diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-23 02:55:04 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-23 02:55:04 -0800 |
| commit | d425c268e08f197b2521fa2ff43362f75d673637 (patch) | |
| tree | 39e89ba165c080ac2de844ba43834075b0bad525 | |
| parent | cc5d227c80c7326ec78d164c7c62fd7f0918c07f (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/65163-0.txt | 1805 | ||||
| -rw-r--r-- | old/65163-0.zip | bin | 35182 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1805 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..d30b43c --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #65163 (https://www.gutenberg.org/ebooks/65163) diff --git a/old/65163-0.txt b/old/65163-0.txt deleted file mode 100644 index a68dae4..0000000 --- a/old/65163-0.txt +++ /dev/null @@ -1,1805 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Herodias, by Gustave Flaubert, Translated by -Jalmari Hahl - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Herodias - - -Author: Gustave Flaubert - - - -Release Date: April 26, 2021 [eBook #65163] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HERODIAS*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -HERODIAS - -Kirj. - -GUSTAVE FLAUBERT - -Ranskankielestä suomentanut - -Jalmari Hahl - - - - - -Hämeenlinnassa, -Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, -1921. - - - - -1. - - -Makairoksen linnoitus kohosi Kuolleen meren itäisellä rannalla, -keilanmuotoisen basalttikallion huipulla. Neljä syvää laaksoa ympäröi -sitä, yksi molemmilla sivuilla, yksi vastapäätä, ja neljäs takana. -Taloja oli kasaantuneina sen juurella muurin suojassa, joka nousi -aaltoviivana epätasaisen alueen myötä, ja kalliolle johtavan -poikkeilevan tien kautta oli kaupunki linnoituksen yhteydessä, jonka -muurit olivat sadan kahdenkymmenen kyynärän korkuiset, monine -kulmauksineen, yläreunaan puhkaistuine ampumareikineen ja siellä täällä -esiin pistävine torneineen. Nämä olivat ikäänkuin kukkakoristeita tässä -kuilun yli riippuvassa kivikruunussa. - -Linnoituksen sisällä oli pylväskäytävillä koristettu palatsi; tämän -katolla oli sykomoripuu-kaiteiden ympäröimä pengermä, jolle oli -pystytetty mastoja kannattamaan kangaskatosta. - -Eräänä aamuna ennen päivännousua tetrarkka Herodes Antipas tuli sinne -ja laskeutui kyynäspäiden nojaan, katsellen ympärilleen. - -Lähinnä alempana olevien vuorten harjat alkoivat jo näkyä, kun -sitävastoin niiden rungot aina kuilujen pohjaa myöten vielä olivat -varjojen peittämät. Sumu liiteli, sen harso repesi ja Kuolleen meren -ääriviivat tulivat näkyviin. Makairoksen takaa nouseva kajastus leimusi -punaisena. Se valaisi ennen pitkää rannikon hiedan, kukkulat, erämaan -ja kauempana kaikki Judean vuoret, jotka kallistelivat rosoisia, -harmaita rinteitään. Keskellä kuvastui Engeddin erämaa mustana juovana; -Hebron kaartui taustalla kupuna; Eskol-laaksossa kasvoi granaattipuita, -Sorekissa oli viinitarhoja, Karmelilla viheriöitsi seesameja, ja -Antonian torni hallitsi jättiläiskeilallaan Jerusalemia. Tetrarkka -käänsi siitä katseensa, silmäilläkseen sen oikealla puolella kohoavia -Jerikon palmulehtoja; ja hän ajatteli toisia Galileansa kaupunkeja: -Kapernaumia, Endoria, Natsaretia, Tiberiasta, jonne hän kenties ei enää -palaisi. Jordan virtasi kuivalla tasangolla. Aivan valkoisena se -häikäisi kuin lumikenttä. Järvi näytti nyt lasuurikiven karvaiselta; ja -sen eteläpohjukassa, Jemenin suunnalla, Antipas eroitti mitä ei olisi -tahtonut nähdä. Siellä oli joukko ruskeita telttoja; peitsimiehiä kulki -hevosten välissä, ja sammuvat tulet vilkkuivat kuin kipinät maassa. - -Ne olivat Arabian kuninkaan joukkoja, jonka tytärtä hän oli -kieltäytynyt naimasta, ottaen vaimokseen Herodiaksen, erään veljensä -vaimon, joka valtaa vailla eli Italiassa. - -Antipas odotti roomalaisilta apua; ja Syyrian maaherran Vitelliuksen -viipyminen täytti hänet kalvavalla levottomuudella. - -Agrippa oli epäilemättä tärvellyt häneltä keisarin suosion? Filip, -hänen kolmas veljensä, Batanean hallitsija, varustautui salaa aseilla. -Juutalaiset eivät enää sietäneet hänen epäjumaluuteen kallistuvia -tapojaan, eivätkä muut hänen hallitustaan; lopulta hän nyt olikin jo -johtunut ajattelemaan kahta vaihtoehtoista suunnitelmaa: lepyttää -arabialaiset tai solmia liitto parttilaisten kanssa. Ja syntymäpäivänsä -viettämisen verukkeella hän oli kutsunut täksi päiväksi suureen juhlaan -sotajoukkojensa päälliköt, maatilojensa hoitajat ja Galilean -johtohenkilöt. - -Tarkalla katseella hän tutki kaikkia teitä. Ne olivat tyhjät. Kotkia -leijaili hänen päänsä yläpuolella; sotilaat nukkuivat nojaten -suojamuuriin; ei mikään liikahtanut ilmassa. - -Äkkiä kaukainen ääni, kuin lähteneenä syvältä maan alta, sai tetrarkan -kalpenemaan. Hän kumartui kuuntelemaan; se oli taas huvennut. Mutta se -kuului jälleen; ja lyöden yhteen kätensä hän huusi: "Manneas, Manneas!" - -Esille ilmestyi mies vyötäisiin asti alastomana kuten kylpylaitosten -hierojat. Hän oli hyvin pitkä, vanha, luiseva, ja hänellä oli uumillaan -pronssihuotraan pistetty veitsi. Hiukset olivat suitut pystyyn ja -saattoivat otsan näyttämään tavattoman korkealta. Silmät olivat -unisuudesta himmeät, mutta hampaat kiilsivät, ja varpaat koskettelivat -kevyesti kivilaattoja, -- hänen koko ruumiinsa oli notkea kuin apinalla -ja hänen kasvonsa liikkumattomat kuin muumiolla. - -"Missä hän on?" kysyi tetrarkka. - -Manneas vastasi, osoittaen peukalollaan johonkin heidän taaksensa: - -"Yhä vaan tuolla." - -"Luulin kuulevani hänen äänensä." - -Ja syvään henkäisten Antipas tiedusteli edelleen Johanneksesta, samasta -miehestä, jota latinalaiset sanovat Johannes Kastajaksi. Oliko -jälkeenpäin nähty noita kahta miestä, jotka, leväperäisesti kyllä, -viime kuulla oli päästetty hänen vankiluolaansa, ja oliko sittemmin -saatu tietää, mikä heidän asianaan oli ollut? - -Manneas vastasi: - -"He vaihtoivat hänen kanssaan salaperäisiä sanoja, samoin kuin varkaat -iltaisin teiden risteyksissä. Sitten he läksivät Ylä-Galilean -suunnalle, mainiten tuovansa mukanaan suuren uutisen." - -Antipas painoi alas päänsä ja virkkoi sitten kauhistuneen näköisenä: - -"Vartioi häntä visusti! Äläkä päästä ketään hänen luokseen. Sulje -tarkoin ovi! Peitä luolan suu. Ei kukaan saa edes aavistaa, että hän -elää." - -Jo ilman näitä määräyksiäkin Manneas olisi sen tehnyt; sillä Johannes -oli juutalainen, ja hän inhosi juutalaisia kuten kaikki samarialaiset. - -Näiden temppeliä Garizimilla, jonka Mooses oli määrännyt Israelin -keskukseksi, ei enää ollut Hyrkanos-kuninkaan jälkeen; ja Jerusalemin -temppeli sai heidät raivoihinsa, se kun heidän mielestään oli ainainen -solvaus ja vääryys. Manneas oli tunkeutunut sinne häpäisemään alttaria -kuolleiden luilla. Hänen tovereiltaan, jotka olivat vähemmän ketteriä, -oli katkaistu kaula. - -Hän näki tuon temppelin, kahden kukkulan välisessä aukossa. Auringon -paisteessa sen valkeamarmoriset seinät ja katon kultaliistat -välkkyivät. Se oli kuin loistava vuori, kuin jotakin yliluonnollista, -joka musersi kaiken muun upeudellaan ja ylväydellään. - -Silloin Manneas ojensi käsivarttaan Sioniin päin; ja vartalo suorana, -pää taaksepäin taivutettuna, kädet nyrkissä hän kirosi sen, luullen -että sanoilla oli tehoava voima. - -Antipas kuunteli, osoittamatta paheksumista. - -Samarialainen sanoi vielä: - -"Väliin tuo mies on levoton, hän tahtoisi paeta, hän toivoo vapautusta. -Toiste hän on levollinen kuin sairas eläin; tai näen hänen astuvan -edestakaisin pimeässä, toistaen: 'Yhtä kaikki. Jotta hän voisi tulla -suureksi, minun täytyy pienetä!'" - -Antipas ja Manneas vaihtoivat katseen. Mutta tetrarkka oli väsynyt -enempää ajatellakseen. - -Kaikki nuo vuoret hänen ympärillään, kuin päälletysten ryhmittyneet -kivettyneet aallot, rantakallioiden kyljissä ammottavat mustat onkalot, -ääretön sinitaivas, päivän punasinervä valonhohde, kuilujen syvyys -saattoivat hänet levottomaksi. Ja ahdistus valtasi hänen mielensä, kun -hän katseli erämaata, joka näillä luonnonmullistusten muuttamilla -seuduilla näyttää siltä kuin se olisi täynnä teatterin pengerkatsomoja -ja linnoja. Kuuma tuulahdus toi rikinhajun mukana aivan kuin niiden -kirottujen kaupunkien henkäyksen, jotka rantaa matalammalla alueella -sijaitsevina oli sakea vesi peittänyt. Nämä kuolemattoman vihan merkit -pelästyttivät hänen ajatustaan; ja hän jäi siihen nojaamaan molemmin -kyynäspäin kaiteisiin, silmät tuijottavina ja ohimot käsien välissä. - -Joku kosketti häntä. Hän kääntyi. Herodias seisoi hänen edessään. - -Ohuesta purppurakankaasta tehty alusviitta verhosi hänet aina alas -sandaaleihin asti. Hän oli syöksynyt äkkiä ulos huoneestaan, niin että -hänellä ei ollut kaulahelyjä eikä korvarenkaita; tumma palmikko valui -hänen käsivarrelleen ja sen pää katosi hänen rintojensa syvennykseen. -Hänen liian korkeat sieramensa vavahtelivat; riemuvoiton ilo valaisi -hänen kasvojaan; ja kovalla äänellä hän virkkoi, ravistaen tetrarkkaa: - -"Caesar rakastaa meitä! Agrippa on vankeudessa!" - -"Kuka sen sinulle sanoi?" - -"Tiedän sen." - -Hän lisäsi: - -"Se johtui siitä, että hän toivoi hallitsija-asemaa Gaiukselle!" - -Vaikka hän elikin heidän armolahjoistaan, oli hän tavoitellut kuninkaan -nimeä, jota he mielivät samoin kuin hänkin. Mutta tästälähin ei enää -tarvinnut pelätä! -- "Tiberin vankilakopit aukenevat vaikeasti, ja -joskus olo niissä ei ole varma!" - -Antipas ymmärsi häntä. Ja vaikka Herodias oli Agrippan sisar, tuntui -tämän naisen julma tarkoitus hänestä oikeutetulta. Nuo murhat olivat -seurauksia asioiden tilasta, kuningassukujen onnettomia kohtaloita. -Herodeksen suvussa niitä ei enää jaksanut laskea. - -Sitten hän selosti yritystään; kuinka suojatit lahjottiin, kirjeitä -anastettiin, vakoilijoita saatiin joka ovelle, ja kuinka hän oli -ilmiantaja Eutykeksen saanut vietellyksi. -- "Ei mikään ollut minusta -liian kallista! Enkö muuten sinun tähtesi ole tehnyt enempääkin?... -Olenhan hylännyt tyttäreni." - -Avioeronsa jälkeen hän oli jättänyt Roomaan tämän lapsensa, toivoen -saavansa toisia tetrarkasta. Hän ei koskaan puhunut siitä. Nyt -tetrarkka ihmetteli, mistä johtui tuo hellyyden puuskaus. - -Kangaskatos oli levitetty, ja heille tuotiin nopeasti leveitä patjoja. -Herodias vaipui niille ja itki, kääntäen selkänsä. Sitten hän sipaisi -kädellä silmiään ja sanoi, ettei hän enää tahtonut ajatella sitä, -- -että oli onnellinen; ja hän palautti tetrarkan mieleen heidän -keskustelujaan siellä kaukana palatsin sisäpihalla, heidän -kohtaamisiansa kylpylöissä, heidän pitkiä kävelyjään Pyhällä tiellä ja -iltaisin suurissa huviloissa, suihkulähteiden loristessa, kukkasholvien -alla, Rooman ympäristössä. - -Hän katseli tetrarkkaa niinkuin ennen, painautuen hänen povelleen, -mairittelevin elein. -- Toinen työnsi hänet luotansa. Se rakkaus, jota -tuo nainen koetti jälleen elvyttää, oli nyt niin loitolla! Ja kaikki -hänen onnettomuutensa johtuivat siitä; sillä jo lähes kaksitoista -vuotta oli sotaa kestänyt. Hän oli saattanut tetrarkan vanhenemaan. -Hänen hartiansa köyristyivät tumman punasinervä-päärmeisen toogan alla, -hänen valkeat hiuksensa sekaantuivat partaan, ja kangaskatoksen lomitse -paistava aurinko valaisi kirkkaasti hänen huolestuneen otsansa. -Herodiaankin otsassa oli ryppyjä; ja siinä vastatusten he loivat -toisiinsa vauhkoja katseita. - -Vuoritiet alkoivat vilkastua. Paimenet ajoivat pistinsauvoilla härkiä, -lapset taluttivat aaseja, ajomiehet jouduttivat hevosiaan. Makairoksen -takana olevien ylänköjen rinteitä alas laskeutuvat katosivat -linnoituksen taakse. Toiset nousivat vastapäätä olevaa rotkotietä ja -saavuttuaan kaupunkiin purkivat kuormansa pihoille. Nämä olivat -tetrarkan muonavarain hankkijoita ja palvelijoita, jotka saapuivat -ennen kutsuvieraita. - -Mutta pengermän perältä vasemmalta tuli essealainen, valkoinen vaippa -yllä, avojaloin, stoalaisen näköinen. Manneas syöksyi oikealta -kohottaen väkipuukkoaan. - -Herodias huusi hänelle: "Tapa hänet!" - -"Seis!" sanoi tetrarkka. - -Hän pysähtyi paikalleen, samoin toinenkin. - -Sitten he vetäytyivät pois, kumpikin eri portaita, takaperin, -päästämättä toistansa näkyvistä. - -"Tunnen hänet!" sanoi Herodias; "hänen nimensä on Fanuel, ja hän -koettaa päästä Johanneksen luo, kun sinä yhä sokeudessasi pidät miestä -hengissä!" - -Antipas muistutti siihen, että se mies vielä kerran saattoi olla -hyödyllinen. Hänen Jerusalemia vastaan tekemänsä hyökkäykset saivat -heidän puolelleen muut juutalaiset. - -"Ei!" väitti Herodias; "he hyväksyvät joka hallitsijan eivätkä kykene -luomaan itselleen isänmaata!" Mitä tuli siihen mieheen, joka pani -kansan tunteet kiihdyksiin aina Nehemiaan ajoilta säilyneillä -toiveilla, niin oli valtioviisainta raivata hänet pois tieltä. - -Tetrarkan mukaan ei mikään kiirehdyttänyt. Johannesko vaarallinen! -Joutavia. Hän oli nauravinaan koko jutulle. - -"Vaiti!" -- Ja Herodias kertoi uudelleen, miten häntä oli nöyryytetty -eräänä päivänä, kun hän meni Gala'adiin balsamin korjuuseen: "Joen -rannalla oli ihmisiä pukemassa ylleen vaatteita. Läheisellä matalalla -kummulla puhui mies. Hänellä oli kameelintalja vyötäisillään, ja hänen -päänsä muistutti jalopeurasta. Niin pian kun hän huomasi minut, syyti -hän minua vastaan kaikki profeettain kiroukset. Hänen silmänsä -salamoivat; hänen äänensä pauhasi; hän levitti käsivartensa kuin -temmatakseen alas ukonnuolen. Mahdotonta paeta! Pyörät olivat uponneet -hietaan napoja myöten; ja minä poistuin hitaasti, peittäen itseni -vaipallani, jähmettyneenä noista parjauksista, joita sateli kuin -vesipisaroita rajuilmalla." - -Johannes tärveli koko hänen elämänsä. Kun hänet vangittiin ja sidottiin -köysiin, oli sotilasten käsketty tappaa hänet tikarilla, jos hän teki -vastarintaa; mutta hän oli alistunut säveänä. Oli pantu käärmeitä hänen -vankilaansa; ne olivat kuolleet. - -Näiden salahankkeiden tehottomuus sai Herodiaan toivottomaksi. Mitä -muuten merkitsi tuon miehen taistelu häntä vastaan? Mitä etua hänellä -siitä oli? Ne puheet, jotka hän oli huutanut rahvaalle, olivat -levinneet, ne kiertelivät; Herodias kuuli niitä kaikkialla, ne -täyttivät ilman. Legionia vastustaessaan hän olisi ollut rohkea. Mutta -tuo miekkoja turmiollisempi voima, johon ei päässyt käsiksi, -tyrmistytti hänet; ja hän mitteli kiivain askelin pengermää, kalpeana -vihasta, löytämättä sanoja ilmaistakseen tukahduttavia tunteitaan. - -Lisäksi juolahti hänen mieleensä, että tetrarkka peläten yleistä -mielipidettä kenties voisi hylätä hänet. Silloin kaikki olisi mennyttä. -Lapsuudesta asti hän oli mielessään hautonut hallitsijan unelmaa. -Saavuttaakseen sen hän oli jättänyt ensimäisen puolisonsa ja liittynyt -tähän mieheen, joka hänen käsittääkseen oli hänet pettänyt. - -"Sainpa kauniin tuen, tullessani sinun sukusi jäseneksi!" - -"Tämä suku on sinun sukusi veroinen!" - -Herodias tunsi suonissaan kiehuvan esi-isiensä -- pappien ja -kuninkaitten -- veren. - -"Mutta sinun isoisäsi lakaisi Askalonin temppelin lattiaa! Toiset -olivat paimenia, pahantekijöitä, karavaanien ohjaajia, Juudan -vallanalaisia aina kuningas Davidin ajoilta! Kaikki minun esi-isäni -ovat voittaneet sinun esi-isäsi! Ensimäinen makkabealainen karkoitti -teidät Hebronilta, Hyrkanos pakoitti teidät ympärileikkauttamaan -itsenne!" - -Ja näin päästäen ilmoille patrisilais-halveksumisensa plebeijiä -kohtaan, Jaakobin vihan Edomia vastaan, Herodias soimasi häntä hänen -välinpitämättömyydestään solvauksiin nähden, hänen leväperäisyyttään -farisealaisia kohtaan, hänen raukkamaisuuttaan sen kansan edessä, joka -vihasi tetrarkan puolisoa. - -"Sinä olet samanlainen kuin hän, tunnustathan! Ja sinä kaihoat tuota -arabialaista tyttöä, joka tanssii kivien ympärillä. Ota hänet! Mene -asumaan hänen kanssaan hänen kangasmajaansa! Syö hänen tuhassa -paistettua leipäänsä! Ahmi hänen lampaittensa hapanta maitoa! Suutele -hänen tummia poskiaan ja unhoita minut!" - -Tetrarkka ei enää kuunnellut. Hän katseli erään talon parveketta, jolla -oli nuori nainen ja vanha vaimo; tällä oli kädessä ruusuvarsinen -päivänvarjo, pitkä kuin onkivapa. Keskellä mattoa oli avattu matkavasu, -sullottu täyteen vöitä, harsoja, metallisia korvarenkaita. Nuori nainen -kumartui silloin tällöin katselemaan kaikkia näitä esineitä, ja ravisti -niitä ilmassa. - -Hän oli puettu roomalaisnaisten tavoin, yllään hienopoimuinen tunika ja -smaragdinvihreillä tupsuilla koristettu vaippa; siniset nauhat -kannattivat hänen hiuksiaan, jotka epäilemättä olivat liian raskaat, -sillä aika-ajoin hän kohenteli niitä käsillään. Päivänvarjo, joka -häälyi hänen yläpuolellaan, peitti hänet puolittain. Antipas näki pari -kolme kertaa hänen siron kaulansa, silmän sopen, pienen suun pielen. -Mutta hän saattoi nähdä lanteilta niskaan asti koko hänen vartalonsa, -joka kumartui taas kohotakseen joustavan notkeasti. Hän tähysteli -näiden liikkeiden toistumista, ja hänen hengityksensä kiihtyi; silmissä -syttyi hehku. Herodias piti häntä silmällä. - -Hän kysyi: "Kuka tuo tyttö on?" - -Herodias vastasi, ettei tiennyt hänestä mitään, ja poistui äkkiä -tyyntyneenä. - -Tetrarkkaa odottivat pylväskäytävässä muutamat galilealaiset, -tilikirjojen pitäjä, laitumien vartija, suolalouhimojen tarkastaja ja -eräs Babylonista kotoisin oleva juutalainen, hänen ratsumiestensä -päällikkö. Kaikki tervehtivät häntä kunnioittavalla huudahduksella. -Sitten tetrarkka katosi sisähuoneisiin. - -Fanuel ilmestyi hänen eteensä käytävän kulmauksessa. - -"Kas! Taaskin sinä! Epäilemättä tahdot tavata Johanneksen?" - -"Ja sinut! Minulla on kerrottavana tärkeä asia." - -Ja seuraten Antipasta kintereillä hän astui pimeään huoneeseen. - -Valo tunki sisään ristikko-aukosta, leviten pitkin kattoliistaa. Seinät -olivat maalatut mustanpunaisiksi. Perällä oli mustapuusta tehty vuode -härännahkaisine kannatinhihnoineen. Kultainen kilpi riippui sen -yläpuolella seinällä ja loisti kuin aurinko. - -Antipas asteli huoneen poikki ja heittäytyi vuoteelle. - -Fanuel seisoi hänen edessään. Hän kohotti kätensä ja virkkoi -haltioituneena: - -"Kaikkivaltias lähettää joskus tänne maan päälle yhden pojistaan. -Johannes on yksi niitä. Jos sorrat häntä, tulet saamaan -rangaistuksesi." - -"Hän päinvastoin vainoaa minua!" huudahti Antipas. "Hän vaati minulta -mahdotonta tekoa. Siitä saakka hän minua raatelee. Enkä minä alussa -ollut ankara. Onpa hän Makairoksesta lähettänyt miehiä, jotka -kiihoittavat maakuntieni väestöä! Kun hän ahdistaa minua, niin minä -puolustaudun!" - -"Hänen vihansa on hirvittävä", huomautti Fanuel. "Yhtäkaikki! Hänet on -vapautettava." - -"Raivoavia villipetoja ei päästetä vapaiksi!" sanoi tetrarkka. - -Essealainen vastasi: - -"Älä enää ole huolissasi! Hän on lähtevä arabialaisten, gallialaisten, -skyyttalaisten luo. Hänen toimintansa on ulottuva maailman ääriin." - -Antipas näytti vaipuneen haaveisiin: - -"Hänen voimansa on valtava!... Vastoin tahtoani rakastan häntä." - -"Päästettäköön hänet siis vapaaksi." - -Tetrarkka pudisti päätään. Hän pelkäsi Herodiasta, Manneasta ja -tuntematonta. - -Fanuel koetti taivuttaa häntä, esittäen tuumiensa takeeksi essealaisten -alistumisen kuninkaan vallan alle. Kunnioitettiin noita köyhiä ihmisiä, -joita eivät rangaistukset voineet masentaa, jotka kävivät puettuina -liinavaatteisiin ja lukivat tulevia kohtaloita tähdistä. - -Antipaan mieleen juolahti Fanuelin äsken lausumat sanat. - -"Mikä on se seikka, jota mainitsit minulle tärkeäksi?" - -Eräs neekeri syöksyi sisään. Hänen ruumiinsa oli valkean pölyn -peittämä. Hänen henkensä rohisi, eikä hän saanut sanotuksi muuta kuin: - -"Vitellius!" - -"Kuinka? Tuleeko hän tänne?" - -"Näin hänet. Ennen kolmatta hetkeä hän on täällä." - -Käytävien oviuutimet liehuivat kuin tuulen puhaltaessa. Melu täytti -linnan, hälinä, joka syntyi siitä, että palvelijoita juoksi -edestakaisin, huonekaluja laahattiin, hopea-astioita romahti alas; ja -tornien huipuista puhallettiin pasuunoihin, jotta hajaantuneet orjat -tiesivät kokoontua. - - - - -II. - - -Muurit olivat täynnä väkeä, kun Vitellius saapui pihalle. Hän nojasi -tulkkinsa käsivarteen, jälessään iso punainen kantotuoli, joka oli -koristettu töyhdöillä ja peilillä, ja yllään konsulin tunika, jalassa -puolisaappaat, ympärillään liktoreja. - -He pystyttivät ovea vasten kaksitoista kimppuansa: yhteensidottuja -raippoja, kirves keskellä. Silloin kaikki värisivät Rooman kansan -majesteettisuuden edessä. - -Kantotuoli, jota kahdeksan miestä liikutteli, pysähtyi. Siitä astui -alas nuorukainen, isomahainen, näppyläkasvoinen, sormet täynnä helmillä -koristettuja sormuksia. Hänelle tarjottiin tuoksuvalla viinillä -täytetty malja. Hän tyhjensi sen ja pyysi toisen. - -Tetrarkka oli langennut polvilleen prokonsulin eteen, pahoitellen, niin -hän sanoi, ettei aikaisemmin ollut tiennyt hänen tulonsa tuottamasta -kunniasta. Muutoin hän olisi määrännyt toimeenpantavaksi pitkin teitä -kaiken, mikä kuului Vitellius-suvun jäsenelle. Tämä suku polveutui -kuningatar Vitelliasta. Tie, joka johti Janiculum-kukkulalta merelle, -kantoi vielä sen nimeä. Kvestorin- ja konsulinarvot olivat lukemattomat -tässä suvussa. Ja mitä tuli Luciukseen, tetrarkan vieraaseen, täytyi -häntä ylistää Klitein voittajana ja tuon nuoren Auluksen isänä, joka -näytti palaavan alueelleen, koska Itämaat olivat jumalien kotimaa. Tämä -liioitteleva kohteliaisuus lausuttiin latinaksi. Vitellius kuunteli -sitä välinpitämättömänä. - -Hän vastasi, että suuri Herodes riitti yhden kansan kunnialle. -Atenalaiset olivat antaneet hänelle ylimmän valvonnan olympialaisissa -kisoissa. Hän oli rakentanut temppeleitä Augustuksen kunniaksi, ollut -kärsivällinen, nerollinen, peloittava, ja aina uskollinen Caesarille. - -Metallilatvuksisten pylväiden välillä näki Herodiaan, joka lähestyi -keisarinnan ryhtisenä, kulkien naisten ja eunukkien keskellä; -punaisilla vadeilla kantoivat nämä sytytettyjä hajupölyjä. - -Prokonsuli astui kolme askelta häntä kohti, ja tervehdittyään häntä -päännyökkäyksellä Herodias huudahti: - -"Mikä onni, että Agrippa, Tiberiuksen vihamies, vastedes on kykenemätön -vahingoittamaan!" - -Prokonsuli ei tiennyt tuosta tapauksesta; ja kun Antipas vannoi -tekevänsä keisarin hyväksi kaikkensa, virkkoi Vitellius: - -"Toisten vahingoksikin?" - -Hän oli ottanut parttilaisten kuninkaalta panttivankeja, eikä keisari -sitä enää ajatellut; sillä Antipas oli ollut läsnä neuvottelussa, -lisätäkseen vaikutusvaltaansa, ja oli heti levittänyt siitä tiedon. -Siitä johtui katkera viha, ja apulähetyksen viivyttely. - -Tetrarkka soperteli. - -Mutta Aulus sanoi nauraen: - -"Rauhoitu, minä suojelen sinua!" Prokonsuli ei ollut kuulevinaan -mitään. Isän varallisuus riippui pojan häpeästä; ja tämä Caprean loassa -rypevä kukkanen tuotti hänelle niin melkoisia tuloja, että hän kohteli -sitä kunnioittaen, kuitenkin epäluuloisena, se kun oli myrkyllinen. - -Portin edustalla syntyi melua. Siitä tuli sisään jono valkeita muuleja, -joilla ratsasti papilliseen vaatetukseen puettuja mieshenkilöitä. Ne -olivat sadukealaisia ja farisealaisia; näistä edelliset tahtoivat saada -uhripapin arvon, toiset taas säilyttää sen. Heidän kasvonsa olivat -synkät, varsinkin farisealaisten, jotka olivat Rooman ja tetrarkan -vihollisia. He takertuivat vaippansa liepeisiin tungoksessa; ja heidän -päähineensä huojuivat päässä nahkahihnojen varassa, joihin oli -piirretty kirjoituksia. - -Melkein samaan aikaan saapuivat etujoukkojen soturit. He olivat panneet -kilpensä pusseihin, suojellakseen niitä pölyltä; ja heidän jälessään -tuli Marcellus, prokonsulin varapäällikkö publikaanien kanssa, joilla -oli kainalokuopissaan laudanpalasia. - -Antipas mainitsi muutaman lähimmistään, joita olivat Tolmai, Kanthera, -Sehon, Ammonius aleksandrialainen, joka osti häneltä asfalttia, -Na'aman, hänen kevytaseisten jalkamiestensä päällikkö, ja Jacim -babylonialainen. - -Vitelliuksen huomio oli kiintynyt Manneakseen. - -"Kuka tuo mies on?" - -Tetrarkka osoitti kädenliikkeellä, että hän oli pyöveli. - -Sitten hän esitteli sadukealaiset. - -Jonatan, lyhyt mies, vapaa käytökseltään, puhui kreikkaa ja pyysi -valtiasta kunnioittamaan heitä käynnillä Jerusalemissa. Hän itse arveli -sinne lähtevänsä. - -Eleazar, käyränenäinen ja pitkäpartainen mies, vaati farisealaisille -ylipapin vaippaa, jota vallanpitäjät säilyttivät Antonian tornissa. - -Sitten galilealaiset tekivät ilmiannon Pontius Pilatusta vastaan. Siinä -tilaisuudessa, jolloin eräs mielipuoli etsi David kuninkaan kultaisia -maljoja luolasta lähellä Samariaa, hän oli surmauttanut asukkaita; ja -kaikki puhuivat yhtä haavaa, Manneas muita äänekkäämmin. Vitellius -vakuutti, että syylliset saavat rangaistuksensa. - -Syntyi rähinää pylväskäytävän edessä, johon soturit olivat ripustaneet -kilpensä. Kun niiltä oli poistettu peitteet, näki kilvenkupuroissa -Caesarin kuvan. Tämä oli juutalaisten mielestä epäjumalanpalvelusta. -Antipas puhui heidän kanssaan, koettaen tyynnyttää heitä, ja sillävälin -Vitellius istui korkealla tuolilla ihmetellen heidän raivoaan. Olipa -Tiberius tehnyt oikein, kun karkoitti heistä neljäsataa Sardiniaan. -Mutta ollessaan näin kotonaan he olivat voimakkaat: ja hän käski -poistaa kilvet. - -Silloin he ympäröivät prokonsulin, anoen hyvitystä kärsimistään -vääryyksistä, ja lisäksi etuoikeuksia ja almuja. He repivät rikki -vaatteensa ja ruoskivat itseään; ja tehdäkseen tilaa orjat hosuivat -sauvoilla oikealta vasemmalle. Lähinnä ovea olevat siirtyivät alas -polulle, toiset nousivat sitä ylös; kaksi virtausta törmäsi vastatusten -tässä häälyvässä väenpaljoudessa, joka oli sulloutunut muurien väliin. - -Vitellius kysyi, miksi siellä oli niin paljon väkeä. Antipas selitti -syyn: oli hänen syntymäpäivänsä juhla; ja hän osoitti useita -palvelijoitaan, jotka hinasivat muurien harjalle suunnattoman suuria -vasuja täynnä lihaa, hedelmiä, vihanneksia, antilopeja, haikaroita, -taivaansinisiä leveitä kaloja, rypäleitä, vesimeloneja, pyramiidin -muotoisiksi kasattuja granaattiomenia. Aulus ei enää voinut hillitä -itseään. Hän syöksyi keittiöihin päin tuon ahmailuhimon pakoittamana, -joka oli hämmästyttävä maailmaa. - -Kulkiessaan erään kellarin ohi hän huomasi haarniskaan vivahtavia -kattiloita. Vitelliuskin meni niitä katsomaan ja vaati, että hänelle -avattaisiin linnan maanalaiset huoneet. - -Ne olivat hakatut kallioon korkeina holveina, joita siellä täällä -kannattivat pilarit. Ensimmäinen sisälsi vanhoja aseita; mutta toinen -oli täyteen sullottu keihäitä, joiden suipot kärjet pistivät esiin -höyhentöyhdöstä. Kolmannen seinät näyttivät ruokolaudoituksen -peittämiltä, niin tiheään riippui niillä ohuita nuolia vieretysten. -Käyrät miekanterät peittivät neljännen huoneen seiniä. Keskelle -viidettä oli ladottu riveihin kypärejä, jotka töyhtöineen näyttivät -punaiselta käärmejoukkueelta. Kuudennessa näki ainoastaan nuolikoteloja -ja seitsemännessä säärihaarniskoita, kahdeksannessa rautahihnoja; -seuraavissa haarukoita, harkkirautoja, tikapuita, köysiä, jopa tankoja -linkokoneita varten ja dromedaarien rintahihnojen tiukuja. Ja kun vuori -leveni juureltaan, ollen louhittu sisältä mehiläispesän kaltaiseksi, -oli näiden huoneiden alla vielä useampia ja syvempiä. - -Vitellius, hänen tulkkinsa Fineas ja publikaanien päällikkö Sisenna -kulkivat näiden suojamien läpi soihtujen valossa, joita kolme eunukkia -kantoi. - -Pimeissä komeroissa näki barbaarien keksimiä inhoittavia -kidutusvehkeitä: nystyröillä varustettuja nuijia, haavoja myrkyttäviä -heittokeihäitä, krokotiilin leukojen muotoisia hohtimia. Sanalla -sanoen, tetrarkalla oli Makairoksessa sotatarpeita neljääkymmentä -tuhatta miestä varten. - -Hän oli koonnut ne peläten vihollistensa liittoutumista. Mutta -prokonsuli saattoi luulla tai sanoa, että se oli tapahtunut -tarkoituksessa nousta sotaan roomalaisia vastaan, ja sentähden hän -vaati selityksiä. - -Nämä sotatarpeet eivät olleet Herodeksen yksityisiä varusteita; paljon -käytettiin puolustautumiseen rosvoilta; niitä tarvittiin niinikään -taisteluissa arabialaisia vastaan; ja muuten kaikki tämä oli kuulunut -hänen isälleen. Nyt ei Herodes enää astunut prokonsulin jälessä, vaan -meni edelle, rientäen nopein askelin, Sitten hän asettui seisomaan -vasten kiviseinää, jota peitti toogallaan, levittäen käsivarsiaan; -mutta silti hänen päänsä yläpuolella näkyi ovenkamana. Vitellius -huomasi sen ja tahtoi tietää, mitä tuon oven takana oli. - -"Babylonialainen yksin voi sen avata." - -"Kutsu siis babylonialainen tänne." - -Odotettiin, kunnes hän saapui. - -Hänen isänsä oli tullut Eufratin rannalta viidensadan ratsumiehen -kanssa, tarjoutuen Herodekselle puolustamaan itäisiä rajoja. -Valtakunnan jaon jälkeen oli Jacim jäänyt Filipin luo ja palveli nyt -Herodesta. - -Hän ilmestyi jousi olalla, ruoska kädessä. Erivärisiä nyörejä oli -tiukasti punottu hänen väärien säärtensä ympäri. Hänen paksut -käsivartensa pistivät esiin hihattomasta tunikasta, ja karvalakki -varjosti hänen kasvojaan, joita ympäröi kiharoiksi käherretty parta. - -Aluksi hän ei ollut ymmärtävinään tulkkia. Mutta Vitellius lennätti -katseen tetrarkalle, joka heti toisti hänen käskynsä. Silloin Jacim -painoi molemmin käsin ovea, joka siirtyi seinään. - -Lämmin tuulahdus syöksyi vastaan pimeästä. Puukuja johti siitä -kiemurrellen alas. He kulkivat sitä pitkin ja saapuivat edellisiä -maanalaisia onkaloita avaramman luolan kynnykselle. - -Perällä aukeni pylväskäytävä äkkijyrkänteelle päin, joka sillä puolella -oli linnoituksen puolustuksena. Kuusama kasvoi takertuneena -holvikattoon, ja sen kukat riippuivat alas täyteen päivänvaloon. Maassa -lorisi puro. - -Siellä oli valkoisia hevosia, satakunta kenties, ja ne söivät ohria -pään korkeudelle kiinnitetyltä laudalta. Kaikkien harjat olivat -värjätyt sinisiksi, kaviot olivat päällystetyt esparto-ruohosta -tehdyillä sukilla ja korvien välissä olivat karvat pystyssä otsalla -töyhtönä. Hyvin pitkät hännät pieksivät pehmeästi kintereitä. -Prokonsuli mykistyi niitä ihailemaan. - -Ne olivat ihmeellisiä eläimiä, notkeita kuin käärmeet, kepeitä kuin -linnut. Ne kiitivät kilvan ratsumiehen nuolen kanssa, kaatoivat kumoon -miehiä, purren heitä vatsaan, kapuilivat louhikoissa, hyppivät yli -kuilujen ja nelistivät hurjasti yhtämittaa koko päivän tasangolla. Heti -kun Jacim näyttäytyi, ne tulivat hänen luokseen aivan kuin lampaat -paimenen ilmestyessä; ja ojentaen esiin kaulansa ne katselivat häntä -levottomina lapsensilmillään. Tapansa mukaan hän päästi kumean -kurkkuäänen, joka sai ne iloisiksi: ja ne nousivat takajaloilleen, -ikävöiden avaraa tilaa, haluten päästä juoksemaan. - -Peläten että Vitellius veisi ne mukaansa oli Antipas vanginnut ne tähän -paikkaan, joka vasiten oli määrätty eläimille piirityksen varalta. - -"Tämä talli on huono", sanoi prokonsuli, "ja saatat helposti menettää -ne! Merkitse niiden luku luetteloon, Sisenna!" - -Publikaani otti vyöstään taulun, laski hevoset ja kirjoitti muistiin -niiden luvun. - -Veronkantolaitoksen asiamiehet lahjoivat maaherroja, voidakseen ryöstää -maakuntia. Tuo mies nuuski kaikkialla näädänkuonollaan, silmiään -vilkuttaen. Lopuksi noustiin jälleen pihalle. Kivityksessä oli siellä -täällä pyöreitä pronssikansia, jotka peittivät vesisäiliöitä. Vitellius -huomasi yhden, joka oli muita kookkaampi eikä korkojen alla kaikunut -samalla tavoin. Hän polki niitä kaikkia vuoroonsa, sitten hän karjaisi -tömistäen jalkojaan: - -"Nyt sen tiedän, nyt sen tiedän! Tässä piilee Herodeksen aarre!" - -Hänen aarteittensa etsiminen oli yksi roomalaisten mielettömyyksiä. - -Niitä ei ollut olemassa, vannoi tetrarkka. - -Mutta mitä olikaan tuon kannen alla? - -"Ei mitään! Mies, vanki." - -"Näytä hänet minulle", sanoi Vitellius. - -Tetrarkka ei totellut. Siten olisivat juutalaiset saaneet tietää hänen -salaisuutensa. Hänen vastahakoisuutensa saattoi Vitelliuksen -kärsimättömäksi. - -"Murtakaa se!" hän huusi liktoreille. - -Manneas oli arvannut, mitä oli tekeillä. Hän luuli nähdessään kirveen, -että aiottiin mestata Johannes; ja hän pysäytti liktorin, kun tämä -ainoastaan kerran oli iskenyt metallikantta, pisti sen ja -pihakivityksen väliin eräänlaisen koukun, ponnisti sitä hiljaa ylös, ja -kansi kohosi; kaikki ihailivat tuon vanhuksen voimaa. Puulevyllä -kaksinkertaiseksi tehdyn kannen alla oli samankokoinen luukku; -nyrkiniskusta se avautui kahtena puoliskona; silloin tuli näkyviin -ammottava kuoppa, johon vajosi kaiteettomat kiertoportaat. Ja ne, jotka -kumartuivat sen laidan yli, näkivät pohjalla jotakin epämääräistä ja -hirvittävää. - -Ihmisolento lepäsi maassa pitkien hiuksien peittämänä, jotka yhtyivät -selkää verhoavan eläimenvuodan karvoihin. Tuo mies kohosi pystyyn. -Hänen otsansa ylettyi vaakasuorassa olevaan ristikkoikkunaan; ja -tuontuostakin hän katosi luolansa pohjaan. - -Aurinko välkytti kypärien kupuja ja miekanponsia, paahtoi polttaviksi -kivilaattoja; räystäiltä lentoon pyrähtävät kyyhkyset kiersivät ympäri -pihaa. Tämä oli se hetki, jona Manneas tavallisesti ripoitti niille -jyviä. Hän oli kyyristyneenä tetrarkan vieressä, joka seisoi -Vitelliuksen edessä. Galilealaiset, papit, soturit muodostivat piirin -heidän takanaan. Kaikki olivat vaiti, ahdistuneina odottaen mitä -tuleman piti. - -Aluksi kuului onkalosta lähteneen äänen syvä huokaus. - -Herodias kuuli sen palatsin toisesta päästä. Lumouksen valtaamana hän -tunkeutui joukon läpi; ja hän kuunteli, nojaten toisella kädellä -Manneaksen olkaan, kumartuneena. - -Ääni kuului alhaalta: - -"Tuho periköön teidät, farisealaiset ja sadukealaiset, te kyykäärmeiden -sikiöt, pöhöttyneet nahkaleilit, kumisevat kymbaalit!" - -Läsnäolijat tunsivat Johanneksen äänen. Hänen nimensä mainittiin -joukossa. Toisia riensi saapuville. - -"Tuho periköön sinut, oi kansa, ja Juudan pettäjät, Efraimin suvun -juopot, ne jotka asuvat lihavassa laaksossa ja joiden askeleet horjuvat -viinihöyryistä. - -"-- Hajotkoot he niinkuin vesi, joka virtaa, niinkuin etana, joka sulaa -madellessaan, kuin naisen ennenaikainen sikiö, jonka silmät eivät -ollenkaan aukene päivänvalolle. - -"-- Sinun tulee, Moab, paeta kuin varpuset kypressilehtoon, kuin rotat -loukkoihinsa. Linnoitusten portit murretaan nopeammin kuin -pähkinänkuoret, muurit raukeavat, kaupungit palavat poroksi; eikä -Kaikkivaltiaan ruoska ole pysähtyvä. Hän on kääntelevä jäseniänne -veressä niinkuin villavaatetta värjärin ammeessa. Hän on raateleva -teidät rikki kuin uusi äes; hän on levittävä vuorille kappaleiksi -pilkotun lihanne." - -Mistä valloittajasta hän puhuikaan? Vitelliuksestako? Ainoastaan -roomalaiset saattoivat toimeenpanna näin tuhoisan hävityksen. Kuului -valitushuutoja: "Riittää, riittää! Lopettakoon jo!" - -Mutta hän jatkoi kovemmalla äänellä: - -"Pienet lapset tulevat ryömimään tuhkaläjillä äitiensä ruumiiden -ääressä. Yöllä mennään noutamaan leipää raunioista, alttiina miekoille. -Shakaalit tappelevat luista julkisilla turuilla, missä edellisenä -iltana vanhukset juttelivat. Sinun neitsyesi, juoden kyyneliään, -soittavat kitaraa muukalaisen pidoissa, ja kaikkein urhoollisimmat -poikasi köyristävät selkänsä, josta liian raskaat taakat hankaavat pois -nahan!" - -Kansa näki jälleen hengessä maanpakonsa päivät, kaikki historiansa -onnettomuudet. Nämä olivat vanhojen profeettain sanoja. Johannes lausui -ne raskaitten iskujen tavoin, yksitellen. - -Nyt hänen äänensä muuttui lempeäksi, sointuisaksi, laulavaksi. Hän -ennusti vapautusta, loistoa taivaassa, vastasyntynyttä, jonka toinen -käsivarsi oli lohikäärmeen kidassa, kultaa saven sijalla, erämaan -kukkimista ruusun tavoin: "Se mikä nyt maksaa kuusikymmentä kikkaria, -ei ole maksava oboliakaan. Maitovirrat tulevat pulppuilemaan -kallioista; tullaan nukkumaan vatsa ravittuna viininpuristushuoneissa! -Koska olet tuleva sinä, jota halajan? Jo edeltäpäin kansat lankeavat -polvilleen, ja sinun valtakuntasi on oleva iankaikkinen, Davidin -poika!" - -Tetrarkka kavahti taaksepäin, Davidin pojan olemassaolo loukkasi häntä -kuin uhkaus. - -Johannes puhui katkeria sanoja myös mainitessaan hänen kuninkuuttaan. -"Ei ole muuta kuningasta kuin Kaikkivaltias." -- Hän herjasi samoin -hänen puutarhojaan, kuvapatsaitaan, norsunluisia huonekalujaan, -niinkuin jumalatonta Ahabia. - -Antipas katkaisi rinnallaan riippuvan sinetin vitjat ja heitti sen -luolaan, käskien hänen vaieta. - -Mutta ääni vastasi: - -"Huudan kuin karhu, kuin villi aasi, kuin vaimo synnytystuskissaan. --- Sukurutsauksessasi piilee jo rangaistuksesi. Jumala koettelee sinua -muulin hedelmättömyydellä!" - -Tästä syntyi naurua, äänekästä kuin aaltojen loiske. - -Vitellius viipyi täällä itsepäisesti. Tulkki toisti välinpitämättömänä -roomalaisten kielellä kaikki ne herjaukset, jotka Johannes lausui -omalla kielellään. Tetrarkan ja Herodiaksen oli pakko kuulla ne -kahdesti. Herodes läähätti, Herodias taasen tuijotti onkalon pohjaan. - -Hirvittävä mies heitti päänsä taaksepäin, ja tarttuen käsin -rautaristikkoon hän painoi sitä vasten kasvojaan; ne näyttivät -risukolta, jonka keskellä kiilui kaksi hehkuvaa hiiltä: - -"Vai sinäkö se olet, Jesebel! - -"-- Sinä valtasit hänen sydämensä kenkääsi polkemalla. Sinä hirnuit -kuin tamma. Sinä pystytit vuoteesi vuorille, toimittaaksesi uhrisi! - -"-- Herra on riistävä sinulta korvarenkaasi, purppurahameesi, -liinahuntusi, rannerenkaasi, säärivaateesi ja pienet kultaiset helyt, -jotka väräjävät otsallasi, hopeapeilisi, kameelikurjen höyhenistä -tehdyt viuhkasi, helmiäispohjat, jotka tekevät vartalosi pitemmäksi, -jalokivet, joista ylpeilet, hiuksiesi hajuvoiteet, kynsiesi väriaineet, -kaikki hekkumasi apukeinot: ja kiviä ei sitten ole kylliksi -avionrikkojan kivittämiseen!" - -Herodias haki katseellaan puolustajaa ympäriltään. Farisealaiset -loivat ulkokullattuina silmänsä alas. Sadukealaiset: käänsivät pois -päänsä, peläten loukkaavansa prokonsulia. Antipas näytti olevan -menehtymäisillään. - -Johanneksen ääni kaikui yhä kovempana, jylisi korvia järkyttäen kuin -ukkonen; kaiku toisti sen vuorilla, saaden Makairoksen pauhaamaan -moninkertaisesta äänestä. - -"Matele tomussa, sinä Babylonin tytär! Jauha jyviä. Riisu vyösi, -irroita jalkineesi, nosta ylös hameesi ja kahlaa jokien poikki! Häpeäsi -on oleva ilmeinen, viheliäisyytesi on paljastuva. Nyyhkytyksesi ovat -murtavat hampaasi. Kaikkivaltias kammoksuu rikostesi löyhkää! Kirottu, -kirottu! Kuole kurjana kuin koira." - -Luukku suljettiin, kansi paiskattiin kiinni. Manneas tahtoi kuristaa -Johanneksen. - -Herodias katosi. Farisealaiset olivat täynnä paheksumista. Antipas hoki -puolustuksia heidän keskessään. - -"Epäilemättä", huomautti Eleazar, "saattaa naida veljensä vaimon, mutta -Herodias ei ollut leski, ja lisäksi hänellä oli lapsi. Siinä piili -riettaus." - -"Erehdys! Minulle tehdään vääryyttä", sanoi Antipas, "sillä makasihan -Absalom isänsä vaimojen kanssa, Juda miniänsä kanssa, Ammon sisarensa -ja Lot tyttäriensä kera." - -Aulus, joka oli tällävälin nukkunut, ilmestyi nyt paikalle. Saatuaan -kuulla, mistä oli kysymys, hän puolusti tetrarkkaa. Ei ollut -tarpeellista välittää moisista pikkuseikoista; ja hän nauroi -suunnattomasti pappien soimauksille ja Johanneksen raivolle. Keskellä -portaita Herodias kääntyi häneen päin. - -"Olet väärässä, valtias! Hän yllyttää kansaa kieltäytymään verojen -maksamisesta." - -"Onko se totta?" kysyi heti publikaani. - -Vastaukset olivat yleensä myöntäviä. Tetrarkka vahvisti niitä. - -Vitelliuksen mieleen johtui, että vanki voisi paeta; ja kun Antipaksen -esiintyminen herätti hänessä epäluuloa, asetti hän vartijoita oville, -pitkin muureja ja pihalle. - -Sitten hän poistui huoneisiinsa. Pappien lähetystöt seurasivat häntä. - -Koskettelematta uhripapin virkaa, kukin toi esiin valituksensa. - -Kaikki kiusasivat häntä. Hän käski heidät pois luotansa. - -Jonatan jätti hänet huomatessaan Antipaksen muurin ampumareiän ääressä -keskustelevan pitkätukkaisen vaaleapukuisen miehen kanssa, joka oli -essealainen; ja hän katui, että oli häntä kannattanut. - -Yksi ajatus oli lohduttanut tetrarkkaa. Johannes ei enää ollut -riippuvainen hänestä; roomalaiset ottivat hänet huostaansa. Mikä -helpoitus! - -Fanuel käveli silloin vartiopolulla. Herodes viittasi häntä luokseen ja -virkkoi, osoittaen sotilaita: - -"He ovat väkevämmät! En voi vapauttaa häntä! Se ei ole minun vikani." - -Piha oli tyhjä. Orjat olivat levolla. Punaa vasten, joka leimusi -taivaanrannalla, kaikki kohtisuorat esineet näyttivät mustilta. Antipas -eroitti Kuolleen meren vastapäisellä rannalla olevat suolalouhimot, -eikä enää nähnyt arabialaisten telttejä. Kaiketi he olivat poistuneet? -Kuu nousi taivaalle; levollisuus valtasi hänen sydämensä. - -Fanuel seisoi lamautuneena, leuka vaipuneena rinnalle. Viimein hän -ilmaisi, mitä hänellä oli sanottavaa. Kuun alkupäivistä saakka hän oli -tutkinut taivasta, Perseuksen sikermä kun oli kohonnut keskitaivaalle. -Agalah-tähteä tuskin vielä näki, Algol tuikki himmeämpänä, Mira-Coeti -oli kadonnut. Tästä hän päätti, että vielä sinä yönä oli huomattava -henkilö kuoleva Makairoksessa. - --- Kuka? Vitelliusta suojeltiin liian huolellisesti. Johannesta ei -mestattaisi. -- Se olen siis minä! ajatteli tetrarkka. - -Ehkä arabialaiset palaisivat? Prokonsuli paljastaisi hänen suhteensa -parttilaisiin! Jerusalemista tulleita palkattuja salamurhaajia oli -pappien seurassa; heillä oli piiloitettuina pukuihinsa tikareja; eikä -tetrarkka epäillyt Fanuelin tietojen varmuutta. - -Hän päätti turvautua Herodiakseen. Ja kuitenkin tetrarkka häntä vihasi. -Mutta tämä nainen oli rohkaiseva häntä, eivätkä entisen lumouksen -kaikki kahleet vielä olleet murretut. - -Kun hän astui Herodiaksen huoneeseen, paloi suitsutusta -porfyyrialtaassa; ja hajupölyjä, voiteita, kankaita, yhtä ohuita kuin -pilvet, höyheniä kevyempiä koruompelu-kudoksia oli hajalla huoneessa. - -Herodes ei maininnut Fanuelin ennustusta eikä tunnustanut pelkäävänsä -juutalaisia ja arabialaisia; Herodias oli syyttänyt häntä -raukkamaisuudesta. Hän puhui yksinomaan roomalaisista; Vitellius ei -ollut hänelle uskonut mitään sotatuumistaan. Herodes oletti, että hän -oli Gaiuksen ystävä, ja tämä mies seurusteli Agrippan kanssa; ja hänet, -Herodes, kaiketi ajettaisiin maanpakoon tai kuristettaisiin kuoliaaksi. - -Halveksivan sääliväisenä koetti Herodias häntä rauhoittaa. Viimein hän -otti esiin pienestä lippaasta omituisen muistorahan, jota koristi -Tiberiuksen muotokuva. Ei tarvinnut muuta kuin näyttää sitä, niin -liktorit kalpenivat ja syytökset raukesivat. - -Liikutettuna kiitollisuudesta kysyi Antipas, miten hän sen oli saanut. - -"Se on minulle annettu", vastasi Herodias. - -Vastapäätä olevan oviaukon verhojen välistä näyttäytyi alaston -käsivarsi, nuori, viehättävä, kuin Polykleitos olisi veistänyt sen -norsunluusta. Hieman kömpelönä ja kuitenkin sirona se liikehti ilmassa -ottaakseen ylös seinämällä olevalle jakkaralle unhoitetun hameen. - -Eräs vanha palvelijatar ojensi sen hänelle, luoden syrjään oviverhon. - -Tetrarkan mieleen palasi epämääräinen muisto. - -"Onko tuo orjatar sinun?" - -"Mitä se sinuun kuuluu?" vastasi Herodias. - - - - -III. - - -Vieraat täyttivät juhlasalin. - -Tässä rakennuksessa oli kolme laivaa, joita eroitti toisistaan -algumimipuiset pilarit veistokuvien peittämine pronssilatvuksineen. -Kaksi aukkoseinäistä pylväsparveketta oli niiden yläpuolella, perällä -oli kultalanka-koristeilla somistettu kolmas parveke, ja vastapäätä -suunnattoman suuri holvikaari, joka aukeni toisesta päästä. - -Koko laivan pituisilla pöydillä paloi haarakynttilöitä, jotka näyttivät -loimuavilta pensastöyhdöiltä maalattujen saviastioiden ja -kuparilautasten, hyytelökuutioiden, rypälekasojen välissä; mutta nämä -punaiset valot hälvenivät vähitellen ylhäällä lähempänä korkeata -kattoa, ja valopilkut loistivat tähtien tavoin yössä puunoksien -lomissa. Isosta parvekeaukosta näki soihtuja talojen kuisteilla; sillä -Antipas juhli ystäviänsä, kansaansa ja kaikkia, jotka olivat vieraina -saapuneet hänen taloonsa. - -Orjia, vilkkaita kuin koirat, ja varpaat huopasandaaleissa, vilisi -edestakaisin, kantaen tarjottimia. - -Prokonsulin pöytä sijaitsi kultaisen parven alla olevalla -sykomorilaudoista tehdyllä lavalla. Babylonialaiset verhot ympäröivät -sitä teltin tavoin. - -Kolmella norsunluisella vuoteella, joista yksi oli keskellä, kaksi -sivuilla, lepäsivät Vitellius, hänen poikansa ja Antipas. Prokonsuli -oli lähellä vasemmanpuolista ovea, Aulus oikealla, tetrarkka keskellä. - -Hänellä oli yllään musta vaippa, jonka kude aivan peittyi värillisten -koristekuvioiden alle; hänellä oli ihoväriä poskilla, parta -viuhkanmuotoinen ja sinistä jauhetta hiuksissa, joita piti koossa -hohtokivinen otsakoriste. Vitelliuksella oli purppurainen olkavyö, joka -valui alas liinaiselle togalle. - -Aulus oli antanut solmia selkään punasinertävästä silkistä tehdyn -silkkiraitaisen pukunsa hihat. Hänen hiuskiharansa olivat kerroksittain -päällekkäin, ja safirinen kaulakoriste säihkyi hänen povellaan, joka -oli lihava ja valkoinen kuin naisella. Lähellä häntä istui -kaislamatolla jalat ristissä hyvin kaunis poika, joka hymyili -lakkaamatta. Aulus oli nähnyt hänet keittiön puolella, ei enää -viihtynyt ilman hänen seuraansa, ja puhutteli häntä muitta mutkitta -"aasialaiseksi", kun ei jaksanut muistaa hänen kaldealaista nimeänsä. -Silloin tällöin Aulus ojentautui pitkäkseen norsunluu-vuoteelle. -Silloin hänen paljaat jalkansa näkyivät yli koossa olevan seuran. - -Sillä puolella salia olivat papit ja Antipaksen upseerit; lisäksi -siellä oli Jerusalemin asukkaita ja edustajia kreikkalaisista -kaupungeista. Prokonsulin taholla nähtiin Marcellus ja publikaanit, -tetrarkan ystäviä, henkilöitä Kaanasta, Ptolemaisista, Jerikosta; -sitten sekaisin vuoristolaisia Libanonilta ja Herodeksen vanhat -soturit: kaksitoista traakialaista, yksi gallialainen, kaksi germaania, -gasellien metsästäjiä, Idumean paimenia, Palmyran sulttaani, merimiehiä -Eziongaberista. Jokaisella oli edessään pehmeästä taikinasta tehty -kakku käsien pyyhkimistä varten. Ja käsivarret ojentautuivat kuin -korppikotkien kaulat, kun he ottivat oliiveja, pistasioita, manteleita. -Kaikki kasvot olivat iloisia ja seppeleiden koristamia. - -Farisealaiset olivat kuitenkin kieltäytyneet seppeleistä, pitäen niitä -roomalaisen säädyttömyyden merkkeinä. He värisivät, kun heidän -päällensä pirskoitettiin galbanumia ja suitsutuspihkaa, mikä sekoitus -oli varattu yksinomaan temppelin tarpeisiin. - -Aulus hieroi sillä kainalokuoppaansa; ja Antipas lupasi antaa hänelle -kokonaisen lastin, nimittäin kolme vasullista tätä oikeata balsamia, -joka oli saanut Kleopatran himoitsemaan Palestinaa. - -Muuan Tiberiaksen varusväen päällikkö ilmestyi äkkiä, asettui tetrarkan -taakse ja kertoi hänelle erinomaisista tapauksista. Mutta tetrarkan -huomio kiintyi osaksi prokonsuliin ja siihen, mitä puhuttiin lähellä -olevien pöytien ääressä. - -Siellä keskusteltiin Johanneksesta ja hänen kaltaisistaan henkilöistä; -erään Simeonin sanottiin pesevän pois syntejä tulella. Eräs mies, -nimeltä Jeesus... - -"Pahin kaikista", huudahti Eleazar. "Mikä inhoittava ilveilijä!" - -Tetrarkan takaa nousi mies, kalpeana kuin viittansa reuna. Hän astui -alas lavalta ja puhutteli farisealaisia: - -"Se on valhe! Jeesus tekee ihmeitä!" - -Antipas tahtoi tietää, millaisia. - -"Sinun olisi pitänyt tuoda hänet mukanasi. Kerro, kerro." - -Silloin hän kertoi, että hänellä, Jakobilla, oli ollut sairas tytär; -hän oli lähtenyt Kapernaumiin rukoilemaan Mestaria, että tämä hänet -parantaisi. Mestari oli vastannut: "Palaa kotiasi, tyttäresi on -parantunut!" -- Ja Jakob oli tavannut kynnyksellä tyttärensä, joka oli -noussut vuoteeltaan palatsin tiimapatsaan osoittaessa kolmatta hetkeä, -samaa, jona hän oli puhutellut Jeesusta. - -Epäilemättä -- näin huomauttivat farisealaiset -- oli olemassa -salaisia parannuskeinoja, -- voimakkaita yrttejä! Itse tässä -Makairos-linnoituksessa kasvoi baaras-yrtti, joka tekee -haavoittumattomaksi; mutta parantaminen näkemättä ja käsin kajoamatta -oli mahdotonta, ellei Jeesus turvautunut pahoihin henkiin. Ja -Antipaksen ystävät, Galilean etevimmät, toistivat päätänsä pudistaen: - -"Pahoihin henkiin, ilmeisesti." - -Seisoen heidän ja pappien pöydän välillä vaikeni Jakob ylpeäryhtisenä -ja lempeänä. He kehoittivat häntä puhumaan: - -"Todista hänen valtaansa." - -Jakob kumartui ja lausui hitaasti, matalalla äänellä ja ikäänkuin -pelästyen omaa puhettaan: - -"Ette siis tiedä, että hän on Messias?" - -Kaikki papit katsoivat toisiinsa; ja Vitellius kysyi, mitä se sana -merkitsi. Hänen tulkkinsa oli hetken vastaamatta. - -He antoivat tämän nimen vapauttajalle, joka oli tuottava heille kaiken -maallisen hyvän nauttimuksen ja vallan kaikkien kansojen yli. Jotkut -lisäksi väittivät, oli odotettavissa kaksikin. Ensimäisen tulisivat -voittamaan Gog ja Magog, pohjoisesta tulevat pahat henget; mutta toinen -oli perinpohjin hävittävä Pahan ruhtinaan; ja jo vuosisatoja olivat he -häntä odottaneet joka hetki. - -Kun papit olivat keskenään neuvotelleet, puhkesi Eleazar puhumaan: - -Ensinnäkin Messiaan piti olla Davidin poika, eikä kirvesmiehen, hän oli -vahvistava lain. Tuo natsarealainen vastusti lakia; ja vielä vahvempi -todistus oli se, että Elias oli tuleva ennen häntä. - -Jakob huomautti: - -"Mutta onhan Elias tullut." - -"Elias! Elias!" kaikui joukosta salin toiseen päähän asti. - -Kaikki näkivät mielikuvituksessaan vanhuksen lentävän korppiparven -alla, salaman sytyttämän alttarin, epäjumalia palvelevia pappeja -syöstävän tulvavirtaan. Ja lavoilla istuvat naiset ajattelivat Sareptan -leskeä. - -Jakob vakuutti vakuuttamistaan tuntevansa hänet! Hän oli nähnyt hänet! -Ja kansa samoin. - -"Hänen nimensä?" - -Silloin hän tarmonsa takaa huusi: - -"Johannes!" - -Antipas kavahti taaksepäin ikäänkuin olisi saanut iskun rintaansa. -Sadukealaiset olivat hyökänneet Jakobin kimppuun. Eleazar saarnasi -kovaa, saadakseen äänensä kuulumaan. - -Kun hiljaisuus viimein palasi, hän kohenteli vaippaansa ja asetti -tuomarin tavoin kysymyksiä. - -"Koska profeetta on kuollut..." - -Murina keskeytti hänet. Luultiin Eliaksen ainoastaan kadonneen. - -Hän kiivastui koollaolijain käytöksestä, jatkaen kyselyään: - -"Luuletko hänen nousseen kuolleista?" - -"Miksi ei?" sanoi Jakob. - -Sadukealaiset kohauttivat olkapäitään. Jonatan avasi pienet silmänsä -selälleen ja koetti nauraa ilveilijän tavoin. Eihän muka ollut mitään -mielettömämpää kuin väite, että ruumis elää iankaikkisesti; ja hän -lausui prokonsulille erään samanaikuisen runoilijan säkeen: - - Nec crescit, nec post mortem durare videtur. - -Mutta Aulus oli kumartunut pöydän laitaa vasten, otsa hiessä, kasvot -vihreän kalpeina, nyrkeillään painaen vatsaansa. - -Sadukealaiset teeskentelivät suurta mielenliikutusta, -- seuraavana -päivänä heille annettiin uhripapin virka; Antipas näytteli epätoivoa; -Vitellius näytti välinpitämättömältä. Hänen levottomuutensa oli -kuitenkin raju; jos poikansa kuoli, hän menetti omaisuutensa. - -Tuskin oli Auluksen ylenantaminen ohi, kun hän taas tahtoi ruveta -syömään. - -"Annettakoon minulle marmorin kaappeita, Naksoksen vuolukiveä, -merivettä, tai mitä tahansa! Entä jos kylpisin?" - -Hän alkoi ahmia jäätelöä, sitten hän epäröityään kumpaa valitsisi -- -Kommagenen lientä vai vaaleanpunaisia rastaita -- kävi käsiksi -hunajansekaiseen kurpitsiin. "Aasialainen" katseli häntä, tämä kyky -ahmia ruokia merkitsi tavatonta, ylhäisrotuista olentoa. - -Tarjottiin härän munuaista, pähkinähiiren paistia, satakieliä, -kalahakkelusta viiniköynnöksen lehdillä; ja papit pohtivat -ylösnousemusta. Ammonius, Filo platonilaisen oppilas, piti heitä -typerinä ja lausui tämän mielipiteensä muutamille kreikkalaisille, -jotka tekivät pilaa oraakeleista. Marcellus ja Jakob olivat tavanneet -toisensa. Edellinen kertoi jälkimäiselle, mitä onnentunnetta hän oli -kokenut Mitran kastettavana ollessaan, ja Jakob kehoitti häntä -seuraamaan Jeesusta. - -Palmu- ja tamarindi-, safet- ja byblos-viinejä virtasi kannuista -sekotusmaljoihin, näistä pikareihin ja pikareista kurkkuihin; kielet -vilkastuivat, sydämet aukenivat. Jacim, joskin oli juutalainen, ei enää -salannut tähtienpalvontaansa. Afakasta kotoisin oleva kauppias -hämmästytti paimentolaisia, kuvaamalla yksityiskohtaisesti Hieropoliin -temppelin ihmeet; ja kyseltiin, paljonko toivioretki sinne maksaisi. -Toiset taas pitivät kiinni synnyinmaansa uskonnosta. Muuan melkein -sokea germaani lauloi ylistyshymniä Skandinavian vuoriniemestä, jolla -jumalat ilmestyvät kasvot sädehtivinä; ja sikemiläiset eivät syöneet -kyyhkyspaistia, kunnioituksesta Azima-kyyhkyä kohtaan. - -Useat puhelivat seisoen keskellä salia; ja hengityksen synnyttämä höyry -sekaantuen haarakynttilöiden valaistussavuun täytti ilman usvaharsolla. -Fanuel kulki seinämää pitkin; hän oli jälleen tutkinut tähtitaivasta. -Mutta hän ei edennyt tetrarkan lepovuoteeseen asti, peläten -öljytahroja, jotka essealaisten mielestä olivat paha saastutus. - -Linnan portilta kuului kolkutusta. - -Nyt tiedettiin, että Johannesta pidettiin siellä vangittuna. Soihtuja -kantavia miehiä kiipesi ylös polkua; musta joukko kihisi -rotkosyvennyksessä; ja he karjuivat tuontuostakin: "Johannes! -Johannes!" - -"Hän häiritsee kaikkea!" sanoi Jonatan. - -"Meillä ei enää tule olemaan rauhaa, jos hän jatkaa samalla tavoin!" -lisäsivät farisealaiset. - -Ja huutoja kuului: - -"Suojele meitä!" - -"Tulkoon tästä loppu!" - -"Sinä hylkäät uskonnon!" - -"Jumalaton kuin Herodekset ainakin." - -"Vähemmän kuin te!" vastasi Antipas. "Minun isäni rakensi teidän -temppelinne." - -Silloin farisealaiset, maanpakoon ajettujen pojat, Matatiaksen -puoluelaiset, syyttivät tetrarkkaa hänen sukunsa rikoksista. - -Heillä oli suipot kallot, pörröinen parta, pienet ja ilkeyttä -kuvastavat kädet, lättänenäiset kasvot, isot pyöreät silmät, verikoiran -sävy. Kymmenkunta kirjuria ja pappien palkollista, jotka elivät -uhrieläinten jätteistä, hyökkäsi tetrarkan lavan juurelle; ja -väkipuukkoineen he uhkailivat Antipasta, joka puhui heille -rauhoittavasti, sadukealaisten hieman puolustaessa häntä. Hän huomasi -Manneaksen ja viittasi tätä poistumaan, kun Vitellius eleillään -ilmaisi, etteivät tällaiset seikat häntä liikuttaneet. - -Farisealaiset, jotka olivat jääneet pöytänsä ääreen, joutuivat vihan -vimmaan. He särkivät edessään olevat astiat. Heille oli tarjottu -Mecenaksen mieliruokaa, villin aasin lihasta tehtyä muhennosta, joka -heidän mielestään oli saastaista. - -Aulus ilkkui heille aasinpäästä, jota heidän sanottiin kunnioittavan, -ja lasketteli ivasanoja siitä, että he inhosivat sianlihaa. Siihen oli -muka kaiketikin syynä, että se lihava eläin oli tappanut heidän -Bakkuksensa; ja he rakastivat ylenmäärin viiniä, heidän temppelissään -kun oli nähty kultainen viiniköynnös. - -Papit eivät ymmärtäneet näitä sanoja. Fineas, syntyisin Galileasta, -kieltäytyi niitä kääntämästä. Silloin Aulus vimmastui suunnattomasti, -varsinkin huomatessaan että aasialainen oli pelon valtaamana paennut; -ja ateria inhoitti häntä, ruokalajit kun tuntuivat hänestä liian -jokapäiväisiltä: niitä ei oltu tehty kyllin tuntemattomiksi -alkuperältään. Hän rauhoittui nähdessään syyrialaisten karitsojen -häntiä, jotka tiukkuivat rasvaa. - -Juutalaisten luonne tuntui Vitelliuksesta iljettävältä. Heidän -jumalansa saattoi hyvin olla Molok, jonka alttareita hän oli nähnyt -matkansa varrella; ja hänen mieleensä muistuivat lapsiuhrit ja lisäksi -tarina eräästä miehestä, jota he salaperäisesti lihottivat. Hänen -latinalaisessa sydämessään herätti inhoa heidän ahdasmielisyytensä, -heidän kuvanraastaja-raivonsa, heidän eläimellisyytensä. Prokonsuli -tahtoi poistua. Aulus vastusti lähtöä. - -Mekko riisuttuna vyötäisille asti hän loikoi ruokakasan takana, liian -kylläisenä jaksaakseen enempää syödä, mutta itsepintaisesti kieltäytyen -siitä luopumasta. - -Kansan kiihko kasvoi. He alkoivat pohtia riippumattomuuden aikeita. -Muisteltiin Israelin kunniaa. Kaikki valloittajat olivat saaneet -rangaistuksensa: Antigone, Crassus, Varus... - -"Te kurjat", sanoi prokonsuli, sillä hän osasi Syyriaa; hänen tulkkinsa -toimitti hänelle vain mietintäaikaa vastauksiin. - -Antipas otti kädenkäänteessä esille keisarin muistorahan, ja -katseltuaan sitä vavisten hän näytti sen kuvapuolta. - -Kullatun lavan sivuverhot aukenivat äkkiä; ja vahakynttilöiden -häikäisevässä valossa, orjiensa ja vuokkokiehkuroiden ympäröimänä -ilmestyi Herodias -- päässä assyrialainen hiippa, jota leukanauha -pysytteli ohimoilla. Hänen kierukoiksi käherretyt hiuksensa valuivat -helakanpunaiselle vaipalle, joka oli ratkottu auki hihojen pituudelta. -Ovenpielissä kohosi kaksi kookasta kivileijonaa, muistuttaen Atridein -aarteistossa olevia, ja näiden jalopeurojen keskellä hän näytti -Kybeleltä. Ja lavan parvekkeelta, joka vallitsi Antipaksen koroketta, -hän kohottaen uhrimaljaa huusi: - -"Kauan eläköön Caesar!" - -Tämän tervehdyshuudon toistivat Vitellius, Antipas ja papit. - -Mutta salin perältä kuului yllätyksen ja ihailun mumina. Nuori nainen -oli vastikään astunut saliin. - -Sinervän harson alta, joka peitti hänen povensa ja päänsä, eroitti -kaarevat kulmakarvat, korvarenkaiden agaattikivet ja valkean hipiän. -Kyyhkysenkaulan värinen silkkivaippa verhosi hartiat ja oli kiinnitetty -lanteille kultavyöllä. Hänen mustat hamelahkeensa olivat koristetut -mandragora-kukilla, ja ylimielisen huolettomasti hän kapsahdutteli -pieniä kolibrinuntuvilla päällystettyjä tohveleitansa. - -Saavuttuaan ylös lavalle hän otti pois huntunsa. Hän oli kuin Herodias -muinoin, nuoruutensa päivinä. Sitten hän alkoi tanssia. - -Hänen jalkansa liikkuivat vuoroin toistensa editse, huilun ja parin -kalkkalon tahdin mukaan. Hänen ojennetut käsivartensa näyttivät -kutsuvan jotakuta, joka alati pakeni. Hän seurasi tuota olentoa -kevyempänä kuin perho, kuin utelias Psykhe, kuin harhaileva sielu, ja -näytti olevan lentoon lehahtamaisillaan. - -Gingran suruiset äänet kaikuivat nyt kalkkalojen asemesta. Masennus oli -seurannut toivoa. Hänen asentonsa kuvasivat huokauksia ja koko hänen -olentonsa sellaista kaihomielisyyttä, ettei tietänyt suriko hän -jumalolentoa vai menehtyikö hän sellaisen hyväilyihin. Luomet -puoleksi suljettuina hän kiersi vartaloaan, väänteli vatsaansa -hyökyaaltoliikkein, vavahdutteli rintojansa, kasvojen pysyessä -liikkumattomina ja jalkojen lakkaamatta eläessä. - -Vitellius vertaili häntä pantomimi-näyttelijä Mnesteriin. Aulus oli -taas saanut ylenannatuksensa. Tetrarkka vaipui haaveiluun eikä enää -ajatellut Herodiasta. Hän luuli näkevänsä hänet sadukealaisten lähellä. -Näky etääntyi. - -Mutta se ei ollut mikään näky. Herodias oli antanut kaukana -Makairoksesta opettaa Salomea, tytärtään, tanssimaan, jotta tetrarkka -häneen rakastuisi; ja se ajatus oli hyvä. Nyt hän oli varma sen -onnistumisesta. - -Sitten kuvasi tanssi rakkauden kiihtymistä, joka halajaa tyydytystä. -Hän tanssi niinkuin Intian papittaret, kuin vesiputousten nubiattaret, -kuin lydialaiset Bakkuksen papittaret. Hän kallistui joka taholle, kuin -kukka, jota myrsky huojuttelee. Hänen korvarenkaittensa hohtokivet -heilahtelivat, selkäpuolen silkkikangas vivahteli eri kimalluksin; -hänen käsivarsistaan, jaloistaan, vaatteistaan virtasi näkymättömiä -kipinöitä, jotka sytyttivät miehiä. - -Harpun kielet helisivät; joukko vastasi siihen hyvähuudoilla. -Notkistamatta polviaan hän hajasäärin kumarsi niin syvään, että leuka -hipaisi permantoa; ja pidättyväisyyteen tottuneet paimentolaiset, -hurjastelevat Rooman soturit, saidat publikaanit, kiistelyissä -katkeroituneet vanhat papit, kaikki läähättivät sieramet levällään. - -Sitten Salome kiersi Antipaksen pöydän ympäri hurjasti kuin -noitavaimot; ja hekkuman nyyhkytysten tukahduttamalla äänellä hän -sanoi: "Tule, tule!" Hän kiersi yhä pöydän ympäri; harppulaudat -pauhasivat haljetakseen, ja väki ulvoi. Mutta tetrarkka huusi muita -kovemmin: "Tule, tule! Sinä saat Kapernaumin, Tiberiaksen tasangon, -linnoitukseni, puolet valtakuntaani!" - -Salome heittäytyi käsiensä varaan, kantapäät ilmassa, ja kulki siten -lavan ympäri kuin iso kovakuoriainen; äkkiä hän pysähtyi. - -Hänen niskansa ja selkärankansa muodostivat suoran kulman. Kirjavat -sukat, noustessaan taivaankaaren kaltaisina yli olkapäiden, reunustivat -hänen kasvojaan kyynärän päässä maasta. Hänen huulensa olivat maalatut, -kulmakarvat hyvin mustat, silmät melkein hirvittävät, ja hikipisarat -hänen otsallaan näyttivät kastehelmiltä valkoisella marmorilla. - -Salome ei puhunut. He tähystelivät toisiaan. - -Lavalta kuului sormien näpsäyttelyä. Salome nousi pystyyn ja lähestyi; -ja hiukan sopertaen hän lausui lapsellisen näköisenä nämä sanat: - -"Tahdon, että annat minulle maljassa..." Hän oli unhoittanut nimen, -mutta jatkoi hymyillen: "Johanneksen pään!" - -Tetrarkka luhistui alas musertuneena. - -Häntä sitoi sanansa, ja kansa odotti. Mutta ehkä se kuolema, jota oli -ennustettu, vapauttaisi hänet, kohdistuessaan toiseen? Jos Johannes -todella oli Elias, niin hän voisi välttää tuon kuoleman; jos hän ei -ollut Elias, menetti murha merkityksensä. - -Manneas seisoi hänen vieressään ja oivalsi hänen tarkoituksensa. - -Vitellius kutsui hänet luokseen uskoakseen hänelle tunnussanan, koska -vankila nyt oli jätetty vartiosoturien haltuun. - -Tämä oli helpoitus. Hetken kuluttua kaikki oli oleva ohi! - -Mutta Manneas ei ollut ketterä toimimaan. Hän palasi järkkyneenä. - -Jo neljäkymmentä vuotta hän oli toimittanut pyövelin virkaa. Hän oli -hukuttanut Aristobuloksen, kuristanut Aleksanterin, polttanut elävältä -Matatiaksen, mestannut Zosimuksen, Pappuksen, Josefin ja Antipaterin; -mutta hän ei rohjennut tappaa Johannesta! Hänen hampaansa kalisivat, -koko hänen ruumiinsa vapisi. - -Hän oli nähnyt vankilakuopan edessä samarialaisten suuren enkelin, -täynnä silmiä ja heiluttaen suunnattoman suurta miekkaa, punaista, -hammaslaitaista ja hehkuvaa kuin liekki. Kaksi todistajiksi noudettua -soturia muka saattoivat vakuuttaa näyn todeksi. - -Mutta nämä eivät olleet nähneet muuta kuin erään juutalaisen -sotapäällikön, joka oli karannut heidän kimppuunsa, ja joka ei enää -ollut elävien parissa. - -Herodiaksen raivo puhkesi törkeiden ja loukkaavien parjausten tulvaan. -Hän mursi kyntensä lavan ristikoita vasten, ja molemmat kivileijonat -näyttivät raatelevan olkapäitä ja kiljuvan kuin hän. - -Antipas matki puolisoaan, samoin soturit, farisealaiset, kaikki -vaativat kostoa, ja muut paheksuivat sitä, että heidän odottamaansa -huvitusta viivyteltiin. - -Manneas poistui, peittäen kasvonsa. - -Vieraista tuntui aika vielä pitemmältä kuin ensi kerralla. He -haukottelivat ikävissään. - -Äkkiä kuului käytävissä askeleita. Tuskallinen odotus kävi -sietämättömäksi. - -Katkaistu pää tuotiin sisään; ja Manneas kantoi sitä hiuksista sormien -päissä, ylpeänä kätten paukutuksista. - -Laskettuaan sen maljaan hän ojensi sen Salomelle, joka notkeana nousi -lavalle; useita hetkiä myöhemmin toi pään takaisin se vanha nainen, -jonka tetrarkka aamulla oli nähnyt viereisen talon parvekkeella ja -äsken Herodiaksen huoneessa. - -Hän väistyi taaksepäin, välttääkseen sitä näkemästä. Vitellius loi -siihen välinpitämättömän katseen. - -Manneas astui alas lavalta ja näytti sitä roomalaisille päälliköille ja -sitten kaikille senpuolisille pöytävieraille. - -He tarkastivat sitä. - -Murha-aseen terä oli viiltäessään ylhäältä alas leikannut palan -leuvasta. Suupielet olivat vääntyneet. Ja hyytynyt veri tahrasi partaa. -Suljetut luomet olivat kelmeät kuin simpukankuoret; ja ympärillä olevat -haarakynttilät levittivät säteitään. - -Pää saapui pappien pöytään. Eräs farisealainen käänteli sitä uteliaana. -Käännettyään sen pystyyn asetti Manneas sen Auluksen eteen, joka siitä -heräsi. Ripsien lomitse näyttivät kuolleet silmät ja sammuneet silmät -sanovan toisilleen jotakin. - -Sitten Manneas ojensi pään Antipakselle. Kyyneleet valuivat tetrarkan -poskille. - -Soihdut sammuivat. Vieraat poistuivat; eikä salissa enää ollut muita -kuin Antipas, kädet ohimoilla ja yhä tuijottaen katkaistuun päähän, -sillä välin kun Fanuel seisoen keskellä isoa salia mutisi rukouksia, -kädet ojennettuina. - -Auringon noustessa saapuivat Johanneksen taannoin lähettämät kaksi -miestä, tuoden niin kauan odotetun vastauksen. - -He uskoivat sen Fanuelille, joka siitä haltioitui. - -Sitten hän osoitti heille juhlajätteiden keskellä maljassa lepäävää -kolkkoa esinettä. Toinen miehistä sanoi: - -"Rohkaise mielesi! Hän on astunut alas kuolleiden luo ilmoittamaan -Kristuksen tuloa!" - -Essealainen tajusi nyt sanat: "Jotta hän kasvaisi, minun täytyy -vähetä." - -Ja kaikki kolme ottivat Johanneksen pään ja poistuivat Galileaan päin. - -Se oli hyvin raskas, he kantoivat sitä vuorotellen. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HERODIAS*** - - -******* This file should be named 65163-0.txt or 65163-0.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/5/1/6/65163 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/65163-0.zip b/old/65163-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index ce431a8..0000000 --- a/old/65163-0.zip +++ /dev/null |