diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/63829-0.txt | 2665 | ||||
| -rw-r--r-- | old/63829-0.zip | bin | 30241 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2665 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..b937cf7 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #63829 (https://www.gutenberg.org/ebooks/63829) diff --git a/old/63829-0.txt b/old/63829-0.txt deleted file mode 100644 index 828d6e2..0000000 --- a/old/63829-0.txt +++ /dev/null @@ -1,2665 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Runovihkonen nuorisolle, by Various - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you -will have to check the laws of the country where you are located before -using this ebook. - -Title: Runovihkonen nuorisolle - Pieni valikoima alkuperäistä suomalaista runoutta - -Author: Various - -Release Date: November 21, 2020 [EBook #63829] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -Produced by: Tapio Riikonen - -*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RUNOVIHKONEN NUORISOLLE *** - - - - -RUNOVIHKONEN NUORISOLLE - -Pieni valikoima alkuperäistä suomalaista runoutta - - -Kokoillut K. R. [Kosti Raitio] - - - - - -Porvoossa, -Werner Söderström, -1887. - - - - -SISÄLLYS: - -Pieniä elämäkerrallisia tietoja -Laulu Suomessa. Jaakko Juteini -Oma maa. Kallio -Pääskyselle. F. P. Kemelli -Kotomaamme. Juh. Fr. Granlund -Kevät. Juh. Fr. Granlund -Varpunen. Abraham Poppius -Punkaharjusta, Olli Kymäläinen -Surulaulu 1850 vuod. kiellosta. Antti Puhakka -Savolaisen laulu. A. Oksanen -Suomen valta. A. Oksanen -Koskenlaskijan morsiamet. A. Oksanen -Tunnon rauha. A. Oksanen -Säkenet. A. Oksanen -Syksytoiveita. A. Oksanen -Suomen salossa. Yrjö Koskinen -Virsi kotimaan puolesta. Suonio -Suksimiesten laulu. Suonio -Varpunen. Suonio -Lumisateella. Tähden tuikkiminen. Suonio -Joki. A. Rahkonen -Luoja tietää, sinä et. Olli Vuorinen -Eksynyt. Lasten laulu lintusille. Olli Vuorinen -Suomelle. Paavo Cajander -Salomaa. Paavo Cajander -Runolaulaja. Paavo Cajander -Eräässä kansanjuhlassa. Paavo Cajander -Kuva. Paavo Cajander -Matkamies. Paavo Cajander -Isänmaani. J. H. Erkko -Oi jos oisit, sydämeni. Niittypuro. J. H. Erkko -Sinikaunokki. Vanha mummo. J. H. Erkko -Aallon kehtolaulu. Iisa Asp -Kevätlaulu. Uno von Schrowe -Pieni mierolainen. Uno von Schrowe -Kirkkovenheessä. Juhani Piet. Hannikainen -Synnyin seutuni. Santavuoren tappelu. K. Kramsu -Vanhus. K. Kramsu -Unen tullessa. J. Mustakallio -Paimenen pyhä. J. Mustakallio -Pääskylle. J. Mustakallio - - - - -Pieniä elämäkerrallisia tietoja. - - -_Jaakko Juteini_, syntynyt talonpoikaisista vanhemmista Hattulassa -1781, oli maistratin sihterinä Viipurissa, missä kuoli 1855. Harjoitti -mielityönään kirjailemista suomenkielellä ja on jättänyt jälkeensä -suuren joukon runoja ja suorasanaisia teoksia. - -_Kallio_ (Samuli Kustavi Bergh), syntynyt Oulussa 1813, suoritti -yliopistossa tuomaritutkinnon, mutta joutui sokeaksi; kuollut 1853. On -kirjoittanut ainoastaan muutamia, mutta erittäin kauniita runoja. - -_Frans Pietari Kemell_, syntynyt 1817, kuollut kappalaisena -Ala-Kiimingissä 1857. - -_Juhana Fredrik Granlund_, syntynyt köyhistä vanhemmista Porissa 1809, -pääsi ahkeruutensa kautta kirjapainon omistajaksi Turussa, jossa kuoli -1874. On kirjoittanut koko joukon pieniä runoja. - -_Abraham Poppius_, Juvan kappalainen, kuoli 1866. Taisi hyvin -suomenkieltä sekä kirjoitti sujuvia ja kauniita runoja. - -_Olli Kymäläinen_, mylläri Heinävedellä, kuoli 1855. Sepitti paljonkin -kauniita runoja, mutta suuri osa niistä on unohtunut, kun K. ei osannut -kirjoittaa ja siten runojansa säilyttää. - -_Antti Puhakka_, syntynyt 1816 Kontiolahdella, tuottelias ja terävä -talonpoikainen runoilija. On istunut talonpoikaissäädyssä useimmilla -valtiopäivillä. - -_A. Oksanen_ (August Engelbrekt Ahlqvist), syntynyt Kuopiossa 1826, -Suomen kielen ja kirjallisuuden professori yliopistossa. Hänen -verrattoman kauniit runonsa ovat ilmaantuneet painosta "Säkenien" -nimellä. - -_Yrjö Koskinen_, syntynyt Vaasassa 1830, tuli 1863 yleisen historian -professoriksi yliopistossa, v. 1882 senatoriksi, aateloittiin v. 1884. -On kirjoittanut etupäässä mainioita kansamme historiaa koskevia teoksia. - -_Suonio_ (Julius Leopold Fredrik Krohn), syntynyt Viipurissa 1885, -ylimäär. professori suomenkielessä, kirjoittanut paljon viehättäviä -runoja, historiallisia ja kielitieteellisiä teoksia y.m. - -_Aleksanteri Rahkonen_, syntynyt 1841 Viipurin pitäjässä, ylioppilas, -kirjailija, kuollut 1877. - -_Olli Vuorinen_ (Berg), syntynyt Uukuniemellä 1842, -kansakoulunopettaja. Kirjoittanut koko joukon onnistuneita runoja. - -_Paavo Cajander_, syntynyt Hämeenlinnassa 1846, filosofian maisteri, -kirjailija, on kirjoittanut ihania runoja sekä erittäin taitavasti -suomentanut varsinkin Shakespearen näytelmiä. - -_Juhana Henrikki Erkko_, syntynyt Orimattilassa 1849, Vilken -alkeiskoulun lehtori Viipurissa. On ollut hyvin tuottelias sievien -laulurunojen tekijä. - -_Iisa Asp_, syntynyt Utajärvellä 1853, oli Jyväskylän seminarissa, -kuoli siellä jo v. 1872. - -_Uno von Schrowe_, syntynyt Hartolassa 1853, opettajakandidati, -kirjailija, kuollut 1886. - -_Juhana Pietari Hannikainen_, syntynyt Nurmeksessa 1854, filosofian -maisteri. - -_Kaarlo Kramsu_, syntynyt Oulussa 1855, ylioppilas, kirjailija. - -_Jooseppi Mustakallio_, syntynyt 1857 Pyhäjärvellä (Oulun läänissä), -filosofian kandidati, opettaja. - - - - -Laulu Suomessa. - - - Arvon mekin ansaitsemme - Suomenmaassa suuressa, - Ehk'ei riista riemuksemme - Saavu miesten maatessa; - Laiho kasvaa kyntäjälle, - Arvo työnsä täyttäjälle. - - Suomen poika pellollansa - Työtä tehdä jaksaapi, - Korvet kylmät voimallansa - Perkaapi hän pelloksi; - Rauhass' on hän riemullinen, - Mies sodassa miehuullinen. - - Opin teillä oppineita - Suomessa on suuria, - Väinämöisen kanteleita - Täällä tehdään uusia; - Valistus on viritetty, - Järki hyvä herätetty. - - Suomen tytön poskipäihin - Veri vaatii kukkaset, - Hall' ei pysty harmaa näihin, - Näit' ei pane pakkaset; - Luonnossa on lempeyttä, - Sydämessä siveyttä. - - _Jaakko Juteini._ - - - - -Oma maa. - - - Vallan autuas se, jok' ei nuorena sortunut maaltaan, - Hyljätty onnensa kanss' urhoin haudoilta pois. - Ei sopis miehenä näin mun nuhdella taivahan töitä; - Mutta mun syömeni taas tahtovi huoata ees. - Kun minä muistan sen yön, jona rakkailta rannoilta luovuin, - Nousevat silmiini nyt vieläkin viljavat veet. - Ei mun mielestän', ei mee Pohjolan tunturit, joilla - Lasna ma kuuntelin, kuin sampo ja kantelo soi; - Siell' eli toimessa mies ja Wäinöstä lausuivat urhoot, - Poiat ja karhut puun juurella painia löit. - Raittihit talviset säät, revon-tult' oli taivahat täynnä, - Kaunihit katsoa kuin aamun alkava koi. - Oi, kesäiset Pohjolan yöt, joina aurinko loistaa - Myötään, päilyen veen vienossa taivahan kans'! - Teille jos Onnetar sois mun vielä, niin tuntisin kaikki, - Saaret ja salmet, ja myös taivaalla tähdet ja kuun. - Siellä mun mieleni on ja siellä mun muinoiset muistoin, - Sinne mun kultani jäi, sinne mun ystävän' myös. - Huoleti kiitelkööt muut Alppein seutuja kauniiks, - Kauniimpi, kalliimpi on mulle mun syntymä-maa! - - _Kallio,_ - - - - -Pääskyselle. - - - Oi pääsky, lintu pienoinen, - Sä riemurinta kaunoinen! - Jo taasen riensit Pohjolaan, - Jo taasen löysit meidän maan. - - Oi, tuttu mulle vanhastaan! - Sun ääntäs taas ma kuulla saan; - Noh, terve, terve tultuas, - Sä ystäväni armias! - - Sä kaunokieli, kultasuu! - Oi, kuinka laulus luonnistuu. - Kun lennät ilmass' liehuten - Ja riemuvirttä veisaten. - - Min vuoksi, pääsky, Pohjolaan - Sä riennät? Oi sä riennät vaan - Sen kauneutta katsomaan, - Sen ihanuutt' imehtimään. - - Sen saaret, salmet, laaksolot. - Sen kuusikot, sen koivikot, - Sen kukkaset koreudessaan, -- - Et löynne, pääsky, vertojaan! - - Sen taivas ehtookullassaan, - Sen aamurusko loistossaan, - Ne toi sun, pääsky, Pohjolaan, - Ne sai sun tänne lentämään. - - Sun Pohjolassa, herttainen, - On rakastella rauhainen; - Sun tääll' on lysti ollakses - Ja armas aikaellakses. - - _F.P. Kemelli_. - - - -Kotomaamme. - - - Täällä, Pohjan tähden alla, - On nyt kotomaamme; - Mutta tähtein tuolla puolen. - Toisen kodon saamme. - - Täällä on kuin kukkasella - Aika lyhyt meillä; - Siellä elo loppumaton, - Niinkuin enkeleillä. - - Täällä sydän huokailee ja - Itku silmän täyttää; - Siellä sydän iloitsevi, - Silmä riemun näyttää. - - Sinne toivon siivillä jo - Sydän pieni lennä! - Siellä kun on kotomaani, - Sinne tahdon mennä. - - _J.F. Granlund_. - - - - -Kevät. - - - Tou'on aika lähenee, - Kylmät hallat vähenee, - Päivä kirkkahasti - Paistaa, ihanasti - Korkealta, - Taivahalta - Siintävältä, loistavalta. - Virta vilpas vieriää, - Järven laine kieriää - Hiljallehen rantaan, - Pois katoopi santaan. - Koivut, haavat - Lehden saavat, - Tuomet, raidat kukoistavat. - Pensaat ja puut, - Niityt ja haat, - Laksot ja muut - Ruohoiset maat - Kaunistuvat ihaniksi. - Saaret, mantereet, - Luodot, tantereet - Muuttui taas jo tuttaviksi. - Kukkula ja suo, - Kaikkityyni tuo, - Hauskuutensa tullessaan. - - Pienet linnut visertää, - Pyyt ne puissa viheltää, - Teeret kuhertavat. - Kumppaninsa saavat - Pikkuisetkin - Lintusetkin, - Itse pienet perhosetkin. - Sorsat ruo'istohon ui, - Kyttä maahan kumartui, - Rastas laulaa puussa, - Äijä lahden suussa - Ruuhessansa - Verkostansa - Päästeleepi saalistansa. - Tuohen ja muun - Astian tuo - Ympäri puun - Lapset ja juo - Mahlajaansa naureskellen. - Sitten lähdetään - Leikittelemään - Luikaten ja lauleskellen! - Kiekot kieppumaan, - Pallot paukkumaan, - Mailallansa kukin lyö. - - Paimentorvi paikoin soi, - Äijä laitumelta toi - Touko-pellollensa - Pari-hevosensa. - Lapset kanssa - Lampaissansa - Soittelevat huilujansa. - Nuori kansa tuomistoon, - Maahan istui ruohistoon; - Naiset kukkasista - Kaiken-muotoisista - Vääntää vaulat, - Suuret paulat - Kaunistamaan päät ja kaulat. - Niin kevät tuo - Riemuja vaan, - Uudeksi luo - Luonnon ja maan - Hauskuudeksi sydämelle. - Laihot toukokuun, - Kasvut maan ja puun - Muistuttavat ihmiselle - Uutta elantoo, - Uutta olentoo, - Uutta eloo elämään. - - _J.F. Granlund_. - - - - -Varpunen. - - - "Varpunen, sä räivä, - Joka talvipäivä - Kärkyt seutuvilla kartanon. - Jos ois sulla mieltä, - Pahan ilman tieltä - Menisit, kuin pääsky mennyt on." - - "Päällä kurkihirren - Pidät ääntä virren, - Kadehdittun' yli kaiken maan. - Eikä kukaan pidä - Sirkutustas sitä - Laulun arvoisena ollenkaan." - - Varpunen se vastaan, - Tuuditellen lastaan, - Pilpatti ne syyt, - Miks' ei täältä lennä, - Miks' ei pois voi mennä, - Niinkuin kiurut ja kuin peltopyyt? - - "Syy on isä vainaan, - Miks hän meni naimaan, - Harmajana, päistäröityin päin! - Elänyt ei kauan, - Jätti lapsilauman, - Minä pahnan pohjimmaiseks jäin!" - - "Tuskin vielä lensin, - Kun jo kurjet ensin - Läksi matkatielle ajallaan, - Vaikk' ol' vilja vielä - Koskematta siellä - Haasioilla tai myös hajallaan." - - "Minä kiljuin heille: - Eipä kiiru meille, - Ennen kuin nää kaikki syödyks saan. - Mutta syönnin alla - Pakkanen ja halla - Jääksi jähmetytti järven, maan." - - "Kun ois silloin tiennyt, - Kuinka nyt on vienyt - Talvi kaiken, minkä kasvoi maa, - Oisin lentänynnä, - Muiden kanssa ynnä, - Vaivallakin valtameren taa." - - "Vaan kun päivä palaa, - Kultiansa valaa - Yli hangen, yli meren, maan, - Talvi herkiääpi, - Kevät kerkiääpi, -- - Silloin uuden mielen saan." - - "Kosiin menen, palan, - Luvan saan, teen valan - Minun kaunokaiselleni. - Pian työtä lisää - Taivaallinen Isä - Mulle ja mun ainoiselleni." - - "Ensin tehdään pesää, - Sitten kaiken kesää - Pesä pienoisilla täytetään. - Niist' on kyllin työtä, - Niitä juottaa, syöttää, - Niitä pellollakin käytetään." - - "Nyt mä pidän majaa - Pitkin katon rajaa, - Enkä niinkään ole turvatta. - Vasten Luojan mieltä - Räystähältä sieltä - Eipä varpuistakaan murhata." - - _Abraham Poppius_. - - - - -Punkaharjusta. - - - Oli kerta miestä kolme, - Jotka sattuivat Savosta - Kulkemahan kuuluisahan, - Haluisehen Helsinkihin. - Tuunan salmehen tulivat, - Joss' on saari salmen suussa; - Yli salmen saatettihin - Sille puolen Punkaharjun. - Astuvat ylämäkeä, - Käänteleivät, katseleivat, - Istuvat, ajattelevat; - Kuuntelevat kukkumista, - Kesä-linnun laulamista, - Kuinka siinä linnut lauloi, - Linnut lauloi, metsä soitti. - Antoi aurinko ilonsa, - Päivä paistoi pitkin nientä; - Siitä koko luonto liikkui, - Ilma silmissä iloitsi, - Ilahutti ihmiskunnan. - - Kaikki' näitä katsellessa, - Läikkyviä lähtehiä, - Järven, lahen lainehia, - Kerran vielä keskenänsä - Miehet mielestä hyvästä - Puhelevat puolestansa: - "Kun ois tässä kukkasia, - Lehtipuita lempehiä, - Oksakaan omenapuuta, - Oisipa osa hyveä - Paratiisin maan paria, - Aatamin asunto-maata!" - Tuosta kärryihin kävivät, - Rupesivat rattahille: - Ratas vieri tietä myöten, - Aatos Luojan töitä myöten. - Ajoit siltoa sinistä - Sekä harjua haluista; - Siell' on puista portti tehty, - Katu-varret kaunistettu. - Tämä silta on silloin tehty, - Kun on kuu kokohon pantu, - Kun on aurinko aljettu, - Laskettuna maan perustus; - Viel' ei vaivu vuoliaiset, - Eikä arkut alta murru! - - _Olli Kymäläinen_. - - - - -Surulaulu 1850 vuoden kiellosta. - - -[V. 1850 tuli kielto, ett'ei suomeksi saa painattaa muuta kuin -uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta. Tämä luonnoton -kielto jonkun ajan päästä kuitenkin poistettiin.] - - Ei ole vielä lintu raukat - Mitannunna mieltään - Pitämähän pienempänä - Liian suurta kieltään. - - Eikö liene asetusta - Ensinkänä tienneet, - Kun on aina rallatusta - Ennellähän pienneet. - - Vaan jos vanhat pitkäparrat - Rähinänne kuulee, - Niin he meitä laulamahan - Opettavan luulee. - - Sitten teidän rähinänne - Pian kohta puuttuu; - Kaikki koirankuonolaiset - Meidän päälle suuttuu. - - Minä neuvon lempeästi - Asetusten mukaan: - Nyt ei ole laulannolle - Julkinaista lupaa. - - Minun raukan laulantoni - Esivalta kielti, - Koska minä iloisesti - Joutohetket vietin. - - Niin nyt soisin että vielä - Saisi linnut laulaa, - Eikä pantais milloinkana - Heille paulaa kaulaan. - - Sitten riemurallatusta - Saisin vielä kuulta, - Vaikka kohta laulun mahti - Unehtuupi multa. - - Koska pääsky enemmältä - Laulamahan yltyy, - Silloin vesi silmistäni - Yhtenähän hyrkyy. - - Vaan kun rastas lauleleepi - Lehdikossa salaa, - Sitten luonto laulamahan - Minullakin halaa. - - Sitten laulan hiljaisesti - Siellä hänen mukaan: - Lillin, lallin, tillin, tallin, - Ett'ei kuule kukaan. - - Käköseni kultarinta, - Älä kuku mäellä, - Siitä saapi paha huuto - Väkivallan väellä. - - Mene tuonne kukkumahan - Lehtovaaran rotkoon, - Minä tulen kuulemahan - Illoin, aamuin notkoon. - - Ja jos siellä laulavani - Jonkun kerran kuulet, - Älä toki ilmoita, kun - Venäjälle tullet! - - _Antti Puhakka_. - - - - -Savolaisen laulu. - - - Mun muistuu mieleheni nyt - Suloinen Savonmaa, - Sen kansa kaikki kärsinyt - Ja onnehensa tyytynyt, - Tää armas, kallis maa! - - Kuin korkeat sen kukkulat, - Kuin vaarat loistoiset! - Ja laaksot kuinka rauhaisat, - Ja lehdot kuinka vilppahat, - Kuin tummat siimehet! - - Sen salot kuin siniset on, - Puut kuinka tuuheat, - Ja kuin humina hongikon - Syv' on ja jylhä, ponneton, - Ja tuulet lauhkeat! - - Ja kussa tähdet tuikkavat - Kovalla talvella, - Ja kussa Pohjan valkeat - Suloisemmasti suihkavat - Kuin Savon taivaalla? - - Tok' yhtä vielä muistelen, - Sen suihke armaampi, - Se silmä on Savottaren, - Johonka taivas loistehen - Ja sinens' yhdisti. - - Me emme liioin kerskuko, - Sanomme kumminkin: - Muu Suomi, ellös ilkkuko, - Jos meill' on hoikka kukkaro, - Jos köyhiks' keksittiin. - - Useinpa pelto kultainen - Se sulla kellerti, - Kim meidän vaivan, viljehen - Kumohon löi vihollinen - Ja poltti tuhkaksi. - - Ja monta kertaa sattui niin, - Kun meitä vainot löit, - Kun vaimot, lapset kaadettiin - Ja miehet sortui sotihin, - Sä rauhan leipää söit. - - Jos kielin voisi kertoa - Näkönsä vanhat puut, - Ja meidän vaarat virkkoa, - Ja meidän laaksot lausua, - Sanella salmensuut; - - Niin niistäpä useampi - Hyv' ois todistamaan: - "Täss' Savon joukko tappeli, - Ja joka kynsi kylmeni - Edestä Suomenmaan!" - - Siis maat' en muuta tietää voi - Savoa kalliimpaa, - Ja mulle ei mikään niin soi - Kaikesta, minkä Luoja loi, - Kuin: "armas Savonmaa!" - - _A. Oksanen_. - - - - -Suomen valta. - - - Nouse, riennä, Suomen kieli, - Korkealle kaikumaan! - Suomen kieli, Suomen mieli, - Niiss' on suoja Suomenmaan; - Yksi mieli, yksi kieli - Väinön kansan soinnuttaa. - Nouse, riennä, Suomen kieli, - Korkealle kaikumaan! - - Suomalaisen kuokka, aura - Kyntäneet on Suomenmaan; - Kasvoi vehnä taikka kaura, - Maa on meidän perkamaa. - Kelläs täss' ois äänen vuoro - Meidän maata johdattaa? - Nouse siis sä, Suomen kieli, - Korkealle kaikumaan! - - Suomalainen yksin kesti - Ruton, näljän aikana, - Yksin miekallansa esti - Vihollisen maastansa; - Suomalain' siis yksin käyköön - Käsin ohjiin onnensa. - Nouse, nouse, Suomen kieli, - Korkealle kaikumaan! - - Äänisjärvi, Pohjanlahti, - Auranrannat, Vienansuu, - Siin' on, Suomalainen, mahti, - Jok' ei oo kenenkään muun, - Sillä maalla sie oot vahti; - Älä ääntäs halveksu! - Nouse, riennä, Suomen kieli, - Korkealle kaikumaan! - - _A. Oksanen_. - - - - -Koskenlaskijan morsiamet. - - - "Äl', armas Annani, vaalene, - Jos Pyörtäjäkoski pauhaa! - Sen voimaa en tosin vallitse, - Ei löydä se koskaan rauhaa, - Mut kellä sen kalliot tiedoss' on, - Niin sille se nöyr' on ja voimatoni" - - Näin virkkoi Wilhelmi Annalleen - Ja itsekin purteen astuu, - Ja päästi purtensa valloilleen, - Sen koskessa laidat kastuu, - Ja Pyörtäjän luontoa katsomaan - Nyt Wilhelmi vei tätä morsiantaan. - - "Voi kuinka kirkas on illan kuu - Ja välkkyvä virran kalvo! - Ei linnut liiku, ei oks', ei puu, - Ei muut kuni tähdet valvo; - Voi, kuinka nyt kuolema kaunis ois, - Kun kultansa kanssa nyt kuolla vois!" - - Näin Anna äänteli hiljalleen, - Sen silmähän kyynel' entää; - Mut koski kiihtyvi eellehen, - Sen voimassa venhe lentää; - Vaan Wilho on oppinut laskemaan, - Tää kulku se on hänen riemujaan. - - Jo laski poikana purressaan - Hän Lyyjoen kaikki kosket, - Useinpa Pyörtäjä kuohuillaan - Se kasteli hältä posket; - Ei paatoa löytynyt yhtäkään, - Jot' ei olis tottunut välttämään. - - Mut kosken kuumassa kuohussa, - Juur' jossa sen juoksu suorin, - On, päällä vaahtiten vaippansa, - Yks' Ahtolan neito nuorin; - Se Vellamon karjoja paimentaa - Ja koskien kuohua katsastaa. - - Sydän on Vellamon neidollai - Sen vaahtisen vaipan alla, - Ja lemmen liekki se aallossai - Voi syttyä niinkuin maalla: - Ja Vilhoa neitonen Vellamon - Se katsellut kauan ja liioin on. - - Ja tuostapa neitosen rintahan - On syttynyt outo mieli, - Povensa kuulevi huokaavan, - Mut kertoa ei voi kieli; - Hän kuohujen keskehen istuksen, - Siin' ainakin Vilhoa vuotellen. - - Niin Vilhon venhe nyt kiiruhtaa - Kuin Pohjolan vankin myrsky, - Se kons' on aaltojen harjalla, - Kons' yltäki käypi hyrsky; - Mut itse perässä hän pelvott' on, - Vaan Annasen poski on ruusuton. - - Ilolla Vellamon neitonen - Sen vastahan uida täyttää: - "Se Vilho tuo on! Mut toinen ken, - Jok' immeltä silmään näyttää? - -- Voi, voi mua, Vellamon neitonen, - Sill' ompi jo kultana ihminen!" - - Jo päättää Vellamon neitonen - Nyt toivonsa turhan kostaa, - Ja kosken pohjasta paateren - Hän äkkiä pintaan nostaa, - Johon vene Wilhelmin loukahtaa, - Ja hän kera kultansa kuolon saa. - - Vaan suussa Pyörtäjän vieläkin - On _Vellamon neidonpaasi_, - Se paasi, jolla hän Wilhelmin - Veneen sekä onnen kaasi; - Mut neitosen itsensä kerrotaan - Meressä murehtivan rakkauttaan. - - _A. Oksanen_. - - - - -Tunnon rauha. - - - Ah, kellä puhdas tunto on - Ja kalvamaton mieli, - Jonk' ain' on retki polveton - Ja laittamaton kieli, - Jot' oikeast' ei luovuttaa, - Ei väärän puoleen horjuttaa - Voi vilpin viehätykset; - - Sen silmä aina kirkas on, - Ja otsa puhdas hohtaa, - Povess' on sydän pelvoton, - Jos kunka kumman kohtaa. - Hän on kuin nuori neitonen, - Jokaisen mielitehtoinen, - Vaikk' olkoon vanhus harmaa. - - Kuin yöksi maata painaksen - Ja luojahansa luottaa, - Hän kummitusten, peikkojen - Näköj' ei säiky suotta, - Vaan yön unittoman lepää - Ja riemullisesti herää - Hyvien töiden toimeen. - - Jos korvensyöntä yksinään - Hän kolkkoakin kulkee, - Tai meren aallot myrskyillään - Hätään jos häntä sulkee, - Hän hämmästy ei silloinkaan, - Hänell' on rauha rinnassaan - Ja turva tunnossansa. - - Hän kaunis on kuin kukkainen, - Raitis kuin kevätaamu, - Vaan omantunnon-vaivainen - Se hoippuu niinkuin haamu, - Ja päivät sekä pitkät yöt - Sen entiset pahuuden työt - Hänt' aina ahdistavat. - - _A. Oksanen_. - - - - -Säkenet. - - - Syksyn kolkko, synkkä ilta - Kattaa kaupungin ja maan, - Raskahasti rannan aalto - Vastaa kuusten huminaan. - - Kuusten alla seisoo suojus, - Sepä kattotorvestaan - Sukkelasti suitsuttavi - Säkeniä ilmahan. - - Säkenet ne säihkyellen - Tuulen kanssa tanssivat, - Heloittavat hetken aian, - Tuikahtavat, -- sammuvat. - - Lämmintä ei niistä lähde, - Valkene ei valju yö, - Mut ne kertoo, kuinka siellä - Ahkera on alla työ. - - Kaikuvalla kalkkehella - Seppä rautaa kuonnuttaa, - Painavilla palkehilla - Taaskin tulta tupruuttaa. - - Säkeniä uusi sarja - Lentää yöhön sankeaan, - Kylän lapset seisottuvat - Noita tuossa katsomaan. - - Säkenell' ei pitkä kaari - Ole ilmamatkoaan, - Tulen vaan saa syttymähän - Käyden tulta ottavaan. - - Näinpä, lauluni, sä lennä - Säkenenä säihkyten, - Nuorten mieltä miellytellen, - Sytytellen, sammuen. - - Ehkä saisit laulun innon - Uutta tulta leimuumaan - Sydämissä Suomalaisten - Yli kaiken Suomenmaan. - - _A. Oksanen_. - - - - -Syksytoiveita. - - - Poispäin, pois vaan siirtyvi päivä, ja yö yhä karttuu, - Lehto jo kellastuu, syys hopeoitsevi maan; - Talvea ennustaa tavienki ja telkkien lähtö, - -- Miekkoset pääsevät pois pakkasen alta ja yön! - - Enpä mä kuitenkaan voi surra, jos talviki tullee, - Kuin suvenaikainen työn' turha se ollut tok' ei: - Aumoja on ahoviereni täynnä, ja purnuni paisuu, - Karjani karttunehen täyttävi rieska ja kuu; - Jonka ma maan povehen elon uuden siemenen kylvin, - Ei huku siellä se, ei, vaikka se nyt mätänee, - Mut suvi uus' kuni kirkastaa taas maita, se nousee - Uutena viljana vaan tuhvasta taivaasen päin. - - Ihminen, näinpä se sunkin suhtasi on elämässäs, - Surras syyt' ole ei, vaikkapa vanhaksi käyt, - Vaikkapa vanhuuden lumi pääsi ja partasi niettää, - Hiljemmin suonesi lyö, jalkasi horjuen käy. - Nuorra ja voimasi päivinä teit sinä miehenä työtä, - Kasvopa karttunut sen nyt isänmaallesi jää, - Tuo isänmaallesi jää, sekä jääpipä lapsesi hurskaat, - Joidenka mielihin myös kelvon ja kunnian loit. - Itse sä kuolet pois, ja sun raajasi multahan pannaan, - Henkesi kuolematoin kuoloa tunne tok' ei, - Vaan valo uus' kuin kirkastaapi jo uusia maita, - Uutena luomana myös nouset sa taivaasen päin. - - _A. Oksanen_. - - - - -Suomen salossa. - - - Honkain keskellä mökkini seisoo - Suomeni soreassa salossa; - Honkain väliltä siintävä selkä - Vilkkuvi koittehen valossa. - Hoi la la la la laa. - Hoi la la la la laa! - Kaikuu mun suloinen Suomeni maa! - - Kaukana korvessa käkönen kukkuu - Sulhonsa suloutta ylistää; - Paimenten soitanto laitumen tieltä - Ääntänsä korviini vilistää. - Hoi la la la la laa, - Hoi la la ia la laa! - Kaikuu mun suloinen Suomeni maa! - - Omanpa henkeni kieltä ne puhuu - Honkain humina ja luonto muu; - Itse en sydäntäin hillitä taida, - Riemusta soikohon raikas suu: - Hoi la la la la laa, - Hoi la la la la laa! - Kaikuu mun suloinen Suomeni maa. - - _Yrjö Koskinen_. - - - - -Virsi kotimaan puolesta. - - - Oi kuningasten kuningas, - Sä maan ja taivaan valtias, - Myös tälle maalle silmäs luo - Ja armos runsaat lahjat suo! - - Vähäinen meidän kansa on, - Maailman silmiss' arvoton; - Vaan mitä mahtavinkin vois, - Jos voimaa sult' ei saanut ois? - - Kuin tomu edessäs on maan - Suuruudet, voimat, vallat vaan; - Kun viittaat, korkein alenee - Ja matalaiset ylenee. - - Kuink' usein juuri valitset - Aseikses pienet, alhaiset, - Siks että Sinun voimasi - Selvemmin heissä näkyisi. - - Kun tahdoit kansan valitun, - Otitpa ylenkatsotun - Ja halvan Juudan kansan, sen - Teit vartijaksi totuuden. - - Ja Bethlehempä, pienoisin - Tuo kaupungeista juudankin, - Sai armon armoist' ylimmän, - Messiaan nähdä syntyvän. - - Oi Herra, kuule meitä myös, - Tee meissäkin Sun armotyös! - Suuruutta emme rukoile, - Me pienuuteemme tyydymme. - - Jos meidän kansa aina sais - Vaan olla palvelijanais, - Sun töitäs aina toimittaa, - Valistua ja valistaa! - - _Suonio_. - - - - -Suksimiesten laulu. - - - Ylös Suomen pojat nuoret, - Ulos sukset survaiskaa! - Lumi peittää laaksot, vuoret, - Hyv' on meidän luikuttaa! - Jalka potkee, - Suksi notkee - Sujuilevi sukkelaan! - - Heräs tuuli tuntureilla, - Lehahtihe lentämään. -- - Sukkelat on sukset meillä, -- - Lähtään, veikot, kiistämään! - Saishan koittaa - Kumpi voittaa, - Eikö tuulta saavuttais! - - Koti kontion on tuossa, - Siihen sukset kääntäkää! - Havuin alla korpisuossa - Vanhus nukkuu röhöttää. -- - "Kuules, ukko, - Oves lukko - Miehissä jo murretaan!" - - Kohoaapi kämmenille - Metsän kuulu kuningas. -- - "Lähtään, otso, painisille, - Tässä löydät vertojas!" -- - Hammasluske, - Keihäsruske - Kaikuttavi korpea. - - Jo on karhu kaatununna; -- - Keihäs sattui rintahan; -- - Ukko nukkuu uupununna - Sikehintä untahan. -- - "Riemuellen, - Soitatellen - Viekää saalis kotihin!" - - Vaan kun verivainolainen - Suomehemme rynnättää, - Silloin saalis toisellainen, - Veikot, meitä hiihdättää. - Käsi sauvan, - Toinen raudan - Teräväisen tempoaa. - - Verihinsä kohta nääntyy - Kuka meitä vastustaa, - Kenpä pakosalle kääntyy, - Senkin suksi saavuttaa. - Pelastettu, - Rakastettu - Kohta ompi kotimaa. - - _Suonio_. - - - - -Varpunen. - - - Jos ruikutella voisin - Ma kielin sataisin - Tai kiurusena oisin - Kohoova pilvihin, -- - - Niin aina kiitteleisin - Suloista Suomea, - Ja Jumalalle veisin - Ma huokauksensa. - - Hän silmät ehkä loisi - Myös meihin raukkoihin - Ja päivän paistaa soisi - Saloihin synkkihin. - - Ei ääni mulle suotu - Oo satakielisen; - Heikoksi siipi luotu - Ei kanna taivaasen. - - Vaan laulustani kuiten - En huoli vai'eta, - Kun ääni lintuin muitten - Ei kuulu talvella. - - Paremmat laulu-äänet - Keväällä ehtinee, - Niin kuunnellessaan noita - Jo varpu vaikenee! - - _Suonio_. - - - - -Lumisateella. - - - Lumia lentää - Ristin ja rastin, - Leikkiä lyöden ja - Taistellen; - Vaan väsyneinä - Vaipuvat viimein, - Etsien rauhaa, - Povehen maan. - Mutta kun päivä - Keväinen kutsuu, - Pilviks ilmahan - Haihtuvat taas. - - Ihmiset myöskin, - Maailman lapset, - Raatavat, lempivät, - Taistelevat; - Vaan väsyneinä - Horjuvat hautaan - Töistähän, teistään - Lepäjämään. - Kerran kun kutsuvi - Jumalan ääni, - Henkinä nousevat - Taivahasen. - - _Suonio_. - - - - -Tähden tuikkiminen. - - - Sä tähtönen kirkas, - Oi sano, mi voi - Tuoll' olla sun virkas, - Miks Luoja sun loi? - Suur' aurinko vaan - Voi päiveä suoda - Ja eloa luoda - Yl' ilman ja maan. - - Kuu valoa tarjoo, - Kun pimein on yö, - Unt' eläväin varjoo; - Se hällä on työ. - Kuin veljesi nuo - Sä pieni et loista, - Et pimeitä poista, - Et ihmeitä luo. - - Mut kuitenkin yhä, - Kun tuikkeilet näin, - On rauhoa pyhää - Mun sydämessäin. - Ma rohkenen taas, - Ja kepeämmällen - Mun tuntuvi jällen - Täss' surujen maass'. - - Kosk' yön läpi valon - Näk' eksynyt mies, - Hän tietävi: talon - Tuoll' lekkuvi lies. - Näin, tähtönen, liet - Myös viittana varmaan. - Mi luoks' Isän armaan - Laps poloiset viet! - - _Suonio_. - - - - -Joki. - - - Kas, lähde virtaa vuoresta, - Luo silmäns taivahille, - Ja lemmenkukat partaalla - Suloa lausuu sille. - Se on niin kirkas,, loistava, - Se kuvaelee taivasta. - - Se puroks' sitte muuttuvi, - Mi kirkas ompi vielä, - Vaan kun sen vesi juoksevi, - Se himmentyypi tiellä; - Se kukkasia suutelee - Ja riemuisena rientelee. - - Vaan kun se rientää kauemmas, - Se paisuu suuremmaksi, - Se tanssii, ollen riemukas, - Ja muuttuu raivosaksi, - Sen aallot kiehuu, pauhaavi, - Niin että metsä kaikuvi. - - Vaan kun on aikans ryskännyt, - Niin hiljaiseksi jääpi; - Sen pinta on nyt tyyntynyt, - Se mereen häviääpi. - Näin joki syntyy, kuolevi, - Niin elämämme virtaavi. - - _A. Rahkonen_. - - - - -Luoja tietää, sinä et. - - - Nosta silmäs, ihminen, - Lue tähdet taivaan; - Mittaa koko avaruus - Tarkallensa aivan! - Sano, miks' ei luonnon lait - Vanhene ja hajoo, - Korkeuden kappaleet - Syvyytehen vajoo? - Ihminen, sä vaikenet, - Luoja tietää, sinä et. - - Mistä tuuli matkustaa, - Mihin pilvi kulkee? - Kuka taivaan akkunat - Aukaisee ja sulkee? - Montako on lehteä - Puissa, pensastoissa? - Monellako linnulla - Pesänsä on noissa? - Ihminen, sä vaikenet, - Luoja tietää, sinä et. - - Montakohan pisaraa - Meressä on vettä? - Montakohan maassa on - Hietajyväkettä? - Ota pienin elävä, - Suurimpaan se vertaa, - Onko toinen suurempi - Toista monta kertaa? - Ihminen, sä vaikenet, - Luoja tietää, sinä et. - - Sano, mont' on päällä maan - Ollut asukasta? - Mont' on tällä hetkellä, - Monta tulee vasta? - Voiko järkes tunkea - Kuolon salaisuuteen, - Kuinka tomu kirkastuu, - Virkoo eloon uuteen? - Ihminen, sä vaikenet, - Luoja tietää, sinä et. - - _Olli Vuorinen_. - - - - -Eksynyt. - - - Mä korpehen riensin kuin eksynyt lammas, - Kun myrkkyiset nestehet mieleni vammas, - Ja kauaksi, kauaksi jäi koti-talo, - Ylt' ympäri huokaili synkeä salo, - Mua haukata pyys peto hirveä-hammas; - Sen kauhea suu, kita uhkas mun niellä, - Mä turmion reunalla seisoin jo siellä, -- - Nyt pilkahti taas kodin ikkunan valo, - Ja kohtapa löys minut Ystävä jalo, - Me yhdessä kuljemme nyt koti-tiellä. - - _Olli Vuorinen_. - - - - -Lasten laulu lintusille. - - - Viserrelkää, linnut vienot, - Piipitelkää, pikkuiset, - Jotta helkkyileepi tienot, - Jotta laulun lainehet - Värehtii! - - Ilon-aika on nyt teillä, - Kevät-aika armahin, - Ilon-aika myöskin meillä, - Elon kevät ihanin - Parhaillaan. - - Äsken useammat teistä - Kaukaa riensi Pohjolaan; - Suloisaa se ompi meistä, - Että jälleen synnyinmaan - Etsitten. - - Laulakaatte ilomielin - Taasen Suomen suloa, - Me, me sydämin ja kielin - Teille tervetuloa - Lausumme. - - Teidän kanssa mielin yksin - Ylistämme Jumalaa, - Teidän kanssa ystävyksin - Suven aikaa suloisaa - Vietämme. - - Mieluisesti katselemme - Pesänpuuhianne vaan, - Pikku poikianne emme - Millään lailla milloinkaan - Häiritse. - - Niin, miks' emme teille sallis - Pienokaista pesäänne? - Sehän teille yhtä kallis, - Kuin tää armas kotimme - Meille on. - - Viserrelkää, linnut vienot, - Piipitelkää, pikkuiset, - Jotta helkkyileepi tienot, - Jotta laulun lainehet - Värehtii. - - _Olli Vuorinen_. - - - - -Suomelle. - - - Sinua, kultainen ja kallis maamme. - Sinua kaikki työmme tarkoittaa; - Elomme, onnemme me sulta saamme, - Sa ihanteemme, kaunis Suomenmaa. - Jo pienoisista saakka meille kannoit, - Kuin äiti lapsillensa kaikki annoit, - Ja tyhjiks usein rintas imetit, - Ja usein kärsit nälkää saadaksesi - Paremman toimeentulon lapsillesi, - Ja usein vilussa sä värjähdit. - - Mut huolet' ollos! Viel' on lemmen tulta, - Mi jäät ja lumet poluiltasi luo, - Ja työmme harras poistaa nälkäs sulta - Ja elon sulle huolettoman tuo. - Ja innon, jonka kätkit sydämeemme, - Sill' erämaasi viljaviksi teemme, - Näin vaivannäköä palkiten ja työs. - Ja vaikka nääntyisimme alla säiden, - Kun hyvä vaan on olla meidän äiden, - Niin silloin hyv' on olla meidän myös. - - Ja mitä -- vaikk' ei työmme suuremp' oisi - Kuin kipunan, mi syntyy sammumaan, - Ja verrata vaikk' eloamme voisi - Meressä yksityiseen pisaraan? -- - Sun tähtes vaan me käymme riemahdellen, - Kuin aalto kosken kuohuun hyppiellen, - Ja katoamme tuimaan taisteloon. - Mut sinä, Suomenmaamme, tulet rikkaaks - Ja suureks, mahtavaks ja mainehikkaaks. - Jumala synnyinmaata siunatkoon! - - _Paavo Cajander_. - - - - -Salomaa. - - - Yht' ihanaisena, kuin sinut kerran näin, olet tuossa - Tai'an luomana taas, kaunoinen salomaa. - Taas näen sun, mökin tyynen tuon, kukat, varjovat pensaat, - Lammen välkkyävän, vaarat korkeat nuo. - Nään sinut ennellään, nään taas tutut lempeät kasvo - Joit' olen kaivannut kuin kesä lämmintään. - Kaikki ma taasen nään: lukemattomat, armahat muistot - Kuin kukat kirren alt' elpyvät taas elohon. - - Tuolla ma lammellas olen soudellut useasti, - Salmia kierrellyt, kaikua kiusannut; - Katsellut sylissäs olen Vellamon neitosen maata, - Hurmaavan ihanaa, luokseen viettelevää; - Taikkapa, keinuen laineillas, vetes välkkyvän karjan - Kietonut verkkoihin, nostanut venheesen. - - Tuoll' olen vuorellas sen louhistot kapuellut, - Noussut kotkan laill' ain' yhä korkeuteen, - Noussut ja nähnyt mun pyhän, armaisen isänmaani - Niinkuin morsiamen tyynenä loistossaan; - Nähnyt auringon alas vaipuvan salmien helmaan, - Kultia lähteissään heitellen yli maan, - Tai punottain, ujostellen kuin salon impyen nähnyt - Kuuttaren kehräävän rihmaa häähamoseen; - Tuon olen nähnyt ja siin' useast' olen istunut yöhön, - Ääneti istunut vaan, aatoksiss' uneksuin. - - Mut unohtaisinko nuo suloiset, ikimuistoiset hetket - Tuolla sun helmassas, seurass' ystävien! - Muistoja tuo joka puu, joka kukkainen, joka pensas, - Polkusi mutkikkaat, viirisi salkoineen. - Istunut tuoll' usein lakan all' olen, hartahin mielin - Kuunnellut tarinaa ai'an muinoisen, - Nähnyt valtavat hahmot sen sekä rohkeudella - Taas tulevaisuuden verhoa nostellut; - Nähnyt kaunoiset unet maalleni, toivonut sille, - Toivonut taivasten antimet runsaimmat, - Toivonut sille kuun hopeoita ja kultia päivän, - Teilleen valkeuden rauhoa rannoilleen... - Niin, mitä toivoinkaan, mitä aattelinkaan, mitä näinkään - Tuolla sun helmassas, kukkainen salomaa! - - Kaikki kun taasen nään, on sielullain pyhäpäivä, - Valkaistu tupa sen, työn tomut laastut pois, - Kaikki on tyyntä ja rauhaisaa, vaan rinta se sykkää, - Muiston kellot kun kaukaa kaikuen soi. - - _Paavo Cajander_. - - - - -Runolaulaja. - - - Isossa hovilinnass' on pidot uljahat, - Kruunuista kirkkahista heloittaa valkeat, - Hopeat siellä hohtaa ja kullat välkähtää, - Ja sävelsoitot vienot iloiten helkähtää. - - Ja kuitenkahan riemu ei tunnu riemullen; - Jotakin siellä puuttuu, mut mit', ei tiedä ken. - Ilveillään, lauletahan, hymyillään, tanssitaan, - Vaan tavan vuoks' on kaikki ja teeskeltyä vaan. - - Mut kartanolla ulkon' on riemu julkinen; - Siell' istuu kansan kesken mies vanha laulellen, - Ja korkealle laulu se kaikuu pilvihin... - Kentiesi tuossa oisi iloksi suurtenkin. - - Ja salin ovi kohta se loistoss' aukeaa, - Ja nuorukainen vanhust' esillen taluttaa: - "Paraimmat laulus, ukko, nyt laske soimahan, - Kevättä laula mieliin, iloa rintahan!" - - Ja ovensuussa siinä hän seisoo kourussaan, - Olento halpa, köyhä, ja sauva nojanaan, - Hopealta hohtaa parta, nivukset pitkät sen - Ne lumivalkeoina valuvat harteillen. - - Ja huonehessa valtaa kuin haudan hiljaus, - "Mitäpä tuokin täällä?" vaan kuuluu kuiskahdus, - Ja yli otsain lentää pimeät varjot yön, - Ja kynttilätkin tuikkaa kuin läpi terhenvyön. - - Mut ovensuussa vanhus virittää laulujaan; - Vavisten aluss' ääni ja värjyin kulkee vaan, - Kuin lintu, joka metsäst' on tuotu häkkihin, - Säveltään visertääpi sydämin tykkivin. - - Vaan pian into nousee ja sydän lämpiää, - Ja sävel kasvaa, paisuu ja kaikuin helkähtää, - Ja ukon käyrä varsi se sorjaks kohoaa, - Ja silmist' ihmeenlainen välähdys tuikahtaa. - - Hän sankareista laulaa, uroista Kalevan, - Ja valon taistelusta pimeyttä vastahan, - Hän neiden surman laulaa, mit' äidin lempi on, - Ja pojan tuiretuisen kamalan kohtalon. - - Ja huonehess' on niinkuin salainen tenho ois, - Kuin aamull' on, kun koitar yön vaipan siirtää pois, - Värähtää koko luonto, puun lehvät vavahtaa, - Ja ruskoon peittyy taivas ja kastehelmiin maa. - - Niin huoneessakin siellä nyt sydän sykähtää, - Punoittuu kalvas poski ja kyynel vierähtää, - Ja sumu jäinen haihtuu, yön varjot poistuvat, - Ja kirkkahasti taaskin heloittaa valkeat. - - Ja ompi niinkuin riemu taas näyttäis riemullen, - Ei tunnu helke kullan, ei hohto hopeiden; - Iloitaan, lauletahan, hymyillään, tanssitaan, - Ja kaikki sydänt' ompi ja hartautta vaan. - - Mut vanhus halpa, köyhä, tuo hyljeksitty, - Hän huoneen ylimmällen sijallen viedähän, - Ja kaunis siinä on hän, kuin hohteess' auringon - Satehen vienon jälkeen puu sammaltunut on. - - _Paavo Cajander_. - - - - -Eräässä kansanjuhlassa. - - - Maan, vetten yli ilma raikas kulki, - Uus' aika koetteli lentoaan; - Ja peitost' yön nyt astui kansat julki - Ja niiden kanss' uus henki maailmaan. - Se oli raikas henki aamuruskon, - Jok' innostuksen toi ja toivon, uskon, - Ja salamoina iski sydämiin, - Ja heikot säteet Suomeenkin se heitti, - Mut usma meiltä päivän vielä peitti, - Tääll' isänmaata vielä kaivattiin. - - Se Suomen korpimailla vielä - Ja turvekaton alla piilihen, - Kuin simpsukkainen kuoressaan se päilyi - Ja ark' ol' astumahan ilmoillen, - Siks kun sen _Lönnrot_ löys ja kuoren taittoi - Ja salomaiden aarteet ilmi laittoi - Ja maiden, kansain ihailtaviks toi, - Ja eteemme, kuin lumonnut ois taika, - Uus maailma nyt aukeni, ja aika - Se meihin silmäns' ihmetellen loi. - - Ja salot viherjöi ja päivä koitti, - Ja lämmin liikkui yli vetten, maan, - Ja laulut kaikui, mahtavasti soitti - Nyt _Runeberg'kin_ jätti-kanneltaan. - Uus' aik' on tullut, uuden ajan riennot - Nyt kulkee kautta maiden, täyttää tienot, - Mut kansan viel' on verho silmillään, - Siks kunnes _Snellman_ hengen voimallansa - Pois loihti peittehet, ja Suomen kansa - Tul' omaa itseänsä näkemään. - - Ja hänen sanansa kuin miekka koski - Ja sydämistä mursi kylmän jään, - Ja hänen äänens' innostuksen nosti - Ja tunteet pyhimmät sai syttymään. - Ja vanhat, nuoret kansan alttarille - Nyt kilvan riensi uhraamahan sille - Etunsa, onnensa ja elämän. - Ja kansan vainiolla paahtoi helle, - Ja viljoja nyt nousi tanterelle, - Jonk' äsken karje näytti peittävän. - - Ja alat, joita peitti unheen laineet, - Nyt auraamaan käy _Yrjö Koskinen_. - Ja kansan onnenvaiheet, työt ja maineet - Nyt astuu kirkkahina ilmoillen. - Ja Suomalainen tuntee rinnassansa - Nyt Suomalaiseks' itsensä, ja kansa - Täys-ikäisyyden valtakirjan saa. - Ja poven pohjukasta riemut raikuu, - Ja kautta maiden, mantereiden kaikuu: - Nuo miehet eläköön ja synnyinmaa! - - _Paavo Cajander_. - - - - -Kuva. - - - Mun huonehessani seinäll' on - Yks kuva halpa ja koruton, - Se siinä ollut on monta vuotta, - Ja aina ihaelen ma tuota. - - En tiedä mi siinä viehättää, - Lumenko peittämä harmaa pää, - Vai surun uurtamat vaot nuoko, - Vai silmän lempeä tuike tuoko. - - En tiedä; mutta niin lämmin on - Sen läheisyys kuin auringon, - Ja ompa kuin hänen katsannastaan - Heloittais taivahan rauha vastaan. - - Ma tuntikausia ihaillen - Kuvoa tuot' yhä katselen, - Ei sulho kultoaan punastuvaa - Niin tyystin katso, kuin minä kuvaa. - - Ja kun ma katson, niin vähittäin - Herääpi muistoja mielessäin - Niin armahaita, niin ihanoita - Ja kaivatessani katkeroita. - - Ma poies mennehen polvekseen - Nään lapsuusmaailman riemuineen, - Nään kynttilöitä ja joulupuita - Ja ystävyksiä hymysuita. - - Ja ompa kuin kuva elon sais - Ja mua hellästi katsahtais, - Ja ompa kuin hänen katsannastaan - Heloittais taivahan rauha vastaan. - - Ja senhän vuoksi niin lämmin on - Sen läheisyys kuin auringon. - Mut ken se ompi se armahainen? - Mun oma äitini on se vainen. - - _Paavo Cajander_. - - - - -Matkamies. - - - On joulu-ilta, ja yksin - Vaeltavi matkamies, - Jotakin hän etsivän näyttää, - Mitä etsivi, Herra ties. - - Monest' uljahast' asunnosta - Tuli liekitsee, ilo soi, - Hän huomaavan sit' ei näytä, - Ohi rientävi, minkä voi. - - Kylän äärihin saapuu hän jo, - Pimeys hänen on edessään, - Pimeästäpä kaukaa loistaa - Valo metsästä yksinään. - - Se välkkyvi kuin luo kutsuis, - Hän kutsua noudattaa: - Maja pieni se on, väki siellä - Juur hartauttaan lopettaa. - - Ja kaikuu nyt pyhä virsi, - Ja leimuvat valkeat, - Ja himmeli hiljaa häilyy... - Oi kuulkohot taivahat! - - Kädet ristissä miesi siinä - All' akkunan viivähtää, - Kylm' ympärill' on, vaan hällä, - Sydän hällä se lämpiää. - - Hän viipyvi siinä, kunnes - Kaikk' uuvahtaa lepohon, - Ja kynttilä yksin tuikkaa, - Ja hiljaus kaikkiall' on. - - Mit' etsi se matkamiesi? - Kenties -- kenties kotiaan. - Ja ken oli hän sekä mistä? - En tiedä, -- kulkija vaan. - - _Paavo Cajander_. - - - - -Isänmaani. - - - Jos minne kuljen, mistä lähden, - Tää maani mulle kallis on, - Mut kallis on se vaan sentähden, - Sen kansa kun niin armas on. - Sen kansa taas on armas siksi, - Se maansa kun tek' kallihiksi - Verellään, kärsimyksillään. - - Salomme vaikk' ois täynnä kultaa, - Hopeita hyrskyis aaltomme; - Vaikk' ois meill' loistoa ja valtaa, - Vaan konnan töit' ois muistomme, - Kansamme kulkis hylkyteitä, -- - Ah! silloin maamme varjo meitä - Kuin musta haamu vainoais. - - Vaan nyt ei synkkäin syiden hallat - Moit' isäin haudoilt' eroita, - Ei taistelut, eik' ilkivallat - Maast' armaimmasta vieroita, - Niin korvet synkät, kallioiset, - Kuin laaksot, järvet tuhatmoiset -- - Kaikk' ovat kalliit rakkahat. - - Takana soitten, kallioissa - Sai äidit piilon lapsineen, - Kun urhot kaatui taisteloissa, - Tai voiton toivat armailleen; - Niin korpea kuin vainioita - Luut isäin peitti, veri noita - Kostutti kallis kaikkia. - - Vakaana niinkuin vuoren seinä - Kansamme puolsi maatansa; - Ei huikennellut niinkuin heinä, - Säilytti pyhät tapansa. - Parjatkoot tyhmät, ett' tää kansa - Hyljätty, halp' on tavoiltansa -- - Maan kalliin ostanut se on! - - Muun riemun jos ken ryöstäis multa, - Maan' armahan kun muistot jäis: - Ne rinnassani voiman tulta - Ja innon liekin virittäis. - Oi urhoin kehto, isänmaani! - Suojelkoon Herra armastani, - Siunatkoon hautaa urhojen! - - _J.H. Erkko_. - - - - -Oi, jos oisit, sydämeni. - - - Oi, jos oisit, sydämeni: - Raitis kuni uusi oras, - Puhdas kuni kehdon lapsi, - Kirkas kuni lähteen silmä -- - Niin jos oisit sydämeni! - - _J.H. Erkko_. - - - - -Niittypuro. - - - Näin moititaan: voi kuink' on murheinen - Ja synkän musta niittypuron juoksu, - Vaikk' onkin niityn metsä lehväinen - Ja partahilla kukkain tuhat tuoksu. - - Ei muisteta: tuo puro kotoisin - On synkältä ja hallaiselta suolta, - Ja korven kautta juosten, kuulikin - Se näljänhätää, itkua ja huolta. - - Nyt, kukkaniityn läpi kulkeissaan, - Vilkastui puro, iloisammin hyppii, - Vaan murhe kuvastuupi muodossaan, - Kun rinnassa viel' entismuistot sykkii. - - _J.H. Erkko_. - - - - -Sinikaunokki. - - - Kysytte miks' elokaunikki - Kasvoi pellon leipäviljahan, - Kyntömies vaikk' ei ois tahtonut? -- - Taivassinellään se muistuttaa, - Että on maan päällä muutakin -- - Taivahista, pyhää, ihanaa -- - Paljon muutakin kuin leipä vaan. - - _J.H. Erkko_. - - - - -Vanha mummo. - - - Kasteli kukkaa vanha mummo, - Kukkaa ikkunalla. - "Missä on tyttösi, vanha mummo?" - "Kaukana maailmalla." - - "Tiedätkö millä hän kulkee tiellä, - Vaivainen mummo kulta? -- - "Tiedä en, -- maailma taisi niellä, - Taikka jo peittää multa: - - Kastelen kukkaa, armastani, - Muistelen tyttölasta, - Tuskinpa jälleen puhdastani - Löytänen maailmasta." - - _J.H. Erkko_. - - - - -Aallon kehtolaulu. - - - Nuku, nuku aaltonen, - Nuku jo! - Tuolla laulaa humisten - Kuusisto! -- - Kehtolaulusi se on -- - Nuku aalto rauhaton, - Nuku jo! - - Miksi tahdot katsella, - Kuinka jo - Loukannut on luontoa - Turmio? - Kuinka kukat surkastuu, - Kuinka tuuless' paljastuu - Lehdikko? - - Nuku aalto vaahtopää! - Nuku jo! - Kerran sinun herättää - Aurinko; - Senpä sulle, rauhaton! - Hellä silloin suotu on - Suutelo. - - Herätessäis heloittaa - Kukat jo, - Suloisesti tuoksuaa - Tuomisto. - Liverrykset lintusten - Silloin soi kuin Väinösen - Kantelo! - - Sydän! nuku sinäkin, - Nuku jo! -- - Uni sull' on suloisin - Nautinto, - Toivo aikaa armaampaa; - Nuku, kunnes lopun saa - Taistelo! - - _Iisa Asp_. - - - - -Kevätlaulu. - - - Jo kinos sulaa, katoaa - Pois noron ouruvesiin - Ja roudatonna taasen maa - Käy hangen alta esiin, - Jo päivän silmä keväinen - Taas paistaa meille myhäillen - Jo kevät tullut on! - - Jo riutuu ulapalla jää - Ja laineen kahle irkoo, - Taas tantereella nukkapää - Jo kohta nurmi virkoo, - Jo koivun urvut aukeaa - Ja vihannaksi lehto saa -- - Jo kevät tullut on! - - Taas taivaan alla kiurusen - Soi ääni korkealla, - Ja tuttavamme käkönen - Taas kukkuu kankahalla, - Ei malta pieni perhokaan - Nyt uinailuaan jatkamaan -- - Jo kevät tullut on! - - Siis mielen routa, murhe pois! - Sen kevään lämmin voittaa -- - Ken kaihon orja olla vois, - Kun riemun aika koittaa? - Siis kevään laulu raikas vaan - Nyt kaikkialla kaikukaan! - Jo kevät tullut on! - - _U. v. Schrowe_. - - - - -Pieni mierolainen. - - - Armas päivä paistaa, kohta - Lämpimäks jo muuttuu sää, - Hanki loisteessansa hohtaa, - Sulain kiteet kimmeltää. - - Poika repaleissa vallan - Saloss' yksin kuljeksii. - Hongat, kuuset huminallaan - Häntä täällä tervehtii. - - Pieni mierolainen aina - Yhä rientää eteenpäin, - Eipä murhe mieltä paina, - Rallatellen laulaa näin; - - "Hopsis, jalat! Väsymystä - Tunnetteko? Talohon - Kohta päästään, siellä kystä - Minullekin kyllin on. - - Hongat, kuuset, vaiheitani - Tahdotteko tietää te? - Kuulkaa, tässä kulkeissani, - Nyt mä teille kerron ne! - - Aina muistan riemuin vielä - Isän armaan mökkiä, - Viisi meit' ol' lasta siellä, - Vanhin niistä olin mä. - - Muistan kuinka kotikaski - Tähkäpäin jo kellerti; - Noro hallan irti laski, - Julma viljan runteli. - - Talvi tuli, loppui leipä, - Petäjäistä syötihin -- - Äitiin tarttui tauti, veipä - Hänet kohta hautaankin. - - Häntä multaan saatoin, itkin - Haudallaan ma hetkisen, - Kyynel poskipäätä pitkin - Vieri, jääksi hyytyen. - - Siitä asti tepastellut - Olen mieron tietä ain... - Jopa sulle kertoellut - Olen, metsä, muistelmain. - - Hopsis, jalat, joutukaa jo! - Muuten yövyn korpehen. - Varjot synkät lankeaa jo, - Tuolla päivä laskeiksen". -- - - Yhä kiitää, vaan ei vielä - Ihmisasuntoa näy. - Metsän haamut poikaa tiellä - Uhkaa, mustaks yö jo käy. - - Kylmä yltyy. Tähtein valo - Syttyy taivahalle jo, - Leimuelee pohjanpalo, - Huokaa jynkkä hongisto. - - Kohta aamun koittehessa - Öinen jylhyys häviää -- - Vaan, ken tuolla kinoksessa - Kalvenneena lepäjää? - - Pieni mierolainen siellä - Lepoon vaipui viimeiseen, - Jäätyneenä kiiltää vielä - Kyynel silmän murtuneen. - - _Uno von Schrowe_. - - - - -Kirkkovenheessä. - - - Hei! soutakaamme poiat, - Ja norjat neitoset! - Me kilvan soutakaamme, - Ett' aallot vaahtoiset - Vierellä venehemme - Hilpeinä hyppelee - Ja kokka mahtavasti - Edessä kohisee. - - Ah, kaunis ompi ilma, - Tää Herran päivä on! - Vienosti vedet välkkyy, - On taivas sumuton, - Ja metsät vehreässä - On juhlaverhossaan, - Ja vakavina vaarat - Nostaapi rintojaan. - - Ja uutta ihastusta - Vana nousee mielehen, - Kun venhe viilettääpi - Välitse niemien, - Ja joka salmen suulla - Meit' yhä tervehtää - Taas uudet rannat, saaret -- - Oi, hausk' on retki tää! - - Me airokkahat, kelvot - Olkaamme soutajat: - Pois joukostamme veltot - Ja -- turhan-kiskojat! - Kun voimat taiten käyttää - Ja, harras toimessaan, - Mies ompi kestämähän -- - Se meistä miesi vaan! - - Mut kunnon perämiesi - Täss' ensi arvon saa, - Hän kaikki karit tuntee - Ja suunnan suuntoaa, - Hän, hänpä meidät saattaa - Vakaasti valkamaan, - Siis kiitoksemme hälle - Nyt ensin kaikukaan! - - Ja nyt me laulakaamme, - Oi siskot, veikkoset, - Tään Suomen suloutta, - Mi hurmaa sydämet! - Ja niinkuin mieli puhdas - Nyt kirkkomatkall' on, - Niin työssä tälle maalle - Se puhdas olkohon! - - Ah, herttainen on hetki, - Tää Herran päivä on! - Jo kirkon torni nousee - Tuolt' yli kuusikon. - Ja aamupaistehessa - Se noin kun hohtelee, - Totuuden pyhän tietä - Se meille viittailee. - - Niin maamme tulevaisuus - Myös meille hohtakoon, - Kuin pyhä templi tuolla, - Ja meitä kutsukoon! - Se hohto sydämemme - Innolla täyttäköön, - Ja vauhti rientojemme - Sen ilmi näyttäköön! - - Hei! Soutakaamme veikot - Ja siskot armahat! - Me kilvan soutakaamme - Ett' aallot vaahtoisat - Vierellä venehemme - Hilpeinä hyppelee - Ja kokka mahtavasti - Edessä kohisee. - - Ja laulakaamme kaikki - Nyt täysin sydämin, - Kuink' on tää maamme kallis - Ja meille rakkahin, - Mut Herrallemme harras - Myös kiitos kohotkaan, - Ett' armostaan loi meille - Näin armaan isänmaan! - - _Juhani Pietari Hannikainen_. - - - - -Synnyinseutuni. - - - Mieltäni kun painaa murhe musta, - Luokses silloin, etsein lohdutusta, - Rauhaa pyytäin, pyrkii aatoksein: - Siellähän ain' ennen löysin hoivan, - Siellä, vaivoissani avun oivan - Rakkahiltani sain tuskillein. - - Riemua kun sydämeni saapi, - Ihanuus kun mieltäin innostaapi, - Kirkkaana oot silloin muistossain: - Muistan kuinka riemut puhtahimmat, - Kuinka tunteet ihanimmat - Helmassasi tuntea mä sain. - - Sydämeni sykkää yhä sulle! - Maailmain ja kotimaani mulle - Muinon olit, seutu armahin. - Laajemmiksi kasvoivat ne sitten; - Mutta mielestäni yhä niitten - Vielä olet helmi kallihin. - - _Kaarlo Kramsu_. - - - - -Santavuoren tappelu. - - - Santavuori, surun synkän mieleeni saa sana tuo! - Santavuorell' liikkui kuolo, siellä vuosi hurmevuo. - Kaikukohon sieltä nytkin jälkeen vuosisatojen - Taru pinni taistelusta, saatu haudoilt' urhojen. - - Taisteltihin lakkaamatta varhain aamust' alkaen, - Illan tullen loppui vasta kuolon leikki verinen. - Illan tullen talonpoikain toivo vaipui kuolemaan, - Vaipui, niinkuin päivä kirkas vaipui länteen sammumaan. - - Raikkahasti raikui silloin riemuhuudot sotilain: - Sorrettujen huokaukset hukkui riemuun sortajain. - Huudot kuullen, kuoleva nous talonpoika istumaan, - Kuolon kalme kasvoissansa, pilkan hymy huulillaan. - - "Riemuitkaatte", niin hän huusi, "rikoksista riemuitkaa: - Murrettu on Suomen kansa, sorrettu on Suomenmaa! - Riemuitkaatte siitä, että päivän peitti musta yö, - Riemuitkaatte siksi, kunnes koston hetki vihdoin lyö." - - "Toivehemme halla kylmä kyllä kuolettanut on, - Urohomme urhe'immat sortuneet on kuolohon; - Mut ei talonpojan voima murtunut oo vieläkään: - Vartomaan hän tottunut on, tottunut on kärsimään." - - "Nähneethän jo usein oomme, kuinka koko vuoden työn - Kova onni kukistaapi, tulless' yhden hallayön; - Mut ei silti mieli murru eikä murtua se saa: - Kesää uutta toivokaamme, se voi kaikki parantaa." - - "Kesä uusi koittaa vielä, vaikka kauan viipyiskin, - Kansa uusi nousee silloin, kansa mielin hehkuvin. - Sortajansa sortamalla, onnehen sen käypi tie; - Mutta riemuhuudot teiltä kadoksissa silloin lie." - - "Riemuitkaatte rikoksista nyt te kansan sortajat, - Nythän valta teidän onpi, nyt te ootte voittajat. - Tuhotöistä riemuitkaatte, teidän onpi hallayö, - Mutta seuraukset senki poistava on kansan työ." - - Näin hän lausui. Sammuneena silmänsä jo ummisti, - Kuollehena kuollehitten päälle päänsä kallistuu. - Taivahalla kirkkahasti kimaltelee tähtivyö, - Yli Suomen lepää synkkä Nuijasodan hallayö. - - _Kaarlo Kramsu_. - - - - -Vanhus. - - - "Lepoa vanhus itsellesi suo. - Mit' auttaa sua raataminen tuo?" - - "Ja raskaaksi sinulle käypi työ; - Mi kädessäsi kirves puuta syö." - - "Teit työtä nuorna; nyt jo vanha oot: - Nyt vuorostansa nuoret raatakoot." - - Vakaasti vanhus silmäs puhujaa: - "Ei tehtäväänsä kesken jättää saa." - - "Mä raadoin ennen käsin voimakkain; - Nyt heikontunut lienen voimiltain." - - "Mut miksi työstä kesken luopuisin? - Työalan määräs Luoja kullekin." - - "Ken jättäis työnsä Luojan säätämän? - Työaika onpi aika elämän." - - "Sentähden raadan, raadan täällä vaan - Siks, kunnes kutsun Luojaltani saan." - - _Kaarlo Kramsu_. - - - - -Unen tullessa. - - - Hiljaa, hiljaa! Ilta on. - Taivas tummeneepi. - Luonto tyyntyy lepohon, - Maa jo himmeneepi. - - Haukottava hämäryys - Pirtin pienen täyttää. - Pärekin jo pihdissään - Pienemmästi näyttää. - - Tuutusessa tummemmin - Keinuu leino lapsi -- - Alkaa armas äitikin - Tulla tummemmaksi. - - Sitte saapuu unonen, - Päreen sammuttaapi, - Pitkin pirtin penkkejä - Hiljaa hamuaapi -- - - Istuvaiset nujertaa - Vitkon vuotehelle, - Pitkälleen jo äidinkin - Kaataa kätkyelle. - - Yö jo on ja hämynen - Pirtti unelmoipi. - Sirkka uunin korvassa - Tyytyväisnä soipi -- -- - - _Jooseppi Mustakallio_. - - - - -Paimenen pyhä. - - - Kaukaa kuuluu kumahellen - Ääni kirkon kellojen. - Tuota tarkkaa säikähdellen - Mäellä paimentyttönen. - - Tuota tarkkaa -- -- Kyyneleitä - Vierii vienoposkilleen -- -- - Silloin sana tuulten teitä - Syöksee immen sydämeen: - - "Älä itke, paimen pieno! - Herra kuulee tässäkin!" - Silloin vaipuu tyttö vieno - Maahan, Herran jalkoihin -- - - Pyhävirttä huminoipi - Sitte maa ja taivaskin -- - Mäeltä mäelle sana soipi: - Herra kuulee tässäkin! - - _Jooseppi Mustakallio_. - - - - -Pääskylle. - - - Et silloin, pieni pääsky, - Sä laula riemuten, - Kun meill' on kylmä talvi - Ja maa on valkonen -- - - Vaan silloin Niilin luona - Sä, surren oksalla, - Siipeesi peität pääsi - Näät unta Suomesta. - - _Jooseppi Mustakallio_. - - - - -*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RUNOVIHKONEN NUORISOLLE *** - -***** This file should be named 63829-0.txt or 63829-0.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/6/3/8/2/63829/ - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you will have to check the laws of the country where - you are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/63829-0.zip b/old/63829-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 19131e0..0000000 --- a/old/63829-0.zip +++ /dev/null |