diff options
Diffstat (limited to 'old')
| -rw-r--r-- | old/63845-8.txt | 1838 | ||||
| -rw-r--r-- | old/63845-8.zip | bin | 29581 -> 0 bytes |
2 files changed, 0 insertions, 1838 deletions
diff --git a/old/63845-8.txt b/old/63845-8.txt deleted file mode 100644 index 104b62f..0000000 --- a/old/63845-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1838 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Isännät ja emännät, by Hanna Hämeenniemi - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Isännät ja emännät - Kolminäytöksinen kansannäytelmä - - -Author: Hanna Hämeenniemi - - - -Release Date: November 22, 2020 [eBook #63845] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ISÄNNÄT JA EMÄNNÄT*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -ISÄNNÄT JA EMÄNNÄT - -Kolminäytöksinen kansannäytelmä - -Kirj. - -HANNA HÄMEENNIEMI - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Kirja, -1914. - - - - -Henkilöt: - -KALLE. RAJALA, talollinen. -REETA, hänen vaimonsa. -MANU, Rajalan nuorempi veli. -ANTTI, naapuritalon isäntä. -MAIJA, hänen vaimonsa. -EEVA, Antin sisar. -KUSTAA, mustalainen. -KUSTAAN VAIMO. -HEIDÄN TYTTÄRENSÄ. -MATKUSTAJA. -KAISA, juoruakka. - - - - -Ensimäinen näytös. - - -Rajalan tupa, sisustettu tavallisen talonpoikaistuvan malliin. Oikealla -ovi kamariin, vasemmalla ovi ulos. Uuni helloineen. Pöytäkaappi ja -ruokapöytä. Seinällä astiahylly, jossa on muutamia lautasia ja -savivateja. Nurkassa vesisaavi. Vasemman oven pielessä seinällä miehen -ja naisen vaatteita. - -REETA (istuu tuudittelemassa lasta ja laulaa lujaa kimeällä äänellä: -aa, aa, aa, aa; pau, pau, pau, j.n.e.). - -[Lapsena käytetään paraiten suurta nukkea ja sen äänteleminen -toimitetaan kulissien takana.] - -MANU (tulee). Riti, rati, riti rati rallallei. Riti rati, riti rati -rallallei. - -REETA. Suusi kiinni, että lapsi saa nukkua! - -MANU. Eikös niille lauleta, kun nukutetaan? - -REETA. Kyllä minä itse osaan sen tehdä, ei siinä sinua tarvita. - -MANU. Ajattelin vain olla apulukkarina. - -REETA. Eikö siellä vieläkään näkynyt Kallea kotia tulevaksi. - -MANU. Ei kai hän niin pian tule, kun kerran pääsi tuulottelemaan. - -REETA. On sekin mies. Aina vain matkassa. En ikipäivinä olisi siitä -huolinut, jos tiesin sen tuollaiseksi. Mutta nyt ei auta muu kuin kärsi -pois. - -MANU. Taitaapa tuota olla kärsimistä kummallakin. - -REETA. Mitä -- häh! - -MANU. "Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin." - -REETA. Jo sillä naisella pitäisi olla villainen sydän, joka ei -tällaisesta elämästä suuttuisi. Kun se nyt sieltä tulee, niin minä -annan, että on kylki mustana. Puolen viikkoa on taas viipynyt -kaupunkimatkallaan, ja talo saa olla isännättä. - -MANU (ivallisesti). Mitäs isännästä, kun on reilu ja etevä emäntä. - -REETA. Älä sinäkään siinä ivaile, ei tämä ole leikin asia. - -MANU. Ei, ei tietenkään. Ollaan totisia kun tohvelin alla. - -REETA. Saapas nähdä, minkälaisia kauppoja siellä taas tehdään. Olisi -parempi, että itse tekisin kaupunkimatkat, niin säästyisivät monet -harmit. - -MANU. Niin, taikka ehkäpä olisi kaikkein parasta, kun kerrassaan olisit -isäntänä ja emäntänä saman tien. - -REETA. No, kyllä minä kykenisin kumpaankin. - -MANU. Ihme vain, miksi ollenkaan menit naimisiin, noin reima ja etevä -vaimoihminen! - -REETA (kuunnellen). Olepas hiljaa! Olin kuulevinani rattaitten ratinaa. -Jokohan ne vihdoinkin tulevat? (Menee ikkunaan.) Ne ne ovat, Kalle ja -naapurin Antti. Mutta kuka niillä on kolmantena? - -MANU (menee ikkunaan). Sehän tuo on hyvänpäiväinen mustalais-Kustaa. -Niillä on kai taas hevoskauppoja tekeillä. - -REETA (pontevasti). Ei tässä talossa noin vain mustalaisten kanssa -kauppoja tehdä. On siinä sanomista minullakin. -- Antti näkyykin -menevän kotia, mutta Kustaan se aikoo tuoda sisälle. Odotappas! (Alkaa -hääräillä huoneessa.) - - Kalle ja Kustaa (tulevat rallattaen ja hieman hutikassa. - Kallella kädessä naisen villahuivi). - -KALLE. Hei, pojat! Isäntä tulee kotia. -- Morjesta, eukko! Tuleppas -lyömään kättä, kun näin monen ajan päästä tavataan. - -REETA (kääntyy kiukkuisena selin eikä puhu mitään). - -KALLE. No, no, mitäs siinä nyt ujostelet. Katsoppas, kuinka korean -huivin minä toin sinulle tuliaisiksi. (Levittelee huivia.) - -KUSTAA. Kovinpa se emäntä on vähäpuheinen. Taitaa olla suuttunut. - -REETA (alkaa hääräillä hellan luona). - -KALLE. Eikö sinulla ole siellä edes kahvia valmiina? - -REETA (pesee kiukkuisesti astioita). - -KALLE. Ohoh! Jokohan meidän akasta on tullut kuuromykkä sillä aikaa? -Koitetaanpas! (Huutaa Reetan korvaan.) Reeta! - -REETA (lyö pesurievulla Kallea suulle). Ole kiljumatta, mokomakin -reisusälli. - -KALLE. Ai turkale! On sillä sisu ainakin tallella, ja sehän se onkin -paras osa koko eukossa. Mutta olkoon nyt. Joka syyttä suuttuu, se -lahjatta leppyy. (Panee huivin taskuunsa.) Tule nyt, Kustaa, tänne -pöydän luokse istumaan, niin saadaan päättää se hevoskauppa. - -KUSTAA (innostuen). Hei, isäntä-kulta! Anna satanen väliä, niin -paikalla tuli kaupat. Ja sitten saatkin semmoisen hevosen, ettei toista -koko maailmassa. - -REETA (topakkana). Ei tässä nyt ruveta mitään kauppoja tekemään, se on -varma se. Parasta on, että menette nukkumaan päänne selviksi. - -MANU. Jahah, jopa se Reetalta juttu sujuu entiseen malliin. Minä jo -pelkäsin, että oli koko hyvän puhelahjansa kadottanut. - -REETA. Kyllä sitä silloin on kun tarvitaankin. - -KALLE. Mutta tässä ei sitä nyt tarvita, sillä me olemme siksi selviä, -että tehtävämme tiedämme. Hoida sinä vain omat askareesi, äläkä kajoa -miesten hommiin. Pidä mielessäsi, että minä tämän talon perämies olen. - -REETA. Mutta minä kajoan ja sanon, että nyt ei tule mitään kauppoja. -(Ottaa luudan nurkasta ja alkaa lakaista lattiaa.) - -KUSTAA. Hei, herttakulta emäntä, älkää nyt suuttuko! Tämä on isännälle -hyvä kauppa. - -REETA. Ja sinulle kai huono. Kyllä minä mustalaisten kaupat tiedän. -Petos on aina mielessä. Sellaisia herttakultia te olette. - -KALLE (Kustaalle). Ei siitä nyt huoli piitata, mitä Reeta sanoo. - -KUSTAA (mielistellen). Heh, niin, ainahan ne emännät ovat sellaisia. -No, annatko sen sata -- -- - -REETA (äkäisesti). Johan minä sanoin, että kauppoja ei tehdä. Laita -itsesi ulos, mustalainen, taikka -- -- (uhkaa Kustaata luudalla.) - -KUSTAA. Hei, hei, kuinka kipakka mamma! On minullakin akka, mutta -- - -REETA. Vai vielä sinä siinä ilkut! Tuosta saat! (Lyö luudalla -Kustaata.) - -KUSTAA (torjuen). Kah, kun onkin räähkässä sappea! Mokoma saituri, -sappirakko, ruisrääkkä! - -REETA (äksysti). Ulos, ulos, ulos! (Pieksää luudalla Kustaata, joka -niska kyyryssä peräytyy ovelle.) - -KUSTAA. Susi syököön lampaasi karvan kantamattomiin, karhu karjasi -kaatakoon! (Ovessa.) Senkin räkättirastas! - -KALLE. Mutta, Reeta, sinähän olet aika sotasankari. - -MANU (nauraen). Jaa-ah, kun olisi nuijasodassakin ollut akat mukana -matkassa, niin paremmin olisi käynyt. - -REETA. Suunne kiinni siinä molemmat, tai saatte samasta luudasta. - -MANU. Mistähän minäkin saisin noin remsseen eukon. (Menee kiireesti -ulos.) - -KALLE. Niinhän sinä ennen tyttönä olit kuin Herran enkeli, kiltti ja -suloinen. En ymmärrä, mistä sitä sisua nyt niin paljon on tullut, että -riittää joka päivälle. - -REETA (itkien). En minäkään sinua tuollaiseksi arvannut. Ja luuletko, -ettei sydän tällaisessa elämässä kovetu. Aina vain retkiä ja matkoja, -juomista ja kauppoja. Mitä talo tuollaisella isännällä tekee? - -KALLE. Jos totta puhutaan, niin kyllä minä siinä isännän työt teen, -missä sinäkin emännän, sillä eivät ne sinunkaan hommasi niin -mallikelpoisia ole, sen paremmin ruoanlaiton kun lastenhoidonkaan -suhteen. Ja sitten sinä pidät senpäiväistä marinaa kaikista turhista, -niin ettei oikeallekaan puheellesi tule pannuksi mitään arvoa. -Paremmaksi minäkin sinut ottaissani luulin. - -REETA. Kunhan olisit itse naisen asemassa, niin näkisit minkälaista on, -kun on kymmenen työtä yht'aikaa tehtävänä. - -KALLE. On ne työnsä ja huolensa miehilläkin. - -REETA. Hätäkö miesten on. Kun saavat määrätyt työnsä ja tehtävänsä -suoritetuksi, niin väliajat vetelehtivät. Naiset saavat olla aina -valjaissa. - -KALLE. Miesten työ on siksi paljon raskaampaa, että pitääkin saada -levätä. Vähälläpä nuo nyt tuollaiset työt suorittaisi, kun naisilla on. - -REETA. Kyllä naiset paremmin ominensa aikaan tulisivat kun miehet. - -KALLE. Vielä mitä! Mutta miehet sentään elelisivät että hurisisi, -vaikk'ei olisi yhtään hameniekkaa koko kylässä. (Kävelee hellan luo.) -Eikö sinulla tosiaankaan ole kahvia valmiina? - -REETA. Koeta nyt näyttää taitoasi ja keitä itse. Minun pitää mennä -juottamaan vasikoita. - -KALLE. Mitäs minä kahvinkeittoon rupean, kun mulla akkakin on. Keitä -ensin kahvi ja juota sitten vasikat. - -REETA. Enkä keitä. - -KALLE. No ollaan ilman sitten. Mutta tästä lähtien minä en myöskään -osta yhtään kahvipapua sinulle. (Menee kamariin, josta tulee hetken -päästä saali käsivarrella.) - -REETA. Mihin sinä sitä saalia viet? - -KALLE. Panen nurmelle alleni, kun menen pihalle nukkumaan. - -REETA. En minä anna parasta saaliani sinne tuhrittavaksi. (Tarttuu -saaliin.) - -KALLE (vetää saalia). Mutta minä otan sen! - -REETA. Etkä ota! (Nykäsee saalin Kallelta ja aikoo juosta pihalle, -mutta Kalle saa hänet ovessa kiinni.) - -KALLE. Anna se hyvällä! - - (Molemmat kiskovat saalia puoleensa. Kalle nykäsee - sen äkkiä Reetalta, jolloin Reeta kaatuu.) - -REETA (pystyyn ponnahtaen). Nyt et sitä ota, et hyvällä etkä pahalla. -(Juoksevat ympäri huonetta. Kalle edellä, Reeta jäljessä.) - -REETA. Annatko sen pois, annatko, annatko! - -KALLE. En, en! (Kompastuu jakkaraan, jolloin Reeta saa siepatuksi -saalin.) - -REETA. Ähä, Sitä sinulle piti! - -KALLE. Älä vielä ähättele! - - (Alkavat taas juosta ja Kalle on saamaisillaan Reetan kiinni, - mutta tämä painaa saalin huoneen nurkassa olevaan vesisaaviin.) - -REETA (vahingoniloisena). Ota nyt sieltä, jos mielesi tekee! - -KALLE. Osaan minä nukkua ilman sitäkin. Mutta ei se kirkkosaalisi minun -allani olisi tuollaisen siivoiseksi tullut kuin nyt tuossa saavissa -(Menee ulos.) - -REETA (perään huutaen). Se on pieni asia, kunhan sinä vain et sitä -saanut. (Laittaa kahvipannun tulelle). - - (Lapsi äännähtelee). - -REETA. Veikkokin heräsi tähän meteliin. (Alkaa soudatella lasta ja -puhelee puoleksi laulaen.) Sellaista se on aina tämä elämä meillä. En -tiedä mikä on syynä. Kalle löytää aina moittimista minussa ja minä -hänessä. Ikäväähän se tällainen on, mutta miten se paranisi, -- niin, -miten? - -MAIJA (tulee). Päivää! - -REETA. Päivää! Käy peremmälle. - -MAIJA (istuu). Täytyi tänne juosta pakoon, kun tuli Antin kanssa riita. -Hän moitti minun velliäni pohjaanpalaneeksi ja heitti siansankoon koko -vadillisen. Olipa hyvä, ettei päälleni nakannut. (Itkee.) Vaikka minä -kuinka koettaisin laittaa, niin mikään minun työni ei kelpaa. - -REETA. Samahan se on asia meilläkin. Aina vain tulee kinastusta -kaikesta. Ajattelin tässä juuri, miten saisi asiat parannetuksi, sillä -ikäväähän tämä tällainen on. - -MAIJA. Niin se tahtoo olla ihmisten kesken aina, että kun välit kerran -alkavat mennä vinoon, niin ei niitä ole niinkään helppo suoristaa. Aina -vain tuntuu niinkuin toinen pistelisi ja tahallaan hakisi syitä -moitteeseen. - -REETA. Niin se on, niinhän se on. Mutta minkä sille mahtaa? - -MAIJA. Niin juuri, minkä sille mahtaa? Ehkä on syytä meissä -vaimoihmisissäkin, mutta kyllä nuo miehet sentään liian vähäksi -arvioivat meidän työmme ja huolemme. Koettaisivatpa joskus itse ruveta -emännöimään, laittamaan ruuat, hoitamaan lapset, vasikat ja porsaat, -niin saisivat nähdä, ettei sekään homma niin leikinasia ole, kuin -syrjästä katsoen luulisi. - -REETA. Ei ole, ei. Mutta kunhan saisi jollakin keinolla nuo miehet sen -ymmärtämään. - -MAIJA (elostuen). Mitähän jos koettaisimme saada nuo ukot joksikin -aikaa rupeamaan emänniksi, niin eivätköhän osaisi antaa meille ja -töillemme parempaa arvoa, kun näkisivät, ettei naistenkaan työ niin -helppoa ole. - -REETA (naurahtaen). Tosiaankin! -- Tuo ei taitaisi olla hullumpi tuuma. - -MAIJA. Lykättäisiin jo ensiviikolla emännyys ukoille. Onhan hauska -nähdä, kuinka siinä suoriutuvat. - -REETA. Tehdään niin! No voi toki! Olen jo näkevinäni Kallen touhut. Ei -niitä nauramatta katso, se nyt on varma se! Hän kun ei elämässään ole -tottunut naisten hommiin. - -MAIJA. En luule, että on parempaa Antinkaan touhu. - -REETA. Selvähän se. - -MAIJA. Minäpä laitan Antille taikinan. Hän moitti viime leipomustani -huonoksi. Tehköön nyt itse paremmin. - -REETA. Kyllä Kallella on hikoilemista, kun saa edes tavallisetkaan -askareet toimitetuksi. - -MAIJA. Niin, tästä voi tulla vielä hauskaakin. - -REETA. Kyllä kai siitä soppa syntyy! Kunhan nyt saisimme nuo ukot -suostumaan. (Nauravat.) - -REETA. Jahah! Kahvi jo kiehuu. (Nostaa pannun hellan reunalle.) Olkoon -nyt tuossa selkenemässä, käyn sillä välin juottamassa vasikat. Tule -sinäkin katsomaan sitä uutta rotuvasikkaa. Palataan sitten kahville. -(Menevät.) - - Antti ja Kalle (tulevat puhellen sisään). - -KALLE. Niin, kyllä nuo akat alkavat vaatia vähän liian paljon. - -ANTTI. Siitä täytyy tehdä loppu, ennenkuin ne panevat meidät hameissa -käymään. - -KALLE. Niin, mutta millä keinolla? Eihän sitä nyt heikompaa astiaansa -viitsisi kuranssaamaankaan ruveta, ja suunsoittamisessa ei mies koskaan -naiselle piisaa. - -ANTTI. Ties hänet. Minä puolestani olen jo koettanut sekä toista että -toista, mutta ei kumpikaan näy auttavan. - -KALLE. Siitähän se riita on parhaastansa, että me muka huonosti -isännöimme. Mutta koettaisivatpa kerrankin itse isännän työt toimittaa, -niin näkisivät mitä siitä syntyisi. Hyvähän sitä on toisen töitä ja -toimia mestaroida, kun ei ole tarvis niistä itsensä huolehtia. Mutta -jos nyt panisimmekin akat aisoihin ja koetteeksi antaisimme heille -isännyyden joksikin aikaa. Eiköhän se temppu hiukan auttaisi. - -ANTTI. Heh-heh! No jaa, voisihan tuota vaikka koettaa. Eihän se nyt -ojaan viene. Tuohon käteen! - - (Lyövät kättä.) - -KALLE. Ja heti, kun akat alkavat ensikerran ärhennellä, tehdään tästä -tosi meiningit. - -ANTTI. No tehdään niin! - -KUSTAA (tulee kiireesti). Nyt, isäntäkulta, päätetään kaupat. Näin -emännän menevän pois ja juoksin tänne heti sitä hevoskauppaa -lopettamaan. - -KALLE. Mennään sitten tuonne kamarin puolelle juttelemaan, jos sattuisi -emäntä tulemaan. (Menevät.) - - Eeva ja Manu (tulevat käsitysten sisään). - -EEVA. En minä nyt jouda opettelemaan sitä uudenaikaista tanssia. Tulin -vain hakemaan Anttia ja Maijaa, kun saimme pitkämatkaisen vieraan. - -MANU. Minä näytän sinulle kuitenkin mihin tapaan se olisi menevä. -Katsohan nyt. (Viheltää jonkin uudenaikaisen tanssin säveltä ja tanssii -jonkun askeleen.) Tällä tavalla, näin, näin. - -EEVA. Joko ne Rintakylän tytöt sitä osasivat. - -MANU. Jo kyllä, ja opettivat vielä minullekin. - -EEVA. Oliko siellä somia tyttöjä? - -MANU. Olihan niitä, mutta älä pelkää, kyllä minä sinut sielläkin -muistin. - -EEVA (ujona). Enhän minä sitä senvuoksi kysynytkään, muuten vain. - -MANU. Et tietysti. Mutta tule nyt, niin koetetaan yhdessä. (Tanssivat -vähäsen, Manu rallattaa.) - -MANU. Niinhän sinä olet hyväoppinen, kuin Toiskan Mikin varsa. Sehän -meni jo. - - (Antin ääni kuuluu kamarista.) - -EEVA. Voi, voi! Veli on siellä. Mitä ihmettä hän sanoo, jos näkee minut -sinun kanssasi. Hän kun ei tiedä mitään meidän väleistämme. Ja nyt hän -on varmaan kuullut kaikki. - -MANU. Ne taitavat tulla tänne tupapuolelle. - -EEVA. Voi toki! Mihin minä nyt menen? - -MANU. Käy vaikka tänne minun selkäni taakse piiloon. - -EEVA. Ei, ei, minun täytyy juosta aika kyytiä kotia. Hyvästi! (Juoksee -pois.) - -MANU. Hyvästi! - - (Miehet tulevat kamarista.) - -KALLE. Istukaa nyt siihen pöydän ympärille, niin otetaan pienet -hevoskauppa-harjakaiset. Käy sinäkin, Manu, samaan joukkoon. (Noutaa -kamarista pullon ja asettaa pöydälle.) Olisipa nyt vähän kuumaa vettä. -(Menee hellan luo.) Voi helkutti! Täällähän on aivan täysinäinen, kuuma -kahvipannu. (Asettaa kahvivehkeet pöydälle ja kaataa kuppeihin.) -Pankaahan nyt sekaan sen mukaan, kuin tuosta tilkasta riittää. Mutta -pidetään kiirettä, että saadaan nämä pois, ennenkuin eukko tulee. - - (Tekevät puolikupposia ja hörppivät ne kiireesti.) - -ANTTI. Aah, sepäs maistui! Kiitos, naapuri! - -KUSTAA. Suuret kiitokset ja siunaukset, hertta isäntäkulta! - -KALLE. Ei kiittelemistä. (Korjaa astiat ja pullon pöydältä.) Mutta -mitähän eukko nyt sanoo kun kahvipannua on tullattu? Pitää kai lisätä -se taas täyteen. (Ottaa pöydältä kaljatuopin.) Pannaan vaikka tätä -kaljaa, niin ei tule liian laihaksi kahvi. Ja suolaa kai pitää myös -vähän lisätä. Kas noin! Olkoon nyt siinä hellalla edelleen, että -kuumenee. - -MANU. Mitähän tästä lystistä seuraa, kun Reeta palaa. - -KALLE. Noo, ei merkitse mitään, jos vähän rähistään; siihen on meillä -jo niin totuttu. - -ANTTI. Niin on meilläkin, jotta sellaisia ei kannata ajatella. Eikä -niiden naisväkien mekastamisia ylipäänsä pidä ottaa vakavalta kannalta. -Häijyyttään mitä ärisevätkin. - -KALLE. Mutta on se kumma paikka, että on niin paljon pahoja akkoja, -vaikka minun tietääkseni ei ylimalkaan pahoja tyttöjä ole olemassakaan. - -MANU. Niinkuin laulussakin sanotaan (laulaa): - - Hyväthän tytöt kaikki on - sulosilmät, simakielet. - Mistäs tulee pahat akat, - mikä muuttaa mielet! - -KAIKKI (remahtavat nauruun). - -REETA (tulee Maijan kanssa). Mitä maailmanlopun elämää täällä pidetään? - -KALLE. Kuulimme tässä vain lystikkään laulun akkaväestä. - -REETA. Kyllä teillä on teidän lystinne. - -KUSTAA. Missäs emännät kävivät? - - (Reeta ja Maija eivät puhu mitään. Seuraa hetken hiljaisuus, - jolla ajalla Reeta asettaa kahvivehkeet pöydälle.) - -REETA. Tule nyt, Maija, kahville. - -MAIJA. Kiitoksia! - - (Miehet vilkuilevat ja kuiskailevat keskenään virnistellen. - Naiset asettuvat pöytään ja puhelevat aivan niinkuin ei - miehiä olisikaan.) - -REETA. Ota nyt, ennenkun jäähtyy. Minkälaista se lienee? Näytti -kaataissa vähän laihalta. - -MAIJA. Hyväähän kahvia sinä aina keität. (Ryyppää kahvia, vetää suunsa -väärään ja alkaa yskiä.) - -REETA. No, mikä nyt tuli? - -MAIJA. Taisi mennä väärään kurkkuun. - -REETA. En minä ainakaan kadehtinut. - -KALLE. Enkä minäkään. - -REETA (ryyppää kahvia, juoksee likaämpärin luo ja sylkee yskien kahvin -suustansa). - - Miehet (nauravat). - -KALLE (tekeytyen viattomaksi). No, mikäs kahviin on tullut? - -REETA. Jahah, kyllä minä yskän ymmärrän. Sinä, kelvoton, olet ollut -pannun sotkemassa. Tuoss' on sulle! (Vanuuttaa Kallea korvista.) Noin, -noin! Tekeekö vielä toiste mielesi pilan tekoon, mullikka? - -KALLE (kumartuu nauraen). Älähän vain korvia vie! - -ANTTI. Mutta Reeta! Mitä tuo nyt on tuollainen? - -MANU. Etkö sinä sitä tiedä jo kokemuksesta, vanha, naimisissa oleva -mies, että rakkautta se on. Rakkaushan jaetaan kahteen pääkappaleeseen: -ensimäinen on ennen avioliittoa, ja silloin ollaan näin (halaa Maijaa); -toinen on aviollinen rakkaus, ja siitä antoi Reeta juuri näytteen. - -ANTTI. Mutta ei sitä sentään sovi ilmaista ihmisten aikana, niinkuin -Reeta teki. - -MAIJA. Mitäs sinä muiden asioihin tuppaudut, ole kotona kuinka häijy -tahansa. - -ANTTI. Nainen vaietkoon seurakunnassa, sanoi Paavali. Mene kotiin -hoitamaan taloutta, äläkä lentele pitkin kylää koko päivää. - -MAIJA. Kyllä minä askareeni aina paremmin hoidan, kuin sinä -isännyytesi, tollikka. - -ANTTI (matkien). Paremmin, paremmin, -- tuota nuottia olen kuullut jo -vuosikausia. Rupeaisit itse isännäksi ja toimittaisit sen viran -paremmin kuin minä, etkä siinä yhtenään lörpöttäisi. -- Oikeastaan me -olemmekin päättäneet -- -- -- - -MAIJA. Mitäs teidän päätöksistänne, mutta me olemme päättäneet -- -- -- - -KALLE. Olemme päättäneet panna teidät isänniksi. Saatte sitte näyttää -parastanne. - -REETA. Ja me olemme päättäneet panna teidät emänniksi. Vai uskallatteko -ryhtyä vaihtokauppaan? - -KALLE. Tottakai me siinä toimeen tulemme, missä akkaväkikin. - -ANTTI. Mikäs siinä, kyllä me suostumme. - -KALLE. Teidän on siis ensiksi alotettava heinänteko, laitettava haravat -ja viikatteet kuntoon, korjattava reet ja latojen katot. - -REETA. Mutta eihän vielä ole aijottu heinäntekoa alottaa. - -KALLE. Nyt kumminkin alotetaan. - -ANTTI (ivallisesti). Meidänkin Maija saa nyt näyttää erinomaista -taitoaan näissä miesten töissä. - -MAIJA. Saattekin nähdä oikein mallikelpoisia isäntiä. - -REETA. Sen sanon minäkin. - -KALLE. Ja me annamme teille käsityksen, minkälaisen kelpo emännän tulee -olla. - -ANTTI. Niin juuri. - -REETA. Ei tässä talossa nyt ainakaan ryypiskellä eikä mustalaiskauppoja -tehdä. - -KALLE. Eikä myöskään pidetä turhaa mutinaa ja rutinaa tämän emännän -aikana. (Taputtaa rintaansa.) - -REETA. Hyvä juttu! - -KALLE. Koska sinä, Reeta, nyt olet isäntä, niin merkiksi annan minä -sinulle nämä housut lainaksi. (Heittää tuvan naulasta housunsa -Reetalle.) - -REETA. Mitä minä semmoisilla? - -KALLE. Ota pois! Ne ovat käytännölliset kapineet, etenkin kattoja -korjatessa! - -REETA. No, en minäkään niin köyhä ole, etten voisi sinulle lainata. -Tuoss' on, ota! (Heittää hameensa naulasta Kallen päälle.) Se voi olla -tarpeen lapsia hoidellessa. - -Väliverho. - - - - -Toinen näytös. - - -Sama pirtti. Kaikellaisia talouskapineita huiskin haiskin ympäri -huonetta. Järjestys muutoinkin huononpuoleinen. - -KALLE (huivi päässä ja suuri esiliina edessä syöksyy sisään lypsinkiulu -kädessä). Tuhannen sarvipäät! (Heittää kiulun permannolle.) En enää -elämässäni mene lypsämään, vaikka täytyisi tappaa joka ainoa sorkka. -Ensin sain vähän maitoa herumaan, mutta sekin meni pitkin hihaa ja -käsivarsia. Sitten potkasi Kirjo minut kiuluineni kumoon. Olkoot minun -puolestani vaikka ikänsä lypsämättä! (Huutaa auki olevasta akkunasta.) -Manu! Manu! Vie lehmät hakaan vain! -- Mitä sanot? -- Ettäkö eivät ole -lypsetyt? -- On ne lypsetty jo aikoja sitten. -- Utareetko kovat? -- -Etkö ymmärrä, että johan niihin on ehtinyt tulla uutta maitoa, sillä -onhan päivä pian puolessa. Lennätä ne nyt vain pois silmistäni ja -hetipaikalla. (Ulkoa kuuluu hätäistä lehmänkellojen kalinaa.) No, nyt -niistä edes pääsi! (Heittää huivin päästänsä.) Tuonkin räsyn panin -korviini, että lehmät paremmin lypsää antaisivat. -- (Kävelee -laattialla.) Mitä minä nyt päivälliseksi laitan? Väki tulee pian kotia, -eikä minulla ole mitään valmista. Laittaisinkohan perunasoppaa? -Siitäkin on vaivaa, kun pitää kuoria perunat. Jos taas keittäisin -perunoita kuorineen, niin voisi Reeta ähätellä, että en muuta osannut. -(Tuumii.) -- Nytpä tiedän. Oikeen hyvän ja jykevän riisiryynipuuron -minä keitän. Näytetään eukolle, että tämä poika osaa. (Tekee hellaan -tulen sekä asettaa padan tulelle.) - -REETA (tulee). - -KALEE. No, mitä nyt? - -REETA. Tuota noin, että en minä saa sitä ladon kattoa korjatuksi, kun -on niin tuulinen päivä. - -KALLE. On saaminen! Tuulilla ja sateillahan minäkin sellaiset työt olen -tehnyt. - -REETA. Mutta jos huomenna olisi tyynempi, että uskaltaisin edes kiivetä -katolle. Enkö minä nyt voisi alottaa sitä heinäntekoa? En ole saanut -vielä mitään aikaan. - -KALLE. Näin pitkällä on jo päivä, etkä ole vielä mitään ehtinyt edes -alkamaan. Alota nyt, herran tähden, jotakin. Ennen en anna -päivällistäkään, ennenkuin saat jotakin aikaan. - -REETA. Kun on niin tottumaton -- - -KALLE. Niinpä niin. Mutta en minä viitsi turhista riidellä, alota vain -heinänteko. Saat ruunan ajettavaksesi. Tule, niin minä autan vielä -valjastamisessakin. (Menevät.) - -MANU (tulee). Huh, huh, huh! Kylläpä tuli kuuma niiden kanssa -juostessa. Miksi lienevätkään lehmät olleet niin villillä tuulella? - -EEVA (tulee nauraen). Olin utelias näkemään, minkälaista elämä täällä -nyt on. Meidän "emäntä" leipoo parhaillaan. - -MANU. Kyllä me toimeen tulemme. Minä autan velimiestä ja teen mitä hän -käskee. - -EEVA. Sinähän oletkin niin hyväsydäminen. - -MANU. En tiedä, tokko minä sydämen puolesta niin hyvä olisin, mutta -tämä täällä, (osoittaa selkäänsä) on saanut veljen ja hänen vaimonsa -holhouksen alaisena siksi pahoja pamauksia, että on oppinut nöyrtymään -jo pienestä pitäen. - -EEVA. Manu-parka, sinähän jäit jo pienenä orvoksi. Oikein on sääli. - -MANU. Ei minua sääliä tarvitse. Olenhan jo aika mies ja kykenen -vuorostani antamaan muille selkään. Ainakin Kallen lapsille. - -EEVA. Mutta kuka nyt Veikkoa hoitaa ja missä Anna ja Eemil ovat? - -MANU. Anna ja Eemil juoksevat pitkin kylää, sillä eivät lapset näin -kesällä sisällä viihdy. Veikko nukkuu, mutta pelkään, että pulaan -joudumme, jos hän herää ja alkaa porata. Mutta kait sinä sitten hoidat -häntä, jos sattuisi nyt heräämään. - -EEVA. Hoidanhan mielellänikin. - -MANU. Kyllä minä sitten lainan maksan ja hoidan lapsia sinun kanssasi, -kun me naimisiin menemme. - -EEVA. Niin, -- ja etkös sinä myöskin valvo niiden kanssa, jos ne ovat -kiukkuisia ja huutavat öisin. - -MANU. Tjaa -- sitä en minä voi luvata. Minä olen niin raskas-uninen, ja -kun on päivän ollut kovassa työssä, niin ei jaksa. - -EEVA. Mutta käly sanoo, että hänellä on yhtäpaljon työtä, kuin -Antillakin ja että -- että Antinkin pitää -- -- - -MANU. Sanokoon kälysi mitä tahansa, mutta jos minun pitää ottaa -sinunkin työsi niskoilleni, niin on parasta ettemme mene naimisiin -ollenkaan. - -EEVA (puoleksi itkien). Voimmehan me silti mennä. Kyllä minä huushollin -hoidan ja eihän sitä tiedä, tuleeko niitä lapsia -- - -MANU. Tuleeko? Kyllä tulee, ja pitää niitä toki tullakin! Mutta sinä -saat ne hoitaa. Eikös niin? - -EEVA. Niin, niin. Mutta elä nyt vain ole vihainen. - -MANU. En ollenkaan! Mutta minä olen viisaampi kuin velimies ja teen -tällaiset riidanaiheet turhiksi jo ennen naimisiin menoa. Te naiset -olette niin oikukkaita kapineita, että teidän päähänne voi pälkähtää -vaikka minkälaisia hassuja vaatimuksia. - -EEVA. Luuletko, ettei meille naimisissa ollessamme sitten riitaa tulisi -ollenkaan. Riiteleväthän Maija ja Anttikin joka päivä. - -MANU. Kyllä ihmisillä riidanaiheita aina niin paljon riittää, ettei -ikävä tule, mutta emmehän me viitsi samaa toramyllyä jauhattaa, kuin -veljet ja kälyt. Enkä minä aijo sinua työllä tappaa. Jos et jaksa, niin -otetaan apulainen. - -EEVA (Manun kaulaan hypäten). Sinä olet aina niin hyvä! - -MANU (sieppaa Eevaa vyötäisistä ja alkaa lennättää ympäri huonetta -laulaen: "heippa reippa rallaa, häät on joutumallaan j.n.e."). - -EEVA. Päästä herran tähden irti! Joku tulee! Näin vilahduksen ikkunasta -ja porstuassa kolistellaan. Mitä tietä minä nyt pakoon pääsen? - -MANU. Hyppää tuosta ikkunasta ulos! - -EEVA. Kun ehtisin! (Menee Mamin auttamana ikkunasta ulos.) - -MANU (kävelee vihellellen lattialla. Kalle tulee). - -MANU (Kallelle). Mitäs töitä minä nyt tekisin? - -KALLE. Ota tuo ruuanlaitto huoleksesi ja pane pataan riisiryyniä. Hoida -sitten tulta, niin että pian kiehuu. - -MANU. Kyllä minä puita panen, että on tuli kuin juhannuskokko. -- -Kuinka paljon niitä ryynejä pannaan? - -KALLE. En minä tiedä. Pane nyt arviokaupalla. - -MANU (hakee pöytäkaapista ryynipussin ja kaataa pataan sekä korjailee -tulta). - -ANTTI (syöksyy sisään suuri, mustaksi palanut leipä kädessä). Kuulehan -naapuri! Mitä minä nyt teen, kun nämä leivät paloivat aivan karrelle? - -KALLE. Kuinka sinä sillä tavalla?... - -ANTTI. No, kun minä paistoin niitä ensin kolme tuntia, eikä ottanut -ollenkaan kuorta tullakseen, niin lämmitin uunin uudelleen vähän -pontevammin, ja nyt ne eivät ehtineet olla kuin kymmenen minuttia, kun -korventuivat, peevelit, tuon näköisiksi. - -KALLE. Ovatpa nyt sitten ainakin kypsiä. - -ANTTI. Ovat, ja niin perinpohjaisesti, että sisältäkin näyttävät kuin -sysihauta. Mitä minä nyt Maijalle sanon, kun hän kotia tulee? - -KALLE. Sano, että palanut on terveellistä vatsalle. - -ANTTI. Ei näitä voi laskea hampaidenkaan lävitse. Hulluinta vain on, -että meillä ei ole leipää ollenkaan. Etkö sinä voisi lainata edes -päivälliseksi. - -KALLE. Lainaan kyllä ja annan vielä hyvän neuvonkin. Hautaa palaneet -leipäsi jonnekin ja laita taikina uudelleen. Sano sitten Maijalle, -ettet ole ehtinyt leipoa vielä ollenkaan. - -ANTTI (lyö Kallea olalle). Kiitos, naapuri! Sinä olet aina hyvä -auttamaan. - -KALLE. Ei kestä, ei kestä. Ainahan sitä lähimäistä niin paljon -autetaan. Tule mukana aittaan, niin saat leivät. (Menevät.) - -MANU (hämmentelee pataa ja laulelee): - - "Keitä sä kultani kahvia, - ja keitä kattilalla; - viimeisen kerran astelen - sun kamarisi lattialla." - -(Puhuu.) - -Kylläpä tämä on sakeaa. - -KALLE (kurkistaa ikkunasta sisälle). Kuinka puuro joutuu? - -MANU. Hyvin, mutta tulee niin kovaa, ettei upottaisi, vaikka hevonen -päällä seisoisi. (Hämmentää voimainsa takaa.) - -KALLE. Lyö vettä sekaan, että löysenee. - -MANU. Eikös siihen pitäisi panna maitoakin? - -KALLE. Mistä sitä panee? Tuota -- tarkoitan -- että tuleehan -riisiryyneistä valkoista muutenkin. Vai mitä sinä luulet? - -MANU. Enhän minä tiedä, mutta kyllä Reeta pani aina maitoakin. - -KALLE. Ne naiset ovat aina sellaisia tuhlareita. Näytetään niille nyt, -että saa sitä hyvää vähemmälläkin. (Poistuu.) - -MANU. Niin kyllä, kun taitaa. (Panee vettä pataan.) Mikähän ihmeellinen -soppa tästä mahtaa tulla? - -KALLE (tulee puita sylissä). Pane vain runsaasti puita hellaan, että -joutuu. Tässä on. - -MANU. Kyllä pannaan. (Lisää puita.) - -KALLE. Minä asetan astiat pöydälle, mene sinä hakemaan leipää ja -silakoita. - - (Manu menee ulos ja Kalle ottaa hyllyltä vateja ja - lautasia, asettaen ne pöydälle). - -KALLE. Siatkin kuuluvat siellä kiljuvan nälissään. Pahusko sitä joka -paikkaan ehtii ja kaikkea muistaa. Lennätän niille vaikka tuon -likaveden. (Ottaa likaämpärin nurkasta ja menee.) - -MANU (tulee tuoden leipää ja silakkalautasen). Mikä täällä niin oudosti -haisee? (Menee hämmentämään pataa.) Täältä padasta se tulee. (Menee -ikkunaan ja huutaa.) Veli! Veli! Kalle! Kalle! - -KALLE (ulkona). Mikä on hätänä? - -MANU. Puuro on ruvennut savuamaan ja haisemaan niin kamalasti. - -KALLE (hyökkää sisään, menee maistamaan puuroa kauhan kärjestä). Tuhat -tulimmaista! Tämä on palanut pohjaan, ja niin pahasti, ettei sitä -sikakaan vinkumatta syö. - -MANU. Hukkaan meni hyvät humalat! Mitäs nyt tehdään? - -KALLE. Otappa kiinni tuosta padan sangasta ja lennätä se järveen. - - (Manu menee kiireisesti padan kanssa ulos.) - -KALLE. Sinne se nyt meni järveen kalojen ruuaksi. Kyllä Reeta -ähättelisi, jos tämän tietäisi. Eikä tässä nyt ehdi laittaa mitään -muutakaan, ei yhtään mitään. (Istuu ja miettii.) -- Mutta kumma, ett'ei -Reetaa kuulu, vaikka on kohta päivällisaika. - -MANU (tulee). Sinne jätin padan järveen likoamaan. Niin oli puuro -pohjaan pikiintynyt, ett'ei lähtenyt kaatamalla. - -KALLE. Sanoppa nyt, mitä päivälliseksi laitetaan? - -MANU (miettii). Jaa -- mitähän sitä nyt osattaisi? Vai laitettaisiinko -niitä "veketaareja", joista pappilan maisteri puhui viimesunnuntaisessa -kansanjuhlassa ja sanoi, että niitä on helppo laittaa. - -KALLE. Mitä ne "veketaarit" ovat ja mistä niitä saa? Onko niitä -Röyskölän osuuskaupassa? - -MANU. En oikein tiedä. (Itsekseen.) Minähän puhelinkin Eevan kanssa -melkein koko puheen ajan, niin etten paljonkaan kuullut. (Kallelle.) -Eiköhän ne ole joitakin heinäntapaisia. - -KALLE. Älä nyt taas hulluttele kesken kiirettä! Heiniä saisi Reeta -syödä niitylläkin, ei hänen sitävarten tarvitsisi kotiin tulla. - -MANU. Mutta olen minä kuullut joidenkin sellaisten syötävien nimiäkin: -senaatti ja penaatti ja -- - -KALLE (tuskastuen). Olkoon niitä nyt vaikka mitä naattia tahansa. Ei -tässä ole aikaa hullutuksiin, jos mielii jotain valmiiksi saada. - -MANU. Mutta ei se maisteri leikillä puhunut. Aivan oli totinen, kun -pappi pöntössään ja sanoi, että kasviruuat ovat terveellisempiä, kuin -liharuuat. - -KALLE. Johan me äsken laitoimme padallinen puhdasta kasviruokaa -pappilan maisterin ahvenille. - -MANU. Maisteri näkyikin olevan järvellä ongella, kun minä padan sinne -vein. Jos nyt juoksisin pyytämässä häntä, että tulisi neuvomaan. - -KALLE. Älä nyt juokse minnekään. Vielä tähän vieraita ihmisiä -ilveilemään. Syököön maisteri vain heiniänsä lehmien kanssa kilpaa. Sen -tuo on heinänsyöjän näköinenkin, laiha ja kalpea, kun luuranko. Herrat -kyllä elävät heinilläkin, mutta talonpojalla pitää olla parempaa -purtavaa. Lampaanreisi, tai siankinkku tässä terveydelle hyvää tekisi. -Niin hitosti alkaa jo hiukaista tämä hyppääminen. -- Mene sinä nyt -katsomaan, etteivät lehmät pääse taas apilapeltoon, ne kun nääs syövät -"veketaaria" sieltäkin, mistä ei saisi omin lupinsa ottaa. - -MANU. Nälkä minullakin on. En ole kunnolleen syönyt koko päivänä. -(Menee.) - -KALLE. Kenellä tässä ei olisi nälkä! Itsellänikin niin, että näköä -haittaa. (Haukkaa leipää ja silakkaa. Puhuu suu täynnä.) Mitä ihmettä -minä sille päivälliselle teen? Väki on kohta kotona, eikä minulla ole -mitään valmista. (Lapsi kamarissa itkee.) Nyt se Veikkokin heräsi. -(Menee kamarin ovelle, mutta kääntyy takaisin.) Huutakoon nyt vähän -aikaa, eihän tuo niin vaarallista liene. Onhan se jo siksi iso, ettei -enää napa repeä, ja paremmat keuhkot saa, kun hyvästi huutaa. Minä -kasvatankin sitä järkiperäisesti. (Yhä vimmatumpaa porua kuuluu.) Tässä -alkaa jo tulla kiirekin. Mihin sitä yksi ihminen ehtii, kun on kymmenen -rautaa tulessa saman tien. (Lapsi kirkuu.) No, no! -- (Menee kamarin -ovelle ja huutaa.) Ole vaiti siellä vähän aikaa! Ei minulla ole sinulle -maitoa, ennenkun käyn kylästä lainaamassa. -- Tai varros vähän! Saat -vettä ensi hätään. (Hakee tuttipullon ja panee siihen vettä.) "Vettä ne -herrain hevosetkin juovat ja kauniin karvan kantavat." Sitäpaitsi -- -vesi puhdistaa suoliston. (Vie pullon kamariin ja palaa tupaan.) No, on -sen suu nyt tukittu joksikin aikaa. (Aikoo mennä ulos, mutta ovessa -tulee mustalais-Kustaa vaimonsa ja tyttärensä kanssa vastaan.) - -KUSTAA. Päivää, isäntä! - -NAISET. Päivää, isäntä-kulta! - -KALLE (hitaasti). Päivää! (Itsekseen.) Mikä nuokin nyt tuohon lennätti, -parhaaseen kiireeseen. Mutta "missäs harakat, ellei siantappajaisissa". - -KUSTAA. Toin nyt sen hevosen ja tulin perimään välirahoja. - -KALLE. Hm! Se kauppa taisi tulla liian hätäisesti tehtyä. Parasta -taitaa olla, että se peruutetaan, vallankin kun olen huomannut, että -vain yrität siinä minua puijata. - -KUSTAA. Ei, hertta-isäntä, ei sitä voi enää peroa. Kauppa kun kauppa! -Tokihan nyt miehen sana on siksi pitävä, että siihen voi luottaa. Ja -maailman parhaan hevosen saat. - -KALLE (jyrkästi). Vie vain pois hevosesi ja paikalla! Minulla on kiire, -enkä minä nyt jouda turhia jauhamaan. - -KUSTAA. Anna kuitenkin joku markkanen purkajaisia. - -NAISET (käsiään ojennellen). Anna, isäntä-armas, anna joku markkanen -köyhille ihmisille! Anna, kultanen isäntä! Kyllä Jumala sinut siitä -siunaa. - -KALLE. Menkää pois! Minä alan jo suuttua. - -AKKA (menee -pöydän ääreen ja alkaa syödä). Anna, isäntä-kulta, voita -ja maitoa lisäksi, niin me syömme. Ei ole vielä koko päivänä syöty -mitään. Tulkaa, Kustaa ja Miina, tulkaa syömään! - - (Mustalaiset seisovat pöydän ympärillä ja syövät, yhä - mankuen: hertta isäntä-kulta, anna maitoa, anna voita y.m. - Lapsi kamarissa huutaa.) - -KALLE (tukkii korviaan). Ettekö kuule, että oma lapsikin huutaa -nälissään? Ulos, koko joukko, ja paikalla! (Mustalaiset mankuvat yhä. -Naiset hameita ja röijyjä, Kustaa rahaa, vaatteita, kauroja j.n.e.) - -KALLE (äkäisenä). Koska ei teitä saa muutoin lähtemään, niin täytyy kai -ajaa. (Ottaa Kustaata niskasta ja taluttaa ovelle.) Sinä ensin! - -KUSTAA (vastaan pannen). Mokomakin mies! Jo on hullumpi kun akkansa. -Senkin tohvelirätti, juopporatti, marakatti! (Lyö Kallea.) - -KALLE (suuttuen). Ulos! (Tyrkkää Kustaan ulos ovesta.) - -AKKA (joka on silläaikaa siepannut naulasta Reetan hameen ja -piilottanut saalinsa alle). Hyi, kirottu talo! (Syleksii.) Hyi, phyi, -phyi! Tuollainen isäntä ei ole tupakkinaulan arvoinen. (Väistyy ympäri -pöydän Kallen edellä, joka lähestyy häntä uhkaavan näköisenä.) -Karvakuontalo! Maailman-Matti! Tuli talosi polttakoon, klinkkukinttu! -Karhu karjasi kaatakoon, syntisäkki! Havukka lapsesi vieköön, -pellonpeljätin! Kyllä minä sinut vielä noidun, senkin piikkiäes! - -KALLE (akkaa tavottaen). No jopahan on pahus, ellen sinua ulos saa! - -AKKA (poistuu kiireesti, työntäen tyttärensä edellään ja vielä -mennessään haukkuen). Visukinttu, mörökölli! - -KALLE. Sai siinä nyt kuulla kaikki nimet, mitä on mustalaisen -almanakassa. -- Kaikellaisten kaupoissa minäkin olen ollut. - - (Ulkoa kuuluu lasten parkumista: nälkä -- ruokaa!) - -KALLE (itsekseen). Alkakaapas tekin, mukulat, nyt siellä vielä parkua, -suuret lapset. (Huutaa ikkunasta.) Anna ja Eemeli, suunne kiinni ja -paikalla! Leikkikää siellä vain siivosti! - - (Parkuna ulkona lakkaa, mutta sen sijaan alkaa - pikkulapsi huutaa kamarissa.) - -KALLE. Ainako se Veikkokin jaksaa huutaa! (Puhuu ikkunasta pihalle.) -Olkaa te nyt edes siellä siunaaman aikaa ääneti. Pian saatte ruokaa. -(Menee kamariin.) - - (Lapset alkavat ulkona taas itkeä ja huutaa - kurkun täydeltä: nälkä -- ruokaa!) - -KALLE (tupaan tullen). Joko se rääkyminen pihalla taas alkoi! -(Ikkunasta.) Hävetkää vähän! -- Jos olette hiljaa, niin saatte heti -syötävää. (Menee ottamaan hyllyltä piimäpyttyä, jolloin hylly -astioineen tulee alas ja piimää räiskyy Kallen päälle.) - -KALLE (suuttuneena). Kylläpä nuo mukulatkin osaavat kiusata! Kaikkea -heidän tähtensä saakin päälleen. (Ikkunasta.) Menkää siitä etemmäs -huutamaan! Ette siinä nyt nälkään kuole, vaikkei ruoka tässä -silmänräpäyksessä olekaan suussanne. - - (Pikkulapsi itkee). - -KALLE. On se tuokin koko maanvaiva. Aina rääkyy. (Menee kamariin ja -tulee hetken päästä kantaen kehtoa, jonka vie pihalle.) - - (Tupaan tullen). - -Olkoot nyt siellä, koko komppania, ja huutakoot, niin että kylä kaikuu. -Mahtuuhan ääntä maailmaan. Ja nyt en minä enää välitä päivällisistä -enkä muistakaan akkaväen hökötyksistä. On tämäkin nyt siivoa, olla -tällainen piimäankka, miehinen mies. On onni, ettei kukaan ole -näkemässä tätä sekamelskaa. Täytyy nyt vähän siivota edes -- - -MATKUSTAJA (tulee). Päivää! Kuljin tästä ohi ja kuulin pihaltanne niin -kovaa lasten kirkunaa, etten voinut olla poikkeamatta katsomaan, mikä -täällä on hätänä. Näytti siltä, että täällä ei olisi ketään kotona, kun -lapset sellaista elämää saavat pitää. - -KALLE (kädet puuskassa). Kuten näette, täällä nyt kumminkin ollaan -kotona, ja hyvä kotimies onkin. - -MATKUSTAJA. Kyllähän minä näen, että te mies olette, ja siksi juuri -elämä ja huushollin pito täällä taitaakin olla sellaista, kun on. - -KALLE. Mikä tällä elämällä on hätänä? - -MATKUSTAJA. Kuulkaahan, teidän pitäisi mennä uudelleen naimisiin tai -hommata tänne joku muu naisihminen. Ymmärtäähän sen, ettei miesten -pitämä talous aina niin hääviä ole. - -KALLE. Kiitoksia neuvoista, joita en ole pyytänyt. Mutta kyllä minä -luullakseni tehtäväni itsekin tiedän. Sitäpaitsi olen tästälähtien -tyytyväinen omaan vaimooni. Ei tarvitse neuvoa toista ottamaan. - -MATKUSTAJA (itsekseen). Tuo mieshän taitaa olla vähän höperö. Parasta -mennä pois ennenkuin hän saa raivokohtauksen. (Peräytyy ovelle.) Tästä -täytyy käydä ilmoittamassa naapureille. (Kallelle.) Tietysti te itse -asianne parhaiten tiedätte. Hyvästi! (Menee.) - -KALLE. Kun hyvin menet, niin paremmin pääset. -- Tuota vielä puuttui! -Nyt se tietysti juoruaa näkemistään pitkin kylää. -- Jaa-ah! On tämäkin -elämää! En jaksa enää ajatella enkä tehdä yhtään mitään. Tämä päivä on -ollut elämäni raskain. Väsyttää niin armottomasti. (Käy penkille -makaamaan.) - -Väliverho. - - - - -Kolmas näytös. - - -Sama huone ja samassa kunnossa. Kalle nukkuu penkillä, torjuen unissaan -kärpäsiä. Alkaa sitte ensin kuorsata ja sen jälkeen puhua unissaan. - -KALLE. Ooh -- ooh! Tänne -- tänne! Ei -- ei -- hyvät ihmiset -- -pelastakaa Reeta ensin! (Herää ja nousee nopeasti istualleen, hieroo -silmiään ja katselee ympärilleen.) Kah! Untahan se taisi ollakin koko -tulipalo! Mutta perin selvä uneksi. Koko tämä talo oli olevinaan -ilmiliekeissä, joku tuli minua pelastamaan, mutta minä tahdoin, että -hän pelastaisi ensin vaimoni. -- (On hetken ääneti ajatuksissaan.) -Missähän ihmeessä se Reeta viipyy, kun ei tule jo kotia. Täytyy tässä -kiireesti siivota huone, ennenkuin hän saapuu, ja parasta lienee ottaa -lapsetkin sisälle ihmisten silmistä. Jokohan ne ovat nukkuneet, kun ei -kuulu porua pihalta enää? (Katsoo ikkunasta.) Eihän niitä näy missään! -(Menee ulos ja tulee hetken päästä takaisin.) Herra varjele, nehän ovat -kaikki kadonneet! Jokohan kävi mustalaisen kirous toteen? Mitä ihmettä -Reeta nyt sanoo? Enkä minä tässä kunnossa ollen voi niitä etsimäänkään -mennä. On parasta, että ensin siistin itseni ja pirtin. Ja siihen -saakin tämä homma minun puolestani loppua. Missähän niiden räsyt ja -luudat ovat? (Menee ulos.) - -REETA (tulee). Kuinkahan uskallan Kallelle kaikki ilmoittaa? (Itkee.) -Paljasta vahinkoa vain olen saanut aikaan, enkä osaa edes arvioida -vahinkojen suuruutta. (Katselee ympäri pirttiä.) Mutta eipä taida -täälläkään olla asiat kovin hyvässä kunnossa, näkeehän sen kaikesta. -(Menee hellan luo.) Hellakin kylmänä eikä tietoa päivällisestä, vaikka -pian on ilta käsissä. Jaa-hah! Kyllä minäkin nyt puoleni pidän. -- -Missähän lapset ovat ja kuinka Veikkoparka voinee? (Menee kamariin.) - - (Antti ja Kaisa tulevat sisään puhellen.) - -ANTTI. Ei täällä näy olevan ketään kotona. Ja sen näköinen siivo kun -täällä on? - -KAISA. Jo toki minä olen monta kertaa sanonut, että mistä sillä -Kallella riittää kärsivällisyyttä, kun sillä on niin huono emäntä, joka -ei tee tehtäviään ja vielä kaikesta turhasta suutansa soittaa. Jos minä -olisin ollut samallainen ja miesvainajalleni aina saarnannut, niin -johan se olisi pannut minut matalaan hirteen. On se tämä Reeta aika -risti miehelleen. Myötäänsä pärmänttää. Onko sitten kummaa, että mies -on usein kotoa poissa? Ja tiedättekös, että aina on Reetalla sillä -aikaa kahvikekkereitä ja vieraita tupa täynnä, porstua puolillaan. Jo -toki me olemme Alitalon emännän kanssa monta kertaa sanoneet, että -kuinkahan kauvan se talo tuollaista elämää kestää, kun tekee -kuperkeikan. - -ANTTI. Mutta ettekös te, sinä ja Alitalon emäntä, ole juuri parhaita -Reetan kahviystäviä? - -KAISA. No heh, sen takia minä juuri tiedänkin tämän talon asiat kuin -viisi sormeani. Minullehan se Reeta aina kaikki salaisuutensa uskoo. -Tässä kerrankin hän kertoi että -- -- - -REETA (kamarista tullen). Kerro pois vain, Kaisa. Kyllä minä olen -kuullut kaikki juttusi. - -KAISA (yskii hämillään). Tuota -- enhän minä muuta -- sanoin vain, että -se Alitalon emäntä -- -- -- - -REETA. Parasta on, ettet puhu mitään. Kyllä sinut nyt tunnen. - -KAISA. Niin, eihän minulla mitään asiaa tainnut ollakaan, muuten vain -poikkesin pikimältään, kun olin tästä ohi kulkemassa Alitaloon. Eikä -minulla nyt ole aikaa viipyäkään. Hyvästi! (Menee.) - -ANTTI. Eikö Kalle ole kotona? - -REETA. Ei häntä sisällä kumminkaan näy, jos ei ulkona liene. - -ANTTI. Olisi ollut vähän asiaa. (Menee.) - -REETA (yksin). Sellaistako se Alitalon emännän ystävyys on ollutkin? -Hyvä tietää! (Istuu ja miettii.) Nyt minulle selkenee paljon asioita. -Kun oikein ajattelen, niin eiköhän tuon Kaisan puheessa ollut paljon -perääkin. Eihän Kalle ensiaikoina sellainen ollut kuin nyt, mutta minä -olen aina tahtonut pitää oman pääni, vaikka olisi ollut nuppineulasta -puhe. Aina minä toruin ja morkkasin, ja vihdoin hän tuli sellaiseksi, -ett'ei piitannut puheistani mitään. Tuhlari minä olen myöskin ollut. -Niin että kyllä minussakin syitä on. Kun nyt saisin Kallen kanssa -oikein asiat puhutuksi, niin ehkäpä kaikki tulisi hyväksi jälleen. -Mutta se vanha Aatami, se ei tahtoisi mitenkään alistua myöntämään -olleensa väärässä. Jospa Kalle ottaisi asian ensin puheeksi, niin olisi -minunkin helpompi vikani myöntää. - -KALLE (tulee luuta kädessä). En löytänyt niitä lattiariepuja. (Ottaa -esiliinan edestään ja alkaa pyyhkiä piimää lattialta.) On tämäkin -peliä. En vain enään toista kertaa rupeaisi -- -- (Huomaa Reetan, -yskii.) - - (Kumpikaan ei puhu vähään aikaan mitään, - katselevat vain noloina toisiaan.) - -KALLE. Onko suoniitty jo niitetty? - -REETA (nolona). Ei ole alotettukaan. - -KALLE. Mitäs sinä sitten olet tehnyt? - -REETA. Enpä ole tehnyt juuri mitään, kun en niitä työkalujakaan osannut -teroittaa. Vein viikatteet pajaan ja käskin yksin tein niitä vähän -lyhentää, kun ne minusta tuntuivat niin hankaloilta käsitellä. -Sill'aikaa menin Toiskan muorin luo kahville ja kytkin ruunan maantien -viereen aitaan ohjasten peristä. Mutta se ei malttanutkaan seisoa -paikoillaan, vaan rupesi ruohoa haparoidessaan vänkäämään taaksepäin, -tempoen ohjakset kireämmälle ja riuhtoen itsensä viimein nurin maantien -ojaan. Siinä se sitten rikkoi valjaat ja taittoi aisan, niin että minun -täytyi ilman ajopelejä taluttaa se kotiin, kun selässäkään en osannut -istua. Niin että siihen se minun heinäntekoni päättyi. - -KALLE. Voi sinua vaivaista! Ja vielä viikatteetkin pilasit! Taisi -lisäksi ruunakin loukata itsensä? - -REETA. Kolmella jalallahan tuo sitte kompuroi. Ja haava sillä on -kupeessa. Mutta miksi sinäkin aivan kiusaksi annoit sen minun -ajettavakseni, kun tiesit, että se on sellainen hullu, ettei voi pysyä -alallaan. - -KALLE. Sellaista se sinun isännöimisesi on! Turkanen, että ruunakin -parhaalla työajalla -- -- - -REETA. Mutta minkälaista sinä itse olet saanut aikaan? Ensiksikin olet -itse tuon siivoinen ja entä tupa sitten? Ei täällä ennen tuollaista -sekamelskaa ole ollut. Ja missäs on päivällinen? - -KALLE. Minä viis päivällisistä! Hoida itse sellaiset tehtävät! - -REETA. Ja minä viis hevosista! Hoida itse konisi! - -KALLE. Kuka käski sinun ruveta kuvattelemaan? - -REETA. Kukas sinun käski? Itsehän tuota aina rähiset, että naisilla ei -ole paljonkaan huolta ja hommaa. - -KALLE. Pahempaa porua sinä minun työttömyydestäni pidit. - -REETA (tyyntyen). Taitaa olla syytä sysissä, jos sepissäkin. - -KALLE Hm! - -REETA. Missä lapset ovat? - -KALLE. En minä tiedä. - -REETA. Etkö sinä tiedä, missä lapset ovat? - -KALLE (kävelee lattialla ääneti). - -REETA. Missä Veikon kehto on, kun ei sisällä ole? - -KALLE. Se on pihalla. - -REETA. Sinnekö sinä, jumalaton, olet lapsen laittanut. (Menee ulos.) - -KALLE (yksikseen). Missähän helkkarissa ne lapset ovat? Alkaa jo -itseänikin pelottaa. - -REETA (tulee itkien sisälle). Kehto on kyllä pihalla, mutta ei siinä -Veikkoa ole. Sano nyt suoraan, missä lapset ovat? - -KALLE. Johan sanoin, etten tiedä. - -REETA. Ei, nyt tämä peli pitää loppua! Minä menen etsimään lapsia. -- -Mihin minun parempi hameeni tuosta naulasta on joutunut? - -KALLE. Lienee omilla jäljilläsi, sillä minä en kumminkaan ole siihen -koskenut. - -REETA. Tuohon se varmasti jäi, kun aamulla lähdin. - -KAEEE. Vai olisikohan se mustalaisakan kelmi -- -- - -REETA. Onko täällä käynyt mustalaisia? - -KALLE. Kävihän noita. - -REETA. No jo sinä olet koko kuvatus! Annat selvällä päivällä -mustalaisten puhdistaa koko talon. - -EEVA (tulee huppuun kääritty pikkulapsi [nukke] sylissä ja jälessään -kaksi noin 6-7 ikäistä lasta, poika ja tyttö). Päivää taloon! Tulin -tuomaan nämä lapsukaiset kotia. Eräs matkustaja toi ne meille. Sanoi -ohi kulkiessaan löytäneensä ne pihalta huutamasta, ja kun täällä ei -ollut näkynyt keitään naisihmisiä, niin hän tuli etsimään meiltä niille -hoitoa. - -REETA. Veikko-parka! Onkohan tuo saanut edes syödäkään tänään? - -EEVA. Kyllä minä syötin ne kaikki. - -REETA. Annetaan sille nyt sentään vielä vähän maitoa. (Ottaa kannun ja -menee ulos.) - -KALLE. Mitähän se nyt sanoo kun ei maitoa olekaan? (Menee ikkunan luo -ja katselee ulos, palaa sitte penkille istumaan.) Hoh-hoo! (Huokaa.) - -EEVA (hyssyttelee lasta.) - -REETA (palaa). Missä tämänpäiväinen maito on, kuu ei aitassa ole? - -KALLE. Se on lehmien mukana metsässä. - -REETA. Mitä!? Ovatko ne saaneet jäädä lypsämättä? - -KALLE (ei puhu mitään). - -REETA. Kyllä on kotimies! Ei millään ole mitään tolkkua. Ole sinä, -Eeva, niin hyvä ja hae lehmät kotia, täytyyhän ne saada lypsetyksi. -(Ottaa lapsen Eevalta.) - -EEVA. Kyllä minä ne noudan ja autan teitä vielä lypsämisessäkin. -(Menee.) - - (Seuraa äänettömyys. Kalle istuu pää käsien varassa pöydän - päässä. Reeta vie lapset kamariin. Sitten Kalle ottaa naulasta - puhtaan takin ja pukee sen yllensä ja istuu taasen penkille. - Reeta tulee ja istuu selin Kalleen. Kumpikin koettaa salaa - vilkaista toiseensa.) - -REETA (hiljaa). Kalle! - -KALLE (hiljaa). Mitä? - -REETA. Tuota noin, -- että -- etköhän sinä sentään vähän paremmin -miehestä käy kuin minä. - -KALLE. Joko nyt on alkanut sinustakin siltä tuntua? - -REETA. Johan minä -- -- - -KALLE. Minäkin luulen, että sinä osaat vähän paremmin emännöidä, kuin -minä. - -REETA. Kalle, annatko minulle anteeksi -- että -- että -- (purskahtaa -itkuun.) - -KALLE (menee Reetan viereen). Reeta, eiköhän minullakin ole saman -verran anteeksipyydettävää? (Niistää nenäänsä.) - -REETA. Kyllä sinä sittenkin olet kelpo mies, niinkuin minä silloin -morsiamena ollessani luulin. - -KALLE. Ja sinä aivan niinkuin se entinen Luhtalan Reeta, jota minä niin -rakastin, etten olisi voinut keneenkään muuhun vaihtaa. - -REETA (lähestyen Kallea ja puhuen hellällä, itkunsekaisella äänellä). -Kalle, muistatkos, kuinka me silloin, -- niihin aikoihin -- -- -- - -KALLE (koppaa Reetan syliinsä). Muistan! Eiköhän se näin ollut? - -REETA (Kallen rintaan nojaten). Nyt minä en ymmärrä, kuinka me olemme -voineet tuottaa toisillemme niin paljon harmia, ja kiusaa. - -KALLE. Kummalliselta se minustakin nyt tuntuu. - -REETA. Emmeköhän liene tarpeeksi tunteneet toisiamme? - -KALLE. Tai emme ole tarpeeksi tunteneet itseämme ja omia virheitämme. -Olemme nähneet raiskan toisen silmässä, mutta emme malkaa omassamme. - -REETA. Niin, niin! Minun osaltani varsinkin olisi tarvis paljon -parannusta ja mielenmuutosta. Kaikki onkin ollut oikeastaan minun -syytäni. - -KALLE. Ei, Reeta! Minä sinut olen sellaiseksi saanut. Mutta -tästälähtien olen toinen mies. Sinun mielesi ei saa enää koskaan minun -vuokseni kovettua. Uskothan minua Reeta? - -REETA (luottavasti). Uskon! - - (Antti, kädessään halko, jonka toinen pää on palanut ja vielä - savuaa, lennättää sisään edellään Maijaa, jolla on vesiämpäri, - mistä räiskyttää Antin ja halon päälle.) - -MAIJA. Auttakaa, hyvät ihmiset! - -ANTTI (huomaa Reetan ja Kallen, jotka sylitysten nauravat. Jää -hämmästyneenä seisomaan). Mitä! Mitä te teette? - -MAIJA (myöskin hölmistyen). Mutta Reeta! Oletko sinä aivan hassu, vai -eikö sinun ukkosi olekaan tehnyt mitään tyhmyyksiä tänään? - -REETA (nousee). Me olemme oppineet paremmin tuntemaan itsemme ja -huomanneet, että omista tyhmyyksistämme olemme kärsimyksemme kutoneet. -Mutta nyt me olemme päättäneet tästäpuolin elää sulassa sovinnossa ja -olla toisiamme morkkaamatta. - -ANTTI. Tuohan tuntuu mukavalta. - -KALLE. Antti, muistatkos vielä sitä entistä Pajulan Maijaa, josta olit -niin mustasukkainen, että olit Kantolan Villen hengiltä kuristaa, kun -hän mielestäsi Maijaa liiaksi tanssitteli? - -ANTTI. Hm! Hm! (Panee halon hellaan.) - -MAIJA (laskee vesiämpärin pois. Seuraa äänettömyys, jolloin Antti ja -Maija seisovat noloina, vilkuillen toisiinsa). - -KALLE. Onko sovinto ja anteeksiantamus teidän välillänne aivan -mahdotonta? - -ANTTI (viittaa Reetaan ja Kalleen). Maija, katsoppas noita tuossa! -Aivanhan ovat niinkuin me ennen vanhaan, silloin juhannusaatto-iltana -siellä Pajulan aitan portailla. Muistatkos? - -MAIJA (pyörittelee esiliinaansa ja pyyhkii silmiään). - -ANTTI. Emmeköhän mekin voisi vielä -- -- -- (Ääni sortuu.) - -MAIJA (kääntyy selin ja alkaa itkeä. Antti menee hänen luoksensa ja -ottaa kädestä kiinni. Seisovat äänettöminä). - -KALLE (ylös hypähtäen ja Reetaa edellään pyöritellen menee Antin ja -Maijan luo). Mutta, hyvät ihmiset! Jokohan teille nyt kävi niinkuin -Lotin vaimolle muinoin. Mutta ei tässä nyt suolapatsaiksi muututa, -vaikka onkin tullut vähän taaksepäin vilkaistua. -- Ja kun tässä nyt -vanhoja muistellaan, niin koetetaanpas muistella vieläkö osataan sitä -vanhaa veikeetä kansantanssia, jota ennen pyörittiin iltamissa, kun -oltiin nuorempia. Eihän nuo lie jalat vielä niin kankeiksi käyneet, -ettei tässä pientä polskaa voisi pistää. - -MAIJA (lakkaa itkemästä, pyyhkii silmiään ja yrittää hymyillä). - -ANTTI. Se on oikein! Siitähän mieli kirkastuu! (Tanssivat jonkun -kansantanhun). - -[Tähän sopivia tansseja ohjeineen ja säveleineen on Anni Collanin -teoksessa "Suomalainen kisapirtti" (3 vihkoa) ja Asko Pulkkisen -"Suomalaisia kansantanhuja" (2 vihkoa.)] - -MANU ja EEVA (tulevat tanssin loppupuolella sisälle ja jäävät seisomaan -ovensuuhun käsi kädessä katsellen tanssia ja kuiskaillen keskenään -hymysuin.) - -KALLE (tanssin tauottua). Kas sillä lailla! (Osoittaen Manua ja -Eevaa.), Mutta mitäs nuo tuossa niin rakkaasti käsi kädessä -toljottavat. Ettehän vain tekin aijo ruveta yhdessä tanssimaan elämän -polskaa? - -MANU. Johan meillä on ollut kauvan se aikomus. Ellei teillä, -vanhemmalla väellä, ole mitään vastaan sanomista, niin rupeisimme -yksiin leipiin jo tänä kesänä. - -KAIKKI (onnittelevat). - -KALLE. Kuuleppas velimies, miksi sinä juuri tuon Eevan tahdot ottaa? - -MANU. Sentähden, että rakastan juuri häntä, enkä ketään muuta. - -KALLE. Se on oikein. Mutta tiedätkö sinä edes mitä rakkaus on? - -MANU. Luulenpa sen nykyisin tietäväni. - -KALLE. Siinäpä se onkin puntti ja pykälä. Kyllä jokainen luulee silloin -tietävänsä, kun naimisiin menee, sillä silloin palaa rakkaus -roihuvalkeana. Mutta tiedätkös, minä olen vasta tullut huomaamaan, -että rakkaus on hiljainen tuli, johon aina täytyy lisätä uusia -polttoaineita, jos mielii sitä vireillä pitää. Ei ole hyvä jättää sitä -hoitamatta. Vielä pahempi on, jos heittää siihen sammutusaineita, sillä -silloin voi siitä tulla tuhkaa ja hiiltä. - -MANU. Mutta minun rakkauteni on niin vakava, että kyllä sitä riittää -vaikka joka päivälle. - -KALLE. Kuulkaapas tuota kehujaa! Noin sitä jokainen luulottelee sinun -sijassasi, poika. Mutta ymmärrätkö, että ainoastaan siihen voi tulla -tuhkaa, missä on ollut tultakin. Ainoastaan siinä, missä on ollut -rakkautta, voi löytyä myöskin mahdollisuus sen sammumiseen ja -sammuttamiseen. - -MANU. Aijotko pelottaa minut peräti naimisiin menemästä? - -KALLE. En millään muotoa! Päinvastoin sanon, että mene vain. Mutta -muista, että rakkaus on pyhä tuli, jota tulee jokapäivä hoitaa. Itseäni -surettaa, että me vanhemmat parit vasta näin myöhään ymmärsimme sen. -Mutta "parempi myöhään, kun ei milloinkaan". Onhan niitä ihmisiä, jotka -eivät opi sitä koskaan. - -Väliverho. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ISÄNNÄT JA EMÄNNÄT*** - - -******* This file should be named 63845-8.txt or 63845-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/3/8/4/63845 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/63845-8.zip b/old/63845-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 690bc89..0000000 --- a/old/63845-8.zip +++ /dev/null |