NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 1639 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..24823ce
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #53512 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53512)
diff --git a/old/53512-8.txt b/old/53512-8.txt
deleted file mode 100644
index 1ab360e..0000000
--- a/old/53512-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1639 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Hyviä päätöksiä, by Väikkö Vuokko
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Hyviä päätöksiä
-       Kohtaus elämästä yhdessä näytöksessä
-
-
-Author: Väikkö Vuokko
-
-
-
-Release Date: November 12, 2016  [eBook #53512]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ
-
-Kohtaus elämästä yhdessä näytöksessä
-
-Kirj.
-
-WÄIKKÖ WUOKKO
-
-Urheilu- ja voimisteluseura Kullervon palkitsema.
-
-
-
-
-
-Helsingissä,
-G. W. Edlund,
-1900.
-
-Frenckellin Kirjapaino-Osakeyhtiö.
-
-
-
-
-Henkilöt:
-
- Kustaa Kivinen, työmies.
- Maria, hänen vaimonsa.
- Anna, heidän tyttärensä.
- Oskari, Annan sulhanen.
- Kalle, nuori työmies.
- Eeva,  | nuoria tyttöjä.
- Selma, |
- 1:nen poliisi.
- 2:nen poliisi.
-
-
-
-Näyttämö: Työmies Kustaa Kivisen asunto. Perällä otot. Oikealla kamarin
-ovi ja vasemmalla ikkuna. Huonekaluista on sohva oikeassa ja piironki
-vasemmassa nurkassa.
-
-Kustaa Kivinen nukkuu sohvalla paitahihasillaan, tyyny pään alla. Maria
-seisoo piirongin edessä asetellen mustaa silkkihuivia päähänsä.
-
-_Maria_ (itsekseen). Menen tervehtimään tytärtäni, nyt kun tilaisuus
-on. Miksi istuisin tässä kaiken päivää tuon onnettoman miesparkani
-läheisyydessä. Mikä hänen saikin taas juopottelemaan... kyllä se nyt
-kestää. (Katselee miestään.) Kustaa parka, parastani olen sinun
-suhteesi koettanut, mutta sinä et välitä mistään, sinua ei liikuta
-mikään. Mutta nyt saatkin pysyä kotona edes tämän päivän, sen kiusan
-minäkin osaan tehdä. (Ottaa tuolilta miehensä takin ja hatun ja
-lukitsee ne piirongin laatikkoon.) Meneppäs nyt kapakkaan, ukkoseni,
-mene jos pääset.
-
-    (Anna aukasee kamarin oven.)
-
-_Anna_ (itkeneen näköisenä). Menettekö ulos, äiti?
-
-_Maria_. Menen katsomaan mitenkä Sofi ja hänen lapsensa voivat.
-
-_Anna_. Oletteko kauvan?
-
-_Maria_. En tiedä. Mutta mikä sinua vaivaa? Olethan sinä itkenyt.
-
-_Anna_. Eihän minua mikään vaivaa, ei kerrassaan mikään.
-
-    (Yrittää naurahtamaan.)
-
-_Maria_ (huolestuneena). Toisin se minusta näyttää. Etkö tahdo sitä
-ilmaista?
-
-_Anna_. Enhän minä mitään... Te vaan luulette...
-
-_Maria_ (pudistaa päätään). Ei tiedä... No voimmehan siitä puhua
-sittemmin. Jäätkö kotiin?
-
-_Anna_. Jään. Mutta isä...?
-
-_Maria_. Saa maata tuossa. Olen kätkenet hänen vaatteensa.
-
-_Anna_. Vai niin.
-
-_Maria_ (aikoo mennä, mutta kääntyy ovessa). Odotatko tänne ketään?
-
-_Anna_. En.
-
-_Maria_. Entäs Oskari? (Anna ei vastaa.) -- Eikö hänkään tule tänne?
-
-_Anna_. Ei.
-
-    (Poistuu kamariin ja sulkee oven.)
-
-_Maria_ (katselee ihmetellen hänen jälkeensä). Mitä tämä merkitsee?
-Olisiko heidän välillään jotakin tapahtunut? Siitä tahdon selvitystä.
-(Aikoo mennä kamariin, mutta kääntyy ja menee ulos.) Olkoon nyt iltaan
-asti.
-
-_Anua_ (tulee itkien kamarista). Voi äiti, äiti, sinä et tiedä vielä
-mitä on tapahtunut, et tiedä miten onneton olen. Mutta sinä saat sen
-tietää, tahdon ilmoittaa sen sinulle... sinulle yksin, äiti. (Nojaa
-käsivartensa pöytään ja katselee ulos ikkunasta.) Oskari, Oskari! Miksi
-petitkään minua ja rikoit lupauksesi, vaikka tiedät tahtoni, tunnet
-päätökseni?... Nyt olemme eroitetut ja tiemme on kulkeva eri suuntiin,
-sillä sinun omaksesi en koskaan tule... en koskaan. (Itkee.) Miten
-voisinkaan tahallani antautua sellaisen kohtalon alaiseksi kuin äiti
-parkani on joutunut? Ei, ei! Tappakoon suru minut, vaan päätöstäni en
-koskaan muuta; se on pyhä, horjumaton.
-
-    (Kivinen herää.)
-
-_Kivinen_ (käännähtää). Mitä sinä höpiset, Anna? Puhutko jotain?
-Anna!... Tuhat tulimaista, itketkö sinä, tyttöseni? (Nousee istumaan.)
-Miksi itket, Anna, miksi? Onko joku sinua loukannut?
-
-_Anna_. Ei.
-
-    (Kuivaa silmänsä ja nousee.)
-
-_Kivinen_. Eikö? No mitä sitten hulluttelet, keskellä kaunista päivää!
-
-_Anna_. Sitä saatte kysyä itseltänne.
-
-    (Menee kamariin.)
-
-_Kivinen_ (yksin). Mitä? Itseltäni? Minäkö? Kuinka minä sen
-tietäisin?... Anna! (Nousee seisomaan.) Itseltäni... Tuhat tulimaista,
-minunko sen pitäisi tietää; hänen itkunsa. Enhän minä ole hänelle
-mitään tehnyt, en kerrassaan mitään, Itkeköön siis minun puolestani,
-mitä minä sille voin. (Kohottaa sohvan kantta ja ottaa sieltä pullon.)
-Onkohan täällä vielä mitään? (Pitää pulloa päivää vasten.) Voi turkanen
-sentään; noin mitätön luraus vaan. (Raappii päätään.) Eihän tuossa ole
-kun kielen päähän ja tuskin sitäkään. (Tyhjentää pullon suuhunsa.) Äh!
-Hyvähän se oli sekin, mutta enemmän sentään pitäisi saada. (Pistää
-pullon sohvan alle ja katselee sitten ympärilleen.) Katsos häijyä,
-luulenpa että takkini on kadonnut. On kun onkin, ja hattu myös. Nythän
-tästä tuska tuli. (Etsii useasta paikasta.) Ei, kyllä ne nyt hukassa
-on! (Raapasee päätään.) Tuhat tulimaista, enhän minä niitä ainakaan
-juonut ole. Tuohon minä ne panin... Äh, olisiko se taas tuon eukon
-vehkeitä, tai Annan? Totisesti onkin! (Huutaa.) Anna, tiedätkö missä
-minun takkini on?... Anna! (Anna tulee kamarista puettuna ulosmenoa
-varten.) Oletko korjannut takkini?
-
-_Anna_. En.
-
-_Kivinen_. Sitten se on äidin vehkeitä!
-
-_Anna_. Tiedättekö varmaan?
-
-_Kivinen_. Tiedän minä, ja sanon, että se on hävyttömästi tehty!
-
-_Anna_ (painolla). Äiti ei tee koskaan mitään hävytöntä!
-
-_Kivinen_. Hm, hm, no niin, no olkoon nyt, mutta väärin hän kumminkin
-teki.
-
-_Anna_. Älkää koskaan syyttäkö äitiä, isä, hän tarkoittaa vaan hyvää.
-
-_Kivinen_. No, no, sen kyllä tiedän, mutta mihin äiti on mennyt,
-tiedätkö sitä?
-
-_Anna_. Sofin luo.
-
-_Kivinen_. Perhana! Siellä hän viipyy kaiken iltaa. Tiedätkö mihin hän
-pani vaatteeni?
-
-_Anna_. En.
-
-    (Menee ulos.)
-
-_Kivinen_ (yksin). Jumaliste! Häijyä väkeä on koko hameväki!
-(Kävelee.) Onko tämä nyt hyvää tarkoitusta, tämä, kun kätketään
-mieheltä vaatteet ja jätetään kuin lintu häkkiin, parempikin ihminen
-voisi tästä suuttua, mutta minä en saisi edes hiisuakaan. Ja sitte
-vetistellään ja pihistään nurkissa... Annakin, eukosta puhumattakaan;
-hänen itkuunsa olen jo ehtinyt tottuakin. Mutta olkoon miten tahansa,
-omiani minä juon, omia rahojani, ja mitäs sille voi kun on tottunut...
-luonto vetää. Nyt olen pöhnäpäällä eikä sitä voi auttaa, ei vaikka mikä
-olisi, ennenkuin tämä taas menee ohi. Sitten sitä taas eletään parhaan
-mukaan, mutta nyt, niin nyt pitäisi päästä ulos. (Pysähtyy ikkunan
-luo.) Hiisi vieköön koko eukkoni kaikkine vehkeineen, koska hän tällä
-tavalla miestänsä pitelee. Naurua tämä synnyttää, naurua ja pilkkaa,
-tietäähän sen. Mutta meneppäs jotain sanomaan, niin silloin ovat kuin
-hakkiset niskassasi, ovat totisesti, ja molemmat... Annakin. Aha, siinä
-menee Kalle. (Koputtaa ikkunaruutua ja viittaa sisään.) Hei, hei! Tule
-vaan, tule! (Menee ovelle.) Saan edes kumppanin itselleni ja hyvän
-kumppanin saankin. Siitä pojasta minä paljon pidän. (Avaa oven. Kalle
-tulee.) Käy sisälle vaan minua tervehtimään, älä toki sivu mene! Hyvä
-kun huomasin ikkunassa.
-
-_Kalle_. Täälläkö te asutte?
-
-_Kivinen_. Täällä, niin. Tämä on minun majani, matala majani,
-hi-hi-hii. Hyvä kun tulit. Istu velisein, istu!
-
-_Kalle_. Yksinkö olette kotona?
-
-    (Istuu sohvalle.)
-
-_Kivinen_. Yksin olen, akka on ulkona, tyttö myös. Hi-hi-hii. En pääse
-mihinkään, vaatteet on hukassa.
-
-_Kalle_. Vaatteetko?
-
-Kivinen. Vaatteet, niin, takki ja hattu. Hi-hi-hii.
-
-_Kalle_. Mihinkä ne sitten...?
-
-_Kivinen_ (vakavampana). Akka on ne kätkenyt jonnekin. Olisi pitänyt
-käydä vähän ulkona, naapurissa, ja nyt en pääse minnekään. Kuules, eikö
-tämä ole koiramaista kiusantekoa.
-
-_Kalle_. Onhan tuo.
-
-_Kivinen_. Mihin olet menossa?
-
-_Kalle_. En juuri mihinkään, kävelin vaan.
-
-_Kivinen_. No sitten ei sinulla ole mitään kiirettä; voit istua täällä
-minun seurassani. Eikö niin?
-
-_Kalle_ (vastenmielisesti). Voihan tuota hetkisen.
-
-_Kivinen_. Nuori poika... ei kiirettä mihinkään. Toista on eukon
-kanssa, on se... Kuules, onko mestari minua kysynyt?
-
-_Kalle_. Kyseli se.
-
-_Kivinen_. Sanoiko kukaan?
-
-_Kalle_. En tiedä.
-
-_Kivinen_ (kynsäsee korvaansa). On tullut hiukan maistetuksi!... Paha
-kyllä. Mutta huomenna tulen taas työhön, tulen kun tulenkin. Se on
-minun vahva päätökseni.
-
-_Kalle_, Parasta se olisi. Mestari ottaa pian toisen.
-
-_Kivinen_. Ei tarvita. Minä tulen aamulla jo.
-
-_Kalle_. Hyvähän se olisi
-
-_Kivinen_. Tulen minä. Mutta kuulehan, Kalle, sinä olet nuori mies ja
-siivo mies, et tiedä vanhan vaikeuksia etkä akan metkuja, se on tosi.
-Mutta hyvä mies sinä olet, hyvä kuin enkeli, sen minä tiedän.
-
-_Kalle_. Älkää turhia puhuko!
-
-_Kivinen_. Ei se mitään turhaa ole; työpaikalla olen sen kyllä
-huomannut, vaikket olekaan vielä kauvan täällä ollut. Mielellään sinä
-muita auttelet. (Kävelee. Hetken vaitiolo.) Tuo akan tolvana... Hiisi
-vie, minun pitäisi päästä ulos... (Pysähtyy.) Tahdotko auttaa minua,
-Kalle, tahdotko?
-
-_Kalle_. Miten?
-
-_Kivinen_. Lainaa minulle vähäksi aikaa takkiasi.
-
-_Kalle_. Hm, en tiedä.
-
-_Kivinen_. Lainaa vaan, minä en sitä kauvan tarvitse. Käväsen
-naapurissa tuonne kadun yli. Minun pitäisi käydä siellä, ja voisithan
-sinä odottaa minua täällä niin kauvan. (Pyytävästi.) Auta nyt minua sen
-verran tässä pulassani. (Pistää Kallen hatun päähänsä.) Hattukin sopii
-vallan hyvin.
-
-_Kalle_ (empien). Olette ehkä kauvan?
-
-_Kivinen_. En millään muotoa, Siunaaman hetkeksi vaan; korkeintaan
-kymmenen minuuttia minä mahdan viipyä.
-
-_Kalle_. Jos kumminkin viivytte kauvemmin?
-
-_Kivinen_. En, en, usko pois. Heti olen taas.
-
-_Kalle_ (vastahakoisesti). Voisinhan tuon nyt ehkä antaa siksi aikaa.
-(Nousee ja riisuu hitaasti takkinsa.)
-
-_Kivinen_ (pukee nopeasti takin ylleen). Tässä teet minulle hyvän työn,
-jota en jätä palkitsematta... Jos tahdot, niin pistäydy pitkällesi
-siihen sohvalle, ja voithan vaikka nukkuakin.
-
-    (Menee.)
-
-_Kalle_ (yksin; istuu sohvalle). -- Makaamaanko minä tässä rupeisin, ja
-nukkumaan kymmenessä minuutissa... Ha-ha-haa! Korea juttu. Eukko on
-kätkenyt äijänsä takin... Minkätähden?... Luulen että se oli vieläkin
-hutikassa, ainakin se haisi viinalle... Hän on hiukan hupsun näköinen
-mies, josta en suuria piittaisi; mutta pitihän tuota auttaa
-tuollaisessa pulassa. Kunhan ei vaan viipyisi liiaksi kauvan... Mitä
-jos sattuisi hänen eukkonsa tulemaan ja näkee täällä oudon miehen
-yksinään, ja paitahihasillaan... siitäpä soppa syntyisi... Taisinpa
-sittekin tehdä tuhmasti, kun päästin sen menemään. Jos tuo valehteli
-minulle ja menikin juopottelemaan. Tuli ja leimaus! Senkö hän tohtisi
-tehdä palkinnoksi hyvästä avustani. (Kopeloi taskujaan.) No nyt se vei
-tupakat mennessään... (hypähtää ylös ja tekee kiihkeitä hämmästyksen
-liikkeitä) ja rahani... rahani! (Juoksee ikkunaan.) Minun rahani!
-(epätoivoisesti.) Nyt se vei rahani ja hävittää ne, enkä minä voi sitä
-estää. (Kävelee.) Voi tätä kirottua pesää! Että minun pitikin tänne
-tulla tuon roiston käskystä! Kyllä se nyt rahani vei. (Pysähtyy
-kuuntelemaan.) Tuleeko sieltä joku vai? (Menee ovea kohden. Oskari
-tulee; hämmästyy.)
-
-_Oskari_. Kuka te olette?
-
-_Kalle_ (peräytyy neuvottomana). Minun rahani...
-
-_Oskari_. Mitä?
-
-_Kalle_, Ja takkini...!
-
-_Oskari_. Oletteko hullu?
-
-_Kalle_. On äijä vienyt!
-
-_Oskari_ (syrjään). Se on hullu mies. Kuinka se on tänne tullut, ja
-missä ovat muut... missä on Anna?
-
-    (Katselee ihmetellen Kallea.)
-
-_Kalle_ (lähenee tyyntyneenä). Kuka te olette?
-
-_Oskari_ (tylysti). Mitä se teille kuuluu?
-
-_Kalle_. Ei mitään, mutta minä olen kamalassa pulassa.
-
-_Oskari_, Siltä se kyllä näyttää!
-
-_Kalle_. Tahdotteko auttaa minua?
-
-_Oskari_, Miten?
-
-_Kalle_. Että pääsisin täältä pois.
-
-_Oskari_. Menkää Jumalan nimeen! Tuossa on ovi!
-
-_Kalle_. Ei, ei, minulla ei ole takkia. Tuo roisto on sen ottanut ja
-rahat myös.
-
-_Oskari_ (pudistaa päätään). Näkyy olevan parasta, että menen samaa
-tietä, kun tulinkin.
-
-    (Aikoo mennä.)
-
-_Kalle_ (tavottelee Oskaria kiinni. Kiihkeästi.) Älkää menkö! Jumalan
-tähden, kuunnelkaa minua hetkinen vaan!
-
-_Oskari_. No!
-
-_Kalle_. Kuunnelkaa minua; antakaa minun puhua.
-
-_Oskari_. No puhukaa.
-
-_Kalle_. Olen kamalassa pulassa. Minut on narrattu tänne ja viety
-rahani ja vaatteeni.
-
-_Oskari_. Mahdotonta!
-
-_Kalle_, Se on totta! Menin tästä sivu, kun Kustaa Kivinen huusi minut
-sisälle. Hän istui täällä yksinään paitahihasillaan kuten minä nyt;
-sanoi eukon kätkeneen vaatteensa ja vakuutti, että hänen pitää
-välttämättä käydä naapurissa. Pyysi lainata takkiani kymmeneksi
-minuutiksi ja siinä se sai rahani mukanaan.
-
-_Oskari_ (tarttuu hymyillen hänen käteen). Jumalan kiitos, minä luulin
-teitä ensin hulluksi.
-
-_Kalle_. Hulluhan melkein olenkin. Istua täällä kuin vanki yksinään
-vieraiden ihmisten huoneessa, onhan se jo aivan liiankin hullumaista.
-
-_Oskari_. Tämä on todellakin ikävä pula.
-
-_Kalle_. Kirottu juttu! Onneton oli se hetki, kun tämän oven aukasin.
-
-_Oskari_. Rauhoittukaa toki, ja ruvetkaamme miettimään, mitä olisi
-tehtävä.
-
-_Kalle_. Kunhan vaan pääsisin ulos häntä etsimään.
-
-_Oskari_. Pääsette te! Minä annan takkini teille. (Riisuu takkinsa.)
-Se, ottakaa tämä siksi aikaa.
-
-_Kalle_. Entäs te?
-
-    (Ottaa takin ja pukee ylleen.)
-
-_Oskari_. Odotan täällä. Tuossa on hattuni.
-
-_Kalle_. Jos joudutte samaan pulaan kuin minäkin?
-
-_Oskari_. Enhän toki. Olenhan minä tuttava talossa ja voin selvittää
-asian. Kiirehtikää vaan ja kun löydätte ukon, niin tuokaa takkini
-takaisin.
-
-_Kalle_ (puristaa Oskarin kättä). Kiitos teille tästä hyvästä. Saanko
-kysyä nimeänne, minua kutsutaan Kalle Karhuseksi.
-
-_Oskari_. Ja minun nimeni on Oskari Tupala.
-
-_Kalle_. Te ette ole siis sukua Kiviselle?
-
-_Oskari_. En ole. Mutta pyydän kuitenkin: älkää olko pahoillanne tästä
-ukon kepposesta.
-
-_Kalle_. Kuu omani vaan saan, niin en muusta välitä.
-
-_Oskari_. Nähkääs, tuo Kivinen on aika veitikka vielä vanhanakin. Nyt
-hän on juopottelutuulella ja eukko on kätkenyt hänen vaatteensa, ettei
-hän pääsisi enää lisää juomaan, vaan olisi pakostakin selviävä. Hyvä on
-ollut eukon tarkoitus, vaikka te ette sitä oivaltaneet.
-
-_Kalle_. Ahaa! Niinkö se onkin asianlaita? Tuli ja leimaus, olispa
-minun pitänyt tuo ymmärtää. Nyt olen tahtomattani tehnyt pahennusta.
-
-_Oskari_. Eihän sitä vieras ja tuntematon...
-
-_Kalle_ (menee). Kirottu juttu!
-
-_Oskari_ (yksin). Kirottu kylläkin... (Kävelee.) Aika lippari tuo äijä
-onkin, narrailee vieraita ihmisiä, Ha-ha-haa! Mies-parka oli ihan
-helisemässä, kun ukko vei rahat ja kaikki. Kelpaa hänen nyt herrastaa.
-(Pysähtyy ikkunan luo.) Äijä on ihan parantumaton, hänen täytyi päästä
-ulos ja hätä keinon keksii. (Naurahtaa.) Hyvän keksikin... Surullista
-kyllä, muori parka saa paljon kärsiä miehensä tähden, saa tehdä työtä
-ja elätellä vielä miestäkin... Häpeä sellaista miestä... (Hypähtää
-äkkiä sivulle.) Kas siinä tuli Anna, ja Eeva ja kuka se toinen oli, on
-hänen kanssaan. Tämä on hullusti nyt, kun minä olen näin ilman
-vaatteita... Minun täytyy piilottaa itseni.
-
-    (Menee kamariin. Anna, Eeva ja Selma tulevat.)
-
-_Anna_. Mitä! Eihän tuo isä vaan ole mennyt menojaan? Niin hullu ei hän
-nyt mahtanut olla. (Vilkaisee kamariin.) On se mennyt... ja ovet
-seisovat auki. (Itkua tehden.) Voi, isä parka, minkälaisessa hapetissa
-olet mennytkään.
-
-_Eeva_. Onko isäsi kadonnut?
-
-_Anna_. On.
-
-_Eeva_. Mihinkä hän sitten? Kaupungille vai?
-
-_Anna_. En tiedä.
-
-_Eeva_. Mitäs siitä. Parempi se onkin, saamme rauhassa puhella.
-
-_Anna_ (pudistelee päätään). -- -- -- Heittäkää toki pois päältänne.
-Minä pistän kahvipannun tulelle.
-
-    (Menee ulos.)
-
-_Eeva_. Mitä hän isästään tahtoi?
-
-_Selma_. Se juopottelee.
-
-_Eeva_. Jassoo, joko taas. (Istuvat.) Oletko puhunut Annalle jo?
-
-_Selma_. Olen, aamulla.
-
-_Eeva_. Mitä hän sanoi?
-
-_Selma_. Ei tahtonut uskoa.
-
-_Eeva_. Uskoo se. Etkö huomannut, että hän oli erilainen kuin ennen?
-
-_Selma_. Huomasin kyllä. Mutta hän voi kysyä Oskarilta ja saada
-selityksen.
-
-_Eeva_ (kiihkeästi). Ei, ei! Se ei saa tapahtua. Meidän täytyy se
-estää.
-
-_Selma_. Miten se on mahdollista?
-
-_Eeva_. Sen täytyy! Tahdotko auttaa minua yhä edelleen?
-
-_Selma_. Tahdon kyllä, mutta miten luulet onnistuvasi?
-
-_Eeva_. Minun täytyy onnistua! Meidän täytyy pitää heidät erillään edes
-tämän päivän. Sinä otat Annan huostaasi ja kasvatat hänessä vihaa,
-ymmärrätkö? Minä pidän Oskarista huolen ja koetan saada hänet tänäkin
-iltana juovuksiin. Ymmärrätkö?
-
-_Selma_. Kyllä.
-
-_Eeva_. No jaa. Kun he sitten tapaavat toisensa syntyy siitä tietysti
-riita. Anna rupeaa häntä moittimaan ja Oskari, niin, minä tiedän sen,
-hän on ylpeä ja tulinen. Pääasia on vaan, että saamme heidät riitaan,
-kyllä minä sitten jo lopusta huolta pidän.
-
-_Selma_. Mutta jos he sittenkin sopivat?
-
-_Eeva_. Silloin keksitään uusia keinoja. Kaikissa tapauksissa täytyy
-meidän saada heidät eroitetuiksi. En voi kärsiä, että Anna vie sen,
-jota minä rakastan. Minun täytyy saada Oskari omakseni keinolla millä
-hyvänsä.
-
-_Selma_ (naurahtaa). Kovin oletkin varma asiastasi?
-
-_Eeva_. Olen minä, paremmin minä Oskarille sovin kuin Anna.
-
-_Selma_. Se on tietty!
-
-    (Nauravat ilakoiden.)
-
-_Eeva_. St, st!... Kuuleppas, Selma! Kuka oli se nuori mies, joka meni
-siellä kulmassa; se jota näytit? Tunsitko hänet?
-
-_Selma_. Tunsin kyllä.
-
-_Eeva_. Mikä hänen nimensä on?
-
-_Selma_. Karhunen.
-
-_Eeva_. Tunteeko hän sinut? Oletteko tuttavat keskenänne? (Selma
-nauraa.) Aha, sinä olet jo napannutkin häntä. (Yhtyy nauramaan.) Onko
-se kaunis ja?
-
-_Selma_. Onhan se komea.
-
-_Eeva_. Ja oletko jo laskenut koukkusi. Pidätkö hänestä?
-
-_Selma_. Kuinkas muuten.
-
-_Eeva_. Lykkyä tykö vaan. Luuletko onnistuvasi?
-
-_Selma_. Sitten se nähdään.
-
-_Eeva_. Kuule, sinun pitää laittaa minutkin hänen tuttavakseen.
-
-_Selma_. Johan nyt, veisit vielä hänetkin.
-
-    (Nauravat.)
-
-_Eeva_. Onhan mulla itselläni.
-
-_Selma_. Missä? On sitte kun saat ensin.
-
-_Eeva_ (painolla). On se! Luuletko, etten minä Oskaria saa? (Nousee.)
-Nyt lähdetään.
-
-_Selma_. Ei toki. Pitäähän meidän kahvia odottaa. Anna jo tuleekin
-heti.
-
-_Eeva_. Ei, ei. Ajatteleppas, jos Oskari tulisi. Silloin olisi kaikki
-hukassa.
-
-_Selma_ (nousee). Se on totta. Meidän täytyy siis lähteä.
-
-_Eeva_. Ja viedä Anna mukanamme.
-
-_Selma_. Niin.
-
-    (Menevät ulos. -- Oskari tulee hetken kuluttua
-    varovasti kamarista.)
-
-_Oskari_ (yksin). He mahtoivat mennä? (Kuuntelee. Suuttuneena.) Voi
-hävyttömiä ihmisiä! Ja tuollaiset ovat olevinaan hyviä ystäviä. Anna
-parka, pirullisia vehkeitä ne laittavat eteesi... Mutta hyvä oli kun
-kuuntelin loppuun asti, oli se oikein hyvä, nyt tiedän kaikki.
-(Pudistelee päätään ja naurahtaa.) Saakurin tytöt, olette te aika
-piruja, kun pahan nahkanne käännätte! Enpä olisi tuota ikinä uskonut...
-Nyt ymmärrän sinua, Eeva, nyt tiedän, miksi aina olet niin makeana ja
-miksi narrasit minua eilen luoksesi ja uskotit Annankin tulevan. Niin,
-enhän olisi muutoin tullutkaan... Voi kuitenkin, miten hyvin te osaatte
-pelata, tytöt, miten helkkarin hyvin. Edessä olette makeita ja
-nauravia, niin että suuhun tahdotte sulata, ja takana tuollaisia
-kataloita. Voi toki sentään... Luulenpa totta vie, että Eeva olisi
-onnistunut, ellen olisi ollut kuulemassa. Ha-ha-haa! Mutta minua ei hän
-sentään koskaan olisi saanut; ei, vaikka kahden olisimme maailmassa.
-Hänen miehekseen, ha-ha-haa! Kaikkia sitä pitää kuuleman.
-
-    (Maria tulee.)
-
-_Maria_. Sinäkö täällä oletkin? Missä on isä?
-
-_Oskari_. Isä on mennyt karkuun.
-
-_Maria_ (hämmästyneenä). Mitä? Ethän sinä vaan päästänyt häntä?
-
-_Oskari_. En toki. Hän on mennyt vieraan miehen takilla jo ennen kuin
-minä tänne tulinkaan.
-
-_Maria_. Vieraan miehen? Ja sinä, sinun takkisi...?
-
-_Oskari_. On vieraalla miehellä.
-
-_Maria_. Mitä sinä oikein puhelet, Oskari?
-
-_Oskari_, Puhelen sitä, että minun takkini on vieraalla miehellä,
-vieraan miehen takki isällä, isä on ulkona, ja vieras mies on hakemassa
-isää, ja Anna on ulkona ja petturit ovat Annan kimpussa, ja minä...
-(Lyö kiivaasti kätensä yhteen.)
-
-_Maria_. Jumalan tähden, Oskari, minä en ymmärrä sinua!
-
-_Oskari_. Te tulette sen kyllä ymmärtämään. Antakaa minulle isän takki,
-että pääsen heitä hakemaan.
-
-_Maria_. Selitä toki mitä on tapahtunut!
-
-    (Seisoo kädet ristissä.)
-
-_Oskari_, Suuria asioita; sotkuista soppaa! Piru on päässyt valloilleen
-ja tanssii ihmisten joukossa, tehden paljon pahaa ja pahennusta. Missä
-on isän takki?
-
-_Maria_ (vaikeroiden). Voi, voi, mitä on tapahtunut?
-
-_Oskari_ (rauhoittaa). Älkää toki, rakas anoppi, noin säikähtäkö. Eihän
-tässä ole hätää mitäkään, ei ensinkään. Kyllä minä tämän vielä
-selvitän, Jumal'auta selvitänkin.. (Maria ummistaa silmänsä ja horjuu.
-Oskari tarttuu häneen.) Mikä teille tuli, mikä? No, no! (Maria vaipuu
-alas.) Jumalan tähden, nyt hän kuolee! Kuolee kuin kivi minun käsihini.
-Tämä nyt vielä tarvitaan kaiken hyvän lisäksi. (Nostaa Marian tuolille
-ja hoitaa häntä.) Tointukaa toki, äitiseni! (Itsekseen.) Mitä minun on
-tekeminen tällaisessa hädässä? Hän ei pysy tuossa, jos hellitän, ja
-kuitenkin minun pitäisi hakea vettä. Mitä on tehtävä? Hän on kokonaan
-hermoton. (Silittelee Marian päätä.) Äiti! Kuulkaa! Avatkaa
-silmänne!... Äiti! (Maria kohottaa päätään.) Jumalan kiitos, hän virkoo
-sentään... Tointukaa, äiti! Ei täällä ole hädän mujuakaan... Kas niin.
-
-_Maria_ (heikosti). Sinäkö... Oskari?
-
-_Oskari_. Niin, minä tässä olen... Jumalan kiitos, minä luulin teidän
-kuolevan. Rauhoittukaa.
-
-_Maria_. Mitä on tapahtunut?
-
-_Oskari_. Menitte pyörryksiin...
-
-_Maria_ Pyörryksiin?... (Tointuu.) Ah, niin, mitä se taas olikaan kuin
-sinä äsken sanoit?
-
-_Oskari_. Ei yhtään mitään, ei ainakaan mitään pahaa. Täällä on
-tapahtunut vaan joukko erehdyksiä. Menenkö hakemaan vettä? Tahdotteko
-juoda?
-
-_Maria_. En, ei tarvitse! (Nousee.) Mitä tämä kaikki merkitsee? Sano,
-mitä täällä on tapahtunut?
-
-_Oskari_, Sanon kyllä, jok'ainoan sanan. Mutta ei nyt, en ehdi. Minun
-täytyy päästä hakemaan Annaa ensin. Sitten selvitän kaikki tyyni.
-Antakaa minulle isän takki. Missä se on?
-
-_Maria_. Entä sinun...?
-
-_Oskari_. Ei! älkää kysykö enää mitään, minä en ehdi vastata. Missä on
-takki?
-
-_Maria_. Se on täällä. (Aukasee piirongin laatikon.) Mitä tästä
-lopuksikaan tulee.
-
-    (Antaa vaatteet.)
-
-_Oskari_ (panee takin ylleen ja katselee hattua), Perin on kehnon
-näköinen ja hirveän suuri, mutta mitäs siitä... paremman puutteessa.
-(painaa hatun päähänsä.) Ei se kauvan kestä, kun olen asian
-selvittänyt.
-
-    (Kiiruhtaa ulos.)
-
-_Maria_ (yksin). Voi, minä en jaksa tätä ymmärtää... mitä hän oikein
-tahtoi? Miten on isä päässyt ulos, jos ei Oskari häntä auttanut? Ja
-mitä on Annalle tapahtunut?... Voi, ettei se vaan mitään kamalaa olisi;
-minä jo kuolen muutenkin surusta ja jokapäiväisestä tuskasta, josta ei
-koskaan näy loppua tulevan. (Istuu tuolille pöydän ääreen ja itkee.)
-Koko elämäni on täynnä kärsimyksiä ollut, ikuista piinamista ja
-puutetta... minkätähden; voi minkätähden pitää yhden näin paljon
-kärsimän, ja minkätähden juuri minun osani pitää tämmöistä oleman?
-(Itkee.) Ja kenen syy... ketä voin syyttää tästä, ketä? Kuka on
-keksinyt viinan, kuka laittanut oluen, kuka? Jumala ne tietää. Mutta
-minun elämäni on niiden tähden turmioon mennyt, -- ne ovat kaiken iloni
-hävittäneet... Isäni joi, veljeni joivat ja mieheni juo... Jumala
-paratkoon, ehkä joisi poikanikin, ellei hän olisi aikanaan päässyt pois
-tästä kurjuuden maasta. Onnellinen hän, ei kukaan joudu hänen tähtensä
-kärsimään... (Kuivaa kyyneliään.) Tahdon kärsiä hiljaisuudessa kaiken
-tuskani ja huokaukseni kuuluu vaan Jumalalle. Häneltä rukoilen apua ja
-lohdutusta... Miksi valittaisin minä, kun koko maailma kärsii samoja
-tuskia, samoja huokauksia... Onnettomia ovat ne, jotka edesvastuun
-kantavat kaikesta tästä kurjuudesta... ketä sitten lienevätkin.
-(Nousee. Anna tulee.)... Anna! (Anna riisuu huivinsa ja
-päällysvaatteensa.) Oskari haki sinua.
-
-_Anna_ (selin). Hakekoon vaan... en minä häntä kaipaa.
-
-_Maria_ (nuhdellen). Kuinka sinä noin puhut? (Menee Annan luo.) Anna,
-mikä sinua vaivaa... mikä teitä kaikkia vaivaa tänä päivänä?
-
-_Anna_ (heittäytyy Marian kaulaan). Voi, äiti! Tämä maailma on niin
-paha, niin paha. Minä en voi ottaa Oskaria.
-
-_Maria_. Et voi? Mitä? Mikset voi?
-
-_Anna_. Hän ei ole sen parempi kuin muutkaan. Hänkin juo!
-
-    (Itkee.)
-
-_Maria_. Hän. Oskariko? Ei, se ei voi olla totta!
-
-_Anna_. On se! Hän on eilenkin illalla ollut juovuksissa.
-
-_Maria_. Ei suinkaan. Minä en voi sitä uskoa.
-
-_Anna_. Teidän täytyy se uskoa! Hän on eilen illalla ollut juovuksissa,
-siitä ei pääse mihinkään.
-
-_Maria_. Miten se voisi olla mahdollista?
-
-_Anna_. Niin se kuitenkin on. Hän on pettänyt minua ja sentähden ei voi
-tulla enää kysymykseenkään, että minusta tulisi hänen vaimonsa. Tämä
-on kyllä hirveätä, mutta minä en tahdo itselleni sellaista kohtaloa
-kuin teidän on.
-
-    (Itkee.)
-
-_Maria_. Anna raukkani... Kuka sitä kertoi?
-
-_Anna_. Selma oli itse nähnyt.
-
-_Maria_. Vai niin, vai niin. Eikö hänkään ole sen parempi? Suokoon
-Jumala, että tämä olisi erehdystä. Selma on ehkä erehtynyt.
-
-_Anna_. Ei ole. Totta on kaikki.
-
-_Maria_ (surullisesti). Vai niin... lapsiraukkani. Kova on meidän
-kohtalomme, sinun niinkuin minunkin, ja yleensä kaikkien naisten. Me
-olemme heikkoja, vähävoimaisia, sentähden meitä rääkätään; me haluamme
-vaan hiljaista, lempeää elämää, mutta sitä ei sallita. Me saamme kärsiä
-hiljaisuudessa ja kuihtua lemmen puutteessa niinkuin kedon kukkaset,
-ilman että miehet sitä ollenkaan älyävät... Anna, älä itke lapseni.
-Hetken suru haihtuu kyllä ja kaikki voi vielä hyväksi muuttua.
-(Syleilee Annaa.) Oskari katuu ja parantaa itsensä.
-
-_Anna_. Siihen ei voi luottaa; niin pyhän lupauksen kun hän teki.
-
-_Maria_. Hän oli täällä äsken ja lähti sinua hakemaan.
-
-_Anna_. Hakekoon vaan.
-
-_Maria_. Mutta se oli merkillistä, ettei hänellä ollut takkia eikä
-hattua.
-
-_Anna_ (ihmetellen). Ei takkia?...
-
-_Maria_. Ei. Annoin hänelle isän vaatteet. Ellei hän vaan antanut
-omiaan isälle ja jäi itse sijaan?
-
-_Anna_. Hänkö? Ei. Kävinhän minä äsken kotona ja isä oli jo silloin
-mennyt. Huoneet olivat tyhjänä eikä täällä ollut ketään.
-
-_Maria_ (istuu). Ihmeellistä... Tämä on sen kerrassaan ihmeellistä.
-Kuka jaksaa tämän selittää? Meidän täytyy odottaa Oskaria.
-
-_Anna_. Lupasiko hän tulla?
-
-_Maria_. Lupasi. Ja lupasi kaikki selittää. Hän oli hyvin kiihtynyt ja
-sanoi, että sinun kimpussasi häärää pettureita, jotka laittavat sakeata
-sotkua.
-
-_Anna_. Pettureita?... Mitä hän sillä tarkoitti?
-
-_Maria_. En tiedä. Meidän täytyy odottaa, kunnes hän tulee.
-
-    (Ulkoa kuuluu ääniä.)
-
-_Anna_, Nyt niitä tulee useampia.
-
-    (Kalle tulee ja hänen jälessään Kivinen juopuneena
-    kahden poliisin taluttamana.)
-
-_Kalle_. Hyvää päivää!
-
-_Kivinen_. Hi-hi-hii! Herroja tulee! Saat vieraita, ämmä!
-
-_Maria_ (hämmästyneenä). Mitä tämä on? Minkätähden te miestäni...?
-
-_Kalle_, Missä on se nuori mies, joka täällä oli?
-
-_Maria_. Nuori mies...?
-
-_Anna_. Oskariko? Oskari Tupala?
-
-    (Kivinen nauraa höröttää.)
-
-_Kalle_. Niin juuri. Eikö hän ole täällä?
-
-_Maria_. Hän meni ulos. (Poliiseille.) Mitä te miehestäni...?
-
-_Kivinen_. Älä tule likelleni! Älä tule! Minä en pelkää sinua!
-
-    (Pudistelee nyrkkiään.)
-
-_1:nen poliisi_. Me tuomme hänet kotiin. Hän ja tämä nuori mies,
-Karhunen, riitelivät kadulla. Karhunen väittää, että ukko on vienyt
-hänen rahansa.
-
-_Kalle_. Niin onkin, ja takkini ja hattuni myöskin. Katsokaa, emäntä,
-eikö tämä ole minun takkini?
-
-_Kivinen_. Mitä te minusta?... Pois, pois!
-
-_Maria_. Sitä en tiedä, mutta hänen takkinsa ei se kumminkaan ole.
-
-_Kalle_. Se on minun! Ja rahat olivat sen povitaskussa.
-
-_2:nen poliisi_ (näyttää rahakukkaroa). Tämä. Tunnetteko, onko tämä
-miehenne?
-
-    (Kivinen nauraa.)
-
-_Maria_. Ei, se ei ole meidän.
-
-_Kalle_. Se on minun, ja siinä pitää olla kuusikymmentäviisi markkaa
-rahaa ja yksi nimikortti.
-
-_2:nen poliisi_ (avaa kukkaron). Katsotaan. Kenen nimi on kortissa?
-
-_Kalle_. Saima Siurusen.
-
-_2:nen poliisi_. Oikein. Katsotaan rahat vielä. (Laskee rahat.) --
-Tässä on... niin, tässä ei ole kun kuusikymmentä vaan.
-
-_Kalle_. Eikö? Missä on loput viisi markkaa? (Tarttuu Kivisen
-olkapäähän.) Missä on rahani, äijä?
-
-_Kivinen_. Hi-hi-hii! Mitä sinä tahdot?
-
-_1:nen poliisi_. So, so, antakaa olla, me otamme siitä selvän.
-(Kiviselle.) Oletteko ottanut hänen rahojansa?
-
-_Kivinen_. Hi-hi-hii! Anna olla vaan.
-
-_Maria_ (Annalle). Voi, mitä meidän pitää kuuleman.
-
-_1:nen poliisi_. No, Kivinen, mitenkä se on nyt?... Minä tutkin
-taskunne.
-
-    (Tutkii.)
-
-_Kivinen_ (päristelee). Saakeli! Menkää matkoihinne! Mitä te minusta?
-Pois, pois!
-
-_1:nen poliisi_. No, no, äijäseni, pysy vaan paikallasi! Ei tässä auta
-rimpuileminen, sillä nyt on tosi kysymyksessä!... Tuossa on
-nenäliina...
-
-_Kalle_. Se on minun!
-
-_1:nen poliisi_. Ja täällä on pientä rahaa. (Laskee.) Tässä on vaan
-kaksi markkaa. Katsokaa!
-
-_Kalle_. Ei enempää! Voi tuota hävytöntä miestä kun on juonut
-rahoillani...
-
-_Kivinen_. Omiani minä juon, ihan omiani! Menkää te pois täältä! (Lyö
-jalkaansa lattiaan.) Pois!
-
-_Kalle_. Minä tahdon omani! Tästä saatte oikeudessa vastata!
-
-_Maria_. Onko hän todellakin...?
-
-_Kalle_. Hävittänyt rahojani! On se! Mutta minä en jätä sitä sikseen...
-Tällaisen palkkion avustani... (Ottaa rahakukkaronsa ja rahansa ja
-pistää ne taskuunsa.) Ja takkini tahdon myös. (Kiviselle.) Riisukaa
-takki päältänne!
-
-_Kivinen_. Ee-ei, poika, minä tahdon takkini; minä menen ulos nyt heti!
-
-_1:nen poliisi_. Ei tästä mihinkään mennä, ennenkuin omistaja on saanut
-omansa.
-
-    (Riisuvat Kiviseltä takin, jonka Kalle vaihtaa päälleen.)
-
-_Kivinen_ (päristelee). Te roistot! Vielä minä teidät opetan!
-
-_Maria_. Voi sinua, Kustaa, miten onnettomasti sinä elät!
-
-_1:nen poliisi_ (Kiviselle). Pysykää vaan hiljaa eli muuten viemme
-teidät mukanamme!
-
-    (Kivinen istuu sohvalle väristen.)
-
-_Kalle_. Kas niin, nyt olen saanut mitä tällä kertaa saatavissa oli.
-(Poliiseille.) Kiitos teille avustanne, palkitsen tämän sitte
-perästäpäin.
-
-_2:nen poliisi_. Meitä ei nyt siis enää tarvita täällä?
-
-_1:nen poliisi_. Ei, me voimme lähteä.
-
-    (Poistuvat.)
-
-_Kalle_. Minä en kuitenkaan osaa lähteä ennenkuin olen selittänyt,
-miten tämä jupakka sai alkunsa.
-
-_Maria_. Niin, tehkää se, minä pyydän sitä. Mitenkä hän sai teidän
-vaatteenne?
-
-_Kalle_. Asia on siten, että Kivinen huusi minut tänne sisälle ja sai
-houkutelluksi minun lainaamaan takkiani hänelle kymmeneksi minuutiksi.
-
-_Maria_. Sitäpä juuri arvelin.
-
-_Kalle_. Ikävä kyllä, että tulin sen tehneeksi, mutta minä en tietänyt
-teidän tarkoitustanne. No niin, hän sai takkini ja meni sille tielleen.
-Minua alkoi harmittaa odotus, varsinkin kun hän vei rahanikin. Silloin
-juuri tuli tänne eräs mies, Tupala oli hänen nimensä, ja päästi minut
-pälkähästä.
-
-_Maria_. Antoi teille takkinsa?
-
-_Kalle_. Niin. Tässä se on.
-
-_Maria_. No, nyt ymmärrän koko arvoituksen!
-
-_Anna_ (katselee takkia). Niin on. Kyllä tämä on Oskarin.
-
-_Maria_. Isä junkkari, mitä olet tehnyt?... No nyt hän nukkuu tuossa
-istuallaan! (Työntää Kivisen kumoon.) Mene makaamaan!
-
-_Kivinen_. Noh, mitä tahdot?... Ai, auttakaa, ämmä hakkaa minua!
-
-    (Yrittää nousta.)
-
-_Maria_. Huuti hävytön!
-
-_Kivinen_. Päästäkää minut ylös! Auttakaa!
-
-_Maria_ (Kallelle). Sanokaa hänelle pari kovaa sanaa, että hän
-tottelisi ja jäisi maata.
-
-_Kalle_ (astuu esiin). Kuulkaapas, Kivinen! Tunnetteko kuka minä olen?
-Tunnetteko? Minä sanon teille nyt, että ellette vaan pysy hiljaa
-paikallanne, niin minä toimitan teidät putkaan, muistakaa se!
-
-    (Kivinen murisee.)
-
-_Anna_ (itsekseen). Isä raukka. Tuollaisenko minunkin pitäisi saada?
-
-_Maria_. Hän on tehnyt ruman työn ja loukannut teitä sangen kovasti.
-Mutta ettekö te tahtoisi... eli eikö tätä asiaa voisi rauhassa
-sovittaa?
-
-_Kalle_ (hymyillen). Voipi kyllä; olkaa rauhassa vaan. Minä en tahdo
-siitä mitään tämän enempää. Se saa olla sinänsä... teidän tähtenne ja
-opiksi itselleni.
-
-_Maria_. Kiitos hyvyydestänne, suurin kiitos! Tahdon kuitenkin
-suorittaa sen, mitä hän hävitti.
-
-_Kalle_. Ei sitäkään tarvitse... ei teidän kumminkaan, ellei miehenne
-itse tahdo.
-
-_Maria_ (liikutettuna). Kyllä minä sen kuitenkin maksaa tahtoisin...
-Mutta minulla ei ole nyt...
-
-_Kalle_. Älkää turhista välittäkö... minä en sitä tarvitse. Mutta minun
-pitäisi kai odottaa sitä Tupalaa... tai kyllä hän sentään takkinsa
-täältä muutenkin saa.
-
-_Maria_. Odottakaa kuitenkin, ehkä hän jo piankin tulee. Istukaa siksi
-aikaa. (Antaa tuolin.) Eihän teillä mahda mitään kiirettä olla.
-
-_Kalle_. Eihän minulla näin pyhänä...
-
-    (Istuu.)
-
-_Maria_ (Annalle). Meneppäs pistämään kahvipannu tulelle, Anua.
-
-    (Anna menee.)
-
-_Kalle_. Onko hän tyttärenne?
-
-_Maria_. On.
-
-_Kalle_. Ainoako?
-
-_Maria_. Ei, toinen on naimisissa.
-
-_Kalle_. Entäs pojat?
-
-_Maria_. Yksi on vaan ollutkin ja sekin kuoli jo nuorena.
-
-_Kalle_, Vai niin... Entäs tämä Tupala?
-
-_Maria_. Hän on... niin, hän on Annan sulhanen.
-
-_Kalle_. Vai niin. No kyllä heistä tuleekin komea pari.
-
-    (Hetken vaitiolo.)
-
-_Maria_. Oletteko jo kauvankin olleet kaupungissa?
-
-_Kalle_. Kolme viikkoa vasta.
-
-_Maria_. Ei muuta! No mitä pidätte täällä olostanne?
-
-_Kalle_. En juuri mitään, yksinäistä on ja ikävää, kun ei ole mitään
-tuttavia.
-
-_Maria_. Pitää hankkia.
-
-_Kalle_, Siitä ei näy tulevan mitään. Niillä on kaikilla omat metkunsa
-ja pyrintönsä, enkä minä kaikista välittäisikään. (Anna tulee.
-Annalle.) Saan onnitella teitä.
-
-_Anna_ (hämillään). Mistä?
-
-_Kalle_, Sain kuulla, että Tupala on sulhasenne.
-
-_Anna_. Tuskin kyllä.
-
-    (Menee katselemaan ulos ikkunasta.)
-
-_Maria_ (silmäilee levottomana Annaa ja pudistelee päätään). Oskarin
-pitäisi kai heti tulla.
-
-    (Eeva ja Selma tulevat.)
-
-_Eeva_. Täälläkö sinä oletkin, Anna?
-
-_Anna_. Niin. Missäpä muualla minun pitäisi olla.
-
-_Eeva_. Miksi jätit meidät?
-
-_Anna_. Teki mieli kotiin.
-
-_Kalle_. Hyvää iltaa, Selma! Siinä on toki yksi, jonka tunnen.
-
-_Selma_. Iltaa! Mitä teille kuuluu?
-
-    (Kättelevät.)
-
-_Kalle_. Eipä erityistä.
-
-_Eeva_ (itsekseen). Onhan se pulska mies.
-
-_Selma_. Siellä on hyvin kaunis ilma... on niin hauska kävellä.
-
-_Kalle_. Onhan se. Mihin olette menossa?
-
-_Selma_. Piti mennä tanssiaisiin. (Annalle.) Etkö tule mukaan, Anna?
-
-_Anna_. En.
-
-_Eeva_. Ja mikset tule?... Tule vaan, sinne tulee Oskarikin.
-
-_Anna_. Ei minusta ole tanssimaan, sitä saavat muut tehdä.
-
-_Eeva_. Kun et yritäkään...
-
-_Anna_. Ja mitä hyötyisin minä siitä?
-
-    (Menee ulos.)
-
-_Maria_. Istukaa toki, tytöt, kunnes Anna tuo meille kahvia. Eihän sitä
-nyt niin kiirettä ole, vielä te tanssimaankin ehditte.
-
-_Eeva_ (nauraen). Tokkohan tuota ehtinee...?
-
-_Selma_. Ennenkun tulee vanhaksi.
-
-    (Istuvat.)
-
-_Maria_. Kyllä siihen vielä ehditte väsyäkin. Parempi olisi hiukan
-hiljaisempi elämä.
-
-_Eeva_. Kun tulemme teidän ikäänne, niin silloin on kyllä aikaa
-hiljaisesti elellä, mutta nyt pitää iloita. Eikö niin, Selma?
-
-_Selma_. Se on tietty!... (Kallelle.) Mitä te, Karhunen, niin hartaasti
-mietitte? Eikö totta, että nuorena pitää iloita niin paljon kuin
-jaksaa?
-
-_Kalle_ (miettivästi). Nuorilla on kyllä oikeus iloita, sitä ei voida
-kieltää, mutta liiallinen huvi on kuitenkin sopimaton. Pitäisi muistaa,
-että ken nuorena liiaksi iloitsee, hän vanhana vaikeroitsee. Ajattelen
-Annan sanoja, sillä minä en todellakaan tiedä, mitä tanssiminen
-hyödyttäisi. Tanssi ja viina ovat samanarvoisia minusta nähden. Toinen
-ei ole toistaan parempi.
-
-    (Anna tulee kahvitarjottimen kera ja tarjoo jokaiselle.)
-
-_Selma_. Ettekö te siis ollenkaan tanssi?
-
-_Kalle_ (hymyillen). En ole nähnyt sen maksavan sitä vaivaa. On
-mielestäni hullunkurista ruveta hyppimään kuin harakka ympäri huonetta.
-
-_Selma_ (harmistuneena). Silloin te ette tiedä lystistä mitään!
-
-_Kalle_. Olette oikeassa... jos nimittäin lystiksi ymmärretään
-ainoastaan tanssiminen.
-
-_Eeva_ (ivallisesti). Ja mitä olette sen parempi, vaikk'ette
-tanssikaan?
-
-_Kalle_ (rauhallisesti). En mitään... Mutta tuskinpa minä silti olen
-sen huonompikaan. (Maistelevat hetkisen äänettöminä kahviaan. Annalle).
-Ettekö tekään pidä tanssimisesta?
-
-_Anna_. En. Se on niin joutavaa.
-
-_Kalle_, Me olemme siis samaa mieltä siinä asiassa.
-
-_Maria_. Ja sellainen ajatus onkin hyvä. Tanssiminen on niin
-jumalatonta huvia, että jokaisen, joka vähänkin ajattelee elämänsä
-päälle, pitäisi kauhistua sitä.
-
-_Eeva_ (keskeyttää). Anna! Eikö lähdetä ulos kävelemään?
-
-_Selma_. Niin, ja lähdetään kaikin. Mitä me täällä istumme, kun ulkona
-on niin kaunis ilma.
-
-    (Anna ryhtyy keräilemään kuppeja.)
-
-_Kalle_. Ja minä pyydän tulla mukananne, jos pääsen.
-
-_Selma_. Tietysti! (Annalle.) Ota vaatteet päällesi, Anna, ja
-lähdetään!
-
-_Anna_. Voinhan minä tulla vähäksi aikaa, mutta ensin juomme toisen
-kupin.
-
-    (Mari tulee ja pysähtyy oven suuhun hattu päässä.)
-
-_Oskari_ (iloisesti). Kas vaan, täällä te istutte kaikki koolla
-hauskasti kemua pitäen ja minä olen hyppinyt kuin hupsu ympäri kylää.
-No tämä on helkkarin hyvä; minä tulen joukon jatkoksi ja iloa ei pidä
-puuttumaan. (Heittää hatun sohvalle.) Tuos on hattusi, ukko, oletpa jo
-ehtinyt nukkumaankin. Ha-ha-haa! Peevelin hauskan kepposen laititkin
-meille, äijä-rukka. (Kallelle.) Morjens taas! Ja on teidänkin
-harakantanssinne loppunut, ha-ha-haa, ja omanne olette saaneet.
-
-    (Anna panee tarjottimen pöydälle.)
-
-_Kalle_ (nauraen), Niin olen.
-
-_Oskari_. Ja te, äiti! Nyt ei teidän tarvitse enää itkua tehdä, siitä
-minä pidän huolen... Anna, minä olen sinua hakenut. (Anna katselee
-alas.) -- -- Mainiota, kerrassaan mainiota! Tämä menee niinkuin
-meinattu on! Anna, minä tiedän helkkarin hyvin, mitä sinä ajattelet,
-tiedän kuin omat sanani. Mutta älä sure kultaseni, kaikki on kumminkin
-hyvin taas... Eeva, kiitos eilisiltaisesta kemusta! Anna, mikset tullut
-kesteihin, vaikka odotimme? Etkö tietänyt, että olin siellä?
-
-_Eeva_ (hämillään). Mitäs niistä nyt enää.
-
-_Oskari_. Viini oli mainiota, mutta siinä oli paha vika.
-
-_Eeva_ (neuvottomana). Viini... vika....
-
-_Oskari_. Niin. Siinä oli pieni pisara petoksen myrkkyä; pieni vaan,
-mutta karvas, niin että tänään olen saanut kovasti hikoilla. Ha-ha-haa!
-Kuules, Eeva! Kuka istui tuolla kamarissa silloin, kuu Anna keitti
-kahvia ja te teitte täällä hyviä päätöksiä, kuka?
-
-_Eeva_ (hypähtää ylös kiihtyneenä). Oskari!...
-
-_Oskari_. Niin, minä siellä olin, minä, ja hitto vie, sitä hetkeä en
-suinkaan kadu. Hyvästi nyt, Anna, meidän täytyy erota, sillä tämä sorea
-impi tahtoo minut omaksensa keinolla millä hyvänsä. Ja tekin, Karhunen,
-tekin olette jo tilattu! Tämä toinen impi on teidän... Ha-ha-haa!
-
-_Selma_ (Eevalle). Mennään pois!
-
-_Eeva_ (julmistuneena). Hyi, hävytön mies? Tämän saat vielä katkerasti
-katua!
-
-    (Poistuvat.)
-
-_Oskari_ (katselee perään; tyynesti). Rakastakaa tai vihatkaa, mutta
-varokaa puremasta. (Tarttuu Annan käteen; hellästi.) No, mitä ajattelet
-minusta, Anna? Oletko vihainen vielä?
-
-_Anna_ (nojaa päänsä Oskarin rintaan). Voi, Oskari...!
-
-    (Itkee.)
-
-_Oskari_ (hyväilee Annaa). Sellaisia ovat ystäväsi, Anna, pettävät
-sinua ja meitä molempia noin hävyttömillä vehkeillä. Eevan ja Selman
-piti erottaa meidät keinoilla millä hyvänsä, mutta pettivät itsensä.
-Älä itke, Annaseni, älä itke, meillä ei ole mitään hätää ja heitä ei
-suinkaan kannata sääliä.
-
-_Anna_. Minä luulin, että sinä...
-
-_Oskari_. Minä tiedän sen. Sinä luulit, että minä olin juovuksissa, kun
-en tänne tullut. Viini oli väkevämpää kuin tavallisesti ja odottelin
-sinua liian kauvan... Ha-ha-haa! Olisin saanut yötäkin olla...
-
-_Anna_ (laskee kätensä Oskarin suun eteen). So, mitä sinä puhut...?
-
-_Oskari_ (nauraen). Ei mitään tämän enempää. Joko nyt ymmärrät?
-
-_Anna_. Liiankin hyvin. Voi miten katalia olivat?
-
-_Oskari_. Heistä ei kannata enää mitään puhua, kaikki on hyvin nyt kun
-sain asiasta selvän. Tästä puoleen en maista enää mitään, en
-viiniäkään, ellet itse tarjoo. Sen päätöksen olen tehnyt ja vahvistan
-sen nyt juhlallisesti.
-
-_Anna_ (hymyilee). Sitä saat turhaan minulta odottaa; pidän sinusta
-siksi paljon.
-
-_Oskari_. Miten vaan itse tahdot. (Naurahtaa.) Aika hyvän kepposen tuo
-isä-ukko sentään teki. Nyt olemme kaikin viisastuneet. Mitä arvelette,
-Karhunen, oletteko pahoillanne vielä?
-
-_Kalle_. En ensinkään. Kaikki on hyvin taas, ja sen opin olen minäkin
-saanut, etten enää koskaan lainaile takkiani.
-
-_Maria_. Se oli kumminkin ikävintä, kun hän hävitti rahojanne.
-
-_Oskari_. Mitä? Kerkesikö hän kuitenkin... peijakas, se oli paha asia.
-paljonko?
-
-_Maria_. Kolme markkaa.
-
-_Oskari_. Eikö muuta? No, minä hyvitän sen teille, Karhunen. Pyydän,
-älkää ukkoa hätyyttäkö.
-
-_Kalle_. En ensinkään. Asia on siksi mitätön, ettei siitä kannata
-puhua.
-
-_Oskari_, Herätänkö ukon yhteiseen lystiin?
-
-_Kalle_. Ei, antakaa hänen nukkua pois pöhnänsä ja tehkäämme nyt
-sellainen päätös, että rupeamme yksissä puuhin häntä parantamaan.
-
-_Oskari_. Sen teemme! Minä otan vävypojan oikeudet ja pistän ukon
-lujalle.
-
-_Kalle_. Ja minä hoitelen häntä työmaalla.
-
-_Maria_ (hymyilee). Ja minä tahdon yhä edelleenkin piiloitella hänen
-vaatteitaan.
-
-_Oskari_. No entäs sinä, Anna?
-
-_Anna_. Minä... minä rukoilen Jumalaa!
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ***
-
-
-******* This file should be named 53512-8.txt or 53512-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/3/5/1/53512
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/53512-8.zip b/old/53512-8.zip
deleted file mode 100644
index 1a599e8..0000000
--- a/old/53512-8.zip
+++ /dev/null