diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62951-8.txt | 2649 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62951-8.zip | bin | 28669 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2649 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..8db3159 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #62951 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62951) diff --git a/old/62951-8.txt b/old/62951-8.txt deleted file mode 100644 index 594afbe..0000000 --- a/old/62951-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2649 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Kotoisilla rannoilla, by Severi Nyman - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Kotoisilla rannoilla - Runoja - - -Author: Severi Nyman - - - -Release Date: August 17, 2020 [eBook #62951] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KOTOISILLA RANNOILLA*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -KOTOISILLA RANNOILLA - -Runoja - -Kirj. - -SEVERI NYMAN [Nuormaa] - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1895. - - - - -SISÄLLYS: - -Arvid Genetzille - -I. ISÄNMAA. - -Suomelle, kansalle -Oksaselle -Aug. Ahlqvistin hautapatsasta paljastettaessa 4/6 1893 -Häme -Suomen päivä -Uutena vuotena 1892 -Revontulet -Kööpenhaminan Pyöreässä tornissa -Kuolleista nousijain huomioita -Nikolai II:lle - -II. ÄIDILLENI. - -Äidilleni -Kaksi vuodetta -Viimeinen neuvo -Ainoa sukulaiseni -Pikku Emma -Pikku "huusholliska" - -III. LEMPI. - -Iltatunnelma -Kun ensi kerran -Jo kauvan sitten -Eräälle tytölle -Mun moniaalle matkat käy -Hän -Kas kuinka nyt taivas ruskottaa -Kotini -Ulapalla -Tunturin tyttö -Hyvästit -Niin kaunista ja vienoa ja hiljaisaa -Tielläni kulkijoita -Kentiesi sä moitit -Vanhasta tallesta 1-10 - -IV. ERI ALOILTA. - -Joulutervehdykseksi -Herra -Erilaisia säitä -Tähdet -Stuure-holvi -Kesäkuva -Kostialassa -Yksinäisenä hetkenä -Näköala Kremliltä -Näköala Uralin vuorilta -Hätäapulista -Mascha, permjakkityttö - -V. KÄÄNNÖKSIÄ. - -Vapauden kuolleista nouseminen -Läpi lauhan illan rauhan -Taaskin kyynel -Ylhillä tunturilla -Suomen ratsuväen marssi -H. Heinen lauluja 1-4 -Kun kaksi eroaapi -Haltia -Jos aarteen etsijä oisin - - - Arvid Genetzille - (Sähkösanoma entisiltä oppilailta.) - - Suomen kielen, Suomen mielen - Suomen kansan suora mies! - Kunniaksi maamme aina - kääntynyt on työs ja ties! - - - - - - -I. ISÄNMAA. - - - - -Suomen kansalle. - - -(Herää Suomen johdosta). - - Arot Aasian muinen sä mittailit, - Poro sull' oli vain sekä sukset. - Kotaliedellä lastasi lämmitit, - Kun kuurass' ol' kodan ukset. - Oli taikoja tietosi, taistoja työs, - Ja synkkä se oli sun yös. - - Ja sitten sä läksit lännemmäs, - Löit niitä, kun kulkuas esti. - Sä taistelit, sait yhä tännemmäs, - Ja vielä sun yötäs kesti. - Moni lapsesi tiellen lankesikin, - Jäi vierahan kahleisin. - - Mut etpä sä kuollut kuitenkaan, - Oli synnyt sulla ja kalpas. - Sä aamua vuottaen eistyit vaan - Ja murtelit tieltäsi salpas. - Ja vihdoin, vihdoin koitti jo koi -- - Mut kylm' oli aamusi, oi! - - Oli halla ja nälkä ja rauhattuus, - Tok' hetkeä ei, jona horjuit! - Sun voimasi, laulusi ain' oli uus, - Ja niillä sä kuoloa torjuit. - Sä toivoit päivää selkenevää, - Mi tuskia lievittää. - - Mut vielä sun vastahas hankittiin -- - Oli holhonas vieras toinen -- - Sun valtasi, kielesi vangittiin, - Oman lieden luon' olit loinen. - Ken uusia itkujas kuunteli, ken? - Sinä turvasit oikeuteen. - - Oli niinkuin päiv' olis seljinnyt! - Ihastellen mailma sun huomas. - Hikes, vaivojes heelmät ne _sun_ oli nyt, - Ja Väinönlaulu on luomas! - Jo vartioääniä vahvoja soi, - Ne lohtua mielees toi. - - Vaan on kuni taas uus synkeys sais -- - Lopun Luoja ei sallinut tulla -- - Ja taas sun päätäsi tallattais, - Mut vielä on synnyt sulla! - Ja vielä on uskosi horjumaton, - Ja lapsesi valveill' on. - - Siis, Suomeni, kansani, synnyinmaan', - Ei sammune huomenes koittoon. - Sä Herää Suomeas laula vaan, - Ja oikean luota voittoon! - Elon virran ne luottehet suoniis luo, - Ja toivoa, hoivaa tuo. - - 1891. - - - - -Oksaselle. - - -(Lausuttu Aug. Ahlqvistin haudalla 23/11 1889). - - Jo hautansa aukes, - Jo peittävi seppoa santa. - Käs' raution raukes, - Ja surren huokuvi ranta, - Kun kuusien alla hän uinuu. - - Mut "säkenet" sentään, - Mitk' ilmahan nousivat yössä, - Ne vieläkin lentää, - Vaikk' ei ole seppoa työssä, - Vaikk' kuusien alla hän uinuu. - - Ja loistaen kauan - Ne kertovat rakkaudesta, - Mi lämmitti rauan -- - Ja raution raatamisesta, - Mi kuusien alla nyt uinuu. - - Ja matkallansa - Yhä, luoden tulta, ne liitää, - Ja Suomen kansa - Se siunaten seppoa kiittää, - Mi kuusien alla nyt uinuu. - - - - -Aug. Ahlqvistin hautapatsasta paljastettaessa 1/5 1893. - - - Tän paaden alle, - Joka kylmänä kumpua painaa, - Sen kummun hiekkaan - On suljettu vainaa, - Yks seurasta Suomen lasten. - - Mut paaden yllä, - Ja loitos ympäri senki - On niin kuni kulkis - Sen vainajan henki, - Yks Suomen henkiä suurin. - - Ja paaden alla - Vilu viertävi vainajan tuhkaa. - -- Mut ympäri, yllä - Jos kylmätä uhkaa, - On niinkuin henki se haastais. - - Ja ken haaston kuuli, - Sen voimaks' urheni mieli: - Näet hengen kieli - On _Suomen kieli_, - Ja aines on _Suomen valta!_ - - Ja taistelutyössä - Se henki on kansalla myötä, - Ja se syttävi tulta - Jos aik' olis yötä -- - Ja Ahlqvist elävi jälleen. - - - - -Häme. - - - Oi katsos harjua korkeaa - Ja katsos peltoja noita, - Ves-vyötä katsos valtavaa - Ja kuuntele kuusikoita, - Suvitaivohon sitten silmäs luo - Kuva Hämeen sulla on tuo. - - Ja kuule vielä kun kulkeissas - Sävel tuttava soi salotieltä, - Saat riemua uutta ja lohtua taas: - Se Suomen on, Suomen kieltä! - Omin äänin, vierahat yllättäin, - Se ain' on laulanut näin! - - Ja sitten nähkös sä kansa tää, - Sen jäykkyytt' älkösi pilkkaa! - Maat tähkivän näet, ah, monta nää - Hien nieli ja hurmehen tilkkaa! - Se taistoja kylläkin koittanut on, - Mut sen jäykkyys voittanut on. - - Sä kertoman kaunihin kuulitkos - Se jäänyt on kansan suuhun -- - Kun sodan sorrossa, ahdingoss' - Se aapisen piirsi puuhun! - Silt' iso-viha jo kaiken vei, - Mut uskoa Luojaan ei! - - Ja yössä myöskin se johdokseen - Sai taijan vain sekä loihdun, - Mut katsos kuinka jo korkeellen - Se nostavi tiedon soihdun! -- - Häme herttainen! Ole onnekas ain', - Tätä soihtua valvo vain! - - Kangasalan harjulla 9/7 1890. - - - - -Suomen päivä. - - -(Juhlaruno Tampereen arpajais-kansanjuhlassa Etelä-Hämeen -kansanopiston hyväksi 4/7 1895). - - - I. - - Aamulla ani varahin, - Ensi koiton koittamalla, - Kun on usmia kosolta - Rannalla merellisellä, - Käyös kuuta katsomahan, - Päiveä tähyämähän. - - Noin se nousi Luojan päivä, - Armas aurinko yleni: - Ensin kukkulat punasi, - Korkeudet kultaeli, - Valasi ylähät vaarat, - Tuikkaeli tuntureilla. - - Ja kun kultas kukkuloita, - Ensi rastas raksahutti. - - Loisti sitten loitommalle, - Yleni ylähämmälle: - Puiden latvat purppuroitsi, - Kukitti soreat kuuset, - Halasi humuvat hongat, - Kirkasteli koivikoita, - Rannan raidoissa rusotti. - - Ja kun kultas metsäkummut, - Rannan raidoissa rusotti, - Jo heräsi leivonenkin, - Käkikin kukahti puussa; - Jo on aaltonen yleni - Vienosti väräjämähän, - Tuhannesti tuikkamahan - Rannalla merellisellä. - - Vaan se nousi Luojan päivä, - Loisti yhä loitommalle: - Laskeusi laaksomaihin, - Alesi alankomaihin, - Loisti heinän helpehissä, - Nurmen kukissa kimelti; - Paistoi pellot päivärinnat - Sätehillä säihkyvillä, - Lämmitti noroiset notkot - Hengähdyksin hehkuvaisin; - Vilut viidakot herätti - Unistansa usmaisista, - Pyyhki sumut suo-peristä - Sekä hallat hettehiltä - Leyhkäyksin lämpimäisin, - Syleilyin sädehtiväisin. - - Ja kun kultas laaksomaita, - Loisti heinän helpehille, - Silloin vasta luonto liikkui! - Silloin alangot elivät, - Laaksomaat iloa löivät! - Kuulkosi lehdossa rannan - Satakielen sylkytystä! - Taikka muissa metsiköissä - Tuhatkielin kiitosvirttä! - Katso, kuin helossa päivän - Nurmen kukat nuorentuvat! - Kas, kuin pellot paistehessa - Kypsyvät eloksi kansan! -- - Silloin, suuren päivän saaden, - Auringon ani yleten - Itse kansakin havaapi, - Inehmokin ilmauupi - Työhön suuressa valossa! -- -- - - - II. - - Vuosisadat jo seitsemät - Noussut on päivyt maamme. - Ensin kukkulat kultas vain, - Hovia, kirkkoa kiillottain. - Laakson lapsoset empivät: - Yöhönkö kuolla saamme? - - Mut ei yöhön ne jääneetkään, - Kohtalo ois se väärä! - Kuolema myöskään tullut ei, - Päivyt lämmitti, voiton vei. - Ken sai päivyen lämpiämään? - Se oli Luojan määrä! - - Nyt kun alaha astahdat - Syvihin rivilöihin, - Silmäin siellä jo loistavan näät, - Huomaat hehkuvan poskipäät: - Syvät rivit ne havaavat! - Ei sitä kuoltuna öihin! - - Tieto on tehona askareen, - Taito on puolet työtä. - Peikot valoa pelkäävät, - Tuhmat tietoa hylkäävät. - Tieto on tehona askareen, - Sillä on siunaus myötä. - - - III. - - Mik' on kansan parahaksi, sepä sunkin parhaas on, - Mitä vaatii maasi tarve, sunkin tarpees olkohon. - Missä eespäin kulku käskee käsityksin käymähän, - Ellös poistu renkahasta, rivi sattuis särkymään. - - Suvipäivää meill' on kyllä, kylvömait' on yli maan, - Rakkautta, rakkautta kasteheks on tarvis vaan! - Tarvis, että veli kohtaa veljeänsä hymysuin, - Eikä, toisen raataessa, erimielin erkauin. - - Miss' on eespäin kansan mieli, mutta edess' uoma on, - Ensimmäisnä taakkas heitä täytteheksi suvannon! - Vähät vaikka työs on heikko, suureksi sen katsoo maas: - Lesken ropo tuopi sullen siunauksen kansaltas. - - Kerran yhdeks yhtyy Suomi, kerta saadaan Sampo uus, - Kansan opin-ahjoiss' ompi Suomen suuri vastaisuus! - Silloin, kesän kirkkaan tullen, satakielet sylkähtää, - Silloin vasta luonto liikkuu, sekä järvet läikkyää! - - - - -Uutena vuotena 1892. - - - Oh, kuinka se sumeasti - Käy mielehen, tunteeseen, - Kun aattelin kylliks asti - Jo isänmaani kärsineen. - - Kun aattelin murheen maljan - Jo kerran loppuvan, - Ja kukkuraisena jälleen - Se tyhjentääksesi tarjotaan. - - Ei vielä saanehet kyllin - Ne jotka sun kuoloas huus', - Ne puhkois kylkesi vielä, - Ja ne särkisi vimmoin vielä sun luus. - - -- -- Ah, vaimentaakopa vaivaas - Päiv' _uusi_, ja hoivanko tuo? - Ja kirkastaako se taivaas, - Vai uudenko pilven jälleen luo? - - Ja voimia sullako riitti, - Jos jatkui vaivat vain? - Ja kestikö usko urhein, - Kuin ison vihan aikoinain? - - Nää mietteet kiehtovi mieltä, - Mut vastausta en saa. - Yks aatos lohtua luopi: - Sun tietäs Jumala johdattaa. - - - - -Revontulet - - - On päivä poissa, ei hohda hanki, - Ja yöhyt uhkavi pohjolaa, - Ja vait on järvi ja virta vanki - Ja yllä pakkanen paukkuaa. - Mut kohta öisessä sankeassa - Jo taasen taivolla salamoi, - Ja päivä uusi on alkamassa - Ja koittamassa on uusi koi -- - - Kas kuin jo loistavat pohjan pielet, - Ja taivas kaarena kirkastuu, - Ja tuolla, katsohan, valokielet - Jo halki taivahan viskouu! - On niinkuin taistoa tulten julmaa - Tai valomerten tää myrsky ois, - Kun liekin leiskuvin pohja huimaa - Ja päiv' on kirkas ja yö on poiss' -- - - Kuin Noan aikoina taivahalle - Sai Luoja kaarensa korkean, - Ett'ei hän vast'edes vetten alle - Hukuta kansoja kuolemaan, - Niin meill' on merkkinä pohjan puolla, - Kun valot yölliset välkkyää, - Tääll' ettei aijota yöhön kuolla, - Ett' tahto Luojan ei ole tää. - - 1891. - - - - -Kööpenhaminan Pyöreässä tornissa. - - - Mä katson kauvas koilliseen -- - Oh, mont' on matkaa tiellä! - Mä katson kauvas yli veen -- - Oh, isänmaa on siellä! - - Ja katseissani kaipaus - On niinkuin täyttäis rinnan, - Ja on kuin sitten siunaus - Sais yli meren pinnan! - - Mä katson kauvan -- käännyn pois, - Näen Konge-joen taaksi, - Näen Sönderjyllannin tuskissaan -- -- - Ja vieläkin kauvemmaksi! - - 1893. - - - - -Kuolleistanousijain huomioita. - - - Kun lehtiä kansani historian - Mä katselin kirjavia, - Ja seurasin retkiä, taistelujaan, - Ja turmia tuhansia, - - Niin monihin kiintyi mieleni kai, - Mut yhtä mä sitten mietin: - Niin monta meistä kun Saksakin sai, - Ja niin monta kun Virohon vietiin. - - Mut kaukana missä ne kaatuikin -- - Vapautta kun taisteli kansa -- - Ne palajaisivat, aattelin, - Pois kotia haudoistansa. - - Ken nousis Lützeni-kummustaan, - Näkis kypsinä voiton laihot: - Näkis vapaan uskon ja valon maan, - Mut Suomehen johtuis kaihot! - - Ken Virossa nousisi, orjien maas' - Kun silloin urhona kuoli, - Olot entiset siellä hän tuntisi taas -- - Mut Suomehen kääntyis huoli! - - 1893. - - - - -Nikolai II:lle. - -(Suomen perustuslakien vahvistettua). - - - Tuhansin kaikuu kiitostas, - Sen taivaan Herra ties, - Tuhannet tuntee oikeuttas, - Sä Oikeuden mies. - Tuhannet kiitoskyynelet - Mä vuotelevan nään. - Tuhannet ilon värehet - Suruhun synkimpään. - - On aatos Aleksanterein - Sinulle pyhä myös: - _Mä kansaksi tuon kansan tein_. - Tää Sunkin suuri työs! - Siks siunausta, ruhtinas, - Suo Sulle tuhannet, - Ja siksi vuotaa tullessas - Nää kiitoskyynelet. - - 1894. - - - - - - -II. ÄIDILLENI - - - - -Äidilleni. - - - Sydäntäsi, äiti armas, - En voi koskaan unhottaa. - Sinä yksin kyynelillä - Kaipaat mua, kulkijaa. - - Kasvosi on kalventanut - Suru munkin tähteni, - Riutunut on voimas, rintas - Muretusta lastesi, - - Piennä edest' elämäni - Tuskissain kun vaikeroin, - Paljon silloin kärsit, valvoit - Millä sitä maksaa voin? - - Monen kastoit kääretilkun - Jäsenehen kipeään, - Monet lauloit lempilaulut - Lohdutukseks itkevän. - - Millä kostan vaivat kaikki, - Joita sitten nähnyt oot? - Mitkä oisi kyynel-öiden - Ilotonten palkkiot? - - Et sä niistä, äiti armas, - Palkkiota vaadikaan. - Elosikin uhrajaisit - Edistääkses onnean'. - - Kiitos sulle, kantajani, - Vaalijani, neuvojain! - Ohjett' olen monta saanut, - Kallihimmat sulta sain. - - Kiitos sulle, sydämestän' - Kuvasi ei kuolla saa. - Sinä yksin kyynelillä - Kaipaat mua, kulkijaa. - - 1890. - - - - -Kaksi vuodetta. - - - Kaks vuodett' oli mun mökissäin, - Yks mull' oli, toinen äidilläin. - - Ne oli niin lämpimät kumpikin, - Ja äitini pöyhi ne iltaisin. - - Noit' armait', armaita iltojan'! - Mut voi ero-iltoa, murhettaan -- -- - - Ne vuotehet viel' on mökissän', - Mut toist' ei äiti nyt pöyhikään. - - Ja myöhään, myöhään iltaisin - Lie pöyhimättä se toinenkin... - - 1890. - - - - -Viimeinen neuvo. - - - Kai nyt, kun luotasi läksin, - He kertovat lapsestas, - Ja kaiketi monta kertaa - On katkera kuulemas. - - Kentiesi jo tänään kuulet - Mun lietona langenneen, - Ja huomenna ehk' on lapses - Jo horjunut uudelleen. - - Kentiesi he kertovat sullen - Kurjuutta ja vaivaa vain, - Ja kyynelkylpyjä paljon - Mun maailmanmatkaltain. - - Mut totuudesta jos kerran - Mun kertovat poikenneen, - Ett' astelen vilpin tietä - Ja unhotan oikeuden, - - Oi silloin älkösi usko, - On valhetta kuulemasi - Näin viime neuvosi, äiti, - Ei unhotu lapseltas. - - 1892. - - - - -Ainoa sukulaiseni. - - - Jo kansakoulua pienenä käydessäin - Mä usein Riikan mökkihin yöksi jäin. - Kun ilt' oli myöhäinen tai tuiskusi tiellä, - Niin suojaa aina mä löysin siellä. - - Hän usein silloin kerskasi porstuataan, - Niin kaunis ei muka lie sali ruhtinaan: - _Lumtvalkea_ siin' on lattia -- kynttilöinä - Oli taivahan tähdet talviöinä. - - Ja huoneessaankin siell' oli komeaa: - Pilareita kaks näit keskellä lattiaa. - Kuin Simson niihin jos oisit tarttununna, - Niin mökkihin oisit hautautunna. - - Hän mulle antoi vuotehens olkisen - Ja itse silloin siirsihe uunillen; - Mut liian kylmä jos mull' oli vuoteessansa, - Mä uunille kiipesin eukon kanssa. - - Mont' yötä siellä hän istui kylmissään -- - Välin puut' ei ollut uunihin yhtäkään -- - Mut jouten ei hän istunut valvehella, - Taas sukk' oli valmis aamusella. - - Ja rakkain hälle, riemuna vanhuuden, - Se kahvipannunsa ol' kakskuppinen; - Jos nälkääkin välin kärsi ja taudin tuskaa, - Tok' kahvia häll' oli aina ja nuuskaa. - - Hän rattosa ain' oli, valmis riemuamaan, - Vain harvoin kyynelen näit hänen kulmillaan, - Vain silloin, kun rovon annoit puuttehesensa, - Näit kyynelen vierivän poskellensa. - - Tuo poski, nyt vaikk' uurtama kurttujen, - Myös kerran ol' silosempi ja ruusuinen, - Mut silloin, nuorna jo, ruusut kyynele peitti, - Kun petteli kulta ja sitten heitti. -- - - Ja uuniltansa hän lauleli laulujaan, - Tuot' armast' ääntä en unhota konsanaan. - Kun vielä laulua oivaa kuulen milloin, - Mä Riikan laulua muistan silloin. - - - - -Pikku Emma. - - - Ne ovat niin hyvät nuo lapsoset, - Niin rakkahatkin, että, - Kun viel' on lyhyet hamoset, - Ja käyvät kymmenettä. - - Mä muistan vieläkin, Emma, sun - Niin pikkuruisna tuona, - Kuink' oiva ystävä olit mun, - Kun milloin kävin luona. - - Kun helmahani kiikkumaan - Olit päässyt juosten juuri, - Ja hellämielin halaamaan, - Niin onnes oli suuri. - - Ja kuinka välin, kun erottiin, - Oli silmäs kyyneleillä: - "Voi, miks et sinä käy useemmin, - Ja miks et sä asu meillä?" - - Nyt kuinka ne muuttunut lieneekään - Nuo ystävyyden suhteet, - Mut Emma istuvi mielellään - Nyt yksin iltapuhteet. - - Hän istuu hiljaa ja uneksii, - Ja mieli on hieman arka. - Niin, miks olet kasvanut immeksi, - Sä entinen lapsi parka! - - 1895. - - - - -Pikku "huusholliska". - - - Katsos pikku "huusholliskaa", - Toimess' on jo varahin; - Kyökissä hän puuhaa, tiskaa, - Ruoka syntyy parahin. - - Aamulla jo päälle hellin - Kahvipannut laitetaan; - Päiväks taas hän keittää vellin - Taikka puuron, kuinka vaan. - - Keitä, puuhaa, tyttö tyllä, - Taitos ei oo tarpeeton! - Suurten tyttöin sulta kyllä - Oppimista paljon on. - - 1889. - - - - - - -III. LEMPI. - - - - -Iltatunnelma. - - - On Kaarna niin kaunis ja tyyni, - Ilt'-aurinko mailleen saa, - Satakielet riemuiten laulaa - Ja poppelit tuoksuaa. - - Mä laivan kannella istun - Ja iltoa ihailen, - Ja laivan kannella myöskin - On ihana neitonen. - - Kuin Kaaman kalvossa tähti - Niin syvältä välkähtää, - Niin, neito, kulmies alta - Sun silmäsi säihkyää. - - Ja kun poskeis hohtoa varjoo - Sun kutries tumma yö, - Ah, silloin rauhattomasti - Sun luonas rintani lyö. - - Kuink' armast' oisikaan mulla, - Kuink' ihana ilta tää, - Jos suomea haastais huules, - Jos Suomen ois rannat nää! - - Kaamajoella kesäk. 1889. - - - - -Kun ensi kerran. - - - Kun ensi kerran rakastuin -- - Se tapahtui jo melkein lassa -- - Niin enkeliks tuon tytön luin, - Ja itse olin taivahassa. - - Ah, näin jos laita ollut ois! - Mut sitten mulla silmät aukes, - Mä taivahasta syöstiin pois, - Ja ihmislapseks impi raukes. - - Mut miks, kun vielä hänet nään, - Niin mielelläin mä viivyn, miksi? - Kun katsoessa silmiään - Vois vielä luulla enkeliksi... - - 1888. - - - - -Jo kauvan sitten. - - - Jo kauvan sitten, kun vaihduit pois, - Sä nuoruusaikojen kulta, - Ja on kuni heikkona kaikuna sois - Vain muistokin säilynyt sulta. - - Mut milloin ne muistot saapuukin, - On niillä niin lämmin tuokse, - On niin kuin palata tahtoisin - Tuon ensi armahan luokse. - - 1889. - - - - -Eräälle tytölle. - - - Ens' kerran kun sinun silmäsi näin, - Näin ett' olit sievä impi, - Olit silloin sie jo mun mielestäin - Mont' impeä kaunihimpi. - - Ens' kerta kun sitten kahdestaan - Mä kangasta kanssas kuljin, - Niin paljon muuta, kuin katsees vaan, - Ma syömeni pohjaan suljin. - - Ens' kerran sitten kun suudeltiin, - Ja sä rintaani laskit pääsi... - Mä aavistin ja mä tunsin niin, - Ett' taivas sun mullen sääsi. - - 1892. - - - - -Mun moniaalle matkat käy. - - - Mun moniaalle matkat käy, - Yks tänne, toinen sinne. - En ennakolta tiedäkään, - Mi tie mun vie, ja minne. - - Mut minne tieni johtaakaan, - On suora se tai väärä, - Mun aatoksillain aina vaan - On sama matkan määrä. - - Ne käyvät omaa kulkuaan, - Jos kierrän merta, maita, -- - Ne kulkee aina kullan luo - Niin kummasti on laita! - - 1894. - - - - -Hän. - - - Sä kaikista parhain päällä maan, - Sä kallein kaikista muista, - Mun aatoksein sinun luonas on vaan, - Ei mieleni pois sua suista. - - Sua siunaan aamuisin noustuain, - Ja töissäni, toimissani, - Ja illoin mulla on vuoteellain - Sun nimesi huulillani. - - Sä oot mun tähteni öisin tein, - Mun onneni, aarteheni, - Mun kaihoni ja mun kyynelein -- - Mun omani, ainoiseni. - - 1892. - - - - -Kas kuinka nyt taivas ruskottaa. - - - Kas kuinka nyt taivas ruskottaa, - Ja ilta on hämärässä, - Ja kuinka ne veet niin tyynenä on, - Ja lehdet on lepäämässä! -- -- - - Ja vesi kun kultina kiilteli noin, - Ja sen kalvossa varjot uivat, - Niin sunkin poskesi, vierelläin, - Niin vienosti punertuivat. - - 1893. - - - - -Kotini. - - - On koti pienoinen mulla, - Mä kultani kanssa sen jaan, - Se on niin herttaisen hauska, - Kuin asunto onnen maan. - - Ja luoksemme aamust' iltaan - Yks' hellä hengetär saa: - Kera mun ja kultani täällä - Näet Rakkaus asustaa. - - Ja mä tunnen iloa, rauhaa. - Ken onnellisempi ois? - Tätä pesääni pienokaista - En linnahan vaihtais pois. - - Ja Dagmar kultaselle, - Jok' iloa mulle tuo, - Suo, Luoja, onnea paljon - Ja siunauksesi suo! - - 1894. - - - - -Ulapalla. - - - Mä ulapoita pitkin - Sun saattelen, kultasen', -- - Ja sä heityt niin iloisesti - Mun kanssani matkoillen! - - Tuo ulappa kuvan luopi - Mun elämän matkoistain: - Näet aaltoja vaahtopäitä, - Ja maata, maata ei lain -- -- - - Itämerellä 1894. - - - - -Tunturin tyttö. - - - Kuin meri Norjan rannikolla - Sun tumma tukkas aaltoaa. - Kuin ruusut Norjan laaksoloissa - Sun poskeis ruusut ruskottaa. - - Kuin taivahallas päivä katsoo - Keskestä ylhäin maisemain, - Niin hehkuu silmäs, haastellessas, - Kun astut sorjana rinnallain. - - Sä kerrot kesiä, kukkasia, - Ja vuonoin läikkyä sinervää, - Ja kukkuloita ja ikilunta, - Ja kuinka vieremät vihertää. - - Ja miks niin kummasti povi nousee - Laella tunturin huokuissaan! - Sä kerrot virtojen vilppautta, - Ja ikinuoruutta Norjan maan. - - -- Ah, kuules, tunturin tumma neiti, - Sä lehdon vieremän sorjin puu: - Kun katson silmihis, suortuvihis, - Niin maasi kauneus unhottuu. - - Veum 15/1 1894. - - - - -Hyvästit. - - - Mä heitän sun hyvästi, tyttö, - Sinä katselet kyynelin, - Ja mä näen sun viimeisen kerran - Niin pitkihin aikoihin. - - Mä heitän sun hyvästi, tyttö, - Ja Jumalan huomioon. - Hän kaikki sun toimes ja työsi - Ja askeles siunatkoon. - - Sä olet niin kallis mulle, - Nyt meri kun kajastaa, - Ja sä olet niin kallis jällen, - Kun purteni palajaa. - - Mä heitän sun hyvästi, kulta, - Ei aavat huoleta lain: - Mä muistelen Lemmen saarta, - Ja sin' olet valkamain. - - 1893. - - - - -Niin kaunista ja vienoa ja hiljaisaa. - - - Niin kauniisti, kuin lammen laine kirkastuu, - Kun aamun ensi hohde siihen laskeuu -- - Niin vienosti, kuin illan leyhkä hengähtää, - Kun luonto uneksien vartoo hämärää -- - Niin hiljasti, kuin päivä yötä koskettaa -- - Niin kaunista ja vienoa ja hiljaisaa - On kullassain, kun hän suo mulle suudelmaa. - - 1893. - - - - -Tielläni kulkijoita. - - - Jo monta mun tielläni kulki, - Joill' ollut paljokin ois, - Ja moni mun unhotti poies, - Ja monta mä unhotin pois. - - Ja yhdellä kullat kiilsi - Ja hohteli helmyet, - Ja yhdellä silmät säihkyi - Ja hipiät hienoiset. - - Ja yks oli tiedoin tarkka - Ja aate häll' oli uus, - Ja yhdellä synnyt suuret - Ja kunnia, kuuluisuus. - - Mut yhdelläkään ei ollut - Sun suuria aarteitas: - Sun mielesi puhtoisuutta, - Ja sun vienoa rakkauttas. - - 1892. - - - - -Kentiesi moitit. - - - Kentiesi sä moitit lauluissan' - Näin lyhyttä sisällystä. - Niin, muutahan niiss' ei olekaan, - Kuin lempeni selitystä. - - Mut kuhunkin näihin pienoisiin - On sykkinyt hieman rinta... - Ja ainehena on kussakin, - Mitä mulla on ihaninta! - - 1893. - - - - -Vanhasta tallesta. - - - Es ist eine alte Geschichte, - Doch bleibt sie immer neu. - - Heine. - - 1. - - Nää soinnut, jotka nyt sullen saa, - On pieniä puhdetöitä, - Mut kuinka se työ oli tuskaisaa, - Ja kuinka se vei multa öitä! - - Oli kuin olis niissä nyt hukkunut pois, - Mitä mull' oli kalle'inta, - Kuin nuoruustoivoni ollut ois - Jok'ainokaisen hinta. - - Ja siksi ne silloin syntyissään - Niin syvähän syöntä koski, - Ja siks niin vuoteli silmistän', - Ja siks niin kalpeni poski... - - - 2. - - Kas kuinka se liikahti virran ves', - Kun lintu sen kalvohon laskeutui, - Ja kuinka se aaltosin värjyy nyt, - Kun lintu sen kalvoss' ui. - - Ja pois kun se lentävi, toisaallen, - Ves' virran jällehen värjähtää, - Mut ennenkuin tyven ehtivi taas, - Väre kauvaksi kalvoon jää. - - - 8. - - Sua käsissäin öisin kannellut - Ja hellinyt helmassain, - Enin lempinyt sua kuin ketkään muut, - Kuin ainutta onneain. - - Minä ymmärsin sinun aatteitas, - Sun henkeäs hehkuavaa, - Sinä kerroit mulle, mä sullen taas - Mont' outoa maailmaa. - - Sun luonas aina mun aikehen' - Nous' määrihin korkeisin. - Sun kanssasi tuns' sydän kaiken sen, - Mit' on tuntenut hienoimmin. - - Ja kaikki ne uudet maailmat, - Mihin läsn'-olos hengen loi, - Ne pirstuivat ja ne hukkuivat - Ja tokko ne ehjetä voi! - - - 4. - - He syitä kylläkin sullen - Mun kuulteni syytelevät, - Ja teeskelijäksi mullen - Sua näyttää pyytelevät. - - Ja syytöksensä mä siedän - Sen lohduksi luulevat -- - Mut itse mä kyllin tiedän - Sun rintasi liikunnat. - - Mä näinhän ne monta kertaa, - Kun yhdessä kuljettiin, - Näin poskihis nousevan verta, - Ja nous välin kummankin. - - Ja mä näin sun poskies väikyn, - Kun kanssani leikkiin sait, - Ja mä näin sun silmäsi säihkyn, - Kun luonasi istuin vait; - - Ja kun kuni lapsosen liedon - Käs'arsin mä nostin sun, - Sain tuntehistasi tiedon, - Kun silmihin katsoit mun. - - Ah, näinhän sen aamuin, illoin - Ja kirkkain kuutamoöin, - Ja sitten... mä näin sen silloin, - Kun viimeksi kättä löin. - - Kun kyyneletönnä mä itkin - Ja lausuin kiitokset, - Ja sun vuos' poskias pitkin - Niin kirkkahat kyynelet. - - - 5. - - Yht' uskollisna me kohdataan, - Kuin entis-aikana tuona, - Nyt vaan on unien morsian, - Taas viimes-yön' oli luona. - - Hän koski poskin mun poskeain, - Niin hienosti, hiukan verran, - Ja kiersi käden mun kaulahain, - Hän näin teki ensi kerran. - - Ja oli kuin anteeks pyytänyt ois - Ja sitten se jälleen haihtui. - Tuo valhemorsio vaihtui pois, - Niin -- miksi se sitten vaihtui? - - - 6. - - Hymyellös taas hymy kirkas tuo -- - Se vielähän tallell' ois? -- - Niin taas olen valmis mä unhottamaan, - Sä ett' olet multa pois. - - Luo puolehen' silmäs, mä unhotan - Pois sieluni huokailut. - Mä senkin unhotan, sinä ett' oot - Mun kerran unhottanut. - - Käy helmahan sitte, mä leikitsen - Sun tummilla hapsillas. - Oi armas, kuin tämä hetkinen - Ois surkean autuas! - - - 7. - - Sun yks oli arkoja puolias: - Kun kyhäilyjäs koskin, - Tai keksin runon sun laatimas, - Sä vastasit hehkuposkin. - - Sä uhkasit varsin laata pois, - Et haastele mulle laisin; - Et tunnetta yhtä sä ilmiin tois, - Mä sulle kun ilkkuaisin. - - Ja sä olit niin kaunis ja kaihoinen, - Kun katselit kulmais alta, - Ja mä ilkkunut en -- ja sä tiesit sen, - Kun katselit kulmais alta. - - - 8. - - Oma tiesi on sulla ja määräs nyt, - Jota kohti sä onneen käyt, - Mut tähtesi lienee hämmennyt, - Kun horjuvan tielläs näyt. - - Mun nähteni onnes Eedenihin - Sä katsoa koit hymysuin, - Mut kuinka sun silmäsi väikkyikin, - Mä katsehes kulkua luin: - - Oi kuinka se sieltä nyt etsinyt ois - Ihanteita ja toiveitaan! - Mut pettyneenä se kirposi pois, - Maa autio, tyhj' oli vaan. - - Ja katsehes luin minä toisenkin, - Se arkana mullen sai... - Ja sitten se peittyi kyynelihin, - Ja munkin tummeni kai. - - - 9. - - Me yhdessä vieläkin astellaan - (Näet, ystävät ainaiset), - Ja yhtä ja toista me haastellaan. - Välin sitten sä vaikenet. - - Ja sun vaietessasi vilkahtaa - Tuhat muistoa sielussas. - Yks huomaamattasi ilmiin saa, - Ja mä vuoroon vaikenen taas. - - Ja mun vaietessani vilkkuu myös -- - Tuhat toivoa sielussain, - Tuhat toivoa, niin kuni tähteä yöss', - Mut lentotähteä vain. - - - 10. - - Kuin kesän jälkeen kauneimman - Saa talvi sekä lunta, - Niin toivot, päivän kirkkahat, - On usein öistä unta. - - Ja sinusta mä uneksuin, - Kuin kanssas kuljin hetken. - Mut muistot vielä mieleen tuo - Tän unten taikaretken. - - Ne viivähtää ja laajenee, - Ja luovat lemmen-lahden, - Ja auterissa aamukoin - Me soutelemme kahden. - - Ja usmat juuri punertuu, - Ja päiv' on nousemassa, - Ja ensi rastas laulahtaa, - Ja puut on purppurassa -- - - Mä uneksin -- ja havahdan, - Ja kaikki, kaikk' on poissa, - On iltahämy marraskuun, - Ja lunta ikkunoissa. - - - - - - -IV. ERI ALOILTA. - - - - -Joulutervehdykseksi. - - - On saanut suuri hetki, - Ja aik' on täyttynyt. - Vuos'-sadat, tuhannetki. - Ylähä silmää nyt. - Jo valot verrattomat - Taivaalla välkähtää, - Ja enkel'-laulut somat - Kautt' ilmain helkähtää: - - Suloista seimen lasta - Nyt käykää katsomaan, - Maailman ruhtinasta - Maisessa kehdossaan, - Hänt' ylintä, mi tänne - Sai orjan muotohon! - Omanne, ystävänne - Jumalan Poika on. -- - - Yö aikain päiväks vaihtuu - Tullessa Taivaisen, - Ja köyhän kipu haihtuu, - Ja murhe vaivaisen. - Lahjaksi Hälle anna - Sydämes, lapsi maan! - Kiitostas riemuin kanna, - Ylistä armoaan! - - 1891. - - - - -Herra. - - - Häll' yhteiskunnass' on tärkeä työ, - Ja maa hälle palkan suopi, - Hän otsansa hiessä leipäns' syö, - Ja otsansa hiessä juopi. - Häll' ansioita on -- kansa ties -- - Oli isäkin herra ja virkamies. - - Oli aatelisherra ja virkamies, - Suku näet ol' jaloa juurta, - Ol' jalompaakin kuin kansa ties -- - Ja taloa monta ja suurta. - Ja isältänsä ne poika sai, - Ja yksi on vielä ja virka kai. - - Ja talo se tuopikin, vaivoin, töin, - On torpparin hiukan kuumat; - Ja herrakin paljon valvoo öin... - Näet tärkeät hän on tuumat. - On kartanon herra ja virkamies, - Sen torppari tiesi ja maa sen ties. - - 1894. - - - - -Erilaisia säitä. - - - Mä soutelen selkiä Pälkäneveen - Ja Joutsenjärveä liidän, - Välin sää on selvä ja suotuinen, - Välin myrskyssä keikkuen kiidän. - - Välin soutelen, soutelen suotta vain, - Välin suuntia varmoja noudan, - Välin hiljaa heittelen airojain, - Välin vinhemmasti ma soudan. - - Ja näin kun venhoni vieriää, - Mä mietin niitä ja näitä: - Tääll' yks muka soutavi tyynempää, - Ja toinen tuimia säitä. - - Mä aattelen iltoa leutoisaa, - Kun pilvet on kaikki poissa, - Ja venhoa, vettä mi liukuaa, - Ja varjoja rannikoissa. - - Ja huoleti soljuen seljät ui - Tuo selvien säiden haaksi, - Ja loitos sitten, kun seisahtui, - Jäi loistava jälki taaksi. - - Ja eelleen, venhoni vierien, - Mä aattelen inhoja säitä, - Ja tuulta ja leikkiä laineitten - Ja vyöryjä vaahtopäitä. - - Ja monikin -- mietin -- matkaillut - On sattunut myrskysäihin, - Ja monta on venhoa harhaunut - Ja hukkunut myrskypäihin. - - 1892. - - - - -Tähdet. - - - Te tähdet katselette - Niin tyynesti maata päin, - Niin henkimättä hiljaa, - Ja niin kylminä kimmeltäin. - - Te katsotte maailman pauhuun, - Sen riemuihin, soittoihin, - Ja mä hyörin sen kesken kiinni - Niin tuhansin sitehin. - - Te katsotte hengen vaivaan, - Ja kätten raadantaan, - Ja toivoihin ihanoihin, - Ja kaiken kuolemaan. - - Ja mä hyörin sen kesken kiinni, - Ja kortta mukahan vein; - Ja mä melkein sain, mitä toivoin, - Sen onnesta osallein. - - Vain yhtä en löydä, _rauhaa_, - Jota henkeni halajais! - Mut teidän luona se varmaan - Iki tyynessä tuolla sen sais! - - Ja siksi mä silmään teitä, - Kun katsotte maata päin - Niin henkimättä hiljaa, - Ja niin kylminä kimmeltäin. - - Tukholma 1895. - - - - -Stuure-holvi. - - - Mä seison Stuure-holvin raunioissa, - Ja mielessäin on lehti historiaa: - On Ruotsin Eerik kerran käynyt noissa, - Ja tehnyt tuhotyötä kamalaa. - - Nää tuhotyöt on tehnyt mielipuoli, - Niin sanotaan, ja uskommehan sen. - Mut miten Kustaa Aadolf, Kaarle kuoli, - Ja Kustaa kolmas ja niin edelleen? - - Sä lausut: sota vei ne saaliinansa, - Ylevät taistot, kenttä kunnian! -- - Ja Kustaa kolmas? -- Kuoli kotonansa, - Hän uhriks joutui murhan katalan. -- - - Mut miks on ylevätä _sodan_ murhat? -- - Sä houkko, sodat ihmisellist' on. -- - Ja Eerik, Anckarström? -- On juttus turhat: - Näet, murhat epäihmisellist' on. -- - - Mä mietin Stuure-holvin tapausta, - Ja sitten suurta sodan elämää; - Ja ihmisajatuksen hairahdusta, - Kun raaka suuressa on ylevää. - - Upsalan linnassa 1895. - - - - -Kesäkuva. - - - Välkähti virta vierressään, - Tyttö kun astui rantaan, - Pienoinen jalka kun paljastui - Ja leikiten koski santaan. - - Välkähti virta, ja rannan puut - Kuiskivat kuiskua monta, - Vilpoaalto se varistaa - Hiventä verhotonta. - - Välkähti virta vierressään, - Tyttö kun rantaan kulki, - Välkähti, hymysi veitikas, - Helmahansa kun sulki. - - 1893. - - - - -Kostialassa. - - -[Huvila Kostian rannalla Pälkäneellä. Tappelu 1713, -josta varsinainen ison vihan aika luetaan alkaneeksi.] - - Vastapäätä vallitusta, - Ison vihan kaivamaa; - Ympärillä nurmen mullat - Veritöistä punertaa; - Aivan alla virta huhtoo - Muistoo monen kaatuneen, - Muistoo Suomen surupäiväin, - Surupäiväin suurinten. - - Vastapäätä vallitusta -- - Nurmikenttää vihreää; - Itse kohoo koivuin kesken, - Tyynnä nyt ne hymyää; - Aivan alla virta vierii - Lehtiuomaa mutkaisaa; - Kostialan koivikossa - Elli, Mikko asustaa. - - Astut sinne kesäilloin, - Elli juoksee vastahas, - Suloisimmin suomenkielin - Sanoo tervetultuas. - Siellä sitten vilppahasti - Puhuu murhemuistot pois. - On kuin itse rauhan enkel' - Pikku Elli rouva ois. - - Heikkona ja uupuneena - Jos sä joskus hoivaa hait, - Tai jos elon taisteluissa - Vaikka verihaavan sait: - Tyynenä ja lohduttaen - Mikko pois sen parantaa. - Kostialan koivikossa - Mikko tohtor' asustaa. - - 1894. - - - - -Yksinäisenä hetkenä. - - - Jos mull' olis yks, joka jolloinkin - Mua rahtusen ymmärtäisi, - Joka sisähän katsois mun maailmoihin', - Eik' outona ulos jäisi, - - Niin kaiken, mi katsoa kannattais, - Mä hänelle avajaisin. - Oi, milloin sen ainoan ystävän sais, - Niin häntä mä rakastaisin! - - Kai sentään niissä mun maailmoissan' - Myös jotakin nähdä oisi, - Ja, kerran tultua, katsojan' - Kai hetken viipyä voisi? - - Ja jotta hän viipyis, viipyis vain, - Ja ijäksi jäisi sinne, - Niin itse mä rientäisin, opastain, - Jos mielisi vaikka minne! - - Mun kaiken hienon ja jaloimpan' - Mä hänelle eteen veisin, - Sen kaiken, mi nosti mun tunteitan', - Mä hänelle jakeleisin: - - En niinkään loistoja, hyörinää, - En kirkkoja, kaupunkia. - Vaan sen, mikä rinnassa temmeltää, - Ja iloja, murehia. - - Oi, kuinka se paljon lohduks ois - Mun täydelle sydämellen'! - Ja kenties iloks se olla vois - Myös hälle -- mut kellen, kelien? - - Berlin--Dresden 1893. - - - - -Näköala Kremliltä. - - - Käyn pyhään Kremliin. Portin aukiossa - Pois hatun nostan minäkin. - Mä astun Iivan Veliikii torniin, jossa - Saa nähdä yli kaupungin. - - Kas, kuin on kirkkoja, kirkkoja sadottaisin, - Ja kultakuvut kimmeltää! - Ah, mietin, aarteet yhden niistä jos saisin -- - Mut proosat miettehet heitän nää. - - Ja kadut, kujat täyttää suuri kansa, - Mi maailmass' elää miljoonin. - Se meillä kyllä on tuttu vanhastansa, - Ja roimahousut ja laulukin. - - Maa laajaa aukee penikulmat sadat, - Ja eespäin kansa kiirehtii: - On troikka uljas, sekä rautaradat, - Ja vauhtia maailma kummeksii. - - Mut aivan allani, miss' on tornin juuri, - Mä toisen kumman seikan nään: - On kirkonkello, mahdottoman suuri, - Se maassa lepää syrjillään. - - Tää kello, mietin, ajan riennot lyödä - Vois melkein yli Venäjän, - Mut kielen silt' on saanut ruoste syödä, - Ja äänt' ei kuulla ensinkään. - - Moskova 1889. - - - - -Näköala Uralin vuorilta. - - - On Ural-Kamen niin ylhä, - Ja tuima on Tölpos-Is, - Ikikylmä ja synkeä, jylhä; - Sun vuosihis, vaiheisis - Valo, päivä ei vaikuta lämmöllään, - Sä ain' olet alla jään. - - Ja kauvaksi hanget haipuu - Idän ilmahan, juurillas, - Voguuli ja Ostjakki vaipuu - Yön helmahan hangissas. - Valo siell' ei vaikuta lämpökään, - Siell' yön on valta ja jään. - - Ja loitos silmäni kantaa - Myös läntehen, pohjaan päin, - Mut en näe Permin rantaa -- - Se myös lie peittynyt jäin? - Näen Permin miehen mä jonkun vaan, - Ne laulavat Inmar-laulujaan. -- - - Ja kun haipuvan kaiun kuulen, - Mun silmäni himmentyy. - Se laulun on tenhoa, luulen, - Lie alkavan yönkin syy. - Alas astun, mun aattehet Suomeen vie - Oi Luoja, sen johda tie! - - 1889. - -[Inmar = Ilmarinen; pakanallinen jumala.] - - - - -Hätäapulista. - - -(Talvella, 1892). - - Kai herrakin antaa apuaan, - Siell' uhkavi nälkähätä. -- - Niin, niinhän tuota nyt kerrotaan, - Se kovin on ikävätä. - - Kakskymmentä antoi herra von -- - Tuo summa nyt kenties riitti! -- - Kakssataa tuhatta itsell' on. - Ja keräysmies se kiitti. - - Ja rahoja karttuu paperiin, - Ja monta on armollista. - Ja Peltosen, muonarenginkin, - Jo tupahan tuodaan lista. - - Kakskymmentä antoi herra von -- - Ja kaks pani muonarenki. - Mut puolet Suomea puutteess' on, - Ja lienevät Peltosenki... - - - - -Mascha, permjakkityttö. - - -Mascha oli 19 vuotias. Hän oli kasvanut Antiipinan ihanilla rinteillä, -siellä jossa Jasva joki syvältä kimaltelee tunturien välissä, Uralin -länsivuoristossa. Perhe oli kylän arvokkaimpia. Isä Filip oli ennen -ollut sotamiehenä ja osasi lukea. Äiti oli hiljainen ja kalpea ja -sairasteli. - -Jo heti tultuamme taloon katseli Mascha meitä oudoilla silmillä. Hän -viivähti mielellään oven suussa katsomassa sateenvarjoa, joka oli -nurkassa, sekä suurta nahkaista matkalaukkua. Kun olimme ottaneet -sieltä esille kirjoja ja panimme niitä penkille, katseli Mascha niitä -kauvan, sanattomana, ja loi meihin joskus aran kysyvän silmäyksen. -Mutta sitten kun iltapäivällä otettiin esiin taskukello ja pantiin -pöydälle, leimahtivat Maschan silmät. Hän punastui, ja tuli pöydän luo -katsomaan, ja kun hän oli kauvan katsellut ja kuunnellut, ja sitten -kello aukaistiin, oli hän ilosta pakahtua. - -Ensi yönä maatessamme lukottoman tupamme parvella, heräsimme outoon -liikkeeseen. Vastapäätä olevalla penkillä seisoi kylän nuorta väkeä. He -katselivat meitä kesäyön valossa olkisijallemme, ja joukossa näimme -Maschan suuret, riemulliset silmät! - -Ja hän tuli yhä useammin tupaamme, kyseli, ja iloitsi aina -sydämellisesti, nähdessään jotakin uutta. Isoja paperia, valokuvia, ja -suurennuslasin, jolla voi sytyttää puuta tuleen ja polttaa Maschan -kättä. - -Jonkun päivän kuluttua oli Maschan tallukoihin -- jommoisia hän -käytti -- ilmestynyt punaiset nauhat. Paidan rintaa koristi kiiltävä -messinki-esine, ja vallatonta tummaa tukkaa oli suorittu hieman. Hän -oli pessyt itsensä, ja tänä iltana istui hän tavallista kauvemmin -vieressäni työpöydän ääressä, katsellen hymähdellen ja hehkuvana -minuun ja silmäillen välillä kirjoituskapineita ja noita suuria, -selittämättömiä paperia. - -Sinä päivänä oli, ollessani kävelyllä, Maschan äiti pyytänyt -"tohtoria" laittamaan akkunalla olevasta purkista hänelle -vatsanvoidetta, ja puhunut samalla, että Mascha ja hän haluaisivat, -että minä menisin naimisiin Maschan kanssa. Purkissa oli -hyönteisjauhetta, öittemme varalle, joten ei sitä voinut käyttää -vatsanlääkkeeksi. Ja kumppanini ei ollut tiennyt sanoa varmaa minun -ajatuksistani Maschan suhteen. - -Mutta Mascha tuli yhä, monta kertaa päivässä, ja pyysi sokeripalan, -joita oli paljo korissa, tai paperia, ja palkaksi sain aina pitkän, -kiitollisen katseen. Seisoin eräänä iltana tuvan eteisessä, jonka -toisessa päässä Mascha lypsi lehmää. Hän hiipi hiljaa luokseni ja -kaatoi saviastiasta maitoa niskaani, nauraen sydämellisesti ja -katsellen veitikkamaisesti minua loistavilla silmillään. Mutta kun -hän näki, että en ollutkaan tästä oikein mielissäni, katosi nauru, -hän punastui ja tuli heti pyyhkimään kaulaani paitansa helmustaan. Ja -kun sen sijaan annoin hänelle nenäliinani, kuivasi hän takkini sillä -tarkasti, ja oli sitten koko illan alakuloisena. - -Kerta kävelin vuorella, yhtä noita kauniita, jylhiä, poimuttelevia -polkuja, joita en koskaan unhota. Mascha oli myöskin ollut kävelemässä, -ja hän lennähti äkkiä taakseni pensaikosta ja löi minua suurehkolla -puulla selkään. Tartuin kiinni puuhun ja uhkasin sillä häntä -leikilläni, ja Mascha oli kovin iloinen! Mutta hän oli kuitenkin -nähnyt, että lyönti oli koskenut vähän kipeästi, ja vaikka koetin -jutella hänelle, käveli hän kuitenkin ääneti ja hämillään rinnallani, -ja kotiin päästyämme sanoi hän: "Koskiko se sinuun?" - -Ja monella muulla lailla osotti hän hellää mieltä. Se kävi luonnon -lapsen koruttomaan, mutta mitä Maschaan tuli aina puhtaaseen tapaan. -Hän valitsi joka päivä uusia keinoja, pesi itsensä useasti ja koristeli -ainoata vaatettaan, mekon tapaista paitaa, punaisilla nauhoilla. -Samalla oli Maschan esiintymisessä jotakin arkaa, jota emme hänen -toisissa permjakkisiskoissaan juuri tavanneet. Ainoastaan kerran, -eräänä sunnuntaina, kun Maschalla oli ollut tavallista enemmän aikaa -meidän kanssamme ja hän oli saanut nähdä paljo uusia pikku esineitä -matkalaukussa, löi hän kätensä kaulaani ja tahtoi suudella minua. -- - -Kauniina kesäkuun aamuna läksimme Permjakkien luota. Troikka -(kolmivaljakko) odotti tuvan edustalla. Mascha ei ollut tullut koko -aamuna sisälle, mutta mennessämme sanomaan viimeisiä jäähyväisiä -Antiipinan näköaloille, tapasimme hänen eteisessä itkemässä. - -Lähdöksi olimme keittäneet teetä talonväelle. Kun isä Filip, -juotuamme, alkoi kantaa matkalaukkuja troikkaan, tuli Mascha sisälle. -Hän oli värjännyt kaksi kananmunaa hyvin koreaksi ja piteli niitä -kädessään, samalla silmäillen välin ikkunalle. Siinä oli tyhjä -paperossilaatikko. Isä Filip selitti, että Mascha on puhunut siitä ja -haluaisi sen muistoksi, ja oli vastalahjaksi tänä aamuna keittänyt ja -värjännyt munat. Hän sai laatikon. - -Isä tuli meitä kyytimään. Sanoimme jäähyväiset. Äidin silmissä kiilsi -kyyneleitä, mutta Mascba parahti hillitsemättömään, hurjaan itkuun. Hän -itki kuin lapsi, joka on unessa nähnyt vieraita, valoisia leikkimaita, -ja herää nälkään ja pimeään... - - - - - - -V. KÄÄNNÖKSIÄ. - - - - -Vapauden kuolleista nouseminen. - -(Emajoe ööpik). - - - Sun vapautes, maani, - He veivät hautahan, - Ja vaattehias sitten - He kävit jakamaan, - Ja etikkaa sun suuhus - He annoit -- vartiat - Asetit hautas luokse, - Niin itse poistuivat. - - Ja surren seisoi lapses - Vain kaukaa katsoen, - Ei tohtineet he tulla - Sun hautas äärehen. - Sinetti siellä suuri - Ol' päälle pantuna, - Yö synkkä ympärillä, - Ei tähden valoa. - - Mut -- aamu sarastaapi! - Sun kuolonkammioos - Taivaasta enkel' saapi: - "Nyt ylös astuos!" - Ja hautakivi vierii, - Ja päivä kirkastuu, - Ja valkovaattehissa - Vapaus ilmauu. - - Ja kantelet ja harput - Ne sulle heläjää; - Ja ilokyynelillä - He sua tervehtää. - Ja "Hoosianna" kaikuu - Sun kauttas, isänmaa, - Armostaan kiittäkäämme - Nyt Herraa Jumalaa! - - - - -Läpi lauhan illan rauhan. - -(Anna Haava). - - - Läpi lauhan illan rauhan - Enkel' lentää yli maan, - Sydämihin ihmislasten - Rauhaa tulee tuomahan. - - Ken vain katsoi taivahalle - Rukouksin hartahin, - Senpä huolet, huokaukset - Vie hän isän sylihin. - - Läpi lauhan illan rauhan - Enkel' lentää yli maan, - Myöskin minun sydämeeni - Rauhaa tulee tuomahan. - - - - -Taaskin kyynel. - -(A. Petöfi). - - - Mä aattelin jo ainiaaks - Sun kerran poistuneen, - Ja jällen kiillät silmässäin, - Sä tuskain airut tuimien. - - Kun iloitsin ja riemuitsin - Vast' äsken onnestan', - Jo taas sen pilvi peitti pois, - Valaen vihmasadettaan. - - Ei sadett' oo se -- kyynel vaan, - Yks kyynel pienoinen, - Ja tuimemp' ei ois kuitenkaan - Ves'-tulva virran suuruinen. - - Ah paljon, paljon itkenyt - Mä lemmen tähden oon, - Ja suakin olen itkenyt, - Sä kansa raukka, onneton! - - Mut kyynelt' ei mun silmästäin - Näin vierryt katkeraa - Ei lemmelleni milloinkaan, - Ei sullen, kurja isänmaa. - - Kuin rauta kuum' on kyynel tuo, - Kuin lieska helvetin! - Oi hirveää! Mun pistänyt - On piipun sauhu sieramiin. - - - - -Ylhillä tunturilla. - -(Björnstjerne Björnson). - - - Ah, mitä tuolla sä nähdä saat, - Ylhillä tunturilla! - Silmihin hohtavat lumiset maat, - Ympäri lehdikot varjokkaat, - Mielisi niin kovin sinne; -- - Liianko jyrkkä on rinne? - - Kotka, se voimakas, korkenee - Ylhille tunturille, -- - Nuorna ja lietona leijailee, - Lentimet ryöstössä karkaisee, - Oma on vuoren laita, -- - Katsovi kaukomaita! - - Lehdekäs puu, jok' et tahdokaan - Ylhille tunturille! - Puhkeat noin suven saavuntaan, - Vuotat sen saapuvaks uudestaan; - Oksilla linnut vainen - Laulavat, huolta ei lainen. - - Ah, ken on vuodet kaihonut ain' - Ylhille tunturille! - Vaan jolla ei ole toivoa lain, - Pieneyvänsä hän tuntevi vain; - Lintunen kiikkuvi puulla, - Saapi sen laulua kuulla. - - Lintunen, miksi sä tänne hait - Ylhiltä tunturilta? - Laajempi siell' oli liikkua kait, - Loitos sä näit, puut korkeat sait; - Kaihoa vain olet luonut, - Miksi et siipiä tuonut? - - Enkö siis koskaan, koskaan saa - Ylhille tunturille? - Tääkö se aatteet lannistaa, - Tääkö ne lyö, tämä jäinen maa, - Täälläkö kaikki ne raukee, -- - Hautakin täälläkö aukee? - - Pois! minä tahdon -- oh, kauvas noin - Ylhille tunturille! - Tääll' on niin ahdas, niin onnetoin, - Nuor' olen kyllä, mut toivoa voin, - Suo'os mun nousua koittaa, - -- Murtua ei, mutta voittaa! - - Kerta, mä tiedän, matka mun vie - Ylhille tunturille. - Kenties on kohta jo huipulla tie? - Kaunis, oi Jumala, kotisi lie, -- - Sulje se sentään vielä, - Viipyä tahdon ma tiellä! - - - - -Suomen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa. - -(Z. Topelius). - - - Lumihangilla Pohjan on isäimme maat, - Sen rannoilla lietemme leimuavat. - Käs'varret on kalvassa karkeuneet, - Jalot aatteet rinnoissa liekkinehet. - Ja Nevan veessä ratsumme vilpoutui, - Ja Veikselin poikki se huoleti ui. - Se aseemme Reinin aaltoja toi, - Ja Tonavasta keisarin maljan se joi. - Poron, tuhkien teitse kun kuljetahan, - Valon säkenet säihkyvät kavioistaan. - On säilämme kuin säde auringon, - Ja Pohjolan vapaus koittanut on. - - - - -H. Heinen lauluja. - - - 1. - - Isän puutarhan varjossa kukoistaa - Surunkalpea kukkanen; - On talvi jo mennyt, ja kevät saa, - Yhä kalvaaks jää terä sen. - Näkö kalpean kukkasen on - Kuin sairahan morsion. - - Suru-kukkanen hiljaa kuiskailee: - "Rakas, poimithan sinä mun!" - Mä kukalle vastaan: "En sitä tee, - Jätän poimimatta sun. - Mä vaivoin löytänen - Purppuranpunaisen". - - Suru-kukkanen lausuu: "Etsi vaan - Ihan kylmään kuolemaas, - On turha, et löydä sä milloinkaan - Purppuranpunaistas. - Mut minut, minut vie, - Olen sairas niinkuin sie". - - Niin kuiski ja pyys suru-kukkanen, - Otin, poimin sen äkkipäin. - Nyt vert' ei vuoda mun sydämen', - On kirkasta silmissäin. - Ja kurjaan rintahain - Mä enkeli-ilon sain. - - - 2. - - Kun astun kultani kammioon, - Niin sydäntä riemastaa, - Mä silloin rikas pohatta oon - Ja myyskelen maailmaa. - - Mut jällen kun erota pakko ois - Sun joutsenkaulaltas, - Mun yltäkylläisyyten' on pois, - Olen köyhä kuin kerjuri taas. - - - 3. - - Pane poskes vasten mun poskeain, - Niin kyynelet yhtyvät, kulta! - Ja rintasi paina mun rintahain, - Niin koskevi tuli tulta! - - Ja kun suureen tulehen juoksahtaa - Nuo kyynelvirrat huolen, - Ja kätes mua lujahan -puristaa -- - Mä lemmentuskaan kuolen! - - - 4. - - Näin vanhaa untani äskettäin: - Se yö oli toukokuuta, - Me lehmusten alla istuimme - Ja vannoimme uskollisuutta. - - Ja siin' oli valoja, vannontaa, - Syleilyä, suutelua; - Ja jotta ma valani muistaisin, - Sä kätehen purit mua. - - Oi neitoa kirkassilmäistä! - Oi neitoa purevaista! - Nuo valat ne kyll' oli paikallaan, - Mut puru oli liikanaista. - - - - -Kun kaksi eroaapi. - -(E. Ceibel). - - - Kun kaksi eroaapi, - Mit lempi toisiaan, - Min murhe silloin saapi, - Sill' ettei vertojaan. - Niin kaikuu silloin suruisaan: - Hyvästi, hyväst' ainiaan! - Kun kaksi eroaapi, - Mit lempi toisiaan. - - Kun lemmen murtuvaksi - Mä ensin huomasin, - Ol' niin kuin kolkommaksi - Ois tullut päiväkin. - Niin kummasti se kaikui vaan: - Hyvästi, hyväst' ainiaan! - Kun lemmen murtuvaksi - Mä ensin huomasin. - - Jo haihtui kevättuulet, - Mä tiedän kyllä, miks; - Nuo ennen kuumat huulet - On tullut kylmemmiks. - Ne lausuivat nää sanat vaan: - Hyvästi, hyväst' ainiaan! - Jo haihtui kevättuulet, - Mä tiedän kyllä, miks. - - - - -Haltia. - -("Erlkönig". Goethe). - - - Yö myöhä ja tuulikin vinkuaa, - Isä lapsosinensa ratsastaa. - Käsivarrella häll' on poikanen, - Sitä puristaapi hän rinnalleen. - - Oi laps', mikä tuska nyt ahdistaa? - Isä, etkö sä huomaa haltiaa? - On kruunu hällä ja vaippa, noin! - Se on usmaa, laps, ole huoletoin. - - "Sä armas laps, tule luokseni vain! - On leikkiä paljo mun tiedossain; - On kukkaset koreat niitylläin, - Saat kultavaattehet äidiltäin." -- - - Oi isäni, isäni, kuuleppas, - Mitä haltia mulle nyt kuiskas taas! -- - Älä pelkää! rauhoitu, pienoiseni; - Se on tuuli, mi lehtiä liikutti. -- - - "Sä kaunoinen, tule kanssani pois, - Mun tyttöni hellät sun hoivanas ois; - Mun tyttären' öisin vaeltavat, - Sua tanssien, laulaen tuudittavat." -- - - Oi isäni, isäni, etkö nyt nää, - Kuin haltian tyttäret häämöittää? -- - Näen kyllä, mun lapseni, näenhän sen: - Ne metsän puita on, lapsonen. -- - - "Sinun kauneudestasi hurmaannun; - Ja jos et tule, niin minä ryöstän sun." - Oi isä, oi isä, hän nyt minut vie! - Mun haltia pahaa tehnyt lie. -- - - Isä kauhistuin yhä rientää vaan, - Laps tuskiva on käsivarrellaan, - Kun kiirein ehtivi kartanoon, - Käs'varrella lapsi jo kuollut on. - - - - -Jos aarteen etsijä oisin. - -(Holger Drachmann). - - - Jos aarteen etsijä oisin - Ja turpehen tietäisin, - Jonk' all olis helmilöitä - Ja kultia runsaimmin -- - - Niin mustia multia siellä - Mä kaivaisin kuokallain, - Ja kultia, helmilöitä - Kokoaisin mä helmahain -- - - Ja kullalla linnan sulle - Mä hankkisin kaunihin, - Ja helmeni hohtavimmat - Sun kaulahas kiertäisin. - - Mä kyllä nyt aarteit' etsin, - Mut muistoin mullasta vain, - Ja kultia, helmilöitä - Mä kokoan helmahain. - - En linnaa niillä mä sulle - Voi hankkia, vienoisin: - Mut kaipauksesta itse - Sun kaulahas kiertyisin. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KOTOISILLA RANNOILLA*** - - -******* This file should be named 62951-8.txt or 62951-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/9/5/62951 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/62951-8.zip b/old/62951-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 85ec151..0000000 --- a/old/62951-8.zip +++ /dev/null |