diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52322-8.txt | 3510 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52322-8.zip | bin | 45170 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 3510 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..05347d2 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #52322 (https://www.gutenberg.org/ebooks/52322) diff --git a/old/52322-8.txt b/old/52322-8.txt deleted file mode 100644 index b8743e4..0000000 --- a/old/52322-8.txt +++ /dev/null @@ -1,3510 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Kaarle XII, by August Strindberg - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - -Title: Kaarle XII - Viisikuvaelmainen näytelmä - -Author: August Strindberg - -Translator: Kaarle Halme - -Release Date: June 13, 2016 [EBook #52322] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAARLE XII *** - - - - -Produced by Jari Koivisto - - - - - - -KAARLE XII - -Viisikuvaelmainen näytelmä - - -Kirj. - -AUGUST STRINDBERG - - -Suom. Kaarle Halme - - - - - -Helsingissä, -Yrjö Weilin, -1909. - - - - -HENKILÖT: - - KAARLE XII - ULRIKA ELEONORA - GÖRTZ - ARVID HORN - KARL GYLLENBORG - FEIF, sihteeri - HULTMAN, edeskäypä - KATHARINA LECZINSKA - EMERENTIA POLHEM - EMANUEL SVEDENBORG - KÄÄPIÖ LUXENBOURG - -SIVUHENKILÖT: - - "MIES" - "VAIMO" - TYYTYMÄTÖN - VALTIONEUVOS - PUHEMIEHET, neljästä säädystä - MERIMIES - RANNIKKOVARTIJA y.m. - -TAPAHTUMAPAIKAT: - -I KUVAELMA Skånen rannikolla. - -II KUVAELMA Kuninkaan vastaanottohuoneessa Lundissa. - -III KUVAELMA Torilla Görtzin asunnon edustalla Lundissa. - -IV KUVAELMA Görtzin talon puutarhassa Lundissa. - -V KUVAELMA Fredrikstenin linnoituksen edustalla Norjassa. - - - - -I KUVAELMA - - -Skånen rannikolla eräänä tuulisena aamuna joulukuussa 1715. Rappeutunut -tupa, joka on jätetty autioksi 1710 vuoden ruttoaikana, on -perustuksiaan myöten haudattuna lentohiekassa. Akkunat ovat rikotut, -kattohirret revityt ja ovi sijoiltaan. Hajonnut etuseinä paljastaa -nokisen lieden ja savutorven. Tuvan edustalla on lehdetön, tuulen -kuivaama omenapuu, jossa yksi ainoa omena heiluu tuulessa. Puun -juurella on rikkaläjä ja kuivettuneita takkiaisia. Tuvan oikealla -puolella näkyy kirkon ja usean asuinrakennuksen palaneet rauniot. Meri -taaempana on musta. Taivaanrannalla näkyy vaaleanharmaa päivänsarastus. -Risaisesti puettu mies etsiskelee raunioissa. Rannikkovartija tulee. - -RANNIKKOVARTIJA. Seis! Wer da? - -MIES (piiloutuu patsaan taakse kirkon raunioilla). - -RANNIKKOVARTIJA. Seis! Wer da? (Menee miehen luo) - -MIES. Kukako olen? -- Muinoin olin sotilas. Muinoin oli tässä kylä. - -RANNIKKOVARTIJA. Mitä etsit? - -MIES. Etsin kotia, joka oli, mutta ei ole enää. - -RANNIKKOVARTIJA. Puhu kovemmin! Tuuli sekoittaa sanasi. - -MIES. Eikö tässä ollut kylä jota kutsuttiin Kurjalaksi? - -RANNIKKOVARTIJA. Kyllä oli! Näetpä rauniot. Tässä oli kirkko, tuossa -koulu. - -MIES. Missä oli sotilaan mökki? - -RANNIKKOVARTIJA. Tuossa. - -MIES. Tuossa! Miksi se ei enään ole siinä? - -RANNIKKOVARTIJA. Siksi että rutto ensin korjasi kaikki asukkaat ja -sitten vihollinen poltti talot. - -MIES. Koska rutto tuli? - -RANNIKKOVARTIJA. Heti Pultavan jälkeen. - -MIES. Mistä rutto tuli? - -RANNIKKOVARTIJA. Pultavalta -- Venäjältä, joka nieli kuninkaamme ja -sotajoukkomme. Oletko ollut sotaväessä? - -MIES. Olen -- ja Pultavalla ja Venäjällä ja Siperiassa. - -RANNIKKOVARTIJA. Mitä menitte sinne? Mahdoitte pysyä kotona. - -MIES. Sanos muuta! (Tutkii mökkiä) Aivan oikein! Tässä oli pirttini, -tässä kotini, tässä istui vaimoni ja kaksi lastani! Takassa tuolla -keitettiin minun ruokani, ikkunan luona tuolla leikkivät minun lapseni -ja tuossa kynnyksellä odotti vaimoni ja paikkasi vaatteita... Siitä on -viisitoista vuotta! -- Viisitoista! -- Tuon omenapuun istutin ennen -lähtöäni. Mutta hedelmää en saanut nähdä. Nyt saan sen nähdä, mutta se -on mädäntynyt! (Ravistaa puuta mutta omena ei putoa) Tietysti. -(Kohentelee rikkaläjää) Tuossa ovat minun rikotut talouskaluni, -suolasalkkari, kiviset lautaset, läkkipeltiset lusikat, -- ja kengän -antura -- se on vaimoni -- hänellä oli pieni, kaunis jalka, joka astui -hiljaa ja kevyesti -- täällä! -- Mitäpä hyödyttää vaikeroiminen! Tuon -näköinen kai on koko valtakunta!... Raunio, roskaläjä -- ja mätä omena -latvassa... - -RANNIKKOVARTIJA. Jonkun pitäisi ravistaa se alas! - -MIES (leimahtaen). Kenen? - -RANNIKKOVARTIJA. Jonkun, jolla on sydäntä. - -MIES. Kas tuossa minun sotilastauluni, joka oli tupani oviseinällä: -numero seitsemänkymmentäkolme, eteläskånelainen. Se olin minä... Mitä -tähystelet ulapalle? - -RANNIKKOVARTIJA. Etkö tiedä sitä? Etkö ymmärrä? - -MIES. En. - -RANNIKKOVARTIJA. Etkö ole kuullut, että Stralsund on antautunut? - -MIES. Ei! Entä konna? - -RANNIKKOVARTIJA. On paennut. - -MIES. Aivan kuin Pultavalla! Konna pakenee aina, paitsi voittaessaan! -Kerran pakeni hän naista. - -RANNIKKOVARTIJA. Kerran? Hän on aina paennut naisia! - -MIES. Miksi on konna aina naisia paennut? - -RANNIKKOVARTIJA. Sentähden, että hän ei ole luullut selviävänsä -naisväestä. - -MIES. Niinpä kai. -- Mitä näet ulapalla? - -RANNIKKOVARTIJA. Minä näen tanskalaisen kolmimastoisen ajavan pientä -prikiä. - -MIES. Sitten on konna prikillä. - -RANNIKKOVARTIJA. Niin on. - -MIES. Eikö siellä ole mitään särkkiä, salakareja, kurimuksia tai -merivirtoja? - -RANNIKKOVARTIJA. Kyllä, mutta hirtettävä ei uppoa. - -MIES. Eikö löydy hamppunuoraa Ruotsin valtakunnassa? - -RANNIKKOVARTIJA. Karlskronassa löytyy nuoraa, mutta ei löydy ketään -joka uskaltaisi kiristää sillä. - -MIES. Eikö? - -RANNIKKOVARTIJA. Tunnetko sinä jonkun? - -MIES. Tunnenpa niinkin!... Tuleeko hän tässä maalle? - -RANNIKKOVARTIJA. Tulee... Mitä teit sinä Siperiassa? - -MIES. Ensin kävin koulua ja sitten minusta tuli koulumestari. - -RANNIKKOVARTIJA. Näetkö noita herroja tuolla rannalla? - -MIES. Näen. - -RANNIKKOVARTIJA. Siinä näet yhden valtioneuvoksen ja neljän säädyn -puhemiehet. - -MIES. Etkö usko, jos majakkatulen sytyttäisi tähän, aivan tähän, että -konna prikineen seilaisi tästä elämästä, ja valtakunta pelastettaisiin? - -RANNIKKOVARTIJA. Merkillistä, että me molemmat, jotka ensi kerran -tapaamme toisemme, elähdymme samasta ajatuksesta. - -MIES. Ehkä on vain yksi ajatus koko valtakunnassa. Sytytänkö? - -RANNIKKOVARTIJA. Sytytä! Vaikka en usko sen auttavan. Tähän asti ei ole -terä eikä kärki, ei vesi eikä tuli pystynyt häneen. Eikä mikään tule -pystymään, ennenkun hänen aikansa on tullut. - -MIES (Sytyttää tuvan takkaan tulen). Kun konna nyt saa nähdä tämän -majakan, niin luulee hän sen ilotulitukseksi. -- Kyllä! -- Ilotuleksi -se voi tulla, vaikka ei vielä. - -RANNIKKOVARTIJA. Miksi kutsut häntä alituiseen konnaksi? - -MIES. Sen sinä tiedät yhtä hyvin kuin minä ja koko kansa -- koko -- -puoli vaan, sillä toinen puoli on kuollut... Mutta sanopas mitä tekee -hallitus täällä rannalla? - -RANNIKKOVARTIJA. Ne, näetkös, pelkäävät menettävänsä päänsä kun ovat -hänen poissaollessaan kutsuneet kokoon valtiopäivät ja ehdottaneet -hänen erottamistaan. - -MIES. Erottamista? Juoppoja pappeja, kelvottomia virkamiehiä ja -pelkureja upseereja erotetaan -- -- -- - -RANNIKKOVARTIJA. Näetkös! Tuli vaikuttaa veteen. Konna luovailee. -Tanskalainen jättää sikseen ja menee toisaalle peläten matalikkoa. -Rannasta lähtee venhe -- hän on pelastettu. - -MIES. Sitten on aika että mekin pelastamme itsemme... - -RANNIKKOVARTIJA. Ensin kätesi, maan mies! - -MIES. Tässä. - -RANNIKKOVARTIJA. Mihinkä matkasi? - -MIES (suruisesti). Kenpä tietänee! -- Hyvästi! Hallitus tulee. - -RANNIKKOVARTIJA. Hallitus -- maantiellä! Kuningas harhatiellä! Voi -maata, maata! - - (Menevät eri haaroille) - (Laukaus kuuluu kaukaa. Tuuli ja sade lisääntyvät.) - - (Valtioneuvos ja neljän säädyn puhemiehet tulevat. He ovat - puetut märkiin viittoihin ja ovat kalmankalpeita valvomisesta, - sateesta, kylmästä ja levottomuudesta.) - -VALTIONEUVOS. Kuningas tulee! - -AATELISMIES. Jumala olkoon meille armollinen! - -PAPPI. Mitä olemme tehneet? - -PORVARI. Velvollisuutemme. - -TALONPOIKA. Enemmän kun velvollisuutemme -- me olemme uhrautuneet. - -VALTIONEUVOS (Ottaa esiin paperin, jota suojelee sateelta). Olen -kirjoittanut: maa, joka on ollut kuninkaansa hylkäämänä viidentoista -vuoden ajan, tervehtii hänet tervetulleeksi taas ja pyytää rauhaa... - -AATELISMIES. Sitä ei hän koskaan ota kuullakseen! - -PAPPI. Voi maata, jonka kuningas on hullu. - -PORVARI. Voi meitä, jotka tulemme hullun tuomittaviksi! - -TALONPOIKA. Voi maata, jonka kuningas on konna! - - (Ulkoa kuuluu käsien yhteenlyömistä. Kaikki lyyhistyvät kauhusta). - -VALTIONEUVOS. Mitä sanoo talonpoika? - -TALONPOIKA. Konna, sanoin minä. - -VALTIONEUVOS. Vaiti! Tuuli voi kuljettaa sanasi siihen korvaan, joka -kuuli Turkkiin mitä kuiskailtiin Ruotsissa! - -TALONPOIKA. Siihen korvaan, joka voi olla kuuro kokonaisen kansan -rukouksille, oikeutetuille valituksille, hätähuudoille! Herra, kuule -meitä taivaassasi; Herra, rankaise häntä; Herra, armahda meitä! - -KAIKKI. Amen! - -AJUTANTTI. Kuningas! -- Pois tieltä, joukko! - -VALTIONEUVOS. Hallitus ei ole mikään joukko! - -AJUTANTTI. Hallitus? -- Tämäkö hallitus? (Tekee käsivarsillaan -liikkeen: tieltä!) - -VALTIONEUVOS (esiin). Tunteeko ajutantti minua? - -AJUTANTTI. Valtioneuvos? -- Mikä on asianne? - -VALTIONEUVOS. Pyytää pääsyä kuninkaan luo ja esittää valtakunnan... - -AJUTANTTI. Tuota olemme jo kuulleet niin kauvan... - -TALONPOIKA. Kuulkaa sitten kerta vielä! - -AJUTANTTI. Tiedä huutia, talonpoika! -- Katsokaa, kuningas tulee! - -AATELISMIES (toisille). Ei kukaan polvilleen! - -TALONPOIKA. Ei mitään polvistumista! - -PORVARI. Suostuttu. - -DÜRING (tulee oikealta kovalla vauhdilla. Nähtyään tulen, menee mökkiin -ja lisää puita takkaan.) - -ROSEN (tulee oikealta). Tieltä talonpojat!... - -HULTMAN (tulee oikealta pieni kirstu kainalossa). - -AATELISMIES. Kuninkaan seurue. - -PAPPI. Edeskäypä! - -TALONPOIKA. Lautasen nuolija! - -LUXENBOURG (tulee viulu kainalossa). - -PORVARI. Hovinarri! -- Mikä seurue! - -TALONPOIKA. Tuollaisella hallituksella voidaan päästä pitkälle! -Jättiläinen etsii kääpiötä... - -KAKSI SOTILASTA (paljastetuilla miekoilla työntää syrjään -valtioneuvoksen ja puhemiehet, jotka väistyvät vasemmalle, lankeavat -polvilleen ja ojentavat kätensä oikealle). - -KUNINGAS (oikealta, viluisena, märkänä. Menee nopeasti ohi -valtioneuvoksen ja puhemiesten, jotka ovat peittyneinä sotilaitten, -Hultmanin ja Luxenbourgin taakse. Menee mökkiin. Heittää pois viittansa -ja asettuu levollisena ja liikkumattomana tulen eteen). - -AJUTANTTI (menee kuninkaan luo. Kuningas antaa hänelle hiljaa jonkun -määräyksen, jonka jälkeen ajutantti menee valtioneuvoksen ja -puhemiesten luo, joilta hän ottaa kirjeitä, jotka heti vie -kuninkaalle.) - - (Kunnioittavainen hiljaisuus vallitsee kuninkaan avatessa - kirjeitä. Hän silmäilee niitä ja heittää ne tuleen. Sitten - viittaa hän ajutantin luokseen. Näkyy neuvottelevan hänen - kanssaan tien suunnasta. Senjälkeen hän kiristää vyötään ja - painaa hatun alas otsalleen. Rosen panee hänen hartioilleen - vaipan, jonka kaulus nostetaan.) - - (Ajutantti menee ulos ja komentaa; valmiit! sekä antaa merkin - lähteä oikealle, perälle. Sotilaat marssivat osoitettuun - suuntaan kirkon raunioitten ohi. Kuningas seuraa nopein askelin. - Rosen perässä, mutta viittaa Hultmania ja Luxenbourgia jäämään. - Düring seuraa kuningasta.) - -AATELISMIES (porvarille). Miksi me polvistuimme? - -PORVARI. En tiedä. En voinut muuta. - -TALONPOIKA. Oliko se kuningas? -- Hän on siis vallan toista kuin muut -ihmiset. Aivan kuin joku olisi käynyt hänen edellään ja raivannut... -minä en voi ymmärtää (puhdistaa polviaan) oli aivan kuin joku olisi -lyönyt jalat alta... minä tarkoitan, että minä en polvistunut... - -VALTIONEUVOS. Hän on hallitsija ja Herran voideltu, ymmärrättekö sen -nyt? -- Ette! -- Mutta katsokaas, on eroitus meidän ja teidän välillä! - -KÄÄPIÖ. Ilman selvetessä otamme pienen priisin (avaa nuuskarasian). - - (Tarjoo ensin talonpojalle). - -TALONPOIKA (nuuskaa tyytyväisenä). Kiitos tarjoomasta! - -KÄÄPIÖ. Tämä ei ole koirannuuskaa tämä. - - (Tarjoo porvarille) - -PORVARI (nuuskaa). Kiitos ja kunnia! - -KÄÄPIÖ. Soveltuuko? (tarjoo papille) Kysymykset järjestyksessä! - -PAPPI (on nuuskaavinaan). Onko kääpiöllä joku hovitoimi? - -KÄÄPIÖ. Ei, minä olen vain hovinarri. Hän halveksii minua kuten kaikkia -muitakin, mutta minä huvittelen häntä. Kaikki eivät tee siten. (Tarjoo -aatelismiehelle) Olkaa hyvä! - -AATELISMIES. Ei, kiitos! - -KÄÄPIÖ. Sepä hieno mies, siitä minä pidän! Sellaisia pitäisi olla -enemmän! -- Jos minä nyt tarjoaisin valtioneuvokselle, niin hän, -luonnon järjestyksen ja arvoasteen mukaan, heittäisi nuuskan silmilleni -ja sitä minä en tahdo... - -HULTMAN. Onko tarkoitus, että me asumme täällä poltetuilla raunioilla, -vai kuinka? - -KÄÄPIÖ. Hultman! Älä kysy, vaan elä! Elä minuutista minuuttiin! Ei -kukaan tiedä mitä huomispäivä tuo tullessaan ja kuoleman jälkeen ei ole -mitään nautintoa. - -HULTMAN. Kyynikko, epikurealainen! Minä kysyn ainoastaan missä ensi -kerran saan kattaa kuninkaan pöydän välittämättä huomispäivästä, taikka -kuoleman nautinnosta... Minun herrani ja kuninkaani on kaikkein suurin -ihmisistä ja hallitsijoista. Hän on täydellisin ihmisestä syntynyt ja -hänen pieninkin toivonsa on minun lakini, hänen hyvinvointinsa minun -evankeliumini... Nyt kysyn minä mihin kuninkaani käskee minua kattamaan -tällä pöytähopealla, jota olen vetänyt mukanani läpi Saksin kaupunkien -ja Puolan kylien, ympäri Venäjän arojen ja Turkin huvitarhojen... - -KÄÄPIÖ. Hultman! Kohta nousee aurinko. Säästä suutasi... - -HULTMAN. Tämän hopean, jonka olen pelastanut Stralsundin piirityksestä, -tanskalaisen laivasta ja... - -KÄÄPIÖ. Jarruta Hultman! Jarruta hiivatissa, muuten ei tule koskaan -loppua! - -HULTMAN. Kas, ajutantti tulee takaisin! - -AJUTANTTI. Kuningas vaatii ja käskee, että valtioneuvos ja säätyjen -puhemiehet viipymättä palaavat pääkaupunkiin toimiinsa takaisin ja -odottavat siellä Hänen Majesteettinsa enempiä määräyksiä! - -VALTIONEUVOS. Tämä vielä? - -AJUTANTTI. Mitä sanotte? Onko jotakin muistuttamista? Eikö kuninkaalla -ole laillinen oikeus mielensä mukaan hallita valtakuntaa? - -VALTIONEUVOS. Kyllä on. -- Mutta... - -AJUTANTTI. Ettekö te ole rikkoneet valaanne, kun tahdoitte erottaa -hänet? -- Vaitiolemisenne sen myöntää. -- Menkää siis ja kiittäkää -taivaan jumalaa, ettei kuningas ottanut teidän päitänne. Allez! - -HULTMAN (Kääpiölle). Se on mies puhumaan. -- Vai niin, nämä siis ovat -valtionkavaltajia, jotka tahtovat erottaa armollisen herramme -sentähden, että hänellä oli vastoinkäymisiä. Niinpä niin! Sellainen on -mailma ja sellaisia ihmiset. - -AJUTANTTI (valtioneuvokselle ja puhemiehille). Herrojen pitäisi lähteä -nopeasti, sillä täällä tullaan rankaisemaan muita kavaltajia. - -KÄÄPIÖ (Hultmanille). Vakoilijaprikin laivuri menettää henkensä -sentähden, ettei hän tullut kokouspaikalle. - -AJUTANTTI. Niin tekee. Ja miehistö saa raippoja samasta syystä. - -HULTMAN. Ja nuo valittavat, ettei ole lakia eikä oikeutta tässä maassa. - -VALTIONEUVOS JA PUHEMIEHET (vetäytyvät kulisseihin pitäen toisiaan -käsistä). - -LAIVURI (tuodaan sidottuna, kahden sotilaan seuraamana). Päästäkää -minut Jesuksen Kristuksen nimessä, sanon minä. Ei ole minun vikani, -että jäät estivät laivan kulkua. Päästäkää minut! Minä en ole tehnyt -mitään. Päästäkää! - -KÄÄPIÖ (virittää viuluaan). Älä huuda, ihminen! - -LAIVURI. Tahdotaanhan minut tappaa. - -KÄÄPIÖ. No, pitääkö sitten kirkua niin vähästä! - -LAIVURI. Minä en ole tehnyt mitään! Minä en hallitse ilmoja, enkä -tuulia. Minä en voi murtaa jäitä. Päästäkää! - -AJUTANTTI. Suoriutukaa hänestä, nopeasti! - -LAIVURI (viedään ulos). Päästäkää minut! Minä en ole tehnyt mitään. - -HULTMAN (ajutantille). Eikö ajutantti ole saanut tietoonsa, jos -armollinen kuninkaamme on lausunut toivomuksensa asunnosta, -ravinto- ynnä muista asioista? - -AJUTANTTI. Kyllä. Lähikylästä saa Hultman hevoset, jotka vievät teidät -kaupunkiin. - -HULTMAN. Hyvä! Kun vaan tietää. - -KÄÄPIÖ. Entäs minä? - -AJUTANTTI. Sinä? Kuka välittää sinusta? - -KÄÄPIÖ. Onko se ero? Onko hän saanut jonkun uuden kääpiön? Onko -tarkoitus heilauttaa minut syrjään? Enkö minä ole ansiokas mies? Enkö -minä ole ensimäinen kääpiö valtakunnassa? Luxenbourg ainoa!... - -AJUTANTTI (mennessään). Hultman saa hevoset läheisestä kylästä. - -KÄÄPIÖ. Niin, Hultman, suurvalehtelija, hän on välttämätön... Sellaista -on elämä! Älkää uskoko ruhtinaita... - - (Soittaa erästä Sebastian Bachin surunvoittoisa sarabandia). - -HULTMAN (mennessään). Häpeä! - -KÄÄPIÖ. Toinen ylösnostettakoon, toinen alaslaskettakoon... Mene -edeskäypä, ja sano herrallesi, että olet nähnyt Luxembourgin tuuliajona -sellaisella rannalla, jossa ei mitään ruusuja kasva... (Hultman on -mennyt. Kääpiö on yksinään, katselee ympärilleen ja nousee -raivostuneena) Odottakaahan! Pieni minä olen ja osaan vaan soittaa -viulua. Mutta minä tulen soittamaan... ja silloin, saakeli soikoon, -saatte te tanssia! Te saatte tanssia! - - ESIRIPPU. - - - - -II KUVAELMA - - -Kuninkaan vastaanottohuone Lundissa. Oikealla iso takka, jonka -vieressä vaatenauloja. Vasemmalla iso pöytä, jolla on papereita -ja kirjoitusneuvot. Iso nojatuoli koristettu kruunulla ja -kärpännahkavaipalla. Kaksi matalaa ja pehmeätä tuolia keskilattialla, -käännettyinä kuninkaan istuinta päin. Taburetti kuninkaan tuolin -vieressä. Alimpana vasemmalla kenttäsänky sinisestä silkistä. -Gyllenborg ja Horn seisovat takan luona lämmittelemässä. - -GYLLENBORG. Tiedättekö minkätähden meidät on kutsuttu tänne? - -HORN. En! Mutta joka päiväksi kutsutaan uutta väkeä. - -GYLLENBORG. Luuletko kenenkään ihmisen tuntevan kuninkaan suunnitelmia! - -HORN. Onko hänellä mitään suunnitelmia? - -GYLLENBORG. Mikä kysymys! - - (Hirsiseinä paukahtaa. He pelästyvät ja katsovat ympärilleen). - -HORN. Mitä se oli? - -GYLLENBORG. Pakkanen kiihtyy. - - (Äänettömyys). - -GYLLENBORG. Onko sinun elämässäsi ollut mitään niin kauhistuttavaa -kuin tämä? - -HORN. Ei koskaan. - -GYLLENBORG. Oletko nähnyt häntä kotiatulonsa jälkeen? - -HORN. Näin hänet eilen. - -GYLLENBORG. Noo! - -HORN. Kuollut mies, jonka ruumis kuljeksii aaveena. - - (Kaukaa kuuluu kääpiön sarabandi). - -GYLLENBORG. Mitä pirullista soittoa tuo on? Olen kuullut sitä koko -aamun. - -HORN. On aivan kun heinäsirkka, joka... - -GYLLENBORG. Minun mielestäni tuntuu se syystuulen vinkunalta akkunain -välissä -- tai lapsen itkulta. -- Tiedätkö että viime lapsirutossa -kuoli kuusikymmentätuhatta pientä lasta? - -HORN. Onnellisia he! - -PROFESSORI (tulee hiipien perältä. Katselee levottomasti ympäri, menee -varpaillaan takan luo ja koettelee peltiä.) - -GYLLENBORG. Mikä tuo on? - -HORN (professorille). Suljetteko pellin, ennenkuin tuli on palanut -loppuun? - -PROFESSORI (pelästyy. Puoliääneen). - -Pellissä on joku vika, jota tahdoin tarkastaa. - -HORN. Oletteko uunintekijä? - -PROFESSORI. Sanottiin, että uuni savutti ja me olemme kovin arkoja -tulesta sen jälkeen kun kaupunkimme paloi muutamia vuosia sitten. - -HORN. Oletteko palotarkastaja? - -PROFESSORI. Oo eh! Sentähden... minä kohennan hiilustaa jos herrat -sallivat... - -GYLLENBORG. Onkohan tuo viisas? - -PROFESSORI. Tämä, nähkääs, on minun taloni... eh... saan asua tuolla -vinnillä... Jos herrat tahtovat vähän silmätä tulta, niin olen iloinen. - - (Menee oikealle) - -HORN. Ihmiset ovat aaveitten näköisiä tässä kaupungissa! - -GYLLENBORG. Mitähän kuningas meistä tahtonee? - -HORN. Tuo kuoreensa sulkeutunut! - - (Menevät perälle ja pysähtyvät vaatenaulojen luo). - -GYLLENBORG. Katsopas tätä takkia! - -HORN. Se on kulunut valkoiseksi vyön alta ja tuossa on miekka -riippunut... - -GYLLENBORG. Tuosta puuttuu nappi. - -HORN (kuuntelee). Hss! - -GYLLENBORG. Ajatteles, että tämän oven takana on tuo suuri, tuo -peljätty, jota Euroopan hallitsijain täytyy alituiseen ajatella!... -Onko hän korkeakasvuinen? - -HORN. Vaikea sanoa! Häntä ei voi tavallisella silmällä määritellä... -Minä olen nähnyt hänet suurena kuin Theseus ja pienenä kuin hovipoika. -Ja hänen kasvonsa! - -GYLLENBORG. Mitä niistä? - -HORN. Minä olen nähnyt niissä kaksikymmentä eri muotoa. Hän ei ole yksi -ihminen, hän on legio. - -GYLLENBORG. Sinä puhut niin kummallisia, mutta... monet ovat sanoneet -samaa. - - (Ovi vasemmalla avautuu. He säikähtävät). - -FEIF (tulee. He tarkastavat tutkivasti toisiaan). Hänen Majesteettinsa -Kuningas tulee kohta tänne. (Äänettömyys). Minä olen tämänpäiväinen -sihteeri. (Äänettömyys). Nimeni on Feif. (Äänettömyys). Saanko sanoa -herroille ainoastaan yhden asian. (Äänettömyys). Kuninkaalle ei -ilmoiteta mitään, vastataan vain hänen kysymyksiinsä enemmän tai -vähemmän seikkaperäisesti, kaikki sen mukaan miten Hänen Majesteettinsa -näyttää enemmän tai vähemmän kiinnittävän mieltänsä annettuihin -vastauksiin. (Äänettömyys). Eikä käytetä tilaisuutta ilmoittaakseen -jotakin valtakunnan tilasta tai toivomuksista, sillä ne ovat tunnettuja -asioita. (Äänettömyys). Mitä hovitapoihin tulee, niin istutaan, kun -joko sanoilla tai liikkeillä käsketään. (Äänettömyys). Lopuksi saan -ilmoittaa, että kuningas on saanut kaulakivun, jonka tähden hän -ainoastaan vaivalla voi puhua kovaa ja pyytää herroja sentähden suomaan -anteeksi, että hän puhuu hiljaa. - - (Kumartaa ja menee samaa tietä, jota tuli). - -GYLLENBORG. Se siis oli Feif!... On ollut hatuntekijän oppipoikana! - -HORN. Me olemme olleet koulupoikia, Gyllenborg! - -GYLLENBORG. Totta kyllä. - - (Asettuvat tulen eteen). - -HORN. Minä palelen, niin että hampaat helisevät. - -GYLLENBORG. Ja niin pimeätä kun täällä on. - -HORN. Minä toivoisin olevani puolen tuntia vanhempi. - -GYLLENBORG. On aivankuin tuntisi hänen henkensä täyttävän koko tämän -huoneen. Minä en koskaan ennen ole peljännyt. - - (Kuningas on äänettömästi tullut vasemmalta lukien erästä paperia. - Hän on puettu sinikeltaiseen pukuun, ilman miekkaa. Hän nostaa - katseensa paperista ja tarkastaa herroja selän puolelta. Hän on - vakava, levollinen, arvokas ja salaperäinen, epämääräinen ilme - kasvoissa, jotka ovat kivulloisesti tuhkaharmaat. Kun hän kahistaa - paperia, kääntyvät herrat ympäri ja heittäytyvät toiselle - polvelleen.) - - (Kuningas antaa heille merkin nousta ylös. Senjälkeen istuu hän - nojatuoliin. Feif, joka on tullut sisään asettuu sivulle. - Kuningas ja Feif lukevat papereita. Senjälkeen käskee kuningas - liikkeellä herroja istumaan. Herrat istuvat matalille tuoleille - ja vaipuvat syvälle, joka näkyy vaivaavan heitä.) - -KUNINGAS (Puhuu Feifille, mutta niin hiljaa, että ainoastaan hyminä -kuuluu) - -FEIF (kääntyy herrojen puoleen). Hänen Majesteettinsa kehoittaa kreivi -Gyllenborgia... - -KUNINGAS (tekee ehkäisevän liikkeen Feifille, ja mutisee taas). - -FEIF. Tahtooko kreivi Horn sanoa Hänen Majesteetillensa kaikki mitä hän -tietää tuosta paljon puhutusta... - -KUNINGAS (mutisee taas Feifille). - -FEIF. ... paljon puhutusta parooni Görtzistä. - -HORN (nousee ja katselee hämmästyneenä Gyllenborgia). - -KUNINGAS (viittaa Hornia istumaan). - -HORN (istuu vastahakoisesti. Matala, epämukava istuin näkyy vaivaavan -häntä). Hänen Majesteettinsa kehoitus on tietysti käsky... - -KUNINGAS (katselee eteensä pöydälle, ottaa kynän ja alkaa piirustella -mittausopillisia kuvioita). - -HORN. ... mutta... - -FEIF. Hänen Majesteettinsa pyytää lyhyttä, niin sanoakseni -luonnekuvausta kysymyksen alaisesta henkilöstä. - -HORN. Sellaiseen toimeen vaaditaan lähempi persoonallinen tuttavuus -asianomaisen kanssa, ja minun täytyy tunnustaa, että parooni Görtz ei -kuulu minun lähimpään... - -KUNINGAS (katsoo ylös ja tuijottaa Horniin, joka joutuu tuskaan). - -HORN. No niin, kaiken sen mukaan, mitä olen kuullut parooni Görtzistä --- (koettaa katseillaan tutkia kuninkaan ajatusta Görtzistä sekä vertaa -sitä Feifin kasvojen ilmeeseen) on tämä mies... aivan harvinainen -persoonallisuus ja halu olla harvinainen voidaan voimassa verrata -ainoastaan hänen rajattomaan hallitsemishimoonsa. - -KUNINGAS (piirustelee katsomatta ylös). - -HORN. Väitetään hänen pitävän itseään maan keskuksena, että hän joka -aamu katsoo sanomalehdistä onko Euroopan kohtalossa tapahtunut joku -muutos hänen nukkuessaan, ja oppinut Svedenborg... - -KUNINGAS (tarkistuu). - -HORN. ... vakuuttaa, että jos Görtz tänään kuolisi, nostaisi hän -huomenna kuoleman valtakunnan taivaallisia valtoja vastaan. - -KUNINGAS (pysäyttää kynänsä katsomatta ylös). - -HORN. Tämän äärettömän kunnianhimon salaa hän -- koettaa hän salata -yksinkertaisen pinnan alle ja alistuvaiseen kohteluun alemmillensa... - -GYLLENBORG (näyttää levottomuutta). - -KUNINGAS (punastuu). - -HORN. ... alemmillensa, joita hän oikeastaan halveksii, kuten hän -halveksii koko ihmiskuntaa... - -KUNINGAS (painaa päänsä rinnalle). - -HORN. Nämä parooni Görtzin selvimmin esiintyvät luonteen piirteet, -lisättyinä mitä harvinaisimmalla tunnottomuudella toisten kärsimyksiin -nähden, voisivat näyttää soveltumattomilta uskonnolliseen mielialaan, -mutta parooni Görtz ei ole ilman uskontoa. Voisi sanoa, että hän on -jumalaapelkääväinen, pelkäämättä jumalaa. - -FEIF (tähän asti sulkeutuneena, tuijottaa kauhulla Hornia). - -KUNINGAS (tarttuu kaulaansa, aivan kuin tukehtumaisillaan). - -HORN (jatkaa pelottomana, huomaamatta toisten eleitä). Oppinut ja -hurskas Svedenborg katsoo parooni Görtzin käyttävän uskontoa -jonkinlaisena taikavoimana, jonka avulla hän hankkii itselleen tukea ja -valtaa myöskin aivan rikollisissa toimenpiteissä... esimerkiksi varoja -kiristäessään, kostaessaan vihollisilleen... sillä hänellä on myös -sellainen ominaisuus, ettei hän koskaan voi antaa anteeksi. - -KUNINGAS (tarkastaa nyt Hornia, aivan kuin tahtoisi lukea toisen -sisimmät ajatukset ja katsoa löytyisikö siellä joitakin taka-ajatuksia. -Suu on auki ja ylähuuli vapisee). - -HORN. Sanalla sanoen, suuri heikkous naamioituna niin, että se näyttää -äärettömältä voimalta. Suonenvedon tapainen uppiniskaisuus, joka ei -kykene murtamaan omaa itsekkyyttään... - -KUNINGAS (kilistelee kannuksiaan). - -HORN (ikäänkuin unesta heräten ja huomaten tilanteen koko -pirullisuuden, tulee mykäksi kauhusta). - - (Kaikki katselevat toisiaan hyvin hämmästyneinä, ilman että - kukaan pystyy katkaisemaan äänettömyyttä). - - (Oikeanpuoliselle ovelle lyödään kolme kolausta). - -KUNINGAS (mutisee Feifille, joka nousee ja menee ulos siitä ovesta, -jolle koputettiin). - -KUNINGAS (Puhuu matalalla, tuskin kuuluvalla äänellä). Tunteeko -Gyllenborg sen miehen, joka istui äsken tässä vierelläni? - -GYLLENBORG. Sihteeri Feif! Olen ainoastaan kuullut kreivi Tessinin -puhuvan hänestä. - -KUNINGAS (kuten ennen). Ja... - -GYLLENBORG. Koska Teidän Majesteettinne antaa luvan ja käskee... Feif -on ahkera, hyväsydäminen, rehellinen, puhdas vaatetukseltaan, -tavoiltaan ja sydämeltään, sekä uskollinen ruotsalainen. - -KUNINGAS (Hornille). Mitä Horn on kuullut Feifistä? - -HORN (epäröi). - -KUNINGAS. Sano! - -HORN (epäröi). - -KUNINGAS (viivytellen). En uskonut Hornia pelkuriksi. - -HORN. Sotakansliassa pidetään Feif vähemmän taitavana, mutta enemmän -itsekkäänä kuin Piper, sekä sen lisäksi kömpelönä, kostonhimoisena, -uskottomana ja kaikkien tuttaviensa vihaamana. - -KUNINGAS. Voiko Gyllenborg sitten sanoa minulle, mitä minun pitää uskoa -Feifistä? - -GYLLENBORG. Mahdoton sanoa, Teidän Majesteettinne. - -KUNINGAS. Voiko sitten Horn sanoa minulle, mitä minun pitää uskoa... -(viivytellen) parooni Görtzistä? - -HORN (taitavasti). Samaa kuin Teidän Majesteettinne uskoo sihteeri -Feifistä. - -KUNINGAS (hymyilee). Herrat saavat mennä! - - (Gyllenborg ja Horn nousevat ja vetäytyvät takaperin ulospäin). - -KUNINGAS (piirustelee taas). - -AJUTANTTI. Parooni Görtz! - -KUNINGAS. Saa odottaa. - - (Gyllenborg ja Horn katselevat noloina toisiaan ja menevät ulos). - -FEIF (sisään taas). - -KUNINGAS. Antaa Görtzin odottaa!... Sano minulle Feif, mikä Horn on -nykyään? - -FEIF. Kreivi Horn on kunnian mies. - -KUNINGAS. Ja Gyllenborg? - -FEIF. Ritari, sanan kauneimmassa merkityksessä. - -KUNINGAS. Feif on viisas mies, sillä viisasta on aina puhua hyvää -lähimmäisestään! Mutta -- onko Feif määrännyt vartijat? - -FEIF. Olen, Teidän Majesteettinne. - -KUNINGAS. Sitten annan vangita Görtzin, mutta minä tahdon ensin puhua -hänen kanssaan ja katsoa häntä silmäterään... Tässä paperissa sanotaan, -että hän on maailman suurin lurjus, hävyttömin keinottelija ynnä muuta. -Että hän on liittoutunut Venäjän kanssa erottaakseen minut, antaa -kylliksi aihetta hänen vangitsemiseensa!... Feif saa mennä. - -FEIF (viipyy). - -KUNINGAS. Miksi Feif viipyy? - -FEIF. Anteeksi, Majesteetti, mutta onkohan viisasta jäädä yksin -sellaisen hirvittävän vihollisen kanssa, kuin parooni on? - -KUNINGAS. Minä en ole yksin, Feif, minä en koskaan ole yksin... Mene -nyt! - -FEIF (menee vasemmalle). - -KUNINGAS (panee käden silmilleen, aivankuin kokoisi muistiaan ja -ajatuksiaan. Senjälkeen tarttuu hän soittokelloon, mutta keskeyttää -liikkeen ja tuijottaa oikealle ovelle. Sitten hän soittaa). - -AJUTANTTI (tulee). - -KUNINGAS. Parooni Görtz saa tulla! - -AJUTANTTI (menee). - -GÖRTZ (tulee hiljaa, epävarmana, tutkivana. Hän on hieno mies -tottuneella käytöksellä. Kauniit kasvot, mutta vasen silmä on sokea, -jonka tähden, kun hän tulee sisään oikealta, kasvot näyttävät -kuolleilta. Hän laskeutuu toiselle polvelleen). - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS (näyttää hämmästyvän). Oletteko parooni Görtz? - -GÖRTZ. Kyllä olen. - -KUNINGAS (viittaa nousemaan). Mitä tahdotte? - -GÖRTZ (intoillen). Minun sankarini, minun kuninkaani... - -KUNINGAS (suuttuneena, vapisevalla äänellä, kuitenkaan kohottamatta -sitä). Onko porooni niin huonosti tutkinut Machiavellin politiikkaa, -että uskoo kuninkaita voitettavan imartelulla? - -OÖRTZ. Machiavellin? Sitä en ole koskaan lukenut. - -KUNINGAS. Ettekö? Sitten parooni ei tiedä mitenkä ruhtinaat -käyttäytyvät, saadakseen selville puhuvatko lurjukset totta tai ei? - -GÖRTZ (koettaa etsiä itselleen oikeata tapaa vaikuttaakseen). Voiko -sellaista oppia? - -KUNINGAS. Parooni on seurustellut ruhtinaitten kanssa, ennen muinoin? - -GÖRTZ (imelästi). Kaikella on aikansa, Teidän Majesteettinne, ja niin -oli minullakin. Nyt se on mennyttä... - - (huomaa iskeneensä harhaan, muuttuu nopeasti). - -KUNINGAS. Näyttää että parooni on vuosien ohella saanut jonkun verran -itsetuntemusta. - -GÖRTZ. Josko olen? - -KUNINGAS. Sitten tuntee parooni pikku heikkoutensa? - -GÖRTZ. Sekä pienet, että isot; en ole tietämätön mistään, varsinkaan -kun ne ovat olleet luettavana kaikissa Euroopan lehdissä jo lähemmäs -kymmenen vuotta. - -KUNINGAS. Ja parooni tunnustaa ne kaikki? - -GÖRTZ. Kaikki! - -KUNINGAS. Tepä harvinainen mies! - -GÖRTZ. Oh, en! - -KUNINGAS. Paroonissa on esimerkiksi ollut heikkoutena kirjeitten -kirjoittaminen? - -GÖRTZ. Kyllä, olen siinä kiihkoilija. - -KUNINGAS (hymyilee vastahakoisesti). Erittäinkin ruhtinaille, -kuninkaille ja jopa keisarillekin... - -GÖRTZ. Niin, jos tsaari on keisari. - -KUNINGAS. No, nyt pääsimme hyvän matkan eteenpäin! Onko parooni -kirjoittanut esimerkiksi tämän kirjeen tsaarille? - - (Antaa erään kirjeen). - -GÖRTZ (ottaa lornetin ja tarkastaa kirjettä edestä ja takaa). Anteeksi, -minulla on vaan yksi silmä ja näen vähän huonosti, uskallanko kysyä -mistä tässä puhutaan? - -KUNINGAS. Siinä puhutaan... parooni Görtzin suunnitelmista erottaa -Ruotsin kuningas ja vihityttää hänen sisarenpoikansa tsaarin tyttären -kanssa, sekä samaan aikaan julistaa sisarenpoika Ruotsin -kruununperijäksi. - -GÖRTZ. Todellako? Mutta sehän on suurta. Ruotsalainen prinssi sittemmin -kruununperijänä Venäjällä! Sehän on loistavata! Kaikki vaikeudet -raivattuina yhdellä iskulla! Pultava kostettu, August ajettu Puolasta, -Itämeren valta vahvistettu ja Ruotsi jälleen suurvaltana, kuten Kustaa -Adolfin kuollessa! Sehän on suurenmoista. - -KUNINGAS (pyyhkii kädellään silmiään aivan kuin poistaisi siitä -seittiä). Miten sanoitte, parooni?... Tsaarin tytär ja Kaarle Fredrik? - -GÖRTZ. Juuri niin! - -KUNINGAS. Ja... Puolan August? - -GÖRTZ. Puolan August päälleen pystyyn! Ja tavallista sukkelammin. - -KUNINGAS (miettien). Tunteeko parooni tsaarin ajatuksen tässä asiassa? - -GÖRTZ (innostuu). Tsaarin korkein toivomus ja rohkein unelma on liittyä -sukulaisuussuhteisiin Ruotsin kuningashuoneen kanssa ja samalla tehdä -vanha, mädäntynyt Puola tarpeettomaksi. Puolaa, entistä etuvartijaa -sivistymätöntä Venäjää vastaan ei enään tarvita, senjälkeen kun Venäjä -on eurooppalaistunut ja itse hoitaa vahdinpidon Aasiaa vastaan. Ei ole -enään kysymys Augustista, eikä Stanislausta, joutavia, vaan Puolasta ja -Venäjästä ja johdonmukaisesti -- Ruotsista! - -KUNINGAS (piirustelee). - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS (aivan kuin itsekseen). Jos minulla olisi mies... - -GÖRTZ. Lähettää tsaarin luo, niin!... Jos minä en olisi niin -ryvettynyt, kun olen, jos en olisi niin huonossa huudossa, niin -tarjoisin minä palvelustani, sillä ei kukaan tunne Euroopan hoveja ja -salaisuuksia niin kuin minä. - -KUNINGAS (piirustelee ja pureskelee kynää). Onko parooni tosiaankin -niin... huonossa huudossa? - -GÖRTZ. Kyllä, siihen määrään, ettei kukaan ulkomaalainen lähettiläs saa -seurustella minun kanssani. - -KUNINGAS. Eiköhän tuo ole liioittelua? - -GÖRTZ. Ei sieluni kautta olekaan. - -KUNINGAS. Mitä olette sitten tehnyt? - -GÖRTZ. Nypiskellyt vähän onnea siellä ja vähän kujeillut täällä... - -KUNINGAS. Kuinka voi... kuinka voi... - -GÖRTZ. Tietäähän Teidän Majesteettinne millaisia ovat ihmiset ja -maailma... - -KUNINGAS (katsoo ylös: ankarasti). Mitä minä tiedän? - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS. Jos minun köyhä maani vaan voisi asettaa armeijan... niin -silloin voisin antautua aprikoimaan... - -GÖRTZ. Köyhä maa? Ruotsiko köyhä? Yksi Euroopan rikkaimmista maista! -Eikö valtiopankissa ole kuolleita kapitaaleja joukottain, eikö ole -pantattavaa valtionomaisuutta! Kyllä, mutta täällä kituutetaan -sellaisella nurkkanyherryksellä, jolla ei ole pienintäkään aavistusta -korkeammista raha-asioista. - -KUNINGAS. Mitä sanotte? - -GÖRTZ. Onhan Valtiopankin kellareissa miljoonia liikkumattomina -ruostumassa, ja tallettajat pyytävät ainoastaan koron. Antakaa siis -heille neljän prosentin korko, ja päästäkää pääoma kuudella prosentilla -liikkeeseen, niin voitetaan siten heti kaksi prosenttia. Pääoma seisoo -tässä maassa aivan kuin härkä tallissaan kaiken päivää. Mutta silloin -tulee kaupan seisaus ja sanoo: ulos härkä työtä tekemään! - -KUNINGAS (nauraa hiljaa). Te olette hauska, parooni!... Mutta teillä on -muuan avu... te ette näe mitään tukaluuksia! - -GÖRTZ. Tukaluuksia? Minä rakastan tukaluuksia, mutta ainoastaan laiska -näkee niitä kaikkialla! Ja tämä siunattu maa on tukaluuksien maa, -sentähden, että kansa on laiska. Jospa minä olisin toinen kuin olen -- -hm! -- saisin minä jalkeille kuusikymmentätuhatta miestä -kuudessakymmenessä päivässä... - -KUNINGAS. Kuusikymmentä? - -GÖRTZ. Kuusikymmentätuhatta. - -KUNINGAS. Ja mitä Görtz tekisi niillä? - -GÖRTZ. Ottaisin luonnollisesti Norjan, korvaukseksi Suomesta. Kun en -saa mennä itäänpäin, niin menen minä länteen ja saavutan valtameren! - -KUNINGAS (hämmästyy). Oletteko lukenut ajatuksiani? - -GÖRTZ. En. Mutta... Teidän Majesteettinne... minä olen etäältä -seurannut Teidän huimaavaa rataanne, minä olen etäältä elänyt teidän -elämäänne, teidän kohtaloitanne... Sire, minä olen Teidän miehenne, se -mies, jota etsitte! - -KUNINGAS (nousee suurena ja vihastuneena sekä tarttuu soittokelloon). -Görtz! Älkää unhottako kuka minä olen ja kuka sinä olet! (Görtz aikoo -puhua, mutta keskeytetään). Sinä olet unhottanut keskustelun -lähtökohdan -- että sinä olet kavaltaja, joka olet työskennellyt minun -erottamisekseni! Kiellätkö sitä? - -GÖRTZ. Kiellän. - -KUNINGAS. Oletko kirjoittanut kirjeen? - -GÖRTZ. Kyllä! Mutta se oli ainoastaan koukku, jota diplomaatit -tavallisesti käyttävät! - -KUNINGAS. Kirjoittanut toista ja tarkoittanut toista? - -GÖRTZ. Niin. - -KUNINGAS. Sitä minun ei tarvitse uskoa ja sentähden annan minä vangita -sinut. - -GÖRTZ. Siis tapahtukoon niin! - -KUNINGAS (soittaa). - -AJUTANTTI (tulee tuoden kirjeitä). - -KUNINGAS. Mitä ne ovat? - -AJUTANTTI. Erittäin tärkeitä sanomia! - -KUNINGAS. Anna tänne! - -AJUTANTTI (antaa kirjeet ja menee). - -KUNINGAS (istuu ja avaa kirjeet, jotka näyttävät huolestuttavan häntä). - -GÖRTZ (seisoo liikkumattomana ja tutkii kuninkaan kasvoja). - -KUNINGAS (tarkastaa Görtziä silloin tällöin salaa). - -GÖRTZ. Teidän Majesteetinne! - -KUNINGAS. Vaiti! - - (Äänettömyys. Nousee ja menee ovesta vasemmalle). - -GÖRTZ (katselee ympärilleen levottomana). - -AJUTANTTI (tulee kahden sotilaan seuraamana). Oletteko parooni Görtz? - -GÖRTZ. Kyllä olen. - -AJUTANTTI. Kuninkaan nimessä vangitsen minä teidät! - -GÖRTZ (kauhulla). Minut? Mitä varten? - -AJUTANTTI. Kuulustelua varten. - -GÖRTZ. Mitä se merkitsee? Kuulustelua? Kidutuskuulustelua ehkä? Minä -protesteeraan! - -AJUTANTTI. Kidutus tahi ei, ei liikuta minua. - -GÖRTZ (koko ruumis vapisee). Siis kidutusta! Sitä en tahdo! Se ei saa -tapahtua, minä jäävään oikeuspaikan. Minä en ole Ruotsin alamainen! -Minä en ole mitään tehnyt! - -AJUTANTTI. Sitä en voi tietää! -- Sotilaat! Tehkää tehtävänne! - - - (Sotilaat panevat Görtzin käsirautoihin). - -GÖRTZ (hurjana, mutta varmana). Tätä saatte katua, niin totta, niin -totta... (viedään pois). - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS (tulee Feifin kanssa. Käy väsyneesti ja laskeutuu sängylle). -Feif! - -FEIF. Teidän Majesteettinne! - -KUNINGAS. Minä luulen, että olen sairas!... Anna minulle soittokello! -(Feif antaa kellon). Nyt minulla on kuusi vihollista. - -FEIF. Kuusi? - -KUNINGAS. Venäjä, Puola, Saksi, Preussi, Hannoveri, Tanska. -(Äänettömyys). Ja tsaari on Kööpenhaminan luona, voitte nähdä hänen -laivastonsa salmessa, tuosta akkunasta. (Äänettömyys). Mistä saan minä -puolustusta? - -FEIF. Varmasta rauhasta. - -KUNINGAS. Miten sinä olet tyhmä! Ei yksi voi sotia, täytyy olla -vähintäin kaksi. Ei yksi voi tehdä rauhaa, täytyy olla kaksi, -vähintäin. (Äänettömyys). Hanki minulle armeija! - -FEIF. Mahdotonta! - -KUNINGAS. Rahoja sitten? - -FEIF. Mahdotonta! - -KUNINGAS. Tukaluuksia! Tukaluuksien maa -- ja kansa! - -FEIF. Maa on nääntynyt -- ja kansa. - -KUNINGAS. Ja se on minun vikani! -- Olenko minä tehnyt ruton, olenko -tehnyt kadon, olenko tehnyt tulipalot -- olenko minä julistanut -sodan?... En, minä olen vaan puolustanut itseäni, maatani, kuninkaan -perintöäni! (Äänettömyys). Mihin Görtz joutui? - -FEIF. Hän on kai viety vankeuteen. - -KUNINGAS (soittaa). - -AJUTANTTI (tulee). - -KUNINGAS. Parooni Görtz on ainoastaan arestissa omissa huoneissaan, -ainoastaan! Ja kohdeltava säädyllisesti! - -AJUTANTTI (menee). - -KUNINGAS. No, Feif! Sanoppas minulle eräs asia! Minkätähden pitää -pankin talletuksien maata kellareissa sen sijaan, että olisivat -liikkeessä ja tuottaisivat korkoja? - -FEIF. Sentähden, että talletukset ovat yksityisten omaisuutta. - -KUNINGAS. Roomalaisessa valtiossa ei ollut mitään yksityisiä -henkilöitä, oli ainoastaan valtion jäseniä. Ja kun valtio joutui -vaaraan, lakkasi omaisuus olemasta yksityinen ja joutui valtiolle. - -FEIF. Se on vaarallista oppia! - -KUNINGAS. Kaikki on vaarallista pelkurille!... (Äänettömyys). Olisipa -mies tässä valtakunnassa! (Äänettömyys). Mitä Feif pitää Emanuel -Svedenborgista? - -FEIF. Svedenborg on peloittavan oppinut mies, hurskas mieleltään, -puhdas tavoiltaan. - -KUNINGAS. Onko hän kaupungissa? - -FEIF. On kyllä. Hän on neuvos Polhemin luona, jonka tyttären kanssa hän -on kihloissa. - -KUNINGAS. Ai, onko hän kihloissa?... Sanotaanhan hänen olevan hieman -omituisen? - -FEIF. Hänen sanotaan vaikuttavan suurella, melkein selittämättömällä -voimalla ympäristöönsä. - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS. Tahtooko Feif mennä ulos etsimään Svedenborgia, sekä -pyytämään hänen odottamaan minua tunnin kuluttua -- hänen kotonaan. - -FEIF. Menen heti, Teidän Majesteettinne! Mutta... voinko jättää Teidän -Majesteettianne yksin? - -KUNINGAS. En koskaan ole yksin, olen sanonut... - -FEIF. Mutta kuninkaan huoneita pitäisi näytettämän kansalle tällä -hetkellä, rauhoittaaksemme levottomien huhujen kiihoittamia mieliä. - -KUNINGAS. Mitäpä se tekisi! Saavat nähdä minutkin, jos tahtovat!... Nyt -tahdon vähän levätä... Hyvästi Feif! - -FEIF. Eikö Teidän Majesteettinne kutsu lääkäriä? - -KUNINGAS. En ystäväni, minun taudilleni löytyy vaan yksi lääkäri. - -FEIF (menee vasemmalle). - -KUNINGAS (makaa selällään ja sulkee silmänsä. Äänettömyys. Avaa -silmänsä ja soittaa). - -AJUTANTTI (tulee). - -KUNINGAS. Mene parooni Görtzin luo ja sano hänelle, että hän on vapaa, -mutta ei saa lähteä kaupungista! - -AJUTANTTI. Teidän Majesteettinne, ovi jää vartioimatta siinä -tapauksessa... - -KUNINGAS. Ei tee mitään. - -AJUTANTTI (menee). - -KUNINGAS (sulkee taas silmänsä. Sarabandia soitetaan viululla kadulla. -Aukasee silmänsä, mutta ei liikahda). - -PROFESSORI (tulee perältä varpaillaan huomaamatta kuningasta. Menee -sekoittamaan pesää hiilihangolla, sekä koettelee peltiä. Sitten menee -hän varpaillaan ulos perältä). - -KUNINGAS (on kääntänyt päätään katsoakseen, mutta ei sano mitään, -katselee vaan professorin toimia. Senjälkeen nostaa hän ylös -käsivartensa ja panee kätensä päänsä alle). - -MIES (tulee oikealta huonosti puettuna, lakki päässä ja ryhmysauva -kädessä. Menee hiljaa kuninkaan sängylle, pysähtyy jalkopäähän, panee -käsivarret ristiin rinnoille ja katselee kuningasta julkeasti. Näyttää -ryypänneeltä ja malttinsa kadottaneelta). - -KUNINGAS (makaa liikkumattomana ja katselee miestä). - -MIES. Konna! - -KUNINGAS (kuten ennen). - -MIES. Konna! sanoin minä!... - -KUNINGAS (liikkumattomana). - -MIES. Etkö saa ääntä suustasi?... (Äänettömyys). Tämä on siis Ruotsin -kuningas, joka makaa sängyssä seitsemän vuotta, vaikka maa sillä aikaa -menehtyy... sellainen kuningas, joka jättää pääkaupunkinsa ja -hallituksensa, joka ei uskalla palata kotiansa omaistensa luo -Tukholmaan, koska hän häpeää hutiloimistansa! Oli tietenkin vannonut -palaavansa riemuportin kautta Pohjoissillalla ja voittavansa -kuningaskunnan joka sormelle!... Hän häpeää!... - -KUNINGAS (liikkumattomana). - -MIES. Tiedätkö mistä minä tulen?... Siperian kaivoksista, Venäjän -erämailta! Siellä tapasin ystäväsi Piperin, Rehnsköldin, Lewenhauptin, -jotka jätit pulaan maatessasi Turkissa hullutelemassa. Mutta minä tulen -myöskin Tanskasta, jossa näin sinun parhaan miehesi, uskollisimman -palvelijasi Stenbockin, raatavan raudoissa sentähden, että sinä kielsit -lunnasrahat! - -KUNINGAS (liikahtaa vähän). - -MIES. Konna! Tiedätkö kuka minä olen?... - -KUNINGAS (tuijottaa liikkumattomana mieheen). - -MIES. Muistatko Krasnokutschia?... Muistatko Tauben rakuunoita? -Muistatko sitä ratsumiestä, joka pelasti sinun henkesi ja kiitokseksi -siitä erotettiin ja pistettiin jalkaväkeen -- sentähden, että hän -palvelusinnossaan ja kiihkossaan esti kuningasta pelastamasta itse -itseään, kuten sanottiin. - -KUNINGAS (nousee toiselle kyynärpäälleen ja tuijottaa mieheen). - -MIES. Niin. Minä olin numero 58 Nälkä, Tauben rakuunoissa. Ja nyt minä -kadun, että pelastin sinun henkesi, sillä jos sinä olisit silloin -mennyt mukana, ei koskaan olisi Pultavan tapahtumia tullut ja me -olisimme nyt nauttineet kuusi vuotta rauhaa. - -KUNINGAS (laskeutuu taas alas). - -MIES. Niin! Olipa suloista saada taas kerran puhua suunsa puhtaaksi! Ja -nyt voimme olla yhtä hyviä ystäviä silti... - -KUNINGAS (soittaa). - -MIES. Soita vaan, mutta kukaan ei tule, sillä tuolla ulkona ei ole -ketään! -- Onpa sentään muuan nainen... pieni puolalainen kuningatar -ilman valtaistuinta... - -KUNINGAS (soittaa). - -MIES. Ja muuan kuningas, joka muinoin oli mahtava, suojeli häntä ja -hänen herraansa. Ja tuo muinoin mahtava kuningas oli irrallinen mies, -joka ei säästänyt kolikoita... Kas niin, perhana vieköön, nyt tulee -joku!... Sitten menen minä. -- Pidä hyvänäsi! Hyvin tervetullutta! -(menee). - -KUNINGAS (on noussut ja yrittänyt huutaa, mutta ei saa ääntä, soittaa -taas). - -HULTMAN (perällä). - -KUNINGAS (hieroo silmiään). Luulenpa nukkuneeni. -- Oliko täällä joku? - -HULTMAN. Minä en nähnyt ketään. - -KUNINGAS. Hultman! Anna minulle ratsuväen nimiluettelo vuodelta 1709, -Tauben rakuunat! - -HULTMAN (menee etsimään hyllyltä). - -KUNINGAS. Keltaselkäinen, sinertävä nidos! - -HULTMAN (tuo pyydetyn nidoksen). - -KUNINGAS. Etsi numero 58 Taubesta! - -HULTMAN (etsii). Numero 58?... Numero 58 on avoin sitten vuodesta 1707. - -KUNINGAS. Was denn? -- Etsi rakuuna Nälkä! - -HULTMAN (etsii taas). Nälkä?... Soma nimi!... Ei löydy! - -KUNINGAS (hieroo silmiään). Sitten olen uneksinut!... Se oli kamalaa... -Oletko ollut ulkona kaupungilla? - -HULTMAN. Olen, teidän majesteettinne. - -KUNINGAS. Puhu jotakin hauskaa! - -HULTMAN. Kaupungilta ei ole mitään hauskaa kerrottavaa. - -KUNINGAS. Mitä sanoo kansa? - -HULTMAN. Niin -- mitä se sanoo, en minä tahdo toistaa! En edes minä! - -KUNINGAS. He ovat vihoissaan minulle sentähden etten ole kuollut! - -HULTMAN. Oh! Varjelkoon meitä! - -KUNINGAS. Ja tämä ylösnousemukseni on katkaissut monet suunnitelmat! - -HULTMAN. No, se on varma tosi! - -KUNINGAS. Luulen, että Hultmankin on menettänyt miehuutensa? - -HULTMAN (liikutuksella). Majesteetti! Totta puhuen, olen! - -KUNINGAS. Luuletko minun satuni jo loppuneen? - -HULTMAN (vaikenee). - -KUNINGAS (nousee ja kävelee lattialla). Sinä siis luulet niin!... -(Äänettömyys). Onko yhtään rahoja lippaassa? - -HULTMAN. Ei yhtään! - -KUNINGAS. Miten pestaus käy? - -HULTMAN. Huonosti. - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS (nojaa uunin reunukseen: peittää kasvonsa kädellään). -Tukaluuksia! Tukaluuksien maa! (Äänettömyys). Hultman!... Mene -kaupungille! Etsi parooni Görtz! Ja tuo hänet heti tänne! - -HULTMAN (viivytellen). Parooni Görtz? - -KUNINGAS. Parooni Görtz! Heti! - -HULTMAN (menee). - - ESIRIPPU. - - - - -III KUVAELMA - - -Tori, jossa on istutuksia ja kaivo keskellä. Perällä palaneiden -huoneiden raunioita. Ylimpänä perällä vasemmalla Görtzin talo, -viheriäiset luukut ikkunoissa. Ruotsin lippu valtiovaakunalla portin -yläpuolella. Tämä huone on kulmassa taka-alaa vastaan, joitten välillä -on kuja. Alimpana vasemmalla on paja. Oikealla etualalla krouvi, jonka -edessä penkkejä ja pöytiä. Mies (I kuvaelmasta). ja Kääpiö istuvat -pöydän ääressä poltellen savipiippuja ja juoden olutta. He ovat osaksi -useain muiden vieraiden ja lehtimajan peitossa. - -KÄÄPIÖ. Sinä et sittenkään nutistanut häntä? - -MIES. En. Mutta minä luin lakia hänelle, niin että kyllä kalpeni, voit -uskoa! - -KÄÄPIÖ. Miksi et nutistanut häntä? Niin minä olisin tehnyt! - -MIES. Ei ole niinkään hyvä nutistaa, voit uskoa. -- Minä, sitä paitse, -säälittelin häntä. - -KÄÄPIÖ. Säälittelit häntä? - -MIES. Hän näytti sairaalta ja kyllästyneeltä -- eikä hänellä taida olla -erittäin lystiä, kaikki ahdistavat häntä ja tahtovat rahaa! - -KÄÄPIÖ. Niin -- mutta nyt kai tulee rahaa, koska Görtz on ottanut -raha-asiat huostaansa. - -MIES. Görtz niin! Näetkö että luukut ovat suljetut hänen talossaan? - -KÄÄPIÖ. Niin näkyy, ja mitä heillä on tekeillä siellä sisällä, ei -kukaan tiedä. - -MIES. Sanotaan hänen tekevän kultaa, kuten Paykull. - -KÄÄPIÖ. Äh! Eikös! - -MIES. Mitä he tekevät on tyhjää! Ajatteles, se lurjus kaikkivaltias -ministeri yli koko Ruotsin valtakunnan, ja konna on hänen luonaan koko -päivän! -- Hän on tuolla sisällä nyt, veliseni. - -KÄÄPIÖ. Ajatteles! Sama parooni, jonka koko maailma tietää -väärinpelaajaksi, seikkailijaksi, joka on poisajettu kaikista Euroopan -valtioista ja joka on juonitellut erottaakseen kuninkaamme! Eikä ole -yhtään rehellistä ruotsalaista, joka sanoisi sen kuninkaalle! - -MIES. Kuka sellaista uskaltaisi! - -KÄÄPIÖ. Oli yksi, rovasti Boethius, mutta hän pantiin ensin vankeuteen, -sitten hullujenhuoneeseen. Yksi on, ja se on -- Emanuel Svedenborg. - -MIES. Niin, hän! Se vasta on mies! Ja niin oppinut sitten! Niin -oppinut! - -KÄÄPIÖ. Tiedätkös, että minä olen rakastanut tuota kuningasta, ihaillut -häntä, minä olen kerran suudellut hänen saappaitaan -- mutta nyt: -olisipa minulla tynnyri ruutia, niin panisin sen tuonne talon alle! En -ainoastaan sentähden, että hän heitti minut maantielle... - -TYYTYMÄTÖN (pöydän luo). - -MIES. Istu juttelemaan! - -TYYTYMÄTÖN. Vakoilijaprikin laivuri on ammuttu sentähden, että -jääesteet viivyttivät hänen saapumistaan Stralsundiin, ja tuo vielä -viattomampi miehistö on saanut raippoja. - -MIES. Enemmän! - -TYYTYMÄTÖN. Hänen tyttärensä on kaupungissa, koettaen päästä konnan -puheille. - -MIES. Enemmän! - -TYYTYMÄTÖN. Ylioppilaat ovat ulosajetut asunnoistaan ja pakoitetut -sotamiehiksi. - -MIES. Hyvä! - -TYYTYMÄTÖN. Maaseudun piiat ja rengit kiertelevät ympäri seutuja, kun -kruunu on ottanut puolet heidän palkoistaan sotakuluihin. - -MIES. Erinomaista! - -TYYTYMÄTÖN. Porvariston asunnot etsitään ja kaikki hopeakalut -anastetaan kuitteja vastaan. - -MIES. Suurenmoista! - -TYYTYMÄTÖN. Valtioneuvos ja säätyjen puhemiehet pyytävät yhä edelleen -puheillepääsyä kuninkaan luo, joka ei ota vastaan... - -MIES. Huippu! - -TYYTYMÄTÖN. ... Sillä hän on sisään suljettu keinottelijan kanssa, joka -on vääränrahan tekemishommissa! - -MIES. Mitä annatte minulle, jos minä sytytän tuleen tuon talon? - -TYYTYMÄTÖN. Ei tarvitse! Muut kyllä pitävät siitä huolen. - -MIES. Vieläkö muuta? - -TYYTYMÄTÖN. Prinsessa Ulrika Eleonora on tullut tapaamaan veljeään... - -MIES. Vallanperimys päälliseksi! Konnalta. - -KÄÄPIÖ (alkaa virittää viuluaan). Et saa sanoa konnaksi! Minun -mielestäni on sangen surullista nähdä suuren miehen vähitellen -kukistuvan... Se on surullista! (soittaa pari tahtia sarabandista). - -MIES. Miksi aina soitat tuota valitusveisua? - -KÄÄPIÖ. Sentähden, että tavallisesti soitin sitä kuninkaalleni, kun hän -oli alakuloinen aivan kuollakseen. - -MIES. Kuules tuota! - -KÄÄPIÖ. Ja kuningas oli tämän surulaulun säveltäjäkin. Surunmaan ja -Tuskanvaltakunnan kuningas Sebastian Bach... (soittaa sarabandia). - -MIES (Tyytymättömälle). Katsoppas, tulee väkeä! - -TYYTYMÄTÖN. Kylläpä tuleekin! - -MIES. Tee sinä selkoa, sillä minä olen ollut kalman mailla, enkä enään -tunne eläviä. - - (Surupukuisia säätyläisnaisia tulee oikealta Görtzin - oven luo. Pysähtyvät ja neuvottelevat hiljaa). - -TYYTYMÄTÖN. Vangittujen herrojen leskiä -- minä kutsun heitä leskiksi, -sillä kuningas on kieltäytynyt lunastamasta heidän vangittuja miehiään, -jotka ovat elävältä haudattuina Venäjällä ja muualla. -- Piperin, -Rensköldin, Levenhauptin, Stenbockin ja monen muun leskiä. - -MIES. Miksi hän ei lunasta vankeja? - -TYYTYMÄTÖN. Toiset sanovat: hän ei tahdo; toiset: hän ei voi! -- -Katsoppas heitä! -- Lyönpä vetoa, että hän ei ota vastaan naisia! Hän -ei ole koskaan voinut selviytyä naisista... Tuo, joka soittaa, on -kreivinna Piper. -- Mutta kaikista säälittävimpiä ovat Stenbockit! Manu -Bock, joka pelasti Skånen. Jalo mies! Mutta kuningas sanoo hänen -ansainneen kohtalonsa, koska ei totellut määräystä! - - (Kreivinna Piper on arasti soittanut ovikelloa). - -MIES. Ei mitään vastausta hiljaisesta talosta. - - (Naiset vetäytyvät peloissaan keskitorille ryhmään neuvottelemaan). - -TYYTYMÄTÖN. Uutta avustusta!... Lesket Bjelke, Boethius, Patkull, -Paykull! - - (Neljä surupukuun puettua naista käy portin luo: eräs heistä - soittaa. Pieni luukku portissa avataan ja suljetaan. Naiset - vetäytyvät takaisin ja itkevät nenäliinoihinsa). - -Huomatkaa! -- Tuossa tulevat syrjäytetyt suosikit. Katsoppas vaan -heitä! Eilen kuninkaallisia, tänään vallankumouksellisia! -- Rosen, -Düring, Sparre ja Gyllenborg, Wellingk, Cederhjelm, De la Gardie, -Mörner, D'albedyll, Schwerin, Wrede, Horn, suuri Arvid Horn... - - (Herrat menevät portin luo. Horn soittaa kolme kertaa, - joka kerta kiivaammin). - -MIES. Kas tuota! Hän ei pelkää. - -TYYTYMÄTÖN. Hänellä onkin takana kansa, ja edessä tulevaisuus! - -HORN (riuhtaisee kellonnuoran irti, hiertää kokoon ja heittää maahan. -Portin luukku avataan). - -FEIF (pistää päänsä ulos). Ketä etsitään? - -HORN. Kuningasta. - -FEIF. Ei ota vastaan. (Lyö luukun kiinni). - - (Kaikki torilla mutisevat). - -TYYTYMÄTÖN. Nyt! -- Valtioneuvos ja säätyjen puhemiehet! - - (Valtioneuvos ja puhemiehet tulevat). - -VALTIONEUVOS. Näin pitkälle on tultu! - -HORN. Yksinvallan seurauksia! - -VALTIONEUVOS (puhemiehille). Yksinvallan, jota nämä pikkuherrat -tahtoivat, musertaakseen suuret herrat. Siinä sitä ollaan! - -TYYTYMÄTÖN. Varkaat tappelevat; talonpoika saa lehmänsä!... Hiljaa! -Hevoskavion ääntä tulliportilla... kuriiri! - - (Köyhä nainen anomuskirja kädessä menee portille. Etsii kellon - nuoraa, mutta kun ei sitä löydä, koputtaa hän. Kun ei kukaan - vastaa, painaa hän luukkua, joka aukenee. Aivan yksinkertaisesti - pistää hän anomuskirjansa luukusta sisään ja istuu ristissäkäsin - portaalle odottamaan). - -MIES. Tuo käsitti asian yksinkertaiseksi! - -KREIVITÄR PIPER (menee naisen luo). Mitä haette, vaimo? - -VAIMO (yksinkertaisesti ja nöyrästi). Haen armoa isälleni! - -KREIVITÄR PIPER. Kuka oli isänne? - -VAIMO. Vakoilijaprikin laivuri, jonka piti tavata kuningasta -Stralsundin edustalla. Mutta jääsuhteet estivät -- ja vaikka hän ei -sitä voinut auttaa, tuomittiin hänet kuolemaan. - -KREIVITÄR PIPER (lyö kätensä yhteen ja päivittelee). - -MUUT (näyttävät paheksumistaan). - -MERIMIES (vaimon luo). Miksi istut täällä? - -VAIMO. Istunpahan vain. - -MERIMIES. Etpähän! Sinun isäsi oli petturi. - -VAIMO. Sanotko niin toisen isästä! - -MERIMIES. Hän ei ollut minun isäni, ja kun hän oli petturi, niin kutsun -häntä siksi. - -VAIMO. Mutta hän oli minun isäni... - -MERIMIES. Mutta ei minun! (ottaa häntä käsivarresta). Tule! - -KREIVITÄR PIPER. Mitä tahdotte vaimosta? - -MERIMIES. Ei liikuta ketään, tämä on minun vaimoni? (Hälinää). Ja hänen -isänsä, laivuri, oli kavaltaja joka antoi petollisen merkin -tanskalaisille. Ei ollenkaan ollut jääesteitä! - -VAIMO. Kuinka voit kutsua isääni kavaltajaksi? - - (Hälinää). - -MERIMIES. Kun hän oli sellainen! Sen kyllä tiedän, sillä kuuluinhan -laivan miehistöön... me saimme raippoja, vaikka olimme syyttömiä... -mutta minä en valita... ja se on raukka, joka ei voi ottaa muutamaa -iskua kuninkaansa tähden. Raukka, sanon! (Melua). Ja toisinaan saa, -vaikka ei pitäisikään ja toisinaan pääsee, vaikka pitäisi saada! -(Melua). Ja täällä on monta, joiden pitäisi... On kyllä! - -VAIMO. Katala mies, kun kutsuu isääni kavaltajaksi! Minun isääni! - -MIES (on seurannut keskustelua). Sepä saakelin hillitön akka!... -(kurottautuu kurkistelemaan). - -TYYTYMÄTÖN. Mitä kurkkailet? - -MIES. Ei, se ei ole mahdollista!... - -TYYTYMÄTÖN. Mitä se on? Mitä se on? - -MIES. Minusta näytti... no, se voi olla vallan samantekevää. - -TYYTYMÄTÖN. Mikä? - -MIES (istuu). Luulin häntä vaimovainajakseni. - -TYYTYMÄTÖN. Ha, ha, ha! -- Kuriiri, kuriiri! Uutisia! - - (Liikettä torilla. Kaikki katsovat oikealle). - -KURIIRI (rientää suurella melulla yli näyttämön ja katoo kujaan Görtzin -talon nurkalla, päästäkseen takaportille). - -HORN (Valtioneuvokselle). Suuria uutisia! - -VALTIONEUVOS. Aavistatteko? - -HORN. Kyllä. (Kuiskutelevat). - - (Kaikki kuiskailevat). - -VAIMO (menee kulmaan). Luulenpa tosiaankin pääsevän sisään taka-tietä. - -TYYTYMÄTÖN. Se on itse piru naiseksi! - -MIES. Ja niin Karolinan näköinen! - -HORN (Gyllenborgille). Mitä on tapahtunut? Tuolla sisällä soitetaan -kelloja ja käydään ovissa! - -GYLLENBORG. En voi aavistaa. - -HORN. Onkohan rauha tai sota? - -GYLLENBORG. Tietysti sota! Aina sota! - -LAKEIJA (punasessa puvussa tulee portista). - -TYYTYMÄTÖN. Katsos pirua! - -MIES. Mikä papukaija tuo on? - -TYYTYMÄTÖN. Görtzin lakeija! - -LAKEIJA (tulee alas portaista, kääntää selkänsä torille päin ja tallaa -lähellä seisovia varpaille pyytämättä anteeksi. Sitten hän laskee lipun -puolitankoon). - -HORN. Mitä on tapahtunut? - -LAKEIJA (selin). En tiedä. - -HORN. Tiedä huutia edes! - -VAIMO (on tullut taas ja koettaa hiipiä sisään portista). - -LAKEIJA (likistää häntä portissa). Väistytkö siitä, sinä! - -VAIMO. Minä tahdon kuninkaan luo! - -LAKEIJA. Tieltä, akka! - -VAIMO (luipahtaa sisään). - -MIES. Uskonpa, sieluni autuuden kautta, että tuo on Karolina! - -TYYTYMÄTÖN. Mutta hänhän on kuollut! - -MIES. Piru tiesi! - -KUULUTTAJA (tulee rumpalin jälessä, joka rummuttaa). Hänen -Majesteettinsa, Ranskan korkeasti autuaan kuninkaan, kuningas Ludvig -neljännentoista kuoleman johdosta, käsketään asianomaisia pitämään -neljäntoista päivän syvää surua. - -HORN (Gyllenborgille). Siinä se oli!... yksinvaltias on kuollut! - -GYLLENBORG. Ruotsin ainoa ystävä! - -VALTIONEUVOS. Nyt koituu uutta Europassa! - -AATELISMIES. Uutta pahaa! - -PAPPI. Ja uutta hyvää! - -PORVARI JA TALONPOIKA. Amen! - -KUULUTTAJA. Kansa poistukoon torilta, sillä tässä ammutaan -surulaukaukset korkeasti autuaan Majesteetin, Ranskan kuninkaan -muistoksi, jota paitsi kuolinsoitto alkaa heti kaupungin -kirkontorneissa! - - (Rummutetaan). - - (Joukot hajaantuvat ja vetäytyvät pois sivuille - puhellen ja meluten). - -TYYTYMÄTÖN. Yksinvalta on lopussa! - -MIES. Ei vielä! Mutta kohta! Ja sitten? - -TYYTYMÄTÖN. Ei liikuta meitä! - -KÄÄPIÖ. Sitten annetaan tiistaisoppaa -- samaa kuin sunnuntaisin, mutta -vähän vetisempää, ilman voita. - -FEIF (tulee portista taluttaen vaimoa). Menkää nyt, hyvä vaimo! -Tuomioistuin on tuominnut teidän isänne kavaltajana... - -VAIMO. Kutsuvatko tuomaritkin minun isääni kavaltajaksi? - -FEIF (suuttuneena). Kun hän oli petturi. - -VAIMO. Sellaisia tuomareita! - -FEIF (huutaa). Mutta teidän isänne on itse tunnustanut itsensä -petturiksi! Hän on tunnustanut! - -VAIMO. Se ei ole totta! - -FEIF (menee sisään, lyö portin kiinni). - -VAIMO (koputtaa hiljaa porttia). - - (Nyt alkaa kuolinsoitto kaupungin kirkoissa; rumpuja pärrytetään). - -MERIMIES (taas sisään, huutaa vaimoaan). Karolina! - -MIES. Ei, nyt minä alan peljätä!... - -TYYTYMÄTÖN. Onko se hän? - -MIES (kauhulla). Minä en tiedä... - -KÄÄPIÖ. Yksinvaltias on kuollut!... Jumala varjelkoon kuningasta -sentään, vaikka hän hylkäsikin minut! - -TYYTYMÄTÖN. Sentään -- niin! -- Ajatteles -- minäkään en voi oikein -suuttua siihen mieheen! - -KÄÄPIÖ (mennessään). Onko se sitte niin välttämätöntä? - -MIES. On. Se on aivan välttämätöntä! - - ESIRIPPU. - - - -IV KUVAELMA - - -Suuri puutarha. Oikealla etualalla näkyy pari kalleriporttia erääseen -kujaan. Portit ovat osaksi puitten ja pensaitten peittämät. Heti -yläpuolella teltan muotoinen veranda kuninkaan asuntoon. Sen -ulkopuolella kuninkaan kirjoituspöytä ja tuoli. Edessä teltta-sänky. - -Keskellä näyttämöä on toskanalainen kivinen patsas-aitaus, joka on -kaunistettu kolmella vaaleansinisellä fajanssiruukulla. Keskellä -aitausta on vanha, valkoinen Venuksen kuvapatsas. - -Vasemmalla näkyy Görtzin talo viheriäisine luukkuineen ja veranda -penkkeineen. - -Perällä puistokäytävä, ylempänä puutarhamuuri, espanjalaisilla -hirsisuojuksilla varustettuine lankkuporttineen. - -HULTMAN (siistii pöytää). - -PROFESSORI (kyhnystelee kasvien kanssa). - -HULTMAN. Eikö professori ole lääketieteilijä? - -PROFESSORI. Juuri niin olen. - -HULTMAN. Kuningas on nimittäin sairaalloinen -- erittäinkin parooni -Görtzin lähdön jälkeen. - -PROFESSORI. O-o-onko parooni Görtz matkustanut? - -HULTMAN. On. Hän on raha-asioitten ja muitten tähden Kööpenhaminassa. -Mutta häntä odotetaan kotia millä hetkellä tahansa. - -PROFESSORI. Mi-mi-mikä vaivaa Hänen Majesteettiansa? - -HULTMAN. Unettomuus, levottomuus ja ärtyisyys. - -PROFESSORI. Niin, niin, niin! -- Ja prinsessa on kaupungissa ja odottaa -puheille pääsyä -- hänen oma sisarensa. - -HULTMAN. Hm? Sisar! On niin monenlaisia sisaria! Minullakin on aivan -kuin riivinrauta ja karviais... - -PROFESSORI. Hänen oma sisarensa, joka juuri on mennyt naimisiinkin. -- -Kuulkaapas Hultman! Onko totta, että kuningas aikoo naida? - -HULTMAN. En ole kuullut. Meillä ei ole aikaa naimisiin... Mutta tämä -hameitten vilinä, joka täällä on alkanut, herättää mielessäni -levottomuutta. - -PROFESSORI. Kunnioitusta naiselle, Hultman! Kunnioitusta! - -HULTMAN. Kunnioitusta lapselle, kunnioitusta palvelijalle, kunnioitusta -minulle, ei ketään kohtaan epäkunnioitusta, huutavat kaikki, mutta -kaikki kuitenkin epäävät kunnioituksensa. - -PROFESSORI. Misogyn! Hultmau on naisvihaaja. - -HULTMAN. Olkoonpa, vaikka vain toinen puoli on totta, kuten -tavallista... Kas, tuolta tulee tohtori Svedenhorg hameväkensä kanssa. - -PROFESSORI. Suuren Polhemin tytär, Emerentia! - -HULTMAN. Keimaileva, ylpeä hupelo, joka on vannonut saavansa kuninkaan -jalkojensa juureen, sentähden että ylioppilaat ja vänrikit tanssivat -hänen pillinsä mukaan. - -PROFESSORI. No, eikös, vai...! Mutta onko sulhaspojalla aavistusta -morsiamen korkealle tähtäävistä suunnitelmista? - -HULTMAN. Svedenborgilla? Eikä! Hän on kuuro ja sokea, kuten kaikki -rakastuneet... Kas, siinä he ovat! - - (Professori ja Hultman vetäytyvät telttaan oikealle). - - (Svedenborg ja Emerentia tulevat oikealta lehtokujasta). - -SVEDENBORG. Niin rakastettuni, minun täytyy jättää sinut joksikin -ajaksi. Kuninkaani ja maani vaativat palvelustani. - -EMERENTIA. Mutta sinähän lupasit, että kihlajaisemme vietettäisiin -huomenna... - -SVEDENBORG. Minä lupasin sillä edellytyksellä, ettei mitkään korkeammat -velvollisuudet kutsuisi minua. Nyt täytyy minun matkustaa vielä tänä -iltana... - -EMERENTIA. Sitten sinä et rakasta minua! - -SVEDENBORG. Oi, mitä sanoisin, mitä tekisin näyttääkseni sinulle -rakkauteni. - -EMERENTIA. Jää ylihuomiseen! - -SVEDENBORG. Kuningas ei anna. - -EMERENTIA. Sinun kuninkaasi, joka vihaa naisia! - -SVEDENBORG. Eikä. Mutta hänen ajatuksensa tähtäävät muuanne. - -EMERENTIA. Saanko pyytää häneltä, että saat jäädä? - -SVEDENBORG. Ei ystäväni! Joukot ovat lähtövalmiina. Odotetaan vain -minua. - -EMERENTIA. Anna heidän odottaa! - -SVEDENBORG. Anna maan ja kansan odottaa -- pikku tytön oikkuja! - -EMERENTIA. Pikku tytön? Varo itseäsi! - -SVEDENBORG. Sinä olet niin usein uhannut, että minä melkein odotan -iskua. Mitä minun pitäisi varoa? Ettäkö jätät minut? - -EMERENTIA. Sinähän jätät minut. - -SVEDENBORG. Hm! Minun täytyy mennä, palatakseni ja jäädäkseni. Mutta -sinä tahdot jättää minut ainiaaksi! Siinä on erotus. - -EMERENTIA. Onko kuningas tuolla sisällä? - -SVEDENBORG. On. Mutta sinun pitää luvata minulle, ettet etsi pääsyä -hänen läheisyyteensä. - -EMERENTIA. Miksi niin? - -SVEDENBORG. Hän ei ota vastaan. - -EMERENTIA. Se jää minun huolekseni. - -SVEDENBORG. Ja minun. -- Hän voisi luulla, että minä olen lähettänyt -sinut, ja silloin minä olisin häväisty! - -EMERENTIA. Se ei ole syynä. Sinulla on toinen, jota et tahdo sanoa. - -SVEDENBORG. Lupaa, ettet etsi kuningasta! - -EMERENTIA. Sinä pelkäät. - -SVEDENBORG (vaikenee). - -EMERENTIA. Näkemääsi unta. - -SVEDENBORG (vaikenee). - -EMERENTIA. Minä en pelkää unia. - -SVEDENBORG. Merkillistä! Sinä sanot rakastavasi minua, minä uskon -siihen usein, mutta yhtä kaikki tuntuu jokainen lausumasi sana -myrkytetyltä neulalta. Onko se rakkautta? - -EMERENTIA. Sinä kutsut minua myrkytetyksi neulaksi... Sinä et ole -koskaan minua rakastanut! -- Hyvästi! - - (Menee lehtokujaa oikealle). - -SVEDENBORG (alakuloisena). Tämä on rakkautta -- maallista! -- Oi -taivas! - - (Menee lehtokujaa vasemmalle). - -KUNINGAS (teltasta. Näyttää sairaalta ja murheelliselta). - -FEIF (perässä). - -KUNINGAS (istuu pöydän viereen). Feif! -- Voiko Görtz jo pian saapua? - -FEIF. Kyllä pian, Majesteetti! - -KUNINGAS. Omituinen mies! Kun hän on saapuvilla, on hän mielestäni -miellyttävä, rehellinen ja aivan kuin uskollisuus itse. Mutta kun hän -on poissa, muuttuu hän mielessä mitä eriskummallisimmaksi, tulee -aavemaiseksi, hirvittäväksi, kamalaksi. (Äänettömyys). Luuletko, että -hänen arviolaskunsa ovat oikeat? - -FEIF. Teidän Majesteettinne on matemaatikko, en minä! - -KUNINGAS. Hänen laskujansa ei voi ratkaista tunnetuilla kaavoilla. - -FEIF. Mitä sanovat Polhem ja Svedenborg? - -KUNINGAS. He vaikenevat! (Äänettömyys). Koko kaupunki vaikenee, koko -maa vaikenee! Meidän ympärillemme alkaa kiertyä kuolemanhiljaisuus! -(Äänettömyys). Ja sitten olen sairas! (Äänettömyys). Kadut ovat tyhjiä; -ei kukaan käy luonani! Ei kukaan sano vastaan! -- Ei kukaan sano -mitään! (Äänettömyys). Sano jotakin! - -FEIF. Minulla ei ole mitään sanottavaa, Teidän Majesteettinne. - -KUNINGAS. Ei mitään?... Eikö ole kohta puolipäivä? - -FEIF. Teidän Majesteettinne, nyt on jo iltapäivä. - -KUNINGAS. Niinpä tosiaan! Muistanhan... (Äänettömyys). Miksi en näe -koskaan enään Müllerniä, Sparrea enkä Gyllenborgia? - -FEIF. He eivät uskalla häiritä. - -KUNINGAS. Miksi jätetään minut yksin? Itse Hultman karttelee ja on -nyrpeä... Jos lähetän kutsumaan jotakuta, on hän sairas. (Äänettömyys). -Ja tämä hiljaisuus! Tämä hiljaisuus!... Minulla oli ennen Luxembourg, -joka soitteli minulle, mutta hän katosi Stralsundin jälkeen... Hanki -minulle hämähäkki leikkiäkseni! (Äänettömyys). Luuletko, että maa -sietää kymmenen miljoonan arvosta rahamerkkejä? - -FEIF. Parooni Görtzin mielestä oli kaksi miljoonaa korkein määrä! - -KUNINGAS. Vai niin!... Miksi ei prinsessa tule, vaikka olen häntä -kutsunut? Sisareni, tarkoitan. - -FEIF. Hänen kuninkaallinen korkeutensa pani ehdoksi, että hänen -puolisonsa Hessenin maakreivi saisi seurata mukana. - -KUNINGAS. Hän, joka odottaa minun kuolemaani! Saadakseen -valtaistuimen... Yhä useampi ja useampi odottaa minun kuolemaani. -(Äänettömyys). Feif! Mene residenssiin ja pyydä prinsessa tänne, -hänelle tärkeässä asiassa. Ilman maakreiviä! - -FEIF (menee lehtokujaa vasemmalle). - -KUNINGAS (yksin, epätoivoisena). Oh! Hyvä jumala! Menköön tämä kalkki -minulta! - -EMERENTIA (näkyy oikealla lehtokujassa. Hänellä on ruusukimppu. Näyttää -siistiytyvän, miellyttääkseen, ja tulee sitten kuninkaan luo. Mutta kun -hän saa nähdä hänet, muuttuvat hänen kasvonsa ja hänet valtaa -myötätuntoisuus ja kunnioitus). - -KUNINGAS (on ollut kasvot käsiin kätkettyinä, katsoo ylös ja kun hän -huomaa Emerentian, näyttää hän epäröivän, onko se unta vai näkyä. Hän -puhuu hämillään). Kukkia minulle? Miksi annat minulle ruusuja? - -EMERENTIA. Minun sankarini on saanut kylliksi laakereita... - -KUNINGAS. Ja orjantappuroita. Kypressien aika ehkä on tullut. - -EMERENTIA. Ei vielä! Ensin myrtti! - -KUNINGAS (jokeltaa). Mitä sanot, lapsi kulta?... - -EMERENTIA. Minäkö sanon? -- Näin laulaa Europan kauniin nainen, jolle -sankari kuitenkin kerran käänsi selkänsä: - - "Kuningas, tarmonne ei estehistä tiedä, - voitosta voittoon leikkimällä voitte viedä; - tuhannet viekkaat tuumat raukes tyhjihin; - olette voittamaton yhä vieläkin. - - Mut, sankari, kun maineen seppeleillä - kulkunne kunniahan peittää vois, - niin yhtä puuttuu, onnea ei teillä - ja riemut väistyy edestänne pois. - - Silmäinne loisto, vartalonne jumalainen - miks' suloisempaaa palkkaa ei se saa? - Noin mietin, anteeks' suokaa, heikko nainen, - ett' urhokin voi rakastaa. - - Suloa onko, joka tenhoaisi - suurimman kuolevista, tulkoon luo! - Hän alttarimme parhaat uhrit saisi. - Avatkaa jumalatarelle syli tuo!" - -KUNINGAS (on katsellut häntä loistavin silmin). Kiitos, lapseni! -Herättämästäsi menneen onnellisen ajan muistosta -- kohteliaisuudet -jätän omaan arvoonsa. Sanoppas nyt mikä sinun nimesi on! - -EMERENTIA. Mitäpä suuri kuningas välittää pienen tytön nimestä? - -KUNINGAS. Pieni tyttö voi antaa murheelliselle kuninkaalle takaisin -luottamuksen ja elämänhalun. - -EMERENTIA. Miksi on suuri kuningas murheellinen? - -KUNINGAS (isällisesti). Sinä herttainen, pikku muru!... Osaatko pelata -shakkia? - -EMERENTIA. Kyllä, Majesteetti! Kyllä osaan. - -KUNINGAS. Sitten pitää sinun tulla pelaamaan minun kanssani! - -EMERENTIA. Mutta jos minä vangitsen kuninkaan, niin kuningas suuttuu. - -KUNINGAS. En lapseni! Minä en koskaan suutu. -- Mutta sitä et osaakaan! - -EMERENTIA. Varmasti! -- Minä olen tehnyt suuren matematikon Polheminkin -vangiksi. - -KUNINGAS. Minun Polhemini! Sinä! -- Tunnetko hänet? - -EMERENTIA. Yhtä hyvin kuin oman isäni. - -KUNINGAS. Sitten tunnet myöskin Svedenborgin, uneksijan? - -EMERENTIA. Vähän. - -KUNINGAS (tarkastaa häntä tutkien). Pidätkö hänestä? - -EMERENTIA. Hän on ikävä. - -KUNINGAS (hämmästyy). Kenestä siis pidät? - -EMERENTIA (painaa silmänsä alas). - -KUNINGAS. Pitääkö minun arvata? - -EMERENTIA (panee kädet silmilleen). - -KUNINGAS. Älä peitä kauniita silmiäsi... - -EMERENTIA (on mielistynyt). - -KUNINGAS. En tiedä mitään niin suloista kuin lapsen silmät. - -EMERENTIA (mutistaa suutaan tyytymättömänä). - -KUNINGAS. Niin -- sinä olet lapsi minun rinnallani... - -EMERENTIA (tarttuu kuninkaan käteen, jonka kuningas vetää pois). -Pitäkää minusta sitten vähän! - -KUNINGAS. Saat tulla ystäväkseni... Osaatko soittaa? - -EMERENTIA. Soitan klaveeria. - -KUNINGAS. Svedenborg on sinut opettanut. - -EMERENTIA. Se rumahinen! - -KUNINGAS (eriskummainen ilme kasvoissa). Hyi! - -EMERENTIA (kysyy katseellaan). - -KUNINGAS. Hyi, sanoin!... Pidätkö minusta vähän? - -EMERENTIA (painaa kasvot käsiinsä). - -KUNINGAS (synkistyy). Merkitseekö se paljoa? - -EMERENTIA (ottaa kuninkaan käden ja suutelee sitä). - -KUNINGAS. Tekikö tuon lapsi vai nainen? - -EMERENTIA (lankee polvilleen kuninkaan jalkoihin). Nainen! - -KUNINGAS (nousee vihastuneena). Emerentia Polhem! Nouse ylös! - -EMERENTIA (katsoo ylös). - -KUNINGAS. Nyt makaat sinä kuninkaan jalkojen juuressa! Nouse ja mene! -Sinä et ansaitse sitä miestä, joka sinua rakastaa, ja sentähden sinä et -koskaan tule saamaan Emanuel Svedenborgia puolisoksesi! - - (Kääntää hänelle selkänsä). - -EMERENTIA. Armoa! - -KUNINGAS. Armottomuutta!... - -EMERENTIA (hiipii häpeissään oikealle lehtokujalle). - -FEIF (tulee vasemmalta). - -KUNINGAS. Puhu! - -FEIF (katsoo Emerentian jälkeen). Hänen kuninkaallinen korkeutensa -tulee heti. - -KUNINGAS. Ilman maakreiviä? - -FEIF. Se jäi sanomatta. - -KUNINGAS. Feif!... Oletko ollut naimisissa? - -FEIF. Olen, Majesteetti. - -KUNINGAS. Noo? - -FEIF. Tjah! - -KUNINGAS (hymyilee). Noo? - -FEIF (kohauttaa olkapäitään). Tjah! - -KUNINGAS. Siten sanovat kaikki, ja minä en koskaan saa tietää mitään! - -FEIF. Emme mekään! - -KUNINGAS. Ehkä siinä ei ole mitään -- tietämistä!... - -FEIF. Ehkä ei! - - (Rummun pärrytystä ja aseiden kalsketta). - -KUNINGAS. Prinsessa tulee. -- Feif saa mennä! - - (Menee päin oikeata lehtokujaa). - -FEIF (menee telttaan). - -AJUTANTTI (oikeasta lehtokujasta). Hänen kuninkaallinen korkeutensa! - - (Äänettömyys). - -ULRIKA ELEONORA (tulee oikeasta lehtokujasta). - -KUNINGAS (menee häntä vastaan, tarjoo kätensä ja vie pöydän ääreen). -Tervetultuasi, rakas sisko! - -ULRIKA ELEONORA. Tuhannen kiitosta, rakas veljeni! - - (Istuvat). - -KUNINGAS. Täällä on vähän epäjärjestystä, mutta me elämme sotakannalla. - - (Molemmat keskustelevat hämillään ja pysähtelevät). - -ULRIKA ELEONORA. Sotakannalla! Tulkaamme pian rauhankannalle! - -KUNINGAS. Onko maakreivi mukana? - -ULRIKA ELEONORA. Ei, puolisoni on metsästämässä! - -KUNINGAS. Noo? Oletko onnellisissa naimisissa, sisko? - -ULRIKA ELEONORA. Onko parooni Görtz matkustanut? - -KUNINGAS. Siitä on kauvan, kun sisko ja minä tapasimme toisemme kahden -kesken. - -ULRIKA ELEONORA (hypistelee Emerentian ruusuja). Ruusuja, nähtävästi! - -KUNINGAS. Mitä uutta kaupungista? - -ULRIKA ELEONORA. Onko totta, että tulee sota Norjaa vastaan? - -KUNINGAS. Miellyttääkö se maakreiviä? - - (Äänettömyys). - -ULRIKA ELEONORA (antaa kuninkaalle terävän katseen vastaukseksi). - -KUNINGAS. Paljon näinä vuosina on muuttunut. - -ULRIKA ELEONORA (vaikenee, leikkii viuhkallaan). - -KUNINGAS. Erittäin kaunis viuhka! - -ULRIKA ELEONORA. Onko veljeni kuullut puhuttavan siitä viimeisestä -pilkkakirjasesta, joka on painettu Hollannissa? - -KUNINGAS. Saanko päästä kuulemasta? - -ULRIKA ELEONORA. Se on hävyttömintä, mitä olen lukenut. - -KUNINGAS. Saanko luvan päästä kuulemasta sitä? - -ULRIKA ELEONORA. Kuningas David käveli katollaan ja sai nähdä Urian -vaimon Bathseban; ja niin lähetti hän Urian sotaan. - -KUNINGAS. Was denn? - -ULRIKA ELEONORA. Nämät ovat kauniita ruusuja! Tuoksuvat erittäin -hyvältä. - -KUNINGAS. Ole hyvä ja pidä ne! - -ULRIKA ELEONORA. Minä! Käytettyjä kukkia! Ei kiitoksia! - -KUNINGAS (heittää pois kukat). Puhu selvää kieltä, sisko! Mutta älä -juorua, sillä siihen en vastaa. - -ULRIKA ELEONORA. Minä luulin -- tarkoitan -- olin toivonut, että rakas -veljeni luottaisi niin paljon siskoonsa, että hän ei salaisi -aikomuksia, jotka koskevat toisten -- hänen lähimpiensä pyhimpiä -harrastuksia. - -KUNINGAS. Vallanperimystäkö? - -ULRIKA ELEONORA. Ei pidä olla törkeä, vaikka onkin hallitsija! - -KUNINGAS (nousee). Selvää kieltä! Tai menen tieheni! - -ULRIKA ELEONORA. Aina sinä menet, kun asia koskee... - -KUNINGAS. Sisko!... Sanotaan sinun olevan onnettomassa avioliitossa? - -ULRIKA ELEONORA. Minunko? En toki, minä olen hyvin onnellinen, hyvin. - -KUNINGAS. Sinun puolisoasi sanotaan siaksi! Emmekä me tahdo sikoja -Ruotsin valtaistuimelle. - -ULRIKA ELEONORA. Mutta houkkioita! Aivan kuin sinun suosikkisi Kaarle -Fredrik ei olisi pöhkö. Mutta sinä pidät pöhköistä, kuten esimerkiksi -tuosta parooni Görtzistä. - -KUNINGAS. Pysy asiassa! - -ULRIKA ELEONORA. Holsteinin Kaarle Fredrik, jonka sinä tahdot -valtaistuimelle, on hylkiö, kamaripalvelijansa Ropstockin hoivattava. -Kamaripalvelija tulee siis hallitsemaan Ruotsia sinun kuolemasi -jälkeen! - -KUNINGAS. Nainen! - -ULRIKA ELEONORA. Niin, tuollainen sinä olet! Sinä olet hyvin suuri, -mutta sinä olet tyhmä! Niin juuri! Ja minkätähden sinä olet suuri, sitä -minä en tiedä! Viimeisten kahdeksantoista vuoden aikana olet sinä -tehnyt vain tyhmyyksiä. Enkä minä tiedä ainoallekaan taistelulle muuta -nimeä kuin Pultava, jossa sinä pakenit. Ainoastaan tappioita ilman -kunniaa! -- Siinä sait "naisesta", sinä naisvihaaja! - -KUNINGAS. Varo itseäsi! - -ULRIKA ELEONORA. Mistä? - -KUNINGAS. Siitä, etten minä muuta suosiotani puolisollesi, jolla kai on -kuuma helvetti oltavanaan -- kuten kaikilla aviomiehillä sitäpaitse! - -ULRIKA ELEONORA. Kas nyt se laukesi! Vai niin! Vai muuttaa suosiosi -sille maakreivi katalikolle! Sen kyllä uskon! Se kunniaton, joka -kohtelee puolisoansa niinkuin .. Niin -- mitä -- minä -- olenkaan -- -saanut kärsiä... - -KUNINGAS. Äsken juurihan olit niin onnellinen! - -ULRIKA ELEONORA. Äsken?... Ha, ha, ha! Äsken! sanoo tuo... - -KUNINGAS. Muista, että minä en ole naimisissa kanssasi! - -ULRIKA ELEONORA. Kuinka niin! - -KUNINGAS. Muista kohdella minua veljenäsi ja hallitsijanasi, äläkä anna -minulle kotiripityksiä, kuten puolisollesi! - -ULRIKA ELEONORA. Sinä, naimisissa? -- Niin -- miksi et ole naimisissa? -Sentähden, tiedätkös, että sinä pelkäät naisia! Sankari pelkää! - -KUNINGAS. Kun kuuntelen sinua, pelkään minä tosiaankin! Ja tällä -lyhyellä hetkellä olen minä suurimmassa määrässä mieltynyt maakreiviin! -Minä melkein rakastan häntä! - -ULRIKA ELEONORA (itkee nenäliinaansa). Niin, niin, niin... - -KUNINGAS. Älä herran nimessä itke -- riitele kernaammin! En voi sietää -kyyneleitä! - -ULRIKA ELEONORA (voittaa mielensä). Koska rakastat maakreiviä, niin -nimitä hänet vallanperijäksi! - -KUNINGAS. Anna minun ensin kuolla! Silloin on kyllä aika valita -vallanperijä!... Sisko, minun ratani on ehkä pian lopussa -- ehkä -viimeisen kerran tapaamme nyt toisemme. - -ULRIKA ELEONORA (vakavana, lempeästi). Rakas veljeni, sydänkäpyni, mitä -sanot? - -KUNINGAS. Ja sinulle, äitini lapselle, tahdon tunnustaa, että -valtakunnan tila on toivottomasti onneton. - -ULRIKA ELEONORA. Jo kauvan on sellaista kuiskailtu, mutta uskottiin, -että Görtz... - -KUNINGAS. Niin uskoin minäkin, mutta... hän on laskenut väärin, tai hän -ei käsitä raha-asioita... Minä tunsin kyllä miehen kaikki paheet, mutta -minä luotin hänen tavattomaan ymmärrykseensä ja tietoihinsa... Mutta -nekin näyttäytyivät... ontoiksi... - -ULRIKA ELEONORA. Rakkahin käpyseni, onko tila niin toivoton? - -KUNINGAS. Auttamattomasti toivoton!... Minä toivon, että olisin -kuollut! - -ULRIKA ELEONORA. Voinko minä jotakin tehdä veljelleni... onko sinulla -joku toivomus?... - -KUNINGAS. Ei ystäväni! -- Ja kuka tulee perimään valtaistuimen, jätä se -Jumalan huostaan!... Anna anteeksi! Minä olen sairas... minun täytyy -levätä. - - (Laskeutuu sänkyyn). - -ULRIKA ELEONORA (polvillaan sängyn vieressä). Mikä on minun veljelläni? -Mitä se on, rakkaani? - -KUNINGAS. - - "Mennyt aik' on elon hetken - Hymysuin teen viime retken." - -Muistatko sitä?... Ragnar Lodbrokia sudenkuopassa? (Äänettömyys). He -luulivat minut läpäisemättömäksi, sentähden, että minä en lörpötellyt; -ja minä en lörpötellyt sentähden, että minä en juopotellut. Kun yksin -käyttelin järkeä humalaisten kesken, pidettiin minua hulluna... -(Äänettömyys). Ulla! Pane kätesi otsalleni! Nyt muistutat äitiäni! Hän -oli ainoa nainen, jota olen rakastanut, sillä hän oli äitini, eikä siis --- ollut minulle nainen! (Äänettömyys). En ole tehnyt mitään tekoa, -jota en voisi puolustaa, mutta minä en hoida itseäni!... (Äänettömyys). -Oppipoika kutsuu kisälliä tyranniksi ja kisälli mestaria -hirmuhaltijaksi. Kaikki esimiehet tuntuvat hirmuhaltijoilta! Kaikki -tahtoisivat niin kernaasti olla esimiehiä, kaikki, jos he saisivat, jos -voisivat. (Äänettömyys). Entä te, naiset! Minä olen akkunain takaa -katsellut koteihin ja nähnyt sentähden enemmän kuin muut, sillä -sisällä-olijat näkevät vain omansa. -- Ihanin ja katkerin! -- Rakkaus -on hiuskarvalleen vihan kaltainen. (Äänettömyys). Nyt minä nukun. Uni -on parasta. Lähes parasta! (Nukkuu). - - (Sarabandia soitetaan kaukana). - -ULRIKA ELEONORA (nousee, menee perälle ja viittaa kamariherraa -tulemaan). - -KAMARIHERRA (tulee). - -ULRIKA ELEONORA. Taube! Minä luotan rajattomasti teihin. Syyn tiedätte -te yksin! -- Olenko oikeassa? - -KAMARIHERRA (kumartaa). - -ULRIKA ELEONORA. Etsikää heti maakreivi! Sanokaa hänelle, että asema on -suotuisa meille, ja että hän valmistautukoon lähtemään Norjaan! - -KAMARIHERRA (kumartaa ja menee). - -ULRIKA ELEONORA (menee jonkun askeleen hänen jälkeensä. Palaa sitten -Katarina Leczinskan, erotetun Stanislaus Leczinskyn puolison kanssa). -Katarina Leczinska! Sen kohtaamisen, jota teille ei koskaan myönnetty, -suon minä teille nyt. - -KATARINA. Saan siis nähdä sen miehen, joka siten on leikkinyt minun -kohtaloni kanssa ja omaisteni... - -ULRIKA ELEONORA. Hiljaa! Hän nukkuu, mutta odottakaa... - -KATARINA (hiipii lähemmäksi ja katselee kuningasta). Onko se hän? - -ULRIKA ELEONORA. Minun veliraukkani on sairas... hän ehkä ei elä enää -kauvan. - -KATARINA. Onko se hän? Noin syvästi alentunut! -- Yhtä syvästi kuin me! - -KUNINGAS (liikahtaa ja hengittää raskaasti). - -ULRIKA ELEONORA (poistuu ylöspäin). Hän herää! Minä odotan teitä -residensissä. - - (Menee ulos). - -KATARINA (asettaa käsivarret rinnoilleen, aivan kuin odottaisi -kuninkaan heräämistä lukeakseen lakia hänelle). - -KUNINGAS (herää, nousee levollisesti ja arvokkaasti seisomaan). -Katarina Leczinska! Minä näin unta teistä, ehkä sentähden, että odotin -teitä!... Olkaa hyvä ja istukaa! - -KATARINA. Sire, Te ette odottanut minua. - -KUNINGAS (vihastuneena). Tahdotteko sanoa, että valhettelen? -- Mitä on -teillä sanottavana? - -KATARINA. Minä kysyn Teiltä, Sire, missä on minun mieheni ja lapseni? - -KUNINGAS. Olkaa hyvä ja hillitkää ääntänne, kun puhuttelette -hallitsijaa! - -KATARINA. Olkaa hyvä ja käyttäkää toista ääntä, kun puhuttelette -naista! - -KUNINGAS. Naista! Pah!... Sitä valtaa en koskaan ole tunnustanut! -- -Mutta auttaakseni teitä vastaanotossa, jonka haluan lyhkäiseksi, voin -minä esittää asianne, niin se ei tule sotketuksi lörpötykseen! -- Olkaa -hyvä ja istukaa! - -KATARINA (raivossa). Tätä täytyy minun kuulla! - -KUNINGAS. Te saatte kuulla ja kuningas puhuu: -- Siis: missä oleskelee -teidän miehenne ja lapsenne, ei liikuta minua!... Mutta, kun minä -kerran valitsin Stanislaun, teidän puolisonne, Puolan kuninkaaksi, -luulin minä hänen syntyneen hallitsemaan, mutta siinä minä erehdyin, -sillä häneltä puuttui rohkeutta käyttää sitä valtaa, jonka kansa oli -hänelle antanut. Hän oli syntynyt tottelemaan -- ja sentähden sai hän -mennä!... Sen hän tekikin nautinnolla, niin, hän juoksi! -- Silloin -määräsin minä apuvaroja sekä hänelle että perheelleen lähemmäs -satatuhatta taaleria vuosittain, ilman minkäännäköistä velvollisuutta -kuitenkaan! Että nämä rahat eivät ole säännöllisesti olleet saatavissa, -ei ole minun vikani, eikä kenenkään muunkaan, sillä rahoja ei ollut, ja -missä mitään ei ole, etcetera! Nyt on rahoja! Menkää siis -rahastokamariin nostamaan! - -KATARINA. Kuningas Stanislaus... - -KUNINGAS. Stanislaus ei osannut hallita, enempää kuin kuningas -Augustkaan, joka antautui naisten hallittavaksi... Audienssi on loppu! - - (Soittaa). - -AJUTANTTI (tulee). - -KUNINGAS. Tohtori Svedenborg saa tulla. - -KATARINA. Siinä on mies! - -KUNINGAS (ajutantille). Tohtori Svedenborg! -- Saata rouva ulos! - -KATARINA (menee). - -KUNINGAS (ottaa kiinni otsastaan aivan kuin hänellä olisi päänsärkyä). - -SVEDENBORG (tulee masentuneena). - -KUNINGAS. Emanuel!... Oletko valmis lähtemään insinööriosaston kanssa -Norjaan? - -SVEDENBORG. Teidän Majesteettinne! - -KUNINGAS. Tänä iltana, vielä tänä iltana? -- Minä tiedän, että sinulla -piti olla kihlajaiset huomenna... - -SVEDENBORG. Siitä riippuu minun onneni... - -KUNINGAS. Onni! Nainen! Aina tulee joku nainen, joka vie minun parhaan -mieheni. Emanuel! Maasi sinua vaatii, kuninkaasi pyytää, seuraa meitä! - -SVEDENBORG. Sydämeni velvollisuudet ovat pyhiä... - -KUNINGAS. Eikö sinulla ole sydäntä kuninkaalle ja maalle ennen kaikkea? - -SVEDENBORG. Majesteetti! - -KUNINGAS (on polvillaan karmituolilla). Kuuleppas, kuka on Emerentia? - -SVEDENBORG. Hän on enkeli. - -KUNINGAS (keinuu tuolilla). Tämä on minulle selittämättömin kaikista -aistien taudeista! Rakkaus! Onko hän enkeli? - -SVEDENBORG. On. - -KUNINGAS. Emanuel! -- Vaikka se maksaisi minulle sinun ystävyytesi, -niin sinun täytyy kuulla se!... Emerentia oli äsken täällä! - -SVEDENBORG. Täällä? -- Vasten pyyntöäni? - -KUNINGAS. Hän ei ole nainen, joka sopii sinulle!... Juoruteitä olin -saanut kuulla, että hän oli vannonut panevansa minut jalkojensa -juureen. -- Hm! Hänen kokeensa olivat jotenkin yksinkertaisia -- ja ne -minä sivuutan -- mutta hän antautui puhumaan sinusta pahaa, -alentavaista. - -SVEDENBORG (itkee). - -KUNINGAS. Kas niin, nyt hän itkee!... Tietäkää pojat, että olen saanut -tarpeeni teidän hamehistorioistanne!... Koskeeko se sitten niin? -(Taputtaa häntä olkapäälle). Emanuel! Riuhtaise irti itsesi ja ole -mies!... Sinä, jumalten etsikko, syntynyt korkeita töitä ja suuria -unelmia varten, mitä sinua liikuttaa nainen ja rypäle! Pitääkö sinun -panna pääsi jonkun polvelle ja antaa leikata voimasi hiukset! - -SVEDENBORG. Minä olen luvannut hänelle uskollisuuteni... - -KUNINGAS. Mutta hän on rikkonut omansa, ollessaan uskoton... Ylös, -Emanuel! Kunnia ja velvollisuus kutsuu sinua! - -FEIF (teltasta). Anteeksi, Majesteetti! - -KUNINGAS. Mitä nyt? - -FEIF. Parooni Görtz on palannut. - -KUNINGAS. Tuo hänet tänne!... Emanuel, mene tuonne sisään odottamaan! - -SVEDENBORG (menee telttaan). - -KUNINGAS (Svedenborgille). Jos eivät saa toisiaan, niin itkevät he -- -ja jos saavat, niin itkevät silloinkin! -- Omituista leikkiä tuo! -- -Itkutusta tai hassutusta!... Ei, odota!... Jää tänne ja kuuntele!... Se -on sinua varten, Emanuel! -- Emanuel! Nyt on ratkaisu: Jumala -kanssamme! - -SVEDENBORG (jää). - -GÖRTZ (tulee nopeasti vasemmalta. Portille kokoontuu väkeä, joiden -joukossa huomataan Mies 1:sestä kuvaelmasta, Tyytymätön ja Nainen, -3:nnesta kuvaelmasta. He ovat hiljaa, mutta kamalan näköisiä). - -KUNINGAS. Puhu! Mutta nopeasti! - -GÖRTZ. Kaikki on menetetty! - -KUNINGAS. Missä suhteessa? - -GÖRTZ. Perikato! Vararikko! Maa tulessa ja liekeissä... olivat vähällä -tappaa minut! - -KUNINGAS. Hätärahanko tekeminen...? - -GÖRTZ. Hätäraha ja sen seuraukset! Mutta kuka on päästänyt liikkeeseen -20 miljoonaa, kahden sijasta? - -KUNINGAS. Kaksikymmentä? Herra jumala! Minä luulin vain kymmenen! -Seitsemän on minun omallatunnollani, tarkkojen laskujen jälkeen! Mutta -kuka on päästänyt liikkeeseen ne toiset kymmenen? - -GÖRTZ. Kuka? Ei kukaan tiedä. Mutta nyt vuotaa tuo viheliäinen -kuparivirta, ärsyttäen ja myrkyttäen koko maan! - -KUNINGAS. Suuri jumala! Meistä on tullut vääränrahantekijöitä, vasten -tahtoamme! - -GÖRTZ. Minut jo uhataan viedä mestauslavalle! - -KUNINGAS. Ei niin kauan kuin minä elän! - -GÖRTZ. Mutta kaikkein pahinta on se, että maan suosituin mies -nykyhetkellä on Hessenin maakreivi! - -KUNINGAS. Maakreivi? Lankoni! Mitenkä hän on siksi päässyt? - -GÖRTZ. Viha muuttuu tavallisesti rakkaudeksi -- toista kohtaan! Ja hän -lupaa vapautta! - -KUNINGAS. Mikä sana! - - (Viheliäisiä poikia ja miehiä nousee perämuurin reunustalle. He - sukeltautuvat esiin huomaamatta ja istuutuvat nopeasti, eivätkä - heitä näyttämöllä olijat vielä huomaa). - -GÖRTZ (levottomana). Tässä läheisyydessä tapahtuu jotakin, joka tuottaa -levottomuutta, mutta jota minä en ymmärrä... se haisee köyhäin -vaatteilta... - -KUNINGAS. Näetkö jotakin? Minä en näe mitään. Mutta minä kuulen tämän -kamalan hiljaisuuden!... Odotahan silmänräpäys, että saan ajatella. - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS (istuutuu toivottomana). Lupaako hän vapautta! - -GÖRTZ (esille). Majesteetti! Älkää hyljätkö minua! Minussa ei ole -mitään syytä. - -KUNINGAS. Vähän syytä meillä kyllä on, mutta tahto oli hyvä -- jotenkin -hyvä tällä kertaa! -- Mitä sinä pelkäät? - -GÖRTZ (katsoo epävarmasti ympärilleen). - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS (rauhoittuu ja soittaa). - -AJUTANTTI (tulee). - -KUNINGAS. Miekkani! Vaippani! Ja hattuni! - -AJUTANTTI (noutaa ne). - -KUNINGAS (nousee). Görtz! Nyt menen residenssiin, tapaamaan Hessenin -maakreiviä, jonka olen nimittänyt armeijan ylikenraaliksi. - -GÖRTZ. Koska se tapahtui? - -KUNINGAS. Nyt. Juuri nyt!... Sitten lähden vielä tänä iltana -sotajalalle... - -GÖRTZ. Entä minä? - -KUNINGAS. Seuraat! - -GÖRTZ. Norjaako vastaan...? - -KUNINGAS. Vihollista vastaan! -- Ken tahtoo -- käydä voittoon -- muuten --- on tappio varma! (Svedenborgille). Nyt varmaankin seuraat! - -SVEDENBORG. Nyt minä seuraan Teidän Majesteettianne! - -KUNINGAS (osoittaa Venus-kuvaa). Etkä tuota jumalatarta!... Görtz! Vie -meidät ulos, sinun tietäsi... - -AJUTANTTI (tuo miekan, hatun ja vaipan). - -KUNINGAS (pukeutuu, etsii sanoja, joita ei löydä. Vetää hansikkaat -käteensä). Olisin sanonut jotakin Hultmanille... mutta, voi olla -samantekevä... Siis menemme! - - (Menee Görtzin talon kautta Görtzin ja Svedenborgin seuraamana. - Nyt avautuu peräportti. Saastaisia olennoita hiipii hiljaa - sisään, uteliaina, aavemaisina ja hypistelevät kaikkea. Heihin - liittyvät olennot muurilta). - - - - -V KUVAELMA - - -Fredrikstenin linnoitus Norjassa. Kauvimpana taustassa näkyy osa -linnoituksesta. Katto muistuttaa isoa mustaa arkkua. Alapuolella -penkereessä juoksuhautoja, rintavarustuksineen. Ensimmäisenä vasemmalla -pöytä ja kaksi kenttätuolia; vieressä kuninkaan kenttäsänky -sinikeltaisine silkkipeitteineen, telttakaton alla. Sängyn oikealla -puolella leirituli. Sängyn vieressä sytytettyjä soihtuja. - -Vasemmalla perempänä toinen leirituli ja tuoleja. Oikealla, perällä -kolmas leirituli ja tuoleja. - -Oikealla etualalla sihteeri Feifin pöytä, jolla on suuri lyhty. - -On ilta, kuutamo, pilvet kiitävät ja on puoli kylmä. - -GÖRTZ (istuu kanuunalla lähellä kuningasta). - -KUNINGAS (lepää sängyssä viittaan puettuna ja tuijottaa tuleen). - -HULTMAN (hoitaa tulella olevaa pataa kokkipoikien avulla). - -FEIF ja SVEDENBORG (istuvat Feifin pöydän ääressä). - -Taka-alalla käyskentelee upseereja, korkeampia ja alempia. Leiritulien -ääressä näkyy kulkureita ja kuormastoväkeä. Alimpana oikealla, -vallikuopassa istuvat MIES, TYYTYMÄTÖN ja KÄÄPIÖ. - -SVEDENBORG (Feifille). Eikö tunnu aivan kuin kaikki odottaisivat -jotakin? - -FEIF. Kyllä. Aikovat kai hyökätä aamupuolella. - -SVEDENBORG. Sitä en juuri tarkoittanut!... Onko Feif huomannut, miltä -linnoituksen katto näyttää? - -FEIF. Tämä maa on varmaankin voittamaton. - -SVEDENBORG. Joku suojeleekin kai sitä? - -FEIF. Joskin me saamme linnoituksen, niin mitä se meitä auttaa? -Tuntureita ei voi ampua, ja, sitä paitsi, asuuhan puoli kansaa -merellä!... - -SVEDENBORG. Kuningas näyttääkin pitävän sotaa vain jonkinlaisena -askartelemisena, odottaessaan jotakin... - -FEIF. Ja Görtz odottaa pääsevänsä ilmaretkelle! Kas, miten hän istuu -- -kanuunalla! Moni tahtoisi pistää tulen sytykkeeseen! -- Ja -pääkortteerissa odottavat maakreivi ja herttua valtaistuinta. Arvid -Horn odottaa maakreiviä ja vapautta. Gyllenborg odottaa herttuaa ja -yksinvaltaa... Mutta mitä odottaa kuningas? - -SVEDENBORG. Sanoppas se! -- Katsos, miten hän makaa ja tuijottaa -tuleen! Suuri rikas elämä kulkee ohi... - -FEIF. On kulkenut ohi -- suuren miehen! - -SVEDENBORG. Suuri? Ei suuri! Voiko mitata ihmistä muutamilla niin -pienillä sanoilla? -- Onko Feif väsynyt? - -FEIF. Väsyneitä olemme kaikki. - -SVEDENBORG. Ehkäpä kyllä. - -FEIF. Nyt on ensimmäinen adventti. Kohta tulee joulu. - -SVEDENBORG. Ja uusi vuosi! -- Görtz raukka! - -FEIF. Hän pitää toista silmäänsä aivan kuin hän tähtäisi pyssyllä... -Onpa merkillistä, että kuningasta viime vuosina ovat ympäröineet -silmäpuolet. - -SVEDENBORG. Eikö mitä! - -FEIF. Onpa kyllä. Frölick, Müllern, Grothusen ja Görtz näkevät vain -yhdellä silmällä. - -SVEDENBORG. Olisipa naurettavaa, ellei tuossa piilisi salattua -ajatusta. - -FEIF. Hmh! Sattumusta! - -SVEDENBORG. Ei, Feif... mutta sitä ette koskaan ymmärrä! - -FEIF. Unia, Svedenborg, en minä ymmärrä! - -SVEDENBORG. Hiljaa! Tuossa tulee suuria herroja... - -FEIF (katsoo ympärilleen). Horn ja Gyllenborg! - - (Horn ja Gyllenborg tulevat oikealta etualalle). - -HORN (katsoo kuninkaaseen päin). Nukkuuko hän? - -GYLLENBORG. Ei. Hänellä on silmät auki ja hän katsoo tuleen. - -HORN. Gyllenborg! Me emme ole ystäviä, mutta isänmaan tähden täytyy -meidän pitää yhtä. - -GYLLENBORG. Aselepo, Horn! Kernaasti! - -HORN. Ei ole mikään salaisuus, että kuninkaamme on ruumiillisesti ja -henkisesti menehtynyt -- kuten yhdellä sanalla sanotaan -- loppu! Ja -omituista on, ettei enää huomata hänen läsnäoloaan, eikä välitetä -hänestä! --- Kulkeneeko leirissä huhuja, en tiedä, mutta kaikkien -kesken näkyy olevan hiljainen suostumus, että täällä täytyy tapahtua -jotakin, että tänne olemme tulleet, mutta emme mene etemmäksi. -Odotetaan salamaa taivaalta, ennettä, maanjäristystä -- niin, onpa -niitäkin, jotka ovat uneksineet -- laukausta!... Ja tämä on, ilman -säällistä syytä, itsekullekin niin selviytynyt, että pääkortteerissa -seisovat hevoset satuloittuina ja kuriirit valmiina nousemaan selkään, -lähteäkseen matkalle. - -GYLLENBORG. Minne? - -HORN. Tukholmaan, ymmärrettävästi! (Huomaa puhuneensa liikaa, luo -Gyllenborgiin terävän katseen). Gyllenborg! Älkää käyttäkö väärin minun -luottamustani! - -GYLLENBORG. En mitenkään! Käteni, sydämeni! -- Jatkakaa! - -HORN (ihastuneena kaunopuheisuuteensa). Tuo mies, joka makaa tuolla, -odottaa hautaustaan, sillä hän on kuollut, oli kerran kaitselmuksen -mies ja menestys seurasi häntä niinkauvan kuin hän kulki vanhurskauden -tietä. -- Mutta kun hän kahdeksantoista vuotta takaperin tahtoi kulkea -omia teitänsä ja itse hallita ihmisten ja maitten kohtaloa silloin -nipisti sallimus häntä korvasta ja rupesi sokkosille hänen -kanssansa!... - -Ja nyt seisoo hän -- tai makaa, musertuneena omaa itseään vastaan! Hän -on heittänyt pois kahdeksantoista vuotta täyttääkseen valansa: Venäjän -Pietari ja Puolan August pitää maasta juuritettaman! Näitten kahden -navan ympärillä on hänen elämänsä kiertänyt. Ja nyt: nyt hieroo hän -sukulaisuutta Venäjän kanssa -- toisena päivänä, ja ystävyyttä Puolan -kanssa toisena -- ja kaikkea tätä hommatakseen on hän makautunut -Norjaan! Norjaan!... - -Tämä paradoksi näyttää äärettömältä ilveilyltä. Hän tahtoi usuttaa -Puolan Venäjää vastaan. Mutta sitten hajoitti hän Puolan ja työskenteli -Venäjän kätyrinä! Tahtoi yhtä ja teki toista! Siten leikkii sallimus -niiden kanssa, jotka tahtovat leikkiä sallimusta! - -GYLLENBORG. Eikö Horn, joka on niin puhelias, koeta esittää kuninkaalle -tuota? - -HORN (tarkastaa Gyllenborgia ja jatkaa). En! Minä en tahdo puhua hänen -kanssaan. Hän on häväissyt minua ja on minulle vastenmielinen. - -GYLLENBORG. Mitä Horn syyttää näistä kuninkaan ja maan -onnettomuuksista? - -HORN. Yksinvaltaa, ymmärrettävästi. - -GYLLENBORG. Yksinvalta ei ole niinkään huono, kun se vain tulee -oikeihin käsiin! Mitä? - -HORN. Minä en ymmärrä... - -GYLLENBORG (kavalasti). Ettekö? - -HORN. En ollenkaan! - -GYLLENBORG. Yrittäkää! Onhan Hornilla hyvä ymmärrys! - -HORN. Joku on sanonut minulle: ei pidä olla Gyllenborgin vihamies, -mutta piru olkoon hänen ystävänsä! - -GYLLENBORG. Horn kiroaa. - -HORN. Gyllenborgin seurassa! - -GYLLENBORG. Hyvässä seurassa voi tunnustaa väriä! - -HORN. Minä en pelaa korttia! - -GYLLENBORG. Tapaammeko Tukholmassa? - -HORN. Sen lupaan!... Kun vain tämä näytelmä loppuu!... Sellainen -kuningas! - -GYLLENBORG. Vait! - -HORN. Hän häpee Görtziä; ei tahdo puhua hänen kanssaan! Mutta ei -uskalla antaa hänen mennä! - - (Näyttämö valaistuu, linnoituksesta silloin tällöin - heitetyistä tulipalloista.). - -GYLLENBORG. Nyt aletaan taas kohta ampua! - -HORN. Sepä hyvä!... Nyt hän liikahti. - - (Horn ja Gyllenborg vetäytyvät perällepäin). - -KUNINGAS (nousee sängystä. Ei huoli Hultmanin avusta. Menee näyttämölle -ja tarkastelee linnoitusta. Lähestyy sitten Feifin pöytää ja istuu -sinne. Väsynyt, välinpitämätön). Posti! - -FEIF (antaa kirjeitä). - -KUNINGAS (avaa niitä ja pysähtyy yhteen). Se on kurjaa!... Tuo hurja -nainen, jonka isä tuli ammutuksi petturina laivan kavaltamisesta, on -onnistunut vakuuttamaan Ranskan lähettilään... Eikö toisinaan tunnu -aivan kuin valheella olisi suojelija! (Äänettömyys). Ja tässä! Katarina -Leczinska väittää, että minä olen häntä kurittanut! (Äänettömyys). Ja -prinsessa... koko matkan vain naisia!... Ne vihasivat minua sentähden, -että minä en tahtonut tunnustaa heidän ylivaltaansa... Tämä on liikaa! -(Äänettömyys). Tässä on hengenpelastaja! Kuuleppas Emanuel! Ajatteles, -että minä päivittäin saan kirjeitä tuntemattomilta sotamiehiltä, jotka -pyytävät rahaa sentähden, että ovat pelastaneet minun henkeni... Kun -minä kuolen, kerskailee kai koko joukkio siitä, että ovat ottaneet -minut hengiltä! (Lukee eteenpäin). Ei! Tämä on toki liikaa!... Kertomus -Davidista, joka lähetti Urian sotaan... Uria on Emanuel!... Huh! -(Käärii kirjeet palloksi). Koko elämä on aivan kuin tämä pallo, kudottu -valheista, erehdyksistä, väärinymmärryksistä! Hyi saakeli! -- Anteeksi, -että kirosin! (Heittää pallon läheiseen tuleen). (Äänettömyys). En voi -taistella valhetta ja valheen isää vastaan... Oma sisarenikin... -(Äänettömyys). En ollut mikään enkeli, mutta noin helvetin musta en kai -sentään ollut! Antaa joukkojen iloita! Sapatti loppui kello kuusi. -(Sarabandia soitetaan). Kuka soittaa minun sarabandiani?... Joku on -tuolla vallihaudassa?... Tule esiin, soittaja! - -KÄÄPIÖ (tulee). - -KUNINGAS. Luxembourg! Ei! Missä ihmeessä sinä olet ollut? Mitä? Sinä -karkasit minulta Stralsundin jälkeen! - -KÄÄPIÖ (polvillaan). Majesteetti, minä en karannut, minut -eroitettiin... - -KUNINGAS. En minä! Useasti olen sinua kysynyt, mutta silloin oli niin -kiire! -- Oletko luullut, että minä hylkäsin sinut? - -KÄÄPIÖ. Olen, Majesteetti... - -KUNINGAS. Siinä näet! -- Kuitenkin olet luullakseni kierrellyt ympäri -ja panetellut minua -- ehkäpä vielä panit toimeen ilkivaltaisuudet -minun asunnossani Lundissa? - -KÄÄPIÖ. Armoa! - -KUNINGAS. Se on kurjaa! -- Mene nyt kuormastoon soittamaan, pikku -lurjus!... Syllogismus perversicus: Minä en ole sinua karkottanut ja -kuitenkin panettelet sinä minua! -- Mars! - -KÄÄPIÖ (yrittää puhua). - -KUNINGAS. Ei! Sinä et saa puhua! Mars! - -KÄÄPIÖ (menee taustalle). - -KUNINGAS (Svedenborgille). Sellainen on elämä; millainen on kuolema? - -SVEDENBORG. Luonto ei tee mitään hyppäyksiä. - -KUNINGAS (katselee ympärilleen). Ammutaanko linnoituksesta, vai mikä -suhisee korvissa? - -SVEDENBORG. Yötuuli kai... - -KUNINGAS. Nyt rikkui lyhdyn lasi... Kyllä kai ammutaan... - -SVEDENBORG. Pitäisihän sen kuulua! - -KUNINGAS (nousee tuskallisena). Luulenpa -- että tekisi mieleni saada -lasi viiniä! -- Hultman!... Kas niin, nyt hän on poissa, kun häntä -tarvittaisiin!... Ei, älä mene Feif!... Anna olla!... - -AJUTANTTI (tuo kirjeen). - -KUNINGAS (lukee ja masentuu; menee Görtzin luo, jolle näyttää kirjettä -ja jättää sen). - -GÖRTZ (tekee toivottomuutta osoittavia liikkeitä). - - (Äänettömyys). - -KUNINGAS (Svedenborgille). Hyvää yötä, Emanuel! Nyt menen ryntäämään! - -SVEDENBORG. Majesteetti, taivaan nimessä... - -KUNINGAS. Hyvää yötä! - - (Tervehtii kädellään ja menee perälle oikealle ulos). - -SVEDENBORG (Görtzille). Mitä se oli? - -GÖRTZ. Minä en voi sitä sanoa! - - (Häntä ahdistetaan kysymyksillä). - -SVEDENBORG (menee Feifin luo). Mitä luulee Feif? - -FEIF. Jotakin on taas hullusti! - -SVEDENBORG. Mutta mitä? - -FEIF. Kas nyt! Heti kun hän kääntää selkänsä, hajoaa kaikki! -- Katsos -vaan! Kuorma-ajureita ja kulkureita! Valtioneuvoksia ja kenraaleja! - -SPARRE (ajutantin luo). Missä on kuningas? - -AJUTANTTI. Hän meni tuonne ylös etummaiseen juoksuhautaan! - -SPARRE. Herra Jumala! - - (Menee oikealle). - -DE LA GARDIE (ajutantin luo). Onko kuningas mennyt? - -AJUTANTTI. Kuningas meni etummaiseen vallihautaan valmistamaan... - -DE LA GARDIE. Mutta ammutaanhan linnoituksesta! - - (Ulos oikealle). - -MÖRNER (tulee). Missä, Jumalan nimessä, kuningas on? - -AJUTANTTI. Hän on etummaisessa juoksuhaudassa! (Linnoituksesta ammuttu -tulikuula valaisee taustan. Nyt näkyy kuningas juoksuhaudassa, viitaten -keltaisella hansikkaallaan alaspäin). Tuolla näkyy kuningas! - -MÖRNER. Taivaan Jumala armahtakoon meitä! - - (Pois). - -FEIF. Näetkö häntä? - -SVEDENBORG. Näen. Hän makaa polvillaan, aivan kuin rukouksessa! - -FEIF. Rukouksessa? Mitä etsii hän tuolta ylhäältä? - -SVEDENBORG. Mitä hän etsii?... Tuo omituinen mies! - -FEIF. Oletko milloinkaan ymmärtänyt hänen kohtaloansa? - -SVEDENBORG. En. Emmekä saakaan sitä ymmärtää! En ole milloinkaan -ymmärtänyt yhtään ihmiskohtaloa, en edes vähäpätöistä omaani. - -FEIF. Huomaatko, että me seisomme puhumassa aivan kuin kuolleesta -miehestä? - -SVEDENBORG. Hän on kuollut! - - (Tulipallo valaisee näyttämön ja sammuu pamahtaen. Näyttämöllä - vallitsee kuolemanhiljaisuus ja kaikki katsovat linnoitusta - kohden. Mies ja Tyytymätön seisovat vaanien Görtziä.). - -FEIF. Nyt tunnen minäkin, että me odotamme jotakin. - -SVEDENBORG. Ei kuitenkaan rynnäkköä? - -FEIF. Ei! - -SVEDENBORG. Tapahtukoon Jumalan tahto! - - (Äänettömyys). - -ÄÄNI (ylhäältä). Kuningas on ammuttu! - -ÄÄNI (alhaalta). Kuningas on ammuttu! - -MERIMIES. Ruotsin kaikkein suurin kuningas on kuollut! Jumala meitä -armahtakoon! - -MIES. Onko konna kuollut? - -TYYTYMÄTÖN. On kuollut! Ja nyt annan minä hänelle anteeksi! - -MIES. Ajatteles! Minä en voinut olla oikein vihainen sille miehelle! -Helvetinmoinen mies kaikissa tapauksissa! - -SVEDENBORG. Jumala olkoon hänen sielulleen armollinen! -- Mutta mistä -tuli tuo kuula? - -FEIF (viittaa linnoitukseen päin). Tuolta ylhäältä! - -SVEDENBORG (viittaa taivaaseen). Tuolta ylhäältä! - -FEIF. Uskokaamme niin! - -SVEDENBORG. Ja jos se ei sieltä tullut, niin olisi sen pitänyt tuleman -sieltä! - - (Kaikki hajaantuu. Mies ja Tyytymätön hyökkäävät Görtzin kimppuun - ja raastavat hänet ulos. Kaikki ryntäävät sekasorrossa ulos. - Leiritulet sammuvat. Soihdut ja lyhdyt viedään ulos. Näyttämöllä - tulee pimeä. Mutta nyt näkyy iso lyhty ylhäällä vallihaudassa.). - -ESIRIPPU. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kaarle XII, by August Strindberg - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAARLE XII *** - -***** This file should be named 52322-8.txt or 52322-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/2/3/2/52322/ - -Produced by Jari Koivisto -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/52322-8.zip b/old/52322-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index cf65d84..0000000 --- a/old/52322-8.zip +++ /dev/null |