diff options
Diffstat (limited to '57011-0.txt')
| -rw-r--r-- | 57011-0.txt | 1647 |
1 files changed, 1647 insertions, 0 deletions
diff --git a/57011-0.txt b/57011-0.txt new file mode 100644 index 0000000..59f2df2 --- /dev/null +++ b/57011-0.txt @@ -0,0 +1,1647 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57011 *** + + + + + + + + + + + +HERRASMIES VARKAANA + +Salapoliisikertomus + + +Kirj. + +STEIN RIVERTON [Sven Elvestad] + + +Suomennos + + + + + +Tampereella, +Kustannusliike Alku, +1919. + + + + +SISÄLLYS: + + 1. Valekreivi. + 2. Tuleva tehtävä. + 3. Kragin käynti kreivin luona. + 4. Sähkösanoma. + 5. Teräslipas. + 6. Amerikkalaiset sopimuspaperit. + 7. Mies, jolla oli kummallinen nimi. + 8. Huone n:o 6. + 9. I.A.B. yhtiön osakkeet. +10. Automatka. + + + + +1. Valekreivi. + + +Tämä tapahtui neljän aikaan iltapäivällä. + +Asbjörn Krag oli tapansa mukaan siihen aikaan päivästä Grand Hotellin +kahvilassa. Hän kävi siellä tavallisesti, sikäli kuin aikaa oli, joka +päivä ja kolmesta eri syystä: odotellessaan päivällistä, lukeakseen +ulkolaisia lehtiä ja -- katsellakseen ihmisiä, jotka täällä kävivät, +paikassa, joka oli tullut kaikennäköisten ja kaltaisten ulkolaisten +tyyppien kokouspaikaksi. + +Täällä hän oli tavannut juuri sellaisiakin olioita, joita kotimaansa +viranomaiset innokkaasti etsivät ja silloin hän oli myöskin aina +pitänyt huolen heidän kotimaahansa lähettämisestä. + +Asbjörn Krag ei kiinnittänyt koskaan mitään huomiota naapureihinsa +ennenkuin oli lukenut sanomalehtiä ja tilannut erikoisjuomaansa. + +Kun hän tänään oli lukenut lehtensä ja tilannut vahtimestarilta lisää +juotavaa, huomasi hän parin herrasmiehen juuri tulevan eteishuoneeseen +ja istuutuvan lähimmän oven pielessä olevaan sohvaan. Salapoliisin +katse kiintyi heti heihin. + +Hän tunsi toisen olevan tunnetun laivanvarustaja Skogselnin pojan, +miehen, joka siihen aikaan oli Kristianian rikkaimpia. Mutta +laivanvarustajan poika ei tällä kertaa kiinnittänyt hänen mieltään vaan +hänen seuralaisensa, roteva, hienosti puettu herrasmies, ulkonäöltään +tyypillinen amerikkalainen, jolla oli hauskat ja miellyttävät kasvot ja +jonka Asbjörn Krag oli mielestään varmasti tuntenut. Siitä mahtoi olla +kauan aikaa jo kulunut. + +Salapoliisi koetti muistella aikoja taaksepäin, päästäkseen selville +miehestä. Vihdoin hän muisti. Mutta siitä oli jo kulunut viisitoista +vuotta, se oli siihen aikaan, jolloin rikokset eivät olleet yleensä +niin laajalti järjestettyjä kuin meidän päivinämme. + +Mies oli amerikkalainen Nelson, rohkea ja sivistynyt rikollinen, joka +vuonna 1900 teki kolttosiaan Kristianiassa Oslon kreivin nimellä. + +Krag hämmästyi suuresti tästä odottamattomasta tapaamisesta. Hän oli +uskonut miehen jo aikoja sitten kuolleeksi ja haudatuksi tai ainakin +varmaan talteen teljetyksi vankilan muurien sisäpuolelle. + +Samalla kuin Krag tunsi Nelsonin, kohotti hän Times-lehden kasvojensa +kohdalle voidakseen itse pysyä piilossa tuntemattomana. Mutta hän ei +sittenkään ollut varma, vaikka Oslon kreivi olisi jo kerinnyt hänet +huomatakin, hän kurkisteli kuitenkin yli sanomalehden kreiviä, joka +näytti keskittävän kaiken huomionsa keskusteluun Oscar Skogselnin +kanssa. Tuntui sittenkin siltä kuin Oslon kreivi ei varmastikaan ollut +huomannut Kragia ja salapoliisi oli siihen erinomaisen tyytyväinen. Hän +koetti tehdä huomioita tulematta itse paljastetuksi, mutta vähitellen +tuli hän kuitenkin siihen lopputulokseen että hänetkin oli nähty ja +tunnettu. Hän huomasi kreivin vähän väliä katsovan häneen päin ja kun +Krag pani lehden pois ja hänen katseensa kohtasi Nelsonin, nyökkäsi +Nelson hänelle hymyillen, joka osoitti sitä iloa, mitä hänen entinen +vastustajansa uudelleen tapaamisesta tunsi. Kreivi ei näyttänyt +vähääkään pelästyneeltä tai tuntevan vastenmielisyyttä tapaamisesta ja +ellei Krag olisi ennestään tuntenut miehen äärettömän voimakasta +itsensähillitsemiskykyä, olisi hän varmasti uskonut ettei miehellä +ainakaan tällä kertaa ollut pahoja aikeita mielessään. + +Asbjörn Krag valmistautui lähtemään. Hän maksoi tarjoilijalle, pani +pois lehden, joi lasinsa pohjaan ja nousi. Samassa hän huomasi Oslon +kreivin pyytävän anteeksi laivanvarustajan pojalta, nousevan ja kun +salapoliisi oli tulossa ovelle, kohtasi hän siinä Nelsonin, joka ojensi +hänelle kätensä sanoen: + +-- Olipa tosiaankin erinomaisen hauskaa nähdä teitä, herra Krag. Ette +kai pahastuisi, pyytäessäni saada keskustella hieman kanssanne? + +Salapoliisi puristi hänen kättään ja he siirtyivät kauemmaksi +eteissaliin. + +-- Se on minulle erinomaisen mieluista, parahin kreivi. Nyt minulla ei +ole kuitenkaan aikaa. Minun täytyy mennä kotia päivälliselle. + +-- Niin, minä en myöskään juuri nyt ole vapaa. Mutia ehkä voitte +määrätä sopivan ajan myöhemmin iltapäivällä? + +-- Kello seitsemän. Sopiiko? + +-- Erinomaisesti, mutta missä? + +-- Vaikkapa etsivänosaston virkahuoneessa, vastasi Krag vakavana. + +Oslon kreivi hymyili koko kasvoillaan, kun hän katsahti salapoliisiin: + +-- Te olette totisesti mainio, sanoi hän. -- En ole koskaan tavannut +teidän asemassanne olevaa, jolla olisi niin loistava huumorinlahja kuin +teillä, mutta tiedättehän ettei tapani ole käydä sellaisissa paikoissa. +Määrätkäämme joku toinen paikka, esimerkiksi kotonanne. + +-- Siellä te olette ennenkin ollut, vieläpä minun nukkuessanikin, sanoi +Krag hymyillen. -- Mutta sittenkään ei minua haluta tavata teitä +siellä. Ehkäpä teidän luonanne. Missä te asutte? + +-- Tässä hotellissa, huoneessa numero 310. Mutta mihin aikaan? Sopiiko +kello 7? + +-- Mikä teidän nimenne nyt on? + +Mies hymyili. + +-- Nimeni on Nelson kuten viime kerrallakin. Te tulette siis? + +-- Kyllä, tulen kello 7, sanoi Krag, nyökkäsi ystävällisesti etevälle +roistolle ja meni noutamaan päällystakkiaan. + + + + +2. Tuleva tehtävä. + + +Asbjörn Krag ajoi autolla kotiin. Matkalla mietti hän päänsä ympäri, +mikä oikeastaan mahtoi olla syynä siihen, että roisto tahtoi +välttämättä saada tavata häntä. + +Suurena mahdollisuutena piti hän sitä, että kohtaus oli tarkoitettu +hänen saattamisekseen satimeen ja vaarattomaksi joksikin aikaa, pitää +häntä vangittuna voidakseen itse esteettä järjestellä asioitaan. Tai +ehkäpä tuosta lurjuksesta olikin tullut oikea mies tai ehkei hänellä +juuri tällä kertaa ainakaan ollut mitään tekeillä eikä tahtonut näin +ollen tulla epäillyksi vanhojen syntiensä vuoksi. Krag ei oikein +tiennyt, mitä pitäisi uskoa. + +Kun salapoliisi oli saanut päällystakkinsa naulakkoon, ilmoitti hänen +emännöitsijänsä, että eräs herrasmies odotti vastaanottohuoneessa. + +Krag meni sisään ja pieni, hieman kumarainen mies nousi ja tervehti +häntä. Krag tunsi hänet ulkonäöltä. Hän oli laivanvarustaja Skogseln. +Hän esitteli itsensä ja molemmat istuutuivat kirjoituspöydän ääreen. +Näytti aluksi sillä kuin laivanvarustajalla olisi ollut vaikea alkaa +asiaansa. Hän oli huomattavasti hermostunut ja epävarma. Vihdoin sanoi +hän hitaasti ja kuin hapuillen jokaista sanaa: + +-- Tulen luoksenne hyvin tärkeän asian vuoksi ja uskon voivani +täydellisesti luottaa herra Kragin... + +Laivanvarustaja vaikeni ja katsahti salapoliisiin, Krag viittasi +kädellään: + +-- Jatkakaa. + +-- Niin, sanoi laivanvarustaja, -- olen tullut luoksenne poikani +tähden. + +Krag ei voinut olla ajattelematta tätä omituista sattumaa, että hänen +luokseen tulee pojan isä, saman, jonka hän oli nähnyt juuri roiston +seurassa, jonka hän oli tavannut ensikerran viidentoista vuoden +kuluttua. Ja kyseessä täytyy olla jotain rikollista, koska isä kääntyy +juuri salapoliisin puoleen. + +Hetken kuluttua oli laivanvarustaja päässyt rauhallisempaan +mielentilaan ja jatkoi kuin liikeasioista puhellen: + +-- Jotta voitte paremmin käsittää epäilykseni, kerron teille +liikeasioistani. Kuten tietänette, olen maan suurimpia laivanvarustajia +ja olen läheisessä yhteydessä amerikkalaisten laivanveistämöiden +kanssa. Ennen sodan puhkeamista olin tehnyt sopimuksen erään suuren +amerikkalaisen veistämön kanssa kahden laivan rakentamisesta ja näiden +piti valmistua kuukauden kuluttua. Sen vuoksi lähetin valtuutetun +asiamiehen vastaanottamaan laivat. Edustajani sai mukaansa 250,000 +markkaa rahassa ja arvopapereissa. Hän matkusti Bergenin kautta viikko +sitten. + +-- Onko tällä seikalla jotain tekemistä poikanne asian kanssa, +keskeytti Krag. -- Hänhän on kaupungissa. Näin hänet vähän aikaa +sitten. + +-- Tulen pian asian ytimeen, sanoi laivanvarustaja. Mutta tahdon +kuitenkin ensiksi huomauttaa olevani täydestä sydämestäni nykyaikaista +osakekeinottelua vastaan, johon nuorempi polvi on niin intohimoisesti +takertunut. Ja nyt olen tullut siihen tulokseen, että poikani on +joutunut samanlaisiin liikepuuhiin. Ja hän alkoi pörssikeinottelunsa +heti valtuutetun matkustettua Amerikkaan. + +-- Te luulette...? + +Laivanvarustaja kohotti olkapäitään. + +-- Voidakseen tehdä sitä, tarvitaan rahaa, sanoi hän, -- ja voidakseen +tehdä niin laajassa mitassa kuin poikani, tarvitaan paljon rahaa. Sitä +paitsi Amerikkaan lähettämäni valtuutettu ja poikani olivat hyviä +ystäviä. He ovat sitä paitsi olleet lukutovereita. Ja mistä hän muutoin +olisi saanut rahoja? Ei hänellä ole mitään yksityistä omaisuutta. Ainoa +mahdollisuus olisi se, että hän olisi saanut lainattua suuremman määrän +rahaa. + +-- Mitä te haluaisitte sitten minun tässä asiassa tekevän? kysyi Krag. + +-- Niin, pyytäisin teidän ottamaan selvää, mistä hän on saanut rahaa, +mihin papereihin hän on sitoutunut ja mistä määrästä. Voitteko ottaa +tämän tehtäväksenne? + +-- En, vastasi Krag. -- Sen laatuisia liikeasioita minä en tavallisesti +hoida. Te erehdytte todellisen maailmanmiessalapoliisin tehtävien +suhteen. Sellaiset sopivat tanskalaisille perheurkkijoille, mutta eivät +minulle. + +-- Pyydän anteeksi, sanoi laivanvarustaja änkyttäen, -- minun +tarkoitukseni ei ollut suinkaan loukata teitä. En yksinkertaisesti +tietänyt, miten tällaisen sotkun saisin selvitettyä ja huolissani tulin +teitä ajatelleeksi. + +Skogseln katseli häntä onnettomin, pyytävin katsein, mutta Krag ei +kuullut sanaakaan hänen anteeksipyynnöistään. Hän tuli ajatelleeksi, +että eiköhän vain Oslon kreivin sormet olleet tavalla tai toisella +mukana tässä asiassa. Ja se ajatus ratkaisi hänen päätöksensä. + +Laivanvarustaja nousi lähteäkseen, mutta Krag esti häntä. + +-- Tahdon sittenkin auttaa teitä, hän sanoi, -- sillä luulen tämän +asian olevan yhteydessä erään toisen seikan kanssa, joka minua +huvittaa. Näin tänään poikanne erään vaarallisen, kansainvälisen +rikollisen kanssa. Tämä roisto oli viisitoista vuotta sitten +Kristianiassa, enkä ole häntä sen jälkeen nähnyt ennenkuin tänään. + +Laivanvarustajan kasvot, jotka Kragin antaman lupauksen jälkeen olivat +uudelleen kirkastuneet, osoittivat kauhua tämän kuultuaan. + +-- Uskotteko, uskotteko tosiaankin, että poikani olisi joutunut +rikollisten pauloihin, kysyi hän tuskallisesti. + +-- Se ei ole kovinkaan uskottavaa, koetti Krag häntä rauhoittaa. -- +Mutta nyt täytyy teidän luvata olla hiiskumatta sanaakaan tästä asiasta +kenellekään ja olla ryhtymättä minkäänlaisiin toimenpiteisiin häntä +kohtaan. + +-- Sen lupaan. + +-- Silloin ryhdyn alkupuuhiin jo tänä iltana ja tulen konttoriinne +huomenna yhdentoista aikaan päivällä. Jos jotain uutta sattuisi, voitte +soittaa minulle. + +Asbjörn Krag kirjoitti puhelinnumeronsa eräälle kortille ja hyvästeli +laivanvarustajaa, joka yhä vielä näytti olevan kovin järkytetty siitä, +että hänen poikansa oli joutunut vaarallisten rikoksellisten seuraan. + +Hetken kuluttua ajoi Krag etsivään osastoon ja meni päällikön +huoneeseen. Täällä tarkasti hän kaikki ilmoitukset ulkolaisista +rikoksellisista ja luettelot henkilöistä, joista toisten maitten +viranomaiset olivat ilmoittaneet. Sen jälkeen keskusteli hän +etsivänosaston päällikön kanssa ja kun hän palasi ulkona odottavaan +autoonsa, hymyili hän itsekseen tyytyväisenä. + +Auto pysähtyi Grand Hotellin edustalle ja täsmälleen kello 7 koputti +hän Oslon kreivin ovelle ja astui sisään. + +Nelson nousi ja meni salapoliisia vastaan. + +-- Täsmällinen kuten tavallista, sanoi hän ja auttoi Kragia +päällystakkiaan riisumaan ja pyysi istumaan. + +Salapoliisi istui vastapäätä kreiviä ja sytytti savukkeen Nelsonin +jalokivillä koristetusta savukekotelosta. + +-- Tämäpä on erinomainen savuke, sanoi Krag. -- Mutta käykäämme suoraan +asiaan. Mistä te halusitte kanssani keskustella? + + + + +3. Kragin käynti kreivin luona. + + +Oslon kreivi katsoi hetkisen tutkivasti Kragiin. + +-- Niin, herra Krag, sanoi hän, -- muistan viime käynniltäni +kaupungissa, miten tavaton kyky teillä on sekaantua toisten ihmisten +asioihin. Huomasin, että te olette kovin huvitettu myöskin minusta ja +minun asioistani ja teidän sekaantumisenne niihin sai aikaan siksi +paljon vahinkoa ettei kannattanut sillä kertaa pitemmälle jatkaa. +Täytyi panna myymälä kiinni ja pudistaa Kristianian pölyt jaloistani. +Otaksun myöskin teidän, herra Krag, vielä muistavan tapaukset, joita +tarkoitan. + +-- Kyllä, minulla on hyvin hyvä muisti, sanoi salapoliisi, -- paras +ystäväni Nelson, jatkoi hän, -- mutta ei kai syynä ollut ainoastaan +vanhojen muistojen elvyttäminen, joka sai teidät pyytämään minua +tulemaan luoksenne? + +Kreivi karisti sirosti tuhkan savukkeestaan. + +-- Ei, herra Krag, ei se yksistään, sanoi hän, -- mutta te muistatte +varmasti, että minulta jäi jättäessäni viitisentoista vuotta sitten +äkkiä tämän maan muutamia pikku asioita selvittelemättä täkäläisen +poliisin kanssa, koska minulla ei ollut siihen aikaa. + +Asbjörn Krag hymyili. + +-- Aiotteko siis sanoa tulleenne nyt maksamaan velkojanne? + +-- En, herra Krag. Mutta sen vuoksi pyysin saada keskustella kanssanne. +Minulla ei ole nyt nimittäin aikaa sen tilin järjestämiseen, aikani on +kokonaan sidottu paljon tärkeämpiin toimiin. + +Asbjörn Krag alkoi nyt ymmärtää, mitä roisto oikein tarkoitti. Nelson +pelkäsi joutuvansa kiinni ja vapaaseen asuntoon jonnekin vankilaan, +jolloin hän menettäisi vapautensa ja etuoikeutensa pidemmäksi aikaa. +Nyt yritti hän saada salapoliisin vaikenemaan. + +Kreivi jatkoi: + +-- Ja kun te nyt, herra Krag, olette tuntenut minut ja kun te olette +aivan varmasti ainoa, joka minut vielä tunsitte, koska siitä on niin +monta vuotta kulunut, kun viimeksi täällä olin, tahdon suoraan kysyä, +onko teillä mitään erikoista syytä minun pidättämiseeni? + +Nelson katsoi jännittyneenä odottaen Kragiin ja hän vuorostaan viivytti +hetkisen vastaustaan. + +-- Minulla ei nyt juuri ole ehdotonta syytä teidän asettamiseenne +telkien taakse. + +Nelsonin silmät loistivat tyydytyksestä. + +-- Te ette siis aio tehdä minulle mitään? ilmoitti hän. + +-- En, en aio ryhtyä teidän suhteenne mihinkään toimenpiteisiin, en +nyt. + +Näytti siltä kuin kreivi olisi tuntenut kevennyksen sydämellään tämän +vastauksen jälkeen, mutta samalla näytti hänelle olevan kuitenkin +vaikeaa salata kummastustaan. Hän istui ääneti hetkisen, puhallellen +haikuja savukkeestaan, mutta äkkiä hän alkoi hymyillä ja katsahti +sauhun läpi tutkivasti Kragiin. Siinä hymyssä oli ivaa. + +-- Rakas, Asbjörn Krag, te olette totisesti vanhentunut. + +-- Mitä tarkoitatte? + +-- Te olette tullut vanhemmaksi. Hiukset ovat ohimoilta aivan harmaat +ja päälaelta ovat ne kokonaan kadonneet. + +Krag hämmästyi. Hän ei ymmärtänyt, mitä amerikkalainen tuolla +puheellaan hänen iästään oikein tarkoitti. + +-- En ymmärrä teitä, sanoi hän. + +-- Sitä paitsi eräs toinenkin seikka, sanoi Nelson. + +Krag pudisti käsittämättä päätään. + +-- Ehkä olette ystävällinen ja selitätte suoremmin. En ymmärrä +tarkoitustanne. + +-- Niin, vuosien mukana muuttuu aina lempeämmäksi ja sääliväisemmäksi, +sanoi amerikkalainen koettamatta enää laisinkaan pidättää ivallista +painostusta äänessään, -- olen tietysti kovin iloinen päätöksestänne +olla minua vangitsematta, mutta suoraan sanoen, jännittävämpää tämä +ennen aikaan oli. Mutta olettehan te myöskin minua vanhempi. + +Krag katsahti häneen ja kohotti olkapäitään: + +-- Te olette etevä heittiö, parahin kreivi, mutta lakiasioihin te ette +ole perehtynyt. + +Nyt ei Nelson vuorostaan ymmärtänyt. + +-- Kuinka niin? Mitä te sillä tarkoitatte, etten ole lakiasioihin +perehtynyt? + +-- Tahdon teille selittää. Siitähän on jo kulunut viisitoista vuotta, +kun olitte viimeksi täällä ja ne lainrikkomukset, joihin teitte itsenne +syypääksi, ovat jo kuoletetut tai kauan sitten unohdetut ja etsivissä +osastossa olen ottanut selvää siitä, ettei teistä myöskään ulkomailta +ole ilmoitusta tehty. + +Ivallinen piirre katosi Nelsonin kasvoilta, mutta hän hymyili sitä +leveämmin. + +-- Vai niin, vai sillä tavalla. Teillä ei ole siis mitään syytä vangita +minua. + +-- Kyllä on. + +-- Kuinka niin? kysyi Nelson hieman hämmästyneenä. + +-- Onpa eräs syy varmasti, jonka nojalla voisin riistää teiltä +vapauden, sanoi Krag. -- Uskon aivan varmasti, että te tulette tekemään +jonkun konnantyön, mutta ikävä kyllä ei ole tällä kertaa mitään +perusteita pidätykseen. + +-- Ja te siis valittaen toteatte, että teidän täytyy jättää minut +rauhaan. + +-- En, vastasi Krag vakuuttavasti, -- te voitte olla aivan varma siitä, +etten minä tule jättämään teitä rauhaan. Tunnen teidät ennestään ja +olen lujasti päättänyt olla varuillani. + +Kreivin kasvot loistivat pelkkää mielihyvää, kun hän hetken kuluttua +sanoi: + +-- Ikävä kyllä minulla on kovin vähän aikaa tällä kertaa. Se seikka, +että te sekaantuisitte asioihini ei estäisi minua täyttämästä +suunnitelmiani, se ainoastaan viivyttäisi lähtöäni. Sen vuoksi +neuvoisin mitä vakavammin teitä tekemään pienen virkistysmatkan, joka +pidättäisi teidät viikon päivät pois kaupungista. + +-- Ei, tulen pysymään kaupungissa ja vastapalvelukseksi +huolenpidostanne annan teille sen neuvon, ettette unohtaisi minun +olevan täällä. + +-- Otan kaikki kohdat laskelmissani huomioon, mutta tahdon ainoastaan +varoittaa teitä käymästä estämään suunnitelmiani. Muistakaa, että olen +sellainen elämän karaisema, joka on täynnä vaaroja, jotka minä olen +tottunut voittamaan. Enkä minä perusta mistään. Sekaantumisenne +asioihini tällä kertaa saattaa käydä teille hyvin vaaralliseksi. Viime +kerralla pelastuitte aivan sattumalta hengissä. + +Asbjörn Krag kohotti olkapäitään vastaamatta mitään. Amerikkalaisen +katse kävi kylmäksi ja tiukaksi. + +-- Se saattaa maksaa teille henkenne, sanoi hän uhkaavasti. + +Salapoliisi hymyili ivallisesti. + +-- Luuletteko tosiaankin voivanne pelottaa minua, sanoi hän. -- Teidän +pitäisi tietää, että minä olen tottunut vaaroihin ja jännittäviin +seikkoihin. Ja voitte olla varma siitä, että moni ennen teitä on +uhannut henkeäni. Kuten vastikään sanoitte, minä olen tullut vanhaksi, +eikä kukaan ole voinut sitä estää. Ja voitte olla vakuutettu, ettei +minun murhaamiseni käy niin helposti kuin konstaapeli Graaffin, jonka +te kerran otitte hengiltä. En ole käynyt vuosien mukana heikommaksi, +enkä vaarattomammaksi, enkä epäile hetkeäkään, etten vielä kerran voisi +teitä voittaa. + +Salapoliisi nousi lähteäkseen. Kreivi seurasi häntä ja aukaisi oven. + +-- Siis meidän välillemme on julistettu sota, sanoi hän. + +-- Niin on, vastasi Asbjörn Krag. -- Hyvästi, herraseni. + +Hän meni. Kreivi pysähtyi ovelle ja katsoi hänen jälkeensä. + + + + +4. Sähkösanoma. + + +Tultuaan kadulle kreivin luota, oli hän jo päättänyt samana iltana +pitää vastustajaansa silmällä. Hän riensi kiireesti erääseen pieneen +hotelliin kaupungin keskuksessa. Hänellä oli siellä oma huoneensa, joka +oli yksinomaan hänen käytettävissään, ja jossa hänet hyvin tunnettiin. +Hän käytti usein tätä huonetta väijytellessään kaupungilla ja etenkin +johtaessaan ihmisiä harhaan. Pääasiallisesti käytti hän huonetta puvun +muuttoon, mutta myöskin piilopaikkana ollessaan itse epäiltynä ja +päästäkseen eroon seuraajistaan. + +Huoneessa oli kaikki tarvittavat naamioimisvehkeet, puvut, ihomaalit, +irtotukat jne. Ja Krag oli täysin oppinut mestari naamioimistaidossa. + +Hän viipyi tällä kertaa huoneessa kymmenisen minuuttia ja tultuaan +ulos, oli hän muuttunut punatukkaiseksi tyypilliseksi englantilaiseksi +herrasmieheksi monokkeli silmässä ja kasvoilla välinpitämätön, +liikkumaton ilme. Krag teki naamioinnin aina mitä huolellisimmin, kun +vain kyseessä oli teräväsilmäisen ja vakoilevan vastustajan +silmälläpito. Hän ei tyytynyt ainoastaan kasvojensa muuttamiseen, vaan +hän muutti vaatteet kiireestä kantapäähän sekä käyntinsä ja ryhtinsä. + +Vähän vaille kahdeksan astui englantilainen herrasmies Grand Hotellin +kahvilaan istuutuen pöydän ääreen, josta oli vapaa näköala yli +eteissalin. Puhtaimmalla englanninkielellä, Lontoon murteella, pyysi +hän whiskyä ja soodavettä, otti Daily Mailin taskustaan ja alkoi +nähtävästi hyvin innokkaana lukea sen tiheitä palstoja. + +Asbjörn Krag oli laskenut siten, että jos kreivi olisi järjestänyt +tapaamisen jonkun toisen henkilön kanssa myöhemmin illalla, niin olisi +hän varmaankin ottanut huomioon yhden tunnin ajan keskustelua varten +Kragin kanssa ja kun salapoliisin käynti oli nyt kestänyt ainoastaan +vähän yli puoli tuntia, tuntui hyvin todennäköiseltä, että kreivi oli +vielä huoneessaan. + +Tämä laskelma näyttikin pitävän paikkansa. Hetkisen Asbjörn Kragin +tulon jälkeen, näki hän laivanvarustajan pojan tulevan eteissaliin ja +heti sen jälkeen tuli myöskin amerikkalainen alas portaita +päällystakkiinsa pukeutuneena. + +Tällä ajalla oli Asbjörn Krag jo kerinnyt maksamaan juomansa, ja kun +molemmat herrat poistuivat iloisesti keskustellen hotellista, pisti +toinenkin englantilainen Daily Mailin taskuunsa, nousi ja alkoi heitä +seurata sopivan matkan päässä. + +Nelson meni seuralaisineen kansallisteatteriin. Katseltuaan kaksi +näytöstä Cornevillen kelloista, siirtyivät he ravintolahuoneeseen +Kragin luonnollisesti seuratessa perässä. + +Täällä aukaisi hän jälleen Daily Mailin ja luki sitä ahkerasti koko +ajan. Samalla hän huomasi laivanvarustajan pojan lähettävän asiapojan +matkaan mukanaan pieni paperilappunen, johon oli jotakin kirjoitettu. + +Samaa poikaa puhutteli hetki sen jälkeen englantilainen herrasmies +hyvin kehnolla norjankielellä. + +Tullakseen paremmin ymmärretyksi, pisti hän viisimarkkasen pojan käteen +ja sai siten tietää pojan soittaneen sähkösanomakonttoriin +lähetettäväksi seuraavan sisältöisen sähkösanoman: + + "P. T. Goete. Arnesens Hotell. Moss. + Kaikki kunnossa. Ole valmis. Oscar." + +Englantilainen palasi takaisin pöytäänsä, otti Daily Mailin ja joi +kahviaan samaan aikaan kuin kaksi herraa läheisessä pöydässä. + +Lähellä yhtätoista poistuivat Nelson ja Oscar Skogseln. He erosivat +aivan portin ulkopuolella. Kreivi suuntasi kulkunsa Grand Hotelliin +päin. + +Englantilainen seurasi häntä ja odotti hotellin ulkopuolella kunnes +näki valojen syttyvän huoneessa numero 310. Sitten palasi hän +pukuhuoneeseensa, ja jonkun ajan kuluttua istui salapoliisi Asbjörn +Krag Grand Hotellin kahvilassa saman pöydän ääressä, jossa aikaisemmin +oli istunut punatukkainen englantilainen. + +Täällä istui hän kello yhteen saakka, mutta kreiviä ei näkynyt. Vihdoin +lähti Asbjörn Krag kotiin tarkistettuaan ensin, että valo huoneessa 310 +oli sammutettu ja kreivi siis kaikesta päättäen mennyt vuoteeseensa. + +Eipä ollut salapoliisi uskonut saavansa lopettaa työtään näin aikaisin +tänä iltana. Hän oli ollut aivan varma siitä, että kreivi menisi ulos +illalla. Öisinhän sen laatuiset miehet tavallisesti työnsä tekevät. +Ehkäpä Nelson ei ollut kerinnyt varaamaan itselleen vielä riittävästi +apulaisia. Hän oli toivonut saavansa tilaisuuden vakoilla Nelsonia ja +päästä selvyyteen paikasta, missä mies tapasi apureitaan. Mutta nyt +alkoi Kragista melkein tuntua siltä kuin kreivi olisikin yksin tällä +kertaa ja ettei hän nykyisiä suunnitelmiaan varten apulaisia +tarvitsisikaan. Ehkäpä Nelson olikin vain mukana osakehuijauksissa. +Sitä todisti osaksi sekin, että hän oli niin paljon nuoremman +Skogselnin seurassa, jota juuri oma isänsäkin epäili tällaisesta +keinottelusta. Kragia ihmetytti myöskin mitä P.T. Goetelle lähetetty +sähkösanoma oikein mahtoi tarkoittaa. + +Krag ei kyennyt vielä tekemään mitään varmoja loppulaskelmia. Hän oli +liian vähän asioista selvillä. + + * * * * * + +Asbjörn Kragin nukkuessa kuljeskeli muuan suurikasvuinen herrasmies +pitkin kaupungin katuja hämärtävässä kevätyössä. + +Näytti siltä kuin mustapukuinen herrasmies olisi odottanut jotain. +Levottomana kuljeskellen katsoi hän vähän väliä kelloaan. Kaikesta +päättäen odotti hän määrättyä kellonlyöntiä. Käveltyään kauan aikaa +edestakaisin samaa katua, siirtyi hän Kirkkokadulle ja pysähtyi hän +erään portin ulkopuolelle. Avainnippu kilahti ja samassa hetkessä +hävisi hän porttikäytävän pimeyteen. Hän ei sulkenut porttia jälkeensä. + +Häiritsemättä vähäisestikään yön hiljaisuutta, nousi hän portaita, +joissa oli aivan pimeää. Mutta hänen äänettömät askeleensa eivät +hapuilleet. Hän kulki niin varmana kuin hän tuntisi joka ainoan +porrasaskeleen. Hän pysähtyi vahan väliä ja kuunteli yön hiljaisuuden +yksitoikkoista humua. + +Toisessa kerroksessa hän pysähtyi erään oven eteen ja kuunteli jälleen. +Äkkiä avautui ovi jossakin kauempana ja kuului raskaita askeleita +käytävässä. Vielä kerran avautui ja sulkeutui ovi, ja askelten ääni +kuului yhä laimeammin ja kauempaa, sammuen vihdoin jonnekin etäälle +talon toisessa osassa. Mutta musta olento seisoi kauan liikkumattomana +vielä senkin jälkeen, kun askelten ääni oli lakannut kuulumasta. Sitten +valaisi hän taskulampulla avaten oven. Hän oli tullut suureen +konttorihuoneeseen ja taskulampun terävä valo valaisi huonetta. +Konttoripöytien ja tuolien tyhjät rivit näyttivät kuolleilta ja +autioilta. Kirjoituskoneet olivat äänettöminä pöydillään. Kaikkialla +oli niin äärettömän hiljaista. + +Valo sammui ja huonekalut hävisivät jälleen pimeään äänettömän olennon +kulkiessa sisähuoneisiin. + +Kymmenen minuuttia myöhemmin välähti valo taas hetkisen. Mustapukuinen +tuli takaisin. Hänellä oli mukanaan raskas kantamus. + +Toisen ja kolmannen kerroksen välikössä kirosi hän yhteen kiristetyin +hampain. Hän oli pimeässä horjahtanut seinää kohden ja kantamuksen +paino oli viedä hänet kumoon. Ponnistamalla kaiken voimansa pääsi hän +jälleen tasapainoon, ja jatkoi jälleen kulkuaan. Autiolla kadulla +katosi hän pimeään. + + * * * * * + +Seuraavana aamuna soi Kragin puhelin. Salapoliisi ei ollut vielä +pukeutunut. Hän puuhaili vielä aamupuvussaan lueskellen kirjeitä ja +sanomalehtiä. Hän vastasi puhelimeen. + +-- Tämä on laivanvarustaja Skogseln. Tahdon kysyä, olisiko Teillä heti +aikaa tulla konttoriini! + +Hänen äänensä särähti hyvin hermostuneena. + +-- Onko tapahtunut jotain? kysyi Krag. + +-- Konttoriini on viime yönä murtauduttu, voitteko tulla? + +-- Kyllä, minä tulen heti. + +Asbjörn Krag sulki puhelimen. + + + + +5. Teräslipas. + + +Salapoliisi Asbjörn Krag alkoi aina alusta ryhtyessään tutkimaan +sisäänmurtoja. Hän alkoi siitä ovesta, josta varkaan oli täytynyt tulla +sisään ja päästyään siihen huoneeseen, missä varkaus oli lopullisesti +tapahtunut, oli hän säännöllisesti päässyt selvyyteen tapahtuman +kulusta ja kykeni arvioimaan, minkä laatuinen rikollinen kulloinkin oli +kysymyksessä. + +Tultuaan Kirkkokadulle, missä laivanvarustajalla oli konttorinsa, +eräässä sen kadun suurimmista liiketaloista, pysähtyi hän toiselle +puolelle katua ja alkoi tutkia lähemmin taloa. + +Se oli suuri rakennus, paljon korkeampi viereisiään ja hän huomasi +heti, että naapuritalojen katoilta oli mahdottomuus päästä tähän taloon +ilman tikkaita. Laivanvarustajan konttorin ikkunoiden läheisyydessä ei +ollut minkäänlaisia vesirännejä. Varkaan tai varkaiden oli siis +kaikesta päättäen täytynyt mennä sisään portista. + +Salapoliisi meni yli kadun portille. Krag tarkasteli hetkisen +ulkosuojuksia tullen siihen tulokseen, ettei taloon voinut päästä +portin ollessa suljettuna. Eikä hän huomannut jälkeäkään siitä, että +portti olisi väkivaltaisesti murrettu auki. Sen, joka oli murtautunut +sisään oli täytynyt tehdä varkauden ennen porttien sulkemista illalla +tai sitten tulla taloon ennen sitä ja piilotella siellä siksi kunnes +portit aamulla jälleen avattiin, tai sitten oli hänellä täytynyt olla +erinomainen tiirikka tai oikea avain. + +Noustessaan portaita, huomasi hän seinässä noin parin metrin +korkeudella maasta aivan vastasyntyneitä naarmuja. Nämä naarmut, jotka +olivat toisen ja kolmannen kerroksen välikössä, olivat varmasti +syntyneet siten, että joku kova esine oli sattunut seinään. Alempana +oli portaalla seinärappauksen jätteitä, jotka eivät saattaneet olla +seitsemää, kahdeksaa tuntia vanhempia. + +Asbjörn Krag pysähtyi Skogselnin oven ulkopuolella. Täälläkään ei +näkynyt jälkeäkään siitä, että varas olisi murtautunut sisään. Ovessa +oli patenttilukko ja sitä paitsi tavallinen, jotka oli täytynyt avata +avaimilla. Ei pieninkään jälki osoittanut, että lukkoja olisi käsitelty +kovakouraisesti. + +Salapoliisi aukaisi oven ja tuli suureen, valoisaan konttoriin, jossa +istui 3 naista ja 2 herraa kirjoittamassa pöytiensä ääressä. Eräs +naisista tuli Kragia vastaan. + +Ilmoittettuaan hänelle asiansa, osoitettiin hänet huoneeseen, jossa +istui muuan herrasmies, joka näytti olevan hyvin hermostunut sekä +kalpea. Hän on varmaan konttoripäällikkö, ajatteli Krag, ja hän +varmasti tietää varkaudesta. Sieltä johdettiin hänet Skogselnin +huoneeseen, jossa tämä hermostuneena ja kiihtyneenä kulki edestakaisin. + +Nähdessään Kragin huudahti hän: + +-- Vihdoinkin! Erinomaista, että tulitte. Olen odottanut Teitä +kärsimättömänä! + +Asbjörn Krag katsahti ympärilleen. Huoneessa oli kaksi ovea, toinen +kassaholviin, toinen oli se, josta hän oli tullut sisään. Sen lisäksi +oli huoneessa kolme ikkunaa, jotka kaikki olivat pihalle päin. Ikkunat +olivat suljetut, mutta kassaholvin ovi oli raollaan. + +Salapoliisi oli odottanut näkevänsä kaikki ylösalaisin käännettynä, +pöytälaatikot auki revittyinä, tuolit kumollaan ja lattian täynnä +papereita. Mutta täällä olikin kaikki mitä parhaimmassa järjestyksessä. + +-- Täällä ei tosiaankaan näytä siltä, kuin täällä olisi tapahtunut +varkaus. Tässäkö kunnossa kaikki oli tultuanne tänne aamulla? + +-- Niin, minä en ole koskenut mihinkään. Tulin juuri äsken, eikä täällä +ole ollut kukaan ennen minua. + +-- Oliko tosiaankin täällä näin? Olivatko ikkunatkin myös kiinni? kysyi +salapoliisi. + +-- Kyllä, ja toisekseen on kerrassaan mahdotonta sitä tietä päästä +sisään. Ikkunan lähellä ei ole palotikkaita eikä vesiränniä. + +-- Kuka aukaisi konttorin tänä aamuna? + +-- Konttoripäällikköni, herra Wittfooth. + +-- Oletteko puhunut hänelle varkaudesta? + +-- Kyllä, olen puhunut hänelle siitä, mutta kukaan muu +henkilökunnastani ei tiedä varkaudesta. Soitin heti paikalla Teille. + +Asbjörn Krag pyysi saada puhutella herra Wittfoothia ja teki muutamia +kysymyksiä hänelle. Hän sai tietää, ettei Wittfooth ollut huomannut +mitään epäilyttävää konttoriin tullessaan. Ovet olivat olleet +lukittuina ja auenneet yhtä helposti kuin tavallisesti ja konttorissa +oli kaikki ollut täysin samassa kunnossa kuin kaikkina muinakin +aamuina. + +Sen lisäksi sai Krag tietää siivoojattaren tavallisesti tulleen kello 4 +aamulla ja menneen kello 6, koska hänellä oli pari muutakin konttoria +siistittävä samassa talossa. + +Varkauden oli siis täytynyt tapahtua kahden tienoissa yöllä, mutta +miksei aikaisemminkin, sillä koko suuri liiketalo oli aivan tyhjä kello +7 jälkeen illalla. Talonmies oli ainoa, joka asui samassa talossa, ja +hänen asuntonsa oli viidennessä kerroksessa aivan toiselle puolella +rakennusta. Krag piti tarkoituksettomana kuulustella häntä. + +Konttoripäällikön palattua huoneeseensa, sanoi Krag laivanvarustajalle. + +-- Niin, nyt on siis kysymys siitä, mitä on varastettu ja mistä. + +-- On varastettu teräslipas, jota säilytettiin kassaholvissa. + +-- Oliko holvin ovi auki tullessanne tänne? + +-- Ei, se oli suljettu, mutta ei lukittu. + +Asbjörn Krag meni rautaovelle ja tarkasteli sitä perinpohjaisesti, +mutta siinäkään ovessa ei ollut minkäänlaisia väkivallanmerkkiä. +Salapoliisi pudisti päätään. + +-- Totisesti, sanoi hän, varkaalla tai varkailla on täytynyt olla avain +kaikkiin lukkoihin. Oletteko koettaneet avaimianne? + +-- En. + +Krag pyysi saada avaimet ja hän koetti niitä lukkoihin. Avaimet +toimivat erinomaisesti. Lukoissa ei ollut mitään vikaa. + +Salapoliisi antoi avaimet takaisin, ja pyysi laivanvarustajan +näyttämään hänelle holvia. Se oli pieni, seinään muurattu huone. Se oli +melkein täynnä konttorikirjoja ja papereita, yhdessä nurkassa oli ollut +teräslipas. Krag tutki tämän huoneen myös mitä huolellisimmin, mutta +jälkeäkään ei löytynyt. + +-- Epäilettekö varkauteen ketään henkilökunnastanne? Varkauden suoritus +osoittaa selvästi, että rikollisen on täytynyt hyvin tuntea huoneistot. + +Laivanvarustaja pudisti päätään. + +-- En, en tosiaankaan tiedä mitä uskoisin, vastasi hän. + +-- Oliko lipas niin raskas, ettei yksi mies olisi voinut sitä kantaa? + +-- Ei, se oli hyvin pieni lipas. Se saattoi painaa korkeintaan 20 kg. +Kulta teki sen niin raskaaksi. + +-- Kulta? Krag katsoi kysyvästi laivanvarustajaan. + +-- Niin, enkö ole kertonut mitä lippaassa oli. Suokaa anteeksi +hajamielisyyteni, mutta minä olen tosiaankin hyvin hermostunut. + +Krag katseli miestä, joka oli jälleen alkanut kävellä edestakaisin, +huomasi miten järkytetty hän oli. Hänen kasvonsa olivat liidunvalkeat +ja käsi, missä hän piteli suurta, tummaa sytyttämätöntä sikaria, vapisi +huomattavasti. + +-- Kulta, niin, jatkoi Skogseln välttäen. -- Eräällä laivallani sain +noin 5,000 puntaa kullassa eräältä englantilaiselta liikkeeltä, ja kun +pankit oli jo suljetut, panin rahat lippaaseen. Kukapa olisi uskonut +muuta kuin että ne olivat varmassa tallessa kassaholvissa. + +-- Tiesikö kukaan muu kultalähetyksestä ja missä sitä säilytettiin? + +-- Kyllä, konttoripäällikkö Wittfooth tiesi siitä myös. Hän auttoi +minua rahojen lippaaseen panemisessa. + +-- Eikö kukaan muu tietänyt siitä? Krag katsoi laivanvarustajaan +vakavana. + +Tämä kysymys näytti tekevän liikemiehen vielä hermostuneemmaksi, hän +koetti sytyttää sikaarin. Kaksi ensimmäistä tulitikkua sammui. Vasta +kolmannella onnistui hänen vapisevien käsiensä sytyttää sikaari. Krag +melkein arvasi, minkälaisen vastauksen hän saisi. Hän tiesi isän +ajattelevan poikaansa ja taistelevan itsessään, paljastaisiko hän hänet +vai suojelisiko häntä. Lopulta näytti hän tekevän päätöksensä. Hän +sanoi verkalleen: + +-- Kyllä, poikani tiesi myöskin siitä. Hän oli myös täällä konttorissa. +Ja hänellä on myöskin kaikki avaimet. + +-- Myöskin teräslippaaseen? + +-- Ei, ainoa avain on minulla. Minä olen aina pelännyt toista avainta +luovuttaa muille. Ja tästä on johtunut myöskin se, etten ole +ilmoittanut asiaa poliisiviranomaisille. Jumala varjelkoon! Tämä on +kauheaa. + +-- Te uskotte siis poikanne syylliseksi? kysyi Krag. + +Laivanvarustaja näytti sangen avuttomalle ja hän puristi epätoivoisesti +päätään: + +-- Mitä pitäisi uskoa, sanoi hän. -- Sittenkään en uskoisi poikani +tekevän sellaista, mutta kaikki kuitenkin osoittaa hänen olevan +syyllisen. On hirveätä epäillä poikaansa varkaudesta! + +-- Mutta eihän ole laisinkaan varmaa, että se on hän, joka on +syyllinen, lohdutti Krag. -- Ei löydy vielä mitään ratkaisevia +todisteita. Eikö lippaassa ollut mitään muuta kuin nuo 5,000 puntaa +kullassa? + +Laivanvarustaja muisti erään seikan: + +-- Mutta tuon amerikkalaisen liikkeen suhteen minut vielä paha perii, +huudahti hän. + +Samalla hetkellä kuului ovelta huudahdus. Krag kääntyi ympäri. +Laivanvarustajan poika oli tullut sisään. Hän katsoi vuoroin isäänsä +vuoroin Kragia. Hänen kasvonsa osoittivat ääretöntä kauhua. + +-- Mitä? Mitä nyt? änkytti hän. -- Mitä te tarkoitatte? + + + + +6. Amerikkalaiset sopimuspaperit. + + +Nuoren miehen käsi oli vielä oven rivassa. Hän oli kalpea ja hänen +silmänsä olivat suuret ja tuijottavat. Koko hänen esiintymisensä +osoitti äkkinäistä ja silmäänpistävää pelästystä. Aivan liian +silmäänpistävää, ajatteli Krag. Laivanvarustajan mielestä osoitti hänen +pelästyksensä syyllisyyden todisteen ja tämä sai hänen kasvonsa yhä +vakavammaksi. + +-- Vai niin, sinä uskallat vielä tulla tänne, sanoi hän. + +Poika ravisti päätään. + +-- En ymmärrä mitä tarkoitat, sanoi hän, ja yritti hymyillä. -- Miksi +minä en uskaltaisi tulla? Mitä sitten on tapahtunut? + +-- Sen saat nähdä. + +Skogseln viittasi pojan luokseen ja astui ripein askelin kassaholviin, +Asbjörn Krag seurasi heitä. + +-- Katsohan tänne, sanoi laivanvarustaja, osoittaen paikkaa, missä +lipas oli ollut. -- Täällä on ollut yöllä varkaita ja lipas on viety. + +Asbjörn Krag seisoi aivan pojan vieressä ja hän kuuli aivan selvästi +hänen heikon kuiskauksensa. Nuori mies huokasi helpotuksesta: + +-- Ah, jumalan kiitos, mutisi hän. + +Salapoliisi tarkasti häntä kasvoihin ja huomasi, miten niissä oli +tapahtunut selvä muutos. Siitä saakka, kuin poika oli tullut isänsä +huoneeseen, oli koko hänen ulkomuotonsa ollut todisteena tuskasta ja +syyllisyydentunteesta. Nyt olivat hänen kasvonsa kokonaan kirkastuneet. +Niin, nuori mies hymyilikin, ja hänen olemuksensa osoitti +huomattavampaa varmuutta. Asbjörn Krag oli aivan ymmällä. Mikä saattoi +olla syynä huomattavaan ja äkkinäiseen muutokseen ja mistä saattoi +johtua tuo helpotuksen tunne, mikä hänessä ilmeni. + +Salapoliisi kääntyi pojan puoleen. + +-- Tämä varkaus on tapahtunut kovin salaperäisesti. Lukot eivät osoita +minkäänlaisia väkivallanmerkkejä. Kaikki ovet ovat kaikesta päättäen +avatut avaimilla, jotka ovat täydellisesti sopineet lukkoihin. + +-- Vääriä avaimia? kysyi poika. + +Krag kohautti olkapäitään. + +-- Niin, vastasi hän, -- joko vääriä, mutta äärettömän hyvin tehtyjä +avaimia, tai ovet ovat avatut oikeilla avaimilla. On tavattoman vaikeaa +tehdä vääriä avaimia niin monimutkaiseen lukkoon, kun kassaholvin +ovessa on, vioittamatta sen laitteita. Ja sitä paitsi on eräs toinen +seikka, joka saa tämän kaiken vielä kummallisemmaksi ja se on se, että +varas -- uskon nimittäin ainoastaan yhden varkaan -- että varas on +erinomaisen hyvin tuntenut huoneiston. Hän on tullut sisään ja +katsomatta oikealle tai vasemmalle mennyt suoraan johtajan huoneeseen. +Sitten on hän avannut kassaholvin oven, mennyt suoraan sisään ja +ottanut lippaan. Samaa tietä on hän sitten poistunut. Otaksun, ettei +koko puuha vienyt 10 minuuttia enempää aikaa. + +Salapoliisi katseli tutkistellen ympäri holvia puhuessaan. + +-- Ja mitä sitten tulee varkaaseen, niin on hänen täytynyt olla +voimakas mies. Hän on täällä sisällä ilman muuta nostanut lippaan +olalleen. Hänen täytyy sitä paitsi olla suunnilleen minun mittaiseni, +sillä minä huomaan, että hän ulos mennessään on lippaalla koskettanut +seinää ja saanut siihen pienen naarmun. + +-- Ettekö epäile ketään määrättyä henkilöä, kysy laivanvarustaja +Kragilta, samalla pitäen poikaa silmällä. + +Salapoliisi hymyili. + +-- Teitä, herra laivanvarustaja, minä en voi epäillä, sillä te ette ole +kyllin pitkä ja Teidän konttoripäällikkönne se ei myöskään voi olla, +sillä hän ei ole niin voimakas, että hän kykenisi käsittelemään +raskasta teräslipasta. + +Krag kääntyi edelleen nuoren miehen puoleen ja jatkoi: + +-- Mutta Teitä sitä vastoin, herra Oscar Skogseln, minä melkein +tahtoisin epäillä. Te olette hieman pidempi kuin minä, siis koko sopii, +ja sitä paitsi olen vakuutettu siitä, että teillä on riittävästi voimaa +tuollaisen painon liikuttamiseen. + +Laivanvarustaja nyökkäsi ja oli juuri aikeissa sanoa jotakin, mutta +salapoliisi antoi hänen huomata, että hän tahtoi mielellään itse puhua, +ja hän jatkoi yhä poikaan kääntyneenä: + +-- Ja sitten on juuri Teillä kaikkien ovien avaimet, ja sitä paitsi Te +olitte kolmas, joka tiesitte lippaan sisältävän 5000 puntaa kullassa. + +Kun salapoliisi yhä jatkoi näin varmaa todistelua, alkoi poika huomata, +että tosi oli kysymyksessä. + +-- Pidättekö, herra Krag, kysyi hän hieman levottomasti, -- minua +todellakin epäiltynä tähän varkauteen? + +Salapoliisi katsahti isään ja näki hänenkin jännitettynä odottavan +vastausta. Krag koetti saada äänensä niin välinpitämättömäksi kuin +mahdollista kohottaen olkapäitään. + +-- Tjaa, poliisin täytyy aina epäillä ja ettekä Te voi tässä +tapauksessa itsekään kieltää, ettei minulla olisi tällaisiin +epäilyksiin syytä. Mutta istuutukaamme, tahtoisin kysyä Teiltä, herra +laivanvarustaja. + +Kun kaikki olivat istuutuneet, kysyi Skogseln: + +-- No, mitä siis haluatte kysyä? + +-- Kuulkaahan, sanoi Krag, -- kysyin hetki sitten oliko lippaassa +muutakin kuin kultaa ja silloin mainitsitte Te jotain sellaista kuin +että sen amerikkalaisen liikkeen suhteen minun perii paha. Tuntui siltä +kuin Te olisitte kiihtynyt jostakin, voitteko ilmaista sen minulle. +Sillä saattaa ehkä olla merkityksensä. + +-- Niin, joka tapauksessa ainakin minulle, vastasi laivanvarustaja, -- +lippaassa oli nimittäin eräitä papereita, joiden kadottaminen saattaa +tuottaa minulle monin verroin suuremman vahingon kuin 5,000 punnan +varastaminen. + +-- Mitä papereita ne olivat? + +-- Ne olivat laivanrakentamissopimuksia. Olen varmasti ennemmin jo +maininnut Teille niistä. Kysymyksessä on kolme laivaa, jotka tulevat +pian valmiiksi. Koska laivojenrakentamissopimukset tehtiin ennen sotaa, +ovat ne nyt tavattoman arvokkaita ja amerikkalainen liike koettaa +käyttää kaikkia mahdollisuuksia hyväkseen vapautuakseen laivojen +lopullisesta toimittamisesta. He saattavat nimittäin nyt jokaisesta +laivasta saada monta kertaa enemmän kuin mitä minä olen sopimuksen +mukaan velvollinen heille maksamaan. Ja juuri välttääkseni kaikkia +ikävyyksiä lähetin edustajani Amerikkaan hyvissä ajoin suorittamaan +viimeisen maksuajan erät ja vastaanottamaan laivat. Ja kaikkein pahinta +asiassa on se, että minä olen myynyt jo kaksi laivoista ja nostanut +lyhennysmaksut. + +-- Mutta uskotteko varkaalle olevan mahdollista myydä sopimuskirjoja? + +-- En, kukaan muu kuin minä ei voi ottaa laivoja huostaansa. + +-- Sellaisessa tapauksessa uskon voivani hankkia nämä sopimukset +takaisin, sanoi Krag, -- elleivät ne jo ole hävitetyt tai varas +poistunut maasta. + +Laivanvarustaja ilostui huomattavasti tästä toivorikkaasta lupauksesta. + +-- Kuinka se kävisi? kysyi hän. + +-- Ilmoittamalla ja lupaamalla palkkion, sanoi Krag -- ja suhteitteni +avulla rikollisten piireihin. + +-- Sepä hyvä, sanoi laivanvarustaja, -- 5,000 punnan tappion kestän, +mutta ellei sopimuskirjoja koskaan saada takaisin, voi sellainen +tuottaa liikkeelleni suuria vaikeuksia. + +Samalla koputettiin oveen ja konttoripäällikkö tuli sisään mukanaan +paketti, jonka hän jätti Skogselnille, sanoen: + +-- Tämä tuli nyt postissa, se oli osoitettu liikkeelle, jonka vuoksi +sen avasin. Mutta sen mukana ei seurannut mitään kirjettä, eikä +muutakaan ilmoitusta, josta selviäisi, kuka on lähettäjä. + +Laivanvarustaja avasi paketin ja otti esille kimpun koneella +kirjoitettuja asiapapereita, joihin hän jäi suurin silmin tuijottamaan. + +-- Täällä ovat nyt sopimuspaperit, sanoi hän, -- amerikkalaiset +sopimuskirjat ovat tosiaankin tulleet takaisin. + + + + +7. Mies, jolla oli kummallinen nimi. + + +Kun laivanvarustaja oli selvinnyt ensimmäisestä suuresta ihmetyksestä +saatuaan niin helposti tärkeät paperinsa takaisin, kysyi hän +salapoliisilta minkä johdosta varas oli mahtanut paperit palauttaa. + +-- Kaikesta päättäen, sanoi Krag, -- on tässä kysymyksessä joku ns. +hienompi rikoksellinen. Tämän kolttosen on varmasti tehnyt joku +herrasvaras. Ja hän on huomannut asiapaperit itselleen täysin +arvottomiksi, mutta ymmärtänyt niitten suuren merkityksen Teille sekä +ollut täysin tyytyväinen 5,000 puntaan. + +Kun oltiin hetkinen juteltu kaikenlaista paperien takaisin saamisesta, +pani laivanvarustaja asiakirjat kassaholviin sulkien samalla sen oven. +Salapoliisi halusi päästä kahden kesken vanhemman Skogselnin kanssa ja +ehdotti sen vuoksi, että mentäisiin jonnekin syömään aamiaista yhdessä, +poika saisi sen aikaa olla konttorissa. + +Asbjörn Krag käveli äänettömänä ravintolaan. Hänestä tuntui yhä +varmemmalle se, että poika oli itse tehnyt murron tai että hän oli +muutoin sotkeutunut siihen. Sopimuspapereitten takaisin lähettäminen +viittasi myöskin sellaiseen. Mutta sittenkin oli hänen vaikea sitä +uskoa. + +Istuuduttuaan ruokasalin nurkkaukseen ja tilattuaan ruokaa, kysyi +laivanvarustaja: + +-- No, mitä uskotte varkaudesta? Uskotteko totta puhuen, että sen on +tehnyt poikani? + +-- En tiedä oikein mitä uskoa, vastasi Krag, -- mutta monet seikat +saattavat epäilemään häntä syylliseksi. Sittenkään minä en luule häntä +varkaaksi, mutta minä olen kuitenkin aivan varma siitä, että hän on +kietoutunut johonkin epäilyttävään liikehommaan, jonka hän pelkää +tulevan paljastetuksi. + +-- Luuletteko hänen pelkäävän sitä, että minä tulisin tietämään hänen +keinotteluasiansa? + +-- Ehkä! Mutta minä uskon, että kysymyksessä on paljon pahempaa. Mutta +sanokaahan minulle, oliko poikanne viime yönä kotona? + +-- Sitä en tiedä. Hän asuu nykyisin hotellissa. Hän aikoo juuri muuttaa +omaan huoneistoon. + +-- Missä hotellissa? + +-- Hotelli Skandinaviassa. + +-- Silloin menemme sinne tiedustelemaan heti, kun olemme syöneet. Koska +arvaan Teidän olevan hyvin levottoman, tulen soittamaan Teille käyntini +tuloksista. Sillä, jos hän on ollut yöllä kotona, niin ei hän ainakaan +ole murtoa tehnyt. Minusta tuntuu joka tapauksessa siltä, kuin hän ei +olisi syyllinen ja minun vaistoni on harvoin minua pettänyt. + +-- Toivon parasta. Rahat eivät niin paljoa merkitse. Jumalan kiitos, +että olen saanut sopimuspaperit takaisin. + +Asbjörn Krag ei vieläkään käsittänyt mitä nuori mies oli kassaholviin +astuessaan tarkoittanut, päästäessään tuon vapauttavan huudahduksen +"jumalan kiitos". + +Ainoa järkevä selitys siihen oli hänen mielestään se, että poika itse +oli varas, ja että hän oli pelännyt ja luullut jättäneensä jälkeensä +joitakin todisteita, jotka olisivat voineet osoittaa hänet syylliseksi +ja sitten, kun hän astui holviin huomasikin pelkonsa aiheettomaksi. +Kaikesta huolimatta oli Krag hyvin epävarma. Nuori mies oli tehnyt +häneen nyt kuten aikaisemminkin tavatessaan miellyttävän vaikutuksen, +eikä hän senkään vuoksi halunnut uskoa Oscar Skogselnia varkaaksi. + +Heti aamiaisen jälkeen meni Asbjörn Krag hotelli Skandinaviaan. Hän +tapasi vanhan eteisvartijan ja keskusteli hänen kanssaan kauan aikaa +laivanvarustajan pojasta. Eteisvartija ei voinut kuitenkaan muuta sanoa +kuin että nuori Skogseln ei ollut ollut koko yönä kotona, vaan tullut +vasta kello 8 aikaan aamulla. Silloin oli hän mennyt suoraan +huoneeseensa. Eteisvartija oli sen lisäksi huomannut hänen menevän ulos +yhdeksän aikaan ja oli hänellä silloin päällään toinen puku kuin kotiin +tullessaan. + +Nämä tiedot, jotka yhä vain lisäsivät epäluuloja nuorta miestä kohtaan, +eivät suinkaan saaneet Kragia iloiseksi. Hän kiitti kuitenkin +eteisvartijaa saamistaan tiedonannoista ja lähti portille päin. + +Aikoessaan juuri astua kadulle, pysähdytti hänet kuitenkin nuorempi +vahtimestari, joka jonkun verran epävarmana ja häveten sanoi: + +-- Anteeksi, hyvä herra, mutta, mutta minä kuulin osan keskustelustanne +eteisvartijan kanssa ja Te puhuitte jotakin herra Skogselnista, joka +asuu tässä hotellissa, eikö niin? + +Asbjörn Krag nyökkäsi. + +-- Aivan oikein, sanoi hän. -- Tiedättekö jotakin kertoa hänestä? + +-- Kyllä, vaikka en tiedäkään olevan sillä mitään merkitystä, mutta +minä näin herra Skogselnin astuvan eteläiseen kaukojunaan, joka lähtee +11.30 illalla. + +-- Oletteko varma, että se oli hän? + +-- Aivan varma. Ja kuullessani Teidän kysyvän häntä, niin, ajattelin +voivani Teille ehkä sen sanoa. Ehkä sillä ei ole mitään merkitystä, +mutta tahdoin joka tapauksessa kertoa, mitä tiesin. + +Salapoliisi hymyili ystävällisesti. + +-- Monet kiitokset, sanoi hän. + +Tultuaan hotellista soitti Asbjörn Krag ensi työkseen +laivanvarustajalle, kertoakseen hänelle, mitä oli saanut tietää. + +Vanhan miehen äänestä saattoi helposti huomata, miten iloiseksi hän oli +tullut Asbjörn Kragin ilmoituksesta. Salapoliisista tuntui aivan kuin +hän näkisi, miten laivanvarustajan kasvot loistivat ilosta. + +Asbjörn Krag kulki ajatuksiinsa vaipuneena pitkin katuja. Hän oli nyt +aivan varma siitä, ettei poika itse ollut murtoa tehnyt, mutta +todistamatta oli, tiesikö poika mitään varkaista ja oliko hän heitä +auttanut. Nuoren Skogselnin täytyi asiassa olla mukana, sillä varas oli +käyttänyt oikeita avaimia ja tuntenut huoneiston. Krag päätti nopeasti +ottaa hänestä lähemmin selvää. + +Krag alkoi kävellä nopeammin. Kello oli puoli 12, ja hän päätti +matkustaa Mossiin koettaakseen saada lähemmän selvyyden miehestä, joka +oli sähkösanomat saanut ja pojan yöllisestä käynnistä siellä. Mutta +ensiksi hänen täytyi sittenkin saada enemmän tietoja kreivistä. + +Kymmenen minuutin kuluttua tiesi hän Nelsonin olevan huoneessaan +kirjeitä kirjoittamassa. Hän oli ollut kotona koko päivän ja syönyt +aamiaista ruokasalissa. Hän oli ollut aivan yksin eikä kukaan ollut +käynyt hänen luonaan. Krag kysyi, oliko amerikkalainen käynyt yöllä +ulkona, mutta eteisvartija ei tietänyt siihen varmasti vastata. Kukaan +muukaan hotellin henkilökunnasta ei voinut antaa lähempiä selityksiä +asiassa ja se eteisvartija, joka oli ollut yövuorossa ei sattunut +olemaan nyt hotellissa. + +Asbjörn Krag tapasi erään hyvän ystävänsä etsivästä osastosta, joka +otti pitääkseen silmällä kreiviä hänen ollessaan matkoilla. +Selvitettyään hänelle tapahtumain kulun, otti hän auton ja ajoi +asemalle, hypäten viime tingassa etelään menevän junan toisen luokan +osastoon. + +Kaksi tuntia myöhemmin poistui hän junasta Mossin asemalla ja meni +Arnesenin hotelliin. + +Vanhan talon matoilla peitetyssä käytävässä kohtasi hän palvelustytön, +pysähdytti hänet ja kysyi: + +-- Onko herra Goete kotona? + +Nuori tyttö purskahti raikuvaan nauruun: + +-- Ylipäällikkö Petronius Vergilius Horatius Terentius Goete Etiopiasta +on lähtenyt. + +-- Hitto vie, huudahti Krag, -- olipa siinä mahtava määrä klassillisia +nimiä. + + + +8. Huone n:o 6. + + +-- Mitä te sillä tarkoitatte, että tuo herra, jolla on niin monta +ihmeellistä nimeä, ei ole täällä? + +-- Hän on poissa. Hän on matkustanut eikä kukaan tiedä, mihin. + +Tytön iloisuus hävisi, kun Asbjörn Krag ilmoitti olevansa poliisi ja +tulleensa ottamaan selvää tuosta miehestä, jolla oli niin ihmeellinen +nimi. + +Asbjörn Krag kysyi, kuinka kauan mies oli asunut hotellissa. + +-- Täsmälleen viikon, vastasi tyttö. -- Hän tuli viime viikolla +keskiviikkona. Minä otin sitä paitsi hänet vastaan ja kun pyysin häntä +kirjoittamaan nimensä matkustajakirjaan kysyi hän, oliko se niin +välttämätöntä. Hän asuisi täällä vain viikon. Selitin hänelle, että +niin täytyi. Piti kirjoittaa koko nimi, ammatti ja paikka jne. Niin, +hän hymyili ja kirjoitti: Petronius Vergilius Horatius Terentius Goete +-- ylipäällikkö, kotipaikka ja viimeinen olopaikka Etiopia Skytia. + +Tyttöä alkoi uudelleen naurattaa, eikä Asbjörn Kragkaan voinut +tuollaisille nimille olla nauramatta. Mies mahtoi olla aika +koiranleuka. + +Salapoliisi pyysi saada nähdä huoneen, missä vieras oli asunut. +Palvelustyttö vei häntä ylös portaita läpi mutkikkaan käytävän +huoneeseen n:o 6. Tultuaan huoneeseen lähetti hän tytön hakemaan +matkustajakirjaa. Krag oli utelias näkemään miehen käsialan. Hän oli +hyvin huvitettu käsialatutkimuksesta ja oli täysin perillä sen +merkityksestä. Sellaiset taidot olivat auttaneet häntä monesti +vaikeista pulmista selviämään. + +Tytön poissaollessa tutki Krag huoneen hyvin tarkoin. Hän tarkasti +pöydällä olevan imupaperin, paperikorin ja uunin löytämättä +pienintäkään paperipalasta, jolla olisi ollut mitään merkitystä. +Imupaperi oli aivan käyttämätön. Näytti siltä kuin mies ei olisi +käyttänyt laisinkaan mustetta ja kynää, sillä kun Krag yritti aukaista +mustepulloa, oli tulppa kuivunut lujasti kiinni ja vaikeasti +avattavissa. Paperikorissa ei ollut muuta kuin rikkirevitty +sähkösanoma, jonka salapoliisi oli ollut edellisenä päivänä +tilaisuudessa lukemaan. Huoneessa ei löytynyt kerrassaan mitään, joka +olisi jollakin tavalla auttanut häntä eteenpäin tutkimuksissaan päästä +toteamaan, kuka tuo mies ihmeellisine nimineen todellisuudessa oli. + +Kun tyttö tuli matkustajakirjoineen, kysyi hän: + +-- Mitä herra Goete teki täällä ollessaan? + +-- Oh, hän söi, makasi ja luki saksalaisia kirjoja ja tupakoi. + +-- Eikö hän kirjoittanut mitään kirjeitä tai muuta sellaista? + +-- Ei, hän ei koskenut musteeseen eikä kynään. Yhden ainoan +sähkösanoman hän kirjoitti ja senkin lyijykynällä käskien minun +lähettämään sen. + +-- Muistatteko ehkä kenelle se oli osoitettu ja mitä siinä seisoi? + +-- Muistan ainoastaan sen olleen osoitetun jollekin henkilölle, joka +asui hotelli Skandinaviassa ja siinä seisoi: Mitenkä menee tai jotain +sinnepäin. + +Salapoliisi luuli varmasti käsittävänsä, mikä tarkoitus tällä kaikella +oli ollut. Siinä ei voinut olla kysymyksessä mikään rikos, sillä +molemmatkin sekä tämä mies että nuori Skogseln olisivat siinä suhteessa +olleet aivan liian vaarattomia. Jos heidän salaperäisen esiintymisensä +takana olisi ollut jotain laitonta ja rikoksellista, olisivat he +varmasti itse toimittaneet sähkösanomansa lähetetyiksi, eikä n:o 6:n +vieras olisi rohjennut kirjoittaa matkustajakirjaan hullutellessaan +näin huomiota herättävää nimeä. + +Krag avasi kirjan ja selaili sitä, kunnes löysi sen sivun, mille vieras +oli kirjoittanut nimensä. Se oli kirjoitettu kolmelle riville +lyijykynällä. + +Tutkiessaan käsialaa tuli Krag seuraavaan tulokseen: kynän käyttäjän +täytyi olla noin 30 vuotias, itsetietoinen ja rohkealuonteinen mies ja +kaikesta päättäen liikemies, joka oli kirjoittanut hyvin paljon. +Salapoliisin huomio kiintyi erikoisesti siihen, että kaikki sanat +olivat nopeasti kirjoitetut, eikä mihinkään kirjaimeen oltu kiinnitetty +huomiota. Krag oli samalla kertaa täysin selvillä asiasta. Hän tiesi, +kuka tuo mies oli, jolla oli niin kummallinen nimi, eikä hänellä tämän +jälkeen ollut hotellissa muuta tehtävää. + +Hän sai vielä tietää palvelustytöltä, että miehen luona oli käynyt +edellisenä iltana eräs ystävä, joka oli tullut viimeisellä junalla, ja +että molemmat olivat lähteneet aikaiseen seuraavana aamuna keritäkseen +hyvissä ajoin ensimmäiseen junaan. + +Krag lähti ja oli 3 tuntia myöhemmin takaisin kaupungissa. Kello oli +vähän yli 6 ja hän lähti heti etsimään Oscar Skogselnia. + +Nuori mies ei ollut hotellissa eikä hänen isällään ollut +aavistustakaan, missä hän oli. Kragilla ei ollut aikaa vastata vanhan +miehen erilaisiin kysymyksiin, vaan hän ryhtyi heti soittamaan eri +ravintoloihin ympäri kaupunkia. Häntä ei tavattu kuitenkaan mistään. +Hän oli juuri poistunut Teatterikahvilasta. + +Hän soitti Grand Hotellin eteisessä olevasta puhelinkopista. Hänen +astuessaan ulos sieltä, tuli laivanvarustajan poika sisään: + +Krag astui heti hänen luokseen ja sanoi: + +-- Tahtoisin hyvin mielelläni kysyä Teiltä parista asiasta, onko Teillä +aikaa? + +Nuori mies katsahti häneen vähän hämmentyneenä. + +-- Kyllä, olkaa hyvä. Menkäämme kahvilaan. + +Riisuessaan päällystakkiaan eteisessä, sanoi Krag: + +-- Laiva ei mene siis Amerikkaan Bergenistä ennen kuin huomenna? + +-- Miksi ei? + +-- Niin, minun mielestäni isänne valtuutettu herra Georg Smith eli +Petronius Vergilius jne. sopisi siirtää matkansa illaksi, jotta minä +olisin ollut tilaisuudessa saada häntä tavata! + + + + +9. I.A.B. Yhtiön osakkeet. + + +Nuori herra Skogseln hölmistyi täydellisesti. Hän jäykistyi riisuessaan +päällystakkiaan ja tuijotti katkeamatta Kragia hämmästynein katsein. +Kului melkein minuutti ennenkuin hän sai takin päältään ja ojensi sen +vahtimestarille. Hän mutisi hämmentyneenä: + +-- Anteeksi, herra Krag, luulen, etten oikein ymmärtänyt, mitä +tarkoititte! + +-- Ei tarvinnutkaan! vastasi Krag, ja kulki edellä kahvilaan. Krag +kääntyi Skogselnin puoleen ja kysyi vakavana: + +-- Oliko Georg Smithillä nuo 250,000 mukanaan, kun hän yhdessä teidän +kanssanne matkusti Mossesta? + +-- Ennen kuin vastaan kysymyksiinne, tahdon tietää minkä tähden te +minua vakoilette. + +-- Isänne luona tapahtuneen varkauden tähden. + +-- Sen kyllä arvasinkin. Tunsin olevani epäilyksen alainen. + +-- Niin, monet seikat viittasivat siihen, että Te olisitte varas. Sen +vuoksi otin selville, missä Te asutte. Eräs hotellin vahtimestareista +oli nähnyt Teidän nousevan junaan, joka meni Mosseen, eilen illalla. +Matkustin sinne ja sain tietää, että mies, jolla oli niin omituinen +nimi, oli asunut Arnesenin hotellissa viikon ajan ja siitähän oli myös +kulunut viikon päivät, kun isänne valtuutettu Georg Smith ilmoituksen +mukaan matkusti Amerikkaan mukanaan 250,000 mk. + +Nuori laivanvarustajan poika hymyili vastatessaan: + +-- Kyllä tosiaankin, hupainen nimi. Mutta palatkaamme kysymykseenne, +Georg Smithillä oli koko summa mukanaan, kun hän matkusti tänä aamuna. + +Salapoliisi tarkasteli nuoren miehen kasvoja suurimmalla +kiintymyksellä, äkkiä kysyi hän: + +-- Mitä suhteita Teillä on Nelsonin kanssa? + +Laivanvarustajan poika ei näyttänyt erikoisesti hämmästyvän Kragin +kysymyksestä. Päättäen hänen ilmeestään ei Nelsonin mainitseminen +näyttänyt häntä paljon liikuttaneen, ja hän vastasi hyvin +välinpitämättömästi: + +-- Ah, amerikkalainen! Hän on vaan muuan ystävä, jonka tapasin kerran +meren toisella puolella. Hän oli hotelli Astorian oppaiden ja tulkkien +päällikkö. + +Asbjörn Krag oli nyt täysin selvillä siitä, ettei nuori mies tietänyt +mitään kreivin rikollisista toimista. Muutoin olisi hän sen huomannut +miehen kasvoista. Mitkään ajatukset ja tunteet eivät voineet välttää +vanhan salapoliisin terävää katsetta. Kun Krag ei sanonut mitään, +jatkoi laivanvarustajan poika: + +-- Muutoin täytyy minun kiittää häntä loistavasta kaupasta, jonka olen +tehnyt isäni rahoilla! + +Krag tuli huvitetuksi. + +-- Kuinka sitten? kysyi hän. + +-- Niin, hän kehotti minua lainaamaan nuo 250,000 markkaa ja ostamaan +I.A.B.-yhtiön osakkeita. + +-- Kuinka kauan siitä on? kysyi hän. + +-- Tiistaina, 8 päivää sitten. Ostin osakkeet keskiviikkona. + +Nyt alkoi vähitellen juoni selvitä. Pian ymmärsi Krag koko asian. Hän +oli itse ollut huvitettu I.A.B:n liikeasioista, ja hän muisti +keskustelleensa viime keskiviikkona johtajan kanssa, joka oli hänen +ystävänsä, ja tämä oli uskonut hänelle, että yhtiö seuraavana päivänä +aikoi julkaista tiedonannon, että erästä sen laivoista "Fridaa", joka +ei ollut vakuutettu, täytyi pitää kadonneena miehistöineen päivineen, +koska siitä ei ollut kuulunut mitään kolmeen viikkoon. Se oli tuottanut +1/4 miljoonan vahingon. Mutta sitten olikin 'Frida' +keskiviikko-iltankeskiviikko-iltana tullut Bergeniin. Laivan kone oli +vioittunut sekä langaton lennätin joutunut epäkuntoon. Frida oli +ajelehtinut pitkin Atlantia 6 päivää, kunnes vihdoinkin onnistuttiin +korjaamaan kone, ja laiva pääsi omin voimin Bergeniin. + +Krag oli varma siitä, että kreivi tiesi siitä, että laivaa pidettiin +kadonneena. Hän tiesi varmasti osakkeiden laskevan huimaavasti ja +kehotti laivanvarustajan poikaa ostamaan osakkeita 135 kurssiin. +Päästäkseen lopulliseen varmuuteen, kysyi hän: + +-- Oletteko aivan varma siitä, että se oli Nelson, ettekä Te, joka +keksi ostaa juuri I.A.B:n osakkeita? + +-- Kyllä, ehdottomasti. Tuo yhtiö ei ollut tullut minun mieleenikään. +Olin aikonut ostaa muita papereita, mutta Nelson vakuuttamalla +vakuutti, että I.A.B:n olivat ehdottomasti parhaimmat, ja niin hän sai +minut sijoittamaan kaikki rahani siihen yhtiöön. Ja hän oli oikeassa, +sillä kun minä ne möin, niin ne olivat silloin jo 160, siis samassa +kuin 2 viikkoa sitten. Ja nyt ne ovat 173. + +-- Eikö Teillä ollut aavistustakaan huhuista, jotka vaikuttivat sen, +että osakkeet laskivat 160:stä 135 markkaan? + +-- Ei. + +Asbjörn Krag nyökkäsi. Tämä oli riittävä todistus siitä, että +amerikkalainen oli laskenut käyvän niin, että nuori mies häviäisi +isänsä rahat. Nyt oli saatava vain selvää siitä, miksi kreivi olisi +niin halunnut ja mistä johtui, että hän niin suuresti oli huvitettu +nuoren ystävänsä liikeasioista. Salapoliisi istui ja mietti. + +Ensiksi oli kreivi neuvonut Oscar Skogselnia lainaamaan ne rahat, jotka +piti lähetettämän Amerikkaan. Toisekseen oli hän tehnyt kaikkensa, +jotta ystävänsä menettäisi nämä rahat keinottelussa. Näin myöhästyi +tärkeä lähetys Amerikkaan ja hän uskoi tietysti, etteivät rahat pojan +häviön kautta matkalle koskaan joutuisikaan. + +Krag tuli siis siihen tulokseen, että kreivi oli tehnyt kaikkensa, +jotta amerikkalaisen laivaveistämön sopimuksessa olevat määräykset +jäisivät täyttämättä. Salapoliisi muisti laivanvarustajan arvelleen +amerikkalaisen liikkeen varmasti käyttävän pienimpiäkin syitä hyväkseen +vapautuakseen täyttämästä tilausta. Krag tuli myös siihen päätökseen, +että sama amerikkalainen laivanveistämö oli palkannut kreivin +saattamaan mikäli mahdollista vaikeuksia laivanvarustajalle. + +Päästyään mietteissään tähän saakka, johtui salapoliisin mieleen +varkaus, ja hän huudahti nuoren miehen kummastukseksi: + +-- Piru vieköön! Sopimukset! Olinpa tyhmä, kun en tuota ennemmin tullut +ajatelleeksi. + + + + +10. Automatka. + + +Asbjörn Krag nyökkäsi ja mutisi itsekseen: + +-- Tietysti sopimuskirjat. + +-- Mitä sopimuskirjoja Te tarkoitatte, herra Krag? + +Salapoliisi ei vastannut mitään. Hän nousi äkkiä ja kiiruhti eteiseen +puhelinkoppia kohden. Samassa pysähdytti hänet ystävänsä etsivästä +osastosta, joka ilmoitti hänelle joutuneensa 10 minuuttia sitten pois +kreivin jäljiltä. Kreivi oli tullut hotellista laukkuineen ja ottanut +auton ja ajanut Drammentielle päin. Autosta, jonka salapoliisi sai +käsiinsä, meni kumi rikki, joten hänen oli mahdottomuus seurata +perässä. + +Asbjörn Krag kiitti ja meni puhelinkoppiin. + +Hänen ystävänsä poistu, sillä hän tiesi, ettei Kragilla ollut aikaa +pitempiin keskusteluihin. + +Salapoliisi soitti ja tapasi laivanvarustajan kotona. Pitemmittä +puheitta sanoi hän: + +-- Tämä on Asbjörn Krag, ajakaa autolla heti konttoriinne. + +-- Mitä, mitä nyt? + +-- Ajakaa heti. Ilmoitan sitten lähemmin, mutta ottakaa kaikki avaimet +mukaanne! + +Salapoliisi palasi takaisin kahvilaan, antoi vahtimestarille setelin, +viittasi nuorelle miehelle ja meni eteiseen. + +Kello oli silloin puoli 8. + +Viisi minuuttia myöhemmin tapasivat nämä kolme herrasmiestä +laivanvarustajan konttorissa. Laivanvarustajan suuri loistoauto seisoi +puhkien kadulla. + +Kun he tulivat konttoriin, pyysi salapoliisi saada nähdä sopimuskirjoja +ja molempien herrojen ihmetellen katsellessa toisiaan ja salapoliisia, +luki Krag koneella kirjoitettuja asiapapereita. + +Päästyään kahdeksanteen pykälään ja luettuaan sen kahteen kertaan, +antoi hän paperit hymyillen laivanvarustajalle ja sanoi: + +-- Aivan kuten arvasin. + +Vanha mies, käsittämättä mitään, katsoi Kragia. + +-- Kuinka? Mitä se merkitsee? kysyi hän. + +Vastaamatta kysyi Krag: + +-- Oletteko varma siitä, että nämä ovat alkuperäiset sopimuspaperit? + +Laivanvarustaja katseli hetken Kragia, aivan kuin hän olisi epäillyt +kuulleensa väärin ja tarkasteli sen jälkeen papereita, ruveten taas +uudelleen katsomaan salapoliisia. + +-- Kyllä, sikäli kuin minä voin nähdä, nämä ovat oikeat paperit ja +miksipä ne eivät oikeat olisi? + +-- Pyydän lukemaan uudelleen kahdeksannen pykälän ja sen jälkeen +vastaamaan kysymykseeni, sanoi Krag. -- Saattaa käydä niin, että +muutatte ajatustanne. + +Laivanvarustaja alkoi lukea pykäliä. Hänen kasvonsa osoittivat +edelleenkin samaa ihmetystä, osaksi kiukkuakin, aivan kuin hän olisi +kaikkea tätä pitänyt tarkoituksettomana. Äkkiä muuttuivat hänen +kasvonsa. Hän katsoi hetken salapoliisiin ja alkoi uudelleen lukea. +Vihdoin lausui hän epävarmalla äänellä: + +-- En ymmärrä tätä. Tässä on eräs kohta, jota totisesti ei ole ennen +näissä ollut. Miten tämä on ymmärrettävissä? Hän katseli uudelleen +paperia ja luki puoliääneen: VIII pykälä: Kuitenkin pidättää American +Shipcompany itselleen oikeuden kuolettaa sopimuksen, jos +laivanrakentamiskustannukset kohoavat kolmella neljäsosalla +kauppasummasta sillä ajalla, joka on kulunut sopimuksen +allekirjoittamisajasta työnsuorittamispäivään. + +Vallitsi hetkisen äänettömyys laivanvarustajan lauottua lukemasta. +Laivanvarustaja näytti punnitsevan tilannetta ja päästyään sanojen +tarkoituksesta selville, suuttui hän silmittömästi: + +-- Kuka peijakas on vaihtanut oikeat sopimuskirjat? Nämä eivät totta +totisesti ole samat, jotka minä otin vastaan vuosi sitten ja +allekirjoitin. + +-- Ei, vastasi Krag, -- varmasti ei. Ja varas juuri on jättänyt +väärennetyt paperit pitäessään itse alkuperäiset. + +-- Mutta silloin täytyy tässä pelissä olla amerikkalaisen liikkeen +mukana, sillä kellään muulla ei niistä ole hyötyä. + +-- Niin minäkin luulen, sanoi salapoliisi, -- ja minä tiedän sitä +paitsi, kuka tämän on tehnyt. + +-- Kuka? Missä hän on? Voinko minä saada hänet käsiini? + +Asbjörn Krag katsoi kelloaan. + +-- Varas istuu parhaillaan Bergeniin menevässä pikajunassa, jatkaakseen +huomenna matkaansa Amerikkaan. + +Laivanvarustaja oli kiihtynyt. + +-- Oletteko varma siitä? Onko mitään mahdollisuutta saada hänet +vangituksi? Voitteko hankkia takaisin alkuperäiset sopimuspaperit? + +Salapoliisi oli kyllä varma sanoistaan, mutta saadakseen todisteen +niille, meni hän puhelimeen ja soitti Grand Hotelliin. + +-- Saanko puhutella eteisvartijaa... Onko eteisvartija? Tiedättekö +minne herra Nelson matkusti...? Ette... Milloin hän lähti...? kello +7... Hyvä on. Hyvästi. + +Krag kääntyi laivanvarustajan puoleen: + +-- Nyt olen aivan varma asiasta ja minulla on hyvät toiveet siitä, että +kaikki tulee käymään hyvin... Kuinka nopeasti voi autollanne päästä? + +Laivanvarustaja arvasi heti, mikä salapoliisin tarkoitus oli. + +-- Niin, luulen että saatte asian kuntoon. Autolla pääsee aina +yksitoistakin peninkulmaa tunnissa. Antakaa pyöriä vaan. + +-- Odottakaahan, sanoi Krag ja meni puhelimeen uudelleen. Hän pyysi +sähkösanomakonttoriin ja lähetti pikasähkösanoman H:n aseman +asemapäällikölle, pyytäen häntä pidättämään Bergeniin menevää pikajunaa +asemalla, kunnes hän kerkiäisi perille. + +Hetkisen myöhemmin kiiti auto pitkin katuja sellaisella vauhdilla, joka +oli paljon yli luvallisen nopeuden. Asbjörn Krag ohjasi itse. Hän tunsi +pian auton ominaisuudet, hän oli etevä ohjaaja. Hän ajoi läpi +ihmisvilinän ja vaunujen, huimaavaa vauhtia, mutta varmasti. Hänellä ei +ollut aikaa laskea, kuinka moni poliisi kirjoitti muistiin auton +numeron. Kun he pääsivät maantielle, pani hän koneen vielä vimmatumpaan +vauhtiin ja vaunu kiiti eteenpäin sellaisella nopeudella, että maantie +savusi vain pelkkänä pölypilvenä. Merkkitorvi parkui yhtämittaa. Vauhti +kasvoi. Ihmiset ja eläimet töllistelivät pelästyneinä raivoavaa +kummitusta, joka yhtäkkiä sukeltautui esiin, heitti huimaavan kirkkaan +valojuovan heidän silmiinsä ja hävisi jälleen jättämättä muuta +jälkeensä kuin mahtavan pölypilven. Matka lyheni nopeasti. Autossa +olijat saivat tuskin hengitettyä, kun ilma painoi niin voimakkaasti +vastaan. He suojelivat kasvojaan käsillään ja nenäliinalla. Vain vanha +salapoliisi istui liikkumattomana ja huolettomana ohjauslaitteen +takana. Hänen huulensa olivat lujasti kiinni. Hänen varmuutensa ei +kertaakaan pettänyt. Aivan kuin hän olisi vaistomaisesti aavistanut, +missä tulee mutka ja käännös. Hän sivuutti kaikki vaaralliset paikat +huimaavalla vauhdilla, vaikka monesti ei vaunun pyörästä ollut +montaakaan sormenleveyttä äkkinäisen jyrkänteen reunaan tai muuhun +vaaralliseen paikkaan tien varrella. He tulivat oikeaan aikaan perille. + +Pikajuna oli seisonut asemalla ainoastaan kaksi minuuttia yli +tavallisen lähtöajan, kun auto pysähtyi äkkiä ja Krag hyppäsi erääseen +ensimmäisen luokan vaunuun. + +Se keskustelu, mikä oli parin aseman välimatkan Kragilla ja kreivillä, +oli kyllin riittävä saamaan Oslon kreivin luovuttamaan varastetut +sopimuspaperit. Vastapalkkioksi sai hän luvan vapaasti poistua maasta. +Mitä itse varkaustapahtumaan tulee, selvisi Kragille, että kreivi oli +eräänä iltana ollut ystävänsä kanssa laivanvarustajan konttorissa ja +siten perehtynyt huoneistoon. Iltaa ennen murtoa oli hän saanut +ystävänsä unohtamaan avaimet huoneeseen n:o 310. Kun hän oli käyttänyt +avaimia hyväkseen varastamiseen, oli hän vuokrannut huoneen +Skandinaviassa ja siten saanut avaimet sopivasti jätettyä takaisin +ystävänsä huoneeseen. Murron oli hän tehnyt kahden aikaan yöllä. Kaiken +lisäksi sai salapoliisi takaisin myöskin varastetut 5,000 puntaa. + +Asbjörn Krag olisi tietysti mielellään vanginnut valekreivin, mutta hän +ei halunnut joutua tekemisiin mahtavan amerikkalaisen miljoonaliikkeen +kanssa, sillä rettelöimiset olisivat saattaneet helposti johtaa ikäviin +tuloksiin. + +_Loppu_ + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Herrasmies varkaana, by Sven Elvestad + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57011 *** |