsä
+Viipurissa, vaipui _Bruno Böök_ kuolemaan. Tämän näyttelijän poismeno
+parhaimmassa kehitysiässään (31 v.) oli kova isku nuorelle teatterille,
+sillä hänellä oli jo opintovuodet takanaan ja hän seisoi seurueen
+eturivissä. Böökillä oli noreassa, miehekkäässä vartalossaan ja
+miellyttävissä kasvoissaan paremmat apukeinot kuin ainoallakaan
+miestoverillaan, eikä häneltä puuttunut henkisiäkään lahjoja. Hänen
+osakseen tuli ensimäisen rakastajan vaikea ala. Palattuaan ulkomaalta
+hän perusti maineensa varsinkin Akselin runollisella esittämisellä
+Akseli ja Valpuri näytelmässä, jota paitse hänen parhaimmat luomansa
+olivat Bothwell, Mercutio, Mikko Vilkastus, Hoppulainen ja Maunu
+(Roinilan talossa). "Se mahtavan kauhea kuva, minkä hän Bothwellista
+antoi", lausutaan U. S:n muistosanoissa, "ei katselijan mielestä
+haihdu; Mercutio, Vilkastus ja Hoppulainen osottivat hänen suurta
+kykyänsä sellaisten henkilöiden esittämisessä, joidenka luonteen
+pohjana huumori on, ja Maunu virkistävän reippautensa ohessa on samaa
+sukua. Rakastajana Böök ei aina onnistunut; hänen ääneltään puuttui ne
+hellät säveleet, joita siinä kysytään. Mutta rajattoman intohimon
+ilmaisemiseen oli hänellä sekä kykyä että voimaa."
+
+Syystä kun menestys Viipurissa oli niin huono, Bergbom päätti vielä
+ennen joulua tehdä lyhyen vierailumatkan _Pietariin_, johon seuruetta
+oli hartaasti pyydetty tulemaan -- "olisihan hyvä saada sieltä rahat
+joulukuun palkkoihin, jos ne saadaan". Emilie, joka yleensä oli
+vastahakoinen käynteihin itäisen rajan tuolla puolen, seurasi kuitenkin
+veljeänsä ollakseen apuna vieraassa kaupungissa. Sitä paitse oli mukana
+rva Anni Kaslin, joka jo Viipurissa oli vieraana esiintynyt viimeisissä
+näytännöissä, näytellen Roinilan talossa ja laulaen Hardangerin
+harjulla ja Saimaan rannalla. -- Ensimäinen näytäntö Pietarissa
+(samassa salongissa kuin viime vuonna) oli 12/12 ja annettiin silloin
+Neiti Elisabeth ja Roinilan talossa, toinen 15/12, jolloin ohjelma oli:
+Tätä nykyä ja juuri mainitut laulukappaleet. Sen jälkeen esitettiin
+vielä: Daniel Hjort, Valapatto, Todelliset naiset ja Lääkäri vastoin
+tahtoansa. Niukat lähteemme tietävät vain, että rva Kaslinin laulu teki
+"syvän vaikutuksen" ja että voittoa saatiin 407 ruplaa. Muutoin näyttää
+teatterilla olleen sensuurirettelöitä, joista laskujen mukaan
+suoriuduttiin 5 ruplalla sekä poliisipristaville tarjotuilla 10 ruplan
+illallisilla! -- Kotia Helsinkiin päästiin jouluksi.
+
+_Helsingissä_ alotettiin toisena joulupäivänä Daniel Hjortilla. --
+Uudenvuodenpäivänä oli juhlanäytäntö 29/12 1883 vahvistetun
+kieliasetuksen johdosta, jonka kautta suomenkieli vihdoinkin miten
+kuten pääsi oikeuskieleksi. Kun nti Avellan oli lausunut Paavo
+Cajanderin runon Vapautettu kuningatar, lauloi sekakööri Maamme-laulun
+ja näyteltiin Kiven Karkurit. Sen jälkeen näyteltiin 4/1 ensi kerran
+Helsingissä _Todelliset naiset_, jota kappaletta oli uteliaasti
+odotettu ja joka meni kaikkiaan 5 kertaa. Esitys oli, sanotaan,
+vaikuttavampi kuin Ruotsalaisessa teatterissa, vaikka ulkonainen ryhti
+siellä oli ollut sirompi. Nti Avellan (Berta) näytteli niin, "ettei
+ajateltu enää näyttelijätärtä, nähtiin vain nainen, joka puolusti
+naisen asiata", ja Leino (Bark) oli niinikään "taitava ja
+johdonmukainen" luonnekuvauksessaan. Näiden ja muidenkin näytteleminen
+teki kokonaisvaikutuksen laadultaan syväksi ja traagilliseksi (Vasenius
+Valvojassa). -- Seurasi sitte 16/1 Ibsenin _Yhteiskunnan tuet_, joka
+myöskin oli helsinkiläisille uusi.
+
+Vasenius lukee näytelmän esittämisen uudeksi voitoksi teatterille. Se
+annettiin "tavalla, joka osotti, että kaikki näyttelijät mieltymyksellä
+ja huolella olivat tutkineet osiansa, ja että taitava johtaja oli
+järjestänyt kaikki. Että Leino ja rva Aspegren hyvin suorittivat
+Bernickin ja Lonan osat, siitä voitiin jo ennakolta olla varmat; ja nti
+Avellan osotti Dinana samaa voimaa, mutta myöskin samaa itsensä
+hillitsemistä kuin Bertan osassa. Mutta miltei kaikki muutkin pitivät
+kunnialla paikkansa aina syrjähenkilöihin saakka. Lindfors Krapina ja
+etenkin Falck Aunena antoivat kumpikin osastaan eheän ja johdonmukaisen
+kuvan." -- Näytelmä meni kevään kuluessa 4 kertaa.
+
+Kauan oli Bergbom miettinyt, eikö teatteri jo pystyisi esittämään
+kirjallisuutemme ainoata varsinaista klassillista draamaa, ja nyt hän
+katsoi ajan tulleen näytellä _Salaminin kuninkaat_. Moni piti yritystä
+uhkarohkeana, sillä eihän se ollut onnistunut Ruotsalaisellekaan
+teatterille, mutta toiset luottivat johtajaan, ja ne olivat oikeassa.
+Se nähtiin Runebergin päivänä, jolloin runoilijan muistoa
+kunnioitettiin hänen suurenmoisen tragediansa esittämisellä. Esitys
+yllätti yleisöä ja sai sen runsailla suosionosotuksilla palkitsemaan
+näyttelijöitä. Mutta parempi todistus menestyksestä oli se, että
+näytelmä meni viisi kertaa.
+
+Vasenius, jonka mukaan "yritys ylipäätään oli onnistunut", huomauttaa
+ensiksi lausumisen tärkeydestä tässä kappaleessa. Parhaiten lausuivat
+nti Avellan ja Leino. Molempain puheessa oli sanakorko ikäänkuin
+tasotettu ja ainoastaan loogillinen korko vallitsi värssyssä.
+"Muissakin kohden oli nti Avellan Tekmessana hyvin kiitettävä. Puhe,
+asennot, liikunnot, kaikki yhtyi hyvin kokonaiskuvaksi, jossa
+todellakin oli ylevä tyyli, juuri mitä tässä näytelmässä ennen kaikkea
+tarvitaan." Leino -- Leiokritos, Axel Ahlberg -- Leontes, Sala --
+Eurysakes, Falck -- Eubulos harrastivat myöskin menestyksellä sitä
+tyyneyttä, jota klassillinen tyyli vaatii; sitä vastoin Kallio --
+Rhaistes ja Weckman -- Hyllos olivat liian innokkaita. Kokonaisuuden
+edullisesta yleisvaikutuksesta oli johtajaa kiittäminen. "On todellakin
+ihmeteltävää", arvostelija sanoo, "kun perätysten katselee Ibsenin,
+Runebergin, Molièren ja Shakespearen kappaleita, että joka kerta
+selvästi havaitaan näyttelemisessä omituinen tyyli. Luulen että harvat
+täydelleen ymmärtävät mitä työtä johtajan puolelta tämä tulos
+edellyttää." Vaikka luonnollisesti Salaminin kuninkaitten esitys
+monessa kohden saattoikin tulla paremmaksi, oli se siis merkittävä
+uudeksi ilahduttavaksi voitoksi.
+
+Kertomuksestamme näkyy, että syyspuoli näytäntökautta oli ollut sangen
+synkkä ja toivoton; kevätpuoli kääntyi jälleen myötäiseksi. On jo
+mainittu että Yhteiskunnan tuet ja Salaminin kuninkaat luettiin
+teatterille kunniaksi ja toisia, yleisöä innostuttavia voittoja oli
+tulossa. Tuulen kääntymiseen ei suinkaan vähimmän vaikuttanut se, että
+Ida Aalberg -- huolimatta alakuloisista tuumistaan luopua teatterista
+-- helmikuun keskivaiheilla palasi Parisista terveenä ja reippaana ja
+valmiina esiintymään. Se tuotti ohjelmistolle kokonaan toisen sävyn ja
+luonteen.
+
+Kotiutunut taiteilijatar astui ensi kerran näyttämölle 29/2 Juliana
+Shakespearen Romeossa ja Juliassa, ja tietenkin hänet vastaanotettiin
+suurimmalla ihastuksella. Savokarjalaiset antoivat komean kukkavihkon,
+Pohjalaiset laakeriseppeleen ja Hämäläiset samoin, ja muu yleisö
+tervehti suosikkiansa oikealla kukkasateella. -- Olematta enään uusi
+yleisölle, meni näytelmä viisi kertaa, salonki täynnä. -- Romeon ja
+Julian jälkeen tuli taas 12/3 uutuus, nimittäin Salan suomentama
+Björnstjerne Björnsonin _Puolueiden keskellä_ (Redaktören). Niinkuin
+ylipäätään muutkin uudenaikaiset pohjoismaiset draamat, näyteltiin se
+ansiokkaasti -- Leino sanomalehdentoimittajana, Sala Halvdan Rejninä,
+nti Stenberg rva Ewjenä, nti Asp Gertrudina j.n.e., näyttämölliset
+laitoksetkin, esim. omituisessa sumukohtauksessa kadulla, tekivät hyvän
+vaikutuksen; mutta silti se ei ottanut menestyäkseen. Syynä oli
+kai osaksi se, että politiikka ei oikein miellyttänyt suuren
+lemmentragedian jälkeen ja että tiettiin suurempaa uutta tulevan. Jo
+toisen illan jälkeen oli Björnsonin näytelmä jätettävä, ja Salaminin
+kuninkaat ilmotettiin seuraavaksi teatteripäiväksi, keskiviikoksi
+maaliskuun 19:ksi. Tämä näytäntö keskeytettiin kuitenkin, kun sanoma
+saapui Sammatista, että _Elias Lönnrot_ klo 6 aamulla oli päättänyt
+kunniakkaan, isänmaalle arvaamattoman kalliin elämänsä. Runebergin
+murhenäytelmä meni sitte pari päivää myöhemmin kansannäytäntönä ja
+sanotaan sen syvästi vaikuttaneen vähemmänkin teatteriin tottuneeseen
+katsojakuntaan. -- Sen jälkeinen ohjelma, Gogolin Naimapuuhat ja
+Laululintunen, mainittakoon siksi, että vanhassa laulukappaleessa
+esiintyi ensi kerran Netcheninä nti _Ada Cajander_,[56] joka teatterin
+kustannuksella oli nauttinut rva Achtén opetusta ja joka nyt oli perivä
+Anni Hacklinin lauluroolit. Nuori näyttelijätär, jolla oli "kaunis ja
+heleä" ääni, näyttelikin sievästi ja vastaanotettiin hänet hyvin
+suosiollisesti.
+
+Ida Aalbergin tultua oli ruvettu harjottamaan suurta klassillista
+draamaa, Schillerin _Maria Stuartia_, ja se valmistui annettavaksi ensi
+kerran 28/3. Sillä saavutti teatteri jälleen loistavan menestyksen,
+joka oli miltei yhtä suuri rahallisessa kuin taiteellisessa suhteessa.
+Näytelmä annettiin näet täysille huoneille kahdeksan kertaa (seitsemäs
+teatterin eläkerahaston hyväksi). Tietenkin nimiroolin esitys etupäässä
+ihastutti yleisöä. Onhan Maria Stuart myöhemminkin tunnustettu yhdeksi
+Ida Aalbergin etevimpiä luomia ja jo ensi kerralla hän erinomaisen
+kauniisti kuvasi niin ihmisellisen kuin ruhtinaallisen puolen
+onnettoman kuningattaren hahmossa. Mutta joskin useat antoivat kaiken
+kunnian Marian esittäjälle, ei menestys olisi ollut niin suuri kuin se
+oli, jollei draaman muillakin henkilöillä olisi ollut -- toisin kuin
+syksyllä 1880 -- hyviä tai tyydyttäviä edustajia. Siten oli
+nti Avellanin kuningatar Elisabet erittäin huomattava. Tälle
+näyttelijättärelle, jonka pääansioita aina oli ollut harras ja älykäs
+tehtävänsä tutkiminen, oli rooli mitä otollisin, ja varmalla taiteella
+hän osasi havainnolliseksi tehdä ne tunteet, jotka ylpeässä
+englantilaiskuningattaressa risteilivät, kun kilpailijattaren kohtalo
+oli ratkaistavana. Erittäin vaikuttava oli draamallinen puistokohtaus,
+missä kuningattaret ainoan kerran seisovat vastatusten. Muiden roolien
+esittäjät olivat: Leino -- Burleigh, Ahlberg -- Leicester, Sala --
+Mortimer (viidennestä kerrasta 19/4 alkaen Rautio, sillä Sala oli
+lähtenyt ulkomaille), Lindfors -- Maria Stuartin hovimestari, Falck --
+Paulet, nti Stenberg -- Hanna Kennedy.
+
+Kun Maria Stuart oli mennyt kuudennen kerran, tuli 23/4 uusi ohjelma,
+Viipurissa jo annettu _Kuinka äkäpussi kesytetään_ ja teatterin ensi
+vuosilta tunnettu laulukappale Lemmenjuoma. Ei ollut tälle Shakespearen
+komedialle eduksi, että se joutui näyttämölle semmoisten näytelmäin
+kuin Schillerin juuri esitetyn ja Todellisten naisten aikaan, mutta
+mikäli katsojat osasivat avaramielisesti asettua muinoiselle kannalle,
+tuotti se heille runsasta naurunaihetta. Esitys oli reipas, tarjoten
+hullunkurista ja runollistakin. Nti Avellan oli kiivas Katarina, Leino
+kesyttäjä Petruchio, Lindfors Gremio, rva Rautio Bianca, Ahlberg
+Lucentio, muita mainitsematta. Laulukappaleessa olivat pääosat nti
+Cajanderilla ja Aspegrenilla (Frankenkrank). Ohjelma meni neljästi.
+
+Syksyllä oli Emilie kirjeessä nti Elfvingille valittanut ajan
+köyhyyttä, kun ei ollut alkuperäistä uutta tarjottavana -- oli näet
+totuttu joka vuosi odottamaan semmoistakin. Suuri oli sentähden
+tyytyväisyys, kun keväällä aivan aavistamatta ylioppilas _Matti
+Kurikka_ toi teatterille 4-näytöksisen kansannäytelmän _Viimeinen
+ponnistus_, joka huomattiin varsin sopivaksi ohjelmistoon. Se
+näyteltiin ensi kerran 2/5 ja menestyi hyvin. Näytelmä oli kyllä
+vasta-alkajan käsialaa, mutta siltä ei puuttunut alkuperäisyyttä.
+Ensiksikin oli toiminnalla jonkinlainen historiallinen pohja, joka oli
+omansa herättämään mielenkiintoa -- "viimeinen ponnistus" tarkotti näet
+venäläisten tilanomistajain viimeistä yritystä saada peruutetuksi 1861
+v:n keisarillinen manifesti, jonka kautta talonpojat julistettiin
+vapaiksi; toiseksi näytelmä kuvasi Inkerin suomalaista kansaa ja
+kansanelämää. Tekijä, joka syntyään on tämän kansan lapsi, oli
+kappaleeseensa taitavasti yhdistänyt kansanlauluja ja tansseja, jota
+paitse koristuksissa ja puvuissa oli huolellisesti todellisuutta
+tavoteltu. Esitys oli kaikin puolin vilkas ja luonteva, niinkuin
+säännöllisesti kansannäytelmissä, ja kokosi toukokuulla viisi hyvää
+huonetta. Yksityisistä näyttelijöistä mainitsemme yhden ainoan, nti
+_Inez Borgin_, joka Annina ensi kerran astui näyttämölle. Nti Borg,
+kauppiaan tytär Porista, oli 25-vuotias tullessaan teatteriin tänä
+keväänä. Hän herätti hyviä toiveita, joita seuraava aika ei
+pettänytkään, mutta hänkin erosi liian pian teatterista. Eipä Emilie
+Bergbom ilman syytä huoahtanut (kirjeessä nti Elfvingille 11/11 1883):
+"Kyllä se on ikävää, että kun näyttelijätär meillä alkaa tulla
+taiteilijaksi, niin yks kaks hän menee naimisiin!"
+
+Toukokuulla Ida Aalberg vielä esiintyi kolmessa eri kappaleessa:
+Adrienne Lecouvreurissä, joka 9/5 annettiin hänen hyväkseen, Jane
+Eyressä, jolla näytännöt 27/5 päätettiin Helsingissä, ja Hilda Aspin
+suomentamassa Scriben ja Mélesvillen 3-näytöksisessä _Valériessa_,
+jossa taiteilijatar, niinkuin edellisissäkin, näytteli pääosaa,
+"viatonta, luonnonpuhdasta" neitokaista. --
+
+Ne monet roolit, jotka nti Aalberg oli palattuaan Parisista näytellyt,
+antoivat Vaseniukselle aihetta tutkia miten ulkomaanmatka oli häneen
+vaikuttanut. Vanhemmissa rooleissa, hän arvosteli, oli näyttelijättären
+esitys rauhallisempaa, hillitympää kuin ennen, eikä siinä ollut mitään
+moitittavaa, mutta välistä huomattiin myöskin kylmempää tekniikkaa ja
+äänenvärityksiä, jotka eivät olleet täysin luonnollisia. Tämä ei
+kuitenkaan merkinnyt taantumista vaan nähtävästi sitä, ettei
+taiteilijatar vielä ollut sulattanut kaikkea mitä ulkomailla oli
+oppinut. Muutoin olikin niin että mitä syvempi kuvattava luonne, mitä
+enemmän draamallista elämää oli kyseessä, sitä vähemmän oli syytä
+muistutuksiin, tehtävän vakavuus vei itsestään siihen välittömään
+esitykseen, joka oli näyttelijättären oikea voima -- niin esim. olivat
+Maria Stuartin kolmas näytös ja kohtaus, missä Julia juo Lorenzon
+tarjooman vaarallisen juoman, loistokohtia ylevämpää laatua kuin
+Adriennen deklamatsionit.
+
+Otamme tähän pari otetta Emilien kirjeistä nti Elfvingille, joista
+saamme yksityistietojen ohella näytäntökauden loppupuolen tunnelman:
+
+(12/4). "Oma, rakas Bettyseni! No, nyt on päätetty, että teatteri
+syksyllä tulee Turkuun. Olemme sangen levottomia. Tietysti on meille
+suureksi haitaksi, että Tukholman 'Pienemmän teatterin' seurue tulee
+kohta jälkeemme esittämään Turun yleisölle rakkaita operettejaan.
+Yleisö on kai 'odottava' ja 'säästävä itsensä' siksi. Onneksi
+on meillä sangen rikas ja suuri ohjelmisto, mutta kenties eivät
+turkulaiset välitä siitä. En voi sanoa kuinka olen pahoillani tuosta
+operettimelusta, joka taas hyökkää kimppuumme. Jos Hamlet tai joku muu
+suuri kappale valmistuu Turussa, niin tulen luultavasti sinne pariksi
+viikoksi."
+
+"Sanomista olet ehkä nähnyt, kuinka suuri menestys meillä on ollut
+Maria Stuartilla. -- Ida Aalberg on etevä ja ihastuttava Maria, ja
+Kaarola kaikin puolin oivallinen Elisabet. Et voi uskoa kuinka
+erinomaisen rakastettava Ida Aalberg on koko ajan ollut; hän on ei
+ainoastaan näyttelijättärenä vaan ihmisenäkin ollut aivan erinomainen.
+Onko hän näyttelijättärenä suurempi kuin ennen, sitä en todellakaan
+tiedä. Useain mielestä hän ennen oli parempi (s.o. enemmän innostunut
+ja vähemmän mietiskelty); toiset taasen iloitsevat siitä itsensä
+hillitsemisestä ja levollisuudesta, jolla hän esiintyy ja arvelevat
+hänen sen kautta äärettömästi voittaneen." --
+
+(9/5). "Nyt on näytäntökausi loppumaisillaan, ja huolimatta
+kuulumattomista huolista ja vaikeuksista, joita vastaan teatterin on
+täytynyt taistella, olemme suoriutuneet; jopa saattaa sanoa, että
+täällä Helsingissä asiat ovat käyneet hyvin. Meillä on tosin usein
+ollut huonoja ja tyhjiä huoneita, mutta toiselta puolen useampia
+täpötäysiä, useampia kuin koskaan ennen. Siten on esim. Maria Stuart
+mennyt ennen kuulumattomalla menestyksellä kuusi kertaa peräkkäin ja
+menee vieläkin pari kertaa. Aivan lopussa on meillä ollut ilo saada
+kotimainen kappale ja, mikä on enemmän, oikein hyvä, lupaava kappale.
+Matti Kurikka, näytelmän nuori tekijä, on vain 22 vuotta eikä
+22-vuotiaalta ylioppilaalta voi kovin paljon pyytää. Neiti Borg Porista
+debyteerasi Viimeisessä ponnistuksessa ja onnistui sangen hyvin. Hänen
+ulkonäkönsä on varsin edullinen, sitä paitse on hänellä hyvä lauluääni
+ja hän on sivistynyt ja intelligentti, niin että ansiopuolia on paljo;
+mutta kuitenkin on hänellä yksi vika: hän osaa huonosti suomea. Sala on
+Wienissä harjottamassa opintoja enkä voi sanoa kuinka lämpimästi
+toivon, että hän edistyisi hyvin. Hilda Asp raukalla on ollut raskas
+kevät (vaikean ja pitkällisen hammastaudin tähden). Hän on niin
+kauttaaltaan kelpo tyttö, että minua oikein surettaa, että hänen
+ensimäinen teatterivuotensa on tullut niin tuskalliseksi. -- Kun kevät
+lähestyy, saa Kaarlo aina semmoisen matkustushalun, että hänen on
+vaikea tukahduttaa sitä. Niin nytkin. Hän aikoo sentähden lähteä parin
+kuukauden ulkomaanmatkalle, etupäässä Parisiin, mutta tuumien viipyä
+vähän Saksassakin hän lähtee luultavasti jo pyhänä Pietarin kautta." --
+
+Koska se apurahasto, joka keväällä 1881 oli arpajaisten kautta kerätty,
+nyt oli loppumaisillaan, ryhtyivät teatterin ystävät tänä keväänä
+uuteen puuhaan, jonka päämääränä oli saada kansalaiset ympäri maan
+uusiin ponnistuksiin taidelaitoksen avustamiseksi. Ensimäinen kokous
+asiasta pidettiin 22/2 ylioppilastalolla, ja olivat kutsujat: Ilta
+Ekroos, Martha Eneberg, Ida Godenhjelm, Augusta af Heurlin, E.
+Järnefelt, Ellen Nervander, Sofie Rein ja Naëmi Starck. Noin 70
+kansalaista tuli saapuville ja asetti 15 henkisen toimikunnan ajamaan
+asiaa. Kaikuna tästä alotteesta ilmestyi vähän myöhemmin Tampereen
+Aamulehteen innostunut kirjoitus, jossa muun muassa sanottiin:
+
+"Jo on aika että Suomen kansa yksissä tuumin vapauttaa tohtori
+Bergbomin edes yhdestä niitä monia huolia, joita hänellä tätä
+kansallista laitosta luodessaan ja johtaessaan on ollut. Jo on aika
+että Suomen kansa vihdoinkin tunnustaa tämän laitoksen omakseen ja
+suopi sille riittävän aineellisen kannatuksen. Suuria laitos ei vaadi,
+vaan uhraus on tehtävä yhteisesti. Ei mikään kaupunki, ei mikään
+maalaiskunta saa vetäytyä pois, kun on kysymys varojen hankkimisesta
+tälle laitokselle." --
+
+Huhtikuun 30 p. julkaistiin vihdoin U. S:ssa vastamainitun toimikunnan
+laatima kiertokirje, jossa ehdotetaan "että kaikki ne, jotka tahtovat
+tehdä jotakin asian hyväksi, tulevana syksynä, ehkä samaan aikaan kuin
+täällä Helsingissä yleiset arpajaiset Suomalaista teatteria varten
+toimeenpannaan, kutkin paikkakunnallansa yhdistyisivät sopiviin
+toimenpiteisiin kerätäksensä varoja samaan tarkotukseen".
+Allekirjoittajat olivat: Z. Topelius, F. Ehrström, Aug. Ahlqvist, H.
+Molander, Walfrid Brehmer, E. Hallonblad, O. Donner, E. Järnefelt, F.
+Perander, T. v. Haartman, J. Krohn, I. Godenhjelm, Kaarlo Slöör, Ellen
+Nervander, Severin Falkman, S. Rein, Emil Nervander, Augusta af
+Heurlin, Eliel Aspelin, A. Aspelin, Seb. Gripenberg, I. Ekroos, Vilho
+Soini, A. Oker-Blom, Alb. Pfaler, Martha Eneberg, A. Rönnholm, Naëmi
+Starck, Alex. Wahlberg, Jenny Lang, K. Th. Hällström, Alma Almberg,
+Kaarlo Basilier, W. E. Meurman.
+
+Tulot näytännöistä olivat tänä vuonna vähemmät kuin edellisenä, mutta
+kun avuksi otettiin koko jäännös 1881 v:n arpajaisrahoista, nimittäin
+15,319:26 mk, päästiin niin edulliseen tulokseen, että velat tilivuoden
+lopussa tekivät ainoastaan 6,400 mk. Kun lisäksi tulee, että teatterin
+ystävät, niinkuin juuri olemme kertoneet, jo toukokuulla tekivät
+alotteen uuteen keräykseen, näytti lähin tulevaisuus verraten
+valoisalta.
+
+Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 116 ja niissä seuraavat
+kappaleet: 9 kertaa _Tätä nykyä_, Todelliset naiset; 8 Maria Stuart,
+Lääkäri vastoin tahtoansa; 7 _Daniel Hjort_; 6 Valapatto, Preciosa,
+Yksi ainoa tytär, Kuinka äkäpussi kesytetään, Yhteiskunnan tuet,
+Remusen kotiripitykset; 5 _Salaminin kuninkaat, Viimeinen ponnistus_,
+Romeo ja Julia, Neiti Elisabeth; 4 _Roinilan talossa_, Venetian
+kauppias. Porvari aatelismiehenä, Haapaniemen hanhenpoika; 3 _Karkurit,
+Valansa rikkojat_, Akseli ja Valpuri, Taistelujen välillä, Lemmenjuoma,
+Riita-asia; 2 _Saimaan rannalla, Kyökissä_, Keijukainen, Naimapuuhat,
+Adrianne Lecouvreur, Valérie, Hardangerin harjulla, Puolueiden
+keskellä, Laululintunen; 1 _Amalia ystävämme_, Jane Eyre, Sirkka,
+Kotimatkalla, Parisin veitikka, Herkules, Ei ollenkaan mustasukkainen.
+
+Näistä 42 näytelmästä oli 10 kotimaista ja 10 ohjelmistolle uutta.
+
+
+
+
+XIII.
+
+Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85.
+
+
+Ennen hajautumistaan kesälomalle seurue lähti _Tampereelle_, antaakseen
+siellä 30/5-22/6 yksitoista näytäntöä. Johtajana toimi Kallio, mutta
+Emillekin oli jonkun aikaa mukana. Aluksi esiintyi Ida Aalberg kaksi
+kertaa Jane Eyrenä ja kaksi Valériena ja pääsi sitte vapaaksi
+mennäkseen Jyväskylään, jossa hän oli luvannut toimeenpanna iltaman
+Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlan aikana. Viime iltana sai
+hän hohtokivillä koristetun kultasormuksen, johon oli piirretty:
+"Muisto 6/6 1884", ja kukkavihkon, jonka nauhoissa luettiin: "Ida
+Aalbergille Taiteen ystäviltä Tampereella; Sä ihaella meidän soit
+Taiteesi jaloutta, Sä rientoihimme riemun loit, Kieleemme rakkautta."
+Senjälkeisestä ohjelmistosta on vain mainittava eräs uusi kappale
+(18/6): Salan suomentama G. v. Moserin 5-näytöksinen huvinäytelmä
+_Ultimo_. -- Juhannusaattona tamperelaiset veivät seurueen jäsenet
+huviretkelle Muroleeseen. Siitä alkoi kuukauden pituinen loma.
+
+Toukokuun alkupuolella Kaarlo Bergbom oli lähtenyt ulkomaanmatkalleen
+ja saman kuun loppupuolella ("tiistaina"!) hän ensi kerran kirjoittaa
+sisarelleen:
+
+"Rakas sisar! Minulla on takanani sangen vaihteleva odysseia, jonka
+olen suorittanut menneen kahden viikon kuluessa. -- Matka Pietarista
+Berliniin oli aika miellyttävä, sillä oli kuin olisi matkustanut kevään
+mukana. Pihkovan luona alkoivat salavat keltaisine papiljotteineen,
+Vilnan luona pistivät jo koivut esiin pienet, viheriät lehtensä,
+Wierballenin luona pensaat vihannoivat lehmuksien ja jalavien seisoessa
+harmaina, vasta Königsbergissä kevät upeili täydessä vihannuudessaan ja
+väririkkaudessaan."
+
+"Pietarista Wierballeniin matkustin toisessa luokassa. Koko
+ranskalainen teatteri ja sirkus Cinicelli (molemmat olivat edellisenä
+päivänä lopettaneet Pietarissa) olivat samassa junassa. Voit käsittää
+kuinka siinä pakistiin, harpattiin, hypittiin, riideltiin, naurettiin!
+Saattoi tulla pää pyörälle. Mutta ne tuottivat tarpeellista
+vaihtelevaisuutta matkan ykstoikkoisuuteen."
+
+"Näyttämöllinen resettini Berlinissä oli Romeo ja Julia sekä Don Carlos
+Deutsches Theaterissa, Narciss Rameau Schauspielhausissa ja kaksi
+Wallner teatterissa esiintyvien Münchenin kansannäyttelijäin näytäntöä.
+Ne ovat todella päässeet melkein yksinäisiksi alkuperäisessä
+raikkaudessa ja luonnonomaisuudessa. Niin olisivat meidänkin
+kansannäytelmät esitettävät, ja niin ne voitaisiinkin esittää, jollei
+samojen näyttelijäin täytyisi riittää Maria Stuartiin, Pattes de
+mouche'iin ja Murtovarkauteen. Näin ei ole ihme, jollei aina tavata
+oikeaa säveltä."
+
+"Narciss Rameau oli pettynyt illusioni. Miten mieltäkiinnittävä olikaan
+minusta tämä draama ollut sekä lukiessa että näyttämöllä, sekä ulkona
+että kotona, sekä Dessoirin nerokkaan että Pousetten käsityöläismäisen
+Narcissin kanssa -- ja nyt! Kuinka se paikottain oli homehtunut ja koko
+ajan valheellinen. Voin nyt käsittää Kaarolan ja Ahlbergin edustaman
+nuoremman polven vastenmielisyyden sitä kohtaan. Nyt en enää tule
+vaatimaan sitä esille! Levätköön rauhassa. Kenties -- jos Sala voisi
+tulla Narsissiksi?"
+
+"Deutsches Theater'issa ilmaantui kaunis, raitis harrastus
+voimakkaammalla, nuorekkaammalla näyttelemisellä ja värikkäämmällä
+yhteisesittämisellä luoda uutta henkeä vanhaan idealistiseen
+tragedia-totuntatapaan. Kunpa vain voimat aina riittäisivät. Miesten
+puolella on hyviä kykyjä; mutta Juliat ja Ebolit ovat vaikeammat
+loihtia esiin."
+
+"A propos -- eräs Deutsches Theater'issa toimeenpantu ilmottamistapa
+miellytti minua. Emmeköhän hyväksy sitä. Taiteilijain nimiin ei liitetä
+'herra' tai 'rouva' tai 'neiti', vaan etunimi -- Filip II -- Sigwart
+Friedmann, Elisabeth von Valois -- Anna Jürgens j.n.e. Minä pidän
+siitä, emmeköhän syksyllä (Turussa) alota sitä tapaa?"
+
+"Matkalla Berlinistä Parisiin levähdin päivän Kölnissä tuomiokirkon
+tähden, jonka ennen olen nähnyt vain hätäisesti. Se on kumminkin
+kuvattavan ulkopuolella. Mikä alkuperäinen leima Kölnillä yleiseen
+onkaan, puoleksi Belgiaa, puoleksi Saksaa. Toiselta puolen
+tehdaskaupunki mitä halpamaisimmin uudenaikaista muotoa ja toiselta
+niin kauttaaltaan katolinen. Eräässä pienemmässä kirkossa oli
+kaikkialla luettavana ilmotuksia suuresta juhlakulkueesta 'pyhän
+Servatiuksen' kunniaksi, 'jonka vilutautia vastustava vaikutus on
+erehtymätön'. -- 'Kovin ankara herra', kirkonpalvelija selitti, 'joka
+ei kärsi pilantekoa'. Kun kysyin, mitä seurauksia hänen epäsuosiollaan
+tavallisesti on, vastattiin, että hän lähettää 'hallaöitä'. Siis on hän
+meille otollinen pyhimys, jollei Selim Lemström[57] tee häntä
+tarpeettomaksi. -- Sunnuntaiaamuna tulin Parisiin." -- --
+
+"Ensi iltana olin Français'sa ja näin Bataille des dames [Naiset
+sotasilla] ja On ne badine pas avec l'amour [Ei lempi leikin vuoksi] --
+niinkuin huomaat ei hyvä teatteritähteni nytkään ole pettänyt minua.
+Musset'n runoelman katkeransuloinen runous ilmeni sydäntäkouristavasti
+Delaunayn Perdicanissa, Bartet sitä vastoin ei saanut minua unohtamaan
+Hedvig Winterhjelmiä. Meidän täytyy välttämättömästi ottaa se. Ahlberg
+on luonnollisesti Perdican. Mutta Camille? Aalberg? Avellan? Kenties
+jälkimäinen sopii paremmin, joskin Musset'n ihmeellinen lyriikka
+paremmin tulisi ilmi Aalbergin suusta."
+
+"Eilen näin Macbethin Porte St Martin teatterissa, la Sarah Lady
+Macbethina. Siitä enemmän ensi kirjeessä. -- Olen nyt matkallani usein
+ajatellut, kuinka pahoin teen kun panen sinut hoitamaan kaikkea
+raskaimpana aikana ja kierrän itse maailmaa. Sinä olet sentään enkeli
+-- sitä ei voi auttaa." -- --
+
+"J. K. Jos tapaat Minna Canthin Jyväskylässä, niinkuin epäilemättä
+tapahtuu, niin sano, että hänen välttämättömästi täytyy jouluksi tehdä
+Työmiehen vaimo valmiiksi. Jos hän tahtoo tehdä jonkinlaista
+propagandaa, niin on kai valtiopäiväaika sopivin. Myöhempänä keväällä
+tulee luonnollisesti niinkuin aina uutuuksia ahdinkoon asti".[58]
+
+Emilien vastauksesta (toiselta helluntaipäivältä) otamme seuraavat
+tiedot: Kenraalikuvernööriltä tullut avustus oli hänen toivomuksensa
+mukaan jaettu seurueen jäsenille: neideille Aalberg ja Avellan,
+Leinolle, Ahlbergille ja Salalle kullekin 360 ja rva Lundahlille 200
+mk; mutta johtokunta oli kirjallisesti anonut, että rahat vastedes
+saataisiin vapaasti käyttää. -- Emilie epäilee onko viisasta ottaa
+Erasmus Montanus Holbergin riemujuhlaa varten [niinkuin Kaarlo oli
+tuuminut]. Jos teatteri olisi Helsingissä, kun päivä sattuu, olisi
+toisin; mutta Turussa tai Porissa se on hukkaan heitetty. Jollei
+Holbergiä näytellä hyvin, on hän kovin vanhentunut. Ruotsalaisessa
+teatterissa on Molièren Tartuffekin juuri saanut saman tuomion --
+tyhjiltä huoneilta.
+
+Kaarlon toinen kirje on päivätty "sunnuntaina ? kesäkuuta":
+
+-- -- "Et tahdo ottaa Erasmus Montanusta, sentähden ettei se menesty.
+Hyvin mahdollista, mutta mikä muu meillä menestyy kuin suuret draamat
+ja kansannäytelmät! Erasmuksella on se ansiopuoli, että se on pian
+valmis ja voidaan hyvin harjottaa samalla aikaa kun jotakin muuta,
+sillä siinä ei tarvita Ida Aalbergia, Avellania, Leinoa, rva
+Aspegrenia, Ahlbergia eikä Salaa. Sinä tahdot 'En Handske' [se oli
+juuri näytelty Ruotsalaisessa teatterissa tavalla, joka Emilien
+mielestä ei estäisi sen esittämistä]. Kernaasti minun puolestani, mutta
+eikö Puolueiden keskellä [joka ei ollut yleisöä miellyttänyt] jonkun
+aikaa peloita meitä Björnsonista. Ja sitä paitse -- kuka on oleva Riis,
+kappaleen tavallaan omituisin henkilö. En näe meillä mitään
+mahdollisuutta. Leino? Epäonnistunut! Ja kuka olisi silloin
+Christensen, joksi hän sopii niin hyvin. Se on onnettomuutemme, että
+miesnäyttelijämme eivät riitä uudenaikaisiin, yhteiskunnallisiin
+näytelmiin, sillä Leino on melkein ainoa, joka menestyy niissä (ja
+myöskin Aspegren sivurooleissa). Ahlbergilla, Falckilla ja Salalla
+täytyy olla [historiallinen] puku, Weckmanilla ja Rautiolla
+työmiespuserot ollaakseen alallaan. -- Mutta olkoon kuinka tahansa, me
+voimme kyllä kaikissa tapauksissa valmistaa Erasmuksen. Kun emme ensi
+vuonna ota mitään uutta Molièrea, niin voimme ottaa yhden Holbergin.
+Muista sitä paitse, että meidän yleisömme on vastaanottavaisempi
+vanhaan, vankkaan komiikkaan nähden, kuin Ruotsalaisen teatterin yleisö
+oli silloin kun se annettiin siellä." -- --
+
+"Olen pari kertaa nähnyt Mâitre de Forges. Imelän valheellisuutensa
+tähden se on minulle ylen vastenmielinen, mutta yleisö ulvoi
+liikutuksesta, naiset oikein sulivat kyyneleisiin, Marlittin henki
+leijaili kokonaisuuden ylitse. Näytteleminen oli kunniallisen
+keskenkertaista (poikkeuksena vain Moulinet'n esittäjä St Germain, joka
+on ensi luokan taiteilija); omituista kyllä kiitetään sitäkin. Olen
+kuitenkin nähnyt paljo parempaa Gymnaseteatterissa, jossa kappale
+näytellään, puhumatta Français'ta." --
+
+(Parisi 25/6). Kaarlo oli aikonut kesäkuun lopussa lähteä
+paluumatkalle, mutta kuultuaan että Levinsky, jonka opetusta Sala oli
+nauttinut Wienissä, heinäkuun alussa matkustaisi pois, hän oli
+kehottanut Salaa tulemaan Parisiin. Tämä olikin luvannut tulla. "Tahdon
+silloin olla täällä antaakseni hänelle ohjeita, sillä rahojen ja muun
+suhteen on hänelle hyödyksi että joku opastaa häntä, varsinkin kun
+hänen ranskankielentaitonsa luonnollisesti on puutteellinen."
+
+"Edelfeltin luona olen ollut pari kertaa -- hän oikein pyysi, etten
+lähtisi Parisista näkemättä hänen työpajaansa. Hänellä oli joukko
+keskeneräisiä tauluja, mutta ei ainoatakaan valmista. Ne olivat kenties
+mieltäkiinnittävämpiä semmoisina, sillä se voimakas elämä, joka niissä
+on, ei silloin ollut peittynyt monesti kyllä vaativaisen tekniikan
+varjoon, niin, jopa oli kuin niissä olisi ollut sydäntäkin, jotakin,
+jota hän, niinkuin tiedät, ei tuhlaa tauluihinsa. Hänellä on kuitenkin
+ihmeellinen viehättämiskyky olematta mielistelevä. Sinä joka niin
+helposti leimahdat liekkiin, kun ihmiset ovat rakastettavia, olisit
+puoleksi rakastunut häneen, mutta hän vaikutti minunkin enemmän
+vastustavaan luontoon. Haakonluonnollaan hän on rientänyt voitosta
+voittoon olemassaolon taistelussa -- kenties hän on menettänyt jotakin
+itsestään, mutta kokonaan kadottanut itseänsä hän ei ole. Hänen
+asemansa täällä on täydellisesti vakaantunut, hän on ainoa
+pohjoismainen taiteilija, jonka Parisin taiteilijamaailma on
+täydellisesti omakseen hyväksynyt, voit kuvitella miksikä harmiksi
+ruotsalaisille -- [Otto] Vallenius kertoi minulle hupaisia juttuja
+siitä. Hänen suuri taulunsa Luxemburgkokoelmassa on oivallisella
+paikalla ja tekee suuren vaikutuksen." -- --
+
+"Täällä kesä on vihdoin alkanut, ja hieno yleisö tekee lähtöä
+kaupungista. Kuukauden lopussa useimmat teatterit sulkevat porttinsa.
+Avoinna pysyvät toki Théâtre Français, samoin iso ooppera, Lyrique
+populaire, Porte St Martin (vaikka Sarah on Lontoossa) ja jotkut pikku
+teatterit. Macbethin näin pari kertaa Porte St Martin teatterissa, ensi
+kerran yhdeksi kolmanneksi osaksi ihastuneena ja kahdeksi kolmanneksi
+osaksi suuttuneena, toisen kerran tasaisemmin tyytyväisenä ja siis
+oikeamielisempänä. Suuttumukseni johtui, niinkuin aina kun ranskalaiset
+koskevat vieraaseen teokseen, siitä kunnioituksen puutteesta, jolla he
+menettelevät. Macbeth oli revitty rikki muutamiksi kuvaelmiksi, joiden
+väliltä yhdistävät siteet oli poistettu, niin etten ymmärrä kuinka ne,
+jotka eivät tunteneet kappaletta, saivat siitä jotain yhtenäistä. Mutta
+kenties se ei ollutkaan niin hullua. Onhan toki niin, että juuri suuret
+pääpiirteet Shakespearessa ovat tehneet hänen kaikkien aikojen
+kansanomaisimmaksi draamarunoilijaksi, ja ne olivat esiintuodut terävän
+selvästi, siinä ei oltu yleiseen ranskalaiseen tapaan lievennetty ja
+litistetty -- useiden kriitikkojen kauhuksi. Pienet roolit näyteltiin
+surkeasti (Malcolmina, huomaa Malcolmina, esim. esiintyi sama daami,
+jonka me näimme näyttelevän Précieuses ridicules kappaleessa Coquelinin
+kanssa Tukholmassa, Duncan oli Kalliolta oppinut nostamaan etusormeaan
+ja tiedäthän kuinka se tehoo tragediassa; Macduff melusi ja huusi kuin
+hullu). Edelleen oli yhteisnäytteleminen hutiloitua ja näyttämöllepano
+paikottain aivan epäonnistunut, esim. noitien luolassa. Mutta Macbeth
+itse (Marais) oli mieltäkiinnittävä. Hänellä ei ollut sitä daimoonista
+tahdonvoimaa, joka vastustamattomasti ajaa Macbethin rikoksesta
+rikokseen, mutta milloin voi meidän aikojen mies murtuneine tahtoinemme
+tehdä sitä havainnolliseksi. Mutta hänellä oli lämpöä, eloa, ilmettä ja
+hyvä esiintymistapa. Entäs Sarah? Min -- ei hän ollut se Lady Macbeth
+'que j'avais révé', mutta tavallaan hän näytteli sydäntäkouristavasti.
+Hän ei ollut minkään clanin puoliraakalainen naispäällikkö, vaan
+uudenaikainen petrolöösi, joka hermojensa luonnottomassa jännityksessä
+hillittömästi syöksyy eteenpäin. Päävaikutin hänen menettelyssään ei
+ollut kunnian- vaan verenhimo. Kohtaukset Duncanin murhan edellä ja
+jälkeen tulivat sen kautta kauhean vaikuttaviksi, varsinkin
+kun Marais, ranskalaisten omituisella taiturimaisuudella fyysillisesti
+ilmisaattaa mielenliikutuksia, mestarillisesti esitti kauhua.
+Unissakävijäkohtauksessa on Saraa kovin ihailtu, minun mielestäni ilman
+syytä. Hän repii tämän kohtauksen täydellisesti muun yhteydestä. Hänen
+Lady Macbethillaan ei ole edes vanhan ääripiirteet, hän näyttelee
+sitä, Edelfeltin henkevän lauseen mukaan, niinkuin indialainen
+käärmeenlumojatar. Ainoastaan somnambulismi, eikä tuskallinen katumus,
+tuli näkyviin."
+
+"Muutoin oli huomattavissa, kuinka varsinainen Parisin yleisö
+on vastustavalla kannalla Saraa kohtaan. Marais sai enimmät
+suosionosotukset. Sitä paitse olivat katsojat enimmäkseen
+ulkomaalaisia. Käytävissä kuultiin kaikkia mahdollisia kieliä,
+englantia tietysti enimmin."
+
+"Theâtre français'sa olen, paitse muutamia Corneillen, Racinen ja
+Molièren kappaleita, nähnyt 'Maailma, jossa huvitellaan', henkevästi
+esitettynä ilman että näytelmä minusta sentään olisi ollut
+sisältörikkaampi, Augierin 'Mr Poirierin vävy', joka olisi otettava,
+jos Alarik Böök [Brunon nuorempi veli, joka myöskin aikoi ruveta
+näyttelijäksi] kehittyy veljen suuntaan taikka jos saamme jonkun
+toisen, joka voi täyttää siroja rooleja, Ei lempi leikin vuoksi (toisen
+kerran), joka on oleva miellyttävin muistoni tältä Parisin matkalta,
+Mademoiselle de la Seiglière y.m. Tuon muassani yhden erinomaisen
+sievän 1-näytöksisen kappaleen 'La duchesse Martin'. Jollei se vaan ole
+liian hieno -- jota pelkään -- olisi se otettava, sillä meillä on suuri
+puute pikkukappaleista. Remusen kotiripitykset ja Haapaniemen
+hanhenpoika alkavat olla kovin kuluneita. -- Sala on pyytänyt saada
+viipyä lokakuun yli.[59] Olen suostunut siihen. -- -- Niin
+Rautatehtailija! Luonnollisesti otamme sen. Minun persoonallinen
+myötätuntoni tai vastahakoisuuteni ei saa vaikuttaa ohjelmistoon. --
+Noin 10 p. heinäk. lähden kotiapäin."
+
+Loppupuolen loma-aikaansa Kaarlo vietti Helsingissä. Emiliekin oli
+kotona käytyään ensin Kuitiassa ja sitte Ossian veljensä häissä (9/7
+Hatanpäässä). Heidän huomionsa oli muun muassa kiintynyt kesällä eri
+paikkakunnilla alkuun pantuihin rahankeräyspuuhiin teatterin hyväksi.
+Turussa oli päätetty toimeenpanna kansanjuhla Kupittaalla ja myöhemmin
+arpajaiset. Oikein hämmästystä oli vapaaherra Werner von Troilin
+menettely herättänyt, hän kun itse oli kutsunut asianharrastajat kokoon
+ja ruvennut toimikunnan puheenjohtajaksi. Se oli muka "matelemista
+Heydenin ja fennomaanien edessä", mutta vaikutti sen, että semmoisetkin
+turkulaispohatat, jotka olivat vakuuttaneet, etteivät he koskaan
+astuisi Suomalaiseen teatteriin, saapuivat kokoukseen. -- Paitse näistä
+asioista Emilie kirjoitti nti Elfvingille Suomalaisen tyttökoulun
+uudesta talosta. Se oli hyvin yksinkertainen, mutta siisti, ja hän
+iloitsi suuresti, että on "päästy niin kauas eteenpäin", että koulu,
+joka oli toiminut mitä kurjimmassa, melkein tallintapaisessa
+huoneustossa, nyt sai jatkaa työtänsä oman kurkihirren alla.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Teatteri alkoi toimensa _Tampereella_, jossa 27/8-10/9 annettiin
+yhdeksän näytäntöä. Aikomus oli kyllä ollut alottaa Turussa, mutta
+siellä oli kesällä näytellyt Fröbergin ruotsalainen seurue ja sille
+suotiin, tavan mukaan, etuja Suomalaisesta teatterista välittämättä.
+Ensimäisen näytännön jälkeen Kaarlo kirjoitti 28/8 Emilielle kirjeen,
+joka sisältää täydellisen arvostelun uudistetusta Murtovarkaudesta,
+joka oli ollut ohjelmana:
+
+-- "Huone oli hyvä (nti Berg luuli noin 400) ja suosionosotukset
+lämpimät, varsinkin viime näytösten jälkeen. Suurimman osan suosiota
+sai tietysti Hoppulainen. Rautio oli _oikein hyvä_. Hänellä tosin ei
+ollut Böökin auktoriteettia eikä myöskään sitä verratonta,
+hullunkurista huumoria, jolla Böök lausui _joitakuita_ repliikkejä,
+mutta hän oli täydellisesti yhtä luonnollinen ja hänellä oli sekin
+ansio että _kaikki_ repliikit pääsivät oikeuteensa. Falck [Penttula]
+oli melkein parempi kuin Leino toisessa näytöksessä, jossa hänen
+haudanjylhä äänensä oli kuin luotu roolia varten, mutta Leino tuotti
+sen sijaan viime näytökseen toisenlaista eloisuutta kuin Falck
+hitaudellaan. Rva Rautio tulee kyllä hyväksi, kun hän vaan ennättää
+sulattaa ja enemmän täydentää roolia; nyt se oli vähän ykstoikkoinen.
+Hän sopii siihen sentään paremmin kuin Hacklin, vaikka tämä oli sangen
+hyväksyttävä Helena. Vyyryläinen[60] ei myöskään ollut huono (Maria) ja
+Asp [Loviisa] oli pirteämpi kuin [rva] Lundahl, joskaan ei niin kaunis.
+Sitä vastoin Kilpi ei vastannut Rautiota vanhana talonpoikana Penttulan
+saunassa; niinikään meni ensimäinen kansankohtaus ennen paremmin kuin
+nyt. Kaikki kaikessa on Murtovarkaus taas onnellisesti liitetty
+ohjelmistoon -- milloin saamme Roinilan talossa samalle kannalle?" --
+
+Muutoin mainittakoon ohjelmistosta vain Maria Stuart (3 kertaa) ja
+Yhteiskunnan tuet. Jälkimäisessä oli nti Borg rva Bernick, ja Kaarlo
+arvostelee häntä seuraavasti: "Hän oli sangen hyvä, kovin peloissaan,
+mutta käsitys oikea ja vivahduttaminen oivallinen; kieli sitä vastoin
+virheellistä."
+
+Syyskuun keskivaiheilla tultiin _Turkuun_, jossa ei oltu käyty moneen
+vuoteen. Paitse Salaa ja rva Lundahlia (joka oli eronnut) olivat kaikki
+saapuvilla ja lisäksi muutamia uusiakin, nimittäin _Otto Vallenius_ ja
+nti _Lilli Kurikka_ sekä _Alarik Böök_ ja _Iisakki Lattu_. Otto
+Valleniuksen kanssa oli Kaarlo tehnyt sopimuksen Parisissa, missä tämä
+monipuolisilla taiteilijataipumuksilla varustettu mies, jätettyään
+yliopistolukunsa, harjotti opintoja maalaustaiteessa, ja nti Kurikassa
+oli, hänen veljensä Matti Kurikan kirjeen mukaan, kesällä herännyt
+"ääretön halu päästä Suomalaisen teatterin jäseneksi". Vallenius ja nti
+Kurikka olivat molemmat sangen tervetulleita teatteriin lauluäänensä
+tähden. Tästä lähtien voitiin jälleen ottaa laulukappaleita
+ohjelmistoon. Lilli Kurikka oli 19-vuotias ja Helsingin suomalaisen
+tyttökoulun käynyt. Alarik Böök oli Bruno Böök-vainajan nuorempi veli.
+Iisakki Lattu vihdoin oli ainoa näistä tulokkaista, joka pysyvästi jäi
+teatteriin.[61] Ensi-iltana 16/9 meni Maria Stuart täydelle huoneelle
+ja seuraavana Murtovarkaus puolelle. Alku ei ollut loistava sillä
+tavallista on, Kaarlo kirjoittaa, että meikäläiset ensi hyökkäyksessä
+joutuvat hämilleen. Puhuttiin liian hiljaa, johon lisäksi tuli pikku
+onnettomuuksia. "Mutta kaikki paranee kai, kun ennätämme tottua
+yleisöön ja yleisö tottuu meihin. Tänään (19/9) luulen Ida Aalbergin
+vallottavan yleisön yhdellä ryntäyksellä, sillä hän sanoi olevansa
+hyvällä tuulella." Niin kävikin, ja näyttelijätär sai laakeriseppeleen
+ja kukkia. Viikko myöhemmin, Romeon ja Julian jälkeen, Kaarlo
+kirjoittaa, että silloin uudistui mitä oli tapahtunut Maria Stuartiin
+nähden. Ensi kerralla kylmä, ynseä, ymmärtämystä puuttuva yleisö ja
+toisella vilkas, kiitollinen ja innostunut, yhteisesitys ensi kerralla
+laimea ja hätäinen, toisella tyydyttävä. Murtovarkauskin menestyi
+paremmin toisella kerralla, ja huone oli kahta vertaa parempi.
+Yhteiskunnan tuet annettiin kolmannelle osalle huonetta, ja Kaarlo
+huudahtaa: Kuinka henkisesti kuollut tämä yleisö kuitenkin on! Hän
+sanoo kokonaan menettäneensä kyvyn arvostella kappaleiden
+vaikuttavaisuutta. Nyt huudetaan vain laulukappaleita -- niitä me
+ymmärrämme! (Huuto saada nähdä Ida Aalbergia on vaiennut, kun siihen
+yhtyy niin kamalia perspektiivejä kuin Shakespeare ja Schiller!)
+Epäilemättä oli ruotsalaisten operettiohjelmisto saanut yleisön
+hylkimään vakavaa ohjelmistoa. Bergbomin täytyi vastoin tahtoansa
+("sillä se menee nyt, dass Gott erbarm") antaa Saimaan rannalla, ainoa
+laulukappale, joka tällä hetkellä oli valmis, -- ja se veti, varsinkin
+toisella kerralla (Parisin veitikan kanssa), miltei täyden huoneen.
+Regina antoi sitte myöskin 8/10-12/10 kolme hyvää huonetta. Kolmantena
+iltana (kaikista paras -- 1,071 mk) oli Ida Aalberg erityisten
+suosionosotusten esineenä ja hän sai muun muassa hopeisen maljakon
+("Ida Aalberg 18 12/10 84. Käy nyt tiesi tervehenä, matkasi imantehena,
+päätä kaari kaunihisti, pääse illalla ilohon."). Suuri isänmaallinen
+kappale lämmitti siis sydämiä Turussakin.
+
+Tällä aikaa harjotettiin Hilda Aspin suomentamaa G. Ohnet'n
+4-näytöksistä draamaa _Rautatehtailija_, Shakespearen _Hamletia_ ja
+Nummisuutareita, joka viimeinen kaipasi uudistamista. Ensimäinen näitä
+meni 24/10 saavuttamatta silloin enemmän kuin toisellakaan kerralla
+suurempaa suosiota, vaikka kritiikki kiitti sekä kappaletta että
+esitystä. Leino ja Ida Aalberg esiintyivät päärooleissa. Hamlet edistyi
+hitaasti; "Ahlberg ryhtyi siihen niin veltosti", että Bergbom epäili
+sen menestymistä. "Kyllä on kovaa", hän lisää "että täytyy pakottaa
+ihmisiä Hamletiin, kun ajattelee, että Vilho olisi antanut vuosia
+elämästään saadakseen näytellä sitä roolia." Se valmistui kumminkin
+miten kuten ja annettiin ensi kerran 30/10 Ahlbergin hyväksi, koska
+tämä näyttelijä oli lähtevä parin kolmen kuukauden opintomatkalle.
+Näytäntö onnistui hyvin, sanomien mukaan. Ahlberg oli erinäisissä
+kohtauksissa oivallinen ja Ida Aalberg mainio Ofelia. Axel Ahlberg sai
+sinä iltana kultakellon, ja samanlainen lahja annettiin Ida Aalbergille
+l/11, kun hän esiintyi Jane Eyrenä. Nummisuutarit näyteltiin viimeisenä
+iltana 4/11 täydelle huoneelle. Leino oli vielä Esko, sillä erästä
+nuorempaa näyttelijää oli turhaan koeteltu; ensikertalainen oli m.m.
+Lattu Karrina. Muista täällä näytellyistä kappaleista mainittakoon vain
+Mustalaiset, jossa nti Kurikka Evinä ensi kerran (15/10) astui
+näyttämölle ja lauloi "aistikkaasti, puhtaasti ja tunteellisesti", ja
+nti Avellanilla Rózsina oli suuri menestys, sekä Todelliset naiset,
+jota turkulaiset eivät viitsineet tulla katsomaan. -- Turunmatka
+päättyi 900 markan tappiolla, jota pidettiin verrattain onnellisena
+tuloksena! Åbo Underrättelser kiitti hyvää ohjelmistoa ja vakuutti
+seurueen olevan vastedeskin tervetullut (!). --
+
+Kaarlo oli asunut Fenix-hotellissa, jossa hänellä oli kaksi huonetta,
+ja hän maksoi täydestä "ylöspidosta" 120 mk kuukaudessa. Leino rouvansa
+kanssa, Axel Ahlberg sekä neidit Avellan ja Stenberg asuivat myöskin
+siellä, ja kaikki söivät samassa pöydässä. -- Kirjeessä, jossa Kaarlo
+kertoo tämän, tapaamme sanat: "Lue Jussi Brofeldtin Muudan
+markkinamies. Se on sydäntäkouristava. Siinä pojassa elää Herran
+henki."
+
+Paluumatkalla Turusta seurue pysähtyi _Hämeenlinnaan_, jossa Nordinin
+salongissa annettiin neljä näytäntöä -- jopa Maria Stuart viimeisenä
+iltana. Kun huone oli aina täysi ja päiväkustannukset pienet, nousi
+voitto 900 markkaan -- samaan summaan, joka Turussa oli menetetty.
+
+_Helsinkiin_ seurue tuli aikaisemmin kuin aiottu oli. Ensin oli näet
+aikomus ollut mennä Turusta Poriin, mutta kun sikäläinen uusi teatteri
+ei vielä ollut täysin valmis, jäi matka tekemättä; toiseksi oli
+tuumittu pitentää Turussaoloa, mutta Carlbergin ruotsalainen seurue
+tuli ja otti teatterin. Kun saavuttiin Helsinkiin, olivat arpajaiset
+teatterin hyväksi olleet ja menneet. Ne tapahtuivat nimittäin tiistaina
+4/11 ylioppilastalolla, jonka huoneet olivat tungokseen asti täynnä.
+Salin peräseinällä nähtiin "tuulentupa", Suomalaisen teatterin uusi
+rakennus, jonka K. K. Hellsten oli maalannut Seb. Gripenbergin
+luonnoksen mukaan, ja sivuseinillä Hedvig Winterhjelmin, Emmy Achtén,
+Ida Basilierin, Kaarlo Bergbomin ja Vilhon muotokuvat. Ohjelman
+alkunumero oli J. Mustakallion sepittämä prologi, jonka Turusta varta
+vasten tullut Ida Aalberg lausui, ja muista numeroista huomattavin
+iloisen, kirjavan joukon esiintyminen, jossa tunnettiin 18
+näyttämöllistä hahmoa: Anni, Boriska, Inga, Jessika, Kätchen, Lysisca,
+Nicole, Noora, Pamina, Papagena, Rosina, Rykmentin tytär, Esko, Fra
+Diavolo, Larsson, Maunu, Papageno, Göndör Sandor. Nämä kaupittelivat
+yleisölle tilapäistä albumia.[62] Voittoja oli 1,000 ja arpoja
+11,000 à 1 mk.
+
+(11/11). "Oma rakas Bettyseni", Emilie kirjoittaa sen jälkeen, "usko
+pois että tuntuu hyvältä kun arpajaispuuha on ohi! Odotamme puhdasta
+voittoa 11 à 12,000, tosin vähemmän kuin viimein, mutta toki
+kunnioitettava summa. Olen äärettömän kiitollinen, että kaikki on
+mennyt hyvin. -- Perjantaina teatteri alkaa täällä; saa nähdä kuinka
+rupeaa käymään. Kevättä en pelkää, jos kaikki pysyvät terveenä, mutta
+joulukuu on kaikkialla vaikea kuukausi ja vallankin meillä, jotka niin
+paljo rakennamme ylioppilasyleisöön. -- Kiitos, hyvä Bettyseni,
+kaikesta mitä teit hyväksemme, kun olimme Turussa [Emiliekin oli ollut
+siellä pari viikkoa lokakuulla]; erinomaisen hupaista on että siellä
+meni kuin meni. Toivoakseni Fröberg & consortes eivät aivan hävitä
+meiltä maanalaa. -- Sala jää ulkomaille joulukuun keskivaiheille.
+Sydämestäni toivon hänen edistyvän. Hän on ihmisenä läpeensä kelpo ja
+kunnioitettava, niin että minä ja me kaikki sangen paljo pidämme
+hänestä. -- Olet kai kuullut, että rva Canthin uusi kappale on valmis!
+Kuinka hupaista on saada kotimainen teos, sen tiedät kyllä." --
+
+Täälläkin alotettiin (14/11) Murtovarkaudella. Sitte tuli
+Rautatehtailla, joka näyteltynä kolme kertaa ei täälläkään menestynyt,
+vaikka arveltiin sentapaisista ranskalaisista muotikappaleista olevan
+hyötyä näyttelijöille. Toisella innostuksella vastaanotettiin vanha ja
+aina uusi Nummisuutarit. Uusia olivat siinä Pesonen -- Topias, Weckman
+-- Mikko Vilkastus, Rautio -- Iivari, Falck -- Niko, Lindfors -- Teemu
+ja rva Rautio -- Jaana.
+
+Joulukuun 3 p. sattui Ludvig Holbergin 200-vuotispäivä ja sitä
+vietettiin vanhan mestarin huvinäytelmillä _Ei ole aikaa_ ja _Henrik ja
+Pernilla_ (Hilda Aspin suomentama). Kumpikin komedia sujui hyvin, mutta
+edellinen sentään paremmin. Lindfors oli Vielgeschrey ja häntä
+kiitettiin siitä että hän oli syventänyt näyttelemistänsä, jossa ennen
+ilveilevillä kujeilla oli ollut liiaksi sijaa. Otto Vallenius oli
+onnistunut kujeellisena palvelijana, Hilda Asp Pernillana, nti Stenberg
+Madlenana j.n.e. Toisen kappaleen nimiosat olivat Weckmanilla ja rva
+Aspegrenilla. -- Näyttelijät lähettivät Leinon allekirjoittamassa
+sähkösanomassa tervehdyksensä Tanskan näyttelijöille, ja Bergbom
+tervehti eri sähkösanomalla kuninkaallista näyttämöä, "Ludvig Holbergin
+kaikille pohjoismaille merkillisen vaikutuksen kehtoa". Kuninkaallisen
+teatterin puolesta kamariherra Fallesen vastasi kumpaseenkin
+tervehdykseen.
+
+Viikko myöhemmin 10/12 oli toinen juhla -- kymmenes vuosipäivä Ida
+Aalbergin ensimäisestä esiintymisestä teatterissa. Sitä vietettiin Jane
+Eyrellä, ja taiteilijatar sai vastaanottaa kukkia ja laakeriseppeleitä,
+jota paitse hänelle toimeenpantiin pidot, joissa prof. F. Perander
+puhui kunniavieraalle ja pyysi lupaa, että saataisiin teatteria varten
+maalauttaa hänen muotokuvansa.[63]
+
+Kun Bergbom oli alkanut toimeenpanna huokeahintaisia kansannäytäntöjä,
+hän noudatti haluansa antaa vähävaraistenkin nauttia teatterista. Mutta
+samoin kuin hän rakasti varsinaista kansaa, rakasti hän lapsiakin. "En
+voi täällä nähdä lapsia", hän kirjoitti Parisista, "muistamatta lapsia
+kotona", tarkottaen kai lähinnä sisarensa lapsia. Lapsillekin -- ei
+ainoastaan näille läheisille vaan mahdollisimman useille -- hän halusi
+avata teatterinsa, ja niin hän nyt ennen joulua (13/12) ilmotti
+ensimäisen "lastennäytännön", jossa klo 5:stä i.p. esitettiin Z.
+Topeliuksen "leikki" _Ole armelias köyhille_ ja Saimaan rannalla.
+Teatteri oli täynnä outoa yleisöä, rivit "rint' rinnan täynnä pieniä
+päitä, jotka kurkistelivat reunusten yli niinkuin pääskysen pojat
+pesästään". Tarvitseeko sanoa, että tämä yleisö oli ihastunut! Näytäntö
+uudistettiin 27/12. -- Seuraava ohjelma 14/12 sisälsi paitse Kiven
+Kihlausta kaksi uutta alkuperäistä 1-näytöksistä huvinäytelmää: Matti
+Kurikan _Ihmekös tuo!_ -- naurattava, erehdyksille ja hullunkurisille
+kohtaamille perustettu vähäpätöisyys, jossa Lilli Kurikka, pääroolin
+esittäjänä, ensi kerran ja onnellisesti näyttäytyi Helsingin yleisölle
+-- ja Robert Kiljanderin _Pukkisen pidot_,[64] joka osottautui
+tekijänsä edellisiä pikkukappaleita etevämmäksi, siinä kun luonnekuvaus
+on syvempi ja henkilöitten pikkukaupunkilaisuus paljastetaan hienolla
+ivalla. Parhaiten kuvattua henkilöä, Anna muoria, näytteli nti Stenberg
+erittäin hyvin.
+
+Joulun ja uudenvuoden aika ei tuonut enempää uutta. Uudenvuoden päivänä
+meni Kiven muistoksi Nummisuutarit, e/i pitkän ajan päästä Kultaristi,
+jonka uudistamisen Vallenius, Inez Borg ja Lilli Kurikka tekivät
+mahdolliseksi, 6/1 Daniel Hjort, sekin tärkeissä kohdin uudistettuna --
+nimihenkilönä ulkomaalta palannut Sala, osottaen melkoista edistystä
+(itsenäisesti hän teki luonteen pääpiirteeksi synkän tunteellisuuden,
+joka muutti ivan ulkomaailmaa kohtaan tuskalliseksi oman kehnouden
+tunnoksi), Sigrid Stålarmina Ida Aalberg, esittäen onnettoman neidon
+hienosti ja jalosti, Ebba Stenbockina nti Avellan, täynnä voimaa ja
+ylimyksellistä ryhtiä, sekä Juhana Fleminginä Otto Vallenius -- ja
+Topeliuksen päivänä Regina von Emmeritz. Ensimäinen ohjelmistolle uusi
+näytelmä tuli vasta 28/1, nimittäin Minna Canthin kolmas draama,
+_Työmiehen vaimo_. Työmiehen vaimonkin, niinkuin ennen Murtovarkauden,
+syntyhistoriasta tahdomme tässä antaa tietoja, koska me siten samalla
+valaisemme Minna Canthin ja Bergbom-sisarusten keskinäistä suhdetta,
+joka muodostaa tärkeän lehden sisarusten elämäkerrassa. Vaikka Emilien
+ja Kaarlon kirjeet tältä ajalta näyttävät hävinneen, näkee Minnan
+kirjeistä heille, kuinka he seurasivat hänen työtään, kuinka Kaarlo on
+siihen vaikuttanut ja kuinka kirjoittajan sydän oli heille avoinna. --
+Ennestään tiedämme, että näytelmä oli jo tekeillä kun Emilie kesällä
+1883 ensi kerran tapasi Minna Canthin Kuopiossa. Emilien kehotuksesta
+Minna kirjoitti Kaarlolle Sandefjordiin:
+
+(2/8 83). -- "Kun nti Bergbom kuuli, että olen tarttunut kiinni
+'Homsantuussa' enkä ollenkaan pääse siinä eteenpäin, tahtoi hän minua
+lähettämään sen alun [ensi näytöksen] Tohtorille ja kertomaan, miten
+olen aikonut sitä sommitella. -- Jos tuo ennen oli minulla hämärässä,
+on se vielä sitäkin pimeämmäksi käynyt sitten kun eilen näin
+'Valapaton'. En minä koskaan, en koskaan saa niin hyvää toimeen.
+Tragedia tästäkin tulla pitää, mutta en varmaankaan saa siitä mitään
+semmoista suurenmoista kuin Valapatto on. Ja kuitenkin tahtoisin siitä
+suurenmoista ja hyvää -- taikka ei mitään. Tehdäkseni nti Bergbomille
+mieliksi, täytyy kaiketi minun kuitenkin kertoa hämäriä piirteitä
+tuohon kappaleeseen. Ne tuntuvat niin mitättömiltä ja pieniltä, kun
+niitä vertaa Valapattoon. -- Toisen näytöksen ensi kuvaus on
+kauppatorilla. Siellä on myyjiä ja ostajia. Viisunkauppias laulelee
+perällä ja myyskentelee arkkiviisujaan ympärillä seisoville. Katupojat
+heittelevät palloa oikealla. Johanna tulee. Hänellä on vaan yksi markka
+rahaa, jolla aikoo ostaa ruokaa, maitoa sairaalle lapselleen. Paavo
+tulee juomatoverinsa kanssa ja riistää häneltä rahan. Johanna
+vastustaa, rukoilee, uhkaa. Paavo ei siitä välitä. Homsantuu tulee
+työntäen kottikärryjä, joissa hänellä on perunoita. Ne hän on saanut
+nostamapalkakseen. Hän on ylpeä, mutta rakkaus Paavoon herää hänessä
+uudelleen. Jotkut nuoret herrat vaativat häntä tanssimaan
+'mustalaista'. Hän kieltää. Vihdoin hän Paavon pyynnöstä sen tekee. --
+Seuraava kuvaus heinäladossa Homsantuun luona. Homsantuulla ei parempaa
+asuntoa ole. On yö. Homsantuu nukkuu heinäkasalla. Taikka oikeammin hän
+loikuelee siinä ollen valveilla. Paavo tulee. Hän kiusaa Homsantuuta
+pakenemaan hänen kanssaan Etelä-Suomeen. Homsantuu vastustaa. -- Kolmas
+näytös Johannan ja Paavon luona. Johannalla on kangas kuteilla. Se on
+jo lähes valmis, jo samana päivänä hän voisi viedä sen rouvalle, jonka
+oma se on. Paavo leikkaa kankaan poikki, myy sen ja juo rahat. Johannaa
+syytetään petoksesta. Hän kantaa sen mitään virkkamatta. Jäätyään yksin
+vaipuu hän epätoivoon. Risto, hänen entinen ihailijansa, tulee. Hän
+tahtoo Johannaa auttaa, mutta Johanna vastustaa, sillä hän luulee
+Riston vielä häntä rakastavan. Johanna heittäytyy lapsensa kätkyen yli
+vakaana kiellossaan. Risto koettaa häntä ylipuhutella ja kumartuu hänen
+ylitsensä. Samassa aukeaa ovi, Homsantuu seisoo siinä, näkee heidän
+asemansa, käsittää sen väärin ja -- päättää lähteä karkuun Paavon
+kanssa. Hän painaa oven kiinni, ilman että Risto tai Johanna ovat häntä
+huomanneet. Risto on nyt ymmärtänyt Johannan epäilyksen ja selittää
+olevansa kihloissa nuoren tytön kanssa, jolle hän on antanut sydämensä.
+Sen jälkeen Johanna kiitollisuudella ottaa vastaan Riston tarjoomuksen.
+-- Neljäs näytös kadulla yöllä, kapakan edustalla. Paavo kapakassa,
+Homsantuu piilottelee toisella puolen katua, Johanna toisella. Himmeä
+katulyhty ei varjopaikkoja valaise. Molemmat pelkäävät ja vapisevat.
+Homsantuun pitäisi nyt yhtyä Paavoon ja lähteä hänen kanssaan.
+Ylioppilaat pitävät serenadia erään ikkunan alla perällä. Heidän
+mentyään Paavo tulee ja puhuttelee Homsantuuta. He aikovat lähteä
+pakoretkelleen, kun Johanna äkkiä ilmestyy heidän eteensä, nuhtelee ja
+varottaa heitä. Paavo sieppaa puukkonsa ja aikoo lyödä Johannaa, mutta
+Homsantuu heittäytyy väliin, saa puukon iskun ja kuolee. -- Miten
+tuosta kurjasta Paavosta päästään, sitä en ymmärrä. Jos hän vaan
+viedään vankilaan, ei Johanna ole hänestä vapaa, mutta toiselta puolen
+hän on liian suuri pelkuri tehdäkseen itsemurhan. -- Niin, ei minulla
+ole mitään lisättävää. Toivon saavani tohtorilta uutta, pontevampaa,
+parempaa kehitystä."
+
+Ensimäinen näytös puuttuu tästä selostelusta, mutta varmaankin siinä
+Johannan ja Riston (ei Paavon!) häät jo kuvattiin niinkuin painetussa
+näytelmässä, ja Homsantuu syytti Johannan kauhuksi hänen miestään
+konnamaisesta petoksesta. Emilie arvostelikin näytöstä seuraavin
+sanoin: "hyvin mieltäkiinnittävä ja oivasti kirjoitettu, luonteva ja
+sopiva vuoropuhelu, mutta, pelkään minä, liian voimakas, ettei
+seuraavat näytökset litistyisi". Itse asiassa sommittelu, selostelusta
+päättäen, kaipasi tiivistämistä. Toisessa näytöksessä on myöhemmin
+lisätty se kohtaus, jossa Risto ja hänen juomatoverinsa Toppo torilla
+"laskevat leikkiä" Homsantuun kanssa, siksi kun tämä vihoissaan heittää
+hiekkaa Riston silmiin ja sitte pelvosta ja säälistä heltyy uskotonta
+entistä sulhoaan kohtaan. Täten tuli hänen tanssinsakin paremmin
+perustelluksi, hän kun tahtoo ansaita rahaa ostaakseen Ristolle
+silmävoidetta. Toisen näytöksen toinen kuvaelma on muutettu kolmanneksi
+näytökseksi, joka romanttisuudessaan (kun Homsantuu tapaa
+mustalaissukulaisensa ja päättää Riston kanssa liittyä heihin ja
+vastedes vain ansaita rahoja rakastajalleen) muistuttaa tekijän
+ensimäisiä näytelmiä. Selostelun kolmas näytös on näytelmän neljäs,
+mutta täydennetty ja rakennettu niin realistisen ja draamallisen
+voimakkaaksi, että se on tullut kokonaisuuden pääkohdaksi, jossa miehen
+kunnottomuus ja ihmisten ennakkoluuloinen sydämettömyys nostaa vaimon
+kärsimykset huippuunsa. Johannan entisen ystävän nimi on Yrjö (ei
+Risto!). Loppu on kokonaan muutettu. Viidennessä näytöksessä Johanna on
+kuollut, mutta ei vielä haudattu; kuitenkin Risto valmistautuu uudelle
+kosintaretkelle. Silloin Homsantuu tulee ja toisen kerran petettynä hän
+ampuu konnaa revolverilla, mutta onnistumatta. Poliisit ottavat hänet
+kiinni, ja kun Risto lausuu luottavansa että lait ja oikeus turvaavat
+hänet Homsantuun kostolta, tämä epätoivoisessa raivossa huutaa: Teidän
+lakinne ja oikeutenne -- niitä minun pitikin ampua! Sen jälkeen seuraa
+vielä lyhyt kohtaus, jossa Vappu lupaa ottaa äidittömän lapsen
+hoitoonsa, mutta ankarilla nuhteilla vastaa Riston kosimiseen. Toppo
+lausuu säälin sanan Homsantuusta, mutta Risto kehottaa lähtemään
+anniskeluun. Tästä näkyy kuinka suuresti teos kehittyi siitä kun
+Bergbomin vaikutus siihen alkoi. Kumminkin oli kehitys pääasiassa
+muodollista laatua; perusaihe, peruspiirteet, mestarillinen vuoropuhelu
+ja koko näytelmästä puhuva pessimistinen henki olivat alkuperäisiä. --
+Työn kulku ja tunnelma näyttäytyy seuraavissa otteissa.
+
+(10/9 83). -- "Ei Homsantuu ole lainkaan edistynyt sitten kun Emilie
+läksi. Vasta tänään puhuimme siitä Tohtorin kanssa. Tohtorilta sain
+paljon hyviä neuvoja ja ihan uuden lopun, joka tulee olemaan
+mainio." --
+
+(19/11). -- "Homsantuuta olen hartaudella jatkanut. Neljäs näytös on
+loppupuoleen ennättänyt. En kuitenkaan usko mitenkään voivani saada
+sitä valmiiksi keväällä näytettäväksi. En tahtoisi antaa sitä käsistäni
+kypsymättömänä, puolivalmiina. Minulla ei ole suuri varasto
+harrastuksia, aatteita, ei voi siis tulla eri kappaleita varsin
+tiheään. Suurin iloni, oikein mitä suloisin nautintoni on tuo
+kirjoittaminen. En ymmärrä kuinka enään voisin elää, ellen sitä saisi
+tehdä. Ja pari vuotta takaperin, silloin kun kirjoitin Roinilan
+talossa, oli se vaan velvollisuuden tunnosta."
+
+(28/1 84). -- "Kuinkako Homsantuu edistyy? Olen pari kuukautta
+korjaillut edellisiä näytöksiä. Viidennestä näytöksestä minulla ei
+vielä ole mitään selvää. Mutta sen kirjoittaminen on niin äärettömän
+hauskaa. Sitä tehdessäni tunnen välistä niin suurta voimaa, rohkeutta
+ja vapautta, melkein uhkamielisyyttä. Kuinkahan hyvä sotasankari
+minusta olisikaan tullut, jos olisin ollut mies ja elänyt sotaisena
+aikana! 'Ingen rädder här', minä ajattelen aina kun pistän jonkun
+rafflaavan totuuden Homsantuuhun. Ainoa pelkoni on, että Tohtori ne
+sieltä karsii pois. -- Niin, tosiaankin!"
+
+(23/2). -- -- "Niin, hyvä Tohtori! Jos koskaan olen hävennyt
+kykenemättömyyttäni ja saamattomuuttani, on se tällä hetkellä, jolloin
+minun pitäisi tehdä Teille tiliä siitä, miten pitkälle näytelmäni on
+tullut. Ja kuitenkin olen kaiken aikaa ollut niin ahkera kuin suinkin
+voimani ja terveyteni ovat myöntäneet. Arvattavasti on aine liian
+vaikea ja siinä syy hidastumiseen. Kun jonkun ajan kuluttua tulen
+takaisin siihen mitä olen kirjoittanut, tuntuu se minusta niin
+lapselliselta, kypsymättömältä ja epätodelliselta, etten voi mitenkään
+sitä semmoiseksi jättää. Niinpä nytkin neljäs näytös, jonka olin
+kirjoittanut marraskuussa, ja jonka arvelin silloin jotenkin hyväksi.
+Nyt kun otin sen uudelleen käsiin, saatoin käyttää siitä tuskin
+ainoatakaan repliikkiä. Tämä saattaa viedä ihmisen epätoivoon.
+Viidennestä näytöksestä ei vielä ole mitään selvyyttä. -- Niin, tuo
+sokea vaimo! Kyllä häntä arvelin, mutta tuntui niin mahdottomalta tuoda
+esiin tuommoista hiljaista, rauhallista, kärsivällistä elämän
+filosofiaa, nyt, kun sydän on täynnä katkeruutta ja revolutsionia. Ei
+se käynyt. Sitten, jahka taas tulen nöyräksi ja resigneeratuksi, mutta
+ei nyt. Nyt täytyy panna kovaa kovaa vastaan ja jakaa iskuja minkä
+ennättää. Siihen on semmoinen vastustamaton sisällinen pakko." -- --
+
+(19/4). -- "Rakas Emilie! Elkää odottako niin paljon tuosta
+Homsantuusta. En minä usko siitä suurta iloa tulevan enemmän
+teatterille kuin itsellenikään. Olen jo saanut maistaa merkillisiä
+enteitä. Pari viikkoa takaperin sain postin kautta vastaanottaa
+kolme numeroa 'Satakuntaa', jossa oli pitkä ja myrkyllinen
+kritiikki 'Murtovarkaudesta'. Sanottiin sitä 'epäkristilliseksi',
+'epänaiselliseksi' ja 'epäsiveelliseksi'. -- Kun nyt jo tuosta
+viattomasta Murtovarkaudesta näin sanotaan, mitä sitten
+Homsantuusta!" --
+
+(11/8). -- "Olen alkanut viimeistä kertaa puhtaaksi kirjoittaa
+'Työmiehen vaimoa'. Mutta paljon yhä näkyy siinä olevan korjaamista. En
+uskaltanut kirjoittaa Teille, kuinka asian laita oli tässä keväällä ja
+kesällä. Minusta, näette, koko kappale rupesi tuntumaan niin ikävältä
+ja huonolta, kaikki maistui puulle, enkä voinut, en parhaalla
+tahdollanikaan moneen kuukauteen sitä jatkaa. Luin sitä muille, että
+kehuisivat ja taas saisin sen kautta vähän halua, mutta ei se tahtonut
+auttaa. Nyt kumminkin, kun rva ja Kasper Järnefelt sekä Jussi Brofeldt
+[Aho] sitä kiittivät, pääsin jälleen itseluottamukseen. Ja kyllä sitä
+nyt kestää, siksi kun sen valmiiksi saan. Inspiratsionia antavat
+kenties myöskin nuo tosielämän tosihuolet, joita saan niin tarpeeksi
+kokea. Ne pitävät hermostoa jännityksessä ja kehittävät sielun voimia.
+-- -- Mikä nimi annetaan tuolle uudelle näytelmälle? Työmiehen vaimo --
+eikö se ole sopivin? Taikka: Johanna ja Homsantuu? Taikka: Hapanrokkaa?
+Sillä hapanta se on miehille ja rokkaa sen pitäisi oleman naisille. Ja
+silloin voisi Risto ja Toppo, kun kappaleen lopussa menevät kapakkaan,
+laulaa: 'Hapanrokkaa keitettiin ja pantiin papuja sekaan, Hierimellä
+hämmennettiin etc. etc' -- Mutta ei sentään. Eikö kaikki tulisi
+koomilliseksi sen kautta? -- Työmiehen vaimo kenties sittenkin paras,
+vaikka tuntuu niin laimealta."
+
+(21/8). -- "Homsantuu on nyt vihdoin viimein valmis. Viimeisenä tuskana
+on, ettei silmäni tahtoisi kestää kopioitsemista, jota nyt olen pari
+päivää tehnyt. -- Saa nähdä, tuleeko tuosta iloa teatterille taikka
+minulle. Se nyt ainakin on varma, että tunnokkaasti olen parastani
+koettanut. Ilmankos se niin kauan olisi työn alla ollut. Mutta
+pessimistinen se on, enkä luule kenenkään nyt sanovan 'tulimme niin
+iloisina ja tyytyväisinä kotiin'. Tuota nimittäin on moni minulle
+sanonut 'Roinilan talosta'. Mutta itse olen jotakuinkin tyytyväinen.
+Sitä en ollut 'Roinilan talon' kanssa milloinkaan." --
+
+(3/10). -- "Tuskin kehtaan Teille kirjoittaa, kun näytelmäni ei
+vieläkään ole valmis. -- -- Nytkin, kun sitä viimeistä kertaa
+korjaamalla olen puhtaaksi kirjoittanut enkä paljon muuta ole muutellut
+kuin dialogia, en sentään pääse kuin noin pari kolme sivua päivässä
+eteenpäin. -- Hyvä Tohtori! Onhan varma, että tulette tänne ensi
+syksynä? Toivon saavani Teiltä taas uutta elämää. Onhan minun
+oikeastaan Teitä kiittäminen henkisestä herätyksestäni, kehittymisen
+halustani. Yksin ei voi pyrkiä eteenpäin, kun ympäristöltään ei saa
+paljon mitään, ei ainakaan verraten siihen, mitä Teiltä saa. Ettehän
+ole, hyvä Tohtori, väsynyt? Onhan Teillä vielä elämän toivoa, lujuutta,
+pontevuutta, toimintavoimaa ja intoa? Antakaa tuota kaikkea minullekin
+yksi hiven. Jääkää Jumalan haltuun, hyvä Tohtori! Parhaat toivotukseni
+seuraavat Teitä ja teatteria."
+
+(28/10). -- "Vihdoin viimein lähetin nyt postiin 'Työmiehen vaimon'.
+Soisin, että se Tohtoria miellyttäisi, että teatteri saisi sillä paljon
+rahaa ja että se vähän ravistelisi näitä puolikuolleita ihmisiä. Juuri
+kun sitä laitoin ristisiteeseen, paukahtivat tulikellot täällä soimaan,
+ja ennenkun vielä sain sen postiin, kerrottiin että eräs nainen oli
+palanut sisään ja eräs toinen vähissä hengin saatu ulos. Kohta
+taikauskoisuuteni näki tuossa sattumisessa jonkunlaisen enteen. -- --
+Tuo vanha sairas vaimo paloi äsken siitä syystä, että sisarensa jätti
+hänet yksin, sillä välin kun läksi käymään meidän puodissamme. Yhä
+omituisempaa." --
+
+(8/12). -- "Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Monet herttaiset kiitokset
+kritiikistänne! Olen ollut sairaana ja kärsinyt sielun ja ruumiin
+tuskia; sillaikaa oli kirjeenne kumminkin suureksi virkistykseksi ja
+lohdutukseksi. Olen tuon tuostakin lukenut sen läpi ja miettinyt. Niin
+pian kun täydellisesti paranen, että oikein jaksan ajatella, ryhdyn
+ehdottamianne muutoksia tekemään -- niin pitkälle kuin paha sydämeni
+sallii. Etten ole rouvia juuri lempeällä kädellä pidellyt, on aivan
+totta, ehkäpä olen heitä liiotellutkin. Mutta, rakas Tohtori, te ette
+ole nainen, ette ole tullut tuntemaan mitä myrkyllisiä haavoja tuo oma
+sukupuoli voi kaikessa hurskaudessaan ja lempeydessään toiseen iskeä,
+kuinka tuo helläsydäminen, tuo korkeasti sivistynyt, tuo 'heliga
+prestinna vid hemmets fridfulla härd' on kivikova ja jääkylmä sortaja
+heikompaa, 'huonompaa' kohtaan, jota hän ei ihmiseksikään tunnusta,
+koska se ei ole hänen vertaisensa arvossa eikä sivistyksessä muka. Ja
+nämä ovat kristityitä! Minä sanon, että huonoimman porton sydämessä
+asuu enemmän kristillistä tunnetta kuin noiden farisealaisten. Kuinka
+selvänä Kristus näki ihmissydämen salaisimmat sopukat, kuinka oikein
+hän tätä sukukuntaa arvosteli: 'Aterioitsi syntisten, köyhäin ja
+alhaisten kanssa'. Ei ylhäisten, ei rikkaitten eikä ruhtinaitten. Voi,
+kuinka koko sieluni halveksii tätä tekopyhyyttä, tätä teeskentelemistä,
+tätä naisten 'hienoa sivistystä' ja 'korkeaa moraalia'. Kuinka
+surkuttelen noita 'hemmets heliga prestinnor', jotka kohta menehtyvät
+oman itsensä ihailemiseen. Hyvä Tohtori! Suututteko minuun nyt?
+Sanotteko, että olen paha, raaka, tyhmä? Niin olenkin, mutta, Jumalan
+kiitos, olen samalla myöskin kansan lapsi, 'hienous' ei ole
+luonnollista tunnetta tukahduttanut, eikä pelkuruus estä sitä tunnetta
+ilmaisemasta. Oikeastaan eksyin aineestani. Tahdon koettaa parantaa rva
+Wörskyä (täällä on eräs rva Mörsky, sitä nimeä ei saa käyttää), jos
+voin, mutta en tiedä, kuinka onnistun. Naiskysymyksessä tahtoisin
+pienen reformin. Naisten ihailemisen tahtoisin muuttaa naisten
+ruoskimiseksi. Emme me parane, Tohtori, ennenkun saamme oikein paljon
+vitsaa, ennenkun meitä opetetaan totuutta tuntemaan ja omia
+heikkouksiamme käsittämään. -- Kaikki muut muutokset teen oikein
+sydämen halusta."
+
+(22/1 85). "En ollenkaan voinut arvata, että niin pian joutuisitte
+valmiiksi, enkä siitä syystä tehnyt parempaa kiirettä korjauksien
+kanssa. Kuinka nyt lienee tämä Vapun kohtaus tässä lopussa onnistunut.
+Kuin ei siinä olisi liiaksi sovitusta? En usko että tulevasta
+sukupolvesta vielä on niin paljo toivoa, kun tästä päättäen luulisi.
+Antakaa, Tohtori, hyvä neuvo! Minä melkein mieluisemmin antaisin
+painattaa kappaleen lopun niin, ettei jää mitään selvää siitäkään,
+ottaako Vappu lapsen vai ei. Sen jälkeen kuin Homsantuu on viety pois,
+vaan muutama repliikki Riston ja Topon välillä: Risto aikoo kosia,
+Toppo epäilee Homsantuun tilaa ja Risto kehottaa lähtemään anniskeluun.
+Vai kuinka? Onko parempi näin?"
+
+Tähän viimeiseen kysymykseen Bergbom vastasi niin, että hän jätti pois
+viime kohtauksen näyttämöllä. -- Lopuksi sanottakoon vain näistä
+otteista, että ne mieltäkiinnittävällä tavalla todistavat kappaleen
+syntyneen palavasta innostuksesta, joka nousi ja laski niinkuin
+tosirunoilijassa tapahtuu, sekä väsymättömästä harrastuksesta tehdä
+mahdollisimman hyvää. Kumminkin Minna Canthissa vallankumouksellinen
+paatos oli verrattomasti voimakkaampi kuin taiteellisen sopusoinnun
+vaisto. Sentähden hän hylkäsi Bergbomin ehdottaman sokean vaimon, joka
+"rauhallisella, kärsivällisellä elämänfilosofiallaan" tietysti olisi
+pyörentänyt, täydentänyt elämänkuvausta.
+
+Näytelmä meni siis ensi kerran 28/1, ja se ilta oli teatterin
+muistettavimpia. Täydelle huoneelle mielenjännityksessä olevaa yleisöä
+esitettiin vaihtelevat kuvaelmat erinomaisella voimalla ja tosielämän
+värillä, ja vaikutus oli tärisyttävä. U. S. lausuu:
+
+"Tässä näytelmässä ei ole turhaa, kaunista lörpötystä. -- Sattuvata on
+koko näytelmän kulku ja se tarkottaa yhteiskunnan ja yksityisten
+sydämeen, leikkaa siellä ja viiltelee, mutta niin että tuntuu.
+Kiihkeänä seurasi yleisö näytöksen edistymistä, ja moni varmaan tunsi
+sisustaansa viiltävän, mutta kyllä kai se hyvää teki. Erimielisinä ja
+vältellen lähdettiin kotia."
+
+Kritiikki oli yksimielinen kiittäessään esityksen oivallisuutta, se oli
+ehdottomasti parasta mitä teatteri oli aikaansaanut. Ida Aalberg
+näytteli Homsantuuta niin innostuneesti, että hän vastustamattomasti
+tempasi yleisön mukaansa, hän oli yhtä suloinen surussaan kuin mahtava
+kostoa vaatiessaan -- se oli luettava hänen värikkäimpiin ja
+todenperäisimpiin rooleihinsa. Nti Avellan Johannana oli kuin
+täydelleen yhteensulanut näyteltävän luonteen kanssa, hänen
+esityksessään ei ollut ainoatakaan väärää säveltä, luontevana ja
+yksinkertaisena hän vaikutti syvästi katsojaan. Alarik Böök esitti
+luonnonomaisesti Ristoa, mutta aivan erikoisesti onnistunut oli Rautio
+Toppona, täynnä eloa, kevytmielisyyttä ja huumoria. Edelleen neiti
+Stenberg varmasti ja johdonmukaisesti kuvasi Leena Kaisaa ja hyvin
+näyteltiin muutkin sivuosat. Vihdoin oli yhteisnäytteleminen kaikin
+puolin kiitettävä ja samoin näyttämöllepano. "Markkinaelämän kuvaaminen
+esimerkiksi veti vertoja siihen mitä saatiin nähdä Meiningiläisten
+näyttämöllä."
+
+Työmiehen vaimo meni kaikkiaan yhdeksän kertaa täysille ja hyville
+huoneille. Menestyksen puolesta se oli verrattava Nooraan, mutta niin
+myöskin yleiseen vaikutukseen nähden. Näytelmästä väiteltiin sekä
+yksityisissä piireissä että sanomalehdistössä kiivaudella, jonka
+ymmärtää kun ajattelee, että se kuulumattoman räikeästi kuvasi
+kotimaisia oloja ja että sen kautta realistisen suunnan totuus- ja
+uudistusvaatimukset ensi kerran välittömästi kohdistettiin meihin
+itseemme. Luonnollista on, että eri katsantokannat esiintyivät jyrkkinä
+ja että vastapuolueen tarkotuksia väärin käsitettiin ja selitettiin.
+Vanhoillisella taholla, jolla oli totuttu vallitseviin oloihin ja
+käsittämään kaikellaista pahaa ja kurjuutta pääasiassa yksilöiden
+turmeluksesta johtuvaksi, ei tunnustettu, että parannusvaatimukset
+lähtivät puhtaasta ihmisrakkaudesta, ja uudistajain puolella oltiin
+taas liian kärkkäät kieltämään vanhoillisilta jalompaa elämänkäsitystä.
+Että Homsantuun huuto: "Teidän lakinne ja oikeutenne -- niitä minun
+piti ampua!" kauhistutti monta hiljaista kansalaista, ei suinkaan ollut
+niin kumma, sillä joskin sanat oli pantu onnettoman, hurjistuneen
+mustalaistytön suuhun, oli niillä kieltämättä symbolinenkin
+merkityksensä, jonka kuulijat oikein ymmärsivät. Ja olihan näytelmä
+kauttaaltaan ankara, tahallinen hyökkäys olevaisuutta vastaan, jopa
+niin ehdoton, että siinä tuskin valonpilkkua nähtiin. Oliko siis outoa
+ettei kaikki kohta sanoneet: jaa ja amen! Mutta uudistuuhan elämässä
+aina tämä sama näytelmä, kun uusi aika ryntää esiin. Taistelu, sehän
+onkin elämää, ja Minna Canthin ansio on, että hän nerokkaalla
+kappaleellaan saattoi koko sarjan yhteiskuntakysymyksiä keskustelun
+alaiseksi.[65] -- Kun näytelmä oli esitetty neljä kertaa, Emilie
+kirjoitti (15/2) nti Elfvingille:
+
+"Työmiehen vaimo on herättänyt paljo melua ja erilaisia tunteita.
+Muutamat ovat ylen ihastuneita -- toiset kovin tyytymättömiä. Yhdessä
+kohden ovat kuitenkin kaikki yksimielisiä: että kappale on kirjoitettu
+erinomaisen kyvykkäästi, että se on korkeimmassa määrässä draamallinen,
+jopa nerokas. Moni pitää tätä kappaletta etevimpänä draamallisena
+teoksena, mikä Suomessa on ilmestynyt, joko suomeksi tai ruotsiksi.
+Siihen en yhdy. Minä en rakasta voimakasta realismia runoudessa, vaikka
+täysin oivallan mitä kappaleessa on nerokasta ja draamallista.
+Ultrapessimistinen katsantotapa (taikka oikeammin esitystapa) ei
+myöskään ole oikein mieleeni; pitäähän runouden tuoda esiin ihmisten
+valoisiakin ja hyviäkin puolia. Työmiehen vaimo esittää ainoastaan
+varjopuolet, heikkouden ja kurjuuden. Erinomaisen hupaista on kumminkin
+että niin etevä draama on ilmestynyt, ja meillä on syytä vielä odottaa
+hyvin paljon rva Canthilta, jos hän saa elää ja pysyy terveenä.
+Surullista on jos hän pysähtyy tälle Ibsenin kannalle. Jos taasen
+Työmiehen vaimo jää ihmisellisen kurjuuden tuskanhuudoksi
+ennakkoluuloja ja totuntatapaa vastaan, niin on se kaikin puolin
+oikeutettu."
+
+Kerrottakoon vielä samassa yhteydessä, että Minna Canth maaliskuulla,
+noudattaen ystäviensä kehotuksia ja omaa haluaan, teki pitkän talvisen
+matkan (Kuopion rautatie ei ollut vielä olemassa) Helsinkiin ja näki
+13/3 kappaleensa näyttämöllä.[66] Huone oli ihan täynnä, ja lopussa
+tekijä huudettiin näyttämölle, jossa Sala ojensi hänelle kukkavihkon
+näyttelijäin, ja filos. kand. J. A. Lyly laakeriseppeleen yleisön
+puolelta. Myöhemmin oli rva Canth teatterin ja omien ystäviensä
+vieraana illallisilla lämpiössä. -- Minkä vaikutuksen näytäntö teki, on
+hän lausunut kirjeessä rva O. Kiljanderille. Sen mukaan esitys suuresti
+tyydytti häntä, mutta -- ei itse näytelmä. "Koko kappale muuten
+laitettu mielenkiihotukseksi. Näyttämöllistä voimaa siinä on, mutta
+totuutta siinä ei ole, sielunomaista kehitystä ei myöskään. Koko
+mustalaisjoukkue Homsantuineen mielikuvitus. Ei Johanna ja Ristokaan
+ole täydelleen todellisuudesta temmatut. Toppo on ainoa, joka
+tyydyttää. Sanalla sanottu: kappale ei sisällä _elämän totuutta_. Kunpa
+onnistuisin paremmin ensi kerralla. -- Ryhdyn nyt yhteiskunnalliseen
+aiheeseen".[67]
+
+-- Nämä sanat todistavat kauniisti Minna Canthin suoruutta ja
+vaatimattomuutta. -- Nti Bergbomille, jonka luona hän oli asunut, Minna
+kirjoittaa pitkän kirjeen, joka tulvii ihastusta sisaruksia kohtaan:
+"Niin mistä teitä, mistä kaikesta teitä kiitän! Kappaleen menestys
+teidän ansionne, erinomaisen hyvin näyttämölle pantu j.n.e. j.n.e.
+Kaikki hyvää ja kaikki totta. Mutta mitä siitä niin suurta välitän,
+menestyi tai ei. Pienen pieni sija sydämmissänne on tuhatta vertaa
+suuremmasta arvosta. Kiitos siis ystävyydestänne, kiitos siitä, että
+olette juuri semmoisia kuin olette, että herätätte niin suuria
+rakkauden, ihailemisen ja kunnioituksen tunteita." -- Ja samaan tapaan
+pitkältä. Loppupuolen kirjettä täyttää pitkä kertomus työväen oloista
+Varkaudessa, jossa Minna paluumatkalla oli päivän viipynyt. Uusi draama
+kangastaa jo mielessä.
+
+Työmiehen vaimon näytäntöjen väliin pistettiin silloin tällöin joku
+vanhempi kappale, niinkuin Runebergin päivänä Salaminin kuninkaat,
+mutta uutta tuli vasta 27/2, jolloin Kiven _Kullervo_ ensi kerran
+esitettiin täydellisenä. Näytäntö oli epävirallinen alku siihen
+juhlaan, jolla Suomalaisen Kirjallisuuden Seura seuraavana päivänä
+vietti Kalevalan ilmestymisen 50-vuotista muistoa. Taitavasti Bergbom
+oli osannut mukailla näytelmän näyttämöä varten (10 kuvaelmaa
+oli supistettu 7:ksi), jota paitse puvut ja laitokset oli
+mieltäkiinnittävästi suoritettu. Sitä vaikeampi oli roolien
+täyttäminen. Kullervona esiintyi Falck, jolla oli lämpöä ja voimaa,
+mutta ei traagillista kykyä. Muista mainittakoon: Leino -- Kalervo, rva
+Aspegren -- Kalervon emäntä, rva Rautio -- Ainikki, Inez Borg --
+Ilmarisen emäntä, nti Avellan -- Ajatar, Weckman -- Nyyrikki, Kallio --
+Väinämöinen, Ahlberg -- Ilmarinen, Vallenius -- Lemminkäinen. Menestys
+oli n.s. succés d'estime. Näytäntö uudistettiin ainoastaan yhden
+kerran. -- Paremmin onnistui _Hamlet_, joka 4/3 annettiin ensi kerran
+Helsingissä ja kaikkiaan meni kuusi kertaa. Se luettiin jälleen niihin
+näytelmiin, "joita näytettyään Suomalainen teatteri voi ilolla ja
+ylpeydellä katsoa uuden askeleen urallaan astutuksi, kunniallisen
+voiton voitetuksi". Pääosassa vaihtelivat Ahlberg ja Sala, kumpikin
+esittäen onnettoman kuninkaanpojan kuvan omalla tavallaan -- edellinen
+voimakkaammin, hillitsemättömämmin, jälkimäinen hiljaisemmin, tarkemmin
+pienimpienkin piirteiden mukaan. Toisista oli tietysti Ida Aalbergin
+Ofelia loistavin; mielipuolikohtaukseen näyttelijätär "loi aivan
+hurmaavan tuoksun, puhtaan jalon vaikutuksen ihmeen hienosta
+taiteilijahengestään" (W. Söderhjelm, Valvoja).
+
+Kaksi semmoista uutuutta kuin Työmiehen vaimo ja Hamlet olisi jo
+riittänyt tekemään tämän näytäntökauden tavallista huomattavammaksi,
+mutta innokas johtaja liitti niihin kolmannenkin merkki-ilmiön, Kaarlo
+Forsmanin suomentaman Goethen _Faust_-draaman ensimäisen osan. Viisi
+päivää ennen sen ensi-iltaa Emilie kirjoitti ystävälleen Turkuun:
+
+-- "Me valmistamme parastaikaa Faustia. Eikö se sinusta ole hullun
+yritys? Ei koskaan ennen ole heikkoja voimiamme niin kysytty. Kyllä se
+on vaikeinta mitä olen kokenut, ja Kaarlo samoin kuin minä olemme kovin
+hermostuneita, ennen kun suurteko on lähtenyt teloiltaan. Toivoimme
+näytelmän valmistuvan perjantaiksi, mutta se ei käynyt; meidän täytyi
+lykätä se keskiviikoksi. Muistele meitä silloin ja tiedä, että meillä
+on raskas päivä. Ida Aalberg tulee lopussa aivan loistavaksi, ja siihen
+rakennamme etupäässä menestymisen toivomme. Myöskin Leino
+[Mefistofeles] ja Sala [Faust] ovat hyviä, erittäinkin Leino, sitte
+tulee lisäksi noitia, marakatteja, vuoripeikkoja, tuliliekkejä,
+sotilaita, lapsia, väkeä loppumattomiin asti. En tiedä, kuinka kaikki
+yhdellä kertaa mahtuvat teatteriin!" --
+
+Faust meni ensi kerran 15/4 ja sanotaan siitä U. S:ssa:
+
+"Suomalaisessa teatterissa vallitsi eilisiltana oikea juhlahartaus sen
+täpötäydessä huoneessa. Alusta loppuun seurasi yleisö näytäntöä yhä
+kasvavalla ihastuksella. Ja kun kaikui: 'on pelastettu!', ja esirippu
+laskeutui, ei käsien taputuksesta tahtonut loppua tulla. Lopuksi kuului
+huuto: 'Tohtori Bergbom!' ja sitten: 'Neiti Bergbom!' joita molempia
+innokkailla eläköönhuudoilla tervehdittiin. -- Tuskin onkaan
+teatterissamme, jolla on niin pienet apukeinot, niin suuria
+aikaansaatu." -- Finlandissa: "Innostus yhtä suuri kuin oopperan
+loistavimpina aikoina. Näyttämöllepano huolellisin mikä meillä on
+nähty".
+
+Otamme tähän Z. Topeliuksen kirjeen Kaarlo Bergbomille (Helsingin
+Vilhelmsbadista 23/4), se kun sisältää arvostelun näytännöstä.
+
+"Hyvä Kaarloni! Vastaanota onnentoivotukseni uuteen voittoon!
+Uhkayritys on päättynyt loistavaan riemuvoittoon suomalaiselle
+näyttämölle ja on jouduttava uuden talon toteuttamista."
+
+"Eilen näin uudestaan puhuvan Faustin ensi kerran 1836 taikka 1837
+jälkeen, jolloin eräs saksalainen seurue samojen seinien sisällä kuin
+nyt, Klingemannin laitoksen mukaan, antoi puhenäytelmän heikosti, mutta
+muistoa ansaitsevasti. Ooppera on loistava, mutta puhekappale
+sydäntäkouristavan syvä."
+
+"Muistutukset, jotka minulla on tehtävänä, koskevat osaksi tekijää,
+osaksi nykyajan draamallista koulua. Kappale on sukukuntamme lankeemus,
+mutta sovitus on kehyksen ulkopuolella. Ei koskaan runous ole esittänyt
+ihmisellisesti liikuttavampaa tyyppiä kuin Margareta: siinä missä hän
+on valtavana kappaleessa on tämä kristillinen suuressa merkityksessä,
+vaikka sovitus haamottaa ainoastaan symbolisesti ristissä. Tässä Ida
+Aalberg seisoi nykyajan taiteen huipulla; ei ainoakaan niistä 5:stä tai
+6:sta laulavasta Margaretasta, jotka olen kuullut, voi kilpailla hänen
+kanssaan. Sano tämä hänelle, jos se tuottaa hänelle iloa. Mutta sano
+hänelle myöskin, että hän voi tehdä jotakin enemmän, että hän tästä,
+melkein loppuun kulutetusta tyypistä voi tehdä jotakin uutta. Sillä
+ranskalaisrealistiselta koululta, jonka luonnontotuus on niin
+sydäntäkouristava, puuttuu taiteen suuri tyyneys. Sinä päivänä kun Ida
+Aalbergin onnistuu yhdistää kolme viimeistä kuvaelmaa kolmen ensimäisen
+kanssa, on hän luonut uuden Margaretan."
+
+"Salan debyytti on kunnioitettava. Että hän vajoaa, merkitsee vain että
+Faust vajoaa. Goethe ei ole kirjoittanut kappaletta näyttämölle, se on
+vedetty sinne tukasta. Goethen esityksessä seisoo kauttaaltaan
+ihmiskunta Faustin takana ja tätä taustaa vastaan hän näyttäytyy
+eheänä, mutta näyttämöllä tausta katoaa yksilöön, ja siinä hän vajoaa
+voimattomana. Samassa määrässä kuin Faust vajoaa, Mefisto nousee
+ja valtaa lopulta kaikki paitse Margaretan. Onhan kappaleen
+lopputarkotuksesta kirjoitettu äärettömän paljon, ja sinä tunnet sen
+paremmin kuin minä. Mutta en minä voi uskoa, että lopputarkotus on
+pahan apoteosi. Näyttämö ei ole vaan voinut tehdä havainnolliseksi
+pahan häviämistä itsekkääseen tyhjyyteensä."
+
+"Leino on sangen hyvin jäljitellyt Willmania taikka hänen saksalaisia
+esikuviaan. Vino, nykäisevä, ilkkuva kuuluu kieltämättä tyyppiin. Mutta
+kaiken tämän ohella on Goethen Faustilla [sic, Mefistolla!] syvyys,
+joka on kadonnut oopperan jokapäiväisiin tehonpyyteisiin. Ei ole
+irvistelevä Mefisto, joka sanoo: 'Ich bin der Geist, der stets
+verneint' j.n.e. Puhekappaleen pitäisi kohota oopperan ja kansansadun
+Samielia ylemmäs, ja jos Leino kesällä saa aikaa tutkia Goethen
+Mefistoa, niin hän, hyvä käsitys kun hänellä on, on kaikellaista
+oppiva."
+
+"Valentinista [Ahlberg], Martasta [nti Stenberg], noita-akasta
+[Lindfors] ynnä muista ei minulla ole muuta kuin hyvää sanottavana.
+Näyttämöllepano on suomalaisella näyttämöllä voittamatta ja ansaitsee
+kaiken tunnustuksen, minkä se on saanut (vaikkei esiripun tarvitse
+nousta kaikkien aploodien tähden). Se kunnioitus, huolellisuus ja
+kustannus, joka on tehtävään uhrattu, on hyvin harkittu. Uusi teatteri
+ei olo koskaan tarjonut näyttämölaitoksia, jotka olisivat tähän
+verrattavat. Ainoastaan noitaluolan maalaukset olivat lasten
+pelättimiä."
+
+"Sanalla sanoen -- kiitos, Kaarlo veli ja Emilie sisar, rohkeasta mutta
+menestyksen oikeuttamasta yrityksestä suorittaa yksi näyttämön
+korkeimpia probleemeja! Oletan että sinä itse, joskin esikuvien mukaan,
+olet mukaillut kappaleen näyttämöä varten. Kieli oli helkkyvää, ja
+useimmat köörit onnistuvat oivallisesti."
+
+"Tulkoot kustannukset takaisin ja mainittakoon Faust suomalaisella
+näyttämöllä kerran peninkuormapatsaitten joukossa sen edistyksen
+tiellä!"
+
+"Minä puristan kättänne ja olen edelleen teidän molempien harras
+Z. T."
+
+Faust meni peräkkäin seitsemän kertaa. Innostuneet suosionosotukset
+uudistuivat joka ilta. Yksityisistä kunnioitusilmauksista mainitsemme
+vain, että kuuluisa pianonsoittaja rva Sophie Menter 19/4 lähetti Ida
+Aalbergille näyttämölle kauniin kukkavihkon. Samana päivänä kun Faust
+annettiin viimeisen kerran E. Nervander julkaisi "Finlandissa"
+seikkaperäisen arvostelun, jonka pääkohdat otamme tähän, koska siitä
+todella saa käsityksen, kuinka kappale esitettiin.
+
+Huomautettuaan millä varmuudella Bergbom on osannut arvioida, milloin
+teatteri on kypsynyt mihinkin suureen tehtävään sekä miten jo
+vuosikausia oli silmällä pidetty ja valmistettu Faustinkin
+mahdollisuutta, arvostelija jatkaa: Arkadiateatterin pieni salonki oli
+loppuunmyyty, ja yleisö odotti jännityksessä. Vihdoin esirippu nousee
+ja ensimäinen kuvaelma (alkunäytökset ovat poisjätetyt) avaa meille
+Faustin yhden ainoan lampun valaiseman työkammion, joka vanhanaikuisine
+sisustuksineen ja rikkaine tieteellisine kalustoineen tarjoaa sangen
+tunnelmallisen näön. Sala, joka huolimatta nuoruudestaan on jo
+näytellyt Hamletin, esiintyy vanhana Faustina. Naamioitus on hyvä,
+hänen hahmonsa leimaa jalo arvokkuus, hänen käsityksensä on tyyni ja
+älykäs, hänen tunteensa sangen lämmin, sanalla sanoen, hän on neljässä
+ensimäisessä kuvaelmassa, ennen kun taikajuoma on nuorentanut hänet,
+melko hyvä Faustin edustaja, vaikkei hänellä ole luonteelle ominaista
+voimaa, tulta ja suurisuuntaista levottomuutta. Näissä kohtauksissa
+vaikuttaa hänen näyttelemisensä yksitoikkoisuuskin vähemmän
+väsyttävästi; myöhemmissä kuvaelmissa sitä vastoin hänen esityksensä
+on ainoastaan hervoton ja heikko harjotelma. Mutta olisihan
+liiaksi pyytää, että niin nuoren miehen elämänkokemus riittäisi
+täyttämään mahtavan hahmon. Hän on kuitenkin vakavalla ja suoralla
+näyttelemisellään ja monella katseella rooliin tehnyt Faustin arvokkaan
+esittämisen näyttämöllämme mahdolliseksi. -- Wagner on jätetty pois.
+Maahisen ilmestyminen tapahtuu tunnelmallisen soiton soidessa, mutta
+vaikuttaa ehkä vähemmän kuin muut näyttämölliset tehokohdat. Kuvaelma
+päättyy pääsiäisvirren säveliin, jotka pelastavat Faustin itsemurhasta.
+Kävely kaupunginportin ulkopuolella on muutettu viidenteen kuvaelmaan,
+ja sen sijaan toinen kuvaelma esittää Mefiston ja Faustin ensimäisen
+kohtauksen jälkimäisen työkammiossa. Leino näyttää reippaasti ja
+epäilyksettä käsityksensä roolista, joka perustuksiltaan on hänelle
+niin vieras ettei siitä voi tulla enempää kuin harjotelma. Hän käsittää
+syystä roolin poikamaisen (burschikos) huumorin ja satiirin
+sekotukseksi, käyttää voimakkaita värejä ja leveää sivellintä, ja
+harjotelma näyttäytyy kunnioitettavan työn ja aitotaiteellisen
+mielenkiinnon tuloksena. Ryhtiin ja liikuntoihin nähden hän on luonut
+selvän kuvan, jota hän esittää, mutta omituista on, että ääni ja katse
+saavat kerrassaan unohtamaan mitä naamioitus, liikunnot ja sanat
+pyytävät ilmituoda. Kuuro voisi pitää Leinon esitystä erinomaisena,
+johdonmukaisena ja värikkäänä, jota vastoin _sokea_ äänen mukaan
+arvostellen saisi vaikutelman perustukseltaan hyvästä, iloisesta ja
+kenties naivisesta Mefistosta, joka hieman muistuttaa Nummisuutarin
+Eskoa. Tämä esityksen kahtia jako tekee, ettei sitä voi pitää muuna
+kuin etevänä harjotelmana. Toisessa kuvaelmassa nähdään kauniita,
+silmää hiveleviä unikuvia, jotka Mefistofeles loihtii esiin Faustille.
+Niitä on luvultaan kuusi tai seitsemän, toinen toistaan taiteellisen
+somempi. Ensin ilmenee ryhmä ruusuilla seppelöityjä lapsia, sitte
+nuoria neitosia soittaen harppua y.m. kielisoittimia. Sen jälkeen neljä
+nuorta tanssijatarta ja toisia, viiniä ja lempeä edustavia, ryhmiä ja
+vihdoin loppukuvaelma, jonka keskiryhmä esittää nuoren runoilijan
+seppelöimistä vallan, kunnian ja kauneuden hengettärien ympäröimänä.
+Näiden kuvien ohikulkiessa kaunis laulu taustalta herättää mitä
+miellyttävimpiä tunnelmia katsojissa. Kuvaelma päättyy säkeihin, joissa
+Mefisto kehottaa Faustia lähtemään maailmaan ja ihmiselämään. Kolmas
+kuvaelma saattaa meidät Auerbachin kellariin Leipzigissä, taitavasti
+järjestettynä pikku näyttämölle. Verrattoman burleskimaisesti ja
+iloisesti näyteltiin kohtaus neljän ylioppilaan (Pesonen, Aspegren,
+Rautio, Böök) kanssa. Leino ja Sala ovat hekin tässä täydellisesti
+rooleissaan. Neljännessä kuvaelmassa nähdään noidan luolakeittiö
+taikakalustoineen, loimuava valkea takassa, jonka ympärillä marakatteja
+vahtii. Oudon inhottava kohtaus suoritetaan mainiosti, kiitos olkoon
+varsinkin Lindforsin, joka räikeästi kuvaa noita-akkaa. Täällä
+Gretcheninkin kuva ensi kerran esiintyy, saaden Faustin tyhjentämään
+nuorentavan taikajuoman. Jo tässä Gretchen, istuen rukkinsa ääressä
+puutarhassa, harvinaisen neitseellisen kauneuden ja raikkauden kautta
+saa aavistamaan Ida Aalbergin taideluomaa saksalaisena porvarityttönä.
+
+Viidenteen kuvaelmaan on yhdistetty kansankohtaus kaupunginportilla
+sekä Faustin ja Gretchenin yhtyminen. Kansankohtaus on erittäin
+rikkaasti järjestetty ja vilkasluontoinen siinä kuin yli sata eri
+sisääntuloa tapahtuu noin kymmenessä minuutissa. Viimeksi astuu
+Gretchen ulos kirkosta. Puku on sininen ja kuosiltaan se muistuttaa
+yksinkertaista porvarityttöä keskiajalta. Hiukset on jaettu kahteen
+paksuun, riippuvaan palmikkoon. Kirkonovella ripotettuaan vihkivettä
+päällensä ja annettuaan almun, hän lähtee kotiinpäin samassa kun Faust
+rikkaassa aatelismiehen puvussa astuu hänen eteensä ja lausuu:
+
+    "Oi fröökinä kaunihin, jos sallitten,
+    Käs'varrellain ma teitä saattelen."
+
+Melkein lapsellisen miellyttävällä itsetunnolla ja kainoudella
+Margareta vastaa:
+
+    "En fröökinä oo, en kaunihin"
+
+jonka jälkeen hän jatkaessaan:
+
+    "Ja kotia pääsen saattamattakin"
+
+nostaa Faustia kohti katseensa, jossa ilmenee ensi lemmen aavistus.
+Suloinen, puhdas ja nuorekkaan lämpöinen Gretchen on seuraavassa
+kohtauksessa omassa kammiossaan, kun hän valmistautuen levolle purkaa
+palmikkonsa ja hyräilee:
+
+    Kuningas Thulen kansan
+    Ol' aina uskoinen.
+    Hälle vaimo kuollessansa
+    Soi maljan kultaisen.
+
+Se mielenilme, jolla hän samassa kohtauksessa lausuu sanat:
+
+    Tääll' on niin kuuma, raskas sää --
+
+tunkee katoamattomasti kuulijan sieluun, ennustaen suruja, jotka
+tulevat lyhyen onnen jälkeen.
+
+Molemmat seuraavat kohtaukset kadulla Faustin ja Mefiston välillä sekä
+Martan huoneessa ovat alkuteoksen mukaisia, mutta niitä seuraava on
+jätetty pois, ja meidät saatetaan välittömästi Martan puutarhaan, jossa
+neljä eri kohtausta on taitavasti yhdistetty kahteen kuvaelmaan
+(nimittäin huvimajakohtaus, Gretchen rukin ääressä sekä alkuteoksen
+molemmat puutarhakohtaukset). Nti Stenberg on oivallinen Marta ja
+suorittaa erinomaisesti osansa taiteellisessa yhteisnäyttelemisessä.
+
+Ylen vaikea on sanoa, mitkä kohdat Ida Aalbergin ihmeen hienosta ja
+neitseellisen puhtaasta esityksestä ovat parhaat. Kuinka sydämellisesti
+ja yksinkertaisesti hän kuvaakaan kodin iloja ja suruja, kuinka
+lapsellisen iloisesti hän riemuitseekaan kukkaoraakelista, kuinka hän
+säikähtääkään lemmen ensimäistä leimahtamista ja millä riemulla, millä
+raikkaalla ilolla hän huudahtaakaan:
+
+    Kulta mies, mä lemmin, lemmin sua!
+
+Kuinka syvästi, surusta ja lemmestä vapisevasti hän vihdoin lausuu
+verrattoman mestarilliset säkeet:
+
+    Pois riemu jäi,
+    Ja syömmen' on,
+    Niin raskas vaan
+    Ja rauhaton.
+
+Jotakin parempaa laadussaan emme koskaan saane kuulla, ei täällä eikä
+millään muulla näyttämöllä.
+
+Faustin ja Mefiston kohtaus metsässä sekä Gretchenin ja Lieschenin
+kaivolla on taas jätetty. Me näemme Gretchenin uudestaan Mater dolorosa
+kuvan edessä, missä tuskan ilmaus on sydäntä viiltävä. Sitten seuraa
+kohtaus, jossa Valentin uhraa henkensä kostaakseen sisarensa häpeän.
+Siinä esitti Ahlberg kauniin osan kiitettävän maltillisesti, ja
+Leinossa, kun hän suoritti serenaadin Gretchenin akkunan edessä, oli
+todella daimoninen piirre.
+
+Sillaikaa kuin Misericordia-veljekset taukoamatta laulavat Valentinin
+ruumiin ääressä, näyttämö muuttuu katoliseksi katedraaliksi, jossa
+yleisö on polvistunut pitkänä perjantaina ja urut säestävät vanhaa
+virttä:
+
+    Dies irae, dies illa
+    Solvet saeclum in favilla.
+
+Tässä kohtauksessa Ida Aalbergin traagillinen esitys nousee huippuunsa.
+Kouristuksentapainen tuskanilmaus lähestyy kauniin rajaa kuitenkaan
+menemättä sen yli. Hänen hillitön itkunsa yhtyen yleisön lauluun ja
+urkujen pauhuun on joka kerta tehnyt mitä syvimmän, valtavimman
+vaikutuksen. Tämän jälkeen seuraa välittömästi vankilakohtaus, jossa
+esityksen totuus ja vaikuttavaisuus olivat yhtä suuret, vaikka
+näyttelijättärellä ei ollut riittävän voimakasta vastanäyttelijää.
+
+Faust-näytännöt, arvostelija päättää, "ovat voimakkaasti vahvistaneet
+sen vuorovaikutuksen taiteilijain ja yleisön välillä, joka vanhastaan
+on ollut olemassa Suomalaisessa teatterissa ja joka takaa tämän
+näyttämön tulevaisuuden ja on paras kiitollisuuden osotus seurueen
+johtajaa ja jäseniä kohtaan. Nämä näytännöt ovat sen ohella kohottaneet
+yleisön vaatimuksia tositaiteellisuuteen nähden ja lienevät ne siis
+oikeuden mukaisesti pidettävät käänteentekevinä teatterin historiassa."
+
+Vapunpäivänä annettiin kansannäytäntönä Ensi lempi ja Kultaristi, ja
+esiintyi edellisessä Ida Aalberg viimeisen kerran tänä näytäntökautena.
+Hänen oli näet lähteminen ulkomaille, ja oli se syynä siihen että
+Faustinkin näytteleminen lakkautettiin, vaikkei yleisö suinkaan vielä
+ollut väsynyt siihen.
+
+Uusi premiääri tuli vielä 3/5: Hilda Aspin suomentama rva A. Ch.
+Edgrenin 4-näytöksinen _Hyväntekeväisyyttä_. Tämä näytelmä, joka oli
+ennen näytelty Norjassa, mutta ei Ruotsissa -- niinkuin arveltiin
+sentähden että siinä liian räikeällä realismilla kuvataan Tukholman
+seurapiirejä -- herätti samoin kuin saman tekijän Todelliset naiset
+mielenkiintoa uuden suunnan ystävissä, saamatta sentään mainittavaa
+menestystä. Kuitenkin oli näyttämöllepano oivallinen (eräs loistava
+palatsin vestibyyli oli jotain verratonta laadussaan) ja esitys
+muutenkin hyvä. Erittäin kiitettiin nti Avellania (Blanka), Lindforsia
+(Österberg), nti Stenbergiä (rva Österberg), nti Aspia (Svea), Kilpeä
+(Kellqvist), Leinoa (parooni), rva Rautiota (Agnes), Ahlbergia (Wulff).
+Kappale meni vain kolme kertaa. -- Sen jälkeen annettiin vielä
+(Runebergin kuvapatsaan paljastamispäivänä 6/5) Salaminin kuninkaat,
+Ultimo, joka oli Helsingissä uusi, Venetian kauppias sekä Kuningas ja
+katulaulajatar, se on Don Cesar de Bazan uudella nimellä. Viimeisessä,
+runsaasti oopperapätkillä varustetussa laulukappaleessa olivat pääosat
+Valleniuksella ja Inez Borgilla. Viimeinen näytäntö oli 31/5.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Äsken mainittiin, että Ida Aalbergin oli lähtemi nen ulkomaille. Matkan
+lähin päämäärä oli Tukholma, jossa suuri italialainen näyttelijä
+Ernesto Rossi Toukokuulla oli esiintyvä loistorooleissaan. Tultuaan
+Tukholmaan meni näyttelijättäremme, niin kertoo E. v. Qvanten "Nya
+Dagligt Allehandassa", suoraa päätä kuninkaalliseen teatteriin, jossa
+paraikaa oli harjotus, ja pyysi johtaja Willmanilta saada esiintyä
+Rossin kanssa joko Ofeliana tai Juliana. Häntä kohdeltiin ivallisella
+kohteliaisuudella, joka muuttui oikein "mefistomaiseksi", kun
+hän kysymykseen millä kielellä hän aikoi esiintyä, vastasi:
+"suomenkielellä". Nähtävällä tarkotuksella kohta paikalla musertaa
+odottamaton vieras, Willman vaati näyttelijätärtä heti näyttelemään
+kohtia kummastakin roolista. Ja niin tapahtui. Nti Aalberg alkoi,
+suomenkieli soi korville, joille joka sana oli ennen kuulumaton,
+mutta kun hän päätti, kimalteli kuulijain silmissä kyyneleitä ja
+teatterinjohtaja oli voitettu ja antoi myöntävän vastauksen. Mutta
+tämä olisi tuskin riittänyt, jollei Rossi itse olisi ruvennut
+taiteilijattaren puolustajaksi. Teatterissa ja sen ulkopuolella syntyi
+näet ankara vehkeily sitä vastaan, että suomalaisen näyttelijättären ja
+varsinkin suomenkielellä sallittaisiin esiintyä ruotsalaisella
+näyttämöllä. Loppu oli kumminkin se, että Ida Aalberg maanantaina 11/5
+näytteli Ofelian roolin Rossin näytellessä Hamletia. Huone oli täpösen
+täynnä, kuningas perheineen saapuvilla, ja -- menestys täydellinen!
+
+Sanomalehtien arvosteluista otamme vain seuraavat rivit Stockholms
+Dagbladista:
+
+"Se joka kirjoittaa tämän, ei ymmärrä ainoatakaan suomen sanaa. Mutta
+silti ei ollut vaikea ymmärtää Aalbergin Ofeliaa. -- -- Vasta neljännen
+näytöksen mielipuolisuuskohtaukset näyttivät täysin mikä oikea
+taiteilijaluonto tässä esiintyi. Äänen lapsellinen, naivi surumieli,
+puoleksi lauletut, puoleksi puhutut laulut, niin lausutut että näki
+kuinka Ofelia itse luuli laulavansa, tyhjä nauru, joka päättyy
+nyyhkyttävään itkuun, hämmentynyt, pelokas katse, kaikki yhtyi
+liikuttavan kauniiseen kokonaisvaikutukseen." --
+
+Rva Ottilia Silfverstolpen (suomalaisen näyttämön entisen Preciosan)
+kirjeestä Emilie Bergbomille lisäksi muutamia riviä:
+
+"_Eriskummainen_ on tapahtunut! Suomenkieli on kaikunut Kustaa III:n
+temppelissä, ruotsalaiselta kansallisnäyttämöltä. -- Ida lähettää
+terveisiä ja sanoo olevansa ylen onnellinen; niin hän olkoonkin, sillä
+luonnollista on että täällä häntä kohtasi mitä jäykin vastarinta.
+Kumminkin on menestys ollut täydellinen. Kaikki ovat ihastuneita, ja
+sanomalehdistön tunnustus on yksimielinen. Svenska Dagbladet on useissa
+numeroissa esittänyt halpamaisimpia häväistysväitteitä svekomaanisessa
+hengessä, mutta kiittää sittekin hänen taidettaan. Teatterissa on
+kateus ja vehkeileminen ollut rajaton, mutta Rossi on ollut erinomaisen
+rakastettava. Hänen käytöksensä Idaa kohtaan on synnyttänyt
+kuulumatonta kateutta, mutta kenties se ratkaisi asian, että hän sai
+esiintyä. -- -- Näytäntöiltana ei kukaan tahtonut auttaa häntä, ja
+neljännen näytöksen jälkeen ei tahdottu antaa esiripun nousta. Yleisö
+oli hakata kätensä pilalle, mutta esirippu ei noussut! Oli kuitenkin
+vähän itsepäistä suomalaista verta salongissa ja lopulta se voitti, ja
+esirippu nousi kuin nousikin".[68]
+
+Saavutettuaan tämän loistavan voiton Tukholmassa Ida Aalberg lähti
+Kristianiaan, jossa hän esiintyi kolme kertaa (22/5 ensi kerran)
+Noorana. Täälläkin hän herätti suurta innostusta, joskin hänen
+käsityksensä muutamissa yksityiskohdissa oli toinen kuin norjalaisten
+näyttelijättärien. Norjasta taiteilijatar matkusti Kööpenhaminaan,
+jossa hän, niinkuin alempana saamme nähdä, viipyi koko seuraavan
+näytäntökauden.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Keväällä 1884 julkaistu kehotus uuteen rahankeräykseen teatterin
+hyväksi herätti vastakaikua ympäri maan, ja johtokunta sai koko
+näytäntökauden vastaanottaa isompia ja pienempiä lahjoja. Helmikuun
+lopulla keräys oli tuottanut 35,717:81 mk, mutta luultavaa on että
+senkin jälkeen tuli joku määrä lisää.[69] -- Tulot näytännöistä olivat
+myöskin hyvänlaiset, noin 600 mk iltaa kohti, joten, kun vuoden
+kuluessa syntyneestä uudesta "arpajaisrahastosta" menoihin otettiin
+15,000 mk, vajaus aleni 2,000 markkaan, vähempään kuin se tuskin
+koskaan oli ollut.
+
+Ennen mainittujen keräysten ohella on muistettava toinenkin
+keräyspuuha, joka tarkotti näyttelijäin _eläkelaitoksen_ edistämistä.
+Niinkuin edellisestä tiedämme (kts. ylemp. s. 49) tehtiin alote tähän
+yritykseen syksyllä 1879. Kumminkin tapaamme sanomissa vasta keväällä
+1884 ensimäisen, 26/5 päivätyn, rahastonhoitajan R. Laethénin antaman
+tiedon kertyneistä varoista:
+
+    Turussa keväällä 1878 kootut 3,600 mk sekä tämän
+    summan korko 1/7 1881 jälkeen 418:40 4,018:40
+    Turussa 1880 kootut................. 3,580:-
+    Janakkalassa 1882 kootut............   100:-
+                                     Smk 7,698:40
+
+Tällä näytäntökaudella näyttelijät itse Helsingissä ensimäisen kerran
+toimeenpanivat arpajaiset rahaston hyväksi. Ne tapahtuivat 21/4
+Arkadiassa, ja tulo nousi 2,476:32 markkaan, jota paitse lahjoina
+saatiin leskirouva M. Stenbergiltä Helsingissä 1,000 mk ja Viipurin
+Kansalaisseuralta 100 mk. Rahaston varat olivat siis vuoden lopussa
+noin 11,500 mk. -- Näin oli tämä tärkeä yritys päässyt hyvään alkuun.
+Pohjaraha oli, niinkuin näkyy, tullut Turusta, jossa teatterin
+innokas ystävä nti Betty Elfving oli tehnyt alotteen niin moneen
+keräämispuuhaan taidelaitoksen hyväksi.
+
+Näytäntöjä oli tänä vuonna 122 ja näyteltiin niissä seuraavat
+kappaleet: 9 kertaa _Murtovarkaus, Työmiehen vaimo_; 7 _Nummisuutarit_,
+Hamlet, Faust, Maria Stuart; 6 _Regina von Emmeritz, Pukkisen pidot_,
+Ei ole aikaa, Kultaristi; 5 Jane Eyre, Rautatehtailla; 4 _Kihlaus_,
+Ensi lempi, Henrik ja Pernilla; 3 _Salamiin kuninkaat, Daniel Hjort,
+Viimeinen ponnistus, Amalia ystävämme, Saimaan rannalla, Tätä nykyä_,
+Todelliset naiset, Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia, Venetian
+kauppias, Lääkäri vastoin tahtoansa, Ultimo; 2 _Roinilan talossa,
+Kullervo, Ole armelias köyhille_, Yhteiskunnan tuet, Noora, Kuningas ja
+katulaulajatar, Mustalaiset, Lemmenjuoma, Parisin veitikka, Valérie; 1
+_Ihmekös tuo, Kyökissä_, Laululintunen, Toinen tai toinen naimaan,
+Neiti Elisabeth, Taistelujen väliajalla.
+
+Näistä 43 kappaleesta oli 17 kotimaista ja 13 uutta.
+
+
+
+
+XIV.
+
+Neljästoista näytäntökausi, 1885-86.
+
+
+Kohta sen jälkeen kun näytännöt olivat päättyneet Helsingissä, lähti
+Bergbom seurueensa kanssa _Kuopioon_, jonne Minna Canth jälleen oli
+hankkinut teatteriväelle vapaan matkan kuopiolaisilla höyrylaivoilla.
+Näytännöt alkoivat siellä 7/6 ja jatkuivat heinäkuun alkuun: viimeinen
+oli 3/7. Ymmärrettävästi ei kesäkuu Kuopiossakaan ollut suotuisa aika.
+Täysiä huoneita, se on yli 400 mk tuottavia, oli vain kolme (Työmiehen
+vaimo -- rva Aspegren Homsantuuna, Salamiin kuninkaat ja viime ilta),
+yli puoleksi täysiä neljä (Murtovarkaus, Kuningas ja katulaulajatar
+[2 kertaa], Viimeinen ponnistus); ainoa ohjelmistolle uusi kappale,
+Salan suomentama Scriben 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset sotasilla_
+29/6 ei vetänyt puoltakaan.
+
+Kiitollisin teatterin vierailusta oli sittenkin Minna Canth, jonka
+luona Bergbom taas asui. Seurueen lähdettyä hän kirjoitti (21/v):
+
+"Olen Teille niin kiitollinen, Tohtori, niin sanomattoman kiitollinen.
+Muistatteko, kuinka alakuloinen olin Teidän Kuopioon tullessanne,
+kuinka väsynyt ja haavoja täynnä. Ja nyt, kuukauden Teidän parissa
+oltua, kuinka toisin kaikki. Tohtori, kiitän Teitä lastenikin puolesta,
+sillä Teidän kauttanne he saivat taas reippaan, tervemielisen äidin. --
+Ja tuo ihmisten ylenkatse, mihin sekin hävisi! Pois vihojen vimmaukset,
+puhas siunaus sijahan! Nyt rakastan koko maailmaa enemmän kuin
+koskaan." --
+
+Tänä kesänä Bergbom-sisarukset oleskelivat kotimaassa, ja oli Emiliellä
+huolenaan aivan erikoinen asia, josta hän pääsi vasta elokuulla. Jo
+edellisenä syksynä oli tieto tullut, että keisari Aleksanteri III
+perheineen aikoi käydä Suomessa kesällä 1885, jolloin asevelvolliset
+suomalaiset pataljoonat ensi kerran kokoontuisivat leiriin
+Lappeenrannalle, ja sen johdosta syntyi ajatus, että Suomen naisten
+tulisi antamalla joku lahja keisarinnalle ilmisaattaa kansan rakkaus
+hallitsijaparia kohtaan. Tuuman toteuttamista varten pidettiin
+Helsingissä 16/3 kokous, johon saapui lähes kaksisataa osanottajaa, ja
+jossa valtava enemmistö hyväksyi esittelijäsihteerinrouvan M. Ahngerin
+ehdotuksen, että lahjana annettaisiin soutuvene, varustettuna ja
+koristettuna lipuilla sekä suomalaiskuosisilla matoilla ja tyynyillä.
+Samassa valittiin 15-henkinen toimikunta, jolle -- Emilie Bergbom
+puheenjohtajana, rva Jenny Lang sihteerinä ja rva Martha Eneberg
+rahastonhoitajana -- päätöksen toimeenpaneminen uskottiin. Sitte
+kerättiin koko maan naisten kesken 16,000 mk, enemmän kuin tarvittiin
+(merkitsijäin luku oli 7,500 ja lahjat vaihtelivat 100 markan ja 10
+pennin välillä), ja vene, 27 jalkaa pitkä ja 5,5 leveä, tehtiin
+keuruulaisen mallin mukaan hra Emil Wegeliuksen johdolla Helsingissä,
+jossa myöskin enimmäkseen kudottiin ja ommeltiin mitä sen
+sisustamiseksi tarvittiin, ja käytettiin siihen 21 erilaista
+suomalaista kuosia.[70]
+
+Ida Aalbergille, joka vielä oli ulkomailla ja jota kehotettiin tulemaan
+kotia ja yhtymään niihin naisiin, jotka muitten puolesta antaisivat
+veneen keisarinnalle, Emilie kirjoittaa 19/6 valmistuspuuhista:
+
+"Et voi uskoa, kuinka äärettömän paljo puuhaa ja vaivaa minulla on
+ollut ja on; 20 kertaa päivässä kiukustun tarpeettomasta löyhyydestäni
+että otin tämän päälleni; kotona meillä istuu 8 ompelijatarta ja kirjaa
+kolmessa korko-ompelukehyksessä. Sitä paitse ommellaan koruompelusta 7
+paikassa. Kunpa kaikki tulisi valmiiksi ja hyväksi. Koko toimikunta on
+matkustanut tiehensä, paitse [nti] Hilda Wiik (joka on yli kaiken
+kiitoksen oiva) ja minä. -- -- Rahaa on meillä yltä kyllin. 'Syvät
+rivit' ovat m.m. lukuisissa ystävällisissä kirjeissä ilmaisseet
+erinomaisen suurta harrastusta, ja sen tähden olemme valinneet niiden
+edustajaksi 2 todellista talonpoikaistyttöä. Luultavasti tulee vene
+maksamaan 12,000 markkaa, mutta sittekin jää meille yli 4,000, jotka
+aiotaan käyttää hengenpelastuslaitokseksi." --
+
+Keisarillisten käynti tapahtui elokuun alussa, ja tulivat he 4/8
+Lappeenrantaan. Seuraavana päivänä klo 7 ehtoolla, kun korkeat vieraat
+laivalla palasivat Lauritsalasta, huvimatkalta, vene annettiin
+keisarinnalle. Se kävi päinsä niin, että yhdeksän suomalaisiin
+kansallispukuihin puettua naista -- peränpitäjänä rva Emilie de Pont
+jääskeläisessä puvussa sekä soutajina neidit Hanna Andersin
+uusmaalaisessa, Ida Aalberg hämäläisessä, Ellen v. Troil
+houtskäriläisessä, Helmi Stenbäck säkyläläisessä, Emmi Cannelin
+lapväärtiläisessä, Anna Junttila lappalaisessa, Alma Ahnger
+savolaisessa, Lydia Haaranen karjalaisessa -- lähti veneellä rannasta
+ulompana olevan laivan luokse ja souti, sitte kun rva de Pont oli
+pyytänyt, että keisarinna suvaitsisi vastaanottaa lahjan ja keisarinna
+oli astunut veneeseen, ylhäisen vieraan laiturille. Samana iltana
+kutsuttiin mainitut naiset teelle keisarillisten luokse, ja siinä
+tilaisuudessa Ida Aalberg lausui Julius Krohnin sepittämät suomalaiset
+säkeet, jotka ranskalaisen käännöksen ohella annettiin heidän
+majesteeteilleen ja jotka sisälsivät lämpimän tervehdyksen
+hallitsijaparille.
+
+Enempää emme kerro juhlapäivistä Itä-Suomessa eikä seuraavista, jolloin
+keisarilliset kävivät Helsingissä. Se mitä on mainittu, kuuluu
+kuitenkin aineeseemme, koska mukana oli Ida Aalberg ja koko puuhan
+johtajana toimi Emilie Bergbom. -- Kun kaikki oli ohi ja onnellisesti
+päättynyt, Emilie kirjoitti 10/8 Helsingistä Kaarlolle, joka
+tietääksemme oli kylpemässä Lappeenrannassa, missä sisarukset jonkun
+aikaa olivat olleet yhdessäkin:
+
+"Et voi uskoa, kuinka suurella mielihyvällä olen syönyt, nukkunut ja
+toimettomana elostanut nämä kaksi päivää. Julma edesvastuuntunto, joka
+koko kesän on minua painanut, on nyt poissa, ja minä olen oikein
+nauttinut siitä. Tuota ikävää tapaturmaa en ole vielä saanut
+muistostani ja pelkään, että kestää kauan ennen kun kokonaan vapaudun
+siitä".[71]
+
+Seurue kokoontui tällä kertaa _Viipuriin_, missä ensi näytäntö,
+Murtovarkaus, annettiin 6/8. Poissa oli Adolf Lindfors, joka kesällä
+oli lähtenyt opintomatkalle Saksaan (hän tuli kuitenkin ennen syyskuun
+loppua), ja Ida Aalberg, joka kyllä heinäkuun alussa oli palannut
+ulkomaanmatkaltaan, mutta siitä huolimatta, noudattaen vastustamatonta
+halua esiintyä ulkomaalaisen yleisön edessä, oli sitoutunut syyskauden
+alusta vierailemaan Kööpenhaminan Kasinoteatterissa. Hän lähti siis
+uudelle matkalle, ilmottamatta milloin hän aikoi palata. Kun ajattelee
+missä määrin taiteilijatar oli yleisön suosikki ja kuinka suureksi
+osaksi ohjelmisto nojasi häneen, on helppo ymmärtää että hänen
+poissaolonsa tuotti melkoista vahinkoa teatterille ja vaikeuksia
+ohjelmiston järjestämisessä. Se näyttäytyi ei ainoastaan Viipurissa,
+vaan koko tänä näytäntökautena.
+
+"On ollut suuri virhe", Emilie kirjoittaa 16/9 nti Elfvingille, "että
+niin pian kun jotain uutta ja etevää on ajateltu, vaali aina on
+tapahtunut pitämällä häntä [Ida Aalbergia] silmällä. Tästä virheestä
+saamme nyt kärsiä, mutta onhan toiselta puolen ollut niin luonnollista,
+että, kun niin erinomainen taiteilijatar on ollut olemassa, etupäässä
+on huomattu häntä ohjelmistoa määrättäessä. Kovin me kaipaamme häntä,
+ja kuka tietää kuinka kauan hän viipyy poissa. Jos hänellä on
+menestystä suuressa maailmassa, niin tietysti sen loisto houkuttelee ja
+huumaa häntä, sitä enemmän kuin pienet olomme usein tuntuvat hyvin
+ahtailta ja painavilta." --
+
+Useista tulokkaista on tältä vuodelta mainittavana neidit _Saimi
+Svan_[72] ja _Olga Finne_,[73] joita alussa, oppilaitten asemassa
+kun olivat, ei suurestikaan huomattu, mutta jotka ennen pitkää
+osottautuivat arvokkaiksi lisävoimiksi. Koulunkäyneinä ja sivistyneinä
+he muutenkin olivat tervetulleita seurueeseen.
+
+Alku Viipurissa oli huolestuttava. Ensimäisen illan tulo oli 600 mk,
+toisen (Pukkisen pidot, Ei ole aikaa) 484, kolmannen, jolloin meni
+Salamiin kuninkaat, 369! Siis ei nousua, vaan alaspäin menoa. Varsinkin
+oli se tapa, jolla Salamiin kuninkaat vastaanotettiin, omansa
+masentamaan näyttelijöitä. Vähäinen katsojakunta oli kyllä kiitollinen,
+mutta ruotsalaisten lehtien kritiikki oli aivan kohtuuton. Se teki,
+Bergbom kirjoittaa, "viiltävää vääryyttä" etenkin Salalle ja Kaarola
+Avellanille. Eikä parannusta voitu odottaa, sillä näin syksyn alussa ei
+saatu tilausta aikaan ja sirkus oli tulossa. Silloin Kaarlo teki
+"nopsan päätöksen" ja lähti Pietariin, josta oli tullut kehotus
+teatterille saapua sinne, ja hän sopi siellä että seurue lokakuulla
+antaisi sarjan näytäntöjä Kononovan salissa, lähellä Nevskin
+prospektia. Sillä aikaa koetettaisiin saada tilaus toimeen Viipurissa,
+johon syyskauden loppupuoleksi palattaisiin.
+
+Syyskuun loppupuolella näytännöt Viipurissa toki menestyivät paremmin.
+Viimeinen ponnistus miellytti melko lailla yleisöä. Lilli Kurikka oli
+siinä hyvin viehättävä ja Vallenius lauloi oivallisesti. Vielä paremmin
+onnistui Työmiehen vaimo, joka kaksi iltaa peräkkäin tuotti yli 800 mk.
+"Suosionosotukset voimakkaat ja vaikutus suuri, vaikkei niin sytyttävä
+kuin Helsingissä. Kritiikkikin on kiittävä. Esitys ei ole täysin
+tasaista." Uusi kappale, Hilda Aspin kääntämä Ibsenin _Nuorten liitto_,
+näyteltiin ensi kerran 30/9. Viimeinen näytäntö ennen poislähtöä oli
+2/10 (Viimeinen ponnistus 3:s kerta).
+
+_Pietarissa_ oli ensi näytäntö, Nummisuutarit, 5/10, mutta ennen kun
+siksi päästiin oli ikäviä rettelöitä kestettävänä. Arvattavasti
+säästäväisyydestä lähetettiin teatterin puvusto laivalla Viipurista
+Pietariin; mutta niin ei olisi pitänyt tehdä. Venäläinen tullitoimisto
+vaati näet tullia puvuista. Ei ollut muuta neuvoa kuin kuljettaa
+puvusto samalla laivalla takaisin Viipuriin ja lähettää se uudestaan
+Pietariin -- rautatiellä. Sitä tietä pääsivät arkut perille ilman
+tullimaksua. -- Paitse tullin kanssa oli teatterilla rettelöitä
+sensuurin kanssa. Viimeinen ponnistus kiellettiin kokonaan, se kun
+koski venäläisiä oloja ja olisi voinut loukata orjain vapauttamisesta
+kärsinyttä aatelistoa! Myöskin Kultaristiä tahdottiin kieltää, sillä
+siinä Venäjältä palaavat ranskalaiset sotilaat puhuvat venäläisestä
+pakkasesta, kasakoista ja heidän keihäistään, jota paitse marseljääsi
+lauletaan. Lopulta annettiin kuitenkin näyttelemislupa, kun "Venäjä"
+oli muutettu "Espanjaksi", vaaralliset laulut vaihdettu viattomampiin
+ja kappaleen nimikin muutettu "Kultasormukseksi"! --
+
+Näytäntöjä annettiin kaikkiaan kymmenen, viimeinen oli 24/10. Työmiehen
+vaimo oli ainoa, joka meni kaksi kertaa. Alussa oli väkeä vähemmän,
+mutta sitte huoneet parantuivat, niin että päätettiin pienellä
+voitolla. Tälläkin kertaa venäläiset lehdet kiittivät teatteria, joskin
+luonnollista on että kaivattiin Ida Aalbergia, joka viime kerralla oli
+niin suurta huomiota herättänyt. Niin esim. kiittivät "Novosti" ja
+"Novoje Vremja" Venetian kauppiaan esittämistä: väkijoukkojen liikkeitä
+ja ryhmitystä näyttämöllä, tarkkaa roolientuntemista ja lausumista sekä
+näyttelijäin hienoa käytöstapaa. Edellinen lehti antoi suurta
+tunnustusta Leinolle (Shylock) ja nti Avellanille (Portia). --
+Pietarissa oli Emilie Bergbomkin mukana, Kaarlon pyynnöstä, --
+"tiedäthän, kuinka hyödyllinen sinä olet siellä".
+
+Ennen lokakuun loppua oli seurue jälleen _Viipurissa_ ja antoi
+ensi näytännön 30/10. "On toki pelkurimaista paeta ensimäisen
+vastoinkäymisen jälkeen", Kaarlo oli kirjoittanut päättäessään palata
+sinne. Mutta vaikea aika oli hänellä edessään. Hän kirjoittaa 10/11:
+
+"Rakas sisar! Ei ole täällä ollut iloisia päiviä. Joka hetki on ollut
+niin täynnä puuhaa ja vastoinkäymistä, että minun on täytynyt todella
+ponnistaa voimiani pysyäkseni uskaliaana."
+
+Huoneet olivat yhtämittaa huonoja taikka keskinkertaisia, hyviä
+(700-900 mk) oli vain 6, vaikka näytäntöjä annettiin 23; viimeinen
+21/12. Syynä tähän oli ennen kaikkea se, että ruotsalainen yleisö ei
+käynyt teatterissa. Niin oli koko ajan laita, mutta kun suomalaisia
+näyttelijöitä ei oltu nähty Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi
+pidetyissä arpajaisissa, sanottiin "sosieteetin" oikein päättäneen olla
+teatterissa käymättä. "Koska ei muutenkaan olisi käyty, niin on se
+meille yhdentekevää", sanoo siitä Kaarlo, katsoen näyttelijöihin
+kohdistamaa vaatimusta tulla arpajaisiin sitä naivimmaksi kuin
+"sosieteetti" ei ollut osottanut mitään myötätuntoa teatterille.
+Toiselta puolen tämä ei estänyt saman kaupunkilaispiirin sanomia, Östra
+Finlandia ja varsinkin Viborgs Tidningiä, kohtuuttoman ankarasti
+arvostelemasta näytäntöjä, mikä tietenkin vaikutti painostavasti
+näyttelijöihin. Mutta ei ainoastaan nämä paikalliset nurjat olot
+raskauttaneet ilmaa, vaan oli se muutenkin painostava. Venäläisten
+sanomalehtien ilkeät hyökkäykset Suomea vastaan olivat tähän aikaan
+entistä kiihkeämmät, ja yhä jatkuvan kansallisuustaistelun ohella oli
+erittäin valtiopäivien aikana keväällä ja sen jälkeen eripuraisuus itse
+suomalaisessa puolueessa alkanut nostaa päätänsä. Jo nyt "nuoret"
+puuhasivat[74] uutta sanomalehteä Uuden Suomettaren kilpailijaksi ja
+vastustajaksi, koska se muka oli liian laimea kieliasiassa (!). Siitä
+ei vielä tullut mitään, mutta kehitys oli alkanut suuntaan, jonka
+ilmiöt miten selitettäviä ehkä lienevätkään, kumminkin olivat omansa
+heikontamaan sitä yhteistuntoa ja -henkeä, joka 1870-luvulla oli saanut
+suuria [etupäässä suomalaiset koulut ja teatterin] aikaan. Tämän kaiken
+johdosta Kaarlo, ajatellen teatteria, kirjoittaa (10/11) seuraavat
+sanat, jotka tosin vain hämärästi ilmaisevat hänen aikeitaan, mutta
+sitä paremmin kuinka hänen mielensä oli levoton ja kiihtynyt:
+
+"Minä mietin päivät ja yöt mitä meidän on tekeminen, jos tämä jatkuu.
+Tarmokas askel on välttämätön, mutta onko se mahdollinen, kun puolue on
+niin alakuloinen kuin se nyt on. Taikka oikeammin, voiko tämä tarmokas
+askel olla muuta kuin taka-askel oloihin 7 tai 8 vuotta sitten. Ja
+edelleen mitä on minun tekeminen? Kestääkö vaikealla hetkellä vai
+luopua juuri sillä hetkellä, kun minä en ole niin välttämätön."
+
+Arvataksemme Bergbom taka-askeleella tarkotti teatterin voimien ja
+toimen supistamista, syystä kun suomalainen yleisö ei näyttänyt
+jaksavan kannattaa sitä siinä laajuudessa ja muodossa, johon se oli
+kehittynyt.
+
+Emilien kirjeistä voisi ottaa paljo samantapaista, sillä useammin kuin
+veli hän purkaa tuskastunutta sydäntään. Tukalat valtiolliset olot
+vaivaavat häntä samoin kuin teatterin ahdinko. Kuitenkin jätämme sen
+sikseen ja merkitsemme vain pari sivuseikkaa: Ruotsalainen teatteri ei
+myöskään elänyt loistavia päiviä ja sai sitä paitse kokea ankaraa
+arvostelua omien ystävien puolelta. Nyt kun sillä ei ollut kilpailijaa,
+sanottiin, se olisi voinut luopua operettiohjelmistostaan. "Ajatteles,
+teatteri unohti viettää 25-vuotista riemujuhlaansakin -- näyteltiin
+vain 'Pikku pyhimystä' ja 'Kultahämähäkkiä' siinä huoneessa, joka
+vihittiin jalolle, kauniille, isänmaalle j.n.e. Varmaankaan emme me
+olisi olleet niin huolimattomia." -- Emilien iloksi kenraalikuvernööri
+oli nyt antanut avustuksensa, 4,000 mk, vapaasti käytettäväksi
+teatterin hyödyksi. --
+
+Mitä ohjelmistoon tulee, oli se Viipurissa kylläkin vaihteleva,
+sillä tiedämmehän vanhastaan, että harva koko illan kappale
+maaseutukaupungissa meni useammin kuin 2 kertaa. Ainoa varsinainen
+uutuus oli A. Wilbrandtin 4-näytöksinen draama _Isä ja tytär_ (Die
+Tocher des Herrn Fabricius), jonka ensi-ilta oli 4/12. "Itkettiin
+runsaasti ja myöskin aplodeerattiin. Leino ja Kaarola Avellan
+onnistuivat hyvin", ja muutkin pitivät paikkansa.[75] Uudistuksista
+mainittakoon Saituri, jossa Lindfors suurella menestyksellä esiintyi
+Harpagonina, ja Kylänheittiö, joka antoi kaksi hyvää huonetta.
+
+"Inez Borg otti", Bergbom kirjoittaa, "Finum Rószina ratkaisevan
+askeleen eteenpäin taiteilijaurallaan. Hänen näyttelemisessään oli
+eloa, vauhtia, vaihtelevaisuutta, ilmettä ja, mikä oli enemmän, hän
+ymmärsi yhdistää eri situatsionit, niin että todellinen kuva syntyi.
+Hän sai repliikkiaploodin keskellä kohtausta, johon hidas yleisömme
+harvoin ratkeaa." Rva Rautio Boriskana oli ensi kerralla heikko, mutta
+toisella toinen ihminen, sangen kunnioitettava; Vallenius ei ollut
+kiitettävä Göndör Sandorina, mutta lauloi oivallisesti.
+
+Muutoin annettiin kevätkaudelta tuttua, niin Kullervo ja Hamletkin. Kun
+Shakespearen ijäti mieltäkiinnittävä murhenäytelmä meni, "ensi rivi
+loisti täydellisellä poissaolollaan. Se säästää kai itseään, siksi kun
+-- Saimaan rannalla tulee!"
+
+"Sala oli oikein viehättävä Laertes. Rva Rautio on hämmästyttänyt
+Ofeliallaan. Minä olisin ollut tyytyväisempi, jos hänen Ofeliansa olisi
+ollut vähemmän onnistunut, mutta itsenäisempi. Nyt oli jäljennös liian
+orjallinen. Yleisö oli sitä vastoin hyvin 'ylösrakennettu'."
+
+Viimeinen ponnistus tuotti hyviä huoneita, johon sekin vaikutti että
+inkeriläisiä ja pietarilaisia, kolmattakymmentä henkeä, oli varta
+vasten tullut sitä katsomaan. Matti Kurikka oli saapuvilla ja
+huudettiin "asianmukaisesti" esiin. Kun kappale annettiin toistamiseen,
+sai Vallenius hohtokivillä varustetun sormuksen, samoin kuin rva Rautio
+(Roinilan talossa) hopeaisen kahvikaluston "muistoksi viipurilaisilta".
+-- Erikoisen mieltymyksen herättivät laulukappaleet, ja Lilli Kurikka
+tuli oikein yleisön suosikiksi, muita mainitsematta.
+
+Kaarlon kirjeistä merkitsemme vielä, että hän -- nyt kun teatterilla
+oli hyvänlaisia laulukykyjä: Vallenius, Lilli Kurikka, Inez Borg ja
+Rautio -- mietti kotimaisten laulukappalten ottamista ohjelmistoon, se
+on "yksi vuoroonsa neljältä kotimaiselta (ja qvasikotimaiselta)
+säveltäjältä: Crusell, Greve, Schantz ja Pacius". Uusia näytelmiä hän
+sai tavantakaa arvosteltavakseen, vaikkei yksikään näyttäytynyt
+otolliseksi. Semmoisia oli Matti Kurikan 'Aino', K. Lönnbohmin
+'Yhteiskunnan hylkyjä' ("mieltäkiinnittävä, mutta liian lapsellinen
+rakennukseltaan ja ajatuskulultaan"), K. Brofeldtin 'Epäilijä'[76]
+y.m. Nämä samoin kuin useat muut tarjomukset todistavat teatterin
+virittäneen ennen aavistamattoman yritteliäisyyden kirjailijoissa.
+
+Vaikeuksista huolimatta Bergbom oli kestänyt Viipurissa lähes kolme
+kuukautta, eikä vajaus sentään ollut tavattoman suuri. Se teki näet
+1,146 mk. Emilie ei voinut olla ihmettelemättä veljensä sitkeyttä,
+mutta ilolla hän vastaanotti hänet ja seurueen jouluksi _Helsinkiin_,
+missä näytännöt alkoivat toisena joulupäivänä Venetian kauppiaalla.
+
+Olemme tulleet 1885 vuoden loppuun, vuoden jonka kevätkausi oli
+teatterin loistokkaimpia, mutta jonka syyskausi jälleen kerran näytti,
+kuinka kaukana oltiin järkkymättömästä pohjasta. Miten luottavaisia oli
+oltu kevätpuolella, näkyy siitä että silloin varmemmin kuin koskaan oli
+suunniteltu uuden talon rakentamista teatterille. Silloin näet,
+säätykokouksen aikana, oli päätetty perustaa osakeyhtiö tarkotusta
+varten eikä epäilty että ennen vuoden loppua merkittäisiin 100,000
+markkaa, jota vähemmällä pääomalla ei käynyt ryhtyä asiaan. Siinä
+yleisessä taidenäyttelyssä, joka tänä vuonna oli toimeenpantu
+tarkotuksessa että nähtäisiin kuinka Suomen kuvaamataide kuluneena
+kymmenenä vuotena oli kehittynyt ja edistynyt, oli myöskin näytteillä
+vapaaherra Seb. Gripenbergin laatimat piirustukset uutta
+teatterirakennusta varten, mutta eivät ne enemmän kuin julkiset
+kehotuksetkaan innostaneet yleisöä semmoiseen uhraavaisuuteen kuin
+tuuman toteuttaminen edellytti. Aika oli yleensä taloudellisestikin
+huono, jota paitse "puolueen alakuloisuus", josta Bergbom puhuu
+kirjeessään, tässäkin tuli näkyviin. Osakkeita merkittiin ainoastaan
+63,000 markan edestä. Yritys oli selvästi liian aikainen, ja täytymys
+oli turvata välikeinoon, josta alempana on puhuttava.
+
+Muista seikoista, jotka eivät ole aineellemme vieraita, mainitsemme
+vielä kaksi. Toinen oli _Fritiof Peranderin_ kuolema, joka odottamatta
+tapahtui 28/12. Perander, jonka elämäntoimella ajattelijana ja
+tiedemiehenä ymmärrettävästi ei ollut mitään suoranaista yhteyttä
+teatterin kanssa, oli kumminkin alusta alkaen taidelaitoksen
+lähimpiä ystäviä. Jos kenkään niin hän käsitti sen harrastuksia
+ihanteelliselta ja isänmaalliselta kannalta, ja vaikkei hän varattomana
+tieteenviljelijänä voinutkaan merkittävämmällä tavalla aineellisesti
+tukea teatteria, niin on varma että hän -- jota sanottiin etevimmäksi
+kaunopuhujaksemme Fredrik Cygnaeuksen jälkeen -- monella
+syvämietteisellä ja innostuttavalla puheellaan on vahvistanut sitä
+jaloa ja epäitsekästä henkeä, joka teatterin alkuaikoina elähytti sekä
+suomalaista näyttelijäseuruetta että sen ystävä- ja kannattajapiiriä.
+-- Toinen seikka koskee Minna Canthia ja välillisesti hänen suhdettaan
+Suomalaiseen teatteriin. Me tarkotamme kirjailijattaren tänä syksynä
+tapahtunutta entistä jyrkempää esiintymistä naiskysymyksessä. Kun näet
+Minna Canth oli julkaissut suurta huomiota herättävän kirjoituksen
+Valvojassa, ja sen johdosta Finlandissa oli ilmestynyt ankara
+vastalause, jossa m.m. lausuttiin: "Me, Suomen naiset, emme tahdo että
+oikeuksiamme puolustetaan kristinuskon, Jumalan ilmotettuun sanaan
+nojaavien totuuksien kustannuksella", painatti hän samassa lehdessä
+vieläkin ankaramman vastauksen. Kieltäen vastustajiltaan oikeuden
+puhua "Suomen naisten" nimessä hän väitti juuri kristinuskon
+_perustotuuksien_ pakottavan häntä astumaan esiin ja päätti sanoilla:
+"Teidän, maamme sivistyneitten naisten, ei tarvitse peljätä, että
+allekirjoittanut vahingoittaa teidän 'hyvää asiaanne', sillä tiemme
+erkanevat tässä. Te olette vapaat kaikesta edesvastuusta, minä en kuulu
+teihin." -- Bergbom-sisarukset, jotka tunsivat Minnan tulisen luonnon,
+ymmärsivät paremmin kuin muut tuon sydämenpurkauksen, eikä se siis
+estänyt heitä lähettämästä hänelle onnentoivotuksensa uudeksi vuodeksi.
+Siihen Minna vastaa seuraavasti:
+
+"Rakas, hyvä Emilie! Sulin kiitos onnentoivotuksestanne! Se minua niin
+sanomattomasti ilahdutti, koska se todisti, ettette kumminkaan ole
+minuun niin kauhistuneita, kuin huhut ovat tänne tahtoneet kertoa.
+Niin, täytyihän sen kerran räjähtää tuleen, mikä kauan oli kytenyt. Ja
+että se tapahtui tavalla, joka noin yleistä kauhua herätti, oli
+toiselta puolen luonnollista, toiselta taas tarpeen. Nyt olen ainakin
+varma siitä, että luetaan mitä vastedes kirjoitan. -- Rauha minulle
+tähän aikaan olisi sama kuin henkinen kuolema." --
+
+Samasta kirjeestä saamme tietää, kuinka häntä tuomittiin, kuinka
+sanottiin, "ettei muitten kuin katunaisten ja katunaisten vertaisten
+pitäisi hänen kanssaan seurustella sen jälkeen, kun hän oli Finlandissa
+julkisesti astunut heidän riviinsä". Sanalla sanoen, Minna Canth oli
+joutunut mitä katkerimman taistelun kannalle niiden kanssa, joista
+hänen syytöksensä vallitsevia oloja vastaan olivat enemmän turmiollisia
+kuin hyödyllisiä. Tässäkin oli kehitys alkanut suuntaan, joka aikaa
+voittaen niin katkeroitti ja hämmensi Minnan mielen, ettei hän enää
+osannut erottaa ystäviä vastustajistaan.
+
+Uudenvuoden päivänä vietettiin Kiven muistoa Kullervolla, ja 2/1 meni
+Roinilan talossa uusien voimien varassa: rva Rautio Anna, Lilli Kurikka
+Elli, Leino Olli, Alarik Böök Maunu j.n.e. Topeliuksen päivänä
+näyteltiin Sotavanhuksen joulu, monen vuoden päästä uudistettu Anna
+Skrifvars ja Kultaristi. Helsinkiläisille uusi kappale tuli vasta 20/1,
+jolloin annettiin Ibsenin Nuorten liitto. Vasenius (Valvojassa) teki
+erinäisiä huomautuksia Ahlbergin (Stensgård), Pesosen (Lundestad) ja
+Salan (Fjeldbo) tapaa vastaan käsittää roolejansa, mutta Lindfors oli
+hänestä mainio Daniel Hejrenä, Leino täytti kunnialla kamariherra
+Bratsbergin osan ja samoin nti Stenberg matami Rundholmenin ja Aspegren
+Aslaksenin; rva Rautio teki Selmasta vähemmän kuin mahdollista olisi
+ollut. Näytelmä meni kaikkiaan vain neljä kertaa.
+
+Runebergin päivänä oli ohjelma, niinkuin monesti ennenkin,
+vaihtelevista aineksista kokoonpantu. Ensiksi tuli teatterin johtajan
+taitavasti järjestämät 14 kuvaelmaa Vänrikki Stoolin tarinoista
+lausunnan ja laulannan mukana, joka sarja päättyi Maamme-lauluun,
+suuren runoilijan seppelöityä rintakuvaa ympäröivän kuoron esittämänä,
+toiseksi Björnsonin Taistelujen väliajalla ja kolmanneksi neljännen
+näytöksen ensi kuvaelma Trubaduri-oopperasta, rva Emmy Achtén ja A.
+Ojanperän laulamana. Isänmaalliset kuvaelmat, nuo samat jotka myöhemmin
+niin monena vuotena uudistettiin, vastaanotettiin innostunein mielin;
+mutta oikean riemastuksen synnytti rva Achtén esiintyminen, se kun
+hetkeksi loihti kuulijakunnan takaisin oopperan loistoajan tunnelmaan.
+Sama oopperakuvaelma uudistettiin vielä kaksi kertaa kevään kuluessa.
+
+Wilbrandtin Isä ja tytär meni ensi kerran Helsingissä 17/2, mutta ei
+voitu antaa enemmän kuin kaksi kertaa. Eikä kolmannellakaan
+samallaisella uutuudella, Scriben Naiset sotasilla, ensi kerran
+Helsingissä 3/3, ollut parempi menestys. Nuorten liitto ja kaksi
+viimeksi mainittua näytelmää todistivat siis suorastaan Kaarlo
+Bergbomin ylempänä luetun väitteen oikeaksi, ettei meillä juuri mikään
+muu menestynyt kuin suuri klassillinen draama taikka kansannäytelmä. Ja
+kumminkin tunnustettiin esitys hyväksi. Wilbrandtin kappaleessa
+kunnostivat itseään nti Avellan ja Leino, ja Scriben näytelmässä samat
+sekä rva Rautio. Viimeisen jälkikappaleena annettiin uudistettuna
+Kevään oikkuja, jossa nti Olga Finne ensi kerran esiintyi Helsingissä.
+Jos luultaisiin että teatteri Helsingissä oli tavannut myötätuulta,
+niin täytyy sanoa että se on erehdys. Täälläkin näyttäytyi yleisö
+laimeaksi, eikä salonki tahtonut täyttyä. Osaksi kai vaikuttivat tähän
+ahtaat ajat ylipäätään, mutta enemmän sentään että teatterilla oli
+vähemmän merkillistä tarjottavana kuin edellisenä näytäntökautena.
+Bergbom puolestaan ei väsähtänyt. Vuoden alusta hän oli jälleen
+valmistanut jotakin uutta suurta, joka veti vertoja teatterin entisille
+loistoteoille. Nyt kun Ida Aalberg oli poissa, hän oli valinnut
+esitettäväksi Shakespearen _Kuningas Learin_, jonka mahdollisuus
+kokonaan riippuu etevästä _miehisestä_ näyttelijästä. Harjotusten
+aikana Kaarlo yhdessä Leinon, Ahlbergin ja Salan kanssa kävi
+Pietarissa, missä kappale esitettiin saksalaisessa teatterissa, Ludwig
+Barnay pääroolissa; Emilie puolestaan puuhasi pukujen y.m. tarpeitten
+valmistamista. Ensi-ilta tuli sitte 12/3, ja silloin taas täpösen täysi
+huone ihastuneena mahtavan draaman kunniakkaasta esityksestä purki
+sydämellisen kiitollisuutensa seurueelle ja sen johtajalle. Voitto oli
+täydellinen: kritiikki tunnusti yksimielisesti yhtä hyvin
+näyttämöllepanon kuin näyttelemisen. Nimirooli oli Leinolla, ja ne,
+jotka tällä kertaa taikka myöhemmin -- sillä näytelmä uudistettiin
+useasti -- ovat nähneet hänet Learina, myöntävät, että hän tuskin
+missään on korkeammalle kohonnut. E. Nervanderin arvostelusta
+(Finlandissa) otamme seuraavat kohdat:
+
+-- -- Leino suorittaa tehtävänsä suurin piirtein. Kun esirippu nousee,
+on Learin hovi koolla linnan juhlasalissa. Ruumiillisesti
+murtumattomana Lear huolimatta 80 ikävuodestaan astuu reippaasti
+sisään; ainoastaan katse ilmaisee, että vuodet kuitenkin ovat jättäneet
+jälkiä. Learin olennossa on jotain hermostunutta, levotonta, hänen
+tunteensa ovat kehinneet silmänräpäyksessä ilmautuvaksi intohimoksi, ja
+nyt, jakaessaan maatansa lapsilleen, tyydyttävät häntä ainoastaan
+ylenpalttisimmat lemmensanat tyttäriltä, ja sentähden nyökäyttää hän
+mielihyvällä päätään vanhempien tytärten imartelulle ja menettää
+tasapainonsa kun Kordelia kieltäytyy noudattamasta heidän esimerkkiään.
+Kun sitte Goneril näyttää mitä lajia hänen rakkautensa on, kehittyy
+Learin mielentila edelleen ja osottautuu Leinon esityksessä
+onnistuneesti siten, että intohimoisten vihanpurkausten välissä ilmenee
+enenevä synkkämielisyys, joka m.m. näyttäytyy hänen hajamielisissä
+vastauksissaan narrin kysymyksiin. Tulee sen jälkeen kohtaus Reganin
+kanssa, joka täydellisesti murtaa vanhuksen ja heittää hänet ulos
+syysyön pimeyteen, sateeseen ja myrskyyn. Gonerilin ja Reganin
+menettelyn aiheuttamissa, kiihkeissä mielenpurkauksissa saattaa tarkoin
+seurata Leinon näyttelemisen johdonmukaista kehitystä. Alussa on Learin
+vihassa jotakin, sanoisimmeko, daimonillisesti hurjaa, mutta vähitellen
+se lauhtuu mitä enemmän mieli synkistyy ja sielunelämä laimentuu, ja
+vihdoin se kokonaan katoaa.
+
+Ajottainen mielipuolisuus kohtasi Learia. Leinon näytteleminen kohoo
+tässä semmoiseen totuuteen ja täydellisyyteen, että katsoja syvimmällä
+mielenkiinnolla seuraa Learin sielunkamppailua, missä muisto Learista,
+joka oli kuningas, turhaan koettaa murtaa mielipuolisuuden kahleita. Ja
+kun Lear viimein, hyljätyn Kordelian hoidossa, herää itsetuntoon,
+silloin on hän ruumiillisestikin vanha. Entinen voima ja joustavuus
+ovat poissa, ja hänen silmänsä ovat kohtalon iskuista auenneet.
+Kauniimpia lehtiä, kenties oikea loistokohta Leinon näyttelemisessä on
+juuri tämä herääminen, niin kauneutta ja totuutta täynnä. Naamioitus on
+oivallinen ja kaikki niin harkittua ja hienosti suoritettua, että se
+katoamattomasti kiintyy katsojan mieleen. Learin kohtalo ei ole vielä
+täysi. Kordeliakin, hyljätty ja takaisin saatu, ryöstetään häneltä, ja
+hän itse sammuu vähitellen kovasta elämäntaistelustaan. -- "Kuningas
+Learin rooli on nostanut Leinon mukanaan, on tehnyt hänet monessa
+kohden uudeksi ja kohottanut hänet asteelle, jolta hän jatkuvalla
+työllä voi kurottaa kätensä korkeimpaan mitä taide tarjoo." --
+
+Learin tyttäret olivat neideissä Avellan ja Borg sekä rva Rautiossa
+saaneet esittäjiä, jotka suuresti vaikuttivat menestykseen. Nti Avellan
+(Goneril) esittää täydellisesti tämän tarmokkaan naisen, joka ei
+peräydy rikoksenkaan edestä, kun on kysymyksessä hänen aikeittensa
+toteuttaminen. Levollinen, tyyni kohtauksissa isän kanssa, intohimoinen
+Edmundin seurassa, tahdonvoimaa ja ylemmyyttä osottava miestänsä
+kohtaan, hän näyttäytyy koko ajan valtavassa majesteetillisuudessa
+isänsä tyttäreksi. -- Regankin on isänsä tytär kiihkeään luontoonsa
+nähden. Nti Borg esittää roolin johdonmukaisesti ja kyvykkäästi. -- Rva
+Raution Kordelia on yksinkertainen ja koruton, mutta sydämellinen, ja
+mitä edemmäs tullaan sitä todempi ja sielukkaampi on hänen esityksensä.
+-- Narri (Lindfors) osotti etenkin syvää tunnetta. Hän oli 'katkera'
+narri, jonka rosoisen pinnan alla luonnollinen sydämenlämpö loisti;
+ehkä hän oli liian alakuloinen, hän olisi tarvinnut enemmän sitä syvää
+huumoria, joka katkaisee katkerimmankin totuuden kärjen. -- Aspegren
+(Kent) kaipasi alussa ja lopussa ryhtiä ja levollisuutta, mutta
+valepuvussa hän oli oivallinen. -- Sala (Edgar) oli varsinkin etevä
+kohtauksessa nummella Learin kanssa, jossa hän tekeytyy mielipuoleksi.
+Esitys oli täydellisesti realistinen ja havainnollinen, parasta mitä
+näyttelijältä on nähty. -- Ahlberg Edmundina sai oikeastaan vain
+luonteen aistillisen puolen esiin, jota vastoin tämän sankarihahmon
+mahtavuus ja liukkaus vallanhimossa jäi syrjään. -- Muut täyttivät
+paikkansa ilman erikoista ansiota.
+
+Tässä sopii ehkä lisätä joku sananen Leinon näyttelijäluonteen
+kuvaamiseksi. Hän ei ollut niitä nerokkaita taiteilijoita, joita
+välitön innostus johtaa, ja joskin hänellä oli kookas, "kuninkaallinen"
+vartalo, oli hänen äänensä jotenkin taipumaton ja syvimpiä tunteita
+purkaessa kumea, josta arvostelijat alinomaa jankuttivat. Mutta
+toiselta puolen hän ei koskaan ylenkatsonut tehtäväänsä, vaan teki aina
+parastaan vakavasti ja älykkäästi perehtyäkseen siihen. Siitä johtui
+että hän, niinkuin arvostelijat usein lausuivatkin, ei koskaan pilannut
+rooliansa. Kun hän sitte sai oikein suuren kuvan luotavakseen, niin ei
+kukaan voittanut häntä tunnollisessa harrastuksessa kohota tehtävänsä
+tasalle. Miten hän saattoi onnistua, todistaa hänen kuningas Learinsa,
+joka jo on edellisessä niin seikkaperäisesti kuvattu, ettei siihen ole
+muuta lisättävää kuin että Leino ilmeisesti oli pannut merkille sanat:
+"Kuningas päästä jalkaan", joten majesteetillinen ryhti tuli yhdeksi
+onnettoman hallitsijan pääpiirteeksi, ja juuri majesteetillisuuden ja
+kurjimman alennustilan ristiriidassa tuli traagillisuus valtavan
+havainnolliseksi. -- Vaikka Leinon Eskokin on tunnustettu
+erinomaisen eteväksi, olivat vakavat roolit, historialliset
+hallitsija- ja sankarihahmot sekä karakteeritehtävät uudenaikaisissa
+probleemidraamoissa hänen varsinainen alansa, ja niiden suorittajana
+hän oli teatterin suuriarvoisimpia jäseniä.
+
+Kuningas Lear meni seitsemän kertaa peräkkäin -- tavallinen suuren
+menestyksen merkki.
+
+Seuraava uutuus, Hilda Aspin suomentama rva Alfhild Agrellin
+3-näytöksinen _Thora_ (Ensam), joka näyteltiin ensi kerran 9/4, oli
+taas noita ajan probleemi- eli tendenssinäytelmiä, joista vain harvat
+(niinkuin Noora ja Työmiehen vaimo) herättivät suurempaa myötätuntoa
+yleisössä. Thora, jonka pääroolit kuitenkin olivat hyvissä käsissä (rva
+Aspegren Thora, Lindfors Sanden, rva Rautio Yngva, Leino Eksköld), meni
+vain kaksi kertaa. Bergbom tiesi kyllä edeltäkäsin kuinka vähän nämä
+kappaleet "vetivät", mutta hän piti velvollisuutenaan tutustuttaa
+yleisöä -- ainakin mahdollisuuden mukaan -- uusiin ilmiöihin.
+
+Vähän myöhemmin, 19/4, tuli laatuaan ensimäinen näytäntö puhenäyttämön
+elämässä, se on jäähyväisnäytäntö "täysinpalvelleelle" näyttelijälle,
+_Ismael Kalliolle_, ensimäinen teatterin alkuajan jäsenistä, joka
+vapaaehtoisesti erosi. Kallio oli jo vanha tullessaan ja nyt hän oli
+puolivälissä kuudettakymmentä. Uskollisena työntekijänä hän oli
+esiintynyt noin 100:ssa roolissa, mutta varsinaista menestystä oli
+hänellä ollut ainoastaan kuvatessaan tyyppejä kansamme alemmista
+kerroksista. Siten oli hän verraton Eenokkina Kihlauksessa ja
+Zepeteuksena Nummisuutareissa, ja myöhemmät roolien esittäjät ovat
+häneltä perineet erinäisiä piirteitä näiden tyyppien näyttämökuvista.
+Ennen tuloaan oli Kallio jo jäykistynyt kouluopettajan toimessa ja
+sentähden hän kyllä fantasiassaan kuvitteli itseään traagillisten osien
+tulkitsijaksi, pystymättä siihen todellisuudessa. Vaikeata oli hänen
+kuitenkin siinä kohden luopua illusioneistaan ja epäiltävää on, eikö
+hän mennessäänkin pitänyt itseään väärin ymmärrettynä. Miten
+lieneekään, antoivat teatterin johtokunta, yleisö ja hänen lähimmät
+ystävänsä vilpittömän tunnustuksensa näyttelijälle erohetkellä, jolla
+Kallio viimeisen kerran mehevällä huumorilla näytteli Eenokkia Kiven
+kuolemattomassa Kihlauksessa.
+
+Toukokuultakin on vielä pari ohjelmistolle uutta kappaletta
+mainittavana. Toinen oli Salan suomentama E. Labichen 4-näytöksinen
+huvinäytelmä _Perrichonin huvimatka_, 7/5. Pääroolit olivat
+Lindforsilla ja nti Stenbergillä, hra ja rva Perrichon, molemmat
+oivallisia, nti Asp oli viehättävä Henriette. Näytelmä hullunkurisine
+kohtauksineen herätti melkoista suosiota. Toinen uutuus oli Hilda Aspin
+kääntämä R. Benedixin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Kotikahakka_
+("Eigensinn"), 14/5, jolla niinikään oli hyvä menestys. Tämä pikku
+kappale esitettiin yhdessä _Mestari Patelinin_ kanssa, joka oikeastaan
+on uusintona pidettävä, sillä sisällykseltään se oli sama huvinäytelmä
+kuin alkuajan "Pekka Patelin", mutta nyt se esitettiin laulukappaleena,
+varustettuna eri säveltäjäin sävelmillä. Nimirooli oli Valleniuksella,
+muut seurueen muilla laulukyvyillä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Näin tämäkin näytäntökausi läheni loppuansa ja kenties olisi se
+päättynytkin ilman suurempaa loistoa, jollei olisi sattunut olemaan
+maisteripromotsionikevät. Se antoi Bergbomille erikoisen aiheen
+kehottaa Ida Aalbergia vierailemaan toukokuun viime päivinä, ja hän
+tulikin Helsinkiin 19/5. -- Ylipäätään taiteilijattaren pitkä
+Kööpenhaminassaolo ei ollut tuottanut hänelle niin suurta menestystä
+kuin hän arvattavasti ja syystäkin oli toivonut. Ei toki niin, ettei
+hänen taidettaan olisi tunnustettu taikka ettei häntä olisi suurella
+ystävällisyydellä ja kunnioituksella kohdeltu, mutta oli hänen koko
+ajan täytynyt esiintyä verraten vähäarvoisissa tehtävissä, jotka itse
+laatunsa kautta estivät häntä saavuttamasta ratkaisevaa voittoa.
+Ensiksi hän Kasinoteatterissa näytteli naispääosaa silloin ihan uudessa
+ranskalaisessa muotikappaleessa Jules Claretien Ruhtinas Zilah, sitten
+hän muutti Dagmarteatteriin ja siellä hän esitti seuraavat roolit:
+nimiroolin Victorien Sardoun Andreassa; sankarin äidin, Aasen, roolin
+Ibsenin Peer Gyntissä; nimiroolit Birch-Pfeifferin Jane Eyressä ja
+Victorien Sardoun Fernandessa; sivuroolin Blumenthalin Isossa kellossa
+ja niinikään sivuroolin (joskin tärkeän) Octave Feuillet'n Sfinksissä.
+Vasta 13/5 tapahtuneessa resettinäytännössään taiteilijatar sai
+esiintyä rooleissa, joiden suoritus merkittiin loistavan voiton
+nimellä, Mathilde Dumontina Emile de Girardinin näytelmässä Erään
+naisen rangaistus ja Ofeliana Hamletissa. Sanomalehdet kiittivät yksin
+suin hänen henkevää, sielukasta, taiteellista, mestarillista,
+sydäntäkouristavaa näyttelemistään. -- Täydellisyyden vuoksi
+mainittakoon että taiteilijatar, joka Tukholmassa oli näytellyt
+suomenkielellä, Kristianiassa ja Kööpenhaminassa (tällä
+näytäntökaudella!) käytti ruotsia.
+
+Helsingissä Ida Aalberg esiintyi seitsemänä iltana erinäisissä
+loistorooleissaan. Taiteilijatar näytti tyystin, että kokonainen
+näytäntökausi semmoisessa taide- ja erittäinkin teatterikaupungissa
+kuin Kööpenhaminassa ei ollut mennyt ohi kehittämättä ja hienontamatta
+hänen taidettaan, ja yleisö puolestaan osotti että sen ihailu ja
+kunnioitus olivat entisellään. Ensiksi hän näytteli Homsantuuta
+Työmiehen vaimossa 23/5.
+
+"Hänen esityksensä", Nervander arvostelee, "oli yhtä suurenmoinen ja
+sydämeen tunkeva kuin ennen, eikä se kuitenkaan ollut entinen
+Homsantuu, joka nyt näyttäytyi yleisölle. Se oli uusi luoma,
+maltillisempi, hillitympi; tunne, ajatus oli keskittynyt katseeseen,
+joka täysin heijasti, mitä ennen ilmaistiin painokkaalla
+äänivivahduksella, jyrkemmällä liikunnolla. Mutta mustalaisveri kuohui
+kuin ennen, ja yleisö, joka täytti teatterin viimeiseen sopukkaan,
+tervehti kotiin palannutta taiteilijatarta joka näytöksen jälkeen
+loppumattomilla suosionosotuksilla." --
+
+Seuraavat näytännöt olivat: Hamlet 26/5, Romeo ja Julia 28/5, Työmiehen
+vaimo 29/5, Romeo ja Julia 30/5, Lea ja Kultaristi (kansannäytäntö) l/6
+sekä Noora 4/6.
+
+Huolimatta näistä viimeisistä näytännöistä ei tämän näytäntökauden
+lopputulos voinut olla muuta kuin huono. Näyttääksemme missä oltiin,
+otamme seuraavat rivit Emilie Bergbomin kirjeestä nti Elfvingille 2/5:
+
+-- "Aina marraskuulta olemme hautoneet ajatusta anoa korotettua
+valtioapua. -- Niin, rakas Betty, niin vaikeaa kuin olikin, on meidän
+täytynyt pyytää suurempaa valtioapua, ja nyt on anomuksemme kaksi
+kuukautta levännyt senaatin salkuissa ja virunee siellä vielä 1 tai 2
+viikkoa. Kuinka vaikea tämä epävarmuus on, sen tiedät kyllä. Emme ole
+vielä voineet tehdä ainoatakaan palkkasitoumusta, sillä jollemme saa
+korkeampaa valtioapua, on toimeenpantava ikäviä supistuksia. Tämä vuosi
+on ollut kovin vaikea, ei ainoastaan aineellisessa suhteessa vaan
+taiteellisessakin. Ida Aalbergin poissaolo on ollut tuntuva joka
+suhteessa. Kaarlo oli niin kokonaan häneen keskittänyt taiteellisen ja
+korkeamman draamallisen toimen, että hänen lähtönsä aiheutti vaikeamman
+rikkoontumuksen kuin ulkopuolella olevat saattoivat nähdäkään. Hän on
+luvannut tulla kotiin 18 tai 19 p. toukokuuta; kuinpa hän tekisi niin,
+mutta ennen kaikkea kuinpa hän jäisi tänne tulevaksi vuodeksi. -- Missä
+teatteri näyttelee syksyllä, sitä emme tiedä, sillä se riippuu Ida
+Aalbergin täälläolosta ja teatterihuoneen korjauksesta. Jollemme saa
+korkeampaa valtioapua, emme voi ajatella vanhan Arkadian korjaamista.
+Uuden rakennuksen aikaansaaminen on jätetty sikseen, näinä vaikeina
+aikoina olisi semmoinen yritys aivan liian uhkarohkea." --
+
+Kirjeessä mainitut epävarmat asiat varmistuivat seuraavalla tavalla.
+Entisen 24,000 markan valtioavun lisäksi myönnettiin, lukien heinäkuun
+1 p:stä 1886, kolmeksi vuodeksi 8,000 mk vuosittain [4,000 mk vähemmän
+kuin oli pyydetty]. Ida Aalberg tuli niinkuin jo tiedämme kotiin
+toukokuun loppupuolella, mutta jo sitä ennen luettiin sanomissa, että
+hän jälleen oli sitoutunut syksyllä näyttelemään Dagmarteatterissa.
+Mitä vihdoin rakennuspuuhiin tulee, niin päätettiin -- riittävää
+pääomaa kun ei saatu kokoon uutta taloa varten (kts. ylemp. s. 239) --
+korjauttaa Arkadiateatteri sekä sisältä että ulkoa, jotta sitä vielä
+voitaisiin tarkotukseensa käyttää. Korjaustöiden kustannusarvio,
+vapaahra Seb. Gripenbergin ja rakennusmestari K. G. Siveniuksen tekemä,
+nousi 32,000 markkaan. Mutta eipä tämäkään summa ollut niin mitätön.
+Sen saamiseksi päätettiin kysyä niiltä, jotka olivat merkinneet
+osakkeita uutta taloa varten, eivätkö he suostuisi samalla määrällä
+avustamaan korjaushanketta. Ennen kun tähän oli vastaus tullut, täytyi
+kuitenkin käydä työhön käsiksi. Korjaustöihin ryhdyttiin näet
+kesäkuulla.
+
+Tilinpäätös osotti, että vajaus taas oli noussut uhkaavasti. Se teki
+19,170:22 mk. Tämä selittää, miksi Emilie Bergbom oli niin huolestunut.
+
+Tänä näytäntökautena annettiin 129 näytäntöä ja niissä: 11 kertaa
+_Viimeinen ponnistus_; 10 Kuningas ja katulaulajatar; 9 Ei ole aikaa; 8
+_Työmiehen vaimo_, Kultaristi; 7 Kuningas Lear; 6 _Murtovarkaus,
+Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_; 5 _Roinilan talossa_, Kylänheittiö,
+Naiset sotasilla, Hardangerin harjulla; 4 Ultimo, Hamlet, Saituri, Isä
+ja tytär, Nuorten liitto; 3 _Kullervo, Kevään oikkuja, Salamiin
+kuninkaat_, Thora, Kotikahakka, Mestari Patelin, Venetian kauppias,
+Trubaduri (IV. 1.); 2 _Nummisuutarit, Amalia ystävämme, Setä,
+Sotavanhuksen joulu, Anna Skrifvars, Kihlaus_, Parisin veitikka,
+Onhan pappa sen sallinut, Perrichonin matka, Yhteiskunnan tuet,
+Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia; 1 _Ole armelias köyhille, Lea_,
+Lemmenjuoma, Taistelujen väliajalla, Maria Stuart (III, IV), Todelliset
+naiset.
+
+Näistä 46 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja ohjelmistolle uusia 8.
+
+Mainitsemista ansainnee tässä, että Työmiehen vaimo huhtikuun
+keskivaiheilla rva Winterhjelmin ruotsintamana esitettiin Tukholman
+Uudessa teatterissa ja herätti suurta huomiota -- "ei kukaan mennyt
+välinpitämättömänä teatterista". Näytteleminenkin kuuluu olleen
+erittäin hyvä, vaikka Axel Ahlberg, joka oli käymässä Ruotsissa m.m.
+nähdäkseen Rossia (hän vieraili jälleen Tukholmassa), kirjoittaa, ettei
+Topon esittäjä läheskään vetänyt vertoja Rautiolle. Mitä tekijän kykyyn
+tulee, arvosteltiin hänen seisovan paljo ylempänä ruotsalaisia
+naiskirjailijoita. -- Rva Canth itse oli tähän aikaan kovin masentunut
+taistelustaan, niinkuin näkyy kirjeestä Emilielle 6/5:
+
+-- "Tunsin itseni [edellistä kirjettä kirjoittaessa] niin kuolemaan
+saakka väsyneeksi, olisin tahtonut vaipua monta syltä maan alle, päästä
+multaan ijäksi lepoon. Taistelu on ollut niin moninainen, aineellinen
+ja henkinen, vai kuinka niitä nimittäisin. Murhetta, huolta ja
+ääretöntä sielun tuskaa! Eikä yhtään rakkautta; kylmyyttä ja vihaa
+vain. Halveksin itseäni, kun olen niin heikko, mutta minä en sille
+mitään voi. Minä isoon ja janoon rakkautta, olen kiitollinen
+kerjäläiselle pienen pienestä ystävällisestä katseesta, itse olen
+kerjäläinen, hän anoo minulta leipää, minä häneltä lämpimää tunnetta.
+Mitä välitän menestymisestä Tukholmassa, katkerammin kuin koskaan
+tunnen nyt, kuinka kaikki siteet minun ja kansalaisteni välillä ovat
+katkenneet. Ennen kun minulla mitään harrastuksia oli, elin sovussa ja
+ystävyydessä kaikkien ihmisten kanssa, nautin elämästä ja iloitsin
+hiljaisissa, rauhallisissa töissä. Mutta harrastuksieni tähden on
+ystävistä ero tullut. En minä ymmärrä heitä, eivätkä he minua. Mikä
+minulle on totta, se on heille valhetta, ja päinvastoin. Ellei olisi
+ihmisiin ollut niin kiintynyt, voisihan ilman heitä tulla toimeen. Ja
+luultavasti siihen viimein täytyykin tottua, mutta sitä ennen kivistää
+ja karsii ja repii sydäntä. Elkää minulle naurako, vaikka melkein itse
+sitä teen lopuksi aina, sitten kun ensin itkulla olen helpottanut
+mieltäni." -- -- [Lopussa tulee sitten seuraava tunnustus:] "Ovat ne
+olleet hyvin ystävällisiä minulle Tukholmassa. Sanomalehtiä olen saanut
+suuren suuria pakkoja ja telegrammiakin premiäärin jälkeen. Ja onhan se
+kaikki nyt sentään pienenä lohdutuksena, ja täytyyhän olla." --
+
+
+
+
+XV.
+
+Viidestoista näytäntökausi, 1886-87.
+
+
+Kesäkuun alussa seurue jakaantui kahteen osastoon, joista toisen -- rva
+Aspegren, neidit Aalberg, Asp, ja Svan sekä herrat Ahlberg, Sala,
+Weckman ja Falck -- piti tehdä laajanlainen kiertomatka ja näytellä
+etupäässä rantakaupungeissa, ja toisen, johonka muun muassa kaikki
+laulukyvyt kuuluivat, antaa näytäntöjä Tampereella. Bergbom matkusti
+edellisen osaston mukana, jota vastoin Lindfors oli jälkimäisen
+päämiehenä. Leino oli saanut vapautta opintomatkaa varten, jolla hän
+oli viipyvä (etupäässä Wienissä) vuoden loppuun.
+
+Kiertomatkalaisten ohjelmisto käsitti seuraavat näytelmät: Lea, Noora,
+Thora, Ensi lempi, Amalia ystävämme, Tätä nykyä sekä näytöksiä ja
+kohtauksia Hamletista ja Daniel Hjortista. Ensimäinen näytäntö
+annettiin Hämeenlinnassa (6/6) ja seuraavat: Tampereella kaksi, Turussa
+kaksi, Porissa kolme ja Oulussa viisi (yksi näyttelijäin hyväksi).
+Menestys oli paras kahdessa viimeisessä kaupungissa. Porissa Noora
+tuotti täyden huoneen (711 mk) ja Oulussa, jossa teatteri oli ennen
+käynyt ainoastaan yhden kerran (1875), näyteltiin joka ilta täydelle
+huoneelle (neljä kertaa tulo oli 709 ja 721 markan välillä!).
+Kiertomatkan lopputulos olikin sangen tyydyttävä. Vaikka menot
+(matkakustannukset 1,175 ja palkat 2,954, joista Ida Aalbergille 1,000
+mk) nousivat 6,102:81 markkaan, ei vajaus tehnyt enempää kuin 17:81.
+
+Huonompi onni oli toisella osastolla. Kymmenestä näytännöstä tulot
+olivat niin vähäiset, että tappio nousi 878:95 markkaan. Kumpikin
+osasto antoi viimeisen näytäntönsä teatterin nimessä 21/6, jonka
+jälkeen hajaannuttiin kesälomalle.
+
+Tänä kesänä Bergbom-sisarukset kylpivät Lappeenrannassa. Emilie lähti
+sinne kesäkuun viime päivänä ja Kaarlo tuli vähän myöhemmin
+kiertomatkaltaan. Ida Aalbergille, joka oli matkustanut Loviisaan
+käyttääkseen sikäläistä kylpylaitosta, Bergbom kirjoitti (12/7) --
+
+-- "Matkamme oli minusta hyvin hupaisa, seura miellyttävä ja työmme
+onnistunut. Kiitoksia taiteestanne ja ihmeteltävästä kestävyydestänne.
+Arvelen Teidän hyvin tarvitsevan rauhaa ja hiljaisuutta kaikkien
+ponnistusten perästä." --
+
+Kiertomatkan lopulla Ida Aalberg todella oli näyttänyt rasittuneelta,
+eikä ihmekään, sillä kevätpuolella Kööpenhaminassa hän oli ollut pari
+kuukautta sairaana. Muutoin hän oli jälleen lupautunut vierailemaan
+Dagmarteatterissa, ja Bergbom kysyi sentähden kirjeessään, milloin ja
+missä hän voisi näyttelijätärtä tavata, ennen kun tämä lähti
+ulkomaalle. Tapasivatko he toisiansa, sitä emme tiedä, mutta kumminkin
+taiteilijatar lupasi palata tammikuulla.
+
+Lappeenrannassa Bergbom sai pitkän, 6/7 päivätyn kirjeen Minna
+Canthilta, joka ei ollut mieluisimpia, sillä siinä vallitsi sama
+hermostunut mieliala kuin hänen viimeisessä tunteenpurkauksessaan
+Emilielle. Minna sanoo luopuvansa näytelmäin kirjoittamisesta. "Minulta
+on kaikki voima, kaikki rohkeus mennyt, eikä semmoisella mielialalla
+enää draamoja kirjoiteta." Novellia hän toki kirjoitti, mutta sitäkin
+vastahakoisesti ["Hanna" oli tekeillä]. "Särkymys suomalaisessa
+puolueessa" vaivasi häntä, ja hän moitti ankarasti Uutta Suometarta,
+jossa oli sanottu, että puolue on valtiollinen puolue suomenkielen
+oikeuksiinsa saamiseksi, joten muka sille siis ei kuulu sorrettujen
+(niiden muassa naisen) vapauttaminen. "Ja kun me poloiset tahtoisimme
+myöskin panna sanan joukkoon, niin huudetaan: ei se meihin kuulu,
+yhdistykää ruotsinmielisiin!" Hän manaa "Snellmanin henkeä
+rusikoitsemaan tämän ajan fennomaaneja". -- Tämä on ilmeisesti
+jälkikaikua polemiikista,[77] johon Minna Canth oli joutunut U. S:n
+kanssa. Nti Aspille hän oli keväällä kirjoittanut, että hänellä on
+näytelmä tekeillä,[78] ja nyt hän aikoo luopua koko siitä puolesta
+kirjailijatointaan! Tuollainen vaihtelevaisuus ja ärtymys ei ole outo
+herkkätuntoisissa runoilijaluonteissa, ja itse he siitä enimmin
+kärsivät.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Epäilemättä oli Bergbomia rantakaupungeissa lämpimästi kehotettu pian
+tulemaan takaisin, sillä teatteri kävi näytäntökauden kuluessa
+uudestaan sekä Länsi-Suomessa että Pohjanmaalla. -- Syyskauden toimi
+alkoi _Porissa_ 29/8 ja annettiin siellä kaikkiaan 20 näytäntöä;
+viimeinen oli 3/10. Menestys oli kuitenkin huonompi kuin mitä kesäkuun
+tulojen mukaan oli odotettu, mutta syy oli luultavasti suureksi osaksi
+ohjelmiston. Kun näet Ida Aalberg ja Leino olivat ulkomailla ja rva
+Rautiokin sairaana Helsingissä, täytyi parhaimman osan näytelmiä
+levätä. Otamme Kaarlon kirjeistä joitakuita piirteitä.
+
+Olga Finne esiintyi Boriskana Kylänheittiössä ja hän oli "todella hyvä
+-- tosin väsyttävä ylikuohuvan tunteen kautta, mutta rikas
+vivahduksista, joista monet olivat hämmästyttävän oikeita ja hienoja;
+muutamat purkaukset olivat niin viehättäviä, että ainoastaan Ida
+Aalberg ja rva Aspegren ovat ne voittaneet". -- Työmiehen vaimo
+otettiin suosiollisesti vastaan, vaikka tyytymättömiäkin oli. Satakunta
+nuhteli ankarasti tekijää. -- Hamlet sai miltei täyden huoneen. "Kunnia
+Porille, että Hamlet erikoisesti veti yleisöä. Sitä paitse se todistaa,
+että suuri ohjelmisto kumminkin on meidän varmin mainettimme,
+huolimatta kaikista laulukappaleista. Ahlberg oli Hamletina omakseen
+ottanut erinäisiä teknillisiä temppuja, mutta vakaumuksesta köyhä oli
+esitys nyt niinkuin ennen. Nti Borgin Ofelia oli Idan jäljennös, vähän
+raskas ja väkinäinen, mutta harjotelmana siinä oli muutamia hyviä
+kohtia. Lindfors oli onnistunut haudankaivajana, ja nti Svanilla oli
+teatterikuningattarena joitakuita pateettisia koronpanoja, jotka
+lupaavat hyvää." -- Perjantaina 10/9 seurue teki höyrylaivalla koko
+päivän huvimatkan Kokemäen joella. "Ilma ja tunnelma olivat mitä
+parhaimpia." -- Uutta kappaletta ei annettu, mutta uudistettuna Regina
+von Emmeritz meni lopulla kaksi kertaa täysille huoneille. "Se oli
+jotakin Porille. Jos meillä olisi ollut pari semmoista näytelmää
+lisäksi, olisi Porissaolo ollut hyvä; nyt se ei ole hyvä eikä huono.
+Kun sanon että tyytyväisyys oli yleinen, niin se tarkottaa
+kokonaisuutta; yksityisiä kohtaan tehtiin muistutuksia. Saavuttamatta
+läheskään Raata Ahlberg toki hänen jälkeensä on paras Kustaa Adolf,
+parempi kuin Leino. Naamioitus sangen hyvä ja lausunta 'ponteva', mutta
+kylläkin meluava." Kaarola Avellan Reginana teki parastaan ja oli
+paikottain onnistunut. Sala oli Hieronymuksena hyvä, mutta entistä
+yksipuolisempi. "On kuin hän tahtoisi väkisin luoda kaikki traagilliset
+roolit saman mallin mukaan ja hylkää sentähden kaikki oikaisevat
+viittaukset." -- Jollei aineellinen tulos olekaan loistava [vajaus teki
+1,089 mk], niin on taiteellinen ollut jotenkin tyydyttävä. Ainoastaan
+Viimeinen ponnistus on tehnyt "fiaskon". Ihmeellistä kyllä! sillä
+ensinhän se miellytti ja Viipurissa se herätti oikein innostusta, mutta
+nyt valitetaan, että se on niin "ikävä". Ei ainoallekaan laululle
+taputettu käsiä.
+
+Porista muutettiin _Turkuun_, jossa annettiin näytäntöjä
+10/10-15/11. Ei täälläolokaan voinut tulla erittäin menestykselliseksi,
+kun ohjelmisto oli niin rajotettu ja sitä paitse Engelbrektin
+ruotsalainen, suuria draamoja (m.m. Faustia) esittävä seurue oli juuri
+ennen tyydyttänyt turkulaisten teatterintarpeet. Lopputulos oli lähes
+yhtä suuri tappio kuin Porissa, nimittäin 1,007:34 mk. Ainoa
+ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama O. Blumenthalin
+4-näytöksinen huvinäytelmä _Iso kello_ (Die grosse Glocke) 12/11, jonka
+esittämisestä saamme puhua alempana. Uudistettuna annettiin Aksel ja
+Valpuri. -- Matkalla Helsinkiin näyteltiin _Hämeenlinnassa_ 16/11
+Roinilan talossa.
+
+Jos menestys maaseutukaupungeissa olisi ollut vähänkään suotuisampi,
+olisi teatterin varsinkin nyt ollut parempi viipyä kauemmin matkallaan,
+sillä _Helsingissä_ oli vanha koti suljettu. Arkadian korjaustyöt
+olivat parhaillaan käymässä, eikä muuta neuvoa ollut kuin pari
+kuukautta näytellä Aleksanterinteatterissa. Siellä käyminen oli
+kuitenkin yleisölle niin outoa, että salonki ei mitenkään tahtonut
+täyttyä. Kun Saituri ja Laululintunen -- ensimäinen näytäntö 19/11 --
+oli annettu kaksi kertaa puolille huoneille, meni Iso kello kolme
+kertaa vielä huonommille. Sen jälkeen Emilie 29/11 kirjoittaa nti
+Elfvingille:
+
+-- "Täällä on Isoa kelloa pidetty kovin ikävänä ja meitä on moitittu
+sen ottamisesta. Se annettiin varhemmin Ruotsalaisessa teatterissa yhtä
+vähällä menestyksellä. Alku on meillä siis huono. Keskiviikkona ja
+perjantaina _Ida Basilier_ esiintyy meillä ja silloin toivon saavamme
+täyden huoneen. Sitte Leino tulee kotiin ja hän vaikuttaa kohottavasti
+ohjelmistoon. -- Emme ollenkaan viihdy Aleksanterinteatterissa. Siellä
+on kyllä siroa ja hienoa, mutta minä en voi kotiutua siellä. Venäläiset
+kirjoitukset, venäläiset vahtimestarit y.m. vaikuttaa kai osaltaan
+siihen. Ilmassa tuntuu että yleisöllämme on samat vierastavat tunteet,
+se ei tule halusta sinne, huolimatta eleganssista. Kunpa pian
+pääsisimme takaisin vanhaan Arkadiaamme."
+
+Iso kello oli otettu näyteltäväksi sentähden, että se niin suurella
+melulla oli kiertänyt Saksan näyttämöt, mutta kun se oli taiteellisesti
+keskinkertainen ja kuvasi meille verraten vieraita oloja, joissa
+taiteilijamenestys riippuu reklaamikellosta, ei se herättänyt
+vastakaikua täällä. Esitystä arvosteltiin melko hyväksi. Lindfors oli
+vanha maalari, joka kiittää "ison kellon" merkitystä, Pesonen ja rva
+Aspegren herrasväki Gundermann, nti Avellan vilkas paronitar j.n.e. --
+Onneksi oli Ida Basilier-Magelsen tänä syksynä käynnillä Suomessa ja
+annettuaan sarjan konsertteja hän otti ystävällisesi avustaakseen
+teatteria esiintymällä (1/12-15/12) viisi kertaa. Näinä iltoina
+annettiin Jeannetten häät (Vallenius -- Jean), Noita-ampujan toinen
+näytös ja kohtauksia Sevillan parranajajasta -- ja ymmärrettävästi
+huone oli täysi, kun yleisön unohtumaton suosikki lauloi, ja
+suosionosotukset entiseen tapaan sydämellisiä. -- Samoina iltoina
+taikka välissä esitettiin m.m. Leonarda, Parisin veitikka ja
+Yhteiskunnan tuet. Kahdessa viimemainitussa astui Leino ensi kerran
+näyttämölle palattuaan ulkomaalta ja näytteli "vielä hienommasti ja
+miellyttävämmästi kuin ennen" (W. Söderhjelm Valvojassa). --
+Loppuunmyydylle huoneelle esitettiin 18/12 vanha Preciosakin, mutta
+silloin olikin juhlanäytäntö säveltäjän Carl Maria von Weberin
+syntymän 100-vuotismuistoksi. Nimiroolissa esiintyi tällä kertaa Lilli
+Kurikka. Preciosa annettiin sitten useammin joulunaikana ja
+vielä uutena vuonnakin 6/1, jolloin viimeisen kerran näyteltiin
+Aleksanterinteatterissa.
+
+Juuri mainittu arvostelija päättää lyhyen arvostelunsa syksyn
+näytännöistä kahdella huudahduksella: "_Teatterikoulu!_ -- ilman sitä
+ei päästä mihinkään. Ja ensiksikin Ida Aalberg kotiin!" -- Oli ensi
+kerran kuin nuoremman polven edustaja melkein käskyn muodossa kohdisti
+Suomalaiseen teatteriin semmoisia vaatimuksia, jotka myöhemmin kävivät
+niin tavallisiksi, -- vaatimuksia, jotka olivat teoreettisesti varsin
+oikeutettuja, mutta joiden toteuttamisen hankaluutta ja mahdottomuutta
+ulkopuolella olevat eivät kyenneet arvostelemaan. Jollei teatterin
+horjuva taloudellinen asema olisikaan tehnyt teatterikoulun
+perustamista arveluttavaksi, niin mistä olisi opettajat otettu? Ainoat
+suomenkieliset näyttämötaiteen tuntijat maassamme olivat etsittävät
+Suomalaisen teatterin omien jäsenten joukosta, ja ne -- etupäässä nti
+Avellan -- olivat jo aikoja sitten antaneet ja antoivat yhä edelleen
+kaikessa hiljaisuudessa opetusta vastatulleille. Ettei tämä opetus
+ollut niin monipuolista ja järjestelmällistä kuin ulkomaalaisten
+teatterikoulujen tarjoama, on itsestään ymmärrettävää, mutta sen avulla
+oli seurue kuitenkin saanut uusia nuoria jäseniä vanhempien sijaan,
+jotka syystä tai toisesta olivat eronneet. Semmoiseen opetukseen täytyi
+varojen riittää, mutta kyllä muutoin vastaiseksi oli pakko ponnistaa
+eteenpäin -- ilman "teatterikoulua" varsinaisessa merkityksessä. --
+Mitä taasen Ida Aalbergin kotia saamiseen tulee, niin ei se lainkaan
+ollut johtajan vallassa. Sen todistaa yltäkyllin Bergbom-sisarusten
+kirjeenvaihto. Kun Bergbom keväällä oli sanomista nähnyt
+näyttelijättären aikovan syksylläkin vierailla Dagmarteatterissa, hän
+lämpimästi kehotti häntä pysymään kotimaassa. Ei ainakaan rahan tähden
+pitäisi hänen jäädä Tanskaan, sillä siinä kohden tultaisiin kyllä
+tyydyttämään hänen vaatimuksiaan. -- Nti Aalbergin vastaus ei ole
+säilynyt, mutta ilmankin tiedämme, ettei raha häntä houkutellut. Ei,
+kyllä häntä vietteli synnynnäisen taiteilijaneron halu päästä
+laajemmille vesille. Ainoastaan oikea käsitys kansallisen taiteen
+arvosta ja merkityksestä, verrattuna siihen hetkelliseen loistoon mikä
+vieraassa kansassa on saavutettavissa, olisi voinut vaikuttaa toiseen
+suuntaan, mutta onkohan meidän hajanainen kansamme omansa juurruttamaan
+semmoista käsitystä tyttäriinsä? Vasta pitkän ajan päästä ja paljon
+koettuansa taiteilijattaren silmät ovat auenneet.
+
+Jo keväällä Ida Aalberg oli Dagmarteatterissa näytellyt yhden roolin
+(Isossa kellossa) tanskankielellä, ja kun hän itse koko seuraavaksi
+näytäntökaudeksi sitoutui esiintymään samassa teatterissa, tapahtui se
+siinä tarkotuksessa, että hän koettaisi täysin oppia tanskaa, tehdä se
+toiseksi taiteilijakielekseen. Sentähden hän jo heinäkuun lopulla
+palasi Kööpenhaminaan ja syyskuulla hän tanskankielellä näytteli
+nimiroolin Sardoun Odette-draamassa. Eräs lehti kirjoitti sen johdosta:
+"Kööpenhamina iloitsee hänen omistamisestaan, Suomi saa ylpeillä että
+se voi lainata semmoisia aarteita." Mutta siitä huolimatta tämäkin
+vuosi tuotti taiteilijattarelle pettymyksen. Ei suinkaan sentähden,
+että hän teki yhden kuukauden vierailumatkan kotimaahan, vaan senvuoksi
+että muuan koristuskappale menestyi niin hyvin, että sitä näyteltiin
+puoli vuotta yhtä mittaa, ja Dagmarteatterin johtaja siitä syystä
+laiminlöi velvollisuutensa korkeampaa taidetta kohtaan. Niin on
+selitettävissä, että Ida Aalberg paitse jo mainitussa roolissa koko
+näytäntökautena esiintyi vain kahdessa toisessa (Margitina Ibsenin
+"Gildet paa Solhaugissa" ja Violana Alfh. Agrellin "Pelastetussa"),
+joista ei kumpanenkaan näy olleen hänelle otollinen.
+
+Ensimäinen määräaika, joksi Arkadian luultiin valmistuvan, oli 1/12,
+mutta jo marraskuun alussa huomattiin, että työ vaati ainakin yhden
+kuukauden lisää. Tämän johdosta Bergbom kirjoitti Ida Aalbergille
+(Turusta 9/11) ja kysyi, voisiko hän tulla vihkimisjuhlaan?
+
+-- "Olisi varmaan onneksi uudelle teatterille", hän jatkaa, "jos
+voisitte olla kummina ristiäisissä. Semmoisessa juhlassa olisi ilomme
+vain puolinainen, jos Ida Aalbergia olisi kaipaaminen."
+
+"Mutta millä alotetaan. Tietysti jollain kotimaisella näytelmällä. Jos
+Teidän osanottonne on varma, on Regina epäilemättä sopivin. Vaan mitä
+itse arvelette? Pääasia on että näyttelette jotakin mahtiroolianne."
+
+"Arkadiassa ahkeroidaan ja puuhataan nyt viimeisiin voimiin asti.
+Korjaukset ovat jo tehdyt: uusi sisäänkäytävä, joka poistaa ilmavedon
+teatterista, uusi lattia, joka poistaa kylmän, uusi seinä Kampin
+puolella, joka vaikuttaa samaan päin, eri sisäänkäytävä ravintolaan,
+joka estää [tupakan] savun tunkemasta salonkiin, uusi kaasulaitos, joka
+tekee teatterin valoisammaksi, sitä paitse uusia pukukammioita, uusia
+koristuksia y.m.[79] Maalaukset ovat vielä vain alulla. Salonki
+maalataan siniseen ja valkoiseen."
+
+"Mutta seinät ovat vain seiniä, jos elähdyttävä taiteen henki puuttuu.
+Ja sen Te tuotte sillä taikavoimalla, jonka Jumala on antanut Teille
+kunniaksi ja meille iloksi."
+
+"Uskallanko luottaa lupaukseenne, että jäisitte tänne kahdeksi täydeksi
+kuukaudeksi eikä vain kuudeksi viikoksi. Oi, jos voisitte jäädä koko
+kevääksi -- en tiedä mitä tekisin saadakseni mahdottomuuden
+mahdolliseksi!" --
+
+Tähän kirjeeseen Bergbom ei saanut vastausta, sillä 2/12 hän kirjoitti
+toisen, josta otamme seuraavat rivit:
+
+-- "Leino tuli toissa päivänä tuoden mukanaan surusanoman ettette vielä
+voinut määrätä, milloin saavutte tänne. Se oli hyvin masentava uutinen.
+Teitä on odotettu kuin auringon nousua. Olen ikävimmässä tuskassa,
+kuinka järjestän ohjelmiston. Lisäksi dekoratsionimaalarit, jotka
+vaativat määräystä, mitkä kulissit ovat ensiksi maalattavat, se kun
+riippuu repertoarin järjestämisestä.[80] Noin 7 tai 8 p. tammik. on
+uuden Arkadian vihkimisjuhla. Jos voisitte siihen aikaan saapua,
+niin... no, mitä minä siitä kirjoitan, olenhan jo kaksi kertaa sanonut,
+kuinka tervetullut olisitte. Mutta jos ainakin tulisitte tammikuun
+loppupuolella tai helmikuun alussa. Sähköttäkää, voitteko tulla
+silloin? Jos kuitenkin tulonne aikaa on yhä edelleen mahdoton määrätä,
+niin kirjoittakaa ainakin milloin _luulette_ pääsevänne tänne. Olisihan
+hyvä tietää se edes sinnepäin!" --
+
+Ida Aalberg tuli vihdoin, niinkuin kohta saamme nähdä, tammikuun
+lopulla.
+
+Koska Arkadiateatteri nyt kun tätä kirjoitamme jo on ijäksi hävinnyt,
+lienee tarpeetonta seikkaperäisesti täydentää sitä lyhyttä esitystä
+korjauksista, joka luetaan Bergbomin kirjeessä Ida Aalbergille.
+Sanottakoon vain että uudistus oli niin perinpohjainen, että niinkuin
+U. S:ssa sanotaan "vanhasta, rappeutuneesta talosta ei enään ollut
+muuta kuin kuori jälellä". Sen ohella on mainittava, että kattoa
+koristettaessa oli ajateltu teatterin kansallista ja taiteellista
+päämäärää. Se tuli näkyviin niistä runoilijain nimistä, jotka siellä
+nähtiin. Ylinnä, keskellä kattoa oli sinisellä pohjalla piirissä
+hopeoituin kirjaimin kotimaiset nimet: _Runeberg, Topelius, Cygnaeus,
+Wecksell, Aleksis Kivi, Minna Canth_, sekä ulompana isommassa piirissä
+nimet: _Ibsen, Plautus, Björnson, Sofokles, Goethe, Corneille, Lessing,
+Racine, Molière, Shakespeare, Victor Hugo, Aristophanes, Schiller,
+Calderon, Holberg, Aeschylos_.
+
+Mitä kustannuksiin tulee, tekivät ne kaikkiaan 37,995:65 markkaa.
+Syyskuun alussa oli tiedossa ainoastaan noin 18,000 markkaa, ja Emilie
+Bergbom, joka hoiti korjaustöitä varten kokoontuvia rahoja, oli
+tietysti hyvin levoton siitä kuinka tästäkin yrityksestä
+suoriuduttaisiin. Kaikki selvisi kuitenkin sangen hyvin. Vapaaehtoiset
+antimet nousivat näet vähitellen syksyn kuluessa 29,627:15 markkaan ja
+tarkotusta varten toimeenpannut arpajaiset Helsingissä tuottivat
+6,751:79 markkaa. Loppumäärän, noin puolitoista tuhatta markkaa,
+suoritti talon osakeyhtiö. Suurenmoisten korjaustöitten piirustukset
+olivat arkkitehti Seb. Gripenbergin tekemät, rakennustöitten johtaja
+oli rakennusmestari K. G. Sivenius sekä valvoja teatterin johtokunnan
+puolesta kamreeri (nyk. valtioneuvos) A. V. Helander. Maalaus- ja
+koristustyöt suoritti koristusmaalari K. K. Hellsten. Uusien
+näyttämökoristusten maalaamiseen ottivat myöskin osaa Otto Vallenius,
+nti Ellen Borenius sekä Alarik Böök, joista varsinkin kaksi edellistä
+usein muutoinkin sentapaisissa töissä avustivat teatteria. -- Kuultiin
+kyllä valituksia siitä, että kymmeniä tuhansia oli pantu vanhan
+teatterin korjaamiseen, mutta toiselta puolen oli myönnettävä, että
+tällä hetkellä ei ollut muuta keinoa päästä eteenpäin. Tämän tähden ei
+lopulta muuta voitu kuin olla kiitollisia niille henkilöille, jotka
+tarmokkaasti ja väsymättömästi toimien olivat saaneet aikaan, että
+Arkadia oli tullut semmoiseen kuntoon, että näyttelijät ja yleisö
+entistä paremmin siellä viihtyivät. Nyt me tiedämme, että
+näyttämötaiteemme täten sai otollisen suojan 15 vuodeksi eteenpäin.
+
+Ensimäinen näytäntö, uudistetun talon avajaisjuhla, oli 9/1, ja huone
+oli täynnä kuin pistetty. Ohjelma oli tietysti kotimainen: Reginan
+toinen näytös, Daniel Hjortin mestauslavakohtaus sekä Nummisuutarien
+toinen ja Roinilan talon viimeinen näytös -- siis Topelius, Wecksell,
+Kivi ja Minna Canth edustettuna. Mieliala oli iloisempi ja
+toivorikkaampi kuin pitkään aikaan. -- Seuraava ohjelma oli:
+_Kuvernööri tulee_ ja Molièren Luulosairas. Edellinen 1-näytöksinen
+huvinäytelmä esiintyi _Elman_ kirjoittamana ja luultiinkin
+tuntemattoman naiskirjailijan esikoiseksi; itse asiassa se oli E.
+Nervanderin kyhäämä, vaatimaton pikkukaupunkikuvaus. Luulosairaan
+esittämisestä oli kulunut puoli neljättä vuotta; nyt näytteli (Vilhon
+sijassa) Lindfors onnistuneesti pääosaa, astuen askeleen sillä
+molièrenäyttelijän tiellä, jolla hän edistymistään edistyi. Paitse
+häntä kiitettiin Hilda Aspia (Toinette) ja Olga Finneä (Louison),
+joista jälkimäinen luonnollisuudellaan teki pienen kohtauksen isän
+kanssa viehättävimmäksi koko komediassa. -- Merkillisempi uutuus oli
+August Hjeltin suomentama N. Gogolin mainio 5-näytöksinen komedia
+_Reviisori_. Jo tällä ensimäisellä kerralla niinkuin myöhemminkin,
+sillä kappale on tavantakaa uudistettu, näytteli Weckman Hlestakowia
+vilkkaasti ja sujuvasti. Nuori näyttelijä oli siinä ensi kerran saanut
+tärkeän päätehtävän, ja se tunnustus joka hänelle annettiin sekä roolin
+oikeasta käsittämisestä että oivallisesta suorittamisesta tuli hänen
+näyttelijämaineensa perustukseksi. Kuitenkin näytti hän kenties liian
+sivistyneeltä ollakseen täysin todellinen, samoin kuin eräs Venäjällä
+syntynyt nainen katsojain joukossa sanoi näyttämöllä käytettyjä pukuja
+liian siisteiksi todellisuuteen verraten (!). Muuten oli ansiokkaasti
+harrastettu sekä venäläiskansallista väritystä että eloisaa
+yhteisnäyttelemistä, joten naurattava vaikutus oli voimakas. Komedia
+meni kuusi kertaa, vaikka vaan kolme ensimäistä huonetta oli hyviä.
+
+Sitte alkoi Ida Aalbergin vierailu, joka muodostui erittäin
+loistavaksi, mutta valitettavasi oli sitä lyhempi. Hän esiintyi ensiksi
+26/1 Faustissa, joka ensi kerran oli näytelty keväällä 1885 ja silloin
+mennyt 7 kertaa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, oli menestys yhtä suuri,
+nytkin se tuotti 7 täyttä huonetta (neljä ensimäistä korotetuin
+hinnoin). Näytteleminen oli entistä tasaisempi, ja varsinkin oli Leinon
+käsitys tehtävästään syventynyt. Näyttämöllepanokin oli eri kohdissa
+täydellisempi. -- Faust-näytäntöjen välissä oli Runebergin päivänä eri
+ohjelma, johon Ida Aalberg otti osaa Leana[81] (muuten annettiin
+kuvaelmat Vänrikki Stoolin tarinoista ja Laululintunen). Toinen
+sekaohjelma oli 13/2, jossa Lea kävi Hamletin Ofeliakohtausten edellä.
+Mutta uusikin kappale oli otettu tätä vierailua varten, nimittäin Salan
+suomentama Alfred de Musset'n 3-näytöksinen _Ei lempi leikin vuoksi_,
+jonka ensi-ilta oli 15/2. Olematta sitä suurta klassillista
+ohjelmistoa, joka oli teatterille tuottanut sen kauniimmat voitot,
+oli tämänkin näytelmän esitys merkkitapahtuma näyttämömme
+kehityshistoriassa. Se on näet ranskalaisen romanttisuuden hienoimpia
+kukkia, vaikutukseltaan pettämätön sen verrattoman runollisuuden ja
+totuuden takia, millä siinä ihmissydän paljastetaan -- eikä se siis
+meilläkään voinut olla tehoomatta. Niinä kolmena iltana, jolloin se
+näyteltiin, oli salonki kukkuroillaan väkeä (tulot niistä nousivat
+4,580 markkaan!). Tietenkin Ida Aalberg teki näytelmän esittämisen
+mahdolliseksi. Hänen Camillensa oli ylen viehättävä ja sydämeen
+tunkeva, eritoten lähdekohtauksessa ja lopulla, jossa tunteitten tulva
+murtaa sulut. Näyttelijättären etevämmyys asetti Camillen etusijalle,
+vaikka Perdican oikeastaan on päähenkilö. Axel Ahlberg oli jotenkin
+tyydyttävä tässä roolissa, voimatta kuitenkaan täysin kuvata Perdicanin
+iloista suruttomuutta, joka on "leikin" edellytyksenä. Nti Finne oli
+miellyttävä naivina Rosettena, jossa roolissa hän vaihteli epävarmemman
+Lilli Kurikan kanssa. Muista oli Lindfors paronina paras. -- Viimeinen
+mainituista näytännöistä annettiin 18/2 Ida Aalbergin hyväksi, ja oli
+se samalla hänen jäähyväisiltansa, sillä Dagmarteatterissa sattuneen
+sairauskohtauksen tähden hänet oli kutsuttu takaisin Kööpenhaminaan.
+Kukkavihkoilla ja laakeriseppeleillä osotettiin taiteilijattarelle
+kunnioitusta, ja niiden antajista mainitsemme pohjalaiset ja
+savokarjalaiset ylioppilaat sekä suomalaiset polyteknikot. Näytännön
+jälkeen tyhjennettiin ajan tavan mukaan lähtömalja. Julius Krohnin
+sydämellisestä puheesta otamme loppusanat:
+
+-- -- "Me voimme täällä, sen tunnemme, tarjota Teille enemmän kuin
+mikään muu maa voi Teille antaa. Te olisitte tietysti joka paikassa
+suosittu taiteilija, suuri taiteilija, Te voisitte semmoisena vaikuttaa
+paljon taiteen edistämiseksi -- mutta täällä Te voitte vielä enemmän,
+täällä Te samassa vaikutatte voimallisesti koko kansanne onneen ja
+tulevaisuuteen. Ja palkka työstänne on oleva senmukainen. Mutta Ida
+Aalberg, jonka työ on eroamattomasti liittynyt Suomen kansan
+heräämiseen, on myös ijäksi kiinnitetty Suomen kansan nimeen. Niin
+kauan kuin meidän kansamme elää, on myös pysyvä muistossa kuinka
+suomalainen teatteri on jatkanut ja auttanut Runebergien, Lönnrotien,
+Snellmanien ja Koskisten työtä, ja Suomalaisessa teatterissahan Te
+olette ollut, sen tiedätte sanomattanikin, kirkkahimpana tähtenä. Neiti
+Ida Aalberg! minä lausun Teille vielä kerran -- meidän rakkautemme,
+Suomen kansan rakkaus ei voi enää suoda muille niin paljon osaa Teihin
+-- tulkaa nyt jo taas aivan omaksemme, ainiaaksi ja kokonaan!"
+
+Taiteilijatar oli kaikkiaan näytellyt 12 iltana, josta hänelle
+teatterin puolelta suoritettiin 1,375 mk. Siihen tuli lisäksi nettotulo
+viimeisestä näytännöstä 1,351:95 mk.
+
+Lähin näytäntö oli huokeahintainen kansaa varten, ja esitettiin siinä
+Työmiehen vaimo. Minna Canth oli Helsingissä käymässä ja tahtoi
+mielellään vielä nähdä kappaleensa näyttämöllä. Muuten ei hänen olonsa
+täällä kuulu aineeseemme, mutta kuitenkin se kirje, jonka hän
+palattuaan kotia kirjoitti Emilie Bergbomille 22/3 sisältää
+huomattavaa. Siitä näkee, että Minna Canthkin oli sekaantunut siihen
+jupakkaan, jonka G. af Geijerstamin esitelmät hänen täällä ollessaan
+olivat herättäneet.[82] Juhani Aho oli "Savossa" ottanut asian puheeksi
+ja loukkaavasti kirjoittanut "minusta ja meistä kaikista". Kun
+vastakirjoitukset eivät tuottaneet rauhaa taikka niitä ei otettu
+lehteen, Minna Canth yksityisessä kirjeessä "sanoi ylös tuttavuuden
+Brofeldtin ja Järnefeltin perheiden kanssa", koska luuli näitten
+toimineen yhdessä. "Voitte ymmärtää, millä surulla ja raskaalla
+mielellä sen tein -- niin paljon olen minä Brofeldtista pitänyt."
+Valitettuaan sitte että vihamiesten luku kasvaa, kirjoittaja lisää:
+"Ettei vaan koskaan meidän välille selkkauksia tulisi! Se ajatus minua
+aina on pelottanut joka kerran kun joku side muiden kanssa on
+katkennut." -- Näyttää kuin Minna Canth olisi aavistanut mikä oli
+tuleva.
+
+Kumminkin on tämä rva Canthin kirje vähemmän hermostunut kuin lähinnä
+edelliset. Näytelmäkin on hänellä tekeillä niinkuin näkyy seuraavasta:
+
+"Kävin tänään rautatiellä [jota paraikaa rakennettiin] ja sain hyviä
+motiiveja. Alotinkin jo taas uudelleen näytelmääni. Oli minulla ensi
+näytös Helsingissä mukana, vaikken puhunut siitä mitään kun huomasin,
+että uudestaan se vielä täytyisi ottaa. Kumma kuinka populaariksi
+'Köyhää kansaa' on minut tehnyt. Olen saanut nimettömiä mutta hartaita
+kirjeitä sen johdosta, ja näkyivät työmiehetkin rautatiellä tuntevan
+kiitollisuutta. On tuo kumminkin hauskaa, kun näkee ettei ole turhaan
+työtä tehnyt. Jos Jumala antaisi voimia jatkaa. En tahtoisi vielä
+uupua." --
+
+Maalis- ja huhtikuulla, jolloin teatteri vielä toimi Helsingissä,
+esitettiin useita ohjelmistolle uusia kappaleita, jopa merkillisiäkin.
+-- Ensimäinen oli Holbergin komedia Erasmus Montanus eller Rasmus Berg
+nimellä _Antonius Putronius_. Näytelmän oli Sala uudestaan kääntänyt,
+mutta hän oli säilyttänyt Hannikaisen suomennoksen nimen sekä toiminnan
+sijottamisen Suomeen (kts. I. s. 3 ja 11). Tottuneina tällaisiin
+tehtäviin näyttelijät esittivät komedian reippaasti ja tasaisesti --
+Lindfors täytti varsin hyvin pääosan ja Rautio Jaakko-veljenä muodosti
+hänelle oivan vastakohdan. Kappale meni eri pikkunäytelmäin kanssa
+neljä kertaa. -- Toinen sitä merkillisempi uutuus oli Shakespearen
+_Macbeth_, joka meni ensi kerran 11/3 ja kaikkiaan 7 kertaa. Tämän
+luulisi todistavan ehdotonta menestystä, mutta huoneet olivat
+keskinkertaisia ja yleisö yleensä kylmäkiskoinen. Syy ei lainkaan ollut
+näyttämöllepanossa, sillä se oli erinomainen (suurenmoinen oli esim.
+linnapiha murhayö-kohtauksen kehyksenä), mutta Leino Macbethina ei
+tällä kertaa kyennyt "voittamaan toiveita" eikä edes täyttämään.
+Erinäiset kohtaukset (esim. murhayö ja kuninkaan kemut) suoritettiin
+kyllä vaikuttavasti, mutta sittenkään ei esitys kokonaisuudeltaan
+kohonnut semmoiselle taiteelliselle kannalle, että se olisi temmannut
+katsojat mukaansa. Sitä vastoin tunnustettiin nti Avellanin lady
+Macbeth ehjäksi, johdonmukaiseksi luomaksi, ja loistokohtana kiitettiin
+unissakävijäkohtausta. -- Kolmas uusi kappale oli Hilda Aspin
+suomentama Th. Barrièren 1-näytöksinen laulunsekainen huvinäytelmä
+_Pianon ääressä_ (Le piano de Berthe), Inez Borg ja Vallenius
+pääosissa. -- Neljäs oli Salan suomentama Friedrich Hebbelin
+4-näytöksinen draama _Maria Magdalena_ 15/4. Tämä aatteellisesti ja
+taiteellisesti mieltäkiinnittävä näytelmä, jonka kautta yleisömme sai
+ensi kerran tutustua Saksan ehkä suurimpaan draamakirjailijaan
+Schillerin jälkeen, oli juuri tähän aikaan sopiva esitettäväksi, koska
+se tavallaan on pohjoismaisen realistisen näytelmäkirjallisuuden
+edelläkävijä. Esitys oli verrattava parhaimpaan mitä teatteri oli
+aikaansaanut. Varsinkin Leino Anton mestarina, nti Avellan Klaarana,
+Weckman Kaarlona loivat havainnollisen kuvan perinnäiseen
+porvarilliseen kunniankäsitykseen piintyneen nikkarin perheestä, mutta
+muidenkin (Ahlberg -- Leonhard, nti Stenberg -- nikkarin vaimo, Sala --
+sihteeri, Lindfors -- oikeudenpalvelija) työ oli ansiokasta. Aiheen
+puolesta on näytelmä niin tuskallinen, ettei voi kummeksia että se
+näyteltiin ainoastaan kolme kertaa. -- Uudistuksista mainitsemme G. von
+Moserin Yhdistysjuhlan, jossa nyt esiintyi uusia voimia: nti Borg rva
+Schefflerina, nti Finne Ludmillana, Weckman Hartwigina j.n.e. -- Kun
+29/4 näytäntö oli annettu Arthur Lundahl-vainajan alaikäisten lasten
+hyväksi, tuli 2/5 Yhdistysjuhla, viimeinen Helsingissä tällä kertaa.
+
+Tämän viimeisen näytännön jälkeen pidettiin teatterin virvotushuoneissa
+"erojaisjuhla" sen johdosta että tämän näytäntökauden lopussa
+seurueesta erosivat neidit Kaarola Avellan ja Hilda Asp sekä hra ja rva
+Aspegren. Nämä kaikki olivat kutsutut juhlaan, ja Bergbom piti heille
+puheen huomauttaen, U. S. kertoo, "miten rva Aspegrenilla aina on ollut
+inspiratsionia, oikealle taiteilijalle omituista luomisvoimaa, miten
+nti Avellan aina on osottanut draamallista intelligenssiä sekä samalla
+kertaa innostuttanut ja opettanut. Taiteellisuudessa nti Asp ei ollut
+kohonnut edellisten rinnalle, mutta hänen suomalainen sydämensä ja
+kielellinen vaikutuksensa toverien kesken on ollut yhtä tärkeä. Samoin
+hra Aspegrenin syvä velvollisuuden tunto. Koska eroavain paikkaa nyt on
+mahdoton täyttää, toivoi puhuja lopuksi, etteivät jäähyväiset olisi
+ijäksi lausutut."
+
+Näin monen jäsenen eroaminen yhdellä kertaa oli tietenkin suuri tappio
+teatterille, mutta mikään yllätys se tuskin oli. _Aurora ja Aukusti
+Aspegren_ olivat viimeiset siitä joukosta, joka 1872 kerääntyi
+Bergbomin ympärille toteuttamaan rohkeasti suunniteltua suomalaista
+näyttämöä, ja nyt he olivat viidennelläkymmenellä. Rva Aspegren oli
+alkuaikoina ollut teatterin etevin naisnäyttelijä, ja Vilhon rinnalla
+ensimäinen kotimainen näyttelijä, jolle syystä myönnettiin taiteilijan
+nimi. Hänessä oli, niinkuin sanotaan, teatteriverta, ja hän kykeni
+itsenäisesti käsittämään semmoisiakin tehtäviä, joissa toinen olisi
+tyytynyt noudattamaan esikuvia. Sitä todistaa hänen Katrinsa (Daniel
+Hjort) ja Anna Skrifvarsinsa. Kerrassaan omintakeisten luonnekuvien
+luku on liian suuri lueteltavaksi. Kun mainitsemme Evan (Kihlaus),
+Janen (Maria Tudor), rva Tjaelden (Konkurssi), Lonan (Yhteiskunnan
+tuet), tapahtuu se vain näyttääksemme että hän liikkui eri aloilla,
+joskin vakava ja traagillinen draama oli hänen oikea toimipiirinsä.
+Ulkonaisia vaikutuskeinoja hänellä tuskin oli, mutta silti hän
+teeskentelemättömällä näyttelemisellään ja lausunnallaan voimakkaasti
+ja välittömästi ilmisaatti tunteitten ja intohimojen elämää. Aukusti
+Aspegren onnistui miltei yksinomaisesti koomillisissa ja eritoten
+burleskimaisissa tehtävissä; mutta sen ohella hän, kiitos olkoon
+lauluäänensä, esiintyi useissa oopperain sivurooleissa. Kun nuorempia
+voimia liittyi seurueeseen, tapahtui luonnollisesti, että vanhempien
+monesti täytyi väistyä heidän tieltään, ja arvattavasti tämä vähitellen
+kypsytti sen ajatuksen hra ja rva Aspegrenissa, että heille avautuisi
+vapaampi ja laajempi toimiala, jos he perustaisivat oman seurueen
+antaakseen näytäntöjä maaseuduilla. Tämän uuden, laatuaan ensimäisen
+kansannäyttämön perustaminen tapahtuikin jo tänä vuonna.[83] Ensi
+alussa saattoi ehkä näyttää siltä että uudesta laitoksesta tulisi
+Suomalaiselle teatterille epämukava kilpailija, mutta se oli erehdys.
+Päin vastoin sekin sai entistä laajempia piirejä ymmärtämään
+näyttämötaidetta, ja jos se osaltaan vaikuttikin siihen, että
+Suomalainen teatteri vihdoin luopui kiertomatkoistaan, niin oli siitä
+ainoastaan etua kummallekin.
+
+Mitä _Kaarola Avellaniin_ tulee, oli hän jo ennenkin ajatellut erota
+teatterista. Tämä on kenties outoa sille, joka edellisestä tietää
+kuinka suuria tehtäviä -- Lea, Lady Milford, Maria Stuart Skotlannissa,
+Elisabeth (Schillerin Maria Stuart), Portia, Goneril, Tekmessa, Lady
+Macbeth, Berta Bark (Todelliset naiset) j.n.e. -- näyttelijätär oli
+suorittanut. Mutta silloin mukana elänyt tietää myöskin, että nti
+Avellanille osaksi tullut tunnustus harvoin oli ansion mukainen. Hänen
+roolintulkintansa oli aina tunnollinen, älykäs ja henkevä, eikä
+esitykseltä puuttunut intoa eikä voimaa; mutta välittömyyden leimaamaa
+se oli sitä vähemmän kuin hän ruotsalaisesta kodista lähteneenä ei
+koskaan oppinut täydellisesti ääntämään suomenkieltä. Kun hänen
+näytellessään aina täytyi ajatella kieltä, tuli häneen jotakin
+epävapaata, joka antoi aihetta alituisiin muistutuksiin kritiikin
+puolelta. Ja koska kritiikki pääkaupungissa oli vaativampi, seurasi
+siitä -- kenties näyttelijättären tietämättä -- että hänen esityksensä,
+niinkuin Bergbom eräässä kirjeessä huomauttaa, aina oli vapaampi
+maaseudulla. Miten tämän lieneekään, tuotti teatteri hänelle monta
+pettymystä, ja kumminkin nti Avellan oli ei ainoastaan etevä
+näyttelijäkyky, vaan se seurueen jäsen, joka enemmän kuin kukaan muu on
+vaikuttanut toveriensa kehitykseen. Eikä hänen eroamisensakaan tehnyt
+loppua tästä vaikutuksesta. Hän on näet siitä saakka pysynyt teatteria
+lähellä, ja, enimmäkseen yleisön tietämättä, vastatulleitten opettajana
+suorittanut erinomaisen ansiokkaan työn näyttämömme hyväksi. Nti
+Avellan on siten yksi niitä merkkihenkilöitä, joiden nimi aina
+on muistettava ja kunnialla mainittava näyttämömme historiassa.
+Bergbom-sisarusten kirjeet todistavat kuinka suurta arvoa he panivat
+häneen.
+
+Koska yleisö Ida Aalbergin vierailun jälkeen oli osottautunut hitaaksi
+käymään teatterissa ja toukokuulla aivan erikoinen kilpailija
+(Paciuksen Loreley-ooppera Aleksanterinteatterissa) oli odotettavana,
+arveltiin viisaimmaksi hyvissä ajoin lähteä maaseuduille. Matka
+suunnattiin ensiksi _Vaasaan_, jossa Suomalainen teatteri oli ennen
+käynyt ainoastaan yhden kerran, nimittäin 1875. Mukana olivat vielä
+äsken mainitut eroavat jäsenet, mutta Lindfors oli päästetty pitemmälle
+opintomatkalle, ensin Kööpenhaminaan ja sitte Parisiin, nähdäkseen
+miten Holbergia ja Molièreä näyteltiin kummankin kotimaassa. Johto oli
+uskottu Niilo Salalle, sillä Bergbom jäi Helsinkiin lähteäkseen vähän
+myöhemmin yhdessä Emilien kanssa ulkomaille. Vaasassa näyteltiin
+kymmenenä iltana 4/5-22/5 parasta ja mieltäkiinnittävintä ohjelmistoa
+(Daniel Hjort, Venetian kauppias, Työmiehen vaimo, Nummisuutarit,
+Kylänheittiö y.m.), joka kerta uutta. Niinkuin 12 vuotta ennen
+vaasalaiset nytkin olivat viehättyneet seurueen esityksistä; mutta
+tulot eivät kuitenkaan riittäneet. Teatterivuokraan tarvittiin 660 mk.
+apua Helsingistä.
+
+Vaasasta matkustettiin _Ouluun_, jossa annettiin viisitoista näytäntöä
+25/5-21/6. Täällä menestys oli sangen huono, niinkuin näemme Salan
+kirjeestä Bergbomille (22/6):
+
+-- "Tyhjiä tai puolityhjiä huoneita toinen toisensa perästä. Eikä
+innostuskaan ole jaksanut kohota kovin korkealle, ei salongissa eikä
+näyttämölläkään. Kuumuutta, köyhää aikaa sanotaan syyksi kaupungissa,
+touontekoa maakunnassa. Koulut ovat suljetut, ihmiset muuttaneet
+maalle. Sitten vielä monet monituiset uskonlahkot -- --. Niin, niin
+Oulu ei ole enään entinen Oulu!"
+
+Yksityisistä näytännöistä mainittakoon vain, että Työmiehen vaimo sai
+niin "tylyn kohtelun", että Murtovarkauskin jätettiin näyttelemättä.
+Oululaisille tarjottiin yksi oikea premiäärikin, kun 15/6 ensi kerran
+esitettiin Hilda Aspin suomentama José Echegarayn 4-näytöksinen draama
+_Parjauksen kirous_,[84] ja kappale herätti -- kumma kyllä -- suurta
+innostusta. Nti Avellan, joka tällä matkalla oli saanut paljon
+tunnustusta, esiintyi 17/6 viimeisen kerran (Klaarana Hebbelin Maria
+Magdalenassa) ja oli silloin lämpimien suosionosotusten esineenä sekä
+yleisön että toverien puolelta. Ouluun täytyi Helsingistä lähettää
+4,000 mk!
+
+       *       *       *       *       *
+
+Selvää on että vuoden taloudellinen tulos ei voinut olla hyvä. Vajaus
+teki 9,922:39 mk. Ettei se ollut suurempi, siitä oli tietysti
+kiittäminen valtioavun korotusta, jota nyt ensi kerran nautittiin.
+
+Sen täydennykseksi, mitä vähän ylempänä (siv. 260) olemme sanoneet
+nuorille seurueen jäsenille ja "oppilaille" annetusta opetuksesta,
+tahdomme lisätä seuraavaa. Niille joilla oli lauluääni teatteri tavan
+mukaan kustansi laulutunteja, joita eri aikoina antoivat eri henkilöt,
+niinkuin rva Emmy Achté ja A. Ojanperä. Sitä paitse rva Achté antoi
+tunteja plastiikassa, esim. neideille Svan ja Finne. -- Erityistä
+huolta tuotti johtokunnalle monen näyttelijän puutteellinen
+suomenkielen käyttö. Jo alkuajoilta oli huomattu tässä olevan yksi
+näyttelijäkunnan heikoimpia puolia, kielessä kun alituisesti havaittiin
+milloin ruotsinvoittoisuutta, milloin loukkaavaa murteellisuutta. Emme
+ole kertoneet kaikkia yrityksiä korjata tätä seikkaa, mutta
+mainittakoon tässä, että asia tänäkin vuonna oli keskustelun alaisena.
+Neuvoteltuaan näyttelijäin kanssa Bergbom joulukuulla esitti seuraavan
+ehdotuksen:
+
+1) Harjotuksissa tulisi niitten näyttelijäin, jotka hyvin osaavat
+suomea, vuorotellen valvoa että muut oikein ääntävät sanoja rooleissaan
+sekä tarvittaessa tehdä muistutuksia.
+
+2) Niille, jotka ovat heikot tahi heikonlaiset suomenkielen
+ääntämisessä, olisi siinä annettava varsinaisia oppitunteja.
+
+3) Niille näyttelijöille, jotka eivät osaa Suomen kielioppia, olisi
+hankittava tilaisuutta tuntien saamiseen tässä aineessa.
+
+Hyväksyen tämän johtokunta päätti, että sekä ääntämisessä että
+kieliopissa olisi annettava kolme oppituntia kummassakin eli yhteensä
+kuusi tuntia viikossa. Tunnista maksettaisiin 3 mk ja olisi taitava
+opettaja hankittava. Semmoinen saatiinkin tri E. N. Setälässä, mutta jo
+syksyllä 1887 hän luopui toimesta. -- Itse asiassa on kielimestarin
+tehtävä teatterissamme osottautunut niin vaikeaksi, ettei siihen
+virkaan ole ennen eikä myöhemmin saatu ketään, joka olisi siinä
+kauemmin pysynyt. Eikähän se ole kovin kumma, kun ajattelee, että
+näyttelijäin perustiedot ovat mitä erilaisimmat ja siis yhteisen
+opetuksen antaminen sangen hankalaa. Enimmin ovat kai hyvät
+kielentaitajat, niinkuin aikanaan Niilo Sala, Hilda Asp y.m.
+vaikuttaneet näyttämökielen parantumiseen. Toiselta puolen oli kielen
+korjaantumiselle esteenä, että näyttelijät keskenään usein käyttivät
+ruotsia. Keväällä 1888 johtokunta päätti erityisesti varottaa seurueen
+naisjäseniä puhumasta ruotsia, koska se vaikutti haitallisesti heidän
+kehitykseensä.
+
+Paitse kolmea seurueen kokeneinta jäsentä teatteri nyt menetti myöskin
+vanhan hartaan rahastonhoitajansa kamreeri _K. F. Wahlströmin_. Hän
+oli, johtokunnan pöytäkirjojen mukaan, tahtonut luopua jo keväällä
+1886, mutta näyttää pysyneen virassa kevääseen 1887, jolloin maisteri
+_Vilho Soini_ otettiin rahastonhoitajaksi (1,500 markan vuosipalkalla).
+Jo ennen olemme (II. s. 55) maininneet kuinka innokas teatterin ystävä
+Wahlström oli. Laitoksen monesti tuskallisia raha-asioita hän oli
+hoitanut oopperan ajoista saakka, eikä hän vieläkään kokonaan
+teatterista eronnut, vaan pysyi edelleen johtokunnan jäsenenä. --
+Uutena näyttelijättärenalkuna mainittakoon nti _Naimi Stenbäck_,
+joka aikaa myöten tuli huomatuksi koomillisissa palvelija- ja
+luonnerooleissa, jotka enemmän vaativat vilkkautta ja karkeanlaatuista
+värittelyä kuin vakavaa tai runollista sävyä.[85] Näihin aikoihin
+lienee myöskin teatteriin tullut kaksi nuorta neitiä, _Hanna Salenius_,
+sorvarimestarin tytär Tampereelta, ja _Maria Salin_, kotoisin
+Helsingistä, jotka kuitenkin jonkun vuoden päästä erosivat.
+
+Näytäntöjä annettiin 143, joissa esitettiin 10 kertaa _Lea_; 9
+Laululintunen; 8 _Työmiehen vaimo_, Hardangerin harjulla; 7 Kuningas ja
+katulaulajatar, Faust, Macbeth; 6 _Roinilan talossa_, Kultaristi,
+Reviisori; 5 _Daniel Hjort_, Mestari Patelin, Kylänheittiö,
+Kotikahakka, Saituri, Hamlet, Parisin veitikka; 4 _Murtovarkaus,
+Saimaan rannalla_, Thora, Luulosairas, Iso kello, Preciosa, Ei
+ollenkaan mustasukkainen, Lemmenjuoma; 3 _Kuvernööri tulee, Viimeinen
+ponnistus, Regina von Emmeritz, Takkisen pidot_, Yhdistysjuhla, Noora,
+Ensi lempi, Ei ole aikaa, Yhteiskunnan tuet, Ei lempi leikin vuoksi,
+Antonius Putronius, Maria Magdalena; 2 _Tätä nykyä, Kevään oikkuja,
+Amalia ystävämme, Nummisuutarit_, Pikku eversti, Jeannetten häät, Aksel
+ja Valpuri, Leonarda, Taistelujen väliajalla, Noita-ampuja (II),
+Sevillan parranajaja (kohtauksia), Pianon ääressä, Herkules; 1 Venetian
+kauppias, Perrichonin huvimatka, Ultimo, Naimapuuhat, Maria Stuart.
+
+Näistä 55 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 8.
+
+
+
+
+XVI.
+
+Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88.
+
+
+Emilie ja Kaarlo Bergbomin kirjeistä, joista alempana teemme otteita,
+näkyy, että sisarukset toukokuun loppupuolella olivat yhdessä
+matkustaneet ulkomaille, etupäässä Parisiin ja Berliniin. Jälkimäisessä
+kaupungissa he erosivat heinäkuun ensi päivinä, matkustaakseen
+Emilie kotiin ja Kaarlo Norjaan, missä hän asettui Laurvigin
+vesiparannuslaitokseen.
+
+(Helsinki 7/7). "Rakas Kaarlo! -- Täällä näyttää hiljaiselta, ikävältä,
+kuolleelta, mutta onhan se luonnollista meluavan iloisen elämän
+jälkeen, jota olen viettänyt viimeisinä viikkoina. Kiitos koko tästä
+ajasta! Kuinpa sinulla ei olisi ollut liiaksi haittaa seurastani.
+Sanomattoman hupaista on ollut vähän katsoa ympärilleen maailmassa ja
+sydämestäni iloitsen, että olen saanut tehdä tämän matkustuksen.
+Kotimatkani meni erittäin hyvin. -- Tukholmassa olin päivällisillä
+Winterhjelmillä. Hedvig oli niin erinomaisen ystävällinen ja
+rakastettava, etten pitkiin aikoihin ole nähnyt häntä semmoisena. Sinun
+on _välttämättömästi_ käytävä hänen luonaan palatessasi Tukholman
+kautta." -- Emilie sanoo turhaan etsineensä Pikku orjatarta
+antikvariaateista [s.o. Crusellin laulukappaletta Lilla Slafvinnan,
+jonka Kaarlo tahtoi esittää].
+
+(Laurvig 10/7). "Armahin! -- Tunnen vielä tyhjyyttä erinomaisen
+miellyttävän matkamme jälkeen, joka kaikessa oli niin onnellinen --
+osaksi kiitos olkoon rakkaan seurasi, osaksi sen onnen tähden, joka
+meillä oli näyttämöllisessä suhteessa. Wallenstein, Talvinen tarina,
+Kesäyönunelma, Romeo ja Julia, Hamlet, Cid, Saituri, L'Ecole des
+femmes, Bajazet sekä Gendre de Mr Poirier ja Zalamean tuomari, jotka
+eivät ole viimeksi muistettavat. Pierre de touchekin samoinkuin Claudie
+ja Beaux Messieurs de Bois doré kuuluvat miellyttäviin muistoihin.
+Francillon on sitä vastoin unohtunut, enkä Raymondesta muista
+juontakaan; Goldfische on niinikään mielestä mennyt."
+
+"Matkani tänne ei ollut onnellinen. Hampurissa tuuli niin kauheasti,
+että kiltisti palasin Cuxhavenista ja matkustin Tanskan halki
+Jyllandiin (Fredrikshavn). Sieltä höyrylaivalla. Tuuli sangen kovasti,
+mutta kun en syönyt koko päivänä, vaan makasin liikkumatta, niin pääsin
+siitä huokealla. Ja kuitenkin olen harvoin eläessäni ollut niin enragé
+[suuttunut] kuin sillä laivalla. Sain näet tietää Ibsenin paraikaa
+olleen Fredrikshavnissa mennäkseen hakemaan kesäasuntoa Skagenin
+rannikolle. Ajatteles, kuinka helposti olisin voinut hänen kanssaan
+sopia Rosmersholmista. Nyt en tiedä kuinka teen. Kirjoittaako hänelle?
+Mutta mihin? Käydäkö hänen luonaan? On ikävä kolmeksi päiväksi -- sillä
+se siihen menisi -- katkaista kylpeminen. Matkustaako hänen luokseen
+kylpyajan jälkeen? Se on kai sopivinta. Mutta silloin jää käynti Ida
+Basilierin luona tekemättä, sillä en tule ollenkaan Kristianiaan;
+suorin tie menee Göteborgin kautta Tukholmaan. Ei auta, näimmehän
+Björnsonilla [Parisissa], kuinka paljo helpompaa ja päätökseen
+johtavampaa on suullisesti suorittaa asia." -- Laurvigissa oli
+hiljaista, yksinkertaisempaa kuin Sandefjordissa, mutta ilma ja kylvyt
+hyviä ja niin myös lääkäri, ensimäinen kylpylääkäri, joka Kaarlossa oli
+herättänyt luottamusta. Suomalaisia oli noin 20, useimmat, ihme kyllä,
+fennomaaneja -- puhekieli sentähden suomi. Gabriel Lagus rouvineen,
+vakavasti sairaana, oli jo lähtenyt, Kaarlon häntä tapaamatta.
+Alituista katarriaan vastaan Kaarlo käytti m.m. nenä- ja kurkkukylpyjä,
+joita hän kiittää. -- "Vielä kerran -- kiitos iloisista
+matkamuistelmistamme, joihin sinulla oli niin suuri osa.
+Oma Kaarlosi."
+
+(Helsinki 19/7). -- "Olipa sinulla huono onni, kun et tavannut Ibseniä.
+Sinun _täytyy kuitenkin välttämättömästi_ käydä hänen luonaan, kun olet
+niin lähellä. Ei ainoastaan Rosmersholmin tähden, vaan kaikkien hänen
+draamainsa tähden on hyvä että saat puhutella häntä. Winterhjelmit
+pitivät suurena mielettömyytenä ollenkaan ajatella Rosmersholmia! Jos
+ottaa kappaleen, niin täytyy olla valmis at tabe sine penger
+[menettämään rahansa], sillä ei se menesty! hän selitti. Me olemme
+tottuneet 'at tabe vare penger', ja minun mielestäni tulee meidän pysyä
+päätöksessämme, jos Ibsen vaan suostuu." -- Emilie sanoo, Kaarlon
+pyynnöstä, lähettävänsä [Jonas] Castrénin lentokirjan [Mikä on oikea
+ohjelma suomalaisuuden asiassa?] ja A. Meurmanin vastauksen sekä
+mainitsee Castrénin vielä jatkavan, nähtävästi estääkseen Meurmanin
+valitsemista valtiopäiville.
+
+(Laurvig 16/7). Kaarlo valittaa epäsuotuisia ilmoja, ainoastaan kaksi
+kaunista päivää. Hän tekee laajasti selkoa alkavan näytäntökauden
+ohjelmistosta.
+
+(Helsinki 16/7). Emilie kertoo Inez Borgin matkallaan
+Oulusta hengenvaarallisesti sairastuneen ja makaavan Turussa
+vatsakalvotulehduksessa. Häntä ei siis saa ottaa lukuun teatterin
+lähimmässä toiminnassa.
+
+(17/7). "Tiistaina saapuivat tavaramme [teatteria varten] Parisista
+hyvässä kunnossa; mutta tulli tuli hirveän kalliiksi. Niin varsinkin
+silkkikankaista, vaikka oltiin niin kilttiä, että ne merkittiin
+puolisilkiksi. Olen hyvin levoton saksalaisten tavarain tähden. Jos
+sametti otetaan silkkisamettina, niin saamme maksaa kauheasti, mutta
+toivon sen saavan mennä puuvillasamettina, jonka tulli ei ole kovin
+kallis. -- Eilen tapasin rva Anni Levanderin (o.s. Canth) ja kuulin
+Hilda Aspin olevan Lammella. Hän on rva Canthilta saanut Brandesin
+Hovedströmninger käännettäväksi; ikävä olisi, jos hän sentähden olisi
+jättänyt Rosmersholmin. Olen kirjoittanut hänelle siitä ja kysynyt,
+ottaako hän Hansikkaan suomennettavakseen? -- Uskotko että minusta
+Hansikas oli ensi muodossaan miellyttävämpi. Svavan rooli tuntuu nyt
+pienemmältä ja Riisin suuremmalta." --
+
+(24/7). -- "Hyvin hauskaa oli saada kirjeesi syksyn ohjelmiston kanssa,
+mutta valitettavasti se ei pysy muuttamatta. -- Kaarola ja nti Stenberg
+olivat pari päivää sitten kaupungissa ja oikein hupaista oli kuulla
+mitä kertoivat Salasta. Hän oli ollut aivan väsymätön Oulussa: päivät
+ja yöt teatterissa. Venetian kauppias oli ollut erinomaisen hyvin
+järjestetty, ja molemmat sanoivat etteivät he käsittäneet, miten hän
+sai kaikki niin hyvään kuntoon niin vähillä apukeinoilla." --
+
+(26/7). -- "Vihdoin ovat tavarat Berlinistä tulleet. Hylkiöt olivat
+antaneet niiden mennä Pietarin kautta, joten lähetys tuli kovin
+kalliiksi. -- Olen saanut vastauksen Hildalta: Rosmersholm on valmis!
+-- Castrén y.m. tyytymättömät ovat kiertokirjeellä kehottaneet
+hengenheimolaisiaan kokoontumaan Viipuriin maanviljelysnäyttelyn aikana
+keskustelemaan uudesta ohjelmasta ja uusista johtajista. Hän on
+kerrassaan väsymätön." --
+
+(Laurvig 26/7). -- "Olen saanut Castrénin lentokirjan ja Meurmanin
+vastauksen. Tämä jatkuva polemiikki on tuskallinen. Castrén on
+puolestaan kieltämättä taitavampi taistelussa kuin Meurman, mutta minun
+mielestäni Meurman kömpelyyksilläänkin voittaa enemmän kuin Castrén
+advokaattiviekkaudellaan, joka ei tahdo saada esiin totuutta, vaan
+ainoastaan solmeta vastustajaa. Kirjeestäsi päättäen näyttää tämä vain
+olevan alkusoitto ja oikea polemiikki vasta alkavan. Ja tämän
+eripuraisuuden aikana liittyvät ruotsinmieliset yhä lähemmin keskenään.
+Lähin tulevaisuus tarjoaa monta pimeää kohtaa. -- Jopa meille
+persoonallisestikin. Inezin sairaus -- Inez parka! On kuin paha kohtalo
+vainoisi häntä. Aina kiviä hänen tiellään. Hänen vastoinkäymisensä ovat
+kovin koskeneet sydäntäni. -- Palaan kotia parin viikon päästä.
+Tulevana perjantaina (5/8) matkustan Fredrikshavniin tavatakseni
+Ibseniä." --
+
+Tähän päätämme pienet otteet kirjeistä, joista useat ovat 2-3 arkkia
+pitkiä ja aina niin täysiä kuin paperi myöntää. Otteet näyttävät mitkä
+asiat enimmin kiinnittivät sisarusten mieltä. Kaarlon käynnistä Ibsenin
+luona ei ole lähempiä tietoja.
+
+Jo talvella teatteri oli saanut kutsun tulla _Viipuriin_ näyttelemään
+elokuun loppupuolelta alkaen, koska silloin maanviljelysnäyttelyn
+ja -kokouksen tähden sinne odotettiin paljon kansaa. Siellä seurue siis
+kokoontuikin, ja julkinen toimi alkoi Yhdistysjuhlan esittämisellä
+21/8. Ensi aikoina oltiin niin ahkeria, että annettiin 11 päivänä 10
+näytäntöä, ja menestys oli samassa määrässä loistava: ensi iltana oli
+tulo 550 mk, mutta sen jälkeen näyteltiin täysille huoneille. Saatuaan
+tietoa tästä Emilie kirjoittaa Helsingistä 26/8:
+
+"Rakas Kaarlo! Kuinka erinomaisen hupaista onkaan, että Viipurissa käy
+niin hyvin. Olemmehan 4 ensimäisenä iltana saaneet yli 3,500 mk!
+Käyköön edelleenkin niin. Alkaako seurue väsyä? Että sinä olet väsynyt
+ja kovin rasitettu on selvää: olet kai ollut 16 tuntia vuorokaudessa
+teatterissa näinä aikoina, oletan minä. Pahinta on ettet sinä tuskin
+koko Viipurissaolon aikana saa huoahtaa. Minkälainen on mieliala ollut?
+Onko Ida ollut kiltti? Voi jos kaikki ottaisi onnistuakseen tänä
+vuonna!" --
+
+Ja 29/8 nti Elfvingille: (mainittuaan loistavasta menestyksestä)
+"Kaarlo parka on ollut tulessa: hän kirjoittaa olleensa teatterissa klo
+8:sta aamulla klo 11:een ehtoolla, joka on luonnollista kun joka ilta
+on uusi ohjelma. Viisi teatterin jäsentä erosi kesäkuulla. Lindfors on
+Parisissa ja Borg makaa sairaana, siis seitsemän roolit luettavat ja
+harjotettavat. Hauskaa on toki ollut, kun tulos on ollut niin
+erinomainen kuin nyt; emmepä ole hemmoteltuja." (Ja sitten toisesta
+ilon aiheesta.) "Voit uskoa, että matkamme oli hupainen! Kyllä oli
+hyvin Berlinissäkin, mutta Parisissa oli aivan erinomaista. En koskaan
+olisi luullut, että niin äärettömästi mieltyisin Parisiin, kuin todella
+tapahtui."
+
+Kaarlo puolestaan vastasi Emilien kysymyksiin m.m. seuraavaa: "Kaikki
+ovat olleet ystävällisiä ja auliita. Ida Aalberg on ollut hyvin
+rakastettava. -- -- Hamlet (sanotaan samassa kirjeessä) meni
+täpötäydelle huoneelle. Jo aamupäivällä oli kaikki myyty. Tulo yli
+1,100 mk. Vaikka ei oltu harjotettu koristusten kanssa, sujui kaikki
+liukkaasti. Kun on mennäkseen, niin menee -- sen kokemuksen saa
+semmoisissa tapauksissa." --
+
+Keskellä tätä touhua, elokuun lopulla, Bergbom sai Minna Canthilta
+kirjeen, jossa tämä omasta ja Yrjö Kiljanderin[86] puolesta hartaasti
+pyysi, että teatteri Viipurista tulisi Kuopioon. He lupasivat hankkia
+vapaan matkan, toimittaa että näyttämö laajennettaisiin, puuhata
+pilettien tilauksen y.m. Tähän täytyi Kaarlon vastata kieltäen.
+
+Arkadia Helsingissä, hän sanoi, oli jo vuokrattu, eikä ollut sopivaa
+ohjelmistoa. Viipurissa näyteltiin "nuo ikivanhat Noorat, Leat,
+Murtovarkaudet, Roinilaiset, Nummisuutarit, Saimaan rannalla, jotka
+Kuopiossa esitettäisiin tyhjille seinille". Se ohjelmisto, joka olisi
+ollut uusi Kuopiossa, oli hajalla useiden jäsenten poismenon kautta ja
+samoin laulurepertoari, joka maaseudulla on välttämätön, Inez Borgin
+sairauden tähden. Muitakin syitä hän lupasi mainita suullisesti, kun
+hän saapuisi Kuopioon. "Silloin saamme keskustella toisestakin asiasta,
+joka on paljo tärkeämpi kuin teatterin tulo Kuopioon -- Teidän uudesta
+draamastanne. Siitä ette sano mitään. Voi, voi kuinka iloinen olisin,
+jos siitä syntyisi jotain kelvollista. Sanotte olevanne liian
+rauhallisella tuulella. Hankkikaa itsellenne Nya Pressen, niin kyllä
+siitä Teissä sappea nousee. -- Saimi Svan oli toissa iltana
+Sillankorvan Sanna ja menestyi jotenkin hyvin. Siitä ynnä muista
+asioista (esim. Erkon draamasta) puhumme suullisesti." --
+
+Kirjeestä Emilielle näemme, että Kaarlo 5/n lähti Kuopioon:
+
+-- "Ylihuomenna matkustan Kuopioon -- hyvin vastahakoisesti, sen
+tunnustan. Mutta Minnan uusi draama on meille niin tärkeä, että
+kaikkien mukavuuskysymysten täytyy sentähden väistyä. Kuinpa se nyt
+vain valmistuisi!" --
+
+Teatterin tähden Bergbom viipyi Kuopiossa ainoastaan kaksi päivää,
+jotka hän jakoi Minna Canthin ja Ossian veljensä perheen välillä, joka
+asui siellä Savon rautatien rakentamisaikana. Palattuaan Viipuriin hän
+kirjoitti sisarelleen:
+
+-- "Minnan draama ei tahdo edistyä. Kolme näytöstä on tosin
+kirjoitettuna, mutta kun minä kokonaan hylkäsin puolentoista näytöstä,
+on ainoastaan ekspositsioni valmis. Leveä kuvaus rautatietyöläisten
+elämästä on hyvä -- epäselvemmät olivat varsinaiset toimivat henkilöt.
+Minna parka on joutunut vaikeaan umpikujaan. Hän ei tahdo kirjoittaa
+suuttumus- (indignatsioni) draamaa eikä riittävästi hallitse ainetta
+kuitenkin saadakseen yhtenäisyyttä, ilman ettei tämä yhtenäisyys synny
+teennäisen tendenssin kautta. Kaikki tahtoo hajota episoodeiksi. Hän
+sanoi: tuleva draamani on oleva säätyläisnäytelmä, minä en voi enään
+ottaa kansandraamaa niin naivisti kuin ennen. Ettemme me Minnan uudesta
+kappaleesta saa mitään Työmiehen vaimoa, katson varmaksi -- niin sekä
+hyvässä että pahassa. Kuinpa se vaan ei tulisi liian heikoksi! Tämä
+kaikki luonnollisesti meidän kesken. Kenties se selviää paremmin kuin
+nyt voin ajatella." --
+
+Paitse draamaa Minna Canth kirjoitti tähän aikaan novellejakin, ja
+niistäkin tuli Bergbomin antaa arvostelunsa. Kuinka tärkeää tämä oli
+kirjailijattarelle, näkyy seuraavasta. -- Vasta oli melkoista melua
+herättävä novelli "Salakari" valmistunut ja Kaarlo oli sen lukenut
+käsikirjoituksessa, mutta (niinkuin kohta saamme nähdä) pätevästä
+syystä ollut mitään siitä sanomatta. Silloin Minna kirjoittaa 24/9:
+"Ette ole kirjoittanut sanaakaan tuosta novellista. Oliko se Teidän
+mielestänne hyvin heikko? Onko syytä jättää se tykkänään painattamatta?
+Neuvokaa, hyvä Tohtori, sanokaa ajatuksenne." Ja hän vakuuttaa, ettei
+hän lähetä sitä kustantajalle (G. W. Edlund) ennen kun tohtori sanoo,
+onko se painettava vai pistettävä tuleen? Tähän Bergbom vastaa 29/9:
+
+-- "Tulin juuri tänään Pietarista ja löysin kirjeenne pöydältäni. Koska
+vielä tänään yöjunassa lähden Helsinkiin, ei ole aikaa pitkiin
+kirjoituksiin."
+
+"Ette voi aavistaa hämmästystäni, kun luin kirjeenne. Kun sain
+uutelonne, annoitte sen seuraavilla ehdoilla: 'Te ette saa tehdä mitään
+muistutuksia. Se on nyt niinkuin se on (!)' Ja nyt näen että olisitte
+suvainnut muistutuksia, vieläpä olette odottanut semmoisia."
+
+"Te kysytte, onko se niin huono, ettei se sovi painettavaksi? Ei
+millään muotoa. Ei se tule kunniaanne kartuttamaan, mutta ei se tule
+sitä vähentämäänkääu. Se on sujuvasti kirjoitettu ja siinä on monta
+hienoa kohtaa. Päämuistutukseni olisi se ettei ollenkaan tiedä mistä
+nämä ihmiset tulevat. Mitkä ovat Annan [Alman] edellytykset? Mihin
+piiriin hän kuuluu? Millaisesta kodista hän on lähtenyt? Kuinka
+kasvatettu? Millainen on hänen uskonsa? Te sanotte semmoisia naisia
+löytyvän meilläkin -- siinä olette ihan oikeassa -- ja mainitsette
+esimerkkinä rva Strindbergin. Rva Strindbergin edellytykset ovat
+kuitenkin hyvin mutkalliset ja tavattomat, niin että ne vaatisivat
+paljon selityksiä, jos hän olisi jonkun novellin päähenkilönä. Kuinka
+esim. ovat Alma ja miehensä ennen eläneet yhdessä?"
+
+"John on hyvin onnistuneesti skitserattu, mutta Nymalm (tai Nymark --
+oliko se niin?) on sitä epäselvempi. Onko hän rakastunut Almaan, vai
+onko se hetken himollinen oikku, joka ohjaa häntä? -- Eikö Almassa
+olisi enemmän vedettävä esiin noita esteettisiä motiiveja, jotka vievät
+hänet harhatielle: hienosti sivistyneen naisen tyytymättömyys
+pikkukaupungin proosaelämään, tuo hänen salainen vihansa miehen
+käytännöllisiä toimia vastaan kävisi silloin luonnollisemmaksi."
+
+"Mutta -- onhan mahdollista, että kaikki tämä on olemassa. Luin,
+näette, uutelonne niin hätäisesti, ja kun olitte kieltänyt kaiken
+kritiikin, niin en ollenkaan lukenut sitä arvostelijan silmillä. Nyt on
+jo paljo haihtunut muistostani, ainoastaan pääpiirteet ovat jääneet.
+Muistan vaan että koko ajan kysyin -- mistä Alma tulee? Hän on kuin 'en
+Trane i sparvedans', mutta kuinka on tuo kurki joutunut varpusten
+joukkoon?"
+
+"Draamastanne ette kirjoita mitään. Minä mietin sitä usein. Tehkää väli
+molempain insinöörein välillä likeiseksi. Isä ja poika? Tai ehkä
+paremmin, vanhempi ja nuorempi veli. Sillä tuo vanhempi on pakotettu
+suvaitsemaan nuoremman käytöstä, vaikka hän moittii sitä. -- --
+Oletteko puhutellut Ossiania rautatieseikoista draamassanne? Tänään
+näytellään Rosmersholm."
+
+Viipurissaolon lopulla annettiin m.m. Luulosairas -- jossa Lindfors,
+joka juuri oli palannut Parisista, "oli paljo voittanut tasaisuuteen ja
+luonnollisuuteen nähden, se oli aika hyvä Molièrenäyte, samoin [nti]
+Saleniuskin teki kaikin puolin onnistuneen debyytin Toinettena" --
+Faust, joka tuotti kolme hyvää huonetta, joskin ensi rivi tavan mukaan
+oli harva, ja Hilda Aspin suomentama Ibsenin _Rosmersholm_ ensi kerran
+29/9. Siitä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (3/10):
+
+"Viime viikolla kävin Viipurissa nähdäkseni Rosmersholmin. Se on hyvin
+mieltäkiinnittävä, täydellinen yökappale. Se näytellään erinomaisen
+hyvin, minun mielestäni paljo, paljo paremmin kuin Berlinin
+Residenztheater'issa, jossa me näimme sen toukokuulla. En luule
+kenenkään tulevan katsomaan Rosmersholmia kahta kertaa, niin että ei
+siitä tule kassa- eikä aploodikappaletta."
+
+Viimeinen näytäntö oli 2/10. Lopputulos oli semmoinen, että Bergbom
+saattoi ilmottaa johtokunnalle tulojen riittäneen palkkoihin ja muihin
+menoihin -- mikä ei suinkaan ollut tavallista.
+
+_Helsingissä_ alotettiin 5/10 Rosmersholmilla, ja Emilien ennustus
+toteutui: arvotuksellinen, pessimistinen näytelmä näyteltiin vain kolme
+kertaa vähenevälle katsojakunnalle, eikä siitä saanut syyttää
+Schumannin ja Buschin sirkuksia, jotka muuten tänä syksynä kilvan
+tyydyttivät helsinkiläisten "kauneudenjanoa". Esitys oli kumminkin
+etevä. Ida Aalberg kuvasi itsenäisesti luovan taiteilijattaren tavalla
+salaperäisen Rebekan intohimoista sielunelämää tyynen ulkomuodon alla.
+Oivallinen oli Leinokin Krollina ja kiitettäviä muutkin: Sala
+Rosmerina, Ahlberg Ulrik Brendelinä, Lindfors Mortensgårdina ja nti
+Stenberg matami Helsethinä. Tunnelma oli tukala kuin pitikin.[87] --
+Echegarayn Parjauksen kirous, sekin Helsingissä uusi, meni samoin kolme
+kertaa, ensi-ilta 19/10. Siinä nähtiin ensi kerran miten etelämaalainen
+runoilija käsittelee uudenaikaista, realistista aihetta. Kirjallisuutta
+harrastavat olivat siitä kiitollisia samoin kuin Rosmersholmistakin,
+mutta suurempi yleisö jäi välinpitämättömäksi. Leino esitti
+vaikuttavasti, kuinka Julianissa luonnollinen jalous tuskallisesti
+kukistui parjauksen herättämän hirmukouraisen epäilyksen alle; rva
+Rautio oli miellyttävä Theodorana, vaikka intohimoiset loppukohtaukset
+olisivat sietäneet voimakkaampaa esitystä; Salalla oli Ernesto
+runoilijassa luonteensa mukainen rooli ja menestyi siis samoin kuin
+Weckman Pepitona, parjaajana. -- Vihdoin annettiin kuukauden
+lopulla 26/10 kotimainen uutuus, R. Kiljanderin 1-näytöksinen
+_Postikonttorissa_, samantapainen naurattava vähäpätöisyys kuin
+T. Hagmanin Kyökissä, ja kauan ohjelmistossa pysynyt.
+
+Lokakuulla vallinneen vastatuulen muutti myötäiseksi Schillerin
+_Orleansin neitsyt_, joka meni ensi kerran 2/11 ja taas todisti, kuinka
+otollisia suuret klassilliset näytelmät olivat Suomalaisen teatterin
+yleisölle. Se näyteltiin näet täysille taikka hyville huoneille:
+marraskuulla peräkkäin 7 kertaa, joulukuulla 3 ja vielä maaliskuulla 2
+-- yhteensä siis 12 kertaa näytäntökauden kuluessa. Ja menestys oli
+ansaittu. Ida Aalbergista Johannana lausuu U. S. ensi-illan jälkeen:
+"Hänen olentonsa oli niin vieras ja ylimaailmallinen, jotta
+mielikuvituksellekin oli vaikeata luoda mitään täydellisempää kuvaa
+tuosta Ranskan pelastajahengettärestä." Myöhemmin arvostellaan
+Valvojansa tyynemmin:[88]
+
+"Nti Aalberg yritti nähtävästi tekemään sankaritarta niin todelliseksi
+ihmiseksi kuin mahdollista. Niin hän lausui mainion jäähyväismonoloogin
+kauniisti ja tuntehikkaasti tekemättä sitä miksikään bravuuriaariaksi.
+Ensi kohtauksessa kuninkaan edessä hän oli tyyni ja maltillinen, antaen
+kutsumuksensa suuruuden vaan ilmaantua sanojensa ja käytöksensä
+vakavuudessa ja ylevyydessä. Soma oli äänen muutos, kun hän puhuttuaan
+maallisille herroille, kääntyi piispan puoleen ja luottavaisesti,
+melkein lapsellisesti kertoi kutsumuksestaan. -- Korkeimmilleen kohoaa
+hänen taiteensa hänen lausuessaan suurta monoloogia neljännen näytöksen
+alussa ja palavaa rukousta tyrmässä. Epätoivo toisessa ja uudestaan
+herännyt luottamus toisessa esitettiin yhtä nerokkaasti ja
+täydellisesti. Sanalla sanoen Orleansin neitsyt on tinkimättä
+asetettava näyttelijättären entisten suurimpien luomien rinnalle ja
+epäiltävää on, onko yksikään toinen johdonmukaisemmin toimitettu. -- --
+Huolellinen yhteisnäytteleminen ja kappaleen taidokas näyttämöllepano
+olivat menestyksen pääehtoja. Se tarkkuus, jolla johtaja, säästämättä
+vaivojaan, oli koettanut puvuissa ja muissa laitoksissa uskollisesti
+kuvata todellista elämää 15:n vuosisadan alkupuolelta on meidän
+oloihimme nähden harvinaista, eikä ulkomaillakaan moni teatteri ole
+semmoisissa asioissa niin harras. Useat puvut, niinkuin kuninkaan
+ensimäinen ja Burgundin herttuan toinen erittäin loistokas vaatteus,
+ovat tehdyt heidän aikuistensa kuvien mukaan ja muutkin mahdollisuuden
+mukaan noudattaen ajan muotia. Erityistä kiitosta ansaitsee somasti
+järjestetty, suurenmoinen kansankulkue vaihtelevine pukuineen -- siinä
+kuuluu 115 henkeä olevan osallisena. Liiallista olisi siis enempää
+vaatia näytelmän ulkopuoleen katsoen ja siinäkin, minkä teatteri jo
+melkein on ottanut tavakseen yleisölle tarjota, on kenties vähän liikaa
+-- ei ole kaukana se vaara, että yleisö rupeaa vaatimaan yhä enemmän ja
+kenties pitämään tuota ulkonaista puolta näyttelemistä s.o. taidetta
+tärkeämpänä."
+
+Seitsemännen illan jälkeen keskeytettiin Orleansin neitsyen esittäminen
+"esiintulleesta syystä". Ida Aalberg oli mennyt kihloihin lakitiedetten
+kandidaatti _Lauri Kivekkään_ kanssa, ja hääpäivä lähestyi. Sitä ennen
+annettiin 18/11 johtokunnan päätöksestä näytäntö näyttelijättären
+hyväksi, joka itse oli valinnut Nooran ohjelmaksi. Huone oli
+kukkuroillaan, ja "ilta muodostui täydelliseksi riemujuhlaksi
+suositulle taiteilijattarelle". Toiselta puolen ihailtiin ja
+ylistettiin hänen taidettaan tänäkin iltana (Noora oli entiseen
+verraten täydentynyt, varsinkin viime näytöksessä, jossa loppusuoritus
+Helmerin kanssa tapahtui tyynemmin, luonnollisemmin ja todenmukaisemmin
+kuin kirjassa, jossa runoilija tuntuu Nooran sanoissa), toiselta puolen
+ilmaistiin lahjoilla ja muuten sydämellistä osanottoa morsiamelle.
+Toverit teatterissa antoivat hopeaisen hedelmämaljan, hämäläiset
+ylioppilaat parin kandelabereita ja yleisö V. Vesterholmin maalaaman
+maisemataulun uuden kodin koristamiseksi, puhumatta laakeriseppeleistä
+ja runsaasta kukkasadosta. Innostuksenpurkaukset taukosivat
+vasta kun illan sankaritar "astui esiin ja kiitti syvästi
+liikutettuna ylenpalttisesta kunniasta, toivottaen että tämä yleisön
+suosio vaikuttaisi elähyttävästi ja sammumatta Suomen nuoreen
+näytelmätaiteeseen". -- Pariskunnan vihkiminen tapahtui 22/11
+Nikolainkirkossa klo 7 i.p. Häihin saapui onnentoivotussähkösanomia
+muun muassa Ibseniltä, Brandesilta, Lieltä, Kiellandilta ja
+Svendseniltä.
+
+Syyskauden viimeinen uutuus oli Salan suomentama Erkmann-Chatrianin
+3-näytöksinen näytelmä _Fritz ystävämme_. Alarik Böök oli heikko
+pääroolissa, mutta Olga Finne viehättävä naivina maalaistyttönä ja
+Leino luontehikas rabbiini. Kappale -- ensimäinen, suuren menestyksen
+saanut ranskalainen, realistinen näytelmä (Théâtre français'ssa ensi
+kerran 1876) -- meni meillä vain kaksi kertaa (!). Paremmin vetivät
+joulukuulla ja vuoden vaihteella Nummisuutarit (Pesonen oli Kalliolta
+perinyt Sepeteuksen), Sota rauhan aikana y.m. vanhat tutut ohjelmat.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tultiin niin vuoteen 1888, joka silloin ilmestyneitten uusien
+kotimaisten näytelmien tähden on pidettävä oikeana merkkivuotena
+teatterin historiassa. -- Uudenvuoden ensimäinen premiääri oli 4/1:
+3-näytöksinen laulunsekainen Komedia _Farinelli_ (Farinelli ou le
+Bouffe du roi, Saint-Georges'n, De Forges'n ja de Leuven'in tekemä),
+jonka soitannollisen puolen Bergbom oli uudestaan sommitellut,
+yhdistäen katkelmia eri oopperoista, niin että musiikki oli tullut
+pääasiaksi. Esiintyjistä mainitaan Vallenius (Farinelli), Lilli Kurikka
+(Inez) ja Lindfors (Gil Perez); Robert Kajanus orkesterineen suoritti
+säestyksen. Yleisö oli sitä enemmän mieltynyt kappaleeseen, kun viime
+aikoina oli saatu kuulla vähän laulua näyttämöltä. Se menikin 6 kertaa.
+Tänä vuonna täytti Z. Topelius 70 vuotta ja kun oli päätetty viettää
+merkkipäivä suurella kansalaisjuhlalla ylioppilastalolla, asetti
+teatteri juhlanäytäntönsä edelliseen iltaan 13/1.[89] Huone oli
+ahdinkoon täynnä, ja kun runoilija omaisineen, 30-vuotisen sodan
+marssin kaikuessa, oli asettunut ensi rivin peräaitioon ja
+häntä tervehditty eläköönhuudoilla, nousi esirippu Regina von
+Emmeritz-näytelmälle, joka esitettiin yhtä mainiosti ja pääosiin nähden
+samoilla voimilla kuin 1885 [nyt oli: Lindfors Larsson, A. Böök
+ruhtinas Emmeritz, Rautio Bertel, Lilli Kurikka Kätchen]. -- "Kun
+näytännön loputtua esirippu jälleen nousi, seppelöitsi Regina
+runoilijan rintakuvan orkesterin toitottaessa ja koko näyttämö täynnä
+näytelmän kirjavaa kansaa; kun esirippu nousi toisen kerran, seisoivat
+vain Regina ja Kustaa Adolf runoilijan kuvan luona kunniavahtina; mutta
+kun esirippu nousi kolmannen kerran, nähtiin kuva yksinänsä, osotteeksi
+kuinka nerollisen runoilijan maine on muuttumatta elävä nykyisen
+näyttämön varjokuvien hälvettyä."
+
+Kun sitte seuraavana päivänä kuntien, seurojen ja yhdistysten
+lähetystöt, niin pääkaupungista kuin maaseuduilta, kävivät
+onnittelemassa Topeliusta, esiintoi Kaarlo Bergbom yhdessä näyttelijäin
+Leinon ja Ahlbergin kanssa Suomalaisen teatterin onnentoivotukset.
+Vastatessaan runoilija, ensin kiitettyään edellisestä illasta, lausui,
+että hän ei ollut uskonut Regina von Emmeritzin pysyvän näyttämöllä,
+mutta niin esitettynä kuin hän oli sen nähnyt Suomalaisessa teatterissa
+luuli hän sillä olevan tulevaisuutta. Kullakin teatterilla on
+tehtävänsä. Suomalaisen teatterin ansio on se, että se on antanut
+Suomen runottaren puhua näyttämöltä voimakasta kieltä. Sen johtajaa ja
+näyttelijöitä ei Suomen kansa tule koskaan unhottamaan. -- Näin otti
+Suomalainen teatteri tehokkaasti osaa suuren, unohtumattoman runoilijan
+kunniapäivän viettämiseen, yksi niitä viimeisiä kansallisjuhlia, joihin
+lähes kaikki sydämestään yhtyivät.[90]
+
+Toinen premiääri tuli 25/1, jolloin näyteltiin Hilda Aspin suomentama
+Björnsonin _Hansikas_. Ensi-iltana oli huone hyvänlainen, mutta toisena
+oli jo niin vähä väkeä, että kolmas ja viimeinen näytäntö ei voinut
+tulla kysymykseen yhdessä jaksossa, vaan seurasi puolentoista viikon
+päästä. Kumminkin esitys oli hyvä ja enemmänkin.
+
+"Rva Aalberg-Kivekäs näytti Svavan osan erinomaisen kauniisti,
+hienotunteisesti ja hillitysti muodostuen näytösten mukaan. Ehkä hän
+kuitenkin oli etevin ensi näytöksessä, joka jo sisältää koko hänen
+tragediansa: avonainen, suloinen rakkaudeninnostus kohtauksessa
+sulhasen kanssa, harvinaisen todellisesti värähtelevät lyhyet lauseet,
+kun Hoff kertoo sulhasen salaisesta entisyydestä, ilman että hän asiaa
+ymmärtää, vaikka se häntä vaivaa, ja sitte kauhistus kun Alfin tullessa
+kaikki selviää -- kaikessa oli näyttelijätär yhtä oivallinen." --
+Vallenius, jolla Riisinä oli entistä suurempi puheosa, teki luonteen
+turhamielisyyden liian tärkeäksi, mutta Leino oli kelpo Christensen
+samoin kuin Ahlberg nuhteeton Alf.
+
+Miksi ei kappale vetänyt? Eiköhän vastaus ole siinä, että realistiset
+draamat, joiden tarkotus oli "asettaa kysymyksiä keskustelunalaiseksi",
+ylipäätään menettivät viehätysvoimansa niin pian kun päämäärä oli
+saavutettu, se on kun kysymyksestä oli ruvettu väittelemään. Niin oli
+juuri Hansikkaan laita. Kappale ei ollut enään uusi ja sen asettama
+kysymys: eikö mieheltä ole vaadittava puhtautta niinkuin naiseltakin?
+oli jo meilläkin ollut väittelyn esineenä. Sen lisäksi saattaa sanoa,
+että "realismi" 80-luvun loppuvuosina jo alkoi väsyttää yleisöä.
+Omituista on että Suomalainen teatteri juuri silloin kun tämä
+tosiasia kävi tuntuvaksi oli valmis esittämään ensimäisen koko
+sarjasta alkuperäisiä kotimaisia draamoja, jotka voitokkaasti
+vaativat romanttisuudelle oikeutta olla olemassa. Ensimäinen
+uusi kappale Hansikkaan jälkeen oli näet _Gustaf von Numersin_
+"historiallis-romantillinen" näytelmä _Eerikki Puke, Korsholman herra_.
+Mutta tämä ilmiö keskellä realismin rehottamisaikaa oli muutoinkin
+outo. Se oli näet suomennos ja tekijän seuraavatkin draamalliset
+tuotteet esiintyivät ensi kerran suomennoksina suomalaisella
+näyttämöllä. Mistä tämä johtui, on lyhyesti selitettävä.
+
+Gustaf von Numers on syntynyt Vaasassa ja kasvanut samoilla
+ruotsalaisilla seuduilla, joilla hänen ensimäinen näytelmänsä toimii.
+Hän oli jo 40 vuotta vanha, kun hän Eerikki Puken kautta tuli
+kirjailijana tunnetuksi, mutta hänen kirjalliset taipumuksensa olivat
+kyllä olleet vireillä koulu- ja yliopistoajoilta saakka. Ilman enempää
+halua tieteellisiin pyrintöihin kuin luontaista kykyä käytännöllisiin
+toimiin ei Numers, jonka terveyskin oli heikonlainen, erilaisilla
+yrityksillään saavuttanut mitään vakavampaa asemaa, ennen kun hän 1882
+antautui rautatien palvelukseen. Kaiken aikaa hän oli kuitenkin
+itsekseen kirjoitellut milloin mitäkin runollista, mutta varsinkin
+draamallisia luonnoksia, niin että hänelle oli kokoontunut "melkoinen
+joukko keskeneräisiä teoksia". Näitä kyhäillessä oli Oehlenschläger
+ollut hänen ihanteensa, ja hän oli uneksinut Suomen historian
+esittämistä näyttämöllä sarjassa tanskalaisen runoilijan tapaan
+sommiteltuja näytelmiä. Oltuansa "ultraviikinki" hän oli, siihen aikaan
+kun häh esiintyi kirjailijana, Suinulan asemapäällikkönä Kangasalla
+suomalaisen ympäristön ja seuraelämän vaikutuksesta vähitellen
+asettunut yleisisänmaalliselle ja "jotenkin sosialistiselle
+kannalle".[91]
+
+Eerikki Pukea Numers oli alkanut sommitella lyhentääkseen pitkiä iltoja
+Tuovilan (Toby) yksinäisellä asemalla Laihian ja "vanhan Vaasan"
+(Korsholman) välillä. Toivoen edes kerran saavansa nähdä jotakin
+kirjoittamaansa näytelmää näyttämöltä hän lähetti sen tarkastettavaksi
+Ruotsalaisen teatterin kirjalliselle avustajalle R. Hertzbergille,
+mutta pitkän odotuksen jälkeen hän sai käsikirjoituksensa takaisin ja
+sen mukana kirjallisen lausunnon, että kappaleesta korjaamallakaan ei
+tulisi mitään.[92] Eräänä iltana Numers Kangasalan Haralassa kertoi
+vastoinkäymisensä V. Löfgrenille (Lounasmaa). Tämä luki näytelmän ja
+pyysi sitte saada lähettää sen Bergbomille. Numers myöntyi, ja siitä
+alkoi hänen tuttavuutensa Suomalaisen teatterin johtajan kanssa.
+Lukiessaan näytelmän Bergbom huomasi, että tekijällä, huolimatta
+kaikesta kokemattomuudesta ja kykenemättömyydestä johdonmukaisesti
+kehittämään toimintaa, oli vilkas mielikuvitus ja lahja keksimään
+tehokkaita vastakohtaisuuksia sekä että vuoropuhelussa oli luonnollista
+eloisuutta ja lyhyyttä, jota draama vaatii, ja niin hän viehättyi
+yhteistyöhön, joka tosin ei kestänyt kauemmin kuin neljä vuotta, mutta
+kumminkin tuotti kauniita hedelmiä. Käsitellen kyhäelmää epäkypsänä
+luonnoksena hän teki seikkaperäisiä muutosehdotuksia, antoi ohjeita ja
+viittauksia, ja niiden mukaan Numers kirjoitti uudestaan toisen
+näytöksen tai kuvaelman toisensa perästä kerran tai useammin, ja siten
+teos vähitellen valmistui. Näin syntyi se Eerikki Puke, joka tunnetaan
+näyttämöltä esitettynä ja painettunakin. Mahdotonta on kuitenkin
+määrätä toisen tai toisen osaa, sillä käsikirjoitukset ovat hävinneet,
+ja Bergbom antoi suureksi osaksi neuvonsa suullisessa keskustelussa,
+joko käyden Numersin luona Suinulassa taikka Numersin ollessa
+Helsingissä, ja -- kaiken päätteeksi -- kun ruotsinkielinen alkuteos
+oli valmis, loi Niilo Sala siitä sen sujuvan suomennoksen, joka nyt
+yksistään on arvosteltavanamme! Että tämä kertomus on sanasta sanaan
+tosi, vaikka Bergbom puolestaan luovutti kaiken kunnian Numersille, sen
+todistaa jälkimäisen kirjeet.[93]
+
+Siten Numers (6/9 1887) ilmottaa saaneensa valmiiksi "Eerikki Puken
+uudet kuvaelmat" ja pyytää ensi "painoksen" konsepteja (mina konsepter
+af den förra "upplagan"), voidakseen puhtaaksi kirjoittaa koko teoksen.
+-- Edelleen hän l/11 kirjoittaa: "Tahdon vaan sanoa, etten koskaan voi
+muuta kuin omistaa hra Tohtorille kunnian, jos kappale on onnistunut,
+sillä Teidän kritiikillenne olen minä rakentanut sen ja sitä ilman
+olisin kenties jäänyt seisomaan peräytyvälle (sackande) jalalle." --
+Viikko myöhemmin (7/11) Numers tuskin uskoo "ihmeellistä kunniaa", että
+Eerikki Pukea aiotaan näytellä; mutta niin myöhään kuin (28/12) on
+kysymys uusista korjauksista, jota paitse Numers kiittää Bergbomia
+viimeisestä keskustelusta: -- "se teki minulle hyvää -- luulin ennen
+että riittäisi koettaa kirjoittaa luonnollisesti, niinkuin vuoropuhelu
+todellisuudessa muodostuu, mutta tämä: että alottaa näytös hiljaisemmin
+ja sitte lisätä enemmän ja enemmän höyryä sekä antaa esiripun laskea,
+kun pannu on räjähtämäisillään -- on antanut minulle paljon ajateltavaa
+tulevaisuuteen nähden -- niinhän se on oleva ainakin näyttämöllä!"
+
+Nämä viimeiset sanat osottavat ilmeisesti kuinka välttämättömästi
+Numers tarvitsi esteettistä ja näyttämöllistä "opastajaa" (vägvisare),
+joksi hän Bergbomia nimittää. Lounasmaa ei ollut tuntea kappaletta
+siksi Eerikki Pukeksi, jonka hän oli lukenut.
+
+Eerikki Puken ensi-ilta oli 10/2, huone oli aivan täysi ja kappaleen
+menestys ehdoton. "Innokkaita käsientaputuksia ja esiinhuutoja kesti
+alusta loppuun saakka, ja viimeksi täytyi tekijänkin astua esiin
+näyttämölle." Näytelmä meni seitsemän kertaa peräkkäin. Eikä menestys
+ollut ansaitsematon, sillä joskin kappale on enemmän kansannäytelmä
+kuin varsinainen historiallinen draama, on siinä, Engelbrektin
+suurenmoinen kansanliike (1434) taustana, vaikuttava historiallinen
+tunnelma kannattamassa vapaasti keksittyä toimintaa, edelleen kuohui
+siitä meidän ajalle (huomaa, ennen sosialismia!) otollinen
+kansanvaltainen henki, niin että kuolevan sankarittaren, Kreetan,
+loppusanat: "Talonpoika -- herra -- yhdessä!" sisältävät teoksen
+aatteen, ja vihdoin ovat useimmat yhdeksästä kuvaelmasta sangen
+jännittäviä. Että Pohjanmaan tarmokkaan kansan kuvaus, yksityiset
+henkilöt ja joku toiminnan piirrekin on vähemmän realistista kuin
+romanttista Välskärin kertomusten tapaan ja näytti suoraan (jollei
+tietoisestikaan) johtuvan näistä, ei suinkaan vähentänyt viehätystä.
+Muutoin on näytelmässä paljo kiitollisia rooleja, joten näyttelijät
+olivat harvinaisen innostuneita tehtäviinsä. Rva Aalberg-Kivekäs oli
+rohkeamielinen Kreeta, Leino talonpoikaiskuningas Murkainen, Ahlberg
+Puke, A. Böök tuimapäinen Niilo, Weckman (erittäin onnistunut) Mauno,
+Falck tanskalainen kansanrääkkääjä Jürgen Jute, Vallenius hovimies
+Aksel Kurki, Saimi Svan elämän katkeroittama Leena, Sala ja Rautio
+kelpo talonpoikia -- kaikki voimat hyvin käytetyt. Näyttämöllepanokin
+oli tehokas. Murkaisen avara pirtti, Puken kammio, mäntymetsä ja
+käräjäpaikka Vöyrin kirkon luona olivat somat niinkuin puvut,
+joita varten oli ohjeeksi otettu keskiaikaisten kirkkojemme
+kalkkimaalauksia.[94]
+
+Kun Eerikki Puke 26/2 oli näytelty viimeisen kerran, tuli viikon loma
+sentähden että teatteri sisältä maalattiin Grahamin tulivärillä. Sitte
+uudelleen alkaneitten näytäntöjen väliin pistäytyi 10/3 ilta, joka
+erosi teatterin tavallisista. Näyttelijät, jotka innokkaasti
+harrastivat eläkerahastonsa kartuttamista, olivat näet siksi päiväksi
+toimeenpanneet arpajaiset ja naamiohuvit asian hyväksi. Voittoja oli
+lähetetty maaseuduiltakin ja Pietarista, ja yleisö osotti niin suurta
+osanottoa, että tilaisuus tuli kenties onnistuneimmaksi lukuisista
+samanlaisista, joita vuosien kuluessa järjestettiin. Sinä iltana
+myytiin varta vasten toimitettu _Nyyrikki_-julkaisu, joka ilmestyi sekä
+suomalaisena että ruotsalaisena, kumpikin laitos käsittäen kaksi
+lehteä. Suomalaisessa oli paitse runollisia lisiä "Suomalaisen
+teatterin ohjelmalista vuosilta 1872-1888", ja ruotsalaisessa Kaarlo ja
+Emilie Bergbomille omistettu Z. T:n runoelma, jossa somasti palautetaan
+Suomalaisen oopperan muisto ja viitataan puhenäyttämön kansalliseen
+merkitykseen, kaksi Gustaf von Numersin antamaa kohtausta kahdesta
+valmistumattomasta draamasta "Hämäläisten taistelu" (Tavasternas strid
+eller Birger Jaarls dotter) ja "Alkibiades ja hermespatsaat"
+(Alkibiades och hermesstoderna), E. N(ervanderin) runoelma "Näyttämön
+lapset" (Scenens barn) y.m. Vähän myöhemmin (14/4 ja 19/4) Nervander,
+nojaten mainittuun Nyyrikin "ohjelmalistaan", julkaisi Finlandissa
+kirjoituksen "Onko Suomalainen teatteri kansallisteatteri?" jossa hän
+loi ensimäisen lyhyen teatterinhistorian luonnoksen. Samassa
+kirjoituksessa, joka luonnollisesti antaa myöntävän vastauksen
+asettamaansa kysymykseen, sanotaan muun muassa, että teatterin
+ohjelmistoon oli ollut otettuna 231 teosta, nimittäin 53 kotimaista,
+100 suurempaa ja 52 pienempää ulkomaalaista puhekappaletta sekä 26
+oopperaa.
+
+Eerikki Puken jälkeen ei tullut uutta ennen kun 18/3, jolloin Ibsenin
+_Helgelannin sankarit_ meni ensi kerran. Ankarat talvipakkaset olivat
+Bergbomissa herättäneet uinailevan reumatismin ja hänen sairautensa
+hidastutti uusien kappalten harjottamista ja aiheutti senkin, että tämä
+mahtava, aiheeltaan viikinkiaikuinen, mutta aatteellisesti
+uudenaikainen draama, jonka jo Edv. Törmänen oli suomentanut ja jonka
+esittäminen sattumain kautta oli myöhästynyt, sittekin tuli näyttämölle
+olematta täysin kypsynyt. Ei edes rva Aalberg-Kivekäs, jonka
+taiteilijaluonteelle -- se myönnettäköön kernaasti -- Hjördiksen
+tapaisen sankarinaisen kuvaaminen tosin oli vierasta, tyydyttänyt muuta
+kuin puoleksi. Muista oli Leino Örnulfina paras ja sen jälkeen ehkä
+Weckman -- Thorulf ja Falck -- Kåre. Vaikuttavasta näyttämöllepanosta
+mainittakoon meillä ensi kerran nähdyt liikkuvat pilvet. Näytäntö
+uudistettiin neljä kertaa. -- Toinen ilta 20/3 oli tavallaan
+juhlanäytäntö, sillä sinä päivänä täytti Ibsen 60 vuotta. Sen johdosta
+lähettivät kappaleessa esiintyjät tervehdyssähkösanoman runoilijalle ja
+samoin teki Bergbomkin. -- Vähäpätöisempiä uutuuksia olivat: Salan
+suomentama A. L'Arrongen _Puutarhurin tyttäret_ (Hasemanns Töchter),
+4-näytöksinen huvinäytelmä 4/4 ja 1-näytöksiset huvinäytelmät Ernst
+Ahlgrenin (rva Benediktson) _Telefoonissa_ ja Hilda Aspin suomentama
+Paul Heysen _Veljesten kesken_, molemmat 18/4. Ensin mainittu, puoleksi
+ilveily puoleksi viaton tendenssikappale, esitettiin tavan mukaan
+sujuvasti. Lindfors oli mitä herttaisin puutarhuri ja Weckmanin
+sammaltava proviisori nauratti ja säälitti samalla kertaa, muita
+mainitsematta. Siiri Telefoonissa oli hupainen ingénuerooli, jota
+näytellessä Olga Finne varmensi jo vallottamaansa sijaa yleisön
+suosiossa.
+
+Aivan näytäntökauden lopulla sattui vielä oikea merkkitapaus, uuden
+runoilijan ja uuden suuren draaman esiintyminen näyttämöllä, kun
+_J. H. Erkon_ 5-näytöksinen "runoelma" _Tietäjä_ ensi kerran näyteltiin
+20/4. Erkko, joka oli hyvin tunnettu nuoren Suomen etevimpäaä
+laulurunoilijana, oli hänkin, epäilemättä teatterin vaikutuksesta,
+viettynyt sepittämään draaman, jopa runomittaisen. Se oli jouluksi
+ilmestynyt painosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta
+kunniapalkinnon saanut, kun Bergbom otti sen esitettäväksi. Eikä se
+ollut vähäinen tehtävä, raamatullinen aihe kun vaati kokonaan uusia
+koristuksia ja pukuja. Sitä innokkaammin johtaja puuhasi, ja näytelmä
+näyttäytyi niin ymmärtävästi, niin aistikkaasti näyttämölle
+järjestetyksi, että syvämietteinen runoelma sen kautta tuli melkoisesti
+nautittavammaksi ja vaikuttavammaksi. Miten havainnollinen olikaan
+vastakohta häviöön syöksevän pakanakansan ja valtaan nousevan Israelin
+välillä! Toiselta puolen aasialaisen velttohallitsijan turha loisto ja
+hekkuma sekä Baalin palvelus kultavasikkoineen ja tanssijattarineen,
+toiselta puolen köyhä, karaistua voimaa kysyvä telttaelämä aavikolla.
+Siinä jo kuvastui se ajatus, jonka runoilija oli tahtonut julkilausua
+kansojen tulevaisuuden ehdoista. Oliko Bergbom mainittavassa määrässä
+vaikuttanut näytelmän sommitteluun, on tuntematonta, mutta näyttämöä
+varten hän kumminkin oli tehnyt korjauksia jättämällä pois useita
+välikohtia ja vähemmän tärkeitä sivuhenkilöitä. Näin hän enensi draaman
+tehoa, ja etenkin se kohtaus, missä Bileam vasten tahtoansa siunaa
+Israelia, oli jylhän vuoristomaiseman, ryhmien aistikkaan asettelun ja
+ukkosilman kautta niin sanoaksemme vanhatestamentillisen mahtava.
+Olematta suorastaan näyttämöä varten kirjoitettu draama, kiitos olkoon
+näyttämöllepanon, menestyi se kuitenkin odottamattomalla tavalla.
+Erkko, joka itse kurkkutaudin tähden oleskeli Berlinissä, kirjoittaa
+siis syystä Bergbomille: "Tiedän ja tunnustan, että Teidän ansioksenne
+on luettava, jos Tietäjä näyttämöllä menestyy -- olen aina ollut
+vakuutettu jalosta tahdostanne sekä nerostanne ja toivon, että ne
+tälläkin kertaa tuottavat parhaita seurauksia." -- Päärooli Bileam oli
+Salan käsissä, ja hän täytti sen "sangen kiitettävästi" -- se oli,
+saatamme nyt sanoa, nuoren näyttelijän, jonka ura oli oleva niin lyhyt,
+etevin luoma. Hän loi havainnolliseksi sen kuvan, joka lukijassakin
+syntyy tuosta jalosti ajattelevasta, mutta heikonlaisesta tietäjästä.
+-- Draama esitettiin yhtä mittaa 5 kertaa.[95]
+
+Toukokuulla teatteri niinkuin tavallisesti huonolla menestyksellä
+kilpaili kevään kanssa. Uudistuksina mainittakoon Ainamo, johon Bergbom
+oli lisännyt useita Schantzin sävelmiä, ja jossa Inez Borg oli Ainamo,
+Vallenius Pärtty ja Lilli Kurikka Pikku. Se meni kolme kertaa
+(viimeinen lastennäytäntönä) R. Kajanuksen orkesterin säestäessä, sekä
+Porvari aatelismiehenä, oivallisesti esitettynä, Lindfors nimiroolissa
+ja muiden muassa vasta-alkaja nti Salenius onnistunut Nicole.
+Kotimainen uutuus agronoomi Kust. Blåfieldin 2-näytöksinen ilveily
+_Pollarin kievarissa_ ilmestyi 21/5, ja "yleisö oli ystävällinen sitä
+kohtaan", Emilie Bergbom kirjoittaa, "huolimatta kappaleen
+mitättömyydestä". Senkin jälkeen tuli vielä ohjelmistolle uusi F. ja P.
+Schöntanin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Sabinitarten ryöstö_ 25/5. Se
+oli tuota lajia saksalaisia sepustuksia, joita Kaarlo Bergbom
+sydämellisesti halveksi, mutta joita hän otti silloin tällöin yleisön
+huviksi. Viaton ja naurattava kun on, aikaansai kappale meilläkin
+tarkotetun vaikutuksen. -- Viimeinen näytäntö oli 27/5, ja alkoi sen
+jälkeen kolmen kuukauden kesäloma.
+
+Minna Canthin draama ei valmistunut täksi näytäntökaudeksi. Kirjeissään
+hän valittaa ettei kelvollista tahtonut syntyä. Joulun jälkeen hän
+hylkäsi kaikki ja alotti "ihka uudelleen"; maaliskuun alussa oli
+hänellä "kaksi näytöstä konseptissa". Hänen aikomuksensa oli silloin
+pusertaa aine kolmeen näytökseen tai neljään kuvaelmaan, jättää pois
+kaikki "teatterieffektit" ja ainoastaan panna painoa "sisälliseen
+totuuteen". Samassa kirjeessä (2/3), jossa nämä tiedot annetaan, on
+jälleen yksi noita kiihkeitä mielenpurkauksia, jotka ilmaisevat
+runoilijattaren tulisen luonnonlaadun. Hän arvostelee näet mitä
+ankarimmin Jonas Castrénia, "Savoa" ja koko nuorta puoluetta: "Kuinka
+kurjia meidän nuoret miehet ovat! Kuinka onnettoman kurjia! Mihin on
+kansasta kadonnut rehellisyys, vakavuus ja mielenlujuus. Ja minä kun
+yritin ruveta mokomien kanssa sovintoa hieromaan. En ikipäivinä. Tällä
+hetkellä ja uudelleen sanoisin tuttavuuden 'ylös'." -- Pari kuukautta
+myöhemmin 9/5 Minna kirjoittaa Kaarlolle (edelliset kirjeet olivat
+Emilielle), että näytelmä "vihdoin ja viimein" oli valmis. Kuitenkin
+oli vain ensi näytös toiseen kertaan kirjoitettu -- "mutta siihen olen
+jotakuinkin tyytyväinen, minusta ainakin tuntuu, että se on niin hyvä
+kuin nykyiseltä ihmiseltäni olla voi. Kun sitten seuraavat kolme
+luonnistuisivat samoin. Olisi se jo luultavasti tykkänään valmistunut,
+ellen olisi koko kevään täällä sairastellut." Niin näytelmästä, mutta
+kirjeen alussa ja lopussa hän oikein rukoilemalla rukoilee Bergbomia
+tulemaan teatterinsa kanssa syksyllä Kuopioon. Hänen henkinen
+ihmisensä, hänen sielunsa kaipaa Bergbomin seuraa, sillä Kuopiossa ei
+ole ketään, jolta hän voisi saada henkistä ravintoa; hänellä oli nyt
+elämänfilosofiansa valmiina, selvyyttä ja sisällinen rauha, ja nyt
+olisi työ alettava. -- Tähän Bergbom vastasi 14/5:
+
+(Helsingissä 14/5). "Hyvä ystävä! Eläköön Minna-rouva! Jo rupesin
+epäilemään, tulisiko enää mitään kynästänne, kun suureksi ilokseni sain
+kirjeenne. Siis todellakin valmis -- tai ainakin niin valmis, että voi
+toivoa sen oikein valmistuvan. Valitettavasti en saanut mitään kuulla
+aineesta, tendenseistä, henkilöistä y.m., sillä tuskin on vanhasta enää
+mitään jäljellä. Mutta rauhotuin nähdessäni että olette tyytyväinen,
+silloin tiedän asian olevan hyvällä tolalla. Karttakaa nyt vain
+toiselta puolen Työmiehen vaimon yksipuolisuutta ja toiselta Salakarin
+välinpitämättömyyttä. Hupsu kuin olen -- annan Teille neuvoja. Ei --
+kirjoittakaa oikein sydämenne pohjasta, kyllä siitä hyvää tulee."
+
+"Jos ei aine siihen pakota, älkää tehkö hyökkäyksiä uskontoa tai
+kirkkoa vastaan. Teillä on jo kylläksi syytä tähän meidän nykyiseen
+klerikalismiin; se kasvaa vain kasvamistaan tuommoisten hyökkäysten
+kautta. Sitä ennustin -- jos muistatte -- jo pari vuotta sitten.
+Silloin ette uskonut -- väititte vain vapaamielisen suunnan yhä enemmän
+voittavan alaa. Tuskin elätte nyt samassa illusionissa. Tietysti
+peruutan varotukseni, jos hyökkäykset kuuluvat asiaan. 'Hakkaa päälle'
+sitte Herran nimessä."
+
+"Muuten on draamanne erittäin nyt tervetullut. Tietäjän ja Eerikki
+Puken perästä tarvitsevat näyttelijät vähän realismia, ja muualta sitä
+ei saada, sillä Björnson ja Ibsen eivät näy enää huolivan siitä, niin
+suuressa arvossa kuin muuten pidänkin Hansikasta ja Rosmersholmia.
+Omalta kannaltannekin on hyvin suotuisaa, että saatte jotain
+kunnollista toimeen nyt, sillä ainoastaan tositeoilla (eikä
+huutamisella) saa yleisön taivutetuksi. Tätä nykyä se on kovin
+vastahakoinen sekä realismille että radikalismille, mutta jos vaakaan
+viskaatte taas jonkun mahtiteoksen, niin kyllä se jälleen on kallistuva
+Teidän puolellenne. Siis, Minna-rouva, työhön ja voittoon."
+
+"Tahdotte meidät Kuopioon jo tänä syksynä. Valitettavasti se ei käy
+päinsä, olemme jo vuokranneet Turun teatterin. Ja muutenkin -- emme
+tule Kuopioon, ennen kun rautatie valmistuu. Matka on niin kallis; se
+nielee kaikki tulot. Totta on, Te olette ystävällisesti hankkinut
+vapaan 'veskyydin' Lappeenrannasta Kuopioon sekä myöskin takaisin.
+Mutta ensiksikin on hyvin ikävä tuolla tavalla pakottaa Teidät
+vastenmieliseen toimeen. Ja sitte -- meitä on välistä ja erittäin viime
+kertoina laivoilla kohdeltu niin nöyryyttävällä tavalla tuon vapaan
+kyydin tähden ja siitä on aiheutunut niin monta rettelöä, etten
+tahtoisi sillä ehdolla käydä Kuopiossa. Tuommoinen kerjääminen on aina
+jotenkin alentavaista. Mutta kohta kun rautatie valmistuu, tulemme, ja
+tulemme -- ainakin minun puolestani -- hyvin mielellämme Kuopioon. Jos
+Ossianin sanoihin saa luottaa, se ei kestä kuin syksyyn vuoden päästä.
+-- Silloin seuraa -- toivokaamme niin -- Ida Aalbergkin, joka ensi
+syksynä olisi estetty tulemasta."
+
+"Kaiken tämän saatte sanoa Kiljanderille, mutta tarpeetonta on siitä
+puhua muille. Se luultavasti vahingoittaisi Aspegrenia, jos koko yleisö
+tietäisi että tulemme. Hän voisi syystä valittaa, että maaseutulaiset,
+vaikka hän on heitä varten perustanut teatterin, tilaavat itselleen
+toisen teatterin. Hänen yrityksensä on niin kiitettävä, ettei sitä saa
+lannistuttaa."
+
+"Minä olen tänä keväänä ollut kovin sairas. Kylmät säät herättivät
+vanhan reumatismin ja kuukauden makasin jotenkin liikkumattomana.
+[Kaarlo mainitsee tuumineensa Emilien kanssa jonkun osan kesää kylpeä
+Lappeenrannassa ja sieltä pistäytyä Kuopioon]. Ystävänne Kaarlo B."
+
+Seuraavana päivänä, sen jälkeen kun Bergbom oli kirjoittanut tämän
+kirjeen, hän lähti ulkomaanmatkalle. Emilie jäi tällä kertaa kotiin ja
+otamme edellisen täydennykseksi pari kohtaa hänen tämänaikaisista
+kirjeistään Betty Elfvingille:
+
+(18/5). -- "Tämä vaivaloinen ja kirjava ('bråkiga och brokiga') vuosi
+lähestyy vihdoin loppuansa. Kylmä talvi on ollut kova mörkö sekä
+Kaarlolle että minulle, niin että me molemmat helmikuusta saakka olemme
+olleet raihnaisia, minä kuitenkin vähemmän kuin Kaarlo, mutta sentään
+niin että minun on ollut kovin vaikea kantaa suurta työtaakkaani.
+Jotakin olisi minun tehtävä terveyteni hyväksi tänä kesänä, mutta ei
+minulla vielä ole selvillä -- mitä? Kaarlo lähti pari päivää sitten
+[15/5] ulos maailmaan, vähän ravistaakseen itseään. Mielelläni olisin
+matkustanut mukana, mutta kassani on tyhjä. Hän viipyy noin kuukauden
+-- arvattavasti koko ajan Berlinissä, jos keisari [Fredrik III] saa
+elää, niin ettei teattereita suljeta. Hänelle on tärkeää nähdä jotain
+uutta ja hyvää ja siten raitistaa vaikutelmiansa. -- Tampereen
+laulujuhlaan lähden luullakseni kahdeksi päiväksi virkistääkseni
+itseäni. -- Turussa alkaa teatterimme 15/9. Olemme sangen levottomia
+sen johdosta, sillä Ida Aalberg ei tule mukaan. Hän on ollut koko
+kevään heikonlainen, niin että hän ei ryhdy palvelukseen ennen kun
+joulukuun 1 p:stä, siksi hän lepää." -- (2/6). -- "Huononlainen on tämä
+vuosi ollut. Tappiomme tekee noin 8,000 mk, johon tulee 6,000 mk viime
+näytäntökaudelta. Meidän täytyy siis välttämättömästi ajatella
+takauskirjoituksen toimeenpanemista syksyllä, niin ettei tämä
+näytäntökausi edelleen lisää vajausta. On julman vaikeaa aina tuntea
+tuon damokleenmiekan riippuvan yllänsä. Ruotsalaisella teatterilla on
+kaikkina näinä vuosina ollut noin 29 à 30 tuhannen markan takaus,
+samalla kun ei meillä ole ollut muuta kuin valtioapu." --
+
+Vaikkei näissä kirjeissä siitä puhuta, on mainittava Emilienpäivän
+(19/5) vietosta, että silloin nti Bergbomia teatteriseurueen puolelta
+kunnioitettiin laululla, jonka sävelmä oli Karl Sjöblomin ja sanat
+Niilo Salan sepittämät:
+
+    Sa hetkeksi nyt rientos heitä,
+    Luo katse työsi toukohon!
+    Ain' uskollisna aatteen teitä
+    Sa kuljet, -- riennät voittohon.
+    Ja miss' on jalkas kerran käynyt,
+    Niin sinn' on muisto kallis jäänyt.
+
+    Povessas leimuu innon liesi
+    Ja mieli uljas rinnassas,
+    Ja kauvas, kauvas tähtää tiesi,
+    Ei säiky silmäs uskaljas,
+    Ja sydän jalo, kullankirkas --
+    Se ohjaa työs ja elon virtas.
+
+Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 127 ja niissä seuraavat
+kappaleet:
+
+12 kertaa Orleansin neitsyt; 7 _Eerikki Puke_; 6 _Nummisuutarit_,
+Farinelli; 5 _Tietäjä, Postikonttorissa_, Parjauksen kirous, Ei lempi
+leikin vuoksi, Sota rauhan aikana, Puutarhurin tyttäret, Yhdistysjuhla,
+Ei ollenkaan mustasukkainen; 4 _Regina von Emmeritz, Saimaan rannalla_,
+Reviisori, Rosmersholm, Helgelannin sankarit; 3 _Työmiehen vaimo,
+Ainamo_, Hansikas, Faust, Porvari aatelismiehenä, Telefoonissa,
+Hardangerin harjulla; 2 _Lea, Murtovarkaus, Kyökissä, Roinilan talossa,
+Pormestarin vaali_, Hamlet, Noora, Romeo ja Julia, Fritz ystävämme,
+Sabinitarten ryöstö, Kotikahakka, Lemmenjuoma, Mestari Patelin,
+Naimapuuhat, Veljesten kesken; 1 _Pollarin kievarissa, Pukkisen pidot_,
+Kuningas ja katulaulajatar, Venetian kauppias, Kylänheittiö, Maria
+Magdalena, Jane Eyre, Luulosairas, Lääkäri vastoin tahtoansa,
+Kultaristi, Ensi lempi.
+
+Näistä 51 kappaleesta oli 15 kotimaista ja 15 uutta (4 alkuperäistä
+kotimaista).
+
+
+
+
+XVII.
+
+Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89.
+
+
+Kaarlo Bergbom matkusti Berliniin Pietarin kautta, missä viipyi päivän,
+nähdäkseen Egmontin Venäläisessä teatterissa -- se esitettiin
+keskinkertaisesti, paitse kansankohtauksia, jotka menivät "sanomattoman
+eloisasti". Päästyään Saksaan hän teki sen kokemuksen, ettei siellä
+koskaan ole oltava matkalla helluntaiaikana! Oli kuin koko maan väestö
+olisi ollut liikkeellä, joka asemalla sadottain meneviä ja tulevia, ja
+joskus sullottiin toisenkin luokan vaunut täyteen kolmannen luokan
+matkustajia, jotka eivät muualla saaneet tilaa. Ahdingon ja kuumuuden
+rasittamana Bergbom vihdoin tuli perille, ja asetuttuaan "vanhaan
+luolaansa" -- Dresdenerhofin pieneen hotelliin Friedrichstrassen
+varrella, hän jo ensi iltana meni Deutsches Theateriin, nähdäkseen Don
+Carloksen. Kumminkin hän oli niin väsynyt, että näytäntö, huolimatta
+Kainzin nerokkuudesta, meni jotakuinkin hukkaan -- hän "nukkui pari
+kuuroa sikeämmin kuin ukko B. (!)."
+
+Vaikka Kaarlo tapansa mukaan kävi joka ilta teatterissa, oli hänellä
+taas muutakin mielessä. "Pääsyy miksi jään tänne", hän kirjoittaa
+Emilielle, "on se, että aion vakavasti suorittaa esitöitä Saksan
+kirjallisuushistoriaani. Minä tahdon välttämättömästi saada sen
+valmiiksi kahdessa vuodessa ja sentähden käydä siihen reippaasti
+käsiksi. En tiedä parempaa paikkaa kuin Berlin näitä esitöitä varten.
+Tarpeetonta on puhua tästä muille, sillä minulla on tuoreessa muistissa
+kirjallisuushistoriani, jonka lupasin kirjallisuuden seuralle, mutta
+josta ei mitään tullut. Luonnollisesti et tarvitse salata sitä
+Augustalta." -- Tästä näkyy kuinka suuri halu Bergbomilla oli
+kirjoittaa jotain sen tieteen alalla, johon hän oli niin erinomaisesti
+perehtynyt; mutta hän ei aavistanut, että lähimmät vuodet tuottaisivat
+hänelle uusia huolia, jotka olivat omansa masentamaan työhalun
+ja -kyvyn.
+
+Eräässä myöhemmässä kirjeessä (Norjan Gausdalista) Bergbom luettelee
+mitä hän tällä kertaa näki Berlinin teattereissa:
+
+"Don Carlos. Journalisten. Kätchen von Heilbronn. Faust (hyvin
+mieltäkiinnittävä yksityiskohdiltaan, mutta yksityiskohdat tunkeutuivat
+melkein liiaksi esiin; Maahinen varsin onnistunut tulipunaisen höyryn
+kautta, joka kaikkialla nousi näkyviin; Margaretankin huone hyvin
+runollinen; näyteltiin oivallisesti, joskaan ei nerokkaasti). Macbeth
+(laitokset meillä yleensä paremmat, vaikka täkäläiset apukeinot
+suuremmat). Hamlet (Sommerstorf jotenkin heikko: professori eikä
+prinssi; tarpeettoman paljo otettu mukaan, esim. Fortinbras). Die
+Weisheit Salomons (Paul Heysen suuri draama, 'jalo ja tunnelmallinen';
+ei sovi meille). Die Makkabäer (sanomattoman nautintorikas ilta, ei
+näyttelemisen tähden, joka harvoin nousi keskinkertaisuuden yli, vaan
+mahtavan, melkein valtavan runoelman vuoksi; miksei meillä ole Leaa?
+Kaarola? Hänellä ei ole innostusta, ja onhan hän sitä paitse poissa;
+Leino täyttäisi kyllä Judan roolin ja Sala sopisi Eleasariksi). Emilia
+Galotti (ei viehättänyt minua enemmän kuin ennenkään). Götz von
+Berlichingen (näyttämöllepanon riemuvoitto Deutsches Theaterissa).
+Kuningas ja talonpoika (viehättävä Lope de Vegan komedia, Halmin
+mukailema; Kainz ja Förster näyttivät sen oivasti; mutta valitettavasti
+meillä ei ole Kainzia, enkä siis uskalla luottaa että menestys meillä
+olisi sama kuin täällä). Der Verschwender (vanhanaikainen). Onkel
+Bräsig (näyteltiin hyvin ja miellytti minua; painamaton laitos, jota en
+voinut hankkia; meidän täytyy kai tyytyä Gossmannin laitokseen, joka
+meillä on; yleensä onkin yhdentekevä, minkä valitsemme, sillä eihän
+mielenkiinto niinkään kohdistu toimintaan kuin Reuterin luomiin
+henkilöihin ja jo romaanin kautta määrättyihin pääsituatsioneihin;
+nähtyäni kappaleen luulen Lindforsin sopivammaksi Bräsigiksi kuin
+Raution, joka on oleva oivallinen vanhana juutalaisena; Falck saa
+Havermannista kauan ikävöimänsä roolin, ja Pesonen on kuin luotu
+Jokumiksi). Die berühmte Frau (Schöntanin uusin komedia; paremmin
+sommiteltu kuin saman entiset kappaleet; myöskin sangen huvittava;
+roolit tuntuivat kiitollisilta, vaikka tietysti näkyi, että ne olivat
+kirjoitetut varta vasten esittäjille; mutta ajatusjuoksu, jos
+mahdollista, tavallista latteampi ja proosallisempi -- jos se näet _on_
+mahdollista; protesti naisemansipatsionia vastaan mitä pöyhistyneimmän
+hyödyllisyyden kannalta). Sitä paitse 4 pikkukappaletta yhtenä iltana
+Schauspielhausissa. Yhdessä, Im Reiche der Mutter, sangen henkevä aate,
+mutta paha kyllä se ei ollut saatavissa. Näin pari pientä
+laulukappalettakin (latteita ja rivoja)."
+
+"Vielä mainitsen ylioppilaiden esittämän 'Luther-spiel', nimeltä Luther
+ja hänen aikansa, Trümpfelmannin tekemä, kohtauksia Lutherin elämästä
+draamallisessa muodossa. Ansaitsee harkintaa. Kumminkaan emme ota (n.b.
+jos ylipäätään tahdomme ottaa Lutherin) tätä laitosta, joka on laadittu
+mitä vetisimpään Schiller-kaunopuhuja-mahtipontisuustyyliin, vaan
+jonkun toisen (Herrig on esim. kirjoittanut paremman). Ylioppilaat
+näyttelivät kovin huonosti, kaikki tehtävät kävivät heidän voimiensa
+yli. Wormsin valtiopäivät komediantapaista. Oopperoja näin; Aidan, Fra
+Diavolon, Turandotin (uusi, sangen sievä) ja Tellin (Mierzwinski,
+vieraana, miellytti minua yhtä vähän nyt kuin Pietarissa kolme vuotta
+sitten)."
+
+Päivin Bergbom istui joko kirjastossa taikka kotona ja luki, tuskin
+käymättä muualla kuin teatterissa. Eikä elämä Berlinissä tähän aikaan
+ollutkaan mihinkään houkutteleva: vanha keisari oli juuri kuollut ja
+uusi keisarikin taisteli kuoleman kanssa. Tästä Kaarlo kirjoittaa:
+
+"Muutoin oli mieliala raskas Charlottenburgissa kehittyvän
+murhenäytelmän tähden. Joka päivä tuli useita bulletineja tavan mukaan
+toinen toistaan masentavampi. Ei tiennyt pitikö toivoa elämää vai
+kuolemaa kovasti koetetulle. Ja niin raskaalta kuin hänen osansa
+näyttääkin, kenties oli hänen kohtalonsa sittenkin suopea. Nyt hän
+seisoo lempeänä, suloisena, rakkaana muistona kansojen lemmikkien
+joukossa. Kenties hänen rauhaisa, ystävällinen luontonsa ei olisikaan
+sopinut tähän armottomaan rauta-aikaan häikäilemättömine
+taisteluhaluineen. Jos Aleksanteri II olisi saanut lähteä varhemmin,
+olisi se ollut onneksi hänenkin muistolleen. Kanuunien ja sosialistien
+välillä ei välittävällä ja sovinnollisella mielenlaadulla suinkaan ole
+helppo tehtävä näinä aikoina."
+
+Erkko kävi Bergbomia tapaamassa, vaikka hän nyt oli erään
+"ihmetohtorin" hoidossa Leipzigissä (se on entisen käsityöläisen
+Kuhnen parannuslaitoksessa, jossa käytettiin omistajan keksimiä
+parannuskeinoja, omituisia kylpyjä ja kasviravintoa). Hän tunsi itsensä
+paljon terveemmäksi ja näyttikin toisellaiselta kuin lähtiessään kotoa;
+kuitenkaan äänen käheys ei ollut kokonaan kadonnut. Runoilija oli hyvin
+iloinen näytelmänsä menestyksestä ja toivoi ensi vuonna itsekin
+näkevänsä sen näyttämöllä. Hänen veljensä Eljas Erkkokin oli
+Leipzigissä, kovin sairaana.
+
+Keisari Fredrik III kuoli 15/6, ja nähtävästi Bergbom kohta sen jälkeen
+matkusti Kööpenhaminaan, jossa tänä kesänä oli suuri pohjoismainen
+näyttely ja aivan toinen tunnelma kuin Saksassa:
+
+"Siellä oli kaikki iloista ja herttaista. Udstillingen ja Tivoli,
+Tivoli ja Udstillingen -- siinä A ja O. Meidän osanottomme näyttelyyn
+hyvin köyhä, huolimatta Jaakko Ahrenbergin reklaameista. Käsityön
+ystävät esittelevät itsensä hyvin; muuten vaan vähäpätöisyyksiä, ei
+karakteristista meille eikä yleiseltä kannalta mieltäkiinnittävää."
+
+Bergbom oli usein yhdessä neitien Stråhlmanin ja Pastellin (Suomalaisen
+teatterin puvuston hoitajan) kanssa, ja viime mainitun hän joka ilta
+kutsui teatteriin -- "tahdoin osottaa hänelle jotakin huomaavaisuutta".
+Edelleen Lindfors ja Weckman[96] olivat Kööpenhaminassa. "Lindfors on
+kuin kotonaan. Käynnillä Fallesenin luona, käynnillä Emil Poulsenin ja
+Schramin luona, hankkii tänään piletin itselleen, huomenna Weckmanille,
+ylihuomenna Pastellille pääsyn vaatevarastoon j.n.e."
+
+Kööpenhaminan teatterimuistoistaan Bergbom luettelee: "Erasmus Montanus
+(jonka veljekset Poulsen ja rva Phister näyttelivät hyvin; vahinko
+ettei [nti] Stenberg nähnyt tätä Nillaa). Näkymättömät (Olaf Poulsen
+verraton). Elverhöi (rva Hennings ainoa valokohta ylen ikävänä iltana;
+huudettu näyttämöllepanokin sangen jokapäiväinen ja keskinkertainen).
+Betyn holhoojat (ei juuri vaikuttanut paremmin näyttämöltä kuin
+lukiessa; Ada Nielsen varsin hupainen emansipeerattuna Ragnana). Under
+Snefog (Hostrupin uusin näytelmä; hyväntahtoinen, mutta hirmuisen
+leveä; näin sen toki tyydytyksellä, sillä siinä esitetään kappale
+tanskalaista elämää; yhteisnäytteleminen loistava). Muuten näin noita
+1-näytöksisiä vähäpätöisyyksiä, jotka ovat välttämättömiä
+tanskalaiselle teatterille; niin myös baletteja: hyvin vähäisellä
+'ylösrakennuksella'. -- Löysin pienen E. Böghin vähäpätöisyyden,
+Laskiaispidot, josta aion tehdä Saimaan rannalla n:o 2. Meillä se ei
+kuitenkaan ole asetettava laskiaisiin, vaan jouluaikaan, jolloin meillä
+leikit, laulut ja tanssit ovat paremmin paikallaan. Annan Blåfieldin
+mukailla sen, kun aluksi olen laatinut suunnitelman (scenarium) ja
+määrännyt sopivat paikat lauluille." --
+
+Augusta-sisarensa neuvosta ("hän on semmoisissa asioissa meitä molempia
+ymmärtäväisempi", Kaarlo kirjoittaa Emilielle) Bergbom päätti kesäksi
+asettua Norjan Gausdaliin. Matkustaen Kristianian kautta (jossa turhaan
+haki Ida Basilieria) hän saapui sinne kesäkuun viime päivinä.
+Ensimäisessä (päiväämättömässä) kirjeessä hän lausuu:
+
+"Olen ollut täällä viisi päivää ja tunnen itseni erittäin
+voimistuneeksi ja virkeäksi. Tämä luonnon sanomaton tyyneys ja
+läpikuultava ilma vaikuttaa niin rauhottavasti hermoihin, että kaikki
+levottomuus häviää. Totta on -- täällä on kylmä. Usein on yöllä ollut 2
+à 3 astetta ja päivällä harvoin yli 8 à 10. Mutta tämä kylmyys ei tunnu
+ollenkaan epämiellyttävältä sentähden, että se on niin kuiva ja siksi
+helposti siedettävä. Nyt kun kirjoitan, ovat sormeni kankeat kylmästä
+-- se näkyy kai käsialastanikin -- mutta siitä syntyvä tunne on
+paremmin miellyttävä kuin päinvastoin. -- -- Tutkiessaan minua tohtori
+antoi sen ikävän uutisen, että reumaattinen kuume ei ole ollut
+koskettelematta sydäntäni. Minun täytyy sentähden tehdä vuorikävelyni
+metoodillisesti eikä vaeltaa ympäri mieleni mukaan. Myöskin hän kielsi
+käyttämästä kovin kylmiä kylpyjä. Erehtyy helposti niiden vaikutukseen
+nähden -- hän sanoi -- syystä kun ne hetkellisesti virkistävät."
+
+(11/7). -- Ei vaan tule lämmintä. "Tahtoo kuitenkin joskus nähdä
+auringon, koska sanotaan olevan kesä. Vielä näkyy lunta siellä täällä
+vuorilla. Suomalaisia on koko joukko, mutta niiden kanssa minulla ei
+ole ollut tekemistä. Sitä enemmän norjalaisten kanssa, ja myöskin erään
+tanskalaisen kuuluisuuden, valtioneuvos Kriegerin kanssa. Ihmeellinen
+ilmiö. Hänellä on niin yksityiskohdittain selvillä kaikki olot miltei
+kaikissa Euroopan maissa, kuin hän olisi maan oma lapsi. Niin hän
+tuntee Suomenkin. Kuinka hyvin hän tietää kaikki, voit käsittää siitä,
+että hän kysyi minulta, miksi Montgomery lähetettiin Pietariin ja miksi
+Jonas Castrénin joukkue oli heikompi viime valtiopäivillä. Samoin hän
+tuntee kirjallisuuden. Hän tuntee Topeliuksen ei ainoastaan runoilijana
+vaan myöskin Luonnon kirjan ja Maamme kirjan tekijänä. Hän on
+ensimäinen, jonka olen tavannut, joka on lukenut Schybergsonin
+historian."
+
+"Täällä on melkein mahdoton tehdä työtä. Huoneet ovat niin kylmät, että
+mieluummin istuu ulkona ja siellä tietysti työ ei suju. Othello
+[teatterilaitos] ei ole vielä valmis, vaikka alotin sitä Berlinissä.
+Lohdutin itseni sillä että se tarvitaan vasta helmikuulla, sillä Ida
+Aalbergin täytyy ensin tulla terveeksi." -- --
+
+Seuraavassa kirjeessä (14/7) Kaarlo puhuu kahdesta uutisesta, jotka oli
+nähnyt sanomissa, ja jotka eivät olleet iloisia. Johannes Brun oli
+syksyllä vieraileva Ruotsalaisessa teatterissa ja silloin hän
+arvattavasti näyttelisi loistoroolinsa, Bräsigin, ja Ida Aalbergista
+kerrottiin, että hän oli luvannut syyskuulla vierailla Bergenissä.
+Jälkimäisen tiedon Kaarlo kuitenkin käänsi siten parempaan päin, että
+hän toivoi taiteilijattaren -- kun hän kerran oli terve -- voivan
+lokakuulla esiintyä joitakuita kertoja Turussa.
+
+Emilienkin kirjeistä annamme joitakuita otteita, kuitenkin jättäen
+sikseen teatteria koskevat pikku asiat, joita niissä nyt niinkuin aina
+oli runsaasti. Kerrottuaan viimeisistä näytännöistä, seurueen
+hajoamisesta kesälomalle y.m. hän mainitsee omaisten lähdöstä -- Ossian
+oli ollut Helsingissä Tampereen edustajana valtiopäivillä -- ja miten
+hän jäi yksin Helsinkiin. Hänellekin olisi kylpymatka ollut tarpeen,
+mutta eri syistä hän tuli siihen päätökseen, että hän tänä suvena
+pysyisi virassaan, niin että hän tulevana kesänä voisi pyytää
+pitemmäksi ajaksi vapautta. Kesäkuulla hän kuitenkin kävi laulujuhlassa
+Tampereella ja heinäkuun alussa Kuitiassa. Tuosta juhlasta ynnä muusta
+hän kirjoittaa (11/7):
+
+"Laulujuhla oli erinomaisen onnistunut, kaikki oivallisesti
+järjestetty, mutta ihana ilma ja juhlakentän harvinainen asema
+ansaitsevat toki suurinta kiitosta. Danielsonin juhlapuhe oli aivan
+loistava, mitä parhain sisällys, esitettynä selvästi ja painolla. Se
+teki suurenmoisen ja sydämeen tunkevan vaikutuksen kaikkiin
+läsnäoleviin ja -- poissaoleviinkin. Nya Pressen ja Hufvudstadsbladet
+ovat ankarasti arvostelleet sitä. Dagbladetin moite oli tietenkin
+lievempi, mutta kuitenkin sanottiin, että 'semmoiset puheet luovat
+_ruotsalaisen_ kysymyksen, _suomalaisen_ kysymyksen sijaan' j.n.e.
+Viikinkiläinen maaseutulehdistö on luonnollisesti veisannut samaa
+virttä ja koettanut vähentää Danielsonin sanojen vaikutusta, mutta
+sanottu on sanottu ja siemen heitetty, joka on itävä ja juurtuva. --
+[Sen johdosta mitä Kaarlo oli kirjoittanut terveydestään:] Jos sydämesi
+todella on viottunut, niin täytyy sinun ruveta hoitamaan itseäs
+paremmin kuin tähän saakka: sinun niin suuresti rakastamasi pitkät ja
+voimia kysyvät kävelyt eivät enää kelpaa. Kenties voi toki terveytesi
+vielä tulla entiselleen, jos vaan hoidat itseäsi huolellisesti. --
+Viime vuoden taloudellinen tulos oli niin huono, että olen aivan
+epätoivossa. Meidän _täytyy_ tänä vuonna asettaa kaikki toisin. On
+oikein häpeä, ettemme tule paremmin toimeen. Kun tulet kotia elokuulla,
+niin on meidän yhdessä koetettava yksityiskohdittain tarkastaa joka
+määrä ja miettiä, kuinka meidän tulee säästää. Viivy nyt kuitenkin
+Grausdalissa täyteen kuusi viikkoa, niin että sinulla on todellinen
+hyöty sielläolostasi. Matka on kallis ja nyt sinulla on aikaa
+uhrattavana terveydellesi; kenties ei sovi yhtä hyvin toisena kertana.
+Riittäähän hyvin, jos tulet Helsinkiin elokuun 20 p:ksi. -- Olen
+kiihkeästi ottanut osaa Björnson-Richterin juttuun; kuinka on asian
+laita ja mitä sanotaan siitä Norjassa, vasemmistolehdistössäkin? Täällä
+on luonnollisesti kaikki esitetty vastustajain puolelta ja tietysti on
+Björnsonin syyllisyys suuri, mutta onhan kai olemassa lieventäviäkin
+asianhaaroja? Käythän [Björnsonin luona] Aulestadissa, ennen kun
+matkustat? Tee se kaikin mokomin, rakas Kaarlo. Minusta tämä juttu on
+ollut niin kauhean ikävä, sillä nyt ovat Björnsonin monet vastustajat
+oikein saaneet jotakin jauhettavaa. Finland on oikein riemulla ottanut
+kaiken moitteen minkä se on löytänyt. Kirjoita tästä lähemmin. Ovathan
+sanomalehtemme kertoneet paljon, mutta hupaista olisi kuulla yksityisiä
+lauseita."
+
+Kaarlon viimeinen kirje Gausdalista on päivätty 29/7. Siitä otamme
+seuraavat kohdat:
+
+-- "Kysyt Björnson-Richterin asiaa. Olen paljon lukenut ja paljon
+kuullut siitä, mutta täysin selvä se ei minulle ole, erittäinkään ei
+kronologia. Kaikki ovat myötäsyyllisiä ja tuntevat sen. Mutta juuri
+sentähden kukin koettaa vierittää syyn toisten päälle. Niin ollen on
+vaikea saada selvyyttä. Varsinkin kuin se, jonka esiintyminen monessa
+kohden on epäselvin (Richter itse), ei enää voi antaa selityksiä. Että
+Björnsonilla on suuri syy on tuskin kiellettävissä. Minun käsitykseni
+mukaan vähemmän sen epätarkkuuden vuoksi, jolla hän selosti Richterin
+kirjeen, sillä silloin hän _uskoi_ täydellisesti esittäneensä Richterin
+ajatuksen. Mutta tämä häikäilemätön tuomitseminen, nämä kiukkuiset
+hyökkäykset, tämä asianajajan 'rechthaberei' _jälkeenpäin!_ Olipahan
+itse kokenut että voi erehtyä. Miksi silloin toisen menettelyssä kohta
+olettaa huonoa tahtoa, eikä erehdystä. Miksi kohta huutaa: se on
+'valhe', kun huomaa jotain vähemmän täsmällistä toisen sanoissa, vaikka
+itsekin on niin vähän tarkka. Kauhulla ajattelen sitä hetkeä, kun
+Meurman-Castrénilainen häikäilemätön taistelutapa on synnyttävä
+semmoisia riitoja meillä. Hyvää tahtoa asianomaisilta ei puutu -- sen
+he ovat osottaneet."
+
+"Torstaina päätän täälläoloni -- olen silloin ollut 5 viikkoa. Teen
+sitte jalkamatkan Aulestadiin, jossa kai viivyn jonkun vuorokauden. Sen
+jälkeen olen luvannut Hamarissa käydä Kristoffer Brunin luona, johon
+olen täällä tutustunut. Kristianiassa en viivy kauemmin kuin että saan
+tietää, tuleeko Johannes Brun Suomeen vai ei. Jälkimäisessä tapauksessa
+koetan saada Setä Bräsigin jäljennöksen. Sitte kotia päin, jonne
+saapunen noin 11/8 (Kuitiaan)."
+
+"On hämmästyttävää kuinka vähän me tarvitsemme kirjastoamme varten.
+Täällä on eräs pormestari Svanberg, yksi Göteborgin teatterin
+johtomiehiä, hänen mukaansa lasketaan siellä vuosittain 10,000 kruunua
+kirjastoon. Meillä ei mene 5,000 mk. Bergenin teatteri, joka kaikin
+puolin on köyhempi kuin meidän, käyttää siihen joka vuosi 7,000
+kruunua. Totta on -- klassillinen ohjelmistomme ei maksa mitään (eikä
+myös merirosvoutemme)." --
+
+       *       *       *       *       *
+
+Elokuun lopulla Bergbom saapui _Tampereelle_, ja annettiin ensi
+näytäntö (Puutarhurin tyttäret) 1/9. Kaikkiaan näyteltiin siellä 9
+iltaa -- viimeinen 13/9. Tietysti oli puuha ja vaiva tavallinen, koska
+niin suuria näytelmiä kuin Eerikki Puke ja Venetian kauppias esitettiin
+ahtaalla näyttämöllä. Menestys ja tulot olivat hyvänlaisia.
+
+Tältä ajalta on vain pari Kaarlon kirjekorttia säilynyt ja toisessa
+(3/9) kohtaamme lauseen: "Muuten on Krohnin hirveä kuolema niin
+masentanut minut, etten ole juuri muuta voinut kuin sitä ajatella."
+Sanat viittaavat surkeaan tapaturmaan, joka 28/8 säälimättömästi
+sieppasi uutterimmasta ja hedelmällisimmästä työstä yhden kansamme
+jaloimpia miehiä. Koko maassa herätti murhesanoma haikeaa surua ja
+kaipausta eikä suinkaan vähimmin teatteripiireissä. Tieteellisiin,
+kirjallisiin ja muihin hartaisiin sivistyspyrintöihinsä _Julius Krohn_
+oli myöskin yhdistänyt tehokkaan harrastuksen edistää näyttämöllisen
+taiteen kehitystä maassamme. Kansallisessa teatterissa hän näki yhden
+suomalaisen kulttuurielämämme toivorikkaimpia ilmiöitä, jonka asiaa hän
+aina oli valmis edustamaan ja puoltamaan, ja mitä vähemmän meillä oli
+ja on Julius Krohnin kaltaisia miehiä, jotka eivät ainoastaan ansaitse
+vaan todella ovat osakseen saaneetkin kaikkien kunnioituksen, sitä
+katkerampi oli teatterin odottamatta menettää semmoinen ystävä.
+
+Emilie puolestaan kirjoitti Kaarlolle, että hän ennen kun Ida Aalberg
+(2/9) lähti Norjaan, esiintyäkseen 10 kertaa Bergenissä, oli tältä
+saanut lupauksen, että hän lokakuun keskivaiheilla palattuaan
+matkaltaan näyttelisi muutamina iltoina Turussa. Tämä oli ilosanoma
+Kaarlolle, sillä silloin siellä voitiin näytellä ohjelmiston parhaita
+näytelmiä.
+
+Tampereelta seurue näet muutti _Turkuun_, jossa oltiin kuusi viikkoa,
+16/9-31/10. Täällä esitettiin ensi kerran Edv. Törmäsen suomentama A.
+L'Arrongen 5-näytöksinen huvinäytelmä _Tohtori Klaus_ 10/10; muutoin
+oli ohjelmisto vanhaa. Huoneet olivat hyvänlaisia, mutta kumminkaan ei
+onni ollut mukana, sillä Bergbom oli -- emme tarkoin tiedä kuinka
+kauan, mutta nähtävästi 2-3 viikkoa -- sairaana, kykenemättömänä
+työhön. Sillä aikaa Sala hoiti hänen virkaansa. Emilien ja nti
+Elfvingin kirjeenvaihdosta näkyy, että edellinen kävi Turussa ja hoiti
+Kaarloa, joka makasi Phoenix hotellissa.
+
+Helsingistä Emilie kirjoittaa 28/10: "En tiedä oikein kuinka sinua
+kiittäisin, rakas Bettyseni, kaikesta suuresta ystävyydestäsi ja
+hartaudestasi, jota nyt taasen olet meille osottanut. Sinä olet kerta
+kaikkiaan niitä, jotka auttavat hyvinä ja pahoina päivinä, mutta
+minusta sinä olet hädässä uskollisempi kuin muulloin. Miten ikävä tänä
+syksynä Turussa olikin Kaarlon sairauden takia, säilyvät kuitenkin
+muistissani hupaiset hetkemme Phoenix-hotellissa oikeana valokohtana
+tuolta surulliselta ajalta." Ja nti Elfving puolestaan vastaa: "En
+koskaan luullut, että Phoenix voisi antaa minulle niin rakkaita
+muistoja." Kaarlo vihdoin kiittää sisartaan sanoilla: "Sydämellinen
+kiitos siitä mitä olet minulle ollut tänä kuukautena. Ilman sinua
+olisin ehkä vieläkin maannut ja kenties jäänyt tänne muitten
+jälkeen." --
+
+Noin lokakuun keskivaiheilla Kaarlo oli jälleen työssä, joskin hän
+näytti heikolta. Samaan aikaan kun Kaarlo nousi sairasvuoteeltaan, Ida
+Aalberg palasi lyhyeltä mutta loistavalta vierailumatkaltaan, jolla hän
+oli (m.m. Noorana) ihastuttanut bergeniläisiä, ja hän näytteli Turussa
+viisi kertaa 17/10-26/10 (Ei lempi leikin vuoksi, Orleansin neitsyt ja
+Sota rauhan aikana). Viimeisenä iltana meni Tietäjä.
+
+_Helsingissä_ alkoivat näytännöt 4/11 ja 8/11 oli se merkillinen ilta,
+jolloin Minna Canthin uusi draama, _Kovan onnen lapsia_, esitettiin
+ensimäisen ja -- ainoan kerran. Mutta ennen kun kerromme siitä ja sen
+seurauksista, on näytelmän syntyhistoriaan lisättävä muutamia
+piirteitä.
+
+Kirjeessä Emilielle Minna 10/8 ilmottaa vielä vähän puuttuvan
+neljännestä (viimeisestä) näytöksestä. Hän oli kuitenkin kesällä niin
+"huvitellut ja laiskotellut", että hän helposti täydentäisi teoksensa
+ja sitte vielä kerran kirjoittaisi sen uudestaan hiukan muokkaillen
+"stiiliä".
+
+"Tohtorilta olisin mielelläni tahtonut saada neuvoja tähän loppuun.
+Mutta ehkäpä ennätän sittenkin vielä. Raskas tämä näytelmä on ja
+surullinen. Ei siitä arvatenkaan tule mikään kassanäytelmä, sillä
+toista kertaa ei kukaan mene katsomaan. Itse olen kuitenkin jotensakin
+tyytyväinen, sillä siinä saan taas sanotuksi, mitä sanottavaa oli. Ja
+tappakoot minut taaskin kerran, sen ovat niin monta kertaa ennenkin
+tehneet. En välitä heidän laakereistaan enkä heidän miekoistaan, enpä
+edes loastakaan, jota päälleni heittävät. Jos kohta tuo ilettääkin,
+niin että täytyy sanoa: 'hyi!' Älkää peljätkö, ei siinä ole mitään
+hyökkäyksiä kirkkoa vastaan, vaikka kyllä erillaista uskonnollista
+elämää esiintuodaan." --
+
+Kun Bergbom palattuaan Norjasta oli lukenut tämän kirjeen, kävi hän
+pikimmältään Kuopiossa antamassa neuvojaan. Tähän Minna viittaa, kun
+hän, 20/9 lähettäen kaksi ensimäistä näytöstä, kirjoittaa:
+
+"Kaikki Teidän neuvonne olivat niin erinomaisen hyviä, Tohtori, vaikka
+ensin protesteerasin, kun olin saanut päähäni, että Matlenan piti
+tuleman hulluksi. Nuo hullut minua niin kovin viehättävät. Mutta kyllä
+se nyt kumminkin on parempi näin. Säästetään hulluus toiseen
+kertaan." --
+
+Kolmas ja neljäs näytös tulivat Bergbomin käsiin lokakuun alussa ja
+noustuaan sairasvuoteeltaan hän kirjoittaa ensimäiset rivinsä Minna
+Canthille.
+
+Hän on tyytyväinen korjauksiin. "Jaara on nyt erittäin onnistunut", ja
+Topra-Heikkikin on parempi, mutta häntä pilaa 'liiallinen sanatulva'.
+-- "Hän sanoo saman asian ei kymmenen, vaan sata kertaa. Ja sitte
+tuo epätasaisuus hänen puhetavassaan. Välistä hän puhuu niinkuin
+työmies, jonka joka sana on veristä totuutta; välistä niinkuin
+sanomalehdenkirjoittaja, joka ei usko rahtuakaan siitä mitä hän
+kirjoittaa, mutta jolle maksetaan riviltä ja joka sentähden venyttää
+fraasejaan; välistä niinkuin hermostunut naiskirjailija, joka ei
+hänkään ajattele mitä kirjoittaa, kun vain saa puhua suunsa puhtaaksi.
+Mutta sitä loistavampi on Topran draamallinen puoli, ja niinkuin sanoin
+se on paljon voittanut draaman uudessa muodossa." --.
+
+[Näytelmän nimestä, josta oli kauan neuvoteltu:] "Mutta nimi? Köyhiä?
+Sen hylkäsitte itse. Painon alla? Niin voi nimittää jokaista tragediaa.
+Välttämättömyyden alle jokainen ihminen sortuu. Ennen kun päivä
+koittaa? Hanna Ongelmia! Rautatien varrella? Liian rauhallinen. On
+kyllä tavallaan minun keksimäni, mutta en ajatellut sitä lopulliseksi.
+Kurjuuden keskellä? (Salan keksimä.) Kovan onnen lapsia? [rva Elisabeth
+Steniuksen keksimä.] Minusta paras. Topra-Heikki? Kahden syyn tähden
+hyljättävä. Ensiksi venäläisyyden tähden, toiseksi sentähden että se on
+eksyttävä, Silja, Antti ja Matlenakin ovat yhtä paljon päähenkilöitä
+kuin Topra-Heikki. Mutta kaikki ovat ne 'Kovan onnen lapsia'. Ettekö
+usko sitä parhaaksi?"
+
+[Tämän jälkeen 15 eri muistutusta numeroilla merkittyihin kohtiin.
+Kaikki koskevat vuoropuhelua, sillä aika ei enää sallinut
+perinpohjaisempia muutoksia. Otamme näytteeksi seuraavat:] -- (2)
+"Hirveän deklamatoorista! Muutamat liiottelut suorastaan hullutuksia!
+Esim. että rikkaat 'kiduttavat' köyhiä 'vilulla', niinkuin se ei olisi
+luonnon, vaan ihmisten syy. Ja sitte tuo retoorillinen paatos, joka --
+itsestäänkin jo moitittava -- työmiehen suussa on kaksinkerroin
+onneton. Ensin 'sälyttävät', sitte 'kokoovat aarteita', sitte 'imevät
+verta', sitte 'ahdistavat', sitte 'tallaavat'. Kun repliikki oli
+loppunut, huusin Sillankorvan Sannan kanssa: 'Vai semmoiset pejoonit!
+No ei kiitetä!' Kolmas osa saarnaa riittää, ja jääkylmä retoorillisuus
+väistyy sydämestä tulleitten lauseitten edestä." -- -- (3) "Liikuttava
+lause, jollei onneton deklamatsioni sitä pilaisi. Mitä 'vuosituhannet'
+siinä tekevät? Eikä Ruohomäen isäntä ole niitä vuosituhansia
+'pusertanut'. Ja sitte saarnata tuosta luultavasti hyvin tavallisesta
+isännästä ja vielä tavallisemmasta vallesmannista, että he köyhien
+'veripisaroilla' ovat hankkineet itselleen 'valtaa ja kunniaa ja
+hekkumaa'! Aivan kuin puhuttaisiin Napoleonista tai Dshingiskanista."
+-- -- (14) "Hirveän pöyhkeilevää. On kuin kuulisi jonkun parodian
+Charlotte Birch-Pfeifferistä tai Dennerystä. Jättäkää nuo 'räjähtävät
+kivilinnat', 'järähtävä maa' ja tuo 'halkeava taivaan kansi'. Miksi
+semmoinen apparaatti siinä, missä uhkaava katse ja jylhä vaikeneminen
+tekee paljo suuremman vaikutuksen. Jos Topra ei voi hillitä
+sanatulvaansa, niin riittää lyhyt kirous." -- -- (15) "'Pöllö' riittää!
+'Tarhapöllö' laimentaa, 'tyhmä kuin pässi' vielä enemmän."
+
+Nämä muistutukset osottavat kuinka kehittymätön Minna Canthin
+kirjallinen aisti oli. Toiselta puolen hän ei ollut tyhmästi itserakas
+-- sen näkee hänen vastauksestaan (22/10):
+
+"Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Niin kyllähän Tohtori on oikeassa!
+Säälitti vähän kun täytyi ottaa pois nuo hyvät kolaukset kirkolle ja
+yhteiskunnalle, mutta eihän sitä auta katsoa. Tuo 1:nen kuitenkin --
+eikö se voisi jäädä? Olen saanut juuri ne sanat suoraan köyhäin omasta
+suusta, sen vuoksi en hennoisi antaa niitä pois." --
+
+Ensi-ilta oli, niinkuin jo on sanottu (torstaina) 8/11 ja U. S. kertoo
+siitä seuraavaan tapaan:
+
+"Kyllä oli odotettu mieltä järkähyttäviä kohtauksia, mutta ei sitä niin
+kauheita asioita sentään luultu nähtävän. Tappoja, varkauksia,
+murhapolttoja, hulluja, näkyjä, itkuja, kuolemankamppauksia, ruumiita,
+käsirautoja, vetotauteja ja kaikkea mitä vaan on hirmuisinta, saatiin
+eilen nähdä. Tulimme tästä kaikesta niin järkähytetyksi, ettemme ota
+nyt vielä lausuaksemme lopullista mielipidettämme kappaleesta. Jos
+tämmöisen näytelmän tarkotus on vain vaikuttaa katsojassa
+mielenliikutusta, ärsyttää äärimmäiseen asti itkuhermoja, niin on Minna
+Canth erinomaisesti onnistunut. Jos taas tarkotus on ollut painaa
+katsojan mieleen joitakin vakavia ajatuksia esim. työmiesten
+kurjuudesta, sopimattomuudesta keskeyttää rautatientöitä, niin olisi
+ehkä onnistuttu paremmin, jos näyttämölle olisi astunut selväpuheinen
+deklamaattori ja pitänyt asiasta valaisevan esitelmän. Näin ollen voi
+helposti saada vääriä käsityksiä, niinkuin kävikin, koska yleisössä
+aivan yleisesti liikkui semmoinen mielipide, että tekijä tarkotti
+oikeuttaa tapahtuneen varkauden, murhan ja murhapolton ja piti vain
+vääränä sitä että rikoksia ryhdyttiin rankaisemaan. Lieneekö
+väärinkäsitystä meidänkin huomiomme, että tekijä väittää köyhän
+työmiehen vihaavan kaikkea lakia, yksin omaisuuslakiakin?" --
+
+"Itse näytteleminen ansaitsee suurinta kiitosta. -- Hra Leino esitti
+rohkeatuumaisen pohjalaistyömiehen, Topra-Heikin, erinomaisella
+voimalla. -- Samaten muitten työmiesten osat esitettiin erittäin
+sattuvasti: Jaaran -- Sala, Antti Vaarasen -- Rautio, Mehtolan --
+Weckman, Kunnarin -- Böök. Myöskin naisosat näyteltiin hyvin: Silja
+-- rva Rautio, Matlena -- nti Salenius, Maiju -- nti Finne. Nti Svan
+näytteli vaikuttavasti kuolevaa Ville poikaa. Yleisöä oli teatteri
+täpösen täynnä ja sen arvostelut ristiriitaisia."
+
+Hätäisen reporterin myöhään ehtoolla kyhäämä kertomus antaa vain
+vaillinaisen käsityksen hetken tunnelmasta. Varsinkin kaksi puolta
+kappaleessa järisytti katsojakuntaa, kumpikin omalla tavallaan. Toinen
+oli Vääräsen kodin kurjuuden kuvaus, jonka huippukohtana oli Ville
+pojan sairaus ja kuolemankamppaus, toinen Topra-Heikin sosialismi, joka
+päättyy murhapolttoon, murtovarkauteen ja toverin surmaamiseen.
+Edellinen puoli, draaman ansiokkain osa, on verrattava parhaimpaan mitä
+Minna Canth on kirjoittanut, mutta värit ovat, joskin todelliset, niin
+räikeät, että "taidenautinto" muuttui kidutukseksi. Topra-Heikin suusta
+taasen kuultiin ensi kerran -- ja, saattaa väittää, ennen kuin
+todellisuudessa! -- sentapaisia syytöksiä, kirouksia ja uhkauksia
+varakkaita kohtaan, jotka nykyään ovat jokapäiväisiä sosialistilehdissä
+ja sentähden melkein tehottomiksi muuttuneet, mutta jotka silloin
+rämähtivät kuin vallankumouksen torventoitotukset. Vielä lisäsi
+vastenmielistä vaikutusta työmiesten juopottelu, rähinä ja rallatus --
+nekin vain liiaksi todellisia -- sekä että rikokset eivät mitenkään
+esiintyneet välttämättöminä tuloksina kuvatuista oloista, vaan olivat
+olevinaan jonkinlaisen korkeamman oikeuden toteuttamista kaikkien
+kärsivien hyväksi. -- Perustuksiltaan kappale kyllä nojasi silloin
+jokaisen tuntemaan todellisuuteen: Savon rautatietyön lakkauttamisesta
+aiheutuneisiin työläislevottomuuksiin sekä Pohjanmaalla Laihian
+pitäjässä sattuneihin murhapolttoihin, jotka olivat alkunsa saaneet
+Amerikasta sisääntuodusta sosialismista. Paha vaan että tekijä ei ollut
+kyennyt yhdistämään nämä ainekset eheäksi kokonaisuudeksi, ja että se
+vilpitön sääli köyhiä ja kärsiviä kohtaan, joka epäilemättä oli häntä
+innostuttanut, täten toiselta puolen "ampui maalin yli", toiselta
+puolen synnytti ikäviä väärinkäsityksiä hänen tarkotuksistaan. Kaikki
+tämä selittää, että hiljaisessa ja vanhoillisessa osassa yleisöä oikea
+myrsky nousi teosta ja tekijää vastaan, ja että Minna Canthin
+ystävätkin pudistivat päätään. Lähin seuraus siitä oli että teatterin
+johtokunta, K. Bergbom, J. Forsman, V. Löfgren, K. E. Wahlström ja A.
+Almberg, jo 9/11 kokoontui neuvottelemaan asiasta ja teki päätöksen,
+jota vain Bergbom ehdottomasti vastusti ja joka merkittiin pöytäkirjaan
+seuraavin sanoin:
+
+"Sen mielipahan johdosta, jota eilen illalla näytetty Rouva Canthin
+kirjoittama näytelmä 'Kovan onnen lapsia' oli herättänyt suurissa,
+Suomalaista teatteria kannattavissa piireissä, päätettiin lakkauttaa
+tämän kappaleen enempi näytteleminen".[97]
+
+Tällä tapauksella oli kauas kantavia seurauksia, jotka aikoinaan
+tulevat ilmi. Tässä on vain huomioon otettava minkaltainen ensi
+vaikutus oli lähimpiin asianomaisiin. Sitä vastoin tila ei myönnä
+selostaa sanomien lausuntoja. -- Ensiksi pari otetta kahdesta Emilien
+kirjeestä Betty Elfvingille:
+
+(3/11). -- "Kaarlo näyttää koko joukon terveemmältä kuin jättäessäni
+hänet Turkuun, mutta oikein terve hän ei ole. Aluksi hän saa
+rauhallisempia päiviä, jonka tähden toivon hänen pian voimistuvan ja
+tulevan entiselleen; mutta tietysti tulee hänen olla varovainen ja
+välttää seurustelua ja ponnistuksia." --
+
+(20/11). -- "Vaikka min'en vielä ole voinut toipua kärsimästämme
+julmasta tappiosta (nederlag), täytyy minun kuitenkin muutamin rivein
+saattaa tiettäväksesi, että me siitä huolimatta elämme ja koetamme
+jälleen voimistua. Minna parka; mitenkähän hän on vastaanottanut tämän
+iskun, kun me olemme tunteneet itsemme sen johdosta niin syvästi
+huumaantuneiksi ja murheellisiksi! Kyllä on kovaa, kun kerran on saanut
+kotimaisen kappaleen, olla pakotettu lakkauttamaan se yhden ainoan
+näytännön jälkeen; se on pian ilmestyvä kirjakauppaan ja silloin saa
+jokainen itse päättää, onko näytelmä todellakin niin yhteiskunnalle
+turmiollinen ja hajottava kuin väitetään. Kaarlo ei suinkaan olisi niin
+ilman muuta taipunut yleisen pakotuksen alle, vaan tyynesti odottanut
+siksi kun oikea ja virallinen poliisinkielto olisi tullut, mutta kun
+_kaikki_ muut johtokunnan jäsenet vaativat kappaleen laukkauttamista,
+niin olihan meidän myöntyminen, mutta kyllä sinä ymmärrät millä tuntein
+tämä tapahtui. Minä puolestani olen sitä paitse varma siitä, että
+virallista poliisinkieltoa ei olisi tullut. Erinomaisen voimakas oli
+kappaleen vaikutus ja niitäkin, jotka eivät kärsineet sosialistisista
+deklamatsioneista, vaivasi valitus, kurjuus, sairaus, köyhyys ja
+kuolema." --
+
+Kaikkein kipeimmin koski tapaus Kaarloon, niinkuin seuraavasta
+kirjeestä Minna Canthille näkyy. Tietenkin on muistissa pidettävä,
+että hän, niinkuin Emilie sanoo, ei ollut oikein terve ja
+sentähden tavallista hermostuneempi, mutta pääsyynä oli hänen
+herkkätuntoisuutensa.
+
+(Päivä puuttuu, mutta luultavasti noin 15 p., koska tullut perille n.
+17 p.) "Hyvä ystävä! En tiedä kuinka tämän kirjeen alotan, en tiedä
+mitä kirjoitankaan, olen niin masentunut, alakuloinen, tylsistynyt,
+että tahtoisin piilottua maan äärimmäisimpään soppeen, jotten ihmisiä
+näkisi. Näinä viimeisinä päivinä en ole voinut ajatellakaan -- en edes
+kiivastuakaan, niin perinpohjin olen ollut sortunut. Häpeä on aina
+tunne, joka minut enimmin vallottaa. Olette kai jo uutisen kuullut:
+Kovan onnen lapsia ei saa näytellä Suomalaisessa teatterissa!!! Kuinka
+se on käynyt, en voi nyt kertoa; kun on siihen ryhtyminen, kuohuu
+minussa niin valtavasti ja samalla niin masentavasti, etten voi kynään
+tarttua. Ja niin paljon kun säälinkin Teitä, säälin itseäni
+kymmenesti enemmän. Mikä on tulevaisuuteni: tehdä työtä mieli niin
+katkeroittuneena ja masentuneena kuin se nyt on! Taikka luopua
+työstäni, tuomita itseni toimettomaan, sisällyksettömään, kituvaan
+elämään. En tiedä mitä teen, mutta teenkö sitä tai tätä, on elämäni
+murtunut."
+
+"Tulevassa postissa kirjoitan Teille laajemmin, kuinka asia oli käynyt,
+nyt en sitä voi! Jääkää hyvin, rakas ystävä! Joka hetki olette nyt
+muistissani! Älkää vain kadottako toivoanne -- minulla valitettavasti
+ei sitä ole. Onneton ystävänne. Kaarlo B."
+
+Jo ennen tätä kirjettä Minna Canth oli ei ainoastaan saanut tietoja
+Helsingistä, vaan oli häntä Kovan onnen lasten tähden julkisesti
+ahdistettu. Sen vuoksi hän 16/11 alkaa kirjeen Emilielle:
+
+"Kylläpä tässä ihminen nyt on pulaan joutanut! Toisella puolen 'vanha
+Suomi', julmistuneena, heittelee kiviä, toisella puolen 'nuori Suomi'
+-- viskaa lokaa." Sitte surkuteltuaan maata ja kansaa ja kehnoa
+nuorisoa, joka herättää enemmän epätoivoa kuin toivoa, kirjoittaja
+jatkaa:
+
+"Olen pahoillani siitä että olen pannut Teidät näin pahaan pulaan.
+Mutta en ollenkaan epäile, että tästä teatterille pitemmältä ikävyyksiä
+seuraisi. Fennomanit eivät kumminkaan tahdo teatteriaan kukistaa ja
+nehän ne vastassa ovat. Viisainta oli sentähden panna kappale alas,
+vaikka siitä olisi ehkä rahallista voittoa tullutkin. Ikävä juttu tämä
+Teille oli, ymmärrän sen. Ja kuitenkin se tulevaisuudessa varmaan tulee
+olemaan kunniaksi. Sillä olettehan tämän kautta osottaneet olevanne
+vapaan edistymisen ystäviä, ei sortajia, jos kohta täytyykin mukautua
+painavien olosuhteiden vaatimuksiin."
+
+"Minun tähteni älkää ollenkaan surko. Jos teen itseni mahdottomaksi
+kirjailijana, tulen ehkä ihmisenä sitä onnellisemmaksi. Sillä ei se
+toimi ole minulle ollut juuri ruusuilla tanssimista. Enkä minä
+ollenkaan häpeä sitä, että olen ollut niin naivi ja 'kuvitellut
+puhuvani totuutta', niinkuin Savo sanoo. -- -- Teidän tähtenne soisin
+niin mielelläni, että voisin kirjoittaa jotain oikein viatonta ja
+lystiä, Roinilan talossa n:o 2, yleisölle mieliksi. Mutta pelkään,
+ettei siitä mitään kunnollista tulisi, kun täytyisi siinä tapauksessa
+tehdä sielulleen väkivaltaa."
+
+"Mutta nyt pari sanaa itse kappaleesta! Minkätähden se niin kamalan
+vaikutuksen teki? Onhan ihmisiä ennenkin vangittu, murhattu ja kuollut
+näyttämöllä? Ja kauheata halpuutta, pirullisia juonia on noissa entisen
+ajan kappaleissa, joita kyllä ihaillaan, paljon suuremmassa määrässä.
+-- -- Jos jotain voisi siinä suhteessa muistuttaa, on että olen tehnyt
+ihmiset liian hyviksi. Kun ajattelen, niin eihän siellä ole yhtä
+ainoata _huonoa_ ihmistä, ja semmoisia olen kuitenkin noissa raukoissa
+tavannut äärettömän paljon, valitettavasti täytyy sanoa, että
+enimmäkseen juuri semmoisia. Mutta minä en hennonnut heitä semmoisina
+kuvata, en vaikka mikä olisi ollut." Edelleen hän viitaten
+tosiasioihin, Laihian murhapolttoihin y.m. väittää, ettei kuvaus ole
+liioteltu. Hän kiittää lämpimästi näyttelijöitä.
+
+Tästä päättäen Minna Canth käsitti asian tyynesti ja järkevästi, jopa
+niin että hän, saatuansa kaksi päivää myöhemmin Bergbomin kirjeen,
+sepittää tälle lohduttavan vastauksen, ikäänkuin teatterin johtaja eikä
+draaman tekijä olisi ollut hylkivän arvostelun ja ankarien syytösten
+varsinainen esine:
+
+(18/11). "Hyvä, rakas Tohtori! Ette saa sitä ottaa noin vaikeasti!
+Kyllä ymmärrän, miltä tuo kaikki tuntuu, ymmärrän sen koko
+laveudessaan. Vaan en minä sittenkään Teitä sääli, onnittelen päin
+vastoin. Jos tekin olisitte ahdasmielinen byrokraatti, tuommoinen pikku
+sielu, joka pelkää katsoa vaaraa vasten silmiä ja luulottelee, että kun
+haava pinnasta saadaan tukituksi, ei mitään hätää tule, -- niin, jos
+olisitte liitossa niiden kanssa, jotka panevat sieluja kahleisiin,
+uskoen sillä tekevänsä hyvän ja otollisen työn -- silloin todella Teitä
+säälisin ja surkuttelisin. Ja ihmettelisin, että Teidän kaltaisenne
+henki niin saattaisi alentua. -- Sanotte, että häpeä on ainoa tunne,
+joka Teitä nyt valtaa. Min, jos häpeätte ihmisten kurjuutta, omien
+kansalaistenne tyhmyyttä ja halpamielisyyttä, olen minä mukana. Mutta
+ei siitäkään sentään huoli epätoivoon joutua." --
+
+Vielä on tähän otettava Kaarlon toinen kirje Kovan onnen lasten
+haaksirikosta. Se on monessa kohden mieltäkiinnittävä, se valaisee
+asiaa ja kuvaa samalla kirjoittajaa itseään; kirjoitettu se lienee
+vasta joulunaikana, sillä Minna Canthin vastaus on vuoden viimeiseltä
+päivältä. "Hyvä ystävä! Vasta eilen oli minulla niin paljon rohkeutta,
+että uskalsin lukea Kovan onnen lapsia. En ole voinut tehdä sitä
+ennen, saamatta koko olentoani suunniltaan ja sen perästä vaipumatta
+tuohon tylsään epätoivoon, johon aina joudumme kun taistelemme
+välttämättömyyden kanssa. Vaan en nytkään käsitä paremmin kuin
+silloinkaan, kuinka ja miksi kaikki on käynyt niinkuin se todella kävi.
+Totta on -- ei puuttunut varottavia enteitä. Yleisö on nyt yhtä
+sokeasti suuttunut tendenssikirjallisuuteen kuin se ennen oli siihen
+sokeasti mieltynyt. Myöskään pippuri ja arseniikki, jotka silloin
+olivat välttämättömiä aineksia jokaisessa ruoassa, eivät enää maita.
+Zola kuvailee nuoren neidon hurskaita unelmia ja Ibsen selittää 'det
+omöjliga möjligt' [mahdottoman mahdolliseksi]. Ne seuraavat yleisöä
+hallitsevaa virtausta. Että Kovan onnen lapsia sentähden loukkaisi
+suurta yleisöä, ei ollut odottamatonta. Mutta minä ajattelin -- onhan
+vielä olemassa pieni sivistystä ja kirjallisuutta rakastava parvi, joka
+tietää erottaa sattumat todellisuudesta, sisällön kuoresta, runoelman
+muotikirjallisuudesta. Parvi, jota ei peljästytetä tuommoisilla
+sanoilla kuin 'reaktsionääri', 'pietisti', 'sosialisti', 'ateisti',
+parvi joka kammoo humbugia, joskin se pukeutuu kuinka vapaamieliseen,
+kristillissiveelliseen, kansanystävälliseen muotoon tahansa. Se parvi
+ihaili ennen Työmiehen vaimoa runoelmana ja tuomitsi sen aatedraamana
+humbugiksi. Odotin nyt: tuo parvi tuomitsee kai samoin Kovan onnen
+lapsia humbugiksi aatedraamana, mutta ihailee sitä runoelmana. Kuinka
+erehdyin! Kuinka erehdyin! Ei kukaan huomannut semmoisia mestarin
+tavalla piirrettyjä henkilöitä kuin Antti, Matlena ja Silja ovat, ei
+kukaan kiittänyt onneamme, että suomalainen kirjailija voi luoda jotain
+semmoista kuin koko ensimäinen näytös ja suurin osa kolmatta näytöstä.
+Ei! näyttää siltä kuin ei koko näytelmässä olisi ollut muuta kuin
+Villen kuolema ja Topra-Heikki."
+
+"Villen kuoleman suhteen on minulla paha omatunto. Näin jo
+harjotuksissa kuinka vastenmielisen vaikutuksen se teki. Mutta
+pelkuruus esti minua pyytämästä muutoksia. Luulin huomaavani
+kirjeissänne kyllästymistä minun alinomaisiin muutosehdotuksiini,
+pelkäsin Teidän ymmärtävän minua väärin. Topra-Heikin suhteen taas ou
+omatuntoni puhdas. Siitä sanoin jo kesällä ajatukseni, vaikka Te ette
+voinut -- ymmärrän kyllä miksi -- ottaa sitä lukuun. Te tarvitsette
+aina malleja; jos ette saa niitä elämästä, niin otatte Te ne kirjoista
+(ja valitettavasti usein huonoista). Topra-Heikkiä varten ei
+elämänkokemuksenne antanut Teille mitään ohjetta, ei siis kummaa jos
+hän on tullut niin ontoksi ja valheelliseksi kuin hän on. Mutta kyllä
+se on kumma, että teos tuomitaan mestattavaksi yhden heikon kohdan
+tähden. Vanha Thorild jo tiesi että runoja tehdään ansioittensa eikä
+virheittensä tähden. Topra-Heikki ei ole ontompi kuin esim. Pater
+Hieronymus tai Daniel Hjort; mutta ei kukaan sentähden tuomitse Daniel
+Hjortia tai Reginaa huonoksi draamaksi. Ja _jos_ sitte voisi olla niin
+varma siitä että Topran luonteen psykolooginen valheellisuus on
+pääperustuksena yleisön ankaralle tuomiolle. Mutta pahoin pelkään,
+pahoin pelkään, että aivan päin vastoin se hiukkanen todellisuutta,
+joka siinä on, se se on joka useimpia suututtaa."
+
+"Moni on sanonut Leinon syyksi, että Kovan onnen lapsia sai semmoisen
+kohtalon. Minun täytyy kuitenkin puolustaa Leinoa. Hän ei näytellyt
+hyvin, se on totta. Mutta hän näytteli osansa juuri sillä tavalla ja
+siinä tunnelmassa, missä se on kirjoitettu. Roolin olisi voinut esittää
+paremmin; itse _luonteeseen_ etevämpikään edustaja ei olisi voinut
+tehdä suuria muutoksia. Muuten esitettiin näytelmänne tyydyttävästi.
+Rautio oli verraton Antti, rva Rautio, Weckman, Böök ja Stenbäck hyviä
+Siljoja, Mikkoja, Kunnaria ja Ottoja. [Nti] Salenius oli moitteeton;
+samoin [nti] Finne, Falck, Lattu, Varala ja Pesonen. Sala oli epäselvä,
+mutta oliko se hänen syynsä? Jumalisuutensa on kuvattu niin räikeillä
+väreillä, että piirteet hukkuvat väritykseen. Antin tupa oli erittäin
+onnistunut. Tulipalon valo oli liian jyrkkä eikä ollut tilaisuutta
+toisena kertana korjata erehdystä."
+
+"Muuten on kummallista nähdä, mihin lamaannustilaan olemme joutuneet
+tätä nykyä -- ainakin ulkonaisesti. Kirjeessänne tuomitsette sitä hyvin
+ankarasti. En voi olla ihan samaa mieltä. Itse olette nähnyt mihin
+surkeihin johtopäätöksiin tullaan, kun kaikkia tarkastellaan ainoastaan
+kiihottuneen puoluevimman lasisilmillä. Aika on käsissä, että
+valtiolliset ja yhteiskunnalliset riidat saavat taas hiukan väistyä
+ja ihmiset oppivat kiinnittämään huomionsa muuhunkin kuin
+sanomalehtikiistoihin. Nyt olemme tulleet pois kaikesta kritiikistä;
+totuus uhrataan hyvän tarkotuksen alttarille ja kauneus saa istua
+ääneti, kun tendenssi pauhaa; tieteellinen aisti on melkein tykkänään
+hukkunut pedagogiseen dressyyriin ja kurjamaiseen utilitarismiin.
+Tiedän kyllä että vastustelette tätä. Mutta se surkea konkurssitila,
+johon olemme joutuneet henkisellä alalla, herättää kai Teissäkin
+miettimistä. Toivon puolestani, että tämä lamaannustila on tointumista
+kuumeen perästä, eikä mikään kuolon enne, niinkuin ennustatte. Hermot
+ovat liian paljon saaneet pauhata, sallittakoon nyt vähän sananvuoroa
+järjellekin. Sentähden on niin virkistävää lukea näitä uusia teoksia
+'syvistä riveistä'. Erittäin Alkiosta toivon paljon. Hänellä on sekä
+kertojakykyä että psykoloogista voimaa. Ja hän on raitis, ja sitä juuri
+tarvitaan, ellemme tahdo henkisesti kuolla anemiaan (verenpuutteeseen).
+Hän on myöskin vapaa Päivärinnan siirappimaisuudesta, suuri ansio
+sekin, eikä sentähden ole joutunut kuivuuteen, niinkuin valitettavasti
+Juhani Aho viime aikoina. Oletteko Alkion Eevan lukenut, sitä
+kiitokseni etupäässä tarkottaa."
+
+"Teatterista en voi juuri mitään hauskaa kertoa. Isku, jonka saimme kun
+Kovan onnen lapset murhattiin, on painanut kaikki niin alas, ettei
+oikea työhalu eikä luomisinto vielä ole palannut. Tarkotuksettomat
+pikkuriidat todistavat sisäistä tyytymättömyyttä." Lopuksi Bergbom
+tarjoutuu tulemaan teatterin kanssa Kuopioon näytäntökauden lopulla,
+jos kuopiolaiset tahtovat.
+
+Vastauksessaan Minna Canth sanoo tietoa teatterin tulosta
+"ilosanomaksi" hänelle ja kaikille, joille hän on sen kertonut.
+"Unohtakaa, Tohtori, pois koko 'Kovan onnen lapsi'." Itse hän on
+kirjaansa (s.o. painettuun draamaan) "erinomaisesti tyytyväinen" ja
+Topra-Heikki on hänestä "parhain, luonnollisin ja todellisin henkilö,
+kappaleen hermo ja ydin". Hänkin on ihastunut kirjallisiin ilmiöihin
+"syvistä riveistä", oikein "hurmaantunut Korpelan Tapanista". "Nautin,
+itkin, nauroin sen ääressä. Siinä hehkuu vastaan tosirunoilijan henki
+-- runoilijan, joka suoraa päätä polveutuu Kalevalan ja Kantelettaren
+laulajista." Ja kirjoittaja päättää lämpimillä uuden vuoden
+toivotuksilla.
+
+Näin näytti isku menneen ohi jättämättä kirvelevää haavaa Minnaan. Sekä
+vanhoja että nuoria vastaan hän oli ennen pauhannut paljon kiihkeämmin,
+eikä hän sanallakaan moittinut Bergbomia, vaan päin vastoin ylisti
+häntä. Ja kuitenkin hän ajan tullen oli syyttävä juuri Bergbomia ja
+teatteria Kovan onnen lasten kohtalosta!
+
+Kirjeessään Minna Canthille Bergbom mainitsee teatterissa tapahtuneen
+"tarkotuksettomia pikkuriitoja", jotka "todistavat sisällistä
+tyytymättömyyttä". Sanat viittaavat rettelöihin johtajan ja
+näyttelijäin välillä, jotka laadultaan kuuluivat siihen osaan teatterin
+elämää, joka, niinkuin ennen olemme lausuneet (II, s. 134), ei ansaitse
+historioitsijan huomiota. Että me kumminkin tällä kertaa hetken
+viivähdämme niissä, johtuu siitä että meillä on Bergbomin kädestä
+lähtenyt asiakirja, joka on suoraan sanoen klassilliseksi arvosteltava,
+siinä kun verrattoman ivallisesti luetellaan ne tyytymättömyyden syyt,
+jotka eivät ainoastaan syksyllä 1888 ilmaantuneet Suomalaisessa
+teatterissa, vaan ylipäätään milloin enemmän milloin vähemmän ärtyneen
+kroonillisen taudin tavoin jäytävät jokaisen näyttämöllisen yhdyskunnan
+perustuksia ja estävät sitä kohoamasta ihannevaltion kannalle.
+Asiakirja kuuluu näin:
+
+    Koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään järjestystä;
+
+    koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään sisällistä kuria;
+
+    koska Suomalaisen teatterin jäsenet, ja erittäinkin sen naiset,
+    aina pakotetaan käymään ryysyissä;
+
+    koska Suomalaisen teatterin jäsenten mielestä palkat ovat niin
+    väärin jaetut, että ne, jotka yritystä kannattavat, saavat
+    huonoja palkkoja, ja päin vastoin ne, jotka ovat verraten
+    toimettomia, nostavat suuria;
+
+    koska Suomalaisen teatterin jäsenet ovat rasitetut liikanaisella
+    ja vieläpä tarpeettomalla työllä;
+
+    koska Suomalaisen teatterin jäsenille toiselta puolen ei anneta
+    hyödyllistä työtä;
+
+    koska Suomalaisen teatterin edistyminen johtajan kautta estetään;
+
+    koska roolit aina jaetaan niin kelvottomasti, että suurin osa
+    näyttelijöitä aina saa sopimattomia rooleja;
+
+    koska ohjelmisto aina on niin huonosti valittu, ettei se voi
+    ketään huvittaa;
+
+    koska teatterin jäsenet katsovat oikeudekseen jättää työnsä
+    milloin tahtovat;
+
+    koska yksin puhtaaksikirjoitus on niin huonosti toimitettu,
+    että johtajaa on ankarasti läksytettävä, kun hän päättää
+    siitä mielensä mukaan;
+
+    koska ylipäätään tyytymättömyys on niin suuri ja yleinen,
+    että jäsenet katsovat välttämättömäksi joka tilassa sitä
+    osottaa;
+
+    niin ehdotan,
+
+    että Suomalaisen teatterin jäsenet kokoontuvat ja päättävät
+        itse, kuinka teatterin asiat ovat hoidettavat niin:
+    että tulee parempi järjestys;
+    että tulee parempi kuri;
+    että jäsenet saavat kelvollisia vaatteita;
+    että oikeus vallitsee palkkoihin nähden;
+    että työ vähennetään;
+    että jokainen saa semmoista työtä, joka häntä huvittaa;
+    että roolit jaetaan niin että kaikki ovat tyytyväisiä;
+    että semmoisia näytelmiä otetaan, jotka vetävät yleisöä;
+    että etc. etc. etc. teatterin tulevaisuus nojaa tukevampiin
+        pylväisiin kuin nykyiset.
+
+Vaikka Bergbom ei olisi ollut se nerokas teatterinjohtaja mikä hän
+todellisuudessa oli, jollei hän olisi osannut ylevämmyydellään kestää
+sellaisia syytöksiä kuin hän kirjoituksessaan luettelee, emme
+kumminkaan luule että hän näinä aikoina oli niistä kärsimättä. Ollen
+ruumiillisesti heikko -- taudin jälkeen Turussa -- ja mieleltään
+katkeroittunut -- Kovan onnen lasten onnettomuuden tähden -- hän
+epäilemättä tuskalla havaitsi, että teatterissa oli hyvin vähän jälellä
+sitä yhteistyön iloa ja innostusta, joka muinoin oli saanut sen jäsenet
+tyytymään paljon vaatimattomampiin, paljon puutteellisempiin oloihin.
+Jopa hän eräästä kirjeestä päättäen (joka luetaan seuraavan luvun
+alussa) viettyi mielenpurkauksiin, joita hän jälestäpäin katui. Mitä
+itse asiaan tulee, yksityiseen taikka yleisempään tyytymättömyyteen
+teatterin pikku yhteiskunnassa, niin hän tiesi että säännöt merkitsevät
+vähän, milloin henki puuttuu. Samoin kuin yksityisessä ihmisessä,
+eritoten taiteilijassa, työhalu ja luomisinto vaihtelee, samoin se
+vaihtelee koko teatteriseurueissa. Kun ne näyttävät kadonneen, ei ole
+muuta neuvoa kuin siitä huolimatta ponnistaa eteenpäin -- toivossa että
+tunnelma muuttuu ja innostus palaa ja elämän "ryysyt" unohtuvat. Mikäli
+olemme kuulleet, Bergbom juuri julkilausumalla tämän ja viittaamalla
+taiteeseen yhteisen harrastuksen ainoana päämääränä teki lopun
+kirjeenvaihdosta, josta yllä luettava asiakirja on yksi näyte. Ja
+todella kävikin niin että mielet vähitellen tyyntyivät, ja Bergbom sai
+vielä monesti teatteriväkensä innostumaan yhteistyöhön, joka tuotti
+suomalaiselle näyttämölle entisten vertaisia ja suurempiakin voittoja.
+
+Palaamme teatterin toimeen. Helsingissä uusi Tohtori Klaus meni
+16/11:sta alkaen viisi kertaa. Nimiosa oli Leinolla; erikoisempaa
+huomiota herätti vain rva Rautio paroonittarena ja Lindfors tohtorin
+kuskina, Lubowskina. -- Kun Minna Canthin kappaleeseen uhrattu työ oli
+mennyt hukkaan, täytyi teatterin ponnistaa voimiaan saadakseen muuta
+uutta ja semmoisena esitettiin 27/11 v:lta 1880 tunnettu, uudestaan
+harjotettu Björnsonin Maria Stuart Skotlannissa. Päätehtävä oli nyt Ida
+Aalbergilla ja nosti hän sen etevimpien rooliensa riviin, niin puhdasta
+ja jaloa taidetta oli esitys.
+
+Taiteilijatar osasi erinomaisesti "yhdistää kuningattaren ylevyyteen
+lumoavan, oikullisen naisellisuuden, suoden jälkimäiselle juuri sen
+verran ylipainoa kuin tarpeellista oli, osottaaksensa että se oli
+perussyy hänen onnettomuuteensa". Yksityisistä kohtauksista herätti
+erityistä huomiota muun muassa se, missä kuningatar kohtaa ankaran
+uskonpuhdistajan Knoxin. "Maria tuntee, että Knox ei välitä naisen
+ihanuudesta eikä viehätyksestä, ja asettaa hän sentähden kaikki mitä
+hänessä on ylevää ihmisyyttä ja hienompaa sivistystä taipumatonta
+uskonkiihkoa vastaan. Joka sana saa omituisen sydämestä käyvän
+värityksen ja kasvot ja kädet ja koko ruumis puhuu mitä kieli lausuu;
+katsojan järki ja sydän ovat hänen puolellaan." Ahlberg (Darnley)
+esitti oikein Marian puolison poikamaisuuden ja heikkouden, joten
+kuningattaren ylenkatse häntä kohtaan tuli ymmärrettäväksi; Lindfors
+näytteli luontehikkaasti vanhaa Ruthweniä; mutta Leinon Bothwell,
+joskin johdonmukainen, oli liian raakamainen että Marian turvautuminen
+häneen olisi ollut uskottava. Nti Borgin William Taylor miellytti
+teeskentelemättömyydellään ja Lethingtonin jaarlina esiintyi ensi
+kerran _Kaarle Halme_.[98]
+
+Valitettavasti nti Aalberg sairastui kahden ensimäisen näytännön
+jälkeen, ja vasta parin viikon väliajan päästä joulukuulla näytelmä
+meni vielä neljä kertaa, siis kaikkiaan 6. Näytäntöjen lukua ei
+kuitenkaan saa pitää menestyksen merkkinä, sillä huolimatta kappaleen
+ja esityksen taiteellisesta arvosta olivat huoneet huonoja. Kun Kaarlo
+kirjeessään Minna Canthille valittaa lamaannustilaa, niin vaikutti
+luultavasti hänen alakuloiseen arvosteluunsa myöskin yleisön
+kylmäkiskoisuus teatteria kohtaan, vaikka hän ei sanallakaan viittaa
+siihen. Arvostelija[99] Valvojassa huudahtaa: "hyvä, jos teatterissamme
+on elinvoimaa kestää nykyistä routa-aikaa!"
+
+Sillä ajalla, jolloin Björnsonin kappaleen täytyi levätä, annettiin
+muun muassa 5/12 Tietäjä. Erkko oli silloin Helsingissä ja näki
+teoksensa näyttämöllä. Lopussa huudettiin ensin tekijä ja sitten
+johtajakin esiin. -- Samalta väliajalta on mainittavana kaksi uutta
+pikku kappaletta, molemmat ensi kerran esitetyt 7/12. Tuokon
+suomentama Erik Böghin sommittelema "Laulusarja italialaisia säveliä,
+_Sorrentossa_", jossa kaikki seurueen laulukyvyt esiintyivät, ja E.
+Labichen _Tuittupää_ (Un monsieur qui prend la mouche), jonka pääosaa
+Lindfors esitti con amore, tavotellen näkemiään parisilaisia esikuvia.
+
+Uudenvuodenpäivänä annettiin tavan mukaan Nummisuutarit ja Topeliuksen
+päivänä Regina. Muutoin todisti jo tammikuun ohjelmisto, että teatteri
+teki sitä enemmän työtä mitä jäykemmältä yleisö näytti. Ensiksi tuli
+yksi uusinto, sitte kaksi huomattavaa uutuutta. Uusinto oli vanha
+Sirkka, 9/1, joka otettiin sentähden, että Olga Finne saisi esiintyä
+tuossa nuorten näyttelijättärien mielitehtävässä, ja hän suoriutuikin
+siitä "suurella kunnialla". "Nti Finnen Sirkassa tulivat sydämen hyvyys
+ja viattomuuden sulous tärkeimmiksi piirteiksi, ja vaikka koko osa
+toimitettiin luontevasti, niin oli hän paras ja viehättävin niissä
+kohtauksissa, joissa heltynyt sydän saapi puhua." Kappale meni
+kaikkiaan kuusi kertaa, joka osottaa kuinka suosiollinen yleisö oli
+näyttelijätärtä kohtaan, jossa teatterille oli kehittynyt oivallinen
+kyky sekä huvi- että vakavata näytelmää varten; traagillisiin
+rooleihin hän toki oli vartaloltaan liian pieni, jota paitse hänen
+tunteenpurkauksensa eivät olleet riittävän voimakkaita: hän liikutti
+vaan eikä tärisyttänyt katsojaa. -- Ensimäinen uusista kappaleista oli
+Tuokon suomentama Calderonin _Zalamean tuomari_, jonka ensi-ilta oli
+23/1. Tuskin mikään paremmin todistaa, kuinka yleisö tähän
+aikaan saattoi olla kylmäkiskoinen, kuin se tosiasia, että tämä
+mestaridraama, joka on niin jännittävä ja, huolimatta vanhuudestaan,
+sekä aatteelliselta kannaltaan että luonnekuvaukseltaan niin
+uudenaikaisestikin pätevä ja todellinen, ei mennyt muuta kuin neljä
+kertaa harvoille huoneille. Ja kumminkin oli esitys hyvä. Leino oli
+oivallinen Crespo ja esim. tuomitessaan tyttärensä häpäisijää
+mahtavampi kuin harvoin ennen; Weckman oli Juanina tulinen etelämainen
+nuorukainen, Falck odottamattoman hyvä Don Lope j.n.e. Vaikkei yleisön
+suosio "kruunannut" yritystä, on Zalamean tuomarin esittäminen luettava
+näyttämömme kunniaksi. -- Toinen premiääri tuli 30/1, jolloin ensi
+kerran näyteltiin Salan suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen
+huvinäytelmä _Erotaan pois_ (Divorçons). Ja tästä se tuli
+näytäntökauden suuri succés! Onko pelkkänä sattumana pidettävä, että
+tämä kappale, joka niin ihastutti vähän ennen Kovan onnen lapsista
+säikähtänyttä ja Zalamean tuomariakin karttanutta yleisöä, oli
+jonkunmoinen Nooran vastakohta? Ranskalaisessakin näytelmässä kuvataan
+nukentapaista rouvaa, joka on saanut päähänsä erota miehestään, mutta
+kun tämä on myöntyvinään, niin vaimo pian huomaa erehtyneensä: hän
+rakastaakin miestään eikä voi sietää orpanaansa, jolle muka oli
+tahtonut mennä. Pääasiassa oli menestyksestä kuitenkin näyttelemistä
+kiittäminen.
+
+Käsittäen Cyprienne-rouvan suureksi ingénue-osaksi, Ida Aalberg loi
+hänestä mitä viehättävimmän olennon. "Vaikea on sanoin kuvata naivista
+totisuutta, vallatonta iloisuutta ja todellista tunteellisuutta, sekä
+näiden pääsäveleiden välillä väikkyviä puolisäveleitä, joita
+näyttelijätär toi esiin vaihtelevan osansa eri kohdissa. Vilkkauteen
+nähden hän oli kyllä ranskalainen, mutta itse luonteen tulkitsemisessa
+oli, niinkuin muuten jo toinen kielikin tekee luonnolliseksi,
+pohjoismainen väritys." -- -- Toinen pääosa oli Lindforsilla, joka
+näytti erittäin onnistuneesti aviomiestä. Hän kuvasi maltillisesti ja
+luonnollisesti järkevän miehen asemaa tuommoisen rouvanuken rinnalla.
+-- "Voimme sanoa, että Lindfors tämän roolin kautta on astunut askeleen
+eteenpäin, joka ilahduttaa jokaista teatterin todellista ystävää",
+päättää arvostelija. Varsin tyydyttäviä olivat muutkin: Weckman --
+Adhemar, Vallenius -- de Clavignac, rva Rautio -- rva de Brionne, nti
+Salenius -- Josépha, Rautio -- Bastien ja Pesonen -- ravintolan
+vahtimestari. -- "Liiottelematta voinee sanoa, että teatterimme
+nyt ensi kerran täydelleen onnistui suuren ranskalaisen
+'konversatsionikappaleen' esittämisessä".[100]
+
+"Erotaan pois" meni 9 kertaa ja uudistettiin useasti myöhemmin. Tämän
+huvinäytelmän aikana sattui Runebergin päivä. Ohjelma käsitti: Kuningas
+Fjalar kymmenessä johtajan sommittelemassa vaikuttavassa kuvaelmassa,
+Runebergin runoelmia laulettuina ja lausuttuina (taiteellisin numero
+oli Torpantyttö, Ida Aalbergin lausumana) sekä "Vaasan poikia" s.o.
+Conrad Greven säveltämä laulukappale, muutettuna ja uudistettuna.
+
+Tähän pistämme jälleen oloja kuvaavan otteen Emilien kirjeestä Betty
+Elfvingille (8/2):
+
+-- "Meidän on käynyt ylös ja alas niin toisessa kuin toisessa
+suhteessa. Kaarlo sanoo vasta uutena vuotena tuntevansa itsensä
+vapaaksi syksytaudistaan. Vaikeat katarrit y.m. ovat kuitenkin
+vaivanneet häntä nyt jälestäpäin, mutta reumatismistaan hän ei ole
+paljo kärsinyt. Minä olen ollut vanha ja väsynyt koko vuoden; en tahdo
+enää jaksaa niinkuin ennen. -- Teatterissa on tätä nykyä jotenkin
+rauhallista. Tammikuu oli huono, lukuunottamatta Regina-näytännöitä,
+mutta Erotaan pois on onnistunut hyvin ja jo tuottanut kolme hyvää
+huonetta, huolimatta siitä kovasta suoneniskusta, jonka kaikkien
+kukkarot kärsi Parisin näyttelyä varten toimeenpannun tilaisuuden
+kautta [arpajaiset ja naamiaiset 2/2], tänäänkin näyttää tulevan oikein
+hyvä huone. Pääsyy Erotaan pois-kappaleen suureen menestykseen on Ida
+Aalberg, joka on aivan loistava Cyprienne; Lindforskin on hyvä, mutta
+kumminkaan ei niinkuin Ida. Kyllä hän on draamallinen taiteilija
+kaikkein korkeinta luokkaa, ja jos hän olisi jonkun suuren
+kulttuurikansan lapsi, niin olisi hän maailmanmainio. -- Parin kolmen
+viikon päästä saamme Ibsenin Meren tyttären valmiiksi ja sitte ryhdymme
+vakavasti Numersin uuteen kappaleeseen, Tuukkalan tappelu, joka ei ole
+niin hyvä kuin Eerikki Puke." --
+
+Seuraava ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama Ibsenin
+_Meren tytär_ (Fruen fra Havet) 22/2. Siinä taas jonkunmoinen
+vastakohta juuri puheena olleelle ranskalaiselle huvinäytelmälle!
+Ibsenin puoleksi realistisessa, puoleksi vertauskuvallisessa draamassa
+käsitellään näet myös aviokysymystä ja enemmän kuin yksi kohta
+muistuttaa Nooraa. Kuitenkin vaimo tässä jää miehensä luokse, kun tämä
+oli myöntänyt hänelle "vapauden" seurata outoa, nimetöntä merimiestä
+taikka jäädä.
+
+Voimallisella taiteellaan rva Aalberg-Kivekäs loi näkyviin Ellidan
+sieluntuskat ja ulkonaisestikin hohtavan siniharmaan-kalanvärisen puvun
+ja tuulenalaista vettä muistuttavan vaihtelevan mielensä kautta hän
+teki havainnolliseksi haaveksivan, merta (s.o. vapautta) ikävöivän
+rouvan sielunelämän; mutta mitä paremmin hän tässä onnistui, sitä
+vähemmän luotettavalta tuntui se äkkinäinen sovinto ja rauha, johon
+näytelmä päättyy. Sangen hyvin esitettiin muutkin osat. Sala oli
+aviomies, Wangel, ja hän oli erittäin huomattava toisen näytöksen
+suuressa kohtauksessa, jossa hän kokonaan antautuen tehtäväänsä niin
+elävästi säesti Ellidan mestarillisesti suoritettua kertomusta, että
+tämä paikka tuli näytelmän loistokohdaksi. Ahlberg sopi hyvin
+Arnholmiksi, rva Rautio Boletteksi, nti Finne Hiideksi. Weckmanin
+Lyngstrand oli erittäin ansiokas: "ruumiin hervottomuus, rykiminen,
+hiljainen väsyttävä puhe, iloton hymy olivat luonnosta otettuja
+piirteitä, joilla hän todellisesti kuvasi nuorukaista, joka oli saanut
+vamman rintaansa". Niinikään ansaitsi Lindfors kiitosta Ballestadista,
+ja samoin Leino, "joka amerikkalaisena merimiehenä mahtavan ryhtinsä ja
+kesyttömän luontonsa kautta antoi oudolle miehelle juuri sen vieraan,
+lumoavan värityksen, jota runoilija on tarkottanut". -- Näyttämöllepano
+oli soma ja näytelmälle sopiva. Nähtiinhän siinä, kuinka perhe asui
+vuonon pohjassa, etäällä vapaasta merestä.[101]
+
+Kiitos etevän esittämisen tämä näytelmä miellytti yleisöä enemmän kuin
+useat muut uudet kappaleet: se meni kuusi kertaa, yhden kerran useammin
+kuin sitä seuraava kotimainen uutuus G. von Numersin _Tuukkalan
+tappelu_, "kaksi-osainen näytelmä 7:ssä kuvaelmassa", jonka ensi-ilta
+oli 15/3.
+
+Kesällä 1886 löydettiin Tuukkalan muinaissuomalainen kalmisto Mikkelin
+seuduilla ja sanomalehdissä kerrottiin valtioarkeoloogin tavanneen
+siitä monta kymmentä hautaa ja vainajien luiden ohelta keränneen
+pronssikoristuksia, rauta-aseita y.m. esineitä, niiltä ajoilta, jolloin
+kristinusko tuotiin maahan. Kaikesta päättäen kalmisto on rauhan aikana
+syntynyt, mutta ensiksi oli kuitenkin julkilausuttu se arvelu, että
+haudatut olivat tappelussa kaatuneita. Tämä arvelu pani Numersin
+vilkkaan mielikuvituksen liikkeelle, ja hän sommitteli draaman,
+Tuukkalan tappelu, jonka nimi soi varsin historialliselta, vaikkei
+sillä ole mitään historiallista pohjaa. Ensi laitoksen teostaan --
+"Striden vid Tuukkala" -- tekijä lähetti Bergbomille 7/11 1887,
+mainiten että se oli kirjoitettu "niin sanoakseni seisovalla jalalla
+nyt syksyllä". Hän lupasi samalla pari päivää myöhemmin lähettää
+harjottelijansa Rafael Reiniuksen tekemän suomennoksen, joka hänestä
+tuntui ilmehikkäämmältä ja voimakkaammalta kuin alkuteos. Millainen
+tämä laitos oli ja mitä muutoksia Bergbom siihen ehdotti, sitä emme
+tiedä; mutta tietysti hän oli osallinen tämänkin teoksen
+muodostamisessa näyttämökelpoiseksi, sillä kirjeistä 1888 v:n lopulta
+näkyy, että näytelmä silloin oli uudestaan kirjoitettu: 21/12 on kaksi
+näytöstä valmiina, ja koko "kurjuus" luvataan ennen vuoden loppua.
+Edelleen tiedämme, että Sala se oli, joka taitavasti teki lopullisen
+käännöksen.
+
+Draaman mukaan oli Tuukkalan tappelu verinen kahakka karjalaisten ja
+hämäläisten välillä, jossa edelliset, naisryöstöä kostaakseen,
+polttivat hämäläisen kylän, tappoivat sen miehiset asukkaat ja ottivat
+naiset vangiksi. (Kalmiston vainajat olisivat siten olleet hämäläisiä,
+mutta todellisuudessa ne lienevät karjalaisia.) Vaikka kaikki on
+tuulesta temmattua, on näytelmällä kuitenkin se ansiopuoli, että
+päävaikuttimet, kosioimistavat ja kotoisen naisen vihamielisyys
+toisesta heimosta tuotua miniää kohtaan, ovat kaukaisen ajan omia sekä
+että kohtaukset ja luonteet ovat rohkeasti suunniteltuja. Muuten on
+sommittelu samaan tapaan eepillisluontoinen kuin Eerikki Pukessa ja
+ainoastaan kolmessa ensimäisessä kuvaelmassa havaitaan draamallista
+jännitystä. Olematta siis läheskään nuhteeton taideteos oli Tuukkalan
+tappelu kaikissa tapauksissa mieltäkiinnittävä ilmiö, joka, joskin sitä
+pidettiin edellistä heikompana, ei vähentänyt tekijään kohdistettuja
+toiveita.
+
+Esitys oli tavan mukaan huolellinen, mutta koska näytelmä ei tarjoa
+merkillisiä tai kiitollisia tehtäviä, ansaitsee vain Lindfors tulla
+erittäin mainituksi. Hän loi näet rohkeimmin konsipeeratusta
+luonteesta, Hanka isännästä, "hämmästyttävän todellisen
+saiturivanhuksen. Koko hänen pukunsa ja asunsa oli erinomaisessa
+sopusoinnussa hajoamaisillaan olevan tuvan ja hänen eläimistyneen
+luontonsa kanssa, mutta todellisuus oli siksi liiallinen, että
+ainoastaan etevä näytteleminen sai sitä anteeksi antamaan -- esikuvaksi
+se ei kelpaa", lausuu arvostelija. "Näyttämöllepano oli maalauksellinen
+ja enensi kappaleen vaikutusta. Paitse jo mainitusta Hangan tuvasta
+muistutamme hämäläistalosta rauhan aikana ja sitte poltettuna.
+Loppukohtauksella oli omituisen synkkä mieliala, siinä kun nähtiin
+talon rauniot, keskellä pihaa kasvanut puukin hiiltyneenä mukana,
+kaatuneiden ruumiit sikin sokin maassa ja näiden keskellä Eikka (nti
+Stenberg) hyräillen itkuvirttä poikavainajalleen. Pukuihin oli
+luonnollisesti käytetty hautalöytöjen antamia aiheita".[102]
+
+Vähäpätöisempää uutta annettiin 31/3, nimittäin R. Kiljanderin
+1-näytöksinen _Pahassa pulassa_, jossa Lindfors luontehikkaasti kuvasi
+tohvelisankari-kamreeria ja nti Stenberg hänen sotaisaa rouvaansa, sekä
+_Alppimaja_ (Le Chalet), sanat E. Scriben ja sävelmät A. Adamin, jonka
+esittivät Lilli Kurikka (Bettly), Vallenius (Max) ja Rautio (Daniel).
+Huhtikuulla oli kevään viimeiset premiäärit: _Othello_ 5/4 ja _Setä
+Bräsig_ 26/4. Othellon esittämistä oli jo kauan ajateltu, vaikka yritys
+oli lykätty nimiroolin ja Jagon vaikeuden tähden. Nytkään ei esitystä
+voinut sanoa loistavaksi, joskaan ei siltä, kiitos olkoon johtajan
+taiteellisen ja runollisen aistin, puuttunut shakespearelaista
+luonnetta. Axel Ahlbergin voimat eivät täysin riittäneet Othellon
+vaativaan osaan. Paras hän oli lausuessaan puolustuspuhettaan neuvoston
+edessä ja siinä missä hän aavistaen petosta syöksyy Jagon päälle, mutta
+hän ei jaksanut johdonmukaisesti ja tarpeellisella vivahduttamisella
+kuvata intohimon kiihtymistä. Samoin oli Leinon Jago puutteellinen,
+luonteen raaka ja kyynillinen puoli tuli paremmin näkyviin kuin
+pirullinen viekkaus. Sitä vastoin rva Aalberg-Kivekäs kauniisti ja
+suloisesti näytteli Desdemonaa, tehden hänestä runoilijan mukaan
+lapsellisesti luottavaisen, hyväluontoisen olennon ja osaten ylläpitää
+näitä piirteitä viimeiseen saakka. Halme oli ulkonäöltään sopiva
+Cassio, vaikkei muuten rooliin kypsynyt, Weckman oli Rodrigo, Sala
+Brabantio ja nti Borg Emilia. Othello meni vaan neljä kertaa --
+viimeisen kerran eläkekassan hyväksi. -- Setä Bräsig, josta Kaarlo
+puhuu kirjeissään (kts. ylemp. s. 308) teki tarkotetun vaikutuksensa.
+Lindfors näytteli con amore, värejä säästämättä, kunnon pehtoria.
+Kappale, joka sittemmin on usein uudestaan nähty näyttämöllämme, meni
+ensi jaksossa vain kolme kertaa, viimeisen 5/5, jonka jälkeen seurue
+matkusti Vaasaan.
+
+_Vaasassa_ annettiin toukokuulla 13 näytäntöä: ensiksi Sirkka 8/5 ja
+viimeiseksi Setä Bräsig, näyttelijäin opintomatkojen hyväksi 31/5.
+Alussa oli Bergbom mukana, mutta hän lähti pian ulkomaanmatkalle, ja
+niinikään Ida Aalberg, joka esiintyi neljä kertaa (Ei lempi leikin
+vuoksi, Noora, Othello, Erotaan pois) lähteäkseen hänkin sitte pois.
+Itsestään ymmärrettävää on, että teatteri oli tungokseen täynnä, kun
+seurueen etevin taiteilijatar näytteli. Hänen esiintyessään viimeisen
+kerran oli tulo suurin (674 mk). Etupäässä matkakustannukset tekivät
+kuitenkin, että tulot nousivat vain puoleen menojen summaa. Vaasasta
+hajosivat näyttelijät kolmen kuukauden kesälomalle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Taloudellisesti päättyi tämä näytäntökausi verrattain tyydyttävästi,
+joskaan ei ilman erityisiä puuhia. Johtokunnan kokouksessa 13/9 oli
+näet sen johdosta, että kolme edellistä vuotta oli kukin tuottanut
+keskimäärin noin 12,000 markan tappion ja että lähinnä edelliseltä
+vuodelta, syystä kun ei enään arpajaisrahoja ollut olemassa tappion
+korvaamiseksi, noin 10,000 markkaa oli jätetty velaksi tälle
+näytäntövuodelle, päätetty koettaa hankkia vähintäin 15,000 markan
+vuotuinen takaus kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tämän päätöksen mukaan
+toimeenpantiinkin kohta takauskirjoitus, jota varten kehotuksia
+lähetettiin teatteria harrastaville kansalaisille koko maassa.
+Yritykseen ei tälläkään kertaa turhaan ryhdytty, vaan merkittiin 100
+markan "osakkeita" jotenkin lähelle toivottua määrää, nimittäin niin
+että tilinpäätöksessä tulojen puolella mainitaan "kannattajien
+apurahana" 13,232 markkaa. Kiitos tämän lisän ei näytäntökauden menot
+enemmällä kuin Smk:lla 33:87 nousseet yli tulojen; mutta koska velka
+vuodelta 1887-88 tositeossa teki (ei 10,000 niinkuin johtokunta oli
+olettanut vaan) 17,033:23, niin oli velka tilivuoden lopussa 17,067:10.
+Tätä velkasummaa vastasi toki, niinkuin tilintarkastajat huomauttivat,
+teatterin omaisuus (puvusto, kirjasto y.m.), jonka arvo oli lähes
+120,000 markkaa.
+
+Näytäntöjen luku nousi 117:ään ja annettiin niissä: 10 kertaa Erotaan
+pois; 8 Farinelli, Maria Stuart Skotlannissa, Sirkka; 7 Tohtori Klaus;
+6 Meren tytär; 5 _Eerikki Puke, Tuukkalan tappelu, Pahassa pulassa_,
+Othello, Sorrentossa; 4 _Nummisuutarit_, Telefoonissa, Tuittupää,
+Zalamean tuomari, Setä Bräsig; 3 _Postikonttorissa, Tietäjä, Vaasan
+poikia, Regina von Emmeritz_, Naimapuuhat, Venetian kauppias,
+Hardangerin harjulla, Sabinitarten ryöstö, Ei lempi leikin vuoksi,
+Kultaristi; 2 Kuningas Fjalar (kuvaelmia), Puutarhurin tyttäret,
+Reviisori, Porvari aatelismiehenä, Veljesten kesken, Alppimaja,
+Orleansin neitsyt, Sota rauhan aikana; 1 _Kovan onnen lapsia, Saimaan
+rannalla, Roinilan talossa, Amalia ystävämme_, Noora, Luulosairas.
+
+Näistä 40:stä kappaleesta oli 12 kotimaista ja 14 ohjelmistolle uutta.
+
+
+
+
+XVIII.
+
+Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90.
+
+
+Toukokuun alkupuolella Bergbom-sisarukset jälleen lähtivät, Kaarlo
+Vaasasta ja Emilie Helsingistä, yhteiselle ulkomaanmatkalle,
+Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Turusta Betty Elfving liittyi Emilien
+seuraan, niin että nämä kolme hyvää ystävää kerran saivat yhdessä
+nauttia sitä virkistävää vapaudentuntoa, jonka lyhytkin irrottuminen
+jokapäiväisistä puuhista ja huolista tuottaa. Mitä he kokivat
+Kööpenhaminassa, siitä ei ole tietoja; mutta Tukholmassa, jossa he
+oleskelivat toukokuun lopulta kesäkuun keskivaiheille (Kaarlo
+kauemminkin), heitä kiinnitti Meiningiläisten vierailu. Kuuluisa
+teatteriseurue antoi näet siellä kesäkuulla sarjan näytäntöjä, ja oli
+sinne sentähden tullut myöskin muutamia näyttelijöitämme, nimittäin
+hra ja rva Leino, nti Svan ja Niilo Sala. Esitetyistä kappaleista
+mainitaan kirjeissä m.m. Orleansin neitsyt, Venetian kauppias,
+Wallenstein-trilogia, Talvinen tarina ja Wilhelm Tell. Wallensteinistä
+Kaarlo kirjoittaa Emilielle, joka kotimatkallaan oli poikennut
+sukulaisiinsa Kuitiaan:
+
+"Se pysyttäytyi jotenkin samalla asteella kuin Neitsyt. Erinomaisen
+onnistuneita yksityiskohtia, mutta näyttelemiseltä puuttui innostusta.
+Upseerien kemut ja Pappenheimiläisten ryntäys vaikuttivat mahtavasti,
+mutta -- mutta -- kun oli kysymys draaman psykoloogisesta puolesta,
+täytyi usein ottaa hyvä tahto teosta. Naiset (Berg, Otto-Lorenz,
+Lindner) hyvinkin heikkoja." --
+
+Juhannuksen aikana Kaarlo ilmottaa aikovansa Söderteljen
+kylpyparantolaan. "Lienee yhdentekevä minkä paikan valitsee, kun vain
+oikein hoitaa itseään." Suomalaisia näyttelijöitä hän ei ollut paljon
+tavannut. Ne söivät Mosebackenilla ja sinne oli pitkä matka, puhumatta
+"inhottavasta hissistä". Päivänsä hän oli viettänyt milloin lukusalissa
+ja kirjastossa, milloin Eläintarhassa, jossa oli miellyttävä kävellä.
+-- "Aikomukseni on koettaa vahvistaa hermojani. Viime talvi kävi niiden
+kimppuun. Vahva päätökseni on tulevaisuudessa karttaa kaikkia aiheita
+tuskallisiin kohtauksiin, jotka niin järisyttivät minua viime talvena.
+Ihanteeni on tasainen, rauhallinen, mutta leppymättömän luja
+käytöstapa. Pyydän ainakin pyrkiä siihen. Kun vain sinä, hyvä enkelini,
+tahdot auttaa minua."
+
+Nähtävästi Kaarlo kohta juhannuksen jälkeen lähti Söderteljeen. Hänen
+olostaan siellä sekä muusta antavat hänen kirjeensä tietoja. Otamme
+joitakuita piirteitä:
+
+(Södertelje 4/7). "Rakas sisar! Sain juurikään kirjeesi. Kiitos! --
+Olen iloinen että Inez Borg menee naimisiin. Kenties on se onnellisinta
+hänelle ja meille. Sala on paraikaa luonani. Meiningiläiset päättivät
+toissa päivänä. Hän on ihastunut Rosvoihin ja hyvin tyytyväinen
+Telliin. Ennen teatteriintuloansa hän on suomentanut Tellin ja luuli
+käännöksen vielä olevan olemassa." -- "Täällä on jotenkin
+ykstoikkoista. En ole tehnyt ainoatakaan tuttavuutta [siellä oli, niin
+hän oli ennen kirjoittanut, enimmäkseen vain Tukholman tukkukauppiaita
+ja ylimyksiä, joita kohtaan hänellä ei ollut mitään sympatiiaa].
+Muutoin ei ole mitään syytä oleskella itse kylpylaitoksen seutuvilla --
+ei musiikkia, ei ravintolaa, niin että tuskin olen nähnytkään
+kylpyvieraita. Olen joutunut jonkunlaiseen eristämisparannukseen, joka
+lienee hyvä hermoille. Kylvyt ja sairasvoimistelu hyviä. Täkäläinen
+lääkäri sanoi, niinkuin Torp Gausdalissa, että jollei minulla olekaan
+sydänvikaa, löi sydämeni kuitenkin heikosti ja oli vahvistuksen
+tarpeessa. Dieetti olisi välttämätön. Valitettavasti se on kallista,
+sillä siihen kuuluu viiniä päivällisiksi, vieläpä Rheininviiniä, joka
+ei ole huokeaa. Kuinpa nyt vain voisin koota voimia, niin etten antaisi
+hetken vaikutelmien temmata itseäni mukaansa." --
+
+Emilie kehottaa veljeänsä ehdottomasti noudattamaan lääkärin
+määräyksiä, välittämättä siitä että dieetti on kalliimpaa kuin
+tavallinen ruoka. Yksinäisyys ei liene haitaksi, jollei tule liian
+ikävä olla. "On kai samoin kuin Naantaalissa?"
+
+Kaarlon myöhemmistä (päiväämättömistä!) kirjeistä:
+
+-- "Pelastusarmeija kääntää paraikaa Söderteljen yhteiskuntaa
+ylösalaisin. Olen pari kertaa ollut sen kokouksissa. Vaikutus on
+enemmän edullinen kuin päin vastoin. Humbuugi on tosin ääretön, mutta
+samalla naivi. Apropos, ostin pari numeroa 'Sotahuutoa'. Siinä
+kerrotaan 'marsalkka' ja 'marsalkan rouva' Boothin heinäkuun alussa
+pitävän suurta kongressia Parisissa. Mukana olevien korkeampien
+upseerien joukossa mainitaan ensi sijassa prinsessa Ouohtomsky [o.s.
+Etholén]. Hän on siis julkisesti liittynyt liikkeeseen. Tokko
+järjestelmäänkin?"
+
+"Kävin nykyisin Tukholmassa vaihtaakseni kirjoja ja nuotteja
+lainakirjastossa. Näin silloin Nya Pressenistä, että uusi suomalainen
+sanomalehti [Päivälehti!] on päätetty asia. Ainoastaan yhden asian
+tähden se huolestuttaa minua -- pelkään, että Viktor Löfgren ei kestä
+sitä katkeraa ja pikkumaista polemiikkia, joka siitä seuraa. -- Mutta
+puolueelle itselle tuottaa uusi lehti luullakseni ainoastaan selvyyttä.
+Jonkunlaisen hajaannuksen se tietenkin aiheuttaa, mutta se ei voi olla
+onnettomampi kuin nykyinen painostava tyytymättömyys salakavaline
+hyökkäyksineen selkään. Teatterille on se kai onneksi, sillä kyllä se
+seurannee sen esityksiä toisin kuin tähän saakka on tapana ollut, ja
+silloin pakotetaan Uusi Suometar olemaan mukana." --
+
+"Falkmanin kuolema [9/7] liikutti minua enemmän kuin tavallisesti siksi
+vieraan henkilön poismeno. Hän eli kuitenkin omaa elämäänsä -- eikä
+toisten."
+
+Teatterin toimesta syksyllä oli päätetty, että se alotettaisiin
+Tampereella. Mutta aivan odottamatta Kaarlo sai Tampereelta kirjeen,
+jossa sanottiin ettei teatterirakennuksen laajennusta, johon siellä oli
+ryhdytty, saataisikaan valmiiksi sovittuun aikaan. Se pakotti hänet
+lähtemään Söderteljestä, ja saapui hän 7/8 kotia Helsinkiin. Tästä
+Emilie kirjoittaa 9/8 nti Elfvingille:
+
+"Keskiviikko iltana Kaarlo palasi sangen tyytyväisenä matkaansa. Hänen
+täytyi keskeyttää kylpynsä viikkoa varhemmin kuin aiottu oli Tampereen
+rettelöiden tähden. Jos olisimme ennen tienneet tästä, olisimme
+luultavasti sopineet 3 viikon olosta syyskuulla Porissa ja 4 viikon
+Turussa. -- Tänään aamulla täytyi Kaarlon matkustaa Tampereelle
+katsomaan, oliko eräs sikäläinen raittiussali mahdollinen teatteriksi.
+Jollei, alotamme täällä, koetamme tulla toimeen niin kauan kuin
+mahdollista on. -- Ikävä on aina alottaa vastoinkäymisellä ja
+laskuvirheillä. Kaarlo sanoo varmaan uskovansa, että hän voisi tulla
+täysin terveeksi, jos hän vain saisi olla kokonaisen vuoden ulkona,
+vapaana kaikista huolista ja harmista. Se unelma ei kumminkaan koskaan
+toteutune."
+
+Yksi syy, minkä tähden oli arveluttavaa alottaa Helsingissä, oli
+naisnäyttelijäin rivin äkkinäinen harventuminen. Ensiksikin Ida Aalberg
+keväällä oli kieltäytynyt enään sitoutumasta teatterin palvelukseen,
+jonka lisäksi Inez Borg ja Lilli Kurikka kesän kuluessa menivät
+naimisiin, edellinen hammaslääkäri W. Olanderin ja jälkimäinen johtaja
+R. Kajanuksen kanssa, ja vihdoin oli Saimi Svan joutunut kihloihin
+taiteilija Eero Järnefeltin kanssa.
+
+"Julmaa on", Emilie huudahtaa kirjeessään nti Elfvingille, "kuinka nuo
+naimiset ovat vaarallisia teatterille. Kuinpa me edes saisimme pitää
+Olga Finnen; minä olen aivan levoton. Saimi Svan jää vielä täksi
+vuodeksi, mutta tietysti hän on mukana vain puolella mielenkiinnolla,
+puolella sydämellä ja puolilla ajatuksilla. Kyllä nämä alituiset
+naimiset ovat olleet teatterin suurin vihollinen; niin pian kun tytöt
+ovat saaneet vähän näyttämötottumusta ja rutiinia -- niin yks kaks
+vihille! Suomalainen teatteri on koko olemassaolonsa aikana ollut
+täydellinen naimistoimisto (!)" --
+
+Lopultakaan ei ollut muuta neuvoa kuin näytellä Helsingissä. --
+
+"Seurueen jäsenet", Emilie kirjoittaa 5/9, "ovat poikkeuksetta
+ihastuneita kun saavat alusta alkaen olla täällä. Ne ovatkin usein
+kehottaneet meitä tähän, mutta Kaarlo ja minä olemme levottomia. Saa
+nähdä kuinka meidän onnistuu, varsinkin kun syksy on niin kaunis. Hyvin
+ahkeria on meidän oltava. Nyt harjotetaan saksalaista komediaa,
+Kuuluisia naisia, ja Ibsenin Kansanvihaajaa, sitte tulee Lear ja muita
+uudistuksia ja marraskuun alussa Julius Caesar. -- Missä Ida Aalberg
+on, sitä en tiedä. Hän lähti heinäkuun lopulla miehensä kanssa
+ulkomaille ja aikoi viipyä jouluun asti, vaikka hän [mies] olisi
+palaava jo tähän aikaan. Walterin [Runeberg] aikomus muovailla Kaarlon
+rintakuva meni myttyyn, kun Kaarlo oli leikkauttanut tukkansa aivan
+lyhyeksi ja ajattanut huulipartansa, niin että hän oli tullut aivan
+tuntemattomaksi (!)" -- Kaarlo oli muuten virkeä. Elokuun lopulla hän
+oli käynyt Haminassa ystävänsä Otto Morellin luona ja viihtynyt siellä
+hyvin.
+
+Näytännöt alkoivat 8/9, ja tuli -- Tuukkalan tappelun, Nummisuutarien
+ja Murtovarkauden jälkeen -- 18/9 ensimäinen uusi ohjelma: Anni
+Levanderin suomentama Schöntanin ja Kadelburgin huvinäytelmä _Kuuluisia
+naisia_. Kappale, joka oli otettu uutuutensa eikä arvonsa tähden (kts.
+ylemp. s. 309), meni vain kolme kertaa. Miellyttävin rooli oli Olga
+Finnen esittämä vallaton, naivi Herma. Verrattomasti merkillisempi
+uutuus oli Ibsenin _Kansanvihaaja_ 25/9, ja parempi oli esityskin,
+syystä kun luonteet ovat todellisempia ja herättivät aivan toisenlaista
+harrastusta näyttelijöissä. Leino tohtori Stockmanina sai oivallisesti
+näkyviin tieteelleen elävän miehen lapsellisuuden ja kokemattomuuden
+käytännöllisessä elämässä, mutta hätäillen lausumisessaan hän
+jätti neron mahtipuolen varjoon. Etevin hän oli suuressa
+kansankokouskohtauksessa, joka näyteltiin oikein illusionia
+herättävästi. Ahlberg pormestarina kuvasi selvin piirtein virkamiestä
+tohtorin vastakohtana, osaamatta kuitenkaan kätkeytyä tyyppiin. Siihen
+Lindfors pystyi nyt niinkuin monesti ennenkin: hänen nahkurimestarinsa
+Martti Kiil oli itsenäinen ja erinomainen poroporvarisuuden esikuva.
+Onnistunut oli niinikään Rautio -- Aslaksen, jota paitse kiitosta
+ansaitsivat Weckman -- Billing, Falck -- Horster ja tohtorin poikina
+esiintyvät neidit Finne ja Salenius. Mutta huolimatta tästä ja hyvästä
+yhteisnäyttelemisestä yleisö pysyi kylmänä. Näytelmä meni syksyn
+kuluessa kuusi kertaa, mutta vain kolmantena iltana paremmalle kuin
+puolelle huoneelle. -- Jälleen siis nähtiin, että teatterin yleisö oli
+saanut kyllänsä realismista. Melkoista parempi oli seuraavien ohjelmien
+menestys, vaikka olivat uusinnoita: Kuningas Lear ja Parjauspesä.
+Nämäkin näyteltiin kumpikin kuusi kertaa. Learia näytteli Leino yhtä
+etevästi kuin kolme vuotta ennen ja samaan tapaan; sitä vastoin
+Lindfors osotti suuresti edistyneensä. Ontuvan, kuhmuselkäisen narrin
+esiintymisessä, jonka kasvoista puhui elämän kärsimys ja terävä äly,
+oli jotakin, niin sanoaksemme, historiallisen todellista, joka
+vastustamattomasti viehätti katsojaa, varsinkin kun Lindfors yhtä hyvin
+sanattomana kuin puhuessaan pysyi kiinni syvästi inhimillisessä
+roolissaan.[103] Uusia rooleissaan olivat rva Rautio (Goneril), nti
+Svan (Regan) ja nti Finne (Cordelia). Parjauspesä esitettiin nyt
+niinkuin kymmenen vuotta ennen hyvällä yhteisnäyttelemisellä.
+Varsinaiset pääosat, sir ja lady Teazle, olivat Lindforsilla ja rva
+Rautiolla.
+
+Syyskauden tärkein näytännöllinen tapaus sattui 13/11, kun mainioin
+Shakespearen kolmesta roomalaistragediasta, _Julius Caesar_, ensi
+kerran näyteltiin. Valmistuksista oli kauan huhuiltu, ja odottaen
+jotain tavatonta yleisö jo ensi iltana täytti huoneen permannosta
+kattoon. Eikä odotus pettynytkään. Kuvaelma esitettiin kuvaelman
+perästä niin näyttämölaitoksiin kuin näyttelemiseen nähden aikakauden
+ja tunnelman mukaisesti järjestettynä ja tasaisesti, vaikuttavasti
+toimitettuna, ja jännittynyt mielenkiinto lämpeni lämpenemistään
+vaihtuakseen lopulta syväksi ihastukseksi ja innostukseksi, joka
+purkautui esiinhuutoihin ja sydämellisiin suosionosotuksiin pääosien
+esittäjiä, Salaa, Ahlbergia ja Leinoa, sekä johtaja Bergbomia kohtaan.
+Näyttämöllepanossa oli Meiningiläiset otettu esikuvaksi, mutta
+kuitenkin niin, että kaikki oli itsenäisesti mukailtu silmällä pitäen
+pienen näyttämön mahdollisuuksia. Totta on ettei Helsingissä koskaan
+ennen oltu historiallista näytelmää niin täyteläisesti näyttämölle
+järjestetty, mutta silti oli järjetöntä tuhlausta vältetty ja johtavana
+silmämääränä pidetty sitä, ettei mikään laiminlyönti puvuissa taikka
+laitoksissa häiritsisi historiallista luonnetta. Tämän ohella oli
+suurta painoa pantu yhteisnäyttelemiseen, sillä jos missään kappaleessa
+on se juuri tässä vaikutuksen pääehto. Näin olikin todella saatu
+draaman neljä tärkeintä kuvaelmaa erinomaisen tehokkaaksi:
+kohtaus Bruton puutarhassa, Caesarin murha, suuri kansankohtaus
+puheineen forumilla sekä yökohtaus Bruton teltassa Sardeen luona.
+Murhakohtaukselle pelastettiin täydelleen sen jylhä luonne eikä
+näyttämöllämme ole nähty vaikutukseltaan tenhosampaa kansankohtausta
+kuin forumilla tapahtunut -- siinä oli vilkkautta taikka oikeammin
+mukana elämistä, nousevaa ja laskevaa intoa ja raivoa niinkuin myrskyn
+pauhatessa, se kun ajottain on lauhtuvinaan sitte taas sitä ankarammin
+kiihtyäkseen. Oli kuin Bergbomin luova taiteilijahenki hetkeksi olisi
+tulistuttanut avustajajoukot.[104] Loppunäytösten surunsekainen
+mieliala, joka niin ihmeen ihanasti sointuu viimeisten illusionien
+häviämisen kanssa, tuli erittäin tuntuvaksi telttakohtauksessa.
+
+Vaikka mahtava vaikutus riippui esityksen eheydestä, ovat muutamat
+näyttelijät erikseen mainittavat. Sala Brutuksena osasi antaa
+esiintymiselleen sen ihanteiden maailmassa elävän miehen tyvenen
+vakavuuden, joka on sankarille omituinen. Hän erosi toisista ei
+ainoastaan sanojensa vaan käytöksensäkin kautta. Ahlbergkin sai
+melkoista tunnustusta Antoniostaan, mutta hänen käsityksensä ja
+näyttelemisensä oli kuitenkin ulkonaista. Leino oli verraten tyydyttävä
+Caesarina, hänen parrattomissa kasvoissaan ja koko ryhdissään oli siksi
+kaukaisluontoista, että hahmo häiritsemättä sulautui etäiseen
+historialliseen kokonaiskuvaan. Ansiokkaimpia oli rva Rautio Portiana.
+Lyhyt tehtävä suoritettiin kerrassaan moitteettomasti, joten
+puutarhakohtauksen loppuosa muodostui suloiseksi lepohetkeksi ankarassa
+näytelmässä. Vihdoin näytteli Olga Finne Luciusta niinkuin pitikin
+hiljaisella luonnollisuudella.
+
+Julius Caesar meni 8 kertaa, joista viimeistä edellinen varta vasten
+koulunuorisolle ja viimeinen kansannäytäntönä. -- Lähinnä sen jälkeen
+tuli Björnsonin Konkurssi, uusittuna; mutta se esitettiin vain kolme
+kertaa huonoille huoneille -- "valitettavasti näyttää teatterin yleisö
+miehissä sairastavan influensaa!" huudahti eräs arvostelija.
+
+Emilien kirjeistä Betty Elfvingille näkyy, että syksyllä ajateltiin
+Pietariinmenoa, vaikkei siitä mitään tullut. Kaarlo kävi sitä varten
+Pietarissa, jonka suomalaiset kyllä mielellään olisivat nähneet
+teatterin tulevan, mutta varmaa sopimusta ei tehty, pääasiassa
+sentähden ettei tietty tulisiko Ida Aalberg mukaan vai ei. Siitä
+riippui näet ohjelmisto ja huoneusto, koska vanha kauppiasklubi oli
+liian ahdas Reginaa, Romeota ja Juliaa y.m. varten eikä taas
+kannattanut ottaa isompaa ja kalliimpaa, jollei niitä näyteltäisi. --
+Samassa kirjeessä (7/10), josta tämä on otettu, Emilie kertoo Minna
+Canthin tulevan kuukaudeksi Helsinkiin ja kehottaa nti Elfvingiäkin
+tulemaan tehdäkseen hänen tuttavuuttaan. "Teidän pitäisi sopia
+erinomaisen hyvin yhteen." -- Teatterista mainitaan, että Sala nyt oli
+ohjaaja ja "Kaarlon paras tuki". Hän oli tunnollinen ja täytti erittäin
+hyvin velvollisuutensa. "En voi sanoa", Emilie lisää, "kuinka
+tyytyväinen olen, että hän on ottanut tämän työn."
+
+Nti Elfving tuli kuitenkin Helsinkiin vasta jouluna viipyäkseen
+muutamia viikkoja uudelle vuodellekin, ja oli tällä matkalla erikoinen
+syynsä. Ennen nimimerkillä Aura julkaistuaan historiallisen kertomuksen
+"Härkmannin pojat" hän oli nyt kirjoittanut suuren draaman,
+_Sprengtportenin oppilaat_, joka oli ollut Kaarlolla tarkastettavana,
+ja oli siihen yhteistoimin korjauksia tehtävä. Vähän ennen joulua oli
+Kaarlo pienessä piirissä lukenut näytelmän ääneen ja kirjoitti Emilie
+sen jälkeen (23/12):
+
+"Teoksesi teki kovin hyvän vaikutuksen, kun se luettiin perjantaina.
+Sala lupaa suomentaa sen, mikä on sangen tärkeää, sillä hän osaa hyvin
+pitää silmällä kielen karakterisuutta. Tuukkalan tappelussa hän teki
+siinä kohden oikean suurteon. Onko loppukuvaelma jo suunnilleen valmis?
+Kaarlo pyytää saada luonnoksen siitä niin pian kuin mahdollista." --
+
+Näytelmä korjattiin tekijän ollessa Helsingissä ja suomennettiin yhtä
+menoa, sillä Bergbomin aikomus oli kohta toimittaa se näyttämölle.
+Emilie ilmottaakin 25/2 kappaleen olevan kollatsionoidun ja harjotusten
+alkaneen sekä että toivottiin sen valmistuvan maaliskuun 19 tai 21
+päiväksi. Siksi pitäisi nti Elfvingin tulla Helsinkiin, jossa asiat
+niin järjestettäisiin että hänen täälläolonsa pysyisi salassa -- hän
+kun näet ei tahtonut julkisesti esiintyä tekijänä. Valitettavasti oli
+tämä kaikki turhaa puhetta ja puuhaa, sillä sensuuri astui väliin ja
+teki lopun hankkeista -- tosin niin myöhään, että yritykseen oli
+uhrattu paljon aikaa, työtä ja kustannuksia. Ensin tuli "varma, kalpea
+_ei_", mutta kun Kaarlo tarjoutui tekemään muutoksia, näytti asia taas
+mahdolliselta. Kaarlon mielestä, Emilie kirjoittaa 14/3, voitaisiin
+suostua pyyhkimään vähemmän tärkeitä kohtia, vaikkei semmoista, "joka
+antaa teokselle ydintä ja väriä". Mutta kaikki turhaa.
+
+-- "Sprengtportenista ei ole mitään sanottavaa", lausutaan kirjeessä
+29/4, "sensuuri kieltää, ilmottamatta varsinaista syytä -- ainoastaan
+verukkeita esitetään. Ensin vaadittiin 2 _painettua_ kappaletta; monien
+taistelujen ja neuvottelujen jälkeen tyydyttiin 2 _kirjoitettuun_
+kappaleeseen, ja painoylihallituksen puheenjohtaja pyysi Kaarlon (!)
+merkitsemään reunaan kaikki paikat, jotka mahdollisesti olivat
+sopimattomia, jonka Kaarlo tekikin. Kun sitte molemmat käsikirjoitukset
+olivat maanneet 3 viikkoa painoylihallituksessa, saatiin ne vihdoin
+takaisin -- ilman näyttelemislupaa, koska muka 'kappaleet eivät olleet
+aivan yhtäpitäviä!' Olisimme tietenkin voineet pakottaa heidät antamaan
+lähemmän selityksen, mutta meistä on viisaampaa jättää asia syksyksi,
+semminkin kun yleisesti katsotaan sopimattomaksi _nyt_ esittää mitään
+suomalaisia itsenäisyystuumia koskevata. Myöskin kuvernööri
+ja poliisimestari olivat _pyytäneet_, ettei kappaletta nyt
+näytettäisi." -- --
+
+Kun nti Elfving jo ennen oli ilmottanut mieluummin näkevänsä, että
+kappale jäisi näyttelemättä kuin että se esitettäisiin silvottuna ja
+heikonnettuna, oli asia täten kielteisesti ratkaistu -- ei ainoastaan
+syksyksi, niinkuin Emilie kuvitteli, vaan ainiaaksi.
+
+Kerrottuamme yhdessä jaksossa tämän vastoinkäymisen, palaamme uuden
+vuoden alkuun. -- Ensimäinen uusi kappale oli Salan suomentama George
+Sandin 3-näytöksinen _Claudie_ 10/1, joka meni kolme kertaa. Sirkkaa
+muistuttavassa näytelmässä olivat pääroolit: nti Finnellä (Claudie),
+Leinolla (Remy), rva Rautiolla (Rose Legrand), Weckmanilla (Sylvain) ja
+Rautiolla (Denis). -- Topeliuksen päivänä annettiin Regina von
+Emmeritz, jossa _Ida Aalberg_, palattuaan Firenzeen saakka ulotetulta
+matkaltaan, alotti kolmiviikkoisen vierailunsa. Taiteilijatar esiintyi
+neljä kertaa Reginana, kaksi kertaa Cypriennenä Erotaan pois
+kappaleessa ja neljä kertaa _Thérèse Raquinina_ E. Zolan
+samannimisessä, Hanna Aspin suomentamassa draamassa, joka näyteltiin
+ensi kerran 29/1 ja jonka esittäminen näyttämöllämme on luettava
+näytäntökauden merkkitapauksiin. Huolimatta näytelmän kirjallisesta
+merkityksestä Bergbom tuskin olisi ilman erikoista aihetta ottanut
+tämän ultrarealistisen draaman esitettäväksi. Kuvataanhan siinä kahden
+murhaajan sieluntuskia niin kauhean räikeästi, että Kovan onnen lasten
+kurjuus siihen verraten oli pelkkää idylliä, ja kuitenkin oli jo
+jälkimäinen saanut yleisömme tasapainostaan[105]. Kappaleen ottamisen
+aiheuttikin se, että Ida Aalberg paraikaa tutki Thérèsen roolia
+näytelläkseen sitä (saksaksi) Berlinissä, Freie Bühne-yhdistyksen
+näytännöissä. Olihan se taiteilijattarelle paras harjotus saada
+edeltäkäsin täällä esiintyä samassa roolissa. -- Tudeerin arvostelusta
+Valvojassa teemme joitakuita otteita:
+
+Thérèse Raquin näyteltiin mallikelpoisesti. Näyttelijämme ovatkin
+skandinavilaisten ja kotimaisten näytelmien kautta hyvin koulutetut
+pitämään todellisuutta silmämääränään ja kuvaamaan sitä. Muuten Thérèse
+Raquin on kyllä omiaan näyttelijöitä harrastuttamaan, sillä teksti on
+sitä laatua, että se enimmäkseen tarjoaa heille vain ulkopiirteet,
+jotka heidän on itsenäisesti täyttäminen ja elähyttäminen. Kaikki
+näyttelijät olivatkin käsittäneet tehtävänsä erittäin hyvin, ja he
+saivat myöskin aikaan mitä eheimmän, elävimmän kokonaiskuvan.
+
+Tullakseen täysin todenmukaiseksi Thérèse Raquinin rooli vaatii
+näyttelijältä tavattoman paljo alttiiksiantavaisuutta, ja pysyäkseen
+eheänä, kokonaisena se vaatii suurta intelligenssiä ja hienoa taitoa.
+Rva Aalberg täytti nämä vaatimukset mitä suurimmassa määrässä.
+Ainoastaan kolmannen näytöksen alussa -- -- hänessä ehkä on velttoa,
+hienoa _grande damea_ enemmän kuin rooli oikeastaan sallii. Muuten oli
+hänen näyttelemisensä alusta loppuun todella loistavaa. Ensi
+näytöksessä tapahtuva jyrkkä käänne jöröstä välinpitämättömyydestä
+tuliseen lemmen hehkuun, kolmatta näytöstä täyttävä ääretön tuska,
+neljännessä näytöksessä ilmaantuva ulkonainen ja sisäinen
+rappeutumistila ynnä yhä kasvava kauhu, kaikki ne esitettiin
+semmoisella todenperäisyyden voimalla, ettei katsoja niitä ikinä
+unohda. -- Ahlbergin Laurent oli hänen parhaita roolejaan. Hänen
+onnistui siinä tavallista paremmin vapautua omasta itsestään ja
+mukautua tehtäväänsä, niin että hänen Laurentinsa todella herätti niitä
+kauhun, inhon ja säälin tunteita, joita tekijä on tarkottanut. --
+Lindfors teki Grivet höperöstä erittäin onnistuneen tyypin;
+ensimäisissä näytännöissä hän höperöimisellään ehkä liiaksikin veti
+yleisön huomiota pois päätoiminnasta. -- Rva Raquinin roolin suoritti
+nti Stenberg odottamattoman hyvin. Hänen näyttelemisensä oli luontevaa,
+teeskentelemätöntä; yhtä liikuttava kun hän oli hellänä ja surevana
+äitinä, yhtä kamala hän oli viimeisessä näytöksessä elävänä
+kuvapatsaana, joka ainoastaan silmien katseilla voipi lausua ilmi sitä
+ääretöntä vihaa ja sitä hurjaa kostonriemua, joista hänen sydämensä
+oli pakahtua; oli ikäänkuin kaikki elämä mikä halvaantuneen
+liikkumattomassa ruumiissa oli jäljellä, olisi kokoontunut noihin
+palaviin silmiin. Katselija täydelleen tajusi, etteivät Thérèse ja
+Laurent voineet niiden katsetta kestää. -- Rooli mahtoi olla hyvin
+rasittava. -- Näyttämön asu ja yleensä koko 'mise en scène' kuvasivat
+erittäin todenmukaisesti niitä oloja, joihin näytelmän toiminta
+perustuu.
+
+Paitse jo mainituissa rooleissa Ida Aalberg esiintyi Runebergin
+päivänä, lausuen Maamme-laulun ja näytellen Lean. Se innostus, jonka
+hän tällä vierailulla herätti, tuli varsinkin näkyviin kun Erotaan pois
+4/2 annettiin hänen hyväkseen ja kun hän 7/2 Thérèse Raquinina esiintyi
+viimeisen kerran.
+
+Helmikuullakin oli kaksi premiääriä, joista edellinen, Salan suomentama
+A. Wilbrandtin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Maalarit_ (14/2), annettiin
+vain kaksi kertaa herättämättä mitään suosiota, mutta jälkimäinen,
+G. von Numersin niinikään 3-näytöksinen huvinäytelmä _Kuopion takana_,
+muodostui sitä suuremmaksi, jopa harvinaisen suureksi menestykseksi.
+
+Kuopion takana on samoin kuin muutkin Numersin suomenkielisinä
+julkisuuteen tulleet näytelmät lopullisen muotonsa saanut hänen ja
+Bergbomin yhteistyön kautta. Ensi kerran se mainitaan Numersin
+kirjeessä 5/12 1888:
+
+"Minä kyhäilen nyt pientä uudenaikaista kappaletta nykyään
+riidanalaisesta kysymyksestä: kuka oikeastaan on oleva herra talossa,
+vaimoko vai mies, ja tulen minä siihen epätoivoiseen päätökseen, että
+kyllä se on mies. Siis hansikka Pohjoismaiden naisille. Vaimoni
+mielestä on kappale -- surullinen, ja hän suuttuu kun hän näkee sen. Se
+on muutoin komedia." -- Toisen kerran tekijä puhuu siitä 9/2 1889:
+"Olen juuri päättänyt vetisen jäljennöksen 'Noorasta' -- kolmessa
+näytöksessä -- mutta minun herrasväkeni ovatkin ainoastaan kihlatuita!
+Otan kai sen mukaani [tullessani Helsinkiin]."
+
+Nämät otteet ovat tuskin ristiriidassa sen kanssa mitä kirjan tekijä
+muistaa Bergbomin sanoneen, nimittäin että kappale alkuaan oli ajateltu
+vakavaksi nykyaikaisdraamaksi; todellisuudessa siitä sukeutui mitä
+hyvätuulisin huvinäytelmä, jonka pääajatus on kokonaan vastakkainen
+yllämainitulle. Miten siinä annetaankin letkauksia oikealle ja
+vasemmalle, on toki päätös se, että ohjakset ovat naisen kädessä
+taikka, niinkuin Numers itse lausuu edellisiä vuotta myöhemmässä
+kirjeessä: "nainen hallitsee kyllä ilman kuninkaallista kruunua ja
+ilman 'oikeuksia'".
+
+Kun Bergbom toukokuun alussa 1889 matkusti Vaasaan siellä
+järjestääkseen teatterin vierailua, pysähtyi hän vuorokaudeksi
+Suinulaan Numersin luokse, ja silloin luultavasti Kuopion takana
+yhdessä uudestaan suunniteltiin. Mutta varmaankaan se ei ollut ainoa
+neuvottelu asiasta. Kirjeissä kappale mainitaan jälleen vasta 9/1 1890,
+jolloin Numers lausuu:
+
+"Lähetän tänään rautatiepakettina kolmannen näytöksen. Lisää ja ota
+pois niinkuin tahdot, kun vain saat siihen pontta ('ruter'). -- Kun
+minulle on selvinnyt, että se todella näytellään, on mielenkiintoni
+jälleen herännyt. Anna nyt nti Nissisen[106] alottaa kolmannen
+näytöksen suomentaminen ja palauta rauhallisesti tänne 1:nen ja 2:nen
+näytös,[107] niin että saan kirjoittaa ne uudestaan, 'kunniasanallani'
+saat ne takaisin korkeintaan 3:ssa päivässä." -- (Kirjoittaja
+julkilausuu tyytyväisyytensä siitä, että Olga Finne tulee Lilliksi ja
+Saimi Svan nimismiehen rouvaksi.) -- "Niin lähetä nyt tänne alkupuoli
+ja ajattele sitten päivän iskusanoja (slagord), joita ei kasva täällä
+metsässä".[108] -- Edelleen saamme samasta kirjeestä tietää, että
+mainiot säkeet:
+
+    'Sä oikeutes tietää tahdot, nainen?
+    Rakasta, kärsi, ahkeroitse vainen!'
+
+olivat pitkästä (ruotsinkielisestä) runosta, jonka tekijää Numers ei
+tuntenut, mutta joka oli lausuttu ja suurella suosiolla vastaanotettu
+eräissä häissä Ilmajoella. [Vielä myöhemmässä kirjeessä] Numers
+hyväksyy, että Naema ensi näytöksessä esitellään apulaisen jalkojen
+juuressa, että jälkimäisen nimeksi pannaan Jussilainen y.m.
+
+Tämä kaikki todistaa teoksen olevan, niinkuin jo sanottiin, yhteistyön
+tulos, ja kun Numers 20/3 tunnustaa saaneensa 600 markkaa
+tekijäpalkkiona[109] hän samassa sanoo olevansa hämillään vastaanottaa
+niin paljon kappaleesta, "jossa Sinulla ja teatteriseurueella on
+kummallakin yhtä suuri osa kuin minulla". Tämä on vaatimattomasti ja
+kauniisti lausuttu Numersin puolelta, jolta alote ja alku kuitenkin oli
+lähtenyt ja jonka nuoruuden muistoja epäilemättä piilee pappilan elämän
+kuvauksessa.
+
+Myöhemmin syntyi, niinkuin vastedes on kerrottava, erimielisyys
+Bergbomin ja Numersin välillä siitä, mikä osa kummallakin oli heidän
+kappaleissaan. Silloin Bergbom eräässä kirjeessä[110] (josta alustelma
+on käytettävänämme) seikkaperäisesti tekee selkoa vaikutuksestaan
+Kuopion takana näytelmän syntyyn:
+
+"Olen ajatellut mikä osuus kappaleeseen minulla on, ja olen tullut
+seuraavaan päätökseen":
+
+"1) Olen, niinkuin itse olet myöntänyt, kriitillisesti tarkastanut
+(siktat) sen. Sen johdosta kappale on tullut oleellisesti
+toisenlaiseksi molempien pääroolien muuttamisen kautta. Läpikäyvien
+korjausten, lievennysten, pikku muutosten, pyyhkimisten kautta
+Apulainen on raa'asta, idioottimaisesta karrikatyyristä muutettu
+jotakuinkin inhimilliseksi olennoksi, ja Lilli suurisuisesta,
+äkäisestä, liehakoitsevasta 'buffetshikasta' tullut -- siksi mikä hän
+on. Rovastia, ruustinnaa, Naemia tämä kriitillinen työ ei ole koskenut."
+
+"2) Sen ohella olen suoranaisesti antanut joukon motiiveja kappaleeseen.
+Minä ehdotin esim. kolmet rouvat. Jopa luonnostelin heidät. Mitä
+ruustinnaan [! lue: pastorin rouvaan] ja nimismiehenrouvaan tulee,
+noudatit luonnostani, kauppamiehen rouva on kokonaan sinun omasi.
+Edelleen on Jussilaisen esitelmä-aate minun. Minä ehdotin,
+yksityiskohdittain koko esitelmäkohtauksen ja kohtauksen Lillin ja
+apulaisen välillä kolmannessa näytöksessä. Ylipäätään minä annoin
+kolmanteen näytökseen, jota ei ollut olemassakaan, ensiksi kohtaus
+kohtaukselta ehdotuksen, jota harvoilla muutoksilla (keskellä)
+noudatitkin."
+
+"3) Mutta sitä paitse olen suoraan kirjoittanut useita kohtia. Ne
+kuuluvat kuitenkin minulle eri määrässä. Muutamissa paikoin toimitin
+uudestaan mitä sinä olit ennen kirjoittanut, toisissa lisäsin kaikki
+omasta päästäni. Olen punaisella lyijykynällä merkinnyt kappaleeseen
+mitä on suorastaan minun kirjoittamaani. Tiedän mitkä paikat ne on,
+sillä ne ovat erikseen liisteroidut kuiskaajakappaleeseen taikka
+kokonaan liitetyt siihen."
+
+Kuopion takana meni ensi kerran 28/2 ja oli se teatterin onnistuneimpia
+premiäärejä, sillä se laski perustuksen kestävälle suosiolle kappaletta
+kohtaan. Numers huudettiin tietysti useat kerrat esiin. Huone ei ollut
+aivan täysi (791 mk), sillä yleisömme on aina hiukan epäilevällä
+kannalla uusia ohjelmia kohtaan, mutta jo seuraavana iltana oli huone
+täynnä (1,157 mk) ja näyteltynä kaikkiaan 9 kertaa (useamminkin se
+olisi mennyt, jollei näytännöt olisi päättyneet huhtikuun alussa)
+tuotti se 8,364 mk eli keskimäärin 930 illalta.
+
+Näytteleminenkin oli mitä parhainta. "Rovastista (Pesonen) ja
+ruustinnasta (nti Stenberg) alkaen palvelustyttöön asti kaikki roolit
+näyteltiin hyvin." Erityisesti kiitettiin Olga Finneä Lillinä. Hän on
+erinomaisesti käsittänyt kuvattavan luonteen; tuo "moderni" neitonen,
+joka Helsingistä tullen, 'uusilla aatteillaan', somilla vaatteillaan,
+varmalla, vapaalla -- jopa vallattomallakin -- käytöksellään panee
+pappilan asukkaat ja naapurit ymmälle, oli kauttaaltaan uuden ajan
+älykäs ja reipas lapsi. -- Entäs nuo naapurit sitten! Kuinka
+todenmukaisia, kuinka ihka eläviä, kuinka mainion koomillisia he
+olivat! Niin tarkkaan havaittuja ja niin luontevasti näyteltyjä
+tyyppejä oman maan elämästä, kuin nimismiehen rouva (Saimi Svan) ja
+pastorin rouva (Naemi Stenbäck) on harvoin saatu nähdä näyttämöllä.
+Suurimman kiitoksen ansaitsi kuitenkin Sala apulaisena. Rooli on sitä
+laatua, että se miltei houkuttelee näyttelijää laatimaan narrillista
+irvikuvaa. Mutta Sala ei siihen hairahtunut. Hän näytteli apulaispappia
+erittäin hienosti, ilman vähintäkään liiottelua. Siten hän saikin
+aikaan mitä täydellisimmän illusioonin; katselija ei hetkeäkään
+epäillyt kuvauksen todenperäisyyttä. Ja sen kautta roolin koomillinen
+vaikutus vaan lisääntyi. Salan apulaispappi oli kaikin puolin etevä
+taideteos.[111]
+
+Tähän on vain lisättävä että samoin kuin koko näytelmä sen esityskin
+suomalaisella näyttämöllä oli erinäisen rakastettavan huumorin
+leimaama, niin ettei ivaan eikä nauruun ollut mitään katkeraa
+sekottunut. Se se juuri oli, joka teki että näytelmä, samalla kertaa
+koskien sydäntä kuin nauruhermoja, jätti katsojaan niin herttaisen
+vaikutelman. Kun kappale sittemmin esitettiin muualla ruotsiksi
+käännettynä ja m.m. Jussilainen mongersi huonoa ruotsia, katosi siitä
+melkoisessa määrässä runollisuus, ja koko vaikutus tuli karkeammaksi,
+alhaisemmaksi. -- Syystä kun Sprengtportenin oppilaat kiellettiin, ei
+maaliskuulla ilmaantunut muuta uutta kuin Anni Levanderin suomentama
+Molièren _Sievistelevät hupsut_ 12/3. Näytäntö annettiin Lindforsin
+hyväksi, ja teki hänen Mascarillensa mainion ilveilyn ohjelman
+loistokohdaksi. -- Kolme päivää tämän näytännön jälkeen lauantaina 15/3
+oli suuret arpajaiset ynnä naamiohuvit eläkekassan hyväksi. Ohjelmasta
+ansaitsee mainita "Pohjolan häät", kuvaelmasarja, jonka taiteilijat A.
+Gallén ja E. Järnefelt olivat järjestäneet. Emilie Bergbom, jolle tämä
+yritys oli tuottanut paljon vaivaa, kirjoittaa Turun ystävälleen
+olevansa tyytyväinen tuloon, joka nousi 9,600 markkaan (netto pari
+tuhatta vähemmän). -- Viimeinen näytäntö Helsingissä: Kuinka äkäpussi
+kesytetään, uudistettuna, oli 9/4.
+
+Kun Helsingissä ohjelmiston puute uhkasi, oli teatteri päättänyt
+kevätpuolella lähteä _Kuopioon_, johon sitä viime vuosina niin monesti
+oli pyydetty. Tämä oli ilosanoma Minna Canthille. Ilmottaen
+tyytyväisyytensä ja tarjoten "tohtorille" entisen asunnon talossaan,
+hän 24/2 kirjoittaa Emilielle:
+
+-- "On minulla tekeillä taas omakin näytelmä [Papin perhe], mutta se ei
+tietysti valmistu ennen kun syyspuoleen. Jos sanon, että aihe on
+keskisäädystä, niin tohtori varmaankin säikähtää ja sanoo: 'herskapi
+Wörsky!' Ei -- ei Wörskyn herskapi siinä paradeeraa. Mutta muuta tuskaa
+se kyllä antaa, kun sen pitäisi olla todellinen, s.o. nykyisestä
+tosielämästä, ja samalla draamallinen! Kuvata näitä säännöllisiä
+ihmisiä pienine tunteineen, säännöllisissä oloissaan, säännöllisessä
+kamarielämässään ja saada siitä jotain draamallista! Yhtä jos panisivat
+hevoset juoksemaan ja hyppimään ahtaissa pilttuissaan, joissa ovat
+syntyneet, kasvaneet ja ikänsä eläneet, tottumuksen kautta vallan
+tyytyväisinä." --
+
+Maaliskuun lopulla Minna ilmotti, että tilauksia oli karttunut niin
+paljo, että ne, "rabatit poisluettuna", nousee 212 markkaan iltaa
+kohti. Samalla hän sanoo olevansa onnellinen jo edeltäpäin, että
+tohtori on luvannut tulla tarjottuun kortteeriin. "Ei teatterin
+tännetulo muuten olisi miltään maistunutkaan. -- Eikähän kumma, sillä
+elämäni rikkaimmat hetket ovat olleet ne, jotka tohtorin seurassa olen
+saanut viettää." --
+
+Kuopiossa annettiin 18 näytäntöä 13/4-15/5; enempää ei ajateltukaan,
+sillä tänä keväänä oli promotsioni, ja siksi oli teatteri palaava
+Helsinkiin. Ohjelmisto oli Helsingistä tunnettua, paitse kahta uutta
+kappaletta: E. Törmäsen suomentama Th. Overskoun laulunäytelmä
+_Paholaisen voittaja_ 30/4 ja Tuokon runomittaisesti kääntämä
+Calderonin _Elämä on unelma_ 13/5. -- Kaarlon kirjeistä teemme
+seuraavat otteet:
+
+(11/4). -- "Minna-rouva on rakastettava niinkuin aina. Hänen uusi
+draamansa on luonnoksena valmis kolmessa näytöksessä, mutta kun hänellä
+ei ole vielä aavistustakaan kuinka molemmat viimeiset näytökset ovat
+kehitettävät, niin siitä tuskin tulee mitään ennen joulua. Silloin
+tulee [nti] Finnekin kotia, joka tarvitaan yhteen päärooliin."
+[Näyttelijätär oli Kuopiosta lähtevä opintomatkalle ulkomaalle.]
+
+(14/4). "Ensi näytäntö [Sirkka] antoi 450 mk. Siis sangen hyvin. Täysi
+huone tuottaa 550. Ennen se antoi 600, mutta nyt on 14 hyvää paikkaa
+'poissahattu', jotta herroilla olisi mukavampi pääsy buffettiin (!) --
+On ollut niin paljo työtä, etten kahteen päivään ole ennättänyt käydä
+Ossianin luona. -- Minun täytyy harjottaa Paholaisen voittajan köörejä.
+Sitä paitse istua ja jankuttaa laulajia, jotka luonnollisesti eivät
+osaa mitään: 'odottaneet, että tohtori olisi mukana harjotuksissa'." --
+
+(16/4). "Kansanvihaaja tuotti yhtä paljon [enemmänkin] kuin ensi
+näytäntö. En tiedä miellyttikö se. Tusina henkilöitä melusi tosin
+kovasti joka näytöksen jälkeen, mutta luullakseni oli se kaviaaria
+muille." -- Vanha tuttu, Kivinen-Franck, oli tarjoutunut jälleen
+teatteriin.[112]
+
+(28/4). "Kuopion takana antoi tietysti täyden huoneen, ja
+suosionosotukset olivat hyvin vilkkaita -- usein aploodeja
+näyttelemisen keskellä. Kaikki hyvällä tuulella." [Toisellakin kerralla
+melkein täysi huone, mutta kun Emilie oli arvellut, että kappale oli
+annettava kolme ja Almberg neljäkin kertaa, Kaarlo kirjoittaa:]
+"Huomaan kuinka vähän tunnette pikkukaupunkien teatterioloja. Jo eilen
+oli ensi näytännön innostus kokonaan kadonnut. Aploodeja tuli joka
+näytöksen jälkeen, mutta ei kertaakaan näytöksen keskellä." --
+
+(1/5). "Paholaisen voittaja tuotti 432 mk. Esittäjistä oli vain Weckman
+oivallinen ja nti Stenbergkin, jolla oli oikein liikuttavia kohtia
+Veronican osassa."
+
+Kirjeet ovat muuten niin täynnä kaikenlaisia päivän teatteriasioita,
+että Kaarlolla nähtävästi ei ollut aikaa ajatellakaan muuta. Toukokuun
+keskivaiheilla hän palasi seurueineen Helsinkiin, vähän yli 700 markkaa
+voittoa kassassa.
+
+_Helsingissä_ annettiin promotsioniaikana kuusi näytäntöä 18/5-30/5,
+joista kolmessa esitettiin pääkaupungissa uusi Paholaisen voittaja.
+Tulot olivat kuitenkin huonommat kuin Kuopiossa. Kun mainittu
+laulunäytelmä näytäntökauden viime iltana näyteltiin, Otto Vallenius
+esiintyi viimeisen kerran suomalaisella näyttämöllä. Oltuaan kuusi
+vuotta seurueen jäsenenä ja laulutaidollaan voitettuaan monta ystävää
+hän nyt erosi lähteäkseen Parisiin aikeessa antautua oopperalaulajaksi.
+
+Teatterin johtokunta, jonka jäsenet olivat K. Bergbom, A. Almberg,
+Jaakko Forsman, V. Löfgren ja K. F. Wahlström sekä varajäsenet Emilie
+Bergbom ja B. F. Godenhjelm, oli lähes puolitoista vuosikymmentä
+pysynyt muuttamatta. Tämän johdosta heräsi sen omassa piirissä ajatus,
+että uudistus oli toimeenpantava, joskin vähitellen. Neuvotellen tästä
+johtokunnan jäsenet sopivat keskenään että professori Forsman saisi
+ensiksi erota ja sen mukaan ilmotettiin kannattajain kokouksessa 5/5,
+että hän toivoi päästä vapaaksi monivuotisesta toimestaan. Silloin
+hänen sijaansa valittiin tohtori _Eliel Aspelin_.
+
+Vaikka Emilie Bergbom nimellisesti oli ainoastaan varajäsen
+johtokunnassa, oli hän, niinkuin edellisestä kyllä on nähty,
+todellisuudessa teatterin hyväksi toiminut enemmän kuin yksikään muu
+johtokunnan jäsen -- paitse tietenkin hänen veljensä. Itse asiassa hän
+oli tavallansa Kaarlon rinnalla ollut toinen "toimitusjohtaja" taikka
+oikeammin, kiitos olkoon hänen apunsa, Kaarlo oli toiminut
+kahdenkertaisella voimalla. Niissä, jotka tämän tiesivät ja osasivat
+arvostella kuinka erinomaisen tärkeä hänen osansa oli ollut ja
+edelleen oli kansallisen taidelaitoksen synnyssä, kehityksessä ja
+ylläpitämisessä, oli kauan asunut ajatus että kansalaisten velvollisuus
+oli kerrankin julkisesti esiintuoda se kiitollisuus ja tunnustus, jonka
+Emilie Bergbom väsymättömällä, suurisuuntaisella toimellaan oli
+ansainnut. Tänä keväänä tuo ajatus muuttui teoksi. Päätettiin näet
+tehdä Emilienpäivä, toukokuun 19, kansalliseksi juhlapäiväksi, jolloin
+Emilie Bergbomille julkilausuttaisiin ne tunteet, jotka hänen
+elämäntyönsä oli laajoissa piireissä herättänyt.
+
+Varhain aamulla kävi päivän sankaritarta tervehtimässä sekaääninen
+kuoro, parhaasta päästä niitä henkilöitä, jotka oopperan loistoaikana
+olivat olleet sen kuoron pylväitä. Sitten saapui nti Bergbomin luokse
+teatterin ystävien lähetystö, joka kutsui hänet päivällisille
+Kaivohuoneelle. Tänne, jossa niin monta kevätjuhlaa on vietetty,
+kokoontui klo 4 "täysi huone", jossa alusta alkaen lämmin tunnelma
+vallitsi. Puhujana esiintyi kutsujain puolesta tämän kirjan tekijä, ja
+otamme tähän loppupuolen puhetta.
+
+Huomautettuaan ensin kuinka Suomen kansa oli päässyt sille asteelle,
+että se itsetietoisesti harrasti kaikinpuolista edistystään, ja
+mainittuaan Suomalaisen teatterin olevan yhden "niitä tämän aikakauden
+tuloksia, joista kansan tulee kiittää semmoista miestä, jonka nero on
+sallinut hänen luoda jotain uutta, Suomessa ennen olematonta", puhuja
+viittasi taidelaitoksen merkitykseen sivistyselämässämme sekä myöskin
+siihen miten teatterin johtajaa ja jäseniä monesti oli heidän hartaasta
+työstään kiitetty. Sen jälkeen hän jatkoi: "Tällä kertaa on erityisesti
+kiitos lausuttava eräälle henkilölle, jonka työ saman asian hyväksi on
+ollut yhtä väsymätöntä, yhtä uhraavaista kuin kenenkään muun, vaikka
+kyllä vähemmän tunnettua ja tuskin koskaan julkisesti tunnustettua.
+Kaikki tietävät minun näillä sanoilla tarkottavan sitä jaloa naista,
+joka tänään on kunniavieraanamme. Hän on toiminut tuon kansallisen
+yrityksen palveluksessa, niinkuin nainen ammoisista ajoista on tottunut
+toimimaan, nimittäin näkymättä -- tällä kertaa sanan oikeassa
+merkityksessä -- kulissien takana. Ainoastaan lähimmät tietävät mitä
+taitoa, neuvokkaisuutta ja kestäväisyyttä on kysytty niissä tuhansissa
+puuhissa, joissa hän on ollut veljensä apuna. Ainoastaan lähimmät
+tietävät ja aavistavat, miten hän, naisen ihmeteltävällä kyvyllä
+mukautuen hetken vaatimuksiin, on osannut tukea tuota horjuvata alusta,
+joksi teatterin pikku yhteiskuntaa voi sanoa, kun perämies
+ruumiillisesta ja henkisestä väsymyksestä on ollut uupua ja vihaiset
+vihurit ovat sitä ahdistaneet sekä salaiset ja vedenpäällisetkin karit
+ja kalliot ovat uhanneet edessä ja takana. Ei se vähennä johtajan
+ansiota, jos syystä voidaankin epäillä hänen tähän saakka kestäneen
+ilman sisarensa apua. Mutta jos etäämmällä seisovat eivät tiedäkään
+arvostella, mitä sama henkilö on niissä kohden tehnyt, joihinka nyt
+olen viitannut, niin ymmärtää kuitenkin jokainen ajatteleva, minkä
+erinomaisen siveellisen voiman on teatterillemme tuottanut ainoastaan
+se tosiasia, että johtajan rinnalla on alati toiminut ja laitoksen,
+niin sanoakseni, jokapäiväiseen elämään lakkaamatta vaikuttanut niin
+hienosti sivistynyt, niin ylevämielinen nainen kuin neiti Bergbom.
+Tietääkseni ei yhdenkään muun kansan teatterin historialla ole mitään
+kerrottavana, jota voisi tähän verrata!"
+
+"Neiti Bergbom! Te näette tässä ympärillänne Suomalaisen teatterin
+ystäviä, jotka sydämestään kiittävät Teitä siitä mitä olette sen
+hyväksi tehnyt. Tällä ei kumminkaan tarkoteta, että Teidän ansionne
+kansalaisena siihen rajottuisi. Samalla aikaa ja jo aikoja ennen olette
+Te lukuisissa tehtävissä jalolla ja nerokkaalla tavalla edustaneet
+Suomen naista ja kansaakin. Tästä kaikesta me Teitä kiitämme, Teitä,
+jossa virkeämpänä ja kirkkaampana kuin yhdessäkään toisessa
+suomalaisessa naisessa on elänyt ja elää _sen_ ajan henki, jolloin
+Suomen suuret nerot panivat alkuun ne pyrinnöt, joita nyt jatketaan.
+_Sen_ aamun ajan oikeana tyttärenä me Teitä tervehdimme ja
+kunnioitamme. Jumala suokoon Teille onnellista elämää ja pitkää
+vaikutusaikaa. Eläköön neiti Emilie Bergbom!"
+
+Sana juhlasta oli mennyt Z. Topeliuksellekin. Hän oli kuitenkin estetty
+tulemasta, mutta lähetti sen sijaan kirjeen, josta näemme mitä jalo
+runoilija ajatteli Emilie Bergbomista ja hänen työstään. Me otamme sen
+tähän kirjamme kaunistukseksi:
+
+(Koivuniemi 18/5 1890). "Minua ilahduttaa, että yksi, joka niin vähän
+on hakenut ja niin harvoin on saanut toisten tunnustusta pitkästä
+vaivastaan viljellä erämaata, vihdoin tulee muistetuksi ainakin
+muutamien tahoilta, jotka ymmärtävät hänen elämäntyönsä. Minä luen
+itseni näihin, ja olisin äärettömän halukas olemaan mukana, mutta
+paitse kevättöitä ja promotsionia tulee tänään Maria Wiik maalatakseen
+muotokuvani Tyttökoulua varten. Jään siis tänne ja annan sinivalkoisen
+lipun liehua sinulle huomenna."
+
+"Kun en voi olla mukananne huomenna, tahdon ainakin tällä tavoin
+ystäviesi kanssa Kaivohuoneella yhtyä sydämelliseen onnentoivotukseen.
+Emilienpäivä on minulle vanhastaan rakas: toivon että se nyt tulee niin
+kauniiksi toukokuunpäiväksi kuin sen lähimmät edelläkävijät. Toivon,
+että se tulee sinulle tavallista merkillisemmäksi sen tietoisuuden
+kautta, ettet tee työtä kenenkään ymmärtämättä, kenenkään kiittämättä,
+yksin Kaarlon kanssa, ettei sinun kohtalosi ole näyttelijän, joka näkee
+koko jälkimaailman ohi rientävässä hetkessä. Teitä molempia tullaan
+muistamaan niin kauan kun sydänkään vielä sykkii suomalaisen taiteen ja
+tositaiteen edestä."
+
+"Minä panen suuren, -- jopa suurimman painon siihen, että teidän on
+onnistunut yhdistää nämä kaksi asiaa. Kenties omatuntosi lausuu
+vastaan: lisää sitten: mahdollisuuden mukaan! Mutta ajatelkaa teidän
+sijassanne herra ja rouva Aspegren suomalaisen näyttämön perustajina!
+En sano heistä mitään pahempaa, kuin että ovat tehneet mitä heille on
+ollut mahdollista; mutta te olette verrattomalla rohkeudella ja
+kestäväisyydellä tehneet mahdottoman mahdolliseksi."
+
+"Ikävä että teatteri seisoo markkinatorilla. Ikävä että teillä
+molemmilla ei ole 100,000 markan valtioapu ja valta valita
+valiojoukosta, kun toinen rettelöi ja toinen menee naimisiin. Tekisi
+mieli lisätä: miksi tuhlata huvimajaan tarmoa, joka on osottautunut
+voivan rakentaa palatseja?"
+
+"Tämä on Herramme arvotuksia. Olen kysynyt häneltä teatterista, sillä
+siinä on monta _mutta_. Vastaus ei ole vielä käynyt selväksi, sillä se
+koskee kaikkea taidetta."
+
+"Terveisiä Kaarlolle! Sinä uskollinen työntekijätär, joka tässä
+realistisessa, itsekkäässä ajassa uhraat itsesi yhdelle aatteelle, --
+minä puristan kättäsi! Z. T."
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vuoden tilinpäätös oli hyvänlainen. Alussa tekivät velat 17,067:23,
+mutta lopussa 9,281:29 mk. Tämä johtui vähemmän itse toiminnan
+tuloksista kuin runsaista avustuksista. Paitse valtioapua saatiin näet
+kannattajain varoja 10,630 mk, eräästä teatteria harrastavien naisten
+toimeenpanemasta keräyksestä 5,652 mk[113] ja Helsingin kaupungin
+valtuustolta 4,000 mk. Tämä viimeinen apuraha maksettiin
+anniskeluyhtiön voittovaroista sillä ehdolla että teatteri toimittaisi
+erityisiä helppohintaisia kansannäytäntöjä. Annettuna tänä vuonna ensi
+kerran se seuraavina vuosina uudistettiin joka kerta erityisen
+hakemuksen johdosta; Ruotsalaisella teatterilla oli samallainen apuraha
+valtuustolta. --
+
+Näytäntöjä annettiin 107 ja niissä 11 kertaa _Kuopion takana_;
+9 Parjauspesä; 8 Julius Caesar, Setä Bräsig; 7 _Pahassa pulassa_,
+Kuningas Lear, Kansan vihaaja; 5 _Postikonttorissa_, Sievistelevät
+hupsut, Paholaisen voittaja, Sorrentossa; 4 _Tuukkalan tappelu, Regina
+von Emmeritz_, Claudie, Thérèse Raquin, Sirkka, Hardangerin harjulla; 3
+_Kihlaus_, Kuuluisia naisia, Kuinka äkäpussi kesytetään, Konkurssi; 2
+_Nummisuutarit, Murtovarkaus, Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_, Hellät
+sukulaiset, Maalarit, Erotaan pois, Reviisori, Farinelli; 1 _Lea_,
+Telefoonissa, Kahden kesken, Elämä on unelma.
+
+Näistä 34 näytelmästä oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 10.
+
+
+
+
+XIX.
+
+Yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91.
+
+
+Toukokuun viime päivinä Kaarlo matkusti Ruotsiin ja sieltä hän kesäkuun
+alussa kirjoitti Emilielle:
+
+"Rakas sisar! Olen nyt ollut yhden viikon Tukholmassa taikka oikeammin
+sen ympäristössä, sillä enemmän aikaa olen viettänyt höyrylaivalla ja
+maantiellä kuin kaupungissa. Olen lepuuttanut hermojani, jotka olivat
+äärimmäisyyteen saakka kiihtyneet Kuopiossaolon ja yleensä talven
+ponnistusten jälkeen. Tuskallinen levottomuus alkaa vähitellen
+helpottaa, eikä olemassaolon tuska minusta enää tunnu niin raskaalta."
+
+-- "Turussa tapasin Betty Elfvingin vuoteenomana, mutta miten hän
+olikin riutunut ei entinen uskallus ollut häntä jättänyt. -- --
+Matkalla luettavaksi otin Ahrenbergin 'Hihhuliitteja'. Se on
+pintapuolinen ja lakea, mutta aine on niin erinomaisen kiitollinen ja
+antava, että sokea kana ei ole löytänyt yhden vaan monta jyvää.
+Kieltämättä lukee kirjan jännitettynä. Eliel Aspelin on oikeassa, siitä
+voi saada hyvän kansandraaman. Olen jo alkanut draamallista
+sommittelua. Toiminnan voi kehittää seitsemään kuvaelmaan: 1. Aatto
+Topiaksen luona. Brandt tulee ja tiedustelee kuka on solvannut häntä,
+ja kun hän saa tietää että se on Topias, kieltää hän tältä pääsyn
+Herran ehtoolliselle. Silloin -- -- mutta ethän sinä ymmärrä
+suunnitelmaani, kun et ole lukenut kirjaa. Koeta hankkia se itsellesi,
+niin lähetän luonnokseni. Itse en kuitenkaan voi sitä suorittaa, sillä
+en tunne riittävästi kansan kieltä ja ajatustapaa, varsinkin
+itäsuomalaista. Jos vain Sala kykenisi minua avustamaan! Mutta hän on
+liian väsynyt ja kaipaa lepoa tänä kesänä. Matti Kurikka? Hän on niin
+lapsellisen turhamielinen, että hän arvattavasti katsoisi sitä arvoansa
+alentavaksi." -- --
+
+"Olen nähnyt muutamia jotenkin mieltäkiinnittäviä näytäntöjä -- kiitos
+olkoon rva Henningsin ja Olaf Poulsenin vierailun. Ohjelmisto on toki,
+lukuunottamatta Holbergin Näkymättömät, enimmäkseen ollut arkiruokaa.
+Muun muassa [Gunnar Heibergin] Kuningas Midas. Sitä on aivan liiaksi
+kiitetty. Tuskallinen ja ohut. Perustelu samalla etsitty ja
+jokapäiväinen. Björnsonin irvikuvaus äärettömän taitamaton, varsinkin
+kun ajattelee kuinka kiitollisen aiheen irvikuvaukselle Björnson
+tarjoaa. Olen oikein iloinen että kappale on niin ala-arvoinen kuin se
+todella on -- se vapauttaa kiusauksesta ottaa se esitettäväksi."
+
+"Hedvig Winterhjelm on ollut rakastettava kuin ainakin. --- Hänen
+oppilaansa Skånberg on hyvin lupaava kyky, ainoa terve nuorten
+joukossa. Olen nähnyt hänet useissa rooleissa ja aina tyydytyksellä.
+Hedvig näyttää olevan kovin mieltynyt opettajatoimeensa."
+
+"Oletko kuullut kuinka Idan esiintyminen Berlinissä oikein on
+onnistunut. Että hän on suuri kyky sen huomasivat tietysti kaikki,
+mutta mitä mahdollisuuksia hänellä on _saksalaisena_ näyttelijättärenä,
+se olisi meidän tärkeä tietää." --
+
+"Lähden huomenna Jemtlantiin. Kirjoita ensi kirjeesi osotteella:
+Östersund, poste restante." --
+
+Emilie puolestaan oli päättänyt viettää yhden kuukauden, se on koko
+lomansa, Kuopiossa, jossa oli avattu uusi kylpylaitos. Sinne hän lähti
+12/6 ja sieltä hän seuraavana päivänä kirjoitti Kaarlolle pitkän
+kirjeen, josta otamme seuraavat tiedot:
+
+-- "Minä puhuin Lindforsin kanssa [joka oli lähtemäisillään koko
+näytäntökaudeksi opintomatkalle] ja hän oli hyvin suostuvainen
+palaamaan huhtikuun 1 p:ksi. Hän matkustaa huomenna suoraa päätä
+Lontooseen, jossa hän viipyy korkeintaan yhden kuukauden, vähintäin
+viikon, ja sitte Parisiin. Sala matkusti ensin Padasjoelle, myöhemmin
+hän lähtee ehkä Marianhaminaan. Hänkin oli sangen väsynyt ja
+rasittunut. Hän otti mukaansa [Strindbergin] Mäster Olof näytelmän. --
+Numers kävi joku päivä sitten luonani matkalla Karjalaan (kts. ylemp.
+s. 357); hän ei vielä tiennyt minne hän asettuisi. 'Elinan surman' hän
+lupasi valmistaa syksyksi. Pieni 1-näytöksinen kansankappale on hänellä
+valmiina ja korjattuaan hän lähettää sen tänne Kuopioon minulle; minä
+koetan saada sen täällä käännetyksi. -- Gabriel Lagus antaa meille
+mielellään 'Uuden apulaisen', mutta hän tahtoo tehdä siinä muutoksia,
+niin ettemme saa sitä ennen kun 5-6 viikon päästä. Hanna Asp kääntää
+sen kernaasti. -- Ida Aalbergista en tiedä muuta kuin mitä Berliner
+Tageblatt kertoo. Sähkösanoma Päivälehdessä ilmottaa hänen esiintyneen
+toisenkin kerran Juliana ja sitte yhden kerran Louisena Kavaluudessa ja
+rakkaudessa. Kainz oli silloinkin mukana. Kyllä hän on meiltä mennyt,
+ajattelen minä. -- Minna oli rautatiellä vastaanottamassa minua. --
+Huomenna menen hänen luokseen ja olen niin kauan, että saan kuulla
+hänen uuden kappaleensa." --
+
+Syystä kun nti Elfving oli sairas, Emilie kirjoitti hänelle tavallista
+useammin ja sitä tietä saamme tietää hänen viihtyneen erittäin hyvin
+Kuopiossa. Hän nautti suuresti kauniista luonnosta ja sisämaan
+puhtaasta, kuivasta, havuntuoksuisesta ilmasta, hän kylpi ahkerasti ja
+oli varsin tyytyväinen kylpylaitokseen. Ossian-veljen perhe asui
+kaupungin ulkopuolella, ei liiaksi rasittavan kävelymatkan päässä;
+mutta useammin hän kävi Minnan luona, jolle kaupan hoitaminen, suuri
+perhe, kirjailijatoimi ja kaikellaiset extrapuuhat antoivat
+loppumatonta tehtävää. -- Kirjeestä 8/7 otamme seuraavaa:
+
+"Ainoa ihminen, jonka kanssa täällä seurustelen, on Minna Canth;
+vahinko ettet ole ollut tilaisuudessa tutustumaan häneen. Et sinä
+ollenkaan pelkäisi häntä, vaan pitäisit hänestä, siitä olen varma.
+Ylhäisö ('noblessi') täällä on tietysti peloissaan hänen vapaista
+mielipiteistään, mutta kuinpa vaan kaikki, jotka voivottelevat häntä,
+vaeltaisivat yhtä totisesti Kristuksen rakkaudenhengessä kuin hän." ---
+
+Melkein kuukausi kului ennen kun Emilie sai mitään kirjettä Kaarlolta.
+Vihdoin hänelle saapui kirje, joka oli päivätty Mössilissä 3/7, ja
+siitä näkee, että yksi kirje oli hävinnyt. Kiihkeäluontoinen kun oli,
+sisar oli ollut kovin levoton. Kaarlo kirjoittaa:
+
+-- "En ole kuullut sanaakaan kotoa, en kirjeiden enkä sanomalehtien
+kautta, mutta oletan, että kaikki on hyvin. -- Minä olen kuleksinut
+täällä Jemtlannissa jalkasin ja kyydillä ajaen, höyrylaivalla ja
+rautatiellä. Kaksi viikkoa olen ollut Mössilissä, koska ilma ei ole
+sallinut tehdä huvimatkoja. Sade, tuuli ja kylmä ilma on vaihdellut
+kylmän, tuulen ja sateen kanssa. Usein olen ajatellut palata, mutta
+sitte olen taas arvellut että kesä luultavasti on yhtä epämiellyttävä
+muuallakin. Kaunis kevät oli kalliisti maksettava. Heinäk. 24 p. olen
+kai jälleen Tukholmassa ja menen sieltä Söderteljeen tai Söderköpingiin
+kylpemään. -- Matkaltani ei ole paljo kerrottavaa. Olen saanut jotenkin
+kylläkseni kiipeämisestä vuorien ja mäkien yli ja vielä enemmän
+kalliista kyytihevosista ja rautatieasemista. Suomalaisia olen tavannut
+runsaasti: Alexandra Gripenbergin, Betty Ingmanin, Oscar Toppeliuksen,
+Otto Donnerin, Toini Topeliuksen, H. Gebhardin, Renforsin j.n.e.
+Renforsin kanssa (Kajaanista) olen ollut paljo yhdessä. Vaatimaton,
+luotettava mies -- mutta pitää luonnollisesti Nya Presseniä, vaikka hän
+on jonkunlainen fennomaani. Minua hän ei ole saanut sitä lukemaan. --
+Kirjeitä sinulta en ole saanut. Se kai odottaa Trondhjemissä. --
+Trondhjeminmatkan yhdistän muutamiin lappalaismarkkinoihin (lappmessa),
+jotka pidetään Kålåsenissa (lähellä Norjan rajaa) ja joitten sanotaan
+olevan mieltäkiinnittävät. Tervehdi kaikkia rakkaita omaisia minulta ja
+sano että olen terve. Kuinpa terveys vaan kestäisi, sillä viime kevät
+oli sangen vaikea. En ole tehnyt mitään työtä, sillä aika rientää
+ihmeellisesti tämmöistä matkalaukkuelämää viettäessä." --
+
+Emilie sai kirjeen 13/7 päivää ennen kun hänen täytyi lähteä Kuopiosta,
+jossa hän mielellään olisi kauemmin viipynyt, jollei virka olisi
+kutsunut häntä Helsinkiin. Vastauksesta otamme muutamia riviä:
+
+"Minna Canth voi hyvin ja on hyvällä tuulella. Tavasta me tosin
+väittelemme kuumasti 'vanhoista fennomaaneista', jotka taas ovat
+erittäin epäsuosiossa; niiden osakkeet ovat hirmuisesti laskeneet ja
+Päivälehden nousseet, niin että hän väittää kaikki voimat pantavan
+liikkeelle, jotta lehti ei kuolisi! Hän jatkaa yhä kappalettaan,
+mutta ei ole päässyt kolmatta näytöstä edemmäs, eikä hän oikein tiedä
+onko siinä oleva 4 vai 5 näytöstä. -- Numers on paraikaa täällä,
+kotimatkalla Karjalan retkeltään. Hänen 'torpparikomediansa'
+valmistuu parin viikon päästä ja silloin annan sen rva Levanderin
+käännettäväksi,[114] jolla 'Les Effrontés' on valmis." -- Olga Finne
+oli kirjoittanut Parisista, että kenraalikuvernöörin suosituskirje ei
+ollut tepsinyt, Venäjän lähetystö ei ollut suositellut häntä
+teattereille. [Myöhemmin Kaarlo kirjoitti Ruotsista suosituskirjeen,
+joka lienee vaikuttanut paremmin -- ei lähetystössä vaan teatterein
+johtomiesten luona.]
+
+Jos Emilie palatessaan Helsinkiin olikin paremmissa voimissa kuin
+sieltä lähtiessään, niin ei hänen mielialansa kuitenkaan voinut olla
+kevyt. Valtiollinen taivas oli pilvessä ja postimanifesti oli saanut
+kaikki kansalaiset, jotka kykenivät maan yleisiä asioita arvostelemaan,
+syvään masennukseen. Siitä Emilie kirjoittaa 18/7:
+
+-- "Suuren vaikean iskun, että posti on meiltä viety (slopad), tiedät
+kai ruotsalaisista lehdistä. Mieliala täällä on kovin masentunut ja
+raskas; näyttää siltä että ollaan vakuutetut, ettei tämä onnettomuus
+tule yksin. -- Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä tänä koettelemuksen
+aikana. Kyllä on vaikea olla heittämättä kirvestä järveen ja luopumatta
+kaikesta harrastuksesta ja kilvotuksesta parempien olojen hyväksi.
+Sanotaan postimanifestin tulleen vastauksena Mechelinin kunniaksi
+toimeenpannuille mielenosotuksille. Nya Pressen saarnaa alituisesti
+yksimielisyydestä sekä että puolue-etujen tulee väistyä, mutta sillä on
+kuitenkin ollut 2 (jollei 3) kirjoitusta Troilista ja Koskisesta, että
+heidän pitää erota mielenosotukseksi laittomia toimenpiteitä vastaan!
+Merkillisen hurjistuneita ovat viikingit Troilia kohtaan. Minä toivon
+kuitenkin, ettei hän tee heille sitä iloa että hän vapaaehtoisesti
+luopuu." --
+
+Seuraavana päivänä Emilie jo kirjoitti toisen pitkän kirjeen, josta
+otamme vain tämän:
+
+"Kaksi kovaa koettelemusta on meitä taas kohdannut, siten että kaksi
+reipasta, kunnollista, lämminsydämistä miestä on temmattu pois heidän
+paraimmassa toimiajassaan. Berndt Ahnger ja rehtori J. G. Geitlin ovat
+molemmat odottamatta tulleet poiskutsutuiksi. -- Joka kuolemansanan
+tullessa mieli tulee liikutetuksi ja surulliseksi, ja kuitenkin on se
+ainoa mitä meillä on varmaa tässä elämässä." --
+
+Jälleen meni pitkä aika ilman tietoja Kaarlolta. Vihdoin tuli 31/7
+päivätty kirjekortti Tukholmasta, jossa hän selittää syyn. Paluumatka
+Trondhjemista oli sairauden tähden kestänyt kokonaisen viikon. Kolme
+päivää myöhemmin, 3/8, hän kirjoittaa olevansa niin terve, että on
+käynyt lukemassa suomalaisia sanomalehtiä. --
+
+-- "Kuinka koko meidän ahdistetun asemamme katkeruus valtasi minut!
+Mutta en minä kuitenkaan saanut sitä tuntoa, että kirves on heitettävä
+järveen. En voi käsittää, ettei tämä ole ohimenevää. Kun me vain
+voisimme seisoa lujina ja arvokkaina. Mutta tämä meluava
+kimnasistibravuuri Pressenissä, ja sen kaiku ruotsalaisissa
+sanomalehdissä. Kuinka surkea se onkaan! Miten kuultaakaan
+turhamielinen halu näytellä sankaria ensi sijassa, silloin kun
+todellinen isänmaanystävä säästää sanansa välttämättömään. Ja tämä
+ilettävä asianajajatemppu, että nyt käyttää tilaisuutta saada Troil ja
+Koskinen pois, siinä varmassa toivossa että ne poroporvarit, jotka
+tulevat sijaan, ovat ainakin verrannollisesti ruotsinmielisiä. Koskisen
+poismeno tällä hetkellä olisi korvaamaton isku. Seisokoon hän
+väsähtymättä. Naurettavaa on ettei Pressen käänny viikinkien puoleen
+senaatissa. Olisihan nyt Alfthanilla ja kumpp:lla loistava tilaisuus
+näyttää isänmaallisuuttaan." -- --
+
+"Ihmeellistä millä innolla Kreuz-Zeitung puolustaa asiaamme. Siinä on
+tavan takaa hyökkäyksiä Venäjää vastaan meidän tähtemme. Se seisoo
+lähellä korkeita sotilaspiirejä. Olemmeko vedetyt laskelmiin tulevista
+selkkauksista? Että Wilhelm keisari ja kuningas Oscar ovat
+keskustelleet meidän oloistamme, luullaan täällä yleisesti, mutta mihin
+on heidän neuvottelunsa ulottunut? Parempi on kuitenkin nykyinen asema,
+jos saamme siinä pysyä siedettävillä ehdoilla." --
+
+"Tammikuulla on Grillparzerin riemujuhla. Pidämmekö häntä niin etevänä,
+että se on vietettävä? Ja millä? Saffolla? Medealla? Herolla ja
+Leanderilla?" (Sitte seuraa muistosanat Ahngerin kuoleman johdosta kts.
+I s. 131.)
+
+"Tänä iltana lähden kahdeksi viikoksi Sätraan kylpemään. Se on lähellä
+Upsalaa. Panen pääpainon voimisteluun. Lauantaina -- noin 20 p. -- saat
+minut kotia. Minä ikävöin sinua sanomattomasti. Valitettavasti ei
+kotimaata, sillä siellä on kyllä raskasta minun ennestään raskaalle
+mielelleni." --
+
+Tieto Kaarlon sairaudesta sai Emilien taasen äärettömän levottomaksi.
+Hän ei näy tietävän mitä tehdä, mitä ehdottaa. Eikö Kaarlo voisi tulla
+kotia ja asettua johonkin parantolaan täällä?
+
+-- "Minulla on ollut sinua niin kauhean ikävä tänä kesänä, niin että
+jos olisin vapaa, niin olisin tullut Tukholmaan, mutta valitettavasti
+en pääse. -- Kirjoita kuitenkin rehellisesti, kuinka voit, ja jollet
+itse voi kirjoittaa, niin pyydä nti Lundmarkia kirjoittamaan. Jos olet
+oikein sairas, niin täytyy minun jollakin tavoin asettaa niin, että
+voin tulla luoksesi. Onhan [Alexander] Boehm niin erinomaisen kelpo ja
+myötätuntoinen, että keksimme jonkun keinon." -- -- Sitte seuraa
+kertomus Ida Aalbergin sairaudesta ja heikkoudesta, joka oli seuraus
+liiallisista ponnistuksista [näytellessään Berlinissä]. Kuitenkin hän
+nyt oli tointumaan päin.
+
+Tiettävästi Kaarlo palasi kotia sinä aikana kun oli aikonut, valmiina
+uusiin ponnistuksiin.
+
+Näytännöt alkoivat 7/9 -- nytkin Helsingissä. Viime vuoden pakollinen
+alkaminen pääkaupungissa oli siis käänteentekevä: Helsingissä alkaminen
+muuttui tavaksi. Ensin annettiin kolme kansannäytäntöä, joissa m.m.
+esitettiin kaksi kertaa Murtovarkaus. Helenana esiintyi ensi kerran
+Aspegrenin seurueesta tullut nti _Hanna Kunnas_,[115] joka niin
+vasta-alkaja kuin olikin solakalla vartalollaan ja miellyttävällä
+äänellään teki sangen edullisen vaikutuksen. -- Ensimäkien uusi kappale
+tuli 24/9: Anni Levanderin suomentama E. Augierin komedia _Hävyttömät_.
+Näyttelemisestä kiitettiin varsinkin Leinoa (Vernouillet) ja rva
+Rautiota (markiisitar d'Auberive), joiden ohella Ahlberg oli markiisi,
+Rautio Giboyer, Sala Charrier, Weckman Henri; mutta huolimatta toisen
+keisarikunnan yhteiskuntaoloja kuvaavan näytelmän arvosta ei sillä
+ollut parempaa menestystä kuin tavallisesti verraten vierasta elämää
+esittävillä kappaleilla: se meni vain kolme kertaa. -- Sitten
+näyteltiin pääkaupungissa uusi Calderonin _Elämä on unelma_ 1/10 ja
+meni se kaikkiaan kuusi kertaa kohtalaisille huoneille. Esitys oli
+ylipäätään ansiokas, joskin runomittaisen tekstin lausuminen aiheutti
+muistutuksia esim. Ahlbergia kohtaan, joka muuten oli sopiva
+Sigismundiksi; vähemmän ehdollinen kiitos tuli Leinon (Clotaldo), Salan
+(Basilio) ja rva Raution (Rosaura) osaksi. Kaunis, runollinen näytelmä
+jäi pitkiksi ajoiksi ohjelmistoon. -- Seuraava uutuus tuli jo 10/10,
+kun ensi kerran esitettiin I. Latun suomentama 3-näytöksinen A. N.
+Ostrovskin huvinäytelmä _Älä istu toisen rekeen_. Vaikka kappale
+näyteltiin niin luontevasti, että läsnäolevien venäläistenkin
+sanotaan olleen tyytyväisiä, ei se herättänyt mainittavaa huomiota.
+Kritiikki oli toki myötätuntoinen ja kiitti m.m. suomentajan, Latun,
+lystillistä ravintoloitsijaa. -- Toista oli kun Olga Finnen palattua
+ulkomaanmatkaltaan Kuopion takana taas (ensiksi 22/10 ja kaikkiaan
+näytäntökautena 10 kertaa) otettiin esitettäväksi. Lilli oli hurmaava
+kuin ennen ja enemmänkin -- kuinkas sitten, kun oli Parisissakin
+käynyt. Huoneet täyttyivät, ja ilo oli ylimmillään. -- Eikä ollut
+Hamletinkaan uudistus epäonnistunut, se kun tuotti kuusi kertaa
+hyvänlaisen huoneen.
+
+Viime mainittujen näytäntöjen lomassa valmistettiin uutta, ja 14/11
+näyteltiin ensi kerran Hanna Aspin suomentama, jo kymmenen vuotta ennen
+Ruotsalaisessa teatterissa esitetty Gabriel Laguksen näytelmä _Uusi
+apulainen_. Tämä kotimainen draama, joka vain loppupuolella on
+draamallisesti jännittävä, ei herättänyt suosiota: se meni vain kolme
+kertaa. Kumminkin Sala kuvasi eheästi ja vaikuttavasti pääluonteen,
+pappismiehen, joka vaiteliaalla alistuvaisuudella kantaa kohtalonsa
+kuormaa. -- Otollisempi uutuus tuli 26/11, nimittäin Niilo Salan
+suomentama H. Sudermannin 4-näytöksinen draama _Kunnia_, jonka
+vaikuttavaisuus ei meilläkään pettänyt. Se näyteltiin kuusi kertaa
+hyville huoneille, sillä kappaleen näyttämöansioiden lisäksi tuli hyvä
+esityskin. Sala sopi hyvin Robertiksi ja hän esitti oivallisesti hänen
+ihanteellisen, jalon luonteenlaatunsa, ja onnistunut oli niinikään rva
+Rautio Lenorena, jonka sydämellisyys ja arvokkuus ovat samaa maata.
+Olga Finne, joka näytteli Almaa -- tyttöä joka jo molemmin jaloin
+seisoo turmeluksen tiellä, mutta sittenkään ei oikein tiedä mikä vaara
+häntä uhkaa -- osasi taitavasti välttää liiottelun; Almasta, jolle veli
+sanoo: "nuo silmät eivät saata valehdella", täytyi vielä voida pitää.
+Kreivi Trastia, maailmankokenutta pakinoitsijaa, kuvasi Leino, oikein
+ylemmyydellä, kyeten herättämään myötätuntoisuuttakin. Mutta hyviä
+olivat muutkin, niinkuin Heinecken pariskunta -- Rautio ja nti
+Stenberg, Kurt -- Weckman, kauppaneuvos -- Ahlberg, Michalsky -- Falck
+j.n.e. -- Syystä kun kappale ulkomailla oli herättänyt suurta huomiota,
+sattui että se meillä oli otettu esitettäväksi molemmissa teattereissa,
+jopa samalla aikaa. Tämä sai vertaamaan esityksiä toisiinsa, ja
+tunnustettiin että käsitys suomalaisella näyttämöllä oli syvempi ja
+lämpimämpi ja että siellä yksityiset näyttelijät, aatteellisesti ja
+taiteellisesti oikeammin, mukautuivat kokonaisuuteen, pyytämättä vetää
+erityistä, liiallista huomiota puoleensa -- mikä tietenkin oli luettava
+johtajan ansioksi. -- Vuoden lopulla ei enää tullut eikä kaivattukaan
+uutta, sillä pitkän ajan päästä esiintyi jälleen Ida Aalberg Juliana
+Shakespearen Romeossa ja Juliassa ja Ilka-neitinä Moserin Sodassa
+rauhan aikana. Se toi loistoa ja vetovoimaa joulukuun näytännöille.
+
+Tässä vuoden vaihteella vilkasemme jälleen Emilien kirjeisiin nti
+Elfvingille:
+
+-- "Teatterilta oli syksy kulunut hiljaa ja tasaisesti", hän kirjoittaa
+4/12, "emme voi kerskailla loistavista voitoista, mutta eipä ole
+tappioitakaan valitettavana. Kunnia menee hyvin ja on herättänyt
+melkoista suosiota. 'Suuri' yleisömme vaatii nyt kerta kaikkiaan
+suuria tragedioja kostyymeineen taikka kansannäytelmiä, muuten se ei
+lämpene; se ei tyydy 7-8 henkilöön näyttämöllä, vaan tahtoo paljon
+väkeä ja elämää; mutta kirjallinen yleisö on ollut tyytyväinen
+kappaleeseen.[116] Ensi keskiviikkona menee Romeo ja Julia Ida
+Aalbergin kanssa, etkä voi uskoa kuinka meistä on hupaista taas saada
+hänet näyttämölle; näyttää siltä kuin hän ei keväällä aikoisi
+matkustaa, sillä hän puhuu esiintymisestä useissa uusissa rooleissa.
+Tyytyväisiä olemme siihen, että hän viipyy edes jonkun ajan, sillä hän
+on toki taiteilija 'Jumalan armosta' ja täytyyhän hänen vaikuttaa
+elähyttäen ja sytyttäen ympäristöönsä." --
+
+-- "Suuri joukko kotimaisia kappaleita on meille tänä kesänä ja syksynä
+lähetetty", Emilie kirjoittaa 17/11, "mutta suureksi suruksemme emme
+ole voineet hyväksyä niitä näyteltäväksi. Joku päivä sitten tuli yksi
+komedia ja yksi suuri tragedia (Piispa Tuomas ja hämäläiset), jotka
+molemmat olivat hyljättävät; tänään tuli taas pieni komedia, mutta en
+tiedä kelpaako sekään. Kaarlo on ollut Numersin luona kohentamassa
+häntä ja hänen työvoimiansa. Hänen kauan sitte ilmotettu komediansa ei
+ole valmistunut, eikä Elinan surmastakaan kuulu mitään." --
+
+Se, jolta jotakin kelvollista tuli, oli Minna Canth, ja nyt kerromme
+piirteitä hänen jo ennenkin mainitun viidennen draamansa, _Papin
+perheen_, valmistuspuuhista. Minna rouva kirjoittaa siitä 11/9:
+
+-- "Näytelmäni on siksi edistynyt, että ensi näytös on viimeisen kerran
+puhtaaksi kirjoitettu. Kyllä siitä ehkä tulee jotakuinkin hyvä.
+Neljänteen näytökseen ja loppuun olen jokseenkin tyytyväinen. Mutta
+heikompi se on kuin Kovan onnen lapset, ei siitä pääse mihinkään.
+Se muuten on luonnollinen seuraus jo itse aineen luonnosta ja
+laadusta." --
+
+Emilien kirjeestä Betty Elfvingille (25/10) saamme sitte tietää, että
+Minna lokakuun alussa tuli pariksi päiväksi Helsinkiin tarkastuttamaan
+näytelmäänsä "ja oli hän hyvin tyytyväinen Kaarlon antamiin
+muuttamisneuvoihin". Sitten hän palasi kotia kirjoittamaan kappaletta
+uudestaan 5:ttä tai 6:tta kertaa. Tämä työ päättyi marraskuun
+loppupuolella, ja silloin hän kirjoittaa Bergbomille (19/11):
+
+"Rakas Tohtori! Nyt lähetin juuri postiin papin joukkoineen. Ja olen
+utelias kuulemaan, kuinka hyväksi ystäväksi Tohtori heille rupeaa."
+
+"Eihän se ole mitään 'suurenmoista'. Mutta kun elämä ympärillä ei
+mitään suurenmoista tarjoa, niin mistäpä sen silloin otti! Luonnotonta
+tai epätodellista siinä en luule olevan. Miltä kuitenkin tuntunee tuo
+pastorin äkillinen kääntyminen neljännen näytöksen lopussa? Siitä olen
+ollut vähän kahden vaiheilla. Mutta luulisin sentään, että se on
+motiveerattu tavallaan. Nimittäin siten, että Elisabeth ja Hanna
+kaikessa hiljaisuudessa ovat häneen vaikuttaneet, että hän kolmannessa
+näytöksessä jo horjui vakuutuksissaan, vaikka suuttumuksesta taas
+kovensi luontoaan. Että ankaruuden pohjana siis neljännessä näytöksessä
+on enemmän viha kuin oikeudentunto, ja sen mielenliikutus pian kumoo,
+jolloin naisten vaikutus häneen pääsee selvemmin ilmi. Kuinka nyt
+lieneekään, mutta tällä kertaa en jaksanut sitä paremmaksi saada.
+Pianhan sen muuttaakin, jos Tohtori siksi näkee, ja kunhan olen
+muutamia viikkoja levännyt, tai ainakin ajatellut muita asioita." --
+
+Ettei Bergbom vieläkään ollut tyytyväinen, huomaamme Emilien kirjeestä
+Betty Elfvingille 4/12. Siinä näet sanotaan: "Kaarlo on tehnyt parin
+päivän matkan Kuopioon neuvotellakseen Minna Canthin kanssa hänen
+neljännestä näytöksestään", ja toisessa paikassa samaa kirjettä: [Papin
+perheen] "alku on erinomaisen onnistunut ja hyvin kirjoitettu, mutta
+päättyminen, loppu ei täysin vastaa sitä; kenties Minna voi kuitenkin
+nyt tehdä semmoisia muutoksia, että viimeinenkin näytös tulee hyväksi.
+(Tämä kaikki on tietysti _kokonaan_ meidän kesken.)" -- Kaarlon käynti
+aiheuttikin uusia muutoksia, niinkuin näkyy Minnan kirjeestä 4/12:
+
+"Ensimäisen ja toisen näytöksen panen menemään tänä päivänä. Jos
+Tohtori sitten hyväntahtoisesti antaisi ne Otavalle, kun on tehnyt
+korjaukset toiseen manuskriptiin. Ensimäisessä näytöksessä tein
+ainoastaan pari pientä stilististä muutosta. -- Toiseen näytökseen tuli
+nuo lisärepliikit, joita Tohtori ehdotti 2:lle, 38:lle ja 45:lle
+sivuille." -- --
+
+"Neljännen näytöksen toivon saavani parissa viikossa valmiiksi.
+Ensimäisen kohtauksen olen jo kirjoittanut uudelleen. Se tuli paljon
+pitemmäksi nyt, 13 sivua, -- mutta ei suinkaan se ole sen
+vaarallisempaa. Kun nyt kestäisi tätä intoa loppuun asti, niin toivon,
+että kappale näiden muutoksien kautta tulee kymmentä vertaa paremmaksi.
+Kylläpä Tohtori on koko taikuri. En mitenkään olisi enää omasta
+voimastani saanut siihen halua. Olin sen suhteen tuiki tympistynyt ja
+tyhjentynyt."
+
+"Nyt minulla olisi pieni lapsellinen mieliteko. -- Olen aina odottanut,
+milloin kirjoittaisin jotain semmoista, jota kehtaisin Tohtorille
+omistaa. Nyt ei tässä ole yhtään vihaa, ei yhtään ivaa eikä mitään
+pahaa. Herra tiesi, kirjoitanko enää milloinkaan näin viatonta. Nyt se
+siis kävisi laatuun? Jos Tohtori siihen suostuu, niin pankaa sitten
+myötäseuraava paperi manuskriptin ensimäiselle sivulle, ennenkun sen
+annatte Otavalle."
+
+"Mahdollisesti tämä neljäs näytös nyt tulee pitkänlainen. Mutta ei
+suinkaan se haittaa?" --
+
+Edellisestä näemme, että Bergbom on yhtä tehokkaasti vaikuttanut "Papin
+perheenkin" kuin tekijättären varhaisempien näytelmien lopulliseen
+muotoon. Yhä uudistuneet neuvottelut ja matkat todistavat, että hän ei
+siinä kohden säästänyt aikaansa eikä voimiaan, vaan niin sanoakseni
+piti asiaa kuin omanaan, vaatimatta minkäänlaista hyvitystä, yksityistä
+enemmän kuin julkistakaan. Hän suostui kyllä Minna Canthin pyyntöön
+saada omistaa teos hänelle, mutta jos oikein tunnemme hänet niin
+tapahtui se ainoastaan sillä ehdolla että omistussanat laadittiin niin
+yksinkertaisiksi kuin ne todella ovat. Kirjan ensi lehdellä luetaankin
+ainoastaan sanat: "Tohtori Kaarlo Bergbomille omistanut tekijä", jotka
+eivät anna aavistustakaan siitä kiitollisuudenvelasta, joka Minna
+Canthilla todellisuudessa oli avustajalleen.
+
+Jätämme nyt Papin perheen vähäksi aikaa mainitaksemme vielä pari kohtaa
+niistä kirjeistä, joita olemme tässä käyttäneet. -- Yhdestä Minna
+Canthin kirjeestä (19/11) saamme tietää, että Kaarlo ei suinkaan ollut
+täysissä voimissa:
+
+-- "Huolestuneena olen aina muistellut Tohtorin väsynyttä katsetta
+viimein [lokakuun alussa] siellä käydessäni. Ja epäilen joka kerta tuon
+dieetin hyötyä. Tarvitseeko sitä todella seurata niin radikaalisesti?
+'Kohtuus kaikessa' on hyvä sananparsi. Pieni pala leipää aterialla ei
+varmaankaan tappaisi. Ja pieni lasi olutta tai portteria silloin
+tällöin -- ei sekään tappaisi. Onko hyvä antaa voimien mennä noin
+vähiin?"
+
+Juuri ennen joulua 22/12 Emilie kirjoittaa ensimäisen vaikutelmansa
+eräästä toisesta uudesta kappaleesta, joka samoin kuin Papin perhe
+ennen pitkää nähtiin näyttämöllä:
+
+"Minkä viiltävän epäsoinnun Ibsen taas onkaan lähettänyt maailmaan!
+Hedda Gabler on saanut minut oikein aaveita pelkäämään. Miksi
+runoilijat esittävät näitä kelvottomia, surkeita ihmisiä, ilman
+korkeampia henkisiä harrastuksia ja tarpeita? Luettuani kirjan olen
+oikein huonolla tuulella. En vielä tiedä, otammeko kappaleen
+esitettäväksi; minä olen aivan asiaa vastaan, enkä voi käsittää että
+joku taiteilijatar voisi mieltyä tähän tehtävään. Saa nähdä mitä Ida
+Aalberg sanoo siitä." --
+
+Uudenvuodenpäivänä -- Aleksis Kiven päivänä -- annettiin Kuopion takana
+ja sen ohella Kiven Yö ja päivä ja Kihlaus. Olga Finne näytteli Lilliä
+ensinmainitussa, mutta myöskin sokeaa tyttöä liikuttavassa idyllissä
+ja teki hän sen erittäin somasti, "ihmeen tasaisesti"; Kihlauksessa
+olivat nyt: Rautio Aapeli, Wuori Eenokki ja nti Stenbäck Herrojen Eeva.
+-- Ensimäinen uutuus tuli jo 6/1: G. von Moserin huvinäytelmä
+_Kukkaistuhlari_, joka Saksassa oli saanut melkoisen menestyksen, mutta
+meillä meni vain kolme kertaa. Päärooli oli Weckmanilla, joka pirteästi
+näytteli preussilaista husaariluutnanttia. Seuraava ohjelma 11/1
+käsitti koko kolme 1-näytöksistä kappaletta, nimittäin Niilo Salan
+suomentaman Leon Hennique'n (Emile Zolan novellin mukaan) kirjoittaman
+_Jacques Damourin_, Saimi Svanin kääntämän A. Dreyfusin huvinäytelmän
+_Rajuilma_ ja Ellein (Eliel Aspelin) suomentaman Giovanni Vergan
+_Talonpojan ritarillisuuden_ (Cavaleria rusticana). Ensi kappaleessa
+näytteli Leino taitavasti Jacquesia, maanpakolaista, joka palatessaan
+tapaa vaimonsa toisessa avioliitossa; närkästyneen vaimon "rajuilmaa"
+taasen esitti toisessa kappaleessa viehättävästi Olga Finne, ja
+kolmannessa, lyhyessä, kiihkoisessa tragediassa esiintyi vihdoin Ida
+Aalberg Santuzzana, pannen kuvaukseensa sitä kiehuvaa intohimoisuutta
+jota sisilialainen luonne vaatii, Leino -- Alfion ja Ahlberg --
+Turiddun asianmukaisesti säestäessä häntä. Huolimatta siitä että
+ainakin ensimäinen ja kolmas näistä näytelmistä olisivat ansainneet
+enempää mielenkiintoa,[117] ne kaikki ikäänkuin unohtuivat suurempien
+alle -- niitä näet ei toista kertaa esitetty. -- Topeliuksen päivänä
+meni nimittäin taas Regina von Emmeritz, ja Tudeer (Valvojassa) väittää
+Ida Aalbergin nyt "osanneen antaa päähenkilölle enemmän todenmukaista
+inhimillisyyttä, enemmän elonlämpöä kuin ennen" -- eikä ole syytä
+epäilläkään sitä, sillä olihan taiteilijatar kuluneena vuotena jälleen
+nähnyt ja kokenut semmoista, joka oli omansa kypsyttämään hänen
+taidettaan.
+
+Kohta kun Minna Canthin draama oli valmis, oli Bergbom tavallisella
+tarmolla ryhtynyt harjottamaan sitä, ja 23/1 oli _Papin perheen_
+ensi-ilta, laatuaan loistavimpia teatterin historiassa. Huone oli
+täyteen ahdettu: "lippu luukulla!", ja yleisö seurasi kasvavalla
+jännityksellä tätä näytelmää, joka ei ainoastaan sommittelun puolesta
+ollut tekijän edellisiä etevämpi, vaan siinäkin otollisempi, että se
+lämmitti, niinkuin vain kotimaisten olojen sattuva kuvaus saattaa
+lämmittää, ja että se syvästi kosketteli ajan kysymyksiä, käyttämättä
+tuota katkeraa ivaa, joka repii haavoja ja karkottaa sovinnollisuuden.
+Rva Canth ei ollut saapuvilla, mutta innostuneelle yleisölle
+ilmotettiin, että onnittelutervehdys sähköteitse lähetettäisiin
+tekijälle. -- Näyttelemistä Tudeer arvostelee hyväksi, lausuen muun
+muassa:
+
+Vallan oivallisesti näyteltiin etenkin kappaleen varsinainen päärooli,
+pastori Valtari. Leino olikin tykkänään antautunut tehtäväänsä ja siitä
+luonut tuoreen tyypin, jossa ei ollut mitään istaantunutta maneeria.
+Erittäin taiteellisesti hän osasi pitää koossa tuon tulisen
+luonteen näennäisesti ristiriitaiset puolet; rakkauden tarve ja
+itsekylläisyys, hellyys ja tylyys yhtyivät yhdeksi voimakkaaksi, täysin
+luonnonmukaiseksi, osanottoa herättäväksi ihmisolennoksi. -- Maijun
+rooli oli nti Finnelle kiitollinen. Hän sai varsin hyvin näkyviin sekä
+lapsen hilpeän veitikkamaisuuden että sen levottoman, herkkähermoisen
+huimapäisyyden, jota nerokkaassa nuoressa naisessa vaikuttaa tuo omaan
+luontoperäiseen toimintaan pyrkivä sisäinen voima, jota hänen omaisensa
+eivät ymmärrä, vaan jota äiti turhaan koettaa hillitä, isä tukehduttaa
+tai johtaa omien tarkotusperäinsä mukaan. Alkupuolella hän kuitenkin
+oli liian raju ja jyrkkä, mutta viimeisessä näytöksessä esitys oli
+kaikin puolin taiteellista: se oli hillittyä ja samalla täynnä
+luontevaa tunnetta. Siinä tuli heti näkyviin että tosielämän vakavat
+riennot jo olivat ennättäneet painaa Maijuun leimansa. Elävästi
+kuvattiin tuo kimmoavainen taiteilijaluonne, hermostuttavine
+jännityksineen ja hurmaavine menestyksen iloineen. -- Salan Jussilta
+puuttui ylioppilaan reippaus. -- Hannan roolin näytti sympaattisesti
+nti Kunnas. Siinä oli selvää ymmärrystä ja luontoperäistä tunnetta.
+Hänen liikkeensä ovat jäykät, mutta niissä ei ole mitään maneeria, ääni
+on soinnukas, lausuminen selvää ja sielunliikutuksia kuvaava.
+
+Papin perhe meni 9 kertaa täysille ja hyville huoneille. -- Kun
+sähkösanoma ensimäisen näytöksen jälkeen tuli perille, makasi Minna
+Canth sairaana influensataudissa.[118] Parannuttuaan hän matkusti
+maaliskuulla Helsinkiin ja näki (14/3) kappaleensa, kun se esitettiin
+kahdeksannen kerran. Huone oli silloinkin täpö täynnä, ja katsojat
+osottivat erittäin innokkaasti suosiotaan tekijää kohtaan, joka Leinon
+ja nti Finnen mukana astui näyttämölle ja jota tervehdittiin
+hyvähuudoilla ja kukkavihkoilla.[119]
+
+Noin puolitoista viikkoa Papin perheen jälkeen tuli toinen merkillinen
+uutuus, nimittäin Ibsenin _Hedda Gabler_, joka meni ensi kerran 4/2.
+Niinkuin ote Emilien kirjeestä todistaa, ei tämä näytelmä ollut juuri
+omansa herättämään myötätuntoisuutta, mutta sittenkin sen esittäminen
+muodostui voitoksi teatterillemme. Kiitos olkoon taiteellisen
+näyttelemisen ja erittäin Ida Aalbergin, tapahtui se kumma, että
+kappale, joka muualla ei ollut menestynyt, onnistui suomalaisella
+näyttämöllä. Se kokosi 6 täyttä huonetta. -- Tudeer kirjoitti pitkän,
+seikkaperäisen analyysin taiteilijattaren tavasta tulkita tätä, hänen
+myöhemminkin usein esittämäänsä loistorooliansa, ja päättää seuraavin
+sanoin:
+
+"Että Ida Aalberg niin selvästi on ymmärtänyt Ibsenin hengen viimeisen
+tuotteen, että hän Heddassa on havainnut ihmisen, että hän siten on
+voinut katselijoille selvittää tuon syvämielisen teoksen, se on
+todellinen nerontyö. Häntä katsellessa katselijalla oli se
+intensiivinen henkinen nautinto, jota tuntee, kun hengen voimat
+jännittyvät ja kun hetki hetkeltä huomaa näkönsä selviävän,
+näköpiirinsä laajenevan, sydämensä lämpiävän, aatteensa kohoavan. Joka
+semmoista voipi saada aikaan, on _suuri_ taiteilija." -- Kiitettyään
+näyttämöllepanoakin erittäin onnistuneeksi, arvostelija sanoo, että
+muutkin esiintyjät olivat tyydyttäviä sekä yhteisnäytteleminen tasaista
+ja hyvää. Sala teki Tesmanin hyvin eläväksi ja todenmukaiseksi. Nti
+Stenberg oli herttainen poroporvarillinen Julle-täti. Leino oli
+assessori Brackista luonut uuden, merkillisen tyypin, joka kokonaan
+erosi hänen tavallisesta esiintymisestään. Ahlbergilla Lövborgina oli
+hyviä kohtia, mutta toisinaan hän liiotteli ja näytti maneeria. Nti
+Kunnas ei oikein pystynyt Tean rooliin, mutta esitykseltä ei kuitenkaan
+puuttunut lämpöä eikä oikeaa käsitystä.
+
+Jos luetaan pois Runebergin-päivän ohjelma (kuvaelmia Runebergin
+runoelmista ja Saimaan rannalla), joka annettiin kaksi kertaa, ja pari
+muutakin sekaohjelmaa, muodostivat Papin perhe ja Hedda Gabler
+helmikuun ohjelmiston, ja Emilie saattoi (17/2) syystä kirjoittaa:
+"Meidän on käynyt sangen hyvin tänä vuonna, se on ollut paraimpia
+aikoja mitä teatteri on kokenut. Varsinkin on työ sujunut erinomaisen
+reippaasti, kaikki ovat olleet terveitä, niin ettei häiriöitä ole
+tapahtunut sairauskohtausten kautta."
+
+-- Tällä ajalla sattui kumminkin kuolemantapaus, joka läheltä koski
+teatteria. Nti _Hilda Asp_ kuoli näet keuhkotautiin 22/2. Erottuaan
+teatterista (kts. ylemp. s. 271) hän oli ruvennut yhteiskoulun
+opettajattareksi, mutta sekin ura tuli lyhyeksi. Turhaan yritettiin
+ehkäistä kamalaa tautia Kochin keksimällä parannuskeinolla. Kun hänen
+maalliset jäännöksensä toisena päivänä kuoleman jälkeen rautateitse
+vietiin Tampereelle, kotikaupunkiin, haudattavaksi, lausui runoilija
+J. H. Erkko hänelle lämpimät jäähyväis- ja muistosanat.
+
+Maaliskuullakaan ei annettu mitään ohjelmistolle uutta, vaan näyteltiin
+uusintoja, Faust (5 kertaa), Yhdistysjuhla y.m. Tämä ei kuitenkaan
+ollut suunnitelman mukaista, vaan johtui erinäisistä asianhaaroista. Jo
+ennen ohimennen mainittu ja pian laajemmin käsiteltävä Numersin uusi
+näytelmä, Elinan surma, oli näet valmistunut, ja Bergbomin aikomus oli
+ollut tänä keväänä toimittaa se näyttämölle, mutta Ida Aalberg
+kieltäytyi -- terveydellisistä syistä -- näyttelemästä vaativaa Kirsti
+Flemingiä. Kun myöskin rva Rautio oli estetty esiintymästä roolissa, ei
+ollut muuta neuvoa kuin lykätä kappaleen esittäminen syksyksi. Mutta
+tästä taas seurasi, että teatterin oli vaikea jatkaa näyttelemistä
+Helsingissä. Eikä näytäntöjä jatkettukaan edemmäs kuin 19 p:ään huhtik.
+Että niinkin kauan oli näyteltävää, oli Lindforsin ansio, joka
+maaliskuun lopulla Parisista palattuaan esiintyi Saiturina ja Setä
+Bräsiginä. Sitä paitse annettiin uusikin kappale, Hanna Aspin
+suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen huvinäytelmä _Voimakkaita naisia_
+(12/4), jossa tehdään pilaa amerikkalaisten "vapaista" naisista. Se
+nauratti aika lailla yleisöä ja jäi pitemmäksi aikaa ohjelmistoon --
+enimmin siinä ehkä miellyttivät Olga Finne, joka herttaisena Clairena
+on amerikkalaisnaisten vastakohta, ja Weckman, joka Jonathanina
+näytteli oikeaa amerikkalaista miespuolta. -- Viimeinen tai oikeammin
+viimeiset näytännöt olivat 19/4, jolloin tietääksemme ensi kerran
+annettiin kaksi näytäntöä samana päivänä, nimittäin klo 5 Saituri ja
+klo 8 Elämä on unelma, kumpikin täydelle huoneelle. Tästä Emilie 20/4
+kirjoittaa Betty Elfvingille:
+
+"Yleisö kasvaa täällä vuosittain, totta kyllä köyhempi työläisyleisö,
+mutta on hupaista voida tyydyttää sen esteettisiä tarpeita. Toisena
+pääsiäispäivänä annoimme kaksi kansannäytäntöä ja oltiin siitä niin
+kiitollisia, että paitse Suomettaressa julkaistua kiitosta, muutamat
+työmiehet kävivät kotonamme yksityisesti, suullisesti kiittämässä
+meitä. He eivät jaksa valvoa illoin, kun heidän täytyy niin varhain
+aamulla olla liikkeellä mennäkseen työhönsä." --
+
+Ensimäinen kiertomatka tehtiin jo maaliskuulla, kun Bergbom 15/3 lähti
+niitten jäsenten kanssa, jotka esiintyivät Papin perheessä ja Kuopion
+takana, _Hämeenlinnaan_ ja _Tampereelle_, antaakseen toisessa
+kaupungissa kolme ja toisessa neljä näytäntöä, jotka tuottivat (1,109 +
+2,227) yhteensä 3,336 mk. Sillä aikaa näyteltiin Helsingissä
+Yhdistysjuhla ja Murtovarkaus -- roolit enimmäkseen oppilasten
+esittäminä. -- Palattuaan tältä matkalta Bergbom matkusti Viipuriin ja
+Pietariin sopiakseen esiintymisestä näissä kaupungeissa huhti- ja
+toukokuulla. (Aikomus oli ollut käydä Turussakin, mutta siitä ei tullut
+mitään, kun ruotsalainen teatterinjohtaja Selander, jonka hallussa
+Turun teatterihuone paraikaa oli, ei suostunut edes muutamaksi illaksi
+luovuttamaan sitä suomalaiselle seurueelle.)
+
+_Viipurissa_ näytännöt alkoivat 22/4 Papin perheellä ja annettiin niitä
+18, viimeinen 31/6. Lakkauttamatta näyttelemistä Viipurissa
+pistäydyttiin välillä _Pietarissa_ ja esiinnyttiin siellä Kononovan
+teatterissa kolmena iltana 8/5-11/5. Kun Ida Aalberg oli mukana, oli
+ohjelmisto kauttaaltaan hyvä. Viipurissa taiteilijatar esiintyi
+näytelmissä Romeo ja Julia, Hedda Gabler, Erotaan pois ja Sota rauhan
+aikana, mutta Pietarissa vain kahdessa ensinmainitussa -- niiden
+välillä meni Papin perhe. Otamme joitakuita piirteitä Kaarlon
+kirjeistä:
+
+Kiertomatkoilla antoi tavan mukaan enintä vaivaa suurten näytelmäin
+esittäminen pienillä näyttämöillä, joilta puuttui milloin mitäkin
+välttämättömiä koristuksia tai muita laitoksia. Silloin täytyi joko
+tilata Helsingistä taikka paikalla valmistaa mitä tarvittiin. Kun
+kysyttiin miten milloinkin oli pälkähästä pelastauduttava, Bergbom ei
+läheskään näy olleen niin epäkäytännöllinen kuin yleisesti on luultu.
+Kuinka kekseliäs hän saattoi olla, siitä tarjoavat hänen kirjeensä
+Emilielle monta esimerkkiä. Kas tässä yksi semmoinen, joka ei ole
+vailla humorististakaan sävyä:
+
+"Nyt muistan jälleen jotakin Romeota koskevaa [hän oli juuri ennen
+kirjoittanut muista tarpeista]. Tuo aita, joka erottaa hautaholvin
+kirkkomaasta! Pietarin dekoratsionissa aukko on suurempi kuin meillä,
+jota paitse kaunis musta, kullattu pystyaitamme on liian raskas
+[kuljetettavaksi]. Mutta mitä arvelet seuraavasta ehdotuksesta? Setä
+Bräsigin ensi kuvaelman aita on nyt [näöltään] hyvin mitätön, vaikka
+muuten soma; mutta jos Heinänen rikkaasti kultaisi sen, niin se
+menettäisi puutarhamaisen luontonsa ja kelpaisi hautaholviaidaksi.
+Tietysti se on korotettava, mutta se voidaan kyllä tehdä Pietarissa.
+Sillä on sekin ansio, että se on hyvin köykäinen eikä kuitenkaan näytä
+liian halvalta, n.b. kun se kullan kautta saa tarpeellisen loiston.
+Tietysti se ei ole 'le gendre que j'avais révé', mutta en keksi muuta
+keinoa."
+
+"Muutoin Romeo ja Julia näytellään [Pietarin] Pienessä teatterissa
+nousevalla viikolla, [Eleonora] Duse Juliana. -- Sano se Axel
+Ahlbergille, ehkä hän haluaisi käydä sitä katsomassa." (Kirje on
+Viipurista vähä ennen seurueen sinne tuloa.)
+
+Pietarissa maisteri Jalmari Basilier hartaasti avusti Bergbomia.
+Näytännöt annettiin Hyväntekeväisyysseuran nimessä ja se vaikutti vähän
+ohjelmistoonkin. Seuran esimies, pastori Hakkarainen, oli närkästynyt
+siitä että aiottiin näytellä ainoastaan semmoisia [moderneja]
+kappaleita kuin Kuopion takana, Papin perhe ja Hedda Gabler ja oli
+varottanutkin seurakuntalaisiaan käymästä katsomassa niitä. Silloin
+päätettiin ottaa Romeo ja Julia vastapainoksi!
+
+Viipurissaolo muodostui loistavaksi, Kaarlo kirjoittaa näet 5/5:
+
+"Neljä loppuun myytyä huonetta yhdellä viikolla ja tänään saamme
+viidennen. Ihmiset seisovat jonossa klo 6:lta aamulla. Voiko pyytää
+parempaa menestystä? -- Koska nuo kolme Pietarin näytäntöä ovat
+kokonaan ulkopuolella säännöllisiä näytäntöjä, eiköhän voitaisi määrätä
+puhdas voitto niistä palkinnoksi parhaimmasta draamasta, joka
+sisäänjätetään esim. ennen 1 p. tammik. 1893? Esitä asia johtokunnalle.
+Päätös voidaan tehdä syksyllä."
+
+-- [Valitettavasti Kaarlo kaikessa tässä touhussa oli sairas:] "On
+mahdollista että minun täytyy käydä Helsingissä, ennen kun lähden
+ulkomaalle. [Ennen oli sovittu, että sisarukset jälleen yhdessä
+lähtisivät ulkomaalle, ja että Emilie toukokuun lopulla tulisi
+Viipuriin, josta lähtö tapahtuisi.] Tiedät mitä itsepäistä
+vilustumista, influensaa, katarria tai miksi sitä mainittaneenkaan,
+olen tänä keväänä kärsinyt. Viimeiset viisi päivää olen ollut
+vuoteenomanakin, vaikka taas olen jaloillani. Mutta pahempi on että
+tauti on kohdistunut korviin, niin että saatan sanoa olevani melkein
+kuuro. En esim. kuule kellon nakutusta, ennen kun se painetaan aivan
+korvaa vasten. Jos se jatkuu Pietarin matkan jälkeen, täytyy minun
+puhutella spesialistia, jommoisia ei ole Viipurissa. Minua hoitaa tri
+[Paul] Collander, joka on määrännyt 'roppia', jotka ovat lieventäneet
+säryn (sitä olen tuntenut, jopa hyvin ilkeää), mutta kuulo on tuskin
+parantunut." -- Pietarissa Kaarlo luulee tulevansa toimeen ilman
+Emilietä, mutta jos hän tulee kovin voimattomaksi, on hän
+sähkösanomalla kutsuva sisarensa avukseen.
+
+-- [Viipurissa kohtasi teatteria vastoinkäyminen, joka lisäsi johtajan
+vaivoja:] "Voitko uskoa, ettemme saa sotamiehiä statisteiksi, vaikka
+Arppe kyllä on saanut. Se johtuu siitä että De Pont on poissa ja eräs
+titulus Londén -- äkänen svekomaani -- päällikkönä. Tunnettu nimi. Ja
+hän kielsi. Oli tietysti vaikea saada avustajia, ja 'kaikenlaisilta ne
+näyttivät', mutta menihän tuo kumminkin, sillä kaikki tekivät mitä
+voivat."
+
+Kuinka asiat sitten kävivät, näemme myöhemmästä kirjeestä (noin 15/5):
+
+"Alan nyt tulla terveeksi, kiitos olkoon kauniin ilman ja suuremman
+levollisuuden, jota nykyään nautin. Vaikka totta on että Pietarissa
+minä oikeastaan paranin, huolimatta siitä että sain joka päivä istua
+15 à 16 tuntia Kononovassa. Eikä se ollut vanha Kononova --
+valitettavasti! Kaikki vanhat koristukset ovat poismyydyt, ja uudet
+kurjia, pukuhuoneet kylmiä luolia (Ida Aalbergin täytyi pukeutua
+karsinassa näyttämön vieressä). Oli vielä surkeampaa kuin entisessä
+Prikashikassa. Yhdellä tärkeällä erotuksella: kaikki oli siistiä ja --
+rehellistä."
+
+"Pietarissakäynti osotti lopullisesti, että vierailumme siellä eivät
+ole uudistettavat. Taikka oikeammin, että nykyinen tapamme esiintyä
+siellä on ehdottomasti kelvoton. Joko tulee meidän esiintyä huokeasti
+ja vaatimattomasti suomalaisille käsityöläisille Prikashikassa. Ja sen
+asian hoitaa kyllä Aspegren. Taikka on meidän näyteltävä Pietarin
+venäläis-saksalaiselle yleisölle. Sitä varten tarvitsemme impressarion,
+ja semmoista tuskin saamme -- emme ainakaan rehellistä. --
+Taloudellinen tulos oli, niinkuin saattoi ajatella -- ei voittoa eikä
+tappiota. Laitokset ja järjestely olivat mitä surkeimpia."
+
+"Taiteelliseen tulokseen voimme ylipäätään olla tyytyväisiä. Hedda
+Gabler teki tosin täydellisen fiaskon (syy oli joko ilmotuksen
+puutteessa taikka kappaleessa, johon Basilier yksin oli tyytyväinen),
+mutta Papin perhe ja Romeo ja Julia onnistuivat sitä paremmin. S:t
+Petersburger Zeitungin arvostelu oli hyvin ystävällinen, ja venäläiset
+lehdet ihailivat ainakin Ida Aalbergia, vaikka ne eivät muutoin olleet
+hyvänsuopia. Mutta totta onkin että hän varsinkin Juliana kohosi
+taivaan korkealle muitten yli."
+
+Toukokuun loppupuolellakin näyteltiin Viipurissa hyville huoneille,
+joten koko tulo oli 11,861 mk (se on keskimäärin lähes 660 illalta).
+Kun Pietarin tulot tekivät 3,978 mk, päättyi kiertomatkojen tili
+melkoiseen voittoon, nimittäin 4,639:61 mk. --
+
+Viime mainitussa kirjeessä Kaarlo ilmotti olevansa valmis lähtemään
+lauantaina 23/5 ja kehotti Emilietä edellisenä päivänä saapumaan
+Viipuriin.
+
+Teatterin hyvä menestys Viipurissa vaikutti tietysti koko tilivuoden
+lopputulokseenkin. Nytkin vajaus väheni, niin että se teki vain
+7,502:63 mk. Mutta se olikin alin määrä, mihin se näinä vuosina
+laskeutui; seuraavana kolmena vuotena vajaus taas kasvamistaan kasvaa.
+
+Tänä keväänä luopui kannattajain kokouksessa 6/4 maisteri V. Löfgren
+johtokunnan jäsenyydestä, ja valittiin hänen sijaansa professori _O. E.
+Tudeer_. -- Sen yhteydessä mainittakoon teatteriin tulleita uusia
+jäseniä.
+
+Keväällä 1890 Bergbomin ollessa Kuopiossa _Hemmo Kallio_ ilmottautui
+tälle halukkaana rupeamaan näyttelijäksi. -- "Miksi ette ole tullut
+ennen?" tohtori kysyi. -- "No, kun olen näin pieni ja pahannäköinen,
+niin en ole ennemmin rohjennut", toinen vastasi. Syksyllä oli
+koenäytäntö, ja silloin Kallio pääsi teatteriin. Pieni kasvultaan eikä
+muutenkaan kaunis Kallio kuitenkin osotti luontaisia lahjoja, varsinkin
+naurettavaan, humoristiseen, ja ennen pitkää hänestä sukeutui uusi
+Esko, muusta puhumatta.[120] -- Syksyllä joulun edellä otettiin nti
+_Kirsti Sainio_, jolla niinikään oli pysyvä tulevaisuus näyttämöllä,
+vaikka hän paremmin tunnetaan nykyisellä nimellään rva _Kirsti Suonio_,
+jota hän omistaa v:sta 1895, jolloin meni naimisiin näyttelijä Evert
+Suonion kanssa.[121] -- Vielä mainitsemme tältä näytäntökaudelta nti
+_Cecilia Silénin_, joka silloin tuli kuiskaajaksi ja yhä edelleen
+hoitaa tärkeätä virkaansa.[122] -- Vihdoin merkittäköön, että maisteri
+_Ivar Wilskman_ näytäntökauden alusta oli ryhtynyt hoitamaan teatterin
+rahastoa. Hän pysyi virassa (jota Wahlströmin ja V. Soinin jälkeen K.
+ja F. Basilier olivat hoitaneet) toista kymmentä vuotta.
+
+Näytäntöjen luku oli 118, ja näyteltiin niissä 13 kertaa _Kuopion
+takana_; 12 _Papin perhe_; 8 Kunnia, Hedda Gabler; 7 _Kyökissä_, Elämä
+on unelma, Romeo ja Julia; 6 Älä istu toisen rekeen, Hamlet; 5
+_Kihlaus, Mestarin nuuskarasia_, Faust, Saituri; 4 Sota rauhan aikana,
+Setä Bräsig; 3 _Uusi apulainen, Murtovarkaus, Saimaan rannalla_,
+Työväen elämästä, Hävyttömät, Ei ollenkaan mustasukkainen,
+Kukkaistuhlari, Yhdistysjuhla, Voimakkaita naisia; 2 _Pukkisen pidot,
+Regina von Emmeritz, Tietäjä, Amalia ystävämme_, Sirkka; 1 _Yö ja
+päivä, Hirvenhiihtäjät_, Jacques Damour, Rajuilma, Talonpojan
+ritarillisuus, Erotaan pois.
+
+Näistä 36 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 11.
+
+
+
+
+XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92.
+
+
+Viipurista matkustivat siis Bergbom-sisarukset Berliniin. Syystä kun he
+olivat yhdessä, on meillä taas vähemmän kerrottavaa heistä, sillä eivät
+he koskaan kirjoittaneet vieraille niin usein kuin toisilleen. Ainoa
+kirje Berlinistä on Emilien 31/5 Betty Elfvingille kirjoittama. Siitä
+on seuraava ote:
+
+"Täällä istun nyt ja lähetän Sinulle terveisiä Dresdener Hofista;
+kaikki on paikallaan ja niin kuin kaksi vuotta sitten, paitse että
+täällä kaikin voimin rakennetaan ja laajennetaan. 'Berlin ist
+Kaiserstadt und Berlin wird Weltstadt'; iloitaan siitä että Berlin on
+Euroopan kolmas kaupunki ja toivotaan, että se tulee toiseksi ja
+rientää Parisin ohitse. Sitä se ei kuitenkaan voine, sillä ei se
+koskaan voi hankkia itselleen Parisin vanhaa, suurta historiaa eikä
+sitä merkitystä, joka Ranskan pääkaupungilla on ollut ihmiskunnan
+kehityksessä, vaikka Berlin tietenkin tulevaisuudessa on näyttelevä
+suurta roolia. -- Meidän päätarkotuksemme täällä on luonnollisesti
+nähdä mitä teatterit esittävät ja paljon hyvää ja kaunista olemme jo
+tällä viikolla nähneetkin. Kumminkin kärsin melkein entistä enemmän
+saksalaisten kinnatusta paatoksesta ja luonnottomasta lausumistavasta;
+tämä ylöspäin ajo sanojen selässä ja joka sanan alleviivaaminen tulee
+ajan pitkään tuskalliseksi ja tavasta on minulla halu huutaa: 'kyllä
+vähemmälläkin ymmärtää'. Ibsen on moderni: olemme jo näinä kuutena
+päivänä nähneet Kuninkaanalut ja Villisorsan. Minusta tuntuu niinkuin
+ei suuri yleisö oikein oivaltaisi vierasta runoilijaa, mutta täällä on
+innostunut Ibsenseurakunta, joka voimakkaasti taputtaa käsiä ja meluaa
+niin että kuuluu, ja niinhän oikeastaan meilläkin on laita. Mutta mikä
+hätä onkaan saksalaisella näyttämöllä, jolla on oma suuri, rikas
+kirjallisuus käytettävänään sekä saa näytellä yleisölle, joka tuntee,
+rakastaa ja kunnioittaa tuota omaa kirjallisuuttaan, toisin on meidän
+raukkojen laita! -- Tänään on tulevan viikon ohjelmisto ilmotettu ja
+sen johdosta viivymme täällä vielä koko nousevan viikon. Saamme nähdä
+Die Haubenlerche [Leivonen], joka syyskuulla menee meillä, sekä sen
+ohella klassillisia kappaleita, jotka kenties otetaan esitettäväksi.
+Ensi maanantaina matkustamme arvattavasti Parisiin, missä olemme 3
+viikkoa, niin että minä tulen kotia heinäkuun ensi päivinä ja Kaarlo
+luultavasti asettuu johonkin parantolaan Saksenin vuoristossa -- vielä
+hän ei varmaan tiedä mihin. -- -- Jonkunlaisella surumielisyydellä
+ajattelen yhteistä matkaamme 2 vuotta sitten: se matka oli niin lyhyt,
+että Sinun kyllä olisi ollut tarpeen uudistaa se tänä vuonna. Hyvin
+herttaista ja hupaista olisi ollut, jos me nytkin olisimme saaneet
+yhdessä Sinun kanssasi iloita kaikesta suuresta ja kauniista, jota
+tämmöinen ylellisyyskaupunki tarjoaa; kurjuutta, surua ja huolia on
+täälläkin ja runsaasti, mutta ne ovat kätkössä vieraan silmiltä, ja
+meille näyttäytyy ainoastaan loistava, kohiseva elämä. Tavasta tunnen
+sydämessäni oikein kateutta -- on vaikeaa että kansamme on niin pieni
+ja vähäpätöinen. Suurilla kansakunnilla on toki toisellainen itsetunto!
+Kas niin, hyvästi nyt! tulenhan oikein sentimentaliseksi."
+
+Päivin sisarukset odottaessaan illan näytäntöä tavan mukaan kävivät
+ostoksilla, hankkiakseen teatterille mitä tarvittiin uusia kappaleita
+varten. Tällä kertaa Shakespearen Kesäyön unelma oli mielessä, ja se
+vaati paljon häikäisevää korua ja muun muassa suuren aasinpään, jota
+Titania hyväilee -- kaikki ostettiin Emilien vastaanotettavaksi ja
+tullattavaksi Helsingissä. -- Matkan jatko muodostui toisin kuin ensin
+oli suunniteltu. Berlinistä sisarukset lähtivätkin Wieniin.
+Sielläolosta Emilie 5/7 (Naantalista, johon hän paluumatkallaan oli
+poikennut tavatakseen parannuksilla olevaa Augusta-sisartaan)
+kirjoittaa Betty Elfvingille:
+
+-- "Teatterissa näimme sielläkin hyvää ja kaunista, ja minä pidän
+paljon enemmän sikäläisistä näyttelijöistä kuin berliniläisistä: ne
+ovat luonnollisempia ja puhuvat paljo paremmin kuin pohjoissaksalaiset
+toverinsa; näyttämöllepano ja kaikki laitokset yleensä ovat sitä
+vastoin Berlinissä paremmat." --
+
+Samoin kuin Parisi jäi Saksenin Sveitsikin käymättä. Wienistä Kaarlo
+päätti matkustaa Baijerin Reichenhalliin, josta hänen ensimäinen
+kirjeensä on päivätty 27/6:
+
+"Rakas sisar, olet kai ollut levoton, kun en ole antanut tietoja
+itsestäni, mutta olen nyt vasta tullut Reichenhalliin. Kun minun
+Wienissä oli lähteminen junalleni, kuulin että se oli n.s. Bummelzug,
+joka viipyi koko ikuisuuden tiellä. Päätin lykätä matkan iltaan. Mutta
+kuinka olikaan, tulin Prateriin, ja siellä mustalaismusiikki kiinnitti
+minua niin, että päätin lähteä vasta seuraavana päivänä. Niin teinkin.
+Mutta silloinkin muutin vähän matkasuunnitelmaani. Päätin näet ensin
+käydä katsomassa Berchtesgadenia, jota musikaalinen pöytänaapurimme
+niin lämpimästi suositteli minulle, ja myöskin pistäytyä Salzburgissa.
+Tämä matkustus on kestänyt neljä päivää, niin että vasta nyt lauantaina
+olen saapunut Reichenhalliin. Matka oli erinomaisen miellyttävä --
+mutta kallis, kallis, kallis! Kyllä hinnat ovat täällä toiset kuin
+Jemtlannissa! Täällä Reichenhallissa olen toki onnistunut saamaan
+jotakuinkin kelvollisen kortteerin -- n.b. jollei vain emäntäni
+keittotaito aseta vatsalleni liiallisia vaatimuksia. Hotellissa
+syöminen on mahdoton täkäläisten hintojen vuoksi. Ja kuitenkin on
+Berchtesgaden vielä paljo kalliimpi."
+
+"Minulla on ollut vähän ikävä Wieniä, joka kumminkin, sanottakoon mitä
+tahansa, on miellyttävä kaupunki. Ennen katselin sitä ankarammin, mutta
+mitä kauemmin elää, sitä enemmän oppii antamaan arvoa ihmiselliselle
+vieraissakin muodoissa. Totta kyllä astuu siellä elämänhalu esiin
+semmoisella välittömyydellä, jota emme koskaan voi hyväksyä. Mutta kun
+on saanut niin kyliänsä 'kysymyksistä' ja 'kummittelijoista' ja
+saarnoista, joissa on käsitelty korkeampaa siveellisyyttä ja korkeampaa
+epäsiveellisyyttä, kuin me siellä kotona näinä vuosina, niin vaikuttaa
+etelänlasten naivinen välittömyys raitistavasti. Se on kuitenkin
+ihmisellisempi kuin se vihainen katkeruus, joka meillä haittaa ainakin
+kaikkea kirjallista tuotantoa."
+
+"Täällä Reichenhallissa viivyn viisi viikkoa tai kuusi. Sitte matkustan
+Pragin, Dresdenin ja Berlinin kautta kotia. Kussakin kaupungissa viivyn
+muutamia päiviä. Kenties Dresdenissä kuitenkin käyn Behrillä ja katson
+mitä hänellä on valaistuskoneita [joita kai tarvittiin Kesäyön
+unelmaan]. Ehkä hänellä on [semmoisia] muitakin kuin sähkövaloa varten.
+Viipurissa oli kaksi suurta reflektoria, jotka olivat siirtonaisia --
+jotakin samantapaista kuin meidän Faustissa käyttämämme vanhat, mutta
+paljo parempia. Jos semmoisella voisi kohdistaa määrättyyn paikkaan
+värillistä valoa, niin olisi sillä paljo saavutettu. Enemmän kuin pari
+sataa markkaa semmoinen tuskin maksaa. Kentiesi voisi myöskin saada
+prospektin, jota käytännöllisempi henkilö, esim. Ossian, pystyy
+arvostelemaan. Siinä tapauksessa saat lähettää Dresdeniin muutaman sata
+Reichsmarkkaa, sillä mitä minulla on, tarvitsen Berlinissä kirjoihin ja
+nuotteihin. Meidän laulukirjastomme kaipaa välttämättömästi
+raitistamista, sillä samat juomalaulut ovat kukoistaneet liian kauan ja
+hengellistäkin musiikkia varten näyttämön takana aion ostaa muutamia
+suurempia kuorokokoelmia. Noin 30 markkaa menee Mendelsohnin
+Kesäyönunelman musiikkiin taikka, jos orkesterinuotitkin ovat painetut,
+saman verran lisää."
+
+"Kirje Augustalta Sinulle oli minua täällä vastassa. Hän sanoo että
+minua on tylysti (styfmoderligt) kohdeltu uudessa rakennuksessa.[123]
+Enhän saa sellaista kohtelua hänen kodissaan ja vielä vähemmän hänen
+sydämessään, ovathan silloin seinät ja huonekalut pikkuasioita. Kuinpa
+hän vain saisi olla terveempi. Mutta hän on varmaankin sairaampi kuin
+hän sanoo ja se on pahin asia.[124] Olemmehan olleet onnellisia, kun
+olemme saaneet elää sen tulikaupungin polttopisteessä, jossa
+kansakunnan elämä on syntynyt, mutta olemme myöskin palaneet ennen
+aikaamme tässä prosessissa." --
+
+Seuraavista kirjeistä näkyy, että Kaarlo oli yleensä erittäin
+tyytyväinen Reichenhallissaoloonsa:
+
+"Täällä on ollut ihana ilma -- liian kuuma, moni valittaa, mutta minua
+se ei vaivaa. Ympäristö on todella suurenmoinen ja vaihteleva.
+Ainoastaan [ruotsalainen] nurkkaisänmaallisuus voi asettaa Jemtlannin
+vuoret tämän rinnalle. Ja sitten upea, rikas kasvullisuus, niin
+moninainen ja voimakas. Tuoksu, joka keskipäivänhelteessä lähtee
+männyistä ja kukista alppien päiväpuolella, on huumaava. On kuin
+makaisi luontoemon rinnoilla terveyttä imien. Yksi paha puoli on
+kuitenkin olemassa ja sangen ikävää laatua, kaikki on kallista, ja
+kaikki on maksettava. Ei askeltakaan voi ottaa ilman ettei juomaraha
+tule kysymykseen. Kesäaikana koko Reichenhall on yksi ainoa ravintola
+siihen kuuluvine 'Lohndienereineen', 'Lohnkutschereineen' ja
+'Lohnführereineen'. Kävelyretket houkuttelevat, mutta jos opas on
+mukaanotettava, niin rahanmeno vähentää nautinnon. Mutta kaikki
+kaikessa, kun ajattelen miten minua paleli Gausdalissa ja Mörsilissä ja
+kuinka toisin on täällä, niin kiitän onneani ja -- Augustaa, joka
+neuvoi minua matkustamaan eteläänpäin. Ja sitte on täällä luettavaa ja
+musiikkia -- kaksi tärkeää asiaa, kun on paha sää. Se on, ei tuota,
+musiikkia, jonka hankkii itselleen rämisevän pianon avulla, vaan
+semmoista, jota toiset tarjoavat kuultavaksi -- mikä tekee melkoisen
+eron hupiin nähden. Lainakirjastokin on hyvin varustettu ranskalaisella
+ja saksalaisella kirjallisuudella, puhumatta 60 sanomalehdestä
+lukuhuoneessa. Parannusmaksu (kurtaxan) ei ole kovin kallis -- 15
+markkaa kaikkiaan, se on tuskin enemmän kuin Lappeenrannassa taikka
+Hangossa. Osotteeni on 'Villa Sonntagshorn'."
+
+"En ole tehnyt paljon tuttavuuksia. Muuten on täällä kansaa kaikilta
+ilmansuunnilta. Kumma kyllä vähän englantilaisia, mutta paljon
+slaavilaisia aineksia, tshekkiläisiä, venäläisiä, puolalaisia, sekä
+myöskin unkarilaisia ja rumanilaisia. -- Tein juurikään kahden päivän
+retken korkeammille vuoriseuduille. Opas maksoi 10 markkaa. No, sen
+tiesin edeltäpäin. Mutta ajatteles, kun minulta alppimajassa
+illallisesta, yösijasta ja aamukahvista vaadittiin -- 20 markkaa. Ei
+muuta kuin maksaa ja näyttää tyytyväiseltä. Kotona istuminen ja
+käveleminen hiekkakäytävillä tulee kuitenkin ykstoikkoiseksi, kun
+alppiluonto ympärillä houkuttelee. En uskalla sentään retkeillä ilman
+opasta, minua kun niin helposti pyörryttää."
+
+Näyttää siltä kuin Kaarlon mieltymys maahan ja oloihin olisi
+saanut hänet tavallista hartaammaksi kirjeenvaihtajaksi. Toisia
+mieltäkiinnittävämpi on seuraava kirje heinäkuun lopulta, jonka otamme
+lyhentämättä:
+
+"Armahani! Ei vielä koskaan ole kylpyaika rientänyt niin nopeasti kuin
+tämä. Mutta täkäläiset seudut tasanko- ja alppiluonnon, Saksan ja
+Itävallan, rajalla tarjoavatkin tavattoman rikasta vaihtelua.
+Mieltäkiinnittävimmät 'havaintoni' näinä viimeisinä kahtena viikkona
+ovat kuitenkin, omituista kyllä, olleet -- taiteellista laatua."
+
+"Toinen oli Mozartin satavuotisjuhla Salzburgissa, joka vietettiin
+kolmena päivänä, heinäkuun 16, 17 ja 18. Requiem, Figaron häät, G-moll
+symfonia j.n.e., kolme konserttia ja yksi teatterinäytäntö. Olin sitä
+ennen käynyt Salzburgissa (sinne on ainoastaan kahden tunnin
+rautatiematka) saadakseni pilettiä, mutta vastaus oli 'kalpea ei'.
+Monta tuhatta oli jo ilmottautunut saamatta pilettiä. Ei ollut siis
+muuta kuin alistuminen edessä, mutta kuitenkin pyysin että minua
+muistettaisiin, jos sattumalta joku piletti ehkä jätettäisiin takaisin.
+Vanha teatterionneni ei nytkään kieltäytynyt. Juuri kun olin
+menemäisilläni pois, toi postiljoni kirjeitä. Yhdessä niistä oli
+peruutus, ja minä sain pilettini."
+
+"Unohtumaton oli Requiemin vaikutus Salzburgin mahtavassa
+tuomiokirkossa. Konsertit olivat kyllä mieltäkiinnittäviä ja Figaron
+häissä myötävaikutti Saksan etevimpiä taiteilijoita, mutta ne
+kalpenivat Requiemin rinnalla. Tunnelma oli ihmeellinen. Täällähän
+Mozart oli syntynyt, täältä olivat hänen lapsuudenvaikutelmansa,
+ja kuvastuuhan tämä hymyilevä, lempeä, iloinen luonto hänen
+taiteilijaluonteessaan. Tiedäthän kuinka laajaperäinen
+taiteilijaihailuni voi olla. Voivathan kaikki uudenaikaiset ihastuttaa
+minua, Meyerbeer samoin kuin Wagner; Verdiäkin, joka alkuaan oli
+minulle niin vieras, olen oppinut ymmärtämään. Mutta sydämeni on
+Sarastron ja Paminan, donna Annan ja don Juanin luona. Kolmantena
+juhlailtana, kun Figaro esitettiin, olin valitettavasti niin
+tylsistynyt musiikista, juhlapuheista, alkajaisrunoista ja kävelyistä,
+että minä, suoraan sanoen, koko illan taistelin unen kanssa. Salzburgin
+kunniaksi voidaan sanoa, että vaikka yli 10,000 juhlamatkustajaa oli
+tullut saapuville, hinnat eivät olleet kinnatut niinkuin ne esim.
+kuuluvat tänä vuonna olevan Bayreuthissä, johon mielelläni lähtisin,
+kun nyt olen niin lähellä. Eihän itse matka ole kallis. Mutta
+ensiksikin sanotaan hintojen hotelleissa olevan suorastaan mielettömiä,
+ja toiseksi kuuluu siellä olevan niin hävytön pilettikeinottelu
+vallalla, että mahdollisesti täytyisi palata mitään näkemättä. Paras on
+olla kuulematta Parsifalia ja tyytyä hänen rakkaaseen pappaansa
+Lohengriniin (vai onko se nyt Parsifal, joka päin vastoin on
+Lohengrinin isä? -- Wagnerilainen sukuluettelo on aina sekava)."
+
+"Ja sitte toinen taiteellinen 'Ausbeute'. Onnellisesta sattumasta olen
+nähnyt nukketeatterissa -- Faustin -- tuon vanhan, oikean Faustin
+'Puppenspielin', joka alkumuodoltaan polveutuu uskonpuhdistuksen
+aikakaudelta ja joka antoi Goethelle ensimäisen herätyksen hänen
+maailmanrunoelmaansa. Minä hieroin kauppaa Führerin, oppaan, kanssa,
+joka tavallisesti seuraa minua retkilläni. (Hän on etevä
+sitransoittaja.) Minä tahdoin saada hänet määräpäiväksi. 'Ei sovi --
+sinä päivänä en voi tulla, sillä silloin on suuri 'Kirchweihe'
+(kirkonvihkimisen muistojuhla) Grossgmainissa ja minun täytyy siellä
+soittaa sitraa'. Kun olin utelias näkemään Kirchweihejuhlan, jossa
+kirkollinen ja maallinen meidän protestantisen mielipiteemme mukaan
+niin omituisella tavalla sekotetaan yhteen, lähdin sinne. Paikkakunta
+on Itävallan rajalla, niin että puoli kylää (Grossgmain) on
+itävaltalainen ja toinen puoli (Kleingmain) baijerilainen. Kirjavaa
+kansanelämää. Juhlakulkueita, markkinavilinää, messua, tanssia, sitran
+ja kitaransoittoa, vasta ripillelaskettujen lasten kirkollisia lauluja,
+oivallista tyrolilaista viiniä ja myöhemmin yön tullessa (se episodi
+jäi kuitenkin minulta näkemättä) asiaankuuluva tappelu itävaltalaisten
+ja baijerilaisten 'Buain' (poikain) välillä. Paraillaan kävellessäni
+sinne tänne näin suuren teatteriplakaatin ja siinä ilmotettiin --
+Faust. Huomasin sitten että oli puhe marioneteista, nukeista. Luulin
+että saisin nähdä jonkunlaisen 'adaption', mukailun, Goethen Faustista.
+Mutta ei! Se oli kuin olikin se vanha rehellinen Puppenspiel, joka on
+säilynyt näissä alppien sopukoissa. Ilveilijä, Kasperle, nauratti
+yleisöä halpamaisilla sukkeluuksillaan koko sen ajan kun juhlallinen
+toiminta kesti. Muutamat kohdat olivat, niin sanoakseni, omituisen
+luonnonrunollisia. Faust ja Mefisto ovat tehneet välikirjan 24
+vuodeksi. Mutta jo kahdentoista vuoden kuluttua Mefisto vaatii
+oikeutensa, sillä 'hän on palvellut Faustia sekä öin että päivin'.
+Faust koettaa silloin vapautua hurskaan petoksen kautta. Hän saa
+Mefiston lupaamaan täyttää yhden toivomuksen. Faust pyytää silloin
+Pietarinkirkon ristin Roomasta. Hän luulee, että Mefisto ei voi sitä
+hankkia. Mutta Mefisto toimittaa sen paikalle. Faust huomaa kuitenkin,
+että jotakin puuttuu ja se on [kirjaimet] J.N.R.J. (Jesus Nazarenus Rex
+Judaeorum). Samassa kun hän mainitsee nämä sanat, Mefisto katoaa ja
+Faust on pelastettu. Mutta Mefisto asettaa viekkauden viekkautta
+vastaan. Hän loihtii esiin Helenan, Faustin vaimovainajan. Faust
+heittäytyy hänen syliinsä, mutta syleilee hänen sijastaan Mefistoa ja
+on nyt auttamattomasti kadotettu. Olin hyvin utelias näkemään, kuinka
+ilveilijä Kasperle saataisiin mukaan loppukatastrofiin. Mutta se
+tapahtui sangen näppärästi. Kasperle esiintyy yövahtina. Faustin
+tuskallisesti odottaessa että kello lyö 12, jolloin hänen aikansa on
+ohi, tulee Kasperle ja huutaa ensin 10, sitten 11 ja viimein 12, joka
+kerta laulaen yövahtilaulun siihen kuuluvine koomillisine lirityksineen
+ja juoksutuksineen, jotka saivat kuulijat nauramaan kikahtuakseen. --
+Olin elänyt melkoisen jakson teatterihistoriaa vaatimattomassa
+ravintolasalissa. Minulle kävi jotenkin selväksi minkälaiset nuo
+'Haupt- ja Staats-actionit' olivat. Ne esittivät jotakuinkin samoja
+seikkoja niin, että ihmisiä esiintyi marionettien sijasta. Nämä nuket
+olivat muuten melko kookkaita -- metrinkorkuisia. Johtaja osotti
+todella hämmästyttävää kykyä johdonmukaisesti suorittaessaan eri
+roolit. Olin olettanut, että ainakin kuusi henkilöä oli ohjaamassa
+nukkeja; todellisuudessa oli niitä vain kaksi: johtaja ja hänen
+vaimonsa."
+
+Tuskin oli Bergbom lähtenyt kotimatkalleen -- se tapahtui 31/7 -- kun
+häntä kohtasi seikkailu, joka oli sangen kiusallinen ja viivytti hänen
+matkaansa kokonaisen viikon, vaikka se lopulta päättyi onnellisesti.
+Hän oli näet menettämäisillään matkatavaransa ja -rahansa.[125] --
+Berlinistä Bergbom 15/8 ilmotti olevansa valmis tulemaan kotia, mutta
+hän viipyi kuitenkin vielä pari päivää nähdäkseen "tuntemattoman
+kirjailijan uuden draaman 'Gleiches Recht', josta paljon puhuttiin".
+(Tuntematon oli Richard Grelling, joka kiivaana naturalistina oli
+asettanut koko myrskyisen työmieskohtauksen näyttämölle.)
+
+       *       *       *       *       *
+
+Virkistävän matkansa jälkeen Bergbom oli tavallista paremmissa
+voimissa, kun syyskauden työ alkoi. Samoin oli näyttelijäinkin
+laita, jotka olivat nauttineet lepoa, sitte kun he taikka osa
+heistä (rva Leino, neidit Finne, Kunnas, Sainio ja Stenberg
+sekä hrt Leino, Sala, Kallio ja ehkä joku lisäksi) oli kesäkuulla
+antanut 4 näytäntöä Jyväskylässä, 3 Mikkelissä ja 6 Kuopiossa.
+-- Näytännöt alkoivat kolmella kansannäytännöllä (Papin perhe y.m.)
+6/9-13/9, jonka jälkeen 16/9, tuli ensimäinen uutuus, Anni
+Levanderin suomentama E. Wildenbruchin 4-näytöksinen _Leivonen_
+(Aukusti Langenthal -- Sala, Herman -- Weckman, Lene -- Olga
+Finne, Schmalenbach -- Rautio). Näytelmä, joka vuotta ennen oli ensi
+kerran näytelty Berlinissä, saavutti, niinkuin enimmäkseen
+uudenaikaiset vieraat kappaleet, keskinkertaisen menestyksen: se
+esitettiin 4 kertaa. Kertaa useammin meni toinen uusi näytelmä,
+Anni Levanderin suomentama L. Fuldan 3-näytöksinen _Työlakko_ (Das
+verlorene Paradies) -- ensi-ilta 30/9 --, joka samoin kuin Leivonen
+edusti sitä yhteiskunnallis-kansanvaltais-naturalistista suuntaa, johon
+Saksan draamankirjoittajat ikäänkuin käskystä heittäytyivät 1890-luvun
+alussa. Näyttämölleasettamiseen katsoen ansaitsee mainita, että Fuldan
+näytelmässä ensi kerran nähtiin näyttämöllä tehdas käynnissä, niin että
+lakon syntyessä sanan mukaan "pyörät pantiin seisomaan".
+
+Sitte tuli kotimaisten uutuuksien vuoro, joista ensimäinen oli _Martti
+Vuoren_ esikoinen, 3-näytöksinen näytelmä _Ihmisten tähden_. Tekijä,
+maisteri M. Bergh, virkamies valtiosihteerin virastossa Pietarissa, oli
+ottanut kappaleessaan kuvatakseen "helsinkiläisiä" oloja, miten muuan
+asessori (Raunio) joutuu taloudelliseen häviöön ja epätoivossa murhaa
+itsensä -- kevytmielisen, tuhlaavan rouvansa tähden. Jo helmikuulla hän
+oli lähettänyt teoksensa Bergbomin tarkastettavaksi, ja oli tämä
+kirjoittanut siitä muun muassa seuraavat sanat:
+
+"Näytelmänne on minua suuresti miellyttänyt. Kun sanon miellyttänyt, en
+juuri tarkota draamanne kuivaa pessimismiä, joka tuntui hyvin
+masentavalta. Enemmän sitten dialoogia, joka on erittäin sujuvaa, ja
+kohtauksien ryhmittämistä, joka on taitavasti sommiteltu. Kipein kohta
+on Betyn [rva Raunion] luonne -- se kaipaa psykoloogista syventämistä.
+Onko hän vain hupakko vai myöskin daimooni?" --
+
+Sittemmin tekijä Bergbomin kirjallisten ja suullistenkin neuvojen
+mukaan ainakin joissakin kohden korjasi kappalettaan. Kun se esitettiin
+16/10 täydelle huoneelle, menestys näytti melkoiselta -- Leino (Raunio)
+ja rva Rautio (rva Raunio) näyttelivät oivallisesti -- ja saapuville
+tullut tekijä huudettiin esiin; mutta kritiikki väitti, että kuvaus ei
+vaikuttanut täysin todelliselta eikä alkuperäiseltä, ja näytäntö
+uudistettiin vain kaksi kertaa. Emilie kirjoitti 19/10: "Olemme vähän
+alakuloisia sen kovan ja väärän arvostelun johdosta, joka on kohdannut
+näytelmää Ihmisten tähden -- emmekä me ainoastaan, vaan moni muukin
+(asianymmärtävä) on hyvin pahoillaan."
+
+Toinen kotimainen uutuus oli G. von Numersin _Elinan surma_, joka
+vaatii laajanlaista käsittelyä.
+
+Olemme jo ennen osottaneet, kuinka tuntuvasti Bergbom on vaikuttanut
+Numersin näytelmien lopulliseen muotoon, mutta tällä kertaa on
+erikoisen tärkeää kääntää huomio heidän yhteistyöhönsä, jonka tulos
+Elinan surmakin on. Niin ei ainoastaan sentähden että tämä draama
+aineen ja taiteellisen suorituksen puolesta on muita arvokkaampi, vaan
+senkin vuoksi että heidän osallisuudestaan tähän teokseen on
+julkisuudessakin ollut puhetta ilman että kysymystä sentään olisi
+lopullisesti selvitetty. Onneksi on todistuskappaleita olemassa, jotka
+luovat tyydyttävää valoa näytelmän syntyhistoriaan, ne kun näyttävät
+missä kohden Numers kaipasi apua ja missä määrin sitä annettiin.
+Tarpeetonta lienee sanoa, ettemme tässä kuitenkaan voi syventyä
+yksityisseikkoihin, vaan rajotumme tärkeimpään.
+
+Ensi kerran mainitaan kappale taikka oikeastaan sen perusaihe Numersin
+kirjeessä 21/2 1888. "Elinan surma on vaikea", sanotaan siinä, "etenkin
+syystä että silmäni vähitellen aukenevat näkemään mitä nykyajan
+dramatiikka on". Samalla kirjoittaja pyytää Bergbomin kautta saada
+[R. Tengström] "Finsk Anthologi'n", jossa Elinan surma-runo on
+ruotsinnettuna, taikka [K. A.] Bomanssonin tutkimuksen "surullisesta
+tapauksesta". Tästä päättäen he jo olivat keskustelleet aiheesta, eikä
+liene rohkeata olettaa, että Bergbom, jolle se oli vanhastaan tuttu
+(kts. I, siv. 155), oli suositellut sitä Numersille, joka tietenkin on
+aivan pintapuolisesti, jos ollenkaan, perehtynyt suomalaiseen
+kansanrunouteen. Kumminkin tulivat Tuukkalan tappelu ja Kuopion takana
+väliin, eikä Elinan surmasta puhuta -- kirjeissä näet -- ennen kun
+1890. Sen vuoden alusta on epäilemättä eräs päiväämätön kirjoitus,
+jonka Numers on laatinut palattuaan Helsingistä (hän kävi siellä muun
+muassa silloin kun Kuopion takana näyteltiin) ja jossa hän esittää
+miten hän oli ajatellut näytelmän perusteltavaksi.[126] Siitä
+mainitsemme pääpiirteet:
+
+Klaus Kurjella on ensimäisen vaimonsa Sigrid [draamassa: Kaarina]
+Flemingin kanssa poika, Arvid nimeltä, nuori pappi [sitten piispa]
+Turussa. Laukossa emännöitsee Sigridin kaunis sisar, 30-vuotias Kirsti
+Fleming. Klaus ja Kirsti palavat intohimoisesta rakkaudesta toisiinsa,
+mutta kirkko ei salli aviota langon ja kälyn välillä, jota paitse heitä
+erottaa salainen rikos -- ehkä on kansa oikeassa syyttäessään ylpeää,
+vihattua Kirstiä enkelimäisen Sigridin kuolemasta. Parannuksen ja
+sielunrauhan toivossa Klaus nai viattoman Elina neitsyen, mutta kun
+Kirsti yhä jää taloon, kehittyy näiden kolmen taikka neljänkin elämä --
+neljäs onneton on Klaun palveluksessa oleva nuori ritari, Uolevi Fincke
+[sitte Frille], joka lempii Elinaa -- sietämättömän tuskalliseksi.
+Silloin käy Arvid pappi kotona, huomaa isän ja tädin keskinäiset
+tunteet, miten he koettavat salata niitä toisiltaan ja muilta, ja
+nuhtelee heitä yhdessä. Tämä kiihottaa Kirstin katkeruutta ja hän menee
+kihloihin Uolevin kanssa, sittenkään matkustamatta pois. "Pirullisen"
+kaksinpuhelun jälkeen Klaus lähtee matkalle. Kirsti neuvoo Elinaa
+menemään pikku rakennukseen, missä saisi nukkua rauhassa. On jo pimeä
+kun huudetaan, että pikku rakennus palaa. Liian myöhään Kirsti ilmottaa
+Elinan makaavan siellä. Kansa syyttää Kirstiä murhapoltosta, ja kun
+tämä etsii suojaa Klaun luona, jonka tulipalon hohde on palauttanut,
+hän työntää Kirstin kansajoukkoon, joka surmaamalla hänet kostaa Elinan
+kuoleman. Klaus itse karkaa metsään ja hukkuu yrittäessään järven yli.
+"Rikos on erottanut Klaun ja Kirstin toisistaan, heikkoudesta he
+pysyvät lähellä toisiaan, ja se heikkous tuottaa heille julman koston."
+
+Kuinka paljo tässä aineen vanhimmassa muodostuksessa jo on Bergbomin
+omaa, on mahdoton tarkoin sanoa. Kuitenkin eräs Bergbomia lähellä
+seisonut henkilö muistaa hänen ehdottaneen, että Kirsti oli tehtävä
+Klaun vaimon sisareksi ja aatelisnaiseksi. "Muuten siitä ei tule
+tragediaa", hän oli sanonut. "Jos Kirsti on 'piika', niinkuin runossa,
+ei voi ymmärtää, että Klaus hänen tähtensä surmaa Elinan." Tämä muutos
+onkin tärkein kohta, missä alkusuunnitelma eroaa kansanrunosta.
+
+Syksyllä s.v. Numers kirjoittaa valmistuvasta draamasta:
+
+(24/9). -- "Elina alkaa jo tulla liian vanhaksi talossa -- -- muuten
+kummallinen kappale siinä, että Klaus ja Kirsti pakinoivat läpi viiden
+näytöksen ja muut vain ovat läsnä ollen milloin mielissään milloin
+pahoillaan -- -- ei mitään monoloogeja!!! ja laitokset hyvin helppoja,
+enimmäkseen vain suuri sali -- mutta vaikea se on kirjoittaa kaiken
+psykologian tähden. Se tulee lyhyenlaiseksi, ehkä 90 sivua --
+tavallinen 5-näytöksinen näytelmä tekee yli 100 tai 110." --
+
+(28/9). "Vai niin! Sinulla on jo Elinan kulkusuunnitelma valmiina --
+lokakuu -- tammikuu -- hyvä! Kesällä olin pari päivää Laukossa. Elinan
+surma on ensimäinen kappale, joka minua pelottaa ja jonka ensi-illaksi
+en uskalla tulla. Liikun tässä vaarallisemmalla alalla kuin ennen. En
+ole, suoraan sanoen, koskaan ennen ollut huolestunut. No, saammehan
+nähdä mitä sinä aluksi sanot. -- -- Kaksi ja puoli tuntia luulen Elinan
+kestävän, sillä näyttämömuutokset ovat helppoja -- kun vain loppu
+onnistuisi. Koetan puhua suoraa kieltä, mutta kun ei saa käyttää
+monoloogia, niin täytyy herrojen arvostelijain arvata ajatuskulku
+liikunnoista. Mitä siihen mahtaa. -- Ehkä nyt istutaan jatkamaan
+neljättä näytöstä ja piinataan hetken Kirstiä. -- Kuinka olisi
+kuvitella Kirstiä vaaleakiharaiseksi, pohjoismaiseksi 30- tai
+25-vuotiaaksi neitoseksi. Mustat pirut ovat niin vanhanaikuisia. Ei
+silti että Kirsti on laisinkaan mikään piru." --
+
+Tämän nojassa päätämme aikaisimman laitoksen valmistuneen lokakuulla
+1890. Tästä laitoksesta on Bergbomin jälkeenjääneiden paperien joukossa
+jäljennös,[127] joka pääasiassa pitää yhtä ylempänä selostellun
+suunnitelman kanssa, paitse että Arvid on kokonaan jätetty pois.
+Toiminnan kulku on yleispiirteiltään seuraava:
+
+Ensimäisessä kuvaelmassa (tapahtuu Birgitanpäivän aattona, Laukon
+metsäisellä järvenrannalla) saadaan kuulla kaikki pahat huhut Kirstin
+ja Klaun suhteesta, Sigrid-vainajan kummittelemisesta y.m. Niitä
+juttelevat Elina ja Uolevi kravustaessaan ja sitten (kun nämä ovat
+rovastin kanssa soutaneet Suomelaan) kartanon alustalaiset. Tavatessaan
+Elinan rannassa Klaus lupaa pian käydä Suomelassa. Kerjäläismunkki
+esiintyy, mutta mitään puhumatta. -- Toisessa (tapahtuu samoin kuin
+seuraavat kuvaelmat, paitse viimeistä, Laukon salissa) Klaus ilmottaa
+Kirstille, joka haaveilee yhteistä onnea kaukomailla, että heidän
+täytyy erota, sillä hän aikoo naida Elinan, ja huolimatta Kirstin
+raivosta ja rukouksista hän jättää hänet epätoivoon kamarinsa oven
+taakse.[128] -- Kolmannessa vietetään Elinan ja Klaun tulijaispidot
+komeine menoineen ja tansseineen. Kirsti kehottaa onnetonta Uolevia
+tulemaan palvelukseensa, hoitamaan Vääksyä. Mutta lähdöstä ei tule
+mitään, niinkuin näkyy neljännestä näytöksestä (tammikuulla). Silloin
+on kirkossakäynti ja juhla Laukossa sen johdosta, että Elina-rouva on
+antava Klaulle perillisen. Turhaan vaativat Uolevi ja rovasti Kirstiä
+lähtemään Laukosta, Kirsti vaan hurjistuu, uhkaa kamalasti Klauta ja
+sanoo lopuksi, että hän itse kantaa sydämensä alla Klaun lasta, mutta
+Elinan lapsi on Uolevin. -- Loppu on runon mukainen. Kirsti on sulkenut
+Elinan ja Uolevin yhteen huoneeseen, jossa molemmat palavat rakennuksen
+mukana. Raivostunut kansa saa Kirstin käsiinsä ja sitoo hänet, samassa
+nähdään Klaun syöksyvän järveen. Kerjäläismunkki päästää Kirstin siteet
+ja vie hänet mukaansa -- kansa sanoo pirun vieneen omansa.[129]
+
+Tämmöisenä Elinan surma siis tuli Bergbomin käsiin ja kahden kuukauden
+päästä, joulun edellä, hän näkyy kirjoittaneen muutosehdotuksensa
+Numersille. Mitä hän neuvoi, se selvenee, kun vertaa valmista näytelmää
+alkulaitokseen, sekä seuraavasta Numersin kirjeestä (21/12):
+
+"Kunnon veli! Kiitos! kiitos! Onhan minulla nyt mistä ammentaa; teos
+tulee niin suureksi, että tahdon alottaa sulattamalla yhden kuvaelman
+kerrallaan. -- Ei ollut tarkotukseni yhdistää murhayötä edelliseen,
+täytyy olla kaksi, huolimatta siitä että koko historia käsittää -- 8
+(!) kuvaelmaa. Se joka voitaisiin jättää pois on sakaristokohtaus,
+mutta se on niin _rikas_ aiheista, että minä nyt ryhdyn siihen. --
+Ensimäinen kuvaelma on valmis ja paraikaa sitä puhtaaksi kirjoitetaan,
+ei minulla ollut mitään hyötyä vanhasta käsikirjoituksestani. En ole
+saanut sitä semmoiseksi kuin olen tahtonut; kyllä Kuopion takana oli
+helpompi, jossa rouvat olivat minulle elävämpinä, mutta saat itse nähdä
+ylihuomenna. Minä käytän pitempiä repliikkejä, ja pitkäksi se on
+tullut, 20 sivua. Vähän päänvaivaa tuotti minulle saada siihen Elinan
+ajatus Kurjesta (sinä kirjoitit siitä), mutta nyt se on siinä, ja
+vaikuttakoon mitä se voi -- välttämätön se on, sitä enemmän kun emme
+tapaa häntä ennen kun hän on rouvana, paitse sakaristossa, joka kohtaus
+ei vielä ole oikein selvinnyt minulle. Näen että olet kaikessa
+hyväksynyt ainehistoni järjestelyn (uppställning); sisällykseen katsoen
+tulen luonnollisesti noudattamaan ohjaustasi, mutta minä tarvitsen
+aikaa oikein perehtyäkseni semmoiseen ajatuskulkuun.[130] -- Saattaa
+Uolevi ja Elina yhteen Vääksyssä on rohkea ja -- pirullinen [ajatus] --
+kyllä siitä tulee hyvä. Että 'minun' kappaleeni nyt tulee 'meidän'
+kappaleeksemme vaikuttaa ainoastaan, että minä sitä suuremmalla
+mielenkiinnolla teen työtä sen eteen -- mutta se on saava esipuheen,
+jossa sinulle kunnia tulee. Voinhan kumminkin saada kokoon
+vuoropuhelun, mutta suurta ajatuskulkua -- -- siihen ei kykyni riitä,
+eikä ihmistuntemukseni -- eikä opintoni. Sen tähden kiitos
+sisällysrikkaista kirjeistäsi." -- "Sinun luvallasi tulen nyt sangen
+usein kirjoittamaan sinulle mikäli teos edistyy. Varsinainen vaikeus
+alkaa siitä kun Kirsti matkustaa Laukkoon ja silloin käyn pikimmältä
+Helsingissä. -- Asun nyt siinä kamarissa, jossa vietit yön täällä --
+saadakseni olla rauhassa. Lueskelen Strindbergin 'Svenska folket', se
+on oivallinen sentapaisia teoksia varten kuin Elinan surma. Ystäväsi
+Gustaf."
+
+Seuraavista kirjeistä -- niitä on vielä kuusi, joissa Numers puhuu
+Elinan surmasta -- näkee kuinka uusi laitos edistyi: viimeisen,
+seitsemännen, kuvaelman hän lähetti luotansa maaliskuun alussa. Tila ei
+kumminkaan salli tehdä niistä otteita eikä se olekaan välttämätöntä
+päämääräämme nähden. Osottaaksemme kuinka suuri Bergbomin vaikutus
+näytelmään oli, riittänee lyhyesti palauttaa mieleen toiminnan kulku
+valmiissa kappaleessa, semmoisena kuin se on esitetty Suomalaisessa
+teatterissa ja 1908 painostakin ilmestynyt:
+
+I kuvaelma, Suomelassa. Huhut Laukon väestä tulevat ilmi talon emännän
+pakinoidessa vieraittensa, rouvien Linnunpään ja Kirveen kanssa.[131]
+Samalla tutustumme Uoleviin Suomelan nuorten lapsuudenystävänä. Klaus
+Kurkikin käy siellä vieraissa, tuoden kalliita lahjoja ja
+kihlasormuksen Elinalle, ja kuvaelma päättyy tämän, kansanrunon
+mukaiseen, huudahdukseen: "Isä -- äiti -- älkää antako minua Klaus
+Kurjelle".
+
+II kuv., Vesilahden kirkon sakaristossa. Elinan kevennettyä
+huolestuneen sydämensä, Kurki, tunnustamatta pahimpaa rikostansa,
+kullalla ostaa rovastilta synninpäästön, ja vihdoin Kirstikin, ylpeänä
+ja katumattomana, maksaa syntiensä hinnan. Kun rovasti määrää
+parannusta saarnaavan kerjäläisen vietäväksi Turun tuomiokapitulin
+eteen, Kirsti ottaa hänet Vääksyn alustalaisena suojiinsa.
+
+III kuv., Laukon salissa. Pääasiassa sama kuin edellisessä laitoksessa.
+
+IV kuv., Suomelassa. Elinan häät Kurjen kanssa. Piiritanssit. Uolevi
+vie morsiamen puolesta kukan Kaarina-vainajan haudalle. Kirstikin tulee
+häihin, Vääksystä nimittäin, johon oli muuttanut, saaden kaikki paitse
+viattoman Elinan hämilleen. Hän vie Uolevin mukanaan.
+
+V kuv., Vääksyssä. Kirstin puheista Uolevin ja imettäjän kanssa
+kuullaan, että hän ei ole rauhottunut, ja jälkimäinen ilmaisee
+ hänen viiden kuukauden päästä synnyttävän pojan. Elina tulee
+vieraisille. Kirsti tekee kaikkensa palauttaakseen Elinan ja
+Uolevin hellän ystävyyden -- hänessä alkaa häämöttää kosto, ja hän
+päättää, että heidän kolmen yhdessä on matkustaminen Laukkoon.
+Saarnaajakerjäläinenkin on lähetettävä sinne, ehkä hyvityksenä papille.
+
+VI kuv., Laukon salissa. Rovasti vieraana. Ballaadi Vuorentaan
+herrasta, joka jalkavaimonsa kanssa poltti puolisonsa, määrää
+tunnelman. Rovastin lähdettyä Elina menee Uolevin kanssa ajelemaan
+kuutamossa. Raivoisa vuoropuhelu Kirstin ja Klaun välillä, Kirsti
+ilmaisee olevansa raskaana,[132] ja sytyttää Klaun epäluulon Uolevia ja
+Elinaa kohtaan. Klaus ratsastaa pappilaan, rovastin edessä on Elina
+valalla todistava kenen lapsi on, jota hän kantaa.
+
+VII kuv., Elinan huone Laukossa. Kirsti saa kamalilla puheillaan Elinan
+suunniltaan, jopa hän julkeasti tahtoo ajaa hänet pois Laukosta.
+Peläten henkeään Elina pyytää Uolevia suojelemaan häntä. Rauhottaen
+Uolevi sulkee hänet syliinsä. Samassa hetkessä Klaus tulee, Kirsti
+osottaa hänelle toisiinsa likistyneet, ja Klaus surmaa molemmat. Elinan
+viimeinen sana ilmaisee Klaulle hänen erehdyksensä, ja Uolevi kutsuu
+murhaajan Jumalan tuomiolle. Klaus tulee mielipuoleksi. Kerjäläinen
+lausuu Kirstin ja Klaun tuomion.
+
+Verraten yksinkertaisilla keinoilla Bergbom on saanut paljon aikaan.
+Sijottamalla kaksi kuvaelmaa Suomelaan, yhden sakaristoon ja yhden
+Vääksyyn ja muuttamalla lopun -- sekä totta kyllä myöskin keksimällä
+rouvat, rovastin, imettäjän ja saarnaavan kerjäläisen[133]
+[kerjäläismunkin sijaan] -- hän on tehnyt toiminnan kulun
+luontevammaksi, vaihtelevammaksi ja täyteläisemmin perustelluksi;
+kokonaisuus on menettänyt toiselta puolen novelli- [ensi laitoksen ensi
+kuvaelma kravustusretkineen on novellia!] ja toiselta puolen
+oopperamaisuutensa [ensi laitoksen viime kuvaelma tulipaloineen on
+oopperaa!] ja tullut murhenäytelmäksi, jolla on yhtä selvä
+expositsiooni kuin välttämätön kauhea loppu.[134] Siten Bergbom
+suurella teatterintuntemuksellaan ja luontaisella draamallisella
+aistillaan on vaikuttanut näytelmän muodostumiseen. Mutta tunnustamalla
+tämän emme tahdo vähentää Numersin osuuden arvoa. Vuoropuhelu, jonka
+dramaattisuus, luontevuus ja vilkkaus on runoteoksen pääansioita, ja
+samalla tietysti useimmat siinä tavattavat hienot, henkevät käänteet
+ovat hänen käsialaansa. Sen näkee 1891 vuoden alussa syntyneestä
+käsikirjoituksesta, joka on alkuperäisenä säilynyt. Sitäkin Bergbom on
+vielä korjannut, mutta pääasiallisesti hän on vain lyhentänyt taikka
+kokonaan pyyhkinyt repliikkejä (joskus koko jaksojakin) ja ainoastaan
+poikkeukselta kirjoittanut joitakuita lyhyitä lauseita sijaan. Tässäkin
+hän on pitänyt silmällä samaa päämäärää kuin muissakin korjauksissa, se
+on selvyyttä, johdonmukaisuutta, draamallista lyhyyttä, täsmällisyyttä,
+sattuvuutta. Mutta tämän lisäksi emme voi olla mainitsematta että
+näytelmässä vallitseva erinomaisen raitis ja alkuperäinen lausuntatapa
+oikeastaan ei ole enemmän Numersin kuin Bergbominkaan, vaan suomentajan
+-- Niilo Salan -- ansio. Asian laita on näet semmoinen, että vaikka
+Numersilla on lennokas fantasia ja synnynnäinen taipumus draamalliseen
+runouteen ja hän siis kykeni antamaan henkilöitten puhella sujuvasti,
+ei hänellä ollut kehittynyttä, alkuperäistä kieli- ja tyyliaistia, vaan
+kirjoitti hän sivistyneitten pohjalaisten tavallista puhekieltä --
+ilman mitään kirjallista leimaa. Hän on siinä kohden yhtä vähän kuin
+draaman rakentamistaidossa kohonnut taiteellisuuden asteelle, minkä
+jälkimäisen seikan hän enemmän kuin yhden kerran on kirjeissään
+avonaisesti tunnustanut. Mutta juuri sentähden että Numersin
+luontoperäinen kyky oli semmoinen kuin tässä on sanottu, oli hänelle ja
+oli Suomalaiselle teatterille onneksi, että yhteistyö hänen ja
+Bergbomin välillä syntyi. Valitettavaa on vain se, että heidän hyvä
+välinsä rikkoontui, sillä senlaatuinen onnellinen sattuma kuin heidän
+yhtymisensä ei ollut toiselle eikä toiselle uudestaan odotettavissa
+eikä se todellisuudessa kummallekaan uudistunut. Se joka siitä enimmin
+kärsi oli kansallinen näyttämömme.
+
+Kesäisen kylpymatkan jälkeen Ida Aalberg oli viettänyt syyskuun
+Barösundin tienoilla ja vasta sieltä palattuaan hän suostui
+näyttelemään Kirstiä, johon rooliin ei ketään toista oltu tahdottu
+ajatellakaan. Lokakuu meni sitte harjotuksiin ja muihin valmistuksiin,
+ja ensi-ilta oli 30/10. Huone oli kukkuroillaan, ja innostus kasvoi
+kasvamistaan, purkautuakseen mitä lämpimimpiin suosionosotuksiin
+näyttelijöitä ja johtajaa kohtaan; Numers ei ollut saapuvilla. Ja
+loistava, ehkä kaikki teatterin entiset voitot varjoon saattava
+menestys oli täysin ansaittu. Näytelmä, joka harvinaisessa määrässä
+tyydyttää n.s. näyttämöllisiä vaatimuksia, oli tietenkin suurimmalla
+huolella näyttämölle pantu, ja näytteleminenkin oli mitä parasta meillä
+on nähty. Ida Aalberg loi ylpeästä, intohimoisesta Kirsti Flemingistä
+suurisuuntaisen traagillisen ilmiön, joka kohta tunnustettiin seisovan
+hänen mainioimpien rooliensa rinnalla, ja varsinkin loppukohtauksissa
+hänen esityksensä oli verrattoman tehokas. Mutta muutkin pääroolien
+esittäjät kohosivat kukin kykynsä huipulle, niin Axel Ahlberg Klaus
+Kurkena, hän kun osasi liiottelematta kuvata tämän tulisen,
+hermosairaan ritarin luonteen, niin rva Rautio hiljaisena Elinana,
+Weckman Uolevina, Lindfors rovastina ja Leino kerjäläisenä, naamioituna
+Munkaczyn Kristuskuvan mukaan. Jopa ansaitsevat edellisten mukana vielä
+mainitsemista Lattu lukkarina ja nti Stenberg imettäjänä. -- Niin,
+kiitettävä oli näytännön taiteellinen puoli, mutta kumminkin
+erehdyttäisiin, jos luultaisiin että se yksinänsä määräsi vaikutuksen
+laadun ja syvyyden. Ei, kyllä siinä oli yhtä tärkeänä tekijänä
+kappaleen kotimaisuus. Ensi kerran nähtiin näin etäisiltä ajoilta
+kuvaelmia, jotka tuntuivat historiallisesti todellisilta. Ehkä olikin
+sisustus Laukon salissa upeampi kuin mitä meillä keskiaikana nähtiin
+ylimystenkään asunnoissa, mutta värikkäiden pukujen ja elämäntapojen
+muinaisen sävyn viehätys suli omituisesti yhteen sen lämpimän tunnelman
+kanssa, jonka yksistään nuo nimet: Vesilahti, Kangasala, Vääksy,
+Suinula j.n.e. salaperäisellä lumouksella virittivät. --
+
+Kuinka ehdoton Elinan surman näyttämömenestys oli, todistaa se
+tosiasia, että 10 ensimäistä iltaa tuotti keskimäärin 1,170 mk 55 p.
+Näyttelemistä olisi tietysti jatkettu yhtä mittaa, jollei Ida Aalberg
+tehtyään matkan Porvooseen olisi sairastunut. Joulukuulla näytelmä meni
+vielä 3 kertaa, tammikuulla 4 ja toukokuulla 7 (Tampereella 3,
+Hämeenlinnassa 3, Helsingissä 1), joten se siis ensi näytäntökautena
+esitettiin kaikkiaan 24 kertaa! Viimeinen tammikuun näytäntö 22/1
+annettiin Numersin hyväksi.[135]
+
+Emme tiedä tuliko yleisö sitä ajatelleeksi, mutta kieltämättä henkevä
+oli johtajan päähänpisto synkän, traagillisen Elinan surman jälkeen
+toimittaa näyttämölle semmoinen vastakohta kuin Shakespearen _Kesäyön
+unelma_, maailman hienoin, runollisin komedia. Se näyteltiin ensi
+kerran 20/11. Näyttämöllepanoon nähden ei oltu vaivoja säästetty, vaan
+oli Arkadiaan luotu Etelän taikametsä, täynnä keijukaistanssia ja
+haltiain kujeita, joilla suuren runoilijan huumori on ympäröinyt neljän
+lemmestä hullaantuneen sydämen seikkailut harhaluulojen maassa.
+Tavoteltu ja onnellisesti saavutettukin tunnelma oli aito romanttinen
+niinkuin Mendelsohnin kevyet, keväiset sävelmät, joita soittamaan
+Robert Kajanus orkestereineen oli otettu. Näyttelijöistä mainitsemme
+vain Olga Finnen (Puck) ja Lindforsin (kankuri Pulma). Että menestys
+oli vähempi kuin olisi voinut odottaa, riippui kai siitä että Elinan
+surmaa oli käyty ei yhden kerran vaan useasti katsomassa. Kesäyön
+unelma meni vain 6 kertaa, -- Joulukuulta mainittakoon pari pientä
+uutuutta, nimittäin 1-näytöksiset huvinäytelmät: Anni Levanderin
+suomentama Marie Barbieri _Pikku sisko_ ja nimettömän laatima _Tapanin
+päivänä_, jossa jälkimäisessä kuvataan joulunviettoa Hämeessä
+lauluineen, tansseineen y.m.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Näin oli tultu vuodenvaihteeseen, josta se vuosi alkoi, jolloin
+teatteri oli täyttävä toisen kymmenvuotiskautensa. Viimeksi kerrotun
+nojassa lukija ehkä luulee lukemattomien vaivojen kypsyttämäin
+hedelmien olevan käsissä. Olihan Bergbomin uupumaton harrastus nostaa
+kansallista näyttämötaidetta Elinan surmassa saavuttanut ennen
+aavistamattoman korkeuden, nyt jos koskaan oli työ jatkuva rauhassa,
+lujalla pohjalla. Aivan niin, jos tässä maailmassa elämä noudattaisi
+tietoperäisiä ohjeita. Todellisuudessa kävi niin, että vuosi 1892
+tuotti Kaarlo Bergbomille kärsimyksiä ja koettelemuksia, jommoisia hän
+tuskin koskaan ennen oli kokenut -- ei ainakaan koskaan yhteen aikaan.
+Että hän kuitenkin kesti kaiken luopumatta elämäntyöstään, tuli kai
+siitä että hänen elämänkokemuksensa ja ihmistuntemuksensa oli aikojen
+kuluessa kasvanut suureksi, ja että hän sentähden, tietäen miten vähän
+elämältä ja ihmisiltä voidaan vaatia, osasi alistua. -- Ne seikat,
+joita tässä lähinnä tarkotamme, tulevat alempana järjestänsä
+kerrottavaksi. Nyt mainitsemme vain erinäisiä vähempiä asioita minkä
+mitäkin laatua.
+
+Syksyllä Bergbom-sisarukset olivat muuttaneet siihen uuteen osaan
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon taloa, joka silloin oli
+asuttavaksi valmistunut. Heidän asuntonsa oli nyt aluksi ylimmässä
+kerroksessa rva af Heurlinin huoneuston yhteydessä. Viime mainittu piti
+26/11 päivälliset V. Löfgrenin (Lounasmaan) kunniaksi, joka oli
+kantanut suuresta rakennuspuuhasta aiheutuneet huolet. Näissä
+päivällisissä, joihin emännän ja hänen sisarustensa ystävät olivat
+kutsutut, esitti "virallisten" puheiden jälkeen senaattori
+Yrjö-Koskinen Kaarlon maljan, kertoen sen uutisen, että senaatti oli
+päättänyt ehdottaa hänelle hänen kansallisen suurtyönsä -- Suomalaisen
+teatterin luomisen -- tähden 3,000 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen
+nautittavaksi 1892 v:n alusta.[136] Tämä julkinen tunnustus tuotti
+tietenkin melkoista tyydytystä Bergbomille, joka ennen kerran tämän
+kirjan tekijälle oli lausunut itsestään: "eihän minulla ole mitään
+omaa, mihin nojaisin päätäni". Nyt hän saattoi, jos siksi tulisi,
+luopuakin teatterinjohtaja-toimestaan, joutumatta kokonaan puille
+paljaille. -- Mutta samoissa päivällisissä Bergbom sai toisenkin
+uutisen, ja se oli kovin surullinen. Sähkösanoma Wienistä ilmotti näet,
+että Niilo Sala, joka esiinnyttyään viimeisen kerran Jussilaisena
+Kuopion takana hänen hyväkseen annetussa näytännössä 9/10 oli lähtenyt
+pitemmälle opintomatkalle, oli tullut mielisairaaksi. Vaikkei kukaan
+voinut aavistaa, että se oli alku loppuun, koski sanoma syvästi
+Bergbomiin, ei ainoastaan sen tähden että Sala jo oli kelpo näyttelijä
+ja että hän etevänä suomentajana ja kirjallisena avustajana oli niin
+tarpeellinen teatterille, vaan sen vuoksi että Bergbom toivoi hänestä
+seuraajaa johtajavirassa ja paljon piti hänestä ihmisenäkin. Sittemmin
+saatiin tietää, että sairas oli toimitettu hermotautisten hoitolaan, ja
+että hän jo joulun edellä oli sen verran parantunut, että kotoiset
+ystävät saisivat kirjoittaa hänelle. Muuten suomalaista näyttelijää
+Wienissä erinomaisella ystävyydellä kohtelivat kirjailija Alexander
+Rosen ja hänen rouvansa Adéle Rosen (o.s. Pipping) sekä Burgteatterin
+mainio taiteilija, Salan opettaja, Joseph Levinsky; Rosen ja Levinsky
+kävivät tavan takaa sairaan luona. -- Vielä on samalta päivältä ("siltä
+torstailta, jolloin kaikki oli tapahtuva", sanotaan eräässä kirjeessä)
+mainittava, että kuvanveistäjä Robert Stigell silloin kävi nti Emilie
+Bergbomin luona ja pyysi saada muovailla hänen rintakuvansa "erästä
+hänen ihailijaansa varten". Kuka "ihailija" eli tilaaja oli, sitä emme
+tiedä; mutta nti Bergbom suostui asiaan, ja taiteilija muovaili samana
+talvena sen rintakuvan, joka nyt nähdään Kansallisteatterissa. Teos on
+kyllä jotakuinkin tyydyttävä ulkonaisen näköisyyden puolesta, vaikkei
+kuvattavan henkevyys ole tullut riittävästi näkyviin.
+
+Mitä teatterin toimeen tulee, kääntyi se kohta uuden vuoden alusta
+kovin hankalaksi. Salan poissaolo, monet sairauskohtaukset y.m.
+vastoinkäymiset tekivät ohjelmiston ylläpitämisen tavattoman
+vaivaloiseksi. Uuden vuoden ensi päivinä Lindfors sairastui
+lihasreumatismiin, ollakseen koko kevään työhön kykenemättömänä, jota
+paitse Rautio ja hänen rouvansa ja useat muutkin olivat sairaita,
+joskin lyhempiä kuuroja. Ida Aalberg vihdoin oli kyllä kotosalla ja
+esiintyikin muutamissa rooleissa, mutta Bergbom ei koskaan voinut
+varmasti luottaa häneenkään. Häntä näet esti milloin taudinpuuska,
+milloin joku muu syy näyttelemästä, sillä eihän hän mitenkään ollut
+teatteriin sidottu. Kerran oli jo sovittu että Sardoun Fernande
+näyteltäisiin, mutta siitä ei tullut mitään, kun näyttelijätär
+lähetti roolin takaisin; toisen kerran oli päätetty, että Thérèse
+Raquin, joka hänen toivomuksestaan oli uudestaan harjotettu hänen
+resetti-illakseen,[137] annettaisiin kolme kertaa, mutta sekin tuuma
+raukesi, kun taiteilijatar ensi näytännön jälkeen ilmotti ettei jaksa
+sen enempää. -- Muutoin Ida Aalberg koko tänä näytäntökautena puuhasi
+vierailumatkoja Venäjälle, syksyllä Pietariin ja keväällä Moskovaan.
+Aikomus oli että hän lähtisi sinne Suomalaisen teatterin jäsenten
+avustamana. Kumpaankin matkaan teatterin johtokunta antoi
+suostumuksensa ja olisi Bergbomkin yhtynyt matkaan, mutta kun ei
+venäläiseltä taholta (eräältä impressariolta Pietarissa ja eräältä
+teatterinjohtajalta Moskovassa) saatu tarpeellisia takeita että
+kustannukset tulisivat korvatuiksi, meni tuumat myttyyn. -- Vielä
+mainittakoon ohimennen, että keväällä 1891 alkuunpantu takauskirjoitus,
+maassa vallitsevan huonon taloudellisen aseman tähden, oli tuottanut
+ainoastaan puolet toivottua apua, että kansa maan pohjoisissa osissa
+kärsi puutetta, jonka lieventämiseksi Helsingissä ahkerasti puuhattiin,
+ja että kaiken aikaa vihamieliset venäläiset sanomalehdet jatkamistaan
+jatkoivat ilkeää, hermostuttavaa taisteluansa Suomen oikeuksia vastaan.
+Eikä litania tähänkään päättyisi, jos tahtoisimme jatkaa, mutta ehkä
+tämäkin riittää selittämään, miksi muuan Bergbom-sisaruksien sukulainen
+eräässä tänä kevätkautena kirjoittamassaan kirjeessä lausuu: "ei meillä
+oopperan pahimmista ajoista saakka ole ollut niin vaikeata kuin nyt".
+
+Tammikuun juhlapäivät teatterissa vietettiin tavan mukaan Kiven (Lea,
+Kihlaus) ja Topeliuksen (Anna Skrifvars, Reginan IV:s n.) teosten
+esittämisellä. Aivan uusi ohjelma tuli vasta 24/1, jolloin näyteltiin
+Anni Levanderin suomentama C. Laufsin 4:näytöksinen ilveily
+_Hullunkurinen temppu_. Se meni 4 kertaa. Helmikuun juhlapäivä
+vietettiin kuvaelmilla Vänrikki Stoolin tarinoista. Muutoin annettiin
+sinä kuukautena uusintoja: Noora, Nummisuutarit ja Työmiehen vaimo.
+Merkillisin oli keskimäinen, sillä siinä nähtiin, Rautio -- Topias, nti
+Stenberg -- Martta ja Falck -- Niko poisluettuna, uusia esiintyjiä.
+Eskoa näytteli Hemmo Kallio, joka pienenä ja liikunnoiltaan
+vilkkaampana kuin Leinon roteva nummisuutarin poika melkoisesti erosi
+edelläkävijästään, mutta kuitenkin hän omistaen luonnollista taipumusta
+koomilliseen pian vallotti yleisön suosion luomalleen uudelle Eskolle.
+Muuten oli Lattu Sepeteus, Leino Karri, Halme Vilkastus, Weckman Teemu,
+nti Salin Jaana, nti Sainio Kreeta. Työmiehen vaimossakin olivat
+pääroolit uusissa käsissä: Johanna -- nti Kunnas, Homsantuu -- nti
+Salin, Risto -- Weckman j.n.e. Heidän työnsä sai kyllä tunnustusta,
+mutta ymmärrettävästi ei kappaleen vaikutus enään ollut niin
+järisyttävä kuin alkuaan.
+
+Maaliskuun päävaltti oli kyllä sekin uusinto, nimittäin Schillerin
+Maria Stuart, joka _Ida Aalberg_ nimiosassa meni 8 kertaa 9/3-27/3,
+mutta tositaide vaikuttaa aina uutena, jota paitse viisi vuotta oli
+kulunut siitä kun se viimeksi esitettiin. Ida Aalbergin esitys oli
+tällä väliajalla kypsynyt mestarillisen täydelliseksi, niin että yleisö
+ensi-iltana kerran pari keskellä näyttelemistä vastustamattomasti purki
+ihastuksensa mitä innokkaimpiin suosionosotuksiin. Merkittävä on, että
+myöskin Katri Rautio hienosti ja arvokkaasti suoritti Elisabet
+kuningattaren osan, näyttäen miten hän oli saavuttanut taiteellisen
+kyvyn, jolle voitiin uskoa vaikeimpiakin tehtäviä. Luonteeltaan,
+niinkuin näyttää, tyynenlainen ja kylmähkö, oli hän verraten
+hitaanlaisesti päässyt sille asteelle, millä hän voi täydellä voimalla
+ilmisaattaa tunteitaan -- itse esiintymisessä näyttämöllä hän oli jo
+varhemmin osannut tyydyttää ja miellyttää. Mortimeria näytteli Halme
+tosin tulisesti, mutta voimatta vielä hillitä ilmaisukeinojaan. --
+Ohjelmistolle uusi näytelmä, Anni Levanderin suomentama E. Augierin
+5-näytöksinen komedia _Koetusten ahjossa_ (La pierre de touche), meni
+ensi kerran 30/3. Yhteisnäyttelemistä arvosteltiin hyväksi, ja
+yksityisistä esiintyjistä oli esim. Franck Franz Wagnerina tavallista
+parempi, samalla kuin useat muutkin, niinkuin Olga Finne -- Cecilia,
+Leino -- Spiegel j.n.e., tapansa mukaan hyvin täyttivät roolinsa, mutta
+sittenkään ei kappaletta voitu näyttää muuta kuin 2 kertaa! Onhan aina
+niin, että kun teatteri työskentelee painostavissa oloissa, silloin
+yleisökin käy harvalukuiseksi.
+
+Minkälaiset olot muuten olivat maaliskuulla, näemme seuraavasta
+otteesta Emilien kirjeestä Betty Elfvingille 18/3: "Kiitos
+lähetyksistäsi eläkekassan arpajaisiin! Olet aina uskollinen ystävämme
+hädässä ja ilossa. -- Muutamia päiviä ennen arpajaisia [5/3] sairastuin
+äkkiä kovaan kuumeeseen ja vieläkin olen sairas; kuitenkin liikun jo
+ylhäällä, mutta voimani ovat poissa. Kolme päivää peräkkäin olon
+koettanut kirjoittaa sinulle, jaksamatta kyhätä muutamia riviä.
+Kaarlokin on ollut sairas, häntä on ahdistanut kuume, vilutauti ja
+ääretön väsymys. Et voi uskoa kuinka ikävöimme tämän vaikean vuoden
+loppua ja kesälepoa; kaikki on niin ikävää ja pimeää, ettei tahdo
+jaksaa olla olemassa. Ehkä mieleni keventyisi, jos edes jaksaisin ulos
+raittiiseen ilmaan. Olemme epätietoisia minne lähteä keväällä; ensin
+ajattelimme Turkua, mutta nyt olemme alkaneet peljätä, että siellä
+kävisi kerrassaan huonosti ilman Ida Aalbergia. -- Olemme varmat siitä
+että Ida ei tule Turkuun, eikä Lindforsin tauti näy hellittävän, hän on
+vuoteen omana loppiaisesta saakka." --
+
+Luonnollisesti asiat eivät mainittavasti parantuneet huhtikuullakaan,
+eikä muuta voitu kuin vetää matka-arkut esiin ja lähteä maaseudulle.
+Muun muassa annettiin kolme kertaa Kuopion takana. Lattu esiintyi nyt
+Jussilaisena ja onnistui odottamattoman hyvin, osaksi kyllä noudattaen
+Salan esimerkkiä, mutta enemmän sentään itsenäisesti muodostaen
+kiitollista tehtävää. Viimeinen näytäntö Helsingissä oli 24/4
+(Kansanvihaaja). Olihan se ikävä, että juuri tämän kevätkauden täytyi
+tulla niin köyhäksi uutuuksien puolesta, mutta ei Bergbom siihen mitään
+mahtanut. Ja kumminkin sattui juuri nyt, että eräs Ruotsalaisen
+teatterin ystävä (tri Ernst Lagus) maaliskuun alussa Nya Pressenissä
+vertaili toisiinsa ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön ohjelmistoa,
+tullakseen loppupäätelmään, joka oli sangen kunniakas jälkimäiselle:
+
+Ruotsalaisessa teatterissa oli annettu 7 kotimaista kappaletta, jotka
+oli näytelty 29 kertaa, ja Suomalaisessa 13, jotka oli esitetty 51
+kertaa. Kun ruotsalaisella näyttämöllä kaikkiaan oli annettu 31
+näytelmää ja suomalaisella 27, tekivät kotimaiset edellisellä 25,6
+pros. koko luvusta ja jälkimäisellä 48 pros. Operetteja oli
+ruotsalaisella näyttämöllä esitetty 7 [Sköna Helena, Niniche, Lilla
+hertigen y.m.] ja suomalaisella 0. Ruotsalaisessa teatterissa ei oltu
+näytelty ainoatakaan klassillista kappaletta; suomalaisessa
+ohjelmistossa tavattiin nimet: Calderon, Shakespeare, Schiller ja
+Molière, paitse Ibsen ja Björnson.
+
+Muissakin suhteissa, tarkastaja lausuu edelleen, voitaisiin toisiinsa
+verrata teatterin ohjelmistoa, mutta miten katsookin on Ruotsalainen
+kaukana toisen perässä. Arvottomampaa ohjelmistoa kuin Ruotsalaisen
+teatterin tänä vuonna on vaikea ajatella pääkaupungin teatterissa, joka
+ei vapaaehtoisesti lue itseään toisen luokan teatteriksi. Edelleen
+myönnettänee, että moni ruotsalaisella näyttämöllä esitetty kappale on
+sitä laatua, että se ei ole voinut kohottaa siveellisyyttä enemmän kuin
+taideaistiakaan. -- Loppupäätelmä on, että Ruotsalainen teatteri, jos
+se yhä on olemassa muuna kuin toisen luokan näyttämönä ilman
+kansallista merkitystä, on ohjelmistoon nähden kokonaan uudistettava.
+
+Minkä tunnustuksen Bergbomille ja hänen työlleen tämä vertailu ja
+arvostelu sisältää, sen huomaa kun ajattelee mitä hän 1872 oli
+kirjoittanut Ruotsalaisesta teatterista (kts. I, s. 257). Kun Bergbom
+silloin ankarasti arvosteli ruotsalaista näyttämöä, oli hän muka
+haaveilija ja julkea parjaaja; nyt kun hän oli toteuttanut haaveensa ja
+luonut silloin olemattoman suomalaisen näyttämön, eräs ruotsalaisen
+puolueen mies itse arvostelee tuota teatteria samoin kuin hän!
+
+Ensiksi Bergbom seurueineen matkusti _Tampereelle_, jossa 27/4-15/5
+annettiin 10 näytäntöä. Ohjelmistosta mainitsemme vain Elinan surman,
+jossa Kirsti Flemingiä näytteli rva Saimi Järnefelt. Tehtävä oli vaikea
+nuorelle näyttelijättärelle, joka harvoin oli esiintynyt suuremmissa
+rooleissa, eikä kumma että hänen esityksensä oli kylmähkö verrattuna
+Ida Aalbergin tuliseen intohimoon; mutta sittenkin hän osasi vaikuttaa
+katsojiin ja tyydyttää niitä niin, että kappale (niinkuin ennen on
+mainittu) toukokuulla meni vielä kuusi kertaa. -- Tampereelta teatteri
+muutti _Hämeenlinnaan_, ja siellä annettiin 12/5-22/5 kuusi näytäntöä.
+Täällä kävi Numerskin kerran katsomassa Elinan surmaa; Helsinkiin hän
+ei ollut tahtonut taikka niinkuin hän kirjeessään sanoo (kts. ylemp. s.
+407) "uskaltanut tulla". Bergbom ei enään Hämeenlinnassa ollut koko
+aikaa mukana, vaan lähti hän 14/5, se on kohta kun näytännöt oli saatu
+hyvään alkuun, Turun kautta ulkomaanmatkalle, Parisi päämääränään. --
+Toukokuun viime päivinä palasi seurue vielä _Helsinkiin_, jossa
+26/5-31/5 annettiin kevätkauden kolme viimeistä näytäntöä.
+
+Emilie oli Helsingissä odottanut teatterin takaisin tuloa, mutta jo
+samana päivänä kun ensimäinen näytäntö annettiin, lähti hänkin Turun
+tietä ulkomaille. Hän oli iloinen että vapaa aika oli tullut ja toivoi
+matkasta, jolla tietenkin oli yhtyvä Kaarloon, sekä ruumiillista että
+henkistä virkistystä.
+
+Tuskin tarvitsemme sanoa, että Suomalainen teatteri ja sen ystävät
+hyvin muistivat taidelaitoksen tänä vuonna täyttävän toisen
+vuosikymmenensä ja myöskin pitivät tapauksen viettämistä luonnollisena
+asiana. Että juhla oli toimeenpantava, olikin jo päätetty ennen kun
+teatteri lähti kiertomatkalleen, mutta juhlapäiväksi oli valittu 13/10,
+jolloin ensimäinen näytöntö oli annettu Porissa, eikä 22/5, jolloin
+teatterin kannatusyhdistys oli perustettu. Jälkimäisenä päivänä seurue
+oli Hämeenlinnassa ja esitti Elinan surman, ja Helsingissä muistutti
+sen merkitystä ainoastaan U. S:n pääkirjoitus, jossa luotiin katsaus
+teatterin vaiheisiin ja arvosteltiin sen vaikutusta kansalliseen
+sivistyselämään. Sille, joka on tämän kirjan lukenut, kirjoitus ei
+sisällä mainittavaa uutta, mutta kuitenkin yksi kohta on tähän
+otettava, syystä kun se koskettelee erästä seikkaa, joka vaatii
+lähempää selostusta. Suomalaisen teatterin vaikutuksesta lausutaan
+siinä näet muun muassa seuraavaa:
+
+"Muistellessa miten heikolla kannalla draamallinen kirjallisuutemme oli
+kaksikymmentä vuotta sitten, täytyy tunnustaa, että Suomalainen
+teatteri on saanut suuria aikaan. Missä olisivatkaan Minna Canthin ja
+G. von Numersin tunnetut ja suositut teokset, jollei olisi ollut
+taidelaitosta, jossa niitä olisi otettu näyteltäväksi? Erittäinkin
+jälkimäiseen kirjailijaan nähden, jonka hyväksi nykyään kirjoitetaan
+Nya Pressenissä siitä tavasta, jolla häntä muka on Suomalaisessa
+teatterissa kohdeltu, voidaan varmuudella sanoa, että yksikään hänen
+teoksistaan ei olisi päässyt pöytälaatikkoa edemmäksi, eikä ainakaan
+yleisön suosioon, jollei Suomalaisen teatterin johtaja olisi ollut
+avullisena niitten tekemimisessä näyttämölle kelpaaviksi draamoiksi. Jo
+se kukoistus, jonka draamallinen kirjallisuutemme on saavuttanut, on
+mahtavasti vaikuttanut kaunokirjallisuuden muihinkin aloihin. Ei ole
+kiellettävissä, että yhdessä suhteessa karttunut tuotteliaisuus ja
+suuremmat vaatimukset ovat virvottavana sateena vaikuttaneet esim.
+novellikirjallisuutemme viime aikoina havaittavaan elpymiseen."
+
+Otteen kolmas lause tarkottaa ikävää selkkausta, joka ei ainoastaan
+tehnyt loppua Numersin ja Bergbomin yhteistyöstä, vaan muutenkin oli
+häiritsevä ja kiusallinen. -- Jo vuodenvaihteella oli työtoverien
+välillä syntynyt erimielisyyttä ja väärinkäsityksiä, joiden alkusyytä
+ei selvästi näe käsillä olevista kirjeistä. Se vain näkyy, että
+erimielisyys koski Bergbomin osallisuutta Numersin näytelmiin --
+jälkimäinen kun väittää sen olleen ainoastaan "kriitillistä" laatua --
+sekä siitä johtuvaa määräämisoikeutta Elinan surmaan. Mitä muutoin
+kinastuksen ensi jaksoon kuuluu, jätämme sen vähemmän tärkeänä sikseen,
+varsinkin kun meillä ei ole muita lähteitä kuin Numersin kirjeet. Ne
+ovat, niinkuin luonnollista on, yksipuolisia, eivätkä anna tietoa siitä
+mitä Bergbomin kirjeet hänelle sisälsivät.[138] Jutun toisen jakson
+luemme huhtikuulta, jolloin Numers pyysi saada Elinan surman
+käsikirjoituksen sentähden, että muuan tanskalainen (Åge Meier) tahtoi
+kääntää näytelmän tanskankielelle ja oli muka tarjonnut siitä runsaan
+palkkion -- "hienointa [finast] olisi johtokunnalta ilman enempää
+polttaa koko kuitti [se on Numersin oikeudenluovutus!]". Koska pyyntö
+koski teatterin omistusoikeutta näytelmään, tuli kysymys nyt
+johtokunnan käsiteltäväksi, ja se ratkaistiin niinkuin nähdään
+seuraavasta vastauksesta:
+
+"Vaikka Suomalaisen teatterin Johtokunta mielellään olisi suostunut
+Teidän pyyntöönne saada 'Elinan surma'-näytelmän käsikirjoitus
+käännettäväksi ja julkaistavaksi tanskankielellä, katsoo Johtokunta
+kuitenkin, velvollinen kun se on valvomaan Suomalaisen teatterin etua,
+ettei sen vielä [ännu icke] tule luopua siitä yksinomaisesta
+omistusoikeudesta kappaleeseen, jonka Te kirjelmällänne 20 p:ltä
+maaliskuuta olette tälle laitokselle myöntänyt. Niinkuin muistanette
+kuului tämä kirjelmä seuraavasti":
+
+"'Herra Tri K. Bergbomilta olen tänään vastaanottanut kuusisataa (600)
+markkaa Suomalaisen teatterin puolesta palkkiona murhenäytelmästä
+'Elinan surma', jonka tähden tämä kappale, niin näyttelemisoikeuteen
+kuin mihinkä muunlaiseen julkaisemiseen nähden tahansa, yksinomaisesti
+on tämän teatterin oma, siksi kun se siitä toisin päättää --
+tunnustetaan kiitollisuudella. Suinula, 20 p. maalisk. 1891.
+Gustaf v. Numers.'"
+
+"Jotta kumminkin olisitte vakuutettu siitä että Johtokunnan tarkotus ei
+lainkaan ole pyytää kohtuutonta voittoa mainitusta omistusoikeudesta,
+tahtoo Johtokunta täten julkilausua, että Suomalainen teatteri --
+huolimatta siitä rajattomasta oikeudesta, jonka ylempänä otettu
+kirjelmä sille antaa -- omasta puolestaan Teidän eduksenne luopuu
+niistä palkkioista, jotka mahdollisesti voidaan saada myymällä
+näyttelemisoikeus jollekin teatterille taikka kustannusoikeus jollekin
+kustantajalle. Lisätodistuksena Johtokunnan toivomukseen kykynsä
+mukaan pitää etuanne silmällä ottaa se muistuttaakseen, että se
+vapaaehtoisesti toimeenpani sen resettinäytännön, jonka kautta Teidän
+alkuperäinen palkkionne enennettiin 960 markalla. Helsingissä 11 p.
+toukok. 1892."
+
+Numers oli tyytymätön tähän vastaukseen ja lähetti sen Nya Pressenille
+julkaistavaksi. Lehti painattikin asiakirjan ja liitti siihen omasta
+puolestaan (samoin kuin Päivälehti pari päivää myöhemmin) mietteitä,
+joiden pääsisällys oli se, että johtokunnalla epäilemättä oli ollut
+laillinen oikeus kieltää, mutta että sen siveellinen oikeus
+ehdottomasti oli suostua Numersin pyyntöön, sitä enemmän kun se muka jo
+oli kappaleella ansainnut kymmeniä tuhansia[139] eikä sen painattaminen
+vieraalla kielellä taikka näytteleminenkään ulkomaalla vahingoittaisi
+teatteria. Juuri tähän se on kuin U. S. viittaa, mutta asian julkinen
+käsittely ei rajottunut siihen. Asiaa kosketeltiin vielä Matinkin
+kirjeessä (29/5), jossa Nya Presseniä ja Päivälehteä vastaan
+huomautetaan, että Numers ei ollut Elinan surman "yksinomainen tekijä",
+vaan oli siis eräällä toisellakin miehellä jotakin "sanomista, kun on
+kysymys kappaleen julkaisemisesta ja kääntämisestä", että johtokunta
+ainoastaan vastaiseksi oli kieltänyt luopua käsikirjoituksesta sekä
+että tarkotus ei suinkaan ollut pitää sitä minään salattuna aarteena,
+vaan on jo keskusteltu kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa näytelmän
+julkaisemisesta suomenkielellä. Nämä huomautukset saivat Numersin
+itsensä esiintymään julkisuudessa. Jonkun päivän päästä luettiin Nya
+Pressenissä Numersin 30/5 laatima, Matille osotettu kirje, jonka
+pääkohdat olivat seuraavat:
+
+"Asian aluksi _en tunnusta niin mitään työnosallisuutta kenenkään
+puolelta 'Elinan surmaan' enkä mihinkään muuhunkaan draamalliseen
+teokseeni_".[140] -- -- "Minun luovutukseni maalisk. 20 p:ltä 1891
+koskee ruotsalaista käsikirjoitustani sanasta sanaan sellaisena kuin se
+silloin luovutettiin, ja kaikkein vähimmin suostun siihen, että se
+julaistaan painosta siinä kunnossa kuin olen nähnyt sitä näyteltävän
+Suomalaisessa teatterissa. Siinä oli muutoksia tekstissä, jotka
+leikkasivat niinkuin soraäänet koko olentoani ja saattoivat minut
+täyteen raivoon (!)" --
+
+Kun tämä hämmästyttävä kirjoitus ilmestyi, oli Bergbom ulkomailla ja
+riidan jatko jäi välttämättömästi myöhemmäksi. Koska kumminkin lienee
+asianmukaisinta yhdellä rupeamalla suorittaa tämä ikävä juttu, jatkamme
+tässä selostusta, joskin se vie meidät kauas muitten tapahtumain edelle.
+
+Semmoisena kuin asia oli ennen Numersin kirjoituksen julkaisemista,
+olisi se kaikesta päättäen ollut sovitettavissa. Johtokunnan "ei vielä"
+johtui siitä, ettei se voinut pitää näytelmää loppuunnäyteltynä, vaan
+katsoi luonnolliseksi velvollisuudekseen lykätä teatterin oikeuden
+luovuttamisen vastaiseksi, ja Bergbom puolestaan tahtoi, että draama
+ensiksi julkaistaisiin suomenkielellä semmoisena, joksi se yhteistyön
+kautta oli muodostunut. Numersin kirjoitus pilasi kokonaan aseman. Jos
+hän olisi kirjoittanut esim. siihen tapaan, että hän vaati yksinomaista
+määräämisoikeutta kappaleeseen sentähden että Bergbom ei ollut
+esiintynyt taikka tahtonut esiintyä tekijänä Numersin rinnalla, vaan
+jättänyt tälle totta kyllä kunnian, mutta myöskin edesvastuun ja häpeän
+mahdollisesta epäonnistumisesta, niin olisi ollut vaikea tehdä sitä
+vastaan mitään pätevää muistutusta. Toista oli kun Numers julkisesti
+kielsi Bergbomilta kaiken työnosallisuuden, jopa väitti hänen pahasti
+turmelleen näytelmän tekstiä. Se oli suora, jopa törkeä loukkaus
+entistä työtoveria ja ystävää kohtaan. -- Ymmärtääksemme kuinka Numers
+saattoi näin kirjoittaa vastoin kaikkea sitä mitä hän ennen oli monta
+kertaa kirjeissään lausunut, tahdomme jo tähän panna otteen toista
+vuotta myöhemmästä kirjeestä (28/10 1893):
+
+-- "Sanot minun Nya Pressenissä lausuneen, ettei sinulla ole mitään
+osaa teoksissani. Sitä en ole koskaan tehnyt enkä olisi koskaan
+_voinut_ sitä tehdä. Päin vastoin olen kaikissa tilaisuuksissa, sekä
+harvojen että useampien henkilöiden seurassa, jossa kysymys on tullut
+puheeksi, nimenomaan huomauttanut sinun _suuresta osastasi_ teoksissani
+ja menestyksessäni. -- Nya Pressenissä sanon minä: 'jag erkänner intet
+medarbetarskap af någon j.n.e.' [en tunnusta mitään työnosallisuutta
+kenenkään puolelta] ja muistan kauan miettineeni tavatakseni oikeaa
+sanaa. Minä ymmärrän sanan niin, että avustaja (medarbetare) on
+yhtiökumppani, jolla yhtä suuren panoksen takia on yhtä suuri oikeus
+[kuin toisella yhtiökumppanilla] määrätä teoksen hyvästä ja pahasta
+sekä silloin myöskin panna nimensä alle ja siten ensi hetkestä vastata
+siitä, jos se tekee fiaskon taikka ei. -- Sitä minä en voi sinulle
+myöntää, sillä minun mielestäni on minulla suurempi osa." --
+
+Jos nyt oletammekin, että Numers sepittäessään kirjoitustaan Mattia
+vastaan ajatteli niinkuin hän tässä sanoo, niin ymmärrämme toiselta
+puolen, ettei se mitään vaikuttanut asian menoon. Tavallinen lukija ei
+voinut käsittää hänen sanojaan muuten kuin ehdottomaksi väitteeksi,
+että Bergbom ei ollut häntä avustanut vaan päin vastoin pilannut hänen
+kappalettaan -- selitys tuli 17 kuukautta aikansa jälkeen eikä
+silloinkaan julkisena! Seuraus olikin, että jutun jatko ei vienyt
+sovintoon.
+
+Syyskuulla Numers kääntyi uudella kirjoituksella johtokunnan puoleen,
+jossa hän viitaten siihen mitä oli Nya Pressenissä lausunut ja sanoen,
+että hän oli (vaikkei sitä kirjelmässä sanotakaan) tarkottanut vain
+yhdeksi vuodeksi luovuttaa oikeutensa teatterille. Tällä kertaa
+johtokunta vastasi, että se lähettää Numersille hänen alkuperäisen
+käsikirjoituksensa, mutta ei niitä käsikirjoituksia, jotka olivat
+syntyneet yhteistyön kautta Bergbomin kanssa. Syynä näiden jälkimäisten
+pidättämiseen johtokunta (paitse sitä että se viittaa edelliseen
+kirjelmäänsä) "tahtoo myöskin huomauttaa, että kysymys menneestä
+keväästä on joutunut uudelle kannalle, joka antaa lisää syytä olla
+vastaiseksi luopumatta siitä oikeudesta kappaleeseen, joka
+Suomalaisella teatterilla on. Niinkuin hyvin tiedätte, Bergbom ei ennen
+ole julkisesti eikä yksityisesti esittänyt persoonallisia vaatimuksia
+puheenaolevaan näytelmään nähden, mutta sitten kun Te olette katsonut
+hyväksi loukkaavalla tavalla julkisesti kieltää sen osan, joka hänellä
+on ollut draaman valmistamisessa, on hän sitä mieltä, että hänen tulee
+vaatia oikeudelleen tunnustusta ja vastustaa sentähden kappaleen
+luovuttamista Teille, ennen kun Teidän välillänne syntynyt erimielisyys
+(kontrovers) on sovittu." Itse riitaan johtokunta ei voinut eikä
+tahtonut sekaantua, mutta oli päättänyt pitää kiinni teatterin
+oikeudesta, siksi kun se oli ratkaistu ja määräämisoikeus, mikäli se
+riippui tekijöistä (författarskapet), oli selvillä.
+
+Tämän mukaan Bergbom toimitti Numersille alkuperäisen käsikirjoituksen,
+sitten kun hän oli jäljennyttänyt sen (kts. ylemp. s. 407). Nyt koitti
+näennäinen rauhanaika, jota Numers, niinkuin seuraavasta voi päättää,
+käytti uudestaan kirjoittaakseen näytelmän. Syksyllä 1893 riita
+jälleen leimahti tuleen, ja se tapahtui näin. Jo 1892 Numers oli
+kustannusosakeyhtiö Söderström et kumpp:lle myynyt Elinan surman
+julkaisemisoikeuden, ja syyskuulla 1893 hän vihdoin lähetti yhtiölle
+käsikirjoituksen. Kun tämän puolelta tiedusteltiin Suomalaisen
+teatterin oikeutta teokseen, asia tuli Bergbomin tietoon. Jonkun aikaa
+sen jälkeen saapui tälle kirje Numersilta, joka nyt oli päällikkönä
+Lapin asemalla Pohjanmaalla ja joka, peruuttamatta julkista
+lausuntoaan, uudisti vaatimuksensa, että hänelle annettaisiin takaisin
+"välikirja", se on että teatteri luovuttaisi oikeutensa Elinan surmaan.
+Bergbomin vastauksen, jonka alustelma on säilynyt, otamme tähän
+kokonaisenaan, sillä se tarkottaa suorastaan Numersin kirjoitusta Nya
+Pressenissä ja nähdään siis siitä mikä Bergbomin kanta oikeastaan oli.
+
+"Rakas veli! Kirjeesi ei ollut odottamaton, sillä Nordmannin [juuri
+mainitun yhtiön edustajan] käynnin kautta tiesin sen tulevan. Mutta se
+oli tervetullut, sillä minä toivon yhtä hartaasti kuin koskaan sinä,
+että tuskallinen erimielisyys välillämme tasotetaan. Jos olisit voinut
+kirjoittaa vähemmän kiihtyneesti, olisi se ollut vielä tervetulleempi,
+sillä mitä tyynempiä olemme sitä helpompi on välttää väärinkäsityksiä."
+
+"Joku aika sitte kirjoitit V. Löfgrenille. Hän käsitti kirjeen
+oikeastaan tarkottavan minua ja antoi minun lukea sen. Eihän se ollut
+mitään epähienoa? -- Kirjeessäsi mainitset -- jos oikein käsitän asian
+-- että minä olen antanut aatteita, mutta ettet sinä hyväksynyt
+repliikkejäni, koska ne olivat 'mahdottomia'. Tämä on lähtökohta, josta
+alkaen voimme selvittää asian. Sillä välttämätöntä on että me
+selvitämme sen yleisölle. Sinä valitat että johtokunta on vain kuullut
+minun selitystäni eikä sinun. Mutta siinä erehdyt. Ei se pyydä parempaa
+kuin että annat selityksen. Ehdoton lausuntosi Pressenissä
+valitettavasti ei selitä mitään, sillä se ei koskettele niitä
+ristiriitaisuuksia, jotka yleisö ja kritiikki on havainnut ja joihin
+sinun ja minun ystävieni kielittely on saanut niiden kiinnittämään
+huomionsa. Voit ehkä sanoa että nämä ristiriitaisuudet ovat ainoastaan
+näennäisiä. Sitä parempi sekä minulle että sinulle. Osota että ne ovat
+näennäisiä, ja minä tyydyn."
+
+"Tahdon mainita muutamia näistä ristiriitaisuuksista. Selityksesi
+mukaan Pressenissä sinä et tunnusta mitään työnosallisuutta. Kuinka
+selität sitte, että olet hyväksynyt kaikki ne kohdat Kuopion
+takana-kappaleessa, jotka ovat minulta. Tämä ei tarkota suomalaista
+käännöstä, josta voit sanoa että tahdoit antaa sen [julkisuuteen]
+semmoisena kuin se oli näytelty Suomalaisessa teatterissa; mutta
+ruotsalaista käännöstä -- siinä käytät, erottamatta omistasi, minun
+kohtauksiani, motiivejani, repliikkejäni. Eihän ruotsalaisessa
+käännöksessä ollut mitään pakkoa hyväksyä tätä yhteistyötä minun
+kanssani, joka nyt näyttää sinusta niin vihattavalta. Siinähän olisit
+aina vapaasti voinut käyttää omia kohtauksiasi, motiivejasi ja
+repliikkejäsi -- miksi et tehnyt niin? Sinusta ne eivät silloin olleet
+yhtä 'mahdottomia' kuin nyt. Kirjeessäsi sanoit, että toinen 'puoli'
+kappaletta Kuopion takana oli minun omaani. Lausunnossasi Pressenissä
+selitit, että minulla ei ollut siinä mitään osaa. Siinä on
+ristiriitaisuus, joka vaatii selvitystä. Minä uudistan, kenties on se
+näennäinen; no hyvä, osota se."
+
+"(Tässä johtuu mieleeni pieni episodi. Ensi näytöksen loppukohtauksessa
+puhuu Lilli 'eräästä miekkosesta'. Tämän olet ruotsalaisessa
+käännöksessä -- ainakin siinä jonka Arppe antoi, painettua en ole
+lukenut -- olettanut merkitsevän 'en herr Mikkonen'. Tämä naurettava
+erehdys on ainoastaan siten ollut mahdollinen, että se kohtaus, jossa
+repliikki tavataan, oli sinulle kokonaan tuntematon. Vähäpätöistä,
+sanot sinä -- minä: mutta valaisevaa)."
+
+"Entäs Elina! Sinä pyydät 'alkuperäisen' käsikirjoituksen. Sinä saat
+sen. Mutta sinä et käytä sitä, vaan ruotsalaiseen käännökseen,
+jonka tahdot painattaa, käytät yhä niitä aiheita, jotka minä olen
+antanut, eikä omiasi. Sinä käytät rouvia, kerjäläistä, rovastia,
+Vääksynkohtausta, loppua. Näin, vaikka kiellät kaiken yhteistyön. Siinä
+on ristiriitaisuus. Mahdollisesti näennäinen -- osota se."
+
+"Uudistan mitä ennen olen sanonut. Joko on selvitys tapahtuva meidän
+kauttamme yhteisesti taikka sovinto-oikeuden kautta. Jos pidät
+edellistä parempana, voisimmehan yhtyä Seinäjoella; sinä tuot kaikki
+minun kirjeeni, minä sinun kirjeesi sekä käsikirjoitukset. Näiden
+ainesten pohjalla laadimme yhteisen selvityksen, ja kaikki on kuin ei
+mitään väärinkäsitystä olisi ollutkaan. Sillä väärinkäsitystähän tässä
+on olemassa -- se on aina ollut vakaumukseni. Sinä sanot sitä
+päähänpiintymäksi ('fix idé') minussa. Jos niin tahdot, mutta jos tämä
+'päähänpiintymä' voidaan haihduttaa sinun antamasi selvityksen kautta,
+näyttää minusta että sinä vanhan ystävyyden tähden voit siihen
+suostua."
+
+"Kun tämä selvitys on tapahtunut, saa Suomalaisen teatterin johtokunta
+hoitaa kaiken muun ja tehdä uuden sopimuksen kanssasi. Minä olen
+silloin vapaa asiasta enkä aio enään sekaantua siihen. Tuus K.
+Bergbom."
+
+"J. K. Kirjeessäsi Löfgrenille puhut uusista draamallisista
+suunnitelmista Ruotsalaista taikka -- Suomalaista teatteria varten.
+Olen sydämellisesti kiitollinen ettet ole sekottanut teatteria siihen
+vastenmielisyyteen, jota viime aikoina olet tuntenut minua kohtaan.
+Että olet sydämellisesti tervetullut, jos tulet uutta tuoden, siitä
+voit olla vakuutettu, olkoon se Tuomas piispa taikka 'Kilttiä
+tyttöjä'.[141] Ja minä lupaan olla varovaisempi hyvää tarkottavassa,
+mutta ehkä joskus sopimattomassa (malplacerad) avustamisinnossani."
+
+Numers hylkäsi Bergbomin ehdotuksen, sillä hänen mielestään tuottaisi
+persoonallinen keskustelu Bergbomin ja hänen välillään yhtä vähän
+tuloksia kuin kompromissista olisi hyötyä. Ja turhaan jatkui sitte
+vielä kirjeenvaihtoa v:n 1894 alkuun. Kun Numers lopulta lupaa
+esipuheessa kiittää Bergbomia "kritiikistä", joka tämän puolelta on
+tullut hänen teostensa osaksi, Bergbom ehdottomasti pyytää siitä
+päästä. --
+
+"Kiitos, josta neuvotellaan, on naurettava ja alentava sekä kiittäjälle
+että kiitetylle." -- "En ole tehnyt mitä olen tehnyt", hän vielä
+jatkaa, "saadakseni kiitosta -- olin kokenut, että kiitos semmoisissa
+tiloissa tavallisesti jää tulematta. En pyydä kiitosta, vaan totuutta.
+Enkä ymmärrä kuinka sinä sanot sitä 'fraaseiksi'. Ja totuutta toivon
+yhtä paljon sinun kuin itseni tähden. Erehdyttäviä huhuja on ollut
+liikkeellä Kuopion takana ja Elinan surma -kappalten synnystä.
+Sekä sinuun että minuun ovat väärät tiedot heittäneet varjoa.
+Velvollisuutemme on poistaa erehdys." -- Tähänkin Numers vastasi,
+mutta siitä riittää ottaa sanat: "Minä en ymmärrä sinua, etkä sinä
+minua" (!) --
+
+Julkisuuteen ei tämä riitakysymys enään tullut 1892 v:n jälkeen, eikä
+Bergbom siis koskaan saanut mitään hyvitystä siitä hänen kirjailija- ja
+johtajakunnialleen käyvästä loukkauksesta, jota Numersin kirjoitus
+merkitsi. Että Bergbom ei itse julkisesti esittänyt kantaansa, riippui
+hänen hieno- ja myötätuntoisuudestaan Numersia kohtaan -- sen tietää
+tämän kirjoittaja, joka ainakin kaksi eri kertaa otti asian puheeksi
+hänen kanssaan, kysyen, eiköhän se menettely kuitenkin ollut ainoa
+perille vievä. Ei, hän katsoi julkista väittelyä entisen ystävän kanssa
+mahdottomaksi, mieluummin hän vaikeni ja antoi ihmisten puhua mitä
+puhuivat. Edellisestä lukija tietää, että hänellä Numersin kirjeissä
+olisi ollut todistuksia enemmän kuin tarpeeksi. -- Mutta toiselta
+puolen, kuinka on Numersin käytös selitettävissä? Miksi hän kieltäytyi
+tunnustamasta sitä "totuutta", jota Bergbom vaati -- se on totuutta
+heidän yhteistyöstään. Numers elää vielä ja olisi siis oikeastaan
+häneltä itseltään kysyttävä, mutta varmaankin hänen lausuntonsa nyt
+olisi samanlainen kuin 16-14 vuotta sitten. Sentähden uskallamme lausua
+ajatuksemme, joka on se, että Numers vilkkaan mielikuvituksen miehenä
+ei osannut arvostella Bergbomin avustuksen laajuutta ja merkitystä. Kun
+Bergbom enimmäkseen vain uudestaan sommitteli ja lisäyksillä sekä
+muodon puolesta täydensi näytelmäluonnoksia, jotka Numers oli pannut
+alulle, mutta antoi tämän itse neuvojensa mukaan jatkaa työn
+suoritusta, niin saattoi hän aivan vilpittömästi eläytyä siihen
+harhaluuloon, että kaikki oli hänen omaansa. Toisin olisi kai ollut,
+jos hän olisi ollut kehittyneempi taiteilija. Silloin hän arvatenkin
+olisi paremmin käsittänyt saamansa avustuksen arvon, että se ei ollut
+pelkkää "kritiikkiä", vaan kokeneen kirjailijan ja runoilijan
+myötäluomista, jota ilman näytelmät olisivat jääneet vaille sitä
+aatteellista syventämistä, draamallista suppeutta ja taiteellista
+pyörentämistä, joka kieltämättä määräsi niiden menestyksen. Tämä
+selitys on meistä ainoa otollinen, sillä se tekee mahdolliseksi
+edelleenkin tunnustaa Numersia siksi suoraksi, rehelliseksi,
+ritarilliseksi luonteeksi, jona olemme hänet aina tunteneet.
+
+Mitä Numersin ja Bergbomin yhteistyöhön tulee, oli se ijäksi mennyttä.
+Vuosia myöhemmin (4/5 1897) Numers kyllä ehdotti sen uudistamista ("Ei
+ole hyvä tehdä työtä yksin!"), mutta silloin Bergbom vastasi: "Brändt
+barn skyr elden!"[142]
+
+Pitkän episodin jälkeen on meidän palattava kevääseen 1892. --
+Huhtikuulla _Adolf Lindfors_ oli jotakuinkin toipunut taudistaan, mutta
+teatterille oli siitä vähän iloa. Näyttelijä noudatti näet Helsingissä
+vastaperustetun ruotsalaisen Dramaattisen yhdistyksen kehotusta ruveta
+sen oppilaskoulun johtajaksi, toisin sanoen hän -- erosi Suomalaisesta
+teatterista. Tämän etevän taiteilijan menettäminen oli sekin yksi niitä
+vastoinkäymisiä, joista vuosi oli niin rikas. Tosin saattaa sanoa
+teatterin tavallaan tottuneen tulemaan toimeen ilman häntä, kun hän
+suurimman osan edellistä näytäntökautta oli ollut opintomatkalla ja
+tällä näytäntökaudella, sairauden takia, ollut työssä ainoastaan neljä
+kuukautta; mutta toiselta puolen saattaa sanoa, että hänen juuri
+sentähden olisi pitänyt jäädä sen näyttämön palvelukseen, jolla hän oli
+taiteilijaksi kehittynyt. Miten lieneekään, oli sekin tappio
+kestettävissä. -- Yleisön huomaamatta, mutta lähimpien kaipaukseksi
+erosi myöskin kauan palvellut, edellisenä kesänä naimisiin mennyt,
+luotettava puvustonhoitaja _Siina Pastell_. Hänelle Bergbom-sisarukset
+21/4 pitivät erojais-iltaman, johon koko teatteriväki oli kutsuttu.
+
+Uusia jäseniä tuli tänä keväänä kolme, nimittäin rva _Olga Salo_
+(Aalto), nti _Mimmi Lähteenoja_ ja _Otto Närhi_, jotka kaikki tulivat
+Aspegrenin seurueesta[143] ja saavuttivat huomattavan aseman uudessa
+ympäristössään.
+
+Näytäntökauden rahallinen tulos ei ollut kehuttava, sillä vajaus näytti
+taas kasvua, ollen 9,874:11 mk, se on kolmatta tuhatta suurempi kuin
+edellisenä vuonna.
+
+Näytäntöjä annettiin 115 ja niissä: 24 kertaa _Elinan surma_; 8
+Työlakko, Maria Stuart; 7 _Tapanin päivänä_; 6 Elämä on unelma,
+Luulosairas, Kesäyön unelma; 5 Voimakkaita naisia; 4 _Nummisuutarit_,
+Leivonen, Hullunkurinen temppu, Noora; 3 _Ihmisten tähden, Kuopion
+takana_, Kansan vihaaja; 2 _Pahassa pulassa, Roinilan talossa,
+Murtovarkaus, Anna Skrifvars, Runebergiana_, Rajuilma, Taistelujen
+välillä, Parisin veitikka, Koetusten ahjossa, Thérèse Raquin; 1 _Papin
+perhe, Lea, Kihlaus, Amalia ystävämme, Regina von Emmeritz_, Pikku
+sisko, Jacques Damour, Telefoonissa, Fritz ystävämme.
+
+Näistä 34 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 8.
+
+
+
+
+XXI.
+
+Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93.
+
+
+Tietoja Bergbom-sisarusten yhteisestä matkasta saamme nytkin Emilien
+kirjeistä Betty Elfvingille. Parisista hän kirjoittaa 22/6:
+
+-- "En katsele Parisia tällä kertaa samoilla ihannoivilla silmälaseilla
+kuin viimein; tietysti se on oma syyni. Matkustin tänne mieli
+masennuksissa, eivätkä viimeiset sanomat kotimaasta, kuinka halla on
+käynyt useilla seuduin, ole suinkaan olleet omansa sytyttämään iloa ja
+riemua. -- Walter Runeberg muovailee nyt Kaarlon muotokuvaa. Se on pian
+valmis ja oikein onnistunut. Walter itse on tyytyväinen siihen, ja niin
+mekin. En luullut Kaarlosta tulevan niin hyvää kuvaa, vaikka tietenkin
+rintakuva kipsiin valettuna ei koskaan ole yhtä elävä kuin
+savessa.[144] -- Harvoin taikka emme milloinkaan ole teatteriin nähden
+niin vähän hyötyneet kuin tällä matkalla. Useimmat teatterit ovat
+suljetut. -- En ollenkaan pidä ranskalaisesta tavasta näytellä
+tragediaa; se on niin pönkitettyä, pöyhkeilevää ja luonnotonta, että se
+oikein väsyttää. Komediassa ja varsinkin puhelukappaleissa ranskalaiset
+sitä vastoin ovat voittamattomia mestareita, ja niin myöskin selvässä,
+täsmällisessä repliikinvaihdossa. -- Usein olemme olleet kummassakin
+salongissa, enkä voi käsittää miksi 'nuoret' eroavat; onhan vanhassakin
+salongissa niin paljo 'nuorinta nuorta', että hyvin voisivat viihtyä
+saman katon alla." --
+
+Lähtö Parisista tapahtui pari päivää myöhemmin. Siitä y.m. Emilie
+kirjoittaa Kuitiasta 12/7:
+
+-- "Parisi on menettänyt melkoisen määrän säteilevää hohdettaan,
+minusta kirsimarjatkaan eivät olleet niin maukkaita kuin ennen!
+Luultavasti se oli ranskalaisten mauton venäläiskurtiisi, joka sai
+minut selväpäisemmäksi, vähemmän lumotuksi. Onhan tämä tasavaltalaisen
+Ranskan Venäjän ihailu kerrassaan järjetön, ja se vaikutti kovin
+jäähdyttävästi tunteisiini. -- Parisista matkustimme Kaarlo, Sala ja
+minä Müncheniin, jossa vietimme neljä hupaista päivää. Verrattuna
+Parisiin München tietenkin on pikkukaupunki, mutta siellä on sentään
+paljo kaunista katsottavaa. Münchenistä tulin Berlinin kautta kotia,
+mutta Kaarlo ja Sala lähtivät Berchtesgadeniin." --
+
+Kuitiasta oli Emilien 15/7 lähdettävä "yksinäiseen kotiinsa"
+Helsinkiin, hoitaakseen virkaansa hypoteekkiyhdistyksessä. Hänen
+mieltään painoi raskaasti kadon uhka, sillä kevät ja kesä olivat tähän
+asti olleet sateisia ja koleita. Parisissa Bergbom-sisarukset olivat
+tavanneet Niilo Salan, josta olemme kertoneet, että hän Wienissä
+marraskuulla oli tullut mielisairaaksi, mutta myöskin että hän jo ennen
+joulua oli parempi. Nyt on lyhyesti sanottava kuinka hänen sitten oli
+käynyt. -- Siksi parantuneena, että hänet oli päästetty hoitolasta,
+Sala oli tammikuulla matkustanut Parisiin. Matkalla hänen tautinsa,
+vainohulluus, kuitenkin uudistui kaikkine kuvitteluineen, ja perille
+tultuansa hän ei uskaltanut jäädä Parisiin, vaan kätkeytyi pieneen
+hotelliin St Denis'sä. Sieltä hän 20/1 sähkötti Bergbomille: "Yksin St
+Denis'sä lähellä Parisia, voitteko tulla?" lisäten kirjeessä samalta
+päivältä, että Bergbom oli ainoa ihminen, joka voi häntä auttaa.
+Bergbomilla ei ollut muuta neuvoa kuin sähköteitse pyytää, että
+taiteilija Pekka Halonen, jonka osotteen hän oli saanut Helsingissä,
+kävisi katsomassa Salaa. Halonen lähtikin kuvanveistäjien Emil
+Vikströmin ja Kaarlo Haltian kanssa St. Denis'hin, jossa he tapasivat
+näyttelijäparan pienessä hotellihuoneessa. "Siellä oli säkkipimeä.
+Uutimet tiukalla ikkunan edessä. Ainoastaan pieni takassa kytevä
+kivihiilituli hämärästi valaisi kamaria." Kun nuoret, tuntemattomat
+maanmiehet näyttivät sairaalle Bergbomin sähkösanomaa, heräsi hänessä
+luottamus heihin, ja hän seurasi heitä Parisiin. Siitä lähtien
+Vikström erinomaisella hartaudella ja toimeliaisuudella otti avuttoman
+potilaan asian omakseen, samalla kun hän tavan takaa kirjoittaen
+Bergbom-sisaruksille teki selkoa ja tiliä toimistaan. Kun Sala ei
+näyttänyt rauhottuvan siinä Parisin hotellissa, mihin hän oli viety,
+Vikström neuvotteli hänestä erään etevän lääkärin kanssa, ja tämä
+toimitti sairaalle paikan eräässä mielisairaitten hoitolassa Sceaux'ssa
+lähellä Parisia, jossa Sala luuli olevansa tavallisessa sanatoriossa.
+Täällä hän nyt oleskeli koko kevätkauden, vähitellen -- ainakin
+näennäisesti -- parantuen. Vikström kävi pari kertaa viikossa häntä
+tapaamassa, ja tämä ystävällisyys vaikutti häneen erittäin
+virkistävästi. Toukokuulla Sala jo näytti hyvinkin terveeltä, vaikka
+hän vielä oli parantolassa, hartaasti odottaen Bergbom-sisarusten
+tuloa, joita hän usein sanoi tahtovansa puhutella. -- Juuri Salan
+tähden sisarukset olivatkin tänä vuonna matkustaneet suoraa päätä
+Parisiin. Minkälaisen vaikutuksen Sala heihin teki, sitä emme tarkoin
+tiedä, mutta tietenkin he pitivät häntä terveenä, koska sovittiin, että
+hän seuraisi Kaarloa Etelä-Baijeriin, mihin tämä tahtoi palata tänäkin
+kesänä, koska hän oli niin hyvin viihtynyt siellä edellisenä vuonna.
+Kesämatkaltaan Sala oli palaava Parisiin ja sieltä Berliniin
+jatkaakseen opintojaan, joita varten hän oli saanut valtion matkarahan,
+paitse palkkaansa ja avustusta teatterista.
+
+Sala oli tullut Berchtesgadeniin ennen Bergbomia. Tämä mainitsee
+ensimäisessä kirjeessään (13/7), että hän, matkustaen Insbruckin ja
+Salzburgin kautta, oli vähän myöhästynyt ja että Sala ei ollut
+hankkinut itselleen asuntoa, niinkuin hän oli toivonut:
+
+-- "Kun me haimme asuntoa, huomasin hänen ajattelevan että meidän oli
+asuttava yhdessä. Olin tosin laskenut toisin, mutta tiedäthän, että
+minulla on jonkunlainen fatalistinen suoni. Paras niinkuin tapahtuu --
+minä ajattelin -- 'se on sallittu', ja niin vuokrasin kaksi hupaista
+huonetta meille molemmille. Me maksamme 20 markkaa viikossa. Sala
+tahtoi että jakaisimme tasan, mutta koska minulla on ehdottomasti
+suurempi ja hauskempi huone, en aio suostua siihen. Hän maksakoon 8
+markkaa, minä 12. -- Sala on erinomainen vuorikiipijä. En tahdo pysyä
+hänen rinnallaan. Minä lihoin niin anteeksiantamattomasti sairauteni
+aikana keväällä. Muutoin on Sala ollut täydellisesti terve ja, jos luen
+pois yhden illan, jolloin Saulinhenki laskeusi hänen päälleen, hyvällä
+tuulella." --
+
+"Jean Jullienin 'Théâtre vivant'issa' löysin talonpoikaisdraaman
+'La mer', joka melkoisesti kohoaa tavallisten ranskalaisten
+kouristusdraamojen yli. Bretagnelaisia kalastajia. Sangen sopivia
+rooleja meille. Sala on hyvin mieltynyt siihen ja ryhtyy jonkun päivän
+päästä suomentamaan sitä. Jos nyt saisimme Echegarayn Critico
+incipiente, niin meillä olisi kolme mieltäkiinnittävää uudenaikaista
+draamaa (Leveau kolmas). Lisäksi tulee Ostrowskyn Grosa, joka hyvin
+pitää paikkansa. Klassillista ohjelmistoa edustavat loistavasti Wilhelm
+Tell ja Antonius ja Kleopatra. Kuusi arvokasta kappaletta, jotka ensi
+kerran näytellään Helsingissä. Sen lisäksi Villisorsa, joka ei häpeä
+itseänsä. Jos otan vielä lukuun Daniel Hjortin ja Venetian kauppiaan
+uusinnot, niin on ohjelmisto oleva sangen kiehtova. Ja kumminkin olen
+unohtanut yhden päävaltin -- Uriel Acostan."
+
+"Tämä ulkomaan puolesta. Jos [K. A.] Tavaststjernan draama tulee
+kelvolliseksi, niin ei kotimainenkaan draama jää kokonaan osattomaksi,
+etenkin jos Minna valmistaisi uuden draamansa. Numersilta en odota
+mitään."
+
+"Jos Ida Aalberg olisi koko vuoden poissa, niin jäisi Antonius ja
+Kleopatra pois, mutta ohjelmisto on kuitenkin pelastettu. Lindforsia
+tulemme kaipaamaan Leveaussa, mutta korvaamaton hän ei ole." --
+
+Vähän myöhemmin (18/7) Sala kuvaa Emilie Bergbomille, kuinka
+idyllimäisesti he kahden elivät:
+
+-- "Olemme jo täydellisesti kotiutuneet uusiin oloihimme. Tohtori
+kylpee säännöllisesti joka päivä, on terve ja alati hyvällä tuulella,
+soittelee ja juttelee, jotta nää yhtämittaiset sadepäivätkin --
+hiljattain niitä oli kolme peräksyttäin -- kuluvat kutakuinkin
+hupaisesti. Ja sitte meillä on hyvä joukko kirjallisuutta ja erittäin
+hauska palvelustyttö."
+
+"Sadepäiväin huviksi panimme hiljattain toimeen konsertin. Kaksi
+sitraniekkaa soitteli kokonaisen iltakauden salongissamme täkäläisiä
+kansanlauluja. Ne ovatkin harvinaisen kauniita ja sävelrikkaita."
+
+"Asuntonamme on kaksi ullakkokamaria neljännessä kerroksessa.
+Balkonkimme alla kohisee ryöppyisä Achen. Vastakkaisella rannalla
+kohoaa terassimainen Berchtesgaden puutarhojensa siimeksessä ja sen
+takana taas taruistaan kuulu Untersberg 'wunderschön und romantisch
+sogar!' -- se on nyt tavallinen ihastelulauseemme."
+
+"Ette ensinkään tarvitse peljätä, etten kestäisi Tohtorille
+vuorikiipeilyssä. Olen nyt jo tanakampi kuin hän. Mitäs kun hän on niin
+lihava. Hengästyy pienimmässäkin nyppylässä. Olut onkin julistettu
+pannaan pöydästämme. Viinistä ei sentään ole vielä hennottu luopua,
+vaikka sekin on supistettu puoleen pulloon päivässä. Muuten syömme
+kotona -- klo 9 ja klo 1. Ja sitten vielä voileivän illalliseksi ja
+raikasta vettä päälle. Kaikin puolin tyytyväisiä huusholliin!" --
+
+Samana päivänä kun Kaarlo kirjoitti ensimäisen kirjeensä
+Berchtesgadenista, luettiin Päivälehdessä (seuraavana päivänä U.
+Suomettareenkin painettu) haastattelu rva Canthin luona, joka sisälsi
+sen hämmästyttävän uutisen, että hän paraikaa kirjoitti uutta draamaa
+-- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten! Kun häneltä
+tiedusteltiin syytä kielen vaihtamiseen, hän oli ensin arvellut sen
+olevan kylläksi, että häntä "huvittaa" kirjoittaa ruotsiksi, mutta
+sittemmin hän oli kumminkin ilmituonut erinäisiä seikkoja, jotka olivat
+tehneet Suomalaisen teatterin hänelle vastenmieliseksi. Siten hän
+paheksui sitä tapaa, jolla Numersia oli kohdeltu, edelleen että Kovan
+onnen lasten näytteleminen oli lakkautettu yhden illan jälkeen "ilman
+selityksiä syistä" (vaikka yhtä karkeakuorinen kappale, Thérèse Raquin,
+oli myöhemmin näytelty ja Kovan onnen lapsia oli voitu esittää
+Uudenmaan pataljoonan julkisissa seuranäytännöissä) sekä vihdoin, että
+teatterin "näkyi täytyvän ottaa huomioon U. S:nlaisen lehden
+arvostelijoita, joista muun muassa eräs oli julistanut Papin perheen
+esittämisen kansannäytäntönä sopimattomaksi -- ja näkyy teatteri
+kieltoa totelleen". Tämän vuoksi rva Canthia halutti "kääntyä yleisön
+puoleen, joka oli osottanut häntä paremmin ymmärtävänsä ja voivansa
+kirjailijaa hellemmin ja hienommin kohdella". Lopuksi hän oli sanonut
+"vähän välittävänsä siitä mitä ihmiset sanovat", vaikka "tietysti
+tullaan huutamaan, että hän on puolueensa pettänyt, että on liitossa
+viikinkien kanssa y.m." Syy lisäksi miksi hän kirjoitti ruotsiksi oli
+sekin, että, "kun fennomaniaa aina on käytetty usutusvälikappaleena,
+agitatsionikeinona kaikkia niitä vastaan, jotka eivät sovi kuin valetut
+sen kannen alle, hän tahtoi näyttää ettei siitä vähääkään välittänyt".
+Bergbomin nimeä ei mainita kertaakaan koko kirjoituksessa, mutta
+kuitenkin syytökset olivat suorastaan kohdistetut häneen, sillä
+teatterinjohtajahan se on, joka määrää ohjelmiston, joka kohtelee hyvin
+tai pahoin kirjailijoita. Ja tämmöinen isku miehelle, jonka uhrautuvaa
+harrastusta Suomalaisen teatterin hyväksi Minna Canth ennen oli
+rajattomasti ihaillut, opettajalle, jota hänen oli "kiittäminen
+henkisestä herätyksestään", jonka ohjaus hänelle ennen oli ollut
+kallista kalliimpi, ystävälle, jonka seurassa hän oman tunnustuksensa
+mukaan oli "elänyt elämänsä rikkaimpia hetkiä!" On sanottu, että naiset
+ja lapset ovat julmia. Eiköhän Minna Canth iskiessään nauttinut siitä
+että tiesi iskun sattuvan hellään sydämeen? Semmoiseen tunneihmiseen
+kuin Bergbom oli, täytyi iskun tunkea sydämen sisimpään. Että niin
+kävikin, sen seuraavat kirjeet todistavat. Mutta ne näyttävät myöskin,
+kuinka hän seisoi jokapäiväisiä vihan ja koston tunteita ylempänä,
+jotka useimmille olisivat olleet lähimpänä.
+
+"Sunnuntaiaamuna [24/7]. Rakas sisar! Kaksi sanomattoman tuskallista
+päivää. Kaksi unetonta yötä. Pullo sampanjaa, jonka tyhjensin yhdellä
+siemauksella, saadakseni lepoa. Sitte suuri käännekohta, jolloin
+makasin ja itkin pari tuntia. Sen jälkeen aloin tutkia itseäni. Nyt
+olen levollinen."
+
+"En tahdo puhua Minnan menettelystä. En tahdo syyttää häntä, sillä
+silloin täytyisi minun myöskin puolustaa häntä ja sitä en voi
+syyttämättä toisia ja minulla on niin kylläkseni meillä vallitsevasta
+eripuraisuudesta. Tässä yleisessä hajaannuksessa on mieletöntä etsiä
+yksityisen syytä. Epäsopu Suomettaren ja Päivälehden välillä, Minnan
+luopuminen -- isku iskun perästä. Ja kenties on vielä jotain tulossa.
+On vain varottava, ettei rohkeus mene. Tämä syksy, tämä syksy! Kuinka
+kestämmekään sen? Vähitellen on kai aika uudestaan rakentava sen, mikä
+nyt näyttää mahdottomalta -- mutta ensi aikana. Niin, tarvitaan
+mielenmalttia."
+
+"Aion kirjoittaa Minnalle. Pitkän kirjeen. Seurauksia en siitä odota.
+Mutta omatuntoni käskee minun olla vetäytymättä pois lausumatta
+sanaani. Ei mitään yrityksiä saada häntä taipumaan. Ei myöskään
+nuhteita. Mutta -- mahdollisuuden mukaan -- tasapuolinen esitys
+asiasta. Kuinpa vain voisin olla tyyni. Tyyni ilman velttoa
+myöntyväisyyttä."
+
+"Minulla ei ole mitään iloa tästä kesästä. Ensin erimielisyys Numersin
+kanssa ja nyt tämä isku ovat heittäneet semmoisia varjoja kaiken yli,
+että minulla ei ole hetkenkään lepoa. Se sielunrauha, joka on minulle
+niin välttämätön, on tällä kertaa hukattu."
+
+Loppupuolella tätä kirjettä niinkuin myöhemmissäkin Bergbom puhuu
+Salasta. Keskinäisessä seurustelussa tämä kyllä näytti terveeltä, mutta
+kumminkin Bergbom oli havainnut piirteitä, jotka osottivat, että hän ei
+ollut täysin toipunut. Hän pelkäsi vierasten ihmisten seuraa ja
+pysyttäytyi suljettuna Bergbomiakin kohtaan, hän ei tahtonut kylpeä
+eikä käydä ulkona, vaan istui päiväkaudet työpöydässään niinkuin
+kiinninaulattuna.
+
+Kahdesta seuraavasta päiväämättömästä kirjeestä näkyy, että "Minnan
+asia" yhä oli Bergbomin mielessä:
+
+-- "Olen pakottanut itseäni ajattelemaan sitä tyynesti, mutta olla sitä
+ajattelematta on minulle mahdotonta. Salan seura on vaikuttanut minuun
+joissakin määrin rauhottavasti. Omituista kyllä on hän Minnan puolella.
+Ei, se on liiaksi sanottu, sydämessään hän kai kyllä moittii häntä,
+mutta keskustellessaan: -- 'Kun on alinomaa ollut semmoisen vainon
+alainen, ei tiedä mitä tekee'. -- 'Mutta ettehän Te niin tekisi?' --
+'No, minä olen mies, mutta -- nainen!'"
+
+Emiliehenkin isku ensin vaikutti huumaavasti, mutta sitte hän kiihkeän
+luontonsa mukaan useissa kirjeissä Kaarlolle 'puhui suunsa puhtaaksi'.
+
+Minna Canth ei ansainnut kirjettä Kaarlolta, Emilie arveli. Jos hänellä
+olikin syytä tyytymättömyyteen, niin ei hänkään ollut viaton, vaikka
+sokeassa ystävyydessämme olemme nähneet ainoastaan hänen ansioitaan. --
+Makaa polvillasi hänen edessään, niin kaikki on hyvin, mutta jollet
+sitä tee, on hänellä oikeus kavaltaa kansansa -- hänellä itsellään ei
+ole mitään velvollisuuksia! -- Usein ajattelen, että sinun ehkä on
+luopuminen teatterista ja koettaa ryhtyä johonkin muuhun;
+sielunrauhalla on toki arvonsa ja sitä on totta tosiaan nyt koeteltu.
+-- Ajatteles, mikä makupala ruotsinmielisille! Sanokoon, ettei tahdo
+olla tekemisissä Suomalaisen teatterin kanssa, jos hän on niin
+suuttunut meihin, mutta elämässään hän ei voi saada anteeksi uhkaustaan
+kääntyä ruotsalaisen yleisön puoleen, joka muka ymmärtää häntä niin
+paljon paremmin. Eipä Työmiehen vaimoa, huolimatta suurista,
+kerskaavista lupauksista, ole näytelty Ruotsalaisessa teatterissa. --
+"Olen näin purkanut tunteitani sen sijaan että olisin sinua
+rauhottanut, mutta tavasta on luonnonvälttämättömyys saada pauhata.
+Kuinpa vain tämä surmanisku ei olisi vahingoittanut terveyttäsi."
+
+[Siihen tapaan 29/7; seuraavana päivänä vähän tyynemmin:] "Koeta, rakas
+Kaarlo, ottaa asia tyynesti ja lohduttaa itseäsi omantuntosi
+todistuksella. Kyllä me olemme rehellisesti taistelleet ja otsamme
+hiessä tehneet työtä teatterin hyväksi, ja sinä Minnan hyväksi! Hänen
+ensi yrityksestään, Murtovarkauden esiintymisestä asti, mikä tuki, mikä
+apu onkaan hänellä ollut sinussa, vaikka hän nyt niin julkeasti
+potkaisee tämän avun luotaan." -- "Jollet olisi niin todellisesti
+pitänyt Minnasta, niin tuskasi olisi vähemmän katkera, ja saisit
+helpommin takaisin joustavuutesi. Mutta huolimatta kaikesta
+ystävyydestä, täytyy sinun koettaa katsella häntä hänen oikeassa
+valossaan. Turhamaisuus (fåfängan) on tästä lähtien hänen Jumalansa.
+Julkisen esiintymisen tuottama kirous on suuri, sillä kuinka harva
+kestää koetusta!" --
+
+[Kovasti loukkasi Emilietä, että Sala puolusti Minnaa:] -- "Että Sala
+voi puolustaa rva Canthin menettelyä! Olen tullut siihen vakaumukseen,
+että meillä vanhoilla vanhentuneine ihanteinemme täällä ei enään ole
+mitään tehtävää: meidän on vain jälellä panna maata ja kuolla. Me
+olemme taikka oikeammin olemme olleet niin tyhmiä, että olemme luulleet
+että ihmisten sanojen takana on usko, mielipide, vakaumus, että sana on
+tuleva teoksi, mutta se on vain tyhmiä, haaveellisia ja kuluneita
+perusjohteita; toista on nykyajan laita. Sanoja, sanoja, sanoja ja taas
+sanoja -- se riittää! Rva Canth puhuu ja harrastaa Suomen kansan
+sivistyksen puolesta. Nya Pressen & kumpp. imartelee häntä, ja hän
+panee lapsensa ruotsalaiseen kouluun; rva Canth puhuu raittiuden,
+ehdottaman raittiuden puolesta, mutta rahallisen voiton tähden hän itse
+avaa väkijuomamyymälän; rva Canth puhuu naisasian puolesta, kirjoittaa
+itse naivisen pöyhkeileviä kirjoituksia (muistathan: kun nainen on
+valtaistuimeltaan tuomitseva maailmoja ja kansoja?) ja hän esiintyy
+hengenheimolaisiaan vastaan niinkuin hän teki viime talvena. Sanoja,
+sanoja, sanoja! Voisin luetella useampiakin esimerkkejä, mutta
+riittäköön tämä. Kaikki todistaa, että olemme ihannoineet häntä ja että
+ne, jotka ovat kritikoineet häntä, ovat nähneet syvemmälle -- ovat
+olleet oikeassa! Hän ei ole mikään totuuden, mikään lujuuden luonto,
+vaikka Jumala on varustanut hänet niin rikkailla lahjoilla. Hän on
+aivan oikeassa siinä, että Suomen kansa ei enää kelpaa mihinkään. Mene
+luostariin, Ofelia; pane maata ja kuole, sinä tyhmä Kaarlo, niin aion
+minä tehdä, ja niin olisi meidän pitänyt tehdä aikoja ennen. Teen pyhän
+lupauksen, etten enää koskaan kiinnitä mieltäni kehenkään ihmiseen,
+niin täydellisesti rva Canth on ryöstänyt minulta kaikki illusionini.
+Onhan sitä jokainen ollut 'vainottu' ja hupaista olisi tietää mitä
+asianomaiset, rva Canth etupäässä, olisivat sanoneet, jos sinä pari,
+kolme vuotta sitten olisit tarjonut työsi ruotsalaisille;[145] kyllä se
+siellä olisi paremmin maksettu sekä rahalla että imartelulla. Selitys
+että mies ei saa menetellä niin, mutta että se voidaan antaa anteeksi
+naiselle on perätön; kun isänmaa taistelee semmoista taistelua kuin
+nyt, täytyy kaikilla miehillä ja naisilla olla sama velvollisuus ja
+sama oikeus olla mukana taikka uhrata roponsa, jollei muuta voi. Kaikki
+tämä tulee sinun sanoa Salalle, tervehdyksenä minulta."
+
+[Ja sitte taas 3/8:] -- "Voi sinua, oma rakas veljeni, kuinka sydämeni
+tuskittelee ja vapisee sinun tähtesi! On sanottu: meidän ei pidä tehdä
+itsellemme epäjumalia, ja sitä on rva Canth tosiaankin meille ollut.
+Sentähden on nyt niin vaikeaa."
+
+Näissä tunteenpurkauksissa kuvastuu Emilie Bergbomin voimakas, hehkuva
+sielu ihmeen kirkkaasti. Älköön sanottako, että hän liiottelee, joskin
+hän naisena, naisten tapaan, tuomitsee naista ankarammin kuin mies.
+Tunteehan lukija, että joka sana tulee sydämen pohjasta. Mitä ehkä
+voidaankin Minna Canthin puolustukseksi sanoa, siitä ei pääse, että
+hänen menettelynsä oli omansa loukkaamaan ja todella loukkasi
+Emilienkin sydäntä siinä kohden, joka oli hänen elämänsä ydin ja
+perustus. Kaikki mitä hänelle oli kalleinta, hänen rakkautensa
+suomalaiseen kansaan, hänen rakkautensa veljeensä, hänen rakkautensa
+teatteriin, jolle he olivat pyhittäneet elämänsä, hänen käsityksensä
+jalosta, suorasta ihmisyydestä ja naisellisuudesta, kaikki mullistui
+kuin maanjäristyksen heilahduksesta. Siitä hänen sanojensa tulinen
+intomieli ja lento. Muistuu mieleen lause, että naisen nerollisuus
+paraiten näyttäytyy hänen kirjeissään.
+
+Bergbom ei luopunut ajatuksestaan kirjoittaa Minna Canthille, mutta
+tuskin oli kirje valmis ennen kun hän hylkäsi sen. Vasta kolmas yritys
+onnistui. "Nyt olen kirjoittanut kuivan, objektiivisen kritiikin
+[haastattelusta]." Konseptin muodossa hän lähetti sen sisarelleen
+luettavaksi; valmiiksi hän kirjoitti kirjeen kotia tultuaan. -- Kaarlo
+hyväksyi, että Emilie oli lähettänyt Echegarayn kappaleen rva
+Levanderille [rva Canthin tyttärelle] suomennettavaksi -- "Minnan
+menettely ei saa vähääkään vaikuttaa meidän toimintatapaamme."
+-- "Sala tahtoo, että meidän on alotettava Papin perheellä
+kansannäytäntönä,[146] niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Weckman
+tietysti Jussina [jota Sala ennen oli näytellyt]. Mitä sanot siitä?
+Ajatus ei ole tyhmä." --
+
+Viimeisestä Berchtesgadenin kirjeestä (postileimattu 7/8) otamme
+seuraavaa:
+
+"Kirjoitus Minna Canthille [s.o. Emilielle lähetetty konsepti] vaikutti
+minuun erittäin hyvin. Kun sain sanotuksi mitä tahdoin, tulin täysin
+levolliseksi. Nyt katson asiaa niinkuin se olisi sattunut minulle
+vieraitten ihmisten kesken. Tuomioni pysyy samana, mutta se on niin
+kerrassaan vapaa kaikista persoonallisista tunteista, että itsekin
+ihmettelen sitä. Syy on kai se, että minä sisässäni niin kauan olen
+odottanut tätä katastroofia".[147]
+
+"Mitä sanot Salan kotiatulosta on 'niinkuin minun suustani otettu'
+[Emilie oli näet arvellut parhaaksi, että Sala tulisi vahvistamaan
+teatterin voimia]. Mutta en uskalla kosketella asiaa. -- -- En tiedä,
+minusta näyttää kuin hän olisi entistäkin suljetumpi minua kohtaan.
+Olemmekinhan niin erilaisia. Sitä paitse hän on jo niin terve, että
+hänen itse täytyy määrätä itsestään. En voi ottaa edesvastuulleni
+houkuttelemalla ikäänkuin pakottaa häntä."
+
+"Olen ylipäätään epätietoinen, onko meidän itsepäisesti vaatiminen,
+että hän tulee seuraajakseni vai ei. Jos tietäisi mitä hän
+sydämessään tahtoo, mutta ottakoon siitä selvää se joka taitaa, sen
+seitsenkertaisen verhon alta, jonka hienotuntoisuus, itsepäisyys,
+epäonnistumisen pelko ja menestyksen toivo ovat käärineet hänen
+ympärilleen. -- Että teatteri tarvitsee uuden voiman, joka voi tehdä
+uusia _alotteita_, tulee minulle päivä päivältä selvemmäksi. Me elämme
+nyt vain vanhoilla. Se voi käydä laatuun noin kymmenen vuotta
+eteenpäin. Mutta sitten? Totta on että joka päivällä on huolensa, mutta
+totta on myöskin että tänään on kylvettävä, jos tahdotaan huomenna
+korjata eloa."
+
+Samana päivänä kun Bergbom kirjoitti tämän kirjeen, hän lähti
+kotimatkalle, jolla aikoi viipyä noin kaksi viikkoa. Ensiksi hän
+pysähtyi Müncheniin.
+
+Pari päivää myöhemmin 9/8 Sala kirjoitti Emilie Bergbomille:
+
+-- "Ja minä jäin tänne. Yksinäiseltä tuntuu nyt tää äsken niin iloinen
+asuntomme. Ilo olikin kokonaan tohtorin ansio. Samoin kuin kaikkikin.
+Pianokin ikävystyi seuraani ja läksi tiehensä. Alabalkongilla sentään
+soittavat sitraa, vieläpä minun lempisäveliänikin. Muun muassa erästä
+valssia, johon olen kerrassaan lumoutunut. Sitä käytettiin Uudessa
+apulaisessa, ja tuo sävel soittaa minulle Björk paran sieluntaistelua.
+Kyllä näytelmätaide sentään on ihana taide. Täynnä muistoja jos
+jollekin suunnalle. -- Olen väliin suomennellut 'La mer'-näytelmää.
+Ei luista työ entistä vauhtia. On kuin vetäisi kivirekeä sulalla
+maalla." -- --
+
+Vielä pari päivää, ja Sala kirjoitti uuden pitkän kirjeen Emilie
+Bergbomille, ja kaksi päivää siitä, siis 13/8, niinikään Kaarlo
+Bergbomille, ja nämä kirjeet olivat -- hyvästijättöjä! Ne olivat täynnä
+ihailua ja kiitollisuutta vastaanottajia kohtaan ja täynnä syytöksiä
+kirjoittajaa itseään kohtaan, mutta vaikka hän hyvin käsittää minkä
+suuren surun hän on heille tuottava, hän ei voi luopua jo St Denis'sä,
+epätoivonhetkenä, tehdystä päätöksestään erota elämästä -- se ajatus on
+hänessä kasvanut pakottavaksi velvollisuudeksi. Niin hän kirjoittaa ja
+ilmottaa viimeiset toivomuksensa, viimeisen tahtonsa jälkeenjäävään
+omaisuuteensa y.m. nähden.[148]
+
+Sen jälkeen puuttuu seikkaperäisiä tietoja. Säilyneistä kirjeistä ja
+sähkösanomista näkyy vain, että Sala 15/8 ampumalla itsensä pani
+täytäntöön päätöksensä! -- Talon emäntä sähkötti Emilie Bergbomille,
+että Sala oli sairastunut ja kysyi Kaarlon osotetta. Kaarlo oli vielä
+Münchenissä, ja siellä saavutti hänet kamala uutinen Berchtesgadenista,
+joka pakotti hänet kohta palaamaan sinne. Hän oli siis läsnä
+maahanpanijaisissa.
+
+Seuraava tieto on Berlinistä, josta Kaarlo 27/8 kirjekortilla ilmottaa
+sisarelleen: "Olen taas niin paljon terveempi, että jaksan matkustaa --
+tulen niin pian kuin suinkin voin."
+
+Kaarlo ei näy jaksaneen kirjoittaa, miten tämä viimeinen, todellinen
+"surmanisku" häneen vaikutti; mutta tuskin voimme kuvitella hänen
+sielunsuruansa liian suureksi, ja varmaankin juuri se sai hänet
+ruumiillisestikin sairaaksi. Bergbom-sisarukset olivat todella
+sydämestään kiintyneet Niilo Salaan, tuohon lahjakkaaseen,
+hienotunteiseen mieheen, jonka pyrkimys edistyä taiteessaan oli niin
+harras, joka jo monta vuotta oli ollut Kaarlon luotettavana avustajana,
+ja josta hän oli toivonut itselleen seuraajaa. Hänen poismenonsa olisi
+joka tapauksessa ollut kova isku, mutta tietysti se näin äkkinäisenä,
+mielisairauden aiheuttamana itsemurhana oli kaksinkerroin järisyttävä.
+Että näet teko oli taudista johtunut, on sitä varmempi kuin vainajan
+lääkärit sekä Wienissä että Parisissa edeltäkäsin olivat sanoneet
+semmoisen lopun olevan pelättävissä.
+
+Myöskin näyttelijänä Sala oli kohonnut teatterin etevimpien joukkoon.
+
+"Hänen ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita eivätkä viehättäviä",
+sanotaan U. S:n muistosanoissa,[149] "mutta henkinen voima ja terävä
+ymmärrys taistelivat voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan.
+Romantillisen draaman sankareita varten hänessä ei ollut kylliksi
+monivärisyyttä. Mutta totuutta hän haki taiteessaan ja löysikin
+useimmiten. Hän ei lausunut sanoja, jotka eivät ajatusta osottaneet, ei
+käyttänyt liikuntoja, jotka vain olisivat tarkottaneet ulkonaista
+koreilemista, ei näyttänyt liikutuksia, joiden takana ei ollut
+tunteita. Hän oli suora suomalainen taiteilija ja rakasti suomalaista
+taidettansa palavasti."
+
+Mikä sija hänellä oli seurueessa, huomaa yksistään siitä kun
+luettelemme osan hänen pääroolejaan: Bileam (Tietäjä), Eurysakes,
+Daniel Hjort, Faust, Hamlet, Brutus, Mortimer, Rosmer, Tesman. Lisäksi
+tulee hänen ansionsa näytelmäin suomentajana, jona hän, niinkuin ennen
+on mainittu, oli harvinaisen etevä. Työtoverina ja ystävänä hän koko
+näyttelijäkunnassa oli saavuttanut yksimielisen kunnioituksen ja
+rakkauden.
+
+Aika olisi jo ryhtyä kertomaan syyskauden työstä, mutta ennen kun
+siihen käymme käsiksi, katsomme parhaaksi loppuun suorittaa esityksemme
+Minna Canthin asiasta, joka kaikeksi onneksi ei venynyt niin pitkäksi
+kuin Numersin juttu. Se näet päättyi, kun pari kirjettä kummaltakin
+puolelta oli vaihdettu. Tästä kirjeenvaihdosta teemme tässä otteilla
+taikka selostamalla selkoa, sillä "asian" tärkeys on yhtä suuri
+teatterin historiassa kuin kummankin asianomaisen elämäkerrassa, eikä
+siltä puutu yleistäkään merkitystä.
+
+Bergbomin ensimäinen kirjoitus oli muodoltaan enemmän julkaistavaksi
+ajateltu lausunto kuin kirje, ja kuului pääkohdiltaan seuraavasti:[150]
+
+"Minna Canthille."
+
+"Minna Canthin sotajulistus sisältää niin monta ristiriitaisuutta
+siihen nähden mitä hän ennen on sanonut, niin monta tarkottamatonta
+erehdystä ja myöskin joitakuita tahallisia väärennyksiä, että
+omatuntoni kehottaa minua arvostelemaan sitä. Valitettavasti
+en voi sanoa, että se 'huvittaa minua'. Mutta katkerakin kalkki
+on tyhjennettävä. Koska en rakasta haastattelijoita enkä
+sanomalehtiväittelyä, käännyn suoraan sen henkilön, Minna Canthin
+itsensä, puoleen, jota asia koskee."
+
+"Kun minä tammikuulla neuvottelin Minna Canthin kanssa Numersin ja
+minun keskinäisestä selkkauksesta, hän neuvoi minua juuri siihen
+'kohteluun', jota hän nyt moittii. Hän sanoi: luopukaa kaikista
+rahavaatimuksista, mutta vaatikaa, että saatte olla mukana määräämässä
+kappaleen kohtaloa. Niin olen tehnyt. Kun Numers sitte tahtoi päästä
+sopimuksesta Suomalaisen teatterin kanssa ja ehdotti, että johtokunta
+'polttaisi' hänen kuittinsa, vaadin minä, että hän ensin suorittaisi
+asiansa minun kanssani, ennen kun johtokunta päätti jotain hänen
+kappaleestaan. Johtokunta oli aivan samaa mieltä kuin Minna Canth
+ennen, nimittäin että minulla oli oikeus vaatia joku sopimus Numersin
+puolelta. Yhdessä kohden todellakaan en noudattanut Minna Canthin
+neuvoa. Hän arveli että minun sitä paitse tuli vaatia, että nimeni
+mainittaisiin myötätekijänä. Tarkottaako hänen moitteensa tätä
+yksityiskohtaa?"
+
+"Kun Minna Canth julkilausuu katkeran mielensä sen menettelyn johdosta,
+joka kohtasi Kovan onnen lapsia, on hän täysin oikeassa. Hänelle
+tapahtui silloin huutava vääryys. Mutta vääryyttä ei soviteta
+vääryydellä. Yksityiskohtiin nähden on hänen esityksensä harhaanvievä.
+Hän sanoo: 'ilman mitään selityksiä'. Mahdollista on, että minä
+ensimäisessä kirjeessäni, kiihtynyt kun olin, ainoastaan purin
+tunteitani kertomatta asiaankuuluvia tosiseikkoja, mutta sittemmin olen
+kyllä tehnyt sen. Jos Minna Canth on unohtanut nämä yksityiskohdat,
+voin mielelläni raitistan hänen muistoansa. Ensimäisen näytännön
+jälkeen oli kiihtynyt mielentila vallalla. Joukko ylioppilaita uhkasi
+viheltää, ja Jalander-vainaja lähetti minulle sanan, että hän asettuisi
+semmoisen mielenilmaisun etupäähän. Poliisimestari oli muka kieltävä
+kappaleen, jos vihellys tapahtui. Edelleen sain kirjeen, jossa
+vaadittiin kappaleen näyttelemisen lakkauttamista. Luonnollisesti oli
+johtokunnalta kysyttävä, ja sen jäsenet olivat silloin: Jaakko Forsman,
+V. Löfgren, A. Almberg, K. F. Wahlström ja minä."
+
+"Forsman oli sitä mieltä, että näytteleminen oli kohta lakkautettava.
+Jos vihellystä ja muita mielenosotuksia tapahtuisi, tulisi teatteri
+siitä kärsimään, ehkä sen olemassaolokin joutuisi vaaraan. Sitä paitse
+hän moitti, että kappale ollenkaan oli otetta ohjelmistoon. Hän nojasi
+ei ainoastaan huomattaviin vanhempiin suomenmielisiin, vaan myöskin
+n.s. nuoren puolueen jäseniin."
+
+"Löfgren ei voinut yhtyä Forsmaniin. Teatterin velvollisuus oli esittää
+niin arvokas kappale kuin Kovan onnen lapsia. Mutta järjellistä olisi
+olla näyttelemättä sitä tätä nykyä. Seuraukset sen esittämisestä
+olisivat arvaamattomia ei ainoastaan teatteriin vaan _koko maahan_
+katsoen, koska hyvin oli tiettynä, miten asianomaiset ruotsinmieliset
+tekivät voitavansa Pietarissa _asettaakseen fennomaanit ja nihilistit
+yhdenvertaisiksi_. Tekijätär ei saattaisi tuntea itseään loukatuksi.
+Olihan hänelle osotettu hyvä tahto esittää kappale. Olihan Kalle Ahokin
+ymmärtänyt syyt, miksi johtokunta ei ottanut Epäilijää ohjelmistoon --
+kyllä kai Minna Canthkin käsittäisi vaikean aseman vaatimuksen."
+
+"Almberg puhui samaan suuntaan kuin Löfgren."
+
+"Minä sanoin etteivät Forsmanin todistukset olleet pätevämpiä kuin
+Löfgrenin. Vihellysuhkaus ei pelottanut minua. Semmoisia uhkauksia
+lausutaan helposti, mutta niitä ei toimeenpanna yhtä helposti. Mutta
+jos vihelletäänkin -- mitä sitten? Poliisimestari kieltäköön kappaleen.
+Me olemme silloin väistyneet väkivaltaa, mutta ei pelkurimaisesti
+jättäneet Minna Canthia pulaan. Neroa kohtaan ei saa käyttää
+selkäsauna-menettelyä. Tiesin kyllä että kappale oli herättänyt
+suuttumusta. Olin kuullut sekä 'vanhojen' että 'nuorten' lauseita.
+Olihan niin kohtuullisesti ajatteleva mies kuin Th. Rein kovasti
+moittinut minua siitä, että olin ottanut kappaleen. 'Sehän on suora
+kehotus varkauteen.' Mutta tämä kaikki todisti minusta vain, että
+kappaletta oli edelleenkin näyteltävä. Kiihotuksessa oli kokonaan
+väärin käsitetty tekijää, ja väärinkäsitys voisi ainoastaan siten
+haihtua, että yleisö saisi uudestaan tarkastaa teosta. En kieltänyt
+että tekijätär itse osaksi oli syypää väärinkäsitykseen, mieltynyt kun
+oli melodramaattisiin lauselmiin, jotka herättävät hämmennystä. Lisäksi
+tulee Leinon onneton taipumus alleviivata näitä lauselmia. Mutta se oli
+sivuseikka. Pääasiassa oli Kovan onnen lapsia yhtä lämpimästi tunnettu
+kuin nerollisesti suoritettu taideteos. Löfgrenin olettamusta, että
+Minna Canth tyynesti suostuisi kappaleen lakkauttamiseen, katsoin hyvin
+naiviksi. Olin varma siitä, että se syvästi loukkaisi häntä.
+Vertaaminen Kalle Ahoon oli sopimaton. Epäilijä oli kyvykäs mutta
+epäkypsä oppilaanteos, Kovan onnen lapsia valmis taideteos. Sitä paitse
+Kalle Aho oli mies, siis ymmärrysmotiiveista riippuvainen. Minna Canth
+taas oli nainen ja siis etupäässä kuuliainen loukatun tunteensa
+neuvoille."
+
+"Wahlström ei ollut nähnyt kappaletta, mutta katsoi huomautukseni
+päteviksi. Kuitenkaan hän ei tahtonut ehdottomasti puoltaa kantaansa,
+hänestä kun oli vaarallista liian jyrkästi asettua yleistä mielipidettä
+vastaan."
+
+"Loppuäänestys vei keskustelunmukaisesti siihen päätökseen, että
+kappaleen näytteleminen oli lakkautettava."
+
+"Minä lausuin silloin ennustuksen: 'Me tulemme kerran katkerasti
+katumaan tätä päätöstämme. Silloin on tämä 'yleinen mielipide', jota me
+nyt niin sokeasti väistymme, yhtä sokeasti hyökkäävä päällemme. Se on
+oleva ansaittu rangaistuksemme.'"
+
+"Kun Minna Canth mainitsee Thérèse Raquinin, hän valitsee onnettomasti
+esimerkkinsä. Eihän Thérèse Raquin ole mikään tendenssidraama niinkuin
+Kovan onnen lapsia. Ja jos tahtoisi Zolan draamasta etsiä jotakin
+tendenssiä, niin on se aivan sopusoinnussa sen kanssa mitä Minna Canth
+sanoo 'sovinnaiseksi moraaliksi'. (Lukekoon kuinka hänen mestarinsa
+Georg Brandes sentähden kurittaa Zolata.) Kovan onnen lapsia jälleen on
+suora vastalause tätä moraalia kohtaan ja suora kehotus ottaa se
+tarkastuksen alaiseksi".[151]
+
+Sitten seuraa kysymys Papin perheen näyttelemisestä, jonka johdosta
+Bergbom muistuttaa, että kappale oli esitetty kansannäytäntönä, vaikka
+sitä ei sen koommin oltu näytelty, syystä kun Sala oli matkustanut pois
+-- minkä Minna Canth kyllä tiesi, vaikka katsoi mukavimmaksi tekeytyä
+tietämättömäksi. U. S:n arvosteluja Bergbom ei lukenut, oli vain
+kuullut että niissä oli moitittu klassillista ohjelmistoa ja vaadittu
+sijaan modernia draamoja Minna Canthin laatuun. Ennen Minna Canthin
+sotajulistusta hän ei tiennyt mitään siitä, että "arvostelija" oli
+päinvastaiseen suuntaan moittinut Papin perheen esittämistä
+kansannäytäntönä.[152] Minna Canth tiesi sangen hyvin, että Bergbom
+yksin määräsi ohjelmiston ja että hän ei siinä antanut kenenkään johtaa
+itseään. Ainoat poikkeukset ovat Epäilijä ja Kovan onnen lapsia, mutta
+niihin nähden hän oli kyllin selvästi lausunut mielensä. -- Muutoin
+olivat Minna Canthin toivomukset ja määräykset kappaltensa
+esittämisestä (niinkuin useilla esimerkeillä todistetaan) olleet niin
+ristiriitaisia, että Bergbom vastedes vaatii selviä tietoja ja ohjeita,
+ovatko ne suomalaisessa teatterissa näyteltävät vai ei.
+
+[Minna Canthin lauseen johdosta, ettei hän välittänyt siitä mitä
+ihmiset sanovat.] "Eiköhän tämä ole harhaluulo? -- -- Yksistään tämä
+haastattelu todistaa Minna Canthia vastaan. Eräs kronikoitsija on
+kerran kolmatta vuotta sitten, ei edes arvostelussa, vaan
+kyhäilemässään följetongissa unohtanut mainita Minna Canthin nimen. Se
+antaa hänelle riittävän aiheen elämänsuunnan muuttamiseen. Voiko
+ajatella suurempaa arkatuntoisuutta siihen katsoen mitä 'ihmiset
+sanovat'."
+
+"Mitä kirjailijoita on Minna Canthin mukaan ruotsalainen yleisö
+kohdellut niin 'hienosti' ja 'hellästi'. Onko se Snellman, jota tämä
+yleisö on vihannut, häväissyt, ristiinnaulinnut, myrkyttänyt? Onko se
+Topelius, jota tämä yleisö on herjannut, parjannut, ja valheilla
+kietonut? Onko se [Fredr.] Cygnaeus, joka yhtä suuressa määrässä on
+saanut osansa tästä ivasta, joskaan ei täysin tästä vihasta? Taikka,
+ymmärränkö ehkä väärin Minna Canthia. Kenties hän ei tarkotakaan
+ruotsalaista yleisöä ylipäätään, vaan ainoastaan Ruotsalaisen teatterin
+ruotsinmielistä nurkkakuntaa. Mitkä ovat ne kirjailijat, joita siellä
+on niin 'hellästi' ja 'hienosti' kohdeltu? Onko se G. v. Numers, jonka
+Eerikki Puke lähetettiin takaisin ja jonka Skjalf on kokonaisen vuoden
+maannut teatterin kätkössä, ilman että tekijälle on edes ilmotettu
+näytelläänkö se vai ei? Onko se Gabriel Lagus, jota 'Uuden apulaisen'
+johdosta kohdeltiin niin hyvin, että hän sanoi ettei hän koskaan
+tahtonut olla tekemisissä sen teatterin kanssa? Onko se Minna Canth,
+jonka Työmiehen vaimo, sitte kun vuosi vuodelta oli luvattu esittää se,
+oli pistetty paperikoriin 'ilmottamatta syitä'. Onko se [K. A.]
+Tavaststjerna, joka esimerkkinä siitä törkeydestä, jolla häntä
+kohdeltiin, julkisesti on kertonut, että hänelle annettiin kieltävä
+vastaus kun hän pyysi itselleen köyhää vapaapilettiä? Onko
+se [John] Less, joka niin loukkaantui hänelle 'Öfverdrift'
+kappaleen kenraaliharjotuksessa osotetusta ylenkatseellisesta
+välinpitämättömyydestä, että hän vihoissaan poistui teatterista eikä
+ollut saapuvilla ensimäisessä näytännössä? Vielä kerran -- kutka ovat
+nuo kirjailijat?"
+
+"Mutta -- Minna Canth ehkä huomauttaa -- te ymmärrätte väärin
+ajatukseni. Minä tarkotan sitä persoonallisesti 'hienoa' ja 'hellää'
+kohtelua, jota olen kokenut Ruotsalaisen teatterin piirissä.
+Onnettomasti sokaistu! Ettekö te käsitä mikä on syynä tähän
+'hellyyteen', tähän imarteluun? Oletteko te koskaan näissä ihmisissä,
+kun on ollut kysymys muusta kuin suunpieksämisestä, huomannut muuta
+kuin yhden syvän, todellisen vaikuttimen -- vihan kansallista
+kulttuurityötä kohtaan. Kun nämä ihmiset imartelulla, salaviittauksilla
+koettavat erottaa Teidät, erottaa Ida Aalbergin, erottaa Lindforsin
+tästä työstä, he kyllä tietävät mitä he tekevät. He surmaavat kaksi
+vihollista yhdellä iskulla. Sillä mikä merkitys on Minna Canthilla
+kirjoittaen lainakirjastoruotsia? Ei mikään! Taikka mikä merkitys on
+Ida Aalbergillä näyttämöllä puhuen Janakkalan ruotsia? Ei mikään! Mutta
+toiselta puolen. Mitä merkitsee Suomalainen teatteri ilman suomalaisten
+kirjailijain, ilman suomalaisten taiteilijain yhteistyötä? Ei mitään!
+Kerrassaan ei mitään."
+
+"Asialla on koomillinenkin puolensa. Operettipapat Uudessa teatterissa
+'hienosti' ja 'hellästi' suojellen kotimaista kirjallisuutta
+minun raakalaisuuttani vastaan. Uskooko Minna Canth itse tähän
+irvikuvaan?" --
+
+"Lukiessani mitä olen kirjoittanut huomaan unohtaneeni muutamia ei
+aivan vähäpätöisiä seikkoja:"
+
+"Minna Canthin esityksestä saa sen käsityksen kuin Suomalaisen
+teatterin johtokunta nyt olisi sama kuin kappalta näyteltäessä.
+Edelleen Minna Canth viisaasti salaa, että minä kaksi kertaa olen
+ehdottanut Kovan onnen lasten uudestaan ottamista ja vakuuttanut
+hänelle, että yritys ei kohtaisi vaikeuksia. Molemmat kerrat Minna
+Canth on sitä vastustanut. Totta on että minä samalla kertaa ehdotin
+korjailua, mutta tietysti kappaleen omaksi hyväksi. Minun ehdottamani
+muutokset (meluamisen vähentäminen toisessa näytöksessä, perhesurkeuden
+rajottaminen kolmannessa, Rinaldo Rinaldinimaisuuden poistaminen
+Topra-Heikistä) perustuivat _kaikkien_ arvostelijain lausuntoihin ja
+olivat sitä paitse helposti toimeenpantavat. Miksi Minna Canth ei
+hyväksynyt tarjomustani, on minulle tänäkin hetkenä epäselvää. Eikö
+hänen ylpeytensä sallinut muutosten kautta näennäisesti myöntää
+vastustajain olleen oikeassa? Eikö hän tahtonut alistaa näytelmäänsä
+sen kylmähkön vastaanoton alle, jonka se mahdollisesti olisi saanut
+yleisön puolelta? Vai pitikö hän marttyyriutta edullisempana? En
+tiedä."
+
+"Uskallanko pyytää, että Te pidätte tämän kirjoituksen säilössä.
+_Nyt_ olen päättänyt vaieta Teidän ja Numersin hyökkäyksiä kohtaan.
+Miksi näitä julkisia korvapuusteja häväistyshaluisen roskaväen
+mielenylennykseksi ihmisten välillä, jotka kuitenkin ovat tahtoneet
+toisilleen hyvää. Mutta ei kukaan voi vastata huomispäivästä. Etten
+minä kauemmin ole se, joka on seisova _ainoan_ kansallisen dramaattisen
+_taide_laitoksen etupäässä, tiedän parhaiten itse. Olen palvellut
+aikani. Numersin päätös mieluummin antaa viheltää itselleen Arpen luona
+kuin menestyä minun kanssani, Lindforsin ylimeno ruotsalaiseen
+teatteriin, Minna Canthin päätös tehdä samoin, Ida Aalbergin selvästi
+lausuttu päätös noudattaa esimerkkiä -- nämä _yhden aikuiset_ tosiasiat
+todistavat, että sekä kirjailijoilla että taiteilijoilla on minuun
+verraten siksi eroavia käsityksiä taidekysymyksistä, että siitä ei
+mitenkään voi koitua hyvää kotimaiselle taiteelle. Onhan näin ollen
+ajateltavissa, että ryntäys minua vastaan muodostuu niin
+laajaperäiseksi, että minun _täytyy_ julkilausua kantani. Antoihan
+Nya Pressen tunnussanan, Numers, Päivälehti, Minna Canth ottivat sen
+kohta korviinsa. Toisia tulee kai jälestä. Nämä hyökkäykset aion
+rauhallisella omallatunnolla pistää taskuuni. Mutta onhan mahdollista
+että minua puolustetaan tavalla, jota en voi hyväksyä. _Silloin_ voin
+tulla pakotetuksi julkisesti esiintymään. Silloin minä luonnollisesti
+mielelläni käyttäisin semmoista tässä kirjoituksessa, joka valaisee
+asiaa ja sopii julkisuuteen."
+
+"Vielä toinen pyyntö. Jos Minna Canth jatkaisi näitä hyökkäyksiään
+julkisuudessa joko suoraan taikka haastattelijan kautta, on hänellä
+tietenkin oikeus siihen, ja tiedänhän kuinka innostunut hän
+'kurittavana naisena' on sentapaisiin rangaistussuorituksiin. Mutta
+eikö sekä oikeus että järki vaadi, että hän jättää Numersin pois
+leikistä? -- -- -- Paras todistus, että minä suon hänelle hyvää, on se
+etten puhu. Luulen että Minna Canth voi noudattaa esimerkkiäni -- n.b.
+jos hän todella tahtoo Numersille hyvää."
+
+Paitse sitä yhtäjaksoista käsikirjoitusta, josta olemme ottaneet
+edellisen, on olemassa irtonaisia lehtiä, jotka nähtävästi sisältävät
+lisiä samaan kirjoitukseen. Niistä otamme seuraavat rivit itse
+pääasiasta -- Minna Canthin luopumisesta:
+
+"En tahdo mitään lausua sisällisistä vaikuttimista, jotka ovat
+aiheuttaneet päätöksenne ruveta ruotsalaiseksi kirjailijaksi, sillä
+niitä en tunne, ja kenties ovat ne Teille itsellennekin epäselviä.
+Siihen ainakin viittaa välttelevä eikä selvittävä lause: 'se huvittaa
+minua'. Onhan kieltämätöntä että nykyajassa käy vahva virtaus
+kansanvaltaisesta leiristä aristokraattiseen, ja selvää on että
+hyökyaallot nyt ovat tulleet tänne. Arvattavasti tämä virtaus on
+vaikuttanut Teihin. Totta on, että Te keväällä, Lundegårdin esitelmän
+jälkeen, kovasti moititte niitä skandinavilaisia kirjailijoita, jotka
+olivat luopuneet kansanvaltaisuudestaan. Kuitenkin saattaisi olettaa
+tämän esimerkin tarttuneen. Mutta Te unohdatte yhden asian. Ne
+työntävät pois veljiä kääntyäkseen veljien puoleen. Te työnnätte pois
+oman maan lapsia kääntyäksenne vieraitten puoleen, vieraitten, joilla
+ei koskaan ole ollut muuta kuin ivaa ja ylenkatsetta sitä kansaa
+kohtaan, jota Te muinoin rakastitte".[153]
+
+"Persoonallisesti toivotan Teille menestystä ja säikytän kiitollisessa
+muistossa monet onnelliset hetket, jotka olemme yhdessä eläneet.
+Luulette että Teitä tullaan vainoamaan luopumisenne tähden. Sitä en
+usko. Joku etäällä seisova, joka samoin kuin Te itse rakastaa
+suuttumuspaatosta, on kenties käyttävä sitä lausetapaa, johon
+viittaatte. Ne jotka olivat asioitten perillä, olivat valmistetut.
+Ainoastaan yhtä minä toivon. En tuomitse abstraktisesti jokaista
+luopumista, voin pitää oikeutettuna ja luonnollisena, että 'minä poltan
+mitä muinoin rakastin ja rakastan mitä muinoin poltin'! Mutta
+otettakoon tämä askel silloin silmälläpitäen koko elämänkehitystä,
+mennyttä ja tulevaa, eikä noudattaen vaikutusta, jonka synnyttävät
+hetken mieliteot ja hetken -- oikut."
+
+Minna Canthin vastaus on päivätty 21/9. Se on kolmatta arkkia pitkä ja
+sisältää asiallisen ohella paljo turhaa väittelyä.
+
+Alku kuuluu näin: "Kunnioitettava Tohtori! 'Sotaa' en ole julistanut,
+enkä sotakannalla seiso, en Suomalaista teatteria enkä Teitä vastaan.
+Minut on ajettu pois Suomalaisesta teatterista ja minä -- olen
+lähtenyt, siinä kaikki. -- Minua koetettiin kivittää kuoliaaksi --
+pakenin vaan niin kauas, ettei kivet minuun sattuisi. Luonnollinen
+itsesuojelemisen halu! Etten voi olla erittäin kiitollinen teatterille,
+kun minut näin ylenkatseellisesti sieltä potkaistiin pois, sitten kuin
+innostuneena olin parhaat voimani sille uhrannut, lienee päivän selvää.
+Mutta intressiäni Suomalaiseen teatteriin en siltä ole menettänyt. Ja
+yksityisesti Teitä kohtaan ja Emilietä kohtaan on kiitollisuuteni yhtä
+lämmin kuin se ennenkin on ollut, vaikkakin olisin suonut, että
+teatterinjohtajana joskus olisitte menetelleet hiukan toisin."
+
+Näin peruutettuaan syytöksensä Bergbomia kohtaan, jota hänen "kaikissa
+tapauksissa tuli kiittää kehityksestään kirjallisessa suhteessa",
+kirjoittaja kääntyy toisia vastaan: "Minut oli tehty suomalaisena
+dramaturgina mahdottomaksi -- se totuus kävi minulle lopullisesti
+selväksi, kun vuosi sitten luin A. Meurmanin tuomion Papin perheestä.
+-- -- Minulle on kerrottu, että kun Kovan onnen lapsia näyteltiin,
+läksi Meurman kesken toisen näytöksen pois, ja meni suoraa päätä
+senaattori Yrjö-Koskisen luokse, joka ei teatterissa ollut. Seurauksena
+tästä oli, että mainittu senaattori seuraavana päivänä valtioavun
+menettämisen uhalla kielsi kappaleen näyttelemisen. -- Rein taas itse
+minulle selitti, että -- -- hän lukiessa oli saanut vallan toisen
+käsityksen kappaleesta. Hän siis ei voinut vaatia kappaleen
+alaspanemista. -- Uusi johtokunta ilmottaa hyväksyvänsä edellisen
+johtokunnan pannaanjulistuksen, koska se ei ollut korjannut sen
+menettelyä. Miksi hän ryhtyisi Kovan onnen lapsia korjaamaan? Olihan
+hän noudattanut Bergbomin neuvoja. Se onkin hänen paras kappaleensa.
+Nyt sanoo Bergbom Topra-Heikkiä Rinaldo Rinaldiniksi, ennen
+'draamallisesti loistavaksi ilmiöksi'."
+
+"Tohtorin mielestä siinä on minulle tarpeeksi hyvitystä, että kappale
+yhden kerran näyteltiin. -- Voin hyvin sanoa, että minulta meni Kovan
+onnen lapsiin kahden vuoden työ ja vaivat. Minun mielestäni olisi
+kohtuus kumminkin vaatinut, että minulle olisi hiukan palkkaakin
+työstäni maksettu. Sitä ei otettu kysymykseenkään. -- Nyt selitetään,
+että teatteri suhteessaan kirjailijoihin on 'affääri', ja elleivät
+kirjailijat valvo etujaan, niin syyttäkööt typeryyttään." [Tämä viittaa
+Matin kirjeeseen U. S:ssa, jossa oli sanottu, että teatterin täytyy
+ajatella omaakin etuaan.] "Käsitykset 'fennomania' ja 'svekomania'
+eivät minulle enää eksisteeraa. Ne ovat menneitä. Aika on nyt toinen,
+ajan tarpeet ovat toiset. Ruotsalaisia ei meistä millään mahdilla enää
+tule, mutta meidän on katsominen, ettei meistä tule venäläisiä. Siihen
+vaaditaan, että entinen kieliriita loppuu ja huomataan ei ainoastaan
+tarpeettomaksi mutta vaaralliseksi. Se hituinen mikä meillä vielä on
+jäljellä ruotsalaista kulttuuria, ei estä eikä paina suomalaista
+henkielämää, siinä on kansallisuudellemme vaan tukea, ei haittaa, sillä
+se on side, joka yhdistää meitä Länsi-Euroopan sivistykseen ja varjelee
+senkin kautta idästä tulevia vaaroja vastaan." --
+
+"Suomi on ja pysyy äidinkielenäni. Sillä kielellä tulen edeskinpäin
+kirjoittamaan, sen mukaan kuin fennomaanisten johtajain poliisitoimi
+suinkin sallii. -- Ne ovat merkinneet minut 'turmiolliseksi
+kirjailijaksi'. -- Tiesin, että tämä askel, jonka otin, kipeästi
+koskisi Teihin ja Emiliehen. Se tieto pani minut kauan epäilemään ja
+raskaalta se vielä nytkin tuntuu. Mutta minulla on velvollisuuksia
+myöskin itseäni kohtaan." -- Sitten taas Meurmanin ja Yrjö-Koskisen
+hyökkäyksistä häntä kohtaan. U. S:n huomautus, miten teatterin johtaja
+oli avustanut häntä ja Numersia, herätti halun koettaa tulla toimeen
+omilla voimilla. --
+
+"Elkää siitä loukkaantuko, Tohtori, että näin sanon! Iloinen olisin,
+jos joskus se päivä vielä koittaisi, että voisimme yhdessä taaskin
+työskennellä ja minä taaskin saisin Teidän neuvojanne hyväkseni
+käyttää."
+
+"En voinut Teitä pitää solidaarisena noitten kirjoitusten kanssa, sillä
+olittehan silloin Parisissa. Minusta tuntui kuin olisi meitä
+kirjailijoita pidetty kuin koiria, joita, kun luupala annetaan suuhun,
+niin potkaistaan syrjään (!)" --
+
+"Olen puhunut Teille suoraan ja avonaisesti. Ikävä olisi, jos juopa
+tämän kautta vaan laajenisi välillämme. Varsinkin kun elämä on niin
+lyhyt." --
+
+Bergbomin vastaus (3/10) näyttää, että hän tahtoi välttää väittelyä ja
+ylipäätään kaikkea, joka ei koskenut pääasiaa:
+
+"Kunnioitettava Rouva! Kiitän Teitä kirjeestänne. Sydämeni heltyi
+nähdessäni, että ihmisinä vielä olemme ystävyksiä, vaikka olot ovat
+niin surkeasti vierottaneet meidät toisistamme. Niin -- sekä olot että
+me itse. Tietysti minullakin on ollut vikaa. Te viittaatte siihen.
+Luultavasti olen liian omavaltaisesti noudattanut ainoastaan omaa
+ajatussuuntaani enkä tarpeellisella varovaisuudella katsonut, oliko se
+myöskin niiden, joiden kanssa olin tekemisissä." -- --
+
+"Oikeassa olette. Tarpeetonta on riidellä kaikista pikkuerehdyksistä ja
+pikkuvirheistä, joita mahdollisesti on tehty niin toisella kuin
+toisella puolella. Voihan muisto pettää, puhumatta siitä että saman
+henkilön ajatukset eri aikoina ovat erilaiset. Niin eivät Reinin sanat
+Teille ja minulle ole ristiriidassa keskenään. Toista hän minullekin
+puhui nähtyänsä, toista luettuansa draamanne."
+
+"Vielä vähemmän ovat entinen kiittävä arvosteluni ja myöhemmät
+korjausehdotukseni Kovan onnen lasten suhteen ristiriitaiset keskenään.
+Nytkin Topra-Heikki on minusta 'draamallisesti loistava ilmiö'. Mutta
+silloin kuin nytkin väitin Teidän yksityiskohdissa antaneen hänen
+puhua kieltä, joka ei tunnu luontevalta. Tuon sanan 'Rinaldo
+Rinaldinimaisuus' otin jostakin arvostelusta, koska se selvästi, vaikka
+ehkä liian jyrkästi, osotti mitä tarkotin. Tietysti en sillä sanonut,
+että Topra-Heikki olisi niin surkea henkilö kuin Rinaldo Rinaldini,
+taikka tahtonut vertailla Teidän taideteostanne Vulpiuksen raakaan
+kyhäelmään. Ottakaamme sitte toinen esimerkki, joka ei voi Teitä
+loukata, se kun on kirjallishistoriallisen sankarin teoksesta.
+Valtaavana, vaikuttavana ja ikimuistettavana ilmestyy viime vuosisadan
+vallankumouksen paatos Schillerin Kaarle Moorissa. Mutta emmekö olisi
+kiitolliset, jos tekijällä olisi enemmän sitä taiteellista malttia,
+joka häneltä (niinkuin Teiltäkin) puuttuu. Mutta -- arvelette kai --
+koska itse myönnätte, että muistutuksenne koskee sivuseikkaa, miksi
+ehdotatte muutosta, joka on minulle vastenmielinen, eihän teokseni arvo
+riipu siitä. Totta sanotte -- ei suinkaan sen arvo, mutta sen menestys,
+erittäinkin sen menestys näyttämöllä. Sen hyväksi tekijä rauhallisella
+omallatunnolla saattaa tehdä pienen uhrin."
+
+"Kiitollinen olen Teille siitäkin, että koskettelette erästä
+'kohtuuden' puutetta, johon _minä yksinäni_ olen syypää. Kun draamanne
+sai niin armottoman kohtalon, tahtoivat samat miehet, jotka sen
+ohjelmistosta karkottivat, kuitenkin maksaa Teille tavallisen
+palkkion. Minusta se tuntui niin loukkaavalta, että Teidän puolestanne
+panin jyrkän vastalauseen sitä vastaan. Käsitän nyt kuinka
+ajattelemattomasti, jopa väärinkin tein olettaessani Teidän
+välttämättömästi katselevanne asiaa samalla tavoin kuin minä. Onnekseni
+voin korjata ainakin _sen_ erehdykseni. Myötäseuraavan vekselin lähetän
+sitä varten." [Teatteri suoritti nyt 600 mk tekijäpalkkiona Kovan onnen
+lapsista.]
+
+"Yksi kohta kirjeessänne teki minuun syvästi surullisen vaikutuksen:
+Tuo pintapuolinen, miltei kevytmielinen arvostelu maamme asemasta. Onko
+Snellman siis elänyt ihan turhaan tässä maassa, koska nekään henkilöt,
+jotka (niinkuin Te) ovat henkisesti istuneet hänen jalkojensa juuressa,
+eivät ole paremmin häntä ymmärtäneet. Onneton, jos se mitä kirjoitatte
+olisi totta, niin koko entinen kirjallinen toimenne olisi ollut
+suorastaan turmiollinen ja parasta olisi, että Te polttaisitte kaikki
+teoksenne Murtovarkaudesta alkaen Kauppa-Lopoon asti. Mutta pahin
+seikka on, ettette usko mitä kirjoitatte. Jos tosiaan uskoisitte, että
+meidän svekomaanimme valtiollisista syistä tarvitsevat tukea, niin
+olisitte tietysti antanut draamanne -- Arpelle."
+
+"Asian laita on toinen. Politiikasta tässä ei ole kysymystä. Ei
+hituistakaan. Mutta ei edes kulttuurisvekomaniasta. Kysymys on tämä:
+_Pitääkö tässä maassa muukalaisvallan vai oman kansan hengen
+vallita_?" -- --
+
+Jo 6/10 Minna Canth sepitti vastauksen, ja ääni oli siinä muuttunut.
+Siitäkin vielä pari otetta:
+
+"Rakas Tohtori! Te kokootte tulisia hiiliä minun pääni päälle! Jos
+olisitte pitkittänyt vihaanne ja ollut 'orimlig', niinkuin tapanne on
+silloin kun suututte, jos olisitte repinyt sillat pois minun jälkeeni,
+niin helpommin olisin kulkenut sitä tietä, jota lujasti olin päättänyt
+kulkea. Nyt kun sydämenne niin pian jälleen heltyi ja Te olette minulle
+hyvä niinkuin ennenkin, on minun niin vaikea -- niin hirmuisen vaikea.
+Eikähän ole asia kuitenkaan muuttunut _heidän_ suhteensa, herrojen
+Koskisen ja Meurmanin. Minulla ei ole mitään takeita siitä, etteivät he
+pitkitä vainoansa edeskin päin." -- --
+
+"Viha antaa voimaa ja kuntoa -- ystävyys heikontaa ja lamauttaa. Viha
+vapauttaa, ystävyys kahlehtii -- siinä totuus, jota näinä aikoina olen
+saanut kokea (!)" -- --
+
+"Yksinomaan Ruotsalaista teatteria varten sitä en suinkaan tee, päin
+vastoin tähtään minä työlläni paljoa kauemmaksi. Minä tahdon saada
+mainetta ja tunnustusta laajemmalta, omassa maassa ensin, sitte
+muualla. Se on ainoa keino, jolla voin kukistaa vastustajani täällä.
+Sitten vasta kun voin saada näytelmiäni ulkopuolella oman maan rajojen
+näyteltäviksi, voin ehkä olla varma siitä etteivät Koskiset ja
+Meurmanit enää minulta Suomalaisen teatterin ovia sulje (!)"
+
+"Tulin kovin hämilleni noista 600 mk:sta, jotka minulle lähetitte
+palkkioksi Kovan onnen lapsista. -- -- En enään anna sille ajatukselle
+sijaa, että Suomalainen teatteri tahtoisi vain tehdä hyviä affäärejä
+kirjailijain hiellä ja väellä. Minua hävettää, että olin niin valmis
+semmoista uskomaan." -- --
+
+"Uskallanko lähettää terveisiä Emilielle ja Emilie Stenbergille ja
+Leinolle -- vai ovatko he minulle kovin vihassa? Teidän Minna Canth."
+
+Bergbom ei enää vastannut, vaan päättyi kirjeenvaihto tähän. Ja mitä
+hän olisikaan vastannut? Olihan Minna Canth oikeastaan peruuttanut
+taikka ainakin aivan toiseen muotoon pukenut taikka toisia henkilöitä
+vastaan suunnannut syytöksensä, jotka ensin niin suoraan tähtäsivät
+teatterin johtajaa. Meurman ja Yrjö-Koskinen ne ne muka sittenkin
+olivat kaiken pahan aikaansaajat; Bergbomin olisi vain joskus pitänyt
+menetellä "hiukan toisin"! Viha "vanhoja johtajia" kohtaan oli Minna
+Canthissa paisunut hillitsemättömäksi intohimoksi, ja vaikka hän
+mielellään näytti Bergbomillekin, että hän ei enää tarvinnut hänen
+apuansa, ja niinikään mielellään kuritti johtokuntaa, niin kyllä
+"luopuminen", oman kuvitellun edun ohella, tarkotti noiden johtajien,
+noiden vanhojen fennomaanien päämiesten rankaisemista. -- Tila ei ole
+sallinut meidän tehdä selkoa siitä vastustuksesta, niistä --
+myönnettäköön kernaasti -- usein kohtuuttomassa ja loukkaavassa
+muodossa esitetyistä arvosteluista ja ankarista vastalauseista, jotka
+Minna Canthin kirjailijatoimi yleensä -- eikä suinkaan yksistään hänen
+näytelmänsä -- olivat herättäneet. Se kuuluukin kirjallisuus- eikä
+teatterihistoriaamme. Tässä on vain tunnustettava, että Minna Canthia
+kohdannut vastustus ehkä kyllä oli omansa saamaan naisen suunniltaan.
+Mutta toiselta puolen on, Emilie Bergbomin kanssa, sanottava, että
+kyllä hän itsekin oli antanut aihetta siihen -- samalla kun myöskin on
+merkittävä, että vastustus ei lainkaan lähtenyt ainoastaan "vanhoista
+johtajista". Olihan Minna Canth kirjailijaluonteeltaan enemmän
+vallankumouksellinen kuin tendenssimäinen tavallisessa merkityksessä,
+ja olisiko ollut ajateltavissakaan, että hänentapaisensa kirjailija
+missään kansassa olisi vastaanotettu yleisillä kättentaputuksilla?
+Tuskin. Kirjallisuushistoria todistaa päin vastoin, että hänen
+kohtalonsa oli niin sanoaksemme jokapäiväistä laatua. Semmoiset
+vallitsevia käsitteitä mullistavat kirjailijat kohtaavat _aina_ ankaraa
+vastarintaa, mutta toiselta puolen he myöskin säännöllisesti keräävät
+ympärilleen hartaita ystäviä ja ihailijoita, eikä Minna Canthilta
+suinkaan puuttunut semmoisiakaan. Puhumatta niistä ystävistä, jotka hän
+oli saanut naisasian ajajana, köyhien ja kärsivien puolustajana, seisoi
+hänen ympärillään koko nuori suomalainen kirjailijapolvi, ihailivat
+häntä Suomalaisen teatterin näyttelijät tehden parastaan hänen
+näytelmiään esittäessään, oli hänellä kaksi semmoista ystävää kuin
+Kaarlo ja Emilie Bergbom, jotka avonaisesti tunnustivat hänen
+nerollisuuttaan ja olivat kaikin tavoin todistaneet, että hän saattoi
+heihin uskoa ja luottaa. Eikö Minna Canth olisi voinut tämmöisen
+ystäväjoukon tukemana levollisena asettua hyökkäysten yläpuolelle? Ei,
+hän oli siksi liian heikko, hän joutui sanan oikeassa merkityksessä
+suunniltaan, "nuoren puolueen" ja ruotsinmielisten ja muitten
+"vapaamielisten" tapaan ja mukana hän keskitti vihansa näkyvimpiin,
+voimakkaimpiin, näennäisesti armottomimpiin vastustajiinsa,
+Yrjö-Koskiseen ja Meurmaniin.
+
+Edellinen on niin sanoaksemme yleistajuista; luopuminen Suomalaisesta
+teatterista johtui yksilöllisemmistä motiiveista. Ettei Kovan onnen
+lasten kohtalolla tässä ollut sinnepäinkään sitä merkitystä, jonka
+Minna Canth on sille antavinaan, se on ihan ilmeistä. Tiedämmehän, että
+hän itse oli lohduttanut Bergbomia sanoilla: "unohtakaa pois koko kovan
+onnen lapsi", että tieto teatterin tulosta Kuopioon samana
+näytäntökautena oli "ilosanoma", että hän vuosikausia sen jälkeen eli
+parhaimmassa ystävyydessä Bergbom-sisarusten kanssa, että hän Papin
+perhettä kirjoittaessaan aivan niinkuin ennen sai ja käyttikin Kaarlon
+apua, että kappale viipymättä esitettiin näyttämöllä, että tekijää
+sähkösanomalla onniteltiin loistavaan premiääriin ja että näyttelemistä
+jatkettiin ilman mitään häiriötä toistakymmentä kertaa. Ja kuitenkin
+Minna Canth mitä hämmästyttävimmällä logiikan puutteella väittää, että
+hän oli "ajettu pois", jopa "potkaistu pois" teatterista! Ei, kyllä
+asianlaita oli niin, että Kovan onnen lapset vedettiin esiin
+tekosyyksi, silloin kun luopumisajatus jo oli päätökseksi
+kypsynyt.[154] Mitä taas tulee ystävyyteen Bergbom-sisarusten kanssa,
+niin oli se nähtävästi kestänyt yli aikansa. Olemme ennen ottaneet
+pitkiä otteita Minna Canthin kirjeistä muun muassa sen vuoksi, että
+hänen luonteenlaatunsa niissä niin mainiosti kuvastuu. Hänen levoton,
+hermostunut luontonsa teki, että hän tavan takaa joutui, niin
+sanoaksemme, tunteitten mullistuskauteen, jolloin hän "poltti mitä
+ennen oli rakastanut". Näin hän eri aikoina oli pauhannut milloin
+"vanhoja", milloin "nuoria" vastaan, "ylössanonut" tuttavuuksia j.n.e.
+Tuli sitte Bergbominkin ja teatterin vuoro. Ne (tarkotamme johtajaa ja
+seuruetta, jotka tekevät teatterin) olivat totta tosiaan viattomia
+Minna Canthiin nähden, mutta hän tahtoi taas nauttia "vapauttavaa
+vihaa" "kahlehtivan ystävyyden" jälkeen! Ja vihdoin piili kaiken takana
+se, mitä Emilie Bergbom sanoo julkisen esiintymisen kiroukseksi,
+turhamaisuus, toivo saavuttaa mainetta ulkomailla -- ei aatteittensa
+voiton tähden, sillä niistä hän kirjeissään ei lausu halaistua
+sanaakaan -- vaan kukistaakseen Koskiset ja Meurmanit! Tämä yllytti
+hänet luopumaan Suomalaisesta teatterista, sillä tie ulkomaan ja
+lähinnä skandinavilaisille näyttämöille -- niin hän luuli -- meni
+Helsingin Ruotsalaisen teatterin kautta. -- Kysyä saattaa, oliko Minna
+Canth itse ja yksin keksinyt ja itselleen asettanut tämän houkuttelevan
+päämäärän? Ei, kyllä silläkin asiankohdalla on luonnollinen
+selityksensä. Huomattavaa näet on, että Ruotsalaisen teatterin ystävät
+eivät lainkaan olleet ilman kateutta nähneet, miten suomalainen
+näyttämö herätti ja veti puoleensa draamakirjailijoita, jopa
+ruotsinkielisiäkin (Numers!).[155] Ja varsin hyvin tiettiin, kuinka
+Minna Canthin käydessä Helsingissä nerokasta kirjailijatarta kohdeltiin
+"hienosti" ja "hellästi" ja imarreltiin, ja miten hän Kuopiossakin sai
+vastaanottaa vieraita täkäläisten ruotsinmielisten piireistä, jotka
+esittivät luonnollisena ja välttämättömänä asiana, että hän antaisi
+neronsa loistaa korkeammalta kynttiläjalalta kuin kurjan Arkadian
+näyttämöltä. Edut siitä olisivat muka Minna Canthille samoin kuin
+harhaan joutuneelle Numersille aavistamattoman suuret ja kauas
+kantavat. Ja Minna Canth uskoi siihen ja oppi sen lisäksi tuon
+valtiollisen ohjelman, jonka hän naivisti selvittää Bergbomille, vaikka
+se oli yhtä vanha kuin suomalaisuutta vastustava ruotsalaisuus
+maassamme. Kun tämä tiedetään, voidaan käsittää, että ilo Helsingissä
+oli suuri, kun muiden muassa eräs kaikissa piireissä liikkuva
+ruotsalainen kirjailija julisti sanoman Kuopiosta, että Minna Canth
+kirjoittaa näytelmää -- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten.
+Mitä turhaan oli pyydetty Ida Basilierilta, Emmy Achtélta, Alma
+Fohströmiltä ja Ida Aalbergilta, se oli vihdoinkin onnistuttu saamaan
+Minna Canthilta -- suostumus muuttaa Ruotsalaisen teatterin
+palvelukseen!
+
+Näin luulemme riittävästi selvittäneemme ne sisälliset ja ulkonaiset
+vaikuttimet, jotka veivät Minna Canthin tuohon luopumiseen, joka niin
+syvästi ja tuskallisesti loukkasi Kaarlo ja Emilie Bergbomia.
+Ymmärrettävää on, että "vanhat" ylipäätään arvostelivat hänen
+menettelyään samaan tapaan, se on suomalaisuuden pettämiseksi. Mutta
+toinen oli "nuorten" laita. Vähän tiesivät nuoret taikka eivät
+ollenkaan siitä, millä sitkeällä, äärimmäisiä sielunvoimia kysyvällä
+taistelulla suomalaisuus oli saatettu siihen verrannolliseen
+valta-asemaan, johon se oli noussut, tuskin he ottivat uskoakseen että
+suomalaisuudella oli vastustajia ollutkaan! Yhtä vähän he tiesivät
+millä uhrauksilla oli perustettu ja ylläpidetty koulut, joissa
+olivat oppinsa saaneet, teatteri, missä nauttivat kansallista
+näyttämötaidetta. Olisiko heillä siis ollut mitään kiitollisuutta
+taikka velvollisuutta sitä puoluetta ja sitä harrastusta kohtaan jonka
+hedelmistä elivät? Mitä vielä! Ei, päin vastoin "nuorina" heillä oli
+täysi oikeus olla tyytymättömiä kun "vanhojen" joukossa oli niitä,
+jotka eivät suoneet heille riittävää kiitosta ja tunnustusta _heidän_
+teoistaan, ja niin nuoret kirjailijamme ja taiteilijamme -- osaksi
+myöskin, joskin kenties heidän itsensä tietämättä, ylempänä mainitun
+virtaukset vaikutuksesta, joka johti kansanvaltaisesta leiristä
+aristokraattiseen -- järjestään läheisesti liittyivät nuoriin
+ruotsinmielisiin. Heistä oli toinen teatteri yhtä hyvä kuin toinen,
+eikä heillä siis ollut moitteen sanaa sanottavana Minna Canthille hänen
+luopumisestaan. Luultavasti tämä nuorten käsitystapa oli vaikuttanut
+Minna Canthiin, mutta ei se paranna hänen asiaansa, sillä hän oli
+vanhempi ja tiesi kaikki mitä nuoret eivät tienneet, jopa hän itsekin
+oli aikanaan ollut mukana suomalaisuuden taistelussa.
+
+Päätämme tähän. Arvosteltakoon Minna Canthin luopumista kuinka tahansa,
+pääasia on että Kaarlo Bergbomin ja hänen välinsä oli rikottu. Totta
+kyllä ei ainaiseksi, niinkuin vielä saamme nähdä, mutta inhimillisten
+suhteitten laita on valitettavasti semmoinen, ettei ne syvän
+rikkomuksen jälkeen enää tahdo eheiksi parantua.
+
+Ohimennen mainittakoon tässä, että Minna Canth kirjoitti kuin
+kirjoittikin ruotsinkielellä näytelmän _Sylvi_, jossa hän käsitteli
+tuoretta, tosielämästä otettua traagillista aihetta, ja joka tammikuun
+lopulla 1893 ensi kerran esitettiin Ruotsalaisessa teatterissa.
+Menestys oli, niinkuin saattoi odottaa, mielenosotuksentapaisen
+loistava. "Niin suurta menestystä", Hufvudstadsbladetin arvostelija
+sanoo, "olemme harvoin, jos koskaan nähnyt Ruotsalaisessa teatterissa".
+Kumminkaan ei siitä seurannut että mitään muuta saman tekijän
+kappaletta olisi tällä näyttämöllä esitetty. Myöhemmin Ida Aalbergin
+kiertomatkalla Ruotsissa Sylvi näyteltiin sielläkin; mutta silti eivät
+ruotsalaiset eivätkä muut skandinavilaiset teatterit ole ottaneet
+esittääkseen ainoatakaan Minna Canthin draamaa. Näin hänen toiveensa
+täydellisesti pettivät. --
+
+Näytännöt alotettiin 4/9 Sala-vainajan ehdotuksen mukaan Papin
+perheellä -- "niinkuin ei mitään olisi tapahtunut". Ensimäinen uusi
+kappale esitettiin 14/9: Hilda Aspin suomentama Paul Moreaun
+huvinäytelmä _Liittolaiset_, joka huolimatta naurettavaisuudestaan sekä
+Weckmanin (Philippe), rva Olga Poppiuksen y.m. hyvästä näyttelemisestä
+meni vain kolmesti. Jälkikappaleeksi oli Mustalainen uusittu ja
+näyttäytyi siinä ensi kerran ja onnistuneesti Otto Närhi päähenkilönä,
+Petinä. "Erinomaisten näyttelijälahjain ohella on hra Närhillä kaunis
+ääni; viuluansakin hän itse soitti", sanotaan U. S:ssa. -- Suurempaa
+huomiota olisi ansainnut, vaikkei saanut, 21/9 ensi kerran näytelty,
+ranskalaisia puoluetaisteluja kuvaava Jules Lemaitren 4-näytöksinen
+huvinäytelmä _Kansanedustaja Leveau_. Nimiroolia esitti taidokkaasti
+Leino, rva Rautio oli kaunis ja viehättävä markisitar de Gréges,
+Ahlberg maltillinen ja hieno markiisi ja rva Järnefelt oli syvästi
+käsittänyt rva Leveaun suoran luonteen. -- Syyskuun viimeisessäkin
+ohjelmassa 30/9 oli pikku uutuus, Robert Kiljanderin 1-näytöksinen
+_Vieraita odottaessa_. Ollen tuota tekijänsä viatonta, kirjallisesti
+vaatimatonta laatua se kuitenkin huvitti hetkisen, syystä kun henkilöt
+olivat tuttuja kotimaisia. Olga Poppiuksen pikku kirjailijatar oli
+niistä miellyttävin.
+
+Näin oli entisellä tarmolla käyty työhön käsiksi, joskaan mieliala ei
+voinut olla muuta kuin raskaanlainen. Kaarlolla oli sivuhuolenaan ikävä
+kirjeenvaihtonsa Numersin ja Minna Canthin kanssa, ja Emilie kirjoitti
+26/9 Betty Elfvingille seuraavaan tapaan:
+
+-- "On pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoitin sinulle, rakas
+Betty-ystävä, mutta mieleni on ollut niin syvästi murheellinen, että en
+tahdo pystyä mihinkään. Tämä kesä on yhtäkkiä tehnyt minut kymmenen
+vuotta vanhemmaksi. Et voi uskoa kuinka vaikea meidän on ollut olla
+teatterissa näinä viikkoina nyt syksyllä. Unohtumattoman, poismenneen
+ystävämme muisto on siellä kiintynyt kaikkeen ja joka askeleelta me
+uudestaan muistamme hänet ja kaipaamme häntä. Harvoin saa ilon tavata
+niin ylevämielistä ja jaloa luonnetta kuin hänen; sitä paitse me niin
+hyvin ymmärsimme toisiamme. Me seisoimme samalla pohjalla kaikkeen
+nähden, joka koski kunniaa, taidetta ja isänmaata. Miksi piti hänen
+niin varhain murtua ja joutua niin julman taudin uhriksi! Toivon että
+tapaamme toisemme talvella ja silloin kerron sinulle kaikki rakkaasta,
+kaivatusta, kyynelein surrusta ystävästä. -- Tästä tulee käänne
+teatterillekin. Kaarlon täytyy luonnollisesti hakea itselleen avustaja
+ja tuleva seuraaja. Emme koskaan saa semmoista kuin Sala, mutta
+toivomme kuitenkin saada jonkun, johon voi luottaa. Kuka se on oleva,
+ei vielä ole meille selvinnyt, mutta päätetty on, että Kaarlo aluksi
+puhuttelee Kasimir Leinoa. -- Taloudellisessa suhteessa vuosi on
+alkanut hyvin huonosti. Koleran pelko ja taloudellinen ahdinko painaa
+kaikkien mieltä, niin että teatteri on tyhjä. Eilen annettiin toki
+vanha Nummisuutarit kansannäytäntönä täpötäydelle huoneelle -- 'lippu
+luukulla'; mielenkiinto vaikuttaa aina elähyttävästi, mutta näitten
+huokeahintaisten näytäntöjen tuottama voitto ei sentään ole suuri." --
+
+Suurempaa huomiota kuin edelliset uutuudet herätti 5/10 ensi kerran
+annettu Iisakki Latun ja Niilo Salan suomentama N. Ostrowskin näytelmä
+_Ukkosilma_, jossa kuvataan "vanhoja ja nuoria", perinnäisen vanhan ja
+uudemman katsantotavan taistelua Venäjän keskiluokassa. Nti Kunnaalla
+oli päähenkilössä Katerinassa sopiva tehtävä, ja useat muut roolitkin
+esitettiin etevästi: Marfa -- nti Stenberg, Varvara -- Katri Rautio,
+Dikoi-- Falck, Fekluska -- nti Lähteenoja j.n.e. Mutta kun nti Kunnas
+nyrjäytti jalkansa, niin että tuli vuoteenomaksi, oli näytteleminen
+lakkautettava ensi-illan jälkeen. Vasta marraskuulla voitiin kappale
+uudestaan esittää pari kertaa, mutta silloin oli uutuuden viehätys jo
+haihtunut.
+
+Tuli sitte teatterin _20-vuotisjuhla _13/10, joka keräsi täyden huoneen
+juhlapukuista yleisöä. Juhlatunnelman sytytti ohjelman suoritus, se kun
+oli niin kokoonpantu kotimaisista aineksista, että siinä kuvastui
+menneiden vuosikymmenien tulos. Esitettiin näet: Tietäjä (II),
+Murtovarkaus (III), Vieraita odottaessa, Kuopion takana (II) ja
+Nummisuutarit (II) -- yksi näytös kultakin etevimmältä suomenkieliseltä
+draamakirjailijaltamme. Näytännön loputtua yleisö mitä innostuneimmin
+osotti kiitollisuuttaan Kaarlo Bergbomille, jolle eläköönhuutojen
+kaikuessa näyttämölle ojennettiin kolme laakeriseppelettä. Yhdessä,
+teatterin ystävien antamassa, luettiin seuraava nauhoihin painettu
+kirjoitus:
+
+        Kaarlo Bergbomille 1872-1892.
+
+    Sulle, joka taiteen uuden, ennen tuntemattoman,
+    Suomenmaahan istutit ja kukkivaksi loit,
+    Laakerseppeleen me tarjoamme tämän vihannan
+    Palkkioksi kaunihista minkä meille soit.
+    Halpan' ällös pidä meidän lahjaa, vaikka välehen
+    Lehti sen on kuivunut ja maahan varissut --
+    _Kuva_ vaan se seppeleen on paremman ja ikuisen,
+    Jonka kansan rakkaus on päähäs kietonut.
+
+Toisessa oli kirjoitus:
+
+    Kaarlo Bergbomille, Uuden työalan raivaajalle
+    suomalaisille naisille.
+
+    Suomen Naisyhdistyksen jäseniä.
+
+Vielä antoi Bergbomille seurueen jäsenten puolesta kukkasvihon nti
+Emilie Stenberg. Myöskin Emilie Bergbomille osotettiin lämmintä
+kiitollisuutta ja ojennettiin hänellekin komea kukkasvihko. --
+Näytännön jälkeen yhtyivät teatterin johtokunta ja jäsenet yhteiseen
+illanviettoon arkadian lämpiöön. Siinä tilaisuudessa Bergbom puhui
+lämpimiä muistosanoja manalaan muuttaneiden muistoksi, joita jo oli
+monta, nimittäin _Vilho, Lundahl, Korhonen, Törmänen, Duncker, Holm,
+Böok, Hahl, Tervo, Kallio, Hilda Asp ja Sala_; A. Almberg puhui Kaarlo
+ja Emilie Bergbomin sekä samalla myöskin Hedvig Raa-Winterhjelmin
+kunniaksi ja professori Tudeer esitti teatterin nykyisten jäsenten ja
+tulevaisuuden maljan.
+
+Huolimatta yleisön kylmäkiskoisuudesta teatteria kohtaan -- tänä
+syksynä se sentään oli hyvin ymmärrettävä, sillä katovuoden tähden oli
+taloudellinen ahdinko maassa tavattoman suuri -- jatkettiin työtä
+väsymättömällä innolla. Siten voitiin 19/10 ensi kerran esittää
+merkillinen uutuus, E. Tammisen suomentama Schillerin _Wilhelm Tell_.
+Nytkin johtaja oli oikein arvostellut joukkonsa voimat. Niinkuin tietty
+on, ei tämä mainio näytelmä niinkään vaadi yksityisiä suuria kykyjä
+kuin sitä että lukuisat esiintyjät ovat harjotetut hyvään
+yhteisnäyttelemiseen, ja siihen Bergbom olikin pannut pääpainon.
+Suurin, innostava vaikutus lähti kansankohtauksista. Yksityisistä
+mainittakoon: Leino, joka Wilhelm Tellinä oli voimakas ja reipas;
+Falck, arvokas ja vaikuttava vanhana Attinghausenina; Halme, sangen
+onnistunut Stauffacherina, rva Järnefelt, joka oli etevimpiä vanhana
+onnettomana naisena. Näytelmä meni yhtä mittaa kuusi kertaa ja
+seitsemännen toisena joulupäivänä. --
+
+Vielä suurempaa huomiota herätti lähinnä seuraava uusi kappale, sillä
+se oli kotimainen alkuteos, ruotsalaisena runoilijana mainehikkaan
+_Karl A. Tavaststjernan_ sepittämä, Juhani Ahon suomentama
+4-näytöksinen näytelmä _Uramon torppa_.[156] Tämä kansanelämän kuvaus
+ansaitsikin mielenkiintoa ei ainoastaan tekijän tähden eikä aiheenkaan
+tähden, joka oli otettu paljon lukijoita saaneesta ja väittelyä
+synnyttäneestä romaanista "Kovina aikoina", vaan sen vuoksi että
+näytelmä oli varsinkin toiseen ja kolmanteen näytökseen nähden etevästi
+sommiteltu. Ensi-iltana 9/11 ahdinkoon täysi huone seurasikin
+jännityksellä toiminnan dramaattista, tärisyttävää kulkua, ja vaikka
+neljäs näytös oli vähemmän tyydyttävä, oli yleisvaikutus tavallista
+repäsevämpi ja puhkesi esiin voimakkaissa suosionosotuksissa
+näyttelijöitä ja tekijää kohtaan. Näytelmä, jossa ehdottomalla
+realismilla kuvataan tosielämästä otettuja luonteita, nälkäajan
+kärsimyksiä ja rikoksia, oli jos mikään omansa Suomalaisen teatterin
+esitettäväksi, ja näytteleminen tyydyttikin korkeita vaatimuksia. Että
+Leino oli hyvä Kalle Pihlinä saattoi edeltäkäsin arvata, mutta
+erityistä huomiota ja iloa herätti Hemmo Kallio toisena pohjalaisena,
+Lehtimaana. Hän loi tästä petetystä, nälän näännyttämästä ja
+uskonnollisessa heikkopäisyydessä kauheaan murhatekoon juohtuvasta
+miehestä elävän yksilöllisen, myötätuntoa herättävän kuvan. Etevä oli
+niinikään nti Sainio Anna Mellilänä ja rva Järnefelt Johannana (joksi
+tekijä turhaan oli toivonut Ida Aalbergin rupeavan). Vähemmän
+onnistuneita olivat Ahlberg kapteeni Thoreldina ja rva Rautio hänen
+vaimonaan, mutta molemmat ovat näytelmässäkin epäselvästi kuvattuja. --
+Uramon torppa, joka veti teatteriin paljon ruotsalaistakin yleisöä,
+meni syksyllä Helsingissä 9 ja kaikkiaan näytäntökautena 21 kertaa.
+Tehtiin näet pari pientä vierailuretkeä, joilla se esitettiin ensin
+kaksi kertaa 12/11-13/11 Tampereella ja sitten yhden kerran
+_Hämeenlinnassa_ 23/11 ja kaksi kertaa _Viipurissa_ 26/11-27/11. Sen
+ohella annettiin kummassakin viimemainitussa kaupungissa yhden kerran
+Liittolaiset.
+
+Joulukuun ohjelmistosta on paitse Venetian kauppiaan uusintoa
+(5 kertaa) mainittava kaksi uutta kappaletta. Toinen oli Hanna Aspin
+suomentama Ibsenin _Villisorsa_ (9/12), joka meni vain kaksi kertaa.
+Nimiroolia, Hedvigiä, näytteli somasti Olga Poppius; muuten esitti
+Ahlberg Hjalmar Ekdalia, Leino tukkukauppias Werleä ja Rautio vanhaa
+Ekdalia kokeneesti. Nuoremmista esiintyi Närhi Gregers Werlenä, Halme
+Rellinginä ja nti Lähteenoja varsin todellisena Gina Ekdalina.[157] --
+Toinen uutuus oli Z. Topeliuksen satunäytelmä _Prinsessa Ruusunen_
+(30/12), jota varten E. Melartin oli säveltänyt musiikin. Tämä kappale
+herätti tietenkin suurta ihastusta lapsimaailmassa ja meni kaikkiaan
+näytäntökautena 13 kertaa. Esiintyjistä huomaamme vain syksyllä tulleen
+nti _Helga Coranderin_, joka oli suloinen prinsessa, kokkipojan Olga
+Poppiuksen ja valon haltiattaren rva Raution. Esikappaleena annettiin
+Laululintunen, rva Anni Kaslin vieraana.
+
+Jos luetaan pois uudenvuodenpäivän Nummisuutarit, täytti viime mainittu
+ohjelma koko tammikuun alkupuolen. Ensimäinen uutuus oli Anni
+Levanderin kääntämä A. L'Arrongen 4-näytöksinen huvinäytelmä
+_Armeliaita rouvia_ 15/1, joka meni vain kaksi kertaa. Sitte tuli kolme
+kotimaista alkuteosta yhteen kasaan. Huomattavin niistä oli _Kalle
+Ahon_ 3-näytöksinen draama _Bertha Brander_[158] 18/1, jonkunlainen
+Noora-toisinto -- iloinen, kevytmielinen Bertha (Olga Poppius) kääntyy
+vakavuuteen ja eroaa sulhasestaan Bruno Lundgrenista (Weckman)
+alkaakseen uutta elämää -- mutta menestys oli heikko. Sen
+jälkikappaleena annettiin M. Vuoren 1-näytöksinen huvinäytelmä
+_Pappilan tuvassa_, joka oli vaatimattomampi, mutta vuosikausiksi jäi
+ohjelmistoon. Se esitettiin Savon murteella. Kolmas alkuteos oli
+G. v. Numersin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Uusi pirtti_ (Nystu'dansen),
+jonka tekijä jo 1891 oli luovuttanut teatterille. Se meni kolme
+kertaa. --
+
+Kirjeessä Pappilan tuvassa kappaleen tekijälle (29/1) Bergbom lausuu
+siitä seuraavaa:
+
+"Surut, sairaus ja -- pakkanen ovat minut niin masentaneet viime
+aikoina, etten suorastaan ole jaksanut kirjoittaa Teille, vaikka olisin
+tahtonut onnitella Teitä näytelmänne hyvästä ja ansaitusta
+menestyksestä. Pappilan tuvassa on suuresti huvittanut yleisöä; koko
+aikana naurettiin sydämen pohjasta ja hienommatkin tuntijat ovat
+tyytyväisiä. Oivallinen pikkunäytelmänne jää epäilemättä ohjelmistoon.
+Vaikka aihe ehkä on lainattu, voitte täydestä syystä katsoa sitä
+alkuperäiseksi, kun henkilöt ovat niin peräti omituisia."
+
+"Onneksi oli rva Kahilaisella sekä taitoa että rohkeutta näytellä
+Leenaa niin hyvin kuin hän sen teki. Leveällä huumorilla ja samalla
+kertaa niin luontevasti. Teillä olisi varmaan ollut iloa nähdessänne
+häntä. Myöskin Rautio [Aaro] oli kerrassaan hyvä. Lattu oli luonteva,
+mutta ei puhunut sujuvasti Savon murretta. Muutkin osat suoritettiin
+moitteettomasti."
+
+Helmikuu alkoi huomattavalla premiäärillä, kun 1/2 annettiin K. von
+Gutzkovin murhenäytelmä _Uriel Acosta_,  mutta aika oli niin nurja,
+ettei tämä aatteellisesti merkillinen, jännittävä kappale esitettynä
+neljänä iltana kertaakaan koonnut edes hyvänlaista huonetta. Nimiroolin
+Ahlberg näytteli kylläkin intohimoisesti, mutta myöskin osalta
+totuntatapaan deklamoiden; rva Salolta, Judithina, oli toivottu enemmän
+lämpöä; Leinon Ben Akiba oli mieltäkiinnittävää, taitavaa työtä. --
+Runebergin päivänä (Vänrikki Stoolin kuvaelmia, Saimaan rannalla ja
+ylioppilaslaulua) oli huone kumminkin täysi. Oikea myötätuuli tuli toki
+vasta kuun lopulla, kun näyttämölle ilmaantui uusi, suuriarvoinen
+alkuteos, nimittäin J. H. Erkon 5-näytöksinen "runo" _Aino_.[159] Tämä
+merkillinen näytelmä, jossa Erkko -- laulajana ja ajattelijana samalla
+kertaa -- on luonut tähän saakka kauniimman ja arvoltaan pysyvimmän
+runoelman, mikä Kalevalan pohjalle on rakennettu, saavutti harvinaisen
+menestyksen ensi-illasta, 24/2, alkaen, jolloin runoilija oli
+myrskyisten suosionosotusten esineenä. Se meni näet tänä keväänä
+Helsingissä 11 kertaa ja maaseudulla 8, siis yhteensä 19. Tämä on sitä
+oudompi kuin kappaleessa, niinkuin aineestakin voi päättää, on vähän
+toimintaa ja runsaasti lyriikkaa, joka ylipäätään näyttämöllä on
+huonossa huudossa. Mutta ei mikään sääntö poikkeuksetta! Erkon lyriikka
+on tässä niin sulavaa ja henkevää, että se vastustamattomasti lumosi
+yleisön. Kumminkin on kiitos annettava esittämisellekin, sillä
+näyttämöllepanon ja näyttelemisen ansioksi on luettava, että runoelman
+hieno tunnelma säilyi puhtaana ja pääsi vaikuttamaan täydellä
+voimallaan. Erittäin on vilpitön tunnustus myönnettävä Olga
+Poppiukselle, joka oli unohtumattoman lempeä, puhdas viehättävä Aino,
+ja Leinolle, joka Väinöönsä osasi niin yhdistää erilaiset piirteet --
+mahtavan päällikön voiman ja valon sankarin ylevyyden ja virkeyden,
+mutta myöskin valtaan päässeen tunteen tuottaman heikkouden ja kokeneen
+miehen tyyneyden vastoinkäymisessä -- ettei hän kertaakaan vajonnut
+ylhäisestä olemuksestaan. Niiden ohella onnistuivat toisetkin: Halme --
+Jouko, rva Kahilainen -- Pohjolan emäntä, Saimi Järnefelt -- Sinikka,
+Weckman -- Kirri ja Rautio -- vanha Jouko.
+
+Vasta 15/3 tuli uusi ohjelma: H. Sudermannin 4-näytöksinen draama
+_Koti_, joka vuoden vanhana oli jo siksi kuuluisa, että se meillä
+esitettiin samaan aikaan kummassakin teatterissa. Magdaa (joka
+sittemmin tuli yhdeksi Ida Aalbergin loistorooleja) näytteli rva
+Rautio, esityksessään painostaen enemmän ja onnistuneemmin tyttären- ja
+äidin- kuin loistavan maailmannaisen-piirrettä. Leino esiintyi
+everstinä, Ahlberg pastori Heffterdinginä, Franck v. Kellerinä, nti
+Kunnas Mariana. Valvojassa O. Relander vertasi toisiinsa teatterien
+esitystä ja tuli hän jotenkin samaan tulokseen kuin aikoja ennen
+E. Nervander, että näet ruotsalaiset näyttelijät osottivat enemmän
+rutiinia, kuvasivat paremmin hienoston elämää, mutta suomalaisten
+käsitystapa oli syvempi, tunne lämpimämpi. -- Ensi-illan menestys oli
+hyvä, mutta seuraavat kolme huonetta olivat kumminkin huonoja.
+
+Samoin kuin edellisenä vuonna oli tehty Elinan surmaan nähden, Bergbom
+nytkin teki pikaturneen näytelläkseen mieltäkiinnittäviä uutuuksia.
+Siten annettiin _Kuopiossa_ 17/3-19/3 Aino kaksi ja Uramon torppa yhden
+kerran sekä _Mikkelissä_ 21/3-22/3 kumpikin näytelmä yhden kerran.
+Puhdas voitto oli 1,300 mk -- "nätti summa kyllä!" niinkuin
+teatteripiireissä oli tapana lausua Laululintusesta lainatuin sanoin.
+-- Bergbom kävi siis itse Minnan kaupungissa, mutta tällä kertaa
+entiset ystävät eivät edes tavanneet toisiansa. Erääseen kirjeeseen
+Mikkelistä Emilielle Kaarlo on pannut seuraavan jälkikirjoituksen:
+"Minnaa en tavannut. Hän tahtoi kohdata minut, mutta minä epäsin
+(afböjde)."
+
+Helsingissä annettiin 5/4 vielä yksi kotimainen alkuteos, nimittäin
+näyttelijä _Kaarlo Halmeen_ 5-näytöksinen näytelmä _Purimossa_.
+Kappaleeseen oli niinkuin vasta-alkajan kokeeseen ainakin koottu paljon
+henkilöitä ja effektikohtauksia, jotka jälkimäiset olivat enemmän
+tuskastuttavia kuin jännittäviä laadultaan. Näytteleminen oli
+tavallisuuden mukaan realistisen voimakasta, ja esittivät päärooleja
+Ahlberg (rustmestari roisto), rva Rautio (edellisen uhri, Hilma),
+Weckman (Roope). Näytelmä meni vain kaksi kertaa.
+
+Sen jälkeen sanottiin hyvästi pääkaupungille ja lähdettiin _Turkuun_,
+jossa ei oltu käyty pitkään aikaan. Siellä annettiin 12/4-7/5
+13 näytäntöä. Ohjelmisto sisälsi mitä viime aikoina oli parasta
+näytelty: Elinan surma (3 k.), Aino (2 k.), Uramon torppa, Wilhelm
+Tell, Koti, Prinsessa Ruusunen[160] y.m. Tavaststjernan draama, jolla
+alotettiin, ei kuitenkaan tuottanut 400 mk enempää, mutta Aino
+seuraavana iltana antoi 800 ("nätti summa kyllä", Kaarlo kirjoittaa
+Emilielle), ja Elinan surma meni melkein loppuunmyydylle huoneelle (yli
+1,000 mk). Ylipäätään menestys oli hyvä, kun alkuun oli päästy.
+Kaarlolla oli tietysti puuhaa, niinkuin aina; mutta näyttää hänellä
+silti olleen aikaa nähdä muitakin ihmisiä. Niin hän esim. kirjoittaa:
+"Betty Elfving on sama vanha, kelpo Betty kuin aina. Olen joka päivä
+hetken ollut hänen luonansa."
+
+Turusta seurue muutti _Viipuriin_, jossa 5/5-28/5 näyteltiin 12 iltana.
+Siellä alotettiin Ainolla. Bergbom oli lähettänyt "Ainolaiset" muitten
+edellä Viipuriin, ennen kun viimeiset näytännöt Turussa oli annettu.
+Kun sitte kaikki olivat saapuneet sinne, Bergbom valittaa yleisöä
+kylmäksi, "erittäin turkulaisten intoon verraten". Huoneet olivat
+huonoja. Elinan surma herätti sentään täälläkin "innostusta niinkuin
+muualla". Lopputulos oli siksi hyvä, että palkat ja laskut suoritettiin
+ilman apua Helsingistä. -- Viimeisessä näytännössä esitettiin Elinan
+surma kolmannen kerran. Päivä, toukokuun 28, oli muistorikas
+_Leinolle_, jonka 20:nes vuosi teatterin palveluksessa silloin umpeni.
+Kun näytännöt teatterin puolesta olivat päättyneet, antoi seurue omasta
+puolestaan vielä pari näytäntöä Viipurissa ja sen jälkeen lähti osa
+näyttelijöitä vielä kauemmas itäänpäin, kesäkuulla vieraillakseen
+paikkakunnilla, joilla ei koskaan oltu käyty. Siten annettiin
+2/6-7/6 neljä näytäntöä Käkisalmessa, 11/6-15/6 yhtä monta Sortavalassa
+ja 17/6-18/6 kaksi Pitkässärannassa. -- Bergbom puolestaan ilmotti
+sisarelleen aikovansa tehdä "baltilaisen turneen", s.o. matkustaa
+Inkerin ja Viron (Tarton, Räävelin) kautta Helsinkiin. Hänen teki mieli
+kerran nähdä noita seutuja. Noin 10 p. kesäk. hän toivoi olevansa
+kotona.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Päättyneen näytäntökauden lopputulos oli taas huonompi kuin lähinnä
+edellisinä vuosina. Vajaus kasvoi melkein kaksi vertaa suuremmaksi, se
+kun tilivuoden lopussa teki 18,852:04 mk. Syynä oli se, että
+Helsingissä ylipäätään oli näytelty niin huonoille huoneille.
+
+Näytäntöjä annettiin kaikkiaan 126 ja niissä 21 kertaa _Uramon torppa_;
+19 _Aino_: 13 _Prinsessa Ruusunen_; 9 Wilhelm Tell; 7 _Pappilan
+tuvassa_; 6 _Elinan surma_, Liittolaiset, Koti; 5 _Vieraita odottaessa,
+Uusi pirtti, Saimaan rannalla_, Mustalainen, Venetian kauppias,
+Laululintunen; 4 _Nummisuutarit, Kuopion takana, Berta Brander_,
+Ukkosilma, Uriel Acosta; 3 _Murtovarkaus_, Kansanedustaja Leveau, Fritz
+ystävämme, Armeliaita rouvia; 2 _Runebergiana, Purimossa_, Villisorsa,
+Elämä on unelma, 1 _Papin perhe, Tietäjä, Lea_, Remusen kotiripitykset,
+Voimakkaita naisia, Parjauspesä.
+
+Näistä 33 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja uusia 13.
+
+Tämän näytäntökauden ohjelmistossa näyttäytyy huippuunsa kohonneena se
+kehitys, jonka 14-vuotista kulkua olemme tässä kertomuksemme jaksossa
+seuranneet. Kansallisen näyttämötaiteen kehittäminen muodosti
+toisen puolen Bergbomin harrastusta, toisen puolen kansallisen
+draamakirjallisuuden elähyttäminen. Mitä edelliseen tulee, oli jo ennen
+saavutettu yhtä huomattavia ja huomattavampiakin tuloksia, mutta
+jälkimäiseen katsoen oli nyt päättyneen työkauden ohjelmisto verraton
+ennätys. Koko toinen puoli ohjelmistoa käsitti näet kotimaisia
+kappaleita ja näistä oli _kuusi_ uusia, alkuperäisiä näytelmiä --
+niiden joukossa Aino, jonka arvo on pysyvää laatua, ja Uramon torppa,
+joka kansankuvauksena vetää vertoja parhaimmille mitä meillä on
+kirjoitettu. Mutta vielä paremmin kuin tästä, näkyy kansallisen
+ohjelmiston kehitys siitä, että 126 näytännöstä esitettiin 79:ssä
+kotimaisia koko illan näytelmiä, ja sitä paitse muissa näytännöissä
+viisi kotimaista pikkukappaletta yhteensä 20 kertaa. Jos laskemme nämä
+20 pikkukappaleen esitystä vastaavan 5 kokonaista näytäntöä, joka ei
+suinkaan ole liiaksi -- koska tavallisesti 3 pikkukappaletta muodosti
+yhden ohjelman -- niin tulemme siihen päätelmään, että _kaksikolmatta
+osaa_ näytännöistä oli ohjelman puolesta kansallisia! Että
+ulkomaalainen ohjelmisto, joka esitettiin viimeisessä kolmannessa
+osassa näytäntöjä, oli laadultaan arvokasta, sitä tarvitsee tuskin
+mainita. Olihan siinä edustettuna Schiller, Shakespeare, Calderon,
+Sheridan, Gutzkow vanhemmista ja Ibsen, Jules Lemaitre, Ostrowski,
+Sudermann y.m. uudemmista.
+
+Kun ajattelemme lähtökohtaa, kun muistamme miten 21 vuotta ennen oli
+todistettu suomalais-kansallisen näyttämön mahdottomuutta muun muassa
+sillä väitteellä, että suomenkielistä draamallista kirjallisuutta ei
+ollut olemassa, niin on myönnettävä, että tulos oli suurenmoinen.
+Liiottelematta saattaa sanoa, että Suomalaisen teatterin ohjelmisto
+kansallisen aineksen runsauteen nähden tänä vuonna voitokkaasti
+kilpaili suurten kulttuurimaiden näyttämöjen kanssa, sillä onhan
+tunnettu, että Théâtre français on ainoa, joka koko vuoden tulee
+toimeen omalla, ranskalaisella. Näyttäähän siltä että Bergbomilla oli
+täysi syy olla tyytyväinen; mutta kumminkaan emme luule hänen liioin
+iloinneen tästä menestyksestä. Olihan juuri tähän aikaan sattunut
+seikkoja, jotka suoraan lausuivat hänelle: tähän saakka, eikä edemmäs!
+Juuri nyt olivat Numers ja Minna Canth vetäytyneet pois Suomalaisesta
+teatterista, ja lopussa oli yhteistyö Bergbomin ja heidän välillään,
+yhteistyö, joka oli kantanut niin kauniita hedelmiä kotimaisen
+ohjelmiston hyväksi. Niinikään olivat Ida Aalberg ja Adolf Lindfors
+luopuneet yhteistyöstä hänen kanssaan, ja edellinen keräsi juuri tänä
+keväänä omaa suomalaista seuruetta, millä hän aikoi syksystä alkaen
+ensin näytellä Helsingissä ja muualla kotimaassa ja sitten ulkomailla.
+Me tunnemme jo Bergbomin luonteenlaadun ja tiedämme kuinka hän myöntäen
+jokaiselle hänen vapautensa pidättäytyi ketään tuomitsemasta. Mutta
+vaikka hän vaikeni, tunsi hän syvästi mitä tämä merkitsi sille
+tehtävälle, jolle hän oli elämänsä uhrannut. Se merkitsi, että
+lahjakkaimmat voimat, jotka olivat seisoneet hänen rinnallaan, eivät
+olleet omakseen ottaneet kansallisen näyttämötaiteen asiaa, vaan
+erosivat siitä ajaakseen takaa omia mielitekojaan. Kuinka riemukasta
+olisikaan ollut, jos _kaikki_ olisivat pysyneet yhdessä, jos kaikkia
+olisi sama päämäärä innostuttanut! Ei, niin ei saanut olla. Kyllä on
+siitä huolta pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti.
+
+
+
+
+Viiteselitykset:
+
+
+[1] Pienen, nykyään harvinaisen lentokirjasen nimi on: _"Luettelo
+seuranäytelmiksi sopivista kappaleista sekä neuvoja seuranäytelmäin
+toimeenpanemiseen"_, Helsingissä 1879. -- Bergbomin arvostelun mukaan
+olivat neuvot "makalöst praktiska" (verrattoman käytännöllisiä).
+
+[2] Berliniläinen kirjakauppias (ei tanskalainen, niinkuin sanotaan
+II s. 200).
+
+[3] Alexander Strakosch, s. 1844 Unkarissa, oli ensin etevä näyttelijä
+(Sonnenthalin oppilas) ja sitten, rammaksi tultuaan, kuuluisa lausunnon
+opettaja. Hän toimi Lauben apumiehenä ensin Leipzigin ja myöhemmin
+Wienin Stadttheaterissa.
+
+[4] Näyttelijä Arthur Lundahl kuoli Tampereella 24 p. heinäk. 1879.
+
+[5] Nti Börjessonin kirjoittama 2-näytöksinen ruotsalainen näytelmä,
+jonka Kaarlo oli ehdottanut otettavaksi nti Avellania varten ja jonka
+hankkiminen tuotti Emilielle paljon vaivaa, syystä kun se oli
+painamaton.
+
+[6] Ylioppilas K. Oronstedt, pankinjohtajan vapaaherra J. Cronstedtin
+poika, oli alkanut innokkaasti harrastaa suomenkieltä ja
+kirjallisuutta. Ainoa hedelmä, joka ennätti kypsyä, oli Beaumarchais'in
+mestariteoksen Sevillan parturin suomennos. Se oli näet valmiimpi kuin
+Emilie luuli. Keväällä 1880 se esitettiin Suomalaisessa teatterissa ja
+ilmestyi sittemmin painettuna. Vuosi tapaturman jälkeen pystyttivät
+Keuruulaiset vainajalle muistopatsaan Kangasjärven Kangassaareen. Siinä
+on paitse nimeä ja kuolinpäivää kirjoitus: Kansalaiselle kansalaiset.
+
+[7] Nimipastori, sitten provasti Herman Roschier oli Bergbom-sisarusten
+äidin serkku. Hän oli 1864-79 suomalaisten siirtolaisten saarnaaja
+Itä-Siperiassa.
+
+[8] Eräässä toisessa kirjeessä mainitaan muutaman hienosti sivistyneen
+naisen Tukholmasta nähtyään Parjauspesän lausuneen: "Jos suomalaiset
+vain kävelisivät paremmin, niin olisivat he kerrassaan meitä etevämpiä
+näyttämöllä."
+
+[9] Alkuteos_, Den lilla Finskan, julinteriör i en akt_, on painettu
+Morgonbladetin ensi numeroihin s.v.
+
+[10] Nervander, joka näki näytelmän kummassakin teatterissa
+(ruotsalaisessa se päättyi niin varhain, että hän ennätti Arkadiaan
+siksi kun siellä alettiin), on eri kirjoituksessa (Mbl. 12/2) verrannut
+esityksiä toisiinsa. Asettamatta nti Aalbergin Juliaa erittäin
+korkealle katsoo arvostelija kuitenkin hänen luomaansa "sievää,
+iloista, vapaata kuvaa" etevämmäksi kuin nti Wesslerin esittämää, joka
+kyllä oli "tyylikkäämpi", mutta samalla värittömämpi ja vähemmän
+uskollinen runoilijan luomaan verrattuna. Hra Agard, jonka
+kiitollisimpiin rooleihin von Dann luettiin, oli tietysti parempi ja
+arvokkaampi kuin Leino, joka oli sekä kokematon että nuori tähän
+tehtävään. Axelin esittäjät, Arppe ja Ahlberg, olivat molemmat
+heikkoja, eroten toisistaan siinä että edellisen lausunta oli parempi,
+jälkimäinen lämpimämpi esityksessään. Mitä vihdoin kokonaisuuteen
+tulee, oli se sävyltään runollisempi ja hienompi ruotsalaisella
+näyttämöllä, mutta suomalaisella tuli rauhallisen ja onnellisen kodin
+lämpö enemmän tuntuviin.
+
+[11] Pikku piirteenä mainittakoon, että tarantellatanssin, jonka Ida
+Aalberg esitti niin tulisesti, oli hän harjotellut aikanaan koko maassa
+tunnetun rva Alina Frasa-Ahreniuksen johdolla. Tämä kuittasi 14/4 8:sta
+harjotustunnista à 3 mk. yhteensä 24 mk.
+
+[12] Tarkottaa Nervanderin käsitystä Nooran luonteesta, jonka hän on
+esittänyt erityisessä pitkässä kirjoituksessa.
+
+[13] Kun neiti Aalberg toisessa näytöksessä lankee polvilleen
+Krogstadin eteen, hän tuskin menettelee tekijän tarkotuksen mukaan.
+Ibsen, joka pienimpään saakka ohjaa näyttelijän liikunnot, olisi
+varmaankin maininnut sen, jos hän olisi sentapaista ajatellut. -- Kun
+Rank lausuu: "Minun loppuni on tulossa", terottaa näyttelijätär Nooran
+sydämettömän repliikin "Teidänkö?" lisäämällä "Vai niin", joka tekee
+kohtauksen vielä vastenmielisemmäksi.
+
+[14] Salanimien ja merkkien takana piilevistä tunnemme vain kaksi:
+"Ernst" oli tämän kirjan tekijä ja "Ignotus" (jota moni luuli J. V.
+Snellmaniksi!) A. Hagman. Nervander esiintyi nimettömänä.
+
+[15] Merkitty "Spartacus", mutta nähtävästi naisen kirjoittama.
+
+[16] Kaunis kolmatta palstaa käsittävä puhe on painettu U. S:ssa 24/4.
+
+[17] Venäläisen teatterin oopperanäytännöt alkoivat 30/3 ja annettiin
+ensiksi Faust täpötäydelle huoneelle!
+
+[18] Kokous pidettiin 11/4 ja oli siinä saapuvilla noin 50 henkeä.
+Valmistelevat laskelmat olivat Bergbomin, Faltinin ja Saltzmanin
+tekemät. Enemmistö hyväksyi ehdotuksen kaksikielisestä oopperasta, jota
+vastaan yksityiset suomenmieliset ilmaisivat tyytymättömyytensä, heistä
+kun oopperan kieli olisi pitänyt olla yksistään suomi.
+
+[19] Vaillinki nousi yli 30,000 mk; mutta se ei tuottanut suurta huolta
+teatterin ystäville, sillä johtaja N. Kiseleff suoritti sen omista
+varoistaan.
+
+[20] Painattamisoikeuden suomennoksiinsa Törmänen oli myynyt Hämäläisen
+omistajalle A. W. Lindgrenille, joka 1878 oli alkanut julkaista
+(sittemmin O. Y. Hämäläisen jatkamaa) näytelmä-kokoelmaa_, Suomalainen
+teatteri-kirjasto_, johon seuraavina vuosina painettiin 20
+suomalaisella näyttämöllä esitettyä kappaletta -- useimmat Törmäsen
+kääntämiä.
+
+[21] Emme ole saaneet käsiimme näiden vuosien pöytäkirjoja, jotka
+luultavasti sisältävät seikkaperäisempiä tietoja.
+
+[22] Wendla Katarina Rautio, s. 10/2 1864 Pietarissa, oli mekanikko
+Sven Bengtssonin ja Gustava Karolina Wallinin tytär ja kävi ensin
+Pietarin ruotsalaisen kirkkokoulun sekä sitten Hämeenlinnan ruots.
+tyttökoulun.
+
+[23] Tästä lähtien emme enään niinkuin edellisinä vuosina ota
+tilinpäätöstä tekstiin, vaan painatamme eri vuosien tilinpäätökset
+yhteen jaksoon teoksen loppuun.
+
+[24] Merkitä ansaitsee, että nti Aalberg ei suinkaan ensin ollut
+halukas esiintymään. Rva Seebach oli kovin ollut asiaa vastaan ja
+pelottanut nuorta näyttelijätärtä. Opettajatar olisi mieluummin nähnyt
+hänen näyttelevän saksan kielellä kuin suomen, joka muka voisi
+suututtaa tulisia unkarilaisia!
+
+[25] Tarkottanee sitä että Ida Aalbergin ja Leinon [Kööpenhaminassa]
+poissaolon tähden täytyi harjottaa toisia täyttämään heidän sijansa. --
+Leino oli opintomatkallaan kolme kuukautta ja liittyi jälleen
+seurueeseen marraskuulla, Porissa. Hänen kotipitäjässään, Lapualla,
+kerättiin arpajaisten kautta neljättäsataa markkaa näyttelijän
+matkakustannuksiin.
+
+[26] Brahejuhlan proloogin sepitti Wilho Soini.
+
+[27] "Der Fechter von Ravenna" oli rva Winterhjelmin toivomuksesta
+käännetty suurella kiireellä suorasanaisesti, sillä runomittaiseen
+suomentamiseen ei ollut aikaa. Emilie Bergbom sai syyskuun lopulla eri
+henkilöitä jakamaan työn keskenään: "K. Suomalainen otti kääntääkseen
+1:sen näytöksen, Slöör 2:sen ja ehkä 3:nnen, Soini 5:nnen ja kenties
+4:nnen; V. Löfgren lupasi ainakin pitää huolta siitä että 4:jäskin
+tulisi suomennetuksi." Tietysti joku sitten tasotti kieltä.
+
+[28] Ainoastaan ohimennen muistutamme tässä, että Finsk Tidskrift
+katsoi sopivaksi uuden vuoden ensi numerossa niin loukkaavasti puhua
+rva Winterhjelmin vierailusta, että hänen miehensä K. A. Winterhjelm
+katsoi syytä olevan lähettämässään kirjoituksessa puolustaa häntä ja
+myöskin suomalaista puoluetta. Morgonbladet (2/3) on ottanut koko
+Winterhjelmin kirjoituksen ja julkaisee samalla myöskin Peranderin
+hyvästijättöpuheen.
+
+[29] Kirjeessä Bergbomille Kiljander kertoo jo ennenkin kirjoittaneensa
+pikkukappaleita, jotka kuitenkin olivat joutuneet tulen saaliiksi. Niin
+olisi arvattavasti tämänkin käynyt, jollei Minna Canth olisi sen
+pelastanut. Tekijä antoi Bergbomille täyden vallan tehdä korjauksia,
+jota valtaa tämä tietysti käytti kappaleen hyväksi.
+
+[30] Julkaisu, jonka ruotsalainen nimi oli: _Tomten. Den 2:dra Februari
+1881_, käsitti 21 sivua ruotsalaista ja 14 suomalaista tekstiä.
+Teatterihistoriallista oli siinä: _Cendrillon, Z_. Topeliuksen Ida
+Aalbergille omistama runoelma; _Tvänne minnesblad_, Emlekylin (E.
+Nervander) muistelmia Aleksis Kivestä ja yksityisistä pidoista Kaarlo
+Bergbomin kunniaksi 1869 Lea näytännön jälkeen; _Till Evelina Alma
+Fohström_, tz'n (K. Hertzbergin) käännös laulajattarelle omistetusta
+italialaisesta runoelmasta; _Afsked från Ida Aalberg_, saman käännös
+unkarilaisesta runoelmasta; _Tili Naëmi Ingman_, ?:n sepittämä; _Tili
+Lydia Lagus_, Emlekylin kirjoittama 14/9 1873; _Rouva H. O.
+Winterhjelmille_ Suomalaisen teatterin jäseniltä, V. Soinin laatima
+runoelma (kts. s. 70); _Neiti Ida Aalbergille_ 2/1 1880 (kts. s. 41).
+
+[31] J. V. Snellmanin kunniaksi hänen täyttäessään 75 vuotta 12/5.
+Nimien keräys tarkotti Snellmanille osotettua adressia Suomen naisilta.
+
+[32] Porvoon lukion lehtori A. F. Borenius, kuollut 3/4 1881, oli
+Snellmania kaksi vuotta nuorempi.
+
+[33] Vaalissa, joka tapahtui 11/4, saivat enimmät äänet Gr. W. Walle
+(343), E. G. Palmén (342) ja L. Kivekäs (319), lähinnä heitä olivat
+J. J. Serlachius (301), M. G. Schybergson (292) ja A. Lille (275).
+
+[34] Painettu Valvojassa 1881.
+
+[35] Emilie lausuu eräässä kirjeessä puheen johdosta: "'Puolueeton'
+Lagus luonnollisesti ei saanut puheessaan tilaa mainita, että
+kotimainen näyttämö on olemassa taikka toivottaa sille onnea kun se
+vierailee Viipurissa, yhtä vähän kuin hän kotimaisten taiteilijain
+joukossa muistaa Ida Basilieria ja Emmy Achtéta! Uskomatonta on että
+semmoisia henkilöitä kunnioitetaan isänmaanystävinä."
+
+[36] _Niilo Edvard Sala_ (Sarelius), s. 1856 Kemijärvellä, oli
+kruununnimismiehen poika. Käytyään Tornion alkeiskoulun hän köyhyyden
+tähden luopui lukutiestä ja meni Chr. Ev. Barckin kirjapainoon Oulussa
+latojanoppiin. Siellä hän työskenteli viidettä vuotta samalla omin
+neuvoin kartuttaen kirjatietojaan. Sen jälkeen hän kunnialla kävi
+Jyväskylän seminaarin ja pääsi kansakoulunopettajaksi Poriin. Siellä
+hän näki Suomalaisen teatterin näyttelevän ja innostui niin
+näyttämötaiteeseen, että hän syksyllä 1881 antautui teatterin
+palvelukseen.
+
+[37] Lähettikö Bergbom jo tämän kirjeen ohella joitakin muistutuksia
+(eri lehdelle kirjoitettuina, niinkuin hän joskus myöhemmin teki), se
+on epäiltävää, koska hän toisissa kirjeissä ehdottaa lisäyksiä ja
+muutoksia mainitsematta mitään entisistä.
+
+[38] _Lucina Hagman_ (Minna Canthin elämäkerta) sanoo Penttula-noidan
+mallina olleen poppamies Kumpulaisen, josta s. 55 sanotaan, että hän
+oli Jyväskylästä kotoisin, mutta s. 111 että rva Canth oli tavannut
+hänet Kuopion lähellä. Kirjailijatar itse koskettelee asiaa kirjeessä
+Bergbomille 16/5 1882 seuraavin sanoin: "Olen kuullut, että prof.
+Ahlqvist olisi hyvin suutuksissaan siitä, että meidän oivat tietäjämme
+ovat saaneet niin huonon taikka oikeammin ilkeän edustajan
+Murtovarkaudessa. Täällä päin on vielä paljo tietäjiä, ja kaikkia niitä
+kansa kammoo ja pelkää, ja ovat ne sangen huonomaineisia. Samaa muistan
+jo lapsuudessani niistä kuulleeni. Ennen muinoin he kenties ovat olleet
+toisenlaisia. Erinomaisen intelligentia he epäilemättä vieläkin ovat.
+Kummallista on nähdä heitä haltioissaan! Hiukset nousevat pystyyn, koko
+ruumis tärisee ja deklamatsioni on maailman mainiota! Ja tuo kaikki on
+luontoperäistä taitoa -- sitä ei voi käsittää." -- Tästä voinee
+päättää, että kuvaus ei ole _yhden_ mallin mukaan tehty, vaan nojaa
+monipuolisempiin ja pitempiaikaisiin havaintoihin ja kokemuksiin.
+
+[39] Rva Canth oli talvella 1880 muuttanut Jyväskylästä Kuopioon.
+
+[40] Katkelma näytelmästä Kauppaneuvos Toikka -- luultavasti kaikki
+mitä siitä valmistui taikka on säilynyt -- on painettu julkaisussa
+"Suomalainen näyttämö 18 13/10 72 -- 18 13/10 97". Se käsittää
+ensimäisen kohtauksen kauppaneuvoksen ja Amerikasta palanneen Kaipaisen
+välillä.
+
+[41] Taiteilijatar oli toista kuukautta viipynyt Tukholmassa, syystä
+kun hän pelkäsi liian varhain alottaa työtä. Jo Kristianiasta hän oli
+kirjoittanut, että hänelle oli tarjottu tilaisuus esiintyä Juliana
+Tukholman kuninkaallisessa teatterissa -- joku rouva, joka oli nähnyt
+hänet Juliana Helsingissä, oli muka puhunut hänen puolestaan.
+Ymmärrettävästi johtokunta ei voinut pitää suotavana, että
+näyttelijätär tuskin terveenä ryhtyisi niin vaaralliseen kokeeseen ja
+se jäikin silloin sikseen.
+
+[42] "Promemoria Regina von Emmeritziä varten: Näytös I. 2:sen ja 3:nen
+kohtauksen väliaika vältetään, jos 1:nen ja 2:nen kohtaus esitetään
+edustalla ja sen tausta nousee, niin että seuraava kohtaus esiintyy
+peräalalla. -- Näytös II. Jotta hyökkäys ei tekisi fiaskoa, on olosuhde
+paraasta päästä merkittävä levottomuudella ja pakenemisella sisällä
+näyttämöllä -- alituinen pakenevien riento edestakaisin, alkaen
+5:nnestä ja päättyen 9:nteen kohtaukseen. Säästävästi pamahduksia,
+käytä mieluummin patarumpuja kestävän kanuunajyrinän jäljentämiseksi --
+pari haavotettua ja joku kaatunut on saatettava näkyviin. -- Messua ei
+pidä jättää pois niinkuin Uudessa Teatterissa -- se johtaa huomion pois
+heikoista sotavarustuksista ja antaa hyökkäykselle jonkinlaista
+todennäköisyyttä. -- Luultavaa on että Suomalainen teatteri on paremmin
+kuin Uusi Teatteri onnistuva tässä vaarallisessa sotakokeessa. --
+Toinen seikka, jonka Uusi Teatteri on laiminlyönyt, on näytöksen
+lopussa välttämätön. Näyttämö kuninkaan ja haavotetun ruhtinaan
+takana on oleva _kansan täyttämä_ ahdinkoon asti, koska Reginan
+murhayrityksellä kuningasta vastaan ainoastaan semmoisessa tungoksessa
+on joku näennäinen onnistumisen mahdollisuus. -- Näytös III. Koht. 5.
+Valo kuninkaan huoneesta on näkyvä. -- Näytös IV. Koht. 6. Agardh on,
+sen sijaan että olisi vetänyt ristin liidulla, käyttänyt rukousnauhassa
+riippuvaa krusifiksia. -- Valitse kumpi näyttää sopivammalta.
+Krusifiksi olisi parempi, jollei juurikään Hieronymukselta olisi otettu
+_toinen_ krusifiksi. -- Näytös V. Koht. 4. Ripitys ja synninpäästö ovat
+pakosta liiaksi supistettuja. Niitä ei siis pidä käsitellä lyhyesti ja
+ohimennen, vaan yhtenä pääkohtana, johon pannaan painoa. Helmboldin
+näennäisesti vähäpätöinen rooli on hyvin tärkeä katolisuuden kostona
+Hieronymusta vastaan, -- niinkuin ruhtinaan kuningasta vastaan,
+Kätchenin vastakohta Reginaa ja Bertelin Larssonia vastaan. -- Bertel
+on heikosti kuvattu ja vaatii hyvää käsitystä. Harjota hyvin hänen
+raporttinsa Stoltzenfelsista, joka ei koskaan ole tullut oikein
+lausutuksi eikä oikein huomioon otetuksi ympäröivässä sotajoukossa
+Uudessa Teatterissa. -- Koht. 7. Bertelin pitää lyödä käsivartensa
+sivulle, kun Hieronymus ampuu. -- Koht. 14. Uusi Teatteri suvaitsi
+viimein antaa kuninkaan _kävellä_ sisään. Situatsioni menettää kaiken
+kärjen, jollei häntä kanneta. -- Koht. 11-14 on huomattava, että
+Regina, joka ensin näkyy seisovana, Bertelin raportin lopussa vaipuu
+alas penkille ja kuninkaan tullessa joutuu sotilaitten peittoon. Hän
+jää istumaan tajuttomana, siksi kun hän huomattuaan kirjeen ryntää ylös
+uudella voimalla, joka kirjettä lukiessa lannistuu ja sammuu. -- Moni
+puute näyttämöllisissä laitoksissa voidaan peittää käyttämällä
+riittävän lukuisasti harjotettuja statisteja."
+
+[43] Nämä sanat ovat kirjeessä suomeksi kirjoitetut.
+
+[44] _Aleksis Rautio_, s. 29/11 1857 Viipurissa, postiljooni Markus
+Akkasen ja Karolina Ramsin poika, käynyt Wilken koulun ja 3 luokkaa
+ruotsalaista yläalkeiskoulua, ollut apteekin oppilaana ja
+kirjanpitäjänä. Tuli teatteriin 1/1 1882.
+
+[45] Kats. _L. Hagman_, Minna Canthin elämäkerta, s. 137 ss.
+
+[46] _Adolf Erik Lindfors_, kirjanpainajan poika Porvoosta, synt. 1857,
+kävi ensin muutamia vuosia Helsingin alkeiskoulussa, oli sitte
+valokuvaajanopissa ja meni vihdoin ruotsalaisen näyttelijän G.
+Mallanderin yksityiseen teatterikouluun. Syksystä 1873 hän oli 7 vuotta
+Ruotsalaisessa teatterissa saamatta tärkeämpiä tehtäviä, teki sen
+jälkeen pari merimatkaa, esiintyi näyttelijänä Göteborgissa ja
+laulajana Fiorinin italialaisessa oopperassa Helsingissä.
+
+[47] Kirjottajan sanojen selvittämiseksi muistutettakoon, että H. D:n
+päätoimittajan, R. Lagerborgin, kuoltua (5/11 1882) perustettiin
+ultraviikinkiläinen lehti Nya Pressen, joka kohta yhtyi siihen
+parjauskonserttiin suomenmielisiä vastaan, joka muissa samankarvaisissa
+julkaisuissa jo ennenkin oli paisunut äärettömän äänekkääksi. Tähän
+aikaan se näet oli kun ensiksi täydessä voimassaan esiintyi tyystin
+suunniteltu harrastus tehdä suomalaisuuden ystävät epäluulon alaisiksi
+niin hyvin venäläisten ja kotimaisten hallitsevien piireissä, kuin
+kansan syvissä, itsetiedottomissa riveissä. He olivat muka valtiolle ja
+yhteiskunnalle turmiollisia, "kavalia jesuiittoja", "sosialisteja",
+"nihilistejä" ja semmoisina poissuljettavat kaikista vaikuttavista
+valtion ja kunnallisista viroista.
+
+[48] Uudenvuodenpäivänä ei ollut mitään näytäntöä, luultavasti
+sairauskohtausten tähden.
+
+[49] Nti Emma Katarina Chydenius, s. 1827 Turussa, oli tuomiokapitulin
+notariuksen, sittemmin Jomalan kirkkoherran Jak. Gust. Chydeniuksen
+tytär. Äiti oli Marg. Katar. Bergbom, senaattori Bergbomin, Kaarlo ja
+Emilie Bergbomin isän, sisar. Emmy Chydenius oli serkkujensa uskollinen
+ystävä ja nähtiin usein hiljaisena ja vaatimattomana heidän kodissaan.
+Hän harrasti suomalaista kirjallisuutta, kävi ahkerasti suomalaisessa
+teatterissa ja osotti lahjotuksellaan tahtovansa edistää kansallista
+yritystä.
+
+[50] Niin sanotaan kirjeessä, mutta Orleansin neitsyt näyteltiin vasta
+1887 ja Paljo melua tyhjästä jäi kokonaan esittämättä -- yksi
+lukuisista esimerkeistä, kuinka pienen teatterin johtajan täytyy
+mukautua siihen mitä olot myöntävät. Sairaus- ja kuolemantapaukset y.m.
+seurueen kokoonpanoon vaikuttavat seikat pakottivat luopumaan milloin
+mistäkin tuumasta.
+
+[51] Falck jäi kuin jäikin teatteriin. Hänen lahjansa tosin eivät
+myöntäneet korkeaa nousua, mutta rajotetulla alallaan (vakavia
+kansanmiehiä y.m.s.) hän harvinaisen rehellisellä työllään saavutti
+kunnioitettavia tuloksia. Hän oli s. 7/7 1851 Helsingissä, oli ennen
+ollut metallityöntekijä ja jonkun aikaa saanut opetusta Hillbergin
+teatterikoulussa Tukholmassa.
+
+[52] Kirjeistä on tekijällä ollut käytettävänä Minna Canthin Emilielle
+(ja Kaarlolle) lähettämät. Ovatko Emilien kirjeet säilyneet, sitä emme
+tiedä; Kaarlon kirjeitä Minna Canthille on meillä ollut 17 käsissämme
+ja sen lisäksi muutamia alustelmia (konsepteja).
+
+[53] Asian raukeamiseen vaikutti myöskin taudinkohtaus, jota rva Canth
+itse arveli vesitaudiksi, mutta joka lienee johtunut reumatismista.
+Kuitenkin lääkäri varotti häntä liiallisesta puuhaamisesta. Bergbomien
+varotukset taasen nojasivat pääasiassa siihen kokemukseen, että
+sanomalehden toimittaja ei saa luottaa sivulla olevien lupauksiin, vaan
+täytyy hänen olla selvillä siitä että kaikki huolet jäävät hänen
+hartioilleen. Tietenkin he pitivät myöskin Minna Canthin draamallista
+tuotantoa silmällä. Naisten lehti olisi luultavasti tehnyt lopun siitä.
+
+[54] Hilda Asp oli rakennusmestarin tytär Urjalasta, synt. 30/7 1862.
+Käytyään ruotsalaista tyttökoulua Tampereella ja Helsingissä sekä
+ruotsalaisessa jatko-opistossa, hän tuli 1881 suomalaisen tyttökoulun
+opettajattareksi Kuopioon. Siitä virasta hän erosi mennäkseen
+teatteriin. Seuranäytännössä hän oli m.m. näytellyt Sirkkaa niin hyvin,
+että ystävät pitivät häntä (niin Minna Canth kertoo eräässä kirjeessä)
+parempana kuin Ida Aalbergia (!).
+
+[55] K. E. Frisk, s. 29/4 1860 Kuopiossa, oli kirjanpainajan poika,
+ylioppilas 1880. Ennen kun rupesi näyttelijäksi Frisk oli alkanut astua
+sanomalehtimiehen uraa, jolle hän erottuaan teatterista 1886 palasikin.
+Nyk. Hels. San. toimitussihteeri.
+
+[56] _Ada Sofia Cajander_, s. 4/9 1864 Kuopiossa, oli kanttori Samuel
+Cajanderin ja Solima Fredrika Zinckin tytär, kotikaupunkinsa
+suomalaisen tyttökoulun käynyt. Oli tullut teatteriin 1883, mutta meni
+jo 1885 naimisiin lehtori J. A. Lylyn kanssa ja erosi seurueesta.
+
+[57] Professori Lemström kokeili näihin aikoihin, eikö tulisoihduilla
+voisi karkottaa hallaa pelloilta.
+
+[58] Emilie ja rva Canth olivat sopineet, että tapaisivat toisensa
+laulujuhlassa. Edellisen matka jäi kuitenkin tri Sanmarkin sairauden
+tähden tekemättä. Ida Aalbergin rva Canth tapasi Jyväskylässä, ja hän
+luki hänelle Työmiehen vaimon. Näyttelijätär lupasi esittää Homsantuun,
+joka häntä suuresti viehätti.
+
+[59] Sala aikoi palata takaisin Wieniin syys- ja lokakuulla vielä
+nauttiakseen Levinskyn opetusta.
+
+[60] Minna Vyyryläinen, s. 1864 Uuraassa, lautatarhan työnjohtajan
+Kristian Vyyryläisen tytär, käynyt koulua Viipurissa ja ollut
+Sortavalan seminaarissa, tullut teatteriin 1883, sittemmin eronnut
+mennäkseen naimisiin.
+
+[61] Samoin kuin nti Kurikka oli Lattukin Inkeristä kotoisin, s. 21/7
+1857 Kolppanan seurakunnassa, vanhemmat, Saara Kämpäs ja Abraham Lattu,
+inkeriläisiä talonpoikia. Käytyään Kolppanan seminaarin hän oli ollut
+yhdeksän vuotta (8 Tuutarissa) kansakoulunopettajana. Paitse
+näyttelijänä, toiminut teatterissa kirjastonhoitajana, eläkelaitoksen
+esimiehenä y.m. Suomentanut näytelmiä venäjänkielestä.
+
+[62] Vihkonen oli nimeltä _"Marraskuun 4 p:nä 1884. Varjokuvia.
+Muutamia muistoja kuvissa ja sanoissa Suomalaisesta teatterista"_ ja
+käsitti 30 siv., 8:o, ja sisälsi 12 varjokuvaa: Kaarlo Bergbom, Emilie
+Bergbom, Oskari Vilho, Ismael Kallio, Aurora Aspegren, Arthur Lundahl,
+Benjamin Leino, Bruno Böök, Ida Aalberg, Kaarola Avellan, Anni Hacklin,
+Axel Ahlberg sekä elämäkerrallisia tietoja samoista henkilöistä.
+Julkaisu oli E. Nervanderin toimittama.
+
+[63] Muotokuvan tekijäksi pyydettiin Edelfeltiä, joka antoi myöntävän
+vastauksen, mutta erinäisistä syistä työn suoritus lykkääntyi aina
+v:een 1902, jolloin vihdoin syntyi se suuri, näyttelijätärtä Hedda
+Gablerina esittävä maalaus, joka koristaa Kansallisteatterin lämpiötä.
+-- Yhden seppeleen nauhoissa, jonka Ida Aalberg sai tässä ensimäisessä
+riemujuhlassaan, luettiin seuraava runo:
+
+    Ei runotarta Suomen kantelen
+    Ennen muinoin seppelöitty laakerilla;
+    Hän lauloi hiljaa yössä salojen
+    Yksin hongat vaan ja kuuset saapuvilla.
+
+    Mutta aamu koitti, nousi päiväkin,
+    Astui saloista se impi kuultavillen,
+    Viritti soiton uusiin lauluihin,
+    Jakain intonsa kansan lapsosillen.
+
+    Ol' erinlaiset innon osingot,
+    Neito nuori suurimman sai rintahansa:
+    Hän lauluhun kun ryhtyi, hongistot
+    Laakerlehdoksi ne muuttui kerrassansa.
+
+    Nyt taide Pohjan hallat karkoittaa,
+    Johtain meidät linnoillensa ihanille.
+    Me kiitokseksi seppel sitokaa
+    Laakerinen neidon puhtaill' ohimoille.
+
+[64] Tästä kappaleesta maksettiin tekijälle 200 mk.
+
+[65] Lucina Hagman on Minna Canthin elämäkerrassaan laajanlaisesti
+tehnyt selkoa sanomalehtikiistasta ja arvosteluista. Paha vain että
+esitys paikottain on enemmän jatkettua polemiikkia kuin objektivista
+selostusta.
+
+[66] Työmiehen vaimosta maksettiin tekijälle 500 mk.
+
+[67] Lucina Hagman, Minna Canth s. 237.
+
+[68] Vaikkei sitä kirjeessä mainita, kuuluu kamariherra Silfverstolpe,
+jolle Emilie Bergbom oli [kiireen tähden] sähköttänyt nti Aalbergin
+tulosta, tehnyt paljon hänen hyväkseen. Toiselta puolen sanotaan, että
+kuningas itse huomauttamalla että kuninkaallisella näyttämöllä nykyään
+puhutaan _monta kieltä_ oli vaikuttanut sen, ettei näyttelijättären
+sallittu esiintyä toista kertaa, niinkuin luvattu oli.
+
+[69] Näyttääksemme kuinka yleistä osanotto oli, merkitsemme tähän
+lahjat: Helsingin suom. alkeiskoulun oppilailta 140 mk, Viipuri 167,
+Nakkila 80, Kangasala 240, Nurmes 100, Mäntyharju 480, Salo 600,
+Ylöjärvi 125, Räisälä 389, Noormarkku 630, Iisalmi 150, Raisio 300,
+Sääksmäki 100, Ulvila 110, Turku 3,505, Kuopio 1,920, Pori 1,200,
+Helsinki 11,891, Mikkeli 470, Tampere 2,209, Viipuri 4,212, Albumin
+myynnistä 65, Heinola 226, Sortavala 1,200, Oulu 244, Sakkola 505,
+Urjala. 115, Janakkala 223, Käkisalmi 216, Mikkeli 377, Hauho 125,
+Jyväskylä 854, Parikkala 255, Kurkijoki 351, Joensuu 1,015, Hamina 923.
+
+[70] Seikkaperäinen kertomus veneestä koristuksineen Finlandissa 6/8.
+
+[71] Sanat tarkottavat tapaturmaa, joka todella mahtoi tuntua
+kamalalta sille, jonka piti kaikesta vastata. Sattui näet niin että
+Lappeenrantaan lähetettävät keisarinnan veneeseen kuuluvat tavarat
+jostakin erehdyksestä lähtivät Vaasaan päin! Onneksi ne voitiin
+palauttaa, ennen kun se oli liian myöhäistä.
+
+[72] _Saimi Piia Svan_, s. 12/6 1867, vanhemmat maisteri C. G. Svan ja
+Emilia Charlotta Malin. Meni 1890 naimisiin taiteilija Eero Järnefeltin
+kanssa, mutta jäi kuitenkin teatteriin v:een 1893.
+
+[73] _Olga Finne_, s. 17/7 1866 Kangasalla, vanhemmat G. A. Finne ja
+Wilhelmina Vesterling. Meni 1892 naimisiin nimituomari V. Poppiuksen
+kanssa, mutta esiintyi senkin jälkeen useita vuosia näyttämöllä.
+
+[74] Näinä aikoina alettiin puhua _vanhoista_ (ensiksi "vanhoista
+johtajista") ja _nuorista_, joka jälkimäinen mainesana ensin sukelsi
+esiin muodossa "Nuori Suomi", lähinnä kai alkunsa saanut sen johdosta
+että Ruotsissa tänä vuonna oli perustettu julkaisu nimeltä "Nuori
+Ruotsi".
+
+[75] Niin m.m. Sala, joka samoin kuin Bergbom asui Keisarinkadun
+varrella 77 rva Spohrin luona ("hyväntahtoinen sage femme"). Huumoriin
+taipuva Kaarlo kertoo sisarelleen emännän arvostelun hiljaisesta
+Salasta tekstissä mainitussa kappaleessa: "Und unser Sala! Er kann ja
+auch liebkosen! Das hätte ich nie geglaubt! So ein Schäfchen!"
+
+[76] Paras näistä oli Epäilijä, joskaan ei mikään kypsynyt tuote.
+Bergbom olisikin ottanut sen näyteltäväksi, mutta kun se 21/1 1886
+luettiin julki johtokunnan kokouksessa, johtokunta "ei katsonut
+voivansa puolustaa sen esittämistä", koska "sen sisällys oli sitä
+laatua, että se epäilemättä tulisi loukkaamaan useimpien teatterissa
+kävijäin uskonnollisia tunteita".
+
+[77] Eräs "Syrjäinen" [Minna Canth itse, niinkuin sitten ilmeni] oli
+Kuopion Tapio lehdessä perustettavaksi aiotusta "nuoren puolueen"
+lehdestä lausunut kiihkoiset sanat: "Jos tämän uuden lehden kanta tulee
+olemaan vapaamielinen, sitä ilolla nuorempi sukupolvi tervehtii, sillä
+vanhojen fennomaanien jäykkä konservatismi on ollut sille
+tukehduttavana ikeenä, joka onkin painanut alas kaiken vireämmän
+henkisen elämän alun suomalaisella puolella, ja ollut siis paljon
+tukalampana vastuksena kuin ikinä ruotsinmielisten kylmä
+välinpitämättömyys (!)" -- Tähän U. S. 1/7 vastasi osottamalla, että
+vanhat fennomaanit eivät suinkaan olleet vastustaneet muuta kuin
+erinäisiä "löyhän" vapaamielisyyden ilmaisuja ja ratkesi lopuksi
+"Syrjäiselle" kohdistettuihin sanoihin: -- "koska hänen elämänsä
+vanhojen fennomaanien vaikutuksen alla käy tukalammaksi kuin
+ruotsinmielisten kylmässä välinpitämättömyydessä, niin emme ollenkaan
+ihmettelisi, jos kohdakkoin saisimme nähdä hänen vapaamielisyytensä
+kanssa siirtyneen viime mainittuun leiriin, jossa Nya Pressen 'häntä jo
+on ilolla tervehtinyt'." -- Eihän tämä nyt ole samaa kuin "yhdistykää
+ruotsinmielisiin!" vaan polemiikeissa tavallinen kaiku ennen
+lausutuista hyökkäyssanoista.
+
+[78] L. Hagman, Minna Canthin elämäkerta s. 241.
+
+[79] Bergbom on unohtanut mainita, että kattokin tykkänään uusittiin.
+
+[80] Kun katto uusittiin, korotettiin se myöskin näyttämön kohdalta,
+niin että kulissit voitiin vetää suoraan ylisille tarvitsematta enää
+kääriä niitä kokoon niinkuin ennen. Tämän vuoksi olivat vanhat kulissit
+yläreunaltaan korjattavat, jota paitse uusiakin maalattiin.
+
+[81] Tätä ennen oli nti Avellan säännöllisesti näytellyt Leaa.
+
+[82] Aihetta "protesteihin" ja selityksiin antoi varsinkin
+esitelmänpitäjän väite että jonkun ruotsalaisen naisyhdistyksen
+vaatimus, että miesten avioliittoon mennessään pitäisi olla
+siveellisesti yhtä puhtaita kuin naiset, oli _"hävytön ja mieletön"_.
+
+[83] Jo kesäkuussa Auk. Aspegren julkaisi kehotuksen asiaaharrastaville
+kannatuksellaan edistämään uutta teatterihanketta. Kts. U. S. 1887
+n:o 140.
+
+[84] Oulussa käytettiin nimeä "Parjaus parittajana".
+
+[85] _Naimi Armida Stenbäck_, s. 5/10 1867 Rautalammilla, koulumestari
+Lauri Stenbäckin ja Hilda Granbergin tytär. Tullut teatteriin jo 1885
+ja opiskellut nti K. Avellanin johdolla; mennyt 1891 naimisiin
+silloisen ylioppilaan sitten kielenkääntäjän ja maisteria V. M.
+Kahilaisen kanssa, mutta pysynyt teatterissa v:een 1898.
+
+[86] Liikemies, Robert Kiljanderin serkku.
+
+[87] Finlandissa teatterin johtoa kovasti nuhdeltiin siitä, että
+kappale oli näyteltäväksi otettu. Tämän kirjan tekijä taasen lausui
+tunnustuksensa teatterille ("Suomalainen teatteri", U. S. 14/10), että
+se oli antanut yleisön tutustua merkilliseen teokseen. Eikä Ibsen
+mitenkään ollut kuvannut henkilöitään miellyttäviksi, niin että
+näytelmä voisi "katsojia turmella".
+
+[88] Arvostelija oli tämän kirjan tekijä.
+
+[89] Runoilijan vastauskirje kutsumukseen on päivätty: Koivuniemellä
+12 p. tammik. 1888.
+
+    Minä kiitän kutsumuksesta, jota, jos Jumala tahtoo, olen
+    noudattava koko pataljoonan kanssa lapsia ja lapsenlapsia.
+    Tälle joukolle tuottanee kai suurimman ilon sota toisessa
+    näytöksessä.
+
+    Ilmottakaa minulle millä välinäytöksellä saan tehdä lyhyen
+    käynnin näyttämölle kiittääkseni näyttelijöitä! Mutta älkää
+    huoliko näyttää minua esirippu ylhäällä!
+
+    Ei yksikään näyttämö ole esittänyt Reginaa niin huolellisesti
+    kuin Suomalainen teatteri. Sen ansio on ettei kappale jo ole
+    mennyt kaiken maailman tietä vanhana deklamatsioniläksynä.
+    Kiitos kaikesta ja paljosta enemmästä kuin köyhästä
+    Emmeritzistä!
+
+    Hoida kurkkuasi, sinä olet tarpeen tässä maassa! Ja sano
+    terveisiä Emilielle teidän
+
+                                      hartaalta Z. T:lta.
+
+    J. K. Ajattele jos Björnson nyt tulisi Expressillä!
+    Hänen pitäisi saada kuulla tshudien loihtivan!
+
+[Huhu kävi jo tähän aikaan, että Björnson aikoi käydä Suomessa; mutta
+hän tuli vasta toukokuulla.]
+
+[90] Mahdoton on sanoa tinkimättä: _kaikki_, sillä ultraruotsinmieliset
+tekivät parastaan häiritäkseen juhlaa. Kansakoulujen oppilaat
+kiellettiin käymästä juhlatervehdyksellä, Taideyhdistys, jossa
+Z. Topelius oli toiminut 33 vuotta, loisti poissaolollaan y.m. y.m.
+
+[91] Näin Numers itse kertoo kirjeessä (17/4 1889) tekijälle, joka on
+hänen nuoruudentuttaviaan.
+
+[92] Väsyneenä odottamaan Numers 7/9 1885 oli kirjoittanut tekijälle ja
+pyytänyt, että minä perisin hänen käsikirjoituksensa Hertzbergiltä ja
+toimittaisin sen hänelle. Hertzberg lähetti sen kuitenkin suoraan
+Numersille, joka silloin oli Vehmaisten asemalla. Kohta sen jälkeen hän
+tuli Suinulan aseman päälliköksi.
+
+[93] Katsomme velvollisuudeksemme mainita, että olemme Numersilta
+turhaan pyytäneet käytettäväksemme Bergbomin kirjeet hänelle.
+
+[94] Eerikki Pukesta maksettiin Numersille 500 mk, josta hän luovutti
+ehdottoman näyttelemisoikeuden teatterille, mutta pidätti itselleen
+(taikka myönnettiin hänelle) täysi oikeus painattaa se niin
+suomen- kuin ruotsinkielellä.
+
+[95] Tietäjästä suoritettiin Erkolle tekijäpalkkiona 500 mk.
+
+[96] Kuultuaan Berlinissä, että Deutsches Theater aikoi heinäkuulla
+näytellä Kööpenhaminassa, Kaarlo oli kirjoittanut Emilielle, että
+Weckmanille oli annettava apua, niin että hän voisi olla pari kuukautta
+Tanskassa, itse hän lupasi maksaa hänen meno- ja tulomatkansa. Weckman,
+joka ei osannut vieraita kieliä, voisi näin hyötyä enemmän kuin
+Saksan- tai Ranskanmatkan kautta. Weckman oli tietenkin iloinen
+tarjoumuksesta. -- "Hän on vastaanottavainen hyviin vaikutelmiin
+nähden", Bergbom arvostelee, "se näkyi, kun hän lyhyellä Pietarin
+matkalla tutki Reviisoria."
+
+[97] Laajempi selostus johtokunnan kokouksesta y.m. asiaan kuuluvasta
+tavataan alempana 21:ssä luvussa.
+
+[98] _Kaarle Halme_ (Sundgren), s. 4/12 1864 Hämeenkyrössä, tuli
+palveltuaan Turun lääninhallituksessa ja oltuaan v.t. nimismiehenä
+teatteriin syksyllä 1888.
+
+[99] Tämän kirjan tekijä.
+
+[100] Kirjan tekijä Valvojassa.
+
+[101] Kirjan tekijä Valvojassa.
+
+[102] Kirjan tekijä Valvojassa.
+
+[103] Kirjan tekijä Valvojassa.
+
+[104] Yhteisnäyttelemisen salaisuus forumkohtauksessa oli siinä, että
+johtaja oli jakanut vähemmän kehittyneet avustajat ryhmiin, joita
+varsinaiset näyttelijät johtivat. Samaa keinoa Meiningiläisetkin
+käyttivät.
+
+[105] Kuitenkin on merkille pantava että Zolan kappaleessa ei ole
+mitään vallankumouksellista tendenssiä.
+
+[106] Nti Alli Nissinen on kuitannut kolmannen näytöksen kääntämisestä
+80 mk, ja rva Anni Levander näyttää kääntäneen 1:sen ja 2:sen näytöksen
+[kuitissa on 3 näytelmän käännökset yhdistetty]. Luultavasti Sala
+sitten viimeisteli suomennoksen.
+
+[107] Tämä tarkottanee ei ensimäistä vaan jotakin myöhempää laitosta,
+koska Numers luuli 3:ssa päivässä suorittavansa korjaustyön.
+
+[108] Näitä päivän iskusanoja lisättiin kappaleeseen harjotuksissakin,
+ja kuuluvat innostuneet näyttelijätkin siinä kilpailleen keskenään.
+
+[109] Samassa kokouksessa, missä johtokunta määräsi Numersille tämän
+palkkion, päätettiin hänelle antaa lisäksi 300 mk matkarahaksi, millä
+hän matkustaisi Itä-Suomeen tutkiakseen kansanelämää.
+
+[110] Kirje on laadittu tammikuulla 1892 Tampereella tapahtuneen
+keskustelun jälkeen, jossa Bergbom turhaan oli koettanut "palauttaa
+vanhan hyvän suhteen" Numersin ja hänen välillään.
+
+[111] O. E. Tudeer Valvojassa.
+
+[112] Toukokuulla johtokunta suostui ottamaan Kivisen teatterin
+palvelukseen.
+
+[113] Keräyspuuhan toimeenpanijat olivat rvat Anna Ahnger, Ida Aspelin,
+S. Blomstedt, Hilma Gripenberg, Anna Stenroth ja Hilda Äyräpää jotka
+huhtikuulla 1889 tekivät keskenään sopimuksen kehottaa ystäviänsä ja
+ystävien ystäviä kutakin keräämään 10 markkaa teatterin vajauksen
+vähentämiseksi. Niinkuin näkyy ei paljoakaan puuttunut, että kutakin
+alkuunpanijaa kohtaan olisi kertynyt 1,000 markkaa.
+
+[114] Tämä "torpparikomedia" on epäilemättä yksinäytöksinen
+huvinäytelmä Uusi Pirtti (Nystudansen), joka tavallisuuden mukaan
+valmistui paljon myöhemmin kuin luvattu oli. Se esitettiin näyttämöllä
+vasta tammikuulla 1903.
+
+[115] S. 2/9 1869 Kuopiossa; vanhemmat K. G. Blomqvist ja Johanna
+Hoffrén. Liittyi Aspegrenin seurueeseen 1887.
+
+[116] Toisessa kirjeessä Emilie lausuu paheksumisensa siitä, että
+ruotsalaiset alkoivat näytelmän esittämisen vähän ennen. "Mutta siihen
+emme voineet mitään. Esittämisoikeus oli erikseen myyty Venäjälle, ja
+pitkä aika meni kirjeenvaihtoon siitä asiasta. Ruotsalainen teatteri
+sitä vastoin käyttää Ruotsiin myytyä esittämisoikeutta. Jos olisimme
+tahtoneet, olisimme voineet estää heidät näyttelemästä kappaletta."
+
+[117] "Jacques Damour" oli yksi niistä neljästä pikkukappaleesta, jotka
+muodostivat näytäntöohjelman, millä André Antoine Parisissa 30 p.
+maaliskuuta 1887 perusti "Vapaan teatterin" (Théâtre libre). Myöskin
+Vergan kuuluisan draaman oli Antoine 1888 näytellyt kaikkea sovinnaista
+hylkäävässä teatterissaan.
+
+[118] Syystä kun influensa oli hätyyttänyt häntä silloinkin kun hän
+alkoi Papin perhettä kirjoittaa, sanoi hän sitä "oikeaksi
+influensanäytelmäksi".
+
+[119] Palkkiona suoritettiin Papin perheen tekijälle tähän aikaan
+tavallinen summa, 600 mk.
+
+[120] _Hemmo Kallio_ (Herman Puttonen), s. 2/4 1863 Jyväskylän pitäjään
+Eerolan talossa, jonka Rautalammilta tullut isä oli saanut naidessaan
+talon tyttären. Nälkävuosina meni talo menojaan, isä lähti maailmalle
+työnhakuun, ja Hemmon täytyi kerjäten elättää itseänsä ja äitiänsä.
+Sittemmin isä toki palasi, ja poika sai käydä 4 vuotta kouluakin
+Jyväskylässä. V. 1878 hän pääsi oppilaaksi Weilin ja Göösin
+kirjapainoon, 1882 hän muutti Helsinkiin, työskennelläkseen eri
+kirjapainoissa, ja 1888 Kuopioon Backmanin vastaperustetun kirjapainon
+johtajaksi. Tästä verraten turvatusta asemasta vastustamaton halu vei
+hänet alalle, jolla taas oli oppilaana alottaminen. Kirjailijanakin
+Kallio on toiminut, m.m. sovittanut Seitsemän veljestä näyttämölle.
+
+[121] _Kirsti Sainio_, s. 24/7 1872 Helsingissä, vanhemmat työmies Erik
+Johan Kjäll ja Erika Wass, suomalaisen kansakoulun käynyt ja yksityistä
+opetusta nauttinut m.m. kielissä, Näyttämötaiteessa hän on nti K.
+Avellanin oppilaita.
+
+[122] _Cecilia Silén_, s. 13/8 1864 Helsingissä, oli Bergbom-sisarusten
+suosikkeja. Tohtori risti hänet Sillaksi ja muisti häntä viimeisissä
+määräyksissään. "Silla" puolestaan huvitti nti Bergbomia ja tohtoria,
+kun tämä oli sairaana ulkomailla, kirjeillään teatterista.
+
+[123] Tarkottanee sitä, että Kaarlon asuinhuone uudessa rakennuksessa
+(Yrjönkatu 13) tulisi vaatimattomaksi.
+
+[124] Rva Augusta af Heurlinin terveydentila oli edellisenä
+talvikautena ollut hyvin huolestuttava.
+
+[125] Ne kaksi kirjettä, joissa Bergbom kertoo kaikki mutkat, eivät voi
+saada tässä tilaa, mutta pääseikka on kuitenkin mainittava. Syystä kun
+oli nyrjäyttänyt polvensa, hän jäi yöksi Salzburgiin, joka on
+ensimäinen asema Itävallan puolella. Mennessään hotelliin hän jätti,
+niinkuin usein tehdään, koffertinsa aamuksi asemalle; mutta kun hän
+aamulla kysyi sitä, oli se hävinnyt tietämättömiin. Asia oli sitä
+ikävämpi, kun arkussa oli enin osa matkarahojansakin. Tästäkös syntyi
+jupakka. Kun näet ruvettiin sähköteitse koffertia tiedustelemaan, alkoi
+riita itävaltalaisten ja baijerilaisten virkamiesten välillä:
+syytettiin toiset toisiaan hutiloimisesta. Eikä se siihenkään
+rajottunut. Juuri näinä aikoina preussilaiset valittivat, ettei
+baijerilaisilla rautateillä ollut tarpeellista 'kuria' (Zucht), vaan
+oli muka välttämätöntä asettaa ne preussilaisen hallinnon alle.
+Sentähden baijerilaiset olivat peloissaan, että juttu tulisi
+julkisuuteen. Se taaskin teki, että Bergbomilla ei lainkaan ollut
+aihetta syyttää viranomaisia välinpitämättömyydestä. Kyllä ne tekivät
+parastaan, mutta päiviä kului ennen kun asia selvisi. Bergbomin
+koffertti oli harmaja, ja Wienistä tuli harmaja matka-arkku, jota ei
+kukaan ollut siellä perinyt. Se oli kuitenkin väärä. Oikea tuli viimein
+-- Hampurista, ja nyt päästiin pulman perille. Bergbomin lähtiessä
+Reichenallista oli ollut tavaton tungos asemalla, ja silloin vaihdos
+oli tapahtunut hänen ja erään hampurilaisen herran harmajan koffertin
+välillä. Asian selviäminen jälleen lykkääntyi sen vuoksi, että tuo
+herra oli poikennut alkuperäisestä matkasuunnitelmastaan ja vasta
+viivyttyään kuka ties missä tullut Hampuriin ja huomannut saaneensa
+väärän koffertin. -- Hädissään Kaarlo oli sähköttänyt Emilielle ja
+pyytänyt rahaa. Tämä hätäileminen, jolla hän oli säikähyttänyt
+sisartaan, oli hänestä kaikkein ikävintä.
+
+[126] Kirjoitus, joka päättyy kirjeenmuotoisesti, alkaa
+päällekirjoituksella: "Elinan surma -- senaste uppsättning". Sana
+"viimeinen" viittaa edellisiin samanlaisiin, jotka kai olivat v:lta
+1889 ja joita Bergbom jo oli arvostellut. "Tämän suunnitelman keksin
+kotimatkalla", sanotaan kirjeen lopussa.
+
+[127] Kun kysymys Elinan surman synnystä oli tullut julkisuuteen, ja
+Numers vaati käsikirjoituksen takaisin, Bergbom lähetti aikaisimman,
+mutta antoi sitä ennen jäljentää sen ja herrojen J. Brofeldtin, I. K.
+Inhan, Alex. Slotten ja J. N. Reuterin tarkastaa ja todistaa
+jäljennöksen ja alkukirjoituksen yhtäpitäväisyys. Todistus on
+allekirjoitettu Helsingissä 10 p. lokak. 1892.
+
+[128] Tämä kuvaelma kuuluu nähtävästi myöhempään laitokseen, sillä se
+on niin yhtäpitävä kolmannen kuvaelman kanssa valmiissa näytelmässä.
+Sitä paitse siinä on viittaus sakaristokohtaukseen, joka on myöhempi
+lisäys. Tarkotamme Klaun kysymystä, mihin Kirsti on toimittanut
+"kerjäläisen, jonka varasti papilta".
+
+[129] Niinkuin lyhyestä selostetusta näkyy, on toiminnan kulku
+yhtämittainen ja selvä. Kumminkaan ei kuvaelmia ole kuin viisi, vaikka
+viimeinen on merkitty "seitsemäs". Oliko tarkotus jakaa pari niistä
+kahteen, vai onko kaksi hävinnyt? Jos jälkimäinen olettamus on oikea,
+niin pitäisihän toiminnan kulussa olla aukkoja. Kun ei ole sitä
+kirjettä, joka arvattavasti seurasi lähetystä, on vaikea ratkaista
+asiaa. Ettei tässä kuitenkaan perusteellisempaa erehdystä voi olla, sen
+näkee seuraavasta, se on siitä, että Numers itse todistaa sen mitä
+valmiissa draamassa on eroavaa ja uutta olevan Bergbomin antamaa.
+
+[130] Lause näyttää sisältävän ristiriidan kun siinä toiselta puolen
+sanotaan että Bergbom on hyväksynyt kaiken ja toiselta puolen, että
+Numers on sisällykseen nähden alistuva hänen ohjaukseensa. Asia käy
+kuitenkin selväksi kun huomaa, että Numers sanalla "uppställning"
+(exposé) tarkottaa _ainehistoa_, s.o. draaman henkilöitä eri
+luonteineen ja heidän suhteitaan toisiinsa. _Siinä_ Bergbom ei ollut
+ehdottanut mainittavaa muutosta, sitä vähemmän kuin kaikki päähenkilöt:
+Klaus, Kirsti, Elina, Uolevi ovat kansanrunosta saatuja; kumminkin
+sommittelu muutettiin melkoisesti, ja samalla tuli traagillinen
+selkkauskin syvennetyksi.
+
+[131] Keksimällä pakinoivat rouvat Bergbom rikastutti kuvausta samoin
+kuin ehdottamalla rouvat Kuopion takana kappaleeseen.
+
+[132] Kirstin väite että hän on Klaun puoliso yhtä hyvin kuin Elina,
+vaikka ei pappi ollut vihkinyt häntä, tavataan jo Bergbomin
+oopperasuunnitelmassa (kts. I s. 156).
+
+[133] Kerjäläinen vastaa runon Kiesusta ("Kiesus äiänä käveli"), joka
+kysyy mitä katuva Klaus itkee? -- Bergbom ajatteli häntä mieheksi,
+joka mieron teillä kulkiessaan oli tutustunut hussilais- tai muuhun
+1400-luvun lahkolaisoppiin. Kirjantekijä muistaa hänen kysyneen, olinko
+missään kirjassa tavannut tietoja sen ajan lahkolaisista. Näin
+käsitettynä tällä sivuhenkilöllä on merkitystä ajankuvauksen kannalta.
+
+[134] Numersin oli niin vaikea luopua tulipalo-katastroofista, että
+hän vielä viimeiseen puhtaaksikirjoitettuun kappaleeseen lisäsi:
+"kerjäläisen puhuessa alkaa tulenhohde näkyä ja enenee enenemistään,
+niin että esiripun hitaasti laskiessa yleisölle käy selväksi, että talo
+palaa myrskyssä (!)"
+
+[135] Puhdas tulo teki 960 mk. Jo keväällä oli Numers saanut
+tekijäpalkkiona 600 ja jouluksi hallitukselta kunniapalkintona 2,000 mk
+"erittäin" Elinan surmasta.
+
+[136] Ehdotus saavutti myöhemmin hyväksymisen korkeimmassa paikassa.
+
+[137] Tavallinen maksu Ida Aalbergin vierailuista näinä vuosina oli
+150 mk illasta ja yksi "resetti" eli, niinkuin nykyään sanotaan,
+"lahjanäytäntö."
+
+[138] Muun muassa Numers puhuu eräästä käsikirjoituksesta, johon hän
+oli tehnyt viimeiset korjauksensa ja jonka hän vähän ennen
+näyttelemistä oli lähettänyt Bergbomille. Sen hän tahtoo takaisin,
+koska hän muka oli lahjottanut sen eräälle naistuttavalleen. Ettei
+Bergbom sitä antanut, riippui tietysti siitä, että se juuri oli sen
+yhteistyön tulos, josta erimielisyys oli olemassa. Muutoin arvaamme
+Bergbomin menettelyyn senkin vaikuttaneen, että Numers oli antanut
+Kuopion takana kappaleen Arpelle, ja tuli tämä itse Helsinkiinkin
+näyttelemään sitä ja siis Suomalaisen teatterin kanssa kilpailemaan,
+ennen kun näytelmä oli suomenkielellä "loppuunnäytelty". Kun pitää tätä
+esimerkkiä silmällä, ei ole lainkaan kummaa, että Bergbom teatterinsa
+tähden piti kiinni luonnollisesta oikeudestaan Elinan surmaan.
+
+[139] Koska tekstissä mainittujen lehtien huomautus että Suomalainen
+teatteri olisi verraten vähäisellä palkkiolla lunastanut itselleen
+tekijältä näyttelemisoikeuden, jolla se sitten oli ansainnut "kymmeniä
+tuhansia" nykyaikana ehkä näyttää merkitsevämmältäkin kuin 1890-luvun
+alussa, on tässä syytä muistuttaa että siihen aikaan 600 mk ei ollut
+niinkään mitätön palkkio. Tosiasia on näet että Suomalainen teatteri
+tässäkin kohden oli avaramielisempi kuin Ruotsalainen. Bergbom tahtoi
+aina että maksettaisiin mahdollisimman runsaasti ja milloin ei
+teatterin omista varoista katsottu voitavan antaa niin paljon kuin hän
+olisi suonut, koetti hän vaikuttaa niin että tekijät muualta päin
+saivat lisäpalkkiota. Siten oli hän myötävaikuttamassa siihen, että
+sekä Minna Canth että Numers saivat palkintoja. Numers sai siten
+Kuopion takana ja Elinan surma kappaleistaan, edellisestä 900 ja
+jälkimäisestä 3,560 markkaa (kts. ylemp. s. 416). Mahdollista on että
+nämäkin määrät tuntuvat pieniltä nykyään, jolloin kuulemamme mukaan
+käännöksistäkin vaaditaan yhtä paljon kuin ennen alkuperäisistä
+draamoista. Varmaa on kuitenkin että tekijät, heidän kirjeistään
+päättäen, olivat sangen tyytyväisiä Bergbomin aikaiseen maksutapaan. --
+Muutoin on huomattava, että suomalaisten kirjailijain palkkiot meillä
+alkoivat nousta vasta sen jälkeen kun kustannusosakeyhtiö Otavan
+perustamisen kautta (1890) tarpeellinen kilpailu kustantajain välillä
+oli syntynyt. Tämän kirjan tekijä on tässä tavallaan asiantuntija,
+sillä kun hän 1888 G. W. Edlundille tarjosi niin suuren (!) suomalaisen
+kirjan kuin Johannes Takasen elämäkerran kustannettavaksi, sai hän sen
+takaisin ivallisella hymyllä -- "Ei kannata, sehän on kokonainen
+taidehistoria, jos itse maksatte painatuksen, niin otan sen
+myytäväksi!" Silloin nolattu tekijä päätti, että suomalainen
+kustannusyhtiö Helsingissä on perustettava, ja kahta vuotta myöhemmin
+Otava alkoi toimensa. Sitä ennen Bergbom oli niitä harvoja, jotka
+olivat kohdelleet suomalaisia kirjailijoita -- kirjailijoina.
+
+[140] Meidän harventamamme.
+
+[141] Numersilla oli ollut tekeillä kappale nimeltä "Snälla flickor".
+
+[142] Tulen polttama lapsi pelkää tulta.
+
+[143] _Olga Salo_, s. 29/12 1865, muurarimestari W. Piirosen tytär
+Viipurista, yksityisen venäläisen koulun käynyt, vasta 16-vuotiaana
+oppinut suomea, mutta niin hyvin siihen perehtynyt, että suomentajana
+(venäjän- ja saksankielistä) ja kirjailijanakin toiminut. V 1887
+liittynyt Aspegrenin seurueeseen, jonka jäsenenä jonkun aikaa nauttinut
+rva Raa-Winterhjelmin opetusta Tukholmassa; naimisissa Oskari Salon
+kanssa, joka vuotta myöhemmin muutti Aspegrenilta Suomalaiseen
+teatteriin.
+
+_Mimmi Lähteenoja_, s. 27/8 1865, korpraalin tytär Helsingistä,
+kansakoulun käynyt, Aspegrenin seurueessa v:sta 1888.
+
+_Otto Närhi_, s. Rautalammilla 1864, oli soittajana Kuopion
+pataljoonassa ennen kun 1884 liittyi Aspegrenin Kansanteatteriin.
+
+[144] Tämä rintakuva, jonka Runeberg teki omasta alotteestaan, on nyt
+pronssiin valettuna Kansallisteatterissa. Se samoin kuin ennen mainittu
+(kts. ylemp. s. 419), samassa paikassa nähtävä, Rob. Stigellin
+muovailema Emilien rintakuva valettiin -- Emil Vikströmin välityksellä
+-- pronssiin Brüsselissä 1908. Kustannuksiin käytettiin sisarusten
+hautapatsaan pystyttämistä varten kerättyjä, ylijääneitä varoja.
+
+[145] Nämä sanat tarkottanevat "Kovan onnen lasten" aikoja ja
+teatterissa tapahtuneita sisällisiä rettelöitä, joissa seurueen jäsenet
+näyttäytyivät kovin vähän ymmärtävän panna arvoa johtajaan, joka heillä
+oli.
+
+[146] Niin oli tehty edellisenäkin syksynä ja oli siis Minnan
+väite, että kappaletta U. S:n arvostelijan "kiellosta" ei oltu
+kansannäytännössä esitetty, väärä.
+
+[147] Suora viittaus siihen mitä oli tapahtunut nähdään paitse parissa
+edellisessä otteessa eräässä Minna Canthin kirjeessä Emilielle
+(15/7 1891), jossa hän -- kerrottuaan miten Kuopiossa "nuorten"
+piireissä tapahtuneissa neuvotteluissa kirjailijayhdistyksen
+perustamisesta voitolle oli päässyt (Minnan vastustama) mielipide, että
+yhdistys on käsittävä myöskin ruotsalaisia kirjailijoita -- lausuu: "On
+se luonnollista nykyisissä oloissa tuo liittyminen sveeseihin.
+Ajatelkaamme vaan Ahon asemaa viime valtiopäivillä [se on m.m. 'Yksin'
+kirjan arvostelua, kun oli kysymys kirjailijapalkkioista]. Ja mitä
+minun kokemuksiini tulee, niin -- nehän tunnette. Ei minulla ollut
+Kovan onnen lapsissani puolellani muut kuin Nya Pressen. Ja kun
+Suometar viime vuonna kertoo Suomalaisen teatterin hyvästä
+menestyksestä, ei se katso maksavan vaivaa edes mainitakaan, että
+siellä myöskin oli näytelty kotimainen kappale [Papin perhe!].
+Muistuipa silloin mieleeni, kuinka sveesit olivat ottaneet
+Tavaststjernan huonot 'Affärit' vastaan. Fennomaanit eivät pane mitään
+arvoa kirjallisuudelle, he ennemmin tahtoisivat sen tukahuttaa, jos
+mahdollista. Kun ei omalta puolueelta saa minkäänlaista sympatiaa, ja
+kun ruotsinmieliset ovat siihen määrään ystävällisiä kuin he ovat,
+miksi emme silloin tarttuisi ojennettuun käteen. Että minä sen teen
+haikealla mielellä on luonnollista, sillä minulla on vielä muistossa
+entiset ajat, jolloin kaikki henkinen työ suomalaisella taholla sai
+tukea ja kannatusta fennomaaneilta. Nyt päin vastoin. Niin ajat
+muuttuvat. Nuoret ovat onnellisempia, sillä he voivat vapaammin
+jättää entiset ystävät ja liittyä toisiin, taikka oikeastaan he
+ruotsinmielisissä vasta saavat ystäviä. Muun muassa on nyt kysymys
+Kalle Ahon 'Epäilijän' kääntämisestä ruotsinkielelle, jolloin se
+myöskin tulisi otettavaksi Ruotsalaisen teatterin ohjelmistoon. Ei
+suinkaan ole hänen syynsä, että näin käy. Eikä myöskään sovi ihmetellä,
+jos hänestä, kaikista periaatteista huolimatta, sen jälkeen tulee
+Ruotsalaisen teatterin palvelija. Syyt ovat ihmeteltävät ja ikävät, --
+seuraukset ovat luonnolliset (!)." -- Näkeehän tästä, että Minna
+Canthissa se kiihottunut mieliala kuvitteluineen, johon luopuminen
+perustui, oli jo täysin kehittynyt kesällä 1891.
+
+[148] Muillekin Sala kirjoitti jäähyväiskirjeitä, muun muassa nti
+Emilie Stenbergille yhden, joka sisälsi viimeisiä sanoja ja
+tervehdyksiä kullekin toverille erikseen.
+
+[149] Nähtävästi kirjoittaja on Salaa varten sattuvasti käyttänyt
+sanoja ja lauseita niistä muistosanoista, jotka Bergbom 1883 oli
+kirjoittanut Vilhosta (kts. ylemp. s. 152). Bergbom itse ei ole voinut
+Salasta kirjoittaa, aika ei olisi sitä myöntänyt.
+
+[150] Meillä on käytettävänämme ainoastaan alustelma, johon korjauksia
+on tehty. Mahdollista lienee, että joku kohta vielä muutettiin
+puhtaaksikirjoittaessa, mutta pääasiassa sen sisällys epäilemättä on
+sanasta sanaan semmoinen, jollaisena rva Canth sai sen luettavakseen.
+-- Lukijaa kehotetaan silmäilemään Minna Canthin syytöksiä (siv. 444),
+sillä kirjoitus kohdistuu niihin, toiseen toisensa perästä.
+
+[151] Tämän jälkeen seuraa käsikirjoituksessa pyyhitty kohta, jossa
+sanotaan, että kappaleen esittäminen Uudenmaan pataljoonan
+seuranäytännöissä yksinkertaisemmin on siten selitettävissä, että
+ruotsinmielisillä upseereilla ei ollut aavistustakaan Kovan onnen
+lapsista, "oliko se kala vai lintu!"
+
+[152] Arvostelija, jota tässä tarkotetaan, oli maisteri Rinne, joka
+1890-91 kirjoitti teatterista U. S:een. Kun lokakuulla 1890 oli
+näytelty Calderonin Elämä on unelma ja Shakespearen Hamlet, katsoi hän
+syytä olevan muka yleisön nimessä moittia ohjelmistoa liiallisesta
+klassillisuudesta. "Suomalaisen teatterin ystävä" (tämän kirjan tekijä)
+esiintyi 11/11 ohjelmiston puolustajana sitä paremmalla syyllä kuin
+tunnettu oli, että klassilliset näytelmät olivat säännöllisesti
+menestyneet paremmin kuin uudenaikaiset. -- Se joka piti Papin perhettä
+vähemmän sopivana kansannäytännöksi, lienee kuitenkin ollut toinen
+tilapäinen arvostelija. Kun näet Papin perhe syksyllä 1891 oli
+kansannäytäntönä annettu, julkaisi eräs "katselija" U. S:ssa pitkän
+kirjoituksen, jossa hän laajasti puhuu niistä kasvatusperijohteista,
+jotka hänen mielestään kappaleessa tulevat näkyviin. Arvattavasti luuli
+Minna Canth tämän hänelle hyvin epäsuosiollisen kirjoituksen
+vaikuttaneen Bergbomiin. Syy ettei Papin perhettä voitu
+näytäntökaudella 1891-92 _useammin_ kuin yhden kerran esittää
+kansannäytäntönä, oli kuitenkin tekstissä mainittu, Salan
+ulkomaanmatka.
+
+[153] Niille, joista Bergbomin sanat tuntuvat liian ankarilta,
+muistutamme mitä tri Rolf Lagerborg ruotsalaistemme hirmulapsena
+(enfant terrible) lausuu Framtid lehdessä 1906 n:o 19 puhuessaan
+ruotsalaisten tulevaisuudesta kun suomalaisuus pääsee voitolle:
+hallitsevien jälkeläisinä he muuttavat mieluummin pois kun taipuvat
+"entisten renkiensä" alle, "kasvatettuina ylenkatsomaan suomalaisuutta"
+on heistä, ruotsinkielen alistettu asema "arvokkaisuuden ja ihmisarvon
+uhraus". -- Bergbom oli siksi kokenut, että hän, niinkuin vanha
+lausetapa kuuluu, "tunsi Pappenheimiläisensä".
+
+[154] Kuinka Minna Canth kahdeksan vuotta ennen -- silloin kun hän
+todella rakasti Suomalaista teatteria -- puhui siitä, näyttää seuraava
+ote kirjeestä Emilie Bergbomille (28/6 1884): "Ollakseni oikein
+runollinen vertaan Suomalaista teatteria ihanaan puuhun, jossa me
+kaikki olemme oksia ja jossa Tohtori ja Emilie ja Ida Aalberg ovat
+kaikkien suurimpia oksia. Kuinhan en minä oksa vaan kuivettuisi ja
+karsittaisi pois." -- Todellisuudessa hän itse repäisi itsensä irti
+"ihanasta puusta".
+
+[155] Valaiseva on erään tunnetun ruotsinmielisen vastaus kun
+keskustellessa Bergbomin ja Numersin välisestä riidasta kysyttiin:
+"Mutta mitä sitte, jos Numersilta ei enää mitään valmistuisikaan, kun
+hän jää yksin?" -- "Se on yhdentekevä, kun vaan ei Suomalainen teatteri
+ansaitse rahaa hänen kappaleillaan!"
+
+[156] Lähteissämme ei ole mitään tietoja siitä että Bergbom olisi
+vaikuttanut tämän draaman syntyyn. Kumminkin tiedämme niin tapahtuneen,
+sillä samoin kuin hän kävi Numersin luona neuvottelemassa uusista
+draamoista, kävi hän syksyllä ja talvella 1891-92, jolloin näytelmä
+kirjoitettiin, Tavaststjernan luona, joka silloin asui Malmilla. Kirjan
+tekijä on kuullut tämän Bergbomin omasta suusta. -- Runoilija koetti
+aluksi kirjoittaa näytelmänsä suomenkielellä. Hän lähetti näet
+23/11 1891 neljä "suorasti suomeksi" kirjoitettua kohtausta K. Leinolle
+tarkastettavaksi. Myötäseuraavassa kirjeessä hän sanoo: "Koko tämä
+juttu syntyi siitä, että minä tunsin ajattelevani suomeksi, kun panin
+ruotsalaisia sanoja Pihlin ja Lehtimaan suuhun". (Nykyaika 1898 s. 241
+ss.) Sittemmin hän kuitenkin luopui yrityksestään ja pyysi Ahoa
+suomentajaksi.
+
+Uramon torppa oli ensimäinen näytelmä, jonka esittämisoikeudesta
+tekijän ja teatterin välillä (tanskalaisen mallin mukaan) laadittiin
+välikirja. Näytteeksi suomennamme sen tähän:
+
+    Sopimus Suomalaisen teatterin ja minun välilläni oikeudesta
+    esittää 4-näytöksistä draamaani Uramon torppa.
+
+    I. Niin pian kun johtokunta on hyväksynyt kappaleeni näyteltäväksi,
+    saan minä palkkiona viisisataa (500) mk.
+
+    II. Jokaisesta kolmestakymmenestä (30) ensimäisestä näytännöstä,
+    joko ne tapahtuvat Helsingissä taikka maaseudulla, saan minä
+    kymmenen (10) prosenttia teatterin bruttotulosta tekijäpalkkiona.
+
+    III. Kaikista seuraavista näytännöistä saan viisi prosenttia
+    teatterin bruttotulosta.
+
+    Yllämainituilla ehdoilla luovutan minä tämän draamani
+    esittämisoikeuden Suomessa Suomalaiselle teatterille, kuitenkin
+    niin että sen yksinomainen esittämisoikeus on voimassa Helsingissä
+    viisi vuotta eteenpäin tästä päivästä lukien, maaseudulla kolme
+    vuotta.
+
+    Helsingissä 7 p. marrask. 1892.
+
+                                   Karl A. Tavaststjerna.
+
+    Tämän sopimuksen hyväksyy:
+
+                                   (Johtokunnan jäsenten nimet.)
+
+[157] Tammikuulla olisi otettu uudempi Ibsenin näytelmä Rakennusmestari
+Solness esitettäväksi, jos Ida Aalberg olisi suostunut näyttelemään
+Hilda Wangelia, mutta vastaus oli kieltävä.
+
+[158] Tekijäpalkkiona maksettiin K. Aholle 400 sekä M. Vuorelle ja
+Numersille kummallekin 150 mk.
+
+[159] Erkko oli niin erinomaisen arkaluontoinen, ettei hän pyytänyt
+eikä ottanut neuvoja runoilijatoimessaan. Ainoa tapa millä Bergbom
+lienee vaikuttanut tähän näytelmään oli se, että hän pyyhkimällä eli
+poisjättämällä eräitä lyyrillisiä kohtia teki sen otollisemmaksi
+näyttämölle. Oikeus "pyyhkimiseen" onkin, niinkuin tiedetään, niitä,
+joista teatterinjohtaja viimeksi luopuu!
+
+[160] Kaarlo toimitti kaikki asiat kirjoittamalla nti Elfvingille.
+Eräässä kirjeessä 30/4 tavataan seuraava lystillinen kohta, joka koskee
+Prinsessa Ruususta: "Ruususessa tarvitaan lapsibaletti. Tahdotko sanoa
+sen affishörskalle, niin että hän ajoissa hankkii tanssijoita. Meillä
+pitää olla kahdeksan 6 à 7-vuotista, kuusi 9 à 10-vuotista, kuusi
+12-vuotista -- kaikki tyttöjä. Sitäpaitsi kymmenen poikaa noin
+6--10-vuotista. Joka illasta, olkoon harjotus taikka näytäntö, maksamme
+25 penniä. Jos sattumalta joku _taitava_ täysikäinen olisi saatavissa,
+niin voidaan häntäkin käyttää -- jokapäiväisistä löntyistä emme huoli."
+
+
+
+***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III***
+
+
+******* This file should be named 51584-8.txt or 51584-8.zip *******
+
+
+This and all associated files of various formats will be found in:
+http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/5/8/51584
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions will
+be renamed.
+
+Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
+law means that no one owns a United States copyright in these works,
+so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
+States without permission and without paying copyright
+royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
+of this license, apply to copying and distributing Project
+Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
+concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
+and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
+specific permission. If you do not charge anything for copies of this
+eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
+for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
+performances and research. They may be modified and printed and given
+away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
+not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
+trademark license, especially commercial redistribution.
+
+START: FULL LICENSE
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
+Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
+www.gutenberg.org/license.
+
+Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
+Gutenberg-tm electronic works
+
+1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or
+destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
+possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
+Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
+by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
+person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
+1.E.8.
+
+1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement. See
+paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
+agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
+electronic works. See paragraph 1.E below.
+
+1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
+Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
+of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
+works in the collection are in the public domain in the United
+States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
+United States and you are located in the United States, we do not
+claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
+displaying or creating derivative works based on the work as long as
+all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
+that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
+free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
+works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
+Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
+comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
+same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
+you share it without charge with others.
+
+1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
+in a constant state of change. If you are outside the United States,
+check the laws of your country in addition to the terms of this
+agreement before downloading, copying, displaying, performing,
+distributing or creating derivative works based on this work or any
+other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
+representations concerning the copyright status of any work in any
+country outside the United States.
+
+1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
+immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
+prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
+on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
+phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
+performed, viewed, copied or distributed:
+
+  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
+  most other parts of the world at no cost and with almost no
+  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
+  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
+  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
+  United States, you'll have to check the laws of the country where you
+  are located before using this ebook.
+
+1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
+derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
+contain a notice indicating that it is posted with permission of the
+copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
+the United States without paying any fees or charges. If you are
+redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
+Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
+either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
+obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
+trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
+additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
+will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
+posted with the permission of the copyright holder found at the
+beginning of this work.
+
+1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
+any word processing or hypertext form. However, if you provide access
+to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
+other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
+version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
+(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
+to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
+of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
+Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
+full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
+provided that
+
+* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
+  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
+  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
+  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
+  within 60 days following each date on which you prepare (or are
+  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
+  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
+  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
+  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
+  Literary Archive Foundation."
+
+* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+  License. You must require such a user to return or destroy all
+  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
+  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
+  works.
+
+* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
+  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
+  receipt of the work.
+
+* You comply with all other terms of this agreement for free
+  distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
+Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
+are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
+from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
+Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
+trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
+Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
+electronic works, and the medium on which they may be stored, may
+contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
+or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
+intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
+other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
+cannot be read by your equipment.
+
+1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from. If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium
+with your written explanation. The person or entity that provided you
+with the defective work may elect to provide a replacement copy in
+lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
+or entity providing it to you may choose to give you a second
+opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
+the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
+without further opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
+OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
+LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of
+damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
+violates the law of the state applicable to this agreement, the
+agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
+limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
+unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
+remaining provisions.
+
+1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
+accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
+production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
+electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
+including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
+the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
+or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
+additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
+Defect you cause.
+
+Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of
+computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
+exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
+from people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
+generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
+Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
+www.gutenberg.org 
+
+Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
+Archive Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
+U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
+mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
+volunteers and employees are scattered throughout numerous
+locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
+Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
+date contact information can be found at the Foundation's web site and
+official page at www.gutenberg.org/contact
+
+For additional contact information:
+
+    Dr. Gregory B. Newby
+    Chief Executive and Director
+    gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment. Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements. We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
+DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
+state visit www.gutenberg.org/donate
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations. To
+donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
+
+Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
+Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
+freely shared with anyone. For forty years, he produced and
+distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
+volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
+the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
+necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
+edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search
+facility: www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
diff --git a/51584-8.zip b/old/51584-8.zip
index ff8e3bb..ff8e3bb 100644
--- a/51584-8.zip
+++ b/old/51584-8.zip