initial commit of ebook 7000HEADmain

9 files changed, 71110 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/7000-8.txt b/7000-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..0294d4d
--- /dev/null
+++ b/7000-8.txt
@@ -0,0 +1,23563 @@
+The Project Gutenberg EBook of The Kalevala, by Elias Lönnrot
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: The Kalevala
+
+Author: Elias Lönnrot
+
+Posting Date: September 20, 2010 [EBook #7000]
+Release Date: November, 2004
+First Posted: October 23, 2002
+Last Updated: February 25, 2005
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK THE KALEVALA ***
+
+
+
+
+Produced by an anonymous Project Gutenberg volunteer. HTML
+version by Al Haines.
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+Kalevala
+[1849 edition]
+
+
+Elias Lönnrot
+(1802- 1884)
+
+
+[This electronic edition has been copied verbatim from the 28th printed edition
+produced by the Finnish Literature Society as posted on their web site:
+http://www.finlit.fi/kalevala/index.html  The text is in the public domain.
+
+The FLF has also given Project Gutenberg permission to also post their
+copyrighted introduction.  For more information on 'Kalevala', please visit
+their web site.]
+
+
+
+Kalevala 1849
+
+Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Teos syntyi Elias Lönnrotin
+(1802- 1884) työn tuloksena ja koostui hänen keräämistään kansanrunoista.
+
+Kalevala merkitsi käännettä suomenkieliselle kulttuurille ja herätti huomiota
+myös ulkomailla. Se synnytti suomalaisten keskuudessa itseluottamusta oman
+kielen ja kulttuurin mahdollisuuksiin. Kalevalaa ruvettiin kutsumaan
+suomalaisten kansalliseepokseksi.
+
+Lönnrot ystävineen jatkoi edelleen kansanrunojen keräämistä. Uutta aineistoa
+kertyi runsaasti. Sen pohjalta Lönnrot julkaisi Kalevalan toisen, laajemman
+version vuonna 1849. Eepoksessa oli nyt 50 runoa (22 000 säettä) ja se oli
+juonenkulultaan yhtenäisempi kuin vanha Kalevala.
+
+Vuoden 1849 Kalevala on se, jota siitä lähtien on Suomessa luettu ja johon myös
+useimmat käännökset pohjautuvat.
+
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jonka perustajiin Lönnrotkin kuuluu, julkaisi
+sekä vuoden 1835 että 1849 Kalevalan.
+
+Oheinen teksti perustuu SKS:n julkaiseman 1849 Kalevalan 28. painokseen. Sen on
+Anssi Toivon tekstistä muotoillut ja tarkastanut Johanna Kurela.
+
+Kommentit ja korjaukset:
+ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
+ Sirkka-Liisa Mettomaki
+ Sirkka-Liisa.Mettomaki@finlit.fi
+
+
+
+
+  Ensimmäinen runo
+
+
+  Mieleni minun tekevi,
+  aivoni ajattelevi
+  lähteäni laulamahan,
+  saa'ani sanelemahan,
+  sukuvirttä suoltamahan,
+  lajivirttä laulamahan.
+  Sanat suussani sulavat,
+  puhe'et putoelevat,
+  kielelleni kerkiävät,
+  hampahilleni hajoovat.
+  Veli kulta, veikkoseni,
+  kaunis kasvinkumppalini!
+  Lähe nyt kanssa laulamahan,
+  saa kera sanelemahan
+  yhtehen yhyttyämme,
+  kahta'alta käytyämme!
+  Harvoin yhtehen yhymme,
+  saamme toinen toisihimme
+  näillä raukoilla rajoilla,
+  poloisilla Pohjan mailla.
+  Lyökämme käsi kätehen,
+  sormet sormien lomahan,
+  lauloaksemme hyviä,
+  parahia pannaksemme,
+  kuulla noien kultaisien,
+  tietä mielitehtoisien,
+  nuorisossa nousevassa,
+  kansassa kasuavassa:
+  noita saamia sanoja,
+  virsiä virittämiä
+  vyöltä vanhan Väinämöisen,
+  alta ahjon Ilmarisen,
+  päästä kalvan Kaukomielen,
+  Joukahaisen jousen tiestä,
+  Pohjan peltojen periltä,
+  Kalevalan kankahilta.
+  Niit' ennen isoni lauloi
+  kirvesvartta vuollessansa;
+  niitä äitini opetti
+  väätessänsä värttinätä,
+  minun lasna lattialla
+  eessä polven pyöriessä,
+  maitopartana pahaisna,
+  piimäsuuna pikkaraisna.
+  Sampo ei puuttunut sanoja
+  eikä Louhi luottehia:
+  vanheni sanoihin sampo,
+  katoi Louhi luottehisin,
+  virsihin Vipunen kuoli,
+  Lemminkäinen leikkilöihin.
+  Viel' on muitaki sanoja,
+  ongelmoita oppimia:
+  tieohesta tempomia,
+  kanervoista katkomia,
+  risukoista riipomia,
+  vesoista vetelemiä,
+  päästä heinän hieromia,
+  raitiolta ratkomia,
+  paimenessa käyessäni,
+  lasna karjanlaitumilla,
+  metisillä mättähillä,
+  kultaisilla kunnahilla,
+  mustan Muurikin jälessä,
+  Kimmon kirjavan keralla.
+  Vilu mulle virttä virkkoi,
+  sae saatteli runoja.
+  Virttä toista tuulet toivat,
+  meren aaltoset ajoivat.
+  Linnut liitteli sanoja,
+  puien latvat lausehia.
+  Ne minä kerälle käärin,
+  sovittelin sommelolle.
+  Kerän pistin kelkkahani,
+  sommelon rekoseheni;
+  ve'in kelkalla kotihin,
+  rekosella riihen luoksi;
+  panin aitan parven päähän
+  vaskisehen vakkasehen.
+  Viikon on virteni vilussa,
+  kauan kaihossa sijaisnut.
+  Veänkö vilusta virret,
+  lapan laulut pakkasesta,
+  tuon tupahan vakkaseni,
+  rasian rahin nenähän,
+  alle kuulun kurkihirren,
+  alle kaunihin katoksen,
+  aukaisen sanaisen arkun,
+  virsilippahan viritän,
+  kerittelen pään kerältä,
+  suorin solmun sommelolta?
+  Niin laulan hyvänki virren,
+  kaunihinki kalkuttelen
+  ruoalta rukihiselta,
+  oluelta ohraiselta.
+  Kun ei tuotane olutta,
+  tarittane taarivettä,
+  laulan suulta laihemmalta,
+  vetoselta vierettelen
+  tämän iltamme iloksi,
+  päivän kuulun kunniaksi,
+  vaiko huomenen huviksi,
+  uuen aamun alkeheksi.
+
+
+  Noin kuulin saneltavaksi,
+  tiesin virttä tehtäväksi:
+  yksin meillä yöt tulevat,
+  yksin päivät valkeavat;
+  yksin syntyi Väinämöinen,
+  ilmestyi ikirunoja
+  kapehesta kantajasta,
+  Ilmattaresta emosta.
+  Olipa impi, ilman tyttö,
+  kave luonnotar korea.
+  Piti viikoista pyhyyttä,
+  iän kaiken impeyttä
+  ilman pitkillä pihoilla,
+  tasaisilla tanterilla.
+  Ikävystyi aikojansa,
+  ouostui elämätänsä,
+  aina yksin ollessansa,
+  impenä eläessänsä
+  ilman pitkillä pihoilla,
+  avaroilla autioilla.
+  Jop' on astuiksen alemma,
+  laskeusi lainehille,
+  meren selvälle selälle,
+  ulapalle aukealle.
+  Tuli suuri tuulen puuska,
+  iästä vihainen ilma;
+  meren kuohuille kohotti,
+  lainehille laikahutti.
+  Tuuli neittä tuuitteli,
+  aalto impeä ajeli
+  ympäri selän sinisen,
+  lakkipäien lainehien:
+  tuuli tuuli kohtuiseksi,
+  meri paksuksi panevi.
+  Kantoi kohtua kovoa,
+  vatsantäyttä vaikeata
+  vuotta seitsemän satoa,
+  yheksän yrön ikeä;
+  eikä synny syntyminen,
+  luovu luomatoin sikiö.
+  Vieri impi veen emona.
+  Uipi iät, uipi lännet,
+  uipi luotehet, etelät,
+  uipi kaikki ilman rannat
+  tuskissa tulisen synnyn,
+  vatsanvaivoissa kovissa;
+  eikä synny syntyminen,
+  luovu luomatoin sikiö.
+  Itkeä hyryttelevi;
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi poloinen, päiviäni,
+  lapsi kurja, kulkuani!
+  Jo olen joutunut johonki:
+  iäkseni ilman alle,
+  tuulen tuuiteltavaksi,
+  aaltojen ajeltavaksi
+  näillä väljillä vesillä,
+  lake'illa lainehilla!
+  "Parempi olisi ollut
+  ilman impenä eleä,
+  kuin on nyt tätä nykyä
+  vierähellä veen emona:
+  vilu tääll' on ollakseni,
+  vaiva värjätelläkseni,
+  aalloissa asuakseni,
+  veessä vierielläkseni.
+  "Oi Ukko, ylijumala,
+  ilman kaiken kannattaja!
+  Tule tänne tarvittaissa,
+  käy tänne kutsuttaessa!
+  Päästä piika pintehestä,
+  vaimo vatsanvääntehestä!
+  Käy pian, välehen jou'u,
+  välehemmin tarvitahan!"
+  Kului aikoa vähäisen,
+  pirahteli pikkaraisen.
+  Tuli sotka, suora lintu;
+  lenteä lekuttelevi
+  etsien pesän sijoa,
+  asuinmaata arvaellen.
+  Lenti iät, lenti lännet,
+  lenti luotehet, etelät.
+  Ei löyä tiloa tuota,
+  paikkoa pahintakana,
+  kuhun laatisi pesänsä,
+  ottaisi olosijansa.
+  Liitelevi, laatelevi;
+  arvelee, ajattelevi:
+  "Teenkö tuulehen tupani,
+  aalloillen asuinsijani?
+  Tuuli kaatavi tupasen,
+  aalto vie asuinsijani."
+  Niin silloin ve'en emonen,
+  veen emonen, ilman impi,
+  nosti polvea merestä,
+  lapaluuta lainehesta
+  sotkalle pesän sijaksi,
+  asuinmaaksi armahaksi.
+  Tuo sotka, sorea lintu,
+  liiteleikse, laateleikse.
+  Keksi polven veen emosen
+  sinerväisellä selällä;
+  luuli heinämättähäksi,
+  tuoreheksi turpeheksi.
+  Lentelevi, liitelevi,
+  päähän polven laskeuvi.
+  Siihen laativi pesänsä,
+  muni kultaiset munansa:
+  kuusi kultaista munoa,
+  rautamunan seitsemännen.
+  Alkoi hautoa munia,
+  päätä polven lämmitellä.
+  Hautoi päivän, hautoi toisen,
+  hautoi kohta kolmannenki.
+  Jopa tuosta veen emonen,
+  veen emonen, ilman impi,
+  tuntevi tulistuvaksi,
+  hipiänsä hiiltyväksi;
+  luuli polvensa palavan,
+  kaikki suonensa sulavan.
+  Vavahutti polveansa,
+  järkytti jäseniänsä:
+  munat vierähti vetehen,
+  meren aaltohon ajaikse;
+  karskahti munat muruiksi,
+  katkieli kappaleiksi.
+  Ei munat mutahan joua,
+  siepalehet veen sekahan.
+  Muuttuivat murut hyviksi,
+  kappalehet kaunoisiksi:
+  munasen alainen puoli
+  alaiseksi maaemäksi,
+  munasen yläinen puoli
+  yläiseksi taivahaksi;
+  yläpuoli ruskeaista
+  päivöseksi paistamahan,
+  yläpuoli valkeaista,
+  se kuuksi kumottamahan;
+  mi munassa kirjavaista,
+  ne tähiksi taivahalle,
+  mi munassa mustukaista,
+  nepä ilman pilvilöiksi.
+  Ajat eellehen menevät,
+  vuoet tuota tuonnemmaksi
+  uuen päivän paistaessa,
+  uuen kuun kumottaessa.
+  Aina uipi veen emonen,
+  veen emonen, ilman impi,
+  noilla vienoilla vesillä,
+  utuisilla lainehilla,
+  eessänsä vesi vetelä,
+  takanansa taivas selvä.
+  Jo vuonna yheksäntenä,
+  kymmenentenä kesänä
+  nosti päätänsä merestä,
+  kohottavi kokkoansa.
+  Alkoi luoa luomiansa,
+  saautella saamiansa
+  selvällä meren selällä,
+  ulapalla aukealla.
+  Kussa kättä käännähytti,
+  siihen niemet siivoeli;
+  kussa pohjasi jalalla,
+  kalahauat kaivaeli;
+  kussa ilman kuplistihe,
+  siihen syöverit syventi.
+  Kylin maahan kääntelihe:
+  siihen sai sileät rannat;
+  jaloin maahan kääntelihe:
+  siihen loi lohiapajat;
+  pä'in päätyi maata vasten:
+  siihen laitteli lahelmat.
+  Ui siitä ulomma maasta,
+  seisattelihe selälle:
+  luopi luotoja merehen,
+  kasvatti salakaria
+  laivan laskemasijaksi,
+  merimiesten pään menoksi.
+  Jo oli saaret siivottuna,
+  luotu luotoset merehen,
+  ilman pielet pistettynä,
+  maat ja manteret sanottu,
+  kirjattu kivihin kirjat,
+  veetty viivat kallioihin.
+  Viel' ei synny Väinämöinen,
+  ilmau ikirunoja.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  kulki äitinsä kohussa
+  kolmekymmentä keseä,
+  yhen verran talviaki,
+  noilla vienoilla vesillä,
+  utuisilla lainehilla.
+  Arvelee, ajattelevi,
+  miten olla, kuin eleä
+  pimeässä piilossansa,
+  asunnossa ahtahassa,
+  kuss' ei konsa kuuta nähnyt
+  eikä päiveä havainnut.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Kuu, keritä, päivyt, päästä,
+  otava, yhä opeta
+  miestä ouoilta ovilta,
+  veräjiltä vierahilta,
+  näiltä pieniltä pesiltä,
+  asunnoilta ahtahilta!
+  Saata maalle matkamiestä,
+  ilmoillen inehmon lasta,
+  kuuta taivon katsomahan,
+  päiveä ihoamahan,
+  otavaista oppimahan,
+  tähtiä tähyämähän!"
+  Kun ei kuu kerittänynnä
+  eikä päivyt päästänynnä,
+  ouosteli aikojansa,
+  tuskastui elämätänsä:
+  liikahutti linnan portin
+  sormella nimettömällä,
+  lukon luisen luikahutti
+  vasemmalla varpahalla;
+  tuli kynsin kynnykseltä,
+  polvin porstuan ovelta.
+  Siitä suistui suin merehen,
+  käsin kääntyi lainehesen;
+  jääpi mies meren varahan,
+  uros aaltojen sekahan.
+  Virui siellä viisi vuotta,
+  sekä viisi jotta kuusi,
+  vuotta seitsemän, kaheksan.
+  Seisottui selälle viimein,
+  niemelle nimettömälle,
+  manterelle puuttomalle.
+  Polvin maasta ponnistihe,
+  käsivarsin käännältihe.
+  Nousi kuuta katsomahan,
+  päiveä ihoamahan,
+  otavaista oppimahan,
+  tähtiä tähyämähän.
+  Se oli synty Väinämöisen,
+  rotu rohkean runojan
+  kapehesta kantajasta,
+  Ilmattaresta emosta.
+
+
+
+    Toinen runo
+
+
+  Nousi siitä Väinämöinen
+  jalan kahen kankahalle
+  saarehen selällisehen,
+  manterehen puuttomahan.
+  Viipyi siitä vuotta monta,
+  aina eellehen eleli
+  saaressa sanattomassa,
+  manteressa puuttomassa.
+  Arvelee, ajattelevi,
+  pitkin päätänsä pitävi:
+  kenpä maita kylvämähän,
+  toukoja tihittämähän?
+  Pellervoinen, pellon poika,
+  Sampsa poika pikkarainen,
+  sep' on maita kylvämähän,
+  toukoja tihittämähän!
+  Kylvi maita kyyhätteli,
+  kylvi maita, kylvi soita,
+  kylvi auhtoja ahoja,
+  panettavi paasikoita.
+  Mäet kylvi männiköiksi,
+  kummut kylvi kuusikoiksi,
+  kankahat kanervikoiksi,
+  notkot nuoriksi vesoiksi.
+  Noromaille koivut kylvi,
+  lepät maille leyhke'ille,
+  tuomet kylvi tuorehille,
+  raiat maille raikkahille,
+  pihlajat pyhille maille,
+  pajut maille paisuville,
+  katajat karuille maille,
+  tammet virran vieremille.
+  Läksi puut ylenemähän,
+  vesat nuoret nousemahan.
+  Kasvoi kuuset kukkalatvat,
+  lautui lakkapäät petäjät.
+  Nousi koivupuut noroilla,
+  lepät mailla leyhke'illä,
+  tuomet mailla tuorehilla,
+  katajat karuilla mailla,
+  katajahan kaunis marja,
+  tuomehen hyvä he'elmä.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  kävi tuota katsomahan
+  Sampsan siemenen aloa,
+  Pellervoisen kylvämiä.
+  Näki puut ylenneheksi,
+  vesat nuoret nousneheksi;
+  yks' on tammi taimimatta,
+  juurtumatta puu Jumalan.
+  Heitti herjan valloillensa,
+  olevillen onnillensa;
+  vuotti vielä yötä kolme,
+  saman verran päiviäki.
+  Kävi siitä katsomahan
+  viikon päästä viimeistäki:
+  ei ole tammi kasvanunna,
+  juurtununna puu Jumalan.
+  Niin näkevi neljä neittä,
+  viisi veen on morsianta.
+  Ne oli nurmen niitännässä,
+  kastekorren katkonnassa
+  nenässä utuisen niemen,
+  päässä saaren terhenisen;
+  mink' on niitti, sen haravoi,
+  kaikki karhille veteli.
+  Tulipa merestä Tursas,
+  uros aalloista yleni.
+  Tunki heinäset tulehen,
+  ilmivalkean väkehen;
+  ne kaikki poroksi poltti,
+  kypeniksi kyyetteli.
+  Tuli tuhkia läjänen,
+  koko kuivia poroja.
+  Saip' on siihen lemmen lehti,
+  lemmen lehti, tammen terho,
+  josta kasvoi kaunis taimi,
+  yleni vihanta virpi;
+  nousi maasta mansikkaisna,
+  kasvoi kaksihaarukkaisna.
+  Ojenteli oksiansa,
+  levitteli lehviänsä.
+  Latva täytti taivahalle,
+  lehvät ilmoille levisi:
+  piätti pilvet juoksemasta,
+  hattarat hasertamasta,
+  päivän peitti paistamasta,
+  kuuhuen kumottamasta.
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  arvelee, ajattelevi:
+  oisko tammen taittajata,
+  puun sorean sortajata?
+  Ikävä inehmon olla,
+  kamala kalojen uia
+  ilman päivän paistamatta,
+  kuuhuen kumottamatta.
+  Ei ole sitä urosta
+  eikä miestä urheata,
+  joka taisi tammen kaata,
+  satalatvan langettoa.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Kave äiti, kantajani,
+  luonnotar, ylentäjäni!
+  Laitapa ve'en väkeä
+  - veessä on väkeä paljo -
+  tämä tammi taittamahan,
+  puu paha hävittämähän
+  eestä päivän paistavaisen,
+  tieltä kuun kumottavaisen!"
+  Nousipa merestä miesi,
+  uros aallosta yleni.
+  Ei tuo ollut suuren suuri
+  eikä aivan pienen pieni:
+  miehen peukalon pituinen,
+  vaimon vaaksan korkeuinen.
+  Vaski- oli hattu hartioilla,
+  vaskisaappahat jalassa,
+  vaskikintahat käessä,
+  vaskikirjat kintahissa,
+  vaskivyöhyt vyölle vyötty,
+  vaskikirves vyön takana:
+  varsi peukalon pituinen,
+  terä kynnen korkeuinen.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  arvelee, ajattelevi:
+  on miesi näkemiänsä,
+  uros silmänluontiansa,
+  pystyn peukalon pituinen,
+  härän kynnen korkunainen!
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Mi sinä olet miehiäsi,
+  ku, kurja, urohiasi?
+  Vähän kuollutta parempi,
+  katonutta kaunihimpi!"
+  Sanoi pikku mies merestä,
+  uros aallon vastaeli:
+  "Olen mie mokoma miesi,
+  uros pieni, veen väkeä.
+  Tulin tammen taittamahan,
+  puun murskan murentamahan."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei liene sinua luotu,
+  eipä luotu eikä suotu
+  ison tammen taittajaksi,
+  puun kamalan kaatajaksi."
+  Sai toki sanoneheksi;
+  katsahtavi vielä kerran:
+  näki miehen muuttunehen,
+  uuistunehen urohon!
+  Jalka maassa teutaroivi,
+  päähyt pilviä pitävi;
+  parta on eessä polven päällä,
+  hivus kannoilla takana;
+  syltä oli silmien välitse,
+  syltä housut lahkehesta,
+  puoltatoista polven päästä,
+  kahta kaation rajasta.
+  Hivelevi kirvestänsä,
+  tahkaisi tasatereä
+  kuutehen kovasimehen,
+  seitsemähän sieran päähän.
+  Astua lykyttelevi,
+  käyä kulleroittelevi
+  lave'illa lahkehilla,
+  leve'illä liehuimilla.
+  Astui kerran keikahutti
+  hienoiselle hietikolle,
+  astui toisen torkahutti
+  maalle maksankarvaiselle,
+  kolmannenki koikahutti
+  juurelle tulisen tammen.
+  Iski puuta kirvehellä,
+  tarpaisi tasaterällä.
+  Iski kerran, iski toisen,
+  kohta kolmannen yritti;
+  tuli tuiski kirvehestä,
+  panu tammesta pakeni:
+  tahtoi tammi kallistua,
+  lysmyä rutimoraita.
+  Niin kerralla kolmannella
+  jopa taisi tammen kaata,
+  ruhtoa rutimoraian,
+  satalatvan lasketella.
+  Tyven työnnytti itähän,
+  latvan laski luotehesen,
+  lehvät suurehen suvehen,
+  oksat puolin pohjosehen.
+  Kenpä siitä oksan otti,
+  se otti ikuisen onnen;
+  kenpä siitä latvan taittoi,
+  se taittoi ikuisen taian;
+  kenpä lehvän leikkaeli,
+  se leikkoi ikuisen lemmen.
+  Mi oli lastuja pirannut,
+  pälähellyt pälkäreitä
+  selvälle meren selälle,
+  lake'ille lainehille,
+  noita tuuli tuuitteli,
+  meren läikkä läikytteli
+  venosina veen selällä,
+  laivasina lainehilla.
+  Kantoi tuuli Pohjolahan.
+  Pohjan piika pikkarainen
+  huntujahan huuhtelevi,
+  virutteli vaattehia
+  rannalla vesikivellä
+  pitkän niemyen nenässä.
+  Näki lastun lainehilla;
+  tuon kokosi konttihinsa,
+  kantoi kontilla kotihin,
+  pitkäkielellä piha'an,
+  tehä noian nuoliansa,
+  ampujan asehiansa.
+  Kun oli tammi taittununna,
+  kaatununna puu katala,
+  pääsi päivät paistamahan,
+  pääsi kuut kumottamahan,
+  pilvet pitkin juoksemahan,
+  taivon kaaret kaartamahan
+  nenähän utuisen niemen,
+  päähän saaren terhenisen.
+  Siit' alkoi salot silota,
+  metsät mielin kasvaella,
+  lehti puuhun, ruoho maahan,
+  linnut puuhun laulamahan,
+  rastahat iloitsemahan,
+  käki päällä kukkumahan.
+  Kasvoi maahan marjanvarret,
+  kukat kultaiset keolle;
+  ruohot kasvoi kaikenlaiset,
+  monenmuotoiset sikesi.
+  Ohra on yksin nousematta,
+  touko kallis kasvamatta.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  astuvi, ajattelevi
+  rannalla selän sinisen,
+  ve'en vankan vieremillä.
+  Löyti kuusia jyviä,
+  seitsemiä siemeniä
+  rannalta merelliseltä,
+  hienoiselta hietiköltä;
+  kätki nää'än nahkasehen,
+  koipehen kesäoravan.
+  Läksi maata kylvämähän,
+  siementä sirottamahan
+  vierehen Kalevan kaivon,
+  Osmon pellon penkerehen.
+  Tirskuipa tiainen puusta:
+  "Eipä nouse Osmon ohra,
+  ei kasva Kalevan kaura
+  ilman maan alistamatta,
+  ilman kasken kaatamatta,
+  tuon tulella polttamatta."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  teetti kirvehen terävän.
+  Siitä kaatoi kasken suuren,
+  mahottoman maan alisti.
+  Kaikki sorti puut soreat;
+  yhen jätti koivahaisen
+  lintujen leposijaksi,
+  käkösen kukuntapuuksi.
+  Lenti kokko halki taivon,
+  lintunen ylitse ilman.
+  Tuli tuota katsomahan:
+  "Miksipä on tuo jätetty
+  koivahainen kaatamatta,
+  puu sorea sortamatta?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Siksipä on tuo jätetty:
+  lintujen lepeämiksi,
+  kokon ilman istumiksi."
+  Sanoi kokko, ilman lintu:
+  "Hyvinpä sinäki laait:
+  heitit koivun kasvamahan,
+  puun sorean seisomahan
+  linnuille lepeämiksi,
+  itselleni istumiksi."
+  Tulta iski ilman lintu,
+  valahutti valkeaista.
+  Pohjaistuuli kasken poltti,
+  koillinen kovin porotti:
+  poltti kaikki puut poroksi,
+  kypeniksi kyyetteli.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  otti kuusia jyviä,
+  seitsemiä siemeniä
+  yhen nää'än nahkasesta,
+  koivesta kesäoravan,
+  kesäkärpän kämmenestä.
+  Läksi maata kylvämähän,
+  siementä sirottamahan.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Minä kylvän kyyhättelen
+  Luojan sormien lomitse,
+  käen kautta kaikkivallan
+  tälle maalle kasvavalle,
+  ahollen ylenevälle.
+  "Akka manteren-alainen,
+  mannun eukko, maan emäntä!
+  Pane nyt turve tunkemahan,
+  maa väkevä vääntämähän!
+  Eip' on maa väkeä puutu
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kun lie armo antajista,
+  lupa luonnon tyttäristä.
+  "Nouse, maa, makoamasta,
+  Luojan nurmi, nukkumasta!
+  Pane korret korttumahan
+  sekä varret varttumahan!
+  Tuhansin neniä nosta,
+  saoin haaroja hajota
+  kynnöstäni, kylvöstäni,
+  varsin vaivani näöstä!
+  "Oi Ukko, ylijumala
+  tahi taatto taivahinen,
+  vallan pilvissä pitäjä,
+  hattarojen hallitsija!
+  Piä pilvissä keräjät,
+  sekehissä neuvot selvät!
+  Iätä iästä pilvi,
+  nosta lonka luotehesta,
+  toiset lännestä lähetä,
+  etelästä ennättele!
+  Vihmo vettä taivosesta,
+  mettä pilvistä pirota
+  orahille nouseville,
+  touoille tohiseville!"
+  Tuo Ukko, ylijumala,
+  taatto taivon valtiainen,
+  piti pilvissä keräjät,
+  sekehissä neuvot selvät.
+  Iätti iästä pilven,
+  nosti longan luotehesta,
+  toisen lännestä lähetti,
+  etelästä ennätteli;
+  syrjin yhtehen sysäsi,
+  lomituksin loukahutti.
+  Vihmoi vettä taivosesta,
+  mettä pilvistä pirotti
+  orahille kasvaville,
+  touoille tohiseville.
+  Nousipa oras okinen,
+  kannonkarvainen yleni
+  maasta pellon pehmeästä,
+  Väinämöisen raatamasta.
+  Jopa tuosta toisna päänä,
+  kahen, kolmen yön perästä,
+  viikon päästä viimeistäki
+  vaka vanha Väinämöinen
+  kävi tuota katsomahan
+  kyntöänsä, kylvöänsä,
+  varsin vaivansa näköä:
+  kasvoi ohra mieltä myöten,
+  tähkät kuuella taholla,
+  korret kolmisolmuisena.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  katseleikse, käänteleikse.
+  Niin tuli kevätkäkönen,
+  näki koivun kasvavaksi:
+  "Miksipä on tuo jätetty
+  koivahainen kaatamatta?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Siksipä on tuo jätetty
+  koivahainen kasvamahan:
+  sinulle kukuntapuuksi.
+  Siinä kukkuos, käkönen,
+  helkyttele, hietarinta,
+  hoiloa, hopearinta,
+  tinarinta, riukuttele!
+  Kuku illoin, kuku aamuin,
+  kerran keskipäivälläki,
+  ihanoiksi ilmojani,
+  mieluisiksi metsiäni,
+  rahaisiksi rantojani,
+  viljaisiksi vieriäni!"
+
+
+
+    Kolmas runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  elelevi aikojansa
+  noilla Väinölän ahoilla,
+  Kalevalan kankahilla.
+  Laulelevi virsiänsä,
+  laulelevi, taitelevi.
+  Lauloi päivät pääksytysten,
+  yhytysten yöt saneli
+  muinaisia muisteloita,
+  noita syntyjä syviä,
+  joit' ei laula kaikki lapset,
+  ymmärrä yhet urohot
+  tällä inhalla iällä,
+  katovalla kannikalla.
+  Kauas kuuluvi sanoma,
+  ulos viestit vierähtävät
+  Väinämöisen laulannasta,
+  urohon osoannasta.
+  Viestit vierähti suvehen,
+  sai sanomat Pohjolahan.
+  Olipa nuori Joukahainen,
+  laiha poika lappalainen.
+  Se kävi kylässä kerran;
+  kuuli kummia sanoja,
+  lauluja laeltavaksi,
+  parempia pantavaksi
+  noilla Väinölän ahoilla,
+  Kalevalan kankahilla,
+  kuin mitä itseki tiesi,
+  oli oppinut isolta.
+  Tuo tuosta kovin pahastui,
+  kaiken aikansa kaehti
+  Väinämöistä laulajaksi
+  paremmaksi itseänsä.
+  Jo tuli emonsa luoksi,
+  luoksi valtavanhempansa.
+  Lähteäksensä käkesi,
+  tullaksensa toivotteli
+  noille Väinölän tuville
+  kera Väinön voitteloille.
+  Iso kielti poikoansa,
+  iso kielti, emo epäsi
+  lähtemästä Väinölähän
+  kera Väinön voitteloille:
+  "Siellä silma lauletahan,
+  lauletahan, lausitahan
+  suin lumehen, päin vitihin,
+  kourin ilmahan kovahan,
+  käsin kääntymättömäksi,
+  jaloin liikkumattomaksi."
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Hyväpä isoni tieto,
+  emoni sitäi parempi,
+  oma tietoni ylinnä.
+  Jos tahon tasalle panna,
+  miesten verroille vetäitä,
+  itse laulan laulajani,
+  sanelen sanelijani:
+  laulan laulajan parahan
+  pahimmaksi laulajaksi,
+  jalkahan kiviset kengät,
+  puksut puiset lantehille,
+  kiviriipan rinnan päälle,
+  kiviharkon hartioille,
+  kivihintahat kätehen,
+  päähän paatisen kypärän."
+  Siitä läksi, ei totellut.
+  Otti ruunansa omansa,
+  jonka turpa tulta iski,
+  säkeniä säärivarret;
+  valjasti tulisen ruunan
+  korjan kultaisen etehen.
+  Itse istuvi rekehen,
+  kohennaikse korjahansa,
+  iski virkkua vitsalla,
+  heitti helmiruoskasella.
+  Läksi virkku vieremähän,
+  hevonen helettämähän.
+  Ajoa suhuttelevi.
+  Ajoi päivän, ajoi toisen,
+  ajoi kohta kolmannenki.
+  Jo päivänä kolmantena
+  päätyi Väinölän ahoille,
+  Kalevalan kankahille.
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  oli teittensä ajaja,
+  matkojensa mittelijä
+  noilla Väinölän ahoilla,
+  Kalevalan kankahilla.
+  Tuli nuori Joukahainen,
+  ajoi tiellä vastatusten:
+  tarttui aisa aisan päähän,
+  rahe rahkehen takistui,
+  länget puuttui länkilöihin,
+  vemmel vempelen nenähän.
+  Siitä siinä seisotahan,
+  seisotahan, mietitähän...
+  vesi vuoti vempelestä,
+  usva aisoista usisi.
+  Kysyi vanha Väinämöinen:
+  "Kuit' olet sinä sukua,
+  kun tulit tuhmasti etehen,
+  vastahan varattomasti?
+  Säret länget länkäpuiset,
+  vesapuiset vempelehet,
+  korjani pilastehiksi,
+  rämäksi re'en retukan!"
+  Silloin nuori Joukahainen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mie olen nuori Joukahainen.
+  Vaan sano oma sukusi:
+  kuit' olet sinä sukua,
+  kuta, kurja, joukkioa?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  jo tuossa nimittelihe.
+  Sai siitä sanoneheksi:
+  "Kun liet nuori Joukahainen,
+  veäite syrjähän vähäisen!
+  Sie olet nuorempi minua."
+  Silloin nuori Joukahainen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Vähä on miehen nuoruuesta,
+  nuoruuesta, vanhuuesta!
+  Kumpi on tieolta parempi,
+  muistannalta mahtavampi,
+  sep' on tiellä seisokahan,
+  toinen tieltä siirtykähän.
+  Lienet vanha Väinämöinen,
+  laulaja iän-ikuinen,
+  ruvetkamme laulamahan,
+  saakamme sanelemahan,
+  mies on miestä oppimahan,
+  toinen toista voittamahan!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mitäpä minusta onpi
+  laulajaksi, taitajaksi!
+  Ain' olen aikani elellyt
+  näillä yksillä ahoilla,
+  kotipellon pientarilla
+  kuunnellut kotikäkeä.
+  Vaan kuitenki kaikitenki
+  sano korvin kuullakseni:
+  mitä sie enintä tieät,
+  yli muien ymmärtelet?"
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Tieänpä minä jotaki!
+  Sen on tieän selvällehen,
+  tajuelen tarkoillehen:
+  reppänä on liki lakea,
+  liki lieska kiukoata.
+  "Hyvä on hylkehen eleä,
+  ve'en koiran viehkuroia:
+  luotansa lohia syöpi,
+  sivultansa siikasia.
+  "Siiall' on sileät pellot,
+  lohella laki tasainen.
+  Hauki hallalla kutevi,
+  kuolasuu kovalla säällä.
+  Ahven arka, kyrmyniska
+  sykysyt syvillä uipi,
+  kesät kuivilla kutevi,
+  rantasilla rapsehtivi.
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  vielä tieän muunki tieon,
+  arvoan yhen asian:
+  pohjola porolla kynti,
+  etelä emähevolla,
+  takalappi tarvahalla.
+  Tieän puut Pisan mäellä,
+  hongat Hornan kalliolla:
+  pitkät on puut Pisan mäellä,
+  hongat Hornan kalliolla.
+  "Kolme on koskea kovoa,
+  kolme järveä jaloa,
+  kolme vuorta korkeata
+  tämän ilman kannen alla:
+  Hämehess' on Hälläpyörä,
+  Kaatrakoski Karjalassa;
+  ei ole Vuoksen voittanutta,
+  yli käynyttä Imatran."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Lapsen tieto, naisen muisti,
+  ei ole partasuun urohon
+  eikä miehen naisekkahan!
+  Sano syntyjä syviä,
+  asioita ainoisia!"
+  Se on nuori Joukahainen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tieän mä tiaisen synnyn,
+  tieän linnuksi tiaisen,
+  kyyn viherän käärmeheksi,
+  kiiskisen ve'en kalaksi.
+  Rauan tieän raukeaksi,
+  mustan mullan muikeaksi,
+  varin veen on vaikeaksi,
+  tulen polttaman pahaksi.
+  "Vesi on vanhin voitehista,
+  kosken kuohu katsehista,
+  itse Luoja loitsijoista,
+  Jumala parantajista.
+  "Vuoresta on vetosen synty,
+  tulen synty taivosesta,
+  alku rauan ruostehesta,
+  vasken kanta kalliosta.
+  "Mätäs on märkä maita vanhin,
+  paju puita ensimäinen,
+  hongan juuri huonehia,
+  paatonen patarania."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Muistatko mitä enemmin,
+  vain jo loppuivat lorusi?"
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Muistan vieläki vähäisen!
+  Muistanpa ajan mokoman,
+  kun olin merta kyntämässä,
+  meren kolkot kuokkimassa,
+  kalahauat kaivamassa,
+  syänveet syventämässä,
+  lampiveet on laskemassa,
+  mäet mylleröittämässä,
+  louhet luomassa kokohon.
+  "Viel' olin miesnä kuuentena,
+  seitsemäntenä urosna
+  tätä maata saataessa,
+  ilmoa suettaessa,
+  ilman pieltä pistämässä,
+  taivon kaarta kantamassa,
+  kuuhutta kulettamassa,
+  aurinkoa auttamassa,
+  otavaa ojentamassa,
+  taivoa tähittämässä."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Sen varsin valehtelitki!
+  Ei sinua silloin nähty,
+  kun on merta kynnettihin,
+  meren kolkot kuokittihin,
+  kalahauat kaivettihin,
+  syänveet syvennettihin,
+  lampiveet on laskettihin,
+  mäet mylleröitettihin,
+  louhet luotihin kokohon.
+  "Eikä lie sinua nähty,
+  ei lie nähty eikä kuultu
+  tätä maata saataessa,
+  ilmoa suettaessa,
+  ilman pieltä pistettäissä,
+  taivon kaarta kannettaissa,
+  kuuhutta kuletettaissa,
+  aurinkoa autettaissa,
+  otavaa ojennettaissa,
+  taivoa tähitettäissä."
+  Se on nuori Joukahainen
+  tuosta tuon sanoiksi virkki:
+  "Kun ei lie minulla mieltä,
+  kysyn mieltä miekaltani.
+  Oi on vanha Väinämöinen,
+  laulaja laveasuinen!
+  Lähe miekan mittelöhön,
+  käypä kalvan katselohon!"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "En noita pahoin pelänne
+  miekkojasi, mieliäsi,
+  tuuriasi, tuumiasi.
+  Vaan kuitenki kaikitenki
+  lähe en miekan mittelöhön
+  sinun kanssasi, katala,
+  kerallasi, kehno raukka."
+  Siinä nuori Joukahainen
+  murti suuta, väänti päätä,
+  murti mustoa haventa.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ken ei käy miekan mittelöhön,
+  lähe ei kalvan katselohon,
+  sen minä siaksi laulan,
+  alakärsäksi asetan.
+  Panen semmoiset urohot
+  sen sikäli, tuon täkäli,
+  sorran sontatunkiohon,
+  läävän nurkkahan nutistan."
+  Siitä suuttui Väinämöinen,
+  siitä suuttui ja häpesi.
+  Itse loihe laulamahan,
+  sai itse sanelemahan:
+  ei ole laulut lasten laulut,
+  lasten laulut, naisten naurut,
+  ne on partasuun urohon,
+  joit' ei laula kaikki lapset
+  eikä pojat puoletkana,
+  kolmannetkana kosijat
+  tällä inhalla iällä,
+  katovalla kannikalla.
+
+  Lauloi vanha Väinämöinen:
+  järvet läikkyi, maa järisi,
+  vuoret vaskiset vapisi,
+  paaet vahvat paukahteli,
+  kalliot kaheksi lenti,
+  kivet rannoilla rakoili.
+  Lauloi nuoren Joukahaisen:
+  vesat lauloi vempelehen,
+  pajupehkon länkilöihin,
+  raiat rahkehen nenähän.
+  Lauloi korjan kultalaian:
+  lauloi lampihin haoiksi;
+  lauloi ruoskan helmiletkun
+  meren rantaruokosiksi;
+  lauloi laukkipään hevosen
+  kosken rannalle kiviksi.
+  Lauloi miekan kultakahvan
+  salamoiksi taivahalle,
+  siitä jousen kirjavarren
+  kaariksi vesien päälle,
+  siitä nuolensa sulitut
+  havukoiksi kiitäviksi,
+  siitä koiran koukkuleuan,
+  sen on maahan maakiviksi.
+  Lakin lauloi miehen päästä
+  pilven pystypää kokaksi;
+  lauloi kintahat käestä
+  umpilammin lumpehiksi,
+  siitä haljakan sinisen
+  hattaroiksi taivahalle,
+  vyöltä ussakan utuisen
+  halki taivahan tähiksi.
+  Itsen lauloi Joukahaisen:
+  lauloi suohon suonivöistä,
+  niittyhyn nivuslihoista,
+  kankahasen kainaloista.
+  Jo nyt nuori Joukahainen
+  jopa tiesi jotta tunsi:
+  tiesi tielle tullehensa,
+  matkallen osannehensa
+  voittelohon, laulelohon
+  kera vanhan Väinämöisen.
+  Jaksoitteli jalkoansa:
+  eipä jaksa jalka nousta;
+  toki toistakin yritti:
+  siin' oli kivinen kenkä.
+  Siitä nuoren Joukahaisen
+  jopa tuskaksi tulevi,
+  läylemmäksi lankeavi.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi on viisas Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen!
+  Pyörrytä pyhät sanasi,
+  peräytä lausehesi!
+  Päästä tästä pälkähästä,
+  tästä seikasta selitä!
+  Panenpa parahan makson,
+  annan lunnahat lujimmat."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Niin mitä minullen annat,
+  jos pyörrän pyhät sanani,
+  peräytän lauseheni,
+  päästän siitä pälkähästä,
+  siitä seikasta selitän?"
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Onp' on mulla kaarta kaksi,
+  jousta kaksi kaunokaista;
+  yks' on lyömähän riveä,
+  toinen tarkka ammunnalle.
+  Ota niistä jompikumpi!"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Huoli en, hurja, jousistasi,
+  en, katala, kaaristasi!
+  On noita itselläniki
+  joka seinä seisoteltu,
+  joka vaarnanen varottu:
+  miehittä metsässä käyvät,
+  urohitta ulkotöillä."
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,
+  lauloi siitäki syvemmä.
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Onp' on mulla purtta kaksi,
+  kaksi kaunoista venoa;
+  yks' on kiistassa kepeä,
+  toinen paljo kannattava.
+  Ota niistä jompikumpi!"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Enp' on huoli pursistasi,
+  venehistäsi valita!
+  On noita itselläniki
+  joka tela tempaeltu,
+  joka lahtema laottu,
+  mikä tuulella tukeva,
+  mikä vastasään menijä."
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,
+  lauloi siitäki syvemmä.
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "On mulla oritta kaksi,
+  kaksi kaunoista hepoa;
+  yks' on juoksulle jalompi,
+  toinen raisu rahkehille.
+  Ota niistä jompikumpi!"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "En huoli hevosiasi,
+  sure en sukkajalkojasi!
+  On noita itselläniki
+  joka soimi solmieltu,
+  joka tanhua taluttu:
+  vesi selvä selkäluilla,
+  rasvalampi lautasilla."
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,
+  lauloi siitäki syvemmä.
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Oi on vanha Väinämöinen!
+  Pyörrytä pyhät sanasi,
+  peräytä lausehesi!
+  Annan kultia kypärin,
+  hope'ita huovan täyen,
+  isoni soasta saamat,
+  taluttamat tappelosta."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "En huoli hope'itasi,
+  kysy en, kurja, kultiasi!
+  On noita itselläniki
+  joka aitta ahtaeltu,
+  joka vakkanen varottu:
+  ne on kullat kuun-ikuiset,
+  päivän-polviset hopeat."
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,
+  lauloi siitäki syvemmä.
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Oi on vanha Väinämöinen!
+  Päästä tästä pälkähästä,
+  tästä seikasta selitä!
+  Annan aumani kotoiset,
+  heitän hietapeltoseni
+  oman pääni päästimeksi,
+  itseni lunastimeksi."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "En halaja aumojasi,
+  herjä, hietapeltojasi!
+  On noita itselläniki,
+  peltoja joka perällä,
+  aumoja joka aholla.
+  Omat on paremmat pellot,
+  omat aumat armahammat."
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,
+  lauloi ainakin alemma.
+  Siitä nuori Joukahainen
+  toki viimein tuskautui,
+  kun oli leuan liettehessä,
+  parran paikassa pahassa,
+  suun on suossa, sammalissa,
+  hampahin haon perässä.
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Oi on viisas Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen!
+  Laula jo laulusi takaisin,
+  heitä vielä heikko henki,
+  laske täältä pois minua!
+  Virta jo jalkoa vetävi,
+  hiekka silmiä hiovi.
+  "Kun pyörrät pyhät sanasi,
+  luovuttelet luottehesi,
+  annan Aino siskoseni,
+  lainoan emoni lapsen
+  sulle pirtin pyyhkijäksi,
+  lattian lakaisijaksi,
+  hulikkojen huuhtojaksi,
+  vaippojen viruttajaksi,
+  kutojaksi kultavaipan,
+  mesileivän leipojaksi."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  ihastui ikihyväksi,
+  kun sai neion Joukahaisen
+  vanhan päivänsä varaksi.
+  Istuiksen ilokivelle,
+  laulupaaelle paneikse.
+  Lauloi kotvan, lauloi toisen,
+  lauloi kotvan kolmannenki:
+  pyörti pois pyhät sanansa,
+  perin laski lausehensa.
+  Pääsi nuori Joukahainen,
+  pääsi leuan liettehestä,
+  parran paikasta pahasta,
+  hevonen kosken kivestä,
+  reki rannalta haosta,
+  ruoska rannan ruokosesta.
+  Kohoeli korjahansa,
+  reutoihe rekosehensa;
+  läksi mielellä pahalla,
+  syämellä synkeällä
+  luoksi armahan emonsa,
+  tykö valtavanhempansa.
+  Ajoa karittelevi.
+  Ajoi kummasti kotihin:
+  rikki riihe'en rekensä,
+  aisat poikki portahasen.
+  Alkoi äiti arvaella,
+  isonen sanan sanovi:
+  "Suottapa rikoit rekesi,
+  tahallasi aisan taitoit!
+  Mitäpä kummasti kuletki,
+  tulet tuhmasti kotihin?"
+  Tuossa nuori Joukahainen
+  itkeä vetistelevi
+  alla päin, pahoilla mielin,
+  kaiken kallella kypärin
+  sekä huulin hyypynyisin,
+  nenän suulle langennuisen.
+  Emo ennätti kysyä,
+  vaivan nähnyt vaaitella:
+  "Mitä itket, poikueni,
+  nuorna saamani, nureksit,
+  olet huulin hyypynyisin,
+  nenän suulle langennuisen?"
+  Sanoi nuori Joukahainen:
+  "Oi on maammo, kantajani!
+  Jo on syytä syntynynnä,
+  taikoja tapahtununna,
+  syytä kyllin itkeäni,
+  taikoja nureksiani!
+  Tuot' itken tämän ikäni,
+  puhki polveni murehin:
+  annoin Aino siskoseni,
+  lupasin emoni lapsen
+  Väinämöiselle varaksi,
+  laulajalle puolisoksi,
+  turvaksi tutisevalle,
+  suojaksi sopenkululle."
+  Emo kahta kämmentänsä
+  hykersi molempiansa;
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Elä itke, poikueni!
+  Ei ole itkettäviä,
+  suuresti surettavia:
+  tuota toivoin tuon ikäni,
+  puhki polveni halasin
+  sukuhuni suurta miestä,
+  rotuhuni rohkeata,
+  vävykseni Väinämöistä,
+  laulajata langokseni."
+  Sisar nuoren Joukahaisen
+  itse itkullen apeutui.
+  Itki päivän, itki toisen
+  poikkipuolin portahalla;
+  itki suuresta surusta,
+  apeasta miel'alasta.
+  Sai emo sanelemahan:
+  "Mitä itket, Ainoseni,
+  kun olet saava suuren sulhon,
+  miehen korkean kotihin
+  ikkunoillen istujaksi,
+  lautsoille lavertajaksi?"
+  Tuon tytär sanoiksi virkki:
+  "Oi emoni, kantajani!
+  Itkenpä minä jotaki:
+  itken kassan kauneutta,
+  tukan nuoren tuuheutta,
+  hivuksien hienoutta,
+  jos ne piennä peitetähän,
+  katetahan kasvavana.
+  "Tuotapa ikäni itken,
+  tuota päivän armautta,
+  suloutta kuun komean,
+  ihanuutta ilman kaiken,
+  jos oisi nuorna jättäminen,
+  lapsena unohtaminen
+  veikon veistotanterille,
+  ison ikkunan aloille."
+  Sanovi emo tytölle,
+  lausui vanhin lapsellensa:
+  "Mene, huima, huolinesi,
+  epäkelpo, itkuinesi!
+  Ei ole syytä synkistyä,
+  aihetta apeutua.
+  Paistavi Jumalan päivä
+  muuallaki maailmassa,
+  ei isosi ikkunoilla,
+  veikkosi veräjän suulla.
+  Myös on marjoja mäellä,
+  ahomailla mansikoita
+  poimia sinun poloisen
+  ilmassa etempänäki,
+  ei aina ison ahoilla,
+  veikon viertokankahilla."
+
+
+
+    Neljäs runo
+
+
+  Tuopa Aino, neito nuori,
+  sisar nuoren Joukahaisen,
+  läksi luutoa lehosta,
+  vastaksia varvikosta.
+  Taittoi vastan taatollensa,
+  toisen taittoi maammollensa,
+  kokoeli kolmannenki
+  verevälle veijollensa.
+  Jo astui kohin kotia,
+  lepikköä leuhautti.
+  Tuli vanha Väinämöinen;
+  näki neitosen lehossa,
+  hienohelman heinikössä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Eläpä muille, neiti nuori,
+  kuin minulle, neiti nuori,
+  kanna kaulanhelmilöitä,
+  rinnanristiä rakenna,
+  pane päätä palmikolle,
+  sio silkillä hivusta!"
+  Neiti tuon sanoiksi virkki:
+  "En sinulle enkä muille
+  kanna rinnanristilöitä,
+  päätä silkillä sitaise.
+  Huoli on haahen haljakoista,
+  vehnän viploista valita;
+  asun kaioissa sovissa,
+  kasvan leivän kannikoissa
+  tykönä hyvän isoni,
+  kanssa armahan emoni."
+  Riisti ristin rinnaltansa,
+  sormukset on sormestansa,
+  helmet kaulasta karisti,
+  punalangat päänsä päältä,
+  jätti maalle maan hyviksi,
+  lehtohon lehon hyviksi.
+  Meni itkien kotihin,
+  kallotellen kartanolle.
+  Iso istui ikkunalla,
+  kirvesvartta kirjoavi:
+  "Mitä itket, tyttö raukka,
+  tyttö raukka, neito nuori?"
+  "Onpa syytä itkeäni,
+  vaivoja valittoani!
+  Sitä itken, taattoseni,
+  sitä itken ja valitan:
+  kirpoi risti rinnaltani,
+  kaune vyöstäni karisi,
+  rinnalta hopearisti,
+  vaskilangat vyöni päästä."
+  Veljensä veräjän suulla
+  vemmelpuuta veistelevi:
+  "Mitä itket, sisko raukka,
+  sisko raukka, neito nuori?"
+  "Onpa syytä itkeäni,
+  vaivoja valittoani!
+  Sitä itken, veikko rukka,
+  sitä itken ja valitan:
+  kirpoi sormus sormestani,
+  helmet kaulasta katosi,
+  kullansormus sormestani,
+  kaulasta hopeahelmet."
+  Sisko sillan korvasella
+  vyötä kullaista kutovi:
+  "Mitä itket, sisko raukka,
+  sisko raukka, neito nuori?"
+  "Onpa syytä itkijällä,
+  vaivoja vetistäjällä!
+  Sitä itken, sisko rukka,
+  sitä itken ja valitan:
+  kirpoi kullat kulmiltani,
+  hopeat hivuksiltani,
+  sinisilkit silmiltäni,
+  punanauhat pääni päältä."
+  Emo aitan portahalla
+  kuoretta kokoelevi:
+  "Mitä itket, tytti raukka,
+  tyttö raukka, neito nuori?"
+
+  "Oi on maammo, kantajani,
+  oi emo, imettäjäni!
+  Onp' on syitä synke'itä,
+  apeita ani pahoja!
+  Sitä itken, äiti rukka,
+  sitä, maammoni, valitan:
+  läksin luutoa lehosta,
+  vastanpäitä varvikosta.
+  Taitoin vastan taatolleni,
+  toisen taitoin maammolleni,
+  kokoelin kolmannenki
+  verevälle veijolleni.
+  Aloin astua kotihin;
+  astuinpa läpi ahosta:
+  Osmoinen orosta virkkoi,
+  Kalevainen kaskesmaalta:
+  'Eläpä muille, neiti rukka,
+  kuin minulle, neiti rukka,
+  kanna kaulanhelmilöitä,
+  rinnanristiä rakenna,
+  pane päätä palmikolle,
+  sio silkillä hivusta!'
+  "Riistin ristin rinnaltani,
+  helmet kaulasta karistin,
+  sinilangat silmiltäni,
+  punalangat pääni päältä,
+  heitin maalle maan hyviksi,
+  lehtohon lehon hyviksi.
+  Itse tuon sanoiksi virkin:
+  'En sinulle enkä muille
+  kanna rinnanristiäni,
+  päätä silkillä sitaise.
+  Huoli en haahen haljakoista,
+  vehnän viploista valita;
+  asun kaioissa sovissa,
+  kasvan leivän kannikoissa
+  tykönä hyvän isoni,
+  kanssa armahan emoni.'"
+  Emo tuon sanoiksi virkki,
+  lausui vanhin lapsellensa:
+  "Elä itke, tyttäreni,
+  nuorna saamani, nureksi!
+  Syö vuosi suloa voita:
+  tulet muita vuolahampi;
+  toinen syö sianlihoa:
+  tulet muita sirkeämpi;
+  kolmas kuorekokkaroita:
+  tulet muita kaunihimpi.
+  Astu aittahan mäelle
+  - aukaise parahin aitta - !
+  Siell' on arkku arkun päällä,
+  lipas lippahan lomassa.
+  Aukaise parahin arkku,
+  kansi kirjo kimmahuta:
+  siin' on kuusi kultavyötä,
+  seitsemän sinihamoista.
+  Ne on Kuuttaren kutomat,
+  Päivättären päättelemät.
+  "Ennen neinnä ollessani,
+  impenä eläessäni
+  läksin marjahan metsälle,
+  alle vaaran vaapukkahan.
+  Kuulin Kuuttaren kutovan,
+  Päivättären kehreävän
+  sinisen salon sivulla,
+  lehon lemmen liepehellä.
+  "Minä luoksi luontelime,
+  likelle lähentelime.
+  Aloinpa anella noita,
+  itse virkin ja sanelin:
+  'Anna, Kuutar, kultiasi,
+  Päivätär, hope'itasi
+  tälle tyhjälle tytölle,
+  lapsellen anelijalle!'
+  "Antoi Kuutar kultiansa,
+  Päivätär hope'itansa.
+  Minä kullat kulmilleni,
+  päälleni hyvät hopeat!
+  Tulin kukkana kotihin,
+  ilona ison pihoille.
+  "Kannoin päivän, kannoin toisen.
+  Jo päivänä kolmantena
+  riisuin kullat kulmiltani,
+  päältäni hyvät hopeat,
+  vein ne aittahan mäelle,
+  panin arkun kannen alle:
+  siit' on asti siellä ollut
+  ajan kaiken katsomatta.
+  "Sio nyt silkit silmillesi,
+  kullat kulmille kohota,
+  kaulahan heleät helmet,
+  kullanristit rinnoillesi!
+  Pane paita palttinainen,
+  liitä liinan-aivinainen,
+  Hame verkainen vetäise,
+  senp' on päälle silkkivyöhyt,
+  sukat sulkkuiset koreat,
+  kautokengät kaunokaiset!
+  Pääsi kääri palmikolle,
+  silkkinauhoilla sitaise,
+  sormet kullansormuksihin,
+  käet kullankäärylöihin!
+  "Niin tulet tupahan tuolta,
+  astut aitasta sisälle
+  sukukuntasi suloksi,
+  koko heimon hempeäksi:
+  kulet kukkana kujilla,
+  vaapukkaisena vaellat,
+  ehompana entistäsi,
+  parempana muinaistasi."
+  Sen emo sanoiksi virkki,
+  senp' on lausui lapsellensa.
+  Ei tytär totellut tuota,
+  ei kuullut emon sanoja;
+  meni itkien pihalle,
+  kaihoellen kartanolle.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Miten on mieli miekkoisien,
+  autuaallisten ajatus?
+  Niinp' on mieli miekkoisien,
+  autuaallisten ajatus,
+  kuin on vellova vetonen
+  eli aalto altahassa.
+  Mitenpä poloisten mieli,
+  kuten allien ajatus?
+  Niinpä on poloisten mieli,
+  niinpä allien ajatus,
+  kuin on hanki harjun alla,
+  vesi kaivossa syvässä.
+  "Usein nyt minun utuisen,
+  use'in, utuisen lapsen,
+  mieli kulkevi kulossa,
+  vesakoissa viehkuroivi,
+  nurmessa nuhaelevi,
+  pensahassa piehtaroivi;
+  mieli ei tervoa parempi,
+  syän ei syttä valkeampi.
+  "Parempi minun olisi,
+  parempi olisi ollut
+  syntymättä, kasvamatta,
+  suureksi sukeumatta
+  näille päiville pahoille,
+  ilmoille ilottomille.
+  Oisin kuollut kuusiöisnä,
+  kaonnut kaheksanöisnä,
+  oisi en paljoa pitänyt:
+  vaaksan palttinapaloa,
+  pikkaraisen pientaretta,
+  emon itkua vähäisen,
+  ison vieläki vähemmän,
+  veikon ei väheäkänä."
+  Itki päivän, itki toisen.
+  Sai emo kyselemähän:
+  "Mitä itket, impi rukka,
+  kuta, vaivainen, valitat?"
+  "Sitä itken, impi rukka,
+  kaiken aikani valitan,
+  kun annoit minun poloisen,
+  oman lapsesi lupasit,
+  käskit vanhalle varaksi,
+  ikäpuolelle iloksi,
+  turvaksi tutisevalle,
+  suojaksi sopenkululle.
+  Oisit ennen käskenynnä
+  alle aaltojen syvien
+  sisareksi siikasille,
+  veikoksi ve'en kaloille!
+  Parempi meressä olla,
+  alla aaltojen asua
+  sisarena siikasilla,
+  veikkona ve'en kaloilla,
+  kuin on vanhalla varana,
+  turvana tutisijalla,
+  sukkahansa suistujalla,
+  karahkahan kaatujalla."
+  Siitä astui aittamäelle,
+  astui aittahan sisälle.
+  Aukaisi parahan arkun,
+  kannen kirjo kimmahutti:
+  löysi kuusi kultavyötä,
+  seitsemän sinihametta;
+  ne on päällensä pukevi,
+  varrellensa valmistavi.
+  Pani kullat kulmillensa,
+  hopeat hivuksillensa,
+  sinisilkit silmillensä,
+  punalangat päänsä päälle.
+  Läksi siitä astumahan
+  ahon poikki, toisen pitkin;
+  vieri soita, vieri maita,
+  vieri synkkiä saloja.
+  Itse lauloi mennessänsä,
+  virkki vieriellessänsä:
+  "Syäntäni tuimelevi,
+  päätäni kivistelevi.
+  Eikä tuima tuimemmasti,
+  kipeämmästi kivistä,
+  jotta, koito, kuolisinki,
+  katkeaisinki, katala,
+  näiltä suurilta suruilta,
+  ape'ilta miel'aloilta.
+  "Jo oisi minulla aika
+  näiltä ilmoilta eritä,
+  aikani Manalle mennä,
+  ikä tulla Tuonelahan:
+  ei mua isoni itke,
+  ei emo pane pahaksi,
+  ei kastu sisaren kasvot,
+  veikon silmät vettä vuoa,
+  vaikka vierisin vetehen,
+  kaatuisin kalamerehen
+  alle aaltojen syvien,
+  päälle mustien murien."
+  Astui päivän, astui toisen,
+  päivänäpä kolmantena
+  ennätti meri etehen,
+  ruokoranta vastahansa:
+  tuohon yöhyt yllättävi,
+  pimeä piättelevi.
+  Siinä itki impi illan,
+  kaikerteli kaiken yötä
+  rannalla vesikivellä,
+  laajalla lahen perällä.
+  Aamulla ani varahin
+  katsoi tuonne niemen päähän:
+  kolme oli neittä niemen päässä ...
+  ne on merta kylpemässä!
+  Aino neiti neljänneksi,
+  vitsan varpa viienneksi!
+  Heitti paitansa pajulle,
+  hamehensa haapaselle,
+  sukkansa sulalle maalle,
+  kenkänsä vesikivelle,
+  helmet hietarantaselle,
+  sormukset somerikolle.
+  Kivi oli kirjava selällä,
+  paasi kullan paistavainen:
+  kiistasi kivellen uia,
+  tahtoi paaelle paeta.
+  Sitte sinne saatuansa
+  asetaiksen istumahan
+  kirjavaiselle kivelle,
+  paistavalle paaterelle:
+  kilahti kivi vetehen,
+  paasi pohjahan pakeni,
+  neitonen kiven keralla,
+  Aino paaen palleassa.
+  Siihenpä kana katosi,
+  siihen kuoli impi rukka.
+  Sanoi kerran kuollessansa,
+  virkki vielä vierressänsä:
+  "Menin merta kylpemähän,
+  sainp' on uimahan selälle;
+  sinne mä, kana, katosin,
+  lintu, kuolin liian surman:
+  elköhön minun isoni
+  sinä ilmoisna ikänä
+  vetäkö ve'en kaloja
+  tältä suurelta selältä!
+  "Läksin rannalle pesohon,
+  menin merta kylpemähän;
+  sinne mä, kana, katosin,
+  lintu, kuolin liian surman:
+  elköhön minun emoni
+  sinä ilmoisna ikänä
+  panko vettä taikinahan
+  laajalta kotilahelta!
+  "Läksin rannalle pesohon,
+  menin merta kylpemähän;
+  sinne mä, kana, katosin,
+  lintu, kuolin liian surman:
+  elköhönp' on veikkoseni
+  sinä ilmoisna ikänä
+  juottako sotaoritta
+  rannalta merelliseltä!
+  "Läksin rannalle pesohon,
+  menin merta kylpemähän;
+  sinne mä, kana, katosin,
+  lintu, kuolin liian surman:
+  elköhönp' on siskoseni
+  sinä ilmoisna ikänä
+  peskö tästä silmiänsä
+  kotilahen laiturilta!
+  Mikäli meren vesiä,
+  sikäli minun veriä;
+  mikäli meren kaloja,
+  sikäli minun lihoja;
+  mikä rannalla risuja,
+  se on kurjan kylkiluita;
+  mikä rannan heinäsiä,
+  se hivusta hierottua."
+  Se oli surma nuoren neien,
+  loppu kaunihin kanasen...
+  Kukas nyt sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan
+  neien kuuluhun kotihin,
+  kaunihisen kartanohon?
+  Karhu sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan!
+  Ei karhu sanoa saata:
+  lehmikarjahan katosi.
+  Kukas sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan
+  neien kuuluhun kotihin,
+  kaunihisen kartanohon?
+  Susi sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan!
+  Ei susi sanoa saata:
+  lammaskarjahan katosi.
+  Kukas sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan
+  neien kuuluhun kotihin,
+  kaunihisen kartanohon?
+  Repo sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan!
+  Ei repo sanoa saata:
+  hanhikarjahan katosi.
+  Kukas sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan
+  neien kuuluhun kotihin,
+  kaunihisen kartanohon?
+  Jänö sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan!
+  Jänis varman vastaeli:
+  "Sana ei miehe'en katoa!"
+  Läksi jänis juoksemahan,
+  pitkäkorva piippomahan,
+  vääräsääri vääntämähän,
+  ristisuu ripottamahan
+  neien kuuluhun kotihin,
+  kaunihisen kartanohon.
+  Juoksi saunan kynnykselle;
+  kyykistäikse kynnykselle:
+  sauna täynnä neitosia,
+  vasta käessä vastoavat:
+  "Saitko, kiero, keittimiksi,
+  paltsasilmä, paistimiksi,
+  isännällen iltaseksi,
+  emännällen eineheksi,
+  tyttären välipaloiksi,
+  pojan puolipäiväseksi?"
+  Jänis saattavi sanoa,
+  kehräsilmä kerskaella:
+  "Liepä lempo lähtenynnä
+  kattiloihin kiehumahan!
+  Läksin sanan saatantahan,
+  kielikerran kerrontahan:
+  jop' on kaunis kaatununna,
+  tinarinta riutununna,
+  sortunna hopeasolki,
+  vyö vaski valahtanunna:
+  mennyt lietohon merehen,
+  alle aavojen syvien,
+  sisareksi siikasille,
+  veikoksi ve'en kaloille."
+  Emo tuosta itkemähän,
+  kyynelvierus vieremähän.
+  Sai siitä sanelemahan,
+  vaivainen valittamahan:
+  "Elkätte, emot poloiset,
+  sinä ilmoisna ikänä
+  tuuitelko tyttäriä,
+  lapsianne liekutelko
+  vastoin mieltä miehelähän,
+  niinkuin mie, emo poloinen,
+  tuuittelin tyttöjäni,
+  kasvatin kanasiani!"
+  Emo itki, kyynel vieri:
+  vieri vetrehet vetensä
+  sinisistä silmistänsä
+  poloisille poskillensa.
+  Vieri kyynel, vieri toinen:
+  vieri vetrehet vetensä
+  poloisilta poskipäiltä
+  ripe'ille rinnoillensa.
+  Vieri kyynel, vieri toinen:
+  vieri vetrehet vetensä
+  ripe'iltä rinnoiltansa
+  hienoisille helmoillensa.
+  Vieri kyynel, vieri toinen:
+  vieri vetrehet vetensä
+  hienoisilta helmoiltansa
+  punasuille sukkasille.
+  Vieri kyynel, vieri toinen:
+  vieri vetrehet vetensä
+  punasuilta sukkasilta
+  kultakengän kautosille.
+  Vieri kyynel, vieri toinen:
+  vieri vetrehet vetensä
+  kultakengän kautosilta
+  maahan alle jalkojensa;
+  vieri maahan maan hyväksi,
+  vetehen ve'en hyväksi.
+  Ve'et maahan tultuansa
+  alkoivat jokena juosta:
+  kasvoipa jokea kolme
+  itkemistänsä vesistä,
+  läpi päänsä lähtemistä,
+  alta kulman kulkemista.
+  Kasvoipa joka jokehen
+  kolme koskea tulista,
+  joka kosken kuohumalle
+  kolme luotoa kohosi,
+  joka luo'on partahalle
+  kunnas kultainen yleni;
+  kunki kunnahan kukulle
+  kasvoi kolme koivahaista,
+  kunki koivun latvasehen
+  kolme kullaista käkeä.
+  Sai käköset kukkumahan.
+  Yksi kukkui: "lemmen, lemmen!"
+  Toinen kukkui: "sulhon, sulhon!"
+  Kolmas kukkui: "auvon, auvon!"
+  Kuka kukkui: "lemmen, lemmen!"
+  Sep' on kukkui kuuta kolme
+  lemmettömälle tytölle,
+  meressä makoavalle.
+  Kuka kukkui: "sulhon, sulhon!"
+  Sep' on kukkui kuusi kuuta
+  sulholle sulottomalle,
+  ikävissä istuvalle.
+  Kuka kukkui: "auvon, auvon!"
+  Se kukkui ikänsä kaiken
+  auvottomalle emolle,
+  iän päivät itkevälle.
+  Niin emo sanoiksi virkki
+  kuunnellessansa käkeä:
+  "Elköhön emo poloinen
+  kauan kuunnelko käkeä!
+  Kun käki kukahtelevi,
+  niin syän sykähtelevi,
+  itku silmähän tulevi,
+  ve'et poskille valuvi,
+  hereämmät herne-aarta,
+  paksummat pavun jyveä:
+  kyynärän ikä kuluvi,
+  vaaksan varsi vanhenevi,
+  koko ruumis runnahtavi
+  kuultua kevätkäkösen."
+
+
+
+    Viides runo
+
+
+  Jo oli sanoma saatu,
+  viety viesti tuonnemmaksi
+  neien nuoren nukkumasta,
+  kaunihin katoamasta.
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tuo tuosta pahoin pahastui:
+  itki illat, itki aamut,
+  yöhyet enemmin itki,
+  kun oli kaunis kaatununna,
+  neitonen nukahtanunna,
+  mennyt lietohon merehen,
+  alle aaltojen syvien.
+  Astui huollen, huokaellen,
+  syämellä synkeällä
+  rannalle meren sinisen.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Sano nyt, Untamo, unesi,
+  maku'usi, maan venyjä:
+  missä Ahtola asuvi,
+  neiot Vellamon venyvi?"
+  Sanoipa Untamo unensa,
+  maku'unsa maan venyjä:
+  "Tuolla Ahtola asuvi,
+  neiot Vellamon venyvi.
+  Nenässä utuisen niemen,
+  päässä saaren terhenisen
+  alla aaltojen syvien,
+  päällä mustien mutien.
+  "Siellä Ahtola asuvi,
+  neiot Vellamon venyvi
+  pikkuisessa pirttisessä,
+  kamarissa kaitaisessa,
+  kiven kirjavan kylessä,
+  paaen paksun kainalossa."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  vetihe venesijoille.
+  Silmeävi siimojansa,
+  katselevi onkiansa;
+  otti ongen taskuhunsa,
+  väkärauan väskyhynsä.
+  Soutoa melastelevi,
+  päähän saaren saauttavi,
+  nenähän utuisen niemen,
+  päähän saaren terhenisen.
+  Siin' oli ongella olija,
+  aina siimalla asuja,
+  käeksellä kääntelijä.
+  Laski launihin merelle,
+  ongitteli, orhitteli:
+  vapa vaskinen vapisi,
+  hope'inen siima siukui,
+  nuora kultainen kulisi.
+  Jo päivänä muutamana,
+  huomenna moniahana
+  kala otti onkehensa,
+  taimen takrarautahansa.
+  Sen veti venosehensa,
+  talui talkapohjahansa.
+  Katselevi, kääntelevi.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Onp' on tuo kala kalanen,
+  kun en tuota tunnekana!
+  Sileähk' on siikaseksi,
+  kuleahka kuujaseksi,
+  haleahka haukiseksi,
+  evätöin emäkalaksi;
+  ihala imehnoksiki,
+  päärivatoin neitoseksi,
+  vyötöin veen on tyttöseksi,
+  korvitoin kotikanaksi:
+  luopuisin meriloheksi,
+  syvän aallon ahveneksi."
+  Vyöll' on veitsi Väinämöisen,
+  pää hopea huotrasessa.
+  Veti veitsen viereltänsä,
+  huotrastansa pää hopean
+  kalan palstoin pannaksensa,
+  lohen leikkaellaksensa
+  aamuisiksi atrioiksi,
+  murkinaisiksi muruiksi,
+  lohisiksi lounahiksi,
+  iltaruoiksi isoiksi.
+  Alkoi lohta leikkaella,
+  veitsen viilteä kaloa:
+  lohi loimahti merehen,
+  kala kirjo kimmeltihe
+  pohjasta punaisen purren,
+  venehestä Väinämöisen.
+  Äsken päätänsä ylenti,
+  oikeata olkapäätä
+  vihurilla viiennellä,
+  kupahalla kuuennella;
+  nosti kättä oikeata,
+  näytti jalkoa vasenta
+  seitsemännellä selällä,
+  yheksännen aallon päällä.
+  Sieltä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Oi sie vanha Väinämöinen!
+  En ollut minä tuleva
+  lohi leikkaellaksesi,
+  kala palstoin pannaksesi,
+  aamuisiksi atrioiksi,
+  murkinaisiksi muruiksi,
+  lohisiksi lounahiksi,
+  iltaruoiksi isoiksi."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Miksi sie olit tuleva?"
+  "Olinpa minä tuleva
+  kainaloiseksi kanaksi,
+  ikuiseksi istujaksi,
+  polviseksi puolisoksi,
+  sijasi levittäjäksi,
+  päänalaisen laskijaksi,
+  pirtin pienen pyyhkijäksi,
+  lattian lakaisijaksi,
+  tulen tuojaksi tupahan,
+  valkean virittäjäksi,
+  leivän paksun paistajaksi,
+  mesileivän leipojaksi,
+  olutkannun kantajaksi,
+  atrian asettajaksi.
+  "En ollut merilohia,
+  syvän aallon ahvenia:
+  olin kapo, neiti nuori,
+  sisar nuoren Joukahaisen,
+  kuta pyyit kuun ikäsi,
+  puhki polvesi halasit.
+  "Ohoh, sinua, ukko utra,
+  vähämieli Väinämöinen,
+  kun et tuntenut piteä
+  Vellamon vetistä neittä,
+  ahon lasta ainokaista!"
+  Sanoi vanha Väinämöinen
+  alla päin, pahoilla mielin:
+  "Oi on sisar Joukahaisen!
+  Toki tullos toinen kerta!"
+  Eip' on toiste tullutkana,
+  ei toiste sinä ikänä:
+  jo vetihe, vierähtihe,
+  ve'en kalvosta katosi
+  kiven kirjavan sisähän,
+  maksankarvaisen malohon.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuo on tuossa arvelevi,
+  miten olla, kuin eleä.
+  Jo kutaisi sulkkunuotan,
+  veti vettä ristin rastin,
+  salmen pitkin, toisen poikki;
+  veti vienoja vesiä,
+  lohiluotojen lomia,
+  noita Väinölän vesiä,
+  Kalevalan kannaksia,
+  synkkiä syväntehiä,
+  suuria selän napoja,
+  Joukolan jokivesiä,
+  Lapin lahtirantasia.
+  Sai kyllin kaloja muita,
+  kaikkia ve'en kaloja,
+  ei saanut sitä kalaista,
+  mitä mielensä pitävi:
+  Vellamon vetistä neittä,
+  ahon lasta ainokaista.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  alla päin, pahoilla mielin,
+  kaiken kallella kypärin
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ohoh, hullu, hulluuttani,
+  vähämieli, miehuuttani!
+  Olipa minulla mieltä,
+  ajatusta annettuna,
+  syäntä suurta survottuna,
+  oli ennen aikoinansa.
+  Vaanpa nyt tätä nykyä,
+  tällä inhalla iällä,
+  puuttuvalla polveksella
+  kaikki on mieli melkeässä,
+  ajatukset arvoisessa,
+  kaikki toimi toisialla.
+  "Kuta vuotin kuun ikäni,
+  kuta puolen polveani,
+  Vellamon vetistä neittä,
+  veen on viimeistä tytärtä
+  ikuiseksi ystäväksi,
+  polviseksi puolisoksi,
+  se osasi onkeheni,
+  vierähti venoseheni:
+  minä en tuntenut piteä,
+  en kotihin korjaella,
+  laskin jälle lainehisin,
+  alle aaltojen syvien!"
+  Meni matkoa vähäisen,
+  astui huollen, huokaellen;
+  kulkevi kotia kohti.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kukkui muinaiset käkeni,
+  entiset ilokäkeni,
+  kukkui ennen illoin, aamuin,
+  kerran keskipäivälläki:
+  mikä nyt sorti suuren äänen,
+  äänen kaunihin kaotti?
+  Suru sorti suuren äänen,
+  huoli armahan alenti;
+  sill' ei kuulu kukkuvaksi,
+  päivän laskun laulavaksi
+  minun iltani iloksi,
+  huomeneni huopeheksi.
+  "Enkä nyt tuota tieäkänä
+  miten olla, kuin eleä,
+  tällä ilmalla asua,
+  näillä mailla matkaella.
+  Oisiko emo elossa,
+  vanhempani valvehella,
+  sepä saattaisi sanoa,
+  miten pystössä pysyä,
+  murehisin murtumatta,
+  huolihin katoamatta
+  näissä päivissä pahoissa,
+  ape'issa miel'aloissa!"
+  Emo hauasta havasi,
+  alta aallon vastaeli:
+  "Viel' onpi emo elossa,
+  vanhempasi valvehella,
+  joka saattavi sanoa,
+  miten olla oikeana,
+  murehisin murtumatta,
+  huolihin katoamatta
+  niissä päivissä pahoissa,
+  ape'issa miel'aloissa:
+  mene Pohjan tyttärihin!
+  Siell' on tyttäret somemmat,
+  neiet kahta kaunihimmat,
+  viittä, kuutta virkeämmät,
+  ei Joukon jorottaria,
+  Lapin lapsilönttäreitä.
+  "Sieltä naios, poikaseni,
+  paras Pohjan tyttäristä,
+  jok' on sievä silmiltänsä,
+  kaunis katsannoisiltansa,
+  aina joutuisa jalalta
+  sekä liukas liikunnolta!"
+
+
+
+    Kuudes runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  lähteäksensä käkesi
+  tuonne kylmähän kylähän,
+  pimeähän Pohjolahan.
+  Otti olkisen orihin,
+  hernevartisen hevosen,
+  pisti suitset kullan suuhun,
+  päitsensä hopean päähän:
+  itse istuvi selälle,
+  löihe reisin ratsahille.
+  Ajoa hyryttelevi,
+  matkoansa mittelevi
+  orihilla olkisella,
+  hernevarrella hevolla.
+  Ajoi Väinölän ahoja,
+  Kalevalan kankahia:
+  hepo juoksi, matka joutui,
+  koti jääpi, tie lyheni.
+  Jo ajoi meren selälle,
+  ulapalle aukealle
+  kapioisen kastumatta,
+  vuohisen vajoumatta.
+  Olipa nuori Joukahainen,
+  laiha poika lappalainen.
+  Piti viikoista vihoa,
+  ylen kauaista kaetta
+  kera vanhan Väinämöisen,
+  päälle laulajan ikuisen.
+  Laativi tulisen jousen,
+  jalon kaaren kaunistavi:
+  kaaren rauasta rakenti,
+  vaskesta selän valavi;
+  noita on kullalla kuvaili,
+  hopealla huolitteli.
+  Mistä siihen nauhan saapi,
+  kusta jäntehen tapasi?
+  Hiien hirven suoniloista,
+  Lemmon liinanuorasista!
+  Sai kaaren kanineheksi,
+  jousen varsin valmihiksi.
+  Kaari on kaunihin näköinen,
+  jousi jonki maksavainen:
+  hevonen selällä seisoi,
+  varsa juoksi vartta myöten,
+  kapo kaarella makasi,
+  jänö jäntimen sijassa.
+  Vuoli piiliä pinosen,
+  kolmisulkia kokosen:
+  varret tammesta vanuvi,
+  päät tekevi tervaksesta.
+  Minkä saapi valmihiksi,
+  sen sitte sulittelevi
+  pääskyn pienillä sulilla,
+  varpusen vivustimilla.
+  Karkaeli nuoliansa,
+  puretteli piiliänsä
+  maon mustissa mujuissa,
+  käärmehen kähyverissä.
+  Sai vasamat valmihiksi,
+  jousen jänniteltäväksi.
+  Siitä vuotti Väinämöistä,
+  saavaksi suvantolaista;
+  vuotti illan, vuotti aamun,
+  vuotti kerran keskipäivän.
+  Viikon vuotti Väinämöistä,
+  viikon vuotti, ei väsynyt,
+  istuellen ikkunoissa,
+  valvoen vajojen päissä,
+  kuunnellen kujan perällä,
+  vahtaellen vainiolla,
+  viini nuolia selässä,
+  hyvä kaari kainalossa.
+  Vuotteli ulompanaki,
+  talon toisen tuolla puolla:
+  nenässä tulisen niemen,
+  tulikaiskun kainalossa,
+  korvalla tulisen kosken,
+  pyhän virran viertimellä.
+  Niin päivänä muutamana,
+  huomenna moniahana
+  loi silmänsä luotehelle,
+  käänti päätä päivän alle;
+  keksi mustasen merellä,
+  sinerväisen lainehilla:
+  "Onko se iässä pilvi,
+  päivän koite koillisessa?"
+  Ei ollut iässä pilvi,
+  päivän koite koillisessa:
+  oli vanha Väinämöinen,
+  laulaja iän-ikuinen,
+  matkoava Pohjolahan,
+  kulkeva Pimentolahan
+  orihilla olkisella,
+  hernevarrella hevolla.
+  Tuop' on nuori Joukahainen,
+  laiha poika lappalainen,
+  jou'utti tulisen jousen,
+  koppoi kaaren kaunihimman
+  pään varalle Väinämöisen,
+  surmaksi suvantolaisen.
+  Ennätti emo kysyä,
+  vanhempansa tutkaella:
+  "Kellen jousta jouahutat,
+  kaarta rauta rauahutat?"
+  Tuop' on nuori Joukahainen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tuohon jousta jouahutan,
+  kaarta rauta rauahutan:
+  pään varalle Väinämöisen,
+  surmaksi suvantolaisen.
+  Ammun vanhan Väinämöisen,
+  lasken laulajan ikuisen
+  läpi syämen, maksan kautta,
+  halki hartiolihojen."
+  Emo kielti ampumasta,
+  emo kielti ja epäsi:
+  "Elä ammu Väinämöistä,
+  kaota kalevalaista!
+  Väinö on sukua suurta:
+  lankoni sisaren poika.
+  "Ampuisitko Väinämöisen,
+  kaataisit kalevalaisen,
+  ilo ilmalta katoisi,
+  laulu maalta lankeaisi.
+  Ilo on ilmalla parempi,
+  laulu maalla laatuisampi,
+  kuin onpi Manalan mailla,
+  noilla Tuonelan tuvilla."
+  Tuossa nuori Joukahainen
+  jo vähän ajattelevi,
+  pikkuisen piättelevi:
+  käsi käski ampumahan,
+  käsi käski, toinen kielti,
+  sormet suoniset pakotti.
+  Virkki viimeinki sanoiksi,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Kaotkohot jos kahesti
+  kaikki ilmaiset ilomme,
+  kaikki laulut langetkohot!
+  Varsin ammun, en varanne."
+  Jännitti tulisen jousen,
+  veti vaskisen vekaran
+  vasten polvea vasenta,
+  jalan alta oikeansa.
+  Veti viinestä vasaman,
+  sulan kolmikoipisesta,
+  otti nuolen orhe'imman,
+  valitsi parahan varren;
+  tuon on juonelle asetti,
+  liitti liinajäntehelle.
+  Oikaisi tulisen jousen
+  olallehen oikealle,
+  asetaiksen ampumahan,
+  ampumahan Väinämöistä.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Iske nyt, koivuinen sakara,
+  petäjäinen selkä, lyö'ös,
+  jänne liina, lippaellos!
+  Min käsi alentanehe,
+  sen nuoli ylentäköhön;
+  min käsi ylentänehe,
+  sen nuoli alentakohon!"
+  Lekahutti liipaisinta,
+  ampui nuolen ensimäisen:
+  se meni kovan ylätse,
+  päältä pään on taivahalle,
+  pilvihin pirajavihin,
+  hattaroihin pyörivihin.
+  Toki ampui, ei totellut.
+  Ampui toisen nuoliansa:
+  se meni kovan alatse,
+  alaisehen maa-emähän;
+  tahtoi maa manalle mennä,
+  hietaharju halkiella.
+  Ampui kohta kolmannenki:
+  kävi kohti kolmannesti,
+  sapsohon sinisen hirven
+  alta vanhan Väinämöisen;
+  ampui olkisen orihin,
+  hernevartisen hevosen
+  läpi länkiluun lihoista,
+  kautta kainalon vasemman.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  sormin suistuvi sulahan,
+  käsin kääntyi lainehesen,
+  kourin kuohu'un kohahti
+  selästä sinisen hirven,
+  hernevartisen hevosen.
+  Nousi siitä suuri tuuli,
+  aalto ankara merellä;
+  kantoi vanhan Väinämöisen,
+  uitteli ulomma maasta
+  noille väljille vesille,
+  ulapoille auke'ille.
+  Siinä nuori Joukahainen
+  itse kielin kerskaeli:
+  "Et sinä, vanha Väinämöinen,
+  enämpi elävin silmin
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  astu Väinölän ahoja,
+  Kalevalan kankahia!
+  "Kupli nyt siellä kuusi vuotta,
+  seuro seitsemän kesyttä,
+  karehi kaheksan vuotta
+  noilla väljillä vesillä,
+  lake'illa lainehilla:
+  vuotta kuusi kuusipuuna,
+  seitsemän petäjäpuuna,
+  kannon pölkkynä kaheksan!"
+  Siitä pistihe sisälle.
+  Sai emo kysyneheksi:
+  "Joko ammuit Väinämöisen,
+  kaotit Kalevan poian?"
+  Tuop' on nuori Joukahainen
+  sanan vastahan sanovi:
+  "Jo nyt ammuin Väinämöisen
+  ja kaaoin kalevalaisen,
+  loin on merta luutimahan,
+  lainetta lakaisemahan.
+  Tuohon lietohon merehen,
+  aivan aaltojen sekahan
+  sortui ukko sormillehen,
+  kääntyi kämmenyisillehen;
+  siitä kyykertyi kylelle,
+  selällehen seisottihe
+  meren aaltojen ajella,
+  meren tyrskyn tyyräellä."
+  Tuon emo sanoiksi virkki:
+  "Pahoin teit sinä poloinen,
+  kun on ammuit Väinämöisen,
+  kaotit kalevalaisen,
+  Suvantolan suuren miehen,
+  Kalevalan kaunihimman!"
+
+
+
+    Seitsemäs runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  uipi aavoja syviä;
+  kulki kuusisna hakona,
+  petäjäisnä pehkiönä
+  kuusi päiveä kesäistä,
+  kuusi yötä järkiähän,
+  eessänsä vesi vetelä,
+  takanansa taivas selvä.
+  Uip' on vielä yötä kaksi,
+  kaksi päiveä pisintä.
+  Niin yönä yheksäntenä,
+  kaheksannen päivän päästä
+  toki tuskaksi tulevi,
+  painuvi pakolliseksi.
+  Kun ei ole kynttä varpahissa
+  eikä sormissa niveltä.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Voi minä poloinen poika,
+  voi poika polon-alainen,
+  kun läksin omilta mailta,
+  elomailta entisiltä
+  iäkseni ilman alle,
+  kuuksi päiväksi kululle,
+  tuulten tuuiteltavaksi,
+  aaltojen ajeltavaksi
+  näillä väljillä vesillä,
+  ulapoilla auke'illa!
+  Vilu on täällä ollakseni,
+  vaiva värjätelläkseni,
+  aina aalloissa asua,
+  veen selällä seurustella.
+  "Enkä tuota tieäkänä,
+  miten olla, kuin eleä
+  tällä inhalla iällä,
+  katovalla kannikalla:
+  tuulehenko teen tupani,
+  vetehenkö pirtin veistän?
+  "Teen mä tuulehen tupani:
+  ei ole tuulessa tukea;
+  veistän pirttini vetehen:
+  vesi viepi veistokseni."
+  Lenti lintunen Lapista,
+  kokkolintu koillisesta.
+  Ei ole kokko suuren suuri
+  eikä kokko pienen pieni:
+  yksi siipi vettä viisti,
+  toinen taivasta lakaisi,
+  pursto merta pyyhätteli,
+  nokka luotoja lotaisi.
+  Lenteleikse, liiteleikse,
+  katseleikse, käänteleikse.
+  Näki vanhan Väinämöisen
+  selällä meren sinisen:
+  "Mit' olet meressä, miesi,
+  uros, aaltojen seassa?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Sit' olen meressä miesi,
+  uros aaltojen varassa:
+  läksin neittä Pohjolasta,
+  impeä Pimentolasta.
+  "Ajoa karautime
+  suloa meryttä myöten.
+  Niin päivänä muutamana,
+  huomenna moniahana
+  tulin Luotolan lahelle,
+  Joukolan jokivesille:
+  hepo alta ammuttihin,
+  itseäni mielittihin.
+  "Siitä vierähin vetehen,
+  sorruin sormin lainehesen
+  tuulen tuuiteltavaksi,
+  aaltojen ajeltavaksi.
+  "Tulipa tuuli luotehesta,
+  iästä iso vihuri;
+  se mun kauas kannatteli,
+  uitteli ulomma maasta.
+  Mont' olen päiveä pälynnyt,
+  monta yötä uiksennellut
+  näitä väljiä vesiä,
+  ulapoita auke'ita;
+  enk' on tuota tunnekana,
+  arvoa, älyäkänä,
+  kumpi kuoloksi tulevi,
+  kumpi ennen ennättävi:
+  nälkähänkö nääntyminen,
+  vai vetehen vaipuminen."
+  Sanoi kokko, ilman lintu:
+  "Ellös olko milläskänä!
+  Seisotaite selkähäni,
+  nouse kynkkäluun nenille!
+  Mie sinun merestä kannan,
+  minne mielesi tekevi.
+  Vielä muistan muunki päivän,
+  arvoan ajan paremman,
+  kun ajoit Kalevan kasken,
+  Osmolan salon sivallit:
+  heitit koivun kasvamahan,
+  puun sorean seisomahan
+  linnuille lepeämiksi,
+  itselleni istumiksi."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  kohottavi kokkoansa;
+  mies on nousevi merestä,
+  uros aallosta ajaikse,
+  siiville sijoitteleikse,
+  kokon kynkkäluun nenille.
+  Tuop' on kokko, ilman lintu,
+  kantoi vanhan Väinämöisen,
+  viepi tuulen tietä myöten,
+  ahavan ratoa myöten
+  Pohjan pitkähän perähän,
+  summahan Sariolahan.
+  Siihen heitti Väinämöisen,
+  itse ilmahan kohosi.
+  Siinä itki Väinämöinen,
+  siinä itki ja urisi
+  rannalla merellisellä,
+  nimen tietämättömällä,
+  sata haavoa sivulla,
+  tuhat tuulen pieksemätä,
+  partaki pahoin kulunut,
+  tukka mennyt tuuhakaksi.
+  Itki yötä kaksi, kolme,
+  saman verran päiviäki;
+  eikä tiennyt tietä käyä,
+  outo, matkoa osannut
+  palataksensa kotihin,
+  mennä maille tuttaville,
+  noille syntymäsijoille,
+  elomaillen entisille.
+  Pohjan piika pikkarainen,
+  vaimo valkeanverinen,
+  teki liiton päivän kanssa,
+  päivän kanssa, kuun keralla
+  yhen ajan noustaksensa
+  ja yhen havataksensa:
+  itse ennen ennätteli,
+  ennen kuuta, aurinkoa,
+  kukonki kurahtamatta,
+  kanan lapsen laulamatta.
+  Viisi villoa keritsi,
+  kuusi lammasta savitsi,
+  villat saatteli saraksi,
+  kaikki vatvoi vaattehiksi
+  ennen päivän nousemista,
+  auringon ylenemistä.
+  Pesi siitä pitkät pöyät,
+  laajat lattiat lakaisi
+  vastasella varpaisella,
+  luutasella lehtisellä.
+  Ammueli rikkasensa
+  vaskisehen vakkasehen;
+  vei ne ulos usta myöten,
+  pellolle pihoa myöten,
+  perimäisen pellon päähän,
+  alimaisen aian suuhun.
+  Seisattelihe rikoille,
+  kuuntelihe, kääntelihe:
+  kuulevi mereltä itkun,
+  poikki joen juorotuksen.
+  Juosten joutuvi takaisin,
+  pian pirttihin menevi;
+  sanoi tuonne saatuansa,
+  toimitteli tultuansa:
+  "Kuulin mie mereltä itkun,
+  poikki joen juorotuksen."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka harvahammas,
+  pian pistihe pihalle,
+  vierähti veräjän suuhun;
+  siinä korvin kuunteleikse.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei ole itku lapsen itku
+  eikä vaimojen valitus;
+  itku on partasuun urohon,
+  jouhileuan juorottama."
+  Työnnälti venon vesille,
+  kolmilaian lainehille;
+  itse loihe soutamahan.
+  Sekä souti jotta joutui:
+  souti luoksi Väinämöisen,
+  luoksi itkevän urohon.
+  Siinä itki Väinämöinen,
+  urisi Uvannon sulho
+  pahalla pajupurolla,
+  tiheällä tuomikolla:
+  suu liikkui, järisi parta,
+  vaan ei leuka lonkaellut.
+  Sanoi Pohjolan emäntä,
+  puhutteli, lausutteli:
+  "Ohoh sinua, ukko utra!
+  Jo olet maalla vierahalla."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  päätänsä kohottelevi.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jo ma tuon itseki tieän:
+  olen maalla vierahalla,
+  tuiki tuntemattomalla.
+  Maallani olin parempi,
+  kotonani korkeampi."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Saisiko sanoakseni,
+  oisiko lupa kysyä,
+  mi sinä olet miehiäsi
+  ja kuka urohiasi?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mainittihinpa minua,
+  arveltihin aikoinansa
+  illoilla iloitsijaksi,
+  joka laakson laulajaksi
+  noilla Väinölän ahoilla,
+  Kalevalan kankahilla.
+  Mi jo lienenki katala,
+  tuskin tunnen itsekänä."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Nouse jo norosta, miesi,
+  uros, uuelle uralle,
+  haikeasi haastamahan,
+  satuja sanelemahan!"
+  Otti miehen itkemästä,
+  urohon urisemasta;
+  saattoi siitä purtehensa,
+  istutti venon perähän.
+  Itse airoille asettui,
+  soutimille suorittihe;
+  souti poikki Pohjolahan,
+  viepi vierahan tupahan.
+  Syötteli nälästynehen,
+  kastunehen kuivaeli;
+  siitä viikon hierelevi,
+  hierelevi, hautelevi:
+  teki miehen terveheksi,
+  urohon paranneheksi.
+  Kysytteli, lausutteli,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Mitä itkit, Väinämöinen,
+  uikutit, uvantolainen,
+  tuolla paikalla pahalla,
+  rannalla meryttä vasten?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Onpa syytä itkeäni,
+  vaivoja valittoani!
+  Kauan oon meriä uinut,
+  lapioinnut lainehia
+  noilla väljillä vesillä,
+  ulapoilla auke'illa.
+  "Tuota itken tuon ikäni,
+  puhki polveni murehin,
+  kun ma uin omilta mailta,
+  tulin mailta tuttavilta
+  näille ouoille oville,
+  veräjille vierahille.
+  Kaikki täällä puut purevi,
+  kaikki havut hakkoavi,
+  joka koivu koikkoavi,
+  joka leppä leikkoavi:
+  yks' on tuuli tuttuani,
+  päivä ennen nähtyäni
+  näillä mailla vierahilla,
+  äkkiouoilla ovilla."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  siitä tuon sanoiksi saatti:
+  "Elä itke, Väinämöinen,
+  uikuta, uvantolainen!
+  Hyvä tääll' on ollaksesi,
+  armas aikaellaksesi,
+  syöä lohta luotaselta,
+  sivulta sianlihoa."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Kylkehen kyläinen syönti
+  hyvissäki vierahissa;
+  mies on maallansa parempi,
+  kotonansa korkeampi.
+  Soisipa sula Jumala,
+  antaisipa armoluoja:
+  pääsisin omille maille,
+  elomaillen entisille!
+  Parempi omalla maalla
+  vetonenki virsun alta,
+  kuin on maalla vierahalla
+  kultamaljasta metonen."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Niin mitä minullen annat,
+  kun saatan omille maille,
+  oman peltosi perille,
+  kotisaunan saapuville?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Mitäpä kysyt minulta,
+  jos saatat omille maille,
+  oman peltoni perille,
+  oman käen kukkumille,
+  oman linnun laulamille!
+  Otatko kultia kypärin,
+  hope'ita huovallisen?"
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ohoh viisas Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen!
+  En kysele kultiasi,
+  halaja hope'itasi:
+  kullat on lasten kukkasia,
+  hopeat hevon helyjä.
+  Taiatko takoa sammon,
+  kirjokannen kalkutella
+  joutsenen kynän nenästä,
+  maholehmän maitosesta,
+  yhen ohrasen jyvästä,
+  yhen uuhen villasesta,
+  niin annan tytön sinulle,
+  panen neien palkastasi,
+  saatan sun omille maille,
+  oman linnun laulamille,
+  oman kukon kuulumille,
+  oman peltosi perille."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Taia en sampoa takoa,
+  kirjokantta kirjoitella.
+  Saata mie omille maille:
+  työnnän seppo Ilmarisen,
+  joka samposi takovi,
+  kirjokannet kalkuttavi,
+  neitosi lepyttelevi,
+  tyttäresi tyy'yttävi.
+  "Se on seppo sen mokoma,
+  ylen taitava takoja,
+  jok' on taivoa takonut,
+  ilman kantta kalkutellut:
+  ei tunnu vasaran jälki
+  eikä pihtien pitämät."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Sille työnnän tyttäreni,
+  sille lapseni lupoan,
+  joka sampuen takovi,
+  kannen kirjo kirjoittavi
+  joutsenen kynän nenästä,
+  maholehmän maitosesta,
+  yhen ohrasen jyvästä,
+  yhen uuhen untuvasta."
+  Pani varsan valjahisin,
+  ruskean re'en etehen;
+  saattoi vanhan Väinämöisen,
+  istutti oron rekehen.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Elä päätäsi ylennä,
+  kohottele kokkoasi,
+  kun ei uupune oronen,
+  tahi ei ilta ennättäne:
+  josp' on päätäsi ylennät,
+  kohottelet kokkoasi,
+  jo toki tuho tulevi,
+  paha päivä päälle saapi."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  löi orosen juoksemahan,
+  harjan liina liikkumahan.
+  Ajoa karittelevi
+  pimeästä Pohjolasta,
+  summasta Sariolasta.
+
+
+
+    Kahdeksas runo
+
+
+  Tuo oli kaunis Pohjan neiti,
+  maan kuulu, ve'en valio.
+  Istui ilman vempelellä,
+  taivon kaarella kajotti
+  pukehissa puhta'issa,
+  valke'issa vaattehissa;
+  kultakangasta kutovi,
+  hope'ista huolittavi
+  kultaisesta sukkulasta,
+  pirralla hope'isella.
+  Suihki sukkula piossa,
+  käämi käessä kääperöitsi,
+  niiet vaskiset vatisi,
+  hope'inen pirta piukki
+  neien kangasta kutoissa,
+  hope'ista huolittaissa.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  ajoa karittelevi
+  pimeästä Pohjolasta,
+  summasta Sariolasta.
+  Ajoi matkoa palasen,
+  pikkaraisen piirrätteli:
+  kuuli sukkulan surinan
+  ylähältä päänsä päältä.
+  Tuossa päätänsä kohotti,
+  katsahtavi taivahalle:
+  kaari on kaunis taivahalla,
+  neiti kaaren kannikalla,
+  kultakangasta kutovi,
+  hope'ista helkyttävi.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  heti seisatti hevosen.
+  Tuossa tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Tule, neiti, korjahani,
+  laskeite rekoseheni!"
+  Neiti tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja kysyvi:
+  "Miksi neittä korjahasi,
+  tyttöä rekosehesi?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuop' on tuohon vastaeli:
+  "Siksi neittä korjahani,
+  tyttöä rekoseheni:
+  mesileivän leipojaksi,
+  oluen osoajaksi,
+  joka lautsan laulajaksi,
+  ikkunan iloitsijaksi
+  noilla Väinölän tiloilla,
+  Kalevalan kartanoilla."
+  Neiti tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Kun kävin mataramaalla,
+  keikuin keltakankahalla
+  eilen iltamyöhäsellä,
+  aletessa aurinkoisen,
+  lintu lauleli lehossa,
+  kyntörastas raksutteli:
+  lauleli tytärten mielen
+  ja lauloi miniän mielen.
+  "Mie tuota sanelemahan,
+  linnulta kyselemähän:
+  'Oi sie kyntörastahainen!
+  Laula korvin kuullakseni:
+  kumman on parempi olla,
+  kumman olla kuuluisampi,
+  tyttärenkö taattolassa
+  vai miniän miehelässä?'
+  "Tiainenpa tieon antoi,
+  kyntörastas raksahutti:
+  'Valkea kesäinen päivä,
+  neitivalta valkeampi;
+  vilu on rauta pakkasessa,
+  vilumpi miniävalta.
+  Niin on neiti taattolassa,
+  kuin marja hyvällä maalla,
+  niin miniä miehelässä,
+  kuin on koira kahlehissa.
+  Harvoin saapi orja lemmen,
+  ei miniä milloinkana.'"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Tyhjiä tiaisen virret,
+  rastahaisen raksutukset!
+  Lapsi on tytär kotona,
+  vasta on neiti naituansa.
+  Tule, neiti, korjahani,
+  laskeite rekoseheni!
+  En ole mitätön miesi,
+  uros muita untelompi."
+  Neiti taiten vastaeli,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Sitte sun mieheksi sanoisin,
+  urohoksi arveleisin,
+  jospa jouhen halkaiseisit
+  veitsellä kärettömällä,
+  munan solmuhun vetäisit
+  solmun tuntumattomaksi."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  jouhen halki halkaisevi
+  veitsellä kärettömällä,
+  aivan tutkaimettomalla;
+  munan solmuhun vetävi
+  solmun tuntumattomaksi.
+  Käski neittä korjahansa,
+  tyttöä rekosehensa.
+  Neiti taiten vastaeli:
+  "Ehkäpä tulen sinulle,
+  kun kiskot kivestä tuohta,
+  säret jäästä aiaksia
+  ilman palan pakkumatta,
+  pilkkehen pirahtamatta."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  ei tuosta kovin hätäile:
+  kiskoipa kivestä tuohta,
+  särki jäästä aiaksia
+  ilman palan pakkumatta,
+  pilkkehen pirahtamatta.
+  Kutsui neittä korjahansa,
+  tyttöä rekosehensa.
+  Neiti taiten vastoavi,
+  sanovi sanalla tuolla:
+  "Sillenpä minä menisin,
+  kenp' on veistäisi venosen
+  kehrävarteni muruista,
+  kalpimeni kappaleista,
+  työntäisi venon vesille,
+  uuen laivan lainehille
+  ilman polven polkematta,
+  ilman kouran koskematta,
+  käsivarren kääntämättä,
+  olkapään ojentamatta."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Liene ei maassa, maailmassa,
+  koko ilman kannen alla
+  mointa laivan laatijata,
+  vertoani veistäjätä."
+  Otti värttinän muruja,
+  kehrävarren kiertimiä;
+  läksi veistohon venosen,
+  satalauan laittelohon
+  vuorelle teräksiselle,
+  rautaiselle kalliolle.
+  Veikaten venettä veisti,
+  purtta puista uhkaellen.
+  Veisti päivän, veisti toisen,
+  veisti kohta kolmannenki:
+  ei kirves kivehen koske,
+  kasa ei kalka kalliohon.
+  Niin päivällä kolmannella
+  Hiisi pontta pyörähytti,
+  Lempo tempasi tereä,
+  Paha vartta vaapahutti.
+  Kävipä kivehen kirves,
+  kasa kalkkoi kalliohon;
+  kirves kilpistyi kivestä,
+  terä liuskahti liha'an,
+  polvehen pojan pätöisen,
+  varpahasen Väinämöisen.
+  Sen Lempo lihoille liitti,
+  Hiisi suonille sovitti:
+  veri pääsi vuotamahan,
+  hurme huppelehtamahan.
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  tuossa tuon sanoiksi virkki,
+  noin on lausui ja pakisi:
+  "Oi sie kirves kikkanokka,
+  tasaterä tapparainen!
+  Luulitko puuta purrehesi,
+  honkoa hotaisnehesi,
+  petäjätä pannehesi,
+  koivua kohannehesi,
+  kun sa lipsahit liha'an,
+  solahutit suonilleni?"
+  Loihe siitä loitsimahan,
+  sai itse sanelemahan.
+  Luki synnyt syitä myöten,
+  luottehet lomia myöten,
+  mutt' ei muista muutamia
+  rauan suuria sanoja,
+  joista salpa saataisihin,
+  luja lukko tuotaisihin
+  noille rauan ratkomille,
+  suu sinervän silpomille.
+  Jo veri jokena juoksi,
+  hurme koskena kohisi:
+  peitti maassa marjan varret,
+  kanervaiset kankahalla.
+  Eik' ollut sitä mätästä,
+  jok' ei tullut tulvillehen
+  noita liikoja veriä,
+  hurmehia huurovia
+  polvesta pojan totisen,
+  varpahasta Väinämöisen.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  ketti villoja kiveltä,
+  otti suolta sammalia,
+  maasta mättähän repäisi
+  tukkeheksi tuiman reiän,
+  paikaksi pahan veräjän;
+  ei vääjä vähäistäkänä,
+  pikkuistakana piätä.
+  Jopa tuskaksi tulevi,
+  läylemmäksi lankeavi.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse itkuhun hyräytyi;
+  pani varsan valjahisin,
+  ruskean re'en etehen,
+  siitä reuoikse rekehen,
+  kohennaikse korjahansa.
+  Laski virkkua vitsalla,
+  helähytti helmisvyöllä;
+  virkku juoksi, matka joutui,
+  reki vieri, tie lyheni.
+  Jo kohta kylä tulevi:
+  kolme tietä kohtoavi.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  ajavi alinta tietä
+  alimaisehen talohon.
+  Yli kynnyksen kysyvi:
+  "Oisiko talossa tässä
+  rauan raannan katsojata,
+  uron tuskan tuntijata,
+  vammojen vakittajata?"
+  Olipa lapsi lattialla,
+  poika pieni pankon päässä.
+  Tuop' on tuohon vastoavi:
+  "Ei ole talossa tässä
+  rauan raannan katsojata,
+  uron tuskan tuntijata,
+  kivun kiinniottajata,
+  vammojen vakittajata;
+  onpi toisessa talossa:
+  aja toisehen talohon!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  laski virkkua vitsalla,
+  ajoa suhuttelevi.
+  Ajoi matkoa palasen,
+  keskimäistä tietä myöten
+  keskimäisehen talohon.
+  Kysyi kynnyksen takoa,
+  anoi alta ikkunaisen:
+  "Oisiko talossa tässä
+  rauan raannan katsojata,
+  salpoa verisatehen,
+  suonikosken sortajata?"
+  Akka oli vanha vaipan alla,
+  kielipalku pankon päässä.
+  Akka varsin vastaeli,
+  hammas kolmi kolkkaeli:
+  "Ei ole talossa tässä
+  rauan raannan katsojata,
+  verisynnyn tietäjätä,
+  kivun kiinniottajata;
+  onpi toisessa talossa:
+  aja toisehen talohon!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  laski virkkua vitsalla,
+  ajoa suhuttelevi.
+  Ajoi matkoa palasen,
+  ylimäistä tietä myöten
+  ylimäisehen talohon.
+  Yli kynnyksen kysyvi,
+  lausui lakkapuun takoa:
+  "Oisiko talossa tässä
+  rauan raannan katsojata,
+  tämän tulvan tukkijata,
+  veren summan sulkijata?"
+  Ukko oli uunilla asuva,
+  halliparta harjun alla.
+  Ukko uunilta urahti,
+  halliparta paukutteli:
+  "On sulettu suuremmatki,
+  jalommatki jaksettuna
+  Luojan kolmella sanalla,
+  syvän synnyn säätämällä:
+  joet suista, järvet päistä,
+  virrat niskalta vihaiset,
+  lahet niemien nenistä,
+  kannakset kape'immilta."
+
+
+
+    Yhdeksäs runo
+
+
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  itse korjasta kohosi,
+  nousi reestä nostamatta,
+  yleni ylentämättä;
+  tuosta pirttihin tulevi,
+  alle kattojen ajaikse.
+  Tuoahan hopeatuoppi,
+  kultakannu kannetahan:
+  ei veä vähäistäkänä,
+  pikkuistakana piätä
+  verta vanhan Väinämöisen,
+  hurmetta jalon urohon.
+  Ukko uunilta urahti,
+  halliparta paukutteli:
+  "Mi sinä lienet miehiäsi
+  ja kuka urohiasi?
+  Verta on seitsemän venettä,
+  kantokorvoa kaheksan
+  sun, poloinen, polvestasi
+  lattialle laskettuna!
+  Muut on muistaisin sanaset,
+  vaan en arvoa alusta,
+  mist' on rauta syntynynnä,
+  kasvanunna koito kuona."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Itse tieän rauan synnyn,
+  arvoan alun teräksen:
+  ilma on emoja ensin,
+  vesi vanhin veljeksiä,
+  rauta nuorin veljeksiä,
+  tuli kerran keskimäinen.
+  "Tuo Ukko, ylinen luoja,
+  itse ilmojen jumala,
+  ilmasta ve'en eroitti,
+  veestä maati manterehen.
+  Rauta on raukka syntymättä,
+  syntymättä, kasvamatta.
+  "Ukko, ilmoinen jumala,
+  hieroi kahta kämmentänsä,
+  mykelti molempiansa
+  vasemmassa polven päässä.
+  Siitä syntyi kolme neittä,
+  koko kolme luonnotarta
+  rauan ruostehen emoiksi,
+  suu sinervän siittäjiksi.
+  "Neiet käyä notkutteli,
+  astui immet pilven äärtä
+  utarilla uhkuvilla,
+  nännillä pakottavilla.
+  Lypsit maalle maitojansa,
+  uhkutit utariansa;
+  lypsit maille, lypsit soille,
+  lypsit vienoille vesille.
+  "Yksi lypsi mustan maion:
+  vanhimpainen neitosia;
+  toinen valkean valutti:
+  keskimäinen neitosia;
+  kolmas puikutti punaisen:
+  nuorimpainen neitosia.
+  "Ku on lypsi mustan maion,
+  siitä syntyi meltorauta;
+  ku on valkean valutti,
+  siit' on tehtynä teräkset;
+  ku on puikutti punaisen,
+  siit' on saatu rääkyrauta.
+  "Olipa aikoa vähäinen.
+  Rauta tahteli tavata
+  vanhempata veikkoansa,
+  käyä tulta tuntemahan.
+  "Tuli tuhmaksi rupesi,
+  kasvoi aivan kauheaksi:
+  oli polttoa poloisen,
+  rauta raukan, veikkosensa.
+  "Rauta pääsi piilemähän,
+  piilemähän, säilymähän
+  tuon tuiman tulen käsistä,
+  suusta valkean vihaisen.
+  "Siitä sitte rauta piili,
+  sekä piili jotta säilyi
+  heiluvassa hettehessä,
+  läikkyvässä lähtehessä,
+  suurimmalla suon selällä,
+  tuiman tunturin laella,
+  jossa joutsenet munivat,
+  hanhi poiat hautelevi.
+  "Rauta suossa soikottavi,
+  veteläisessä venyvi;
+  piili vuoen, piili toisen,
+  piili kohta kolmannenki
+  kahen kantosen välissä,
+  koivun kolmen juuren alla.
+  Ei toki pakohon pääsnyt
+  tulen tuimista käsistä;
+  piti tulla toisen kerran,
+  lähteä tulen tuville
+  astalaksi tehtäessä,
+  miekaksi taottaessa.
+  "Susi juoksi suota myöten,
+  karhu kangasta samosi;
+  suo liikkui suen jälessä,
+  kangas karhun kämmenissä:
+  siihen nousi rautaruoste
+  ja kasvoi teräskaranko
+  suen sorkkien sijoille,
+  karhun kannan kaivamille.
+  "Syntyi seppo Ilmarinen,
+  sekä syntyi jotta kasvoi.
+  Se syntyi sysimäellä,
+  kasvoi hiilikankahalla
+  vaskinen vasara käessä,
+  pihet pikkuiset piossa.
+  "Yöllä syntyi Ilmarinen,
+  päivällä pajasen laati.
+  Etsi paikkoa pajalle,
+  levitystä lietsimille.
+  Näki suota salmekkehen,
+  maata märkeä vähäisen,
+  läksi tuota katsomahan,
+  likeltä tähyämähän:
+  tuohon painoi palkehensa,
+  tuohon ahjonsa asetti.
+  "Jo joutui suen jälille,
+  karhun kantapään sijoille;
+  näki rautaiset orahat,
+  teräksiset tierottimet
+  suen suurilla jälillä,
+  karhun kämmenen tiloilla.
+  "Sanovi sanalla tuolla:
+  'Voi sinua, rauta raukka,
+  kun olet kurjassa tilassa,
+  alahaisessa asussa,
+  suolla sorkissa sutosen,
+  aina karhun askelissa!'
+  "Arvelee, ajattelevi:
+  'Mitä tuostaki tulisi,
+  josp' on tunkisin tulehen,
+  ahjohon asettelisin?'
+  "Rauta raukka säpsähtihe,
+  säpsähtihe, säikähtihe,
+  kun kuuli tulen sanomat,
+  tulen tuimat maininnaiset.
+  "Sanoi seppo Ilmarinen:
+  'Ellös olko milläskänä!
+  Tuli ei polta tuttuansa,
+  herjaele heimoansa.
+  Kun tulet tulen tuville,
+  valkean varustimille,
+  siellä kasvat kaunihiksi,
+  ylenet ylen ehoksi:
+  miesten miekoiksi hyviksi,
+  naisten nauhan päättimiksi.'
+  "Senp' on päivyen perästä
+  rauta suosta sotkettihin,
+  vetelästä vellottihin,
+  tuotihin sepon pajahan.
+  "Tuon seppo tulehen tunki,
+  alle ahjonsa ajeli.
+  Lietsoi kerran, lietsoi toisen,
+  lietsoi kerran kolmannenki:
+  rauta vellinä viruvi,
+  kuonana kohaelevi,
+  venyi vehnäisnä tahasna,
+  rukihisna taikinana
+  sepon suurissa tulissa,
+  ilmivalkean väessä.
+  "Siinä huuti rauta raukka:
+  'Ohoh seppo Ilmarinen!
+  Ota pois minua täältä
+  tuskista tulen punaisen!'
+  "Sanoi seppo Ilmarinen:
+  'Jos otan sinun tulesta,
+  ehkä kasvat kauheaksi,
+  kovin raivoksi rupeat,
+  vielä veistät veljeäsi,
+  lastuat emosi lasta.'
+  "Siinä vannoi rauta raukka,
+  vannoi vaikean valansa
+  ahjolla, alasimella,
+  vasaroilla, valkkamilla;
+  sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  'Onpa puuta purrakseni,
+  kiven syäntä syöäkseni,
+  etten veistä veikkoani,
+  lastua emoni lasta.
+  Parempi on ollakseni,
+  eleäkseni ehompi
+  kulkijalla kumppalina,
+  käyvällä käsiasenna,
+  kuin syöä omaa sukua,
+  heimoani herjaella.'
+  "Silloin seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  rauan tempasi tulesta,
+  asetti alasimelle;
+  rakentavi raukeaksi,
+  tekevi teräkaluiksi,
+  keihä'iksi, kirvehiksi,
+  kaikenlaisiksi kaluiksi.
+  "Viel' oli pikkuista vajalla,
+  rauta raukka tarpehessa:
+  eipä kiehu rauan kieli,
+  ei sukeu suu teräksen,
+  rauta ei kasva karkeaksi
+  ilman veessä kastumatta.
+  "Siitä seppo Ilmarinen
+  itse tuota arvelevi.
+  Laati pikkuisen poroa,
+  lipeäistä liuotteli
+  teräksenteko-mujuiksi,
+  rauankarkaisu-vesiksi.
+  "Koitti seppo kielellänsä,
+  hyvin maistoi mielellänsä;
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  'Ei nämät hyvät minulle
+  teräksenteko-vesiksi,
+  rautojen rakentomaiksi.'
+  "Mehiläinen maasta nousi,
+  sinisiipi mättähästä.
+  Lentelevi, liitelevi
+  ympäri sepon pajoa.
+  "Niin seppo sanoiksi virkki:
+  'Mehiläinen, mies kepeä!
+  Tuo simoa siivessäsi,
+  kanna mettä kielessäsi
+  kuuen kukkasen nenästä,
+  seitsemän on heinän päästä
+  teräksille tehtäville,
+  rauoille rakettaville!'
+  "Herhiläinen, Hiien lintu,
+  katselevi, kuuntelevi,
+  katseli katon rajasta,
+  alta tuohen tuijotteli
+  rautoja rakettavia,
+  teräksiä tehtäviä.
+  "Lenteä hyrähtelevi;
+  viskoi Hiien hirmuloita,
+  kantoi käärmehen kähyjä,
+  maon mustia mujuja,
+  kusiaisen kutkelmoita,
+  sammakon salavihoja
+  teräksenteko-mujuihin,
+  rauankarkaisu-vetehen.
+  "Itse seppo Ilmarinen,
+  takoja alinomainen,
+  luulevi, ajattelevi
+  mehiläisen tulleheksi,
+  tuon on mettä tuoneheksi,
+  kantaneheksi simoa.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  'Kas nämät hyvät minulle
+  teräksenteko-vesiksi,
+  rautojen rakentamiksi!'
+  "Siihen tempasi teräksen,
+  siihen kasti rauta raukan
+  pois tulesta tuotaessa,
+  ahjosta otettaessa.
+  "Sai siitä teräs pahaksi,
+  rauta raivoksi rupesi,
+  petti, vaivainen, valansa,
+  söi kuin koira kunniansa:
+  veisti, raukka, veljeänsä,
+  sukuansa suin piteli,
+  veren päästi vuotamahan,
+  hurmehen hurahtamahan."
+  Ukko uunilta urahti,
+  parta lauloi, pää järähti:
+  "Jo nyt tieän rauan synnyn,
+  tajuan tavat teräksen.
+  "Ohoh sinua, rauta raukka,
+  rauta raukka, koito kuona,
+  teräs tenhon-päivällinen!
+  Siitäkö sinä sikesit,
+  siitä kasvoit kauheaksi,
+  ylen suureksi sukesit?
+  "Et sä silloin suuri ollut
+  etkä suuri etkä pieni,
+  et kovin koreakana
+  etkä äijältä äkäinen,
+  kun sa maitona makasit,
+  rieskasena riuottelit
+  nuoren neitosen nisissä,
+  kasvoit immen kainalossa
+  pitkän pilven rannan päällä,
+  alla taivahan tasaisen.
+  "Etkä silloin suuri ollut,
+  et ollut suuri etkä pieni,
+  kun sa liejuna lepäsit,
+  seisoit selvänä vetenä
+  suurimmalla suon selällä,
+  tuiman tunturin laella,
+  muutuit tuolla maan muraksi,
+  ruostemullaksi rupesit.
+  "Etkä silloin suuri ollut,
+  et ollut suuri etkä pieni,
+  kun sua hirvet suolla hieroi,
+  peurat pieksi kankahalla,
+  susi sotki sorkillansa,
+  karhu kämmenyisillänsä.
+  "Etkä silloin suuri ollut,
+  et ollut suuri etkä pieni,
+  kun sa suosta sotkettihin,
+  maan muasta muokattihin,
+  vietihin sepon pajahan,
+  alle ahjon Ilmarisen.
+  "Etkä silloin suuri ollut,
+  et ollut suuri etkä pieni,
+  kun sa kuonana kohisit,
+  läikyit lämminnä vetenä
+  tuimissa tulisijoissa,
+  vannoit vaikean valasi
+  ahjolla, alasimella,
+  vasaroilla, valkkamilla,
+  sepon seisontasijoilla,
+  takehinta-tanterilla.
+  "Joko nyt suureksi sukenit,
+  äreäksi ärtelihit,
+  rikoit, vaivainen, valasi,
+  söit kuin koira kunniasi,
+  kun sa syrjit syntyäsi,
+  sukuasi suin pitelit?
+  "Ku käski pahalle työlle,
+  kenp' on kehnolle kehoitti?
+  Isosiko vai emosi
+  vaiko vanhin veljiäsi
+  vai nuorin sisariasi
+  vaiko muu sukusi suuri?
+  "Ei isosi, ei emosi
+  eikä vanhin veljiäsi,
+  ei nuorin sisariasi
+  eikä muu sukusi suuri:
+  itse teit tihua työtä,
+  katkoit kalmankarvallista.
+  "Tule nyt työsi tuntemahan,
+  pahasi parantamahan,
+  ennenkuin sanon emolle,
+  vanhemmallesi valitan!
+  Enemp' on emolla työtä,
+  vaiva suuri vanhemmalla,
+  kun poika pahoin tekevi,
+  lapsi tuhmin turmelevi.
+  "Piäty, veri, vuotamasta,
+  hurme, huppelehtamasta,
+  päälleni päräjämästä,
+  riuskumasta rinnoilleni!
+  Veri, seiso kuni seinä,
+  asu, hurme, kuni aita,
+  kuin miekka meressä seiso,
+  saraheinä sammalessa,
+  paasi pellon pientaressa,
+  kivi koskessa kovassa!
+  "Vaan jos mieli laatinevi
+  liikkua lipeämmästi,
+  niin sä liikkuos lihassa
+  sekä luissa luistaellos!
+  Sisässä sinun parempi,
+  alla kalvon kaunihimpi,
+  suonissa sorottamassa
+  sekä luissa luistamassa,
+  kuin on maahan vuotamassa,
+  rikoille ripajamassa.
+  "Et sä, maito, maahan joua,
+  nurmehen, veri viatoin,
+  miesten hempu, heinikkohon,
+  kumpuhun, urosten kulta.
+  Syämessä sinun sijasi,
+  alla keuhkon kellarisi;
+  sinne siirräite välehen,
+  sinne juoskos joutuisasti!
+  Et ole joki juoksemahan
+  etkä lampi laskemahan,
+  suohete solottamahan,
+  venelotti vuotamahan.
+  "Tyy'y nyt, tyyris, tippumasta,
+  punainen, putoamasta!
+  Kun et tyy'y, niin tyrehy!
+  Tyytyi ennen Tyrjän koski,
+  joki Tuonelan tyrehtyi,
+  meri kuivi, taivas kuivi
+  sinä suurna poutavuonna,
+  tulivuonna voimatoinna.
+  "Jos et tuostana totelle,
+  viel' on muita muistetahan,
+  uuet keinot keksitähän:
+  huuan Hiiestä patoa,
+  jolla verta keitetähän,
+  hurmetta varistetahan,
+  ilman tilkan tippumatta,
+  punaisen putoamatta,
+  veren maahan vuotamatta,
+  hurmehen hurajamatta.
+  "Kun ei lie minussa miestä,
+  urosta Ukon pojassa
+  tämän tulvan tukkijaksi,
+  suonikosken sortajaksi,
+  onp' on taatto taivahinen,
+  pilven-päällinen jumala,
+  joka miehistä pätevi,
+  urohista kelpoavi
+  veren suuta sulkemahan,
+  tulevata tukkimahan.
+  "Oi Ukko, ylinen luoja,
+  taivahallinen jumala!
+  Tule tänne tarvittaissa,
+  käy tänne kutsuttaessa!
+  Tunge turpea kätesi,
+  paina paksu peukalosi
+  tukkeheksi tuiman reiän,
+  paikaksi pahan veräjän!
+  Veä päälle lemmen lehti,
+  kultalumme luikahuta
+  veren tielle telkkimeksi,
+  tulevalle tukkeheksi,
+  jottei parsku parralleni,
+  valu vaaterievuilleni!"
+  Sillä sulki suun vereltä,
+  tien on telkki hurmehelta.
+  Pani poikansa pajahan
+  tekemähän voitehia
+  noista heinän helpehistä,
+  tuhatlatvan tutkaimista,
+  me'en maahan vuotajista,
+  simatilkan tippujista.
+  Poikanen meni pajahan,
+  läksi voitehen tekohon;
+  tuli tammi vastahansa.
+  Kysytteli tammeltansa:
+  "Onko mettä oksillasi,
+  alla kuoresi simoa?"
+  Tammi taiten vastoavi:
+  "Päivänäpä eilisenä
+  sima tippui oksilleni,
+  mesi latvalle rapatti
+  pilvistä pirisevistä,
+  hattaroista haihtuvista."
+  Otti tammen lastuloita,
+  puun murskan murenemia;
+  otti heiniä hyviä,
+  ruohoja monennäköjä,
+  joit' ei nähä näillä mailla
+  kaikin paikoin kasvaviksi.
+  Panevi pa'an tulelle,
+  laitti keiton kiehumahan
+  täynnä tammen kuoriloita,
+  heiniä hyvännäköjä.
+  Pata kiehui paukutteli
+  kokonaista kolme yötä,
+  kolme päiveä keväistä.
+  Siitä katsoi voitehia,
+  onko voitehet vakaiset,
+  katsehet alinomaiset.
+  Ei ole voitehet vakaiset,
+  katsehet alinomaiset.
+  Pani heiniä lisäksi,
+  ruohoa monennäöistä,
+  kut oli tuotu toisialta,
+  sa'an taipalen takoa
+  yheksältä loitsijalta,
+  kaheksalta katsojalta.
+  Keitti vielä yötä kolme,
+  ynnähän yheksän yötä.
+  Nostavi pa'an tulelta,
+  katselevi voitehia,
+  onko voitehet vakaiset,
+  katsehet alinomaiset.
+  Olipa haapa haaraniekka,
+  kasvoi pellon pientarella.
+  Tuon murha murenti poikki,
+  kaikki kahtia hajotti;
+  voiti niillä voitehilla,
+  katsoi niillä katsehilla.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Kun lie näissä voitehissa
+  vian päälle vietävätä,
+  vammoille valettavata,
+  haapa, yhtehen paratkos
+  ehommaksi entistäsi!"
+  Haapa yhtehen parani
+  ehommaksi entistänsä,
+  kasvoi päältä kaunihiksi,
+  alta aivan terveheksi.
+  Siitä koitti voitehia,
+  katselevi katsehia,
+  koitteli kiven koloihin,
+  paasien pakahtumihin:
+  jo kivet kivihin tarttui,
+  paaet paatehen rupesi.
+  Tuli poikanen pajasta
+  tekemästä voitehia,
+  rasvoja rakentamasta;
+  ne työnti ukon kätehen:
+  "Siin' on voitehet vakaiset,
+  katsehet alinomaiset,
+  vaikka vuoret voitelisit,
+  kaikki kalliot yheksi."
+  Koki ukko kielellänsä,
+  maistoi suullansa sulalla,
+  tunsi katsehet hyviksi,
+  voitehet vaka'isiksi.
+  Siitä voiti Väinämöistä,
+  pahoin-tullutta paranti,
+  voiti alta, voiti päältä,
+  kerta keskeä sivalti.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "En liiku omin lihoini,
+  liikun Luojani lihoilla,
+  en väiky omin väkini,
+  väikyn väellä kaikkivallan,
+  en puhu omalla suulla,
+  puhelen Jumalan suulla.
+  Josp' on mulla suu suloinen,
+  suloisempi suu Jumalan,
+  jospa on kaunoinen käteni,
+  käsi Luojan kaunihimpi."
+  Kun oli voie päälle pantu,
+  nuot on katsehet vakaiset,
+  murti se puolipyörryksihin,
+  Väinämöisen väännyksihin:
+  lyökse sinne, lyökse tänne,
+  vaan ei löytänyt lepoa.
+  Niin ukko kipuja kiisti,
+  työnti tuosta tuskapäitä
+  keskelle Kipumäkeä,
+  Kipuvuoren kukkulalle
+  kiviä kivistämähän,
+  paasia pakottamahan.
+  Tukun silkkiä sivalti,
+  senpä leikkeli levyiksi,
+  senp' on katkoi kappaleiksi,
+  sitehiksi suoritteli.
+  Sitoi niillä silkillänsä,
+  kapaloivi kaunoisilla
+  polvea pojan pätöisen,
+  varpahia Väinämöisen.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Siteheksi Luojan silkki,
+  Luojan kaapu katteheksi
+  tälle polvelle hyvälle,
+  vakaisille varpahille!
+  Katso nyt, kaunoinen Jumala,
+  varjele, vakainen Luoja,
+  jottei vietäisi vioille,
+  vammoille veällettäisi!"
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  jo tunsi avun totisen.
+  Pian pääsi terveheksi;
+  liha kasvoi kaunihiksi,
+  alta aivan terveheksi,
+  keskeä kivuttomaksi,
+  vieriltä viattomaksi,
+  päältä päärmehettömäksi,
+  ehommaksi entistänsä,
+  paremmaksi tuonoistansa.
+  Jo nyt jaksoi jalka käyä,
+  polvi polkea kykeni;
+  ei nuuru nimeksikänä
+  vaikerra vähäistäkänä.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  siirti silmänsä ylemmä,
+  katsahtavi kaunihisti
+  päälle pään on taivosehen;
+  sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Tuoltapa aina armot käyvät,
+  turvat tuttavat tulevat
+  ylähältä taivahasta,
+  luota Luojan kaikkivallan.
+  "Ole nyt kiitetty, Jumala,
+  ylistetty, Luoja, yksin,
+  kun annoit avun minulle,
+  tuotit turvan tuttavasti
+  noissa tuskissa kovissa,
+  terän rauan raatamissa!"
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  vielä tuon sanoiksi virkki:
+  "Elkätte, etinen kansa,
+  kansa vasta kasvavainen,
+  veikaten venettä tehkö,
+  uhkaellen kaartakana!
+  Jumalass' on juoksun määrä,
+  Luojassa lopun asetus,
+  ei uron osoannassa,
+  vallassa väkevänkänä."
+
+
+
+    Kymmenes runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  otti ruskean orihin,
+  pani varsan valjahisin,
+  ruskean re'en etehen;
+  itse reuoikse rekehen,
+  kohennaikse korjahansa.
+  Laski virkkua vitsalla,
+  helähytti helmisvyöllä;
+  virkku juoksi, matka joutui,
+  reki vieri, tie lyheni,
+  jalas koivuinen kolasi,
+  vemmel piukki pihlajainen.
+  Ajavi karettelevi.
+  Ajoi soita, ajoi maita,
+  ajoi aavoja ahoja.
+  Kulki päivän, kulki toisen,
+  niin päivällä kolmannella
+  tuli pitkän sillan päähän,
+  Kalevalan kankahalle,
+  Osmon pellon pientarelle.
+  Siinä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Syö, susi, unennäkijä,
+  tapa, tauti, lappalainen!
+  Sanoi ei saavani kotihin
+  enämpi elävin silmin
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  näille Väinölän ahoille,
+  Kalevalan kankahille."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  laulelevi, taitelevi:
+  lauloi kuusen kukkalatvan,
+  kukkalatvan, kultalehvän;
+  latvan työnti taivahalle,
+  puhki pilvien kohotti,
+  lehvät ilmoille levitti,
+  halki taivahan hajotti.
+  Laulelevi, taitelevi:
+  lauloi kuun kumottamahan
+  kultalatva-kuusosehen,
+  lauloi oksillen otavan.
+  Ajavi karettelevi
+  kohti kullaista kotia,
+  alla päin, pahoilla mielin,
+  kaiken kallella kypärin,
+  kun oli seppo Ilmarisen,
+  takojan iän-ikuisen,
+  luvannut lunastimeksi,
+  oman päänsä päästimeksi
+  pimeähän Pohjolahan,
+  summahan Sariolahan.
+  Jop' on seisottui oronen
+  Osmon uuen pellon päähän.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  päätä korjasta kohotti:
+  kuuluvi pajasta pauke,
+  hilke hiilihuonehesta.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse pistihe pajahan.
+  Siell' on seppo Ilmarinen:
+  takoa taputtelevi.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Oi sie vanha Väinämöinen!
+  Miss' olet viikon viipynynnä,
+  kaiken aikasi asunut?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Tuoll' olen viikon viipynynnä,
+  kaiken aikani elellyt
+  pimeässä Pohjolassa,
+  summassa Sariolassa,
+  liukunut Lapin lauilla,
+  tietomiesten tienohilla."
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi sie vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen!
+  Mitä lausut matkoiltasi
+  tultua kotituville?"
+  Virkki vanha Väinämöinen:
+  "Äijä on mulla lausumista:
+  onp' on neiti Pohjolassa,
+  impi kylmässä kylässä,
+  jok' ei suostu sulhosihin,
+  mielly miehi'in hyvihin.
+  Kiitti puoli Pohjan maata,
+  kun onpi kovin korea:
+  kuuhut paistoi kulmaluilta,
+  päivä rinnoilta risotti,
+  otavainen olkapäiltä,
+  seitsentähtinen selältä.
+  "Sinä, seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  lähe neittä noutamahan,
+  päätä kassa katsomahan!
+  Kun saatat takoa sammon,
+  kirjokannen kirjaella,
+  niin saat neion palkastasi,
+  työstäsi tytön ihanan."
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Ohoh vanha Väinämöinen!
+  Joko sie minun lupasit
+  pimeähän Pohjolahan
+  oman pääsi päästimeksi,
+  itsesi lunastimeksi?
+  En sinä pitkänä ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  lähe Pohjolan tuville,
+  Sariolan salvoksille,
+  miesten syöjille sijoille,
+  urosten upottajille."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Viel' on kumma toinen kumma:
+  onp' on kuusi kukkalatva,
+  kukkalatva, kultalehvä
+  Osmon pellon pientarella;
+  kuuhut latvassa kumotti,
+  oksilla otava seisoi."
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "En usko toeksi tuota,
+  kun en käyne katsomahan,
+  nähne näillä silmilläni."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Kun et usko kuitenkana,
+  lähtekämme katsomahan,
+  onko totta vai valetta!"
+  Lähettihin katsomahan
+  tuota kuusta kukkapäätä,
+  yksi vanha Väinämöinen,
+  toinen seppo Ilmarinen.
+  Sitte tuonne tultuansa
+  Osmon pellon pientarelle
+  seppo seisovi likellä,
+  uutta kuusta kummeksivi,
+  kun oli oksilla otava,
+  kuuhut kuusen latvasessa.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Nyt sinä, seppo veikkoseni,
+  nouse kuuta noutamahan,
+  otavaista ottamahan
+  kultalatva-kuusosesta!"
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  nousi puuhun korkealle,
+  ylähäksi taivahalle,
+  nousi kuuta noutamahan,
+  otavaista ottamahan
+  kultalatva-kuusosesta.
+  Virkki kuusi kukkalatva,
+  lausui lakkapää petäjä:
+  "Voipa miestä mieletöintä,
+  äkkioutoa urosta!
+  Nousit, outo, oksilleni,
+  lapsen-mieli, latvahani
+  kuvakuun on nouantahan,
+  valetähtyen varahan!"
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  lauloa hyrähtelevi:
+  lauloi tuulen tuppurihin,
+  ilman raivohon rakenti;
+  sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Ota, tuuli, purtehesi,
+  ahava, venosehesi
+  vieä vieretelläksesi
+  pimeähän Pohjolahan!"
+  Nousi tuuli tuppurihin,
+  ilma raivohon rakentui,
+  otti seppo Ilmarisen
+  vieä viiletelläksensä
+  pimeähän Pohjolahan,
+  summahan Sariolahan.
+  Siinä seppo Ilmarinen
+  jopa kulki jotta joutui!
+  Kulki tuulen tietä myöten,
+  ahavan ratoa myöten,
+  yli kuun, alatse päivän,
+  otavaisten olkapäitse;
+  päätyi Pohjolan pihalle,
+  Sariolan saunatielle,
+  eikä häntä koirat kuullut
+  eikä haukkujat havainnut.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka harvahammas
+  tuop' on päätyvi pihalle.
+  Itse ennätti sanoa:
+  "Mi sinä lienet miehiäsi
+  ja kuka urohiasi?
+  Tulit tänne tuulen tietä,
+  ahavan rekiratoa,
+  eikä koirat kohti hauku,
+  villahännät virkkaele!"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "En mä tänne tullutkana
+  kylän koirien kuluiksi,
+  villahäntien vihoiksi,
+  näillen ouoillen oville,
+  veräjille vierahille."
+  Siitä Pohjolan emäntä
+  tutkaeli tullehelta:
+  "Oletko tullut tuntemahan,
+  kuulemahan, tietämähän
+  tuota seppo Ilmarista,
+  takojata taitavinta?
+  Jo on viikon vuotettuna
+  sekä kauan kaivattuna
+  näille Pohjolan perille
+  uuen sammon laaintahan."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Lienen tullut tuntemahan
+  tuon on seppo Ilmarisen,
+  kun olen itse Ilmarinen,
+  itse taitava takoja."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka harvahammas,
+  pian pistihe tupahan,
+  sanovi sanalla tuolla:
+  "Neityeni nuorempani,
+  lapseni vakavimpani!
+  Pane nyt päällesi parasta,
+  varrellesi valke'inta,
+  hempe'intä helmoillesi,
+  ripe'intä rinnoillesi,
+  kaulallesi kaunihinta,
+  kukke'inta kulmillesi,
+  poskesi punottamahan,
+  näköpääsi näyttämähän!
+  Jo on seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  saanut sammon laaintahan,
+  kirjokannen kirjantahan."
+  Tuop' on kaunis Pohjan tytti,
+  maan kuulu, ve'en valio,
+  otti vaattehet valitut,
+  pukehensa puhtahimmat;
+  viitiseikse, vaatiseikse,
+  pääsomihin suoritseikse,
+  vaskipantoihin paneikse,
+  kultavöihin kummitseikse.
+  Tuli aitasta tupahan,
+  kaapsahellen kartanolta
+  silmistänsä sirkeänä,
+  korvistansa korkeana,
+  kaunihina kasvoiltansa,
+  poskilta punehtivana;
+  kullat riippui rinnan päällä,
+  pään päällä hopeat huohti.
+  Itse Pohjolan emäntä
+  käytti seppo Ilmarisen
+  noissa Pohjolan tuvissa,
+  Sariolan salvoksissa;
+  siellä syötti syöneheksi,
+  juotti miehen juoneheksi,
+  apatti ani hyväksi.
+  Sai tuosta sanelemahan:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen!
+  Saatatko takoa sammon,
+  kirjokannen kirjaella
+  joutsenen kynän nenästä,
+  maholehmän maitosesta,
+  ohran pienestä jyvästä,
+  kesäuuhen untuvasta,
+  niin saat neion palkastasi,
+  työstäsi tytön ihanan."
+  Silloin seppo Ilmarinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Saattanen takoa sammon,
+  kirjokannen kalkutella
+  joutsenen kynän nenästä,
+  maholehmän maitosesta,
+  ohran pienestä jyvästä,
+  kesäuuhen untuvasta,
+  kun olen taivoa takonut,
+  ilman kantta kalkuttanut
+  ilman alkusen alutta,
+  riporihman tehtyisettä."
+  Läksi sammon laaintahan,
+  kirjokannen kirjontahan.
+  Kysyi paikalta pajoa,
+  kaipasi sepinkaluja:
+  ei ole paikalla pajoa,
+  ei pajoa, ei paletta,
+  ahjoa, alasintana,
+  vasarata, varttakana!
+  Silloin seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Akatp' on epäelköhöt,
+  herjat kesken heittäköhöt,
+  eip' on mies pahempikana,
+  uros untelompikana!"
+  Etsi ahjollen alusta,
+  leveyttä lietsehelle
+  noilla mailla, mantereilla,
+  Pohjan peltojen perillä.
+  Etsi päivän, etsi toisen.
+  Jo päivänä kolmantena
+  tuli kirjava kivonen,
+  vahatukko vastahansa.
+  Tuohon seppo seisottihe,
+  takoja tulen rakenti;
+  päivän laati palkehia,
+  toisen ahjoa asetti.
+  Siitä seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  tunki ainehet tulehen,
+  takehensa alle ahjon;
+  otti orjat lietsomahan,
+  väkipuolet vääntämähän.
+  Orjat lietsoi löyhytteli,
+  väkipuolet väännätteli
+  kolme päiveä kesäistä
+  ja kolme kesäistä yötä:
+  kivet kasvoi kantapäihin,
+  vahat varvasten sijoille.
+  Niin päivänä ensimäisnä
+  itse seppo Ilmarinen
+  kallistihe katsomahan
+  ahjonsa alaista puolta,
+  mitä tullehe tulesta,
+  selvinnehe valkeasta.
+  Jousi tungeikse tulesta,
+  kaasi kulta kuumoksesta,
+  kaari kulta, pää hopea,
+  varsi vasken-kirjavainen.
+  On jousi hyvän näköinen,
+  vaan onpi pahan tapainen:
+  joka päivä pään kysyvi,
+  parahana kaksi päätä.
+  Itse seppo Ilmarinen
+  ei tuota kovin ihastu:
+  kaaren katkaisi kaheksi,
+  siitä tunkevi tulehen;
+  laitti orjat lietsomahan,
+  väkipuolet vääntämähän.
+  Jop' on päivänä jälestä
+  itse seppo Ilmarinen
+  kallistihe katsomahan
+  ahjonsa alaista puolta:
+  veno tungeikse tulesta,
+  punapursi kuumoksesta,
+  kokat kullan kirjaeltu,
+  hangat vaskesta valettu.
+  On veno hyvän näköinen,
+  ei ole hyvän tapainen:
+  suotta lähtisi sotahan,
+  tarpehetta tappelohon.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  ei ihastu tuotakana:
+  venon murskaksi murenti,
+  tunkevi tulisijahan;
+  laitti orjat lietsomahan,
+  väkipuolet vääntämähän.
+  Jo päivänä kolmantena
+  itse seppo Ilmarinen
+  kallistihe katsomahan
+  ahjonsa alaista puolta:
+  hieho tungeikse tulesta,
+  sarvi kulta kuumoksesta,
+  otsassa otavan tähti,
+  päässä päivän pyöryläinen.
+  On hieho hyvän näköinen,
+  ei ole hyvän tapainen:
+  metsässä makaelevi,
+  maion maahan kaatelevi.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  ei ihastu tuotakana:
+  lehmän leikkeli paloiksi,
+  siitä tunkevi tulehen;
+  laitti orjat lietsomahan,
+  väkipuolet vääntämähän.
+  Jo päivänä neljäntenä
+  itse seppo Ilmarinen
+  kallistihe katsomahan
+  ahjonsa alaista puolta:
+  aura tungeikse tulesta,
+  terä kulta kuumoksesta,
+  terä kulta, vaski varsi,
+  hopeata ponnen päässä.
+  On aura hyvän näköinen,
+  ei ole hyvän tapainen:
+  kylän pellot kyntelevi,
+  vainiot vakoelevi.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  ei ihastu tuotakana:
+  auran katkaisi kaheksi,
+  alle ahjonsa ajavi.
+  Laittoi tuulet lietsomahan,
+  väkipuuskat vääntämähän.
+  Lietsoi tuulet löyhytteli:
+  itä lietsoi, lietsoi länsi,
+  etelä enemmän lietsoi,
+  pohjanen kovin porotti.
+  Lietsoi päivän, lietsoi toisen,
+  lietsoi kohta kolmannenki:
+  tuli tuiski ikkunasta,
+  säkehet ovesta säykkyi,
+  tomu nousi taivahalle,
+  savu pilvihin sakeni.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  päivän kolmannen perästä
+  kallistihe katsomahan
+  ahjonsa alaista puolta:
+  näki sammon syntyväksi,
+  kirjokannen kasvavaksi.
+  Siitä seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  takoa taputtelevi,
+  lyöä lynnähyttelevi.
+  Takoi sammon taitavasti:
+  laitahan on jauhomyllyn,
+  toisehen on suolamyllyn,
+  rahamyllyn kolmantehen.
+  Siitä jauhoi uusi sampo,
+  kirjokansi kiikutteli,
+  jauhoi purnun puhtehessa:
+  yhen purnun syötäviä,
+  toisen jauhoi myötäviä,
+  kolmannen kotipitoja.
+  Niin ihastui Pohjan akka;
+  saattoi sitte sammon suuren
+  Pohjolan kivimäkehen,
+  vaaran vaskisen sisähän
+  yheksän lukon ta'aksi.
+  Siihen juuret juurrutteli
+  yheksän sylen syvähän:
+  juuren juurti maaemähän,
+  toisen vesiviertehesen,
+  kolmannen kotimäkehen.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  tyttöä anelemahan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Joko nyt minulle neiti,
+  kun sai sampo valmihiksi,
+  kirjokansi kaunihiksi?"
+  Tuop' on kaunis Pohjan tyttö
+  itse noin sanoiksi virkki:
+  "Kukapa tässä toisna vuonna,
+  kenpä kolmanna kesänä
+  käkiä kukutteleisi,
+  lintusia laulattaisi,
+  jos minä menisin muunne,
+  saisin, marja, muille maille!
+  "Jos tämä kana katoisi,
+  tämä hanhi hairahtaisi,
+  eksyisi emosen tuoma,
+  punapuola pois menisi,
+  kaikkipa käet katoisi,
+  ilolinnut liikahtaisi
+  tämän kunnahan kukuilta,
+  tämän harjun hartehilta.
+  "Enkä joua ilmankana,
+  pääse en neitipäiviltäni,
+  noilta töiltä tehtäviltä,
+  kesäisiltä kiirehiltä:
+  marjat on maalla poimimatta,
+  lahen rannat laulamatta,
+  astumattani ahoset,
+  lehot leikin lyömättäni."
+  Siitä seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  alla päin, pahoilla mielin,
+  kaiken kallella kypärin
+  jo tuossa ajattelevi,
+  pitkin päätänsä pitävi,
+  miten kulkea kotihin,
+  tulla maille tuttaville
+  pimeästä Pohjolasta,
+  summasta Sariolasta.
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!
+  Mit' olet pahoilla mielin,
+  kaiken kallella kypärin?
+  Laatisiko mieli mennä
+  elomaillen entisille?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Sinne mieleni tekisi
+  kotihini kuolemahan,
+  maalleni masenemahan."
+  Siitä Pohjolan emäntä
+  syötti miehen, juotti miehen,
+  istutti perähän purren
+  melan vaskisen varahan;
+  virkki tuulen tuulemahan,
+  pohjasen puhaltamahan.
+  Siitä seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  matkasi omille maille
+  ylitse meren sinisen.
+  Kulki päivän, kulki toisen;
+  päivälläpä kolmannella
+  jo tuli kotihin seppo,
+  noille syntymäsijoille.
+  Kysyi vanha Väinämöinen
+  Ilmariselta sepolta:
+  "Veli, seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen!
+  Joko laait uuen sammon,
+  kirjokannen kirjaelit?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen,
+  itse laatija pakisi:
+  "Jopa jauhoi uusi sampo,
+  kirjokansi kiikutteli,
+  jauhoi purnun puhtehessa:
+  yhen purnun syötäviä,
+  toisen jauhoi myötäviä,
+  kolmannen pi'eltäviä."
+
+
+
+    Yhdestoista runo
+
+
+  Aika on Ahtia sanoa,
+  veitikkätä vieretellä.
+  Ahti poika Saarelainen,
+  tuo on lieto Lemmin poika,
+  kasvoi koissa korkeassa
+  luona armahan emonsa
+  laajimman lahen perällä,
+  Kaukoniemen kainalossa.
+  Kaloin siinä Kauko kasvoi,
+  Ahti ahvenin yleni.
+  Tuli mies mitä parahin,
+  puhkesi punaverinen,
+  joka päästänsä pätevi,
+  kohastansa kelpoavi;
+  vaan tuli vähän vialle,
+  tavoiltansa turmiolle:
+  ain' oli naisissa eläjä,
+  yli öitä öitsilöissä,
+  noien impien iloissa,
+  kassapäien karkeloissa.
+  Kylli oli Saaren neiti,
+  Saaren neiti, Saaren kukka.
+  Kasvoi koissa korkeassa,
+  yleni ylen ehossa,
+  istuen ison majoilla,
+  peräpenkin notkumilla.
+  Kauan kasvoi, kauas kuului:
+  kaukoa tuli kosijat
+  neien kuuluhun kotihin,
+  kaunoisehen kartanohon.
+  Kosi Päivä poiallehen:
+  eip' on mennyt Päivälähän
+  Päivän luona paistamahan
+  kesäisillä kiirehillä.
+  Kosi Kuuhut poiallehen:
+  eip' on mennyt Kuutolahan
+  Kuun luona kumottamahan,
+  kehät ilman kiertämähän.
+  Kosi Tähti poiallehen:
+  eip' on mennyt Tähtelähän
+  pitkin öitä pilkkimähän
+  talvisilla taivahilla.
+  Tulevi Virosta sulhot,
+  toiset tuolta Inkereltä:
+  eip' on neiti mennytkänä;
+  itse vasten vastaeli:
+  "Suotta kultanne kuluvi,
+  hopeanne hoikkenevi!
+  En lähe minä Virohon,
+  en lähe, lupoakana,
+  Viron vettä soutamahan,
+  saarellista sauvomahan,
+  syömähän Viron kaloja,
+  Viron lientä lippomahan.
+  "Enkä lähe Inkerelle,
+  penkerelle, pänkerelle;
+  siell' on nälkä, kaiken nälkä:
+  puun nälkä, pärehen nälkä,
+  ve'en nälkä, vehnän nälkä,
+  rukihisen leivän nälkä."
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  lähteäksensä lupasi
+  Saaren kukkoa kosihin,
+  tuota mointa morsianta,
+  kaunokaista kassapäätä.
+  Emo kielteä käkesi,
+  varoitteli vaimo vanha:
+  "Ellös menkö, poikaseni,
+  parempihin itseäsi!
+  Ei suattane sinua
+  Saaren suurehen sukuhun."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,
+  virkki kaunis Kaukomieli:
+  "Jos en ole koiltani korea,
+  su'ultani aivan suuri,
+  mie valitsen varrellani,
+  otan muilla muo'oillani."
+  Aina kieltävi emonsa
+  lähtemästä Lemminkäistä
+  Saaren suurehen sukuhun,
+  laajahan lajiperähän:
+  "Siellä piiat pilkkoavat,
+  naiset nauravat sinua."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Kyllä hää'än naisten naurun,
+  soppityrskyt tyttärien:
+  potkaisen pojan povehen,
+  käsikannon kainalohon;
+  siin' on pää hyvänki pilkan,
+  parahanki parjauksen."
+  Emo tuon sanoiksi virkki:
+  "Voi poloinen, päiviäni!
+  Nauraisitko Saaren naiset,
+  pitäisit pyhäiset piiat,
+  niin siitä tora tulisi,
+  sota suuri lankeaisi!
+  Saisi kaikki Saaren sulhot,
+  sata miestä miekkoinensa
+  päällesi sinun, poloisen,
+  yksinäisen ympärille."
+  Mitä huoli Lemminkäinen
+  varoituksista emonsa!
+  Ottavi hyvän orosen,
+  valjasti valion varsan;
+  ajavi karittelevi
+  Saaren kuuluhun kylähän
+  Saaren kukkoa kosihin,
+  Saaren mointa morsianta.
+  Nauroi naiset Lemminkäistä,
+  piiat pisti pilkkojansa,
+  kun ajoi kummasti kujalle,
+  kamalasti kartanolle:
+  ajoi korjansa kumohon,
+  veräjähän vierähytti.
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  murti suuta, väänti päätä,
+  murti mustoa haventa.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "En ole tuota ennen nähnyt,
+  en ole nähnyt enkä kuullut
+  naisen nauravan minulle,
+  piian pilkkoja suannut."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Onko saarella sijoa,
+  maata Saaren manterella,
+  minun leikki lyöäkseni,
+  tanner tanhuellakseni
+  Saaren impien iloissa,
+  kassapäien karkeloissa?"
+  Saaren impyet sanovat,
+  niemen neiet vastoavat:
+  "Onp' on Saarella sijoa,
+  maata Saaren manterella,
+  sinun leikki lyöäksesi,
+  tanner tanhuellaksesi
+  karjalaisna kaskimailla,
+  paimenpoikana palolla:
+  lapset on laihat Saaren mailla,
+  lihavat hevosen varsat."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Palkkasihe paimeneksi:
+  kävi päivät paimenessa,
+  yöt on impien iloissa,
+  noien neitojen kisoissa,
+  kassapäien karkeloissa.
+  Sillä lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  jopa hääti naisen naurun,
+  piätteli piian pilkan.
+  Ei ollut sitä tytärtä,
+  piikoa pyhintäkänä,
+  kuta hän ei kosketellut,
+  jonk' ei vieressä venynyt.
+  Yksi on impi kaikkinensa
+  Saaren suuressa su'ussa,
+  jok' ei suostu sulhasihin,
+  mielly miehi'in hyvihin:
+  se oli Kyllikki korea,
+  Saaren kukka kaunokainen.
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  sa'at saappahat kulutti,
+  sa'at airot poikki souti
+  tuota neittä saaessansa,
+  Kyllikkiä pyytessänsä.
+  Kyllikki, korea neiti,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Mitä, kehno, kierteletki,
+  rannan raukuja, ajelet,
+  täältä tyttöjä kyselet,
+  tinavöitä tieustelet?
+  En mä tästä ennen joua,
+  kuin kiven kuluksi jauhan,
+  pieksän petkelen periksi,
+  huhmaren sukuksi survon.
+  "Enkä huoli huitukoille,
+  huitukoille, haitukoille;
+  mie tahon tasaisen varren
+  tasaiselle varrelleni,
+  tahon muo'on muhkeamman
+  muhke'ille muo'oilleni
+  sekä kasvon kaunihimman
+  kaunihille kasvoilleni."
+  Oli aikoa vähäisen,
+  kului tuskin puoli kuuta.
+  Jo päivänä muutamana,
+  iltana moniahana
+  neitoset kisaelevi,
+  kaunokaiset karkelevi
+  mannerpuolella saloa
+  kaunihilla kankahalla;
+  Kyllikki ylinnä muita,
+  Saaren kukka kuuluisinna.
+  Tuli veitikkä verevä,
+  ajoi lieto Lemminkäinen
+  orihillansa omalla,
+  valitulla varsallansa
+  keskelle kisaketoa,
+  kaunokaisten karkeloa;
+  reutoi Kyllikin rekehen,
+  koppoi neien korjahansa,
+  tuon asetti taljallensa,
+  liitti liistehyisillensä.
+  Laski ruoskalla hevoista,
+  nauskahutti nauhasella,
+  siitä läksi liukumahan.
+  Lähtiessänsä sanovi:
+  "Elkätte minua, immet,
+  ilmi antako ikänä,
+  minun täällä käyneheni,
+  täältä neien vieneheni!
+  "Jos ette totelle tuosta,
+  niin teille paha paneikse:
+  laulan sulhonne sotahan,
+  nuoret miehet miekan alle,
+  ettei kuulla kuuna päänä,
+  nähä ilmoisna ikänä
+  kujasilla kulkemassa,
+  ahoilla ajelemassa."
+  Kyllä Kyllikki valitti,
+  Saaren kukka kuikutteli:
+  "Päästä jo minua poies,
+  laske lasta vallallensa,
+  kotihinsa kulkemahan
+  luoksi itkevän emonsa!
+  "Jos et laskea luvanne
+  kotihini kulkemahan,
+  viel' on viisi veljeäni,
+  seitsemän setäni lasta
+  jänön jälen polkijaksi,
+  neien pään perilliseksi."
+  Kun ei pääsnyt kuitenkana,
+  itse itkulle hyräytyi.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Joutenpa, poloinen, synnyin,
+  jouten synnyin, jouten kasvoin,
+  jouten aikani elelin;
+  jo nyt sainki joutavalle
+  miehelle mitättömälle,
+  suojihin soankävijän,
+  aina tuiman tappelijan!"
+  Virkki lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Kyllikki, syänkäpyni,
+  minun maire marjueni!
+  Ellös olko milläkänä!
+  En sua pahoin pitäne:
+  sylissäni syöessäni,
+  käsissäni käyessäni,
+  sivullani seistessäni,
+  vieressä venyessäni.
+  "Mitäpä sinä sureksit,
+  mitä huollen huokaelet?
+  Tuotako sinä sureksit,
+  tuota huollen huokaelet,
+  lehmityyttä, leivätyyttä
+  ja kaiken elon vähyyttä?
+  "Ellös olko milläkänä!
+  Mont' on lehmeä minulla,
+  monta maion antajata:
+  yks' on suolla Muurikkinen,
+  toinen mäellä Mansikkinen,
+  kolmas Puolukka palolla.
+  Ne on syömättä soreat,
+  katsomatta kaunokaiset;
+  ei ole illoin kytkemistä
+  eikä aamuin laskemista,
+  heinävihkon heittämistä,
+  suolan, suuruksen surua.
+  "Vaiko tuotaki surisit,
+  tuota huollen huokoaisit,
+  ettei oo sukuni suuri,
+  kovin korkea kotini?
+  "Jos en oo su'ulta suuri
+  enkä korkea ko'ilta,
+  on mulla tulinen miekka,
+  säkenevä säilärauta.
+  Se onpi sukua suurta,
+  laajoa lajipereä:
+  onp' on Hiiessä hiottu,
+  jumaloissa kirkastettu.
+  Sillä suurennan sukuni,
+  laajennan lajini kaiken,
+  miekalla tuliterällä,
+  säilällä säkenevällä."
+  Neiti parka huokoaikse,
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Oi on Ahti, Lemmin poika!
+  Jos tahot minuista neittä
+  ikuiseksi puolisoksi,
+  kainaloiseksi kanaksi,
+  sie vanno valat ikuiset
+  et sotia käyäksesi
+  kullankana tarpehella,
+  hopeankana halulla!"
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Vannon mie valat ikuiset
+  en sotia käyäkseni
+  kullankana tarpehella,
+  hopeankana halulla.
+  Sie itse valasi vanno
+  et kyliä käyäksesi
+  hyvänki hypyn halulla,
+  tanhujuoksun tarpehella!"
+  Siitä vannoivat valansa,
+  laativat ikilupansa
+  eessä julkisen Jumalan,
+  alla kasvon kaikkivallan,
+  ei Ahin sotia käyä
+  eikä Kyllikin kyleä.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  veti virkkua vitsalla,
+  löi oritta ohjaksella.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Jää hyvästi, Saaren nurmet,
+  kuusen juuret, tervaskannot,
+  joit' olen kesän kävellyt,
+  talvet kaiket tallaellut,
+  piileskellen pilviöillä,
+  paeten pahalla säällä,
+  tätä pyytä pyytessäni,
+  allia ajellessani!"
+  Ajoa hypittelevi:
+  jo kohta koti näkyvi.
+  Neiti tuon sanoiksi virkki
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Tupa tuolla tuulottavi,
+  nälkäraunio näkyvi.
+  Kenen onpi tuo tupanen,
+  kenen koti kunnottoman?"
+  Se on lieto Lemminkäinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Elä sie sure tuvista,
+  huokaele huonehista!
+  Tuvat toiset tehtänehe,
+  paremmaiset pantanehe
+  hirve'istä hirsiköistä,
+  parahista parsikoista."
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  jo kohta kotihin saapi
+  luoksi armahan emonsa,
+  tykö valtavanhempansa.
+  Emo tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Viikon viivyit, poikaseni,
+  viikon mailla vierahilla."
+  Lausui lieto Lemminkäinen,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Piti naiset naurellani,
+  kostoa pyhäiset piiat
+  piännästä pitkän pilkan,
+  naurannoistansa minulle.
+  Sain parahan korjahani,
+  tuon asetin taljalleni,
+  liitin liistehyisilleni,
+  alle viltin vierähytin.
+  Sillä maksoin naisten naurun,
+  piikojen ilopiännän.
+  "Oi emoni, kantajani,
+  äitini, ylentäjäni!
+  Mitä läksin, senpä sainki,
+  kuta pyysin, sen tapasin.
+  Pane nyt patjasi parahat,
+  pehme'immät päänalaiset,
+  maatani omalla maalla
+  nuoren neiteni keralla!"
+  Emo tuon sanoiksi virkkoi,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Ole nyt kiitetty, Jumala,
+  ylistetty, Luoja, yksin,
+  kun annoit miniän mulle,
+  toit hyvän tulen puhujan,
+  oivan kankahan kutojan,
+  aivan kenstin kehreäjän,
+  pulskin poukkujen pesijän,
+  vaattehien valkaisijan!
+  "Itse kiitä onneasi!
+  Hyvän sait, hyvän tapasit,
+  hyvän Luojasi lupasi,
+  hyvän antoi armollinen:
+  puhas on pulmonen lumella,
+  puhtahampi puolellasi;
+  valkea merellä vaahti,
+  valkeampi vallassasi;
+  sorea merellä sorsa,
+  soreampi suojassasi;
+  kirkas tähti taivahalla,
+  kirkkahampi kihloissasi.
+  "Laai nyt lattiat laveat,
+  hanki ikkunat isommat,
+  seisottele seinät uuet,
+  tee koko tupa parempi,
+  kynnykset tuvan etehen,
+  uuet ukset kynnykselle,
+  nuoren neien saatuasi,
+  kaunihin katsottuasi,
+  paremmaisen itseäsi,
+  sukuasi suuremmaisen!"
+
+
+
+    Kahdestoista runo
+
+
+  Siitä Ahti Lemminkäinen,
+  tuo on kaunis kaukolainen,
+  aina aikoja eleli
+  nuoren neitosen keralla;
+  ei itse sotia käynyt
+  eikä Kyllikki kyleä.
+  Niin päivänä muutamana,
+  huomenna moniahana
+  itse Ahti Lemminkäinen
+  lähtevi kalankutuhun;
+  tullut ei illaksi kotihin,
+  ensi yöksi ennättänyt.
+  Jo meni Kyllikki kylähän,
+  noien neitojen kisahan.
+  Kenpä saattavi sanoman,
+  kenpä kielen kantelevi?
+  Ainikki sisar Ahilla;
+  sep' on saattavi sanoman,
+  sepä kielen kantelevi:
+  "Armas Ahti veikkoseni!
+  Jo kävi Kyllikki kylässä,
+  veräjillä vierahilla,
+  kylän neitojen kisassa,
+  kassapäien karkelossa."
+  Ahti poika, aino poika,
+  itse lieto Lemminkäinen
+  tuosta suuttui, tuosta syäntyi,
+  tuosta viikoksi vihastui.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Oi emoni, vaimo vanha!
+  Jospa paitani pesisit
+  mustan käärmehen mujuissa,
+  kiirehesti kuivoaisit,
+  mun sotahan mennäkseni
+  Pohjan poikien tulille,
+  Lapin lasten tanterille:
+  jo kävi Kyllikki kylässä,
+  veräjillä vierahilla,
+  noien neitojen kisassa,
+  kassapäien karkelossa."
+  Kyllä Kyllikki sanovi,
+  nainen ensin ennättävi:
+  "Ohoh armas Ahtiseni!
+  Ellös lähtekö sotahan!
+  Näin mä unta maatessani,
+  sike'in levätessäni:
+  tuli ahjona ajeli,
+  valkea välähtelihe
+  aivan ikkunan alatse,
+  periseinän penkeretse;
+  siitä tuiskahti tupahan,
+  koskena kohahtelihe
+  siltalauoista lakehen,
+  ikkunasta akkunahan."
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "En usko unia naisten
+  enkä vaimojen valoja.
+  Oi emoni, kantajani!
+  Tuo tänne sotisopani,
+  kanna vainovaatteheni!
+  Mieleni minun tekevi
+  juomahan soan olutta,
+  soan mettä maistamahan."
+  Tuon emo sanoiksi virkki:
+  "Oi on Ahti poikaseni!
+  Ellös lähtekö sotahan!
+  On meillä oloista koissa
+  leppäisessä lekkerissä
+  tapin tammisen takana;
+  tuon sinulle juoaksesi,
+  josp' on joisit kaiken päivän."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "En huoli koto-oloista!
+  Ennen juon joesta vettä
+  melan tervaisen terältä:
+  makeamp' on juoakseni,
+  kuin kaikki kotoiset kaljat.
+  Tuo tänne sotisopani,
+  kanna vainovaatteheni!
+  Lähen Pohjolan tuville,
+  Lapin lasten tanterille
+  kultia kyselemähän,
+  hope'ita haastamahan."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Ohoh Ahti poikaseni!
+  Onp' on kultia ko'issa,
+  hope'ita aitassamme.
+  Vasta päänä eilisenä,
+  aamulla ani varahin
+  kynti orja kyisen pellon,
+  käärmehisen käännätteli;
+  nosti aura arkun kannen,
+  perä penningin ylenti:
+  siihen on salvattu satoja,
+  tuhansia tukkueltu.
+  Arkun aittahan ehätin,
+  panin aitan parven päähän."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "En huoli kotieloista!
+  Jos markan soasta saanen,
+  parempana tuon pitelen,
+  kuin kaikki kotoiset kullat,
+  auran nostamat hopeat.
+  Tuo tänne sotisopani,
+  kanna vainovaatteheni!
+  Lähen Pohjolan sotahan,
+  Lapin lasten tappelohon.
+  "Mieleni minun tekevi,
+  aivoni ajattelevi
+  itse korvin kuullakseni,
+  nähä näillä silmilläni,
+  onko neittä Pohjolassa,
+  piikoa Pimentolassa,
+  jok' ei suostu sulhosihin,
+  mielly miehi'in hyvihin."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Ohoh Ahti poikaseni!
+  Sull' on Kyllikki ko'issa,
+  kotinainen korkeampi!
+  Kamala on kaksi naista
+  yhen miehen vuotehella."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Kyllikki on kylänkävijä:
+  juoskohon joka kisassa,
+  maatkohon joka majassa,
+  kylän impien iloissa,
+  kassapäien karkeloissa!"
+  Emo kielteä käkesi,
+  varoitteli vaimo vanha:
+  "Ellös vainen, poikueni,
+  menkö Pohjolan tuville
+  ilman tieon tietämättä,
+  ilman taion taitamatta,
+  Pohjan poikien tulille,
+  Lapin lasten tanterille!
+  Siellä lappi laulanevi,
+  tunkenevi turjalainen
+  suin sytehen, päin savehen,
+  kypenihin kyynäsvarsin,
+  kourin kuumihin poroihin,
+  palavihin paateroihin."
+  Niin sanovi Lemminkäinen:
+  "Jo minua noiat noitui,
+  noiat noitui, kyyt kiroili;
+  koki kolme lappalaista
+  yhtenä kesäisnä yönä,
+  alasti alakivellä,
+  ilman vyöttä, vaattehitta,
+  rikorihman kiertämättä:
+  senpä hyötyivät minusta,
+  sen verran, katalat, saivat,
+  min kirves kivestä saapi,
+  napakaira kalliosta,
+  järky jäästä iljanesta,
+  Tuoni tyhjästä tuvasta.
+  "Toisinpa oli uhattu,
+  toisinpa kävi kätehen.
+  Mielivät minua panna,
+  uhkasivat uuvutella
+  soille sotkuportahiksi,
+  silloiksi likasijoille,
+  panna leuan liettehesen,
+  parran paikkahan paha'an.
+  Vaan minäpä, mies mokoma,
+  en tuossa kovin hätäillyt;
+  itse loime loitsijaksi,
+  sain itse sanelijaksi:
+  lauloin noiat nuolinensa,
+  ampujat asehinensa,
+  velhot veitsirautoinensa,
+  tietäjät teräksinensä
+  Tuonen koskehen kovahan,
+  kinahmehen kauheahan,
+  alle koprun korke'imman,
+  alle pyörtehen pahimman.
+  Siellä noiat nukkukohot,
+  siellä maatkohot katehet,
+  kunnes heinä kasvanevi
+  läpi pään, läpi kypärin,
+  läpi noian olkapäien,
+  halki hartialihojen
+  noialta makoavalta,
+  katehelta nukkuvalta!"
+  Ainapa emo epäsi
+  lähtemästä Lemminkäistä;
+  emo kielti poikoansa,
+  nainen miestänsä epäsi:
+  "Ellös vainen menkökänä
+  tuonne kylmähän kylähän,
+  pimeähän Pohjolahan!
+  Tuho ainaki tulevi,
+  tuho poikoa pätöistä,
+  hukka lieto Lemminkäistä.
+  Jos sanot sa'alla suulla,
+  enp' on tuota uskokana:
+  ei sinussa laulajata
+  Pohjan poikien sekahan,
+  etkä tunne kieltä Turjan,
+  maha et lausua lapiksi."
+  silloin lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  oli päätänsä sukiva,
+  hapsiansa harjoava.
+  Suan seinähän sivalti,
+  harjan paiskoi patsahasen,
+  sanan virkkoi, noin nimesi,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Silloin on hukka Lemminkäistä,
+  tuho poikoa pätöistä,
+  kun suka verin valuvi,
+  harja hurmehin loruvi."
+  Läksi lieto Lemminkäinen
+  pimeähän Pohjolahan
+  vastoin kieltoa emonsa,
+  varoitusta vanhempansa.
+  Hyöteleikse, vyöteleikse,
+  rautapaitoihin paneikse,
+  teräsvöihin telkitäikse.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Mies on luustossa lujempi,
+  rautapaiassa parempi,
+  teräsvyössä tenhoisampi
+  noien noitien sekahan,
+  jottei huoli huonommista,
+  hätäile hyviäkänä."
+  Otti miekkansa omansa,
+  tempasi tuliteränsä,
+  jok' oli Hiiessä hiottu,
+  jumaloissa kuuraeltu;
+  tuon sivullehen sitovi,
+  tunki tuppihuotrasehen.
+  Missä mies varaeleikse,
+  uros tuima turveleikse?
+  Jo vähin varaeleikse,
+  tuossa tuima turveleikse:
+  oven suussa orren alla,
+  pirtin pihtipuolisessa,
+  pihalla kujasen suussa,
+  veräjissä viimeisissä.
+  Siinä mies varaelihe
+  vaimollisesta väestä;
+  ei ole ne varat väkevät
+  eikä turvat luotettavat,
+  niin vielä varoitteleikse
+  urohoisesta väestä
+  tien kahen jaka'imessa,
+  sinisen kiven selässä,
+  hettehillä heiluvilla,
+  läikkyvillä lähtehillä,
+  kosken kopruilla kovilla,
+  ve'en vankan vääntehessä.
+  Tuossa lieto Lemminkäinen
+  itse lausui ja saneli:
+  "Ylös maasta, miekkamiehet,
+  mannun-aikaiset urohot,
+  kaivoloista, kalpamiehet,
+  jokiloista, jousimiehet!
+  Nouse, metsä, miehinesi,
+  korpi kaikki, kansoinesi,
+  vuoren ukko, voiminesi,
+  vesihiisi, hirmuinesi,
+  väkinesi, veen emäntä,
+  ve'en vanhin, valtoinesi,
+  neitoset, joka norosta,
+  hienohelmat, hettehistä
+  miehen ainoan avuksi,
+  pojan kuulun kumppaliksi,
+  jottei pysty noian nuolet
+  eikä tietäjän teräkset
+  eikä velhon veitsirauat,
+  ei asehet ampumiehen!
+  "Kun ei tuosta kyllä liene,
+  vielä muistan muunki keinon:
+  ylemmäksi huokoaime
+  tuolle taivahan Ukolle,
+  joka pilviä pitävi,
+  hattaroita hallitsevi.
+  "Oi Ukko, ylijumala,
+  taatto vanha taivahinen,
+  puhki pilvien puhuja,
+  halki ilman haastelija!
+  Tuo mulle tulinen miekka
+  tulisen tupen sisässä,
+  jolla haittoja hajotan,
+  jolla riitsin rikkehiä,
+  kaa'an maalliset katehet,
+  ve'elliset velhot voitan
+  etiseltä ilmaltani,
+  takaiselta puoleltani,
+  päältä pääni, viereltäni,
+  kupehelta kummaltani,
+  - kaa'an noiat nuolihinsa,
+  velhot veitsirautoihinsa,
+  tietäjät teräksihinsä,
+  pahat miehet miekkoihinsa!"
+  Siitä lieto Lemminkäinen,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  varsan viiasta vihelti,
+  kulokosta kultaharjan;
+  pisti varsan valjahisin,
+  puikkoihin tulipunaisen.
+  Itse istuikse rekehen,
+  kohautti korjahansa,
+  laski virkkua vitsalla,
+  karkutti kariperällä.
+  Virkku juoksi, matka joutui,
+  reki vieri, tie lyheni,
+  hope'inen hiekka helkki,
+  kangas kultainen kumisi.
+  Kulki päivän, kulki toisen,
+  kulki kohta kolmannenki.
+  Päivänäpä kolmantena
+  kylä vastahan tulevi.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  ajavi karittelevi
+  vierimäistä tietä myöten
+  vierimäisehen talohon.
+  Yli kynnyksen kysyvi,
+  lausui lakkapuun takoa:
+  "Oisiko talossa tässä
+  rinnukseni riisujata,
+  aisani alentajata,
+  luokin lonkahuttajata?"
+  Lausui lapsi lattialta,
+  poika portahan nenältä:
+  "Ei ole talossa tässä
+  rinnuksesi riisujata,
+  aisasi alentajata,
+  luokin lonkahuttajata."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Laski virkkua vitsalla,
+  helähytti helmisvyöllä;
+  ajavi karittelevi
+  keskimäistä tietä myöten
+  keskimäisehen talohon.
+  Yli kynnyksen kysyvi,
+  lausuvi lakan takoa:
+  "Oisiko talossa tässä
+  ottajata ohjaksien,
+  rinnuksien riistojata,
+  rahkehien raastajata?"
+  Kiisti akka kiukahalta,
+  kielipalko pankon päästä:
+  "Kyllä saat talosta tästä
+  ottajia ohjaksesi,
+  rinnuksesi riisujia,
+  aisasi alentajia:
+  onp' on kyllä kymmeniä,
+  saat jos tahtonet satoja,
+  jotka sulle kyyin saavat,
+  antavat ajohevosen,
+  kotihisi, konnan, mennä,
+  maahasi, pahan, paeta,
+  isäntäsi istumille,
+  emäntäsi astumille,
+  veljesi veräjän suulle,
+  sisaresi sillan päähän
+  ennen päivän päätymistä,
+  auringon alenemista."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oisi akka ammuttava,
+  koukkuleuka kolkattava."
+  Laski virkun vieremähän;
+  ajavi suhuttelevi
+  ylimäistä tietä myöten
+  ylimäisehen talohon.
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  lähetessänsä taloa
+  sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Sule, Hiisi, haukun suuta,
+  Lempo, koiran leukaluuta,
+  laita sulku suun etehen,
+  haitta hammasten välihin,
+  ettei ennen ääntä päästä
+  miehen mentyä sivutse!"
+  Niin pihalle tultuansa
+  lyöpi maata ruoskallansa:
+  utu nousi ruoskan tiestä,
+  mies pieni u'un seassa;
+  sepä riisui rinnuksia,
+  sepä aisoja alenti.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  itse korvin kuuntelevi
+  kenenkänä keksimättä,
+  kunkana havaitsematta:
+  kuuli ulkoa runoja,
+  läpi sammalen sanoja,
+  läpi seinän soittajoita,
+  läpi lauan laulajoita.
+  Katsahti tupahan tuosta,
+  pilkisteli piilokkali:
+  tupa oli täynnä tuntijoita,
+  autsat täynnä laulajoita,
+  sivuseinät soittajoita,
+  ovensuu osoavia,
+  peripenkki tietäjiä,
+  karsina karehtijoita;
+  lauloivat Lapin runoja,
+  Hiien virttä vinguttivat.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  tohti toisiksi ruveta,
+  ruohti muuksi muutellaita;
+  meni nurkasta tupahan,
+  sai sisähän salvoimesta.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Hyvä on laulu loppuvasta,
+  lyhyestä virsi kaunis;
+  miel' on jäämähän parempi
+  kuin on kesken katkemahan."
+  Itse Pohjolan emäntä
+  liikkui sillan liitoksella,
+  laahoi keskilattialla.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Olipa tässä ennen koira,
+  rakki rauankarvallinen,
+  lihan syöjä, luun purija,
+  veren uuelta vetäjä.
+  Mi lienetki miehiäsi,
+  ku ollet urohiasi,
+  kun tulit tähän tupahan,
+  sait sisähän salvoksehen
+  ilman koiran kuulematta,
+  haukkujan havaitsematta?"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "En mä tänne tullutkana
+  taioittani, tieoittani,
+  mahittani, maltittani,
+  ilman innotta isoni,
+  varuksitta vanhempani,
+  koiriesi syötäväksi,
+  haukkujen hakattavaksi.
+  "Pesipä emo minua,
+  pesi piennä hutjukkana,
+  kolmasti kesäisnä yönä,
+  yheksästi syksy-yönä,
+  joka tielle tietäjäksi,
+  joka maalle malttajaksi,
+  kotonani laulajaksi,
+  ulkona osoajaksi."
+  Siitä lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  jop' on loihe loitsijaksi,
+  laikahtihe laulajaksi:
+  tulta iski turkin helmat,
+  valoi silmät valkeata
+  Lemminkäisen laulaessa,
+  laulaessa, lausiessa.
+  Lauloi laulajat parahat
+  pahimmiksi laulajiksi;
+  kivet suuhun syrjin syösti,
+  paaet lappehin lateli
+  parahille laulajille,
+  taitavimmille runoille.
+  Niin lauloi mokomat miehet
+  minkä minne, kunka kunne:
+  ahoille vesattomille,
+  maille kyntämättömille,
+  lampihin kalattomihin,
+  aivan ahvenettomihin,
+  Rutjan koskehen kovahan,
+  palavahan pyörtehesen,
+  virran alle vaahtipäiksi,
+  kosken keskelle kiviksi,
+  tulena palelemahan,
+  säkehinä säykkymähän.
+  Sinne lieto Lemminkäinen
+  lauloi miehet miekkoinensa,
+  urohot asehinensa;
+  lauloi nuoret, lauloi vanhat,
+  lauloi kerran keskilaaun;
+  yhen heitti laulamatta:
+  karjapaimenen pahaisen,
+  ukko vanhan umpisilmän.
+  Märkähattu karjanpaimen,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Oi sie lieto Lemmin poika!
+  Lauloit nuoret, lauloit vanhat,
+  lauloit kerran keskilaaun:
+  niin miks' et minua laula?"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Siksi en sinuhun koske,
+  kun olet katsoa katala,
+  kurja koskemaisittani.
+  Vielä miesnä nuorempana,
+  karjanpaimenna pahaisna
+  turmelit emosi tuoman,
+  sisaresi siuvahutit;
+  kaikki herjasit hevoset,
+  tamman varsat vaivuttelit
+  suon selillä, maan navoilla,
+  ve'en liivan liikkumilla."
+  Märkähattu karjanpaimen
+  tuosta suuttui ja vihastui.
+  Meni ulos usta myöten,
+  pellolle pihoa myöten;
+  juoksi Tuonelan joelle,
+  pyhän virran pyörtehelle.
+  Siellä katsoi Kaukomieltä,
+  vuottelevi Lemminkäistä
+  Pohjasta paloavaksi,
+  kotihinsa kulkevaksi.
+
+
+
+    Kolmastoista runo
+
+
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  sanoi Pohjolan akalle:
+  "Anna nyt, akka, piikojasi,
+  tuopa tänne tyttöjäsi,
+  paras parvesta minulle,
+  pisin piikajoukostasi!"
+  Tuop' on Pohjolan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Anna en sulle piikojani
+  nkä työnnä tyttöjäni,
+  en parasta, en pahinta,
+  en pisintä, en lyhintä:
+  sull' on ennen naitu nainen,
+  ennen juohettu emäntä."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Kytken Kyllikin kylähän,
+  kylän kynnysportahille,
+  veräjille vierahille;
+  täältä saan paremman naisen.
+  Tuo nyt tänne tyttäresi,
+  impiparvesta ihanin,
+  kassapäistä kaunokaisin!"
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Enpä anna tyttöäni
+  miehille mitättömille,
+  urohille joutaville.
+  Äsken tyttöjä anele,
+  kuulustele kukkapäitä,
+  kun sa hiihät Hiien hirven
+  Hiien peltojen periltä!"
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  kengitteli keihojansa,
+  jännitteli jousiansa,
+  vasamoitansa varusti.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Jo oisi keihäs kengitetty,
+  kaikki valmihit vasamat,
+  jousi jäntehen varassa,
+  ei lyly lykittävänä,
+  kalhu kannan lyötävänä."
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  arvelee, ajattelevi,
+  mistäpä sivakat saisi,
+  kusta suksia sukusen.
+  Kävi Kaupin kartanohon,
+  päätyi Lyylikin pajahan:
+  "Oi on viisas vuojelainen,
+  kaunis Kauppi lappalainen!
+  Tee mulle sukeat sukset,
+  kalhut kaunoiset kaverra,
+  joilla hiihän Hiien hirven
+  Hiien peltojen periltä!"
+  Lyylikki sanan sanovi,
+  Kauppi kielin kerkiävi:
+  "Suotta lähet, Lemminkäinen,
+  Hiien hirveä ajohon:
+  saat palan lahoa puuta,
+  senki suurella surulla."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Tee lyly lykittäväksi,
+  kalhu kalpoeltavaksi!
+  Lähen hirven hiihäntähän
+  Hiien peltojen periltä."
+  Lyylikki, lylyjen seppä,
+  Kauppi, kalhujen tekijä,
+  sykysyn lylyä laati,
+  talven kalhua kaverti,
+  päivän vuoli sauvan vartta,
+  toisen sompoa sovitti.
+  Sai lyly lykittäväksi,
+  kalhu kannan lyötäväksi,
+  sauvan varret valmihiksi,
+  sompaset sovitetuksi.
+  Saukon maksoi sauvan varsi,
+  sompa ruskean reposen.
+  Voiti voilla suksiansa,
+  talmasi poron talilla;
+  itse tuossa arvelevi,
+  sanovi sanalla tuolla:
+  "Liekö tässä nuorisossa,
+  kansassa kasuavassa
+  tuon lylyni lykkijäistä,
+  kalhun kannan potkijaista?"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,
+  virkki veitikkä verevä:
+  "Kyll' on tässä nuorisossa,
+  kansassa kasuavassa
+  tuon lylysi lykkijäistä,
+  kalhun kannan potkijaista."
+  Viinen selkähän sitaisi,
+  olallensa uuen jousen,
+  sauvan survaisi kätehen;
+  läksi lylyn lykkimähän,
+  kalhun kannan potkimahan.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Eip' on ilmalla Jumalan,
+  tämän taivon kannen alla
+  löytyne sitä metsässä
+  jalan neljän juoksevata,
+  kut' ei näillä yllätetä,
+  kaunihisti kannateta
+  kalhuilla Kalevan poian,
+  liukoimilla Lemminkäisen."
+  Päätyi hiiet kuulemassa,
+  juuttahat tähyämässä.
+  Hiiet hirveä rakenti,
+  juuttahat poroa laati:
+  pään panevi pökkelöstä,
+  sarvet raian haarukasta,
+  jalat rannan raippasista,
+  sääret suolta seipähistä,
+  selän aian aiaksesta,
+  suonet kuivista kuloista,
+  silmät lammin pulpukoista,
+  korvat lammin lumpehista,
+  ketun kuusen koskuesta,
+  muun lihan lahosta puusta.
+  Hiisi neuvoi hirveänsä,
+  porollensa suin puheli:
+  "Nyt sie juokse, hiitten hirvi,
+  jalkoa, jalo tevana,
+  poron poikimasijoille,
+  Lapin lasten tanterille!
+  Hiihätä hikehen miestä,
+  Lemminkäistä liiatenki!"
+  Siitä juoksi hiitten hirvi,
+  poropeura poimetteli
+  Pohjan aittojen alatse,
+  Lapin lasten tanteritse:
+  potkaisi koasta korvon,
+  kaatoi kattilat tulelta,
+  lihat tuhkahan tuherti,
+  liemet lietehen levitti.
+  Nousi melkoinen meteli
+  Lapin lasten tanterilla:
+  Lapin koirat haukkumahan,
+  Lapin lapset itkemähän,
+  Lapin naiset nauramahan,
+  muu väki murajamahan!
+  Itse lieto Lemminkäinen
+  ain' oli hirven hiihännässä.
+  Hiihti soita, hiihti maita,
+  hiihti aukkoja ahoja:
+  tuli suihki suksiloista,
+  savu sauvojen nenistä;
+  eikä nähnyt hirveänsä,
+  eip' on nähnyt eikä kuullut.
+  Liukui linnat, liukui lannat,
+  liukui maat meren-takaiset;
+  hiihti kaikki Hiien korvet,
+  kaikki Kalman kankahatki,
+  hiihti Surman suun e'etse,
+  Kalman kartanon perätse.
+  Surma jo suutansa avavi,
+  Kalma päätä kallistavi
+  ottoaksensa urosta,
+  nielläksensä Lemminkäistä:
+  ei tarkoin tavannutkana,
+  ennättänyt ensinkänä.
+  Viel' oli liuska liukumatta,
+  korven kolkka koskematta
+  Pohjan pitkässä perässä,
+  Lapin maassa laukeassa.
+  Läksi senki liukumahan,
+  korven kolkan koskemahan.
+  Niin perille päästessänsä
+  kuuli melkoisen metelin
+  Pohjan pitkästä perästä,
+  Lapin lasten tanterilta:
+  kuuli koirat haukkuvaksi,
+  Lapin lapset itkeväksi,
+  Lapin naiset nauravaksi,
+  muun Lapin murajavaksi.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  heti tuonne hiihtämähän
+  koiran haukuntasijoille,
+  Lapin lasten tanterille.
+  Sanoi sinne saatuansa,
+  tutkaeli tultuansa:
+  "Mitä täällä naiset nauroi,
+  naiset nauroi, lapset itki,
+  väki vanha vaikeroitsi,
+  kuta haukkui hallikoirat?"
+  "Sitä täällä naiset nauroi,
+  naiset nauroi, lapset itki,
+  väki vanha vaikerteli,
+  sitä haukkui hallikoirat:
+  juoksi tästä hiitten hirvi,
+  silosorkka sorkutteli;
+  potkaisi koasta korvon,
+  kaatoi kattilat tulelta,
+  selin keitot keikahutti,
+  vellit lietehen levitti."
+  Siitä veitikkä verevä,
+  tuo on lieto Lemminkäinen,
+  lykkäsi lylyn lumelle,
+  kuni kyyn kulon-alaisen,
+  solahutti suopetäjän,
+  kuni käärmehen elävän;
+  itse virkki vierressänsä,
+  sanoi sauvakätteheltä:
+  "Mi lienee Lapissa miestä,
+  kaikki hirven kannantahan;
+  mi lienee Lapissa naista,
+  kaikki kattilan pesohon;
+  mi lienee Lapissa lasta,
+  kaikki lastun poimintahan;
+  mi Lapilla kattiloa,
+  kaikki hirven keitäntähän!"
+  Kiinnistihe, jännistihe,
+  potkaisihe, ponnistihe.
+  Ensi kerran potkaisihe
+  silmän siintämättömähän,
+  kerran toisen kuopaisihe
+  korvan kuulemattomahan,
+  kolmannen kohenteleikse
+  lautasille hiitten hirven.
+  Otti vaajan vaahterisen,
+  raksin koivuisen rapasi,
+  jolla kytki hiitten hirven
+  tarhan tammisen sisähän:
+  "Siinä seiso, hiitten hirvi,
+  poropeura, poimettele!"
+  Selkeä silittelevi,
+  taljoa taputtelevi:
+  "Oisi tuossa ollakseni,
+  sopisipa maatakseni
+  nuoren neitosen keralla,
+  kanssa kasvavan kanasen!"
+  Siitä kiihtyi Hiien hirvi,
+  poropeura potkimahan,
+  itse virkki, noin sanovi:
+  "Lempo saakohon sinulle
+  nuorin nei'in maataksesi,
+  tyttärin elelläksesi!"
+  Ponnistihe, jännistihe:
+  raksin koivuisen revitti,
+  rikkoi vaajan vaahterisen,
+  tarhan tammisen hajotti.
+  Siitä sai samoamahan,
+  läksi hirvi hippomahan,
+  vasten soita, vasten maita,
+  vasten varvikkomäkeä
+  silmän siintämättömihin,
+  korvan kuulemattomihin.
+  Siinä veitikkä verevä
+  jopa suuttui jotta syäntyi,
+  kovin suuttui ja vihastui.
+  Hiihti hirveä jälestä;
+  niin kun kerran potkaisevi,
+  lysmätti lyly lävestä,
+  sortui suksi pälkähästä,
+  kalhu taittui kannan tiestä,
+  keihäs kenkimäsijoilta,
+  sauva somman suoverosta.
+  Itse juoksi Hiien hirvi,
+  jottei päätänä näkynnä.
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  alla päin, pahoilla mielin
+  kalujansa katselevi.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Elköhön sinä ikänä
+  menkö toinen miehiämme
+  uhalla metsän ajohon,
+  Hiien hirven hiihäntähän,
+  kuin menin minä, poloinen!
+  Hävitin hyvät sivakat,
+  sauvan kaunihin kaotin,
+  kiihke'immän keihojani!"
+
+
+
+    Neljästoista runo
+
+
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  arveli, ajattelihe,
+  kulle syylle sylveäisi,
+  kulle laskisi laulle:
+  heittäisikö Hiien hirvet,
+  itse kulkisi kotihin,
+  vai vielä yritteleisi,
+  hiihteleisi hiljallehen
+  mieliksi metsän emännän,
+  salon impien iloksi.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Oi Ukko, ylijumala
+  tahi taatto taivahinen!
+  Tee nyt mulle suorat sukset,
+  kepeäiset kalhuttimet,
+  joilla hiihteä hivitän
+  poikki soien, poikki maien,
+  hiihän kohti Hiien maita,
+  poikki Pohjan kankahista
+  Hiien hirven käytäville,
+  poropeuran polkemille!
+  "Lähen nyt miehistä metsälle,
+  urohista ulkotöille
+  Tapiolan tietä myöten,
+  Tapion talojen kautta.
+  Terve, vuoret, terve, vaarat,
+  terve, kuusikot kumeat,
+  terve, haavikot haleat,
+  terve, tervehyttäjänne!
+  "Miesty, metsä, kostu, korpi,
+  taivu, ainoinen Tapio!
+  Saata miestä saarekselle,
+  sille kummulle kuleta,
+  jost' on saalis saatavana,
+  erän toimi tuotavana!
+  "Nyyrikki, Tapion poika,
+  mies puhas, punakypärä!
+  Veistä pilkut pitkin maita,
+  rastit vaaroihin rakenna,
+  jotta tunnen, tuhma, käyä,
+  äkkiouto, tien osoan
+  etsiessäni ereä,
+  antia anellessani!
+  "Mielikki, metsän emäntä,
+  puhas muori, muoto kaunis!
+  Pane kulta kulkemahan,
+  hopea vaeltamahan
+  miehen etsivän etehen,
+  anelijan askelille!
+  "Ota kultaiset avaimet
+  renkahalta reieltäsi,
+  aukaise Tapion aitta,
+  metsän linna liikahuta
+  minun pyytöpäivinäni,
+  eränetso-aikoinani!
+  "Kunp' on et kehanne itse,
+  niin on pistä piikojasi,
+  pane palkkalaisiasi,
+  käske käskyn kuulijoita!
+  Et emäntä lienekänä,
+  jos et piikoa pitäne,
+  sata piikoa pitäne,
+  tuhat käskyn kuulijata,
+  karjan kaiken kaitsijata,
+  viitsijätä viljan kaiken.
+  "Metsän piika pikkarainen,
+  simasuu Tapion neiti!
+  Soitellos metinen pilli,
+  simapilli piiperoita
+  korvallen ehon emännän,
+  mieluisan metsän emännän,
+  jotta kuulisi välehen,
+  nousisi makoamasta,
+  kun ei kuule kumminkana,
+  ei hava'a harvoinkana,
+  vaikka ainoisin anelen,
+  kielen kullan kuikuttelen!"
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  ajan kaiken annitoinna
+  hiihti soita, hiihti maita,
+  hiihti korpia kovia,
+  Jumalan sysimäkiä,
+  Hiien hiilikankahia.
+  Hiihti päivän, hiihti toisen.
+  Jo päivänä kolmantena
+  meni suurelle mäelle,
+  nousi suurelle kivelle,
+  loi silmänsä luotehesen,
+  poikki soien pohjosehen:
+  Tapion talot näkyivät,
+  ukset kulta kuumottivat
+  poikki suosta, pohjosesta,
+  alta vaaran, varvikosta.
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen
+  heti luoksi luontelihe,
+  lähelle lähentelihe,
+  alle ikkunan Tapion.
+  Kuuristihe katsomahan
+  kuuennesta ikkunasta:
+  siellä antajat asuivat
+  ja viruivat viljan eukot
+  aivan arkivaattehissa,
+  ryysyissä ryvennehissä.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Mintähen, metsän emäntä,
+  asut arkivaattehissa,
+  riihiryysyissä rypeät,
+  kovin musta muo'oltasi,
+  katsannaltasi kamala,
+  ilkeä imertimiltä,
+  rungolta ruman näköinen?
+  "Kun ennen kävin metsässä,
+  kolm' oli linnoa metsässä:
+  yksi puinen, toinen luinen,
+  kolmansi kivinen linna;
+  kuus' oli kultaikkunoa
+  kunki linnan kulmanteella.
+  Katsahin sisähän noista
+  seinän alla seistessäni:
+  Tapion talon isäntä,
+  Tapion talon emäntä,
+  Tellervo, Tapion neiti,
+  kanssa muu Tapion kansa,
+  kaikki kullassa kuhisi,
+  hopeassa horjeksihe.
+  Itsensä metsän emännän,
+  ehtoisan metsän emännän,
+  käet oli kullankäärehissä,
+  sormet kullansormuksissa,
+  pää kullanpätinehissä,
+  tukat kullansuortuvissa,
+  korvat kullankoltuskoissa,
+  kaula helmissä hyvissä.
+  "Oi mielu metsän emäntä,
+  Metsolan metinen muori!
+  Heitä poies heinäkengät,
+  kaskivirsusi karista,
+  riisu riihiryökälehet,
+  arkipaitasi alenna!
+  Lyöte lykkyvaattehisin,
+  antipaitoihin paneite
+  minun metsipäivinäni,
+  eränetso-aikoinani!
+  Ikävä minun tulevi,
+  ikävä tulettelevi
+  tätä tyhjänä-oloa,
+  ajan kaiken annituutta,
+  kun et anna aioinkana,
+  harvoinkana hoivauta.
+  Ikävä ilotoin ilta,
+  pitkä päivä saalihitoin.
+  "Metsän ukko halliparta,
+  havuhattu, naavaturkki!
+  Pane nyt metsät palttinoihin,
+  salot verkahan vetäise,
+  haavat kaikki haljakkoihin,
+  lepät lempivaattehisin!
+  Hope'ihin hongat laita,
+  kuuset kultihin rakenna,
+  vanhat hongat vaskivöille,
+  petäjät hopeavöille,
+  koivut kultakukkasihin,
+  kannot kultakalkkaroihin!
+  Pane, kuinp' on muinaiselta,
+  parempina päivinäsi:
+  kuuna paistoi kuusen oksat,
+  päivänä petäjän latvat,
+  metsä haiskahti me'elle,
+  simalle salo sininen,
+  ahovieret viertehelle,
+  suovieret sulalle voille.
+  "Metsän tyttö, mielineiti,
+  Tuulikki, tytär Tapion!
+  Aja vilja vieremille,
+  auke'immille ahoille!
+  Kun lie jäykkä juoksullehen
+  eli laiska laukallehen,
+  ota vitsa viiakosta,
+  koivu korven notkelmosta,
+  jolla kutkutat kuvetta
+  sekä kaivat kainaloita!
+  Anna juosta joutuisasti,
+  vikevästi viiletellä,
+  miehen etsivän etehen,
+  aina käyvän askelille!
+  "Kun vilja uralle saapi,
+  tupita uroa myöten!
+  Pane kaksi kämmentäsi
+  kahen puolen kaiteheksi,
+  jottei vilja vieprahtaisi,
+  tiepuolehen poikeltaisi!
+  Josp' on vilja vieprahtavi,
+  tiepuolehen poikeltavi,
+  tielle korvista kohenna,
+  saata sarvista uralle!
+  "Hako on tiellä poikkipuolin:
+  sepä syrjähän syseä;
+  puita maalla matkallansa:
+  ne on katkaise kaheksi!
+  "Aita vastahan tulevi:
+  kaa'a aita kallellehen
+  viieltä vitsasväliltä,
+  seitsemältä seipähältä!
+  "Joki joutuvi etehen,
+  puro tielle poikkipuolin:
+  silkki sillaksi sivalla,
+  punaverka portahaksi!
+  Saata poikki salmistaki,
+  vetele vesien poikki,
+  poikki Pohjolan joesta,
+  yli kosken kuohuloista!
+  "Tapion talon isäntä,
+  Tapion talon emäntä,
+  metsän ukko halliparta,
+  metsän kultainen kuningas!
+  Mimerkki, metsän emäntä,
+  metsän armas antimuori,
+  siniviitta viian eukko,
+  punasukka suon emäntä!
+  Tule jo kullan muuttelohon,
+  hopean vajehtelohon!
+  Minun on kullat kuun-ikuiset,
+  päivän-polviset hopeat,
+  käeten soasta käymät,
+  uhotellen tappelosta;
+  ne kuluvat kukkarossa,
+  tummentuvat tuhniossa,
+  kun ei oo kullan muuttajata,
+  hopean vajehtajata."
+  Niinp' on lieto Lemminkäinen
+  viikon hiihteä hivutti,
+  lauloi virret viian päässä,
+  kolmet korven kainalossa:
+  miellytti metsän emännän,
+  itsenki metsän isännän,
+  ihastutti immet kaikki,
+  taivutti Tapion neiet.
+  Juoksuttivat, jou'uttivat
+  Hiien hirven kätköstänsä,
+  takoa Tapion vaaran,
+  Hiien linnan liepehiltä
+  miehen etsijän etehen,
+  sanelijan saataville.
+  Itse lieto Lemminkäinen
+  jopa lämsänsä lähetti
+  Hiien hirven hartioille,
+  kaulalle kamelivarsan,
+  jottei potkinut pahasti
+  selkeä silittäessä.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Salon herra, maan isäntä,
+  kaunis kankahan eläjä!
+  Mielikki, metsän emäntä,
+  metsän armas antimuori!
+  Tule nyt kullat ottamahan,
+  hopeat valitsemahan!
+  Pane maalle palttinasi,
+  lempiliinasi levitä
+  alle kullan kuumottavan,
+  alle huohtavan hopean,
+  tuon on maahan tippumatta,
+  rikkoihin rivestymättä!"
+  Läksi siitä Pohjolahan;
+  sanoi tuonne tultuansa:
+  "Jo nyt hiihin Hiien hirven
+  Hiien peltojen periltä.
+  Anna, akka, tyttöäsi,
+  mulle nuorta morsianta!"
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  tuop' on tuohon vastaeli:
+  "Äsken annan tyttäreni
+  sekä nuoren morsiamen,
+  kun sa suistat suuren ruunan,
+  Hiien ruskean hevosen,
+  Hiien varsan vaahtileuan
+  Hiien nurmien periltä."
+  Silloin lieto Lemminkäinen
+  otti kultaohjaksensa,
+  hope'isen marhaminnan;
+  lähtevi hevon hakuhun,
+  kuloharjan kuuntelohon
+  Hiien nurmien periltä.
+  Astua taputtelevi,
+  käyä kulleroittelevi
+  vihannalle vainiolle,
+  pyhän pellon pientarelle.
+  Siellä etsivi hevosta,
+  kulokasta kuuntelevi
+  suvikunnan suitset vyöllä,
+  varsan valjahat olalla.
+  Etsi päivän, etsi toisen,
+  niin päivänä kolmantena
+  nousi suurelle mäelle,
+  kiipesi kiven selälle;
+  iski silmänsä itähän,
+  käänti päätä päivän alle:
+  näki hiekalla hevosen,
+  kuloharkan kuusikolla;
+  senpä tukka tulta tuiski,
+  harja suihkivi savua.
+  Niin sanovi Lemminkäinen:
+  "Oi Ukko ylijumala,
+  Ukko, pilvien pitäjä,
+  hattarojen hallitsija!
+  Taivas auoksi avaos,
+  ilma kaikki ikkunoiksi!
+  Sa'a rautaiset rakehet,
+  laske jäiset jäähyttimet
+  harjalle hyvän hevosen,
+  Hiien laukin lautasille!"
+  Tuo Ukko, ylinen luoja,
+  pilven-päällinen jumala,
+  ilman riehoiksi revitti,
+  taivon kannen kahtaloksi;
+  satoi hyytä, satoi jäätä,
+  satoi rauaista raetta,
+  pienemmät hevosen päätä,
+  päätä ihmisen isommat,
+  harjalle hyvän hevosen,
+  Hiien laukin lautasille.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  kävi luota katsomahan,
+  likeltä tähyämähän.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Hiitolan hyvä hevonen,
+  vuoren varsa vaahtileuka!
+  Tuo nyt kultaturpoasi,
+  pistä päätäsi hopea
+  kultaisihin koltuskoihin,
+  hope'isihin helyihin!
+  En sua pahoin pitäne,
+  aivan anke'in ajane:
+  ajan tietä pikkuruisen,
+  matkoa ani vähäisen,
+  tuonne Pohjolan tuville,
+  ankaran anopin luoksi.
+  Minkä siimalla sivallan
+  eli vitsalla vetelen,
+  senpä silkillä sivallan,
+  veran äärellä vetelen."
+  Hiien ruskea hevonen,
+  Hiien varsa vaahtileuka
+  tunki kultaturpoansa,
+  pisti päätänsä hopea
+  kultaisihin koltuskoihin,
+  hope'isihin helyihin.
+  Niinpä lieto Lemminkäinen
+  jopa suisti suuren ruunan,
+  pisti suitset kullan suuhun,
+  päitsensä hopean päähän;
+  hyppäsi hyvän selälle,
+  Hiien laukin lautasille.
+  Veti virkkua vitsalla,
+  paiskasi pajun vesalla.
+  Ajoi matkoa vähäisen,
+  tuuritteli tunturia
+  pohjoispuolelle mäkeä,
+  lumivaaran kukkuroa:
+  tuli Pohjolan tuville.
+  Meni pirttihin pihalta,
+  sanoi tuonne tultuansa,
+  Pohjolahan päästyänsä:
+  "Jopa suistin suuren ruunan,
+  Hiien varsan valjastelin
+  vihannalta vainiolta,
+  pyhän pellon pientarelta,
+  sekä hiihin Hiien hirven
+  Hiien peltojen periltä.
+  Anna jo, akka, tyttöäsi,
+  mulle nuorta morsianta!"
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Äsken annan tyttäreni
+  sekä nuoren morsiamen,
+  kun ammut joutsenen joesta,
+  virrasta vihannan linnun,
+  Tuonen mustasta joesta,
+  pyhän virran pyörtehestä
+  yhellä yrittämällä,
+  yhen nuolen nostamalta."
+  Siitä lieto Lemminkäinen,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  läksi joutsenen joruhun,
+  pitkäkaulan katselohon
+  Tuonen mustasta joesta,
+  Manalan alantehesta.
+  Astua lykyttelevi,
+  käyä kälkähyttelevi
+  tuonne Tuonelan joelle,
+  pyhän virran pyörtehelle,
+  jalo jousi olkapäällä,
+  viini nuolia selässä.
+  Märkähattu karjanpaimen,
+  ukko Pohjolan sokea,
+  tuop' on Tuonelan joella,
+  pyhän virran pyörtehellä;
+  katselevi, kääntelevi
+  tulevaksi Lemminkäistä.
+  Jo päivänä muutamana
+  näki lieto Lemminkäisen
+  saavaksi, läheneväksi
+  tuonne Tuonelan joelle,
+  vierehen vihaisen kosken,
+  pyhän virran pyörtehelle.
+  Vesikyyn ve'estä nosti,
+  umpiputken lainehista,
+  syöksi miehen syämen kautta,
+  läpi maksan Lemminkäisen,
+  kautta kainalon vasemman
+  oikeahan olkapäähän.
+  Jopa lieto Lemminkäinen
+  tunsi koskevan kovasti.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Sen mä tein pahinta työtä,
+  kun en muistanut kysyä
+  emoltani, kantajalta,
+  kaiketi sanaista kaksi,
+  kovin äijä, kun on kolme,
+  miten olla, kuin eleä
+  näinä päivinä pahoina:
+  en tieä vesun vikoja,
+  umpiputken ailuhia.
+  "Oi emoni, kantajani,
+  vaivan nähnyt vaalijani!
+  Tietäisitkö, tuntisitko,
+  miss' on poikasi poloinen,
+  tokipa rientäen tulisit,
+  avukseni ennättäisit;
+  päästäisit pojan poloisen
+  tältä tieltä kuolemasta,
+  nuorena nukahtamasta,
+  verevänä vieremästä."
+  Siitä Pohjolan sokea
+  märkähattu karjanpaimen
+  syöksi lieto Lemminkäisen,
+  kaotti Kalevan poian
+  Tuonen mustahan jokehen,
+  pahimpahan pyörtehesen.
+  Meni lieto Lemminkäinen,
+  meni koskessa kolisten,
+  myötävirrassa vilisten
+  tuonne Tuonelan tuville.
+  Tuo verinen Tuonen poika
+  iski miestä miekallansa,
+  kavahutti kalvallansa.
+  Löi on kerran leimahutti
+  miehen viieksi muruksi,
+  kaheksaksi kappaleksi;
+  heitti Tuonelan jokehen,
+  Manalan alusvesille:
+  "Viru siinä se ikäsi
+  jousinesi, nuolinesi!
+  Ammu joutsenet joelta,
+  vesilinnut viertehiltä!"
+  Se oli loppu Lemminkäisen,
+  kuolo ankaran kosijan
+  Tuonen mustassa joessa,
+  Manalan alantehessa.
+
+
+
+    Viidestoista runo
+
+
+  Äiti lieto Lemminkäisen
+  aina koissa arvelevi:
+  "Minne on saanut Lemminkäinen,
+  kunne Kaukoni kaonnut,
+  kun ei kuulu jo tulevan
+  matkoiltansa maailmassa?"
+  Ei tieä emo poloinen
+  eikä kantaja katala,
+  missä liikkuvi lihansa,
+  vierevi oma verensä,
+  kävikö käpymäkeä,
+  kanervaista kangasmaata,
+  vai meni meren selällä,
+  lakkipäillä lainehilla,
+  vaiko suuressa soassa,
+  kapinassa kauheassa,
+  joss' on verta säärivarsi,
+  polven korkeus punaista.
+  Kyllikki, korea nainen,
+  katseleikse, käänteleikse
+  koissa lieto Lemminkäisen,
+  Kaukomielen kartanossa.
+  Katsoi illalla sukoa,
+  huomenella harjoansa;
+  niin päivänä muutamana,
+  huomenna moniahana
+  jo veri suasta vuoti,
+  hurme harjasta norahti.
+  Kyllikki, korea nainen,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jo nyt on mennyt mies minulta,
+  kaunis Kaukoni kaonnut
+  matkoille majattomille,
+  teille tietämättömille:
+  veri jo vuotavi suasta,
+  hurme harjasta noruvi!"
+  Siitä äiti Lemminkäisen
+  itse katsovi sukoa;
+  itse itkulle apeutui:
+  "Voi, poloisen, päiviäni,
+  angervoisen, aikojani!
+  Jo nyt on poikani, poloisen,
+  jopa, laiton, lapsueni
+  saanut päiville pahoille!
+  Tuho on poikoa pätöistä,
+  hukka lieto Lemminkäistä:
+  jo suka verin valuvi,
+  harja hurmehin noruvi!"
+  Kourin helmansa kokosi,
+  käsivarsin vaattehensa.
+  Pian juoksi matkan pitkän,
+  sekä juoksi jotta joutui:
+  mäet mätkyi mennessänsä,
+  norot nousi, vaarat vaipui,
+  ylähäiset maat aleni,
+  alahaiset maat yleni.
+  Tuli Pohjolan tuville.
+  Kysytteli poikoansa,
+  kysytteli, lausutteli:
+  "Oi sie Pohjolan emäntä!
+  Kunne saatoit Lemminkäisen,
+  minne poikani menetit?"
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  tuop' on tuohon vastaeli:
+  "Enpä tieä poikoasi,
+  kunne kulki ja katosi.
+  Istutin oron rekehen,
+  korjahan kovan tulisen;
+  oisko uhkuhun uponnut,
+  meren jäälle jähmettynyt
+  vai saanut sutosen suuhun,
+  karhun kauhean kitahan?"
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Jo vainen valehtelitki!
+  Susi ei syö minun sukua,
+  karhu ei kaa'a Lemminkäistä:
+  sormin sortavi sutoset,
+  käsin karhut kaatelevi.
+  Kunp' on et sanone tuota,
+  kunne saatoit Lemminkäisen,
+  rikon uksen uuen riihen,
+  taitan sampuen sarahat."
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Syötin miehen syöneheksi,
+  juotin miehen juoneheksi,
+  apatin alanenäksi;
+  istutin venon perähän,
+  laitoin kosket laskemahan.
+  Enkä tuota tunnekana,
+  kunne sai katala raukka,
+  koskihinko kuohuvihin,
+  virtoihin vipajavihin."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Jo vainen valehtelitki!
+  Sano tarkkoja tosia,
+  valehia viimeisiä,
+  kunne saatoit Lemminkäisen,
+  kaotit kalevalaisen,
+  taikka surmasi tulevi,
+  kuolemasi kohtoavi!"
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Jospa jo sanon toenki:
+  panin hirvet hiihtämähän,
+  jalopeurat jaksamahan,
+  ruunat suuret suistamahan,
+  varsat valjastuttamahan;
+  laitoin joutsenen hakuhun,
+  pyhän linnun pyyäntähän.
+  Nyt en tuota tunnekana,
+  mi on tullunna tuhoksi,
+  esteheksi ennättännä,
+  kun ei kuulu jo tulevan
+  morsianta pyytämähän,
+  tyttöä anelemahan."
+  Emo etsi eksynyttä,
+  kaonnutta kaipoavi.
+  Juoksi suuret suot sutena,
+  kulki korvet kontiona,
+  ve'et saukkona samosi,
+  maat käveli mauriaisna,
+  neuliaisna niemen reunat,
+  jäniksenä järven rannat.
+  Kivet syrjähän sytäsi,
+  kannot käänti kallellehen,
+  risut siirti tien sivuhun,
+  haot potki portahiksi.
+  Viikon etsi eksynyttä,
+  viikon etsi, eipä löyä.
+  Kysyi puilta poikoansa,
+  kaipasi kaonnuttansa.
+  Puu puheli, honka huokui,
+  tammi taiten vastaeli:
+  "On huolta itsestäniki
+  huolimatta poiastasi,
+  kun olen koville luotu,
+  pantu päiville pahoille:
+  pinopuiksi pilkkumahan,
+  haloiksi hakattamahan,
+  riutumahan riihipuiksi,
+  kaskipuiksi kaatumahan."
+  Viikon etsi eksynyttä,
+  viikon etsi eikä löyä.
+  Tiehyt vastahan tulevi;
+  niin tielle kumarteleikse:
+  "Oi tiehyt, Jumalan luoma!
+  Etkö nähnyt poikoani,
+  kullaista omenatani,
+  hope'ista sauvoani?"
+  Tiehyt taiten vastaeli
+  sekä lausui ja pakisi:
+  "On huolta itsestäniki
+  huolimatta poiastasi,
+  kun olen koville luotu,
+  pantu päiville pahoille:
+  joka koiran juostavaksi,
+  ratsahan ajeltavaksi,
+  kovan kengän käytäväksi,
+  kannan karskuteltavaksi."
+  Viikon etsi eksynyttä,
+  viikon etsi, eipä löyä.
+  Kuuhut vastahan tulevi;
+  niin kuulle kumarteleikse:
+  "Kuu kulta, Jumalan luoma!
+  Etkö nähnyt poikoani,
+  kullaista omenatani,
+  hope'ista sauvoani?"
+  Tuo kuuhut, Jumalan luoma,
+  taiten kyllä vastaeli:
+  "On huolta itsestäniki
+  huolimatta poiastasi,
+  kun olen koville luotu,
+  pantu päiville pahoille:
+  yksin öitä kulkemahan,
+  pakkasella paistamahan,
+  talvet tarkoin valvomahan,
+  kesäksi katoamahan."
+  Viikon etsi eksynyttä,
+  viikon etsi eikä löyä.
+  Päivyt vastahan tulevi;
+  päivälle kumarteleikse:
+  "Oi päivyt, Jumalan luoma!
+  Etkö nähnyt poikoani,
+  kullaista omenatani,
+  hope'ista sauvoani?"
+  Jopa päivyt jonki tiesi,
+  arvaeli aurinkoinen:
+  "Jo on poikasi, poloisen,
+  kaotettu, kuoletettu
+  Tuonen mustahan jokehen,
+  Manalan ikivetehen:
+  mennyt koskia kolisten,
+  myötävirtoja vilisten
+  tuonne Tuonelan perille,
+  Manalan alantehille."
+  Siitä äiti Lemminkäisen
+  itse itkulle hyräytyi.
+  Meni seppojen pajahan:
+  "Oi sie seppo Ilmarinen!
+  Taoit ennen, taoit eilen,
+  taopa tänäki päänä!
+  Varta vaskinen harava,
+  piitä piihin rautaisihin;
+  piit tao satoa syltä,
+  varsi viittä valmistellos!"
+  Se on seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  vartti vaskisen haravan,
+  piitti piillä rautaisilla;
+  piit takoi satoa syltä,
+  varren viittä valmisteli.
+  Itse äiti Lemminkäisen
+  saapi rautaisen haravan,
+  lenti Tuonelan joelle.
+  Päiveä rukoelevi:
+  "Oi päivyt, Jumalan luoma,
+  luoma Luojan valkeamme!
+  Paista hetki heltehesti,
+  toinen himmesti hiosta,
+  kolmansi koko terältä:
+  nukuttele nuiva kansa,
+  väsytä väki Manalan,
+  Tuonen valta vaivuttele!"
+  Tuo päivyt, Jumalan luoma,
+  luoma Luojan aurinkoinen,
+  lenti koivun konkelolle,
+  lepän lengolle lehahti.
+  Paistoi hetken heltehesti,
+  toisen himmesti hiosti,
+  kolmannen koko terältä:
+  nukutteli nuivan joukon,
+  väsytti väen Manalan,
+  nuoret miehet miekoillehen,
+  vanhat vasten sauvojansa,
+  keski-iän keihä'ille.
+  Siitä lenti lepsahutti
+  päälle taivahan tasaisen
+  entisellensä sijalle,
+  majallensa muinaiselle.
+  Siitä äiti Lemminkäisen
+  otti rautaisen haravan;
+  haravoipi poikoansa
+  koskesta kohisevasta,
+  virrasta vilisevästä.
+  Haravoipi eikä löyä.
+  Siitä siirtihen alemma:
+  meni myötänsä merehen,
+  sukkarihmasta sulahan,
+  vyötäröistä veen sisähän.
+  Haravoipi poikoansa
+  pitkin Tuonelan jokea,
+  vetelevi vastavirran.
+  Veti kerran, tuosta toisen:
+  saapi paian poikoansa,
+  paian mieliksi pahoiksi;
+  veti vielä kerran toisen:
+  sai sukat, hatun tapasi,
+  sukat suureksi suruksi,
+  hatun mieliharmiksensa.
+  Astui siitäkin alemma,
+  Manalan alantehelle.
+  Veti kerran pitkin vettä,
+  kerran toisen poikki vettä,
+  kolmannen vitahan vettä.
+  Kerrallapa kolmannella
+  elotukku sai etehen
+  haravahan rautaisehen.
+  Elotukku ei se ollut:
+  olipa lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  puuttunut haravan piihin
+  sormesta nimettömästä,
+  vasemmasta varpahasta.
+  Nousi lieto Lemminkäinen,
+  kohosi Kalevan poika
+  haravassa vaskisessa
+  päälle selvien vesien;
+  vaan oli pikkuista vajalla:
+  yhtä kättä, puolta päätä,
+  paljo muita muskuloita,
+  siihen henkeä lisäksi.
+  Emo tuossa arvelevi,
+  itse itkien sanovi:
+  "Vieläkö tästä mies tulisi,
+  uros uusi toimeaisi?"
+  Päätyi korppi kuulemahan.
+  Tuop' on tuohon vastoavi:
+  "Ei ole miestä mennehessä
+  eikä tuiki tullehessa:
+  jo silt' on siika silmät syönyt,
+  hauki hartiat halaisnut.
+  Sie päästä merehen miestä,
+  työnnä Tuonelan jokehen!
+  Ehkä turskaksi tulisi,
+  valahaksi vahvistuisi."
+  Tuop' on äiti Lemminkäisen
+  eipä työnnä poikoansa.
+  Vetelevi vielä kerran
+  haravalla vaskisella
+  pitkin Tuonelan jokea,
+  sekä pitkin jotta poikki:
+  saapi kättä, saapi päätä,
+  saapi puolen selkäluuta,
+  toisen puolen kylkiluuta,
+  monta muuta muskulata.
+  Niistä poikoa rakenti,
+  laati lieto Lemminkäistä.
+  Liitteli lihat lihoihin,
+  luut on luihin luikahutti,
+  jäsenet jäsenihinsä,
+  suonet suonten sortumihin.
+  Itse suonia siteli,
+  päitä suonten solmieli,
+  suonilankoa lukevi
+  sanoen sanalla tuolla:
+  "Sorea on suonten vaimo
+  Suonetar, sorea vaimo,
+  soma suonten kehreäjä
+  sorealla kehrinpuulla,
+  vaskisella värttinällä,
+  rautaisella rattahalla!
+  Tule tänne tarvittaissa,
+  käy tänne kutsuttaessa,
+  suonisykkyrä sylissä,
+  kalvokääri kainalossa
+  suonia sitelemähän,
+  päitä suonten solmimahan
+  haavoissa halennehissa,
+  rei'issä revennehissä!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  onp' on impi ilman päällä
+  venehellä vaskisella,
+  purrella punaperällä.
+  Tule, impi, ilman päältä,
+  neiti, taivahan navalta!
+  Soua suonista venettä,
+  jäsenistä järkyttele,
+  soua luun lomia myöten,
+  jäsenten rakoja myöten!
+  "Sijallensa suonet laita,
+  asemellensa aseta:
+  suutatusten suuret suonet,
+  valtasuonet vastatusten,
+  limitysten liutasuonet,
+  pienet suonet pääksytysten!
+  "Siit' ota utuinen neula,
+  sulkkuniitti neulan päässä!
+  Ompele utuisin neuloin,
+  tinaneuloin tikkaele,
+  päitä suonten solmiele,
+  silkkinauhoilla sitele!
+  "Kun ei tuosta kyllä liene
+  itse ilmoinen jumala,
+  valjastele varsojasi,
+  rakentele ratsujasi!
+  Aja kirjakorjinesi
+  läpi luun, läpi jäsenen,
+  läpi liikkumalihojen,
+  läpi suonten soljuvaisten!
+  Liitä luu lihoa myöten,
+  suoni suonen päätä myöten,
+  luo hopea luun lomahan,
+  kulta suonen sortumahan!
+  "Mist' on kalvo katkennunna,
+  siihen kalvo kasvattele,
+  mistä suonta sortununna,
+  siihen suonta solmiele,
+  kusta verta veihlähtännä,
+  siihen verta vierettele;
+  kusta luu luhoksi mennyt,
+  siihen luuta luikahuta,
+  kusta liikkunna lihoa,
+  siihen liittele lihoa,
+  sijallensa siunaele,
+  asemellensa aseta:
+  luu luuhun, liha liha'an,
+  jäsenet jäsenihinsä!"
+  Sillä äiti Lemminkäisen
+  loi miehen, uron sukesi
+  entisillehen eloille,
+  muinaisille muo'oillensa.
+  Sai suonet lukeneheksi,
+  päät suonten si'elleheksi,
+  ei miestä sanalliseksi,
+  lasta lausehelliseksi.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Mistä nyt voie saatanehe,
+  simatilkka tuotanehe,
+  jolla voian voipunutta,
+  pahoin-tullutta parannan,
+  jotta mies sanoille saisi,
+  vierähtäisi virsillehen?
+  "Mehiläinen, meiän lintu,
+  metsän kukkien kuningas!
+  Lähe nyt mettä noutamahan,
+  simoa tavottamahan
+  mieluisasta Metsolasta,
+  tarkasta Tapiolasta,
+  monen kukkasen kuvusta,
+  monen heinän helpehestä
+  kipehille voitehiksi,
+  pahoille parantehiksi!"
+  Mehiläinen, liukas lintu,
+  jopa lenti löyhäytti
+  mieluisahan Metsolahan,
+  tarkkahan Tapiolahan.
+  Nokki kukkia keolta,
+  keitti mettä kielellänsä
+  kuuen kukkasen nenästä,
+  sa'an heinän helpehestä.
+  Niin tulla tuhuttelevi,
+  käyä käärämöittelevi,
+  kaikki siipensä simassa,
+  sulkansa sulassa meessä.
+  Itse äiti Lemminkäisen
+  otti noita voitehia,
+  niillä voiti voipunutta,
+  pahoin-tullutta paranti:
+  ei tullut apua noista,
+  saanut miehelle sanoja.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:
+  "Mehiläinen, lintuseni!
+  Lennä tuonne toisialle,
+  ylitse meren yheksän
+  saarehen selällisehen,
+  metisehen manterehen,
+  Tuurin uutehen tupahan,
+  Palvoisen laettomahan!
+  Siell' on mettä mieluhista,
+  siellä voietta hyveä,
+  joka suonihin sopivi,
+  jäsenihin kelpoavi.
+  Tuop' on niitä voitehia,
+  kanna niitä katsehia
+  vian päälle pannakseni,
+  vammoille valellakseni!"
+  Mehiläinen, mies kepeä,
+  taasen lenti liihytteli
+  ylitse meren yheksän,
+  meri-puolen kymmenettä.
+  Lenti päivän, lenti toisen,
+  lenti kohta kolmannenki,
+  ruokosella istumatta,
+  lehellä levähtämättä,
+  saarehen selällisehen,
+  metisehen manterehen,
+  korvalle tulisen kosken,
+  pyhän virran pyörtehelle.
+  Siellä mettä keitettihin,
+  rasvoja rakennettihin,
+  pikkuisissa pottiloissa,
+  kaunoisissa kattiloissa,
+  peukalon mahuttavissa,
+  sormenpään sovittavissa.
+  Mehiläinen, mies kepeä,
+  saip' on niitä voitehia.
+  Vähän aikoa kuluvi,
+  pikkuisen pirahtelevi:
+  jo tulla turahtelevi,
+  saa'a saaveroittelevi,
+  kuusi kuppia sylissä,
+  seitsemän selän takana,
+  ne on täynnä voitehia,
+  täynnä rasvoja hyviä.
+  Itse äiti Lemminkäisen
+  voiti noilla voitehilla,
+  yheksillä voitehilla,
+  kaheksilla katsehilla:
+  ei vielä apua saanut,
+  tok' ei tuostana tavannut.
+  Niin sanoi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Mehiläinen, ilman lintu!
+  Lennä tuonne kolmas kerta
+  ylähäksi taivosehen,
+  päälle taivosen yheksän!
+  Siell' on viljalta simoa,
+  siellä mettä mielin määrin,
+  joilla ennen Luoja loitsi,
+  puheli puhas Jumala,
+  voiti Luoja lapsiansa
+  pahan vallan vammaksissa.
+  Kasta siipesi simassa,
+  sulkasi sulassa meessä,
+  tuo simoa siivessäsi,
+  kanna mettä kaapussasi
+  kipehille voitehiksi,
+  vammoille valantehiksi!"
+  Mehiläinen, mielilintu,
+  hänpä tuon sanoiksi saatti:
+  "Mitenkä mä sinne pääsen,
+  minä mies vähäväkinen!"
+  "Hyvä on sinne päästäksesi,
+  kaunis kaapsahellaksesi:
+  yli kuun, alatse päivän,
+  toivon tähtien välitse.
+  Lennät päivän löyhyttelet
+  kuutamoisen kulmaluille,
+  siitä toisen siuottelet
+  otavaisen olkapäille,
+  kolmannen kohotteleihet
+  seitsentähtisen selälle;
+  siit' on matkoa palanen,
+  pikkarainen piiramata
+  perille pyhän Jumalan,
+  asunnoille autuahan."
+  Mehiläinen maasta nousi,
+  simasiipi mättähältä;
+  jopa lenti löyhytteli,
+  pienin siivin siuotteli.
+  Lenti kuun keheä myöten,
+  päivän päärmettä samosi,
+  otavaisten olkapäitse,
+  seitsentähtyen selitse:
+  lenti Luojan kellarihin,
+  kamarihin kaikkivallan.
+  Siellä voietta tehä'än,
+  rasvoja rakennetahan
+  hope'isissa paoissa,
+  kultaisissa kattiloissa:
+  mettä kiehui keskimaissa,
+  laioilla suloa voita,
+  simoa suvinenässä,
+  päässä pohja rasvasia.
+  Mehiläinen, ilman lintu,
+  sai siitä simoja kyllin,
+  metosia mielin määrin.
+  Oli aikoa vähäinen:
+  jo tulla tuhuttelevi,
+  saa'a käärähyttelevi
+  sata sarvea sylissä,
+  tuhat muuta muhkurata;
+  missä mettä, kussa vettä,
+  kussa voietta parasta.
+  Siitä äiti Lemminkäisen
+  otti suuhunsa omahan,
+  noita koitti kielellänsä,
+  hyvin maistoi mielellänsä:
+  "Nämät on niitä voitehia,
+  kaikkivallan katsehia,
+  joillapa Jumala voiti,
+  Luoja vammoja valeli."
+  Siitä voiti voipunutta,
+  pahoin-tullutta paranti.
+  Voiti luun lomia myöten,
+  jäsenten rakoja myöten,
+  voiti alta, voiti päältä,
+  kerran keskeä sivalti.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Nouse pois makoamasta,
+  ylene uneksimasta
+  näiltä paikoilta pahoilta,
+  kovan onnen vuotehelta!"
+  Nousi mies makoamasta,
+  heräsi uneksimasta.
+  Jop' on saattavi sanoa,
+  itse kielin kertoella:
+  "Viikon, utra, uinaelin,
+  kauan, malkio, makasin!
+  Makasin unen makean,
+  sikeäisen siuvattelin."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Oisit maannut kauemminki,
+  vielä viikomman venynyt
+  ilman äitittä pahatta,
+  katalatta kantajatta.
+  "Sano nyt, poikani poloinen,
+  kerro korvin kuullakseni:
+  mi sinun Manalle saattoi,
+  työnti Tuonelan jokehen?"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,
+  vastaeli äitillensä:
+  "Märkähattu karjanpaimen,
+  Untamolan umpisilmä,
+  se minun Manalle saattoi,
+  työnti Tuonelan jokehen.
+  Vesikyyn ve'estä nosti,
+  lapokyyn on lainehesta
+  vasten vaivaista minua;
+  enkä tuota tiennytkänä,
+  en tiennyt vesun vihoa,
+  umpiputken ailuhia."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Voipa miestä mieletöintä!
+  Kehuit noiat noituvasi,
+  lappalaiset laulavasi:
+  et tieä vesun vihoa,
+  umpiputken ailuhia!
+  Veestä on vesusen synty,
+  umpiputken lainehista,
+  allin aivoista hyvistä,
+  meripääskyn pään sisästä.
+  Sylki Syöjätär vesille,
+  laski laatan lainehille;
+  vesi sen pitkäksi venytti,
+  päivä paistoi pehmeäksi.
+  Siitä tuuli tuuitteli,
+  ve'en henki heilutteli,
+  aallot rannalle ajeli,
+  tyrsky maalle tyyräeli."
+  Siitä äiti Lemminkäisen
+  tuuitteli tuttuansa
+  entisillehen eville,
+  muinaisille muo'oillensa,
+  pikkuista paremmaksiki,
+  ehommaksi entistänsä.
+  Kysyi siitä poialtansa,
+  jos oli mitä vajoa.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Viel' olen äijeä vajoa:
+  tuollapa syämykseni,
+  tuolla tuntoni makaapi
+  noissa Pohjan neitosissa,
+  kaunoisissa kassapäissä.
+  Homekorva Pohjan eukko
+  eip' on anna tyttöänsä
+  ilman allin ampumatta,
+  joutsenen osoamatta
+  tuosta Tuonelan joesta,
+  pyhän virran pyörtehestä."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Heitä herjät joutsenesi,
+  anna allien asua
+  Tuonen mustassa joessa,
+  palavissa pyörtehissä!
+  Sie lähe kotiperille
+  kanssa äitisi katalan!
+  Vielä kiitä onneasi,
+  julkista Jumalatasi,
+  kun antoi avun totisen,
+  vielä henkihin herätti
+  Tuonen tieltä tiettävältä,
+  Manalan majan periltä!
+  En minä mitänä voisi,
+  en mitänä itsestäni,
+  ilman armotta Jumalan,
+  toimetta totisen Luojan."
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  jo kohta kotia läksi
+  kanssa armahan emonsa,
+  kera valtavanhempansa.
+  Sinne nyt Kaukoni kaotan,
+  heitän lieto Lemminkäisen
+  virrestäni viikommaksi.
+  Väännän virteni välehen,
+  lasken laulun toisa'alle,
+  työnnän uuelle uralle.
+
+
+
+    Kuudestoista runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  oli veistävä venoista,
+  uutta purtta puuhoava
+  nenässä utuisen niemen,
+  päässä saaren terhenisen.
+  Puita puuttui purren seppä,
+  lautoja venon tekijä.
+  Kenpä puuta etsimähän,
+  tammea tavoittamahan
+  Väinämöiselle venoksi,
+  laulajalle pohjapuuksi?
+  Pellervoinen, pellon poika,
+  Sampsa poika pikkarainen,
+  sep' on puuta etsimähän,
+  tammea tavoittamahan
+  Väinämöiselle venoksi,
+  laulajalle pohjapuuksi!
+  Käypi tietä, astelevi
+  koillisille maailmoille.
+  Meni mäen, menevi toisen,
+  kulki kohta kolmannenki,
+  kirves kultainen olalla,
+  vaskivarsi kirvehessä.
+  Yhtyi haapa vastahansa,
+  sylen kolmen korkeuinen.
+  Tahtoi haapoa tavata,
+  puia puuta kirvehellä.
+  Haapa haastaen sanovi,
+  itse kielin kerkiävi:
+  "Mitä, mies, tahot minusta,
+  kuta kuitenki hala'at?"
+  Sampsa poika Pellervoinen,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Tuotapa tahon sinusta,
+  tuota etsin ja hala'an:
+  Väinämöiselle venettä,
+  laulajalle purren puuta."
+  Haapa haastoi kummemmasti,
+  sataoksainen osasi:
+  "Vuotava veno minusta
+  ja pursi putoavainen!
+  Minä olen ontelo tyveltä:
+  kolmasti tänä kesänä
+  toukka söi syämyeni,
+  mato juureni makasi."
+  Sampsa poika Pellervoinen
+  siitä eistyvi etemmä;
+  astua ajattelevi
+  maailmoille pohjaisille.
+  Tuli honka vastahansa,
+  sylen kuuen korkeuinen.
+  Iski puuta kirvehellä,
+  kolahutti kuokallansa,
+  kysytteli, lausutteli:
+  "Oisiko sinusta, honka,
+  Väinämöiselle venoksi,
+  laulajalle laivapuuksi?"
+  Honka vastata hotaisi,
+  itse äänehen ärähti:
+  "Ei minusta purtta tulle,
+  kuuen kaaren kantajata!
+  Mie olen honka huolainniekka;
+  kolmasti tänä kesänä
+  korppi koikkui latvallani,
+  varis vaakkui oksillani."
+  Sampsa poika Pellervoinen
+  aina eistyvi etemmä;
+  astua ajattelevi
+  suvisille maailmoille.
+  Tuli tammi vastahansa,
+  ympäri yheksän syltä.
+  Kysytteli, lausutteli:
+  "Tulisko sinusta, tammi,
+  emeä erävenehen,
+  sotapurren pohjapuuta?"
+  Tammi taiten vastaeli,
+  osaeli puu omena:
+  "On vainen minussa puuta
+  emäksi yhen venosen,
+  enk' ole hoikka huolainniekka
+  enkä ontelo sisältä.
+  Kolmasti tänä kesänä,
+  tänä suurena suvena
+  päivyt kierti keskipuuta,
+  kuuhut latvalla kumotti,
+  käet kukkui oksillani,
+  linnut lehvillä lepäsi."
+  Sampsa poika Pellervoinen
+  otti kirvehen olalta,
+  iski puuta kirvehellä,
+  tammea tasaterällä;
+  pian taisi tammen kaata,
+  puun sorean sorrutella.
+  Ensin laski latvan poikki,
+  tyven tyynni halkaisevi.
+  Veisti siitä pohjapuita,
+  lautoja epälukuisin
+  laulajalle laivaksiksi,
+  Väinämöiselle venoksi.
+  Siitä vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  teki tieolla venettä,
+  laati purtta laulamalla
+  yhen tammen taittumista,
+  puun murskan murenemista.
+  Lauloi virren: pohjan puutti,
+  lauloi toisen: liitti laian;
+  lauloi kohta kolmannenki
+  hankoja hakatessansa,
+  päitä kaaren päätellessä,
+  liitellessänsä limiä.
+  Kaaritettua venosen,
+  liitettyä laian liitot
+  uupui kolmea sanoa
+  panemilla parraspuien,
+  kokkien kohentimilla,
+  peräpään on päättimillä.
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi poloinen, päiviäni!
+  Ei saanut veno vesille,
+  uusi laiva lainehille!"
+  Arvelee, ajattelevi,
+  mistäpä sanoja saisi,
+  loisi lempiluottehia;
+  pääskyjenkö päälaelta,
+  joutsenkarjan juonen päästä,
+  hanhilauman hartioilta?
+  Läksi saamahan sanoja.
+  Tuhoi joukon joutsenia,
+  harkun hanhia hävitti,
+  päättömästi pääskysiä:
+  ei saanut sanoakana,
+  ei sanoa eikä puolta.
+  Arvelee, ajattelevi:
+  "Tuoll' oisi sata sanoa
+  kesäpeuran kielen alla,
+  suussa valkean oravan."
+  Läksi saamahan sanoja,
+  ongelmoita ottamahan.
+  Pellon peuroja levitti,
+  oravia suuren orren:
+  sai siitä sanoja paljo,
+  ne kaikki avuttomia.
+  Arvelee, ajattelevi:
+  "Tuolta saan sa'an sanoja,
+  tuolta Tuonelan ko'ista,
+  Manalan ikimajasta."
+  Läksi Tuonelta sanoja,
+  Manalalta mahtiloita.
+  Astua taputtelevi;
+  kävi viikon vitsikkoa,
+  viikon toisen tuomikkoa,
+  kolmannen katajikkoa:
+  jo näkyi Manalan saari,
+  Tuonen kumpu kuumottavi.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  jo huhuta huikahutti
+  tuossa Tuonelan joessa,
+  Manalan alantehessa:
+  "Tuo venettä, Tuonen tytti,
+  lauttoa, Manalan lapsi,
+  yli salmen saa'akseni,
+  joen poikki päästäkseni!"
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,
+  matala Manalan neiti,
+  tuo oli poukkujen pesijä,
+  räpähien räimyttäjä
+  Tuonen mustassa joessa,
+  Manalan alusve'essä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Vene täältä tuotanehe,
+  kuni syy sanottanehe,
+  mi sinun Manalle saattoi
+  ilman tauin tappamatta,
+  ottamatta oivan surman,
+  muun surman musertamatta."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tuoni minun tänne tuotti,
+  Mana mailtani veteli."
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,
+  matala Manalan neiti,
+  tuonpa hän sanoiksi virkki:
+  "Jopa keksin kielastajan!
+  Kunp' on Tuoni tänne toisi,
+  Mana mailta siirteleisi,
+  Tuoni toisi tullessansa,
+  Manalainen matkassansa
+  Tuonen hattu hartioilla,
+  Manan kintahat käessä.
+  Sano totta, Väinämöinen:
+  mi sinun Manalle saattoi?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  jo tuossa sanoiksi virkki:
+  "Rauta mun Manalle saattoi,
+  teräs tempoi Tuonelahan."
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,
+  matala Manalan neiti,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tuosta tunnen kielastajan!
+  Kun rauta Manalle saisi,
+  teräs toisi Tuonelahan,
+  verin vaattehet valuisi,
+  hurmehen hurahteleisi.
+  Sano totta, Väinämöinen,
+  sano totta toinen kerta!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Vesi sai minun Manalle,
+  aalto toi on Tuonelahan."
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,
+  matala Manalan neiti,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ymmärrän valehtelijan!
+  Jos vesi Manalle saisi,
+  aalto toisi Tuonelahan,
+  vesin vaattehet valuisi,
+  helmasi herahteleisi.
+  Sano tarkkoja tosia:
+  mi sinun Manalle saattoi?"
+  Tuossa vanha Väinämöinen
+  vielä kerran kielastavi:
+  "Tuli toi mun Tuonelahan,
+  valkea Manalle saattoi."
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,
+  matala Manalan neiti,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Arvoan valehtelijan!
+  Jos tuli Manalle toisi,
+  valkeainen Tuonelahan,
+  oisi kutrit kärventynnä,
+  partaki pahoin palanut.
+  "Oi sie vanha Väinämöinen!
+  Jos tahot venettä täältä,
+  sano tarkkoja tosia,
+  valehia viimeisiä,
+  mitenkä tulit Manalle
+  ilman tauin tappamatta,
+  ottamatta oivan surman,
+  muun surman murentamatta!"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Jos vähän valehtelinki,
+  kerran toisen kielastelin,
+  toki ma sanon toetki.
+  Te'in tieolla venettä,
+  laain purtta laulamalla.
+  Lauloin päivän, lauloin toisen,
+  niin päivällä kolmannella
+  rikkoihe reki runoilta,
+  jalas taittui lausehilta:
+  läksin Tuonelta oroa,
+  Manalalta vääntiätä
+  rekosen rakentoani,
+  laulukorjan laatiani.
+  Tuopa nyt venoista tänne,
+  laita mulle lauttoasi
+  yli salmen saa'akseni,
+  joen poikki päästäkseni!"
+  Kyllä Tuonetar toruvi,
+  Manan neiti riitelevi:
+  "Oi on, hullu, hulluuttasi,
+  mies on, mielesi vähyyttä!
+  Tulet syyttä Tuonelahan,
+  tauitta Manan majoille!
+  Parempi sinun olisi
+  palata omille maille:
+  äijä on tänne tullehia,
+  ei paljo palannehia."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Akka tieltä kääntyköhön,
+  eip' on mies pahempikana,
+  uros untelompikana!
+  Tuo venettä, Tuonen tytti,
+  lauttoa, Manalan lapsi!"
+  Vei venehen Tuonen tytti;
+  sillä vanhan Väinämöisen
+  yli salmen saattelevi,
+  joen poikki päästelevi.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Voi sinua, Väinämöinen!
+  Läksit surmatta Manalle,
+  kuolematta Tuonelahan!"
+  Tuonetar, hyvä emäntä,
+  Manalatar, vaimo vanha,
+  toip' on tuopilla olutta,
+  kantoi kaksikorvaisella;
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Juop' on, vanha Väinämöinen!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  katsoi pitkin tuoppiansa:
+  sammakot kuti sisällä,
+  maot laioilla lateli.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:
+  "En mä tänne tullutkana
+  juomahan Manalan maljat,
+  Tuonen tuopit lakkimahan:
+  juopuvat oluen juojat,
+  kannun appajat katoovat."
+  Sanoi Tuonelan emäntä:
+  "Oi on vanha Väinämöinen!
+  Mitä sie tulit Manalle,
+  kuta Tuonelan tuville
+  ennen Tuonen tahtomatta,
+  Manan mailta kutsumatta?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Veistäessäni venoista,
+  uutta purtta puuhatessa
+  uuvuin kolmea sanoa
+  peripäätä päätellessä,
+  kokkoa kohottaessa.
+  Kun en noita saanutkana,
+  mailta, ilmoilta tavannut,
+  piti tulla Tuonelahan,
+  lähteä Manan majoille
+  saamahan sanoja noita,
+  ongelmoita oppimahan."
+  Tuopa Tuonelan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei Tuoni sanoja anna,
+  Mana mahtia jakele!
+  Etkä täältä pääsnekänä
+  sinä ilmoisna ikänä
+  kotihisi kulkemahan,
+  maillesi matelemahan."
+  Uuvutti unehen miehen,
+  pani maata matkalaisen
+  Tuonen taljavuotehelle.
+  Siinä mies makaelevi,
+  uros unta ottelevi:
+  mies makasi, vaate valvoi.
+  Oli akka Tuonelassa,
+  akka vanha käykkäleuka,
+  rautarihman kehreäjä,
+  vaskilankojen valaja.
+  Kehräsi sataisen nuotan,
+  tuhantisen tuuritteli
+  yönä yhtenä kesäisnä
+  yhellä vesikivellä.
+  Oli ukko Tuonelassa;
+  se on ukko kolmisormi,
+  rautaverkkojen kutoja,
+  vaskinuotan valmistaja.
+  Se kutoi sataisen nuotan,
+  tuhantisen tuikutteli
+  samana kesäisnä yönä
+  samalla vesikivellä.
+  Tuonen poika koukkusormi,
+  koukkusormi, rautanäppi,
+  se veti sataisen nuotan
+  poikki Tuonelan joesta,
+  sekä poikki jotta pitkin,
+  jotta vieläkin vitahan,
+  jottei päästä Väinämöisen,
+  selvitä uvantolaisen
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  tuolta Tuonelan ko'ista,
+  Manalan ikimajoista.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Joko lie tuhoni tullut,
+  hätäpäivä päälle pääsnyt
+  näillä Tuonelan tuvilla,
+  Manalan majantehilla?"
+  Pian muuksi muuttelihe,
+  ruton toiseksi rupesi:
+  meni mustana merehen,
+  saarvana sara'ikkohon;
+  matoi rautaisna matona,
+  kulki kyisnä käärmehenä
+  poikki Tuonelan joesta,
+  läpi Tuonen verkkoloista.
+  Tuonen poika koukkusormi,
+  koukkusormi, rautanäppi,
+  kävi aamulla varahin
+  verkkojansa katsomahan:
+  sa'an saapi taimenia,
+  tuhat emon alvehia,
+  eip' on saanut Väinämöistä,
+  ukkoa uvantolaista.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  Tuonelasta tultuansa
+  sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Elköhön hyvä Jumala,
+  elköhön sitä suetko,
+  itse-mennyttä Manalle,
+  Tuonelahan tunkeinutta!
+  Äijä on sinne saanehia,
+  vähä tuolta tullehia,
+  tuolta Tuonelan ko'ista,
+  Manalan ikimajoista."
+  Vielä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin lateli
+  nuorisolle nousevalle,
+  kansalle ylenevälle:
+  "Elkätte, imeisen lapset,
+  sinä ilmoisna ikänä
+  tehkö syytä syyttömälle,
+  vikoa viattomalle!
+  Pahoin palkka maksetahan
+  tuolla Tuonelan ko'issa:
+  sija on siellä syyllisillä,
+  vuotehet viallisilla,
+  alus kuumista kivistä,
+  palavoista paateroista,
+  peitto kyistä, käärmehistä,
+  Tuonen toukista ku'ottu."
+
+
+
+    Seitsemästoista runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  kun ei saanunna sanoja
+  tuolta Tuonelan ko'ista,
+  Manalan ikimajoista,
+  ain' yhä ajattelevi,
+  pitkin päätänsä pitävi,
+  mistäpä sanoja saisi,
+  loisi lempiluottehia.
+  Paimen vastahan tulevi;
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Saat tuolta sata sanoa,
+  tuhat virren tutkelmusta
+  suusta Antero Vipusen,
+  vatsasta varaväkevän.
+  Vaan se on sinne mentävätä,
+  polku poimeteltavata,
+  ei ole matkoa hyveä,
+  ei aivan pahintakana:
+  yks' on juoni juostaksesi
+  naisten neulojen neniä,
+  tuosta toinen käyäksesi
+  miehen miekan tutkaimia,
+  kolmas koikutellaksesi
+  uron tapparan teriä."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  toki mietti mennäksensä.
+  Painuvi sepän pajahan,
+  sanovi sanalla tuolla:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!
+  Taos rautaiset talukset,
+  tao rautarukkahiset,
+  paita rautainen rakenna!
+  Laai rautainen korento,
+  teräksinen tienaellos:
+  pane syämehen teräkset,
+  veä päälle melto rauta!
+  Lähen saamahan sanoja,
+  ongelmoita ottamahan
+  vatsasta varaväkevän,
+  suusta Antero Vipusen."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Viikon on Vipunen kuollut,
+  kauan Antero kaonnut
+  vipunsa virittämästä,
+  ahtamasta ansatiensä;
+  et sieltä sanoa saane,
+  et sanoa puoltakana."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  toki läksi, ei totellut.
+  Astui päivän helkytteli
+  naisten neulojen neniä,
+  astui toisen torkutteli
+  miesten miekan tutkaimia,
+  kolmannenki koikutteli
+  uron tapparan teriä.
+  Itse virsikäs Vipunen,
+  mies vanha varaväkevä,
+  tuo viruvi virsinensä,
+  luottehinensa lojuvi;
+  haapa kasvoi hartioilla,
+  koivu kulmilla yleni,
+  leppä leukaluun nenässä,
+  pajupehko parran päällä,
+  otsalla oravikuusi,
+  havuhonka hampahilla.
+  Jo tulevi Väinämöinen.
+  Veti miekan, riitsi rauan
+  huotrasta huveksisesta,
+  vyöstä vennon-selkäisestä;
+  kaatoi haavan hartioilta,
+  koivut kulmilta kukisti,
+  leuoilta lepät leveät,
+  pajupehkot parran päältä,
+  otsalta oravikuuset,
+  havuhongat hampahilta.
+  Syösti rautaisen korennon
+  suuhun Antero Vipusen,
+  ikenihin irjuvihin,
+  leukoihin lotisevihin.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Nouse pois, inehmon orja,
+  maan alla makoamasta,
+  viikon unta ottamasta!"
+  Tuop' on virsikäs Vipunen
+  heti herkesi unesta.
+  Tunsi koskevan kovasti,
+  kipeästi kiusaisevan:
+  puri rautaisen korennon,
+  puri päältä mellon rauan;
+  ei tiennyt terästä purra,
+  ei syöä syäntä rauan.
+  Tuossa vanhan Väinämöisen,
+  suun ohella seistessänsä,
+  jalka toinen torkahtavi,
+  vasen jalka vaapahtavi
+  suuhun Antero Vipusen,
+  leukaluulle luikahutti.
+  Heti virsikäs Vipunen
+  avoi suunsa suuremmaksi,
+  leukapielensä levitti,
+  - nieli miehen miekkoinensa,
+  kulahutti kulkkuhunsa
+  tuon on vanhan Väinämöisen.
+  Siinä virsikäs Vipunen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Jo olen jotaki syönyt,
+  syönyt uuhta, syönyt vuohta,
+  syönyt lehmeä mahoa,
+  syönyt karjua sikoa:
+  en ole vielä mointa syönyt,
+  en tämän palan makuista!"
+  Itse vanha Väinämöinen,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Jo taisi tuhoni tulla,
+  hätäpäivä hämmenteä
+  tämän hiien hinkalossa,
+  tämän kalman karsinassa."
+  Arvelee, ajattelevi,
+  miten olla, kuin eleä.
+  Veitsi on vyöllä Väinämöisen,
+  pää visainen veitsessänsä;
+  tuosta hän teki venosen,
+  teki tieolla venosen.
+  Soutelevi, luitelevi
+  suolen päästä suolen päähän,
+  souteli joka solukan,
+  joka supun suikerteli.
+  Vanha virsikäs Vipunen
+  ei tuosta totella ollut.
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  löihen itsensä sepoksi,
+  rakentihe rautioksi;
+  painoi paitansa pajaksi,
+  hiat paian palkehiksi,
+  turkkinsa tuhottimeksi,
+  housut hormiksi rakenti,
+  sukat hormin suulliseksi,
+  polvensa alasimeksi,
+  vasaraksi kyynäspäänsä.
+  Takoa taputtelevi,
+  lyöä lynnähyttelevi;
+  takoi yön lepeämättä,
+  päivän pouahuttamatta
+  vatsassa varaväkevän,
+  mahtipontisen povessa.
+  Silloin virsikäs Vipunen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Mi sinä lienet miehiäsi
+  ja kuka urohiasi?
+  Jo olen syönyt saan urosta,
+  tuhonnut tuhannen miestä,
+  enpä liene mointa syönyt:
+  syet suuhuni tulevat,
+  kekälehet kielelleni,
+  rauan kuonat kulkkuhuni!
+  "Lähe nyt, kumma, kulkemahan,
+  maan paha, pakenemahan,
+  ennenkuin emosi etsin,
+  haen valtavanhempasi!
+  Jos sanon minä emolle,
+  virkan, vierin vanhemmalle,
+  enemp' on emolla työtä,
+  vaiva suuri vanhemmalla,
+  kun poika pahoin tekevi,
+  lapsi anke'in asuvi.
+  "En nyt tuota tunnekana
+  enkä arvoa alusta,
+  mist' olet, hiisi, hingannunna,
+  kusta, turma, tänne tullut
+  puremahan, jäytämähän,
+  syömähän, kaluamahan.
+  Oletko tauti Luojan luoma,
+  surma säätämä Jumalan,
+  vain olet teko tekemä,
+  toisen tuoma, toisen luoma,
+  pantu tänne palkan eestä,
+  rakettu rahan nenästä?
+  "Ollet tauti Luojan luoma,
+  surma säätämä Jumalan,
+  niinp' on luome Luojahani,
+  heitäime Jumalahani:
+  ei Herra hyveä heitä,
+  Luoja ei kaunista kaota.
+  "Kun lienet teko tekemä,
+  pulma toisen pungastama,
+  kyllä saan sukusi tietä,
+  löyän synnyntäsijasi!
+  "Tuolta ennen pulmat puuttui,
+  tuolta taikeat tapahtui:
+  tietomiesten tienohilta,
+  laulumiesten laitumilta,
+  konnien kotisijoilta,
+  taikurien tanterilta;
+  tuolta Kalman kankahilta,
+  maasta manteren sisästä,
+  miehen kuollehen ko'ista,
+  kaonnehen kartanosta;
+  mullista muhajavista,
+  maista liikuteltavista,
+  somerilta pyöriviltä,
+  hiekoilta heliseviltä;
+  notkoilta noroperiltä,
+  soilta sammalettomilta,
+  here'istä hettehistä,
+  läikkyvistä lähtehistä;
+  metsän hiien hinkalosta,
+  viien vuoren vinkalosta,
+  vaaran vaskisen laelta,
+  kuparisen kukkulalta;
+  kuusista kuhisevista,
+  hongista hohisevista,
+  latvasta lahon petäjän,
+  mätäpäistä mäntylöistä;
+  revon rääyntäsijoilta,
+  hirven hiihtokankahilta,
+  kontion kivikolosta,
+  karhun louhikammiosta;
+  Pohjan pitkästä perästä,
+  Lapin maasta laukeasta,
+  ahoilta vesattomilta,
+  mailta kyntämättömiltä;
+  suurilta sotakeoilta,
+  miehentappo-tanterilta,
+  ruohoista rohisevista,
+  hurmehista huuruvista;
+  suurilta meren seliltä,
+  ulapoilta auke'ilta,
+  meren mustista mu'ista,
+  tuhannen sylen syvästä;
+  virroista vihisevistä,
+  palavoista pyörtehistä,
+  Rutjan koskesta kovasta,
+  ve'en vankan vääntehestä;
+  takaisesta taivahasta,
+  poutapilvien periltä,
+  ahavan ajeloteiltä,
+  tuulen tuutimasijoilta.
+  "Sieltäkö sinäki puutuit,
+  sieltä, taikea, tapahuit
+  syämehen syyttömähän,
+  vatsahan viattomahan,
+  syömähän, kaluamahan,
+  puremahan, louhtamahan?
+  "Himmene nyt, Hiien hurtta,
+  raukea, Manalan rakki,
+  lähe pois kohusta, konna,
+  maan kamala, maksoistani,
+  syömästä syänkäpyä,
+  pernoani pehkomasta,
+  vatsoa vanuttamasta,
+  keuhkoloita kiertämästä,
+  napoa navertamasta,
+  ohimoita ottamasta,
+  selkäluita luistamasta,
+  sivuja sivertämästä!
+  "Jos ei minussa miestä liene,
+  niin panen parempiani
+  tämän pulman purkajaksi,
+  kauhean kaottajaksi.
+  "Nostan maasta mannun eukot,
+  pellosta peri-isännät,
+  kaikki maasta miekkamiehet,
+  hiekasta hevoisurohot
+  väekseni, voimakseni,
+  tuekseni, turvakseni
+  tässä työssä työlähässä,
+  tässä tuskassa kovassa.
+  "Kun ei tuostana totelle,
+  vääjänne väheäkänä,
+  nouse, metsä, miehinesi,
+  katajikko, kansoinesi,
+  petäikkö, perehinesi,
+  umpilampi, lapsinesi,
+  sata miestä miekallista,
+  tuhat rauaista urosta
+  tätä hiittä hieromahan,
+  juutasta rutistamahan!
+  "Kun ei tuostana totelle,
+  vääjänne väheäkänä,
+  nouse veestä, veen emäntä,
+  sinilakki, lainehista,
+  hienohelma, hettehestä,
+  puhasmuotoinen, muasta
+  väeksi vähän urohon,
+  miehen pienen miehuueksi,
+  jottei minua syyttä syöä
+  eikä tauitta tapeta!
+  "Kun ei tuostana totelle,
+  vääjänne väheäkänä,
+  kave eukko, luonnon tytti,
+  kave kultainen korea,
+  jok' olet vanhin vaimoloita,
+  ensin emä itselöitä,
+  käy nyt tuskat tuntemahan,
+  hätäpäivät häätämähän,
+  tämä jakso jaksamahan,
+  puutunnainen purkamahan!
+  "Ja kun ei sitä totelle,
+  välttäne väheäkänä,
+  ukko taivahan-napainen,
+  remupilven-reunahinen,
+  tule tänne tarvittaissa,
+  ajaite anottaessa,
+  työt kehnot kerittämähän,
+  rikkonaiset riisumahan
+  miekalla tuliterällä,
+  säilällä säkehisellä!
+  "Lähe nyt, kumma, kulkemahan,
+  maan paha, pakenemahan!
+  Ei täällä sinun sijoa
+  sijankana tarpehella.
+  Muunne muuttaos majasi,
+  etemmä elosijasi,
+  isäntäsi istumille,
+  emäntäsi astumille!
+  "Sitte sinne tultuasi,
+  matkan päähän päästyäsi,
+  tekijäsi tienohille,
+  laittajasi laitumille,
+  laai tunnus tultuasi,
+  salamerkki saatuasi,
+  jyskä kuin ukon jyrynen,
+  välkä kuin tulen välähys!
+  Potkaise pihalta portti,
+  laske lauta ikkunasta,
+  siitä siirräite sisähän,
+  lennä tupruna tupahan!
+  Ota kiinni kinterestä,
+  kai'immasta kantapäästä,
+  isännät perisopesta,
+  emännät ovisopesta!
+  Isännältä silmä kaiva,
+  emännältä pää murota,
+  sormet koukkuhun koverra,
+  väännä päätä väärällehen!
+  "Jos siitä vähän tulisi,
+  lennä kukkona kujalle,
+  kanan lasna kartanolle,
+  rinnoin rikkatunkiolle!
+  Sorra soimelta hevonen,
+  navetasta sarvinauta,
+  sarvet sontahan sovita,
+  häntä laske lattialle,
+  silmät käännä kellellehen,
+  niskat ruttohon rutaise!
+  "Oletko tauti tuulen tuoma,
+  tuulen tuoma, vuon ajama,
+  ahavaisen antelema,
+  vilun ilman viehättämä,
+  mene tuulen tietä myöten,
+  ahavan rekiratoja,
+  ilman puussa istumatta,
+  lepässä lepeämättä
+  vaaran vaskisen laelle,
+  kuparisen kukkulalle,
+  siellä tuulen tuuitella,
+  ahavaisen akkiloia!
+  "Lienet tullut taivahalta,
+  poutapilvien periltä,
+  nouse taasen taivahalle,
+  tuonne ilmoille ylene,
+  pilvihin pirisevihin,
+  tähtihin tärisevihin,
+  tulena palelemahan,
+  säkehinä säikkymähän
+  auringon ajelemilla,
+  kuun kehyen kiertämillä!
+  "Lienet, vieno, veen vetämä,
+  meren aaltojen ajama,
+  niin, vieno, vetehen mennös,
+  alle aaltojen ajaite,
+  mutalinnan liepehille,
+  vesiharjun hartehille,
+  siellä aaltojen ajella,
+  ve'en synkän sylkytellä!
+  "Lienet Kalman kankahalta,
+  ikimennehen majoilta,
+  toki koitellos kotia,
+  noille Kalman kartanoille,
+  multihin muhajavihin,
+  maihin liikuteltavihin,
+  johon on kansa kaatununna,
+  väki vahva vääntynynnä!
+  "Kun liet, tuhma, tuolta tullut,
+  metsän hiien hinkalosta,
+  petäjäisistä pesistä,
+  honkaisista huonehista,
+  niin sinne sinun manoan
+  metsän hiien hinkalohon,
+  honkaisihin huonehisin,
+  petäjäisihin pesihin,
+  sini siellä ollaksesi,
+  kunnes lattiat lahovat,
+  seinähirret sienettyvät,
+  laki päältä laukeavi.
+  "Ja tuonne sinun manoan,
+  tuonne kehnoa kehoitan
+  ukkokontion kotihin,
+  akkakarhun kartanohon,
+  notkoille noroperille,
+  soille räykymättömille,
+  heiluvihin hettehisin,
+  läilyvihin lähtehisin,
+  lampihin kalattomihin,
+  aivan ahvenettomihin.
+  "Et siellä sijoa saane,
+  niin tuonne sinun manoan
+  Pohjan pitkähän perähän,
+  Lapin maahan laukeahan,
+  ahoille vesattomille,
+  maille kyntämättömille,
+  kuss' ei kuuta, aurinkoa
+  eikä päiveä iässä.
+  Siell' on onni ollaksesi,
+  lempi liehaellaksesi:
+  hirvet on puihin hirtettynä,
+  jalot peurat jaksettuna
+  syöä miehen nälkähisen,
+  haukata halun-alaisen.
+  "Ja tuonne sinun manoan,
+  tuonne käsken ja kehoitan
+  Rutjan koskehen kovahan,
+  palavahan pyörtehesen,
+  johon puut pä'in putoovat,
+  perin vierivät petäjät,
+  tyvin syösten suuret hongat,
+  latvoin lakkapäät petäjät.
+  Ui siellä, paha pakana,
+  kosken kuohuja kovia,
+  ve'et väljät väännättele,
+  ve'et ahtahat asuile!
+  "Et siellä sijoa saane,
+  niin tuonne sinun manoan
+  Tuonen mustahan jokehen,
+  Manalan ikipurohon,
+  jost' et pääse päivinäsi,
+  selviä sinä ikänä,
+  kun en pääsne päästämähän,
+  kerinne kerittämähän
+  yheksällä oinahalla,
+  yhen uuhen kantamalla,
+  yheksällä härkäsellä,
+  yhen lehmäsen vasoilla,
+  yheksän oron keralla,
+  yhen tamman varsasilla.
+  "Josp' on kyytiä kysynet,
+  anonet ajohevoista,
+  kyllä mä sulle kyyin laitan
+  ja annan ajohevosen:
+  Hiiess' on hyvä hevonen,
+  punatukka tunturissa,
+  jonka turpa tulta tuiski,
+  nenä varsin valkeata,
+  kaikki on rautaiset kapiot,
+  teräksiset temmottimet;
+  ne jaksaa mäkehen mennä,
+  nousta notkon penkerehen
+  hyvällä hypittäjällä,
+  ajajalla ankaralla.
+  "Kun ei siitä kyllin liene,
+  saaos Hiien hiihtoneuvot,
+  Lemmon leppäiset sivakat,
+  pahalaisen paksu sauva,
+  joilla hiihät Hiien maita,
+  Lemmon lehtoja samoat,
+  hilpotellen Hiien maita,
+  pahan maita paipotellen!
+  Kivi on tiellä poikkipuolin:
+  se poikki porahtakohon,
+  hako tiellä pitkin puolin:
+  tuo kaheksi katketkohon,
+  uros tiellä pystyn puolin:
+  sep' on laitahan lähetä!
+  "Lähe nyt, liika, liikkumahan,
+  mies paha, pakenemahan
+  ennen päivän nousemista,
+  koi-jumalan koittamista,
+  auringon ylenemistä,
+  kukon äänen kuulumista!
+  Nyt on liian liikeaika
+  ja pahan pakenoaika,
+  kuutamainen kulkeasi,
+  valkea vaeltoasi.
+  "Kun et vääjänne välehen,
+  eronne, emotoin rakki,
+  saan minä kokolta kourat,
+  veren juojalta vekarat,
+  linnulta lihan pitimet,
+  havukalta haarottimet,
+  joilla konnat kouristelen,
+  ilkeät iki asetan
+  pään pärisemättömäksi,
+  hengen huokumattomaksi.
+  "Luopui ennen luotu lempo,
+  eksyipä emollinenki
+  tullessa Jumalan tunnin,
+  avun Luojan auetessa:
+  etkö sie, emotoin, eksy,
+  luovu, luonnotoin sikiä,
+  haihu, koira haltiatoin,
+  erkane, emotoin rakki,
+  tämän tunnin tutkaimella,
+  tämän kuuhuen kululla?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  silloin tuon sanoiksi virkki:
+  "Hyvä tääll' on ollakseni,
+  armas aikaellakseni:
+  maksat leiväksi pätevi,
+  marut maksan särpimeksi,
+  keuhkot käypi keitokseksi,
+  rasvat ruoiksi hyviksi.
+  "Asetan alasimeni
+  syvemmin syänlihoille,
+  painan paljani lujemmin
+  paikoille pahemmillenki,
+  ettet pääse päivinäsi,
+  selviä sinä ikänä,
+  kun en saa sanoja kuulla,
+  luoa lempiluottehia,
+  kuulla kyllältä sanoja,
+  tuhansia tutkelmoita.
+  Ei sanat salahan joua
+  eikä luottehet lovehen;
+  mahti ei joua maan rakohon,
+  vaikka mahtajat menevät."
+  Silloin virsikäs Vipunen,
+  tuo vanha varaväkevä,
+  jonk' oli suussa suuri tieto,
+  mahti ponnetoin povessa,
+  aukaisi sanaisen arkun,
+  virsilippahan levitti
+  lauloaksensa hyviä,
+  parahia pannaksensa,
+  noita syntyjä syviä,
+  ajan alkuluottehia,
+  joit' ei laula kaikki lapset,
+  ymmärrä yhet urohot
+  tällä inhalla iällä,
+  katovalla kannikalla.
+  Lauloi synnyt syitä myöten,
+  luottehet lomia myöten,
+  kuinka Luojansa luvalla,
+  kaikkivallan vaatimalla
+  itsestänsä ilma syntyi,
+  ilmasta vesi erosi,
+  veestä manner maatelihe,
+  manterelle kasvut kaikki.
+  Lauloi kuun kuvoannasta,
+  auringon asetannasta,
+  ilman pielten pistännästä,
+  taivosen tähytännästä.
+  Siinä virsikäs Vipunen
+  kyllä lauloi ja osasi!
+  Ei ole kuultu eikä nähty
+  sinä ilmoisna ikänä
+  parempata laulajata,
+  tarkempata taitajata:
+  suu se syyteli sanoja,
+  kieli laski lausehia,
+  kuin on sälkö sääriänsä,
+  ratsu jalkoja jaloja.
+  Lauloi päivät pääksytysten,
+  yhytysten yöt saneli:
+  päätyi päivä kuulemahan,
+  kuu kulta tähyämähän;
+  aallot seisottui selällä,
+  lainehet lahen perällä;
+  puuttui virrat vieremästä,
+  Rutjan koski kuohumasta,
+  vuotamasta Vuoksen koski,
+  joki Juortanin pysähtyi.
+  Siitä vanha Väinämöinen,
+  kun oli sanoja kuullut,
+  saanut kylliksi sanoja,
+  luonut lempiluottehia,
+  rupeavi lähtemähän
+  suusta Antero Vipusen,
+  vatsasta varaväkevän,
+  mahtipontisen povesta.
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Oi sie Antero Vipunen!
+  Ava suusi suuremmaksi,
+  leukapielesi levitä,
+  pääsisin mahasta maalle,
+  kotihini kulkemahan!"
+  Siinä virsikäs Vipunen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Mont' olen syönyt, monta juonut,
+  tuhonnut tuhatlukuja;
+  moint' en vielä konsa syönyt,
+  kuin söin vanhan Väinämöisen!
+  Hyvin laait tultuasi,
+  teet paremmin, kun paloat."
+  Siitä Antero Vipunen
+  irvisti ikeniänsä,
+  avoi suunsa suuremmaksi,
+  leukapielensä levitti.
+  Itse vanha Väinämöinen
+  läksi suusta suuritieon,
+  vatsasta varaväkevän,
+  mahtipontisen povesta;
+  luiskahtavi poies suusta,
+  kaapsahtavi kankahalle,
+  kuin on kultainen orava
+  tahi näätä kultarinta.
+  Läksi siitä astumahan;
+  tuli sepponsa pajahan.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Joko sait sanoja kuulla,
+  luoa lempiluottehia,
+  miten laita lasketahan,
+  perilaita liitetähän,
+  kokkapuut kohennetahan?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Jo nyt sain sa'an sanoja,
+  tuhansia tutkelmoita,
+  sain sanat salasta ilmi,
+  julki luottehet lovesta."
+  Niin meni venonsa luoksi,
+  tieokkaille tehtahille.
+  Sai venonen valmihiksi,
+  laian liitto liitetyksi,
+  peripäähyt päätetyksi,
+  kokkapuut kohotetuksi:
+  veno syntyi veistämättä,
+  laiva lastun ottamatta.
+
+
+
+    Kahdeksastoista runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  arveli, ajattelihe
+  mennä neittä kosjomahan,
+  päätä kassa katsomahan
+  pimeästä Pohjolasta,
+  summasta Sariolasta,
+  Pohjan kuulua tytärtä,
+  Pohjan mointa morsianta.
+  Pani haahen haljakkahan,
+  punaisehen pursipuolen,
+  kokat kullalla kuvasi,
+  hopealla holvaeli.
+  Niin huomenna muutamana,
+  aamulla ani varahin
+  lykkäsi venon vesille,
+  satalauan lainehille
+  kuorikiskoilta teloilta,
+  mäntyisiltä järkälöiltä.
+  Nosti päälle purjepuunsa,
+  veti puuhun purjehia:
+  veti purjehen punaisen,
+  toisen purjehen sinisen;
+  itse laivahan laseikse,
+  aluksehen asteleikse.
+  Läksi merta laskemahan,
+  sinistä sirottamahan.
+  Siinä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Tule nyt purtehen, Jumala,
+  aluksehen, armollinen,
+  väeksi vähän urohon,
+  miehen pienen miehuueksi
+  noilla väljillä vesillä,
+  lake'illa lainehilla!
+  "Tuuittele, tuuli, purtta,
+  aalto, laivoa ajele
+  ilman sormin soutamatta,
+  ve'en kieron rikkomatta,
+  väljille meren selille,
+  ulapalle aukealle!"
+  Annikki hyväniminen,
+  yön tytti, hämärän neiti,
+  pitkän puhtehen pitäjä,
+  aamun valvoja varainen,
+  joutui sotkut sotkemassa,
+  vaattehet viruttamassa
+  päässä portahan punaisen,
+  laajan laiturin laella,
+  nenässä utuisen niemen,
+  päässä saaren terhenisen.
+  Katselevi, kääntelevi
+  ympäri ihalat ilmat,
+  päänsä päälle taivahalle,
+  rannatse meriä myöten:
+  ylähällä päivä paistoi,
+  alahalla aallot välkkyi.
+  Loip' on silmänsä selälle,
+  käänti päätä päivän alle
+  suitse Suomelan joesta,
+  päitse Väinölän vesistä:
+  keksi mustasen merellä,
+  sinervöisen lainehilla.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Mi olet merellä musta,
+  ku sinervä lainehilla?
+  Kun sa ollet hanhikarja
+  tahi armas alliparvi,
+  niin sä lentohon lemaha
+  ylähäksi taivahalle!
+  "Kun ollet lohinen luoto
+  tahi muu kalainen karja,
+  niin sä uimahan pulaha,
+  veäite ve'en sisähän!
+  "Olisit kivinen luoto
+  tahikka vesihakonen,
+  aalto päällesi ajaisi,
+  vesi päälle vierähtäisi."
+  Vene vierivi lähemmä,
+  uusi pursi purjehtivi
+  nenätse utuisen niemen,
+  päitse saaren terhenisen.
+  Annikki hyväniminen
+  jo tunsi venon tulevan,
+  satalauan laiehtivan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Lienet veikkoni venonen
+  elikkä isoni pursi,
+  niin koe kohin kotia,
+  käänny päin omille maille,
+  nenin näihin valkamoihin,
+  perin muille valkamoille!
+  Lienet pursi ventovieras,
+  ulommaksi uiksennellos,
+  vastoin muita valkamoita,
+  perin näihin valkamoihin!"
+  Ei ollut veno kotoinen
+  eikä pursi ventovieras:
+  olipa pursi Väinämöisen,
+  laiva laulajan ikuisen.
+  Jo luoksi lähentelihe,
+  pakinoille painatteli,
+  sanan vieä, toisen tuoa,
+  kolmannen kovin puhua.
+  Annikki hyväniminen,
+  yön tytti, hämärän neiti,
+  purrelta kyselemähän:
+  "Kunne läksit, Väinämöinen,
+  suorihit, suvannon sulho,
+  maan valio, valmistihit?"
+  Tuop' on vanha Väinämöinen
+  puhelevi purrestansa:
+  "Läksin lohta pyytämähän,
+  kuujoa kuettamahan
+  Tuonen mustasta joesta,
+  syvästä saraojasta."
+  Annikki hyväniminen,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Elä tyhjiä valehi,
+  tunnen mie kalanku'unki!
+  Toisinpa isoni ennen,
+  toisin valtavanhempani
+  läksi lohta pyytämähän,
+  taimenta tavottamahan:
+  oli verkkoja venonen,
+  laivan täysi laskimia,
+  siinä nuotat, siinä nuorat,
+  siinä tarpoimet sivulla,
+  atra'imet alla teljon,
+  pitkät sauvoimet perässä.
+  Kunne läksit, Väinämöinen,
+  ulkosit, uvantolainen?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Läksin hanhien hakuhun,
+  kirjasiipien kisahan,
+  kuolasuien korjelohon
+  Saksan salmilta syviltä,
+  ulapoilta auke'ilta."
+  Annikki hyväniminen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tunnen mie toen puhujan
+  ekä keksin kielastajan!
+  Toisinpa isoni ennen,
+  toisin valtavanhempani
+  läksi hanhien ajohon,
+  punasuien puujelohon:
+  jousi oli suuri jäntehessä,
+  vetehessä kaari kaunis,
+  koira musta kahlehissa,
+  kahle kaarehen siottu;
+  rakki juoksi rannan teitä,
+  pennut kiiteli kiviä.
+  Sano totta, Väinämöinen:
+  kunne kuitenki käkesit?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Entä jos minä menisin
+  noihin suurihin sotihin,
+  tasapäihin tappeloihin,
+  joss' on verta säärivarsi,
+  polven korkeus punaista?"
+  Aina Annikki sanovi,
+  tinarinta riukuttavi:
+  "Tunnen mie soanki käynnin!
+  Kun ennen isoni läksi
+  noihin suurihin sotihin,
+  tasapäihin tappeloihin,
+  sata miest' oli soutamassa,
+  tuhat ilman istumassa,
+  nenin jousia nenässä,
+  terin miekat teljopuilla.
+  Sano jo toet totiset,
+  valehettomat, vakaiset:
+  kunne läksit, Väinämöinen,
+  suorihit, suvantolainen?"
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tule, tytti, purteheni,
+  neitonen, venoseheni,
+  niin sanon toet totiset,
+  valehettomat, vakaiset!"
+  Annikki sanan sanovi,
+  tinarinta riuvahutti:
+  "Tuuli sulle purtehesi,
+  ahava venosehesi!
+  Käännän purtesi kumohon,
+  alas keulan keikahutan,
+  jos en saa tosia kuulla,
+  kunne lähteä käkesit,
+  kuulla tarkkoja tosia,
+  valehia viimeisiä."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Toki ma sanon toetki,
+  jos vähän valehtelinki:
+  läksin neittä kosjomahan,
+  impeä anelemahan
+  pimeästä Pohjolasta,
+  summasta Sariolasta,
+  miehen syöjästä sijasta,
+  urohon upottajasta."
+  Annikki hyväniminen,
+  yön tytti, hämärän neito,
+  kun tunsi toet totiset,
+  valehettomat, vakaiset,
+  heitti hunnut huuhtomatta,
+  vaattehet viruttamatta
+  laajan laiturin laelle,
+  päähän portahan punaisen.
+  Käsin vaali vaattehensa,
+  kourin helmansa kokosi,
+  siitä sai samoamahan,
+  heti joutui juoksemahan;
+  tulevi sepon kotihin,
+  itse astuvi pajahan.
+  Tuo oli seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  takoi rautaista rahia,
+  hope'ista huolitteli,
+  kyynärä kyventä päässä,
+  syli syttä hartioilla.
+  Astui Annikki ovelle,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Veli, seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen!
+  Taos mulle sukkulainen,
+  tao sormukset soreat,
+  kahet, kolmet korvakullat,
+  viiet, kuuet vyöllisvitjat,
+  niin sanon toet totiset,
+  valehettomat, vakaiset!"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Kun sanot hyvät sanomat,
+  taon sulle sukkulaisen,
+  taon sormukset soreat,
+  taon ristin rinnoillesi,
+  päällispankasi parannan;
+  sanonet pahat sanomat,
+  rikki murran muinaisetki,
+  tungen päältäsi tulehen,
+  alle ahjoni ajelen."
+  Annikki hyvänimikkö,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!
+  Muistat sa mokomin naia,
+  jonka muinen kihlaelit,
+  varoittelit vaimoksesi!
+  "Takoa yhä taputat,
+  ajan kaiken kalkuttelet;
+  kesän kengität hevoista,
+  talven rautoja rakennat,
+  yön kohennat korjiasi,
+  päivän laait laitioita
+  kulkeaksesi kosihin,
+  päästäksesi Pohjolahan:
+  jo nyt vievät viekkahammat,
+  etevämmät ennättävät,
+  ottavat sinun omasi,
+  anastavat armahasi,
+  vuosin kaksin katsomasi,
+  kolmin vuosin kosjomasi.
+  Jo menevi Väinämöinen
+  selässä meren sinisen
+  kokan kultaisen kuvussa,
+  melan vaskisen varassa
+  pimeähän Pohjolahan,
+  summahan Sariolahan."
+  Tunkihe sepolle tuska,
+  rautiolle raskas tunti:
+  kirposi pihet piosta,
+  vasara käestä vaipui.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Annikki sisarueni!
+  Taon sulle sukkulaisen,
+  taon sormukset soreat,
+  kahet, kolmet korvaskullat,
+  viiet, kuuet vyöllisvitjat:
+  lämmitä kyly metinen,
+  saustuta simainen sauna
+  hienoisilla halkosilla,
+  pienillä pirastehilla!
+  Laai pikkuisen poroa,
+  lipeäistä liuvahuta,
+  millä päätäni pesisin,
+  varruttani valkoaisin
+  sykysyisistä sysistä,
+  taonnoista talvisista!"
+  Annikki hyvänimikkö
+  lämmitti saloa saunan
+  puilla tuulen taittamilla,
+  Ukon ilman iskemillä.
+  Kivet koskesta kokosi,
+  saattoi löylyn lyötäviksi,
+  ve'et lemmen lähtehestä,
+  heraisesta hettehestä.
+  Taittoi vastan varvikosta,
+  lempivastasen lehosta,
+  hauteli metisen vastan
+  metisen kiven nenässä.
+  Laati piimäistä poroa,
+  ytelmäistä saipuata,
+  saipuata säihkyväistä,
+  säihkyväistä, suihkuvaista,
+  sulhon pään pesettimeksi,
+  vartalon valattimeksi.
+  Itse seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  takoi neien tarpehia,
+  päällispankoja paranti
+  yhen kylyn joutuessa,
+  yhen saunan saapuessa;
+  ne työnti tytön kätehen.
+  Tyttö tuon sanoiksi virkki:
+  "Jo nyt saunan saustuttelin,
+  lämmitin kylyn utuisen,
+  hauoin vastat valmihiksi,
+  lempivastat liehautin.
+  Kylve, veikko, kyllältäsi,
+  vala vettä vallaltasi,
+  pese pääsi pellaviksi,
+  silmäsi lumisiruiksi!"
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  kävi itse kylpemähän
+  sekä kylpi kylläksensä,
+  valelihe valkeaksi;
+  pesi silmät sirkeäksi,
+  silmäkulmat kukkeaksi,
+  kaulansa kananmuniksi,
+  koko varren valkeaksi.
+  Tuli saunasta tupahan,
+  - tuli tuntemattomana,
+  kasvot vallan kaunihina,
+  poskipäät punertavina.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:
+  "Annikki sisarueni!
+  Tuo nyt paita palttinainen,
+  kanna vaattehet vakaiset,
+  millä vartta valmistelen
+  sulhoseksi suoritessa!"
+  Annikki hyväniminen
+  toip' on paian palttinaisen
+  hipiälle hiettömälle,
+  iholle alastomalle;
+  siitä kaatiot kapoiset,
+  nuo emosen ompelemat,
+  sivuille syettömille,
+  luien tuntumattomille.
+  Toi siitä sukat sulavat,
+  emon impenä kutomat,
+  säärille säsyttömille,
+  luuttomille pohke'ille;
+  siitä kengät kelvolliset,
+  Saksan saappahat parahat
+  päälle sukkien sulien,
+  emon neinnä neulomien.
+  Haki haljakan sinisen,
+  alta maksankarvallisen,
+  päälle paian palttinaisen,
+  tuon on aivan aivinaisen;
+  siihen sarkakauhtanaisen,
+  veroin neljin vieritetyn,
+  päälle haljakan sinisen,
+  tuon on uuen uutukaisen;
+  tuhatnyplän uuen turkin,
+  saoin kaunoin kaunistetun,
+  päälle sarkakauhtanaisen,
+  tuon veralla vierittämän;
+  vielä vyön on vyöhyställe,
+  kultakirjan kussakkaisen,
+  emon impenä kutoman,
+  kassapäänä kaikuttaman;
+  siitä kirjakintahaiset,
+  kultasuiset sormikkahat,
+  Lapin lapsien latomat,
+  kätösille kaunihille;
+  siitä pystyisen kypärin
+  kultaisille kutrisille,
+  tuon isonsa ostamaisen,
+  sulhaismiesnä suorittaman.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  vaatettihe, valmistihe,
+  pukihe, somistelihe.
+  Sanoi sitte orjallensa:
+  "Valjasta nyt viljo varsa
+  kirjokorjasen etehen
+  lähteäkseni ajohon,
+  mennäkseni Pohjolahan!"
+  Orja tuon sanoiksi virkki:
+  "On meillä oroista kuusi,
+  kauran syöpeä hepoa.
+  Minkä noista valjastaisin?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Sie ota paras oronen:
+  pistä varsa valjahisin,
+  ruskea re'en etehen!
+  Pane kuusi kukkulaista,
+  seitsemän siniotusta
+  vempelille viekumahan,
+  rahkehille raukumahan,
+  jotta kaunot katsahtaisi,
+  impyet ihasteleisi!
+  Kanna tuohon karhun talja
+  päällä istuellakseni,
+  tuopa toinen, turskan talja
+  kirjokorjan katteheksi!"
+  Tuo orja alinomainen,
+  rahan pantu palkkalainen
+  pisti varsan valjahisin,
+  ruskean re'en etehen.
+  Pani kuusi kukkulaista,
+  seitsemän siniotusta
+  vempelille viekumahan,
+  rahkehille raukumahan.
+  Kantoi tuohon karhun taljan
+  istuaksensa isännän,
+  toip' on toisen, turskan taljan
+  kirjokorjan katteheksi.
+  Itse seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  Ukkoa rukoelevi,
+  Pauannetta palvoavi:
+  "Laske, Ukko, uutta lunta,
+  visko hienoa vitiä,
+  lunta korjan luikutella,
+  vitiä re'en vilata!"
+  Laskip' Ukko uutta lunta,
+  viskoi hienoista vitiä;
+  se katti kanervan varret,
+  peitti maalta marjan varret.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  istuikse teräsrekehen;
+  sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Lähe nyt, onni, ohjilleni,
+  Jumala rekoseheni!
+  Onni ei taita ohjaksia,
+  Jumala ei riko rekeä."
+  Otti ohjakset kätehen,
+  siiman toisehen sivalti,
+  heitti siimalla hevoista,
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Lähe nyt, laukki, laskemahan,
+  liinaharja, liikkumahan!"
+  Ajavi hypittelevi
+  meren hietaharjuloita,
+  simasalmien sivutse,
+  leppäharjun hartioitse.
+  Ajoi rannat raksutellen,
+  rannan hiekat helskytellen:
+  somer silmille sirisi,
+  meri parskui parmahille.
+  Ajoi päivän, ajoi toisen,
+  kohta kolmannen ajavi;
+  jo päivänä kolmantena
+  yllättävi Väinämöisen.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Oi on vanha Väinämöinen!
+  Tehkämme sula sovinto,
+  jos on kiistoin kihlonemme,
+  kiistoin käynemme kosissa:
+  ei neittä väellä vieä,
+  vastoin mieltä miehelähän."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Teen minä sulan sovinnon:
+  ei neittä väellä vieä,
+  vastoin mieltä miehelähän.
+  Sille neiti antaminen,
+  kelle mielensä tekevi,
+  pitämättä pitkän kaihon,
+  vihan viikon kantamatta."
+  Ajoivat e'elle siitä
+  matkoansa kumpainenki:
+  pursi juoksi, ranta roikki,
+  oro juoksi, maa jämäsi.
+  Kului aikoa vähäisen,
+  pirahteli pikkaraisen.
+  Jopa haukkui hallikoira,
+  linnan lukki luskutteli
+  pimeässä Pohjolassa,
+  sangassa Sariolassa;
+  hiisti ensin hiljemmältä,
+  harviammalta murahti
+  perän lyöen pientarehen,
+  hännän maahan torkutellen.
+  Sanoi Pohjolan isäntä:
+  "Käyös, tyttö, katsomahan,
+  mitä haukkui hallikoira,
+  luppakorva luikutteli!"
+  Tytti taiten vastaeli:
+  "En joua, isäni kulta:
+  suur' on läävä läänittävä,
+  karja suuri katsottava,
+  paasi paksu jauhettava,
+  jauhot hienot seulottavat;
+  paasi paksu, jauhot hienot,
+  jauhaja vähäväkinen."
+  Hiljan haukkui linnan hiisi,
+  harvoin harmio mureksi.
+  Sanoi Pohjolan isäntä:
+  "Käyös, akka, katsomahan,
+  mitä haukkuvi halikka,
+  linnan luppa luikuttavi!"
+  Akka tuon sanoiksi virkki:
+  "En joua, käkeäkänä:
+  pere on suuri syötettävä,
+  murkinainen suorittava,
+  leipä paksu leivottava,
+  taikina taputettava;
+  leipä paksu, jauhot pienet,
+  leipoja vähäväkinen."
+  Sanoi Pohjolan isäntä:
+  "Ainap' on akoilla kiire,
+  aina työtä tyttärillä,
+  pankollaki paistuessa,
+  vuotehellaki venyissä.
+  Mene, poika, katsomahan!"
+  Poika tuon sanoiksi virkki:
+  "Min' en joua katsomahan:
+  kirves on tylsä tahkottava,
+  pölkky paksu leikattava,
+  pino suuri pilkottava,
+  halko hieno latjattava;
+  pino suuri, halko hieno,
+  pilkkoja vähäväkinen."
+  Aina haukkui linnan hakki,
+  linnan lukki luksutteli,
+  peni julma juhmutteli,
+  saaren vartio valitti
+  perän peltohon sysäten,
+  hännän kääten käppyrähän.
+  Sanoi Pohjolan isäntä:
+  "Ei halli valetta hauku,
+  ikipuol' ei ilman virka,
+  ei se honkihin horise."
+  Kävi itse katsomahan.
+  Astuvi pihalta poikki
+  pellolle perimäiselle,
+  ta'immalle tanhualle.
+  Katsoi koiran suuta myöten,
+  nenävartta valvatteli
+  tuulikunnahan kukutse,
+  leppäharjun hartioitse.
+  Jo näki toen totisen,
+  mitä haukkui hallikoira,
+  maan valio vaikutteli,
+  villahäntä vieretteli:
+  purjehti veno punainen
+  selän puolen Lemmenlahta,
+  kirjokorja kiitelevi
+  maapuolen Simasaloa.
+  Itse Pohjolan isäntä
+  pian pirttihin menevi,
+  alle kattojen ajaikse;
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jo tulevi vierahia
+  selällä meren sinisen:
+  ajetahan kirjokorjin
+  tuon puolen Simasaloa,
+  lasketahan laivoin suurin
+  tämän puolen Lemmenlahta."
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Mistä arpa saatanehe
+  tulevista vierahista?
+  Oi on pieni piikaseni!
+  Pane pihlajat tulehen,
+  puu valio valkeahan!
+  Kun on verta vuotanevi,
+  niin silloin sota tulevi;
+  kunp' on vettä vuotanevi,
+  aina rauhassa elämme."
+  Pohjan piika pikkarainen,
+  neiti nöyrä, käskyläinen,
+  pisti pihlajat tulehen,
+  puun valion valkeahan;
+  eip' on verta vuoakana,
+  eip' on verta eikä vettä:
+  läksi mettä vuotamahan,
+  simoa sirettämähän.
+  Virkkoi Suovakko sopesta,
+  akka vanha vaipan alta:
+  "Puu kun mettä vuotanevi,
+  simoa sirettänevi,
+  niin mi saapi vierahia,
+  se on suuri sulhaiskansa."
+  Siitä Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka, Pohjan tyttö
+  pian pistihe pihalle,
+  kaapsahtihe kartanolle
+  luoen silmänsä selälle,
+  kääten päätä päivän alle.
+  Näki tuolta tuon tulevan,
+  uuen purren purjehtivan,
+  satalauan laiehtivan
+  selän puolen Lemmenlahta;
+  haaksi paistoi haljakalle,
+  punaiselle pursipuoli;
+  mies puhas perässä purren
+  melan vaskisen varassa.
+  Näki juoksevan orosen,
+  vierevän reki punaisen,
+  kirjokorjan kiiättävän
+  maapuolen Simasaloa,
+  kuusin kultaisin käkösin
+  vempelellä kukkumassa,
+  seitsemin siniotuksin
+  rahkehella laulamassa;
+  mies rehevä reen perässä,
+  uros selvä ohjaksissa.
+  Sanoi Pohjolan emäntä,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Kummallenp' on mielit mennä,
+  kun tulevat tahtomahan
+  ikuiseksi ystäväksi,
+  kainaloiseksi kanaksi?
+  "Ken se haahella tulevi,
+  laskevi veno punaisin
+  selän puolen Lemmenlahta,
+  se on vanha Väinämöinen:
+  tuopi laivalla eloa,
+  aluksella aartehia.
+  "Ken se korjalla ajavi,
+  kirjavalla kiiättävi
+  maapuolen Simasaloa,
+  se on seppo Ilmarinen:
+  tuopi tyhjeä valetta,
+  korjan täyen luottehia.
+  "Kunpa tullahan tupahan,
+  tuop' on tuopilla simoa,
+  kanna kaksikorvaisella;
+  työnnä tuoppi sen kätehen,
+  kellen on mieli mennäksesi!
+  Anna Väinölän ukolle,
+  ku tuo haahella hyvyyttä,
+  aluksella aartehia!"
+  Tuop' on kaunis Pohjan tyttö,
+  tuo osasi noin sanoa:
+  "Oi on maammo, kantajani,
+  oi emo, ylentäjäni!
+  En mene osan hyvyylle
+  enkä miehen mielevyylle,
+  menenp' on otsan hyvyylle,
+  varren kaiken kauneuulle.
+  Eikä neittä ennenkänä
+  ei ole myötynä eloihin;
+  neiti on ilman antaminen
+  Ilmariselle sepolle,
+  ku on sampuen takonut,
+  kirjokannen kalkutellut."
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Ohoh lasta lampahutta!
+  Menet seppo Ilmarille,
+  vaahtiotsalle varaksi,
+  sepon hurstin huuhtojaksi,
+  sepon pään pesettimeksi!"
+  Tyttö tuohon vastoavi,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mene en Väinölän ukolle,
+  ikivanhalle varaksi:
+  vaiva vanhasta tulisi,
+  ikävä iällisestä."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  oli eellä ennättäjä.
+  Ajoi purtensa punaisen,
+  laski haahen haljakkaisen
+  teloille teräksisille,
+  vaskisille valkamoille;
+  itse tungeikse tupahan,
+  alle kattojen ajaikse.
+  Siinä lausui lattialta,
+  oven suusta, alta orren,
+  sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Tuletko minulle, neiti,
+  ikuiseksi ystäväksi,
+  polviseksi puolisoksi,
+  kainaloiseksi kanaksi?"
+  Tuopa kaunis Pohjan tytti
+  itse ennätti sanoa:
+  "Joko sie venosen veistit,
+  joko laait laivan suuren
+  kehrävarteni muruista,
+  kalpimeni kappaleista?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Jo laain hyvänki laivan,
+  veistin ankaran venosen,
+  jok' on tuulessa tukeva
+  ja varava vastasäällä
+  halki aaltojen ajella,
+  selät vetten seurustella:
+  kuplina kohotteleikse,
+  lumpehina luikahaikse
+  poikki Pohjolan vesien,
+  lakkipäien lainehien."
+  Tuopa kaunis Pohjan tytti
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "En kiitä meristä miestä,
+  aallonlaskija-urosta:
+  tuuli vie merellä mielen,
+  aivot särkevi ahava.
+  Enkä taia tullakana,
+  en tulla minä sinulle
+  ikuiseksi ystäväksi,
+  kainaloiseksi kanaksi,
+  sun sijan levittäjäksi,
+  päänalaisen laskijaksi."
+
+
+
+    Yhdeksästoista runo
+
+
+  Siitä seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  itse tungeikse tupahan,
+  kaivaikse katoksen alle.
+  Tuotihin simoa tuoppi,
+  mettä kannu kannettihin
+  seppo Ilmarin kätehen.
+  Seppo tuon sanoiksi virkki:
+  "En ennen sinä ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  juone näitä juomisia,
+  kuin ma saan nähä omani,
+  onko valmis valvattini,
+  valmis valvateltavani."
+  Tuop' on Pohjolan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Vaiv' on suuri valvatissa,
+  vaiva valvateltavassa:
+  jalk' on kesken kenkimistä,
+  toinen vieläki kesempi.
+  Äsken on valmis valvattisi,
+  oike'in otettavasi,
+  kun sa kynnät kyisen pellon,
+  käärmehisen käännättelet
+  ilman auran astumatta,
+  vaarnojen värisemättä.
+  Senpä Hiisi ennen kynti,
+  Lempo varsinki vakoili
+  vaarnasilla vaskisilla,
+  auralla tuliterällä;
+  oma poikani poloinen
+  heitti kesken kyntämättä."
+  Silloin seppo Ilmarinen
+  meni neitonsa tupahan.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Yön tyttö, hämärän neito!
+  Muistatko ajan mokoman,
+  kun kuvasin uuen sammon,
+  kirjokannen kalkuttelin?
+  Sie vannoit ikivalasi
+  eessä julkisen Jumalan,
+  alla kasvon kaikkivallan,
+  tullaksesi toivottelit mulle,
+  miehelle hyvälle,
+  ikuiseksi ystäväksi,
+  kainaloiseksi kanaksi:
+  nyt ei äiti annakana,
+  työnnä mulle tyttöänsä
+  kyntämättä kyisen pellon,
+  käärmehisen kääntämättä."
+  Antoi morsian apua,
+  työnti neito neuvokkia:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen!
+  Aura kultainen kuvoa,
+  hope'inen huolittele!
+  Sillä kynnät kyisen pellon,
+  käärmehisen käännättelet."
+  Tuop' on seppo Ilmarinen
+  kullan ahjohon asetti,
+  hopeansa lietsimehen,
+  tuosta aurasen takovi.
+  Takoi rautaiset talukset,
+  teräksiset säärystimet,
+  ne on päällensä pukevi,
+  säärillensä säätelevi;
+  rautapaitahan paneikse,
+  teräsvöihin vyöteleikse,
+  otti rautarukkasensa,
+  nouti kintahat kiviset.
+  Sai siitä tulisen ruunan,
+  valjasti hyvän hevosen,
+  läksi pellon kynnäntähän,
+  vainion vakoantahan.
+  Näki päitä pyöriviä,
+  raivoja ratisevia.
+  Sanovi sanalla tuolla:
+  "Hoi mato, Jumalan luoma!
+  Kuka nosti nokkoasi,
+  kenpä käski ja kehoitti
+  päätä pystössä piteä,
+  kaulan vartta kankeata?
+  Pois nyt tieltä poikellaite,
+  tungeite kulohon, kurja,
+  alas kursohon kuoite,
+  heilauta heinikkohon!
+  Josp' on tuolta pääsi nostat,
+  Ukko pääsi särkenevi
+  nuolilla teräsnenillä,
+  rakehilla rautaisilla."
+  Siitä kynti kyisen pellon,
+  akoeli maan matoisen,
+  nosti kyitä kynnökselle,
+  käärmehiä käännökselle.
+  Sanoi tuolta tultuansa:
+  "Jo nyt kynnin kyisen pellon,
+  vakoelin maan matoisen,
+  käärmehisen käännättelin.
+  Joko tyttö työnnetähän,
+  annetahan ainoiseni?"
+  Tuop' on Pohjolan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Äsken neiti annetahan,
+  tyttö täältä työnnetähän,
+  kun sa tuonet Tuonen karhun,
+  suistanet suen Manalan
+  tuolta Tuonelan salosta,
+  Manalan majan periltä;
+  sata on saanut suistamahan,
+  tullut ei yhtänä takaisin."
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  meni neitonsa tupahan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Työ minulle määrättihin:
+  suistoa suet Manalan,
+  Tuonen karhut tuoakseni
+  tuolta Tuonelan salosta,
+  Manalan majan periltä."
+  Antoi morsian apua,
+  työnti neito neuvokkia:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen!
+  Teräksestä tehkös suitset,
+  päitset rauasta rakenna
+  yhellä vesikivellä,
+  kolmen kosken kuohumilla!
+  Niillä tuonet Tuonen karhut,
+  suistanet suet Manalan."
+  Siitä seppo Ilmarinen,
+  akoja iän-ikuinen,
+  teräksestä suitti suitset,
+  päitset rauasta rakenti
+  yhellä vesikivellä,
+  kolmen kosken kuohumilla.
+  Kävi siitä suistamahan;
+  itse noin sanoiksi virkki:
+  "Ututyttö Terhenetär!
+  Seulo seulalla utua,
+  terhenistä tepsuttele
+  viljan vierimäsijoille,
+  jottei kuule kulkevaksi
+  eik' on eestäni pakene!"
+  Sai sutosen suitsi-suuhun,
+  karhun rautakahlehesen
+  tuolta Tuonen kankahalta,
+  sinisen salon sisästä.
+  Sanoi tuolta tultuansa:
+  "Anna, akka, tyttäresi!
+  Jo olen tuonut Tuonen karhun,
+  suistanut suen Manalan."
+  Tuop' on Pohjolan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Äsken alli annetahan,
+  sinisotka suoritahan,
+  kun saat suuren suomuhauin,
+  liikkuvan kalan lihavan,
+  tuolta Tuonelan joesta,
+  Manalan alantehesta
+  ilman nuotan nostamatta,
+  käsiverkon kääntämättä.
+  Sata on saanut pyytämähän,
+  tullut ei yhtänä takaisin."
+  Jopa tuskiksi tulevi,
+  läylemmäksi lankeavi.
+  Meni neitonsa tupahan,
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Työ minulle määrättihin
+  aina entistä parempi:
+  saa'a suuri suomuhauki,
+  liikkuva kala lihava,
+  Tuonen mustasta joesta,
+  Manalan ikipurosta
+  verkotoinna, nuotatoinna,
+  ilman muutta pyy'yksettä."
+  Antoi morsian apua,
+  työnti neito neuvokkia:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!
+  Ellös olko milläskänä!
+  Taop' on tulinen kokko,
+  vaakalintu valke'inen!
+  Sillä saanet suuren hauin,
+  liikkuvan kalan lihavan,
+  Tuonen mustasta joesta,
+  Manalan alantehesta."
+  Se on seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  takovi kokon tulisen,
+  vaakalinnun valke'isen;
+  kourat rauasta kuvasi,
+  teräksestä temmottimet,
+  siiviksi venehen vieret.
+  Itse siiville yleni,
+  selkähän sijoittelihe,
+  kokon kynkkäluun nenille.
+  Siitä neuvoi kokkoansa,
+  vaakalintua varoitti:
+  "Kokkoseni, lintuseni!
+  Menes lennä, kunne käsken:
+  Tuonen mustalle joelle,
+  Manalan alantehelle!
+  Iske suuri suomuhauki,
+  liikkuva kala lihava!"
+  Tuo kokko, komea lintu,
+  lenteä lekuttelevi;
+  lenti hauin pyyäntähän,
+  hirmuhampahan hakuhun,
+  tuonne Tuonelan joelle,
+  Manalan alantehelle.
+  Yksi siipi vettä viisti,
+  toinen taivasta tapasi,
+  kourat merta kuopaeli,
+  nokka luotoja lotaisi.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  lähtevi haroamahan
+  tuota Tuonelan jokea,
+  kokko luona vahtimahan.
+  Vetehinen veestä nousi,
+  koppoi kiinni Ilmarisen.
+  Kokko niskahan kohahti,
+  Vetehisen päätä väänti,
+  polki päätä pohjemmaksi,
+  kohti mustia mutia.
+  Jo tulevi Tuonen hauki,
+  ve'en koira vengottavi.
+  Ei ole hauki pienen pieni
+  eikä hauki suuren suuri:
+  kieli kahta kirvesvartta,
+  hampahat haravan varren,
+  kita kolmen kosken verta,
+  selkä seitsemän venehen.
+  Tahtoi seppoa tavata,
+  syöä seppo Ilmarisen.
+  Tuli kokko kouotellen,
+  isketellen ilman lintu.
+  Eik' ole kokko pienen pieni
+  eikä aivan suuren suuri:
+  suu sen on satoa syltä,
+  kita kuusi koskellista,
+  kieli kuutta keihäsvartta,
+  kynnet viittä viikatetta.
+  Keksi suuren suomuhauin,
+  liikkuvan kalan lihavan,
+  iskevi kaloa tuota,
+  vasten suomuja sukaisi.
+  Silloin suuri suomuhauki,
+  liikkuja kala lihava,
+  painavi kokon kynimen
+  alle selvien vesien.
+  Niin kokko kohotteleikse,
+  ilmahan ylenteleikse:
+  nosti mustia muria
+  päälle selvien vesien.
+  Liiteleikse, laateleikse;
+  toki toisesti kokevi.
+  Yhen iski kynsiänsä
+  hauin hirmun hartioihin,
+  ve'en koiran koukkuluihin;
+  toisen iski kynsiänsä
+  vuorehen teräksisehen,
+  rautaisehen kalliohon.
+  Kilpestyi kivestä kynsi,
+  kalpistihe kalliosta:
+  jo hauki sukeltelihe,
+  ve'en venkale vetihe
+  kynsistä kokon kynimen,
+  vaakalinnun varpahista,
+  - jälet kynnen kylkiluilla,
+  halennehet hartioilla.
+  Siitä kokko rautakoura
+  kivastihe vielä kerran;
+  siivet välkkyi valkeana,
+  silmät selvänä tulena:
+  saip' on hauin kynsihinsä,
+  ve'en koiran kourihinsa.
+  Nosti suuren suomuhauin,
+  ve'en venkalan veälti
+  alta aaltojen syvien
+  päälle selvien vesien.
+  Niinp' on kokko rautakoura
+  kerrallansa kolmannella
+  toki saapi Tuonen hauin,
+  liikkuvan kalan lihavan,
+  tuosta Tuonelan joesta,
+  Manalan alantehesta:
+  ei vesi ve'elle tullut
+  hauin suuren suomuloista,
+  ilma ei ilmalle hajaisnut
+  kokon suuren höyhenistä.
+  Siitä kokko rautakoura
+  kantoi suuren suomuhauin
+  oksalle omenatammen,
+  päähän lakkapään petäjän.
+  Siinä maisteli makua,
+  viilti halki hauin vatsan,
+  riipoeli rintapäätä,
+  pään on varsin poikki pahkoi.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Oi sinua, kurja kokko!
+  Mikä lienet lintujasi,
+  ku ollet otuksiasi,
+  kun nyt maistelit makua,
+  viillit halki hauin vatsan,
+  kanssa riivoit rintapäätä,
+  pään on varsin poikki pahkoit!"
+  Tuop' on kokko rautakoura
+  siitä syäntyi lentämähän.
+  Ylös ilmahan kohosi
+  pitkän pilven rannan päälle:
+  pilvet liikkui, taivot naukui,
+  ilman kannet kallistihe,
+  katkesi Ukolta kaari,
+  kuulta sarviset sakarat.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  itse kantoi pään kaloa
+  anopille antehiksi.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tuoss' onpi ikuinen tuoli
+  hyvän Pohjolan tupahan."
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Jo nyt kynnin kyiset pellot,
+  vakoelin maat matoiset,
+  suistelin suet Manalan,
+  Tuonen karhut kahlestutin;
+  sain on suuren suomuhauin,
+  liikkuvan kalan lihavan,
+  tuosta Tuonelan joesta,
+  Manalan alantehesta.
+  Joko nyt neiti annetahan,
+  tyttö täältä työnnetähän?"
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Pahoinpa sinäki laait,
+  kun sa päätä poikki pahkoit,
+  laskit halki hauin vatsan,
+  vielä riivoit rintapäätä,
+  kanssa maistelit makua."
+  Silloin seppo Ilmarinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei saalis viatta saa'a
+  paikoilta paremmiltana,
+  saati Tuonelan joesta,
+  Manalan alantehesta.
+  Joko on valmis valvattini,
+  valmis valvateltavani?"
+  Sanoi Pohjolan emäntä,
+  itse lausui ja nimesi:
+  "Jo on valmis valvattisi,
+  valmis valvateltavasi!
+  Annettava on alliseni,
+  sorsaseni suorittava
+  Ilmariselle sepolle
+  ikuiseksi istujaksi,
+  polviseksi puolisoksi,
+  kainaloiseksi kanaksi."
+  Olipa lapsi lattialla.
+  Lauloi lapsi lattialta:
+  "Jo tuli tuville näille
+  liika lintu linnahamme.
+  Lenti kokko koillisesta,
+  halki taivahan havukka;
+  siipi iski ilman äärtä,
+  toinen lainetta lakaisi,
+  pursto merta pyyhätteli,
+  päähyt taivoa tapasi.
+  Katseleikse, käänteleikse,
+  liiteleikse, laateleikse;
+  liiti miesten linnan päälle,
+  nokalla kolistelevi;
+  miesten linna rautakatto:
+  ei siihen sisälle pääsnyt.
+  "Katseleikse, käänteleikse,
+  liiteleikse, laateleikse.
+  Liiti naisten linnan päälle,
+  nokalla kolistelevi;
+  naisten linna vaskikatto:
+  ei siihen sisälle pääsnyt.
+  "Katseleikse, käänteleikse,
+  liiteleikse, laateleikse.
+  Liiti neitten linnan päälle,
+  nokalla kolistelevi;
+  neitten linna liinakatto:
+  jo siihen sisälle pääsi!
+  "Liiti linnan patsahalle,
+  siitä laskihe laelle;
+  liikahutti linnan lauan,
+  istui linnan ikkunalle,
+  seinälle selinäsulka,
+  satasulka salvoimelle.
+  "Katselevi kassapäitä,
+  tukkapäitä tunnusteli,
+  neitiparvesta parasta,
+  kassapäistä kaunihinta,
+  hele'intä helmipäistä,
+  kukkapäistä kuuluisinta.
+  "Siitä kokko kouraisevi,
+  havulintu haivertavi:
+  iski parvesta parahan,
+  sorsajoukosta somimman,
+  hele'immän, hempe'immän,
+  verevimmän, valke'imman.
+  Senpä iski ilman lintu,
+  kynsi pitkä piirrällytti,
+  ku oli pysty pään piolta
+  sekä varrelta valittu,
+  sulkasiltahan sulavin,
+  hienukaisin höyheniltä."
+  Siitä Pohjolan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mistä tiesit, teltamoinen,
+  kuulit, kultainen omena,
+  tämän neien kasvavaksi,
+  tukan liina liikkuvaksi?
+  Huohtiko hopeat neien,
+  neien kullat sinne kuului,
+  sinne paistoi meiän päivät,
+  meiän kuuhuet kumotti?"
+  Lausui lapsi lattialta,
+  vasta kasvava karehti:
+  "Siitä tiesi teltamoinen,
+  onnen myyrä tien osasi
+  neien kuuluhun kotihin,
+  kaunihisen kartanohon:
+  hyvä oli isosta huuto
+  laivan suuren laskennalta,
+  emosta sitäi parempi
+  leivän paksun paistannalta,
+  vehnäleivän leivonnalta,
+  vierahan ravitsennalta.
+  "Siitä tiesi teltamoinen,
+  äkkioutoinen älysi
+  neien nuoren nousneheksi,
+  impyen ylenneheksi:
+  kun kävi pihatse kerran,
+  astui aittojen alatse
+  varsin aamulla varahin,
+  aivan aika-huomenessa,
+  noki nousi nuoraisesti,
+  savu paksusti pakeni
+  neien kuulusta ko'ista,
+  kasvavaisen kartanosta;
+  neiti oli itse jauhamassa,
+  kivenpuussa kiikkumassa:
+  kivenpuu käkenä kukkui,
+  laklana kiven lapatta,
+  kiven siili sirkkusena,
+  kivi helmenä heläsi.
+  "Kävi siitä toisen kerran,
+  astui pellon pientaretse:
+  neiti oli mataramaalla,
+  keikkui keltakankahilla,
+  paineli punapatoja,
+  keitti keltakattiloita.
+  "Kävi kerran kolmannenki
+  neien akkunan alatse,
+  kuuli neitosen kutovan,
+  pirta käessä piukkoavan:
+  sukkulainen suikahteli
+  kuin kärppä kiven kolossa,
+  pirkaeli pirran pii'it
+  kuin on tikka puun kylessä,
+  käärilauta käännähteli
+  kuin orava oksapuussa."
+  Siitä Pohjolan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kutti, kutti, neitoseni!
+  Enkö jo sanonut aina:
+  elä kuusissa kukahu,
+  elä laula laksoloissa,
+  näytä kaulan kaarevuutta,
+  käsivarren valkeutta,
+  ripeyttä rinnan nuoren,
+  muun on muo'on muhkeutta!
+  "Kaiken syystä syyättelin,
+  keikutin tämän kesosen,
+  jop' on kerkeän keväimen,
+  jopa toisen toukoaian:
+  laatiomme piilopirtti,
+  pienet piiloikkunaiset,
+  neien kangasta kutoa,
+  neljin niisin niukutella,
+  ettei kuule Suomen sulhot,
+  Suomen sulhot, maan kosijat!"
+  Lausui lapsi lattialta,
+  kaksiviikkoinen kajahui:
+  "Helppo on hepo salata,
+  sorajouhi suojaella,
+  paha on neitonen salata,
+  hivus pitkä piilotella.
+  Laatisit kivisen linnan
+  keskelle meren seläistä
+  siellä piikoja pi'ellä,
+  kanojasi kasvatella,
+  eip' on piile piiat siellä,
+  eipä impyet ylene,
+  ettei pääse suuret sulhot,
+  suuret sulhot, maan kosijat,
+  miehet pystyisin kypärin,
+  heposet teräskape'in."
+  Itse vanha Väinämöinen
+  alla päin, pahoilla mielin
+  kotihinsa kulkiessa
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi minua, mies kuluista,
+  kun en tuota tuntenunna,
+  naia nuorella iällä,
+  etsiä elon ajalla!
+  Kaikkiansa se katuvi,
+  joka nuorta naimistansa,
+  lasna lapsen saamistansa,
+  pienenä perehtimistä."
+  Siinä kielti Väinämöinen,
+  epäsi suvantolainen
+  vanhan nuorta noutamasta,
+  kaunista käkeämästä;
+  kielti uimasta uhalla,
+  veikan vettä soutamasta,
+  kilvoin neittä kosjomasta
+  toisen, nuoremman keralla.
+
+
+
+    Kahdeskymmenes runo
+
+
+  Mitä nyt laulamme lajia,
+  kuta virttä vieretämme?
+  Tuota laulamme lajia,
+  tuota virttä vieretämme:
+  noita Pohjolan pitoja,
+  jumalisten juominkia.
+  Viikon häitä hankittihin,
+  valmistettihin varoja
+  noilla Pohjolan tuvilla,
+  Sariolan salvoksilla.
+  Mitä tuohon tuotettihin
+  ja kuta veätettihin,
+  Pohjan pitkihin pitoihin,
+  suuren joukon juominkihin
+  rahvahan ravitsemiksi,
+  joukon suuren syöttämiksi?
+  Kasvoi härkä Karjalassa,
+  sonni Suomessa lihosi;
+  ei ollut suuri eikä pieni,
+  olihan oikea vasikka!
+  Hämehessä häntä häilyi,
+  pää keikkui Kemijoella;
+  sata syltä sarvet pitkät,
+  puoltatoista turpa paksu.
+  Viikon kärppä kääntelihe
+  yhen kytkyen sijalla;
+  päivän lenti pääskyläinen
+  härän sarvien väliä,
+  hätäisesti päähän pääsi
+  keskenä levähtämättä.
+  Kuun juoksi kesäorava
+  häpähältä hännän päähän
+  eikä päähän pääsnytkänä,
+  ensi kuussa ennättänyt.
+  Sepä vallatoin vasikka,
+  sonni suuri suomalainen,
+  Karjalasta kaimattihin
+  Pohjan pellon pientarelle.
+  Sata miestä sarviloista,
+  tuhat turvasta piteli
+  härkeä taluttaessa,
+  Pohjolahan tuotaessa.
+  Härkä käyä källeröitti
+  Sariolan salmen suussa,
+  syöpi heinät hettehestä,
+  selkä pilviä siveli.
+  Eikä ollut iskijätä,
+  maan kamalan kaatajata
+  Pohjan poikien lu'ussa,
+  koko suuressa su'ussa,
+  nuorisossa nousevassa
+  eikä varsin vanhastossa.
+  Tulipa ukko ulkomainen,
+  Virokannas karjalainen.
+  Hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Malta, malta, härkä parka,
+  kun tulen kurikan kanssa,
+  kamahutan kangellani
+  sun, katala, kallohosi:
+  tok' et toisena kesänä
+  kovin käännä kärseäsi,
+  tölläytä turpoasi
+  tämän pellon pientarella,
+  Sariolan salmen suussa!"
+  Läksi ukko iskemähän,
+  Virokannas koskemahan,
+  Palvoinen pitelemähän.
+  Härkä päätä häiläytti,
+  mustat silmänsä mulisti:
+  ukko kuusehen kavahti,
+  Virokannas vitsikkohon,
+  Palvoinen pajun sekahan!
+  Etsittihin iskijätä,
+  sonnin suuren sortajata
+  kaunihista Karjalasta,
+  Suomen suurilta tiloilta,
+  vienosta Venäjän maasta,
+  Ruotsin maasta rohkeasta,
+  Lapin laajoilta periltä,
+  Turjan maasta mahtavasta;
+  etsittihin Tuonelasta,
+  Manalasta, maanki alta.
+  Etsittihin, eipä löytty,
+  haettihin, ei havaittu.
+  Etsittihin iskijätä,
+  katsottihin kaatajata
+  selvältä meren selältä,
+  lake'ilta lainehilta.
+  Mies musta merestä nousi,
+  uros umpilainehista,
+  aivan selvältä selältä,
+  ulapalta aukealta.
+  Ei tuo ollut suurimpia
+  eikä aivan pienimpiä:
+  alle maljan maata mahtui,
+  alle seulan seisomahan.
+  Se oli ukko rautakoura,
+  rauankarva katsannolta;
+  päässä paatinen kypärä,
+  jaloissa kiviset kengät,
+  veitsi kultainen käessä,
+  varsi vasken-kirjavainen.
+  Saip' on siitä iskijänsä,
+  tapasipa tappajansa,
+  Suomen sonni sortajansa,
+  maan kamala kaatajansa.
+  Heti kun näki eränsä,
+  ruhtoi niskahan rutosti:
+  sorti sonnin polvillensa,
+  kylen maahan kyykähytti.
+  Saiko paljo saalihiksi?
+  Saanut ei paljo saalihiksi:
+  sata saavia lihoa,
+  sata syltä makkarata,
+  verta seitsemän venettä,
+  kuuta kuusi tynnyriä
+  noihin Pohjolan pitoihin,
+  Sariolan syöminkihin.
+  Tupa oli tehty Pohjolassa,
+  tupa laitto, pirtti suuri,
+  sivulta yheksän syltä,
+  päästä seitsentä leveä.
+  Kukko kun laessa lauloi,
+  ei sen ääni maahan kuulu;
+  penin haukunta perässä
+  ei kuulu ovehen asti.
+  Tuop' on Pohjolan emäntä
+  liikkui sillan liitoksella,
+  laahoi keskilattialla.
+  Arvelee, ajattelevi:
+  "Mistäpä olutta saamme,
+  taarit taiten laittelemme
+  näille häille hankkimille,
+  pioille pi'ettäville?
+  En tieä tekoa taarin
+  enkä syntyä olosen."
+  Olipa ukko uunin päällä.
+  Lausui ukko uunin päältä:
+  "Ohrasta oluen synty,
+  humalasta julkijuoman,
+  vaikk' ei tuo ve'että synny
+  eikä tuimatta tuletta.
+  "Humala, Remusen poika,
+  piennä maahan pistettihin,
+  kyynä maahan kynnettihin,
+  viholaisna viskottihin
+  vierehen Kalevan kaivon,
+  Osmon pellon penkerehen.
+  Siitä nousi nuori taimi,
+  yleni vihanta virpi;
+  nousi puuhun pienoisehen,
+  kohen latvoa kohosi.
+  "Onnen ukko ohran kylvi
+  Osmon uuen pellon päähän.
+  Ohra kasvoi kaunihisti,
+  yleni ylen hyvästi
+  Osmon uuen pellon päässä,
+  kaskessa pojan Kalevan.
+  "Oli aikoa vähäisen,
+  jo huuhui humala puusta,
+  ohra lausui pellon päästä,
+  vesi kaivosta Kalevan:
+  'Milloin yhtehen yhymme,
+  konsa toinen toisihimme?
+  Yksin on elo ikävä,
+  kahen, kolmen kaunoisampi.'
+  "Osmotar, oluen seppä,
+  Kapo, kaljojen tekijä,
+  otti ohrasen jyviä,
+  kuusi ohrasen jyveä,
+  seitsemän humalan päätä,
+  vettä kauhoa kaheksan;
+  niin pani pa'an tulelle,
+  laittoi keiton kiehumahan.
+  Keitti ohraista olutta
+  kerkeän kesäisen päivän
+  nenässä utuisen niemen,
+  päässä saaren terhenisen,
+  puisen uuen uurtehesen,
+  korvon koivuisen sisähän.
+  "Sai oluen panneheksi,
+  ei saanut hapanneheksi.
+  Arvelee, ajattelevi,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  'Mitä tuohon tuotanehe
+  ja kuta katsottanehe
+  oluelle happaimeksi,
+  kaljalle kohottimeksi?'
+  "Kalevalatar, kaunis neiti,
+  se on sormilta sorea,
+  aina liukas liikunnolta,
+  aina kengältä kepeä,
+  liikkui sillan liitoksella,
+  keikkui keskilattialla
+  yhtä, toista toimitellen
+  kahen kattilan kesellä.
+  Näki puikon lattialla:
+  poimi puikon lattialta.
+  "Katselevi, kääntelevi:
+  'Mitä tuostaki tulisi
+  Kavon kaunihin käsissä,
+  hyvän immen hyppysissä,
+  jos kannan Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin?'
+  "Kantoipa Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin.
+  Kapo kaksin kämmeninsä,
+  hykerti käsin molemmin
+  molempihin reisihinsä:
+  syntyi valkea orava.
+  "Noin se neuvoi poikoansa,
+  oravaistansa opasti:
+  'Oravainen, kummun kulta,
+  kummun kukka, maan ihana!
+  Juokse tuonne, kunne käsken,
+  kunne käsken ja kehoitan:
+  mieluisahan Metsolahan,
+  tarkkahan Tapiolahan!
+  Nouse puuhun pienoisehen,
+  taiten tarhalatvaisehen,
+  jottei kokko kouraiseisi
+  eikä iskis' ilman lintu!
+  Tuo'os kuusesta käpyjä,
+  petäjästä helpehiä,
+  ne kanna Kavon kätehen,
+  oluehen Osmottaren!'
+  "Osasi orava juosta,
+  pöyhtöhäntä pyörähellä,
+  pian juosta matkan pitkän,
+  välehen välit samota,
+  salon poikki, toisen pitkin,
+  kolmannen vähän vitahan
+  mieluisahan Metsolahan,
+  tarkkahan Tapiolahan.
+  "Näki kolme korpikuusta,
+  neljä pienoista petäätä;
+  nousi kuusehen norolla,
+  petäjähän kankahalla.
+  Eikä kokko kouraisnunna,
+  iskenynnä ilman lintu.
+  "Katkoi kuusesta käpyjä,
+  petäjästä päitä lehvän.
+  Kävyt kätki kynsihinsä,
+  kääräisi käpälihinsä;
+  ne kantoi Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin.
+  "Kapo pisti kaljahansa,
+  Osmotar oluehensa:
+  eip' ota olut hapata,
+  juoma nuori noustaksensa.
+  "Osmotar, oluen seppä,
+  Kapo, kaljojen tekijä,
+  ainakin ajattelevi:
+  'Mitä tuohon tuotanehe
+  oluelle happaimeksi,
+  kaljalle kohottimeksi?'
+  "Kalevatar, kaunis neiti,
+  se on sormilta sorea,
+  aina liukas liikunnolta,
+  aina kengältä kepeä,
+  liikkui sillan liitoksella,
+  keikkui keskilattialla
+  yhtä, toista toimitellen
+  kahen kattilan kesellä.
+  Näki lastun lattialla:
+  poimi lastun lattialta.
+  "Katselevi, kääntelevi:
+  'Mitä tuostaki tulisi
+  Kavon kaunihin käsissä,
+  hyvän immen hyppysissä,
+  jos kannan Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin?'
+  "Kantoipa Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin.
+  Kapo kaksin kämmeninsä,
+  hykerti käsin molemmin
+  molempihin reisihinsä:
+  syntyi näätä kultarinta.
+  "Niin se neuvoi nääteänsä,
+  orpolastansa opasti:
+  'Näätäseni, lintuseni,
+  rahankarva kaunoiseni!
+  Mene tuonne, kunne käsken,
+  kunne käsken ja kehoitan:
+  kontion kivikololle,
+  metsän karhun kartanolle,
+  jossa karhut tappelevat,
+  kontiot kovin elävät!
+  Kourin hiivoa kokoa,
+  käsin vaahtea valuta,
+  se kanna Kavon kätehen,
+  tuo olallen Osmottaren!'
+  "Jopa taisi näätä juosta,
+  rinta kulta riehätellä.
+  Pian juoksi matkan pitkän,
+  välehen välit samosi,
+  joen poikki, toisen pitkin,
+  kolmannen vähän vitahan
+  kontion kivikololle,
+  karhun louhikammiolle.
+  Siellä karhut tappelevat,
+  kontiot kovin elävät
+  rautaisella kalliolla,
+  vuorella teräksisellä.
+  "Valui vaahti karhun suusta,
+  hiiva hirveän kiasta:
+  käsin vaahtea valutti,
+  kourin hiivoa kokosi;
+  sen kantoi Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin.
+  "Osmotar oluehensa,
+  Kapo kaatoi kaljahansa:
+  ei ota olut hapata,
+  mehu miesten puurakoia.
+  "Osmotar, oluen seppä,
+  Kapo, kaljojen tekijä,
+  ainakin ajattelevi:
+  'Mitä tuohon tuotanehe
+  oluelle happaimeksi,
+  kaljalle kohottimeksi?'
+  "Kalevatar, kaunis neiti,
+  tyttö sormilta sorea,
+  aina liukas liikunnolta,
+  aina kengältä kepeä,
+  liikkui sillan liitoksella,
+  keikkui keskilattialla
+  yhtä, toista toimitellen
+  kahen kattilan välillä.
+  Näki maassa palkoheinän:
+  poimi maasta palkoheinän.
+  "Katselevi, kääntelevi:
+  'Mitä tuostaki tulisi
+  Kavon kaunihin käsissä,
+  hyvän immen hyppysissä,
+  jos kannan Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin?'
+  "Kantoipa Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin.
+  Kapo kaksin kämmeninsä,
+  hykerti käsin molemmin
+  molempihin reisihinsä:
+  mehiläinen siitä syntyi.
+  "Niin se neuvoi lintuansa,
+  mehiläistänsä opasti:
+  'Mehiläinen, lintu liukas,
+  nurmen kukkien kuningas!
+  Lennä tuonne, kunne käsken,
+  kunne käsken ja kehoitan:
+  saarelle selälliselle,
+  luo'olle merelliselle!
+  Siell' on neiti nukkununna,
+  vyö vaski valahtanunna,
+  sivulla simainen heinä,
+  mesiheinä helmassansa.
+  Tuo simoa siivessäsi,
+  kanna mettä kaavussasi
+  heleästä heinän päästä,
+  kukan kultaisen kuvusta;
+  se kanna Kavon kätehen,
+  tuo olallen Osmottaren!'
+  "Mehiläinen, lintu liukas,
+  jopa lenti jotta joutui.
+  Pian lenti matkan pitkän,
+  välehen välit lyhenti,
+  meren poikki, toisen pitkin,
+  kolmannen vähän vitahan
+  saarehen selällisehen,
+  luotohon merellisehen.
+  Näki neien nukkunehen,
+  tinarinnan riutunehen
+  nurmelle nimettömälle,
+  mesipellon pientarelle,
+  kupehella kultaheinä,
+  vyöllänsä hopeaheinä.
+  "Kasti siipensä simahan,
+  sulkansa mesi sulahan
+  helevässä heinän päässä,
+  kukan kultaisen nenässä;
+  sen kantoi Kavon kätehen,
+  hyvän immen hyppysihin.
+  "Osmotar oluehensa,
+  Kapo pisti kaljahansa:
+  siit' otti olut hapata,
+  siitä nousi nuori juoma
+  puisen uuen uurtehessa,
+  korvon koivuisen sisässä;
+  kuohui korvien tasalle,
+  ärjyi päällen äyrähien,
+  tahtoi maahan tyyräellä,
+  lattialle lasketella.
+  "Oli aikoa vähäisen,
+  pirahteli pikkaraisen.
+  Joutui juomahan urohot,
+  Lemminkäinen liiatenki:
+  juopui Ahti, juopui Kauko,
+  juopui veitikkä verevä
+  oluelta Osmottaren,
+  kaljalta Kalevattaren.
+  "Osmotar, oluen seppä,
+  Kapo, kaljojen tekijä,
+  hän tuossa sanoiksi virkki:
+  'Voi, poloinen, päiviäni,
+  kun panin pahan oluen,
+  tavattoman taarin laitoin:
+  ulos korvosta kohosi,
+  lattialle lainehtivi!'
+  "Punalintu puusta lauloi,
+  rastas räystähän rajalta:
+  'Ei ole pahaoloinen,
+  on juoma hyväoloinen,
+  tynnyrihin tyhjettävä,
+  kellarihin käytettävä
+  tynnyrissä tammisessa,
+  vaskivannetten sisässä.'
+  "Se oli oluen synty,
+  kalevaisten kaljan alku;
+  siitä sai hyvän nimensä,
+  siitä kuulun kunniansa,
+  kun oli hyväoloinen,
+  hyvä juoma hurskahille:
+  pani naiset naurusuulle,
+  miehet mielelle hyvälle,
+  hurskahat iloitsemahan,
+  hullut huppeloitsemahan."
+  Siitä Pohjolan emäntä,
+  kun kuuli oluen synnyn,
+  koki vettä suuren korvon,
+  uuen puisen puolellensa,
+  siihen ohria oloksi
+  ja paljo humalan päitä.
+  Alkoi keitteä olutta,
+  väkivettä väännätellä
+  uuen puisen uurtehessa,
+  korvon koivuisen sisässä.
+  Kuut kiviä kuumettihin,
+  kesät vettä keitettihin,
+  salot puita poltettihin,
+  kaivot vettä kannettihin:
+  jo salot saristui puista,
+  veet väheni lähtehistä
+  olosia pantaessa,
+  kaljoja kyhättäessä
+  Pohjan pitkiksi pioiksi,
+  hyvän joukon juomingiksi.
+  Savu saarella palavi,
+  tuli niemen tutkaimella.
+  Nousipa savu sakea,
+  auer ilmahan ajoihe
+  tuimilta tulisijoilta,
+  varavilta valke'ilta:
+  täytti puolen Pohjan maata,
+  kaiken Karjalan sokisti.
+  Kansa kaikki katsahtavi,
+  katsahtavi, kaivahtavi:
+  "Mistäpä savunen saapi,
+  auer ilmahan ajaikse?
+  Pienikö soan savuksi,
+  suuri paimosen paloksi."
+  Tuop' on äiti Lemminkäisen
+  aivan aamulla varahin
+  läksi vettä lähteheltä;
+  näkevi savun sakean
+  pohjoisilla maailmoilla.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Nuo onpi soan savuja,
+  varsin vainovalke'ita!"
+  Itse Ahti Saarelainen,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  katseleikse, käänteleikse.
+  Arvelee, ajattelevi:
+  "Josp' on kaalan katsomahan,
+  likeltä tähystämähän,
+  mistä tuo savunen saapi,
+  auer ilman täyttelevi,
+  oisiko soan savuja,
+  noita vainovalke'ita."
+  Kaaloi Kauko katsomahan
+  savun syntymäsijoa:
+  ei ollut soan tulia
+  eikä vainovalke'ita;
+  olipa oluttulia,
+  kaljankeitto-valke'ita
+  Sariolan salmen suulla,
+  niemen kaiskun kainalossa.
+  Siinä Kauko katselevi ...
+  Silmä karsas Kaukon päässä,
+  silmä karsas, toinen kiero,
+  suu vähiten väärällänsä.
+  Virkki viimein katsellessa,
+  poikki salmesta sanovi:
+  "Oi armas anoppiseni,
+  Pohjan ehtoisa emäntä!
+  Laitapa oluet oivat,
+  keitä kaljat kelvolliset
+  juotavaksi joukon suuren,
+  Lemminkäisen liiatenki
+  noissa häissänsä omissa
+  kera nuoren tyttäresi!"
+  Sai olonen valmihiksi,
+  mehu miesten juotavaksi.
+  Pantihin olut punainen,
+  kalja kaunis käytettihin
+  maan alle makoamahan
+  kivisessä kellarissa,
+  tammisessa tynnyrissä,
+  tapin vaskisen takana.
+  Siitä Pohjolan emäntä
+  laittoi keitot kiehumahan,
+  kattilat kamuamahan,
+  riehtilät remuamahan.
+  Leipoi siitä leivät suuret,
+  suuret talkkunat taputti
+  hyvän rahvahan varaksi,
+  joukon suuren syötäviksi
+  Pohjan pitkissä pioissa,
+  Sariolan juomingissa.
+  Saipa leivät leivotuksi,
+  talkkunat taputetuksi.
+  Kului aikoa vähäisen,
+  pirahteli pikkaraisen:
+  olut tykki tynnyrissä,
+  kalja keikkui kellarissa:
+  "Kun nyt juojani tulisi,
+  lakkijani laittauisi,
+  kunnollinen kukkujani,
+  laaullinen laulajani!"
+  Etsittihin laulajata,
+  laaullista laulajata,
+  kunnollista kukkujata,
+  kaunista karehtijata:
+  lohi on tuotu laulajaksi,
+  hauki kunnon kukkujaksi.
+  Ei lohessa laulajata,
+  hauissa karehtijata:
+  lohen on leuat longallahan,
+  hauin hampahat hajalla.
+  Etsittihin laulajata,
+  laaullista laulajata,
+  kunnollista kukkujata,
+  kaunista karehtijata:
+  lapsi on tuotu laulajaksi,
+  poika kunnon kukkujaksi.
+  Ei lapsessa laulajata,
+  kuolasuussa kukkujata:
+  lapsen kiel' on kimmeltynnä,
+  kielen kanta kammeltunna.
+  Uhkasi olut punainen,
+  noitueli nuori juoma
+  nassakassa tammisessa,
+  tapin vaskisen takana:
+  "Kun et laita laulajata,
+  laaullista laulajata,
+  kunnollista kukkujata,
+  kaunista karehtijata,
+  potkin poikki vanteheni,
+  ulos pohjani porotan!"
+  Silloin Pohjolan emäntä
+  pani kutsut kulkemahan,
+  airuhut vaeltamahan.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ohoh piika pikkarainen,
+  orjani alinomainen!
+  Kutsu rahvasta kokohon,
+  miesten joukko juominkihin!
+  Kutsu kurjat, kutsu köyhät,
+  sokeatki, vaivaisetki,
+  rammatki, rekirujotki!
+  Sokeat venehin soua,
+  rammat ratsahin ajele,
+  rujot re'in remmätellös!
+  "Kutsu kaikki Pohjan kansa
+  ja kaikki Kalevan kansa,
+  kutsu vanha Väinämöinen
+  lailliseksi laulajaksi!
+  Elä kutsu Kaukomieltä,
+  tuota Ahti Saarelaista!"
+  Tuop' on piika pikkarainen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Miks' en kutsu Kaukomieltä,
+  yhtä Ahti Saarelaista?"
+  Tuop' on Pohjolan emäntä
+  sanan vastaten sanovi:
+  "Siks' et kutsu Kaukomieltä,
+  tuota lieto Lemminkäistä,
+  kun on kaikitse toraisa,
+  aivan tarkka tappelija;
+  tehnyt on häissäki häpeät,
+  pitoloissa pillat suuret,
+  nauranut pyhäiset piiat
+  pyhäisissä vaattehissa."
+  Tuop' on piika pikkarainen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mistä tieän Kaukomielen,
+  jotta heitän kutsumatta?
+  En tunne Ahin kotia,
+  Kaukomielen kartanoa."
+  Sanoi Pohjolan emäntä,
+  itse lausui ja nimesi:
+  "Hyvin tunnet Kaukomielen,
+  tuon on Ahti Saarelaisen:
+  Ahti saarella asuvi,
+  veitikkä vesien luona,
+  laajimman lahen sivulla,
+  Kaukoniemen kainalossa."
+  Tuop' on piika pikkarainen,
+  raataja rahan-alainen,
+  kantoi kutsut kuusialle,
+  keruhut kaheksialle.
+  Kutsui kaiken Pohjan kansan
+  ja kaiken Kalevan kansan,
+  nuotki hoikat huonemiehet,
+  kaitakauhtanat kasakat.
+  Yks' on aino Ahti poika,
+  - senp' on heitti kutsumatta.
+
+
+
+    Yhdeskolmatta runo
+
+
+  Tuop' on Pohjolan emäntä,
+  Sariolan vaimo vanha,
+  oli ulkona olija,
+  askareillansa asuja.
+  Kuului suolta ruoskan roiske,
+  rannalta re'en ratina.
+  Loi silmänsä luotehelle,
+  käänti päätä päivän alle,
+  arvelee, ajattelevi:
+  "Mi tämä väki väjyvi
+  minun, raukan, rannoilleni?
+  Suurtako sotaväkeä?"
+  Kaaloi tuota katsomahan,
+  likeltä tähyämähän:
+  ei ollut sotaväkeä;
+  oli suuri sulhaiskansa,
+  vävy keskellä väkeä,
+  hyvän rahvahan raossa.
+  Itse Pohjolan emäntä,
+  Sariolan vaimo vanha,
+  kun tunsi vävyn tulevan,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Luulin tuulen tuulevaksi,
+  pinon pystyn viereväksi,
+  meren rannan roikkivaksi,
+  someren karehtivaksi.
+  Kaaloin tuota katsomahan,
+  likeltä tähyämähän;
+  eipä tuuli tuullutkana,
+  pino pysty vierrytkänä,
+  meren ranta rauennunna,
+  someret karehtinunna:
+  vävyni väki tulevi,
+  saoin kaksin käänteleikse!
+  "Mistä mä vävyni tunnen,
+  vävyni väen seasta?
+  Tuttu on vävy väestä,
+  tuttu tuomi muista puista,
+  tammi virpivarpasista,
+  kuuhut taivahan tähistä.
+  "Vävy on mustalla orolla,
+  niinkuin syövällä suella,
+  kantavalla kaarnehella,
+  lentävällä lievehellä;
+  kuusi kultasirkkulaista
+  vempelellä kukkumassa,
+  seitsemän siniotusta
+  rahkehella laulamassa."
+  Kuuluvi kumu kujasta,
+  aisan kalke kaivotieltä:
+  jo vävy pihalle saapi,
+  vävyn kansa kartanolle.
+  Vävy on keskellä väkeä,
+  hyvän rahvahan raossa,
+  ei ole varsin eellimäisnä
+  eikä aivan jälkimäisnä.
+  "Pois, pojat, ulos, urohot,
+  pihalle, pitimmät miehet,
+  rinnuksia riistamahan,
+  rahkehia raastamahan,
+  aisoja alentamahan,
+  tuomahan vävy tupahan!"
+  Juoksevi vävyn oronen,
+  kirjokorja kiiättävi
+  pitkin appelan pihoa.
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Oi sie orja, palkkalainen,
+  kylän kaunoinen kasakka!
+  Ottaos vävyn oronen,
+  lasketellos laukkiotsa
+  vaskisista valjahista,
+  tinaisista rinnuksista,
+  rahaisista rahkehista,
+  vesaisista vempelistä!
+  Viekösi vävyn oronen,
+  talutellos taitavasti
+  sulkkuisista suitsiloista,
+  päitsistä hopeapäistä
+  piehtaroille pehme'ille,
+  tasaiselle tanterelle,
+  vienolle vitilumelle,
+  maalle maionkarvaiselle!
+  "Juottaos vävyni varsa
+  lähisestä lähtehestä,
+  joka seisovi sulana,
+  heraisena herhettävi
+  alla kullan kuusen juuren,
+  alla pensivän petäjän!
+  "Apata vävyni varsa
+  koropasta kultaisesta,
+  vaskisesta vakkasesta
+  pestyin ohrin, lestyin leivin,
+  keitetyin kesäisin vehnin,
+  survotuin suvirukihin!
+  "Vie siitä vävyn oronen
+  soimelle sopimmaiselle,
+  ylimäiselle sijalle,
+  ta'impahan tanhuahan!
+  Sito'os vävyn oronen
+  kultaisista koltsasista
+  rautaisehen renkaisehen,
+  patvisehen patsaisehen!
+  Pankosi vävyn orolle
+  kappa kauroja etehen,
+  toinen heinän helpehiä,
+  kolmas ruumenen muruja!
+  "Sukios vävyn oronen
+  mursunluisella sualla,
+  jottei karva katkeaisi,
+  sorajouhi sorkahtaisi!
+  Kattaos vävyn oronen
+  loimella hope'isella,
+  kuomikolla kultaisella,
+  vanumalla vaskisella!
+  "Kylän poiat, kyyhkyläiset!
+  Viekätte vävy tupahan,
+  hivuksin hatuttomana,
+  käen kintahattomana!
+  "Vuotas katselen vävyä,
+  jos sopii vävy tupahan
+  ilman uksen ottamatta,
+  pihtipuolen purkamatta,
+  kamanan korottamatta,
+  kynnyksen alentamatta,
+  soppiseinän sortamatta,
+  multahirren muuttamatta!
+  "Ei mahu vävy tupahan,
+  hyvä lahja laipiohon
+  ilman uksen ottamatta,
+  pihtipuolen purkamatta,
+  kamanan korottamatta,
+  kynnyksen alentamatta,
+  soppiseinän sortamatta,
+  multahirren muuttamatta:
+  vävy on päätänsä pitempi,
+  korvallista korkeampi.
+  "Kamanat kohottukohot
+  lakin päästä laskematta,
+  kynnykset alentukohot
+  kengän kannan koskematta,
+  pihtipuolet välttyköhöt,
+  ovet ilman auetkohot
+  tullessa vävyn tupahan,
+  astuessa aimo miehen!
+  "Kiitos kaunoisen Jumalan,
+  jo saapi vävy sisähän!
+  Vuotas katsahan tupoa,
+  silmeän tuvan sisähän,
+  onko täällä pöyät pesty,
+  lavitsat vesin valeltu,
+  siivottu sileät sillat,
+  lautalattiat la'aistu!
+  "Katselen tätä tupoa
+  - enkä tuota tunnekana,
+  mistä puist' on pirtti tehty,
+  mistä suoja tänne saatu,
+  kusta seinät seisotettu
+  sekä lattiat laottu.
+  "Sivuseinä on siilin luista,
+  periseinä peuran luista,
+  oviseinä osman luista,
+  kamana karitsan luista.
+  "Orret on omenapuista,
+  patsas puista patviloista,
+  luaslauat lumpehista,
+  laki lahnan suomuksista.
+  "Rahi on rauasta rakettu,
+  lautsat Saksan laahkoloista,
+  pöytä kullan kirjoiteltu,
+  silta silkillä silattu.
+  "Uuni vaskesta valettu,
+  pankko paasista hyvistä,
+  kiukoa meren kivistä,
+  karsina Kalevan puista."
+  Sulho tungeikse tupahan,
+  alle kattojen ajaikse.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Terve tänneki, Jumala,
+  alle kuulun kurkihirren,
+  alle kaunihin katoksen!"
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Terve, terve tultuasi
+  tänne pienehen tupahan,
+  matalaisehen majahan,
+  honkaisehen huonehesen,
+  petäjäisehen pesähän!
+  "Ohoh orjapiikaseni,
+  kylän pantu palkkalainen!
+  Tuopa tulta tuohen päässä,
+  temmo tervaksen nenässä
+  katsellakseni vävyä,
+  nähäkseni sulhon silmät,
+  sinisetkö vai punaiset
+  vaiko vaatevalkeuiset!"
+  Orjapiika pikkarainen,
+  kylän pantu palkkalainen,
+  toip' on tulta tuohosessa,
+  tempoi tulta tervaksessa.
+  "Tuli on tuohinen rämäkkä,
+  savu musta tervaksinen,
+  vävyn silmät saastuttaisi,
+  mustuttais' ihanan muo'on:
+  tuopa tulta tuohuksella,
+  vahasella valkeaista!"
+  Orjapiika pikkarainen,
+  kylän pantu palkkalainen,
+  toip' on tulta tuohuksella,
+  vahasella valkeaista.
+  Valkea savu vahainen,
+  tuli kirkas tuohuksinen,
+  valotti vävyltä silmät,
+  kirkasti vävyltä kasvot.
+  "Jo näen vävyni silmät:
+  ei siniset, ei punaiset
+  eikä vaatevalkeuiset;
+  meren on vaahen valkeuiset,
+  meren ruo'on ruskeuiset,
+  meren kaislan kauneuiset.
+  "Kylän poiat, kyyhkyläiset!
+  Viekätte tätä vävyä
+  isoimmille istuimille,
+  ylimäisille sijoille,
+  selin seineä sinistä,
+  pä'in pöyteä punaista,
+  kohin kutsuvierahia,
+  rinnoin rahvahan remua!"
+  Siitä Pohjolan emäntä
+  syötti, juotti vierahia,
+  syötti suin sulassa voissa,
+  kourin kuorekokkaroissa
+  noita kutsuvierahia,
+  vävyänsä liiatenki.
+  Olipa lohta luotasilla,
+  sivulla sianlihoa,
+  kupit kukkuraisillansa,
+  va'it varpelaitehilla
+  syöä kutsuvierahien
+  ja vävysen liiatenki.
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "Oi sie piika pikkarainen!
+  Tuop' on tuopilla olutta,
+  kanna kaksikorvaisella
+  noille kutsuvierahille,
+  vävylleni liiatenki!"
+  Tuop' on piika pikkarainen,
+  raataja rahan-alainen,
+  antoi tuopin totta tehä,
+  viisivantehen vikoa,
+  huuhtoa humalan parrat,
+  vaahen parrat valkoella
+  noilta kutsuvierahilta
+  ja vävyltä liiatenki.
+  Mitä nyt olut osasi,
+  virkki viisivantehinen,
+  kun oli luona laulajansa,
+  kunnollinen kukkujansa?
+  Olipa vanha Väinämöinen,
+  virren ponsi polvu'inen,
+  laaullisna laulajana,
+  parahana taitajana.
+  Ensin ottavi olutta,
+  siitä tuon sanoiksi virkki:
+  "Olukkainen, juomukkainen!
+  Elä miestä jouten juota!
+  Laita miehet laulamahan,
+  kultasuut on kukkumahan!
+  Isännät imehtelevät,
+  emännät ajattelevat:
+  joko on laulut lauennehet,
+  ilokielet kirvonnehet,
+  vai panin pahan oluen,
+  juoksuttelin juoman kehnon,
+  kun ei laula laulajamme,
+  hyreksi hyvät runomme,
+  kuku kultavierahamme,
+  iloitse ilokäkemme?
+  "Kukas tässä kukkunevi,
+  kenpä kielin laulanevi
+  näissä Pohjolan pioissa,
+  Sariolan juomingissa?
+  Eipä tässä lautsat laula,
+  kun ei lautsan istujaiset,
+  lattiat ei lausahtele,
+  kun ei lattian kävijät;
+  eikä ikkunat iloitse,
+  kun ei ikkunan isännät,
+  eikä pöykä pöyän ääret,
+  kun ei pöyän äärelliset,
+  ei ne reppänät remuile,
+  kun ei reppänän alaiset."
+  Oli lapsi lattialla,
+  maitoparta pankon päässä.
+  Lausui lapsi lattialta,
+  poika pankolta pakisi:
+  "En ole iso iältä,
+  vahva varren kasvannolta,
+  vaan kuitenki kaikitenki,
+  jos ei muut lihavat laula,
+  miehet paksummat pajaha,
+  verevämmät vierettele,
+  niin mä laulan, laiha poika,
+  poika kuiva, kuikuttelen;
+  laulan laihoilta lihoilta,
+  kupehilta kuuttomilta
+  tämän iltamme iloksi,
+  päivän kuulun kunniaksi."
+  Olipa ukko uunin päällä.
+  Tuopa tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei ole lasten laululoista,
+  kurjien kujerteloista:
+  valehia lasten laulut,
+  tyhjiä tytärten virret!
+  Anna virsi viisahalle,
+  laulu lautsan istujalle!"
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Onko tässä nuorisossa,
+  koko suuressa su'ussa,
+  ken panisi käen kätehen,
+  ha'an toisehen hakahan
+  ja saisi sanelemahan,
+  laikahtaisi laulamahan
+  päivän päätyvän iloksi,
+  illan kuulun kunniaksi?"
+  Sanoi ukko uunin päältä:
+  "Ei ole tässä ennen kuultu,
+  ei ole kuultu eikä nähty
+  sinä ilmoisna ikänä
+  parempata laulajata,
+  tarkempata taitajata,
+  kuin mitä minä kujerrin,
+  lauleskelin lapsempana,
+  laulelin lahen vesillä,
+  kajahtelin kankahilla,
+  kukkuelin kuusikoilla,
+  sanelin salometsillä.
+  "Ääni oli suuri ja sorea,
+  säveleni sangen kaunis:
+  se silloin jokena juoksi,
+  vesivirtana vilisi,
+  kulki kuin lyly lumella,
+  purjelaiva lainehilla.
+  Vaan en nyt sanoa saata,
+  tuot' en tarkoin tunnekana,
+  mikä sorti suuren äänen,
+  äänen armahan alenti:
+  ei se nyt jokena juokse,
+  lainehina lailattele,
+  on kuin karhi kannostossa,
+  hangella havupetäjä,
+  reki rannan hiekkasilla,
+  vene kuivilla kivillä."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Kun ei toista tullekana
+  kerallani laulamahan,
+  yksin lähtenen runoille,
+  laikahtanen laulamahan:
+  kun olen luotu laulajaksi,
+  sattunut sanelijaksi,
+  en kysy kylästä tietä,
+  päätä virren vierahalta."
+  Siitä vanha Väinämöinen,
+  virren ponsi polvu'inen,
+  istuihen ilon teolle,
+  laulutyölle työntelihe,
+  ilovirret vieressänsä,
+  saatavillansa sanaset.
+  Lauloi vanha Väinämöinen,
+  sekä lauloi jotta taitoi:
+  ei sanat sanoihin puutu,
+  virret veisaten vähene;
+  ennen kalliot kiviä,
+  umpilammit lumpehia.
+  Siinä lauloi Väinämöinen,
+  pitkin iltoa iloitsi.
+  Naiset kaikki naurusuulla,
+  miehet mielellä hyvällä
+  kuuntelivat, kummeksivat
+  Väinämöisen väännätystä,
+  kun oli kumma kuulijanki,
+  ime ilmankin olijan.
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  virkki virtensä lopulla:
+  "Mitäpä minusta onpi
+  laulajaksi, taitajaksi!
+  En minä mitänä saata,
+  en kuhunkana kykene.
+  Oisi Luoja laulamassa,
+  suin sulin sanelemassa!
+  Luoja laulun lauleleisi,
+  lauleleisi, taiteleisi.
+  "Laulaisi meret mesiksi,
+  meren hiekat hernehiksi,
+  meren mullat maltahiksi,
+  suoloiksi meren someret,
+  lehot laajat leipämaiksi,
+  ahovieret vehnämaiksi,
+  mäet mämmikakkaroiksi,
+  kalliot kananmuniksi.
+  "Lauleleisi, taiteleisi,
+  saneleisi, saatteleisi,
+  laulaisi tähän talohon
+  läävät täysi lähtemiä,
+  kujat täysi kukkapäitä,
+  ahot maion antajia,
+  sata sarven kantajata,
+  tuhat tuojoa utaren.
+  "Lauleleisi, taiteleisi,
+  saneleisi, saatteleisi
+  isännille ilvesturkit,
+  emännille verkaviitat,
+  tyttärille ummiskengät,
+  pojille punaiset paiat.
+  "Annap' ainaki, Jumala,
+  toisteki, totinen Luoja,
+  näin näissä elettäväksi,
+  toiste toimieltavaksi
+  näissä Pohjolan pioissa,
+  Sariolan juomingissa,
+  oloset jokena juosta,
+  me'et virtana vilata
+  näissä Pohjolan tuvissa,
+  Sariolan salvoksissa,
+  jotta päivin lauleltaisi,
+  illoin tehtäisi iloa
+  iällä tämän isännän,
+  elinajalla emännän!
+  "Pankohon Jumala palkan,
+  Luoja koston kostakohon
+  isännälle pöyän päähän,
+  emännällen aittahansa,
+  pojillen apajaveelle,
+  kangaspuihin tyttärille,
+  jottei konsana katuisi,
+  vuonna toisna voikahtaisi
+  näitä pitkiä pitoja,
+  suuren joukon juominkia!"
+
+
+
+    Kahdeskolmatta runo
+
+
+  Kun oli kyllin häitä juotu,
+  pi'etty pitoja noita,
+  häitä Pohjolan tuvilla,
+  pitoja Pimentolassa,
+  sanoi Pohjolan emäntä
+  Ilmariselle, vävylle:
+  "Mit' istut, isosukuinen,
+  maan valio, valvattelet?
+  Istutko ison hyvyyttä
+  vai emonko armautta
+  vaiko pirtin valkeutta,
+  naimakansan kauneutta?
+  "Et istu ison hyvyyttä,
+  et emosen armautta
+  etkä pirtin puhtautta,
+  naimakansan kauneutta:
+  istut impesi hyvyyttä,
+  neien nuoren armautta,
+  valvattisi valkeutta,
+  kassapääsi kauneutta.
+  "Sulho, viljon veljyeni!
+  Vuotit viikon, vuota vielä!
+  Ei ole valmis valvattisi,
+  suorinut ikisopusi:
+  puol' on päätä palmikolla,
+  puoli palmikoitsematta.
+  "Sulho, viljon veljyeni!
+  Vuotit viikon, vuota vielä!
+  Ei ole valmis valvattisi,
+  suorinut ikisopusi:
+  yks' on hiema hiemoitettu,
+  toinen hiemoiteltavana.
+  "Sulho, viljon veljyeni!
+  Viikon vuotit, vuota vielä!
+  Ei ole valmis valvattisi,
+  suorinut ikisopusi:
+  vast' on jalka kengitetty,
+  toinen kengiteltävänä.
+  "Sulho, viljon veljyeni!
+  Viikon vuotit, vuota vielä!
+  Ei ole valmis valvattisi,
+  suorinut ikisopusi:
+  käsi on toinen kinnastettu,
+  toinen kinnasteltavana.
+  "Sulho, viljon veljyeni!
+  Viikon vuotit, et väsynyt:
+  valmis on nyt valvattisi,
+  suoriunut sorsasesi.
+  "Mene jo myöten, myöty neiti,
+  kanssa, kaupattu kananen!
+  Jo nyt on liittosi likellä,
+  kovin läsnä lähtöaika,
+  kun on viejä vieressäsi,
+  ottajaisesi ovilla:
+  oro suitsia purevi,
+  reki neittä vuottelevi.
+  "Oltua rakas rahoihin,
+  käpäs kättä antamahan,
+  kiivas kihlan ottelohon,
+  sormuksen sovittelohon,
+  ole nyt rakas rekehen,
+  kiivas kirjokorjasehen,
+  käpäs käymähän kylähän
+  sekä sievä lähtemähän!
+  "Etpä äijän, nuori neiti,
+  kahen puolesi katsellut,
+  yli pääsi ymmärrellyt,
+  jos te'it ka'utun kaupan,
+  iän kaiken itkemisen,
+  vuoet voikerrehtamisen,
+  kun läksit isosi koista,
+  siirryit syntymäsijoilta,
+  luota ehtoisen emosi,
+  kantajasi kartanoilta.
+  "Mi oli sinun eleä
+  näillä taattosi tiloilla!
+  Kasvoit kukkana kujilla,
+  ahomailla mansikkana.
+  Nousit voille vuotehelta,
+  maioille makoamasta,
+  venymästä vehnäsille,
+  pettäjäisille pehusta.
+  Kun et voinut voita syöä,
+  silpaisit sianlihoa.
+  "Ei ollut huolta ollenkana,
+  ajatusta aioinkana:
+  annoit huolla honkasien,
+  ajatella aiaksien,
+  surra suolla suopetäjän,
+  kangaskoivun kankahalla.
+  Itse liehuit lehtyisenä,
+  perhosena pyörähtelit,
+  marjana emosi mailla,
+  vaapukkana vainiolla.
+  "Lähet nyt talosta tästä,
+  menet toisehen talohon,
+  toisehen emon alahan,
+  perehesen vierahasen.
+  Toisin siellä, toisin täällä,
+  toisin toisessa talossa!
+  Toisin siellä torvet soivat,
+  toisin ukset ulvaisevat,
+  toisin vierevät veräjät,
+  sanovat saranarauat.
+  "Et osaa ovissa käyä,
+  veräjissä vieretellä
+  talon tyttären tavalla;
+  et tunne puhua tulta
+  etkä liettä lämmitteä
+  talon miehen mieltä myöten.
+  "Niinkö luulit, neito nuori,
+  niinkö tiesit jotta luulit,
+  luulit yöksi lähteväsi,
+  päivällä paloavasi?
+  Etpä yöksi lähtenynnä,
+  etkä yöksi, et kaheksi:
+  jopa jou'uit viikommaksi,
+  kuuksi päiväksi katosit,
+  iäksi ison majoilta,
+  elinajaksi emosi.
+  Askelt' on piha pitempi,
+  kynnys hirttä korkeampi
+  sinun toiste tullessasi,
+  kerran kertaellessasi."
+  Neito parka huokaeli,
+  huokaeli, henkäeli;
+  suru syämelle panihe,
+  vesi silmille vetihe.
+  Itse tuon sanoiksi saatti:
+  "Noinpa tiesin, noinpa luulin,
+  noinpa arvelin ikäni,
+  sanoin kaiken kasvinaian:
+  et sä, neiti, neiti olle
+  oman vanhemman varassa,
+  oman taaton tanterilla,
+  vanhan maammosi majoilla.
+  Äskenpä olisit neiti
+  miehelähän mennessäsi,
+  kuin oisi jalka kynnyksellä,
+  toinen korjassa kosijan:
+  oisit päätäsi pitempi,
+  korvallista korkeampi.
+  "Tuota toivoin tuon ikäni,
+  katsoin kaiken kasvinaian
+  - vuotin kuin hyveä vuotta,
+  katsoin kuin kesän tuloa.
+  Jo nyt on toivoni toeksi,
+  lähtöni lähemmä saanut;
+  jop' on jalka kynnyksellä,
+  toinen korjassa kosijan.
+  Enkä tuota tunnekana,
+  mikä muutti multa mielen:
+  en lähe ilolla mielin
+  enkä riemulla eriä
+  tästä kullasta ko'ista,
+  iän nuoren istumasta,
+  näiltä kasvinkartanoilta,
+  ison saamilta eloilta;
+  lähen, hoikka, huolissani,
+  ikävissäni eriän,
+  kuin syksyisen yön sylihin,
+  kevä'isen kierän päälle,
+  jälen jäällä tuntumatta,
+  jalan iskun iljangolla.
+  "Miten lieki mieli muien,
+  mieli muien morsianten?
+  Tok' ei muut muretta tunne,
+  kanna kaihoista syäntä,
+  kuin kannan minä katala,
+  kannan mustoa muretta,
+  syäntä syen näköistä,
+  huolta hiilenkarvallista.
+  "Niin on mieli miekkoisien,
+  autuaallisten ajatus,
+  kuin keväinen päivännousu,
+  kevätaamun aurinkoinen.
+  Mitenpä minunki mieli,
+  minun synkeä sisuni?
+  On kuin laaka lammin ranta,
+  kuin pimeä pilven ranta,
+  kuin syksyinen yö pimeä,
+  talvinen on päivä musta;
+  viel' on mustempi sitäki,
+  synkeämpi syksy-yötä."
+  Olipa akka, askarvaimo,
+  talon ainoinen asuja.
+  Hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Kutti, kutti, neiti nuori!
+  Etkö muista, kuin sanelin,
+  sanelin saoinki kerroin:
+  elä sulho'on ihastu,
+  elä sulhon suumalohon,
+  luota silmänluontehesen,
+  katso jalkoihin jaloihin!
+  Sulovasti suun pitävi,
+  silmät luopi luopuisasti,
+  vaikka lempo leukaluissa,
+  surma suussansa asuisi.
+  "Noinpa aina neittä neuvoin,
+  orpanaistani opastin:
+  kun tulevi suuret sulhot,
+  suuret sulhot, maan kosijat,
+  sinä vastahan sanele
+  ja puhele puoleltasi,
+  sanele sanalla tuolla,
+  lausu tuolla lausehella:
+  'Ei minusta ollekana,
+  ollekana, lienekänä
+  miniäksi vietävätä,
+  orjaksi otettavata.
+  Ei neiti minun näköinen
+  osaa orjana eleä,
+  muista ei mukihin mennä,
+  olla aina alla kynsin.
+  Toinen kun sanan sanoisi,
+  minä kaksi vastoaisin;
+  kun tulisi tukkahani,
+  hairahtaisi hapsihini,
+  tukastani tuivertaisin,
+  hapsistani haivertaisin.'
+  "Et sinä sitä totellut,
+  et kuullut minun sanoa.
+  Käeten kävit tulehen,
+  tieten tervan keittehesen;
+  riensihit revon rekehen,
+  läksit karhun kantasille,
+  revon reessänsä veteä,
+  karhun kauas kannatella,
+  ikiorjaksi isännän,
+  aikaorjaksi anopin.
+  "Läksit kouluhun kotoa,
+  piinahan ison pihoilta.
+  Kova on koulu käyäksesi,
+  piina pitkä ollaksesi:
+  siell' on ohjat ostettuna,
+  varustettu vankirauat,
+  ei ketänä muuta vasten,
+  vasten on vaivaista sinua.
+  "Kohta saat kokea, koito,
+  kokea, kovaosainen,
+  apen luista leukaluuta,
+  anopin kivistä kieltä,
+  ky'yn kylmiä sanoja,
+  naon niskan-nakkeloita.
+  "Kuules, neiti, kuin sanelen,
+  kuin sanelen, kuin puhelen!
+  Olit kukkana kotona,
+  ilona ison pihoilla:
+  iso kutsui kuutamaksi,
+  emo päivänpaisteheksi,
+  veikkosi vesivaloksi,
+  siskosi siniveraksi.
+  Menet toisehen talohon,
+  vierahan emän alahan:
+  ei vieras emosen verta,
+  vaimo toinen tuojan verta!
+  Harvoin vieras siivoin sinkui,
+  harvoin oike'in opetti:
+  appi haukkuvi havuiksi,
+  anoppisi ahkioksi,
+  kyty kynnysportahiksi,
+  nato naisien pahoiksi.
+  "Äsken sie hyvä olisit,
+  äsken kerta kelpoaisit:
+  utuna ulos menisit,
+  savuna pihalle saisit,
+  lehtisenä lenteleisit,
+  kipunoina kiiättäisit.
+  "Et ole lintu lentäjäksi
+  etkä lehti liehujaksi,
+  et kipuna kiitäjäksi,
+  savu saajaksi pihalle.
+  "Voi neiti, sisarueni!
+  Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit!
+  Vaihoit armahan isosi
+  appehen ani paha'an,
+  vaihoit ehtoisen emosi
+  anoppihin ankarahan!
+  Vaihoit viljon veljyesi
+  kyyttäniskahan kytyhyn,
+  vaihoit siskosi siveän
+  naljasilmähän natohon!
+  Vaihoit liinavuotehesi
+  nokisihin nuotioihin,
+  vaihoit valkeat vetesi
+  likaisihin lietehisin,
+  vaihoit hiekkarantasesi
+  mustihin muraperihin!
+  Vaihoit armahat ahosi
+  kanervikkokankahisin,
+  vaihoit marjaiset mäkesi
+  kaskikantoihin kovihin!
+  "Niinkö luulit, neito nuori,
+  niinkö, kasvava kananen:
+  huolet loppui, työt väheni
+  tämän illan istumilla,
+  maata sinne vietäväsi,
+  unille otettavasi?
+  "Eip' on maata vieäkänä,
+  unille otetakana:
+  vasta valvoa pitävi,
+  vasta huolta hoivatahan,
+  ajatusta annetahan,
+  pannahan pahoa mieltä.
+  "Kunis huiskit hunnutoinna,
+  sinis huiskit huoletoinna:
+  kunis liikuit liinatoinna,
+  liikuit liioitta suruitta.
+  Äsken huntu huolta tuopi,
+  palttina pahoa mieltä,
+  liina liikoja suruja,
+  pellava perättömiä.
+  "Mikäs neitosen kotona!
+  Niin neito ison kotona,
+  kuin kuningas linnassansa,
+  yhtä miekkoa vajoa.
+  Toisin tuon miniä raukan!
+  Niin miniä miehelässä,
+  kuin vanki Venäehellä,
+  yhtä vahtia vajoa.
+  "Teki työtä työn ajalla,
+  väänti hartian väellä,
+  hipiä hi'en väessä,
+  otsa vaahen valkeassa.
+  Kun tulevi toinen aika,
+  niin tulehen tuomitahan,
+  ajetahan ahjoksehen,
+  sen kätehen käsketähän.
+  "Piteä hänen pitäisi,
+  piteä, piloisen piian,
+  lohen mieli, kiiskin kieli,
+  lammin ahvenen ajatus,
+  suu sären, salakan vatsa,
+  meriteiren tieto saa'a.
+  "Eipä tieä yksikänä,
+  ymmärrä yheksänkänä
+  emon tuomista tytöistä,
+  vanhempansa vaalimista,
+  mistä syöjä syntynevi,
+  kaluaja kasvanevi,
+  lihan syöjä, luun purija,
+  tukan tuulelle jakaja,
+  hapsien hajottelija,
+  ahavalle anneksija.
+  "Itke, itke, neiti nuori!
+  Kun itket, hyvinkin itke!
+  Itke kourin kyynelesi,
+  kahmaloin haluvetesi,
+  pisaret ison pihoille,
+  lammit taaton lattioille,
+  itke tulville tupanen,
+  siltalauat lainehille!
+  Kun et itke itkettäissä,
+  itket toiste tullessasi,
+  kun tulet ison kotihin,
+  kun löyät isosi vanhan
+  saunahan savuttunehen
+  kuiva vasta kainalossa.
+  "Itke, itke, neiti nuori!
+  Kun itket, hyvinkin itke!
+  Kun et itke itkettäissä,
+  itket toiste tullessasi,
+  kun tulet emon kotihin,
+  kun löyät emosi vanhan
+  läävähän läkähtynehen,
+  kuollehen kupo sylihin.
+  "Itke, itke, neiti nuori!
+  Kun itket, hyvinkin itke!
+  Kun et itke itkettäissä,
+  itket toiste tullessasi,
+  kun tulet tähän kotihin,
+  löyät veikkosi verevän
+  kujahan kukistunehen,
+  kartanolle kaatunehen.
+  "Itke, itke, neiti nuori!
+  Kun itket, hyvinkin itke!
+  Kun et itke itkettäissä,
+  itket toiste tullessasi,
+  kun tulet tähän talohon,
+  löyät siskosi siveän
+  sotkutielle sortunehen
+  vanha karttu kainalossa."
+  Neito parka huokaeli,
+  huokaeli, henkäeli.
+  Itse loihen itkemähän,
+  vierähti vetistämähän.
+  Itki kourin kyyneleitä,
+  kahmaloin haluvesiä
+  ison pestyille pihoille,
+  lammit taaton lattialle.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Hoi sisaret, sirkkuseni,
+  entiset ikätoverit,
+  kaikki kasvinkumppalini!
+  Kuulkottenpa, kuin sanelen!
+  En nyt tuota tunnekana,
+  mikä lienehe minulle
+  iskennä tämän ikävän,
+  tämän huolen hoivannunna,
+  tämän kaihon kantanunna,
+  murehen mukaellunna.
+  "Toisin tiesin, toisin luulin,
+  toisin toivotin ikäni:
+  käkesin käkenä käyä,
+  kukahella kukkuroilla
+  näille päivin päästyäni,
+  näille tuumin tultuani.
+  Enpä nyt käkenä käyne,
+  kukahelle kukkuroilla:
+  olen kuin alli aallokossa,
+  tavi laajalla lahella
+  uiessa vilua vettä,
+  vettä jäistä järkyttäissä.
+  "Voi isoni, voi emoni,
+  voi on valtavanhempani!
+  Minnekä minua loitte,
+  kunne kannoitte katalan
+  nämät itkut itkemähän,
+  nämät kaihot kantamahan,
+  nämät huolet huolimahan
+  ja surut sureksimahan?
+  "Mahoit ennen, maammo rukka,
+  mahoit, kaunis kantajani,
+  armas maion-antajani,
+  ihana imettäjäni,
+  kapaloia kantosia,
+  pestä pieniä kiviä,
+  kuin pesit tätä tytärtä,
+  kapalojit kaunoistasi
+  näille suurille suruille,
+  ape'ille miel'aloille!
+  "Moni muualla sanovi,
+  usea ajattelevi:
+  ei ole huolta hurnakolla,
+  ajatusta aioinkana.
+  Elkätte, hyvät imeiset,
+  elkätte sitä sanoko!
+  Enemp' on minulla huolta,
+  kuin on koskessa kiviä,
+  pajuja pahalla maalla,
+  kanervia kankahalla.
+  Hepo ei jaksaisi veteä,
+  rautakisko kingotella
+  ilman luokin lekkumatta,
+  vempelen värisemättä
+  noita, hoikan, huoliani,
+  mustia mure'itani."
+  Lauloi lapsi lattialta,
+  kasvavainen karsinasta:
+  "Mitä neien itkemistä,
+  suuresti sureksimista!
+  Anna huolia hevosen,
+  murehtia mustan ruunan,
+  rautasuisen surkutella,
+  suuripäisen päivitellä!
+  Hevosell' on pää parempi,
+  pää parempi, luu lujempi,
+  kaulan kaari kantavampi,
+  koko ruumis runsahampi.
+  "Ei ole itettäviä,
+  suuresti surettavia.
+  Ei sinua suolle vieä,
+  ojavarrellen oteta:
+  vievät viljamättähältä,
+  vievät vielä viljemmälle;
+  ottavat oluttuvilta,
+  ottavat oluemmille.
+  "Kun katsot kupehellesi,
+  oikealle puolellesi,
+  onpa sulho suojassasi,
+  mies verevä vieressäsi!
+  Hyvä mies, hyvä hevonen,
+  talon kanta kaikenlainen;
+  pyyhyet pyräjämässä,
+  vempelellä vieremässä,
+  rastahat iloitsemassa,
+  rahkehilla laulamassa;
+  kuusi kullaista käkeä
+  änkilöillä lekkumassa,
+  seitsemän siniotusta
+  reen kokalla kukkumassa.
+  "Ellös olko milläkänä,
+  emon tuoma, tuollakana!
+  Et panna pahenemahan,
+  pannahan paranemahan,
+  miehen kyntäjän kylelle,
+  vakoajan vaipan alle,
+  leivän saajan leuan alle,
+  kalan saajan kainalohon,
+  hirven hiihtäjän hikehen,
+  karhun saajan saunasehen.
+  "Miehen sait mitä jaloimman,
+  urohia uhke'imman:
+  ei sen jouset jouten olle,
+  viinet vaarnoilla venyne;
+  koirat ei ne koissa maanne,
+  pennut pehkuilla levänne.
+  "Kolmasti tänä keväinä
+  aivan aika-huomenessa
+  nousi nuotiotulelta,
+  havasi havusijalta;
+  kolmasti tänä keväinä
+  kaste on silmille karisnut,
+  havut päänsä harjaellut,
+  varvat vartalon sukinut.
+  "Mies on joukon jou'uttaja,
+  uros karjan kasvattaja.
+  Onpa tällä sulhollamme
+  korvet koivin kulkevia,
+  särkät säärin juoksevia,
+  noropohjan noutavia:
+  sata on sarven kantajata,
+  tuhat tuojoa utaren;
+  aumoja joka aholla,
+  purnuja joka purolla,
+  lepikköiset leipämaina,
+  ojavieret ohramaina,
+  karivieret kauramaina,
+  vesivieret vehnämaina,
+  kaikki rauniot rahoina,
+  kivet pienet penninkinä."
+
+
+
+    Kolmaskolmatta runo
+
+
+  Nyt on neiti neuvominen,
+  morsian opastaminen.
+  Kenpä neien neuvojaksi,
+  impyen opastajaksi?
+  Osmotar, oleva vaimo,
+  Kalevatar, kaunis impi,
+  hänpä neittä neuvomahan,
+  orpoa opastamahan,
+  miten olla mielevänä,
+  kuten kuuluna asua,
+  mielevänä miehelässä,
+  kuuluna anoppelassa.
+  Saneli sanoilla noilla,
+  lausui noilla lausehilla:
+  "Morsian, sisarueni,
+  kapulehti, lempyeni!
+  Kuules, kuin minä sanelen,
+  kielin toisin kertoelen!
+  "Lähet jo, kukka, kulkemahan,
+  mansikka, matelemahan,
+  verannukka, vieremähän,
+  sametti, samoamahan
+  tästä kuulusta ko'ista,
+  kaunihista kartanosta;
+  tulet toisehen talohon,
+  perehesen vierahasen.
+  Toisin toisessa talossa,
+  muiten muissa vierahissa:
+  ajatellen astuminen,
+  tuumitellen toimiminen;
+  ei kuin taaton tanterella,
+  oman maammon manterella,
+  laksoloissa laulaminen,
+  kujilla kukahtaminen.
+  "Kun lähet talosta tästä,
+  muista kaikki muut kalusi,
+  ne kolme kotihin heitä:
+  päivän-päälliset unoset,
+  emon armahan sanaset,
+  joka kirnun pettäjäiset!
+  "Kaikki muista muuttelosi
+  - unikonttisi unoha
+  kotoisille tyttärille,
+  kotiuunin korvaselle!
+  Laulut heitä lautsan päähän,
+  ilovirret ikkunoille,
+  tyttöys tyvelle vastan,
+  huimuus hurstin hulpiloille,
+  pankolle pahat tapasi,
+  laiskuutesi lattialle!
+  Tahikka kaasolle taritse,
+  työnnä kaason kainalohon,
+  kaason vieä vitsikkohon,
+  kantoa kanervikkohon!
+  "Tapa on uusi ottaminen,
+  entinen unohtaminen:
+  taattoarmo heittäminen,
+  appiarmo ottaminen,
+  alemma kumartaminen,
+  hyvä lause lahjominen.
+  "Tapa on uusi ottaminen,
+  entinen unohtaminen:
+  maammoarmo heittäminen,
+  anopp'armo ottaminen,
+  alemma kumartaminen,
+  hyvä lause lahjominen.
+  "Tapa on uusi ottaminen,
+  entinen unohtaminen:
+  veliarmo heittäminen,
+  kytyarmo ottaminen,
+  alemma kumartaminen,
+  hyvä lause lahjominen.
+  "Tapa on uusi ottaminen,
+  entinen unohtaminen:
+  sisararmo heittäminen,
+  natoarmo ottaminen,
+  alemma kumartaminen,
+  hyvä lause lahjominen.
+  "Ellöspä sinä ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  tavatoin talohon menkö,
+  miehuetoin miehelähän!
+  Tapoja talo kysyvi,
+  tapoja talo hyväki,
+  mies on mieltä koittelevi,
+  mies mieltä ani paraski;
+  äsken tarkka tarvitahan,
+  jos talo epätapainen,
+  ja vakainen vaaitahan,
+  jos on mies epäpätöinen.
+  "Jos ukko susi supussa,
+  akka karhu karsinassa,
+  kyty kyinä kynnyksellä,
+  nato nauloina pihalla,
+  sama on arvo antaminen:
+  alemma kumartaminen,
+  kuin ennen emosi luona,
+  oman taattosi tuvilla
+  taattoa kumartaminen,
+  maammoasi arvominen.
+  "Piteä sinun pitävi
+  pää tarkka, tanea mieli,
+  aina ankara ajatus,
+  ymmärrys yhentasainen,
+  iltasella silmät virkut
+  valkeata vaalimahan,
+  aamusella korvat tarkat
+  kukon ääntä kuulemahan.
+  Konsa kukko kerran lauloi,
+  viel' ei toista virkkanunna,
+  silloin nuorten nousuaika,
+  vanhojen lepu'uaika.
+  "Kun ei kukko laulakana,
+  ei äännä isännän lintu,
+  piä kuuta kukkonasi,
+  otavaista oppinasi!
+  Käyös ulkona use'in,
+  käyös kuuta katsomassa,
+  otavaista oppimassa,
+  tähtiä tähyämässä!
+  "Konsa oike'in otava,
+  sarvet suorahan suvehen,
+  pursto perin pohjasehen,
+  silloin aikasi sinulla
+  nousta luota nuoren sulhon,
+  saa'a viereltä verevän,
+  saa'a tulta tuhkasista,
+  valkeata vakkasesta,
+  tuli puikkohon puhua
+  lienosti levittämättä.
+  "Kun ei tulta tuhkasissa,
+  valkeata vakkasessa,
+  kutkuttele kullaltasi,
+  katkuttele kaunoltasi:
+  'Anna tulta, armaiseni,
+  valkeata, marjaseni!'
+  "Saat sa piitä pikkaraisen,
+  tauloa taki vähäisen:
+  iske tuli tuikahuta,
+  päre pihtihin viritä,
+  lähe läävä läänimähän,
+  raavahat ravitsemahan!
+  Ammovi anopin lehmä,
+  hirnuvi apen hevonen,
+  ky'yn lehmä kytkäisevi,
+  naukuvi naon vasikka
+  heinän hienon heittäjäistä,
+  apilan ojentajaista.
+  "Käy kujaset kuurullasi,
+  läävät länkämöisilläsi,
+  syötä lehmät leyhkeästi,
+  lammaskarja lauhkeasti!
+  Olet lehmille ojenna,
+  juomat vaivaisten vasoille,
+  varsoille valitut korret,
+  karitsoille hienot heinät!
+  Eläkä sioille singu,
+  elä potki porsahia:
+  kanna kaukalo sioille,
+  purtilonsa porsahille!
+  "Elä läävässä lepeä,
+  lamo lammaskarsinassa!
+  Kun olet läävän lääninynnä,
+  katsonunna karjan kaiken,
+  jo jou'u takaisin tuolta,
+  tule tuiskuna tupahan!
+  Siell' on lapsi itkemässä,
+  pieni peitetten sisässä,
+  eikä lausu lapsi rukka,
+  saata kieletöin sanoa,
+  onko vilu taikka nälkä
+  tahi muu tapahtumainen,
+  ennenkuin tulevi tuttu,
+  kuulevi emonsa äänen.
+  "Vaan tupahan tullessasi
+  tule neljänä tupahan:
+  vesikappanen käessä,
+  lehtiluuta kainalossa,
+  tulitikku hampahiss
+  - itse ollet neljäntenä.
+  "Ala sillat siivoella,
+  lautalattiat la'aista:
+  visko vettä lattialle,
+  elä visko lapsen päälle!
+  Nähnet lapsen lattialla,
+  jos kohta kälynki lapsi:
+  nosta lapsi lautsaselle,
+  pese silmät, pää silitä,
+  anna leipeä kätehen,
+  vuole voita leivän päälle!
+  Kun ei leipeä talossa,
+  anna lastunen kätehen!
+  "Kun saat pöytien pesohon
+  viikon päästä viimeistäki,
+  pese pöyät, laiat muista,
+  jalkoja elä unoha!
+  Lautsaset vesin valele,
+  seinät siivin siivoele,
+  lautsat kaikki laitoinensa,
+  seinät pitkin juomuinensa!
+  "Mi on pöyällä pölyä,
+  mi tomua ikkunoilla,
+  nepä siivellä sipaise,
+  vetäise vesitukolla,
+  etteipä tomu tomaha,
+  pöly kattohon pölähä!
+  "Karista katosta karstat,
+  noet nuoho kiukahasta,
+  piä patsas muistossasi
+  eläkä orsia unoha,
+  että tuntuisi tuvaksi,
+  asunnoksi arvattaisi!
+  "Kuules, neiti, kuin sanelen,
+  kuin sanelen, kuin puhelen!
+  Elä suihki sutsunatta
+  eläkä räämi rätsinättä,
+  elä liiku liinasetta,
+  elä kengättä kehaja!
+  Tuosta sulho suuttuneisi,
+  mies nuori nuristuneisi.
+  "Noita sie kovin varaja
+  pihlajaisia pihalla!
+  Pyhät on pihlajat pihalla,
+  pyhät oksat pihlajissa,
+  pyhät lehvät oksasilla,
+  marjaset sitäi pyhemmät,
+  joilla neittä neuvotahan,
+  orpoa opetetahan
+  nuoren miehen mieltä myöten,
+  sulhosen syäntä myöten.
+  "Piä herkät hiiren korvat,
+  terävät jalat jäniksen!
+  Niska nuori notkuttele,
+  kaula kaunis kaarruttele
+  kuni kasvava kataja
+  tahi tuore tuomen latva!
+  "Valvoa sinun pitävi,
+  aina valvoa, varoa,
+  ettet pyri pyllyllesi,
+  pankon päähän pitkällesi
+  etkä vaivu vaattehille,
+  veteleite vuotehelle!
+  "Kyty kynnöltä tulevi,
+  appi aitojen panolta,
+  urohosi ulkotöiltä,
+  kaunosi kasen ajolta:
+  vieminen vesiropehut,
+  käsipyyhe kantaminen,
+  alaha kumartaminen,
+  mielilause lausuminen.
+  "Anopp' aitasta tulevi
+  jauhovakka kainalossa:
+  juokse vastahan pihalle,
+  alaha kumarteleite,
+  pyyä vakka kainalosta
+  tuo tupahan vieäksesi!
+  "Kun et arvata osanne,
+  itsestäsi ymmärrellä,
+  kulle työlle työntyminen,
+  toimelle rupeaminen,
+  niin taho akalta tietä:
+  'Oi armas anoppiseni!
+  Kuinka tässä työt tehä'än,
+  askarehet arvatahan?'
+  "Akka varsin vastoavi,
+  anoppi sanan sanovi:
+  'Noinpa tässä työt tehä'än,
+  askarehet arvatahan:
+  survotahan, jauhetahan,
+  kivenpuussa kiikutahan,
+  vielä vettä kannetahan,
+  taikinat alustetahan,
+  halot tuoahan tupahan
+  pätsin lämmitä-panoksi;
+  siitä leivät leivotahan,
+  kakut paksut paistetahan,
+  astiat virutetahan,
+  hulikkaiset huuhotahan.'
+  "Kun kuulit akalta työsi,
+  anopilta askarehet,
+  ota kuivehet kiveltä,
+  kiirehi kivitupahan!
+  Sitte sinne saatuasi,
+  tultua kivitupahan
+  elä kuku kulkullasi,
+  kalju kaulavarrellasi:
+  kukkuos kiven kamulla,
+  lapattaisen laulamalla!
+  Eläkä ähkeä isosti,
+  kivenpuussa puhkaele,
+  ettei appi arveleisi,
+  anoppi ajatteleisi
+  ä'issäsi ähkeävän,
+  syämissäsi sysivän!
+  "Seulo jauhot siepottele,
+  kanna kannella tupahan!
+  Leivo leivät leppeästi,
+  vastoa ani visusti,
+  jottei paikoin jauhot jäisi,
+  toisin selkeät seokset!
+  "Näet korvon kallellansa:
+  ota korvonen olalle,
+  vesikappa kainalohon,
+  ala astua ve'elle;
+  kanna korvo kaunihisti,
+  kuleta korennon päässä!
+  Tule tuulena takaisin,
+  astuos ahavan lailla,
+  viikon veellä viipymättä,
+  kaivolle katoamatta,
+  ettei appi arveleisi,
+  anoppi ajatteleisi
+  kuvoasi katselevan,
+  itseäs' ihastelevan,
+  verevyyttäsi vetehen,
+  kauneutta kaivosehen!
+  "Menet pitkälle pinolle,
+  halkosien suollantahan:
+  elä halkoa hyleksi,
+  ota halko haapainenki!
+  Heitä halko hiljallensa,
+  kovasti kolajamatta,
+  taikka appi arveleisi,
+  anoppi ajatteleisi
+  vihoissasi viskelevän,
+  kiukuissa kolistelevan.
+  "Kun sa astut aittasehen,
+  lähet jauhon nouantahan,
+  elä aittahan asetu,
+  viivy viikon aittatiellä,
+  taikka appi arvelevi,
+  anoppi ajattelevi
+  jauhoja jakelevasi,
+  antavan kylän akoille.
+  "Lähet astian pesohon,
+  hulikkojen huuhtelohon:
+  pese kannut korvinensa,
+  tuopit uurtehuisinensa!
+  Maljat huuho - muista laiat,
+  lusikkaiset - muista varret!
+  "Lusikat piä lu'ussa,
+  astiasi arvelussa,
+  ettei koirat kollottele,
+  kasit noita kannattele,
+  linnut liioin liikuttele,
+  lapset laittele levälle!
+  Kyll' on lapsia kylässä,
+  paljo päitä pienoisia,
+  jotka kannut kanteleisi,
+  lusikat levitteleisi.
+  "Iltasaunan saapuessa
+  veet vetele, vastat kanna,
+  hauo vastat valmihiksi
+  saunahan savuttomahan
+  ilman viikon viipymättä,
+  saunahan katoamatta,
+  taikka appi arveleisi,
+  anoppi ajatteleisi
+  saunan lauoilla lamovan,
+  penkin päässä piehtaroivan.
+  "Kun tulet tupahan tuolta,
+  käske appi kylpemähän:
+  'Oi on armas appiseni!
+  Jo on sauna joutununna,
+  veet ve'etty, vastat saatu,
+  kaikki lautaset la'aistu;
+  mene, kylve kyllältäsi,
+  valeleite vallaltasi!
+  Itse lienen löylyn lyöjä,
+  alla lautojen asunen.'
+  "Kun tulevi kehruuaika,
+  kankahan ku'onta-aika,
+  käy elä kynsiä kylästä,
+  oppia ojan takoa,
+  tointa toisesta talosta,
+  pirran piitä vierahalta!
+  "Itse langat kehräele,
+  omin hyppysin kutehet,
+  langat laita lievempäiset,
+  rihmat aina kierempäiset!
+  Keri kiinteä keränen,
+  viipsinpuulle viskaele,
+  suvakolle suorittele,
+  kani siitä kangaspuille!
+  Iske pirta piukkeasti,
+  nosta niiet notkeasti,
+  ku'o sarkakauhtanaiset,
+  hanki villaiset hamoset
+  yhen villan kylkyestä,
+  talvilampahan takuista,
+  karvoista kevätkaritsan,
+  kesäuuhen untuvista!
+  "Kuules siitä, kuin sanelen,
+  vielä kerran kertoelen!
+  Keitä ohraiset oluet,
+  makujuomat maltahiset
+  yhen ohrasen jyvästä,
+  puolen puun on poltakselta!
+  "Kun sa ohria imellät,
+  ma'ustelet maltahia,
+  elä koukulla kohenna,
+  kärryksellä käännyttele:
+  aina kourilla kohenna,
+  kämmenillä käännyttele!
+  Käypä saunassa use'in,
+  elä anna iun paheta,
+  kissan istua ituja,
+  kasin maata maltahia!
+  Eläkä sure susia,
+  pelkeä metsän petoja
+  saunahan samotessasi,
+  kesken yötä käyessäsi!
+  "Kun konsa tulevi vieras,
+  ellös vierasta vihatko!
+  Ainapa hyvä talonen
+  piti vierahan varoja,
+  liikoja lihamuruja,
+  kaunihia kakkaroita.
+  "Käske vieras istumahan,
+  lausuttele laaskavasti:
+  syötä vierasta sanoilla,
+  kunnes keitto kerkeävi!
+  "Taas kun lähtevi talosta,
+  jäähyväiset jättelevi,
+  ellös viekö vierastasi
+  ulkopuolelle ovea:
+  tuosta sulho suuttuneisi,
+  kaunosi kamaltuneisi.
+  "Kun kerran halu tulevi
+  käyä itsesi kylässä,
+  kysytellen käy kylässä,
+  lausutellen vierahissa!
+  Sitte siellä ollessasi
+  piä taitavat tarinat;
+  elä sie kotia moiti,
+  alenna anoppiasi!
+  "Kysyvät kylän miniät
+  tahi muut kyläiset naiset:
+  'Antoiko anoppi voita
+  kuin ennen emo kotona?'
+  Ellös konsana sanoko:
+  'Ei anna anoppi voita.'
+  Sano aina annettavan,
+  kapustalla kannettavan,
+  jos kerran kesässä saanet,
+  senki toisentalvellista!
+  "Kuules vielä, kuin sanelen,
+  kerran toisen kertoelen!
+  Kun menet talosta tästä,
+  tulet toisehen talohon,
+  emoa elä unoha,
+  masentele maammoasi!
+  Emopa sinun elätti,
+  imetti ihanat rinnat
+  ihanasta itsestänsä,
+  valkeasta varrestansa;
+  monet yöt unetta vietti,
+  monet atriat unohti
+  tuuitellessa sinua,
+  vaaliessa pienoistansa.
+  "Ken emon unohtanevi,
+  maammonsa masentanevi,
+  elköhön Manalle menkö,
+  hyvän tunnon Tuonelahan!
+  Manalassa on makso tuhma,
+  kova kosto Tuonelassa
+  emonsa unohtajalle,
+  maammonsa masentajalle.
+  Tuonen tyttäret toruvat,
+  Manan neiet riitelevät:
+  'Kuinka sie emon unohit,
+  oman maammosi masensit?
+  Emo on nähnyt suuren vaivan,
+  kantaja kovan kokenut
+  saunamaassa maatessansa,
+  olkiloilla ollessansa,
+  synnytellessä sinua,
+  katalaista kantaessa.'"
+  Olipa akka lattialla,
+  akka vanha, vaippa päällä,
+  kylän kynnysten kävijä,
+  mieron teien tietelijä.
+  Hänpä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui ja lateli:
+  "Kukko lauloi kullallensa,
+  kanan lapsi kaunollensa,
+  varis lauloi vaahtokuulla,
+  kevätkuulla keikutteli.
+  Minun lauloa pitäisi,
+  heiän olla laulamatta:
+  heill' on kultansa kotona,
+  aina luona armahansa;
+  minä kullatoin, ko'itoin,
+  ajan kaiken armahatoin.
+  "Kuules, sisko, kuin sanelen!
+  Kun menetki miehelähän,
+  elä noua miehen mieltä,
+  kuin minä poloinen nouin
+  miehen mieltä, kiurun kieltä,
+  suuren sulhoni syäntä!
+  "Olin kukka ollessani,
+  kasvaessani kanerva,
+  vesa nuori noustessani,
+  ympynen yletessäni,
+  mesimarja mainittaissa,
+  kulta kuiskuteltaessa,
+  tavi taattoni pihoilla,
+  lakla maammon lattioilla,
+  vesilintu veikon luona,
+  sirkkunen sisaren luona.
+  Kävin kukkana kujilla,
+  vaapukkana vainiolla,
+  hersuin hiekkarantasilla,
+  keikuin kukkakunnahilla;
+  laulelin jokaisen lakson,
+  joka kummun kukkuelin,
+  lehot leikkiä pitelin,
+  ahot ainoista iloa.
+  "Suu veti revon ritahan,
+  kieli kärpän lautasehen,
+  mieli neien miehelähän,
+  tapa toisehen talohon.
+  Niinpä neiti luotunaki,
+  tytär tuuiteltunaki
+  - miniäksi miehelähän,
+  orjaksi anoppelahan.
+  "Jou'uin, marja, muille maille,
+  tuomi, toisille vesille,
+  jou'uin, puola, purtavaksi,
+  mansikka, manattavaksi.
+  Joka puu puri minua,
+  joka leppä leikkaeli,
+  joka koivu koiskaeli,
+  joka haapa haukkaeli.
+  "Naitihin ma miehelähän,
+  vietihin anoppelahan.
+  Sanottihin siell' olevan,
+  neittä sinne naitaessa,
+  kuusi kuusista tupoa,
+  kaksin kerroin kammaria,
+  ahovieret aittamaina,
+  kujavieret kukkamaina,
+  ojavieret ohramaina,
+  kangasvieret kauramaina,
+  purnut puitua eloa,
+  toiset purnut puitavia,
+  sata saatuja rahoja,
+  sata toinen saatavia.
+  "Sainpa, tuhma, tulleheksi,
+  kälkö, kättä lyöneheksi:
+  tupa oli kuuella tuella,
+  seitsemällä seipähällä,
+  ahot täynnä armotuutta,
+  lehot täynnä lemmetyyttä,
+  kujat, kurjan, huoliani,
+  metsät mieliä pahoja,
+  purnut puitua vihoa,
+  toiset purnut puimatointa,
+  sata saatuja sanoja,
+  sata toinen saatavia.
+  "En mä tuostana totellut,
+  ko'in kuuluna asua.
+  Tuolla toivoin kunniata,
+  tuolla lempeä tavoitin,
+  tulen tuomalla tupahan,
+  pään päretten poimennalla
+  - pieksin otsani ovehen,
+  pääni pihtipuolisehen:
+  oven suuss' on ouot silmät,
+  kaihat silmät karsinassa,
+  kierot keskilattialla,
+  perässä perivihaiset;
+  tuli suusta tuikahuvi,
+  kekälehet kielen alta,
+  ilkeän isännän suusta,
+  alta kielen armottoman.
+  "En mä tuostana totellut,
+  ko'in kuitenkin eleä,
+  olla aina alla armon
+  sekä nöyrä neuvottava;
+  hyppäsin jänön jaloilla,
+  kävin kärpän kämmenillä,
+  panin turkan myöhän maata,
+  nousin vaivaisen varahin.
+  Saanut en, kurja, kunniata,
+  leino, lempeä tavannut,
+  vaikka vuoret vierettäisin,
+  kalliot kaha panisin.
+  "Suotta survoin suuret jauhot,
+  kiusan karkeat karistin
+  syöä ankaran anopin,
+  tulikulkun kuiskaella
+  päässä pitkän pintapöyän
+  kultalaiasta kupista.
+  Itse söin, miniä raukka,
+  apoin jauhoja kiveltä,
+  liesipankko pöytänäni,
+  kapusta lusikkanani.
+  "Use'in minä utuinen
+  miniänä miehelässä
+  kannoin suolta sammalia,
+  noita leivoin leiväkseni,
+  vettä kaivosta kapalla,
+  tuota ryypin ryypykseni.
+  Sini söin kaloja, kalki,
+  sini, koito, kuorehia,
+  kuni notkuin nuottapuilla,
+  keikuin keskellä venettä;
+  en saanut sitä kaloa
+  anoppini antamasta,
+  joka päiväksi päteisi,
+  kerraksensa kelpoaisi.
+  "Kesät kontuja keräsin,
+  talvet väännin taikon vartta,
+  niinkuin muinenki kasakka
+  eli orja, palkkalainen.
+  Ainapa anoppelassa
+  tuo minulle työnnettihin
+  riihestä rive'in riusa,
+  saunasta jyke'in loukku,
+  rannalta rave'in karttu,
+  suurin taikko tanhuasta.
+  Ei uskottu uupuvani,
+  ei varattu vaipuvani,
+  vaikka uupuivat urohot,
+  vaipuivat hevosen varsat.
+  "Niin minä, piloinen piika,
+  te'in työtä työn ajalla,
+  väännin hartion väellä.
+  Annas tulla toisen aian:
+  jo tulehen tuomittihin,
+  sen kätehen käskettihin.
+  "Suotta soimat nostettihin,
+  kiusan kielet kannettihin
+  päälle mun hyvän tapani,
+  päälle kuulun kunniani;
+  sanat päälleni satoivat,
+  puhe'et putoelivat
+  kuin tuimat tulikipunat
+  tahi rautaiset rakehet.
+  "En mä tuostana epäillyt,
+  oisin eeskipäin elellyt
+  akan ankaran apuna,
+  tulikulkun kumppalina;
+  vaan sepä paha panihe,
+  sepä suurenti suruni,
+  kun sulho sueksi muuttui,
+  kauno karhuksi rupesi,
+  kylin söi, selin makasi,
+  selin työnsä toimitteli.
+  "Tuota itkin itsekseni,
+  ajattelin aitassani.
+  Muistin muita päiviäni,
+  entistä elantoani
+  ison pitkillä pihoilla,
+  emon kaunon kartanolla.
+  "Sain tuosta sanelemahan,
+  itse virkin, vierettelin:
+  'Osasi minun emoni,
+  osasi omenan saa'a,
+  taisi taimen kasvatella,
+  ei osannut istutella:
+  istutti ihanan taimen
+  ilke'ille istumille,
+  pani paikoille pahoille,
+  koivun juurille koville,
+  iäksensä itkemähän,
+  kuuksensa kujertamahan.
+  'Oisipa minussa ollut
+  paikoille paremmillenki,
+  pitemmillenki pihoille,
+  laajemmille lattioille,
+  paremmanki varren vasta,
+  verevämmän miehen verta.
+  Puutuin tuohon pulluksehen,
+  tartuin tuohon talluksehen:
+  varikselt' on varren saanut,
+  korpilta nenän kopannut,
+  suunsa syövältä suelta,
+  koko muo'on kontiolta.
+  'Oisinpa mokoman saanut
+  mäellenki mentyäni:
+  saanut tieltä tervaskannon,
+  leppäpökkelön lehosta,
+  pannut turvan turpehesta,
+  parran naavoista pahoista,
+  suun kivestä, pään savesta,
+  silmät kuumista sysistä,
+  koivun pahkat korviksensa,
+  raian haarukan jaloiksi.'
+  "Senpä lauloin laitoissani,
+  huokaelin huolissani.
+  Sattui kauno kuulemahan,
+  seinuksella seisomahan!
+  Niin kun tuo tulevi tuolta,
+  astui aitan portahalle,
+  jo ma tuon tulosta tunsin,
+  astunnasta arvaelin:
+  tukka tuiski tuulettaki,
+  hivus viskoi viimattaki;
+  ikenet oli irvellänsä,
+  silmät kiljan kaljallansa,
+  väätty pihlaja piossa,
+  käätty karttu kainalossa,
+  jolla lyöä lykkeävi,
+  kohti päätä kolkkoavi.
+  "Annas siitä illan tulla!
+  Kun meni makoamahan,
+  otti vitsan vierehensä,
+  nahkaruoskan naulaltansa,
+  ei ketänä muuta vasten,
+  vasten vaivaista minua.
+  "Meninpä minäki itse
+  illalla makoamahan,
+  sulhon vierehen venähyin;
+  laski sulho vierehensä
+  - antoi kyllin kyynäspäätä,
+  viljalta vihaista kättä,
+  paljo paksuja pajuja,
+  mursunluista ruoskan vartta.
+  "Nousin kylmältä kyleltä,
+  viluiselta vuotehelta.
+  Sulho suorihe jälestä,
+  ulos uksesta uhitti!
+  Käsi käypi tukkahani,
+  haparoivi hapsihini,
+  tukat tuulelle jakeli,
+  ahavalle anneksivi...
+  "Mikäs neuvoksi minulle,
+  mikä neuvon antajaksi?
+  Teräksestä kengät teetin,
+  paulat vaskesta panetin,
+  joilla seisoin seinävieret,
+  kuuntelin kujan perukset,
+  kunnes viihtyisi vihainen,
+  asettuisi ankarainen.
+  Eikä viihy viimeinkänä,
+  ei asetu aioinkana!
+  "Vilu viimeinki tulevi
+  vihattuna vierressäni,
+  seinävieret seistessäni,
+  ollessa oven takana.
+  Arvelin, ajattelime:
+  ei minusta lienekänä
+  viikoista vihanpitoa,
+  kaukaista ylenkatsetta
+  tässä lemmon leisiossa,
+  pirujen pesäsijassa.
+  "Heitin hempeät tupaset,
+  armahat asuinmajani,
+  läksin, vieno, vieremähän.
+  Vierin soita, vierin maita,
+  vierin ventoja vesiä;
+  vierin veikon pellon päähän
+  siinä kukkui kuivat kuuset,
+  lauloi lakkapäät petäjät,
+  kaikki vaakkuivat varikset,
+  harakat hakahtelivat:
+  'Ei täällä sinun kotisi
+  eikä synnyntäsijasi!'
+  "En mä tuotana totellut,
+  vierin veikkoni piha'an.
+  Jo mulle veräjät virkki,
+  kaikki vainiot valitti:
+  'Mitäpä tulet kotihin,
+  kuta, kurja, kuulemahan?
+  Jo ammoin isosi kuoli,
+  kaatui kaunis kantajasi;
+  veikko sull' on ventovieras,
+  veikon nainen kuin venakko.'
+  "En mä tuotana totellut,
+  menin mie toki tupahan.
+  Annoin kättä kääkäselle:
+  kylmä kääkä kättä vasten.
+  "Tultua tupahan tuosta
+  oven suuhun seisotaime.
+  Korea kotoinen nainen:
+  ei tule likistämähän,
+  käy ei kättä antamahan;
+  korea minä itseki:
+  en mene likistämähän,
+  käy en kättä antamahan.
+  Pistän kättä kiukahalle:
+  kivet kylmät kiukahassa;
+  käännän kättä hiilokselle:
+  hiilet kylmät hiiloksessa.
+  "Veikko lautsalla lamovi,
+  päässä pankon pöllöttävi,
+  syli syttä hartioilla,
+  vaaksa muulla vartalolla,
+  kyynärä kyventä päässä,
+  kortteli kovaa nokea.
+  "Kysyi veikko vierahalta,
+  tutkaeli tullehelta:
+  'Mistä vieras veen takoa?'
+  Minä vainen vastaelin:
+  'Etkö tunne siskoasi,
+  entistä emosi lasta?
+  Me yhen emosen lapset,
+  yhen linnun liekuttamat,
+  yhen hanhen hautelemat,
+  yhen pyyn pesästä saamat!'
+  Tuosta veikko itkemähän,
+  silmät vettä vieremähän...
+  "Virkkoi veikko naisellensa,
+  kuiskaeli kullallensa:
+  'Hanki syöä siskolleni!'
+  Veikon nainen naljasilmä
+  kantoi kaalia koasta,
+  jost' oli rakki rasvan syönyt,
+  koira suolan koitellunna,
+  Musti murkinan pitännä.
+  "Virkkoi veikko naisellensa,
+  kuiskaeli kullallensa:
+  'Tuo olutta vierahalle!'
+  Veikon nainen naljasilmä
+  toip' on vettä vierahalle,
+  ei sitänä siivon vettä:
+  sisaresten silmivettä,
+  kälysten käenpesintä.
+  "Vierin jälle veikon luota,
+  siirryin synnyntäsijalta.
+  Jou'uin, kurja, kulkemahan,
+  sain, kurja, samoamahan,
+  raukka, rannat kiertämähän,
+  vaivainen, vaeltamahan
+  aina ouoillen oville,
+  veräjille vierahille,
+  lapset raukan rannikolle,
+  vaivaiset kylän varahan...
+  "Moni nyt minulla onpi,
+  usea olettelevi
+  virkkaja vihaisen äänen,
+  äänen tuiman tuikuttaja;
+  ei ole minulla monta
+  sanan armon antajata,
+  suin sulin puhelijata,
+  kiukahalle käskijätä
+  satehesta saatuani,
+  kylmästä kyhättyäni
+  hallassa hamehen helmat,
+  turkin helmat tuppurissa.
+  "Enpä ennen nuorempana,
+  en mä uskonut olisi,
+  jos oisi sata sanonut,
+  tuhat kieltä kertaellut
+  näille juonin joutuvani,
+  näille päivin pääseväni,
+  jotk' on päivät päälle pääsnyt,
+  juonet joutunna kätehen."
+
+
+
+    Neljäskolmatta runo
+
+
+  Jo nyt on neiti neuvottuna,
+  morsian opastettuna.
+  Vielä virkin veijolleni,
+  sulholleni suin puhelen:
+  "Sulho, viljon veikkoseni,
+  vielä veikkoa parempi,
+  emon lasta armahampi,
+  ison lasta lauhkeampi!
+  Kuulesta, ma kuin sanelen,
+  kuin sanelen, kuin puhelen
+  tästä liinalinnustasi,
+  saamaisestasi kanasta!
+  "Kiitä, sulho, onneasi
+  hyvän saaman saamastasi!
+  Kun kiität, hyvinki kiitä!
+  Hyvän sait, hyvän tapasit,
+  hyvän Luojasi lupasi,
+  hyvän antoi armollinen.
+  Lue kiitokset isolle,
+  emoselle viel' enemmin,
+  ku tuuti tytön mokoman,
+  niin mokoman morsiamen!
+  "Puhas on neiti puolellasi,
+  neiti kirkas kihloissasi,
+  valkeainen vallassasi,
+  soreainen suojassasi,
+  tytär riski rinnallasi,
+  vereväinen vieressäsi,
+  tytär riski, riihenpuija,
+  hempulainen heinänlyöjä,
+  pulski poukkujen pesijä,
+  varski vaatevalkaisija,
+  kensti rihman kehreäjä,
+  karski kankahan kutoja.
+  "Niin sen piukki pirran ääni,
+  kuin käki mäellä kukkui;
+  niin sen suihki sukkulainen,
+  kuin on portimo pinossa;
+  niin sen käämi käännähteli,
+  kuin käpy oravan suussa.
+  Ei kylä sike'in maannut,
+  linnakunta uinaellut
+  neien pirran pirkeheltä,
+  sukkulan surinehelta.
+  "Sulhokainen, nuorukainen,
+  miehen kanta kaunokainen!
+  Tao viikate terävä,
+  vaali vartehen hyvähän,
+  veistele veräjän suussa,
+  kannon päässä kalkuttele!
+  Kun tulevi päiväpaiste,
+  viepä neiti nurmen päälle:
+  näet, kuin heinä herskähtävi,
+  kova heinä korskahtavi,
+  vihviläinen viuskahtavi,
+  suolaheinä suiskahtavi,
+  mätäs myötähän menevi,
+  vesan kanta katkeavi.
+  "Kun tulevi toinen päivä,
+  hanki suora sukkulainen,
+  pirran-päällinen pätevä,
+  käärinlauta laaullinen,
+  vuoli suksekset soreat,
+  hanki kaikki kangasneuvot!
+  Laita neiti kangaspuille,
+  pirran-päällinen piohon:
+  äsken pirta piukkoavi,
+  kangaspuut kamahtelevi,
+  kuuluvi kylähän kalske,
+  pirran pirske loitommalle.
+  Akat tuosta arvelevat,
+  kysyvät kyläiset naiset:
+  'Kuka kangasta kutovi?'
+  Sinun vastata sopivi:
+  'Oma kultani kutovi,
+  herttaiseni helskyttävi.
+  Laskiko lapoja kangas,
+  päästi pirta piitämiä?'
+  'Ei laske lapoja kangas,
+  päästä ei pirta piitämiä:
+  on kuin Kuuttaren kutoma,
+  Päivättären kehreämä,
+  Otavattaren osaama,
+  Tähettären täyttelemä.'
+  "Sulhokainen, nuorukainen,
+  miehen kanta kaunokainen!
+  Kun nyt lähet kulkemahan,
+  saat tästä ajelemahan
+  kera nuoren neitosesi,
+  kanssa kaunihin kanasi,
+  ellös vainen varpuistasi,
+  tätä liinalinnuistasi,
+  ellös vieruhun ve'elkö,
+  aian kolkkihin ajelko,
+  kaa'atelko kannon päähän,
+  kivilöihin kiskotelko!
+  Ei ennen ison ko'issa,
+  emon kaunon kartanoilla
+  neittä vieruihin ve'elty,
+  aian kolkkihin ajeltu,
+  kaa'ateltu kannon päähän,
+  kivilöihin kiskoteltu.
+  "Sulhokainen, nuorukainen,
+  miehen kanta kaunokainen!
+  Ellös viekö neioistasi,
+  kuletelko kullaistasi
+  nurkkihin nuhajamahan,
+  soppihin sohajamahan!
+  Ei neiti ison kotona,
+  emon entisen tuvilla
+  eip' on nurkissa nuhannut,
+  ei sohannut soppiloissa:
+  aina istui ikkunoissa,
+  keikkui keskilattioilla,
+  illat taattonsa ilona,
+  aamut äitin armahana.
+  "Ellös vainen, sulho rukka,
+  ellös sie tätä kanaista
+  viekö vehkahuhmarelle,
+  panko parkin survontahan,
+  olkileivän leivontahan,
+  petäjäisen pieksäntähän!
+  Ei neittä ison kotona,
+  emon kaunon kartanossa
+  viety vehkahuhmarelle,
+  pantu parkin survontahan,
+  olkileivän leivontahan,
+  petäjäisen pieksäntähän.
+  "Vieös sä tätä kanoa,
+  vieös viljamättähälle,
+  ru'ispurnun purkajaksi,
+  ohrapurnun ottajaksi,
+  leivän paksun paistajaksi,
+  oluen osoajaksi,
+  vehnäleivän leipojaksi,
+  taikinan taputtajaksi!
+  "Sulho, viljon veljyeni!
+  Ellös sie tätä kanoa,
+  ellös meiän hanhoistamme
+  ikävillä itketelkö!
+  Tulisiko tuhma tunti,
+  saisi neiollen ikävä,
+  pistä puuru puikkoloihin
+  tahi valkko valjahisin,
+  tuo neittä ison kotihin,
+  emon tuttavan tuville!
+  "Ellös sie tätä kanaista,
+  ellös liinalinnuistamme
+  oletelko orjanasi,
+  palkanpiikana pi'elkö,
+  elä kiellä kellarista
+  eläkä aitasta epeä!
+  Ei neittä ison kotona,
+  emon kaunon kartanossa
+  oleteltu orjan arvon,
+  palkanpiikana pi'elty,
+  ei kielletty kellarista
+  eikä aitasta evätty:
+  aina viilti vehnäsiä,
+  katseli kananmunia
+  maitotiinun tienohilla,
+  olutpuolikon povella,
+  aamut aittoja avellen,
+  illat luhtia lukiten.
+  "Sulhokainen, nuorukainen,
+  miehen kanta kaunokainen!
+  Kun neittä hyvin pitelet,
+  niin hyväksi tunnetahan:
+  kun tulet apen kotihin,
+  luoksi ainoan anopin,
+  itseäsi syötetähän,
+  syötetähän, juotetahan,
+  hevosesi riisutahan,
+  tallihin talutetahan,
+  syötetähän, juotetahan,
+  kauravakka kannetahan.
+  "Ellös vainen neioistamme,
+  tätä liinalinnuistamme
+  sanoko su'uttomaksi,
+  laatiko lajittomaksi!
+  Onpa tällä neiollamme
+  suku suuri, laji laaja:
+  kappa ois kylveä papuja,
+  jyvä kullenki tulisi,
+  kappa panna pellavaista,
+  kuitu kullenki tulisi.
+  "Ellös vainen, sulho rukka,
+  neioista pahoin pi'elkö,
+  opastelko orjan ruoskin,
+  nahkaruoskin nau'utelko,
+  vitsoin viisin vingutelko,
+  vajan päässä vangutelko!
+  Eipä neittä ennenkänä,
+  ei ennen ison kotona
+  opasteltu orjan ruoskin,
+  nahkaruoskin nau'uteltu,
+  vitsoin viisin vinguteltu,
+  vajan päässä vanguteltu.
+  "Seiso seinänä e'essä,
+  pysy pihtipuolisena:
+  elä anna anopin lyöä
+  eläkä apen torua,
+  elä vierahan vihata,
+  talon toisen soimaella!
+  Pere käski pieksämähän,
+  muu väki mukittamahan:
+  ethän raahi raukaistasi
+  etkä henno hertaistasi,
+  vuosin kolmin kuultuasi,
+  ainoisin aneltuasi!
+  "Neuvo, sulho, neitoasi,
+  opeta omenoasi,
+  neuvo neittä vuotehella,
+  opeta oven takana,
+  vuosikausi kummassaki,
+  yksi vuosi suusanalla,
+  toinen silmän iskennällä,
+  kolmas on jalan polulla!
+  "Kun ei sitte siitä huoli
+  eikä tuostana totelle,
+  ota ruoko ruo'ostosta,
+  karvakorte kankahalta!
+  Sillä neuvo neitoasi,
+  neuvo neittä neljäs vuosi,
+  korahuta korttehella,
+  saran syrjällä syseä;
+  viel' elä siimalla sivalla,
+  neittä raipalla rapoa!
+  "Vaan jos sitte siit' ei huoli,
+  viel' ei tuostana totelle,
+  veä vitsa viiakosta,
+  koivu korpinotkelmosta
+  - tuopa turkin helman alla,
+  talon toisen tietämättä - :
+  sitä näytä neiollesi,
+  hepäise, elä sivalla!
+  "Kun ei vielä siitä huoli,
+  ota tuostana totella,
+  neuvo neittä vitsasella,
+  koivun oksalla opasta!
+  Neuvo nelisnurkkaisessa,
+  sano sammalhuonehessa,
+  elä nurmella nukita,
+  pieksä pellon pientarella:
+  kuuluisi kumu kylähän,
+  tora toisehen talohon,
+  naisen itku naapurihin,
+  metsähän iso meteli.
+  "Aina hauo hartioita,
+  pehmitä perälihoja,
+  elä silmiä sivele
+  eläkä korvia koseta:
+  kuppi kulmalle tulisi,
+  sinimarja silmän päälle.
+  Tuostapa kyty kysyisi,
+  tuosta appi arveleisi,
+  kylän kyntäjät näkisi,
+  nauraisi kyläiset naiset:
+  'Onko tuo soassa ollut,
+  talununna tappelossa,
+  vai onko suen repimä,
+  metsän karhun kaapaisema,
+  vai susiko sulhasena,
+  karhu kanssakumppalina?'"
+  Olipa ukko uunin päällä,
+  mieronkierto kiukahalla.
+  Lausui ukko uunin päältä,
+  mieronkierto kiukahalta:
+  "Ellös vainen, sulho rukka,
+  nouatelko naisen mieltä,
+  naisen mieltä, kiurun kieltä,
+  kuin minä, poloinen poika!
+  Lihat ostin, leivät ostin,
+  voit ostin, oluet ostin,
+  kalat ostin kaikenlaiset,
+  särpimet monensukuiset,
+  oluet omilta mailta,
+  vehnät mailta vierahilta.
+  "En sillä hyveä saanut
+  enkä siistiä tavannut.
+  Nainen kun tuli tupahan,
+  tuli kuin tukan repijä,
+  muotoansa mullistellen,
+  silmiänsä väännitellen;
+  aina äyhki ähmissänsä,
+  vihoissansa virkkaeli,
+  kutsui kuppeloperäksi,
+  haukkui halkohakkuriksi.
+  "Jopa muistin uuen mutkan,
+  toki toisen tien osasin:
+  kun kolotin koivun oksan,
+  jo likisti linnuksensa;
+  kun karsin katajan latvan,
+  jo kumarsi kullaksensa;
+  kun vielä panin pajuilla,
+  jo kapusi kaulahani."
+  Neito parka huokaiseikse,
+  huokaiseikse, henkäiseikse,
+  itse itkulle hyräytyi.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Lässäp' on nyt muien lähtö,
+  liki saanut muien liitto,
+  minun lähtöni lähemmä,
+  minun liittoni likemmä,
+  vaikk' on läyli lähteäki,
+  erota tukala tunti
+  tästä kuulusta kylästä,
+  kaunihista kartanosta,
+  jossa kasvoin kaunihisti,
+  ylenin ylen ehosti
+  kaiken kasvantoikäni,
+  lapsipuolen polveani.
+  "Enkä tuota ennen luullut
+  enkä uskonut ikänä,
+  en mä luullut luopuvani,
+  uskonut eroavani
+  tämän linnan liepeheltä,
+  tämän harjun hartiolta.
+  Jo nyt luulen, jotta luovun,
+  jopa uskon ja eroan:
+  ero- on tuopit tyhjettynä,
+  ero- juotuna oluet,
+  kohta korjat käännettynä
+  päin ulos, perin tupahan,
+  lappe'in ison latohon,
+  kalten karjahuonehesen.
+  "Millä nyt erotessani,
+  lähtiessäni, katala,
+  millä maksan maammon maion
+  sekä taattoni hyvyyen,
+  millä veikon armauen,
+  mielisiivot siskoseni?
+  "Kiitän mä, iso, sinua
+  entisistäni eloista,
+  murkinoista muinaisista,
+  parahimmista paloista.
+  "Kiitän mä, emo, sinua
+  nuorna tuuiteltuasi,
+  pienoisna pi'eltyäsi,
+  rinnoin ruokkieltuasi.
+  "Vielä kiitän veikkoseni,
+  veikkoseni, siskoseni,
+  kostelen koko perehen,
+  kaikki kasvinkumppalini,
+  joien joukossa elelin,
+  kasvoin kanssa kasvinaian.
+  "Ellös nyt, hyvä isoni,
+  ellös, ehtoinen emoni,
+  tahi muu sukuni suuri,
+  heimokuntani heleä,
+  tuosta huolelle ruvetko,
+  saako suurelle surulle,
+  jos menenki muille maille,
+  kulkenen johonkuhunki!
+  Paistanevi Luojan päivä,
+  kuu Luojan kumottanevi,
+  tähet taivon välkynevi,
+  otavat ojentunevi
+  ilmassa etempänäki,
+  maailmassa muuallaki,
+  ei yksin ison pihoilla,
+  näillä kasvinkartanoilla.
+  "Lähen nyt tästä kuin lähenki,
+  tästä kullasta ko'ista,
+  ison saamasta salista,
+  äitin kestikellarista.
+  Heitän suoni, heitän maani,
+  heitän heinikkopihani,
+  heitän valkeat veteni,
+  heitän hiekkarantaseni
+  kylpeä kylän akoille,
+  pasikoia paimenille.
+  "Heitän suot sorehtijoille,
+  maat heitän maleksijoille,
+  lepiköt lepeäjille,
+  kanervikot kaahlajille,
+  aitavieret astujille,
+  kujavarret kulkijoille,
+  pihat pitkin juoksijoille,
+  seinävieret seisojille,
+  siltalauat siivojille,
+  lattiat lakasijoille.
+  Pellot heitän peuran juosta,
+  salot ilveksen samota,
+  ahot hanhien asua,
+  lehot lintujen levätä.
+  "Lähen tästä kuin lähenki
+  toisen lähtijän keralla
+  sykysyisen yön sylihin,
+  kevä'isen kierän päälle,
+  jottei jälki jäällä tunnu,
+  jalan isku iljangolla,
+  hangella hamosen toimi,
+  helman hiepsintä lumella.
+  "Sitte toiste tultuani,
+  kotihini käytyäni
+  eipä äiti ääntä kuulle,
+  iso ei itkua tajunne,
+  jos ma kulmilla kujerran,
+  päälaella laulattelen:
+  jo on nousnut nuori nurmi,
+  kasvanut katajapehko
+  iholle imettäjäni,
+  kasvopäille kantajani.
+  "Minun toiste tullessani
+  näille pitkille pihoille
+  muut ei tuntene minua
+  kuin ne kaksi kappaletta:
+  alimainen aian vitsa,
+  perimäinen pellon seiväs,
+  nuo on piennä pistämäni,
+  neitona vitsastamani.
+  "Emoni mahova lehmä,
+  minun nuorna juottamani,
+  vasikkana vaalimani,
+  ammoa rikottelevi
+  pitkillä piharikoilla,
+  talvisilla tanterilla:
+  tuo minua tuntenevi
+  kotoiseksi tyttäreksi.
+  "Isoni ikioronen,
+  minun piennä syöttämäni,
+  neitona apattamani,
+  hirnua rikottelevi
+  pitkillä piharikoilla,
+  talvisilla tanterilla:
+  tuntenevi tuo minua
+  kotoiseksi tyttäreksi.
+  "Veikkoni ikuinen koira,
+  minun lasna syöttämäni,
+  neitona opastamani,
+  haukkua rikottelevi
+  pitkillä piharikoilla,
+  talvisilla tanterilla:
+  tuo minua tuntenevi
+  kotoiseksi tyttäreksi.
+  "Muut ne ei minua tunne
+  kotihini tultuani,
+  vaikk' on vanhat valkamani,
+  entiset elosijani,
+  sijoillansa siikasalmet,
+  asemillansa apajat...
+  "Jää nyt, pirtti, terveheksi,
+  pirtti lautakattoinesi!
+  Hyvä on toiste tullakseni,
+  kaunis kaaputellakseni.
+  "Jää nyt, sintsi, terveheksi,
+  sintsi lautasiltoinesi!
+  Hyvä on toiste tullakseni,
+  kaunis kaaputellakseni.
+  "Jääpä, piha, terveheksi,
+  piha pihlajaisinesi!
+  Hyvä on toiste tullakseni,
+  kaunis kaaputellakseni.
+  "Jätän kaikki terveheksi:
+  maat ja metsät marjoinensa,
+  kujavieret kukkinensa,
+  kankahat kanervinensa,
+  järvet saoin saarinensa,
+  syvät salmet siikoinensa,
+  hyvät kummut kuusinensa,
+  korpinotkot koivuinensa."
+  Silloin seppo Ilmarinen
+  koppoi neien korjahansa,
+  iski virkkua vitsalla,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jää hyvästi, järven rannat,
+  järven rannat, pellon penkat,
+  kaikki mäntyset mäellä,
+  puut pitkät petäjikössä,
+  tuomikko tuvan takana,
+  katajikko kaivotiellä,
+  kaikki maassa marjan varret,
+  marjan varret, heinän korret,
+  pajupehkot, kuusen juuret,
+  lepän lehvät, koivun kuoret!"
+  Siinä seppo Ilmarinen
+  läksi Pohjolan pihoilta.
+  Jäivät lapset laulamahan;
+  lapset lauloi jotta lausui:
+  "Lenti tänne musta lintu,
+  läpi korven koikutteli,
+  suostutteli meiltä sorsan,
+  maanitteli meiltä marjan,
+  otti tuo omenan meiltä,
+  vietteli ve'en kalasen,
+  petti pienillä rahoilla,
+  hope'illa houkutteli.
+  Ken nyt vie ve'elle meitä,
+  ken joelle juohattavi?
+  Saapi saavit seistäksensä,
+  kolataksensa korennot,
+  olla sillat siivomatta,
+  lattiat lakaisematta,
+  pinttyä pikarin laiat,
+  tuopin korvat tummentua."
+  Itse seppo Ilmarinen
+  nuoren neitonsa keralla
+  ajoa kahuttelevi
+  noita Pohjan rannikoita,
+  simasalmien sivutse,
+  hietaharjun hartioitse.
+  Somer soitti, hiekka helkki,
+  reki vieri, tie vilisi,
+  rahe rautainen ramasi,
+  jalas koivuinen kolasi,
+  kapla patvinen pasasi,
+  vemmel tuominen tutasi,
+  vinkui vitsaiset saverkot,
+  vapoi vaskirenkahaiset
+  juostessa hyvän hevosen,
+  hyvän laukin laukatessa.
+  Ajoi päivän, tuosta toisen,
+  ajoi kohta kolmannenki,
+  käsi ohjassa orosen,
+  toinen neien kainalossa,
+  jalka laialla rekosen,
+  jalka toinen viltin alla.
+  Virkku juoksi, matka joutui,
+  päivä vieri, tie lyheni.
+  Päivänäpä kolmantena
+  aletessa aurinkoisen
+  jo sepon koti näkyvi,
+  tuvat Ilman tuulottavi.
+  Noki nousi nuoraisena,
+  savu paksuna pakeni,
+  tuprusi savu tuvasta,
+  ylös pilvihin kohosi.
+
+
+
+    Viideskolmatta runo
+
+
+  Jopa viikon vuoteltihin,
+  vuoteltihin, katseltihin
+  neion nuotehet tulevan
+  seppo Ilmarin kotihin:
+  silmät vanhoilta valuvi
+  ikkunoissa istuessa,
+  polvet nuorilta nojuvi
+  veräjillä vuottaessa,
+  lasten jalkoja paleli
+  seinuksilla seisoessa,
+  kului kengät kesk'-iältä
+  rantasilla raittaessa.
+  Niin huomenna muutamana,
+  päivänä moniahana
+  kumu kuuluvi salolta,
+  reen kapina kankahalta.
+  Lokka, luopuisa emäntä,
+  Kalevatar, kaunis vaimo,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Se on poikani rekonen!
+  Jo tulevi Pohjolasta
+  nuoren neitonsa keralla!
+  "Lähes nyt kohti näitä maita,
+  kohin näitä kartanoita,
+  ison saamille tuville,
+  vanhemman varustamille!"
+  Se on seppo Ilmarinen
+  jo kohta kotihin saapi,
+  ison saamille pihoille,
+  vanhemman varustamille.
+  Pyyhyet vihertelevät
+  vesaisilla vempelillä,
+  käkyet kukahtelevat
+  korjan kirjavan kokalla,
+  oravat samoelevat
+  päällä aisan vaahterisen.
+  Lokka, luopuisa emäntä,
+  Kalevatar, vaimo kaunis,
+  tuossa tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Kylä vuotti uutta kuuta,
+  nuoret päivän nousentoa,
+  lapset maata mansikkaista,
+  vesi tervaista venettä;
+  mie en kuuta puolinkana,
+  päiveä mokominkana:
+  minä vuotin veijoani,
+  veijoani, minjoani.
+  Katsoin aamun, katsoin illan,
+  en tiennyt, mihin katosi,
+  tokko pientä kasvatteli
+  vaiko laihoa lihoitti,
+  kun ei tullut kuitenkana,
+  vaikka varsinki lupasi
+  tulla jälen tuntuessa,
+  saa'a jälen jäähtymättä.
+  "Aina katsoin aamusilla,
+  päivät päässäni pitelin,
+  kun ei vieri veijon saani,
+  ei kolaja veijon korja,
+  näille pienille pihoille,
+  kape'ille kartanoille.
+  Oisko olkinen oronen,
+  reki kaksikaplahinen,
+  senki saaniksi sanoisin,
+  korjaksi korotteleisin,
+  jos se veijoni vetäisi,
+  toisi kaunoni kotihin.
+  "Niinpä toivoin tuon ikäni,
+  katsoin kaiken päiväkauen;
+  pääni katsoin kallellehen,
+  sykeröni syrjällehen,
+  silmät suorat suikulaksi:
+  toivoin veijoni tulevan
+  näille pienille pihoille,
+  kape'ille kartanoille.
+  Jo tuo viimeinki tulevi,
+  toki kerran kerkiävi,
+  vierellä verevä
+  muoto, punaposki puolellansa!
+  "Sulho, viljon veljyeni!
+  Lasketapa laukkiotsa,
+  vietätä hyvä hevonen
+  entisille heinillensä,
+  taanoisille kauroillensa!
+  Laai meille terveyttä,
+  laai meille, laai muille,
+  laai kaikelle kylälle!
+  "Tehtyäsi tervehyiset
+  sanele tarinojasi:
+  matkasitko mainehitta,
+  kävit tiesi tervehenä,
+  kun läksit anopin luoksi,
+  apen ainoan kotihin?
+  Saitko neien, voitit vallan,
+  sorritko sotiveräjän,
+  levititkö neien linnan,
+  pirotitko pystyn seinän,
+  astuitko anopin sillan,
+  istuitko isännän lautsan?
+  "Jo tuon näen kyselemättä,
+  arvoan anelematta:
+  kävipä tiensä tervehenä,
+  matkansa imantehena;
+  toip' on hanhen, voitti vallan,
+  sortipa sotiveräjän,
+  langettipa lautalinnan,
+  levitteli lehmusseinän
+  käyessä anopin luona,
+  apen ainoan ko'issa.
+  Onp' on sotka suojassansa,
+  kana kainaloisessansa,
+  puhas neiti puolellansa,
+  valkeainen valloissansa.
+  "Kenpä toi tämän valehen,
+  ken pani pahan sanoman,
+  sulhon tyhjin tulleheksi,
+  oron jouten juosneheksi?
+  Eipä sulho tyhjin tullut,
+  ei oronen jouten juosnut:
+  on mitä oron veteä,
+  liinaharjan liikutella!
+  Hiessäpä hyvä hevonen,
+  vaahessa valittu varsa
+  tuvun tänne tuotuansa,
+  verevän ve'ettyänsä.
+  "Nouse nyt korjasta, korea,
+  hyvä lahja, laitiosta!
+  Nouse ilman nostamatta,
+  ylene ylentämättä,
+  jos on nuori nostajasi,
+  ylpeä ylentäjäsi!
+  "Korjasta kohottuasi,
+  reen perästä päästyäsi
+  astu tietä temminkäistä,
+  maata maksankarvallista,
+  sikojen silittämäistä,
+  porsahien polkemaista,
+  lampahan latsottamaista,
+  hevon harjan hieromaista!
+  "Astu hanhen askelilla,
+  taputa tavin jaloilla
+  näitä pestyjä
+  pihoja, tasaisia tanteria,
+  apen saamia pihoja,
+  anopin asettamia,
+  veljen veistopenkeriä,
+  sisaren siniketoja!
+  Pole jalka portahalle,
+  siirrä sintsin siltaselle,
+  astu sintsiä simaista;
+  siitä siirräite sisähän,
+  alle kuulun kurkihirren,
+  alle kaunihin katoksen!
+  "Jo täällä tämänki talven,
+  jopa mennehen kesosen
+  silta soitti sorsanluinen
+  sillallista seisojaista,
+  laki kultainen kumisi
+  laen alla astujaista,
+  ikkunat iloittelihe
+  ikkunaisten istujaista.
+  "Jo täällä tämänki talven,
+  jopa mennehen kesosen
+  kääkäset käkertelihe
+  sormuskättä sulkijaista,
+  kynnykset kykertelihe
+  hienohelman hempujaista,
+  ovet aina aukieli
+  ovellista aukojaista.
+  "Jo täällä tämänki talven,
+  jopa mennehen kesosen
+  perin pirtti pyörähteli
+  pirtillistä pyyhkijäistä,
+  sintsinen sijoittelihe
+  sintsillistä siivojaista,
+  vajaset vasertelihe
+  vajallista vastakättä.
+  "Jo täällä tämänki talven,
+  jopa mennehen kesosen
+  piha piilten kääntelihe
+  lastun pitkän poimijaista,
+  aittaset alentelihe
+  aitallista astujaista,
+  orret notkui, parret painui
+  nuoren vaimon vaattehia.
+  "Jo täällä tämänki talven,
+  jopa mennehen kesosen
+  kujaset kukertelihe
+  kujallista kulkijaista,
+  lääväset lähentelihe
+  läävällistä läänijäistä,
+  tanhuaiset taantelihe
+  tanhuallista tavia.
+  "Jo täällä tämänki päivän,
+  jopa päivän eilisenki
+  aioin ammoi aikalehmä
+  aamuvihkon antajaista,
+  hevoisvarsa hirnakoitsi
+  heinävihkon heittäjäistä,
+  kaikerti kevätkaritsa
+  palasen parantajaista.
+  "Jo täällä tämänki päivän,
+  jopa päivän eilisenki
+  vanhat istui ikkunoissa,
+  lapset raittoi rantasilla,
+  naiset seisoi seinuksilla,
+  pojat porstuan ovilla
+  nuoren vaimon varronnassa,
+  morsiamen vuotannassa.
+  "Terve nyt, piha täysinesi,
+  ulkoinen urohinesi,
+  terve, vaja täysinesi,
+  vaja vierahaisinesi,
+  terve, sintsi täysinesi,
+  tuohikatto kansoinesi,
+  terve, pirtti täysinesi,
+  satalauta lapsinesi,
+  terve, kuu, terve, kuningas,
+  terve nuori nuoekansa!
+  Ei ole tässä ennen ollut,
+  eipä ennen eikä eilen
+  tämän joukon juoleutta,
+  tämän kansan kauneutta.
+  "Sulho, viljon veljyeni!
+  Pura pois punaiset paikat,
+  sivalluta silkkiverhot!
+  Näytä tuota näätäistäsi,
+  viisin vuosin käytyäsi,
+  kaheksin katseltuasi!
+  "Tokko toit, kenen käkesit?
+  Käkesit käkösen tuoa,
+  maalta valkean valita,
+  vesiltä verevän saa'a.
+  "Jo tuon näen kyselemättä,
+  arvoan anelematta:
+  toit käkösen tullessasi,
+  sinisotkan suojassasi,
+  vihannimman virven latvan
+  vihannasta virviköstä,
+  tuorehimman tuomen lehvän
+  tuorehesta tuomikosta."
+  Olipa lapsi lattialla.
+  Lausui lapsi lattialta:
+  "Voi veikko, mitä vetelet!
+  Tervaskannon kauneutta,
+  tervapuolikon pituutta,
+  kerinkannan korkeutta!
+  "Kutti, kutti, sulho rukka!
+  Tuota toivotit ikäsi,
+  sanoit saavasi sataisen,
+  tuovasi tuhannen neien.
+  Jo saitki hyvän sataisen:
+  - tuon tuhannen tuppeloisen!
+  Sait kuin suolta suovariksen,
+  aialta ajoharakan,
+  pellolta pelotuslinnun,
+  mustan linnun mullokselta!
+  "Mitä lie ikänsä tehnyt,
+  kuta mennehen kesosen,
+  kun ei kinnasta kutonut,
+  saanut sukkoa su'unki?
+  Tyhjänä tuli tupahan,
+  annitoinna appelahan:
+  hiiret kopsassa kopasi,
+  hörppäkorvat lippahassa!"
+  Lokka, luopuisa emäntä,
+  Kalevatar, vaimo kaunis,
+  kuuli kummaisen tarinan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mitä lausuit, lapsi kurja,
+  kuta, kunnotoin, latelit?
+  Muista kummat kuulukohon,
+  häväistykset häälyköhön,
+  eipä tästä neitosesta,
+  ei tämän talon väestä!
+  "Jo sanoit pahan sanasen,
+  sanan kehnon kertaelit
+  suusta yötisen vasikan,
+  päästä pennun päiväkunnan!
+  Hyvän on sulho neien saanut,
+  tuonut maalta maan parahan:
+  on kuin puola puolikypsi,
+  kuin on mansikka mäellä,
+  tahi kuin käkönen puussa,
+  pieni lintu pihlajassa,
+  koivussa koreasulka,
+  valorinta vaahteressa.
+  "Oisi ei saanut Saksastana,
+  tavannut Viron takoa
+  tämän neitosen soreutta,
+  tämän allin armautta,
+  tämän kasvon kauneutta,
+  tämän muo'on muhkeutta,
+  käsivarren valkeutta,
+  kaulan hoikan kaarevuutta.
+  "Eikä neiti tyhjin tullut:
+  oli turkit tuotavana,
+  vaipat vasta saatavana
+  ja verat ve'ettävänä.
+  "Paljo on tällä neitosella
+  oman värttinän väkeä,
+  oman kehrän kiertämätä,
+  oman hyppisen hyveä,
+  vaattehia valkehia,
+  talvisotkun suorimia,
+  kevätpäivän valkomia,
+  kesäkuien kuivomia:
+  hyvät hurstit huilahukset,
+  päänalaiset pällähykset,
+  sivallukset silkkihuivit,
+  vilahukset villavaipat.
+  "Hyvä mutso, kaunis mutso,
+  mutso valkeanverevä!
+  Hyvinpä ko'issa kuuluit,
+  tyttönä ison ko'issa;
+  hyvin kuulu kuun ikäsi
+  miniänä miehelässä!
+  "Elä huolelle rupea,
+  elä huoli huolehtia!
+  Ei sinua suolle viety,
+  ojavarrelle otettu:
+  viety on viljamättähältä,
+  viety vielä viljemmälle,
+  otettu oluttuvilta,
+  oluemmille otettu.
+  "Hyvä neito, kaunis mutso!
+  Tuotapa kysyn sinulta:
+  näitkö tänne tullessasi
+  kekoja keräperiä,
+  näsäpäitä närttehiä?
+  Ne kaikki tämän talosen,
+  tämän sulhon kyntämiä,
+  kyntämiä, kylvämiä.
+  "Neitokainen, nuorukainen!
+  Tuota nyt sanon sinulle:
+  kun tunsit talohon tulla,
+  niin tunne talossa olla!
+  Hyvä tääll' on mutson olla,
+  kaunis kasvoa miniän,
+  piossasi piimäpytty,
+  voivatinen vallassasi.
+  "Hyvä täss' on neien olla,
+  kaunis kasvoa kanasen.
+  Täss' on laajat saunan lauat
+  ja leveät pirtin lautsat,
+  isännät isosi verrat,
+  emännät emosi verrat,
+  pojat onpi veikon verrat,
+  tyttäret sisaren verrat.
+  "Kun sinun himo tulevi,
+  noita mielesi tekevi
+  ison saamia kaloja,
+  veljen pyitä pyytämiä,
+  niin elä kysy ky'yltä
+  eläkä ano apelta!
+  Kysy suorin sulholtasi,
+  toimittele tuojaltasi!
+  Ei ole sitä metsässä
+  jalan neljän juoksijata
+  eikä ilman lintusia,
+  kahen siiven siukovia,
+  ei vielä ve'essäkänä
+  kalaparvea parasta,
+  kuta sinun ei saaja saane,
+  saaja saane, tuoja tuone.
+  "Hyvä täss' on neien olla,
+  kaunis kasvoa kanasen.
+  Ei ole kiirettä kivelle
+  eikä huolta huhmarelle:
+  vesi tässä vehnät jauhoi,
+  koski kuohutti rukihit,
+  aalto astiat pesevi,
+  meren vaahti valkaisevi.
+  "Ohoh kullaista kyläistä,
+  maan parasta paikaistani!
+  Nurmet alla, pellot päällä,
+  keskellä kylä välillä;
+  kylän alla armas ranta,
+  rannassa rakas vetonen:
+  se sopivi sorsan uia,
+  vesilinnun vieretellä."
+  Siitä joukko juotettihin,
+  syötettihin, juotettihin
+  liioilla lihamuruilla,
+  kaunihilla kakkaroilla,
+  olu'illa ohraisilla,
+  viertehillä vehnäisillä.
+  Olipa kystä kyllin syöä,
+  kyllin syöä, kyllin juoa
+  punaisissa purtiloissa,
+  kaunoisissa kaukaloissa:
+  pirotella piirahia,
+  murotella voimuruja,
+  sirotella siikasia,
+  lohkota lohikaloja
+  veitsellä hope'isella,
+  kuraksella kultaisella.
+  Olut juoksi ostamatoin,
+  mesi markoin maksamatoin,
+  oluoinen orren päästä,
+  sima vaarnojen sisästä,
+  olut huulten huuhtimeksi,
+  mesi mielten kääntimeksi.
+  Kukapa tuossa kukkujaksi,
+  lailliseksi laulajaksi?
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  laulaja iän-ikuinen,
+  itse laululle rupesi,
+  töille virtten työntelihe.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Veli kullat, veitoseni,
+  suulliset sanalliseni,
+  kielelliset kumppalini!
+  Kuulkottenpa, kuin sanelen!
+  Harvoin on hanhet suutasusten,
+  sisarukset silmätysten,
+  harvoin veikot vieretysten,
+  emon lapset laiatusten
+  näillä raukoilla rajoilla,
+  poloisilla Pohjan mailla.
+  "Niin joko laululle lähemme,
+  töille virtten työnteleimme?
+  Laulanta runoilla töitä,
+  kukunta kevätkäellä,
+  painanta sinettärillä,
+  kuonta kankahattarilla.
+  "Laulavat Lapinki lapset,
+  heinäkengät heittelevät
+  hirven harvoilta lihoilta,
+  peuran pienen pallehilta;
+  niin miks' en minäki laula,
+  miks' ei laula meiän lapset
+  ruoalta rukihiselta,
+  suulta suurukselliselta?
+  "Laulavat Lapinki lapset,
+  heläjävät heinäkengät
+  vesimaljan juotuansa,
+  petäjäisen purtuansa;
+  niin miks' en minäki laula,
+  miks' ei laula meiän lapset
+  juomilta jyvällisiltä,
+  olu'ilta ohraisilta?
+  "Laulavat Lapinki lapset,
+  heläjävät heinäkengät
+  nokisilta nuotioilta,
+  hiilisiltä hiertimiltä;
+  niin miks' en minäki laula,
+  miks' ei laula meiän lapset
+  alta kuulun kurkihirren,
+  alta kaunihin katoksen?
+  "Hyväpä täss' on miesten olla,
+  armas naistenki asua
+  olutpuolikon povella,
+  mesitiinun tienohilla,
+  sivullamme siikasalmet,
+  luonamme lohiapajat,
+  joist' ei syöen syömät puutu,
+  juoen juomiset vähene.
+  "Hyväpä täss' on miesten olla,
+  armas naistenki elellä.
+  Ei tässä surulla syöä,
+  ei eletä huolen kanssa;
+  tässä syöähän surutta,
+  eletähän huoletoinna
+  iällä tämän isännän,
+  elinajalla emännän.
+  "Kumman tässä ensin kiitän,
+  isännänkö vai emännän?
+  Ainap' entiset urohot
+  ensin kiittivät isännän,
+  ku on suolta suojan saanut,
+  ko'in korvesta kokenut:
+  tyvin tuonut tyyskät männyt,
+  latvoin lansatut petäjät,
+  pannut paikalle hyvälle,
+  asettanut ankaralle
+  suuriksi sukutuviksi,
+  kaunihiksi kartanoiksi;
+  salvannut salosta seinät,
+  hirret hirmulta mäeltä,
+  ruotehet rome'ikolta,
+  malat marjakankahalta,
+  tuohet tuomivaaran päältä,
+  sammalet sulilta soilta.
+  "Tupa on tehty tesmällensä,
+  suoja pantu paikallensa.
+  Sata oli miestä salvaimella,
+  tuhat oli tuvan katolla
+  tehessä tätä tupoa,
+  laaittaissa lattiata.
+  "Jopa vaan tämän isännän
+  saaessa tätä tupoa
+  mont' on tukka tuulta nähnyt,
+  hivus säätä hirveätä.
+  Use'in hyvän isännän
+  jäänyt on kinnasta kivelle,
+  hattua havun selälle,
+  suohon sukkoa vajonnut.
+  "Use'in hyvä isäntä
+  aivan aika-huomenessa
+  ennen muien nousematta,
+  kyläkunnan kuulematta
+  nousnut on nuotiotulelta,
+  havannut havumajoilta,
+  havu päänsä harjaellut,
+  kaste pesnyt sirkut silmät.
+  "Siitäpä hyvä isäntä
+  saapi tuttua tupahan,
+  lautsantäyen laulajoita,
+  ikkunat iloitsijoita,
+  siltalauat lausujoita,
+  karsinat karehtijoita,
+  seinävieret seisojia,
+  aitovieret astujia,
+  pihat pitkin kulkijoita,
+  maat ristin matelijoita.
+  "Isännän esinnä kiitin,
+  siitä ehtoisen emännän
+  ruokien rakentamasta,
+  pitkän pöyän täyttämästä.
+  "Hänpä leipoi leivät paksut,
+  suuret talkkunat taputti
+  käpe'illä kämmenillä,
+  kyperillä kymmenillä;
+  nosti leivät leppeästi,
+  syötti vierahat välehen
+  liioilla sianlihoilla,
+  kohokuori-kokkaroilla
+  - terät vieri veitsistämme,
+  päät putosi puukoistamme
+  lohen päitä lohkoessa,
+  hauin päitä halkoessa.
+  "Use'in hyvä emäntä,
+  tuo tarkka taloinen vaimo,
+  kuullut on kukotta nousta,
+  kanan lapsetta karata
+  näitä häitä hankittaissa,
+  teoksia tehtäessä,
+  hiivoja rakettaessa,
+  olosia pantaessa.
+  "Hyvin on hyvä emäntä,
+  tuo tarkka taloinen vaimo,
+  osannut oluet panna,
+  makujuoman juoksutella
+  iuista imeltyneistä,
+  make'ista maltahista,
+  joit' ei puulla puuhaellut,
+  korennolla koukkaellut,
+  vaanpa kourilla kohenti,
+  käsivarsin käännytteli
+  saunassa savuttomassa,
+  la'aistuilla lautehilla.
+  "Eipä tuo hyvä emäntä,
+  tuo tarkka taloinen vaimo,
+  laske iskulle ituja,
+  päästä maalle maltahia;
+  käypi saunassa use'in
+  syänyöllä yksinänsä,
+  ei huoli susia surra,
+  pelätä metsän petoja.
+  "Jopa nyt emännän kiitin;
+  vuotas kiitän patvaskani!
+  Ken on pantu patvaskaksi,
+  ken otettu oppahaksi?
+  Kylän paras patvaskana,
+  kylän onni oppahana.
+  "Onpa meiän patvaskalla
+  päällä haahen haljakkainen;
+  se on kaita kainalosta,
+  soma suolien kohasta.
+  "Onpa meiän patvaskalla,
+  onpa kauhtana kapoinen:
+  helmat hietoa vetävi,
+  takapuolet tanteria.
+  "Vähän paitoa näkyvi,
+  pikkaraisen pilkottavi:
+  on kuin Kuuttaren kutoma,
+  tinarinnan riukuttama.
+  "Onpa meiän patvaskalla
+  vyöllä ussakka utuinen,
+  päivän tyttären kutoma,
+  kirjokynnen kirjoittama
+  ajalla tulettomalla,
+  tulen tietämättömällä.
+  "Onpa meiän patvaskalla
+  silkkiset sukat jalassa,
+  silkkiset sukan sitehet,
+  säteriset säärinauhat,
+  jotk' on kullalla ku'ottu,
+  hopealla huoliteltu.
+  "Onpa meiän patvaskalla
+  Saksan kengät kelvolliset,
+  kuni joutsenet joella,
+  vesiteiret vieremillä
+  tahi hanhuet havulla,
+  muuttolinnut murrikolla.
+  "Onpa meiän patvaskalla
+  kutrit kullansuortuvaiset,
+  parta kullanpalmikkoinen;
+  päässä pystyinen kypäri,
+  puhki pilvien puhuja,
+  läpi metsän läiköttäjä,
+  jot' ei saatane sataisin,
+  tuotane tuhansin markoin.
+  "Jo nyt kiitin patvaskani;
+  vuotas kiitän saajanaisen!
+  Mist' on saatu saajanainen,
+  kust' otettu onnellinen?
+  "Tuolt' on saatu saajanainen,
+  tuolt' otettu onnellinen
+  takoa Tanikan linnan,
+  uuen linnan ulkopuolta.
+  "Eipä vielä sieltäkänä,
+  ei perän pereäkänä!
+  Tuolt' on saatu saajanainen,
+  tuolt' otettu onnellinen
+  Vienan pääliltä vesiltä,
+  ulapoilta auke'ilta.
+  "Eipä vielä sieltäkänä,
+  ei perän pereäkänä!
+  Kasvoi maalla mansimarja,
+  punapuola kankahalla,
+  pellolla heleä heinä,
+  kukka kultainen aholla:
+  siit' on saatu saajanainen,
+  siit' otettu onnellinen.
+  "Saajanaisen suu somainen
+  kuni Suomen sukkulainen;
+  saajanaisen sirkut silmät
+  kuni tähet taivahalla;
+  saajanaisen kuulut kulmat
+  kuni kuu meren-ylinen.
+  "Onpa meiän saajanaisen
+  kaula kullankiehkuroissa,
+  pää kullanvipalehissa,
+  käet kullankäärilöissä,
+  sormet kullansormuksissa,
+  korvat kullanhelmilöissä,
+  kulmat kullansolmuloissa,
+  silmäripset simpsukoissa.
+  "Luulin kuun kumottavaksi,
+  kuu kumotti kultasolki;
+  luulin päivän paistavaksi,
+  kun sen paistoi paian kaulus;
+  luulin laivan läikkyväksi,
+  kun sen läikkyi lakki päässä.
+  "Jopa kiitin saajanaisen;
+  annas katson kaiken kansan,
+  onko kansa kaunihina,
+  väki vanha vänkeänä
+  sekä nuoriso somana,
+  koko joukko juoleana!
+  "Jopa katsoin kaiken kansan,
+  ehkä tiesin ennoltaki:
+  eip' ole tässä ennen ollut
+  eikä varsin vasta liene
+  tämän joukon juoleutta,
+  tämän kansan kauneutta,
+  väen vanhan vänkeyttä,
+  väen nuorison somuutta.
+  Kaikk' on kansa haljakassa
+  kuni metsä huutehessa:
+  alta on kuin aamurusko,
+  päältä on kuin päivänkoite.
+  "Huokeat oli hopeat,
+  löyhät kullat kutsuloilla,
+  rahataskut tanterilla,
+  rahakukkarot kujilla
+  näillä kutsuvierahilla
+  kutsuloille kunniaksi."
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  virren ponsi polvu'inen,
+  siitä siirtihe rekehen,
+  lähtevi kohin kotia;
+  laulelevi virsissänsä,
+  laulelevi, taitelevi.
+  Lauloi virren, lauloi toisen
+  - virrelläpä kolmannella
+  kilahti jalas kivehen,
+  tarttui kapla kannon päähän:
+  rikkoihe reki runolta,
+  jalas taittui laulajalta,
+  kapla poikki paukahutti,
+  laiat irti loskahutti.
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse virkkoi, noin nimesi:
+  "Onko tässä nuorisossa,
+  kansassa kasuavassa,
+  vaiko tässä vanhalassa,
+  väessä vähenevässä,
+  kenpä Tuonelle kävisi,
+  lähtisi Manan majoille,
+  toisi Tuonelta orasen,
+  vääntiän Manan väeltä
+  reki uusi laatiani,
+  korjanen kohentoani?"
+  Sekä nuoremmat sanovi,
+  jotta vanhat vastoavi:
+  "Ei ole tässä nuorisossa
+  eikä varsin vanhastossa,
+  koko suuressa su'ussa
+  niin urosta urheata,
+  jotta Tuonelle menisi,
+  lähtisi Manan majoille,
+  toisi Tuonelta orasen,
+  vääntiän Manan majoilta
+  reki uusi laatiasi,
+  korjanen kohentoasi."
+  Silloin vanha Väinämöinen,
+  laulaja iän-ikuinen,
+  läksi toiste Tuonelahan,
+  matkasi Manan majoille.
+  Toi orasen Tuonelasta,
+  vääntiän Manan majoilta.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  laulavi salon sinisen,
+  salohon tasaisen tammen
+  sekä pihlajan pätevän;
+  ne kohenti korjaksensa,
+  painalti jalaksiksensa,
+  niistä katsoi kaplaksia
+  sekä väänti vempeleitä:
+  sai korjan kohennetuksi,
+  re'en uuen laaituksi.
+  Pisti varsan valjahisin,
+  ruskean re'en etehen,
+  itse istuihe rekehen,
+  laskettihe laitiohon.
+  Vitsattaki virkku juoksi,
+  helmin lyömättä hevonen
+  entisille appehille,
+  taanoisille suuruksille;
+  saattoi vanhan Väinämöisen,
+  laulajan iän-ikuisen,
+  oman uksen aukomille,
+  oman kynnyksen etehen.
+
+
+
+    Kuudeskolmatta runo
+
+
+  Ahti oli saarella asuva,
+  Kaukoniemen kainalossa.
+  Oli pellon kynnännässä,
+  vainion vakoannassa.
+  Korvalta ylen korea,
+  kovin tarkka kuulennalta.
+  Kuulevi jumun kylältä,
+  järyn järvien takoa,
+  jalan iskun iljeneltä,
+  reen kapinan kankahalta.
+  Juohtui juoni mielehensä,
+  tuuma aivohon osasi:
+  häitä Pohjola pitävi,
+  salajoukko juominkia!
+  Murti suuta, väänti päätä,
+  murti mustoa haventa;
+  veret vierähti pahaksi
+  poloisilta poskipäiltä.
+  Heti heitti kynnöksensä,
+  vaon keskivainiolle;
+  nousi maasta ratsahille,
+  lähtevi kohin kotia
+  luoksi armahan emonsa,
+  tykö valtavanhempansa.
+  Sanoi tuonne saatuansa,
+  toimitteli tultuansa:
+  "Oi emoni, vaimo vanha!
+  Pane ruoka ruttoisesti
+  syöä miehen nälkähisen,
+  haukata halun-alaisen!
+  Lämmitä samassa sauna,
+  pian pirtti riu'uttele,
+  missä mies puhasteleikse,
+  sueiksen urosten sulho!"
+  Tuop' on äiti Lemminkäisen
+  pani ruoan ruttoisesti
+  syöä miehen nälkähisen,
+  haukata halun-alaisen
+  yhen kylyn joutuessa,
+  yhen saunan saapuessa.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  otti ruokoa rutosti;
+  meni saunahan samassa,
+  kävi kylpyhuonehesen.
+  Siellä peiponen peseikse,
+  pulmonen puhasteleikse,
+  päänsä pellavaspioksi,
+  kaulanvarren valkeaksi.
+  Tuli saunasta tupahan.
+  Sanan virkkoi,
+  noin nimesi:
+  "Oi emoni, vaimo vanha!
+  Astu aittahan mäelle,
+  tuo sieltä somat sopani,
+  kanna vaattehet vakaiset,
+  jotka päälleni pukisin,
+  varustaisin varrelleni!"
+  Emo ennätti kysyä,
+  vaimo vanha tutkaella:
+  "Kunne lähet, poikueni?
+  Lähetkö ilveksen ajohon
+  vaiko hirven hiihäntähän
+  vai oravan ammuntahan?"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Oi emoni, kantajani!
+  Lähe en ilveksen ajohon
+  enkä hirven hiihäntähän,
+  en oravan ammuntahan;
+  lähen Pohjolan pitoihin,
+  salajoukon juominkihin.
+  Tuo mulle somat sopani,
+  vaka'iset vaatteheni,
+  häissä häilyteltäväni,
+  pioissa pi'eltäväni!"
+  Emo kielti poikoansa,
+  nainen miestänsä epäsi;
+  epäsi kavetta kaksi,
+  kielti kolme luonnotarta
+  lähtemästä Lemminkäistä
+  hyvän Pohjolan pitoihin.
+  Noin sanoi emo pojalle,
+  lausui vanhin lapsellensa:
+  "Ellös menkö, poikueni,
+  poikueni, Kaukueni,
+  noihin Pohjolan pitoihin,
+  suuren joukon juominkihin!
+  Ei sua kutsuttu sinne,
+  ei tarkoin tahotakana."
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kurjat kutsuen menevi,
+  hyvä ilman hyppeleikse!
+  Tuoss' on kutsut kuun-ikuiset,
+  airuhut alinomaiset
+  miekassa tuliterässä,
+  säilässä säkenevässä."
+  Tuop' on äiti Lemminkäisen
+  yhä kielteä käkesi:
+  "Ellös vainen, poikueni,
+  menkö Pohjolan pitoihin!
+  Monet on kummat matkallasi,
+  isot tielläsi imehet,
+  kolme surmoa kovinta,
+  kolme miehen kuolemata."
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Ain' on surmia akoilla,
+  kaikin paikoin kuolemia;
+  ei uros hätäile noita,
+  ei varsin varannekana.
+  Vaan kuitenki kaikitenki
+  sano korvin kuullakseni:
+  mi on surma ensimäinen,
+  ensimäinen, viimeinenki?"
+  Virkkoi äiti Lemminkäisen,
+  vaimo vanha vastaeli:
+  "Sanon surmat syytä myöten
+  enkä miehen mieltä myöten.
+  Sanon surman ensimäisen.
+  Se on surma ensi surma:
+  menet matkoa vähäisen,
+  pääset tietä päiväyksen:
+  tulevi joki tulinen
+  poikkipuolin vastahasi.
+  Joessa tulinen koski,
+  koskessa tulinen luoto,
+  luo'olla tulinen korko,
+  korolla tulinen kokko:
+  yöt se hammasta hiovi,
+  päivät kynttä kitkuttavi
+  tulijalle vierahalle,
+  saavalle käkeävälle."
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Se on surma naisen surma,
+  ei ole kuolema urohon.
+  Kyllä mä siihen keinon keksin,
+  arvoan hyvän asian:
+  laulan leppäisen hevosen,
+  laulan leppäisen urohon
+  sivutseni siirtymähän,
+  eestäni vaeltamahan;
+  itse sorsana sukellan,
+  allina alenteleime
+  kouritse kokon kynimen,
+  vaakalinnun varpahitse.
+  Oi emoni, kantajani!
+  Sano surma keskimäinen!"
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Se on surma toinen surma:
+  menet matkoa vähäisen,
+  toki toisen päiväyksen:
+  tulevi tulinen kuoppa,
+  se on poikkipuolin tietä,
+  itähän iäti pitkä,
+  luotehesen loppumatoin,
+  täynnä kuumia kiviä,
+  palavia paateroita.
+  Sinne on satoja saanut,
+  tuhansia tukkueltu,
+  sa'an miestä miekallista,
+  tuhat rautaista oritta."
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Ei ole siinä miehen surma
+  eikä kuolema urohon.
+  Kyllä mä siihen mutkan muistan,
+  mutkan muistan, keinon keksin:
+  laulan ma lumesta miehen,
+  uron hangesta hotaisen,
+  sen tungen tulen väkehen,
+  vaivaelen valkeahan,
+  kylpijäksi kuuman saunan
+  vastan vaskisen keralla;
+  itse siirräime sivutse,
+  tungeime tulen lävitse,
+  ettei partana palane,
+  hivuskutri kurvettune.
+  Oi emoni, kantajani!
+  Sano surma jälkimäinen!"
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Se on surma kolmas surma:
+  menet vieläki vähäisen,
+  pääset siitä päiväyksen,
+  Pohjolan veräjän suulle,
+  ahtahimpahan alahan:
+  susi päälle suimistaikse,
+  karhu toisna kaimistaikse
+  suulla Pohjolan veräjän,
+  kape'immassa kujassa.
+  Syönyt on sa'anki miestä,
+  tuhonnut tuhat urosta,
+  niin miks' ei sinua söisi,
+  tuhoaisi turvatointa?"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Uuhi uunna syötäköhön,
+  rieskana revittäköhön,
+  vaan ei mies pahempikana,
+  uros untelompikana!
+  Minua on vyötty miehen vyöllä,
+  pantu miehen palkimella,
+  solmittu uron solilla,
+  jotten vielä jouakana
+  suuhun Untamon susien,
+  kitahan kirokavetten.
+  "Muistan ma suelle mutkan,
+  keksin keinon karhullenki:
+  suet laulan suitsi-suuhun,
+  karhut rautakahlehisin,
+  tahi rutjon ruumeniksi,
+  seulaisen sepalehiksi.
+  Sillä siitä selvitäime,
+  pääsen matkani perille."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Et vielä perille pääsnyt!
+  Ne oli sinne mennessäsi
+  matkalla isot imehet,
+  kolme kummoa kovoa,
+  kolme miehen kuolemata;
+  viel' on sinne saatuasi
+  paikalla pahimmat kummat.
+  Kulet tietä pikkaraisen,
+  tulet Pohjolan pihalle:
+  aita on rautainen rakettu,
+  terästarha teeksennelty
+  maasta asti taivosehen,
+  taivosesta maahan asti,
+  keihä'illä seivästetty,
+  maan maoilla aiastettu,
+  käärmehillä vitsastettu,
+  sisiliskoilla si'elty;
+  heitty hännät häilymähän,
+  pääkurikat kuilumahan,
+  pääkehät kähäjämähän,
+  päät ulos, sisähän hännät.
+  "Maass' on toisia matoja,
+  rata kyitä, käärmehiä
+  ylös kielin kiehumassa,
+  alas hännin häilymässä.
+  Yks' on muita kauheampi
+  eessä portin poikkipuolin,
+  pitelämpi pirtin hirttä,
+  paksumpi kujapatsasta,
+  ylös kielin kiehumassa,
+  suin ylös suhahtamassa,
+  ei ketänä muuta vasten,
+  vasten vaivaista sinua."
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Seki on surma lapsen surma,
+  ei ole kuolema urohon.
+  Tunnen ma tulen lumoa,
+  valkeaisen vaivutella,
+  ja tunnen maot manata,
+  käärmehyiset käännytellä.
+  Äsken päänä eilisenä
+  kynnin maata kyyn-alaista,
+  käännin maata käärmehistä
+  aivan paljahin kätösin.
+  Kyyt pitelin kynsissäni,
+  käsissäni käärmehyiset;
+  tapoin kyitä kymmenkunnan,
+  sa'an mustia matoja:
+  viel' on kynnet kyyn veressä,
+  käet käärmehen talissa.
+  Sill' en taia tullakana,
+  viel' en varsin jouakana
+  maon suuren suupalaksi,
+  käärmehen käsialaksi:
+  itse konnat kouristelen,
+  ilkeät iki puserran,
+  kyyt on laulan laiemmalle,
+  maot muutan tien mukahan,
+  astun Pohjolan pihalta,
+  tungeime tuvan sisähän."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Ellös vainen, poikueni,
+  menkö Pohjolan tupahan,
+  Sariolan salvoksihin!
+  Siell' on miehet miekka vyöllä,
+  urohot sota-aseissa,
+  humalassa hullut miehet,
+  pahat paljo juotuansa.
+  Laulavat sinun poloisen
+  miekkahan tuliterähän;
+  jo on laulettu paremmat,
+  jalommatki jaksettuna."
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Jo olen ennenkin elellyt
+  noilla Pohjolan tuvilla.
+  Ei minua laula lappi
+  eikä tunge turjalainen;
+  itse laulan lappalaisen
+  sekä tungen turjalaisen:
+  laulan halki hartionsa,
+  puhki leukansa puhelen,
+  paian kauluksen kaheksi,
+  rikki rintalastasensa."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Ohoh poikani poloinen!
+  Vielä muistat muinaistasi,
+  kerskut ennen käynnistäsi!
+  Jo olet ennenkin elellyt
+  noilla Pohjolan tuvilla:
+  uinut kaikki umpilammit,
+  koirankieliset kokenut,
+  käynyt koskia kolisten,
+  myötävirtoja vilisten,
+  Tuonen kosket tunnustellut,
+  mitannut Manalan virrat!
+  Siell' oisit tänäki päänä
+  ilman äitittä pahatta.
+  "Muistapa, mitä sanelen!
+  Tulet Pohjolan tuville:
+  mäki on täynnä seipähiä,
+  piha täynnä pylvähiä,
+  ne on täynnä miehen päitä;
+  yks' on seiväs päätöin seiväs
+  - senpä seipähän nenähän
+  sinun pääsi leikatahan!"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Hurja noita huolinevi,
+  epäkelpo keksinevi,
+  viittä, kuutta vainovuotta,
+  seitsentä sotakeseä!
+  Ei noita uro totelle,
+  vääjänne väheäkänä.
+  Tuo mulle sotisopani,
+  vanhat vainovaatteheni!
+  Itse käyn isoni miekan,
+  katson kalvan taattoseni;
+  viikon on vilussa ollut,
+  kauan kaihossa sijassa,
+  itkenyt ikänsä siellä,
+  kantajata kaipaellut."
+  Sai siitä sotisopansa,
+  vanhat vainovaattehensa,
+  isonsa ikuisen miekan,
+  tuon taaton sotatoverin.
+  Senpä siltahan sysäsi,
+  terin työnti lattiahan:
+  miekkanen käessä kääntyi
+  kuni tuore tuomen latva
+  tahi kasvava kataja.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Tuskin on Pohjolan tuvissa,
+  Sariolan salvoksissa
+  tämän miekan miettijäistä,
+  tämän kalvan katsojaista."
+  Jousen seinältä sivalti,
+  kaaren vahvan vaarnaselta.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Sen mä mieheksi sanoisin,
+  urohoksi arveleisin,
+  joka jouseni vetäisi,
+  kiveräni kiinnittäisi
+  noilla Pohjolan tuvilla,
+  Sariolan salvoksilla."
+  Siitä lieto Lemminkäinen,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  suorihe sotisopihin,
+  puki vainovaattehisin.
+  Itse lausui orjallensa,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi on osto-orjaseni,
+  rahan saatu raatajani!
+  Jou'uta sotaoriini,
+  valjastele vainovarsa
+  lähteäkseni pitoihin,
+  lemmon joukon juominkihin!"
+  Orja nöyrä, neuvottava,
+  pian pistihe pihalle,
+  työnti varsan valjahisin,
+  puikkoihin tulipunaisen.
+  Sanoi tuolta tultuansa:
+  "Jo olen tehnyt tehtäväni,
+  suorittanut tuon orosi,
+  varsan viljon valjastanut."
+  Siitä lieto Lemminkäisen
+  luku lähteä tulevi.
+  Käsi käski, toinen kielti,
+  sormet suoniset pakotti.
+  Toki läksi, kuin käkesi,
+  varsin läksi, ei varannut.
+  Emo neuvoi poikoansa,
+  vanhin lastansa varoitti
+  oven suusta, orren alta,
+  kattilan katasijoilta:
+  "Poikueni, ainueni,
+  lapseni, vakauteni!
+  Jos sa jou'ut juominkihin,
+  tapahut mihin tahansa,
+  juopa puoli tuoppiasi,
+  keskimaihin maljasesi;
+  anna toisen toinen puoli,
+  pahemman pahempi puoli:
+  mato maljassa venyvi,
+  toukka tuopin pohjukassa."
+  Vielä neuvoi poikoansa,
+  varsin lastansa vakusti
+  perimäisen pellon päästä,
+  veräjältä viimeiseltä:
+  "Jos sa jou'ut juominkihin,
+  tapahut mihin tahansa,
+  istu puolella sijoa,
+  astu puoliaskelella,
+  anna toisen toinen puoli,
+  pahemman pahempi puoli,
+  niin sinusta mies tulevi,
+  uros selvä selkiävi,
+  läpi käymähän keräjät,
+  jutut julki polkemahan
+  urohoisessa väessä,
+  miehisessä joukkiossa."
+  Siitä läksi Lemminkäinen
+  istuen oron re'essä;
+  iski virkkua vitsalla,
+  heitti helmiruoskasella.
+  Läksi virkku vieremähän,
+  hevonen helettämähän.
+  Ajoi aikoa vähäisen,
+  hyvän hetken hetkutteli:
+  näki tiellä teirikarjan.
+  Teiret lentohon lehahti,
+  lintukarja kapsahutti
+  eestä juoksevan hevosen.
+  Jäi hitusen höyheniä,
+  tielle teiren sulkasia.
+  Ne kokosi Lemminkäinen,
+  tapaeli taskuhunsa:
+  ei tieä, mikä tulisi,
+  tapahtuisi taipalella;
+  kaikki on tarpehen talossa,
+  hyväksi hätävarana.
+  Ajoi eellehen vähäisen,
+  kulki tietä pikkuruisen;
+  jo hepo hörösteleikse,
+  luppakorva luonteleikse.
+  Se on lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  kuorustihe korjastansa,
+  kaarastihe katsomahan:
+  niin on, kuin sanoi emonsa,
+  oma vanhempi vakasi!
+  Aivin on joki tulinen
+  poikitse hevon e'essä.
+  Joess' on tulinen koski,
+  koskessa tulinen luoto,
+  luo'olla tulinen korko,
+  korolla tulinen kokko:
+  sillä kulkku tulta kuohui,
+  suu valeli valkeata,
+  höyhenet tulena tuiski,
+  säkeninä säihkäeli.
+  Kaukon kaukoa näkevi,
+  loitompata Lemminkäisen:
+  "Minnepä menevi Kauko,
+  kunne läksit, Lemmin poika?"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Läksin Pohjolan pitoihin,
+  salajoukon juominkihin.
+  Välty syrjähän vähäisen,
+  poikellaite tieltä poies,
+  laske eelle matkamiestä,
+  Lemminkäistä liiatenki,
+  sivutsesi siirtymähän,
+  vieretse vaeltamahan!"
+  Kokko saatteli sanoa,
+  tulikulkku kuiskahella:
+  "Lasken eelle matkamiehen,
+  Lemminkäisen liiatenki
+  - suun kautta samoamahan,
+  kautta kulkun kulkemahan:
+  siitä sulle tie menevi
+  mennä tuosta tuon hyväksi
+  noihin pitkihin pitoihin,
+  iän kaiken istumihin."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Ei tuossa kovin hätäillyt.
+  Tapasip' on taskuhunsa,
+  löihe kukkaroisehensa,
+  otti teiren sulkasia;
+  hieroa hitustelevi
+  kahen kämmenen välissä,
+  sormen kymmenen sovussa:
+  siitä syntyi teirikarja,
+  koko parvi koppeloita.
+  Syöksi ne kokolle suuhun,
+  antoi appajan kitahan,
+  kulkkuhun kokon tulisen,
+  ikenihin iskulinnun.
+  Sillä siitä selvittihe,
+  pääsi päivän ensimäisen.
+  Iski virkkua vitsalla,
+  helähytti helmisellä.
+  Läks' oronen oikomahan,
+  hepo helkehyttämähän.
+  Ajoi matkoa palasen,
+  piirrätteli pikkuruisen;
+  jo oronen ouostuvi,
+  hevonen hörähtelevi.
+  Kohottihe korjastansa,
+  kaahistihe katsomahan:
+  niin on, kuin sanoi emonsa,
+  oma vanhempi vakitti!
+  On eessä tulinen kuoppa,
+  se on poikkipuolin tietä,
+  itähän iäti pitkä,
+  luotehesen loppumatoin,
+  täynnä kuumoa kiveä,
+  palavata paateroa.
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Ukkoa rukoelevi:
+  "Oi Ukko, ylijumala,
+  tahi taatto taivahinen!
+  Nosta lonka luotehelta,
+  toinen lännestä lähetä,
+  kolmas istuta iästä,
+  kohottele koillisesta,
+  syrjin yhtehen syseä,
+  lomatusten loukahuta!
+  Sa'a lunta sauvan varsi,
+  kiehittele keihäsvarsi
+  noille kuumille kiville,
+  palaville paateroille!"
+  Tuo Ukko, ylijumala,
+  taatto vanha taivahinen,
+  nosti longan luotehelta,
+  toisen lännestä lähetti,
+  iätti iästä pilven,
+  kohotteli koilta ilman,
+  nepä yhtehen yhytti,
+  lomakkohon loukahutti.
+  Satoi lunta sauvan varren,
+  kiehitteli keihäsvarren
+  noille kuumille kiville,
+  palaville paateroille:
+  tulipa luminen lampi,
+  hyinen järvi muo'ostihe.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  lauloi tuohon jäisen sillan
+  poikitse lumisen lammin,
+  äyrähästä äyrähäsen.
+  Sillä sen rovin vaelti,
+  pääsi toisen päiväyksen.
+  Laski virkkua vitsalla,
+  helähytti helmisvyöllä.
+  Sai virkku vilettämähän,
+  hepo hötkelyttämähän.
+  Virkku juoksi virstan, toisen,
+  maan paras palan pakeni;
+  siitä seisahtui äkisti,
+  ei pakene paikaltansa.
+  Itse lieto Lemminkäinen
+  kavahtihe katsomahan:
+  on susi veräjän suulla,
+  karhu vastassa kujalla,
+  suulla Pohjolan veräjän,
+  päässä pitkien kujien.
+  Silloin lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  tavoitteli taskuhunsa,
+  kulki kukkaroisehensa;
+  otti uuhen villasia,
+  hieroa utustelevi
+  kahen kämmenen kesessä,
+  sormen kymmenen sovussa.
+  Puhui kerran kämmenelle:
+  uuhet juoksuhun uhahti,
+  koko lauma lampahia,
+  karitsoita aika karja.
+  Suet sinne ryömäisihe,
+  karhut kanssa kaimasihe.
+  Itse lieto Lemminkäinen
+  ajoi eelle matkoansa.
+  Kulki tietä pikkaraisen,
+  tuli Pohjolan pihalle.
+  Aita oli rautainen rakettu,
+  teräksinen tarha tehty,
+  sata syltä maaemähän,
+  tuhat syltä taivosehen,
+  keihä'illä seivästetty,
+  maan maoilla aiastettu,
+  käärmehillä kiinnitetty,
+  sisiliskoilla si'elty:
+  heitty hännät häilymähän,
+  pääkurikat kuilumahan,
+  päät vankat vapajamahan,
+  päät ulos, sisähän hännät.
+  Se on lieto Lemminkäinen
+  jo tuossa ajattelevi:
+  "Niin on, kuin sanoi emoni,
+  kantajani kaikeroitti:
+  on tuossa mokoma aita
+  pantu maasta taivosehen!
+  Alahatse kyy matavi,
+  alemmaksi aita pantu,
+  ylähätse lintu lenti,
+  ylemmäksi aita pantu."
+  Tok' ei tuossa Lemminkäinen
+  huolinut kovin hätäillä.
+  Veti veitsen huotrastansa,
+  tupestansa tuiman rauan,
+  sillä aitoa sivalti,
+  katkoi aiakset kaheksi;
+  aian rautaisen avasi,
+  käänti tarhan käärmehisen
+  viieltä vitsasväliltä,
+  seitsemältä seipähältä.
+  Itse eellehen ajavi
+  portin Pohjolan etehen.
+  Käärme tiellä käänteleikse
+  eessä portin poikkipuolin,
+  pitelämpi pirtin hirttä,
+  paksumpi patsasta portin.
+  Sata silmeä maolla,
+  tuhat kieltä käärmehellä,
+  silmät seulan suuruhiset,
+  kielet pitkät keihovartta,
+  hampahat haravan varren,
+  selkä seitsemän venettä.
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  ei tohi käsiksi käyä
+  satasilmälle maolle,
+  tuhatkieli-käärmehelle.
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Mato musta, maanalainen,
+  toukka Tuonen-karvallinen,
+  kulkija kulon-alainen,
+  lehen lemmon juurehinen,
+  läpi mättähän menijä,
+  puun juuren pujottelija!
+  Kuka sun kulosta nosti,
+  heinän juuresta herätti
+  maan päälle matelemahan,
+  tielle teukkalehtamahan?
+  Kuka nosti nokkoasi,
+  kuka käski, ken kehoitti
+  päätä pystössä piteä,
+  kaulan vartta kankeata?
+  Isosiko vai emosi
+  vaiko vanhin veljiäsi
+  vai nuorin sisariasi
+  vaiko muu sukusi suuri?
+  "Sule nyt suusi, peitä pääsi,
+  kätke kielesi käpeä,
+  sykerräite sykkyrähän,
+  käperräite käppyrähän,
+  anna tietä, puolen tietä,
+  sivu mennä matkamiehen!
+  Tahi siirry tieltä poies,
+  kule, kurja, kursikkohon,
+  kaaloa kanervikkohon,
+  sala'aite sammalehen,
+  veäite villakuontalona,
+  haavan halkona kuleksi, tunge pääsi turpehesen,
+  mätä mättähän sisähän
+  - turpehessa sun tupasi,
+  alla mättähän majasi - :
+  jospa tuolta pääsi nostat,
+  Ukko pääsi särkenevi
+  neuloilla teräsnenillä,
+  rakehilla rautaisilla."
+  Senpä lausui Lemminkäinen.
+  Ei sitä mato totellut;
+  ain' yhä kähäelevi,
+  ylös kielin kiehahtavi,
+  suin ylös suhahtelevi
+  pään varalle Lemminkäisen.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  muisti vanhoja sanoja,
+  ennen eukon neuvomia,
+  äitinsä opettamia.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,
+  virkki kaunis Kaukomieli:
+  "Kun et tuostana totelle
+  etkä vääjänne vähällä,
+  vielä turvut tuskihisi,
+  paisut pakkopäivihisi,
+  halkeat, paha, kaheksi,
+  konna, kolmeksi muruksi,
+  kun ma etsinen emosi,
+  haen valtavanhempasi.
+  Tieän, sykkä, synnyntäsi,
+  maan kamala, kasvantasi:
+  Syöjätär sinun emosi,
+  Vetehinen vanhempasi.
+  "Sylki Syöjätär vesille,
+  laski kuolan lainehille.
+  Tuota tuuli tuuitteli,
+  ve'en henki heilutteli,
+  tuuitteli vuotta kuusi,
+  senki seitsemän keseä
+  selvällä meren selällä,
+  lapovilla lainehilla.
+  Vesi sen pitkäksi venytti,
+  päivä paistoi pehmeäksi,
+  ve'en tyrsky maalle työnti,
+  aalto rannallen ajeli.
+  "Kulki kolme luonnotarta
+  rannalla meren rapean,
+  meren pauhun partahalla.
+  Ne tuon rannalla näkivät;
+  sanoivat sanalla tuolla:
+  'Mipä tuostaki tulisi,
+  kunpa Luoja hengen loisi,
+  tuolle silmät siunoaisi?'
+  "Päätyi Luoja kuulemassa;
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  'Pahasta paha tulisi,
+  konna konnan oksennosta,
+  jos ma tuolle hengen loisin,
+  silmät päähän siunoaisin.'
+  "Saipa Hiisi kuulemahan,
+  mies häjy tähyämähän.
+  Itse luojaksi rupesi;
+  antoi Hiisi hengen tuolle
+  konnan ilkeän kinalle,
+  Syöjättären sylkemälle:
+  siitä kääntyi käärmeheksi,
+  muuttui mustaksi maoksi.
+  "Mist' on tuolle henki saatu?
+  Henki Hiien hiiloksesta.
+  Mist' on syyetty syäntä?
+  Syöjättäreltä syäntä.
+  Mist' on aivot ankeloisen?
+  Virran vankan vaaluvista.
+  Mistä tunto turmiolla?
+  Kuohusta tulisen kosken.
+  Mist' on pää pahalle pantu?
+  Pää pahan pavun jyvästä.
+  "Mist' on siihen silmät luotu?
+  Lemmon liinan siemenistä.
+  Mist' on korvat konnan päässä?
+  Lemmon koivun lehtosista.
+  Mist' on suuta suunnitettu?
+  Suu solesta Syöjättären.
+  Mist' on kieli kehnon suussa?
+  Keitolaisen keihä'ästä.
+  Mist' on hampahat häjyllä?
+  Okahista Tuonen ohran.
+  Mist' on ilkeän ikenet?
+  Ikenistä Kalman immen.
+  "Mist' on selkä seisotettu?
+  Hiien hiiliseipähästä.
+  Mistä häntä häälättynä?
+  Pahalaisen palmikosta.
+  Mistä suolet solmittuna?
+  Suolet surman vyöllisestä.
+  "Siin' oli sinun sukusi,
+  siinä kuulu kunniasi!
+  "Mato musta, maanalainen,
+  toukka Tuonen-karvallinen,
+  maan karva, kanervan karva,
+  kaiken ilmankaaren karva!
+  Lähe nyt tieltä matkamiehen,
+  eestä kulkijan urohon!
+  Anna mennä matkamiehen,
+  Lemminkäisen leyhytellä
+  noihin Pohjolan pitoihin,
+  hyvän synnyn syöminkihin!"
+  Jo mato kuvattelihe,
+  satasilmä siirtelihe,
+  kääntelihe käärme paksu,
+  muuttelihe tien mukahan;
+  antoi mennä matkamiehen,
+  Lemminkäisen leyhytellä
+  noihin Pohjolan pitoihin,
+  salajoukon juominkihin.
+
+
+
+    Seitsemäskolmatta runo
+
+
+  Jo nyt Kaukoni kuletin,
+  saatoin Ahti Saarelaisen
+  monen surman suun ohitse,
+  Kalman kielen kantimetse
+  noille Pohjolan pihoille,
+  salakansan kartanoille.
+  Nyt onpi saneltavana,
+  kielin kertoeltavana,
+  miten lieto Lemminkäinen,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  tuli Pohjolan tupihin,
+  Sariolan salvoksihin,
+  ilman kutsutta pitoihin,
+  airuhitta juominkihin.
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen,
+  poika, veitikkä verevä,
+  heti kun tuli tupahan,
+  astui keskilattialle:
+  silta liekkui lehmuksinen,
+  tupa kuusinen kumahti.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Terve tänne tultuani,
+  terve tervehyttäjälle!
+  Kuules, Pohjolan isäntä!
+  Oisiko talossa tässä
+  ohria orosen purra,
+  olutta urohon juoa?"
+  Itse Pohjolan isäntä
+  istui pitkän pöyän päässä.
+  Tuop' on tuolta vastoavi,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ollevi talossa tässä
+  tannerta orosen olla.
+  Eikä kielletä sinua,
+  jos olet siivolla tuvassa,
+  oven suussa seisomasta,
+  oven suussa, orren alla,
+  kahen kattilan välissä,
+  kolmen koukun koskevilla."
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  murti mustoa haventa,
+  kattilaisen-karvallista.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Lempo tänne lähteköhön
+  oven suuhun seisomahan,
+  nokianne nuohomahan,
+  karstoja karistamahan!
+  Eip' ennen minun isoni
+  eikä valtavanhempani
+  seisonut sijalla sillä,
+  oven suussa, orren alla.
+  Olipa sijoa silloin:
+  tanhua orihin olla,
+  tupa pesty miesten tulla,
+  sopet luoa sormikasta,
+  vaarnat miesten vanttuhia,
+  seinät miekkoja laella.
+  Miksip' ei ole minulle
+  kuin ennen minun isolle?"
+  Siitä siirtihen ylemmä,
+  pyörähtihe pöyän päähän;
+  istuihe rahin nenähän,
+  petäjäisen penkin päähän:
+  rahi vastahan rasahti,
+  petäjäinen penkki notkui.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Enpäs liene lempivieras,
+  kun ei tuotane olutta
+  tulevalle vierahalle."
+  Ilpotar, hyvä emäntä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ohoh poika Lemminkäisen!
+  Mi sinusta vierahasta!
+  Tulit pääni polkemahan,
+  aivoni alentamahan!
+  Ohrina oluet meillä,
+  makujuomat maltahina,
+  leipomatta vehnäleivät,
+  lihakeitot keittämättä.
+  Oisit yötä ennen tullut
+  taikka päiveä jälestä."
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  murti suuta, väänti päätä,
+  murti mustoa haventa.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Jop' on täällä syömät syöty,
+  häät juotu, piot pi'etty,
+  oluet osin jaeltu,
+  me'et miehin mittaeltu,
+  kannut kannettu kokohon,
+  tuopit roukkoihin rovittu!
+  "Oi sie Pohjolan emäntä,
+  Pimentolan pitkähammas!
+  Pi'it häät häjyn tavalla,
+  kutsut koiran kunnialla.
+  Leipoelit leivät suuret,
+  panit ohraiset oluet,
+  laitoit kutsut kuusianne,
+  anojat yheksiänne:
+  kutsuit kurjat, kutsuit köyhät,
+  kutsuit ruojat, kutsuit roistot,
+  kaikki hoikat huonemiehet,
+  kaitakauhtanat kasakat;
+  muun on kutsuit kaiken kansan
+  - minun heitit kutsumatta!
+  "Mintähen tämä minulle
+  omistani ohristani?
+  Muut ne kantoi kauhasilla,
+  muut ne tiiskinä tiputti,
+  minä määrin mätkäelin,
+  puolikkoisin putkaelin
+  omiani ohriani,
+  kylvämiäni jyviä.
+  "En nyt liene Lemminkäinen,
+  en vieras hyvän-niminen,
+  kun ei tuotane olutta,
+  pantane pata tulelle,
+  keittoa pa'an sisähän,
+  leiviskä sianlihoa,
+  syöäkseni, juoakseni
+  päähän matkan päästyäni."
+  Ilpotar, hyvä emäntä,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Ohoh piika pikkarainen,
+  orjani alinomainen!
+  Pane keittoa patahan,
+  tuo olutta vierahalle!"
+  Tyttö pieni, tyhjä lapsi,
+  pahin astian pesijä,
+  lusikkojen luutustaja,
+  kapustojen kaapustaja
+  pani keittoa patahan:
+  luut lihoista, päät kaloista,
+  vanhat naatit naurihista,
+  kuoret leivistä kovista.
+  Toi siitä olutta tuopin,
+  kannun kaljoa pahinta
+  juoa lieto Lemminkäisen,
+  appoa halun-alaisen.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Tokko lie sinussa miestä,
+  juojoa tämän oluen,
+  tämän kannun kaatajata?"
+  Lemminkäinen, lieto poika,
+  katsoi tuosta tuoppihinsa:
+  toukka on tuopin pohjukassa,
+  käärmehiä keskimailla;
+  äärillä maot mateli,
+  sisiliskot liuahteli.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,
+  kauahutti Kaukomieli:
+  "Tuopin tuojat Tuonelahan,
+  kannun kantajat Manalle
+  ennen kuun ylenemistä,
+  tämän päivän päätymistä!"
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:
+  "Oh sinä olut katala!
+  Jo nyt jou'uit joutavihin,
+  jou'uit joutavan jälille!
+  Olut suuhun juotanehe,
+  ruhkat maahan luotanehe
+  sormella nimettömällä,
+  vasemmalla peukalolla!"
+  Tapasip' on taskuhunsa,
+  kulki kukkaroisehensa.
+  Otti ongen taskustansa,
+  väkärauan väskystänsä,
+  tuonp' on tunki tuoppihinsa,
+  alkoi onkia olutta:
+  maot puuttui onkehensa,
+  väkähänsä kyyt vihaiset.
+  Sa'an nosti sammakoita,
+  tuhat mustia matoja,
+  loi ne maahan maan hyviksi,
+  kaikki laski lattialle;
+  veti veitsensä terävän,
+  tuon on tuiman tuppirauan,
+  sillä silpoi päät maoilta,
+  katkoi kaulat käärmehiltä
+  - joi oluen onneksensa,
+  me'en mustan mieliksensä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "En mä liene lempivieras,
+  kun ei tuotane olutta,
+  parempata juotavata
+  varavammalla käellä,
+  suuremmalla astialla,
+  tahi ei oinasta isetä,
+  suurta sonnia tapeta,
+  härkeä tupahan tuoa,
+  sorkkasäärtä huonehesen."
+  Itse Pohjolan isäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mitä sie tulitki tänne,
+  ken sinua koolle kutsui?"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Korea kutsuttu vieras,
+  koreampi kutsumatoin.
+  Kuules, poika pohjolaisen,
+  itse Pohjolan isäntä!
+  Anna ostoa olutta,
+  juomoa rahan-alaista!"
+  Tuopa Pohjolan isäntä
+  tuosta suuttui ja syäntyi,
+  kovin suuttui ja vihastui.
+  Lauloi lammin lattialle
+  Lemminkäisellen etehen.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tuoss' on joki juoaksesi,
+  lampi laikutellaksesi."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "En ole vaimojen vasikka
+  enkä härkä hännällinen
+  juomahan jokivesiä,
+  lampivettä lakkimahan."
+  Itse loihe loitsimahan,
+  laikahtihe laulamahan.
+  Lauloi sonnin lattialle,
+  härän suuren, kultasarven:
+  sepä lammin laikkaeli,
+  joi jokosen onneksensa.
+  Pohjolainen, pitkä poika,
+  suen suustansa sukesi;
+  senpä lauloi lattialle
+  surmaksi lihavan sonnin.
+  Lemminkäinen, lieto poika,
+  lauloi valkean jäniksen
+  lattialle hyppimähän
+  sen sutosen suun e'essä.
+  Pohjolainen, pitkä poika,
+  lauloi koiran koukkuleuan
+  tuon jäniksen tappamahan,
+  kierosilmän kiskomahan.
+  Lemminkäinen, lieto poika,
+  lauloi orrellen oravan,
+  orsilla kapahumahan,
+  koiran tuota haukkumahan.
+  Pohjolainen, pitkä poika,
+  lauloi nää'än kultarinnan:
+  näätä näppäsi oravan
+  orren päässä istumasta.
+  Lemminkäinen, lieto poika,
+  lauloi ruskean reposen:
+  se söi nää'än kultarinnan,
+  karvan kaunihin kaotti.
+  Pohjolainen, pitkä poika,
+  kanan suustansa sukesi
+  sillalla sipoamahan
+  tuon reposen suun e'essä.
+  Lemminkäinen, lieto poika,
+  haukan suustansa sukesi,
+  kieleltä käpeäkynnen:
+  sepä kiskalti kanasen.
+  Sanoi Pohjolan isäntä,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Ei tässä piot paranne,
+  kun ei vierahat vähenne;
+  talo työlle, vieras tielle
+  hyvistäki juomingista!
+  Lähe tästä, hiien heitto,
+  luota kaiken ihmiskansan!
+  Kotihisi, konna, koita,
+  paha, maahasi pakene!"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Ei miestä manaten saa'a,
+  ei miestä pahempatana
+  sijaltansa siirtymähän,
+  paikalta pakenemahan."
+  Silloin Pohjolan isäntä
+  miekan seinältä sivalti,
+  tempasi tuliteränsä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi sie Ahti Saarelainen
+  tahi kaunis Kaukomieli!
+  Mitelkämme miekkojamme,
+  katselkamme kalpojamme,
+  minunko parempi miekka
+  vainko Ahti Saarelaisen!"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Mitä minun on miekastani,
+  kun on luissa lohkiellut,
+  pääkasuissa katkiellut!
+  Vaan kuitenki kaikitenki,
+  kun ei nuo piot paranne,
+  mitelkämme, katselkamme,
+  kumman miekka mieluhumpi!
+  Eip' ennen minun isoni
+  miekkamittoja varannut:
+  pojastako polvi muuttui,
+  lapsesta laji väheni!"
+  Otti miekan, riisui rauan,
+  tempasi tuliteräisen
+  huotrasta huveksisesta,
+  vyöstä vennon-selkäisestä.
+  Mittelivät, katselivat
+  noien miekkojen pituutta:
+  olipa pikkuista pitempi
+  miekka Pohjolan isännän,
+  yhtä kynnen mustukaista,
+  puolta sormuen niveltä.
+  Sanoi Ahti Saarelainen,
+  virkkoi kaunis Kaukomieli:
+  "Sinunpa pitempi miekka:
+  sinun eellä iskeminen."
+  Siitä Pohjolan isäntä
+  sivalteli, sieppaeli,
+  tavoitteli, ei tavannut,
+  Lemminkäistä päälakehen.
+  Kerran ortehen osasi,
+  kamanahan kapsahutti:
+  orsi poikki otskahutti,
+  kamana kaheksi lenti.
+  Sanoi Ahti Saarelainen,
+  virkkoi kaunis Kaukomieli:
+  "Min teki pahoa orret,
+  kamana tihua työtä,
+  jotta orsia osoitat,
+  kamanata kapsuttelet?
+  "Kuule, poika pohjolaisen,
+  itse Pohjolan isäntä!
+  Tukela tora tuvassa,
+  seikat akkojen seassa:
+  tuvan uuen turmelemme,
+  lattiat verin panemme.
+  Käykämme ulos pihalle,
+  ulos pellolle torahan,
+  tanterelle tappelohon!
+  Pihalla veret paremmat,
+  kaunihimmat kartanolla,
+  luontevaisemmat lumella."
+  Mentihin ulos pihalle.
+  Tavattihin lehmän talja,
+  levitettihin pihalle
+  senp' on päällä seistäksensä.
+  Sanoi Ahti Saarelainen:
+  "Kuulesta, sa Pohjan poika!
+  Sinunpa pitempi miekka,
+  sinun kalpa kauheampi
+  - ehkä tuon on tarvinnetki,
+  ennenkuin ero tulevi
+  tahi kaula katkeavi - :
+  iske päältä, Pohjan poika!"
+  Iski päältä Pohjan poika.
+  Iski kerran, iski toisen,
+  kohta kolmasti rapasi;
+  eipä oike'in osoita,
+  lipaise lihoakana,
+  ota ei orvaskettuana.
+  Sanoi Ahti Saarelainen,
+  virkkoi kaunis Kaukomieli:
+  "Annapas minäki koitan,
+  jo se on vuoroni minunki!"
+  Tuopa Pohjolan isäntä
+  ei tuosta totella ollut:
+  yhä iski, ei epäillyt,
+  tarkoitteli, ei tavannut.
+  Tulta tuiski tuima rauta,
+  terä varsin valkeata
+  käessä lieto Lemminkäisen;
+  läksi loiste loitommaksi,
+  vasten kauloa valahti
+  tuon on pojan pohjolaisen.
+  Sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Ohoh Pohjolan isäntä!
+  Niinp' on kaulasi, katalan,
+  kuni koite ruskeana!"
+  Tuopa poika pohjolaisen,
+  itse Pohjolan isäntä,
+  sinne siirti silmiänsä
+  pä'in kauloa omoa.
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen
+  siinä lyöä silpahutti,
+  iski miestä miekallansa,
+  kavahutti kalvallansa.
+  Löip' on kerran luimahutti:
+  laski pään on päältä olka,
+  kallon kaulalta sivalti;
+  vei kuin naatin naurihista
+  tahikka tähkän olesta,
+  evän kaikesta kalasta.
+  Päähyt pyörähti pihalle,
+  miehen kallo kartanolle,
+  kuni nuolen noutaessa
+  puusta koppelo putosi.
+  Sata oli seivästä mäellä,
+  tuhat pystössä pihalla,
+  saoin päitä seipähissä.
+  Yks' on seiväs ilman päättä:
+  tuop' on lieto Lemminkäinen
+  otti pään pojan pätöisen,
+  kantoi kallon kartanolta
+  senki seipähän nenähän.
+  Siitä Ahti Saarelainen,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  tupahan palattuansa
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tuo vettä, vihainen piika,
+  käsiäni pestäkseni
+  veristä pahan isännän,
+  häjyn miehen hurmehista!"
+  Pohjan akka syännyksenti,
+  syännyksenti, suutuksenti.
+  Lauloi miestä miekallista,
+  asehellista urosta,
+  saa miestä miekallista,
+  tuhat kalvan kantajata
+  pään varalle Lemminkäisen,
+  Kaukomielen kaulan päälle.
+  Jo aika tosin tulevi,
+  päivä liitolle lipuvi,
+  toki käypi tuskemmaksi,
+  läylemmäksi lankeavi
+  asuskella Ahti poian,
+  Lemminkäisen leyhytellä
+  noissa Pohjolan pioissa,
+  salajoukon juomingissa.
+
+
+
+    Kahdeksaskolmatta runo
+
+
+  Jo nyt Ahti Saarelainen,
+  itse lieto Lemminkäinen,
+  pistäiksen on piilemähän,
+  painaikse pakenemahan
+  pimeästä Pohjolasta,
+  sangasta Saran talosta.
+  Läksi tuiskuna tuvasta,
+  savuna pihalle saapi
+  pakohon pahoja töitä,
+  pillojansa piilemähän.
+  Niin pihalle tultuansa
+  katseleikse, käänteleikse,
+  etsi entistä oritta.
+  Näe ei entistä oroa:
+  näki paaen pellon päässä,
+  pajupehkon pientarella.
+  Mikäs neuvoksi tulevi,
+  mikä neuvon antajaksi,
+  ettei pää pahoin menisi,
+  tukka turhi'in tulisi,
+  hivus hieno lankeaisi
+  näillä Pohjolan pihoilla?
+  Jo kumu kylästä kuului,
+  tomu toisista taloista,
+  välkytys kylän väliltä,
+  silmän isku ikkunoilta.
+  Tuossa lieto Lemminkäisen,
+  tuon on Ahti Saarelaisen,
+  täytyi toisiksi ruveta,
+  piti muiksi muutellaita.
+  Kokkona ylös kohosi,
+  tahtoi nousta taivahalle:
+  päivä poltti poskipäitä,
+  kuuhut kulmia valaisi.
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  Ukkoa rukoelevi:
+  "Oi Ukko, hyvä Jumala,
+  mies on tarkka taivahinen,
+  jymypilvien pitäjä,
+  hattarojen hallitsija!
+  Laaipa utuinen ilma,
+  luopa pilvi pikkarainen,
+  jonka suojassa menisin,
+  kotihini koitteleisin
+  luoksi ehtoisen emoni,
+  tykö valtavanhempani!"
+  Lenteä lekuttelevi,
+  katsoi kerran jälkehensä:
+  keksi harmoan havukan
+  - sen silmät paloi tulena
+  kuni pojan pohjolaisen,
+  Pohjan entisen isännän.
+  Sanoi harmoa havukka:
+  "Ohoh Ahti veikkoseni!
+  Muistatko muinaista sotoa,
+  tasapäätä tappeloa?"
+  Sanoi Ahti Saarelainen,
+  virkkoi kaunis Kaukomieli:
+  "Havukkani, lintuseni!
+  Käännäite kohin kotia!
+  Sano tuonne tultuasi
+  pimeähän Pohjolahan:
+  'Kova on kokko kourin saa'a,
+  kynälintu kynsin syöä.'"
+  Jo kohta kotihin joutui
+  luoksi ehtoisen emonsa
+  suulla surkeannäöllä,
+  syämellä synkeällä.
+  Emo vastahan tulevi
+  kulkiessansa kujoa,
+  aitoviertä astuessa.
+  Ennätti emo kysyä:
+  "Poikueni, nuorempani,
+  lapseni, vakavampani!
+  Mit' olet pahoilla mielin
+  Pohjolasta tullessasi?
+  Onko sarkoin vaarrettuna
+  noissa Pohjolan pioissa?
+  Jos on sarkoin vaarrettuna,
+  saat sinä paremman sarkan,
+  taattosi soasta saaman,
+  tavoittaman tappelosta."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Oi emoni, kantajani!
+  Ken mun sarkoin vaarteleisi!
+  Itse vaartaisin isännät,
+  vaartaisin sata urosta,
+  tuhat miestä tunnustaisin."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Mit' olet pahoilla mielin?
+  Oletko voitettu orihin,
+  herjattu hevosen varsoin?
+  Jos olet voitettu orihin,
+  ostaos ori parempi
+  ison saamilla eloilla,
+  vanhemman varustamilla!"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Oi emoni, kantajani!
+  Ken mun herjaisi hevosin
+  eli varsoin voitteleisi!
+  Itse herjaisin isännät,
+  voittaisin oron ajajat,
+  miehet vankat varsoinensa,
+  urohot orihinensa."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Mit' olet pahoilla mielin,
+  kuta synke'in syämin
+  Pohjolasta tultuasi?
+  Oletko naisin naurettuna
+  eli piioin pilkattuna?
+  Jos olet naisin naurettuna
+  eli piioin pilkattuna,
+  toiset toiste pilkatahan,
+  naiset vasta nauretahan."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Oi emoni, kantajani!
+  Ken mun naisin naurattaisi
+  eli piioin pilkkoaisi!
+  Itse nauraisin isännät,
+  kaikki piiat pilkkoaisin,
+  nauraisin sataki naista,
+  tuhat muuta morsianta."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Mi sinulla, poikueni?
+  On sulle satunen saanut
+  Pohjolassa käyessäsi,
+  vainko liioin syötyäsi,
+  syötyäsi, juotuasi
+  olet öisillä sijoilla
+  nähnyt outoja unia?"
+  Silloin lieto Lemminkäinen
+  sai tuossa sanoneheksi:
+  "Akat noita arvelkohot
+  öisiä unennäköjä!
+  Muistan yölliset uneni,
+  sen paremmin päivälliset.
+  Oi emoni, vanha vaimo!
+  Sääli säkkihin evästä,
+  pane jauhot palttinahan,
+  suolat riepuhun sovita!
+  Pois tuli pojalle lähtö,
+  matka maasta ottaminen,
+  tästä kullasta ko'ista,
+  kaunihista kartanosta:
+  miehet miekkoja hiovat,
+  kärestävät keihä'itä."
+  Emo ennätti kysyä,
+  vaivan nähnyt vaaitella:
+  "Miksi miekkoja hiovat,
+  kärestävät keihä'itä?"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Siksi miekkoja hiovat,
+  kärestävät keihä'itä:
+  mun poloisen pään varalle,
+  vasten kauloa katalan.
+  Tuli työ, tapahtui seikka
+  noilla Pohjolan pihoilla:
+  tapoin pojan pohjolaisen,
+  itsen Pohjolan isännän.
+  Nousi Pohjola sotahan,
+  takaturma tappelohon
+  vasten vaivaista minua,
+  yksinäisen ympärille."
+  Emo tuon sanoiksi virkki,
+  lausui vanhin lapsellensa:
+  "Jo sanoin minä sinulle,
+  jo vainen varoittelinki,
+  yhä kielteä käkesin
+  lähtemästä Pohjolahan.
+  Mahoit olla oikeassa,
+  eleä emon tuvilla,
+  oman vanhemman varassa,
+  kantajasi kartanossa,
+  ei oisi sotoa saanut,
+  tapahtunut tappeloa.
+  "Kunne nyt, poikani poloinen,
+  kunne, kannettu katala,
+  lähet pillan piilentähän,
+  työn pahan pakenentahan,
+  ettei pää pahoin menisi,
+  kaula kaunis katkeaisi,
+  tukka turhi'in tulisi,
+  hivus hieno lankeaisi?"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "En tieä sitä sijoa,
+  kunne painuisin pakohon
+  pillojani piilemähän.
+  Oi emoni, kantajani!
+  Kunne käsket piilemähän?"
+  Sanoi äiti Lemminkäisen,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "En mä tieä, kunne käsken,
+  kunne käsken ja kehoitan.
+  Menet männyksi mäelle,
+  katajaksi kankahalle,
+  tuho sielläki tulevi,
+  kova onni kohtoavi:
+  use'in mäkinen mänty
+  pärepuiksi leikatahan,
+  usei'in kataja kangas
+  seipähiksi karsitahan.
+  "Nouset koivuksi norolle
+  tahikka lehtohon lepäksi,
+  tuho sielläki tulisi,
+  kova onni kohti saisi:
+  use'in noroinen koivu
+  pinopuiksi pilkotahan,
+  use'in lepikkölehto
+  hakatahan halmeheksi.
+  "Menet marjaksi mäelle,
+  puolukaksi kankahalle,
+  näille maille mansikoiksi,
+  mustikoiksi muille maille,
+  tuho sielläki tulisi,
+  kova onni kohtoaisi:
+  noppisivat nuoret neiet,
+  tinarinnat riipisivät.
+  "Mene hauiksi merehen,
+  siiaksi silajokehen,
+  tuho sielläki tulisi,
+  kova loppu loukahtaisi:
+  mies nuori, noentolainen,
+  veisi verkkonsa vesille,
+  nuoret nuotalla vetäisi,
+  vanhat saisi verkollansa.
+  "Menet metsähän sueksi,
+  korpimaille kontioksi,
+  tuho sielläki tulisi,
+  kova onni kohtoaisi:
+  mies nuori, noen näköinen,
+  kärestäisi keihä'änsä
+  surmataksensa sutoset,
+  metsän karhut kaataksensa."
+  Silloin lieto Lemminkäinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Itse tieän ilke'immät,
+  paikat arvoan pahimmat,
+  kussa surma suin pitäisi,
+  kova loppu loukahtaisi.
+  Oi emo, elättäjäni,
+  maammo, maion-antajani!
+  Kunne käsket piilemähän,
+  kunne käsket ja kehoitat?
+  Aivan on surma suun e'essä,
+  paha päivä parran päällä,
+  yksi päivä miehen päätä,
+  tuskin täytehen sitänä."
+  Silloin äiti Lemminkäisen
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Sanon ma hyvänki paikan,
+  ani armahan nimitän,
+  missä piillä pillomuksen,
+  paeta pahan-alaisen:
+  muistan maata pikkuruisen,
+  tieän paikkoa palasen,
+  syömätöintä, lyömätöintä,
+  miekan miehen käymätöintä.
+  Sie vanno valat ikuiset,
+  valehettomat, vakaiset,
+  kuunna, kymmennä kesänä
+  et sotia käyäksesi
+  hopeankana halulla
+  tahi kullan tarpehella!"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Vannon mie valat vakaiset,
+  en kesänä ensimäisnä,
+  tok' en vielä toisnakana
+  saa'a suurihin sotihin,
+  noihin miekan melskehisin.
+  Viel' on haavat hartioissa,
+  syvät reiät ryntähissä
+  entisistäkin iloista,
+  mennehistä melskehistä
+  suurilla sotamä'illä,
+  miesten tappotanterilla."
+  Silloin äiti Lemminkäisen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Otapa isosi pursi,
+  lähe tuonne piilemähän
+  ylitse meren yheksän,
+  meri-puolen kymmenettä,
+  saarehen selällisehen,
+  luotohon merellisehen!
+  Siell' ennen isosi piili,
+  sekä piili jotta säilyi
+  suurina sotakesinä,
+  vainovuosina kovina;
+  hyvä oli siellä ollaksensa,
+  armas aikaellaksensa.
+  Siellä piile vuosi, toinen,
+  käy kotihin kolmannella
+  tutuille ison tuville,
+  vanhempasi valkamoille!"
+
+
+
+    Yhdeksäskolmatta runo
+
+
+  Lemminkäinen, lieto poika,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  saapi säkkihin evästä,
+  kesävoita vakkahansa,
+  vuoeksensa voita syöä,
+  toiseksi sianlihoa.
+  Siitä läksi piilemähän,
+  sekä läksi jotta joutui.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jo lähenki, jo pakenen
+  koko kolmeksi kesäksi,
+  viitiseksi vuotoseksi.
+  Heitän maat matojen syöä,
+  lehot ilvesten levätä,
+  pellot peuran piehtaroia,
+  ahot hanhien asua.
+  "Hyvästi, hyvä emoni!
+  Kun tulevi Pohjan kansa,
+  Pimentolan pitkä joukko
+  päätäni kyselemähän,
+  sanopa samonneheksi,
+  minun täältä menneheksi
+  saman kasken kaattuani,
+  joka jo on leikattuna!"
+  Vetäisi venon vesille,
+  laski laivan lainehille
+  teräksisiltä teloilta,
+  vaskisilta valkamoilta.
+  Veti puuhun purjehia,
+  vaattehia varpapuuhun;
+  itse istuvi perähän,
+  laaittihe laskemahan
+  kokan koivuisen nojahan,
+  melan vartevan varahan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Puhu, tuuli, purjehesen,
+  ahava, aja alusta!
+  Anna juosta puisen purren,
+  mennä mäntyisen venehen
+  saarelle sanattomalle,
+  niemelle nimettömälle!"
+  Tuuli tuuitti venoista,
+  meren tyrsky työnnytteli
+  selviä selän vesiä,
+  ulapoita auke'ita;
+  tuuitteli kuuta kaksi,
+  kuun on kohta kolmannenki.
+  Tuossa istui niemen neiet
+  rannalla meren sinisen;
+  katselevat, käänteleivät,
+  silmät päin sinistä merta.
+  Kenpä vuotti veljeänsä,
+  toivoi taattonsa tulevan;
+  sepä vasta varsin vuotti,
+  joka vuotti sulhoansa.
+  Kaukoa näkyvi Kauko,
+  Kaukon laiva loitompata:
+  on kuin pieni pilven lonka
+  veen ja taivahan välillä.
+  Niemen neiet arvelevat,
+  saaren impyet sanovat:
+  "Mipä tuo merellä outo,
+  kupa kumma lainehilla?
+  Kun ollet omainen laiva,
+  saaren pursi purjeniekka,
+  niin kohin kotia käänny,
+  vasten saaren valkamoita:
+  saisimme sanomat kuulla,
+  viestit mailta vierahilta,
+  rauhassako rantakansat
+  vainko vainossa elävät."
+  Tuuli purjetta punovi,
+  aalto laivoa ajeli.
+  Pian lieto Lemminkäinen
+  luotti purren luotoselle,
+  laski laivan saaren päähän,
+  saaren niemyen nenähän.
+  Sanoi tuonne saatuansa,
+  tutkaeli tultuansa:
+  "Onko saarella sijoa,
+  maata saaren manterella
+  veteä venettä maalle,
+  purtta kuivalle kumota?"
+  Saaren impyet sanovat,
+  niemen neiet vastoavat:
+  "Onpa saarella sijoa,
+  maata saaren manterella
+  veteä venettä maalle,
+  purtta kuivalle kumota:
+  tääll' on valkamat varavat,
+  rannat täynnänsä teloja,
+  jos saisit saoin venehin,
+  tulisit tuhansin pursin."
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  veälti venehen maalle,
+  purren puisille teloille.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Onko saarella tiloa,
+  maata saaren manterella
+  piillä miehen pienekkäisen,
+  paeta vähäväkisen
+  suurista sotajymyistä,
+  terän miekan melskehistä?"
+  Saaren impyet sanovat,
+  niemen neiet vastoavat:
+  "Onpa saarella tiloa,
+  maata saaren manterella
+  piillä miehen pienekkäisen,
+  paeta vähäväkisen:
+  liiat meill' on linnat täällä,
+  kalhot kartanot asua,
+  jos saisi sa'an urosta,
+  tulisi tuhannen miestä."
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  sanan virkki, noin nimesi:
+  "Onko saarella tiloa,
+  maata saaren manterella,
+  pieni kolkka koivikkoa
+  ja murunen muuta maata
+  minun kaski kaatakseni,
+  hyvä huuhta raatakseni?"
+  Saaren impyet sanovat,
+  niemen neiet vastoavat:
+  "Ei ole saarella tiloa,
+  maata saaren manterella
+  yhtä selkäsi sijoa,
+  maata karpion aloa
+  sinun kaski kaataksesi,
+  hyvä huuhta raataksesi:
+  saaren maat saroin jaettu,
+  pellot pirstoin mittaeltu,
+  aholoista arpa lyöty,
+  nurmista keräjät käyty."
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  kysyi kaunis Kaukomieli:
+  "Onko saarella sijoa,
+  maata saaren manterella
+  minun laulut laulellani,
+  pitkät virret vieretellä?
+  Sanat suussani sulavat,
+  ikenilläni itävät."
+  Saaren impyet sanovat,
+  niemen neiet vastoavat:
+  "Onpa saarella sijoa,
+  maata saaren manterella
+  sinun laulut laulellasi,
+  hyvät virret vieretellä,
+  lehot leikki lyöäksesi,
+  tanner tanhuellaksesi."
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  jopa loihe laulamahan.
+  Lauloi pihlajat pihoille,
+  tammet keskitanhu'ille,
+  tammelle tasaiset oksat,
+  joka oksallen omenan,
+  omenalle kultapyörän,
+  kultapyörälle käkösen:
+  kun käki kukahtelevi,
+  kulta suusta kuohahtavi,
+  vaski leuoilta valuvi,
+  hopea hohahtelevi
+  kultaiselle kunnahalle,
+  hope'iselle mäelle.
+  Vielä lauloi Lemminkäinen,
+  vielä lauloi ja saneli,
+  lauloi hiekat helmilöiksi,
+  kivet kaikki kiiltäviksi,
+  puut kaikki punertaviksi,
+  kukat kullankarvaisiksi.
+  Siitä lauloi Lemminkäinen,
+  lauloi kaivon kartanolle,
+  kultakannen kaivon päälle,
+  kultakapan kannen päälle,
+  josta veikot vettä juovat,
+  siskot silmiä pesevät.
+  Lauloi lammin tanterelle,
+  lampihin siniset sorsat,
+  kulmat kulta, pää hopea,
+  kaikki varpahat vasesta.
+  Imehtivät immet saaren,
+  niemen neiet kummeksivat
+  Lemminkäisen laulantoa,
+  urohon osoantoa.
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Laulaisin hyvänki virren,
+  kaunihinki kaikuttaisin,
+  kun oisin katoksen alla,
+  päässä pitkän pintapöyän.
+  Kun ei täytyne tupoa,
+  lainattane lattiata,
+  jo puran sanat salolle,
+  kaa'an virret viiakkohon."
+  Saaren impyet sanovat,
+  niemen neiet arvelevat:
+  "On meillä tupia tulla,
+  kalhot kartanot asua,
+  vieä virtesi vilusta,
+  sanat saa'a ulkoisesta."
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  heti tultua tupahan
+  lauloi tuopit tuonnempata
+  päähän pitkän pintapöyän,
+  tuopit täytehen olutta,
+  kannut kaunihit simoa,
+  va'it varpelaitehille,
+  kupit kukkurakuvulle:
+  olipa olutta tuopit,
+  mettä kannut kannettuna,
+  voita pantuna varalle
+  ja siihen sianlihoa
+  syöä lieto Lemminkäisen,
+  Kaukomielen mielitellä.
+  Kovin on korea Kauko:
+  eipä syömähän rupea
+  veitsettä hopeapäättä,
+  kuraksetta kultaisetta.
+  Sai veitsen hopeapäisen,
+  lauloi kultaisen kuraksen;
+  siitä syöpi kylliksensä,
+  joi olutta onneksensa.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  käveli kyliä myöten
+  saaren impien ilossa,
+  kassapäien kauneussa.
+  Kunnepäin on päätä käänti,
+  siinä suuta suihkatahan,
+  kunne kättänsä ojenti,
+  siinä kättä käpsätähän.
+  Kävi öillä öitsimässä,
+  pime'illä pilkkoisilla.
+  Ei ollut sitä kyleä,
+  kuss' ei kymmenen taloa,
+  eik' ollut sitä taloa,
+  kuss' ei kymmenen tytärtä,
+  eikäpä sitä tytärtä,
+  ei sitä emosen lasta,
+  kunk' ei vierehen venynyt,
+  käsivartta vaivutellut.
+  Tuhat tunsi morsianta,
+  sa'an leskiä lepäsi.
+  Kaht' ei ollut kymmenessä,
+  kolmea koko sa'assa
+  piikoa pitämätöintä,
+  leskeä lepäämätöintä.
+  Niinpä lieto Lemminkäinen
+  eleä nutustelevi
+  koko kolmisen keseä
+  saaren suurissa kylissä;
+  ihastutti saaren immet,
+  kaikki lesketki lepytti.
+  Jäi yksi lepyttämättä,
+  yksi vanha impi rukka.
+  Se on päässä pitkän niemen,
+  kymmenennessä kylässä.
+  Jo oli matka mielessänsä
+  lähteä omille maille.
+  Tuli vanha impi rukka,
+  itse noin sanoiksi virkki:
+  "Kauko rukka, miesi kaunis!
+  Kun et muistane minua,
+  annan täältä mennessäsi
+  juosta purtesi kivehen."
+  Ei kuullut kukotta nousta,
+  kanan lapsetta karata
+  senki impyen ilohon,
+  naisen raukan naurantahan.
+  Niin päivänä muutamana,
+  iltana moniahana
+  laati liiton noustaksensa
+  ennen kuuta, kukkoaki.
+  Nousi ennen liittoansa,
+  ennen ehtoaikoansa.
+  Läksi kohta kulkemahan,
+  kylitse vaeltamahan
+  senki impyen ilohon,
+  naisen raukan naurantahan.
+  Yöllä yksin käyessänsä,
+  kulkiessansa kylitse
+  tuonne niemen pitkän päähän,
+  kymmenentehen kylähän,
+  ei nähnyt sitä taloa,
+  kuss' ei kolmea kotoa,
+  ei nähnyt sitä kotoa,
+  kuss' ei kolmea urosta,
+  ei nähnyt sitä urosta,
+  ku ei miekkoa hionut,
+  tapparata tahkaellut
+  pään varalle Lemminkäisen.
+  Silloin lieto Lemminkäinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi, päivyinen päivä nousi,
+  armas aurinko kohosi
+  mun, pojan poloisen, päälle,
+  päälle kaulani katalan!
+  Lempoko yhen urohon
+  sovissansa suojelevi,
+  vaipoissansa varjelevi,
+  kaavuissansa kaitselevi
+  päälle saaessa satojen,
+  tuhansien tunkiessa!"
+  Jäi neiet syliämättä,
+  sylityt haloamatta.
+  Jo vieri veneteloille
+  luoksi purtensa poloinen:
+  purs' on poltettu poroksi,
+  kypeniksi kyyetelty!
+  Jo tunsi tuhon tulevan,
+  hätäpäivän päälle saavan.
+  Alkoi veisteä venettä,
+  uutta purtta puuhaella.
+  Puita puuttui purren seppä,
+  lautoja venon tekijä.
+  Saapi puuta pikkuruisen,
+  lautoa ani vähäisen:
+  viisi värttinän murua,
+  kuusi tainnan taittumoa.
+  Siitä veistävi venosen,
+  uuen purren puuhoavi.
+  Teki tieolla venettä,
+  tietoisilla tehtahilla;
+  iski kerran: läksi laita,
+  iski toisen: syntyi toinen,
+  iski kerran kolmannenki:
+  siitä sai koko venonen.
+  Jo työnti venon vesille,
+  laski laivan lainehille.
+  Sanan virkki, noin nimesi,
+  itse lausui ja pakisi:
+  "Kupliksi, veno, vesille,
+  lumpehiksi lainehille!
+  Kokko, kolme sulkoasi,
+  kokko, kolme, kaarne, kaksi
+  varaksi vähän venehen,
+  pahan purren parraspuuksi!"
+  Astaiksen aluksehensa,
+  vierähti venon perähän,
+  alla päin, pahoilla mielin,
+  kaiken kallella kypärin,
+  kun ei saanut öitä olla
+  eikä päiviä elellä
+  saaren impien iloissa,
+  kassapäien karkeloissa.
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Pois tuli pojalle lähtö,
+  matkansa majoilta näiltä,
+  näistä impien iloista,
+  kaunokaisten karkeloista.
+  Vaan toki lähettyäni,
+  minun täältä mentyäni
+  eipä impyet iloinne,
+  kassapäät ei kalketelle
+  näillä tuhmilla tuvilla,
+  kataloilla kartanoilla."
+  Jopa itki saaren immet,
+  niemen neiet vaikeroitsi:
+  "Mitä läksit, Lemminkäinen,
+  urkenit, urosten sulho?
+  Läksitkö piikojen pyhyyttä
+  vainko vaimojen vähyyttä?"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Lähe en piikojen pyhyyttä
+  enkä vaimojen vähyyttä:
+  saisin jos sataki naista,
+  tuhat piikoa pi'ellä.
+  Sitä läksin, Lemminkäinen,
+  urkenin, urosten sulho,
+  kun tuli kova ikävä,
+  ikävä omia maita,
+  oman maani mansikoita,
+  oman vaaran vaapukoita,
+  oman niemen neitosia,
+  oman kartanon kanoja."
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  laski laivansa ulomma.
+  Tuli tuuli, tuon puhalti,
+  tuli aalto, tuon ajeli
+  selälle meren sinisen,
+  ulapalle aukealle.
+  Jäivät raukat rannikolle,
+  vienoiset vesikivelle,
+  saaren immet itkemähän,
+  kultaiset kujertamahan.
+  Sini itki saaren immet,
+  niemen neiet voikerrehti,
+  kuni purjepuu näkyvi,
+  rautahankki haimentavi.
+  Ei he itke purjepuuta,
+  rautahankkia haloa:
+  itki purjepuun alaista,
+  hankkinuoran haltijata.
+  Itse itki Lemminkäinen,
+  sini itki ja sureksi,
+  kuni saaren maat näkyvi,
+  saaren harjut haimentavi.
+  Ei hän itke saaren maita,
+  saaren harjuja haloa:
+  itki saaren impy'itä,
+  noita harjun hanhosia.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  laskevi sinistä merta.
+  Laski päivän, laski toisen.
+  Päivälläpä kolmannella
+  nousi tuuli tuulemahan,
+  ilman ranta riehkumahan,
+  suuri tuuli luotehinen,
+  kova tuuli koillistuuli:
+  otti laian, otti toisen,
+  vikelti koko venehen.
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  kääntihe käsin vetehen,
+  läksi sormin soutamahan,
+  jaloilla meloamahan.
+  Uituansa yön ja päivän,
+  melke'in melattuansa
+  näki pilven pikkuruisen,
+  pilven longan luotehessa.
+  Sepä maaksi muuttelihe,
+  niemeksi panettelihe.
+  Nousi niemelle talohon.
+  Löyti emännän leipomassa,
+  tyttäret taputtamassa:
+  "Oi on ehtoinen emäntä!
+  Kunpa nälkäni näkisit,
+  asiani arvoaisit,
+  juosten aittahan menisit,
+  tuiskuna oluttupahan;
+  toisit tuoppisen olutta,
+  sirusen sianlihoa,
+  sen panisit paistumahan,
+  vuolaisisit voita päälle
+  syöä miehen uupunehen,
+  juoa uinehen urohon.
+  Jo olen uinut yöt ja päivät
+  meren aavan aaltoloita,
+  joka tuuli turvanani,
+  meren aallot armonani."
+  Tuopa ehtoinen emäntä
+  meni aittahan mäelle,
+  vuoli voita aittasesta,
+  sirusen sianlihoa;
+  sen panevi paistumahan
+  syöä miehen nälkähisen,
+  tuopi tuopilla olutta
+  juoa uinehen urohon.
+  Antoi siitä uuen purren,
+  varsin valmihin venehen,
+  mennä miehen muille maille,
+  kulkea kotiperille.
+  Siitä lieto Lemminkäinen,
+  päästyä kotiperille,
+  tunsi maat on, tunsi rannat,
+  sekä saaret jotta salmet,
+  tunsi vanhat valkamansa,
+  entiset elosijansa;
+  mäet tunsi mäntyinensä,
+  kummut kaikki kuusinensa
+  - ei tunne tuvan aloa,
+  seinän seisontasijoa:
+  jo tuossa tuvan sijalla
+  nuori tuomikko tohisi,
+  männikkö tupamäellä,
+  katajikko kaivotiellä!
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Tuoss' on lehto, jossa liikuin,
+  kivet tuossa, joilla kiikuin,
+  tuossa nurmet nukkeroimat,
+  pientarehet piehtaroimat.
+  Mikä vei tutut tupani,
+  kuka kaunihit katokset?
+  Tupa on poltettu poroksi,
+  tuuli tuhkat korjannunna!"
+  Loihe siitä itkemähän;
+  itki päivän, itki toisen.
+  Ei hän itkenyt tupoa
+  eikä aittoa halannut:
+  itki tuttua tuvassa,
+  aitallista armastansa.
+  Linnun lentävän näkevi,
+  kokkolinnun liitelevän.
+  Sai tuolta kyselemähän:
+  "Oi sie kokko, lintuseni!
+  Etkö saattaisi sanoa,
+  miss' on entinen emoni,
+  missä kaunis kantajani,
+  ihana imettäjäni?"
+  Ei kokko mitänä muista
+  eikä tunne tuhma lintu:
+  kokko tiesi kuolleheksi
+  ja kaarne kaonneheksi,
+  miekalla menetetyksi,
+  tapetuksi tapparalla.
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Ohoh kaunis kantajani,
+  ihana imettäjäni!
+  Jo olet kuollut, kantajani,
+  mennyt, ehtoinen emoni,
+  liha mullaksi lahonnut,
+  kuuset päälle kasvanehet,
+  katajaiset kantapäihin,
+  pajut sormien nenähän!
+  "Kostohon minäki koito,
+  kostoksi, kovaosainen,
+  mittaelin miekkoani,
+  kannoin kaunista asetta
+  noilla Pohjolan pihoilla,
+  Pimentolan pientarilla
+  - surmaksi oman sukuni,
+  kateheksi kantajani!"
+  Katseleikse, käänteleikse:
+  näki jälkeä hitusen,
+  ruohossa rutistunutta,
+  kanervassa katkennutta.
+  Läksi tietä tietämähän,
+  ojelvoista oppimahan.
+  Tiehyt metsähän vetävi,
+  ojelvoinen ottelevi.
+  Vieri siitä virstan, toisen,
+  pakeni palasen maata
+  salon synkimmän sisähän,
+  korven kolkan kainalohon.
+  Näkevi salaisen saunan,
+  piilopirtin pikkaraisen
+  kahen kallion lomassa,
+  kolmen kuusen kulman alla
+  - siellä ehtoisen emonsa,
+  tuon on valtavanhempansa.
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  ihastui ikihyväksi.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Ohoh äiti armahani,
+  oi emo, elättäjäni!
+  Viel' olet, emo, elossa,
+  vanhempani, valvehella,
+  kun jo luulin kuolleheksi,
+  kaiketi kaonneheksi,
+  miekalla menetetyksi,
+  keihä'ällä keksityksi!
+  Itkin pois ihanat silmät,
+  kasvon kaunihin kaotin."
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:
+  "Viel' olen toki elossa,
+  vaikkapa piti paeta,
+  pistäitäni piilosalle
+  tänne synkkähän salohon,
+  korven kolkan kainalohon.
+  Suori Pohjola sotoa,
+  takajoukko tappeloa
+  vasten vaivaista sinua
+  ja kohti kovaosaista:
+  poltti huonehet poroksi,
+  kaikki kaatoi kartanomme."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Oi emoni, kantajani!
+  Ellös olko milläkänä,
+  milläkänä, tuollakana!
+  Tuvat uuet tehtänehe,
+  paremmat osattanehe,
+  Pohjola so'ittanehe,
+  Lemmon kansa kaattanehe."
+  Siitä äiti Lemminkäisen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Viikon viivyit, poikueni,
+  kauan, Kaukoni, elelit
+  noilla mailla vierahilla,
+  aina ouoilla ovilla,
+  niemellä nimettömällä,
+  saarella sanattomalla."
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Hyvä oli siellä ollakseni,
+  lempi liehaellakseni.
+  Puut siellä punalle paistoi,
+  puut punalle, maat sinelle,
+  hopealle hongan oksat,
+  kullalle kukat kanervan.
+  Siell' oli mäet simaiset,
+  kalliot kananmunaiset;
+  mettä vuoti kuivat kuuset,
+  maitoa mahot petäjät,
+  aian nurkat voita lypsi,
+  seipähät valoi olutta.
+  "Hyvä oli siellä ollakseni,
+  armas aikaellakseni.
+  Siitä oli paha elämä,
+  siitä outo ollakseni:
+  pelkäsivät piikojansa,
+  luulivat lutuksiansa,
+  noita kehnon kellukoita,
+  paholaisen pallukoita
+  pahasti piteleväni,
+  ylimäärin öitsiväni.
+  Minä piilin piikasia,
+  varoin vaimon tyttäriä,
+  kuin susi sikoja piili,
+  havukat kylän kanoja."
+
+
+
+    Kolmaskymmenes runo
+
+
+  Ahti poika, aino poika,
+  lieto poika Lemminkäinen
+  aamulla ani varahin,
+  aivan aika-huomenessa
+  astuihen alusmajoille,
+  läksi laivavalkamoille.
+  Siinä itki puinen pursi,
+  hanka rauta haikeroitsi:
+  "Mi minusta laatimasta,
+  kurjasta kuvoamasta!
+  Ei Ahti sotia soua
+  kuunna, kymmennä kesänä
+  hopeankana halulla,
+  kullankana tarpehella."
+  Se on lieto Lemminkäinen
+  iski purtta vanttuhulla,
+  kirjasuulla kintahalla.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Elä huoli, hongan pinta,
+  varpelaitainen, valita!
+  Vielä saat sotia käyä,
+  tappeloita tallustella:
+  lienet täynnä soutajia
+  päivän huomenen perästä."
+  Astuvi emonsa luoksi,
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Et nyt itkene, emoni,
+  valittane, vanhempani,
+  jos menen johonkuhunki,
+  suorime sotatiloille.
+  Juohtui juoni mieleheni,
+  tuuma aivohon osasi
+  kaatakseni Pohjan kansa,
+  kostoakseni katalat."
+  Emo estellä käkesi,
+  varoitteli vaimo vanha:
+  "Ellös menkö, poikaseni,
+  noihin Pohjolan sotihin!
+  Siellä surmasi tulevi,
+  kuolemasi kohtoavi."
+  Mitä huoli Lemminkäinen!
+  Toki mietti mennäksensä,
+  lähteäksensä lupasi.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mistä saisin miehen toisen,
+  sekä miehen jotta miekan
+  Ahille soan avuksi,
+  liioin voivalle lisäksi?
+  "Onpa Tiera tieossani,
+  Kuura kuulemaisissani!
+  Siitä saanen miehen toisen,
+  sekä miehen jotta miekan
+  Ahille soan avuksi,
+  liioin voivalle lisäksi."
+  Kulkevi kylitse tuonne,
+  teitse Tieran kartanohon.
+  Sanoi sinne saatuansa,
+  toimitteli tultuansa:
+  "Tieraseni, tiettyiseni,
+  armaiseni, ainoiseni!
+  Tokko muistat muinaistamme,
+  entistä elämätämme,
+  kun ennen kahen kävimme
+  suurilla sotatiloilla?
+  Ei ollut sitä kyleä,
+  kuss' ei kymmenen taloa;
+  ei ollut sitä taloa,
+  kuss' ei kymmenen urosta;
+  ei ollut sitä urosta
+  eikä miestä melkeätä,
+  kuta emme kaatanehet
+  ja kahen kapistanehet."
+  Iso päätyi ikkunassa
+  keihäsvartta vuolemassa,
+  emo aitan kynnyksellä
+  kirnua kolistamassa,
+  veljekset veräjän suussa
+  laitioita laatimassa,
+  sisarekset sillan päässä
+  vaippoja vanuttamassa.
+  Virkkoi iso ikkunasta,
+  emo aitan kynnykseltä,
+  veljekset veräjän suusta,
+  sisarekset sillan päästä:
+  "Ei Tiera sotahan joua,
+  Tieran tuura tappelohon!
+  Tiera on tehnyt kuulun kaupan,
+  ikikaupan iskenynnä:
+  vast' on nainut naisen nuoren,
+  ottanut oman emännän;
+  viel' on nännit näppimättä,
+  rinnat riuahuttamatta."
+  Tiera päätyi kiukahalla,
+  Kuura uunin korvasella:
+  jalan kenki kiukahalla,
+  toisen pankon partahalla,
+  veräjällä vyöteleikse,
+  ulkona kävysteleikse.
+  Tempoi Tiera keihä'änsä;
+  ei ole keiho suuren suuri
+  eikä keiho pienen pieni,
+  keiho keskikertahinen:
+  heponen sulalla seisoi,
+  varsa vaapui lappealla,
+  susi ulvoi suoverolla,
+  karhu karjui naulan tiessä.
+  Sylkytteli keihoansa,
+  sylkytteli, nyrskytteli:
+  sylen syöksi keihäsvartta
+  peltohon saviperähän,
+  nurmehen nukattomahan,
+  maahan mättähättömähän.
+  Työnti Tiera keihä'änsä
+  Ahin keihojen keselle,
+  sekä läksi jotta joutui
+  Ahille soan avuksi.
+  Siitä Ahti Saarelainen
+  lykkäsi venon vesille
+  kuni kyyn kulon-alaisen
+  eli käärmehen elävän.
+  Läksi luoen luotehesen
+  tuolle Pohjolan merelle.
+  Silloin Pohjolan emäntä
+  Pakkasen pahan lähetti
+  tuolle Pohjolan merelle,
+  ulapalle aukealle.
+  Itse tuon sanoiksi virkki,
+  sekä käski jotta lausui:
+  "Pakko poika pienokainen,
+  oma kaunis kasvattini!
+  Lähe tuonne, kunne käsken,
+  kunne käsken ja kehoitan!
+  Kylmä veitikän venonen,
+  pursi lieto Lemminkäisen
+  selvälle meren selälle,
+  ulapalle aukealle!
+  Kylmä itseki isäntä,
+  jää'ä veitikkä vesille,
+  jottei pääse päivinänsä,
+  selviä sinä ikänä,
+  kun en pääsne päästämähän,
+  kerinne kehittämähän!"
+  Pakkanen pahansukuinen
+  ja poika pahantapainen
+  läksi merta kylmämähän,
+  aaltoja asettamahan.
+  Jopa tuonne mennessänsä,
+  maata matkaellessansa
+  puut puri lehettömäksi,
+  heinät helpehettömäksi.
+  Sitte sinne saatuansa
+  meren Pohjan partahalle,
+  äärettömän äyrähälle,
+  heti yönä ensimäisnä
+  lahet kylmi, lammet kylmi,
+  meren rannat rapsutteli;
+  viel' ei merta kylmänynnä,
+  aaltoja asettanunna.
+  Pieni on peiponen selällä,
+  västäräkki lainehilla:
+  senki on kynnet kylmämättä,
+  pää pieni palelematta.
+  Äsken tuosta toisna yönä
+  jopa suureksi sukeutui,
+  heittihe hävyttömäksi,
+  kovin kasvoi kauheaksi.
+  Kylmi silloin täyen kylmän,
+  väki pakkasen paleli:
+  kylmi jäätä kyynäsvarren,
+  satoi lunta sauvan varren,
+  kylmi veitikän venehen,
+  Ahin laivan lainehille.
+  Aikoi kylmeä Ahinki,
+  jääteä jalon urohon;
+  jopa kynsiä kyseli,
+  anoi alta varpahia.
+  Siitä suuttui Lemminkäinen,
+  siitä suuttui ja pahastui;
+  tunki Pakkasen tulehen,
+  työnti rautarauniohon.
+  Käsin Pakkasen piteli,
+  kovan ilman kouristeli.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Pakkanen, Puhurin poika,
+  talven poika hyyelmöinen!
+  Elä kylmä kynsiäni,
+  vaai varpahuisiani
+  eläkä koske korviani,
+  elä päätäni palele!
+  "Kyll' on sulla kylmämistä,
+  paljoki palelemista
+  ilman ihmisen ihotta,
+  emon tuoman ruumihitta:
+  kylmä soita, kylmä maita,
+  kylmä kylmiä kiviä,
+  palele vesipajuja,
+  pane haavan pahkuroita,
+  koivun kuoria kolota,
+  närehiä näykkäele,
+  elä ihmisen ihoa,
+  karvoja kavon tekemän!
+  "Kun et tuosta kyllin saane,
+  kylmä muita kummempia!
+  Kylmä kuumia kiviä,
+  palavoita paateroita,
+  rautaisia kallioita,
+  vuoria teräksisiä,
+  Vuoksen koskea kovoa,
+  Imatrata ilkeätä,
+  kurimuksen kulkun suuta,
+  kinahmia kauheata!
+  "Joko nyt sanon sukusi,
+  kuuluttelen kunniasi?
+  Tieänpä sinun sukusi,
+  tieän kaiken kasvantasi:
+  Pakkanen pajuilla syntyi,
+  kova ilma koivikolla
+  Pohjolan koan perässä,
+  Pimentolan pirtin päässä
+  ikiturmasta isosta,
+  emosta epattomasta.
+  "Kukas Pakkasen imetti,
+  kovan ilman kostutteli,
+  kun oli maammo maiotoinna,
+  emonen utaretoinna?
+  "Kyyhyt Pakkasen imetti,
+  kyy imetti, käärme syötti
+  nännillä nenättömillä,
+  utarella uuttomalla;
+  pohjaistuuli tuuitteli,
+  vilu ilma viihytteli
+  pahoilla pajupuroilla,
+  here'illä hettehillä.
+  "Sai poika pahantapainen,
+  tuli turmion-alainen.
+  Ei ollut nimeä vielä
+  pojalla epäpäöllä.
+  Pantihin nimi pahalle:
+  pantihinpa Pakkaseksi.
+  "Siitä aioilla ajeli,
+  risukoissa ripsutteli;
+  kesät heilui hettehissä,
+  suurimmilla suon selillä;
+  talvet mäiski männiköissä,
+  pelmusi petäjiköissä,
+  kolkkaeli koivikoissa,
+  lepiköissä leyhkäeli.
+  Kylmi puita ja pehuja,
+  tasoitteli tanteria,
+  puri puut lehettömäksi,
+  kanervat kukittomaksi,
+  pilvat hongista piristi,
+  laski lastut mäntylöistä.
+  "Joko nyt suureksi sukesit,
+  ylenit ylen ehoksi,
+  aioit kylmeä minua,
+  kohotella korviani,
+  alta jalkoja anella,
+  päältä kynsiä kysellä?
+  "Etp' on kylmäne minua,
+  et pahoin palellekana!
+  Tulen tungen sukkahani,
+  kekälehet kenkähäni,
+  hienot hiilet helmoihini,
+  panun alle paulojeni,
+  Pakkasen palelematta,
+  kovan ilman koskematta.
+  "Tuonne ma sinun manoan
+  Pohjan pitkähän perähän.
+  Sitte sinne tultuasi,
+  kotihisi käytyäsi
+  kylmä kattilat tulelle,
+  hiilet uunin lietoselle,
+  käet naisen taikinahan,
+  poika neitosen povehen,
+  utarihin uuhen maito,
+  vatsahan hevosen varsa!
+  "Et sinä sitä totelle,
+  niin tuonne sinun manoan
+  Hiien hiilien sekahan,
+  Lemmon liesikiukahille.
+  Siellä tungeite tulehen,
+  asetu alasimelle
+  sepän panna paljallansa,
+  vasaralla valkkaella,
+  panna paljalla lujasti,
+  vasaralla vaikeasti!
+  "Et totelle tuotakana,
+  vääjänne väheäkänä,
+  vielä muistan muunkin paikan,
+  arvoan yhen aluen:
+  vien suusi suven sijahan,
+  kielesi kesän kotihin,
+  jost' et pääse päivinäsi,
+  selviä sinä ikänä,
+  kun en tulle päästämähän
+  ja käyne kerittämähän."
+  Pakkanen, Puhurin poika,
+  jo tunsi tuhon tulevan;
+  alkoi armoa anella.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tehkämme sula sovinto
+  toinen ei toistansa viata
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana!
+  "Jos mun kuulet kylmäväksi,
+  toiste tuhmin liikkuvaksi,
+  niin tunge tulisijahan,
+  vaivuttele valkeahan,
+  sepän hiilien sekahan,
+  alle ahjon Ilmarisen!
+  Tahi vie suvehen suuni,
+  kieleni kesän kotihin,
+  etten pääse päivinäni,
+  selviä sinä ikänä!"
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  jätti laivan jäätehesen,
+  sotapurren puutoksehen,
+  itse eellehen menevi.
+  Tiera tuossa toisna miesnä
+  väänti veitikän jälessä.
+  Tallasi tasaista jäätä,
+  sileätä siuotteli.
+  Astui päivän, tuosta toisen;
+  päivänäpä kolmantena
+  jo näkyvi Nälkäniemi,
+  kylä kurja kuumottavi.
+  Astui alle niemen linnan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Onko linnassa lihoa
+  ja kalaista kartanossa
+  urohille uupuneille,
+  miehille väsynehille?"
+  Ollut ei linnassa lihoa,
+  ei kalaista kartanossa.
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Tuli, polta tuhma linna,
+  vesi vieköhön mokoman!"
+  Itse eistyvi etemmä,
+  ylös korpehen kohosi,
+  matkoille majattomille,
+  teille tietämättömille.
+  Siitä lieto Lemminkäinen,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  keritsi kiveltä villat,
+  katkoi karvat kalliolta,
+  suoritteli sukkasiksi,
+  kiirehteli kintahiksi
+  vilun suurihin sijoihin,
+  Pakkasen palelemihin.
+  Läksi tietä tietämähän,
+  ojelvoista oppimahan:
+  tiehyt metsähän vetävi,
+  ojelvoinen ottelevi.
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Ohoh Tiera veikkoseni!
+  Jo nyt jou'uimme johonki,
+  kuuksi päiväksi kululle,
+  ilman rannallen iäksi!"
+  Tiera tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Kostohonpa, koito raukat,
+  kostohon, kovaosaiset,
+  saimme suurehen sotahan
+  pimeähän Pohjolahan
+  - oman hengen heitteheksi,
+  itsemme ikimenoksi
+  näillä paikoilla pahoilla,
+  teillä tietämättömillä.
+  "Emme tuota tunnekana,
+  emme tunne, emme tieä,
+  mikä tie vetävi meiät,
+  kuka juoni juohattavi
+  kuolemahan korven päähän,
+  kaatumahan kankahalle,
+  korppien kotisijoille,
+  variksien vainioille.
+  "Siinä korpit siirtelevät,
+  linnut liiat kantelevat:
+  saavat lintuset lihoa,
+  varikset varia verta,
+  korpit noukan kostuketta
+  meiän, raukan, raaoistamme;
+  luumme luovat rauniolle,
+  kantavat kivikarille.
+  "Ei tieä emo poloinen
+  eikä kantaja katala,
+  missä liikkuvi lihansa,
+  vierevi oma verensä,
+  onko suuressa soassa,
+  tasapäässä tappelossa,
+  vaiko suurella selällä,
+  lakehilla lainehilla,
+  vai käypi käpymäkeä,
+  vaelsi varvikkosaloa.
+  "Ei emo mitänä tieä
+  poloisesta poiastansa:
+  emo tiesi kuolleheksi,
+  kantaja kaonneheksi.
+  Noinpa itkevi emoni,
+  valittavi vanhempani:
+  'Tuoll' on poikani, poloisen,
+  tuolla, vaivaisen, varani
+  Tuonen toukojen panossa,
+  Kalman maien karhinnassa.
+  Saapi nyt minun pojalta,
+  minun, laiton, lapseltani,
+  saapi jouset jouten olla,
+  jalot kaaret kuivaella,
+  lintuset hyvin lihota,
+  pyyt lehossa pyrhistellä;
+  kontiot kovin elellä,
+  peurat pellon piehtaroia.'"
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+  sanoi kaunis Kaukomieli:
+  "Niin on, niin, emo poloinen,
+  niinpä, kantaja katala!
+  Kasvatit kanoja parven,
+  koko joukon joutsenia:
+  tuli tuuli, niin hajotti,
+  tuli lempo, niin levitti,
+  yhet sinne, toiset tänne,
+  jonnekunne kolmannetki.
+  "Kyllä muistan muinaisenki,
+  arvoan ajan paremman,
+  kun kulimme kukkasina,
+  marjoina omilla mailla:
+  moni katsoi muotohomme,
+  vartehemme valkotteli.
+  Ei kuin nyt tätä nykyä,
+  tällä inhalla iällä:
+  yks' on tuuli tuttujamme,
+  päivä ennen nähtyjämme;
+  senki pilvet peittelevät,
+  satehet salaelevat.
+  "Vaan en huoli huolimahan,
+  suuresti sureksimahan,
+  jos immet hyvin eläisi,
+  kassapäiset kalkettaisi,
+  naiset kaikki naurusuulla,
+  mesimielin morsiamet,
+  ikävissä itkemättä,
+  huolihin häviämättä.
+  "Viel' ei meitä noiat noiu,
+  noiat noiu, näe näkijät
+  näille teille kuolevaksi,
+  matkoille masenevaksi,
+  nuorena nukahtavaksi,
+  verevänä viereväksi.
+  "Minkä noiat noitunevat,
+  kunka nähnevät näkijät,
+  kotihinsa koitukohon,
+  majahansa maatukohon!
+  Noitukohot itsiänsä,
+  laulakohot lapsiansa,
+  sukuansa surmatkohot,
+  heimoansa herjatkohot!
+  "Ei ennen minun isoni
+  eikä valtavanhempani
+  nouatellut noian mieltä,
+  lahjoitellut lappalaista.
+  Noin sanoi minun isoni,
+  noin sanon minä itseki:
+  varjele, vakainen Luoja,
+  kaitse, kaunoinen Jumala,
+  auta armokourallasi,
+  väkevällä vallallasi
+  miesten mielijuohtehista,
+  akkojen ajatuksista,
+  pakinoista partasuien,
+  pakinoist' on parratointen!
+  Ole ainaisna apuna,
+  vakaisena vartijana,
+  ettei poika pois tulisi,
+  emon tuoma erkaneisi
+  Luojan luomalta la'ulta,
+  Jumalan sukeamalta!"
+  Siitä lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  laati huolista hevoset,
+  murehista mustat ruunat,
+  päitset päivistä pahoista,
+  satulat salavihoista.
+  Hyppäsi hyvän selälle,
+  hyvän laukin lautasille;
+  ajoa ramuttelevi
+  Tieran tuttavan keralla.
+  Ajoi rannat raskutellen,
+  hiekkarannat herskytellen
+  luoksi ehtoisen emonsa,
+  tykö valtavanhempansa.
+  Siihen Kaukoni kaotan
+  virrestäni viikommaksi,
+  Tieran tielle toimittelen
+  kotihinsa kulkemahan.
+  Itse virren vierähytän,
+  panen toiselle tolalle.
+
+
+
+    Yhdesneljättä runo
+
+
+  Kasvatti emo kanoja,
+  suuren joukon joutsenia.
+  Kanat aialle asetti,
+  joutsenet joelle saattoi.
+  Tuli kokko, niin kohotti,
+  tuli haukka, niin hajotti,
+  siipilintu, niin sirotti:
+  yhen kantoi Karjalahan,
+  toisen vei Venäjän maalle,
+  kolmannen kotihin heitti.
+  Minkä vei Venäehelle,
+  siitä kasvoi kaupanmiesi;
+  minkä kantoi Karjalahan,
+  siitä se Kalervo kasvoi;
+  kunkapa kotihin heitti,
+  se sikesi Untamoinen
+  ison päiviksi pahoiksi,
+  emon mielimurtehiksi.
+  Untamoinen verkot laski
+  Kalervon kalavetehen;
+  Kalervoinen verkot katsoi,
+  kalat konttihin kokosi.
+  Untamo, utala miesi,
+  sepä suuttui ja vihastui.
+  Teki soan sormistansa,
+  kämmenpäistänsä keräjät,
+  toran nosti totkusilta,
+  artin ahvenmaimasilta.
+  Torelivat, tappelivat,
+  eikä voita toinen toista:
+  minkä toistansa tokaisi,
+  sen sai itse vastahansa.
+  Jopa tuosta toisen kerran,
+  kahen, kolmen päivän päästä
+  Kalervoinen kauran kylvi
+  Untamon tuvan ta'aksi.
+  Untamolan uljas uuhi
+  söi Kalervon kaurakylvön.
+  Kalervoisen kärtsä koira
+  repi uuhen Untamolta.
+  Untamo uhittelevi
+  Kalervolle veljellensä,
+  surmata su'un Kalervon,
+  lyöä suuret, lyöä pienet,
+  koko kansan kolhaella,
+  tuvat polttoa poroksi.
+  Laittoi miehet miekka vyölle,
+  urohot ase kätehen,
+  pojat pienet piikki vyölle,
+  kaunot kassara olalle;
+  läksi suurehen sotahan
+  vasten veljeä omoa.
+  Kalervoisen kaunis minjä
+  istui ikkunan lähellä.
+  Katsoi ulos ikkunasta,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Onko tuo savu sakea
+  vai onpi pimeä pilvi
+  noien peltojen perillä,
+  kujan uuen ulkopäässä?"
+  Ei ollut ume umakka
+  eikäpä savu sakea:
+  ne oli Untamon urohot,
+  tulla suorivat sotahan.
+  Tuli Untamon urohot,
+  saivat miehet miekka vyöllä.
+  Kaatoivat Kalervon joukon,
+  su'un suuren surmasivat,
+  talon polttivat poroksi,
+  tasoittivat tantereksi.
+  Jäi yksi Kalervon impi
+  kera vatsan vaivaloisen.
+  Senpä Untamon urohot
+  veivät kanssansa kotihin
+  pirtin pienen pyyhkijäksi,
+  lattian lakaisijaksi.
+  Oli aikoa vähäisen;
+  syntyi pieni poikalapsi
+  emollen osattomalle.
+  Miksi tuo nimitetähän?
+  Emo kutsui Kullervoksi,
+  Untamo sotijaloksi.
+  Pantihinpa poika pieni,
+  orpolapsi laitettihin
+  tuutuhun tutajamahan,
+  kätkyehen liekkumahan.
+  Liekkui lapsi kätkyessä,
+  lapsi liekkui, tukka löyhki.
+  Liekkui päivän, liekkui toisen;
+  jopa kohta kolmantena,
+  kun tuo poika potkaisihe,
+  potkaisihe, ponnistihe,
+  katkaisi kapalovyönsä,
+  pääsi päälle peittehensä,
+  särki liekun lehmuksisen,
+  kaikki riepunsa revitti.
+  Nähtihin hyvä tulevan,
+  keksittihin kelpoavan.
+  Untamola vuottelevi
+  tätä tästä kasvavaksi,
+  mieltyväksi, miestyväksi,
+  oike'in urostuvaksi,
+  saavaksi sataisen orjan,
+  tuhantisen turpuvaksi.
+  Kasvoi kuuta kaksi, kolme.
+  Jopa kuuna kolmantena
+  poika polven korkeuisna
+  alkoi itse arvaella:
+  "Kunpa saisin suuremmaksi,
+  vahvistuisin varreltani,
+  kostaisin isoni kohlut,
+  maksaisin emoni mahlat!"
+  Saipa kuulla Untamoinen.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Tästä saa sukuni surma,
+  tästä kasvavi Kalervo!"
+  Urohot ajattelevat,
+  akat kaikki arvelevat,
+  minne poika pantanehe,
+  kunne surma saatanehe.
+  Pannahanpa puolikkohon,
+  työnnetähän tynnyrihin;
+  siitä vieähän vetehen,
+  lasketahan lainehesen.
+  Käyähänpä katsomahan
+  kahen, kolmen yön perästä,
+  joko on hukkunut vetehen,
+  kuollut poika puolikkohon!
+  Ei ole hukkunut vetehen,
+  kuollut poika puolikkohon!
+  Poika oli pääsnyt puolikosta
+  - istui aaltojen selässä
+  vapa vaskinen käessä,
+  siima silkkinen perässä;
+  onkivi meren kaloja,
+  merivettä mittoavi:
+  melke'in meressä vettä,
+  kun on kaksi kauhallista;
+  oisko oike'in mitata,
+  osa kolmatta tulisi.
+  Untamo ajattelevi:
+  "Mihin poika pantanehe,
+  kunne tuo tuhottanehe,
+  kusta surma saatanehe?"
+  Käski orjansa kerätä
+  koivuja, kovia puita,
+  honkia satahavuja,
+  tiettäviä tervaksia
+  yhen poian polttimeksi,
+  Kullervon kaottimeksi.
+  Koottihin, keräeltihin
+  koivuja, kovia puita,
+  honkia satahavuja,
+  tiettäviä tervaksia,
+  tuohia tuhat rekeä,
+  sata syltä saarnipuita.
+  Tuli puihin tuiskattihin,
+  roviohon roiskattihin,
+  siihen poika paiskattihin
+  keskelle tulen palavan.
+  Paloi päivän, tuosta toisen,
+  paloi päivän kolmannenki.
+  Käytihin katsastamahan:
+  poik' oli porossa polvin,
+  kypenissä kyynäsvarsin,
+  hiilikoukkunen käessä,
+  millä tulta kiihottavi,
+  hiiliä kokoelevi,
+  katomatta karvankana,
+  kutrisen kähertymättä!
+  Untamo ä'itteleikse:
+  "Mihin poika pantanehe,
+  kunne tuo tuhottanehe,
+  surma tuolle saatanehe?"
+  Poika puuhun hirtetähän,
+  tammehen ripustetahan.
+  Kului yötä kaksi, kolme,
+  saman verran päiviäki.
+  Untamo ajattelevi:
+  "Aik' on käyä katsomahan,
+  joko Kullervo katosi,
+  kuoli poika hirsipuuhun."
+  Laittoi orjan katsomahan.
+  Orja toi sanan takaisin:
+  "Ei ole Kullervo kaonnut,
+  kuollut poika hirsipuuhun!
+  Poika puuta kirjoittavi
+  pieni piikkonen käessä.
+  Koko puu kuvia täynnä,
+  täynnä tammi kirjoitusta:
+  siinä miehet, siinä miekat,
+  siinä keihä'ät sivulla."
+  Mitäs autti Untamoisen
+  tuon pojan katalan kanssa!
+  Kuinka surmat suoritteli,
+  kuinka kuolemat sukesi,
+  poika ei puutu surman suuhun
+  eikä kuole kuitenkana.
+  Piti viimeinki väsyä
+  suorimasta surmiansa,
+  kasvatella Kullervoinen,
+  orja poikana omana.
+  Sanoi Untamo sanansa,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Kun elänet kaunihisti,
+  aina siivolla asunet,
+  saat olla talossa tässä,
+  orjan töitä toimitella.
+  Palkka pannahan jälestä,
+  ansiosta arvatahan:
+  vyöhyt vyöllesi korea
+  tahi korvalle kolahus."
+  Kun oli Kullervo kohonnut,
+  saanut vartta vaaksan verran,
+  tuopa työlle työnnetähän,
+  raaolle rakennetahan,
+  lapsen pienen katsontahan,
+  sormi pienen souantahan:
+  "Katso lasta kaunihisti,
+  syötä lasta, syö itseki!
+  Rievut virrassa viruta,
+  pese pienet vaattehuiset!"
+  Katsoi lasta päivän, kaksi:
+  käen katkoi, silmän kaivoi.
+  Siitä kohta kolmannella
+  lapsen tauilla tapatti,
+  rievut viskoi virran vieä,
+  kätkyen tulella poltti.
+  Untamo ajattelevi:
+  "Ei tämä tähän sopiva
+  lapsen pienen katsontahan,
+  sormi pienen souantahan!
+  En tieä, kuhun panisin,
+  kulle työlle työnteleisin.
+  Panenko kasken kaa'antahan?"
+  Pani kasken kaa'antahan.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  tuossa tuon sanoiksi virkki:
+  "Äsken lienen mies minäki,
+  kun saan kirvehen kätehen,
+  paljo katsoa parempi,
+  entistäni armahampi:
+  lienen mies viien veroinen,
+  uros kuuen-kummallinen."
+  Meni seppolan pajahan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi on seppo veikkoseni!
+  Taos mulle tapparainen!
+  Tao kirves miestä myöten;
+  rauta raatajan mukahan!
+  Lähen kasken kaa'antahan,
+  solkikoivun sorrantahan."
+  Seppä tarpehen takovi,
+  kirvehen kerittelevi.
+  Saip' on kirves miestä myöten,
+  rauta raatajan mukahan.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  hioi siitä kirvehensä;
+  päivän kirvestä hiovi,
+  illan vartta valmistavi.
+  Suorihe kasken ajohon
+  korkealle korpimaalle,
+  parahasen parsikkohon,
+  hirveähän hirsikköhön.
+  Iski puuta kirvehellä,
+  tempasi tasaterällä:
+  kerralla hyvätki hirret,
+  pahat puolella menevi.
+  Vihoin kaatoi viisi puuta,
+  kaiketi kaheksan puuta.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Lempo tuota raatakohon!
+  Hiisi hirret kaatakohon!"
+  Kavahutti kannon päähän,
+  niin huhuta heiahutti,
+  vihellytti, viuahutti.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Sini kaski kaatukahan,
+  koivu solki sortukahan,
+  kuni ääni kuulunevi,
+  kuni vierrevi vihellys!
+  "Elköhön vesa venykö,
+  elköhön koretko korsi
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  kaskessa Kalervon poian,
+  otoksessa oivan miehen!
+  "Ottaisiko maa orahan,
+  nousisiko nuori laiho,
+  sekä korsi korteuisi,
+  jotta varsi varteuisi,
+  elköhön tereä tehkö,
+  varsi päätä valmistako!"
+  Untamoinen, mies utala,
+  kävi tuota katsomahan
+  kaskea Kalervon poian,
+  ajamoa uuen orjan:
+  ei kaski kaselle tunnu,
+  ajamaksi nuoren miehen.
+  Untamo ajattelevi:
+  "Ei tämä tähän sopiva!
+  Hyvän hirsikön pilasi,
+  kaatoi parsikon parahan!
+  En tieä, kuhun panisin,
+  kulle työlle työnteleisin.
+  Panenko aitojen panohon?"
+  Pani aitojen panohon.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  jopa aitoa panevi.
+  Kohastansa kokkahongat
+  aiaksiksi asettelevi,
+  kokonansa korpikuuset
+  seipähiksi pistelevi;
+  veti vitsakset lujahan
+  pisimmistä pihlajista;
+  pani aian umpinaisen,
+  veräjättömän kyhäsi.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Ku ei lintuna kohonne,
+  kahen siiven siuotelle,
+  elköhön ylitse pääskö
+  aiasta Kalervon poian!"
+  Untamo osaelevi
+  tulla tuota katsomahan
+  aitoa Kalervon poian,
+  sotaorjan sortamoa.
+  Näki aian aukottoman,
+  raottoman, reiättömän,
+  jok' oli pantu maaemästä,
+  ylös pilvihin osattu.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei tämä tähän sopiva!
+  Pani aian aukottoman,
+  veräjättömän kyhäsi,
+  tuon on nosti taivosehen,
+  ylös pilvihin kohotti:
+  en tuosta ylitse pääse
+  enkä reiästä sisälle!
+  En tieä, mihin panisin,
+  kulle työlle työnteleisin.
+  Panenko puimahan rukihit?"
+  Pani puimahan rukihit.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  jo oli puimassa rukihit:
+  pui rukihit ruumeniksi,
+  olet kaunaksi kaotti.
+  Tulipa isäntä tuohon,
+  kävi itse katsomahan
+  puintoa Kalervon poian,
+  Kullervoisen kolkintoa:
+  rukihit on ruumenina,
+  olet kaunoina kahisi!
+  Untamo ä'itteleikse:
+  "Ei ole tästä raatajasta!
+  Kulle työlle työntänenki,
+  työnsä tuhmin turmelevi.
+  Joko vien Venäehelle
+  tahi kaupin Karjalahan
+  Ilmariselle sepolle,
+  sepon paljan painajaksi?"
+  Möi siitä Kalervon poian,
+  pani kaupan Karjalahan
+  Ilmariselle sepolle,
+  takojalle taitavalle.
+  Minpä seppo tuosta antoi?
+  Äijän seppo tuosta antoi:
+  kaksi kattilarania,
+  kolme koukun puoliskoa,
+  viisi viikatekulua,
+  kuusi kuokan kuolioa
+  miehestä mitättömästä,
+  orjasta epäpäöstä.
+
+
+
+    Kahdesneljättä runo
+
+
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön poika,
+  hivus keltainen, korea,
+  kengän kauto kaunokainen,
+  jo kohta sepon ko'issa
+  kysyi työtä iltasella
+  isännältä iltaseksi,
+  emännältä aamuseksi:
+  "Työt tässä nimettäköhön,
+  nimi työlle pantakohon,
+  kulle työlle työntyminen,
+  raaolle rakentuminen!"
+  Seppo Ilmarin emäntä,
+  tuopa tuossa arvelevi,
+  kulle työlle uusi orja,
+  raaolle rahan-alainen.
+  Pani orjan paimeneksi,
+  karjan suuren kaitsijaksi.
+  Tuopa ilkoinen emäntä,
+  sepän akka irvihammas,
+  leipoi leivän paimenelle,
+  kakun paksun paistelevi:
+  kauran alle, vehnän päälle,
+  keskelle kiven kutovi.
+  Kakun voiti voiheralla,
+  kuoren rasvalla rakenti,
+  pani orjalle osaksi,
+  palaseksi paimenelle.
+  Itse orjoa opasti,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ellös tätä ennen syökö
+  karjan mentyä metsälle!"
+  Siitä Ilmarin emäntä
+  laittoi karjan laitumelle.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Lasken lehmäni leholle,
+  maion antajat aholle,
+  hatasarvet haavikolle,
+  kourusarvet koivikolle;
+  työnnän kuuta ottamahan,
+  talia tavottamahan
+  ahomailta auke'ilta,
+  leve'iltä lehtomailta,
+  korke'ilta koivikoilta,
+  mataloilta haavikoilta,
+  kultaisilta kuusikoilta,
+  hope'isilta saloilta.
+  "Katso, kaunoinen Jumala,
+  varjele, vakainen Luoja,
+  varjele vahingon tieltä,
+  kaitse kaikista pahoista,
+  ettei tuskihin tulisi,
+  häpe'ihin hämmentyisi!
+  "Kuin katsoit katollisessa,
+  alla varjon vartioitsit,
+  niin katso katottomassa,
+  vaali vartijattomassa,
+  jotta karja kaunistuisi,
+  eistyisi emännän vilja
+  hyvänsuovan mieltä myöten,
+  pahansuovan paitsi mieltä!
+  "Kun lie kurjat paimeneni,
+  ylen kainut karjapiiat,
+  paju pannos paimeneksi,
+  leppä lehmän katsojaksi,
+  pihlaja pitelijäksi,
+  tuomi tuojaksi kotihin
+  emännäisen etsimättä,
+  muun väen murehtimatta!
+  "Kun ei paju paimentane,
+  pihlaja hyvin pi'elle,
+  leppä ei lehmiä ajane,
+  tuomi ei kotihin tuone,
+  niin pane parempiasi,
+  työnnä luonnon tyttäriä
+  minun viljan viitsijäksi,
+  katsojaksi karjan kaiken!
+  Paljo on piikoja sinulla,
+  saoin käskyn kuulijoita,
+  eläjiä ilman alla,
+  luonnottaria hyviä.
+  "Suvetar, valio vaimo,
+  Etelätär, luonnon eukko,
+  Hongatar, hyvä emäntä,
+  Katajatar, kaunis neiti,
+  Pihlajatar, piika pieni,
+  Tuometar, tytär Tapion,
+  Mielikki, metsän miniä,
+  Tellervo, Tapion neiti!
+  Katso'ote karjoani,
+  viitsiöte viljoani
+  kesä kaikki kaunihisti,
+  lehen aika leppeästi,
+  lehen puussa liehuessa,
+  ruohon maassa roikatessa!
+  "Suvetar, valio vaimo,
+  Etelätär, luonnon eukko!
+  Heitä hienot helmuksesi,
+  esiliinasi levitä
+  karjalleni katteheksi,
+  pienilleni peitteheksi,
+  vihoin tuulen tuulematta,
+  vihoin saamatta satehen!
+  "Kaitse karjani pahoista,
+  varjele vahingon teiltä,
+  noista soista soiluvista,
+  lähtehistä läilyvistä,
+  heiluvista hettehistä,
+  pyöre'istä pyötiköistä,
+  ettei tuskihin tulisi,
+  häpe'ihin hämmentyisi,
+  sorkka suohon sorkahtaisi,
+  hettehesen herkähtäisi
+  ylitse Jumalan tunnin,
+  päitse aivon autuahan!
+  "Tuo'os torvi tuonnempata,
+  tuolta taivahan navalta,
+  mesitorvi taivosesta,
+  simatorvi maaemästä!
+  Puhu tuohon torvehesi,
+  kumahuta kuuluhusi:
+  puhu kummut kukkahaksi,
+  kangasvieret kaunihiksi,
+  ahovieret armahaksi,
+  lehtovieret leppeäksi,
+  suovieret sulaksi meeksi,
+  hetevieret vierteheksi!
+  "Siitä syötä karjoani,
+  raavahiani ravitse,
+  syöttele metisin syömin,
+  juottele metisin juomin!
+  Syötä kullaista kuloa,
+  hope'ista heinän päätä
+  heraisista hettehistä,
+  läikkyvistä lähtehistä,
+  koskilta kohisevilta,
+  jokiloilta juoksevilta,
+  kultaisilta kunnahilta,
+  hope'isilta ahoilta!
+  "Kaivo kultainen kuvoa
+  kahen puolen karjan maata,
+  josta karja vettä joisi,
+  simoa siretteleisi
+  utarihin uhkuvihin,
+  nisihin pakottavihin:
+  saisi suonet soutamahan,
+  maitojoet juoksemahan,
+  maitopurot purkemahan,
+  maitokosket kuohumahan,
+  puhumahan maitoputket,
+  maitohormit huokumahan,
+  joka aika antamahan,
+  joka vuoro vuotamahan
+  ylitse vihanki suovan,
+  pahansuovan sormiloitse,
+  maion saamatta manalle,
+  katehesen karjanannin!
+  "Paljo on niitä ja pahoja,
+  kut maion manalle vievät,
+  katehesen karjanannin,
+  lehmän tuoman toisialle;
+  vähä on niitä ja hyviä,
+  kut maion manalta saavat,
+  piimänsä kylän piolta,
+  tuorehensa toisialta.
+  "Ei ennen minun emoni
+  kysynyt kylästä mieltä,
+  tointa toisesta talosta;
+  sai se maitonsa manalta,
+  piimänsä pitelijältä,
+  tuorehensa toisialta.
+  Antoi tulla tuonnempata,
+  ehtiä etempätäki:
+  tulla maion Tuonelasta,
+  Manalasta, maankin alta,
+  tulla yöllä yksinänsä,
+  pimeällä piilokkali,
+  kuulematta kunnottoman,
+  kelvottoman keksimättä,
+  vihansuovan sortamatta,
+  katehen kaehtimatta.
+  "Noin sanoi minun emoni,
+  noin sanon minä itseki:
+  minne viipyi lehmän vilja,
+  kunne maitoni katosi?
+  Onko viety vierahalle,
+  kytketty kylän pihoille,
+  mieron porttojen povehen,
+  katehien kainalohon,
+  vai on puihin puuttununna,
+  metsihin menehtynynnä,
+  levennynnä lehtomaille,
+  kaonnunna kankahille?
+  "Ei maito manalle joua,
+  lehmän vilja vierahalle,
+  mieron porttojen povehen,
+  katehien kainalohon
+  eikä puihin puuttumahan,
+  metsihin menehtymähän,
+  lehtoihin levenemähän,
+  kaatumahan kankahalle.
+  Maito koissa tarvitahan,
+  ajan kaiken kaivatahan:
+  koissa vuottavi emäntä
+  katajainen rainta käessä.
+  "Suvetar, valio vaimo,
+  Etelätär, luonnon eukko!
+  Käy nyt, syötä Syötikkini
+  sekä juota Juotikkini,
+  herustele Hermikkiä,
+  tuorustele Tuorikkia,
+  anna maito Mairikille,
+  Omenalle uuet piimät
+  hele'istä heinänpäistä,
+  kaunihista kastikoista,
+  mairehista maaemistä,
+  metisistä mättähistä,
+  nurmelta mesinukalta,
+  maalta marjanvartiselta,
+  kanervan-kukattarilta,
+  heinän-helpehettäriltä,
+  pilven piimätyttäriltä,
+  taivahan-navattarilta,
+  tuoa maitoiset maruet,
+  aina uhkuvat utaret
+  lypseä lyhyen vaimon,
+  pienen piian piukutella!
+  "Nouse, neitonen, norosta,
+  hienohelma, hettehestä,
+  neiti lämmin, lähtehestä,
+  puhasmuotoinen, muasta!
+  Ota vettä lähtehestä,
+  jolla kastat karjoani,
+  jotta karja kaunistuisi,
+  eistyisi emännän vilja
+  ennen käymistä emännän,
+  katsomista karjapiian,
+  emännän epäpätöisen,
+  ylen kainun karjapiian.
+  "Mielikki, metsän emäntä,
+  lavekämmen karjan eukko!
+  Työnnä pisin piikojasi,
+  paras palkkalaisiasi,
+  viitsimähän viljoani,
+  katsomahan karjoani
+  tänä suurena suvena,
+  Luojan lämminnä kesänä,
+  Jumalan suaitsemana,
+  antamana armollisen!
+  "Tellervo, Tapion neiti,
+  metsän tyttö tylleröinen,
+  utupaita, hienohelma,
+  hivus keltainen, korea,
+  jok' olet karjan kaitselija,
+  viitsijä emännän viljan
+  mieluisassa Metsolassa,
+  tarkassa Tapiolassa!
+  Kaitse karja kaunihisti,
+  viitsi vilja virkeästi!
+  "Kaitse kaunoisin kätösin,
+  somin sormin suorittele,
+  su'i ilveksen iholle,
+  kampua kalan evälle,
+  karvalle meren kapehen,
+  metsän uuhen untuvalle!
+  Illan tullen, yön pimeten,
+  hämärien hämmetessä
+  saata karjani kotihin,
+  etehen hyvän emännän,
+  hete heiluva selällä,
+  maitolampi lautasilla!
+  "Päivän mennessä majoille,
+  iltalinnun laulellessa
+  itse virki viljalleni,
+  sano sarvijuonelleni:
+  'Kotihinne, kourusarvet,
+  maion antajat, majalle!
+  Koissa on hyvä ollaksenne,
+  maa imara maataksenne;
+  korpi on kolkko käyäksenne,
+  ranta raikutellaksenne.
+  Kotihinne tullaksenne
+  vaimot valkean tekevät
+  nurmelle mesinukalle,
+  maalle marjanvartiselle.'
+  "Nyyrikki, Tapion poika,
+  siniviitta viian poika!
+  Tyvin pistä pitkät kuuset,
+  latvoin lakkapäät petäjät
+  sillaksi likasijoille,
+  paikaksi pahoille maille,
+  suosulihin, maasulihin,
+  lätäkköihin läilyvihin!
+  Anna käyä käyräsarven,
+  haarasorkan sorkutella,
+  joutua joka savulle
+  viatoinna, vilpitöinnä,
+  ilman suohon sortumatta,
+  likahan litistymättä!
+  "Kun ei karja tuosta huoli,
+  yöksi ei kulkene kotihin,
+  Pihlajatar, piika pieni,
+  Katajatar, kaunis neiti,
+  leikkoa lehosta koivu,
+  ota vitsa viiakosta,
+  käyös piiska pihlajainen,
+  katajainen karjanruoska
+  takoa Tapion linnan,
+  tuolta puolen Tuomivaaran!
+  Aja karja kartanolle,
+  saunan lämmitä-panolle,
+  kotihin kotoinen karja,
+  metsän karja Metsolahan!
+  "Otsonen, metsän omena,
+  mesikämmen käyretyinen!
+  Tehkämme sulat sovinnot,
+  rajarauhat rapsakamme
+  iäksemme, ilmaksemme,
+  polveksemme, päiviksemme,
+  ettet sorra sorkkasäärtä,
+  kaa'a maion kantajata
+  tänä suurena suvena,
+  Luojan lämminnä kesänä!
+  "Kun sa kuulet kellon äänen
+  tahi torven toitotuksen,
+  lyöte maata mättähälle,
+  nurmelle nukahtamahan,
+  tunge korvasi kulohon,
+  paina pääsi mättähäsen!
+  Tahi korpehen kokeos,
+  saaos sammalhuonehesen,
+  mene toisille mä'ille,
+  muille kummuille kuvahu,
+  jottei kuulu karjan kello
+  eikä paimenen pakina!
+  "Otsoseni, ainoiseni,
+  mesikämmen, kaunoiseni!
+  En sua kiellä kiertämästä
+  enkä käymästä epeä;
+  kiellän kielen koskemasta,
+  suun ruman rupeamasta,
+  hampahin hajottamasta,
+  kämmenin käpyämästä.
+  "Käyös kaarten karjamaita,
+  piilten piimäkankahia,
+  kierten kellojen remua,
+  ääntä paimenen paeten!
+  Konsa on karja kankahalla,
+  sinä suolle soiverraite;
+  kun karja solahti suolle,
+  silloin korpehen kokeos!
+  Karjan käyessä mäkeä
+  astu sie mäen alatse;
+  karjan käyessä alatse
+  mene sie mäkeä myöten!
+  Astuessansa aholla
+  sinä viere viiakkoa;
+  viiakkoa vierressänsä
+  sinä astuos ahoa!
+  Kule kullaisna käkenä,
+  hope'isna kyyhkyläisnä,
+  siirry siikana sivutse,
+  veteleite veen kalana,
+  viere villakuontalona,
+  kule pellavaskupona,
+  kätke kynnet karvoihisi,
+  hampahat ikenihisi,
+  jottei karja kammastuisi,
+  pieni vilja pillastuisi!
+  "Anna rauha raavahille,
+  sorkkasäärille sovinto,
+  käyä karjan kaunihisti,
+  soreasti sorkutella
+  poikki soista, poikki maista,
+  halki korven kankahista,
+  ettet koske konsakana,
+  rupea rumanakana!
+  "Muista muinainen valasi
+  tuolla Tuonelan joella,
+  kynsikoskella kovalla,
+  Luojan polvien e'essä!
+  Lupa sulle annettihin
+  kolme kertoa kesässä
+  käyä kellon kuuluvilla,
+  tiukujen tirinämailla,
+  vaan eipä sitä suattu
+  eikä annettu lupoa
+  ruveta rumille töille,
+  häpeähän hämmentyä.
+  "Jos sulle viha tulisi,
+  hampahat halutteleisi,
+  visko viitahan vihasi,
+  honkihin pahat halusi!
+  Hakkoa lahoa puuta,
+  kaa'a koivunpökkelöitä,
+  vääntele vesihakoja,
+  määhki marjamättähiä!
+  "Kun tulevi ruoan tarvis,
+  syöä mielesi tekevi,
+  syö'ös sieniä metsästä,
+  murra muurahaiskekoja,
+  juuria punaisen putken,
+  Metsolan mesipaloja
+  ilman ruokaruohoittani,
+  minun henkiheinittäni!
+  "Metsolan metinen amme
+  hapata hihittelevi
+  kultaisella kunnahalla,
+  hope'isella mäellä:
+  siin' on syöä syölähänki,
+  juoa miehen juolahanki,
+  eikä syöen syömät puutu,
+  juoen juomiset vähene.
+  "Niin teemme ikisovinnot,
+  ikirauhat ratkoamme
+  eleäksemme ehosti,
+  kesän kaiken kaunihisti:
+  maat on meillä yhtehiset,
+  evähät erinomaiset.
+  "Vaan jos tahtonet tapella,
+  eleä soan tavalla,
+  tapelkamme talvikauet,
+  lumiajat luskailkamme!
+  Suven tullen, suon sulaen,
+  lätäkköjen lämmitessä
+  ellös tänne tulkokana
+  karjan kullan kuuluville!
+  "Josp' on tullet näille maille,
+  sattunet saloille näille,
+  täällä aina ammutahan.
+  Kun ei ampujat kotona,
+  on meillä osaavat vaimot,
+  emännät alinomaiset,
+  jotka tiesi turmelevi,
+  matkasi pahoin panevi,
+  ettet koske konsakana,
+  rupea rumanakana
+  ylitse tahon Jumalan,
+  päitse auvon autuahan.
+  "Oi Ukko, ylijumala!
+  Kun kuulet toen tulevan,
+  muuta muiksi lehmäseni,
+  kamahuta karjaseni,
+  kiviksi minun omani,
+  kantoloiksi kaunoiseni,
+  kumman maata kulkiessa,
+  vantturan vaeltaessa!
+  "Kun ma otsona olisin,
+  mesikämmennä kävisin,
+  en mä noissa noin asuisi
+  aina akkojen jaloissa.
+  Onpa maata muuallaki,
+  tarhoa taempanaki
+  juosta miehen joutilahan,
+  virattoman viiletellä,
+  käyä halki kämmenpääsi,
+  poikki pohkealihasi,
+  sinisen salon sisässä,
+  korven kuulun kainalossa.
+  "Käpy- on kangas käyäksesi,
+  hiekka helkytelläksesi,
+  tie on tehty mennäksesi,
+  meren ranta juostaksesi
+  Pohjan pitkähän perähän,
+  Lapin maahan laakeahan.
+  Siell' on onni ollaksesi,
+  armas aikaellaksesi,
+  käyä kengättä kesällä,
+  sykysyllä syylingittä
+  suurimmilla suon selillä,
+  leve'illä liettehillä.
+  "Kun et tuonne mennekänä
+  etkä oike'in osanne,
+  ota juoni juostaksesi,
+  polku poimetellaksesi
+  tuonne Tuonelan salolle
+  tahi Kalman kankahalle!
+  Siell' on suohut sorkutella,
+  kanervikko kaalaella,
+  siellä Kirjos, siellä Karjos,
+  siellä muita mullukoita
+  rautaisissa rahkehissa,
+  kymmenissä kytky'issä.
+  Siellä laihatki lihovat,
+  lihaviksi luutki saavat.
+  "Lepy, lehto, kostu, korpi,
+  lempeä, salo sininen!
+  Anna rauha raavahille,
+  sorkkasäärille sovinto
+  tänä suurena suvena,
+  Herran hellennä kesänä!
+  "Kuippana, metsän kuningas,
+  metsän hippa halliparta!
+  Korjaele koiriasi,
+  raivaele rakkiasi!
+  Pistä sieni sieramehen,
+  toisehen omenamarja,
+  jottei henki haisahtele,
+  tuuhahtele karjan tuuhku!
+  Silmät silkillä sitele,
+  korvat kääri käärehellä,
+  jottei kuule kulkevia,
+  ei näe käveleviä!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  ei vielä kovin varone,
+  kiellä poies poikoasi,
+  epeä äpärettäsi!
+  Saattele saloilta näiltä,
+  näiltä rannoilta rapoa,
+  kape'ilta karjan mailta,
+  leve'iltä liepehiltä!
+  Kätke koirasi kolohon,
+  rakkisi rapoa kiinni
+  kultaisihin kytky'ihin,
+  hihnoihin hope'isihin,
+  jottei pilloa pitäisi,
+  häpehiä hämmentäisi!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  ei vielä sitä varone,
+  Ukko, kultainen kuningas,
+  hope'inen hallitsija,
+  kuule kultaiset sanani,
+  armahaiset lauseheni!
+  Paina panta pihlajainen
+  ympäri nenän nykerän!
+  Kun ei pihlaja pitäne,
+  niin sä vaskesta valata;
+  jos ei vaski vahva liene,
+  panta rautainen rakenna!
+  Vaan jos rauan ratkaisnehe,
+  vielä mennehe vioille,
+  syökse kultainen korento
+  leukaluusta leukaluuhun,
+  päät on päättele lujasti,
+  kotkoa kovasti kiinni,
+  ettei liiku liiat leuat,
+  harvat hampahat hajoa,
+  kun ei rauoin ratkottane,
+  teräksillä temmottane,
+  veitsillä veristettäne,
+  kirvehellä kiskottane!"
+  Siitä Ilmarin emäntä,
+  tuo takojan tarkka vaimo,
+  lehmät läävästä lähetti,
+  laski karjan laitumelle,
+  pani paimenen perähän,
+  orjan lehmien ajohon.
+
+
+
+    Kolmasneljättä runo
+
+
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  otti konttihin evästä,
+  ajoi lehmät suota myöten,
+  itse kangasta kapusi.
+  Sanan virkki vierressänsä,
+  kertoeli käyessänsä:
+  "Voi minä poloinen poika,
+  voi poika polon-alainen!
+  Jo minä johonki jou'uin,
+  jou'uin joutavan jälille,
+  härän hännän paimeneksi,
+  vasikkojen vaalijaksi,
+  joka suon on sotkijaksi,
+  maan pahan matelijaksi!"
+  Istui maahan mättähälle,
+  päätyi päivän rintehesen.
+  Siinä virkki virsissänsä,
+  lauluissansa noin lateli:
+  "Paistapa, Jumalan päivä,
+  Herran kehrä, hellittele
+  sepon karjan kaitsijalle,
+  poloiselle paimenelle,
+  elä Ilmarin tuville,
+  emännällen ensinkänä!
+  Emäntä hyvin elävi,
+  vehnäsiä viiltelevi,
+  piirosia pistelevi,
+  voita päälle vuolaisevi.
+  Paimen parka kuivan leivän,
+  kuivan kuoren kurskuttavi,
+  kauraisen kavertelevi,
+  lemettisen leikkoavi,
+  olkisen ojentelevi,
+  petäjäisen peiputtavi,
+  veen lipillä luikkoavi
+  märän mättähän nenästä.
+  "Mene, päivä, viere, vehnä,
+  alene, Jumalan aika!
+  Kule, päivä, kuusikolle,
+  viere, vehnä, vitsikölle,
+  karkoa katajikolle,
+  lennä leppien tasalle!
+  Päästä paimenta kotihin
+  voivatia vuolemahan,
+  rieskoa repäisemähän,
+  kakkaroita kaivamahan!"
+  Silloin Ilmarin emäntä,
+  paimenen pajattaessa,
+  Kullervoisen kukkuessa,
+  jo oli vuollut voivatinsa,
+  itse rieskansa reväisnyt,
+  kakkaransa kaivaellut;
+  keittänyt vetisen vellin,
+  kylmän kaalin Kullervolle,
+  jos' oli rakki rasvan syönyt,
+  Musti murkinan pitänyt,
+  Merkki syönyt mielin määrin,
+  Halli haukannut halunsa.
+  Lintunen lehosta lauloi,
+  pieni lintu pensahasta:
+  "Jos oisi aika orjan syöä,
+  isottoman illastella."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  katsoi pitkän päivän päälle.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Jo nyt on aika atrioia,
+  aika ruoalle ruveta,
+  evähiä etsiskellä."
+  Ajoi lehmänsä levolle,
+  karjan maata kankahalle;
+  itse istui mättähälle,
+  vihannalle turpehelle.
+  Laski laukkunsa selästä,
+  otti leivän laukustansa,
+  katselevi, kääntelevi.
+  Tuosta tuon sanoiksi virkki:
+  "Moni on kakku päältä kaunis,
+  kuorelta kovin sileä,
+  vaan on silkkoa sisässä,
+  akanoita alla kuoren."
+  Veti veitsensä tupesta
+  leivän leikkaellaksensa:
+  veitsi vierähti kivehen,
+  kasahutti kalliohon;
+  terä vieri veitsosesta,
+  katkesi kurauksuesta.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  katselevi veitsyttänsä,
+  itse päätyi itkemähän.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Yks' oli veitsi veikkoutta,
+  yksi rauta rakkautta,
+  isän saamoa eloa,
+  vanhemman varustamata;
+  senki katkaisin kivehen,
+  karahutin kalliohon,
+  leipähän pahan emännän,
+  pahan vaimon paistamahan!
+  "Millä nyt maksan naisen naurun,
+  naisen naurun, piian pilkan,
+  akan ilkeän evähät,
+  pahan porton paistannaiset?"
+  Varis vaakkui varvikosta,
+  varis vaakkui, korppi koikkui:
+  "Oi on kurja kullansolki,
+  ainoa Kalervon poika!
+  Mit' olet mielellä pahalla,
+  syämellä synkeällä?
+  Ota vitsa viiakosta,
+  koivu korven notkelmosta,
+  aja suolle sontareiet,
+  lehmät liejuhun levitä
+  puolen suurille susille,
+  toisen korven kontioille!
+  "Kaikoa suet kokohon,
+  karhut kaikki katrahasen!
+  Suet pistä Pienikiksi,
+  karhut Kyytäksi kyhäise,
+  aja karjana kotihin,
+  kirjavana kartanolle!
+  Sillä maksat naisen naurun,
+  pahan vaimon parjaukset."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Malta, malta, hiien huora!
+  Jos itken isoni veistä,
+  vielä itkenet itseki,
+  itket lypsylehmiäsi."
+  Otti vitsan viiakosta,
+  katajaisen karjanruoskan;
+  sorti suohon lehmäkarjan,
+  härät murtohon murenti
+  puoliksi susien syöä,
+  puolen korven kontioille.
+  Suet lausui lehmäsiksi,
+  karhut karjaksi rakenti,
+  minkä pisti Pienikiksi,
+  kunka Kyytäksi kyhäisi.
+  Lonkui päivä lounahasen,
+  kiertyi keski-illoillensa,
+  kulki kuusikon tasalle,
+  lenti lehmäslypsykselle.
+  Tuo pahainen paimen raiska,
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  ajoi kontiot kotihin,
+  susikarjan kartanolle.
+  Vielä neuvoi karhujansa,
+  susillensa suin puheli:
+  "Repäise emännän reisi,
+  pure puoli pohkeata,
+  kun tulevi katsomahan,
+  lyykistäikse lypsämähän!"
+  Teki luikun lehmän luista,
+  härän sarvesta helinän,
+  torven Tuomikin jalasta,
+  pillin Kirjon kinterestä.
+  Lujahutti luikullansa,
+  toitahutti torvellansa
+  kolmasti kotimäellä,
+  kuuesti kujosten suussa.
+  Tuop' on Ilmarin emäntä,
+  sepon akka, selvä nainen,
+  viikon maiotta viruvi,
+  kesävoitta kellettävi.
+  Kuuli suolta soittamisen,
+  kajahuksen kankahalta.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Ole kiitetty, Jumala!
+  Torvi soipi, karja saapi!
+  Mist' on orja sarven saanut,
+  torven raataja tavannut,
+  kun tuo soitelleen tulevi,
+  toitatellen torvettavi,
+  puhki korvani puhuvi,
+  läpi pääni läylentävi?"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Suolt' on orja sarven saanut,
+  tuonut torven liettehestä.
+  Jo nyt on karjasi kujalla,
+  lehmät lääväpellon päässä;
+  saaospa savun panohon,
+  käyös lehmät lypsämähän!"
+  Sepä Ilmarin emäntä
+  käski muorin lypsämähän:
+  "Käypä, muori, lypsämähän,
+  raavahat rakentamahan!
+  Enpä itse ennättäisi
+  taikinan alustehelta."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ainapa hyvät emännät,
+  taitavat taloiset vaimot
+  itse ennen lehmät lypsi,
+  itse raavahat rakenti."
+  Siitä Ilmarin emäntä
+  sai itse savupanolle,
+  tuosta lypsylle tulevi.
+  Katsoi kerran karjoansa,
+  silmäeli siivatoita;
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Karja on kaunihin näköinen,
+  siivatat sileäkarvat,
+  kaikki ilveksen iholla,
+  metsän uuhen untuvalla,
+  tuntuvilla tummelilla,
+  nännillä näpähyvillä."
+  Lyhmistihe lypsämähän,
+  heittihe heruttamahan.
+  Veti kerran, tuosta toisen,
+  kohta kolmatta yritti:
+  susi päälle suimastaikse,
+  karhu päälle kuopaiseikse.
+  Susi suun revittelevi,
+  karhu kiskoi kinttusuonet,
+  puri puolen pohkeata,
+  katkoi kannan sääriluusta.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sillä kosti piian pilkan,
+  piian pilkan, naisen naurun,
+  pahan vaimon palkan maksoi.
+  Ilmarin iso emäntä
+  itse loihe itkemähän,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Pahoin teit sä, paimo parka!
+  Ajoit kontiot kotihin,
+  suet suurille pihoille!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  tuopa tuohon vastaeli:
+  "Pahoin tein mä, paimen parka,
+  et hyvin, emäntä parka!
+  Leivoit sie kivisen leivän,
+  kakun paistoit kallioisen:
+  ve'in veitseni kivehen,
+  karahutin kalliohon
+  - ainoan isoni veitsen,
+  sukukuntani kuraksen!"
+  Sanoi Ilmarin emäntä:
+  "Oi sie paimo, armas paimo!
+  Myöstytäpä miettehesi,
+  perin lausu lausehesi,
+  päästä suen suutehista,
+  karhun kynnestä kavista!
+  Mie sun paioilla parannan,
+  kaatioilla kaunistelen,
+  syötän voilla, vehnäsillä,
+  juotan rieskamaitosilla;
+  vuoen syötän raatamatta,
+  toisen työlle työntämättä.
+  "Kun et jou'u päästämähän,
+  käy pian kerittämähän,
+  kohta kaaun kuolijaksi,
+  muutun mullan muotoiseksi."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kun on kuollet, kuolkosipa,
+  kaotkosi, kun kaonnet!
+  Sija on maassa mennehillä,
+  kalmassa kaonnehilla,
+  maata mahtavaisimmanki,
+  leve'immänki levätä."
+  Sanoi Ilmarin emäntä:
+  "Oi Ukko, ylijumala!
+  Jou'uttele jousi suuri,
+  katso kaaresi parahin,
+  pane vaskinen vasama
+  tuon tulisen jousen päälle!
+  Työnnytä tulinen nuoli,
+  ammu vaskinen vasama,
+  ammu kautta kainaloien,
+  halki hartiolihojen:
+  kaa'a tuo Kalervon poika,
+  ammu kurja kuolijaksi
+  nuolella teräsnenällä,
+  vasamalla vaskisella!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Oi Ukko, ylijumala!
+  Elä sie minua ammu!
+  Ammu Ilmarin emäntä,
+  kaota katala nainen
+  siirtymättänsä sijalta,
+  kulkematta kunnekana!"
+  Siitä Ilmarin emäntä,
+  tuo tarkan takojan nainen,
+  vieri kohta kuolijaksi,
+  kaatui kattilanoeksi
+  oman pirttinsä pihalle,
+  kape'ille kartanoille.
+  Se oli meno nuoren naisen,
+  kanssa kaunihin emännän,
+  jot' oli viikon valvateltu,
+  vuosin kuusin kuulusteltu
+  Ilmarin iki-iloksi,
+  sepon kuulun kunniaksi.
+
+
+
+    Neljäsneljättä runo
+
+
+  Kullero, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  hivus keltainen, korea,
+  kengän kauto kaunokainen,
+  itse läksi astumahan
+  luota seppo Ilmarisen,
+  ennenkuin isäntä saisi
+  naisen kuolon korvihinsa,
+  painuisi pahoille mielin,
+  tapahtuisi tappelohon.
+  Läksi soitellen seposta,
+  ilon lyöen Ilman mailta,
+  kullervoiten kankahalla,
+  patakoitellen palolla:
+  suo sorahti, maa järähti,
+  kangas vastahan kajahti
+  Kullervoisen soitantoa,
+  ilkeän ilonpitoa.
+  Kuului se sepon pajahan.
+  Seppo seisottui pajassa,
+  sai kujalle kuulemahan,
+  kartanolle katsomahan,
+  mikä soitanta salolla,
+  kullervointa kankahalla.
+  Jo näki toet totiset,
+  valehettomat, vakaiset:
+  näki naisen nukkunehen,
+  kaunoisensa kaatunehen,
+  kaatunehen kartanolle,
+  kellistynehen keolle.
+  Siihen seppo seisottihe
+  syämellä synkeällä.
+  Puuttui yöksi itkemähän,
+  viikoksi vetistämähän.
+  Mieli ei tervoa parempi,
+  syän ei syttä valkeampi.
+  Itse Kullervo käveli,
+  astui eelle jonnekunne,
+  päivän korpia kovia,
+  hiien hirsikankahia.
+  Illan tullen, yön pimeten
+  päätyi maahan mättähälle.
+  Siinä istuvi isotoin,
+  armotoin ajattelevi:
+  "Mikä lie minunki luonut,
+  kuka kurjaisen kuvannut
+  kuuksi päiväksi kululle,
+  iäkseni ilman alle?
+  "Kotihinsa muut menevät,
+  majoillensa matkoavat:
+  mull' on korvessa kotini,
+  kankahalla kartanoni,
+  tuulessa tulisijani,
+  satehessa saunan löyly.
+  "Ellöspä, hyvä Jumala,
+  elkösi sinä ikänä
+  luoko lasta luonnotointa
+  eikä aivan armotointa,
+  isotointa alle ilman,
+  emotointa ensinkänä,
+  niinkuin loit minun, Jumala,
+  minun kurjaisen kuvasit,
+  loit kuin lokkien sekahan,
+  karille meren kajavan!
+  Päivä pääskyille tulevi,
+  varpusille valkenevi,
+  ilo ilman lintusille;
+  ei minulle milloinkana,
+  tule ei päivä polvenensa,
+  ei ilo sinä ikänä!
+  "En tieä tekijätäni
+  enkä tunne tuojoani.
+  Liekö telkkä tielle tehnyt,
+  sorsa suolle suorittanut,
+  tavi rannalle takonut,
+  koskelo kiven kolohon?
+  "Piennä jäin minä isosta,
+  matalana maammostani.
+  Iso kuoli, äiti kuoli,
+  kuoli muu sukuni suuri;
+  jätti mulle jäiset kengät,
+  sukat uhkuiset unohti;
+  jätti jäisille jälille,
+  pyöriville portahille,
+  joka suohon sortumahan,
+  likahan litistymähän...
+  Vaan en nyt iällä tällä,
+  en mä vielä jouakana
+  soille sotkuportahiksi,
+  silloiksi likasijoille.
+  Enkä sinnes suohon sorru,
+  kunnes kannan kahta kättä,
+  viittä sormea viritän,
+  kynttä kymmentä ylennän."
+  Jopa juohtui mielehensä,
+  puuttui aivohon ajatus
+  käyä Untamon kylähän,
+  kostoa isonsa kohlut,
+  ison kohlut, maammon mahlat,
+  itsensä pahoin-piännät.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Vuota, vuota, Untamoinen,
+  maltapa, sukuni surma!
+  Kun tulen minä sotahan,
+  tokko saan tuvat tuhaksi,
+  kartanot kekälehiksi?"
+  Tuli akka vastahansa,
+  siniviitta viian eukko.
+  Hänpä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Kunne läksit, Kullervoinen,
+  kaaloat, Kalervon poika?"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Juohtui mielehen minulle,
+  puuttui aivohon ajatus
+  mennä tuonne toisialle,
+  käyä Untamon kylähän,
+  kostoa sukuni surma,
+  ison kohlut, maammon mahlat,
+  polttoa tuvat tuhaksi,
+  kypeniksi kyyetellä."
+  Akka tuo sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Ei ole surmattu sukusi,
+  viel' ei kaatunut Kalervo.
+  On sulla iso elossa,
+  maammo maille tervehenä."
+  "Oi on armas akkaseni!
+  Sano, armas akkaseni:
+  missäpä minun isoni,
+  kussa kaunis kantajani?"
+  "Tuollapa sinun isosi,
+  tuolla kaunis kantajasi
+  Lapin laajalla rajalla,
+  kalalammin laitehella."
+  "Oi on armas akkaseni!
+  Sano, armas akkaseni:
+  mitenkä mä sinne pääsnen,
+  kuten kulkea osannen?"
+  "Hyvä on sinne päästäksesi,
+  ouonkin osataksesi,
+  korven kolkka käyäksesi,
+  joen ranta juostaksesi.
+  Astut päivän, tuosta toisen,
+  astut kohta kolmannenki,
+  kulet kohti luotehesen.
+  Vaara vastahan tulevi:
+  sie astu alatse vaaran,
+  käy vaaran vasenta puolta!
+  Tuostapa joki tulevi
+  oikealle puolellesi:
+  käy sitä joen sivua
+  kolmen kosken kuohumitse!
+  Tulet niemen tutkaimehen,
+  pääyt päähän pitkän kaiskun;
+  tupa on niemen tutkaimessa,
+  kalasauna kaiskun päässä:
+  siinäpä iso elävi,
+  siinä kaunis kantajasi,
+  siinäpä sisaresiki,
+  kaksi kaunista tytärtä."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  läksi tuosta astumahan.
+  Astui päivän, tuosta toisen,
+  astui kohta kolmannenki,
+  kulki kohti luotehesen.
+  Tuli vaara vastahansa:
+  hän astui alaisin puolin,
+  vaaran lievettä vasenta.
+  Joutuvi joelle tuosta:
+  astuvi joen sivua,
+  jokivarrutta vasenta.
+  Kulki kolmen kosken kautta,
+  tuli niemen tutkaimehen,
+  päätyi päähän pitkän niemen:
+  tupa oli niemen tutkaimessa,
+  kalasauna kaiskun päässä.
+  Meni hän tupahan tuosta
+  - eipä tunneta tuvassa:
+  "Mistä vieras veen takoa,
+  kusta kulkijain kotoisin?"
+  "Etkö tunne poikoasi,
+  tunne et lastasi omoa,
+  jonka Untamon urohot
+  veivät kanssansa kotihin
+  ison vaaksan varrellisna,
+  emon värttinän pituisna?"
+  Emo ennätti sanoa,
+  vaimo vanha lausuella:
+  "Ohoh poikani poloinen,
+  ohoh kurja kullansolki!
+  Ettäpäs elävin silmin
+  näitä maita matkaelet,
+  kun jo itkin kuolleheksi,
+  jo kauan kaonneheksi!
+  "Kaks' oli poikoa minulla,
+  kaksi kaunista tytärtä.
+  Niist' oli osattomalta
+  kaksi vanhinta kaonnut:
+  poika suurehen sotahan,
+  tyttö tietämättömihin.
+  Poikani tuli takaisin,
+  eipä tyttö tullekana."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  itse ennätti kysyä:
+  "Kunne tyttösi katosi,
+  minne sai sisarueni?"
+  Emo tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Tuonne tyttöni katosi,
+  tuonne sai sisaruesi:
+  läksi marjahan metsälle,
+  alle vaaran vaapukkahan;
+  sinnepä kana katosi,
+  lintu kuoli liian surman,
+  surmahan sanattomahan,
+  nimen tietämättömähän.
+  "Kenen tyttöä ikävä?
+  Kenen muun, kun ei emonsa!
+  Emon etso eellimäisnä,
+  emon etso, emon kaiho.
+  Läksinpä, emo poloinen,
+  etsimähän tyttöäni;
+  juoksin korvet kontiona,
+  salot saukkona samosin.
+  Etsin päivän, tuosta toisen,
+  etsin kohta kolmannenki.
+  Päivän kolmannen perästä,
+  viikon päästä viimeistäki
+  nousin suurelle mäelle,
+  korkealle kukkulalle.
+  Huusin tuosta tyttöäni,
+  kaonnutta kaihoelin:
+  'Missä olet, tyttöseni?
+  Tule jo, tyttöni, kotihin!'
+  "Noinpa huusin tyttöäni,
+  kaonnutta kaipaelin.
+  Vaarat vastahan saneli,
+  kankahat kajahtelivat:
+  'Elä huua tyttöäsi,
+  elä huua, hoilaele!
+  Ei se saa sinä ikänä,
+  ei paloa polvenansa
+  emon entisen tiloille,
+  taaton vanhan valkamoille.'"
+
+
+
+    Viidesneljättä runo
+
+
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  sai tuosta elelemähän
+  alla varjon vanhempien;
+  ei saanut älyämähän,
+  miehen mieltä ottamahan,
+  kun oli kaltoin kasvateltu,
+  tuhmin lasna tuuiteltu
+  luona kalton kasvattajan,
+  tuon on tuhman tuuittajan.
+  Poika työlle työnteleikse,
+  raaolle rakenteleikse.
+  Kaalasi kalastamahan,
+  nuotan suuren souantahan.
+  Itse tuossa noin sanovi,
+  airo käessä arvelevi:
+  "Veänkö väen mukahan,
+  souan tarmoni takoa
+  vai veän asun mukahan,
+  souan tarpehen takoa?"
+  Perimies perältä lausui,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jos veät väen mukahan,
+  souat tarmosi takoa,
+  et vetäne purtta poikki
+  etkä hankoja hajalle."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  veälti väen mukahan,
+  souti tarmonsa takoa:
+  souti poikki puiset hangat,
+  katajaiset kaaret katkoi,
+  venon haapaisen hajotti.
+  Sai Kalervo katsomahan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei sinusta soutajaksi!
+  Souit poikki puiset hangat,
+  katajaiset kaaret katkoit,
+  koko haapion hajotit!
+  Mene nuotan tarvontahan!
+  Lienet tarpoja parempi."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  meni nuotan tarvontahan.
+  Itse tuossa tarpoimelta
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tarvonko olan takoa,
+  panen miehuuen nojassa
+  vai panen asun mukahan,
+  tarvon tarpehen takoa?"
+  Vetäjä sanansa virkki:
+  "Mi on siitä tarpojasta,
+  ku ei tarvo olan takoa,
+  pane miehuuen nojassa!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  tarpaisi olan takoa,
+  pani miehuuen nojassa:
+  ve'en velliksi seotti,
+  tarpoi nuotan tappuroiksi,
+  kalat liivaksi litsotti.
+  Sai Kalervo katsomahan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei sinusta tarpojaksi!
+  Tarvoit nuotan tappuroiksi,
+  ruumeniksi pullot rouhit,
+  selykset paloin paloitit!
+  Lähe viemähän vetoja,
+  maarahoja maksamahan!
+  Lienet matkassa parempi,
+  taipalella taitavampi."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  hivus keltainen, korea,
+  kengän kauto kaunokainen,
+  läksi viemähän vetoja,
+  maajyviä maksamahan.
+  Vietyä vetoperänsä,
+  maajyväset maksettua
+  rekehensä reutoaikse,
+  kohennaikse korjahansa.
+  Alkoi kulkea kotihin,
+  matkata omille maille.
+  Ajoa järyttelevi,
+  matkoansa mittelevi
+  noilla Väinön kankahilla,
+  ammoin raatuilla ahoilla.
+  Neiti vastahan tulevi,
+  hivus kulta hiihtelevi
+  noilla Väinön kankahilla,
+  ammoin raatuilla ahoilla.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  jo tuossa piättelevi;
+  alkoi neittä haastatella,
+  haastatella, houkutella:
+  "Nouse, neito, korjahani,
+  taaksi maata taljoilleni!"
+  Neiti suksilta sanovi,
+  hiihtimiltä hiioavi:
+  "Surma sulle korjahasi,
+  tauti taaksi taljoillesi!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  iski virkkua vitsalla,
+  helähytti helmivyöllä.
+  Virkku juoksi, matka joutui,
+  tie vieri, reki rasasi.
+  Ajoa järyttelevi,
+  matkoansa mittelevi
+  selvällä meren selällä,
+  ulapalla aukealla.
+  Neiti vastahan tulevi,
+  kautokenkä kaaloavi
+  selvällä meren selällä,
+  ulapalla aukealla.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  hevoista piättelevi,
+  suutansa sovittelevi,
+  sanojansa säätelevi:
+  "Tule korjahan, korea,
+  maan valio, matkoihini!"
+  Neiti vastahan sanovi,
+  kautokenkä kalkuttavi:
+  "Tuoni sulle korjahasi,
+  Manalainen matkoihisi!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  iski virkkua vitsalla,
+  helähytti helmivyöllä.
+  Virkku juoksi, matka joutui,
+  reki vieri, tie lyheni.
+  Ajavi karettelevi,
+  matkoansa mittelevi
+  noilla Pohjan kankahilla,
+  Lapin laajoilla rajoilla.
+  Neiti vastahan tulevi,
+  tinarinta riioavi
+  noilla Pohjan kankahilla,
+  Lapin laajoilla rajoilla.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  hevoistansa hillitsevi,
+  suutansa sovittelevi,
+  sanojansa säätelevi:
+  "Käy, neito, rekoseheni,
+  armas, alle vilttieni,
+  syömähän omeniani,
+  puremahan päähkeniä!"
+  Neiti vastahan sanovi,
+  tinarinta riuskuttavi:
+  "Sylen, kehno, kelkkahasi,
+  retkale, rekosehesi!
+  Vilu on olla viltin alla,
+  kolkko korjassa eleä."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  koppoi neion korjahansa,
+  reualti rekosehensa,
+  asetteli taljoillensa,
+  alle viltin vieretteli.
+  Neiti tuossa noin sanovi,
+  tinarinta riitelevi:
+  "Päästä pois minua tästä,
+  laske lasta vallallensa
+  kunnotointa kuulemasta,
+  pahalaista palvomasta,
+  tahi potkin pohjan puhki,
+  levittelen liistehesi,
+  korjasi pilastehiksi,
+  rämäksi re'en retukan!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  aukaisi rahaisen arkun,
+  kimahutti kirjakannen;
+  näytteli hope'itansa,
+  verkaliuskoja levitti,
+  kultasuita sukkasia,
+  vöitänsä hopeapäitä.
+  Verat veivät neien mielen,
+  raha muutti morsiamen,
+  hopea hukuttelevi,
+  kulta kuihauttelevi.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  tuossa neittä mairotteli,
+  kuihutteli, kutkutteli,
+  käsi orosen ohjaksissa,
+  toinen neitosen nisoissa.
+  Siinä neitosen kisasi,
+  tinarinnan riu'utteli
+  alla vaipan vaskikirjan,
+  päällä taljan taplikkaisen.
+  Jo antoi Jumala aamun,
+  toi Jumala toisen päivän.
+  Niin neiti sanoiksi virkki,
+  kysytteli, lausutteli:
+  "Mist' olet sinä sukuisin,
+  kusta, rohkea, rotuisin?
+  Lienet suurtaki sukua,
+  isoa isän aloa."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "En ole sukua suurta,
+  enkä suurta enkä pientä,
+  olen kerran keskimäistä:
+  Kalervon katala poika,
+  tuhma poika tuiretuinen,
+  lapsi kehjo keiretyinen.
+  Vaan sano oma sukusi,
+  oma rohkea rotusi,
+  jos olet sukua suurta,
+  isoa isän aloa!"
+  Neiti varsin vastoavi,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "En ole sukua suurta,
+  enkä suurta enkä pientä,
+  olen kerran keskimäistä:
+  Kalervon katala tyttö,
+  tyhjä tyttö tuiretuinen,
+  lapsi kehjo keiretyinen.
+  "Ennen lasna ollessani
+  emon ehtoisen eloilla
+  läksin marjahan metsälle,
+  alle vaaran vaapukkahan.
+  Poimin maalta mansikoita,
+  alta vaaran vaapukoita;
+  poimin päivän, yön lepäsin.
+  Poimin päivän, poimin toisen;
+  päivälläpä kolmannella
+  en tiennyt kotihin tietä:
+  tiehyt metsähän veteli,
+  ura saatteli salolle.
+  "Siinä istuin jotta itkin.
+  Itkin päivän jotta toisen;
+  päivänäpä kolmantena
+  nousin suurelle mäelle,
+  korkealle kukkulalle.
+  Tuossa huusin, hoilaelin.
+  Salot vastahan saneli,
+  kankahat kajahtelivat:
+  'Elä huua, hullu tyttö,
+  elä, mieletöin, melua!
+  Ei se kuulu kumminkana,
+  ei kuulu kotihin huuto.'
+  "Päivän päästä kolmen, neljän,
+  viien, kuuen viimeistäki
+  kohennihin kuolemahan,
+  heitihin katoamahan.
+  Enkä kuollut kuitenkana,
+  en mä kalkinen kaonnut!
+  "Oisin kuollut, kurja raukka,
+  oisin katkennut, katala,
+  äsken tuosta toisna vuonna,
+  kohta kolmanna kesänä
+  oisin heinänä helynnyt,
+  kukoistellut kukkapäänä,
+  maassa marjana hyvänä,
+  punaisena puolukkana,
+  nämät kummat kuulematta,
+  haikeat havaitsematta."
+  Sai toki sanoneheksi,
+  kerran kertoelleheksi:
+  heti repsahti re'estä,
+  siitä juoksihe jokehen,
+  kosken kuohu'un kovahan,
+  palavahan pyörtehesen.
+  Siihen surmansa sukesi,
+  kuolemansa kohtaeli;
+  löyti turvan Tuonelassa,
+  armon aaltojen seassa.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  pyyhältihe korjastansa,
+  alkoi itkeä isosti,
+  valitella vaikeasti:
+  "Voi poloinen, päiviäni,
+  voipa, kurja, kummiani,
+  kun pi'in sisarueni,
+  turmelin emoni tuoman!
+  Voi isoni, voi emoni,
+  voi on valtavanhempani!
+  Minnekä minua loitte,
+  kunne kannoitte katalan?
+  Parempi olisin ollut
+  syntymättä, kasvamatta,
+  ilmahan sikeämättä,
+  maalle tälle täytymättä.
+  Eikä surma suorin tehnyt,
+  tauti oike'in osannut,
+  kun ei tappanut minua,
+  kaottanut kaksiöisnä."
+  Veitsin länkensä levitti,
+  rauoin rahnoi rahkehensa,
+  hyppäsi hyvän selälle,
+  hyvän laukin lautasille.
+  Ajavi palasen maata,
+  pikkaraisen piirrältävi,
+  päätyvi ison pihoille,
+  oman taaton tanterelle.
+  Emo päätyvi pihalle:
+  "Oi emoni, kantajani!
+  Kun oisit, emo kuluni,
+  synnyteltäissä minua
+  pannut saunahan savua,
+  lyönyt saunan salpa päälle,
+  tukahuttanut savuhun,
+  kaottanut kaksiöisnä,
+  vienyt hurstilla vetehen,
+  upotellut uutimella,
+  luonut tuutusen tulehen,
+  liekun lietehen sysännyt!
+  "Oisiko kylä kysynyt:
+  'Missä tuutunen tuvasta,
+  mitä sauna salpa päällä?'
+  Sinä oisit vastannunna:
+  'Tuutusen tulessa poltin,
+  liekun liesivalkeassa.
+  Saunassa te'in ituja,
+  ma'ustelin maltahia.'"
+  Emo ennätti kysyä,
+  vanhempansa tutkaella:
+  "Mi sinulla, poikaseni,
+  mikä kumma kuulumassa?
+  On kuin Tuonelta tulisit,
+  Manalalta matkoaisit!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jo nyt on kummat kuulununna,
+  turmiot tapahtununna,
+  kun pi'in oman sisaren,
+  turmelin emoni tuoman!
+  "Tulin viennästä vetojen,
+  maarahojen maksannasta.
+  Päätyi neito vastahani;
+  mie tuota kisauttelin:
+  se oli sisarueni,
+  se oman emoni lapsi!
+  "Se jo surmansa sukesi,
+  kuolemansa kohtaeli
+  kosken kuohu'un kovahan,
+  palavahan pyörtehesen.
+  Itse en nyt tieäkänä,
+  arvoa, älyäkänä,
+  kunne surmani sukean,
+  kunne, kurja, kuoletaime:
+  suuhun ulvovan sutosen,
+  karhun kiljuvan kitahan
+  vainko vatsahan valahan,
+  meren hauin hampahisin?"
+  Emo tuon sanoiksi virkki:
+  "Ellös menkö, poikaseni,
+  suuhun ulvovan sutosen,
+  karhun kiljuvan kitahan
+  eläkä vatsahan valahan,
+  hauin hirmun hampahisin!
+  Onpa suurta Suomen nientä,
+  sankoa Savon rajoa
+  piillä miehen pillojansa,
+  hävetä pahoja töitä,
+  piillä vuotta viisi, kuusi,
+  ynnähän yheksän vuotta,
+  kunnes aika armon tuopi,
+  vuoet huolen huojentavi."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Enkä lähe piilemähän,
+  en, paha, pakenemahan!
+  Lähen surman suun esille,
+  Kalman kartanon oville,
+  suurille sotasijoille,
+  miesten tappotanterille:
+  viel' on Unto oikeana,
+  mies katala kaatamatta,
+  kostamatta taaton kohlut,
+  maammon mahlat maksamatta,
+  muistamatta muutki vaivat,
+  itseni hyvin-piännät."
+
+
+
+    Kuudesneljättä runo
+
+
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  siitä suorikse sotahan,
+  vainotielle valmistaikse.
+  Hioi hetken miekkoansa,
+  toisen keihoa teroitti.
+  Emo tuon sanoiksi virkki:
+  "Ellös, poikani poloinen,
+  saako suurehen sotahan,
+  menkö miekan melskehesen!
+  Ken suotta sotahan saapi,
+  tahallansa tappelohon,
+  se soassa surmatahan,
+  tapetahan tappelossa,
+  miekkoihin menetetähän,
+  kalpoihinsa kaaetahan.
+  "Lähet vuohella sotahan,
+  kaurihilla tappelohon.
+  Pian vuohi voitetahan,
+  kauris kaatahan likahan:
+  tulet koiralla kotihin,
+  sammakolla saat piha'an."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "En mä silloin suohon sorru
+  enkä kaau kankahalle,
+  korppien kotisijoille,
+  variksien vainioille,
+  kun sorrun sotatiloille,
+  vaivun vainotanterille.
+  Somap' on sotahan kuolla,
+  kaunis miekan kalskehesen!
+  Sorea sotainen tauti:
+  äkin poika pois tulevi,
+  potematta pois menevi,
+  laihtumatta lankeavi."
+  Tuon emo sanoiksi virkki:
+  "Kun sinä sotahan kuolet,
+  mitä jääpi taatollesi
+  vanhan päivänsä varaksi?"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kuolkohon kujarikoille,
+  kaatukohon kartanolle!"
+  "Mitä jääpi maammollesi
+  vanhan päivänsä varaksi?"
+  "Kuolkohon kupo sylihin,
+  läävähän läkähtyköhön!"
+  "Mitä jääpi veikollesi
+  päivän vastaisen varaksi?"
+  "Metsähän menettyköhön,
+  vainiolle vaipukohon!"
+  "Mitä jääpi siskollesi
+  päivän vastaisen varaksi?"
+  "Kaivotielle kaatukohon,
+  sotkutielle sortukohon!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  kohta lähtevi ko'ista.
+  Sanovi sanan isolle:
+  "Hyvästi, hyvä isoni!
+  Itketkö sinä minua,
+  koskas kuulet kuolleheksi,
+  kansasta kaonneheksi,
+  sortuneheksi su'usta?"
+  Tuon isä sanoiksi virkki:
+  "En minä sinua itke,
+  jospa kuulen kuolleheksi:
+  poika toinen tehtänehe,
+  poika paljoa parempi,
+  äijeä älykkähämpi."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Enkä itke mie sinua,
+  kuulisinko kuolleheksi.
+  Saan minä mokoman taaton:
+  suun savesta, pään kivestä,
+  silmät suolta karpaloista,
+  parran kuivista kuloista,
+  jalat raian haarukasta,
+  muun lihan lahosta puusta."
+  Virkkoi siitä veikollensa:
+  "Jää hyvästi, veikkoseni!
+  Itketkö sinä minua,
+  koskas kuulet kuolleheksi,
+  kansasta kaonneheksi,
+  sortuneheksi su'usta?"
+  Veikko tuon sanoiksi virkki:
+  "En itke minä sinua,
+  josko kuulen kuolleheksi:
+  veli toinen saatanehe,
+  veli paljoa parempi,
+  kahta mointa kaunihimpi."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Enkä itke mie sinua,
+  kuulisinko kuolleheksi.
+  Saan minä mokoman veljen:
+  pään kivestä, suun savesta,
+  silmät suolta karpaloista,
+  hiukset kuivista kuloista,
+  jalat raian haarukasta,
+  muun lihan lahosta puusta."
+  Sanoi siitä siskollensa:
+  "Hyvästi, sisarueni!
+  Itketkö sinä minua,
+  koskas kuulet kuolleheksi,
+  kansasta kaonneheksi,
+  sortuneheksi su'usta?"
+  Noin sisar sanoiksi virkki:
+  "En itke minä sinua,
+  josko kuulen kuolleheksi:
+  veli toinen saatanehe,
+  veli paljoa parempi,
+  äijeä älykkähämpi."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Enkä itke mie sinua,
+  kuulisinko kuolleheksi.
+  Saan minä mokoman siskon:
+  pään kivestä, suun savesta,
+  silmät suolta karpaloista,
+  hiukset kuivista kuloista,
+  korvat lammin lumpehista,
+  varren vaahteren vesasta."
+  Sanoi siitä äitillensä:
+  "Äitiseni, armaiseni,
+  minun kaunis kantajani,
+  kultainen kulettajani!
+  Itketkö sinä minua,
+  koskas kuulet kuolleheksi,
+  kansasta kaonneheksi,
+  sortuneheksi su'usta?"
+  Tuon emo sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Et älyä äitin mieltä,
+  arvoa emon syäntä.
+  Itkenpä minä sinua,
+  kun sun kuulen kuolleheksi,
+  väestä vähenneheksi,
+  sortuneheksi su'usta:
+  itken tulville tupamme,
+  siltalauat lainehille,
+  kujat kaikki kuurullani,
+  läävät länkämöisilläni;
+  lumet itken iljeniksi,
+  iljenet suliksi maiksi,
+  sulat maat vihottaviksi,
+  vihottavat viereviksi.
+  "Mit' en itkeä ilenne,
+  kut' en voine voivotella,
+  itkeä inehmisissä,
+  itken saunassa saloa,
+  yliset kulasvesille,
+  saunan lauat lainehille."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  läksi soitellen sotahan,
+  iloitellen tappelohon.
+  Soitti suolla, soitti maalla,
+  kajahutti kankahalla,
+  rojahutti ruohokossa,
+  kulahutteli kulossa.
+  Vieri viestinen jälestä,
+  sai sanoma korvihinsa:
+  "Jo iso kotona kuoli,
+  vaipui valtavanhempasi.
+  Käypäs tuota katsomahan,
+  kuten kuollut hauatahan!"
+
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  hänpä varsin vastaeli:
+  "Kun lie kuollut, kuolkahansa!
+  On meillä kotona ruuna,
+  millä maahan vietäkähän,
+  kalmahan katettakahan!"
+  Soitti suolla mennessänsä,
+  patakoitteli palolla.
+  Vieri viestinen jälestä,
+  sai sanoma korvihinsa:
+  "Jo veli kotona kuoli,
+  vaipui lapsi vanhempasi.
+  Käypäs tuota katsomahan,
+  kuten kuollut hauatahan!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  hänpä varsin vastaeli:
+  "Kun lie kuollut, kuolkahansa!
+  On siellä ori kotona,
+  millä maahan vietäkähän,
+  kalmahan katettakahan!"
+  Soitti suolla käyessänsä,
+  kullervoitsi kuusikossa.
+  Vieri viestinen jälestä,
+  sai sanoma korvihinsa:
+  "Jo sisar kotona kuoli,
+  vaipui lapsi vanhempasi.
+  Käypäs tuota katsomahan,
+  kuten kuollut hauatahan!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  hänpä varsin vastaeli:
+  "Kun lie kuollut, kuolkahansa!
+  On meillä kotona tamma,
+  millä maahan vietäkähän,
+  kalmahan katettakahan!"
+  Kulaten kulossa astui,
+  heläellen heinikossa.
+  Vieri viestinen jälestä,
+  sai sanoma korvihinsa:
+  "Kuoli ehtoinen emosi,
+  kaatui maire maammuesi.
+  Käypäs tuota katsomahan,
+  miten miero hautoavi!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi minä poloinen poika,
+  kun kuoli emo minulta,
+  uupui uutimen tekijä,
+  vaipui vaipan kirjoittaja,
+  pitkän piustan kehreäjä,
+  väkivärttinän vetäjä;
+  enk' ollut luona luopuessa,
+  läsnä hengen lähtiessä!
+  Lie kuollut kovin viluhun
+  vainko leivän puuttehesen?
+  "Kuollut koissa pestäköhön
+  Saksan saippuavesillä,
+  silkkihin si'eltäköhön,
+  palttinoihin pantakohon!
+  Siitä maahan vietäköhön,
+  kalmahan katettakohon,
+  itkuvirsin vietäköhön,
+  laulaen lasettakohon!
+  En vielä kotihin joua:
+  viel' on Unto kostamatta,
+  mies katala kaatamatta,
+  ilkeä hävittämättä."
+  Meni soitellen sotahan,
+  ilon lyöen Untolahan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi Ukko, ylijumala!
+  Jos nyt mulle miekan saisit
+  sekä kalvan kaunihimman,
+  joka joukolle pitäisi,
+  saattaisi satalu'ulle!"
+  Saip' on miekan mielehisen,
+  kalvan kaikkien parahan,
+  jolla kaatoi kaiken kansan,
+  joukon Untamon hävitti.
+  Tuvat poltteli poroksi,
+  kypeniksi kyyetteli:
+  kivet jätti kiukahista,
+  pitkän pihlajan pihoista.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  jo tuosta kotihin kääntyi
+  ison entisen tuville,
+  vanhempansa vainioille:
+  tupa on tyhjä tultuansa,
+  autio avattuansa;
+  ei tulla likistämähän,
+  käyä kättä antamahan.
+  Antoi kättä hiilokselle:
+  hiilet kylmät hiiloksessa.
+  Tuosta tunsi tultuansa:
+  ei ole emo elossa.
+  Pisti kättä kiukahalle:
+  kivet kylmät kiukahassa.
+  Tuosta tunsi tultuansa:
+  ei ole iso elossa.
+  Loi on silmät sillan päälle:
+  silta kaikki siivomatta.
+  Tuosta tunsi tultuansa:
+  ei ole sisar elossa.
+  Vieri valkamavesille:
+  ei venettä valkamassa.
+  Tuosta tunsi tultuansa:
+  ei ole veli elossa.
+  Loihe siitä itkemähän;
+  itki päivän, itki toisen.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Oi on ehtoinen emoni!
+  Mitäs mulle tänne heitit
+  eläessä tällä maalla?
+  "Et kuule, emo, minua,
+  jos ma silmillä siherrän
+  eli kulmilla kujerran,
+  päälaella lausuelen!"
+  Emo hauasta havasi,
+  alta mullan muistuttavi:
+  "Jäihän multa Musti koira
+  käyäksesi metsämaille.
+  Ota koirasi keralle,
+  mene tuonne metsämaille,
+  ylös korpehen kohoa
+  metsän tyttöjen tyköhön,
+  sinipiikojen pihalle,
+  havulinnan liepehille,
+  evähiä etsimähän,
+  antia anelemahan!"
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  otti koiransa keralle,
+  läksi tietä telkkimähän,
+  korpehen kohoamahan.
+  Kävi matkoa vähäisen,
+  astui tietä pikkaraisen;
+  tuli tuolle saarekselle,
+  tuolle paikalle tapahtui,
+  kuss' oli piian pillannunna,
+  turmellut emonsa tuoman.
+  Siin' itki ihana nurmi,
+  aho armahin valitti,
+  nuoret heinät hellitteli,
+  kuikutti kukat kanervan
+  tuota piian pillamusta,
+  emon tuoman turmelusta:
+  eikä nousnut nuori heinä,
+  kasvanut kanervan kukka,
+  ylennyt sijalla sillä,
+  tuolla paikalla pahalla,
+  kuss' oli piian pillannunna,
+  emon tuoman turmellunna.
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  tempasi terävän miekan;
+  katselevi, kääntelevi,
+  kyselevi, tietelevi.
+  Kysyi mieltä miekaltansa,
+  tokko tuon tekisi mieli
+  syöä syyllistä lihoa,
+  viallista verta juoa.
+  Miekka mietti miehen mielen,
+  arvasi uron pakinan.
+  Vastasi sanalla tuolla:
+  "Miks' en söisi mielelläni,
+  söisi syyllistä lihoa,
+  viallista verta joisi?
+  Syön lihoa syyttömänki,
+  juon verta viattomanki."
+  Kullervo, Kalervon poika,
+  sinisukka äijön lapsi,
+  pään on peltohon sysäsi,
+  perän painoi kankahasen,
+  kären käänti rintahansa,
+  itse iskihe kärelle.
+  Siihen surmansa sukesi,
+  kuolemansa kohtaeli.
+  Se oli surma nuoren miehen,
+  kuolo Kullervo urohon,
+  loppu ainakin urosta,
+  kuolema kovaosaista.
+  Silloin vanha Väinämöinen,
+  kunpa kuuli kuolleheksi,
+  Kullervon kaonneheksi,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Elkötte, etinen kansa,
+  lasta kaltoin kasvatelko
+  luona tuhman tuuittajan,
+  vierahan väsyttelijän!
+  Lapsi kaltoin kasvattama,
+  poika tuhmin tuuittama
+  ei tule älyämähän,
+  miehen mieltä ottamahan,
+  vaikka vanhaksi eläisi,
+  varreltansa vahvistuisi."
+
+
+
+    Seitsemäsneljättä runo
+
+
+  Se on seppo Ilmarinen
+  naista itki illat kaiket,
+  yöt itki unettomana,
+  päivät einehettömänä;
+  aamut aikaisin valitti,
+  huomeniset huokaeli,
+  kun oli kuollut nuori nainen,
+  kaunis kalmahan katettu.
+  Eipä kääntynyt käessä
+  vaskinen vasaran varsi,
+  kuulunut pajasta kalke
+  yhen kuuhuen kululla.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "En tieä, poloinen poika,
+  miten olla, kuin eleä.
+  Istun yön eli makoan,
+  äijä on yötä, tunti tuhma,
+  vaivoja, matala mahti.
+  "Ikävät on iltaseni,
+  apeat on aamuseni,
+  äsken yöllä äitelämpi,
+  havatessa haikeampi.
+  Ei ole iltoja ikävä,
+  ei apea aamujani,
+  mure muita aikojani:
+  ihanaistani ikävä,
+  apeainen armastani,
+  mure mustakulmaistani.
+  "Jo vainen iällä tällä
+  use'in minun utuisen
+  keskiöisissä unissa
+  koura tyhjeä kokevi,
+  käsi vaalivi valetta
+  kupehelta kummaltaki."
+  Seppo naisetta elävi,
+  puolisotta vanhenevi.
+  Itki kuuta kaksi, kolme.
+  Niinpä kuulla neljännellä
+  poimi kultia mereltä,
+  hope'ita lainehilta;
+  keräsi kekosen puita,
+  kolmekymmentä rekoista;
+  puunsa poltti hiililöiksi,
+  hiilet ahjohon ajeli.
+  Otti noita kultiansa,
+  valitsi hope'itansa
+  sykysyisen uuhen verran,
+  verran talvisen jäniksen.
+  Työnti kullat kuumentohon,
+  ajoi ahjohon hopeat,
+  pani orjat lietsomahan,
+  palkkalaiset painamahan.
+  Orjat lietsoi löyhytteli,
+  palkkalaiset painatteli
+  kintahattomin kätösin,
+  hatuttoman hartioisen.
+  Itse seppo Ilmarinen
+  ahjoa kohentelevi,
+  pyyti kullaista kuvaista,
+  hope'ista morsianta.
+  Ei orjat hyvästi lietso
+  eikä paina palkkalaiset.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  itse löihe lietsomahan.
+  Lietsahutti kerran, kaksi,
+  niin kerralla kolmannella
+  katsoi ahjonsa alusta,
+  lietsehensä liepehiä,
+  mitä ahjosta ajaikse,
+  tungeikse tulisijasta.
+  Uuhi ahjosta ajaikse,
+  lähetäikse lietsehestä,
+  karva kulta, toinen vaski,
+  kolmas on hopeakarva.
+  Muut tuota ihastelevi,
+  ei ihastu Ilmarinen.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Se susi sinuista toivoi!
+  Toivon kullaista sopua,
+  hope'ista puolisoa."
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  uuhen työntävi tulehen.
+  Liitti kultia lisäksi,
+  hope'ita täytteheksi,
+  pani orjat lietsomahan,
+  palkkalaiset painamahan.
+  Orjat lietsoi löyhytteli,
+  palkkalaiset painatteli
+  kintahattomin kätösin,
+  hatuttoman hartioisen.
+  Itse seppo Ilmarinen
+  ahjoa kohentelevi,
+  pyyti kullaista kuvoa,
+  hope'ista morsianta.
+  Ei orjat hyvästi lietso
+  eikä paina palkkalaiset.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  itse loihe lietsomahan.
+  Lietsahutti kerran, kaksi,
+  niin kerralla kolmannella
+  katsoi ahjonsa alusta,
+  lietsehensä liepehiä,
+  mitä ahjosta ajaikse,
+  lähetäikse lietsehestä.
+  Varsa ahjosta ajaikse,
+  lähetäikse lietsehestä,
+  harja kulta, pää hopea,
+  kaikki vaskesta kaviot.
+  Muut tuota hyvin ihastui,
+  ei ihastu Ilmarinen.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Se susi sinuista toivoi!
+  Toivon kullaista sopua,
+  hope'ista puolisoa."
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  varsan työntävi tulehen.
+  Liitti kultia lisäksi,
+  hope'ita täytteheksi,
+  pani orjat lietsomahan,
+  palkkalaiset painamahan.
+  Orjat lietsoi löyhytteli,
+  palkkalaiset painatteli
+  kintahattomin kätösin,
+  hatuttoman hartioisen.
+  Itse seppo Ilmarinen
+  ahjoa kohentelevi,
+  pyyti kullaista kuvoa,
+  hope'ista morsianta.
+  Ei orjat hyvästi lietso
+  eikä paina palkkalaiset.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  itse loihe lietsomahan.
+  Lietsahutti kerran, kaksi,
+  niin kerralla kolmannella
+  katsoi ahjonsa alusta,
+  lietsehensä liepehiä,
+  mitä ahjosta ajaikse,
+  lähetäikse lietsehestä.
+  Neiti ahjosta ajaikse,
+  kultaletti lietsehestä,
+  pää hopea, kassa kulta,
+  varsi kaikki kaunokainen.
+  Muut tuota pahoin pelästyi,
+  ei pelästy Ilmarinen.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  takoi kullaista kuvoa,
+  takoi yön levähtämättä,
+  päivän pouahuttamatta.
+  Jalat laati neitoselle,
+  jalat laati, käet kuvasi:
+  eipä jalka nousekana,
+  käänny käet syleilemähän.
+  Takoi korvat neiollensa:
+  eipä korvat kuulekana.
+  Niin sovitti suun sorean,
+  suun sorean, sirkut silmät.
+  Saanut ei sanoa suuhun
+  eikä silmähän suloa.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Oisi tuo sorea neito,
+  kun oisi sanallisena,
+  mielellisnä, kielellisnä."
+  Saattoi siitä neitosensa
+  utuisehen uutimehen,
+  pehme'ille pääaloille,
+  sulkkuisille vuotehille.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  lämmitti kylyn utuisen,
+  laati saunan saipuaisen;
+  vastat varpaiset varusti,
+  vettä kolme korvollista,
+  jolla peiponen peseikse,
+  pulmunen puhasteleikse
+  noista kullan kuonasista.
+  Kylpi seppo kyllitellen,
+  valelihe vallotellen.
+  Neien vierehen venähti
+  utuisehen uutimehen,
+  teltahan teräksisehen,
+  rankisehen rautaisehen.
+  Siinä seppo Ilmarinen
+  heti yönä ensimäisnä
+  kyllä peitettä kysyvi,
+  vaippoja varustelevi,
+  kahet, kolmet karhuntaljat,
+  viiet, kuuet villavaipat,
+  maata kera puolisonsa,
+  tuon on kultaisen kuvansa.
+  Se oli kylki kyllä lämmin,
+  ku oli vasten vaippojansa;
+  ku oli nuorta neittä vasten,
+  vasten kullaista kuvoa,
+  se oli kylki kylmimässä,
+  oli hyyksi hyytymässä,
+  meren jääksi jäätymässä,
+  kiveksi kovoamassa.
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Ei tämä hyvä minulle!
+  Vienen neien Väinölähän
+  Väinämöiselle varaksi,
+  polviseksi puolisoksi,
+  kainaloiseksi kanaksi."
+  Viepi neien Väinölähän.
+  Sitte sinne tultuansa
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi sie vanha Väinämöinen!
+  Tuossa on sinulle tyttö,
+  neiti kaunis katsannolta,
+  eik' ole suuri suun piolta,
+  kovin leuoilta leveä."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  katsahti kuvoa tuota,
+  luopi silmät kullan päälle.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Miksi toit minulle tuota,
+  tuota kullan kummitusta?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Miksi muuksi kuin hyväksi!
+  Polviseksi puolisoksi,
+  kainaloiseksi kanaksi."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Oi on seppo veikkoseni!
+  Tunge neitosi tulehen,
+  tao kaikiksi kaluiksi,
+  tahi vie Venäehelle,
+  saata Saksahan kuvasi
+  rikkahien riian naia,
+  suurien soan kosia!
+  Ei sovi minun su'ulle,
+  ei minullen itselleni
+  naista kullaista kosia,
+  hope'ista huolitella."
+  Siitä kielti Väinämöinen,
+  epäsi suvannon sulho,
+  kielti kansan kasvavaisen,
+  epäsi yleneväisen
+  kullalle kumartamasta,
+  hopealle horjumasta.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Elkätte, pojat poloiset,
+  vasta kasvavat urohot,
+  ollette elonkeraiset
+  elikkä elottomatki,
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  naista kullaista kosiko,
+  hope'ista huolitelko!
+  Kylmän kulta kuumottavi,
+  vilun huohtavi hopea."
+
+
+
+    Kahdeksasneljättä runo
+
+
+  Tuop' on seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  heitti kultaisen kuvansa,
+  hope'isen neitosensa.
+  Pisti varsan valjahisin,
+  ruskean re'en etehen,
+  itse istuvi rekehen,
+  kohennaikse korjahansa.
+  Lähteäksensä lupasi
+  sekä mietti mennäksensä
+  pyytämähän Pohjolasta
+  toista Pohjolan tytärtä.
+  Sai päivän ajaneheksi,
+  tuosta toisen vierneheksi;
+  päivälläpä kolmannella
+  tuli Pohjolan pihalle.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  itse päätyvi pihalle.
+  Sai tuossa sanelemahan,
+  kääntihe kyselemähän
+  oman lapsensa oloa,
+  asuntoa armahansa
+  miniänä miehelässä,
+  naisena anoppelassa.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  alla päin, pahoilla mielin,
+  kaiken kallella kypärin
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ellös nyt, anoppiseni,
+  ellös sie kyselkö tuota,
+  elämiä tyttäresi,
+  asuntoa armahasi!
+  Jo sen on surma suin pi'ellyt,
+  kova loppu loukahtanut.
+  Maassa on jo marjaseni,
+  kankahassa kaunoiseni,
+  mustakulmani kulossa,
+  hopeani heinikossa.
+  Läksin toista tyttöäsi,
+  nuorempata neitoasi.
+  Annapa, anoppiseni,
+  työnnä toinen tyttäresi
+  naisen entisen eloille,
+  sijalle sisaruensa!"
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Pahoin tein minä poloinen,
+  pahoinpa, polon-alainen,
+  kun ma lapseni lupasin,
+  työnsin sulle toisenkana
+  nuorena nukahtamahan,
+  verevänä vieremähän:
+  annoin kuin sutosen suuhun,
+  karhun kiljuvan kitahan.
+  "En nyt toista annakana,
+  en mä työnnä tyttöäni
+  nokiesi nuohojaksi,
+  karstojesi kaapijaksi.
+  Ennen työnnän tyttäreni,
+  laitan lapseni vakavan
+  koskehen kohisevahan,
+  palavahan pyörtehesen,
+  Manalan matikan suuhun,
+  Tuonen hauin hampahisin."
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  murti suuta, väänti päätä,
+  murti mustoa haventa,
+  käänti päätä käiväräistä.
+  Itse tunkihe tupahan,
+  alle kattojen ajoihe.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tulepa minulle, tyttö,
+  sijalle sisaruesi,
+  naisen entisen eloille
+  mesileivän leipojaksi,
+  oluen osoajaksi!"
+  Lauloi lapsi lattialta,
+  sekä lauloi jotta lausui:
+  "Pois on, liika, linnastamme,
+  mies outo, ovilta näiltä!
+  Tukon linnoa tuhosit,
+  palan linnoa pahensit
+  kerran ennen käytyäsi,
+  ovillen osattuasi.
+  "Neitonen, sinä sisari!
+  Elä sulho'on ihastu,
+  elä sulhon suun pitohon
+  eläkä jalkoihin jaloihin!
+  Sulholl' on suen ikenet,
+  revon koukut kormanossa,
+  karhun kynnet kainalossa,
+  veren juojan veitsi vyöllä,
+  jolla päätä piirtelevi,
+  selkeä sirettelevi."
+  Neiti itse noin saneli
+  Ilmariselle sepolle:
+  "En lähe minä sinulle
+  enkä huoli huitukoille!
+  Tapoit naisen ennen naiun,
+  surmasit sisarueni:
+  vielä tappaisit minunki,
+  surmoaisit itseniki.
+  Onpa tässä neitosessa
+  paremmanki miehen verta,
+  kaunihimman varren kauppa,
+  koreamman korjan täysi,
+  paikoille paremmillenki,
+  isommille istuimille,
+  ei sepon sysisijoille,
+  miehen tuhmaisen tulille."
+  Se on seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  murti suuta, väänti päätä,
+  murti mustoa haventa.
+  Saautti tytön samassa,
+  käärälti käpälihinsä,
+  läksi tuiskuna tuvasta,
+  riepsahti rekensä luoksi;
+  työnnälti tytön rekehen,
+  koksahutti korjahansa.
+  Läksi kohta kulkemahan,
+  valmistui vaeltamahan,
+  käsi ohjassa orosen,
+  toinen neien nännisillä.
+  Neiti itki ja urisi,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Sain nyt suolle karpalohon,
+  vehkahan vesiperille;
+  tuonne ma kana katoan,
+  kuolen, lintu, liian surman!
+  "Kuule, seppo Ilmarinen!
+  Kun et laskene minua,
+  potkin korjasi paloiksi,
+  sären reen repalehiksi,
+  potkin poikki polvillani,
+  sären säärivarsillani."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Sentähen sepon rekosen
+  laiat rautahan rakettu,
+  jotta potkia pitävi,
+  hyvän immen heiskaroia."
+  Neitonen kujertelevi,
+  vyö vaski valittelevi,
+  sormiansa murtelevi,
+  katkovi kätösiänsä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kun et laskene minua,
+  laulaime meren kalaksi,
+  syvän aallon siikaseksi."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Etpä sinä sinne pääse:
+  minä haukina jälessä."
+  Neitonen kujertelevi,
+  vyö vaski valittelevi,
+  sormiansa murtelevi,
+  katkovi kätösiänsä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kun et laskene minua,
+  metsähän menetteleime,
+  kärpäksi kiven kolohon."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Etpä sinä sinne pääse:
+  minä saukkona jälessä."
+  Neitonen kujertelevi,
+  vyö vaski valittelevi,
+  sormiansa murtelevi,
+  katkovi kätösiänsä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kun et laskene minua,
+  kiuruna kiverteleime
+  taaksi pilven piilemähän."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Etpä sinä sinne pääse:
+  minä kokkona jälessä."
+  Kulki matkoa palasen,
+  ajoi tietä pikkuruisen.
+  Jo hepo höryeleikse,
+  luppakorva luonteleikse.
+  Neiti päätänsä kohotti,
+  näki jälkiä lumessa.
+  Kysytteli, lausutteli:
+  "Mi on tästä poikki juosnut?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Jänö on juosnut siitä poikki."
+  Neiti parka huokaiseikse,
+  huokaiseikse, henkäiseikse.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi minua, kurja raukka!
+  Parempi minun olisi,
+  parempi oletteleisi
+  jänön juoksevan jälillä,
+  koukkupolven polkemilla,
+  kuin tämän kosijan reessä,
+  viirunaaman viltin alla.
+  Jänön on karvat kaunihimmat,
+  jänön suumalo somempi."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  puri huulta, väänti päätä;
+  ajoa kahattelevi.
+  Ajoi matkoa palasen:
+  taas hepo höryeleikse,
+  luppakorva luonteleikse.
+  Neiti päätänsä kohotti,
+  näki jälkiä lumessa.
+  Kysytteli, lausutteli:
+  "Mi on tästä poikki juosnut?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Repo on juosnut siitä poikki."
+  Neiti parka huokaiseikse,
+  huokaiseikse, henkäiseikse.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi minua, kurja raukka!
+  Parempi minun olisi,
+  parempi oletteleisi
+  revon reyhkävän re'essä,
+  aina käyvän ahkiossa,
+  kuin tämän kosijan reessä,
+  viirunaaman viltin alla.
+  Revon on karvat kaunihimmat,
+  revon suumalo somempi."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  puri huulta, väänti päätä;
+  ajoa kahattelevi.
+  Ajoi matkoa palasen:
+  taas hepo höryeleikse,
+  luppakorva luonteleikse.
+  Neiti päätänsä kohotti,
+  näki jälkiä lumessa.
+  Kysytteli, lausutteli:
+  "Mi on tästä poikki juosnut?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Hukka on juosnut siitä poikki."
+  Neiti parka huokaiseikse,
+  huokaiseikse, henkäiseikse.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi minua, kurja raukka!
+  Parempi minun olisi,
+  parempi oletteleisi
+  hukan hurskavan jälillä,
+  alakärsän askelilla,
+  kuin tämän kosijan reessä,
+  viirunaaman viltin alla.
+  Hukan on karva kaunihimpi,
+  hukan suumalo somempi."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  puri huulta, väänti päätä.
+  Ajoa kahattelevi
+  yöksi uutehen kylähän.
+  Matkalta väsynehenä
+  seppo nukkuvi sike'in
+  - toinen naista naurattavi
+  mieheltä unekkahalta.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  aamulla havattuansa
+  murti suuta, väänti päätä,
+  murti mustoa haventa.
+  Sanoi seppo Ilmarinen,
+  itse mietti, noin nimesi:
+  "Joko luome laulamahan,
+  laulan moisen morsiamen
+  metsähän metsän omaksi
+  vai vetehen veen omaksi?
+  "En laula metsän omaksi:
+  metsä kaikki kaihostuisi;
+  enkäpä ve'en omaksi:
+  vieroaisi veen kalaset.
+  Ennen kaa'an kalvallani,
+  menettelen miekallani."
+  Miekka mietti miehen kielen,
+  arvasi uron pakinan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei liene minua luotu
+  naisia menettämähän,
+  kataloita kaatamahan."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  jopa loihe laulamahan,
+  syäntyi sanelemahan.
+  Lauloi naisensa lokiksi
+  luo'olle lekottamahan,
+  veen karille kaikkumahan,
+  nenät nienten niukumahan,
+  vastatuulet vaapumahan.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  rekehensä reutoaikse.
+  Ajoa kahattelevi
+  alla päin, pahoilla mielin;
+  matkasi omille maille,
+  tuli maille tuttaville.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tiellä vastahan tulevi.
+  Sai tuosta sanelemahan:
+  "Veli, seppo Ilmarinen!
+  Mit' olet pahoilla mielin,
+  kahta kallella kypärin
+  Pohjolasta tullessasi?
+  Miten Pohjola elävi?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Mi on Pohjolan eleä!
+  Siell' on sampo jauhamassa,
+  kirjokansi kallumassa:
+  päivän jauhoi syötäviä,
+  päivän toisen myötäviä,
+  kolmannen kotipitoja.
+  "Jotta sanon kuin sanonki,
+  vielä kerran kertaelen:
+  mi on Pohjolan eleä,
+  kun on sampo Pohjolassa!
+  Siin' on kyntö, siinä kylvö,
+  siinä kasvo kaikenlainen,
+  siinäpä ikuinen onni."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Veli, seppo Ilmarinen!
+  Minne heitit naisen nuoren,
+  kunne kuulun morsiamen,
+  kun sa tyhjänä tuletki,
+  aina naisetta ajelet?"
+  Se on seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Lauloin ma mokoman naisen
+  meren luo'olle lokiksi.
+  Nyt se lokkina lojuvi,
+  kajavana kaakahtavi,
+  kiljuvi vesikivillä,
+  kariloilla kaljahuvi."
+
+
+
+    Yhdeksäsneljättä runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!
+  Lähtekämme Pohjolahan
+  hyvän sammon saa'antahan,
+  kirjokannen katsantahan!"
+  Se on seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei ole sampo saatavana,
+  kirjokansi tuotavana
+  pimeästä Pohjolasta,
+  summasta Sariolasta!
+  Siell' on sampo saatettuna,
+  kirjokansi kannettuna
+  Pohjolan kivimäkehen,
+  vaaran vaskisen sisähän
+  yheksän lukon ta'aksi;
+  siihen juuret juurruteltu
+  yheksän sylen syvähän,
+  yksi juuri maaemähän,
+  toinen vesiviertehesen,
+  kolmas on kotimäkehen."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Veli seppo, veikkoseni!
+  Lähtekämme Pohjolahan
+  tuon on sammon saa'antahan!
+  Laatikamme laiva suuri,
+  johon sampo saatetahan,
+  kirjokansi kannetahan
+  Pohjolan kivimäestä,
+  vaaran vaskisen sisästä,
+  yheksän lukon takoa!"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Vakavampi maisin matka.
+  Lempo menköhön merelle,
+  surma suurelle selälle!
+  Siellä tuuli turjuttaisi,
+  siellä viskaisi vihuri,
+  saisi sormet soutimeksi,
+  kämmenet käsimeloiksi."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Vakavampi maisin matka,
+  vakavampi, vaikeampi,
+  vielä muuten mutkaisempi.
+  Lysti on venon vesillä,
+  purren juosta jolkutella,
+  ve'et väljät välkytellä,
+  selät selvät seurustella:
+  tuuli purtta tuuittavi,
+  aalto laivoa ajavi,
+  länsituuli läikyttävi,
+  etelä e'elle viepi.
+  Vaan kuitenki kaikitenki,
+  kun et mieline merisin,
+  niin on maisin matkatkamme,
+  rantaisin ratustelkamme!
+  "Tao nyt mulle uusi miekka,
+  tee miekka tuliteräinen,
+  jolla hurttia hutelen,
+  Pohjan kansan kaikottelen
+  saaessa otolle sammon
+  tuonne kylmähän kylähän,
+  pimeähän Pohjolahan,
+  summahan Sariolahan!"
+  Tuo on seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  tunki rautoja tulehen,
+  teräksiä hiiloksehen,
+  kultia koko piosen,
+  hope'ita kourallisen.
+  Laittoi orjat lietsomahan,
+  palkkalaiset painamahan.
+  Orjat lietsoi löyhytteli,
+  hyvin painoi palkkalaiset:
+  rauta vellinä venyvi,
+  teräs taipui tahtahana,
+  hopea vetenä välkkyi,
+  kulta läikkyi lainehena.
+  Siitä seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  katsoi alle ahjoksensa,
+  lietsimensä liepehelle:
+  näki miekan syntyväksi,
+  pää kullan kuvauvaksi.
+  Otti ainehet tulesta,
+  tempasi hyvät takehet
+  ahjosta alasimelle,
+  vasarille, valkkamille.
+  Takoi miekan mieltä myöten,
+  kalvan kaikkien parahan,
+  jonka kullalla kuvasi,
+  hopealla huolitteli.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuli tuota katsomahan.
+  Sai miekan tuliteräisen
+  kätehensä oikeahan.
+  Katselevi, kääntelevi;
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Onko miekka miestä myöten,
+  kalpa kantajan mukahan?"
+  Olipa miekka miestä myöten,
+  kalpa kantajan mukahan,
+  jonka kuu kärestä paistoi,
+  päivä paistoi lappeasta,
+  tähet västistä välötti,
+  hevonen terällä hirnui,
+  kasi naukui naulan päässä,
+  penu putkessa puhusi.
+  Sylkytteli miekkoansa
+  vuoren rautaisen raossa.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Jo minä terällä tällä
+  vaikka vuoret poikki löisin,
+  kalliot kaha jakaisin!"
+  Itse seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Milläpä minä poloinen,
+  millä, tuima, turveleime,
+  hyöteleime, vyöteleime
+  maan varalle, veen varalle?
+  Joko luustoihin lueime,
+  rautapaitoihin paneime,
+  teräsvöihin telkitäime?
+  Mies on luustossa lujempi,
+  rautapaiassa parempi,
+  teräsvyössä tenhoisampi."
+  Lähteä luku tulevi,
+  liitto käyä kerkiävi.
+  Yks' on vanha Väinämöinen,
+  toinen seppo Ilmarinen
+  läksivät hevon hakuhun,
+  kuloharjan kuuntelohon,
+  suvikunnan suitset vyöllä,
+  varsan valjahat olalla.
+  Kahen etsivät hevoista,
+  päätä puitse katselevat,
+  tarkasti tähystelevät
+  ympäri salon sinisen:
+  löytivät hevon lehosta,
+  kuloharjan kuusikosta.
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  toinen seppo Ilmarinen
+  painoi päähän kullan päitset,
+  suvikunnan suitset suuhun.
+  Ajoa ratustelevat
+  kahen miehen rantamaata:
+  kuului rannalta kujerrus,
+  valitanta valkamalta.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Siell' on impi itkemässä,
+  kana kaikerrehtamassa!
+  Joko käymme katsomahan,
+  likeltä tähystämähän?"
+  Itse astuvi likemmä,
+  meni luota katsomahan.
+  Eipä impi itkekänä
+  eikä kaikerra kananen:
+  oli pursi itkemässä,
+  venonen valittamassa.
+  Virkki vanha Väinämöinen
+  luoksi purren päästyänsä:
+  "Mitä itket, puinen pursi,
+  vene hankava, valitat?
+  Itketkö sä puisuuttasi,
+  hankavuuttasi haveksit?"
+  Pursi puinen vastoavi,
+  vene hankava sanovi:
+  "Vesille venosen mieli
+  tervaisiltaki teloilta,
+  mieli neien miehelähän
+  korkeastaki ko'ista.
+  Sitä itken, pursi raukka,
+  vene vaivainen, valitan:
+  itken viejäistä vesille,
+  laskijaista lainehille.
+  "Sanottihin tehtäessä,
+  laulettihin laitettaissa
+  saatavan sotivenettä,
+  vainopurtta puuhattavan,
+  tuovan täyteni eloa,
+  alustani aartehia:
+  ei ole sotahan saatu,
+  eloteillen ensinkänä!
+  "Muut purret, pahatki purret,
+  ne aina sotia käyvät,
+  tappeloita tallustavat;
+  kolme kertoa kesässä
+  tuovat täytensä rahoja,
+  alustansa aartehia.
+  Minä, veistämä venonen,
+  satalauta laaittama,
+  tässä lahon lastuillani,
+  venyn veistännäisilläni.
+  Pahimmatki maan matoset
+  alla kaarien asuvat,
+  linnut ilman ilke'immät
+  pesän pielessä pitävät,
+  kaikki korven konnikatki
+  kokillani koksentavat.
+  Oisi kahta kaunihimpi,
+  kahta, kolmea parempi
+  olla mäntynä mäellä,
+  petäjänä kankahalla,
+  oksilla oravan juosta,
+  penun alla pyörähellä."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuossa tuon sanoiksi virkki:
+  "Elä itke, puinen pursi,
+  vene hankava, havise!
+  Kohta saat sotia käyä,
+  tappeloita tallustella.
+  "Lienet pursi Luojan luoma,
+  Luojan luoma, tuojan tuoma,
+  syrjin syökseite vetehen,
+  laion aalloillen ajaite,
+  ilman kouran koskematta,
+  käen päälle käyttämättä,
+  olkapään ojentamatta,
+  käsivarren vaalimatta!"
+  Pursi puinen vastoavi,
+  vene hankava sanovi:
+  "Eipä muu sukuni suuri
+  eikä veljeni, venoset,
+  lähe työnnyttä vesille,
+  laskematta lainehille,
+  kun ei kourin koskettane,
+  käsivarsin käännettäne."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Jos ma sun vesille työnnän,
+  joko juokset soutamatta,
+  airoilla avittamatta,
+  huoparilla huopimatta,
+  puhumatta purjehesen?"
+  Pursi puinen vastoavi,
+  vene hankava sanovi:
+  "Eipä muu sukuni suuri
+  eikä toinen joukkioni
+  juokse sormin soutamatta,
+  airoilla avittamatta,
+  huoparilla huopimatta,
+  puhumatta purjehesen."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuosta tuon sanoiksi virkki:
+  "Joko juokset soutamalla,
+  airoilla avittamalla,
+  huoparilla huopimalla,
+  puhumalla purjehesen?"
+  Pursi puinen vastoavi,
+  vene hankava sanovi:
+  "Jo vainen sukuni muuki,
+  kaikki veljeni, venoset,
+  juoksi sormin soutamalla,
+  airoilla avittamalla,
+  huoparilla huopimalla,
+  puhumalla purjehesen."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  heitti hiekalle hevosen,
+  painoi puuhun marhaminnan,
+  ohjat oksalle ojenti,
+  lykkäsi venon vesille,
+  lauloi purren lainehille.
+  Kysytteli puista purtta,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi sie kaareva venonen,
+  pursi puinen, hankaniekka!
+  Ootko kaunis kannannalta,
+  kuin oot kaunis katsonnalta?"
+  Pursi puinen vastoavi,
+  vene hankava sanovi:
+  "Oonpa kaunis kannannalta
+  sekä pohjalta sijava:
+  soutoa sa'an urohon,
+  ilman istua tuhannen."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  lauloa hyrähtelevi.
+  Lauloi ensin laitapuolen
+  sukapäitä sulhosia,
+  sukapäitä, piipioja,
+  saapasjalkoja jaloja.
+  Lauloi toisen laitapuolen
+  tinapäitä tyttäriä,
+  tinapäitä, vaskivöitä,
+  kultasormia somia.
+  Lauloi vielä Väinämöinen
+  teljot täytehen väkeä,
+  ne on vanhoa väkeä,
+  iän kaiken istunutta,
+  kuss' oli vähän sijoa
+  nuorukaisilta esinnä.
+  Itse istuvi perähän,
+  kokan koivuisen kuvulle,
+  lasketteli laivoansa.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Juokse, pursi, puittomia,
+  vene, väljiä vesiä!
+  Kule kuplina merellä,
+  lumpehina lainehilla!"
+  Pani sulhot soutamahan,
+  neiet ilman istumahan.
+  Sulhot souti, airot notkui:
+  eipä matka eistykänä.
+  Pani neiet soutamahan,
+  sulhot ilman istumahan.
+  Neiet souti, sormet notkui:
+  eipä matka eistykänä.
+  Muutti vanhat soutamahan,
+  nuoret päältä katsomahan.
+  Vanhat souti, päät vapisi:
+  eipä vielä matka eisty.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  itse istui soutamahan:
+  jopa juoksi puinen pursi,
+  pursi juoksi, matka joutui.
+  Loitos kuului airon loiske,
+  kauas hankojen hamina.
+  Soutavi sorehtelevi:
+  teljot rytkyi, laiat notkui,
+  airot piukki pihlajaiset,
+  airon pyörät pyinä vinkui,
+  terät teirinä kukerti,
+  nenä joikui joutsenena,
+  perä kaarskui kaarnehena,
+  hangat hanhina havisi.
+  Itse vanha Väinämöinen
+  laskea karehtelevi
+  perässä punaisen purren,
+  melan vartevan varassa.
+  Niemi matkalla näkyvi,
+  kylä kurja kuumottavi.
+  Ahti niemellä asuvi,
+  Kauko niemen kainalossa.
+  Kalatuutta Kauko itki,
+  leivätyyttä Lemminkäinen,
+  Ahti aitan pieneyttä,
+  veitikkä osan vähyyttä.
+  Veisti laitoja venehen,
+  uuen purren pohjapuuta
+  päässä pitkän nälkäniemen,
+  paltalla kylän katalan.
+  Se oli korvalta korea,
+  silmältä sitäi parempi.
+  Loi silmänsä luotehelle,
+  käänti päätä päivän alle:
+  kaaren kaukoa näkevi,
+  pilven longan loitompata.
+  Eipä kaari ollutkana
+  eikä pieni pilven lonka:
+  oli pursi kulkemassa,
+  venonen vaeltamassa
+  selvällä meren selällä,
+  ulapalla aukealla;
+  mies puhas perässä purren,
+  mies sorea soutimilla.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "En mä tunne tuota purtta,
+  keksi kelvoista venettä;
+  souten Suomesta tulevi,
+  airon iske'in iästä,
+  melan luoen luotehesen."
+  Jo huhuta huikahutti,
+  mäjellytti, mäikähytti,
+  huuti mies nenästä niemen,
+  verevä vesien poikki:
+  "Kenen on veno vesillä,
+  kenen laiva lainehilla?"
+  Miehet purresta puhuvat
+  sekä vaimot vastoavat:
+  "Mi olet mies metsän asuja,
+  uros korven kolkuttaja,
+  kun et tunne tuota purtta,
+  keksi Väinölän venettä,
+  et tunne peräurosta
+  etkä miestä airollista?"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Jo tunnen peränpitäjän
+  ja älyän airollisen:
+  vaka vanha Väinämöinen
+  itse on perän piossa,
+  Ilmarinen airollisna.
+  Minnekkä menette, miehet,
+  kunne läksitte, urohot?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Kohti pohjaista kulemme,
+  kohti kuohuja kovia,
+  lakkipäitä lainehia:
+  sampoa tapoamahan,
+  kirjokantta katsomahan
+  Pohjolan kivimäestä,
+  vaaran vaskisen sisästä."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Ohoh vanha Väinämöinen!
+  Otapa minua, miestä,
+  urohoksi kolmanneksi,
+  kun saat sammon nostantahan,
+  kirjokannen kannantahan!
+  Vielä mieki miesnä maksan,
+  jos saisi tapella tarve:
+  annan käskyn kämmenille,
+  olkapäilleni opaston."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  otti miehen matkoihinsa,
+  veitikän venosehensa.
+  Se on lieto Lemminkäinen
+  jo tulla tuhuttelevi,
+  käyä luikerrehtelevi.
+  Tuopi laian tullessansa
+  venehesen Väinämöisen.
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Oisi puuta purressani,
+  laitoa venehessäni,
+  parahiksi painoaki.
+  Miksi laitat laitoasi,
+  puuta purtehen liseät?"
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Ei vara venettä kaa'a,
+  tuki suovoa tuhoa.
+  Use'in merellä Pohjan
+  tuuli laitoa kysyvi,
+  vastatuuli varppehia."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Sentähen sotavenosen
+  rinta rautahan rakettu
+  ja tehty teräsnenähän,
+  jottei tuulen tuiki vieä
+  eikä viskoa vihurin."
+
+
+
+    Neljäskymmenes runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  laskea karehtelevi
+  tuon on pitkän niemen päästä,
+  kylän kurjan kuuluvilta.
+  Laski laulellen vesiä,
+  ilon lyöen lainehia.
+  Neiet niemien nenissä
+  katselevat, kuuntelevat:
+  "Mi lienee ilo merellä,
+  mikä laulu lainehilla,
+  ilo entistä parempi,
+  laulu muita laatuisampi?"
+  Laski vanha Väinämöinen,
+  laski päivän maavesiä,
+  päivän toisen suovesiä,
+  kolmannen kosen vesiä.
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  muisti muutaman sanansa
+  korvalla tulisen kosken,
+  pyhän virran pyörtehessä.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Heitä, koski, kuohuminen,
+  vesi vankka, vellominen!
+  Kosken tyttö, kuohuneiti!
+  Istuite kihokivelle,
+  kihopaaelle paneite!
+  Sylin aaltoja aseta,
+  käsin kääri käppyröitä,
+  kourin kuohuja kohenna,
+  jottei riusko rinnoillemme
+  eikä päällemme päräjä!
+  "Akka aaltojen-alainen,
+  vaimo kuohun-korvallinen!
+  Nouse kourin kuohun päälle,
+  yskin aallollen ylene
+  kuohuja kokoamahan,
+  vaahtipäitä vaalimahan,
+  jottei syytöintä syseä,
+  viatointa vierettele!
+  "Kivet keskellä jokea,
+  paaet kuohun kukkuralla
+  otsansa alentakohon,
+  päälakensa painakohon
+  matkalta punaisen purren,
+  tieltä tervaisen venehen!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  Kivi-Kimmo, Kammon poika,
+  väännä reikä vääntimellä,
+  puhkaise purasimella
+  keskelle kosen kiveä,
+  pahan paaen palleahan,
+  juosta purren puuttumatta,
+  venehen vikaumatta!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  veen isäntä, vuon alio,
+  kivet saata sammaliksi,
+  hauin vuoluksi venonen
+  kuohuja kulettaessa,
+  mäkipäitä mentäessä!
+  "Neiti kosken-korvallinen,
+  impi virran-vierellinen!
+  Kehreäs utuinen lanka
+  utuisesta kuontalosta!
+  Veä lankasi ve'elle,
+  sinerväsi lainehelle,
+  jota pitkin purren juosta,
+  tervarinnan teuotella,
+  mennä miehen melkeänki,
+  äkkiouonkin osata!
+  "Melatar on, mielivaimo!
+  Ota mieluisa melasi,
+  jollapa piät pereä,
+  noitivirrat viilettelet
+  katehen koan e'etse,
+  noian ikkunan alatse!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  Ukko, taivahan jumala,
+  piä miekalla pereä,
+  tuijota tupettomalla,
+  jotta juosta puisen purren,
+  mennä mäntyisen venehen!"
+  Itse vanha Väinämöinen
+  laskea karehtelevi.
+  Laski louhien lomitse
+  noita kuohuja kovia;
+  eikä puutu puinen pursi,
+  vene tietäjän takellu.
+  Äsken tuonne tultuansa
+  noille väljille vesille
+  puuttui pursi juoksemasta,
+  venonen pakenemasta.
+  Pursi puuttuvi lujahan,
+  vene vieremättömäksi.
+  Se on seppo Ilmarinen,
+  toinen lieto Lemminkäinen
+  pistivät melan merehen,
+  lastun kuusen lainehesen;
+  päästeä nytystelevät
+  tuota purtta puutoksesta:
+  ei ota venonen juosta
+  eikä pääse puinen pursi.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi sie lieto Lemmin poika!
+  Kallistaite katsomahan,
+  miss' on pursi puuttumassa,
+  venonen takistumassa
+  näillä väljillä vesillä,
+  vienolla alantehella,
+  kivelläkö vai haolla
+  vaiko muulla vastuksella!"
+  Se on lieto Lemminkäinen
+  pyörähtihe katsomahan.
+  Katsovi venosen alle,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei ole veno kivellä,
+  ei kivellä, ei haolla:
+  vene on hauin hartioilla,
+  ve'en koiran konkkaluilla!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jotaki joessa onpi,
+  hakojaki, haukiaki.
+  Kun lie hauin hartioilla,
+  ve'en koiran konkkaluilla,
+  veä miekalla vetehen,
+  katkaise kala kaheksi!"
+  Se on lieto Lemminkäinen,
+  poika, veitikkä verevä,
+  miekan vyöltänsä vetävi,
+  luunpurijan puoleltansa.
+  Veti miekalla meryttä,
+  alta laian laskettavi:
+  itse vierähti vetehen,
+  kourin aaltohon kohahti.
+  Siitä seppo Ilmarinen
+  tarttui tukkahan urosta,
+  nostalti merestä miehen.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Kaikki on mieheksi kyhätty,
+  pantu parran kantajaksi,
+  lisäksi satalu'ulle,
+  tuhannelle täytteheksi!"
+  Miekan vyöltänsä vetävi,
+  tupestansa tuiman rauan,
+  jolla kalhaisi kaloa,
+  alta laian läimähytti:
+  miekka murskaksi mureni,
+  eipä hauki tiennytkänä.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuossa tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei ole teissä puolta miestä,
+  ei urosta kolmannesta!
+  Kun konsa tulevi tarve,
+  miehen mieltä vaaitahan,
+  silloin mieli melkeässä,
+  kaikki toimi toisialla."
+  Itse miekkansa veälti,
+  tempasi terävän rauan.
+  Työnti miekkansa merehen,
+  alle laian langetteli
+  kalahauin hartioihin,
+  ve'en koiran konkkaluihin.
+  Miekka luottihe lujahan,
+  kitasihin kiinnittihe.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  nostalti kaloa tuota,
+  veti haukia ve'estä:
+  hauki katkesi kaheksi;
+  pursto pohjahan putosi,
+  pää kavahti karpahasen.
+  Jo otti venonen juosta,
+  pääsi pursi puutoksesta.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  luotti purren luotoselle,
+  ravahutti rantasehen.
+  Katselevi, kääntelevi
+  tuota hauin pääpaloa.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ken on vanhin sulholoista,
+  sepä hauki halkomahan,
+  kala viploin viiltämähän,
+  pää paloiksi pahkomahan!"
+  Miehet purresta puhuvat,
+  vaimot lausui laitasilta:
+  "Saajanpa käet sulimmat,
+  sormet pyytäjän pyhimmät."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  veti veitsen huotrastansa,
+  kyleltänsä kylmän rauan,
+  jolla hauin halkaisevi,
+  pahkovi kalan paloiksi.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ken on nuorin neitosista,
+  sepä hauki keittämähän
+  murkinaisiksi muruiksi,
+  kalaisiksi lounahiksi!"
+  Kävi neiet keittämähän
+  - kävi kilvan kymmenenki.
+  Siitä hauki keitetähän,
+  murkinoiahan muruina.
+  Jäipä luita luotoselle,
+  kalanluita kalliolle.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  noita tuossa katselevi,
+  katselevi, kääntelevi.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mikä tuostaki tulisi,
+  noista hauin hampahista,
+  leveästä leukaluusta,
+  jos oisi sepon pajassa,
+  luona taitavan takojan,
+  miehen mahtavan käsissä?"
+  Sanoi seppo Ilmarinen:
+  "Ei tule tyhjästä mitänä,
+  kalan ruotasta kalua,
+  ei seponkana pajassa,
+  luona taitavan takojan,
+  miehen mahtavan käsissä."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Näistäpä toki tulisi
+  kalanluinen kanteloinen,
+  kun oisi osoajata,
+  soiton luisen laatijata."
+  Kun ei toista tullutkana,
+  ei ollut osoajata,
+  soiton luisen laatijata,
+  vaka vanha Väinämöinen
+  itse loihe laatijaksi,
+  tekijäksi teentelihe.
+  Laati soiton hauinluisen,
+  suoritti ilon ikuisen.
+  Kust' on koppa kanteletta?
+  Hauin suuren leukaluusta.
+  Kust' on naulat kanteletta?
+  Ne on hauin hampahista.
+  Kusta kielet kanteletta?
+  Hivuksista Hiien ruunan.
+  Jo oli soitto suorittuna,
+  valmihina kanteloinen,
+  soitto suuri hauinluinen,
+  kantelo kalaneväinen.
+  Tuli tuohon nuoret miehet,
+  tuli nainehet urohot,
+  tuli pojat puol'-ikäiset
+  sekä pienet piikalapset,
+  tytöt nuoret, vaimot vanhat,
+  naiset keskikertaisetki,
+  kanteletta katsomahan,
+  soittoa tähyämähän.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  käski nuoren, käski vanhan,
+  käski keskikertaisenki
+  soittamahan sormillansa
+  tuota ruotaista romua,
+  kalanluista kanteletta.
+  Soitti nuoret, soitti vanhat,
+  soitti keskikertaisetki.
+  Nuoret soitti, sormet notkui,
+  vanhat väänti, pää vapisi:
+  ei ilo ilolle nousnut,
+  soitto soitolle ylennyt.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Oi te pojat puol'älyiset,
+  teki tyttäret typerät
+  sekä muu katala kansa!
+  Ei ole teissä soittajata,
+  oike'in osoajata!
+  Tuokatte minulle soitto,
+  kantakatte kanteloinen
+  kahen polven pystyn päähän,
+  kynnen kymmenen nenähän!"
+  Siitä lieto Lemminkäinen
+  saip' on kantelon käsille,
+  ilon itsensä likemmä,
+  soiton alle sormiensa.
+  Soittoa sovittelevi,
+  kanteletta kääntelevi:
+  eipä soitto soitakana,
+  ei ilo iloakana.
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Ei ole tässä nuorisossa,
+  kansassa kasuavassa
+  eikä vanhassa väessä
+  tuon on soiton soittajaista,
+  tuon ilon iloajaista.
+  Joko Pohjola paremmin
+  saisi soiton soittamahan,
+  tuon ilon iloamahan,
+  jospa laitan Pohjolahan?"
+  Laittoi soiton Pohjolahan,
+  saatatti Sariolahan.
+  Soitti pojat Pohjolassa,
+  soitti pojat jotta piiat,
+  soitti miehet naisekkahat
+  sekä naiset miehekkähät.
+  Itsekin emäntä soitti,
+  tuota käänti, tuota väänti,
+  tuota sormin suoritteli,
+  kynsin kymmenin piteli.
+  Soitti pojat Pohjolassa,
+  soitti kansa kaikenlainen.
+  Ei ilo ilolle tunnu
+  eikä soitto soitannalle:
+  kielet kierohon kävivät,
+  jouhet parkuivat pahasti,
+  ääni kaikkui karkeasti,
+  soitto julmasti sorisi.
+  Sokea sopessa nukkui,
+  ukko vanha uunin päällä.
+  Ukko uunilta havannut,
+  kiukahalta kirsahtanut
+  urahti unisijalta,
+  nurahutti nurkastansa:
+  "Heretkätte, heittäkätte,
+  luokatte, lopettakatte!
+  Puhki korvani puhuvi,
+  läpi pääni läylentävi,
+  kaikki käypi karvoilleni,
+  viepi viikoksi uneni!
+  "Jos ei soitto Suomen kansan
+  vasta vaikuta ilolle
+  eli uuvuta unehen,
+  maku'usen maanittele,
+  niin vetehen visko'otte,
+  aaltoihin upottaotte,
+  tahi viekötte takaisin,
+  soitto tuonne saattaotte
+  miehen tehnehen käsille,
+  sormille sovittelijan!"
+  Soitto kielin kerkiävi,
+  kantelo sanoin kajahui:
+  "En vielä vetehen joua,
+  alle aaltojen asetu!
+  Ennen soitan soittajalla,
+  vangun vaivan nähnehellä."
+  Jopa vietihin visusti,
+  kannettihin kaunihisti
+  miehen laatijan kätehen,
+  pyytänehen polvuksille.
+
+
+
+    Yhdesviidettä runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  laulaja iän-ikuinen,
+  sormiansa suorittavi,
+  peukaloitansa pesevi.
+  Istuiksen ilokivelle,
+  laulupaaelle paneikse
+  hope'iselle mäelle,
+  kultaiselle kunnahalle.
+  Otti soiton sormillensa,
+  käänti käyrän polvillensa,
+  kantelen kätensä alle.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tulkohonpa kuulemahan,
+  ku ei liene ennen kuullut
+  iloa ikirunojen,
+  kajahusta kanteloisen!"
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  alkoi soittoa somasti
+  hauinruotaista romua,
+  kalanluista kanteletta.
+  Sormet nousi notkeasti,
+  peukalo ylös keveni.
+  Jo kävi ilo ilolle,
+  riemu riemulle remahti,
+  tuntui soitto soitannalle,
+  laulu laululle tehosi.
+  Helähteli hauin hammas,
+  kalan pursto purkaeli,
+  ulvosi upehen jouhet,
+  jouhet ratsun raikkahuivat.
+  Soitti vanha Väinämöinen.
+  Ei ollut sitä metsässä
+  jalan neljän juoksevata,
+  koivin koikkelehtavata,
+  ku ei tullut kuulemahan,
+  iloa imehtimähän.
+  Oravat ojentelihe
+  lehväseltä lehväselle;
+  tuohon kärpät kääntelihe,
+  aioillen asettelihe.
+  Hirvet hyppi kankahilla,
+  ilvekset piti iloa.
+  Heräsi susiki suolta,
+  nousi karhu kankahalta
+  petäjäisestä pesästä,
+  kutiskosta kuusisesta.
+  Susi juoksi suuret matkat,
+  karhu kankahat samosi;
+  viimein aiallen asettui,
+  veräjälle vieretäikse:
+  aita kaatui kalliolle,
+  veräjä aholle vieri.
+  Siitä kuusehen kuvahti,
+  petäjähän pyörähytti
+  soitantoa kuulemahan,
+  iloa imehtimähän.
+  Tapiolan tarkka ukko,
+  itse Metsolan isäntä,
+  ja kaikki Tapion kansa,
+  sekä piiat jotta poiat,
+  kulki vuoren kukkulalle
+  soittoa tajuamahan.
+  Itseki metsän emäntä,
+  Tapiolan tarkka vaimo,
+  sinisukkahan siroikse,
+  punapaulahan paneikse;
+  loihe koivun konkelolle,
+  lepän lengolle levahti
+  kanteloista kuulemahan,
+  soittoa tajuamahan.
+  Mi oli ilman lintujaki,
+  kahen siiven sirkovia,
+  ne tulivat tuiskutellen,
+  kiiätellen kiirehtivät
+  kunnioa kuulemahan,
+  iloa imehtimähän.
+  Kokko kun kotona kuuli
+  sen sorean Suomen soiton,
+  heitti pentunsa pesähän;
+  itse loihe lentämähän
+  soittohon sulan urohon,
+  Väinämöisen vääntelöhön.
+  Korkealta kokko lenti,
+  halki pilvien havukka,
+  allit aalloilta syviltä,
+  joutsenet sulilta soilta.
+  Pieniäki peiposia,
+  lintuja livertäviä,
+  sirkkuja satalukuisin,
+  leivoja liki tuhatta
+  ilmassa ihastelivat,
+  hartioilla haastelivat,
+  tehessä isän iloa,
+  soitellessa Väinämöisen.
+  Itse ilman luonnottaret,
+  ilman impyet ihanat,
+  iloa imehtelivät,
+  kanteloista kuuntelivat;
+  mikä ilman vempelellä,
+  taivon kaarella kajotti,
+  mikä pienen pilven päällä,
+  rusoreunalla rehotti.
+  Tuo Kuutar, korea impi,
+  neiti Päivätär pätevä
+  pitelivät pirtojansa,
+  niisiänsä nostelivat,
+  kultakangasta kutoivat,
+  hope'ista helskyttivät
+  äärellä punaisen pilven,
+  pitkän kaaren kannikalla.
+  Kunpa saivat kuullaksensa
+  tuon sorean soiton äänen,
+  jo pääsi piosta pirta,
+  suistui sukkula käestä,
+  katkesihe kultarihmat,
+  helkähti hopeaniiet.
+  Ei sitä oloista ollut,
+  ei ollut ve'essäkänä
+  evän kuuen kulkevata,
+  kalaparvea parasta,
+  ku ei tullut kuulemahan,
+  iloa imehtimähän.
+  Uipi hauit hangotellen,
+  ve'en koirat vengotellen,
+  lohet luo'oilta samosi,
+  siikaset syväntehiltä.
+  Säret pienet, ahvenetki,
+  mujehetki, muut kalatki
+  rinnoin ruokohon ajaikse,
+  rantahan rakenteleikse
+  virttä Väinön kuulemahan,
+  soittoa tajuamahan.
+  Ahto, aaltojen kuningas,
+  ve'en ukko ruohoparta,
+  ve'en kalvolle veäikse,
+  luikahaikse lumpehelle;
+  siinä kuunteli iloa.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "En ole mointa ennen kuullut
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  soitantoa Väinämöisen,
+  iloa ikirunojan!"
+  Sisarekset sotkottaret,
+  rannan ruokoiset kälykset,
+  hiipoivat hivuksiansa,
+  hapsiansa harjasivat
+  harjalla hopeapäällä,
+  sukimella kultaisella.
+  Saivat kuulla äänen ouon,
+  tuon on soitannan sorean:
+  sulkahti suka vetehen,
+  haihtui harja lainehesen.
+  Jäi hivukset hiipomatta,
+  tukat kesken suorimatta.
+  Itseki ve'en emäntä,
+  ve'en eukko ruokorinta,
+  jopa nousevi merestä
+  ja lapaikse lainehesta;
+  ruokorintahan rivahti,
+  väännäikse vesikarille
+  tuota ääntä kuulemahan,
+  soitantoa Väinämöisen,
+  kun oli ääni kummanlainen,
+  soitanto ylen sorea.
+  Se siihen sike'in nukkui,
+  vaipui maata vatsallehen
+  kirjavan kiven selälle,
+  paaen paksun pallealle.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  soitti päivän, soitti toisen.
+  Ei ollut sitä urosta
+  eikä miestä urheata,
+  ollut ei miestä eikä naista
+  eikä kassan kantajata,
+  kellen ei itkuksi käynyt,
+  kenen syäntä ei sulannut.
+  Itki nuoret, itki vanhat,
+  itki miehet naimattomat,
+  itki nainehet urohot,
+  itki pojat puol'-ikäiset,
+  sekä pojat jotta neiet,
+  jotta pienet piikasetki,
+  kun oli ääni kummanlainen,
+  ukon soitanto suloinen.
+  Itsensäki Väinämöisen
+  kyynel vieri kyykähteli.
+  Tippui tilkat silmistänsä,
+  vierivät vesipisarat,
+  karkeammat karpaloita,
+  herkeämmät hernehiä,
+  pyöreämmät pyyn munia,
+  päreämmät päitä pääskyn.
+  Ve'et vieri silmästänsä,
+  toiset toisesta noruvi.
+  Putosivat poskipäille,
+  kaunihille kasvoillensa,
+  kaunihilta kasvoiltansa
+  leve'ille leuoillensa,
+  leve'iltä leuoiltansa
+  rehe'ille rinnoillensa,
+  rehe'iltä rinnoiltansa
+  päteville polvillensa,
+  päteviltä polviltansa
+  jalkapöyille jaloille,
+  jalkapöyiltä jaloilta
+  maahan alle jalkojensa
+  läpi viien villavaipan,
+  kautta kuuen kultavyönsä,
+  seitsemän sinihamosen,
+  sarkakauhtanan kaheksan.
+  Vierivät vesipisarat
+  luota vanhan Väinämöisen
+  rannalle meren sinisen,
+  rannalta meren sinisen
+  alle selvien vesien,
+  päälle mustien murien.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Onko tässä nuorisossa,
+  nuorisossa kaunoisessa,
+  tässä suuressa su'ussa,
+  isossa isän alassa
+  kyyneleni poimijata
+  alta selvien vesien?"
+  Nuoret tuossa noin sanovi
+  sekä vanhat vastoavi:
+  "Ei ole tässä nuorisossa,
+  nuorisossa kaunoisessa,
+  tässä suuressa su'ussa,
+  isossa isän alassa
+  kyynelesi poimijata
+  alta selvien vesien."
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Kenpä toisi kyyneleni,
+  poimisi vesipisarat
+  alta selvien vesien,
+  saisi multa sulkaturkin."
+  Tuli korppi koikotellen.
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Käyös, korppi, kyyneleni
+  alta selvien vesien!
+  Annan sulle sulkaturkin."
+  Eipä korppi saanutkana.
+  Kuuli tuon sininen sotka,
+  niin tuli sininen sotka.
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Use'in, sininen sotka,
+  suullasi sukelteleihet,
+  ve'essä vilotteleihet:
+  käypä, poimi kyyneleni
+  alta selvien vesien!
+  Saat sinä parahan palkan:
+  annan sulle sulkaturkin."
+  Kävi sotka poimimahan
+  Väinämöisen kyyneleitä
+  alta selvien vesien,
+  päältä mustien murien.
+  Poimi kyynelet merestä,
+  kantoi Väinölle kätehen:
+  jo oli muiksi muuttunehet,
+  kasvanehet kaunoisiksi,
+  helmiksi heristynehet,
+  simpsukoiksi siintynehet,
+  kuningasten kunnioiksi,
+  valtojen iki-iloiksi.
+
+
+
+    Kahdesviidettä runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  toinen seppo Ilmarinen,
+  kolmas lieto Lemmin poika,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  läksi selvälle merelle,
+  lake'ille lainehille
+  tuonne kylmähän kylähän,
+  pimeähän Pohjolahan,
+  miehen syöjähän sijahan,
+  urohon upottajahan.
+  Kenpä tuossa soutajaksi?
+  Yks' on seppo Ilmarinen.
+  Sepä tuossa soutajaksi
+  airoillen ylimäisille;
+  toinen lieto Lemminkäinen
+  airoillen alimaisille.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse istuihe perähän.
+  Laskea karehtelevi;
+  laski halki lainehien,
+  noien kuohujen kovien,
+  lakkipäien lainehien
+  vasten Pohjan valkamoita,
+  ennen tiettyjä teloja.
+  Jopa tuonne tultuansa,
+  matkan päähän päästyänsä
+  vetivät venosen maalle,
+  tempasivat tervarinnan
+  teloille teräksisille,
+  valkamoille vaskisille.
+  Tulivat tuville tuosta,
+  pian pistihe sisälle.
+  Kysyi Pohjolan emäntä,
+  tutkaeli tullehilta:
+  "Mipä miehillä sanoma,
+  urohilla uusi tieto?"
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tuopa tuohon vastoavi:
+  "Sammosta sanomat miesten,
+  kirjokannesta urosten:
+  saimme sampuen jaolle,
+  kirjokannen katselulle."
+  Itse Pohjolan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei pyyssä kahen jakoa,
+  oravassa miehen kolmen.
+  Hyvä on sampuen hyrätä,
+  kirjokannen kahnatella
+  Pohjolan kivimäessä,
+  vaaran vaskisen sisässä.
+  Hyvä olla itseniki
+  sammon suuren haltijana."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kun et antane osoa,
+  tuota sammon toista puolta,
+  niin on kaiken kantanemme,
+  vienemme venehesemme."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  tuo tuosta pahoin pahastui.
+  Kutsui Pohjolan kokohon,
+  nuoret miehet miekkoinensa,
+  urohot asehinensa
+  pään varalle Väinämöisen.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  kävi kanteloisehensa,
+  itse istui soittamahan,
+  alkoi soittoa somasti.
+  Tuota kaikki kuulemahan,
+  iloa imehtimähän,
+  miehet mielellä hyvällä,
+  naiset suulla nauravalla,
+  urohot vesissä silmin,
+  pojat maassa polvillansa.
+  Väkeä väsyttelevi,
+  rahvahaista raukaisevi:
+  kaikki nukkui kuuntelijat
+  sekä vaipui katselijat;
+  nukkui nuoret, nukkui vanhat
+  Väinämöisen soitantohon.
+  Siitä viisas Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  tapasi on taskuhunsa,
+  kulki kukkaroisehensa.
+  Ottavi uniset neulat,
+  voiteli unella silmät,
+  ripset ristihin panevi,
+  painoi luomet lukkosehen
+  väeltä väsyneheltä,
+  urohilta uinuvilta:
+  pani pitkähän unehen,
+  viikommaksi nukkumahan
+  koko Pohjolan perehen
+  ja kaiken kyläisen kansan.
+  Meni sammon saa'antahan,
+  kirjokannen katsontahan
+  Pohjolan kivimäestä,
+  vaaran vaskisen sisästä,
+  yheksän lukon takoa,
+  takasalvan kymmenennen.
+  Tuossa vanha Väinämöinen
+  lauloa hyrähtelevi
+  vaaran vaskisen ovilla,
+  kivilinnan liepehillä:
+  jopa liikkui linnan portit,
+  järkkyi rautaiset saranat.
+  Itse seppo Ilmarinen,
+  tuopa tuossa toisna miesnä.
+  Voilla voiti lukkoloita,
+  saranoita rasvasilla,
+  jottei ukset ulvahuisi
+  eikä naukuisi saranat.
+  Lukot sormin luksutteli,
+  salvat kuokalla kohotti:
+  jo lukot lusuna vieri,
+  ovet vahvat aukieli.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Oi sie lieto Lemmin poika,
+  ylimäinen ystäväni!
+  Mene sampo ottamahan,
+  kirjokansi kiskomahan!"
+  Tuopa lieto Lemminkäinen
+  tahi kaunis Kaukomieli,
+  kyllä kärkäs käskemättä,
+  kehumattaki kepeä,
+  meni sammon saa'antahan,
+  kirjokannen kiskontahan.
+  Sanoi tuonne mennessänsä,
+  kerskaeli käyessänsä:
+  "Mi lienee minussa miestä,
+  urosta Ukon pojassa,
+  senpä sampo siirtyköhön,
+  kirjokansi kääntyköhön
+  jalan oikean avulla,
+  takakannan koskemalla!"
+  Siirrytteli Lemminkäinen,
+  siirrytteli, käännytteli,
+  sylin sampoa syleili,
+  polvin maassa puuhaeli:
+  eipä sampo liikukana,
+  kirjokansi kallukana;
+  sen oli juuret juurruteltu
+  yheksän sylen syvähän.
+  Hyvä on härkä Pohjolassa,
+  jok' on vahva vartalolta,
+  ylen sitkeä sivulta,
+  suonilta kovin sorea;
+  sen on syltä sarvet pitkät,
+  puolentoista turpa paksu.
+  Otti härän heinikosta,
+  auran pellon pientarelta;
+  sillä kynti sammon juuret,
+  kirjokannen kiinnittimet:
+  saipa sampo liikkumahan,
+  kirjokansi kallumahan.
+  Siitä vanha Väinämöinen,
+  toinen seppo Ilmarinen,
+  kolmas lieto Lemminkäinen
+  saattelivat sammon suuren
+  Pohjolan kivimäestä,
+  vaaran vaskisen sisästä.
+  Veivät sen venosehensa,
+  latjasivat laivahansa.
+  Saivat sammon purtehensa,
+  kirjokannen kaarillensa;
+  työntivät venon vesille,
+  satalauan lainehille.
+  Tyrskähti veno vetehen,
+  läksi laioin lainehesen.
+  Kysyi seppo Ilmarinen,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Minne sampo saatetahan,
+  kunnepa kuletetahan
+  näiltä paikoilta pahoilta,
+  poloisesta Pohjolasta?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Tuonne sampo saatetahan,
+  kirjokansi kaimatahan
+  nenähän utuisen niemen,
+  päähän saaren terhenisen,
+  siellä onnen ollaksensa,
+  ainian asuaksensa.
+  On siellä vähän sijoa,
+  toki paikkoa palanen,
+  syömätöintä, lyömätöintä,
+  miekan miehen käymätöintä."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  läksi poies Pohjolasta,
+  läksi mielellä hyvällä,
+  iloten omille maille.
+  Itse tuossa noin saneli:
+  "Käänny, pursi, Pohjolasta,
+  käännäite kohen kotia,
+  perin maille vierahille!
+  "Tuuittele, tuuli, purtta,
+  soutele, vesi, venettä,
+  anna airoillen apua,
+  huoparille huoitusta
+  noilla väljillä vesillä,
+  ulapoilla auke'illa!
+  "Oisiko airot pikkaraiset,
+  soutajat vähäväkiset,
+  pienoiset peränpitäjät,
+  lapset laivan hallitsijat,
+  anna, Ahto, airojasi,
+  venettäsi, veen isäntä,
+  airot uuet ja paremmat,
+  mela toinen ja lujempi,
+  itse airoillen asetu,
+  sovitaite soutamahan!
+  Anna juosta puisen purren,
+  rautahangan hakkaella
+  halki kuohujen kovien,
+  lakkipäien lainehien!"
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  laskea karehtelevi.
+  Itse seppo Ilmarinen,
+  toinen lieto Lemminkäinen,
+  nepä tuossa soutelevat,
+  soutelevat, joutelevat
+  selviä selän vesiä,
+  lake'ita lainehia.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Olipa ennen aikoinani,
+  oli vettä soutajalla
+  sekä virttä laulajalla.
+  Vaan ei nyt, nykyisin aioin
+  tuota kuulla kulloinkana
+  venehessä vierentätä,
+  lainehilla laulantata."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ei vesillä vieremistä,
+  lainehilla laulamista!
+  Laulu laiskana pitävi,
+  virret sou'un viivyttävi.
+  Päivä kultainen kuluisi,
+  yöhyt kesken yllättäisi
+  näillä väljillä vesillä,
+  lake'illa lainehilla."
+  Se on lieto Lemminkäinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Aika kuitenki kuluvi,
+  päivä kaunis karkelevi,
+  yö tulla tuhuttelevi,
+  hämärä häkyttelevi,
+  jos et laula polvenasi,
+  hyrehi sinä ikänä."
+  Laski vanha Väinämöinen
+  selkeä meren sinisen,
+  laski päivän, laski toisen.
+  Päivänäpä kolmantena
+  tuo on lieto Lemminkäinen
+  kerran toisen kertaeli:
+  "Miks' et laula, Väinämöinen,
+  hyrehi, hyväntöläinen,
+  hyvän sammon saatuasi,
+  tien oikein osattuasi?"
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  hänpä varman vastoavi:
+  "Varahainen laulannaksi,
+  aikainen ilonpioksi.
+  Äsken laulanta sopisi,
+  ilon teentä kelpoaisi,
+  kun omat ovet näkyisi,
+  omat ukset ulvahtaisi."
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Oisinko itse perässä,
+  lauleleisin voiessani,
+  kukkuisin kyetessäni;
+  ehk' ei toiste voiakana,
+  ei kyllin kyetäkänä.
+  Kun et lauloa luvanne,
+  itse laululle rupean."
+  Siinä lieto Lemminkäinen,
+  tuo on kaunis Kaukomieli,
+  suutansa sovittelevi,
+  säveltänsä säätelevi.
+  Sai itse hyräilemähän,
+  loihe, kurja, kukkumahan
+  äreällä äänellänsä,
+  käreällä kulkullansa.
+  Lauloi lieto Lemminkäinen,
+  karjahteli Kaukomieli;
+  suu liikkui, järisi parta,
+  leukapielet lonkaeli.
+  Laulu kuului loitommalle,
+  vierähys vesien poikki,
+  kuului kuutehen kylähän,
+  seitsemän selän ylitse.
+  Kurki istui kannon päässä,
+  märän mättähän nenässä,
+  sormiluitansa lukevi,
+  jalkojansa nostelevi.
+  Sepä säikähti kovasti
+  Lemminkäisen laulantata.
+  Päästi kurki kumman kulkun,
+  säikähti pahan sävelen;
+  heti loihe lentämähän,
+  lenti poikki Pohjolahan.
+  Sitte tuonne tultuansa,
+  Pohjan suolle saatuansa
+  vielä parkaisi pahasti,
+  äkeästi ärjähteli:
+  sillä Pohjolan herätti,
+  pahan vallan valveutti.
+  Nousi Pohjolan emäntä
+  unen pitkän maattuansa.
+  Kävi karjakartanohon,
+  juoksi riistariihen luoksi;
+  katselevi karjoansa,
+  elojansa arvelevi:
+  ei ollut karjoa kaonnut,
+  riistettynä riistojansa.
+  Jo kävi kivimäelle,
+  vaaran vaskisen ovelle.
+  Sanoi tuonne tultuansa:
+  "Voi, poloinen, päiviäni!
+  Jop' on täällä vieras käynyt,
+  kaikki lukot lonkaellut,
+  liikutellut linnan portit,
+  särkenyt saranarauat!
+  Oisko täältä sampo saatu,
+  otettu omin lupinsa?"
+  Jo oli sieltä sampo saatu,
+  anastettu kirjokansi
+  Pohjolan kivimäestä,
+  vaaran vaskisen sisästä,
+  yheksän lukon takoa,
+  takasalvan kymmenennen.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  tuo tuosta pahoin pahastui,
+  katsoi valtansa vajuvan,
+  alenevan arvionsa.
+  Uutarta rukoelevi:
+  "Ututyttö, terhenneiti!
+  Seulo seulalla utua,
+  terhenistä tepsuttele,
+  laske talma taivahalta,
+  auer ilmasta alenna
+  selvälle meren selälle,
+  ulapalle aukealle,
+  jottei päästä Väinämöisen,
+  osata uvantolaisen!
+  "Kun ei tuosta kyllin tulle,
+  Iku-Turso, Äijön poika,
+  nosta päätäsi merestä,
+  lakkoasi lainehesta!
+  Kaataos Kalevan miehet,
+  upota uvantolaiset,
+  hävitä häjyt urohot
+  alle aaltojen syvien!
+  Saata sampo Pohjolahan
+  venehestä vierimättä!
+  "Kun ei tuosta kyllin tulle,
+  oi Ukko, ylijumala,
+  ilman kultainen kuningas,
+  hope'inen hallitsija,
+  rakenna rajuinen ilma,
+  nosta suuri säien voima!
+  Luo tuuli, lähetä aalto
+  aivan vastahan venettä,
+  jottei päästä Väinämöisen,
+  kulkea uvantolaisen!"
+  Ututyttö, neiti terhen,
+  u'un huokuvi merelle,
+  sumun ilmahan sukesi;
+  piti vanhan Väinämöisen
+  kokonaista kolme yötä
+  sisässä meren sinisen
+  pääsemättänsä perille,
+  kulkematta kunnekana.
+  Yön kolmen levättyänsä
+  sisässä meren sinisen
+  virkki vanha Väinämöinen,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Ei ole mies pahempikana,
+  uros untelompikana
+  u'ulla upottaminen,
+  terhenellä voittaminen."
+  Veti vettä kalvallansa,
+  merta miekalla sivalti.
+  Sima siukui kalvan tiestä,
+  mesi miekan roiskehesta:
+  nousi talma taivahalle,
+  utu ilmoillen yleni.
+  Selvisi meri sumusta,
+  meren aalto auteresta;
+  meri suureksi sukeutui,
+  maailma isoksi täytyi.
+  Oli aikoa vähäinen,
+  pirahteli pikkarainen.
+  Jo kuului kova kohina
+  viereltä veno punaisen;
+  nousi kuohu korkeaksi
+  vasten purtta Väinämöisen.
+  Siinä seppo Ilmarinen
+  toki säikähti kovasti:
+  veret vieri kasvoiltansa,
+  puna poskilta putosi.
+  Veti viltin päänsä päälle,
+  yli korvien kohenti,
+  peitti kasvot kaunihisti,
+  silmänsä sitäi paremmin.
+  Itse vanha Väinämöinen
+  katsoi vierellä vesiä,
+  loi silmät sivulle purren.
+  Näki kummoa vähäisen:
+  Iku-Turso, Äijön poika,
+  vieressä veno punaisen
+  nosti päätänsä merestä,
+  lakkoansa lainehesta.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  saipa korvat kourihinsa.
+  Korvista kohottelevi,
+  kysytteli, lausutteli,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Iku-Turso, Äijön poika!
+  Miksi sie merestä nousit,
+  kuksi aallosta ylenit
+  etehen imehnisille,
+  saanikka Kalevan poian?"
+  Iku-Turso, Äijön poika,
+  eikä tuo ihastu tuosta
+  eikä tuo kovin pelästy
+  eikä varsin vastaele.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tarkoin toiste tutkaeli,
+  kolmasti kovin kysyvi:
+  "Iku-Turso, Äijön poika!
+  Miksi sie merestä nousit,
+  kuksi aallosta ylenit?"
+  Iku-Turso, Äijön poika,
+  jo kerralla kolmannella
+  sanan vastaten sanovi:
+  "Siksi mie merestä nousin,
+  siksi aallosta ylenin:
+  oli mielessä minulla
+  surmata suku Kalevan,
+  saa'a sampo Pohjolahan.
+  Kun nyt lasket lainehisin,
+  heität vielä herjan hengen,
+  enpä toiste tullekana
+  etehen imehnisille."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  heitti herjan lainehisin.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Iku-Turso, Äijön poika!
+  Ellös sie merestä nousko,
+  ellös aallosta yletkö
+  etehen imehnisille
+  tämän päivyen perästä!"
+  Senpä päivyen perästä
+  ei Turso merestä nouse
+  etehen imehnisille,
+  kuni kuuta, aurinkoa,
+  kuni päiveä hyveä,
+  ilmoa ihailtavata.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  laski eelle laivoansa.
+  Oli aikoa vähäinen,
+  pirahteli pikkarainen.
+  Jo Ukko, ylijumala,
+  itse ilmojen isäntä,
+  virkki tuulet tuulemahan,
+  säät rajut rajuamahan.
+  Nousi tuulet tuulemahan,
+  säät rajut rajuamahan.
+  Kovin läikkyi länsituuli,
+  luoetuuli tuikutteli;
+  enemmän etelä tuuli,
+  itä inkui ilkeästi;
+  kauheasti kaakko karjui,
+  pohjonen kovin porasi.
+  Tuuli puut lehettömäksi,
+  havupuut havuttomaksi,
+  kanervat kukattomaksi,
+  heinät helpehettömäksi.
+  Nosti mustia muria
+  päälle selvien vesien.
+  Kovin silloin tuulet tuuli,
+  aallot hakkasi alusta.
+  Veivät harpun hauinluisen,
+  kantelon kalaneväisen
+  väen Vellamon hyväksi,
+  Ahtolan iki-iloksi.
+  Ahto aalloilta havainnut,
+  Ahon lapset lainehilta;
+  ottivat sorean soiton,
+  kotihinsa korjasivat.
+  Siinä vanhan Väinämöisen
+  ve'et silmihin vetihe.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Sinne sattui saalahani,
+  meni mielisoittimeni,
+  katosi iki-iloni!
+  En tuota enämpi saane
+  sinä ilmoisna ikänä
+  hauin hampahan iloa,
+  kalanluista luikutusta."
+  Itse seppo Ilmarinen,
+  tuopa tuiki tuskautui.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Voi, poloinen, päiviäni,
+  kun läksin selille näille,
+  ulapoille auke'ille,
+  polin puulle pyörivälle,
+  varvalle vapisevalle!
+  Jo on tukka tuulta nähnyt,
+  hivus säätä hirveätä,
+  parta päiviä pahoja,
+  nähnyt näilläki vesillä;
+  harvoin on havaita tainnut
+  tuulta ennen tuon näöistä,
+  noita kuohuja kovia,
+  lakkipäitä lainehia.
+  Jo nyt on tuuli turvanani,
+  meren aalto armonani!"
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tuopa tuossa arvelevi:
+  "Ei venossa vieremistä,
+  purressa parahtamista!
+  Itku ei hä'ästä päästä,
+  parku päivistä pahoista."
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Vesi, kiellä poikoasi,
+  laine, lastasi epeä,
+  Ahto, aaltoja aseta,
+  Vellamo, ve'en väkeä,
+  ettei parsku parraspuille,
+  pääse päälle kaarieni!
+  "Nouse, tuuli, taivahalle,
+  ylös pilvihin ajaite,
+  sukuhusi, syntyhysi,
+  heimohon, perehesesi!
+  Elä kaa'a puista purtta,
+  vierrä hongaista venettä!
+  Ennen kaa'a puut palolla,
+  kuuset kummuilla kumoa!"
+  Se on lieto Lemminkäinen,
+  itse kaunis Kaukomieli,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tule, kokko turjalainen!
+  Tuopa kolme sulkoasi,
+  kokko, kolme, kaarne, kaksi
+  varaksi vähän venehen,
+  pahan purren parraspuuksi!"
+  Itse laitoa lisäsi,
+  varppehia valmisteli;
+  liitti tuohon liikalaiat,
+  koko sylen korkeuiset,
+  aallon käymättä ylitse,
+  partahille parskumatta.
+  Jo oli kyllin laitoaki,
+  venehessä varppehia
+  tuulen tuiman tuikutella,
+  aallon ankaran lykätä,
+  kuohuja kulettaessa,
+  mäkipäitä mentäessä.
+
+
+
+    Kolmasviidettä runo
+
+
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  kutsui Pohjolan kokohon.
+  Pani joukon jousihinsa,
+  laittoi miehet miekkoihinsa;
+  rakenteli Pohjan purren,
+  suoritti sotavenosen.
+  Latoi miehet laivahansa,
+  suoritti sotaurohot,
+  kuni sotka poikasensa,
+  tavi lapsensa latovi:
+  sata miestä miekallista,
+  tuhat jousella urosta.
+  Kohenteli purjepuita,
+  vaatevarpoja varasi;
+  nosti puuhun purjehia,
+  vaattehia varpapuihin,
+  kuin on pitkän pilven longan,
+  pilven tönkän taivahalla.
+  Siitä läksi laskemahan,
+  sekä läksi jotta joutui
+  sampoa tapoamahan
+  venehestä Väinämöisen.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  laskevi sinistä merta.
+  Itse tuon sanoiksi virkki,
+  puhui purtensa perästä:
+  "Oi sie lieto Lemmin poika,
+  ylimäinen ystäväni!
+  Nouse purjepuun nenähän,
+  vaatevarpahan ravaha!
+  Katsaise etinen ilma,
+  tarkkoa takainen taivas,
+  onko selvät ilman rannat,
+  onko selvät vai sekavat!"
+  Tuopa lieto Lemminkäinen,
+  poika, veitikkä verevä,
+  hyvin kärkäs käskemättä,
+  kehumattaki kepeä,
+  nousi purjepuun nenähän,
+  vaatevarpahan ravahti.
+  Katsoi iät, katsoi lännet,
+  katsoi luotehet, etelät,
+  katsoi poikki Pohjan rannan.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:
+  "Selvänä etinen ilma,
+  taakea takainen taivas:
+  pieni on pilvi pohjosessa,
+  pilven lonka luotehessa."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Jo vainen valehtelitki!
+  Ei se pilvi ollekana,
+  pilven lonka lienekänä:
+  se on pursi purjehinen.
+  Katso toiste tarkemmasti!"
+  Katsoi toiste, katsoi tarkoin.
+  Sanovi sanalla tuolla:
+  "Saari kaukoa näkyvi,
+  etähältä haamottavi;
+  havukoita haavat täynnä,
+  koivut kirjokoppeloita."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Jo vainen valehtelitki!
+  Havukoita ei ne olle
+  eikä kirjokoppeloita:
+  ne on Pohjan poikasia.
+  Katso tarkoin kolmannesti!"
+  Se on lieto Lemminkäinen
+  katsoi kerran kolmannenki.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Jo tulevi Pohjan pursi,
+  satahanka hakkoavi!
+  Sata on miestä soutimilla,
+  tuhat ilman istumassa!"
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  jo tunsi toet totiset.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Soua, seppo Ilmarinen,
+  soua, lieto Lemminkäinen,
+  soutakatte, kaikki kansa,
+  jotta juoksisi venonen,
+  pursi eestä ennättäisi!"
+  Souti seppo Ilmarinen,
+  souti lieto Lemminkäinen,
+  souti kansa kaikenlainen.
+  Lyllyivät melat lylyiset,
+  hangat piukki pihlajaiset,
+  vene honkainen vapisi;
+  nenä hyrski hylkehenä,
+  perä koskena kohisi,
+  vesi kiehui kelloloissa,
+  vaahti palloissa pakeni.
+  Kilvan kiskoivat urohot,
+  miehet veikaten vetivät:
+  eipä matka eistykänä,
+  ei pakene puinen pursi
+  eestä purren purjehisen,
+  tuon on Pohjolan venehen.
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  jo tunsi tuhon tulevan,
+  hätäpäivän päälle saavan.
+  Arvelee, ajattelevi,
+  miten olla, kuin eleä.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Vielä mä tuohon mutkan muistan,
+  keksin kummoa vähäisen."
+  Tavoittihe tauloihinsa,
+  tunkihe tuluksihinsa.
+  Otti piitä pikkuruisen,
+  tauloa taki vähäisen;
+  ne merehen mestoavi
+  yli olkansa vasemman.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Tuosta tulkohon karinen,
+  salasaari kasvakohon,
+  johon juosta Pohjan purren,
+  satahangan halkiella
+  meren myrskyn hiertimessä,
+  lainehen rapa'imessa!"
+  Se siitä kariksi kasvoi,
+  loihe luo'oksi merehen,
+  itähän pitemmin puolin,
+  poikkipuolin pohjosehen.
+  Tulla puikki Pohjan pursi,
+  halki aallon hakkoavi:
+  jopa joutuvi karille,
+  puuttui luotohon lujasti.
+  Lenti poikki puinen pursi,
+  satakaari katkieli;
+  mastot maiskahti merehen,
+  purjehet putoelivat
+  noiksi tuulen vietäviksi,
+  ahavan ajeltaviksi.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  jaloin juoksevi vetehen,
+  läksi purtta nostamahan,
+  laivoa kohottamahan.
+  Ei ota vene yletä
+  eikä pursi liikahella:
+  kaikk' oli kaaret katkennunna,
+  kaikki hangatki hajalla.
+  Arvelee, ajattelevi.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Mikäs neuvoksi tulevi,
+  kukas pannahan etehen?"
+  Jopa muiksi muutaltihe,
+  tohti toisiksi ruveta.
+  Otti viisi viikatetta,
+  kuusi kuokan kuolioa:
+  nepä kynsiksi kyhäsi,
+  kohenteli kouriksensa;
+  puolen purtta särkynyttä:
+  senpä allensa asetti;
+  laiat siiviksi sivalti,
+  peräpuikon purstoksensa;
+  sata miestä siiven alle,
+  tuhat purston tutkaimehen,
+  sata miestä miekallista,
+  tuhat ampujaurosta.
+  Levitäikse lentämähän,
+  kokkona kohotteleikse.
+  Lenteä lekuttelevi
+  tavoitellen Väinämöistä:
+  siipi pilviä sipaisi,
+  toinen vettä vieprahteli.
+  Veen emonen, vaimo kaunis,
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:
+  "Oi on vanha Väinämöinen!
+  Käännä päätä päivän alta,
+  luo'os silmät luotehesen,
+  katso taaksesi vähäisen!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  käänti päätä päivän alta,
+  luopi silmät luotehesen,
+  katsoi taaksensa vähäisen:
+  jo tulevi Pohjan eukko,
+  lintu kumma liitelevi,
+  harte'ista kuin havukka,
+  vaakalintu vartalolta!
+  Yllättävi Väinämöisen.
+  Lenti purjepuun nenähän,
+  vaatevarpahan rapasi,
+  päähän pielen seisotaikse:
+  oli pursi päin pu'ota,
+  laiva laioin kallistua.
+  Siinä seppo Ilmarinen
+  heitäikse Jumalahansa,
+  Luojahansa luotteleikse.
+  Sanovi sanalla tuolla:
+  "Varjele, vakainen Luoja,
+  kaitse, kaunoinen Jumala,
+  ettei poika pois tulisi,
+  emon lapsi lankeaisi
+  Luojan luomalta lu'ulta,
+  Jumalan sukeamalta!
+  "Ukko, julkinen jumala,
+  itse taatto taivahinen!
+  Tuo mulle tulinen turkki,
+  päälleni panuinen paita,
+  jonka suojasta sotisin
+  ja takoa tappeleisin,
+  ettei pää pahoin menisi,
+  tukka turhi'in tulisi
+  rauan kirkkahan kisassa,
+  terän tuiman tutkaimessa!"
+  Itse vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ohoh Pohjolan emäntä!
+  Joko saat jaolle sammon
+  nenähän utuisen niemen,
+  päähän saaren terhenisen?"
+  Sanoi Pohjolan emäntä:
+  "En lähe jakohon sammon
+  sinun kanssasi, katala,
+  kerallasi, Väinämöinen!"
+  Itse sampoa tavoitti
+  venehestä Väinämöisen.
+  Siinä lieto Lemminkäinen
+  miekan vyöltänsä vetäisi,
+  tempasi terävän rauan
+  vasemmalta puoleltansa;
+  kokon kourille kokevi,
+  räpylöille räimilöivi.
+  Iski lieto Lemminkäinen,
+  sekä iski jotta lausui:
+  "Maahan miehet, maahan miekat,
+  maahan untelot urohot,
+  sa'at miehet siiven alta,
+  kymmenet kynän nenästä!"
+  Virkki tuossa Pohjan eukko,
+  puhui purjepuun nenästä:
+  "Oi sie lieto, Lemmin poika,
+  Kauko rukka, mies katala!
+  Pettelit oman emosi,
+  valehtelit vanhempasi:
+  sanoit et käyväsi sotoa
+  kuunna, kymmennä kesänä
+  kullankana tarpehella,
+  hopeankana halulla!"
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  arvasi ajan olevan,
+  tunsi hetken tulleheksi.
+  Jo veti melan merestä,
+  tammen lastun lainehesta;
+  sillä kalhaisi kavetta,
+  iski kynsiä kokolta:
+  muut kynnet meni muruiksi,
+  jäi yksi sakarisormi.
+  Pojat siiviltä putosi,
+  melskahti merehen miehet,
+  sata miestä siiven alta,
+  tuhat purstolta urosta.
+  Itse kokko kopsahtihe,
+  kapsahutti kaaripuille,
+  kuni puusta koppeloinen,
+  kuusen oksalta orava.
+  Siitä sampoa tavoitti
+  sormella nimettömällä.
+  Sammon vuoalti vetehen,
+  kaatoi kaiken kirjokannen
+  punapurren laitimelta
+  keskelle meren sinisen:
+  siinä sai muruiksi sampo,
+  kirjokansi kappaleiksi.
+  Niin meni muruja noita,
+  sammon suuria paloja
+  alle vienojen vesien,
+  päälle mustien murien;
+  ne jäivät ve'en varaksi,
+  ahtolaisten aartehiksi.
+  Siitäp' ei sinä ikänä,
+  kuuna kullan valkeana
+  vesi puuttune varoja,
+  ve'en Ahto aartehia.
+  Jäipä toisia muruja,
+  pienempäisiä paloja
+  selälle meren sinisen,
+  meren laajan lainehille,
+  tuulen tuuiteltavaksi,
+  aaltojen ajeltavaksi.
+  Niitä tuuli tuuitteli,
+  meren läikkä läikytteli
+  selällä meren sinisen,
+  meren laajan lainehilla.
+  Tuuli maalle työnnytteli,
+  aalto rannallen ajeli.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  näki tyrskyn työntelevän,
+  hyrskyn maalle hylkeävän,
+  aallon rannallen ajavan
+  noita sampuen muruja,
+  kirjokannen kappaleita.
+  Hän tuosta toki ihastui.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Tuost' on siemenen sikiö,
+  alku onnen ainiaisen,
+  tuosta kyntö, tuosta kylvö,
+  tuosta kasvu kaikenlainen!
+  Tuosta kuu kumottamahan,
+  onnen päivä paistamahan
+  Suomen suurille tiloille,
+  Suomen maille mairehille!"
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Vielä mä tuohon mutkan muistan,
+  mutkan muistan, keinon keksin
+  kynnöllesi, kylvöllesi,
+  karjoillesi, kasvuillesi,
+  kuillesi kumottaville,
+  päivillesi paistaville:
+  tungen kuuhuen kivehen,
+  päivän kätken kalliohon;
+  annan pakkasen palella,
+  vilun ilman viivytellä
+  kyntöjäsi, kylvöjäsi,
+  elojasi, toukojasi;
+  saatan rautaisen rakehen,
+  teräksisen tellittelen
+  halmehillesi hyville,
+  parahille pelloillesi.
+  Nostan karhun kankahalta,
+  harvahampahan havuilta
+  ruuniasi ruhtomahan,
+  tammojasi tappamahan,
+  karjojasi kaatamahan,
+  lehmiä levittämähän.
+  Kansan tauilla tapatan,
+  surmoan sukusi kaiken,
+  ettei kuulla kuun ikänä
+  maailmassa mainittavan."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei minua laula lappi
+  eikä tunge turjalainen!
+  Jumalall' on ilman viitta,
+  Luojalla avaimet onnen,
+  ei katehen kainalossa,
+  vihansuovan sormen päässä.
+  "Kun ma luome Luojahani,
+  turvoan Jumalahani,
+  saa se toukat touoistani,
+  viholliset viljastani,
+  tonkimasta toukojani,
+  kasvujani kaatamasta,
+  orahia ottamasta,
+  viljoa vihoamasta.
+  "Sinä, Pohjolan emäntä,
+  tunge turmiot kivehen,
+  pahat paina kalliohon,
+  vaivat vuorehen valitse,
+  elä kuuta kulloinkana,
+  aurinkoa milloinkana!
+  "Anna pakkasen palella,
+  vilun ilman viivytellä
+  omia orahiasi,
+  kylvämiäsi jyviä!
+  Sa'a rauaista raetta,
+  teräksistä telkyttele
+  oman auran kääntämille,
+  Pohjan peltojen perille!
+  "Nosta karhu kankahalta,
+  viiasta vihainen kissa,
+  korvesta koverakoura,
+  havun alta harvahammas
+  Pohjolan kujan perille,
+  Pohjan karjan käytäville!"
+  Siitä Pohjolan emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jo minulta valta vaipui,
+  jo aleni arvioni:
+  eloni meni merehen,
+  sampo särkyi lainehisin!"
+  Läksi itkien kotihin,
+  polotellen pohjosehen.
+  Ei saanut sanottavata
+  koko sammosta kotihin;
+  veipä kuitenki vähäisen
+  sormella nimettömällä:
+  kantoi kannen Pohjolahan,
+  sai rivan Sariolahan.
+  Siit' on polo Pohjolassa,
+  elo leivätöin Lapissa.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse maalle mentyänsä
+  löyti sampuen muruja,
+  kirjokannen kappaleita
+  rannalta merelliseltä,
+  hienoiselta hietiköltä.
+  Saattoi sampuen muruset,
+  kirjokannen kappalehet
+  nenähän utuisen niemen,
+  päähän saaren terhenisen,
+  kasvamahan, karttumahan,
+  saamahan, satoamahan
+  olu'iksi ohraisiksi,
+  leiviksi rukihisiksi.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Anna, Luoja, suo, Jumala,
+  anna onni ollaksemme,
+  hyvin ain' eleäksemme,
+  kunnialla kuollaksemme
+  suloisessa Suomenmaassa,
+  kaunihissa Karjalassa!
+  "Varjele, vakainen Luoja,
+  kaitse, kaunoinen Jumala,
+  miesten mielijuohtehista,
+  akkojen ajatuksista!
+  Kaa'a maalliset katehet,
+  ve'elliset velhot voita!
+  "Ole puolla poikiesi,
+  aina lastesi apuna,
+  aina yöllisnä tukena,
+  päivällisnä vartijana,
+  vihoin päivän paistamatta,
+  vihoin kuun kumottamatta,
+  vihoin tuulen tuulematta,
+  vihoin saamatta satehen,
+  pakkasen palelematta,
+  kovan ilman koskematta!
+  "Aita rautainen rakenna,
+  kivilinna liitättele
+  ympäri minun eloni,
+  kahen puolen kansoani,
+  maasta saaen taivosehen,
+  taivosesta maahan asti,
+  asukseni, ainokseni,
+  tuekseni, turvakseni,
+  jottei liika liioin söisi,
+  vastus viljalta vitaisi
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana!"
+
+
+
+    Neljäsviidettä runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  arvelevi aivossansa:
+  "Nytpä soitanto sopisi,
+  ilon teentä kelpoaisi
+  näillä uusilla oloilla,
+  kaunihilla kartanoilla!
+  Vaan on kantele kaonnut,
+  iloni iäti mennyt
+  kalaisehen kartanohon,
+  lohisehen louhikkohon,
+  meren hauan haltijoille,
+  Vellamon ikiväelle.
+  Eikä tuota tuonekana,
+  Ahto antane takaisin.
+  "Oi on seppo Ilmarinen!
+  Taoit ennen, taoit eilen,
+  taopa tänäki päänä!
+  Tao rautainen harava,
+  haravahan piit tiheät,
+  piit tiheät, varsi pitkä,
+  jolla lainehet haroan,
+  laposille aallot lasken,
+  meren ruoikot ru'olle,
+  rannat kaikki karhikoille,
+  soitto jälle saa'akseni,
+  kantelo tavatakseni
+  kalaisesta kaartehesta,
+  lohisesta louhikosta!"
+  Se on seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  takoi rautaisen haravan
+  varren vaskisen keralla.
+  Piit takoi satoa syltä,
+  varren viittä valmisteli.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  otti rautaisen haravan.
+  Astui tietä pikkaraisen,
+  kulki matkoa palasen
+  teloille teräksisille,
+  vaskisille valkamoille.
+  Tuoss' oli purtta, kaksi purtta,
+  kaksi valmista venettä
+  teloilla teräksisillä,
+  vaskisilla valkamoilla:
+  yksi pursi uusi pursi,
+  toinen pursi vanha pursi.
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  virkki uuelle venolle:
+  "Lähepä, veno, vesille,
+  pursi, aalloillen ajaite
+  käsivarren kääntämättä,
+  peukalon pitelemättä!"
+  Läksipä veno vesille,
+  pursi aalloillen ajoihe.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse istuihe perähän;
+  läksi merta luutimahan,
+  lainetta lakaisemahan.
+  Luopi lumpehet kokohon,
+  haravoipi rannan raiskat,
+  ruoposteli ruo'on ruutut,
+  ruo'on ruutut, kaislan kaitut,
+  joka hauanki harasi,
+  karit kaikki karhieli:
+  eipä saanut, ei tavannut
+  hauinluista soittoansa,
+  ikimennyttä iloa,
+  kaonnutta kanteloa.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  astuvi kohen kotia
+  alla päin, pahoilla mielin,
+  kaiken kallella kypärin.
+  Itse tuon sanoiksi kertoi:
+  "Ei tuota enämpi olle
+  hauin hampahan iloa,
+  kalanluista luikutusta!"
+  Astuessansa ahoa,
+  saloviertä vierressänsä
+  kuuli koivun itkeväksi,
+  puun visan vetistäväksi.
+  Jopa luoksi luontelihe,
+  lähemmäksi laittelihe.
+  Kysytteli, lausutteli:
+  "Mit' itket, ihana koivu,
+  puu vihanta, vierettelet,
+  vyöhyt valkea, valitat?
+  Ei sua sotahan vieä,
+  ei tahota tappelohon."
+  Koivu taiten vastaeli,
+  itse virkki puu vihanta:
+  "Niinpä muutamat sanovi,
+  moniahat arvelevi
+  elävän minun ilossa,
+  riemussa remuelevan:
+  minä hoikka huolissani,
+  ikävissäni iloitsen,
+  panen pakkopäivissäni,
+  murehissa murmattelen.
+  "Typeryyttä, tyhjä, itken,
+  vajauttani valitan,
+  kun olen osatoin, raukka,
+  tuiki, vaivainen, varatoin
+  näillä paikoilla pahoilla,
+  lake'illa laitumilla.
+  "Osalliset, onnelliset
+  tuota toivovat alati
+  kesän kaunihin tulevan,
+  suven suuren lämpiävän.
+  Toisinpa minä typerä,
+  minä vaivainen varoan
+  - kuoreni kolottavaksi,
+  lehtivarvat vietäväksi!
+  "Useinpa minun utuisen,
+  use'in, utuisen raukan,
+  lapset kerkeän keväimen
+  luokseni lähenteleikse,
+  veitsin viisin viiltelevät
+  halki mahlaisen mahani.
+  Paimenet pahat kesällä
+  vievät vyöni valkeaisen,
+  ken lipiksi, ken tupeksi,
+  kenpä marjatuohiseksi.
+  "Use'in minun utuisen,
+  use'in, utuisen raukan,
+  tytöt allani asuvat,
+  vierelläni viehkuroivat,
+  lehvät päältä leikkelevät,
+  varvat vastoiksi sitovat.
+  "Use'in minä utuinen,
+  use'in, utuinen raukka,
+  kaaetahan kaskipuiksi,
+  pinopuiksi pilkotahan.
+  Kolmasti tänäi kesänä,
+  tänä suurena suvena
+  miehet allani asuivat,
+  kirvestänsä kitkuttivat
+  mun poloisen pään menoksi,
+  heikon henkeni lähöksi.
+  "Se oli ilo kesästä,
+  riemu suuresta suvesta.
+  Ei ole talvi sen parempi,
+  lumen aika armahampi.
+  "Jopa aina aikaisehen
+  mure muo'on muuttelevi,
+  pääni painuvi pahaksi,
+  kasvot käypi kalveaksi
+  muistellessa mustat päivät,
+  pahat ajat arvellessa.
+  "Siitä tuuli tuskat tuopi,
+  halla huolet haike'immat:
+  tuuli vie vihannan turkin,
+  halla kaunihin hamehen.
+  Niin minä vähävarainen,
+  minä, koito koivu raukka,
+  jään aivan alastomaksi,
+  varsin vaattehettomaksi
+  vilussa värisemähän,
+  pakkasessa parkumahan."
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Elä itke, puu vihanta,
+  vesa lehti, vierettele,
+  vyöhyt valkea, valita!
+  Saat sinä olevan onnen,
+  elon uuen armahamman;
+  kohta itkenet ilosta,
+  riemusta remahutellet."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  koivun soitoksi kuvasi.
+  Veisteli kesäisen päivän,
+  kalkutteli kanteletta
+  nenässä utuisen niemen,
+  päässä saaren terhenisen.
+  Veisti kopan kanteletta,
+  emäpuun iloa uutta,
+  kopan koivusta lujasta,
+  emäpuun visaperästä.
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Tuoss' on koppa kanteletta,
+  emäpuu iki-iloa.
+  Mistä naulat saatanehe,
+  vääntimet perittänehe?"
+  Kasvoi tammi tanhualla,
+  puu pitkä pihan perällä,
+  tammessa tasaiset oksat,
+  joka oksalla omena,
+  omenalla kultapyörä,
+  kultapyörällä käkönen.
+  Kun käki kukahtelevi,
+  sanoin viisin virkkelevi,
+  kulta suusta kumpuavi,
+  hopea valahtelevi
+  kultaiselle kunnahalle,
+  hope'iselle mäelle:
+  siitä naulat kantelehen,
+  vääntimet visaperähän!
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Sain ma naulat kantelehen,
+  vääntimet visaperähän.
+  Vielä uupuvi vähäisen,
+  viittä kieltä kanteloinen.
+  Mistä tuohon kielet saisin,
+  äänöset asetteleisin?"
+  Läksi kieltä etsimähän.
+  Astuvi ahoa myöten:
+  istui immikkö aholla,
+  nuori neitonen norolla.
+  Ei se impi itkenynnä,
+  ei varsin ilonnutkana;
+  ilman lauloi itseksensä:
+  lauloi iltansa kuluksi,
+  sulhon toivossa tulevan,
+  armahansa aikehessa.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuonne kengättä kepitti,
+  ilman hampsi hattaratta.
+  Sitte sinne tultuansa
+  alkoi hapsia anella.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Anna, impi, hapsiasi,
+  hieprukka, hivuksiasi
+  kanteloisen kielosiksi,
+  ääniksi ilon ikuisen!"
+  Antoi impi hapsiansa,
+  hienoja hivuksiansa;
+  antoi hasta viisi, kuusi
+  sekä seitsemän hivusta:
+  siit' on kielet kantelessa,
+  ääntimet iki-ilossa.
+  Saip' on soitto valmihiksi.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  istuiksen alakivelle,
+  paatiselle portahalle.
+  Otti kantelon käsille,
+  ilon itsensä lähemmä.
+  Kären käänti taivahalle,
+  ponnen polville tukesi:
+  ääniä asettelevi,
+  säveliä sääntelevi.
+  Sai äänet asetetuksi,
+  soittonsa sovitetuksi,
+  niin käänti alakäsille,
+  poikkipuolin polvillensa.
+  Laski kynttä kymmenkunnan,
+  viisi sormea viritti
+  kielille kapahumahan,
+  sävelille hyppimähän.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  kun on soitti kanteletta
+  käsin pienin, hoikin sormin,
+  peukaloin ulos kiverin,
+  jopa virkki puu visainen,
+  vesa lehti vieretteli,
+  kukahti käkösen kulta,
+  hivus impyen ilosi.
+  Sormin soitti Väinämöinen,
+  kielin kantelo kajasi:
+  vuoret loukkui, paaet paukkui,
+  kaikki kalliot tärähti,
+  kivet laikkui lainehilla,
+  somerot vesillä souti,
+  petäjät piti iloa,
+  kannot hyppi kankahilla.
+  Kälykset Kalevan naiset,
+  kesken kirjan neulomisen
+  ne tuohon jokena juoksi,
+  kaikki virtana vilisi,
+  nuoret naiset naurusuulla,
+  emännät ilolla mielin
+  soitteloa kuulemahan,
+  iloa imehtimähän.
+  Mi oli miehiä lähellä,
+  ne kaikki lakit käessä;
+  mi oli akkoja lähellä,
+  ne kaikki käsi posella.
+  Tyttäret vesissä silmin,
+  pojat maassa polvillansa
+  kanteloista kuuntelivat,
+  iloa imehtelivät.
+  Sanoivat samalla suulla,
+  yhen kielen kerkesivät:
+  "Ei ole tuota ennen kuultu
+  noin suloista soitantoa,
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana!"
+  Kuuluvi sorea soitto,
+  kuului kuutehen kylähän.
+  Eik' ollut sitä otusta,
+  ku ei tullut kuulemahan
+  tuota soittoa suloista,
+  kajahusta kanteloisen.
+  Mi oli metsän eläintä,
+  kyykistyivät kynsillehen
+  kanteloista kuulemahan,
+  iloa imehtimähän.
+  Ilman linnut lentäväiset
+  varvuille varustelihe,
+  veen kalaset kaikenlaiset
+  rantahan rakentelihe.
+  Matosetki maanalaiset
+  päälle mullan muuttelihe
+  - käänteleivät, kuuntelevat
+  tuota soittoa suloista,
+  kantelen iki-iloa,
+  Väinämöisen väännätystä.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  kyllä soitteli somasti,
+  kajahutti kaunihisti.
+  Soitti päivän, soitti toisen
+  yhtehen rupeamahan,
+  yhen aamun atriahan,
+  yhen vyönsä vyötäntähän,
+  yhen paitansa panohon.
+  Kun hän soitteli kotona,
+  huonehessa honkaisessa,
+  niin katot kajahtelivat,
+  permannot pemahtelivat;
+  laet lauloi, ukset ulvoi,
+  kaikki ikkunat iloitsi,
+  kiukoa kivinen liikkui,
+  patsas patvinen pajahti.
+  Kun hän kulki kuusikossa,
+  vaelti petäjikössä,
+  kuusoset kumartelihe,
+  männyt mäellä kääntelihe,
+  käpöset keolle vieri,
+  havut juurelle hajosi.
+  Kun hän liikahti lehossa
+  tahi astahti aholla,
+  lehot leikkiä pitivät,
+  ahot ainoista iloa,
+  kukat kulkivat kutuhun,
+  vesat nuoret notkahteli.
+
+
+
+    Viidesviidettä runo
+
+
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  sai sanoman korvihinsa
+  Väinölän eleleväksi,
+  Kalevalan kasvavaksi
+  sammon saauilla muruilla,
+  kirjokannen kappaleilla.
+  Tuo tuota kovin kaehti.
+  Itse aina arvelevi,
+  minkä surman suorittaisi,
+  kunka kuoleman kokisi
+  tuolle Väinölän väelle,
+  kansalle kalevalaisten.
+  Ukkoa rukoelevi,
+  Pauannetta palvoavi:
+  "Oi Ukko, ylijumala!
+  Kaataos Kalevan kansa
+  rakehilla rautaisilla,
+  neuloilla teräsnenillä!
+  Tahikka tauilla tapata,
+  surmoa suku katala,
+  miehet pitkille pihoille,
+  naiset läävän lattioille!"
+  Tyttö oli Tuonelan sokea,
+  Loviatar, vaimo vanha,
+  pahin Tuonen tyttäriä,
+  ilke'in manattaria,
+  alku kaikille pahoille,
+  tuhansille turmioille.
+  Sill' oli muoto mustanlainen,
+  iho inhon-karvallinen.
+  Tuopa musta Tuonen tyttö,
+  ulappalan umpisilmä,
+  teki tielle vuotehensa,
+  pahnansa pahalle maalle.
+  Selin tuulehen makasi,
+  kaltoin säähän karkeahan,
+  perin viimahan viluhun,
+  kohin päivänkoittehesen.
+  Tuli suuri tuulen puuska,
+  iästä iso vihuri,
+  tuuli tuhman raskahaksi,
+  kostutti kohulliseksi
+  aholla vesattomalla,
+  maalla mättähättömällä.
+  Kantoi kohtua kovoa,
+  vatsantäyttä vaikeata;
+  kantoi kuuta kaksi, kolme,
+  neljännenki, viiennenki,
+  kuuta seitsemän, kaheksan,
+  ympäri yheksän kuuta,
+  vaimon vanha'an lukuhun
+  kuuta puolen kymmenettä.
+  Yheksännen kuun lopulla,
+  kuun alulla kymmenennen
+  kohtu kääntyvi kovaksi,
+  painuvi pakolliseksi;
+  eikä synny syntyminen,
+  luovu luomaiset sikiöt.
+  Siirrälti sijan aloa,
+  paneutti toisen paikan.
+  Meni portto poikimahan,
+  tulen lautta lapsimahan
+  kahen kallion välihin,
+  viien vuoren viukelohon:
+  eipä tuolla synty synny,
+  luovu luomainen sikiö.
+  Etsi synnytössijoa,
+  vatsansa vajennusmaata
+  heiluvilla hettehillä,
+  läikkyvillä lähtehillä:
+  ei siellä sijoa saanut,
+  vajennusta vatsallensa.
+  Synnytteli poikiansa,
+  vajenteli vatsoansa
+  kuohussa tulisen kosken,
+  ve'en vankan vääntehessä,
+  alla kolmen kosken koprun,
+  alla äyrähän yheksän;
+  vaan ei vielä synty synny,
+  kehnon kohtu ei kevene.
+  Alkoi itkeä iletys,
+  parkua paha kuvatus.
+  Ei tieä, mihin menisi,
+  kunne kulkea pitäisi
+  vatsansa vajentamahan,
+  poikiansa poikimahan.
+  Puhui pilvestä Jumala,
+  lausui Luoja taivahalta:
+  "Tuoll' on suolla kolmisoppi
+  rannalla meryttä vasten,
+  pimeässä Pohjolassa,
+  sangassa Sariolassa.
+  Mene sinne poikimahan,
+  kohtusi keventämähän!
+  Siellä silma tarvitahan,
+  väkeäsi vuotetahan."
+  Tuopa musta Tuonen tyttö,
+  ilkeä Manalan impi,
+  tuli Pohjolan tuville,
+  Sariolan saunan maille
+  latomahan lapsiansa,
+  saamahan sikiöitänsä.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka harvahammas,
+  vei tuon saunahan saloa,
+  kylin kylpyhuonehesen,
+  kyläkunnan kuulematta,
+  sanan saamatta kylähän.
+  Lämmitti saloa saunan,
+  rikenehen riuahutti;
+  oluella ukset voiti,
+  kasti kaljalla saranat,
+  jottei ukset ulvonunna,
+  saranat narahtanunna.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Kave eukko, luonnon tyttö,
+  kave kultainen, korea,
+  jok' olet vanhin vaimoloita,
+  ensin emä itselöitä!
+  Juokse polvesta merehen,
+  vyö lapasta lainehesen,
+  ota kiiskiltä kinoa,
+  matehelta nuljaskata,
+  jolla voiat luun lomia,
+  sivelet sivuja myöten,
+  päästät piian pintehistä,
+  vaimon vatsanvääntehistä,
+  tästä tuskasta kovasta,
+  vatsantyöstä vaikeasta!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  oi Ukko, ylijumala,
+  tule tänne tarvittaissa,
+  käy tänne kutsuttaessa!
+  Tääll' on piika pintehessä,
+  vaimo vatsanvääntehessä
+  saunassa savun seassa,
+  kylän kylpyhuonehessa.
+  "Ota kultainen kurikka
+  kätehesi oikeahan!
+  Sillä haittoja hajota,
+  pihtipuoliset porota,
+  lukot Luojan lonkahuta,
+  takasalvat poikki taita
+  mennä suuren, mennä pienen,
+  kulkea vähäväkisen!"
+  Siinä tuo paha pahennus,
+  Tuonen tyttö umpisilmä
+  jopa vatsansa vajenti,
+  latoi lapsensa vihaiset
+  alla vaipan vaskikirjan,
+  alla uutimen utuisen.
+  Teki poikoa yheksän
+  yhtenä kesäisnä yönä,
+  yhen löylyn lyötävillä,
+  yhen saunan saatavilla,
+  yhestä vatsan väestä,
+  kohuntäyestä kovasta.
+  Nimitteli poikiansa,
+  laaitteli lapsiansa,
+  kuin kuki tekemiänsä,
+  itse ilmi luomiansa:
+  minkä pisti pistokseksi,
+  kunka änkäsi ähyksi,
+  minkä laati luuvaloksi,
+  kunka riieksi risasi;
+  minkä painoi paiseheksi,
+  kunka ruohutti ruveksi,
+  minkä syöjäksi sysäsi,
+  kunka ruhtosi rutoksi.
+  Jäi yksi nimittämättä,
+  poika pahnan-pohjimmainen.
+  Senpä sitte käski tuonne,
+  työnti velhoiksi vesille,
+  noi'iksi noroperille,
+  katehiksi kaikin paikoin.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  muut on käski käyä tuonne
+  nenähän utuisen niemen,
+  päähän saaren terhenisen.
+  Ärrytti äkäiset luomat,
+  tavattomat tauit työnti
+  vasten Väinölän väkeä,
+  surmaksi su'un Kalevan.
+  Pojat Väinölän potevi,
+  läsivi Kalevan kansa
+  tautia tavattomia,
+  nimen tietämättömiä:
+  alta lattiat lahovi,
+  päältä peite märkänevi.
+  Silloin vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  läksi päitä päästämähän,
+  henkiä lunastamahan,
+  läksi Tuonelle sotahan,
+  kera tauin tappelohon.
+  Saattoi saunan lämpimäksi,
+  kivet löylyn lyötäväksi
+  puuhu'illa puhtahilla,
+  ve'en tuomilla haloilla.
+  Vei on vettä verhossansa,
+  kantoi vastat varjossansa,
+  hauteli haluiset vastat,
+  satalatvat lauhutteli.
+  Löi siitä simaisen löylyn,
+  mesilöylyn löyhäytti
+  läpi kuumien kivien,
+  palavojen paaterojen.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Tule nyt löylyhyn, Jumala,
+  iso ilman, lämpimähän
+  tekemähän terveyttä,
+  rauhoa rakentamahan!
+  Pyyhi pois pyhät kipunat,
+  pyhät saastat sammuttele,
+  lyötä maahan liika löyly,
+  paha löyly pois lähetä,
+  ettei polta poikiasi,
+  turmele tekemiäsi!
+  "Minkä vettä viskaelen
+  noille kuumille kiville,
+  se me'eksi muuttukohon,
+  simaksi sirahtakohon!
+  Juoskohon joki metinen,
+  simalampi laikkukohon
+  läpi kiukahan kivisen,
+  läpi saunan sammalisen!
+  "Ei nyt meitä syyttä syöä
+  eikä tauitta tapeta,
+  ei luvatta suuren Luojan,
+  ilman surmatta Jumalan.
+  Kenpä meitä syyttä söisi,
+  suuhunsa omat sanansa,
+  päähänsä pahat panonsa,
+  ajatukset itsehensä!
+  "Jos ei minussa miestä liene,
+  urosta Ukon pojassa
+  rikkehistä riisumahan,
+  päättehistä päästämähän,
+  onp' on itsessä Ukossa,
+  joka pilviä pitävi,
+  poutapilvessä asuvi,
+  hattaroissa hallitsevi.
+  "Oi Ukko, ylijumala,
+  pilven-päällinen jumala!
+  Tule tänne tarvittaissa,
+  ajaite anottaessa
+  nämä tuskat tuntemahan,
+  hätäpäivät häätämähän,
+  rikonnaiset riisumahan,
+  puutunnaiset purkamahan!
+  "Tuo mulle tulinen miekka,
+  säkehinen säilä kanna,
+  jolla ma pahat pitelen,
+  ilkeät iki asetan,
+  tuskat tuulen teitä myöten,
+  kivut aavoillen ahoille!
+  "Tuonne ma kipuja kiistän,
+  tuonne tuskia manoan
+  kivisihin kellarihin,
+  rautaisihin raunioihin,
+  kiviä kivistämähän,
+  paasia pakottamahan.
+  Ei kivi kipuja itke,
+  paasi ei vaivoja valita,
+  vaikka paljo pantahisi,
+  määrättä mätettähisi.
+  "Kiputyttö, Tuonen neiti,
+  joka istut kipukivellä
+  joen kolmen juoksevassa,
+  veen kolmen jaka'imessa
+  jauhaen kipukiveä,
+  Kipuvuorta väännätellen!
+  Käy kivut kereämähän
+  kitahan kiven sinisen,
+  tahi vieretä vetehen,
+  syytäise meren syvähän,
+  tuulen tuntumattomahan,
+  päivän paistamattomahan!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  Kivutar, hyvä emäntä,
+  Vammatar, valio vaimo,
+  tule kanssa, käy keralla
+  tekemähän terveyttä,
+  rauhoa rakentamahan!
+  Tee kivut kivuttomaksi,
+  vammat värjymättömäksi,
+  jotta saisi sairas maata,
+  huono huoletta levätä,
+  tuskahinen tunnin olla,
+  vikahinen vieretellä!
+  "Ota kivut kippasehen,
+  vaivat vaskivakkasehen,
+  kivut tuonne vieäksesi,
+  vammat vaivutellaksesi
+  keskelle Kipumäkeä,
+  Kipuvuoren kukkulata!
+  Siellä keittäös kipuja
+  pikkuisessa kattilassa,
+  yhen sormen mentävässä,
+  peukalon mahuttavassa!
+  "Kivi on keskellä mäkeä,
+  reikä keskellä kiveä,
+  jok' on väätty vääntiällä,
+  puhkaistu purasimella:
+  siihen kivut kiskotahan,
+  pahat vammat vallatahan,
+  tuskat tuimat tungetahan,
+  pakkopäivät painetahan
+  öin yrittämättömiksi,
+  päivin pääsemättömiksi."
+  Siitä vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  vielä voiteli vikoja,
+  noita vammoja valeli
+  yheksillä voitehilla,
+  kaheksilla katsehilla.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Oi Ukko, ylijumala,
+  mies on vanha taivahinen!
+  Iätä iästä pilvi,
+  nosta lonka luotehesta,
+  länkä lännestä lähetä!
+  Sa'a mettä, sa'a vettä
+  kipehille voitehiksi,
+  vammoille valantehiksi!
+  "En minä mitänä voine,
+  kun ei Luojani luvanne.
+  Avun Luoja antakohon,
+  avun tuokohon Jumala
+  minun silmin nähtyäni,
+  käsin päällä käytyäni,
+  suin sulin puheltuani,
+  hengin henkäeltyäni!
+  "Kuhun ei käteni käyne,
+  käyköhön käet Jumalan;
+  kuhun ei sormeni sopine,
+  sopikohon Luojan sormet!
+  Luojan on somemmat sormet,
+  Luojan kämmenet käpeät.
+  "Tule nyt, Luoja, loitsimahan,
+  Jumala, puhelemahan,
+  kaikkivalta, katsomahan!
+  Tehkös yöllä terveheksi,
+  päivällä imanteheksi,
+  jottei tuska päällä tunnu,
+  kipu keskeä kivistä,
+  pakko ei syämehen paneite,
+  jottei tunnu pikkuistana,
+  vaivoa vähäistäkänä
+  sinä ilmoisna ikänä,
+  kuuna kullan valkeana!"
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  sillä riisui rikkehiä,
+  purkaeli puuttehia.
+  Poies poisti poikenluomat,
+  paranti pahat panoset,
+  päästi kansan kuolemasta,
+  Kalevan katoamasta.
+
+
+
+    Kuudesviidettä runo
+
+
+  Sai sanoma Pohjolahan,
+  tieto kylmähän kylähän
+  Väinölän vironneheksi,
+  Kalevalan pääsneheksi
+  noista nostamavioista,
+  tauista tavattomista.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka harvahammas,
+  tuo tuosta kovin pahastui.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Vielä muistan muunki keinon,
+  toki toisen tien osoan:
+  nostan karhun kankahalta,
+  korvesta koverakouran
+  päälle Väinölän elojen,
+  Kalevalan karjan päälle."
+  Nosti karhun kankahalta,
+  kontion kovilta mailta
+  noille Väinölän ahoille,
+  Kalevalan karjamaille.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Veli, seppo Ilmarinen!
+  Taos mulle uusi keihäs,
+  tao keiho kolmisulka
+  varren vaskisen keralla!
+  Ois' otso otettavana,
+  rahakarva kaattavana
+  ruuniani ruhtomasta,
+  tammojani tahtomasta,
+  kaatamasta karjoani,
+  lehmiä levittämästä."
+  Seppo keihyen takovi,
+  eikä pitkän, ei lyhyen,
+  takoi keskilaaullisen:
+  sen susi sulalla seisoi,
+  kontio terän kohalla,
+  hirvi hiihti suoverossa,
+  varsa varrella samosi,
+  peura potki ponnen päässä.
+  Satoi siitä uutta lunta,
+  hiukan hienoista vitiä,
+  sykysyisen uuhen verran,
+  verran talvisen jäniksen.
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Mieleni minun tekevi,
+  mieli käyä Metsolassa
+  metsän tyttöjen tykönä,
+  sinipiikojen pihoilla.
+  "Lähen miehistä metsälle,
+  urohista ulkotöille.
+  Ota, metsä, miehiksesi,
+  urohiksesi, Tapio!
+  Auta onni ottamahan,
+  metsän kaunis kaatamahan!
+  "Mielikki, metsän emäntä,
+  Tellervo, Tapion vaimo!
+  Kytke kiinni koiroasi,
+  rakentele rakkiasi
+  kuusamisehen kujahan,
+  talahasen tammisehen!
+  "Otsonen, metsän omena,
+  mesikämmen källeröinen!
+  Kun kuulet minun tulevan,
+  miehen aimo astelevan,
+  kytke kynnet karvoihisi,
+  hampahat ikenihisi,
+  ettei koske konsakana,
+  liikuta lipeänänä!
+  "Otsoseni, ainoiseni,
+  mesikämmen, kaunoiseni!
+  Lyöte maata mättähälle,
+  kaunihille kalliolle,
+  hongat päällä huojumassa,
+  kuuset päällä kuulumassa!
+  Siinä, otso, pyörteleite,
+  mesikämmen, käänteleite,
+  kuni pyy pesänsä päällä,
+  hanhi hautomaisillansa!"
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  kuuli koiran haukkuvaksi,
+  penun julki juttavaksi
+  pikkusilmäisen pihalla,
+  tasakärsän tanhu'illa.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Luulin kukkuvan käkösen,
+  lempilinnun laulelevan;
+  ei käki kukahakana,
+  lempilintu laulakana:
+  tääll' on koirani komehin,
+  otukseni oivallisin
+  otsosen tuvan ovella,
+  miehen kaunon kartanolla!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  siinä otsosen tapasi;
+  säteriset sängyt kaati,
+  sijat kultaiset kumosi.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Ole kiitetty, Jumala,
+  ylistetty, Luoja yksin,
+  kun annoit otson osaksi,
+  salon kullan saalihiksi!"
+  Katselevi kultoansa.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Otsoseni, ainoiseni,
+  mesikämmen, kaunoiseni!
+  Elä suutu suottakana!
+  En minä sinua kaannut:
+  itse vierit vempeleltä,
+  hairahit havun selältä,
+  puhki puiset kaatiosi,
+  halki haljakan havuisen.
+  Sykysyiset säät lipeät,
+  päivät pilviset pimeät.
+  "Metsän kultainen käkönen,
+  kaunis karva röyhetyinen!
+  Heitä nyt kylmille kotosi,
+  asuinmaasi autiaksi,
+  koivunoksainen kotosi,
+  vasunvarpainen majasi!
+  Lähe, kuulu, kulkemahan,
+  metsän auvo, astumahan,
+  käymähän, käpeäkenkä,
+  sinisukka, sipsomahan
+  näiltä pieniltä pihoilta,
+  kape'ilta käytäviltä
+  urohoisehen väkehen,
+  miehisehen joukkiohon!
+  Ei siellä pahoin pi'etä,
+  ei eletä kehnon lailla:
+  sima siellä syötetähän,
+  mesi nuori juotetahan
+  tulevalle vierahalle,
+  saavalle käkeävälle.
+  "Lähe nyt tästä kuin lähetki,
+  tästä pienestä pesästä
+  alle kuulun kurkihirren,
+  alle kaunihin katoksen!
+  Niin sä luikkaos lumella,
+  kuni lumme lammin päällä,
+  niin sä haihaos havulla,
+  kuni oksalla orava!"
+  Siitä vanha Väinämöinen,
+  laulaja iän-ikuinen,
+  astui soitellen ahoja,
+  kajahellen kankahia
+  kera kuulun vierahansa,
+  kanssa karvalallusensa.
+  Jo soitto tupahan kuului,
+  alle kattojen kajahus.
+  Virkahti väki tuvassa,
+  kansa kaunis vieretteli:
+  "Kuulkottes tätä kumua,
+  salon soittajan sanoja,
+  käpylinnun kälkytystä,
+  metsän piian pillin ääntä!"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse ennätti pihalle.
+  Vierähti väki tuvasta,
+  kansa kaunis lausutteli:
+  "Joko on kulta kulkemassa,
+  hopea vaeltamassa,
+  rahan armas astumassa,
+  tenka tietä poimimassa?
+  Mesijänkö metsä antoi,
+  ilveksen salon isäntä,
+  koska laulaen tulette,
+  hyreksien hiihtelette?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuossa tuon sanoiksi virkki:
+  "Sanomiks' on saukko saatu,
+  virsiksi Jumalan vilja;
+  sillä laulaen tulemme,
+  hyreksien hiihtelemme.
+  "Eikä saukko ollekana,
+  eikä saukko eikä ilves:
+  itse on kuulu kulkemassa,
+  salon auvo astumassa,
+  mies vanha vaeltamassa,
+  verkanuttu vieremässä.
+  Kun lie suotu vierahamme,
+  ovet auki paiskatkatte,
+  vaan kun lie vihattu vieras,
+  kiinni lyökätte lujahan!"
+  Väki vastaten sanovi,
+  kansa kaunis vieretteli:
+  "Terve, otso, tultuasi,
+  mesikämmen, käytyäsi
+  näille pestyille pihoille,
+  kaunoisille kartanoille!
+  "Tuota toivoin tuon ikäni,
+  katsoin kaiken kasvinaian
+  soivaksi Tapion torven,
+  metsän pillin piukovaksi,
+  kulkevaksi metsän kullan,
+  saavaksi salon hopean
+  näille pienille pihoille,
+  kape'ille käytäville.
+  "Toivoin kuin hyveä vuotta,
+  katsoin kuin kesän tuloa,
+  niinkuin suksi uutta lunta,
+  lyly liukasta lipua,
+  neiti nuorta sulhokaista,
+  punaposki puolisoa.
+  "Illat istuin ikkunoissa,
+  aamut aitan portahilla,
+  veräjillä viikkokauet,
+  kuukauet kujaisten suussa,
+  talvikauet tanhu'illa.
+  Lumet seisoin tanteriksi,
+  tanteret suliksi maiksi,
+  sulat maat somerikoiksi,
+  somerikot hiesukoiksi,
+  hiesukot vihottaviksi.
+  Ajattelin aamut kaiket,
+  päivät päässäni pitelin,
+  missä viikon otso viipyi,
+  salon armas aikaeli,
+  oisiko Virohon viernyt,
+  maasta Suomen sorkehtinut."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Minne vienen vierahani,
+  kulettanen kultaiseni?
+  Tokko laittanen latohon,
+  pannen pahnahuonehesen?"
+  Väki vastaten sanovi,
+  kansa kaunis vieretteli:
+  "Tuonne vienet vierahamme,
+  kulettanet kultaisemme
+  alle kuulun kurkihirren,
+  alle kaunihin katoksen.
+  Siell' on syömät suoriteltu,
+  juomaneuvot jou'uteltu,
+  kaikki sillat siivottuna,
+  lakaistuna lattiaiset;
+  kaikki vaimot vaatehtinna
+  pukemihin puhtahisin,
+  sore'ihin pääsomihin,
+  valke'ihin vaattehisin."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Otsoseni, lintuseni,
+  mesikämmen, kääröseni!
+  Viel' on maata käyäksesi,
+  kangasta kavutaksesi.
+  "Lähes nyt, kulta, kulkemahan,
+  armas, maata astumahan,
+  mustasukka, muikumahan,
+  verkahousu, vieremähän,
+  käymähän tiaisen teitä,
+  varpusen vaeltamia
+  alle viien viilohirren,
+  alle kuuen kurkiaisen!
+  "Varo'otte, vaimo raukat,
+  ettei karja kammastuisi,
+  pieni vilja pillastuisi,
+  vikoisi emännän vilja
+  tullessa otson tuville,
+  karvaturvan tunkeitessa!
+  "Pois on, pojat, porstuasta,
+  piiat, pihtipuolisista
+  uron tullessa tupahan,
+  astuessa aimo miehen!
+  "Metsän otsonen, omena,
+  metsän kaunis källeröinen!
+  Ellös piikoja pelätkö,
+  kassapäitä kammastelko
+  eläkä vaimoja varoa,
+  sure sylttysukkaisia!
+  Mi on akkoja tuvassa,
+  ne on kaikki karsinahan
+  miehen tullessa tupahan,
+  astuessa aika poian!"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Terve tänneki, Jumala,
+  alle kuulun kurkiaisen,
+  alle kaunihin katoksen!
+  Mihin nyt heitän hempuseni,
+  lasken karvalalluseni?"
+  Väki vastahan sanovi:
+  "Terve, terve tultuasi!
+  Tuohon liitä lintusesi,
+  kulettele kultaisesi
+  petäjäisen pienan päähän,
+  rautaisen rahin nenähän
+  turkin tunnusteltavaksi,
+  karvojen katseltavaksi!
+  "Elä, otso, tuosta huoli
+  eläkä pane pahaksi,
+  jos tulevi turkin tunti,
+  karvojen katsanto-aika!
+  Ei tuhota turkkiasi,
+  karvojasi ei katsota
+  herjojen hetalehiksi,
+  vaivaisien vaattehiksi."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  otatti otsolta turkin,
+  pani aitan parven päähän;
+  lihat liitti kattilahan,
+  kuparihin kullattuhun,
+  vaskipohjahan patahan.
+  Jo oli pa'at tulella,
+  vaskilaiat valkealla,
+  täpittynä, täytettynä
+  liioilla lihamuruilla;
+  suolat saatettu sekahan,
+  jotk' oli tuotu tuonnempata,
+  saatu suolat Saksanmaalta,
+  Vienan pääliltä vesiltä,
+  souttu Suolasalmen kautta,
+  laivan päältä laskettuna.
+  Kun oli keitto keitettynä,
+  saatu kattilat tulelta,
+  jopa saalis saatettihin,
+  käpylintu käytettihin
+  päähän pitkän pintapöyän
+  kultaisihin kuppiloihin
+  simoa sirettämähän,
+  olosia ottamahan.
+  Petäjäst' oli pöytä tehty,
+  va'it vaskesta valettu,
+  lusikkaiset hopeasta,
+  veitset kullasta kuvattu.
+  Kupit kaikki kukkusilla,
+  va'it varpelaitasilla
+  metsän mieliantehia,
+  salon kullan saalihia.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Kummun ukko kultarinta,
+  Tapion talon isäntä,
+  Metsolan metinen vaimo,
+  metsän ehtoisa emäntä,
+  mies puhas, Tapion poika,
+  mies puhas, punakypärä,
+  Tellervo, Tapion neiti,
+  kanssa muu Tapion kansa!
+  Tule nyt häihin härkösesi,
+  pitkävillasi pitoihin!
+  Nyt on kyllin kystä syöä,
+  kyllin syöä, kyllin juoa,
+  kyllin itsensä piteä,
+  kyllin antoa kylälle."
+  Väki tuossa noin sanovi,
+  kansa kaunis vieretteli:
+  "Miss' on otso syntynynnä,
+  rahankarva kasvanunna?
+  Tokko tuo olilla syntyi,
+  kasvoi saunan karsinassa?"
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei otso olilla synny
+  eikä riihiruumenilla!
+  Tuoll' on otso synnytelty,
+  mesikämmen käännytelty
+  luona kuun, malossa päivän,
+  otavaisen olkapäillä,
+  ilman impien tykönä,
+  luona luonnon tyttärien.
+  "Astui impi ilman äärtä,
+  neiti taivahan napoa,
+  kävi pilven piirtä myöten,
+  taivahan rajoa myöten
+  sukassa sinertävässä,
+  kirjavassa kaplukassa,
+  villavakkanen käessä,
+  karvakoppa kainalossa.
+  Viskoi villan pään vesille,
+  laski karvan lainehille.
+  Tuota tuuli tuuitteli,
+  ilma lieto liikutteli,
+  ve'en henki heilutteli,
+  aalto rannalle ajeli,
+  rannalle salon simaisen,
+  nenähän metisen niemen.
+  "Mielikki, metsän emäntä,
+  Tapiolan tarkka vaimo,
+  koppoi kuontalon vesiltä,
+  villat hienot lainehilta.
+  "Siitä liitti liukkahasti,
+  kapaloitsi kaunihisti
+  vaahterisehen vasuhun,
+  kaunoisehen kätkyehen.
+  Nostatti kapalonuorat,
+  vitjat kultaiset kuletti
+  oksalle olovimmalle,
+  lehvälle leve'immälle.
+  "Tuuitteli tuttuansa,
+  liekutteli lempeänsä
+  alla kuusen kukkalatvan,
+  alla penseän petäjän.
+  Siinä otsosen sukesi,
+  jalokarvan kasvatteli
+  vieressä metisen viian,
+  simaisen salon sisässä.
+  "Kasvoi otso kaunihiksi,
+  yleni ylen ehoksi:
+  lyhyt jalka, lysmä polvi,
+  tasakärsä talleroinen,
+  pää levyt, nenä nykerä,
+  karva kaunis röyhetyinen.
+  Ei ollut vielä hampahia
+  eikä kynsiä kyhätty.
+  "Mielikki, metsän emäntä,
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  'Kyheäisin kynnet tuolle,
+  kanssa hampahat hakisin,
+  kun tuo ei vioille saisi,
+  painuisi pahoille töille.'
+  "Niin otso valansa vannoi
+  polvilla metsän emännän,
+  eessä julkisen Jumalan,
+  alla kasvon kaikkivallan,
+  ei tehäksensä pahoa,
+  ruveta rumille töille.
+  "Mielikki, metsän emäntä,
+  Tapiolan tarkka vaimo,
+  läksi hammasta hakuhun,
+  kynsiä kyselemähän
+  pihlajilta piuke'ilta,
+  katajilta karke'ilta,
+  jukaisilta juurikoilta,
+  kesunkannoilta kovilta:
+  eipä sieltä kynttä saanut
+  eikä hammasta tavannut.
+  "Honka kasvoi kankahalla,
+  kuusi kummulla yleni,
+  hongassa hopeaoksa,
+  kultaoksa kuusosessa:
+  ne kapo käsin tavoitti,
+  niistä kynsiä kyhäsi,
+  niitä liitti leukaluuhun,
+  ikenihin istutteli.
+  "Siitä laski lallokkinsa,
+  ulos lempensä lähetti;
+  pani suota soutamahan,
+  viitoa vitaisemahan,
+  ahoviertä astumahan,
+  kangasta kapuamahan.
+  Käski käyä kaunihisti,
+  soreasti sorkutella,
+  elellä ajat iloiset,
+  kulutella kuulut päivät
+  suon selillä, maan navoilla,
+  kisakangasten perillä,
+  käyä kengättä kesällä,
+  sykysyllä syylingittä;
+  asua ajat pahemmat,
+  talvikylmät kyhmästellä
+  tuomisen tuvan sisässä,
+  havulinnan liepehellä,
+  kengällä korean kuusen,
+  katajikon kainalossa,
+  alla viien villavaipan,
+  alla kaapuan kaheksan.
+  "Sieltä sain nyt saalihini,
+  ehätin tämän eräni."
+  Väki nuori noin sanovi,
+  väki vanha virkkelevi:
+  "Mitä tehen metsä mieltyi,
+  metsä mieltyi, korpi kostui,
+  ihastui salon isäntä,
+  taipui ainoinen Tapio,
+  jotta antoi ainokkinsa,
+  menetti mesikkisensä?
+  Oliko keihon keksimistä
+  eli nuolen noutamista?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Hyvin meihin metsä mieltyi,
+  metsä mieltyi, korpi kostui,
+  ihastui salon isäntä,
+  taipui ainoinen Tapio.
+  "Mielikki, metsän emäntä,
+  Tellervo, Tapion neiti,
+  metsän neiti muoto kaunis,
+  metsän piika pikkarainen,
+  läksi tietä neuvomahan,
+  rastia rakentamahan,
+  tien vieriä viittomahan,
+  matkoa opastamahan.
+  Veisti pilkat pitkin puita,
+  rastit vaaroihin rakenti
+  jalon otsosen oville,
+  rahasaaren rantehille.
+  "Sitte sinne tultuani,
+  perillen osattuani
+  ei ollut keihon keksimistä,
+  ampuen ajelemista:
+  itse vieri vempeleltä,
+  horjahti havun selältä;
+  risut rikkoi rintapäänsä,
+  varvut vatsansa hajotti."
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Otsoseni, ainoiseni,
+  lintuseni, lempiseni!
+  Päästä nyt tänne pääripasi,
+  pujota puraisimesi,
+  heitä harvat hampahasi,
+  liitä leukasi leveät!
+  Eläkä pane pahaksi,
+  jos meille mikä tulisi,
+  luien luske, päien pauke,
+  kova hammasten kolina!
+  "Jo otan nenän otsolta
+  nenän entisen avuksi;
+  en ota osattomaksi
+  enkä aivan ainoaksi.
+  "Otan ma otsolta korvan
+  korvan entisen avuksi;
+  en ota osattomaksi
+  enkä aivan ainoaksi.
+  "Otan ma otsolta silmän
+  silmän entisen avuksi;
+  en ota osattomaksi
+  enkä aivan ainoaksi.
+  "Otan ma otsan otsolta
+  otsan entisen avuksi;
+  en ota osattomaksi
+  enkä aivan ainoaksi.
+  "Otan ma otsolta turvan
+  turvan entisen avuksi;
+  en ota osattomaksi
+  enkä aivan ainoaksi.
+  "Otan ma otsolta kielen
+  kielen entisen avuksi;
+  en ota osattomaksi
+  enkä aivan ainoaksi.
+  "Sen nyt mieheksi sanoisin,
+  urohoksi arvoaisin,
+  joka umpiluut lukisi,
+  saisi sarjahampahuiset
+  leuasta teräksisestä
+  rusamilla rautaisilla."
+  Eipä toista tullutkana,
+  ei ollut urosta tuota.
+  Itse umpiluut lukevi,
+  sarjahampahat sanovi
+  alla luisten polviensa,
+  rautaisten rusamiensa.
+  Otti hampahat otsolta.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Metsän otsonen, omena,
+  metsän kaunis källeröinen!
+  Nyt on matka käyäksesi,
+  retki reiahellaksesi
+  tästä pienestä pesästä,
+  matalaisesta majasta
+  korkeampahan kotihin,
+  avarampahan asuhun.
+  "Lähe nyt, kulta, kulkemahan,
+  rahan armas, astumahan,
+  sivutse sikojen teistä,
+  poikki porsasten poluista
+  vasten varvikkomäkeä,
+  kohti vuorta korkeata
+  petäjähän penseähän,
+  honkahan havusatahan!
+  Hyvä siin' on ollaksesi,
+  armas aikaellaksesi
+  - kuuluvilla karjan kellon,
+  luona tiukujen tirinän."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  jo tuli kotihin tuolta.
+  Väki nuori noin sanovi,
+  kansa kaunis lausutteli:
+  "Minne saatit saalihisi,
+  kunne ennätit eräsi?
+  Lienet jäälle jättänynnä,
+  uhkuhun upottanunna,
+  suomutihin sortanunna,
+  kaivanunna kankahasen."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Enpä jäälle jättänynnä,
+  uhkuhun upottanunna:
+  siinä koirat siirteleisi,
+  linnut liiat peitteleisi;
+  enkä suohon sortanunna,
+  kaivanunna kankahasen:
+  siinä toukat turmeleisi,
+  söisi mustat muurahaiset.
+  "Tuonne saatin saalihini,
+  ehätin erän vähäni
+  kultakunnahan kukulle,
+  vaskiharjun hartioille.
+  Panin puuhun puhtahasen,
+  honkahan havusatahan,
+  oksalle olovimmalle,
+  lehvälle leve'immälle
+  iloksi inehmisille,
+  kunnioiksi kulkijoille.
+  "Ikenin panin itähän,
+  silmin loin on luotehesen.
+  Enkä aivan latvasehen:
+  oisin luonut latvasehen,
+  siinä tuuli turmeleisi,
+  ahava pahoin panisi;
+  enkä pannut maavarahan:
+  oisin pannut maavarahan,
+  siat siinä siirteleisi,
+  alakärsät käänteleisi."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  laikahtihe laulamahan
+  illan kuulun kunniaksi,
+  päivän päätyvän iloksi.
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Piä nyt, pihti, valkeata,
+  jotta lauloa näkisin!
+  Lauloa luku tulevi,
+  suuni soia tahtelevi."
+  Siinä lauloi jotta soitti,
+  pitkin iltoa iloitsi.
+  Lausui laulunsa lopulla,
+  itse virkki viimeiseksi:
+  "Anna toisteki, Jumala,
+  vastaki, vakainen Luoja,
+  näin näissä ilottavaksi,
+  toiste toimiteltavaksi,
+  näissä häissä pyylypoian,
+  pitkävillaisen pioissa!
+  "Anna ainaki, Jumala,
+  toisteki, totinen Luoja,
+  rastia rakettaviksi,
+  puita pilkoteltaviksi
+  urohoisessa väessä,
+  miehisessä joukkiossa!
+  "Anna ainaki, Jumala,
+  toisteki, totinen Luoja,
+  soivaksi Tapion torven,
+  metsän pillin piukovaksi
+  näillä pienillä pihoilla,
+  kape'illa kartanoilla!
+  Päivät soisin soitettavan,
+  illat tehtävän iloa
+  näillä mailla, mantereilla,
+  Suomen suurilla tiloilla,
+  nuorisossa nousevassa,
+  kansassa kasuavassa."
+
+
+
+    Seitsemäsviidettä runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  kauan soitti kanteletta,
+  sekä soitti jotta lauloi,
+  jotta ilmankin iloitsi.
+  Soitto kuului kuun tupihin,
+  ilo päivän ikkunoille.
+  Kuu tuvastahan tulevi,
+  astui koivun konkelolle,
+  päivä päätyi linnastansa,
+  loihe latvahan petäjän
+  kanteletta kuulemahan,
+  iloa imehtimähän.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka harvahammas,
+  siitä päivän kiinni saapi,
+  kuuhuen käsin tavoitti,
+  kuun on koivun konkelolta,
+  päivän latvasta petäjän.
+  Ne kohta kotihin saattoi,
+  pimeähän Pohjolahan.
+  Kätki kuun kumottamasta
+  kirjarintahan kivehen,
+  lauloi päivän paistamasta
+  vuorehen teräksisehen.
+  Itse tuossa noin saneli:
+  "Ellös täältä ilman pääskö,
+  nousko, kuu, kumottamahan,
+  pääskö, päivä, paistamahan,
+  kun en käyne päästämähän,
+  itse tulle noutamahan
+  yheksän orihin kanssa,
+  yhen tamman kantamalla!"
+  Kun oli kuun kulettanunna
+  sekä päivän saattanunna
+  Pohjolan kivimäkehen,
+  rautaisehen kalliohon,
+  jopa valkean varasti,
+  tulen Väinölän tuvilta:
+  sai tuvat tulettomaksi,
+  pirtit valkeattomaksi.
+  Jo oli yö alinomainen,
+  pitkä, pilkkoisen pimeä.
+  Oli yö Kalevalassa,
+  noilla Väinölän tuvilla
+  sekä tuolla taivahassa,
+  Ukon ilman istuimilla.
+  Tukela on tuletta olla,
+  vaiva suuri valkeatta,
+  ikävä inehmisien,
+  ikävä itsen Ukonki.
+  Tuo Ukko, ylijumala,
+  itse ilman suuri luoja,
+  alkoi tuota ouostella.
+  Arvelee, ajattelevi,
+  mikä kumma kuun e'essä,
+  mikä terhen päivän tiessä,
+  kun ei kuu kumotakana
+  eikä päivä paistakana.
+  Astui pilven äärtä myöten,
+  taivahan rajoa myöten
+  sukassa sinertävässä,
+  kirjavassa kaplukassa;
+  kävi kuuta etsimähän,
+  päiveä tapoamahan:
+  eipä kuuta löyäkänä,
+  päiveä tapoakana.
+  Tulta iski ilman Ukko,
+  valahutti valkeata
+  miekalla tuliterällä,
+  säilällä säkenevällä;
+  iski tulta kyntehensä,
+  järskytti jäsenehensä
+  ylähällä taivosessa,
+  tähtitarhojen tasalla.
+  Saipa tulta iskemällä.
+  Kätkevi tulikipunan
+  kultaisehen kukkarohon,
+  hope'isehen kehä'än.
+  Antoi neien tuuitella,
+  ilman immen vaapotella
+  kuun uuen kuvoamaksi,
+  uuen auringon aluksi.
+  Neiti pitkän pilven päällä,
+  impi ilman partahalla
+  tuota tulta tuuitteli,
+  valkeaista vaapotteli
+  kultaisessa kätkyessä,
+  hihnoissa hope'isissa.
+  Hope'iset orret notkui,
+  kätkyt kultainen kulisi,
+  pilvet liikkui, taivot naukui,
+  taivon kannet kallistihe
+  tulta tuuiteltaessa,
+  valkeaista vaapottaissa.
+  Impi tulta tuuitteli,
+  vaapotteli valkeaista,
+  tulta sormilla somitti,
+  käsin vaali valkeaista:
+  tuli tuhmalta putosi,
+  valkea varattomalta,
+  kätösiltä kääntelijän,
+  sormilta somittelijan.
+  Taivas reikihin repesi,
+  ilma kaikki ikkunoihin.
+  Kirposi tulikipuna,
+  suikahti punasoronen,
+  läpi läikkyi taivosista,
+  puhki pilvistä pirisi,
+  läpi taivahan yheksän,
+  halki kuuen kirjokannen.
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Veli, seppo Ilmarinen!
+  Lähtekämme katsomahan,
+  saakamme opastumahan,
+  mikä tuo tuli tulonen,
+  outo valkea valahti
+  yläisistä taivosista
+  alaisihin maaemihin,
+  jos olisi kuun kehänen
+  eli päivän pyöryläinen!"
+  Läksivät urosta kaksi.
+  Astuivat, ajattelivat,
+  miten tuonne tullaksensa
+  ja kuten osataksensa
+  tulen siirtymäsijoille,
+  valkean valantomaille.
+  Joki joutuvi etehen,
+  melkeän meren tapainen.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  alkoi veisteä venettä,
+  alla korven kolkutella.
+  Toinen seppo Ilmarinen
+  laati kuusesta meloja,
+  petäjästä järkäleitä.
+  Sai venonen valmihiksi
+  hankoinensa, airoinensa;
+  niin veivät venon vesille.
+  Soutelevat, joutelevat
+  ympäri Nevan jokea,
+  Nevan nientä kiertelevät.
+  Ilmatar, ihana impi,
+  vanhin luonnon tyttäristä,
+  tuopa vastahan tulevi
+  puhutellen, lausutellen:
+  "Mitä miehiä olette,
+  kuinka teitä kutsutahan?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Merimiehiä olemme,
+  minä vanha Väinämöinen,
+  toinen seppo Ilmarinen.
+  Vaan sano oma sukusi,
+  kuin sinua kutsutahan!"
+  Vaimo tuon sanoiksi virkki:
+  "Minä olen vanhin vaimoksia,
+  vanhin ilman impilöitä,
+  ensin emä itselöitä,
+  joll' on vihki viien vaimon,
+  muoto kuuen morsiamen.
+  Minne te menette, miehet,
+  kunne läksitte, urohot?"
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Tukehtui tulonen meiltä,
+  vaipui meiltä valkeainen.
+  Viikon on tuletta oltu,
+  pime'issä piileskelty.
+  Nyt on meillä mielessämme
+  mennä tulta tietämähän,
+  jok' on tullut taivahasta,
+  päältä pilvien pu'onnut."
+  Vaimo tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Tuli on tuima tie'ettävä,
+  valkeainen vaaittava.
+  Jo teki tuli tekoset,
+  valkea vahingot laati!
+  Tuikahti tulikipuna,
+  putosi punakeränen
+  Luojan luomilta tiloilta,
+  Ukon ilman iskemiltä
+  läpi taivahan tasaisen,
+  halki tuon ihalan ilman,
+  puhki reppänän retuisen,
+  kautta kuivan kurkihirren
+  Tuurin uutehen tupahan,
+  Palvoisen laettomahan.
+  "Sitte sinne tultuansa
+  Tuurin uutehen tupahan
+  panihe pahoille töille,
+  löihe töille törke'ille:
+  rikkoi rinnat tyttäriltä,
+  neitosilta nännit näppi,
+  turmeli pojalta polvet,
+  isännältä parran poltti.
+  "Äiti lastansa imetti
+  kätkyessä vaivaisessa.
+  Tuohon tultua tulonen
+  jo teki pahinta työtä:
+  poltti lapsen kätkyestä,
+  poltti paarmahat emolta.
+  Se lapsi meni Manalle,
+  toki poika Tuonelahan,
+  ku oli luotu kuolemahan,
+  katsottu katoamahan
+  tuskissa tulen punaisen,
+  vaike'issa valkeaisen.
+  "Niin emo enemmän tiesi,
+  ei emo Manalle mennyt;
+  se tunsi tulen manata,
+  valkeaisen vaivutella
+  läpi pienen neulansilmän,
+  halki kirvehen hamaran,
+  puhki kuuman tuuran putken,
+  pitkin pellon pientaretta."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse ennätti kysyä:
+  "Kunne tulet tuosta läksi,
+  kunne kiiähti kipunat
+  Tuurin pellon pientarelta?
+  Metsällenkö vai merelle?"
+  Vaimo vastaten sanovi,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Tuli tuosta mennessänsä,
+  valkeainen vierressänsä
+  ensin poltti paljo maita,
+  paljo maita, paljo soita;
+  viimein vierähti vetehen,
+  aaltoihin Aluen järven:
+  se oli syttyä tulehen,
+  säkehinä säihkyellä.
+  "Kolmasti kesäisnä yönä,
+  yheksästi syksy-yönä,
+  kuohui kuusien tasalle,
+  ärjyi päälle äyrähien
+  tuon tuiman tulen käsissä,
+  varin valkean väessä.
+  "Kuohui kuiville kalansa,
+  arinoille ahvenensa.
+  Kalat tuossa katselevat,
+  ahvenet ajattelevat,
+  miten olla, kuin eleä:
+  ahven itki aittojansa,
+  kalat kartanoisiansa,
+  kiiski linnoa kivistä.
+  "Läksi ahven kyrmyniska,
+  tavoitti tulisoroista:
+  eipä ahven saanutkana.
+  Niin meni sinervä siika:
+  se nieli tulisorosen,
+  vajotteli valkeaisen.
+  "Jo vettyi Aluen järvi,
+  pääsi päältä äyrästensä
+  sijallensa entiselle
+  yhtenä kesäisnä yönä.
+  "Oli aikoa vähäisen:
+  tuli tuska nielijälle,
+  vaikea vajottajalle,
+  pakko paljo syönehelle.
+  "Uiskenteli, kuiskenteli.
+  Uipi päivän, uipi toisen
+  siikasaarien sivuja,
+  lohiluotojen lomia,
+  tuhannen nenätse niemen,
+  sa'an saaren kainalotse.
+  Joka niemi neuvon pisti,
+  joka saari sai sanoman:
+  'Ei ole vienossa ve'essä,
+  Aluessa ankehessa
+  kalan kurjan nielijätä,
+  katalan kaottajata
+  näissä tuskissa tulosen,
+  vaivannoissa valkeaisen.'
+  "Niin kuuli kulea kuuja,
+  nieli tuon sinervän siian.
+  Oli aikoa vähäisen:
+  tuli tuska nielijälle,
+  vaikea vajottajalle,
+  pakko paljo syönehelle.
+  "Uiskenteli, kuiskenteli.
+  Uipi päivän, uipi toisen
+  lohiluotojen lomia,
+  kalahauin kartanoita,
+  tuhannen nenitse niemen,
+  sa'an saaren kainaloitse.
+  Joka niemi neuvon pisti,
+  joka saari sai sanoman:
+  'Ei ole vienossa ve'essä,
+  Aluessa ankehessa
+  kalan kurjan appajata,
+  katalan kaottajata
+  tuskissa tulen palavan,
+  vaivannoissa valkeaisen.'
+  "Niin tuli halea hauki,
+  nieli tuon kulean kuujan.
+  Oli aikoa vähäisen:
+  tuli tuska nielijälle,
+  vaikea vajottajalle,
+  pakko paljo syönehelle.
+  "Uiskenteli, kuiskenteli.
+  Uipi päivän, uipi toisen
+  lokkiluotojen lomitse,
+  kajavan kivikaritse,
+  tuhannen nenätse niemen,
+  sa'an saaren kainalotse.
+  Joka niemi neuvon pisti,
+  joka saari sai sanoman:
+  'Ei ole vienossa ve'essä,
+  Aluessa ankehessa
+  kalan kurjan nielijätä,
+  katalan kaottajata
+  tuskissa tulen palavan,
+  vaivannoissa valkeaisen.'"
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  toinen seppo Ilmarinen
+  nuotan niinisen kutovi,
+  katajaisen kaikuttavi;
+  sen painoi pajuvesillä,
+  raian kuorilla rakenti.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  työnti naiset nuottaselle.
+  Läksi naiset nuottaselle,
+  sisarekset silpomahan.
+  Soutelevat, luitelevat
+  niemi nientä, saari saarta,
+  lohiluotojen lomatse,
+  siikasaarien sivutse
+  ruskeahan ruoikkohon,
+  kaunihisen kaislikkohon.
+  Pyritähän, pyyetähän,
+  ve'etähän, vellotahan
+  - nurin nuotta potketahan,
+  väärin veetähän apaja:
+  ei saa'a sitä kaloa,
+  kuta kilvoin pyyetähän.
+  Veljekset vesille läksi,
+  miehet nuotalle menevät.
+  Pohetahan, potketahan,
+  ve'etähän, vennotahan
+  lahen suita, luo'on päitä,
+  Kalevan kivikaria:
+  ei saa'a kaloa tuota,
+  mitä tarkoin tarvittihin.
+  Tullut ei halea hauki
+  vienoilta lahen vesiltä
+  eikä suurelta selältä:
+  kalat pienet, verkot harvat.
+  Jo tuossa kalat valitti,
+  hauki hauille sanovi,
+  kysyi siika säynähältä,
+  lohi toiselta lohelta:
+  "Joko kuoli kuulut miehet,
+  katosi Kalevan poiat,
+  liinanuotan nuikuttajat,
+  lankapaulan laaittajat,
+  suuren tarpoimen talujat,
+  pitkän varren vaikuttajat?"
+  Kuuli vanha Väinämöinen.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei ole kuollehet urohot,
+  kaatunut Kalevan kansa.
+  Yksi kuoli, kaksi syntyi,
+  joill' on tarpoimet paremmat,
+  varret vaaksoa pitemmät,
+  nuotat kahta kauheammat."
+
+
+
+    Kahdeksasviidettä runo
+
+
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  tuosta tuumille tulevi,
+  ajeleiksen arveloille
+  nuotan liinaisen kutoa,
+  satahisen saautella.
+  Jopa tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Onko liinan kylväjätä,
+  kylväjätä, kyntäjätä,
+  verkko valmistellakseni,
+  satasilmä saa'akseni
+  kalan kurjan tappajaksi,
+  katalan kaottajaksi?"
+  Löytähän vähäisen maata,
+  paikkoa palamatointa
+  suurimmalla suon selällä,
+  kahen kantosen lomassa.
+  Kannon juuri kaivetahan:
+  sieltä löytyi liinan siemen
+  Tuonen toukan kätköksestä,
+  maan maon varustamista.
+  Olipa tuhkia läjänen,
+  koko kuivia poroja
+  purren puisen polttamilta,
+  venehen kyettämiltä.
+  Siihen liina kylvettihin,
+  kypenihin kynnettihin,
+  rannallen Aluen järven,
+  peltohon saviperähän.
+  Siitä silloin taimi nousi,
+  pensi pellavas peritöin,
+  liina liitotoin yleni
+  yhtenä kesäisnä yönä.
+  Yöllä liina kylvettihin,
+  kuutamella kynnettihin,
+  perattihin, koirittihin,
+  nyhettihin, riivittihin,
+  terävästi temmottihin,
+  rotevasti rohkittihin.
+  Vietihin likohon liina;
+  sai pian lionneheksi.
+  Nopeasti nostettihin,
+  kiirehesti kuivattihin.
+  Kohta tuotihin kotihin,
+  pian luista luistettihin,
+  loteasti loukuttihin,
+  lipeästi lipsuttihin.
+  Hapeasti harjattihin,
+  hämysillä häpsittihin,
+  joutui kohta kuontalolle,
+  välehemmin värttinälle,
+  yhtenä kesäisnä yönä,
+  kahen päivyen kesellä.
+  Sen sisaret kehreävät,
+  kälykset kävylle lyövät,
+  veljet verkoksi kutovat,
+  apet ainoille panevat.
+  Siinäkö käpynen kääntyi,
+  palautui painopalko,
+  kun sai nuotta valmihiksi,
+  lankapaula laaituksi
+  yhtenä kesäisnä yönä,
+  vielä puolessa sitäki!
+  Saipa nuotta valmihiksi,
+  lankapaula laaituksi,
+  perältä satoa syltä,
+  siulat seitsentä satoa.
+  Sen kivestivät somasti,
+  lau'ustivat laatuisasti.
+  Nuoret nuotalle menevät,
+  vanhat koissa arvelevat:
+  tokko tuota saatanehe,
+  mitä mielin pyyetähän?
+  Ve'etähän, vennotahan,
+  pyyetähän, pynnetähän:
+  ve'etähän pitkin vettä,
+  pohetahan poiken vettä.
+  Saa'ahan vähän kaloja:
+  kiiskiä kirokaloja,
+  ahvenia ruotaisia,
+  särkiä sapikkahia;
+  ei saatu sitä kaloa,
+  kuta vasten nuotta tehty.
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Oi on seppo Ilmarinen!
+  Lähtekämme itse tuonne,
+  kera verkkojen vesille!"
+  Läksivät urosta kaksi,
+  veivät verkkonsa vesille.
+  Yksi siula heitettihin
+  saarehen selällisehen,
+  siula toinen heitettihin
+  niittykannan niemeksehen;
+  nostin tuonne laaitahan
+  vanhan Väinön valkamahan.
+  Pohetahan, potketahan,
+  ve'etähän, vennätähän.
+  Saa'ahan kaloja kyllin:
+  ihveniä, ahvenia,
+  tuimenia, taimenia,
+  lahnoja, lohikaloja,
+  kaikkia ve'en kaloja;
+  ei saa'a kaloa tuota,
+  kuta vasten nuotta tehty,
+  lankapaula laaittuna.
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  vielä verkkoja lisäsi;
+  jatkoi siuloja sivulta
+  viiellä sylisa'alla,
+  köyttä saalla seitsemällä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Viekämme syville verkot,
+  etemmä ehättäkämme,
+  vetäkämme vettä vielä
+  toki toinenkin apajas!"
+  Verkot vietihin syville,
+  ennätettihin etemmä;
+  ve'ettihin vettä vielä
+  toki toinenkin apajas.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Vellamo, ve'en emäntä,
+  ve'en eukko ruokorinta!
+  Tules paian muuttelohon,
+  vaattehen vajehtelohon!
+  Sinull' on rytinen paita,
+  merenvaahtivaippa päällä,
+  tuulen tyttären tekemä,
+  Aallottaren antelema:
+  minä annan liinapaian,
+  panen aivan aivinaisen;
+  se on Kuuttaren kutoma,
+  Päivättären kehreämä.
+  "Ahto, aaltojen isäntä,
+  satahauan hallitsija!
+  Ota virpi viittä syltä,
+  salko seitsentä tapoa,
+  jolla selät seuruelet,
+  meren pohjat meuruelet,
+  nostat ruotaisen romuen,
+  kaiotat kalaisen karjan
+  tämän nuotan nostimille,
+  satalauan laskimille,
+  kalaisista kaartehista,
+  lohisista loukeroista,
+  suurilta selän navoilta,
+  synkiltä syväntehiltä,
+  päivän paistamattomilta,
+  hiekan hieromattomilta!"
+  Pikku mies merestä nousi,
+  uros aalloista yleni;
+  seisovi meren selällä.
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:
+  "Onko tarve tarpojata,
+  puun pitkän pitelijätä?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Onpa tarve tarpojata,
+  puun pitkän pitelijätä."
+  Mies pieni, uros vähäinen,
+  hongan rannalta hotaisi,
+  puun pitkän petäjiköstä,
+  paaen painoi tarpoimeksi.
+  Kyselevi, lauselevi:
+  "Tarvonko väen mukahan,
+  oike'in olan takoa,
+  vai tarvon asun mukahan?"
+  Vanha viisas Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Jos tarvot asun mukahan,
+  äijä on siinä tarpomista."
+  Mies pieni, uros vähäinen,
+  jo nyt tuossa tarpaisevi,
+  tarpovi asun mukahan;
+  kaiotti kaloja paljon
+  tuon on nuotan nostimille,
+  satalauan laskimille.
+  Seppo airoilla asuvi;
+  vaka vanha Väinämöinen
+  itse on nuotan nostajana,
+  lankapaulan lappajana.
+  Sanoi vanha Väinämöinen:
+  "Jo nyt on kalainen karja
+  tämän nuotan nostimilla,
+  satalauan laskimilla."
+  Siitä nuotta nostetahan,
+  puretahan, puistetahan
+  venehesen Väinämöisen:
+  saa'ahan kalainen karhi,
+  kut' oli vasten nuotta tehty,
+  lankapaula laaittuna.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  viiletti venehen maalle
+  sivuhun sinisen sillan,
+  päähän portahan punaisen.
+  Siivosi kalaisen karhin,
+  purki ruotaisen romuen:
+  sai sieltä halean hauin,
+  kut' oli viikon pyyettynä.
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuossa arvelevi:
+  "Ruohinko käsin ruveta
+  ilman rautarukkasitta,
+  kivisittä kintahitta,
+  vaskisitta vanttuhitta?"
+  Senpä kuuli Päivän poika.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Minä hauin halkoaisin,
+  tohtisin käsiksi käyä,
+  kun oisi isoni puukko,
+  veitsi valtavanhempani."
+  Vieri veitsi taivosesta,
+  puukko pilvistä putosi,
+  pää kulta, terä hopea,
+  vieri vyölle Päivän poian.
+  Niin pätevä Päivän poika
+  tuon veitsen käsin tavoitti;
+  sillä hauin halkaisevi,
+  suu levän levittelevi.
+  Vatsassa halean hauin
+  löytähän kulea kuuja;
+  vatsassa kulean kuujan,
+  siell' oli sileä siika.
+  Halkaisi sileän siian:
+  sai sieltä sinikeräsen
+  siian suolen soukerosta,
+  kolmannesta koukerosta.
+  Kehitti sinikeräsen:
+  sisältä sinikeräsen
+  putosi punakeränen.
+  Purki tuon punakeräsen:
+  keskeltä punakeräsen
+  tapasi tulisorosen,
+  jok' oli tullut taivosesta,
+  puhki pilvien pu'onnut,
+  päältä taivosen kaheksan,
+  ilmalta yheksänneltä.
+  Väinämöisen arvellessa,
+  millä tuota vietänehe
+  tupihin tulettomihin,
+  pime'ihin pirttilöihin,
+  jopa tuikahti tulonen,
+  pääsi käestä Päivän poian.
+  Poltti parran Väinämöisen;
+  sepolta sitäi pahemmin
+  tuli poltti poskipäitä,
+  käsiänsä kärventeli.
+  Meni siinä mennessänsä
+  aalloitse Aluen järven.
+  Karkasi katajikolle,
+  niin paloi katajakangas;
+  kohautti kuusikkohon:
+  poltti kuusikon komean.
+  Vieri vieläkin etemmä,
+  poltti puolen Pohjan maata,
+  sakaran Savon rajoa,
+  kahen puolen Karjalata.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse läksi astumahan,
+  ylös korpehen kohosi
+  tuon tuiman tulen jälille.
+  Tapasi tulosen tuolta
+  kahen kannon juuren alta,
+  leppäpökkelön sisästä,
+  lahokannon kainalosta.
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Tulonen, Jumalan luoma,
+  luoma Luojan, valkeainen!
+  Syyttäpä menit syville,
+  asiatta aivan kauas!
+  Teet paremmin, kun paloat
+  kivisehen kiukahasen,
+  kytkeihet kypenihisi,
+  himmennäihet hiilihisi,
+  päivällä pi'eltäväksi
+  kotapuissa koivuisissa,
+  yöllä piileteltäväksi
+  kehän kultaisen kuvussa."
+  Tempasi tulikipunan
+  palavoihin pakkuloihin,
+  koivun kääpihin kovihin,
+  vaskisehen kattilahan.
+  Kantoi tulta kattilassa,
+  koivun kuorella kuletti
+  nenähän utuisen niemen,
+  päähän saaren terhenisen:
+  sai tuvat tulelliseksi,
+  pirtit valkealliseksi.
+  Itse seppo Ilmarinen
+  syrjin syöstihe merehen,
+  veäikse vesikivelle,
+  rantapaaelle paneikse
+  tuskissa tulen palavan,
+  vaike'issa valkeaisen.
+  Siinä tulta tummenteli,
+  valkeaista varventeli.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Tulonen, Jumalan luoma,
+  panu, poika Aurinkoisen!
+  Mikä sun pani pahaksi,
+  jotta poltit poskiani,
+  kuumotit kupehiani,
+  ääriäni ärjöttelit?
+  "Millä nyt tulta tummentelen,
+  valkeaista varventelen,
+  teen tulen tehottomaksi,
+  valkean varattomaksi,
+  ettei viikkoa vihoisi,
+  kovin kauan karvastaisi?
+  "Tule, tytti, Turjan maalta,
+  neiti, laskeite Lapista
+  hyyssä sukka, jäässä kenkä,
+  hallassa hamehen helmat,
+  hyinen kattila käessä,
+  jäinen kauha kattilassa!
+  Viskoa vilua vettä,
+  riittehistä ripsuttele
+  paikoille palanehille,
+  tulen tuhmille vihoille!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  tule, poika, Pohjolasta,
+  lapsi, täyestä Lapista,
+  mies pitkä, Pimentolasta,
+  korpikuusien kokoinen,
+  suopetäjän suuruhinen,
+  hyiset kintahat käessä,
+  hyiset saappahat jalassa,
+  hyinen lakki päälaella,
+  hyinen vyöhyt vyölle vyötty!
+  "Tuo'os hyytä Pohjolasta,
+  jäätä kylmästä kylästä!
+  Paljo on hyytä Pohjolassa,
+  jäätä kylmässä kylässä:
+  hyyss' on virrat, jäässä järvet,
+  ilmat kaikki iljenessä;
+  hyiset hyppivät jänikset,
+  jäiset karhut karkelevat
+  keskellä lumimäkeä,
+  lumivaaran liepehellä;
+  hyiset joutsenet joluvat,
+  jäiset sorsat soutelevat
+  keskellä lumijokea,
+  jäisen kosken korvaksella.
+  "Hyytä kelkalla vetäös,
+  jäätä reellä reutoellos
+  tuiman tunturin laelta,
+  vaaran vankan liepeheltä!
+  Sillä hyyllä hyy'yttele,
+  jäävilulla jäähyttele
+  tulen viemiä vikoja,
+  panun tuiki paahtamia!
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,
+  oi Ukko ylijumala,
+  Ukko, pilvien pitäjä,
+  hattarojen hallitsija,
+  iätä iästä pilvi,
+  jänkä lännestä lähetä,
+  syrjin yhtehen syseä,
+  lomatusten loukahuta!
+  Sa'a hyytä, sa'a jäätä,
+  sa'a voietta hyveä
+  paikoille palanehille,
+  vian tuiki tullehille!"
+  Sillä seppo Ilmarinen
+  tuota tulta tummenteli,
+  valkeata vaimenteli.
+  Sai seppo paranneheksi,
+  entisellehen ehoksi
+  tuimista tulen vioista.
+
+
+
+    Yhdeksäsviidettä runo
+
+
+  Ain' on päivä paistamatta,
+  kuu kulta kumottamatta
+  noilla Väinölän tuvilla,
+  Kalevalan kankahilla.
+  Vilu viljalle tulevi,
+  karjoille olo kamala,
+  outo ilman lintusille,
+  ikävä imehnoisille,
+  kun ei konsa päivyt paista
+  eikä kuuhuet kumota.
+  Hauki tiesi hauan pohjat,
+  kokko lintujen kulennan,
+  tuuli haahen päiväyksen;
+  ei tieä imehnon lapset,
+  milloin aamu alkanevi,
+  milloin yö yrittänevi
+  nenässä utuisen niemen,
+  päässä saaren terhenisen.
+  Nuoret neuvoa pitävät,
+  ikäpuolet arvelevat,
+  kuinka kuutta lietänehe,
+  päivättä elettänehe
+  noilla raukoilla rajoilla,
+  poloisilla Pohjan mailla.
+  Neiet neuvoa pitävät,
+  orpanat osaelevat.
+  Päätyvät sepon pajahan.
+  Sanovat sanalla tuolla:
+  "Nouse, seppo, seinän alta,
+  takoja, kiven takoa
+  takomahan uutta kuuta,
+  uutta auringon keheä!
+  Pah' on kuun kumottamatta,
+  outo päivän paistamatta."
+  Nousi seppo seinän alta,
+  takoja kiven takoa
+  takomahan uutta kuuta,
+  uutta auringon kehäistä.
+  Kuun on kullasta kuvasi,
+  hopeasta päivän laati.
+  Tuli vanha Väinämöinen,
+  ovelle asetteleikse.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Oi on seppo veikkoseni!
+  Mitä paukutat pajassa,
+  ajan kaiken kalkuttelet?"
+  Se on seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kuuta kullaista kuvoan,
+  hope'ista aurinkoa
+  tuonne taivahan laelle,
+  päälle kuuen kirjokannen."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!
+  Jo nyt laait joutavia!
+  Ei kumota kulta kuuna,
+  paista päivänä hopea."
+  Seppo kuuhuen kuvasi,
+  takoi päivän valmihiksi.
+  Noita nosteli halulla,
+  kaunihisti kannatteli,
+  kuun on kuusen latvasehen,
+  päivän pitkän männyn päähän.
+  Hiki vieri viejän päästä,
+  kaste kantajan otsasta
+  työssä tuiki työlähässä,
+  nostannassa vaikeassa.
+  Saipa kuun kohotetuksi,
+  auringon asetetuksi,
+  kuun on kuusen kukkuralle,
+  päivyen petäjän päähän:
+  eipä kuu kumotakana
+  eikä päivyt paistakana.
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Nyt on aika arvan käyä,
+  miehen merkkiä kysyä,
+  minne meiltä päivä päätyi,
+  kunne meiltä kuu katosi."
+  Itse vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  leikkasi lepästä lastut,
+  laittoi lastut laaullensa,
+  kävi arvat kääntämähän,
+  sormin arvat suortamahan.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Kysyn Luojalta lupoa,
+  vaain varsin vastinetta.
+  Sano totta, Luojan merkki,
+  juttele, Jumalan arpa:
+  minne meiltä päivä päätyi,
+  kunne meiltä kuu katosi,
+  kun ei ilmoisna ikänä
+  nähä noita taivahalla?
+  "Sano, arpa, syytä myöten,
+  elä miehen mieltä myöten,
+  tuo tänne toet sanomat,
+  varmat liitot liikahuta!
+  Jos arpa valehteleisi,
+  niin arvo alennetahan:
+  arpa luoahan tulehen,
+  merkki miesten poltetahan."
+  Toi arpa toet sanomat,
+  merkki miesten vastoavi:
+  sanoi päivän saaneheksi,
+  kuun tuonne kaonneheksi
+  Pohjolan kivimäkehen,
+  vaaran vaskisen sisähän.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  siitä tuon sanoiksi virkki:
+  "Jos ma nyt lähen Pohjolahan,
+  Pohjan poikien poluille,
+  saan ma kuun kumottamahan,
+  päivä kullan paistamahan."
+  Jopa läksi jotta joutui
+  pimeähän Pohjolahan.
+  Astui päivän, astui toisen:
+  päivänäpä kolmantena
+  jo näkyvi Pohjan portti,
+  kivikummut kuumottavi.
+  Ensin huuti huikahutti
+  tuolla Pohjolan joella:
+  "Tuokatte venettä tänne
+  joen poikki päästäkseni!"
+  Kun ei huuto kuulununna
+  eikä tuotuna venettä,
+  keräsi kekosen puita,
+  kuivan kuusen lehväsiä;
+  teki tulen rantaselle,
+  saavutti savun sakean.
+  Tuli nousi taivahalle,
+  savu ilmahan sakeni.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  itse päätyi ikkunahan.
+  Katsoi tuonne salmen suuhun,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mi tuolla tuli palavi,
+  tuolla saaren salmen suulla?
+  Pieni on sotatuliksi,
+  suuri nuottavalke'iksi."
+  Itse poika pohjolaisen
+  pian pistihe pihalle
+  katsomahan, kuulemahan,
+  tarkasti tähyämähän:
+  "On tuolla joen takana
+  mies kempi kävelemässä."
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  jo huhusi toisen kerran:
+  "Tuo venettä, Pohjan poika,
+  Väinämöiselle venettä!"
+  Niin sanovi Pohjan poika,
+  itse lausui, vastaeli:
+  "Ei täältä venehet joua.
+  Tule sormin soutimina,
+  kämmenin käsimeloina
+  poikki Pohjolan joesta!"
+  Siinä vanha Väinämöinen
+  arvelee, ajattelevi:
+  "Sep' ei miesi lienekänä,
+  ku on tieltä myösteleikse."
+  Meni haukina merehen,
+  siikana silajoelle,
+  pian uipi salmen poikki,
+  välehen välin samosi.
+  Astui jalan, astui toisen,
+  Pohjan rannalle rapasi.
+  Niin sanovi Pohjan poiat,
+  paha parvi pauhoavi:
+  "Käypä Pohjolan pihalle!"
+  Meni Pohjolan pihalle.
+  Pohjan poikaset sanovat,
+  paha parvi pauhoavi:
+  "Tules Pohjolan tupahan!"
+  Meni Pohjolan tupahan;
+  jalan polki porstuahan,
+  laski kääkähän kätensä,
+  siitä tunkihe tupahan,
+  ajoihe katoksen alle.
+  Siellä miehet mettä juovat,
+  simoa sirettelevät,
+  miehet kaikki miekka vyöllä,
+  urohot sota-aseissa
+  pään varalle Väinämöisen,
+  surmaksi suvantolaisen.
+  Nuo kysyivät tullehelta,
+  sanoivat sanalla tuolla:
+  "Ku sanoma kurjan miehen,
+  tuuma uinehen urohon?"
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kuusta on sanomat kummat,
+  päivästä iki-imehet.
+  Minnes meiltä päivä päätyi,
+  kunnes meiltä kuu katosi?"
+  Pohjan poikaset sanovi,
+  paha parvi lausueli:
+  "Tuonne teiltä päivä päätyi,
+  päivä päätyi, kuu katosi
+  kirjarintahan kivehen,
+  rautaisehen kalliohon.
+  Sielt' ei pääse päästämättä,
+  selviä selittämättä."
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Kun ei kuu kivestä pääsne,
+  pääsne päivä kalliosta,
+  käykämme käsirysyhyn,
+  ruvetkamme miekkasille!"
+  Veti miekan, riisti rauan,
+  tempasi tupesta tuiman,
+  jonka kuu kärestä paistoi,
+  päivä västistä välähyi,
+  hepo seisovi selällä,
+  kasi naukui naulan tiessä.
+  Mittelivät miekkojansa,
+  koittelivat korttiansa:
+  olipa pikkuista pitempi
+  miekka vanhan Väinämöisen,
+  yhtä ohrasen jyveä,
+  olen kortta korkeampi.
+  Mentihin ulos pihalle,
+  tasarinnan tanterelle.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  löip' on kerran leimahutti,
+  löipä kerran, löipä toisen:
+  listi kuin naurihin napoja,
+  lippasi kuin liinan päitä
+  päitä Pohjan poikasien.
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  kävi kuuta katsomahan,
+  päiveä kerittämähän
+  kirjarinnasta kivestä,
+  vuoresta teräksisestä,
+  rautaisesta kalliosta.
+  Astui tietä pikkuruisen,
+  kulki matkoa vähäisen,
+  niin näki vihannan saaren.
+  Saarell' on komea koivu,
+  koivun alla paasi paksu,
+  alla paaen kallioinen,
+  yheksin ovia eessä,
+  saoin salpoja ovilla.
+  Keksi piirtämän kivessä,
+  valeviivan kalliossa.
+  Veti miekkansa tupesta,
+  kirjoitti kivehen kirjan
+  miekalla tuliterällä,
+  säilällä säkenevällä:
+  katkesi kivi kaheksi,
+  paasi kolmeksi pakahtui.
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  katsovi kiven rakohon:
+  siellä kyyt olutta juovat,
+  maot vierrettä vetävät
+  kirjavan kiven sisässä,
+  maksankarvaisen malossa.
+  Sanoi vanha Väinämöinen,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Sentähen emäntä raukat
+  vähemmin olutta saavat,
+  kunp' on kyyt oluen juovat,
+  maot viertehen vetävät."
+  Leikkasip' on pään maolta,
+  katkoi kaulan käärmeheltä.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Elköhön sinä ikänä,
+  tämän päivyen perästä
+  kyyt juoko olosiamme,
+  maot mallasjuomiamme!"
+  Siitä vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  kourin koitteli ovia,
+  salpoja sanan väellä:
+  ei ovet käsin avau,
+  salvat ei sanoista huoli.
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Akka mies asehitoinna,
+  konna kirves-kuokatoinna."
+  Kohta lähtevi kotia,
+  alla päin, pahoilla mielin,
+  kun ei vielä kuuta saanut
+  eikä päiveä tavannut.
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:
+  "Ohoh vanha Väinämöinen!
+  Miks'et ottanut minua
+  kanssasi karehtijaksi?
+  Oisi lukot luikahtanna,
+  takasalvat taittununna,
+  pääsnyt kuu kumottamahan,
+  nousnut päivä paistamahan."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei salvat sanoilla taitu,
+  lukot loihulla murene
+  eikä kourin koskemalla,
+  käsivarsin vääntämällä."
+  Meni sepponsa pajahan.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!
+  Taos kuokka kolmihaara,
+  tao tuuria tusina,
+  avaimia aika kimppu,
+  jolla kuun kivestä päästän,
+  päivän päästän kalliosta!"
+  Se on seppo Ilmarinen,
+  takoja iän-ikuinen,
+  takoi miehen tarpehia;
+  takoi tuuria tusinan,
+  avaimia aika kimpun,
+  kelpo kimpun keihä'itä,
+  eikä suurta eikä pientä,
+  takoi kerran keskoisia.
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka harvahammas,
+  siitti siivet sulkinensa,
+  levahutti lentämähän.
+  Lenteli liki kotia,
+  tuosta loihe loitommaksi,
+  poikki Pohjolan merestä
+  sepon Ilmarin pajalle.
+  Aukoi seppo ikkunansa,
+  katsoi, kuin tulisi tuuli:
+  ei ollut tulento tuulen,
+  oli harmoa havukka.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mit' olet, otus, hakeva,
+  istut alla ikkunani?"
+  Lintu kielelle paneikse,
+  havukkainen haastelevi:
+  "Ohoh seppo Ilmarinen,
+  takoja alinomainen,
+  kuin olet kovin osaava,
+  varsin taitava takoja!"
+  Sanoi seppo Ilmarinen,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Ei tuo kumma ollekana,
+  jos olen takoja tarkka,
+  kun olen taivoa takonut,
+  ilman kantta kalkutellut."
+  Lintu kielelle paneikse,
+  havukkainen haastelevi:
+  "Mitä, seppo, siitä laait,
+  kuta, rautio, rakennat?"
+  Se on seppo Ilmarinen
+  sanan vastaten sanovi:
+  "Taon kaularenkahaista
+  tuolle Pohjolan akalle,
+  jolla kiinni kytketähän
+  vaaran vankan liepehesen."
+  Louhi, Pohjolan emäntä,
+  Pohjan akka harvahammas,
+  jo tunsi tuhon tulevan,
+  hätäpäivän päälle saavan.
+  Heti loihe lentämähän,
+  pääsi poies Pohjolahan.
+  Laski kuun kivestä irti,
+  päästi päivän kalliosta.
+  Itse muuksi muutaltihe,
+  kyhäisihe kyyhkyseksi;
+  lenteä lekuttelevi
+  sepon Ilmarin pajahan.
+  Lenti lintuna ovelle,
+  kyyhkysenä kynnykselle.
+  Se on seppo Ilmarinen
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Mitä, lintu, tänne lennit,
+  tulit, kyyhky, kynnykselle?"
+  Vastasi otus ovelta,
+  virkkoi kyyhky kynnykseltä:
+  "Tuota lienen kynnyksellä
+  sanomata saattamassa:
+  jopa kuu kivestä nousi,
+  päivä pääsi kalliosta."
+  Se on seppo Ilmarinen
+  kävi itse katsomahan.
+  Astuvi pajan ovelle,
+  katsoi tarkan taivahalle:
+  katsoi kuun kumottavaksi,
+  näki päivän paistavaksi.
+  Meni luoksi Väinämöisen,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Ohoh vanha Väinämöinen,
+  laulaja iän-ikuinen!
+  Käypä kuuta katsomahan,
+  päiveä tähyämähän!
+  Jo ovat tarkoin taivahalla,
+  sijoillansa muinaisilla."
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  itse pistihe pihalle,
+  varsin päätänsä kohotti,
+  katsahtavi taivahalle:
+  kuu oli nousnut, päivä pääsnyt,
+  taivon aurinko tavannut.
+  Silloin vanha Väinämöinen
+  sai itse sanelemahan.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Terve, kuu, kumottamasta,
+  kaunis, kasvot näyttämästä,
+  päivä kulta, koittamasta,
+  aurinko, ylenemästä!
+  "Kuu kulta, kivestä pääsit,
+  päivä kaunis, kalliosta,
+  nousit kullaisna käkenä,
+  hope'isna kyyhkyläisnä
+  elollesi entiselle,
+  matkoillesi muinaisille.
+  "Nouse aina aamusilla
+  tämän päivänki perästä!
+  Teepä meille terveyttä,
+  siirrä saama saatavihin,
+  pyytö päähän peukalomme,
+  onni onkemme nenähän!
+  "Käy nyt tiesi tervehenä,
+  matkasi imantehena,
+  päätä kaari kaunihisti,
+  pääse illalla ilohon!"
+
+
+
+    Viideskymmenes runo
+
+
+  Marjatta, korea kuopus,
+  se kauan kotona kasvoi,
+  korkean ison kotona,
+  emon tuttavan tuvilla.
+  Piti viiet vitjat poikki,
+  kuuet renkahat kulutti
+  isonsa ava'imilla,
+  helmassa helottavilla.
+  Puolen kynnystä kulutti
+  helevillä helmoillansa,
+  puolen hirttä päänsä päältä
+  sile'illä silkillänsä,
+  puolet pihtipuolisia
+  hienoilla hiansa suilla,
+  siltalaahkon lattiata
+  kautokengän-kannoillansa.
+  Marjatta, korea kuopus,
+  tuo on piika pikkarainen,
+  piti viikoista pyhyyttä,
+  ajan kaiken kainoutta.
+  Syöpi kaunista kaloa,
+  petäjätä pehmeätä,
+  ei syönyt kananmunia,
+  kukerikun riehkatuita,
+  eikä lampahan lihoa,
+  ku oli ollut oinahilla.
+  Emo käski lypsämähän:
+  eipä mennyt lypsämähän.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei neiti minun näköinen
+  koske sen lehmän nisähän,
+  jok' on häilynyt härillä,
+  kun ei hiehoista herune,
+  vasikkaisista valune."
+  Iso käski orin rekehen:
+  ei istu orin rekehen.
+  Veikko vei emähevosen:
+  neiti tuon sanoiksi virkki:
+  "En istu hevon rekehen,
+  joka lie orilla ollut,
+  kun ei varsaset vetäne,
+  kuletelle kuutiaiset."
+  Marjatta, korea kuopus,
+  aina piikoina elävä,
+  neitosena niekottava,
+  kassapäänä kainustava,
+  päätyi karjanpaimeneksi,
+  läksi lammasten keralle.
+  Lampahat meni mäkeä,
+  vuonat vuoren kukkulata;
+  neiti asteli ahoa,
+  lepikköä leyhytteli
+  käen kullan kukkuessa,
+  hope'isen hoilatessa.
+  Marjatta, korea kuopus,
+  katselevi, kuuntelevi.
+  Istui marjamättähälle,
+  vaipui vaaran rintehelle.
+  Tuossa tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "Kuku, kultainen käkönen,
+  hope'inen, hoilattele,
+  tinarinta, riukuttele,
+  Saksan mansikka, sanele,
+  käynkö viikon villapäänä,
+  kauan karjanpaimenena
+  näillä aavoilla ahoilla,
+  leve'illä lehtomailla!
+  Kesosenko, kaksosenko,
+  viitosenko, kuutosenko,
+  vainko kymmenen keseä
+  tahi ei täytehen tätänä?"
+  Marjatta, korea kuopus,
+  viikon viipyi paimenessa.
+  Paha on olla paimenessa,
+  tyttölapsen liiatenki:
+  mato heinässä matavi,
+  sisiliskot siuottavi.
+  Ei mato maellutkana,
+  sisilisko siuotellut.
+  Kirkui marjanen mäeltä,
+  puolukkainen kankahalta:
+  "Tule, neiti, noppimahan,
+  punaposki, poimimahan,
+  tinarinta, riipimähän,
+  vyö vaski, valitsemahan,
+  ennenkuin etana syöpi,
+  mato musta muikkoavi!
+  Sata on saanut katsomahan,
+  tuhat ilman istumahan,
+  sata neittä, tuhat naista,
+  lapsia epälukuisin,
+  ei ken koskisi minuhun,
+  poimisi minun poloisen."
+  Marjatta, korea kuopus,
+  meni matkoa vähäisen,
+  meni marjan katsantahan,
+  punapuolan poimintahan
+  hyppysillähän hyvillä,
+  kätösillä kaunihilla.
+  Keksi marjasen mäeltä,
+  punapuolan kankahalta:
+  on marja näkemiänsä,
+  puola ilmoin luomiansa,
+  ylähähkö maasta syöä,
+  alahahko puuhun nousta!
+  Tempoi kartun kankahalta,
+  jolla marjan maahan sorti.
+  Niinpä marja maasta nousi
+  kaunoisille kautoloille,
+  kaunoisilta kautoloilta
+  puhtahille polviloille,
+  puhtahilta polviloilta
+  heleville helmasille.
+  Nousi siitä vyörivoille,
+  vyörivoilta rinnoillensa,
+  rinnoiltansa leuoillensa,
+  leuoiltansa huulillensa;
+  siitä suuhun suikahutti,
+  keikahutti kielellensä,
+  kieleltä keruksisihin,
+  siitä vatsahan valahti.
+  Marjatta, korea kuopus,
+  tuosta tyytyi, tuosta täytyi,
+  tuosta paksuksi panihe,
+  lihavaksi liittelihe.
+  Alkoi pauloitta asua,
+  ilman vyöttä völlehtiä,
+  käyä saunassa saloa,
+  pime'issä pistelläitä.
+  Emo aina arvelevi,
+  äitinsä ajattelevi:
+  "Mi on meiän Marjatalla,
+  ku meiän kotikanalla,
+  kun se pauloitta asuvi,
+  aina vyöttä völlehtivi,
+  käypi saunassa saloa,
+  pime'issä pisteleikse?"
+  Lapsi saattavi sanoa,
+  lapsi pieni lausuella:
+  "Se on meiän Marjatalla,
+  sepä Kurjetta rukalla,
+  kun oli paljon paimenessa,
+  kauan karjassa käveli."
+  Kantoi kohtua kovoa,
+  vatsantäyttä vaikeata
+  kuuta seitsemän, kaheksan,
+  ynnähän yheksän kuuta,
+  vaimon vanha'an lukuhun
+  kuuta puolen kymmenettä.
+  Niin kuulla kymmenennellä
+  impi tuskalle tulevi:
+  kohtu kääntyvi kovaksi,
+  painuvi pakolliseksi.
+  Kysyi kylpyä emolta:
+  "Oi, emoni, armahani!
+  Laita suojoa sijoa,
+  lämpymyttä huonehutta
+  piian pieniksi pyhiksi,
+  vaimon vaivahuoneheksi!"
+  Emo saattavi sanoa,
+  oma vanhin vastaella:
+  "Voi sinua, hiien huora!
+  Kenen oot makaelema?
+  Ootko miehen naimattoman
+  eli nainehen urohon?"
+  Marjatta, korea kuopus,
+  tuop' on tuohon vastoavi:
+  "En ole miehen naimattoman
+  enkä nainehen urohon.
+  Menin marjahan mäelle,
+  punapuolan poimentahan,
+  otin marjan mielelläni,
+  toisen kerran kielelläni.
+  Se kävi kerustimille,
+  siitä vatsahan valahti:
+  tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin,
+  tuosta sain kohulliseksi."
+  Kysyi kylpyä isolta:
+  "Oi isoni, armahani!
+  Anna suojoa sijoa,
+  lämpymyttä huonehutta,
+  jossa huono hoivan saisi,
+  piika piinansa pitäisi!"
+  Iso saattavi sanoa,
+  taatto taisi vastaella:
+  "Mene, portto, poikemmaksi,
+  tulen lautta, tuonnemmaksi,
+  kontion kivikoloihin,
+  karhun louhikammioihin,
+  sinne, portto, poikimahan,
+  tulen lautta, lapsimahan!"
+  Marjatta, korea kuopus,
+  tuop' on taiten vastaeli:
+  "En mä portto ollekana,
+  tulen lautta lienekänä.
+  Olen miehen suuren saava,
+  jalon synnyn synnyttävä,
+  joll' on valta vallallenki,
+  väki Väinämöisellenki."
+  Jo on piika pintehissä,
+  minne mennä, kunne käyä,
+  kusta kylpyä kysellä.
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Piltti, pienin piikojani,
+  paras palkkalaisiani!
+  Käypä kylpyä kylästä,
+  saunoa Saraojalta,
+  jossa huono hoivan saisi,
+  piika piinansa pitäisi!
+  Käy pian, välehen jou'u,
+  välehemmin tarvitahan!"
+  Piltti, piika pikkarainen,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Keltä mä kysyn kylyä,
+  keltä aihelen apua?"
+  Sanoi meiän Marjattainen,
+  itse virkki, noin nimesi:
+  "Kysy Ruotuksen kylyä,
+  saunoa Sarajan-suista!"
+  Piltti, piika pikkarainen,
+  tuo oli nöyrä neuvottava,
+  kärkäs ilman käskemättä,
+  kehumattaki kepeä,
+  utuna ulos menevi,
+  savuna pihalle saapi.
+  Kourin helmansa kokosi,
+  käsin kääri vaattehensa,
+  sekä juoksi jotta joutui
+  kohin Ruotuksen kotia.
+  Mäet mätkyi mennessänsä,
+  vaarat notkui noustessansa,
+  kävyt hyppi kankahalla,
+  someret hajosi suolla.
+  Tuli Ruotuksen tupahan,
+  sai sisälle salvoksehen.
+  Ruma Ruotus paitulainen
+  syöpi, juopi suurten lailla
+  päässä pöyän paioillansa,
+  aivan aivinaisillansa.
+  Lausui Ruotus ruoaltansa,
+  tiuskui tiskinsä nojalta:
+  "Mitä sie sanot, katala?
+  Kuta, kurja, juoksentelet?"
+  Piltti, piika pikkarainen,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Läksin kylpyä kylästä,
+  saunoa Saraojalta,
+  jossa huono hoivan saisi:
+  avun ange tarvitseisi."
+  Ruma Ruotuksen emäntä
+  käet puuskassa käveli,
+  liehoi sillan liitoksella,
+  laahoi keskilattialla.
+  Itse ennätti kysyä,
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  "Kellen kylpyä kyselet,
+  kellen aihelet apua?"
+  Sanoi Piltti, pieni piika:
+  "Kysyn meiän Marjatalle."
+  Ruma Ruotuksen emäntä
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Ei kylyt kylähän joua,
+  ei saunat Sarajan suulta.
+  On kyly kytömäellä,
+  hepohuone hongikossa
+  tuliporton poiat saa'a,
+  lautan lapsensa latoa:
+  kun hevonen hengännevi,
+  niinp' on siinä kylpeötte!"
+  Piltti, piika pikkarainen,
+  pian pistihe takaisin,
+  sekä juoksi jotta joutui.
+  Sanoi tultua ta'atse:
+  "Ei ole kylpyä kylässä,
+  saunoa Saraojalla.
+  Ruma Ruotuksen emäntä
+  sanan virkkoi, noin nimesi:
+  'Ei kylyt kylähän joua,
+  ei saunat Sarajan suulta.
+  On kyly kytömäellä,
+  hepohuone hongikossa
+  tuliporton poiat saa'a,
+  lautan lapsensa latoa:
+  kun hevonen hengännevi,
+  niin on siinä kylpeköhön!'
+  Niinp' on, niin sanoi mokomin,
+  niinpä vainen vastaeli."
+  Marjatta, matala neiti,
+  tuosta täytyi itkemähän.
+  Itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Lähteä minun tulevi
+  niinkuin muinenki kasakan
+  eli orjan palkollisen
+  - lähteä kytömäelle,
+  käyä hongikkokeolle!"
+  Käsin kääri vaattehensa,
+  kourin helmansa kokosi;
+  otti vastan varjoksensa,
+  lehen lempi suojaksensa.
+  Astua taputtelevi
+  vatsanvaivoissa kovissa
+  huonehesen hongikkohon,
+  tallihin Tapiomäelle.
+  Sanovi sanalla tuolla,
+  lausui tuolla lausehella:
+  "Tule, Luoja, turvakseni,
+  avukseni, armollinen,
+  näissä töissä työlähissä,
+  ajoissa ani kovissa!
+  Päästä piika pintehestä,
+  vaimo vatsanvääntehestä,
+  ettei vaivoihin vajoisi,
+  tuskihinsa tummeneisi!"
+  Niin perille päästyänsä
+  itse tuon sanoiksi virkki:
+  "Henkeäs, hyvä hevonen,
+  huokoas, vetäjä varsa,
+  kylylöyly löyhäytä,
+  sauna lämpöinen lähetä,
+  jotta, huono, hoivan saisin!
+  Avun, ange, tarvitseisin."
+  Henkäsi hyvä hevonen,
+  huokasi vetäjä varsa
+  vatsan kautta vaivaloisen:
+  min hevonen hengähtävi,
+  on kuin löyly lyötäessä,
+  viskattaessa vetonen.
+  Marjatta, matala neiti,
+  pyhä piika pikkarainen,
+  kylpi kylyn kyllältänsä,
+  vatsan löylyn vallaltansa.
+  Teki tuonne pienen poian,
+  latoi lapsensa vakaisen
+  heinille hevosen luoksi,
+  sorajouhen soimen päähän.
+  Pesi pienen poikuensa,
+  kääri kääreliinahansa;
+  otti pojan polvillensa,
+  laittoi lapsen helmahansa.
+  Piiletteli poiuttansa,
+  kasvatteli kaunoistansa,
+  kullaista omenuttansa,
+  hope'ista sauvoansa.
+  Sylissänsä syöttelevi,
+  käsissänsä kääntelevi.
+  Laski pojan polvillensa,
+  lapsen lantehuisillensa,
+  alkoi päätänsä sukia,
+  hapsiansa harjaella.
+  Katoi poika polviltansa,
+  lapsi lannepuoliltansa.
+  Marjatta, matala neiti,
+  tuosta tuskille tulevi.
+  Rapasihe etsimähän.
+  Etsi pientä poiuttansa,
+  kullaista omenuttansa,
+  hope'ista sauvoansa
+  alta jauhavan kivosen,
+  alta juoksevan jalaksen,
+  alta seulan seulottavan,
+  alta korvon kannettavan,
+  puiten puut, jaellen ruohot,
+  hajotellen hienot heinät.
+  Viikon etsi poiuttansa,
+  poiuttansa, pienuttansa.
+  Etsi mäiltä, männiköiltä,
+  kannoilta, kanervikoilta,
+  katsoen joka kanervan,
+  joka varvikon vatoen,
+  kaivellen katajajuuret,
+  ojennellen puien oksat.
+  Astua ajattelevi,
+  käyä kääperöittelevi:
+  Tähti vastahan tulevi.
+  Tähelle kumarteleikse:
+  "Oi Tähti, Jumalan luoma!
+  Etkö tieä poiuttani,
+  miss' on pieni poikueni,
+  kultainen omenueni?"
+  Tähti taisi vastaella:
+  "Tietäisinkö, en sanoisi.
+  Hänpä on minunki luonut
+  näille päiville pahoille,
+  kylmillä kimaltamahan,
+  pime'illä pilkkimähän."
+  Astua ajattelevi,
+  käyä kääperöittelevi:
+  Kuuhut vastahan tulevi.
+  Niin Kuulle kumarteleikse:
+  "Oi Kuuhut, Jumalan luoma!
+  Etkö tieä poiuttani,
+  miss' on pieni poikueni,
+  kultainen omenueni?"
+  Kuuhut taisi vastaella:
+  "Tietäisinkö, en sanoisi.
+  Hänpä on minunki luonut
+  näille päiville pahoille,
+  yksin öillä valvomahan,
+  päivällä makoamahan."
+  Astua ajattelevi,
+  käyä kääperöittelevi:
+  päätyi Päivyt vastahansa.
+  Päivälle kumarteleikse:
+  "Oi Päivyt, Jumalan luoma!
+  Etkö tieä poiuttani,
+  miss' on pieni poikueni,
+  kultainen omenueni?"
+  Päivyt taiten vastaeli:
+  "Kyllä tieän poikuesi!
+  Hänpä on minunki luonut
+  näille päiville hyville,
+  kullassa kulisemahan,
+  hopeassa helkkimähän.
+  "Jopa tieän poikuesi!
+  Voi, poloinen, poiuttasi!
+  Tuoll' on pieni poikuesi,
+  kultainen omenuesi,
+  onp' on suossa suonivyöstä,
+  kankahassa kainalosta."
+  Marjatta, matala neiti,
+  etsi suolta poikoansa.
+  Poika suolta löyettihin,
+  tuolta tuotihin kotia.
+  Siitä meiän Marjatalle
+  kasvoi poika kaunokainen.
+  Ei tieä nimeä tuolle,
+  millä mainita nimellä.
+  Emo kutsui kukkaseksi,
+  vieras vennon joutioksi.
+  Etsittihin ristijätä,
+  katsottihin kastajata.
+  Tuli ukko ristimähän,
+  Virokannas kastamahan.
+  Ukko tuon sanoiksi virkki,
+  itse lausui, noin nimesi:
+  "En mä risti riivattua,
+  katalata kastakana,
+  kun ei ensin tutkittane,
+  tutkittane, tuomittane."
+  Kenpä tuohon tutkijaksi,
+  tutkijaksi, tuomariksi?
+  Vaka vanha Väinämöinen,
+  tietäjä iän-ikuinen,
+  sepä tuohon tutkijaksi,
+  tutkijaksi, tuomariksi!
+  Vaka vanha Väinämöinen
+  tuop' on tuossa tuomitsevi:
+  "Kun lie poika suolta saatu,
+  maalta marjasta si'ennyt,
+  poika maahan pantakohon,
+  marjamättähän sivulle,
+  tahi suolle vietäköhön,
+  puulla päähän lyötäköhön!"
+  Puhui poika puolikuinen,
+  kaksiviikkoinen kajahui:
+  "Ohoh sinua, ukko utra,
+  ukko utra, unteloinen,
+  kun olet tuhmin tuominnunna,
+  väärin laskenna lakia!
+  Eipä syistä suuremmista,
+  töistä tuhmemmistakana
+  itseäsi suolle viety
+  eikä puulla päähän lyöty,
+  kun sa miesnä nuorempana
+  lainasit emosi lapsen
+  oman pääsi päästimeksi,
+  itsesi lunastimeksi.
+  "Ei sinua silloinkana,
+  eip' on vielä suolle viety,
+  kun sa miesnä nuorempana
+  menettelit neiet nuoret
+  alle aaltojen syvien,
+  päälle mustien mutien."
+  Ukko risti ripsahutti,
+  kasti lapsen kapsahutti
+  Karjalan kuninkahaksi,
+  kaiken vallan vartijaksi.
+  Siitä suuttui Väinämöinen,
+  jopa suuttui ja häpesi.
+  Itse läksi astumahan
+  rannalle merelliselle.
+  Tuossa loihe laulamahan,
+  lauloi kerran viimeisensä:
+  lauloi vaskisen venehen,
+  kuparisen umpipurren.
+  Itse istuvi perähän,
+  läksi selvälle selälle.
+  Virkki vielä mennessänsä,
+  lausui lähtiellessänsä:
+  "Annapas ajan kulua,
+  päivän mennä, toisen tulla,
+  taas minua tarvitahan,
+  katsotahan, kaivatahan
+  uuen sammon saattajaksi,
+  uuen soiton suorijaksi,
+  uuen kuun kulettajaksi,
+  uuen päivän päästäjäksi,
+  kun ei kuuta, aurinkoa
+  eikä ilmaista iloa."
+  Siitä vanha Väinämöinen
+  laskea karehtelevi
+  venehellä vaskisella,
+  kuutilla kuparisella
+  yläisihin maaemihin,
+  alaisihin taivosihin.
+  Sinne puuttui pursinensa,
+  venehinensä väsähtyi.
+  Jätti kantelon jälille,
+  soiton Suomelle sorean,
+  kansalle ilon ikuisen,
+  laulut suuret lapsillensa.
+
+  * * *
+
+  Suuni jo sulkea pitäisi,
+  kiinni kieleni sitoa,
+  laata virren laulannasta,
+  heretä heläjännästä.
+  Hevonenki hengähtävi
+  matkan pitkän mentyänsä,
+  rautanenki raukeavi
+  kesäheinän lyötyänsä,
+  vetonenki vierähtävi
+  joen polvet juostuansa,
+  tulonenki tuikahtavi
+  yön pitkän palettuansa;
+  niin miks' ei runo väsyisi,
+  virret vienot vierähtäisi
+  illan pitkiltä iloilta,
+  päivänlaskun laulannoilta?
+  Noin kuulin saneltavaksi,
+  toisin tutkaeltavaksi:
+  "Eipä koski vuolaskana
+  laske vettänsä loputen,
+  eikä laulaja hyväinen
+  laula tyynni taitoansa.
+  Mieli on jäämähän parempi
+  kuin on kesken katkemahan."
+  Niin luonen, lopettanenki,
+  herennenki, heittänenki.
+  Kerin virteni kerälle,
+  sykkyrälle syylättelen,
+  panen aitan parven päähän,
+  luisten lukkojen sisälle,
+  jost' ei pääse päivinänsä,
+  selviä sinä ikänä
+  ilman luien lonsumatta,
+  leukojen leveämättä,
+  hammasten hajoamatta,
+  kielen keikkelehtämättä.
+  Mitäs tuosta, jos ma laulan,
+  jos ma paljoki pajahan,
+  jos laulan jokaisen lakson,
+  joka kuusikon kujerran!
+  Ei ole emo elossa,
+  oma vanhin valvehella
+  eikä kulta kuulemassa,
+  oma armas oppimassa:
+  on mua kuuset kuulemassa,
+  hongan oksat oppimassa,
+  koivun lehvät lempimässä,
+  pihlajat pitelemässä.
+  Piennä jäin minä emosta,
+  matalana maammostani.
+  Jäin kuin kiuruksi kivelle,
+  rastahaksi rauniolle,
+  kiuruna kivertämähän,
+  rastahana raikkumahan,
+  vaimon vierahan varahan,
+  ehtohon emintimäisen.
+  Se mun karkotti, katalan,
+  ajoi lapsen armottoman
+  tuulipuolelle tupoa,
+  pohjaispuolelle kotia,
+  vieä tuulen turvatointa,
+  ahavaisen armotointa.
+  Sainpa, kiuru, kiertämähän,
+  lintu kurja, kulkemahan,
+  vieno, maita vieremähän,
+  vaivainen, vaeltamahan,
+  joka tuulen tuntemahan,
+  ärjynnän älyämähän,
+  vilussa värisemähän,
+  pakkasessa parkumahan.
+  Moni nyt minulla onpi,
+  usea olettelevi
+  virkkaja vihaisen äänen,
+  äänen tuiman tuikuttaja.
+  Ken se kieltäni kirosi,
+  kenpä ääntä ärjähteli;
+  soimasi sorisevani,
+  lausui liioin laulavani,
+  pahasti pajattavani,
+  väärin virttä vääntäväni.
+  Elkätte, hyvät imeiset,
+  tuota ouoksi otelko,
+  jos ma, lapsi, liioin lauloin,
+  pieni, pilpatin pahasti!
+  En ole opissa ollut,
+  käynyt mailla mahtimiesten,
+  saanut ulkoa sanoja,
+  loitompata lausehia.
+  Muut kaikki oli opissa,
+  mie en joutanut kotoa
+  emon ainoan avusta,
+  yksinäisen ympäriltä.
+  Piti oppia kotona,
+  oman aitan orren alla,
+  oman äitin värttinöillä,
+  veikon veistoslastusilla,
+  senki piennä, pikkaraisna,
+  paitaressuna pahaisna.
+  Vaan kuitenki kaikitenki
+  la'un hiihin laulajoille,
+  la'un hiihin, latvan taitoin,
+  oksat karsin, tien osoitin.
+  Siitäpä nyt tie menevi,
+  ura uusi urkenevi
+  laajemmille laulajoille,
+  runsahammille runoille,
+  nuorisossa nousevassa,
+  kansassa kasuavassa.
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of The Kalevala, by Elias Lönnrot
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK THE KALEVALA ***
+
+***** This file should be named 7000-8.txt or 7000-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/7/0/0/7000/
+
+Produced by an anonymous Project Gutenberg volunteer. HTML
+version by Al Haines.
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/7000-8.zip b/7000-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..1cbe932
--- /dev/null
+++ b/7000-8.zip
diff --git a/7000-h.zip b/7000-h.zip
new file mode 100644
index 0000000..0f1cdc3
--- /dev/null
+++ b/7000-h.zip
diff --git a/7000-h/7000-h.htm b/7000-h/7000-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..3a19f1c
--- /dev/null
+++ b/7000-h/7000-h.htm
@@ -0,0 +1,24015 @@
+<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN">
+<HTML>
+<HEAD>
+
+<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso-8859-1">
+
+<TITLE>
+The Project Gutenberg E-text of The Kalevala, by Elias Lönnrot
+</TITLE>
+
+<STYLE TYPE="text/css">
+BODY { color: Black;
+       background: White;
+       margin-right: 10%;
+       margin-left: 10%;
+       font-family: "Times New Roman", serif;
+       text-align: justify }
+
+P {text-indent: 4% }
+
+P.noindent {text-indent: 0% }
+
+P.poem {text-indent: 0%;
+        margin-left: 10%;}
+
+P.letter {text-indent: 0%;
+          margin-left: 10% ;
+          margin-right: 10% }
+
+P.footnote {font-size: 80%;
+            text-indent: 0% ;
+            margin-left: 0% ;
+            margin-right: 0% }
+
+P.transnote {text-indent: 0% ;
+             margin-left: 0% ;
+             margin-right: 0% }
+
+P.intro {font-size: 90% ;
+         text-indent: -5% ;
+         margin-left: 5% ;
+         margin-right: 0% }
+
+P.finis { font-size: larger ;
+          text-align: center ;
+          text-indent: 0% ;
+          margin-left: 0% ;
+          margin-right: 0% }
+
+</STYLE>
+
+</HEAD>
+
+<BODY>
+
+
+<pre>
+
+The Project Gutenberg EBook of The Kalevala, by Elias Lönnrot
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: The Kalevala
+
+Author: Elias Lönnrot
+
+Posting Date: September 20, 2010 [EBook #7000]
+Release Date: November, 2004
+First Posted: October 23, 2002
+Last Updated: February 25, 2005
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK THE KALEVALA ***
+
+
+
+
+Produced by an anonymous Project Gutenberg volunteer. HTML
+version by Al Haines.
+
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+
+<BR><BR>
+
+<H1 ALIGN="center">
+Kalevala<BR>
+[1849 edition]
+</H1>
+
+<BR>
+
+<H3 ALIGN="center">
+Elias Lönnrot<BR>
+(1802- 1884)
+</H3>
+
+<BR>
+
+<P>
+[This electronic edition has been copied verbatim from the 28th printed edition
+produced by the Finnish Literature Society as posted on their web site:
+http://www.finlit.fi/kalevala/index.html  The text is in the public domain.
+</P>
+
+<P>
+The FLF has also given Project Gutenberg permission to also post their
+copyrighted introduction.  For more information on 'Kalevala', please visit
+their web site.]
+</P>
+
+<BR><BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+Kalevala 1849
+</P>
+
+<P>
+Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Teos syntyi Elias Lönnrotin
+(1802- 1884) työn tuloksena ja koostui hänen keräämistään kansanrunoista.
+</P>
+
+<P>
+Kalevala merkitsi käännettä suomenkieliselle kulttuurille ja herätti huomiota
+myös ulkomailla. Se synnytti suomalaisten keskuudessa itseluottamusta oman
+kielen ja kulttuurin mahdollisuuksiin. Kalevalaa ruvettiin kutsumaan
+suomalaisten kansalliseepokseksi.
+</P>
+
+<P>
+Lönnrot ystävineen jatkoi edelleen kansanrunojen keräämistä. Uutta aineistoa
+kertyi runsaasti. Sen pohjalta Lönnrot julkaisi Kalevalan toisen, laajemman
+version vuonna 1849. Eepoksessa oli nyt 50 runoa (22 000 säettä) ja se oli
+juonenkulultaan yhtenäisempi kuin vanha Kalevala.
+</P>
+
+<P>
+Vuoden 1849 Kalevala on se, jota siitä lähtien on Suomessa luettu ja johon myös
+useimmat käännökset pohjautuvat.
+</P>
+
+<P>
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jonka perustajiin Lönnrotkin kuuluu, julkaisi
+sekä vuoden 1835 että 1849 Kalevalan.
+</P>
+
+<P>
+Oheinen teksti perustuu SKS:n julkaiseman 1849 Kalevalan 28. painokseen. Sen on
+Anssi Toivon tekstistä muotoillut ja tarkastanut Johanna Kurela.
+</P>
+
+<P CLASS="noindent">
+Kommentit ja korjaukset:
+ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura<BR>
+ Sirkka-Liisa Mettomaki<BR>
+ Sirkka-Liisa.Mettomaki@finlit.fi<BR>
+</P>
+
+<BR><BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Ensimmäinen runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Mieleni minun tekevi,<BR>
+  aivoni ajattelevi<BR>
+  lähteäni laulamahan,<BR>
+  saa'ani sanelemahan,<BR>
+  sukuvirttä suoltamahan,<BR>
+  lajivirttä laulamahan.<BR>
+  Sanat suussani sulavat,<BR>
+  puhe'et putoelevat,<BR>
+  kielelleni kerkiävät,<BR>
+  hampahilleni hajoovat.<BR>
+  Veli kulta, veikkoseni,<BR>
+  kaunis kasvinkumppalini!<BR>
+  Lähe nyt kanssa laulamahan,<BR>
+  saa kera sanelemahan<BR>
+  yhtehen yhyttyämme,<BR>
+  kahta'alta käytyämme!<BR>
+  Harvoin yhtehen yhymme,<BR>
+  saamme toinen toisihimme<BR>
+  näillä raukoilla rajoilla,<BR>
+  poloisilla Pohjan mailla.<BR>
+  Lyökämme käsi kätehen,<BR>
+  sormet sormien lomahan,<BR>
+  lauloaksemme hyviä,<BR>
+  parahia pannaksemme,<BR>
+  kuulla noien kultaisien,<BR>
+  tietä mielitehtoisien,<BR>
+  nuorisossa nousevassa,<BR>
+  kansassa kasuavassa:<BR>
+  noita saamia sanoja,<BR>
+  virsiä virittämiä<BR>
+  vyöltä vanhan Väinämöisen,<BR>
+  alta ahjon Ilmarisen,<BR>
+  päästä kalvan Kaukomielen,<BR>
+  Joukahaisen jousen tiestä,<BR>
+  Pohjan peltojen periltä,<BR>
+  Kalevalan kankahilta.<BR>
+  Niit' ennen isoni lauloi<BR>
+  kirvesvartta vuollessansa;<BR>
+  niitä äitini opetti<BR>
+  väätessänsä värttinätä,<BR>
+  minun lasna lattialla<BR>
+  eessä polven pyöriessä,<BR>
+  maitopartana pahaisna,<BR>
+  piimäsuuna pikkaraisna.<BR>
+  Sampo ei puuttunut sanoja<BR>
+  eikä Louhi luottehia:<BR>
+  vanheni sanoihin sampo,<BR>
+  katoi Louhi luottehisin,<BR>
+  virsihin Vipunen kuoli,<BR>
+  Lemminkäinen leikkilöihin.<BR>
+  Viel' on muitaki sanoja,<BR>
+  ongelmoita oppimia:<BR>
+  tieohesta tempomia,<BR>
+  kanervoista katkomia,<BR>
+  risukoista riipomia,<BR>
+  vesoista vetelemiä,<BR>
+  päästä heinän hieromia,<BR>
+  raitiolta ratkomia,<BR>
+  paimenessa käyessäni,<BR>
+  lasna karjanlaitumilla,<BR>
+  metisillä mättähillä,<BR>
+  kultaisilla kunnahilla,<BR>
+  mustan Muurikin jälessä,<BR>
+  Kimmon kirjavan keralla.<BR>
+  Vilu mulle virttä virkkoi,<BR>
+  sae saatteli runoja.<BR>
+  Virttä toista tuulet toivat,<BR>
+  meren aaltoset ajoivat.<BR>
+  Linnut liitteli sanoja,<BR>
+  puien latvat lausehia.<BR>
+  Ne minä kerälle käärin,<BR>
+  sovittelin sommelolle.<BR>
+  Kerän pistin kelkkahani,<BR>
+  sommelon rekoseheni;<BR>
+  ve'in kelkalla kotihin,<BR>
+  rekosella riihen luoksi;<BR>
+  panin aitan parven päähän<BR>
+  vaskisehen vakkasehen.<BR>
+  Viikon on virteni vilussa,<BR>
+  kauan kaihossa sijaisnut.<BR>
+  Veänkö vilusta virret,<BR>
+  lapan laulut pakkasesta,<BR>
+  tuon tupahan vakkaseni,<BR>
+  rasian rahin nenähän,<BR>
+  alle kuulun kurkihirren,<BR>
+  alle kaunihin katoksen,<BR>
+  aukaisen sanaisen arkun,<BR>
+  virsilippahan viritän,<BR>
+  kerittelen pään kerältä,<BR>
+  suorin solmun sommelolta?<BR>
+  Niin laulan hyvänki virren,<BR>
+  kaunihinki kalkuttelen<BR>
+  ruoalta rukihiselta,<BR>
+  oluelta ohraiselta.<BR>
+  Kun ei tuotane olutta,<BR>
+  tarittane taarivettä,<BR>
+  laulan suulta laihemmalta,<BR>
+  vetoselta vierettelen<BR>
+  tämän iltamme iloksi,<BR>
+  päivän kuulun kunniaksi,<BR>
+  vaiko huomenen huviksi,<BR>
+  uuen aamun alkeheksi.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Noin kuulin saneltavaksi,<BR>
+  tiesin virttä tehtäväksi:<BR>
+  yksin meillä yöt tulevat,<BR>
+  yksin päivät valkeavat;<BR>
+  yksin syntyi Väinämöinen,<BR>
+  ilmestyi ikirunoja<BR>
+  kapehesta kantajasta,<BR>
+  Ilmattaresta emosta.<BR>
+  Olipa impi, ilman tyttö,<BR>
+  kave luonnotar korea.<BR>
+  Piti viikoista pyhyyttä,<BR>
+  iän kaiken impeyttä<BR>
+  ilman pitkillä pihoilla,<BR>
+  tasaisilla tanterilla.<BR>
+  Ikävystyi aikojansa,<BR>
+  ouostui elämätänsä,<BR>
+  aina yksin ollessansa,<BR>
+  impenä eläessänsä<BR>
+  ilman pitkillä pihoilla,<BR>
+  avaroilla autioilla.<BR>
+  Jop' on astuiksen alemma,<BR>
+  laskeusi lainehille,<BR>
+  meren selvälle selälle,<BR>
+  ulapalle aukealle.<BR>
+  Tuli suuri tuulen puuska,<BR>
+  iästä vihainen ilma;<BR>
+  meren kuohuille kohotti,<BR>
+  lainehille laikahutti.<BR>
+  Tuuli neittä tuuitteli,<BR>
+  aalto impeä ajeli<BR>
+  ympäri selän sinisen,<BR>
+  lakkipäien lainehien:<BR>
+  tuuli tuuli kohtuiseksi,<BR>
+  meri paksuksi panevi.<BR>
+  Kantoi kohtua kovoa,<BR>
+  vatsantäyttä vaikeata<BR>
+  vuotta seitsemän satoa,<BR>
+  yheksän yrön ikeä;<BR>
+  eikä synny syntyminen,<BR>
+  luovu luomatoin sikiö.<BR>
+  Vieri impi veen emona.<BR>
+  Uipi iät, uipi lännet,<BR>
+  uipi luotehet, etelät,<BR>
+  uipi kaikki ilman rannat<BR>
+  tuskissa tulisen synnyn,<BR>
+  vatsanvaivoissa kovissa;<BR>
+  eikä synny syntyminen,<BR>
+  luovu luomatoin sikiö.<BR>
+  Itkeä hyryttelevi;<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi poloinen, päiviäni,<BR>
+  lapsi kurja, kulkuani!<BR>
+  Jo olen joutunut johonki:<BR>
+  iäkseni ilman alle,<BR>
+  tuulen tuuiteltavaksi,<BR>
+  aaltojen ajeltavaksi<BR>
+  näillä väljillä vesillä,<BR>
+  lake'illa lainehilla!<BR>
+  "Parempi olisi ollut<BR>
+  ilman impenä eleä,<BR>
+  kuin on nyt tätä nykyä<BR>
+  vierähellä veen emona:<BR>
+  vilu tääll' on ollakseni,<BR>
+  vaiva värjätelläkseni,<BR>
+  aalloissa asuakseni,<BR>
+  veessä vierielläkseni.<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala,<BR>
+  ilman kaiken kannattaja!<BR>
+  Tule tänne tarvittaissa,<BR>
+  käy tänne kutsuttaessa!<BR>
+  Päästä piika pintehestä,<BR>
+  vaimo vatsanvääntehestä!<BR>
+  Käy pian, välehen jou'u,<BR>
+  välehemmin tarvitahan!"<BR>
+  Kului aikoa vähäisen,<BR>
+  pirahteli pikkaraisen.<BR>
+  Tuli sotka, suora lintu;<BR>
+  lenteä lekuttelevi<BR>
+  etsien pesän sijoa,<BR>
+  asuinmaata arvaellen.<BR>
+  Lenti iät, lenti lännet,<BR>
+  lenti luotehet, etelät.<BR>
+  Ei löyä tiloa tuota,<BR>
+  paikkoa pahintakana,<BR>
+  kuhun laatisi pesänsä,<BR>
+  ottaisi olosijansa.<BR>
+  Liitelevi, laatelevi;<BR>
+  arvelee, ajattelevi:<BR>
+  "Teenkö tuulehen tupani,<BR>
+  aalloillen asuinsijani?<BR>
+  Tuuli kaatavi tupasen,<BR>
+  aalto vie asuinsijani."<BR>
+  Niin silloin ve'en emonen,<BR>
+  veen emonen, ilman impi,<BR>
+  nosti polvea merestä,<BR>
+  lapaluuta lainehesta<BR>
+  sotkalle pesän sijaksi,<BR>
+  asuinmaaksi armahaksi.<BR>
+  Tuo sotka, sorea lintu,<BR>
+  liiteleikse, laateleikse.<BR>
+  Keksi polven veen emosen<BR>
+  sinerväisellä selällä;<BR>
+  luuli heinämättähäksi,<BR>
+  tuoreheksi turpeheksi.<BR>
+  Lentelevi, liitelevi,<BR>
+  päähän polven laskeuvi.<BR>
+  Siihen laativi pesänsä,<BR>
+  muni kultaiset munansa:<BR>
+  kuusi kultaista munoa,<BR>
+  rautamunan seitsemännen.<BR>
+  Alkoi hautoa munia,<BR>
+  päätä polven lämmitellä.<BR>
+  Hautoi päivän, hautoi toisen,<BR>
+  hautoi kohta kolmannenki.<BR>
+  Jopa tuosta veen emonen,<BR>
+  veen emonen, ilman impi,<BR>
+  tuntevi tulistuvaksi,<BR>
+  hipiänsä hiiltyväksi;<BR>
+  luuli polvensa palavan,<BR>
+  kaikki suonensa sulavan.<BR>
+  Vavahutti polveansa,<BR>
+  järkytti jäseniänsä:<BR>
+  munat vierähti vetehen,<BR>
+  meren aaltohon ajaikse;<BR>
+  karskahti munat muruiksi,<BR>
+  katkieli kappaleiksi.<BR>
+  Ei munat mutahan joua,<BR>
+  siepalehet veen sekahan.<BR>
+  Muuttuivat murut hyviksi,<BR>
+  kappalehet kaunoisiksi:<BR>
+  munasen alainen puoli<BR>
+  alaiseksi maaemäksi,<BR>
+  munasen yläinen puoli<BR>
+  yläiseksi taivahaksi;<BR>
+  yläpuoli ruskeaista<BR>
+  päivöseksi paistamahan,<BR>
+  yläpuoli valkeaista,<BR>
+  se kuuksi kumottamahan;<BR>
+  mi munassa kirjavaista,<BR>
+  ne tähiksi taivahalle,<BR>
+  mi munassa mustukaista,<BR>
+  nepä ilman pilvilöiksi.<BR>
+  Ajat eellehen menevät,<BR>
+  vuoet tuota tuonnemmaksi<BR>
+  uuen päivän paistaessa,<BR>
+  uuen kuun kumottaessa.<BR>
+  Aina uipi veen emonen,<BR>
+  veen emonen, ilman impi,<BR>
+  noilla vienoilla vesillä,<BR>
+  utuisilla lainehilla,<BR>
+  eessänsä vesi vetelä,<BR>
+  takanansa taivas selvä.<BR>
+  Jo vuonna yheksäntenä,<BR>
+  kymmenentenä kesänä<BR>
+  nosti päätänsä merestä,<BR>
+  kohottavi kokkoansa.<BR>
+  Alkoi luoa luomiansa,<BR>
+  saautella saamiansa<BR>
+  selvällä meren selällä,<BR>
+  ulapalla aukealla.<BR>
+  Kussa kättä käännähytti,<BR>
+  siihen niemet siivoeli;<BR>
+  kussa pohjasi jalalla,<BR>
+  kalahauat kaivaeli;<BR>
+  kussa ilman kuplistihe,<BR>
+  siihen syöverit syventi.<BR>
+  Kylin maahan kääntelihe:<BR>
+  siihen sai sileät rannat;<BR>
+  jaloin maahan kääntelihe:<BR>
+  siihen loi lohiapajat;<BR>
+  pä'in päätyi maata vasten:<BR>
+  siihen laitteli lahelmat.<BR>
+  Ui siitä ulomma maasta,<BR>
+  seisattelihe selälle:<BR>
+  luopi luotoja merehen,<BR>
+  kasvatti salakaria<BR>
+  laivan laskemasijaksi,<BR>
+  merimiesten pään menoksi.<BR>
+  Jo oli saaret siivottuna,<BR>
+  luotu luotoset merehen,<BR>
+  ilman pielet pistettynä,<BR>
+  maat ja manteret sanottu,<BR>
+  kirjattu kivihin kirjat,<BR>
+  veetty viivat kallioihin.<BR>
+  Viel' ei synny Väinämöinen,<BR>
+  ilmau ikirunoja.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  kulki äitinsä kohussa<BR>
+  kolmekymmentä keseä,<BR>
+  yhen verran talviaki,<BR>
+  noilla vienoilla vesillä,<BR>
+  utuisilla lainehilla.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi,<BR>
+  miten olla, kuin eleä<BR>
+  pimeässä piilossansa,<BR>
+  asunnossa ahtahassa,<BR>
+  kuss' ei konsa kuuta nähnyt<BR>
+  eikä päiveä havainnut.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Kuu, keritä, päivyt, päästä,<BR>
+  otava, yhä opeta<BR>
+  miestä ouoilta ovilta,<BR>
+  veräjiltä vierahilta,<BR>
+  näiltä pieniltä pesiltä,<BR>
+  asunnoilta ahtahilta!<BR>
+  Saata maalle matkamiestä,<BR>
+  ilmoillen inehmon lasta,<BR>
+  kuuta taivon katsomahan,<BR>
+  päiveä ihoamahan,<BR>
+  otavaista oppimahan,<BR>
+  tähtiä tähyämähän!"<BR>
+  Kun ei kuu kerittänynnä<BR>
+  eikä päivyt päästänynnä,<BR>
+  ouosteli aikojansa,<BR>
+  tuskastui elämätänsä:<BR>
+  liikahutti linnan portin<BR>
+  sormella nimettömällä,<BR>
+  lukon luisen luikahutti<BR>
+  vasemmalla varpahalla;<BR>
+  tuli kynsin kynnykseltä,<BR>
+  polvin porstuan ovelta.<BR>
+  Siitä suistui suin merehen,<BR>
+  käsin kääntyi lainehesen;<BR>
+  jääpi mies meren varahan,<BR>
+  uros aaltojen sekahan.<BR>
+  Virui siellä viisi vuotta,<BR>
+  sekä viisi jotta kuusi,<BR>
+  vuotta seitsemän, kaheksan.<BR>
+  Seisottui selälle viimein,<BR>
+  niemelle nimettömälle,<BR>
+  manterelle puuttomalle.<BR>
+  Polvin maasta ponnistihe,<BR>
+  käsivarsin käännältihe.<BR>
+  Nousi kuuta katsomahan,<BR>
+  päiveä ihoamahan,<BR>
+  otavaista oppimahan,<BR>
+  tähtiä tähyämähän.<BR>
+  Se oli synty Väinämöisen,<BR>
+  rotu rohkean runojan<BR>
+  kapehesta kantajasta,<BR>
+  Ilmattaresta emosta.<BR>
+</P>
+
+<BR><BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Toinen runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Nousi siitä Väinämöinen<BR>
+  jalan kahen kankahalle<BR>
+  saarehen selällisehen,<BR>
+  manterehen puuttomahan.<BR>
+  Viipyi siitä vuotta monta,<BR>
+  aina eellehen eleli<BR>
+  saaressa sanattomassa,<BR>
+  manteressa puuttomassa.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi,<BR>
+  pitkin päätänsä pitävi:<BR>
+  kenpä maita kylvämähän,<BR>
+  toukoja tihittämähän?<BR>
+  Pellervoinen, pellon poika,<BR>
+  Sampsa poika pikkarainen,<BR>
+  sep' on maita kylvämähän,<BR>
+  toukoja tihittämähän!<BR>
+  Kylvi maita kyyhätteli,<BR>
+  kylvi maita, kylvi soita,<BR>
+  kylvi auhtoja ahoja,<BR>
+  panettavi paasikoita.<BR>
+  Mäet kylvi männiköiksi,<BR>
+  kummut kylvi kuusikoiksi,<BR>
+  kankahat kanervikoiksi,<BR>
+  notkot nuoriksi vesoiksi.<BR>
+  Noromaille koivut kylvi,<BR>
+  lepät maille leyhke'ille,<BR>
+  tuomet kylvi tuorehille,<BR>
+  raiat maille raikkahille,<BR>
+  pihlajat pyhille maille,<BR>
+  pajut maille paisuville,<BR>
+  katajat karuille maille,<BR>
+  tammet virran vieremille.<BR>
+  Läksi puut ylenemähän,<BR>
+  vesat nuoret nousemahan.<BR>
+  Kasvoi kuuset kukkalatvat,<BR>
+  lautui lakkapäät petäjät.<BR>
+  Nousi koivupuut noroilla,<BR>
+  lepät mailla leyhke'illä,<BR>
+  tuomet mailla tuorehilla,<BR>
+  katajat karuilla mailla,<BR>
+  katajahan kaunis marja,<BR>
+  tuomehen hyvä he'elmä.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  kävi tuota katsomahan<BR>
+  Sampsan siemenen aloa,<BR>
+  Pellervoisen kylvämiä.<BR>
+  Näki puut ylenneheksi,<BR>
+  vesat nuoret nousneheksi;<BR>
+  yks' on tammi taimimatta,<BR>
+  juurtumatta puu Jumalan.<BR>
+  Heitti herjan valloillensa,<BR>
+  olevillen onnillensa;<BR>
+  vuotti vielä yötä kolme,<BR>
+  saman verran päiviäki.<BR>
+  Kävi siitä katsomahan<BR>
+  viikon päästä viimeistäki:<BR>
+  ei ole tammi kasvanunna,<BR>
+  juurtununna puu Jumalan.<BR>
+  Niin näkevi neljä neittä,<BR>
+  viisi veen on morsianta.<BR>
+  Ne oli nurmen niitännässä,<BR>
+  kastekorren katkonnassa<BR>
+  nenässä utuisen niemen,<BR>
+  päässä saaren terhenisen;<BR>
+  mink' on niitti, sen haravoi,<BR>
+  kaikki karhille veteli.<BR>
+  Tulipa merestä Tursas,<BR>
+  uros aalloista yleni.<BR>
+  Tunki heinäset tulehen,<BR>
+  ilmivalkean väkehen;<BR>
+  ne kaikki poroksi poltti,<BR>
+  kypeniksi kyyetteli.<BR>
+  Tuli tuhkia läjänen,<BR>
+  koko kuivia poroja.<BR>
+  Saip' on siihen lemmen lehti,<BR>
+  lemmen lehti, tammen terho,<BR>
+  josta kasvoi kaunis taimi,<BR>
+  yleni vihanta virpi;<BR>
+  nousi maasta mansikkaisna,<BR>
+  kasvoi kaksihaarukkaisna.<BR>
+  Ojenteli oksiansa,<BR>
+  levitteli lehviänsä.<BR>
+  Latva täytti taivahalle,<BR>
+  lehvät ilmoille levisi:<BR>
+  piätti pilvet juoksemasta,<BR>
+  hattarat hasertamasta,<BR>
+  päivän peitti paistamasta,<BR>
+  kuuhuen kumottamasta.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  arvelee, ajattelevi:<BR>
+  oisko tammen taittajata,<BR>
+  puun sorean sortajata?<BR>
+  Ikävä inehmon olla,<BR>
+  kamala kalojen uia<BR>
+  ilman päivän paistamatta,<BR>
+  kuuhuen kumottamatta.<BR>
+  Ei ole sitä urosta<BR>
+  eikä miestä urheata,<BR>
+  joka taisi tammen kaata,<BR>
+  satalatvan langettoa.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kave äiti, kantajani,<BR>
+  luonnotar, ylentäjäni!<BR>
+  Laitapa ve'en väkeä<BR>
+  - veessä on väkeä paljo -<BR>
+  tämä tammi taittamahan,<BR>
+  puu paha hävittämähän<BR>
+  eestä päivän paistavaisen,<BR>
+  tieltä kuun kumottavaisen!"<BR>
+  Nousipa merestä miesi,<BR>
+  uros aallosta yleni.<BR>
+  Ei tuo ollut suuren suuri<BR>
+  eikä aivan pienen pieni:<BR>
+  miehen peukalon pituinen,<BR>
+  vaimon vaaksan korkeuinen.<BR>
+  Vaski- oli hattu hartioilla,<BR>
+  vaskisaappahat jalassa,<BR>
+  vaskikintahat käessä,<BR>
+  vaskikirjat kintahissa,<BR>
+  vaskivyöhyt vyölle vyötty,<BR>
+  vaskikirves vyön takana:<BR>
+  varsi peukalon pituinen,<BR>
+  terä kynnen korkeuinen.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  arvelee, ajattelevi:<BR>
+  on miesi näkemiänsä,<BR>
+  uros silmänluontiansa,<BR>
+  pystyn peukalon pituinen,<BR>
+  härän kynnen korkunainen!<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Mi sinä olet miehiäsi,<BR>
+  ku, kurja, urohiasi?<BR>
+  Vähän kuollutta parempi,<BR>
+  katonutta kaunihimpi!"<BR>
+  Sanoi pikku mies merestä,<BR>
+  uros aallon vastaeli:<BR>
+  "Olen mie mokoma miesi,<BR>
+  uros pieni, veen väkeä.<BR>
+  Tulin tammen taittamahan,<BR>
+  puun murskan murentamahan."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei liene sinua luotu,<BR>
+  eipä luotu eikä suotu<BR>
+  ison tammen taittajaksi,<BR>
+  puun kamalan kaatajaksi."<BR>
+  Sai toki sanoneheksi;<BR>
+  katsahtavi vielä kerran:<BR>
+  näki miehen muuttunehen,<BR>
+  uuistunehen urohon!<BR>
+  Jalka maassa teutaroivi,<BR>
+  päähyt pilviä pitävi;<BR>
+  parta on eessä polven päällä,<BR>
+  hivus kannoilla takana;<BR>
+  syltä oli silmien välitse,<BR>
+  syltä housut lahkehesta,<BR>
+  puoltatoista polven päästä,<BR>
+  kahta kaation rajasta.<BR>
+  Hivelevi kirvestänsä,<BR>
+  tahkaisi tasatereä<BR>
+  kuutehen kovasimehen,<BR>
+  seitsemähän sieran päähän.<BR>
+  Astua lykyttelevi,<BR>
+  käyä kulleroittelevi<BR>
+  lave'illa lahkehilla,<BR>
+  leve'illä liehuimilla.<BR>
+  Astui kerran keikahutti<BR>
+  hienoiselle hietikolle,<BR>
+  astui toisen torkahutti<BR>
+  maalle maksankarvaiselle,<BR>
+  kolmannenki koikahutti<BR>
+  juurelle tulisen tammen.<BR>
+  Iski puuta kirvehellä,<BR>
+  tarpaisi tasaterällä.<BR>
+  Iski kerran, iski toisen,<BR>
+  kohta kolmannen yritti;<BR>
+  tuli tuiski kirvehestä,<BR>
+  panu tammesta pakeni:<BR>
+  tahtoi tammi kallistua,<BR>
+  lysmyä rutimoraita.<BR>
+  Niin kerralla kolmannella<BR>
+  jopa taisi tammen kaata,<BR>
+  ruhtoa rutimoraian,<BR>
+  satalatvan lasketella.<BR>
+  Tyven työnnytti itähän,<BR>
+  latvan laski luotehesen,<BR>
+  lehvät suurehen suvehen,<BR>
+  oksat puolin pohjosehen.<BR>
+  Kenpä siitä oksan otti,<BR>
+  se otti ikuisen onnen;<BR>
+  kenpä siitä latvan taittoi,<BR>
+  se taittoi ikuisen taian;<BR>
+  kenpä lehvän leikkaeli,<BR>
+  se leikkoi ikuisen lemmen.<BR>
+  Mi oli lastuja pirannut,<BR>
+  pälähellyt pälkäreitä<BR>
+  selvälle meren selälle,<BR>
+  lake'ille lainehille,<BR>
+  noita tuuli tuuitteli,<BR>
+  meren läikkä läikytteli<BR>
+  venosina veen selällä,<BR>
+  laivasina lainehilla.<BR>
+  Kantoi tuuli Pohjolahan.<BR>
+  Pohjan piika pikkarainen<BR>
+  huntujahan huuhtelevi,<BR>
+  virutteli vaattehia<BR>
+  rannalla vesikivellä<BR>
+  pitkän niemyen nenässä.<BR>
+  Näki lastun lainehilla;<BR>
+  tuon kokosi konttihinsa,<BR>
+  kantoi kontilla kotihin,<BR>
+  pitkäkielellä piha'an,<BR>
+  tehä noian nuoliansa,<BR>
+  ampujan asehiansa.<BR>
+  Kun oli tammi taittununna,<BR>
+  kaatununna puu katala,<BR>
+  pääsi päivät paistamahan,<BR>
+  pääsi kuut kumottamahan,<BR>
+  pilvet pitkin juoksemahan,<BR>
+  taivon kaaret kaartamahan<BR>
+  nenähän utuisen niemen,<BR>
+  päähän saaren terhenisen.<BR>
+  Siit' alkoi salot silota,<BR>
+  metsät mielin kasvaella,<BR>
+  lehti puuhun, ruoho maahan,<BR>
+  linnut puuhun laulamahan,<BR>
+  rastahat iloitsemahan,<BR>
+  käki päällä kukkumahan.<BR>
+  Kasvoi maahan marjanvarret,<BR>
+  kukat kultaiset keolle;<BR>
+  ruohot kasvoi kaikenlaiset,<BR>
+  monenmuotoiset sikesi.<BR>
+  Ohra on yksin nousematta,<BR>
+  touko kallis kasvamatta.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  astuvi, ajattelevi<BR>
+  rannalla selän sinisen,<BR>
+  ve'en vankan vieremillä.<BR>
+  Löyti kuusia jyviä,<BR>
+  seitsemiä siemeniä<BR>
+  rannalta merelliseltä,<BR>
+  hienoiselta hietiköltä;<BR>
+  kätki nää'än nahkasehen,<BR>
+  koipehen kesäoravan.<BR>
+  Läksi maata kylvämähän,<BR>
+  siementä sirottamahan<BR>
+  vierehen Kalevan kaivon,<BR>
+  Osmon pellon penkerehen.<BR>
+  Tirskuipa tiainen puusta:<BR>
+  "Eipä nouse Osmon ohra,<BR>
+  ei kasva Kalevan kaura<BR>
+  ilman maan alistamatta,<BR>
+  ilman kasken kaatamatta,<BR>
+  tuon tulella polttamatta."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  teetti kirvehen terävän.<BR>
+  Siitä kaatoi kasken suuren,<BR>
+  mahottoman maan alisti.<BR>
+  Kaikki sorti puut soreat;<BR>
+  yhen jätti koivahaisen<BR>
+  lintujen leposijaksi,<BR>
+  käkösen kukuntapuuksi.<BR>
+  Lenti kokko halki taivon,<BR>
+  lintunen ylitse ilman.<BR>
+  Tuli tuota katsomahan:<BR>
+  "Miksipä on tuo jätetty<BR>
+  koivahainen kaatamatta,<BR>
+  puu sorea sortamatta?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Siksipä on tuo jätetty:<BR>
+  lintujen lepeämiksi,<BR>
+  kokon ilman istumiksi."<BR>
+  Sanoi kokko, ilman lintu:<BR>
+  "Hyvinpä sinäki laait:<BR>
+  heitit koivun kasvamahan,<BR>
+  puun sorean seisomahan<BR>
+  linnuille lepeämiksi,<BR>
+  itselleni istumiksi."<BR>
+  Tulta iski ilman lintu,<BR>
+  valahutti valkeaista.<BR>
+  Pohjaistuuli kasken poltti,<BR>
+  koillinen kovin porotti:<BR>
+  poltti kaikki puut poroksi,<BR>
+  kypeniksi kyyetteli.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  otti kuusia jyviä,<BR>
+  seitsemiä siemeniä<BR>
+  yhen nää'än nahkasesta,<BR>
+  koivesta kesäoravan,<BR>
+  kesäkärpän kämmenestä.<BR>
+  Läksi maata kylvämähän,<BR>
+  siementä sirottamahan.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Minä kylvän kyyhättelen<BR>
+  Luojan sormien lomitse,<BR>
+  käen kautta kaikkivallan<BR>
+  tälle maalle kasvavalle,<BR>
+  ahollen ylenevälle.<BR>
+  "Akka manteren-alainen,<BR>
+  mannun eukko, maan emäntä!<BR>
+  Pane nyt turve tunkemahan,<BR>
+  maa väkevä vääntämähän!<BR>
+  Eip' on maa väkeä puutu<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kun lie armo antajista,<BR>
+  lupa luonnon tyttäristä.<BR>
+  "Nouse, maa, makoamasta,<BR>
+  Luojan nurmi, nukkumasta!<BR>
+  Pane korret korttumahan<BR>
+  sekä varret varttumahan!<BR>
+  Tuhansin neniä nosta,<BR>
+  saoin haaroja hajota<BR>
+  kynnöstäni, kylvöstäni,<BR>
+  varsin vaivani näöstä!<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala<BR>
+  tahi taatto taivahinen,<BR>
+  vallan pilvissä pitäjä,<BR>
+  hattarojen hallitsija!<BR>
+  Piä pilvissä keräjät,<BR>
+  sekehissä neuvot selvät!<BR>
+  Iätä iästä pilvi,<BR>
+  nosta lonka luotehesta,<BR>
+  toiset lännestä lähetä,<BR>
+  etelästä ennättele!<BR>
+  Vihmo vettä taivosesta,<BR>
+  mettä pilvistä pirota<BR>
+  orahille nouseville,<BR>
+  touoille tohiseville!"<BR>
+  Tuo Ukko, ylijumala,<BR>
+  taatto taivon valtiainen,<BR>
+  piti pilvissä keräjät,<BR>
+  sekehissä neuvot selvät.<BR>
+  Iätti iästä pilven,<BR>
+  nosti longan luotehesta,<BR>
+  toisen lännestä lähetti,<BR>
+  etelästä ennätteli;<BR>
+  syrjin yhtehen sysäsi,<BR>
+  lomituksin loukahutti.<BR>
+  Vihmoi vettä taivosesta,<BR>
+  mettä pilvistä pirotti<BR>
+  orahille kasvaville,<BR>
+  touoille tohiseville.<BR>
+  Nousipa oras okinen,<BR>
+  kannonkarvainen yleni<BR>
+  maasta pellon pehmeästä,<BR>
+  Väinämöisen raatamasta.<BR>
+  Jopa tuosta toisna päänä,<BR>
+  kahen, kolmen yön perästä,<BR>
+  viikon päästä viimeistäki<BR>
+  vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  kävi tuota katsomahan<BR>
+  kyntöänsä, kylvöänsä,<BR>
+  varsin vaivansa näköä:<BR>
+  kasvoi ohra mieltä myöten,<BR>
+  tähkät kuuella taholla,<BR>
+  korret kolmisolmuisena.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  katseleikse, käänteleikse.<BR>
+  Niin tuli kevätkäkönen,<BR>
+  näki koivun kasvavaksi:<BR>
+  "Miksipä on tuo jätetty<BR>
+  koivahainen kaatamatta?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Siksipä on tuo jätetty<BR>
+  koivahainen kasvamahan:<BR>
+  sinulle kukuntapuuksi.<BR>
+  Siinä kukkuos, käkönen,<BR>
+  helkyttele, hietarinta,<BR>
+  hoiloa, hopearinta,<BR>
+  tinarinta, riukuttele!<BR>
+  Kuku illoin, kuku aamuin,<BR>
+  kerran keskipäivälläki,<BR>
+  ihanoiksi ilmojani,<BR>
+  mieluisiksi metsiäni,<BR>
+  rahaisiksi rantojani,<BR>
+  viljaisiksi vieriäni!"<BR>
+</P>
+
+<BR><BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kolmas runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  elelevi aikojansa<BR>
+  noilla Väinölän ahoilla,<BR>
+  Kalevalan kankahilla.<BR>
+  Laulelevi virsiänsä,<BR>
+  laulelevi, taitelevi.<BR>
+  Lauloi päivät pääksytysten,<BR>
+  yhytysten yöt saneli<BR>
+  muinaisia muisteloita,<BR>
+  noita syntyjä syviä,<BR>
+  joit' ei laula kaikki lapset,<BR>
+  ymmärrä yhet urohot<BR>
+  tällä inhalla iällä,<BR>
+  katovalla kannikalla.<BR>
+  Kauas kuuluvi sanoma,<BR>
+  ulos viestit vierähtävät<BR>
+  Väinämöisen laulannasta,<BR>
+  urohon osoannasta.<BR>
+  Viestit vierähti suvehen,<BR>
+  sai sanomat Pohjolahan.<BR>
+  Olipa nuori Joukahainen,<BR>
+  laiha poika lappalainen.<BR>
+  Se kävi kylässä kerran;<BR>
+  kuuli kummia sanoja,<BR>
+  lauluja laeltavaksi,<BR>
+  parempia pantavaksi<BR>
+  noilla Väinölän ahoilla,<BR>
+  Kalevalan kankahilla,<BR>
+  kuin mitä itseki tiesi,<BR>
+  oli oppinut isolta.<BR>
+  Tuo tuosta kovin pahastui,<BR>
+  kaiken aikansa kaehti<BR>
+  Väinämöistä laulajaksi<BR>
+  paremmaksi itseänsä.<BR>
+  Jo tuli emonsa luoksi,<BR>
+  luoksi valtavanhempansa.<BR>
+  Lähteäksensä käkesi,<BR>
+  tullaksensa toivotteli<BR>
+  noille Väinölän tuville<BR>
+  kera Väinön voitteloille.<BR>
+  Iso kielti poikoansa,<BR>
+  iso kielti, emo epäsi<BR>
+  lähtemästä Väinölähän<BR>
+  kera Väinön voitteloille:<BR>
+  "Siellä silma lauletahan,<BR>
+  lauletahan, lausitahan<BR>
+  suin lumehen, päin vitihin,<BR>
+  kourin ilmahan kovahan,<BR>
+  käsin kääntymättömäksi,<BR>
+  jaloin liikkumattomaksi."<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Hyväpä isoni tieto,<BR>
+  emoni sitäi parempi,<BR>
+  oma tietoni ylinnä.<BR>
+  Jos tahon tasalle panna,<BR>
+  miesten verroille vetäitä,<BR>
+  itse laulan laulajani,<BR>
+  sanelen sanelijani:<BR>
+  laulan laulajan parahan<BR>
+  pahimmaksi laulajaksi,<BR>
+  jalkahan kiviset kengät,<BR>
+  puksut puiset lantehille,<BR>
+  kiviriipan rinnan päälle,<BR>
+  kiviharkon hartioille,<BR>
+  kivihintahat kätehen,<BR>
+  päähän paatisen kypärän."<BR>
+  Siitä läksi, ei totellut.<BR>
+  Otti ruunansa omansa,<BR>
+  jonka turpa tulta iski,<BR>
+  säkeniä säärivarret;<BR>
+  valjasti tulisen ruunan<BR>
+  korjan kultaisen etehen.<BR>
+  Itse istuvi rekehen,<BR>
+  kohennaikse korjahansa,<BR>
+  iski virkkua vitsalla,<BR>
+  heitti helmiruoskasella.<BR>
+  Läksi virkku vieremähän,<BR>
+  hevonen helettämähän.<BR>
+  Ajoa suhuttelevi.<BR>
+  Ajoi päivän, ajoi toisen,<BR>
+  ajoi kohta kolmannenki.<BR>
+  Jo päivänä kolmantena<BR>
+  päätyi Väinölän ahoille,<BR>
+  Kalevalan kankahille.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  oli teittensä ajaja,<BR>
+  matkojensa mittelijä<BR>
+  noilla Väinölän ahoilla,<BR>
+  Kalevalan kankahilla.<BR>
+  Tuli nuori Joukahainen,<BR>
+  ajoi tiellä vastatusten:<BR>
+  tarttui aisa aisan päähän,<BR>
+  rahe rahkehen takistui,<BR>
+  länget puuttui länkilöihin,<BR>
+  vemmel vempelen nenähän.<BR>
+  Siitä siinä seisotahan,<BR>
+  seisotahan, mietitähän...<BR>
+  vesi vuoti vempelestä,<BR>
+  usva aisoista usisi.<BR>
+  Kysyi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Kuit' olet sinä sukua,<BR>
+  kun tulit tuhmasti etehen,<BR>
+  vastahan varattomasti?<BR>
+  Säret länget länkäpuiset,<BR>
+  vesapuiset vempelehet,<BR>
+  korjani pilastehiksi,<BR>
+  rämäksi re'en retukan!"<BR>
+  Silloin nuori Joukahainen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mie olen nuori Joukahainen.<BR>
+  Vaan sano oma sukusi:<BR>
+  kuit' olet sinä sukua,<BR>
+  kuta, kurja, joukkioa?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  jo tuossa nimittelihe.<BR>
+  Sai siitä sanoneheksi:<BR>
+  "Kun liet nuori Joukahainen,<BR>
+  veäite syrjähän vähäisen!<BR>
+  Sie olet nuorempi minua."<BR>
+  Silloin nuori Joukahainen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Vähä on miehen nuoruuesta,<BR>
+  nuoruuesta, vanhuuesta!<BR>
+  Kumpi on tieolta parempi,<BR>
+  muistannalta mahtavampi,<BR>
+  sep' on tiellä seisokahan,<BR>
+  toinen tieltä siirtykähän.<BR>
+  Lienet vanha Väinämöinen,<BR>
+  laulaja iän-ikuinen,<BR>
+  ruvetkamme laulamahan,<BR>
+  saakamme sanelemahan,<BR>
+  mies on miestä oppimahan,<BR>
+  toinen toista voittamahan!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mitäpä minusta onpi<BR>
+  laulajaksi, taitajaksi!<BR>
+  Ain' olen aikani elellyt<BR>
+  näillä yksillä ahoilla,<BR>
+  kotipellon pientarilla<BR>
+  kuunnellut kotikäkeä.<BR>
+  Vaan kuitenki kaikitenki<BR>
+  sano korvin kuullakseni:<BR>
+  mitä sie enintä tieät,<BR>
+  yli muien ymmärtelet?"<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Tieänpä minä jotaki!<BR>
+  Sen on tieän selvällehen,<BR>
+  tajuelen tarkoillehen:<BR>
+  reppänä on liki lakea,<BR>
+  liki lieska kiukoata.<BR>
+  "Hyvä on hylkehen eleä,<BR>
+  ve'en koiran viehkuroia:<BR>
+  luotansa lohia syöpi,<BR>
+  sivultansa siikasia.<BR>
+  "Siiall' on sileät pellot,<BR>
+  lohella laki tasainen.<BR>
+  Hauki hallalla kutevi,<BR>
+  kuolasuu kovalla säällä.<BR>
+  Ahven arka, kyrmyniska<BR>
+  sykysyt syvillä uipi,<BR>
+  kesät kuivilla kutevi,<BR>
+  rantasilla rapsehtivi.<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  vielä tieän muunki tieon,<BR>
+  arvoan yhen asian:<BR>
+  pohjola porolla kynti,<BR>
+  etelä emähevolla,<BR>
+  takalappi tarvahalla.<BR>
+  Tieän puut Pisan mäellä,<BR>
+  hongat Hornan kalliolla:<BR>
+  pitkät on puut Pisan mäellä,<BR>
+  hongat Hornan kalliolla.<BR>
+  "Kolme on koskea kovoa,<BR>
+  kolme järveä jaloa,<BR>
+  kolme vuorta korkeata<BR>
+  tämän ilman kannen alla:<BR>
+  Hämehess' on Hälläpyörä,<BR>
+  Kaatrakoski Karjalassa;<BR>
+  ei ole Vuoksen voittanutta,<BR>
+  yli käynyttä Imatran."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Lapsen tieto, naisen muisti,<BR>
+  ei ole partasuun urohon<BR>
+  eikä miehen naisekkahan!<BR>
+  Sano syntyjä syviä,<BR>
+  asioita ainoisia!"<BR>
+  Se on nuori Joukahainen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tieän mä tiaisen synnyn,<BR>
+  tieän linnuksi tiaisen,<BR>
+  kyyn viherän käärmeheksi,<BR>
+  kiiskisen ve'en kalaksi.<BR>
+  Rauan tieän raukeaksi,<BR>
+  mustan mullan muikeaksi,<BR>
+  varin veen on vaikeaksi,<BR>
+  tulen polttaman pahaksi.<BR>
+  "Vesi on vanhin voitehista,<BR>
+  kosken kuohu katsehista,<BR>
+  itse Luoja loitsijoista,<BR>
+  Jumala parantajista.<BR>
+  "Vuoresta on vetosen synty,<BR>
+  tulen synty taivosesta,<BR>
+  alku rauan ruostehesta,<BR>
+  vasken kanta kalliosta.<BR>
+  "Mätäs on märkä maita vanhin,<BR>
+  paju puita ensimäinen,<BR>
+  hongan juuri huonehia,<BR>
+  paatonen patarania."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Muistatko mitä enemmin,<BR>
+  vain jo loppuivat lorusi?"<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Muistan vieläki vähäisen!<BR>
+  Muistanpa ajan mokoman,<BR>
+  kun olin merta kyntämässä,<BR>
+  meren kolkot kuokkimassa,<BR>
+  kalahauat kaivamassa,<BR>
+  syänveet syventämässä,<BR>
+  lampiveet on laskemassa,<BR>
+  mäet mylleröittämässä,<BR>
+  louhet luomassa kokohon.<BR>
+  "Viel' olin miesnä kuuentena,<BR>
+  seitsemäntenä urosna<BR>
+  tätä maata saataessa,<BR>
+  ilmoa suettaessa,<BR>
+  ilman pieltä pistämässä,<BR>
+  taivon kaarta kantamassa,<BR>
+  kuuhutta kulettamassa,<BR>
+  aurinkoa auttamassa,<BR>
+  otavaa ojentamassa,<BR>
+  taivoa tähittämässä."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Sen varsin valehtelitki!<BR>
+  Ei sinua silloin nähty,<BR>
+  kun on merta kynnettihin,<BR>
+  meren kolkot kuokittihin,<BR>
+  kalahauat kaivettihin,<BR>
+  syänveet syvennettihin,<BR>
+  lampiveet on laskettihin,<BR>
+  mäet mylleröitettihin,<BR>
+  louhet luotihin kokohon.<BR>
+  "Eikä lie sinua nähty,<BR>
+  ei lie nähty eikä kuultu<BR>
+  tätä maata saataessa,<BR>
+  ilmoa suettaessa,<BR>
+  ilman pieltä pistettäissä,<BR>
+  taivon kaarta kannettaissa,<BR>
+  kuuhutta kuletettaissa,<BR>
+  aurinkoa autettaissa,<BR>
+  otavaa ojennettaissa,<BR>
+  taivoa tähitettäissä."<BR>
+  Se on nuori Joukahainen<BR>
+  tuosta tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kun ei lie minulla mieltä,<BR>
+  kysyn mieltä miekaltani.<BR>
+  Oi on vanha Väinämöinen,<BR>
+  laulaja laveasuinen!<BR>
+  Lähe miekan mittelöhön,<BR>
+  käypä kalvan katselohon!"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "En noita pahoin pelänne<BR>
+  miekkojasi, mieliäsi,<BR>
+  tuuriasi, tuumiasi.<BR>
+  Vaan kuitenki kaikitenki<BR>
+  lähe en miekan mittelöhön<BR>
+  sinun kanssasi, katala,<BR>
+  kerallasi, kehno raukka."<BR>
+  Siinä nuori Joukahainen<BR>
+  murti suuta, väänti päätä,<BR>
+  murti mustoa haventa.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ken ei käy miekan mittelöhön,<BR>
+  lähe ei kalvan katselohon,<BR>
+  sen minä siaksi laulan,<BR>
+  alakärsäksi asetan.<BR>
+  Panen semmoiset urohot<BR>
+  sen sikäli, tuon täkäli,<BR>
+  sorran sontatunkiohon,<BR>
+  läävän nurkkahan nutistan."<BR>
+  Siitä suuttui Väinämöinen,<BR>
+  siitä suuttui ja häpesi.<BR>
+  Itse loihe laulamahan,<BR>
+  sai itse sanelemahan:<BR>
+  ei ole laulut lasten laulut,<BR>
+  lasten laulut, naisten naurut,<BR>
+  ne on partasuun urohon,<BR>
+  joit' ei laula kaikki lapset<BR>
+  eikä pojat puoletkana,<BR>
+  kolmannetkana kosijat<BR>
+  tällä inhalla iällä,<BR>
+  katovalla kannikalla.<BR>
+</P>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Lauloi vanha Väinämöinen:<BR>
+  järvet läikkyi, maa järisi,<BR>
+  vuoret vaskiset vapisi,<BR>
+  paaet vahvat paukahteli,<BR>
+  kalliot kaheksi lenti,<BR>
+  kivet rannoilla rakoili.<BR>
+  Lauloi nuoren Joukahaisen:<BR>
+  vesat lauloi vempelehen,<BR>
+  pajupehkon länkilöihin,<BR>
+  raiat rahkehen nenähän.<BR>
+  Lauloi korjan kultalaian:<BR>
+  lauloi lampihin haoiksi;<BR>
+  lauloi ruoskan helmiletkun<BR>
+  meren rantaruokosiksi;<BR>
+  lauloi laukkipään hevosen<BR>
+  kosken rannalle kiviksi.<BR>
+  Lauloi miekan kultakahvan<BR>
+  salamoiksi taivahalle,<BR>
+  siitä jousen kirjavarren<BR>
+  kaariksi vesien päälle,<BR>
+  siitä nuolensa sulitut<BR>
+  havukoiksi kiitäviksi,<BR>
+  siitä koiran koukkuleuan,<BR>
+  sen on maahan maakiviksi.<BR>
+  Lakin lauloi miehen päästä<BR>
+  pilven pystypää kokaksi;<BR>
+  lauloi kintahat käestä<BR>
+  umpilammin lumpehiksi,<BR>
+  siitä haljakan sinisen<BR>
+  hattaroiksi taivahalle,<BR>
+  vyöltä ussakan utuisen<BR>
+  halki taivahan tähiksi.<BR>
+  Itsen lauloi Joukahaisen:<BR>
+  lauloi suohon suonivöistä,<BR>
+  niittyhyn nivuslihoista,<BR>
+  kankahasen kainaloista.<BR>
+  Jo nyt nuori Joukahainen<BR>
+  jopa tiesi jotta tunsi:<BR>
+  tiesi tielle tullehensa,<BR>
+  matkallen osannehensa<BR>
+  voittelohon, laulelohon<BR>
+  kera vanhan Väinämöisen.<BR>
+  Jaksoitteli jalkoansa:<BR>
+  eipä jaksa jalka nousta;<BR>
+  toki toistakin yritti:<BR>
+  siin' oli kivinen kenkä.<BR>
+  Siitä nuoren Joukahaisen<BR>
+  jopa tuskaksi tulevi,<BR>
+  läylemmäksi lankeavi.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi on viisas Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen!<BR>
+  Pyörrytä pyhät sanasi,<BR>
+  peräytä lausehesi!<BR>
+  Päästä tästä pälkähästä,<BR>
+  tästä seikasta selitä!<BR>
+  Panenpa parahan makson,<BR>
+  annan lunnahat lujimmat."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Niin mitä minullen annat,<BR>
+  jos pyörrän pyhät sanani,<BR>
+  peräytän lauseheni,<BR>
+  päästän siitä pälkähästä,<BR>
+  siitä seikasta selitän?"<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Onp' on mulla kaarta kaksi,<BR>
+  jousta kaksi kaunokaista;<BR>
+  yks' on lyömähän riveä,<BR>
+  toinen tarkka ammunnalle.<BR>
+  Ota niistä jompikumpi!"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Huoli en, hurja, jousistasi,<BR>
+  en, katala, kaaristasi!<BR>
+  On noita itselläniki<BR>
+  joka seinä seisoteltu,<BR>
+  joka vaarnanen varottu:<BR>
+  miehittä metsässä käyvät,<BR>
+  urohitta ulkotöillä."<BR>
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,<BR>
+  lauloi siitäki syvemmä.<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Onp' on mulla purtta kaksi,<BR>
+  kaksi kaunoista venoa;<BR>
+  yks' on kiistassa kepeä,<BR>
+  toinen paljo kannattava.<BR>
+  Ota niistä jompikumpi!"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Enp' on huoli pursistasi,<BR>
+  venehistäsi valita!<BR>
+  On noita itselläniki<BR>
+  joka tela tempaeltu,<BR>
+  joka lahtema laottu,<BR>
+  mikä tuulella tukeva,<BR>
+  mikä vastasään menijä."<BR>
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,<BR>
+  lauloi siitäki syvemmä.<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "On mulla oritta kaksi,<BR>
+  kaksi kaunoista hepoa;<BR>
+  yks' on juoksulle jalompi,<BR>
+  toinen raisu rahkehille.<BR>
+  Ota niistä jompikumpi!"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "En huoli hevosiasi,<BR>
+  sure en sukkajalkojasi!<BR>
+  On noita itselläniki<BR>
+  joka soimi solmieltu,<BR>
+  joka tanhua taluttu:<BR>
+  vesi selvä selkäluilla,<BR>
+  rasvalampi lautasilla."<BR>
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,<BR>
+  lauloi siitäki syvemmä.<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Oi on vanha Väinämöinen!<BR>
+  Pyörrytä pyhät sanasi,<BR>
+  peräytä lausehesi!<BR>
+  Annan kultia kypärin,<BR>
+  hope'ita huovan täyen,<BR>
+  isoni soasta saamat,<BR>
+  taluttamat tappelosta."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "En huoli hope'itasi,<BR>
+  kysy en, kurja, kultiasi!<BR>
+  On noita itselläniki<BR>
+  joka aitta ahtaeltu,<BR>
+  joka vakkanen varottu:<BR>
+  ne on kullat kuun-ikuiset,<BR>
+  päivän-polviset hopeat."<BR>
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,<BR>
+  lauloi siitäki syvemmä.<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Oi on vanha Väinämöinen!<BR>
+  Päästä tästä pälkähästä,<BR>
+  tästä seikasta selitä!<BR>
+  Annan aumani kotoiset,<BR>
+  heitän hietapeltoseni<BR>
+  oman pääni päästimeksi,<BR>
+  itseni lunastimeksi."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "En halaja aumojasi,<BR>
+  herjä, hietapeltojasi!<BR>
+  On noita itselläniki,<BR>
+  peltoja joka perällä,<BR>
+  aumoja joka aholla.<BR>
+  Omat on paremmat pellot,<BR>
+  omat aumat armahammat."<BR>
+  Lauloi nuoren Joukahaisen,<BR>
+  lauloi ainakin alemma.<BR>
+  Siitä nuori Joukahainen<BR>
+  toki viimein tuskautui,<BR>
+  kun oli leuan liettehessä,<BR>
+  parran paikassa pahassa,<BR>
+  suun on suossa, sammalissa,<BR>
+  hampahin haon perässä.<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Oi on viisas Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen!<BR>
+  Laula jo laulusi takaisin,<BR>
+  heitä vielä heikko henki,<BR>
+  laske täältä pois minua!<BR>
+  Virta jo jalkoa vetävi,<BR>
+  hiekka silmiä hiovi.<BR>
+  "Kun pyörrät pyhät sanasi,<BR>
+  luovuttelet luottehesi,<BR>
+  annan Aino siskoseni,<BR>
+  lainoan emoni lapsen<BR>
+  sulle pirtin pyyhkijäksi,<BR>
+  lattian lakaisijaksi,<BR>
+  hulikkojen huuhtojaksi,<BR>
+  vaippojen viruttajaksi,<BR>
+  kutojaksi kultavaipan,<BR>
+  mesileivän leipojaksi."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  ihastui ikihyväksi,<BR>
+  kun sai neion Joukahaisen<BR>
+  vanhan päivänsä varaksi.<BR>
+  Istuiksen ilokivelle,<BR>
+  laulupaaelle paneikse.<BR>
+  Lauloi kotvan, lauloi toisen,<BR>
+  lauloi kotvan kolmannenki:<BR>
+  pyörti pois pyhät sanansa,<BR>
+  perin laski lausehensa.<BR>
+  Pääsi nuori Joukahainen,<BR>
+  pääsi leuan liettehestä,<BR>
+  parran paikasta pahasta,<BR>
+  hevonen kosken kivestä,<BR>
+  reki rannalta haosta,<BR>
+  ruoska rannan ruokosesta.<BR>
+  Kohoeli korjahansa,<BR>
+  reutoihe rekosehensa;<BR>
+  läksi mielellä pahalla,<BR>
+  syämellä synkeällä<BR>
+  luoksi armahan emonsa,<BR>
+  tykö valtavanhempansa.<BR>
+  Ajoa karittelevi.<BR>
+  Ajoi kummasti kotihin:<BR>
+  rikki riihe'en rekensä,<BR>
+  aisat poikki portahasen.<BR>
+  Alkoi äiti arvaella,<BR>
+  isonen sanan sanovi:<BR>
+  "Suottapa rikoit rekesi,<BR>
+  tahallasi aisan taitoit!<BR>
+  Mitäpä kummasti kuletki,<BR>
+  tulet tuhmasti kotihin?"<BR>
+  Tuossa nuori Joukahainen<BR>
+  itkeä vetistelevi<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin,<BR>
+  kaiken kallella kypärin<BR>
+  sekä huulin hyypynyisin,<BR>
+  nenän suulle langennuisen.<BR>
+  Emo ennätti kysyä,<BR>
+  vaivan nähnyt vaaitella:<BR>
+  "Mitä itket, poikueni,<BR>
+  nuorna saamani, nureksit,<BR>
+  olet huulin hyypynyisin,<BR>
+  nenän suulle langennuisen?"<BR>
+  Sanoi nuori Joukahainen:<BR>
+  "Oi on maammo, kantajani!<BR>
+  Jo on syytä syntynynnä,<BR>
+  taikoja tapahtununna,<BR>
+  syytä kyllin itkeäni,<BR>
+  taikoja nureksiani!<BR>
+  Tuot' itken tämän ikäni,<BR>
+  puhki polveni murehin:<BR>
+  annoin Aino siskoseni,<BR>
+  lupasin emoni lapsen<BR>
+  Väinämöiselle varaksi,<BR>
+  laulajalle puolisoksi,<BR>
+  turvaksi tutisevalle,<BR>
+  suojaksi sopenkululle."<BR>
+  Emo kahta kämmentänsä<BR>
+  hykersi molempiansa;<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Elä itke, poikueni!<BR>
+  Ei ole itkettäviä,<BR>
+  suuresti surettavia:<BR>
+  tuota toivoin tuon ikäni,<BR>
+  puhki polveni halasin<BR>
+  sukuhuni suurta miestä,<BR>
+  rotuhuni rohkeata,<BR>
+  vävykseni Väinämöistä,<BR>
+  laulajata langokseni."<BR>
+  Sisar nuoren Joukahaisen<BR>
+  itse itkullen apeutui.<BR>
+  Itki päivän, itki toisen<BR>
+  poikkipuolin portahalla;<BR>
+  itki suuresta surusta,<BR>
+  apeasta miel'alasta.<BR>
+  Sai emo sanelemahan:<BR>
+  "Mitä itket, Ainoseni,<BR>
+  kun olet saava suuren sulhon,<BR>
+  miehen korkean kotihin<BR>
+  ikkunoillen istujaksi,<BR>
+  lautsoille lavertajaksi?"<BR>
+  Tuon tytär sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Itkenpä minä jotaki:<BR>
+  itken kassan kauneutta,<BR>
+  tukan nuoren tuuheutta,<BR>
+  hivuksien hienoutta,<BR>
+  jos ne piennä peitetähän,<BR>
+  katetahan kasvavana.<BR>
+  "Tuotapa ikäni itken,<BR>
+  tuota päivän armautta,<BR>
+  suloutta kuun komean,<BR>
+  ihanuutta ilman kaiken,<BR>
+  jos oisi nuorna jättäminen,<BR>
+  lapsena unohtaminen<BR>
+  veikon veistotanterille,<BR>
+  ison ikkunan aloille."<BR>
+  Sanovi emo tytölle,<BR>
+  lausui vanhin lapsellensa:<BR>
+  "Mene, huima, huolinesi,<BR>
+  epäkelpo, itkuinesi!<BR>
+  Ei ole syytä synkistyä,<BR>
+  aihetta apeutua.<BR>
+  Paistavi Jumalan päivä<BR>
+  muuallaki maailmassa,<BR>
+  ei isosi ikkunoilla,<BR>
+  veikkosi veräjän suulla.<BR>
+  Myös on marjoja mäellä,<BR>
+  ahomailla mansikoita<BR>
+  poimia sinun poloisen<BR>
+  ilmassa etempänäki,<BR>
+  ei aina ison ahoilla,<BR>
+  veikon viertokankahilla."<BR>
+</P>
+
+<BR><BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Neljäs runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Tuopa Aino, neito nuori,<BR>
+  sisar nuoren Joukahaisen,<BR>
+  läksi luutoa lehosta,<BR>
+  vastaksia varvikosta.<BR>
+  Taittoi vastan taatollensa,<BR>
+  toisen taittoi maammollensa,<BR>
+  kokoeli kolmannenki<BR>
+  verevälle veijollensa.<BR>
+  Jo astui kohin kotia,<BR>
+  lepikköä leuhautti.<BR>
+  Tuli vanha Väinämöinen;<BR>
+  näki neitosen lehossa,<BR>
+  hienohelman heinikössä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Eläpä muille, neiti nuori,<BR>
+  kuin minulle, neiti nuori,<BR>
+  kanna kaulanhelmilöitä,<BR>
+  rinnanristiä rakenna,<BR>
+  pane päätä palmikolle,<BR>
+  sio silkillä hivusta!"<BR>
+  Neiti tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En sinulle enkä muille<BR>
+  kanna rinnanristilöitä,<BR>
+  päätä silkillä sitaise.<BR>
+  Huoli on haahen haljakoista,<BR>
+  vehnän viploista valita;<BR>
+  asun kaioissa sovissa,<BR>
+  kasvan leivän kannikoissa<BR>
+  tykönä hyvän isoni,<BR>
+  kanssa armahan emoni."<BR>
+  Riisti ristin rinnaltansa,<BR>
+  sormukset on sormestansa,<BR>
+  helmet kaulasta karisti,<BR>
+  punalangat päänsä päältä,<BR>
+  jätti maalle maan hyviksi,<BR>
+  lehtohon lehon hyviksi.<BR>
+  Meni itkien kotihin,<BR>
+  kallotellen kartanolle.<BR>
+  Iso istui ikkunalla,<BR>
+  kirvesvartta kirjoavi:<BR>
+  "Mitä itket, tyttö raukka,<BR>
+  tyttö raukka, neito nuori?"<BR>
+  "Onpa syytä itkeäni,<BR>
+  vaivoja valittoani!<BR>
+  Sitä itken, taattoseni,<BR>
+  sitä itken ja valitan:<BR>
+  kirpoi risti rinnaltani,<BR>
+  kaune vyöstäni karisi,<BR>
+  rinnalta hopearisti,<BR>
+  vaskilangat vyöni päästä."<BR>
+  Veljensä veräjän suulla<BR>
+  vemmelpuuta veistelevi:<BR>
+  "Mitä itket, sisko raukka,<BR>
+  sisko raukka, neito nuori?"<BR>
+  "Onpa syytä itkeäni,<BR>
+  vaivoja valittoani!<BR>
+  Sitä itken, veikko rukka,<BR>
+  sitä itken ja valitan:<BR>
+  kirpoi sormus sormestani,<BR>
+  helmet kaulasta katosi,<BR>
+  kullansormus sormestani,<BR>
+  kaulasta hopeahelmet."<BR>
+  Sisko sillan korvasella<BR>
+  vyötä kullaista kutovi:<BR>
+  "Mitä itket, sisko raukka,<BR>
+  sisko raukka, neito nuori?"<BR>
+  "Onpa syytä itkijällä,<BR>
+  vaivoja vetistäjällä!<BR>
+  Sitä itken, sisko rukka,<BR>
+  sitä itken ja valitan:<BR>
+  kirpoi kullat kulmiltani,<BR>
+  hopeat hivuksiltani,<BR>
+  sinisilkit silmiltäni,<BR>
+  punanauhat pääni päältä."<BR>
+  Emo aitan portahalla<BR>
+  kuoretta kokoelevi:<BR>
+  "Mitä itket, tytti raukka,<BR>
+  tyttö raukka, neito nuori?"<BR>
+</P>
+
+<P CLASS="noindent">
+  "Oi on maammo, kantajani,<BR>
+  oi emo, imettäjäni!<BR>
+  Onp' on syitä synke'itä,<BR>
+  apeita ani pahoja!<BR>
+  Sitä itken, äiti rukka,<BR>
+  sitä, maammoni, valitan:<BR>
+  läksin luutoa lehosta,<BR>
+  vastanpäitä varvikosta.<BR>
+  Taitoin vastan taatolleni,<BR>
+  toisen taitoin maammolleni,<BR>
+  kokoelin kolmannenki<BR>
+  verevälle veijolleni.<BR>
+  Aloin astua kotihin;<BR>
+  astuinpa läpi ahosta:<BR>
+  Osmoinen orosta virkkoi,<BR>
+  Kalevainen kaskesmaalta:<BR>
+  'Eläpä muille, neiti rukka,<BR>
+  kuin minulle, neiti rukka,<BR>
+  kanna kaulanhelmilöitä,<BR>
+  rinnanristiä rakenna,<BR>
+  pane päätä palmikolle,<BR>
+  sio silkillä hivusta!'<BR>
+  "Riistin ristin rinnaltani,<BR>
+  helmet kaulasta karistin,<BR>
+  sinilangat silmiltäni,<BR>
+  punalangat pääni päältä,<BR>
+  heitin maalle maan hyviksi,<BR>
+  lehtohon lehon hyviksi.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkin:<BR>
+  'En sinulle enkä muille<BR>
+  kanna rinnanristiäni,<BR>
+  päätä silkillä sitaise.<BR>
+  Huoli en haahen haljakoista,<BR>
+  vehnän viploista valita;<BR>
+  asun kaioissa sovissa,<BR>
+  kasvan leivän kannikoissa<BR>
+  tykönä hyvän isoni,<BR>
+  kanssa armahan emoni.'"<BR>
+  Emo tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  lausui vanhin lapsellensa:<BR>
+  "Elä itke, tyttäreni,<BR>
+  nuorna saamani, nureksi!<BR>
+  Syö vuosi suloa voita:<BR>
+  tulet muita vuolahampi;<BR>
+  toinen syö sianlihoa:<BR>
+  tulet muita sirkeämpi;<BR>
+  kolmas kuorekokkaroita:<BR>
+  tulet muita kaunihimpi.<BR>
+  Astu aittahan mäelle<BR>
+  - aukaise parahin aitta - !<BR>
+  Siell' on arkku arkun päällä,<BR>
+  lipas lippahan lomassa.<BR>
+  Aukaise parahin arkku,<BR>
+  kansi kirjo kimmahuta:<BR>
+  siin' on kuusi kultavyötä,<BR>
+  seitsemän sinihamoista.<BR>
+  Ne on Kuuttaren kutomat,<BR>
+  Päivättären päättelemät.<BR>
+  "Ennen neinnä ollessani,<BR>
+  impenä eläessäni<BR>
+  läksin marjahan metsälle,<BR>
+  alle vaaran vaapukkahan.<BR>
+  Kuulin Kuuttaren kutovan,<BR>
+  Päivättären kehreävän<BR>
+  sinisen salon sivulla,<BR>
+  lehon lemmen liepehellä.<BR>
+  "Minä luoksi luontelime,<BR>
+  likelle lähentelime.<BR>
+  Aloinpa anella noita,<BR>
+  itse virkin ja sanelin:<BR>
+  'Anna, Kuutar, kultiasi,<BR>
+  Päivätär, hope'itasi<BR>
+  tälle tyhjälle tytölle,<BR>
+  lapsellen anelijalle!'<BR>
+  "Antoi Kuutar kultiansa,<BR>
+  Päivätär hope'itansa.<BR>
+  Minä kullat kulmilleni,<BR>
+  päälleni hyvät hopeat!<BR>
+  Tulin kukkana kotihin,<BR>
+  ilona ison pihoille.<BR>
+  "Kannoin päivän, kannoin toisen.<BR>
+  Jo päivänä kolmantena<BR>
+  riisuin kullat kulmiltani,<BR>
+  päältäni hyvät hopeat,<BR>
+  vein ne aittahan mäelle,<BR>
+  panin arkun kannen alle:<BR>
+  siit' on asti siellä ollut<BR>
+  ajan kaiken katsomatta.<BR>
+  "Sio nyt silkit silmillesi,<BR>
+  kullat kulmille kohota,<BR>
+  kaulahan heleät helmet,<BR>
+  kullanristit rinnoillesi!<BR>
+  Pane paita palttinainen,<BR>
+  liitä liinan-aivinainen,<BR>
+  Hame verkainen vetäise,<BR>
+  senp' on päälle silkkivyöhyt,<BR>
+  sukat sulkkuiset koreat,<BR>
+  kautokengät kaunokaiset!<BR>
+  Pääsi kääri palmikolle,<BR>
+  silkkinauhoilla sitaise,<BR>
+  sormet kullansormuksihin,<BR>
+  käet kullankäärylöihin!<BR>
+  "Niin tulet tupahan tuolta,<BR>
+  astut aitasta sisälle<BR>
+  sukukuntasi suloksi,<BR>
+  koko heimon hempeäksi:<BR>
+  kulet kukkana kujilla,<BR>
+  vaapukkaisena vaellat,<BR>
+  ehompana entistäsi,<BR>
+  parempana muinaistasi."<BR>
+  Sen emo sanoiksi virkki,<BR>
+  senp' on lausui lapsellensa.<BR>
+  Ei tytär totellut tuota,<BR>
+  ei kuullut emon sanoja;<BR>
+  meni itkien pihalle,<BR>
+  kaihoellen kartanolle.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Miten on mieli miekkoisien,<BR>
+  autuaallisten ajatus?<BR>
+  Niinp' on mieli miekkoisien,<BR>
+  autuaallisten ajatus,<BR>
+  kuin on vellova vetonen<BR>
+  eli aalto altahassa.<BR>
+  Mitenpä poloisten mieli,<BR>
+  kuten allien ajatus?<BR>
+  Niinpä on poloisten mieli,<BR>
+  niinpä allien ajatus,<BR>
+  kuin on hanki harjun alla,<BR>
+  vesi kaivossa syvässä.<BR>
+  "Usein nyt minun utuisen,<BR>
+  use'in, utuisen lapsen,<BR>
+  mieli kulkevi kulossa,<BR>
+  vesakoissa viehkuroivi,<BR>
+  nurmessa nuhaelevi,<BR>
+  pensahassa piehtaroivi;<BR>
+  mieli ei tervoa parempi,<BR>
+  syän ei syttä valkeampi.<BR>
+  "Parempi minun olisi,<BR>
+  parempi olisi ollut<BR>
+  syntymättä, kasvamatta,<BR>
+  suureksi sukeumatta<BR>
+  näille päiville pahoille,<BR>
+  ilmoille ilottomille.<BR>
+  Oisin kuollut kuusiöisnä,<BR>
+  kaonnut kaheksanöisnä,<BR>
+  oisi en paljoa pitänyt:<BR>
+  vaaksan palttinapaloa,<BR>
+  pikkaraisen pientaretta,<BR>
+  emon itkua vähäisen,<BR>
+  ison vieläki vähemmän,<BR>
+  veikon ei väheäkänä."<BR>
+  Itki päivän, itki toisen.<BR>
+  Sai emo kyselemähän:<BR>
+  "Mitä itket, impi rukka,<BR>
+  kuta, vaivainen, valitat?"<BR>
+  "Sitä itken, impi rukka,<BR>
+  kaiken aikani valitan,<BR>
+  kun annoit minun poloisen,<BR>
+  oman lapsesi lupasit,<BR>
+  käskit vanhalle varaksi,<BR>
+  ikäpuolelle iloksi,<BR>
+  turvaksi tutisevalle,<BR>
+  suojaksi sopenkululle.<BR>
+  Oisit ennen käskenynnä<BR>
+  alle aaltojen syvien<BR>
+  sisareksi siikasille,<BR>
+  veikoksi ve'en kaloille!<BR>
+  Parempi meressä olla,<BR>
+  alla aaltojen asua<BR>
+  sisarena siikasilla,<BR>
+  veikkona ve'en kaloilla,<BR>
+  kuin on vanhalla varana,<BR>
+  turvana tutisijalla,<BR>
+  sukkahansa suistujalla,<BR>
+  karahkahan kaatujalla."<BR>
+  Siitä astui aittamäelle,<BR>
+  astui aittahan sisälle.<BR>
+  Aukaisi parahan arkun,<BR>
+  kannen kirjo kimmahutti:<BR>
+  löysi kuusi kultavyötä,<BR>
+  seitsemän sinihametta;<BR>
+  ne on päällensä pukevi,<BR>
+  varrellensa valmistavi.<BR>
+  Pani kullat kulmillensa,<BR>
+  hopeat hivuksillensa,<BR>
+  sinisilkit silmillensä,<BR>
+  punalangat päänsä päälle.<BR>
+  Läksi siitä astumahan<BR>
+  ahon poikki, toisen pitkin;<BR>
+  vieri soita, vieri maita,<BR>
+  vieri synkkiä saloja.<BR>
+  Itse lauloi mennessänsä,<BR>
+  virkki vieriellessänsä:<BR>
+  "Syäntäni tuimelevi,<BR>
+  päätäni kivistelevi.<BR>
+  Eikä tuima tuimemmasti,<BR>
+  kipeämmästi kivistä,<BR>
+  jotta, koito, kuolisinki,<BR>
+  katkeaisinki, katala,<BR>
+  näiltä suurilta suruilta,<BR>
+  ape'ilta miel'aloilta.<BR>
+  "Jo oisi minulla aika<BR>
+  näiltä ilmoilta eritä,<BR>
+  aikani Manalle mennä,<BR>
+  ikä tulla Tuonelahan:<BR>
+  ei mua isoni itke,<BR>
+  ei emo pane pahaksi,<BR>
+  ei kastu sisaren kasvot,<BR>
+  veikon silmät vettä vuoa,<BR>
+  vaikka vierisin vetehen,<BR>
+  kaatuisin kalamerehen<BR>
+  alle aaltojen syvien,<BR>
+  päälle mustien murien."<BR>
+  Astui päivän, astui toisen,<BR>
+  päivänäpä kolmantena<BR>
+  ennätti meri etehen,<BR>
+  ruokoranta vastahansa:<BR>
+  tuohon yöhyt yllättävi,<BR>
+  pimeä piättelevi.<BR>
+  Siinä itki impi illan,<BR>
+  kaikerteli kaiken yötä<BR>
+  rannalla vesikivellä,<BR>
+  laajalla lahen perällä.<BR>
+  Aamulla ani varahin<BR>
+  katsoi tuonne niemen päähän:<BR>
+  kolme oli neittä niemen päässä ...<BR>
+  ne on merta kylpemässä!<BR>
+  Aino neiti neljänneksi,<BR>
+  vitsan varpa viienneksi!<BR>
+  Heitti paitansa pajulle,<BR>
+  hamehensa haapaselle,<BR>
+  sukkansa sulalle maalle,<BR>
+  kenkänsä vesikivelle,<BR>
+  helmet hietarantaselle,<BR>
+  sormukset somerikolle.<BR>
+  Kivi oli kirjava selällä,<BR>
+  paasi kullan paistavainen:<BR>
+  kiistasi kivellen uia,<BR>
+  tahtoi paaelle paeta.<BR>
+  Sitte sinne saatuansa<BR>
+  asetaiksen istumahan<BR>
+  kirjavaiselle kivelle,<BR>
+  paistavalle paaterelle:<BR>
+  kilahti kivi vetehen,<BR>
+  paasi pohjahan pakeni,<BR>
+  neitonen kiven keralla,<BR>
+  Aino paaen palleassa.<BR>
+  Siihenpä kana katosi,<BR>
+  siihen kuoli impi rukka.<BR>
+  Sanoi kerran kuollessansa,<BR>
+  virkki vielä vierressänsä:<BR>
+  "Menin merta kylpemähän,<BR>
+  sainp' on uimahan selälle;<BR>
+  sinne mä, kana, katosin,<BR>
+  lintu, kuolin liian surman:<BR>
+  elköhön minun isoni<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  vetäkö ve'en kaloja<BR>
+  tältä suurelta selältä!<BR>
+  "Läksin rannalle pesohon,<BR>
+  menin merta kylpemähän;<BR>
+  sinne mä, kana, katosin,<BR>
+  lintu, kuolin liian surman:<BR>
+  elköhön minun emoni<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  panko vettä taikinahan<BR>
+  laajalta kotilahelta!<BR>
+  "Läksin rannalle pesohon,<BR>
+  menin merta kylpemähän;<BR>
+  sinne mä, kana, katosin,<BR>
+  lintu, kuolin liian surman:<BR>
+  elköhönp' on veikkoseni<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  juottako sotaoritta<BR>
+  rannalta merelliseltä!<BR>
+  "Läksin rannalle pesohon,<BR>
+  menin merta kylpemähän;<BR>
+  sinne mä, kana, katosin,<BR>
+  lintu, kuolin liian surman:<BR>
+  elköhönp' on siskoseni<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  peskö tästä silmiänsä<BR>
+  kotilahen laiturilta!<BR>
+  Mikäli meren vesiä,<BR>
+  sikäli minun veriä;<BR>
+  mikäli meren kaloja,<BR>
+  sikäli minun lihoja;<BR>
+  mikä rannalla risuja,<BR>
+  se on kurjan kylkiluita;<BR>
+  mikä rannan heinäsiä,<BR>
+  se hivusta hierottua."<BR>
+  Se oli surma nuoren neien,<BR>
+  loppu kaunihin kanasen...<BR>
+  Kukas nyt sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan<BR>
+  neien kuuluhun kotihin,<BR>
+  kaunihisen kartanohon?<BR>
+  Karhu sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan!<BR>
+  Ei karhu sanoa saata:<BR>
+  lehmikarjahan katosi.<BR>
+  Kukas sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan<BR>
+  neien kuuluhun kotihin,<BR>
+  kaunihisen kartanohon?<BR>
+  Susi sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan!<BR>
+  Ei susi sanoa saata:<BR>
+  lammaskarjahan katosi.<BR>
+  Kukas sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan<BR>
+  neien kuuluhun kotihin,<BR>
+  kaunihisen kartanohon?<BR>
+  Repo sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan!<BR>
+  Ei repo sanoa saata:<BR>
+  hanhikarjahan katosi.<BR>
+  Kukas sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan<BR>
+  neien kuuluhun kotihin,<BR>
+  kaunihisen kartanohon?<BR>
+  Jänö sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan!<BR>
+  Jänis varman vastaeli:<BR>
+  "Sana ei miehe'en katoa!"<BR>
+  Läksi jänis juoksemahan,<BR>
+  pitkäkorva piippomahan,<BR>
+  vääräsääri vääntämähän,<BR>
+  ristisuu ripottamahan<BR>
+  neien kuuluhun kotihin,<BR>
+  kaunihisen kartanohon.<BR>
+  Juoksi saunan kynnykselle;<BR>
+  kyykistäikse kynnykselle:<BR>
+  sauna täynnä neitosia,<BR>
+  vasta käessä vastoavat:<BR>
+  "Saitko, kiero, keittimiksi,<BR>
+  paltsasilmä, paistimiksi,<BR>
+  isännällen iltaseksi,<BR>
+  emännällen eineheksi,<BR>
+  tyttären välipaloiksi,<BR>
+  pojan puolipäiväseksi?"<BR>
+  Jänis saattavi sanoa,<BR>
+  kehräsilmä kerskaella:<BR>
+  "Liepä lempo lähtenynnä<BR>
+  kattiloihin kiehumahan!<BR>
+  Läksin sanan saatantahan,<BR>
+  kielikerran kerrontahan:<BR>
+  jop' on kaunis kaatununna,<BR>
+  tinarinta riutununna,<BR>
+  sortunna hopeasolki,<BR>
+  vyö vaski valahtanunna:<BR>
+  mennyt lietohon merehen,<BR>
+  alle aavojen syvien,<BR>
+  sisareksi siikasille,<BR>
+  veikoksi ve'en kaloille."<BR>
+  Emo tuosta itkemähän,<BR>
+  kyynelvierus vieremähän.<BR>
+  Sai siitä sanelemahan,<BR>
+  vaivainen valittamahan:<BR>
+  "Elkätte, emot poloiset,<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  tuuitelko tyttäriä,<BR>
+  lapsianne liekutelko<BR>
+  vastoin mieltä miehelähän,<BR>
+  niinkuin mie, emo poloinen,<BR>
+  tuuittelin tyttöjäni,<BR>
+  kasvatin kanasiani!"<BR>
+  Emo itki, kyynel vieri:<BR>
+  vieri vetrehet vetensä<BR>
+  sinisistä silmistänsä<BR>
+  poloisille poskillensa.<BR>
+  Vieri kyynel, vieri toinen:<BR>
+  vieri vetrehet vetensä<BR>
+  poloisilta poskipäiltä<BR>
+  ripe'ille rinnoillensa.<BR>
+  Vieri kyynel, vieri toinen:<BR>
+  vieri vetrehet vetensä<BR>
+  ripe'iltä rinnoiltansa<BR>
+  hienoisille helmoillensa.<BR>
+  Vieri kyynel, vieri toinen:<BR>
+  vieri vetrehet vetensä<BR>
+  hienoisilta helmoiltansa<BR>
+  punasuille sukkasille.<BR>
+  Vieri kyynel, vieri toinen:<BR>
+  vieri vetrehet vetensä<BR>
+  punasuilta sukkasilta<BR>
+  kultakengän kautosille.<BR>
+  Vieri kyynel, vieri toinen:<BR>
+  vieri vetrehet vetensä<BR>
+  kultakengän kautosilta<BR>
+  maahan alle jalkojensa;<BR>
+  vieri maahan maan hyväksi,<BR>
+  vetehen ve'en hyväksi.<BR>
+  Ve'et maahan tultuansa<BR>
+  alkoivat jokena juosta:<BR>
+  kasvoipa jokea kolme<BR>
+  itkemistänsä vesistä,<BR>
+  läpi päänsä lähtemistä,<BR>
+  alta kulman kulkemista.<BR>
+  Kasvoipa joka jokehen<BR>
+  kolme koskea tulista,<BR>
+  joka kosken kuohumalle<BR>
+  kolme luotoa kohosi,<BR>
+  joka luo'on partahalle<BR>
+  kunnas kultainen yleni;<BR>
+  kunki kunnahan kukulle<BR>
+  kasvoi kolme koivahaista,<BR>
+  kunki koivun latvasehen<BR>
+  kolme kullaista käkeä.<BR>
+  Sai käköset kukkumahan.<BR>
+  Yksi kukkui: "lemmen, lemmen!"<BR>
+  Toinen kukkui: "sulhon, sulhon!"<BR>
+  Kolmas kukkui: "auvon, auvon!"<BR>
+  Kuka kukkui: "lemmen, lemmen!"<BR>
+  Sep' on kukkui kuuta kolme<BR>
+  lemmettömälle tytölle,<BR>
+  meressä makoavalle.<BR>
+  Kuka kukkui: "sulhon, sulhon!"<BR>
+  Sep' on kukkui kuusi kuuta<BR>
+  sulholle sulottomalle,<BR>
+  ikävissä istuvalle.<BR>
+  Kuka kukkui: "auvon, auvon!"<BR>
+  Se kukkui ikänsä kaiken<BR>
+  auvottomalle emolle,<BR>
+  iän päivät itkevälle.<BR>
+  Niin emo sanoiksi virkki<BR>
+  kuunnellessansa käkeä:<BR>
+  "Elköhön emo poloinen<BR>
+  kauan kuunnelko käkeä!<BR>
+  Kun käki kukahtelevi,<BR>
+  niin syän sykähtelevi,<BR>
+  itku silmähän tulevi,<BR>
+  ve'et poskille valuvi,<BR>
+  hereämmät herne-aarta,<BR>
+  paksummat pavun jyveä:<BR>
+  kyynärän ikä kuluvi,<BR>
+  vaaksan varsi vanhenevi,<BR>
+  koko ruumis runnahtavi<BR>
+  kuultua kevätkäkösen."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Viides runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Jo oli sanoma saatu,<BR>
+  viety viesti tuonnemmaksi<BR>
+  neien nuoren nukkumasta,<BR>
+  kaunihin katoamasta.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tuo tuosta pahoin pahastui:<BR>
+  itki illat, itki aamut,<BR>
+  yöhyet enemmin itki,<BR>
+  kun oli kaunis kaatununna,<BR>
+  neitonen nukahtanunna,<BR>
+  mennyt lietohon merehen,<BR>
+  alle aaltojen syvien.<BR>
+  Astui huollen, huokaellen,<BR>
+  syämellä synkeällä<BR>
+  rannalle meren sinisen.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Sano nyt, Untamo, unesi,<BR>
+  maku'usi, maan venyjä:<BR>
+  missä Ahtola asuvi,<BR>
+  neiot Vellamon venyvi?"<BR>
+  Sanoipa Untamo unensa,<BR>
+  maku'unsa maan venyjä:<BR>
+  "Tuolla Ahtola asuvi,<BR>
+  neiot Vellamon venyvi.<BR>
+  Nenässä utuisen niemen,<BR>
+  päässä saaren terhenisen<BR>
+  alla aaltojen syvien,<BR>
+  päällä mustien mutien.<BR>
+  "Siellä Ahtola asuvi,<BR>
+  neiot Vellamon venyvi<BR>
+  pikkuisessa pirttisessä,<BR>
+  kamarissa kaitaisessa,<BR>
+  kiven kirjavan kylessä,<BR>
+  paaen paksun kainalossa."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  vetihe venesijoille.<BR>
+  Silmeävi siimojansa,<BR>
+  katselevi onkiansa;<BR>
+  otti ongen taskuhunsa,<BR>
+  väkärauan väskyhynsä.<BR>
+  Soutoa melastelevi,<BR>
+  päähän saaren saauttavi,<BR>
+  nenähän utuisen niemen,<BR>
+  päähän saaren terhenisen.<BR>
+  Siin' oli ongella olija,<BR>
+  aina siimalla asuja,<BR>
+  käeksellä kääntelijä.<BR>
+  Laski launihin merelle,<BR>
+  ongitteli, orhitteli:<BR>
+  vapa vaskinen vapisi,<BR>
+  hope'inen siima siukui,<BR>
+  nuora kultainen kulisi.<BR>
+  Jo päivänä muutamana,<BR>
+  huomenna moniahana<BR>
+  kala otti onkehensa,<BR>
+  taimen takrarautahansa.<BR>
+  Sen veti venosehensa,<BR>
+  talui talkapohjahansa.<BR>
+  Katselevi, kääntelevi.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Onp' on tuo kala kalanen,<BR>
+  kun en tuota tunnekana!<BR>
+  Sileähk' on siikaseksi,<BR>
+  kuleahka kuujaseksi,<BR>
+  haleahka haukiseksi,<BR>
+  evätöin emäkalaksi;<BR>
+  ihala imehnoksiki,<BR>
+  päärivatoin neitoseksi,<BR>
+  vyötöin veen on tyttöseksi,<BR>
+  korvitoin kotikanaksi:<BR>
+  luopuisin meriloheksi,<BR>
+  syvän aallon ahveneksi."<BR>
+  Vyöll' on veitsi Väinämöisen,<BR>
+  pää hopea huotrasessa.<BR>
+  Veti veitsen viereltänsä,<BR>
+  huotrastansa pää hopean<BR>
+  kalan palstoin pannaksensa,<BR>
+  lohen leikkaellaksensa<BR>
+  aamuisiksi atrioiksi,<BR>
+  murkinaisiksi muruiksi,<BR>
+  lohisiksi lounahiksi,<BR>
+  iltaruoiksi isoiksi.<BR>
+  Alkoi lohta leikkaella,<BR>
+  veitsen viilteä kaloa:<BR>
+  lohi loimahti merehen,<BR>
+  kala kirjo kimmeltihe<BR>
+  pohjasta punaisen purren,<BR>
+  venehestä Väinämöisen.<BR>
+  Äsken päätänsä ylenti,<BR>
+  oikeata olkapäätä<BR>
+  vihurilla viiennellä,<BR>
+  kupahalla kuuennella;<BR>
+  nosti kättä oikeata,<BR>
+  näytti jalkoa vasenta<BR>
+  seitsemännellä selällä,<BR>
+  yheksännen aallon päällä.<BR>
+  Sieltä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Oi sie vanha Väinämöinen!<BR>
+  En ollut minä tuleva<BR>
+  lohi leikkaellaksesi,<BR>
+  kala palstoin pannaksesi,<BR>
+  aamuisiksi atrioiksi,<BR>
+  murkinaisiksi muruiksi,<BR>
+  lohisiksi lounahiksi,<BR>
+  iltaruoiksi isoiksi."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Miksi sie olit tuleva?"<BR>
+  "Olinpa minä tuleva<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi,<BR>
+  ikuiseksi istujaksi,<BR>
+  polviseksi puolisoksi,<BR>
+  sijasi levittäjäksi,<BR>
+  päänalaisen laskijaksi,<BR>
+  pirtin pienen pyyhkijäksi,<BR>
+  lattian lakaisijaksi,<BR>
+  tulen tuojaksi tupahan,<BR>
+  valkean virittäjäksi,<BR>
+  leivän paksun paistajaksi,<BR>
+  mesileivän leipojaksi,<BR>
+  olutkannun kantajaksi,<BR>
+  atrian asettajaksi.<BR>
+  "En ollut merilohia,<BR>
+  syvän aallon ahvenia:<BR>
+  olin kapo, neiti nuori,<BR>
+  sisar nuoren Joukahaisen,<BR>
+  kuta pyyit kuun ikäsi,<BR>
+  puhki polvesi halasit.<BR>
+  "Ohoh, sinua, ukko utra,<BR>
+  vähämieli Väinämöinen,<BR>
+  kun et tuntenut piteä<BR>
+  Vellamon vetistä neittä,<BR>
+  ahon lasta ainokaista!"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin:<BR>
+  "Oi on sisar Joukahaisen!<BR>
+  Toki tullos toinen kerta!"<BR>
+  Eip' on toiste tullutkana,<BR>
+  ei toiste sinä ikänä:<BR>
+  jo vetihe, vierähtihe,<BR>
+  ve'en kalvosta katosi<BR>
+  kiven kirjavan sisähän,<BR>
+  maksankarvaisen malohon.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuo on tuossa arvelevi,<BR>
+  miten olla, kuin eleä.<BR>
+  Jo kutaisi sulkkunuotan,<BR>
+  veti vettä ristin rastin,<BR>
+  salmen pitkin, toisen poikki;<BR>
+  veti vienoja vesiä,<BR>
+  lohiluotojen lomia,<BR>
+  noita Väinölän vesiä,<BR>
+  Kalevalan kannaksia,<BR>
+  synkkiä syväntehiä,<BR>
+  suuria selän napoja,<BR>
+  Joukolan jokivesiä,<BR>
+  Lapin lahtirantasia.<BR>
+  Sai kyllin kaloja muita,<BR>
+  kaikkia ve'en kaloja,<BR>
+  ei saanut sitä kalaista,<BR>
+  mitä mielensä pitävi:<BR>
+  Vellamon vetistä neittä,<BR>
+  ahon lasta ainokaista.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin,<BR>
+  kaiken kallella kypärin<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ohoh, hullu, hulluuttani,<BR>
+  vähämieli, miehuuttani!<BR>
+  Olipa minulla mieltä,<BR>
+  ajatusta annettuna,<BR>
+  syäntä suurta survottuna,<BR>
+  oli ennen aikoinansa.<BR>
+  Vaanpa nyt tätä nykyä,<BR>
+  tällä inhalla iällä,<BR>
+  puuttuvalla polveksella<BR>
+  kaikki on mieli melkeässä,<BR>
+  ajatukset arvoisessa,<BR>
+  kaikki toimi toisialla.<BR>
+  "Kuta vuotin kuun ikäni,<BR>
+  kuta puolen polveani,<BR>
+  Vellamon vetistä neittä,<BR>
+  veen on viimeistä tytärtä<BR>
+  ikuiseksi ystäväksi,<BR>
+  polviseksi puolisoksi,<BR>
+  se osasi onkeheni,<BR>
+  vierähti venoseheni:<BR>
+  minä en tuntenut piteä,<BR>
+  en kotihin korjaella,<BR>
+  laskin jälle lainehisin,<BR>
+  alle aaltojen syvien!"<BR>
+  Meni matkoa vähäisen,<BR>
+  astui huollen, huokaellen;<BR>
+  kulkevi kotia kohti.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kukkui muinaiset käkeni,<BR>
+  entiset ilokäkeni,<BR>
+  kukkui ennen illoin, aamuin,<BR>
+  kerran keskipäivälläki:<BR>
+  mikä nyt sorti suuren äänen,<BR>
+  äänen kaunihin kaotti?<BR>
+  Suru sorti suuren äänen,<BR>
+  huoli armahan alenti;<BR>
+  sill' ei kuulu kukkuvaksi,<BR>
+  päivän laskun laulavaksi<BR>
+  minun iltani iloksi,<BR>
+  huomeneni huopeheksi.<BR>
+  "Enkä nyt tuota tieäkänä<BR>
+  miten olla, kuin eleä,<BR>
+  tällä ilmalla asua,<BR>
+  näillä mailla matkaella.<BR>
+  Oisiko emo elossa,<BR>
+  vanhempani valvehella,<BR>
+  sepä saattaisi sanoa,<BR>
+  miten pystössä pysyä,<BR>
+  murehisin murtumatta,<BR>
+  huolihin katoamatta<BR>
+  näissä päivissä pahoissa,<BR>
+  ape'issa miel'aloissa!"<BR>
+  Emo hauasta havasi,<BR>
+  alta aallon vastaeli:<BR>
+  "Viel' onpi emo elossa,<BR>
+  vanhempasi valvehella,<BR>
+  joka saattavi sanoa,<BR>
+  miten olla oikeana,<BR>
+  murehisin murtumatta,<BR>
+  huolihin katoamatta<BR>
+  niissä päivissä pahoissa,<BR>
+  ape'issa miel'aloissa:<BR>
+  mene Pohjan tyttärihin!<BR>
+  Siell' on tyttäret somemmat,<BR>
+  neiet kahta kaunihimmat,<BR>
+  viittä, kuutta virkeämmät,<BR>
+  ei Joukon jorottaria,<BR>
+  Lapin lapsilönttäreitä.<BR>
+  "Sieltä naios, poikaseni,<BR>
+  paras Pohjan tyttäristä,<BR>
+  jok' on sievä silmiltänsä,<BR>
+  kaunis katsannoisiltansa,<BR>
+  aina joutuisa jalalta<BR>
+  sekä liukas liikunnolta!"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kuudes runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  lähteäksensä käkesi<BR>
+  tuonne kylmähän kylähän,<BR>
+  pimeähän Pohjolahan.<BR>
+  Otti olkisen orihin,<BR>
+  hernevartisen hevosen,<BR>
+  pisti suitset kullan suuhun,<BR>
+  päitsensä hopean päähän:<BR>
+  itse istuvi selälle,<BR>
+  löihe reisin ratsahille.<BR>
+  Ajoa hyryttelevi,<BR>
+  matkoansa mittelevi<BR>
+  orihilla olkisella,<BR>
+  hernevarrella hevolla.<BR>
+  Ajoi Väinölän ahoja,<BR>
+  Kalevalan kankahia:<BR>
+  hepo juoksi, matka joutui,<BR>
+  koti jääpi, tie lyheni.<BR>
+  Jo ajoi meren selälle,<BR>
+  ulapalle aukealle<BR>
+  kapioisen kastumatta,<BR>
+  vuohisen vajoumatta.<BR>
+  Olipa nuori Joukahainen,<BR>
+  laiha poika lappalainen.<BR>
+  Piti viikoista vihoa,<BR>
+  ylen kauaista kaetta<BR>
+  kera vanhan Väinämöisen,<BR>
+  päälle laulajan ikuisen.<BR>
+  Laativi tulisen jousen,<BR>
+  jalon kaaren kaunistavi:<BR>
+  kaaren rauasta rakenti,<BR>
+  vaskesta selän valavi;<BR>
+  noita on kullalla kuvaili,<BR>
+  hopealla huolitteli.<BR>
+  Mistä siihen nauhan saapi,<BR>
+  kusta jäntehen tapasi?<BR>
+  Hiien hirven suoniloista,<BR>
+  Lemmon liinanuorasista!<BR>
+  Sai kaaren kanineheksi,<BR>
+  jousen varsin valmihiksi.<BR>
+  Kaari on kaunihin näköinen,<BR>
+  jousi jonki maksavainen:<BR>
+  hevonen selällä seisoi,<BR>
+  varsa juoksi vartta myöten,<BR>
+  kapo kaarella makasi,<BR>
+  jänö jäntimen sijassa.<BR>
+  Vuoli piiliä pinosen,<BR>
+  kolmisulkia kokosen:<BR>
+  varret tammesta vanuvi,<BR>
+  päät tekevi tervaksesta.<BR>
+  Minkä saapi valmihiksi,<BR>
+  sen sitte sulittelevi<BR>
+  pääskyn pienillä sulilla,<BR>
+  varpusen vivustimilla.<BR>
+  Karkaeli nuoliansa,<BR>
+  puretteli piiliänsä<BR>
+  maon mustissa mujuissa,<BR>
+  käärmehen kähyverissä.<BR>
+  Sai vasamat valmihiksi,<BR>
+  jousen jänniteltäväksi.<BR>
+  Siitä vuotti Väinämöistä,<BR>
+  saavaksi suvantolaista;<BR>
+  vuotti illan, vuotti aamun,<BR>
+  vuotti kerran keskipäivän.<BR>
+  Viikon vuotti Väinämöistä,<BR>
+  viikon vuotti, ei väsynyt,<BR>
+  istuellen ikkunoissa,<BR>
+  valvoen vajojen päissä,<BR>
+  kuunnellen kujan perällä,<BR>
+  vahtaellen vainiolla,<BR>
+  viini nuolia selässä,<BR>
+  hyvä kaari kainalossa.<BR>
+  Vuotteli ulompanaki,<BR>
+  talon toisen tuolla puolla:<BR>
+  nenässä tulisen niemen,<BR>
+  tulikaiskun kainalossa,<BR>
+  korvalla tulisen kosken,<BR>
+  pyhän virran viertimellä.<BR>
+  Niin päivänä muutamana,<BR>
+  huomenna moniahana<BR>
+  loi silmänsä luotehelle,<BR>
+  käänti päätä päivän alle;<BR>
+  keksi mustasen merellä,<BR>
+  sinerväisen lainehilla:<BR>
+  "Onko se iässä pilvi,<BR>
+  päivän koite koillisessa?"<BR>
+  Ei ollut iässä pilvi,<BR>
+  päivän koite koillisessa:<BR>
+  oli vanha Väinämöinen,<BR>
+  laulaja iän-ikuinen,<BR>
+  matkoava Pohjolahan,<BR>
+  kulkeva Pimentolahan<BR>
+  orihilla olkisella,<BR>
+  hernevarrella hevolla.<BR>
+  Tuop' on nuori Joukahainen,<BR>
+  laiha poika lappalainen,<BR>
+  jou'utti tulisen jousen,<BR>
+  koppoi kaaren kaunihimman<BR>
+  pään varalle Väinämöisen,<BR>
+  surmaksi suvantolaisen.<BR>
+  Ennätti emo kysyä,<BR>
+  vanhempansa tutkaella:<BR>
+  "Kellen jousta jouahutat,<BR>
+  kaarta rauta rauahutat?"<BR>
+  Tuop' on nuori Joukahainen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tuohon jousta jouahutan,<BR>
+  kaarta rauta rauahutan:<BR>
+  pään varalle Väinämöisen,<BR>
+  surmaksi suvantolaisen.<BR>
+  Ammun vanhan Väinämöisen,<BR>
+  lasken laulajan ikuisen<BR>
+  läpi syämen, maksan kautta,<BR>
+  halki hartiolihojen."<BR>
+  Emo kielti ampumasta,<BR>
+  emo kielti ja epäsi:<BR>
+  "Elä ammu Väinämöistä,<BR>
+  kaota kalevalaista!<BR>
+  Väinö on sukua suurta:<BR>
+  lankoni sisaren poika.<BR>
+  "Ampuisitko Väinämöisen,<BR>
+  kaataisit kalevalaisen,<BR>
+  ilo ilmalta katoisi,<BR>
+  laulu maalta lankeaisi.<BR>
+  Ilo on ilmalla parempi,<BR>
+  laulu maalla laatuisampi,<BR>
+  kuin onpi Manalan mailla,<BR>
+  noilla Tuonelan tuvilla."<BR>
+  Tuossa nuori Joukahainen<BR>
+  jo vähän ajattelevi,<BR>
+  pikkuisen piättelevi:<BR>
+  käsi käski ampumahan,<BR>
+  käsi käski, toinen kielti,<BR>
+  sormet suoniset pakotti.<BR>
+  Virkki viimeinki sanoiksi,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Kaotkohot jos kahesti<BR>
+  kaikki ilmaiset ilomme,<BR>
+  kaikki laulut langetkohot!<BR>
+  Varsin ammun, en varanne."<BR>
+  Jännitti tulisen jousen,<BR>
+  veti vaskisen vekaran<BR>
+  vasten polvea vasenta,<BR>
+  jalan alta oikeansa.<BR>
+  Veti viinestä vasaman,<BR>
+  sulan kolmikoipisesta,<BR>
+  otti nuolen orhe'imman,<BR>
+  valitsi parahan varren;<BR>
+  tuon on juonelle asetti,<BR>
+  liitti liinajäntehelle.<BR>
+  Oikaisi tulisen jousen<BR>
+  olallehen oikealle,<BR>
+  asetaiksen ampumahan,<BR>
+  ampumahan Väinämöistä.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Iske nyt, koivuinen sakara,<BR>
+  petäjäinen selkä, lyö'ös,<BR>
+  jänne liina, lippaellos!<BR>
+  Min käsi alentanehe,<BR>
+  sen nuoli ylentäköhön;<BR>
+  min käsi ylentänehe,<BR>
+  sen nuoli alentakohon!"<BR>
+  Lekahutti liipaisinta,<BR>
+  ampui nuolen ensimäisen:<BR>
+  se meni kovan ylätse,<BR>
+  päältä pään on taivahalle,<BR>
+  pilvihin pirajavihin,<BR>
+  hattaroihin pyörivihin.<BR>
+  Toki ampui, ei totellut.<BR>
+  Ampui toisen nuoliansa:<BR>
+  se meni kovan alatse,<BR>
+  alaisehen maa-emähän;<BR>
+  tahtoi maa manalle mennä,<BR>
+  hietaharju halkiella.<BR>
+  Ampui kohta kolmannenki:<BR>
+  kävi kohti kolmannesti,<BR>
+  sapsohon sinisen hirven<BR>
+  alta vanhan Väinämöisen;<BR>
+  ampui olkisen orihin,<BR>
+  hernevartisen hevosen<BR>
+  läpi länkiluun lihoista,<BR>
+  kautta kainalon vasemman.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  sormin suistuvi sulahan,<BR>
+  käsin kääntyi lainehesen,<BR>
+  kourin kuohu'un kohahti<BR>
+  selästä sinisen hirven,<BR>
+  hernevartisen hevosen.<BR>
+  Nousi siitä suuri tuuli,<BR>
+  aalto ankara merellä;<BR>
+  kantoi vanhan Väinämöisen,<BR>
+  uitteli ulomma maasta<BR>
+  noille väljille vesille,<BR>
+  ulapoille auke'ille.<BR>
+  Siinä nuori Joukahainen<BR>
+  itse kielin kerskaeli:<BR>
+  "Et sinä, vanha Väinämöinen,<BR>
+  enämpi elävin silmin<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  astu Väinölän ahoja,<BR>
+  Kalevalan kankahia!<BR>
+  "Kupli nyt siellä kuusi vuotta,<BR>
+  seuro seitsemän kesyttä,<BR>
+  karehi kaheksan vuotta<BR>
+  noilla väljillä vesillä,<BR>
+  lake'illa lainehilla:<BR>
+  vuotta kuusi kuusipuuna,<BR>
+  seitsemän petäjäpuuna,<BR>
+  kannon pölkkynä kaheksan!"<BR>
+  Siitä pistihe sisälle.<BR>
+  Sai emo kysyneheksi:<BR>
+  "Joko ammuit Väinämöisen,<BR>
+  kaotit Kalevan poian?"<BR>
+  Tuop' on nuori Joukahainen<BR>
+  sanan vastahan sanovi:<BR>
+  "Jo nyt ammuin Väinämöisen<BR>
+  ja kaaoin kalevalaisen,<BR>
+  loin on merta luutimahan,<BR>
+  lainetta lakaisemahan.<BR>
+  Tuohon lietohon merehen,<BR>
+  aivan aaltojen sekahan<BR>
+  sortui ukko sormillehen,<BR>
+  kääntyi kämmenyisillehen;<BR>
+  siitä kyykertyi kylelle,<BR>
+  selällehen seisottihe<BR>
+  meren aaltojen ajella,<BR>
+  meren tyrskyn tyyräellä."<BR>
+  Tuon emo sanoiksi virkki:<BR>
+  "Pahoin teit sinä poloinen,<BR>
+  kun on ammuit Väinämöisen,<BR>
+  kaotit kalevalaisen,<BR>
+  Suvantolan suuren miehen,<BR>
+  Kalevalan kaunihimman!"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Seitsemäs runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  uipi aavoja syviä;<BR>
+  kulki kuusisna hakona,<BR>
+  petäjäisnä pehkiönä<BR>
+  kuusi päiveä kesäistä,<BR>
+  kuusi yötä järkiähän,<BR>
+  eessänsä vesi vetelä,<BR>
+  takanansa taivas selvä.<BR>
+  Uip' on vielä yötä kaksi,<BR>
+  kaksi päiveä pisintä.<BR>
+  Niin yönä yheksäntenä,<BR>
+  kaheksannen päivän päästä<BR>
+  toki tuskaksi tulevi,<BR>
+  painuvi pakolliseksi.<BR>
+  Kun ei ole kynttä varpahissa<BR>
+  eikä sormissa niveltä.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Voi minä poloinen poika,<BR>
+  voi poika polon-alainen,<BR>
+  kun läksin omilta mailta,<BR>
+  elomailta entisiltä<BR>
+  iäkseni ilman alle,<BR>
+  kuuksi päiväksi kululle,<BR>
+  tuulten tuuiteltavaksi,<BR>
+  aaltojen ajeltavaksi<BR>
+  näillä väljillä vesillä,<BR>
+  ulapoilla auke'illa!<BR>
+  Vilu on täällä ollakseni,<BR>
+  vaiva värjätelläkseni,<BR>
+  aina aalloissa asua,<BR>
+  veen selällä seurustella.<BR>
+  "Enkä tuota tieäkänä,<BR>
+  miten olla, kuin eleä<BR>
+  tällä inhalla iällä,<BR>
+  katovalla kannikalla:<BR>
+  tuulehenko teen tupani,<BR>
+  vetehenkö pirtin veistän?<BR>
+  "Teen mä tuulehen tupani:<BR>
+  ei ole tuulessa tukea;<BR>
+  veistän pirttini vetehen:<BR>
+  vesi viepi veistokseni."<BR>
+  Lenti lintunen Lapista,<BR>
+  kokkolintu koillisesta.<BR>
+  Ei ole kokko suuren suuri<BR>
+  eikä kokko pienen pieni:<BR>
+  yksi siipi vettä viisti,<BR>
+  toinen taivasta lakaisi,<BR>
+  pursto merta pyyhätteli,<BR>
+  nokka luotoja lotaisi.<BR>
+  Lenteleikse, liiteleikse,<BR>
+  katseleikse, käänteleikse.<BR>
+  Näki vanhan Väinämöisen<BR>
+  selällä meren sinisen:<BR>
+  "Mit' olet meressä, miesi,<BR>
+  uros, aaltojen seassa?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Sit' olen meressä miesi,<BR>
+  uros aaltojen varassa:<BR>
+  läksin neittä Pohjolasta,<BR>
+  impeä Pimentolasta.<BR>
+  "Ajoa karautime<BR>
+  suloa meryttä myöten.<BR>
+  Niin päivänä muutamana,<BR>
+  huomenna moniahana<BR>
+  tulin Luotolan lahelle,<BR>
+  Joukolan jokivesille:<BR>
+  hepo alta ammuttihin,<BR>
+  itseäni mielittihin.<BR>
+  "Siitä vierähin vetehen,<BR>
+  sorruin sormin lainehesen<BR>
+  tuulen tuuiteltavaksi,<BR>
+  aaltojen ajeltavaksi.<BR>
+  "Tulipa tuuli luotehesta,<BR>
+  iästä iso vihuri;<BR>
+  se mun kauas kannatteli,<BR>
+  uitteli ulomma maasta.<BR>
+  Mont' olen päiveä pälynnyt,<BR>
+  monta yötä uiksennellut<BR>
+  näitä väljiä vesiä,<BR>
+  ulapoita auke'ita;<BR>
+  enk' on tuota tunnekana,<BR>
+  arvoa, älyäkänä,<BR>
+  kumpi kuoloksi tulevi,<BR>
+  kumpi ennen ennättävi:<BR>
+  nälkähänkö nääntyminen,<BR>
+  vai vetehen vaipuminen."<BR>
+  Sanoi kokko, ilman lintu:<BR>
+  "Ellös olko milläskänä!<BR>
+  Seisotaite selkähäni,<BR>
+  nouse kynkkäluun nenille!<BR>
+  Mie sinun merestä kannan,<BR>
+  minne mielesi tekevi.<BR>
+  Vielä muistan muunki päivän,<BR>
+  arvoan ajan paremman,<BR>
+  kun ajoit Kalevan kasken,<BR>
+  Osmolan salon sivallit:<BR>
+  heitit koivun kasvamahan,<BR>
+  puun sorean seisomahan<BR>
+  linnuille lepeämiksi,<BR>
+  itselleni istumiksi."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  kohottavi kokkoansa;<BR>
+  mies on nousevi merestä,<BR>
+  uros aallosta ajaikse,<BR>
+  siiville sijoitteleikse,<BR>
+  kokon kynkkäluun nenille.<BR>
+  Tuop' on kokko, ilman lintu,<BR>
+  kantoi vanhan Väinämöisen,<BR>
+  viepi tuulen tietä myöten,<BR>
+  ahavan ratoa myöten<BR>
+  Pohjan pitkähän perähän,<BR>
+  summahan Sariolahan.<BR>
+  Siihen heitti Väinämöisen,<BR>
+  itse ilmahan kohosi.<BR>
+  Siinä itki Väinämöinen,<BR>
+  siinä itki ja urisi<BR>
+  rannalla merellisellä,<BR>
+  nimen tietämättömällä,<BR>
+  sata haavoa sivulla,<BR>
+  tuhat tuulen pieksemätä,<BR>
+  partaki pahoin kulunut,<BR>
+  tukka mennyt tuuhakaksi.<BR>
+  Itki yötä kaksi, kolme,<BR>
+  saman verran päiviäki;<BR>
+  eikä tiennyt tietä käyä,<BR>
+  outo, matkoa osannut<BR>
+  palataksensa kotihin,<BR>
+  mennä maille tuttaville,<BR>
+  noille syntymäsijoille,<BR>
+  elomaillen entisille.<BR>
+  Pohjan piika pikkarainen,<BR>
+  vaimo valkeanverinen,<BR>
+  teki liiton päivän kanssa,<BR>
+  päivän kanssa, kuun keralla<BR>
+  yhen ajan noustaksensa<BR>
+  ja yhen havataksensa:<BR>
+  itse ennen ennätteli,<BR>
+  ennen kuuta, aurinkoa,<BR>
+  kukonki kurahtamatta,<BR>
+  kanan lapsen laulamatta.<BR>
+  Viisi villoa keritsi,<BR>
+  kuusi lammasta savitsi,<BR>
+  villat saatteli saraksi,<BR>
+  kaikki vatvoi vaattehiksi<BR>
+  ennen päivän nousemista,<BR>
+  auringon ylenemistä.<BR>
+  Pesi siitä pitkät pöyät,<BR>
+  laajat lattiat lakaisi<BR>
+  vastasella varpaisella,<BR>
+  luutasella lehtisellä.<BR>
+  Ammueli rikkasensa<BR>
+  vaskisehen vakkasehen;<BR>
+  vei ne ulos usta myöten,<BR>
+  pellolle pihoa myöten,<BR>
+  perimäisen pellon päähän,<BR>
+  alimaisen aian suuhun.<BR>
+  Seisattelihe rikoille,<BR>
+  kuuntelihe, kääntelihe:<BR>
+  kuulevi mereltä itkun,<BR>
+  poikki joen juorotuksen.<BR>
+  Juosten joutuvi takaisin,<BR>
+  pian pirttihin menevi;<BR>
+  sanoi tuonne saatuansa,<BR>
+  toimitteli tultuansa:<BR>
+  "Kuulin mie mereltä itkun,<BR>
+  poikki joen juorotuksen."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka harvahammas,<BR>
+  pian pistihe pihalle,<BR>
+  vierähti veräjän suuhun;<BR>
+  siinä korvin kuunteleikse.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei ole itku lapsen itku<BR>
+  eikä vaimojen valitus;<BR>
+  itku on partasuun urohon,<BR>
+  jouhileuan juorottama."<BR>
+  Työnnälti venon vesille,<BR>
+  kolmilaian lainehille;<BR>
+  itse loihe soutamahan.<BR>
+  Sekä souti jotta joutui:<BR>
+  souti luoksi Väinämöisen,<BR>
+  luoksi itkevän urohon.<BR>
+  Siinä itki Väinämöinen,<BR>
+  urisi Uvannon sulho<BR>
+  pahalla pajupurolla,<BR>
+  tiheällä tuomikolla:<BR>
+  suu liikkui, järisi parta,<BR>
+  vaan ei leuka lonkaellut.<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä,<BR>
+  puhutteli, lausutteli:<BR>
+  "Ohoh sinua, ukko utra!<BR>
+  Jo olet maalla vierahalla."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  päätänsä kohottelevi.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jo ma tuon itseki tieän:<BR>
+  olen maalla vierahalla,<BR>
+  tuiki tuntemattomalla.<BR>
+  Maallani olin parempi,<BR>
+  kotonani korkeampi."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Saisiko sanoakseni,<BR>
+  oisiko lupa kysyä,<BR>
+  mi sinä olet miehiäsi<BR>
+  ja kuka urohiasi?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mainittihinpa minua,<BR>
+  arveltihin aikoinansa<BR>
+  illoilla iloitsijaksi,<BR>
+  joka laakson laulajaksi<BR>
+  noilla Väinölän ahoilla,<BR>
+  Kalevalan kankahilla.<BR>
+  Mi jo lienenki katala,<BR>
+  tuskin tunnen itsekänä."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Nouse jo norosta, miesi,<BR>
+  uros, uuelle uralle,<BR>
+  haikeasi haastamahan,<BR>
+  satuja sanelemahan!"<BR>
+  Otti miehen itkemästä,<BR>
+  urohon urisemasta;<BR>
+  saattoi siitä purtehensa,<BR>
+  istutti venon perähän.<BR>
+  Itse airoille asettui,<BR>
+  soutimille suorittihe;<BR>
+  souti poikki Pohjolahan,<BR>
+  viepi vierahan tupahan.<BR>
+  Syötteli nälästynehen,<BR>
+  kastunehen kuivaeli;<BR>
+  siitä viikon hierelevi,<BR>
+  hierelevi, hautelevi:<BR>
+  teki miehen terveheksi,<BR>
+  urohon paranneheksi.<BR>
+  Kysytteli, lausutteli,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Mitä itkit, Väinämöinen,<BR>
+  uikutit, uvantolainen,<BR>
+  tuolla paikalla pahalla,<BR>
+  rannalla meryttä vasten?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Onpa syytä itkeäni,<BR>
+  vaivoja valittoani!<BR>
+  Kauan oon meriä uinut,<BR>
+  lapioinnut lainehia<BR>
+  noilla väljillä vesillä,<BR>
+  ulapoilla auke'illa.<BR>
+  "Tuota itken tuon ikäni,<BR>
+  puhki polveni murehin,<BR>
+  kun ma uin omilta mailta,<BR>
+  tulin mailta tuttavilta<BR>
+  näille ouoille oville,<BR>
+  veräjille vierahille.<BR>
+  Kaikki täällä puut purevi,<BR>
+  kaikki havut hakkoavi,<BR>
+  joka koivu koikkoavi,<BR>
+  joka leppä leikkoavi:<BR>
+  yks' on tuuli tuttuani,<BR>
+  päivä ennen nähtyäni<BR>
+  näillä mailla vierahilla,<BR>
+  äkkiouoilla ovilla."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  siitä tuon sanoiksi saatti:<BR>
+  "Elä itke, Väinämöinen,<BR>
+  uikuta, uvantolainen!<BR>
+  Hyvä tääll' on ollaksesi,<BR>
+  armas aikaellaksesi,<BR>
+  syöä lohta luotaselta,<BR>
+  sivulta sianlihoa."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kylkehen kyläinen syönti<BR>
+  hyvissäki vierahissa;<BR>
+  mies on maallansa parempi,<BR>
+  kotonansa korkeampi.<BR>
+  Soisipa sula Jumala,<BR>
+  antaisipa armoluoja:<BR>
+  pääsisin omille maille,<BR>
+  elomaillen entisille!<BR>
+  Parempi omalla maalla<BR>
+  vetonenki virsun alta,<BR>
+  kuin on maalla vierahalla<BR>
+  kultamaljasta metonen."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Niin mitä minullen annat,<BR>
+  kun saatan omille maille,<BR>
+  oman peltosi perille,<BR>
+  kotisaunan saapuville?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Mitäpä kysyt minulta,<BR>
+  jos saatat omille maille,<BR>
+  oman peltoni perille,<BR>
+  oman käen kukkumille,<BR>
+  oman linnun laulamille!<BR>
+  Otatko kultia kypärin,<BR>
+  hope'ita huovallisen?"<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ohoh viisas Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen!<BR>
+  En kysele kultiasi,<BR>
+  halaja hope'itasi:<BR>
+  kullat on lasten kukkasia,<BR>
+  hopeat hevon helyjä.<BR>
+  Taiatko takoa sammon,<BR>
+  kirjokannen kalkutella<BR>
+  joutsenen kynän nenästä,<BR>
+  maholehmän maitosesta,<BR>
+  yhen ohrasen jyvästä,<BR>
+  yhen uuhen villasesta,<BR>
+  niin annan tytön sinulle,<BR>
+  panen neien palkastasi,<BR>
+  saatan sun omille maille,<BR>
+  oman linnun laulamille,<BR>
+  oman kukon kuulumille,<BR>
+  oman peltosi perille."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Taia en sampoa takoa,<BR>
+  kirjokantta kirjoitella.<BR>
+  Saata mie omille maille:<BR>
+  työnnän seppo Ilmarisen,<BR>
+  joka samposi takovi,<BR>
+  kirjokannet kalkuttavi,<BR>
+  neitosi lepyttelevi,<BR>
+  tyttäresi tyy'yttävi.<BR>
+  "Se on seppo sen mokoma,<BR>
+  ylen taitava takoja,<BR>
+  jok' on taivoa takonut,<BR>
+  ilman kantta kalkutellut:<BR>
+  ei tunnu vasaran jälki<BR>
+  eikä pihtien pitämät."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Sille työnnän tyttäreni,<BR>
+  sille lapseni lupoan,<BR>
+  joka sampuen takovi,<BR>
+  kannen kirjo kirjoittavi<BR>
+  joutsenen kynän nenästä,<BR>
+  maholehmän maitosesta,<BR>
+  yhen ohrasen jyvästä,<BR>
+  yhen uuhen untuvasta."<BR>
+  Pani varsan valjahisin,<BR>
+  ruskean re'en etehen;<BR>
+  saattoi vanhan Väinämöisen,<BR>
+  istutti oron rekehen.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Elä päätäsi ylennä,<BR>
+  kohottele kokkoasi,<BR>
+  kun ei uupune oronen,<BR>
+  tahi ei ilta ennättäne:<BR>
+  josp' on päätäsi ylennät,<BR>
+  kohottelet kokkoasi,<BR>
+  jo toki tuho tulevi,<BR>
+  paha päivä päälle saapi."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  löi orosen juoksemahan,<BR>
+  harjan liina liikkumahan.<BR>
+  Ajoa karittelevi<BR>
+  pimeästä Pohjolasta,<BR>
+  summasta Sariolasta.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdeksas runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Tuo oli kaunis Pohjan neiti,<BR>
+  maan kuulu, ve'en valio.<BR>
+  Istui ilman vempelellä,<BR>
+  taivon kaarella kajotti<BR>
+  pukehissa puhta'issa,<BR>
+  valke'issa vaattehissa;<BR>
+  kultakangasta kutovi,<BR>
+  hope'ista huolittavi<BR>
+  kultaisesta sukkulasta,<BR>
+  pirralla hope'isella.<BR>
+  Suihki sukkula piossa,<BR>
+  käämi käessä kääperöitsi,<BR>
+  niiet vaskiset vatisi,<BR>
+  hope'inen pirta piukki<BR>
+  neien kangasta kutoissa,<BR>
+  hope'ista huolittaissa.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  ajoa karittelevi<BR>
+  pimeästä Pohjolasta,<BR>
+  summasta Sariolasta.<BR>
+  Ajoi matkoa palasen,<BR>
+  pikkaraisen piirrätteli:<BR>
+  kuuli sukkulan surinan<BR>
+  ylähältä päänsä päältä.<BR>
+  Tuossa päätänsä kohotti,<BR>
+  katsahtavi taivahalle:<BR>
+  kaari on kaunis taivahalla,<BR>
+  neiti kaaren kannikalla,<BR>
+  kultakangasta kutovi,<BR>
+  hope'ista helkyttävi.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  heti seisatti hevosen.<BR>
+  Tuossa tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Tule, neiti, korjahani,<BR>
+  laskeite rekoseheni!"<BR>
+  Neiti tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja kysyvi:<BR>
+  "Miksi neittä korjahasi,<BR>
+  tyttöä rekosehesi?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuop' on tuohon vastaeli:<BR>
+  "Siksi neittä korjahani,<BR>
+  tyttöä rekoseheni:<BR>
+  mesileivän leipojaksi,<BR>
+  oluen osoajaksi,<BR>
+  joka lautsan laulajaksi,<BR>
+  ikkunan iloitsijaksi<BR>
+  noilla Väinölän tiloilla,<BR>
+  Kalevalan kartanoilla."<BR>
+  Neiti tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Kun kävin mataramaalla,<BR>
+  keikuin keltakankahalla<BR>
+  eilen iltamyöhäsellä,<BR>
+  aletessa aurinkoisen,<BR>
+  lintu lauleli lehossa,<BR>
+  kyntörastas raksutteli:<BR>
+  lauleli tytärten mielen<BR>
+  ja lauloi miniän mielen.<BR>
+  "Mie tuota sanelemahan,<BR>
+  linnulta kyselemähän:<BR>
+  'Oi sie kyntörastahainen!<BR>
+  Laula korvin kuullakseni:<BR>
+  kumman on parempi olla,<BR>
+  kumman olla kuuluisampi,<BR>
+  tyttärenkö taattolassa<BR>
+  vai miniän miehelässä?'<BR>
+  "Tiainenpa tieon antoi,<BR>
+  kyntörastas raksahutti:<BR>
+  'Valkea kesäinen päivä,<BR>
+  neitivalta valkeampi;<BR>
+  vilu on rauta pakkasessa,<BR>
+  vilumpi miniävalta.<BR>
+  Niin on neiti taattolassa,<BR>
+  kuin marja hyvällä maalla,<BR>
+  niin miniä miehelässä,<BR>
+  kuin on koira kahlehissa.<BR>
+  Harvoin saapi orja lemmen,<BR>
+  ei miniä milloinkana.'"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Tyhjiä tiaisen virret,<BR>
+  rastahaisen raksutukset!<BR>
+  Lapsi on tytär kotona,<BR>
+  vasta on neiti naituansa.<BR>
+  Tule, neiti, korjahani,<BR>
+  laskeite rekoseheni!<BR>
+  En ole mitätön miesi,<BR>
+  uros muita untelompi."<BR>
+  Neiti taiten vastaeli,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Sitte sun mieheksi sanoisin,<BR>
+  urohoksi arveleisin,<BR>
+  jospa jouhen halkaiseisit<BR>
+  veitsellä kärettömällä,<BR>
+  munan solmuhun vetäisit<BR>
+  solmun tuntumattomaksi."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  jouhen halki halkaisevi<BR>
+  veitsellä kärettömällä,<BR>
+  aivan tutkaimettomalla;<BR>
+  munan solmuhun vetävi<BR>
+  solmun tuntumattomaksi.<BR>
+  Käski neittä korjahansa,<BR>
+  tyttöä rekosehensa.<BR>
+  Neiti taiten vastaeli:<BR>
+  "Ehkäpä tulen sinulle,<BR>
+  kun kiskot kivestä tuohta,<BR>
+  säret jäästä aiaksia<BR>
+  ilman palan pakkumatta,<BR>
+  pilkkehen pirahtamatta."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  ei tuosta kovin hätäile:<BR>
+  kiskoipa kivestä tuohta,<BR>
+  särki jäästä aiaksia<BR>
+  ilman palan pakkumatta,<BR>
+  pilkkehen pirahtamatta.<BR>
+  Kutsui neittä korjahansa,<BR>
+  tyttöä rekosehensa.<BR>
+  Neiti taiten vastoavi,<BR>
+  sanovi sanalla tuolla:<BR>
+  "Sillenpä minä menisin,<BR>
+  kenp' on veistäisi venosen<BR>
+  kehrävarteni muruista,<BR>
+  kalpimeni kappaleista,<BR>
+  työntäisi venon vesille,<BR>
+  uuen laivan lainehille<BR>
+  ilman polven polkematta,<BR>
+  ilman kouran koskematta,<BR>
+  käsivarren kääntämättä,<BR>
+  olkapään ojentamatta."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Liene ei maassa, maailmassa,<BR>
+  koko ilman kannen alla<BR>
+  mointa laivan laatijata,<BR>
+  vertoani veistäjätä."<BR>
+  Otti värttinän muruja,<BR>
+  kehrävarren kiertimiä;<BR>
+  läksi veistohon venosen,<BR>
+  satalauan laittelohon<BR>
+  vuorelle teräksiselle,<BR>
+  rautaiselle kalliolle.<BR>
+  Veikaten venettä veisti,<BR>
+  purtta puista uhkaellen.<BR>
+  Veisti päivän, veisti toisen,<BR>
+  veisti kohta kolmannenki:<BR>
+  ei kirves kivehen koske,<BR>
+  kasa ei kalka kalliohon.<BR>
+  Niin päivällä kolmannella<BR>
+  Hiisi pontta pyörähytti,<BR>
+  Lempo tempasi tereä,<BR>
+  Paha vartta vaapahutti.<BR>
+  Kävipä kivehen kirves,<BR>
+  kasa kalkkoi kalliohon;<BR>
+  kirves kilpistyi kivestä,<BR>
+  terä liuskahti liha'an,<BR>
+  polvehen pojan pätöisen,<BR>
+  varpahasen Väinämöisen.<BR>
+  Sen Lempo lihoille liitti,<BR>
+  Hiisi suonille sovitti:<BR>
+  veri pääsi vuotamahan,<BR>
+  hurme huppelehtamahan.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  tuossa tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  noin on lausui ja pakisi:<BR>
+  "Oi sie kirves kikkanokka,<BR>
+  tasaterä tapparainen!<BR>
+  Luulitko puuta purrehesi,<BR>
+  honkoa hotaisnehesi,<BR>
+  petäjätä pannehesi,<BR>
+  koivua kohannehesi,<BR>
+  kun sa lipsahit liha'an,<BR>
+  solahutit suonilleni?"<BR>
+  Loihe siitä loitsimahan,<BR>
+  sai itse sanelemahan.<BR>
+  Luki synnyt syitä myöten,<BR>
+  luottehet lomia myöten,<BR>
+  mutt' ei muista muutamia<BR>
+  rauan suuria sanoja,<BR>
+  joista salpa saataisihin,<BR>
+  luja lukko tuotaisihin<BR>
+  noille rauan ratkomille,<BR>
+  suu sinervän silpomille.<BR>
+  Jo veri jokena juoksi,<BR>
+  hurme koskena kohisi:<BR>
+  peitti maassa marjan varret,<BR>
+  kanervaiset kankahalla.<BR>
+  Eik' ollut sitä mätästä,<BR>
+  jok' ei tullut tulvillehen<BR>
+  noita liikoja veriä,<BR>
+  hurmehia huurovia<BR>
+  polvesta pojan totisen,<BR>
+  varpahasta Väinämöisen.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  ketti villoja kiveltä,<BR>
+  otti suolta sammalia,<BR>
+  maasta mättähän repäisi<BR>
+  tukkeheksi tuiman reiän,<BR>
+  paikaksi pahan veräjän;<BR>
+  ei vääjä vähäistäkänä,<BR>
+  pikkuistakana piätä.<BR>
+  Jopa tuskaksi tulevi,<BR>
+  läylemmäksi lankeavi.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse itkuhun hyräytyi;<BR>
+  pani varsan valjahisin,<BR>
+  ruskean re'en etehen,<BR>
+  siitä reuoikse rekehen,<BR>
+  kohennaikse korjahansa.<BR>
+  Laski virkkua vitsalla,<BR>
+  helähytti helmisvyöllä;<BR>
+  virkku juoksi, matka joutui,<BR>
+  reki vieri, tie lyheni.<BR>
+  Jo kohta kylä tulevi:<BR>
+  kolme tietä kohtoavi.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  ajavi alinta tietä<BR>
+  alimaisehen talohon.<BR>
+  Yli kynnyksen kysyvi:<BR>
+  "Oisiko talossa tässä<BR>
+  rauan raannan katsojata,<BR>
+  uron tuskan tuntijata,<BR>
+  vammojen vakittajata?"<BR>
+  Olipa lapsi lattialla,<BR>
+  poika pieni pankon päässä.<BR>
+  Tuop' on tuohon vastoavi:<BR>
+  "Ei ole talossa tässä<BR>
+  rauan raannan katsojata,<BR>
+  uron tuskan tuntijata,<BR>
+  kivun kiinniottajata,<BR>
+  vammojen vakittajata;<BR>
+  onpi toisessa talossa:<BR>
+  aja toisehen talohon!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  laski virkkua vitsalla,<BR>
+  ajoa suhuttelevi.<BR>
+  Ajoi matkoa palasen,<BR>
+  keskimäistä tietä myöten<BR>
+  keskimäisehen talohon.<BR>
+  Kysyi kynnyksen takoa,<BR>
+  anoi alta ikkunaisen:<BR>
+  "Oisiko talossa tässä<BR>
+  rauan raannan katsojata,<BR>
+  salpoa verisatehen,<BR>
+  suonikosken sortajata?"<BR>
+  Akka oli vanha vaipan alla,<BR>
+  kielipalku pankon päässä.<BR>
+  Akka varsin vastaeli,<BR>
+  hammas kolmi kolkkaeli:<BR>
+  "Ei ole talossa tässä<BR>
+  rauan raannan katsojata,<BR>
+  verisynnyn tietäjätä,<BR>
+  kivun kiinniottajata;<BR>
+  onpi toisessa talossa:<BR>
+  aja toisehen talohon!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  laski virkkua vitsalla,<BR>
+  ajoa suhuttelevi.<BR>
+  Ajoi matkoa palasen,<BR>
+  ylimäistä tietä myöten<BR>
+  ylimäisehen talohon.<BR>
+  Yli kynnyksen kysyvi,<BR>
+  lausui lakkapuun takoa:<BR>
+  "Oisiko talossa tässä<BR>
+  rauan raannan katsojata,<BR>
+  tämän tulvan tukkijata,<BR>
+  veren summan sulkijata?"<BR>
+  Ukko oli uunilla asuva,<BR>
+  halliparta harjun alla.<BR>
+  Ukko uunilta urahti,<BR>
+  halliparta paukutteli:<BR>
+  "On sulettu suuremmatki,<BR>
+  jalommatki jaksettuna<BR>
+  Luojan kolmella sanalla,<BR>
+  syvän synnyn säätämällä:<BR>
+  joet suista, järvet päistä,<BR>
+  virrat niskalta vihaiset,<BR>
+  lahet niemien nenistä,<BR>
+  kannakset kape'immilta."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdeksäs runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse korjasta kohosi,<BR>
+  nousi reestä nostamatta,<BR>
+  yleni ylentämättä;<BR>
+  tuosta pirttihin tulevi,<BR>
+  alle kattojen ajaikse.<BR>
+  Tuoahan hopeatuoppi,<BR>
+  kultakannu kannetahan:<BR>
+  ei veä vähäistäkänä,<BR>
+  pikkuistakana piätä<BR>
+  verta vanhan Väinämöisen,<BR>
+  hurmetta jalon urohon.<BR>
+  Ukko uunilta urahti,<BR>
+  halliparta paukutteli:<BR>
+  "Mi sinä lienet miehiäsi<BR>
+  ja kuka urohiasi?<BR>
+  Verta on seitsemän venettä,<BR>
+  kantokorvoa kaheksan<BR>
+  sun, poloinen, polvestasi<BR>
+  lattialle laskettuna!<BR>
+  Muut on muistaisin sanaset,<BR>
+  vaan en arvoa alusta,<BR>
+  mist' on rauta syntynynnä,<BR>
+  kasvanunna koito kuona."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Itse tieän rauan synnyn,<BR>
+  arvoan alun teräksen:<BR>
+  ilma on emoja ensin,<BR>
+  vesi vanhin veljeksiä,<BR>
+  rauta nuorin veljeksiä,<BR>
+  tuli kerran keskimäinen.<BR>
+  "Tuo Ukko, ylinen luoja,<BR>
+  itse ilmojen jumala,<BR>
+  ilmasta ve'en eroitti,<BR>
+  veestä maati manterehen.<BR>
+  Rauta on raukka syntymättä,<BR>
+  syntymättä, kasvamatta.<BR>
+  "Ukko, ilmoinen jumala,<BR>
+  hieroi kahta kämmentänsä,<BR>
+  mykelti molempiansa<BR>
+  vasemmassa polven päässä.<BR>
+  Siitä syntyi kolme neittä,<BR>
+  koko kolme luonnotarta<BR>
+  rauan ruostehen emoiksi,<BR>
+  suu sinervän siittäjiksi.<BR>
+  "Neiet käyä notkutteli,<BR>
+  astui immet pilven äärtä<BR>
+  utarilla uhkuvilla,<BR>
+  nännillä pakottavilla.<BR>
+  Lypsit maalle maitojansa,<BR>
+  uhkutit utariansa;<BR>
+  lypsit maille, lypsit soille,<BR>
+  lypsit vienoille vesille.<BR>
+  "Yksi lypsi mustan maion:<BR>
+  vanhimpainen neitosia;<BR>
+  toinen valkean valutti:<BR>
+  keskimäinen neitosia;<BR>
+  kolmas puikutti punaisen:<BR>
+  nuorimpainen neitosia.<BR>
+  "Ku on lypsi mustan maion,<BR>
+  siitä syntyi meltorauta;<BR>
+  ku on valkean valutti,<BR>
+  siit' on tehtynä teräkset;<BR>
+  ku on puikutti punaisen,<BR>
+  siit' on saatu rääkyrauta.<BR>
+  "Olipa aikoa vähäinen.<BR>
+  Rauta tahteli tavata<BR>
+  vanhempata veikkoansa,<BR>
+  käyä tulta tuntemahan.<BR>
+  "Tuli tuhmaksi rupesi,<BR>
+  kasvoi aivan kauheaksi:<BR>
+  oli polttoa poloisen,<BR>
+  rauta raukan, veikkosensa.<BR>
+  "Rauta pääsi piilemähän,<BR>
+  piilemähän, säilymähän<BR>
+  tuon tuiman tulen käsistä,<BR>
+  suusta valkean vihaisen.<BR>
+  "Siitä sitte rauta piili,<BR>
+  sekä piili jotta säilyi<BR>
+  heiluvassa hettehessä,<BR>
+  läikkyvässä lähtehessä,<BR>
+  suurimmalla suon selällä,<BR>
+  tuiman tunturin laella,<BR>
+  jossa joutsenet munivat,<BR>
+  hanhi poiat hautelevi.<BR>
+  "Rauta suossa soikottavi,<BR>
+  veteläisessä venyvi;<BR>
+  piili vuoen, piili toisen,<BR>
+  piili kohta kolmannenki<BR>
+  kahen kantosen välissä,<BR>
+  koivun kolmen juuren alla.<BR>
+  Ei toki pakohon pääsnyt<BR>
+  tulen tuimista käsistä;<BR>
+  piti tulla toisen kerran,<BR>
+  lähteä tulen tuville<BR>
+  astalaksi tehtäessä,<BR>
+  miekaksi taottaessa.<BR>
+  "Susi juoksi suota myöten,<BR>
+  karhu kangasta samosi;<BR>
+  suo liikkui suen jälessä,<BR>
+  kangas karhun kämmenissä:<BR>
+  siihen nousi rautaruoste<BR>
+  ja kasvoi teräskaranko<BR>
+  suen sorkkien sijoille,<BR>
+  karhun kannan kaivamille.<BR>
+  "Syntyi seppo Ilmarinen,<BR>
+  sekä syntyi jotta kasvoi.<BR>
+  Se syntyi sysimäellä,<BR>
+  kasvoi hiilikankahalla<BR>
+  vaskinen vasara käessä,<BR>
+  pihet pikkuiset piossa.<BR>
+  "Yöllä syntyi Ilmarinen,<BR>
+  päivällä pajasen laati.<BR>
+  Etsi paikkoa pajalle,<BR>
+  levitystä lietsimille.<BR>
+  Näki suota salmekkehen,<BR>
+  maata märkeä vähäisen,<BR>
+  läksi tuota katsomahan,<BR>
+  likeltä tähyämähän:<BR>
+  tuohon painoi palkehensa,<BR>
+  tuohon ahjonsa asetti.<BR>
+  "Jo joutui suen jälille,<BR>
+  karhun kantapään sijoille;<BR>
+  näki rautaiset orahat,<BR>
+  teräksiset tierottimet<BR>
+  suen suurilla jälillä,<BR>
+  karhun kämmenen tiloilla.<BR>
+  "Sanovi sanalla tuolla:<BR>
+  'Voi sinua, rauta raukka,<BR>
+  kun olet kurjassa tilassa,<BR>
+  alahaisessa asussa,<BR>
+  suolla sorkissa sutosen,<BR>
+  aina karhun askelissa!'<BR>
+  "Arvelee, ajattelevi:<BR>
+  'Mitä tuostaki tulisi,<BR>
+  josp' on tunkisin tulehen,<BR>
+  ahjohon asettelisin?'<BR>
+  "Rauta raukka säpsähtihe,<BR>
+  säpsähtihe, säikähtihe,<BR>
+  kun kuuli tulen sanomat,<BR>
+  tulen tuimat maininnaiset.<BR>
+  "Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  'Ellös olko milläskänä!<BR>
+  Tuli ei polta tuttuansa,<BR>
+  herjaele heimoansa.<BR>
+  Kun tulet tulen tuville,<BR>
+  valkean varustimille,<BR>
+  siellä kasvat kaunihiksi,<BR>
+  ylenet ylen ehoksi:<BR>
+  miesten miekoiksi hyviksi,<BR>
+  naisten nauhan päättimiksi.'<BR>
+  "Senp' on päivyen perästä<BR>
+  rauta suosta sotkettihin,<BR>
+  vetelästä vellottihin,<BR>
+  tuotihin sepon pajahan.<BR>
+  "Tuon seppo tulehen tunki,<BR>
+  alle ahjonsa ajeli.<BR>
+  Lietsoi kerran, lietsoi toisen,<BR>
+  lietsoi kerran kolmannenki:<BR>
+  rauta vellinä viruvi,<BR>
+  kuonana kohaelevi,<BR>
+  venyi vehnäisnä tahasna,<BR>
+  rukihisna taikinana<BR>
+  sepon suurissa tulissa,<BR>
+  ilmivalkean väessä.<BR>
+  "Siinä huuti rauta raukka:<BR>
+  'Ohoh seppo Ilmarinen!<BR>
+  Ota pois minua täältä<BR>
+  tuskista tulen punaisen!'<BR>
+  "Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  'Jos otan sinun tulesta,<BR>
+  ehkä kasvat kauheaksi,<BR>
+  kovin raivoksi rupeat,<BR>
+  vielä veistät veljeäsi,<BR>
+  lastuat emosi lasta.'<BR>
+  "Siinä vannoi rauta raukka,<BR>
+  vannoi vaikean valansa<BR>
+  ahjolla, alasimella,<BR>
+  vasaroilla, valkkamilla;<BR>
+  sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  'Onpa puuta purrakseni,<BR>
+  kiven syäntä syöäkseni,<BR>
+  etten veistä veikkoani,<BR>
+  lastua emoni lasta.<BR>
+  Parempi on ollakseni,<BR>
+  eleäkseni ehompi<BR>
+  kulkijalla kumppalina,<BR>
+  käyvällä käsiasenna,<BR>
+  kuin syöä omaa sukua,<BR>
+  heimoani herjaella.'<BR>
+  "Silloin seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  rauan tempasi tulesta,<BR>
+  asetti alasimelle;<BR>
+  rakentavi raukeaksi,<BR>
+  tekevi teräkaluiksi,<BR>
+  keihä'iksi, kirvehiksi,<BR>
+  kaikenlaisiksi kaluiksi.<BR>
+  "Viel' oli pikkuista vajalla,<BR>
+  rauta raukka tarpehessa:<BR>
+  eipä kiehu rauan kieli,<BR>
+  ei sukeu suu teräksen,<BR>
+  rauta ei kasva karkeaksi<BR>
+  ilman veessä kastumatta.<BR>
+  "Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  itse tuota arvelevi.<BR>
+  Laati pikkuisen poroa,<BR>
+  lipeäistä liuotteli<BR>
+  teräksenteko-mujuiksi,<BR>
+  rauankarkaisu-vesiksi.<BR>
+  "Koitti seppo kielellänsä,<BR>
+  hyvin maistoi mielellänsä;<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  'Ei nämät hyvät minulle<BR>
+  teräksenteko-vesiksi,<BR>
+  rautojen rakentomaiksi.'<BR>
+  "Mehiläinen maasta nousi,<BR>
+  sinisiipi mättähästä.<BR>
+  Lentelevi, liitelevi<BR>
+  ympäri sepon pajoa.<BR>
+  "Niin seppo sanoiksi virkki:<BR>
+  'Mehiläinen, mies kepeä!<BR>
+  Tuo simoa siivessäsi,<BR>
+  kanna mettä kielessäsi<BR>
+  kuuen kukkasen nenästä,<BR>
+  seitsemän on heinän päästä<BR>
+  teräksille tehtäville,<BR>
+  rauoille rakettaville!'<BR>
+  "Herhiläinen, Hiien lintu,<BR>
+  katselevi, kuuntelevi,<BR>
+  katseli katon rajasta,<BR>
+  alta tuohen tuijotteli<BR>
+  rautoja rakettavia,<BR>
+  teräksiä tehtäviä.<BR>
+  "Lenteä hyrähtelevi;<BR>
+  viskoi Hiien hirmuloita,<BR>
+  kantoi käärmehen kähyjä,<BR>
+  maon mustia mujuja,<BR>
+  kusiaisen kutkelmoita,<BR>
+  sammakon salavihoja<BR>
+  teräksenteko-mujuihin,<BR>
+  rauankarkaisu-vetehen.<BR>
+  "Itse seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja alinomainen,<BR>
+  luulevi, ajattelevi<BR>
+  mehiläisen tulleheksi,<BR>
+  tuon on mettä tuoneheksi,<BR>
+  kantaneheksi simoa.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  'Kas nämät hyvät minulle<BR>
+  teräksenteko-vesiksi,<BR>
+  rautojen rakentamiksi!'<BR>
+  "Siihen tempasi teräksen,<BR>
+  siihen kasti rauta raukan<BR>
+  pois tulesta tuotaessa,<BR>
+  ahjosta otettaessa.<BR>
+  "Sai siitä teräs pahaksi,<BR>
+  rauta raivoksi rupesi,<BR>
+  petti, vaivainen, valansa,<BR>
+  söi kuin koira kunniansa:<BR>
+  veisti, raukka, veljeänsä,<BR>
+  sukuansa suin piteli,<BR>
+  veren päästi vuotamahan,<BR>
+  hurmehen hurahtamahan."<BR>
+  Ukko uunilta urahti,<BR>
+  parta lauloi, pää järähti:<BR>
+  "Jo nyt tieän rauan synnyn,<BR>
+  tajuan tavat teräksen.<BR>
+  "Ohoh sinua, rauta raukka,<BR>
+  rauta raukka, koito kuona,<BR>
+  teräs tenhon-päivällinen!<BR>
+  Siitäkö sinä sikesit,<BR>
+  siitä kasvoit kauheaksi,<BR>
+  ylen suureksi sukesit?<BR>
+  "Et sä silloin suuri ollut<BR>
+  etkä suuri etkä pieni,<BR>
+  et kovin koreakana<BR>
+  etkä äijältä äkäinen,<BR>
+  kun sa maitona makasit,<BR>
+  rieskasena riuottelit<BR>
+  nuoren neitosen nisissä,<BR>
+  kasvoit immen kainalossa<BR>
+  pitkän pilven rannan päällä,<BR>
+  alla taivahan tasaisen.<BR>
+  "Etkä silloin suuri ollut,<BR>
+  et ollut suuri etkä pieni,<BR>
+  kun sa liejuna lepäsit,<BR>
+  seisoit selvänä vetenä<BR>
+  suurimmalla suon selällä,<BR>
+  tuiman tunturin laella,<BR>
+  muutuit tuolla maan muraksi,<BR>
+  ruostemullaksi rupesit.<BR>
+  "Etkä silloin suuri ollut,<BR>
+  et ollut suuri etkä pieni,<BR>
+  kun sua hirvet suolla hieroi,<BR>
+  peurat pieksi kankahalla,<BR>
+  susi sotki sorkillansa,<BR>
+  karhu kämmenyisillänsä.<BR>
+  "Etkä silloin suuri ollut,<BR>
+  et ollut suuri etkä pieni,<BR>
+  kun sa suosta sotkettihin,<BR>
+  maan muasta muokattihin,<BR>
+  vietihin sepon pajahan,<BR>
+  alle ahjon Ilmarisen.<BR>
+  "Etkä silloin suuri ollut,<BR>
+  et ollut suuri etkä pieni,<BR>
+  kun sa kuonana kohisit,<BR>
+  läikyit lämminnä vetenä<BR>
+  tuimissa tulisijoissa,<BR>
+  vannoit vaikean valasi<BR>
+  ahjolla, alasimella,<BR>
+  vasaroilla, valkkamilla,<BR>
+  sepon seisontasijoilla,<BR>
+  takehinta-tanterilla.<BR>
+  "Joko nyt suureksi sukenit,<BR>
+  äreäksi ärtelihit,<BR>
+  rikoit, vaivainen, valasi,<BR>
+  söit kuin koira kunniasi,<BR>
+  kun sa syrjit syntyäsi,<BR>
+  sukuasi suin pitelit?<BR>
+  "Ku käski pahalle työlle,<BR>
+  kenp' on kehnolle kehoitti?<BR>
+  Isosiko vai emosi<BR>
+  vaiko vanhin veljiäsi<BR>
+  vai nuorin sisariasi<BR>
+  vaiko muu sukusi suuri?<BR>
+  "Ei isosi, ei emosi<BR>
+  eikä vanhin veljiäsi,<BR>
+  ei nuorin sisariasi<BR>
+  eikä muu sukusi suuri:<BR>
+  itse teit tihua työtä,<BR>
+  katkoit kalmankarvallista.<BR>
+  "Tule nyt työsi tuntemahan,<BR>
+  pahasi parantamahan,<BR>
+  ennenkuin sanon emolle,<BR>
+  vanhemmallesi valitan!<BR>
+  Enemp' on emolla työtä,<BR>
+  vaiva suuri vanhemmalla,<BR>
+  kun poika pahoin tekevi,<BR>
+  lapsi tuhmin turmelevi.<BR>
+  "Piäty, veri, vuotamasta,<BR>
+  hurme, huppelehtamasta,<BR>
+  päälleni päräjämästä,<BR>
+  riuskumasta rinnoilleni!<BR>
+  Veri, seiso kuni seinä,<BR>
+  asu, hurme, kuni aita,<BR>
+  kuin miekka meressä seiso,<BR>
+  saraheinä sammalessa,<BR>
+  paasi pellon pientaressa,<BR>
+  kivi koskessa kovassa!<BR>
+  "Vaan jos mieli laatinevi<BR>
+  liikkua lipeämmästi,<BR>
+  niin sä liikkuos lihassa<BR>
+  sekä luissa luistaellos!<BR>
+  Sisässä sinun parempi,<BR>
+  alla kalvon kaunihimpi,<BR>
+  suonissa sorottamassa<BR>
+  sekä luissa luistamassa,<BR>
+  kuin on maahan vuotamassa,<BR>
+  rikoille ripajamassa.<BR>
+  "Et sä, maito, maahan joua,<BR>
+  nurmehen, veri viatoin,<BR>
+  miesten hempu, heinikkohon,<BR>
+  kumpuhun, urosten kulta.<BR>
+  Syämessä sinun sijasi,<BR>
+  alla keuhkon kellarisi;<BR>
+  sinne siirräite välehen,<BR>
+  sinne juoskos joutuisasti!<BR>
+  Et ole joki juoksemahan<BR>
+  etkä lampi laskemahan,<BR>
+  suohete solottamahan,<BR>
+  venelotti vuotamahan.<BR>
+  "Tyy'y nyt, tyyris, tippumasta,<BR>
+  punainen, putoamasta!<BR>
+  Kun et tyy'y, niin tyrehy!<BR>
+  Tyytyi ennen Tyrjän koski,<BR>
+  joki Tuonelan tyrehtyi,<BR>
+  meri kuivi, taivas kuivi<BR>
+  sinä suurna poutavuonna,<BR>
+  tulivuonna voimatoinna.<BR>
+  "Jos et tuostana totelle,<BR>
+  viel' on muita muistetahan,<BR>
+  uuet keinot keksitähän:<BR>
+  huuan Hiiestä patoa,<BR>
+  jolla verta keitetähän,<BR>
+  hurmetta varistetahan,<BR>
+  ilman tilkan tippumatta,<BR>
+  punaisen putoamatta,<BR>
+  veren maahan vuotamatta,<BR>
+  hurmehen hurajamatta.<BR>
+  "Kun ei lie minussa miestä,<BR>
+  urosta Ukon pojassa<BR>
+  tämän tulvan tukkijaksi,<BR>
+  suonikosken sortajaksi,<BR>
+  onp' on taatto taivahinen,<BR>
+  pilven-päällinen jumala,<BR>
+  joka miehistä pätevi,<BR>
+  urohista kelpoavi<BR>
+  veren suuta sulkemahan,<BR>
+  tulevata tukkimahan.<BR>
+  "Oi Ukko, ylinen luoja,<BR>
+  taivahallinen jumala!<BR>
+  Tule tänne tarvittaissa,<BR>
+  käy tänne kutsuttaessa!<BR>
+  Tunge turpea kätesi,<BR>
+  paina paksu peukalosi<BR>
+  tukkeheksi tuiman reiän,<BR>
+  paikaksi pahan veräjän!<BR>
+  Veä päälle lemmen lehti,<BR>
+  kultalumme luikahuta<BR>
+  veren tielle telkkimeksi,<BR>
+  tulevalle tukkeheksi,<BR>
+  jottei parsku parralleni,<BR>
+  valu vaaterievuilleni!"<BR>
+  Sillä sulki suun vereltä,<BR>
+  tien on telkki hurmehelta.<BR>
+  Pani poikansa pajahan<BR>
+  tekemähän voitehia<BR>
+  noista heinän helpehistä,<BR>
+  tuhatlatvan tutkaimista,<BR>
+  me'en maahan vuotajista,<BR>
+  simatilkan tippujista.<BR>
+  Poikanen meni pajahan,<BR>
+  läksi voitehen tekohon;<BR>
+  tuli tammi vastahansa.<BR>
+  Kysytteli tammeltansa:<BR>
+  "Onko mettä oksillasi,<BR>
+  alla kuoresi simoa?"<BR>
+  Tammi taiten vastoavi:<BR>
+  "Päivänäpä eilisenä<BR>
+  sima tippui oksilleni,<BR>
+  mesi latvalle rapatti<BR>
+  pilvistä pirisevistä,<BR>
+  hattaroista haihtuvista."<BR>
+  Otti tammen lastuloita,<BR>
+  puun murskan murenemia;<BR>
+  otti heiniä hyviä,<BR>
+  ruohoja monennäköjä,<BR>
+  joit' ei nähä näillä mailla<BR>
+  kaikin paikoin kasvaviksi.<BR>
+  Panevi pa'an tulelle,<BR>
+  laitti keiton kiehumahan<BR>
+  täynnä tammen kuoriloita,<BR>
+  heiniä hyvännäköjä.<BR>
+  Pata kiehui paukutteli<BR>
+  kokonaista kolme yötä,<BR>
+  kolme päiveä keväistä.<BR>
+  Siitä katsoi voitehia,<BR>
+  onko voitehet vakaiset,<BR>
+  katsehet alinomaiset.<BR>
+  Ei ole voitehet vakaiset,<BR>
+  katsehet alinomaiset.<BR>
+  Pani heiniä lisäksi,<BR>
+  ruohoa monennäöistä,<BR>
+  kut oli tuotu toisialta,<BR>
+  sa'an taipalen takoa<BR>
+  yheksältä loitsijalta,<BR>
+  kaheksalta katsojalta.<BR>
+  Keitti vielä yötä kolme,<BR>
+  ynnähän yheksän yötä.<BR>
+  Nostavi pa'an tulelta,<BR>
+  katselevi voitehia,<BR>
+  onko voitehet vakaiset,<BR>
+  katsehet alinomaiset.<BR>
+  Olipa haapa haaraniekka,<BR>
+  kasvoi pellon pientarella.<BR>
+  Tuon murha murenti poikki,<BR>
+  kaikki kahtia hajotti;<BR>
+  voiti niillä voitehilla,<BR>
+  katsoi niillä katsehilla.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kun lie näissä voitehissa<BR>
+  vian päälle vietävätä,<BR>
+  vammoille valettavata,<BR>
+  haapa, yhtehen paratkos<BR>
+  ehommaksi entistäsi!"<BR>
+  Haapa yhtehen parani<BR>
+  ehommaksi entistänsä,<BR>
+  kasvoi päältä kaunihiksi,<BR>
+  alta aivan terveheksi.<BR>
+  Siitä koitti voitehia,<BR>
+  katselevi katsehia,<BR>
+  koitteli kiven koloihin,<BR>
+  paasien pakahtumihin:<BR>
+  jo kivet kivihin tarttui,<BR>
+  paaet paatehen rupesi.<BR>
+  Tuli poikanen pajasta<BR>
+  tekemästä voitehia,<BR>
+  rasvoja rakentamasta;<BR>
+  ne työnti ukon kätehen:<BR>
+  "Siin' on voitehet vakaiset,<BR>
+  katsehet alinomaiset,<BR>
+  vaikka vuoret voitelisit,<BR>
+  kaikki kalliot yheksi."<BR>
+  Koki ukko kielellänsä,<BR>
+  maistoi suullansa sulalla,<BR>
+  tunsi katsehet hyviksi,<BR>
+  voitehet vaka'isiksi.<BR>
+  Siitä voiti Väinämöistä,<BR>
+  pahoin-tullutta paranti,<BR>
+  voiti alta, voiti päältä,<BR>
+  kerta keskeä sivalti.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "En liiku omin lihoini,<BR>
+  liikun Luojani lihoilla,<BR>
+  en väiky omin väkini,<BR>
+  väikyn väellä kaikkivallan,<BR>
+  en puhu omalla suulla,<BR>
+  puhelen Jumalan suulla.<BR>
+  Josp' on mulla suu suloinen,<BR>
+  suloisempi suu Jumalan,<BR>
+  jospa on kaunoinen käteni,<BR>
+  käsi Luojan kaunihimpi."<BR>
+  Kun oli voie päälle pantu,<BR>
+  nuot on katsehet vakaiset,<BR>
+  murti se puolipyörryksihin,<BR>
+  Väinämöisen väännyksihin:<BR>
+  lyökse sinne, lyökse tänne,<BR>
+  vaan ei löytänyt lepoa.<BR>
+  Niin ukko kipuja kiisti,<BR>
+  työnti tuosta tuskapäitä<BR>
+  keskelle Kipumäkeä,<BR>
+  Kipuvuoren kukkulalle<BR>
+  kiviä kivistämähän,<BR>
+  paasia pakottamahan.<BR>
+  Tukun silkkiä sivalti,<BR>
+  senpä leikkeli levyiksi,<BR>
+  senp' on katkoi kappaleiksi,<BR>
+  sitehiksi suoritteli.<BR>
+  Sitoi niillä silkillänsä,<BR>
+  kapaloivi kaunoisilla<BR>
+  polvea pojan pätöisen,<BR>
+  varpahia Väinämöisen.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Siteheksi Luojan silkki,<BR>
+  Luojan kaapu katteheksi<BR>
+  tälle polvelle hyvälle,<BR>
+  vakaisille varpahille!<BR>
+  Katso nyt, kaunoinen Jumala,<BR>
+  varjele, vakainen Luoja,<BR>
+  jottei vietäisi vioille,<BR>
+  vammoille veällettäisi!"<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  jo tunsi avun totisen.<BR>
+  Pian pääsi terveheksi;<BR>
+  liha kasvoi kaunihiksi,<BR>
+  alta aivan terveheksi,<BR>
+  keskeä kivuttomaksi,<BR>
+  vieriltä viattomaksi,<BR>
+  päältä päärmehettömäksi,<BR>
+  ehommaksi entistänsä,<BR>
+  paremmaksi tuonoistansa.<BR>
+  Jo nyt jaksoi jalka käyä,<BR>
+  polvi polkea kykeni;<BR>
+  ei nuuru nimeksikänä<BR>
+  vaikerra vähäistäkänä.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  siirti silmänsä ylemmä,<BR>
+  katsahtavi kaunihisti<BR>
+  päälle pään on taivosehen;<BR>
+  sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Tuoltapa aina armot käyvät,<BR>
+  turvat tuttavat tulevat<BR>
+  ylähältä taivahasta,<BR>
+  luota Luojan kaikkivallan.<BR>
+  "Ole nyt kiitetty, Jumala,<BR>
+  ylistetty, Luoja, yksin,<BR>
+  kun annoit avun minulle,<BR>
+  tuotit turvan tuttavasti<BR>
+  noissa tuskissa kovissa,<BR>
+  terän rauan raatamissa!"<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  vielä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Elkätte, etinen kansa,<BR>
+  kansa vasta kasvavainen,<BR>
+  veikaten venettä tehkö,<BR>
+  uhkaellen kaartakana!<BR>
+  Jumalass' on juoksun määrä,<BR>
+  Luojassa lopun asetus,<BR>
+  ei uron osoannassa,<BR>
+  vallassa väkevänkänä."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kymmenes runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  otti ruskean orihin,<BR>
+  pani varsan valjahisin,<BR>
+  ruskean re'en etehen;<BR>
+  itse reuoikse rekehen,<BR>
+  kohennaikse korjahansa.<BR>
+  Laski virkkua vitsalla,<BR>
+  helähytti helmisvyöllä;<BR>
+  virkku juoksi, matka joutui,<BR>
+  reki vieri, tie lyheni,<BR>
+  jalas koivuinen kolasi,<BR>
+  vemmel piukki pihlajainen.<BR>
+  Ajavi karettelevi.<BR>
+  Ajoi soita, ajoi maita,<BR>
+  ajoi aavoja ahoja.<BR>
+  Kulki päivän, kulki toisen,<BR>
+  niin päivällä kolmannella<BR>
+  tuli pitkän sillan päähän,<BR>
+  Kalevalan kankahalle,<BR>
+  Osmon pellon pientarelle.<BR>
+  Siinä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Syö, susi, unennäkijä,<BR>
+  tapa, tauti, lappalainen!<BR>
+  Sanoi ei saavani kotihin<BR>
+  enämpi elävin silmin<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  näille Väinölän ahoille,<BR>
+  Kalevalan kankahille."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  laulelevi, taitelevi:<BR>
+  lauloi kuusen kukkalatvan,<BR>
+  kukkalatvan, kultalehvän;<BR>
+  latvan työnti taivahalle,<BR>
+  puhki pilvien kohotti,<BR>
+  lehvät ilmoille levitti,<BR>
+  halki taivahan hajotti.<BR>
+  Laulelevi, taitelevi:<BR>
+  lauloi kuun kumottamahan<BR>
+  kultalatva-kuusosehen,<BR>
+  lauloi oksillen otavan.<BR>
+  Ajavi karettelevi<BR>
+  kohti kullaista kotia,<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin,<BR>
+  kaiken kallella kypärin,<BR>
+  kun oli seppo Ilmarisen,<BR>
+  takojan iän-ikuisen,<BR>
+  luvannut lunastimeksi,<BR>
+  oman päänsä päästimeksi<BR>
+  pimeähän Pohjolahan,<BR>
+  summahan Sariolahan.<BR>
+  Jop' on seisottui oronen<BR>
+  Osmon uuen pellon päähän.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  päätä korjasta kohotti:<BR>
+  kuuluvi pajasta pauke,<BR>
+  hilke hiilihuonehesta.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse pistihe pajahan.<BR>
+  Siell' on seppo Ilmarinen:<BR>
+  takoa taputtelevi.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Oi sie vanha Väinämöinen!<BR>
+  Miss' olet viikon viipynynnä,<BR>
+  kaiken aikasi asunut?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Tuoll' olen viikon viipynynnä,<BR>
+  kaiken aikani elellyt<BR>
+  pimeässä Pohjolassa,<BR>
+  summassa Sariolassa,<BR>
+  liukunut Lapin lauilla,<BR>
+  tietomiesten tienohilla."<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi sie vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen!<BR>
+  Mitä lausut matkoiltasi<BR>
+  tultua kotituville?"<BR>
+  Virkki vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Äijä on mulla lausumista:<BR>
+  onp' on neiti Pohjolassa,<BR>
+  impi kylmässä kylässä,<BR>
+  jok' ei suostu sulhosihin,<BR>
+  mielly miehi'in hyvihin.<BR>
+  Kiitti puoli Pohjan maata,<BR>
+  kun onpi kovin korea:<BR>
+  kuuhut paistoi kulmaluilta,<BR>
+  päivä rinnoilta risotti,<BR>
+  otavainen olkapäiltä,<BR>
+  seitsentähtinen selältä.<BR>
+  "Sinä, seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  lähe neittä noutamahan,<BR>
+  päätä kassa katsomahan!<BR>
+  Kun saatat takoa sammon,<BR>
+  kirjokannen kirjaella,<BR>
+  niin saat neion palkastasi,<BR>
+  työstäsi tytön ihanan."<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Ohoh vanha Väinämöinen!<BR>
+  Joko sie minun lupasit<BR>
+  pimeähän Pohjolahan<BR>
+  oman pääsi päästimeksi,<BR>
+  itsesi lunastimeksi?<BR>
+  En sinä pitkänä ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  lähe Pohjolan tuville,<BR>
+  Sariolan salvoksille,<BR>
+  miesten syöjille sijoille,<BR>
+  urosten upottajille."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Viel' on kumma toinen kumma:<BR>
+  onp' on kuusi kukkalatva,<BR>
+  kukkalatva, kultalehvä<BR>
+  Osmon pellon pientarella;<BR>
+  kuuhut latvassa kumotti,<BR>
+  oksilla otava seisoi."<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "En usko toeksi tuota,<BR>
+  kun en käyne katsomahan,<BR>
+  nähne näillä silmilläni."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Kun et usko kuitenkana,<BR>
+  lähtekämme katsomahan,<BR>
+  onko totta vai valetta!"<BR>
+  Lähettihin katsomahan<BR>
+  tuota kuusta kukkapäätä,<BR>
+  yksi vanha Väinämöinen,<BR>
+  toinen seppo Ilmarinen.<BR>
+  Sitte tuonne tultuansa<BR>
+  Osmon pellon pientarelle<BR>
+  seppo seisovi likellä,<BR>
+  uutta kuusta kummeksivi,<BR>
+  kun oli oksilla otava,<BR>
+  kuuhut kuusen latvasessa.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Nyt sinä, seppo veikkoseni,<BR>
+  nouse kuuta noutamahan,<BR>
+  otavaista ottamahan<BR>
+  kultalatva-kuusosesta!"<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  nousi puuhun korkealle,<BR>
+  ylähäksi taivahalle,<BR>
+  nousi kuuta noutamahan,<BR>
+  otavaista ottamahan<BR>
+  kultalatva-kuusosesta.<BR>
+  Virkki kuusi kukkalatva,<BR>
+  lausui lakkapää petäjä:<BR>
+  "Voipa miestä mieletöintä,<BR>
+  äkkioutoa urosta!<BR>
+  Nousit, outo, oksilleni,<BR>
+  lapsen-mieli, latvahani<BR>
+  kuvakuun on nouantahan,<BR>
+  valetähtyen varahan!"<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  lauloa hyrähtelevi:<BR>
+  lauloi tuulen tuppurihin,<BR>
+  ilman raivohon rakenti;<BR>
+  sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Ota, tuuli, purtehesi,<BR>
+  ahava, venosehesi<BR>
+  vieä vieretelläksesi<BR>
+  pimeähän Pohjolahan!"<BR>
+  Nousi tuuli tuppurihin,<BR>
+  ilma raivohon rakentui,<BR>
+  otti seppo Ilmarisen<BR>
+  vieä viiletelläksensä<BR>
+  pimeähän Pohjolahan,<BR>
+  summahan Sariolahan.<BR>
+  Siinä seppo Ilmarinen<BR>
+  jopa kulki jotta joutui!<BR>
+  Kulki tuulen tietä myöten,<BR>
+  ahavan ratoa myöten,<BR>
+  yli kuun, alatse päivän,<BR>
+  otavaisten olkapäitse;<BR>
+  päätyi Pohjolan pihalle,<BR>
+  Sariolan saunatielle,<BR>
+  eikä häntä koirat kuullut<BR>
+  eikä haukkujat havainnut.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka harvahammas<BR>
+  tuop' on päätyvi pihalle.<BR>
+  Itse ennätti sanoa:<BR>
+  "Mi sinä lienet miehiäsi<BR>
+  ja kuka urohiasi?<BR>
+  Tulit tänne tuulen tietä,<BR>
+  ahavan rekiratoa,<BR>
+  eikä koirat kohti hauku,<BR>
+  villahännät virkkaele!"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "En mä tänne tullutkana<BR>
+  kylän koirien kuluiksi,<BR>
+  villahäntien vihoiksi,<BR>
+  näillen ouoillen oville,<BR>
+  veräjille vierahille."<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä<BR>
+  tutkaeli tullehelta:<BR>
+  "Oletko tullut tuntemahan,<BR>
+  kuulemahan, tietämähän<BR>
+  tuota seppo Ilmarista,<BR>
+  takojata taitavinta?<BR>
+  Jo on viikon vuotettuna<BR>
+  sekä kauan kaivattuna<BR>
+  näille Pohjolan perille<BR>
+  uuen sammon laaintahan."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Lienen tullut tuntemahan<BR>
+  tuon on seppo Ilmarisen,<BR>
+  kun olen itse Ilmarinen,<BR>
+  itse taitava takoja."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka harvahammas,<BR>
+  pian pistihe tupahan,<BR>
+  sanovi sanalla tuolla:<BR>
+  "Neityeni nuorempani,<BR>
+  lapseni vakavimpani!<BR>
+  Pane nyt päällesi parasta,<BR>
+  varrellesi valke'inta,<BR>
+  hempe'intä helmoillesi,<BR>
+  ripe'intä rinnoillesi,<BR>
+  kaulallesi kaunihinta,<BR>
+  kukke'inta kulmillesi,<BR>
+  poskesi punottamahan,<BR>
+  näköpääsi näyttämähän!<BR>
+  Jo on seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  saanut sammon laaintahan,<BR>
+  kirjokannen kirjantahan."<BR>
+  Tuop' on kaunis Pohjan tytti,<BR>
+  maan kuulu, ve'en valio,<BR>
+  otti vaattehet valitut,<BR>
+  pukehensa puhtahimmat;<BR>
+  viitiseikse, vaatiseikse,<BR>
+  pääsomihin suoritseikse,<BR>
+  vaskipantoihin paneikse,<BR>
+  kultavöihin kummitseikse.<BR>
+  Tuli aitasta tupahan,<BR>
+  kaapsahellen kartanolta<BR>
+  silmistänsä sirkeänä,<BR>
+  korvistansa korkeana,<BR>
+  kaunihina kasvoiltansa,<BR>
+  poskilta punehtivana;<BR>
+  kullat riippui rinnan päällä,<BR>
+  pään päällä hopeat huohti.<BR>
+  Itse Pohjolan emäntä<BR>
+  käytti seppo Ilmarisen<BR>
+  noissa Pohjolan tuvissa,<BR>
+  Sariolan salvoksissa;<BR>
+  siellä syötti syöneheksi,<BR>
+  juotti miehen juoneheksi,<BR>
+  apatti ani hyväksi.<BR>
+  Sai tuosta sanelemahan:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen!<BR>
+  Saatatko takoa sammon,<BR>
+  kirjokannen kirjaella<BR>
+  joutsenen kynän nenästä,<BR>
+  maholehmän maitosesta,<BR>
+  ohran pienestä jyvästä,<BR>
+  kesäuuhen untuvasta,<BR>
+  niin saat neion palkastasi,<BR>
+  työstäsi tytön ihanan."<BR>
+  Silloin seppo Ilmarinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Saattanen takoa sammon,<BR>
+  kirjokannen kalkutella<BR>
+  joutsenen kynän nenästä,<BR>
+  maholehmän maitosesta,<BR>
+  ohran pienestä jyvästä,<BR>
+  kesäuuhen untuvasta,<BR>
+  kun olen taivoa takonut,<BR>
+  ilman kantta kalkuttanut<BR>
+  ilman alkusen alutta,<BR>
+  riporihman tehtyisettä."<BR>
+  Läksi sammon laaintahan,<BR>
+  kirjokannen kirjontahan.<BR>
+  Kysyi paikalta pajoa,<BR>
+  kaipasi sepinkaluja:<BR>
+  ei ole paikalla pajoa,<BR>
+  ei pajoa, ei paletta,<BR>
+  ahjoa, alasintana,<BR>
+  vasarata, varttakana!<BR>
+  Silloin seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Akatp' on epäelköhöt,<BR>
+  herjat kesken heittäköhöt,<BR>
+  eip' on mies pahempikana,<BR>
+  uros untelompikana!"<BR>
+  Etsi ahjollen alusta,<BR>
+  leveyttä lietsehelle<BR>
+  noilla mailla, mantereilla,<BR>
+  Pohjan peltojen perillä.<BR>
+  Etsi päivän, etsi toisen.<BR>
+  Jo päivänä kolmantena<BR>
+  tuli kirjava kivonen,<BR>
+  vahatukko vastahansa.<BR>
+  Tuohon seppo seisottihe,<BR>
+  takoja tulen rakenti;<BR>
+  päivän laati palkehia,<BR>
+  toisen ahjoa asetti.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  tunki ainehet tulehen,<BR>
+  takehensa alle ahjon;<BR>
+  otti orjat lietsomahan,<BR>
+  väkipuolet vääntämähän.<BR>
+  Orjat lietsoi löyhytteli,<BR>
+  väkipuolet väännätteli<BR>
+  kolme päiveä kesäistä<BR>
+  ja kolme kesäistä yötä:<BR>
+  kivet kasvoi kantapäihin,<BR>
+  vahat varvasten sijoille.<BR>
+  Niin päivänä ensimäisnä<BR>
+  itse seppo Ilmarinen<BR>
+  kallistihe katsomahan<BR>
+  ahjonsa alaista puolta,<BR>
+  mitä tullehe tulesta,<BR>
+  selvinnehe valkeasta.<BR>
+  Jousi tungeikse tulesta,<BR>
+  kaasi kulta kuumoksesta,<BR>
+  kaari kulta, pää hopea,<BR>
+  varsi vasken-kirjavainen.<BR>
+  On jousi hyvän näköinen,<BR>
+  vaan onpi pahan tapainen:<BR>
+  joka päivä pään kysyvi,<BR>
+  parahana kaksi päätä.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen<BR>
+  ei tuota kovin ihastu:<BR>
+  kaaren katkaisi kaheksi,<BR>
+  siitä tunkevi tulehen;<BR>
+  laitti orjat lietsomahan,<BR>
+  väkipuolet vääntämähän.<BR>
+  Jop' on päivänä jälestä<BR>
+  itse seppo Ilmarinen<BR>
+  kallistihe katsomahan<BR>
+  ahjonsa alaista puolta:<BR>
+  veno tungeikse tulesta,<BR>
+  punapursi kuumoksesta,<BR>
+  kokat kullan kirjaeltu,<BR>
+  hangat vaskesta valettu.<BR>
+  On veno hyvän näköinen,<BR>
+  ei ole hyvän tapainen:<BR>
+  suotta lähtisi sotahan,<BR>
+  tarpehetta tappelohon.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  ei ihastu tuotakana:<BR>
+  venon murskaksi murenti,<BR>
+  tunkevi tulisijahan;<BR>
+  laitti orjat lietsomahan,<BR>
+  väkipuolet vääntämähän.<BR>
+  Jo päivänä kolmantena<BR>
+  itse seppo Ilmarinen<BR>
+  kallistihe katsomahan<BR>
+  ahjonsa alaista puolta:<BR>
+  hieho tungeikse tulesta,<BR>
+  sarvi kulta kuumoksesta,<BR>
+  otsassa otavan tähti,<BR>
+  päässä päivän pyöryläinen.<BR>
+  On hieho hyvän näköinen,<BR>
+  ei ole hyvän tapainen:<BR>
+  metsässä makaelevi,<BR>
+  maion maahan kaatelevi.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  ei ihastu tuotakana:<BR>
+  lehmän leikkeli paloiksi,<BR>
+  siitä tunkevi tulehen;<BR>
+  laitti orjat lietsomahan,<BR>
+  väkipuolet vääntämähän.<BR>
+  Jo päivänä neljäntenä<BR>
+  itse seppo Ilmarinen<BR>
+  kallistihe katsomahan<BR>
+  ahjonsa alaista puolta:<BR>
+  aura tungeikse tulesta,<BR>
+  terä kulta kuumoksesta,<BR>
+  terä kulta, vaski varsi,<BR>
+  hopeata ponnen päässä.<BR>
+  On aura hyvän näköinen,<BR>
+  ei ole hyvän tapainen:<BR>
+  kylän pellot kyntelevi,<BR>
+  vainiot vakoelevi.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  ei ihastu tuotakana:<BR>
+  auran katkaisi kaheksi,<BR>
+  alle ahjonsa ajavi.<BR>
+  Laittoi tuulet lietsomahan,<BR>
+  väkipuuskat vääntämähän.<BR>
+  Lietsoi tuulet löyhytteli:<BR>
+  itä lietsoi, lietsoi länsi,<BR>
+  etelä enemmän lietsoi,<BR>
+  pohjanen kovin porotti.<BR>
+  Lietsoi päivän, lietsoi toisen,<BR>
+  lietsoi kohta kolmannenki:<BR>
+  tuli tuiski ikkunasta,<BR>
+  säkehet ovesta säykkyi,<BR>
+  tomu nousi taivahalle,<BR>
+  savu pilvihin sakeni.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  päivän kolmannen perästä<BR>
+  kallistihe katsomahan<BR>
+  ahjonsa alaista puolta:<BR>
+  näki sammon syntyväksi,<BR>
+  kirjokannen kasvavaksi.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  takoa taputtelevi,<BR>
+  lyöä lynnähyttelevi.<BR>
+  Takoi sammon taitavasti:<BR>
+  laitahan on jauhomyllyn,<BR>
+  toisehen on suolamyllyn,<BR>
+  rahamyllyn kolmantehen.<BR>
+  Siitä jauhoi uusi sampo,<BR>
+  kirjokansi kiikutteli,<BR>
+  jauhoi purnun puhtehessa:<BR>
+  yhen purnun syötäviä,<BR>
+  toisen jauhoi myötäviä,<BR>
+  kolmannen kotipitoja.<BR>
+  Niin ihastui Pohjan akka;<BR>
+  saattoi sitte sammon suuren<BR>
+  Pohjolan kivimäkehen,<BR>
+  vaaran vaskisen sisähän<BR>
+  yheksän lukon ta'aksi.<BR>
+  Siihen juuret juurrutteli<BR>
+  yheksän sylen syvähän:<BR>
+  juuren juurti maaemähän,<BR>
+  toisen vesiviertehesen,<BR>
+  kolmannen kotimäkehen.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  tyttöä anelemahan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Joko nyt minulle neiti,<BR>
+  kun sai sampo valmihiksi,<BR>
+  kirjokansi kaunihiksi?"<BR>
+  Tuop' on kaunis Pohjan tyttö<BR>
+  itse noin sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kukapa tässä toisna vuonna,<BR>
+  kenpä kolmanna kesänä<BR>
+  käkiä kukutteleisi,<BR>
+  lintusia laulattaisi,<BR>
+  jos minä menisin muunne,<BR>
+  saisin, marja, muille maille!<BR>
+  "Jos tämä kana katoisi,<BR>
+  tämä hanhi hairahtaisi,<BR>
+  eksyisi emosen tuoma,<BR>
+  punapuola pois menisi,<BR>
+  kaikkipa käet katoisi,<BR>
+  ilolinnut liikahtaisi<BR>
+  tämän kunnahan kukuilta,<BR>
+  tämän harjun hartehilta.<BR>
+  "Enkä joua ilmankana,<BR>
+  pääse en neitipäiviltäni,<BR>
+  noilta töiltä tehtäviltä,<BR>
+  kesäisiltä kiirehiltä:<BR>
+  marjat on maalla poimimatta,<BR>
+  lahen rannat laulamatta,<BR>
+  astumattani ahoset,<BR>
+  lehot leikin lyömättäni."<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin,<BR>
+  kaiken kallella kypärin<BR>
+  jo tuossa ajattelevi,<BR>
+  pitkin päätänsä pitävi,<BR>
+  miten kulkea kotihin,<BR>
+  tulla maille tuttaville<BR>
+  pimeästä Pohjolasta,<BR>
+  summasta Sariolasta.<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!<BR>
+  Mit' olet pahoilla mielin,<BR>
+  kaiken kallella kypärin?<BR>
+  Laatisiko mieli mennä<BR>
+  elomaillen entisille?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Sinne mieleni tekisi<BR>
+  kotihini kuolemahan,<BR>
+  maalleni masenemahan."<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä<BR>
+  syötti miehen, juotti miehen,<BR>
+  istutti perähän purren<BR>
+  melan vaskisen varahan;<BR>
+  virkki tuulen tuulemahan,<BR>
+  pohjasen puhaltamahan.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  matkasi omille maille<BR>
+  ylitse meren sinisen.<BR>
+  Kulki päivän, kulki toisen;<BR>
+  päivälläpä kolmannella<BR>
+  jo tuli kotihin seppo,<BR>
+  noille syntymäsijoille.<BR>
+  Kysyi vanha Väinämöinen<BR>
+  Ilmariselta sepolta:<BR>
+  "Veli, seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen!<BR>
+  Joko laait uuen sammon,<BR>
+  kirjokannen kirjaelit?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen,<BR>
+  itse laatija pakisi:<BR>
+  "Jopa jauhoi uusi sampo,<BR>
+  kirjokansi kiikutteli,<BR>
+  jauhoi purnun puhtehessa:<BR>
+  yhen purnun syötäviä,<BR>
+  toisen jauhoi myötäviä,<BR>
+  kolmannen pi'eltäviä."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdestoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Aika on Ahtia sanoa,<BR>
+  veitikkätä vieretellä.<BR>
+  Ahti poika Saarelainen,<BR>
+  tuo on lieto Lemmin poika,<BR>
+  kasvoi koissa korkeassa<BR>
+  luona armahan emonsa<BR>
+  laajimman lahen perällä,<BR>
+  Kaukoniemen kainalossa.<BR>
+  Kaloin siinä Kauko kasvoi,<BR>
+  Ahti ahvenin yleni.<BR>
+  Tuli mies mitä parahin,<BR>
+  puhkesi punaverinen,<BR>
+  joka päästänsä pätevi,<BR>
+  kohastansa kelpoavi;<BR>
+  vaan tuli vähän vialle,<BR>
+  tavoiltansa turmiolle:<BR>
+  ain' oli naisissa eläjä,<BR>
+  yli öitä öitsilöissä,<BR>
+  noien impien iloissa,<BR>
+  kassapäien karkeloissa.<BR>
+  Kylli oli Saaren neiti,<BR>
+  Saaren neiti, Saaren kukka.<BR>
+  Kasvoi koissa korkeassa,<BR>
+  yleni ylen ehossa,<BR>
+  istuen ison majoilla,<BR>
+  peräpenkin notkumilla.<BR>
+  Kauan kasvoi, kauas kuului:<BR>
+  kaukoa tuli kosijat<BR>
+  neien kuuluhun kotihin,<BR>
+  kaunoisehen kartanohon.<BR>
+  Kosi Päivä poiallehen:<BR>
+  eip' on mennyt Päivälähän<BR>
+  Päivän luona paistamahan<BR>
+  kesäisillä kiirehillä.<BR>
+  Kosi Kuuhut poiallehen:<BR>
+  eip' on mennyt Kuutolahan<BR>
+  Kuun luona kumottamahan,<BR>
+  kehät ilman kiertämähän.<BR>
+  Kosi Tähti poiallehen:<BR>
+  eip' on mennyt Tähtelähän<BR>
+  pitkin öitä pilkkimähän<BR>
+  talvisilla taivahilla.<BR>
+  Tulevi Virosta sulhot,<BR>
+  toiset tuolta Inkereltä:<BR>
+  eip' on neiti mennytkänä;<BR>
+  itse vasten vastaeli:<BR>
+  "Suotta kultanne kuluvi,<BR>
+  hopeanne hoikkenevi!<BR>
+  En lähe minä Virohon,<BR>
+  en lähe, lupoakana,<BR>
+  Viron vettä soutamahan,<BR>
+  saarellista sauvomahan,<BR>
+  syömähän Viron kaloja,<BR>
+  Viron lientä lippomahan.<BR>
+  "Enkä lähe Inkerelle,<BR>
+  penkerelle, pänkerelle;<BR>
+  siell' on nälkä, kaiken nälkä:<BR>
+  puun nälkä, pärehen nälkä,<BR>
+  ve'en nälkä, vehnän nälkä,<BR>
+  rukihisen leivän nälkä."<BR>
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  lähteäksensä lupasi<BR>
+  Saaren kukkoa kosihin,<BR>
+  tuota mointa morsianta,<BR>
+  kaunokaista kassapäätä.<BR>
+  Emo kielteä käkesi,<BR>
+  varoitteli vaimo vanha:<BR>
+  "Ellös menkö, poikaseni,<BR>
+  parempihin itseäsi!<BR>
+  Ei suattane sinua<BR>
+  Saaren suurehen sukuhun."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  virkki kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Jos en ole koiltani korea,<BR>
+  su'ultani aivan suuri,<BR>
+  mie valitsen varrellani,<BR>
+  otan muilla muo'oillani."<BR>
+  Aina kieltävi emonsa<BR>
+  lähtemästä Lemminkäistä<BR>
+  Saaren suurehen sukuhun,<BR>
+  laajahan lajiperähän:<BR>
+  "Siellä piiat pilkkoavat,<BR>
+  naiset nauravat sinua."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kyllä hää'än naisten naurun,<BR>
+  soppityrskyt tyttärien:<BR>
+  potkaisen pojan povehen,<BR>
+  käsikannon kainalohon;<BR>
+  siin' on pää hyvänki pilkan,<BR>
+  parahanki parjauksen."<BR>
+  Emo tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Voi poloinen, päiviäni!<BR>
+  Nauraisitko Saaren naiset,<BR>
+  pitäisit pyhäiset piiat,<BR>
+  niin siitä tora tulisi,<BR>
+  sota suuri lankeaisi!<BR>
+  Saisi kaikki Saaren sulhot,<BR>
+  sata miestä miekkoinensa<BR>
+  päällesi sinun, poloisen,<BR>
+  yksinäisen ympärille."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen<BR>
+  varoituksista emonsa!<BR>
+  Ottavi hyvän orosen,<BR>
+  valjasti valion varsan;<BR>
+  ajavi karittelevi<BR>
+  Saaren kuuluhun kylähän<BR>
+  Saaren kukkoa kosihin,<BR>
+  Saaren mointa morsianta.<BR>
+  Nauroi naiset Lemminkäistä,<BR>
+  piiat pisti pilkkojansa,<BR>
+  kun ajoi kummasti kujalle,<BR>
+  kamalasti kartanolle:<BR>
+  ajoi korjansa kumohon,<BR>
+  veräjähän vierähytti.<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  murti suuta, väänti päätä,<BR>
+  murti mustoa haventa.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En ole tuota ennen nähnyt,<BR>
+  en ole nähnyt enkä kuullut<BR>
+  naisen nauravan minulle,<BR>
+  piian pilkkoja suannut."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Onko saarella sijoa,<BR>
+  maata Saaren manterella,<BR>
+  minun leikki lyöäkseni,<BR>
+  tanner tanhuellakseni<BR>
+  Saaren impien iloissa,<BR>
+  kassapäien karkeloissa?"<BR>
+  Saaren impyet sanovat,<BR>
+  niemen neiet vastoavat:<BR>
+  "Onp' on Saarella sijoa,<BR>
+  maata Saaren manterella,<BR>
+  sinun leikki lyöäksesi,<BR>
+  tanner tanhuellaksesi<BR>
+  karjalaisna kaskimailla,<BR>
+  paimenpoikana palolla:<BR>
+  lapset on laihat Saaren mailla,<BR>
+  lihavat hevosen varsat."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Palkkasihe paimeneksi:<BR>
+  kävi päivät paimenessa,<BR>
+  yöt on impien iloissa,<BR>
+  noien neitojen kisoissa,<BR>
+  kassapäien karkeloissa.<BR>
+  Sillä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  jopa hääti naisen naurun,<BR>
+  piätteli piian pilkan.<BR>
+  Ei ollut sitä tytärtä,<BR>
+  piikoa pyhintäkänä,<BR>
+  kuta hän ei kosketellut,<BR>
+  jonk' ei vieressä venynyt.<BR>
+  Yksi on impi kaikkinensa<BR>
+  Saaren suuressa su'ussa,<BR>
+  jok' ei suostu sulhasihin,<BR>
+  mielly miehi'in hyvihin:<BR>
+  se oli Kyllikki korea,<BR>
+  Saaren kukka kaunokainen.<BR>
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  sa'at saappahat kulutti,<BR>
+  sa'at airot poikki souti<BR>
+  tuota neittä saaessansa,<BR>
+  Kyllikkiä pyytessänsä.<BR>
+  Kyllikki, korea neiti,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Mitä, kehno, kierteletki,<BR>
+  rannan raukuja, ajelet,<BR>
+  täältä tyttöjä kyselet,<BR>
+  tinavöitä tieustelet?<BR>
+  En mä tästä ennen joua,<BR>
+  kuin kiven kuluksi jauhan,<BR>
+  pieksän petkelen periksi,<BR>
+  huhmaren sukuksi survon.<BR>
+  "Enkä huoli huitukoille,<BR>
+  huitukoille, haitukoille;<BR>
+  mie tahon tasaisen varren<BR>
+  tasaiselle varrelleni,<BR>
+  tahon muo'on muhkeamman<BR>
+  muhke'ille muo'oilleni<BR>
+  sekä kasvon kaunihimman<BR>
+  kaunihille kasvoilleni."<BR>
+  Oli aikoa vähäisen,<BR>
+  kului tuskin puoli kuuta.<BR>
+  Jo päivänä muutamana,<BR>
+  iltana moniahana<BR>
+  neitoset kisaelevi,<BR>
+  kaunokaiset karkelevi<BR>
+  mannerpuolella saloa<BR>
+  kaunihilla kankahalla;<BR>
+  Kyllikki ylinnä muita,<BR>
+  Saaren kukka kuuluisinna.<BR>
+  Tuli veitikkä verevä,<BR>
+  ajoi lieto Lemminkäinen<BR>
+  orihillansa omalla,<BR>
+  valitulla varsallansa<BR>
+  keskelle kisaketoa,<BR>
+  kaunokaisten karkeloa;<BR>
+  reutoi Kyllikin rekehen,<BR>
+  koppoi neien korjahansa,<BR>
+  tuon asetti taljallensa,<BR>
+  liitti liistehyisillensä.<BR>
+  Laski ruoskalla hevoista,<BR>
+  nauskahutti nauhasella,<BR>
+  siitä läksi liukumahan.<BR>
+  Lähtiessänsä sanovi:<BR>
+  "Elkätte minua, immet,<BR>
+  ilmi antako ikänä,<BR>
+  minun täällä käyneheni,<BR>
+  täältä neien vieneheni!<BR>
+  "Jos ette totelle tuosta,<BR>
+  niin teille paha paneikse:<BR>
+  laulan sulhonne sotahan,<BR>
+  nuoret miehet miekan alle,<BR>
+  ettei kuulla kuuna päänä,<BR>
+  nähä ilmoisna ikänä<BR>
+  kujasilla kulkemassa,<BR>
+  ahoilla ajelemassa."<BR>
+  Kyllä Kyllikki valitti,<BR>
+  Saaren kukka kuikutteli:<BR>
+  "Päästä jo minua poies,<BR>
+  laske lasta vallallensa,<BR>
+  kotihinsa kulkemahan<BR>
+  luoksi itkevän emonsa!<BR>
+  "Jos et laskea luvanne<BR>
+  kotihini kulkemahan,<BR>
+  viel' on viisi veljeäni,<BR>
+  seitsemän setäni lasta<BR>
+  jänön jälen polkijaksi,<BR>
+  neien pään perilliseksi."<BR>
+  Kun ei pääsnyt kuitenkana,<BR>
+  itse itkulle hyräytyi.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Joutenpa, poloinen, synnyin,<BR>
+  jouten synnyin, jouten kasvoin,<BR>
+  jouten aikani elelin;<BR>
+  jo nyt sainki joutavalle<BR>
+  miehelle mitättömälle,<BR>
+  suojihin soankävijän,<BR>
+  aina tuiman tappelijan!"<BR>
+  Virkki lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Kyllikki, syänkäpyni,<BR>
+  minun maire marjueni!<BR>
+  Ellös olko milläkänä!<BR>
+  En sua pahoin pitäne:<BR>
+  sylissäni syöessäni,<BR>
+  käsissäni käyessäni,<BR>
+  sivullani seistessäni,<BR>
+  vieressä venyessäni.<BR>
+  "Mitäpä sinä sureksit,<BR>
+  mitä huollen huokaelet?<BR>
+  Tuotako sinä sureksit,<BR>
+  tuota huollen huokaelet,<BR>
+  lehmityyttä, leivätyyttä<BR>
+  ja kaiken elon vähyyttä?<BR>
+  "Ellös olko milläkänä!<BR>
+  Mont' on lehmeä minulla,<BR>
+  monta maion antajata:<BR>
+  yks' on suolla Muurikkinen,<BR>
+  toinen mäellä Mansikkinen,<BR>
+  kolmas Puolukka palolla.<BR>
+  Ne on syömättä soreat,<BR>
+  katsomatta kaunokaiset;<BR>
+  ei ole illoin kytkemistä<BR>
+  eikä aamuin laskemista,<BR>
+  heinävihkon heittämistä,<BR>
+  suolan, suuruksen surua.<BR>
+  "Vaiko tuotaki surisit,<BR>
+  tuota huollen huokoaisit,<BR>
+  ettei oo sukuni suuri,<BR>
+  kovin korkea kotini?<BR>
+  "Jos en oo su'ulta suuri<BR>
+  enkä korkea ko'ilta,<BR>
+  on mulla tulinen miekka,<BR>
+  säkenevä säilärauta.<BR>
+  Se onpi sukua suurta,<BR>
+  laajoa lajipereä:<BR>
+  onp' on Hiiessä hiottu,<BR>
+  jumaloissa kirkastettu.<BR>
+  Sillä suurennan sukuni,<BR>
+  laajennan lajini kaiken,<BR>
+  miekalla tuliterällä,<BR>
+  säilällä säkenevällä."<BR>
+  Neiti parka huokoaikse,<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi on Ahti, Lemmin poika!<BR>
+  Jos tahot minuista neittä<BR>
+  ikuiseksi puolisoksi,<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi,<BR>
+  sie vanno valat ikuiset<BR>
+  et sotia käyäksesi<BR>
+  kullankana tarpehella,<BR>
+  hopeankana halulla!"<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Vannon mie valat ikuiset<BR>
+  en sotia käyäkseni<BR>
+  kullankana tarpehella,<BR>
+  hopeankana halulla.<BR>
+  Sie itse valasi vanno<BR>
+  et kyliä käyäksesi<BR>
+  hyvänki hypyn halulla,<BR>
+  tanhujuoksun tarpehella!"<BR>
+  Siitä vannoivat valansa,<BR>
+  laativat ikilupansa<BR>
+  eessä julkisen Jumalan,<BR>
+  alla kasvon kaikkivallan,<BR>
+  ei Ahin sotia käyä<BR>
+  eikä Kyllikin kyleä.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  veti virkkua vitsalla,<BR>
+  löi oritta ohjaksella.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jää hyvästi, Saaren nurmet,<BR>
+  kuusen juuret, tervaskannot,<BR>
+  joit' olen kesän kävellyt,<BR>
+  talvet kaiket tallaellut,<BR>
+  piileskellen pilviöillä,<BR>
+  paeten pahalla säällä,<BR>
+  tätä pyytä pyytessäni,<BR>
+  allia ajellessani!"<BR>
+  Ajoa hypittelevi:<BR>
+  jo kohta koti näkyvi.<BR>
+  Neiti tuon sanoiksi virkki<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Tupa tuolla tuulottavi,<BR>
+  nälkäraunio näkyvi.<BR>
+  Kenen onpi tuo tupanen,<BR>
+  kenen koti kunnottoman?"<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Elä sie sure tuvista,<BR>
+  huokaele huonehista!<BR>
+  Tuvat toiset tehtänehe,<BR>
+  paremmaiset pantanehe<BR>
+  hirve'istä hirsiköistä,<BR>
+  parahista parsikoista."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  jo kohta kotihin saapi<BR>
+  luoksi armahan emonsa,<BR>
+  tykö valtavanhempansa.<BR>
+  Emo tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Viikon viivyit, poikaseni,<BR>
+  viikon mailla vierahilla."<BR>
+  Lausui lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Piti naiset naurellani,<BR>
+  kostoa pyhäiset piiat<BR>
+  piännästä pitkän pilkan,<BR>
+  naurannoistansa minulle.<BR>
+  Sain parahan korjahani,<BR>
+  tuon asetin taljalleni,<BR>
+  liitin liistehyisilleni,<BR>
+  alle viltin vierähytin.<BR>
+  Sillä maksoin naisten naurun,<BR>
+  piikojen ilopiännän.<BR>
+  "Oi emoni, kantajani,<BR>
+  äitini, ylentäjäni!<BR>
+  Mitä läksin, senpä sainki,<BR>
+  kuta pyysin, sen tapasin.<BR>
+  Pane nyt patjasi parahat,<BR>
+  pehme'immät päänalaiset,<BR>
+  maatani omalla maalla<BR>
+  nuoren neiteni keralla!"<BR>
+  Emo tuon sanoiksi virkkoi,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Ole nyt kiitetty, Jumala,<BR>
+  ylistetty, Luoja, yksin,<BR>
+  kun annoit miniän mulle,<BR>
+  toit hyvän tulen puhujan,<BR>
+  oivan kankahan kutojan,<BR>
+  aivan kenstin kehreäjän,<BR>
+  pulskin poukkujen pesijän,<BR>
+  vaattehien valkaisijan!<BR>
+  "Itse kiitä onneasi!<BR>
+  Hyvän sait, hyvän tapasit,<BR>
+  hyvän Luojasi lupasi,<BR>
+  hyvän antoi armollinen:<BR>
+  puhas on pulmonen lumella,<BR>
+  puhtahampi puolellasi;<BR>
+  valkea merellä vaahti,<BR>
+  valkeampi vallassasi;<BR>
+  sorea merellä sorsa,<BR>
+  soreampi suojassasi;<BR>
+  kirkas tähti taivahalla,<BR>
+  kirkkahampi kihloissasi.<BR>
+  "Laai nyt lattiat laveat,<BR>
+  hanki ikkunat isommat,<BR>
+  seisottele seinät uuet,<BR>
+  tee koko tupa parempi,<BR>
+  kynnykset tuvan etehen,<BR>
+  uuet ukset kynnykselle,<BR>
+  nuoren neien saatuasi,<BR>
+  kaunihin katsottuasi,<BR>
+  paremmaisen itseäsi,<BR>
+  sukuasi suuremmaisen!"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdestoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Siitä Ahti Lemminkäinen,<BR>
+  tuo on kaunis kaukolainen,<BR>
+  aina aikoja eleli<BR>
+  nuoren neitosen keralla;<BR>
+  ei itse sotia käynyt<BR>
+  eikä Kyllikki kyleä.<BR>
+  Niin päivänä muutamana,<BR>
+  huomenna moniahana<BR>
+  itse Ahti Lemminkäinen<BR>
+  lähtevi kalankutuhun;<BR>
+  tullut ei illaksi kotihin,<BR>
+  ensi yöksi ennättänyt.<BR>
+  Jo meni Kyllikki kylähän,<BR>
+  noien neitojen kisahan.<BR>
+  Kenpä saattavi sanoman,<BR>
+  kenpä kielen kantelevi?<BR>
+  Ainikki sisar Ahilla;<BR>
+  sep' on saattavi sanoman,<BR>
+  sepä kielen kantelevi:<BR>
+  "Armas Ahti veikkoseni!<BR>
+  Jo kävi Kyllikki kylässä,<BR>
+  veräjillä vierahilla,<BR>
+  kylän neitojen kisassa,<BR>
+  kassapäien karkelossa."<BR>
+  Ahti poika, aino poika,<BR>
+  itse lieto Lemminkäinen<BR>
+  tuosta suuttui, tuosta syäntyi,<BR>
+  tuosta viikoksi vihastui.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi emoni, vaimo vanha!<BR>
+  Jospa paitani pesisit<BR>
+  mustan käärmehen mujuissa,<BR>
+  kiirehesti kuivoaisit,<BR>
+  mun sotahan mennäkseni<BR>
+  Pohjan poikien tulille,<BR>
+  Lapin lasten tanterille:<BR>
+  jo kävi Kyllikki kylässä,<BR>
+  veräjillä vierahilla,<BR>
+  noien neitojen kisassa,<BR>
+  kassapäien karkelossa."<BR>
+  Kyllä Kyllikki sanovi,<BR>
+  nainen ensin ennättävi:<BR>
+  "Ohoh armas Ahtiseni!<BR>
+  Ellös lähtekö sotahan!<BR>
+  Näin mä unta maatessani,<BR>
+  sike'in levätessäni:<BR>
+  tuli ahjona ajeli,<BR>
+  valkea välähtelihe<BR>
+  aivan ikkunan alatse,<BR>
+  periseinän penkeretse;<BR>
+  siitä tuiskahti tupahan,<BR>
+  koskena kohahtelihe<BR>
+  siltalauoista lakehen,<BR>
+  ikkunasta akkunahan."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En usko unia naisten<BR>
+  enkä vaimojen valoja.<BR>
+  Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Tuo tänne sotisopani,<BR>
+  kanna vainovaatteheni!<BR>
+  Mieleni minun tekevi<BR>
+  juomahan soan olutta,<BR>
+  soan mettä maistamahan."<BR>
+  Tuon emo sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi on Ahti poikaseni!<BR>
+  Ellös lähtekö sotahan!<BR>
+  On meillä oloista koissa<BR>
+  leppäisessä lekkerissä<BR>
+  tapin tammisen takana;<BR>
+  tuon sinulle juoaksesi,<BR>
+  josp' on joisit kaiken päivän."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "En huoli koto-oloista!<BR>
+  Ennen juon joesta vettä<BR>
+  melan tervaisen terältä:<BR>
+  makeamp' on juoakseni,<BR>
+  kuin kaikki kotoiset kaljat.<BR>
+  Tuo tänne sotisopani,<BR>
+  kanna vainovaatteheni!<BR>
+  Lähen Pohjolan tuville,<BR>
+  Lapin lasten tanterille<BR>
+  kultia kyselemähän,<BR>
+  hope'ita haastamahan."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Ohoh Ahti poikaseni!<BR>
+  Onp' on kultia ko'issa,<BR>
+  hope'ita aitassamme.<BR>
+  Vasta päänä eilisenä,<BR>
+  aamulla ani varahin<BR>
+  kynti orja kyisen pellon,<BR>
+  käärmehisen käännätteli;<BR>
+  nosti aura arkun kannen,<BR>
+  perä penningin ylenti:<BR>
+  siihen on salvattu satoja,<BR>
+  tuhansia tukkueltu.<BR>
+  Arkun aittahan ehätin,<BR>
+  panin aitan parven päähän."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "En huoli kotieloista!<BR>
+  Jos markan soasta saanen,<BR>
+  parempana tuon pitelen,<BR>
+  kuin kaikki kotoiset kullat,<BR>
+  auran nostamat hopeat.<BR>
+  Tuo tänne sotisopani,<BR>
+  kanna vainovaatteheni!<BR>
+  Lähen Pohjolan sotahan,<BR>
+  Lapin lasten tappelohon.<BR>
+  "Mieleni minun tekevi,<BR>
+  aivoni ajattelevi<BR>
+  itse korvin kuullakseni,<BR>
+  nähä näillä silmilläni,<BR>
+  onko neittä Pohjolassa,<BR>
+  piikoa Pimentolassa,<BR>
+  jok' ei suostu sulhosihin,<BR>
+  mielly miehi'in hyvihin."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Ohoh Ahti poikaseni!<BR>
+  Sull' on Kyllikki ko'issa,<BR>
+  kotinainen korkeampi!<BR>
+  Kamala on kaksi naista<BR>
+  yhen miehen vuotehella."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Kyllikki on kylänkävijä:<BR>
+  juoskohon joka kisassa,<BR>
+  maatkohon joka majassa,<BR>
+  kylän impien iloissa,<BR>
+  kassapäien karkeloissa!"<BR>
+  Emo kielteä käkesi,<BR>
+  varoitteli vaimo vanha:<BR>
+  "Ellös vainen, poikueni,<BR>
+  menkö Pohjolan tuville<BR>
+  ilman tieon tietämättä,<BR>
+  ilman taion taitamatta,<BR>
+  Pohjan poikien tulille,<BR>
+  Lapin lasten tanterille!<BR>
+  Siellä lappi laulanevi,<BR>
+  tunkenevi turjalainen<BR>
+  suin sytehen, päin savehen,<BR>
+  kypenihin kyynäsvarsin,<BR>
+  kourin kuumihin poroihin,<BR>
+  palavihin paateroihin."<BR>
+  Niin sanovi Lemminkäinen:<BR>
+  "Jo minua noiat noitui,<BR>
+  noiat noitui, kyyt kiroili;<BR>
+  koki kolme lappalaista<BR>
+  yhtenä kesäisnä yönä,<BR>
+  alasti alakivellä,<BR>
+  ilman vyöttä, vaattehitta,<BR>
+  rikorihman kiertämättä:<BR>
+  senpä hyötyivät minusta,<BR>
+  sen verran, katalat, saivat,<BR>
+  min kirves kivestä saapi,<BR>
+  napakaira kalliosta,<BR>
+  järky jäästä iljanesta,<BR>
+  Tuoni tyhjästä tuvasta.<BR>
+  "Toisinpa oli uhattu,<BR>
+  toisinpa kävi kätehen.<BR>
+  Mielivät minua panna,<BR>
+  uhkasivat uuvutella<BR>
+  soille sotkuportahiksi,<BR>
+  silloiksi likasijoille,<BR>
+  panna leuan liettehesen,<BR>
+  parran paikkahan paha'an.<BR>
+  Vaan minäpä, mies mokoma,<BR>
+  en tuossa kovin hätäillyt;<BR>
+  itse loime loitsijaksi,<BR>
+  sain itse sanelijaksi:<BR>
+  lauloin noiat nuolinensa,<BR>
+  ampujat asehinensa,<BR>
+  velhot veitsirautoinensa,<BR>
+  tietäjät teräksinensä<BR>
+  Tuonen koskehen kovahan,<BR>
+  kinahmehen kauheahan,<BR>
+  alle koprun korke'imman,<BR>
+  alle pyörtehen pahimman.<BR>
+  Siellä noiat nukkukohot,<BR>
+  siellä maatkohot katehet,<BR>
+  kunnes heinä kasvanevi<BR>
+  läpi pään, läpi kypärin,<BR>
+  läpi noian olkapäien,<BR>
+  halki hartialihojen<BR>
+  noialta makoavalta,<BR>
+  katehelta nukkuvalta!"<BR>
+  Ainapa emo epäsi<BR>
+  lähtemästä Lemminkäistä;<BR>
+  emo kielti poikoansa,<BR>
+  nainen miestänsä epäsi:<BR>
+  "Ellös vainen menkökänä<BR>
+  tuonne kylmähän kylähän,<BR>
+  pimeähän Pohjolahan!<BR>
+  Tuho ainaki tulevi,<BR>
+  tuho poikoa pätöistä,<BR>
+  hukka lieto Lemminkäistä.<BR>
+  Jos sanot sa'alla suulla,<BR>
+  enp' on tuota uskokana:<BR>
+  ei sinussa laulajata<BR>
+  Pohjan poikien sekahan,<BR>
+  etkä tunne kieltä Turjan,<BR>
+  maha et lausua lapiksi."<BR>
+  silloin lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  oli päätänsä sukiva,<BR>
+  hapsiansa harjoava.<BR>
+  Suan seinähän sivalti,<BR>
+  harjan paiskoi patsahasen,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Silloin on hukka Lemminkäistä,<BR>
+  tuho poikoa pätöistä,<BR>
+  kun suka verin valuvi,<BR>
+  harja hurmehin loruvi."<BR>
+  Läksi lieto Lemminkäinen<BR>
+  pimeähän Pohjolahan<BR>
+  vastoin kieltoa emonsa,<BR>
+  varoitusta vanhempansa.<BR>
+  Hyöteleikse, vyöteleikse,<BR>
+  rautapaitoihin paneikse,<BR>
+  teräsvöihin telkitäikse.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Mies on luustossa lujempi,<BR>
+  rautapaiassa parempi,<BR>
+  teräsvyössä tenhoisampi<BR>
+  noien noitien sekahan,<BR>
+  jottei huoli huonommista,<BR>
+  hätäile hyviäkänä."<BR>
+  Otti miekkansa omansa,<BR>
+  tempasi tuliteränsä,<BR>
+  jok' oli Hiiessä hiottu,<BR>
+  jumaloissa kuuraeltu;<BR>
+  tuon sivullehen sitovi,<BR>
+  tunki tuppihuotrasehen.<BR>
+  Missä mies varaeleikse,<BR>
+  uros tuima turveleikse?<BR>
+  Jo vähin varaeleikse,<BR>
+  tuossa tuima turveleikse:<BR>
+  oven suussa orren alla,<BR>
+  pirtin pihtipuolisessa,<BR>
+  pihalla kujasen suussa,<BR>
+  veräjissä viimeisissä.<BR>
+  Siinä mies varaelihe<BR>
+  vaimollisesta väestä;<BR>
+  ei ole ne varat väkevät<BR>
+  eikä turvat luotettavat,<BR>
+  niin vielä varoitteleikse<BR>
+  urohoisesta väestä<BR>
+  tien kahen jaka'imessa,<BR>
+  sinisen kiven selässä,<BR>
+  hettehillä heiluvilla,<BR>
+  läikkyvillä lähtehillä,<BR>
+  kosken kopruilla kovilla,<BR>
+  ve'en vankan vääntehessä.<BR>
+  Tuossa lieto Lemminkäinen<BR>
+  itse lausui ja saneli:<BR>
+  "Ylös maasta, miekkamiehet,<BR>
+  mannun-aikaiset urohot,<BR>
+  kaivoloista, kalpamiehet,<BR>
+  jokiloista, jousimiehet!<BR>
+  Nouse, metsä, miehinesi,<BR>
+  korpi kaikki, kansoinesi,<BR>
+  vuoren ukko, voiminesi,<BR>
+  vesihiisi, hirmuinesi,<BR>
+  väkinesi, veen emäntä,<BR>
+  ve'en vanhin, valtoinesi,<BR>
+  neitoset, joka norosta,<BR>
+  hienohelmat, hettehistä<BR>
+  miehen ainoan avuksi,<BR>
+  pojan kuulun kumppaliksi,<BR>
+  jottei pysty noian nuolet<BR>
+  eikä tietäjän teräkset<BR>
+  eikä velhon veitsirauat,<BR>
+  ei asehet ampumiehen!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllä liene,<BR>
+  vielä muistan muunki keinon:<BR>
+  ylemmäksi huokoaime<BR>
+  tuolle taivahan Ukolle,<BR>
+  joka pilviä pitävi,<BR>
+  hattaroita hallitsevi.<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala,<BR>
+  taatto vanha taivahinen,<BR>
+  puhki pilvien puhuja,<BR>
+  halki ilman haastelija!<BR>
+  Tuo mulle tulinen miekka<BR>
+  tulisen tupen sisässä,<BR>
+  jolla haittoja hajotan,<BR>
+  jolla riitsin rikkehiä,<BR>
+  kaa'an maalliset katehet,<BR>
+  ve'elliset velhot voitan<BR>
+  etiseltä ilmaltani,<BR>
+  takaiselta puoleltani,<BR>
+  päältä pääni, viereltäni,<BR>
+  kupehelta kummaltani,<BR>
+  - kaa'an noiat nuolihinsa,<BR>
+  velhot veitsirautoihinsa,<BR>
+  tietäjät teräksihinsä,<BR>
+  pahat miehet miekkoihinsa!"<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  varsan viiasta vihelti,<BR>
+  kulokosta kultaharjan;<BR>
+  pisti varsan valjahisin,<BR>
+  puikkoihin tulipunaisen.<BR>
+  Itse istuikse rekehen,<BR>
+  kohautti korjahansa,<BR>
+  laski virkkua vitsalla,<BR>
+  karkutti kariperällä.<BR>
+  Virkku juoksi, matka joutui,<BR>
+  reki vieri, tie lyheni,<BR>
+  hope'inen hiekka helkki,<BR>
+  kangas kultainen kumisi.<BR>
+  Kulki päivän, kulki toisen,<BR>
+  kulki kohta kolmannenki.<BR>
+  Päivänäpä kolmantena<BR>
+  kylä vastahan tulevi.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  ajavi karittelevi<BR>
+  vierimäistä tietä myöten<BR>
+  vierimäisehen talohon.<BR>
+  Yli kynnyksen kysyvi,<BR>
+  lausui lakkapuun takoa:<BR>
+  "Oisiko talossa tässä<BR>
+  rinnukseni riisujata,<BR>
+  aisani alentajata,<BR>
+  luokin lonkahuttajata?"<BR>
+  Lausui lapsi lattialta,<BR>
+  poika portahan nenältä:<BR>
+  "Ei ole talossa tässä<BR>
+  rinnuksesi riisujata,<BR>
+  aisasi alentajata,<BR>
+  luokin lonkahuttajata."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Laski virkkua vitsalla,<BR>
+  helähytti helmisvyöllä;<BR>
+  ajavi karittelevi<BR>
+  keskimäistä tietä myöten<BR>
+  keskimäisehen talohon.<BR>
+  Yli kynnyksen kysyvi,<BR>
+  lausuvi lakan takoa:<BR>
+  "Oisiko talossa tässä<BR>
+  ottajata ohjaksien,<BR>
+  rinnuksien riistojata,<BR>
+  rahkehien raastajata?"<BR>
+  Kiisti akka kiukahalta,<BR>
+  kielipalko pankon päästä:<BR>
+  "Kyllä saat talosta tästä<BR>
+  ottajia ohjaksesi,<BR>
+  rinnuksesi riisujia,<BR>
+  aisasi alentajia:<BR>
+  onp' on kyllä kymmeniä,<BR>
+  saat jos tahtonet satoja,<BR>
+  jotka sulle kyyin saavat,<BR>
+  antavat ajohevosen,<BR>
+  kotihisi, konnan, mennä,<BR>
+  maahasi, pahan, paeta,<BR>
+  isäntäsi istumille,<BR>
+  emäntäsi astumille,<BR>
+  veljesi veräjän suulle,<BR>
+  sisaresi sillan päähän<BR>
+  ennen päivän päätymistä,<BR>
+  auringon alenemista."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oisi akka ammuttava,<BR>
+  koukkuleuka kolkattava."<BR>
+  Laski virkun vieremähän;<BR>
+  ajavi suhuttelevi<BR>
+  ylimäistä tietä myöten<BR>
+  ylimäisehen talohon.<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  lähetessänsä taloa<BR>
+  sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Sule, Hiisi, haukun suuta,<BR>
+  Lempo, koiran leukaluuta,<BR>
+  laita sulku suun etehen,<BR>
+  haitta hammasten välihin,<BR>
+  ettei ennen ääntä päästä<BR>
+  miehen mentyä sivutse!"<BR>
+  Niin pihalle tultuansa<BR>
+  lyöpi maata ruoskallansa:<BR>
+  utu nousi ruoskan tiestä,<BR>
+  mies pieni u'un seassa;<BR>
+  sepä riisui rinnuksia,<BR>
+  sepä aisoja alenti.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  itse korvin kuuntelevi<BR>
+  kenenkänä keksimättä,<BR>
+  kunkana havaitsematta:<BR>
+  kuuli ulkoa runoja,<BR>
+  läpi sammalen sanoja,<BR>
+  läpi seinän soittajoita,<BR>
+  läpi lauan laulajoita.<BR>
+  Katsahti tupahan tuosta,<BR>
+  pilkisteli piilokkali:<BR>
+  tupa oli täynnä tuntijoita,<BR>
+  autsat täynnä laulajoita,<BR>
+  sivuseinät soittajoita,<BR>
+  ovensuu osoavia,<BR>
+  peripenkki tietäjiä,<BR>
+  karsina karehtijoita;<BR>
+  lauloivat Lapin runoja,<BR>
+  Hiien virttä vinguttivat.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  tohti toisiksi ruveta,<BR>
+  ruohti muuksi muutellaita;<BR>
+  meni nurkasta tupahan,<BR>
+  sai sisähän salvoimesta.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Hyvä on laulu loppuvasta,<BR>
+  lyhyestä virsi kaunis;<BR>
+  miel' on jäämähän parempi<BR>
+  kuin on kesken katkemahan."<BR>
+  Itse Pohjolan emäntä<BR>
+  liikkui sillan liitoksella,<BR>
+  laahoi keskilattialla.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Olipa tässä ennen koira,<BR>
+  rakki rauankarvallinen,<BR>
+  lihan syöjä, luun purija,<BR>
+  veren uuelta vetäjä.<BR>
+  Mi lienetki miehiäsi,<BR>
+  ku ollet urohiasi,<BR>
+  kun tulit tähän tupahan,<BR>
+  sait sisähän salvoksehen<BR>
+  ilman koiran kuulematta,<BR>
+  haukkujan havaitsematta?"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "En mä tänne tullutkana<BR>
+  taioittani, tieoittani,<BR>
+  mahittani, maltittani,<BR>
+  ilman innotta isoni,<BR>
+  varuksitta vanhempani,<BR>
+  koiriesi syötäväksi,<BR>
+  haukkujen hakattavaksi.<BR>
+  "Pesipä emo minua,<BR>
+  pesi piennä hutjukkana,<BR>
+  kolmasti kesäisnä yönä,<BR>
+  yheksästi syksy-yönä,<BR>
+  joka tielle tietäjäksi,<BR>
+  joka maalle malttajaksi,<BR>
+  kotonani laulajaksi,<BR>
+  ulkona osoajaksi."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  jop' on loihe loitsijaksi,<BR>
+  laikahtihe laulajaksi:<BR>
+  tulta iski turkin helmat,<BR>
+  valoi silmät valkeata<BR>
+  Lemminkäisen laulaessa,<BR>
+  laulaessa, lausiessa.<BR>
+  Lauloi laulajat parahat<BR>
+  pahimmiksi laulajiksi;<BR>
+  kivet suuhun syrjin syösti,<BR>
+  paaet lappehin lateli<BR>
+  parahille laulajille,<BR>
+  taitavimmille runoille.<BR>
+  Niin lauloi mokomat miehet<BR>
+  minkä minne, kunka kunne:<BR>
+  ahoille vesattomille,<BR>
+  maille kyntämättömille,<BR>
+  lampihin kalattomihin,<BR>
+  aivan ahvenettomihin,<BR>
+  Rutjan koskehen kovahan,<BR>
+  palavahan pyörtehesen,<BR>
+  virran alle vaahtipäiksi,<BR>
+  kosken keskelle kiviksi,<BR>
+  tulena palelemahan,<BR>
+  säkehinä säykkymähän.<BR>
+  Sinne lieto Lemminkäinen<BR>
+  lauloi miehet miekkoinensa,<BR>
+  urohot asehinensa;<BR>
+  lauloi nuoret, lauloi vanhat,<BR>
+  lauloi kerran keskilaaun;<BR>
+  yhen heitti laulamatta:<BR>
+  karjapaimenen pahaisen,<BR>
+  ukko vanhan umpisilmän.<BR>
+  Märkähattu karjanpaimen,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi sie lieto Lemmin poika!<BR>
+  Lauloit nuoret, lauloit vanhat,<BR>
+  lauloit kerran keskilaaun:<BR>
+  niin miks' et minua laula?"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Siksi en sinuhun koske,<BR>
+  kun olet katsoa katala,<BR>
+  kurja koskemaisittani.<BR>
+  Vielä miesnä nuorempana,<BR>
+  karjanpaimenna pahaisna<BR>
+  turmelit emosi tuoman,<BR>
+  sisaresi siuvahutit;<BR>
+  kaikki herjasit hevoset,<BR>
+  tamman varsat vaivuttelit<BR>
+  suon selillä, maan navoilla,<BR>
+  ve'en liivan liikkumilla."<BR>
+  Märkähattu karjanpaimen<BR>
+  tuosta suuttui ja vihastui.<BR>
+  Meni ulos usta myöten,<BR>
+  pellolle pihoa myöten;<BR>
+  juoksi Tuonelan joelle,<BR>
+  pyhän virran pyörtehelle.<BR>
+  Siellä katsoi Kaukomieltä,<BR>
+  vuottelevi Lemminkäistä<BR>
+  Pohjasta paloavaksi,<BR>
+  kotihinsa kulkevaksi.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kolmastoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  sanoi Pohjolan akalle:<BR>
+  "Anna nyt, akka, piikojasi,<BR>
+  tuopa tänne tyttöjäsi,<BR>
+  paras parvesta minulle,<BR>
+  pisin piikajoukostasi!"<BR>
+  Tuop' on Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Anna en sulle piikojani<BR>
+  nkä työnnä tyttöjäni,<BR>
+  en parasta, en pahinta,<BR>
+  en pisintä, en lyhintä:<BR>
+  sull' on ennen naitu nainen,<BR>
+  ennen juohettu emäntä."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Kytken Kyllikin kylähän,<BR>
+  kylän kynnysportahille,<BR>
+  veräjille vierahille;<BR>
+  täältä saan paremman naisen.<BR>
+  Tuo nyt tänne tyttäresi,<BR>
+  impiparvesta ihanin,<BR>
+  kassapäistä kaunokaisin!"<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Enpä anna tyttöäni<BR>
+  miehille mitättömille,<BR>
+  urohille joutaville.<BR>
+  Äsken tyttöjä anele,<BR>
+  kuulustele kukkapäitä,<BR>
+  kun sa hiihät Hiien hirven<BR>
+  Hiien peltojen periltä!"<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  kengitteli keihojansa,<BR>
+  jännitteli jousiansa,<BR>
+  vasamoitansa varusti.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jo oisi keihäs kengitetty,<BR>
+  kaikki valmihit vasamat,<BR>
+  jousi jäntehen varassa,<BR>
+  ei lyly lykittävänä,<BR>
+  kalhu kannan lyötävänä."<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  arvelee, ajattelevi,<BR>
+  mistäpä sivakat saisi,<BR>
+  kusta suksia sukusen.<BR>
+  Kävi Kaupin kartanohon,<BR>
+  päätyi Lyylikin pajahan:<BR>
+  "Oi on viisas vuojelainen,<BR>
+  kaunis Kauppi lappalainen!<BR>
+  Tee mulle sukeat sukset,<BR>
+  kalhut kaunoiset kaverra,<BR>
+  joilla hiihän Hiien hirven<BR>
+  Hiien peltojen periltä!"<BR>
+  Lyylikki sanan sanovi,<BR>
+  Kauppi kielin kerkiävi:<BR>
+  "Suotta lähet, Lemminkäinen,<BR>
+  Hiien hirveä ajohon:<BR>
+  saat palan lahoa puuta,<BR>
+  senki suurella surulla."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Tee lyly lykittäväksi,<BR>
+  kalhu kalpoeltavaksi!<BR>
+  Lähen hirven hiihäntähän<BR>
+  Hiien peltojen periltä."<BR>
+  Lyylikki, lylyjen seppä,<BR>
+  Kauppi, kalhujen tekijä,<BR>
+  sykysyn lylyä laati,<BR>
+  talven kalhua kaverti,<BR>
+  päivän vuoli sauvan vartta,<BR>
+  toisen sompoa sovitti.<BR>
+  Sai lyly lykittäväksi,<BR>
+  kalhu kannan lyötäväksi,<BR>
+  sauvan varret valmihiksi,<BR>
+  sompaset sovitetuksi.<BR>
+  Saukon maksoi sauvan varsi,<BR>
+  sompa ruskean reposen.<BR>
+  Voiti voilla suksiansa,<BR>
+  talmasi poron talilla;<BR>
+  itse tuossa arvelevi,<BR>
+  sanovi sanalla tuolla:<BR>
+  "Liekö tässä nuorisossa,<BR>
+  kansassa kasuavassa<BR>
+  tuon lylyni lykkijäistä,<BR>
+  kalhun kannan potkijaista?"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  virkki veitikkä verevä:<BR>
+  "Kyll' on tässä nuorisossa,<BR>
+  kansassa kasuavassa<BR>
+  tuon lylysi lykkijäistä,<BR>
+  kalhun kannan potkijaista."<BR>
+  Viinen selkähän sitaisi,<BR>
+  olallensa uuen jousen,<BR>
+  sauvan survaisi kätehen;<BR>
+  läksi lylyn lykkimähän,<BR>
+  kalhun kannan potkimahan.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Eip' on ilmalla Jumalan,<BR>
+  tämän taivon kannen alla<BR>
+  löytyne sitä metsässä<BR>
+  jalan neljän juoksevata,<BR>
+  kut' ei näillä yllätetä,<BR>
+  kaunihisti kannateta<BR>
+  kalhuilla Kalevan poian,<BR>
+  liukoimilla Lemminkäisen."<BR>
+  Päätyi hiiet kuulemassa,<BR>
+  juuttahat tähyämässä.<BR>
+  Hiiet hirveä rakenti,<BR>
+  juuttahat poroa laati:<BR>
+  pään panevi pökkelöstä,<BR>
+  sarvet raian haarukasta,<BR>
+  jalat rannan raippasista,<BR>
+  sääret suolta seipähistä,<BR>
+  selän aian aiaksesta,<BR>
+  suonet kuivista kuloista,<BR>
+  silmät lammin pulpukoista,<BR>
+  korvat lammin lumpehista,<BR>
+  ketun kuusen koskuesta,<BR>
+  muun lihan lahosta puusta.<BR>
+  Hiisi neuvoi hirveänsä,<BR>
+  porollensa suin puheli:<BR>
+  "Nyt sie juokse, hiitten hirvi,<BR>
+  jalkoa, jalo tevana,<BR>
+  poron poikimasijoille,<BR>
+  Lapin lasten tanterille!<BR>
+  Hiihätä hikehen miestä,<BR>
+  Lemminkäistä liiatenki!"<BR>
+  Siitä juoksi hiitten hirvi,<BR>
+  poropeura poimetteli<BR>
+  Pohjan aittojen alatse,<BR>
+  Lapin lasten tanteritse:<BR>
+  potkaisi koasta korvon,<BR>
+  kaatoi kattilat tulelta,<BR>
+  lihat tuhkahan tuherti,<BR>
+  liemet lietehen levitti.<BR>
+  Nousi melkoinen meteli<BR>
+  Lapin lasten tanterilla:<BR>
+  Lapin koirat haukkumahan,<BR>
+  Lapin lapset itkemähän,<BR>
+  Lapin naiset nauramahan,<BR>
+  muu väki murajamahan!<BR>
+  Itse lieto Lemminkäinen<BR>
+  ain' oli hirven hiihännässä.<BR>
+  Hiihti soita, hiihti maita,<BR>
+  hiihti aukkoja ahoja:<BR>
+  tuli suihki suksiloista,<BR>
+  savu sauvojen nenistä;<BR>
+  eikä nähnyt hirveänsä,<BR>
+  eip' on nähnyt eikä kuullut.<BR>
+  Liukui linnat, liukui lannat,<BR>
+  liukui maat meren-takaiset;<BR>
+  hiihti kaikki Hiien korvet,<BR>
+  kaikki Kalman kankahatki,<BR>
+  hiihti Surman suun e'etse,<BR>
+  Kalman kartanon perätse.<BR>
+  Surma jo suutansa avavi,<BR>
+  Kalma päätä kallistavi<BR>
+  ottoaksensa urosta,<BR>
+  nielläksensä Lemminkäistä:<BR>
+  ei tarkoin tavannutkana,<BR>
+  ennättänyt ensinkänä.<BR>
+  Viel' oli liuska liukumatta,<BR>
+  korven kolkka koskematta<BR>
+  Pohjan pitkässä perässä,<BR>
+  Lapin maassa laukeassa.<BR>
+  Läksi senki liukumahan,<BR>
+  korven kolkan koskemahan.<BR>
+  Niin perille päästessänsä<BR>
+  kuuli melkoisen metelin<BR>
+  Pohjan pitkästä perästä,<BR>
+  Lapin lasten tanterilta:<BR>
+  kuuli koirat haukkuvaksi,<BR>
+  Lapin lapset itkeväksi,<BR>
+  Lapin naiset nauravaksi,<BR>
+  muun Lapin murajavaksi.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  heti tuonne hiihtämähän<BR>
+  koiran haukuntasijoille,<BR>
+  Lapin lasten tanterille.<BR>
+  Sanoi sinne saatuansa,<BR>
+  tutkaeli tultuansa:<BR>
+  "Mitä täällä naiset nauroi,<BR>
+  naiset nauroi, lapset itki,<BR>
+  väki vanha vaikeroitsi,<BR>
+  kuta haukkui hallikoirat?"<BR>
+  "Sitä täällä naiset nauroi,<BR>
+  naiset nauroi, lapset itki,<BR>
+  väki vanha vaikerteli,<BR>
+  sitä haukkui hallikoirat:<BR>
+  juoksi tästä hiitten hirvi,<BR>
+  silosorkka sorkutteli;<BR>
+  potkaisi koasta korvon,<BR>
+  kaatoi kattilat tulelta,<BR>
+  selin keitot keikahutti,<BR>
+  vellit lietehen levitti."<BR>
+  Siitä veitikkä verevä,<BR>
+  tuo on lieto Lemminkäinen,<BR>
+  lykkäsi lylyn lumelle,<BR>
+  kuni kyyn kulon-alaisen,<BR>
+  solahutti suopetäjän,<BR>
+  kuni käärmehen elävän;<BR>
+  itse virkki vierressänsä,<BR>
+  sanoi sauvakätteheltä:<BR>
+  "Mi lienee Lapissa miestä,<BR>
+  kaikki hirven kannantahan;<BR>
+  mi lienee Lapissa naista,<BR>
+  kaikki kattilan pesohon;<BR>
+  mi lienee Lapissa lasta,<BR>
+  kaikki lastun poimintahan;<BR>
+  mi Lapilla kattiloa,<BR>
+  kaikki hirven keitäntähän!"<BR>
+  Kiinnistihe, jännistihe,<BR>
+  potkaisihe, ponnistihe.<BR>
+  Ensi kerran potkaisihe<BR>
+  silmän siintämättömähän,<BR>
+  kerran toisen kuopaisihe<BR>
+  korvan kuulemattomahan,<BR>
+  kolmannen kohenteleikse<BR>
+  lautasille hiitten hirven.<BR>
+  Otti vaajan vaahterisen,<BR>
+  raksin koivuisen rapasi,<BR>
+  jolla kytki hiitten hirven<BR>
+  tarhan tammisen sisähän:<BR>
+  "Siinä seiso, hiitten hirvi,<BR>
+  poropeura, poimettele!"<BR>
+  Selkeä silittelevi,<BR>
+  taljoa taputtelevi:<BR>
+  "Oisi tuossa ollakseni,<BR>
+  sopisipa maatakseni<BR>
+  nuoren neitosen keralla,<BR>
+  kanssa kasvavan kanasen!"<BR>
+  Siitä kiihtyi Hiien hirvi,<BR>
+  poropeura potkimahan,<BR>
+  itse virkki, noin sanovi:<BR>
+  "Lempo saakohon sinulle<BR>
+  nuorin nei'in maataksesi,<BR>
+  tyttärin elelläksesi!"<BR>
+  Ponnistihe, jännistihe:<BR>
+  raksin koivuisen revitti,<BR>
+  rikkoi vaajan vaahterisen,<BR>
+  tarhan tammisen hajotti.<BR>
+  Siitä sai samoamahan,<BR>
+  läksi hirvi hippomahan,<BR>
+  vasten soita, vasten maita,<BR>
+  vasten varvikkomäkeä<BR>
+  silmän siintämättömihin,<BR>
+  korvan kuulemattomihin.<BR>
+  Siinä veitikkä verevä<BR>
+  jopa suuttui jotta syäntyi,<BR>
+  kovin suuttui ja vihastui.<BR>
+  Hiihti hirveä jälestä;<BR>
+  niin kun kerran potkaisevi,<BR>
+  lysmätti lyly lävestä,<BR>
+  sortui suksi pälkähästä,<BR>
+  kalhu taittui kannan tiestä,<BR>
+  keihäs kenkimäsijoilta,<BR>
+  sauva somman suoverosta.<BR>
+  Itse juoksi Hiien hirvi,<BR>
+  jottei päätänä näkynnä.<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin<BR>
+  kalujansa katselevi.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Elköhön sinä ikänä<BR>
+  menkö toinen miehiämme<BR>
+  uhalla metsän ajohon,<BR>
+  Hiien hirven hiihäntähän,<BR>
+  kuin menin minä, poloinen!<BR>
+  Hävitin hyvät sivakat,<BR>
+  sauvan kaunihin kaotin,<BR>
+  kiihke'immän keihojani!"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Neljästoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  arveli, ajattelihe,<BR>
+  kulle syylle sylveäisi,<BR>
+  kulle laskisi laulle:<BR>
+  heittäisikö Hiien hirvet,<BR>
+  itse kulkisi kotihin,<BR>
+  vai vielä yritteleisi,<BR>
+  hiihteleisi hiljallehen<BR>
+  mieliksi metsän emännän,<BR>
+  salon impien iloksi.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala<BR>
+  tahi taatto taivahinen!<BR>
+  Tee nyt mulle suorat sukset,<BR>
+  kepeäiset kalhuttimet,<BR>
+  joilla hiihteä hivitän<BR>
+  poikki soien, poikki maien,<BR>
+  hiihän kohti Hiien maita,<BR>
+  poikki Pohjan kankahista<BR>
+  Hiien hirven käytäville,<BR>
+  poropeuran polkemille!<BR>
+  "Lähen nyt miehistä metsälle,<BR>
+  urohista ulkotöille<BR>
+  Tapiolan tietä myöten,<BR>
+  Tapion talojen kautta.<BR>
+  Terve, vuoret, terve, vaarat,<BR>
+  terve, kuusikot kumeat,<BR>
+  terve, haavikot haleat,<BR>
+  terve, tervehyttäjänne!<BR>
+  "Miesty, metsä, kostu, korpi,<BR>
+  taivu, ainoinen Tapio!<BR>
+  Saata miestä saarekselle,<BR>
+  sille kummulle kuleta,<BR>
+  jost' on saalis saatavana,<BR>
+  erän toimi tuotavana!<BR>
+  "Nyyrikki, Tapion poika,<BR>
+  mies puhas, punakypärä!<BR>
+  Veistä pilkut pitkin maita,<BR>
+  rastit vaaroihin rakenna,<BR>
+  jotta tunnen, tuhma, käyä,<BR>
+  äkkiouto, tien osoan<BR>
+  etsiessäni ereä,<BR>
+  antia anellessani!<BR>
+  "Mielikki, metsän emäntä,<BR>
+  puhas muori, muoto kaunis!<BR>
+  Pane kulta kulkemahan,<BR>
+  hopea vaeltamahan<BR>
+  miehen etsivän etehen,<BR>
+  anelijan askelille!<BR>
+  "Ota kultaiset avaimet<BR>
+  renkahalta reieltäsi,<BR>
+  aukaise Tapion aitta,<BR>
+  metsän linna liikahuta<BR>
+  minun pyytöpäivinäni,<BR>
+  eränetso-aikoinani!<BR>
+  "Kunp' on et kehanne itse,<BR>
+  niin on pistä piikojasi,<BR>
+  pane palkkalaisiasi,<BR>
+  käske käskyn kuulijoita!<BR>
+  Et emäntä lienekänä,<BR>
+  jos et piikoa pitäne,<BR>
+  sata piikoa pitäne,<BR>
+  tuhat käskyn kuulijata,<BR>
+  karjan kaiken kaitsijata,<BR>
+  viitsijätä viljan kaiken.<BR>
+  "Metsän piika pikkarainen,<BR>
+  simasuu Tapion neiti!<BR>
+  Soitellos metinen pilli,<BR>
+  simapilli piiperoita<BR>
+  korvallen ehon emännän,<BR>
+  mieluisan metsän emännän,<BR>
+  jotta kuulisi välehen,<BR>
+  nousisi makoamasta,<BR>
+  kun ei kuule kumminkana,<BR>
+  ei hava'a harvoinkana,<BR>
+  vaikka ainoisin anelen,<BR>
+  kielen kullan kuikuttelen!"<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  ajan kaiken annitoinna<BR>
+  hiihti soita, hiihti maita,<BR>
+  hiihti korpia kovia,<BR>
+  Jumalan sysimäkiä,<BR>
+  Hiien hiilikankahia.<BR>
+  Hiihti päivän, hiihti toisen.<BR>
+  Jo päivänä kolmantena<BR>
+  meni suurelle mäelle,<BR>
+  nousi suurelle kivelle,<BR>
+  loi silmänsä luotehesen,<BR>
+  poikki soien pohjosehen:<BR>
+  Tapion talot näkyivät,<BR>
+  ukset kulta kuumottivat<BR>
+  poikki suosta, pohjosesta,<BR>
+  alta vaaran, varvikosta.<BR>
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen<BR>
+  heti luoksi luontelihe,<BR>
+  lähelle lähentelihe,<BR>
+  alle ikkunan Tapion.<BR>
+  Kuuristihe katsomahan<BR>
+  kuuennesta ikkunasta:<BR>
+  siellä antajat asuivat<BR>
+  ja viruivat viljan eukot<BR>
+  aivan arkivaattehissa,<BR>
+  ryysyissä ryvennehissä.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Mintähen, metsän emäntä,<BR>
+  asut arkivaattehissa,<BR>
+  riihiryysyissä rypeät,<BR>
+  kovin musta muo'oltasi,<BR>
+  katsannaltasi kamala,<BR>
+  ilkeä imertimiltä,<BR>
+  rungolta ruman näköinen?<BR>
+  "Kun ennen kävin metsässä,<BR>
+  kolm' oli linnoa metsässä:<BR>
+  yksi puinen, toinen luinen,<BR>
+  kolmansi kivinen linna;<BR>
+  kuus' oli kultaikkunoa<BR>
+  kunki linnan kulmanteella.<BR>
+  Katsahin sisähän noista<BR>
+  seinän alla seistessäni:<BR>
+  Tapion talon isäntä,<BR>
+  Tapion talon emäntä,<BR>
+  Tellervo, Tapion neiti,<BR>
+  kanssa muu Tapion kansa,<BR>
+  kaikki kullassa kuhisi,<BR>
+  hopeassa horjeksihe.<BR>
+  Itsensä metsän emännän,<BR>
+  ehtoisan metsän emännän,<BR>
+  käet oli kullankäärehissä,<BR>
+  sormet kullansormuksissa,<BR>
+  pää kullanpätinehissä,<BR>
+  tukat kullansuortuvissa,<BR>
+  korvat kullankoltuskoissa,<BR>
+  kaula helmissä hyvissä.<BR>
+  "Oi mielu metsän emäntä,<BR>
+  Metsolan metinen muori!<BR>
+  Heitä poies heinäkengät,<BR>
+  kaskivirsusi karista,<BR>
+  riisu riihiryökälehet,<BR>
+  arkipaitasi alenna!<BR>
+  Lyöte lykkyvaattehisin,<BR>
+  antipaitoihin paneite<BR>
+  minun metsipäivinäni,<BR>
+  eränetso-aikoinani!<BR>
+  Ikävä minun tulevi,<BR>
+  ikävä tulettelevi<BR>
+  tätä tyhjänä-oloa,<BR>
+  ajan kaiken annituutta,<BR>
+  kun et anna aioinkana,<BR>
+  harvoinkana hoivauta.<BR>
+  Ikävä ilotoin ilta,<BR>
+  pitkä päivä saalihitoin.<BR>
+  "Metsän ukko halliparta,<BR>
+  havuhattu, naavaturkki!<BR>
+  Pane nyt metsät palttinoihin,<BR>
+  salot verkahan vetäise,<BR>
+  haavat kaikki haljakkoihin,<BR>
+  lepät lempivaattehisin!<BR>
+  Hope'ihin hongat laita,<BR>
+  kuuset kultihin rakenna,<BR>
+  vanhat hongat vaskivöille,<BR>
+  petäjät hopeavöille,<BR>
+  koivut kultakukkasihin,<BR>
+  kannot kultakalkkaroihin!<BR>
+  Pane, kuinp' on muinaiselta,<BR>
+  parempina päivinäsi:<BR>
+  kuuna paistoi kuusen oksat,<BR>
+  päivänä petäjän latvat,<BR>
+  metsä haiskahti me'elle,<BR>
+  simalle salo sininen,<BR>
+  ahovieret viertehelle,<BR>
+  suovieret sulalle voille.<BR>
+  "Metsän tyttö, mielineiti,<BR>
+  Tuulikki, tytär Tapion!<BR>
+  Aja vilja vieremille,<BR>
+  auke'immille ahoille!<BR>
+  Kun lie jäykkä juoksullehen<BR>
+  eli laiska laukallehen,<BR>
+  ota vitsa viiakosta,<BR>
+  koivu korven notkelmosta,<BR>
+  jolla kutkutat kuvetta<BR>
+  sekä kaivat kainaloita!<BR>
+  Anna juosta joutuisasti,<BR>
+  vikevästi viiletellä,<BR>
+  miehen etsivän etehen,<BR>
+  aina käyvän askelille!<BR>
+  "Kun vilja uralle saapi,<BR>
+  tupita uroa myöten!<BR>
+  Pane kaksi kämmentäsi<BR>
+  kahen puolen kaiteheksi,<BR>
+  jottei vilja vieprahtaisi,<BR>
+  tiepuolehen poikeltaisi!<BR>
+  Josp' on vilja vieprahtavi,<BR>
+  tiepuolehen poikeltavi,<BR>
+  tielle korvista kohenna,<BR>
+  saata sarvista uralle!<BR>
+  "Hako on tiellä poikkipuolin:<BR>
+  sepä syrjähän syseä;<BR>
+  puita maalla matkallansa:<BR>
+  ne on katkaise kaheksi!<BR>
+  "Aita vastahan tulevi:<BR>
+  kaa'a aita kallellehen<BR>
+  viieltä vitsasväliltä,<BR>
+  seitsemältä seipähältä!<BR>
+  "Joki joutuvi etehen,<BR>
+  puro tielle poikkipuolin:<BR>
+  silkki sillaksi sivalla,<BR>
+  punaverka portahaksi!<BR>
+  Saata poikki salmistaki,<BR>
+  vetele vesien poikki,<BR>
+  poikki Pohjolan joesta,<BR>
+  yli kosken kuohuloista!<BR>
+  "Tapion talon isäntä,<BR>
+  Tapion talon emäntä,<BR>
+  metsän ukko halliparta,<BR>
+  metsän kultainen kuningas!<BR>
+  Mimerkki, metsän emäntä,<BR>
+  metsän armas antimuori,<BR>
+  siniviitta viian eukko,<BR>
+  punasukka suon emäntä!<BR>
+  Tule jo kullan muuttelohon,<BR>
+  hopean vajehtelohon!<BR>
+  Minun on kullat kuun-ikuiset,<BR>
+  päivän-polviset hopeat,<BR>
+  käeten soasta käymät,<BR>
+  uhotellen tappelosta;<BR>
+  ne kuluvat kukkarossa,<BR>
+  tummentuvat tuhniossa,<BR>
+  kun ei oo kullan muuttajata,<BR>
+  hopean vajehtajata."<BR>
+  Niinp' on lieto Lemminkäinen<BR>
+  viikon hiihteä hivutti,<BR>
+  lauloi virret viian päässä,<BR>
+  kolmet korven kainalossa:<BR>
+  miellytti metsän emännän,<BR>
+  itsenki metsän isännän,<BR>
+  ihastutti immet kaikki,<BR>
+  taivutti Tapion neiet.<BR>
+  Juoksuttivat, jou'uttivat<BR>
+  Hiien hirven kätköstänsä,<BR>
+  takoa Tapion vaaran,<BR>
+  Hiien linnan liepehiltä<BR>
+  miehen etsijän etehen,<BR>
+  sanelijan saataville.<BR>
+  Itse lieto Lemminkäinen<BR>
+  jopa lämsänsä lähetti<BR>
+  Hiien hirven hartioille,<BR>
+  kaulalle kamelivarsan,<BR>
+  jottei potkinut pahasti<BR>
+  selkeä silittäessä.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Salon herra, maan isäntä,<BR>
+  kaunis kankahan eläjä!<BR>
+  Mielikki, metsän emäntä,<BR>
+  metsän armas antimuori!<BR>
+  Tule nyt kullat ottamahan,<BR>
+  hopeat valitsemahan!<BR>
+  Pane maalle palttinasi,<BR>
+  lempiliinasi levitä<BR>
+  alle kullan kuumottavan,<BR>
+  alle huohtavan hopean,<BR>
+  tuon on maahan tippumatta,<BR>
+  rikkoihin rivestymättä!"<BR>
+  Läksi siitä Pohjolahan;<BR>
+  sanoi tuonne tultuansa:<BR>
+  "Jo nyt hiihin Hiien hirven<BR>
+  Hiien peltojen periltä.<BR>
+  Anna, akka, tyttöäsi,<BR>
+  mulle nuorta morsianta!"<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  tuop' on tuohon vastaeli:<BR>
+  "Äsken annan tyttäreni<BR>
+  sekä nuoren morsiamen,<BR>
+  kun sa suistat suuren ruunan,<BR>
+  Hiien ruskean hevosen,<BR>
+  Hiien varsan vaahtileuan<BR>
+  Hiien nurmien periltä."<BR>
+  Silloin lieto Lemminkäinen<BR>
+  otti kultaohjaksensa,<BR>
+  hope'isen marhaminnan;<BR>
+  lähtevi hevon hakuhun,<BR>
+  kuloharjan kuuntelohon<BR>
+  Hiien nurmien periltä.<BR>
+  Astua taputtelevi,<BR>
+  käyä kulleroittelevi<BR>
+  vihannalle vainiolle,<BR>
+  pyhän pellon pientarelle.<BR>
+  Siellä etsivi hevosta,<BR>
+  kulokasta kuuntelevi<BR>
+  suvikunnan suitset vyöllä,<BR>
+  varsan valjahat olalla.<BR>
+  Etsi päivän, etsi toisen,<BR>
+  niin päivänä kolmantena<BR>
+  nousi suurelle mäelle,<BR>
+  kiipesi kiven selälle;<BR>
+  iski silmänsä itähän,<BR>
+  käänti päätä päivän alle:<BR>
+  näki hiekalla hevosen,<BR>
+  kuloharkan kuusikolla;<BR>
+  senpä tukka tulta tuiski,<BR>
+  harja suihkivi savua.<BR>
+  Niin sanovi Lemminkäinen:<BR>
+  "Oi Ukko ylijumala,<BR>
+  Ukko, pilvien pitäjä,<BR>
+  hattarojen hallitsija!<BR>
+  Taivas auoksi avaos,<BR>
+  ilma kaikki ikkunoiksi!<BR>
+  Sa'a rautaiset rakehet,<BR>
+  laske jäiset jäähyttimet<BR>
+  harjalle hyvän hevosen,<BR>
+  Hiien laukin lautasille!"<BR>
+  Tuo Ukko, ylinen luoja,<BR>
+  pilven-päällinen jumala,<BR>
+  ilman riehoiksi revitti,<BR>
+  taivon kannen kahtaloksi;<BR>
+  satoi hyytä, satoi jäätä,<BR>
+  satoi rauaista raetta,<BR>
+  pienemmät hevosen päätä,<BR>
+  päätä ihmisen isommat,<BR>
+  harjalle hyvän hevosen,<BR>
+  Hiien laukin lautasille.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  kävi luota katsomahan,<BR>
+  likeltä tähyämähän.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Hiitolan hyvä hevonen,<BR>
+  vuoren varsa vaahtileuka!<BR>
+  Tuo nyt kultaturpoasi,<BR>
+  pistä päätäsi hopea<BR>
+  kultaisihin koltuskoihin,<BR>
+  hope'isihin helyihin!<BR>
+  En sua pahoin pitäne,<BR>
+  aivan anke'in ajane:<BR>
+  ajan tietä pikkuruisen,<BR>
+  matkoa ani vähäisen,<BR>
+  tuonne Pohjolan tuville,<BR>
+  ankaran anopin luoksi.<BR>
+  Minkä siimalla sivallan<BR>
+  eli vitsalla vetelen,<BR>
+  senpä silkillä sivallan,<BR>
+  veran äärellä vetelen."<BR>
+  Hiien ruskea hevonen,<BR>
+  Hiien varsa vaahtileuka<BR>
+  tunki kultaturpoansa,<BR>
+  pisti päätänsä hopea<BR>
+  kultaisihin koltuskoihin,<BR>
+  hope'isihin helyihin.<BR>
+  Niinpä lieto Lemminkäinen<BR>
+  jopa suisti suuren ruunan,<BR>
+  pisti suitset kullan suuhun,<BR>
+  päitsensä hopean päähän;<BR>
+  hyppäsi hyvän selälle,<BR>
+  Hiien laukin lautasille.<BR>
+  Veti virkkua vitsalla,<BR>
+  paiskasi pajun vesalla.<BR>
+  Ajoi matkoa vähäisen,<BR>
+  tuuritteli tunturia<BR>
+  pohjoispuolelle mäkeä,<BR>
+  lumivaaran kukkuroa:<BR>
+  tuli Pohjolan tuville.<BR>
+  Meni pirttihin pihalta,<BR>
+  sanoi tuonne tultuansa,<BR>
+  Pohjolahan päästyänsä:<BR>
+  "Jopa suistin suuren ruunan,<BR>
+  Hiien varsan valjastelin<BR>
+  vihannalta vainiolta,<BR>
+  pyhän pellon pientarelta,<BR>
+  sekä hiihin Hiien hirven<BR>
+  Hiien peltojen periltä.<BR>
+  Anna jo, akka, tyttöäsi,<BR>
+  mulle nuorta morsianta!"<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Äsken annan tyttäreni<BR>
+  sekä nuoren morsiamen,<BR>
+  kun ammut joutsenen joesta,<BR>
+  virrasta vihannan linnun,<BR>
+  Tuonen mustasta joesta,<BR>
+  pyhän virran pyörtehestä<BR>
+  yhellä yrittämällä,<BR>
+  yhen nuolen nostamalta."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  läksi joutsenen joruhun,<BR>
+  pitkäkaulan katselohon<BR>
+  Tuonen mustasta joesta,<BR>
+  Manalan alantehesta.<BR>
+  Astua lykyttelevi,<BR>
+  käyä kälkähyttelevi<BR>
+  tuonne Tuonelan joelle,<BR>
+  pyhän virran pyörtehelle,<BR>
+  jalo jousi olkapäällä,<BR>
+  viini nuolia selässä.<BR>
+  Märkähattu karjanpaimen,<BR>
+  ukko Pohjolan sokea,<BR>
+  tuop' on Tuonelan joella,<BR>
+  pyhän virran pyörtehellä;<BR>
+  katselevi, kääntelevi<BR>
+  tulevaksi Lemminkäistä.<BR>
+  Jo päivänä muutamana<BR>
+  näki lieto Lemminkäisen<BR>
+  saavaksi, läheneväksi<BR>
+  tuonne Tuonelan joelle,<BR>
+  vierehen vihaisen kosken,<BR>
+  pyhän virran pyörtehelle.<BR>
+  Vesikyyn ve'estä nosti,<BR>
+  umpiputken lainehista,<BR>
+  syöksi miehen syämen kautta,<BR>
+  läpi maksan Lemminkäisen,<BR>
+  kautta kainalon vasemman<BR>
+  oikeahan olkapäähän.<BR>
+  Jopa lieto Lemminkäinen<BR>
+  tunsi koskevan kovasti.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Sen mä tein pahinta työtä,<BR>
+  kun en muistanut kysyä<BR>
+  emoltani, kantajalta,<BR>
+  kaiketi sanaista kaksi,<BR>
+  kovin äijä, kun on kolme,<BR>
+  miten olla, kuin eleä<BR>
+  näinä päivinä pahoina:<BR>
+  en tieä vesun vikoja,<BR>
+  umpiputken ailuhia.<BR>
+  "Oi emoni, kantajani,<BR>
+  vaivan nähnyt vaalijani!<BR>
+  Tietäisitkö, tuntisitko,<BR>
+  miss' on poikasi poloinen,<BR>
+  tokipa rientäen tulisit,<BR>
+  avukseni ennättäisit;<BR>
+  päästäisit pojan poloisen<BR>
+  tältä tieltä kuolemasta,<BR>
+  nuorena nukahtamasta,<BR>
+  verevänä vieremästä."<BR>
+  Siitä Pohjolan sokea<BR>
+  märkähattu karjanpaimen<BR>
+  syöksi lieto Lemminkäisen,<BR>
+  kaotti Kalevan poian<BR>
+  Tuonen mustahan jokehen,<BR>
+  pahimpahan pyörtehesen.<BR>
+  Meni lieto Lemminkäinen,<BR>
+  meni koskessa kolisten,<BR>
+  myötävirrassa vilisten<BR>
+  tuonne Tuonelan tuville.<BR>
+  Tuo verinen Tuonen poika<BR>
+  iski miestä miekallansa,<BR>
+  kavahutti kalvallansa.<BR>
+  Löi on kerran leimahutti<BR>
+  miehen viieksi muruksi,<BR>
+  kaheksaksi kappaleksi;<BR>
+  heitti Tuonelan jokehen,<BR>
+  Manalan alusvesille:<BR>
+  "Viru siinä se ikäsi<BR>
+  jousinesi, nuolinesi!<BR>
+  Ammu joutsenet joelta,<BR>
+  vesilinnut viertehiltä!"<BR>
+  Se oli loppu Lemminkäisen,<BR>
+  kuolo ankaran kosijan<BR>
+  Tuonen mustassa joessa,<BR>
+  Manalan alantehessa.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Viidestoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Äiti lieto Lemminkäisen<BR>
+  aina koissa arvelevi:<BR>
+  "Minne on saanut Lemminkäinen,<BR>
+  kunne Kaukoni kaonnut,<BR>
+  kun ei kuulu jo tulevan<BR>
+  matkoiltansa maailmassa?"<BR>
+  Ei tieä emo poloinen<BR>
+  eikä kantaja katala,<BR>
+  missä liikkuvi lihansa,<BR>
+  vierevi oma verensä,<BR>
+  kävikö käpymäkeä,<BR>
+  kanervaista kangasmaata,<BR>
+  vai meni meren selällä,<BR>
+  lakkipäillä lainehilla,<BR>
+  vaiko suuressa soassa,<BR>
+  kapinassa kauheassa,<BR>
+  joss' on verta säärivarsi,<BR>
+  polven korkeus punaista.<BR>
+  Kyllikki, korea nainen,<BR>
+  katseleikse, käänteleikse<BR>
+  koissa lieto Lemminkäisen,<BR>
+  Kaukomielen kartanossa.<BR>
+  Katsoi illalla sukoa,<BR>
+  huomenella harjoansa;<BR>
+  niin päivänä muutamana,<BR>
+  huomenna moniahana<BR>
+  jo veri suasta vuoti,<BR>
+  hurme harjasta norahti.<BR>
+  Kyllikki, korea nainen,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jo nyt on mennyt mies minulta,<BR>
+  kaunis Kaukoni kaonnut<BR>
+  matkoille majattomille,<BR>
+  teille tietämättömille:<BR>
+  veri jo vuotavi suasta,<BR>
+  hurme harjasta noruvi!"<BR>
+  Siitä äiti Lemminkäisen<BR>
+  itse katsovi sukoa;<BR>
+  itse itkulle apeutui:<BR>
+  "Voi, poloisen, päiviäni,<BR>
+  angervoisen, aikojani!<BR>
+  Jo nyt on poikani, poloisen,<BR>
+  jopa, laiton, lapsueni<BR>
+  saanut päiville pahoille!<BR>
+  Tuho on poikoa pätöistä,<BR>
+  hukka lieto Lemminkäistä:<BR>
+  jo suka verin valuvi,<BR>
+  harja hurmehin noruvi!"<BR>
+  Kourin helmansa kokosi,<BR>
+  käsivarsin vaattehensa.<BR>
+  Pian juoksi matkan pitkän,<BR>
+  sekä juoksi jotta joutui:<BR>
+  mäet mätkyi mennessänsä,<BR>
+  norot nousi, vaarat vaipui,<BR>
+  ylähäiset maat aleni,<BR>
+  alahaiset maat yleni.<BR>
+  Tuli Pohjolan tuville.<BR>
+  Kysytteli poikoansa,<BR>
+  kysytteli, lausutteli:<BR>
+  "Oi sie Pohjolan emäntä!<BR>
+  Kunne saatoit Lemminkäisen,<BR>
+  minne poikani menetit?"<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  tuop' on tuohon vastaeli:<BR>
+  "Enpä tieä poikoasi,<BR>
+  kunne kulki ja katosi.<BR>
+  Istutin oron rekehen,<BR>
+  korjahan kovan tulisen;<BR>
+  oisko uhkuhun uponnut,<BR>
+  meren jäälle jähmettynyt<BR>
+  vai saanut sutosen suuhun,<BR>
+  karhun kauhean kitahan?"<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Jo vainen valehtelitki!<BR>
+  Susi ei syö minun sukua,<BR>
+  karhu ei kaa'a Lemminkäistä:<BR>
+  sormin sortavi sutoset,<BR>
+  käsin karhut kaatelevi.<BR>
+  Kunp' on et sanone tuota,<BR>
+  kunne saatoit Lemminkäisen,<BR>
+  rikon uksen uuen riihen,<BR>
+  taitan sampuen sarahat."<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Syötin miehen syöneheksi,<BR>
+  juotin miehen juoneheksi,<BR>
+  apatin alanenäksi;<BR>
+  istutin venon perähän,<BR>
+  laitoin kosket laskemahan.<BR>
+  Enkä tuota tunnekana,<BR>
+  kunne sai katala raukka,<BR>
+  koskihinko kuohuvihin,<BR>
+  virtoihin vipajavihin."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Jo vainen valehtelitki!<BR>
+  Sano tarkkoja tosia,<BR>
+  valehia viimeisiä,<BR>
+  kunne saatoit Lemminkäisen,<BR>
+  kaotit kalevalaisen,<BR>
+  taikka surmasi tulevi,<BR>
+  kuolemasi kohtoavi!"<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Jospa jo sanon toenki:<BR>
+  panin hirvet hiihtämähän,<BR>
+  jalopeurat jaksamahan,<BR>
+  ruunat suuret suistamahan,<BR>
+  varsat valjastuttamahan;<BR>
+  laitoin joutsenen hakuhun,<BR>
+  pyhän linnun pyyäntähän.<BR>
+  Nyt en tuota tunnekana,<BR>
+  mi on tullunna tuhoksi,<BR>
+  esteheksi ennättännä,<BR>
+  kun ei kuulu jo tulevan<BR>
+  morsianta pyytämähän,<BR>
+  tyttöä anelemahan."<BR>
+  Emo etsi eksynyttä,<BR>
+  kaonnutta kaipoavi.<BR>
+  Juoksi suuret suot sutena,<BR>
+  kulki korvet kontiona,<BR>
+  ve'et saukkona samosi,<BR>
+  maat käveli mauriaisna,<BR>
+  neuliaisna niemen reunat,<BR>
+  jäniksenä järven rannat.<BR>
+  Kivet syrjähän sytäsi,<BR>
+  kannot käänti kallellehen,<BR>
+  risut siirti tien sivuhun,<BR>
+  haot potki portahiksi.<BR>
+  Viikon etsi eksynyttä,<BR>
+  viikon etsi, eipä löyä.<BR>
+  Kysyi puilta poikoansa,<BR>
+  kaipasi kaonnuttansa.<BR>
+  Puu puheli, honka huokui,<BR>
+  tammi taiten vastaeli:<BR>
+  "On huolta itsestäniki<BR>
+  huolimatta poiastasi,<BR>
+  kun olen koville luotu,<BR>
+  pantu päiville pahoille:<BR>
+  pinopuiksi pilkkumahan,<BR>
+  haloiksi hakattamahan,<BR>
+  riutumahan riihipuiksi,<BR>
+  kaskipuiksi kaatumahan."<BR>
+  Viikon etsi eksynyttä,<BR>
+  viikon etsi eikä löyä.<BR>
+  Tiehyt vastahan tulevi;<BR>
+  niin tielle kumarteleikse:<BR>
+  "Oi tiehyt, Jumalan luoma!<BR>
+  Etkö nähnyt poikoani,<BR>
+  kullaista omenatani,<BR>
+  hope'ista sauvoani?"<BR>
+  Tiehyt taiten vastaeli<BR>
+  sekä lausui ja pakisi:<BR>
+  "On huolta itsestäniki<BR>
+  huolimatta poiastasi,<BR>
+  kun olen koville luotu,<BR>
+  pantu päiville pahoille:<BR>
+  joka koiran juostavaksi,<BR>
+  ratsahan ajeltavaksi,<BR>
+  kovan kengän käytäväksi,<BR>
+  kannan karskuteltavaksi."<BR>
+  Viikon etsi eksynyttä,<BR>
+  viikon etsi, eipä löyä.<BR>
+  Kuuhut vastahan tulevi;<BR>
+  niin kuulle kumarteleikse:<BR>
+  "Kuu kulta, Jumalan luoma!<BR>
+  Etkö nähnyt poikoani,<BR>
+  kullaista omenatani,<BR>
+  hope'ista sauvoani?"<BR>
+  Tuo kuuhut, Jumalan luoma,<BR>
+  taiten kyllä vastaeli:<BR>
+  "On huolta itsestäniki<BR>
+  huolimatta poiastasi,<BR>
+  kun olen koville luotu,<BR>
+  pantu päiville pahoille:<BR>
+  yksin öitä kulkemahan,<BR>
+  pakkasella paistamahan,<BR>
+  talvet tarkoin valvomahan,<BR>
+  kesäksi katoamahan."<BR>
+  Viikon etsi eksynyttä,<BR>
+  viikon etsi eikä löyä.<BR>
+  Päivyt vastahan tulevi;<BR>
+  päivälle kumarteleikse:<BR>
+  "Oi päivyt, Jumalan luoma!<BR>
+  Etkö nähnyt poikoani,<BR>
+  kullaista omenatani,<BR>
+  hope'ista sauvoani?"<BR>
+  Jopa päivyt jonki tiesi,<BR>
+  arvaeli aurinkoinen:<BR>
+  "Jo on poikasi, poloisen,<BR>
+  kaotettu, kuoletettu<BR>
+  Tuonen mustahan jokehen,<BR>
+  Manalan ikivetehen:<BR>
+  mennyt koskia kolisten,<BR>
+  myötävirtoja vilisten<BR>
+  tuonne Tuonelan perille,<BR>
+  Manalan alantehille."<BR>
+  Siitä äiti Lemminkäisen<BR>
+  itse itkulle hyräytyi.<BR>
+  Meni seppojen pajahan:<BR>
+  "Oi sie seppo Ilmarinen!<BR>
+  Taoit ennen, taoit eilen,<BR>
+  taopa tänäki päänä!<BR>
+  Varta vaskinen harava,<BR>
+  piitä piihin rautaisihin;<BR>
+  piit tao satoa syltä,<BR>
+  varsi viittä valmistellos!"<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  vartti vaskisen haravan,<BR>
+  piitti piillä rautaisilla;<BR>
+  piit takoi satoa syltä,<BR>
+  varren viittä valmisteli.<BR>
+  Itse äiti Lemminkäisen<BR>
+  saapi rautaisen haravan,<BR>
+  lenti Tuonelan joelle.<BR>
+  Päiveä rukoelevi:<BR>
+  "Oi päivyt, Jumalan luoma,<BR>
+  luoma Luojan valkeamme!<BR>
+  Paista hetki heltehesti,<BR>
+  toinen himmesti hiosta,<BR>
+  kolmansi koko terältä:<BR>
+  nukuttele nuiva kansa,<BR>
+  väsytä väki Manalan,<BR>
+  Tuonen valta vaivuttele!"<BR>
+  Tuo päivyt, Jumalan luoma,<BR>
+  luoma Luojan aurinkoinen,<BR>
+  lenti koivun konkelolle,<BR>
+  lepän lengolle lehahti.<BR>
+  Paistoi hetken heltehesti,<BR>
+  toisen himmesti hiosti,<BR>
+  kolmannen koko terältä:<BR>
+  nukutteli nuivan joukon,<BR>
+  väsytti väen Manalan,<BR>
+  nuoret miehet miekoillehen,<BR>
+  vanhat vasten sauvojansa,<BR>
+  keski-iän keihä'ille.<BR>
+  Siitä lenti lepsahutti<BR>
+  päälle taivahan tasaisen<BR>
+  entisellensä sijalle,<BR>
+  majallensa muinaiselle.<BR>
+  Siitä äiti Lemminkäisen<BR>
+  otti rautaisen haravan;<BR>
+  haravoipi poikoansa<BR>
+  koskesta kohisevasta,<BR>
+  virrasta vilisevästä.<BR>
+  Haravoipi eikä löyä.<BR>
+  Siitä siirtihen alemma:<BR>
+  meni myötänsä merehen,<BR>
+  sukkarihmasta sulahan,<BR>
+  vyötäröistä veen sisähän.<BR>
+  Haravoipi poikoansa<BR>
+  pitkin Tuonelan jokea,<BR>
+  vetelevi vastavirran.<BR>
+  Veti kerran, tuosta toisen:<BR>
+  saapi paian poikoansa,<BR>
+  paian mieliksi pahoiksi;<BR>
+  veti vielä kerran toisen:<BR>
+  sai sukat, hatun tapasi,<BR>
+  sukat suureksi suruksi,<BR>
+  hatun mieliharmiksensa.<BR>
+  Astui siitäkin alemma,<BR>
+  Manalan alantehelle.<BR>
+  Veti kerran pitkin vettä,<BR>
+  kerran toisen poikki vettä,<BR>
+  kolmannen vitahan vettä.<BR>
+  Kerrallapa kolmannella<BR>
+  elotukku sai etehen<BR>
+  haravahan rautaisehen.<BR>
+  Elotukku ei se ollut:<BR>
+  olipa lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  puuttunut haravan piihin<BR>
+  sormesta nimettömästä,<BR>
+  vasemmasta varpahasta.<BR>
+  Nousi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  kohosi Kalevan poika<BR>
+  haravassa vaskisessa<BR>
+  päälle selvien vesien;<BR>
+  vaan oli pikkuista vajalla:<BR>
+  yhtä kättä, puolta päätä,<BR>
+  paljo muita muskuloita,<BR>
+  siihen henkeä lisäksi.<BR>
+  Emo tuossa arvelevi,<BR>
+  itse itkien sanovi:<BR>
+  "Vieläkö tästä mies tulisi,<BR>
+  uros uusi toimeaisi?"<BR>
+  Päätyi korppi kuulemahan.<BR>
+  Tuop' on tuohon vastoavi:<BR>
+  "Ei ole miestä mennehessä<BR>
+  eikä tuiki tullehessa:<BR>
+  jo silt' on siika silmät syönyt,<BR>
+  hauki hartiat halaisnut.<BR>
+  Sie päästä merehen miestä,<BR>
+  työnnä Tuonelan jokehen!<BR>
+  Ehkä turskaksi tulisi,<BR>
+  valahaksi vahvistuisi."<BR>
+  Tuop' on äiti Lemminkäisen<BR>
+  eipä työnnä poikoansa.<BR>
+  Vetelevi vielä kerran<BR>
+  haravalla vaskisella<BR>
+  pitkin Tuonelan jokea,<BR>
+  sekä pitkin jotta poikki:<BR>
+  saapi kättä, saapi päätä,<BR>
+  saapi puolen selkäluuta,<BR>
+  toisen puolen kylkiluuta,<BR>
+  monta muuta muskulata.<BR>
+  Niistä poikoa rakenti,<BR>
+  laati lieto Lemminkäistä.<BR>
+  Liitteli lihat lihoihin,<BR>
+  luut on luihin luikahutti,<BR>
+  jäsenet jäsenihinsä,<BR>
+  suonet suonten sortumihin.<BR>
+  Itse suonia siteli,<BR>
+  päitä suonten solmieli,<BR>
+  suonilankoa lukevi<BR>
+  sanoen sanalla tuolla:<BR>
+  "Sorea on suonten vaimo<BR>
+  Suonetar, sorea vaimo,<BR>
+  soma suonten kehreäjä<BR>
+  sorealla kehrinpuulla,<BR>
+  vaskisella värttinällä,<BR>
+  rautaisella rattahalla!<BR>
+  Tule tänne tarvittaissa,<BR>
+  käy tänne kutsuttaessa,<BR>
+  suonisykkyrä sylissä,<BR>
+  kalvokääri kainalossa<BR>
+  suonia sitelemähän,<BR>
+  päitä suonten solmimahan<BR>
+  haavoissa halennehissa,<BR>
+  rei'issä revennehissä!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  onp' on impi ilman päällä<BR>
+  venehellä vaskisella,<BR>
+  purrella punaperällä.<BR>
+  Tule, impi, ilman päältä,<BR>
+  neiti, taivahan navalta!<BR>
+  Soua suonista venettä,<BR>
+  jäsenistä järkyttele,<BR>
+  soua luun lomia myöten,<BR>
+  jäsenten rakoja myöten!<BR>
+  "Sijallensa suonet laita,<BR>
+  asemellensa aseta:<BR>
+  suutatusten suuret suonet,<BR>
+  valtasuonet vastatusten,<BR>
+  limitysten liutasuonet,<BR>
+  pienet suonet pääksytysten!<BR>
+  "Siit' ota utuinen neula,<BR>
+  sulkkuniitti neulan päässä!<BR>
+  Ompele utuisin neuloin,<BR>
+  tinaneuloin tikkaele,<BR>
+  päitä suonten solmiele,<BR>
+  silkkinauhoilla sitele!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllä liene<BR>
+  itse ilmoinen jumala,<BR>
+  valjastele varsojasi,<BR>
+  rakentele ratsujasi!<BR>
+  Aja kirjakorjinesi<BR>
+  läpi luun, läpi jäsenen,<BR>
+  läpi liikkumalihojen,<BR>
+  läpi suonten soljuvaisten!<BR>
+  Liitä luu lihoa myöten,<BR>
+  suoni suonen päätä myöten,<BR>
+  luo hopea luun lomahan,<BR>
+  kulta suonen sortumahan!<BR>
+  "Mist' on kalvo katkennunna,<BR>
+  siihen kalvo kasvattele,<BR>
+  mistä suonta sortununna,<BR>
+  siihen suonta solmiele,<BR>
+  kusta verta veihlähtännä,<BR>
+  siihen verta vierettele;<BR>
+  kusta luu luhoksi mennyt,<BR>
+  siihen luuta luikahuta,<BR>
+  kusta liikkunna lihoa,<BR>
+  siihen liittele lihoa,<BR>
+  sijallensa siunaele,<BR>
+  asemellensa aseta:<BR>
+  luu luuhun, liha liha'an,<BR>
+  jäsenet jäsenihinsä!"<BR>
+  Sillä äiti Lemminkäisen<BR>
+  loi miehen, uron sukesi<BR>
+  entisillehen eloille,<BR>
+  muinaisille muo'oillensa.<BR>
+  Sai suonet lukeneheksi,<BR>
+  päät suonten si'elleheksi,<BR>
+  ei miestä sanalliseksi,<BR>
+  lasta lausehelliseksi.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Mistä nyt voie saatanehe,<BR>
+  simatilkka tuotanehe,<BR>
+  jolla voian voipunutta,<BR>
+  pahoin-tullutta parannan,<BR>
+  jotta mies sanoille saisi,<BR>
+  vierähtäisi virsillehen?<BR>
+  "Mehiläinen, meiän lintu,<BR>
+  metsän kukkien kuningas!<BR>
+  Lähe nyt mettä noutamahan,<BR>
+  simoa tavottamahan<BR>
+  mieluisasta Metsolasta,<BR>
+  tarkasta Tapiolasta,<BR>
+  monen kukkasen kuvusta,<BR>
+  monen heinän helpehestä<BR>
+  kipehille voitehiksi,<BR>
+  pahoille parantehiksi!"<BR>
+  Mehiläinen, liukas lintu,<BR>
+  jopa lenti löyhäytti<BR>
+  mieluisahan Metsolahan,<BR>
+  tarkkahan Tapiolahan.<BR>
+  Nokki kukkia keolta,<BR>
+  keitti mettä kielellänsä<BR>
+  kuuen kukkasen nenästä,<BR>
+  sa'an heinän helpehestä.<BR>
+  Niin tulla tuhuttelevi,<BR>
+  käyä käärämöittelevi,<BR>
+  kaikki siipensä simassa,<BR>
+  sulkansa sulassa meessä.<BR>
+  Itse äiti Lemminkäisen<BR>
+  otti noita voitehia,<BR>
+  niillä voiti voipunutta,<BR>
+  pahoin-tullutta paranti:<BR>
+  ei tullut apua noista,<BR>
+  saanut miehelle sanoja.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Mehiläinen, lintuseni!<BR>
+  Lennä tuonne toisialle,<BR>
+  ylitse meren yheksän<BR>
+  saarehen selällisehen,<BR>
+  metisehen manterehen,<BR>
+  Tuurin uutehen tupahan,<BR>
+  Palvoisen laettomahan!<BR>
+  Siell' on mettä mieluhista,<BR>
+  siellä voietta hyveä,<BR>
+  joka suonihin sopivi,<BR>
+  jäsenihin kelpoavi.<BR>
+  Tuop' on niitä voitehia,<BR>
+  kanna niitä katsehia<BR>
+  vian päälle pannakseni,<BR>
+  vammoille valellakseni!"<BR>
+  Mehiläinen, mies kepeä,<BR>
+  taasen lenti liihytteli<BR>
+  ylitse meren yheksän,<BR>
+  meri-puolen kymmenettä.<BR>
+  Lenti päivän, lenti toisen,<BR>
+  lenti kohta kolmannenki,<BR>
+  ruokosella istumatta,<BR>
+  lehellä levähtämättä,<BR>
+  saarehen selällisehen,<BR>
+  metisehen manterehen,<BR>
+  korvalle tulisen kosken,<BR>
+  pyhän virran pyörtehelle.<BR>
+  Siellä mettä keitettihin,<BR>
+  rasvoja rakennettihin,<BR>
+  pikkuisissa pottiloissa,<BR>
+  kaunoisissa kattiloissa,<BR>
+  peukalon mahuttavissa,<BR>
+  sormenpään sovittavissa.<BR>
+  Mehiläinen, mies kepeä,<BR>
+  saip' on niitä voitehia.<BR>
+  Vähän aikoa kuluvi,<BR>
+  pikkuisen pirahtelevi:<BR>
+  jo tulla turahtelevi,<BR>
+  saa'a saaveroittelevi,<BR>
+  kuusi kuppia sylissä,<BR>
+  seitsemän selän takana,<BR>
+  ne on täynnä voitehia,<BR>
+  täynnä rasvoja hyviä.<BR>
+  Itse äiti Lemminkäisen<BR>
+  voiti noilla voitehilla,<BR>
+  yheksillä voitehilla,<BR>
+  kaheksilla katsehilla:<BR>
+  ei vielä apua saanut,<BR>
+  tok' ei tuostana tavannut.<BR>
+  Niin sanoi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Mehiläinen, ilman lintu!<BR>
+  Lennä tuonne kolmas kerta<BR>
+  ylähäksi taivosehen,<BR>
+  päälle taivosen yheksän!<BR>
+  Siell' on viljalta simoa,<BR>
+  siellä mettä mielin määrin,<BR>
+  joilla ennen Luoja loitsi,<BR>
+  puheli puhas Jumala,<BR>
+  voiti Luoja lapsiansa<BR>
+  pahan vallan vammaksissa.<BR>
+  Kasta siipesi simassa,<BR>
+  sulkasi sulassa meessä,<BR>
+  tuo simoa siivessäsi,<BR>
+  kanna mettä kaapussasi<BR>
+  kipehille voitehiksi,<BR>
+  vammoille valantehiksi!"<BR>
+  Mehiläinen, mielilintu,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi saatti:<BR>
+  "Mitenkä mä sinne pääsen,<BR>
+  minä mies vähäväkinen!"<BR>
+  "Hyvä on sinne päästäksesi,<BR>
+  kaunis kaapsahellaksesi:<BR>
+  yli kuun, alatse päivän,<BR>
+  toivon tähtien välitse.<BR>
+  Lennät päivän löyhyttelet<BR>
+  kuutamoisen kulmaluille,<BR>
+  siitä toisen siuottelet<BR>
+  otavaisen olkapäille,<BR>
+  kolmannen kohotteleihet<BR>
+  seitsentähtisen selälle;<BR>
+  siit' on matkoa palanen,<BR>
+  pikkarainen piiramata<BR>
+  perille pyhän Jumalan,<BR>
+  asunnoille autuahan."<BR>
+  Mehiläinen maasta nousi,<BR>
+  simasiipi mättähältä;<BR>
+  jopa lenti löyhytteli,<BR>
+  pienin siivin siuotteli.<BR>
+  Lenti kuun keheä myöten,<BR>
+  päivän päärmettä samosi,<BR>
+  otavaisten olkapäitse,<BR>
+  seitsentähtyen selitse:<BR>
+  lenti Luojan kellarihin,<BR>
+  kamarihin kaikkivallan.<BR>
+  Siellä voietta tehä'än,<BR>
+  rasvoja rakennetahan<BR>
+  hope'isissa paoissa,<BR>
+  kultaisissa kattiloissa:<BR>
+  mettä kiehui keskimaissa,<BR>
+  laioilla suloa voita,<BR>
+  simoa suvinenässä,<BR>
+  päässä pohja rasvasia.<BR>
+  Mehiläinen, ilman lintu,<BR>
+  sai siitä simoja kyllin,<BR>
+  metosia mielin määrin.<BR>
+  Oli aikoa vähäinen:<BR>
+  jo tulla tuhuttelevi,<BR>
+  saa'a käärähyttelevi<BR>
+  sata sarvea sylissä,<BR>
+  tuhat muuta muhkurata;<BR>
+  missä mettä, kussa vettä,<BR>
+  kussa voietta parasta.<BR>
+  Siitä äiti Lemminkäisen<BR>
+  otti suuhunsa omahan,<BR>
+  noita koitti kielellänsä,<BR>
+  hyvin maistoi mielellänsä:<BR>
+  "Nämät on niitä voitehia,<BR>
+  kaikkivallan katsehia,<BR>
+  joillapa Jumala voiti,<BR>
+  Luoja vammoja valeli."<BR>
+  Siitä voiti voipunutta,<BR>
+  pahoin-tullutta paranti.<BR>
+  Voiti luun lomia myöten,<BR>
+  jäsenten rakoja myöten,<BR>
+  voiti alta, voiti päältä,<BR>
+  kerran keskeä sivalti.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Nouse pois makoamasta,<BR>
+  ylene uneksimasta<BR>
+  näiltä paikoilta pahoilta,<BR>
+  kovan onnen vuotehelta!"<BR>
+  Nousi mies makoamasta,<BR>
+  heräsi uneksimasta.<BR>
+  Jop' on saattavi sanoa,<BR>
+  itse kielin kertoella:<BR>
+  "Viikon, utra, uinaelin,<BR>
+  kauan, malkio, makasin!<BR>
+  Makasin unen makean,<BR>
+  sikeäisen siuvattelin."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Oisit maannut kauemminki,<BR>
+  vielä viikomman venynyt<BR>
+  ilman äitittä pahatta,<BR>
+  katalatta kantajatta.<BR>
+  "Sano nyt, poikani poloinen,<BR>
+  kerro korvin kuullakseni:<BR>
+  mi sinun Manalle saattoi,<BR>
+  työnti Tuonelan jokehen?"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  vastaeli äitillensä:<BR>
+  "Märkähattu karjanpaimen,<BR>
+  Untamolan umpisilmä,<BR>
+  se minun Manalle saattoi,<BR>
+  työnti Tuonelan jokehen.<BR>
+  Vesikyyn ve'estä nosti,<BR>
+  lapokyyn on lainehesta<BR>
+  vasten vaivaista minua;<BR>
+  enkä tuota tiennytkänä,<BR>
+  en tiennyt vesun vihoa,<BR>
+  umpiputken ailuhia."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Voipa miestä mieletöintä!<BR>
+  Kehuit noiat noituvasi,<BR>
+  lappalaiset laulavasi:<BR>
+  et tieä vesun vihoa,<BR>
+  umpiputken ailuhia!<BR>
+  Veestä on vesusen synty,<BR>
+  umpiputken lainehista,<BR>
+  allin aivoista hyvistä,<BR>
+  meripääskyn pään sisästä.<BR>
+  Sylki Syöjätär vesille,<BR>
+  laski laatan lainehille;<BR>
+  vesi sen pitkäksi venytti,<BR>
+  päivä paistoi pehmeäksi.<BR>
+  Siitä tuuli tuuitteli,<BR>
+  ve'en henki heilutteli,<BR>
+  aallot rannalle ajeli,<BR>
+  tyrsky maalle tyyräeli."<BR>
+  Siitä äiti Lemminkäisen<BR>
+  tuuitteli tuttuansa<BR>
+  entisillehen eville,<BR>
+  muinaisille muo'oillensa,<BR>
+  pikkuista paremmaksiki,<BR>
+  ehommaksi entistänsä.<BR>
+  Kysyi siitä poialtansa,<BR>
+  jos oli mitä vajoa.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Viel' olen äijeä vajoa:<BR>
+  tuollapa syämykseni,<BR>
+  tuolla tuntoni makaapi<BR>
+  noissa Pohjan neitosissa,<BR>
+  kaunoisissa kassapäissä.<BR>
+  Homekorva Pohjan eukko<BR>
+  eip' on anna tyttöänsä<BR>
+  ilman allin ampumatta,<BR>
+  joutsenen osoamatta<BR>
+  tuosta Tuonelan joesta,<BR>
+  pyhän virran pyörtehestä."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Heitä herjät joutsenesi,<BR>
+  anna allien asua<BR>
+  Tuonen mustassa joessa,<BR>
+  palavissa pyörtehissä!<BR>
+  Sie lähe kotiperille<BR>
+  kanssa äitisi katalan!<BR>
+  Vielä kiitä onneasi,<BR>
+  julkista Jumalatasi,<BR>
+  kun antoi avun totisen,<BR>
+  vielä henkihin herätti<BR>
+  Tuonen tieltä tiettävältä,<BR>
+  Manalan majan periltä!<BR>
+  En minä mitänä voisi,<BR>
+  en mitänä itsestäni,<BR>
+  ilman armotta Jumalan,<BR>
+  toimetta totisen Luojan."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  jo kohta kotia läksi<BR>
+  kanssa armahan emonsa,<BR>
+  kera valtavanhempansa.<BR>
+  Sinne nyt Kaukoni kaotan,<BR>
+  heitän lieto Lemminkäisen<BR>
+  virrestäni viikommaksi.<BR>
+  Väännän virteni välehen,<BR>
+  lasken laulun toisa'alle,<BR>
+  työnnän uuelle uralle.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kuudestoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  oli veistävä venoista,<BR>
+  uutta purtta puuhoava<BR>
+  nenässä utuisen niemen,<BR>
+  päässä saaren terhenisen.<BR>
+  Puita puuttui purren seppä,<BR>
+  lautoja venon tekijä.<BR>
+  Kenpä puuta etsimähän,<BR>
+  tammea tavoittamahan<BR>
+  Väinämöiselle venoksi,<BR>
+  laulajalle pohjapuuksi?<BR>
+  Pellervoinen, pellon poika,<BR>
+  Sampsa poika pikkarainen,<BR>
+  sep' on puuta etsimähän,<BR>
+  tammea tavoittamahan<BR>
+  Väinämöiselle venoksi,<BR>
+  laulajalle pohjapuuksi!<BR>
+  Käypi tietä, astelevi<BR>
+  koillisille maailmoille.<BR>
+  Meni mäen, menevi toisen,<BR>
+  kulki kohta kolmannenki,<BR>
+  kirves kultainen olalla,<BR>
+  vaskivarsi kirvehessä.<BR>
+  Yhtyi haapa vastahansa,<BR>
+  sylen kolmen korkeuinen.<BR>
+  Tahtoi haapoa tavata,<BR>
+  puia puuta kirvehellä.<BR>
+  Haapa haastaen sanovi,<BR>
+  itse kielin kerkiävi:<BR>
+  "Mitä, mies, tahot minusta,<BR>
+  kuta kuitenki hala'at?"<BR>
+  Sampsa poika Pellervoinen,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Tuotapa tahon sinusta,<BR>
+  tuota etsin ja hala'an:<BR>
+  Väinämöiselle venettä,<BR>
+  laulajalle purren puuta."<BR>
+  Haapa haastoi kummemmasti,<BR>
+  sataoksainen osasi:<BR>
+  "Vuotava veno minusta<BR>
+  ja pursi putoavainen!<BR>
+  Minä olen ontelo tyveltä:<BR>
+  kolmasti tänä kesänä<BR>
+  toukka söi syämyeni,<BR>
+  mato juureni makasi."<BR>
+  Sampsa poika Pellervoinen<BR>
+  siitä eistyvi etemmä;<BR>
+  astua ajattelevi<BR>
+  maailmoille pohjaisille.<BR>
+  Tuli honka vastahansa,<BR>
+  sylen kuuen korkeuinen.<BR>
+  Iski puuta kirvehellä,<BR>
+  kolahutti kuokallansa,<BR>
+  kysytteli, lausutteli:<BR>
+  "Oisiko sinusta, honka,<BR>
+  Väinämöiselle venoksi,<BR>
+  laulajalle laivapuuksi?"<BR>
+  Honka vastata hotaisi,<BR>
+  itse äänehen ärähti:<BR>
+  "Ei minusta purtta tulle,<BR>
+  kuuen kaaren kantajata!<BR>
+  Mie olen honka huolainniekka;<BR>
+  kolmasti tänä kesänä<BR>
+  korppi koikkui latvallani,<BR>
+  varis vaakkui oksillani."<BR>
+  Sampsa poika Pellervoinen<BR>
+  aina eistyvi etemmä;<BR>
+  astua ajattelevi<BR>
+  suvisille maailmoille.<BR>
+  Tuli tammi vastahansa,<BR>
+  ympäri yheksän syltä.<BR>
+  Kysytteli, lausutteli:<BR>
+  "Tulisko sinusta, tammi,<BR>
+  emeä erävenehen,<BR>
+  sotapurren pohjapuuta?"<BR>
+  Tammi taiten vastaeli,<BR>
+  osaeli puu omena:<BR>
+  "On vainen minussa puuta<BR>
+  emäksi yhen venosen,<BR>
+  enk' ole hoikka huolainniekka<BR>
+  enkä ontelo sisältä.<BR>
+  Kolmasti tänä kesänä,<BR>
+  tänä suurena suvena<BR>
+  päivyt kierti keskipuuta,<BR>
+  kuuhut latvalla kumotti,<BR>
+  käet kukkui oksillani,<BR>
+  linnut lehvillä lepäsi."<BR>
+  Sampsa poika Pellervoinen<BR>
+  otti kirvehen olalta,<BR>
+  iski puuta kirvehellä,<BR>
+  tammea tasaterällä;<BR>
+  pian taisi tammen kaata,<BR>
+  puun sorean sorrutella.<BR>
+  Ensin laski latvan poikki,<BR>
+  tyven tyynni halkaisevi.<BR>
+  Veisti siitä pohjapuita,<BR>
+  lautoja epälukuisin<BR>
+  laulajalle laivaksiksi,<BR>
+  Väinämöiselle venoksi.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  teki tieolla venettä,<BR>
+  laati purtta laulamalla<BR>
+  yhen tammen taittumista,<BR>
+  puun murskan murenemista.<BR>
+  Lauloi virren: pohjan puutti,<BR>
+  lauloi toisen: liitti laian;<BR>
+  lauloi kohta kolmannenki<BR>
+  hankoja hakatessansa,<BR>
+  päitä kaaren päätellessä,<BR>
+  liitellessänsä limiä.<BR>
+  Kaaritettua venosen,<BR>
+  liitettyä laian liitot<BR>
+  uupui kolmea sanoa<BR>
+  panemilla parraspuien,<BR>
+  kokkien kohentimilla,<BR>
+  peräpään on päättimillä.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi poloinen, päiviäni!<BR>
+  Ei saanut veno vesille,<BR>
+  uusi laiva lainehille!"<BR>
+  Arvelee, ajattelevi,<BR>
+  mistäpä sanoja saisi,<BR>
+  loisi lempiluottehia;<BR>
+  pääskyjenkö päälaelta,<BR>
+  joutsenkarjan juonen päästä,<BR>
+  hanhilauman hartioilta?<BR>
+  Läksi saamahan sanoja.<BR>
+  Tuhoi joukon joutsenia,<BR>
+  harkun hanhia hävitti,<BR>
+  päättömästi pääskysiä:<BR>
+  ei saanut sanoakana,<BR>
+  ei sanoa eikä puolta.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi:<BR>
+  "Tuoll' oisi sata sanoa<BR>
+  kesäpeuran kielen alla,<BR>
+  suussa valkean oravan."<BR>
+  Läksi saamahan sanoja,<BR>
+  ongelmoita ottamahan.<BR>
+  Pellon peuroja levitti,<BR>
+  oravia suuren orren:<BR>
+  sai siitä sanoja paljo,<BR>
+  ne kaikki avuttomia.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi:<BR>
+  "Tuolta saan sa'an sanoja,<BR>
+  tuolta Tuonelan ko'ista,<BR>
+  Manalan ikimajasta."<BR>
+  Läksi Tuonelta sanoja,<BR>
+  Manalalta mahtiloita.<BR>
+  Astua taputtelevi;<BR>
+  kävi viikon vitsikkoa,<BR>
+  viikon toisen tuomikkoa,<BR>
+  kolmannen katajikkoa:<BR>
+  jo näkyi Manalan saari,<BR>
+  Tuonen kumpu kuumottavi.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  jo huhuta huikahutti<BR>
+  tuossa Tuonelan joessa,<BR>
+  Manalan alantehessa:<BR>
+  "Tuo venettä, Tuonen tytti,<BR>
+  lauttoa, Manalan lapsi,<BR>
+  yli salmen saa'akseni,<BR>
+  joen poikki päästäkseni!"<BR>
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,<BR>
+  matala Manalan neiti,<BR>
+  tuo oli poukkujen pesijä,<BR>
+  räpähien räimyttäjä<BR>
+  Tuonen mustassa joessa,<BR>
+  Manalan alusve'essä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Vene täältä tuotanehe,<BR>
+  kuni syy sanottanehe,<BR>
+  mi sinun Manalle saattoi<BR>
+  ilman tauin tappamatta,<BR>
+  ottamatta oivan surman,<BR>
+  muun surman musertamatta."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tuoni minun tänne tuotti,<BR>
+  Mana mailtani veteli."<BR>
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,<BR>
+  matala Manalan neiti,<BR>
+  tuonpa hän sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jopa keksin kielastajan!<BR>
+  Kunp' on Tuoni tänne toisi,<BR>
+  Mana mailta siirteleisi,<BR>
+  Tuoni toisi tullessansa,<BR>
+  Manalainen matkassansa<BR>
+  Tuonen hattu hartioilla,<BR>
+  Manan kintahat käessä.<BR>
+  Sano totta, Väinämöinen:<BR>
+  mi sinun Manalle saattoi?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  jo tuossa sanoiksi virkki:<BR>
+  "Rauta mun Manalle saattoi,<BR>
+  teräs tempoi Tuonelahan."<BR>
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,<BR>
+  matala Manalan neiti,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tuosta tunnen kielastajan!<BR>
+  Kun rauta Manalle saisi,<BR>
+  teräs toisi Tuonelahan,<BR>
+  verin vaattehet valuisi,<BR>
+  hurmehen hurahteleisi.<BR>
+  Sano totta, Väinämöinen,<BR>
+  sano totta toinen kerta!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Vesi sai minun Manalle,<BR>
+  aalto toi on Tuonelahan."<BR>
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,<BR>
+  matala Manalan neiti,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ymmärrän valehtelijan!<BR>
+  Jos vesi Manalle saisi,<BR>
+  aalto toisi Tuonelahan,<BR>
+  vesin vaattehet valuisi,<BR>
+  helmasi herahteleisi.<BR>
+  Sano tarkkoja tosia:<BR>
+  mi sinun Manalle saattoi?"<BR>
+  Tuossa vanha Väinämöinen<BR>
+  vielä kerran kielastavi:<BR>
+  "Tuli toi mun Tuonelahan,<BR>
+  valkea Manalle saattoi."<BR>
+  Lyhykäinen Tuonen tytti,<BR>
+  matala Manalan neiti,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Arvoan valehtelijan!<BR>
+  Jos tuli Manalle toisi,<BR>
+  valkeainen Tuonelahan,<BR>
+  oisi kutrit kärventynnä,<BR>
+  partaki pahoin palanut.<BR>
+  "Oi sie vanha Väinämöinen!<BR>
+  Jos tahot venettä täältä,<BR>
+  sano tarkkoja tosia,<BR>
+  valehia viimeisiä,<BR>
+  mitenkä tulit Manalle<BR>
+  ilman tauin tappamatta,<BR>
+  ottamatta oivan surman,<BR>
+  muun surman murentamatta!"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Jos vähän valehtelinki,<BR>
+  kerran toisen kielastelin,<BR>
+  toki ma sanon toetki.<BR>
+  Te'in tieolla venettä,<BR>
+  laain purtta laulamalla.<BR>
+  Lauloin päivän, lauloin toisen,<BR>
+  niin päivällä kolmannella<BR>
+  rikkoihe reki runoilta,<BR>
+  jalas taittui lausehilta:<BR>
+  läksin Tuonelta oroa,<BR>
+  Manalalta vääntiätä<BR>
+  rekosen rakentoani,<BR>
+  laulukorjan laatiani.<BR>
+  Tuopa nyt venoista tänne,<BR>
+  laita mulle lauttoasi<BR>
+  yli salmen saa'akseni,<BR>
+  joen poikki päästäkseni!"<BR>
+  Kyllä Tuonetar toruvi,<BR>
+  Manan neiti riitelevi:<BR>
+  "Oi on, hullu, hulluuttasi,<BR>
+  mies on, mielesi vähyyttä!<BR>
+  Tulet syyttä Tuonelahan,<BR>
+  tauitta Manan majoille!<BR>
+  Parempi sinun olisi<BR>
+  palata omille maille:<BR>
+  äijä on tänne tullehia,<BR>
+  ei paljo palannehia."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Akka tieltä kääntyköhön,<BR>
+  eip' on mies pahempikana,<BR>
+  uros untelompikana!<BR>
+  Tuo venettä, Tuonen tytti,<BR>
+  lauttoa, Manalan lapsi!"<BR>
+  Vei venehen Tuonen tytti;<BR>
+  sillä vanhan Väinämöisen<BR>
+  yli salmen saattelevi,<BR>
+  joen poikki päästelevi.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Voi sinua, Väinämöinen!<BR>
+  Läksit surmatta Manalle,<BR>
+  kuolematta Tuonelahan!"<BR>
+  Tuonetar, hyvä emäntä,<BR>
+  Manalatar, vaimo vanha,<BR>
+  toip' on tuopilla olutta,<BR>
+  kantoi kaksikorvaisella;<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Juop' on, vanha Väinämöinen!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  katsoi pitkin tuoppiansa:<BR>
+  sammakot kuti sisällä,<BR>
+  maot laioilla lateli.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En mä tänne tullutkana<BR>
+  juomahan Manalan maljat,<BR>
+  Tuonen tuopit lakkimahan:<BR>
+  juopuvat oluen juojat,<BR>
+  kannun appajat katoovat."<BR>
+  Sanoi Tuonelan emäntä:<BR>
+  "Oi on vanha Väinämöinen!<BR>
+  Mitä sie tulit Manalle,<BR>
+  kuta Tuonelan tuville<BR>
+  ennen Tuonen tahtomatta,<BR>
+  Manan mailta kutsumatta?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Veistäessäni venoista,<BR>
+  uutta purtta puuhatessa<BR>
+  uuvuin kolmea sanoa<BR>
+  peripäätä päätellessä,<BR>
+  kokkoa kohottaessa.<BR>
+  Kun en noita saanutkana,<BR>
+  mailta, ilmoilta tavannut,<BR>
+  piti tulla Tuonelahan,<BR>
+  lähteä Manan majoille<BR>
+  saamahan sanoja noita,<BR>
+  ongelmoita oppimahan."<BR>
+  Tuopa Tuonelan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei Tuoni sanoja anna,<BR>
+  Mana mahtia jakele!<BR>
+  Etkä täältä pääsnekänä<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  kotihisi kulkemahan,<BR>
+  maillesi matelemahan."<BR>
+  Uuvutti unehen miehen,<BR>
+  pani maata matkalaisen<BR>
+  Tuonen taljavuotehelle.<BR>
+  Siinä mies makaelevi,<BR>
+  uros unta ottelevi:<BR>
+  mies makasi, vaate valvoi.<BR>
+  Oli akka Tuonelassa,<BR>
+  akka vanha käykkäleuka,<BR>
+  rautarihman kehreäjä,<BR>
+  vaskilankojen valaja.<BR>
+  Kehräsi sataisen nuotan,<BR>
+  tuhantisen tuuritteli<BR>
+  yönä yhtenä kesäisnä<BR>
+  yhellä vesikivellä.<BR>
+  Oli ukko Tuonelassa;<BR>
+  se on ukko kolmisormi,<BR>
+  rautaverkkojen kutoja,<BR>
+  vaskinuotan valmistaja.<BR>
+  Se kutoi sataisen nuotan,<BR>
+  tuhantisen tuikutteli<BR>
+  samana kesäisnä yönä<BR>
+  samalla vesikivellä.<BR>
+  Tuonen poika koukkusormi,<BR>
+  koukkusormi, rautanäppi,<BR>
+  se veti sataisen nuotan<BR>
+  poikki Tuonelan joesta,<BR>
+  sekä poikki jotta pitkin,<BR>
+  jotta vieläkin vitahan,<BR>
+  jottei päästä Väinämöisen,<BR>
+  selvitä uvantolaisen<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  tuolta Tuonelan ko'ista,<BR>
+  Manalan ikimajoista.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Joko lie tuhoni tullut,<BR>
+  hätäpäivä päälle pääsnyt<BR>
+  näillä Tuonelan tuvilla,<BR>
+  Manalan majantehilla?"<BR>
+  Pian muuksi muuttelihe,<BR>
+  ruton toiseksi rupesi:<BR>
+  meni mustana merehen,<BR>
+  saarvana sara'ikkohon;<BR>
+  matoi rautaisna matona,<BR>
+  kulki kyisnä käärmehenä<BR>
+  poikki Tuonelan joesta,<BR>
+  läpi Tuonen verkkoloista.<BR>
+  Tuonen poika koukkusormi,<BR>
+  koukkusormi, rautanäppi,<BR>
+  kävi aamulla varahin<BR>
+  verkkojansa katsomahan:<BR>
+  sa'an saapi taimenia,<BR>
+  tuhat emon alvehia,<BR>
+  eip' on saanut Väinämöistä,<BR>
+  ukkoa uvantolaista.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  Tuonelasta tultuansa<BR>
+  sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Elköhön hyvä Jumala,<BR>
+  elköhön sitä suetko,<BR>
+  itse-mennyttä Manalle,<BR>
+  Tuonelahan tunkeinutta!<BR>
+  Äijä on sinne saanehia,<BR>
+  vähä tuolta tullehia,<BR>
+  tuolta Tuonelan ko'ista,<BR>
+  Manalan ikimajoista."<BR>
+  Vielä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin lateli<BR>
+  nuorisolle nousevalle,<BR>
+  kansalle ylenevälle:<BR>
+  "Elkätte, imeisen lapset,<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  tehkö syytä syyttömälle,<BR>
+  vikoa viattomalle!<BR>
+  Pahoin palkka maksetahan<BR>
+  tuolla Tuonelan ko'issa:<BR>
+  sija on siellä syyllisillä,<BR>
+  vuotehet viallisilla,<BR>
+  alus kuumista kivistä,<BR>
+  palavoista paateroista,<BR>
+  peitto kyistä, käärmehistä,<BR>
+  Tuonen toukista ku'ottu."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Seitsemästoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  kun ei saanunna sanoja<BR>
+  tuolta Tuonelan ko'ista,<BR>
+  Manalan ikimajoista,<BR>
+  ain' yhä ajattelevi,<BR>
+  pitkin päätänsä pitävi,<BR>
+  mistäpä sanoja saisi,<BR>
+  loisi lempiluottehia.<BR>
+  Paimen vastahan tulevi;<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Saat tuolta sata sanoa,<BR>
+  tuhat virren tutkelmusta<BR>
+  suusta Antero Vipusen,<BR>
+  vatsasta varaväkevän.<BR>
+  Vaan se on sinne mentävätä,<BR>
+  polku poimeteltavata,<BR>
+  ei ole matkoa hyveä,<BR>
+  ei aivan pahintakana:<BR>
+  yks' on juoni juostaksesi<BR>
+  naisten neulojen neniä,<BR>
+  tuosta toinen käyäksesi<BR>
+  miehen miekan tutkaimia,<BR>
+  kolmas koikutellaksesi<BR>
+  uron tapparan teriä."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  toki mietti mennäksensä.<BR>
+  Painuvi sepän pajahan,<BR>
+  sanovi sanalla tuolla:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!<BR>
+  Taos rautaiset talukset,<BR>
+  tao rautarukkahiset,<BR>
+  paita rautainen rakenna!<BR>
+  Laai rautainen korento,<BR>
+  teräksinen tienaellos:<BR>
+  pane syämehen teräkset,<BR>
+  veä päälle melto rauta!<BR>
+  Lähen saamahan sanoja,<BR>
+  ongelmoita ottamahan<BR>
+  vatsasta varaväkevän,<BR>
+  suusta Antero Vipusen."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Viikon on Vipunen kuollut,<BR>
+  kauan Antero kaonnut<BR>
+  vipunsa virittämästä,<BR>
+  ahtamasta ansatiensä;<BR>
+  et sieltä sanoa saane,<BR>
+  et sanoa puoltakana."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  toki läksi, ei totellut.<BR>
+  Astui päivän helkytteli<BR>
+  naisten neulojen neniä,<BR>
+  astui toisen torkutteli<BR>
+  miesten miekan tutkaimia,<BR>
+  kolmannenki koikutteli<BR>
+  uron tapparan teriä.<BR>
+  Itse virsikäs Vipunen,<BR>
+  mies vanha varaväkevä,<BR>
+  tuo viruvi virsinensä,<BR>
+  luottehinensa lojuvi;<BR>
+  haapa kasvoi hartioilla,<BR>
+  koivu kulmilla yleni,<BR>
+  leppä leukaluun nenässä,<BR>
+  pajupehko parran päällä,<BR>
+  otsalla oravikuusi,<BR>
+  havuhonka hampahilla.<BR>
+  Jo tulevi Väinämöinen.<BR>
+  Veti miekan, riitsi rauan<BR>
+  huotrasta huveksisesta,<BR>
+  vyöstä vennon-selkäisestä;<BR>
+  kaatoi haavan hartioilta,<BR>
+  koivut kulmilta kukisti,<BR>
+  leuoilta lepät leveät,<BR>
+  pajupehkot parran päältä,<BR>
+  otsalta oravikuuset,<BR>
+  havuhongat hampahilta.<BR>
+  Syösti rautaisen korennon<BR>
+  suuhun Antero Vipusen,<BR>
+  ikenihin irjuvihin,<BR>
+  leukoihin lotisevihin.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Nouse pois, inehmon orja,<BR>
+  maan alla makoamasta,<BR>
+  viikon unta ottamasta!"<BR>
+  Tuop' on virsikäs Vipunen<BR>
+  heti herkesi unesta.<BR>
+  Tunsi koskevan kovasti,<BR>
+  kipeästi kiusaisevan:<BR>
+  puri rautaisen korennon,<BR>
+  puri päältä mellon rauan;<BR>
+  ei tiennyt terästä purra,<BR>
+  ei syöä syäntä rauan.<BR>
+  Tuossa vanhan Väinämöisen,<BR>
+  suun ohella seistessänsä,<BR>
+  jalka toinen torkahtavi,<BR>
+  vasen jalka vaapahtavi<BR>
+  suuhun Antero Vipusen,<BR>
+  leukaluulle luikahutti.<BR>
+  Heti virsikäs Vipunen<BR>
+  avoi suunsa suuremmaksi,<BR>
+  leukapielensä levitti,<BR>
+  - nieli miehen miekkoinensa,<BR>
+  kulahutti kulkkuhunsa<BR>
+  tuon on vanhan Väinämöisen.<BR>
+  Siinä virsikäs Vipunen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jo olen jotaki syönyt,<BR>
+  syönyt uuhta, syönyt vuohta,<BR>
+  syönyt lehmeä mahoa,<BR>
+  syönyt karjua sikoa:<BR>
+  en ole vielä mointa syönyt,<BR>
+  en tämän palan makuista!"<BR>
+  Itse vanha Väinämöinen,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jo taisi tuhoni tulla,<BR>
+  hätäpäivä hämmenteä<BR>
+  tämän hiien hinkalossa,<BR>
+  tämän kalman karsinassa."<BR>
+  Arvelee, ajattelevi,<BR>
+  miten olla, kuin eleä.<BR>
+  Veitsi on vyöllä Väinämöisen,<BR>
+  pää visainen veitsessänsä;<BR>
+  tuosta hän teki venosen,<BR>
+  teki tieolla venosen.<BR>
+  Soutelevi, luitelevi<BR>
+  suolen päästä suolen päähän,<BR>
+  souteli joka solukan,<BR>
+  joka supun suikerteli.<BR>
+  Vanha virsikäs Vipunen<BR>
+  ei tuosta totella ollut.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  löihen itsensä sepoksi,<BR>
+  rakentihe rautioksi;<BR>
+  painoi paitansa pajaksi,<BR>
+  hiat paian palkehiksi,<BR>
+  turkkinsa tuhottimeksi,<BR>
+  housut hormiksi rakenti,<BR>
+  sukat hormin suulliseksi,<BR>
+  polvensa alasimeksi,<BR>
+  vasaraksi kyynäspäänsä.<BR>
+  Takoa taputtelevi,<BR>
+  lyöä lynnähyttelevi;<BR>
+  takoi yön lepeämättä,<BR>
+  päivän pouahuttamatta<BR>
+  vatsassa varaväkevän,<BR>
+  mahtipontisen povessa.<BR>
+  Silloin virsikäs Vipunen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Mi sinä lienet miehiäsi<BR>
+  ja kuka urohiasi?<BR>
+  Jo olen syönyt saan urosta,<BR>
+  tuhonnut tuhannen miestä,<BR>
+  enpä liene mointa syönyt:<BR>
+  syet suuhuni tulevat,<BR>
+  kekälehet kielelleni,<BR>
+  rauan kuonat kulkkuhuni!<BR>
+  "Lähe nyt, kumma, kulkemahan,<BR>
+  maan paha, pakenemahan,<BR>
+  ennenkuin emosi etsin,<BR>
+  haen valtavanhempasi!<BR>
+  Jos sanon minä emolle,<BR>
+  virkan, vierin vanhemmalle,<BR>
+  enemp' on emolla työtä,<BR>
+  vaiva suuri vanhemmalla,<BR>
+  kun poika pahoin tekevi,<BR>
+  lapsi anke'in asuvi.<BR>
+  "En nyt tuota tunnekana<BR>
+  enkä arvoa alusta,<BR>
+  mist' olet, hiisi, hingannunna,<BR>
+  kusta, turma, tänne tullut<BR>
+  puremahan, jäytämähän,<BR>
+  syömähän, kaluamahan.<BR>
+  Oletko tauti Luojan luoma,<BR>
+  surma säätämä Jumalan,<BR>
+  vain olet teko tekemä,<BR>
+  toisen tuoma, toisen luoma,<BR>
+  pantu tänne palkan eestä,<BR>
+  rakettu rahan nenästä?<BR>
+  "Ollet tauti Luojan luoma,<BR>
+  surma säätämä Jumalan,<BR>
+  niinp' on luome Luojahani,<BR>
+  heitäime Jumalahani:<BR>
+  ei Herra hyveä heitä,<BR>
+  Luoja ei kaunista kaota.<BR>
+  "Kun lienet teko tekemä,<BR>
+  pulma toisen pungastama,<BR>
+  kyllä saan sukusi tietä,<BR>
+  löyän synnyntäsijasi!<BR>
+  "Tuolta ennen pulmat puuttui,<BR>
+  tuolta taikeat tapahtui:<BR>
+  tietomiesten tienohilta,<BR>
+  laulumiesten laitumilta,<BR>
+  konnien kotisijoilta,<BR>
+  taikurien tanterilta;<BR>
+  tuolta Kalman kankahilta,<BR>
+  maasta manteren sisästä,<BR>
+  miehen kuollehen ko'ista,<BR>
+  kaonnehen kartanosta;<BR>
+  mullista muhajavista,<BR>
+  maista liikuteltavista,<BR>
+  somerilta pyöriviltä,<BR>
+  hiekoilta heliseviltä;<BR>
+  notkoilta noroperiltä,<BR>
+  soilta sammalettomilta,<BR>
+  here'istä hettehistä,<BR>
+  läikkyvistä lähtehistä;<BR>
+  metsän hiien hinkalosta,<BR>
+  viien vuoren vinkalosta,<BR>
+  vaaran vaskisen laelta,<BR>
+  kuparisen kukkulalta;<BR>
+  kuusista kuhisevista,<BR>
+  hongista hohisevista,<BR>
+  latvasta lahon petäjän,<BR>
+  mätäpäistä mäntylöistä;<BR>
+  revon rääyntäsijoilta,<BR>
+  hirven hiihtokankahilta,<BR>
+  kontion kivikolosta,<BR>
+  karhun louhikammiosta;<BR>
+  Pohjan pitkästä perästä,<BR>
+  Lapin maasta laukeasta,<BR>
+  ahoilta vesattomilta,<BR>
+  mailta kyntämättömiltä;<BR>
+  suurilta sotakeoilta,<BR>
+  miehentappo-tanterilta,<BR>
+  ruohoista rohisevista,<BR>
+  hurmehista huuruvista;<BR>
+  suurilta meren seliltä,<BR>
+  ulapoilta auke'ilta,<BR>
+  meren mustista mu'ista,<BR>
+  tuhannen sylen syvästä;<BR>
+  virroista vihisevistä,<BR>
+  palavoista pyörtehistä,<BR>
+  Rutjan koskesta kovasta,<BR>
+  ve'en vankan vääntehestä;<BR>
+  takaisesta taivahasta,<BR>
+  poutapilvien periltä,<BR>
+  ahavan ajeloteiltä,<BR>
+  tuulen tuutimasijoilta.<BR>
+  "Sieltäkö sinäki puutuit,<BR>
+  sieltä, taikea, tapahuit<BR>
+  syämehen syyttömähän,<BR>
+  vatsahan viattomahan,<BR>
+  syömähän, kaluamahan,<BR>
+  puremahan, louhtamahan?<BR>
+  "Himmene nyt, Hiien hurtta,<BR>
+  raukea, Manalan rakki,<BR>
+  lähe pois kohusta, konna,<BR>
+  maan kamala, maksoistani,<BR>
+  syömästä syänkäpyä,<BR>
+  pernoani pehkomasta,<BR>
+  vatsoa vanuttamasta,<BR>
+  keuhkoloita kiertämästä,<BR>
+  napoa navertamasta,<BR>
+  ohimoita ottamasta,<BR>
+  selkäluita luistamasta,<BR>
+  sivuja sivertämästä!<BR>
+  "Jos ei minussa miestä liene,<BR>
+  niin panen parempiani<BR>
+  tämän pulman purkajaksi,<BR>
+  kauhean kaottajaksi.<BR>
+  "Nostan maasta mannun eukot,<BR>
+  pellosta peri-isännät,<BR>
+  kaikki maasta miekkamiehet,<BR>
+  hiekasta hevoisurohot<BR>
+  väekseni, voimakseni,<BR>
+  tuekseni, turvakseni<BR>
+  tässä työssä työlähässä,<BR>
+  tässä tuskassa kovassa.<BR>
+  "Kun ei tuostana totelle,<BR>
+  vääjänne väheäkänä,<BR>
+  nouse, metsä, miehinesi,<BR>
+  katajikko, kansoinesi,<BR>
+  petäikkö, perehinesi,<BR>
+  umpilampi, lapsinesi,<BR>
+  sata miestä miekallista,<BR>
+  tuhat rauaista urosta<BR>
+  tätä hiittä hieromahan,<BR>
+  juutasta rutistamahan!<BR>
+  "Kun ei tuostana totelle,<BR>
+  vääjänne väheäkänä,<BR>
+  nouse veestä, veen emäntä,<BR>
+  sinilakki, lainehista,<BR>
+  hienohelma, hettehestä,<BR>
+  puhasmuotoinen, muasta<BR>
+  väeksi vähän urohon,<BR>
+  miehen pienen miehuueksi,<BR>
+  jottei minua syyttä syöä<BR>
+  eikä tauitta tapeta!<BR>
+  "Kun ei tuostana totelle,<BR>
+  vääjänne väheäkänä,<BR>
+  kave eukko, luonnon tytti,<BR>
+  kave kultainen korea,<BR>
+  jok' olet vanhin vaimoloita,<BR>
+  ensin emä itselöitä,<BR>
+  käy nyt tuskat tuntemahan,<BR>
+  hätäpäivät häätämähän,<BR>
+  tämä jakso jaksamahan,<BR>
+  puutunnainen purkamahan!<BR>
+  "Ja kun ei sitä totelle,<BR>
+  välttäne väheäkänä,<BR>
+  ukko taivahan-napainen,<BR>
+  remupilven-reunahinen,<BR>
+  tule tänne tarvittaissa,<BR>
+  ajaite anottaessa,<BR>
+  työt kehnot kerittämähän,<BR>
+  rikkonaiset riisumahan<BR>
+  miekalla tuliterällä,<BR>
+  säilällä säkehisellä!<BR>
+  "Lähe nyt, kumma, kulkemahan,<BR>
+  maan paha, pakenemahan!<BR>
+  Ei täällä sinun sijoa<BR>
+  sijankana tarpehella.<BR>
+  Muunne muuttaos majasi,<BR>
+  etemmä elosijasi,<BR>
+  isäntäsi istumille,<BR>
+  emäntäsi astumille!<BR>
+  "Sitte sinne tultuasi,<BR>
+  matkan päähän päästyäsi,<BR>
+  tekijäsi tienohille,<BR>
+  laittajasi laitumille,<BR>
+  laai tunnus tultuasi,<BR>
+  salamerkki saatuasi,<BR>
+  jyskä kuin ukon jyrynen,<BR>
+  välkä kuin tulen välähys!<BR>
+  Potkaise pihalta portti,<BR>
+  laske lauta ikkunasta,<BR>
+  siitä siirräite sisähän,<BR>
+  lennä tupruna tupahan!<BR>
+  Ota kiinni kinterestä,<BR>
+  kai'immasta kantapäästä,<BR>
+  isännät perisopesta,<BR>
+  emännät ovisopesta!<BR>
+  Isännältä silmä kaiva,<BR>
+  emännältä pää murota,<BR>
+  sormet koukkuhun koverra,<BR>
+  väännä päätä väärällehen!<BR>
+  "Jos siitä vähän tulisi,<BR>
+  lennä kukkona kujalle,<BR>
+  kanan lasna kartanolle,<BR>
+  rinnoin rikkatunkiolle!<BR>
+  Sorra soimelta hevonen,<BR>
+  navetasta sarvinauta,<BR>
+  sarvet sontahan sovita,<BR>
+  häntä laske lattialle,<BR>
+  silmät käännä kellellehen,<BR>
+  niskat ruttohon rutaise!<BR>
+  "Oletko tauti tuulen tuoma,<BR>
+  tuulen tuoma, vuon ajama,<BR>
+  ahavaisen antelema,<BR>
+  vilun ilman viehättämä,<BR>
+  mene tuulen tietä myöten,<BR>
+  ahavan rekiratoja,<BR>
+  ilman puussa istumatta,<BR>
+  lepässä lepeämättä<BR>
+  vaaran vaskisen laelle,<BR>
+  kuparisen kukkulalle,<BR>
+  siellä tuulen tuuitella,<BR>
+  ahavaisen akkiloia!<BR>
+  "Lienet tullut taivahalta,<BR>
+  poutapilvien periltä,<BR>
+  nouse taasen taivahalle,<BR>
+  tuonne ilmoille ylene,<BR>
+  pilvihin pirisevihin,<BR>
+  tähtihin tärisevihin,<BR>
+  tulena palelemahan,<BR>
+  säkehinä säikkymähän<BR>
+  auringon ajelemilla,<BR>
+  kuun kehyen kiertämillä!<BR>
+  "Lienet, vieno, veen vetämä,<BR>
+  meren aaltojen ajama,<BR>
+  niin, vieno, vetehen mennös,<BR>
+  alle aaltojen ajaite,<BR>
+  mutalinnan liepehille,<BR>
+  vesiharjun hartehille,<BR>
+  siellä aaltojen ajella,<BR>
+  ve'en synkän sylkytellä!<BR>
+  "Lienet Kalman kankahalta,<BR>
+  ikimennehen majoilta,<BR>
+  toki koitellos kotia,<BR>
+  noille Kalman kartanoille,<BR>
+  multihin muhajavihin,<BR>
+  maihin liikuteltavihin,<BR>
+  johon on kansa kaatununna,<BR>
+  väki vahva vääntynynnä!<BR>
+  "Kun liet, tuhma, tuolta tullut,<BR>
+  metsän hiien hinkalosta,<BR>
+  petäjäisistä pesistä,<BR>
+  honkaisista huonehista,<BR>
+  niin sinne sinun manoan<BR>
+  metsän hiien hinkalohon,<BR>
+  honkaisihin huonehisin,<BR>
+  petäjäisihin pesihin,<BR>
+  sini siellä ollaksesi,<BR>
+  kunnes lattiat lahovat,<BR>
+  seinähirret sienettyvät,<BR>
+  laki päältä laukeavi.<BR>
+  "Ja tuonne sinun manoan,<BR>
+  tuonne kehnoa kehoitan<BR>
+  ukkokontion kotihin,<BR>
+  akkakarhun kartanohon,<BR>
+  notkoille noroperille,<BR>
+  soille räykymättömille,<BR>
+  heiluvihin hettehisin,<BR>
+  läilyvihin lähtehisin,<BR>
+  lampihin kalattomihin,<BR>
+  aivan ahvenettomihin.<BR>
+  "Et siellä sijoa saane,<BR>
+  niin tuonne sinun manoan<BR>
+  Pohjan pitkähän perähän,<BR>
+  Lapin maahan laukeahan,<BR>
+  ahoille vesattomille,<BR>
+  maille kyntämättömille,<BR>
+  kuss' ei kuuta, aurinkoa<BR>
+  eikä päiveä iässä.<BR>
+  Siell' on onni ollaksesi,<BR>
+  lempi liehaellaksesi:<BR>
+  hirvet on puihin hirtettynä,<BR>
+  jalot peurat jaksettuna<BR>
+  syöä miehen nälkähisen,<BR>
+  haukata halun-alaisen.<BR>
+  "Ja tuonne sinun manoan,<BR>
+  tuonne käsken ja kehoitan<BR>
+  Rutjan koskehen kovahan,<BR>
+  palavahan pyörtehesen,<BR>
+  johon puut pä'in putoovat,<BR>
+  perin vierivät petäjät,<BR>
+  tyvin syösten suuret hongat,<BR>
+  latvoin lakkapäät petäjät.<BR>
+  Ui siellä, paha pakana,<BR>
+  kosken kuohuja kovia,<BR>
+  ve'et väljät väännättele,<BR>
+  ve'et ahtahat asuile!<BR>
+  "Et siellä sijoa saane,<BR>
+  niin tuonne sinun manoan<BR>
+  Tuonen mustahan jokehen,<BR>
+  Manalan ikipurohon,<BR>
+  jost' et pääse päivinäsi,<BR>
+  selviä sinä ikänä,<BR>
+  kun en pääsne päästämähän,<BR>
+  kerinne kerittämähän<BR>
+  yheksällä oinahalla,<BR>
+  yhen uuhen kantamalla,<BR>
+  yheksällä härkäsellä,<BR>
+  yhen lehmäsen vasoilla,<BR>
+  yheksän oron keralla,<BR>
+  yhen tamman varsasilla.<BR>
+  "Josp' on kyytiä kysynet,<BR>
+  anonet ajohevoista,<BR>
+  kyllä mä sulle kyyin laitan<BR>
+  ja annan ajohevosen:<BR>
+  Hiiess' on hyvä hevonen,<BR>
+  punatukka tunturissa,<BR>
+  jonka turpa tulta tuiski,<BR>
+  nenä varsin valkeata,<BR>
+  kaikki on rautaiset kapiot,<BR>
+  teräksiset temmottimet;<BR>
+  ne jaksaa mäkehen mennä,<BR>
+  nousta notkon penkerehen<BR>
+  hyvällä hypittäjällä,<BR>
+  ajajalla ankaralla.<BR>
+  "Kun ei siitä kyllin liene,<BR>
+  saaos Hiien hiihtoneuvot,<BR>
+  Lemmon leppäiset sivakat,<BR>
+  pahalaisen paksu sauva,<BR>
+  joilla hiihät Hiien maita,<BR>
+  Lemmon lehtoja samoat,<BR>
+  hilpotellen Hiien maita,<BR>
+  pahan maita paipotellen!<BR>
+  Kivi on tiellä poikkipuolin:<BR>
+  se poikki porahtakohon,<BR>
+  hako tiellä pitkin puolin:<BR>
+  tuo kaheksi katketkohon,<BR>
+  uros tiellä pystyn puolin:<BR>
+  sep' on laitahan lähetä!<BR>
+  "Lähe nyt, liika, liikkumahan,<BR>
+  mies paha, pakenemahan<BR>
+  ennen päivän nousemista,<BR>
+  koi-jumalan koittamista,<BR>
+  auringon ylenemistä,<BR>
+  kukon äänen kuulumista!<BR>
+  Nyt on liian liikeaika<BR>
+  ja pahan pakenoaika,<BR>
+  kuutamainen kulkeasi,<BR>
+  valkea vaeltoasi.<BR>
+  "Kun et vääjänne välehen,<BR>
+  eronne, emotoin rakki,<BR>
+  saan minä kokolta kourat,<BR>
+  veren juojalta vekarat,<BR>
+  linnulta lihan pitimet,<BR>
+  havukalta haarottimet,<BR>
+  joilla konnat kouristelen,<BR>
+  ilkeät iki asetan<BR>
+  pään pärisemättömäksi,<BR>
+  hengen huokumattomaksi.<BR>
+  "Luopui ennen luotu lempo,<BR>
+  eksyipä emollinenki<BR>
+  tullessa Jumalan tunnin,<BR>
+  avun Luojan auetessa:<BR>
+  etkö sie, emotoin, eksy,<BR>
+  luovu, luonnotoin sikiä,<BR>
+  haihu, koira haltiatoin,<BR>
+  erkane, emotoin rakki,<BR>
+  tämän tunnin tutkaimella,<BR>
+  tämän kuuhuen kululla?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  silloin tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Hyvä tääll' on ollakseni,<BR>
+  armas aikaellakseni:<BR>
+  maksat leiväksi pätevi,<BR>
+  marut maksan särpimeksi,<BR>
+  keuhkot käypi keitokseksi,<BR>
+  rasvat ruoiksi hyviksi.<BR>
+  "Asetan alasimeni<BR>
+  syvemmin syänlihoille,<BR>
+  painan paljani lujemmin<BR>
+  paikoille pahemmillenki,<BR>
+  ettet pääse päivinäsi,<BR>
+  selviä sinä ikänä,<BR>
+  kun en saa sanoja kuulla,<BR>
+  luoa lempiluottehia,<BR>
+  kuulla kyllältä sanoja,<BR>
+  tuhansia tutkelmoita.<BR>
+  Ei sanat salahan joua<BR>
+  eikä luottehet lovehen;<BR>
+  mahti ei joua maan rakohon,<BR>
+  vaikka mahtajat menevät."<BR>
+  Silloin virsikäs Vipunen,<BR>
+  tuo vanha varaväkevä,<BR>
+  jonk' oli suussa suuri tieto,<BR>
+  mahti ponnetoin povessa,<BR>
+  aukaisi sanaisen arkun,<BR>
+  virsilippahan levitti<BR>
+  lauloaksensa hyviä,<BR>
+  parahia pannaksensa,<BR>
+  noita syntyjä syviä,<BR>
+  ajan alkuluottehia,<BR>
+  joit' ei laula kaikki lapset,<BR>
+  ymmärrä yhet urohot<BR>
+  tällä inhalla iällä,<BR>
+  katovalla kannikalla.<BR>
+  Lauloi synnyt syitä myöten,<BR>
+  luottehet lomia myöten,<BR>
+  kuinka Luojansa luvalla,<BR>
+  kaikkivallan vaatimalla<BR>
+  itsestänsä ilma syntyi,<BR>
+  ilmasta vesi erosi,<BR>
+  veestä manner maatelihe,<BR>
+  manterelle kasvut kaikki.<BR>
+  Lauloi kuun kuvoannasta,<BR>
+  auringon asetannasta,<BR>
+  ilman pielten pistännästä,<BR>
+  taivosen tähytännästä.<BR>
+  Siinä virsikäs Vipunen<BR>
+  kyllä lauloi ja osasi!<BR>
+  Ei ole kuultu eikä nähty<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  parempata laulajata,<BR>
+  tarkempata taitajata:<BR>
+  suu se syyteli sanoja,<BR>
+  kieli laski lausehia,<BR>
+  kuin on sälkö sääriänsä,<BR>
+  ratsu jalkoja jaloja.<BR>
+  Lauloi päivät pääksytysten,<BR>
+  yhytysten yöt saneli:<BR>
+  päätyi päivä kuulemahan,<BR>
+  kuu kulta tähyämähän;<BR>
+  aallot seisottui selällä,<BR>
+  lainehet lahen perällä;<BR>
+  puuttui virrat vieremästä,<BR>
+  Rutjan koski kuohumasta,<BR>
+  vuotamasta Vuoksen koski,<BR>
+  joki Juortanin pysähtyi.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen,<BR>
+  kun oli sanoja kuullut,<BR>
+  saanut kylliksi sanoja,<BR>
+  luonut lempiluottehia,<BR>
+  rupeavi lähtemähän<BR>
+  suusta Antero Vipusen,<BR>
+  vatsasta varaväkevän,<BR>
+  mahtipontisen povesta.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Oi sie Antero Vipunen!<BR>
+  Ava suusi suuremmaksi,<BR>
+  leukapielesi levitä,<BR>
+  pääsisin mahasta maalle,<BR>
+  kotihini kulkemahan!"<BR>
+  Siinä virsikäs Vipunen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Mont' olen syönyt, monta juonut,<BR>
+  tuhonnut tuhatlukuja;<BR>
+  moint' en vielä konsa syönyt,<BR>
+  kuin söin vanhan Väinämöisen!<BR>
+  Hyvin laait tultuasi,<BR>
+  teet paremmin, kun paloat."<BR>
+  Siitä Antero Vipunen<BR>
+  irvisti ikeniänsä,<BR>
+  avoi suunsa suuremmaksi,<BR>
+  leukapielensä levitti.<BR>
+  Itse vanha Väinämöinen<BR>
+  läksi suusta suuritieon,<BR>
+  vatsasta varaväkevän,<BR>
+  mahtipontisen povesta;<BR>
+  luiskahtavi poies suusta,<BR>
+  kaapsahtavi kankahalle,<BR>
+  kuin on kultainen orava<BR>
+  tahi näätä kultarinta.<BR>
+  Läksi siitä astumahan;<BR>
+  tuli sepponsa pajahan.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Joko sait sanoja kuulla,<BR>
+  luoa lempiluottehia,<BR>
+  miten laita lasketahan,<BR>
+  perilaita liitetähän,<BR>
+  kokkapuut kohennetahan?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jo nyt sain sa'an sanoja,<BR>
+  tuhansia tutkelmoita,<BR>
+  sain sanat salasta ilmi,<BR>
+  julki luottehet lovesta."<BR>
+  Niin meni venonsa luoksi,<BR>
+  tieokkaille tehtahille.<BR>
+  Sai venonen valmihiksi,<BR>
+  laian liitto liitetyksi,<BR>
+  peripäähyt päätetyksi,<BR>
+  kokkapuut kohotetuksi:<BR>
+  veno syntyi veistämättä,<BR>
+  laiva lastun ottamatta.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdeksastoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  arveli, ajattelihe<BR>
+  mennä neittä kosjomahan,<BR>
+  päätä kassa katsomahan<BR>
+  pimeästä Pohjolasta,<BR>
+  summasta Sariolasta,<BR>
+  Pohjan kuulua tytärtä,<BR>
+  Pohjan mointa morsianta.<BR>
+  Pani haahen haljakkahan,<BR>
+  punaisehen pursipuolen,<BR>
+  kokat kullalla kuvasi,<BR>
+  hopealla holvaeli.<BR>
+  Niin huomenna muutamana,<BR>
+  aamulla ani varahin<BR>
+  lykkäsi venon vesille,<BR>
+  satalauan lainehille<BR>
+  kuorikiskoilta teloilta,<BR>
+  mäntyisiltä järkälöiltä.<BR>
+  Nosti päälle purjepuunsa,<BR>
+  veti puuhun purjehia:<BR>
+  veti purjehen punaisen,<BR>
+  toisen purjehen sinisen;<BR>
+  itse laivahan laseikse,<BR>
+  aluksehen asteleikse.<BR>
+  Läksi merta laskemahan,<BR>
+  sinistä sirottamahan.<BR>
+  Siinä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Tule nyt purtehen, Jumala,<BR>
+  aluksehen, armollinen,<BR>
+  väeksi vähän urohon,<BR>
+  miehen pienen miehuueksi<BR>
+  noilla väljillä vesillä,<BR>
+  lake'illa lainehilla!<BR>
+  "Tuuittele, tuuli, purtta,<BR>
+  aalto, laivoa ajele<BR>
+  ilman sormin soutamatta,<BR>
+  ve'en kieron rikkomatta,<BR>
+  väljille meren selille,<BR>
+  ulapalle aukealle!"<BR>
+  Annikki hyväniminen,<BR>
+  yön tytti, hämärän neiti,<BR>
+  pitkän puhtehen pitäjä,<BR>
+  aamun valvoja varainen,<BR>
+  joutui sotkut sotkemassa,<BR>
+  vaattehet viruttamassa<BR>
+  päässä portahan punaisen,<BR>
+  laajan laiturin laella,<BR>
+  nenässä utuisen niemen,<BR>
+  päässä saaren terhenisen.<BR>
+  Katselevi, kääntelevi<BR>
+  ympäri ihalat ilmat,<BR>
+  päänsä päälle taivahalle,<BR>
+  rannatse meriä myöten:<BR>
+  ylähällä päivä paistoi,<BR>
+  alahalla aallot välkkyi.<BR>
+  Loip' on silmänsä selälle,<BR>
+  käänti päätä päivän alle<BR>
+  suitse Suomelan joesta,<BR>
+  päitse Väinölän vesistä:<BR>
+  keksi mustasen merellä,<BR>
+  sinervöisen lainehilla.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Mi olet merellä musta,<BR>
+  ku sinervä lainehilla?<BR>
+  Kun sa ollet hanhikarja<BR>
+  tahi armas alliparvi,<BR>
+  niin sä lentohon lemaha<BR>
+  ylähäksi taivahalle!<BR>
+  "Kun ollet lohinen luoto<BR>
+  tahi muu kalainen karja,<BR>
+  niin sä uimahan pulaha,<BR>
+  veäite ve'en sisähän!<BR>
+  "Olisit kivinen luoto<BR>
+  tahikka vesihakonen,<BR>
+  aalto päällesi ajaisi,<BR>
+  vesi päälle vierähtäisi."<BR>
+  Vene vierivi lähemmä,<BR>
+  uusi pursi purjehtivi<BR>
+  nenätse utuisen niemen,<BR>
+  päitse saaren terhenisen.<BR>
+  Annikki hyväniminen<BR>
+  jo tunsi venon tulevan,<BR>
+  satalauan laiehtivan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Lienet veikkoni venonen<BR>
+  elikkä isoni pursi,<BR>
+  niin koe kohin kotia,<BR>
+  käänny päin omille maille,<BR>
+  nenin näihin valkamoihin,<BR>
+  perin muille valkamoille!<BR>
+  Lienet pursi ventovieras,<BR>
+  ulommaksi uiksennellos,<BR>
+  vastoin muita valkamoita,<BR>
+  perin näihin valkamoihin!"<BR>
+  Ei ollut veno kotoinen<BR>
+  eikä pursi ventovieras:<BR>
+  olipa pursi Väinämöisen,<BR>
+  laiva laulajan ikuisen.<BR>
+  Jo luoksi lähentelihe,<BR>
+  pakinoille painatteli,<BR>
+  sanan vieä, toisen tuoa,<BR>
+  kolmannen kovin puhua.<BR>
+  Annikki hyväniminen,<BR>
+  yön tytti, hämärän neiti,<BR>
+  purrelta kyselemähän:<BR>
+  "Kunne läksit, Väinämöinen,<BR>
+  suorihit, suvannon sulho,<BR>
+  maan valio, valmistihit?"<BR>
+  Tuop' on vanha Väinämöinen<BR>
+  puhelevi purrestansa:<BR>
+  "Läksin lohta pyytämähän,<BR>
+  kuujoa kuettamahan<BR>
+  Tuonen mustasta joesta,<BR>
+  syvästä saraojasta."<BR>
+  Annikki hyväniminen,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Elä tyhjiä valehi,<BR>
+  tunnen mie kalanku'unki!<BR>
+  Toisinpa isoni ennen,<BR>
+  toisin valtavanhempani<BR>
+  läksi lohta pyytämähän,<BR>
+  taimenta tavottamahan:<BR>
+  oli verkkoja venonen,<BR>
+  laivan täysi laskimia,<BR>
+  siinä nuotat, siinä nuorat,<BR>
+  siinä tarpoimet sivulla,<BR>
+  atra'imet alla teljon,<BR>
+  pitkät sauvoimet perässä.<BR>
+  Kunne läksit, Väinämöinen,<BR>
+  ulkosit, uvantolainen?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Läksin hanhien hakuhun,<BR>
+  kirjasiipien kisahan,<BR>
+  kuolasuien korjelohon<BR>
+  Saksan salmilta syviltä,<BR>
+  ulapoilta auke'ilta."<BR>
+  Annikki hyväniminen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tunnen mie toen puhujan<BR>
+  ekä keksin kielastajan!<BR>
+  Toisinpa isoni ennen,<BR>
+  toisin valtavanhempani<BR>
+  läksi hanhien ajohon,<BR>
+  punasuien puujelohon:<BR>
+  jousi oli suuri jäntehessä,<BR>
+  vetehessä kaari kaunis,<BR>
+  koira musta kahlehissa,<BR>
+  kahle kaarehen siottu;<BR>
+  rakki juoksi rannan teitä,<BR>
+  pennut kiiteli kiviä.<BR>
+  Sano totta, Väinämöinen:<BR>
+  kunne kuitenki käkesit?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Entä jos minä menisin<BR>
+  noihin suurihin sotihin,<BR>
+  tasapäihin tappeloihin,<BR>
+  joss' on verta säärivarsi,<BR>
+  polven korkeus punaista?"<BR>
+  Aina Annikki sanovi,<BR>
+  tinarinta riukuttavi:<BR>
+  "Tunnen mie soanki käynnin!<BR>
+  Kun ennen isoni läksi<BR>
+  noihin suurihin sotihin,<BR>
+  tasapäihin tappeloihin,<BR>
+  sata miest' oli soutamassa,<BR>
+  tuhat ilman istumassa,<BR>
+  nenin jousia nenässä,<BR>
+  terin miekat teljopuilla.<BR>
+  Sano jo toet totiset,<BR>
+  valehettomat, vakaiset:<BR>
+  kunne läksit, Väinämöinen,<BR>
+  suorihit, suvantolainen?"<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tule, tytti, purteheni,<BR>
+  neitonen, venoseheni,<BR>
+  niin sanon toet totiset,<BR>
+  valehettomat, vakaiset!"<BR>
+  Annikki sanan sanovi,<BR>
+  tinarinta riuvahutti:<BR>
+  "Tuuli sulle purtehesi,<BR>
+  ahava venosehesi!<BR>
+  Käännän purtesi kumohon,<BR>
+  alas keulan keikahutan,<BR>
+  jos en saa tosia kuulla,<BR>
+  kunne lähteä käkesit,<BR>
+  kuulla tarkkoja tosia,<BR>
+  valehia viimeisiä."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Toki ma sanon toetki,<BR>
+  jos vähän valehtelinki:<BR>
+  läksin neittä kosjomahan,<BR>
+  impeä anelemahan<BR>
+  pimeästä Pohjolasta,<BR>
+  summasta Sariolasta,<BR>
+  miehen syöjästä sijasta,<BR>
+  urohon upottajasta."<BR>
+  Annikki hyväniminen,<BR>
+  yön tytti, hämärän neito,<BR>
+  kun tunsi toet totiset,<BR>
+  valehettomat, vakaiset,<BR>
+  heitti hunnut huuhtomatta,<BR>
+  vaattehet viruttamatta<BR>
+  laajan laiturin laelle,<BR>
+  päähän portahan punaisen.<BR>
+  Käsin vaali vaattehensa,<BR>
+  kourin helmansa kokosi,<BR>
+  siitä sai samoamahan,<BR>
+  heti joutui juoksemahan;<BR>
+  tulevi sepon kotihin,<BR>
+  itse astuvi pajahan.<BR>
+  Tuo oli seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  takoi rautaista rahia,<BR>
+  hope'ista huolitteli,<BR>
+  kyynärä kyventä päässä,<BR>
+  syli syttä hartioilla.<BR>
+  Astui Annikki ovelle,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Veli, seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen!<BR>
+  Taos mulle sukkulainen,<BR>
+  tao sormukset soreat,<BR>
+  kahet, kolmet korvakullat,<BR>
+  viiet, kuuet vyöllisvitjat,<BR>
+  niin sanon toet totiset,<BR>
+  valehettomat, vakaiset!"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Kun sanot hyvät sanomat,<BR>
+  taon sulle sukkulaisen,<BR>
+  taon sormukset soreat,<BR>
+  taon ristin rinnoillesi,<BR>
+  päällispankasi parannan;<BR>
+  sanonet pahat sanomat,<BR>
+  rikki murran muinaisetki,<BR>
+  tungen päältäsi tulehen,<BR>
+  alle ahjoni ajelen."<BR>
+  Annikki hyvänimikkö,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!<BR>
+  Muistat sa mokomin naia,<BR>
+  jonka muinen kihlaelit,<BR>
+  varoittelit vaimoksesi!<BR>
+  "Takoa yhä taputat,<BR>
+  ajan kaiken kalkuttelet;<BR>
+  kesän kengität hevoista,<BR>
+  talven rautoja rakennat,<BR>
+  yön kohennat korjiasi,<BR>
+  päivän laait laitioita<BR>
+  kulkeaksesi kosihin,<BR>
+  päästäksesi Pohjolahan:<BR>
+  jo nyt vievät viekkahammat,<BR>
+  etevämmät ennättävät,<BR>
+  ottavat sinun omasi,<BR>
+  anastavat armahasi,<BR>
+  vuosin kaksin katsomasi,<BR>
+  kolmin vuosin kosjomasi.<BR>
+  Jo menevi Väinämöinen<BR>
+  selässä meren sinisen<BR>
+  kokan kultaisen kuvussa,<BR>
+  melan vaskisen varassa<BR>
+  pimeähän Pohjolahan,<BR>
+  summahan Sariolahan."<BR>
+  Tunkihe sepolle tuska,<BR>
+  rautiolle raskas tunti:<BR>
+  kirposi pihet piosta,<BR>
+  vasara käestä vaipui.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Annikki sisarueni!<BR>
+  Taon sulle sukkulaisen,<BR>
+  taon sormukset soreat,<BR>
+  kahet, kolmet korvaskullat,<BR>
+  viiet, kuuet vyöllisvitjat:<BR>
+  lämmitä kyly metinen,<BR>
+  saustuta simainen sauna<BR>
+  hienoisilla halkosilla,<BR>
+  pienillä pirastehilla!<BR>
+  Laai pikkuisen poroa,<BR>
+  lipeäistä liuvahuta,<BR>
+  millä päätäni pesisin,<BR>
+  varruttani valkoaisin<BR>
+  sykysyisistä sysistä,<BR>
+  taonnoista talvisista!"<BR>
+  Annikki hyvänimikkö<BR>
+  lämmitti saloa saunan<BR>
+  puilla tuulen taittamilla,<BR>
+  Ukon ilman iskemillä.<BR>
+  Kivet koskesta kokosi,<BR>
+  saattoi löylyn lyötäviksi,<BR>
+  ve'et lemmen lähtehestä,<BR>
+  heraisesta hettehestä.<BR>
+  Taittoi vastan varvikosta,<BR>
+  lempivastasen lehosta,<BR>
+  hauteli metisen vastan<BR>
+  metisen kiven nenässä.<BR>
+  Laati piimäistä poroa,<BR>
+  ytelmäistä saipuata,<BR>
+  saipuata säihkyväistä,<BR>
+  säihkyväistä, suihkuvaista,<BR>
+  sulhon pään pesettimeksi,<BR>
+  vartalon valattimeksi.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  takoi neien tarpehia,<BR>
+  päällispankoja paranti<BR>
+  yhen kylyn joutuessa,<BR>
+  yhen saunan saapuessa;<BR>
+  ne työnti tytön kätehen.<BR>
+  Tyttö tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jo nyt saunan saustuttelin,<BR>
+  lämmitin kylyn utuisen,<BR>
+  hauoin vastat valmihiksi,<BR>
+  lempivastat liehautin.<BR>
+  Kylve, veikko, kyllältäsi,<BR>
+  vala vettä vallaltasi,<BR>
+  pese pääsi pellaviksi,<BR>
+  silmäsi lumisiruiksi!"<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  kävi itse kylpemähän<BR>
+  sekä kylpi kylläksensä,<BR>
+  valelihe valkeaksi;<BR>
+  pesi silmät sirkeäksi,<BR>
+  silmäkulmat kukkeaksi,<BR>
+  kaulansa kananmuniksi,<BR>
+  koko varren valkeaksi.<BR>
+  Tuli saunasta tupahan,<BR>
+  - tuli tuntemattomana,<BR>
+  kasvot vallan kaunihina,<BR>
+  poskipäät punertavina.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Annikki sisarueni!<BR>
+  Tuo nyt paita palttinainen,<BR>
+  kanna vaattehet vakaiset,<BR>
+  millä vartta valmistelen<BR>
+  sulhoseksi suoritessa!"<BR>
+  Annikki hyväniminen<BR>
+  toip' on paian palttinaisen<BR>
+  hipiälle hiettömälle,<BR>
+  iholle alastomalle;<BR>
+  siitä kaatiot kapoiset,<BR>
+  nuo emosen ompelemat,<BR>
+  sivuille syettömille,<BR>
+  luien tuntumattomille.<BR>
+  Toi siitä sukat sulavat,<BR>
+  emon impenä kutomat,<BR>
+  säärille säsyttömille,<BR>
+  luuttomille pohke'ille;<BR>
+  siitä kengät kelvolliset,<BR>
+  Saksan saappahat parahat<BR>
+  päälle sukkien sulien,<BR>
+  emon neinnä neulomien.<BR>
+  Haki haljakan sinisen,<BR>
+  alta maksankarvallisen,<BR>
+  päälle paian palttinaisen,<BR>
+  tuon on aivan aivinaisen;<BR>
+  siihen sarkakauhtanaisen,<BR>
+  veroin neljin vieritetyn,<BR>
+  päälle haljakan sinisen,<BR>
+  tuon on uuen uutukaisen;<BR>
+  tuhatnyplän uuen turkin,<BR>
+  saoin kaunoin kaunistetun,<BR>
+  päälle sarkakauhtanaisen,<BR>
+  tuon veralla vierittämän;<BR>
+  vielä vyön on vyöhyställe,<BR>
+  kultakirjan kussakkaisen,<BR>
+  emon impenä kutoman,<BR>
+  kassapäänä kaikuttaman;<BR>
+  siitä kirjakintahaiset,<BR>
+  kultasuiset sormikkahat,<BR>
+  Lapin lapsien latomat,<BR>
+  kätösille kaunihille;<BR>
+  siitä pystyisen kypärin<BR>
+  kultaisille kutrisille,<BR>
+  tuon isonsa ostamaisen,<BR>
+  sulhaismiesnä suorittaman.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  vaatettihe, valmistihe,<BR>
+  pukihe, somistelihe.<BR>
+  Sanoi sitte orjallensa:<BR>
+  "Valjasta nyt viljo varsa<BR>
+  kirjokorjasen etehen<BR>
+  lähteäkseni ajohon,<BR>
+  mennäkseni Pohjolahan!"<BR>
+  Orja tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "On meillä oroista kuusi,<BR>
+  kauran syöpeä hepoa.<BR>
+  Minkä noista valjastaisin?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Sie ota paras oronen:<BR>
+  pistä varsa valjahisin,<BR>
+  ruskea re'en etehen!<BR>
+  Pane kuusi kukkulaista,<BR>
+  seitsemän siniotusta<BR>
+  vempelille viekumahan,<BR>
+  rahkehille raukumahan,<BR>
+  jotta kaunot katsahtaisi,<BR>
+  impyet ihasteleisi!<BR>
+  Kanna tuohon karhun talja<BR>
+  päällä istuellakseni,<BR>
+  tuopa toinen, turskan talja<BR>
+  kirjokorjan katteheksi!"<BR>
+  Tuo orja alinomainen,<BR>
+  rahan pantu palkkalainen<BR>
+  pisti varsan valjahisin,<BR>
+  ruskean re'en etehen.<BR>
+  Pani kuusi kukkulaista,<BR>
+  seitsemän siniotusta<BR>
+  vempelille viekumahan,<BR>
+  rahkehille raukumahan.<BR>
+  Kantoi tuohon karhun taljan<BR>
+  istuaksensa isännän,<BR>
+  toip' on toisen, turskan taljan<BR>
+  kirjokorjan katteheksi.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  Ukkoa rukoelevi,<BR>
+  Pauannetta palvoavi:<BR>
+  "Laske, Ukko, uutta lunta,<BR>
+  visko hienoa vitiä,<BR>
+  lunta korjan luikutella,<BR>
+  vitiä re'en vilata!"<BR>
+  Laskip' Ukko uutta lunta,<BR>
+  viskoi hienoista vitiä;<BR>
+  se katti kanervan varret,<BR>
+  peitti maalta marjan varret.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  istuikse teräsrekehen;<BR>
+  sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Lähe nyt, onni, ohjilleni,<BR>
+  Jumala rekoseheni!<BR>
+  Onni ei taita ohjaksia,<BR>
+  Jumala ei riko rekeä."<BR>
+  Otti ohjakset kätehen,<BR>
+  siiman toisehen sivalti,<BR>
+  heitti siimalla hevoista,<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Lähe nyt, laukki, laskemahan,<BR>
+  liinaharja, liikkumahan!"<BR>
+  Ajavi hypittelevi<BR>
+  meren hietaharjuloita,<BR>
+  simasalmien sivutse,<BR>
+  leppäharjun hartioitse.<BR>
+  Ajoi rannat raksutellen,<BR>
+  rannan hiekat helskytellen:<BR>
+  somer silmille sirisi,<BR>
+  meri parskui parmahille.<BR>
+  Ajoi päivän, ajoi toisen,<BR>
+  kohta kolmannen ajavi;<BR>
+  jo päivänä kolmantena<BR>
+  yllättävi Väinämöisen.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Oi on vanha Väinämöinen!<BR>
+  Tehkämme sula sovinto,<BR>
+  jos on kiistoin kihlonemme,<BR>
+  kiistoin käynemme kosissa:<BR>
+  ei neittä väellä vieä,<BR>
+  vastoin mieltä miehelähän."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Teen minä sulan sovinnon:<BR>
+  ei neittä väellä vieä,<BR>
+  vastoin mieltä miehelähän.<BR>
+  Sille neiti antaminen,<BR>
+  kelle mielensä tekevi,<BR>
+  pitämättä pitkän kaihon,<BR>
+  vihan viikon kantamatta."<BR>
+  Ajoivat e'elle siitä<BR>
+  matkoansa kumpainenki:<BR>
+  pursi juoksi, ranta roikki,<BR>
+  oro juoksi, maa jämäsi.<BR>
+  Kului aikoa vähäisen,<BR>
+  pirahteli pikkaraisen.<BR>
+  Jopa haukkui hallikoira,<BR>
+  linnan lukki luskutteli<BR>
+  pimeässä Pohjolassa,<BR>
+  sangassa Sariolassa;<BR>
+  hiisti ensin hiljemmältä,<BR>
+  harviammalta murahti<BR>
+  perän lyöen pientarehen,<BR>
+  hännän maahan torkutellen.<BR>
+  Sanoi Pohjolan isäntä:<BR>
+  "Käyös, tyttö, katsomahan,<BR>
+  mitä haukkui hallikoira,<BR>
+  luppakorva luikutteli!"<BR>
+  Tytti taiten vastaeli:<BR>
+  "En joua, isäni kulta:<BR>
+  suur' on läävä läänittävä,<BR>
+  karja suuri katsottava,<BR>
+  paasi paksu jauhettava,<BR>
+  jauhot hienot seulottavat;<BR>
+  paasi paksu, jauhot hienot,<BR>
+  jauhaja vähäväkinen."<BR>
+  Hiljan haukkui linnan hiisi,<BR>
+  harvoin harmio mureksi.<BR>
+  Sanoi Pohjolan isäntä:<BR>
+  "Käyös, akka, katsomahan,<BR>
+  mitä haukkuvi halikka,<BR>
+  linnan luppa luikuttavi!"<BR>
+  Akka tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En joua, käkeäkänä:<BR>
+  pere on suuri syötettävä,<BR>
+  murkinainen suorittava,<BR>
+  leipä paksu leivottava,<BR>
+  taikina taputettava;<BR>
+  leipä paksu, jauhot pienet,<BR>
+  leipoja vähäväkinen."<BR>
+  Sanoi Pohjolan isäntä:<BR>
+  "Ainap' on akoilla kiire,<BR>
+  aina työtä tyttärillä,<BR>
+  pankollaki paistuessa,<BR>
+  vuotehellaki venyissä.<BR>
+  Mene, poika, katsomahan!"<BR>
+  Poika tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Min' en joua katsomahan:<BR>
+  kirves on tylsä tahkottava,<BR>
+  pölkky paksu leikattava,<BR>
+  pino suuri pilkottava,<BR>
+  halko hieno latjattava;<BR>
+  pino suuri, halko hieno,<BR>
+  pilkkoja vähäväkinen."<BR>
+  Aina haukkui linnan hakki,<BR>
+  linnan lukki luksutteli,<BR>
+  peni julma juhmutteli,<BR>
+  saaren vartio valitti<BR>
+  perän peltohon sysäten,<BR>
+  hännän kääten käppyrähän.<BR>
+  Sanoi Pohjolan isäntä:<BR>
+  "Ei halli valetta hauku,<BR>
+  ikipuol' ei ilman virka,<BR>
+  ei se honkihin horise."<BR>
+  Kävi itse katsomahan.<BR>
+  Astuvi pihalta poikki<BR>
+  pellolle perimäiselle,<BR>
+  ta'immalle tanhualle.<BR>
+  Katsoi koiran suuta myöten,<BR>
+  nenävartta valvatteli<BR>
+  tuulikunnahan kukutse,<BR>
+  leppäharjun hartioitse.<BR>
+  Jo näki toen totisen,<BR>
+  mitä haukkui hallikoira,<BR>
+  maan valio vaikutteli,<BR>
+  villahäntä vieretteli:<BR>
+  purjehti veno punainen<BR>
+  selän puolen Lemmenlahta,<BR>
+  kirjokorja kiitelevi<BR>
+  maapuolen Simasaloa.<BR>
+  Itse Pohjolan isäntä<BR>
+  pian pirttihin menevi,<BR>
+  alle kattojen ajaikse;<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jo tulevi vierahia<BR>
+  selällä meren sinisen:<BR>
+  ajetahan kirjokorjin<BR>
+  tuon puolen Simasaloa,<BR>
+  lasketahan laivoin suurin<BR>
+  tämän puolen Lemmenlahta."<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Mistä arpa saatanehe<BR>
+  tulevista vierahista?<BR>
+  Oi on pieni piikaseni!<BR>
+  Pane pihlajat tulehen,<BR>
+  puu valio valkeahan!<BR>
+  Kun on verta vuotanevi,<BR>
+  niin silloin sota tulevi;<BR>
+  kunp' on vettä vuotanevi,<BR>
+  aina rauhassa elämme."<BR>
+  Pohjan piika pikkarainen,<BR>
+  neiti nöyrä, käskyläinen,<BR>
+  pisti pihlajat tulehen,<BR>
+  puun valion valkeahan;<BR>
+  eip' on verta vuoakana,<BR>
+  eip' on verta eikä vettä:<BR>
+  läksi mettä vuotamahan,<BR>
+  simoa sirettämähän.<BR>
+  Virkkoi Suovakko sopesta,<BR>
+  akka vanha vaipan alta:<BR>
+  "Puu kun mettä vuotanevi,<BR>
+  simoa sirettänevi,<BR>
+  niin mi saapi vierahia,<BR>
+  se on suuri sulhaiskansa."<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka, Pohjan tyttö<BR>
+  pian pistihe pihalle,<BR>
+  kaapsahtihe kartanolle<BR>
+  luoen silmänsä selälle,<BR>
+  kääten päätä päivän alle.<BR>
+  Näki tuolta tuon tulevan,<BR>
+  uuen purren purjehtivan,<BR>
+  satalauan laiehtivan<BR>
+  selän puolen Lemmenlahta;<BR>
+  haaksi paistoi haljakalle,<BR>
+  punaiselle pursipuoli;<BR>
+  mies puhas perässä purren<BR>
+  melan vaskisen varassa.<BR>
+  Näki juoksevan orosen,<BR>
+  vierevän reki punaisen,<BR>
+  kirjokorjan kiiättävän<BR>
+  maapuolen Simasaloa,<BR>
+  kuusin kultaisin käkösin<BR>
+  vempelellä kukkumassa,<BR>
+  seitsemin siniotuksin<BR>
+  rahkehella laulamassa;<BR>
+  mies rehevä reen perässä,<BR>
+  uros selvä ohjaksissa.<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Kummallenp' on mielit mennä,<BR>
+  kun tulevat tahtomahan<BR>
+  ikuiseksi ystäväksi,<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi?<BR>
+  "Ken se haahella tulevi,<BR>
+  laskevi veno punaisin<BR>
+  selän puolen Lemmenlahta,<BR>
+  se on vanha Väinämöinen:<BR>
+  tuopi laivalla eloa,<BR>
+  aluksella aartehia.<BR>
+  "Ken se korjalla ajavi,<BR>
+  kirjavalla kiiättävi<BR>
+  maapuolen Simasaloa,<BR>
+  se on seppo Ilmarinen:<BR>
+  tuopi tyhjeä valetta,<BR>
+  korjan täyen luottehia.<BR>
+  "Kunpa tullahan tupahan,<BR>
+  tuop' on tuopilla simoa,<BR>
+  kanna kaksikorvaisella;<BR>
+  työnnä tuoppi sen kätehen,<BR>
+  kellen on mieli mennäksesi!<BR>
+  Anna Väinölän ukolle,<BR>
+  ku tuo haahella hyvyyttä,<BR>
+  aluksella aartehia!"<BR>
+  Tuop' on kaunis Pohjan tyttö,<BR>
+  tuo osasi noin sanoa:<BR>
+  "Oi on maammo, kantajani,<BR>
+  oi emo, ylentäjäni!<BR>
+  En mene osan hyvyylle<BR>
+  enkä miehen mielevyylle,<BR>
+  menenp' on otsan hyvyylle,<BR>
+  varren kaiken kauneuulle.<BR>
+  Eikä neittä ennenkänä<BR>
+  ei ole myötynä eloihin;<BR>
+  neiti on ilman antaminen<BR>
+  Ilmariselle sepolle,<BR>
+  ku on sampuen takonut,<BR>
+  kirjokannen kalkutellut."<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Ohoh lasta lampahutta!<BR>
+  Menet seppo Ilmarille,<BR>
+  vaahtiotsalle varaksi,<BR>
+  sepon hurstin huuhtojaksi,<BR>
+  sepon pään pesettimeksi!"<BR>
+  Tyttö tuohon vastoavi,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mene en Väinölän ukolle,<BR>
+  ikivanhalle varaksi:<BR>
+  vaiva vanhasta tulisi,<BR>
+  ikävä iällisestä."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  oli eellä ennättäjä.<BR>
+  Ajoi purtensa punaisen,<BR>
+  laski haahen haljakkaisen<BR>
+  teloille teräksisille,<BR>
+  vaskisille valkamoille;<BR>
+  itse tungeikse tupahan,<BR>
+  alle kattojen ajaikse.<BR>
+  Siinä lausui lattialta,<BR>
+  oven suusta, alta orren,<BR>
+  sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Tuletko minulle, neiti,<BR>
+  ikuiseksi ystäväksi,<BR>
+  polviseksi puolisoksi,<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi?"<BR>
+  Tuopa kaunis Pohjan tytti<BR>
+  itse ennätti sanoa:<BR>
+  "Joko sie venosen veistit,<BR>
+  joko laait laivan suuren<BR>
+  kehrävarteni muruista,<BR>
+  kalpimeni kappaleista?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Jo laain hyvänki laivan,<BR>
+  veistin ankaran venosen,<BR>
+  jok' on tuulessa tukeva<BR>
+  ja varava vastasäällä<BR>
+  halki aaltojen ajella,<BR>
+  selät vetten seurustella:<BR>
+  kuplina kohotteleikse,<BR>
+  lumpehina luikahaikse<BR>
+  poikki Pohjolan vesien,<BR>
+  lakkipäien lainehien."<BR>
+  Tuopa kaunis Pohjan tytti<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "En kiitä meristä miestä,<BR>
+  aallonlaskija-urosta:<BR>
+  tuuli vie merellä mielen,<BR>
+  aivot särkevi ahava.<BR>
+  Enkä taia tullakana,<BR>
+  en tulla minä sinulle<BR>
+  ikuiseksi ystäväksi,<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi,<BR>
+  sun sijan levittäjäksi,<BR>
+  päänalaisen laskijaksi."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdeksästoista runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Siitä seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  itse tungeikse tupahan,<BR>
+  kaivaikse katoksen alle.<BR>
+  Tuotihin simoa tuoppi,<BR>
+  mettä kannu kannettihin<BR>
+  seppo Ilmarin kätehen.<BR>
+  Seppo tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En ennen sinä ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  juone näitä juomisia,<BR>
+  kuin ma saan nähä omani,<BR>
+  onko valmis valvattini,<BR>
+  valmis valvateltavani."<BR>
+  Tuop' on Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Vaiv' on suuri valvatissa,<BR>
+  vaiva valvateltavassa:<BR>
+  jalk' on kesken kenkimistä,<BR>
+  toinen vieläki kesempi.<BR>
+  Äsken on valmis valvattisi,<BR>
+  oike'in otettavasi,<BR>
+  kun sa kynnät kyisen pellon,<BR>
+  käärmehisen käännättelet<BR>
+  ilman auran astumatta,<BR>
+  vaarnojen värisemättä.<BR>
+  Senpä Hiisi ennen kynti,<BR>
+  Lempo varsinki vakoili<BR>
+  vaarnasilla vaskisilla,<BR>
+  auralla tuliterällä;<BR>
+  oma poikani poloinen<BR>
+  heitti kesken kyntämättä."<BR>
+  Silloin seppo Ilmarinen<BR>
+  meni neitonsa tupahan.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Yön tyttö, hämärän neito!<BR>
+  Muistatko ajan mokoman,<BR>
+  kun kuvasin uuen sammon,<BR>
+  kirjokannen kalkuttelin?<BR>
+  Sie vannoit ikivalasi<BR>
+  eessä julkisen Jumalan,<BR>
+  alla kasvon kaikkivallan,<BR>
+  tullaksesi toivottelit mulle,<BR>
+  miehelle hyvälle,<BR>
+  ikuiseksi ystäväksi,<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi:<BR>
+  nyt ei äiti annakana,<BR>
+  työnnä mulle tyttöänsä<BR>
+  kyntämättä kyisen pellon,<BR>
+  käärmehisen kääntämättä."<BR>
+  Antoi morsian apua,<BR>
+  työnti neito neuvokkia:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen!<BR>
+  Aura kultainen kuvoa,<BR>
+  hope'inen huolittele!<BR>
+  Sillä kynnät kyisen pellon,<BR>
+  käärmehisen käännättelet."<BR>
+  Tuop' on seppo Ilmarinen<BR>
+  kullan ahjohon asetti,<BR>
+  hopeansa lietsimehen,<BR>
+  tuosta aurasen takovi.<BR>
+  Takoi rautaiset talukset,<BR>
+  teräksiset säärystimet,<BR>
+  ne on päällensä pukevi,<BR>
+  säärillensä säätelevi;<BR>
+  rautapaitahan paneikse,<BR>
+  teräsvöihin vyöteleikse,<BR>
+  otti rautarukkasensa,<BR>
+  nouti kintahat kiviset.<BR>
+  Sai siitä tulisen ruunan,<BR>
+  valjasti hyvän hevosen,<BR>
+  läksi pellon kynnäntähän,<BR>
+  vainion vakoantahan.<BR>
+  Näki päitä pyöriviä,<BR>
+  raivoja ratisevia.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla:<BR>
+  "Hoi mato, Jumalan luoma!<BR>
+  Kuka nosti nokkoasi,<BR>
+  kenpä käski ja kehoitti<BR>
+  päätä pystössä piteä,<BR>
+  kaulan vartta kankeata?<BR>
+  Pois nyt tieltä poikellaite,<BR>
+  tungeite kulohon, kurja,<BR>
+  alas kursohon kuoite,<BR>
+  heilauta heinikkohon!<BR>
+  Josp' on tuolta pääsi nostat,<BR>
+  Ukko pääsi särkenevi<BR>
+  nuolilla teräsnenillä,<BR>
+  rakehilla rautaisilla."<BR>
+  Siitä kynti kyisen pellon,<BR>
+  akoeli maan matoisen,<BR>
+  nosti kyitä kynnökselle,<BR>
+  käärmehiä käännökselle.<BR>
+  Sanoi tuolta tultuansa:<BR>
+  "Jo nyt kynnin kyisen pellon,<BR>
+  vakoelin maan matoisen,<BR>
+  käärmehisen käännättelin.<BR>
+  Joko tyttö työnnetähän,<BR>
+  annetahan ainoiseni?"<BR>
+  Tuop' on Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Äsken neiti annetahan,<BR>
+  tyttö täältä työnnetähän,<BR>
+  kun sa tuonet Tuonen karhun,<BR>
+  suistanet suen Manalan<BR>
+  tuolta Tuonelan salosta,<BR>
+  Manalan majan periltä;<BR>
+  sata on saanut suistamahan,<BR>
+  tullut ei yhtänä takaisin."<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  meni neitonsa tupahan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Työ minulle määrättihin:<BR>
+  suistoa suet Manalan,<BR>
+  Tuonen karhut tuoakseni<BR>
+  tuolta Tuonelan salosta,<BR>
+  Manalan majan periltä."<BR>
+  Antoi morsian apua,<BR>
+  työnti neito neuvokkia:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen!<BR>
+  Teräksestä tehkös suitset,<BR>
+  päitset rauasta rakenna<BR>
+  yhellä vesikivellä,<BR>
+  kolmen kosken kuohumilla!<BR>
+  Niillä tuonet Tuonen karhut,<BR>
+  suistanet suet Manalan."<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen,<BR>
+  akoja iän-ikuinen,<BR>
+  teräksestä suitti suitset,<BR>
+  päitset rauasta rakenti<BR>
+  yhellä vesikivellä,<BR>
+  kolmen kosken kuohumilla.<BR>
+  Kävi siitä suistamahan;<BR>
+  itse noin sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ututyttö Terhenetär!<BR>
+  Seulo seulalla utua,<BR>
+  terhenistä tepsuttele<BR>
+  viljan vierimäsijoille,<BR>
+  jottei kuule kulkevaksi<BR>
+  eik' on eestäni pakene!"<BR>
+  Sai sutosen suitsi-suuhun,<BR>
+  karhun rautakahlehesen<BR>
+  tuolta Tuonen kankahalta,<BR>
+  sinisen salon sisästä.<BR>
+  Sanoi tuolta tultuansa:<BR>
+  "Anna, akka, tyttäresi!<BR>
+  Jo olen tuonut Tuonen karhun,<BR>
+  suistanut suen Manalan."<BR>
+  Tuop' on Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Äsken alli annetahan,<BR>
+  sinisotka suoritahan,<BR>
+  kun saat suuren suomuhauin,<BR>
+  liikkuvan kalan lihavan,<BR>
+  tuolta Tuonelan joesta,<BR>
+  Manalan alantehesta<BR>
+  ilman nuotan nostamatta,<BR>
+  käsiverkon kääntämättä.<BR>
+  Sata on saanut pyytämähän,<BR>
+  tullut ei yhtänä takaisin."<BR>
+  Jopa tuskiksi tulevi,<BR>
+  läylemmäksi lankeavi.<BR>
+  Meni neitonsa tupahan,<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Työ minulle määrättihin<BR>
+  aina entistä parempi:<BR>
+  saa'a suuri suomuhauki,<BR>
+  liikkuva kala lihava,<BR>
+  Tuonen mustasta joesta,<BR>
+  Manalan ikipurosta<BR>
+  verkotoinna, nuotatoinna,<BR>
+  ilman muutta pyy'yksettä."<BR>
+  Antoi morsian apua,<BR>
+  työnti neito neuvokkia:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!<BR>
+  Ellös olko milläskänä!<BR>
+  Taop' on tulinen kokko,<BR>
+  vaakalintu valke'inen!<BR>
+  Sillä saanet suuren hauin,<BR>
+  liikkuvan kalan lihavan,<BR>
+  Tuonen mustasta joesta,<BR>
+  Manalan alantehesta."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  takovi kokon tulisen,<BR>
+  vaakalinnun valke'isen;<BR>
+  kourat rauasta kuvasi,<BR>
+  teräksestä temmottimet,<BR>
+  siiviksi venehen vieret.<BR>
+  Itse siiville yleni,<BR>
+  selkähän sijoittelihe,<BR>
+  kokon kynkkäluun nenille.<BR>
+  Siitä neuvoi kokkoansa,<BR>
+  vaakalintua varoitti:<BR>
+  "Kokkoseni, lintuseni!<BR>
+  Menes lennä, kunne käsken:<BR>
+  Tuonen mustalle joelle,<BR>
+  Manalan alantehelle!<BR>
+  Iske suuri suomuhauki,<BR>
+  liikkuva kala lihava!"<BR>
+  Tuo kokko, komea lintu,<BR>
+  lenteä lekuttelevi;<BR>
+  lenti hauin pyyäntähän,<BR>
+  hirmuhampahan hakuhun,<BR>
+  tuonne Tuonelan joelle,<BR>
+  Manalan alantehelle.<BR>
+  Yksi siipi vettä viisti,<BR>
+  toinen taivasta tapasi,<BR>
+  kourat merta kuopaeli,<BR>
+  nokka luotoja lotaisi.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  lähtevi haroamahan<BR>
+  tuota Tuonelan jokea,<BR>
+  kokko luona vahtimahan.<BR>
+  Vetehinen veestä nousi,<BR>
+  koppoi kiinni Ilmarisen.<BR>
+  Kokko niskahan kohahti,<BR>
+  Vetehisen päätä väänti,<BR>
+  polki päätä pohjemmaksi,<BR>
+  kohti mustia mutia.<BR>
+  Jo tulevi Tuonen hauki,<BR>
+  ve'en koira vengottavi.<BR>
+  Ei ole hauki pienen pieni<BR>
+  eikä hauki suuren suuri:<BR>
+  kieli kahta kirvesvartta,<BR>
+  hampahat haravan varren,<BR>
+  kita kolmen kosken verta,<BR>
+  selkä seitsemän venehen.<BR>
+  Tahtoi seppoa tavata,<BR>
+  syöä seppo Ilmarisen.<BR>
+  Tuli kokko kouotellen,<BR>
+  isketellen ilman lintu.<BR>
+  Eik' ole kokko pienen pieni<BR>
+  eikä aivan suuren suuri:<BR>
+  suu sen on satoa syltä,<BR>
+  kita kuusi koskellista,<BR>
+  kieli kuutta keihäsvartta,<BR>
+  kynnet viittä viikatetta.<BR>
+  Keksi suuren suomuhauin,<BR>
+  liikkuvan kalan lihavan,<BR>
+  iskevi kaloa tuota,<BR>
+  vasten suomuja sukaisi.<BR>
+  Silloin suuri suomuhauki,<BR>
+  liikkuja kala lihava,<BR>
+  painavi kokon kynimen<BR>
+  alle selvien vesien.<BR>
+  Niin kokko kohotteleikse,<BR>
+  ilmahan ylenteleikse:<BR>
+  nosti mustia muria<BR>
+  päälle selvien vesien.<BR>
+  Liiteleikse, laateleikse;<BR>
+  toki toisesti kokevi.<BR>
+  Yhen iski kynsiänsä<BR>
+  hauin hirmun hartioihin,<BR>
+  ve'en koiran koukkuluihin;<BR>
+  toisen iski kynsiänsä<BR>
+  vuorehen teräksisehen,<BR>
+  rautaisehen kalliohon.<BR>
+  Kilpestyi kivestä kynsi,<BR>
+  kalpistihe kalliosta:<BR>
+  jo hauki sukeltelihe,<BR>
+  ve'en venkale vetihe<BR>
+  kynsistä kokon kynimen,<BR>
+  vaakalinnun varpahista,<BR>
+  - jälet kynnen kylkiluilla,<BR>
+  halennehet hartioilla.<BR>
+  Siitä kokko rautakoura<BR>
+  kivastihe vielä kerran;<BR>
+  siivet välkkyi valkeana,<BR>
+  silmät selvänä tulena:<BR>
+  saip' on hauin kynsihinsä,<BR>
+  ve'en koiran kourihinsa.<BR>
+  Nosti suuren suomuhauin,<BR>
+  ve'en venkalan veälti<BR>
+  alta aaltojen syvien<BR>
+  päälle selvien vesien.<BR>
+  Niinp' on kokko rautakoura<BR>
+  kerrallansa kolmannella<BR>
+  toki saapi Tuonen hauin,<BR>
+  liikkuvan kalan lihavan,<BR>
+  tuosta Tuonelan joesta,<BR>
+  Manalan alantehesta:<BR>
+  ei vesi ve'elle tullut<BR>
+  hauin suuren suomuloista,<BR>
+  ilma ei ilmalle hajaisnut<BR>
+  kokon suuren höyhenistä.<BR>
+  Siitä kokko rautakoura<BR>
+  kantoi suuren suomuhauin<BR>
+  oksalle omenatammen,<BR>
+  päähän lakkapään petäjän.<BR>
+  Siinä maisteli makua,<BR>
+  viilti halki hauin vatsan,<BR>
+  riipoeli rintapäätä,<BR>
+  pään on varsin poikki pahkoi.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Oi sinua, kurja kokko!<BR>
+  Mikä lienet lintujasi,<BR>
+  ku ollet otuksiasi,<BR>
+  kun nyt maistelit makua,<BR>
+  viillit halki hauin vatsan,<BR>
+  kanssa riivoit rintapäätä,<BR>
+  pään on varsin poikki pahkoit!"<BR>
+  Tuop' on kokko rautakoura<BR>
+  siitä syäntyi lentämähän.<BR>
+  Ylös ilmahan kohosi<BR>
+  pitkän pilven rannan päälle:<BR>
+  pilvet liikkui, taivot naukui,<BR>
+  ilman kannet kallistihe,<BR>
+  katkesi Ukolta kaari,<BR>
+  kuulta sarviset sakarat.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  itse kantoi pään kaloa<BR>
+  anopille antehiksi.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tuoss' onpi ikuinen tuoli<BR>
+  hyvän Pohjolan tupahan."<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Jo nyt kynnin kyiset pellot,<BR>
+  vakoelin maat matoiset,<BR>
+  suistelin suet Manalan,<BR>
+  Tuonen karhut kahlestutin;<BR>
+  sain on suuren suomuhauin,<BR>
+  liikkuvan kalan lihavan,<BR>
+  tuosta Tuonelan joesta,<BR>
+  Manalan alantehesta.<BR>
+  Joko nyt neiti annetahan,<BR>
+  tyttö täältä työnnetähän?"<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Pahoinpa sinäki laait,<BR>
+  kun sa päätä poikki pahkoit,<BR>
+  laskit halki hauin vatsan,<BR>
+  vielä riivoit rintapäätä,<BR>
+  kanssa maistelit makua."<BR>
+  Silloin seppo Ilmarinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei saalis viatta saa'a<BR>
+  paikoilta paremmiltana,<BR>
+  saati Tuonelan joesta,<BR>
+  Manalan alantehesta.<BR>
+  Joko on valmis valvattini,<BR>
+  valmis valvateltavani?"<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä,<BR>
+  itse lausui ja nimesi:<BR>
+  "Jo on valmis valvattisi,<BR>
+  valmis valvateltavasi!<BR>
+  Annettava on alliseni,<BR>
+  sorsaseni suorittava<BR>
+  Ilmariselle sepolle<BR>
+  ikuiseksi istujaksi,<BR>
+  polviseksi puolisoksi,<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi."<BR>
+  Olipa lapsi lattialla.<BR>
+  Lauloi lapsi lattialta:<BR>
+  "Jo tuli tuville näille<BR>
+  liika lintu linnahamme.<BR>
+  Lenti kokko koillisesta,<BR>
+  halki taivahan havukka;<BR>
+  siipi iski ilman äärtä,<BR>
+  toinen lainetta lakaisi,<BR>
+  pursto merta pyyhätteli,<BR>
+  päähyt taivoa tapasi.<BR>
+  Katseleikse, käänteleikse,<BR>
+  liiteleikse, laateleikse;<BR>
+  liiti miesten linnan päälle,<BR>
+  nokalla kolistelevi;<BR>
+  miesten linna rautakatto:<BR>
+  ei siihen sisälle pääsnyt.<BR>
+  "Katseleikse, käänteleikse,<BR>
+  liiteleikse, laateleikse.<BR>
+  Liiti naisten linnan päälle,<BR>
+  nokalla kolistelevi;<BR>
+  naisten linna vaskikatto:<BR>
+  ei siihen sisälle pääsnyt.<BR>
+  "Katseleikse, käänteleikse,<BR>
+  liiteleikse, laateleikse.<BR>
+  Liiti neitten linnan päälle,<BR>
+  nokalla kolistelevi;<BR>
+  neitten linna liinakatto:<BR>
+  jo siihen sisälle pääsi!<BR>
+  "Liiti linnan patsahalle,<BR>
+  siitä laskihe laelle;<BR>
+  liikahutti linnan lauan,<BR>
+  istui linnan ikkunalle,<BR>
+  seinälle selinäsulka,<BR>
+  satasulka salvoimelle.<BR>
+  "Katselevi kassapäitä,<BR>
+  tukkapäitä tunnusteli,<BR>
+  neitiparvesta parasta,<BR>
+  kassapäistä kaunihinta,<BR>
+  hele'intä helmipäistä,<BR>
+  kukkapäistä kuuluisinta.<BR>
+  "Siitä kokko kouraisevi,<BR>
+  havulintu haivertavi:<BR>
+  iski parvesta parahan,<BR>
+  sorsajoukosta somimman,<BR>
+  hele'immän, hempe'immän,<BR>
+  verevimmän, valke'imman.<BR>
+  Senpä iski ilman lintu,<BR>
+  kynsi pitkä piirrällytti,<BR>
+  ku oli pysty pään piolta<BR>
+  sekä varrelta valittu,<BR>
+  sulkasiltahan sulavin,<BR>
+  hienukaisin höyheniltä."<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mistä tiesit, teltamoinen,<BR>
+  kuulit, kultainen omena,<BR>
+  tämän neien kasvavaksi,<BR>
+  tukan liina liikkuvaksi?<BR>
+  Huohtiko hopeat neien,<BR>
+  neien kullat sinne kuului,<BR>
+  sinne paistoi meiän päivät,<BR>
+  meiän kuuhuet kumotti?"<BR>
+  Lausui lapsi lattialta,<BR>
+  vasta kasvava karehti:<BR>
+  "Siitä tiesi teltamoinen,<BR>
+  onnen myyrä tien osasi<BR>
+  neien kuuluhun kotihin,<BR>
+  kaunihisen kartanohon:<BR>
+  hyvä oli isosta huuto<BR>
+  laivan suuren laskennalta,<BR>
+  emosta sitäi parempi<BR>
+  leivän paksun paistannalta,<BR>
+  vehnäleivän leivonnalta,<BR>
+  vierahan ravitsennalta.<BR>
+  "Siitä tiesi teltamoinen,<BR>
+  äkkioutoinen älysi<BR>
+  neien nuoren nousneheksi,<BR>
+  impyen ylenneheksi:<BR>
+  kun kävi pihatse kerran,<BR>
+  astui aittojen alatse<BR>
+  varsin aamulla varahin,<BR>
+  aivan aika-huomenessa,<BR>
+  noki nousi nuoraisesti,<BR>
+  savu paksusti pakeni<BR>
+  neien kuulusta ko'ista,<BR>
+  kasvavaisen kartanosta;<BR>
+  neiti oli itse jauhamassa,<BR>
+  kivenpuussa kiikkumassa:<BR>
+  kivenpuu käkenä kukkui,<BR>
+  laklana kiven lapatta,<BR>
+  kiven siili sirkkusena,<BR>
+  kivi helmenä heläsi.<BR>
+  "Kävi siitä toisen kerran,<BR>
+  astui pellon pientaretse:<BR>
+  neiti oli mataramaalla,<BR>
+  keikkui keltakankahilla,<BR>
+  paineli punapatoja,<BR>
+  keitti keltakattiloita.<BR>
+  "Kävi kerran kolmannenki<BR>
+  neien akkunan alatse,<BR>
+  kuuli neitosen kutovan,<BR>
+  pirta käessä piukkoavan:<BR>
+  sukkulainen suikahteli<BR>
+  kuin kärppä kiven kolossa,<BR>
+  pirkaeli pirran pii'it<BR>
+  kuin on tikka puun kylessä,<BR>
+  käärilauta käännähteli<BR>
+  kuin orava oksapuussa."<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kutti, kutti, neitoseni!<BR>
+  Enkö jo sanonut aina:<BR>
+  elä kuusissa kukahu,<BR>
+  elä laula laksoloissa,<BR>
+  näytä kaulan kaarevuutta,<BR>
+  käsivarren valkeutta,<BR>
+  ripeyttä rinnan nuoren,<BR>
+  muun on muo'on muhkeutta!<BR>
+  "Kaiken syystä syyättelin,<BR>
+  keikutin tämän kesosen,<BR>
+  jop' on kerkeän keväimen,<BR>
+  jopa toisen toukoaian:<BR>
+  laatiomme piilopirtti,<BR>
+  pienet piiloikkunaiset,<BR>
+  neien kangasta kutoa,<BR>
+  neljin niisin niukutella,<BR>
+  ettei kuule Suomen sulhot,<BR>
+  Suomen sulhot, maan kosijat!"<BR>
+  Lausui lapsi lattialta,<BR>
+  kaksiviikkoinen kajahui:<BR>
+  "Helppo on hepo salata,<BR>
+  sorajouhi suojaella,<BR>
+  paha on neitonen salata,<BR>
+  hivus pitkä piilotella.<BR>
+  Laatisit kivisen linnan<BR>
+  keskelle meren seläistä<BR>
+  siellä piikoja pi'ellä,<BR>
+  kanojasi kasvatella,<BR>
+  eip' on piile piiat siellä,<BR>
+  eipä impyet ylene,<BR>
+  ettei pääse suuret sulhot,<BR>
+  suuret sulhot, maan kosijat,<BR>
+  miehet pystyisin kypärin,<BR>
+  heposet teräskape'in."<BR>
+  Itse vanha Väinämöinen<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin<BR>
+  kotihinsa kulkiessa<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi minua, mies kuluista,<BR>
+  kun en tuota tuntenunna,<BR>
+  naia nuorella iällä,<BR>
+  etsiä elon ajalla!<BR>
+  Kaikkiansa se katuvi,<BR>
+  joka nuorta naimistansa,<BR>
+  lasna lapsen saamistansa,<BR>
+  pienenä perehtimistä."<BR>
+  Siinä kielti Väinämöinen,<BR>
+  epäsi suvantolainen<BR>
+  vanhan nuorta noutamasta,<BR>
+  kaunista käkeämästä;<BR>
+  kielti uimasta uhalla,<BR>
+  veikan vettä soutamasta,<BR>
+  kilvoin neittä kosjomasta<BR>
+  toisen, nuoremman keralla.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdeskymmenes runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Mitä nyt laulamme lajia,<BR>
+  kuta virttä vieretämme?<BR>
+  Tuota laulamme lajia,<BR>
+  tuota virttä vieretämme:<BR>
+  noita Pohjolan pitoja,<BR>
+  jumalisten juominkia.<BR>
+  Viikon häitä hankittihin,<BR>
+  valmistettihin varoja<BR>
+  noilla Pohjolan tuvilla,<BR>
+  Sariolan salvoksilla.<BR>
+  Mitä tuohon tuotettihin<BR>
+  ja kuta veätettihin,<BR>
+  Pohjan pitkihin pitoihin,<BR>
+  suuren joukon juominkihin<BR>
+  rahvahan ravitsemiksi,<BR>
+  joukon suuren syöttämiksi?<BR>
+  Kasvoi härkä Karjalassa,<BR>
+  sonni Suomessa lihosi;<BR>
+  ei ollut suuri eikä pieni,<BR>
+  olihan oikea vasikka!<BR>
+  Hämehessä häntä häilyi,<BR>
+  pää keikkui Kemijoella;<BR>
+  sata syltä sarvet pitkät,<BR>
+  puoltatoista turpa paksu.<BR>
+  Viikon kärppä kääntelihe<BR>
+  yhen kytkyen sijalla;<BR>
+  päivän lenti pääskyläinen<BR>
+  härän sarvien väliä,<BR>
+  hätäisesti päähän pääsi<BR>
+  keskenä levähtämättä.<BR>
+  Kuun juoksi kesäorava<BR>
+  häpähältä hännän päähän<BR>
+  eikä päähän pääsnytkänä,<BR>
+  ensi kuussa ennättänyt.<BR>
+  Sepä vallatoin vasikka,<BR>
+  sonni suuri suomalainen,<BR>
+  Karjalasta kaimattihin<BR>
+  Pohjan pellon pientarelle.<BR>
+  Sata miestä sarviloista,<BR>
+  tuhat turvasta piteli<BR>
+  härkeä taluttaessa,<BR>
+  Pohjolahan tuotaessa.<BR>
+  Härkä käyä källeröitti<BR>
+  Sariolan salmen suussa,<BR>
+  syöpi heinät hettehestä,<BR>
+  selkä pilviä siveli.<BR>
+  Eikä ollut iskijätä,<BR>
+  maan kamalan kaatajata<BR>
+  Pohjan poikien lu'ussa,<BR>
+  koko suuressa su'ussa,<BR>
+  nuorisossa nousevassa<BR>
+  eikä varsin vanhastossa.<BR>
+  Tulipa ukko ulkomainen,<BR>
+  Virokannas karjalainen.<BR>
+  Hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Malta, malta, härkä parka,<BR>
+  kun tulen kurikan kanssa,<BR>
+  kamahutan kangellani<BR>
+  sun, katala, kallohosi:<BR>
+  tok' et toisena kesänä<BR>
+  kovin käännä kärseäsi,<BR>
+  tölläytä turpoasi<BR>
+  tämän pellon pientarella,<BR>
+  Sariolan salmen suussa!"<BR>
+  Läksi ukko iskemähän,<BR>
+  Virokannas koskemahan,<BR>
+  Palvoinen pitelemähän.<BR>
+  Härkä päätä häiläytti,<BR>
+  mustat silmänsä mulisti:<BR>
+  ukko kuusehen kavahti,<BR>
+  Virokannas vitsikkohon,<BR>
+  Palvoinen pajun sekahan!<BR>
+  Etsittihin iskijätä,<BR>
+  sonnin suuren sortajata<BR>
+  kaunihista Karjalasta,<BR>
+  Suomen suurilta tiloilta,<BR>
+  vienosta Venäjän maasta,<BR>
+  Ruotsin maasta rohkeasta,<BR>
+  Lapin laajoilta periltä,<BR>
+  Turjan maasta mahtavasta;<BR>
+  etsittihin Tuonelasta,<BR>
+  Manalasta, maanki alta.<BR>
+  Etsittihin, eipä löytty,<BR>
+  haettihin, ei havaittu.<BR>
+  Etsittihin iskijätä,<BR>
+  katsottihin kaatajata<BR>
+  selvältä meren selältä,<BR>
+  lake'ilta lainehilta.<BR>
+  Mies musta merestä nousi,<BR>
+  uros umpilainehista,<BR>
+  aivan selvältä selältä,<BR>
+  ulapalta aukealta.<BR>
+  Ei tuo ollut suurimpia<BR>
+  eikä aivan pienimpiä:<BR>
+  alle maljan maata mahtui,<BR>
+  alle seulan seisomahan.<BR>
+  Se oli ukko rautakoura,<BR>
+  rauankarva katsannolta;<BR>
+  päässä paatinen kypärä,<BR>
+  jaloissa kiviset kengät,<BR>
+  veitsi kultainen käessä,<BR>
+  varsi vasken-kirjavainen.<BR>
+  Saip' on siitä iskijänsä,<BR>
+  tapasipa tappajansa,<BR>
+  Suomen sonni sortajansa,<BR>
+  maan kamala kaatajansa.<BR>
+  Heti kun näki eränsä,<BR>
+  ruhtoi niskahan rutosti:<BR>
+  sorti sonnin polvillensa,<BR>
+  kylen maahan kyykähytti.<BR>
+  Saiko paljo saalihiksi?<BR>
+  Saanut ei paljo saalihiksi:<BR>
+  sata saavia lihoa,<BR>
+  sata syltä makkarata,<BR>
+  verta seitsemän venettä,<BR>
+  kuuta kuusi tynnyriä<BR>
+  noihin Pohjolan pitoihin,<BR>
+  Sariolan syöminkihin.<BR>
+  Tupa oli tehty Pohjolassa,<BR>
+  tupa laitto, pirtti suuri,<BR>
+  sivulta yheksän syltä,<BR>
+  päästä seitsentä leveä.<BR>
+  Kukko kun laessa lauloi,<BR>
+  ei sen ääni maahan kuulu;<BR>
+  penin haukunta perässä<BR>
+  ei kuulu ovehen asti.<BR>
+  Tuop' on Pohjolan emäntä<BR>
+  liikkui sillan liitoksella,<BR>
+  laahoi keskilattialla.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi:<BR>
+  "Mistäpä olutta saamme,<BR>
+  taarit taiten laittelemme<BR>
+  näille häille hankkimille,<BR>
+  pioille pi'ettäville?<BR>
+  En tieä tekoa taarin<BR>
+  enkä syntyä olosen."<BR>
+  Olipa ukko uunin päällä.<BR>
+  Lausui ukko uunin päältä:<BR>
+  "Ohrasta oluen synty,<BR>
+  humalasta julkijuoman,<BR>
+  vaikk' ei tuo ve'että synny<BR>
+  eikä tuimatta tuletta.<BR>
+  "Humala, Remusen poika,<BR>
+  piennä maahan pistettihin,<BR>
+  kyynä maahan kynnettihin,<BR>
+  viholaisna viskottihin<BR>
+  vierehen Kalevan kaivon,<BR>
+  Osmon pellon penkerehen.<BR>
+  Siitä nousi nuori taimi,<BR>
+  yleni vihanta virpi;<BR>
+  nousi puuhun pienoisehen,<BR>
+  kohen latvoa kohosi.<BR>
+  "Onnen ukko ohran kylvi<BR>
+  Osmon uuen pellon päähän.<BR>
+  Ohra kasvoi kaunihisti,<BR>
+  yleni ylen hyvästi<BR>
+  Osmon uuen pellon päässä,<BR>
+  kaskessa pojan Kalevan.<BR>
+  "Oli aikoa vähäisen,<BR>
+  jo huuhui humala puusta,<BR>
+  ohra lausui pellon päästä,<BR>
+  vesi kaivosta Kalevan:<BR>
+  'Milloin yhtehen yhymme,<BR>
+  konsa toinen toisihimme?<BR>
+  Yksin on elo ikävä,<BR>
+  kahen, kolmen kaunoisampi.'<BR>
+  "Osmotar, oluen seppä,<BR>
+  Kapo, kaljojen tekijä,<BR>
+  otti ohrasen jyviä,<BR>
+  kuusi ohrasen jyveä,<BR>
+  seitsemän humalan päätä,<BR>
+  vettä kauhoa kaheksan;<BR>
+  niin pani pa'an tulelle,<BR>
+  laittoi keiton kiehumahan.<BR>
+  Keitti ohraista olutta<BR>
+  kerkeän kesäisen päivän<BR>
+  nenässä utuisen niemen,<BR>
+  päässä saaren terhenisen,<BR>
+  puisen uuen uurtehesen,<BR>
+  korvon koivuisen sisähän.<BR>
+  "Sai oluen panneheksi,<BR>
+  ei saanut hapanneheksi.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  'Mitä tuohon tuotanehe<BR>
+  ja kuta katsottanehe<BR>
+  oluelle happaimeksi,<BR>
+  kaljalle kohottimeksi?'<BR>
+  "Kalevalatar, kaunis neiti,<BR>
+  se on sormilta sorea,<BR>
+  aina liukas liikunnolta,<BR>
+  aina kengältä kepeä,<BR>
+  liikkui sillan liitoksella,<BR>
+  keikkui keskilattialla<BR>
+  yhtä, toista toimitellen<BR>
+  kahen kattilan kesellä.<BR>
+  Näki puikon lattialla:<BR>
+  poimi puikon lattialta.<BR>
+  "Katselevi, kääntelevi:<BR>
+  'Mitä tuostaki tulisi<BR>
+  Kavon kaunihin käsissä,<BR>
+  hyvän immen hyppysissä,<BR>
+  jos kannan Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin?'<BR>
+  "Kantoipa Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin.<BR>
+  Kapo kaksin kämmeninsä,<BR>
+  hykerti käsin molemmin<BR>
+  molempihin reisihinsä:<BR>
+  syntyi valkea orava.<BR>
+  "Noin se neuvoi poikoansa,<BR>
+  oravaistansa opasti:<BR>
+  'Oravainen, kummun kulta,<BR>
+  kummun kukka, maan ihana!<BR>
+  Juokse tuonne, kunne käsken,<BR>
+  kunne käsken ja kehoitan:<BR>
+  mieluisahan Metsolahan,<BR>
+  tarkkahan Tapiolahan!<BR>
+  Nouse puuhun pienoisehen,<BR>
+  taiten tarhalatvaisehen,<BR>
+  jottei kokko kouraiseisi<BR>
+  eikä iskis' ilman lintu!<BR>
+  Tuo'os kuusesta käpyjä,<BR>
+  petäjästä helpehiä,<BR>
+  ne kanna Kavon kätehen,<BR>
+  oluehen Osmottaren!'<BR>
+  "Osasi orava juosta,<BR>
+  pöyhtöhäntä pyörähellä,<BR>
+  pian juosta matkan pitkän,<BR>
+  välehen välit samota,<BR>
+  salon poikki, toisen pitkin,<BR>
+  kolmannen vähän vitahan<BR>
+  mieluisahan Metsolahan,<BR>
+  tarkkahan Tapiolahan.<BR>
+  "Näki kolme korpikuusta,<BR>
+  neljä pienoista petäätä;<BR>
+  nousi kuusehen norolla,<BR>
+  petäjähän kankahalla.<BR>
+  Eikä kokko kouraisnunna,<BR>
+  iskenynnä ilman lintu.<BR>
+  "Katkoi kuusesta käpyjä,<BR>
+  petäjästä päitä lehvän.<BR>
+  Kävyt kätki kynsihinsä,<BR>
+  kääräisi käpälihinsä;<BR>
+  ne kantoi Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin.<BR>
+  "Kapo pisti kaljahansa,<BR>
+  Osmotar oluehensa:<BR>
+  eip' ota olut hapata,<BR>
+  juoma nuori noustaksensa.<BR>
+  "Osmotar, oluen seppä,<BR>
+  Kapo, kaljojen tekijä,<BR>
+  ainakin ajattelevi:<BR>
+  'Mitä tuohon tuotanehe<BR>
+  oluelle happaimeksi,<BR>
+  kaljalle kohottimeksi?'<BR>
+  "Kalevatar, kaunis neiti,<BR>
+  se on sormilta sorea,<BR>
+  aina liukas liikunnolta,<BR>
+  aina kengältä kepeä,<BR>
+  liikkui sillan liitoksella,<BR>
+  keikkui keskilattialla<BR>
+  yhtä, toista toimitellen<BR>
+  kahen kattilan kesellä.<BR>
+  Näki lastun lattialla:<BR>
+  poimi lastun lattialta.<BR>
+  "Katselevi, kääntelevi:<BR>
+  'Mitä tuostaki tulisi<BR>
+  Kavon kaunihin käsissä,<BR>
+  hyvän immen hyppysissä,<BR>
+  jos kannan Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin?'<BR>
+  "Kantoipa Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin.<BR>
+  Kapo kaksin kämmeninsä,<BR>
+  hykerti käsin molemmin<BR>
+  molempihin reisihinsä:<BR>
+  syntyi näätä kultarinta.<BR>
+  "Niin se neuvoi nääteänsä,<BR>
+  orpolastansa opasti:<BR>
+  'Näätäseni, lintuseni,<BR>
+  rahankarva kaunoiseni!<BR>
+  Mene tuonne, kunne käsken,<BR>
+  kunne käsken ja kehoitan:<BR>
+  kontion kivikololle,<BR>
+  metsän karhun kartanolle,<BR>
+  jossa karhut tappelevat,<BR>
+  kontiot kovin elävät!<BR>
+  Kourin hiivoa kokoa,<BR>
+  käsin vaahtea valuta,<BR>
+  se kanna Kavon kätehen,<BR>
+  tuo olallen Osmottaren!'<BR>
+  "Jopa taisi näätä juosta,<BR>
+  rinta kulta riehätellä.<BR>
+  Pian juoksi matkan pitkän,<BR>
+  välehen välit samosi,<BR>
+  joen poikki, toisen pitkin,<BR>
+  kolmannen vähän vitahan<BR>
+  kontion kivikololle,<BR>
+  karhun louhikammiolle.<BR>
+  Siellä karhut tappelevat,<BR>
+  kontiot kovin elävät<BR>
+  rautaisella kalliolla,<BR>
+  vuorella teräksisellä.<BR>
+  "Valui vaahti karhun suusta,<BR>
+  hiiva hirveän kiasta:<BR>
+  käsin vaahtea valutti,<BR>
+  kourin hiivoa kokosi;<BR>
+  sen kantoi Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin.<BR>
+  "Osmotar oluehensa,<BR>
+  Kapo kaatoi kaljahansa:<BR>
+  ei ota olut hapata,<BR>
+  mehu miesten puurakoia.<BR>
+  "Osmotar, oluen seppä,<BR>
+  Kapo, kaljojen tekijä,<BR>
+  ainakin ajattelevi:<BR>
+  'Mitä tuohon tuotanehe<BR>
+  oluelle happaimeksi,<BR>
+  kaljalle kohottimeksi?'<BR>
+  "Kalevatar, kaunis neiti,<BR>
+  tyttö sormilta sorea,<BR>
+  aina liukas liikunnolta,<BR>
+  aina kengältä kepeä,<BR>
+  liikkui sillan liitoksella,<BR>
+  keikkui keskilattialla<BR>
+  yhtä, toista toimitellen<BR>
+  kahen kattilan välillä.<BR>
+  Näki maassa palkoheinän:<BR>
+  poimi maasta palkoheinän.<BR>
+  "Katselevi, kääntelevi:<BR>
+  'Mitä tuostaki tulisi<BR>
+  Kavon kaunihin käsissä,<BR>
+  hyvän immen hyppysissä,<BR>
+  jos kannan Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin?'<BR>
+  "Kantoipa Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin.<BR>
+  Kapo kaksin kämmeninsä,<BR>
+  hykerti käsin molemmin<BR>
+  molempihin reisihinsä:<BR>
+  mehiläinen siitä syntyi.<BR>
+  "Niin se neuvoi lintuansa,<BR>
+  mehiläistänsä opasti:<BR>
+  'Mehiläinen, lintu liukas,<BR>
+  nurmen kukkien kuningas!<BR>
+  Lennä tuonne, kunne käsken,<BR>
+  kunne käsken ja kehoitan:<BR>
+  saarelle selälliselle,<BR>
+  luo'olle merelliselle!<BR>
+  Siell' on neiti nukkununna,<BR>
+  vyö vaski valahtanunna,<BR>
+  sivulla simainen heinä,<BR>
+  mesiheinä helmassansa.<BR>
+  Tuo simoa siivessäsi,<BR>
+  kanna mettä kaavussasi<BR>
+  heleästä heinän päästä,<BR>
+  kukan kultaisen kuvusta;<BR>
+  se kanna Kavon kätehen,<BR>
+  tuo olallen Osmottaren!'<BR>
+  "Mehiläinen, lintu liukas,<BR>
+  jopa lenti jotta joutui.<BR>
+  Pian lenti matkan pitkän,<BR>
+  välehen välit lyhenti,<BR>
+  meren poikki, toisen pitkin,<BR>
+  kolmannen vähän vitahan<BR>
+  saarehen selällisehen,<BR>
+  luotohon merellisehen.<BR>
+  Näki neien nukkunehen,<BR>
+  tinarinnan riutunehen<BR>
+  nurmelle nimettömälle,<BR>
+  mesipellon pientarelle,<BR>
+  kupehella kultaheinä,<BR>
+  vyöllänsä hopeaheinä.<BR>
+  "Kasti siipensä simahan,<BR>
+  sulkansa mesi sulahan<BR>
+  helevässä heinän päässä,<BR>
+  kukan kultaisen nenässä;<BR>
+  sen kantoi Kavon kätehen,<BR>
+  hyvän immen hyppysihin.<BR>
+  "Osmotar oluehensa,<BR>
+  Kapo pisti kaljahansa:<BR>
+  siit' otti olut hapata,<BR>
+  siitä nousi nuori juoma<BR>
+  puisen uuen uurtehessa,<BR>
+  korvon koivuisen sisässä;<BR>
+  kuohui korvien tasalle,<BR>
+  ärjyi päällen äyrähien,<BR>
+  tahtoi maahan tyyräellä,<BR>
+  lattialle lasketella.<BR>
+  "Oli aikoa vähäisen,<BR>
+  pirahteli pikkaraisen.<BR>
+  Joutui juomahan urohot,<BR>
+  Lemminkäinen liiatenki:<BR>
+  juopui Ahti, juopui Kauko,<BR>
+  juopui veitikkä verevä<BR>
+  oluelta Osmottaren,<BR>
+  kaljalta Kalevattaren.<BR>
+  "Osmotar, oluen seppä,<BR>
+  Kapo, kaljojen tekijä,<BR>
+  hän tuossa sanoiksi virkki:<BR>
+  'Voi, poloinen, päiviäni,<BR>
+  kun panin pahan oluen,<BR>
+  tavattoman taarin laitoin:<BR>
+  ulos korvosta kohosi,<BR>
+  lattialle lainehtivi!'<BR>
+  "Punalintu puusta lauloi,<BR>
+  rastas räystähän rajalta:<BR>
+  'Ei ole pahaoloinen,<BR>
+  on juoma hyväoloinen,<BR>
+  tynnyrihin tyhjettävä,<BR>
+  kellarihin käytettävä<BR>
+  tynnyrissä tammisessa,<BR>
+  vaskivannetten sisässä.'<BR>
+  "Se oli oluen synty,<BR>
+  kalevaisten kaljan alku;<BR>
+  siitä sai hyvän nimensä,<BR>
+  siitä kuulun kunniansa,<BR>
+  kun oli hyväoloinen,<BR>
+  hyvä juoma hurskahille:<BR>
+  pani naiset naurusuulle,<BR>
+  miehet mielelle hyvälle,<BR>
+  hurskahat iloitsemahan,<BR>
+  hullut huppeloitsemahan."<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä,<BR>
+  kun kuuli oluen synnyn,<BR>
+  koki vettä suuren korvon,<BR>
+  uuen puisen puolellensa,<BR>
+  siihen ohria oloksi<BR>
+  ja paljo humalan päitä.<BR>
+  Alkoi keitteä olutta,<BR>
+  väkivettä väännätellä<BR>
+  uuen puisen uurtehessa,<BR>
+  korvon koivuisen sisässä.<BR>
+  Kuut kiviä kuumettihin,<BR>
+  kesät vettä keitettihin,<BR>
+  salot puita poltettihin,<BR>
+  kaivot vettä kannettihin:<BR>
+  jo salot saristui puista,<BR>
+  veet väheni lähtehistä<BR>
+  olosia pantaessa,<BR>
+  kaljoja kyhättäessä<BR>
+  Pohjan pitkiksi pioiksi,<BR>
+  hyvän joukon juomingiksi.<BR>
+  Savu saarella palavi,<BR>
+  tuli niemen tutkaimella.<BR>
+  Nousipa savu sakea,<BR>
+  auer ilmahan ajoihe<BR>
+  tuimilta tulisijoilta,<BR>
+  varavilta valke'ilta:<BR>
+  täytti puolen Pohjan maata,<BR>
+  kaiken Karjalan sokisti.<BR>
+  Kansa kaikki katsahtavi,<BR>
+  katsahtavi, kaivahtavi:<BR>
+  "Mistäpä savunen saapi,<BR>
+  auer ilmahan ajaikse?<BR>
+  Pienikö soan savuksi,<BR>
+  suuri paimosen paloksi."<BR>
+  Tuop' on äiti Lemminkäisen<BR>
+  aivan aamulla varahin<BR>
+  läksi vettä lähteheltä;<BR>
+  näkevi savun sakean<BR>
+  pohjoisilla maailmoilla.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Nuo onpi soan savuja,<BR>
+  varsin vainovalke'ita!"<BR>
+  Itse Ahti Saarelainen,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  katseleikse, käänteleikse.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi:<BR>
+  "Josp' on kaalan katsomahan,<BR>
+  likeltä tähystämähän,<BR>
+  mistä tuo savunen saapi,<BR>
+  auer ilman täyttelevi,<BR>
+  oisiko soan savuja,<BR>
+  noita vainovalke'ita."<BR>
+  Kaaloi Kauko katsomahan<BR>
+  savun syntymäsijoa:<BR>
+  ei ollut soan tulia<BR>
+  eikä vainovalke'ita;<BR>
+  olipa oluttulia,<BR>
+  kaljankeitto-valke'ita<BR>
+  Sariolan salmen suulla,<BR>
+  niemen kaiskun kainalossa.<BR>
+  Siinä Kauko katselevi ...<BR>
+  Silmä karsas Kaukon päässä,<BR>
+  silmä karsas, toinen kiero,<BR>
+  suu vähiten väärällänsä.<BR>
+  Virkki viimein katsellessa,<BR>
+  poikki salmesta sanovi:<BR>
+  "Oi armas anoppiseni,<BR>
+  Pohjan ehtoisa emäntä!<BR>
+  Laitapa oluet oivat,<BR>
+  keitä kaljat kelvolliset<BR>
+  juotavaksi joukon suuren,<BR>
+  Lemminkäisen liiatenki<BR>
+  noissa häissänsä omissa<BR>
+  kera nuoren tyttäresi!"<BR>
+  Sai olonen valmihiksi,<BR>
+  mehu miesten juotavaksi.<BR>
+  Pantihin olut punainen,<BR>
+  kalja kaunis käytettihin<BR>
+  maan alle makoamahan<BR>
+  kivisessä kellarissa,<BR>
+  tammisessa tynnyrissä,<BR>
+  tapin vaskisen takana.<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä<BR>
+  laittoi keitot kiehumahan,<BR>
+  kattilat kamuamahan,<BR>
+  riehtilät remuamahan.<BR>
+  Leipoi siitä leivät suuret,<BR>
+  suuret talkkunat taputti<BR>
+  hyvän rahvahan varaksi,<BR>
+  joukon suuren syötäviksi<BR>
+  Pohjan pitkissä pioissa,<BR>
+  Sariolan juomingissa.<BR>
+  Saipa leivät leivotuksi,<BR>
+  talkkunat taputetuksi.<BR>
+  Kului aikoa vähäisen,<BR>
+  pirahteli pikkaraisen:<BR>
+  olut tykki tynnyrissä,<BR>
+  kalja keikkui kellarissa:<BR>
+  "Kun nyt juojani tulisi,<BR>
+  lakkijani laittauisi,<BR>
+  kunnollinen kukkujani,<BR>
+  laaullinen laulajani!"<BR>
+  Etsittihin laulajata,<BR>
+  laaullista laulajata,<BR>
+  kunnollista kukkujata,<BR>
+  kaunista karehtijata:<BR>
+  lohi on tuotu laulajaksi,<BR>
+  hauki kunnon kukkujaksi.<BR>
+  Ei lohessa laulajata,<BR>
+  hauissa karehtijata:<BR>
+  lohen on leuat longallahan,<BR>
+  hauin hampahat hajalla.<BR>
+  Etsittihin laulajata,<BR>
+  laaullista laulajata,<BR>
+  kunnollista kukkujata,<BR>
+  kaunista karehtijata:<BR>
+  lapsi on tuotu laulajaksi,<BR>
+  poika kunnon kukkujaksi.<BR>
+  Ei lapsessa laulajata,<BR>
+  kuolasuussa kukkujata:<BR>
+  lapsen kiel' on kimmeltynnä,<BR>
+  kielen kanta kammeltunna.<BR>
+  Uhkasi olut punainen,<BR>
+  noitueli nuori juoma<BR>
+  nassakassa tammisessa,<BR>
+  tapin vaskisen takana:<BR>
+  "Kun et laita laulajata,<BR>
+  laaullista laulajata,<BR>
+  kunnollista kukkujata,<BR>
+  kaunista karehtijata,<BR>
+  potkin poikki vanteheni,<BR>
+  ulos pohjani porotan!"<BR>
+  Silloin Pohjolan emäntä<BR>
+  pani kutsut kulkemahan,<BR>
+  airuhut vaeltamahan.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ohoh piika pikkarainen,<BR>
+  orjani alinomainen!<BR>
+  Kutsu rahvasta kokohon,<BR>
+  miesten joukko juominkihin!<BR>
+  Kutsu kurjat, kutsu köyhät,<BR>
+  sokeatki, vaivaisetki,<BR>
+  rammatki, rekirujotki!<BR>
+  Sokeat venehin soua,<BR>
+  rammat ratsahin ajele,<BR>
+  rujot re'in remmätellös!<BR>
+  "Kutsu kaikki Pohjan kansa<BR>
+  ja kaikki Kalevan kansa,<BR>
+  kutsu vanha Väinämöinen<BR>
+  lailliseksi laulajaksi!<BR>
+  Elä kutsu Kaukomieltä,<BR>
+  tuota Ahti Saarelaista!"<BR>
+  Tuop' on piika pikkarainen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Miks' en kutsu Kaukomieltä,<BR>
+  yhtä Ahti Saarelaista?"<BR>
+  Tuop' on Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan vastaten sanovi:<BR>
+  "Siks' et kutsu Kaukomieltä,<BR>
+  tuota lieto Lemminkäistä,<BR>
+  kun on kaikitse toraisa,<BR>
+  aivan tarkka tappelija;<BR>
+  tehnyt on häissäki häpeät,<BR>
+  pitoloissa pillat suuret,<BR>
+  nauranut pyhäiset piiat<BR>
+  pyhäisissä vaattehissa."<BR>
+  Tuop' on piika pikkarainen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mistä tieän Kaukomielen,<BR>
+  jotta heitän kutsumatta?<BR>
+  En tunne Ahin kotia,<BR>
+  Kaukomielen kartanoa."<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä,<BR>
+  itse lausui ja nimesi:<BR>
+  "Hyvin tunnet Kaukomielen,<BR>
+  tuon on Ahti Saarelaisen:<BR>
+  Ahti saarella asuvi,<BR>
+  veitikkä vesien luona,<BR>
+  laajimman lahen sivulla,<BR>
+  Kaukoniemen kainalossa."<BR>
+  Tuop' on piika pikkarainen,<BR>
+  raataja rahan-alainen,<BR>
+  kantoi kutsut kuusialle,<BR>
+  keruhut kaheksialle.<BR>
+  Kutsui kaiken Pohjan kansan<BR>
+  ja kaiken Kalevan kansan,<BR>
+  nuotki hoikat huonemiehet,<BR>
+  kaitakauhtanat kasakat.<BR>
+  Yks' on aino Ahti poika,<BR>
+  - senp' on heitti kutsumatta.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdeskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Tuop' on Pohjolan emäntä,<BR>
+  Sariolan vaimo vanha,<BR>
+  oli ulkona olija,<BR>
+  askareillansa asuja.<BR>
+  Kuului suolta ruoskan roiske,<BR>
+  rannalta re'en ratina.<BR>
+  Loi silmänsä luotehelle,<BR>
+  käänti päätä päivän alle,<BR>
+  arvelee, ajattelevi:<BR>
+  "Mi tämä väki väjyvi<BR>
+  minun, raukan, rannoilleni?<BR>
+  Suurtako sotaväkeä?"<BR>
+  Kaaloi tuota katsomahan,<BR>
+  likeltä tähyämähän:<BR>
+  ei ollut sotaväkeä;<BR>
+  oli suuri sulhaiskansa,<BR>
+  vävy keskellä väkeä,<BR>
+  hyvän rahvahan raossa.<BR>
+  Itse Pohjolan emäntä,<BR>
+  Sariolan vaimo vanha,<BR>
+  kun tunsi vävyn tulevan,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Luulin tuulen tuulevaksi,<BR>
+  pinon pystyn viereväksi,<BR>
+  meren rannan roikkivaksi,<BR>
+  someren karehtivaksi.<BR>
+  Kaaloin tuota katsomahan,<BR>
+  likeltä tähyämähän;<BR>
+  eipä tuuli tuullutkana,<BR>
+  pino pysty vierrytkänä,<BR>
+  meren ranta rauennunna,<BR>
+  someret karehtinunna:<BR>
+  vävyni väki tulevi,<BR>
+  saoin kaksin käänteleikse!<BR>
+  "Mistä mä vävyni tunnen,<BR>
+  vävyni väen seasta?<BR>
+  Tuttu on vävy väestä,<BR>
+  tuttu tuomi muista puista,<BR>
+  tammi virpivarpasista,<BR>
+  kuuhut taivahan tähistä.<BR>
+  "Vävy on mustalla orolla,<BR>
+  niinkuin syövällä suella,<BR>
+  kantavalla kaarnehella,<BR>
+  lentävällä lievehellä;<BR>
+  kuusi kultasirkkulaista<BR>
+  vempelellä kukkumassa,<BR>
+  seitsemän siniotusta<BR>
+  rahkehella laulamassa."<BR>
+  Kuuluvi kumu kujasta,<BR>
+  aisan kalke kaivotieltä:<BR>
+  jo vävy pihalle saapi,<BR>
+  vävyn kansa kartanolle.<BR>
+  Vävy on keskellä väkeä,<BR>
+  hyvän rahvahan raossa,<BR>
+  ei ole varsin eellimäisnä<BR>
+  eikä aivan jälkimäisnä.<BR>
+  "Pois, pojat, ulos, urohot,<BR>
+  pihalle, pitimmät miehet,<BR>
+  rinnuksia riistamahan,<BR>
+  rahkehia raastamahan,<BR>
+  aisoja alentamahan,<BR>
+  tuomahan vävy tupahan!"<BR>
+  Juoksevi vävyn oronen,<BR>
+  kirjokorja kiiättävi<BR>
+  pitkin appelan pihoa.<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Oi sie orja, palkkalainen,<BR>
+  kylän kaunoinen kasakka!<BR>
+  Ottaos vävyn oronen,<BR>
+  lasketellos laukkiotsa<BR>
+  vaskisista valjahista,<BR>
+  tinaisista rinnuksista,<BR>
+  rahaisista rahkehista,<BR>
+  vesaisista vempelistä!<BR>
+  Viekösi vävyn oronen,<BR>
+  talutellos taitavasti<BR>
+  sulkkuisista suitsiloista,<BR>
+  päitsistä hopeapäistä<BR>
+  piehtaroille pehme'ille,<BR>
+  tasaiselle tanterelle,<BR>
+  vienolle vitilumelle,<BR>
+  maalle maionkarvaiselle!<BR>
+  "Juottaos vävyni varsa<BR>
+  lähisestä lähtehestä,<BR>
+  joka seisovi sulana,<BR>
+  heraisena herhettävi<BR>
+  alla kullan kuusen juuren,<BR>
+  alla pensivän petäjän!<BR>
+  "Apata vävyni varsa<BR>
+  koropasta kultaisesta,<BR>
+  vaskisesta vakkasesta<BR>
+  pestyin ohrin, lestyin leivin,<BR>
+  keitetyin kesäisin vehnin,<BR>
+  survotuin suvirukihin!<BR>
+  "Vie siitä vävyn oronen<BR>
+  soimelle sopimmaiselle,<BR>
+  ylimäiselle sijalle,<BR>
+  ta'impahan tanhuahan!<BR>
+  Sito'os vävyn oronen<BR>
+  kultaisista koltsasista<BR>
+  rautaisehen renkaisehen,<BR>
+  patvisehen patsaisehen!<BR>
+  Pankosi vävyn orolle<BR>
+  kappa kauroja etehen,<BR>
+  toinen heinän helpehiä,<BR>
+  kolmas ruumenen muruja!<BR>
+  "Sukios vävyn oronen<BR>
+  mursunluisella sualla,<BR>
+  jottei karva katkeaisi,<BR>
+  sorajouhi sorkahtaisi!<BR>
+  Kattaos vävyn oronen<BR>
+  loimella hope'isella,<BR>
+  kuomikolla kultaisella,<BR>
+  vanumalla vaskisella!<BR>
+  "Kylän poiat, kyyhkyläiset!<BR>
+  Viekätte vävy tupahan,<BR>
+  hivuksin hatuttomana,<BR>
+  käen kintahattomana!<BR>
+  "Vuotas katselen vävyä,<BR>
+  jos sopii vävy tupahan<BR>
+  ilman uksen ottamatta,<BR>
+  pihtipuolen purkamatta,<BR>
+  kamanan korottamatta,<BR>
+  kynnyksen alentamatta,<BR>
+  soppiseinän sortamatta,<BR>
+  multahirren muuttamatta!<BR>
+  "Ei mahu vävy tupahan,<BR>
+  hyvä lahja laipiohon<BR>
+  ilman uksen ottamatta,<BR>
+  pihtipuolen purkamatta,<BR>
+  kamanan korottamatta,<BR>
+  kynnyksen alentamatta,<BR>
+  soppiseinän sortamatta,<BR>
+  multahirren muuttamatta:<BR>
+  vävy on päätänsä pitempi,<BR>
+  korvallista korkeampi.<BR>
+  "Kamanat kohottukohot<BR>
+  lakin päästä laskematta,<BR>
+  kynnykset alentukohot<BR>
+  kengän kannan koskematta,<BR>
+  pihtipuolet välttyköhöt,<BR>
+  ovet ilman auetkohot<BR>
+  tullessa vävyn tupahan,<BR>
+  astuessa aimo miehen!<BR>
+  "Kiitos kaunoisen Jumalan,<BR>
+  jo saapi vävy sisähän!<BR>
+  Vuotas katsahan tupoa,<BR>
+  silmeän tuvan sisähän,<BR>
+  onko täällä pöyät pesty,<BR>
+  lavitsat vesin valeltu,<BR>
+  siivottu sileät sillat,<BR>
+  lautalattiat la'aistu!<BR>
+  "Katselen tätä tupoa<BR>
+  - enkä tuota tunnekana,<BR>
+  mistä puist' on pirtti tehty,<BR>
+  mistä suoja tänne saatu,<BR>
+  kusta seinät seisotettu<BR>
+  sekä lattiat laottu.<BR>
+  "Sivuseinä on siilin luista,<BR>
+  periseinä peuran luista,<BR>
+  oviseinä osman luista,<BR>
+  kamana karitsan luista.<BR>
+  "Orret on omenapuista,<BR>
+  patsas puista patviloista,<BR>
+  luaslauat lumpehista,<BR>
+  laki lahnan suomuksista.<BR>
+  "Rahi on rauasta rakettu,<BR>
+  lautsat Saksan laahkoloista,<BR>
+  pöytä kullan kirjoiteltu,<BR>
+  silta silkillä silattu.<BR>
+  "Uuni vaskesta valettu,<BR>
+  pankko paasista hyvistä,<BR>
+  kiukoa meren kivistä,<BR>
+  karsina Kalevan puista."<BR>
+  Sulho tungeikse tupahan,<BR>
+  alle kattojen ajaikse.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Terve tänneki, Jumala,<BR>
+  alle kuulun kurkihirren,<BR>
+  alle kaunihin katoksen!"<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Terve, terve tultuasi<BR>
+  tänne pienehen tupahan,<BR>
+  matalaisehen majahan,<BR>
+  honkaisehen huonehesen,<BR>
+  petäjäisehen pesähän!<BR>
+  "Ohoh orjapiikaseni,<BR>
+  kylän pantu palkkalainen!<BR>
+  Tuopa tulta tuohen päässä,<BR>
+  temmo tervaksen nenässä<BR>
+  katsellakseni vävyä,<BR>
+  nähäkseni sulhon silmät,<BR>
+  sinisetkö vai punaiset<BR>
+  vaiko vaatevalkeuiset!"<BR>
+  Orjapiika pikkarainen,<BR>
+  kylän pantu palkkalainen,<BR>
+  toip' on tulta tuohosessa,<BR>
+  tempoi tulta tervaksessa.<BR>
+  "Tuli on tuohinen rämäkkä,<BR>
+  savu musta tervaksinen,<BR>
+  vävyn silmät saastuttaisi,<BR>
+  mustuttais' ihanan muo'on:<BR>
+  tuopa tulta tuohuksella,<BR>
+  vahasella valkeaista!"<BR>
+  Orjapiika pikkarainen,<BR>
+  kylän pantu palkkalainen,<BR>
+  toip' on tulta tuohuksella,<BR>
+  vahasella valkeaista.<BR>
+  Valkea savu vahainen,<BR>
+  tuli kirkas tuohuksinen,<BR>
+  valotti vävyltä silmät,<BR>
+  kirkasti vävyltä kasvot.<BR>
+  "Jo näen vävyni silmät:<BR>
+  ei siniset, ei punaiset<BR>
+  eikä vaatevalkeuiset;<BR>
+  meren on vaahen valkeuiset,<BR>
+  meren ruo'on ruskeuiset,<BR>
+  meren kaislan kauneuiset.<BR>
+  "Kylän poiat, kyyhkyläiset!<BR>
+  Viekätte tätä vävyä<BR>
+  isoimmille istuimille,<BR>
+  ylimäisille sijoille,<BR>
+  selin seineä sinistä,<BR>
+  pä'in pöyteä punaista,<BR>
+  kohin kutsuvierahia,<BR>
+  rinnoin rahvahan remua!"<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä<BR>
+  syötti, juotti vierahia,<BR>
+  syötti suin sulassa voissa,<BR>
+  kourin kuorekokkaroissa<BR>
+  noita kutsuvierahia,<BR>
+  vävyänsä liiatenki.<BR>
+  Olipa lohta luotasilla,<BR>
+  sivulla sianlihoa,<BR>
+  kupit kukkuraisillansa,<BR>
+  va'it varpelaitehilla<BR>
+  syöä kutsuvierahien<BR>
+  ja vävysen liiatenki.<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "Oi sie piika pikkarainen!<BR>
+  Tuop' on tuopilla olutta,<BR>
+  kanna kaksikorvaisella<BR>
+  noille kutsuvierahille,<BR>
+  vävylleni liiatenki!"<BR>
+  Tuop' on piika pikkarainen,<BR>
+  raataja rahan-alainen,<BR>
+  antoi tuopin totta tehä,<BR>
+  viisivantehen vikoa,<BR>
+  huuhtoa humalan parrat,<BR>
+  vaahen parrat valkoella<BR>
+  noilta kutsuvierahilta<BR>
+  ja vävyltä liiatenki.<BR>
+  Mitä nyt olut osasi,<BR>
+  virkki viisivantehinen,<BR>
+  kun oli luona laulajansa,<BR>
+  kunnollinen kukkujansa?<BR>
+  Olipa vanha Väinämöinen,<BR>
+  virren ponsi polvu'inen,<BR>
+  laaullisna laulajana,<BR>
+  parahana taitajana.<BR>
+  Ensin ottavi olutta,<BR>
+  siitä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Olukkainen, juomukkainen!<BR>
+  Elä miestä jouten juota!<BR>
+  Laita miehet laulamahan,<BR>
+  kultasuut on kukkumahan!<BR>
+  Isännät imehtelevät,<BR>
+  emännät ajattelevat:<BR>
+  joko on laulut lauennehet,<BR>
+  ilokielet kirvonnehet,<BR>
+  vai panin pahan oluen,<BR>
+  juoksuttelin juoman kehnon,<BR>
+  kun ei laula laulajamme,<BR>
+  hyreksi hyvät runomme,<BR>
+  kuku kultavierahamme,<BR>
+  iloitse ilokäkemme?<BR>
+  "Kukas tässä kukkunevi,<BR>
+  kenpä kielin laulanevi<BR>
+  näissä Pohjolan pioissa,<BR>
+  Sariolan juomingissa?<BR>
+  Eipä tässä lautsat laula,<BR>
+  kun ei lautsan istujaiset,<BR>
+  lattiat ei lausahtele,<BR>
+  kun ei lattian kävijät;<BR>
+  eikä ikkunat iloitse,<BR>
+  kun ei ikkunan isännät,<BR>
+  eikä pöykä pöyän ääret,<BR>
+  kun ei pöyän äärelliset,<BR>
+  ei ne reppänät remuile,<BR>
+  kun ei reppänän alaiset."<BR>
+  Oli lapsi lattialla,<BR>
+  maitoparta pankon päässä.<BR>
+  Lausui lapsi lattialta,<BR>
+  poika pankolta pakisi:<BR>
+  "En ole iso iältä,<BR>
+  vahva varren kasvannolta,<BR>
+  vaan kuitenki kaikitenki,<BR>
+  jos ei muut lihavat laula,<BR>
+  miehet paksummat pajaha,<BR>
+  verevämmät vierettele,<BR>
+  niin mä laulan, laiha poika,<BR>
+  poika kuiva, kuikuttelen;<BR>
+  laulan laihoilta lihoilta,<BR>
+  kupehilta kuuttomilta<BR>
+  tämän iltamme iloksi,<BR>
+  päivän kuulun kunniaksi."<BR>
+  Olipa ukko uunin päällä.<BR>
+  Tuopa tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei ole lasten laululoista,<BR>
+  kurjien kujerteloista:<BR>
+  valehia lasten laulut,<BR>
+  tyhjiä tytärten virret!<BR>
+  Anna virsi viisahalle,<BR>
+  laulu lautsan istujalle!"<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Onko tässä nuorisossa,<BR>
+  koko suuressa su'ussa,<BR>
+  ken panisi käen kätehen,<BR>
+  ha'an toisehen hakahan<BR>
+  ja saisi sanelemahan,<BR>
+  laikahtaisi laulamahan<BR>
+  päivän päätyvän iloksi,<BR>
+  illan kuulun kunniaksi?"<BR>
+  Sanoi ukko uunin päältä:<BR>
+  "Ei ole tässä ennen kuultu,<BR>
+  ei ole kuultu eikä nähty<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  parempata laulajata,<BR>
+  tarkempata taitajata,<BR>
+  kuin mitä minä kujerrin,<BR>
+  lauleskelin lapsempana,<BR>
+  laulelin lahen vesillä,<BR>
+  kajahtelin kankahilla,<BR>
+  kukkuelin kuusikoilla,<BR>
+  sanelin salometsillä.<BR>
+  "Ääni oli suuri ja sorea,<BR>
+  säveleni sangen kaunis:<BR>
+  se silloin jokena juoksi,<BR>
+  vesivirtana vilisi,<BR>
+  kulki kuin lyly lumella,<BR>
+  purjelaiva lainehilla.<BR>
+  Vaan en nyt sanoa saata,<BR>
+  tuot' en tarkoin tunnekana,<BR>
+  mikä sorti suuren äänen,<BR>
+  äänen armahan alenti:<BR>
+  ei se nyt jokena juokse,<BR>
+  lainehina lailattele,<BR>
+  on kuin karhi kannostossa,<BR>
+  hangella havupetäjä,<BR>
+  reki rannan hiekkasilla,<BR>
+  vene kuivilla kivillä."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kun ei toista tullekana<BR>
+  kerallani laulamahan,<BR>
+  yksin lähtenen runoille,<BR>
+  laikahtanen laulamahan:<BR>
+  kun olen luotu laulajaksi,<BR>
+  sattunut sanelijaksi,<BR>
+  en kysy kylästä tietä,<BR>
+  päätä virren vierahalta."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen,<BR>
+  virren ponsi polvu'inen,<BR>
+  istuihen ilon teolle,<BR>
+  laulutyölle työntelihe,<BR>
+  ilovirret vieressänsä,<BR>
+  saatavillansa sanaset.<BR>
+  Lauloi vanha Väinämöinen,<BR>
+  sekä lauloi jotta taitoi:<BR>
+  ei sanat sanoihin puutu,<BR>
+  virret veisaten vähene;<BR>
+  ennen kalliot kiviä,<BR>
+  umpilammit lumpehia.<BR>
+  Siinä lauloi Väinämöinen,<BR>
+  pitkin iltoa iloitsi.<BR>
+  Naiset kaikki naurusuulla,<BR>
+  miehet mielellä hyvällä<BR>
+  kuuntelivat, kummeksivat<BR>
+  Väinämöisen väännätystä,<BR>
+  kun oli kumma kuulijanki,<BR>
+  ime ilmankin olijan.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  virkki virtensä lopulla:<BR>
+  "Mitäpä minusta onpi<BR>
+  laulajaksi, taitajaksi!<BR>
+  En minä mitänä saata,<BR>
+  en kuhunkana kykene.<BR>
+  Oisi Luoja laulamassa,<BR>
+  suin sulin sanelemassa!<BR>
+  Luoja laulun lauleleisi,<BR>
+  lauleleisi, taiteleisi.<BR>
+  "Laulaisi meret mesiksi,<BR>
+  meren hiekat hernehiksi,<BR>
+  meren mullat maltahiksi,<BR>
+  suoloiksi meren someret,<BR>
+  lehot laajat leipämaiksi,<BR>
+  ahovieret vehnämaiksi,<BR>
+  mäet mämmikakkaroiksi,<BR>
+  kalliot kananmuniksi.<BR>
+  "Lauleleisi, taiteleisi,<BR>
+  saneleisi, saatteleisi,<BR>
+  laulaisi tähän talohon<BR>
+  läävät täysi lähtemiä,<BR>
+  kujat täysi kukkapäitä,<BR>
+  ahot maion antajia,<BR>
+  sata sarven kantajata,<BR>
+  tuhat tuojoa utaren.<BR>
+  "Lauleleisi, taiteleisi,<BR>
+  saneleisi, saatteleisi<BR>
+  isännille ilvesturkit,<BR>
+  emännille verkaviitat,<BR>
+  tyttärille ummiskengät,<BR>
+  pojille punaiset paiat.<BR>
+  "Annap' ainaki, Jumala,<BR>
+  toisteki, totinen Luoja,<BR>
+  näin näissä elettäväksi,<BR>
+  toiste toimieltavaksi<BR>
+  näissä Pohjolan pioissa,<BR>
+  Sariolan juomingissa,<BR>
+  oloset jokena juosta,<BR>
+  me'et virtana vilata<BR>
+  näissä Pohjolan tuvissa,<BR>
+  Sariolan salvoksissa,<BR>
+  jotta päivin lauleltaisi,<BR>
+  illoin tehtäisi iloa<BR>
+  iällä tämän isännän,<BR>
+  elinajalla emännän!<BR>
+  "Pankohon Jumala palkan,<BR>
+  Luoja koston kostakohon<BR>
+  isännälle pöyän päähän,<BR>
+  emännällen aittahansa,<BR>
+  pojillen apajaveelle,<BR>
+  kangaspuihin tyttärille,<BR>
+  jottei konsana katuisi,<BR>
+  vuonna toisna voikahtaisi<BR>
+  näitä pitkiä pitoja,<BR>
+  suuren joukon juominkia!"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdeskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Kun oli kyllin häitä juotu,<BR>
+  pi'etty pitoja noita,<BR>
+  häitä Pohjolan tuvilla,<BR>
+  pitoja Pimentolassa,<BR>
+  sanoi Pohjolan emäntä<BR>
+  Ilmariselle, vävylle:<BR>
+  "Mit' istut, isosukuinen,<BR>
+  maan valio, valvattelet?<BR>
+  Istutko ison hyvyyttä<BR>
+  vai emonko armautta<BR>
+  vaiko pirtin valkeutta,<BR>
+  naimakansan kauneutta?<BR>
+  "Et istu ison hyvyyttä,<BR>
+  et emosen armautta<BR>
+  etkä pirtin puhtautta,<BR>
+  naimakansan kauneutta:<BR>
+  istut impesi hyvyyttä,<BR>
+  neien nuoren armautta,<BR>
+  valvattisi valkeutta,<BR>
+  kassapääsi kauneutta.<BR>
+  "Sulho, viljon veljyeni!<BR>
+  Vuotit viikon, vuota vielä!<BR>
+  Ei ole valmis valvattisi,<BR>
+  suorinut ikisopusi:<BR>
+  puol' on päätä palmikolla,<BR>
+  puoli palmikoitsematta.<BR>
+  "Sulho, viljon veljyeni!<BR>
+  Vuotit viikon, vuota vielä!<BR>
+  Ei ole valmis valvattisi,<BR>
+  suorinut ikisopusi:<BR>
+  yks' on hiema hiemoitettu,<BR>
+  toinen hiemoiteltavana.<BR>
+  "Sulho, viljon veljyeni!<BR>
+  Viikon vuotit, vuota vielä!<BR>
+  Ei ole valmis valvattisi,<BR>
+  suorinut ikisopusi:<BR>
+  vast' on jalka kengitetty,<BR>
+  toinen kengiteltävänä.<BR>
+  "Sulho, viljon veljyeni!<BR>
+  Viikon vuotit, vuota vielä!<BR>
+  Ei ole valmis valvattisi,<BR>
+  suorinut ikisopusi:<BR>
+  käsi on toinen kinnastettu,<BR>
+  toinen kinnasteltavana.<BR>
+  "Sulho, viljon veljyeni!<BR>
+  Viikon vuotit, et väsynyt:<BR>
+  valmis on nyt valvattisi,<BR>
+  suoriunut sorsasesi.<BR>
+  "Mene jo myöten, myöty neiti,<BR>
+  kanssa, kaupattu kananen!<BR>
+  Jo nyt on liittosi likellä,<BR>
+  kovin läsnä lähtöaika,<BR>
+  kun on viejä vieressäsi,<BR>
+  ottajaisesi ovilla:<BR>
+  oro suitsia purevi,<BR>
+  reki neittä vuottelevi.<BR>
+  "Oltua rakas rahoihin,<BR>
+  käpäs kättä antamahan,<BR>
+  kiivas kihlan ottelohon,<BR>
+  sormuksen sovittelohon,<BR>
+  ole nyt rakas rekehen,<BR>
+  kiivas kirjokorjasehen,<BR>
+  käpäs käymähän kylähän<BR>
+  sekä sievä lähtemähän!<BR>
+  "Etpä äijän, nuori neiti,<BR>
+  kahen puolesi katsellut,<BR>
+  yli pääsi ymmärrellyt,<BR>
+  jos te'it ka'utun kaupan,<BR>
+  iän kaiken itkemisen,<BR>
+  vuoet voikerrehtamisen,<BR>
+  kun läksit isosi koista,<BR>
+  siirryit syntymäsijoilta,<BR>
+  luota ehtoisen emosi,<BR>
+  kantajasi kartanoilta.<BR>
+  "Mi oli sinun eleä<BR>
+  näillä taattosi tiloilla!<BR>
+  Kasvoit kukkana kujilla,<BR>
+  ahomailla mansikkana.<BR>
+  Nousit voille vuotehelta,<BR>
+  maioille makoamasta,<BR>
+  venymästä vehnäsille,<BR>
+  pettäjäisille pehusta.<BR>
+  Kun et voinut voita syöä,<BR>
+  silpaisit sianlihoa.<BR>
+  "Ei ollut huolta ollenkana,<BR>
+  ajatusta aioinkana:<BR>
+  annoit huolla honkasien,<BR>
+  ajatella aiaksien,<BR>
+  surra suolla suopetäjän,<BR>
+  kangaskoivun kankahalla.<BR>
+  Itse liehuit lehtyisenä,<BR>
+  perhosena pyörähtelit,<BR>
+  marjana emosi mailla,<BR>
+  vaapukkana vainiolla.<BR>
+  "Lähet nyt talosta tästä,<BR>
+  menet toisehen talohon,<BR>
+  toisehen emon alahan,<BR>
+  perehesen vierahasen.<BR>
+  Toisin siellä, toisin täällä,<BR>
+  toisin toisessa talossa!<BR>
+  Toisin siellä torvet soivat,<BR>
+  toisin ukset ulvaisevat,<BR>
+  toisin vierevät veräjät,<BR>
+  sanovat saranarauat.<BR>
+  "Et osaa ovissa käyä,<BR>
+  veräjissä vieretellä<BR>
+  talon tyttären tavalla;<BR>
+  et tunne puhua tulta<BR>
+  etkä liettä lämmitteä<BR>
+  talon miehen mieltä myöten.<BR>
+  "Niinkö luulit, neito nuori,<BR>
+  niinkö tiesit jotta luulit,<BR>
+  luulit yöksi lähteväsi,<BR>
+  päivällä paloavasi?<BR>
+  Etpä yöksi lähtenynnä,<BR>
+  etkä yöksi, et kaheksi:<BR>
+  jopa jou'uit viikommaksi,<BR>
+  kuuksi päiväksi katosit,<BR>
+  iäksi ison majoilta,<BR>
+  elinajaksi emosi.<BR>
+  Askelt' on piha pitempi,<BR>
+  kynnys hirttä korkeampi<BR>
+  sinun toiste tullessasi,<BR>
+  kerran kertaellessasi."<BR>
+  Neito parka huokaeli,<BR>
+  huokaeli, henkäeli;<BR>
+  suru syämelle panihe,<BR>
+  vesi silmille vetihe.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi saatti:<BR>
+  "Noinpa tiesin, noinpa luulin,<BR>
+  noinpa arvelin ikäni,<BR>
+  sanoin kaiken kasvinaian:<BR>
+  et sä, neiti, neiti olle<BR>
+  oman vanhemman varassa,<BR>
+  oman taaton tanterilla,<BR>
+  vanhan maammosi majoilla.<BR>
+  Äskenpä olisit neiti<BR>
+  miehelähän mennessäsi,<BR>
+  kuin oisi jalka kynnyksellä,<BR>
+  toinen korjassa kosijan:<BR>
+  oisit päätäsi pitempi,<BR>
+  korvallista korkeampi.<BR>
+  "Tuota toivoin tuon ikäni,<BR>
+  katsoin kaiken kasvinaian<BR>
+  - vuotin kuin hyveä vuotta,<BR>
+  katsoin kuin kesän tuloa.<BR>
+  Jo nyt on toivoni toeksi,<BR>
+  lähtöni lähemmä saanut;<BR>
+  jop' on jalka kynnyksellä,<BR>
+  toinen korjassa kosijan.<BR>
+  Enkä tuota tunnekana,<BR>
+  mikä muutti multa mielen:<BR>
+  en lähe ilolla mielin<BR>
+  enkä riemulla eriä<BR>
+  tästä kullasta ko'ista,<BR>
+  iän nuoren istumasta,<BR>
+  näiltä kasvinkartanoilta,<BR>
+  ison saamilta eloilta;<BR>
+  lähen, hoikka, huolissani,<BR>
+  ikävissäni eriän,<BR>
+  kuin syksyisen yön sylihin,<BR>
+  kevä'isen kierän päälle,<BR>
+  jälen jäällä tuntumatta,<BR>
+  jalan iskun iljangolla.<BR>
+  "Miten lieki mieli muien,<BR>
+  mieli muien morsianten?<BR>
+  Tok' ei muut muretta tunne,<BR>
+  kanna kaihoista syäntä,<BR>
+  kuin kannan minä katala,<BR>
+  kannan mustoa muretta,<BR>
+  syäntä syen näköistä,<BR>
+  huolta hiilenkarvallista.<BR>
+  "Niin on mieli miekkoisien,<BR>
+  autuaallisten ajatus,<BR>
+  kuin keväinen päivännousu,<BR>
+  kevätaamun aurinkoinen.<BR>
+  Mitenpä minunki mieli,<BR>
+  minun synkeä sisuni?<BR>
+  On kuin laaka lammin ranta,<BR>
+  kuin pimeä pilven ranta,<BR>
+  kuin syksyinen yö pimeä,<BR>
+  talvinen on päivä musta;<BR>
+  viel' on mustempi sitäki,<BR>
+  synkeämpi syksy-yötä."<BR>
+  Olipa akka, askarvaimo,<BR>
+  talon ainoinen asuja.<BR>
+  Hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kutti, kutti, neiti nuori!<BR>
+  Etkö muista, kuin sanelin,<BR>
+  sanelin saoinki kerroin:<BR>
+  elä sulho'on ihastu,<BR>
+  elä sulhon suumalohon,<BR>
+  luota silmänluontehesen,<BR>
+  katso jalkoihin jaloihin!<BR>
+  Sulovasti suun pitävi,<BR>
+  silmät luopi luopuisasti,<BR>
+  vaikka lempo leukaluissa,<BR>
+  surma suussansa asuisi.<BR>
+  "Noinpa aina neittä neuvoin,<BR>
+  orpanaistani opastin:<BR>
+  kun tulevi suuret sulhot,<BR>
+  suuret sulhot, maan kosijat,<BR>
+  sinä vastahan sanele<BR>
+  ja puhele puoleltasi,<BR>
+  sanele sanalla tuolla,<BR>
+  lausu tuolla lausehella:<BR>
+  'Ei minusta ollekana,<BR>
+  ollekana, lienekänä<BR>
+  miniäksi vietävätä,<BR>
+  orjaksi otettavata.<BR>
+  Ei neiti minun näköinen<BR>
+  osaa orjana eleä,<BR>
+  muista ei mukihin mennä,<BR>
+  olla aina alla kynsin.<BR>
+  Toinen kun sanan sanoisi,<BR>
+  minä kaksi vastoaisin;<BR>
+  kun tulisi tukkahani,<BR>
+  hairahtaisi hapsihini,<BR>
+  tukastani tuivertaisin,<BR>
+  hapsistani haivertaisin.'<BR>
+  "Et sinä sitä totellut,<BR>
+  et kuullut minun sanoa.<BR>
+  Käeten kävit tulehen,<BR>
+  tieten tervan keittehesen;<BR>
+  riensihit revon rekehen,<BR>
+  läksit karhun kantasille,<BR>
+  revon reessänsä veteä,<BR>
+  karhun kauas kannatella,<BR>
+  ikiorjaksi isännän,<BR>
+  aikaorjaksi anopin.<BR>
+  "Läksit kouluhun kotoa,<BR>
+  piinahan ison pihoilta.<BR>
+  Kova on koulu käyäksesi,<BR>
+  piina pitkä ollaksesi:<BR>
+  siell' on ohjat ostettuna,<BR>
+  varustettu vankirauat,<BR>
+  ei ketänä muuta vasten,<BR>
+  vasten on vaivaista sinua.<BR>
+  "Kohta saat kokea, koito,<BR>
+  kokea, kovaosainen,<BR>
+  apen luista leukaluuta,<BR>
+  anopin kivistä kieltä,<BR>
+  ky'yn kylmiä sanoja,<BR>
+  naon niskan-nakkeloita.<BR>
+  "Kuules, neiti, kuin sanelen,<BR>
+  kuin sanelen, kuin puhelen!<BR>
+  Olit kukkana kotona,<BR>
+  ilona ison pihoilla:<BR>
+  iso kutsui kuutamaksi,<BR>
+  emo päivänpaisteheksi,<BR>
+  veikkosi vesivaloksi,<BR>
+  siskosi siniveraksi.<BR>
+  Menet toisehen talohon,<BR>
+  vierahan emän alahan:<BR>
+  ei vieras emosen verta,<BR>
+  vaimo toinen tuojan verta!<BR>
+  Harvoin vieras siivoin sinkui,<BR>
+  harvoin oike'in opetti:<BR>
+  appi haukkuvi havuiksi,<BR>
+  anoppisi ahkioksi,<BR>
+  kyty kynnysportahiksi,<BR>
+  nato naisien pahoiksi.<BR>
+  "Äsken sie hyvä olisit,<BR>
+  äsken kerta kelpoaisit:<BR>
+  utuna ulos menisit,<BR>
+  savuna pihalle saisit,<BR>
+  lehtisenä lenteleisit,<BR>
+  kipunoina kiiättäisit.<BR>
+  "Et ole lintu lentäjäksi<BR>
+  etkä lehti liehujaksi,<BR>
+  et kipuna kiitäjäksi,<BR>
+  savu saajaksi pihalle.<BR>
+  "Voi neiti, sisarueni!<BR>
+  Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit!<BR>
+  Vaihoit armahan isosi<BR>
+  appehen ani paha'an,<BR>
+  vaihoit ehtoisen emosi<BR>
+  anoppihin ankarahan!<BR>
+  Vaihoit viljon veljyesi<BR>
+  kyyttäniskahan kytyhyn,<BR>
+  vaihoit siskosi siveän<BR>
+  naljasilmähän natohon!<BR>
+  Vaihoit liinavuotehesi<BR>
+  nokisihin nuotioihin,<BR>
+  vaihoit valkeat vetesi<BR>
+  likaisihin lietehisin,<BR>
+  vaihoit hiekkarantasesi<BR>
+  mustihin muraperihin!<BR>
+  Vaihoit armahat ahosi<BR>
+  kanervikkokankahisin,<BR>
+  vaihoit marjaiset mäkesi<BR>
+  kaskikantoihin kovihin!<BR>
+  "Niinkö luulit, neito nuori,<BR>
+  niinkö, kasvava kananen:<BR>
+  huolet loppui, työt väheni<BR>
+  tämän illan istumilla,<BR>
+  maata sinne vietäväsi,<BR>
+  unille otettavasi?<BR>
+  "Eip' on maata vieäkänä,<BR>
+  unille otetakana:<BR>
+  vasta valvoa pitävi,<BR>
+  vasta huolta hoivatahan,<BR>
+  ajatusta annetahan,<BR>
+  pannahan pahoa mieltä.<BR>
+  "Kunis huiskit hunnutoinna,<BR>
+  sinis huiskit huoletoinna:<BR>
+  kunis liikuit liinatoinna,<BR>
+  liikuit liioitta suruitta.<BR>
+  Äsken huntu huolta tuopi,<BR>
+  palttina pahoa mieltä,<BR>
+  liina liikoja suruja,<BR>
+  pellava perättömiä.<BR>
+  "Mikäs neitosen kotona!<BR>
+  Niin neito ison kotona,<BR>
+  kuin kuningas linnassansa,<BR>
+  yhtä miekkoa vajoa.<BR>
+  Toisin tuon miniä raukan!<BR>
+  Niin miniä miehelässä,<BR>
+  kuin vanki Venäehellä,<BR>
+  yhtä vahtia vajoa.<BR>
+  "Teki työtä työn ajalla,<BR>
+  väänti hartian väellä,<BR>
+  hipiä hi'en väessä,<BR>
+  otsa vaahen valkeassa.<BR>
+  Kun tulevi toinen aika,<BR>
+  niin tulehen tuomitahan,<BR>
+  ajetahan ahjoksehen,<BR>
+  sen kätehen käsketähän.<BR>
+  "Piteä hänen pitäisi,<BR>
+  piteä, piloisen piian,<BR>
+  lohen mieli, kiiskin kieli,<BR>
+  lammin ahvenen ajatus,<BR>
+  suu sären, salakan vatsa,<BR>
+  meriteiren tieto saa'a.<BR>
+  "Eipä tieä yksikänä,<BR>
+  ymmärrä yheksänkänä<BR>
+  emon tuomista tytöistä,<BR>
+  vanhempansa vaalimista,<BR>
+  mistä syöjä syntynevi,<BR>
+  kaluaja kasvanevi,<BR>
+  lihan syöjä, luun purija,<BR>
+  tukan tuulelle jakaja,<BR>
+  hapsien hajottelija,<BR>
+  ahavalle anneksija.<BR>
+  "Itke, itke, neiti nuori!<BR>
+  Kun itket, hyvinkin itke!<BR>
+  Itke kourin kyynelesi,<BR>
+  kahmaloin haluvetesi,<BR>
+  pisaret ison pihoille,<BR>
+  lammit taaton lattioille,<BR>
+  itke tulville tupanen,<BR>
+  siltalauat lainehille!<BR>
+  Kun et itke itkettäissä,<BR>
+  itket toiste tullessasi,<BR>
+  kun tulet ison kotihin,<BR>
+  kun löyät isosi vanhan<BR>
+  saunahan savuttunehen<BR>
+  kuiva vasta kainalossa.<BR>
+  "Itke, itke, neiti nuori!<BR>
+  Kun itket, hyvinkin itke!<BR>
+  Kun et itke itkettäissä,<BR>
+  itket toiste tullessasi,<BR>
+  kun tulet emon kotihin,<BR>
+  kun löyät emosi vanhan<BR>
+  läävähän läkähtynehen,<BR>
+  kuollehen kupo sylihin.<BR>
+  "Itke, itke, neiti nuori!<BR>
+  Kun itket, hyvinkin itke!<BR>
+  Kun et itke itkettäissä,<BR>
+  itket toiste tullessasi,<BR>
+  kun tulet tähän kotihin,<BR>
+  löyät veikkosi verevän<BR>
+  kujahan kukistunehen,<BR>
+  kartanolle kaatunehen.<BR>
+  "Itke, itke, neiti nuori!<BR>
+  Kun itket, hyvinkin itke!<BR>
+  Kun et itke itkettäissä,<BR>
+  itket toiste tullessasi,<BR>
+  kun tulet tähän talohon,<BR>
+  löyät siskosi siveän<BR>
+  sotkutielle sortunehen<BR>
+  vanha karttu kainalossa."<BR>
+  Neito parka huokaeli,<BR>
+  huokaeli, henkäeli.<BR>
+  Itse loihen itkemähän,<BR>
+  vierähti vetistämähän.<BR>
+  Itki kourin kyyneleitä,<BR>
+  kahmaloin haluvesiä<BR>
+  ison pestyille pihoille,<BR>
+  lammit taaton lattialle.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Hoi sisaret, sirkkuseni,<BR>
+  entiset ikätoverit,<BR>
+  kaikki kasvinkumppalini!<BR>
+  Kuulkottenpa, kuin sanelen!<BR>
+  En nyt tuota tunnekana,<BR>
+  mikä lienehe minulle<BR>
+  iskennä tämän ikävän,<BR>
+  tämän huolen hoivannunna,<BR>
+  tämän kaihon kantanunna,<BR>
+  murehen mukaellunna.<BR>
+  "Toisin tiesin, toisin luulin,<BR>
+  toisin toivotin ikäni:<BR>
+  käkesin käkenä käyä,<BR>
+  kukahella kukkuroilla<BR>
+  näille päivin päästyäni,<BR>
+  näille tuumin tultuani.<BR>
+  Enpä nyt käkenä käyne,<BR>
+  kukahelle kukkuroilla:<BR>
+  olen kuin alli aallokossa,<BR>
+  tavi laajalla lahella<BR>
+  uiessa vilua vettä,<BR>
+  vettä jäistä järkyttäissä.<BR>
+  "Voi isoni, voi emoni,<BR>
+  voi on valtavanhempani!<BR>
+  Minnekä minua loitte,<BR>
+  kunne kannoitte katalan<BR>
+  nämät itkut itkemähän,<BR>
+  nämät kaihot kantamahan,<BR>
+  nämät huolet huolimahan<BR>
+  ja surut sureksimahan?<BR>
+  "Mahoit ennen, maammo rukka,<BR>
+  mahoit, kaunis kantajani,<BR>
+  armas maion-antajani,<BR>
+  ihana imettäjäni,<BR>
+  kapaloia kantosia,<BR>
+  pestä pieniä kiviä,<BR>
+  kuin pesit tätä tytärtä,<BR>
+  kapalojit kaunoistasi<BR>
+  näille suurille suruille,<BR>
+  ape'ille miel'aloille!<BR>
+  "Moni muualla sanovi,<BR>
+  usea ajattelevi:<BR>
+  ei ole huolta hurnakolla,<BR>
+  ajatusta aioinkana.<BR>
+  Elkätte, hyvät imeiset,<BR>
+  elkätte sitä sanoko!<BR>
+  Enemp' on minulla huolta,<BR>
+  kuin on koskessa kiviä,<BR>
+  pajuja pahalla maalla,<BR>
+  kanervia kankahalla.<BR>
+  Hepo ei jaksaisi veteä,<BR>
+  rautakisko kingotella<BR>
+  ilman luokin lekkumatta,<BR>
+  vempelen värisemättä<BR>
+  noita, hoikan, huoliani,<BR>
+  mustia mure'itani."<BR>
+  Lauloi lapsi lattialta,<BR>
+  kasvavainen karsinasta:<BR>
+  "Mitä neien itkemistä,<BR>
+  suuresti sureksimista!<BR>
+  Anna huolia hevosen,<BR>
+  murehtia mustan ruunan,<BR>
+  rautasuisen surkutella,<BR>
+  suuripäisen päivitellä!<BR>
+  Hevosell' on pää parempi,<BR>
+  pää parempi, luu lujempi,<BR>
+  kaulan kaari kantavampi,<BR>
+  koko ruumis runsahampi.<BR>
+  "Ei ole itettäviä,<BR>
+  suuresti surettavia.<BR>
+  Ei sinua suolle vieä,<BR>
+  ojavarrellen oteta:<BR>
+  vievät viljamättähältä,<BR>
+  vievät vielä viljemmälle;<BR>
+  ottavat oluttuvilta,<BR>
+  ottavat oluemmille.<BR>
+  "Kun katsot kupehellesi,<BR>
+  oikealle puolellesi,<BR>
+  onpa sulho suojassasi,<BR>
+  mies verevä vieressäsi!<BR>
+  Hyvä mies, hyvä hevonen,<BR>
+  talon kanta kaikenlainen;<BR>
+  pyyhyet pyräjämässä,<BR>
+  vempelellä vieremässä,<BR>
+  rastahat iloitsemassa,<BR>
+  rahkehilla laulamassa;<BR>
+  kuusi kullaista käkeä<BR>
+  änkilöillä lekkumassa,<BR>
+  seitsemän siniotusta<BR>
+  reen kokalla kukkumassa.<BR>
+  "Ellös olko milläkänä,<BR>
+  emon tuoma, tuollakana!<BR>
+  Et panna pahenemahan,<BR>
+  pannahan paranemahan,<BR>
+  miehen kyntäjän kylelle,<BR>
+  vakoajan vaipan alle,<BR>
+  leivän saajan leuan alle,<BR>
+  kalan saajan kainalohon,<BR>
+  hirven hiihtäjän hikehen,<BR>
+  karhun saajan saunasehen.<BR>
+  "Miehen sait mitä jaloimman,<BR>
+  urohia uhke'imman:<BR>
+  ei sen jouset jouten olle,<BR>
+  viinet vaarnoilla venyne;<BR>
+  koirat ei ne koissa maanne,<BR>
+  pennut pehkuilla levänne.<BR>
+  "Kolmasti tänä keväinä<BR>
+  aivan aika-huomenessa<BR>
+  nousi nuotiotulelta,<BR>
+  havasi havusijalta;<BR>
+  kolmasti tänä keväinä<BR>
+  kaste on silmille karisnut,<BR>
+  havut päänsä harjaellut,<BR>
+  varvat vartalon sukinut.<BR>
+  "Mies on joukon jou'uttaja,<BR>
+  uros karjan kasvattaja.<BR>
+  Onpa tällä sulhollamme<BR>
+  korvet koivin kulkevia,<BR>
+  särkät säärin juoksevia,<BR>
+  noropohjan noutavia:<BR>
+  sata on sarven kantajata,<BR>
+  tuhat tuojoa utaren;<BR>
+  aumoja joka aholla,<BR>
+  purnuja joka purolla,<BR>
+  lepikköiset leipämaina,<BR>
+  ojavieret ohramaina,<BR>
+  karivieret kauramaina,<BR>
+  vesivieret vehnämaina,<BR>
+  kaikki rauniot rahoina,<BR>
+  kivet pienet penninkinä."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kolmaskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Nyt on neiti neuvominen,<BR>
+  morsian opastaminen.<BR>
+  Kenpä neien neuvojaksi,<BR>
+  impyen opastajaksi?<BR>
+  Osmotar, oleva vaimo,<BR>
+  Kalevatar, kaunis impi,<BR>
+  hänpä neittä neuvomahan,<BR>
+  orpoa opastamahan,<BR>
+  miten olla mielevänä,<BR>
+  kuten kuuluna asua,<BR>
+  mielevänä miehelässä,<BR>
+  kuuluna anoppelassa.<BR>
+  Saneli sanoilla noilla,<BR>
+  lausui noilla lausehilla:<BR>
+  "Morsian, sisarueni,<BR>
+  kapulehti, lempyeni!<BR>
+  Kuules, kuin minä sanelen,<BR>
+  kielin toisin kertoelen!<BR>
+  "Lähet jo, kukka, kulkemahan,<BR>
+  mansikka, matelemahan,<BR>
+  verannukka, vieremähän,<BR>
+  sametti, samoamahan<BR>
+  tästä kuulusta ko'ista,<BR>
+  kaunihista kartanosta;<BR>
+  tulet toisehen talohon,<BR>
+  perehesen vierahasen.<BR>
+  Toisin toisessa talossa,<BR>
+  muiten muissa vierahissa:<BR>
+  ajatellen astuminen,<BR>
+  tuumitellen toimiminen;<BR>
+  ei kuin taaton tanterella,<BR>
+  oman maammon manterella,<BR>
+  laksoloissa laulaminen,<BR>
+  kujilla kukahtaminen.<BR>
+  "Kun lähet talosta tästä,<BR>
+  muista kaikki muut kalusi,<BR>
+  ne kolme kotihin heitä:<BR>
+  päivän-päälliset unoset,<BR>
+  emon armahan sanaset,<BR>
+  joka kirnun pettäjäiset!<BR>
+  "Kaikki muista muuttelosi<BR>
+  - unikonttisi unoha<BR>
+  kotoisille tyttärille,<BR>
+  kotiuunin korvaselle!<BR>
+  Laulut heitä lautsan päähän,<BR>
+  ilovirret ikkunoille,<BR>
+  tyttöys tyvelle vastan,<BR>
+  huimuus hurstin hulpiloille,<BR>
+  pankolle pahat tapasi,<BR>
+  laiskuutesi lattialle!<BR>
+  Tahikka kaasolle taritse,<BR>
+  työnnä kaason kainalohon,<BR>
+  kaason vieä vitsikkohon,<BR>
+  kantoa kanervikkohon!<BR>
+  "Tapa on uusi ottaminen,<BR>
+  entinen unohtaminen:<BR>
+  taattoarmo heittäminen,<BR>
+  appiarmo ottaminen,<BR>
+  alemma kumartaminen,<BR>
+  hyvä lause lahjominen.<BR>
+  "Tapa on uusi ottaminen,<BR>
+  entinen unohtaminen:<BR>
+  maammoarmo heittäminen,<BR>
+  anopp'armo ottaminen,<BR>
+  alemma kumartaminen,<BR>
+  hyvä lause lahjominen.<BR>
+  "Tapa on uusi ottaminen,<BR>
+  entinen unohtaminen:<BR>
+  veliarmo heittäminen,<BR>
+  kytyarmo ottaminen,<BR>
+  alemma kumartaminen,<BR>
+  hyvä lause lahjominen.<BR>
+  "Tapa on uusi ottaminen,<BR>
+  entinen unohtaminen:<BR>
+  sisararmo heittäminen,<BR>
+  natoarmo ottaminen,<BR>
+  alemma kumartaminen,<BR>
+  hyvä lause lahjominen.<BR>
+  "Ellöspä sinä ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  tavatoin talohon menkö,<BR>
+  miehuetoin miehelähän!<BR>
+  Tapoja talo kysyvi,<BR>
+  tapoja talo hyväki,<BR>
+  mies on mieltä koittelevi,<BR>
+  mies mieltä ani paraski;<BR>
+  äsken tarkka tarvitahan,<BR>
+  jos talo epätapainen,<BR>
+  ja vakainen vaaitahan,<BR>
+  jos on mies epäpätöinen.<BR>
+  "Jos ukko susi supussa,<BR>
+  akka karhu karsinassa,<BR>
+  kyty kyinä kynnyksellä,<BR>
+  nato nauloina pihalla,<BR>
+  sama on arvo antaminen:<BR>
+  alemma kumartaminen,<BR>
+  kuin ennen emosi luona,<BR>
+  oman taattosi tuvilla<BR>
+  taattoa kumartaminen,<BR>
+  maammoasi arvominen.<BR>
+  "Piteä sinun pitävi<BR>
+  pää tarkka, tanea mieli,<BR>
+  aina ankara ajatus,<BR>
+  ymmärrys yhentasainen,<BR>
+  iltasella silmät virkut<BR>
+  valkeata vaalimahan,<BR>
+  aamusella korvat tarkat<BR>
+  kukon ääntä kuulemahan.<BR>
+  Konsa kukko kerran lauloi,<BR>
+  viel' ei toista virkkanunna,<BR>
+  silloin nuorten nousuaika,<BR>
+  vanhojen lepu'uaika.<BR>
+  "Kun ei kukko laulakana,<BR>
+  ei äännä isännän lintu,<BR>
+  piä kuuta kukkonasi,<BR>
+  otavaista oppinasi!<BR>
+  Käyös ulkona use'in,<BR>
+  käyös kuuta katsomassa,<BR>
+  otavaista oppimassa,<BR>
+  tähtiä tähyämässä!<BR>
+  "Konsa oike'in otava,<BR>
+  sarvet suorahan suvehen,<BR>
+  pursto perin pohjasehen,<BR>
+  silloin aikasi sinulla<BR>
+  nousta luota nuoren sulhon,<BR>
+  saa'a viereltä verevän,<BR>
+  saa'a tulta tuhkasista,<BR>
+  valkeata vakkasesta,<BR>
+  tuli puikkohon puhua<BR>
+  lienosti levittämättä.<BR>
+  "Kun ei tulta tuhkasissa,<BR>
+  valkeata vakkasessa,<BR>
+  kutkuttele kullaltasi,<BR>
+  katkuttele kaunoltasi:<BR>
+  'Anna tulta, armaiseni,<BR>
+  valkeata, marjaseni!'<BR>
+  "Saat sa piitä pikkaraisen,<BR>
+  tauloa taki vähäisen:<BR>
+  iske tuli tuikahuta,<BR>
+  päre pihtihin viritä,<BR>
+  lähe läävä läänimähän,<BR>
+  raavahat ravitsemahan!<BR>
+  Ammovi anopin lehmä,<BR>
+  hirnuvi apen hevonen,<BR>
+  ky'yn lehmä kytkäisevi,<BR>
+  naukuvi naon vasikka<BR>
+  heinän hienon heittäjäistä,<BR>
+  apilan ojentajaista.<BR>
+  "Käy kujaset kuurullasi,<BR>
+  läävät länkämöisilläsi,<BR>
+  syötä lehmät leyhkeästi,<BR>
+  lammaskarja lauhkeasti!<BR>
+  Olet lehmille ojenna,<BR>
+  juomat vaivaisten vasoille,<BR>
+  varsoille valitut korret,<BR>
+  karitsoille hienot heinät!<BR>
+  Eläkä sioille singu,<BR>
+  elä potki porsahia:<BR>
+  kanna kaukalo sioille,<BR>
+  purtilonsa porsahille!<BR>
+  "Elä läävässä lepeä,<BR>
+  lamo lammaskarsinassa!<BR>
+  Kun olet läävän lääninynnä,<BR>
+  katsonunna karjan kaiken,<BR>
+  jo jou'u takaisin tuolta,<BR>
+  tule tuiskuna tupahan!<BR>
+  Siell' on lapsi itkemässä,<BR>
+  pieni peitetten sisässä,<BR>
+  eikä lausu lapsi rukka,<BR>
+  saata kieletöin sanoa,<BR>
+  onko vilu taikka nälkä<BR>
+  tahi muu tapahtumainen,<BR>
+  ennenkuin tulevi tuttu,<BR>
+  kuulevi emonsa äänen.<BR>
+  "Vaan tupahan tullessasi<BR>
+  tule neljänä tupahan:<BR>
+  vesikappanen käessä,<BR>
+  lehtiluuta kainalossa,<BR>
+  tulitikku hampahiss<BR>
+  - itse ollet neljäntenä.<BR>
+  "Ala sillat siivoella,<BR>
+  lautalattiat la'aista:<BR>
+  visko vettä lattialle,<BR>
+  elä visko lapsen päälle!<BR>
+  Nähnet lapsen lattialla,<BR>
+  jos kohta kälynki lapsi:<BR>
+  nosta lapsi lautsaselle,<BR>
+  pese silmät, pää silitä,<BR>
+  anna leipeä kätehen,<BR>
+  vuole voita leivän päälle!<BR>
+  Kun ei leipeä talossa,<BR>
+  anna lastunen kätehen!<BR>
+  "Kun saat pöytien pesohon<BR>
+  viikon päästä viimeistäki,<BR>
+  pese pöyät, laiat muista,<BR>
+  jalkoja elä unoha!<BR>
+  Lautsaset vesin valele,<BR>
+  seinät siivin siivoele,<BR>
+  lautsat kaikki laitoinensa,<BR>
+  seinät pitkin juomuinensa!<BR>
+  "Mi on pöyällä pölyä,<BR>
+  mi tomua ikkunoilla,<BR>
+  nepä siivellä sipaise,<BR>
+  vetäise vesitukolla,<BR>
+  etteipä tomu tomaha,<BR>
+  pöly kattohon pölähä!<BR>
+  "Karista katosta karstat,<BR>
+  noet nuoho kiukahasta,<BR>
+  piä patsas muistossasi<BR>
+  eläkä orsia unoha,<BR>
+  että tuntuisi tuvaksi,<BR>
+  asunnoksi arvattaisi!<BR>
+  "Kuules, neiti, kuin sanelen,<BR>
+  kuin sanelen, kuin puhelen!<BR>
+  Elä suihki sutsunatta<BR>
+  eläkä räämi rätsinättä,<BR>
+  elä liiku liinasetta,<BR>
+  elä kengättä kehaja!<BR>
+  Tuosta sulho suuttuneisi,<BR>
+  mies nuori nuristuneisi.<BR>
+  "Noita sie kovin varaja<BR>
+  pihlajaisia pihalla!<BR>
+  Pyhät on pihlajat pihalla,<BR>
+  pyhät oksat pihlajissa,<BR>
+  pyhät lehvät oksasilla,<BR>
+  marjaset sitäi pyhemmät,<BR>
+  joilla neittä neuvotahan,<BR>
+  orpoa opetetahan<BR>
+  nuoren miehen mieltä myöten,<BR>
+  sulhosen syäntä myöten.<BR>
+  "Piä herkät hiiren korvat,<BR>
+  terävät jalat jäniksen!<BR>
+  Niska nuori notkuttele,<BR>
+  kaula kaunis kaarruttele<BR>
+  kuni kasvava kataja<BR>
+  tahi tuore tuomen latva!<BR>
+  "Valvoa sinun pitävi,<BR>
+  aina valvoa, varoa,<BR>
+  ettet pyri pyllyllesi,<BR>
+  pankon päähän pitkällesi<BR>
+  etkä vaivu vaattehille,<BR>
+  veteleite vuotehelle!<BR>
+  "Kyty kynnöltä tulevi,<BR>
+  appi aitojen panolta,<BR>
+  urohosi ulkotöiltä,<BR>
+  kaunosi kasen ajolta:<BR>
+  vieminen vesiropehut,<BR>
+  käsipyyhe kantaminen,<BR>
+  alaha kumartaminen,<BR>
+  mielilause lausuminen.<BR>
+  "Anopp' aitasta tulevi<BR>
+  jauhovakka kainalossa:<BR>
+  juokse vastahan pihalle,<BR>
+  alaha kumarteleite,<BR>
+  pyyä vakka kainalosta<BR>
+  tuo tupahan vieäksesi!<BR>
+  "Kun et arvata osanne,<BR>
+  itsestäsi ymmärrellä,<BR>
+  kulle työlle työntyminen,<BR>
+  toimelle rupeaminen,<BR>
+  niin taho akalta tietä:<BR>
+  'Oi armas anoppiseni!<BR>
+  Kuinka tässä työt tehä'än,<BR>
+  askarehet arvatahan?'<BR>
+  "Akka varsin vastoavi,<BR>
+  anoppi sanan sanovi:<BR>
+  'Noinpa tässä työt tehä'än,<BR>
+  askarehet arvatahan:<BR>
+  survotahan, jauhetahan,<BR>
+  kivenpuussa kiikutahan,<BR>
+  vielä vettä kannetahan,<BR>
+  taikinat alustetahan,<BR>
+  halot tuoahan tupahan<BR>
+  pätsin lämmitä-panoksi;<BR>
+  siitä leivät leivotahan,<BR>
+  kakut paksut paistetahan,<BR>
+  astiat virutetahan,<BR>
+  hulikkaiset huuhotahan.'<BR>
+  "Kun kuulit akalta työsi,<BR>
+  anopilta askarehet,<BR>
+  ota kuivehet kiveltä,<BR>
+  kiirehi kivitupahan!<BR>
+  Sitte sinne saatuasi,<BR>
+  tultua kivitupahan<BR>
+  elä kuku kulkullasi,<BR>
+  kalju kaulavarrellasi:<BR>
+  kukkuos kiven kamulla,<BR>
+  lapattaisen laulamalla!<BR>
+  Eläkä ähkeä isosti,<BR>
+  kivenpuussa puhkaele,<BR>
+  ettei appi arveleisi,<BR>
+  anoppi ajatteleisi<BR>
+  ä'issäsi ähkeävän,<BR>
+  syämissäsi sysivän!<BR>
+  "Seulo jauhot siepottele,<BR>
+  kanna kannella tupahan!<BR>
+  Leivo leivät leppeästi,<BR>
+  vastoa ani visusti,<BR>
+  jottei paikoin jauhot jäisi,<BR>
+  toisin selkeät seokset!<BR>
+  "Näet korvon kallellansa:<BR>
+  ota korvonen olalle,<BR>
+  vesikappa kainalohon,<BR>
+  ala astua ve'elle;<BR>
+  kanna korvo kaunihisti,<BR>
+  kuleta korennon päässä!<BR>
+  Tule tuulena takaisin,<BR>
+  astuos ahavan lailla,<BR>
+  viikon veellä viipymättä,<BR>
+  kaivolle katoamatta,<BR>
+  ettei appi arveleisi,<BR>
+  anoppi ajatteleisi<BR>
+  kuvoasi katselevan,<BR>
+  itseäs' ihastelevan,<BR>
+  verevyyttäsi vetehen,<BR>
+  kauneutta kaivosehen!<BR>
+  "Menet pitkälle pinolle,<BR>
+  halkosien suollantahan:<BR>
+  elä halkoa hyleksi,<BR>
+  ota halko haapainenki!<BR>
+  Heitä halko hiljallensa,<BR>
+  kovasti kolajamatta,<BR>
+  taikka appi arveleisi,<BR>
+  anoppi ajatteleisi<BR>
+  vihoissasi viskelevän,<BR>
+  kiukuissa kolistelevan.<BR>
+  "Kun sa astut aittasehen,<BR>
+  lähet jauhon nouantahan,<BR>
+  elä aittahan asetu,<BR>
+  viivy viikon aittatiellä,<BR>
+  taikka appi arvelevi,<BR>
+  anoppi ajattelevi<BR>
+  jauhoja jakelevasi,<BR>
+  antavan kylän akoille.<BR>
+  "Lähet astian pesohon,<BR>
+  hulikkojen huuhtelohon:<BR>
+  pese kannut korvinensa,<BR>
+  tuopit uurtehuisinensa!<BR>
+  Maljat huuho - muista laiat,<BR>
+  lusikkaiset - muista varret!<BR>
+  "Lusikat piä lu'ussa,<BR>
+  astiasi arvelussa,<BR>
+  ettei koirat kollottele,<BR>
+  kasit noita kannattele,<BR>
+  linnut liioin liikuttele,<BR>
+  lapset laittele levälle!<BR>
+  Kyll' on lapsia kylässä,<BR>
+  paljo päitä pienoisia,<BR>
+  jotka kannut kanteleisi,<BR>
+  lusikat levitteleisi.<BR>
+  "Iltasaunan saapuessa<BR>
+  veet vetele, vastat kanna,<BR>
+  hauo vastat valmihiksi<BR>
+  saunahan savuttomahan<BR>
+  ilman viikon viipymättä,<BR>
+  saunahan katoamatta,<BR>
+  taikka appi arveleisi,<BR>
+  anoppi ajatteleisi<BR>
+  saunan lauoilla lamovan,<BR>
+  penkin päässä piehtaroivan.<BR>
+  "Kun tulet tupahan tuolta,<BR>
+  käske appi kylpemähän:<BR>
+  'Oi on armas appiseni!<BR>
+  Jo on sauna joutununna,<BR>
+  veet ve'etty, vastat saatu,<BR>
+  kaikki lautaset la'aistu;<BR>
+  mene, kylve kyllältäsi,<BR>
+  valeleite vallaltasi!<BR>
+  Itse lienen löylyn lyöjä,<BR>
+  alla lautojen asunen.'<BR>
+  "Kun tulevi kehruuaika,<BR>
+  kankahan ku'onta-aika,<BR>
+  käy elä kynsiä kylästä,<BR>
+  oppia ojan takoa,<BR>
+  tointa toisesta talosta,<BR>
+  pirran piitä vierahalta!<BR>
+  "Itse langat kehräele,<BR>
+  omin hyppysin kutehet,<BR>
+  langat laita lievempäiset,<BR>
+  rihmat aina kierempäiset!<BR>
+  Keri kiinteä keränen,<BR>
+  viipsinpuulle viskaele,<BR>
+  suvakolle suorittele,<BR>
+  kani siitä kangaspuille!<BR>
+  Iske pirta piukkeasti,<BR>
+  nosta niiet notkeasti,<BR>
+  ku'o sarkakauhtanaiset,<BR>
+  hanki villaiset hamoset<BR>
+  yhen villan kylkyestä,<BR>
+  talvilampahan takuista,<BR>
+  karvoista kevätkaritsan,<BR>
+  kesäuuhen untuvista!<BR>
+  "Kuules siitä, kuin sanelen,<BR>
+  vielä kerran kertoelen!<BR>
+  Keitä ohraiset oluet,<BR>
+  makujuomat maltahiset<BR>
+  yhen ohrasen jyvästä,<BR>
+  puolen puun on poltakselta!<BR>
+  "Kun sa ohria imellät,<BR>
+  ma'ustelet maltahia,<BR>
+  elä koukulla kohenna,<BR>
+  kärryksellä käännyttele:<BR>
+  aina kourilla kohenna,<BR>
+  kämmenillä käännyttele!<BR>
+  Käypä saunassa use'in,<BR>
+  elä anna iun paheta,<BR>
+  kissan istua ituja,<BR>
+  kasin maata maltahia!<BR>
+  Eläkä sure susia,<BR>
+  pelkeä metsän petoja<BR>
+  saunahan samotessasi,<BR>
+  kesken yötä käyessäsi!<BR>
+  "Kun konsa tulevi vieras,<BR>
+  ellös vierasta vihatko!<BR>
+  Ainapa hyvä talonen<BR>
+  piti vierahan varoja,<BR>
+  liikoja lihamuruja,<BR>
+  kaunihia kakkaroita.<BR>
+  "Käske vieras istumahan,<BR>
+  lausuttele laaskavasti:<BR>
+  syötä vierasta sanoilla,<BR>
+  kunnes keitto kerkeävi!<BR>
+  "Taas kun lähtevi talosta,<BR>
+  jäähyväiset jättelevi,<BR>
+  ellös viekö vierastasi<BR>
+  ulkopuolelle ovea:<BR>
+  tuosta sulho suuttuneisi,<BR>
+  kaunosi kamaltuneisi.<BR>
+  "Kun kerran halu tulevi<BR>
+  käyä itsesi kylässä,<BR>
+  kysytellen käy kylässä,<BR>
+  lausutellen vierahissa!<BR>
+  Sitte siellä ollessasi<BR>
+  piä taitavat tarinat;<BR>
+  elä sie kotia moiti,<BR>
+  alenna anoppiasi!<BR>
+  "Kysyvät kylän miniät<BR>
+  tahi muut kyläiset naiset:<BR>
+  'Antoiko anoppi voita<BR>
+  kuin ennen emo kotona?'<BR>
+  Ellös konsana sanoko:<BR>
+  'Ei anna anoppi voita.'<BR>
+  Sano aina annettavan,<BR>
+  kapustalla kannettavan,<BR>
+  jos kerran kesässä saanet,<BR>
+  senki toisentalvellista!<BR>
+  "Kuules vielä, kuin sanelen,<BR>
+  kerran toisen kertoelen!<BR>
+  Kun menet talosta tästä,<BR>
+  tulet toisehen talohon,<BR>
+  emoa elä unoha,<BR>
+  masentele maammoasi!<BR>
+  Emopa sinun elätti,<BR>
+  imetti ihanat rinnat<BR>
+  ihanasta itsestänsä,<BR>
+  valkeasta varrestansa;<BR>
+  monet yöt unetta vietti,<BR>
+  monet atriat unohti<BR>
+  tuuitellessa sinua,<BR>
+  vaaliessa pienoistansa.<BR>
+  "Ken emon unohtanevi,<BR>
+  maammonsa masentanevi,<BR>
+  elköhön Manalle menkö,<BR>
+  hyvän tunnon Tuonelahan!<BR>
+  Manalassa on makso tuhma,<BR>
+  kova kosto Tuonelassa<BR>
+  emonsa unohtajalle,<BR>
+  maammonsa masentajalle.<BR>
+  Tuonen tyttäret toruvat,<BR>
+  Manan neiet riitelevät:<BR>
+  'Kuinka sie emon unohit,<BR>
+  oman maammosi masensit?<BR>
+  Emo on nähnyt suuren vaivan,<BR>
+  kantaja kovan kokenut<BR>
+  saunamaassa maatessansa,<BR>
+  olkiloilla ollessansa,<BR>
+  synnytellessä sinua,<BR>
+  katalaista kantaessa.'"<BR>
+  Olipa akka lattialla,<BR>
+  akka vanha, vaippa päällä,<BR>
+  kylän kynnysten kävijä,<BR>
+  mieron teien tietelijä.<BR>
+  Hänpä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui ja lateli:<BR>
+  "Kukko lauloi kullallensa,<BR>
+  kanan lapsi kaunollensa,<BR>
+  varis lauloi vaahtokuulla,<BR>
+  kevätkuulla keikutteli.<BR>
+  Minun lauloa pitäisi,<BR>
+  heiän olla laulamatta:<BR>
+  heill' on kultansa kotona,<BR>
+  aina luona armahansa;<BR>
+  minä kullatoin, ko'itoin,<BR>
+  ajan kaiken armahatoin.<BR>
+  "Kuules, sisko, kuin sanelen!<BR>
+  Kun menetki miehelähän,<BR>
+  elä noua miehen mieltä,<BR>
+  kuin minä poloinen nouin<BR>
+  miehen mieltä, kiurun kieltä,<BR>
+  suuren sulhoni syäntä!<BR>
+  "Olin kukka ollessani,<BR>
+  kasvaessani kanerva,<BR>
+  vesa nuori noustessani,<BR>
+  ympynen yletessäni,<BR>
+  mesimarja mainittaissa,<BR>
+  kulta kuiskuteltaessa,<BR>
+  tavi taattoni pihoilla,<BR>
+  lakla maammon lattioilla,<BR>
+  vesilintu veikon luona,<BR>
+  sirkkunen sisaren luona.<BR>
+  Kävin kukkana kujilla,<BR>
+  vaapukkana vainiolla,<BR>
+  hersuin hiekkarantasilla,<BR>
+  keikuin kukkakunnahilla;<BR>
+  laulelin jokaisen lakson,<BR>
+  joka kummun kukkuelin,<BR>
+  lehot leikkiä pitelin,<BR>
+  ahot ainoista iloa.<BR>
+  "Suu veti revon ritahan,<BR>
+  kieli kärpän lautasehen,<BR>
+  mieli neien miehelähän,<BR>
+  tapa toisehen talohon.<BR>
+  Niinpä neiti luotunaki,<BR>
+  tytär tuuiteltunaki<BR>
+  - miniäksi miehelähän,<BR>
+  orjaksi anoppelahan.<BR>
+  "Jou'uin, marja, muille maille,<BR>
+  tuomi, toisille vesille,<BR>
+  jou'uin, puola, purtavaksi,<BR>
+  mansikka, manattavaksi.<BR>
+  Joka puu puri minua,<BR>
+  joka leppä leikkaeli,<BR>
+  joka koivu koiskaeli,<BR>
+  joka haapa haukkaeli.<BR>
+  "Naitihin ma miehelähän,<BR>
+  vietihin anoppelahan.<BR>
+  Sanottihin siell' olevan,<BR>
+  neittä sinne naitaessa,<BR>
+  kuusi kuusista tupoa,<BR>
+  kaksin kerroin kammaria,<BR>
+  ahovieret aittamaina,<BR>
+  kujavieret kukkamaina,<BR>
+  ojavieret ohramaina,<BR>
+  kangasvieret kauramaina,<BR>
+  purnut puitua eloa,<BR>
+  toiset purnut puitavia,<BR>
+  sata saatuja rahoja,<BR>
+  sata toinen saatavia.<BR>
+  "Sainpa, tuhma, tulleheksi,<BR>
+  kälkö, kättä lyöneheksi:<BR>
+  tupa oli kuuella tuella,<BR>
+  seitsemällä seipähällä,<BR>
+  ahot täynnä armotuutta,<BR>
+  lehot täynnä lemmetyyttä,<BR>
+  kujat, kurjan, huoliani,<BR>
+  metsät mieliä pahoja,<BR>
+  purnut puitua vihoa,<BR>
+  toiset purnut puimatointa,<BR>
+  sata saatuja sanoja,<BR>
+  sata toinen saatavia.<BR>
+  "En mä tuostana totellut,<BR>
+  ko'in kuuluna asua.<BR>
+  Tuolla toivoin kunniata,<BR>
+  tuolla lempeä tavoitin,<BR>
+  tulen tuomalla tupahan,<BR>
+  pään päretten poimennalla<BR>
+  - pieksin otsani ovehen,<BR>
+  pääni pihtipuolisehen:<BR>
+  oven suuss' on ouot silmät,<BR>
+  kaihat silmät karsinassa,<BR>
+  kierot keskilattialla,<BR>
+  perässä perivihaiset;<BR>
+  tuli suusta tuikahuvi,<BR>
+  kekälehet kielen alta,<BR>
+  ilkeän isännän suusta,<BR>
+  alta kielen armottoman.<BR>
+  "En mä tuostana totellut,<BR>
+  ko'in kuitenkin eleä,<BR>
+  olla aina alla armon<BR>
+  sekä nöyrä neuvottava;<BR>
+  hyppäsin jänön jaloilla,<BR>
+  kävin kärpän kämmenillä,<BR>
+  panin turkan myöhän maata,<BR>
+  nousin vaivaisen varahin.<BR>
+  Saanut en, kurja, kunniata,<BR>
+  leino, lempeä tavannut,<BR>
+  vaikka vuoret vierettäisin,<BR>
+  kalliot kaha panisin.<BR>
+  "Suotta survoin suuret jauhot,<BR>
+  kiusan karkeat karistin<BR>
+  syöä ankaran anopin,<BR>
+  tulikulkun kuiskaella<BR>
+  päässä pitkän pintapöyän<BR>
+  kultalaiasta kupista.<BR>
+  Itse söin, miniä raukka,<BR>
+  apoin jauhoja kiveltä,<BR>
+  liesipankko pöytänäni,<BR>
+  kapusta lusikkanani.<BR>
+  "Use'in minä utuinen<BR>
+  miniänä miehelässä<BR>
+  kannoin suolta sammalia,<BR>
+  noita leivoin leiväkseni,<BR>
+  vettä kaivosta kapalla,<BR>
+  tuota ryypin ryypykseni.<BR>
+  Sini söin kaloja, kalki,<BR>
+  sini, koito, kuorehia,<BR>
+  kuni notkuin nuottapuilla,<BR>
+  keikuin keskellä venettä;<BR>
+  en saanut sitä kaloa<BR>
+  anoppini antamasta,<BR>
+  joka päiväksi päteisi,<BR>
+  kerraksensa kelpoaisi.<BR>
+  "Kesät kontuja keräsin,<BR>
+  talvet väännin taikon vartta,<BR>
+  niinkuin muinenki kasakka<BR>
+  eli orja, palkkalainen.<BR>
+  Ainapa anoppelassa<BR>
+  tuo minulle työnnettihin<BR>
+  riihestä rive'in riusa,<BR>
+  saunasta jyke'in loukku,<BR>
+  rannalta rave'in karttu,<BR>
+  suurin taikko tanhuasta.<BR>
+  Ei uskottu uupuvani,<BR>
+  ei varattu vaipuvani,<BR>
+  vaikka uupuivat urohot,<BR>
+  vaipuivat hevosen varsat.<BR>
+  "Niin minä, piloinen piika,<BR>
+  te'in työtä työn ajalla,<BR>
+  väännin hartion väellä.<BR>
+  Annas tulla toisen aian:<BR>
+  jo tulehen tuomittihin,<BR>
+  sen kätehen käskettihin.<BR>
+  "Suotta soimat nostettihin,<BR>
+  kiusan kielet kannettihin<BR>
+  päälle mun hyvän tapani,<BR>
+  päälle kuulun kunniani;<BR>
+  sanat päälleni satoivat,<BR>
+  puhe'et putoelivat<BR>
+  kuin tuimat tulikipunat<BR>
+  tahi rautaiset rakehet.<BR>
+  "En mä tuostana epäillyt,<BR>
+  oisin eeskipäin elellyt<BR>
+  akan ankaran apuna,<BR>
+  tulikulkun kumppalina;<BR>
+  vaan sepä paha panihe,<BR>
+  sepä suurenti suruni,<BR>
+  kun sulho sueksi muuttui,<BR>
+  kauno karhuksi rupesi,<BR>
+  kylin söi, selin makasi,<BR>
+  selin työnsä toimitteli.<BR>
+  "Tuota itkin itsekseni,<BR>
+  ajattelin aitassani.<BR>
+  Muistin muita päiviäni,<BR>
+  entistä elantoani<BR>
+  ison pitkillä pihoilla,<BR>
+  emon kaunon kartanolla.<BR>
+  "Sain tuosta sanelemahan,<BR>
+  itse virkin, vierettelin:<BR>
+  'Osasi minun emoni,<BR>
+  osasi omenan saa'a,<BR>
+  taisi taimen kasvatella,<BR>
+  ei osannut istutella:<BR>
+  istutti ihanan taimen<BR>
+  ilke'ille istumille,<BR>
+  pani paikoille pahoille,<BR>
+  koivun juurille koville,<BR>
+  iäksensä itkemähän,<BR>
+  kuuksensa kujertamahan.<BR>
+  'Oisipa minussa ollut<BR>
+  paikoille paremmillenki,<BR>
+  pitemmillenki pihoille,<BR>
+  laajemmille lattioille,<BR>
+  paremmanki varren vasta,<BR>
+  verevämmän miehen verta.<BR>
+  Puutuin tuohon pulluksehen,<BR>
+  tartuin tuohon talluksehen:<BR>
+  varikselt' on varren saanut,<BR>
+  korpilta nenän kopannut,<BR>
+  suunsa syövältä suelta,<BR>
+  koko muo'on kontiolta.<BR>
+  'Oisinpa mokoman saanut<BR>
+  mäellenki mentyäni:<BR>
+  saanut tieltä tervaskannon,<BR>
+  leppäpökkelön lehosta,<BR>
+  pannut turvan turpehesta,<BR>
+  parran naavoista pahoista,<BR>
+  suun kivestä, pään savesta,<BR>
+  silmät kuumista sysistä,<BR>
+  koivun pahkat korviksensa,<BR>
+  raian haarukan jaloiksi.'<BR>
+  "Senpä lauloin laitoissani,<BR>
+  huokaelin huolissani.<BR>
+  Sattui kauno kuulemahan,<BR>
+  seinuksella seisomahan!<BR>
+  Niin kun tuo tulevi tuolta,<BR>
+  astui aitan portahalle,<BR>
+  jo ma tuon tulosta tunsin,<BR>
+  astunnasta arvaelin:<BR>
+  tukka tuiski tuulettaki,<BR>
+  hivus viskoi viimattaki;<BR>
+  ikenet oli irvellänsä,<BR>
+  silmät kiljan kaljallansa,<BR>
+  väätty pihlaja piossa,<BR>
+  käätty karttu kainalossa,<BR>
+  jolla lyöä lykkeävi,<BR>
+  kohti päätä kolkkoavi.<BR>
+  "Annas siitä illan tulla!<BR>
+  Kun meni makoamahan,<BR>
+  otti vitsan vierehensä,<BR>
+  nahkaruoskan naulaltansa,<BR>
+  ei ketänä muuta vasten,<BR>
+  vasten vaivaista minua.<BR>
+  "Meninpä minäki itse<BR>
+  illalla makoamahan,<BR>
+  sulhon vierehen venähyin;<BR>
+  laski sulho vierehensä<BR>
+  - antoi kyllin kyynäspäätä,<BR>
+  viljalta vihaista kättä,<BR>
+  paljo paksuja pajuja,<BR>
+  mursunluista ruoskan vartta.<BR>
+  "Nousin kylmältä kyleltä,<BR>
+  viluiselta vuotehelta.<BR>
+  Sulho suorihe jälestä,<BR>
+  ulos uksesta uhitti!<BR>
+  Käsi käypi tukkahani,<BR>
+  haparoivi hapsihini,<BR>
+  tukat tuulelle jakeli,<BR>
+  ahavalle anneksivi...<BR>
+  "Mikäs neuvoksi minulle,<BR>
+  mikä neuvon antajaksi?<BR>
+  Teräksestä kengät teetin,<BR>
+  paulat vaskesta panetin,<BR>
+  joilla seisoin seinävieret,<BR>
+  kuuntelin kujan perukset,<BR>
+  kunnes viihtyisi vihainen,<BR>
+  asettuisi ankarainen.<BR>
+  Eikä viihy viimeinkänä,<BR>
+  ei asetu aioinkana!<BR>
+  "Vilu viimeinki tulevi<BR>
+  vihattuna vierressäni,<BR>
+  seinävieret seistessäni,<BR>
+  ollessa oven takana.<BR>
+  Arvelin, ajattelime:<BR>
+  ei minusta lienekänä<BR>
+  viikoista vihanpitoa,<BR>
+  kaukaista ylenkatsetta<BR>
+  tässä lemmon leisiossa,<BR>
+  pirujen pesäsijassa.<BR>
+  "Heitin hempeät tupaset,<BR>
+  armahat asuinmajani,<BR>
+  läksin, vieno, vieremähän.<BR>
+  Vierin soita, vierin maita,<BR>
+  vierin ventoja vesiä;<BR>
+  vierin veikon pellon päähän<BR>
+  siinä kukkui kuivat kuuset,<BR>
+  lauloi lakkapäät petäjät,<BR>
+  kaikki vaakkuivat varikset,<BR>
+  harakat hakahtelivat:<BR>
+  'Ei täällä sinun kotisi<BR>
+  eikä synnyntäsijasi!'<BR>
+  "En mä tuotana totellut,<BR>
+  vierin veikkoni piha'an.<BR>
+  Jo mulle veräjät virkki,<BR>
+  kaikki vainiot valitti:<BR>
+  'Mitäpä tulet kotihin,<BR>
+  kuta, kurja, kuulemahan?<BR>
+  Jo ammoin isosi kuoli,<BR>
+  kaatui kaunis kantajasi;<BR>
+  veikko sull' on ventovieras,<BR>
+  veikon nainen kuin venakko.'<BR>
+  "En mä tuotana totellut,<BR>
+  menin mie toki tupahan.<BR>
+  Annoin kättä kääkäselle:<BR>
+  kylmä kääkä kättä vasten.<BR>
+  "Tultua tupahan tuosta<BR>
+  oven suuhun seisotaime.<BR>
+  Korea kotoinen nainen:<BR>
+  ei tule likistämähän,<BR>
+  käy ei kättä antamahan;<BR>
+  korea minä itseki:<BR>
+  en mene likistämähän,<BR>
+  käy en kättä antamahan.<BR>
+  Pistän kättä kiukahalle:<BR>
+  kivet kylmät kiukahassa;<BR>
+  käännän kättä hiilokselle:<BR>
+  hiilet kylmät hiiloksessa.<BR>
+  "Veikko lautsalla lamovi,<BR>
+  päässä pankon pöllöttävi,<BR>
+  syli syttä hartioilla,<BR>
+  vaaksa muulla vartalolla,<BR>
+  kyynärä kyventä päässä,<BR>
+  kortteli kovaa nokea.<BR>
+  "Kysyi veikko vierahalta,<BR>
+  tutkaeli tullehelta:<BR>
+  'Mistä vieras veen takoa?'<BR>
+  Minä vainen vastaelin:<BR>
+  'Etkö tunne siskoasi,<BR>
+  entistä emosi lasta?<BR>
+  Me yhen emosen lapset,<BR>
+  yhen linnun liekuttamat,<BR>
+  yhen hanhen hautelemat,<BR>
+  yhen pyyn pesästä saamat!'<BR>
+  Tuosta veikko itkemähän,<BR>
+  silmät vettä vieremähän...<BR>
+  "Virkkoi veikko naisellensa,<BR>
+  kuiskaeli kullallensa:<BR>
+  'Hanki syöä siskolleni!'<BR>
+  Veikon nainen naljasilmä<BR>
+  kantoi kaalia koasta,<BR>
+  jost' oli rakki rasvan syönyt,<BR>
+  koira suolan koitellunna,<BR>
+  Musti murkinan pitännä.<BR>
+  "Virkkoi veikko naisellensa,<BR>
+  kuiskaeli kullallensa:<BR>
+  'Tuo olutta vierahalle!'<BR>
+  Veikon nainen naljasilmä<BR>
+  toip' on vettä vierahalle,<BR>
+  ei sitänä siivon vettä:<BR>
+  sisaresten silmivettä,<BR>
+  kälysten käenpesintä.<BR>
+  "Vierin jälle veikon luota,<BR>
+  siirryin synnyntäsijalta.<BR>
+  Jou'uin, kurja, kulkemahan,<BR>
+  sain, kurja, samoamahan,<BR>
+  raukka, rannat kiertämähän,<BR>
+  vaivainen, vaeltamahan<BR>
+  aina ouoillen oville,<BR>
+  veräjille vierahille,<BR>
+  lapset raukan rannikolle,<BR>
+  vaivaiset kylän varahan...<BR>
+  "Moni nyt minulla onpi,<BR>
+  usea olettelevi<BR>
+  virkkaja vihaisen äänen,<BR>
+  äänen tuiman tuikuttaja;<BR>
+  ei ole minulla monta<BR>
+  sanan armon antajata,<BR>
+  suin sulin puhelijata,<BR>
+  kiukahalle käskijätä<BR>
+  satehesta saatuani,<BR>
+  kylmästä kyhättyäni<BR>
+  hallassa hamehen helmat,<BR>
+  turkin helmat tuppurissa.<BR>
+  "Enpä ennen nuorempana,<BR>
+  en mä uskonut olisi,<BR>
+  jos oisi sata sanonut,<BR>
+  tuhat kieltä kertaellut<BR>
+  näille juonin joutuvani,<BR>
+  näille päivin pääseväni,<BR>
+  jotk' on päivät päälle pääsnyt,<BR>
+  juonet joutunna kätehen."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Neljäskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Jo nyt on neiti neuvottuna,<BR>
+  morsian opastettuna.<BR>
+  Vielä virkin veijolleni,<BR>
+  sulholleni suin puhelen:<BR>
+  "Sulho, viljon veikkoseni,<BR>
+  vielä veikkoa parempi,<BR>
+  emon lasta armahampi,<BR>
+  ison lasta lauhkeampi!<BR>
+  Kuulesta, ma kuin sanelen,<BR>
+  kuin sanelen, kuin puhelen<BR>
+  tästä liinalinnustasi,<BR>
+  saamaisestasi kanasta!<BR>
+  "Kiitä, sulho, onneasi<BR>
+  hyvän saaman saamastasi!<BR>
+  Kun kiität, hyvinki kiitä!<BR>
+  Hyvän sait, hyvän tapasit,<BR>
+  hyvän Luojasi lupasi,<BR>
+  hyvän antoi armollinen.<BR>
+  Lue kiitokset isolle,<BR>
+  emoselle viel' enemmin,<BR>
+  ku tuuti tytön mokoman,<BR>
+  niin mokoman morsiamen!<BR>
+  "Puhas on neiti puolellasi,<BR>
+  neiti kirkas kihloissasi,<BR>
+  valkeainen vallassasi,<BR>
+  soreainen suojassasi,<BR>
+  tytär riski rinnallasi,<BR>
+  vereväinen vieressäsi,<BR>
+  tytär riski, riihenpuija,<BR>
+  hempulainen heinänlyöjä,<BR>
+  pulski poukkujen pesijä,<BR>
+  varski vaatevalkaisija,<BR>
+  kensti rihman kehreäjä,<BR>
+  karski kankahan kutoja.<BR>
+  "Niin sen piukki pirran ääni,<BR>
+  kuin käki mäellä kukkui;<BR>
+  niin sen suihki sukkulainen,<BR>
+  kuin on portimo pinossa;<BR>
+  niin sen käämi käännähteli,<BR>
+  kuin käpy oravan suussa.<BR>
+  Ei kylä sike'in maannut,<BR>
+  linnakunta uinaellut<BR>
+  neien pirran pirkeheltä,<BR>
+  sukkulan surinehelta.<BR>
+  "Sulhokainen, nuorukainen,<BR>
+  miehen kanta kaunokainen!<BR>
+  Tao viikate terävä,<BR>
+  vaali vartehen hyvähän,<BR>
+  veistele veräjän suussa,<BR>
+  kannon päässä kalkuttele!<BR>
+  Kun tulevi päiväpaiste,<BR>
+  viepä neiti nurmen päälle:<BR>
+  näet, kuin heinä herskähtävi,<BR>
+  kova heinä korskahtavi,<BR>
+  vihviläinen viuskahtavi,<BR>
+  suolaheinä suiskahtavi,<BR>
+  mätäs myötähän menevi,<BR>
+  vesan kanta katkeavi.<BR>
+  "Kun tulevi toinen päivä,<BR>
+  hanki suora sukkulainen,<BR>
+  pirran-päällinen pätevä,<BR>
+  käärinlauta laaullinen,<BR>
+  vuoli suksekset soreat,<BR>
+  hanki kaikki kangasneuvot!<BR>
+  Laita neiti kangaspuille,<BR>
+  pirran-päällinen piohon:<BR>
+  äsken pirta piukkoavi,<BR>
+  kangaspuut kamahtelevi,<BR>
+  kuuluvi kylähän kalske,<BR>
+  pirran pirske loitommalle.<BR>
+  Akat tuosta arvelevat,<BR>
+  kysyvät kyläiset naiset:<BR>
+  'Kuka kangasta kutovi?'<BR>
+  Sinun vastata sopivi:<BR>
+  'Oma kultani kutovi,<BR>
+  herttaiseni helskyttävi.<BR>
+  Laskiko lapoja kangas,<BR>
+  päästi pirta piitämiä?'<BR>
+  'Ei laske lapoja kangas,<BR>
+  päästä ei pirta piitämiä:<BR>
+  on kuin Kuuttaren kutoma,<BR>
+  Päivättären kehreämä,<BR>
+  Otavattaren osaama,<BR>
+  Tähettären täyttelemä.'<BR>
+  "Sulhokainen, nuorukainen,<BR>
+  miehen kanta kaunokainen!<BR>
+  Kun nyt lähet kulkemahan,<BR>
+  saat tästä ajelemahan<BR>
+  kera nuoren neitosesi,<BR>
+  kanssa kaunihin kanasi,<BR>
+  ellös vainen varpuistasi,<BR>
+  tätä liinalinnuistasi,<BR>
+  ellös vieruhun ve'elkö,<BR>
+  aian kolkkihin ajelko,<BR>
+  kaa'atelko kannon päähän,<BR>
+  kivilöihin kiskotelko!<BR>
+  Ei ennen ison ko'issa,<BR>
+  emon kaunon kartanoilla<BR>
+  neittä vieruihin ve'elty,<BR>
+  aian kolkkihin ajeltu,<BR>
+  kaa'ateltu kannon päähän,<BR>
+  kivilöihin kiskoteltu.<BR>
+  "Sulhokainen, nuorukainen,<BR>
+  miehen kanta kaunokainen!<BR>
+  Ellös viekö neioistasi,<BR>
+  kuletelko kullaistasi<BR>
+  nurkkihin nuhajamahan,<BR>
+  soppihin sohajamahan!<BR>
+  Ei neiti ison kotona,<BR>
+  emon entisen tuvilla<BR>
+  eip' on nurkissa nuhannut,<BR>
+  ei sohannut soppiloissa:<BR>
+  aina istui ikkunoissa,<BR>
+  keikkui keskilattioilla,<BR>
+  illat taattonsa ilona,<BR>
+  aamut äitin armahana.<BR>
+  "Ellös vainen, sulho rukka,<BR>
+  ellös sie tätä kanaista<BR>
+  viekö vehkahuhmarelle,<BR>
+  panko parkin survontahan,<BR>
+  olkileivän leivontahan,<BR>
+  petäjäisen pieksäntähän!<BR>
+  Ei neittä ison kotona,<BR>
+  emon kaunon kartanossa<BR>
+  viety vehkahuhmarelle,<BR>
+  pantu parkin survontahan,<BR>
+  olkileivän leivontahan,<BR>
+  petäjäisen pieksäntähän.<BR>
+  "Vieös sä tätä kanoa,<BR>
+  vieös viljamättähälle,<BR>
+  ru'ispurnun purkajaksi,<BR>
+  ohrapurnun ottajaksi,<BR>
+  leivän paksun paistajaksi,<BR>
+  oluen osoajaksi,<BR>
+  vehnäleivän leipojaksi,<BR>
+  taikinan taputtajaksi!<BR>
+  "Sulho, viljon veljyeni!<BR>
+  Ellös sie tätä kanoa,<BR>
+  ellös meiän hanhoistamme<BR>
+  ikävillä itketelkö!<BR>
+  Tulisiko tuhma tunti,<BR>
+  saisi neiollen ikävä,<BR>
+  pistä puuru puikkoloihin<BR>
+  tahi valkko valjahisin,<BR>
+  tuo neittä ison kotihin,<BR>
+  emon tuttavan tuville!<BR>
+  "Ellös sie tätä kanaista,<BR>
+  ellös liinalinnuistamme<BR>
+  oletelko orjanasi,<BR>
+  palkanpiikana pi'elkö,<BR>
+  elä kiellä kellarista<BR>
+  eläkä aitasta epeä!<BR>
+  Ei neittä ison kotona,<BR>
+  emon kaunon kartanossa<BR>
+  oleteltu orjan arvon,<BR>
+  palkanpiikana pi'elty,<BR>
+  ei kielletty kellarista<BR>
+  eikä aitasta evätty:<BR>
+  aina viilti vehnäsiä,<BR>
+  katseli kananmunia<BR>
+  maitotiinun tienohilla,<BR>
+  olutpuolikon povella,<BR>
+  aamut aittoja avellen,<BR>
+  illat luhtia lukiten.<BR>
+  "Sulhokainen, nuorukainen,<BR>
+  miehen kanta kaunokainen!<BR>
+  Kun neittä hyvin pitelet,<BR>
+  niin hyväksi tunnetahan:<BR>
+  kun tulet apen kotihin,<BR>
+  luoksi ainoan anopin,<BR>
+  itseäsi syötetähän,<BR>
+  syötetähän, juotetahan,<BR>
+  hevosesi riisutahan,<BR>
+  tallihin talutetahan,<BR>
+  syötetähän, juotetahan,<BR>
+  kauravakka kannetahan.<BR>
+  "Ellös vainen neioistamme,<BR>
+  tätä liinalinnuistamme<BR>
+  sanoko su'uttomaksi,<BR>
+  laatiko lajittomaksi!<BR>
+  Onpa tällä neiollamme<BR>
+  suku suuri, laji laaja:<BR>
+  kappa ois kylveä papuja,<BR>
+  jyvä kullenki tulisi,<BR>
+  kappa panna pellavaista,<BR>
+  kuitu kullenki tulisi.<BR>
+  "Ellös vainen, sulho rukka,<BR>
+  neioista pahoin pi'elkö,<BR>
+  opastelko orjan ruoskin,<BR>
+  nahkaruoskin nau'utelko,<BR>
+  vitsoin viisin vingutelko,<BR>
+  vajan päässä vangutelko!<BR>
+  Eipä neittä ennenkänä,<BR>
+  ei ennen ison kotona<BR>
+  opasteltu orjan ruoskin,<BR>
+  nahkaruoskin nau'uteltu,<BR>
+  vitsoin viisin vinguteltu,<BR>
+  vajan päässä vanguteltu.<BR>
+  "Seiso seinänä e'essä,<BR>
+  pysy pihtipuolisena:<BR>
+  elä anna anopin lyöä<BR>
+  eläkä apen torua,<BR>
+  elä vierahan vihata,<BR>
+  talon toisen soimaella!<BR>
+  Pere käski pieksämähän,<BR>
+  muu väki mukittamahan:<BR>
+  ethän raahi raukaistasi<BR>
+  etkä henno hertaistasi,<BR>
+  vuosin kolmin kuultuasi,<BR>
+  ainoisin aneltuasi!<BR>
+  "Neuvo, sulho, neitoasi,<BR>
+  opeta omenoasi,<BR>
+  neuvo neittä vuotehella,<BR>
+  opeta oven takana,<BR>
+  vuosikausi kummassaki,<BR>
+  yksi vuosi suusanalla,<BR>
+  toinen silmän iskennällä,<BR>
+  kolmas on jalan polulla!<BR>
+  "Kun ei sitte siitä huoli<BR>
+  eikä tuostana totelle,<BR>
+  ota ruoko ruo'ostosta,<BR>
+  karvakorte kankahalta!<BR>
+  Sillä neuvo neitoasi,<BR>
+  neuvo neittä neljäs vuosi,<BR>
+  korahuta korttehella,<BR>
+  saran syrjällä syseä;<BR>
+  viel' elä siimalla sivalla,<BR>
+  neittä raipalla rapoa!<BR>
+  "Vaan jos sitte siit' ei huoli,<BR>
+  viel' ei tuostana totelle,<BR>
+  veä vitsa viiakosta,<BR>
+  koivu korpinotkelmosta<BR>
+  - tuopa turkin helman alla,<BR>
+  talon toisen tietämättä - :<BR>
+  sitä näytä neiollesi,<BR>
+  hepäise, elä sivalla!<BR>
+  "Kun ei vielä siitä huoli,<BR>
+  ota tuostana totella,<BR>
+  neuvo neittä vitsasella,<BR>
+  koivun oksalla opasta!<BR>
+  Neuvo nelisnurkkaisessa,<BR>
+  sano sammalhuonehessa,<BR>
+  elä nurmella nukita,<BR>
+  pieksä pellon pientarella:<BR>
+  kuuluisi kumu kylähän,<BR>
+  tora toisehen talohon,<BR>
+  naisen itku naapurihin,<BR>
+  metsähän iso meteli.<BR>
+  "Aina hauo hartioita,<BR>
+  pehmitä perälihoja,<BR>
+  elä silmiä sivele<BR>
+  eläkä korvia koseta:<BR>
+  kuppi kulmalle tulisi,<BR>
+  sinimarja silmän päälle.<BR>
+  Tuostapa kyty kysyisi,<BR>
+  tuosta appi arveleisi,<BR>
+  kylän kyntäjät näkisi,<BR>
+  nauraisi kyläiset naiset:<BR>
+  'Onko tuo soassa ollut,<BR>
+  talununna tappelossa,<BR>
+  vai onko suen repimä,<BR>
+  metsän karhun kaapaisema,<BR>
+  vai susiko sulhasena,<BR>
+  karhu kanssakumppalina?'"<BR>
+  Olipa ukko uunin päällä,<BR>
+  mieronkierto kiukahalla.<BR>
+  Lausui ukko uunin päältä,<BR>
+  mieronkierto kiukahalta:<BR>
+  "Ellös vainen, sulho rukka,<BR>
+  nouatelko naisen mieltä,<BR>
+  naisen mieltä, kiurun kieltä,<BR>
+  kuin minä, poloinen poika!<BR>
+  Lihat ostin, leivät ostin,<BR>
+  voit ostin, oluet ostin,<BR>
+  kalat ostin kaikenlaiset,<BR>
+  särpimet monensukuiset,<BR>
+  oluet omilta mailta,<BR>
+  vehnät mailta vierahilta.<BR>
+  "En sillä hyveä saanut<BR>
+  enkä siistiä tavannut.<BR>
+  Nainen kun tuli tupahan,<BR>
+  tuli kuin tukan repijä,<BR>
+  muotoansa mullistellen,<BR>
+  silmiänsä väännitellen;<BR>
+  aina äyhki ähmissänsä,<BR>
+  vihoissansa virkkaeli,<BR>
+  kutsui kuppeloperäksi,<BR>
+  haukkui halkohakkuriksi.<BR>
+  "Jopa muistin uuen mutkan,<BR>
+  toki toisen tien osasin:<BR>
+  kun kolotin koivun oksan,<BR>
+  jo likisti linnuksensa;<BR>
+  kun karsin katajan latvan,<BR>
+  jo kumarsi kullaksensa;<BR>
+  kun vielä panin pajuilla,<BR>
+  jo kapusi kaulahani."<BR>
+  Neito parka huokaiseikse,<BR>
+  huokaiseikse, henkäiseikse,<BR>
+  itse itkulle hyräytyi.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Lässäp' on nyt muien lähtö,<BR>
+  liki saanut muien liitto,<BR>
+  minun lähtöni lähemmä,<BR>
+  minun liittoni likemmä,<BR>
+  vaikk' on läyli lähteäki,<BR>
+  erota tukala tunti<BR>
+  tästä kuulusta kylästä,<BR>
+  kaunihista kartanosta,<BR>
+  jossa kasvoin kaunihisti,<BR>
+  ylenin ylen ehosti<BR>
+  kaiken kasvantoikäni,<BR>
+  lapsipuolen polveani.<BR>
+  "Enkä tuota ennen luullut<BR>
+  enkä uskonut ikänä,<BR>
+  en mä luullut luopuvani,<BR>
+  uskonut eroavani<BR>
+  tämän linnan liepeheltä,<BR>
+  tämän harjun hartiolta.<BR>
+  Jo nyt luulen, jotta luovun,<BR>
+  jopa uskon ja eroan:<BR>
+  ero- on tuopit tyhjettynä,<BR>
+  ero- juotuna oluet,<BR>
+  kohta korjat käännettynä<BR>
+  päin ulos, perin tupahan,<BR>
+  lappe'in ison latohon,<BR>
+  kalten karjahuonehesen.<BR>
+  "Millä nyt erotessani,<BR>
+  lähtiessäni, katala,<BR>
+  millä maksan maammon maion<BR>
+  sekä taattoni hyvyyen,<BR>
+  millä veikon armauen,<BR>
+  mielisiivot siskoseni?<BR>
+  "Kiitän mä, iso, sinua<BR>
+  entisistäni eloista,<BR>
+  murkinoista muinaisista,<BR>
+  parahimmista paloista.<BR>
+  "Kiitän mä, emo, sinua<BR>
+  nuorna tuuiteltuasi,<BR>
+  pienoisna pi'eltyäsi,<BR>
+  rinnoin ruokkieltuasi.<BR>
+  "Vielä kiitän veikkoseni,<BR>
+  veikkoseni, siskoseni,<BR>
+  kostelen koko perehen,<BR>
+  kaikki kasvinkumppalini,<BR>
+  joien joukossa elelin,<BR>
+  kasvoin kanssa kasvinaian.<BR>
+  "Ellös nyt, hyvä isoni,<BR>
+  ellös, ehtoinen emoni,<BR>
+  tahi muu sukuni suuri,<BR>
+  heimokuntani heleä,<BR>
+  tuosta huolelle ruvetko,<BR>
+  saako suurelle surulle,<BR>
+  jos menenki muille maille,<BR>
+  kulkenen johonkuhunki!<BR>
+  Paistanevi Luojan päivä,<BR>
+  kuu Luojan kumottanevi,<BR>
+  tähet taivon välkynevi,<BR>
+  otavat ojentunevi<BR>
+  ilmassa etempänäki,<BR>
+  maailmassa muuallaki,<BR>
+  ei yksin ison pihoilla,<BR>
+  näillä kasvinkartanoilla.<BR>
+  "Lähen nyt tästä kuin lähenki,<BR>
+  tästä kullasta ko'ista,<BR>
+  ison saamasta salista,<BR>
+  äitin kestikellarista.<BR>
+  Heitän suoni, heitän maani,<BR>
+  heitän heinikkopihani,<BR>
+  heitän valkeat veteni,<BR>
+  heitän hiekkarantaseni<BR>
+  kylpeä kylän akoille,<BR>
+  pasikoia paimenille.<BR>
+  "Heitän suot sorehtijoille,<BR>
+  maat heitän maleksijoille,<BR>
+  lepiköt lepeäjille,<BR>
+  kanervikot kaahlajille,<BR>
+  aitavieret astujille,<BR>
+  kujavarret kulkijoille,<BR>
+  pihat pitkin juoksijoille,<BR>
+  seinävieret seisojille,<BR>
+  siltalauat siivojille,<BR>
+  lattiat lakasijoille.<BR>
+  Pellot heitän peuran juosta,<BR>
+  salot ilveksen samota,<BR>
+  ahot hanhien asua,<BR>
+  lehot lintujen levätä.<BR>
+  "Lähen tästä kuin lähenki<BR>
+  toisen lähtijän keralla<BR>
+  sykysyisen yön sylihin,<BR>
+  kevä'isen kierän päälle,<BR>
+  jottei jälki jäällä tunnu,<BR>
+  jalan isku iljangolla,<BR>
+  hangella hamosen toimi,<BR>
+  helman hiepsintä lumella.<BR>
+  "Sitte toiste tultuani,<BR>
+  kotihini käytyäni<BR>
+  eipä äiti ääntä kuulle,<BR>
+  iso ei itkua tajunne,<BR>
+  jos ma kulmilla kujerran,<BR>
+  päälaella laulattelen:<BR>
+  jo on nousnut nuori nurmi,<BR>
+  kasvanut katajapehko<BR>
+  iholle imettäjäni,<BR>
+  kasvopäille kantajani.<BR>
+  "Minun toiste tullessani<BR>
+  näille pitkille pihoille<BR>
+  muut ei tuntene minua<BR>
+  kuin ne kaksi kappaletta:<BR>
+  alimainen aian vitsa,<BR>
+  perimäinen pellon seiväs,<BR>
+  nuo on piennä pistämäni,<BR>
+  neitona vitsastamani.<BR>
+  "Emoni mahova lehmä,<BR>
+  minun nuorna juottamani,<BR>
+  vasikkana vaalimani,<BR>
+  ammoa rikottelevi<BR>
+  pitkillä piharikoilla,<BR>
+  talvisilla tanterilla:<BR>
+  tuo minua tuntenevi<BR>
+  kotoiseksi tyttäreksi.<BR>
+  "Isoni ikioronen,<BR>
+  minun piennä syöttämäni,<BR>
+  neitona apattamani,<BR>
+  hirnua rikottelevi<BR>
+  pitkillä piharikoilla,<BR>
+  talvisilla tanterilla:<BR>
+  tuntenevi tuo minua<BR>
+  kotoiseksi tyttäreksi.<BR>
+  "Veikkoni ikuinen koira,<BR>
+  minun lasna syöttämäni,<BR>
+  neitona opastamani,<BR>
+  haukkua rikottelevi<BR>
+  pitkillä piharikoilla,<BR>
+  talvisilla tanterilla:<BR>
+  tuo minua tuntenevi<BR>
+  kotoiseksi tyttäreksi.<BR>
+  "Muut ne ei minua tunne<BR>
+  kotihini tultuani,<BR>
+  vaikk' on vanhat valkamani,<BR>
+  entiset elosijani,<BR>
+  sijoillansa siikasalmet,<BR>
+  asemillansa apajat...<BR>
+  "Jää nyt, pirtti, terveheksi,<BR>
+  pirtti lautakattoinesi!<BR>
+  Hyvä on toiste tullakseni,<BR>
+  kaunis kaaputellakseni.<BR>
+  "Jää nyt, sintsi, terveheksi,<BR>
+  sintsi lautasiltoinesi!<BR>
+  Hyvä on toiste tullakseni,<BR>
+  kaunis kaaputellakseni.<BR>
+  "Jääpä, piha, terveheksi,<BR>
+  piha pihlajaisinesi!<BR>
+  Hyvä on toiste tullakseni,<BR>
+  kaunis kaaputellakseni.<BR>
+  "Jätän kaikki terveheksi:<BR>
+  maat ja metsät marjoinensa,<BR>
+  kujavieret kukkinensa,<BR>
+  kankahat kanervinensa,<BR>
+  järvet saoin saarinensa,<BR>
+  syvät salmet siikoinensa,<BR>
+  hyvät kummut kuusinensa,<BR>
+  korpinotkot koivuinensa."<BR>
+  Silloin seppo Ilmarinen<BR>
+  koppoi neien korjahansa,<BR>
+  iski virkkua vitsalla,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jää hyvästi, järven rannat,<BR>
+  järven rannat, pellon penkat,<BR>
+  kaikki mäntyset mäellä,<BR>
+  puut pitkät petäjikössä,<BR>
+  tuomikko tuvan takana,<BR>
+  katajikko kaivotiellä,<BR>
+  kaikki maassa marjan varret,<BR>
+  marjan varret, heinän korret,<BR>
+  pajupehkot, kuusen juuret,<BR>
+  lepän lehvät, koivun kuoret!"<BR>
+  Siinä seppo Ilmarinen<BR>
+  läksi Pohjolan pihoilta.<BR>
+  Jäivät lapset laulamahan;<BR>
+  lapset lauloi jotta lausui:<BR>
+  "Lenti tänne musta lintu,<BR>
+  läpi korven koikutteli,<BR>
+  suostutteli meiltä sorsan,<BR>
+  maanitteli meiltä marjan,<BR>
+  otti tuo omenan meiltä,<BR>
+  vietteli ve'en kalasen,<BR>
+  petti pienillä rahoilla,<BR>
+  hope'illa houkutteli.<BR>
+  Ken nyt vie ve'elle meitä,<BR>
+  ken joelle juohattavi?<BR>
+  Saapi saavit seistäksensä,<BR>
+  kolataksensa korennot,<BR>
+  olla sillat siivomatta,<BR>
+  lattiat lakaisematta,<BR>
+  pinttyä pikarin laiat,<BR>
+  tuopin korvat tummentua."<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen<BR>
+  nuoren neitonsa keralla<BR>
+  ajoa kahuttelevi<BR>
+  noita Pohjan rannikoita,<BR>
+  simasalmien sivutse,<BR>
+  hietaharjun hartioitse.<BR>
+  Somer soitti, hiekka helkki,<BR>
+  reki vieri, tie vilisi,<BR>
+  rahe rautainen ramasi,<BR>
+  jalas koivuinen kolasi,<BR>
+  kapla patvinen pasasi,<BR>
+  vemmel tuominen tutasi,<BR>
+  vinkui vitsaiset saverkot,<BR>
+  vapoi vaskirenkahaiset<BR>
+  juostessa hyvän hevosen,<BR>
+  hyvän laukin laukatessa.<BR>
+  Ajoi päivän, tuosta toisen,<BR>
+  ajoi kohta kolmannenki,<BR>
+  käsi ohjassa orosen,<BR>
+  toinen neien kainalossa,<BR>
+  jalka laialla rekosen,<BR>
+  jalka toinen viltin alla.<BR>
+  Virkku juoksi, matka joutui,<BR>
+  päivä vieri, tie lyheni.<BR>
+  Päivänäpä kolmantena<BR>
+  aletessa aurinkoisen<BR>
+  jo sepon koti näkyvi,<BR>
+  tuvat Ilman tuulottavi.<BR>
+  Noki nousi nuoraisena,<BR>
+  savu paksuna pakeni,<BR>
+  tuprusi savu tuvasta,<BR>
+  ylös pilvihin kohosi.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Viideskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Jopa viikon vuoteltihin,<BR>
+  vuoteltihin, katseltihin<BR>
+  neion nuotehet tulevan<BR>
+  seppo Ilmarin kotihin:<BR>
+  silmät vanhoilta valuvi<BR>
+  ikkunoissa istuessa,<BR>
+  polvet nuorilta nojuvi<BR>
+  veräjillä vuottaessa,<BR>
+  lasten jalkoja paleli<BR>
+  seinuksilla seisoessa,<BR>
+  kului kengät kesk'-iältä<BR>
+  rantasilla raittaessa.<BR>
+  Niin huomenna muutamana,<BR>
+  päivänä moniahana<BR>
+  kumu kuuluvi salolta,<BR>
+  reen kapina kankahalta.<BR>
+  Lokka, luopuisa emäntä,<BR>
+  Kalevatar, kaunis vaimo,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Se on poikani rekonen!<BR>
+  Jo tulevi Pohjolasta<BR>
+  nuoren neitonsa keralla!<BR>
+  "Lähes nyt kohti näitä maita,<BR>
+  kohin näitä kartanoita,<BR>
+  ison saamille tuville,<BR>
+  vanhemman varustamille!"<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  jo kohta kotihin saapi,<BR>
+  ison saamille pihoille,<BR>
+  vanhemman varustamille.<BR>
+  Pyyhyet vihertelevät<BR>
+  vesaisilla vempelillä,<BR>
+  käkyet kukahtelevat<BR>
+  korjan kirjavan kokalla,<BR>
+  oravat samoelevat<BR>
+  päällä aisan vaahterisen.<BR>
+  Lokka, luopuisa emäntä,<BR>
+  Kalevatar, vaimo kaunis,<BR>
+  tuossa tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Kylä vuotti uutta kuuta,<BR>
+  nuoret päivän nousentoa,<BR>
+  lapset maata mansikkaista,<BR>
+  vesi tervaista venettä;<BR>
+  mie en kuuta puolinkana,<BR>
+  päiveä mokominkana:<BR>
+  minä vuotin veijoani,<BR>
+  veijoani, minjoani.<BR>
+  Katsoin aamun, katsoin illan,<BR>
+  en tiennyt, mihin katosi,<BR>
+  tokko pientä kasvatteli<BR>
+  vaiko laihoa lihoitti,<BR>
+  kun ei tullut kuitenkana,<BR>
+  vaikka varsinki lupasi<BR>
+  tulla jälen tuntuessa,<BR>
+  saa'a jälen jäähtymättä.<BR>
+  "Aina katsoin aamusilla,<BR>
+  päivät päässäni pitelin,<BR>
+  kun ei vieri veijon saani,<BR>
+  ei kolaja veijon korja,<BR>
+  näille pienille pihoille,<BR>
+  kape'ille kartanoille.<BR>
+  Oisko olkinen oronen,<BR>
+  reki kaksikaplahinen,<BR>
+  senki saaniksi sanoisin,<BR>
+  korjaksi korotteleisin,<BR>
+  jos se veijoni vetäisi,<BR>
+  toisi kaunoni kotihin.<BR>
+  "Niinpä toivoin tuon ikäni,<BR>
+  katsoin kaiken päiväkauen;<BR>
+  pääni katsoin kallellehen,<BR>
+  sykeröni syrjällehen,<BR>
+  silmät suorat suikulaksi:<BR>
+  toivoin veijoni tulevan<BR>
+  näille pienille pihoille,<BR>
+  kape'ille kartanoille.<BR>
+  Jo tuo viimeinki tulevi,<BR>
+  toki kerran kerkiävi,<BR>
+  vierellä verevä<BR>
+  muoto, punaposki puolellansa!<BR>
+  "Sulho, viljon veljyeni!<BR>
+  Lasketapa laukkiotsa,<BR>
+  vietätä hyvä hevonen<BR>
+  entisille heinillensä,<BR>
+  taanoisille kauroillensa!<BR>
+  Laai meille terveyttä,<BR>
+  laai meille, laai muille,<BR>
+  laai kaikelle kylälle!<BR>
+  "Tehtyäsi tervehyiset<BR>
+  sanele tarinojasi:<BR>
+  matkasitko mainehitta,<BR>
+  kävit tiesi tervehenä,<BR>
+  kun läksit anopin luoksi,<BR>
+  apen ainoan kotihin?<BR>
+  Saitko neien, voitit vallan,<BR>
+  sorritko sotiveräjän,<BR>
+  levititkö neien linnan,<BR>
+  pirotitko pystyn seinän,<BR>
+  astuitko anopin sillan,<BR>
+  istuitko isännän lautsan?<BR>
+  "Jo tuon näen kyselemättä,<BR>
+  arvoan anelematta:<BR>
+  kävipä tiensä tervehenä,<BR>
+  matkansa imantehena;<BR>
+  toip' on hanhen, voitti vallan,<BR>
+  sortipa sotiveräjän,<BR>
+  langettipa lautalinnan,<BR>
+  levitteli lehmusseinän<BR>
+  käyessä anopin luona,<BR>
+  apen ainoan ko'issa.<BR>
+  Onp' on sotka suojassansa,<BR>
+  kana kainaloisessansa,<BR>
+  puhas neiti puolellansa,<BR>
+  valkeainen valloissansa.<BR>
+  "Kenpä toi tämän valehen,<BR>
+  ken pani pahan sanoman,<BR>
+  sulhon tyhjin tulleheksi,<BR>
+  oron jouten juosneheksi?<BR>
+  Eipä sulho tyhjin tullut,<BR>
+  ei oronen jouten juosnut:<BR>
+  on mitä oron veteä,<BR>
+  liinaharjan liikutella!<BR>
+  Hiessäpä hyvä hevonen,<BR>
+  vaahessa valittu varsa<BR>
+  tuvun tänne tuotuansa,<BR>
+  verevän ve'ettyänsä.<BR>
+  "Nouse nyt korjasta, korea,<BR>
+  hyvä lahja, laitiosta!<BR>
+  Nouse ilman nostamatta,<BR>
+  ylene ylentämättä,<BR>
+  jos on nuori nostajasi,<BR>
+  ylpeä ylentäjäsi!<BR>
+  "Korjasta kohottuasi,<BR>
+  reen perästä päästyäsi<BR>
+  astu tietä temminkäistä,<BR>
+  maata maksankarvallista,<BR>
+  sikojen silittämäistä,<BR>
+  porsahien polkemaista,<BR>
+  lampahan latsottamaista,<BR>
+  hevon harjan hieromaista!<BR>
+  "Astu hanhen askelilla,<BR>
+  taputa tavin jaloilla<BR>
+  näitä pestyjä<BR>
+  pihoja, tasaisia tanteria,<BR>
+  apen saamia pihoja,<BR>
+  anopin asettamia,<BR>
+  veljen veistopenkeriä,<BR>
+  sisaren siniketoja!<BR>
+  Pole jalka portahalle,<BR>
+  siirrä sintsin siltaselle,<BR>
+  astu sintsiä simaista;<BR>
+  siitä siirräite sisähän,<BR>
+  alle kuulun kurkihirren,<BR>
+  alle kaunihin katoksen!<BR>
+  "Jo täällä tämänki talven,<BR>
+  jopa mennehen kesosen<BR>
+  silta soitti sorsanluinen<BR>
+  sillallista seisojaista,<BR>
+  laki kultainen kumisi<BR>
+  laen alla astujaista,<BR>
+  ikkunat iloittelihe<BR>
+  ikkunaisten istujaista.<BR>
+  "Jo täällä tämänki talven,<BR>
+  jopa mennehen kesosen<BR>
+  kääkäset käkertelihe<BR>
+  sormuskättä sulkijaista,<BR>
+  kynnykset kykertelihe<BR>
+  hienohelman hempujaista,<BR>
+  ovet aina aukieli<BR>
+  ovellista aukojaista.<BR>
+  "Jo täällä tämänki talven,<BR>
+  jopa mennehen kesosen<BR>
+  perin pirtti pyörähteli<BR>
+  pirtillistä pyyhkijäistä,<BR>
+  sintsinen sijoittelihe<BR>
+  sintsillistä siivojaista,<BR>
+  vajaset vasertelihe<BR>
+  vajallista vastakättä.<BR>
+  "Jo täällä tämänki talven,<BR>
+  jopa mennehen kesosen<BR>
+  piha piilten kääntelihe<BR>
+  lastun pitkän poimijaista,<BR>
+  aittaset alentelihe<BR>
+  aitallista astujaista,<BR>
+  orret notkui, parret painui<BR>
+  nuoren vaimon vaattehia.<BR>
+  "Jo täällä tämänki talven,<BR>
+  jopa mennehen kesosen<BR>
+  kujaset kukertelihe<BR>
+  kujallista kulkijaista,<BR>
+  lääväset lähentelihe<BR>
+  läävällistä läänijäistä,<BR>
+  tanhuaiset taantelihe<BR>
+  tanhuallista tavia.<BR>
+  "Jo täällä tämänki päivän,<BR>
+  jopa päivän eilisenki<BR>
+  aioin ammoi aikalehmä<BR>
+  aamuvihkon antajaista,<BR>
+  hevoisvarsa hirnakoitsi<BR>
+  heinävihkon heittäjäistä,<BR>
+  kaikerti kevätkaritsa<BR>
+  palasen parantajaista.<BR>
+  "Jo täällä tämänki päivän,<BR>
+  jopa päivän eilisenki<BR>
+  vanhat istui ikkunoissa,<BR>
+  lapset raittoi rantasilla,<BR>
+  naiset seisoi seinuksilla,<BR>
+  pojat porstuan ovilla<BR>
+  nuoren vaimon varronnassa,<BR>
+  morsiamen vuotannassa.<BR>
+  "Terve nyt, piha täysinesi,<BR>
+  ulkoinen urohinesi,<BR>
+  terve, vaja täysinesi,<BR>
+  vaja vierahaisinesi,<BR>
+  terve, sintsi täysinesi,<BR>
+  tuohikatto kansoinesi,<BR>
+  terve, pirtti täysinesi,<BR>
+  satalauta lapsinesi,<BR>
+  terve, kuu, terve, kuningas,<BR>
+  terve nuori nuoekansa!<BR>
+  Ei ole tässä ennen ollut,<BR>
+  eipä ennen eikä eilen<BR>
+  tämän joukon juoleutta,<BR>
+  tämän kansan kauneutta.<BR>
+  "Sulho, viljon veljyeni!<BR>
+  Pura pois punaiset paikat,<BR>
+  sivalluta silkkiverhot!<BR>
+  Näytä tuota näätäistäsi,<BR>
+  viisin vuosin käytyäsi,<BR>
+  kaheksin katseltuasi!<BR>
+  "Tokko toit, kenen käkesit?<BR>
+  Käkesit käkösen tuoa,<BR>
+  maalta valkean valita,<BR>
+  vesiltä verevän saa'a.<BR>
+  "Jo tuon näen kyselemättä,<BR>
+  arvoan anelematta:<BR>
+  toit käkösen tullessasi,<BR>
+  sinisotkan suojassasi,<BR>
+  vihannimman virven latvan<BR>
+  vihannasta virviköstä,<BR>
+  tuorehimman tuomen lehvän<BR>
+  tuorehesta tuomikosta."<BR>
+  Olipa lapsi lattialla.<BR>
+  Lausui lapsi lattialta:<BR>
+  "Voi veikko, mitä vetelet!<BR>
+  Tervaskannon kauneutta,<BR>
+  tervapuolikon pituutta,<BR>
+  kerinkannan korkeutta!<BR>
+  "Kutti, kutti, sulho rukka!<BR>
+  Tuota toivotit ikäsi,<BR>
+  sanoit saavasi sataisen,<BR>
+  tuovasi tuhannen neien.<BR>
+  Jo saitki hyvän sataisen:<BR>
+  - tuon tuhannen tuppeloisen!<BR>
+  Sait kuin suolta suovariksen,<BR>
+  aialta ajoharakan,<BR>
+  pellolta pelotuslinnun,<BR>
+  mustan linnun mullokselta!<BR>
+  "Mitä lie ikänsä tehnyt,<BR>
+  kuta mennehen kesosen,<BR>
+  kun ei kinnasta kutonut,<BR>
+  saanut sukkoa su'unki?<BR>
+  Tyhjänä tuli tupahan,<BR>
+  annitoinna appelahan:<BR>
+  hiiret kopsassa kopasi,<BR>
+  hörppäkorvat lippahassa!"<BR>
+  Lokka, luopuisa emäntä,<BR>
+  Kalevatar, vaimo kaunis,<BR>
+  kuuli kummaisen tarinan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mitä lausuit, lapsi kurja,<BR>
+  kuta, kunnotoin, latelit?<BR>
+  Muista kummat kuulukohon,<BR>
+  häväistykset häälyköhön,<BR>
+  eipä tästä neitosesta,<BR>
+  ei tämän talon väestä!<BR>
+  "Jo sanoit pahan sanasen,<BR>
+  sanan kehnon kertaelit<BR>
+  suusta yötisen vasikan,<BR>
+  päästä pennun päiväkunnan!<BR>
+  Hyvän on sulho neien saanut,<BR>
+  tuonut maalta maan parahan:<BR>
+  on kuin puola puolikypsi,<BR>
+  kuin on mansikka mäellä,<BR>
+  tahi kuin käkönen puussa,<BR>
+  pieni lintu pihlajassa,<BR>
+  koivussa koreasulka,<BR>
+  valorinta vaahteressa.<BR>
+  "Oisi ei saanut Saksastana,<BR>
+  tavannut Viron takoa<BR>
+  tämän neitosen soreutta,<BR>
+  tämän allin armautta,<BR>
+  tämän kasvon kauneutta,<BR>
+  tämän muo'on muhkeutta,<BR>
+  käsivarren valkeutta,<BR>
+  kaulan hoikan kaarevuutta.<BR>
+  "Eikä neiti tyhjin tullut:<BR>
+  oli turkit tuotavana,<BR>
+  vaipat vasta saatavana<BR>
+  ja verat ve'ettävänä.<BR>
+  "Paljo on tällä neitosella<BR>
+  oman värttinän väkeä,<BR>
+  oman kehrän kiertämätä,<BR>
+  oman hyppisen hyveä,<BR>
+  vaattehia valkehia,<BR>
+  talvisotkun suorimia,<BR>
+  kevätpäivän valkomia,<BR>
+  kesäkuien kuivomia:<BR>
+  hyvät hurstit huilahukset,<BR>
+  päänalaiset pällähykset,<BR>
+  sivallukset silkkihuivit,<BR>
+  vilahukset villavaipat.<BR>
+  "Hyvä mutso, kaunis mutso,<BR>
+  mutso valkeanverevä!<BR>
+  Hyvinpä ko'issa kuuluit,<BR>
+  tyttönä ison ko'issa;<BR>
+  hyvin kuulu kuun ikäsi<BR>
+  miniänä miehelässä!<BR>
+  "Elä huolelle rupea,<BR>
+  elä huoli huolehtia!<BR>
+  Ei sinua suolle viety,<BR>
+  ojavarrelle otettu:<BR>
+  viety on viljamättähältä,<BR>
+  viety vielä viljemmälle,<BR>
+  otettu oluttuvilta,<BR>
+  oluemmille otettu.<BR>
+  "Hyvä neito, kaunis mutso!<BR>
+  Tuotapa kysyn sinulta:<BR>
+  näitkö tänne tullessasi<BR>
+  kekoja keräperiä,<BR>
+  näsäpäitä närttehiä?<BR>
+  Ne kaikki tämän talosen,<BR>
+  tämän sulhon kyntämiä,<BR>
+  kyntämiä, kylvämiä.<BR>
+  "Neitokainen, nuorukainen!<BR>
+  Tuota nyt sanon sinulle:<BR>
+  kun tunsit talohon tulla,<BR>
+  niin tunne talossa olla!<BR>
+  Hyvä tääll' on mutson olla,<BR>
+  kaunis kasvoa miniän,<BR>
+  piossasi piimäpytty,<BR>
+  voivatinen vallassasi.<BR>
+  "Hyvä täss' on neien olla,<BR>
+  kaunis kasvoa kanasen.<BR>
+  Täss' on laajat saunan lauat<BR>
+  ja leveät pirtin lautsat,<BR>
+  isännät isosi verrat,<BR>
+  emännät emosi verrat,<BR>
+  pojat onpi veikon verrat,<BR>
+  tyttäret sisaren verrat.<BR>
+  "Kun sinun himo tulevi,<BR>
+  noita mielesi tekevi<BR>
+  ison saamia kaloja,<BR>
+  veljen pyitä pyytämiä,<BR>
+  niin elä kysy ky'yltä<BR>
+  eläkä ano apelta!<BR>
+  Kysy suorin sulholtasi,<BR>
+  toimittele tuojaltasi!<BR>
+  Ei ole sitä metsässä<BR>
+  jalan neljän juoksijata<BR>
+  eikä ilman lintusia,<BR>
+  kahen siiven siukovia,<BR>
+  ei vielä ve'essäkänä<BR>
+  kalaparvea parasta,<BR>
+  kuta sinun ei saaja saane,<BR>
+  saaja saane, tuoja tuone.<BR>
+  "Hyvä täss' on neien olla,<BR>
+  kaunis kasvoa kanasen.<BR>
+  Ei ole kiirettä kivelle<BR>
+  eikä huolta huhmarelle:<BR>
+  vesi tässä vehnät jauhoi,<BR>
+  koski kuohutti rukihit,<BR>
+  aalto astiat pesevi,<BR>
+  meren vaahti valkaisevi.<BR>
+  "Ohoh kullaista kyläistä,<BR>
+  maan parasta paikaistani!<BR>
+  Nurmet alla, pellot päällä,<BR>
+  keskellä kylä välillä;<BR>
+  kylän alla armas ranta,<BR>
+  rannassa rakas vetonen:<BR>
+  se sopivi sorsan uia,<BR>
+  vesilinnun vieretellä."<BR>
+  Siitä joukko juotettihin,<BR>
+  syötettihin, juotettihin<BR>
+  liioilla lihamuruilla,<BR>
+  kaunihilla kakkaroilla,<BR>
+  olu'illa ohraisilla,<BR>
+  viertehillä vehnäisillä.<BR>
+  Olipa kystä kyllin syöä,<BR>
+  kyllin syöä, kyllin juoa<BR>
+  punaisissa purtiloissa,<BR>
+  kaunoisissa kaukaloissa:<BR>
+  pirotella piirahia,<BR>
+  murotella voimuruja,<BR>
+  sirotella siikasia,<BR>
+  lohkota lohikaloja<BR>
+  veitsellä hope'isella,<BR>
+  kuraksella kultaisella.<BR>
+  Olut juoksi ostamatoin,<BR>
+  mesi markoin maksamatoin,<BR>
+  oluoinen orren päästä,<BR>
+  sima vaarnojen sisästä,<BR>
+  olut huulten huuhtimeksi,<BR>
+  mesi mielten kääntimeksi.<BR>
+  Kukapa tuossa kukkujaksi,<BR>
+  lailliseksi laulajaksi?<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  laulaja iän-ikuinen,<BR>
+  itse laululle rupesi,<BR>
+  töille virtten työntelihe.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Veli kullat, veitoseni,<BR>
+  suulliset sanalliseni,<BR>
+  kielelliset kumppalini!<BR>
+  Kuulkottenpa, kuin sanelen!<BR>
+  Harvoin on hanhet suutasusten,<BR>
+  sisarukset silmätysten,<BR>
+  harvoin veikot vieretysten,<BR>
+  emon lapset laiatusten<BR>
+  näillä raukoilla rajoilla,<BR>
+  poloisilla Pohjan mailla.<BR>
+  "Niin joko laululle lähemme,<BR>
+  töille virtten työnteleimme?<BR>
+  Laulanta runoilla töitä,<BR>
+  kukunta kevätkäellä,<BR>
+  painanta sinettärillä,<BR>
+  kuonta kankahattarilla.<BR>
+  "Laulavat Lapinki lapset,<BR>
+  heinäkengät heittelevät<BR>
+  hirven harvoilta lihoilta,<BR>
+  peuran pienen pallehilta;<BR>
+  niin miks' en minäki laula,<BR>
+  miks' ei laula meiän lapset<BR>
+  ruoalta rukihiselta,<BR>
+  suulta suurukselliselta?<BR>
+  "Laulavat Lapinki lapset,<BR>
+  heläjävät heinäkengät<BR>
+  vesimaljan juotuansa,<BR>
+  petäjäisen purtuansa;<BR>
+  niin miks' en minäki laula,<BR>
+  miks' ei laula meiän lapset<BR>
+  juomilta jyvällisiltä,<BR>
+  olu'ilta ohraisilta?<BR>
+  "Laulavat Lapinki lapset,<BR>
+  heläjävät heinäkengät<BR>
+  nokisilta nuotioilta,<BR>
+  hiilisiltä hiertimiltä;<BR>
+  niin miks' en minäki laula,<BR>
+  miks' ei laula meiän lapset<BR>
+  alta kuulun kurkihirren,<BR>
+  alta kaunihin katoksen?<BR>
+  "Hyväpä täss' on miesten olla,<BR>
+  armas naistenki asua<BR>
+  olutpuolikon povella,<BR>
+  mesitiinun tienohilla,<BR>
+  sivullamme siikasalmet,<BR>
+  luonamme lohiapajat,<BR>
+  joist' ei syöen syömät puutu,<BR>
+  juoen juomiset vähene.<BR>
+  "Hyväpä täss' on miesten olla,<BR>
+  armas naistenki elellä.<BR>
+  Ei tässä surulla syöä,<BR>
+  ei eletä huolen kanssa;<BR>
+  tässä syöähän surutta,<BR>
+  eletähän huoletoinna<BR>
+  iällä tämän isännän,<BR>
+  elinajalla emännän.<BR>
+  "Kumman tässä ensin kiitän,<BR>
+  isännänkö vai emännän?<BR>
+  Ainap' entiset urohot<BR>
+  ensin kiittivät isännän,<BR>
+  ku on suolta suojan saanut,<BR>
+  ko'in korvesta kokenut:<BR>
+  tyvin tuonut tyyskät männyt,<BR>
+  latvoin lansatut petäjät,<BR>
+  pannut paikalle hyvälle,<BR>
+  asettanut ankaralle<BR>
+  suuriksi sukutuviksi,<BR>
+  kaunihiksi kartanoiksi;<BR>
+  salvannut salosta seinät,<BR>
+  hirret hirmulta mäeltä,<BR>
+  ruotehet rome'ikolta,<BR>
+  malat marjakankahalta,<BR>
+  tuohet tuomivaaran päältä,<BR>
+  sammalet sulilta soilta.<BR>
+  "Tupa on tehty tesmällensä,<BR>
+  suoja pantu paikallensa.<BR>
+  Sata oli miestä salvaimella,<BR>
+  tuhat oli tuvan katolla<BR>
+  tehessä tätä tupoa,<BR>
+  laaittaissa lattiata.<BR>
+  "Jopa vaan tämän isännän<BR>
+  saaessa tätä tupoa<BR>
+  mont' on tukka tuulta nähnyt,<BR>
+  hivus säätä hirveätä.<BR>
+  Use'in hyvän isännän<BR>
+  jäänyt on kinnasta kivelle,<BR>
+  hattua havun selälle,<BR>
+  suohon sukkoa vajonnut.<BR>
+  "Use'in hyvä isäntä<BR>
+  aivan aika-huomenessa<BR>
+  ennen muien nousematta,<BR>
+  kyläkunnan kuulematta<BR>
+  nousnut on nuotiotulelta,<BR>
+  havannut havumajoilta,<BR>
+  havu päänsä harjaellut,<BR>
+  kaste pesnyt sirkut silmät.<BR>
+  "Siitäpä hyvä isäntä<BR>
+  saapi tuttua tupahan,<BR>
+  lautsantäyen laulajoita,<BR>
+  ikkunat iloitsijoita,<BR>
+  siltalauat lausujoita,<BR>
+  karsinat karehtijoita,<BR>
+  seinävieret seisojia,<BR>
+  aitovieret astujia,<BR>
+  pihat pitkin kulkijoita,<BR>
+  maat ristin matelijoita.<BR>
+  "Isännän esinnä kiitin,<BR>
+  siitä ehtoisen emännän<BR>
+  ruokien rakentamasta,<BR>
+  pitkän pöyän täyttämästä.<BR>
+  "Hänpä leipoi leivät paksut,<BR>
+  suuret talkkunat taputti<BR>
+  käpe'illä kämmenillä,<BR>
+  kyperillä kymmenillä;<BR>
+  nosti leivät leppeästi,<BR>
+  syötti vierahat välehen<BR>
+  liioilla sianlihoilla,<BR>
+  kohokuori-kokkaroilla<BR>
+  - terät vieri veitsistämme,<BR>
+  päät putosi puukoistamme<BR>
+  lohen päitä lohkoessa,<BR>
+  hauin päitä halkoessa.<BR>
+  "Use'in hyvä emäntä,<BR>
+  tuo tarkka taloinen vaimo,<BR>
+  kuullut on kukotta nousta,<BR>
+  kanan lapsetta karata<BR>
+  näitä häitä hankittaissa,<BR>
+  teoksia tehtäessä,<BR>
+  hiivoja rakettaessa,<BR>
+  olosia pantaessa.<BR>
+  "Hyvin on hyvä emäntä,<BR>
+  tuo tarkka taloinen vaimo,<BR>
+  osannut oluet panna,<BR>
+  makujuoman juoksutella<BR>
+  iuista imeltyneistä,<BR>
+  make'ista maltahista,<BR>
+  joit' ei puulla puuhaellut,<BR>
+  korennolla koukkaellut,<BR>
+  vaanpa kourilla kohenti,<BR>
+  käsivarsin käännytteli<BR>
+  saunassa savuttomassa,<BR>
+  la'aistuilla lautehilla.<BR>
+  "Eipä tuo hyvä emäntä,<BR>
+  tuo tarkka taloinen vaimo,<BR>
+  laske iskulle ituja,<BR>
+  päästä maalle maltahia;<BR>
+  käypi saunassa use'in<BR>
+  syänyöllä yksinänsä,<BR>
+  ei huoli susia surra,<BR>
+  pelätä metsän petoja.<BR>
+  "Jopa nyt emännän kiitin;<BR>
+  vuotas kiitän patvaskani!<BR>
+  Ken on pantu patvaskaksi,<BR>
+  ken otettu oppahaksi?<BR>
+  Kylän paras patvaskana,<BR>
+  kylän onni oppahana.<BR>
+  "Onpa meiän patvaskalla<BR>
+  päällä haahen haljakkainen;<BR>
+  se on kaita kainalosta,<BR>
+  soma suolien kohasta.<BR>
+  "Onpa meiän patvaskalla,<BR>
+  onpa kauhtana kapoinen:<BR>
+  helmat hietoa vetävi,<BR>
+  takapuolet tanteria.<BR>
+  "Vähän paitoa näkyvi,<BR>
+  pikkaraisen pilkottavi:<BR>
+  on kuin Kuuttaren kutoma,<BR>
+  tinarinnan riukuttama.<BR>
+  "Onpa meiän patvaskalla<BR>
+  vyöllä ussakka utuinen,<BR>
+  päivän tyttären kutoma,<BR>
+  kirjokynnen kirjoittama<BR>
+  ajalla tulettomalla,<BR>
+  tulen tietämättömällä.<BR>
+  "Onpa meiän patvaskalla<BR>
+  silkkiset sukat jalassa,<BR>
+  silkkiset sukan sitehet,<BR>
+  säteriset säärinauhat,<BR>
+  jotk' on kullalla ku'ottu,<BR>
+  hopealla huoliteltu.<BR>
+  "Onpa meiän patvaskalla<BR>
+  Saksan kengät kelvolliset,<BR>
+  kuni joutsenet joella,<BR>
+  vesiteiret vieremillä<BR>
+  tahi hanhuet havulla,<BR>
+  muuttolinnut murrikolla.<BR>
+  "Onpa meiän patvaskalla<BR>
+  kutrit kullansuortuvaiset,<BR>
+  parta kullanpalmikkoinen;<BR>
+  päässä pystyinen kypäri,<BR>
+  puhki pilvien puhuja,<BR>
+  läpi metsän läiköttäjä,<BR>
+  jot' ei saatane sataisin,<BR>
+  tuotane tuhansin markoin.<BR>
+  "Jo nyt kiitin patvaskani;<BR>
+  vuotas kiitän saajanaisen!<BR>
+  Mist' on saatu saajanainen,<BR>
+  kust' otettu onnellinen?<BR>
+  "Tuolt' on saatu saajanainen,<BR>
+  tuolt' otettu onnellinen<BR>
+  takoa Tanikan linnan,<BR>
+  uuen linnan ulkopuolta.<BR>
+  "Eipä vielä sieltäkänä,<BR>
+  ei perän pereäkänä!<BR>
+  Tuolt' on saatu saajanainen,<BR>
+  tuolt' otettu onnellinen<BR>
+  Vienan pääliltä vesiltä,<BR>
+  ulapoilta auke'ilta.<BR>
+  "Eipä vielä sieltäkänä,<BR>
+  ei perän pereäkänä!<BR>
+  Kasvoi maalla mansimarja,<BR>
+  punapuola kankahalla,<BR>
+  pellolla heleä heinä,<BR>
+  kukka kultainen aholla:<BR>
+  siit' on saatu saajanainen,<BR>
+  siit' otettu onnellinen.<BR>
+  "Saajanaisen suu somainen<BR>
+  kuni Suomen sukkulainen;<BR>
+  saajanaisen sirkut silmät<BR>
+  kuni tähet taivahalla;<BR>
+  saajanaisen kuulut kulmat<BR>
+  kuni kuu meren-ylinen.<BR>
+  "Onpa meiän saajanaisen<BR>
+  kaula kullankiehkuroissa,<BR>
+  pää kullanvipalehissa,<BR>
+  käet kullankäärilöissä,<BR>
+  sormet kullansormuksissa,<BR>
+  korvat kullanhelmilöissä,<BR>
+  kulmat kullansolmuloissa,<BR>
+  silmäripset simpsukoissa.<BR>
+  "Luulin kuun kumottavaksi,<BR>
+  kuu kumotti kultasolki;<BR>
+  luulin päivän paistavaksi,<BR>
+  kun sen paistoi paian kaulus;<BR>
+  luulin laivan läikkyväksi,<BR>
+  kun sen läikkyi lakki päässä.<BR>
+  "Jopa kiitin saajanaisen;<BR>
+  annas katson kaiken kansan,<BR>
+  onko kansa kaunihina,<BR>
+  väki vanha vänkeänä<BR>
+  sekä nuoriso somana,<BR>
+  koko joukko juoleana!<BR>
+  "Jopa katsoin kaiken kansan,<BR>
+  ehkä tiesin ennoltaki:<BR>
+  eip' ole tässä ennen ollut<BR>
+  eikä varsin vasta liene<BR>
+  tämän joukon juoleutta,<BR>
+  tämän kansan kauneutta,<BR>
+  väen vanhan vänkeyttä,<BR>
+  väen nuorison somuutta.<BR>
+  Kaikk' on kansa haljakassa<BR>
+  kuni metsä huutehessa:<BR>
+  alta on kuin aamurusko,<BR>
+  päältä on kuin päivänkoite.<BR>
+  "Huokeat oli hopeat,<BR>
+  löyhät kullat kutsuloilla,<BR>
+  rahataskut tanterilla,<BR>
+  rahakukkarot kujilla<BR>
+  näillä kutsuvierahilla<BR>
+  kutsuloille kunniaksi."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  virren ponsi polvu'inen,<BR>
+  siitä siirtihe rekehen,<BR>
+  lähtevi kohin kotia;<BR>
+  laulelevi virsissänsä,<BR>
+  laulelevi, taitelevi.<BR>
+  Lauloi virren, lauloi toisen<BR>
+  - virrelläpä kolmannella<BR>
+  kilahti jalas kivehen,<BR>
+  tarttui kapla kannon päähän:<BR>
+  rikkoihe reki runolta,<BR>
+  jalas taittui laulajalta,<BR>
+  kapla poikki paukahutti,<BR>
+  laiat irti loskahutti.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Onko tässä nuorisossa,<BR>
+  kansassa kasuavassa,<BR>
+  vaiko tässä vanhalassa,<BR>
+  väessä vähenevässä,<BR>
+  kenpä Tuonelle kävisi,<BR>
+  lähtisi Manan majoille,<BR>
+  toisi Tuonelta orasen,<BR>
+  vääntiän Manan väeltä<BR>
+  reki uusi laatiani,<BR>
+  korjanen kohentoani?"<BR>
+  Sekä nuoremmat sanovi,<BR>
+  jotta vanhat vastoavi:<BR>
+  "Ei ole tässä nuorisossa<BR>
+  eikä varsin vanhastossa,<BR>
+  koko suuressa su'ussa<BR>
+  niin urosta urheata,<BR>
+  jotta Tuonelle menisi,<BR>
+  lähtisi Manan majoille,<BR>
+  toisi Tuonelta orasen,<BR>
+  vääntiän Manan majoilta<BR>
+  reki uusi laatiasi,<BR>
+  korjanen kohentoasi."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen,<BR>
+  laulaja iän-ikuinen,<BR>
+  läksi toiste Tuonelahan,<BR>
+  matkasi Manan majoille.<BR>
+  Toi orasen Tuonelasta,<BR>
+  vääntiän Manan majoilta.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  laulavi salon sinisen,<BR>
+  salohon tasaisen tammen<BR>
+  sekä pihlajan pätevän;<BR>
+  ne kohenti korjaksensa,<BR>
+  painalti jalaksiksensa,<BR>
+  niistä katsoi kaplaksia<BR>
+  sekä väänti vempeleitä:<BR>
+  sai korjan kohennetuksi,<BR>
+  re'en uuen laaituksi.<BR>
+  Pisti varsan valjahisin,<BR>
+  ruskean re'en etehen,<BR>
+  itse istuihe rekehen,<BR>
+  laskettihe laitiohon.<BR>
+  Vitsattaki virkku juoksi,<BR>
+  helmin lyömättä hevonen<BR>
+  entisille appehille,<BR>
+  taanoisille suuruksille;<BR>
+  saattoi vanhan Väinämöisen,<BR>
+  laulajan iän-ikuisen,<BR>
+  oman uksen aukomille,<BR>
+  oman kynnyksen etehen.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kuudeskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Ahti oli saarella asuva,<BR>
+  Kaukoniemen kainalossa.<BR>
+  Oli pellon kynnännässä,<BR>
+  vainion vakoannassa.<BR>
+  Korvalta ylen korea,<BR>
+  kovin tarkka kuulennalta.<BR>
+  Kuulevi jumun kylältä,<BR>
+  järyn järvien takoa,<BR>
+  jalan iskun iljeneltä,<BR>
+  reen kapinan kankahalta.<BR>
+  Juohtui juoni mielehensä,<BR>
+  tuuma aivohon osasi:<BR>
+  häitä Pohjola pitävi,<BR>
+  salajoukko juominkia!<BR>
+  Murti suuta, väänti päätä,<BR>
+  murti mustoa haventa;<BR>
+  veret vierähti pahaksi<BR>
+  poloisilta poskipäiltä.<BR>
+  Heti heitti kynnöksensä,<BR>
+  vaon keskivainiolle;<BR>
+  nousi maasta ratsahille,<BR>
+  lähtevi kohin kotia<BR>
+  luoksi armahan emonsa,<BR>
+  tykö valtavanhempansa.<BR>
+  Sanoi tuonne saatuansa,<BR>
+  toimitteli tultuansa:<BR>
+  "Oi emoni, vaimo vanha!<BR>
+  Pane ruoka ruttoisesti<BR>
+  syöä miehen nälkähisen,<BR>
+  haukata halun-alaisen!<BR>
+  Lämmitä samassa sauna,<BR>
+  pian pirtti riu'uttele,<BR>
+  missä mies puhasteleikse,<BR>
+  sueiksen urosten sulho!"<BR>
+  Tuop' on äiti Lemminkäisen<BR>
+  pani ruoan ruttoisesti<BR>
+  syöä miehen nälkähisen,<BR>
+  haukata halun-alaisen<BR>
+  yhen kylyn joutuessa,<BR>
+  yhen saunan saapuessa.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  otti ruokoa rutosti;<BR>
+  meni saunahan samassa,<BR>
+  kävi kylpyhuonehesen.<BR>
+  Siellä peiponen peseikse,<BR>
+  pulmonen puhasteleikse,<BR>
+  päänsä pellavaspioksi,<BR>
+  kaulanvarren valkeaksi.<BR>
+  Tuli saunasta tupahan.<BR>
+  Sanan virkkoi,<BR>
+  noin nimesi:<BR>
+  "Oi emoni, vaimo vanha!<BR>
+  Astu aittahan mäelle,<BR>
+  tuo sieltä somat sopani,<BR>
+  kanna vaattehet vakaiset,<BR>
+  jotka päälleni pukisin,<BR>
+  varustaisin varrelleni!"<BR>
+  Emo ennätti kysyä,<BR>
+  vaimo vanha tutkaella:<BR>
+  "Kunne lähet, poikueni?<BR>
+  Lähetkö ilveksen ajohon<BR>
+  vaiko hirven hiihäntähän<BR>
+  vai oravan ammuntahan?"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Lähe en ilveksen ajohon<BR>
+  enkä hirven hiihäntähän,<BR>
+  en oravan ammuntahan;<BR>
+  lähen Pohjolan pitoihin,<BR>
+  salajoukon juominkihin.<BR>
+  Tuo mulle somat sopani,<BR>
+  vaka'iset vaatteheni,<BR>
+  häissä häilyteltäväni,<BR>
+  pioissa pi'eltäväni!"<BR>
+  Emo kielti poikoansa,<BR>
+  nainen miestänsä epäsi;<BR>
+  epäsi kavetta kaksi,<BR>
+  kielti kolme luonnotarta<BR>
+  lähtemästä Lemminkäistä<BR>
+  hyvän Pohjolan pitoihin.<BR>
+  Noin sanoi emo pojalle,<BR>
+  lausui vanhin lapsellensa:<BR>
+  "Ellös menkö, poikueni,<BR>
+  poikueni, Kaukueni,<BR>
+  noihin Pohjolan pitoihin,<BR>
+  suuren joukon juominkihin!<BR>
+  Ei sua kutsuttu sinne,<BR>
+  ei tarkoin tahotakana."<BR>
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kurjat kutsuen menevi,<BR>
+  hyvä ilman hyppeleikse!<BR>
+  Tuoss' on kutsut kuun-ikuiset,<BR>
+  airuhut alinomaiset<BR>
+  miekassa tuliterässä,<BR>
+  säilässä säkenevässä."<BR>
+  Tuop' on äiti Lemminkäisen<BR>
+  yhä kielteä käkesi:<BR>
+  "Ellös vainen, poikueni,<BR>
+  menkö Pohjolan pitoihin!<BR>
+  Monet on kummat matkallasi,<BR>
+  isot tielläsi imehet,<BR>
+  kolme surmoa kovinta,<BR>
+  kolme miehen kuolemata."<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Ain' on surmia akoilla,<BR>
+  kaikin paikoin kuolemia;<BR>
+  ei uros hätäile noita,<BR>
+  ei varsin varannekana.<BR>
+  Vaan kuitenki kaikitenki<BR>
+  sano korvin kuullakseni:<BR>
+  mi on surma ensimäinen,<BR>
+  ensimäinen, viimeinenki?"<BR>
+  Virkkoi äiti Lemminkäisen,<BR>
+  vaimo vanha vastaeli:<BR>
+  "Sanon surmat syytä myöten<BR>
+  enkä miehen mieltä myöten.<BR>
+  Sanon surman ensimäisen.<BR>
+  Se on surma ensi surma:<BR>
+  menet matkoa vähäisen,<BR>
+  pääset tietä päiväyksen:<BR>
+  tulevi joki tulinen<BR>
+  poikkipuolin vastahasi.<BR>
+  Joessa tulinen koski,<BR>
+  koskessa tulinen luoto,<BR>
+  luo'olla tulinen korko,<BR>
+  korolla tulinen kokko:<BR>
+  yöt se hammasta hiovi,<BR>
+  päivät kynttä kitkuttavi<BR>
+  tulijalle vierahalle,<BR>
+  saavalle käkeävälle."<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Se on surma naisen surma,<BR>
+  ei ole kuolema urohon.<BR>
+  Kyllä mä siihen keinon keksin,<BR>
+  arvoan hyvän asian:<BR>
+  laulan leppäisen hevosen,<BR>
+  laulan leppäisen urohon<BR>
+  sivutseni siirtymähän,<BR>
+  eestäni vaeltamahan;<BR>
+  itse sorsana sukellan,<BR>
+  allina alenteleime<BR>
+  kouritse kokon kynimen,<BR>
+  vaakalinnun varpahitse.<BR>
+  Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Sano surma keskimäinen!"<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Se on surma toinen surma:<BR>
+  menet matkoa vähäisen,<BR>
+  toki toisen päiväyksen:<BR>
+  tulevi tulinen kuoppa,<BR>
+  se on poikkipuolin tietä,<BR>
+  itähän iäti pitkä,<BR>
+  luotehesen loppumatoin,<BR>
+  täynnä kuumia kiviä,<BR>
+  palavia paateroita.<BR>
+  Sinne on satoja saanut,<BR>
+  tuhansia tukkueltu,<BR>
+  sa'an miestä miekallista,<BR>
+  tuhat rautaista oritta."<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Ei ole siinä miehen surma<BR>
+  eikä kuolema urohon.<BR>
+  Kyllä mä siihen mutkan muistan,<BR>
+  mutkan muistan, keinon keksin:<BR>
+  laulan ma lumesta miehen,<BR>
+  uron hangesta hotaisen,<BR>
+  sen tungen tulen väkehen,<BR>
+  vaivaelen valkeahan,<BR>
+  kylpijäksi kuuman saunan<BR>
+  vastan vaskisen keralla;<BR>
+  itse siirräime sivutse,<BR>
+  tungeime tulen lävitse,<BR>
+  ettei partana palane,<BR>
+  hivuskutri kurvettune.<BR>
+  Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Sano surma jälkimäinen!"<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Se on surma kolmas surma:<BR>
+  menet vieläki vähäisen,<BR>
+  pääset siitä päiväyksen,<BR>
+  Pohjolan veräjän suulle,<BR>
+  ahtahimpahan alahan:<BR>
+  susi päälle suimistaikse,<BR>
+  karhu toisna kaimistaikse<BR>
+  suulla Pohjolan veräjän,<BR>
+  kape'immassa kujassa.<BR>
+  Syönyt on sa'anki miestä,<BR>
+  tuhonnut tuhat urosta,<BR>
+  niin miks' ei sinua söisi,<BR>
+  tuhoaisi turvatointa?"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Uuhi uunna syötäköhön,<BR>
+  rieskana revittäköhön,<BR>
+  vaan ei mies pahempikana,<BR>
+  uros untelompikana!<BR>
+  Minua on vyötty miehen vyöllä,<BR>
+  pantu miehen palkimella,<BR>
+  solmittu uron solilla,<BR>
+  jotten vielä jouakana<BR>
+  suuhun Untamon susien,<BR>
+  kitahan kirokavetten.<BR>
+  "Muistan ma suelle mutkan,<BR>
+  keksin keinon karhullenki:<BR>
+  suet laulan suitsi-suuhun,<BR>
+  karhut rautakahlehisin,<BR>
+  tahi rutjon ruumeniksi,<BR>
+  seulaisen sepalehiksi.<BR>
+  Sillä siitä selvitäime,<BR>
+  pääsen matkani perille."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Et vielä perille pääsnyt!<BR>
+  Ne oli sinne mennessäsi<BR>
+  matkalla isot imehet,<BR>
+  kolme kummoa kovoa,<BR>
+  kolme miehen kuolemata;<BR>
+  viel' on sinne saatuasi<BR>
+  paikalla pahimmat kummat.<BR>
+  Kulet tietä pikkaraisen,<BR>
+  tulet Pohjolan pihalle:<BR>
+  aita on rautainen rakettu,<BR>
+  terästarha teeksennelty<BR>
+  maasta asti taivosehen,<BR>
+  taivosesta maahan asti,<BR>
+  keihä'illä seivästetty,<BR>
+  maan maoilla aiastettu,<BR>
+  käärmehillä vitsastettu,<BR>
+  sisiliskoilla si'elty;<BR>
+  heitty hännät häilymähän,<BR>
+  pääkurikat kuilumahan,<BR>
+  pääkehät kähäjämähän,<BR>
+  päät ulos, sisähän hännät.<BR>
+  "Maass' on toisia matoja,<BR>
+  rata kyitä, käärmehiä<BR>
+  ylös kielin kiehumassa,<BR>
+  alas hännin häilymässä.<BR>
+  Yks' on muita kauheampi<BR>
+  eessä portin poikkipuolin,<BR>
+  pitelämpi pirtin hirttä,<BR>
+  paksumpi kujapatsasta,<BR>
+  ylös kielin kiehumassa,<BR>
+  suin ylös suhahtamassa,<BR>
+  ei ketänä muuta vasten,<BR>
+  vasten vaivaista sinua."<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Seki on surma lapsen surma,<BR>
+  ei ole kuolema urohon.<BR>
+  Tunnen ma tulen lumoa,<BR>
+  valkeaisen vaivutella,<BR>
+  ja tunnen maot manata,<BR>
+  käärmehyiset käännytellä.<BR>
+  Äsken päänä eilisenä<BR>
+  kynnin maata kyyn-alaista,<BR>
+  käännin maata käärmehistä<BR>
+  aivan paljahin kätösin.<BR>
+  Kyyt pitelin kynsissäni,<BR>
+  käsissäni käärmehyiset;<BR>
+  tapoin kyitä kymmenkunnan,<BR>
+  sa'an mustia matoja:<BR>
+  viel' on kynnet kyyn veressä,<BR>
+  käet käärmehen talissa.<BR>
+  Sill' en taia tullakana,<BR>
+  viel' en varsin jouakana<BR>
+  maon suuren suupalaksi,<BR>
+  käärmehen käsialaksi:<BR>
+  itse konnat kouristelen,<BR>
+  ilkeät iki puserran,<BR>
+  kyyt on laulan laiemmalle,<BR>
+  maot muutan tien mukahan,<BR>
+  astun Pohjolan pihalta,<BR>
+  tungeime tuvan sisähän."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Ellös vainen, poikueni,<BR>
+  menkö Pohjolan tupahan,<BR>
+  Sariolan salvoksihin!<BR>
+  Siell' on miehet miekka vyöllä,<BR>
+  urohot sota-aseissa,<BR>
+  humalassa hullut miehet,<BR>
+  pahat paljo juotuansa.<BR>
+  Laulavat sinun poloisen<BR>
+  miekkahan tuliterähän;<BR>
+  jo on laulettu paremmat,<BR>
+  jalommatki jaksettuna."<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Jo olen ennenkin elellyt<BR>
+  noilla Pohjolan tuvilla.<BR>
+  Ei minua laula lappi<BR>
+  eikä tunge turjalainen;<BR>
+  itse laulan lappalaisen<BR>
+  sekä tungen turjalaisen:<BR>
+  laulan halki hartionsa,<BR>
+  puhki leukansa puhelen,<BR>
+  paian kauluksen kaheksi,<BR>
+  rikki rintalastasensa."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Ohoh poikani poloinen!<BR>
+  Vielä muistat muinaistasi,<BR>
+  kerskut ennen käynnistäsi!<BR>
+  Jo olet ennenkin elellyt<BR>
+  noilla Pohjolan tuvilla:<BR>
+  uinut kaikki umpilammit,<BR>
+  koirankieliset kokenut,<BR>
+  käynyt koskia kolisten,<BR>
+  myötävirtoja vilisten,<BR>
+  Tuonen kosket tunnustellut,<BR>
+  mitannut Manalan virrat!<BR>
+  Siell' oisit tänäki päänä<BR>
+  ilman äitittä pahatta.<BR>
+  "Muistapa, mitä sanelen!<BR>
+  Tulet Pohjolan tuville:<BR>
+  mäki on täynnä seipähiä,<BR>
+  piha täynnä pylvähiä,<BR>
+  ne on täynnä miehen päitä;<BR>
+  yks' on seiväs päätöin seiväs<BR>
+  - senpä seipähän nenähän<BR>
+  sinun pääsi leikatahan!"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Hurja noita huolinevi,<BR>
+  epäkelpo keksinevi,<BR>
+  viittä, kuutta vainovuotta,<BR>
+  seitsentä sotakeseä!<BR>
+  Ei noita uro totelle,<BR>
+  vääjänne väheäkänä.<BR>
+  Tuo mulle sotisopani,<BR>
+  vanhat vainovaatteheni!<BR>
+  Itse käyn isoni miekan,<BR>
+  katson kalvan taattoseni;<BR>
+  viikon on vilussa ollut,<BR>
+  kauan kaihossa sijassa,<BR>
+  itkenyt ikänsä siellä,<BR>
+  kantajata kaipaellut."<BR>
+  Sai siitä sotisopansa,<BR>
+  vanhat vainovaattehensa,<BR>
+  isonsa ikuisen miekan,<BR>
+  tuon taaton sotatoverin.<BR>
+  Senpä siltahan sysäsi,<BR>
+  terin työnti lattiahan:<BR>
+  miekkanen käessä kääntyi<BR>
+  kuni tuore tuomen latva<BR>
+  tahi kasvava kataja.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Tuskin on Pohjolan tuvissa,<BR>
+  Sariolan salvoksissa<BR>
+  tämän miekan miettijäistä,<BR>
+  tämän kalvan katsojaista."<BR>
+  Jousen seinältä sivalti,<BR>
+  kaaren vahvan vaarnaselta.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Sen mä mieheksi sanoisin,<BR>
+  urohoksi arveleisin,<BR>
+  joka jouseni vetäisi,<BR>
+  kiveräni kiinnittäisi<BR>
+  noilla Pohjolan tuvilla,<BR>
+  Sariolan salvoksilla."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  suorihe sotisopihin,<BR>
+  puki vainovaattehisin.<BR>
+  Itse lausui orjallensa,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi on osto-orjaseni,<BR>
+  rahan saatu raatajani!<BR>
+  Jou'uta sotaoriini,<BR>
+  valjastele vainovarsa<BR>
+  lähteäkseni pitoihin,<BR>
+  lemmon joukon juominkihin!"<BR>
+  Orja nöyrä, neuvottava,<BR>
+  pian pistihe pihalle,<BR>
+  työnti varsan valjahisin,<BR>
+  puikkoihin tulipunaisen.<BR>
+  Sanoi tuolta tultuansa:<BR>
+  "Jo olen tehnyt tehtäväni,<BR>
+  suorittanut tuon orosi,<BR>
+  varsan viljon valjastanut."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäisen<BR>
+  luku lähteä tulevi.<BR>
+  Käsi käski, toinen kielti,<BR>
+  sormet suoniset pakotti.<BR>
+  Toki läksi, kuin käkesi,<BR>
+  varsin läksi, ei varannut.<BR>
+  Emo neuvoi poikoansa,<BR>
+  vanhin lastansa varoitti<BR>
+  oven suusta, orren alta,<BR>
+  kattilan katasijoilta:<BR>
+  "Poikueni, ainueni,<BR>
+  lapseni, vakauteni!<BR>
+  Jos sa jou'ut juominkihin,<BR>
+  tapahut mihin tahansa,<BR>
+  juopa puoli tuoppiasi,<BR>
+  keskimaihin maljasesi;<BR>
+  anna toisen toinen puoli,<BR>
+  pahemman pahempi puoli:<BR>
+  mato maljassa venyvi,<BR>
+  toukka tuopin pohjukassa."<BR>
+  Vielä neuvoi poikoansa,<BR>
+  varsin lastansa vakusti<BR>
+  perimäisen pellon päästä,<BR>
+  veräjältä viimeiseltä:<BR>
+  "Jos sa jou'ut juominkihin,<BR>
+  tapahut mihin tahansa,<BR>
+  istu puolella sijoa,<BR>
+  astu puoliaskelella,<BR>
+  anna toisen toinen puoli,<BR>
+  pahemman pahempi puoli,<BR>
+  niin sinusta mies tulevi,<BR>
+  uros selvä selkiävi,<BR>
+  läpi käymähän keräjät,<BR>
+  jutut julki polkemahan<BR>
+  urohoisessa väessä,<BR>
+  miehisessä joukkiossa."<BR>
+  Siitä läksi Lemminkäinen<BR>
+  istuen oron re'essä;<BR>
+  iski virkkua vitsalla,<BR>
+  heitti helmiruoskasella.<BR>
+  Läksi virkku vieremähän,<BR>
+  hevonen helettämähän.<BR>
+  Ajoi aikoa vähäisen,<BR>
+  hyvän hetken hetkutteli:<BR>
+  näki tiellä teirikarjan.<BR>
+  Teiret lentohon lehahti,<BR>
+  lintukarja kapsahutti<BR>
+  eestä juoksevan hevosen.<BR>
+  Jäi hitusen höyheniä,<BR>
+  tielle teiren sulkasia.<BR>
+  Ne kokosi Lemminkäinen,<BR>
+  tapaeli taskuhunsa:<BR>
+  ei tieä, mikä tulisi,<BR>
+  tapahtuisi taipalella;<BR>
+  kaikki on tarpehen talossa,<BR>
+  hyväksi hätävarana.<BR>
+  Ajoi eellehen vähäisen,<BR>
+  kulki tietä pikkuruisen;<BR>
+  jo hepo hörösteleikse,<BR>
+  luppakorva luonteleikse.<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  kuorustihe korjastansa,<BR>
+  kaarastihe katsomahan:<BR>
+  niin on, kuin sanoi emonsa,<BR>
+  oma vanhempi vakasi!<BR>
+  Aivin on joki tulinen<BR>
+  poikitse hevon e'essä.<BR>
+  Joess' on tulinen koski,<BR>
+  koskessa tulinen luoto,<BR>
+  luo'olla tulinen korko,<BR>
+  korolla tulinen kokko:<BR>
+  sillä kulkku tulta kuohui,<BR>
+  suu valeli valkeata,<BR>
+  höyhenet tulena tuiski,<BR>
+  säkeninä säihkäeli.<BR>
+  Kaukon kaukoa näkevi,<BR>
+  loitompata Lemminkäisen:<BR>
+  "Minnepä menevi Kauko,<BR>
+  kunne läksit, Lemmin poika?"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Läksin Pohjolan pitoihin,<BR>
+  salajoukon juominkihin.<BR>
+  Välty syrjähän vähäisen,<BR>
+  poikellaite tieltä poies,<BR>
+  laske eelle matkamiestä,<BR>
+  Lemminkäistä liiatenki,<BR>
+  sivutsesi siirtymähän,<BR>
+  vieretse vaeltamahan!"<BR>
+  Kokko saatteli sanoa,<BR>
+  tulikulkku kuiskahella:<BR>
+  "Lasken eelle matkamiehen,<BR>
+  Lemminkäisen liiatenki<BR>
+  - suun kautta samoamahan,<BR>
+  kautta kulkun kulkemahan:<BR>
+  siitä sulle tie menevi<BR>
+  mennä tuosta tuon hyväksi<BR>
+  noihin pitkihin pitoihin,<BR>
+  iän kaiken istumihin."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Ei tuossa kovin hätäillyt.<BR>
+  Tapasip' on taskuhunsa,<BR>
+  löihe kukkaroisehensa,<BR>
+  otti teiren sulkasia;<BR>
+  hieroa hitustelevi<BR>
+  kahen kämmenen välissä,<BR>
+  sormen kymmenen sovussa:<BR>
+  siitä syntyi teirikarja,<BR>
+  koko parvi koppeloita.<BR>
+  Syöksi ne kokolle suuhun,<BR>
+  antoi appajan kitahan,<BR>
+  kulkkuhun kokon tulisen,<BR>
+  ikenihin iskulinnun.<BR>
+  Sillä siitä selvittihe,<BR>
+  pääsi päivän ensimäisen.<BR>
+  Iski virkkua vitsalla,<BR>
+  helähytti helmisellä.<BR>
+  Läks' oronen oikomahan,<BR>
+  hepo helkehyttämähän.<BR>
+  Ajoi matkoa palasen,<BR>
+  piirrätteli pikkuruisen;<BR>
+  jo oronen ouostuvi,<BR>
+  hevonen hörähtelevi.<BR>
+  Kohottihe korjastansa,<BR>
+  kaahistihe katsomahan:<BR>
+  niin on, kuin sanoi emonsa,<BR>
+  oma vanhempi vakitti!<BR>
+  On eessä tulinen kuoppa,<BR>
+  se on poikkipuolin tietä,<BR>
+  itähän iäti pitkä,<BR>
+  luotehesen loppumatoin,<BR>
+  täynnä kuumoa kiveä,<BR>
+  palavata paateroa.<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Ukkoa rukoelevi:<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala,<BR>
+  tahi taatto taivahinen!<BR>
+  Nosta lonka luotehelta,<BR>
+  toinen lännestä lähetä,<BR>
+  kolmas istuta iästä,<BR>
+  kohottele koillisesta,<BR>
+  syrjin yhtehen syseä,<BR>
+  lomatusten loukahuta!<BR>
+  Sa'a lunta sauvan varsi,<BR>
+  kiehittele keihäsvarsi<BR>
+  noille kuumille kiville,<BR>
+  palaville paateroille!"<BR>
+  Tuo Ukko, ylijumala,<BR>
+  taatto vanha taivahinen,<BR>
+  nosti longan luotehelta,<BR>
+  toisen lännestä lähetti,<BR>
+  iätti iästä pilven,<BR>
+  kohotteli koilta ilman,<BR>
+  nepä yhtehen yhytti,<BR>
+  lomakkohon loukahutti.<BR>
+  Satoi lunta sauvan varren,<BR>
+  kiehitteli keihäsvarren<BR>
+  noille kuumille kiville,<BR>
+  palaville paateroille:<BR>
+  tulipa luminen lampi,<BR>
+  hyinen järvi muo'ostihe.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  lauloi tuohon jäisen sillan<BR>
+  poikitse lumisen lammin,<BR>
+  äyrähästä äyrähäsen.<BR>
+  Sillä sen rovin vaelti,<BR>
+  pääsi toisen päiväyksen.<BR>
+  Laski virkkua vitsalla,<BR>
+  helähytti helmisvyöllä.<BR>
+  Sai virkku vilettämähän,<BR>
+  hepo hötkelyttämähän.<BR>
+  Virkku juoksi virstan, toisen,<BR>
+  maan paras palan pakeni;<BR>
+  siitä seisahtui äkisti,<BR>
+  ei pakene paikaltansa.<BR>
+  Itse lieto Lemminkäinen<BR>
+  kavahtihe katsomahan:<BR>
+  on susi veräjän suulla,<BR>
+  karhu vastassa kujalla,<BR>
+  suulla Pohjolan veräjän,<BR>
+  päässä pitkien kujien.<BR>
+  Silloin lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  tavoitteli taskuhunsa,<BR>
+  kulki kukkaroisehensa;<BR>
+  otti uuhen villasia,<BR>
+  hieroa utustelevi<BR>
+  kahen kämmenen kesessä,<BR>
+  sormen kymmenen sovussa.<BR>
+  Puhui kerran kämmenelle:<BR>
+  uuhet juoksuhun uhahti,<BR>
+  koko lauma lampahia,<BR>
+  karitsoita aika karja.<BR>
+  Suet sinne ryömäisihe,<BR>
+  karhut kanssa kaimasihe.<BR>
+  Itse lieto Lemminkäinen<BR>
+  ajoi eelle matkoansa.<BR>
+  Kulki tietä pikkaraisen,<BR>
+  tuli Pohjolan pihalle.<BR>
+  Aita oli rautainen rakettu,<BR>
+  teräksinen tarha tehty,<BR>
+  sata syltä maaemähän,<BR>
+  tuhat syltä taivosehen,<BR>
+  keihä'illä seivästetty,<BR>
+  maan maoilla aiastettu,<BR>
+  käärmehillä kiinnitetty,<BR>
+  sisiliskoilla si'elty:<BR>
+  heitty hännät häilymähän,<BR>
+  pääkurikat kuilumahan,<BR>
+  päät vankat vapajamahan,<BR>
+  päät ulos, sisähän hännät.<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen<BR>
+  jo tuossa ajattelevi:<BR>
+  "Niin on, kuin sanoi emoni,<BR>
+  kantajani kaikeroitti:<BR>
+  on tuossa mokoma aita<BR>
+  pantu maasta taivosehen!<BR>
+  Alahatse kyy matavi,<BR>
+  alemmaksi aita pantu,<BR>
+  ylähätse lintu lenti,<BR>
+  ylemmäksi aita pantu."<BR>
+  Tok' ei tuossa Lemminkäinen<BR>
+  huolinut kovin hätäillä.<BR>
+  Veti veitsen huotrastansa,<BR>
+  tupestansa tuiman rauan,<BR>
+  sillä aitoa sivalti,<BR>
+  katkoi aiakset kaheksi;<BR>
+  aian rautaisen avasi,<BR>
+  käänti tarhan käärmehisen<BR>
+  viieltä vitsasväliltä,<BR>
+  seitsemältä seipähältä.<BR>
+  Itse eellehen ajavi<BR>
+  portin Pohjolan etehen.<BR>
+  Käärme tiellä käänteleikse<BR>
+  eessä portin poikkipuolin,<BR>
+  pitelämpi pirtin hirttä,<BR>
+  paksumpi patsasta portin.<BR>
+  Sata silmeä maolla,<BR>
+  tuhat kieltä käärmehellä,<BR>
+  silmät seulan suuruhiset,<BR>
+  kielet pitkät keihovartta,<BR>
+  hampahat haravan varren,<BR>
+  selkä seitsemän venettä.<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  ei tohi käsiksi käyä<BR>
+  satasilmälle maolle,<BR>
+  tuhatkieli-käärmehelle.<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Mato musta, maanalainen,<BR>
+  toukka Tuonen-karvallinen,<BR>
+  kulkija kulon-alainen,<BR>
+  lehen lemmon juurehinen,<BR>
+  läpi mättähän menijä,<BR>
+  puun juuren pujottelija!<BR>
+  Kuka sun kulosta nosti,<BR>
+  heinän juuresta herätti<BR>
+  maan päälle matelemahan,<BR>
+  tielle teukkalehtamahan?<BR>
+  Kuka nosti nokkoasi,<BR>
+  kuka käski, ken kehoitti<BR>
+  päätä pystössä piteä,<BR>
+  kaulan vartta kankeata?<BR>
+  Isosiko vai emosi<BR>
+  vaiko vanhin veljiäsi<BR>
+  vai nuorin sisariasi<BR>
+  vaiko muu sukusi suuri?<BR>
+  "Sule nyt suusi, peitä pääsi,<BR>
+  kätke kielesi käpeä,<BR>
+  sykerräite sykkyrähän,<BR>
+  käperräite käppyrähän,<BR>
+  anna tietä, puolen tietä,<BR>
+  sivu mennä matkamiehen!<BR>
+  Tahi siirry tieltä poies,<BR>
+  kule, kurja, kursikkohon,<BR>
+  kaaloa kanervikkohon,<BR>
+  sala'aite sammalehen,<BR>
+  veäite villakuontalona,<BR>
+  haavan halkona kuleksi, tunge pääsi turpehesen,<BR>
+  mätä mättähän sisähän<BR>
+  - turpehessa sun tupasi,<BR>
+  alla mättähän majasi - :<BR>
+  jospa tuolta pääsi nostat,<BR>
+  Ukko pääsi särkenevi<BR>
+  neuloilla teräsnenillä,<BR>
+  rakehilla rautaisilla."<BR>
+  Senpä lausui Lemminkäinen.<BR>
+  Ei sitä mato totellut;<BR>
+  ain' yhä kähäelevi,<BR>
+  ylös kielin kiehahtavi,<BR>
+  suin ylös suhahtelevi<BR>
+  pään varalle Lemminkäisen.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  muisti vanhoja sanoja,<BR>
+  ennen eukon neuvomia,<BR>
+  äitinsä opettamia.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  virkki kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Kun et tuostana totelle<BR>
+  etkä vääjänne vähällä,<BR>
+  vielä turvut tuskihisi,<BR>
+  paisut pakkopäivihisi,<BR>
+  halkeat, paha, kaheksi,<BR>
+  konna, kolmeksi muruksi,<BR>
+  kun ma etsinen emosi,<BR>
+  haen valtavanhempasi.<BR>
+  Tieän, sykkä, synnyntäsi,<BR>
+  maan kamala, kasvantasi:<BR>
+  Syöjätär sinun emosi,<BR>
+  Vetehinen vanhempasi.<BR>
+  "Sylki Syöjätär vesille,<BR>
+  laski kuolan lainehille.<BR>
+  Tuota tuuli tuuitteli,<BR>
+  ve'en henki heilutteli,<BR>
+  tuuitteli vuotta kuusi,<BR>
+  senki seitsemän keseä<BR>
+  selvällä meren selällä,<BR>
+  lapovilla lainehilla.<BR>
+  Vesi sen pitkäksi venytti,<BR>
+  päivä paistoi pehmeäksi,<BR>
+  ve'en tyrsky maalle työnti,<BR>
+  aalto rannallen ajeli.<BR>
+  "Kulki kolme luonnotarta<BR>
+  rannalla meren rapean,<BR>
+  meren pauhun partahalla.<BR>
+  Ne tuon rannalla näkivät;<BR>
+  sanoivat sanalla tuolla:<BR>
+  'Mipä tuostaki tulisi,<BR>
+  kunpa Luoja hengen loisi,<BR>
+  tuolle silmät siunoaisi?'<BR>
+  "Päätyi Luoja kuulemassa;<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  'Pahasta paha tulisi,<BR>
+  konna konnan oksennosta,<BR>
+  jos ma tuolle hengen loisin,<BR>
+  silmät päähän siunoaisin.'<BR>
+  "Saipa Hiisi kuulemahan,<BR>
+  mies häjy tähyämähän.<BR>
+  Itse luojaksi rupesi;<BR>
+  antoi Hiisi hengen tuolle<BR>
+  konnan ilkeän kinalle,<BR>
+  Syöjättären sylkemälle:<BR>
+  siitä kääntyi käärmeheksi,<BR>
+  muuttui mustaksi maoksi.<BR>
+  "Mist' on tuolle henki saatu?<BR>
+  Henki Hiien hiiloksesta.<BR>
+  Mist' on syyetty syäntä?<BR>
+  Syöjättäreltä syäntä.<BR>
+  Mist' on aivot ankeloisen?<BR>
+  Virran vankan vaaluvista.<BR>
+  Mistä tunto turmiolla?<BR>
+  Kuohusta tulisen kosken.<BR>
+  Mist' on pää pahalle pantu?<BR>
+  Pää pahan pavun jyvästä.<BR>
+  "Mist' on siihen silmät luotu?<BR>
+  Lemmon liinan siemenistä.<BR>
+  Mist' on korvat konnan päässä?<BR>
+  Lemmon koivun lehtosista.<BR>
+  Mist' on suuta suunnitettu?<BR>
+  Suu solesta Syöjättären.<BR>
+  Mist' on kieli kehnon suussa?<BR>
+  Keitolaisen keihä'ästä.<BR>
+  Mist' on hampahat häjyllä?<BR>
+  Okahista Tuonen ohran.<BR>
+  Mist' on ilkeän ikenet?<BR>
+  Ikenistä Kalman immen.<BR>
+  "Mist' on selkä seisotettu?<BR>
+  Hiien hiiliseipähästä.<BR>
+  Mistä häntä häälättynä?<BR>
+  Pahalaisen palmikosta.<BR>
+  Mistä suolet solmittuna?<BR>
+  Suolet surman vyöllisestä.<BR>
+  "Siin' oli sinun sukusi,<BR>
+  siinä kuulu kunniasi!<BR>
+  "Mato musta, maanalainen,<BR>
+  toukka Tuonen-karvallinen,<BR>
+  maan karva, kanervan karva,<BR>
+  kaiken ilmankaaren karva!<BR>
+  Lähe nyt tieltä matkamiehen,<BR>
+  eestä kulkijan urohon!<BR>
+  Anna mennä matkamiehen,<BR>
+  Lemminkäisen leyhytellä<BR>
+  noihin Pohjolan pitoihin,<BR>
+  hyvän synnyn syöminkihin!"<BR>
+  Jo mato kuvattelihe,<BR>
+  satasilmä siirtelihe,<BR>
+  kääntelihe käärme paksu,<BR>
+  muuttelihe tien mukahan;<BR>
+  antoi mennä matkamiehen,<BR>
+  Lemminkäisen leyhytellä<BR>
+  noihin Pohjolan pitoihin,<BR>
+  salajoukon juominkihin.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Seitsemäskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Jo nyt Kaukoni kuletin,<BR>
+  saatoin Ahti Saarelaisen<BR>
+  monen surman suun ohitse,<BR>
+  Kalman kielen kantimetse<BR>
+  noille Pohjolan pihoille,<BR>
+  salakansan kartanoille.<BR>
+  Nyt onpi saneltavana,<BR>
+  kielin kertoeltavana,<BR>
+  miten lieto Lemminkäinen,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  tuli Pohjolan tupihin,<BR>
+  Sariolan salvoksihin,<BR>
+  ilman kutsutta pitoihin,<BR>
+  airuhitta juominkihin.<BR>
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen,<BR>
+  poika, veitikkä verevä,<BR>
+  heti kun tuli tupahan,<BR>
+  astui keskilattialle:<BR>
+  silta liekkui lehmuksinen,<BR>
+  tupa kuusinen kumahti.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Terve tänne tultuani,<BR>
+  terve tervehyttäjälle!<BR>
+  Kuules, Pohjolan isäntä!<BR>
+  Oisiko talossa tässä<BR>
+  ohria orosen purra,<BR>
+  olutta urohon juoa?"<BR>
+  Itse Pohjolan isäntä<BR>
+  istui pitkän pöyän päässä.<BR>
+  Tuop' on tuolta vastoavi,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ollevi talossa tässä<BR>
+  tannerta orosen olla.<BR>
+  Eikä kielletä sinua,<BR>
+  jos olet siivolla tuvassa,<BR>
+  oven suussa seisomasta,<BR>
+  oven suussa, orren alla,<BR>
+  kahen kattilan välissä,<BR>
+  kolmen koukun koskevilla."<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  murti mustoa haventa,<BR>
+  kattilaisen-karvallista.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Lempo tänne lähteköhön<BR>
+  oven suuhun seisomahan,<BR>
+  nokianne nuohomahan,<BR>
+  karstoja karistamahan!<BR>
+  Eip' ennen minun isoni<BR>
+  eikä valtavanhempani<BR>
+  seisonut sijalla sillä,<BR>
+  oven suussa, orren alla.<BR>
+  Olipa sijoa silloin:<BR>
+  tanhua orihin olla,<BR>
+  tupa pesty miesten tulla,<BR>
+  sopet luoa sormikasta,<BR>
+  vaarnat miesten vanttuhia,<BR>
+  seinät miekkoja laella.<BR>
+  Miksip' ei ole minulle<BR>
+  kuin ennen minun isolle?"<BR>
+  Siitä siirtihen ylemmä,<BR>
+  pyörähtihe pöyän päähän;<BR>
+  istuihe rahin nenähän,<BR>
+  petäjäisen penkin päähän:<BR>
+  rahi vastahan rasahti,<BR>
+  petäjäinen penkki notkui.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Enpäs liene lempivieras,<BR>
+  kun ei tuotane olutta<BR>
+  tulevalle vierahalle."<BR>
+  Ilpotar, hyvä emäntä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ohoh poika Lemminkäisen!<BR>
+  Mi sinusta vierahasta!<BR>
+  Tulit pääni polkemahan,<BR>
+  aivoni alentamahan!<BR>
+  Ohrina oluet meillä,<BR>
+  makujuomat maltahina,<BR>
+  leipomatta vehnäleivät,<BR>
+  lihakeitot keittämättä.<BR>
+  Oisit yötä ennen tullut<BR>
+  taikka päiveä jälestä."<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  murti suuta, väänti päätä,<BR>
+  murti mustoa haventa.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jop' on täällä syömät syöty,<BR>
+  häät juotu, piot pi'etty,<BR>
+  oluet osin jaeltu,<BR>
+  me'et miehin mittaeltu,<BR>
+  kannut kannettu kokohon,<BR>
+  tuopit roukkoihin rovittu!<BR>
+  "Oi sie Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pimentolan pitkähammas!<BR>
+  Pi'it häät häjyn tavalla,<BR>
+  kutsut koiran kunnialla.<BR>
+  Leipoelit leivät suuret,<BR>
+  panit ohraiset oluet,<BR>
+  laitoit kutsut kuusianne,<BR>
+  anojat yheksiänne:<BR>
+  kutsuit kurjat, kutsuit köyhät,<BR>
+  kutsuit ruojat, kutsuit roistot,<BR>
+  kaikki hoikat huonemiehet,<BR>
+  kaitakauhtanat kasakat;<BR>
+  muun on kutsuit kaiken kansan<BR>
+  - minun heitit kutsumatta!<BR>
+  "Mintähen tämä minulle<BR>
+  omistani ohristani?<BR>
+  Muut ne kantoi kauhasilla,<BR>
+  muut ne tiiskinä tiputti,<BR>
+  minä määrin mätkäelin,<BR>
+  puolikkoisin putkaelin<BR>
+  omiani ohriani,<BR>
+  kylvämiäni jyviä.<BR>
+  "En nyt liene Lemminkäinen,<BR>
+  en vieras hyvän-niminen,<BR>
+  kun ei tuotane olutta,<BR>
+  pantane pata tulelle,<BR>
+  keittoa pa'an sisähän,<BR>
+  leiviskä sianlihoa,<BR>
+  syöäkseni, juoakseni<BR>
+  päähän matkan päästyäni."<BR>
+  Ilpotar, hyvä emäntä,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ohoh piika pikkarainen,<BR>
+  orjani alinomainen!<BR>
+  Pane keittoa patahan,<BR>
+  tuo olutta vierahalle!"<BR>
+  Tyttö pieni, tyhjä lapsi,<BR>
+  pahin astian pesijä,<BR>
+  lusikkojen luutustaja,<BR>
+  kapustojen kaapustaja<BR>
+  pani keittoa patahan:<BR>
+  luut lihoista, päät kaloista,<BR>
+  vanhat naatit naurihista,<BR>
+  kuoret leivistä kovista.<BR>
+  Toi siitä olutta tuopin,<BR>
+  kannun kaljoa pahinta<BR>
+  juoa lieto Lemminkäisen,<BR>
+  appoa halun-alaisen.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Tokko lie sinussa miestä,<BR>
+  juojoa tämän oluen,<BR>
+  tämän kannun kaatajata?"<BR>
+  Lemminkäinen, lieto poika,<BR>
+  katsoi tuosta tuoppihinsa:<BR>
+  toukka on tuopin pohjukassa,<BR>
+  käärmehiä keskimailla;<BR>
+  äärillä maot mateli,<BR>
+  sisiliskot liuahteli.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  kauahutti Kaukomieli:<BR>
+  "Tuopin tuojat Tuonelahan,<BR>
+  kannun kantajat Manalle<BR>
+  ennen kuun ylenemistä,<BR>
+  tämän päivän päätymistä!"<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oh sinä olut katala!<BR>
+  Jo nyt jou'uit joutavihin,<BR>
+  jou'uit joutavan jälille!<BR>
+  Olut suuhun juotanehe,<BR>
+  ruhkat maahan luotanehe<BR>
+  sormella nimettömällä,<BR>
+  vasemmalla peukalolla!"<BR>
+  Tapasip' on taskuhunsa,<BR>
+  kulki kukkaroisehensa.<BR>
+  Otti ongen taskustansa,<BR>
+  väkärauan väskystänsä,<BR>
+  tuonp' on tunki tuoppihinsa,<BR>
+  alkoi onkia olutta:<BR>
+  maot puuttui onkehensa,<BR>
+  väkähänsä kyyt vihaiset.<BR>
+  Sa'an nosti sammakoita,<BR>
+  tuhat mustia matoja,<BR>
+  loi ne maahan maan hyviksi,<BR>
+  kaikki laski lattialle;<BR>
+  veti veitsensä terävän,<BR>
+  tuon on tuiman tuppirauan,<BR>
+  sillä silpoi päät maoilta,<BR>
+  katkoi kaulat käärmehiltä<BR>
+  - joi oluen onneksensa,<BR>
+  me'en mustan mieliksensä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "En mä liene lempivieras,<BR>
+  kun ei tuotane olutta,<BR>
+  parempata juotavata<BR>
+  varavammalla käellä,<BR>
+  suuremmalla astialla,<BR>
+  tahi ei oinasta isetä,<BR>
+  suurta sonnia tapeta,<BR>
+  härkeä tupahan tuoa,<BR>
+  sorkkasäärtä huonehesen."<BR>
+  Itse Pohjolan isäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mitä sie tulitki tänne,<BR>
+  ken sinua koolle kutsui?"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Korea kutsuttu vieras,<BR>
+  koreampi kutsumatoin.<BR>
+  Kuules, poika pohjolaisen,<BR>
+  itse Pohjolan isäntä!<BR>
+  Anna ostoa olutta,<BR>
+  juomoa rahan-alaista!"<BR>
+  Tuopa Pohjolan isäntä<BR>
+  tuosta suuttui ja syäntyi,<BR>
+  kovin suuttui ja vihastui.<BR>
+  Lauloi lammin lattialle<BR>
+  Lemminkäisellen etehen.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tuoss' on joki juoaksesi,<BR>
+  lampi laikutellaksesi."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "En ole vaimojen vasikka<BR>
+  enkä härkä hännällinen<BR>
+  juomahan jokivesiä,<BR>
+  lampivettä lakkimahan."<BR>
+  Itse loihe loitsimahan,<BR>
+  laikahtihe laulamahan.<BR>
+  Lauloi sonnin lattialle,<BR>
+  härän suuren, kultasarven:<BR>
+  sepä lammin laikkaeli,<BR>
+  joi jokosen onneksensa.<BR>
+  Pohjolainen, pitkä poika,<BR>
+  suen suustansa sukesi;<BR>
+  senpä lauloi lattialle<BR>
+  surmaksi lihavan sonnin.<BR>
+  Lemminkäinen, lieto poika,<BR>
+  lauloi valkean jäniksen<BR>
+  lattialle hyppimähän<BR>
+  sen sutosen suun e'essä.<BR>
+  Pohjolainen, pitkä poika,<BR>
+  lauloi koiran koukkuleuan<BR>
+  tuon jäniksen tappamahan,<BR>
+  kierosilmän kiskomahan.<BR>
+  Lemminkäinen, lieto poika,<BR>
+  lauloi orrellen oravan,<BR>
+  orsilla kapahumahan,<BR>
+  koiran tuota haukkumahan.<BR>
+  Pohjolainen, pitkä poika,<BR>
+  lauloi nää'än kultarinnan:<BR>
+  näätä näppäsi oravan<BR>
+  orren päässä istumasta.<BR>
+  Lemminkäinen, lieto poika,<BR>
+  lauloi ruskean reposen:<BR>
+  se söi nää'än kultarinnan,<BR>
+  karvan kaunihin kaotti.<BR>
+  Pohjolainen, pitkä poika,<BR>
+  kanan suustansa sukesi<BR>
+  sillalla sipoamahan<BR>
+  tuon reposen suun e'essä.<BR>
+  Lemminkäinen, lieto poika,<BR>
+  haukan suustansa sukesi,<BR>
+  kieleltä käpeäkynnen:<BR>
+  sepä kiskalti kanasen.<BR>
+  Sanoi Pohjolan isäntä,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Ei tässä piot paranne,<BR>
+  kun ei vierahat vähenne;<BR>
+  talo työlle, vieras tielle<BR>
+  hyvistäki juomingista!<BR>
+  Lähe tästä, hiien heitto,<BR>
+  luota kaiken ihmiskansan!<BR>
+  Kotihisi, konna, koita,<BR>
+  paha, maahasi pakene!"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Ei miestä manaten saa'a,<BR>
+  ei miestä pahempatana<BR>
+  sijaltansa siirtymähän,<BR>
+  paikalta pakenemahan."<BR>
+  Silloin Pohjolan isäntä<BR>
+  miekan seinältä sivalti,<BR>
+  tempasi tuliteränsä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi sie Ahti Saarelainen<BR>
+  tahi kaunis Kaukomieli!<BR>
+  Mitelkämme miekkojamme,<BR>
+  katselkamme kalpojamme,<BR>
+  minunko parempi miekka<BR>
+  vainko Ahti Saarelaisen!"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Mitä minun on miekastani,<BR>
+  kun on luissa lohkiellut,<BR>
+  pääkasuissa katkiellut!<BR>
+  Vaan kuitenki kaikitenki,<BR>
+  kun ei nuo piot paranne,<BR>
+  mitelkämme, katselkamme,<BR>
+  kumman miekka mieluhumpi!<BR>
+  Eip' ennen minun isoni<BR>
+  miekkamittoja varannut:<BR>
+  pojastako polvi muuttui,<BR>
+  lapsesta laji väheni!"<BR>
+  Otti miekan, riisui rauan,<BR>
+  tempasi tuliteräisen<BR>
+  huotrasta huveksisesta,<BR>
+  vyöstä vennon-selkäisestä.<BR>
+  Mittelivät, katselivat<BR>
+  noien miekkojen pituutta:<BR>
+  olipa pikkuista pitempi<BR>
+  miekka Pohjolan isännän,<BR>
+  yhtä kynnen mustukaista,<BR>
+  puolta sormuen niveltä.<BR>
+  Sanoi Ahti Saarelainen,<BR>
+  virkkoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Sinunpa pitempi miekka:<BR>
+  sinun eellä iskeminen."<BR>
+  Siitä Pohjolan isäntä<BR>
+  sivalteli, sieppaeli,<BR>
+  tavoitteli, ei tavannut,<BR>
+  Lemminkäistä päälakehen.<BR>
+  Kerran ortehen osasi,<BR>
+  kamanahan kapsahutti:<BR>
+  orsi poikki otskahutti,<BR>
+  kamana kaheksi lenti.<BR>
+  Sanoi Ahti Saarelainen,<BR>
+  virkkoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Min teki pahoa orret,<BR>
+  kamana tihua työtä,<BR>
+  jotta orsia osoitat,<BR>
+  kamanata kapsuttelet?<BR>
+  "Kuule, poika pohjolaisen,<BR>
+  itse Pohjolan isäntä!<BR>
+  Tukela tora tuvassa,<BR>
+  seikat akkojen seassa:<BR>
+  tuvan uuen turmelemme,<BR>
+  lattiat verin panemme.<BR>
+  Käykämme ulos pihalle,<BR>
+  ulos pellolle torahan,<BR>
+  tanterelle tappelohon!<BR>
+  Pihalla veret paremmat,<BR>
+  kaunihimmat kartanolla,<BR>
+  luontevaisemmat lumella."<BR>
+  Mentihin ulos pihalle.<BR>
+  Tavattihin lehmän talja,<BR>
+  levitettihin pihalle<BR>
+  senp' on päällä seistäksensä.<BR>
+  Sanoi Ahti Saarelainen:<BR>
+  "Kuulesta, sa Pohjan poika!<BR>
+  Sinunpa pitempi miekka,<BR>
+  sinun kalpa kauheampi<BR>
+  - ehkä tuon on tarvinnetki,<BR>
+  ennenkuin ero tulevi<BR>
+  tahi kaula katkeavi - :<BR>
+  iske päältä, Pohjan poika!"<BR>
+  Iski päältä Pohjan poika.<BR>
+  Iski kerran, iski toisen,<BR>
+  kohta kolmasti rapasi;<BR>
+  eipä oike'in osoita,<BR>
+  lipaise lihoakana,<BR>
+  ota ei orvaskettuana.<BR>
+  Sanoi Ahti Saarelainen,<BR>
+  virkkoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Annapas minäki koitan,<BR>
+  jo se on vuoroni minunki!"<BR>
+  Tuopa Pohjolan isäntä<BR>
+  ei tuosta totella ollut:<BR>
+  yhä iski, ei epäillyt,<BR>
+  tarkoitteli, ei tavannut.<BR>
+  Tulta tuiski tuima rauta,<BR>
+  terä varsin valkeata<BR>
+  käessä lieto Lemminkäisen;<BR>
+  läksi loiste loitommaksi,<BR>
+  vasten kauloa valahti<BR>
+  tuon on pojan pohjolaisen.<BR>
+  Sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Ohoh Pohjolan isäntä!<BR>
+  Niinp' on kaulasi, katalan,<BR>
+  kuni koite ruskeana!"<BR>
+  Tuopa poika pohjolaisen,<BR>
+  itse Pohjolan isäntä,<BR>
+  sinne siirti silmiänsä<BR>
+  pä'in kauloa omoa.<BR>
+  Tuop' on lieto Lemminkäinen<BR>
+  siinä lyöä silpahutti,<BR>
+  iski miestä miekallansa,<BR>
+  kavahutti kalvallansa.<BR>
+  Löip' on kerran luimahutti:<BR>
+  laski pään on päältä olka,<BR>
+  kallon kaulalta sivalti;<BR>
+  vei kuin naatin naurihista<BR>
+  tahikka tähkän olesta,<BR>
+  evän kaikesta kalasta.<BR>
+  Päähyt pyörähti pihalle,<BR>
+  miehen kallo kartanolle,<BR>
+  kuni nuolen noutaessa<BR>
+  puusta koppelo putosi.<BR>
+  Sata oli seivästä mäellä,<BR>
+  tuhat pystössä pihalla,<BR>
+  saoin päitä seipähissä.<BR>
+  Yks' on seiväs ilman päättä:<BR>
+  tuop' on lieto Lemminkäinen<BR>
+  otti pään pojan pätöisen,<BR>
+  kantoi kallon kartanolta<BR>
+  senki seipähän nenähän.<BR>
+  Siitä Ahti Saarelainen,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  tupahan palattuansa<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tuo vettä, vihainen piika,<BR>
+  käsiäni pestäkseni<BR>
+  veristä pahan isännän,<BR>
+  häjyn miehen hurmehista!"<BR>
+  Pohjan akka syännyksenti,<BR>
+  syännyksenti, suutuksenti.<BR>
+  Lauloi miestä miekallista,<BR>
+  asehellista urosta,<BR>
+  saa miestä miekallista,<BR>
+  tuhat kalvan kantajata<BR>
+  pään varalle Lemminkäisen,<BR>
+  Kaukomielen kaulan päälle.<BR>
+  Jo aika tosin tulevi,<BR>
+  päivä liitolle lipuvi,<BR>
+  toki käypi tuskemmaksi,<BR>
+  läylemmäksi lankeavi<BR>
+  asuskella Ahti poian,<BR>
+  Lemminkäisen leyhytellä<BR>
+  noissa Pohjolan pioissa,<BR>
+  salajoukon juomingissa.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdeksaskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Jo nyt Ahti Saarelainen,<BR>
+  itse lieto Lemminkäinen,<BR>
+  pistäiksen on piilemähän,<BR>
+  painaikse pakenemahan<BR>
+  pimeästä Pohjolasta,<BR>
+  sangasta Saran talosta.<BR>
+  Läksi tuiskuna tuvasta,<BR>
+  savuna pihalle saapi<BR>
+  pakohon pahoja töitä,<BR>
+  pillojansa piilemähän.<BR>
+  Niin pihalle tultuansa<BR>
+  katseleikse, käänteleikse,<BR>
+  etsi entistä oritta.<BR>
+  Näe ei entistä oroa:<BR>
+  näki paaen pellon päässä,<BR>
+  pajupehkon pientarella.<BR>
+  Mikäs neuvoksi tulevi,<BR>
+  mikä neuvon antajaksi,<BR>
+  ettei pää pahoin menisi,<BR>
+  tukka turhi'in tulisi,<BR>
+  hivus hieno lankeaisi<BR>
+  näillä Pohjolan pihoilla?<BR>
+  Jo kumu kylästä kuului,<BR>
+  tomu toisista taloista,<BR>
+  välkytys kylän väliltä,<BR>
+  silmän isku ikkunoilta.<BR>
+  Tuossa lieto Lemminkäisen,<BR>
+  tuon on Ahti Saarelaisen,<BR>
+  täytyi toisiksi ruveta,<BR>
+  piti muiksi muutellaita.<BR>
+  Kokkona ylös kohosi,<BR>
+  tahtoi nousta taivahalle:<BR>
+  päivä poltti poskipäitä,<BR>
+  kuuhut kulmia valaisi.<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  Ukkoa rukoelevi:<BR>
+  "Oi Ukko, hyvä Jumala,<BR>
+  mies on tarkka taivahinen,<BR>
+  jymypilvien pitäjä,<BR>
+  hattarojen hallitsija!<BR>
+  Laaipa utuinen ilma,<BR>
+  luopa pilvi pikkarainen,<BR>
+  jonka suojassa menisin,<BR>
+  kotihini koitteleisin<BR>
+  luoksi ehtoisen emoni,<BR>
+  tykö valtavanhempani!"<BR>
+  Lenteä lekuttelevi,<BR>
+  katsoi kerran jälkehensä:<BR>
+  keksi harmoan havukan<BR>
+  - sen silmät paloi tulena<BR>
+  kuni pojan pohjolaisen,<BR>
+  Pohjan entisen isännän.<BR>
+  Sanoi harmoa havukka:<BR>
+  "Ohoh Ahti veikkoseni!<BR>
+  Muistatko muinaista sotoa,<BR>
+  tasapäätä tappeloa?"<BR>
+  Sanoi Ahti Saarelainen,<BR>
+  virkkoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Havukkani, lintuseni!<BR>
+  Käännäite kohin kotia!<BR>
+  Sano tuonne tultuasi<BR>
+  pimeähän Pohjolahan:<BR>
+  'Kova on kokko kourin saa'a,<BR>
+  kynälintu kynsin syöä.'"<BR>
+  Jo kohta kotihin joutui<BR>
+  luoksi ehtoisen emonsa<BR>
+  suulla surkeannäöllä,<BR>
+  syämellä synkeällä.<BR>
+  Emo vastahan tulevi<BR>
+  kulkiessansa kujoa,<BR>
+  aitoviertä astuessa.<BR>
+  Ennätti emo kysyä:<BR>
+  "Poikueni, nuorempani,<BR>
+  lapseni, vakavampani!<BR>
+  Mit' olet pahoilla mielin<BR>
+  Pohjolasta tullessasi?<BR>
+  Onko sarkoin vaarrettuna<BR>
+  noissa Pohjolan pioissa?<BR>
+  Jos on sarkoin vaarrettuna,<BR>
+  saat sinä paremman sarkan,<BR>
+  taattosi soasta saaman,<BR>
+  tavoittaman tappelosta."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Ken mun sarkoin vaarteleisi!<BR>
+  Itse vaartaisin isännät,<BR>
+  vaartaisin sata urosta,<BR>
+  tuhat miestä tunnustaisin."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Mit' olet pahoilla mielin?<BR>
+  Oletko voitettu orihin,<BR>
+  herjattu hevosen varsoin?<BR>
+  Jos olet voitettu orihin,<BR>
+  ostaos ori parempi<BR>
+  ison saamilla eloilla,<BR>
+  vanhemman varustamilla!"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Ken mun herjaisi hevosin<BR>
+  eli varsoin voitteleisi!<BR>
+  Itse herjaisin isännät,<BR>
+  voittaisin oron ajajat,<BR>
+  miehet vankat varsoinensa,<BR>
+  urohot orihinensa."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Mit' olet pahoilla mielin,<BR>
+  kuta synke'in syämin<BR>
+  Pohjolasta tultuasi?<BR>
+  Oletko naisin naurettuna<BR>
+  eli piioin pilkattuna?<BR>
+  Jos olet naisin naurettuna<BR>
+  eli piioin pilkattuna,<BR>
+  toiset toiste pilkatahan,<BR>
+  naiset vasta nauretahan."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Ken mun naisin naurattaisi<BR>
+  eli piioin pilkkoaisi!<BR>
+  Itse nauraisin isännät,<BR>
+  kaikki piiat pilkkoaisin,<BR>
+  nauraisin sataki naista,<BR>
+  tuhat muuta morsianta."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Mi sinulla, poikueni?<BR>
+  On sulle satunen saanut<BR>
+  Pohjolassa käyessäsi,<BR>
+  vainko liioin syötyäsi,<BR>
+  syötyäsi, juotuasi<BR>
+  olet öisillä sijoilla<BR>
+  nähnyt outoja unia?"<BR>
+  Silloin lieto Lemminkäinen<BR>
+  sai tuossa sanoneheksi:<BR>
+  "Akat noita arvelkohot<BR>
+  öisiä unennäköjä!<BR>
+  Muistan yölliset uneni,<BR>
+  sen paremmin päivälliset.<BR>
+  Oi emoni, vanha vaimo!<BR>
+  Sääli säkkihin evästä,<BR>
+  pane jauhot palttinahan,<BR>
+  suolat riepuhun sovita!<BR>
+  Pois tuli pojalle lähtö,<BR>
+  matka maasta ottaminen,<BR>
+  tästä kullasta ko'ista,<BR>
+  kaunihista kartanosta:<BR>
+  miehet miekkoja hiovat,<BR>
+  kärestävät keihä'itä."<BR>
+  Emo ennätti kysyä,<BR>
+  vaivan nähnyt vaaitella:<BR>
+  "Miksi miekkoja hiovat,<BR>
+  kärestävät keihä'itä?"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Siksi miekkoja hiovat,<BR>
+  kärestävät keihä'itä:<BR>
+  mun poloisen pään varalle,<BR>
+  vasten kauloa katalan.<BR>
+  Tuli työ, tapahtui seikka<BR>
+  noilla Pohjolan pihoilla:<BR>
+  tapoin pojan pohjolaisen,<BR>
+  itsen Pohjolan isännän.<BR>
+  Nousi Pohjola sotahan,<BR>
+  takaturma tappelohon<BR>
+  vasten vaivaista minua,<BR>
+  yksinäisen ympärille."<BR>
+  Emo tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  lausui vanhin lapsellensa:<BR>
+  "Jo sanoin minä sinulle,<BR>
+  jo vainen varoittelinki,<BR>
+  yhä kielteä käkesin<BR>
+  lähtemästä Pohjolahan.<BR>
+  Mahoit olla oikeassa,<BR>
+  eleä emon tuvilla,<BR>
+  oman vanhemman varassa,<BR>
+  kantajasi kartanossa,<BR>
+  ei oisi sotoa saanut,<BR>
+  tapahtunut tappeloa.<BR>
+  "Kunne nyt, poikani poloinen,<BR>
+  kunne, kannettu katala,<BR>
+  lähet pillan piilentähän,<BR>
+  työn pahan pakenentahan,<BR>
+  ettei pää pahoin menisi,<BR>
+  kaula kaunis katkeaisi,<BR>
+  tukka turhi'in tulisi,<BR>
+  hivus hieno lankeaisi?"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "En tieä sitä sijoa,<BR>
+  kunne painuisin pakohon<BR>
+  pillojani piilemähän.<BR>
+  Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Kunne käsket piilemähän?"<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "En mä tieä, kunne käsken,<BR>
+  kunne käsken ja kehoitan.<BR>
+  Menet männyksi mäelle,<BR>
+  katajaksi kankahalle,<BR>
+  tuho sielläki tulevi,<BR>
+  kova onni kohtoavi:<BR>
+  use'in mäkinen mänty<BR>
+  pärepuiksi leikatahan,<BR>
+  usei'in kataja kangas<BR>
+  seipähiksi karsitahan.<BR>
+  "Nouset koivuksi norolle<BR>
+  tahikka lehtohon lepäksi,<BR>
+  tuho sielläki tulisi,<BR>
+  kova onni kohti saisi:<BR>
+  use'in noroinen koivu<BR>
+  pinopuiksi pilkotahan,<BR>
+  use'in lepikkölehto<BR>
+  hakatahan halmeheksi.<BR>
+  "Menet marjaksi mäelle,<BR>
+  puolukaksi kankahalle,<BR>
+  näille maille mansikoiksi,<BR>
+  mustikoiksi muille maille,<BR>
+  tuho sielläki tulisi,<BR>
+  kova onni kohtoaisi:<BR>
+  noppisivat nuoret neiet,<BR>
+  tinarinnat riipisivät.<BR>
+  "Mene hauiksi merehen,<BR>
+  siiaksi silajokehen,<BR>
+  tuho sielläki tulisi,<BR>
+  kova loppu loukahtaisi:<BR>
+  mies nuori, noentolainen,<BR>
+  veisi verkkonsa vesille,<BR>
+  nuoret nuotalla vetäisi,<BR>
+  vanhat saisi verkollansa.<BR>
+  "Menet metsähän sueksi,<BR>
+  korpimaille kontioksi,<BR>
+  tuho sielläki tulisi,<BR>
+  kova onni kohtoaisi:<BR>
+  mies nuori, noen näköinen,<BR>
+  kärestäisi keihä'änsä<BR>
+  surmataksensa sutoset,<BR>
+  metsän karhut kaataksensa."<BR>
+  Silloin lieto Lemminkäinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Itse tieän ilke'immät,<BR>
+  paikat arvoan pahimmat,<BR>
+  kussa surma suin pitäisi,<BR>
+  kova loppu loukahtaisi.<BR>
+  Oi emo, elättäjäni,<BR>
+  maammo, maion-antajani!<BR>
+  Kunne käsket piilemähän,<BR>
+  kunne käsket ja kehoitat?<BR>
+  Aivan on surma suun e'essä,<BR>
+  paha päivä parran päällä,<BR>
+  yksi päivä miehen päätä,<BR>
+  tuskin täytehen sitänä."<BR>
+  Silloin äiti Lemminkäisen<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Sanon ma hyvänki paikan,<BR>
+  ani armahan nimitän,<BR>
+  missä piillä pillomuksen,<BR>
+  paeta pahan-alaisen:<BR>
+  muistan maata pikkuruisen,<BR>
+  tieän paikkoa palasen,<BR>
+  syömätöintä, lyömätöintä,<BR>
+  miekan miehen käymätöintä.<BR>
+  Sie vanno valat ikuiset,<BR>
+  valehettomat, vakaiset,<BR>
+  kuunna, kymmennä kesänä<BR>
+  et sotia käyäksesi<BR>
+  hopeankana halulla<BR>
+  tahi kullan tarpehella!"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Vannon mie valat vakaiset,<BR>
+  en kesänä ensimäisnä,<BR>
+  tok' en vielä toisnakana<BR>
+  saa'a suurihin sotihin,<BR>
+  noihin miekan melskehisin.<BR>
+  Viel' on haavat hartioissa,<BR>
+  syvät reiät ryntähissä<BR>
+  entisistäkin iloista,<BR>
+  mennehistä melskehistä<BR>
+  suurilla sotamä'illä,<BR>
+  miesten tappotanterilla."<BR>
+  Silloin äiti Lemminkäisen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Otapa isosi pursi,<BR>
+  lähe tuonne piilemähän<BR>
+  ylitse meren yheksän,<BR>
+  meri-puolen kymmenettä,<BR>
+  saarehen selällisehen,<BR>
+  luotohon merellisehen!<BR>
+  Siell' ennen isosi piili,<BR>
+  sekä piili jotta säilyi<BR>
+  suurina sotakesinä,<BR>
+  vainovuosina kovina;<BR>
+  hyvä oli siellä ollaksensa,<BR>
+  armas aikaellaksensa.<BR>
+  Siellä piile vuosi, toinen,<BR>
+  käy kotihin kolmannella<BR>
+  tutuille ison tuville,<BR>
+  vanhempasi valkamoille!"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdeksäskolmatta runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Lemminkäinen, lieto poika,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  saapi säkkihin evästä,<BR>
+  kesävoita vakkahansa,<BR>
+  vuoeksensa voita syöä,<BR>
+  toiseksi sianlihoa.<BR>
+  Siitä läksi piilemähän,<BR>
+  sekä läksi jotta joutui.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jo lähenki, jo pakenen<BR>
+  koko kolmeksi kesäksi,<BR>
+  viitiseksi vuotoseksi.<BR>
+  Heitän maat matojen syöä,<BR>
+  lehot ilvesten levätä,<BR>
+  pellot peuran piehtaroia,<BR>
+  ahot hanhien asua.<BR>
+  "Hyvästi, hyvä emoni!<BR>
+  Kun tulevi Pohjan kansa,<BR>
+  Pimentolan pitkä joukko<BR>
+  päätäni kyselemähän,<BR>
+  sanopa samonneheksi,<BR>
+  minun täältä menneheksi<BR>
+  saman kasken kaattuani,<BR>
+  joka jo on leikattuna!"<BR>
+  Vetäisi venon vesille,<BR>
+  laski laivan lainehille<BR>
+  teräksisiltä teloilta,<BR>
+  vaskisilta valkamoilta.<BR>
+  Veti puuhun purjehia,<BR>
+  vaattehia varpapuuhun;<BR>
+  itse istuvi perähän,<BR>
+  laaittihe laskemahan<BR>
+  kokan koivuisen nojahan,<BR>
+  melan vartevan varahan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Puhu, tuuli, purjehesen,<BR>
+  ahava, aja alusta!<BR>
+  Anna juosta puisen purren,<BR>
+  mennä mäntyisen venehen<BR>
+  saarelle sanattomalle,<BR>
+  niemelle nimettömälle!"<BR>
+  Tuuli tuuitti venoista,<BR>
+  meren tyrsky työnnytteli<BR>
+  selviä selän vesiä,<BR>
+  ulapoita auke'ita;<BR>
+  tuuitteli kuuta kaksi,<BR>
+  kuun on kohta kolmannenki.<BR>
+  Tuossa istui niemen neiet<BR>
+  rannalla meren sinisen;<BR>
+  katselevat, käänteleivät,<BR>
+  silmät päin sinistä merta.<BR>
+  Kenpä vuotti veljeänsä,<BR>
+  toivoi taattonsa tulevan;<BR>
+  sepä vasta varsin vuotti,<BR>
+  joka vuotti sulhoansa.<BR>
+  Kaukoa näkyvi Kauko,<BR>
+  Kaukon laiva loitompata:<BR>
+  on kuin pieni pilven lonka<BR>
+  veen ja taivahan välillä.<BR>
+  Niemen neiet arvelevat,<BR>
+  saaren impyet sanovat:<BR>
+  "Mipä tuo merellä outo,<BR>
+  kupa kumma lainehilla?<BR>
+  Kun ollet omainen laiva,<BR>
+  saaren pursi purjeniekka,<BR>
+  niin kohin kotia käänny,<BR>
+  vasten saaren valkamoita:<BR>
+  saisimme sanomat kuulla,<BR>
+  viestit mailta vierahilta,<BR>
+  rauhassako rantakansat<BR>
+  vainko vainossa elävät."<BR>
+  Tuuli purjetta punovi,<BR>
+  aalto laivoa ajeli.<BR>
+  Pian lieto Lemminkäinen<BR>
+  luotti purren luotoselle,<BR>
+  laski laivan saaren päähän,<BR>
+  saaren niemyen nenähän.<BR>
+  Sanoi tuonne saatuansa,<BR>
+  tutkaeli tultuansa:<BR>
+  "Onko saarella sijoa,<BR>
+  maata saaren manterella<BR>
+  veteä venettä maalle,<BR>
+  purtta kuivalle kumota?"<BR>
+  Saaren impyet sanovat,<BR>
+  niemen neiet vastoavat:<BR>
+  "Onpa saarella sijoa,<BR>
+  maata saaren manterella<BR>
+  veteä venettä maalle,<BR>
+  purtta kuivalle kumota:<BR>
+  tääll' on valkamat varavat,<BR>
+  rannat täynnänsä teloja,<BR>
+  jos saisit saoin venehin,<BR>
+  tulisit tuhansin pursin."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  veälti venehen maalle,<BR>
+  purren puisille teloille.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Onko saarella tiloa,<BR>
+  maata saaren manterella<BR>
+  piillä miehen pienekkäisen,<BR>
+  paeta vähäväkisen<BR>
+  suurista sotajymyistä,<BR>
+  terän miekan melskehistä?"<BR>
+  Saaren impyet sanovat,<BR>
+  niemen neiet vastoavat:<BR>
+  "Onpa saarella tiloa,<BR>
+  maata saaren manterella<BR>
+  piillä miehen pienekkäisen,<BR>
+  paeta vähäväkisen:<BR>
+  liiat meill' on linnat täällä,<BR>
+  kalhot kartanot asua,<BR>
+  jos saisi sa'an urosta,<BR>
+  tulisi tuhannen miestä."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  sanan virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Onko saarella tiloa,<BR>
+  maata saaren manterella,<BR>
+  pieni kolkka koivikkoa<BR>
+  ja murunen muuta maata<BR>
+  minun kaski kaatakseni,<BR>
+  hyvä huuhta raatakseni?"<BR>
+  Saaren impyet sanovat,<BR>
+  niemen neiet vastoavat:<BR>
+  "Ei ole saarella tiloa,<BR>
+  maata saaren manterella<BR>
+  yhtä selkäsi sijoa,<BR>
+  maata karpion aloa<BR>
+  sinun kaski kaataksesi,<BR>
+  hyvä huuhta raataksesi:<BR>
+  saaren maat saroin jaettu,<BR>
+  pellot pirstoin mittaeltu,<BR>
+  aholoista arpa lyöty,<BR>
+  nurmista keräjät käyty."<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  kysyi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Onko saarella sijoa,<BR>
+  maata saaren manterella<BR>
+  minun laulut laulellani,<BR>
+  pitkät virret vieretellä?<BR>
+  Sanat suussani sulavat,<BR>
+  ikenilläni itävät."<BR>
+  Saaren impyet sanovat,<BR>
+  niemen neiet vastoavat:<BR>
+  "Onpa saarella sijoa,<BR>
+  maata saaren manterella<BR>
+  sinun laulut laulellasi,<BR>
+  hyvät virret vieretellä,<BR>
+  lehot leikki lyöäksesi,<BR>
+  tanner tanhuellaksesi."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  jopa loihe laulamahan.<BR>
+  Lauloi pihlajat pihoille,<BR>
+  tammet keskitanhu'ille,<BR>
+  tammelle tasaiset oksat,<BR>
+  joka oksallen omenan,<BR>
+  omenalle kultapyörän,<BR>
+  kultapyörälle käkösen:<BR>
+  kun käki kukahtelevi,<BR>
+  kulta suusta kuohahtavi,<BR>
+  vaski leuoilta valuvi,<BR>
+  hopea hohahtelevi<BR>
+  kultaiselle kunnahalle,<BR>
+  hope'iselle mäelle.<BR>
+  Vielä lauloi Lemminkäinen,<BR>
+  vielä lauloi ja saneli,<BR>
+  lauloi hiekat helmilöiksi,<BR>
+  kivet kaikki kiiltäviksi,<BR>
+  puut kaikki punertaviksi,<BR>
+  kukat kullankarvaisiksi.<BR>
+  Siitä lauloi Lemminkäinen,<BR>
+  lauloi kaivon kartanolle,<BR>
+  kultakannen kaivon päälle,<BR>
+  kultakapan kannen päälle,<BR>
+  josta veikot vettä juovat,<BR>
+  siskot silmiä pesevät.<BR>
+  Lauloi lammin tanterelle,<BR>
+  lampihin siniset sorsat,<BR>
+  kulmat kulta, pää hopea,<BR>
+  kaikki varpahat vasesta.<BR>
+  Imehtivät immet saaren,<BR>
+  niemen neiet kummeksivat<BR>
+  Lemminkäisen laulantoa,<BR>
+  urohon osoantoa.<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Laulaisin hyvänki virren,<BR>
+  kaunihinki kaikuttaisin,<BR>
+  kun oisin katoksen alla,<BR>
+  päässä pitkän pintapöyän.<BR>
+  Kun ei täytyne tupoa,<BR>
+  lainattane lattiata,<BR>
+  jo puran sanat salolle,<BR>
+  kaa'an virret viiakkohon."<BR>
+  Saaren impyet sanovat,<BR>
+  niemen neiet arvelevat:<BR>
+  "On meillä tupia tulla,<BR>
+  kalhot kartanot asua,<BR>
+  vieä virtesi vilusta,<BR>
+  sanat saa'a ulkoisesta."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  heti tultua tupahan<BR>
+  lauloi tuopit tuonnempata<BR>
+  päähän pitkän pintapöyän,<BR>
+  tuopit täytehen olutta,<BR>
+  kannut kaunihit simoa,<BR>
+  va'it varpelaitehille,<BR>
+  kupit kukkurakuvulle:<BR>
+  olipa olutta tuopit,<BR>
+  mettä kannut kannettuna,<BR>
+  voita pantuna varalle<BR>
+  ja siihen sianlihoa<BR>
+  syöä lieto Lemminkäisen,<BR>
+  Kaukomielen mielitellä.<BR>
+  Kovin on korea Kauko:<BR>
+  eipä syömähän rupea<BR>
+  veitsettä hopeapäättä,<BR>
+  kuraksetta kultaisetta.<BR>
+  Sai veitsen hopeapäisen,<BR>
+  lauloi kultaisen kuraksen;<BR>
+  siitä syöpi kylliksensä,<BR>
+  joi olutta onneksensa.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  käveli kyliä myöten<BR>
+  saaren impien ilossa,<BR>
+  kassapäien kauneussa.<BR>
+  Kunnepäin on päätä käänti,<BR>
+  siinä suuta suihkatahan,<BR>
+  kunne kättänsä ojenti,<BR>
+  siinä kättä käpsätähän.<BR>
+  Kävi öillä öitsimässä,<BR>
+  pime'illä pilkkoisilla.<BR>
+  Ei ollut sitä kyleä,<BR>
+  kuss' ei kymmenen taloa,<BR>
+  eik' ollut sitä taloa,<BR>
+  kuss' ei kymmenen tytärtä,<BR>
+  eikäpä sitä tytärtä,<BR>
+  ei sitä emosen lasta,<BR>
+  kunk' ei vierehen venynyt,<BR>
+  käsivartta vaivutellut.<BR>
+  Tuhat tunsi morsianta,<BR>
+  sa'an leskiä lepäsi.<BR>
+  Kaht' ei ollut kymmenessä,<BR>
+  kolmea koko sa'assa<BR>
+  piikoa pitämätöintä,<BR>
+  leskeä lepäämätöintä.<BR>
+  Niinpä lieto Lemminkäinen<BR>
+  eleä nutustelevi<BR>
+  koko kolmisen keseä<BR>
+  saaren suurissa kylissä;<BR>
+  ihastutti saaren immet,<BR>
+  kaikki lesketki lepytti.<BR>
+  Jäi yksi lepyttämättä,<BR>
+  yksi vanha impi rukka.<BR>
+  Se on päässä pitkän niemen,<BR>
+  kymmenennessä kylässä.<BR>
+  Jo oli matka mielessänsä<BR>
+  lähteä omille maille.<BR>
+  Tuli vanha impi rukka,<BR>
+  itse noin sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kauko rukka, miesi kaunis!<BR>
+  Kun et muistane minua,<BR>
+  annan täältä mennessäsi<BR>
+  juosta purtesi kivehen."<BR>
+  Ei kuullut kukotta nousta,<BR>
+  kanan lapsetta karata<BR>
+  senki impyen ilohon,<BR>
+  naisen raukan naurantahan.<BR>
+  Niin päivänä muutamana,<BR>
+  iltana moniahana<BR>
+  laati liiton noustaksensa<BR>
+  ennen kuuta, kukkoaki.<BR>
+  Nousi ennen liittoansa,<BR>
+  ennen ehtoaikoansa.<BR>
+  Läksi kohta kulkemahan,<BR>
+  kylitse vaeltamahan<BR>
+  senki impyen ilohon,<BR>
+  naisen raukan naurantahan.<BR>
+  Yöllä yksin käyessänsä,<BR>
+  kulkiessansa kylitse<BR>
+  tuonne niemen pitkän päähän,<BR>
+  kymmenentehen kylähän,<BR>
+  ei nähnyt sitä taloa,<BR>
+  kuss' ei kolmea kotoa,<BR>
+  ei nähnyt sitä kotoa,<BR>
+  kuss' ei kolmea urosta,<BR>
+  ei nähnyt sitä urosta,<BR>
+  ku ei miekkoa hionut,<BR>
+  tapparata tahkaellut<BR>
+  pään varalle Lemminkäisen.<BR>
+  Silloin lieto Lemminkäinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi, päivyinen päivä nousi,<BR>
+  armas aurinko kohosi<BR>
+  mun, pojan poloisen, päälle,<BR>
+  päälle kaulani katalan!<BR>
+  Lempoko yhen urohon<BR>
+  sovissansa suojelevi,<BR>
+  vaipoissansa varjelevi,<BR>
+  kaavuissansa kaitselevi<BR>
+  päälle saaessa satojen,<BR>
+  tuhansien tunkiessa!"<BR>
+  Jäi neiet syliämättä,<BR>
+  sylityt haloamatta.<BR>
+  Jo vieri veneteloille<BR>
+  luoksi purtensa poloinen:<BR>
+  purs' on poltettu poroksi,<BR>
+  kypeniksi kyyetelty!<BR>
+  Jo tunsi tuhon tulevan,<BR>
+  hätäpäivän päälle saavan.<BR>
+  Alkoi veisteä venettä,<BR>
+  uutta purtta puuhaella.<BR>
+  Puita puuttui purren seppä,<BR>
+  lautoja venon tekijä.<BR>
+  Saapi puuta pikkuruisen,<BR>
+  lautoa ani vähäisen:<BR>
+  viisi värttinän murua,<BR>
+  kuusi tainnan taittumoa.<BR>
+  Siitä veistävi venosen,<BR>
+  uuen purren puuhoavi.<BR>
+  Teki tieolla venettä,<BR>
+  tietoisilla tehtahilla;<BR>
+  iski kerran: läksi laita,<BR>
+  iski toisen: syntyi toinen,<BR>
+  iski kerran kolmannenki:<BR>
+  siitä sai koko venonen.<BR>
+  Jo työnti venon vesille,<BR>
+  laski laivan lainehille.<BR>
+  Sanan virkki, noin nimesi,<BR>
+  itse lausui ja pakisi:<BR>
+  "Kupliksi, veno, vesille,<BR>
+  lumpehiksi lainehille!<BR>
+  Kokko, kolme sulkoasi,<BR>
+  kokko, kolme, kaarne, kaksi<BR>
+  varaksi vähän venehen,<BR>
+  pahan purren parraspuuksi!"<BR>
+  Astaiksen aluksehensa,<BR>
+  vierähti venon perähän,<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin,<BR>
+  kaiken kallella kypärin,<BR>
+  kun ei saanut öitä olla<BR>
+  eikä päiviä elellä<BR>
+  saaren impien iloissa,<BR>
+  kassapäien karkeloissa.<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Pois tuli pojalle lähtö,<BR>
+  matkansa majoilta näiltä,<BR>
+  näistä impien iloista,<BR>
+  kaunokaisten karkeloista.<BR>
+  Vaan toki lähettyäni,<BR>
+  minun täältä mentyäni<BR>
+  eipä impyet iloinne,<BR>
+  kassapäät ei kalketelle<BR>
+  näillä tuhmilla tuvilla,<BR>
+  kataloilla kartanoilla."<BR>
+  Jopa itki saaren immet,<BR>
+  niemen neiet vaikeroitsi:<BR>
+  "Mitä läksit, Lemminkäinen,<BR>
+  urkenit, urosten sulho?<BR>
+  Läksitkö piikojen pyhyyttä<BR>
+  vainko vaimojen vähyyttä?"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Lähe en piikojen pyhyyttä<BR>
+  enkä vaimojen vähyyttä:<BR>
+  saisin jos sataki naista,<BR>
+  tuhat piikoa pi'ellä.<BR>
+  Sitä läksin, Lemminkäinen,<BR>
+  urkenin, urosten sulho,<BR>
+  kun tuli kova ikävä,<BR>
+  ikävä omia maita,<BR>
+  oman maani mansikoita,<BR>
+  oman vaaran vaapukoita,<BR>
+  oman niemen neitosia,<BR>
+  oman kartanon kanoja."<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  laski laivansa ulomma.<BR>
+  Tuli tuuli, tuon puhalti,<BR>
+  tuli aalto, tuon ajeli<BR>
+  selälle meren sinisen,<BR>
+  ulapalle aukealle.<BR>
+  Jäivät raukat rannikolle,<BR>
+  vienoiset vesikivelle,<BR>
+  saaren immet itkemähän,<BR>
+  kultaiset kujertamahan.<BR>
+  Sini itki saaren immet,<BR>
+  niemen neiet voikerrehti,<BR>
+  kuni purjepuu näkyvi,<BR>
+  rautahankki haimentavi.<BR>
+  Ei he itke purjepuuta,<BR>
+  rautahankkia haloa:<BR>
+  itki purjepuun alaista,<BR>
+  hankkinuoran haltijata.<BR>
+  Itse itki Lemminkäinen,<BR>
+  sini itki ja sureksi,<BR>
+  kuni saaren maat näkyvi,<BR>
+  saaren harjut haimentavi.<BR>
+  Ei hän itke saaren maita,<BR>
+  saaren harjuja haloa:<BR>
+  itki saaren impy'itä,<BR>
+  noita harjun hanhosia.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  laskevi sinistä merta.<BR>
+  Laski päivän, laski toisen.<BR>
+  Päivälläpä kolmannella<BR>
+  nousi tuuli tuulemahan,<BR>
+  ilman ranta riehkumahan,<BR>
+  suuri tuuli luotehinen,<BR>
+  kova tuuli koillistuuli:<BR>
+  otti laian, otti toisen,<BR>
+  vikelti koko venehen.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  kääntihe käsin vetehen,<BR>
+  läksi sormin soutamahan,<BR>
+  jaloilla meloamahan.<BR>
+  Uituansa yön ja päivän,<BR>
+  melke'in melattuansa<BR>
+  näki pilven pikkuruisen,<BR>
+  pilven longan luotehessa.<BR>
+  Sepä maaksi muuttelihe,<BR>
+  niemeksi panettelihe.<BR>
+  Nousi niemelle talohon.<BR>
+  Löyti emännän leipomassa,<BR>
+  tyttäret taputtamassa:<BR>
+  "Oi on ehtoinen emäntä!<BR>
+  Kunpa nälkäni näkisit,<BR>
+  asiani arvoaisit,<BR>
+  juosten aittahan menisit,<BR>
+  tuiskuna oluttupahan;<BR>
+  toisit tuoppisen olutta,<BR>
+  sirusen sianlihoa,<BR>
+  sen panisit paistumahan,<BR>
+  vuolaisisit voita päälle<BR>
+  syöä miehen uupunehen,<BR>
+  juoa uinehen urohon.<BR>
+  Jo olen uinut yöt ja päivät<BR>
+  meren aavan aaltoloita,<BR>
+  joka tuuli turvanani,<BR>
+  meren aallot armonani."<BR>
+  Tuopa ehtoinen emäntä<BR>
+  meni aittahan mäelle,<BR>
+  vuoli voita aittasesta,<BR>
+  sirusen sianlihoa;<BR>
+  sen panevi paistumahan<BR>
+  syöä miehen nälkähisen,<BR>
+  tuopi tuopilla olutta<BR>
+  juoa uinehen urohon.<BR>
+  Antoi siitä uuen purren,<BR>
+  varsin valmihin venehen,<BR>
+  mennä miehen muille maille,<BR>
+  kulkea kotiperille.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  päästyä kotiperille,<BR>
+  tunsi maat on, tunsi rannat,<BR>
+  sekä saaret jotta salmet,<BR>
+  tunsi vanhat valkamansa,<BR>
+  entiset elosijansa;<BR>
+  mäet tunsi mäntyinensä,<BR>
+  kummut kaikki kuusinensa<BR>
+  - ei tunne tuvan aloa,<BR>
+  seinän seisontasijoa:<BR>
+  jo tuossa tuvan sijalla<BR>
+  nuori tuomikko tohisi,<BR>
+  männikkö tupamäellä,<BR>
+  katajikko kaivotiellä!<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Tuoss' on lehto, jossa liikuin,<BR>
+  kivet tuossa, joilla kiikuin,<BR>
+  tuossa nurmet nukkeroimat,<BR>
+  pientarehet piehtaroimat.<BR>
+  Mikä vei tutut tupani,<BR>
+  kuka kaunihit katokset?<BR>
+  Tupa on poltettu poroksi,<BR>
+  tuuli tuhkat korjannunna!"<BR>
+  Loihe siitä itkemähän;<BR>
+  itki päivän, itki toisen.<BR>
+  Ei hän itkenyt tupoa<BR>
+  eikä aittoa halannut:<BR>
+  itki tuttua tuvassa,<BR>
+  aitallista armastansa.<BR>
+  Linnun lentävän näkevi,<BR>
+  kokkolinnun liitelevän.<BR>
+  Sai tuolta kyselemähän:<BR>
+  "Oi sie kokko, lintuseni!<BR>
+  Etkö saattaisi sanoa,<BR>
+  miss' on entinen emoni,<BR>
+  missä kaunis kantajani,<BR>
+  ihana imettäjäni?"<BR>
+  Ei kokko mitänä muista<BR>
+  eikä tunne tuhma lintu:<BR>
+  kokko tiesi kuolleheksi<BR>
+  ja kaarne kaonneheksi,<BR>
+  miekalla menetetyksi,<BR>
+  tapetuksi tapparalla.<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Ohoh kaunis kantajani,<BR>
+  ihana imettäjäni!<BR>
+  Jo olet kuollut, kantajani,<BR>
+  mennyt, ehtoinen emoni,<BR>
+  liha mullaksi lahonnut,<BR>
+  kuuset päälle kasvanehet,<BR>
+  katajaiset kantapäihin,<BR>
+  pajut sormien nenähän!<BR>
+  "Kostohon minäki koito,<BR>
+  kostoksi, kovaosainen,<BR>
+  mittaelin miekkoani,<BR>
+  kannoin kaunista asetta<BR>
+  noilla Pohjolan pihoilla,<BR>
+  Pimentolan pientarilla<BR>
+  - surmaksi oman sukuni,<BR>
+  kateheksi kantajani!"<BR>
+  Katseleikse, käänteleikse:<BR>
+  näki jälkeä hitusen,<BR>
+  ruohossa rutistunutta,<BR>
+  kanervassa katkennutta.<BR>
+  Läksi tietä tietämähän,<BR>
+  ojelvoista oppimahan.<BR>
+  Tiehyt metsähän vetävi,<BR>
+  ojelvoinen ottelevi.<BR>
+  Vieri siitä virstan, toisen,<BR>
+  pakeni palasen maata<BR>
+  salon synkimmän sisähän,<BR>
+  korven kolkan kainalohon.<BR>
+  Näkevi salaisen saunan,<BR>
+  piilopirtin pikkaraisen<BR>
+  kahen kallion lomassa,<BR>
+  kolmen kuusen kulman alla<BR>
+  - siellä ehtoisen emonsa,<BR>
+  tuon on valtavanhempansa.<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  ihastui ikihyväksi.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Ohoh äiti armahani,<BR>
+  oi emo, elättäjäni!<BR>
+  Viel' olet, emo, elossa,<BR>
+  vanhempani, valvehella,<BR>
+  kun jo luulin kuolleheksi,<BR>
+  kaiketi kaonneheksi,<BR>
+  miekalla menetetyksi,<BR>
+  keihä'ällä keksityksi!<BR>
+  Itkin pois ihanat silmät,<BR>
+  kasvon kaunihin kaotin."<BR>
+  Sanoi äiti Lemminkäisen:<BR>
+  "Viel' olen toki elossa,<BR>
+  vaikkapa piti paeta,<BR>
+  pistäitäni piilosalle<BR>
+  tänne synkkähän salohon,<BR>
+  korven kolkan kainalohon.<BR>
+  Suori Pohjola sotoa,<BR>
+  takajoukko tappeloa<BR>
+  vasten vaivaista sinua<BR>
+  ja kohti kovaosaista:<BR>
+  poltti huonehet poroksi,<BR>
+  kaikki kaatoi kartanomme."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Ellös olko milläkänä,<BR>
+  milläkänä, tuollakana!<BR>
+  Tuvat uuet tehtänehe,<BR>
+  paremmat osattanehe,<BR>
+  Pohjola so'ittanehe,<BR>
+  Lemmon kansa kaattanehe."<BR>
+  Siitä äiti Lemminkäisen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Viikon viivyit, poikueni,<BR>
+  kauan, Kaukoni, elelit<BR>
+  noilla mailla vierahilla,<BR>
+  aina ouoilla ovilla,<BR>
+  niemellä nimettömällä,<BR>
+  saarella sanattomalla."<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Hyvä oli siellä ollakseni,<BR>
+  lempi liehaellakseni.<BR>
+  Puut siellä punalle paistoi,<BR>
+  puut punalle, maat sinelle,<BR>
+  hopealle hongan oksat,<BR>
+  kullalle kukat kanervan.<BR>
+  Siell' oli mäet simaiset,<BR>
+  kalliot kananmunaiset;<BR>
+  mettä vuoti kuivat kuuset,<BR>
+  maitoa mahot petäjät,<BR>
+  aian nurkat voita lypsi,<BR>
+  seipähät valoi olutta.<BR>
+  "Hyvä oli siellä ollakseni,<BR>
+  armas aikaellakseni.<BR>
+  Siitä oli paha elämä,<BR>
+  siitä outo ollakseni:<BR>
+  pelkäsivät piikojansa,<BR>
+  luulivat lutuksiansa,<BR>
+  noita kehnon kellukoita,<BR>
+  paholaisen pallukoita<BR>
+  pahasti piteleväni,<BR>
+  ylimäärin öitsiväni.<BR>
+  Minä piilin piikasia,<BR>
+  varoin vaimon tyttäriä,<BR>
+  kuin susi sikoja piili,<BR>
+  havukat kylän kanoja."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kolmaskymmenes runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Ahti poika, aino poika,<BR>
+  lieto poika Lemminkäinen<BR>
+  aamulla ani varahin,<BR>
+  aivan aika-huomenessa<BR>
+  astuihen alusmajoille,<BR>
+  läksi laivavalkamoille.<BR>
+  Siinä itki puinen pursi,<BR>
+  hanka rauta haikeroitsi:<BR>
+  "Mi minusta laatimasta,<BR>
+  kurjasta kuvoamasta!<BR>
+  Ei Ahti sotia soua<BR>
+  kuunna, kymmennä kesänä<BR>
+  hopeankana halulla,<BR>
+  kullankana tarpehella."<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen<BR>
+  iski purtta vanttuhulla,<BR>
+  kirjasuulla kintahalla.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Elä huoli, hongan pinta,<BR>
+  varpelaitainen, valita!<BR>
+  Vielä saat sotia käyä,<BR>
+  tappeloita tallustella:<BR>
+  lienet täynnä soutajia<BR>
+  päivän huomenen perästä."<BR>
+  Astuvi emonsa luoksi,<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Et nyt itkene, emoni,<BR>
+  valittane, vanhempani,<BR>
+  jos menen johonkuhunki,<BR>
+  suorime sotatiloille.<BR>
+  Juohtui juoni mieleheni,<BR>
+  tuuma aivohon osasi<BR>
+  kaatakseni Pohjan kansa,<BR>
+  kostoakseni katalat."<BR>
+  Emo estellä käkesi,<BR>
+  varoitteli vaimo vanha:<BR>
+  "Ellös menkö, poikaseni,<BR>
+  noihin Pohjolan sotihin!<BR>
+  Siellä surmasi tulevi,<BR>
+  kuolemasi kohtoavi."<BR>
+  Mitä huoli Lemminkäinen!<BR>
+  Toki mietti mennäksensä,<BR>
+  lähteäksensä lupasi.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mistä saisin miehen toisen,<BR>
+  sekä miehen jotta miekan<BR>
+  Ahille soan avuksi,<BR>
+  liioin voivalle lisäksi?<BR>
+  "Onpa Tiera tieossani,<BR>
+  Kuura kuulemaisissani!<BR>
+  Siitä saanen miehen toisen,<BR>
+  sekä miehen jotta miekan<BR>
+  Ahille soan avuksi,<BR>
+  liioin voivalle lisäksi."<BR>
+  Kulkevi kylitse tuonne,<BR>
+  teitse Tieran kartanohon.<BR>
+  Sanoi sinne saatuansa,<BR>
+  toimitteli tultuansa:<BR>
+  "Tieraseni, tiettyiseni,<BR>
+  armaiseni, ainoiseni!<BR>
+  Tokko muistat muinaistamme,<BR>
+  entistä elämätämme,<BR>
+  kun ennen kahen kävimme<BR>
+  suurilla sotatiloilla?<BR>
+  Ei ollut sitä kyleä,<BR>
+  kuss' ei kymmenen taloa;<BR>
+  ei ollut sitä taloa,<BR>
+  kuss' ei kymmenen urosta;<BR>
+  ei ollut sitä urosta<BR>
+  eikä miestä melkeätä,<BR>
+  kuta emme kaatanehet<BR>
+  ja kahen kapistanehet."<BR>
+  Iso päätyi ikkunassa<BR>
+  keihäsvartta vuolemassa,<BR>
+  emo aitan kynnyksellä<BR>
+  kirnua kolistamassa,<BR>
+  veljekset veräjän suussa<BR>
+  laitioita laatimassa,<BR>
+  sisarekset sillan päässä<BR>
+  vaippoja vanuttamassa.<BR>
+  Virkkoi iso ikkunasta,<BR>
+  emo aitan kynnykseltä,<BR>
+  veljekset veräjän suusta,<BR>
+  sisarekset sillan päästä:<BR>
+  "Ei Tiera sotahan joua,<BR>
+  Tieran tuura tappelohon!<BR>
+  Tiera on tehnyt kuulun kaupan,<BR>
+  ikikaupan iskenynnä:<BR>
+  vast' on nainut naisen nuoren,<BR>
+  ottanut oman emännän;<BR>
+  viel' on nännit näppimättä,<BR>
+  rinnat riuahuttamatta."<BR>
+  Tiera päätyi kiukahalla,<BR>
+  Kuura uunin korvasella:<BR>
+  jalan kenki kiukahalla,<BR>
+  toisen pankon partahalla,<BR>
+  veräjällä vyöteleikse,<BR>
+  ulkona kävysteleikse.<BR>
+  Tempoi Tiera keihä'änsä;<BR>
+  ei ole keiho suuren suuri<BR>
+  eikä keiho pienen pieni,<BR>
+  keiho keskikertahinen:<BR>
+  heponen sulalla seisoi,<BR>
+  varsa vaapui lappealla,<BR>
+  susi ulvoi suoverolla,<BR>
+  karhu karjui naulan tiessä.<BR>
+  Sylkytteli keihoansa,<BR>
+  sylkytteli, nyrskytteli:<BR>
+  sylen syöksi keihäsvartta<BR>
+  peltohon saviperähän,<BR>
+  nurmehen nukattomahan,<BR>
+  maahan mättähättömähän.<BR>
+  Työnti Tiera keihä'änsä<BR>
+  Ahin keihojen keselle,<BR>
+  sekä läksi jotta joutui<BR>
+  Ahille soan avuksi.<BR>
+  Siitä Ahti Saarelainen<BR>
+  lykkäsi venon vesille<BR>
+  kuni kyyn kulon-alaisen<BR>
+  eli käärmehen elävän.<BR>
+  Läksi luoen luotehesen<BR>
+  tuolle Pohjolan merelle.<BR>
+  Silloin Pohjolan emäntä<BR>
+  Pakkasen pahan lähetti<BR>
+  tuolle Pohjolan merelle,<BR>
+  ulapalle aukealle.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  sekä käski jotta lausui:<BR>
+  "Pakko poika pienokainen,<BR>
+  oma kaunis kasvattini!<BR>
+  Lähe tuonne, kunne käsken,<BR>
+  kunne käsken ja kehoitan!<BR>
+  Kylmä veitikän venonen,<BR>
+  pursi lieto Lemminkäisen<BR>
+  selvälle meren selälle,<BR>
+  ulapalle aukealle!<BR>
+  Kylmä itseki isäntä,<BR>
+  jää'ä veitikkä vesille,<BR>
+  jottei pääse päivinänsä,<BR>
+  selviä sinä ikänä,<BR>
+  kun en pääsne päästämähän,<BR>
+  kerinne kehittämähän!"<BR>
+  Pakkanen pahansukuinen<BR>
+  ja poika pahantapainen<BR>
+  läksi merta kylmämähän,<BR>
+  aaltoja asettamahan.<BR>
+  Jopa tuonne mennessänsä,<BR>
+  maata matkaellessansa<BR>
+  puut puri lehettömäksi,<BR>
+  heinät helpehettömäksi.<BR>
+  Sitte sinne saatuansa<BR>
+  meren Pohjan partahalle,<BR>
+  äärettömän äyrähälle,<BR>
+  heti yönä ensimäisnä<BR>
+  lahet kylmi, lammet kylmi,<BR>
+  meren rannat rapsutteli;<BR>
+  viel' ei merta kylmänynnä,<BR>
+  aaltoja asettanunna.<BR>
+  Pieni on peiponen selällä,<BR>
+  västäräkki lainehilla:<BR>
+  senki on kynnet kylmämättä,<BR>
+  pää pieni palelematta.<BR>
+  Äsken tuosta toisna yönä<BR>
+  jopa suureksi sukeutui,<BR>
+  heittihe hävyttömäksi,<BR>
+  kovin kasvoi kauheaksi.<BR>
+  Kylmi silloin täyen kylmän,<BR>
+  väki pakkasen paleli:<BR>
+  kylmi jäätä kyynäsvarren,<BR>
+  satoi lunta sauvan varren,<BR>
+  kylmi veitikän venehen,<BR>
+  Ahin laivan lainehille.<BR>
+  Aikoi kylmeä Ahinki,<BR>
+  jääteä jalon urohon;<BR>
+  jopa kynsiä kyseli,<BR>
+  anoi alta varpahia.<BR>
+  Siitä suuttui Lemminkäinen,<BR>
+  siitä suuttui ja pahastui;<BR>
+  tunki Pakkasen tulehen,<BR>
+  työnti rautarauniohon.<BR>
+  Käsin Pakkasen piteli,<BR>
+  kovan ilman kouristeli.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Pakkanen, Puhurin poika,<BR>
+  talven poika hyyelmöinen!<BR>
+  Elä kylmä kynsiäni,<BR>
+  vaai varpahuisiani<BR>
+  eläkä koske korviani,<BR>
+  elä päätäni palele!<BR>
+  "Kyll' on sulla kylmämistä,<BR>
+  paljoki palelemista<BR>
+  ilman ihmisen ihotta,<BR>
+  emon tuoman ruumihitta:<BR>
+  kylmä soita, kylmä maita,<BR>
+  kylmä kylmiä kiviä,<BR>
+  palele vesipajuja,<BR>
+  pane haavan pahkuroita,<BR>
+  koivun kuoria kolota,<BR>
+  närehiä näykkäele,<BR>
+  elä ihmisen ihoa,<BR>
+  karvoja kavon tekemän!<BR>
+  "Kun et tuosta kyllin saane,<BR>
+  kylmä muita kummempia!<BR>
+  Kylmä kuumia kiviä,<BR>
+  palavoita paateroita,<BR>
+  rautaisia kallioita,<BR>
+  vuoria teräksisiä,<BR>
+  Vuoksen koskea kovoa,<BR>
+  Imatrata ilkeätä,<BR>
+  kurimuksen kulkun suuta,<BR>
+  kinahmia kauheata!<BR>
+  "Joko nyt sanon sukusi,<BR>
+  kuuluttelen kunniasi?<BR>
+  Tieänpä sinun sukusi,<BR>
+  tieän kaiken kasvantasi:<BR>
+  Pakkanen pajuilla syntyi,<BR>
+  kova ilma koivikolla<BR>
+  Pohjolan koan perässä,<BR>
+  Pimentolan pirtin päässä<BR>
+  ikiturmasta isosta,<BR>
+  emosta epattomasta.<BR>
+  "Kukas Pakkasen imetti,<BR>
+  kovan ilman kostutteli,<BR>
+  kun oli maammo maiotoinna,<BR>
+  emonen utaretoinna?<BR>
+  "Kyyhyt Pakkasen imetti,<BR>
+  kyy imetti, käärme syötti<BR>
+  nännillä nenättömillä,<BR>
+  utarella uuttomalla;<BR>
+  pohjaistuuli tuuitteli,<BR>
+  vilu ilma viihytteli<BR>
+  pahoilla pajupuroilla,<BR>
+  here'illä hettehillä.<BR>
+  "Sai poika pahantapainen,<BR>
+  tuli turmion-alainen.<BR>
+  Ei ollut nimeä vielä<BR>
+  pojalla epäpäöllä.<BR>
+  Pantihin nimi pahalle:<BR>
+  pantihinpa Pakkaseksi.<BR>
+  "Siitä aioilla ajeli,<BR>
+  risukoissa ripsutteli;<BR>
+  kesät heilui hettehissä,<BR>
+  suurimmilla suon selillä;<BR>
+  talvet mäiski männiköissä,<BR>
+  pelmusi petäjiköissä,<BR>
+  kolkkaeli koivikoissa,<BR>
+  lepiköissä leyhkäeli.<BR>
+  Kylmi puita ja pehuja,<BR>
+  tasoitteli tanteria,<BR>
+  puri puut lehettömäksi,<BR>
+  kanervat kukittomaksi,<BR>
+  pilvat hongista piristi,<BR>
+  laski lastut mäntylöistä.<BR>
+  "Joko nyt suureksi sukesit,<BR>
+  ylenit ylen ehoksi,<BR>
+  aioit kylmeä minua,<BR>
+  kohotella korviani,<BR>
+  alta jalkoja anella,<BR>
+  päältä kynsiä kysellä?<BR>
+  "Etp' on kylmäne minua,<BR>
+  et pahoin palellekana!<BR>
+  Tulen tungen sukkahani,<BR>
+  kekälehet kenkähäni,<BR>
+  hienot hiilet helmoihini,<BR>
+  panun alle paulojeni,<BR>
+  Pakkasen palelematta,<BR>
+  kovan ilman koskematta.<BR>
+  "Tuonne ma sinun manoan<BR>
+  Pohjan pitkähän perähän.<BR>
+  Sitte sinne tultuasi,<BR>
+  kotihisi käytyäsi<BR>
+  kylmä kattilat tulelle,<BR>
+  hiilet uunin lietoselle,<BR>
+  käet naisen taikinahan,<BR>
+  poika neitosen povehen,<BR>
+  utarihin uuhen maito,<BR>
+  vatsahan hevosen varsa!<BR>
+  "Et sinä sitä totelle,<BR>
+  niin tuonne sinun manoan<BR>
+  Hiien hiilien sekahan,<BR>
+  Lemmon liesikiukahille.<BR>
+  Siellä tungeite tulehen,<BR>
+  asetu alasimelle<BR>
+  sepän panna paljallansa,<BR>
+  vasaralla valkkaella,<BR>
+  panna paljalla lujasti,<BR>
+  vasaralla vaikeasti!<BR>
+  "Et totelle tuotakana,<BR>
+  vääjänne väheäkänä,<BR>
+  vielä muistan muunkin paikan,<BR>
+  arvoan yhen aluen:<BR>
+  vien suusi suven sijahan,<BR>
+  kielesi kesän kotihin,<BR>
+  jost' et pääse päivinäsi,<BR>
+  selviä sinä ikänä,<BR>
+  kun en tulle päästämähän<BR>
+  ja käyne kerittämähän."<BR>
+  Pakkanen, Puhurin poika,<BR>
+  jo tunsi tuhon tulevan;<BR>
+  alkoi armoa anella.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tehkämme sula sovinto<BR>
+  toinen ei toistansa viata<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana!<BR>
+  "Jos mun kuulet kylmäväksi,<BR>
+  toiste tuhmin liikkuvaksi,<BR>
+  niin tunge tulisijahan,<BR>
+  vaivuttele valkeahan,<BR>
+  sepän hiilien sekahan,<BR>
+  alle ahjon Ilmarisen!<BR>
+  Tahi vie suvehen suuni,<BR>
+  kieleni kesän kotihin,<BR>
+  etten pääse päivinäni,<BR>
+  selviä sinä ikänä!"<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  jätti laivan jäätehesen,<BR>
+  sotapurren puutoksehen,<BR>
+  itse eellehen menevi.<BR>
+  Tiera tuossa toisna miesnä<BR>
+  väänti veitikän jälessä.<BR>
+  Tallasi tasaista jäätä,<BR>
+  sileätä siuotteli.<BR>
+  Astui päivän, tuosta toisen;<BR>
+  päivänäpä kolmantena<BR>
+  jo näkyvi Nälkäniemi,<BR>
+  kylä kurja kuumottavi.<BR>
+  Astui alle niemen linnan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Onko linnassa lihoa<BR>
+  ja kalaista kartanossa<BR>
+  urohille uupuneille,<BR>
+  miehille väsynehille?"<BR>
+  Ollut ei linnassa lihoa,<BR>
+  ei kalaista kartanossa.<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Tuli, polta tuhma linna,<BR>
+  vesi vieköhön mokoman!"<BR>
+  Itse eistyvi etemmä,<BR>
+  ylös korpehen kohosi,<BR>
+  matkoille majattomille,<BR>
+  teille tietämättömille.<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  keritsi kiveltä villat,<BR>
+  katkoi karvat kalliolta,<BR>
+  suoritteli sukkasiksi,<BR>
+  kiirehteli kintahiksi<BR>
+  vilun suurihin sijoihin,<BR>
+  Pakkasen palelemihin.<BR>
+  Läksi tietä tietämähän,<BR>
+  ojelvoista oppimahan:<BR>
+  tiehyt metsähän vetävi,<BR>
+  ojelvoinen ottelevi.<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Ohoh Tiera veikkoseni!<BR>
+  Jo nyt jou'uimme johonki,<BR>
+  kuuksi päiväksi kululle,<BR>
+  ilman rannallen iäksi!"<BR>
+  Tiera tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Kostohonpa, koito raukat,<BR>
+  kostohon, kovaosaiset,<BR>
+  saimme suurehen sotahan<BR>
+  pimeähän Pohjolahan<BR>
+  - oman hengen heitteheksi,<BR>
+  itsemme ikimenoksi<BR>
+  näillä paikoilla pahoilla,<BR>
+  teillä tietämättömillä.<BR>
+  "Emme tuota tunnekana,<BR>
+  emme tunne, emme tieä,<BR>
+  mikä tie vetävi meiät,<BR>
+  kuka juoni juohattavi<BR>
+  kuolemahan korven päähän,<BR>
+  kaatumahan kankahalle,<BR>
+  korppien kotisijoille,<BR>
+  variksien vainioille.<BR>
+  "Siinä korpit siirtelevät,<BR>
+  linnut liiat kantelevat:<BR>
+  saavat lintuset lihoa,<BR>
+  varikset varia verta,<BR>
+  korpit noukan kostuketta<BR>
+  meiän, raukan, raaoistamme;<BR>
+  luumme luovat rauniolle,<BR>
+  kantavat kivikarille.<BR>
+  "Ei tieä emo poloinen<BR>
+  eikä kantaja katala,<BR>
+  missä liikkuvi lihansa,<BR>
+  vierevi oma verensä,<BR>
+  onko suuressa soassa,<BR>
+  tasapäässä tappelossa,<BR>
+  vaiko suurella selällä,<BR>
+  lakehilla lainehilla,<BR>
+  vai käypi käpymäkeä,<BR>
+  vaelsi varvikkosaloa.<BR>
+  "Ei emo mitänä tieä<BR>
+  poloisesta poiastansa:<BR>
+  emo tiesi kuolleheksi,<BR>
+  kantaja kaonneheksi.<BR>
+  Noinpa itkevi emoni,<BR>
+  valittavi vanhempani:<BR>
+  'Tuoll' on poikani, poloisen,<BR>
+  tuolla, vaivaisen, varani<BR>
+  Tuonen toukojen panossa,<BR>
+  Kalman maien karhinnassa.<BR>
+  Saapi nyt minun pojalta,<BR>
+  minun, laiton, lapseltani,<BR>
+  saapi jouset jouten olla,<BR>
+  jalot kaaret kuivaella,<BR>
+  lintuset hyvin lihota,<BR>
+  pyyt lehossa pyrhistellä;<BR>
+  kontiot kovin elellä,<BR>
+  peurat pellon piehtaroia.'"<BR>
+  Virkkoi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sanoi kaunis Kaukomieli:<BR>
+  "Niin on, niin, emo poloinen,<BR>
+  niinpä, kantaja katala!<BR>
+  Kasvatit kanoja parven,<BR>
+  koko joukon joutsenia:<BR>
+  tuli tuuli, niin hajotti,<BR>
+  tuli lempo, niin levitti,<BR>
+  yhet sinne, toiset tänne,<BR>
+  jonnekunne kolmannetki.<BR>
+  "Kyllä muistan muinaisenki,<BR>
+  arvoan ajan paremman,<BR>
+  kun kulimme kukkasina,<BR>
+  marjoina omilla mailla:<BR>
+  moni katsoi muotohomme,<BR>
+  vartehemme valkotteli.<BR>
+  Ei kuin nyt tätä nykyä,<BR>
+  tällä inhalla iällä:<BR>
+  yks' on tuuli tuttujamme,<BR>
+  päivä ennen nähtyjämme;<BR>
+  senki pilvet peittelevät,<BR>
+  satehet salaelevat.<BR>
+  "Vaan en huoli huolimahan,<BR>
+  suuresti sureksimahan,<BR>
+  jos immet hyvin eläisi,<BR>
+  kassapäiset kalkettaisi,<BR>
+  naiset kaikki naurusuulla,<BR>
+  mesimielin morsiamet,<BR>
+  ikävissä itkemättä,<BR>
+  huolihin häviämättä.<BR>
+  "Viel' ei meitä noiat noiu,<BR>
+  noiat noiu, näe näkijät<BR>
+  näille teille kuolevaksi,<BR>
+  matkoille masenevaksi,<BR>
+  nuorena nukahtavaksi,<BR>
+  verevänä viereväksi.<BR>
+  "Minkä noiat noitunevat,<BR>
+  kunka nähnevät näkijät,<BR>
+  kotihinsa koitukohon,<BR>
+  majahansa maatukohon!<BR>
+  Noitukohot itsiänsä,<BR>
+  laulakohot lapsiansa,<BR>
+  sukuansa surmatkohot,<BR>
+  heimoansa herjatkohot!<BR>
+  "Ei ennen minun isoni<BR>
+  eikä valtavanhempani<BR>
+  nouatellut noian mieltä,<BR>
+  lahjoitellut lappalaista.<BR>
+  Noin sanoi minun isoni,<BR>
+  noin sanon minä itseki:<BR>
+  varjele, vakainen Luoja,<BR>
+  kaitse, kaunoinen Jumala,<BR>
+  auta armokourallasi,<BR>
+  väkevällä vallallasi<BR>
+  miesten mielijuohtehista,<BR>
+  akkojen ajatuksista,<BR>
+  pakinoista partasuien,<BR>
+  pakinoist' on parratointen!<BR>
+  Ole ainaisna apuna,<BR>
+  vakaisena vartijana,<BR>
+  ettei poika pois tulisi,<BR>
+  emon tuoma erkaneisi<BR>
+  Luojan luomalta la'ulta,<BR>
+  Jumalan sukeamalta!"<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  laati huolista hevoset,<BR>
+  murehista mustat ruunat,<BR>
+  päitset päivistä pahoista,<BR>
+  satulat salavihoista.<BR>
+  Hyppäsi hyvän selälle,<BR>
+  hyvän laukin lautasille;<BR>
+  ajoa ramuttelevi<BR>
+  Tieran tuttavan keralla.<BR>
+  Ajoi rannat raskutellen,<BR>
+  hiekkarannat herskytellen<BR>
+  luoksi ehtoisen emonsa,<BR>
+  tykö valtavanhempansa.<BR>
+  Siihen Kaukoni kaotan<BR>
+  virrestäni viikommaksi,<BR>
+  Tieran tielle toimittelen<BR>
+  kotihinsa kulkemahan.<BR>
+  Itse virren vierähytän,<BR>
+  panen toiselle tolalle.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdesneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Kasvatti emo kanoja,<BR>
+  suuren joukon joutsenia.<BR>
+  Kanat aialle asetti,<BR>
+  joutsenet joelle saattoi.<BR>
+  Tuli kokko, niin kohotti,<BR>
+  tuli haukka, niin hajotti,<BR>
+  siipilintu, niin sirotti:<BR>
+  yhen kantoi Karjalahan,<BR>
+  toisen vei Venäjän maalle,<BR>
+  kolmannen kotihin heitti.<BR>
+  Minkä vei Venäehelle,<BR>
+  siitä kasvoi kaupanmiesi;<BR>
+  minkä kantoi Karjalahan,<BR>
+  siitä se Kalervo kasvoi;<BR>
+  kunkapa kotihin heitti,<BR>
+  se sikesi Untamoinen<BR>
+  ison päiviksi pahoiksi,<BR>
+  emon mielimurtehiksi.<BR>
+  Untamoinen verkot laski<BR>
+  Kalervon kalavetehen;<BR>
+  Kalervoinen verkot katsoi,<BR>
+  kalat konttihin kokosi.<BR>
+  Untamo, utala miesi,<BR>
+  sepä suuttui ja vihastui.<BR>
+  Teki soan sormistansa,<BR>
+  kämmenpäistänsä keräjät,<BR>
+  toran nosti totkusilta,<BR>
+  artin ahvenmaimasilta.<BR>
+  Torelivat, tappelivat,<BR>
+  eikä voita toinen toista:<BR>
+  minkä toistansa tokaisi,<BR>
+  sen sai itse vastahansa.<BR>
+  Jopa tuosta toisen kerran,<BR>
+  kahen, kolmen päivän päästä<BR>
+  Kalervoinen kauran kylvi<BR>
+  Untamon tuvan ta'aksi.<BR>
+  Untamolan uljas uuhi<BR>
+  söi Kalervon kaurakylvön.<BR>
+  Kalervoisen kärtsä koira<BR>
+  repi uuhen Untamolta.<BR>
+  Untamo uhittelevi<BR>
+  Kalervolle veljellensä,<BR>
+  surmata su'un Kalervon,<BR>
+  lyöä suuret, lyöä pienet,<BR>
+  koko kansan kolhaella,<BR>
+  tuvat polttoa poroksi.<BR>
+  Laittoi miehet miekka vyölle,<BR>
+  urohot ase kätehen,<BR>
+  pojat pienet piikki vyölle,<BR>
+  kaunot kassara olalle;<BR>
+  läksi suurehen sotahan<BR>
+  vasten veljeä omoa.<BR>
+  Kalervoisen kaunis minjä<BR>
+  istui ikkunan lähellä.<BR>
+  Katsoi ulos ikkunasta,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Onko tuo savu sakea<BR>
+  vai onpi pimeä pilvi<BR>
+  noien peltojen perillä,<BR>
+  kujan uuen ulkopäässä?"<BR>
+  Ei ollut ume umakka<BR>
+  eikäpä savu sakea:<BR>
+  ne oli Untamon urohot,<BR>
+  tulla suorivat sotahan.<BR>
+  Tuli Untamon urohot,<BR>
+  saivat miehet miekka vyöllä.<BR>
+  Kaatoivat Kalervon joukon,<BR>
+  su'un suuren surmasivat,<BR>
+  talon polttivat poroksi,<BR>
+  tasoittivat tantereksi.<BR>
+  Jäi yksi Kalervon impi<BR>
+  kera vatsan vaivaloisen.<BR>
+  Senpä Untamon urohot<BR>
+  veivät kanssansa kotihin<BR>
+  pirtin pienen pyyhkijäksi,<BR>
+  lattian lakaisijaksi.<BR>
+  Oli aikoa vähäisen;<BR>
+  syntyi pieni poikalapsi<BR>
+  emollen osattomalle.<BR>
+  Miksi tuo nimitetähän?<BR>
+  Emo kutsui Kullervoksi,<BR>
+  Untamo sotijaloksi.<BR>
+  Pantihinpa poika pieni,<BR>
+  orpolapsi laitettihin<BR>
+  tuutuhun tutajamahan,<BR>
+  kätkyehen liekkumahan.<BR>
+  Liekkui lapsi kätkyessä,<BR>
+  lapsi liekkui, tukka löyhki.<BR>
+  Liekkui päivän, liekkui toisen;<BR>
+  jopa kohta kolmantena,<BR>
+  kun tuo poika potkaisihe,<BR>
+  potkaisihe, ponnistihe,<BR>
+  katkaisi kapalovyönsä,<BR>
+  pääsi päälle peittehensä,<BR>
+  särki liekun lehmuksisen,<BR>
+  kaikki riepunsa revitti.<BR>
+  Nähtihin hyvä tulevan,<BR>
+  keksittihin kelpoavan.<BR>
+  Untamola vuottelevi<BR>
+  tätä tästä kasvavaksi,<BR>
+  mieltyväksi, miestyväksi,<BR>
+  oike'in urostuvaksi,<BR>
+  saavaksi sataisen orjan,<BR>
+  tuhantisen turpuvaksi.<BR>
+  Kasvoi kuuta kaksi, kolme.<BR>
+  Jopa kuuna kolmantena<BR>
+  poika polven korkeuisna<BR>
+  alkoi itse arvaella:<BR>
+  "Kunpa saisin suuremmaksi,<BR>
+  vahvistuisin varreltani,<BR>
+  kostaisin isoni kohlut,<BR>
+  maksaisin emoni mahlat!"<BR>
+  Saipa kuulla Untamoinen.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Tästä saa sukuni surma,<BR>
+  tästä kasvavi Kalervo!"<BR>
+  Urohot ajattelevat,<BR>
+  akat kaikki arvelevat,<BR>
+  minne poika pantanehe,<BR>
+  kunne surma saatanehe.<BR>
+  Pannahanpa puolikkohon,<BR>
+  työnnetähän tynnyrihin;<BR>
+  siitä vieähän vetehen,<BR>
+  lasketahan lainehesen.<BR>
+  Käyähänpä katsomahan<BR>
+  kahen, kolmen yön perästä,<BR>
+  joko on hukkunut vetehen,<BR>
+  kuollut poika puolikkohon!<BR>
+  Ei ole hukkunut vetehen,<BR>
+  kuollut poika puolikkohon!<BR>
+  Poika oli pääsnyt puolikosta<BR>
+  - istui aaltojen selässä<BR>
+  vapa vaskinen käessä,<BR>
+  siima silkkinen perässä;<BR>
+  onkivi meren kaloja,<BR>
+  merivettä mittoavi:<BR>
+  melke'in meressä vettä,<BR>
+  kun on kaksi kauhallista;<BR>
+  oisko oike'in mitata,<BR>
+  osa kolmatta tulisi.<BR>
+  Untamo ajattelevi:<BR>
+  "Mihin poika pantanehe,<BR>
+  kunne tuo tuhottanehe,<BR>
+  kusta surma saatanehe?"<BR>
+  Käski orjansa kerätä<BR>
+  koivuja, kovia puita,<BR>
+  honkia satahavuja,<BR>
+  tiettäviä tervaksia<BR>
+  yhen poian polttimeksi,<BR>
+  Kullervon kaottimeksi.<BR>
+  Koottihin, keräeltihin<BR>
+  koivuja, kovia puita,<BR>
+  honkia satahavuja,<BR>
+  tiettäviä tervaksia,<BR>
+  tuohia tuhat rekeä,<BR>
+  sata syltä saarnipuita.<BR>
+  Tuli puihin tuiskattihin,<BR>
+  roviohon roiskattihin,<BR>
+  siihen poika paiskattihin<BR>
+  keskelle tulen palavan.<BR>
+  Paloi päivän, tuosta toisen,<BR>
+  paloi päivän kolmannenki.<BR>
+  Käytihin katsastamahan:<BR>
+  poik' oli porossa polvin,<BR>
+  kypenissä kyynäsvarsin,<BR>
+  hiilikoukkunen käessä,<BR>
+  millä tulta kiihottavi,<BR>
+  hiiliä kokoelevi,<BR>
+  katomatta karvankana,<BR>
+  kutrisen kähertymättä!<BR>
+  Untamo ä'itteleikse:<BR>
+  "Mihin poika pantanehe,<BR>
+  kunne tuo tuhottanehe,<BR>
+  surma tuolle saatanehe?"<BR>
+  Poika puuhun hirtetähän,<BR>
+  tammehen ripustetahan.<BR>
+  Kului yötä kaksi, kolme,<BR>
+  saman verran päiviäki.<BR>
+  Untamo ajattelevi:<BR>
+  "Aik' on käyä katsomahan,<BR>
+  joko Kullervo katosi,<BR>
+  kuoli poika hirsipuuhun."<BR>
+  Laittoi orjan katsomahan.<BR>
+  Orja toi sanan takaisin:<BR>
+  "Ei ole Kullervo kaonnut,<BR>
+  kuollut poika hirsipuuhun!<BR>
+  Poika puuta kirjoittavi<BR>
+  pieni piikkonen käessä.<BR>
+  Koko puu kuvia täynnä,<BR>
+  täynnä tammi kirjoitusta:<BR>
+  siinä miehet, siinä miekat,<BR>
+  siinä keihä'ät sivulla."<BR>
+  Mitäs autti Untamoisen<BR>
+  tuon pojan katalan kanssa!<BR>
+  Kuinka surmat suoritteli,<BR>
+  kuinka kuolemat sukesi,<BR>
+  poika ei puutu surman suuhun<BR>
+  eikä kuole kuitenkana.<BR>
+  Piti viimeinki väsyä<BR>
+  suorimasta surmiansa,<BR>
+  kasvatella Kullervoinen,<BR>
+  orja poikana omana.<BR>
+  Sanoi Untamo sanansa,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Kun elänet kaunihisti,<BR>
+  aina siivolla asunet,<BR>
+  saat olla talossa tässä,<BR>
+  orjan töitä toimitella.<BR>
+  Palkka pannahan jälestä,<BR>
+  ansiosta arvatahan:<BR>
+  vyöhyt vyöllesi korea<BR>
+  tahi korvalle kolahus."<BR>
+  Kun oli Kullervo kohonnut,<BR>
+  saanut vartta vaaksan verran,<BR>
+  tuopa työlle työnnetähän,<BR>
+  raaolle rakennetahan,<BR>
+  lapsen pienen katsontahan,<BR>
+  sormi pienen souantahan:<BR>
+  "Katso lasta kaunihisti,<BR>
+  syötä lasta, syö itseki!<BR>
+  Rievut virrassa viruta,<BR>
+  pese pienet vaattehuiset!"<BR>
+  Katsoi lasta päivän, kaksi:<BR>
+  käen katkoi, silmän kaivoi.<BR>
+  Siitä kohta kolmannella<BR>
+  lapsen tauilla tapatti,<BR>
+  rievut viskoi virran vieä,<BR>
+  kätkyen tulella poltti.<BR>
+  Untamo ajattelevi:<BR>
+  "Ei tämä tähän sopiva<BR>
+  lapsen pienen katsontahan,<BR>
+  sormi pienen souantahan!<BR>
+  En tieä, kuhun panisin,<BR>
+  kulle työlle työnteleisin.<BR>
+  Panenko kasken kaa'antahan?"<BR>
+  Pani kasken kaa'antahan.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  tuossa tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Äsken lienen mies minäki,<BR>
+  kun saan kirvehen kätehen,<BR>
+  paljo katsoa parempi,<BR>
+  entistäni armahampi:<BR>
+  lienen mies viien veroinen,<BR>
+  uros kuuen-kummallinen."<BR>
+  Meni seppolan pajahan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi on seppo veikkoseni!<BR>
+  Taos mulle tapparainen!<BR>
+  Tao kirves miestä myöten;<BR>
+  rauta raatajan mukahan!<BR>
+  Lähen kasken kaa'antahan,<BR>
+  solkikoivun sorrantahan."<BR>
+  Seppä tarpehen takovi,<BR>
+  kirvehen kerittelevi.<BR>
+  Saip' on kirves miestä myöten,<BR>
+  rauta raatajan mukahan.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  hioi siitä kirvehensä;<BR>
+  päivän kirvestä hiovi,<BR>
+  illan vartta valmistavi.<BR>
+  Suorihe kasken ajohon<BR>
+  korkealle korpimaalle,<BR>
+  parahasen parsikkohon,<BR>
+  hirveähän hirsikköhön.<BR>
+  Iski puuta kirvehellä,<BR>
+  tempasi tasaterällä:<BR>
+  kerralla hyvätki hirret,<BR>
+  pahat puolella menevi.<BR>
+  Vihoin kaatoi viisi puuta,<BR>
+  kaiketi kaheksan puuta.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Lempo tuota raatakohon!<BR>
+  Hiisi hirret kaatakohon!"<BR>
+  Kavahutti kannon päähän,<BR>
+  niin huhuta heiahutti,<BR>
+  vihellytti, viuahutti.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Sini kaski kaatukahan,<BR>
+  koivu solki sortukahan,<BR>
+  kuni ääni kuulunevi,<BR>
+  kuni vierrevi vihellys!<BR>
+  "Elköhön vesa venykö,<BR>
+  elköhön koretko korsi<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  kaskessa Kalervon poian,<BR>
+  otoksessa oivan miehen!<BR>
+  "Ottaisiko maa orahan,<BR>
+  nousisiko nuori laiho,<BR>
+  sekä korsi korteuisi,<BR>
+  jotta varsi varteuisi,<BR>
+  elköhön tereä tehkö,<BR>
+  varsi päätä valmistako!"<BR>
+  Untamoinen, mies utala,<BR>
+  kävi tuota katsomahan<BR>
+  kaskea Kalervon poian,<BR>
+  ajamoa uuen orjan:<BR>
+  ei kaski kaselle tunnu,<BR>
+  ajamaksi nuoren miehen.<BR>
+  Untamo ajattelevi:<BR>
+  "Ei tämä tähän sopiva!<BR>
+  Hyvän hirsikön pilasi,<BR>
+  kaatoi parsikon parahan!<BR>
+  En tieä, kuhun panisin,<BR>
+  kulle työlle työnteleisin.<BR>
+  Panenko aitojen panohon?"<BR>
+  Pani aitojen panohon.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  jopa aitoa panevi.<BR>
+  Kohastansa kokkahongat<BR>
+  aiaksiksi asettelevi,<BR>
+  kokonansa korpikuuset<BR>
+  seipähiksi pistelevi;<BR>
+  veti vitsakset lujahan<BR>
+  pisimmistä pihlajista;<BR>
+  pani aian umpinaisen,<BR>
+  veräjättömän kyhäsi.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Ku ei lintuna kohonne,<BR>
+  kahen siiven siuotelle,<BR>
+  elköhön ylitse pääskö<BR>
+  aiasta Kalervon poian!"<BR>
+  Untamo osaelevi<BR>
+  tulla tuota katsomahan<BR>
+  aitoa Kalervon poian,<BR>
+  sotaorjan sortamoa.<BR>
+  Näki aian aukottoman,<BR>
+  raottoman, reiättömän,<BR>
+  jok' oli pantu maaemästä,<BR>
+  ylös pilvihin osattu.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei tämä tähän sopiva!<BR>
+  Pani aian aukottoman,<BR>
+  veräjättömän kyhäsi,<BR>
+  tuon on nosti taivosehen,<BR>
+  ylös pilvihin kohotti:<BR>
+  en tuosta ylitse pääse<BR>
+  enkä reiästä sisälle!<BR>
+  En tieä, mihin panisin,<BR>
+  kulle työlle työnteleisin.<BR>
+  Panenko puimahan rukihit?"<BR>
+  Pani puimahan rukihit.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  jo oli puimassa rukihit:<BR>
+  pui rukihit ruumeniksi,<BR>
+  olet kaunaksi kaotti.<BR>
+  Tulipa isäntä tuohon,<BR>
+  kävi itse katsomahan<BR>
+  puintoa Kalervon poian,<BR>
+  Kullervoisen kolkintoa:<BR>
+  rukihit on ruumenina,<BR>
+  olet kaunoina kahisi!<BR>
+  Untamo ä'itteleikse:<BR>
+  "Ei ole tästä raatajasta!<BR>
+  Kulle työlle työntänenki,<BR>
+  työnsä tuhmin turmelevi.<BR>
+  Joko vien Venäehelle<BR>
+  tahi kaupin Karjalahan<BR>
+  Ilmariselle sepolle,<BR>
+  sepon paljan painajaksi?"<BR>
+  Möi siitä Kalervon poian,<BR>
+  pani kaupan Karjalahan<BR>
+  Ilmariselle sepolle,<BR>
+  takojalle taitavalle.<BR>
+  Minpä seppo tuosta antoi?<BR>
+  Äijän seppo tuosta antoi:<BR>
+  kaksi kattilarania,<BR>
+  kolme koukun puoliskoa,<BR>
+  viisi viikatekulua,<BR>
+  kuusi kuokan kuolioa<BR>
+  miehestä mitättömästä,<BR>
+  orjasta epäpäöstä.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdesneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön poika,<BR>
+  hivus keltainen, korea,<BR>
+  kengän kauto kaunokainen,<BR>
+  jo kohta sepon ko'issa<BR>
+  kysyi työtä iltasella<BR>
+  isännältä iltaseksi,<BR>
+  emännältä aamuseksi:<BR>
+  "Työt tässä nimettäköhön,<BR>
+  nimi työlle pantakohon,<BR>
+  kulle työlle työntyminen,<BR>
+  raaolle rakentuminen!"<BR>
+  Seppo Ilmarin emäntä,<BR>
+  tuopa tuossa arvelevi,<BR>
+  kulle työlle uusi orja,<BR>
+  raaolle rahan-alainen.<BR>
+  Pani orjan paimeneksi,<BR>
+  karjan suuren kaitsijaksi.<BR>
+  Tuopa ilkoinen emäntä,<BR>
+  sepän akka irvihammas,<BR>
+  leipoi leivän paimenelle,<BR>
+  kakun paksun paistelevi:<BR>
+  kauran alle, vehnän päälle,<BR>
+  keskelle kiven kutovi.<BR>
+  Kakun voiti voiheralla,<BR>
+  kuoren rasvalla rakenti,<BR>
+  pani orjalle osaksi,<BR>
+  palaseksi paimenelle.<BR>
+  Itse orjoa opasti,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ellös tätä ennen syökö<BR>
+  karjan mentyä metsälle!"<BR>
+  Siitä Ilmarin emäntä<BR>
+  laittoi karjan laitumelle.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Lasken lehmäni leholle,<BR>
+  maion antajat aholle,<BR>
+  hatasarvet haavikolle,<BR>
+  kourusarvet koivikolle;<BR>
+  työnnän kuuta ottamahan,<BR>
+  talia tavottamahan<BR>
+  ahomailta auke'ilta,<BR>
+  leve'iltä lehtomailta,<BR>
+  korke'ilta koivikoilta,<BR>
+  mataloilta haavikoilta,<BR>
+  kultaisilta kuusikoilta,<BR>
+  hope'isilta saloilta.<BR>
+  "Katso, kaunoinen Jumala,<BR>
+  varjele, vakainen Luoja,<BR>
+  varjele vahingon tieltä,<BR>
+  kaitse kaikista pahoista,<BR>
+  ettei tuskihin tulisi,<BR>
+  häpe'ihin hämmentyisi!<BR>
+  "Kuin katsoit katollisessa,<BR>
+  alla varjon vartioitsit,<BR>
+  niin katso katottomassa,<BR>
+  vaali vartijattomassa,<BR>
+  jotta karja kaunistuisi,<BR>
+  eistyisi emännän vilja<BR>
+  hyvänsuovan mieltä myöten,<BR>
+  pahansuovan paitsi mieltä!<BR>
+  "Kun lie kurjat paimeneni,<BR>
+  ylen kainut karjapiiat,<BR>
+  paju pannos paimeneksi,<BR>
+  leppä lehmän katsojaksi,<BR>
+  pihlaja pitelijäksi,<BR>
+  tuomi tuojaksi kotihin<BR>
+  emännäisen etsimättä,<BR>
+  muun väen murehtimatta!<BR>
+  "Kun ei paju paimentane,<BR>
+  pihlaja hyvin pi'elle,<BR>
+  leppä ei lehmiä ajane,<BR>
+  tuomi ei kotihin tuone,<BR>
+  niin pane parempiasi,<BR>
+  työnnä luonnon tyttäriä<BR>
+  minun viljan viitsijäksi,<BR>
+  katsojaksi karjan kaiken!<BR>
+  Paljo on piikoja sinulla,<BR>
+  saoin käskyn kuulijoita,<BR>
+  eläjiä ilman alla,<BR>
+  luonnottaria hyviä.<BR>
+  "Suvetar, valio vaimo,<BR>
+  Etelätär, luonnon eukko,<BR>
+  Hongatar, hyvä emäntä,<BR>
+  Katajatar, kaunis neiti,<BR>
+  Pihlajatar, piika pieni,<BR>
+  Tuometar, tytär Tapion,<BR>
+  Mielikki, metsän miniä,<BR>
+  Tellervo, Tapion neiti!<BR>
+  Katso'ote karjoani,<BR>
+  viitsiöte viljoani<BR>
+  kesä kaikki kaunihisti,<BR>
+  lehen aika leppeästi,<BR>
+  lehen puussa liehuessa,<BR>
+  ruohon maassa roikatessa!<BR>
+  "Suvetar, valio vaimo,<BR>
+  Etelätär, luonnon eukko!<BR>
+  Heitä hienot helmuksesi,<BR>
+  esiliinasi levitä<BR>
+  karjalleni katteheksi,<BR>
+  pienilleni peitteheksi,<BR>
+  vihoin tuulen tuulematta,<BR>
+  vihoin saamatta satehen!<BR>
+  "Kaitse karjani pahoista,<BR>
+  varjele vahingon teiltä,<BR>
+  noista soista soiluvista,<BR>
+  lähtehistä läilyvistä,<BR>
+  heiluvista hettehistä,<BR>
+  pyöre'istä pyötiköistä,<BR>
+  ettei tuskihin tulisi,<BR>
+  häpe'ihin hämmentyisi,<BR>
+  sorkka suohon sorkahtaisi,<BR>
+  hettehesen herkähtäisi<BR>
+  ylitse Jumalan tunnin,<BR>
+  päitse aivon autuahan!<BR>
+  "Tuo'os torvi tuonnempata,<BR>
+  tuolta taivahan navalta,<BR>
+  mesitorvi taivosesta,<BR>
+  simatorvi maaemästä!<BR>
+  Puhu tuohon torvehesi,<BR>
+  kumahuta kuuluhusi:<BR>
+  puhu kummut kukkahaksi,<BR>
+  kangasvieret kaunihiksi,<BR>
+  ahovieret armahaksi,<BR>
+  lehtovieret leppeäksi,<BR>
+  suovieret sulaksi meeksi,<BR>
+  hetevieret vierteheksi!<BR>
+  "Siitä syötä karjoani,<BR>
+  raavahiani ravitse,<BR>
+  syöttele metisin syömin,<BR>
+  juottele metisin juomin!<BR>
+  Syötä kullaista kuloa,<BR>
+  hope'ista heinän päätä<BR>
+  heraisista hettehistä,<BR>
+  läikkyvistä lähtehistä,<BR>
+  koskilta kohisevilta,<BR>
+  jokiloilta juoksevilta,<BR>
+  kultaisilta kunnahilta,<BR>
+  hope'isilta ahoilta!<BR>
+  "Kaivo kultainen kuvoa<BR>
+  kahen puolen karjan maata,<BR>
+  josta karja vettä joisi,<BR>
+  simoa siretteleisi<BR>
+  utarihin uhkuvihin,<BR>
+  nisihin pakottavihin:<BR>
+  saisi suonet soutamahan,<BR>
+  maitojoet juoksemahan,<BR>
+  maitopurot purkemahan,<BR>
+  maitokosket kuohumahan,<BR>
+  puhumahan maitoputket,<BR>
+  maitohormit huokumahan,<BR>
+  joka aika antamahan,<BR>
+  joka vuoro vuotamahan<BR>
+  ylitse vihanki suovan,<BR>
+  pahansuovan sormiloitse,<BR>
+  maion saamatta manalle,<BR>
+  katehesen karjanannin!<BR>
+  "Paljo on niitä ja pahoja,<BR>
+  kut maion manalle vievät,<BR>
+  katehesen karjanannin,<BR>
+  lehmän tuoman toisialle;<BR>
+  vähä on niitä ja hyviä,<BR>
+  kut maion manalta saavat,<BR>
+  piimänsä kylän piolta,<BR>
+  tuorehensa toisialta.<BR>
+  "Ei ennen minun emoni<BR>
+  kysynyt kylästä mieltä,<BR>
+  tointa toisesta talosta;<BR>
+  sai se maitonsa manalta,<BR>
+  piimänsä pitelijältä,<BR>
+  tuorehensa toisialta.<BR>
+  Antoi tulla tuonnempata,<BR>
+  ehtiä etempätäki:<BR>
+  tulla maion Tuonelasta,<BR>
+  Manalasta, maankin alta,<BR>
+  tulla yöllä yksinänsä,<BR>
+  pimeällä piilokkali,<BR>
+  kuulematta kunnottoman,<BR>
+  kelvottoman keksimättä,<BR>
+  vihansuovan sortamatta,<BR>
+  katehen kaehtimatta.<BR>
+  "Noin sanoi minun emoni,<BR>
+  noin sanon minä itseki:<BR>
+  minne viipyi lehmän vilja,<BR>
+  kunne maitoni katosi?<BR>
+  Onko viety vierahalle,<BR>
+  kytketty kylän pihoille,<BR>
+  mieron porttojen povehen,<BR>
+  katehien kainalohon,<BR>
+  vai on puihin puuttununna,<BR>
+  metsihin menehtynynnä,<BR>
+  levennynnä lehtomaille,<BR>
+  kaonnunna kankahille?<BR>
+  "Ei maito manalle joua,<BR>
+  lehmän vilja vierahalle,<BR>
+  mieron porttojen povehen,<BR>
+  katehien kainalohon<BR>
+  eikä puihin puuttumahan,<BR>
+  metsihin menehtymähän,<BR>
+  lehtoihin levenemähän,<BR>
+  kaatumahan kankahalle.<BR>
+  Maito koissa tarvitahan,<BR>
+  ajan kaiken kaivatahan:<BR>
+  koissa vuottavi emäntä<BR>
+  katajainen rainta käessä.<BR>
+  "Suvetar, valio vaimo,<BR>
+  Etelätär, luonnon eukko!<BR>
+  Käy nyt, syötä Syötikkini<BR>
+  sekä juota Juotikkini,<BR>
+  herustele Hermikkiä,<BR>
+  tuorustele Tuorikkia,<BR>
+  anna maito Mairikille,<BR>
+  Omenalle uuet piimät<BR>
+  hele'istä heinänpäistä,<BR>
+  kaunihista kastikoista,<BR>
+  mairehista maaemistä,<BR>
+  metisistä mättähistä,<BR>
+  nurmelta mesinukalta,<BR>
+  maalta marjanvartiselta,<BR>
+  kanervan-kukattarilta,<BR>
+  heinän-helpehettäriltä,<BR>
+  pilven piimätyttäriltä,<BR>
+  taivahan-navattarilta,<BR>
+  tuoa maitoiset maruet,<BR>
+  aina uhkuvat utaret<BR>
+  lypseä lyhyen vaimon,<BR>
+  pienen piian piukutella!<BR>
+  "Nouse, neitonen, norosta,<BR>
+  hienohelma, hettehestä,<BR>
+  neiti lämmin, lähtehestä,<BR>
+  puhasmuotoinen, muasta!<BR>
+  Ota vettä lähtehestä,<BR>
+  jolla kastat karjoani,<BR>
+  jotta karja kaunistuisi,<BR>
+  eistyisi emännän vilja<BR>
+  ennen käymistä emännän,<BR>
+  katsomista karjapiian,<BR>
+  emännän epäpätöisen,<BR>
+  ylen kainun karjapiian.<BR>
+  "Mielikki, metsän emäntä,<BR>
+  lavekämmen karjan eukko!<BR>
+  Työnnä pisin piikojasi,<BR>
+  paras palkkalaisiasi,<BR>
+  viitsimähän viljoani,<BR>
+  katsomahan karjoani<BR>
+  tänä suurena suvena,<BR>
+  Luojan lämminnä kesänä,<BR>
+  Jumalan suaitsemana,<BR>
+  antamana armollisen!<BR>
+  "Tellervo, Tapion neiti,<BR>
+  metsän tyttö tylleröinen,<BR>
+  utupaita, hienohelma,<BR>
+  hivus keltainen, korea,<BR>
+  jok' olet karjan kaitselija,<BR>
+  viitsijä emännän viljan<BR>
+  mieluisassa Metsolassa,<BR>
+  tarkassa Tapiolassa!<BR>
+  Kaitse karja kaunihisti,<BR>
+  viitsi vilja virkeästi!<BR>
+  "Kaitse kaunoisin kätösin,<BR>
+  somin sormin suorittele,<BR>
+  su'i ilveksen iholle,<BR>
+  kampua kalan evälle,<BR>
+  karvalle meren kapehen,<BR>
+  metsän uuhen untuvalle!<BR>
+  Illan tullen, yön pimeten,<BR>
+  hämärien hämmetessä<BR>
+  saata karjani kotihin,<BR>
+  etehen hyvän emännän,<BR>
+  hete heiluva selällä,<BR>
+  maitolampi lautasilla!<BR>
+  "Päivän mennessä majoille,<BR>
+  iltalinnun laulellessa<BR>
+  itse virki viljalleni,<BR>
+  sano sarvijuonelleni:<BR>
+  'Kotihinne, kourusarvet,<BR>
+  maion antajat, majalle!<BR>
+  Koissa on hyvä ollaksenne,<BR>
+  maa imara maataksenne;<BR>
+  korpi on kolkko käyäksenne,<BR>
+  ranta raikutellaksenne.<BR>
+  Kotihinne tullaksenne<BR>
+  vaimot valkean tekevät<BR>
+  nurmelle mesinukalle,<BR>
+  maalle marjanvartiselle.'<BR>
+  "Nyyrikki, Tapion poika,<BR>
+  siniviitta viian poika!<BR>
+  Tyvin pistä pitkät kuuset,<BR>
+  latvoin lakkapäät petäjät<BR>
+  sillaksi likasijoille,<BR>
+  paikaksi pahoille maille,<BR>
+  suosulihin, maasulihin,<BR>
+  lätäkköihin läilyvihin!<BR>
+  Anna käyä käyräsarven,<BR>
+  haarasorkan sorkutella,<BR>
+  joutua joka savulle<BR>
+  viatoinna, vilpitöinnä,<BR>
+  ilman suohon sortumatta,<BR>
+  likahan litistymättä!<BR>
+  "Kun ei karja tuosta huoli,<BR>
+  yöksi ei kulkene kotihin,<BR>
+  Pihlajatar, piika pieni,<BR>
+  Katajatar, kaunis neiti,<BR>
+  leikkoa lehosta koivu,<BR>
+  ota vitsa viiakosta,<BR>
+  käyös piiska pihlajainen,<BR>
+  katajainen karjanruoska<BR>
+  takoa Tapion linnan,<BR>
+  tuolta puolen Tuomivaaran!<BR>
+  Aja karja kartanolle,<BR>
+  saunan lämmitä-panolle,<BR>
+  kotihin kotoinen karja,<BR>
+  metsän karja Metsolahan!<BR>
+  "Otsonen, metsän omena,<BR>
+  mesikämmen käyretyinen!<BR>
+  Tehkämme sulat sovinnot,<BR>
+  rajarauhat rapsakamme<BR>
+  iäksemme, ilmaksemme,<BR>
+  polveksemme, päiviksemme,<BR>
+  ettet sorra sorkkasäärtä,<BR>
+  kaa'a maion kantajata<BR>
+  tänä suurena suvena,<BR>
+  Luojan lämminnä kesänä!<BR>
+  "Kun sa kuulet kellon äänen<BR>
+  tahi torven toitotuksen,<BR>
+  lyöte maata mättähälle,<BR>
+  nurmelle nukahtamahan,<BR>
+  tunge korvasi kulohon,<BR>
+  paina pääsi mättähäsen!<BR>
+  Tahi korpehen kokeos,<BR>
+  saaos sammalhuonehesen,<BR>
+  mene toisille mä'ille,<BR>
+  muille kummuille kuvahu,<BR>
+  jottei kuulu karjan kello<BR>
+  eikä paimenen pakina!<BR>
+  "Otsoseni, ainoiseni,<BR>
+  mesikämmen, kaunoiseni!<BR>
+  En sua kiellä kiertämästä<BR>
+  enkä käymästä epeä;<BR>
+  kiellän kielen koskemasta,<BR>
+  suun ruman rupeamasta,<BR>
+  hampahin hajottamasta,<BR>
+  kämmenin käpyämästä.<BR>
+  "Käyös kaarten karjamaita,<BR>
+  piilten piimäkankahia,<BR>
+  kierten kellojen remua,<BR>
+  ääntä paimenen paeten!<BR>
+  Konsa on karja kankahalla,<BR>
+  sinä suolle soiverraite;<BR>
+  kun karja solahti suolle,<BR>
+  silloin korpehen kokeos!<BR>
+  Karjan käyessä mäkeä<BR>
+  astu sie mäen alatse;<BR>
+  karjan käyessä alatse<BR>
+  mene sie mäkeä myöten!<BR>
+  Astuessansa aholla<BR>
+  sinä viere viiakkoa;<BR>
+  viiakkoa vierressänsä<BR>
+  sinä astuos ahoa!<BR>
+  Kule kullaisna käkenä,<BR>
+  hope'isna kyyhkyläisnä,<BR>
+  siirry siikana sivutse,<BR>
+  veteleite veen kalana,<BR>
+  viere villakuontalona,<BR>
+  kule pellavaskupona,<BR>
+  kätke kynnet karvoihisi,<BR>
+  hampahat ikenihisi,<BR>
+  jottei karja kammastuisi,<BR>
+  pieni vilja pillastuisi!<BR>
+  "Anna rauha raavahille,<BR>
+  sorkkasäärille sovinto,<BR>
+  käyä karjan kaunihisti,<BR>
+  soreasti sorkutella<BR>
+  poikki soista, poikki maista,<BR>
+  halki korven kankahista,<BR>
+  ettet koske konsakana,<BR>
+  rupea rumanakana!<BR>
+  "Muista muinainen valasi<BR>
+  tuolla Tuonelan joella,<BR>
+  kynsikoskella kovalla,<BR>
+  Luojan polvien e'essä!<BR>
+  Lupa sulle annettihin<BR>
+  kolme kertoa kesässä<BR>
+  käyä kellon kuuluvilla,<BR>
+  tiukujen tirinämailla,<BR>
+  vaan eipä sitä suattu<BR>
+  eikä annettu lupoa<BR>
+  ruveta rumille töille,<BR>
+  häpeähän hämmentyä.<BR>
+  "Jos sulle viha tulisi,<BR>
+  hampahat halutteleisi,<BR>
+  visko viitahan vihasi,<BR>
+  honkihin pahat halusi!<BR>
+  Hakkoa lahoa puuta,<BR>
+  kaa'a koivunpökkelöitä,<BR>
+  vääntele vesihakoja,<BR>
+  määhki marjamättähiä!<BR>
+  "Kun tulevi ruoan tarvis,<BR>
+  syöä mielesi tekevi,<BR>
+  syö'ös sieniä metsästä,<BR>
+  murra muurahaiskekoja,<BR>
+  juuria punaisen putken,<BR>
+  Metsolan mesipaloja<BR>
+  ilman ruokaruohoittani,<BR>
+  minun henkiheinittäni!<BR>
+  "Metsolan metinen amme<BR>
+  hapata hihittelevi<BR>
+  kultaisella kunnahalla,<BR>
+  hope'isella mäellä:<BR>
+  siin' on syöä syölähänki,<BR>
+  juoa miehen juolahanki,<BR>
+  eikä syöen syömät puutu,<BR>
+  juoen juomiset vähene.<BR>
+  "Niin teemme ikisovinnot,<BR>
+  ikirauhat ratkoamme<BR>
+  eleäksemme ehosti,<BR>
+  kesän kaiken kaunihisti:<BR>
+  maat on meillä yhtehiset,<BR>
+  evähät erinomaiset.<BR>
+  "Vaan jos tahtonet tapella,<BR>
+  eleä soan tavalla,<BR>
+  tapelkamme talvikauet,<BR>
+  lumiajat luskailkamme!<BR>
+  Suven tullen, suon sulaen,<BR>
+  lätäkköjen lämmitessä<BR>
+  ellös tänne tulkokana<BR>
+  karjan kullan kuuluville!<BR>
+  "Josp' on tullet näille maille,<BR>
+  sattunet saloille näille,<BR>
+  täällä aina ammutahan.<BR>
+  Kun ei ampujat kotona,<BR>
+  on meillä osaavat vaimot,<BR>
+  emännät alinomaiset,<BR>
+  jotka tiesi turmelevi,<BR>
+  matkasi pahoin panevi,<BR>
+  ettet koske konsakana,<BR>
+  rupea rumanakana<BR>
+  ylitse tahon Jumalan,<BR>
+  päitse auvon autuahan.<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala!<BR>
+  Kun kuulet toen tulevan,<BR>
+  muuta muiksi lehmäseni,<BR>
+  kamahuta karjaseni,<BR>
+  kiviksi minun omani,<BR>
+  kantoloiksi kaunoiseni,<BR>
+  kumman maata kulkiessa,<BR>
+  vantturan vaeltaessa!<BR>
+  "Kun ma otsona olisin,<BR>
+  mesikämmennä kävisin,<BR>
+  en mä noissa noin asuisi<BR>
+  aina akkojen jaloissa.<BR>
+  Onpa maata muuallaki,<BR>
+  tarhoa taempanaki<BR>
+  juosta miehen joutilahan,<BR>
+  virattoman viiletellä,<BR>
+  käyä halki kämmenpääsi,<BR>
+  poikki pohkealihasi,<BR>
+  sinisen salon sisässä,<BR>
+  korven kuulun kainalossa.<BR>
+  "Käpy- on kangas käyäksesi,<BR>
+  hiekka helkytelläksesi,<BR>
+  tie on tehty mennäksesi,<BR>
+  meren ranta juostaksesi<BR>
+  Pohjan pitkähän perähän,<BR>
+  Lapin maahan laakeahan.<BR>
+  Siell' on onni ollaksesi,<BR>
+  armas aikaellaksesi,<BR>
+  käyä kengättä kesällä,<BR>
+  sykysyllä syylingittä<BR>
+  suurimmilla suon selillä,<BR>
+  leve'illä liettehillä.<BR>
+  "Kun et tuonne mennekänä<BR>
+  etkä oike'in osanne,<BR>
+  ota juoni juostaksesi,<BR>
+  polku poimetellaksesi<BR>
+  tuonne Tuonelan salolle<BR>
+  tahi Kalman kankahalle!<BR>
+  Siell' on suohut sorkutella,<BR>
+  kanervikko kaalaella,<BR>
+  siellä Kirjos, siellä Karjos,<BR>
+  siellä muita mullukoita<BR>
+  rautaisissa rahkehissa,<BR>
+  kymmenissä kytky'issä.<BR>
+  Siellä laihatki lihovat,<BR>
+  lihaviksi luutki saavat.<BR>
+  "Lepy, lehto, kostu, korpi,<BR>
+  lempeä, salo sininen!<BR>
+  Anna rauha raavahille,<BR>
+  sorkkasäärille sovinto<BR>
+  tänä suurena suvena,<BR>
+  Herran hellennä kesänä!<BR>
+  "Kuippana, metsän kuningas,<BR>
+  metsän hippa halliparta!<BR>
+  Korjaele koiriasi,<BR>
+  raivaele rakkiasi!<BR>
+  Pistä sieni sieramehen,<BR>
+  toisehen omenamarja,<BR>
+  jottei henki haisahtele,<BR>
+  tuuhahtele karjan tuuhku!<BR>
+  Silmät silkillä sitele,<BR>
+  korvat kääri käärehellä,<BR>
+  jottei kuule kulkevia,<BR>
+  ei näe käveleviä!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  ei vielä kovin varone,<BR>
+  kiellä poies poikoasi,<BR>
+  epeä äpärettäsi!<BR>
+  Saattele saloilta näiltä,<BR>
+  näiltä rannoilta rapoa,<BR>
+  kape'ilta karjan mailta,<BR>
+  leve'iltä liepehiltä!<BR>
+  Kätke koirasi kolohon,<BR>
+  rakkisi rapoa kiinni<BR>
+  kultaisihin kytky'ihin,<BR>
+  hihnoihin hope'isihin,<BR>
+  jottei pilloa pitäisi,<BR>
+  häpehiä hämmentäisi!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  ei vielä sitä varone,<BR>
+  Ukko, kultainen kuningas,<BR>
+  hope'inen hallitsija,<BR>
+  kuule kultaiset sanani,<BR>
+  armahaiset lauseheni!<BR>
+  Paina panta pihlajainen<BR>
+  ympäri nenän nykerän!<BR>
+  Kun ei pihlaja pitäne,<BR>
+  niin sä vaskesta valata;<BR>
+  jos ei vaski vahva liene,<BR>
+  panta rautainen rakenna!<BR>
+  Vaan jos rauan ratkaisnehe,<BR>
+  vielä mennehe vioille,<BR>
+  syökse kultainen korento<BR>
+  leukaluusta leukaluuhun,<BR>
+  päät on päättele lujasti,<BR>
+  kotkoa kovasti kiinni,<BR>
+  ettei liiku liiat leuat,<BR>
+  harvat hampahat hajoa,<BR>
+  kun ei rauoin ratkottane,<BR>
+  teräksillä temmottane,<BR>
+  veitsillä veristettäne,<BR>
+  kirvehellä kiskottane!"<BR>
+  Siitä Ilmarin emäntä,<BR>
+  tuo takojan tarkka vaimo,<BR>
+  lehmät läävästä lähetti,<BR>
+  laski karjan laitumelle,<BR>
+  pani paimenen perähän,<BR>
+  orjan lehmien ajohon.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kolmasneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  otti konttihin evästä,<BR>
+  ajoi lehmät suota myöten,<BR>
+  itse kangasta kapusi.<BR>
+  Sanan virkki vierressänsä,<BR>
+  kertoeli käyessänsä:<BR>
+  "Voi minä poloinen poika,<BR>
+  voi poika polon-alainen!<BR>
+  Jo minä johonki jou'uin,<BR>
+  jou'uin joutavan jälille,<BR>
+  härän hännän paimeneksi,<BR>
+  vasikkojen vaalijaksi,<BR>
+  joka suon on sotkijaksi,<BR>
+  maan pahan matelijaksi!"<BR>
+  Istui maahan mättähälle,<BR>
+  päätyi päivän rintehesen.<BR>
+  Siinä virkki virsissänsä,<BR>
+  lauluissansa noin lateli:<BR>
+  "Paistapa, Jumalan päivä,<BR>
+  Herran kehrä, hellittele<BR>
+  sepon karjan kaitsijalle,<BR>
+  poloiselle paimenelle,<BR>
+  elä Ilmarin tuville,<BR>
+  emännällen ensinkänä!<BR>
+  Emäntä hyvin elävi,<BR>
+  vehnäsiä viiltelevi,<BR>
+  piirosia pistelevi,<BR>
+  voita päälle vuolaisevi.<BR>
+  Paimen parka kuivan leivän,<BR>
+  kuivan kuoren kurskuttavi,<BR>
+  kauraisen kavertelevi,<BR>
+  lemettisen leikkoavi,<BR>
+  olkisen ojentelevi,<BR>
+  petäjäisen peiputtavi,<BR>
+  veen lipillä luikkoavi<BR>
+  märän mättähän nenästä.<BR>
+  "Mene, päivä, viere, vehnä,<BR>
+  alene, Jumalan aika!<BR>
+  Kule, päivä, kuusikolle,<BR>
+  viere, vehnä, vitsikölle,<BR>
+  karkoa katajikolle,<BR>
+  lennä leppien tasalle!<BR>
+  Päästä paimenta kotihin<BR>
+  voivatia vuolemahan,<BR>
+  rieskoa repäisemähän,<BR>
+  kakkaroita kaivamahan!"<BR>
+  Silloin Ilmarin emäntä,<BR>
+  paimenen pajattaessa,<BR>
+  Kullervoisen kukkuessa,<BR>
+  jo oli vuollut voivatinsa,<BR>
+  itse rieskansa reväisnyt,<BR>
+  kakkaransa kaivaellut;<BR>
+  keittänyt vetisen vellin,<BR>
+  kylmän kaalin Kullervolle,<BR>
+  jos' oli rakki rasvan syönyt,<BR>
+  Musti murkinan pitänyt,<BR>
+  Merkki syönyt mielin määrin,<BR>
+  Halli haukannut halunsa.<BR>
+  Lintunen lehosta lauloi,<BR>
+  pieni lintu pensahasta:<BR>
+  "Jos oisi aika orjan syöä,<BR>
+  isottoman illastella."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  katsoi pitkän päivän päälle.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jo nyt on aika atrioia,<BR>
+  aika ruoalle ruveta,<BR>
+  evähiä etsiskellä."<BR>
+  Ajoi lehmänsä levolle,<BR>
+  karjan maata kankahalle;<BR>
+  itse istui mättähälle,<BR>
+  vihannalle turpehelle.<BR>
+  Laski laukkunsa selästä,<BR>
+  otti leivän laukustansa,<BR>
+  katselevi, kääntelevi.<BR>
+  Tuosta tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Moni on kakku päältä kaunis,<BR>
+  kuorelta kovin sileä,<BR>
+  vaan on silkkoa sisässä,<BR>
+  akanoita alla kuoren."<BR>
+  Veti veitsensä tupesta<BR>
+  leivän leikkaellaksensa:<BR>
+  veitsi vierähti kivehen,<BR>
+  kasahutti kalliohon;<BR>
+  terä vieri veitsosesta,<BR>
+  katkesi kurauksuesta.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  katselevi veitsyttänsä,<BR>
+  itse päätyi itkemähän.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Yks' oli veitsi veikkoutta,<BR>
+  yksi rauta rakkautta,<BR>
+  isän saamoa eloa,<BR>
+  vanhemman varustamata;<BR>
+  senki katkaisin kivehen,<BR>
+  karahutin kalliohon,<BR>
+  leipähän pahan emännän,<BR>
+  pahan vaimon paistamahan!<BR>
+  "Millä nyt maksan naisen naurun,<BR>
+  naisen naurun, piian pilkan,<BR>
+  akan ilkeän evähät,<BR>
+  pahan porton paistannaiset?"<BR>
+  Varis vaakkui varvikosta,<BR>
+  varis vaakkui, korppi koikkui:<BR>
+  "Oi on kurja kullansolki,<BR>
+  ainoa Kalervon poika!<BR>
+  Mit' olet mielellä pahalla,<BR>
+  syämellä synkeällä?<BR>
+  Ota vitsa viiakosta,<BR>
+  koivu korven notkelmosta,<BR>
+  aja suolle sontareiet,<BR>
+  lehmät liejuhun levitä<BR>
+  puolen suurille susille,<BR>
+  toisen korven kontioille!<BR>
+  "Kaikoa suet kokohon,<BR>
+  karhut kaikki katrahasen!<BR>
+  Suet pistä Pienikiksi,<BR>
+  karhut Kyytäksi kyhäise,<BR>
+  aja karjana kotihin,<BR>
+  kirjavana kartanolle!<BR>
+  Sillä maksat naisen naurun,<BR>
+  pahan vaimon parjaukset."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Malta, malta, hiien huora!<BR>
+  Jos itken isoni veistä,<BR>
+  vielä itkenet itseki,<BR>
+  itket lypsylehmiäsi."<BR>
+  Otti vitsan viiakosta,<BR>
+  katajaisen karjanruoskan;<BR>
+  sorti suohon lehmäkarjan,<BR>
+  härät murtohon murenti<BR>
+  puoliksi susien syöä,<BR>
+  puolen korven kontioille.<BR>
+  Suet lausui lehmäsiksi,<BR>
+  karhut karjaksi rakenti,<BR>
+  minkä pisti Pienikiksi,<BR>
+  kunka Kyytäksi kyhäisi.<BR>
+  Lonkui päivä lounahasen,<BR>
+  kiertyi keski-illoillensa,<BR>
+  kulki kuusikon tasalle,<BR>
+  lenti lehmäslypsykselle.<BR>
+  Tuo pahainen paimen raiska,<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  ajoi kontiot kotihin,<BR>
+  susikarjan kartanolle.<BR>
+  Vielä neuvoi karhujansa,<BR>
+  susillensa suin puheli:<BR>
+  "Repäise emännän reisi,<BR>
+  pure puoli pohkeata,<BR>
+  kun tulevi katsomahan,<BR>
+  lyykistäikse lypsämähän!"<BR>
+  Teki luikun lehmän luista,<BR>
+  härän sarvesta helinän,<BR>
+  torven Tuomikin jalasta,<BR>
+  pillin Kirjon kinterestä.<BR>
+  Lujahutti luikullansa,<BR>
+  toitahutti torvellansa<BR>
+  kolmasti kotimäellä,<BR>
+  kuuesti kujosten suussa.<BR>
+  Tuop' on Ilmarin emäntä,<BR>
+  sepon akka, selvä nainen,<BR>
+  viikon maiotta viruvi,<BR>
+  kesävoitta kellettävi.<BR>
+  Kuuli suolta soittamisen,<BR>
+  kajahuksen kankahalta.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Ole kiitetty, Jumala!<BR>
+  Torvi soipi, karja saapi!<BR>
+  Mist' on orja sarven saanut,<BR>
+  torven raataja tavannut,<BR>
+  kun tuo soitelleen tulevi,<BR>
+  toitatellen torvettavi,<BR>
+  puhki korvani puhuvi,<BR>
+  läpi pääni läylentävi?"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Suolt' on orja sarven saanut,<BR>
+  tuonut torven liettehestä.<BR>
+  Jo nyt on karjasi kujalla,<BR>
+  lehmät lääväpellon päässä;<BR>
+  saaospa savun panohon,<BR>
+  käyös lehmät lypsämähän!"<BR>
+  Sepä Ilmarin emäntä<BR>
+  käski muorin lypsämähän:<BR>
+  "Käypä, muori, lypsämähän,<BR>
+  raavahat rakentamahan!<BR>
+  Enpä itse ennättäisi<BR>
+  taikinan alustehelta."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ainapa hyvät emännät,<BR>
+  taitavat taloiset vaimot<BR>
+  itse ennen lehmät lypsi,<BR>
+  itse raavahat rakenti."<BR>
+  Siitä Ilmarin emäntä<BR>
+  sai itse savupanolle,<BR>
+  tuosta lypsylle tulevi.<BR>
+  Katsoi kerran karjoansa,<BR>
+  silmäeli siivatoita;<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Karja on kaunihin näköinen,<BR>
+  siivatat sileäkarvat,<BR>
+  kaikki ilveksen iholla,<BR>
+  metsän uuhen untuvalla,<BR>
+  tuntuvilla tummelilla,<BR>
+  nännillä näpähyvillä."<BR>
+  Lyhmistihe lypsämähän,<BR>
+  heittihe heruttamahan.<BR>
+  Veti kerran, tuosta toisen,<BR>
+  kohta kolmatta yritti:<BR>
+  susi päälle suimastaikse,<BR>
+  karhu päälle kuopaiseikse.<BR>
+  Susi suun revittelevi,<BR>
+  karhu kiskoi kinttusuonet,<BR>
+  puri puolen pohkeata,<BR>
+  katkoi kannan sääriluusta.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sillä kosti piian pilkan,<BR>
+  piian pilkan, naisen naurun,<BR>
+  pahan vaimon palkan maksoi.<BR>
+  Ilmarin iso emäntä<BR>
+  itse loihe itkemähän,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Pahoin teit sä, paimo parka!<BR>
+  Ajoit kontiot kotihin,<BR>
+  suet suurille pihoille!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  tuopa tuohon vastaeli:<BR>
+  "Pahoin tein mä, paimen parka,<BR>
+  et hyvin, emäntä parka!<BR>
+  Leivoit sie kivisen leivän,<BR>
+  kakun paistoit kallioisen:<BR>
+  ve'in veitseni kivehen,<BR>
+  karahutin kalliohon<BR>
+  - ainoan isoni veitsen,<BR>
+  sukukuntani kuraksen!"<BR>
+  Sanoi Ilmarin emäntä:<BR>
+  "Oi sie paimo, armas paimo!<BR>
+  Myöstytäpä miettehesi,<BR>
+  perin lausu lausehesi,<BR>
+  päästä suen suutehista,<BR>
+  karhun kynnestä kavista!<BR>
+  Mie sun paioilla parannan,<BR>
+  kaatioilla kaunistelen,<BR>
+  syötän voilla, vehnäsillä,<BR>
+  juotan rieskamaitosilla;<BR>
+  vuoen syötän raatamatta,<BR>
+  toisen työlle työntämättä.<BR>
+  "Kun et jou'u päästämähän,<BR>
+  käy pian kerittämähän,<BR>
+  kohta kaaun kuolijaksi,<BR>
+  muutun mullan muotoiseksi."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kun on kuollet, kuolkosipa,<BR>
+  kaotkosi, kun kaonnet!<BR>
+  Sija on maassa mennehillä,<BR>
+  kalmassa kaonnehilla,<BR>
+  maata mahtavaisimmanki,<BR>
+  leve'immänki levätä."<BR>
+  Sanoi Ilmarin emäntä:<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala!<BR>
+  Jou'uttele jousi suuri,<BR>
+  katso kaaresi parahin,<BR>
+  pane vaskinen vasama<BR>
+  tuon tulisen jousen päälle!<BR>
+  Työnnytä tulinen nuoli,<BR>
+  ammu vaskinen vasama,<BR>
+  ammu kautta kainaloien,<BR>
+  halki hartiolihojen:<BR>
+  kaa'a tuo Kalervon poika,<BR>
+  ammu kurja kuolijaksi<BR>
+  nuolella teräsnenällä,<BR>
+  vasamalla vaskisella!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala!<BR>
+  Elä sie minua ammu!<BR>
+  Ammu Ilmarin emäntä,<BR>
+  kaota katala nainen<BR>
+  siirtymättänsä sijalta,<BR>
+  kulkematta kunnekana!"<BR>
+  Siitä Ilmarin emäntä,<BR>
+  tuo tarkan takojan nainen,<BR>
+  vieri kohta kuolijaksi,<BR>
+  kaatui kattilanoeksi<BR>
+  oman pirttinsä pihalle,<BR>
+  kape'ille kartanoille.<BR>
+  Se oli meno nuoren naisen,<BR>
+  kanssa kaunihin emännän,<BR>
+  jot' oli viikon valvateltu,<BR>
+  vuosin kuusin kuulusteltu<BR>
+  Ilmarin iki-iloksi,<BR>
+  sepon kuulun kunniaksi.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Neljäsneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Kullero, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  hivus keltainen, korea,<BR>
+  kengän kauto kaunokainen,<BR>
+  itse läksi astumahan<BR>
+  luota seppo Ilmarisen,<BR>
+  ennenkuin isäntä saisi<BR>
+  naisen kuolon korvihinsa,<BR>
+  painuisi pahoille mielin,<BR>
+  tapahtuisi tappelohon.<BR>
+  Läksi soitellen seposta,<BR>
+  ilon lyöen Ilman mailta,<BR>
+  kullervoiten kankahalla,<BR>
+  patakoitellen palolla:<BR>
+  suo sorahti, maa järähti,<BR>
+  kangas vastahan kajahti<BR>
+  Kullervoisen soitantoa,<BR>
+  ilkeän ilonpitoa.<BR>
+  Kuului se sepon pajahan.<BR>
+  Seppo seisottui pajassa,<BR>
+  sai kujalle kuulemahan,<BR>
+  kartanolle katsomahan,<BR>
+  mikä soitanta salolla,<BR>
+  kullervointa kankahalla.<BR>
+  Jo näki toet totiset,<BR>
+  valehettomat, vakaiset:<BR>
+  näki naisen nukkunehen,<BR>
+  kaunoisensa kaatunehen,<BR>
+  kaatunehen kartanolle,<BR>
+  kellistynehen keolle.<BR>
+  Siihen seppo seisottihe<BR>
+  syämellä synkeällä.<BR>
+  Puuttui yöksi itkemähän,<BR>
+  viikoksi vetistämähän.<BR>
+  Mieli ei tervoa parempi,<BR>
+  syän ei syttä valkeampi.<BR>
+  Itse Kullervo käveli,<BR>
+  astui eelle jonnekunne,<BR>
+  päivän korpia kovia,<BR>
+  hiien hirsikankahia.<BR>
+  Illan tullen, yön pimeten<BR>
+  päätyi maahan mättähälle.<BR>
+  Siinä istuvi isotoin,<BR>
+  armotoin ajattelevi:<BR>
+  "Mikä lie minunki luonut,<BR>
+  kuka kurjaisen kuvannut<BR>
+  kuuksi päiväksi kululle,<BR>
+  iäkseni ilman alle?<BR>
+  "Kotihinsa muut menevät,<BR>
+  majoillensa matkoavat:<BR>
+  mull' on korvessa kotini,<BR>
+  kankahalla kartanoni,<BR>
+  tuulessa tulisijani,<BR>
+  satehessa saunan löyly.<BR>
+  "Ellöspä, hyvä Jumala,<BR>
+  elkösi sinä ikänä<BR>
+  luoko lasta luonnotointa<BR>
+  eikä aivan armotointa,<BR>
+  isotointa alle ilman,<BR>
+  emotointa ensinkänä,<BR>
+  niinkuin loit minun, Jumala,<BR>
+  minun kurjaisen kuvasit,<BR>
+  loit kuin lokkien sekahan,<BR>
+  karille meren kajavan!<BR>
+  Päivä pääskyille tulevi,<BR>
+  varpusille valkenevi,<BR>
+  ilo ilman lintusille;<BR>
+  ei minulle milloinkana,<BR>
+  tule ei päivä polvenensa,<BR>
+  ei ilo sinä ikänä!<BR>
+  "En tieä tekijätäni<BR>
+  enkä tunne tuojoani.<BR>
+  Liekö telkkä tielle tehnyt,<BR>
+  sorsa suolle suorittanut,<BR>
+  tavi rannalle takonut,<BR>
+  koskelo kiven kolohon?<BR>
+  "Piennä jäin minä isosta,<BR>
+  matalana maammostani.<BR>
+  Iso kuoli, äiti kuoli,<BR>
+  kuoli muu sukuni suuri;<BR>
+  jätti mulle jäiset kengät,<BR>
+  sukat uhkuiset unohti;<BR>
+  jätti jäisille jälille,<BR>
+  pyöriville portahille,<BR>
+  joka suohon sortumahan,<BR>
+  likahan litistymähän...<BR>
+  Vaan en nyt iällä tällä,<BR>
+  en mä vielä jouakana<BR>
+  soille sotkuportahiksi,<BR>
+  silloiksi likasijoille.<BR>
+  Enkä sinnes suohon sorru,<BR>
+  kunnes kannan kahta kättä,<BR>
+  viittä sormea viritän,<BR>
+  kynttä kymmentä ylennän."<BR>
+  Jopa juohtui mielehensä,<BR>
+  puuttui aivohon ajatus<BR>
+  käyä Untamon kylähän,<BR>
+  kostoa isonsa kohlut,<BR>
+  ison kohlut, maammon mahlat,<BR>
+  itsensä pahoin-piännät.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Vuota, vuota, Untamoinen,<BR>
+  maltapa, sukuni surma!<BR>
+  Kun tulen minä sotahan,<BR>
+  tokko saan tuvat tuhaksi,<BR>
+  kartanot kekälehiksi?"<BR>
+  Tuli akka vastahansa,<BR>
+  siniviitta viian eukko.<BR>
+  Hänpä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Kunne läksit, Kullervoinen,<BR>
+  kaaloat, Kalervon poika?"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Juohtui mielehen minulle,<BR>
+  puuttui aivohon ajatus<BR>
+  mennä tuonne toisialle,<BR>
+  käyä Untamon kylähän,<BR>
+  kostoa sukuni surma,<BR>
+  ison kohlut, maammon mahlat,<BR>
+  polttoa tuvat tuhaksi,<BR>
+  kypeniksi kyyetellä."<BR>
+  Akka tuo sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Ei ole surmattu sukusi,<BR>
+  viel' ei kaatunut Kalervo.<BR>
+  On sulla iso elossa,<BR>
+  maammo maille tervehenä."<BR>
+  "Oi on armas akkaseni!<BR>
+  Sano, armas akkaseni:<BR>
+  missäpä minun isoni,<BR>
+  kussa kaunis kantajani?"<BR>
+  "Tuollapa sinun isosi,<BR>
+  tuolla kaunis kantajasi<BR>
+  Lapin laajalla rajalla,<BR>
+  kalalammin laitehella."<BR>
+  "Oi on armas akkaseni!<BR>
+  Sano, armas akkaseni:<BR>
+  mitenkä mä sinne pääsnen,<BR>
+  kuten kulkea osannen?"<BR>
+  "Hyvä on sinne päästäksesi,<BR>
+  ouonkin osataksesi,<BR>
+  korven kolkka käyäksesi,<BR>
+  joen ranta juostaksesi.<BR>
+  Astut päivän, tuosta toisen,<BR>
+  astut kohta kolmannenki,<BR>
+  kulet kohti luotehesen.<BR>
+  Vaara vastahan tulevi:<BR>
+  sie astu alatse vaaran,<BR>
+  käy vaaran vasenta puolta!<BR>
+  Tuostapa joki tulevi<BR>
+  oikealle puolellesi:<BR>
+  käy sitä joen sivua<BR>
+  kolmen kosken kuohumitse!<BR>
+  Tulet niemen tutkaimehen,<BR>
+  pääyt päähän pitkän kaiskun;<BR>
+  tupa on niemen tutkaimessa,<BR>
+  kalasauna kaiskun päässä:<BR>
+  siinäpä iso elävi,<BR>
+  siinä kaunis kantajasi,<BR>
+  siinäpä sisaresiki,<BR>
+  kaksi kaunista tytärtä."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  läksi tuosta astumahan.<BR>
+  Astui päivän, tuosta toisen,<BR>
+  astui kohta kolmannenki,<BR>
+  kulki kohti luotehesen.<BR>
+  Tuli vaara vastahansa:<BR>
+  hän astui alaisin puolin,<BR>
+  vaaran lievettä vasenta.<BR>
+  Joutuvi joelle tuosta:<BR>
+  astuvi joen sivua,<BR>
+  jokivarrutta vasenta.<BR>
+  Kulki kolmen kosken kautta,<BR>
+  tuli niemen tutkaimehen,<BR>
+  päätyi päähän pitkän niemen:<BR>
+  tupa oli niemen tutkaimessa,<BR>
+  kalasauna kaiskun päässä.<BR>
+  Meni hän tupahan tuosta<BR>
+  - eipä tunneta tuvassa:<BR>
+  "Mistä vieras veen takoa,<BR>
+  kusta kulkijain kotoisin?"<BR>
+  "Etkö tunne poikoasi,<BR>
+  tunne et lastasi omoa,<BR>
+  jonka Untamon urohot<BR>
+  veivät kanssansa kotihin<BR>
+  ison vaaksan varrellisna,<BR>
+  emon värttinän pituisna?"<BR>
+  Emo ennätti sanoa,<BR>
+  vaimo vanha lausuella:<BR>
+  "Ohoh poikani poloinen,<BR>
+  ohoh kurja kullansolki!<BR>
+  Ettäpäs elävin silmin<BR>
+  näitä maita matkaelet,<BR>
+  kun jo itkin kuolleheksi,<BR>
+  jo kauan kaonneheksi!<BR>
+  "Kaks' oli poikoa minulla,<BR>
+  kaksi kaunista tytärtä.<BR>
+  Niist' oli osattomalta<BR>
+  kaksi vanhinta kaonnut:<BR>
+  poika suurehen sotahan,<BR>
+  tyttö tietämättömihin.<BR>
+  Poikani tuli takaisin,<BR>
+  eipä tyttö tullekana."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  itse ennätti kysyä:<BR>
+  "Kunne tyttösi katosi,<BR>
+  minne sai sisarueni?"<BR>
+  Emo tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Tuonne tyttöni katosi,<BR>
+  tuonne sai sisaruesi:<BR>
+  läksi marjahan metsälle,<BR>
+  alle vaaran vaapukkahan;<BR>
+  sinnepä kana katosi,<BR>
+  lintu kuoli liian surman,<BR>
+  surmahan sanattomahan,<BR>
+  nimen tietämättömähän.<BR>
+  "Kenen tyttöä ikävä?<BR>
+  Kenen muun, kun ei emonsa!<BR>
+  Emon etso eellimäisnä,<BR>
+  emon etso, emon kaiho.<BR>
+  Läksinpä, emo poloinen,<BR>
+  etsimähän tyttöäni;<BR>
+  juoksin korvet kontiona,<BR>
+  salot saukkona samosin.<BR>
+  Etsin päivän, tuosta toisen,<BR>
+  etsin kohta kolmannenki.<BR>
+  Päivän kolmannen perästä,<BR>
+  viikon päästä viimeistäki<BR>
+  nousin suurelle mäelle,<BR>
+  korkealle kukkulalle.<BR>
+  Huusin tuosta tyttöäni,<BR>
+  kaonnutta kaihoelin:<BR>
+  'Missä olet, tyttöseni?<BR>
+  Tule jo, tyttöni, kotihin!'<BR>
+  "Noinpa huusin tyttöäni,<BR>
+  kaonnutta kaipaelin.<BR>
+  Vaarat vastahan saneli,<BR>
+  kankahat kajahtelivat:<BR>
+  'Elä huua tyttöäsi,<BR>
+  elä huua, hoilaele!<BR>
+  Ei se saa sinä ikänä,<BR>
+  ei paloa polvenansa<BR>
+  emon entisen tiloille,<BR>
+  taaton vanhan valkamoille.'"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Viidesneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  sai tuosta elelemähän<BR>
+  alla varjon vanhempien;<BR>
+  ei saanut älyämähän,<BR>
+  miehen mieltä ottamahan,<BR>
+  kun oli kaltoin kasvateltu,<BR>
+  tuhmin lasna tuuiteltu<BR>
+  luona kalton kasvattajan,<BR>
+  tuon on tuhman tuuittajan.<BR>
+  Poika työlle työnteleikse,<BR>
+  raaolle rakenteleikse.<BR>
+  Kaalasi kalastamahan,<BR>
+  nuotan suuren souantahan.<BR>
+  Itse tuossa noin sanovi,<BR>
+  airo käessä arvelevi:<BR>
+  "Veänkö väen mukahan,<BR>
+  souan tarmoni takoa<BR>
+  vai veän asun mukahan,<BR>
+  souan tarpehen takoa?"<BR>
+  Perimies perältä lausui,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jos veät väen mukahan,<BR>
+  souat tarmosi takoa,<BR>
+  et vetäne purtta poikki<BR>
+  etkä hankoja hajalle."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  veälti väen mukahan,<BR>
+  souti tarmonsa takoa:<BR>
+  souti poikki puiset hangat,<BR>
+  katajaiset kaaret katkoi,<BR>
+  venon haapaisen hajotti.<BR>
+  Sai Kalervo katsomahan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei sinusta soutajaksi!<BR>
+  Souit poikki puiset hangat,<BR>
+  katajaiset kaaret katkoit,<BR>
+  koko haapion hajotit!<BR>
+  Mene nuotan tarvontahan!<BR>
+  Lienet tarpoja parempi."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  meni nuotan tarvontahan.<BR>
+  Itse tuossa tarpoimelta<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tarvonko olan takoa,<BR>
+  panen miehuuen nojassa<BR>
+  vai panen asun mukahan,<BR>
+  tarvon tarpehen takoa?"<BR>
+  Vetäjä sanansa virkki:<BR>
+  "Mi on siitä tarpojasta,<BR>
+  ku ei tarvo olan takoa,<BR>
+  pane miehuuen nojassa!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  tarpaisi olan takoa,<BR>
+  pani miehuuen nojassa:<BR>
+  ve'en velliksi seotti,<BR>
+  tarpoi nuotan tappuroiksi,<BR>
+  kalat liivaksi litsotti.<BR>
+  Sai Kalervo katsomahan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei sinusta tarpojaksi!<BR>
+  Tarvoit nuotan tappuroiksi,<BR>
+  ruumeniksi pullot rouhit,<BR>
+  selykset paloin paloitit!<BR>
+  Lähe viemähän vetoja,<BR>
+  maarahoja maksamahan!<BR>
+  Lienet matkassa parempi,<BR>
+  taipalella taitavampi."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  hivus keltainen, korea,<BR>
+  kengän kauto kaunokainen,<BR>
+  läksi viemähän vetoja,<BR>
+  maajyviä maksamahan.<BR>
+  Vietyä vetoperänsä,<BR>
+  maajyväset maksettua<BR>
+  rekehensä reutoaikse,<BR>
+  kohennaikse korjahansa.<BR>
+  Alkoi kulkea kotihin,<BR>
+  matkata omille maille.<BR>
+  Ajoa järyttelevi,<BR>
+  matkoansa mittelevi<BR>
+  noilla Väinön kankahilla,<BR>
+  ammoin raatuilla ahoilla.<BR>
+  Neiti vastahan tulevi,<BR>
+  hivus kulta hiihtelevi<BR>
+  noilla Väinön kankahilla,<BR>
+  ammoin raatuilla ahoilla.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  jo tuossa piättelevi;<BR>
+  alkoi neittä haastatella,<BR>
+  haastatella, houkutella:<BR>
+  "Nouse, neito, korjahani,<BR>
+  taaksi maata taljoilleni!"<BR>
+  Neiti suksilta sanovi,<BR>
+  hiihtimiltä hiioavi:<BR>
+  "Surma sulle korjahasi,<BR>
+  tauti taaksi taljoillesi!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  iski virkkua vitsalla,<BR>
+  helähytti helmivyöllä.<BR>
+  Virkku juoksi, matka joutui,<BR>
+  tie vieri, reki rasasi.<BR>
+  Ajoa järyttelevi,<BR>
+  matkoansa mittelevi<BR>
+  selvällä meren selällä,<BR>
+  ulapalla aukealla.<BR>
+  Neiti vastahan tulevi,<BR>
+  kautokenkä kaaloavi<BR>
+  selvällä meren selällä,<BR>
+  ulapalla aukealla.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  hevoista piättelevi,<BR>
+  suutansa sovittelevi,<BR>
+  sanojansa säätelevi:<BR>
+  "Tule korjahan, korea,<BR>
+  maan valio, matkoihini!"<BR>
+  Neiti vastahan sanovi,<BR>
+  kautokenkä kalkuttavi:<BR>
+  "Tuoni sulle korjahasi,<BR>
+  Manalainen matkoihisi!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  iski virkkua vitsalla,<BR>
+  helähytti helmivyöllä.<BR>
+  Virkku juoksi, matka joutui,<BR>
+  reki vieri, tie lyheni.<BR>
+  Ajavi karettelevi,<BR>
+  matkoansa mittelevi<BR>
+  noilla Pohjan kankahilla,<BR>
+  Lapin laajoilla rajoilla.<BR>
+  Neiti vastahan tulevi,<BR>
+  tinarinta riioavi<BR>
+  noilla Pohjan kankahilla,<BR>
+  Lapin laajoilla rajoilla.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  hevoistansa hillitsevi,<BR>
+  suutansa sovittelevi,<BR>
+  sanojansa säätelevi:<BR>
+  "Käy, neito, rekoseheni,<BR>
+  armas, alle vilttieni,<BR>
+  syömähän omeniani,<BR>
+  puremahan päähkeniä!"<BR>
+  Neiti vastahan sanovi,<BR>
+  tinarinta riuskuttavi:<BR>
+  "Sylen, kehno, kelkkahasi,<BR>
+  retkale, rekosehesi!<BR>
+  Vilu on olla viltin alla,<BR>
+  kolkko korjassa eleä."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  koppoi neion korjahansa,<BR>
+  reualti rekosehensa,<BR>
+  asetteli taljoillensa,<BR>
+  alle viltin vieretteli.<BR>
+  Neiti tuossa noin sanovi,<BR>
+  tinarinta riitelevi:<BR>
+  "Päästä pois minua tästä,<BR>
+  laske lasta vallallensa<BR>
+  kunnotointa kuulemasta,<BR>
+  pahalaista palvomasta,<BR>
+  tahi potkin pohjan puhki,<BR>
+  levittelen liistehesi,<BR>
+  korjasi pilastehiksi,<BR>
+  rämäksi re'en retukan!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  aukaisi rahaisen arkun,<BR>
+  kimahutti kirjakannen;<BR>
+  näytteli hope'itansa,<BR>
+  verkaliuskoja levitti,<BR>
+  kultasuita sukkasia,<BR>
+  vöitänsä hopeapäitä.<BR>
+  Verat veivät neien mielen,<BR>
+  raha muutti morsiamen,<BR>
+  hopea hukuttelevi,<BR>
+  kulta kuihauttelevi.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  tuossa neittä mairotteli,<BR>
+  kuihutteli, kutkutteli,<BR>
+  käsi orosen ohjaksissa,<BR>
+  toinen neitosen nisoissa.<BR>
+  Siinä neitosen kisasi,<BR>
+  tinarinnan riu'utteli<BR>
+  alla vaipan vaskikirjan,<BR>
+  päällä taljan taplikkaisen.<BR>
+  Jo antoi Jumala aamun,<BR>
+  toi Jumala toisen päivän.<BR>
+  Niin neiti sanoiksi virkki,<BR>
+  kysytteli, lausutteli:<BR>
+  "Mist' olet sinä sukuisin,<BR>
+  kusta, rohkea, rotuisin?<BR>
+  Lienet suurtaki sukua,<BR>
+  isoa isän aloa."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "En ole sukua suurta,<BR>
+  enkä suurta enkä pientä,<BR>
+  olen kerran keskimäistä:<BR>
+  Kalervon katala poika,<BR>
+  tuhma poika tuiretuinen,<BR>
+  lapsi kehjo keiretyinen.<BR>
+  Vaan sano oma sukusi,<BR>
+  oma rohkea rotusi,<BR>
+  jos olet sukua suurta,<BR>
+  isoa isän aloa!"<BR>
+  Neiti varsin vastoavi,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "En ole sukua suurta,<BR>
+  enkä suurta enkä pientä,<BR>
+  olen kerran keskimäistä:<BR>
+  Kalervon katala tyttö,<BR>
+  tyhjä tyttö tuiretuinen,<BR>
+  lapsi kehjo keiretyinen.<BR>
+  "Ennen lasna ollessani<BR>
+  emon ehtoisen eloilla<BR>
+  läksin marjahan metsälle,<BR>
+  alle vaaran vaapukkahan.<BR>
+  Poimin maalta mansikoita,<BR>
+  alta vaaran vaapukoita;<BR>
+  poimin päivän, yön lepäsin.<BR>
+  Poimin päivän, poimin toisen;<BR>
+  päivälläpä kolmannella<BR>
+  en tiennyt kotihin tietä:<BR>
+  tiehyt metsähän veteli,<BR>
+  ura saatteli salolle.<BR>
+  "Siinä istuin jotta itkin.<BR>
+  Itkin päivän jotta toisen;<BR>
+  päivänäpä kolmantena<BR>
+  nousin suurelle mäelle,<BR>
+  korkealle kukkulalle.<BR>
+  Tuossa huusin, hoilaelin.<BR>
+  Salot vastahan saneli,<BR>
+  kankahat kajahtelivat:<BR>
+  'Elä huua, hullu tyttö,<BR>
+  elä, mieletöin, melua!<BR>
+  Ei se kuulu kumminkana,<BR>
+  ei kuulu kotihin huuto.'<BR>
+  "Päivän päästä kolmen, neljän,<BR>
+  viien, kuuen viimeistäki<BR>
+  kohennihin kuolemahan,<BR>
+  heitihin katoamahan.<BR>
+  Enkä kuollut kuitenkana,<BR>
+  en mä kalkinen kaonnut!<BR>
+  "Oisin kuollut, kurja raukka,<BR>
+  oisin katkennut, katala,<BR>
+  äsken tuosta toisna vuonna,<BR>
+  kohta kolmanna kesänä<BR>
+  oisin heinänä helynnyt,<BR>
+  kukoistellut kukkapäänä,<BR>
+  maassa marjana hyvänä,<BR>
+  punaisena puolukkana,<BR>
+  nämät kummat kuulematta,<BR>
+  haikeat havaitsematta."<BR>
+  Sai toki sanoneheksi,<BR>
+  kerran kertoelleheksi:<BR>
+  heti repsahti re'estä,<BR>
+  siitä juoksihe jokehen,<BR>
+  kosken kuohu'un kovahan,<BR>
+  palavahan pyörtehesen.<BR>
+  Siihen surmansa sukesi,<BR>
+  kuolemansa kohtaeli;<BR>
+  löyti turvan Tuonelassa,<BR>
+  armon aaltojen seassa.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  pyyhältihe korjastansa,<BR>
+  alkoi itkeä isosti,<BR>
+  valitella vaikeasti:<BR>
+  "Voi poloinen, päiviäni,<BR>
+  voipa, kurja, kummiani,<BR>
+  kun pi'in sisarueni,<BR>
+  turmelin emoni tuoman!<BR>
+  Voi isoni, voi emoni,<BR>
+  voi on valtavanhempani!<BR>
+  Minnekä minua loitte,<BR>
+  kunne kannoitte katalan?<BR>
+  Parempi olisin ollut<BR>
+  syntymättä, kasvamatta,<BR>
+  ilmahan sikeämättä,<BR>
+  maalle tälle täytymättä.<BR>
+  Eikä surma suorin tehnyt,<BR>
+  tauti oike'in osannut,<BR>
+  kun ei tappanut minua,<BR>
+  kaottanut kaksiöisnä."<BR>
+  Veitsin länkensä levitti,<BR>
+  rauoin rahnoi rahkehensa,<BR>
+  hyppäsi hyvän selälle,<BR>
+  hyvän laukin lautasille.<BR>
+  Ajavi palasen maata,<BR>
+  pikkaraisen piirrältävi,<BR>
+  päätyvi ison pihoille,<BR>
+  oman taaton tanterelle.<BR>
+  Emo päätyvi pihalle:<BR>
+  "Oi emoni, kantajani!<BR>
+  Kun oisit, emo kuluni,<BR>
+  synnyteltäissä minua<BR>
+  pannut saunahan savua,<BR>
+  lyönyt saunan salpa päälle,<BR>
+  tukahuttanut savuhun,<BR>
+  kaottanut kaksiöisnä,<BR>
+  vienyt hurstilla vetehen,<BR>
+  upotellut uutimella,<BR>
+  luonut tuutusen tulehen,<BR>
+  liekun lietehen sysännyt!<BR>
+  "Oisiko kylä kysynyt:<BR>
+  'Missä tuutunen tuvasta,<BR>
+  mitä sauna salpa päällä?'<BR>
+  Sinä oisit vastannunna:<BR>
+  'Tuutusen tulessa poltin,<BR>
+  liekun liesivalkeassa.<BR>
+  Saunassa te'in ituja,<BR>
+  ma'ustelin maltahia.'"<BR>
+  Emo ennätti kysyä,<BR>
+  vanhempansa tutkaella:<BR>
+  "Mi sinulla, poikaseni,<BR>
+  mikä kumma kuulumassa?<BR>
+  On kuin Tuonelta tulisit,<BR>
+  Manalalta matkoaisit!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jo nyt on kummat kuulununna,<BR>
+  turmiot tapahtununna,<BR>
+  kun pi'in oman sisaren,<BR>
+  turmelin emoni tuoman!<BR>
+  "Tulin viennästä vetojen,<BR>
+  maarahojen maksannasta.<BR>
+  Päätyi neito vastahani;<BR>
+  mie tuota kisauttelin:<BR>
+  se oli sisarueni,<BR>
+  se oman emoni lapsi!<BR>
+  "Se jo surmansa sukesi,<BR>
+  kuolemansa kohtaeli<BR>
+  kosken kuohu'un kovahan,<BR>
+  palavahan pyörtehesen.<BR>
+  Itse en nyt tieäkänä,<BR>
+  arvoa, älyäkänä,<BR>
+  kunne surmani sukean,<BR>
+  kunne, kurja, kuoletaime:<BR>
+  suuhun ulvovan sutosen,<BR>
+  karhun kiljuvan kitahan<BR>
+  vainko vatsahan valahan,<BR>
+  meren hauin hampahisin?"<BR>
+  Emo tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ellös menkö, poikaseni,<BR>
+  suuhun ulvovan sutosen,<BR>
+  karhun kiljuvan kitahan<BR>
+  eläkä vatsahan valahan,<BR>
+  hauin hirmun hampahisin!<BR>
+  Onpa suurta Suomen nientä,<BR>
+  sankoa Savon rajoa<BR>
+  piillä miehen pillojansa,<BR>
+  hävetä pahoja töitä,<BR>
+  piillä vuotta viisi, kuusi,<BR>
+  ynnähän yheksän vuotta,<BR>
+  kunnes aika armon tuopi,<BR>
+  vuoet huolen huojentavi."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Enkä lähe piilemähän,<BR>
+  en, paha, pakenemahan!<BR>
+  Lähen surman suun esille,<BR>
+  Kalman kartanon oville,<BR>
+  suurille sotasijoille,<BR>
+  miesten tappotanterille:<BR>
+  viel' on Unto oikeana,<BR>
+  mies katala kaatamatta,<BR>
+  kostamatta taaton kohlut,<BR>
+  maammon mahlat maksamatta,<BR>
+  muistamatta muutki vaivat,<BR>
+  itseni hyvin-piännät."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kuudesneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  siitä suorikse sotahan,<BR>
+  vainotielle valmistaikse.<BR>
+  Hioi hetken miekkoansa,<BR>
+  toisen keihoa teroitti.<BR>
+  Emo tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ellös, poikani poloinen,<BR>
+  saako suurehen sotahan,<BR>
+  menkö miekan melskehesen!<BR>
+  Ken suotta sotahan saapi,<BR>
+  tahallansa tappelohon,<BR>
+  se soassa surmatahan,<BR>
+  tapetahan tappelossa,<BR>
+  miekkoihin menetetähän,<BR>
+  kalpoihinsa kaaetahan.<BR>
+  "Lähet vuohella sotahan,<BR>
+  kaurihilla tappelohon.<BR>
+  Pian vuohi voitetahan,<BR>
+  kauris kaatahan likahan:<BR>
+  tulet koiralla kotihin,<BR>
+  sammakolla saat piha'an."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "En mä silloin suohon sorru<BR>
+  enkä kaau kankahalle,<BR>
+  korppien kotisijoille,<BR>
+  variksien vainioille,<BR>
+  kun sorrun sotatiloille,<BR>
+  vaivun vainotanterille.<BR>
+  Somap' on sotahan kuolla,<BR>
+  kaunis miekan kalskehesen!<BR>
+  Sorea sotainen tauti:<BR>
+  äkin poika pois tulevi,<BR>
+  potematta pois menevi,<BR>
+  laihtumatta lankeavi."<BR>
+  Tuon emo sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kun sinä sotahan kuolet,<BR>
+  mitä jääpi taatollesi<BR>
+  vanhan päivänsä varaksi?"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kuolkohon kujarikoille,<BR>
+  kaatukohon kartanolle!"<BR>
+  "Mitä jääpi maammollesi<BR>
+  vanhan päivänsä varaksi?"<BR>
+  "Kuolkohon kupo sylihin,<BR>
+  läävähän läkähtyköhön!"<BR>
+  "Mitä jääpi veikollesi<BR>
+  päivän vastaisen varaksi?"<BR>
+  "Metsähän menettyköhön,<BR>
+  vainiolle vaipukohon!"<BR>
+  "Mitä jääpi siskollesi<BR>
+  päivän vastaisen varaksi?"<BR>
+  "Kaivotielle kaatukohon,<BR>
+  sotkutielle sortukohon!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  kohta lähtevi ko'ista.<BR>
+  Sanovi sanan isolle:<BR>
+  "Hyvästi, hyvä isoni!<BR>
+  Itketkö sinä minua,<BR>
+  koskas kuulet kuolleheksi,<BR>
+  kansasta kaonneheksi,<BR>
+  sortuneheksi su'usta?"<BR>
+  Tuon isä sanoiksi virkki:<BR>
+  "En minä sinua itke,<BR>
+  jospa kuulen kuolleheksi:<BR>
+  poika toinen tehtänehe,<BR>
+  poika paljoa parempi,<BR>
+  äijeä älykkähämpi."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Enkä itke mie sinua,<BR>
+  kuulisinko kuolleheksi.<BR>
+  Saan minä mokoman taaton:<BR>
+  suun savesta, pään kivestä,<BR>
+  silmät suolta karpaloista,<BR>
+  parran kuivista kuloista,<BR>
+  jalat raian haarukasta,<BR>
+  muun lihan lahosta puusta."<BR>
+  Virkkoi siitä veikollensa:<BR>
+  "Jää hyvästi, veikkoseni!<BR>
+  Itketkö sinä minua,<BR>
+  koskas kuulet kuolleheksi,<BR>
+  kansasta kaonneheksi,<BR>
+  sortuneheksi su'usta?"<BR>
+  Veikko tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En itke minä sinua,<BR>
+  josko kuulen kuolleheksi:<BR>
+  veli toinen saatanehe,<BR>
+  veli paljoa parempi,<BR>
+  kahta mointa kaunihimpi."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Enkä itke mie sinua,<BR>
+  kuulisinko kuolleheksi.<BR>
+  Saan minä mokoman veljen:<BR>
+  pään kivestä, suun savesta,<BR>
+  silmät suolta karpaloista,<BR>
+  hiukset kuivista kuloista,<BR>
+  jalat raian haarukasta,<BR>
+  muun lihan lahosta puusta."<BR>
+  Sanoi siitä siskollensa:<BR>
+  "Hyvästi, sisarueni!<BR>
+  Itketkö sinä minua,<BR>
+  koskas kuulet kuolleheksi,<BR>
+  kansasta kaonneheksi,<BR>
+  sortuneheksi su'usta?"<BR>
+  Noin sisar sanoiksi virkki:<BR>
+  "En itke minä sinua,<BR>
+  josko kuulen kuolleheksi:<BR>
+  veli toinen saatanehe,<BR>
+  veli paljoa parempi,<BR>
+  äijeä älykkähämpi."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Enkä itke mie sinua,<BR>
+  kuulisinko kuolleheksi.<BR>
+  Saan minä mokoman siskon:<BR>
+  pään kivestä, suun savesta,<BR>
+  silmät suolta karpaloista,<BR>
+  hiukset kuivista kuloista,<BR>
+  korvat lammin lumpehista,<BR>
+  varren vaahteren vesasta."<BR>
+  Sanoi siitä äitillensä:<BR>
+  "Äitiseni, armaiseni,<BR>
+  minun kaunis kantajani,<BR>
+  kultainen kulettajani!<BR>
+  Itketkö sinä minua,<BR>
+  koskas kuulet kuolleheksi,<BR>
+  kansasta kaonneheksi,<BR>
+  sortuneheksi su'usta?"<BR>
+  Tuon emo sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Et älyä äitin mieltä,<BR>
+  arvoa emon syäntä.<BR>
+  Itkenpä minä sinua,<BR>
+  kun sun kuulen kuolleheksi,<BR>
+  väestä vähenneheksi,<BR>
+  sortuneheksi su'usta:<BR>
+  itken tulville tupamme,<BR>
+  siltalauat lainehille,<BR>
+  kujat kaikki kuurullani,<BR>
+  läävät länkämöisilläni;<BR>
+  lumet itken iljeniksi,<BR>
+  iljenet suliksi maiksi,<BR>
+  sulat maat vihottaviksi,<BR>
+  vihottavat viereviksi.<BR>
+  "Mit' en itkeä ilenne,<BR>
+  kut' en voine voivotella,<BR>
+  itkeä inehmisissä,<BR>
+  itken saunassa saloa,<BR>
+  yliset kulasvesille,<BR>
+  saunan lauat lainehille."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  läksi soitellen sotahan,<BR>
+  iloitellen tappelohon.<BR>
+  Soitti suolla, soitti maalla,<BR>
+  kajahutti kankahalla,<BR>
+  rojahutti ruohokossa,<BR>
+  kulahutteli kulossa.<BR>
+  Vieri viestinen jälestä,<BR>
+  sai sanoma korvihinsa:<BR>
+  "Jo iso kotona kuoli,<BR>
+  vaipui valtavanhempasi.<BR>
+  Käypäs tuota katsomahan,<BR>
+  kuten kuollut hauatahan!"<BR>
+</P>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  hänpä varsin vastaeli:<BR>
+  "Kun lie kuollut, kuolkahansa!<BR>
+  On meillä kotona ruuna,<BR>
+  millä maahan vietäkähän,<BR>
+  kalmahan katettakahan!"<BR>
+  Soitti suolla mennessänsä,<BR>
+  patakoitteli palolla.<BR>
+  Vieri viestinen jälestä,<BR>
+  sai sanoma korvihinsa:<BR>
+  "Jo veli kotona kuoli,<BR>
+  vaipui lapsi vanhempasi.<BR>
+  Käypäs tuota katsomahan,<BR>
+  kuten kuollut hauatahan!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  hänpä varsin vastaeli:<BR>
+  "Kun lie kuollut, kuolkahansa!<BR>
+  On siellä ori kotona,<BR>
+  millä maahan vietäkähän,<BR>
+  kalmahan katettakahan!"<BR>
+  Soitti suolla käyessänsä,<BR>
+  kullervoitsi kuusikossa.<BR>
+  Vieri viestinen jälestä,<BR>
+  sai sanoma korvihinsa:<BR>
+  "Jo sisar kotona kuoli,<BR>
+  vaipui lapsi vanhempasi.<BR>
+  Käypäs tuota katsomahan,<BR>
+  kuten kuollut hauatahan!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  hänpä varsin vastaeli:<BR>
+  "Kun lie kuollut, kuolkahansa!<BR>
+  On meillä kotona tamma,<BR>
+  millä maahan vietäkähän,<BR>
+  kalmahan katettakahan!"<BR>
+  Kulaten kulossa astui,<BR>
+  heläellen heinikossa.<BR>
+  Vieri viestinen jälestä,<BR>
+  sai sanoma korvihinsa:<BR>
+  "Kuoli ehtoinen emosi,<BR>
+  kaatui maire maammuesi.<BR>
+  Käypäs tuota katsomahan,<BR>
+  miten miero hautoavi!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi minä poloinen poika,<BR>
+  kun kuoli emo minulta,<BR>
+  uupui uutimen tekijä,<BR>
+  vaipui vaipan kirjoittaja,<BR>
+  pitkän piustan kehreäjä,<BR>
+  väkivärttinän vetäjä;<BR>
+  enk' ollut luona luopuessa,<BR>
+  läsnä hengen lähtiessä!<BR>
+  Lie kuollut kovin viluhun<BR>
+  vainko leivän puuttehesen?<BR>
+  "Kuollut koissa pestäköhön<BR>
+  Saksan saippuavesillä,<BR>
+  silkkihin si'eltäköhön,<BR>
+  palttinoihin pantakohon!<BR>
+  Siitä maahan vietäköhön,<BR>
+  kalmahan katettakohon,<BR>
+  itkuvirsin vietäköhön,<BR>
+  laulaen lasettakohon!<BR>
+  En vielä kotihin joua:<BR>
+  viel' on Unto kostamatta,<BR>
+  mies katala kaatamatta,<BR>
+  ilkeä hävittämättä."<BR>
+  Meni soitellen sotahan,<BR>
+  ilon lyöen Untolahan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala!<BR>
+  Jos nyt mulle miekan saisit<BR>
+  sekä kalvan kaunihimman,<BR>
+  joka joukolle pitäisi,<BR>
+  saattaisi satalu'ulle!"<BR>
+  Saip' on miekan mielehisen,<BR>
+  kalvan kaikkien parahan,<BR>
+  jolla kaatoi kaiken kansan,<BR>
+  joukon Untamon hävitti.<BR>
+  Tuvat poltteli poroksi,<BR>
+  kypeniksi kyyetteli:<BR>
+  kivet jätti kiukahista,<BR>
+  pitkän pihlajan pihoista.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  jo tuosta kotihin kääntyi<BR>
+  ison entisen tuville,<BR>
+  vanhempansa vainioille:<BR>
+  tupa on tyhjä tultuansa,<BR>
+  autio avattuansa;<BR>
+  ei tulla likistämähän,<BR>
+  käyä kättä antamahan.<BR>
+  Antoi kättä hiilokselle:<BR>
+  hiilet kylmät hiiloksessa.<BR>
+  Tuosta tunsi tultuansa:<BR>
+  ei ole emo elossa.<BR>
+  Pisti kättä kiukahalle:<BR>
+  kivet kylmät kiukahassa.<BR>
+  Tuosta tunsi tultuansa:<BR>
+  ei ole iso elossa.<BR>
+  Loi on silmät sillan päälle:<BR>
+  silta kaikki siivomatta.<BR>
+  Tuosta tunsi tultuansa:<BR>
+  ei ole sisar elossa.<BR>
+  Vieri valkamavesille:<BR>
+  ei venettä valkamassa.<BR>
+  Tuosta tunsi tultuansa:<BR>
+  ei ole veli elossa.<BR>
+  Loihe siitä itkemähän;<BR>
+  itki päivän, itki toisen.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi on ehtoinen emoni!<BR>
+  Mitäs mulle tänne heitit<BR>
+  eläessä tällä maalla?<BR>
+  "Et kuule, emo, minua,<BR>
+  jos ma silmillä siherrän<BR>
+  eli kulmilla kujerran,<BR>
+  päälaella lausuelen!"<BR>
+  Emo hauasta havasi,<BR>
+  alta mullan muistuttavi:<BR>
+  "Jäihän multa Musti koira<BR>
+  käyäksesi metsämaille.<BR>
+  Ota koirasi keralle,<BR>
+  mene tuonne metsämaille,<BR>
+  ylös korpehen kohoa<BR>
+  metsän tyttöjen tyköhön,<BR>
+  sinipiikojen pihalle,<BR>
+  havulinnan liepehille,<BR>
+  evähiä etsimähän,<BR>
+  antia anelemahan!"<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  otti koiransa keralle,<BR>
+  läksi tietä telkkimähän,<BR>
+  korpehen kohoamahan.<BR>
+  Kävi matkoa vähäisen,<BR>
+  astui tietä pikkaraisen;<BR>
+  tuli tuolle saarekselle,<BR>
+  tuolle paikalle tapahtui,<BR>
+  kuss' oli piian pillannunna,<BR>
+  turmellut emonsa tuoman.<BR>
+  Siin' itki ihana nurmi,<BR>
+  aho armahin valitti,<BR>
+  nuoret heinät hellitteli,<BR>
+  kuikutti kukat kanervan<BR>
+  tuota piian pillamusta,<BR>
+  emon tuoman turmelusta:<BR>
+  eikä nousnut nuori heinä,<BR>
+  kasvanut kanervan kukka,<BR>
+  ylennyt sijalla sillä,<BR>
+  tuolla paikalla pahalla,<BR>
+  kuss' oli piian pillannunna,<BR>
+  emon tuoman turmellunna.<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  tempasi terävän miekan;<BR>
+  katselevi, kääntelevi,<BR>
+  kyselevi, tietelevi.<BR>
+  Kysyi mieltä miekaltansa,<BR>
+  tokko tuon tekisi mieli<BR>
+  syöä syyllistä lihoa,<BR>
+  viallista verta juoa.<BR>
+  Miekka mietti miehen mielen,<BR>
+  arvasi uron pakinan.<BR>
+  Vastasi sanalla tuolla:<BR>
+  "Miks' en söisi mielelläni,<BR>
+  söisi syyllistä lihoa,<BR>
+  viallista verta joisi?<BR>
+  Syön lihoa syyttömänki,<BR>
+  juon verta viattomanki."<BR>
+  Kullervo, Kalervon poika,<BR>
+  sinisukka äijön lapsi,<BR>
+  pään on peltohon sysäsi,<BR>
+  perän painoi kankahasen,<BR>
+  kären käänti rintahansa,<BR>
+  itse iskihe kärelle.<BR>
+  Siihen surmansa sukesi,<BR>
+  kuolemansa kohtaeli.<BR>
+  Se oli surma nuoren miehen,<BR>
+  kuolo Kullervo urohon,<BR>
+  loppu ainakin urosta,<BR>
+  kuolema kovaosaista.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen,<BR>
+  kunpa kuuli kuolleheksi,<BR>
+  Kullervon kaonneheksi,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Elkötte, etinen kansa,<BR>
+  lasta kaltoin kasvatelko<BR>
+  luona tuhman tuuittajan,<BR>
+  vierahan väsyttelijän!<BR>
+  Lapsi kaltoin kasvattama,<BR>
+  poika tuhmin tuuittama<BR>
+  ei tule älyämähän,<BR>
+  miehen mieltä ottamahan,<BR>
+  vaikka vanhaksi eläisi,<BR>
+  varreltansa vahvistuisi."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Seitsemäsneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  naista itki illat kaiket,<BR>
+  yöt itki unettomana,<BR>
+  päivät einehettömänä;<BR>
+  aamut aikaisin valitti,<BR>
+  huomeniset huokaeli,<BR>
+  kun oli kuollut nuori nainen,<BR>
+  kaunis kalmahan katettu.<BR>
+  Eipä kääntynyt käessä<BR>
+  vaskinen vasaran varsi,<BR>
+  kuulunut pajasta kalke<BR>
+  yhen kuuhuen kululla.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "En tieä, poloinen poika,<BR>
+  miten olla, kuin eleä.<BR>
+  Istun yön eli makoan,<BR>
+  äijä on yötä, tunti tuhma,<BR>
+  vaivoja, matala mahti.<BR>
+  "Ikävät on iltaseni,<BR>
+  apeat on aamuseni,<BR>
+  äsken yöllä äitelämpi,<BR>
+  havatessa haikeampi.<BR>
+  Ei ole iltoja ikävä,<BR>
+  ei apea aamujani,<BR>
+  mure muita aikojani:<BR>
+  ihanaistani ikävä,<BR>
+  apeainen armastani,<BR>
+  mure mustakulmaistani.<BR>
+  "Jo vainen iällä tällä<BR>
+  use'in minun utuisen<BR>
+  keskiöisissä unissa<BR>
+  koura tyhjeä kokevi,<BR>
+  käsi vaalivi valetta<BR>
+  kupehelta kummaltaki."<BR>
+  Seppo naisetta elävi,<BR>
+  puolisotta vanhenevi.<BR>
+  Itki kuuta kaksi, kolme.<BR>
+  Niinpä kuulla neljännellä<BR>
+  poimi kultia mereltä,<BR>
+  hope'ita lainehilta;<BR>
+  keräsi kekosen puita,<BR>
+  kolmekymmentä rekoista;<BR>
+  puunsa poltti hiililöiksi,<BR>
+  hiilet ahjohon ajeli.<BR>
+  Otti noita kultiansa,<BR>
+  valitsi hope'itansa<BR>
+  sykysyisen uuhen verran,<BR>
+  verran talvisen jäniksen.<BR>
+  Työnti kullat kuumentohon,<BR>
+  ajoi ahjohon hopeat,<BR>
+  pani orjat lietsomahan,<BR>
+  palkkalaiset painamahan.<BR>
+  Orjat lietsoi löyhytteli,<BR>
+  palkkalaiset painatteli<BR>
+  kintahattomin kätösin,<BR>
+  hatuttoman hartioisen.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen<BR>
+  ahjoa kohentelevi,<BR>
+  pyyti kullaista kuvaista,<BR>
+  hope'ista morsianta.<BR>
+  Ei orjat hyvästi lietso<BR>
+  eikä paina palkkalaiset.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  itse löihe lietsomahan.<BR>
+  Lietsahutti kerran, kaksi,<BR>
+  niin kerralla kolmannella<BR>
+  katsoi ahjonsa alusta,<BR>
+  lietsehensä liepehiä,<BR>
+  mitä ahjosta ajaikse,<BR>
+  tungeikse tulisijasta.<BR>
+  Uuhi ahjosta ajaikse,<BR>
+  lähetäikse lietsehestä,<BR>
+  karva kulta, toinen vaski,<BR>
+  kolmas on hopeakarva.<BR>
+  Muut tuota ihastelevi,<BR>
+  ei ihastu Ilmarinen.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Se susi sinuista toivoi!<BR>
+  Toivon kullaista sopua,<BR>
+  hope'ista puolisoa."<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  uuhen työntävi tulehen.<BR>
+  Liitti kultia lisäksi,<BR>
+  hope'ita täytteheksi,<BR>
+  pani orjat lietsomahan,<BR>
+  palkkalaiset painamahan.<BR>
+  Orjat lietsoi löyhytteli,<BR>
+  palkkalaiset painatteli<BR>
+  kintahattomin kätösin,<BR>
+  hatuttoman hartioisen.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen<BR>
+  ahjoa kohentelevi,<BR>
+  pyyti kullaista kuvoa,<BR>
+  hope'ista morsianta.<BR>
+  Ei orjat hyvästi lietso<BR>
+  eikä paina palkkalaiset.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  itse loihe lietsomahan.<BR>
+  Lietsahutti kerran, kaksi,<BR>
+  niin kerralla kolmannella<BR>
+  katsoi ahjonsa alusta,<BR>
+  lietsehensä liepehiä,<BR>
+  mitä ahjosta ajaikse,<BR>
+  lähetäikse lietsehestä.<BR>
+  Varsa ahjosta ajaikse,<BR>
+  lähetäikse lietsehestä,<BR>
+  harja kulta, pää hopea,<BR>
+  kaikki vaskesta kaviot.<BR>
+  Muut tuota hyvin ihastui,<BR>
+  ei ihastu Ilmarinen.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Se susi sinuista toivoi!<BR>
+  Toivon kullaista sopua,<BR>
+  hope'ista puolisoa."<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  varsan työntävi tulehen.<BR>
+  Liitti kultia lisäksi,<BR>
+  hope'ita täytteheksi,<BR>
+  pani orjat lietsomahan,<BR>
+  palkkalaiset painamahan.<BR>
+  Orjat lietsoi löyhytteli,<BR>
+  palkkalaiset painatteli<BR>
+  kintahattomin kätösin,<BR>
+  hatuttoman hartioisen.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen<BR>
+  ahjoa kohentelevi,<BR>
+  pyyti kullaista kuvoa,<BR>
+  hope'ista morsianta.<BR>
+  Ei orjat hyvästi lietso<BR>
+  eikä paina palkkalaiset.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  itse loihe lietsomahan.<BR>
+  Lietsahutti kerran, kaksi,<BR>
+  niin kerralla kolmannella<BR>
+  katsoi ahjonsa alusta,<BR>
+  lietsehensä liepehiä,<BR>
+  mitä ahjosta ajaikse,<BR>
+  lähetäikse lietsehestä.<BR>
+  Neiti ahjosta ajaikse,<BR>
+  kultaletti lietsehestä,<BR>
+  pää hopea, kassa kulta,<BR>
+  varsi kaikki kaunokainen.<BR>
+  Muut tuota pahoin pelästyi,<BR>
+  ei pelästy Ilmarinen.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  takoi kullaista kuvoa,<BR>
+  takoi yön levähtämättä,<BR>
+  päivän pouahuttamatta.<BR>
+  Jalat laati neitoselle,<BR>
+  jalat laati, käet kuvasi:<BR>
+  eipä jalka nousekana,<BR>
+  käänny käet syleilemähän.<BR>
+  Takoi korvat neiollensa:<BR>
+  eipä korvat kuulekana.<BR>
+  Niin sovitti suun sorean,<BR>
+  suun sorean, sirkut silmät.<BR>
+  Saanut ei sanoa suuhun<BR>
+  eikä silmähän suloa.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Oisi tuo sorea neito,<BR>
+  kun oisi sanallisena,<BR>
+  mielellisnä, kielellisnä."<BR>
+  Saattoi siitä neitosensa<BR>
+  utuisehen uutimehen,<BR>
+  pehme'ille pääaloille,<BR>
+  sulkkuisille vuotehille.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  lämmitti kylyn utuisen,<BR>
+  laati saunan saipuaisen;<BR>
+  vastat varpaiset varusti,<BR>
+  vettä kolme korvollista,<BR>
+  jolla peiponen peseikse,<BR>
+  pulmunen puhasteleikse<BR>
+  noista kullan kuonasista.<BR>
+  Kylpi seppo kyllitellen,<BR>
+  valelihe vallotellen.<BR>
+  Neien vierehen venähti<BR>
+  utuisehen uutimehen,<BR>
+  teltahan teräksisehen,<BR>
+  rankisehen rautaisehen.<BR>
+  Siinä seppo Ilmarinen<BR>
+  heti yönä ensimäisnä<BR>
+  kyllä peitettä kysyvi,<BR>
+  vaippoja varustelevi,<BR>
+  kahet, kolmet karhuntaljat,<BR>
+  viiet, kuuet villavaipat,<BR>
+  maata kera puolisonsa,<BR>
+  tuon on kultaisen kuvansa.<BR>
+  Se oli kylki kyllä lämmin,<BR>
+  ku oli vasten vaippojansa;<BR>
+  ku oli nuorta neittä vasten,<BR>
+  vasten kullaista kuvoa,<BR>
+  se oli kylki kylmimässä,<BR>
+  oli hyyksi hyytymässä,<BR>
+  meren jääksi jäätymässä,<BR>
+  kiveksi kovoamassa.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Ei tämä hyvä minulle!<BR>
+  Vienen neien Väinölähän<BR>
+  Väinämöiselle varaksi,<BR>
+  polviseksi puolisoksi,<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi."<BR>
+  Viepi neien Väinölähän.<BR>
+  Sitte sinne tultuansa<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi sie vanha Väinämöinen!<BR>
+  Tuossa on sinulle tyttö,<BR>
+  neiti kaunis katsannolta,<BR>
+  eik' ole suuri suun piolta,<BR>
+  kovin leuoilta leveä."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  katsahti kuvoa tuota,<BR>
+  luopi silmät kullan päälle.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Miksi toit minulle tuota,<BR>
+  tuota kullan kummitusta?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Miksi muuksi kuin hyväksi!<BR>
+  Polviseksi puolisoksi,<BR>
+  kainaloiseksi kanaksi."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Oi on seppo veikkoseni!<BR>
+  Tunge neitosi tulehen,<BR>
+  tao kaikiksi kaluiksi,<BR>
+  tahi vie Venäehelle,<BR>
+  saata Saksahan kuvasi<BR>
+  rikkahien riian naia,<BR>
+  suurien soan kosia!<BR>
+  Ei sovi minun su'ulle,<BR>
+  ei minullen itselleni<BR>
+  naista kullaista kosia,<BR>
+  hope'ista huolitella."<BR>
+  Siitä kielti Väinämöinen,<BR>
+  epäsi suvannon sulho,<BR>
+  kielti kansan kasvavaisen,<BR>
+  epäsi yleneväisen<BR>
+  kullalle kumartamasta,<BR>
+  hopealle horjumasta.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Elkätte, pojat poloiset,<BR>
+  vasta kasvavat urohot,<BR>
+  ollette elonkeraiset<BR>
+  elikkä elottomatki,<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  naista kullaista kosiko,<BR>
+  hope'ista huolitelko!<BR>
+  Kylmän kulta kuumottavi,<BR>
+  vilun huohtavi hopea."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdeksasneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Tuop' on seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  heitti kultaisen kuvansa,<BR>
+  hope'isen neitosensa.<BR>
+  Pisti varsan valjahisin,<BR>
+  ruskean re'en etehen,<BR>
+  itse istuvi rekehen,<BR>
+  kohennaikse korjahansa.<BR>
+  Lähteäksensä lupasi<BR>
+  sekä mietti mennäksensä<BR>
+  pyytämähän Pohjolasta<BR>
+  toista Pohjolan tytärtä.<BR>
+  Sai päivän ajaneheksi,<BR>
+  tuosta toisen vierneheksi;<BR>
+  päivälläpä kolmannella<BR>
+  tuli Pohjolan pihalle.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  itse päätyvi pihalle.<BR>
+  Sai tuossa sanelemahan,<BR>
+  kääntihe kyselemähän<BR>
+  oman lapsensa oloa,<BR>
+  asuntoa armahansa<BR>
+  miniänä miehelässä,<BR>
+  naisena anoppelassa.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin,<BR>
+  kaiken kallella kypärin<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ellös nyt, anoppiseni,<BR>
+  ellös sie kyselkö tuota,<BR>
+  elämiä tyttäresi,<BR>
+  asuntoa armahasi!<BR>
+  Jo sen on surma suin pi'ellyt,<BR>
+  kova loppu loukahtanut.<BR>
+  Maassa on jo marjaseni,<BR>
+  kankahassa kaunoiseni,<BR>
+  mustakulmani kulossa,<BR>
+  hopeani heinikossa.<BR>
+  Läksin toista tyttöäsi,<BR>
+  nuorempata neitoasi.<BR>
+  Annapa, anoppiseni,<BR>
+  työnnä toinen tyttäresi<BR>
+  naisen entisen eloille,<BR>
+  sijalle sisaruensa!"<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Pahoin tein minä poloinen,<BR>
+  pahoinpa, polon-alainen,<BR>
+  kun ma lapseni lupasin,<BR>
+  työnsin sulle toisenkana<BR>
+  nuorena nukahtamahan,<BR>
+  verevänä vieremähän:<BR>
+  annoin kuin sutosen suuhun,<BR>
+  karhun kiljuvan kitahan.<BR>
+  "En nyt toista annakana,<BR>
+  en mä työnnä tyttöäni<BR>
+  nokiesi nuohojaksi,<BR>
+  karstojesi kaapijaksi.<BR>
+  Ennen työnnän tyttäreni,<BR>
+  laitan lapseni vakavan<BR>
+  koskehen kohisevahan,<BR>
+  palavahan pyörtehesen,<BR>
+  Manalan matikan suuhun,<BR>
+  Tuonen hauin hampahisin."<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  murti suuta, väänti päätä,<BR>
+  murti mustoa haventa,<BR>
+  käänti päätä käiväräistä.<BR>
+  Itse tunkihe tupahan,<BR>
+  alle kattojen ajoihe.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tulepa minulle, tyttö,<BR>
+  sijalle sisaruesi,<BR>
+  naisen entisen eloille<BR>
+  mesileivän leipojaksi,<BR>
+  oluen osoajaksi!"<BR>
+  Lauloi lapsi lattialta,<BR>
+  sekä lauloi jotta lausui:<BR>
+  "Pois on, liika, linnastamme,<BR>
+  mies outo, ovilta näiltä!<BR>
+  Tukon linnoa tuhosit,<BR>
+  palan linnoa pahensit<BR>
+  kerran ennen käytyäsi,<BR>
+  ovillen osattuasi.<BR>
+  "Neitonen, sinä sisari!<BR>
+  Elä sulho'on ihastu,<BR>
+  elä sulhon suun pitohon<BR>
+  eläkä jalkoihin jaloihin!<BR>
+  Sulholl' on suen ikenet,<BR>
+  revon koukut kormanossa,<BR>
+  karhun kynnet kainalossa,<BR>
+  veren juojan veitsi vyöllä,<BR>
+  jolla päätä piirtelevi,<BR>
+  selkeä sirettelevi."<BR>
+  Neiti itse noin saneli<BR>
+  Ilmariselle sepolle:<BR>
+  "En lähe minä sinulle<BR>
+  enkä huoli huitukoille!<BR>
+  Tapoit naisen ennen naiun,<BR>
+  surmasit sisarueni:<BR>
+  vielä tappaisit minunki,<BR>
+  surmoaisit itseniki.<BR>
+  Onpa tässä neitosessa<BR>
+  paremmanki miehen verta,<BR>
+  kaunihimman varren kauppa,<BR>
+  koreamman korjan täysi,<BR>
+  paikoille paremmillenki,<BR>
+  isommille istuimille,<BR>
+  ei sepon sysisijoille,<BR>
+  miehen tuhmaisen tulille."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  murti suuta, väänti päätä,<BR>
+  murti mustoa haventa.<BR>
+  Saautti tytön samassa,<BR>
+  käärälti käpälihinsä,<BR>
+  läksi tuiskuna tuvasta,<BR>
+  riepsahti rekensä luoksi;<BR>
+  työnnälti tytön rekehen,<BR>
+  koksahutti korjahansa.<BR>
+  Läksi kohta kulkemahan,<BR>
+  valmistui vaeltamahan,<BR>
+  käsi ohjassa orosen,<BR>
+  toinen neien nännisillä.<BR>
+  Neiti itki ja urisi,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Sain nyt suolle karpalohon,<BR>
+  vehkahan vesiperille;<BR>
+  tuonne ma kana katoan,<BR>
+  kuolen, lintu, liian surman!<BR>
+  "Kuule, seppo Ilmarinen!<BR>
+  Kun et laskene minua,<BR>
+  potkin korjasi paloiksi,<BR>
+  sären reen repalehiksi,<BR>
+  potkin poikki polvillani,<BR>
+  sären säärivarsillani."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Sentähen sepon rekosen<BR>
+  laiat rautahan rakettu,<BR>
+  jotta potkia pitävi,<BR>
+  hyvän immen heiskaroia."<BR>
+  Neitonen kujertelevi,<BR>
+  vyö vaski valittelevi,<BR>
+  sormiansa murtelevi,<BR>
+  katkovi kätösiänsä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kun et laskene minua,<BR>
+  laulaime meren kalaksi,<BR>
+  syvän aallon siikaseksi."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Etpä sinä sinne pääse:<BR>
+  minä haukina jälessä."<BR>
+  Neitonen kujertelevi,<BR>
+  vyö vaski valittelevi,<BR>
+  sormiansa murtelevi,<BR>
+  katkovi kätösiänsä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kun et laskene minua,<BR>
+  metsähän menetteleime,<BR>
+  kärpäksi kiven kolohon."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Etpä sinä sinne pääse:<BR>
+  minä saukkona jälessä."<BR>
+  Neitonen kujertelevi,<BR>
+  vyö vaski valittelevi,<BR>
+  sormiansa murtelevi,<BR>
+  katkovi kätösiänsä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kun et laskene minua,<BR>
+  kiuruna kiverteleime<BR>
+  taaksi pilven piilemähän."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Etpä sinä sinne pääse:<BR>
+  minä kokkona jälessä."<BR>
+  Kulki matkoa palasen,<BR>
+  ajoi tietä pikkuruisen.<BR>
+  Jo hepo höryeleikse,<BR>
+  luppakorva luonteleikse.<BR>
+  Neiti päätänsä kohotti,<BR>
+  näki jälkiä lumessa.<BR>
+  Kysytteli, lausutteli:<BR>
+  "Mi on tästä poikki juosnut?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Jänö on juosnut siitä poikki."<BR>
+  Neiti parka huokaiseikse,<BR>
+  huokaiseikse, henkäiseikse.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi minua, kurja raukka!<BR>
+  Parempi minun olisi,<BR>
+  parempi oletteleisi<BR>
+  jänön juoksevan jälillä,<BR>
+  koukkupolven polkemilla,<BR>
+  kuin tämän kosijan reessä,<BR>
+  viirunaaman viltin alla.<BR>
+  Jänön on karvat kaunihimmat,<BR>
+  jänön suumalo somempi."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  puri huulta, väänti päätä;<BR>
+  ajoa kahattelevi.<BR>
+  Ajoi matkoa palasen:<BR>
+  taas hepo höryeleikse,<BR>
+  luppakorva luonteleikse.<BR>
+  Neiti päätänsä kohotti,<BR>
+  näki jälkiä lumessa.<BR>
+  Kysytteli, lausutteli:<BR>
+  "Mi on tästä poikki juosnut?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Repo on juosnut siitä poikki."<BR>
+  Neiti parka huokaiseikse,<BR>
+  huokaiseikse, henkäiseikse.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi minua, kurja raukka!<BR>
+  Parempi minun olisi,<BR>
+  parempi oletteleisi<BR>
+  revon reyhkävän re'essä,<BR>
+  aina käyvän ahkiossa,<BR>
+  kuin tämän kosijan reessä,<BR>
+  viirunaaman viltin alla.<BR>
+  Revon on karvat kaunihimmat,<BR>
+  revon suumalo somempi."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  puri huulta, väänti päätä;<BR>
+  ajoa kahattelevi.<BR>
+  Ajoi matkoa palasen:<BR>
+  taas hepo höryeleikse,<BR>
+  luppakorva luonteleikse.<BR>
+  Neiti päätänsä kohotti,<BR>
+  näki jälkiä lumessa.<BR>
+  Kysytteli, lausutteli:<BR>
+  "Mi on tästä poikki juosnut?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Hukka on juosnut siitä poikki."<BR>
+  Neiti parka huokaiseikse,<BR>
+  huokaiseikse, henkäiseikse.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi minua, kurja raukka!<BR>
+  Parempi minun olisi,<BR>
+  parempi oletteleisi<BR>
+  hukan hurskavan jälillä,<BR>
+  alakärsän askelilla,<BR>
+  kuin tämän kosijan reessä,<BR>
+  viirunaaman viltin alla.<BR>
+  Hukan on karva kaunihimpi,<BR>
+  hukan suumalo somempi."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  puri huulta, väänti päätä.<BR>
+  Ajoa kahattelevi<BR>
+  yöksi uutehen kylähän.<BR>
+  Matkalta väsynehenä<BR>
+  seppo nukkuvi sike'in<BR>
+  - toinen naista naurattavi<BR>
+  mieheltä unekkahalta.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  aamulla havattuansa<BR>
+  murti suuta, väänti päätä,<BR>
+  murti mustoa haventa.<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen,<BR>
+  itse mietti, noin nimesi:<BR>
+  "Joko luome laulamahan,<BR>
+  laulan moisen morsiamen<BR>
+  metsähän metsän omaksi<BR>
+  vai vetehen veen omaksi?<BR>
+  "En laula metsän omaksi:<BR>
+  metsä kaikki kaihostuisi;<BR>
+  enkäpä ve'en omaksi:<BR>
+  vieroaisi veen kalaset.<BR>
+  Ennen kaa'an kalvallani,<BR>
+  menettelen miekallani."<BR>
+  Miekka mietti miehen kielen,<BR>
+  arvasi uron pakinan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei liene minua luotu<BR>
+  naisia menettämähän,<BR>
+  kataloita kaatamahan."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  jopa loihe laulamahan,<BR>
+  syäntyi sanelemahan.<BR>
+  Lauloi naisensa lokiksi<BR>
+  luo'olle lekottamahan,<BR>
+  veen karille kaikkumahan,<BR>
+  nenät nienten niukumahan,<BR>
+  vastatuulet vaapumahan.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  rekehensä reutoaikse.<BR>
+  Ajoa kahattelevi<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin;<BR>
+  matkasi omille maille,<BR>
+  tuli maille tuttaville.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tiellä vastahan tulevi.<BR>
+  Sai tuosta sanelemahan:<BR>
+  "Veli, seppo Ilmarinen!<BR>
+  Mit' olet pahoilla mielin,<BR>
+  kahta kallella kypärin<BR>
+  Pohjolasta tullessasi?<BR>
+  Miten Pohjola elävi?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Mi on Pohjolan eleä!<BR>
+  Siell' on sampo jauhamassa,<BR>
+  kirjokansi kallumassa:<BR>
+  päivän jauhoi syötäviä,<BR>
+  päivän toisen myötäviä,<BR>
+  kolmannen kotipitoja.<BR>
+  "Jotta sanon kuin sanonki,<BR>
+  vielä kerran kertaelen:<BR>
+  mi on Pohjolan eleä,<BR>
+  kun on sampo Pohjolassa!<BR>
+  Siin' on kyntö, siinä kylvö,<BR>
+  siinä kasvo kaikenlainen,<BR>
+  siinäpä ikuinen onni."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Veli, seppo Ilmarinen!<BR>
+  Minne heitit naisen nuoren,<BR>
+  kunne kuulun morsiamen,<BR>
+  kun sa tyhjänä tuletki,<BR>
+  aina naisetta ajelet?"<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Lauloin ma mokoman naisen<BR>
+  meren luo'olle lokiksi.<BR>
+  Nyt se lokkina lojuvi,<BR>
+  kajavana kaakahtavi,<BR>
+  kiljuvi vesikivillä,<BR>
+  kariloilla kaljahuvi."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdeksäsneljättä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!<BR>
+  Lähtekämme Pohjolahan<BR>
+  hyvän sammon saa'antahan,<BR>
+  kirjokannen katsantahan!"<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei ole sampo saatavana,<BR>
+  kirjokansi tuotavana<BR>
+  pimeästä Pohjolasta,<BR>
+  summasta Sariolasta!<BR>
+  Siell' on sampo saatettuna,<BR>
+  kirjokansi kannettuna<BR>
+  Pohjolan kivimäkehen,<BR>
+  vaaran vaskisen sisähän<BR>
+  yheksän lukon ta'aksi;<BR>
+  siihen juuret juurruteltu<BR>
+  yheksän sylen syvähän,<BR>
+  yksi juuri maaemähän,<BR>
+  toinen vesiviertehesen,<BR>
+  kolmas on kotimäkehen."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Veli seppo, veikkoseni!<BR>
+  Lähtekämme Pohjolahan<BR>
+  tuon on sammon saa'antahan!<BR>
+  Laatikamme laiva suuri,<BR>
+  johon sampo saatetahan,<BR>
+  kirjokansi kannetahan<BR>
+  Pohjolan kivimäestä,<BR>
+  vaaran vaskisen sisästä,<BR>
+  yheksän lukon takoa!"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Vakavampi maisin matka.<BR>
+  Lempo menköhön merelle,<BR>
+  surma suurelle selälle!<BR>
+  Siellä tuuli turjuttaisi,<BR>
+  siellä viskaisi vihuri,<BR>
+  saisi sormet soutimeksi,<BR>
+  kämmenet käsimeloiksi."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Vakavampi maisin matka,<BR>
+  vakavampi, vaikeampi,<BR>
+  vielä muuten mutkaisempi.<BR>
+  Lysti on venon vesillä,<BR>
+  purren juosta jolkutella,<BR>
+  ve'et väljät välkytellä,<BR>
+  selät selvät seurustella:<BR>
+  tuuli purtta tuuittavi,<BR>
+  aalto laivoa ajavi,<BR>
+  länsituuli läikyttävi,<BR>
+  etelä e'elle viepi.<BR>
+  Vaan kuitenki kaikitenki,<BR>
+  kun et mieline merisin,<BR>
+  niin on maisin matkatkamme,<BR>
+  rantaisin ratustelkamme!<BR>
+  "Tao nyt mulle uusi miekka,<BR>
+  tee miekka tuliteräinen,<BR>
+  jolla hurttia hutelen,<BR>
+  Pohjan kansan kaikottelen<BR>
+  saaessa otolle sammon<BR>
+  tuonne kylmähän kylähän,<BR>
+  pimeähän Pohjolahan,<BR>
+  summahan Sariolahan!"<BR>
+  Tuo on seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  tunki rautoja tulehen,<BR>
+  teräksiä hiiloksehen,<BR>
+  kultia koko piosen,<BR>
+  hope'ita kourallisen.<BR>
+  Laittoi orjat lietsomahan,<BR>
+  palkkalaiset painamahan.<BR>
+  Orjat lietsoi löyhytteli,<BR>
+  hyvin painoi palkkalaiset:<BR>
+  rauta vellinä venyvi,<BR>
+  teräs taipui tahtahana,<BR>
+  hopea vetenä välkkyi,<BR>
+  kulta läikkyi lainehena.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  katsoi alle ahjoksensa,<BR>
+  lietsimensä liepehelle:<BR>
+  näki miekan syntyväksi,<BR>
+  pää kullan kuvauvaksi.<BR>
+  Otti ainehet tulesta,<BR>
+  tempasi hyvät takehet<BR>
+  ahjosta alasimelle,<BR>
+  vasarille, valkkamille.<BR>
+  Takoi miekan mieltä myöten,<BR>
+  kalvan kaikkien parahan,<BR>
+  jonka kullalla kuvasi,<BR>
+  hopealla huolitteli.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuli tuota katsomahan.<BR>
+  Sai miekan tuliteräisen<BR>
+  kätehensä oikeahan.<BR>
+  Katselevi, kääntelevi;<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Onko miekka miestä myöten,<BR>
+  kalpa kantajan mukahan?"<BR>
+  Olipa miekka miestä myöten,<BR>
+  kalpa kantajan mukahan,<BR>
+  jonka kuu kärestä paistoi,<BR>
+  päivä paistoi lappeasta,<BR>
+  tähet västistä välötti,<BR>
+  hevonen terällä hirnui,<BR>
+  kasi naukui naulan päässä,<BR>
+  penu putkessa puhusi.<BR>
+  Sylkytteli miekkoansa<BR>
+  vuoren rautaisen raossa.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jo minä terällä tällä<BR>
+  vaikka vuoret poikki löisin,<BR>
+  kalliot kaha jakaisin!"<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Milläpä minä poloinen,<BR>
+  millä, tuima, turveleime,<BR>
+  hyöteleime, vyöteleime<BR>
+  maan varalle, veen varalle?<BR>
+  Joko luustoihin lueime,<BR>
+  rautapaitoihin paneime,<BR>
+  teräsvöihin telkitäime?<BR>
+  Mies on luustossa lujempi,<BR>
+  rautapaiassa parempi,<BR>
+  teräsvyössä tenhoisampi."<BR>
+  Lähteä luku tulevi,<BR>
+  liitto käyä kerkiävi.<BR>
+  Yks' on vanha Väinämöinen,<BR>
+  toinen seppo Ilmarinen<BR>
+  läksivät hevon hakuhun,<BR>
+  kuloharjan kuuntelohon,<BR>
+  suvikunnan suitset vyöllä,<BR>
+  varsan valjahat olalla.<BR>
+  Kahen etsivät hevoista,<BR>
+  päätä puitse katselevat,<BR>
+  tarkasti tähystelevät<BR>
+  ympäri salon sinisen:<BR>
+  löytivät hevon lehosta,<BR>
+  kuloharjan kuusikosta.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  toinen seppo Ilmarinen<BR>
+  painoi päähän kullan päitset,<BR>
+  suvikunnan suitset suuhun.<BR>
+  Ajoa ratustelevat<BR>
+  kahen miehen rantamaata:<BR>
+  kuului rannalta kujerrus,<BR>
+  valitanta valkamalta.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Siell' on impi itkemässä,<BR>
+  kana kaikerrehtamassa!<BR>
+  Joko käymme katsomahan,<BR>
+  likeltä tähystämähän?"<BR>
+  Itse astuvi likemmä,<BR>
+  meni luota katsomahan.<BR>
+  Eipä impi itkekänä<BR>
+  eikä kaikerra kananen:<BR>
+  oli pursi itkemässä,<BR>
+  venonen valittamassa.<BR>
+  Virkki vanha Väinämöinen<BR>
+  luoksi purren päästyänsä:<BR>
+  "Mitä itket, puinen pursi,<BR>
+  vene hankava, valitat?<BR>
+  Itketkö sä puisuuttasi,<BR>
+  hankavuuttasi haveksit?"<BR>
+  Pursi puinen vastoavi,<BR>
+  vene hankava sanovi:<BR>
+  "Vesille venosen mieli<BR>
+  tervaisiltaki teloilta,<BR>
+  mieli neien miehelähän<BR>
+  korkeastaki ko'ista.<BR>
+  Sitä itken, pursi raukka,<BR>
+  vene vaivainen, valitan:<BR>
+  itken viejäistä vesille,<BR>
+  laskijaista lainehille.<BR>
+  "Sanottihin tehtäessä,<BR>
+  laulettihin laitettaissa<BR>
+  saatavan sotivenettä,<BR>
+  vainopurtta puuhattavan,<BR>
+  tuovan täyteni eloa,<BR>
+  alustani aartehia:<BR>
+  ei ole sotahan saatu,<BR>
+  eloteillen ensinkänä!<BR>
+  "Muut purret, pahatki purret,<BR>
+  ne aina sotia käyvät,<BR>
+  tappeloita tallustavat;<BR>
+  kolme kertoa kesässä<BR>
+  tuovat täytensä rahoja,<BR>
+  alustansa aartehia.<BR>
+  Minä, veistämä venonen,<BR>
+  satalauta laaittama,<BR>
+  tässä lahon lastuillani,<BR>
+  venyn veistännäisilläni.<BR>
+  Pahimmatki maan matoset<BR>
+  alla kaarien asuvat,<BR>
+  linnut ilman ilke'immät<BR>
+  pesän pielessä pitävät,<BR>
+  kaikki korven konnikatki<BR>
+  kokillani koksentavat.<BR>
+  Oisi kahta kaunihimpi,<BR>
+  kahta, kolmea parempi<BR>
+  olla mäntynä mäellä,<BR>
+  petäjänä kankahalla,<BR>
+  oksilla oravan juosta,<BR>
+  penun alla pyörähellä."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuossa tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Elä itke, puinen pursi,<BR>
+  vene hankava, havise!<BR>
+  Kohta saat sotia käyä,<BR>
+  tappeloita tallustella.<BR>
+  "Lienet pursi Luojan luoma,<BR>
+  Luojan luoma, tuojan tuoma,<BR>
+  syrjin syökseite vetehen,<BR>
+  laion aalloillen ajaite,<BR>
+  ilman kouran koskematta,<BR>
+  käen päälle käyttämättä,<BR>
+  olkapään ojentamatta,<BR>
+  käsivarren vaalimatta!"<BR>
+  Pursi puinen vastoavi,<BR>
+  vene hankava sanovi:<BR>
+  "Eipä muu sukuni suuri<BR>
+  eikä veljeni, venoset,<BR>
+  lähe työnnyttä vesille,<BR>
+  laskematta lainehille,<BR>
+  kun ei kourin koskettane,<BR>
+  käsivarsin käännettäne."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Jos ma sun vesille työnnän,<BR>
+  joko juokset soutamatta,<BR>
+  airoilla avittamatta,<BR>
+  huoparilla huopimatta,<BR>
+  puhumatta purjehesen?"<BR>
+  Pursi puinen vastoavi,<BR>
+  vene hankava sanovi:<BR>
+  "Eipä muu sukuni suuri<BR>
+  eikä toinen joukkioni<BR>
+  juokse sormin soutamatta,<BR>
+  airoilla avittamatta,<BR>
+  huoparilla huopimatta,<BR>
+  puhumatta purjehesen."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuosta tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Joko juokset soutamalla,<BR>
+  airoilla avittamalla,<BR>
+  huoparilla huopimalla,<BR>
+  puhumalla purjehesen?"<BR>
+  Pursi puinen vastoavi,<BR>
+  vene hankava sanovi:<BR>
+  "Jo vainen sukuni muuki,<BR>
+  kaikki veljeni, venoset,<BR>
+  juoksi sormin soutamalla,<BR>
+  airoilla avittamalla,<BR>
+  huoparilla huopimalla,<BR>
+  puhumalla purjehesen."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  heitti hiekalle hevosen,<BR>
+  painoi puuhun marhaminnan,<BR>
+  ohjat oksalle ojenti,<BR>
+  lykkäsi venon vesille,<BR>
+  lauloi purren lainehille.<BR>
+  Kysytteli puista purtta,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi sie kaareva venonen,<BR>
+  pursi puinen, hankaniekka!<BR>
+  Ootko kaunis kannannalta,<BR>
+  kuin oot kaunis katsonnalta?"<BR>
+  Pursi puinen vastoavi,<BR>
+  vene hankava sanovi:<BR>
+  "Oonpa kaunis kannannalta<BR>
+  sekä pohjalta sijava:<BR>
+  soutoa sa'an urohon,<BR>
+  ilman istua tuhannen."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  lauloa hyrähtelevi.<BR>
+  Lauloi ensin laitapuolen<BR>
+  sukapäitä sulhosia,<BR>
+  sukapäitä, piipioja,<BR>
+  saapasjalkoja jaloja.<BR>
+  Lauloi toisen laitapuolen<BR>
+  tinapäitä tyttäriä,<BR>
+  tinapäitä, vaskivöitä,<BR>
+  kultasormia somia.<BR>
+  Lauloi vielä Väinämöinen<BR>
+  teljot täytehen väkeä,<BR>
+  ne on vanhoa väkeä,<BR>
+  iän kaiken istunutta,<BR>
+  kuss' oli vähän sijoa<BR>
+  nuorukaisilta esinnä.<BR>
+  Itse istuvi perähän,<BR>
+  kokan koivuisen kuvulle,<BR>
+  lasketteli laivoansa.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Juokse, pursi, puittomia,<BR>
+  vene, väljiä vesiä!<BR>
+  Kule kuplina merellä,<BR>
+  lumpehina lainehilla!"<BR>
+  Pani sulhot soutamahan,<BR>
+  neiet ilman istumahan.<BR>
+  Sulhot souti, airot notkui:<BR>
+  eipä matka eistykänä.<BR>
+  Pani neiet soutamahan,<BR>
+  sulhot ilman istumahan.<BR>
+  Neiet souti, sormet notkui:<BR>
+  eipä matka eistykänä.<BR>
+  Muutti vanhat soutamahan,<BR>
+  nuoret päältä katsomahan.<BR>
+  Vanhat souti, päät vapisi:<BR>
+  eipä vielä matka eisty.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  itse istui soutamahan:<BR>
+  jopa juoksi puinen pursi,<BR>
+  pursi juoksi, matka joutui.<BR>
+  Loitos kuului airon loiske,<BR>
+  kauas hankojen hamina.<BR>
+  Soutavi sorehtelevi:<BR>
+  teljot rytkyi, laiat notkui,<BR>
+  airot piukki pihlajaiset,<BR>
+  airon pyörät pyinä vinkui,<BR>
+  terät teirinä kukerti,<BR>
+  nenä joikui joutsenena,<BR>
+  perä kaarskui kaarnehena,<BR>
+  hangat hanhina havisi.<BR>
+  Itse vanha Väinämöinen<BR>
+  laskea karehtelevi<BR>
+  perässä punaisen purren,<BR>
+  melan vartevan varassa.<BR>
+  Niemi matkalla näkyvi,<BR>
+  kylä kurja kuumottavi.<BR>
+  Ahti niemellä asuvi,<BR>
+  Kauko niemen kainalossa.<BR>
+  Kalatuutta Kauko itki,<BR>
+  leivätyyttä Lemminkäinen,<BR>
+  Ahti aitan pieneyttä,<BR>
+  veitikkä osan vähyyttä.<BR>
+  Veisti laitoja venehen,<BR>
+  uuen purren pohjapuuta<BR>
+  päässä pitkän nälkäniemen,<BR>
+  paltalla kylän katalan.<BR>
+  Se oli korvalta korea,<BR>
+  silmältä sitäi parempi.<BR>
+  Loi silmänsä luotehelle,<BR>
+  käänti päätä päivän alle:<BR>
+  kaaren kaukoa näkevi,<BR>
+  pilven longan loitompata.<BR>
+  Eipä kaari ollutkana<BR>
+  eikä pieni pilven lonka:<BR>
+  oli pursi kulkemassa,<BR>
+  venonen vaeltamassa<BR>
+  selvällä meren selällä,<BR>
+  ulapalla aukealla;<BR>
+  mies puhas perässä purren,<BR>
+  mies sorea soutimilla.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "En mä tunne tuota purtta,<BR>
+  keksi kelvoista venettä;<BR>
+  souten Suomesta tulevi,<BR>
+  airon iske'in iästä,<BR>
+  melan luoen luotehesen."<BR>
+  Jo huhuta huikahutti,<BR>
+  mäjellytti, mäikähytti,<BR>
+  huuti mies nenästä niemen,<BR>
+  verevä vesien poikki:<BR>
+  "Kenen on veno vesillä,<BR>
+  kenen laiva lainehilla?"<BR>
+  Miehet purresta puhuvat<BR>
+  sekä vaimot vastoavat:<BR>
+  "Mi olet mies metsän asuja,<BR>
+  uros korven kolkuttaja,<BR>
+  kun et tunne tuota purtta,<BR>
+  keksi Väinölän venettä,<BR>
+  et tunne peräurosta<BR>
+  etkä miestä airollista?"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Jo tunnen peränpitäjän<BR>
+  ja älyän airollisen:<BR>
+  vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse on perän piossa,<BR>
+  Ilmarinen airollisna.<BR>
+  Minnekkä menette, miehet,<BR>
+  kunne läksitte, urohot?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Kohti pohjaista kulemme,<BR>
+  kohti kuohuja kovia,<BR>
+  lakkipäitä lainehia:<BR>
+  sampoa tapoamahan,<BR>
+  kirjokantta katsomahan<BR>
+  Pohjolan kivimäestä,<BR>
+  vaaran vaskisen sisästä."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Ohoh vanha Väinämöinen!<BR>
+  Otapa minua, miestä,<BR>
+  urohoksi kolmanneksi,<BR>
+  kun saat sammon nostantahan,<BR>
+  kirjokannen kannantahan!<BR>
+  Vielä mieki miesnä maksan,<BR>
+  jos saisi tapella tarve:<BR>
+  annan käskyn kämmenille,<BR>
+  olkapäilleni opaston."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  otti miehen matkoihinsa,<BR>
+  veitikän venosehensa.<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen<BR>
+  jo tulla tuhuttelevi,<BR>
+  käyä luikerrehtelevi.<BR>
+  Tuopi laian tullessansa<BR>
+  venehesen Väinämöisen.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Oisi puuta purressani,<BR>
+  laitoa venehessäni,<BR>
+  parahiksi painoaki.<BR>
+  Miksi laitat laitoasi,<BR>
+  puuta purtehen liseät?"<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Ei vara venettä kaa'a,<BR>
+  tuki suovoa tuhoa.<BR>
+  Use'in merellä Pohjan<BR>
+  tuuli laitoa kysyvi,<BR>
+  vastatuuli varppehia."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Sentähen sotavenosen<BR>
+  rinta rautahan rakettu<BR>
+  ja tehty teräsnenähän,<BR>
+  jottei tuulen tuiki vieä<BR>
+  eikä viskoa vihurin."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Neljäskymmenes runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  laskea karehtelevi<BR>
+  tuon on pitkän niemen päästä,<BR>
+  kylän kurjan kuuluvilta.<BR>
+  Laski laulellen vesiä,<BR>
+  ilon lyöen lainehia.<BR>
+  Neiet niemien nenissä<BR>
+  katselevat, kuuntelevat:<BR>
+  "Mi lienee ilo merellä,<BR>
+  mikä laulu lainehilla,<BR>
+  ilo entistä parempi,<BR>
+  laulu muita laatuisampi?"<BR>
+  Laski vanha Väinämöinen,<BR>
+  laski päivän maavesiä,<BR>
+  päivän toisen suovesiä,<BR>
+  kolmannen kosen vesiä.<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  muisti muutaman sanansa<BR>
+  korvalla tulisen kosken,<BR>
+  pyhän virran pyörtehessä.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Heitä, koski, kuohuminen,<BR>
+  vesi vankka, vellominen!<BR>
+  Kosken tyttö, kuohuneiti!<BR>
+  Istuite kihokivelle,<BR>
+  kihopaaelle paneite!<BR>
+  Sylin aaltoja aseta,<BR>
+  käsin kääri käppyröitä,<BR>
+  kourin kuohuja kohenna,<BR>
+  jottei riusko rinnoillemme<BR>
+  eikä päällemme päräjä!<BR>
+  "Akka aaltojen-alainen,<BR>
+  vaimo kuohun-korvallinen!<BR>
+  Nouse kourin kuohun päälle,<BR>
+  yskin aallollen ylene<BR>
+  kuohuja kokoamahan,<BR>
+  vaahtipäitä vaalimahan,<BR>
+  jottei syytöintä syseä,<BR>
+  viatointa vierettele!<BR>
+  "Kivet keskellä jokea,<BR>
+  paaet kuohun kukkuralla<BR>
+  otsansa alentakohon,<BR>
+  päälakensa painakohon<BR>
+  matkalta punaisen purren,<BR>
+  tieltä tervaisen venehen!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  Kivi-Kimmo, Kammon poika,<BR>
+  väännä reikä vääntimellä,<BR>
+  puhkaise purasimella<BR>
+  keskelle kosen kiveä,<BR>
+  pahan paaen palleahan,<BR>
+  juosta purren puuttumatta,<BR>
+  venehen vikaumatta!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  veen isäntä, vuon alio,<BR>
+  kivet saata sammaliksi,<BR>
+  hauin vuoluksi venonen<BR>
+  kuohuja kulettaessa,<BR>
+  mäkipäitä mentäessä!<BR>
+  "Neiti kosken-korvallinen,<BR>
+  impi virran-vierellinen!<BR>
+  Kehreäs utuinen lanka<BR>
+  utuisesta kuontalosta!<BR>
+  Veä lankasi ve'elle,<BR>
+  sinerväsi lainehelle,<BR>
+  jota pitkin purren juosta,<BR>
+  tervarinnan teuotella,<BR>
+  mennä miehen melkeänki,<BR>
+  äkkiouonkin osata!<BR>
+  "Melatar on, mielivaimo!<BR>
+  Ota mieluisa melasi,<BR>
+  jollapa piät pereä,<BR>
+  noitivirrat viilettelet<BR>
+  katehen koan e'etse,<BR>
+  noian ikkunan alatse!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  Ukko, taivahan jumala,<BR>
+  piä miekalla pereä,<BR>
+  tuijota tupettomalla,<BR>
+  jotta juosta puisen purren,<BR>
+  mennä mäntyisen venehen!"<BR>
+  Itse vanha Väinämöinen<BR>
+  laskea karehtelevi.<BR>
+  Laski louhien lomitse<BR>
+  noita kuohuja kovia;<BR>
+  eikä puutu puinen pursi,<BR>
+  vene tietäjän takellu.<BR>
+  Äsken tuonne tultuansa<BR>
+  noille väljille vesille<BR>
+  puuttui pursi juoksemasta,<BR>
+  venonen pakenemasta.<BR>
+  Pursi puuttuvi lujahan,<BR>
+  vene vieremättömäksi.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen,<BR>
+  toinen lieto Lemminkäinen<BR>
+  pistivät melan merehen,<BR>
+  lastun kuusen lainehesen;<BR>
+  päästeä nytystelevät<BR>
+  tuota purtta puutoksesta:<BR>
+  ei ota venonen juosta<BR>
+  eikä pääse puinen pursi.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi sie lieto Lemmin poika!<BR>
+  Kallistaite katsomahan,<BR>
+  miss' on pursi puuttumassa,<BR>
+  venonen takistumassa<BR>
+  näillä väljillä vesillä,<BR>
+  vienolla alantehella,<BR>
+  kivelläkö vai haolla<BR>
+  vaiko muulla vastuksella!"<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen<BR>
+  pyörähtihe katsomahan.<BR>
+  Katsovi venosen alle,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei ole veno kivellä,<BR>
+  ei kivellä, ei haolla:<BR>
+  vene on hauin hartioilla,<BR>
+  ve'en koiran konkkaluilla!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jotaki joessa onpi,<BR>
+  hakojaki, haukiaki.<BR>
+  Kun lie hauin hartioilla,<BR>
+  ve'en koiran konkkaluilla,<BR>
+  veä miekalla vetehen,<BR>
+  katkaise kala kaheksi!"<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen,<BR>
+  poika, veitikkä verevä,<BR>
+  miekan vyöltänsä vetävi,<BR>
+  luunpurijan puoleltansa.<BR>
+  Veti miekalla meryttä,<BR>
+  alta laian laskettavi:<BR>
+  itse vierähti vetehen,<BR>
+  kourin aaltohon kohahti.<BR>
+  Siitä seppo Ilmarinen<BR>
+  tarttui tukkahan urosta,<BR>
+  nostalti merestä miehen.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kaikki on mieheksi kyhätty,<BR>
+  pantu parran kantajaksi,<BR>
+  lisäksi satalu'ulle,<BR>
+  tuhannelle täytteheksi!"<BR>
+  Miekan vyöltänsä vetävi,<BR>
+  tupestansa tuiman rauan,<BR>
+  jolla kalhaisi kaloa,<BR>
+  alta laian läimähytti:<BR>
+  miekka murskaksi mureni,<BR>
+  eipä hauki tiennytkänä.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuossa tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei ole teissä puolta miestä,<BR>
+  ei urosta kolmannesta!<BR>
+  Kun konsa tulevi tarve,<BR>
+  miehen mieltä vaaitahan,<BR>
+  silloin mieli melkeässä,<BR>
+  kaikki toimi toisialla."<BR>
+  Itse miekkansa veälti,<BR>
+  tempasi terävän rauan.<BR>
+  Työnti miekkansa merehen,<BR>
+  alle laian langetteli<BR>
+  kalahauin hartioihin,<BR>
+  ve'en koiran konkkaluihin.<BR>
+  Miekka luottihe lujahan,<BR>
+  kitasihin kiinnittihe.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  nostalti kaloa tuota,<BR>
+  veti haukia ve'estä:<BR>
+  hauki katkesi kaheksi;<BR>
+  pursto pohjahan putosi,<BR>
+  pää kavahti karpahasen.<BR>
+  Jo otti venonen juosta,<BR>
+  pääsi pursi puutoksesta.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  luotti purren luotoselle,<BR>
+  ravahutti rantasehen.<BR>
+  Katselevi, kääntelevi<BR>
+  tuota hauin pääpaloa.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ken on vanhin sulholoista,<BR>
+  sepä hauki halkomahan,<BR>
+  kala viploin viiltämähän,<BR>
+  pää paloiksi pahkomahan!"<BR>
+  Miehet purresta puhuvat,<BR>
+  vaimot lausui laitasilta:<BR>
+  "Saajanpa käet sulimmat,<BR>
+  sormet pyytäjän pyhimmät."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  veti veitsen huotrastansa,<BR>
+  kyleltänsä kylmän rauan,<BR>
+  jolla hauin halkaisevi,<BR>
+  pahkovi kalan paloiksi.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ken on nuorin neitosista,<BR>
+  sepä hauki keittämähän<BR>
+  murkinaisiksi muruiksi,<BR>
+  kalaisiksi lounahiksi!"<BR>
+  Kävi neiet keittämähän<BR>
+  - kävi kilvan kymmenenki.<BR>
+  Siitä hauki keitetähän,<BR>
+  murkinoiahan muruina.<BR>
+  Jäipä luita luotoselle,<BR>
+  kalanluita kalliolle.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  noita tuossa katselevi,<BR>
+  katselevi, kääntelevi.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mikä tuostaki tulisi,<BR>
+  noista hauin hampahista,<BR>
+  leveästä leukaluusta,<BR>
+  jos oisi sepon pajassa,<BR>
+  luona taitavan takojan,<BR>
+  miehen mahtavan käsissä?"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen:<BR>
+  "Ei tule tyhjästä mitänä,<BR>
+  kalan ruotasta kalua,<BR>
+  ei seponkana pajassa,<BR>
+  luona taitavan takojan,<BR>
+  miehen mahtavan käsissä."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Näistäpä toki tulisi<BR>
+  kalanluinen kanteloinen,<BR>
+  kun oisi osoajata,<BR>
+  soiton luisen laatijata."<BR>
+  Kun ei toista tullutkana,<BR>
+  ei ollut osoajata,<BR>
+  soiton luisen laatijata,<BR>
+  vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse loihe laatijaksi,<BR>
+  tekijäksi teentelihe.<BR>
+  Laati soiton hauinluisen,<BR>
+  suoritti ilon ikuisen.<BR>
+  Kust' on koppa kanteletta?<BR>
+  Hauin suuren leukaluusta.<BR>
+  Kust' on naulat kanteletta?<BR>
+  Ne on hauin hampahista.<BR>
+  Kusta kielet kanteletta?<BR>
+  Hivuksista Hiien ruunan.<BR>
+  Jo oli soitto suorittuna,<BR>
+  valmihina kanteloinen,<BR>
+  soitto suuri hauinluinen,<BR>
+  kantelo kalaneväinen.<BR>
+  Tuli tuohon nuoret miehet,<BR>
+  tuli nainehet urohot,<BR>
+  tuli pojat puol'-ikäiset<BR>
+  sekä pienet piikalapset,<BR>
+  tytöt nuoret, vaimot vanhat,<BR>
+  naiset keskikertaisetki,<BR>
+  kanteletta katsomahan,<BR>
+  soittoa tähyämähän.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  käski nuoren, käski vanhan,<BR>
+  käski keskikertaisenki<BR>
+  soittamahan sormillansa<BR>
+  tuota ruotaista romua,<BR>
+  kalanluista kanteletta.<BR>
+  Soitti nuoret, soitti vanhat,<BR>
+  soitti keskikertaisetki.<BR>
+  Nuoret soitti, sormet notkui,<BR>
+  vanhat väänti, pää vapisi:<BR>
+  ei ilo ilolle nousnut,<BR>
+  soitto soitolle ylennyt.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Oi te pojat puol'älyiset,<BR>
+  teki tyttäret typerät<BR>
+  sekä muu katala kansa!<BR>
+  Ei ole teissä soittajata,<BR>
+  oike'in osoajata!<BR>
+  Tuokatte minulle soitto,<BR>
+  kantakatte kanteloinen<BR>
+  kahen polven pystyn päähän,<BR>
+  kynnen kymmenen nenähän!"<BR>
+  Siitä lieto Lemminkäinen<BR>
+  saip' on kantelon käsille,<BR>
+  ilon itsensä likemmä,<BR>
+  soiton alle sormiensa.<BR>
+  Soittoa sovittelevi,<BR>
+  kanteletta kääntelevi:<BR>
+  eipä soitto soitakana,<BR>
+  ei ilo iloakana.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Ei ole tässä nuorisossa,<BR>
+  kansassa kasuavassa<BR>
+  eikä vanhassa väessä<BR>
+  tuon on soiton soittajaista,<BR>
+  tuon ilon iloajaista.<BR>
+  Joko Pohjola paremmin<BR>
+  saisi soiton soittamahan,<BR>
+  tuon ilon iloamahan,<BR>
+  jospa laitan Pohjolahan?"<BR>
+  Laittoi soiton Pohjolahan,<BR>
+  saatatti Sariolahan.<BR>
+  Soitti pojat Pohjolassa,<BR>
+  soitti pojat jotta piiat,<BR>
+  soitti miehet naisekkahat<BR>
+  sekä naiset miehekkähät.<BR>
+  Itsekin emäntä soitti,<BR>
+  tuota käänti, tuota väänti,<BR>
+  tuota sormin suoritteli,<BR>
+  kynsin kymmenin piteli.<BR>
+  Soitti pojat Pohjolassa,<BR>
+  soitti kansa kaikenlainen.<BR>
+  Ei ilo ilolle tunnu<BR>
+  eikä soitto soitannalle:<BR>
+  kielet kierohon kävivät,<BR>
+  jouhet parkuivat pahasti,<BR>
+  ääni kaikkui karkeasti,<BR>
+  soitto julmasti sorisi.<BR>
+  Sokea sopessa nukkui,<BR>
+  ukko vanha uunin päällä.<BR>
+  Ukko uunilta havannut,<BR>
+  kiukahalta kirsahtanut<BR>
+  urahti unisijalta,<BR>
+  nurahutti nurkastansa:<BR>
+  "Heretkätte, heittäkätte,<BR>
+  luokatte, lopettakatte!<BR>
+  Puhki korvani puhuvi,<BR>
+  läpi pääni läylentävi,<BR>
+  kaikki käypi karvoilleni,<BR>
+  viepi viikoksi uneni!<BR>
+  "Jos ei soitto Suomen kansan<BR>
+  vasta vaikuta ilolle<BR>
+  eli uuvuta unehen,<BR>
+  maku'usen maanittele,<BR>
+  niin vetehen visko'otte,<BR>
+  aaltoihin upottaotte,<BR>
+  tahi viekötte takaisin,<BR>
+  soitto tuonne saattaotte<BR>
+  miehen tehnehen käsille,<BR>
+  sormille sovittelijan!"<BR>
+  Soitto kielin kerkiävi,<BR>
+  kantelo sanoin kajahui:<BR>
+  "En vielä vetehen joua,<BR>
+  alle aaltojen asetu!<BR>
+  Ennen soitan soittajalla,<BR>
+  vangun vaivan nähnehellä."<BR>
+  Jopa vietihin visusti,<BR>
+  kannettihin kaunihisti<BR>
+  miehen laatijan kätehen,<BR>
+  pyytänehen polvuksille.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdesviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  laulaja iän-ikuinen,<BR>
+  sormiansa suorittavi,<BR>
+  peukaloitansa pesevi.<BR>
+  Istuiksen ilokivelle,<BR>
+  laulupaaelle paneikse<BR>
+  hope'iselle mäelle,<BR>
+  kultaiselle kunnahalle.<BR>
+  Otti soiton sormillensa,<BR>
+  käänti käyrän polvillensa,<BR>
+  kantelen kätensä alle.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tulkohonpa kuulemahan,<BR>
+  ku ei liene ennen kuullut<BR>
+  iloa ikirunojen,<BR>
+  kajahusta kanteloisen!"<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  alkoi soittoa somasti<BR>
+  hauinruotaista romua,<BR>
+  kalanluista kanteletta.<BR>
+  Sormet nousi notkeasti,<BR>
+  peukalo ylös keveni.<BR>
+  Jo kävi ilo ilolle,<BR>
+  riemu riemulle remahti,<BR>
+  tuntui soitto soitannalle,<BR>
+  laulu laululle tehosi.<BR>
+  Helähteli hauin hammas,<BR>
+  kalan pursto purkaeli,<BR>
+  ulvosi upehen jouhet,<BR>
+  jouhet ratsun raikkahuivat.<BR>
+  Soitti vanha Väinämöinen.<BR>
+  Ei ollut sitä metsässä<BR>
+  jalan neljän juoksevata,<BR>
+  koivin koikkelehtavata,<BR>
+  ku ei tullut kuulemahan,<BR>
+  iloa imehtimähän.<BR>
+  Oravat ojentelihe<BR>
+  lehväseltä lehväselle;<BR>
+  tuohon kärpät kääntelihe,<BR>
+  aioillen asettelihe.<BR>
+  Hirvet hyppi kankahilla,<BR>
+  ilvekset piti iloa.<BR>
+  Heräsi susiki suolta,<BR>
+  nousi karhu kankahalta<BR>
+  petäjäisestä pesästä,<BR>
+  kutiskosta kuusisesta.<BR>
+  Susi juoksi suuret matkat,<BR>
+  karhu kankahat samosi;<BR>
+  viimein aiallen asettui,<BR>
+  veräjälle vieretäikse:<BR>
+  aita kaatui kalliolle,<BR>
+  veräjä aholle vieri.<BR>
+  Siitä kuusehen kuvahti,<BR>
+  petäjähän pyörähytti<BR>
+  soitantoa kuulemahan,<BR>
+  iloa imehtimähän.<BR>
+  Tapiolan tarkka ukko,<BR>
+  itse Metsolan isäntä,<BR>
+  ja kaikki Tapion kansa,<BR>
+  sekä piiat jotta poiat,<BR>
+  kulki vuoren kukkulalle<BR>
+  soittoa tajuamahan.<BR>
+  Itseki metsän emäntä,<BR>
+  Tapiolan tarkka vaimo,<BR>
+  sinisukkahan siroikse,<BR>
+  punapaulahan paneikse;<BR>
+  loihe koivun konkelolle,<BR>
+  lepän lengolle levahti<BR>
+  kanteloista kuulemahan,<BR>
+  soittoa tajuamahan.<BR>
+  Mi oli ilman lintujaki,<BR>
+  kahen siiven sirkovia,<BR>
+  ne tulivat tuiskutellen,<BR>
+  kiiätellen kiirehtivät<BR>
+  kunnioa kuulemahan,<BR>
+  iloa imehtimähän.<BR>
+  Kokko kun kotona kuuli<BR>
+  sen sorean Suomen soiton,<BR>
+  heitti pentunsa pesähän;<BR>
+  itse loihe lentämähän<BR>
+  soittohon sulan urohon,<BR>
+  Väinämöisen vääntelöhön.<BR>
+  Korkealta kokko lenti,<BR>
+  halki pilvien havukka,<BR>
+  allit aalloilta syviltä,<BR>
+  joutsenet sulilta soilta.<BR>
+  Pieniäki peiposia,<BR>
+  lintuja livertäviä,<BR>
+  sirkkuja satalukuisin,<BR>
+  leivoja liki tuhatta<BR>
+  ilmassa ihastelivat,<BR>
+  hartioilla haastelivat,<BR>
+  tehessä isän iloa,<BR>
+  soitellessa Väinämöisen.<BR>
+  Itse ilman luonnottaret,<BR>
+  ilman impyet ihanat,<BR>
+  iloa imehtelivät,<BR>
+  kanteloista kuuntelivat;<BR>
+  mikä ilman vempelellä,<BR>
+  taivon kaarella kajotti,<BR>
+  mikä pienen pilven päällä,<BR>
+  rusoreunalla rehotti.<BR>
+  Tuo Kuutar, korea impi,<BR>
+  neiti Päivätär pätevä<BR>
+  pitelivät pirtojansa,<BR>
+  niisiänsä nostelivat,<BR>
+  kultakangasta kutoivat,<BR>
+  hope'ista helskyttivät<BR>
+  äärellä punaisen pilven,<BR>
+  pitkän kaaren kannikalla.<BR>
+  Kunpa saivat kuullaksensa<BR>
+  tuon sorean soiton äänen,<BR>
+  jo pääsi piosta pirta,<BR>
+  suistui sukkula käestä,<BR>
+  katkesihe kultarihmat,<BR>
+  helkähti hopeaniiet.<BR>
+  Ei sitä oloista ollut,<BR>
+  ei ollut ve'essäkänä<BR>
+  evän kuuen kulkevata,<BR>
+  kalaparvea parasta,<BR>
+  ku ei tullut kuulemahan,<BR>
+  iloa imehtimähän.<BR>
+  Uipi hauit hangotellen,<BR>
+  ve'en koirat vengotellen,<BR>
+  lohet luo'oilta samosi,<BR>
+  siikaset syväntehiltä.<BR>
+  Säret pienet, ahvenetki,<BR>
+  mujehetki, muut kalatki<BR>
+  rinnoin ruokohon ajaikse,<BR>
+  rantahan rakenteleikse<BR>
+  virttä Väinön kuulemahan,<BR>
+  soittoa tajuamahan.<BR>
+  Ahto, aaltojen kuningas,<BR>
+  ve'en ukko ruohoparta,<BR>
+  ve'en kalvolle veäikse,<BR>
+  luikahaikse lumpehelle;<BR>
+  siinä kuunteli iloa.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En ole mointa ennen kuullut<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  soitantoa Väinämöisen,<BR>
+  iloa ikirunojan!"<BR>
+  Sisarekset sotkottaret,<BR>
+  rannan ruokoiset kälykset,<BR>
+  hiipoivat hivuksiansa,<BR>
+  hapsiansa harjasivat<BR>
+  harjalla hopeapäällä,<BR>
+  sukimella kultaisella.<BR>
+  Saivat kuulla äänen ouon,<BR>
+  tuon on soitannan sorean:<BR>
+  sulkahti suka vetehen,<BR>
+  haihtui harja lainehesen.<BR>
+  Jäi hivukset hiipomatta,<BR>
+  tukat kesken suorimatta.<BR>
+  Itseki ve'en emäntä,<BR>
+  ve'en eukko ruokorinta,<BR>
+  jopa nousevi merestä<BR>
+  ja lapaikse lainehesta;<BR>
+  ruokorintahan rivahti,<BR>
+  väännäikse vesikarille<BR>
+  tuota ääntä kuulemahan,<BR>
+  soitantoa Väinämöisen,<BR>
+  kun oli ääni kummanlainen,<BR>
+  soitanto ylen sorea.<BR>
+  Se siihen sike'in nukkui,<BR>
+  vaipui maata vatsallehen<BR>
+  kirjavan kiven selälle,<BR>
+  paaen paksun pallealle.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  soitti päivän, soitti toisen.<BR>
+  Ei ollut sitä urosta<BR>
+  eikä miestä urheata,<BR>
+  ollut ei miestä eikä naista<BR>
+  eikä kassan kantajata,<BR>
+  kellen ei itkuksi käynyt,<BR>
+  kenen syäntä ei sulannut.<BR>
+  Itki nuoret, itki vanhat,<BR>
+  itki miehet naimattomat,<BR>
+  itki nainehet urohot,<BR>
+  itki pojat puol'-ikäiset,<BR>
+  sekä pojat jotta neiet,<BR>
+  jotta pienet piikasetki,<BR>
+  kun oli ääni kummanlainen,<BR>
+  ukon soitanto suloinen.<BR>
+  Itsensäki Väinämöisen<BR>
+  kyynel vieri kyykähteli.<BR>
+  Tippui tilkat silmistänsä,<BR>
+  vierivät vesipisarat,<BR>
+  karkeammat karpaloita,<BR>
+  herkeämmät hernehiä,<BR>
+  pyöreämmät pyyn munia,<BR>
+  päreämmät päitä pääskyn.<BR>
+  Ve'et vieri silmästänsä,<BR>
+  toiset toisesta noruvi.<BR>
+  Putosivat poskipäille,<BR>
+  kaunihille kasvoillensa,<BR>
+  kaunihilta kasvoiltansa<BR>
+  leve'ille leuoillensa,<BR>
+  leve'iltä leuoiltansa<BR>
+  rehe'ille rinnoillensa,<BR>
+  rehe'iltä rinnoiltansa<BR>
+  päteville polvillensa,<BR>
+  päteviltä polviltansa<BR>
+  jalkapöyille jaloille,<BR>
+  jalkapöyiltä jaloilta<BR>
+  maahan alle jalkojensa<BR>
+  läpi viien villavaipan,<BR>
+  kautta kuuen kultavyönsä,<BR>
+  seitsemän sinihamosen,<BR>
+  sarkakauhtanan kaheksan.<BR>
+  Vierivät vesipisarat<BR>
+  luota vanhan Väinämöisen<BR>
+  rannalle meren sinisen,<BR>
+  rannalta meren sinisen<BR>
+  alle selvien vesien,<BR>
+  päälle mustien murien.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Onko tässä nuorisossa,<BR>
+  nuorisossa kaunoisessa,<BR>
+  tässä suuressa su'ussa,<BR>
+  isossa isän alassa<BR>
+  kyyneleni poimijata<BR>
+  alta selvien vesien?"<BR>
+  Nuoret tuossa noin sanovi<BR>
+  sekä vanhat vastoavi:<BR>
+  "Ei ole tässä nuorisossa,<BR>
+  nuorisossa kaunoisessa,<BR>
+  tässä suuressa su'ussa,<BR>
+  isossa isän alassa<BR>
+  kyynelesi poimijata<BR>
+  alta selvien vesien."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Kenpä toisi kyyneleni,<BR>
+  poimisi vesipisarat<BR>
+  alta selvien vesien,<BR>
+  saisi multa sulkaturkin."<BR>
+  Tuli korppi koikotellen.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Käyös, korppi, kyyneleni<BR>
+  alta selvien vesien!<BR>
+  Annan sulle sulkaturkin."<BR>
+  Eipä korppi saanutkana.<BR>
+  Kuuli tuon sininen sotka,<BR>
+  niin tuli sininen sotka.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Use'in, sininen sotka,<BR>
+  suullasi sukelteleihet,<BR>
+  ve'essä vilotteleihet:<BR>
+  käypä, poimi kyyneleni<BR>
+  alta selvien vesien!<BR>
+  Saat sinä parahan palkan:<BR>
+  annan sulle sulkaturkin."<BR>
+  Kävi sotka poimimahan<BR>
+  Väinämöisen kyyneleitä<BR>
+  alta selvien vesien,<BR>
+  päältä mustien murien.<BR>
+  Poimi kyynelet merestä,<BR>
+  kantoi Väinölle kätehen:<BR>
+  jo oli muiksi muuttunehet,<BR>
+  kasvanehet kaunoisiksi,<BR>
+  helmiksi heristynehet,<BR>
+  simpsukoiksi siintynehet,<BR>
+  kuningasten kunnioiksi,<BR>
+  valtojen iki-iloiksi.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdesviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  toinen seppo Ilmarinen,<BR>
+  kolmas lieto Lemmin poika,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  läksi selvälle merelle,<BR>
+  lake'ille lainehille<BR>
+  tuonne kylmähän kylähän,<BR>
+  pimeähän Pohjolahan,<BR>
+  miehen syöjähän sijahan,<BR>
+  urohon upottajahan.<BR>
+  Kenpä tuossa soutajaksi?<BR>
+  Yks' on seppo Ilmarinen.<BR>
+  Sepä tuossa soutajaksi<BR>
+  airoillen ylimäisille;<BR>
+  toinen lieto Lemminkäinen<BR>
+  airoillen alimaisille.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse istuihe perähän.<BR>
+  Laskea karehtelevi;<BR>
+  laski halki lainehien,<BR>
+  noien kuohujen kovien,<BR>
+  lakkipäien lainehien<BR>
+  vasten Pohjan valkamoita,<BR>
+  ennen tiettyjä teloja.<BR>
+  Jopa tuonne tultuansa,<BR>
+  matkan päähän päästyänsä<BR>
+  vetivät venosen maalle,<BR>
+  tempasivat tervarinnan<BR>
+  teloille teräksisille,<BR>
+  valkamoille vaskisille.<BR>
+  Tulivat tuville tuosta,<BR>
+  pian pistihe sisälle.<BR>
+  Kysyi Pohjolan emäntä,<BR>
+  tutkaeli tullehilta:<BR>
+  "Mipä miehillä sanoma,<BR>
+  urohilla uusi tieto?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tuopa tuohon vastoavi:<BR>
+  "Sammosta sanomat miesten,<BR>
+  kirjokannesta urosten:<BR>
+  saimme sampuen jaolle,<BR>
+  kirjokannen katselulle."<BR>
+  Itse Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei pyyssä kahen jakoa,<BR>
+  oravassa miehen kolmen.<BR>
+  Hyvä on sampuen hyrätä,<BR>
+  kirjokannen kahnatella<BR>
+  Pohjolan kivimäessä,<BR>
+  vaaran vaskisen sisässä.<BR>
+  Hyvä olla itseniki<BR>
+  sammon suuren haltijana."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kun et antane osoa,<BR>
+  tuota sammon toista puolta,<BR>
+  niin on kaiken kantanemme,<BR>
+  vienemme venehesemme."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  tuo tuosta pahoin pahastui.<BR>
+  Kutsui Pohjolan kokohon,<BR>
+  nuoret miehet miekkoinensa,<BR>
+  urohot asehinensa<BR>
+  pään varalle Väinämöisen.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  kävi kanteloisehensa,<BR>
+  itse istui soittamahan,<BR>
+  alkoi soittoa somasti.<BR>
+  Tuota kaikki kuulemahan,<BR>
+  iloa imehtimähän,<BR>
+  miehet mielellä hyvällä,<BR>
+  naiset suulla nauravalla,<BR>
+  urohot vesissä silmin,<BR>
+  pojat maassa polvillansa.<BR>
+  Väkeä väsyttelevi,<BR>
+  rahvahaista raukaisevi:<BR>
+  kaikki nukkui kuuntelijat<BR>
+  sekä vaipui katselijat;<BR>
+  nukkui nuoret, nukkui vanhat<BR>
+  Väinämöisen soitantohon.<BR>
+  Siitä viisas Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  tapasi on taskuhunsa,<BR>
+  kulki kukkaroisehensa.<BR>
+  Ottavi uniset neulat,<BR>
+  voiteli unella silmät,<BR>
+  ripset ristihin panevi,<BR>
+  painoi luomet lukkosehen<BR>
+  väeltä väsyneheltä,<BR>
+  urohilta uinuvilta:<BR>
+  pani pitkähän unehen,<BR>
+  viikommaksi nukkumahan<BR>
+  koko Pohjolan perehen<BR>
+  ja kaiken kyläisen kansan.<BR>
+  Meni sammon saa'antahan,<BR>
+  kirjokannen katsontahan<BR>
+  Pohjolan kivimäestä,<BR>
+  vaaran vaskisen sisästä,<BR>
+  yheksän lukon takoa,<BR>
+  takasalvan kymmenennen.<BR>
+  Tuossa vanha Väinämöinen<BR>
+  lauloa hyrähtelevi<BR>
+  vaaran vaskisen ovilla,<BR>
+  kivilinnan liepehillä:<BR>
+  jopa liikkui linnan portit,<BR>
+  järkkyi rautaiset saranat.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen,<BR>
+  tuopa tuossa toisna miesnä.<BR>
+  Voilla voiti lukkoloita,<BR>
+  saranoita rasvasilla,<BR>
+  jottei ukset ulvahuisi<BR>
+  eikä naukuisi saranat.<BR>
+  Lukot sormin luksutteli,<BR>
+  salvat kuokalla kohotti:<BR>
+  jo lukot lusuna vieri,<BR>
+  ovet vahvat aukieli.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi sie lieto Lemmin poika,<BR>
+  ylimäinen ystäväni!<BR>
+  Mene sampo ottamahan,<BR>
+  kirjokansi kiskomahan!"<BR>
+  Tuopa lieto Lemminkäinen<BR>
+  tahi kaunis Kaukomieli,<BR>
+  kyllä kärkäs käskemättä,<BR>
+  kehumattaki kepeä,<BR>
+  meni sammon saa'antahan,<BR>
+  kirjokannen kiskontahan.<BR>
+  Sanoi tuonne mennessänsä,<BR>
+  kerskaeli käyessänsä:<BR>
+  "Mi lienee minussa miestä,<BR>
+  urosta Ukon pojassa,<BR>
+  senpä sampo siirtyköhön,<BR>
+  kirjokansi kääntyköhön<BR>
+  jalan oikean avulla,<BR>
+  takakannan koskemalla!"<BR>
+  Siirrytteli Lemminkäinen,<BR>
+  siirrytteli, käännytteli,<BR>
+  sylin sampoa syleili,<BR>
+  polvin maassa puuhaeli:<BR>
+  eipä sampo liikukana,<BR>
+  kirjokansi kallukana;<BR>
+  sen oli juuret juurruteltu<BR>
+  yheksän sylen syvähän.<BR>
+  Hyvä on härkä Pohjolassa,<BR>
+  jok' on vahva vartalolta,<BR>
+  ylen sitkeä sivulta,<BR>
+  suonilta kovin sorea;<BR>
+  sen on syltä sarvet pitkät,<BR>
+  puolentoista turpa paksu.<BR>
+  Otti härän heinikosta,<BR>
+  auran pellon pientarelta;<BR>
+  sillä kynti sammon juuret,<BR>
+  kirjokannen kiinnittimet:<BR>
+  saipa sampo liikkumahan,<BR>
+  kirjokansi kallumahan.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen,<BR>
+  toinen seppo Ilmarinen,<BR>
+  kolmas lieto Lemminkäinen<BR>
+  saattelivat sammon suuren<BR>
+  Pohjolan kivimäestä,<BR>
+  vaaran vaskisen sisästä.<BR>
+  Veivät sen venosehensa,<BR>
+  latjasivat laivahansa.<BR>
+  Saivat sammon purtehensa,<BR>
+  kirjokannen kaarillensa;<BR>
+  työntivät venon vesille,<BR>
+  satalauan lainehille.<BR>
+  Tyrskähti veno vetehen,<BR>
+  läksi laioin lainehesen.<BR>
+  Kysyi seppo Ilmarinen,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Minne sampo saatetahan,<BR>
+  kunnepa kuletetahan<BR>
+  näiltä paikoilta pahoilta,<BR>
+  poloisesta Pohjolasta?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Tuonne sampo saatetahan,<BR>
+  kirjokansi kaimatahan<BR>
+  nenähän utuisen niemen,<BR>
+  päähän saaren terhenisen,<BR>
+  siellä onnen ollaksensa,<BR>
+  ainian asuaksensa.<BR>
+  On siellä vähän sijoa,<BR>
+  toki paikkoa palanen,<BR>
+  syömätöintä, lyömätöintä,<BR>
+  miekan miehen käymätöintä."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  läksi poies Pohjolasta,<BR>
+  läksi mielellä hyvällä,<BR>
+  iloten omille maille.<BR>
+  Itse tuossa noin saneli:<BR>
+  "Käänny, pursi, Pohjolasta,<BR>
+  käännäite kohen kotia,<BR>
+  perin maille vierahille!<BR>
+  "Tuuittele, tuuli, purtta,<BR>
+  soutele, vesi, venettä,<BR>
+  anna airoillen apua,<BR>
+  huoparille huoitusta<BR>
+  noilla väljillä vesillä,<BR>
+  ulapoilla auke'illa!<BR>
+  "Oisiko airot pikkaraiset,<BR>
+  soutajat vähäväkiset,<BR>
+  pienoiset peränpitäjät,<BR>
+  lapset laivan hallitsijat,<BR>
+  anna, Ahto, airojasi,<BR>
+  venettäsi, veen isäntä,<BR>
+  airot uuet ja paremmat,<BR>
+  mela toinen ja lujempi,<BR>
+  itse airoillen asetu,<BR>
+  sovitaite soutamahan!<BR>
+  Anna juosta puisen purren,<BR>
+  rautahangan hakkaella<BR>
+  halki kuohujen kovien,<BR>
+  lakkipäien lainehien!"<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  laskea karehtelevi.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen,<BR>
+  toinen lieto Lemminkäinen,<BR>
+  nepä tuossa soutelevat,<BR>
+  soutelevat, joutelevat<BR>
+  selviä selän vesiä,<BR>
+  lake'ita lainehia.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Olipa ennen aikoinani,<BR>
+  oli vettä soutajalla<BR>
+  sekä virttä laulajalla.<BR>
+  Vaan ei nyt, nykyisin aioin<BR>
+  tuota kuulla kulloinkana<BR>
+  venehessä vierentätä,<BR>
+  lainehilla laulantata."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ei vesillä vieremistä,<BR>
+  lainehilla laulamista!<BR>
+  Laulu laiskana pitävi,<BR>
+  virret sou'un viivyttävi.<BR>
+  Päivä kultainen kuluisi,<BR>
+  yöhyt kesken yllättäisi<BR>
+  näillä väljillä vesillä,<BR>
+  lake'illa lainehilla."<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Aika kuitenki kuluvi,<BR>
+  päivä kaunis karkelevi,<BR>
+  yö tulla tuhuttelevi,<BR>
+  hämärä häkyttelevi,<BR>
+  jos et laula polvenasi,<BR>
+  hyrehi sinä ikänä."<BR>
+  Laski vanha Väinämöinen<BR>
+  selkeä meren sinisen,<BR>
+  laski päivän, laski toisen.<BR>
+  Päivänäpä kolmantena<BR>
+  tuo on lieto Lemminkäinen<BR>
+  kerran toisen kertaeli:<BR>
+  "Miks' et laula, Väinämöinen,<BR>
+  hyrehi, hyväntöläinen,<BR>
+  hyvän sammon saatuasi,<BR>
+  tien oikein osattuasi?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  hänpä varman vastoavi:<BR>
+  "Varahainen laulannaksi,<BR>
+  aikainen ilonpioksi.<BR>
+  Äsken laulanta sopisi,<BR>
+  ilon teentä kelpoaisi,<BR>
+  kun omat ovet näkyisi,<BR>
+  omat ukset ulvahtaisi."<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Oisinko itse perässä,<BR>
+  lauleleisin voiessani,<BR>
+  kukkuisin kyetessäni;<BR>
+  ehk' ei toiste voiakana,<BR>
+  ei kyllin kyetäkänä.<BR>
+  Kun et lauloa luvanne,<BR>
+  itse laululle rupean."<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen,<BR>
+  tuo on kaunis Kaukomieli,<BR>
+  suutansa sovittelevi,<BR>
+  säveltänsä säätelevi.<BR>
+  Sai itse hyräilemähän,<BR>
+  loihe, kurja, kukkumahan<BR>
+  äreällä äänellänsä,<BR>
+  käreällä kulkullansa.<BR>
+  Lauloi lieto Lemminkäinen,<BR>
+  karjahteli Kaukomieli;<BR>
+  suu liikkui, järisi parta,<BR>
+  leukapielet lonkaeli.<BR>
+  Laulu kuului loitommalle,<BR>
+  vierähys vesien poikki,<BR>
+  kuului kuutehen kylähän,<BR>
+  seitsemän selän ylitse.<BR>
+  Kurki istui kannon päässä,<BR>
+  märän mättähän nenässä,<BR>
+  sormiluitansa lukevi,<BR>
+  jalkojansa nostelevi.<BR>
+  Sepä säikähti kovasti<BR>
+  Lemminkäisen laulantata.<BR>
+  Päästi kurki kumman kulkun,<BR>
+  säikähti pahan sävelen;<BR>
+  heti loihe lentämähän,<BR>
+  lenti poikki Pohjolahan.<BR>
+  Sitte tuonne tultuansa,<BR>
+  Pohjan suolle saatuansa<BR>
+  vielä parkaisi pahasti,<BR>
+  äkeästi ärjähteli:<BR>
+  sillä Pohjolan herätti,<BR>
+  pahan vallan valveutti.<BR>
+  Nousi Pohjolan emäntä<BR>
+  unen pitkän maattuansa.<BR>
+  Kävi karjakartanohon,<BR>
+  juoksi riistariihen luoksi;<BR>
+  katselevi karjoansa,<BR>
+  elojansa arvelevi:<BR>
+  ei ollut karjoa kaonnut,<BR>
+  riistettynä riistojansa.<BR>
+  Jo kävi kivimäelle,<BR>
+  vaaran vaskisen ovelle.<BR>
+  Sanoi tuonne tultuansa:<BR>
+  "Voi, poloinen, päiviäni!<BR>
+  Jop' on täällä vieras käynyt,<BR>
+  kaikki lukot lonkaellut,<BR>
+  liikutellut linnan portit,<BR>
+  särkenyt saranarauat!<BR>
+  Oisko täältä sampo saatu,<BR>
+  otettu omin lupinsa?"<BR>
+  Jo oli sieltä sampo saatu,<BR>
+  anastettu kirjokansi<BR>
+  Pohjolan kivimäestä,<BR>
+  vaaran vaskisen sisästä,<BR>
+  yheksän lukon takoa,<BR>
+  takasalvan kymmenennen.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  tuo tuosta pahoin pahastui,<BR>
+  katsoi valtansa vajuvan,<BR>
+  alenevan arvionsa.<BR>
+  Uutarta rukoelevi:<BR>
+  "Ututyttö, terhenneiti!<BR>
+  Seulo seulalla utua,<BR>
+  terhenistä tepsuttele,<BR>
+  laske talma taivahalta,<BR>
+  auer ilmasta alenna<BR>
+  selvälle meren selälle,<BR>
+  ulapalle aukealle,<BR>
+  jottei päästä Väinämöisen,<BR>
+  osata uvantolaisen!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin tulle,<BR>
+  Iku-Turso, Äijön poika,<BR>
+  nosta päätäsi merestä,<BR>
+  lakkoasi lainehesta!<BR>
+  Kaataos Kalevan miehet,<BR>
+  upota uvantolaiset,<BR>
+  hävitä häjyt urohot<BR>
+  alle aaltojen syvien!<BR>
+  Saata sampo Pohjolahan<BR>
+  venehestä vierimättä!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin tulle,<BR>
+  oi Ukko, ylijumala,<BR>
+  ilman kultainen kuningas,<BR>
+  hope'inen hallitsija,<BR>
+  rakenna rajuinen ilma,<BR>
+  nosta suuri säien voima!<BR>
+  Luo tuuli, lähetä aalto<BR>
+  aivan vastahan venettä,<BR>
+  jottei päästä Väinämöisen,<BR>
+  kulkea uvantolaisen!"<BR>
+  Ututyttö, neiti terhen,<BR>
+  u'un huokuvi merelle,<BR>
+  sumun ilmahan sukesi;<BR>
+  piti vanhan Väinämöisen<BR>
+  kokonaista kolme yötä<BR>
+  sisässä meren sinisen<BR>
+  pääsemättänsä perille,<BR>
+  kulkematta kunnekana.<BR>
+  Yön kolmen levättyänsä<BR>
+  sisässä meren sinisen<BR>
+  virkki vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Ei ole mies pahempikana,<BR>
+  uros untelompikana<BR>
+  u'ulla upottaminen,<BR>
+  terhenellä voittaminen."<BR>
+  Veti vettä kalvallansa,<BR>
+  merta miekalla sivalti.<BR>
+  Sima siukui kalvan tiestä,<BR>
+  mesi miekan roiskehesta:<BR>
+  nousi talma taivahalle,<BR>
+  utu ilmoillen yleni.<BR>
+  Selvisi meri sumusta,<BR>
+  meren aalto auteresta;<BR>
+  meri suureksi sukeutui,<BR>
+  maailma isoksi täytyi.<BR>
+  Oli aikoa vähäinen,<BR>
+  pirahteli pikkarainen.<BR>
+  Jo kuului kova kohina<BR>
+  viereltä veno punaisen;<BR>
+  nousi kuohu korkeaksi<BR>
+  vasten purtta Väinämöisen.<BR>
+  Siinä seppo Ilmarinen<BR>
+  toki säikähti kovasti:<BR>
+  veret vieri kasvoiltansa,<BR>
+  puna poskilta putosi.<BR>
+  Veti viltin päänsä päälle,<BR>
+  yli korvien kohenti,<BR>
+  peitti kasvot kaunihisti,<BR>
+  silmänsä sitäi paremmin.<BR>
+  Itse vanha Väinämöinen<BR>
+  katsoi vierellä vesiä,<BR>
+  loi silmät sivulle purren.<BR>
+  Näki kummoa vähäisen:<BR>
+  Iku-Turso, Äijön poika,<BR>
+  vieressä veno punaisen<BR>
+  nosti päätänsä merestä,<BR>
+  lakkoansa lainehesta.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  saipa korvat kourihinsa.<BR>
+  Korvista kohottelevi,<BR>
+  kysytteli, lausutteli,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Iku-Turso, Äijön poika!<BR>
+  Miksi sie merestä nousit,<BR>
+  kuksi aallosta ylenit<BR>
+  etehen imehnisille,<BR>
+  saanikka Kalevan poian?"<BR>
+  Iku-Turso, Äijön poika,<BR>
+  eikä tuo ihastu tuosta<BR>
+  eikä tuo kovin pelästy<BR>
+  eikä varsin vastaele.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tarkoin toiste tutkaeli,<BR>
+  kolmasti kovin kysyvi:<BR>
+  "Iku-Turso, Äijön poika!<BR>
+  Miksi sie merestä nousit,<BR>
+  kuksi aallosta ylenit?"<BR>
+  Iku-Turso, Äijön poika,<BR>
+  jo kerralla kolmannella<BR>
+  sanan vastaten sanovi:<BR>
+  "Siksi mie merestä nousin,<BR>
+  siksi aallosta ylenin:<BR>
+  oli mielessä minulla<BR>
+  surmata suku Kalevan,<BR>
+  saa'a sampo Pohjolahan.<BR>
+  Kun nyt lasket lainehisin,<BR>
+  heität vielä herjan hengen,<BR>
+  enpä toiste tullekana<BR>
+  etehen imehnisille."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  heitti herjan lainehisin.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Iku-Turso, Äijön poika!<BR>
+  Ellös sie merestä nousko,<BR>
+  ellös aallosta yletkö<BR>
+  etehen imehnisille<BR>
+  tämän päivyen perästä!"<BR>
+  Senpä päivyen perästä<BR>
+  ei Turso merestä nouse<BR>
+  etehen imehnisille,<BR>
+  kuni kuuta, aurinkoa,<BR>
+  kuni päiveä hyveä,<BR>
+  ilmoa ihailtavata.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  laski eelle laivoansa.<BR>
+  Oli aikoa vähäinen,<BR>
+  pirahteli pikkarainen.<BR>
+  Jo Ukko, ylijumala,<BR>
+  itse ilmojen isäntä,<BR>
+  virkki tuulet tuulemahan,<BR>
+  säät rajut rajuamahan.<BR>
+  Nousi tuulet tuulemahan,<BR>
+  säät rajut rajuamahan.<BR>
+  Kovin läikkyi länsituuli,<BR>
+  luoetuuli tuikutteli;<BR>
+  enemmän etelä tuuli,<BR>
+  itä inkui ilkeästi;<BR>
+  kauheasti kaakko karjui,<BR>
+  pohjonen kovin porasi.<BR>
+  Tuuli puut lehettömäksi,<BR>
+  havupuut havuttomaksi,<BR>
+  kanervat kukattomaksi,<BR>
+  heinät helpehettömäksi.<BR>
+  Nosti mustia muria<BR>
+  päälle selvien vesien.<BR>
+  Kovin silloin tuulet tuuli,<BR>
+  aallot hakkasi alusta.<BR>
+  Veivät harpun hauinluisen,<BR>
+  kantelon kalaneväisen<BR>
+  väen Vellamon hyväksi,<BR>
+  Ahtolan iki-iloksi.<BR>
+  Ahto aalloilta havainnut,<BR>
+  Ahon lapset lainehilta;<BR>
+  ottivat sorean soiton,<BR>
+  kotihinsa korjasivat.<BR>
+  Siinä vanhan Väinämöisen<BR>
+  ve'et silmihin vetihe.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Sinne sattui saalahani,<BR>
+  meni mielisoittimeni,<BR>
+  katosi iki-iloni!<BR>
+  En tuota enämpi saane<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä<BR>
+  hauin hampahan iloa,<BR>
+  kalanluista luikutusta."<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen,<BR>
+  tuopa tuiki tuskautui.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Voi, poloinen, päiviäni,<BR>
+  kun läksin selille näille,<BR>
+  ulapoille auke'ille,<BR>
+  polin puulle pyörivälle,<BR>
+  varvalle vapisevalle!<BR>
+  Jo on tukka tuulta nähnyt,<BR>
+  hivus säätä hirveätä,<BR>
+  parta päiviä pahoja,<BR>
+  nähnyt näilläki vesillä;<BR>
+  harvoin on havaita tainnut<BR>
+  tuulta ennen tuon näöistä,<BR>
+  noita kuohuja kovia,<BR>
+  lakkipäitä lainehia.<BR>
+  Jo nyt on tuuli turvanani,<BR>
+  meren aalto armonani!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tuopa tuossa arvelevi:<BR>
+  "Ei venossa vieremistä,<BR>
+  purressa parahtamista!<BR>
+  Itku ei hä'ästä päästä,<BR>
+  parku päivistä pahoista."<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Vesi, kiellä poikoasi,<BR>
+  laine, lastasi epeä,<BR>
+  Ahto, aaltoja aseta,<BR>
+  Vellamo, ve'en väkeä,<BR>
+  ettei parsku parraspuille,<BR>
+  pääse päälle kaarieni!<BR>
+  "Nouse, tuuli, taivahalle,<BR>
+  ylös pilvihin ajaite,<BR>
+  sukuhusi, syntyhysi,<BR>
+  heimohon, perehesesi!<BR>
+  Elä kaa'a puista purtta,<BR>
+  vierrä hongaista venettä!<BR>
+  Ennen kaa'a puut palolla,<BR>
+  kuuset kummuilla kumoa!"<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen,<BR>
+  itse kaunis Kaukomieli,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tule, kokko turjalainen!<BR>
+  Tuopa kolme sulkoasi,<BR>
+  kokko, kolme, kaarne, kaksi<BR>
+  varaksi vähän venehen,<BR>
+  pahan purren parraspuuksi!"<BR>
+  Itse laitoa lisäsi,<BR>
+  varppehia valmisteli;<BR>
+  liitti tuohon liikalaiat,<BR>
+  koko sylen korkeuiset,<BR>
+  aallon käymättä ylitse,<BR>
+  partahille parskumatta.<BR>
+  Jo oli kyllin laitoaki,<BR>
+  venehessä varppehia<BR>
+  tuulen tuiman tuikutella,<BR>
+  aallon ankaran lykätä,<BR>
+  kuohuja kulettaessa,<BR>
+  mäkipäitä mentäessä.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kolmasviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  kutsui Pohjolan kokohon.<BR>
+  Pani joukon jousihinsa,<BR>
+  laittoi miehet miekkoihinsa;<BR>
+  rakenteli Pohjan purren,<BR>
+  suoritti sotavenosen.<BR>
+  Latoi miehet laivahansa,<BR>
+  suoritti sotaurohot,<BR>
+  kuni sotka poikasensa,<BR>
+  tavi lapsensa latovi:<BR>
+  sata miestä miekallista,<BR>
+  tuhat jousella urosta.<BR>
+  Kohenteli purjepuita,<BR>
+  vaatevarpoja varasi;<BR>
+  nosti puuhun purjehia,<BR>
+  vaattehia varpapuihin,<BR>
+  kuin on pitkän pilven longan,<BR>
+  pilven tönkän taivahalla.<BR>
+  Siitä läksi laskemahan,<BR>
+  sekä läksi jotta joutui<BR>
+  sampoa tapoamahan<BR>
+  venehestä Väinämöisen.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  laskevi sinistä merta.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  puhui purtensa perästä:<BR>
+  "Oi sie lieto Lemmin poika,<BR>
+  ylimäinen ystäväni!<BR>
+  Nouse purjepuun nenähän,<BR>
+  vaatevarpahan ravaha!<BR>
+  Katsaise etinen ilma,<BR>
+  tarkkoa takainen taivas,<BR>
+  onko selvät ilman rannat,<BR>
+  onko selvät vai sekavat!"<BR>
+  Tuopa lieto Lemminkäinen,<BR>
+  poika, veitikkä verevä,<BR>
+  hyvin kärkäs käskemättä,<BR>
+  kehumattaki kepeä,<BR>
+  nousi purjepuun nenähän,<BR>
+  vaatevarpahan ravahti.<BR>
+  Katsoi iät, katsoi lännet,<BR>
+  katsoi luotehet, etelät,<BR>
+  katsoi poikki Pohjan rannan.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Selvänä etinen ilma,<BR>
+  taakea takainen taivas:<BR>
+  pieni on pilvi pohjosessa,<BR>
+  pilven lonka luotehessa."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Jo vainen valehtelitki!<BR>
+  Ei se pilvi ollekana,<BR>
+  pilven lonka lienekänä:<BR>
+  se on pursi purjehinen.<BR>
+  Katso toiste tarkemmasti!"<BR>
+  Katsoi toiste, katsoi tarkoin.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla:<BR>
+  "Saari kaukoa näkyvi,<BR>
+  etähältä haamottavi;<BR>
+  havukoita haavat täynnä,<BR>
+  koivut kirjokoppeloita."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Jo vainen valehtelitki!<BR>
+  Havukoita ei ne olle<BR>
+  eikä kirjokoppeloita:<BR>
+  ne on Pohjan poikasia.<BR>
+  Katso tarkoin kolmannesti!"<BR>
+  Se on lieto Lemminkäinen<BR>
+  katsoi kerran kolmannenki.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Jo tulevi Pohjan pursi,<BR>
+  satahanka hakkoavi!<BR>
+  Sata on miestä soutimilla,<BR>
+  tuhat ilman istumassa!"<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  jo tunsi toet totiset.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Soua, seppo Ilmarinen,<BR>
+  soua, lieto Lemminkäinen,<BR>
+  soutakatte, kaikki kansa,<BR>
+  jotta juoksisi venonen,<BR>
+  pursi eestä ennättäisi!"<BR>
+  Souti seppo Ilmarinen,<BR>
+  souti lieto Lemminkäinen,<BR>
+  souti kansa kaikenlainen.<BR>
+  Lyllyivät melat lylyiset,<BR>
+  hangat piukki pihlajaiset,<BR>
+  vene honkainen vapisi;<BR>
+  nenä hyrski hylkehenä,<BR>
+  perä koskena kohisi,<BR>
+  vesi kiehui kelloloissa,<BR>
+  vaahti palloissa pakeni.<BR>
+  Kilvan kiskoivat urohot,<BR>
+  miehet veikaten vetivät:<BR>
+  eipä matka eistykänä,<BR>
+  ei pakene puinen pursi<BR>
+  eestä purren purjehisen,<BR>
+  tuon on Pohjolan venehen.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  jo tunsi tuhon tulevan,<BR>
+  hätäpäivän päälle saavan.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi,<BR>
+  miten olla, kuin eleä.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Vielä mä tuohon mutkan muistan,<BR>
+  keksin kummoa vähäisen."<BR>
+  Tavoittihe tauloihinsa,<BR>
+  tunkihe tuluksihinsa.<BR>
+  Otti piitä pikkuruisen,<BR>
+  tauloa taki vähäisen;<BR>
+  ne merehen mestoavi<BR>
+  yli olkansa vasemman.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Tuosta tulkohon karinen,<BR>
+  salasaari kasvakohon,<BR>
+  johon juosta Pohjan purren,<BR>
+  satahangan halkiella<BR>
+  meren myrskyn hiertimessä,<BR>
+  lainehen rapa'imessa!"<BR>
+  Se siitä kariksi kasvoi,<BR>
+  loihe luo'oksi merehen,<BR>
+  itähän pitemmin puolin,<BR>
+  poikkipuolin pohjosehen.<BR>
+  Tulla puikki Pohjan pursi,<BR>
+  halki aallon hakkoavi:<BR>
+  jopa joutuvi karille,<BR>
+  puuttui luotohon lujasti.<BR>
+  Lenti poikki puinen pursi,<BR>
+  satakaari katkieli;<BR>
+  mastot maiskahti merehen,<BR>
+  purjehet putoelivat<BR>
+  noiksi tuulen vietäviksi,<BR>
+  ahavan ajeltaviksi.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  jaloin juoksevi vetehen,<BR>
+  läksi purtta nostamahan,<BR>
+  laivoa kohottamahan.<BR>
+  Ei ota vene yletä<BR>
+  eikä pursi liikahella:<BR>
+  kaikk' oli kaaret katkennunna,<BR>
+  kaikki hangatki hajalla.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Mikäs neuvoksi tulevi,<BR>
+  kukas pannahan etehen?"<BR>
+  Jopa muiksi muutaltihe,<BR>
+  tohti toisiksi ruveta.<BR>
+  Otti viisi viikatetta,<BR>
+  kuusi kuokan kuolioa:<BR>
+  nepä kynsiksi kyhäsi,<BR>
+  kohenteli kouriksensa;<BR>
+  puolen purtta särkynyttä:<BR>
+  senpä allensa asetti;<BR>
+  laiat siiviksi sivalti,<BR>
+  peräpuikon purstoksensa;<BR>
+  sata miestä siiven alle,<BR>
+  tuhat purston tutkaimehen,<BR>
+  sata miestä miekallista,<BR>
+  tuhat ampujaurosta.<BR>
+  Levitäikse lentämähän,<BR>
+  kokkona kohotteleikse.<BR>
+  Lenteä lekuttelevi<BR>
+  tavoitellen Väinämöistä:<BR>
+  siipi pilviä sipaisi,<BR>
+  toinen vettä vieprahteli.<BR>
+  Veen emonen, vaimo kaunis,<BR>
+  hänpä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Oi on vanha Väinämöinen!<BR>
+  Käännä päätä päivän alta,<BR>
+  luo'os silmät luotehesen,<BR>
+  katso taaksesi vähäisen!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  käänti päätä päivän alta,<BR>
+  luopi silmät luotehesen,<BR>
+  katsoi taaksensa vähäisen:<BR>
+  jo tulevi Pohjan eukko,<BR>
+  lintu kumma liitelevi,<BR>
+  harte'ista kuin havukka,<BR>
+  vaakalintu vartalolta!<BR>
+  Yllättävi Väinämöisen.<BR>
+  Lenti purjepuun nenähän,<BR>
+  vaatevarpahan rapasi,<BR>
+  päähän pielen seisotaikse:<BR>
+  oli pursi päin pu'ota,<BR>
+  laiva laioin kallistua.<BR>
+  Siinä seppo Ilmarinen<BR>
+  heitäikse Jumalahansa,<BR>
+  Luojahansa luotteleikse.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla:<BR>
+  "Varjele, vakainen Luoja,<BR>
+  kaitse, kaunoinen Jumala,<BR>
+  ettei poika pois tulisi,<BR>
+  emon lapsi lankeaisi<BR>
+  Luojan luomalta lu'ulta,<BR>
+  Jumalan sukeamalta!<BR>
+  "Ukko, julkinen jumala,<BR>
+  itse taatto taivahinen!<BR>
+  Tuo mulle tulinen turkki,<BR>
+  päälleni panuinen paita,<BR>
+  jonka suojasta sotisin<BR>
+  ja takoa tappeleisin,<BR>
+  ettei pää pahoin menisi,<BR>
+  tukka turhi'in tulisi<BR>
+  rauan kirkkahan kisassa,<BR>
+  terän tuiman tutkaimessa!"<BR>
+  Itse vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ohoh Pohjolan emäntä!<BR>
+  Joko saat jaolle sammon<BR>
+  nenähän utuisen niemen,<BR>
+  päähän saaren terhenisen?"<BR>
+  Sanoi Pohjolan emäntä:<BR>
+  "En lähe jakohon sammon<BR>
+  sinun kanssasi, katala,<BR>
+  kerallasi, Väinämöinen!"<BR>
+  Itse sampoa tavoitti<BR>
+  venehestä Väinämöisen.<BR>
+  Siinä lieto Lemminkäinen<BR>
+  miekan vyöltänsä vetäisi,<BR>
+  tempasi terävän rauan<BR>
+  vasemmalta puoleltansa;<BR>
+  kokon kourille kokevi,<BR>
+  räpylöille räimilöivi.<BR>
+  Iski lieto Lemminkäinen,<BR>
+  sekä iski jotta lausui:<BR>
+  "Maahan miehet, maahan miekat,<BR>
+  maahan untelot urohot,<BR>
+  sa'at miehet siiven alta,<BR>
+  kymmenet kynän nenästä!"<BR>
+  Virkki tuossa Pohjan eukko,<BR>
+  puhui purjepuun nenästä:<BR>
+  "Oi sie lieto, Lemmin poika,<BR>
+  Kauko rukka, mies katala!<BR>
+  Pettelit oman emosi,<BR>
+  valehtelit vanhempasi:<BR>
+  sanoit et käyväsi sotoa<BR>
+  kuunna, kymmennä kesänä<BR>
+  kullankana tarpehella,<BR>
+  hopeankana halulla!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  arvasi ajan olevan,<BR>
+  tunsi hetken tulleheksi.<BR>
+  Jo veti melan merestä,<BR>
+  tammen lastun lainehesta;<BR>
+  sillä kalhaisi kavetta,<BR>
+  iski kynsiä kokolta:<BR>
+  muut kynnet meni muruiksi,<BR>
+  jäi yksi sakarisormi.<BR>
+  Pojat siiviltä putosi,<BR>
+  melskahti merehen miehet,<BR>
+  sata miestä siiven alta,<BR>
+  tuhat purstolta urosta.<BR>
+  Itse kokko kopsahtihe,<BR>
+  kapsahutti kaaripuille,<BR>
+  kuni puusta koppeloinen,<BR>
+  kuusen oksalta orava.<BR>
+  Siitä sampoa tavoitti<BR>
+  sormella nimettömällä.<BR>
+  Sammon vuoalti vetehen,<BR>
+  kaatoi kaiken kirjokannen<BR>
+  punapurren laitimelta<BR>
+  keskelle meren sinisen:<BR>
+  siinä sai muruiksi sampo,<BR>
+  kirjokansi kappaleiksi.<BR>
+  Niin meni muruja noita,<BR>
+  sammon suuria paloja<BR>
+  alle vienojen vesien,<BR>
+  päälle mustien murien;<BR>
+  ne jäivät ve'en varaksi,<BR>
+  ahtolaisten aartehiksi.<BR>
+  Siitäp' ei sinä ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana<BR>
+  vesi puuttune varoja,<BR>
+  ve'en Ahto aartehia.<BR>
+  Jäipä toisia muruja,<BR>
+  pienempäisiä paloja<BR>
+  selälle meren sinisen,<BR>
+  meren laajan lainehille,<BR>
+  tuulen tuuiteltavaksi,<BR>
+  aaltojen ajeltavaksi.<BR>
+  Niitä tuuli tuuitteli,<BR>
+  meren läikkä läikytteli<BR>
+  selällä meren sinisen,<BR>
+  meren laajan lainehilla.<BR>
+  Tuuli maalle työnnytteli,<BR>
+  aalto rannallen ajeli.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  näki tyrskyn työntelevän,<BR>
+  hyrskyn maalle hylkeävän,<BR>
+  aallon rannallen ajavan<BR>
+  noita sampuen muruja,<BR>
+  kirjokannen kappaleita.<BR>
+  Hän tuosta toki ihastui.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Tuost' on siemenen sikiö,<BR>
+  alku onnen ainiaisen,<BR>
+  tuosta kyntö, tuosta kylvö,<BR>
+  tuosta kasvu kaikenlainen!<BR>
+  Tuosta kuu kumottamahan,<BR>
+  onnen päivä paistamahan<BR>
+  Suomen suurille tiloille,<BR>
+  Suomen maille mairehille!"<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Vielä mä tuohon mutkan muistan,<BR>
+  mutkan muistan, keinon keksin<BR>
+  kynnöllesi, kylvöllesi,<BR>
+  karjoillesi, kasvuillesi,<BR>
+  kuillesi kumottaville,<BR>
+  päivillesi paistaville:<BR>
+  tungen kuuhuen kivehen,<BR>
+  päivän kätken kalliohon;<BR>
+  annan pakkasen palella,<BR>
+  vilun ilman viivytellä<BR>
+  kyntöjäsi, kylvöjäsi,<BR>
+  elojasi, toukojasi;<BR>
+  saatan rautaisen rakehen,<BR>
+  teräksisen tellittelen<BR>
+  halmehillesi hyville,<BR>
+  parahille pelloillesi.<BR>
+  Nostan karhun kankahalta,<BR>
+  harvahampahan havuilta<BR>
+  ruuniasi ruhtomahan,<BR>
+  tammojasi tappamahan,<BR>
+  karjojasi kaatamahan,<BR>
+  lehmiä levittämähän.<BR>
+  Kansan tauilla tapatan,<BR>
+  surmoan sukusi kaiken,<BR>
+  ettei kuulla kuun ikänä<BR>
+  maailmassa mainittavan."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei minua laula lappi<BR>
+  eikä tunge turjalainen!<BR>
+  Jumalall' on ilman viitta,<BR>
+  Luojalla avaimet onnen,<BR>
+  ei katehen kainalossa,<BR>
+  vihansuovan sormen päässä.<BR>
+  "Kun ma luome Luojahani,<BR>
+  turvoan Jumalahani,<BR>
+  saa se toukat touoistani,<BR>
+  viholliset viljastani,<BR>
+  tonkimasta toukojani,<BR>
+  kasvujani kaatamasta,<BR>
+  orahia ottamasta,<BR>
+  viljoa vihoamasta.<BR>
+  "Sinä, Pohjolan emäntä,<BR>
+  tunge turmiot kivehen,<BR>
+  pahat paina kalliohon,<BR>
+  vaivat vuorehen valitse,<BR>
+  elä kuuta kulloinkana,<BR>
+  aurinkoa milloinkana!<BR>
+  "Anna pakkasen palella,<BR>
+  vilun ilman viivytellä<BR>
+  omia orahiasi,<BR>
+  kylvämiäsi jyviä!<BR>
+  Sa'a rauaista raetta,<BR>
+  teräksistä telkyttele<BR>
+  oman auran kääntämille,<BR>
+  Pohjan peltojen perille!<BR>
+  "Nosta karhu kankahalta,<BR>
+  viiasta vihainen kissa,<BR>
+  korvesta koverakoura,<BR>
+  havun alta harvahammas<BR>
+  Pohjolan kujan perille,<BR>
+  Pohjan karjan käytäville!"<BR>
+  Siitä Pohjolan emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jo minulta valta vaipui,<BR>
+  jo aleni arvioni:<BR>
+  eloni meni merehen,<BR>
+  sampo särkyi lainehisin!"<BR>
+  Läksi itkien kotihin,<BR>
+  polotellen pohjosehen.<BR>
+  Ei saanut sanottavata<BR>
+  koko sammosta kotihin;<BR>
+  veipä kuitenki vähäisen<BR>
+  sormella nimettömällä:<BR>
+  kantoi kannen Pohjolahan,<BR>
+  sai rivan Sariolahan.<BR>
+  Siit' on polo Pohjolassa,<BR>
+  elo leivätöin Lapissa.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse maalle mentyänsä<BR>
+  löyti sampuen muruja,<BR>
+  kirjokannen kappaleita<BR>
+  rannalta merelliseltä,<BR>
+  hienoiselta hietiköltä.<BR>
+  Saattoi sampuen muruset,<BR>
+  kirjokannen kappalehet<BR>
+  nenähän utuisen niemen,<BR>
+  päähän saaren terhenisen,<BR>
+  kasvamahan, karttumahan,<BR>
+  saamahan, satoamahan<BR>
+  olu'iksi ohraisiksi,<BR>
+  leiviksi rukihisiksi.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Anna, Luoja, suo, Jumala,<BR>
+  anna onni ollaksemme,<BR>
+  hyvin ain' eleäksemme,<BR>
+  kunnialla kuollaksemme<BR>
+  suloisessa Suomenmaassa,<BR>
+  kaunihissa Karjalassa!<BR>
+  "Varjele, vakainen Luoja,<BR>
+  kaitse, kaunoinen Jumala,<BR>
+  miesten mielijuohtehista,<BR>
+  akkojen ajatuksista!<BR>
+  Kaa'a maalliset katehet,<BR>
+  ve'elliset velhot voita!<BR>
+  "Ole puolla poikiesi,<BR>
+  aina lastesi apuna,<BR>
+  aina yöllisnä tukena,<BR>
+  päivällisnä vartijana,<BR>
+  vihoin päivän paistamatta,<BR>
+  vihoin kuun kumottamatta,<BR>
+  vihoin tuulen tuulematta,<BR>
+  vihoin saamatta satehen,<BR>
+  pakkasen palelematta,<BR>
+  kovan ilman koskematta!<BR>
+  "Aita rautainen rakenna,<BR>
+  kivilinna liitättele<BR>
+  ympäri minun eloni,<BR>
+  kahen puolen kansoani,<BR>
+  maasta saaen taivosehen,<BR>
+  taivosesta maahan asti,<BR>
+  asukseni, ainokseni,<BR>
+  tuekseni, turvakseni,<BR>
+  jottei liika liioin söisi,<BR>
+  vastus viljalta vitaisi<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana!"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Neljäsviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  arvelevi aivossansa:<BR>
+  "Nytpä soitanto sopisi,<BR>
+  ilon teentä kelpoaisi<BR>
+  näillä uusilla oloilla,<BR>
+  kaunihilla kartanoilla!<BR>
+  Vaan on kantele kaonnut,<BR>
+  iloni iäti mennyt<BR>
+  kalaisehen kartanohon,<BR>
+  lohisehen louhikkohon,<BR>
+  meren hauan haltijoille,<BR>
+  Vellamon ikiväelle.<BR>
+  Eikä tuota tuonekana,<BR>
+  Ahto antane takaisin.<BR>
+  "Oi on seppo Ilmarinen!<BR>
+  Taoit ennen, taoit eilen,<BR>
+  taopa tänäki päänä!<BR>
+  Tao rautainen harava,<BR>
+  haravahan piit tiheät,<BR>
+  piit tiheät, varsi pitkä,<BR>
+  jolla lainehet haroan,<BR>
+  laposille aallot lasken,<BR>
+  meren ruoikot ru'olle,<BR>
+  rannat kaikki karhikoille,<BR>
+  soitto jälle saa'akseni,<BR>
+  kantelo tavatakseni<BR>
+  kalaisesta kaartehesta,<BR>
+  lohisesta louhikosta!"<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  takoi rautaisen haravan<BR>
+  varren vaskisen keralla.<BR>
+  Piit takoi satoa syltä,<BR>
+  varren viittä valmisteli.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  otti rautaisen haravan.<BR>
+  Astui tietä pikkaraisen,<BR>
+  kulki matkoa palasen<BR>
+  teloille teräksisille,<BR>
+  vaskisille valkamoille.<BR>
+  Tuoss' oli purtta, kaksi purtta,<BR>
+  kaksi valmista venettä<BR>
+  teloilla teräksisillä,<BR>
+  vaskisilla valkamoilla:<BR>
+  yksi pursi uusi pursi,<BR>
+  toinen pursi vanha pursi.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  virkki uuelle venolle:<BR>
+  "Lähepä, veno, vesille,<BR>
+  pursi, aalloillen ajaite<BR>
+  käsivarren kääntämättä,<BR>
+  peukalon pitelemättä!"<BR>
+  Läksipä veno vesille,<BR>
+  pursi aalloillen ajoihe.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse istuihe perähän;<BR>
+  läksi merta luutimahan,<BR>
+  lainetta lakaisemahan.<BR>
+  Luopi lumpehet kokohon,<BR>
+  haravoipi rannan raiskat,<BR>
+  ruoposteli ruo'on ruutut,<BR>
+  ruo'on ruutut, kaislan kaitut,<BR>
+  joka hauanki harasi,<BR>
+  karit kaikki karhieli:<BR>
+  eipä saanut, ei tavannut<BR>
+  hauinluista soittoansa,<BR>
+  ikimennyttä iloa,<BR>
+  kaonnutta kanteloa.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  astuvi kohen kotia<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin,<BR>
+  kaiken kallella kypärin.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi kertoi:<BR>
+  "Ei tuota enämpi olle<BR>
+  hauin hampahan iloa,<BR>
+  kalanluista luikutusta!"<BR>
+  Astuessansa ahoa,<BR>
+  saloviertä vierressänsä<BR>
+  kuuli koivun itkeväksi,<BR>
+  puun visan vetistäväksi.<BR>
+  Jopa luoksi luontelihe,<BR>
+  lähemmäksi laittelihe.<BR>
+  Kysytteli, lausutteli:<BR>
+  "Mit' itket, ihana koivu,<BR>
+  puu vihanta, vierettelet,<BR>
+  vyöhyt valkea, valitat?<BR>
+  Ei sua sotahan vieä,<BR>
+  ei tahota tappelohon."<BR>
+  Koivu taiten vastaeli,<BR>
+  itse virkki puu vihanta:<BR>
+  "Niinpä muutamat sanovi,<BR>
+  moniahat arvelevi<BR>
+  elävän minun ilossa,<BR>
+  riemussa remuelevan:<BR>
+  minä hoikka huolissani,<BR>
+  ikävissäni iloitsen,<BR>
+  panen pakkopäivissäni,<BR>
+  murehissa murmattelen.<BR>
+  "Typeryyttä, tyhjä, itken,<BR>
+  vajauttani valitan,<BR>
+  kun olen osatoin, raukka,<BR>
+  tuiki, vaivainen, varatoin<BR>
+  näillä paikoilla pahoilla,<BR>
+  lake'illa laitumilla.<BR>
+  "Osalliset, onnelliset<BR>
+  tuota toivovat alati<BR>
+  kesän kaunihin tulevan,<BR>
+  suven suuren lämpiävän.<BR>
+  Toisinpa minä typerä,<BR>
+  minä vaivainen varoan<BR>
+  - kuoreni kolottavaksi,<BR>
+  lehtivarvat vietäväksi!<BR>
+  "Useinpa minun utuisen,<BR>
+  use'in, utuisen raukan,<BR>
+  lapset kerkeän keväimen<BR>
+  luokseni lähenteleikse,<BR>
+  veitsin viisin viiltelevät<BR>
+  halki mahlaisen mahani.<BR>
+  Paimenet pahat kesällä<BR>
+  vievät vyöni valkeaisen,<BR>
+  ken lipiksi, ken tupeksi,<BR>
+  kenpä marjatuohiseksi.<BR>
+  "Use'in minun utuisen,<BR>
+  use'in, utuisen raukan,<BR>
+  tytöt allani asuvat,<BR>
+  vierelläni viehkuroivat,<BR>
+  lehvät päältä leikkelevät,<BR>
+  varvat vastoiksi sitovat.<BR>
+  "Use'in minä utuinen,<BR>
+  use'in, utuinen raukka,<BR>
+  kaaetahan kaskipuiksi,<BR>
+  pinopuiksi pilkotahan.<BR>
+  Kolmasti tänäi kesänä,<BR>
+  tänä suurena suvena<BR>
+  miehet allani asuivat,<BR>
+  kirvestänsä kitkuttivat<BR>
+  mun poloisen pään menoksi,<BR>
+  heikon henkeni lähöksi.<BR>
+  "Se oli ilo kesästä,<BR>
+  riemu suuresta suvesta.<BR>
+  Ei ole talvi sen parempi,<BR>
+  lumen aika armahampi.<BR>
+  "Jopa aina aikaisehen<BR>
+  mure muo'on muuttelevi,<BR>
+  pääni painuvi pahaksi,<BR>
+  kasvot käypi kalveaksi<BR>
+  muistellessa mustat päivät,<BR>
+  pahat ajat arvellessa.<BR>
+  "Siitä tuuli tuskat tuopi,<BR>
+  halla huolet haike'immat:<BR>
+  tuuli vie vihannan turkin,<BR>
+  halla kaunihin hamehen.<BR>
+  Niin minä vähävarainen,<BR>
+  minä, koito koivu raukka,<BR>
+  jään aivan alastomaksi,<BR>
+  varsin vaattehettomaksi<BR>
+  vilussa värisemähän,<BR>
+  pakkasessa parkumahan."<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Elä itke, puu vihanta,<BR>
+  vesa lehti, vierettele,<BR>
+  vyöhyt valkea, valita!<BR>
+  Saat sinä olevan onnen,<BR>
+  elon uuen armahamman;<BR>
+  kohta itkenet ilosta,<BR>
+  riemusta remahutellet."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  koivun soitoksi kuvasi.<BR>
+  Veisteli kesäisen päivän,<BR>
+  kalkutteli kanteletta<BR>
+  nenässä utuisen niemen,<BR>
+  päässä saaren terhenisen.<BR>
+  Veisti kopan kanteletta,<BR>
+  emäpuun iloa uutta,<BR>
+  kopan koivusta lujasta,<BR>
+  emäpuun visaperästä.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Tuoss' on koppa kanteletta,<BR>
+  emäpuu iki-iloa.<BR>
+  Mistä naulat saatanehe,<BR>
+  vääntimet perittänehe?"<BR>
+  Kasvoi tammi tanhualla,<BR>
+  puu pitkä pihan perällä,<BR>
+  tammessa tasaiset oksat,<BR>
+  joka oksalla omena,<BR>
+  omenalla kultapyörä,<BR>
+  kultapyörällä käkönen.<BR>
+  Kun käki kukahtelevi,<BR>
+  sanoin viisin virkkelevi,<BR>
+  kulta suusta kumpuavi,<BR>
+  hopea valahtelevi<BR>
+  kultaiselle kunnahalle,<BR>
+  hope'iselle mäelle:<BR>
+  siitä naulat kantelehen,<BR>
+  vääntimet visaperähän!<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Sain ma naulat kantelehen,<BR>
+  vääntimet visaperähän.<BR>
+  Vielä uupuvi vähäisen,<BR>
+  viittä kieltä kanteloinen.<BR>
+  Mistä tuohon kielet saisin,<BR>
+  äänöset asetteleisin?"<BR>
+  Läksi kieltä etsimähän.<BR>
+  Astuvi ahoa myöten:<BR>
+  istui immikkö aholla,<BR>
+  nuori neitonen norolla.<BR>
+  Ei se impi itkenynnä,<BR>
+  ei varsin ilonnutkana;<BR>
+  ilman lauloi itseksensä:<BR>
+  lauloi iltansa kuluksi,<BR>
+  sulhon toivossa tulevan,<BR>
+  armahansa aikehessa.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuonne kengättä kepitti,<BR>
+  ilman hampsi hattaratta.<BR>
+  Sitte sinne tultuansa<BR>
+  alkoi hapsia anella.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Anna, impi, hapsiasi,<BR>
+  hieprukka, hivuksiasi<BR>
+  kanteloisen kielosiksi,<BR>
+  ääniksi ilon ikuisen!"<BR>
+  Antoi impi hapsiansa,<BR>
+  hienoja hivuksiansa;<BR>
+  antoi hasta viisi, kuusi<BR>
+  sekä seitsemän hivusta:<BR>
+  siit' on kielet kantelessa,<BR>
+  ääntimet iki-ilossa.<BR>
+  Saip' on soitto valmihiksi.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  istuiksen alakivelle,<BR>
+  paatiselle portahalle.<BR>
+  Otti kantelon käsille,<BR>
+  ilon itsensä lähemmä.<BR>
+  Kären käänti taivahalle,<BR>
+  ponnen polville tukesi:<BR>
+  ääniä asettelevi,<BR>
+  säveliä sääntelevi.<BR>
+  Sai äänet asetetuksi,<BR>
+  soittonsa sovitetuksi,<BR>
+  niin käänti alakäsille,<BR>
+  poikkipuolin polvillensa.<BR>
+  Laski kynttä kymmenkunnan,<BR>
+  viisi sormea viritti<BR>
+  kielille kapahumahan,<BR>
+  sävelille hyppimähän.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  kun on soitti kanteletta<BR>
+  käsin pienin, hoikin sormin,<BR>
+  peukaloin ulos kiverin,<BR>
+  jopa virkki puu visainen,<BR>
+  vesa lehti vieretteli,<BR>
+  kukahti käkösen kulta,<BR>
+  hivus impyen ilosi.<BR>
+  Sormin soitti Väinämöinen,<BR>
+  kielin kantelo kajasi:<BR>
+  vuoret loukkui, paaet paukkui,<BR>
+  kaikki kalliot tärähti,<BR>
+  kivet laikkui lainehilla,<BR>
+  somerot vesillä souti,<BR>
+  petäjät piti iloa,<BR>
+  kannot hyppi kankahilla.<BR>
+  Kälykset Kalevan naiset,<BR>
+  kesken kirjan neulomisen<BR>
+  ne tuohon jokena juoksi,<BR>
+  kaikki virtana vilisi,<BR>
+  nuoret naiset naurusuulla,<BR>
+  emännät ilolla mielin<BR>
+  soitteloa kuulemahan,<BR>
+  iloa imehtimähän.<BR>
+  Mi oli miehiä lähellä,<BR>
+  ne kaikki lakit käessä;<BR>
+  mi oli akkoja lähellä,<BR>
+  ne kaikki käsi posella.<BR>
+  Tyttäret vesissä silmin,<BR>
+  pojat maassa polvillansa<BR>
+  kanteloista kuuntelivat,<BR>
+  iloa imehtelivät.<BR>
+  Sanoivat samalla suulla,<BR>
+  yhen kielen kerkesivät:<BR>
+  "Ei ole tuota ennen kuultu<BR>
+  noin suloista soitantoa,<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana!"<BR>
+  Kuuluvi sorea soitto,<BR>
+  kuului kuutehen kylähän.<BR>
+  Eik' ollut sitä otusta,<BR>
+  ku ei tullut kuulemahan<BR>
+  tuota soittoa suloista,<BR>
+  kajahusta kanteloisen.<BR>
+  Mi oli metsän eläintä,<BR>
+  kyykistyivät kynsillehen<BR>
+  kanteloista kuulemahan,<BR>
+  iloa imehtimähän.<BR>
+  Ilman linnut lentäväiset<BR>
+  varvuille varustelihe,<BR>
+  veen kalaset kaikenlaiset<BR>
+  rantahan rakentelihe.<BR>
+  Matosetki maanalaiset<BR>
+  päälle mullan muuttelihe<BR>
+  - käänteleivät, kuuntelevat<BR>
+  tuota soittoa suloista,<BR>
+  kantelen iki-iloa,<BR>
+  Väinämöisen väännätystä.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  kyllä soitteli somasti,<BR>
+  kajahutti kaunihisti.<BR>
+  Soitti päivän, soitti toisen<BR>
+  yhtehen rupeamahan,<BR>
+  yhen aamun atriahan,<BR>
+  yhen vyönsä vyötäntähän,<BR>
+  yhen paitansa panohon.<BR>
+  Kun hän soitteli kotona,<BR>
+  huonehessa honkaisessa,<BR>
+  niin katot kajahtelivat,<BR>
+  permannot pemahtelivat;<BR>
+  laet lauloi, ukset ulvoi,<BR>
+  kaikki ikkunat iloitsi,<BR>
+  kiukoa kivinen liikkui,<BR>
+  patsas patvinen pajahti.<BR>
+  Kun hän kulki kuusikossa,<BR>
+  vaelti petäjikössä,<BR>
+  kuusoset kumartelihe,<BR>
+  männyt mäellä kääntelihe,<BR>
+  käpöset keolle vieri,<BR>
+  havut juurelle hajosi.<BR>
+  Kun hän liikahti lehossa<BR>
+  tahi astahti aholla,<BR>
+  lehot leikkiä pitivät,<BR>
+  ahot ainoista iloa,<BR>
+  kukat kulkivat kutuhun,<BR>
+  vesat nuoret notkahteli.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Viidesviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  sai sanoman korvihinsa<BR>
+  Väinölän eleleväksi,<BR>
+  Kalevalan kasvavaksi<BR>
+  sammon saauilla muruilla,<BR>
+  kirjokannen kappaleilla.<BR>
+  Tuo tuota kovin kaehti.<BR>
+  Itse aina arvelevi,<BR>
+  minkä surman suorittaisi,<BR>
+  kunka kuoleman kokisi<BR>
+  tuolle Väinölän väelle,<BR>
+  kansalle kalevalaisten.<BR>
+  Ukkoa rukoelevi,<BR>
+  Pauannetta palvoavi:<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala!<BR>
+  Kaataos Kalevan kansa<BR>
+  rakehilla rautaisilla,<BR>
+  neuloilla teräsnenillä!<BR>
+  Tahikka tauilla tapata,<BR>
+  surmoa suku katala,<BR>
+  miehet pitkille pihoille,<BR>
+  naiset läävän lattioille!"<BR>
+  Tyttö oli Tuonelan sokea,<BR>
+  Loviatar, vaimo vanha,<BR>
+  pahin Tuonen tyttäriä,<BR>
+  ilke'in manattaria,<BR>
+  alku kaikille pahoille,<BR>
+  tuhansille turmioille.<BR>
+  Sill' oli muoto mustanlainen,<BR>
+  iho inhon-karvallinen.<BR>
+  Tuopa musta Tuonen tyttö,<BR>
+  ulappalan umpisilmä,<BR>
+  teki tielle vuotehensa,<BR>
+  pahnansa pahalle maalle.<BR>
+  Selin tuulehen makasi,<BR>
+  kaltoin säähän karkeahan,<BR>
+  perin viimahan viluhun,<BR>
+  kohin päivänkoittehesen.<BR>
+  Tuli suuri tuulen puuska,<BR>
+  iästä iso vihuri,<BR>
+  tuuli tuhman raskahaksi,<BR>
+  kostutti kohulliseksi<BR>
+  aholla vesattomalla,<BR>
+  maalla mättähättömällä.<BR>
+  Kantoi kohtua kovoa,<BR>
+  vatsantäyttä vaikeata;<BR>
+  kantoi kuuta kaksi, kolme,<BR>
+  neljännenki, viiennenki,<BR>
+  kuuta seitsemän, kaheksan,<BR>
+  ympäri yheksän kuuta,<BR>
+  vaimon vanha'an lukuhun<BR>
+  kuuta puolen kymmenettä.<BR>
+  Yheksännen kuun lopulla,<BR>
+  kuun alulla kymmenennen<BR>
+  kohtu kääntyvi kovaksi,<BR>
+  painuvi pakolliseksi;<BR>
+  eikä synny syntyminen,<BR>
+  luovu luomaiset sikiöt.<BR>
+  Siirrälti sijan aloa,<BR>
+  paneutti toisen paikan.<BR>
+  Meni portto poikimahan,<BR>
+  tulen lautta lapsimahan<BR>
+  kahen kallion välihin,<BR>
+  viien vuoren viukelohon:<BR>
+  eipä tuolla synty synny,<BR>
+  luovu luomainen sikiö.<BR>
+  Etsi synnytössijoa,<BR>
+  vatsansa vajennusmaata<BR>
+  heiluvilla hettehillä,<BR>
+  läikkyvillä lähtehillä:<BR>
+  ei siellä sijoa saanut,<BR>
+  vajennusta vatsallensa.<BR>
+  Synnytteli poikiansa,<BR>
+  vajenteli vatsoansa<BR>
+  kuohussa tulisen kosken,<BR>
+  ve'en vankan vääntehessä,<BR>
+  alla kolmen kosken koprun,<BR>
+  alla äyrähän yheksän;<BR>
+  vaan ei vielä synty synny,<BR>
+  kehnon kohtu ei kevene.<BR>
+  Alkoi itkeä iletys,<BR>
+  parkua paha kuvatus.<BR>
+  Ei tieä, mihin menisi,<BR>
+  kunne kulkea pitäisi<BR>
+  vatsansa vajentamahan,<BR>
+  poikiansa poikimahan.<BR>
+  Puhui pilvestä Jumala,<BR>
+  lausui Luoja taivahalta:<BR>
+  "Tuoll' on suolla kolmisoppi<BR>
+  rannalla meryttä vasten,<BR>
+  pimeässä Pohjolassa,<BR>
+  sangassa Sariolassa.<BR>
+  Mene sinne poikimahan,<BR>
+  kohtusi keventämähän!<BR>
+  Siellä silma tarvitahan,<BR>
+  väkeäsi vuotetahan."<BR>
+  Tuopa musta Tuonen tyttö,<BR>
+  ilkeä Manalan impi,<BR>
+  tuli Pohjolan tuville,<BR>
+  Sariolan saunan maille<BR>
+  latomahan lapsiansa,<BR>
+  saamahan sikiöitänsä.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka harvahammas,<BR>
+  vei tuon saunahan saloa,<BR>
+  kylin kylpyhuonehesen,<BR>
+  kyläkunnan kuulematta,<BR>
+  sanan saamatta kylähän.<BR>
+  Lämmitti saloa saunan,<BR>
+  rikenehen riuahutti;<BR>
+  oluella ukset voiti,<BR>
+  kasti kaljalla saranat,<BR>
+  jottei ukset ulvonunna,<BR>
+  saranat narahtanunna.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Kave eukko, luonnon tyttö,<BR>
+  kave kultainen, korea,<BR>
+  jok' olet vanhin vaimoloita,<BR>
+  ensin emä itselöitä!<BR>
+  Juokse polvesta merehen,<BR>
+  vyö lapasta lainehesen,<BR>
+  ota kiiskiltä kinoa,<BR>
+  matehelta nuljaskata,<BR>
+  jolla voiat luun lomia,<BR>
+  sivelet sivuja myöten,<BR>
+  päästät piian pintehistä,<BR>
+  vaimon vatsanvääntehistä,<BR>
+  tästä tuskasta kovasta,<BR>
+  vatsantyöstä vaikeasta!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  oi Ukko, ylijumala,<BR>
+  tule tänne tarvittaissa,<BR>
+  käy tänne kutsuttaessa!<BR>
+  Tääll' on piika pintehessä,<BR>
+  vaimo vatsanvääntehessä<BR>
+  saunassa savun seassa,<BR>
+  kylän kylpyhuonehessa.<BR>
+  "Ota kultainen kurikka<BR>
+  kätehesi oikeahan!<BR>
+  Sillä haittoja hajota,<BR>
+  pihtipuoliset porota,<BR>
+  lukot Luojan lonkahuta,<BR>
+  takasalvat poikki taita<BR>
+  mennä suuren, mennä pienen,<BR>
+  kulkea vähäväkisen!"<BR>
+  Siinä tuo paha pahennus,<BR>
+  Tuonen tyttö umpisilmä<BR>
+  jopa vatsansa vajenti,<BR>
+  latoi lapsensa vihaiset<BR>
+  alla vaipan vaskikirjan,<BR>
+  alla uutimen utuisen.<BR>
+  Teki poikoa yheksän<BR>
+  yhtenä kesäisnä yönä,<BR>
+  yhen löylyn lyötävillä,<BR>
+  yhen saunan saatavilla,<BR>
+  yhestä vatsan väestä,<BR>
+  kohuntäyestä kovasta.<BR>
+  Nimitteli poikiansa,<BR>
+  laaitteli lapsiansa,<BR>
+  kuin kuki tekemiänsä,<BR>
+  itse ilmi luomiansa:<BR>
+  minkä pisti pistokseksi,<BR>
+  kunka änkäsi ähyksi,<BR>
+  minkä laati luuvaloksi,<BR>
+  kunka riieksi risasi;<BR>
+  minkä painoi paiseheksi,<BR>
+  kunka ruohutti ruveksi,<BR>
+  minkä syöjäksi sysäsi,<BR>
+  kunka ruhtosi rutoksi.<BR>
+  Jäi yksi nimittämättä,<BR>
+  poika pahnan-pohjimmainen.<BR>
+  Senpä sitte käski tuonne,<BR>
+  työnti velhoiksi vesille,<BR>
+  noi'iksi noroperille,<BR>
+  katehiksi kaikin paikoin.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  muut on käski käyä tuonne<BR>
+  nenähän utuisen niemen,<BR>
+  päähän saaren terhenisen.<BR>
+  Ärrytti äkäiset luomat,<BR>
+  tavattomat tauit työnti<BR>
+  vasten Väinölän väkeä,<BR>
+  surmaksi su'un Kalevan.<BR>
+  Pojat Väinölän potevi,<BR>
+  läsivi Kalevan kansa<BR>
+  tautia tavattomia,<BR>
+  nimen tietämättömiä:<BR>
+  alta lattiat lahovi,<BR>
+  päältä peite märkänevi.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  läksi päitä päästämähän,<BR>
+  henkiä lunastamahan,<BR>
+  läksi Tuonelle sotahan,<BR>
+  kera tauin tappelohon.<BR>
+  Saattoi saunan lämpimäksi,<BR>
+  kivet löylyn lyötäväksi<BR>
+  puuhu'illa puhtahilla,<BR>
+  ve'en tuomilla haloilla.<BR>
+  Vei on vettä verhossansa,<BR>
+  kantoi vastat varjossansa,<BR>
+  hauteli haluiset vastat,<BR>
+  satalatvat lauhutteli.<BR>
+  Löi siitä simaisen löylyn,<BR>
+  mesilöylyn löyhäytti<BR>
+  läpi kuumien kivien,<BR>
+  palavojen paaterojen.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Tule nyt löylyhyn, Jumala,<BR>
+  iso ilman, lämpimähän<BR>
+  tekemähän terveyttä,<BR>
+  rauhoa rakentamahan!<BR>
+  Pyyhi pois pyhät kipunat,<BR>
+  pyhät saastat sammuttele,<BR>
+  lyötä maahan liika löyly,<BR>
+  paha löyly pois lähetä,<BR>
+  ettei polta poikiasi,<BR>
+  turmele tekemiäsi!<BR>
+  "Minkä vettä viskaelen<BR>
+  noille kuumille kiville,<BR>
+  se me'eksi muuttukohon,<BR>
+  simaksi sirahtakohon!<BR>
+  Juoskohon joki metinen,<BR>
+  simalampi laikkukohon<BR>
+  läpi kiukahan kivisen,<BR>
+  läpi saunan sammalisen!<BR>
+  "Ei nyt meitä syyttä syöä<BR>
+  eikä tauitta tapeta,<BR>
+  ei luvatta suuren Luojan,<BR>
+  ilman surmatta Jumalan.<BR>
+  Kenpä meitä syyttä söisi,<BR>
+  suuhunsa omat sanansa,<BR>
+  päähänsä pahat panonsa,<BR>
+  ajatukset itsehensä!<BR>
+  "Jos ei minussa miestä liene,<BR>
+  urosta Ukon pojassa<BR>
+  rikkehistä riisumahan,<BR>
+  päättehistä päästämähän,<BR>
+  onp' on itsessä Ukossa,<BR>
+  joka pilviä pitävi,<BR>
+  poutapilvessä asuvi,<BR>
+  hattaroissa hallitsevi.<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala,<BR>
+  pilven-päällinen jumala!<BR>
+  Tule tänne tarvittaissa,<BR>
+  ajaite anottaessa<BR>
+  nämä tuskat tuntemahan,<BR>
+  hätäpäivät häätämähän,<BR>
+  rikonnaiset riisumahan,<BR>
+  puutunnaiset purkamahan!<BR>
+  "Tuo mulle tulinen miekka,<BR>
+  säkehinen säilä kanna,<BR>
+  jolla ma pahat pitelen,<BR>
+  ilkeät iki asetan,<BR>
+  tuskat tuulen teitä myöten,<BR>
+  kivut aavoillen ahoille!<BR>
+  "Tuonne ma kipuja kiistän,<BR>
+  tuonne tuskia manoan<BR>
+  kivisihin kellarihin,<BR>
+  rautaisihin raunioihin,<BR>
+  kiviä kivistämähän,<BR>
+  paasia pakottamahan.<BR>
+  Ei kivi kipuja itke,<BR>
+  paasi ei vaivoja valita,<BR>
+  vaikka paljo pantahisi,<BR>
+  määrättä mätettähisi.<BR>
+  "Kiputyttö, Tuonen neiti,<BR>
+  joka istut kipukivellä<BR>
+  joen kolmen juoksevassa,<BR>
+  veen kolmen jaka'imessa<BR>
+  jauhaen kipukiveä,<BR>
+  Kipuvuorta väännätellen!<BR>
+  Käy kivut kereämähän<BR>
+  kitahan kiven sinisen,<BR>
+  tahi vieretä vetehen,<BR>
+  syytäise meren syvähän,<BR>
+  tuulen tuntumattomahan,<BR>
+  päivän paistamattomahan!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  Kivutar, hyvä emäntä,<BR>
+  Vammatar, valio vaimo,<BR>
+  tule kanssa, käy keralla<BR>
+  tekemähän terveyttä,<BR>
+  rauhoa rakentamahan!<BR>
+  Tee kivut kivuttomaksi,<BR>
+  vammat värjymättömäksi,<BR>
+  jotta saisi sairas maata,<BR>
+  huono huoletta levätä,<BR>
+  tuskahinen tunnin olla,<BR>
+  vikahinen vieretellä!<BR>
+  "Ota kivut kippasehen,<BR>
+  vaivat vaskivakkasehen,<BR>
+  kivut tuonne vieäksesi,<BR>
+  vammat vaivutellaksesi<BR>
+  keskelle Kipumäkeä,<BR>
+  Kipuvuoren kukkulata!<BR>
+  Siellä keittäös kipuja<BR>
+  pikkuisessa kattilassa,<BR>
+  yhen sormen mentävässä,<BR>
+  peukalon mahuttavassa!<BR>
+  "Kivi on keskellä mäkeä,<BR>
+  reikä keskellä kiveä,<BR>
+  jok' on väätty vääntiällä,<BR>
+  puhkaistu purasimella:<BR>
+  siihen kivut kiskotahan,<BR>
+  pahat vammat vallatahan,<BR>
+  tuskat tuimat tungetahan,<BR>
+  pakkopäivät painetahan<BR>
+  öin yrittämättömiksi,<BR>
+  päivin pääsemättömiksi."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  vielä voiteli vikoja,<BR>
+  noita vammoja valeli<BR>
+  yheksillä voitehilla,<BR>
+  kaheksilla katsehilla.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Oi Ukko, ylijumala,<BR>
+  mies on vanha taivahinen!<BR>
+  Iätä iästä pilvi,<BR>
+  nosta lonka luotehesta,<BR>
+  länkä lännestä lähetä!<BR>
+  Sa'a mettä, sa'a vettä<BR>
+  kipehille voitehiksi,<BR>
+  vammoille valantehiksi!<BR>
+  "En minä mitänä voine,<BR>
+  kun ei Luojani luvanne.<BR>
+  Avun Luoja antakohon,<BR>
+  avun tuokohon Jumala<BR>
+  minun silmin nähtyäni,<BR>
+  käsin päällä käytyäni,<BR>
+  suin sulin puheltuani,<BR>
+  hengin henkäeltyäni!<BR>
+  "Kuhun ei käteni käyne,<BR>
+  käyköhön käet Jumalan;<BR>
+  kuhun ei sormeni sopine,<BR>
+  sopikohon Luojan sormet!<BR>
+  Luojan on somemmat sormet,<BR>
+  Luojan kämmenet käpeät.<BR>
+  "Tule nyt, Luoja, loitsimahan,<BR>
+  Jumala, puhelemahan,<BR>
+  kaikkivalta, katsomahan!<BR>
+  Tehkös yöllä terveheksi,<BR>
+  päivällä imanteheksi,<BR>
+  jottei tuska päällä tunnu,<BR>
+  kipu keskeä kivistä,<BR>
+  pakko ei syämehen paneite,<BR>
+  jottei tunnu pikkuistana,<BR>
+  vaivoa vähäistäkänä<BR>
+  sinä ilmoisna ikänä,<BR>
+  kuuna kullan valkeana!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  sillä riisui rikkehiä,<BR>
+  purkaeli puuttehia.<BR>
+  Poies poisti poikenluomat,<BR>
+  paranti pahat panoset,<BR>
+  päästi kansan kuolemasta,<BR>
+  Kalevan katoamasta.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kuudesviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Sai sanoma Pohjolahan,<BR>
+  tieto kylmähän kylähän<BR>
+  Väinölän vironneheksi,<BR>
+  Kalevalan pääsneheksi<BR>
+  noista nostamavioista,<BR>
+  tauista tavattomista.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka harvahammas,<BR>
+  tuo tuosta kovin pahastui.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Vielä muistan muunki keinon,<BR>
+  toki toisen tien osoan:<BR>
+  nostan karhun kankahalta,<BR>
+  korvesta koverakouran<BR>
+  päälle Väinölän elojen,<BR>
+  Kalevalan karjan päälle."<BR>
+  Nosti karhun kankahalta,<BR>
+  kontion kovilta mailta<BR>
+  noille Väinölän ahoille,<BR>
+  Kalevalan karjamaille.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Veli, seppo Ilmarinen!<BR>
+  Taos mulle uusi keihäs,<BR>
+  tao keiho kolmisulka<BR>
+  varren vaskisen keralla!<BR>
+  Ois' otso otettavana,<BR>
+  rahakarva kaattavana<BR>
+  ruuniani ruhtomasta,<BR>
+  tammojani tahtomasta,<BR>
+  kaatamasta karjoani,<BR>
+  lehmiä levittämästä."<BR>
+  Seppo keihyen takovi,<BR>
+  eikä pitkän, ei lyhyen,<BR>
+  takoi keskilaaullisen:<BR>
+  sen susi sulalla seisoi,<BR>
+  kontio terän kohalla,<BR>
+  hirvi hiihti suoverossa,<BR>
+  varsa varrella samosi,<BR>
+  peura potki ponnen päässä.<BR>
+  Satoi siitä uutta lunta,<BR>
+  hiukan hienoista vitiä,<BR>
+  sykysyisen uuhen verran,<BR>
+  verran talvisen jäniksen.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Mieleni minun tekevi,<BR>
+  mieli käyä Metsolassa<BR>
+  metsän tyttöjen tykönä,<BR>
+  sinipiikojen pihoilla.<BR>
+  "Lähen miehistä metsälle,<BR>
+  urohista ulkotöille.<BR>
+  Ota, metsä, miehiksesi,<BR>
+  urohiksesi, Tapio!<BR>
+  Auta onni ottamahan,<BR>
+  metsän kaunis kaatamahan!<BR>
+  "Mielikki, metsän emäntä,<BR>
+  Tellervo, Tapion vaimo!<BR>
+  Kytke kiinni koiroasi,<BR>
+  rakentele rakkiasi<BR>
+  kuusamisehen kujahan,<BR>
+  talahasen tammisehen!<BR>
+  "Otsonen, metsän omena,<BR>
+  mesikämmen källeröinen!<BR>
+  Kun kuulet minun tulevan,<BR>
+  miehen aimo astelevan,<BR>
+  kytke kynnet karvoihisi,<BR>
+  hampahat ikenihisi,<BR>
+  ettei koske konsakana,<BR>
+  liikuta lipeänänä!<BR>
+  "Otsoseni, ainoiseni,<BR>
+  mesikämmen, kaunoiseni!<BR>
+  Lyöte maata mättähälle,<BR>
+  kaunihille kalliolle,<BR>
+  hongat päällä huojumassa,<BR>
+  kuuset päällä kuulumassa!<BR>
+  Siinä, otso, pyörteleite,<BR>
+  mesikämmen, käänteleite,<BR>
+  kuni pyy pesänsä päällä,<BR>
+  hanhi hautomaisillansa!"<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  kuuli koiran haukkuvaksi,<BR>
+  penun julki juttavaksi<BR>
+  pikkusilmäisen pihalla,<BR>
+  tasakärsän tanhu'illa.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Luulin kukkuvan käkösen,<BR>
+  lempilinnun laulelevan;<BR>
+  ei käki kukahakana,<BR>
+  lempilintu laulakana:<BR>
+  tääll' on koirani komehin,<BR>
+  otukseni oivallisin<BR>
+  otsosen tuvan ovella,<BR>
+  miehen kaunon kartanolla!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  siinä otsosen tapasi;<BR>
+  säteriset sängyt kaati,<BR>
+  sijat kultaiset kumosi.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Ole kiitetty, Jumala,<BR>
+  ylistetty, Luoja yksin,<BR>
+  kun annoit otson osaksi,<BR>
+  salon kullan saalihiksi!"<BR>
+  Katselevi kultoansa.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Otsoseni, ainoiseni,<BR>
+  mesikämmen, kaunoiseni!<BR>
+  Elä suutu suottakana!<BR>
+  En minä sinua kaannut:<BR>
+  itse vierit vempeleltä,<BR>
+  hairahit havun selältä,<BR>
+  puhki puiset kaatiosi,<BR>
+  halki haljakan havuisen.<BR>
+  Sykysyiset säät lipeät,<BR>
+  päivät pilviset pimeät.<BR>
+  "Metsän kultainen käkönen,<BR>
+  kaunis karva röyhetyinen!<BR>
+  Heitä nyt kylmille kotosi,<BR>
+  asuinmaasi autiaksi,<BR>
+  koivunoksainen kotosi,<BR>
+  vasunvarpainen majasi!<BR>
+  Lähe, kuulu, kulkemahan,<BR>
+  metsän auvo, astumahan,<BR>
+  käymähän, käpeäkenkä,<BR>
+  sinisukka, sipsomahan<BR>
+  näiltä pieniltä pihoilta,<BR>
+  kape'ilta käytäviltä<BR>
+  urohoisehen väkehen,<BR>
+  miehisehen joukkiohon!<BR>
+  Ei siellä pahoin pi'etä,<BR>
+  ei eletä kehnon lailla:<BR>
+  sima siellä syötetähän,<BR>
+  mesi nuori juotetahan<BR>
+  tulevalle vierahalle,<BR>
+  saavalle käkeävälle.<BR>
+  "Lähe nyt tästä kuin lähetki,<BR>
+  tästä pienestä pesästä<BR>
+  alle kuulun kurkihirren,<BR>
+  alle kaunihin katoksen!<BR>
+  Niin sä luikkaos lumella,<BR>
+  kuni lumme lammin päällä,<BR>
+  niin sä haihaos havulla,<BR>
+  kuni oksalla orava!"<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen,<BR>
+  laulaja iän-ikuinen,<BR>
+  astui soitellen ahoja,<BR>
+  kajahellen kankahia<BR>
+  kera kuulun vierahansa,<BR>
+  kanssa karvalallusensa.<BR>
+  Jo soitto tupahan kuului,<BR>
+  alle kattojen kajahus.<BR>
+  Virkahti väki tuvassa,<BR>
+  kansa kaunis vieretteli:<BR>
+  "Kuulkottes tätä kumua,<BR>
+  salon soittajan sanoja,<BR>
+  käpylinnun kälkytystä,<BR>
+  metsän piian pillin ääntä!"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse ennätti pihalle.<BR>
+  Vierähti väki tuvasta,<BR>
+  kansa kaunis lausutteli:<BR>
+  "Joko on kulta kulkemassa,<BR>
+  hopea vaeltamassa,<BR>
+  rahan armas astumassa,<BR>
+  tenka tietä poimimassa?<BR>
+  Mesijänkö metsä antoi,<BR>
+  ilveksen salon isäntä,<BR>
+  koska laulaen tulette,<BR>
+  hyreksien hiihtelette?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuossa tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Sanomiks' on saukko saatu,<BR>
+  virsiksi Jumalan vilja;<BR>
+  sillä laulaen tulemme,<BR>
+  hyreksien hiihtelemme.<BR>
+  "Eikä saukko ollekana,<BR>
+  eikä saukko eikä ilves:<BR>
+  itse on kuulu kulkemassa,<BR>
+  salon auvo astumassa,<BR>
+  mies vanha vaeltamassa,<BR>
+  verkanuttu vieremässä.<BR>
+  Kun lie suotu vierahamme,<BR>
+  ovet auki paiskatkatte,<BR>
+  vaan kun lie vihattu vieras,<BR>
+  kiinni lyökätte lujahan!"<BR>
+  Väki vastaten sanovi,<BR>
+  kansa kaunis vieretteli:<BR>
+  "Terve, otso, tultuasi,<BR>
+  mesikämmen, käytyäsi<BR>
+  näille pestyille pihoille,<BR>
+  kaunoisille kartanoille!<BR>
+  "Tuota toivoin tuon ikäni,<BR>
+  katsoin kaiken kasvinaian<BR>
+  soivaksi Tapion torven,<BR>
+  metsän pillin piukovaksi,<BR>
+  kulkevaksi metsän kullan,<BR>
+  saavaksi salon hopean<BR>
+  näille pienille pihoille,<BR>
+  kape'ille käytäville.<BR>
+  "Toivoin kuin hyveä vuotta,<BR>
+  katsoin kuin kesän tuloa,<BR>
+  niinkuin suksi uutta lunta,<BR>
+  lyly liukasta lipua,<BR>
+  neiti nuorta sulhokaista,<BR>
+  punaposki puolisoa.<BR>
+  "Illat istuin ikkunoissa,<BR>
+  aamut aitan portahilla,<BR>
+  veräjillä viikkokauet,<BR>
+  kuukauet kujaisten suussa,<BR>
+  talvikauet tanhu'illa.<BR>
+  Lumet seisoin tanteriksi,<BR>
+  tanteret suliksi maiksi,<BR>
+  sulat maat somerikoiksi,<BR>
+  somerikot hiesukoiksi,<BR>
+  hiesukot vihottaviksi.<BR>
+  Ajattelin aamut kaiket,<BR>
+  päivät päässäni pitelin,<BR>
+  missä viikon otso viipyi,<BR>
+  salon armas aikaeli,<BR>
+  oisiko Virohon viernyt,<BR>
+  maasta Suomen sorkehtinut."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Minne vienen vierahani,<BR>
+  kulettanen kultaiseni?<BR>
+  Tokko laittanen latohon,<BR>
+  pannen pahnahuonehesen?"<BR>
+  Väki vastaten sanovi,<BR>
+  kansa kaunis vieretteli:<BR>
+  "Tuonne vienet vierahamme,<BR>
+  kulettanet kultaisemme<BR>
+  alle kuulun kurkihirren,<BR>
+  alle kaunihin katoksen.<BR>
+  Siell' on syömät suoriteltu,<BR>
+  juomaneuvot jou'uteltu,<BR>
+  kaikki sillat siivottuna,<BR>
+  lakaistuna lattiaiset;<BR>
+  kaikki vaimot vaatehtinna<BR>
+  pukemihin puhtahisin,<BR>
+  sore'ihin pääsomihin,<BR>
+  valke'ihin vaattehisin."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Otsoseni, lintuseni,<BR>
+  mesikämmen, kääröseni!<BR>
+  Viel' on maata käyäksesi,<BR>
+  kangasta kavutaksesi.<BR>
+  "Lähes nyt, kulta, kulkemahan,<BR>
+  armas, maata astumahan,<BR>
+  mustasukka, muikumahan,<BR>
+  verkahousu, vieremähän,<BR>
+  käymähän tiaisen teitä,<BR>
+  varpusen vaeltamia<BR>
+  alle viien viilohirren,<BR>
+  alle kuuen kurkiaisen!<BR>
+  "Varo'otte, vaimo raukat,<BR>
+  ettei karja kammastuisi,<BR>
+  pieni vilja pillastuisi,<BR>
+  vikoisi emännän vilja<BR>
+  tullessa otson tuville,<BR>
+  karvaturvan tunkeitessa!<BR>
+  "Pois on, pojat, porstuasta,<BR>
+  piiat, pihtipuolisista<BR>
+  uron tullessa tupahan,<BR>
+  astuessa aimo miehen!<BR>
+  "Metsän otsonen, omena,<BR>
+  metsän kaunis källeröinen!<BR>
+  Ellös piikoja pelätkö,<BR>
+  kassapäitä kammastelko<BR>
+  eläkä vaimoja varoa,<BR>
+  sure sylttysukkaisia!<BR>
+  Mi on akkoja tuvassa,<BR>
+  ne on kaikki karsinahan<BR>
+  miehen tullessa tupahan,<BR>
+  astuessa aika poian!"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Terve tänneki, Jumala,<BR>
+  alle kuulun kurkiaisen,<BR>
+  alle kaunihin katoksen!<BR>
+  Mihin nyt heitän hempuseni,<BR>
+  lasken karvalalluseni?"<BR>
+  Väki vastahan sanovi:<BR>
+  "Terve, terve tultuasi!<BR>
+  Tuohon liitä lintusesi,<BR>
+  kulettele kultaisesi<BR>
+  petäjäisen pienan päähän,<BR>
+  rautaisen rahin nenähän<BR>
+  turkin tunnusteltavaksi,<BR>
+  karvojen katseltavaksi!<BR>
+  "Elä, otso, tuosta huoli<BR>
+  eläkä pane pahaksi,<BR>
+  jos tulevi turkin tunti,<BR>
+  karvojen katsanto-aika!<BR>
+  Ei tuhota turkkiasi,<BR>
+  karvojasi ei katsota<BR>
+  herjojen hetalehiksi,<BR>
+  vaivaisien vaattehiksi."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  otatti otsolta turkin,<BR>
+  pani aitan parven päähän;<BR>
+  lihat liitti kattilahan,<BR>
+  kuparihin kullattuhun,<BR>
+  vaskipohjahan patahan.<BR>
+  Jo oli pa'at tulella,<BR>
+  vaskilaiat valkealla,<BR>
+  täpittynä, täytettynä<BR>
+  liioilla lihamuruilla;<BR>
+  suolat saatettu sekahan,<BR>
+  jotk' oli tuotu tuonnempata,<BR>
+  saatu suolat Saksanmaalta,<BR>
+  Vienan pääliltä vesiltä,<BR>
+  souttu Suolasalmen kautta,<BR>
+  laivan päältä laskettuna.<BR>
+  Kun oli keitto keitettynä,<BR>
+  saatu kattilat tulelta,<BR>
+  jopa saalis saatettihin,<BR>
+  käpylintu käytettihin<BR>
+  päähän pitkän pintapöyän<BR>
+  kultaisihin kuppiloihin<BR>
+  simoa sirettämähän,<BR>
+  olosia ottamahan.<BR>
+  Petäjäst' oli pöytä tehty,<BR>
+  va'it vaskesta valettu,<BR>
+  lusikkaiset hopeasta,<BR>
+  veitset kullasta kuvattu.<BR>
+  Kupit kaikki kukkusilla,<BR>
+  va'it varpelaitasilla<BR>
+  metsän mieliantehia,<BR>
+  salon kullan saalihia.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kummun ukko kultarinta,<BR>
+  Tapion talon isäntä,<BR>
+  Metsolan metinen vaimo,<BR>
+  metsän ehtoisa emäntä,<BR>
+  mies puhas, Tapion poika,<BR>
+  mies puhas, punakypärä,<BR>
+  Tellervo, Tapion neiti,<BR>
+  kanssa muu Tapion kansa!<BR>
+  Tule nyt häihin härkösesi,<BR>
+  pitkävillasi pitoihin!<BR>
+  Nyt on kyllin kystä syöä,<BR>
+  kyllin syöä, kyllin juoa,<BR>
+  kyllin itsensä piteä,<BR>
+  kyllin antoa kylälle."<BR>
+  Väki tuossa noin sanovi,<BR>
+  kansa kaunis vieretteli:<BR>
+  "Miss' on otso syntynynnä,<BR>
+  rahankarva kasvanunna?<BR>
+  Tokko tuo olilla syntyi,<BR>
+  kasvoi saunan karsinassa?"<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei otso olilla synny<BR>
+  eikä riihiruumenilla!<BR>
+  Tuoll' on otso synnytelty,<BR>
+  mesikämmen käännytelty<BR>
+  luona kuun, malossa päivän,<BR>
+  otavaisen olkapäillä,<BR>
+  ilman impien tykönä,<BR>
+  luona luonnon tyttärien.<BR>
+  "Astui impi ilman äärtä,<BR>
+  neiti taivahan napoa,<BR>
+  kävi pilven piirtä myöten,<BR>
+  taivahan rajoa myöten<BR>
+  sukassa sinertävässä,<BR>
+  kirjavassa kaplukassa,<BR>
+  villavakkanen käessä,<BR>
+  karvakoppa kainalossa.<BR>
+  Viskoi villan pään vesille,<BR>
+  laski karvan lainehille.<BR>
+  Tuota tuuli tuuitteli,<BR>
+  ilma lieto liikutteli,<BR>
+  ve'en henki heilutteli,<BR>
+  aalto rannalle ajeli,<BR>
+  rannalle salon simaisen,<BR>
+  nenähän metisen niemen.<BR>
+  "Mielikki, metsän emäntä,<BR>
+  Tapiolan tarkka vaimo,<BR>
+  koppoi kuontalon vesiltä,<BR>
+  villat hienot lainehilta.<BR>
+  "Siitä liitti liukkahasti,<BR>
+  kapaloitsi kaunihisti<BR>
+  vaahterisehen vasuhun,<BR>
+  kaunoisehen kätkyehen.<BR>
+  Nostatti kapalonuorat,<BR>
+  vitjat kultaiset kuletti<BR>
+  oksalle olovimmalle,<BR>
+  lehvälle leve'immälle.<BR>
+  "Tuuitteli tuttuansa,<BR>
+  liekutteli lempeänsä<BR>
+  alla kuusen kukkalatvan,<BR>
+  alla penseän petäjän.<BR>
+  Siinä otsosen sukesi,<BR>
+  jalokarvan kasvatteli<BR>
+  vieressä metisen viian,<BR>
+  simaisen salon sisässä.<BR>
+  "Kasvoi otso kaunihiksi,<BR>
+  yleni ylen ehoksi:<BR>
+  lyhyt jalka, lysmä polvi,<BR>
+  tasakärsä talleroinen,<BR>
+  pää levyt, nenä nykerä,<BR>
+  karva kaunis röyhetyinen.<BR>
+  Ei ollut vielä hampahia<BR>
+  eikä kynsiä kyhätty.<BR>
+  "Mielikki, metsän emäntä,<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  'Kyheäisin kynnet tuolle,<BR>
+  kanssa hampahat hakisin,<BR>
+  kun tuo ei vioille saisi,<BR>
+  painuisi pahoille töille.'<BR>
+  "Niin otso valansa vannoi<BR>
+  polvilla metsän emännän,<BR>
+  eessä julkisen Jumalan,<BR>
+  alla kasvon kaikkivallan,<BR>
+  ei tehäksensä pahoa,<BR>
+  ruveta rumille töille.<BR>
+  "Mielikki, metsän emäntä,<BR>
+  Tapiolan tarkka vaimo,<BR>
+  läksi hammasta hakuhun,<BR>
+  kynsiä kyselemähän<BR>
+  pihlajilta piuke'ilta,<BR>
+  katajilta karke'ilta,<BR>
+  jukaisilta juurikoilta,<BR>
+  kesunkannoilta kovilta:<BR>
+  eipä sieltä kynttä saanut<BR>
+  eikä hammasta tavannut.<BR>
+  "Honka kasvoi kankahalla,<BR>
+  kuusi kummulla yleni,<BR>
+  hongassa hopeaoksa,<BR>
+  kultaoksa kuusosessa:<BR>
+  ne kapo käsin tavoitti,<BR>
+  niistä kynsiä kyhäsi,<BR>
+  niitä liitti leukaluuhun,<BR>
+  ikenihin istutteli.<BR>
+  "Siitä laski lallokkinsa,<BR>
+  ulos lempensä lähetti;<BR>
+  pani suota soutamahan,<BR>
+  viitoa vitaisemahan,<BR>
+  ahoviertä astumahan,<BR>
+  kangasta kapuamahan.<BR>
+  Käski käyä kaunihisti,<BR>
+  soreasti sorkutella,<BR>
+  elellä ajat iloiset,<BR>
+  kulutella kuulut päivät<BR>
+  suon selillä, maan navoilla,<BR>
+  kisakangasten perillä,<BR>
+  käyä kengättä kesällä,<BR>
+  sykysyllä syylingittä;<BR>
+  asua ajat pahemmat,<BR>
+  talvikylmät kyhmästellä<BR>
+  tuomisen tuvan sisässä,<BR>
+  havulinnan liepehellä,<BR>
+  kengällä korean kuusen,<BR>
+  katajikon kainalossa,<BR>
+  alla viien villavaipan,<BR>
+  alla kaapuan kaheksan.<BR>
+  "Sieltä sain nyt saalihini,<BR>
+  ehätin tämän eräni."<BR>
+  Väki nuori noin sanovi,<BR>
+  väki vanha virkkelevi:<BR>
+  "Mitä tehen metsä mieltyi,<BR>
+  metsä mieltyi, korpi kostui,<BR>
+  ihastui salon isäntä,<BR>
+  taipui ainoinen Tapio,<BR>
+  jotta antoi ainokkinsa,<BR>
+  menetti mesikkisensä?<BR>
+  Oliko keihon keksimistä<BR>
+  eli nuolen noutamista?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Hyvin meihin metsä mieltyi,<BR>
+  metsä mieltyi, korpi kostui,<BR>
+  ihastui salon isäntä,<BR>
+  taipui ainoinen Tapio.<BR>
+  "Mielikki, metsän emäntä,<BR>
+  Tellervo, Tapion neiti,<BR>
+  metsän neiti muoto kaunis,<BR>
+  metsän piika pikkarainen,<BR>
+  läksi tietä neuvomahan,<BR>
+  rastia rakentamahan,<BR>
+  tien vieriä viittomahan,<BR>
+  matkoa opastamahan.<BR>
+  Veisti pilkat pitkin puita,<BR>
+  rastit vaaroihin rakenti<BR>
+  jalon otsosen oville,<BR>
+  rahasaaren rantehille.<BR>
+  "Sitte sinne tultuani,<BR>
+  perillen osattuani<BR>
+  ei ollut keihon keksimistä,<BR>
+  ampuen ajelemista:<BR>
+  itse vieri vempeleltä,<BR>
+  horjahti havun selältä;<BR>
+  risut rikkoi rintapäänsä,<BR>
+  varvut vatsansa hajotti."<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Otsoseni, ainoiseni,<BR>
+  lintuseni, lempiseni!<BR>
+  Päästä nyt tänne pääripasi,<BR>
+  pujota puraisimesi,<BR>
+  heitä harvat hampahasi,<BR>
+  liitä leukasi leveät!<BR>
+  Eläkä pane pahaksi,<BR>
+  jos meille mikä tulisi,<BR>
+  luien luske, päien pauke,<BR>
+  kova hammasten kolina!<BR>
+  "Jo otan nenän otsolta<BR>
+  nenän entisen avuksi;<BR>
+  en ota osattomaksi<BR>
+  enkä aivan ainoaksi.<BR>
+  "Otan ma otsolta korvan<BR>
+  korvan entisen avuksi;<BR>
+  en ota osattomaksi<BR>
+  enkä aivan ainoaksi.<BR>
+  "Otan ma otsolta silmän<BR>
+  silmän entisen avuksi;<BR>
+  en ota osattomaksi<BR>
+  enkä aivan ainoaksi.<BR>
+  "Otan ma otsan otsolta<BR>
+  otsan entisen avuksi;<BR>
+  en ota osattomaksi<BR>
+  enkä aivan ainoaksi.<BR>
+  "Otan ma otsolta turvan<BR>
+  turvan entisen avuksi;<BR>
+  en ota osattomaksi<BR>
+  enkä aivan ainoaksi.<BR>
+  "Otan ma otsolta kielen<BR>
+  kielen entisen avuksi;<BR>
+  en ota osattomaksi<BR>
+  enkä aivan ainoaksi.<BR>
+  "Sen nyt mieheksi sanoisin,<BR>
+  urohoksi arvoaisin,<BR>
+  joka umpiluut lukisi,<BR>
+  saisi sarjahampahuiset<BR>
+  leuasta teräksisestä<BR>
+  rusamilla rautaisilla."<BR>
+  Eipä toista tullutkana,<BR>
+  ei ollut urosta tuota.<BR>
+  Itse umpiluut lukevi,<BR>
+  sarjahampahat sanovi<BR>
+  alla luisten polviensa,<BR>
+  rautaisten rusamiensa.<BR>
+  Otti hampahat otsolta.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Metsän otsonen, omena,<BR>
+  metsän kaunis källeröinen!<BR>
+  Nyt on matka käyäksesi,<BR>
+  retki reiahellaksesi<BR>
+  tästä pienestä pesästä,<BR>
+  matalaisesta majasta<BR>
+  korkeampahan kotihin,<BR>
+  avarampahan asuhun.<BR>
+  "Lähe nyt, kulta, kulkemahan,<BR>
+  rahan armas, astumahan,<BR>
+  sivutse sikojen teistä,<BR>
+  poikki porsasten poluista<BR>
+  vasten varvikkomäkeä,<BR>
+  kohti vuorta korkeata<BR>
+  petäjähän penseähän,<BR>
+  honkahan havusatahan!<BR>
+  Hyvä siin' on ollaksesi,<BR>
+  armas aikaellaksesi<BR>
+  - kuuluvilla karjan kellon,<BR>
+  luona tiukujen tirinän."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  jo tuli kotihin tuolta.<BR>
+  Väki nuori noin sanovi,<BR>
+  kansa kaunis lausutteli:<BR>
+  "Minne saatit saalihisi,<BR>
+  kunne ennätit eräsi?<BR>
+  Lienet jäälle jättänynnä,<BR>
+  uhkuhun upottanunna,<BR>
+  suomutihin sortanunna,<BR>
+  kaivanunna kankahasen."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Enpä jäälle jättänynnä,<BR>
+  uhkuhun upottanunna:<BR>
+  siinä koirat siirteleisi,<BR>
+  linnut liiat peitteleisi;<BR>
+  enkä suohon sortanunna,<BR>
+  kaivanunna kankahasen:<BR>
+  siinä toukat turmeleisi,<BR>
+  söisi mustat muurahaiset.<BR>
+  "Tuonne saatin saalihini,<BR>
+  ehätin erän vähäni<BR>
+  kultakunnahan kukulle,<BR>
+  vaskiharjun hartioille.<BR>
+  Panin puuhun puhtahasen,<BR>
+  honkahan havusatahan,<BR>
+  oksalle olovimmalle,<BR>
+  lehvälle leve'immälle<BR>
+  iloksi inehmisille,<BR>
+  kunnioiksi kulkijoille.<BR>
+  "Ikenin panin itähän,<BR>
+  silmin loin on luotehesen.<BR>
+  Enkä aivan latvasehen:<BR>
+  oisin luonut latvasehen,<BR>
+  siinä tuuli turmeleisi,<BR>
+  ahava pahoin panisi;<BR>
+  enkä pannut maavarahan:<BR>
+  oisin pannut maavarahan,<BR>
+  siat siinä siirteleisi,<BR>
+  alakärsät käänteleisi."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  laikahtihe laulamahan<BR>
+  illan kuulun kunniaksi,<BR>
+  päivän päätyvän iloksi.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Piä nyt, pihti, valkeata,<BR>
+  jotta lauloa näkisin!<BR>
+  Lauloa luku tulevi,<BR>
+  suuni soia tahtelevi."<BR>
+  Siinä lauloi jotta soitti,<BR>
+  pitkin iltoa iloitsi.<BR>
+  Lausui laulunsa lopulla,<BR>
+  itse virkki viimeiseksi:<BR>
+  "Anna toisteki, Jumala,<BR>
+  vastaki, vakainen Luoja,<BR>
+  näin näissä ilottavaksi,<BR>
+  toiste toimiteltavaksi,<BR>
+  näissä häissä pyylypoian,<BR>
+  pitkävillaisen pioissa!<BR>
+  "Anna ainaki, Jumala,<BR>
+  toisteki, totinen Luoja,<BR>
+  rastia rakettaviksi,<BR>
+  puita pilkoteltaviksi<BR>
+  urohoisessa väessä,<BR>
+  miehisessä joukkiossa!<BR>
+  "Anna ainaki, Jumala,<BR>
+  toisteki, totinen Luoja,<BR>
+  soivaksi Tapion torven,<BR>
+  metsän pillin piukovaksi<BR>
+  näillä pienillä pihoilla,<BR>
+  kape'illa kartanoilla!<BR>
+  Päivät soisin soitettavan,<BR>
+  illat tehtävän iloa<BR>
+  näillä mailla, mantereilla,<BR>
+  Suomen suurilla tiloilla,<BR>
+  nuorisossa nousevassa,<BR>
+  kansassa kasuavassa."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Seitsemäsviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  kauan soitti kanteletta,<BR>
+  sekä soitti jotta lauloi,<BR>
+  jotta ilmankin iloitsi.<BR>
+  Soitto kuului kuun tupihin,<BR>
+  ilo päivän ikkunoille.<BR>
+  Kuu tuvastahan tulevi,<BR>
+  astui koivun konkelolle,<BR>
+  päivä päätyi linnastansa,<BR>
+  loihe latvahan petäjän<BR>
+  kanteletta kuulemahan,<BR>
+  iloa imehtimähän.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka harvahammas,<BR>
+  siitä päivän kiinni saapi,<BR>
+  kuuhuen käsin tavoitti,<BR>
+  kuun on koivun konkelolta,<BR>
+  päivän latvasta petäjän.<BR>
+  Ne kohta kotihin saattoi,<BR>
+  pimeähän Pohjolahan.<BR>
+  Kätki kuun kumottamasta<BR>
+  kirjarintahan kivehen,<BR>
+  lauloi päivän paistamasta<BR>
+  vuorehen teräksisehen.<BR>
+  Itse tuossa noin saneli:<BR>
+  "Ellös täältä ilman pääskö,<BR>
+  nousko, kuu, kumottamahan,<BR>
+  pääskö, päivä, paistamahan,<BR>
+  kun en käyne päästämähän,<BR>
+  itse tulle noutamahan<BR>
+  yheksän orihin kanssa,<BR>
+  yhen tamman kantamalla!"<BR>
+  Kun oli kuun kulettanunna<BR>
+  sekä päivän saattanunna<BR>
+  Pohjolan kivimäkehen,<BR>
+  rautaisehen kalliohon,<BR>
+  jopa valkean varasti,<BR>
+  tulen Väinölän tuvilta:<BR>
+  sai tuvat tulettomaksi,<BR>
+  pirtit valkeattomaksi.<BR>
+  Jo oli yö alinomainen,<BR>
+  pitkä, pilkkoisen pimeä.<BR>
+  Oli yö Kalevalassa,<BR>
+  noilla Väinölän tuvilla<BR>
+  sekä tuolla taivahassa,<BR>
+  Ukon ilman istuimilla.<BR>
+  Tukela on tuletta olla,<BR>
+  vaiva suuri valkeatta,<BR>
+  ikävä inehmisien,<BR>
+  ikävä itsen Ukonki.<BR>
+  Tuo Ukko, ylijumala,<BR>
+  itse ilman suuri luoja,<BR>
+  alkoi tuota ouostella.<BR>
+  Arvelee, ajattelevi,<BR>
+  mikä kumma kuun e'essä,<BR>
+  mikä terhen päivän tiessä,<BR>
+  kun ei kuu kumotakana<BR>
+  eikä päivä paistakana.<BR>
+  Astui pilven äärtä myöten,<BR>
+  taivahan rajoa myöten<BR>
+  sukassa sinertävässä,<BR>
+  kirjavassa kaplukassa;<BR>
+  kävi kuuta etsimähän,<BR>
+  päiveä tapoamahan:<BR>
+  eipä kuuta löyäkänä,<BR>
+  päiveä tapoakana.<BR>
+  Tulta iski ilman Ukko,<BR>
+  valahutti valkeata<BR>
+  miekalla tuliterällä,<BR>
+  säilällä säkenevällä;<BR>
+  iski tulta kyntehensä,<BR>
+  järskytti jäsenehensä<BR>
+  ylähällä taivosessa,<BR>
+  tähtitarhojen tasalla.<BR>
+  Saipa tulta iskemällä.<BR>
+  Kätkevi tulikipunan<BR>
+  kultaisehen kukkarohon,<BR>
+  hope'isehen kehä'än.<BR>
+  Antoi neien tuuitella,<BR>
+  ilman immen vaapotella<BR>
+  kuun uuen kuvoamaksi,<BR>
+  uuen auringon aluksi.<BR>
+  Neiti pitkän pilven päällä,<BR>
+  impi ilman partahalla<BR>
+  tuota tulta tuuitteli,<BR>
+  valkeaista vaapotteli<BR>
+  kultaisessa kätkyessä,<BR>
+  hihnoissa hope'isissa.<BR>
+  Hope'iset orret notkui,<BR>
+  kätkyt kultainen kulisi,<BR>
+  pilvet liikkui, taivot naukui,<BR>
+  taivon kannet kallistihe<BR>
+  tulta tuuiteltaessa,<BR>
+  valkeaista vaapottaissa.<BR>
+  Impi tulta tuuitteli,<BR>
+  vaapotteli valkeaista,<BR>
+  tulta sormilla somitti,<BR>
+  käsin vaali valkeaista:<BR>
+  tuli tuhmalta putosi,<BR>
+  valkea varattomalta,<BR>
+  kätösiltä kääntelijän,<BR>
+  sormilta somittelijan.<BR>
+  Taivas reikihin repesi,<BR>
+  ilma kaikki ikkunoihin.<BR>
+  Kirposi tulikipuna,<BR>
+  suikahti punasoronen,<BR>
+  läpi läikkyi taivosista,<BR>
+  puhki pilvistä pirisi,<BR>
+  läpi taivahan yheksän,<BR>
+  halki kuuen kirjokannen.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Veli, seppo Ilmarinen!<BR>
+  Lähtekämme katsomahan,<BR>
+  saakamme opastumahan,<BR>
+  mikä tuo tuli tulonen,<BR>
+  outo valkea valahti<BR>
+  yläisistä taivosista<BR>
+  alaisihin maaemihin,<BR>
+  jos olisi kuun kehänen<BR>
+  eli päivän pyöryläinen!"<BR>
+  Läksivät urosta kaksi.<BR>
+  Astuivat, ajattelivat,<BR>
+  miten tuonne tullaksensa<BR>
+  ja kuten osataksensa<BR>
+  tulen siirtymäsijoille,<BR>
+  valkean valantomaille.<BR>
+  Joki joutuvi etehen,<BR>
+  melkeän meren tapainen.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  alkoi veisteä venettä,<BR>
+  alla korven kolkutella.<BR>
+  Toinen seppo Ilmarinen<BR>
+  laati kuusesta meloja,<BR>
+  petäjästä järkäleitä.<BR>
+  Sai venonen valmihiksi<BR>
+  hankoinensa, airoinensa;<BR>
+  niin veivät venon vesille.<BR>
+  Soutelevat, joutelevat<BR>
+  ympäri Nevan jokea,<BR>
+  Nevan nientä kiertelevät.<BR>
+  Ilmatar, ihana impi,<BR>
+  vanhin luonnon tyttäristä,<BR>
+  tuopa vastahan tulevi<BR>
+  puhutellen, lausutellen:<BR>
+  "Mitä miehiä olette,<BR>
+  kuinka teitä kutsutahan?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Merimiehiä olemme,<BR>
+  minä vanha Väinämöinen,<BR>
+  toinen seppo Ilmarinen.<BR>
+  Vaan sano oma sukusi,<BR>
+  kuin sinua kutsutahan!"<BR>
+  Vaimo tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Minä olen vanhin vaimoksia,<BR>
+  vanhin ilman impilöitä,<BR>
+  ensin emä itselöitä,<BR>
+  joll' on vihki viien vaimon,<BR>
+  muoto kuuen morsiamen.<BR>
+  Minne te menette, miehet,<BR>
+  kunne läksitte, urohot?"<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Tukehtui tulonen meiltä,<BR>
+  vaipui meiltä valkeainen.<BR>
+  Viikon on tuletta oltu,<BR>
+  pime'issä piileskelty.<BR>
+  Nyt on meillä mielessämme<BR>
+  mennä tulta tietämähän,<BR>
+  jok' on tullut taivahasta,<BR>
+  päältä pilvien pu'onnut."<BR>
+  Vaimo tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Tuli on tuima tie'ettävä,<BR>
+  valkeainen vaaittava.<BR>
+  Jo teki tuli tekoset,<BR>
+  valkea vahingot laati!<BR>
+  Tuikahti tulikipuna,<BR>
+  putosi punakeränen<BR>
+  Luojan luomilta tiloilta,<BR>
+  Ukon ilman iskemiltä<BR>
+  läpi taivahan tasaisen,<BR>
+  halki tuon ihalan ilman,<BR>
+  puhki reppänän retuisen,<BR>
+  kautta kuivan kurkihirren<BR>
+  Tuurin uutehen tupahan,<BR>
+  Palvoisen laettomahan.<BR>
+  "Sitte sinne tultuansa<BR>
+  Tuurin uutehen tupahan<BR>
+  panihe pahoille töille,<BR>
+  löihe töille törke'ille:<BR>
+  rikkoi rinnat tyttäriltä,<BR>
+  neitosilta nännit näppi,<BR>
+  turmeli pojalta polvet,<BR>
+  isännältä parran poltti.<BR>
+  "Äiti lastansa imetti<BR>
+  kätkyessä vaivaisessa.<BR>
+  Tuohon tultua tulonen<BR>
+  jo teki pahinta työtä:<BR>
+  poltti lapsen kätkyestä,<BR>
+  poltti paarmahat emolta.<BR>
+  Se lapsi meni Manalle,<BR>
+  toki poika Tuonelahan,<BR>
+  ku oli luotu kuolemahan,<BR>
+  katsottu katoamahan<BR>
+  tuskissa tulen punaisen,<BR>
+  vaike'issa valkeaisen.<BR>
+  "Niin emo enemmän tiesi,<BR>
+  ei emo Manalle mennyt;<BR>
+  se tunsi tulen manata,<BR>
+  valkeaisen vaivutella<BR>
+  läpi pienen neulansilmän,<BR>
+  halki kirvehen hamaran,<BR>
+  puhki kuuman tuuran putken,<BR>
+  pitkin pellon pientaretta."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse ennätti kysyä:<BR>
+  "Kunne tulet tuosta läksi,<BR>
+  kunne kiiähti kipunat<BR>
+  Tuurin pellon pientarelta?<BR>
+  Metsällenkö vai merelle?"<BR>
+  Vaimo vastaten sanovi,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Tuli tuosta mennessänsä,<BR>
+  valkeainen vierressänsä<BR>
+  ensin poltti paljo maita,<BR>
+  paljo maita, paljo soita;<BR>
+  viimein vierähti vetehen,<BR>
+  aaltoihin Aluen järven:<BR>
+  se oli syttyä tulehen,<BR>
+  säkehinä säihkyellä.<BR>
+  "Kolmasti kesäisnä yönä,<BR>
+  yheksästi syksy-yönä,<BR>
+  kuohui kuusien tasalle,<BR>
+  ärjyi päälle äyrähien<BR>
+  tuon tuiman tulen käsissä,<BR>
+  varin valkean väessä.<BR>
+  "Kuohui kuiville kalansa,<BR>
+  arinoille ahvenensa.<BR>
+  Kalat tuossa katselevat,<BR>
+  ahvenet ajattelevat,<BR>
+  miten olla, kuin eleä:<BR>
+  ahven itki aittojansa,<BR>
+  kalat kartanoisiansa,<BR>
+  kiiski linnoa kivistä.<BR>
+  "Läksi ahven kyrmyniska,<BR>
+  tavoitti tulisoroista:<BR>
+  eipä ahven saanutkana.<BR>
+  Niin meni sinervä siika:<BR>
+  se nieli tulisorosen,<BR>
+  vajotteli valkeaisen.<BR>
+  "Jo vettyi Aluen järvi,<BR>
+  pääsi päältä äyrästensä<BR>
+  sijallensa entiselle<BR>
+  yhtenä kesäisnä yönä.<BR>
+  "Oli aikoa vähäisen:<BR>
+  tuli tuska nielijälle,<BR>
+  vaikea vajottajalle,<BR>
+  pakko paljo syönehelle.<BR>
+  "Uiskenteli, kuiskenteli.<BR>
+  Uipi päivän, uipi toisen<BR>
+  siikasaarien sivuja,<BR>
+  lohiluotojen lomia,<BR>
+  tuhannen nenätse niemen,<BR>
+  sa'an saaren kainalotse.<BR>
+  Joka niemi neuvon pisti,<BR>
+  joka saari sai sanoman:<BR>
+  'Ei ole vienossa ve'essä,<BR>
+  Aluessa ankehessa<BR>
+  kalan kurjan nielijätä,<BR>
+  katalan kaottajata<BR>
+  näissä tuskissa tulosen,<BR>
+  vaivannoissa valkeaisen.'<BR>
+  "Niin kuuli kulea kuuja,<BR>
+  nieli tuon sinervän siian.<BR>
+  Oli aikoa vähäisen:<BR>
+  tuli tuska nielijälle,<BR>
+  vaikea vajottajalle,<BR>
+  pakko paljo syönehelle.<BR>
+  "Uiskenteli, kuiskenteli.<BR>
+  Uipi päivän, uipi toisen<BR>
+  lohiluotojen lomia,<BR>
+  kalahauin kartanoita,<BR>
+  tuhannen nenitse niemen,<BR>
+  sa'an saaren kainaloitse.<BR>
+  Joka niemi neuvon pisti,<BR>
+  joka saari sai sanoman:<BR>
+  'Ei ole vienossa ve'essä,<BR>
+  Aluessa ankehessa<BR>
+  kalan kurjan appajata,<BR>
+  katalan kaottajata<BR>
+  tuskissa tulen palavan,<BR>
+  vaivannoissa valkeaisen.'<BR>
+  "Niin tuli halea hauki,<BR>
+  nieli tuon kulean kuujan.<BR>
+  Oli aikoa vähäisen:<BR>
+  tuli tuska nielijälle,<BR>
+  vaikea vajottajalle,<BR>
+  pakko paljo syönehelle.<BR>
+  "Uiskenteli, kuiskenteli.<BR>
+  Uipi päivän, uipi toisen<BR>
+  lokkiluotojen lomitse,<BR>
+  kajavan kivikaritse,<BR>
+  tuhannen nenätse niemen,<BR>
+  sa'an saaren kainalotse.<BR>
+  Joka niemi neuvon pisti,<BR>
+  joka saari sai sanoman:<BR>
+  'Ei ole vienossa ve'essä,<BR>
+  Aluessa ankehessa<BR>
+  kalan kurjan nielijätä,<BR>
+  katalan kaottajata<BR>
+  tuskissa tulen palavan,<BR>
+  vaivannoissa valkeaisen.'"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  toinen seppo Ilmarinen<BR>
+  nuotan niinisen kutovi,<BR>
+  katajaisen kaikuttavi;<BR>
+  sen painoi pajuvesillä,<BR>
+  raian kuorilla rakenti.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  työnti naiset nuottaselle.<BR>
+  Läksi naiset nuottaselle,<BR>
+  sisarekset silpomahan.<BR>
+  Soutelevat, luitelevat<BR>
+  niemi nientä, saari saarta,<BR>
+  lohiluotojen lomatse,<BR>
+  siikasaarien sivutse<BR>
+  ruskeahan ruoikkohon,<BR>
+  kaunihisen kaislikkohon.<BR>
+  Pyritähän, pyyetähän,<BR>
+  ve'etähän, vellotahan<BR>
+  - nurin nuotta potketahan,<BR>
+  väärin veetähän apaja:<BR>
+  ei saa'a sitä kaloa,<BR>
+  kuta kilvoin pyyetähän.<BR>
+  Veljekset vesille läksi,<BR>
+  miehet nuotalle menevät.<BR>
+  Pohetahan, potketahan,<BR>
+  ve'etähän, vennotahan<BR>
+  lahen suita, luo'on päitä,<BR>
+  Kalevan kivikaria:<BR>
+  ei saa'a kaloa tuota,<BR>
+  mitä tarkoin tarvittihin.<BR>
+  Tullut ei halea hauki<BR>
+  vienoilta lahen vesiltä<BR>
+  eikä suurelta selältä:<BR>
+  kalat pienet, verkot harvat.<BR>
+  Jo tuossa kalat valitti,<BR>
+  hauki hauille sanovi,<BR>
+  kysyi siika säynähältä,<BR>
+  lohi toiselta lohelta:<BR>
+  "Joko kuoli kuulut miehet,<BR>
+  katosi Kalevan poiat,<BR>
+  liinanuotan nuikuttajat,<BR>
+  lankapaulan laaittajat,<BR>
+  suuren tarpoimen talujat,<BR>
+  pitkän varren vaikuttajat?"<BR>
+  Kuuli vanha Väinämöinen.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei ole kuollehet urohot,<BR>
+  kaatunut Kalevan kansa.<BR>
+  Yksi kuoli, kaksi syntyi,<BR>
+  joill' on tarpoimet paremmat,<BR>
+  varret vaaksoa pitemmät,<BR>
+  nuotat kahta kauheammat."<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Kahdeksasviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  tuosta tuumille tulevi,<BR>
+  ajeleiksen arveloille<BR>
+  nuotan liinaisen kutoa,<BR>
+  satahisen saautella.<BR>
+  Jopa tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Onko liinan kylväjätä,<BR>
+  kylväjätä, kyntäjätä,<BR>
+  verkko valmistellakseni,<BR>
+  satasilmä saa'akseni<BR>
+  kalan kurjan tappajaksi,<BR>
+  katalan kaottajaksi?"<BR>
+  Löytähän vähäisen maata,<BR>
+  paikkoa palamatointa<BR>
+  suurimmalla suon selällä,<BR>
+  kahen kantosen lomassa.<BR>
+  Kannon juuri kaivetahan:<BR>
+  sieltä löytyi liinan siemen<BR>
+  Tuonen toukan kätköksestä,<BR>
+  maan maon varustamista.<BR>
+  Olipa tuhkia läjänen,<BR>
+  koko kuivia poroja<BR>
+  purren puisen polttamilta,<BR>
+  venehen kyettämiltä.<BR>
+  Siihen liina kylvettihin,<BR>
+  kypenihin kynnettihin,<BR>
+  rannallen Aluen järven,<BR>
+  peltohon saviperähän.<BR>
+  Siitä silloin taimi nousi,<BR>
+  pensi pellavas peritöin,<BR>
+  liina liitotoin yleni<BR>
+  yhtenä kesäisnä yönä.<BR>
+  Yöllä liina kylvettihin,<BR>
+  kuutamella kynnettihin,<BR>
+  perattihin, koirittihin,<BR>
+  nyhettihin, riivittihin,<BR>
+  terävästi temmottihin,<BR>
+  rotevasti rohkittihin.<BR>
+  Vietihin likohon liina;<BR>
+  sai pian lionneheksi.<BR>
+  Nopeasti nostettihin,<BR>
+  kiirehesti kuivattihin.<BR>
+  Kohta tuotihin kotihin,<BR>
+  pian luista luistettihin,<BR>
+  loteasti loukuttihin,<BR>
+  lipeästi lipsuttihin.<BR>
+  Hapeasti harjattihin,<BR>
+  hämysillä häpsittihin,<BR>
+  joutui kohta kuontalolle,<BR>
+  välehemmin värttinälle,<BR>
+  yhtenä kesäisnä yönä,<BR>
+  kahen päivyen kesellä.<BR>
+  Sen sisaret kehreävät,<BR>
+  kälykset kävylle lyövät,<BR>
+  veljet verkoksi kutovat,<BR>
+  apet ainoille panevat.<BR>
+  Siinäkö käpynen kääntyi,<BR>
+  palautui painopalko,<BR>
+  kun sai nuotta valmihiksi,<BR>
+  lankapaula laaituksi<BR>
+  yhtenä kesäisnä yönä,<BR>
+  vielä puolessa sitäki!<BR>
+  Saipa nuotta valmihiksi,<BR>
+  lankapaula laaituksi,<BR>
+  perältä satoa syltä,<BR>
+  siulat seitsentä satoa.<BR>
+  Sen kivestivät somasti,<BR>
+  lau'ustivat laatuisasti.<BR>
+  Nuoret nuotalle menevät,<BR>
+  vanhat koissa arvelevat:<BR>
+  tokko tuota saatanehe,<BR>
+  mitä mielin pyyetähän?<BR>
+  Ve'etähän, vennotahan,<BR>
+  pyyetähän, pynnetähän:<BR>
+  ve'etähän pitkin vettä,<BR>
+  pohetahan poiken vettä.<BR>
+  Saa'ahan vähän kaloja:<BR>
+  kiiskiä kirokaloja,<BR>
+  ahvenia ruotaisia,<BR>
+  särkiä sapikkahia;<BR>
+  ei saatu sitä kaloa,<BR>
+  kuta vasten nuotta tehty.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Oi on seppo Ilmarinen!<BR>
+  Lähtekämme itse tuonne,<BR>
+  kera verkkojen vesille!"<BR>
+  Läksivät urosta kaksi,<BR>
+  veivät verkkonsa vesille.<BR>
+  Yksi siula heitettihin<BR>
+  saarehen selällisehen,<BR>
+  siula toinen heitettihin<BR>
+  niittykannan niemeksehen;<BR>
+  nostin tuonne laaitahan<BR>
+  vanhan Väinön valkamahan.<BR>
+  Pohetahan, potketahan,<BR>
+  ve'etähän, vennätähän.<BR>
+  Saa'ahan kaloja kyllin:<BR>
+  ihveniä, ahvenia,<BR>
+  tuimenia, taimenia,<BR>
+  lahnoja, lohikaloja,<BR>
+  kaikkia ve'en kaloja;<BR>
+  ei saa'a kaloa tuota,<BR>
+  kuta vasten nuotta tehty,<BR>
+  lankapaula laaittuna.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  vielä verkkoja lisäsi;<BR>
+  jatkoi siuloja sivulta<BR>
+  viiellä sylisa'alla,<BR>
+  köyttä saalla seitsemällä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Viekämme syville verkot,<BR>
+  etemmä ehättäkämme,<BR>
+  vetäkämme vettä vielä<BR>
+  toki toinenkin apajas!"<BR>
+  Verkot vietihin syville,<BR>
+  ennätettihin etemmä;<BR>
+  ve'ettihin vettä vielä<BR>
+  toki toinenkin apajas.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Vellamo, ve'en emäntä,<BR>
+  ve'en eukko ruokorinta!<BR>
+  Tules paian muuttelohon,<BR>
+  vaattehen vajehtelohon!<BR>
+  Sinull' on rytinen paita,<BR>
+  merenvaahtivaippa päällä,<BR>
+  tuulen tyttären tekemä,<BR>
+  Aallottaren antelema:<BR>
+  minä annan liinapaian,<BR>
+  panen aivan aivinaisen;<BR>
+  se on Kuuttaren kutoma,<BR>
+  Päivättären kehreämä.<BR>
+  "Ahto, aaltojen isäntä,<BR>
+  satahauan hallitsija!<BR>
+  Ota virpi viittä syltä,<BR>
+  salko seitsentä tapoa,<BR>
+  jolla selät seuruelet,<BR>
+  meren pohjat meuruelet,<BR>
+  nostat ruotaisen romuen,<BR>
+  kaiotat kalaisen karjan<BR>
+  tämän nuotan nostimille,<BR>
+  satalauan laskimille,<BR>
+  kalaisista kaartehista,<BR>
+  lohisista loukeroista,<BR>
+  suurilta selän navoilta,<BR>
+  synkiltä syväntehiltä,<BR>
+  päivän paistamattomilta,<BR>
+  hiekan hieromattomilta!"<BR>
+  Pikku mies merestä nousi,<BR>
+  uros aalloista yleni;<BR>
+  seisovi meren selällä.<BR>
+  Siitä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Onko tarve tarpojata,<BR>
+  puun pitkän pitelijätä?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Onpa tarve tarpojata,<BR>
+  puun pitkän pitelijätä."<BR>
+  Mies pieni, uros vähäinen,<BR>
+  hongan rannalta hotaisi,<BR>
+  puun pitkän petäjiköstä,<BR>
+  paaen painoi tarpoimeksi.<BR>
+  Kyselevi, lauselevi:<BR>
+  "Tarvonko väen mukahan,<BR>
+  oike'in olan takoa,<BR>
+  vai tarvon asun mukahan?"<BR>
+  Vanha viisas Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Jos tarvot asun mukahan,<BR>
+  äijä on siinä tarpomista."<BR>
+  Mies pieni, uros vähäinen,<BR>
+  jo nyt tuossa tarpaisevi,<BR>
+  tarpovi asun mukahan;<BR>
+  kaiotti kaloja paljon<BR>
+  tuon on nuotan nostimille,<BR>
+  satalauan laskimille.<BR>
+  Seppo airoilla asuvi;<BR>
+  vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse on nuotan nostajana,<BR>
+  lankapaulan lappajana.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen:<BR>
+  "Jo nyt on kalainen karja<BR>
+  tämän nuotan nostimilla,<BR>
+  satalauan laskimilla."<BR>
+  Siitä nuotta nostetahan,<BR>
+  puretahan, puistetahan<BR>
+  venehesen Väinämöisen:<BR>
+  saa'ahan kalainen karhi,<BR>
+  kut' oli vasten nuotta tehty,<BR>
+  lankapaula laaittuna.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  viiletti venehen maalle<BR>
+  sivuhun sinisen sillan,<BR>
+  päähän portahan punaisen.<BR>
+  Siivosi kalaisen karhin,<BR>
+  purki ruotaisen romuen:<BR>
+  sai sieltä halean hauin,<BR>
+  kut' oli viikon pyyettynä.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuossa arvelevi:<BR>
+  "Ruohinko käsin ruveta<BR>
+  ilman rautarukkasitta,<BR>
+  kivisittä kintahitta,<BR>
+  vaskisitta vanttuhitta?"<BR>
+  Senpä kuuli Päivän poika.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Minä hauin halkoaisin,<BR>
+  tohtisin käsiksi käyä,<BR>
+  kun oisi isoni puukko,<BR>
+  veitsi valtavanhempani."<BR>
+  Vieri veitsi taivosesta,<BR>
+  puukko pilvistä putosi,<BR>
+  pää kulta, terä hopea,<BR>
+  vieri vyölle Päivän poian.<BR>
+  Niin pätevä Päivän poika<BR>
+  tuon veitsen käsin tavoitti;<BR>
+  sillä hauin halkaisevi,<BR>
+  suu levän levittelevi.<BR>
+  Vatsassa halean hauin<BR>
+  löytähän kulea kuuja;<BR>
+  vatsassa kulean kuujan,<BR>
+  siell' oli sileä siika.<BR>
+  Halkaisi sileän siian:<BR>
+  sai sieltä sinikeräsen<BR>
+  siian suolen soukerosta,<BR>
+  kolmannesta koukerosta.<BR>
+  Kehitti sinikeräsen:<BR>
+  sisältä sinikeräsen<BR>
+  putosi punakeränen.<BR>
+  Purki tuon punakeräsen:<BR>
+  keskeltä punakeräsen<BR>
+  tapasi tulisorosen,<BR>
+  jok' oli tullut taivosesta,<BR>
+  puhki pilvien pu'onnut,<BR>
+  päältä taivosen kaheksan,<BR>
+  ilmalta yheksänneltä.<BR>
+  Väinämöisen arvellessa,<BR>
+  millä tuota vietänehe<BR>
+  tupihin tulettomihin,<BR>
+  pime'ihin pirttilöihin,<BR>
+  jopa tuikahti tulonen,<BR>
+  pääsi käestä Päivän poian.<BR>
+  Poltti parran Väinämöisen;<BR>
+  sepolta sitäi pahemmin<BR>
+  tuli poltti poskipäitä,<BR>
+  käsiänsä kärventeli.<BR>
+  Meni siinä mennessänsä<BR>
+  aalloitse Aluen järven.<BR>
+  Karkasi katajikolle,<BR>
+  niin paloi katajakangas;<BR>
+  kohautti kuusikkohon:<BR>
+  poltti kuusikon komean.<BR>
+  Vieri vieläkin etemmä,<BR>
+  poltti puolen Pohjan maata,<BR>
+  sakaran Savon rajoa,<BR>
+  kahen puolen Karjalata.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse läksi astumahan,<BR>
+  ylös korpehen kohosi<BR>
+  tuon tuiman tulen jälille.<BR>
+  Tapasi tulosen tuolta<BR>
+  kahen kannon juuren alta,<BR>
+  leppäpökkelön sisästä,<BR>
+  lahokannon kainalosta.<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Tulonen, Jumalan luoma,<BR>
+  luoma Luojan, valkeainen!<BR>
+  Syyttäpä menit syville,<BR>
+  asiatta aivan kauas!<BR>
+  Teet paremmin, kun paloat<BR>
+  kivisehen kiukahasen,<BR>
+  kytkeihet kypenihisi,<BR>
+  himmennäihet hiilihisi,<BR>
+  päivällä pi'eltäväksi<BR>
+  kotapuissa koivuisissa,<BR>
+  yöllä piileteltäväksi<BR>
+  kehän kultaisen kuvussa."<BR>
+  Tempasi tulikipunan<BR>
+  palavoihin pakkuloihin,<BR>
+  koivun kääpihin kovihin,<BR>
+  vaskisehen kattilahan.<BR>
+  Kantoi tulta kattilassa,<BR>
+  koivun kuorella kuletti<BR>
+  nenähän utuisen niemen,<BR>
+  päähän saaren terhenisen:<BR>
+  sai tuvat tulelliseksi,<BR>
+  pirtit valkealliseksi.<BR>
+  Itse seppo Ilmarinen<BR>
+  syrjin syöstihe merehen,<BR>
+  veäikse vesikivelle,<BR>
+  rantapaaelle paneikse<BR>
+  tuskissa tulen palavan,<BR>
+  vaike'issa valkeaisen.<BR>
+  Siinä tulta tummenteli,<BR>
+  valkeaista varventeli.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Tulonen, Jumalan luoma,<BR>
+  panu, poika Aurinkoisen!<BR>
+  Mikä sun pani pahaksi,<BR>
+  jotta poltit poskiani,<BR>
+  kuumotit kupehiani,<BR>
+  ääriäni ärjöttelit?<BR>
+  "Millä nyt tulta tummentelen,<BR>
+  valkeaista varventelen,<BR>
+  teen tulen tehottomaksi,<BR>
+  valkean varattomaksi,<BR>
+  ettei viikkoa vihoisi,<BR>
+  kovin kauan karvastaisi?<BR>
+  "Tule, tytti, Turjan maalta,<BR>
+  neiti, laskeite Lapista<BR>
+  hyyssä sukka, jäässä kenkä,<BR>
+  hallassa hamehen helmat,<BR>
+  hyinen kattila käessä,<BR>
+  jäinen kauha kattilassa!<BR>
+  Viskoa vilua vettä,<BR>
+  riittehistä ripsuttele<BR>
+  paikoille palanehille,<BR>
+  tulen tuhmille vihoille!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  tule, poika, Pohjolasta,<BR>
+  lapsi, täyestä Lapista,<BR>
+  mies pitkä, Pimentolasta,<BR>
+  korpikuusien kokoinen,<BR>
+  suopetäjän suuruhinen,<BR>
+  hyiset kintahat käessä,<BR>
+  hyiset saappahat jalassa,<BR>
+  hyinen lakki päälaella,<BR>
+  hyinen vyöhyt vyölle vyötty!<BR>
+  "Tuo'os hyytä Pohjolasta,<BR>
+  jäätä kylmästä kylästä!<BR>
+  Paljo on hyytä Pohjolassa,<BR>
+  jäätä kylmässä kylässä:<BR>
+  hyyss' on virrat, jäässä järvet,<BR>
+  ilmat kaikki iljenessä;<BR>
+  hyiset hyppivät jänikset,<BR>
+  jäiset karhut karkelevat<BR>
+  keskellä lumimäkeä,<BR>
+  lumivaaran liepehellä;<BR>
+  hyiset joutsenet joluvat,<BR>
+  jäiset sorsat soutelevat<BR>
+  keskellä lumijokea,<BR>
+  jäisen kosken korvaksella.<BR>
+  "Hyytä kelkalla vetäös,<BR>
+  jäätä reellä reutoellos<BR>
+  tuiman tunturin laelta,<BR>
+  vaaran vankan liepeheltä!<BR>
+  Sillä hyyllä hyy'yttele,<BR>
+  jäävilulla jäähyttele<BR>
+  tulen viemiä vikoja,<BR>
+  panun tuiki paahtamia!<BR>
+  "Kun ei tuosta kyllin liene,<BR>
+  oi Ukko ylijumala,<BR>
+  Ukko, pilvien pitäjä,<BR>
+  hattarojen hallitsija,<BR>
+  iätä iästä pilvi,<BR>
+  jänkä lännestä lähetä,<BR>
+  syrjin yhtehen syseä,<BR>
+  lomatusten loukahuta!<BR>
+  Sa'a hyytä, sa'a jäätä,<BR>
+  sa'a voietta hyveä<BR>
+  paikoille palanehille,<BR>
+  vian tuiki tullehille!"<BR>
+  Sillä seppo Ilmarinen<BR>
+  tuota tulta tummenteli,<BR>
+  valkeata vaimenteli.<BR>
+  Sai seppo paranneheksi,<BR>
+  entisellehen ehoksi<BR>
+  tuimista tulen vioista.<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Yhdeksäsviidettä runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Ain' on päivä paistamatta,<BR>
+  kuu kulta kumottamatta<BR>
+  noilla Väinölän tuvilla,<BR>
+  Kalevalan kankahilla.<BR>
+  Vilu viljalle tulevi,<BR>
+  karjoille olo kamala,<BR>
+  outo ilman lintusille,<BR>
+  ikävä imehnoisille,<BR>
+  kun ei konsa päivyt paista<BR>
+  eikä kuuhuet kumota.<BR>
+  Hauki tiesi hauan pohjat,<BR>
+  kokko lintujen kulennan,<BR>
+  tuuli haahen päiväyksen;<BR>
+  ei tieä imehnon lapset,<BR>
+  milloin aamu alkanevi,<BR>
+  milloin yö yrittänevi<BR>
+  nenässä utuisen niemen,<BR>
+  päässä saaren terhenisen.<BR>
+  Nuoret neuvoa pitävät,<BR>
+  ikäpuolet arvelevat,<BR>
+  kuinka kuutta lietänehe,<BR>
+  päivättä elettänehe<BR>
+  noilla raukoilla rajoilla,<BR>
+  poloisilla Pohjan mailla.<BR>
+  Neiet neuvoa pitävät,<BR>
+  orpanat osaelevat.<BR>
+  Päätyvät sepon pajahan.<BR>
+  Sanovat sanalla tuolla:<BR>
+  "Nouse, seppo, seinän alta,<BR>
+  takoja, kiven takoa<BR>
+  takomahan uutta kuuta,<BR>
+  uutta auringon keheä!<BR>
+  Pah' on kuun kumottamatta,<BR>
+  outo päivän paistamatta."<BR>
+  Nousi seppo seinän alta,<BR>
+  takoja kiven takoa<BR>
+  takomahan uutta kuuta,<BR>
+  uutta auringon kehäistä.<BR>
+  Kuun on kullasta kuvasi,<BR>
+  hopeasta päivän laati.<BR>
+  Tuli vanha Väinämöinen,<BR>
+  ovelle asetteleikse.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Oi on seppo veikkoseni!<BR>
+  Mitä paukutat pajassa,<BR>
+  ajan kaiken kalkuttelet?"<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kuuta kullaista kuvoan,<BR>
+  hope'ista aurinkoa<BR>
+  tuonne taivahan laelle,<BR>
+  päälle kuuen kirjokannen."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!<BR>
+  Jo nyt laait joutavia!<BR>
+  Ei kumota kulta kuuna,<BR>
+  paista päivänä hopea."<BR>
+  Seppo kuuhuen kuvasi,<BR>
+  takoi päivän valmihiksi.<BR>
+  Noita nosteli halulla,<BR>
+  kaunihisti kannatteli,<BR>
+  kuun on kuusen latvasehen,<BR>
+  päivän pitkän männyn päähän.<BR>
+  Hiki vieri viejän päästä,<BR>
+  kaste kantajan otsasta<BR>
+  työssä tuiki työlähässä,<BR>
+  nostannassa vaikeassa.<BR>
+  Saipa kuun kohotetuksi,<BR>
+  auringon asetetuksi,<BR>
+  kuun on kuusen kukkuralle,<BR>
+  päivyen petäjän päähän:<BR>
+  eipä kuu kumotakana<BR>
+  eikä päivyt paistakana.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Nyt on aika arvan käyä,<BR>
+  miehen merkkiä kysyä,<BR>
+  minne meiltä päivä päätyi,<BR>
+  kunne meiltä kuu katosi."<BR>
+  Itse vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  leikkasi lepästä lastut,<BR>
+  laittoi lastut laaullensa,<BR>
+  kävi arvat kääntämähän,<BR>
+  sormin arvat suortamahan.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Kysyn Luojalta lupoa,<BR>
+  vaain varsin vastinetta.<BR>
+  Sano totta, Luojan merkki,<BR>
+  juttele, Jumalan arpa:<BR>
+  minne meiltä päivä päätyi,<BR>
+  kunne meiltä kuu katosi,<BR>
+  kun ei ilmoisna ikänä<BR>
+  nähä noita taivahalla?<BR>
+  "Sano, arpa, syytä myöten,<BR>
+  elä miehen mieltä myöten,<BR>
+  tuo tänne toet sanomat,<BR>
+  varmat liitot liikahuta!<BR>
+  Jos arpa valehteleisi,<BR>
+  niin arvo alennetahan:<BR>
+  arpa luoahan tulehen,<BR>
+  merkki miesten poltetahan."<BR>
+  Toi arpa toet sanomat,<BR>
+  merkki miesten vastoavi:<BR>
+  sanoi päivän saaneheksi,<BR>
+  kuun tuonne kaonneheksi<BR>
+  Pohjolan kivimäkehen,<BR>
+  vaaran vaskisen sisähän.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  siitä tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Jos ma nyt lähen Pohjolahan,<BR>
+  Pohjan poikien poluille,<BR>
+  saan ma kuun kumottamahan,<BR>
+  päivä kullan paistamahan."<BR>
+  Jopa läksi jotta joutui<BR>
+  pimeähän Pohjolahan.<BR>
+  Astui päivän, astui toisen:<BR>
+  päivänäpä kolmantena<BR>
+  jo näkyvi Pohjan portti,<BR>
+  kivikummut kuumottavi.<BR>
+  Ensin huuti huikahutti<BR>
+  tuolla Pohjolan joella:<BR>
+  "Tuokatte venettä tänne<BR>
+  joen poikki päästäkseni!"<BR>
+  Kun ei huuto kuulununna<BR>
+  eikä tuotuna venettä,<BR>
+  keräsi kekosen puita,<BR>
+  kuivan kuusen lehväsiä;<BR>
+  teki tulen rantaselle,<BR>
+  saavutti savun sakean.<BR>
+  Tuli nousi taivahalle,<BR>
+  savu ilmahan sakeni.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  itse päätyi ikkunahan.<BR>
+  Katsoi tuonne salmen suuhun,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mi tuolla tuli palavi,<BR>
+  tuolla saaren salmen suulla?<BR>
+  Pieni on sotatuliksi,<BR>
+  suuri nuottavalke'iksi."<BR>
+  Itse poika pohjolaisen<BR>
+  pian pistihe pihalle<BR>
+  katsomahan, kuulemahan,<BR>
+  tarkasti tähyämähän:<BR>
+  "On tuolla joen takana<BR>
+  mies kempi kävelemässä."<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  jo huhusi toisen kerran:<BR>
+  "Tuo venettä, Pohjan poika,<BR>
+  Väinämöiselle venettä!"<BR>
+  Niin sanovi Pohjan poika,<BR>
+  itse lausui, vastaeli:<BR>
+  "Ei täältä venehet joua.<BR>
+  Tule sormin soutimina,<BR>
+  kämmenin käsimeloina<BR>
+  poikki Pohjolan joesta!"<BR>
+  Siinä vanha Väinämöinen<BR>
+  arvelee, ajattelevi:<BR>
+  "Sep' ei miesi lienekänä,<BR>
+  ku on tieltä myösteleikse."<BR>
+  Meni haukina merehen,<BR>
+  siikana silajoelle,<BR>
+  pian uipi salmen poikki,<BR>
+  välehen välin samosi.<BR>
+  Astui jalan, astui toisen,<BR>
+  Pohjan rannalle rapasi.<BR>
+  Niin sanovi Pohjan poiat,<BR>
+  paha parvi pauhoavi:<BR>
+  "Käypä Pohjolan pihalle!"<BR>
+  Meni Pohjolan pihalle.<BR>
+  Pohjan poikaset sanovat,<BR>
+  paha parvi pauhoavi:<BR>
+  "Tules Pohjolan tupahan!"<BR>
+  Meni Pohjolan tupahan;<BR>
+  jalan polki porstuahan,<BR>
+  laski kääkähän kätensä,<BR>
+  siitä tunkihe tupahan,<BR>
+  ajoihe katoksen alle.<BR>
+  Siellä miehet mettä juovat,<BR>
+  simoa sirettelevät,<BR>
+  miehet kaikki miekka vyöllä,<BR>
+  urohot sota-aseissa<BR>
+  pään varalle Väinämöisen,<BR>
+  surmaksi suvantolaisen.<BR>
+  Nuo kysyivät tullehelta,<BR>
+  sanoivat sanalla tuolla:<BR>
+  "Ku sanoma kurjan miehen,<BR>
+  tuuma uinehen urohon?"<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kuusta on sanomat kummat,<BR>
+  päivästä iki-imehet.<BR>
+  Minnes meiltä päivä päätyi,<BR>
+  kunnes meiltä kuu katosi?"<BR>
+  Pohjan poikaset sanovi,<BR>
+  paha parvi lausueli:<BR>
+  "Tuonne teiltä päivä päätyi,<BR>
+  päivä päätyi, kuu katosi<BR>
+  kirjarintahan kivehen,<BR>
+  rautaisehen kalliohon.<BR>
+  Sielt' ei pääse päästämättä,<BR>
+  selviä selittämättä."<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Kun ei kuu kivestä pääsne,<BR>
+  pääsne päivä kalliosta,<BR>
+  käykämme käsirysyhyn,<BR>
+  ruvetkamme miekkasille!"<BR>
+  Veti miekan, riisti rauan,<BR>
+  tempasi tupesta tuiman,<BR>
+  jonka kuu kärestä paistoi,<BR>
+  päivä västistä välähyi,<BR>
+  hepo seisovi selällä,<BR>
+  kasi naukui naulan tiessä.<BR>
+  Mittelivät miekkojansa,<BR>
+  koittelivat korttiansa:<BR>
+  olipa pikkuista pitempi<BR>
+  miekka vanhan Väinämöisen,<BR>
+  yhtä ohrasen jyveä,<BR>
+  olen kortta korkeampi.<BR>
+  Mentihin ulos pihalle,<BR>
+  tasarinnan tanterelle.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  löip' on kerran leimahutti,<BR>
+  löipä kerran, löipä toisen:<BR>
+  listi kuin naurihin napoja,<BR>
+  lippasi kuin liinan päitä<BR>
+  päitä Pohjan poikasien.<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  kävi kuuta katsomahan,<BR>
+  päiveä kerittämähän<BR>
+  kirjarinnasta kivestä,<BR>
+  vuoresta teräksisestä,<BR>
+  rautaisesta kalliosta.<BR>
+  Astui tietä pikkuruisen,<BR>
+  kulki matkoa vähäisen,<BR>
+  niin näki vihannan saaren.<BR>
+  Saarell' on komea koivu,<BR>
+  koivun alla paasi paksu,<BR>
+  alla paaen kallioinen,<BR>
+  yheksin ovia eessä,<BR>
+  saoin salpoja ovilla.<BR>
+  Keksi piirtämän kivessä,<BR>
+  valeviivan kalliossa.<BR>
+  Veti miekkansa tupesta,<BR>
+  kirjoitti kivehen kirjan<BR>
+  miekalla tuliterällä,<BR>
+  säilällä säkenevällä:<BR>
+  katkesi kivi kaheksi,<BR>
+  paasi kolmeksi pakahtui.<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  katsovi kiven rakohon:<BR>
+  siellä kyyt olutta juovat,<BR>
+  maot vierrettä vetävät<BR>
+  kirjavan kiven sisässä,<BR>
+  maksankarvaisen malossa.<BR>
+  Sanoi vanha Väinämöinen,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Sentähen emäntä raukat<BR>
+  vähemmin olutta saavat,<BR>
+  kunp' on kyyt oluen juovat,<BR>
+  maot viertehen vetävät."<BR>
+  Leikkasip' on pään maolta,<BR>
+  katkoi kaulan käärmeheltä.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Elköhön sinä ikänä,<BR>
+  tämän päivyen perästä<BR>
+  kyyt juoko olosiamme,<BR>
+  maot mallasjuomiamme!"<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  kourin koitteli ovia,<BR>
+  salpoja sanan väellä:<BR>
+  ei ovet käsin avau,<BR>
+  salvat ei sanoista huoli.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Akka mies asehitoinna,<BR>
+  konna kirves-kuokatoinna."<BR>
+  Kohta lähtevi kotia,<BR>
+  alla päin, pahoilla mielin,<BR>
+  kun ei vielä kuuta saanut<BR>
+  eikä päiveä tavannut.<BR>
+  Sanoi lieto Lemminkäinen:<BR>
+  "Ohoh vanha Väinämöinen!<BR>
+  Miks'et ottanut minua<BR>
+  kanssasi karehtijaksi?<BR>
+  Oisi lukot luikahtanna,<BR>
+  takasalvat taittununna,<BR>
+  pääsnyt kuu kumottamahan,<BR>
+  nousnut päivä paistamahan."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei salvat sanoilla taitu,<BR>
+  lukot loihulla murene<BR>
+  eikä kourin koskemalla,<BR>
+  käsivarsin vääntämällä."<BR>
+  Meni sepponsa pajahan.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen!<BR>
+  Taos kuokka kolmihaara,<BR>
+  tao tuuria tusina,<BR>
+  avaimia aika kimppu,<BR>
+  jolla kuun kivestä päästän,<BR>
+  päivän päästän kalliosta!"<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja iän-ikuinen,<BR>
+  takoi miehen tarpehia;<BR>
+  takoi tuuria tusinan,<BR>
+  avaimia aika kimpun,<BR>
+  kelpo kimpun keihä'itä,<BR>
+  eikä suurta eikä pientä,<BR>
+  takoi kerran keskoisia.<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka harvahammas,<BR>
+  siitti siivet sulkinensa,<BR>
+  levahutti lentämähän.<BR>
+  Lenteli liki kotia,<BR>
+  tuosta loihe loitommaksi,<BR>
+  poikki Pohjolan merestä<BR>
+  sepon Ilmarin pajalle.<BR>
+  Aukoi seppo ikkunansa,<BR>
+  katsoi, kuin tulisi tuuli:<BR>
+  ei ollut tulento tuulen,<BR>
+  oli harmoa havukka.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mit' olet, otus, hakeva,<BR>
+  istut alla ikkunani?"<BR>
+  Lintu kielelle paneikse,<BR>
+  havukkainen haastelevi:<BR>
+  "Ohoh seppo Ilmarinen,<BR>
+  takoja alinomainen,<BR>
+  kuin olet kovin osaava,<BR>
+  varsin taitava takoja!"<BR>
+  Sanoi seppo Ilmarinen,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Ei tuo kumma ollekana,<BR>
+  jos olen takoja tarkka,<BR>
+  kun olen taivoa takonut,<BR>
+  ilman kantta kalkutellut."<BR>
+  Lintu kielelle paneikse,<BR>
+  havukkainen haastelevi:<BR>
+  "Mitä, seppo, siitä laait,<BR>
+  kuta, rautio, rakennat?"<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan vastaten sanovi:<BR>
+  "Taon kaularenkahaista<BR>
+  tuolle Pohjolan akalle,<BR>
+  jolla kiinni kytketähän<BR>
+  vaaran vankan liepehesen."<BR>
+  Louhi, Pohjolan emäntä,<BR>
+  Pohjan akka harvahammas,<BR>
+  jo tunsi tuhon tulevan,<BR>
+  hätäpäivän päälle saavan.<BR>
+  Heti loihe lentämähän,<BR>
+  pääsi poies Pohjolahan.<BR>
+  Laski kuun kivestä irti,<BR>
+  päästi päivän kalliosta.<BR>
+  Itse muuksi muutaltihe,<BR>
+  kyhäisihe kyyhkyseksi;<BR>
+  lenteä lekuttelevi<BR>
+  sepon Ilmarin pajahan.<BR>
+  Lenti lintuna ovelle,<BR>
+  kyyhkysenä kynnykselle.<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Mitä, lintu, tänne lennit,<BR>
+  tulit, kyyhky, kynnykselle?"<BR>
+  Vastasi otus ovelta,<BR>
+  virkkoi kyyhky kynnykseltä:<BR>
+  "Tuota lienen kynnyksellä<BR>
+  sanomata saattamassa:<BR>
+  jopa kuu kivestä nousi,<BR>
+  päivä pääsi kalliosta."<BR>
+  Se on seppo Ilmarinen<BR>
+  kävi itse katsomahan.<BR>
+  Astuvi pajan ovelle,<BR>
+  katsoi tarkan taivahalle:<BR>
+  katsoi kuun kumottavaksi,<BR>
+  näki päivän paistavaksi.<BR>
+  Meni luoksi Väinämöisen,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Ohoh vanha Väinämöinen,<BR>
+  laulaja iän-ikuinen!<BR>
+  Käypä kuuta katsomahan,<BR>
+  päiveä tähyämähän!<BR>
+  Jo ovat tarkoin taivahalla,<BR>
+  sijoillansa muinaisilla."<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  itse pistihe pihalle,<BR>
+  varsin päätänsä kohotti,<BR>
+  katsahtavi taivahalle:<BR>
+  kuu oli nousnut, päivä pääsnyt,<BR>
+  taivon aurinko tavannut.<BR>
+  Silloin vanha Väinämöinen<BR>
+  sai itse sanelemahan.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Terve, kuu, kumottamasta,<BR>
+  kaunis, kasvot näyttämästä,<BR>
+  päivä kulta, koittamasta,<BR>
+  aurinko, ylenemästä!<BR>
+  "Kuu kulta, kivestä pääsit,<BR>
+  päivä kaunis, kalliosta,<BR>
+  nousit kullaisna käkenä,<BR>
+  hope'isna kyyhkyläisnä<BR>
+  elollesi entiselle,<BR>
+  matkoillesi muinaisille.<BR>
+  "Nouse aina aamusilla<BR>
+  tämän päivänki perästä!<BR>
+  Teepä meille terveyttä,<BR>
+  siirrä saama saatavihin,<BR>
+  pyytö päähän peukalomme,<BR>
+  onni onkemme nenähän!<BR>
+  "Käy nyt tiesi tervehenä,<BR>
+  matkasi imantehena,<BR>
+  päätä kaari kaunihisti,<BR>
+  pääse illalla ilohon!"<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+    Viideskymmenes runo<BR>
+</P>
+
+<BR>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  se kauan kotona kasvoi,<BR>
+  korkean ison kotona,<BR>
+  emon tuttavan tuvilla.<BR>
+  Piti viiet vitjat poikki,<BR>
+  kuuet renkahat kulutti<BR>
+  isonsa ava'imilla,<BR>
+  helmassa helottavilla.<BR>
+  Puolen kynnystä kulutti<BR>
+  helevillä helmoillansa,<BR>
+  puolen hirttä päänsä päältä<BR>
+  sile'illä silkillänsä,<BR>
+  puolet pihtipuolisia<BR>
+  hienoilla hiansa suilla,<BR>
+  siltalaahkon lattiata<BR>
+  kautokengän-kannoillansa.<BR>
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  tuo on piika pikkarainen,<BR>
+  piti viikoista pyhyyttä,<BR>
+  ajan kaiken kainoutta.<BR>
+  Syöpi kaunista kaloa,<BR>
+  petäjätä pehmeätä,<BR>
+  ei syönyt kananmunia,<BR>
+  kukerikun riehkatuita,<BR>
+  eikä lampahan lihoa,<BR>
+  ku oli ollut oinahilla.<BR>
+  Emo käski lypsämähän:<BR>
+  eipä mennyt lypsämähän.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei neiti minun näköinen<BR>
+  koske sen lehmän nisähän,<BR>
+  jok' on häilynyt härillä,<BR>
+  kun ei hiehoista herune,<BR>
+  vasikkaisista valune."<BR>
+  Iso käski orin rekehen:<BR>
+  ei istu orin rekehen.<BR>
+  Veikko vei emähevosen:<BR>
+  neiti tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "En istu hevon rekehen,<BR>
+  joka lie orilla ollut,<BR>
+  kun ei varsaset vetäne,<BR>
+  kuletelle kuutiaiset."<BR>
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  aina piikoina elävä,<BR>
+  neitosena niekottava,<BR>
+  kassapäänä kainustava,<BR>
+  päätyi karjanpaimeneksi,<BR>
+  läksi lammasten keralle.<BR>
+  Lampahat meni mäkeä,<BR>
+  vuonat vuoren kukkulata;<BR>
+  neiti asteli ahoa,<BR>
+  lepikköä leyhytteli<BR>
+  käen kullan kukkuessa,<BR>
+  hope'isen hoilatessa.<BR>
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  katselevi, kuuntelevi.<BR>
+  Istui marjamättähälle,<BR>
+  vaipui vaaran rintehelle.<BR>
+  Tuossa tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "Kuku, kultainen käkönen,<BR>
+  hope'inen, hoilattele,<BR>
+  tinarinta, riukuttele,<BR>
+  Saksan mansikka, sanele,<BR>
+  käynkö viikon villapäänä,<BR>
+  kauan karjanpaimenena<BR>
+  näillä aavoilla ahoilla,<BR>
+  leve'illä lehtomailla!<BR>
+  Kesosenko, kaksosenko,<BR>
+  viitosenko, kuutosenko,<BR>
+  vainko kymmenen keseä<BR>
+  tahi ei täytehen tätänä?"<BR>
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  viikon viipyi paimenessa.<BR>
+  Paha on olla paimenessa,<BR>
+  tyttölapsen liiatenki:<BR>
+  mato heinässä matavi,<BR>
+  sisiliskot siuottavi.<BR>
+  Ei mato maellutkana,<BR>
+  sisilisko siuotellut.<BR>
+  Kirkui marjanen mäeltä,<BR>
+  puolukkainen kankahalta:<BR>
+  "Tule, neiti, noppimahan,<BR>
+  punaposki, poimimahan,<BR>
+  tinarinta, riipimähän,<BR>
+  vyö vaski, valitsemahan,<BR>
+  ennenkuin etana syöpi,<BR>
+  mato musta muikkoavi!<BR>
+  Sata on saanut katsomahan,<BR>
+  tuhat ilman istumahan,<BR>
+  sata neittä, tuhat naista,<BR>
+  lapsia epälukuisin,<BR>
+  ei ken koskisi minuhun,<BR>
+  poimisi minun poloisen."<BR>
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  meni matkoa vähäisen,<BR>
+  meni marjan katsantahan,<BR>
+  punapuolan poimintahan<BR>
+  hyppysillähän hyvillä,<BR>
+  kätösillä kaunihilla.<BR>
+  Keksi marjasen mäeltä,<BR>
+  punapuolan kankahalta:<BR>
+  on marja näkemiänsä,<BR>
+  puola ilmoin luomiansa,<BR>
+  ylähähkö maasta syöä,<BR>
+  alahahko puuhun nousta!<BR>
+  Tempoi kartun kankahalta,<BR>
+  jolla marjan maahan sorti.<BR>
+  Niinpä marja maasta nousi<BR>
+  kaunoisille kautoloille,<BR>
+  kaunoisilta kautoloilta<BR>
+  puhtahille polviloille,<BR>
+  puhtahilta polviloilta<BR>
+  heleville helmasille.<BR>
+  Nousi siitä vyörivoille,<BR>
+  vyörivoilta rinnoillensa,<BR>
+  rinnoiltansa leuoillensa,<BR>
+  leuoiltansa huulillensa;<BR>
+  siitä suuhun suikahutti,<BR>
+  keikahutti kielellensä,<BR>
+  kieleltä keruksisihin,<BR>
+  siitä vatsahan valahti.<BR>
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  tuosta tyytyi, tuosta täytyi,<BR>
+  tuosta paksuksi panihe,<BR>
+  lihavaksi liittelihe.<BR>
+  Alkoi pauloitta asua,<BR>
+  ilman vyöttä völlehtiä,<BR>
+  käyä saunassa saloa,<BR>
+  pime'issä pistelläitä.<BR>
+  Emo aina arvelevi,<BR>
+  äitinsä ajattelevi:<BR>
+  "Mi on meiän Marjatalla,<BR>
+  ku meiän kotikanalla,<BR>
+  kun se pauloitta asuvi,<BR>
+  aina vyöttä völlehtivi,<BR>
+  käypi saunassa saloa,<BR>
+  pime'issä pisteleikse?"<BR>
+  Lapsi saattavi sanoa,<BR>
+  lapsi pieni lausuella:<BR>
+  "Se on meiän Marjatalla,<BR>
+  sepä Kurjetta rukalla,<BR>
+  kun oli paljon paimenessa,<BR>
+  kauan karjassa käveli."<BR>
+  Kantoi kohtua kovoa,<BR>
+  vatsantäyttä vaikeata<BR>
+  kuuta seitsemän, kaheksan,<BR>
+  ynnähän yheksän kuuta,<BR>
+  vaimon vanha'an lukuhun<BR>
+  kuuta puolen kymmenettä.<BR>
+  Niin kuulla kymmenennellä<BR>
+  impi tuskalle tulevi:<BR>
+  kohtu kääntyvi kovaksi,<BR>
+  painuvi pakolliseksi.<BR>
+  Kysyi kylpyä emolta:<BR>
+  "Oi, emoni, armahani!<BR>
+  Laita suojoa sijoa,<BR>
+  lämpymyttä huonehutta<BR>
+  piian pieniksi pyhiksi,<BR>
+  vaimon vaivahuoneheksi!"<BR>
+  Emo saattavi sanoa,<BR>
+  oma vanhin vastaella:<BR>
+  "Voi sinua, hiien huora!<BR>
+  Kenen oot makaelema?<BR>
+  Ootko miehen naimattoman<BR>
+  eli nainehen urohon?"<BR>
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  tuop' on tuohon vastoavi:<BR>
+  "En ole miehen naimattoman<BR>
+  enkä nainehen urohon.<BR>
+  Menin marjahan mäelle,<BR>
+  punapuolan poimentahan,<BR>
+  otin marjan mielelläni,<BR>
+  toisen kerran kielelläni.<BR>
+  Se kävi kerustimille,<BR>
+  siitä vatsahan valahti:<BR>
+  tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin,<BR>
+  tuosta sain kohulliseksi."<BR>
+  Kysyi kylpyä isolta:<BR>
+  "Oi isoni, armahani!<BR>
+  Anna suojoa sijoa,<BR>
+  lämpymyttä huonehutta,<BR>
+  jossa huono hoivan saisi,<BR>
+  piika piinansa pitäisi!"<BR>
+  Iso saattavi sanoa,<BR>
+  taatto taisi vastaella:<BR>
+  "Mene, portto, poikemmaksi,<BR>
+  tulen lautta, tuonnemmaksi,<BR>
+  kontion kivikoloihin,<BR>
+  karhun louhikammioihin,<BR>
+  sinne, portto, poikimahan,<BR>
+  tulen lautta, lapsimahan!"<BR>
+  Marjatta, korea kuopus,<BR>
+  tuop' on taiten vastaeli:<BR>
+  "En mä portto ollekana,<BR>
+  tulen lautta lienekänä.<BR>
+  Olen miehen suuren saava,<BR>
+  jalon synnyn synnyttävä,<BR>
+  joll' on valta vallallenki,<BR>
+  väki Väinämöisellenki."<BR>
+  Jo on piika pintehissä,<BR>
+  minne mennä, kunne käyä,<BR>
+  kusta kylpyä kysellä.<BR>
+  Sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Piltti, pienin piikojani,<BR>
+  paras palkkalaisiani!<BR>
+  Käypä kylpyä kylästä,<BR>
+  saunoa Saraojalta,<BR>
+  jossa huono hoivan saisi,<BR>
+  piika piinansa pitäisi!<BR>
+  Käy pian, välehen jou'u,<BR>
+  välehemmin tarvitahan!"<BR>
+  Piltti, piika pikkarainen,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Keltä mä kysyn kylyä,<BR>
+  keltä aihelen apua?"<BR>
+  Sanoi meiän Marjattainen,<BR>
+  itse virkki, noin nimesi:<BR>
+  "Kysy Ruotuksen kylyä,<BR>
+  saunoa Sarajan-suista!"<BR>
+  Piltti, piika pikkarainen,<BR>
+  tuo oli nöyrä neuvottava,<BR>
+  kärkäs ilman käskemättä,<BR>
+  kehumattaki kepeä,<BR>
+  utuna ulos menevi,<BR>
+  savuna pihalle saapi.<BR>
+  Kourin helmansa kokosi,<BR>
+  käsin kääri vaattehensa,<BR>
+  sekä juoksi jotta joutui<BR>
+  kohin Ruotuksen kotia.<BR>
+  Mäet mätkyi mennessänsä,<BR>
+  vaarat notkui noustessansa,<BR>
+  kävyt hyppi kankahalla,<BR>
+  someret hajosi suolla.<BR>
+  Tuli Ruotuksen tupahan,<BR>
+  sai sisälle salvoksehen.<BR>
+  Ruma Ruotus paitulainen<BR>
+  syöpi, juopi suurten lailla<BR>
+  päässä pöyän paioillansa,<BR>
+  aivan aivinaisillansa.<BR>
+  Lausui Ruotus ruoaltansa,<BR>
+  tiuskui tiskinsä nojalta:<BR>
+  "Mitä sie sanot, katala?<BR>
+  Kuta, kurja, juoksentelet?"<BR>
+  Piltti, piika pikkarainen,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Läksin kylpyä kylästä,<BR>
+  saunoa Saraojalta,<BR>
+  jossa huono hoivan saisi:<BR>
+  avun ange tarvitseisi."<BR>
+  Ruma Ruotuksen emäntä<BR>
+  käet puuskassa käveli,<BR>
+  liehoi sillan liitoksella,<BR>
+  laahoi keskilattialla.<BR>
+  Itse ennätti kysyä,<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  "Kellen kylpyä kyselet,<BR>
+  kellen aihelet apua?"<BR>
+  Sanoi Piltti, pieni piika:<BR>
+  "Kysyn meiän Marjatalle."<BR>
+  Ruma Ruotuksen emäntä<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Ei kylyt kylähän joua,<BR>
+  ei saunat Sarajan suulta.<BR>
+  On kyly kytömäellä,<BR>
+  hepohuone hongikossa<BR>
+  tuliporton poiat saa'a,<BR>
+  lautan lapsensa latoa:<BR>
+  kun hevonen hengännevi,<BR>
+  niinp' on siinä kylpeötte!"<BR>
+  Piltti, piika pikkarainen,<BR>
+  pian pistihe takaisin,<BR>
+  sekä juoksi jotta joutui.<BR>
+  Sanoi tultua ta'atse:<BR>
+  "Ei ole kylpyä kylässä,<BR>
+  saunoa Saraojalla.<BR>
+  Ruma Ruotuksen emäntä<BR>
+  sanan virkkoi, noin nimesi:<BR>
+  'Ei kylyt kylähän joua,<BR>
+  ei saunat Sarajan suulta.<BR>
+  On kyly kytömäellä,<BR>
+  hepohuone hongikossa<BR>
+  tuliporton poiat saa'a,<BR>
+  lautan lapsensa latoa:<BR>
+  kun hevonen hengännevi,<BR>
+  niin on siinä kylpeköhön!'<BR>
+  Niinp' on, niin sanoi mokomin,<BR>
+  niinpä vainen vastaeli."<BR>
+  Marjatta, matala neiti,<BR>
+  tuosta täytyi itkemähän.<BR>
+  Itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Lähteä minun tulevi<BR>
+  niinkuin muinenki kasakan<BR>
+  eli orjan palkollisen<BR>
+  - lähteä kytömäelle,<BR>
+  käyä hongikkokeolle!"<BR>
+  Käsin kääri vaattehensa,<BR>
+  kourin helmansa kokosi;<BR>
+  otti vastan varjoksensa,<BR>
+  lehen lempi suojaksensa.<BR>
+  Astua taputtelevi<BR>
+  vatsanvaivoissa kovissa<BR>
+  huonehesen hongikkohon,<BR>
+  tallihin Tapiomäelle.<BR>
+  Sanovi sanalla tuolla,<BR>
+  lausui tuolla lausehella:<BR>
+  "Tule, Luoja, turvakseni,<BR>
+  avukseni, armollinen,<BR>
+  näissä töissä työlähissä,<BR>
+  ajoissa ani kovissa!<BR>
+  Päästä piika pintehestä,<BR>
+  vaimo vatsanvääntehestä,<BR>
+  ettei vaivoihin vajoisi,<BR>
+  tuskihinsa tummeneisi!"<BR>
+  Niin perille päästyänsä<BR>
+  itse tuon sanoiksi virkki:<BR>
+  "Henkeäs, hyvä hevonen,<BR>
+  huokoas, vetäjä varsa,<BR>
+  kylylöyly löyhäytä,<BR>
+  sauna lämpöinen lähetä,<BR>
+  jotta, huono, hoivan saisin!<BR>
+  Avun, ange, tarvitseisin."<BR>
+  Henkäsi hyvä hevonen,<BR>
+  huokasi vetäjä varsa<BR>
+  vatsan kautta vaivaloisen:<BR>
+  min hevonen hengähtävi,<BR>
+  on kuin löyly lyötäessä,<BR>
+  viskattaessa vetonen.<BR>
+  Marjatta, matala neiti,<BR>
+  pyhä piika pikkarainen,<BR>
+  kylpi kylyn kyllältänsä,<BR>
+  vatsan löylyn vallaltansa.<BR>
+  Teki tuonne pienen poian,<BR>
+  latoi lapsensa vakaisen<BR>
+  heinille hevosen luoksi,<BR>
+  sorajouhen soimen päähän.<BR>
+  Pesi pienen poikuensa,<BR>
+  kääri kääreliinahansa;<BR>
+  otti pojan polvillensa,<BR>
+  laittoi lapsen helmahansa.<BR>
+  Piiletteli poiuttansa,<BR>
+  kasvatteli kaunoistansa,<BR>
+  kullaista omenuttansa,<BR>
+  hope'ista sauvoansa.<BR>
+  Sylissänsä syöttelevi,<BR>
+  käsissänsä kääntelevi.<BR>
+  Laski pojan polvillensa,<BR>
+  lapsen lantehuisillensa,<BR>
+  alkoi päätänsä sukia,<BR>
+  hapsiansa harjaella.<BR>
+  Katoi poika polviltansa,<BR>
+  lapsi lannepuoliltansa.<BR>
+  Marjatta, matala neiti,<BR>
+  tuosta tuskille tulevi.<BR>
+  Rapasihe etsimähän.<BR>
+  Etsi pientä poiuttansa,<BR>
+  kullaista omenuttansa,<BR>
+  hope'ista sauvoansa<BR>
+  alta jauhavan kivosen,<BR>
+  alta juoksevan jalaksen,<BR>
+  alta seulan seulottavan,<BR>
+  alta korvon kannettavan,<BR>
+  puiten puut, jaellen ruohot,<BR>
+  hajotellen hienot heinät.<BR>
+  Viikon etsi poiuttansa,<BR>
+  poiuttansa, pienuttansa.<BR>
+  Etsi mäiltä, männiköiltä,<BR>
+  kannoilta, kanervikoilta,<BR>
+  katsoen joka kanervan,<BR>
+  joka varvikon vatoen,<BR>
+  kaivellen katajajuuret,<BR>
+  ojennellen puien oksat.<BR>
+  Astua ajattelevi,<BR>
+  käyä kääperöittelevi:<BR>
+  Tähti vastahan tulevi.<BR>
+  Tähelle kumarteleikse:<BR>
+  "Oi Tähti, Jumalan luoma!<BR>
+  Etkö tieä poiuttani,<BR>
+  miss' on pieni poikueni,<BR>
+  kultainen omenueni?"<BR>
+  Tähti taisi vastaella:<BR>
+  "Tietäisinkö, en sanoisi.<BR>
+  Hänpä on minunki luonut<BR>
+  näille päiville pahoille,<BR>
+  kylmillä kimaltamahan,<BR>
+  pime'illä pilkkimähän."<BR>
+  Astua ajattelevi,<BR>
+  käyä kääperöittelevi:<BR>
+  Kuuhut vastahan tulevi.<BR>
+  Niin Kuulle kumarteleikse:<BR>
+  "Oi Kuuhut, Jumalan luoma!<BR>
+  Etkö tieä poiuttani,<BR>
+  miss' on pieni poikueni,<BR>
+  kultainen omenueni?"<BR>
+  Kuuhut taisi vastaella:<BR>
+  "Tietäisinkö, en sanoisi.<BR>
+  Hänpä on minunki luonut<BR>
+  näille päiville pahoille,<BR>
+  yksin öillä valvomahan,<BR>
+  päivällä makoamahan."<BR>
+  Astua ajattelevi,<BR>
+  käyä kääperöittelevi:<BR>
+  päätyi Päivyt vastahansa.<BR>
+  Päivälle kumarteleikse:<BR>
+  "Oi Päivyt, Jumalan luoma!<BR>
+  Etkö tieä poiuttani,<BR>
+  miss' on pieni poikueni,<BR>
+  kultainen omenueni?"<BR>
+  Päivyt taiten vastaeli:<BR>
+  "Kyllä tieän poikuesi!<BR>
+  Hänpä on minunki luonut<BR>
+  näille päiville hyville,<BR>
+  kullassa kulisemahan,<BR>
+  hopeassa helkkimähän.<BR>
+  "Jopa tieän poikuesi!<BR>
+  Voi, poloinen, poiuttasi!<BR>
+  Tuoll' on pieni poikuesi,<BR>
+  kultainen omenuesi,<BR>
+  onp' on suossa suonivyöstä,<BR>
+  kankahassa kainalosta."<BR>
+  Marjatta, matala neiti,<BR>
+  etsi suolta poikoansa.<BR>
+  Poika suolta löyettihin,<BR>
+  tuolta tuotihin kotia.<BR>
+  Siitä meiän Marjatalle<BR>
+  kasvoi poika kaunokainen.<BR>
+  Ei tieä nimeä tuolle,<BR>
+  millä mainita nimellä.<BR>
+  Emo kutsui kukkaseksi,<BR>
+  vieras vennon joutioksi.<BR>
+  Etsittihin ristijätä,<BR>
+  katsottihin kastajata.<BR>
+  Tuli ukko ristimähän,<BR>
+  Virokannas kastamahan.<BR>
+  Ukko tuon sanoiksi virkki,<BR>
+  itse lausui, noin nimesi:<BR>
+  "En mä risti riivattua,<BR>
+  katalata kastakana,<BR>
+  kun ei ensin tutkittane,<BR>
+  tutkittane, tuomittane."<BR>
+  Kenpä tuohon tutkijaksi,<BR>
+  tutkijaksi, tuomariksi?<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen,<BR>
+  tietäjä iän-ikuinen,<BR>
+  sepä tuohon tutkijaksi,<BR>
+  tutkijaksi, tuomariksi!<BR>
+  Vaka vanha Väinämöinen<BR>
+  tuop' on tuossa tuomitsevi:<BR>
+  "Kun lie poika suolta saatu,<BR>
+  maalta marjasta si'ennyt,<BR>
+  poika maahan pantakohon,<BR>
+  marjamättähän sivulle,<BR>
+  tahi suolle vietäköhön,<BR>
+  puulla päähän lyötäköhön!"<BR>
+  Puhui poika puolikuinen,<BR>
+  kaksiviikkoinen kajahui:<BR>
+  "Ohoh sinua, ukko utra,<BR>
+  ukko utra, unteloinen,<BR>
+  kun olet tuhmin tuominnunna,<BR>
+  väärin laskenna lakia!<BR>
+  Eipä syistä suuremmista,<BR>
+  töistä tuhmemmistakana<BR>
+  itseäsi suolle viety<BR>
+  eikä puulla päähän lyöty,<BR>
+  kun sa miesnä nuorempana<BR>
+  lainasit emosi lapsen<BR>
+  oman pääsi päästimeksi,<BR>
+  itsesi lunastimeksi.<BR>
+  "Ei sinua silloinkana,<BR>
+  eip' on vielä suolle viety,<BR>
+  kun sa miesnä nuorempana<BR>
+  menettelit neiet nuoret<BR>
+  alle aaltojen syvien,<BR>
+  päälle mustien mutien."<BR>
+  Ukko risti ripsahutti,<BR>
+  kasti lapsen kapsahutti<BR>
+  Karjalan kuninkahaksi,<BR>
+  kaiken vallan vartijaksi.<BR>
+  Siitä suuttui Väinämöinen,<BR>
+  jopa suuttui ja häpesi.<BR>
+  Itse läksi astumahan<BR>
+  rannalle merelliselle.<BR>
+  Tuossa loihe laulamahan,<BR>
+  lauloi kerran viimeisensä:<BR>
+  lauloi vaskisen venehen,<BR>
+  kuparisen umpipurren.<BR>
+  Itse istuvi perähän,<BR>
+  läksi selvälle selälle.<BR>
+  Virkki vielä mennessänsä,<BR>
+  lausui lähtiellessänsä:<BR>
+  "Annapas ajan kulua,<BR>
+  päivän mennä, toisen tulla,<BR>
+  taas minua tarvitahan,<BR>
+  katsotahan, kaivatahan<BR>
+  uuen sammon saattajaksi,<BR>
+  uuen soiton suorijaksi,<BR>
+  uuen kuun kulettajaksi,<BR>
+  uuen päivän päästäjäksi,<BR>
+  kun ei kuuta, aurinkoa<BR>
+  eikä ilmaista iloa."<BR>
+  Siitä vanha Väinämöinen<BR>
+  laskea karehtelevi<BR>
+  venehellä vaskisella,<BR>
+  kuutilla kuparisella<BR>
+  yläisihin maaemihin,<BR>
+  alaisihin taivosihin.<BR>
+  Sinne puuttui pursinensa,<BR>
+  venehinensä väsähtyi.<BR>
+  Jätti kantelon jälille,<BR>
+  soiton Suomelle sorean,<BR>
+  kansalle ilon ikuisen,<BR>
+  laulut suuret lapsillensa.<BR>
+</P>
+
+<P CLASS="noindent">
+  * * *<BR>
+</P>
+
+<P CLASS="noindent">
+  Suuni jo sulkea pitäisi,<BR>
+  kiinni kieleni sitoa,<BR>
+  laata virren laulannasta,<BR>
+  heretä heläjännästä.<BR>
+  Hevonenki hengähtävi<BR>
+  matkan pitkän mentyänsä,<BR>
+  rautanenki raukeavi<BR>
+  kesäheinän lyötyänsä,<BR>
+  vetonenki vierähtävi<BR>
+  joen polvet juostuansa,<BR>
+  tulonenki tuikahtavi<BR>
+  yön pitkän palettuansa;<BR>
+  niin miks' ei runo väsyisi,<BR>
+  virret vienot vierähtäisi<BR>
+  illan pitkiltä iloilta,<BR>
+  päivänlaskun laulannoilta?<BR>
+  Noin kuulin saneltavaksi,<BR>
+  toisin tutkaeltavaksi:<BR>
+  "Eipä koski vuolaskana<BR>
+  laske vettänsä loputen,<BR>
+  eikä laulaja hyväinen<BR>
+  laula tyynni taitoansa.<BR>
+  Mieli on jäämähän parempi<BR>
+  kuin on kesken katkemahan."<BR>
+  Niin luonen, lopettanenki,<BR>
+  herennenki, heittänenki.<BR>
+  Kerin virteni kerälle,<BR>
+  sykkyrälle syylättelen,<BR>
+  panen aitan parven päähän,<BR>
+  luisten lukkojen sisälle,<BR>
+  jost' ei pääse päivinänsä,<BR>
+  selviä sinä ikänä<BR>
+  ilman luien lonsumatta,<BR>
+  leukojen leveämättä,<BR>
+  hammasten hajoamatta,<BR>
+  kielen keikkelehtämättä.<BR>
+  Mitäs tuosta, jos ma laulan,<BR>
+  jos ma paljoki pajahan,<BR>
+  jos laulan jokaisen lakson,<BR>
+  joka kuusikon kujerran!<BR>
+  Ei ole emo elossa,<BR>
+  oma vanhin valvehella<BR>
+  eikä kulta kuulemassa,<BR>
+  oma armas oppimassa:<BR>
+  on mua kuuset kuulemassa,<BR>
+  hongan oksat oppimassa,<BR>
+  koivun lehvät lempimässä,<BR>
+  pihlajat pitelemässä.<BR>
+  Piennä jäin minä emosta,<BR>
+  matalana maammostani.<BR>
+  Jäin kuin kiuruksi kivelle,<BR>
+  rastahaksi rauniolle,<BR>
+  kiuruna kivertämähän,<BR>
+  rastahana raikkumahan,<BR>
+  vaimon vierahan varahan,<BR>
+  ehtohon emintimäisen.<BR>
+  Se mun karkotti, katalan,<BR>
+  ajoi lapsen armottoman<BR>
+  tuulipuolelle tupoa,<BR>
+  pohjaispuolelle kotia,<BR>
+  vieä tuulen turvatointa,<BR>
+  ahavaisen armotointa.<BR>
+  Sainpa, kiuru, kiertämähän,<BR>
+  lintu kurja, kulkemahan,<BR>
+  vieno, maita vieremähän,<BR>
+  vaivainen, vaeltamahan,<BR>
+  joka tuulen tuntemahan,<BR>
+  ärjynnän älyämähän,<BR>
+  vilussa värisemähän,<BR>
+  pakkasessa parkumahan.<BR>
+  Moni nyt minulla onpi,<BR>
+  usea olettelevi<BR>
+  virkkaja vihaisen äänen,<BR>
+  äänen tuiman tuikuttaja.<BR>
+  Ken se kieltäni kirosi,<BR>
+  kenpä ääntä ärjähteli;<BR>
+  soimasi sorisevani,<BR>
+  lausui liioin laulavani,<BR>
+  pahasti pajattavani,<BR>
+  väärin virttä vääntäväni.<BR>
+  Elkätte, hyvät imeiset,<BR>
+  tuota ouoksi otelko,<BR>
+  jos ma, lapsi, liioin lauloin,<BR>
+  pieni, pilpatin pahasti!<BR>
+  En ole opissa ollut,<BR>
+  käynyt mailla mahtimiesten,<BR>
+  saanut ulkoa sanoja,<BR>
+  loitompata lausehia.<BR>
+  Muut kaikki oli opissa,<BR>
+  mie en joutanut kotoa<BR>
+  emon ainoan avusta,<BR>
+  yksinäisen ympäriltä.<BR>
+  Piti oppia kotona,<BR>
+  oman aitan orren alla,<BR>
+  oman äitin värttinöillä,<BR>
+  veikon veistoslastusilla,<BR>
+  senki piennä, pikkaraisna,<BR>
+  paitaressuna pahaisna.<BR>
+  Vaan kuitenki kaikitenki<BR>
+  la'un hiihin laulajoille,<BR>
+  la'un hiihin, latvan taitoin,<BR>
+  oksat karsin, tien osoitin.<BR>
+  Siitäpä nyt tie menevi,<BR>
+  ura uusi urkenevi<BR>
+  laajemmille laulajoille,<BR>
+  runsahammille runoille,<BR>
+  nuorisossa nousevassa,<BR>
+  kansassa kasuavassa.<BR>
+</P>
+
+<BR><BR><BR><BR>
+
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of The Kalevala, by Elias Lönnrot
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK THE KALEVALA ***
+
+***** This file should be named 7000-h.htm or 7000-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/7/0/0/7000/
+
+Produced by an anonymous Project Gutenberg volunteer. HTML
+version by Al Haines.
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+
+</pre>
+
+</BODY>
+
+</HTML>
+
+
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..4d4d45a
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #7000 (https://www.gutenberg.org/ebooks/7000)
diff --git a/old/kalev10.txt b/old/kalev10.txt
new file mode 100644
index 0000000..38478ef
--- /dev/null
+++ b/old/kalev10.txt
@@ -0,0 +1,23516 @@
+The Project Gutenberg EBook of The Kalevala, compiled and edited
+by Elias Lönnrot
+
+Copyright laws are changing all over the world. Be sure to check the
+copyright laws for your country before downloading or redistributing
+this or any other Project Gutenberg eBook.
+
+This header should be the first thing seen when viewing this Project
+Gutenberg file.  Please do not remove it.  Do not change or edit the
+header without written permission.
+
+Please read the "legal small print," and other information about the
+eBook and Project Gutenberg at the bottom of this file.  Included is
+important information about your specific rights and restrictions in
+how the file may be used.  You can also find out about how to make a
+donation to Project Gutenberg, and how to get involved.
+
+
+**Welcome To The World of Free Plain Vanilla Electronic Texts**
+
+**eBooks Readable By Both Humans and By Computers, Since 1971**
+
+*****These eBooks Were Prepared By Thousands of Volunteers!*****
+
+
+Title: The Kalevala
+
+Author: Compiled and edited by Elias Lönnrot
+
+Release Date: November, 2004  [EBook #7000]
+[Yes, we are more than one year ahead of schedule]
+[This file was first posted on October 23, 2002]
+[Date last updated: February 25, 2005]
+
+Edition: 10
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: Latin-4
+
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK, THE KALEVALA ***
+
+
+
+
+Kalevala
+[1849 edition]
+
+
+Elias Lönnrot
+(1802- 1884)
+
+
+[This electronic edition has been copied verbatim from the 28th printed edition
+produced by the Finnish Literature Society as posted on their web site:
+http://www.finlit.fi/kalevala/index.html  The text is in the public domain.
+
+The FLF has also given Project Gutenberg permission to also post their
+copyrighted introduction.  For more information on 'Kalevala', please visit
+their web site.]
+
+
+
+Kalevala 1849
+
+Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Teos syntyi Elias Lönnrotin
+(1802- 1884) työn tuloksena ja koostui hänen keräämistään kansanrunoista.
+
+Kalevala merkitsi käännettä suomenkieliselle kulttuurille ja herätti huomiota
+myös ulkomailla. Se synnytti suomalaisten keskuudessa itseluottamusta oman
+kielen ja kulttuurin mahdollisuuksiin. Kalevalaa ruvettiin kutsumaan
+suomalaisten kansalliseepokseksi.
+
+Lönnrot ystävineen jatkoi edelleen kansanrunojen keräämistä. Uutta aineistoa
+kertyi runsaasti. Sen pohjalta Lönnrot julkaisi Kalevalan toisen, laajemman
+version vuonna 1849. Eepoksessa oli nyt 50 runoa (22 000 säettä) ja se oli
+juonenkulultaan yhtenäisempi kuin vanha Kalevala.
+
+Vuoden 1849 Kalevala on se, jota siitä lähtien on Suomessa luettu ja johon myös
+useimmat käännökset pohjautuvat.
+
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jonka perustajiin Lönnrotkin kuuluu, julkaisi
+sekä vuoden 1835 että 1849 Kalevalan.
+
+Oheinen teksti perustuu SKS:n julkaiseman 1849 Kalevalan 28. painokseen. Sen on
+Anssi Toivon tekstistä muotoillut ja tarkastanut Johanna Kurela.
+
+Kommentit ja korjaukset:
+ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
+ Sirkka-Liisa Mettomaki
+ Sirkka-Liisa.Mettomaki@finlit.fi
+
+
+
+
+  Ensimmäinen runo
+
+
+Mieleni minun tekevi,
+aivoni ajattelevi
+lähteäni laulamahan,
+saa'ani sanelemahan,
+sukuvirttä suoltamahan,
+lajivirttä laulamahan.
+Sanat suussani sulavat,
+puhe'et putoelevat,
+kielelleni kerkiävät,
+hampahilleni hajoovat.
+Veli kulta, veikkoseni,
+kaunis kasvinkumppalini!
+Lähe nyt kanssa laulamahan,
+saa kera sanelemahan
+yhtehen yhyttyämme,
+kahta'alta käytyämme!
+Harvoin yhtehen yhymme,
+saamme toinen toisihimme
+näillä raukoilla rajoilla,
+poloisilla Pohjan mailla.
+Lyökämme käsi kätehen,
+sormet sormien lomahan,
+lauloaksemme hyviä,
+parahia pannaksemme,
+kuulla noien kultaisien,
+tietä mielitehtoisien,
+nuorisossa nousevassa,
+kansassa kasuavassa:
+noita saamia sanoja,
+virsiä virittämiä
+vyöltä vanhan Väinämöisen,
+alta ahjon Ilmarisen,
+päästä kalvan Kaukomielen,
+Joukahaisen jousen tiestä,
+Pohjan peltojen periltä,
+Kalevalan kankahilta.
+Niit' ennen isoni lauloi
+kirvesvartta vuollessansa;
+niitä äitini opetti
+väätessänsä värttinätä,
+minun lasna lattialla
+eessä polven pyöriessä,
+maitopartana pahaisna,
+piimäsuuna pikkaraisna.
+Sampo ei puuttunut sanoja
+eikä Louhi luottehia:
+vanheni sanoihin sampo,
+katoi Louhi luottehisin,
+virsihin Vipunen kuoli,
+Lemminkäinen leikkilöihin.
+Viel' on muitaki sanoja,
+ongelmoita oppimia:
+tieohesta tempomia,
+kanervoista katkomia,
+risukoista riipomia,
+vesoista vetelemiä,
+päästä heinän hieromia,
+raitiolta ratkomia,
+paimenessa käyessäni,
+lasna karjanlaitumilla,
+metisillä mättähillä,
+kultaisilla kunnahilla,
+mustan Muurikin jälessä,
+Kimmon kirjavan keralla.
+Vilu mulle virttä virkkoi,
+sae saatteli runoja.
+Virttä toista tuulet toivat,
+meren aaltoset ajoivat.
+Linnut liitteli sanoja,
+puien latvat lausehia.
+Ne minä kerälle käärin,
+sovittelin sommelolle.
+Kerän pistin kelkkahani,
+sommelon rekoseheni;
+ve'in kelkalla kotihin,
+rekosella riihen luoksi;
+panin aitan parven päähän
+vaskisehen vakkasehen.
+Viikon on virteni vilussa,
+kauan kaihossa sijaisnut.
+Veänkö vilusta virret,
+lapan laulut pakkasesta,
+tuon tupahan vakkaseni,
+rasian rahin nenähän,
+alle kuulun kurkihirren,
+alle kaunihin katoksen,
+aukaisen sanaisen arkun,
+virsilippahan viritän,
+kerittelen pään kerältä,
+suorin solmun sommelolta?
+Niin laulan hyvänki virren,
+kaunihinki kalkuttelen
+ruoalta rukihiselta,
+oluelta ohraiselta.
+Kun ei tuotane olutta,
+tarittane taarivettä,
+laulan suulta laihemmalta,
+vetoselta vierettelen
+tämän iltamme iloksi,
+päivän kuulun kunniaksi,
+vaiko huomenen huviksi,
+uuen aamun alkeheksi.
+
+
+Noin kuulin saneltavaksi,
+tiesin virttä tehtäväksi:
+yksin meillä yöt tulevat,
+yksin päivät valkeavat;
+yksin syntyi Väinämöinen,
+ilmestyi ikirunoja
+kapehesta kantajasta,
+Ilmattaresta emosta.
+Olipa impi, ilman tyttö,
+kave luonnotar korea.
+Piti viikoista pyhyyttä,
+iän kaiken impeyttä
+ilman pitkillä pihoilla,
+tasaisilla tanterilla.
+Ikävystyi aikojansa,
+ouostui elämätänsä,
+aina yksin ollessansa,
+impenä eläessänsä
+ilman pitkillä pihoilla,
+avaroilla autioilla.
+Jop' on astuiksen alemma,
+laskeusi lainehille,
+meren selvälle selälle,
+ulapalle aukealle.
+Tuli suuri tuulen puuska,
+iästä vihainen ilma;
+meren kuohuille kohotti,
+lainehille laikahutti.
+Tuuli neittä tuuitteli,
+aalto impeä ajeli
+ympäri selän sinisen,
+lakkipäien lainehien:
+tuuli tuuli kohtuiseksi,
+meri paksuksi panevi.
+Kantoi kohtua kovoa,
+vatsantäyttä vaikeata
+vuotta seitsemän satoa,
+yheksän yrön ikeä;
+eikä synny syntyminen,
+luovu luomatoin sikiö.
+Vieri impi veen emona.
+Uipi iät, uipi lännet,
+uipi luotehet, etelät,
+uipi kaikki ilman rannat
+tuskissa tulisen synnyn,
+vatsanvaivoissa kovissa;
+eikä synny syntyminen,
+luovu luomatoin sikiö.
+Itkeä hyryttelevi;
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi poloinen, päiviäni,
+lapsi kurja, kulkuani!
+Jo olen joutunut johonki:
+iäkseni ilman alle,
+tuulen tuuiteltavaksi,
+aaltojen ajeltavaksi
+näillä väljillä vesillä,
+lake'illa lainehilla!
+"Parempi olisi ollut
+ilman impenä eleä,
+kuin on nyt tätä nykyä
+vierähellä veen emona:
+vilu tääll' on ollakseni,
+vaiva värjätelläkseni,
+aalloissa asuakseni,
+veessä vierielläkseni.
+"Oi Ukko, ylijumala,
+ilman kaiken kannattaja!
+Tule tänne tarvittaissa,
+käy tänne kutsuttaessa!
+Päästä piika pintehestä,
+vaimo vatsanvääntehestä!
+Käy pian, välehen jou'u,
+välehemmin tarvitahan!"
+Kului aikoa vähäisen,
+pirahteli pikkaraisen.
+Tuli sotka, suora lintu;
+lenteä lekuttelevi
+etsien pesän sijoa,
+asuinmaata arvaellen.
+Lenti iät, lenti lännet,
+lenti luotehet, etelät.
+Ei löyä tiloa tuota,
+paikkoa pahintakana,
+kuhun laatisi pesänsä,
+ottaisi olosijansa.
+Liitelevi, laatelevi;
+arvelee, ajattelevi:
+"Teenkö tuulehen tupani,
+aalloillen asuinsijani?
+Tuuli kaatavi tupasen,
+aalto vie asuinsijani."
+Niin silloin ve'en emonen,
+veen emonen, ilman impi,
+nosti polvea merestä,
+lapaluuta lainehesta
+sotkalle pesän sijaksi,
+asuinmaaksi armahaksi.
+Tuo sotka, sorea lintu,
+liiteleikse, laateleikse.
+Keksi polven veen emosen
+sinerväisellä selällä;
+luuli heinämättähäksi,
+tuoreheksi turpeheksi.
+Lentelevi, liitelevi,
+päähän polven laskeuvi.
+Siihen laativi pesänsä,
+muni kultaiset munansa:
+kuusi kultaista munoa,
+rautamunan seitsemännen.
+Alkoi hautoa munia,
+päätä polven lämmitellä.
+Hautoi päivän, hautoi toisen,
+hautoi kohta kolmannenki.
+Jopa tuosta veen emonen,
+veen emonen, ilman impi,
+tuntevi tulistuvaksi,
+hipiänsä hiiltyväksi;
+luuli polvensa palavan,
+kaikki suonensa sulavan.
+Vavahutti polveansa,
+järkytti jäseniänsä:
+munat vierähti vetehen,
+meren aaltohon ajaikse;
+karskahti munat muruiksi,
+katkieli kappaleiksi.
+Ei munat mutahan joua,
+siepalehet veen sekahan.
+Muuttuivat murut hyviksi,
+kappalehet kaunoisiksi:
+munasen alainen puoli
+alaiseksi maaemäksi,
+munasen yläinen puoli
+yläiseksi taivahaksi;
+yläpuoli ruskeaista
+päivöseksi paistamahan,
+yläpuoli valkeaista,
+se kuuksi kumottamahan;
+mi munassa kirjavaista,
+ne tähiksi taivahalle,
+mi munassa mustukaista,
+nepä ilman pilvilöiksi.
+Ajat eellehen menevät,
+vuoet tuota tuonnemmaksi
+uuen päivän paistaessa,
+uuen kuun kumottaessa.
+Aina uipi veen emonen,
+veen emonen, ilman impi,
+noilla vienoilla vesillä,
+utuisilla lainehilla,
+eessänsä vesi vetelä,
+takanansa taivas selvä.
+Jo vuonna yheksäntenä,
+kymmenentenä kesänä
+nosti päätänsä merestä,
+kohottavi kokkoansa.
+Alkoi luoa luomiansa,
+saautella saamiansa
+selvällä meren selällä,
+ulapalla aukealla.
+Kussa kättä käännähytti,
+siihen niemet siivoeli;
+kussa pohjasi jalalla,
+kalahauat kaivaeli;
+kussa ilman kuplistihe,
+siihen syöverit syventi.
+Kylin maahan kääntelihe:
+siihen sai sileät rannat;
+jaloin maahan kääntelihe:
+siihen loi lohiapajat;
+pä'in päätyi maata vasten:
+siihen laitteli lahelmat.
+Ui siitä ulomma maasta,
+seisattelihe selälle:
+luopi luotoja merehen,
+kasvatti salakaria
+laivan laskemasijaksi,
+merimiesten pään menoksi.
+Jo oli saaret siivottuna,
+luotu luotoset merehen,
+ilman pielet pistettynä,
+maat ja manteret sanottu,
+kirjattu kivihin kirjat,
+veetty viivat kallioihin.
+Viel' ei synny Väinämöinen,
+ilmau ikirunoja.
+Vaka vanha Väinämöinen
+kulki äitinsä kohussa
+kolmekymmentä keseä,
+yhen verran talviaki,
+noilla vienoilla vesillä,
+utuisilla lainehilla.
+Arvelee, ajattelevi,
+miten olla, kuin eleä
+pimeässä piilossansa,
+asunnossa ahtahassa,
+kuss' ei konsa kuuta nähnyt
+eikä päiveä havainnut.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Kuu, keritä, päivyt, päästä,
+otava, yhä opeta
+miestä ouoilta ovilta,
+veräjiltä vierahilta,
+näiltä pieniltä pesiltä,
+asunnoilta ahtahilta!
+Saata maalle matkamiestä,
+ilmoillen inehmon lasta,
+kuuta taivon katsomahan,
+päiveä ihoamahan,
+otavaista oppimahan,
+tähtiä tähyämähän!"
+Kun ei kuu kerittänynnä
+eikä päivyt päästänynnä,
+ouosteli aikojansa,
+tuskastui elämätänsä:
+liikahutti linnan portin
+sormella nimettömällä,
+lukon luisen luikahutti
+vasemmalla varpahalla;
+tuli kynsin kynnykseltä,
+polvin porstuan ovelta.
+Siitä suistui suin merehen,
+käsin kääntyi lainehesen;
+jääpi mies meren varahan,
+uros aaltojen sekahan.
+Virui siellä viisi vuotta,
+sekä viisi jotta kuusi,
+vuotta seitsemän, kaheksan.
+Seisottui selälle viimein,
+niemelle nimettömälle,
+manterelle puuttomalle.
+Polvin maasta ponnistihe,
+käsivarsin käännältihe.
+Nousi kuuta katsomahan,
+päiveä ihoamahan,
+otavaista oppimahan,
+tähtiä tähyämähän.
+Se oli synty Väinämöisen,
+rotu rohkean runojan
+kapehesta kantajasta,
+Ilmattaresta emosta.
+
+
+
+  Toinen runo
+
+
+Nousi siitä Väinämöinen
+jalan kahen kankahalle
+saarehen selällisehen,
+manterehen puuttomahan.
+Viipyi siitä vuotta monta,
+aina eellehen eleli
+saaressa sanattomassa,
+manteressa puuttomassa.
+Arvelee, ajattelevi,
+pitkin päätänsä pitävi:
+kenpä maita kylvämähän,
+toukoja tihittämähän?
+Pellervoinen, pellon poika,
+Sampsa poika pikkarainen,
+sep' on maita kylvämähän,
+toukoja tihittämähän!
+Kylvi maita kyyhätteli,
+kylvi maita, kylvi soita,
+kylvi auhtoja ahoja,
+panettavi paasikoita.
+Mäet kylvi männiköiksi,
+kummut kylvi kuusikoiksi,
+kankahat kanervikoiksi,
+notkot nuoriksi vesoiksi.
+Noromaille koivut kylvi,
+lepät maille leyhke'ille,
+tuomet kylvi tuorehille,
+raiat maille raikkahille,
+pihlajat pyhille maille,
+pajut maille paisuville,
+katajat karuille maille,
+tammet virran vieremille.
+Läksi puut ylenemähän,
+vesat nuoret nousemahan.
+Kasvoi kuuset kukkalatvat,
+lautui lakkapäät petäjät.
+Nousi koivupuut noroilla,
+lepät mailla leyhke'illä,
+tuomet mailla tuorehilla,
+katajat karuilla mailla,
+katajahan kaunis marja,
+tuomehen hyvä he'elmä.
+Vaka vanha Väinämöinen
+kävi tuota katsomahan
+Sampsan siemenen aloa,
+Pellervoisen kylvämiä.
+Näki puut ylenneheksi,
+vesat nuoret nousneheksi;
+yks' on tammi taimimatta,
+juurtumatta puu Jumalan.
+Heitti herjan valloillensa,
+olevillen onnillensa;
+vuotti vielä yötä kolme,
+saman verran päiviäki.
+Kävi siitä katsomahan
+viikon päästä viimeistäki:
+ei ole tammi kasvanunna,
+juurtununna puu Jumalan.
+Niin näkevi neljä neittä,
+viisi veen on morsianta.
+Ne oli nurmen niitännässä,
+kastekorren katkonnassa
+nenässä utuisen niemen,
+päässä saaren terhenisen;
+mink' on niitti, sen haravoi,
+kaikki karhille veteli.
+Tulipa merestä Tursas,
+uros aalloista yleni.
+Tunki heinäset tulehen,
+ilmivalkean väkehen;
+ne kaikki poroksi poltti,
+kypeniksi kyyetteli.
+Tuli tuhkia läjänen,
+koko kuivia poroja.
+Saip' on siihen lemmen lehti,
+lemmen lehti, tammen terho,
+josta kasvoi kaunis taimi,
+yleni vihanta virpi;
+nousi maasta mansikkaisna,
+kasvoi kaksihaarukkaisna.
+Ojenteli oksiansa,
+levitteli lehviänsä.
+Latva täytti taivahalle,
+lehvät ilmoille levisi:
+piätti pilvet juoksemasta,
+hattarat hasertamasta,
+päivän peitti paistamasta,
+kuuhuen kumottamasta.
+Silloin vanha Väinämöinen
+arvelee, ajattelevi:
+oisko tammen taittajata,
+puun sorean sortajata?
+Ikävä inehmon olla,
+kamala kalojen uia
+ilman päivän paistamatta,
+kuuhuen kumottamatta.
+Ei ole sitä urosta
+eikä miestä urheata,
+joka taisi tammen kaata,
+satalatvan langettoa.
+Siitä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Kave äiti, kantajani,
+luonnotar, ylentäjäni!
+Laitapa ve'en väkeä
+- veessä on väkeä paljo -
+tämä tammi taittamahan,
+puu paha hävittämähän
+eestä päivän paistavaisen,
+tieltä kuun kumottavaisen!"
+Nousipa merestä miesi,
+uros aallosta yleni.
+Ei tuo ollut suuren suuri
+eikä aivan pienen pieni:
+miehen peukalon pituinen,
+vaimon vaaksan korkeuinen.
+Vaski- oli hattu hartioilla,
+vaskisaappahat jalassa,
+vaskikintahat käessä,
+vaskikirjat kintahissa,
+vaskivyöhyt vyölle vyötty,
+vaskikirves vyön takana:
+varsi peukalon pituinen,
+terä kynnen korkeuinen.
+Vaka vanha Väinämöinen
+arvelee, ajattelevi:
+on miesi näkemiänsä,
+uros silmänluontiansa,
+pystyn peukalon pituinen,
+härän kynnen korkunainen!
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Mi sinä olet miehiäsi,
+ku, kurja, urohiasi?
+Vähän kuollutta parempi,
+katonutta kaunihimpi!"
+Sanoi pikku mies merestä,
+uros aallon vastaeli:
+"Olen mie mokoma miesi,
+uros pieni, veen väkeä.
+Tulin tammen taittamahan,
+puun murskan murentamahan."
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ei liene sinua luotu,
+eipä luotu eikä suotu
+ison tammen taittajaksi,
+puun kamalan kaatajaksi."
+Sai toki sanoneheksi;
+katsahtavi vielä kerran:
+näki miehen muuttunehen,
+uuistunehen urohon!
+Jalka maassa teutaroivi,
+päähyt pilviä pitävi;
+parta on eessä polven päällä,
+hivus kannoilla takana;
+syltä oli silmien välitse,
+syltä housut lahkehesta,
+puoltatoista polven päästä,
+kahta kaation rajasta.
+Hivelevi kirvestänsä,
+tahkaisi tasatereä
+kuutehen kovasimehen,
+seitsemähän sieran päähän.
+Astua lykyttelevi,
+käyä kulleroittelevi
+lave'illa lahkehilla,
+leve'illä liehuimilla.
+Astui kerran keikahutti
+hienoiselle hietikolle,
+astui toisen torkahutti
+maalle maksankarvaiselle,
+kolmannenki koikahutti
+juurelle tulisen tammen.
+Iski puuta kirvehellä,
+tarpaisi tasaterällä.
+Iski kerran, iski toisen,
+kohta kolmannen yritti;
+tuli tuiski kirvehestä,
+panu tammesta pakeni:
+tahtoi tammi kallistua,
+lysmyä rutimoraita.
+Niin kerralla kolmannella
+jopa taisi tammen kaata,
+ruhtoa rutimoraian,
+satalatvan lasketella.
+Tyven työnnytti itähän,
+latvan laski luotehesen,
+lehvät suurehen suvehen,
+oksat puolin pohjosehen.
+Kenpä siitä oksan otti,
+se otti ikuisen onnen;
+kenpä siitä latvan taittoi,
+se taittoi ikuisen taian;
+kenpä lehvän leikkaeli,
+se leikkoi ikuisen lemmen.
+Mi oli lastuja pirannut,
+pälähellyt pälkäreitä
+selvälle meren selälle,
+lake'ille lainehille,
+noita tuuli tuuitteli,
+meren läikkä läikytteli
+venosina veen selällä,
+laivasina lainehilla.
+Kantoi tuuli Pohjolahan.
+Pohjan piika pikkarainen
+huntujahan huuhtelevi,
+virutteli vaattehia
+rannalla vesikivellä
+pitkän niemyen nenässä.
+Näki lastun lainehilla;
+tuon kokosi konttihinsa,
+kantoi kontilla kotihin,
+pitkäkielellä piha'an,
+tehä noian nuoliansa,
+ampujan asehiansa.
+Kun oli tammi taittununna,
+kaatununna puu katala,
+pääsi päivät paistamahan,
+pääsi kuut kumottamahan,
+pilvet pitkin juoksemahan,
+taivon kaaret kaartamahan
+nenähän utuisen niemen,
+päähän saaren terhenisen.
+Siit' alkoi salot silota,
+metsät mielin kasvaella,
+lehti puuhun, ruoho maahan,
+linnut puuhun laulamahan,
+rastahat iloitsemahan,
+käki päällä kukkumahan.
+Kasvoi maahan marjanvarret,
+kukat kultaiset keolle;
+ruohot kasvoi kaikenlaiset,
+monenmuotoiset sikesi.
+Ohra on yksin nousematta,
+touko kallis kasvamatta.
+Siitä vanha Väinämöinen
+astuvi, ajattelevi
+rannalla selän sinisen,
+ve'en vankan vieremillä.
+Löyti kuusia jyviä,
+seitsemiä siemeniä
+rannalta merelliseltä,
+hienoiselta hietiköltä;
+kätki nää'än nahkasehen,
+koipehen kesäoravan.
+Läksi maata kylvämähän,
+siementä sirottamahan
+vierehen Kalevan kaivon,
+Osmon pellon penkerehen.
+Tirskuipa tiainen puusta:
+"Eipä nouse Osmon ohra,
+ei kasva Kalevan kaura
+ilman maan alistamatta,
+ilman kasken kaatamatta,
+tuon tulella polttamatta."
+Vaka vanha Väinämöinen
+teetti kirvehen terävän.
+Siitä kaatoi kasken suuren,
+mahottoman maan alisti.
+Kaikki sorti puut soreat;
+yhen jätti koivahaisen
+lintujen leposijaksi,
+käkösen kukuntapuuksi.
+Lenti kokko halki taivon,
+lintunen ylitse ilman.
+Tuli tuota katsomahan:
+"Miksipä on tuo jätetty
+koivahainen kaatamatta,
+puu sorea sortamatta?"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Siksipä on tuo jätetty:
+lintujen lepeämiksi,
+kokon ilman istumiksi."
+Sanoi kokko, ilman lintu:
+"Hyvinpä sinäki laait:
+heitit koivun kasvamahan,
+puun sorean seisomahan
+linnuille lepeämiksi,
+itselleni istumiksi."
+Tulta iski ilman lintu,
+valahutti valkeaista.
+Pohjaistuuli kasken poltti,
+koillinen kovin porotti:
+poltti kaikki puut poroksi,
+kypeniksi kyyetteli.
+Siitä vanha Väinämöinen
+otti kuusia jyviä,
+seitsemiä siemeniä
+yhen nää'än nahkasesta,
+koivesta kesäoravan,
+kesäkärpän kämmenestä.
+Läksi maata kylvämähän,
+siementä sirottamahan.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Minä kylvän kyyhättelen
+Luojan sormien lomitse,
+käen kautta kaikkivallan
+tälle maalle kasvavalle,
+ahollen ylenevälle.
+"Akka manteren-alainen,
+mannun eukko, maan emäntä!
+Pane nyt turve tunkemahan,
+maa väkevä vääntämähän!
+Eip' on maa väkeä puutu
+sinä ilmoisna ikänä,
+kun lie armo antajista,
+lupa luonnon tyttäristä.
+"Nouse, maa, makoamasta,
+Luojan nurmi, nukkumasta!
+Pane korret korttumahan
+sekä varret varttumahan!
+Tuhansin neniä nosta,
+saoin haaroja hajota
+kynnöstäni, kylvöstäni,
+varsin vaivani näöstä!
+"Oi Ukko, ylijumala
+tahi taatto taivahinen,
+vallan pilvissä pitäjä,
+hattarojen hallitsija!
+Piä pilvissä keräjät,
+sekehissä neuvot selvät!
+Iätä iästä pilvi,
+nosta lonka luotehesta,
+toiset lännestä lähetä,
+etelästä ennättele!
+Vihmo vettä taivosesta,
+mettä pilvistä pirota
+orahille nouseville,
+touoille tohiseville!"
+Tuo Ukko, ylijumala,
+taatto taivon valtiainen,
+piti pilvissä keräjät,
+sekehissä neuvot selvät.
+Iätti iästä pilven,
+nosti longan luotehesta,
+toisen lännestä lähetti,
+etelästä ennätteli;
+syrjin yhtehen sysäsi,
+lomituksin loukahutti.
+Vihmoi vettä taivosesta,
+mettä pilvistä pirotti
+orahille kasvaville,
+touoille tohiseville.
+Nousipa oras okinen,
+kannonkarvainen yleni
+maasta pellon pehmeästä,
+Väinämöisen raatamasta.
+Jopa tuosta toisna päänä,
+kahen, kolmen yön perästä,
+viikon päästä viimeistäki
+vaka vanha Väinämöinen
+kävi tuota katsomahan
+kyntöänsä, kylvöänsä,
+varsin vaivansa näköä:
+kasvoi ohra mieltä myöten,
+tähkät kuuella taholla,
+korret kolmisolmuisena.
+Siinä vanha Väinämöinen
+katseleikse, käänteleikse.
+Niin tuli kevätkäkönen,
+näki koivun kasvavaksi:
+"Miksipä on tuo jätetty
+koivahainen kaatamatta?"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Siksipä on tuo jätetty
+koivahainen kasvamahan:
+sinulle kukuntapuuksi.
+Siinä kukkuos, käkönen,
+helkyttele, hietarinta,
+hoiloa, hopearinta,
+tinarinta, riukuttele!
+Kuku illoin, kuku aamuin,
+kerran keskipäivälläki,
+ihanoiksi ilmojani,
+mieluisiksi metsiäni,
+rahaisiksi rantojani,
+viljaisiksi vieriäni!"
+
+
+
+  Kolmas runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+elelevi aikojansa
+noilla Väinölän ahoilla,
+Kalevalan kankahilla.
+Laulelevi virsiänsä,
+laulelevi, taitelevi.
+Lauloi päivät pääksytysten,
+yhytysten yöt saneli
+muinaisia muisteloita,
+noita syntyjä syviä,
+joit' ei laula kaikki lapset,
+ymmärrä yhet urohot
+tällä inhalla iällä,
+katovalla kannikalla.
+Kauas kuuluvi sanoma,
+ulos viestit vierähtävät
+Väinämöisen laulannasta,
+urohon osoannasta.
+Viestit vierähti suvehen,
+sai sanomat Pohjolahan.
+Olipa nuori Joukahainen,
+laiha poika lappalainen.
+Se kävi kylässä kerran;
+kuuli kummia sanoja,
+lauluja laeltavaksi,
+parempia pantavaksi
+noilla Väinölän ahoilla,
+Kalevalan kankahilla,
+kuin mitä itseki tiesi,
+oli oppinut isolta.
+Tuo tuosta kovin pahastui,
+kaiken aikansa kaehti
+Väinämöistä laulajaksi
+paremmaksi itseänsä.
+Jo tuli emonsa luoksi,
+luoksi valtavanhempansa.
+Lähteäksensä käkesi,
+tullaksensa toivotteli
+noille Väinölän tuville
+kera Väinön voitteloille.
+Iso kielti poikoansa,
+iso kielti, emo epäsi
+lähtemästä Väinölähän
+kera Väinön voitteloille:
+"Siellä silma lauletahan,
+lauletahan, lausitahan
+suin lumehen, päin vitihin,
+kourin ilmahan kovahan,
+käsin kääntymättömäksi,
+jaloin liikkumattomaksi."
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Hyväpä isoni tieto,
+emoni sitäi parempi,
+oma tietoni ylinnä.
+Jos tahon tasalle panna,
+miesten verroille vetäitä,
+itse laulan laulajani,
+sanelen sanelijani:
+laulan laulajan parahan
+pahimmaksi laulajaksi,
+jalkahan kiviset kengät,
+puksut puiset lantehille,
+kiviriipan rinnan päälle,
+kiviharkon hartioille,
+kivihintahat kätehen,
+päähän paatisen kypärän."
+Siitä läksi, ei totellut.
+Otti ruunansa omansa,
+jonka turpa tulta iski,
+säkeniä säärivarret;
+valjasti tulisen ruunan
+korjan kultaisen etehen.
+Itse istuvi rekehen,
+kohennaikse korjahansa,
+iski virkkua vitsalla,
+heitti helmiruoskasella.
+Läksi virkku vieremähän,
+hevonen helettämähän.
+Ajoa suhuttelevi.
+Ajoi päivän, ajoi toisen,
+ajoi kohta kolmannenki.
+Jo päivänä kolmantena
+päätyi Väinölän ahoille,
+Kalevalan kankahille.
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+oli teittensä ajaja,
+matkojensa mittelijä
+noilla Väinölän ahoilla,
+Kalevalan kankahilla.
+Tuli nuori Joukahainen,
+ajoi tiellä vastatusten:
+tarttui aisa aisan päähän,
+rahe rahkehen takistui,
+länget puuttui länkilöihin,
+vemmel vempelen nenähän.
+Siitä siinä seisotahan,
+seisotahan, mietitähän...
+vesi vuoti vempelestä,
+usva aisoista usisi.
+Kysyi vanha Väinämöinen:
+"Kuit' olet sinä sukua,
+kun tulit tuhmasti etehen,
+vastahan varattomasti?
+Säret länget länkäpuiset,
+vesapuiset vempelehet,
+korjani pilastehiksi,
+rämäksi re'en retukan!"
+Silloin nuori Joukahainen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mie olen nuori Joukahainen.
+Vaan sano oma sukusi:
+kuit' olet sinä sukua,
+kuta, kurja, joukkioa?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+jo tuossa nimittelihe.
+Sai siitä sanoneheksi:
+"Kun liet nuori Joukahainen,
+veäite syrjähän vähäisen!
+Sie olet nuorempi minua."
+Silloin nuori Joukahainen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Vähä on miehen nuoruuesta,
+nuoruuesta, vanhuuesta!
+Kumpi on tieolta parempi,
+muistannalta mahtavampi,
+sep' on tiellä seisokahan,
+toinen tieltä siirtykähän.
+Lienet vanha Väinämöinen,
+laulaja iän-ikuinen,
+ruvetkamme laulamahan,
+saakamme sanelemahan,
+mies on miestä oppimahan,
+toinen toista voittamahan!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mitäpä minusta onpi
+laulajaksi, taitajaksi!
+Ain' olen aikani elellyt
+näillä yksillä ahoilla,
+kotipellon pientarilla
+kuunnellut kotikäkeä.
+Vaan kuitenki kaikitenki
+sano korvin kuullakseni:
+mitä sie enintä tieät,
+yli muien ymmärtelet?"
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Tieänpä minä jotaki!
+Sen on tieän selvällehen,
+tajuelen tarkoillehen:
+reppänä on liki lakea,
+liki lieska kiukoata.
+"Hyvä on hylkehen eleä,
+ve'en koiran viehkuroia:
+luotansa lohia syöpi,
+sivultansa siikasia.
+"Siiall' on sileät pellot,
+lohella laki tasainen.
+Hauki hallalla kutevi,
+kuolasuu kovalla säällä.
+Ahven arka, kyrmyniska
+sykysyt syvillä uipi,
+kesät kuivilla kutevi,
+rantasilla rapsehtivi.
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+vielä tieän muunki tieon,
+arvoan yhen asian:
+pohjola porolla kynti,
+etelä emähevolla,
+takalappi tarvahalla.
+Tieän puut Pisan mäellä,
+hongat Hornan kalliolla:
+pitkät on puut Pisan mäellä,
+hongat Hornan kalliolla.
+"Kolme on koskea kovoa,
+kolme järveä jaloa,
+kolme vuorta korkeata
+tämän ilman kannen alla:
+Hämehess' on Hälläpyörä,
+Kaatrakoski Karjalassa;
+ei ole Vuoksen voittanutta,
+yli käynyttä Imatran."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Lapsen tieto, naisen muisti,
+ei ole partasuun urohon
+eikä miehen naisekkahan!
+Sano syntyjä syviä,
+asioita ainoisia!"
+Se on nuori Joukahainen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tieän mä tiaisen synnyn,
+tieän linnuksi tiaisen,
+kyyn viherän käärmeheksi,
+kiiskisen ve'en kalaksi.
+Rauan tieän raukeaksi,
+mustan mullan muikeaksi,
+varin veen on vaikeaksi,
+tulen polttaman pahaksi.
+"Vesi on vanhin voitehista,
+kosken kuohu katsehista,
+itse Luoja loitsijoista,
+Jumala parantajista.
+"Vuoresta on vetosen synty,
+tulen synty taivosesta,
+alku rauan ruostehesta,
+vasken kanta kalliosta.
+"Mätäs on märkä maita vanhin,
+paju puita ensimäinen,
+hongan juuri huonehia,
+paatonen patarania."
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Muistatko mitä enemmin,
+vain jo loppuivat lorusi?"
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Muistan vieläki vähäisen!
+Muistanpa ajan mokoman,
+kun olin merta kyntämässä,
+meren kolkot kuokkimassa,
+kalahauat kaivamassa,
+syänveet syventämässä,
+lampiveet on laskemassa,
+mäet mylleröittämässä,
+louhet luomassa kokohon.
+"Viel' olin miesnä kuuentena,
+seitsemäntenä urosna
+tätä maata saataessa,
+ilmoa suettaessa,
+ilman pieltä pistämässä,
+taivon kaarta kantamassa,
+kuuhutta kulettamassa,
+aurinkoa auttamassa,
+otavaa ojentamassa,
+taivoa tähittämässä."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Sen varsin valehtelitki!
+Ei sinua silloin nähty,
+kun on merta kynnettihin,
+meren kolkot kuokittihin,
+kalahauat kaivettihin,
+syänveet syvennettihin,
+lampiveet on laskettihin,
+mäet mylleröitettihin,
+louhet luotihin kokohon.
+"Eikä lie sinua nähty,
+ei lie nähty eikä kuultu
+tätä maata saataessa,
+ilmoa suettaessa,
+ilman pieltä pistettäissä,
+taivon kaarta kannettaissa,
+kuuhutta kuletettaissa,
+aurinkoa autettaissa,
+otavaa ojennettaissa,
+taivoa tähitettäissä."
+Se on nuori Joukahainen
+tuosta tuon sanoiksi virkki:
+"Kun ei lie minulla mieltä,
+kysyn mieltä miekaltani.
+Oi on vanha Väinämöinen,
+laulaja laveasuinen!
+Lähe miekan mittelöhön,
+käypä kalvan katselohon!"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"En noita pahoin pelänne
+miekkojasi, mieliäsi,
+tuuriasi, tuumiasi.
+Vaan kuitenki kaikitenki
+lähe en miekan mittelöhön
+sinun kanssasi, katala,
+kerallasi, kehno raukka."
+Siinä nuori Joukahainen
+murti suuta, väänti päätä,
+murti mustoa haventa.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ken ei käy miekan mittelöhön,
+lähe ei kalvan katselohon,
+sen minä siaksi laulan,
+alakärsäksi asetan.
+Panen semmoiset urohot
+sen sikäli, tuon täkäli,
+sorran sontatunkiohon,
+läävän nurkkahan nutistan."
+Siitä suuttui Väinämöinen,
+siitä suuttui ja häpesi.
+Itse loihe laulamahan,
+sai itse sanelemahan:
+ei ole laulut lasten laulut,
+lasten laulut, naisten naurut,
+ne on partasuun urohon,
+joit' ei laula kaikki lapset
+eikä pojat puoletkana,
+kolmannetkana kosijat
+tällä inhalla iällä,
+katovalla kannikalla.
+
+Lauloi vanha Väinämöinen:
+järvet läikkyi, maa järisi,
+vuoret vaskiset vapisi,
+paaet vahvat paukahteli,
+kalliot kaheksi lenti,
+kivet rannoilla rakoili.
+Lauloi nuoren Joukahaisen:
+vesat lauloi vempelehen,
+pajupehkon länkilöihin,
+raiat rahkehen nenähän.
+Lauloi korjan kultalaian:
+lauloi lampihin haoiksi;
+lauloi ruoskan helmiletkun
+meren rantaruokosiksi;
+lauloi laukkipään hevosen
+kosken rannalle kiviksi.
+Lauloi miekan kultakahvan
+salamoiksi taivahalle,
+siitä jousen kirjavarren
+kaariksi vesien päälle,
+siitä nuolensa sulitut
+havukoiksi kiitäviksi,
+siitä koiran koukkuleuan,
+sen on maahan maakiviksi.
+Lakin lauloi miehen päästä
+pilven pystypää kokaksi;
+lauloi kintahat käestä
+umpilammin lumpehiksi,
+siitä haljakan sinisen
+hattaroiksi taivahalle,
+vyöltä ussakan utuisen
+halki taivahan tähiksi.
+Itsen lauloi Joukahaisen:
+lauloi suohon suonivöistä,
+niittyhyn nivuslihoista,
+kankahasen kainaloista.
+Jo nyt nuori Joukahainen
+jopa tiesi jotta tunsi:
+tiesi tielle tullehensa,
+matkallen osannehensa
+voittelohon, laulelohon
+kera vanhan Väinämöisen.
+Jaksoitteli jalkoansa:
+eipä jaksa jalka nousta;
+toki toistakin yritti:
+siin' oli kivinen kenkä.
+Siitä nuoren Joukahaisen
+jopa tuskaksi tulevi,
+läylemmäksi lankeavi.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi on viisas Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen!
+Pyörrytä pyhät sanasi,
+peräytä lausehesi!
+Päästä tästä pälkähästä,
+tästä seikasta selitä!
+Panenpa parahan makson,
+annan lunnahat lujimmat."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Niin mitä minullen annat,
+jos pyörrän pyhät sanani,
+peräytän lauseheni,
+päästän siitä pälkähästä,
+siitä seikasta selitän?"
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Onp' on mulla kaarta kaksi,
+jousta kaksi kaunokaista;
+yks' on lyömähän riveä,
+toinen tarkka ammunnalle.
+Ota niistä jompikumpi!"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Huoli en, hurja, jousistasi,
+en, katala, kaaristasi!
+On noita itselläniki
+joka seinä seisoteltu,
+joka vaarnanen varottu:
+miehittä metsässä käyvät,
+urohitta ulkotöillä."
+Lauloi nuoren Joukahaisen,
+lauloi siitäki syvemmä.
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Onp' on mulla purtta kaksi,
+kaksi kaunoista venoa;
+yks' on kiistassa kepeä,
+toinen paljo kannattava.
+Ota niistä jompikumpi!"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Enp' on huoli pursistasi,
+venehistäsi valita!
+On noita itselläniki
+joka tela tempaeltu,
+joka lahtema laottu,
+mikä tuulella tukeva,
+mikä vastasään menijä."
+Lauloi nuoren Joukahaisen,
+lauloi siitäki syvemmä.
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"On mulla oritta kaksi,
+kaksi kaunoista hepoa;
+yks' on juoksulle jalompi,
+toinen raisu rahkehille.
+Ota niistä jompikumpi!"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"En huoli hevosiasi,
+sure en sukkajalkojasi!
+On noita itselläniki
+joka soimi solmieltu,
+joka tanhua taluttu:
+vesi selvä selkäluilla,
+rasvalampi lautasilla."
+Lauloi nuoren Joukahaisen,
+lauloi siitäki syvemmä.
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Oi on vanha Väinämöinen!
+Pyörrytä pyhät sanasi,
+peräytä lausehesi!
+Annan kultia kypärin,
+hope'ita huovan täyen,
+isoni soasta saamat,
+taluttamat tappelosta."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"En huoli hope'itasi,
+kysy en, kurja, kultiasi!
+On noita itselläniki
+joka aitta ahtaeltu,
+joka vakkanen varottu:
+ne on kullat kuun-ikuiset,
+päivän-polviset hopeat."
+Lauloi nuoren Joukahaisen,
+lauloi siitäki syvemmä.
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Oi on vanha Väinämöinen!
+Päästä tästä pälkähästä,
+tästä seikasta selitä!
+Annan aumani kotoiset,
+heitän hietapeltoseni
+oman pääni päästimeksi,
+itseni lunastimeksi."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"En halaja aumojasi,
+herjä, hietapeltojasi!
+On noita itselläniki,
+peltoja joka perällä,
+aumoja joka aholla.
+Omat on paremmat pellot,
+omat aumat armahammat."
+Lauloi nuoren Joukahaisen,
+lauloi ainakin alemma.
+Siitä nuori Joukahainen
+toki viimein tuskautui,
+kun oli leuan liettehessä,
+parran paikassa pahassa,
+suun on suossa, sammalissa,
+hampahin haon perässä.
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Oi on viisas Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen!
+Laula jo laulusi takaisin,
+heitä vielä heikko henki,
+laske täältä pois minua!
+Virta jo jalkoa vetävi,
+hiekka silmiä hiovi.
+"Kun pyörrät pyhät sanasi,
+luovuttelet luottehesi,
+annan Aino siskoseni,
+lainoan emoni lapsen
+sulle pirtin pyyhkijäksi,
+lattian lakaisijaksi,
+hulikkojen huuhtojaksi,
+vaippojen viruttajaksi,
+kutojaksi kultavaipan,
+mesileivän leipojaksi."
+Siitä vanha Väinämöinen
+ihastui ikihyväksi,
+kun sai neion Joukahaisen
+vanhan päivänsä varaksi.
+Istuiksen ilokivelle,
+laulupaaelle paneikse.
+Lauloi kotvan, lauloi toisen,
+lauloi kotvan kolmannenki:
+pyörti pois pyhät sanansa,
+perin laski lausehensa.
+Pääsi nuori Joukahainen,
+pääsi leuan liettehestä,
+parran paikasta pahasta,
+hevonen kosken kivestä,
+reki rannalta haosta,
+ruoska rannan ruokosesta.
+Kohoeli korjahansa,
+reutoihe rekosehensa;
+läksi mielellä pahalla,
+syämellä synkeällä
+luoksi armahan emonsa,
+tykö valtavanhempansa.
+Ajoa karittelevi.
+Ajoi kummasti kotihin:
+rikki riihe'en rekensä,
+aisat poikki portahasen.
+Alkoi äiti arvaella,
+isonen sanan sanovi:
+"Suottapa rikoit rekesi,
+tahallasi aisan taitoit!
+Mitäpä kummasti kuletki,
+tulet tuhmasti kotihin?"
+Tuossa nuori Joukahainen
+itkeä vetistelevi
+alla päin, pahoilla mielin,
+kaiken kallella kypärin
+sekä huulin hyypynyisin,
+nenän suulle langennuisen.
+Emo ennätti kysyä,
+vaivan nähnyt vaaitella:
+"Mitä itket, poikueni,
+nuorna saamani, nureksit,
+olet huulin hyypynyisin,
+nenän suulle langennuisen?"
+Sanoi nuori Joukahainen:
+"Oi on maammo, kantajani!
+Jo on syytä syntynynnä,
+taikoja tapahtununna,
+syytä kyllin itkeäni,
+taikoja nureksiani!
+Tuot' itken tämän ikäni,
+puhki polveni murehin:
+annoin Aino siskoseni,
+lupasin emoni lapsen
+Väinämöiselle varaksi,
+laulajalle puolisoksi,
+turvaksi tutisevalle,
+suojaksi sopenkululle."
+Emo kahta kämmentänsä
+hykersi molempiansa;
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Elä itke, poikueni!
+Ei ole itkettäviä,
+suuresti surettavia:
+tuota toivoin tuon ikäni,
+puhki polveni halasin
+sukuhuni suurta miestä,
+rotuhuni rohkeata,
+vävykseni Väinämöistä,
+laulajata langokseni."
+Sisar nuoren Joukahaisen
+itse itkullen apeutui.
+Itki päivän, itki toisen
+poikkipuolin portahalla;
+itki suuresta surusta,
+apeasta miel'alasta.
+Sai emo sanelemahan:
+"Mitä itket, Ainoseni,
+kun olet saava suuren sulhon,
+miehen korkean kotihin
+ikkunoillen istujaksi,
+lautsoille lavertajaksi?"
+Tuon tytär sanoiksi virkki:
+"Oi emoni, kantajani!
+Itkenpä minä jotaki:
+itken kassan kauneutta,
+tukan nuoren tuuheutta,
+hivuksien hienoutta,
+jos ne piennä peitetähän,
+katetahan kasvavana.
+"Tuotapa ikäni itken,
+tuota päivän armautta,
+suloutta kuun komean,
+ihanuutta ilman kaiken,
+jos oisi nuorna jättäminen,
+lapsena unohtaminen
+veikon veistotanterille,
+ison ikkunan aloille."
+Sanovi emo tytölle,
+lausui vanhin lapsellensa:
+"Mene, huima, huolinesi,
+epäkelpo, itkuinesi!
+Ei ole syytä synkistyä,
+aihetta apeutua.
+Paistavi Jumalan päivä
+muuallaki maailmassa,
+ei isosi ikkunoilla,
+veikkosi veräjän suulla.
+Myös on marjoja mäellä,
+ahomailla mansikoita
+poimia sinun poloisen
+ilmassa etempänäki,
+ei aina ison ahoilla,
+veikon viertokankahilla."
+
+
+
+  Neljäs runo
+
+
+Tuopa Aino, neito nuori,
+sisar nuoren Joukahaisen,
+läksi luutoa lehosta,
+vastaksia varvikosta.
+Taittoi vastan taatollensa,
+toisen taittoi maammollensa,
+kokoeli kolmannenki
+verevälle veijollensa.
+Jo astui kohin kotia,
+lepikköä leuhautti.
+Tuli vanha Väinämöinen;
+näki neitosen lehossa,
+hienohelman heinikössä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Eläpä muille, neiti nuori,
+kuin minulle, neiti nuori,
+kanna kaulanhelmilöitä,
+rinnanristiä rakenna,
+pane päätä palmikolle,
+sio silkillä hivusta!"
+Neiti tuon sanoiksi virkki:
+"En sinulle enkä muille
+kanna rinnanristilöitä,
+päätä silkillä sitaise.
+Huoli on haahen haljakoista,
+vehnän viploista valita;
+asun kaioissa sovissa,
+kasvan leivän kannikoissa
+tykönä hyvän isoni,
+kanssa armahan emoni."
+Riisti ristin rinnaltansa,
+sormukset on sormestansa,
+helmet kaulasta karisti,
+punalangat päänsä päältä,
+jätti maalle maan hyviksi,
+lehtohon lehon hyviksi.
+Meni itkien kotihin,
+kallotellen kartanolle.
+Iso istui ikkunalla,
+kirvesvartta kirjoavi:
+"Mitä itket, tyttö raukka,
+tyttö raukka, neito nuori?"
+"Onpa syytä itkeäni,
+vaivoja valittoani!
+Sitä itken, taattoseni,
+sitä itken ja valitan:
+kirpoi risti rinnaltani,
+kaune vyöstäni karisi,
+rinnalta hopearisti,
+vaskilangat vyöni päästä."
+Veljensä veräjän suulla
+vemmelpuuta veistelevi:
+"Mitä itket, sisko raukka,
+sisko raukka, neito nuori?"
+"Onpa syytä itkeäni,
+vaivoja valittoani!
+Sitä itken, veikko rukka,
+sitä itken ja valitan:
+kirpoi sormus sormestani,
+helmet kaulasta katosi,
+kullansormus sormestani,
+kaulasta hopeahelmet."
+Sisko sillan korvasella
+vyötä kullaista kutovi:
+"Mitä itket, sisko raukka,
+sisko raukka, neito nuori?"
+"Onpa syytä itkijällä,
+vaivoja vetistäjällä!
+Sitä itken, sisko rukka,
+sitä itken ja valitan:
+kirpoi kullat kulmiltani,
+hopeat hivuksiltani,
+sinisilkit silmiltäni,
+punanauhat pääni päältä."
+Emo aitan portahalla
+kuoretta kokoelevi:
+"Mitä itket, tytti raukka,
+tyttö raukka, neito nuori?"
+
+"Oi on maammo, kantajani,
+oi emo, imettäjäni!
+Onp' on syitä synke'itä,
+apeita ani pahoja!
+Sitä itken, äiti rukka,
+sitä, maammoni, valitan:
+läksin luutoa lehosta,
+vastanpäitä varvikosta.
+Taitoin vastan taatolleni,
+toisen taitoin maammolleni,
+kokoelin kolmannenki
+verevälle veijolleni.
+Aloin astua kotihin;
+astuinpa läpi ahosta:
+Osmoinen orosta virkkoi,
+Kalevainen kaskesmaalta:
+'Eläpä muille, neiti rukka,
+kuin minulle, neiti rukka,
+kanna kaulanhelmilöitä,
+rinnanristiä rakenna,
+pane päätä palmikolle,
+sio silkillä hivusta!'
+"Riistin ristin rinnaltani,
+helmet kaulasta karistin,
+sinilangat silmiltäni,
+punalangat pääni päältä,
+heitin maalle maan hyviksi,
+lehtohon lehon hyviksi.
+Itse tuon sanoiksi virkin:
+'En sinulle enkä muille
+kanna rinnanristiäni,
+päätä silkillä sitaise.
+Huoli en haahen haljakoista,
+vehnän viploista valita;
+asun kaioissa sovissa,
+kasvan leivän kannikoissa
+tykönä hyvän isoni,
+kanssa armahan emoni.'"
+Emo tuon sanoiksi virkki,
+lausui vanhin lapsellensa:
+"Elä itke, tyttäreni,
+nuorna saamani, nureksi!
+Syö vuosi suloa voita:
+tulet muita vuolahampi;
+toinen syö sianlihoa:
+tulet muita sirkeämpi;
+kolmas kuorekokkaroita:
+tulet muita kaunihimpi.
+Astu aittahan mäelle
+- aukaise parahin aitta - !
+Siell' on arkku arkun päällä,
+lipas lippahan lomassa.
+Aukaise parahin arkku,
+kansi kirjo kimmahuta:
+siin' on kuusi kultavyötä,
+seitsemän sinihamoista.
+Ne on Kuuttaren kutomat,
+Päivättären päättelemät.
+"Ennen neinnä ollessani,
+impenä eläessäni
+läksin marjahan metsälle,
+alle vaaran vaapukkahan.
+Kuulin Kuuttaren kutovan,
+Päivättären kehreävän
+sinisen salon sivulla,
+lehon lemmen liepehellä.
+"Minä luoksi luontelime,
+likelle lähentelime.
+Aloinpa anella noita,
+itse virkin ja sanelin:
+'Anna, Kuutar, kultiasi,
+Päivätär, hope'itasi
+tälle tyhjälle tytölle,
+lapsellen anelijalle!'
+"Antoi Kuutar kultiansa,
+Päivätär hope'itansa.
+Minä kullat kulmilleni,
+päälleni hyvät hopeat!
+Tulin kukkana kotihin,
+ilona ison pihoille.
+"Kannoin päivän, kannoin toisen.
+Jo päivänä kolmantena
+riisuin kullat kulmiltani,
+päältäni hyvät hopeat,
+vein ne aittahan mäelle,
+panin arkun kannen alle:
+siit' on asti siellä ollut
+ajan kaiken katsomatta.
+"Sio nyt silkit silmillesi,
+kullat kulmille kohota,
+kaulahan heleät helmet,
+kullanristit rinnoillesi!
+Pane paita palttinainen,
+liitä liinan-aivinainen,
+Hame verkainen vetäise,
+senp' on päälle silkkivyöhyt,
+sukat sulkkuiset koreat,
+kautokengät kaunokaiset!
+Pääsi kääri palmikolle,
+silkkinauhoilla sitaise,
+sormet kullansormuksihin,
+käet kullankäärylöihin!
+"Niin tulet tupahan tuolta,
+astut aitasta sisälle
+sukukuntasi suloksi,
+koko heimon hempeäksi:
+kulet kukkana kujilla,
+vaapukkaisena vaellat,
+ehompana entistäsi,
+parempana muinaistasi."
+Sen emo sanoiksi virkki,
+senp' on lausui lapsellensa.
+Ei tytär totellut tuota,
+ei kuullut emon sanoja;
+meni itkien pihalle,
+kaihoellen kartanolle.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Miten on mieli miekkoisien,
+autuaallisten ajatus?
+Niinp' on mieli miekkoisien,
+autuaallisten ajatus,
+kuin on vellova vetonen
+eli aalto altahassa.
+Mitenpä poloisten mieli,
+kuten allien ajatus?
+Niinpä on poloisten mieli,
+niinpä allien ajatus,
+kuin on hanki harjun alla,
+vesi kaivossa syvässä.
+"Usein nyt minun utuisen,
+use'in, utuisen lapsen,
+mieli kulkevi kulossa,
+vesakoissa viehkuroivi,
+nurmessa nuhaelevi,
+pensahassa piehtaroivi;
+mieli ei tervoa parempi,
+syän ei syttä valkeampi.
+"Parempi minun olisi,
+parempi olisi ollut
+syntymättä, kasvamatta,
+suureksi sukeumatta
+näille päiville pahoille,
+ilmoille ilottomille.
+Oisin kuollut kuusiöisnä,
+kaonnut kaheksanöisnä,
+oisi en paljoa pitänyt:
+vaaksan palttinapaloa,
+pikkaraisen pientaretta,
+emon itkua vähäisen,
+ison vieläki vähemmän,
+veikon ei väheäkänä."
+Itki päivän, itki toisen.
+Sai emo kyselemähän:
+"Mitä itket, impi rukka,
+kuta, vaivainen, valitat?"
+"Sitä itken, impi rukka,
+kaiken aikani valitan,
+kun annoit minun poloisen,
+oman lapsesi lupasit,
+käskit vanhalle varaksi,
+ikäpuolelle iloksi,
+turvaksi tutisevalle,
+suojaksi sopenkululle.
+Oisit ennen käskenynnä
+alle aaltojen syvien
+sisareksi siikasille,
+veikoksi ve'en kaloille!
+Parempi meressä olla,
+alla aaltojen asua
+sisarena siikasilla,
+veikkona ve'en kaloilla,
+kuin on vanhalla varana,
+turvana tutisijalla,
+sukkahansa suistujalla,
+karahkahan kaatujalla."
+Siitä astui aittamäelle,
+astui aittahan sisälle.
+Aukaisi parahan arkun,
+kannen kirjo kimmahutti:
+löysi kuusi kultavyötä,
+seitsemän sinihametta;
+ne on päällensä pukevi,
+varrellensa valmistavi.
+Pani kullat kulmillensa,
+hopeat hivuksillensa,
+sinisilkit silmillensä,
+punalangat päänsä päälle.
+Läksi siitä astumahan
+ahon poikki, toisen pitkin;
+vieri soita, vieri maita,
+vieri synkkiä saloja.
+Itse lauloi mennessänsä,
+virkki vieriellessänsä:
+"Syäntäni tuimelevi,
+päätäni kivistelevi.
+Eikä tuima tuimemmasti,
+kipeämmästi kivistä,
+jotta, koito, kuolisinki,
+katkeaisinki, katala,
+näiltä suurilta suruilta,
+ape'ilta miel'aloilta.
+"Jo oisi minulla aika
+näiltä ilmoilta eritä,
+aikani Manalle mennä,
+ikä tulla Tuonelahan:
+ei mua isoni itke,
+ei emo pane pahaksi,
+ei kastu sisaren kasvot,
+veikon silmät vettä vuoa,
+vaikka vierisin vetehen,
+kaatuisin kalamerehen
+alle aaltojen syvien,
+päälle mustien murien."
+Astui päivän, astui toisen,
+päivänäpä kolmantena
+ennätti meri etehen,
+ruokoranta vastahansa:
+tuohon yöhyt yllättävi,
+pimeä piättelevi.
+Siinä itki impi illan,
+kaikerteli kaiken yötä
+rannalla vesikivellä,
+laajalla lahen perällä.
+Aamulla ani varahin
+katsoi tuonne niemen päähän:
+kolme oli neittä niemen päässä ...
+ne on merta kylpemässä!
+Aino neiti neljänneksi,
+vitsan varpa viienneksi!
+Heitti paitansa pajulle,
+hamehensa haapaselle,
+sukkansa sulalle maalle,
+kenkänsä vesikivelle,
+helmet hietarantaselle,
+sormukset somerikolle.
+Kivi oli kirjava selällä,
+paasi kullan paistavainen:
+kiistasi kivellen uia,
+tahtoi paaelle paeta.
+Sitte sinne saatuansa
+asetaiksen istumahan
+kirjavaiselle kivelle,
+paistavalle paaterelle:
+kilahti kivi vetehen,
+paasi pohjahan pakeni,
+neitonen kiven keralla,
+Aino paaen palleassa.
+Siihenpä kana katosi,
+siihen kuoli impi rukka.
+Sanoi kerran kuollessansa,
+virkki vielä vierressänsä:
+"Menin merta kylpemähän,
+sainp' on uimahan selälle;
+sinne mä, kana, katosin,
+lintu, kuolin liian surman:
+elköhön minun isoni
+sinä ilmoisna ikänä
+vetäkö ve'en kaloja
+tältä suurelta selältä!
+"Läksin rannalle pesohon,
+menin merta kylpemähän;
+sinne mä, kana, katosin,
+lintu, kuolin liian surman:
+elköhön minun emoni
+sinä ilmoisna ikänä
+panko vettä taikinahan
+laajalta kotilahelta!
+"Läksin rannalle pesohon,
+menin merta kylpemähän;
+sinne mä, kana, katosin,
+lintu, kuolin liian surman:
+elköhönp' on veikkoseni
+sinä ilmoisna ikänä
+juottako sotaoritta
+rannalta merelliseltä!
+"Läksin rannalle pesohon,
+menin merta kylpemähän;
+sinne mä, kana, katosin,
+lintu, kuolin liian surman:
+elköhönp' on siskoseni
+sinä ilmoisna ikänä
+peskö tästä silmiänsä
+kotilahen laiturilta!
+Mikäli meren vesiä,
+sikäli minun veriä;
+mikäli meren kaloja,
+sikäli minun lihoja;
+mikä rannalla risuja,
+se on kurjan kylkiluita;
+mikä rannan heinäsiä,
+se hivusta hierottua."
+Se oli surma nuoren neien,
+loppu kaunihin kanasen...
+Kukas nyt sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan
+neien kuuluhun kotihin,
+kaunihisen kartanohon?
+Karhu sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan!
+Ei karhu sanoa saata:
+lehmikarjahan katosi.
+Kukas sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan
+neien kuuluhun kotihin,
+kaunihisen kartanohon?
+Susi sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan!
+Ei susi sanoa saata:
+lammaskarjahan katosi.
+Kukas sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan
+neien kuuluhun kotihin,
+kaunihisen kartanohon?
+Repo sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan!
+Ei repo sanoa saata:
+hanhikarjahan katosi.
+Kukas sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan
+neien kuuluhun kotihin,
+kaunihisen kartanohon?
+Jänö sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan!
+Jänis varman vastaeli:
+"Sana ei miehe'en katoa!"
+Läksi jänis juoksemahan,
+pitkäkorva piippomahan,
+vääräsääri vääntämähän,
+ristisuu ripottamahan
+neien kuuluhun kotihin,
+kaunihisen kartanohon.
+Juoksi saunan kynnykselle;
+kyykistäikse kynnykselle:
+sauna täynnä neitosia,
+vasta käessä vastoavat:
+"Saitko, kiero, keittimiksi,
+paltsasilmä, paistimiksi,
+isännällen iltaseksi,
+emännällen eineheksi,
+tyttären välipaloiksi,
+pojan puolipäiväseksi?"
+Jänis saattavi sanoa,
+kehräsilmä kerskaella:
+"Liepä lempo lähtenynnä
+kattiloihin kiehumahan!
+Läksin sanan saatantahan,
+kielikerran kerrontahan:
+jop' on kaunis kaatununna,
+tinarinta riutununna,
+sortunna hopeasolki,
+vyö vaski valahtanunna:
+mennyt lietohon merehen,
+alle aavojen syvien,
+sisareksi siikasille,
+veikoksi ve'en kaloille."
+Emo tuosta itkemähän,
+kyynelvierus vieremähän.
+Sai siitä sanelemahan,
+vaivainen valittamahan:
+"Elkätte, emot poloiset,
+sinä ilmoisna ikänä
+tuuitelko tyttäriä,
+lapsianne liekutelko
+vastoin mieltä miehelähän,
+niinkuin mie, emo poloinen,
+tuuittelin tyttöjäni,
+kasvatin kanasiani!"
+Emo itki, kyynel vieri:
+vieri vetrehet vetensä
+sinisistä silmistänsä
+poloisille poskillensa.
+Vieri kyynel, vieri toinen:
+vieri vetrehet vetensä
+poloisilta poskipäiltä
+ripe'ille rinnoillensa.
+Vieri kyynel, vieri toinen:
+vieri vetrehet vetensä
+ripe'iltä rinnoiltansa
+hienoisille helmoillensa.
+Vieri kyynel, vieri toinen:
+vieri vetrehet vetensä
+hienoisilta helmoiltansa
+punasuille sukkasille.
+Vieri kyynel, vieri toinen:
+vieri vetrehet vetensä
+punasuilta sukkasilta
+kultakengän kautosille.
+Vieri kyynel, vieri toinen:
+vieri vetrehet vetensä
+kultakengän kautosilta
+maahan alle jalkojensa;
+vieri maahan maan hyväksi,
+vetehen ve'en hyväksi.
+Ve'et maahan tultuansa
+alkoivat jokena juosta:
+kasvoipa jokea kolme
+itkemistänsä vesistä,
+läpi päänsä lähtemistä,
+alta kulman kulkemista.
+Kasvoipa joka jokehen
+kolme koskea tulista,
+joka kosken kuohumalle
+kolme luotoa kohosi,
+joka luo'on partahalle
+kunnas kultainen yleni;
+kunki kunnahan kukulle
+kasvoi kolme koivahaista,
+kunki koivun latvasehen
+kolme kullaista käkeä.
+Sai käköset kukkumahan.
+Yksi kukkui: "lemmen, lemmen!"
+Toinen kukkui: "sulhon, sulhon!"
+Kolmas kukkui: "auvon, auvon!"
+Kuka kukkui: "lemmen, lemmen!"
+Sep' on kukkui kuuta kolme
+lemmettömälle tytölle,
+meressä makoavalle.
+Kuka kukkui: "sulhon, sulhon!"
+Sep' on kukkui kuusi kuuta
+sulholle sulottomalle,
+ikävissä istuvalle.
+Kuka kukkui: "auvon, auvon!"
+Se kukkui ikänsä kaiken
+auvottomalle emolle,
+iän päivät itkevälle.
+Niin emo sanoiksi virkki
+kuunnellessansa käkeä:
+"Elköhön emo poloinen
+kauan kuunnelko käkeä!
+Kun käki kukahtelevi,
+niin syän sykähtelevi,
+itku silmähän tulevi,
+ve'et poskille valuvi,
+hereämmät herne-aarta,
+paksummat pavun jyveä:
+kyynärän ikä kuluvi,
+vaaksan varsi vanhenevi,
+koko ruumis runnahtavi
+kuultua kevätkäkösen."
+
+
+
+  Viides runo
+
+
+Jo oli sanoma saatu,
+viety viesti tuonnemmaksi
+neien nuoren nukkumasta,
+kaunihin katoamasta.
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tuo tuosta pahoin pahastui:
+itki illat, itki aamut,
+yöhyet enemmin itki,
+kun oli kaunis kaatununna,
+neitonen nukahtanunna,
+mennyt lietohon merehen,
+alle aaltojen syvien.
+Astui huollen, huokaellen,
+syämellä synkeällä
+rannalle meren sinisen.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Sano nyt, Untamo, unesi,
+maku'usi, maan venyjä:
+missä Ahtola asuvi,
+neiot Vellamon venyvi?"
+Sanoipa Untamo unensa,
+maku'unsa maan venyjä:
+"Tuolla Ahtola asuvi,
+neiot Vellamon venyvi.
+Nenässä utuisen niemen,
+päässä saaren terhenisen
+alla aaltojen syvien,
+päällä mustien mutien.
+"Siellä Ahtola asuvi,
+neiot Vellamon venyvi
+pikkuisessa pirttisessä,
+kamarissa kaitaisessa,
+kiven kirjavan kylessä,
+paaen paksun kainalossa."
+Siitä vanha Väinämöinen
+vetihe venesijoille.
+Silmeävi siimojansa,
+katselevi onkiansa;
+otti ongen taskuhunsa,
+väkärauan väskyhynsä.
+Soutoa melastelevi,
+päähän saaren saauttavi,
+nenähän utuisen niemen,
+päähän saaren terhenisen.
+Siin' oli ongella olija,
+aina siimalla asuja,
+käeksellä kääntelijä.
+Laski launihin merelle,
+ongitteli, orhitteli:
+vapa vaskinen vapisi,
+hope'inen siima siukui,
+nuora kultainen kulisi.
+Jo päivänä muutamana,
+huomenna moniahana
+kala otti onkehensa,
+taimen takrarautahansa.
+Sen veti venosehensa,
+talui talkapohjahansa.
+Katselevi, kääntelevi.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Onp' on tuo kala kalanen,
+kun en tuota tunnekana!
+Sileähk' on siikaseksi,
+kuleahka kuujaseksi,
+haleahka haukiseksi,
+evätöin emäkalaksi;
+ihala imehnoksiki,
+päärivatoin neitoseksi,
+vyötöin veen on tyttöseksi,
+korvitoin kotikanaksi:
+luopuisin meriloheksi,
+syvän aallon ahveneksi."
+Vyöll' on veitsi Väinämöisen,
+pää hopea huotrasessa.
+Veti veitsen viereltänsä,
+huotrastansa pää hopean
+kalan palstoin pannaksensa,
+lohen leikkaellaksensa
+aamuisiksi atrioiksi,
+murkinaisiksi muruiksi,
+lohisiksi lounahiksi,
+iltaruoiksi isoiksi.
+Alkoi lohta leikkaella,
+veitsen viilteä kaloa:
+lohi loimahti merehen,
+kala kirjo kimmeltihe
+pohjasta punaisen purren,
+venehestä Väinämöisen.
+Äsken päätänsä ylenti,
+oikeata olkapäätä
+vihurilla viiennellä,
+kupahalla kuuennella;
+nosti kättä oikeata,
+näytti jalkoa vasenta
+seitsemännellä selällä,
+yheksännen aallon päällä.
+Sieltä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja pakisi:
+"Oi sie vanha Väinämöinen!
+En ollut minä tuleva
+lohi leikkaellaksesi,
+kala palstoin pannaksesi,
+aamuisiksi atrioiksi,
+murkinaisiksi muruiksi,
+lohisiksi lounahiksi,
+iltaruoiksi isoiksi."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Miksi sie olit tuleva?"
+"Olinpa minä tuleva
+kainaloiseksi kanaksi,
+ikuiseksi istujaksi,
+polviseksi puolisoksi,
+sijasi levittäjäksi,
+päänalaisen laskijaksi,
+pirtin pienen pyyhkijäksi,
+lattian lakaisijaksi,
+tulen tuojaksi tupahan,
+valkean virittäjäksi,
+leivän paksun paistajaksi,
+mesileivän leipojaksi,
+olutkannun kantajaksi,
+atrian asettajaksi.
+"En ollut merilohia,
+syvän aallon ahvenia:
+olin kapo, neiti nuori,
+sisar nuoren Joukahaisen,
+kuta pyyit kuun ikäsi,
+puhki polvesi halasit.
+"Ohoh, sinua, ukko utra,
+vähämieli Väinämöinen,
+kun et tuntenut piteä
+Vellamon vetistä neittä,
+ahon lasta ainokaista!"
+Sanoi vanha Väinämöinen
+alla päin, pahoilla mielin:
+"Oi on sisar Joukahaisen!
+Toki tullos toinen kerta!"
+Eip' on toiste tullutkana,
+ei toiste sinä ikänä:
+jo vetihe, vierähtihe,
+ve'en kalvosta katosi
+kiven kirjavan sisähän,
+maksankarvaisen malohon.
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuo on tuossa arvelevi,
+miten olla, kuin eleä.
+Jo kutaisi sulkkunuotan,
+veti vettä ristin rastin,
+salmen pitkin, toisen poikki;
+veti vienoja vesiä,
+lohiluotojen lomia,
+noita Väinölän vesiä,
+Kalevalan kannaksia,
+synkkiä syväntehiä,
+suuria selän napoja,
+Joukolan jokivesiä,
+Lapin lahtirantasia.
+Sai kyllin kaloja muita,
+kaikkia ve'en kaloja,
+ei saanut sitä kalaista,
+mitä mielensä pitävi:
+Vellamon vetistä neittä,
+ahon lasta ainokaista.
+Siitä vanha Väinämöinen
+alla päin, pahoilla mielin,
+kaiken kallella kypärin
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ohoh, hullu, hulluuttani,
+vähämieli, miehuuttani!
+Olipa minulla mieltä,
+ajatusta annettuna,
+syäntä suurta survottuna,
+oli ennen aikoinansa.
+Vaanpa nyt tätä nykyä,
+tällä inhalla iällä,
+puuttuvalla polveksella
+kaikki on mieli melkeässä,
+ajatukset arvoisessa,
+kaikki toimi toisialla.
+"Kuta vuotin kuun ikäni,
+kuta puolen polveani,
+Vellamon vetistä neittä,
+veen on viimeistä tytärtä
+ikuiseksi ystäväksi,
+polviseksi puolisoksi,
+se osasi onkeheni,
+vierähti venoseheni:
+minä en tuntenut piteä,
+en kotihin korjaella,
+laskin jälle lainehisin,
+alle aaltojen syvien!"
+Meni matkoa vähäisen,
+astui huollen, huokaellen;
+kulkevi kotia kohti.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kukkui muinaiset käkeni,
+entiset ilokäkeni,
+kukkui ennen illoin, aamuin,
+kerran keskipäivälläki:
+mikä nyt sorti suuren äänen,
+äänen kaunihin kaotti?
+Suru sorti suuren äänen,
+huoli armahan alenti;
+sill' ei kuulu kukkuvaksi,
+päivän laskun laulavaksi
+minun iltani iloksi,
+huomeneni huopeheksi.
+"Enkä nyt tuota tieäkänä
+miten olla, kuin eleä,
+tällä ilmalla asua,
+näillä mailla matkaella.
+Oisiko emo elossa,
+vanhempani valvehella,
+sepä saattaisi sanoa,
+miten pystössä pysyä,
+murehisin murtumatta,
+huolihin katoamatta
+näissä päivissä pahoissa,
+ape'issa miel'aloissa!"
+Emo hauasta havasi,
+alta aallon vastaeli:
+"Viel' onpi emo elossa,
+vanhempasi valvehella,
+joka saattavi sanoa,
+miten olla oikeana,
+murehisin murtumatta,
+huolihin katoamatta
+niissä päivissä pahoissa,
+ape'issa miel'aloissa:
+mene Pohjan tyttärihin!
+Siell' on tyttäret somemmat,
+neiet kahta kaunihimmat,
+viittä, kuutta virkeämmät,
+ei Joukon jorottaria,
+Lapin lapsilönttäreitä.
+"Sieltä naios, poikaseni,
+paras Pohjan tyttäristä,
+jok' on sievä silmiltänsä,
+kaunis katsannoisiltansa,
+aina joutuisa jalalta
+sekä liukas liikunnolta!"
+
+
+
+  Kuudes runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+lähteäksensä käkesi
+tuonne kylmähän kylähän,
+pimeähän Pohjolahan.
+Otti olkisen orihin,
+hernevartisen hevosen,
+pisti suitset kullan suuhun,
+päitsensä hopean päähän:
+itse istuvi selälle,
+löihe reisin ratsahille.
+Ajoa hyryttelevi,
+matkoansa mittelevi
+orihilla olkisella,
+hernevarrella hevolla.
+Ajoi Väinölän ahoja,
+Kalevalan kankahia:
+hepo juoksi, matka joutui,
+koti jääpi, tie lyheni.
+Jo ajoi meren selälle,
+ulapalle aukealle
+kapioisen kastumatta,
+vuohisen vajoumatta.
+Olipa nuori Joukahainen,
+laiha poika lappalainen.
+Piti viikoista vihoa,
+ylen kauaista kaetta
+kera vanhan Väinämöisen,
+päälle laulajan ikuisen.
+Laativi tulisen jousen,
+jalon kaaren kaunistavi:
+kaaren rauasta rakenti,
+vaskesta selän valavi;
+noita on kullalla kuvaili,
+hopealla huolitteli.
+Mistä siihen nauhan saapi,
+kusta jäntehen tapasi?
+Hiien hirven suoniloista,
+Lemmon liinanuorasista!
+Sai kaaren kanineheksi,
+jousen varsin valmihiksi.
+Kaari on kaunihin näköinen,
+jousi jonki maksavainen:
+hevonen selällä seisoi,
+varsa juoksi vartta myöten,
+kapo kaarella makasi,
+jänö jäntimen sijassa.
+Vuoli piiliä pinosen,
+kolmisulkia kokosen:
+varret tammesta vanuvi,
+päät tekevi tervaksesta.
+Minkä saapi valmihiksi,
+sen sitte sulittelevi
+pääskyn pienillä sulilla,
+varpusen vivustimilla.
+Karkaeli nuoliansa,
+puretteli piiliänsä
+maon mustissa mujuissa,
+käärmehen kähyverissä.
+Sai vasamat valmihiksi,
+jousen jänniteltäväksi.
+Siitä vuotti Väinämöistä,
+saavaksi suvantolaista;
+vuotti illan, vuotti aamun,
+vuotti kerran keskipäivän.
+Viikon vuotti Väinämöistä,
+viikon vuotti, ei väsynyt,
+istuellen ikkunoissa,
+valvoen vajojen päissä,
+kuunnellen kujan perällä,
+vahtaellen vainiolla,
+viini nuolia selässä,
+hyvä kaari kainalossa.
+Vuotteli ulompanaki,
+talon toisen tuolla puolla:
+nenässä tulisen niemen,
+tulikaiskun kainalossa,
+korvalla tulisen kosken,
+pyhän virran viertimellä.
+Niin päivänä muutamana,
+huomenna moniahana
+loi silmänsä luotehelle,
+käänti päätä päivän alle;
+keksi mustasen merellä,
+sinerväisen lainehilla:
+"Onko se iässä pilvi,
+päivän koite koillisessa?"
+Ei ollut iässä pilvi,
+päivän koite koillisessa:
+oli vanha Väinämöinen,
+laulaja iän-ikuinen,
+matkoava Pohjolahan,
+kulkeva Pimentolahan
+orihilla olkisella,
+hernevarrella hevolla.
+Tuop' on nuori Joukahainen,
+laiha poika lappalainen,
+jou'utti tulisen jousen,
+koppoi kaaren kaunihimman
+pään varalle Väinämöisen,
+surmaksi suvantolaisen.
+Ennätti emo kysyä,
+vanhempansa tutkaella:
+"Kellen jousta jouahutat,
+kaarta rauta rauahutat?"
+Tuop' on nuori Joukahainen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tuohon jousta jouahutan,
+kaarta rauta rauahutan:
+pään varalle Väinämöisen,
+surmaksi suvantolaisen.
+Ammun vanhan Väinämöisen,
+lasken laulajan ikuisen
+läpi syämen, maksan kautta,
+halki hartiolihojen."
+Emo kielti ampumasta,
+emo kielti ja epäsi:
+"Elä ammu Väinämöistä,
+kaota kalevalaista!
+Väinö on sukua suurta:
+lankoni sisaren poika.
+"Ampuisitko Väinämöisen,
+kaataisit kalevalaisen,
+ilo ilmalta katoisi,
+laulu maalta lankeaisi.
+Ilo on ilmalla parempi,
+laulu maalla laatuisampi,
+kuin onpi Manalan mailla,
+noilla Tuonelan tuvilla."
+Tuossa nuori Joukahainen
+jo vähän ajattelevi,
+pikkuisen piättelevi:
+käsi käski ampumahan,
+käsi käski, toinen kielti,
+sormet suoniset pakotti.
+Virkki viimeinki sanoiksi,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Kaotkohot jos kahesti
+kaikki ilmaiset ilomme,
+kaikki laulut langetkohot!
+Varsin ammun, en varanne."
+Jännitti tulisen jousen,
+veti vaskisen vekaran
+vasten polvea vasenta,
+jalan alta oikeansa.
+Veti viinestä vasaman,
+sulan kolmikoipisesta,
+otti nuolen orhe'imman,
+valitsi parahan varren;
+tuon on juonelle asetti,
+liitti liinajäntehelle.
+Oikaisi tulisen jousen
+olallehen oikealle,
+asetaiksen ampumahan,
+ampumahan Väinämöistä.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Iske nyt, koivuinen sakara,
+petäjäinen selkä, lyö'ös,
+jänne liina, lippaellos!
+Min käsi alentanehe,
+sen nuoli ylentäköhön;
+min käsi ylentänehe,
+sen nuoli alentakohon!"
+Lekahutti liipaisinta,
+ampui nuolen ensimäisen:
+se meni kovan ylätse,
+päältä pään on taivahalle,
+pilvihin pirajavihin,
+hattaroihin pyörivihin.
+Toki ampui, ei totellut.
+Ampui toisen nuoliansa:
+se meni kovan alatse,
+alaisehen maa-emähän;
+tahtoi maa manalle mennä,
+hietaharju halkiella.
+Ampui kohta kolmannenki:
+kävi kohti kolmannesti,
+sapsohon sinisen hirven
+alta vanhan Väinämöisen;
+ampui olkisen orihin,
+hernevartisen hevosen
+läpi länkiluun lihoista,
+kautta kainalon vasemman.
+Siitä vanha Väinämöinen
+sormin suistuvi sulahan,
+käsin kääntyi lainehesen,
+kourin kuohu'un kohahti
+selästä sinisen hirven,
+hernevartisen hevosen.
+Nousi siitä suuri tuuli,
+aalto ankara merellä;
+kantoi vanhan Väinämöisen,
+uitteli ulomma maasta
+noille väljille vesille,
+ulapoille auke'ille.
+Siinä nuori Joukahainen
+itse kielin kerskaeli:
+"Et sinä, vanha Väinämöinen,
+enämpi elävin silmin
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+astu Väinölän ahoja,
+Kalevalan kankahia!
+"Kupli nyt siellä kuusi vuotta,
+seuro seitsemän kesyttä,
+karehi kaheksan vuotta
+noilla väljillä vesillä,
+lake'illa lainehilla:
+vuotta kuusi kuusipuuna,
+seitsemän petäjäpuuna,
+kannon pölkkynä kaheksan!"
+Siitä pistihe sisälle.
+Sai emo kysyneheksi:
+"Joko ammuit Väinämöisen,
+kaotit Kalevan poian?"
+Tuop' on nuori Joukahainen
+sanan vastahan sanovi:
+"Jo nyt ammuin Väinämöisen
+ja kaaoin kalevalaisen,
+loin on merta luutimahan,
+lainetta lakaisemahan.
+Tuohon lietohon merehen,
+aivan aaltojen sekahan
+sortui ukko sormillehen,
+kääntyi kämmenyisillehen;
+siitä kyykertyi kylelle,
+selällehen seisottihe
+meren aaltojen ajella,
+meren tyrskyn tyyräellä."
+Tuon emo sanoiksi virkki:
+"Pahoin teit sinä poloinen,
+kun on ammuit Väinämöisen,
+kaotit kalevalaisen,
+Suvantolan suuren miehen,
+Kalevalan kaunihimman!"
+
+
+
+  Seitsemäs runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+uipi aavoja syviä;
+kulki kuusisna hakona,
+petäjäisnä pehkiönä
+kuusi päiveä kesäistä,
+kuusi yötä järkiähän,
+eessänsä vesi vetelä,
+takanansa taivas selvä.
+Uip' on vielä yötä kaksi,
+kaksi päiveä pisintä.
+Niin yönä yheksäntenä,
+kaheksannen päivän päästä
+toki tuskaksi tulevi,
+painuvi pakolliseksi.
+Kun ei ole kynttä varpahissa
+eikä sormissa niveltä.
+Siinä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Voi minä poloinen poika,
+voi poika polon-alainen,
+kun läksin omilta mailta,
+elomailta entisiltä
+iäkseni ilman alle,
+kuuksi päiväksi kululle,
+tuulten tuuiteltavaksi,
+aaltojen ajeltavaksi
+näillä väljillä vesillä,
+ulapoilla auke'illa!
+Vilu on täällä ollakseni,
+vaiva värjätelläkseni,
+aina aalloissa asua,
+veen selällä seurustella.
+"Enkä tuota tieäkänä,
+miten olla, kuin eleä
+tällä inhalla iällä,
+katovalla kannikalla:
+tuulehenko teen tupani,
+vetehenkö pirtin veistän?
+"Teen mä tuulehen tupani:
+ei ole tuulessa tukea;
+veistän pirttini vetehen:
+vesi viepi veistokseni."
+Lenti lintunen Lapista,
+kokkolintu koillisesta.
+Ei ole kokko suuren suuri
+eikä kokko pienen pieni:
+yksi siipi vettä viisti,
+toinen taivasta lakaisi,
+pursto merta pyyhätteli,
+nokka luotoja lotaisi.
+Lenteleikse, liiteleikse,
+katseleikse, käänteleikse.
+Näki vanhan Väinämöisen
+selällä meren sinisen:
+"Mit' olet meressä, miesi,
+uros, aaltojen seassa?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Sit' olen meressä miesi,
+uros aaltojen varassa:
+läksin neittä Pohjolasta,
+impeä Pimentolasta.
+"Ajoa karautime
+suloa meryttä myöten.
+Niin päivänä muutamana,
+huomenna moniahana
+tulin Luotolan lahelle,
+Joukolan jokivesille:
+hepo alta ammuttihin,
+itseäni mielittihin.
+"Siitä vierähin vetehen,
+sorruin sormin lainehesen
+tuulen tuuiteltavaksi,
+aaltojen ajeltavaksi.
+"Tulipa tuuli luotehesta,
+iästä iso vihuri;
+se mun kauas kannatteli,
+uitteli ulomma maasta.
+Mont' olen päiveä pälynnyt,
+monta yötä uiksennellut
+näitä väljiä vesiä,
+ulapoita auke'ita;
+enk' on tuota tunnekana,
+arvoa, älyäkänä,
+kumpi kuoloksi tulevi,
+kumpi ennen ennättävi:
+nälkähänkö nääntyminen,
+vai vetehen vaipuminen."
+Sanoi kokko, ilman lintu:
+"Ellös olko milläskänä!
+Seisotaite selkähäni,
+nouse kynkkäluun nenille!
+Mie sinun merestä kannan,
+minne mielesi tekevi.
+Vielä muistan muunki päivän,
+arvoan ajan paremman,
+kun ajoit Kalevan kasken,
+Osmolan salon sivallit:
+heitit koivun kasvamahan,
+puun sorean seisomahan
+linnuille lepeämiksi,
+itselleni istumiksi."
+Siitä vanha Väinämöinen
+kohottavi kokkoansa;
+mies on nousevi merestä,
+uros aallosta ajaikse,
+siiville sijoitteleikse,
+kokon kynkkäluun nenille.
+Tuop' on kokko, ilman lintu,
+kantoi vanhan Väinämöisen,
+viepi tuulen tietä myöten,
+ahavan ratoa myöten
+Pohjan pitkähän perähän,
+summahan Sariolahan.
+Siihen heitti Väinämöisen,
+itse ilmahan kohosi.
+Siinä itki Väinämöinen,
+siinä itki ja urisi
+rannalla merellisellä,
+nimen tietämättömällä,
+sata haavoa sivulla,
+tuhat tuulen pieksemätä,
+partaki pahoin kulunut,
+tukka mennyt tuuhakaksi.
+Itki yötä kaksi, kolme,
+saman verran päiviäki;
+eikä tiennyt tietä käyä,
+outo, matkoa osannut
+palataksensa kotihin,
+mennä maille tuttaville,
+noille syntymäsijoille,
+elomaillen entisille.
+Pohjan piika pikkarainen,
+vaimo valkeanverinen,
+teki liiton päivän kanssa,
+päivän kanssa, kuun keralla
+yhen ajan noustaksensa
+ja yhen havataksensa:
+itse ennen ennätteli,
+ennen kuuta, aurinkoa,
+kukonki kurahtamatta,
+kanan lapsen laulamatta.
+Viisi villoa keritsi,
+kuusi lammasta savitsi,
+villat saatteli saraksi,
+kaikki vatvoi vaattehiksi
+ennen päivän nousemista,
+auringon ylenemistä.
+Pesi siitä pitkät pöyät,
+laajat lattiat lakaisi
+vastasella varpaisella,
+luutasella lehtisellä.
+Ammueli rikkasensa
+vaskisehen vakkasehen;
+vei ne ulos usta myöten,
+pellolle pihoa myöten,
+perimäisen pellon päähän,
+alimaisen aian suuhun.
+Seisattelihe rikoille,
+kuuntelihe, kääntelihe:
+kuulevi mereltä itkun,
+poikki joen juorotuksen.
+Juosten joutuvi takaisin,
+pian pirttihin menevi;
+sanoi tuonne saatuansa,
+toimitteli tultuansa:
+"Kuulin mie mereltä itkun,
+poikki joen juorotuksen."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka harvahammas,
+pian pistihe pihalle,
+vierähti veräjän suuhun;
+siinä korvin kuunteleikse.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei ole itku lapsen itku
+eikä vaimojen valitus;
+itku on partasuun urohon,
+jouhileuan juorottama."
+Työnnälti venon vesille,
+kolmilaian lainehille;
+itse loihe soutamahan.
+Sekä souti jotta joutui:
+souti luoksi Väinämöisen,
+luoksi itkevän urohon.
+Siinä itki Väinämöinen,
+urisi Uvannon sulho
+pahalla pajupurolla,
+tiheällä tuomikolla:
+suu liikkui, järisi parta,
+vaan ei leuka lonkaellut.
+Sanoi Pohjolan emäntä,
+puhutteli, lausutteli:
+"Ohoh sinua, ukko utra!
+Jo olet maalla vierahalla."
+Vaka vanha Väinämöinen
+päätänsä kohottelevi.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jo ma tuon itseki tieän:
+olen maalla vierahalla,
+tuiki tuntemattomalla.
+Maallani olin parempi,
+kotonani korkeampi."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Saisiko sanoakseni,
+oisiko lupa kysyä,
+mi sinä olet miehiäsi
+ja kuka urohiasi?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mainittihinpa minua,
+arveltihin aikoinansa
+illoilla iloitsijaksi,
+joka laakson laulajaksi
+noilla Väinölän ahoilla,
+Kalevalan kankahilla.
+Mi jo lienenki katala,
+tuskin tunnen itsekänä."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Nouse jo norosta, miesi,
+uros, uuelle uralle,
+haikeasi haastamahan,
+satuja sanelemahan!"
+Otti miehen itkemästä,
+urohon urisemasta;
+saattoi siitä purtehensa,
+istutti venon perähän.
+Itse airoille asettui,
+soutimille suorittihe;
+souti poikki Pohjolahan,
+viepi vierahan tupahan.
+Syötteli nälästynehen,
+kastunehen kuivaeli;
+siitä viikon hierelevi,
+hierelevi, hautelevi:
+teki miehen terveheksi,
+urohon paranneheksi.
+Kysytteli, lausutteli,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Mitä itkit, Väinämöinen,
+uikutit, uvantolainen,
+tuolla paikalla pahalla,
+rannalla meryttä vasten?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Onpa syytä itkeäni,
+vaivoja valittoani!
+Kauan oon meriä uinut,
+lapioinnut lainehia
+noilla väljillä vesillä,
+ulapoilla auke'illa.
+"Tuota itken tuon ikäni,
+puhki polveni murehin,
+kun ma uin omilta mailta,
+tulin mailta tuttavilta
+näille ouoille oville,
+veräjille vierahille.
+Kaikki täällä puut purevi,
+kaikki havut hakkoavi,
+joka koivu koikkoavi,
+joka leppä leikkoavi:
+yks' on tuuli tuttuani,
+päivä ennen nähtyäni
+näillä mailla vierahilla,
+äkkiouoilla ovilla."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+siitä tuon sanoiksi saatti:
+"Elä itke, Väinämöinen,
+uikuta, uvantolainen!
+Hyvä tääll' on ollaksesi,
+armas aikaellaksesi,
+syöä lohta luotaselta,
+sivulta sianlihoa."
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Kylkehen kyläinen syönti
+hyvissäki vierahissa;
+mies on maallansa parempi,
+kotonansa korkeampi.
+Soisipa sula Jumala,
+antaisipa armoluoja:
+pääsisin omille maille,
+elomaillen entisille!
+Parempi omalla maalla
+vetonenki virsun alta,
+kuin on maalla vierahalla
+kultamaljasta metonen."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Niin mitä minullen annat,
+kun saatan omille maille,
+oman peltosi perille,
+kotisaunan saapuville?"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Mitäpä kysyt minulta,
+jos saatat omille maille,
+oman peltoni perille,
+oman käen kukkumille,
+oman linnun laulamille!
+Otatko kultia kypärin,
+hope'ita huovallisen?"
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ohoh viisas Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen!
+En kysele kultiasi,
+halaja hope'itasi:
+kullat on lasten kukkasia,
+hopeat hevon helyjä.
+Taiatko takoa sammon,
+kirjokannen kalkutella
+joutsenen kynän nenästä,
+maholehmän maitosesta,
+yhen ohrasen jyvästä,
+yhen uuhen villasesta,
+niin annan tytön sinulle,
+panen neien palkastasi,
+saatan sun omille maille,
+oman linnun laulamille,
+oman kukon kuulumille,
+oman peltosi perille."
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Taia en sampoa takoa,
+kirjokantta kirjoitella.
+Saata mie omille maille:
+työnnän seppo Ilmarisen,
+joka samposi takovi,
+kirjokannet kalkuttavi,
+neitosi lepyttelevi,
+tyttäresi tyy'yttävi.
+"Se on seppo sen mokoma,
+ylen taitava takoja,
+jok' on taivoa takonut,
+ilman kantta kalkutellut:
+ei tunnu vasaran jälki
+eikä pihtien pitämät."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Sille työnnän tyttäreni,
+sille lapseni lupoan,
+joka sampuen takovi,
+kannen kirjo kirjoittavi
+joutsenen kynän nenästä,
+maholehmän maitosesta,
+yhen ohrasen jyvästä,
+yhen uuhen untuvasta."
+Pani varsan valjahisin,
+ruskean re'en etehen;
+saattoi vanhan Väinämöisen,
+istutti oron rekehen.
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Elä päätäsi ylennä,
+kohottele kokkoasi,
+kun ei uupune oronen,
+tahi ei ilta ennättäne:
+josp' on päätäsi ylennät,
+kohottelet kokkoasi,
+jo toki tuho tulevi,
+paha päivä päälle saapi."
+Siitä vanha Väinämöinen
+löi orosen juoksemahan,
+harjan liina liikkumahan.
+Ajoa karittelevi
+pimeästä Pohjolasta,
+summasta Sariolasta.
+
+
+
+  Kahdeksas runo
+
+
+Tuo oli kaunis Pohjan neiti,
+maan kuulu, ve'en valio.
+Istui ilman vempelellä,
+taivon kaarella kajotti
+pukehissa puhta'issa,
+valke'issa vaattehissa;
+kultakangasta kutovi,
+hope'ista huolittavi
+kultaisesta sukkulasta,
+pirralla hope'isella.
+Suihki sukkula piossa,
+käämi käessä kääperöitsi,
+niiet vaskiset vatisi,
+hope'inen pirta piukki
+neien kangasta kutoissa,
+hope'ista huolittaissa.
+Vaka vanha Väinämöinen
+ajoa karittelevi
+pimeästä Pohjolasta,
+summasta Sariolasta.
+Ajoi matkoa palasen,
+pikkaraisen piirrätteli:
+kuuli sukkulan surinan
+ylähältä päänsä päältä.
+Tuossa päätänsä kohotti,
+katsahtavi taivahalle:
+kaari on kaunis taivahalla,
+neiti kaaren kannikalla,
+kultakangasta kutovi,
+hope'ista helkyttävi.
+Vaka vanha Väinämöinen
+heti seisatti hevosen.
+Tuossa tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Tule, neiti, korjahani,
+laskeite rekoseheni!"
+Neiti tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja kysyvi:
+"Miksi neittä korjahasi,
+tyttöä rekosehesi?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuop' on tuohon vastaeli:
+"Siksi neittä korjahani,
+tyttöä rekoseheni:
+mesileivän leipojaksi,
+oluen osoajaksi,
+joka lautsan laulajaksi,
+ikkunan iloitsijaksi
+noilla Väinölän tiloilla,
+Kalevalan kartanoilla."
+Neiti tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja pakisi:
+"Kun kävin mataramaalla,
+keikuin keltakankahalla
+eilen iltamyöhäsellä,
+aletessa aurinkoisen,
+lintu lauleli lehossa,
+kyntörastas raksutteli:
+lauleli tytärten mielen
+ja lauloi miniän mielen.
+"Mie tuota sanelemahan,
+linnulta kyselemähän:
+'Oi sie kyntörastahainen!
+Laula korvin kuullakseni:
+kumman on parempi olla,
+kumman olla kuuluisampi,
+tyttärenkö taattolassa
+vai miniän miehelässä?'
+"Tiainenpa tieon antoi,
+kyntörastas raksahutti:
+'Valkea kesäinen päivä,
+neitivalta valkeampi;
+vilu on rauta pakkasessa,
+vilumpi miniävalta.
+Niin on neiti taattolassa,
+kuin marja hyvällä maalla,
+niin miniä miehelässä,
+kuin on koira kahlehissa.
+Harvoin saapi orja lemmen,
+ei miniä milloinkana.'"
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Tyhjiä tiaisen virret,
+rastahaisen raksutukset!
+Lapsi on tytär kotona,
+vasta on neiti naituansa.
+Tule, neiti, korjahani,
+laskeite rekoseheni!
+En ole mitätön miesi,
+uros muita untelompi."
+Neiti taiten vastaeli,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Sitte sun mieheksi sanoisin,
+urohoksi arveleisin,
+jospa jouhen halkaiseisit
+veitsellä kärettömällä,
+munan solmuhun vetäisit
+solmun tuntumattomaksi."
+Vaka vanha Väinämöinen
+jouhen halki halkaisevi
+veitsellä kärettömällä,
+aivan tutkaimettomalla;
+munan solmuhun vetävi
+solmun tuntumattomaksi.
+Käski neittä korjahansa,
+tyttöä rekosehensa.
+Neiti taiten vastaeli:
+"Ehkäpä tulen sinulle,
+kun kiskot kivestä tuohta,
+säret jäästä aiaksia
+ilman palan pakkumatta,
+pilkkehen pirahtamatta."
+Vaka vanha Väinämöinen
+ei tuosta kovin hätäile:
+kiskoipa kivestä tuohta,
+särki jäästä aiaksia
+ilman palan pakkumatta,
+pilkkehen pirahtamatta.
+Kutsui neittä korjahansa,
+tyttöä rekosehensa.
+Neiti taiten vastoavi,
+sanovi sanalla tuolla:
+"Sillenpä minä menisin,
+kenp' on veistäisi venosen
+kehrävarteni muruista,
+kalpimeni kappaleista,
+työntäisi venon vesille,
+uuen laivan lainehille
+ilman polven polkematta,
+ilman kouran koskematta,
+käsivarren kääntämättä,
+olkapään ojentamatta."
+Siitä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Liene ei maassa, maailmassa,
+koko ilman kannen alla
+mointa laivan laatijata,
+vertoani veistäjätä."
+Otti värttinän muruja,
+kehrävarren kiertimiä;
+läksi veistohon venosen,
+satalauan laittelohon
+vuorelle teräksiselle,
+rautaiselle kalliolle.
+Veikaten venettä veisti,
+purtta puista uhkaellen.
+Veisti päivän, veisti toisen,
+veisti kohta kolmannenki:
+ei kirves kivehen koske,
+kasa ei kalka kalliohon.
+Niin päivällä kolmannella
+Hiisi pontta pyörähytti,
+Lempo tempasi tereä,
+Paha vartta vaapahutti.
+Kävipä kivehen kirves,
+kasa kalkkoi kalliohon;
+kirves kilpistyi kivestä,
+terä liuskahti liha'an,
+polvehen pojan pätöisen,
+varpahasen Väinämöisen.
+Sen Lempo lihoille liitti,
+Hiisi suonille sovitti:
+veri pääsi vuotamahan,
+hurme huppelehtamahan.
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+tuossa tuon sanoiksi virkki,
+noin on lausui ja pakisi:
+"Oi sie kirves kikkanokka,
+tasaterä tapparainen!
+Luulitko puuta purrehesi,
+honkoa hotaisnehesi,
+petäjätä pannehesi,
+koivua kohannehesi,
+kun sa lipsahit liha'an,
+solahutit suonilleni?"
+Loihe siitä loitsimahan,
+sai itse sanelemahan.
+Luki synnyt syitä myöten,
+luottehet lomia myöten,
+mutt' ei muista muutamia
+rauan suuria sanoja,
+joista salpa saataisihin,
+luja lukko tuotaisihin
+noille rauan ratkomille,
+suu sinervän silpomille.
+Jo veri jokena juoksi,
+hurme koskena kohisi:
+peitti maassa marjan varret,
+kanervaiset kankahalla.
+Eik' ollut sitä mätästä,
+jok' ei tullut tulvillehen
+noita liikoja veriä,
+hurmehia huurovia
+polvesta pojan totisen,
+varpahasta Väinämöisen.
+Vaka vanha Väinämöinen
+ketti villoja kiveltä,
+otti suolta sammalia,
+maasta mättähän repäisi
+tukkeheksi tuiman reiän,
+paikaksi pahan veräjän;
+ei vääjä vähäistäkänä,
+pikkuistakana piätä.
+Jopa tuskaksi tulevi,
+läylemmäksi lankeavi.
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse itkuhun hyräytyi;
+pani varsan valjahisin,
+ruskean re'en etehen,
+siitä reuoikse rekehen,
+kohennaikse korjahansa.
+Laski virkkua vitsalla,
+helähytti helmisvyöllä;
+virkku juoksi, matka joutui,
+reki vieri, tie lyheni.
+Jo kohta kylä tulevi:
+kolme tietä kohtoavi.
+Vaka vanha Väinämöinen
+ajavi alinta tietä
+alimaisehen talohon.
+Yli kynnyksen kysyvi:
+"Oisiko talossa tässä
+rauan raannan katsojata,
+uron tuskan tuntijata,
+vammojen vakittajata?"
+Olipa lapsi lattialla,
+poika pieni pankon päässä.
+Tuop' on tuohon vastoavi:
+"Ei ole talossa tässä
+rauan raannan katsojata,
+uron tuskan tuntijata,
+kivun kiinniottajata,
+vammojen vakittajata;
+onpi toisessa talossa:
+aja toisehen talohon!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+laski virkkua vitsalla,
+ajoa suhuttelevi.
+Ajoi matkoa palasen,
+keskimäistä tietä myöten
+keskimäisehen talohon.
+Kysyi kynnyksen takoa,
+anoi alta ikkunaisen:
+"Oisiko talossa tässä
+rauan raannan katsojata,
+salpoa verisatehen,
+suonikosken sortajata?"
+Akka oli vanha vaipan alla,
+kielipalku pankon päässä.
+Akka varsin vastaeli,
+hammas kolmi kolkkaeli:
+"Ei ole talossa tässä
+rauan raannan katsojata,
+verisynnyn tietäjätä,
+kivun kiinniottajata;
+onpi toisessa talossa:
+aja toisehen talohon!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+laski virkkua vitsalla,
+ajoa suhuttelevi.
+Ajoi matkoa palasen,
+ylimäistä tietä myöten
+ylimäisehen talohon.
+Yli kynnyksen kysyvi,
+lausui lakkapuun takoa:
+"Oisiko talossa tässä
+rauan raannan katsojata,
+tämän tulvan tukkijata,
+veren summan sulkijata?"
+Ukko oli uunilla asuva,
+halliparta harjun alla.
+Ukko uunilta urahti,
+halliparta paukutteli:
+"On sulettu suuremmatki,
+jalommatki jaksettuna
+Luojan kolmella sanalla,
+syvän synnyn säätämällä:
+joet suista, järvet päistä,
+virrat niskalta vihaiset,
+lahet niemien nenistä,
+kannakset kape'immilta."
+
+
+
+  Yhdeksäs runo
+
+
+Siitä vanha Väinämöinen
+itse korjasta kohosi,
+nousi reestä nostamatta,
+yleni ylentämättä;
+tuosta pirttihin tulevi,
+alle kattojen ajaikse.
+Tuoahan hopeatuoppi,
+kultakannu kannetahan:
+ei veä vähäistäkänä,
+pikkuistakana piätä
+verta vanhan Väinämöisen,
+hurmetta jalon urohon.
+Ukko uunilta urahti,
+halliparta paukutteli:
+"Mi sinä lienet miehiäsi
+ja kuka urohiasi?
+Verta on seitsemän venettä,
+kantokorvoa kaheksan
+sun, poloinen, polvestasi
+lattialle laskettuna!
+Muut on muistaisin sanaset,
+vaan en arvoa alusta,
+mist' on rauta syntynynnä,
+kasvanunna koito kuona."
+Silloin vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Itse tieän rauan synnyn,
+arvoan alun teräksen:
+ilma on emoja ensin,
+vesi vanhin veljeksiä,
+rauta nuorin veljeksiä,
+tuli kerran keskimäinen.
+"Tuo Ukko, ylinen luoja,
+itse ilmojen jumala,
+ilmasta ve'en eroitti,
+veestä maati manterehen.
+Rauta on raukka syntymättä,
+syntymättä, kasvamatta.
+"Ukko, ilmoinen jumala,
+hieroi kahta kämmentänsä,
+mykelti molempiansa
+vasemmassa polven päässä.
+Siitä syntyi kolme neittä,
+koko kolme luonnotarta
+rauan ruostehen emoiksi,
+suu sinervän siittäjiksi.
+"Neiet käyä notkutteli,
+astui immet pilven äärtä
+utarilla uhkuvilla,
+nännillä pakottavilla.
+Lypsit maalle maitojansa,
+uhkutit utariansa;
+lypsit maille, lypsit soille,
+lypsit vienoille vesille.
+"Yksi lypsi mustan maion:
+vanhimpainen neitosia;
+toinen valkean valutti:
+keskimäinen neitosia;
+kolmas puikutti punaisen:
+nuorimpainen neitosia.
+"Ku on lypsi mustan maion,
+siitä syntyi meltorauta;
+ku on valkean valutti,
+siit' on tehtynä teräkset;
+ku on puikutti punaisen,
+siit' on saatu rääkyrauta.
+"Olipa aikoa vähäinen.
+Rauta tahteli tavata
+vanhempata veikkoansa,
+käyä tulta tuntemahan.
+"Tuli tuhmaksi rupesi,
+kasvoi aivan kauheaksi:
+oli polttoa poloisen,
+rauta raukan, veikkosensa.
+"Rauta pääsi piilemähän,
+piilemähän, säilymähän
+tuon tuiman tulen käsistä,
+suusta valkean vihaisen.
+"Siitä sitte rauta piili,
+sekä piili jotta säilyi
+heiluvassa hettehessä,
+läikkyvässä lähtehessä,
+suurimmalla suon selällä,
+tuiman tunturin laella,
+jossa joutsenet munivat,
+hanhi poiat hautelevi.
+"Rauta suossa soikottavi,
+veteläisessä venyvi;
+piili vuoen, piili toisen,
+piili kohta kolmannenki
+kahen kantosen välissä,
+koivun kolmen juuren alla.
+Ei toki pakohon pääsnyt
+tulen tuimista käsistä;
+piti tulla toisen kerran,
+lähteä tulen tuville
+astalaksi tehtäessä,
+miekaksi taottaessa.
+"Susi juoksi suota myöten,
+karhu kangasta samosi;
+suo liikkui suen jälessä,
+kangas karhun kämmenissä:
+siihen nousi rautaruoste
+ja kasvoi teräskaranko
+suen sorkkien sijoille,
+karhun kannan kaivamille.
+"Syntyi seppo Ilmarinen,
+sekä syntyi jotta kasvoi.
+Se syntyi sysimäellä,
+kasvoi hiilikankahalla
+vaskinen vasara käessä,
+pihet pikkuiset piossa.
+"Yöllä syntyi Ilmarinen,
+päivällä pajasen laati.
+Etsi paikkoa pajalle,
+levitystä lietsimille.
+Näki suota salmekkehen,
+maata märkeä vähäisen,
+läksi tuota katsomahan,
+likeltä tähyämähän:
+tuohon painoi palkehensa,
+tuohon ahjonsa asetti.
+"Jo joutui suen jälille,
+karhun kantapään sijoille;
+näki rautaiset orahat,
+teräksiset tierottimet
+suen suurilla jälillä,
+karhun kämmenen tiloilla.
+"Sanovi sanalla tuolla:
+'Voi sinua, rauta raukka,
+kun olet kurjassa tilassa,
+alahaisessa asussa,
+suolla sorkissa sutosen,
+aina karhun askelissa!'
+"Arvelee, ajattelevi:
+'Mitä tuostaki tulisi,
+josp' on tunkisin tulehen,
+ahjohon asettelisin?'
+"Rauta raukka säpsähtihe,
+säpsähtihe, säikähtihe,
+kun kuuli tulen sanomat,
+tulen tuimat maininnaiset.
+"Sanoi seppo Ilmarinen:
+'Ellös olko milläskänä!
+Tuli ei polta tuttuansa,
+herjaele heimoansa.
+Kun tulet tulen tuville,
+valkean varustimille,
+siellä kasvat kaunihiksi,
+ylenet ylen ehoksi:
+miesten miekoiksi hyviksi,
+naisten nauhan päättimiksi.'
+"Senp' on päivyen perästä
+rauta suosta sotkettihin,
+vetelästä vellottihin,
+tuotihin sepon pajahan.
+"Tuon seppo tulehen tunki,
+alle ahjonsa ajeli.
+Lietsoi kerran, lietsoi toisen,
+lietsoi kerran kolmannenki:
+rauta vellinä viruvi,
+kuonana kohaelevi,
+venyi vehnäisnä tahasna,
+rukihisna taikinana
+sepon suurissa tulissa,
+ilmivalkean väessä.
+"Siinä huuti rauta raukka:
+'Ohoh seppo Ilmarinen!
+Ota pois minua täältä
+tuskista tulen punaisen!'
+"Sanoi seppo Ilmarinen:
+'Jos otan sinun tulesta,
+ehkä kasvat kauheaksi,
+kovin raivoksi rupeat,
+vielä veistät veljeäsi,
+lastuat emosi lasta.'
+"Siinä vannoi rauta raukka,
+vannoi vaikean valansa
+ahjolla, alasimella,
+vasaroilla, valkkamilla;
+sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+'Onpa puuta purrakseni,
+kiven syäntä syöäkseni,
+etten veistä veikkoani,
+lastua emoni lasta.
+Parempi on ollakseni,
+eleäkseni ehompi
+kulkijalla kumppalina,
+käyvällä käsiasenna,
+kuin syöä omaa sukua,
+heimoani herjaella.'
+"Silloin seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+rauan tempasi tulesta,
+asetti alasimelle;
+rakentavi raukeaksi,
+tekevi teräkaluiksi,
+keihä'iksi, kirvehiksi,
+kaikenlaisiksi kaluiksi.
+"Viel' oli pikkuista vajalla,
+rauta raukka tarpehessa:
+eipä kiehu rauan kieli,
+ei sukeu suu teräksen,
+rauta ei kasva karkeaksi
+ilman veessä kastumatta.
+"Siitä seppo Ilmarinen
+itse tuota arvelevi.
+Laati pikkuisen poroa,
+lipeäistä liuotteli
+teräksenteko-mujuiksi,
+rauankarkaisu-vesiksi.
+"Koitti seppo kielellänsä,
+hyvin maistoi mielellänsä;
+itse tuon sanoiksi virkki:
+'Ei nämät hyvät minulle
+teräksenteko-vesiksi,
+rautojen rakentomaiksi.'
+"Mehiläinen maasta nousi,
+sinisiipi mättähästä.
+Lentelevi, liitelevi
+ympäri sepon pajoa.
+"Niin seppo sanoiksi virkki:
+'Mehiläinen, mies kepeä!
+Tuo simoa siivessäsi,
+kanna mettä kielessäsi
+kuuen kukkasen nenästä,
+seitsemän on heinän päästä
+teräksille tehtäville,
+rauoille rakettaville!'
+"Herhiläinen, Hiien lintu,
+katselevi, kuuntelevi,
+katseli katon rajasta,
+alta tuohen tuijotteli
+rautoja rakettavia,
+teräksiä tehtäviä.
+"Lenteä hyrähtelevi;
+viskoi Hiien hirmuloita,
+kantoi käärmehen kähyjä,
+maon mustia mujuja,
+kusiaisen kutkelmoita,
+sammakon salavihoja
+teräksenteko-mujuihin,
+rauankarkaisu-vetehen.
+"Itse seppo Ilmarinen,
+takoja alinomainen,
+luulevi, ajattelevi
+mehiläisen tulleheksi,
+tuon on mettä tuoneheksi,
+kantaneheksi simoa.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+'Kas nämät hyvät minulle
+teräksenteko-vesiksi,
+rautojen rakentamiksi!'
+"Siihen tempasi teräksen,
+siihen kasti rauta raukan
+pois tulesta tuotaessa,
+ahjosta otettaessa.
+"Sai siitä teräs pahaksi,
+rauta raivoksi rupesi,
+petti, vaivainen, valansa,
+söi kuin koira kunniansa:
+veisti, raukka, veljeänsä,
+sukuansa suin piteli,
+veren päästi vuotamahan,
+hurmehen hurahtamahan."
+Ukko uunilta urahti,
+parta lauloi, pää järähti:
+"Jo nyt tieän rauan synnyn,
+tajuan tavat teräksen.
+"Ohoh sinua, rauta raukka,
+rauta raukka, koito kuona,
+teräs tenhon-päivällinen!
+Siitäkö sinä sikesit,
+siitä kasvoit kauheaksi,
+ylen suureksi sukesit?
+"Et sä silloin suuri ollut
+etkä suuri etkä pieni,
+et kovin koreakana
+etkä äijältä äkäinen,
+kun sa maitona makasit,
+rieskasena riuottelit
+nuoren neitosen nisissä,
+kasvoit immen kainalossa
+pitkän pilven rannan päällä,
+alla taivahan tasaisen.
+"Etkä silloin suuri ollut,
+et ollut suuri etkä pieni,
+kun sa liejuna lepäsit,
+seisoit selvänä vetenä
+suurimmalla suon selällä,
+tuiman tunturin laella,
+muutuit tuolla maan muraksi,
+ruostemullaksi rupesit.
+"Etkä silloin suuri ollut,
+et ollut suuri etkä pieni,
+kun sua hirvet suolla hieroi,
+peurat pieksi kankahalla,
+susi sotki sorkillansa,
+karhu kämmenyisillänsä.
+"Etkä silloin suuri ollut,
+et ollut suuri etkä pieni,
+kun sa suosta sotkettihin,
+maan muasta muokattihin,
+vietihin sepon pajahan,
+alle ahjon Ilmarisen.
+"Etkä silloin suuri ollut,
+et ollut suuri etkä pieni,
+kun sa kuonana kohisit,
+läikyit lämminnä vetenä
+tuimissa tulisijoissa,
+vannoit vaikean valasi
+ahjolla, alasimella,
+vasaroilla, valkkamilla,
+sepon seisontasijoilla,
+takehinta-tanterilla.
+"Joko nyt suureksi sukenit,
+äreäksi ärtelihit,
+rikoit, vaivainen, valasi,
+söit kuin koira kunniasi,
+kun sa syrjit syntyäsi,
+sukuasi suin pitelit?
+"Ku käski pahalle työlle,
+kenp' on kehnolle kehoitti?
+Isosiko vai emosi
+vaiko vanhin veljiäsi
+vai nuorin sisariasi
+vaiko muu sukusi suuri?
+"Ei isosi, ei emosi
+eikä vanhin veljiäsi,
+ei nuorin sisariasi
+eikä muu sukusi suuri:
+itse teit tihua työtä,
+katkoit kalmankarvallista.
+"Tule nyt työsi tuntemahan,
+pahasi parantamahan,
+ennenkuin sanon emolle,
+vanhemmallesi valitan!
+Enemp' on emolla työtä,
+vaiva suuri vanhemmalla,
+kun poika pahoin tekevi,
+lapsi tuhmin turmelevi.
+"Piäty, veri, vuotamasta,
+hurme, huppelehtamasta,
+päälleni päräjämästä,
+riuskumasta rinnoilleni!
+Veri, seiso kuni seinä,
+asu, hurme, kuni aita,
+kuin miekka meressä seiso,
+saraheinä sammalessa,
+paasi pellon pientaressa,
+kivi koskessa kovassa!
+"Vaan jos mieli laatinevi
+liikkua lipeämmästi,
+niin sä liikkuos lihassa
+sekä luissa luistaellos!
+Sisässä sinun parempi,
+alla kalvon kaunihimpi,
+suonissa sorottamassa
+sekä luissa luistamassa,
+kuin on maahan vuotamassa,
+rikoille ripajamassa.
+"Et sä, maito, maahan joua,
+nurmehen, veri viatoin,
+miesten hempu, heinikkohon,
+kumpuhun, urosten kulta.
+Syämessä sinun sijasi,
+alla keuhkon kellarisi;
+sinne siirräite välehen,
+sinne juoskos joutuisasti!
+Et ole joki juoksemahan
+etkä lampi laskemahan,
+suohete solottamahan,
+venelotti vuotamahan.
+"Tyy'y nyt, tyyris, tippumasta,
+punainen, putoamasta!
+Kun et tyy'y, niin tyrehy!
+Tyytyi ennen Tyrjän koski,
+joki Tuonelan tyrehtyi,
+meri kuivi, taivas kuivi
+sinä suurna poutavuonna,
+tulivuonna voimatoinna.
+"Jos et tuostana totelle,
+viel' on muita muistetahan,
+uuet keinot keksitähän:
+huuan Hiiestä patoa,
+jolla verta keitetähän,
+hurmetta varistetahan,
+ilman tilkan tippumatta,
+punaisen putoamatta,
+veren maahan vuotamatta,
+hurmehen hurajamatta.
+"Kun ei lie minussa miestä,
+urosta Ukon pojassa
+tämän tulvan tukkijaksi,
+suonikosken sortajaksi,
+onp' on taatto taivahinen,
+pilven-päällinen jumala,
+joka miehistä pätevi,
+urohista kelpoavi
+veren suuta sulkemahan,
+tulevata tukkimahan.
+"Oi Ukko, ylinen luoja,
+taivahallinen jumala!
+Tule tänne tarvittaissa,
+käy tänne kutsuttaessa!
+Tunge turpea kätesi,
+paina paksu peukalosi
+tukkeheksi tuiman reiän,
+paikaksi pahan veräjän!
+Veä päälle lemmen lehti,
+kultalumme luikahuta
+veren tielle telkkimeksi,
+tulevalle tukkeheksi,
+jottei parsku parralleni,
+valu vaaterievuilleni!"
+Sillä sulki suun vereltä,
+tien on telkki hurmehelta.
+Pani poikansa pajahan
+tekemähän voitehia
+noista heinän helpehistä,
+tuhatlatvan tutkaimista,
+me'en maahan vuotajista,
+simatilkan tippujista.
+Poikanen meni pajahan,
+läksi voitehen tekohon;
+tuli tammi vastahansa.
+Kysytteli tammeltansa:
+"Onko mettä oksillasi,
+alla kuoresi simoa?"
+Tammi taiten vastoavi:
+"Päivänäpä eilisenä
+sima tippui oksilleni,
+mesi latvalle rapatti
+pilvistä pirisevistä,
+hattaroista haihtuvista."
+Otti tammen lastuloita,
+puun murskan murenemia;
+otti heiniä hyviä,
+ruohoja monennäköjä,
+joit' ei nähä näillä mailla
+kaikin paikoin kasvaviksi.
+Panevi pa'an tulelle,
+laitti keiton kiehumahan
+täynnä tammen kuoriloita,
+heiniä hyvännäköjä.
+Pata kiehui paukutteli
+kokonaista kolme yötä,
+kolme päiveä keväistä.
+Siitä katsoi voitehia,
+onko voitehet vakaiset,
+katsehet alinomaiset.
+Ei ole voitehet vakaiset,
+katsehet alinomaiset.
+Pani heiniä lisäksi,
+ruohoa monennäöistä,
+kut oli tuotu toisialta,
+sa'an taipalen takoa
+yheksältä loitsijalta,
+kaheksalta katsojalta.
+Keitti vielä yötä kolme,
+ynnähän yheksän yötä.
+Nostavi pa'an tulelta,
+katselevi voitehia,
+onko voitehet vakaiset,
+katsehet alinomaiset.
+Olipa haapa haaraniekka,
+kasvoi pellon pientarella.
+Tuon murha murenti poikki,
+kaikki kahtia hajotti;
+voiti niillä voitehilla,
+katsoi niillä katsehilla.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Kun lie näissä voitehissa
+vian päälle vietävätä,
+vammoille valettavata,
+haapa, yhtehen paratkos
+ehommaksi entistäsi!"
+Haapa yhtehen parani
+ehommaksi entistänsä,
+kasvoi päältä kaunihiksi,
+alta aivan terveheksi.
+Siitä koitti voitehia,
+katselevi katsehia,
+koitteli kiven koloihin,
+paasien pakahtumihin:
+jo kivet kivihin tarttui,
+paaet paatehen rupesi.
+Tuli poikanen pajasta
+tekemästä voitehia,
+rasvoja rakentamasta;
+ne työnti ukon kätehen:
+"Siin' on voitehet vakaiset,
+katsehet alinomaiset,
+vaikka vuoret voitelisit,
+kaikki kalliot yheksi."
+Koki ukko kielellänsä,
+maistoi suullansa sulalla,
+tunsi katsehet hyviksi,
+voitehet vaka'isiksi.
+Siitä voiti Väinämöistä,
+pahoin-tullutta paranti,
+voiti alta, voiti päältä,
+kerta keskeä sivalti.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"En liiku omin lihoini,
+liikun Luojani lihoilla,
+en väiky omin väkini,
+väikyn väellä kaikkivallan,
+en puhu omalla suulla,
+puhelen Jumalan suulla.
+Josp' on mulla suu suloinen,
+suloisempi suu Jumalan,
+jospa on kaunoinen käteni,
+käsi Luojan kaunihimpi."
+Kun oli voie päälle pantu,
+nuot on katsehet vakaiset,
+murti se puolipyörryksihin,
+Väinämöisen väännyksihin:
+lyökse sinne, lyökse tänne,
+vaan ei löytänyt lepoa.
+Niin ukko kipuja kiisti,
+työnti tuosta tuskapäitä
+keskelle Kipumäkeä,
+Kipuvuoren kukkulalle
+kiviä kivistämähän,
+paasia pakottamahan.
+Tukun silkkiä sivalti,
+senpä leikkeli levyiksi,
+senp' on katkoi kappaleiksi,
+sitehiksi suoritteli.
+Sitoi niillä silkillänsä,
+kapaloivi kaunoisilla
+polvea pojan pätöisen,
+varpahia Väinämöisen.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Siteheksi Luojan silkki,
+Luojan kaapu katteheksi
+tälle polvelle hyvälle,
+vakaisille varpahille!
+Katso nyt, kaunoinen Jumala,
+varjele, vakainen Luoja,
+jottei vietäisi vioille,
+vammoille veällettäisi!"
+Siitä vanha Väinämöinen
+jo tunsi avun totisen.
+Pian pääsi terveheksi;
+liha kasvoi kaunihiksi,
+alta aivan terveheksi,
+keskeä kivuttomaksi,
+vieriltä viattomaksi,
+päältä päärmehettömäksi,
+ehommaksi entistänsä,
+paremmaksi tuonoistansa.
+Jo nyt jaksoi jalka käyä,
+polvi polkea kykeni;
+ei nuuru nimeksikänä
+vaikerra vähäistäkänä.
+Siitä vanha Väinämöinen
+siirti silmänsä ylemmä,
+katsahtavi kaunihisti
+päälle pään on taivosehen;
+sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Tuoltapa aina armot käyvät,
+turvat tuttavat tulevat
+ylähältä taivahasta,
+luota Luojan kaikkivallan.
+"Ole nyt kiitetty, Jumala,
+ylistetty, Luoja, yksin,
+kun annoit avun minulle,
+tuotit turvan tuttavasti
+noissa tuskissa kovissa,
+terän rauan raatamissa!"
+Siitä vanha Väinämöinen
+vielä tuon sanoiksi virkki:
+"Elkätte, etinen kansa,
+kansa vasta kasvavainen,
+veikaten venettä tehkö,
+uhkaellen kaartakana!
+Jumalass' on juoksun määrä,
+Luojassa lopun asetus,
+ei uron osoannassa,
+vallassa väkevänkänä."
+
+
+
+  Kymmenes runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+otti ruskean orihin,
+pani varsan valjahisin,
+ruskean re'en etehen;
+itse reuoikse rekehen,
+kohennaikse korjahansa.
+Laski virkkua vitsalla,
+helähytti helmisvyöllä;
+virkku juoksi, matka joutui,
+reki vieri, tie lyheni,
+jalas koivuinen kolasi,
+vemmel piukki pihlajainen.
+Ajavi karettelevi.
+Ajoi soita, ajoi maita,
+ajoi aavoja ahoja.
+Kulki päivän, kulki toisen,
+niin päivällä kolmannella
+tuli pitkän sillan päähän,
+Kalevalan kankahalle,
+Osmon pellon pientarelle.
+Siinä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja pakisi:
+"Syö, susi, unennäkijä,
+tapa, tauti, lappalainen!
+Sanoi ei saavani kotihin
+enämpi elävin silmin
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+näille Väinölän ahoille,
+Kalevalan kankahille."
+Siitä vanha Väinämöinen
+laulelevi, taitelevi:
+lauloi kuusen kukkalatvan,
+kukkalatvan, kultalehvän;
+latvan työnti taivahalle,
+puhki pilvien kohotti,
+lehvät ilmoille levitti,
+halki taivahan hajotti.
+Laulelevi, taitelevi:
+lauloi kuun kumottamahan
+kultalatva-kuusosehen,
+lauloi oksillen otavan.
+Ajavi karettelevi
+kohti kullaista kotia,
+alla päin, pahoilla mielin,
+kaiken kallella kypärin,
+kun oli seppo Ilmarisen,
+takojan iän-ikuisen,
+luvannut lunastimeksi,
+oman päänsä päästimeksi
+pimeähän Pohjolahan,
+summahan Sariolahan.
+Jop' on seisottui oronen
+Osmon uuen pellon päähän.
+Siitä vanha Väinämöinen
+päätä korjasta kohotti:
+kuuluvi pajasta pauke,
+hilke hiilihuonehesta.
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse pistihe pajahan.
+Siell' on seppo Ilmarinen:
+takoa taputtelevi.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Oi sie vanha Väinämöinen!
+Miss' olet viikon viipynynnä,
+kaiken aikasi asunut?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Tuoll' olen viikon viipynynnä,
+kaiken aikani elellyt
+pimeässä Pohjolassa,
+summassa Sariolassa,
+liukunut Lapin lauilla,
+tietomiesten tienohilla."
+Siitä seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi sie vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen!
+Mitä lausut matkoiltasi
+tultua kotituville?"
+Virkki vanha Väinämöinen:
+"Äijä on mulla lausumista:
+onp' on neiti Pohjolassa,
+impi kylmässä kylässä,
+jok' ei suostu sulhosihin,
+mielly miehi'in hyvihin.
+Kiitti puoli Pohjan maata,
+kun onpi kovin korea:
+kuuhut paistoi kulmaluilta,
+päivä rinnoilta risotti,
+otavainen olkapäiltä,
+seitsentähtinen selältä.
+"Sinä, seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+lähe neittä noutamahan,
+päätä kassa katsomahan!
+Kun saatat takoa sammon,
+kirjokannen kirjaella,
+niin saat neion palkastasi,
+työstäsi tytön ihanan."
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Ohoh vanha Väinämöinen!
+Joko sie minun lupasit
+pimeähän Pohjolahan
+oman pääsi päästimeksi,
+itsesi lunastimeksi?
+En sinä pitkänä ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+lähe Pohjolan tuville,
+Sariolan salvoksille,
+miesten syöjille sijoille,
+urosten upottajille."
+Siitä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Viel' on kumma toinen kumma:
+onp' on kuusi kukkalatva,
+kukkalatva, kultalehvä
+Osmon pellon pientarella;
+kuuhut latvassa kumotti,
+oksilla otava seisoi."
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"En usko toeksi tuota,
+kun en käyne katsomahan,
+nähne näillä silmilläni."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Kun et usko kuitenkana,
+lähtekämme katsomahan,
+onko totta vai valetta!"
+Lähettihin katsomahan
+tuota kuusta kukkapäätä,
+yksi vanha Väinämöinen,
+toinen seppo Ilmarinen.
+Sitte tuonne tultuansa
+Osmon pellon pientarelle
+seppo seisovi likellä,
+uutta kuusta kummeksivi,
+kun oli oksilla otava,
+kuuhut kuusen latvasessa.
+Siinä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Nyt sinä, seppo veikkoseni,
+nouse kuuta noutamahan,
+otavaista ottamahan
+kultalatva-kuusosesta!"
+Siitä seppo Ilmarinen
+nousi puuhun korkealle,
+ylähäksi taivahalle,
+nousi kuuta noutamahan,
+otavaista ottamahan
+kultalatva-kuusosesta.
+Virkki kuusi kukkalatva,
+lausui lakkapää petäjä:
+"Voipa miestä mieletöintä,
+äkkioutoa urosta!
+Nousit, outo, oksilleni,
+lapsen-mieli, latvahani
+kuvakuun on nouantahan,
+valetähtyen varahan!"
+Silloin vanha Väinämöinen
+lauloa hyrähtelevi:
+lauloi tuulen tuppurihin,
+ilman raivohon rakenti;
+sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Ota, tuuli, purtehesi,
+ahava, venosehesi
+vieä vieretelläksesi
+pimeähän Pohjolahan!"
+Nousi tuuli tuppurihin,
+ilma raivohon rakentui,
+otti seppo Ilmarisen
+vieä viiletelläksensä
+pimeähän Pohjolahan,
+summahan Sariolahan.
+Siinä seppo Ilmarinen
+jopa kulki jotta joutui!
+Kulki tuulen tietä myöten,
+ahavan ratoa myöten,
+yli kuun, alatse päivän,
+otavaisten olkapäitse;
+päätyi Pohjolan pihalle,
+Sariolan saunatielle,
+eikä häntä koirat kuullut
+eikä haukkujat havainnut.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka harvahammas
+tuop' on päätyvi pihalle.
+Itse ennätti sanoa:
+"Mi sinä lienet miehiäsi
+ja kuka urohiasi?
+Tulit tänne tuulen tietä,
+ahavan rekiratoa,
+eikä koirat kohti hauku,
+villahännät virkkaele!"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"En mä tänne tullutkana
+kylän koirien kuluiksi,
+villahäntien vihoiksi,
+näillen ouoillen oville,
+veräjille vierahille."
+Siitä Pohjolan emäntä
+tutkaeli tullehelta:
+"Oletko tullut tuntemahan,
+kuulemahan, tietämähän
+tuota seppo Ilmarista,
+takojata taitavinta?
+Jo on viikon vuotettuna
+sekä kauan kaivattuna
+näille Pohjolan perille
+uuen sammon laaintahan."
+Se on seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Lienen tullut tuntemahan
+tuon on seppo Ilmarisen,
+kun olen itse Ilmarinen,
+itse taitava takoja."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka harvahammas,
+pian pistihe tupahan,
+sanovi sanalla tuolla:
+"Neityeni nuorempani,
+lapseni vakavimpani!
+Pane nyt päällesi parasta,
+varrellesi valke'inta,
+hempe'intä helmoillesi,
+ripe'intä rinnoillesi,
+kaulallesi kaunihinta,
+kukke'inta kulmillesi,
+poskesi punottamahan,
+näköpääsi näyttämähän!
+Jo on seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+saanut sammon laaintahan,
+kirjokannen kirjantahan."
+Tuop' on kaunis Pohjan tytti,
+maan kuulu, ve'en valio,
+otti vaattehet valitut,
+pukehensa puhtahimmat;
+viitiseikse, vaatiseikse,
+pääsomihin suoritseikse,
+vaskipantoihin paneikse,
+kultavöihin kummitseikse.
+Tuli aitasta tupahan,
+kaapsahellen kartanolta
+silmistänsä sirkeänä,
+korvistansa korkeana,
+kaunihina kasvoiltansa,
+poskilta punehtivana;
+kullat riippui rinnan päällä,
+pään päällä hopeat huohti.
+Itse Pohjolan emäntä
+käytti seppo Ilmarisen
+noissa Pohjolan tuvissa,
+Sariolan salvoksissa;
+siellä syötti syöneheksi,
+juotti miehen juoneheksi,
+apatti ani hyväksi.
+Sai tuosta sanelemahan:
+"Ohoh seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen!
+Saatatko takoa sammon,
+kirjokannen kirjaella
+joutsenen kynän nenästä,
+maholehmän maitosesta,
+ohran pienestä jyvästä,
+kesäuuhen untuvasta,
+niin saat neion palkastasi,
+työstäsi tytön ihanan."
+Silloin seppo Ilmarinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Saattanen takoa sammon,
+kirjokannen kalkutella
+joutsenen kynän nenästä,
+maholehmän maitosesta,
+ohran pienestä jyvästä,
+kesäuuhen untuvasta,
+kun olen taivoa takonut,
+ilman kantta kalkuttanut
+ilman alkusen alutta,
+riporihman tehtyisettä."
+Läksi sammon laaintahan,
+kirjokannen kirjontahan.
+Kysyi paikalta pajoa,
+kaipasi sepinkaluja:
+ei ole paikalla pajoa,
+ei pajoa, ei paletta,
+ahjoa, alasintana,
+vasarata, varttakana!
+Silloin seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Akatp' on epäelköhöt,
+herjat kesken heittäköhöt,
+eip' on mies pahempikana,
+uros untelompikana!"
+Etsi ahjollen alusta,
+leveyttä lietsehelle
+noilla mailla, mantereilla,
+Pohjan peltojen perillä.
+Etsi päivän, etsi toisen.
+Jo päivänä kolmantena
+tuli kirjava kivonen,
+vahatukko vastahansa.
+Tuohon seppo seisottihe,
+takoja tulen rakenti;
+päivän laati palkehia,
+toisen ahjoa asetti.
+Siitä seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+tunki ainehet tulehen,
+takehensa alle ahjon;
+otti orjat lietsomahan,
+väkipuolet vääntämähän.
+Orjat lietsoi löyhytteli,
+väkipuolet väännätteli
+kolme päiveä kesäistä
+ja kolme kesäistä yötä:
+kivet kasvoi kantapäihin,
+vahat varvasten sijoille.
+Niin päivänä ensimäisnä
+itse seppo Ilmarinen
+kallistihe katsomahan
+ahjonsa alaista puolta,
+mitä tullehe tulesta,
+selvinnehe valkeasta.
+Jousi tungeikse tulesta,
+kaasi kulta kuumoksesta,
+kaari kulta, pää hopea,
+varsi vasken-kirjavainen.
+On jousi hyvän näköinen,
+vaan onpi pahan tapainen:
+joka päivä pään kysyvi,
+parahana kaksi päätä.
+Itse seppo Ilmarinen
+ei tuota kovin ihastu:
+kaaren katkaisi kaheksi,
+siitä tunkevi tulehen;
+laitti orjat lietsomahan,
+väkipuolet vääntämähän.
+Jop' on päivänä jälestä
+itse seppo Ilmarinen
+kallistihe katsomahan
+ahjonsa alaista puolta:
+veno tungeikse tulesta,
+punapursi kuumoksesta,
+kokat kullan kirjaeltu,
+hangat vaskesta valettu.
+On veno hyvän näköinen,
+ei ole hyvän tapainen:
+suotta lähtisi sotahan,
+tarpehetta tappelohon.
+Se on seppo Ilmarinen
+ei ihastu tuotakana:
+venon murskaksi murenti,
+tunkevi tulisijahan;
+laitti orjat lietsomahan,
+väkipuolet vääntämähän.
+Jo päivänä kolmantena
+itse seppo Ilmarinen
+kallistihe katsomahan
+ahjonsa alaista puolta:
+hieho tungeikse tulesta,
+sarvi kulta kuumoksesta,
+otsassa otavan tähti,
+päässä päivän pyöryläinen.
+On hieho hyvän näköinen,
+ei ole hyvän tapainen:
+metsässä makaelevi,
+maion maahan kaatelevi.
+Se on seppo Ilmarinen
+ei ihastu tuotakana:
+lehmän leikkeli paloiksi,
+siitä tunkevi tulehen;
+laitti orjat lietsomahan,
+väkipuolet vääntämähän.
+Jo päivänä neljäntenä
+itse seppo Ilmarinen
+kallistihe katsomahan
+ahjonsa alaista puolta:
+aura tungeikse tulesta,
+terä kulta kuumoksesta,
+terä kulta, vaski varsi,
+hopeata ponnen päässä.
+On aura hyvän näköinen,
+ei ole hyvän tapainen:
+kylän pellot kyntelevi,
+vainiot vakoelevi.
+Se on seppo Ilmarinen
+ei ihastu tuotakana:
+auran katkaisi kaheksi,
+alle ahjonsa ajavi.
+Laittoi tuulet lietsomahan,
+väkipuuskat vääntämähän.
+Lietsoi tuulet löyhytteli:
+itä lietsoi, lietsoi länsi,
+etelä enemmän lietsoi,
+pohjanen kovin porotti.
+Lietsoi päivän, lietsoi toisen,
+lietsoi kohta kolmannenki:
+tuli tuiski ikkunasta,
+säkehet ovesta säykkyi,
+tomu nousi taivahalle,
+savu pilvihin sakeni.
+Se on seppo Ilmarinen
+päivän kolmannen perästä
+kallistihe katsomahan
+ahjonsa alaista puolta:
+näki sammon syntyväksi,
+kirjokannen kasvavaksi.
+Siitä seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+takoa taputtelevi,
+lyöä lynnähyttelevi.
+Takoi sammon taitavasti:
+laitahan on jauhomyllyn,
+toisehen on suolamyllyn,
+rahamyllyn kolmantehen.
+Siitä jauhoi uusi sampo,
+kirjokansi kiikutteli,
+jauhoi purnun puhtehessa:
+yhen purnun syötäviä,
+toisen jauhoi myötäviä,
+kolmannen kotipitoja.
+Niin ihastui Pohjan akka;
+saattoi sitte sammon suuren
+Pohjolan kivimäkehen,
+vaaran vaskisen sisähän
+yheksän lukon ta'aksi.
+Siihen juuret juurrutteli
+yheksän sylen syvähän:
+juuren juurti maaemähän,
+toisen vesiviertehesen,
+kolmannen kotimäkehen.
+Siitä seppo Ilmarinen
+tyttöä anelemahan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Joko nyt minulle neiti,
+kun sai sampo valmihiksi,
+kirjokansi kaunihiksi?"
+Tuop' on kaunis Pohjan tyttö
+itse noin sanoiksi virkki:
+"Kukapa tässä toisna vuonna,
+kenpä kolmanna kesänä
+käkiä kukutteleisi,
+lintusia laulattaisi,
+jos minä menisin muunne,
+saisin, marja, muille maille!
+"Jos tämä kana katoisi,
+tämä hanhi hairahtaisi,
+eksyisi emosen tuoma,
+punapuola pois menisi,
+kaikkipa käet katoisi,
+ilolinnut liikahtaisi
+tämän kunnahan kukuilta,
+tämän harjun hartehilta.
+"Enkä joua ilmankana,
+pääse en neitipäiviltäni,
+noilta töiltä tehtäviltä,
+kesäisiltä kiirehiltä:
+marjat on maalla poimimatta,
+lahen rannat laulamatta,
+astumattani ahoset,
+lehot leikin lyömättäni."
+Siitä seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+alla päin, pahoilla mielin,
+kaiken kallella kypärin
+jo tuossa ajattelevi,
+pitkin päätänsä pitävi,
+miten kulkea kotihin,
+tulla maille tuttaville
+pimeästä Pohjolasta,
+summasta Sariolasta.
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Ohoh seppo Ilmarinen!
+Mit' olet pahoilla mielin,
+kaiken kallella kypärin?
+Laatisiko mieli mennä
+elomaillen entisille?"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Sinne mieleni tekisi
+kotihini kuolemahan,
+maalleni masenemahan."
+Siitä Pohjolan emäntä
+syötti miehen, juotti miehen,
+istutti perähän purren
+melan vaskisen varahan;
+virkki tuulen tuulemahan,
+pohjasen puhaltamahan.
+Siitä seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+matkasi omille maille
+ylitse meren sinisen.
+Kulki päivän, kulki toisen;
+päivälläpä kolmannella
+jo tuli kotihin seppo,
+noille syntymäsijoille.
+Kysyi vanha Väinämöinen
+Ilmariselta sepolta:
+"Veli, seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen!
+Joko laait uuen sammon,
+kirjokannen kirjaelit?"
+Sanoi seppo Ilmarinen,
+itse laatija pakisi:
+"Jopa jauhoi uusi sampo,
+kirjokansi kiikutteli,
+jauhoi purnun puhtehessa:
+yhen purnun syötäviä,
+toisen jauhoi myötäviä,
+kolmannen pi'eltäviä."
+
+
+
+  Yhdestoista runo
+
+
+Aika on Ahtia sanoa,
+veitikkätä vieretellä.
+Ahti poika Saarelainen,
+tuo on lieto Lemmin poika,
+kasvoi koissa korkeassa
+luona armahan emonsa
+laajimman lahen perällä,
+Kaukoniemen kainalossa.
+Kaloin siinä Kauko kasvoi,
+Ahti ahvenin yleni.
+Tuli mies mitä parahin,
+puhkesi punaverinen,
+joka päästänsä pätevi,
+kohastansa kelpoavi;
+vaan tuli vähän vialle,
+tavoiltansa turmiolle:
+ain' oli naisissa eläjä,
+yli öitä öitsilöissä,
+noien impien iloissa,
+kassapäien karkeloissa.
+Kylli oli Saaren neiti,
+Saaren neiti, Saaren kukka.
+Kasvoi koissa korkeassa,
+yleni ylen ehossa,
+istuen ison majoilla,
+peräpenkin notkumilla.
+Kauan kasvoi, kauas kuului:
+kaukoa tuli kosijat
+neien kuuluhun kotihin,
+kaunoisehen kartanohon.
+Kosi Päivä poiallehen:
+eip' on mennyt Päivälähän
+Päivän luona paistamahan
+kesäisillä kiirehillä.
+Kosi Kuuhut poiallehen:
+eip' on mennyt Kuutolahan
+Kuun luona kumottamahan,
+kehät ilman kiertämähän.
+Kosi Tähti poiallehen:
+eip' on mennyt Tähtelähän
+pitkin öitä pilkkimähän
+talvisilla taivahilla.
+Tulevi Virosta sulhot,
+toiset tuolta Inkereltä:
+eip' on neiti mennytkänä;
+itse vasten vastaeli:
+"Suotta kultanne kuluvi,
+hopeanne hoikkenevi!
+En lähe minä Virohon,
+en lähe, lupoakana,
+Viron vettä soutamahan,
+saarellista sauvomahan,
+syömähän Viron kaloja,
+Viron lientä lippomahan.
+"Enkä lähe Inkerelle,
+penkerelle, pänkerelle;
+siell' on nälkä, kaiken nälkä:
+puun nälkä, pärehen nälkä,
+ve'en nälkä, vehnän nälkä,
+rukihisen leivän nälkä."
+Tuop' on lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+lähteäksensä lupasi
+Saaren kukkoa kosihin,
+tuota mointa morsianta,
+kaunokaista kassapäätä.
+Emo kielteä käkesi,
+varoitteli vaimo vanha:
+"Ellös menkö, poikaseni,
+parempihin itseäsi!
+Ei suattane sinua
+Saaren suurehen sukuhun."
+Sanoi lieto Lemminkäinen,
+virkki kaunis Kaukomieli:
+"Jos en ole koiltani korea,
+su'ultani aivan suuri,
+mie valitsen varrellani,
+otan muilla muo'oillani."
+Aina kieltävi emonsa
+lähtemästä Lemminkäistä
+Saaren suurehen sukuhun,
+laajahan lajiperähän:
+"Siellä piiat pilkkoavat,
+naiset nauravat sinua."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Kyllä hää'än naisten naurun,
+soppityrskyt tyttärien:
+potkaisen pojan povehen,
+käsikannon kainalohon;
+siin' on pää hyvänki pilkan,
+parahanki parjauksen."
+Emo tuon sanoiksi virkki:
+"Voi poloinen, päiviäni!
+Nauraisitko Saaren naiset,
+pitäisit pyhäiset piiat,
+niin siitä tora tulisi,
+sota suuri lankeaisi!
+Saisi kaikki Saaren sulhot,
+sata miestä miekkoinensa
+päällesi sinun, poloisen,
+yksinäisen ympärille."
+Mitä huoli Lemminkäinen
+varoituksista emonsa!
+Ottavi hyvän orosen,
+valjasti valion varsan;
+ajavi karittelevi
+Saaren kuuluhun kylähän
+Saaren kukkoa kosihin,
+Saaren mointa morsianta.
+Nauroi naiset Lemminkäistä,
+piiat pisti pilkkojansa,
+kun ajoi kummasti kujalle,
+kamalasti kartanolle:
+ajoi korjansa kumohon,
+veräjähän vierähytti.
+Siinä lieto Lemminkäinen
+murti suuta, väänti päätä,
+murti mustoa haventa.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"En ole tuota ennen nähnyt,
+en ole nähnyt enkä kuullut
+naisen nauravan minulle,
+piian pilkkoja suannut."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Onko saarella sijoa,
+maata Saaren manterella,
+minun leikki lyöäkseni,
+tanner tanhuellakseni
+Saaren impien iloissa,
+kassapäien karkeloissa?"
+Saaren impyet sanovat,
+niemen neiet vastoavat:
+"Onp' on Saarella sijoa,
+maata Saaren manterella,
+sinun leikki lyöäksesi,
+tanner tanhuellaksesi
+karjalaisna kaskimailla,
+paimenpoikana palolla:
+lapset on laihat Saaren mailla,
+lihavat hevosen varsat."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Palkkasihe paimeneksi:
+kävi päivät paimenessa,
+yöt on impien iloissa,
+noien neitojen kisoissa,
+kassapäien karkeloissa.
+Sillä lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+jopa hääti naisen naurun,
+piätteli piian pilkan.
+Ei ollut sitä tytärtä,
+piikoa pyhintäkänä,
+kuta hän ei kosketellut,
+jonk' ei vieressä venynyt.
+Yksi on impi kaikkinensa
+Saaren suuressa su'ussa,
+jok' ei suostu sulhasihin,
+mielly miehi'in hyvihin:
+se oli Kyllikki korea,
+Saaren kukka kaunokainen.
+Tuop' on lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+sa'at saappahat kulutti,
+sa'at airot poikki souti
+tuota neittä saaessansa,
+Kyllikkiä pyytessänsä.
+Kyllikki, korea neiti,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Mitä, kehno, kierteletki,
+rannan raukuja, ajelet,
+täältä tyttöjä kyselet,
+tinavöitä tieustelet?
+En mä tästä ennen joua,
+kuin kiven kuluksi jauhan,
+pieksän petkelen periksi,
+huhmaren sukuksi survon.
+"Enkä huoli huitukoille,
+huitukoille, haitukoille;
+mie tahon tasaisen varren
+tasaiselle varrelleni,
+tahon muo'on muhkeamman
+muhke'ille muo'oilleni
+sekä kasvon kaunihimman
+kaunihille kasvoilleni."
+Oli aikoa vähäisen,
+kului tuskin puoli kuuta.
+Jo päivänä muutamana,
+iltana moniahana
+neitoset kisaelevi,
+kaunokaiset karkelevi
+mannerpuolella saloa
+kaunihilla kankahalla;
+Kyllikki ylinnä muita,
+Saaren kukka kuuluisinna.
+Tuli veitikkä verevä,
+ajoi lieto Lemminkäinen
+orihillansa omalla,
+valitulla varsallansa
+keskelle kisaketoa,
+kaunokaisten karkeloa;
+reutoi Kyllikin rekehen,
+koppoi neien korjahansa,
+tuon asetti taljallensa,
+liitti liistehyisillensä.
+Laski ruoskalla hevoista,
+nauskahutti nauhasella,
+siitä läksi liukumahan.
+Lähtiessänsä sanovi:
+"Elkätte minua, immet,
+ilmi antako ikänä,
+minun täällä käyneheni,
+täältä neien vieneheni!
+"Jos ette totelle tuosta,
+niin teille paha paneikse:
+laulan sulhonne sotahan,
+nuoret miehet miekan alle,
+ettei kuulla kuuna päänä,
+nähä ilmoisna ikänä
+kujasilla kulkemassa,
+ahoilla ajelemassa."
+Kyllä Kyllikki valitti,
+Saaren kukka kuikutteli:
+"Päästä jo minua poies,
+laske lasta vallallensa,
+kotihinsa kulkemahan
+luoksi itkevän emonsa!
+"Jos et laskea luvanne
+kotihini kulkemahan,
+viel' on viisi veljeäni,
+seitsemän setäni lasta
+jänön jälen polkijaksi,
+neien pään perilliseksi."
+Kun ei pääsnyt kuitenkana,
+itse itkulle hyräytyi.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Joutenpa, poloinen, synnyin,
+jouten synnyin, jouten kasvoin,
+jouten aikani elelin;
+jo nyt sainki joutavalle
+miehelle mitättömälle,
+suojihin soankävijän,
+aina tuiman tappelijan!"
+Virkki lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Kyllikki, syänkäpyni,
+minun maire marjueni!
+Ellös olko milläkänä!
+En sua pahoin pitäne:
+sylissäni syöessäni,
+käsissäni käyessäni,
+sivullani seistessäni,
+vieressä venyessäni.
+"Mitäpä sinä sureksit,
+mitä huollen huokaelet?
+Tuotako sinä sureksit,
+tuota huollen huokaelet,
+lehmityyttä, leivätyyttä
+ja kaiken elon vähyyttä?
+"Ellös olko milläkänä!
+Mont' on lehmeä minulla,
+monta maion antajata:
+yks' on suolla Muurikkinen,
+toinen mäellä Mansikkinen,
+kolmas Puolukka palolla.
+Ne on syömättä soreat,
+katsomatta kaunokaiset;
+ei ole illoin kytkemistä
+eikä aamuin laskemista,
+heinävihkon heittämistä,
+suolan, suuruksen surua.
+"Vaiko tuotaki surisit,
+tuota huollen huokoaisit,
+ettei oo sukuni suuri,
+kovin korkea kotini?
+"Jos en oo su'ulta suuri
+enkä korkea ko'ilta,
+on mulla tulinen miekka,
+säkenevä säilärauta.
+Se onpi sukua suurta,
+laajoa lajipereä:
+onp' on Hiiessä hiottu,
+jumaloissa kirkastettu.
+Sillä suurennan sukuni,
+laajennan lajini kaiken,
+miekalla tuliterällä,
+säilällä säkenevällä."
+Neiti parka huokoaikse,
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Oi on Ahti, Lemmin poika!
+Jos tahot minuista neittä
+ikuiseksi puolisoksi,
+kainaloiseksi kanaksi,
+sie vanno valat ikuiset
+et sotia käyäksesi
+kullankana tarpehella,
+hopeankana halulla!"
+Siinä lieto Lemminkäinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Vannon mie valat ikuiset
+en sotia käyäkseni
+kullankana tarpehella,
+hopeankana halulla.
+Sie itse valasi vanno
+et kyliä käyäksesi
+hyvänki hypyn halulla,
+tanhujuoksun tarpehella!"
+Siitä vannoivat valansa,
+laativat ikilupansa
+eessä julkisen Jumalan,
+alla kasvon kaikkivallan,
+ei Ahin sotia käyä
+eikä Kyllikin kyleä.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+veti virkkua vitsalla,
+löi oritta ohjaksella.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Jää hyvästi, Saaren nurmet,
+kuusen juuret, tervaskannot,
+joit' olen kesän kävellyt,
+talvet kaiket tallaellut,
+piileskellen pilviöillä,
+paeten pahalla säällä,
+tätä pyytä pyytessäni,
+allia ajellessani!"
+Ajoa hypittelevi:
+jo kohta koti näkyvi.
+Neiti tuon sanoiksi virkki
+itse lausui, noin nimesi:
+"Tupa tuolla tuulottavi,
+nälkäraunio näkyvi.
+Kenen onpi tuo tupanen,
+kenen koti kunnottoman?"
+Se on lieto Lemminkäinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Elä sie sure tuvista,
+huokaele huonehista!
+Tuvat toiset tehtänehe,
+paremmaiset pantanehe
+hirve'istä hirsiköistä,
+parahista parsikoista."
+Siitä lieto Lemminkäinen
+jo kohta kotihin saapi
+luoksi armahan emonsa,
+tykö valtavanhempansa.
+Emo tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Viikon viivyit, poikaseni,
+viikon mailla vierahilla."
+Lausui lieto Lemminkäinen,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Piti naiset naurellani,
+kostoa pyhäiset piiat
+piännästä pitkän pilkan,
+naurannoistansa minulle.
+Sain parahan korjahani,
+tuon asetin taljalleni,
+liitin liistehyisilleni,
+alle viltin vierähytin.
+Sillä maksoin naisten naurun,
+piikojen ilopiännän.
+"Oi emoni, kantajani,
+äitini, ylentäjäni!
+Mitä läksin, senpä sainki,
+kuta pyysin, sen tapasin.
+Pane nyt patjasi parahat,
+pehme'immät päänalaiset,
+maatani omalla maalla
+nuoren neiteni keralla!"
+Emo tuon sanoiksi virkkoi,
+itse lausui ja pakisi:
+"Ole nyt kiitetty, Jumala,
+ylistetty, Luoja, yksin,
+kun annoit miniän mulle,
+toit hyvän tulen puhujan,
+oivan kankahan kutojan,
+aivan kenstin kehreäjän,
+pulskin poukkujen pesijän,
+vaattehien valkaisijan!
+"Itse kiitä onneasi!
+Hyvän sait, hyvän tapasit,
+hyvän Luojasi lupasi,
+hyvän antoi armollinen:
+puhas on pulmonen lumella,
+puhtahampi puolellasi;
+valkea merellä vaahti,
+valkeampi vallassasi;
+sorea merellä sorsa,
+soreampi suojassasi;
+kirkas tähti taivahalla,
+kirkkahampi kihloissasi.
+"Laai nyt lattiat laveat,
+hanki ikkunat isommat,
+seisottele seinät uuet,
+tee koko tupa parempi,
+kynnykset tuvan etehen,
+uuet ukset kynnykselle,
+nuoren neien saatuasi,
+kaunihin katsottuasi,
+paremmaisen itseäsi,
+sukuasi suuremmaisen!"
+
+
+
+  Kahdestoista runo
+
+
+Siitä Ahti Lemminkäinen,
+tuo on kaunis kaukolainen,
+aina aikoja eleli
+nuoren neitosen keralla;
+ei itse sotia käynyt
+eikä Kyllikki kyleä.
+Niin päivänä muutamana,
+huomenna moniahana
+itse Ahti Lemminkäinen
+lähtevi kalankutuhun;
+tullut ei illaksi kotihin,
+ensi yöksi ennättänyt.
+Jo meni Kyllikki kylähän,
+noien neitojen kisahan.
+Kenpä saattavi sanoman,
+kenpä kielen kantelevi?
+Ainikki sisar Ahilla;
+sep' on saattavi sanoman,
+sepä kielen kantelevi:
+"Armas Ahti veikkoseni!
+Jo kävi Kyllikki kylässä,
+veräjillä vierahilla,
+kylän neitojen kisassa,
+kassapäien karkelossa."
+Ahti poika, aino poika,
+itse lieto Lemminkäinen
+tuosta suuttui, tuosta syäntyi,
+tuosta viikoksi vihastui.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Oi emoni, vaimo vanha!
+Jospa paitani pesisit
+mustan käärmehen mujuissa,
+kiirehesti kuivoaisit,
+mun sotahan mennäkseni
+Pohjan poikien tulille,
+Lapin lasten tanterille:
+jo kävi Kyllikki kylässä,
+veräjillä vierahilla,
+noien neitojen kisassa,
+kassapäien karkelossa."
+Kyllä Kyllikki sanovi,
+nainen ensin ennättävi:
+"Ohoh armas Ahtiseni!
+Ellös lähtekö sotahan!
+Näin mä unta maatessani,
+sike'in levätessäni:
+tuli ahjona ajeli,
+valkea välähtelihe
+aivan ikkunan alatse,
+periseinän penkeretse;
+siitä tuiskahti tupahan,
+koskena kohahtelihe
+siltalauoista lakehen,
+ikkunasta akkunahan."
+Siitä lieto Lemminkäinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"En usko unia naisten
+enkä vaimojen valoja.
+Oi emoni, kantajani!
+Tuo tänne sotisopani,
+kanna vainovaatteheni!
+Mieleni minun tekevi
+juomahan soan olutta,
+soan mettä maistamahan."
+Tuon emo sanoiksi virkki:
+"Oi on Ahti poikaseni!
+Ellös lähtekö sotahan!
+On meillä oloista koissa
+leppäisessä lekkerissä
+tapin tammisen takana;
+tuon sinulle juoaksesi,
+josp' on joisit kaiken päivän."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"En huoli koto-oloista!
+Ennen juon joesta vettä
+melan tervaisen terältä:
+makeamp' on juoakseni,
+kuin kaikki kotoiset kaljat.
+Tuo tänne sotisopani,
+kanna vainovaatteheni!
+Lähen Pohjolan tuville,
+Lapin lasten tanterille
+kultia kyselemähän,
+hope'ita haastamahan."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Ohoh Ahti poikaseni!
+Onp' on kultia ko'issa,
+hope'ita aitassamme.
+Vasta päänä eilisenä,
+aamulla ani varahin
+kynti orja kyisen pellon,
+käärmehisen käännätteli;
+nosti aura arkun kannen,
+perä penningin ylenti:
+siihen on salvattu satoja,
+tuhansia tukkueltu.
+Arkun aittahan ehätin,
+panin aitan parven päähän."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"En huoli kotieloista!
+Jos markan soasta saanen,
+parempana tuon pitelen,
+kuin kaikki kotoiset kullat,
+auran nostamat hopeat.
+Tuo tänne sotisopani,
+kanna vainovaatteheni!
+Lähen Pohjolan sotahan,
+Lapin lasten tappelohon.
+"Mieleni minun tekevi,
+aivoni ajattelevi
+itse korvin kuullakseni,
+nähä näillä silmilläni,
+onko neittä Pohjolassa,
+piikoa Pimentolassa,
+jok' ei suostu sulhosihin,
+mielly miehi'in hyvihin."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Ohoh Ahti poikaseni!
+Sull' on Kyllikki ko'issa,
+kotinainen korkeampi!
+Kamala on kaksi naista
+yhen miehen vuotehella."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Kyllikki on kylänkävijä:
+juoskohon joka kisassa,
+maatkohon joka majassa,
+kylän impien iloissa,
+kassapäien karkeloissa!"
+Emo kielteä käkesi,
+varoitteli vaimo vanha:
+"Ellös vainen, poikueni,
+menkö Pohjolan tuville
+ilman tieon tietämättä,
+ilman taion taitamatta,
+Pohjan poikien tulille,
+Lapin lasten tanterille!
+Siellä lappi laulanevi,
+tunkenevi turjalainen
+suin sytehen, päin savehen,
+kypenihin kyynäsvarsin,
+kourin kuumihin poroihin,
+palavihin paateroihin."
+Niin sanovi Lemminkäinen:
+"Jo minua noiat noitui,
+noiat noitui, kyyt kiroili;
+koki kolme lappalaista
+yhtenä kesäisnä yönä,
+alasti alakivellä,
+ilman vyöttä, vaattehitta,
+rikorihman kiertämättä:
+senpä hyötyivät minusta,
+sen verran, katalat, saivat,
+min kirves kivestä saapi,
+napakaira kalliosta,
+järky jäästä iljanesta,
+Tuoni tyhjästä tuvasta.
+"Toisinpa oli uhattu,
+toisinpa kävi kätehen.
+Mielivät minua panna,
+uhkasivat uuvutella
+soille sotkuportahiksi,
+silloiksi likasijoille,
+panna leuan liettehesen,
+parran paikkahan paha'an.
+Vaan minäpä, mies mokoma,
+en tuossa kovin hätäillyt;
+itse loime loitsijaksi,
+sain itse sanelijaksi:
+lauloin noiat nuolinensa,
+ampujat asehinensa,
+velhot veitsirautoinensa,
+tietäjät teräksinensä
+Tuonen koskehen kovahan,
+kinahmehen kauheahan,
+alle koprun korke'imman,
+alle pyörtehen pahimman.
+Siellä noiat nukkukohot,
+siellä maatkohot katehet,
+kunnes heinä kasvanevi
+läpi pään, läpi kypärin,
+läpi noian olkapäien,
+halki hartialihojen
+noialta makoavalta,
+katehelta nukkuvalta!"
+Ainapa emo epäsi
+lähtemästä Lemminkäistä;
+emo kielti poikoansa,
+nainen miestänsä epäsi:
+"Ellös vainen menkökänä
+tuonne kylmähän kylähän,
+pimeähän Pohjolahan!
+Tuho ainaki tulevi,
+tuho poikoa pätöistä,
+hukka lieto Lemminkäistä.
+Jos sanot sa'alla suulla,
+enp' on tuota uskokana:
+ei sinussa laulajata
+Pohjan poikien sekahan,
+etkä tunne kieltä Turjan,
+maha et lausua lapiksi."
+silloin lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+oli päätänsä sukiva,
+hapsiansa harjoava.
+Suan seinähän sivalti,
+harjan paiskoi patsahasen,
+sanan virkkoi, noin nimesi,
+itse lausui ja pakisi:
+"Silloin on hukka Lemminkäistä,
+tuho poikoa pätöistä,
+kun suka verin valuvi,
+harja hurmehin loruvi."
+Läksi lieto Lemminkäinen
+pimeähän Pohjolahan
+vastoin kieltoa emonsa,
+varoitusta vanhempansa.
+Hyöteleikse, vyöteleikse,
+rautapaitoihin paneikse,
+teräsvöihin telkitäikse.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Mies on luustossa lujempi,
+rautapaiassa parempi,
+teräsvyössä tenhoisampi
+noien noitien sekahan,
+jottei huoli huonommista,
+hätäile hyviäkänä."
+Otti miekkansa omansa,
+tempasi tuliteränsä,
+jok' oli Hiiessä hiottu,
+jumaloissa kuuraeltu;
+tuon sivullehen sitovi,
+tunki tuppihuotrasehen.
+Missä mies varaeleikse,
+uros tuima turveleikse?
+Jo vähin varaeleikse,
+tuossa tuima turveleikse:
+oven suussa orren alla,
+pirtin pihtipuolisessa,
+pihalla kujasen suussa,
+veräjissä viimeisissä.
+Siinä mies varaelihe
+vaimollisesta väestä;
+ei ole ne varat väkevät
+eikä turvat luotettavat,
+niin vielä varoitteleikse
+urohoisesta väestä
+tien kahen jaka'imessa,
+sinisen kiven selässä,
+hettehillä heiluvilla,
+läikkyvillä lähtehillä,
+kosken kopruilla kovilla,
+ve'en vankan vääntehessä.
+Tuossa lieto Lemminkäinen
+itse lausui ja saneli:
+"Ylös maasta, miekkamiehet,
+mannun-aikaiset urohot,
+kaivoloista, kalpamiehet,
+jokiloista, jousimiehet!
+Nouse, metsä, miehinesi,
+korpi kaikki, kansoinesi,
+vuoren ukko, voiminesi,
+vesihiisi, hirmuinesi,
+väkinesi, veen emäntä,
+ve'en vanhin, valtoinesi,
+neitoset, joka norosta,
+hienohelmat, hettehistä
+miehen ainoan avuksi,
+pojan kuulun kumppaliksi,
+jottei pysty noian nuolet
+eikä tietäjän teräkset
+eikä velhon veitsirauat,
+ei asehet ampumiehen!
+"Kun ei tuosta kyllä liene,
+vielä muistan muunki keinon:
+ylemmäksi huokoaime
+tuolle taivahan Ukolle,
+joka pilviä pitävi,
+hattaroita hallitsevi.
+"Oi Ukko, ylijumala,
+taatto vanha taivahinen,
+puhki pilvien puhuja,
+halki ilman haastelija!
+Tuo mulle tulinen miekka
+tulisen tupen sisässä,
+jolla haittoja hajotan,
+jolla riitsin rikkehiä,
+kaa'an maalliset katehet,
+ve'elliset velhot voitan
+etiseltä ilmaltani,
+takaiselta puoleltani,
+päältä pääni, viereltäni,
+kupehelta kummaltani,
+- kaa'an noiat nuolihinsa,
+velhot veitsirautoihinsa,
+tietäjät teräksihinsä,
+pahat miehet miekkoihinsa!"
+Siitä lieto Lemminkäinen,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+varsan viiasta vihelti,
+kulokosta kultaharjan;
+pisti varsan valjahisin,
+puikkoihin tulipunaisen.
+Itse istuikse rekehen,
+kohautti korjahansa,
+laski virkkua vitsalla,
+karkutti kariperällä.
+Virkku juoksi, matka joutui,
+reki vieri, tie lyheni,
+hope'inen hiekka helkki,
+kangas kultainen kumisi.
+Kulki päivän, kulki toisen,
+kulki kohta kolmannenki.
+Päivänäpä kolmantena
+kylä vastahan tulevi.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+ajavi karittelevi
+vierimäistä tietä myöten
+vierimäisehen talohon.
+Yli kynnyksen kysyvi,
+lausui lakkapuun takoa:
+"Oisiko talossa tässä
+rinnukseni riisujata,
+aisani alentajata,
+luokin lonkahuttajata?"
+Lausui lapsi lattialta,
+poika portahan nenältä:
+"Ei ole talossa tässä
+rinnuksesi riisujata,
+aisasi alentajata,
+luokin lonkahuttajata."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Laski virkkua vitsalla,
+helähytti helmisvyöllä;
+ajavi karittelevi
+keskimäistä tietä myöten
+keskimäisehen talohon.
+Yli kynnyksen kysyvi,
+lausuvi lakan takoa:
+"Oisiko talossa tässä
+ottajata ohjaksien,
+rinnuksien riistojata,
+rahkehien raastajata?"
+Kiisti akka kiukahalta,
+kielipalko pankon päästä:
+"Kyllä saat talosta tästä
+ottajia ohjaksesi,
+rinnuksesi riisujia,
+aisasi alentajia:
+onp' on kyllä kymmeniä,
+saat jos tahtonet satoja,
+jotka sulle kyyin saavat,
+antavat ajohevosen,
+kotihisi, konnan, mennä,
+maahasi, pahan, paeta,
+isäntäsi istumille,
+emäntäsi astumille,
+veljesi veräjän suulle,
+sisaresi sillan päähän
+ennen päivän päätymistä,
+auringon alenemista."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oisi akka ammuttava,
+koukkuleuka kolkattava."
+Laski virkun vieremähän;
+ajavi suhuttelevi
+ylimäistä tietä myöten
+ylimäisehen talohon.
+Siinä lieto Lemminkäinen
+lähetessänsä taloa
+sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Sule, Hiisi, haukun suuta,
+Lempo, koiran leukaluuta,
+laita sulku suun etehen,
+haitta hammasten välihin,
+ettei ennen ääntä päästä
+miehen mentyä sivutse!"
+Niin pihalle tultuansa
+lyöpi maata ruoskallansa:
+utu nousi ruoskan tiestä,
+mies pieni u'un seassa;
+sepä riisui rinnuksia,
+sepä aisoja alenti.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+itse korvin kuuntelevi
+kenenkänä keksimättä,
+kunkana havaitsematta:
+kuuli ulkoa runoja,
+läpi sammalen sanoja,
+läpi seinän soittajoita,
+läpi lauan laulajoita.
+Katsahti tupahan tuosta,
+pilkisteli piilokkali:
+tupa oli täynnä tuntijoita,
+autsat täynnä laulajoita,
+sivuseinät soittajoita,
+ovensuu osoavia,
+peripenkki tietäjiä,
+karsina karehtijoita;
+lauloivat Lapin runoja,
+Hiien virttä vinguttivat.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+tohti toisiksi ruveta,
+ruohti muuksi muutellaita;
+meni nurkasta tupahan,
+sai sisähän salvoimesta.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Hyvä on laulu loppuvasta,
+lyhyestä virsi kaunis;
+miel' on jäämähän parempi
+kuin on kesken katkemahan."
+Itse Pohjolan emäntä
+liikkui sillan liitoksella,
+laahoi keskilattialla.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Olipa tässä ennen koira,
+rakki rauankarvallinen,
+lihan syöjä, luun purija,
+veren uuelta vetäjä.
+Mi lienetki miehiäsi,
+ku ollet urohiasi,
+kun tulit tähän tupahan,
+sait sisähän salvoksehen
+ilman koiran kuulematta,
+haukkujan havaitsematta?"
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"En mä tänne tullutkana
+taioittani, tieoittani,
+mahittani, maltittani,
+ilman innotta isoni,
+varuksitta vanhempani,
+koiriesi syötäväksi,
+haukkujen hakattavaksi.
+"Pesipä emo minua,
+pesi piennä hutjukkana,
+kolmasti kesäisnä yönä,
+yheksästi syksy-yönä,
+joka tielle tietäjäksi,
+joka maalle malttajaksi,
+kotonani laulajaksi,
+ulkona osoajaksi."
+Siitä lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+jop' on loihe loitsijaksi,
+laikahtihe laulajaksi:
+tulta iski turkin helmat,
+valoi silmät valkeata
+Lemminkäisen laulaessa,
+laulaessa, lausiessa.
+Lauloi laulajat parahat
+pahimmiksi laulajiksi;
+kivet suuhun syrjin syösti,
+paaet lappehin lateli
+parahille laulajille,
+taitavimmille runoille.
+Niin lauloi mokomat miehet
+minkä minne, kunka kunne:
+ahoille vesattomille,
+maille kyntämättömille,
+lampihin kalattomihin,
+aivan ahvenettomihin,
+Rutjan koskehen kovahan,
+palavahan pyörtehesen,
+virran alle vaahtipäiksi,
+kosken keskelle kiviksi,
+tulena palelemahan,
+säkehinä säykkymähän.
+Sinne lieto Lemminkäinen
+lauloi miehet miekkoinensa,
+urohot asehinensa;
+lauloi nuoret, lauloi vanhat,
+lauloi kerran keskilaaun;
+yhen heitti laulamatta:
+karjapaimenen pahaisen,
+ukko vanhan umpisilmän.
+Märkähattu karjanpaimen,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Oi sie lieto Lemmin poika!
+Lauloit nuoret, lauloit vanhat,
+lauloit kerran keskilaaun:
+niin miks' et minua laula?"
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Siksi en sinuhun koske,
+kun olet katsoa katala,
+kurja koskemaisittani.
+Vielä miesnä nuorempana,
+karjanpaimenna pahaisna
+turmelit emosi tuoman,
+sisaresi siuvahutit;
+kaikki herjasit hevoset,
+tamman varsat vaivuttelit
+suon selillä, maan navoilla,
+ve'en liivan liikkumilla."
+Märkähattu karjanpaimen
+tuosta suuttui ja vihastui.
+Meni ulos usta myöten,
+pellolle pihoa myöten;
+juoksi Tuonelan joelle,
+pyhän virran pyörtehelle.
+Siellä katsoi Kaukomieltä,
+vuottelevi Lemminkäistä
+Pohjasta paloavaksi,
+kotihinsa kulkevaksi.
+
+
+
+  Kolmastoista runo
+
+
+Siitä lieto Lemminkäinen
+sanoi Pohjolan akalle:
+"Anna nyt, akka, piikojasi,
+tuopa tänne tyttöjäsi,
+paras parvesta minulle,
+pisin piikajoukostasi!"
+Tuop' on Pohjolan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Anna en sulle piikojani
+nkä työnnä tyttöjäni,
+en parasta, en pahinta,
+en pisintä, en lyhintä:
+sull' on ennen naitu nainen,
+ennen juohettu emäntä."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Kytken Kyllikin kylähän,
+kylän kynnysportahille,
+veräjille vierahille;
+täältä saan paremman naisen.
+Tuo nyt tänne tyttäresi,
+impiparvesta ihanin,
+kassapäistä kaunokaisin!"
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Enpä anna tyttöäni
+miehille mitättömille,
+urohille joutaville.
+Äsken tyttöjä anele,
+kuulustele kukkapäitä,
+kun sa hiihät Hiien hirven
+Hiien peltojen periltä!"
+Siitä lieto Lemminkäinen
+kengitteli keihojansa,
+jännitteli jousiansa,
+vasamoitansa varusti.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Jo oisi keihäs kengitetty,
+kaikki valmihit vasamat,
+jousi jäntehen varassa,
+ei lyly lykittävänä,
+kalhu kannan lyötävänä."
+Siinä lieto Lemminkäinen
+arvelee, ajattelevi,
+mistäpä sivakat saisi,
+kusta suksia sukusen.
+Kävi Kaupin kartanohon,
+päätyi Lyylikin pajahan:
+"Oi on viisas vuojelainen,
+kaunis Kauppi lappalainen!
+Tee mulle sukeat sukset,
+kalhut kaunoiset kaverra,
+joilla hiihän Hiien hirven
+Hiien peltojen periltä!"
+Lyylikki sanan sanovi,
+Kauppi kielin kerkiävi:
+"Suotta lähet, Lemminkäinen,
+Hiien hirveä ajohon:
+saat palan lahoa puuta,
+senki suurella surulla."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Tee lyly lykittäväksi,
+kalhu kalpoeltavaksi!
+Lähen hirven hiihäntähän
+Hiien peltojen periltä."
+Lyylikki, lylyjen seppä,
+Kauppi, kalhujen tekijä,
+sykysyn lylyä laati,
+talven kalhua kaverti,
+päivän vuoli sauvan vartta,
+toisen sompoa sovitti.
+Sai lyly lykittäväksi,
+kalhu kannan lyötäväksi,
+sauvan varret valmihiksi,
+sompaset sovitetuksi.
+Saukon maksoi sauvan varsi,
+sompa ruskean reposen.
+Voiti voilla suksiansa,
+talmasi poron talilla;
+itse tuossa arvelevi,
+sanovi sanalla tuolla:
+"Liekö tässä nuorisossa,
+kansassa kasuavassa
+tuon lylyni lykkijäistä,
+kalhun kannan potkijaista?"
+Sanoi lieto Lemminkäinen,
+virkki veitikkä verevä:
+"Kyll' on tässä nuorisossa,
+kansassa kasuavassa
+tuon lylysi lykkijäistä,
+kalhun kannan potkijaista."
+Viinen selkähän sitaisi,
+olallensa uuen jousen,
+sauvan survaisi kätehen;
+läksi lylyn lykkimähän,
+kalhun kannan potkimahan.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Eip' on ilmalla Jumalan,
+tämän taivon kannen alla
+löytyne sitä metsässä
+jalan neljän juoksevata,
+kut' ei näillä yllätetä,
+kaunihisti kannateta
+kalhuilla Kalevan poian,
+liukoimilla Lemminkäisen."
+Päätyi hiiet kuulemassa,
+juuttahat tähyämässä.
+Hiiet hirveä rakenti,
+juuttahat poroa laati:
+pään panevi pökkelöstä,
+sarvet raian haarukasta,
+jalat rannan raippasista,
+sääret suolta seipähistä,
+selän aian aiaksesta,
+suonet kuivista kuloista,
+silmät lammin pulpukoista,
+korvat lammin lumpehista,
+ketun kuusen koskuesta,
+muun lihan lahosta puusta.
+Hiisi neuvoi hirveänsä,
+porollensa suin puheli:
+"Nyt sie juokse, hiitten hirvi,
+jalkoa, jalo tevana,
+poron poikimasijoille,
+Lapin lasten tanterille!
+Hiihätä hikehen miestä,
+Lemminkäistä liiatenki!"
+Siitä juoksi hiitten hirvi,
+poropeura poimetteli
+Pohjan aittojen alatse,
+Lapin lasten tanteritse:
+potkaisi koasta korvon,
+kaatoi kattilat tulelta,
+lihat tuhkahan tuherti,
+liemet lietehen levitti.
+Nousi melkoinen meteli
+Lapin lasten tanterilla:
+Lapin koirat haukkumahan,
+Lapin lapset itkemähän,
+Lapin naiset nauramahan,
+muu väki murajamahan!
+Itse lieto Lemminkäinen
+ain' oli hirven hiihännässä.
+Hiihti soita, hiihti maita,
+hiihti aukkoja ahoja:
+tuli suihki suksiloista,
+savu sauvojen nenistä;
+eikä nähnyt hirveänsä,
+eip' on nähnyt eikä kuullut.
+Liukui linnat, liukui lannat,
+liukui maat meren-takaiset;
+hiihti kaikki Hiien korvet,
+kaikki Kalman kankahatki,
+hiihti Surman suun e'etse,
+Kalman kartanon perätse.
+Surma jo suutansa avavi,
+Kalma päätä kallistavi
+ottoaksensa urosta,
+nielläksensä Lemminkäistä:
+ei tarkoin tavannutkana,
+ennättänyt ensinkänä.
+Viel' oli liuska liukumatta,
+korven kolkka koskematta
+Pohjan pitkässä perässä,
+Lapin maassa laukeassa.
+Läksi senki liukumahan,
+korven kolkan koskemahan.
+Niin perille päästessänsä
+kuuli melkoisen metelin
+Pohjan pitkästä perästä,
+Lapin lasten tanterilta:
+kuuli koirat haukkuvaksi,
+Lapin lapset itkeväksi,
+Lapin naiset nauravaksi,
+muun Lapin murajavaksi.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+heti tuonne hiihtämähän
+koiran haukuntasijoille,
+Lapin lasten tanterille.
+Sanoi sinne saatuansa,
+tutkaeli tultuansa:
+"Mitä täällä naiset nauroi,
+naiset nauroi, lapset itki,
+väki vanha vaikeroitsi,
+kuta haukkui hallikoirat?"
+"Sitä täällä naiset nauroi,
+naiset nauroi, lapset itki,
+väki vanha vaikerteli,
+sitä haukkui hallikoirat:
+juoksi tästä hiitten hirvi,
+silosorkka sorkutteli;
+potkaisi koasta korvon,
+kaatoi kattilat tulelta,
+selin keitot keikahutti,
+vellit lietehen levitti."
+Siitä veitikkä verevä,
+tuo on lieto Lemminkäinen,
+lykkäsi lylyn lumelle,
+kuni kyyn kulon-alaisen,
+solahutti suopetäjän,
+kuni käärmehen elävän;
+itse virkki vierressänsä,
+sanoi sauvakätteheltä:
+"Mi lienee Lapissa miestä,
+kaikki hirven kannantahan;
+mi lienee Lapissa naista,
+kaikki kattilan pesohon;
+mi lienee Lapissa lasta,
+kaikki lastun poimintahan;
+mi Lapilla kattiloa,
+kaikki hirven keitäntähän!"
+Kiinnistihe, jännistihe,
+potkaisihe, ponnistihe.
+Ensi kerran potkaisihe
+silmän siintämättömähän,
+kerran toisen kuopaisihe
+korvan kuulemattomahan,
+kolmannen kohenteleikse
+lautasille hiitten hirven.
+Otti vaajan vaahterisen,
+raksin koivuisen rapasi,
+jolla kytki hiitten hirven
+tarhan tammisen sisähän:
+"Siinä seiso, hiitten hirvi,
+poropeura, poimettele!"
+Selkeä silittelevi,
+taljoa taputtelevi:
+"Oisi tuossa ollakseni,
+sopisipa maatakseni
+nuoren neitosen keralla,
+kanssa kasvavan kanasen!"
+Siitä kiihtyi Hiien hirvi,
+poropeura potkimahan,
+itse virkki, noin sanovi:
+"Lempo saakohon sinulle
+nuorin nei'in maataksesi,
+tyttärin elelläksesi!"
+Ponnistihe, jännistihe:
+raksin koivuisen revitti,
+rikkoi vaajan vaahterisen,
+tarhan tammisen hajotti.
+Siitä sai samoamahan,
+läksi hirvi hippomahan,
+vasten soita, vasten maita,
+vasten varvikkomäkeä
+silmän siintämättömihin,
+korvan kuulemattomihin.
+Siinä veitikkä verevä
+jopa suuttui jotta syäntyi,
+kovin suuttui ja vihastui.
+Hiihti hirveä jälestä;
+niin kun kerran potkaisevi,
+lysmätti lyly lävestä,
+sortui suksi pälkähästä,
+kalhu taittui kannan tiestä,
+keihäs kenkimäsijoilta,
+sauva somman suoverosta.
+Itse juoksi Hiien hirvi,
+jottei päätänä näkynnä.
+Siinä lieto Lemminkäinen
+alla päin, pahoilla mielin
+kalujansa katselevi.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Elköhön sinä ikänä
+menkö toinen miehiämme
+uhalla metsän ajohon,
+Hiien hirven hiihäntähän,
+kuin menin minä, poloinen!
+Hävitin hyvät sivakat,
+sauvan kaunihin kaotin,
+kiihke'immän keihojani!"
+
+
+
+  Neljästoista runo
+
+
+Siitä lieto Lemminkäinen
+arveli, ajattelihe,
+kulle syylle sylveäisi,
+kulle laskisi laulle:
+heittäisikö Hiien hirvet,
+itse kulkisi kotihin,
+vai vielä yritteleisi,
+hiihteleisi hiljallehen
+mieliksi metsän emännän,
+salon impien iloksi.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Oi Ukko, ylijumala
+tahi taatto taivahinen!
+Tee nyt mulle suorat sukset,
+kepeäiset kalhuttimet,
+joilla hiihteä hivitän
+poikki soien, poikki maien,
+hiihän kohti Hiien maita,
+poikki Pohjan kankahista
+Hiien hirven käytäville,
+poropeuran polkemille!
+"Lähen nyt miehistä metsälle,
+urohista ulkotöille
+Tapiolan tietä myöten,
+Tapion talojen kautta.
+Terve, vuoret, terve, vaarat,
+terve, kuusikot kumeat,
+terve, haavikot haleat,
+terve, tervehyttäjänne!
+"Miesty, metsä, kostu, korpi,
+taivu, ainoinen Tapio!
+Saata miestä saarekselle,
+sille kummulle kuleta,
+jost' on saalis saatavana,
+erän toimi tuotavana!
+"Nyyrikki, Tapion poika,
+mies puhas, punakypärä!
+Veistä pilkut pitkin maita,
+rastit vaaroihin rakenna,
+jotta tunnen, tuhma, käyä,
+äkkiouto, tien osoan
+etsiessäni ereä,
+antia anellessani!
+"Mielikki, metsän emäntä,
+puhas muori, muoto kaunis!
+Pane kulta kulkemahan,
+hopea vaeltamahan
+miehen etsivän etehen,
+anelijan askelille!
+"Ota kultaiset avaimet
+renkahalta reieltäsi,
+aukaise Tapion aitta,
+metsän linna liikahuta
+minun pyytöpäivinäni,
+eränetso-aikoinani!
+"Kunp' on et kehanne itse,
+niin on pistä piikojasi,
+pane palkkalaisiasi,
+käske käskyn kuulijoita!
+Et emäntä lienekänä,
+jos et piikoa pitäne,
+sata piikoa pitäne,
+tuhat käskyn kuulijata,
+karjan kaiken kaitsijata,
+viitsijätä viljan kaiken.
+"Metsän piika pikkarainen,
+simasuu Tapion neiti!
+Soitellos metinen pilli,
+simapilli piiperoita
+korvallen ehon emännän,
+mieluisan metsän emännän,
+jotta kuulisi välehen,
+nousisi makoamasta,
+kun ei kuule kumminkana,
+ei hava'a harvoinkana,
+vaikka ainoisin anelen,
+kielen kullan kuikuttelen!"
+Siinä lieto Lemminkäinen
+ajan kaiken annitoinna
+hiihti soita, hiihti maita,
+hiihti korpia kovia,
+Jumalan sysimäkiä,
+Hiien hiilikankahia.
+Hiihti päivän, hiihti toisen.
+Jo päivänä kolmantena
+meni suurelle mäelle,
+nousi suurelle kivelle,
+loi silmänsä luotehesen,
+poikki soien pohjosehen:
+Tapion talot näkyivät,
+ukset kulta kuumottivat
+poikki suosta, pohjosesta,
+alta vaaran, varvikosta.
+Tuop' on lieto Lemminkäinen
+heti luoksi luontelihe,
+lähelle lähentelihe,
+alle ikkunan Tapion.
+Kuuristihe katsomahan
+kuuennesta ikkunasta:
+siellä antajat asuivat
+ja viruivat viljan eukot
+aivan arkivaattehissa,
+ryysyissä ryvennehissä.
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Mintähen, metsän emäntä,
+asut arkivaattehissa,
+riihiryysyissä rypeät,
+kovin musta muo'oltasi,
+katsannaltasi kamala,
+ilkeä imertimiltä,
+rungolta ruman näköinen?
+"Kun ennen kävin metsässä,
+kolm' oli linnoa metsässä:
+yksi puinen, toinen luinen,
+kolmansi kivinen linna;
+kuus' oli kultaikkunoa
+kunki linnan kulmanteella.
+Katsahin sisähän noista
+seinän alla seistessäni:
+Tapion talon isäntä,
+Tapion talon emäntä,
+Tellervo, Tapion neiti,
+kanssa muu Tapion kansa,
+kaikki kullassa kuhisi,
+hopeassa horjeksihe.
+Itsensä metsän emännän,
+ehtoisan metsän emännän,
+käet oli kullankäärehissä,
+sormet kullansormuksissa,
+pää kullanpätinehissä,
+tukat kullansuortuvissa,
+korvat kullankoltuskoissa,
+kaula helmissä hyvissä.
+"Oi mielu metsän emäntä,
+Metsolan metinen muori!
+Heitä poies heinäkengät,
+kaskivirsusi karista,
+riisu riihiryökälehet,
+arkipaitasi alenna!
+Lyöte lykkyvaattehisin,
+antipaitoihin paneite
+minun metsipäivinäni,
+eränetso-aikoinani!
+Ikävä minun tulevi,
+ikävä tulettelevi
+tätä tyhjänä-oloa,
+ajan kaiken annituutta,
+kun et anna aioinkana,
+harvoinkana hoivauta.
+Ikävä ilotoin ilta,
+pitkä päivä saalihitoin.
+"Metsän ukko halliparta,
+havuhattu, naavaturkki!
+Pane nyt metsät palttinoihin,
+salot verkahan vetäise,
+haavat kaikki haljakkoihin,
+lepät lempivaattehisin!
+Hope'ihin hongat laita,
+kuuset kultihin rakenna,
+vanhat hongat vaskivöille,
+petäjät hopeavöille,
+koivut kultakukkasihin,
+kannot kultakalkkaroihin!
+Pane, kuinp' on muinaiselta,
+parempina päivinäsi:
+kuuna paistoi kuusen oksat,
+päivänä petäjän latvat,
+metsä haiskahti me'elle,
+simalle salo sininen,
+ahovieret viertehelle,
+suovieret sulalle voille.
+"Metsän tyttö, mielineiti,
+Tuulikki, tytär Tapion!
+Aja vilja vieremille,
+auke'immille ahoille!
+Kun lie jäykkä juoksullehen
+eli laiska laukallehen,
+ota vitsa viiakosta,
+koivu korven notkelmosta,
+jolla kutkutat kuvetta
+sekä kaivat kainaloita!
+Anna juosta joutuisasti,
+vikevästi viiletellä,
+miehen etsivän etehen,
+aina käyvän askelille!
+"Kun vilja uralle saapi,
+tupita uroa myöten!
+Pane kaksi kämmentäsi
+kahen puolen kaiteheksi,
+jottei vilja vieprahtaisi,
+tiepuolehen poikeltaisi!
+Josp' on vilja vieprahtavi,
+tiepuolehen poikeltavi,
+tielle korvista kohenna,
+saata sarvista uralle!
+"Hako on tiellä poikkipuolin:
+sepä syrjähän syseä;
+puita maalla matkallansa:
+ne on katkaise kaheksi!
+"Aita vastahan tulevi:
+kaa'a aita kallellehen
+viieltä vitsasväliltä,
+seitsemältä seipähältä!
+"Joki joutuvi etehen,
+puro tielle poikkipuolin:
+silkki sillaksi sivalla,
+punaverka portahaksi!
+Saata poikki salmistaki,
+vetele vesien poikki,
+poikki Pohjolan joesta,
+yli kosken kuohuloista!
+"Tapion talon isäntä,
+Tapion talon emäntä,
+metsän ukko halliparta,
+metsän kultainen kuningas!
+Mimerkki, metsän emäntä,
+metsän armas antimuori,
+siniviitta viian eukko,
+punasukka suon emäntä!
+Tule jo kullan muuttelohon,
+hopean vajehtelohon!
+Minun on kullat kuun-ikuiset,
+päivän-polviset hopeat,
+käeten soasta käymät,
+uhotellen tappelosta;
+ne kuluvat kukkarossa,
+tummentuvat tuhniossa,
+kun ei oo kullan muuttajata,
+hopean vajehtajata."
+Niinp' on lieto Lemminkäinen
+viikon hiihteä hivutti,
+lauloi virret viian päässä,
+kolmet korven kainalossa:
+miellytti metsän emännän,
+itsenki metsän isännän,
+ihastutti immet kaikki,
+taivutti Tapion neiet.
+Juoksuttivat, jou'uttivat
+Hiien hirven kätköstänsä,
+takoa Tapion vaaran,
+Hiien linnan liepehiltä
+miehen etsijän etehen,
+sanelijan saataville.
+Itse lieto Lemminkäinen
+jopa lämsänsä lähetti
+Hiien hirven hartioille,
+kaulalle kamelivarsan,
+jottei potkinut pahasti
+selkeä silittäessä.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Salon herra, maan isäntä,
+kaunis kankahan eläjä!
+Mielikki, metsän emäntä,
+metsän armas antimuori!
+Tule nyt kullat ottamahan,
+hopeat valitsemahan!
+Pane maalle palttinasi,
+lempiliinasi levitä
+alle kullan kuumottavan,
+alle huohtavan hopean,
+tuon on maahan tippumatta,
+rikkoihin rivestymättä!"
+Läksi siitä Pohjolahan;
+sanoi tuonne tultuansa:
+"Jo nyt hiihin Hiien hirven
+Hiien peltojen periltä.
+Anna, akka, tyttöäsi,
+mulle nuorta morsianta!"
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+tuop' on tuohon vastaeli:
+"Äsken annan tyttäreni
+sekä nuoren morsiamen,
+kun sa suistat suuren ruunan,
+Hiien ruskean hevosen,
+Hiien varsan vaahtileuan
+Hiien nurmien periltä."
+Silloin lieto Lemminkäinen
+otti kultaohjaksensa,
+hope'isen marhaminnan;
+lähtevi hevon hakuhun,
+kuloharjan kuuntelohon
+Hiien nurmien periltä.
+Astua taputtelevi,
+käyä kulleroittelevi
+vihannalle vainiolle,
+pyhän pellon pientarelle.
+Siellä etsivi hevosta,
+kulokasta kuuntelevi
+suvikunnan suitset vyöllä,
+varsan valjahat olalla.
+Etsi päivän, etsi toisen,
+niin päivänä kolmantena
+nousi suurelle mäelle,
+kiipesi kiven selälle;
+iski silmänsä itähän,
+käänti päätä päivän alle:
+näki hiekalla hevosen,
+kuloharkan kuusikolla;
+senpä tukka tulta tuiski,
+harja suihkivi savua.
+Niin sanovi Lemminkäinen:
+"Oi Ukko ylijumala,
+Ukko, pilvien pitäjä,
+hattarojen hallitsija!
+Taivas auoksi avaos,
+ilma kaikki ikkunoiksi!
+Sa'a rautaiset rakehet,
+laske jäiset jäähyttimet
+harjalle hyvän hevosen,
+Hiien laukin lautasille!"
+Tuo Ukko, ylinen luoja,
+pilven-päällinen jumala,
+ilman riehoiksi revitti,
+taivon kannen kahtaloksi;
+satoi hyytä, satoi jäätä,
+satoi rauaista raetta,
+pienemmät hevosen päätä,
+päätä ihmisen isommat,
+harjalle hyvän hevosen,
+Hiien laukin lautasille.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+kävi luota katsomahan,
+likeltä tähyämähän.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Hiitolan hyvä hevonen,
+vuoren varsa vaahtileuka!
+Tuo nyt kultaturpoasi,
+pistä päätäsi hopea
+kultaisihin koltuskoihin,
+hope'isihin helyihin!
+En sua pahoin pitäne,
+aivan anke'in ajane:
+ajan tietä pikkuruisen,
+matkoa ani vähäisen,
+tuonne Pohjolan tuville,
+ankaran anopin luoksi.
+Minkä siimalla sivallan
+eli vitsalla vetelen,
+senpä silkillä sivallan,
+veran äärellä vetelen."
+Hiien ruskea hevonen,
+Hiien varsa vaahtileuka
+tunki kultaturpoansa,
+pisti päätänsä hopea
+kultaisihin koltuskoihin,
+hope'isihin helyihin.
+Niinpä lieto Lemminkäinen
+jopa suisti suuren ruunan,
+pisti suitset kullan suuhun,
+päitsensä hopean päähän;
+hyppäsi hyvän selälle,
+Hiien laukin lautasille.
+Veti virkkua vitsalla,
+paiskasi pajun vesalla.
+Ajoi matkoa vähäisen,
+tuuritteli tunturia
+pohjoispuolelle mäkeä,
+lumivaaran kukkuroa:
+tuli Pohjolan tuville.
+Meni pirttihin pihalta,
+sanoi tuonne tultuansa,
+Pohjolahan päästyänsä:
+"Jopa suistin suuren ruunan,
+Hiien varsan valjastelin
+vihannalta vainiolta,
+pyhän pellon pientarelta,
+sekä hiihin Hiien hirven
+Hiien peltojen periltä.
+Anna jo, akka, tyttöäsi,
+mulle nuorta morsianta!"
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Äsken annan tyttäreni
+sekä nuoren morsiamen,
+kun ammut joutsenen joesta,
+virrasta vihannan linnun,
+Tuonen mustasta joesta,
+pyhän virran pyörtehestä
+yhellä yrittämällä,
+yhen nuolen nostamalta."
+Siitä lieto Lemminkäinen,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+läksi joutsenen joruhun,
+pitkäkaulan katselohon
+Tuonen mustasta joesta,
+Manalan alantehesta.
+Astua lykyttelevi,
+käyä kälkähyttelevi
+tuonne Tuonelan joelle,
+pyhän virran pyörtehelle,
+jalo jousi olkapäällä,
+viini nuolia selässä.
+Märkähattu karjanpaimen,
+ukko Pohjolan sokea,
+tuop' on Tuonelan joella,
+pyhän virran pyörtehellä;
+katselevi, kääntelevi
+tulevaksi Lemminkäistä.
+Jo päivänä muutamana
+näki lieto Lemminkäisen
+saavaksi, läheneväksi
+tuonne Tuonelan joelle,
+vierehen vihaisen kosken,
+pyhän virran pyörtehelle.
+Vesikyyn ve'estä nosti,
+umpiputken lainehista,
+syöksi miehen syämen kautta,
+läpi maksan Lemminkäisen,
+kautta kainalon vasemman
+oikeahan olkapäähän.
+Jopa lieto Lemminkäinen
+tunsi koskevan kovasti.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Sen mä tein pahinta työtä,
+kun en muistanut kysyä
+emoltani, kantajalta,
+kaiketi sanaista kaksi,
+kovin äijä, kun on kolme,
+miten olla, kuin eleä
+näinä päivinä pahoina:
+en tieä vesun vikoja,
+umpiputken ailuhia.
+"Oi emoni, kantajani,
+vaivan nähnyt vaalijani!
+Tietäisitkö, tuntisitko,
+miss' on poikasi poloinen,
+tokipa rientäen tulisit,
+avukseni ennättäisit;
+päästäisit pojan poloisen
+tältä tieltä kuolemasta,
+nuorena nukahtamasta,
+verevänä vieremästä."
+Siitä Pohjolan sokea
+märkähattu karjanpaimen
+syöksi lieto Lemminkäisen,
+kaotti Kalevan poian
+Tuonen mustahan jokehen,
+pahimpahan pyörtehesen.
+Meni lieto Lemminkäinen,
+meni koskessa kolisten,
+myötävirrassa vilisten
+tuonne Tuonelan tuville.
+Tuo verinen Tuonen poika
+iski miestä miekallansa,
+kavahutti kalvallansa.
+Löi on kerran leimahutti
+miehen viieksi muruksi,
+kaheksaksi kappaleksi;
+heitti Tuonelan jokehen,
+Manalan alusvesille:
+"Viru siinä se ikäsi
+jousinesi, nuolinesi!
+Ammu joutsenet joelta,
+vesilinnut viertehiltä!"
+Se oli loppu Lemminkäisen,
+kuolo ankaran kosijan
+Tuonen mustassa joessa,
+Manalan alantehessa.
+
+
+
+  Viidestoista runo
+
+
+Äiti lieto Lemminkäisen
+aina koissa arvelevi:
+"Minne on saanut Lemminkäinen,
+kunne Kaukoni kaonnut,
+kun ei kuulu jo tulevan
+matkoiltansa maailmassa?"
+Ei tieä emo poloinen
+eikä kantaja katala,
+missä liikkuvi lihansa,
+vierevi oma verensä,
+kävikö käpymäkeä,
+kanervaista kangasmaata,
+vai meni meren selällä,
+lakkipäillä lainehilla,
+vaiko suuressa soassa,
+kapinassa kauheassa,
+joss' on verta säärivarsi,
+polven korkeus punaista.
+Kyllikki, korea nainen,
+katseleikse, käänteleikse
+koissa lieto Lemminkäisen,
+Kaukomielen kartanossa.
+Katsoi illalla sukoa,
+huomenella harjoansa;
+niin päivänä muutamana,
+huomenna moniahana
+jo veri suasta vuoti,
+hurme harjasta norahti.
+Kyllikki, korea nainen,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jo nyt on mennyt mies minulta,
+kaunis Kaukoni kaonnut
+matkoille majattomille,
+teille tietämättömille:
+veri jo vuotavi suasta,
+hurme harjasta noruvi!"
+Siitä äiti Lemminkäisen
+itse katsovi sukoa;
+itse itkulle apeutui:
+"Voi, poloisen, päiviäni,
+angervoisen, aikojani!
+Jo nyt on poikani, poloisen,
+jopa, laiton, lapsueni
+saanut päiville pahoille!
+Tuho on poikoa pätöistä,
+hukka lieto Lemminkäistä:
+jo suka verin valuvi,
+harja hurmehin noruvi!"
+Kourin helmansa kokosi,
+käsivarsin vaattehensa.
+Pian juoksi matkan pitkän,
+sekä juoksi jotta joutui:
+mäet mätkyi mennessänsä,
+norot nousi, vaarat vaipui,
+ylähäiset maat aleni,
+alahaiset maat yleni.
+Tuli Pohjolan tuville.
+Kysytteli poikoansa,
+kysytteli, lausutteli:
+"Oi sie Pohjolan emäntä!
+Kunne saatoit Lemminkäisen,
+minne poikani menetit?"
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+tuop' on tuohon vastaeli:
+"Enpä tieä poikoasi,
+kunne kulki ja katosi.
+Istutin oron rekehen,
+korjahan kovan tulisen;
+oisko uhkuhun uponnut,
+meren jäälle jähmettynyt
+vai saanut sutosen suuhun,
+karhun kauhean kitahan?"
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Jo vainen valehtelitki!
+Susi ei syö minun sukua,
+karhu ei kaa'a Lemminkäistä:
+sormin sortavi sutoset,
+käsin karhut kaatelevi.
+Kunp' on et sanone tuota,
+kunne saatoit Lemminkäisen,
+rikon uksen uuen riihen,
+taitan sampuen sarahat."
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Syötin miehen syöneheksi,
+juotin miehen juoneheksi,
+apatin alanenäksi;
+istutin venon perähän,
+laitoin kosket laskemahan.
+Enkä tuota tunnekana,
+kunne sai katala raukka,
+koskihinko kuohuvihin,
+virtoihin vipajavihin."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Jo vainen valehtelitki!
+Sano tarkkoja tosia,
+valehia viimeisiä,
+kunne saatoit Lemminkäisen,
+kaotit kalevalaisen,
+taikka surmasi tulevi,
+kuolemasi kohtoavi!"
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Jospa jo sanon toenki:
+panin hirvet hiihtämähän,
+jalopeurat jaksamahan,
+ruunat suuret suistamahan,
+varsat valjastuttamahan;
+laitoin joutsenen hakuhun,
+pyhän linnun pyyäntähän.
+Nyt en tuota tunnekana,
+mi on tullunna tuhoksi,
+esteheksi ennättännä,
+kun ei kuulu jo tulevan
+morsianta pyytämähän,
+tyttöä anelemahan."
+Emo etsi eksynyttä,
+kaonnutta kaipoavi.
+Juoksi suuret suot sutena,
+kulki korvet kontiona,
+ve'et saukkona samosi,
+maat käveli mauriaisna,
+neuliaisna niemen reunat,
+jäniksenä järven rannat.
+Kivet syrjähän sytäsi,
+kannot käänti kallellehen,
+risut siirti tien sivuhun,
+haot potki portahiksi.
+Viikon etsi eksynyttä,
+viikon etsi, eipä löyä.
+Kysyi puilta poikoansa,
+kaipasi kaonnuttansa.
+Puu puheli, honka huokui,
+tammi taiten vastaeli:
+"On huolta itsestäniki
+huolimatta poiastasi,
+kun olen koville luotu,
+pantu päiville pahoille:
+pinopuiksi pilkkumahan,
+haloiksi hakattamahan,
+riutumahan riihipuiksi,
+kaskipuiksi kaatumahan."
+Viikon etsi eksynyttä,
+viikon etsi eikä löyä.
+Tiehyt vastahan tulevi;
+niin tielle kumarteleikse:
+"Oi tiehyt, Jumalan luoma!
+Etkö nähnyt poikoani,
+kullaista omenatani,
+hope'ista sauvoani?"
+Tiehyt taiten vastaeli
+sekä lausui ja pakisi:
+"On huolta itsestäniki
+huolimatta poiastasi,
+kun olen koville luotu,
+pantu päiville pahoille:
+joka koiran juostavaksi,
+ratsahan ajeltavaksi,
+kovan kengän käytäväksi,
+kannan karskuteltavaksi."
+Viikon etsi eksynyttä,
+viikon etsi, eipä löyä.
+Kuuhut vastahan tulevi;
+niin kuulle kumarteleikse:
+"Kuu kulta, Jumalan luoma!
+Etkö nähnyt poikoani,
+kullaista omenatani,
+hope'ista sauvoani?"
+Tuo kuuhut, Jumalan luoma,
+taiten kyllä vastaeli:
+"On huolta itsestäniki
+huolimatta poiastasi,
+kun olen koville luotu,
+pantu päiville pahoille:
+yksin öitä kulkemahan,
+pakkasella paistamahan,
+talvet tarkoin valvomahan,
+kesäksi katoamahan."
+Viikon etsi eksynyttä,
+viikon etsi eikä löyä.
+Päivyt vastahan tulevi;
+päivälle kumarteleikse:
+"Oi päivyt, Jumalan luoma!
+Etkö nähnyt poikoani,
+kullaista omenatani,
+hope'ista sauvoani?"
+Jopa päivyt jonki tiesi,
+arvaeli aurinkoinen:
+"Jo on poikasi, poloisen,
+kaotettu, kuoletettu
+Tuonen mustahan jokehen,
+Manalan ikivetehen:
+mennyt koskia kolisten,
+myötävirtoja vilisten
+tuonne Tuonelan perille,
+Manalan alantehille."
+Siitä äiti Lemminkäisen
+itse itkulle hyräytyi.
+Meni seppojen pajahan:
+"Oi sie seppo Ilmarinen!
+Taoit ennen, taoit eilen,
+taopa tänäki päänä!
+Varta vaskinen harava,
+piitä piihin rautaisihin;
+piit tao satoa syltä,
+varsi viittä valmistellos!"
+Se on seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+vartti vaskisen haravan,
+piitti piillä rautaisilla;
+piit takoi satoa syltä,
+varren viittä valmisteli.
+Itse äiti Lemminkäisen
+saapi rautaisen haravan,
+lenti Tuonelan joelle.
+Päiveä rukoelevi:
+"Oi päivyt, Jumalan luoma,
+luoma Luojan valkeamme!
+Paista hetki heltehesti,
+toinen himmesti hiosta,
+kolmansi koko terältä:
+nukuttele nuiva kansa,
+väsytä väki Manalan,
+Tuonen valta vaivuttele!"
+Tuo päivyt, Jumalan luoma,
+luoma Luojan aurinkoinen,
+lenti koivun konkelolle,
+lepän lengolle lehahti.
+Paistoi hetken heltehesti,
+toisen himmesti hiosti,
+kolmannen koko terältä:
+nukutteli nuivan joukon,
+väsytti väen Manalan,
+nuoret miehet miekoillehen,
+vanhat vasten sauvojansa,
+keski-iän keihä'ille.
+Siitä lenti lepsahutti
+päälle taivahan tasaisen
+entisellensä sijalle,
+majallensa muinaiselle.
+Siitä äiti Lemminkäisen
+otti rautaisen haravan;
+haravoipi poikoansa
+koskesta kohisevasta,
+virrasta vilisevästä.
+Haravoipi eikä löyä.
+Siitä siirtihen alemma:
+meni myötänsä merehen,
+sukkarihmasta sulahan,
+vyötäröistä veen sisähän.
+Haravoipi poikoansa
+pitkin Tuonelan jokea,
+vetelevi vastavirran.
+Veti kerran, tuosta toisen:
+saapi paian poikoansa,
+paian mieliksi pahoiksi;
+veti vielä kerran toisen:
+sai sukat, hatun tapasi,
+sukat suureksi suruksi,
+hatun mieliharmiksensa.
+Astui siitäkin alemma,
+Manalan alantehelle.
+Veti kerran pitkin vettä,
+kerran toisen poikki vettä,
+kolmannen vitahan vettä.
+Kerrallapa kolmannella
+elotukku sai etehen
+haravahan rautaisehen.
+Elotukku ei se ollut:
+olipa lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+puuttunut haravan piihin
+sormesta nimettömästä,
+vasemmasta varpahasta.
+Nousi lieto Lemminkäinen,
+kohosi Kalevan poika
+haravassa vaskisessa
+päälle selvien vesien;
+vaan oli pikkuista vajalla:
+yhtä kättä, puolta päätä,
+paljo muita muskuloita,
+siihen henkeä lisäksi.
+Emo tuossa arvelevi,
+itse itkien sanovi:
+"Vieläkö tästä mies tulisi,
+uros uusi toimeaisi?"
+Päätyi korppi kuulemahan.
+Tuop' on tuohon vastoavi:
+"Ei ole miestä mennehessä
+eikä tuiki tullehessa:
+jo silt' on siika silmät syönyt,
+hauki hartiat halaisnut.
+Sie päästä merehen miestä,
+työnnä Tuonelan jokehen!
+Ehkä turskaksi tulisi,
+valahaksi vahvistuisi."
+Tuop' on äiti Lemminkäisen
+eipä työnnä poikoansa.
+Vetelevi vielä kerran
+haravalla vaskisella
+pitkin Tuonelan jokea,
+sekä pitkin jotta poikki:
+saapi kättä, saapi päätä,
+saapi puolen selkäluuta,
+toisen puolen kylkiluuta,
+monta muuta muskulata.
+Niistä poikoa rakenti,
+laati lieto Lemminkäistä.
+Liitteli lihat lihoihin,
+luut on luihin luikahutti,
+jäsenet jäsenihinsä,
+suonet suonten sortumihin.
+Itse suonia siteli,
+päitä suonten solmieli,
+suonilankoa lukevi
+sanoen sanalla tuolla:
+"Sorea on suonten vaimo
+Suonetar, sorea vaimo,
+soma suonten kehreäjä
+sorealla kehrinpuulla,
+vaskisella värttinällä,
+rautaisella rattahalla!
+Tule tänne tarvittaissa,
+käy tänne kutsuttaessa,
+suonisykkyrä sylissä,
+kalvokääri kainalossa
+suonia sitelemähän,
+päitä suonten solmimahan
+haavoissa halennehissa,
+rei'issä revennehissä!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+onp' on impi ilman päällä
+venehellä vaskisella,
+purrella punaperällä.
+Tule, impi, ilman päältä,
+neiti, taivahan navalta!
+Soua suonista venettä,
+jäsenistä järkyttele,
+soua luun lomia myöten,
+jäsenten rakoja myöten!
+"Sijallensa suonet laita,
+asemellensa aseta:
+suutatusten suuret suonet,
+valtasuonet vastatusten,
+limitysten liutasuonet,
+pienet suonet pääksytysten!
+"Siit' ota utuinen neula,
+sulkkuniitti neulan päässä!
+Ompele utuisin neuloin,
+tinaneuloin tikkaele,
+päitä suonten solmiele,
+silkkinauhoilla sitele!
+"Kun ei tuosta kyllä liene
+itse ilmoinen jumala,
+valjastele varsojasi,
+rakentele ratsujasi!
+Aja kirjakorjinesi
+läpi luun, läpi jäsenen,
+läpi liikkumalihojen,
+läpi suonten soljuvaisten!
+Liitä luu lihoa myöten,
+suoni suonen päätä myöten,
+luo hopea luun lomahan,
+kulta suonen sortumahan!
+"Mist' on kalvo katkennunna,
+siihen kalvo kasvattele,
+mistä suonta sortununna,
+siihen suonta solmiele,
+kusta verta veihlähtännä,
+siihen verta vierettele;
+kusta luu luhoksi mennyt,
+siihen luuta luikahuta,
+kusta liikkunna lihoa,
+siihen liittele lihoa,
+sijallensa siunaele,
+asemellensa aseta:
+luu luuhun, liha liha'an,
+jäsenet jäsenihinsä!"
+Sillä äiti Lemminkäisen
+loi miehen, uron sukesi
+entisillehen eloille,
+muinaisille muo'oillensa.
+Sai suonet lukeneheksi,
+päät suonten si'elleheksi,
+ei miestä sanalliseksi,
+lasta lausehelliseksi.
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Mistä nyt voie saatanehe,
+simatilkka tuotanehe,
+jolla voian voipunutta,
+pahoin-tullutta parannan,
+jotta mies sanoille saisi,
+vierähtäisi virsillehen?
+"Mehiläinen, meiän lintu,
+metsän kukkien kuningas!
+Lähe nyt mettä noutamahan,
+simoa tavottamahan
+mieluisasta Metsolasta,
+tarkasta Tapiolasta,
+monen kukkasen kuvusta,
+monen heinän helpehestä
+kipehille voitehiksi,
+pahoille parantehiksi!"
+Mehiläinen, liukas lintu,
+jopa lenti löyhäytti
+mieluisahan Metsolahan,
+tarkkahan Tapiolahan.
+Nokki kukkia keolta,
+keitti mettä kielellänsä
+kuuen kukkasen nenästä,
+sa'an heinän helpehestä.
+Niin tulla tuhuttelevi,
+käyä käärämöittelevi,
+kaikki siipensä simassa,
+sulkansa sulassa meessä.
+Itse äiti Lemminkäisen
+otti noita voitehia,
+niillä voiti voipunutta,
+pahoin-tullutta paranti:
+ei tullut apua noista,
+saanut miehelle sanoja.
+Siitä tuon sanoiksi virkki:
+"Mehiläinen, lintuseni!
+Lennä tuonne toisialle,
+ylitse meren yheksän
+saarehen selällisehen,
+metisehen manterehen,
+Tuurin uutehen tupahan,
+Palvoisen laettomahan!
+Siell' on mettä mieluhista,
+siellä voietta hyveä,
+joka suonihin sopivi,
+jäsenihin kelpoavi.
+Tuop' on niitä voitehia,
+kanna niitä katsehia
+vian päälle pannakseni,
+vammoille valellakseni!"
+Mehiläinen, mies kepeä,
+taasen lenti liihytteli
+ylitse meren yheksän,
+meri-puolen kymmenettä.
+Lenti päivän, lenti toisen,
+lenti kohta kolmannenki,
+ruokosella istumatta,
+lehellä levähtämättä,
+saarehen selällisehen,
+metisehen manterehen,
+korvalle tulisen kosken,
+pyhän virran pyörtehelle.
+Siellä mettä keitettihin,
+rasvoja rakennettihin,
+pikkuisissa pottiloissa,
+kaunoisissa kattiloissa,
+peukalon mahuttavissa,
+sormenpään sovittavissa.
+Mehiläinen, mies kepeä,
+saip' on niitä voitehia.
+Vähän aikoa kuluvi,
+pikkuisen pirahtelevi:
+jo tulla turahtelevi,
+saa'a saaveroittelevi,
+kuusi kuppia sylissä,
+seitsemän selän takana,
+ne on täynnä voitehia,
+täynnä rasvoja hyviä.
+Itse äiti Lemminkäisen
+voiti noilla voitehilla,
+yheksillä voitehilla,
+kaheksilla katsehilla:
+ei vielä apua saanut,
+tok' ei tuostana tavannut.
+Niin sanoi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Mehiläinen, ilman lintu!
+Lennä tuonne kolmas kerta
+ylähäksi taivosehen,
+päälle taivosen yheksän!
+Siell' on viljalta simoa,
+siellä mettä mielin määrin,
+joilla ennen Luoja loitsi,
+puheli puhas Jumala,
+voiti Luoja lapsiansa
+pahan vallan vammaksissa.
+Kasta siipesi simassa,
+sulkasi sulassa meessä,
+tuo simoa siivessäsi,
+kanna mettä kaapussasi
+kipehille voitehiksi,
+vammoille valantehiksi!"
+Mehiläinen, mielilintu,
+hänpä tuon sanoiksi saatti:
+"Mitenkä mä sinne pääsen,
+minä mies vähäväkinen!"
+"Hyvä on sinne päästäksesi,
+kaunis kaapsahellaksesi:
+yli kuun, alatse päivän,
+toivon tähtien välitse.
+Lennät päivän löyhyttelet
+kuutamoisen kulmaluille,
+siitä toisen siuottelet
+otavaisen olkapäille,
+kolmannen kohotteleihet
+seitsentähtisen selälle;
+siit' on matkoa palanen,
+pikkarainen piiramata
+perille pyhän Jumalan,
+asunnoille autuahan."
+Mehiläinen maasta nousi,
+simasiipi mättähältä;
+jopa lenti löyhytteli,
+pienin siivin siuotteli.
+Lenti kuun keheä myöten,
+päivän päärmettä samosi,
+otavaisten olkapäitse,
+seitsentähtyen selitse:
+lenti Luojan kellarihin,
+kamarihin kaikkivallan.
+Siellä voietta tehä'än,
+rasvoja rakennetahan
+hope'isissa paoissa,
+kultaisissa kattiloissa:
+mettä kiehui keskimaissa,
+laioilla suloa voita,
+simoa suvinenässä,
+päässä pohja rasvasia.
+Mehiläinen, ilman lintu,
+sai siitä simoja kyllin,
+metosia mielin määrin.
+Oli aikoa vähäinen:
+jo tulla tuhuttelevi,
+saa'a käärähyttelevi
+sata sarvea sylissä,
+tuhat muuta muhkurata;
+missä mettä, kussa vettä,
+kussa voietta parasta.
+Siitä äiti Lemminkäisen
+otti suuhunsa omahan,
+noita koitti kielellänsä,
+hyvin maistoi mielellänsä:
+"Nämät on niitä voitehia,
+kaikkivallan katsehia,
+joillapa Jumala voiti,
+Luoja vammoja valeli."
+Siitä voiti voipunutta,
+pahoin-tullutta paranti.
+Voiti luun lomia myöten,
+jäsenten rakoja myöten,
+voiti alta, voiti päältä,
+kerran keskeä sivalti.
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja pakisi:
+"Nouse pois makoamasta,
+ylene uneksimasta
+näiltä paikoilta pahoilta,
+kovan onnen vuotehelta!"
+Nousi mies makoamasta,
+heräsi uneksimasta.
+Jop' on saattavi sanoa,
+itse kielin kertoella:
+"Viikon, utra, uinaelin,
+kauan, malkio, makasin!
+Makasin unen makean,
+sikeäisen siuvattelin."
+Sanoi äiti Lemminkäisen,
+itse lausui ja pakisi:
+"Oisit maannut kauemminki,
+vielä viikomman venynyt
+ilman äitittä pahatta,
+katalatta kantajatta.
+"Sano nyt, poikani poloinen,
+kerro korvin kuullakseni:
+mi sinun Manalle saattoi,
+työnti Tuonelan jokehen?"
+Sanoi lieto Lemminkäinen,
+vastaeli äitillensä:
+"Märkähattu karjanpaimen,
+Untamolan umpisilmä,
+se minun Manalle saattoi,
+työnti Tuonelan jokehen.
+Vesikyyn ve'estä nosti,
+lapokyyn on lainehesta
+vasten vaivaista minua;
+enkä tuota tiennytkänä,
+en tiennyt vesun vihoa,
+umpiputken ailuhia."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Voipa miestä mieletöintä!
+Kehuit noiat noituvasi,
+lappalaiset laulavasi:
+et tieä vesun vihoa,
+umpiputken ailuhia!
+Veestä on vesusen synty,
+umpiputken lainehista,
+allin aivoista hyvistä,
+meripääskyn pään sisästä.
+Sylki Syöjätär vesille,
+laski laatan lainehille;
+vesi sen pitkäksi venytti,
+päivä paistoi pehmeäksi.
+Siitä tuuli tuuitteli,
+ve'en henki heilutteli,
+aallot rannalle ajeli,
+tyrsky maalle tyyräeli."
+Siitä äiti Lemminkäisen
+tuuitteli tuttuansa
+entisillehen eville,
+muinaisille muo'oillensa,
+pikkuista paremmaksiki,
+ehommaksi entistänsä.
+Kysyi siitä poialtansa,
+jos oli mitä vajoa.
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Viel' olen äijeä vajoa:
+tuollapa syämykseni,
+tuolla tuntoni makaapi
+noissa Pohjan neitosissa,
+kaunoisissa kassapäissä.
+Homekorva Pohjan eukko
+eip' on anna tyttöänsä
+ilman allin ampumatta,
+joutsenen osoamatta
+tuosta Tuonelan joesta,
+pyhän virran pyörtehestä."
+Sanoi äiti Lemminkäisen,
+itse lausui ja pakisi:
+"Heitä herjät joutsenesi,
+anna allien asua
+Tuonen mustassa joessa,
+palavissa pyörtehissä!
+Sie lähe kotiperille
+kanssa äitisi katalan!
+Vielä kiitä onneasi,
+julkista Jumalatasi,
+kun antoi avun totisen,
+vielä henkihin herätti
+Tuonen tieltä tiettävältä,
+Manalan majan periltä!
+En minä mitänä voisi,
+en mitänä itsestäni,
+ilman armotta Jumalan,
+toimetta totisen Luojan."
+Siitä lieto Lemminkäinen
+jo kohta kotia läksi
+kanssa armahan emonsa,
+kera valtavanhempansa.
+Sinne nyt Kaukoni kaotan,
+heitän lieto Lemminkäisen
+virrestäni viikommaksi.
+Väännän virteni välehen,
+lasken laulun toisa'alle,
+työnnän uuelle uralle.
+
+
+
+  Kuudestoista runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+oli veistävä venoista,
+uutta purtta puuhoava
+nenässä utuisen niemen,
+päässä saaren terhenisen.
+Puita puuttui purren seppä,
+lautoja venon tekijä.
+Kenpä puuta etsimähän,
+tammea tavoittamahan
+Väinämöiselle venoksi,
+laulajalle pohjapuuksi?
+Pellervoinen, pellon poika,
+Sampsa poika pikkarainen,
+sep' on puuta etsimähän,
+tammea tavoittamahan
+Väinämöiselle venoksi,
+laulajalle pohjapuuksi!
+Käypi tietä, astelevi
+koillisille maailmoille.
+Meni mäen, menevi toisen,
+kulki kohta kolmannenki,
+kirves kultainen olalla,
+vaskivarsi kirvehessä.
+Yhtyi haapa vastahansa,
+sylen kolmen korkeuinen.
+Tahtoi haapoa tavata,
+puia puuta kirvehellä.
+Haapa haastaen sanovi,
+itse kielin kerkiävi:
+"Mitä, mies, tahot minusta,
+kuta kuitenki hala'at?"
+Sampsa poika Pellervoinen,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Tuotapa tahon sinusta,
+tuota etsin ja hala'an:
+Väinämöiselle venettä,
+laulajalle purren puuta."
+Haapa haastoi kummemmasti,
+sataoksainen osasi:
+"Vuotava veno minusta
+ja pursi putoavainen!
+Minä olen ontelo tyveltä:
+kolmasti tänä kesänä
+toukka söi syämyeni,
+mato juureni makasi."
+Sampsa poika Pellervoinen
+siitä eistyvi etemmä;
+astua ajattelevi
+maailmoille pohjaisille.
+Tuli honka vastahansa,
+sylen kuuen korkeuinen.
+Iski puuta kirvehellä,
+kolahutti kuokallansa,
+kysytteli, lausutteli:
+"Oisiko sinusta, honka,
+Väinämöiselle venoksi,
+laulajalle laivapuuksi?"
+Honka vastata hotaisi,
+itse äänehen ärähti:
+"Ei minusta purtta tulle,
+kuuen kaaren kantajata!
+Mie olen honka huolainniekka;
+kolmasti tänä kesänä
+korppi koikkui latvallani,
+varis vaakkui oksillani."
+Sampsa poika Pellervoinen
+aina eistyvi etemmä;
+astua ajattelevi
+suvisille maailmoille.
+Tuli tammi vastahansa,
+ympäri yheksän syltä.
+Kysytteli, lausutteli:
+"Tulisko sinusta, tammi,
+emeä erävenehen,
+sotapurren pohjapuuta?"
+Tammi taiten vastaeli,
+osaeli puu omena:
+"On vainen minussa puuta
+emäksi yhen venosen,
+enk' ole hoikka huolainniekka
+enkä ontelo sisältä.
+Kolmasti tänä kesänä,
+tänä suurena suvena
+päivyt kierti keskipuuta,
+kuuhut latvalla kumotti,
+käet kukkui oksillani,
+linnut lehvillä lepäsi."
+Sampsa poika Pellervoinen
+otti kirvehen olalta,
+iski puuta kirvehellä,
+tammea tasaterällä;
+pian taisi tammen kaata,
+puun sorean sorrutella.
+Ensin laski latvan poikki,
+tyven tyynni halkaisevi.
+Veisti siitä pohjapuita,
+lautoja epälukuisin
+laulajalle laivaksiksi,
+Väinämöiselle venoksi.
+Siitä vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+teki tieolla venettä,
+laati purtta laulamalla
+yhen tammen taittumista,
+puun murskan murenemista.
+Lauloi virren: pohjan puutti,
+lauloi toisen: liitti laian;
+lauloi kohta kolmannenki
+hankoja hakatessansa,
+päitä kaaren päätellessä,
+liitellessänsä limiä.
+Kaaritettua venosen,
+liitettyä laian liitot
+uupui kolmea sanoa
+panemilla parraspuien,
+kokkien kohentimilla,
+peräpään on päättimillä.
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi poloinen, päiviäni!
+Ei saanut veno vesille,
+uusi laiva lainehille!"
+Arvelee, ajattelevi,
+mistäpä sanoja saisi,
+loisi lempiluottehia;
+pääskyjenkö päälaelta,
+joutsenkarjan juonen päästä,
+hanhilauman hartioilta?
+Läksi saamahan sanoja.
+Tuhoi joukon joutsenia,
+harkun hanhia hävitti,
+päättömästi pääskysiä:
+ei saanut sanoakana,
+ei sanoa eikä puolta.
+Arvelee, ajattelevi:
+"Tuoll' oisi sata sanoa
+kesäpeuran kielen alla,
+suussa valkean oravan."
+Läksi saamahan sanoja,
+ongelmoita ottamahan.
+Pellon peuroja levitti,
+oravia suuren orren:
+sai siitä sanoja paljo,
+ne kaikki avuttomia.
+Arvelee, ajattelevi:
+"Tuolta saan sa'an sanoja,
+tuolta Tuonelan ko'ista,
+Manalan ikimajasta."
+Läksi Tuonelta sanoja,
+Manalalta mahtiloita.
+Astua taputtelevi;
+kävi viikon vitsikkoa,
+viikon toisen tuomikkoa,
+kolmannen katajikkoa:
+jo näkyi Manalan saari,
+Tuonen kumpu kuumottavi.
+Vaka vanha Väinämöinen
+jo huhuta huikahutti
+tuossa Tuonelan joessa,
+Manalan alantehessa:
+"Tuo venettä, Tuonen tytti,
+lauttoa, Manalan lapsi,
+yli salmen saa'akseni,
+joen poikki päästäkseni!"
+Lyhykäinen Tuonen tytti,
+matala Manalan neiti,
+tuo oli poukkujen pesijä,
+räpähien räimyttäjä
+Tuonen mustassa joessa,
+Manalan alusve'essä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi,
+itse lausui ja pakisi:
+"Vene täältä tuotanehe,
+kuni syy sanottanehe,
+mi sinun Manalle saattoi
+ilman tauin tappamatta,
+ottamatta oivan surman,
+muun surman musertamatta."
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tuoni minun tänne tuotti,
+Mana mailtani veteli."
+Lyhykäinen Tuonen tytti,
+matala Manalan neiti,
+tuonpa hän sanoiksi virkki:
+"Jopa keksin kielastajan!
+Kunp' on Tuoni tänne toisi,
+Mana mailta siirteleisi,
+Tuoni toisi tullessansa,
+Manalainen matkassansa
+Tuonen hattu hartioilla,
+Manan kintahat käessä.
+Sano totta, Väinämöinen:
+mi sinun Manalle saattoi?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+jo tuossa sanoiksi virkki:
+"Rauta mun Manalle saattoi,
+teräs tempoi Tuonelahan."
+Lyhykäinen Tuonen tytti,
+matala Manalan neiti,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tuosta tunnen kielastajan!
+Kun rauta Manalle saisi,
+teräs toisi Tuonelahan,
+verin vaattehet valuisi,
+hurmehen hurahteleisi.
+Sano totta, Väinämöinen,
+sano totta toinen kerta!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Vesi sai minun Manalle,
+aalto toi on Tuonelahan."
+Lyhykäinen Tuonen tytti,
+matala Manalan neiti,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ymmärrän valehtelijan!
+Jos vesi Manalle saisi,
+aalto toisi Tuonelahan,
+vesin vaattehet valuisi,
+helmasi herahteleisi.
+Sano tarkkoja tosia:
+mi sinun Manalle saattoi?"
+Tuossa vanha Väinämöinen
+vielä kerran kielastavi:
+"Tuli toi mun Tuonelahan,
+valkea Manalle saattoi."
+Lyhykäinen Tuonen tytti,
+matala Manalan neiti,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Arvoan valehtelijan!
+Jos tuli Manalle toisi,
+valkeainen Tuonelahan,
+oisi kutrit kärventynnä,
+partaki pahoin palanut.
+"Oi sie vanha Väinämöinen!
+Jos tahot venettä täältä,
+sano tarkkoja tosia,
+valehia viimeisiä,
+mitenkä tulit Manalle
+ilman tauin tappamatta,
+ottamatta oivan surman,
+muun surman murentamatta!"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Jos vähän valehtelinki,
+kerran toisen kielastelin,
+toki ma sanon toetki.
+Te'in tieolla venettä,
+laain purtta laulamalla.
+Lauloin päivän, lauloin toisen,
+niin päivällä kolmannella
+rikkoihe reki runoilta,
+jalas taittui lausehilta:
+läksin Tuonelta oroa,
+Manalalta vääntiätä
+rekosen rakentoani,
+laulukorjan laatiani.
+Tuopa nyt venoista tänne,
+laita mulle lauttoasi
+yli salmen saa'akseni,
+joen poikki päästäkseni!"
+Kyllä Tuonetar toruvi,
+Manan neiti riitelevi:
+"Oi on, hullu, hulluuttasi,
+mies on, mielesi vähyyttä!
+Tulet syyttä Tuonelahan,
+tauitta Manan majoille!
+Parempi sinun olisi
+palata omille maille:
+äijä on tänne tullehia,
+ei paljo palannehia."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Akka tieltä kääntyköhön,
+eip' on mies pahempikana,
+uros untelompikana!
+Tuo venettä, Tuonen tytti,
+lauttoa, Manalan lapsi!"
+Vei venehen Tuonen tytti;
+sillä vanhan Väinämöisen
+yli salmen saattelevi,
+joen poikki päästelevi.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Voi sinua, Väinämöinen!
+Läksit surmatta Manalle,
+kuolematta Tuonelahan!"
+Tuonetar, hyvä emäntä,
+Manalatar, vaimo vanha,
+toip' on tuopilla olutta,
+kantoi kaksikorvaisella;
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Juop' on, vanha Väinämöinen!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+katsoi pitkin tuoppiansa:
+sammakot kuti sisällä,
+maot laioilla lateli.
+Siitä tuon sanoiksi virkki:
+"En mä tänne tullutkana
+juomahan Manalan maljat,
+Tuonen tuopit lakkimahan:
+juopuvat oluen juojat,
+kannun appajat katoovat."
+Sanoi Tuonelan emäntä:
+"Oi on vanha Väinämöinen!
+Mitä sie tulit Manalle,
+kuta Tuonelan tuville
+ennen Tuonen tahtomatta,
+Manan mailta kutsumatta?"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Veistäessäni venoista,
+uutta purtta puuhatessa
+uuvuin kolmea sanoa
+peripäätä päätellessä,
+kokkoa kohottaessa.
+Kun en noita saanutkana,
+mailta, ilmoilta tavannut,
+piti tulla Tuonelahan,
+lähteä Manan majoille
+saamahan sanoja noita,
+ongelmoita oppimahan."
+Tuopa Tuonelan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei Tuoni sanoja anna,
+Mana mahtia jakele!
+Etkä täältä pääsnekänä
+sinä ilmoisna ikänä
+kotihisi kulkemahan,
+maillesi matelemahan."
+Uuvutti unehen miehen,
+pani maata matkalaisen
+Tuonen taljavuotehelle.
+Siinä mies makaelevi,
+uros unta ottelevi:
+mies makasi, vaate valvoi.
+Oli akka Tuonelassa,
+akka vanha käykkäleuka,
+rautarihman kehreäjä,
+vaskilankojen valaja.
+Kehräsi sataisen nuotan,
+tuhantisen tuuritteli
+yönä yhtenä kesäisnä
+yhellä vesikivellä.
+Oli ukko Tuonelassa;
+se on ukko kolmisormi,
+rautaverkkojen kutoja,
+vaskinuotan valmistaja.
+Se kutoi sataisen nuotan,
+tuhantisen tuikutteli
+samana kesäisnä yönä
+samalla vesikivellä.
+Tuonen poika koukkusormi,
+koukkusormi, rautanäppi,
+se veti sataisen nuotan
+poikki Tuonelan joesta,
+sekä poikki jotta pitkin,
+jotta vieläkin vitahan,
+jottei päästä Väinämöisen,
+selvitä uvantolaisen
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+tuolta Tuonelan ko'ista,
+Manalan ikimajoista.
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Joko lie tuhoni tullut,
+hätäpäivä päälle pääsnyt
+näillä Tuonelan tuvilla,
+Manalan majantehilla?"
+Pian muuksi muuttelihe,
+ruton toiseksi rupesi:
+meni mustana merehen,
+saarvana sara'ikkohon;
+matoi rautaisna matona,
+kulki kyisnä käärmehenä
+poikki Tuonelan joesta,
+läpi Tuonen verkkoloista.
+Tuonen poika koukkusormi,
+koukkusormi, rautanäppi,
+kävi aamulla varahin
+verkkojansa katsomahan:
+sa'an saapi taimenia,
+tuhat emon alvehia,
+eip' on saanut Väinämöistä,
+ukkoa uvantolaista.
+Siitä vanha Väinämöinen
+Tuonelasta tultuansa
+sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Elköhön hyvä Jumala,
+elköhön sitä suetko,
+itse-mennyttä Manalle,
+Tuonelahan tunkeinutta!
+Äijä on sinne saanehia,
+vähä tuolta tullehia,
+tuolta Tuonelan ko'ista,
+Manalan ikimajoista."
+Vielä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin lateli
+nuorisolle nousevalle,
+kansalle ylenevälle:
+"Elkätte, imeisen lapset,
+sinä ilmoisna ikänä
+tehkö syytä syyttömälle,
+vikoa viattomalle!
+Pahoin palkka maksetahan
+tuolla Tuonelan ko'issa:
+sija on siellä syyllisillä,
+vuotehet viallisilla,
+alus kuumista kivistä,
+palavoista paateroista,
+peitto kyistä, käärmehistä,
+Tuonen toukista ku'ottu."
+
+
+
+  Seitsemästoista runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen,
+kun ei saanunna sanoja
+tuolta Tuonelan ko'ista,
+Manalan ikimajoista,
+ain' yhä ajattelevi,
+pitkin päätänsä pitävi,
+mistäpä sanoja saisi,
+loisi lempiluottehia.
+Paimen vastahan tulevi;
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Saat tuolta sata sanoa,
+tuhat virren tutkelmusta
+suusta Antero Vipusen,
+vatsasta varaväkevän.
+Vaan se on sinne mentävätä,
+polku poimeteltavata,
+ei ole matkoa hyveä,
+ei aivan pahintakana:
+yks' on juoni juostaksesi
+naisten neulojen neniä,
+tuosta toinen käyäksesi
+miehen miekan tutkaimia,
+kolmas koikutellaksesi
+uron tapparan teriä."
+Vaka vanha Väinämöinen
+toki mietti mennäksensä.
+Painuvi sepän pajahan,
+sanovi sanalla tuolla:
+"Ohoh seppo Ilmarinen!
+Taos rautaiset talukset,
+tao rautarukkahiset,
+paita rautainen rakenna!
+Laai rautainen korento,
+teräksinen tienaellos:
+pane syämehen teräkset,
+veä päälle melto rauta!
+Lähen saamahan sanoja,
+ongelmoita ottamahan
+vatsasta varaväkevän,
+suusta Antero Vipusen."
+Se on seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Viikon on Vipunen kuollut,
+kauan Antero kaonnut
+vipunsa virittämästä,
+ahtamasta ansatiensä;
+et sieltä sanoa saane,
+et sanoa puoltakana."
+Vaka vanha Väinämöinen
+toki läksi, ei totellut.
+Astui päivän helkytteli
+naisten neulojen neniä,
+astui toisen torkutteli
+miesten miekan tutkaimia,
+kolmannenki koikutteli
+uron tapparan teriä.
+Itse virsikäs Vipunen,
+mies vanha varaväkevä,
+tuo viruvi virsinensä,
+luottehinensa lojuvi;
+haapa kasvoi hartioilla,
+koivu kulmilla yleni,
+leppä leukaluun nenässä,
+pajupehko parran päällä,
+otsalla oravikuusi,
+havuhonka hampahilla.
+Jo tulevi Väinämöinen.
+Veti miekan, riitsi rauan
+huotrasta huveksisesta,
+vyöstä vennon-selkäisestä;
+kaatoi haavan hartioilta,
+koivut kulmilta kukisti,
+leuoilta lepät leveät,
+pajupehkot parran päältä,
+otsalta oravikuuset,
+havuhongat hampahilta.
+Syösti rautaisen korennon
+suuhun Antero Vipusen,
+ikenihin irjuvihin,
+leukoihin lotisevihin.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Nouse pois, inehmon orja,
+maan alla makoamasta,
+viikon unta ottamasta!"
+Tuop' on virsikäs Vipunen
+heti herkesi unesta.
+Tunsi koskevan kovasti,
+kipeästi kiusaisevan:
+puri rautaisen korennon,
+puri päältä mellon rauan;
+ei tiennyt terästä purra,
+ei syöä syäntä rauan.
+Tuossa vanhan Väinämöisen,
+suun ohella seistessänsä,
+jalka toinen torkahtavi,
+vasen jalka vaapahtavi
+suuhun Antero Vipusen,
+leukaluulle luikahutti.
+Heti virsikäs Vipunen
+avoi suunsa suuremmaksi,
+leukapielensä levitti,
+- nieli miehen miekkoinensa,
+kulahutti kulkkuhunsa
+tuon on vanhan Väinämöisen.
+Siinä virsikäs Vipunen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Jo olen jotaki syönyt,
+syönyt uuhta, syönyt vuohta,
+syönyt lehmeä mahoa,
+syönyt karjua sikoa:
+en ole vielä mointa syönyt,
+en tämän palan makuista!"
+Itse vanha Väinämöinen,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Jo taisi tuhoni tulla,
+hätäpäivä hämmenteä
+tämän hiien hinkalossa,
+tämän kalman karsinassa."
+Arvelee, ajattelevi,
+miten olla, kuin eleä.
+Veitsi on vyöllä Väinämöisen,
+pää visainen veitsessänsä;
+tuosta hän teki venosen,
+teki tieolla venosen.
+Soutelevi, luitelevi
+suolen päästä suolen päähän,
+souteli joka solukan,
+joka supun suikerteli.
+Vanha virsikäs Vipunen
+ei tuosta totella ollut.
+Silloin vanha Väinämöinen
+löihen itsensä sepoksi,
+rakentihe rautioksi;
+painoi paitansa pajaksi,
+hiat paian palkehiksi,
+turkkinsa tuhottimeksi,
+housut hormiksi rakenti,
+sukat hormin suulliseksi,
+polvensa alasimeksi,
+vasaraksi kyynäspäänsä.
+Takoa taputtelevi,
+lyöä lynnähyttelevi;
+takoi yön lepeämättä,
+päivän pouahuttamatta
+vatsassa varaväkevän,
+mahtipontisen povessa.
+Silloin virsikäs Vipunen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Mi sinä lienet miehiäsi
+ja kuka urohiasi?
+Jo olen syönyt saan urosta,
+tuhonnut tuhannen miestä,
+enpä liene mointa syönyt:
+syet suuhuni tulevat,
+kekälehet kielelleni,
+rauan kuonat kulkkuhuni!
+"Lähe nyt, kumma, kulkemahan,
+maan paha, pakenemahan,
+ennenkuin emosi etsin,
+haen valtavanhempasi!
+Jos sanon minä emolle,
+virkan, vierin vanhemmalle,
+enemp' on emolla työtä,
+vaiva suuri vanhemmalla,
+kun poika pahoin tekevi,
+lapsi anke'in asuvi.
+"En nyt tuota tunnekana
+enkä arvoa alusta,
+mist' olet, hiisi, hingannunna,
+kusta, turma, tänne tullut
+puremahan, jäytämähän,
+syömähän, kaluamahan.
+Oletko tauti Luojan luoma,
+surma säätämä Jumalan,
+vain olet teko tekemä,
+toisen tuoma, toisen luoma,
+pantu tänne palkan eestä,
+rakettu rahan nenästä?
+"Ollet tauti Luojan luoma,
+surma säätämä Jumalan,
+niinp' on luome Luojahani,
+heitäime Jumalahani:
+ei Herra hyveä heitä,
+Luoja ei kaunista kaota.
+"Kun lienet teko tekemä,
+pulma toisen pungastama,
+kyllä saan sukusi tietä,
+löyän synnyntäsijasi!
+"Tuolta ennen pulmat puuttui,
+tuolta taikeat tapahtui:
+tietomiesten tienohilta,
+laulumiesten laitumilta,
+konnien kotisijoilta,
+taikurien tanterilta;
+tuolta Kalman kankahilta,
+maasta manteren sisästä,
+miehen kuollehen ko'ista,
+kaonnehen kartanosta;
+mullista muhajavista,
+maista liikuteltavista,
+somerilta pyöriviltä,
+hiekoilta heliseviltä;
+notkoilta noroperiltä,
+soilta sammalettomilta,
+here'istä hettehistä,
+läikkyvistä lähtehistä;
+metsän hiien hinkalosta,
+viien vuoren vinkalosta,
+vaaran vaskisen laelta,
+kuparisen kukkulalta;
+kuusista kuhisevista,
+hongista hohisevista,
+latvasta lahon petäjän,
+mätäpäistä mäntylöistä;
+revon rääyntäsijoilta,
+hirven hiihtokankahilta,
+kontion kivikolosta,
+karhun louhikammiosta;
+Pohjan pitkästä perästä,
+Lapin maasta laukeasta,
+ahoilta vesattomilta,
+mailta kyntämättömiltä;
+suurilta sotakeoilta,
+miehentappo-tanterilta,
+ruohoista rohisevista,
+hurmehista huuruvista;
+suurilta meren seliltä,
+ulapoilta auke'ilta,
+meren mustista mu'ista,
+tuhannen sylen syvästä;
+virroista vihisevistä,
+palavoista pyörtehistä,
+Rutjan koskesta kovasta,
+ve'en vankan vääntehestä;
+takaisesta taivahasta,
+poutapilvien periltä,
+ahavan ajeloteiltä,
+tuulen tuutimasijoilta.
+"Sieltäkö sinäki puutuit,
+sieltä, taikea, tapahuit
+syämehen syyttömähän,
+vatsahan viattomahan,
+syömähän, kaluamahan,
+puremahan, louhtamahan?
+"Himmene nyt, Hiien hurtta,
+raukea, Manalan rakki,
+lähe pois kohusta, konna,
+maan kamala, maksoistani,
+syömästä syänkäpyä,
+pernoani pehkomasta,
+vatsoa vanuttamasta,
+keuhkoloita kiertämästä,
+napoa navertamasta,
+ohimoita ottamasta,
+selkäluita luistamasta,
+sivuja sivertämästä!
+"Jos ei minussa miestä liene,
+niin panen parempiani
+tämän pulman purkajaksi,
+kauhean kaottajaksi.
+"Nostan maasta mannun eukot,
+pellosta peri-isännät,
+kaikki maasta miekkamiehet,
+hiekasta hevoisurohot
+väekseni, voimakseni,
+tuekseni, turvakseni
+tässä työssä työlähässä,
+tässä tuskassa kovassa.
+"Kun ei tuostana totelle,
+vääjänne väheäkänä,
+nouse, metsä, miehinesi,
+katajikko, kansoinesi,
+petäikkö, perehinesi,
+umpilampi, lapsinesi,
+sata miestä miekallista,
+tuhat rauaista urosta
+tätä hiittä hieromahan,
+juutasta rutistamahan!
+"Kun ei tuostana totelle,
+vääjänne väheäkänä,
+nouse veestä, veen emäntä,
+sinilakki, lainehista,
+hienohelma, hettehestä,
+puhasmuotoinen, muasta
+väeksi vähän urohon,
+miehen pienen miehuueksi,
+jottei minua syyttä syöä
+eikä tauitta tapeta!
+"Kun ei tuostana totelle,
+vääjänne väheäkänä,
+kave eukko, luonnon tytti,
+kave kultainen korea,
+jok' olet vanhin vaimoloita,
+ensin emä itselöitä,
+käy nyt tuskat tuntemahan,
+hätäpäivät häätämähän,
+tämä jakso jaksamahan,
+puutunnainen purkamahan!
+"Ja kun ei sitä totelle,
+välttäne väheäkänä,
+ukko taivahan-napainen,
+remupilven-reunahinen,
+tule tänne tarvittaissa,
+ajaite anottaessa,
+työt kehnot kerittämähän,
+rikkonaiset riisumahan
+miekalla tuliterällä,
+säilällä säkehisellä!
+"Lähe nyt, kumma, kulkemahan,
+maan paha, pakenemahan!
+Ei täällä sinun sijoa
+sijankana tarpehella.
+Muunne muuttaos majasi,
+etemmä elosijasi,
+isäntäsi istumille,
+emäntäsi astumille!
+"Sitte sinne tultuasi,
+matkan päähän päästyäsi,
+tekijäsi tienohille,
+laittajasi laitumille,
+laai tunnus tultuasi,
+salamerkki saatuasi,
+jyskä kuin ukon jyrynen,
+välkä kuin tulen välähys!
+Potkaise pihalta portti,
+laske lauta ikkunasta,
+siitä siirräite sisähän,
+lennä tupruna tupahan!
+Ota kiinni kinterestä,
+kai'immasta kantapäästä,
+isännät perisopesta,
+emännät ovisopesta!
+Isännältä silmä kaiva,
+emännältä pää murota,
+sormet koukkuhun koverra,
+väännä päätä väärällehen!
+"Jos siitä vähän tulisi,
+lennä kukkona kujalle,
+kanan lasna kartanolle,
+rinnoin rikkatunkiolle!
+Sorra soimelta hevonen,
+navetasta sarvinauta,
+sarvet sontahan sovita,
+häntä laske lattialle,
+silmät käännä kellellehen,
+niskat ruttohon rutaise!
+"Oletko tauti tuulen tuoma,
+tuulen tuoma, vuon ajama,
+ahavaisen antelema,
+vilun ilman viehättämä,
+mene tuulen tietä myöten,
+ahavan rekiratoja,
+ilman puussa istumatta,
+lepässä lepeämättä
+vaaran vaskisen laelle,
+kuparisen kukkulalle,
+siellä tuulen tuuitella,
+ahavaisen akkiloia!
+"Lienet tullut taivahalta,
+poutapilvien periltä,
+nouse taasen taivahalle,
+tuonne ilmoille ylene,
+pilvihin pirisevihin,
+tähtihin tärisevihin,
+tulena palelemahan,
+säkehinä säikkymähän
+auringon ajelemilla,
+kuun kehyen kiertämillä!
+"Lienet, vieno, veen vetämä,
+meren aaltojen ajama,
+niin, vieno, vetehen mennös,
+alle aaltojen ajaite,
+mutalinnan liepehille,
+vesiharjun hartehille,
+siellä aaltojen ajella,
+ve'en synkän sylkytellä!
+"Lienet Kalman kankahalta,
+ikimennehen majoilta,
+toki koitellos kotia,
+noille Kalman kartanoille,
+multihin muhajavihin,
+maihin liikuteltavihin,
+johon on kansa kaatununna,
+väki vahva vääntynynnä!
+"Kun liet, tuhma, tuolta tullut,
+metsän hiien hinkalosta,
+petäjäisistä pesistä,
+honkaisista huonehista,
+niin sinne sinun manoan
+metsän hiien hinkalohon,
+honkaisihin huonehisin,
+petäjäisihin pesihin,
+sini siellä ollaksesi,
+kunnes lattiat lahovat,
+seinähirret sienettyvät,
+laki päältä laukeavi.
+"Ja tuonne sinun manoan,
+tuonne kehnoa kehoitan
+ukkokontion kotihin,
+akkakarhun kartanohon,
+notkoille noroperille,
+soille räykymättömille,
+heiluvihin hettehisin,
+läilyvihin lähtehisin,
+lampihin kalattomihin,
+aivan ahvenettomihin.
+"Et siellä sijoa saane,
+niin tuonne sinun manoan
+Pohjan pitkähän perähän,
+Lapin maahan laukeahan,
+ahoille vesattomille,
+maille kyntämättömille,
+kuss' ei kuuta, aurinkoa
+eikä päiveä iässä.
+Siell' on onni ollaksesi,
+lempi liehaellaksesi:
+hirvet on puihin hirtettynä,
+jalot peurat jaksettuna
+syöä miehen nälkähisen,
+haukata halun-alaisen.
+"Ja tuonne sinun manoan,
+tuonne käsken ja kehoitan
+Rutjan koskehen kovahan,
+palavahan pyörtehesen,
+johon puut pä'in putoovat,
+perin vierivät petäjät,
+tyvin syösten suuret hongat,
+latvoin lakkapäät petäjät.
+Ui siellä, paha pakana,
+kosken kuohuja kovia,
+ve'et väljät väännättele,
+ve'et ahtahat asuile!
+"Et siellä sijoa saane,
+niin tuonne sinun manoan
+Tuonen mustahan jokehen,
+Manalan ikipurohon,
+jost' et pääse päivinäsi,
+selviä sinä ikänä,
+kun en pääsne päästämähän,
+kerinne kerittämähän
+yheksällä oinahalla,
+yhen uuhen kantamalla,
+yheksällä härkäsellä,
+yhen lehmäsen vasoilla,
+yheksän oron keralla,
+yhen tamman varsasilla.
+"Josp' on kyytiä kysynet,
+anonet ajohevoista,
+kyllä mä sulle kyyin laitan
+ja annan ajohevosen:
+Hiiess' on hyvä hevonen,
+punatukka tunturissa,
+jonka turpa tulta tuiski,
+nenä varsin valkeata,
+kaikki on rautaiset kapiot,
+teräksiset temmottimet;
+ne jaksaa mäkehen mennä,
+nousta notkon penkerehen
+hyvällä hypittäjällä,
+ajajalla ankaralla.
+"Kun ei siitä kyllin liene,
+saaos Hiien hiihtoneuvot,
+Lemmon leppäiset sivakat,
+pahalaisen paksu sauva,
+joilla hiihät Hiien maita,
+Lemmon lehtoja samoat,
+hilpotellen Hiien maita,
+pahan maita paipotellen!
+Kivi on tiellä poikkipuolin:
+se poikki porahtakohon,
+hako tiellä pitkin puolin:
+tuo kaheksi katketkohon,
+uros tiellä pystyn puolin:
+sep' on laitahan lähetä!
+"Lähe nyt, liika, liikkumahan,
+mies paha, pakenemahan
+ennen päivän nousemista,
+koi-jumalan koittamista,
+auringon ylenemistä,
+kukon äänen kuulumista!
+Nyt on liian liikeaika
+ja pahan pakenoaika,
+kuutamainen kulkeasi,
+valkea vaeltoasi.
+"Kun et vääjänne välehen,
+eronne, emotoin rakki,
+saan minä kokolta kourat,
+veren juojalta vekarat,
+linnulta lihan pitimet,
+havukalta haarottimet,
+joilla konnat kouristelen,
+ilkeät iki asetan
+pään pärisemättömäksi,
+hengen huokumattomaksi.
+"Luopui ennen luotu lempo,
+eksyipä emollinenki
+tullessa Jumalan tunnin,
+avun Luojan auetessa:
+etkö sie, emotoin, eksy,
+luovu, luonnotoin sikiä,
+haihu, koira haltiatoin,
+erkane, emotoin rakki,
+tämän tunnin tutkaimella,
+tämän kuuhuen kululla?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+silloin tuon sanoiksi virkki:
+"Hyvä tääll' on ollakseni,
+armas aikaellakseni:
+maksat leiväksi pätevi,
+marut maksan särpimeksi,
+keuhkot käypi keitokseksi,
+rasvat ruoiksi hyviksi.
+"Asetan alasimeni
+syvemmin syänlihoille,
+painan paljani lujemmin
+paikoille pahemmillenki,
+ettet pääse päivinäsi,
+selviä sinä ikänä,
+kun en saa sanoja kuulla,
+luoa lempiluottehia,
+kuulla kyllältä sanoja,
+tuhansia tutkelmoita.
+Ei sanat salahan joua
+eikä luottehet lovehen;
+mahti ei joua maan rakohon,
+vaikka mahtajat menevät."
+Silloin virsikäs Vipunen,
+tuo vanha varaväkevä,
+jonk' oli suussa suuri tieto,
+mahti ponnetoin povessa,
+aukaisi sanaisen arkun,
+virsilippahan levitti
+lauloaksensa hyviä,
+parahia pannaksensa,
+noita syntyjä syviä,
+ajan alkuluottehia,
+joit' ei laula kaikki lapset,
+ymmärrä yhet urohot
+tällä inhalla iällä,
+katovalla kannikalla.
+Lauloi synnyt syitä myöten,
+luottehet lomia myöten,
+kuinka Luojansa luvalla,
+kaikkivallan vaatimalla
+itsestänsä ilma syntyi,
+ilmasta vesi erosi,
+veestä manner maatelihe,
+manterelle kasvut kaikki.
+Lauloi kuun kuvoannasta,
+auringon asetannasta,
+ilman pielten pistännästä,
+taivosen tähytännästä.
+Siinä virsikäs Vipunen
+kyllä lauloi ja osasi!
+Ei ole kuultu eikä nähty
+sinä ilmoisna ikänä
+parempata laulajata,
+tarkempata taitajata:
+suu se syyteli sanoja,
+kieli laski lausehia,
+kuin on sälkö sääriänsä,
+ratsu jalkoja jaloja.
+Lauloi päivät pääksytysten,
+yhytysten yöt saneli:
+päätyi päivä kuulemahan,
+kuu kulta tähyämähän;
+aallot seisottui selällä,
+lainehet lahen perällä;
+puuttui virrat vieremästä,
+Rutjan koski kuohumasta,
+vuotamasta Vuoksen koski,
+joki Juortanin pysähtyi.
+Siitä vanha Väinämöinen,
+kun oli sanoja kuullut,
+saanut kylliksi sanoja,
+luonut lempiluottehia,
+rupeavi lähtemähän
+suusta Antero Vipusen,
+vatsasta varaväkevän,
+mahtipontisen povesta.
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Oi sie Antero Vipunen!
+Ava suusi suuremmaksi,
+leukapielesi levitä,
+pääsisin mahasta maalle,
+kotihini kulkemahan!"
+Siinä virsikäs Vipunen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Mont' olen syönyt, monta juonut,
+tuhonnut tuhatlukuja;
+moint' en vielä konsa syönyt,
+kuin söin vanhan Väinämöisen!
+Hyvin laait tultuasi,
+teet paremmin, kun paloat."
+Siitä Antero Vipunen
+irvisti ikeniänsä,
+avoi suunsa suuremmaksi,
+leukapielensä levitti.
+Itse vanha Väinämöinen
+läksi suusta suuritieon,
+vatsasta varaväkevän,
+mahtipontisen povesta;
+luiskahtavi poies suusta,
+kaapsahtavi kankahalle,
+kuin on kultainen orava
+tahi näätä kultarinta.
+Läksi siitä astumahan;
+tuli sepponsa pajahan.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Joko sait sanoja kuulla,
+luoa lempiluottehia,
+miten laita lasketahan,
+perilaita liitetähän,
+kokkapuut kohennetahan?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Jo nyt sain sa'an sanoja,
+tuhansia tutkelmoita,
+sain sanat salasta ilmi,
+julki luottehet lovesta."
+Niin meni venonsa luoksi,
+tieokkaille tehtahille.
+Sai venonen valmihiksi,
+laian liitto liitetyksi,
+peripäähyt päätetyksi,
+kokkapuut kohotetuksi:
+veno syntyi veistämättä,
+laiva lastun ottamatta.
+
+
+
+  Kahdeksastoista runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+arveli, ajattelihe
+mennä neittä kosjomahan,
+päätä kassa katsomahan
+pimeästä Pohjolasta,
+summasta Sariolasta,
+Pohjan kuulua tytärtä,
+Pohjan mointa morsianta.
+Pani haahen haljakkahan,
+punaisehen pursipuolen,
+kokat kullalla kuvasi,
+hopealla holvaeli.
+Niin huomenna muutamana,
+aamulla ani varahin
+lykkäsi venon vesille,
+satalauan lainehille
+kuorikiskoilta teloilta,
+mäntyisiltä järkälöiltä.
+Nosti päälle purjepuunsa,
+veti puuhun purjehia:
+veti purjehen punaisen,
+toisen purjehen sinisen;
+itse laivahan laseikse,
+aluksehen asteleikse.
+Läksi merta laskemahan,
+sinistä sirottamahan.
+Siinä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja pakisi:
+"Tule nyt purtehen, Jumala,
+aluksehen, armollinen,
+väeksi vähän urohon,
+miehen pienen miehuueksi
+noilla väljillä vesillä,
+lake'illa lainehilla!
+"Tuuittele, tuuli, purtta,
+aalto, laivoa ajele
+ilman sormin soutamatta,
+ve'en kieron rikkomatta,
+väljille meren selille,
+ulapalle aukealle!"
+Annikki hyväniminen,
+yön tytti, hämärän neiti,
+pitkän puhtehen pitäjä,
+aamun valvoja varainen,
+joutui sotkut sotkemassa,
+vaattehet viruttamassa
+päässä portahan punaisen,
+laajan laiturin laella,
+nenässä utuisen niemen,
+päässä saaren terhenisen.
+Katselevi, kääntelevi
+ympäri ihalat ilmat,
+päänsä päälle taivahalle,
+rannatse meriä myöten:
+ylähällä päivä paistoi,
+alahalla aallot välkkyi.
+Loip' on silmänsä selälle,
+käänti päätä päivän alle
+suitse Suomelan joesta,
+päitse Väinölän vesistä:
+keksi mustasen merellä,
+sinervöisen lainehilla.
+Sanan virkkoi, noin nimesi,
+itse lausui ja pakisi:
+"Mi olet merellä musta,
+ku sinervä lainehilla?
+Kun sa ollet hanhikarja
+tahi armas alliparvi,
+niin sä lentohon lemaha
+ylähäksi taivahalle!
+"Kun ollet lohinen luoto
+tahi muu kalainen karja,
+niin sä uimahan pulaha,
+veäite ve'en sisähän!
+"Olisit kivinen luoto
+tahikka vesihakonen,
+aalto päällesi ajaisi,
+vesi päälle vierähtäisi."
+Vene vierivi lähemmä,
+uusi pursi purjehtivi
+nenätse utuisen niemen,
+päitse saaren terhenisen.
+Annikki hyväniminen
+jo tunsi venon tulevan,
+satalauan laiehtivan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Lienet veikkoni venonen
+elikkä isoni pursi,
+niin koe kohin kotia,
+käänny päin omille maille,
+nenin näihin valkamoihin,
+perin muille valkamoille!
+Lienet pursi ventovieras,
+ulommaksi uiksennellos,
+vastoin muita valkamoita,
+perin näihin valkamoihin!"
+Ei ollut veno kotoinen
+eikä pursi ventovieras:
+olipa pursi Väinämöisen,
+laiva laulajan ikuisen.
+Jo luoksi lähentelihe,
+pakinoille painatteli,
+sanan vieä, toisen tuoa,
+kolmannen kovin puhua.
+Annikki hyväniminen,
+yön tytti, hämärän neiti,
+purrelta kyselemähän:
+"Kunne läksit, Väinämöinen,
+suorihit, suvannon sulho,
+maan valio, valmistihit?"
+Tuop' on vanha Väinämöinen
+puhelevi purrestansa:
+"Läksin lohta pyytämähän,
+kuujoa kuettamahan
+Tuonen mustasta joesta,
+syvästä saraojasta."
+Annikki hyväniminen,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Elä tyhjiä valehi,
+tunnen mie kalanku'unki!
+Toisinpa isoni ennen,
+toisin valtavanhempani
+läksi lohta pyytämähän,
+taimenta tavottamahan:
+oli verkkoja venonen,
+laivan täysi laskimia,
+siinä nuotat, siinä nuorat,
+siinä tarpoimet sivulla,
+atra'imet alla teljon,
+pitkät sauvoimet perässä.
+Kunne läksit, Väinämöinen,
+ulkosit, uvantolainen?"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Läksin hanhien hakuhun,
+kirjasiipien kisahan,
+kuolasuien korjelohon
+Saksan salmilta syviltä,
+ulapoilta auke'ilta."
+Annikki hyväniminen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tunnen mie toen puhujan
+ekä keksin kielastajan!
+Toisinpa isoni ennen,
+toisin valtavanhempani
+läksi hanhien ajohon,
+punasuien puujelohon:
+jousi oli suuri jäntehessä,
+vetehessä kaari kaunis,
+koira musta kahlehissa,
+kahle kaarehen siottu;
+rakki juoksi rannan teitä,
+pennut kiiteli kiviä.
+Sano totta, Väinämöinen:
+kunne kuitenki käkesit?"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Entä jos minä menisin
+noihin suurihin sotihin,
+tasapäihin tappeloihin,
+joss' on verta säärivarsi,
+polven korkeus punaista?"
+Aina Annikki sanovi,
+tinarinta riukuttavi:
+"Tunnen mie soanki käynnin!
+Kun ennen isoni läksi
+noihin suurihin sotihin,
+tasapäihin tappeloihin,
+sata miest' oli soutamassa,
+tuhat ilman istumassa,
+nenin jousia nenässä,
+terin miekat teljopuilla.
+Sano jo toet totiset,
+valehettomat, vakaiset:
+kunne läksit, Väinämöinen,
+suorihit, suvantolainen?"
+Silloin vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tule, tytti, purteheni,
+neitonen, venoseheni,
+niin sanon toet totiset,
+valehettomat, vakaiset!"
+Annikki sanan sanovi,
+tinarinta riuvahutti:
+"Tuuli sulle purtehesi,
+ahava venosehesi!
+Käännän purtesi kumohon,
+alas keulan keikahutan,
+jos en saa tosia kuulla,
+kunne lähteä käkesit,
+kuulla tarkkoja tosia,
+valehia viimeisiä."
+Silloin vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Toki ma sanon toetki,
+jos vähän valehtelinki:
+läksin neittä kosjomahan,
+impeä anelemahan
+pimeästä Pohjolasta,
+summasta Sariolasta,
+miehen syöjästä sijasta,
+urohon upottajasta."
+Annikki hyväniminen,
+yön tytti, hämärän neito,
+kun tunsi toet totiset,
+valehettomat, vakaiset,
+heitti hunnut huuhtomatta,
+vaattehet viruttamatta
+laajan laiturin laelle,
+päähän portahan punaisen.
+Käsin vaali vaattehensa,
+kourin helmansa kokosi,
+siitä sai samoamahan,
+heti joutui juoksemahan;
+tulevi sepon kotihin,
+itse astuvi pajahan.
+Tuo oli seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+takoi rautaista rahia,
+hope'ista huolitteli,
+kyynärä kyventä päässä,
+syli syttä hartioilla.
+Astui Annikki ovelle,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Veli, seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen!
+Taos mulle sukkulainen,
+tao sormukset soreat,
+kahet, kolmet korvakullat,
+viiet, kuuet vyöllisvitjat,
+niin sanon toet totiset,
+valehettomat, vakaiset!"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Kun sanot hyvät sanomat,
+taon sulle sukkulaisen,
+taon sormukset soreat,
+taon ristin rinnoillesi,
+päällispankasi parannan;
+sanonet pahat sanomat,
+rikki murran muinaisetki,
+tungen päältäsi tulehen,
+alle ahjoni ajelen."
+Annikki hyvänimikkö,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Ohoh seppo Ilmarinen!
+Muistat sa mokomin naia,
+jonka muinen kihlaelit,
+varoittelit vaimoksesi!
+"Takoa yhä taputat,
+ajan kaiken kalkuttelet;
+kesän kengität hevoista,
+talven rautoja rakennat,
+yön kohennat korjiasi,
+päivän laait laitioita
+kulkeaksesi kosihin,
+päästäksesi Pohjolahan:
+jo nyt vievät viekkahammat,
+etevämmät ennättävät,
+ottavat sinun omasi,
+anastavat armahasi,
+vuosin kaksin katsomasi,
+kolmin vuosin kosjomasi.
+Jo menevi Väinämöinen
+selässä meren sinisen
+kokan kultaisen kuvussa,
+melan vaskisen varassa
+pimeähän Pohjolahan,
+summahan Sariolahan."
+Tunkihe sepolle tuska,
+rautiolle raskas tunti:
+kirposi pihet piosta,
+vasara käestä vaipui.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Annikki sisarueni!
+Taon sulle sukkulaisen,
+taon sormukset soreat,
+kahet, kolmet korvaskullat,
+viiet, kuuet vyöllisvitjat:
+lämmitä kyly metinen,
+saustuta simainen sauna
+hienoisilla halkosilla,
+pienillä pirastehilla!
+Laai pikkuisen poroa,
+lipeäistä liuvahuta,
+millä päätäni pesisin,
+varruttani valkoaisin
+sykysyisistä sysistä,
+taonnoista talvisista!"
+Annikki hyvänimikkö
+lämmitti saloa saunan
+puilla tuulen taittamilla,
+Ukon ilman iskemillä.
+Kivet koskesta kokosi,
+saattoi löylyn lyötäviksi,
+ve'et lemmen lähtehestä,
+heraisesta hettehestä.
+Taittoi vastan varvikosta,
+lempivastasen lehosta,
+hauteli metisen vastan
+metisen kiven nenässä.
+Laati piimäistä poroa,
+ytelmäistä saipuata,
+saipuata säihkyväistä,
+säihkyväistä, suihkuvaista,
+sulhon pään pesettimeksi,
+vartalon valattimeksi.
+Itse seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+takoi neien tarpehia,
+päällispankoja paranti
+yhen kylyn joutuessa,
+yhen saunan saapuessa;
+ne työnti tytön kätehen.
+Tyttö tuon sanoiksi virkki:
+"Jo nyt saunan saustuttelin,
+lämmitin kylyn utuisen,
+hauoin vastat valmihiksi,
+lempivastat liehautin.
+Kylve, veikko, kyllältäsi,
+vala vettä vallaltasi,
+pese pääsi pellaviksi,
+silmäsi lumisiruiksi!"
+Siitä seppo Ilmarinen
+kävi itse kylpemähän
+sekä kylpi kylläksensä,
+valelihe valkeaksi;
+pesi silmät sirkeäksi,
+silmäkulmat kukkeaksi,
+kaulansa kananmuniksi,
+koko varren valkeaksi.
+Tuli saunasta tupahan,
+- tuli tuntemattomana,
+kasvot vallan kaunihina,
+poskipäät punertavina.
+Siitä tuon sanoiksi virkki:
+"Annikki sisarueni!
+Tuo nyt paita palttinainen,
+kanna vaattehet vakaiset,
+millä vartta valmistelen
+sulhoseksi suoritessa!"
+Annikki hyväniminen
+toip' on paian palttinaisen
+hipiälle hiettömälle,
+iholle alastomalle;
+siitä kaatiot kapoiset,
+nuo emosen ompelemat,
+sivuille syettömille,
+luien tuntumattomille.
+Toi siitä sukat sulavat,
+emon impenä kutomat,
+säärille säsyttömille,
+luuttomille pohke'ille;
+siitä kengät kelvolliset,
+Saksan saappahat parahat
+päälle sukkien sulien,
+emon neinnä neulomien.
+Haki haljakan sinisen,
+alta maksankarvallisen,
+päälle paian palttinaisen,
+tuon on aivan aivinaisen;
+siihen sarkakauhtanaisen,
+veroin neljin vieritetyn,
+päälle haljakan sinisen,
+tuon on uuen uutukaisen;
+tuhatnyplän uuen turkin,
+saoin kaunoin kaunistetun,
+päälle sarkakauhtanaisen,
+tuon veralla vierittämän;
+vielä vyön on vyöhyställe,
+kultakirjan kussakkaisen,
+emon impenä kutoman,
+kassapäänä kaikuttaman;
+siitä kirjakintahaiset,
+kultasuiset sormikkahat,
+Lapin lapsien latomat,
+kätösille kaunihille;
+siitä pystyisen kypärin
+kultaisille kutrisille,
+tuon isonsa ostamaisen,
+sulhaismiesnä suorittaman.
+Siitä seppo Ilmarinen
+vaatettihe, valmistihe,
+pukihe, somistelihe.
+Sanoi sitte orjallensa:
+"Valjasta nyt viljo varsa
+kirjokorjasen etehen
+lähteäkseni ajohon,
+mennäkseni Pohjolahan!"
+Orja tuon sanoiksi virkki:
+"On meillä oroista kuusi,
+kauran syöpeä hepoa.
+Minkä noista valjastaisin?"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Sie ota paras oronen:
+pistä varsa valjahisin,
+ruskea re'en etehen!
+Pane kuusi kukkulaista,
+seitsemän siniotusta
+vempelille viekumahan,
+rahkehille raukumahan,
+jotta kaunot katsahtaisi,
+impyet ihasteleisi!
+Kanna tuohon karhun talja
+päällä istuellakseni,
+tuopa toinen, turskan talja
+kirjokorjan katteheksi!"
+Tuo orja alinomainen,
+rahan pantu palkkalainen
+pisti varsan valjahisin,
+ruskean re'en etehen.
+Pani kuusi kukkulaista,
+seitsemän siniotusta
+vempelille viekumahan,
+rahkehille raukumahan.
+Kantoi tuohon karhun taljan
+istuaksensa isännän,
+toip' on toisen, turskan taljan
+kirjokorjan katteheksi.
+Itse seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+Ukkoa rukoelevi,
+Pauannetta palvoavi:
+"Laske, Ukko, uutta lunta,
+visko hienoa vitiä,
+lunta korjan luikutella,
+vitiä re'en vilata!"
+Laskip' Ukko uutta lunta,
+viskoi hienoista vitiä;
+se katti kanervan varret,
+peitti maalta marjan varret.
+Siitä seppo Ilmarinen
+istuikse teräsrekehen;
+sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Lähe nyt, onni, ohjilleni,
+Jumala rekoseheni!
+Onni ei taita ohjaksia,
+Jumala ei riko rekeä."
+Otti ohjakset kätehen,
+siiman toisehen sivalti,
+heitti siimalla hevoista,
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Lähe nyt, laukki, laskemahan,
+liinaharja, liikkumahan!"
+Ajavi hypittelevi
+meren hietaharjuloita,
+simasalmien sivutse,
+leppäharjun hartioitse.
+Ajoi rannat raksutellen,
+rannan hiekat helskytellen:
+somer silmille sirisi,
+meri parskui parmahille.
+Ajoi päivän, ajoi toisen,
+kohta kolmannen ajavi;
+jo päivänä kolmantena
+yllättävi Väinämöisen.
+Sanan virkkoi, noin nimesi,
+itse lausui ja pakisi:
+"Oi on vanha Väinämöinen!
+Tehkämme sula sovinto,
+jos on kiistoin kihlonemme,
+kiistoin käynemme kosissa:
+ei neittä väellä vieä,
+vastoin mieltä miehelähän."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Teen minä sulan sovinnon:
+ei neittä väellä vieä,
+vastoin mieltä miehelähän.
+Sille neiti antaminen,
+kelle mielensä tekevi,
+pitämättä pitkän kaihon,
+vihan viikon kantamatta."
+Ajoivat e'elle siitä
+matkoansa kumpainenki:
+pursi juoksi, ranta roikki,
+oro juoksi, maa jämäsi.
+Kului aikoa vähäisen,
+pirahteli pikkaraisen.
+Jopa haukkui hallikoira,
+linnan lukki luskutteli
+pimeässä Pohjolassa,
+sangassa Sariolassa;
+hiisti ensin hiljemmältä,
+harviammalta murahti
+perän lyöen pientarehen,
+hännän maahan torkutellen.
+Sanoi Pohjolan isäntä:
+"Käyös, tyttö, katsomahan,
+mitä haukkui hallikoira,
+luppakorva luikutteli!"
+Tytti taiten vastaeli:
+"En joua, isäni kulta:
+suur' on läävä läänittävä,
+karja suuri katsottava,
+paasi paksu jauhettava,
+jauhot hienot seulottavat;
+paasi paksu, jauhot hienot,
+jauhaja vähäväkinen."
+Hiljan haukkui linnan hiisi,
+harvoin harmio mureksi.
+Sanoi Pohjolan isäntä:
+"Käyös, akka, katsomahan,
+mitä haukkuvi halikka,
+linnan luppa luikuttavi!"
+Akka tuon sanoiksi virkki:
+"En joua, käkeäkänä:
+pere on suuri syötettävä,
+murkinainen suorittava,
+leipä paksu leivottava,
+taikina taputettava;
+leipä paksu, jauhot pienet,
+leipoja vähäväkinen."
+Sanoi Pohjolan isäntä:
+"Ainap' on akoilla kiire,
+aina työtä tyttärillä,
+pankollaki paistuessa,
+vuotehellaki venyissä.
+Mene, poika, katsomahan!"
+Poika tuon sanoiksi virkki:
+"Min' en joua katsomahan:
+kirves on tylsä tahkottava,
+pölkky paksu leikattava,
+pino suuri pilkottava,
+halko hieno latjattava;
+pino suuri, halko hieno,
+pilkkoja vähäväkinen."
+Aina haukkui linnan hakki,
+linnan lukki luksutteli,
+peni julma juhmutteli,
+saaren vartio valitti
+perän peltohon sysäten,
+hännän kääten käppyrähän.
+Sanoi Pohjolan isäntä:
+"Ei halli valetta hauku,
+ikipuol' ei ilman virka,
+ei se honkihin horise."
+Kävi itse katsomahan.
+Astuvi pihalta poikki
+pellolle perimäiselle,
+ta'immalle tanhualle.
+Katsoi koiran suuta myöten,
+nenävartta valvatteli
+tuulikunnahan kukutse,
+leppäharjun hartioitse.
+Jo näki toen totisen,
+mitä haukkui hallikoira,
+maan valio vaikutteli,
+villahäntä vieretteli:
+purjehti veno punainen
+selän puolen Lemmenlahta,
+kirjokorja kiitelevi
+maapuolen Simasaloa.
+Itse Pohjolan isäntä
+pian pirttihin menevi,
+alle kattojen ajaikse;
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jo tulevi vierahia
+selällä meren sinisen:
+ajetahan kirjokorjin
+tuon puolen Simasaloa,
+lasketahan laivoin suurin
+tämän puolen Lemmenlahta."
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Mistä arpa saatanehe
+tulevista vierahista?
+Oi on pieni piikaseni!
+Pane pihlajat tulehen,
+puu valio valkeahan!
+Kun on verta vuotanevi,
+niin silloin sota tulevi;
+kunp' on vettä vuotanevi,
+aina rauhassa elämme."
+Pohjan piika pikkarainen,
+neiti nöyrä, käskyläinen,
+pisti pihlajat tulehen,
+puun valion valkeahan;
+eip' on verta vuoakana,
+eip' on verta eikä vettä:
+läksi mettä vuotamahan,
+simoa sirettämähän.
+Virkkoi Suovakko sopesta,
+akka vanha vaipan alta:
+"Puu kun mettä vuotanevi,
+simoa sirettänevi,
+niin mi saapi vierahia,
+se on suuri sulhaiskansa."
+Siitä Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka, Pohjan tyttö
+pian pistihe pihalle,
+kaapsahtihe kartanolle
+luoen silmänsä selälle,
+kääten päätä päivän alle.
+Näki tuolta tuon tulevan,
+uuen purren purjehtivan,
+satalauan laiehtivan
+selän puolen Lemmenlahta;
+haaksi paistoi haljakalle,
+punaiselle pursipuoli;
+mies puhas perässä purren
+melan vaskisen varassa.
+Näki juoksevan orosen,
+vierevän reki punaisen,
+kirjokorjan kiiättävän
+maapuolen Simasaloa,
+kuusin kultaisin käkösin
+vempelellä kukkumassa,
+seitsemin siniotuksin
+rahkehella laulamassa;
+mies rehevä reen perässä,
+uros selvä ohjaksissa.
+Sanoi Pohjolan emäntä,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Kummallenp' on mielit mennä,
+kun tulevat tahtomahan
+ikuiseksi ystäväksi,
+kainaloiseksi kanaksi?
+"Ken se haahella tulevi,
+laskevi veno punaisin
+selän puolen Lemmenlahta,
+se on vanha Väinämöinen:
+tuopi laivalla eloa,
+aluksella aartehia.
+"Ken se korjalla ajavi,
+kirjavalla kiiättävi
+maapuolen Simasaloa,
+se on seppo Ilmarinen:
+tuopi tyhjeä valetta,
+korjan täyen luottehia.
+"Kunpa tullahan tupahan,
+tuop' on tuopilla simoa,
+kanna kaksikorvaisella;
+työnnä tuoppi sen kätehen,
+kellen on mieli mennäksesi!
+Anna Väinölän ukolle,
+ku tuo haahella hyvyyttä,
+aluksella aartehia!"
+Tuop' on kaunis Pohjan tyttö,
+tuo osasi noin sanoa:
+"Oi on maammo, kantajani,
+oi emo, ylentäjäni!
+En mene osan hyvyylle
+enkä miehen mielevyylle,
+menenp' on otsan hyvyylle,
+varren kaiken kauneuulle.
+Eikä neittä ennenkänä
+ei ole myötynä eloihin;
+neiti on ilman antaminen
+Ilmariselle sepolle,
+ku on sampuen takonut,
+kirjokannen kalkutellut."
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Ohoh lasta lampahutta!
+Menet seppo Ilmarille,
+vaahtiotsalle varaksi,
+sepon hurstin huuhtojaksi,
+sepon pään pesettimeksi!"
+Tyttö tuohon vastoavi,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mene en Väinölän ukolle,
+ikivanhalle varaksi:
+vaiva vanhasta tulisi,
+ikävä iällisestä."
+Silloin vanha Väinämöinen
+oli eellä ennättäjä.
+Ajoi purtensa punaisen,
+laski haahen haljakkaisen
+teloille teräksisille,
+vaskisille valkamoille;
+itse tungeikse tupahan,
+alle kattojen ajaikse.
+Siinä lausui lattialta,
+oven suusta, alta orren,
+sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Tuletko minulle, neiti,
+ikuiseksi ystäväksi,
+polviseksi puolisoksi,
+kainaloiseksi kanaksi?"
+Tuopa kaunis Pohjan tytti
+itse ennätti sanoa:
+"Joko sie venosen veistit,
+joko laait laivan suuren
+kehrävarteni muruista,
+kalpimeni kappaleista?"
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse lausui ja pakisi:
+"Jo laain hyvänki laivan,
+veistin ankaran venosen,
+jok' on tuulessa tukeva
+ja varava vastasäällä
+halki aaltojen ajella,
+selät vetten seurustella:
+kuplina kohotteleikse,
+lumpehina luikahaikse
+poikki Pohjolan vesien,
+lakkipäien lainehien."
+Tuopa kaunis Pohjan tytti
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"En kiitä meristä miestä,
+aallonlaskija-urosta:
+tuuli vie merellä mielen,
+aivot särkevi ahava.
+Enkä taia tullakana,
+en tulla minä sinulle
+ikuiseksi ystäväksi,
+kainaloiseksi kanaksi,
+sun sijan levittäjäksi,
+päänalaisen laskijaksi."
+
+
+
+  Yhdeksästoista runo
+
+
+Siitä seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+itse tungeikse tupahan,
+kaivaikse katoksen alle.
+Tuotihin simoa tuoppi,
+mettä kannu kannettihin
+seppo Ilmarin kätehen.
+Seppo tuon sanoiksi virkki:
+"En ennen sinä ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+juone näitä juomisia,
+kuin ma saan nähä omani,
+onko valmis valvattini,
+valmis valvateltavani."
+Tuop' on Pohjolan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Vaiv' on suuri valvatissa,
+vaiva valvateltavassa:
+jalk' on kesken kenkimistä,
+toinen vieläki kesempi.
+Äsken on valmis valvattisi,
+oike'in otettavasi,
+kun sa kynnät kyisen pellon,
+käärmehisen käännättelet
+ilman auran astumatta,
+vaarnojen värisemättä.
+Senpä Hiisi ennen kynti,
+Lempo varsinki vakoili
+vaarnasilla vaskisilla,
+auralla tuliterällä;
+oma poikani poloinen
+heitti kesken kyntämättä."
+Silloin seppo Ilmarinen
+meni neitonsa tupahan.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Yön tyttö, hämärän neito!
+Muistatko ajan mokoman,
+kun kuvasin uuen sammon,
+kirjokannen kalkuttelin?
+Sie vannoit ikivalasi
+eessä julkisen Jumalan,
+alla kasvon kaikkivallan,
+tullaksesi toivottelit mulle,
+miehelle hyvälle,
+ikuiseksi ystäväksi,
+kainaloiseksi kanaksi:
+nyt ei äiti annakana,
+työnnä mulle tyttöänsä
+kyntämättä kyisen pellon,
+käärmehisen kääntämättä."
+Antoi morsian apua,
+työnti neito neuvokkia:
+"Ohoh seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen!
+Aura kultainen kuvoa,
+hope'inen huolittele!
+Sillä kynnät kyisen pellon,
+käärmehisen käännättelet."
+Tuop' on seppo Ilmarinen
+kullan ahjohon asetti,
+hopeansa lietsimehen,
+tuosta aurasen takovi.
+Takoi rautaiset talukset,
+teräksiset säärystimet,
+ne on päällensä pukevi,
+säärillensä säätelevi;
+rautapaitahan paneikse,
+teräsvöihin vyöteleikse,
+otti rautarukkasensa,
+nouti kintahat kiviset.
+Sai siitä tulisen ruunan,
+valjasti hyvän hevosen,
+läksi pellon kynnäntähän,
+vainion vakoantahan.
+Näki päitä pyöriviä,
+raivoja ratisevia.
+Sanovi sanalla tuolla:
+"Hoi mato, Jumalan luoma!
+Kuka nosti nokkoasi,
+kenpä käski ja kehoitti
+päätä pystössä piteä,
+kaulan vartta kankeata?
+Pois nyt tieltä poikellaite,
+tungeite kulohon, kurja,
+alas kursohon kuoite,
+heilauta heinikkohon!
+Josp' on tuolta pääsi nostat,
+Ukko pääsi särkenevi
+nuolilla teräsnenillä,
+rakehilla rautaisilla."
+Siitä kynti kyisen pellon,
+akoeli maan matoisen,
+nosti kyitä kynnökselle,
+käärmehiä käännökselle.
+Sanoi tuolta tultuansa:
+"Jo nyt kynnin kyisen pellon,
+vakoelin maan matoisen,
+käärmehisen käännättelin.
+Joko tyttö työnnetähän,
+annetahan ainoiseni?"
+Tuop' on Pohjolan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Äsken neiti annetahan,
+tyttö täältä työnnetähän,
+kun sa tuonet Tuonen karhun,
+suistanet suen Manalan
+tuolta Tuonelan salosta,
+Manalan majan periltä;
+sata on saanut suistamahan,
+tullut ei yhtänä takaisin."
+Siitä seppo Ilmarinen
+meni neitonsa tupahan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Työ minulle määrättihin:
+suistoa suet Manalan,
+Tuonen karhut tuoakseni
+tuolta Tuonelan salosta,
+Manalan majan periltä."
+Antoi morsian apua,
+työnti neito neuvokkia:
+"Ohoh seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen!
+Teräksestä tehkös suitset,
+päitset rauasta rakenna
+yhellä vesikivellä,
+kolmen kosken kuohumilla!
+Niillä tuonet Tuonen karhut,
+suistanet suet Manalan."
+Siitä seppo Ilmarinen,
+akoja iän-ikuinen,
+teräksestä suitti suitset,
+päitset rauasta rakenti
+yhellä vesikivellä,
+kolmen kosken kuohumilla.
+Kävi siitä suistamahan;
+itse noin sanoiksi virkki:
+"Ututyttö Terhenetär!
+Seulo seulalla utua,
+terhenistä tepsuttele
+viljan vierimäsijoille,
+jottei kuule kulkevaksi
+eik' on eestäni pakene!"
+Sai sutosen suitsi-suuhun,
+karhun rautakahlehesen
+tuolta Tuonen kankahalta,
+sinisen salon sisästä.
+Sanoi tuolta tultuansa:
+"Anna, akka, tyttäresi!
+Jo olen tuonut Tuonen karhun,
+suistanut suen Manalan."
+Tuop' on Pohjolan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Äsken alli annetahan,
+sinisotka suoritahan,
+kun saat suuren suomuhauin,
+liikkuvan kalan lihavan,
+tuolta Tuonelan joesta,
+Manalan alantehesta
+ilman nuotan nostamatta,
+käsiverkon kääntämättä.
+Sata on saanut pyytämähän,
+tullut ei yhtänä takaisin."
+Jopa tuskiksi tulevi,
+läylemmäksi lankeavi.
+Meni neitonsa tupahan,
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Työ minulle määrättihin
+aina entistä parempi:
+saa'a suuri suomuhauki,
+liikkuva kala lihava,
+Tuonen mustasta joesta,
+Manalan ikipurosta
+verkotoinna, nuotatoinna,
+ilman muutta pyy'yksettä."
+Antoi morsian apua,
+työnti neito neuvokkia:
+"Ohoh seppo Ilmarinen!
+Ellös olko milläskänä!
+Taop' on tulinen kokko,
+vaakalintu valke'inen!
+Sillä saanet suuren hauin,
+liikkuvan kalan lihavan,
+Tuonen mustasta joesta,
+Manalan alantehesta."
+Se on seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+takovi kokon tulisen,
+vaakalinnun valke'isen;
+kourat rauasta kuvasi,
+teräksestä temmottimet,
+siiviksi venehen vieret.
+Itse siiville yleni,
+selkähän sijoittelihe,
+kokon kynkkäluun nenille.
+Siitä neuvoi kokkoansa,
+vaakalintua varoitti:
+"Kokkoseni, lintuseni!
+Menes lennä, kunne käsken:
+Tuonen mustalle joelle,
+Manalan alantehelle!
+Iske suuri suomuhauki,
+liikkuva kala lihava!"
+Tuo kokko, komea lintu,
+lenteä lekuttelevi;
+lenti hauin pyyäntähän,
+hirmuhampahan hakuhun,
+tuonne Tuonelan joelle,
+Manalan alantehelle.
+Yksi siipi vettä viisti,
+toinen taivasta tapasi,
+kourat merta kuopaeli,
+nokka luotoja lotaisi.
+Siitä seppo Ilmarinen
+lähtevi haroamahan
+tuota Tuonelan jokea,
+kokko luona vahtimahan.
+Vetehinen veestä nousi,
+koppoi kiinni Ilmarisen.
+Kokko niskahan kohahti,
+Vetehisen päätä väänti,
+polki päätä pohjemmaksi,
+kohti mustia mutia.
+Jo tulevi Tuonen hauki,
+ve'en koira vengottavi.
+Ei ole hauki pienen pieni
+eikä hauki suuren suuri:
+kieli kahta kirvesvartta,
+hampahat haravan varren,
+kita kolmen kosken verta,
+selkä seitsemän venehen.
+Tahtoi seppoa tavata,
+syöä seppo Ilmarisen.
+Tuli kokko kouotellen,
+isketellen ilman lintu.
+Eik' ole kokko pienen pieni
+eikä aivan suuren suuri:
+suu sen on satoa syltä,
+kita kuusi koskellista,
+kieli kuutta keihäsvartta,
+kynnet viittä viikatetta.
+Keksi suuren suomuhauin,
+liikkuvan kalan lihavan,
+iskevi kaloa tuota,
+vasten suomuja sukaisi.
+Silloin suuri suomuhauki,
+liikkuja kala lihava,
+painavi kokon kynimen
+alle selvien vesien.
+Niin kokko kohotteleikse,
+ilmahan ylenteleikse:
+nosti mustia muria
+päälle selvien vesien.
+Liiteleikse, laateleikse;
+toki toisesti kokevi.
+Yhen iski kynsiänsä
+hauin hirmun hartioihin,
+ve'en koiran koukkuluihin;
+toisen iski kynsiänsä
+vuorehen teräksisehen,
+rautaisehen kalliohon.
+Kilpestyi kivestä kynsi,
+kalpistihe kalliosta:
+jo hauki sukeltelihe,
+ve'en venkale vetihe
+kynsistä kokon kynimen,
+vaakalinnun varpahista,
+- jälet kynnen kylkiluilla,
+halennehet hartioilla.
+Siitä kokko rautakoura
+kivastihe vielä kerran;
+siivet välkkyi valkeana,
+silmät selvänä tulena:
+saip' on hauin kynsihinsä,
+ve'en koiran kourihinsa.
+Nosti suuren suomuhauin,
+ve'en venkalan veälti
+alta aaltojen syvien
+päälle selvien vesien.
+Niinp' on kokko rautakoura
+kerrallansa kolmannella
+toki saapi Tuonen hauin,
+liikkuvan kalan lihavan,
+tuosta Tuonelan joesta,
+Manalan alantehesta:
+ei vesi ve'elle tullut
+hauin suuren suomuloista,
+ilma ei ilmalle hajaisnut
+kokon suuren höyhenistä.
+Siitä kokko rautakoura
+kantoi suuren suomuhauin
+oksalle omenatammen,
+päähän lakkapään petäjän.
+Siinä maisteli makua,
+viilti halki hauin vatsan,
+riipoeli rintapäätä,
+pään on varsin poikki pahkoi.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Oi sinua, kurja kokko!
+Mikä lienet lintujasi,
+ku ollet otuksiasi,
+kun nyt maistelit makua,
+viillit halki hauin vatsan,
+kanssa riivoit rintapäätä,
+pään on varsin poikki pahkoit!"
+Tuop' on kokko rautakoura
+siitä syäntyi lentämähän.
+Ylös ilmahan kohosi
+pitkän pilven rannan päälle:
+pilvet liikkui, taivot naukui,
+ilman kannet kallistihe,
+katkesi Ukolta kaari,
+kuulta sarviset sakarat.
+Siitä seppo Ilmarinen
+itse kantoi pään kaloa
+anopille antehiksi.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tuoss' onpi ikuinen tuoli
+hyvän Pohjolan tupahan."
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja pakisi:
+"Jo nyt kynnin kyiset pellot,
+vakoelin maat matoiset,
+suistelin suet Manalan,
+Tuonen karhut kahlestutin;
+sain on suuren suomuhauin,
+liikkuvan kalan lihavan,
+tuosta Tuonelan joesta,
+Manalan alantehesta.
+Joko nyt neiti annetahan,
+tyttö täältä työnnetähän?"
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Pahoinpa sinäki laait,
+kun sa päätä poikki pahkoit,
+laskit halki hauin vatsan,
+vielä riivoit rintapäätä,
+kanssa maistelit makua."
+Silloin seppo Ilmarinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ei saalis viatta saa'a
+paikoilta paremmiltana,
+saati Tuonelan joesta,
+Manalan alantehesta.
+Joko on valmis valvattini,
+valmis valvateltavani?"
+Sanoi Pohjolan emäntä,
+itse lausui ja nimesi:
+"Jo on valmis valvattisi,
+valmis valvateltavasi!
+Annettava on alliseni,
+sorsaseni suorittava
+Ilmariselle sepolle
+ikuiseksi istujaksi,
+polviseksi puolisoksi,
+kainaloiseksi kanaksi."
+Olipa lapsi lattialla.
+Lauloi lapsi lattialta:
+"Jo tuli tuville näille
+liika lintu linnahamme.
+Lenti kokko koillisesta,
+halki taivahan havukka;
+siipi iski ilman äärtä,
+toinen lainetta lakaisi,
+pursto merta pyyhätteli,
+päähyt taivoa tapasi.
+Katseleikse, käänteleikse,
+liiteleikse, laateleikse;
+liiti miesten linnan päälle,
+nokalla kolistelevi;
+miesten linna rautakatto:
+ei siihen sisälle pääsnyt.
+"Katseleikse, käänteleikse,
+liiteleikse, laateleikse.
+Liiti naisten linnan päälle,
+nokalla kolistelevi;
+naisten linna vaskikatto:
+ei siihen sisälle pääsnyt.
+"Katseleikse, käänteleikse,
+liiteleikse, laateleikse.
+Liiti neitten linnan päälle,
+nokalla kolistelevi;
+neitten linna liinakatto:
+jo siihen sisälle pääsi!
+"Liiti linnan patsahalle,
+siitä laskihe laelle;
+liikahutti linnan lauan,
+istui linnan ikkunalle,
+seinälle selinäsulka,
+satasulka salvoimelle.
+"Katselevi kassapäitä,
+tukkapäitä tunnusteli,
+neitiparvesta parasta,
+kassapäistä kaunihinta,
+hele'intä helmipäistä,
+kukkapäistä kuuluisinta.
+"Siitä kokko kouraisevi,
+havulintu haivertavi:
+iski parvesta parahan,
+sorsajoukosta somimman,
+hele'immän, hempe'immän,
+verevimmän, valke'imman.
+Senpä iski ilman lintu,
+kynsi pitkä piirrällytti,
+ku oli pysty pään piolta
+sekä varrelta valittu,
+sulkasiltahan sulavin,
+hienukaisin höyheniltä."
+Siitä Pohjolan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mistä tiesit, teltamoinen,
+kuulit, kultainen omena,
+tämän neien kasvavaksi,
+tukan liina liikkuvaksi?
+Huohtiko hopeat neien,
+neien kullat sinne kuului,
+sinne paistoi meiän päivät,
+meiän kuuhuet kumotti?"
+Lausui lapsi lattialta,
+vasta kasvava karehti:
+"Siitä tiesi teltamoinen,
+onnen myyrä tien osasi
+neien kuuluhun kotihin,
+kaunihisen kartanohon:
+hyvä oli isosta huuto
+laivan suuren laskennalta,
+emosta sitäi parempi
+leivän paksun paistannalta,
+vehnäleivän leivonnalta,
+vierahan ravitsennalta.
+"Siitä tiesi teltamoinen,
+äkkioutoinen älysi
+neien nuoren nousneheksi,
+impyen ylenneheksi:
+kun kävi pihatse kerran,
+astui aittojen alatse
+varsin aamulla varahin,
+aivan aika-huomenessa,
+noki nousi nuoraisesti,
+savu paksusti pakeni
+neien kuulusta ko'ista,
+kasvavaisen kartanosta;
+neiti oli itse jauhamassa,
+kivenpuussa kiikkumassa:
+kivenpuu käkenä kukkui,
+laklana kiven lapatta,
+kiven siili sirkkusena,
+kivi helmenä heläsi.
+"Kävi siitä toisen kerran,
+astui pellon pientaretse:
+neiti oli mataramaalla,
+keikkui keltakankahilla,
+paineli punapatoja,
+keitti keltakattiloita.
+"Kävi kerran kolmannenki
+neien akkunan alatse,
+kuuli neitosen kutovan,
+pirta käessä piukkoavan:
+sukkulainen suikahteli
+kuin kärppä kiven kolossa,
+pirkaeli pirran pii'it
+kuin on tikka puun kylessä,
+käärilauta käännähteli
+kuin orava oksapuussa."
+Siitä Pohjolan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kutti, kutti, neitoseni!
+Enkö jo sanonut aina:
+elä kuusissa kukahu,
+elä laula laksoloissa,
+näytä kaulan kaarevuutta,
+käsivarren valkeutta,
+ripeyttä rinnan nuoren,
+muun on muo'on muhkeutta!
+"Kaiken syystä syyättelin,
+keikutin tämän kesosen,
+jop' on kerkeän keväimen,
+jopa toisen toukoaian:
+laatiomme piilopirtti,
+pienet piiloikkunaiset,
+neien kangasta kutoa,
+neljin niisin niukutella,
+ettei kuule Suomen sulhot,
+Suomen sulhot, maan kosijat!"
+Lausui lapsi lattialta,
+kaksiviikkoinen kajahui:
+"Helppo on hepo salata,
+sorajouhi suojaella,
+paha on neitonen salata,
+hivus pitkä piilotella.
+Laatisit kivisen linnan
+keskelle meren seläistä
+siellä piikoja pi'ellä,
+kanojasi kasvatella,
+eip' on piile piiat siellä,
+eipä impyet ylene,
+ettei pääse suuret sulhot,
+suuret sulhot, maan kosijat,
+miehet pystyisin kypärin,
+heposet teräskape'in."
+Itse vanha Väinämöinen
+alla päin, pahoilla mielin
+kotihinsa kulkiessa
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi minua, mies kuluista,
+kun en tuota tuntenunna,
+naia nuorella iällä,
+etsiä elon ajalla!
+Kaikkiansa se katuvi,
+joka nuorta naimistansa,
+lasna lapsen saamistansa,
+pienenä perehtimistä."
+Siinä kielti Väinämöinen,
+epäsi suvantolainen
+vanhan nuorta noutamasta,
+kaunista käkeämästä;
+kielti uimasta uhalla,
+veikan vettä soutamasta,
+kilvoin neittä kosjomasta
+toisen, nuoremman keralla.
+
+
+
+  Kahdeskymmenes runo
+
+
+Mitä nyt laulamme lajia,
+kuta virttä vieretämme?
+Tuota laulamme lajia,
+tuota virttä vieretämme:
+noita Pohjolan pitoja,
+jumalisten juominkia.
+Viikon häitä hankittihin,
+valmistettihin varoja
+noilla Pohjolan tuvilla,
+Sariolan salvoksilla.
+Mitä tuohon tuotettihin
+ja kuta veätettihin,
+Pohjan pitkihin pitoihin,
+suuren joukon juominkihin
+rahvahan ravitsemiksi,
+joukon suuren syöttämiksi?
+Kasvoi härkä Karjalassa,
+sonni Suomessa lihosi;
+ei ollut suuri eikä pieni,
+olihan oikea vasikka!
+Hämehessä häntä häilyi,
+pää keikkui Kemijoella;
+sata syltä sarvet pitkät,
+puoltatoista turpa paksu.
+Viikon kärppä kääntelihe
+yhen kytkyen sijalla;
+päivän lenti pääskyläinen
+härän sarvien väliä,
+hätäisesti päähän pääsi
+keskenä levähtämättä.
+Kuun juoksi kesäorava
+häpähältä hännän päähän
+eikä päähän pääsnytkänä,
+ensi kuussa ennättänyt.
+Sepä vallatoin vasikka,
+sonni suuri suomalainen,
+Karjalasta kaimattihin
+Pohjan pellon pientarelle.
+Sata miestä sarviloista,
+tuhat turvasta piteli
+härkeä taluttaessa,
+Pohjolahan tuotaessa.
+Härkä käyä källeröitti
+Sariolan salmen suussa,
+syöpi heinät hettehestä,
+selkä pilviä siveli.
+Eikä ollut iskijätä,
+maan kamalan kaatajata
+Pohjan poikien lu'ussa,
+koko suuressa su'ussa,
+nuorisossa nousevassa
+eikä varsin vanhastossa.
+Tulipa ukko ulkomainen,
+Virokannas karjalainen.
+Hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Malta, malta, härkä parka,
+kun tulen kurikan kanssa,
+kamahutan kangellani
+sun, katala, kallohosi:
+tok' et toisena kesänä
+kovin käännä kärseäsi,
+tölläytä turpoasi
+tämän pellon pientarella,
+Sariolan salmen suussa!"
+Läksi ukko iskemähän,
+Virokannas koskemahan,
+Palvoinen pitelemähän.
+Härkä päätä häiläytti,
+mustat silmänsä mulisti:
+ukko kuusehen kavahti,
+Virokannas vitsikkohon,
+Palvoinen pajun sekahan!
+Etsittihin iskijätä,
+sonnin suuren sortajata
+kaunihista Karjalasta,
+Suomen suurilta tiloilta,
+vienosta Venäjän maasta,
+Ruotsin maasta rohkeasta,
+Lapin laajoilta periltä,
+Turjan maasta mahtavasta;
+etsittihin Tuonelasta,
+Manalasta, maanki alta.
+Etsittihin, eipä löytty,
+haettihin, ei havaittu.
+Etsittihin iskijätä,
+katsottihin kaatajata
+selvältä meren selältä,
+lake'ilta lainehilta.
+Mies musta merestä nousi,
+uros umpilainehista,
+aivan selvältä selältä,
+ulapalta aukealta.
+Ei tuo ollut suurimpia
+eikä aivan pienimpiä:
+alle maljan maata mahtui,
+alle seulan seisomahan.
+Se oli ukko rautakoura,
+rauankarva katsannolta;
+päässä paatinen kypärä,
+jaloissa kiviset kengät,
+veitsi kultainen käessä,
+varsi vasken-kirjavainen.
+Saip' on siitä iskijänsä,
+tapasipa tappajansa,
+Suomen sonni sortajansa,
+maan kamala kaatajansa.
+Heti kun näki eränsä,
+ruhtoi niskahan rutosti:
+sorti sonnin polvillensa,
+kylen maahan kyykähytti.
+Saiko paljo saalihiksi?
+Saanut ei paljo saalihiksi:
+sata saavia lihoa,
+sata syltä makkarata,
+verta seitsemän venettä,
+kuuta kuusi tynnyriä
+noihin Pohjolan pitoihin,
+Sariolan syöminkihin.
+Tupa oli tehty Pohjolassa,
+tupa laitto, pirtti suuri,
+sivulta yheksän syltä,
+päästä seitsentä leveä.
+Kukko kun laessa lauloi,
+ei sen ääni maahan kuulu;
+penin haukunta perässä
+ei kuulu ovehen asti.
+Tuop' on Pohjolan emäntä
+liikkui sillan liitoksella,
+laahoi keskilattialla.
+Arvelee, ajattelevi:
+"Mistäpä olutta saamme,
+taarit taiten laittelemme
+näille häille hankkimille,
+pioille pi'ettäville?
+En tieä tekoa taarin
+enkä syntyä olosen."
+Olipa ukko uunin päällä.
+Lausui ukko uunin päältä:
+"Ohrasta oluen synty,
+humalasta julkijuoman,
+vaikk' ei tuo ve'että synny
+eikä tuimatta tuletta.
+"Humala, Remusen poika,
+piennä maahan pistettihin,
+kyynä maahan kynnettihin,
+viholaisna viskottihin
+vierehen Kalevan kaivon,
+Osmon pellon penkerehen.
+Siitä nousi nuori taimi,
+yleni vihanta virpi;
+nousi puuhun pienoisehen,
+kohen latvoa kohosi.
+"Onnen ukko ohran kylvi
+Osmon uuen pellon päähän.
+Ohra kasvoi kaunihisti,
+yleni ylen hyvästi
+Osmon uuen pellon päässä,
+kaskessa pojan Kalevan.
+"Oli aikoa vähäisen,
+jo huuhui humala puusta,
+ohra lausui pellon päästä,
+vesi kaivosta Kalevan:
+'Milloin yhtehen yhymme,
+konsa toinen toisihimme?
+Yksin on elo ikävä,
+kahen, kolmen kaunoisampi.'
+"Osmotar, oluen seppä,
+Kapo, kaljojen tekijä,
+otti ohrasen jyviä,
+kuusi ohrasen jyveä,
+seitsemän humalan päätä,
+vettä kauhoa kaheksan;
+niin pani pa'an tulelle,
+laittoi keiton kiehumahan.
+Keitti ohraista olutta
+kerkeän kesäisen päivän
+nenässä utuisen niemen,
+päässä saaren terhenisen,
+puisen uuen uurtehesen,
+korvon koivuisen sisähän.
+"Sai oluen panneheksi,
+ei saanut hapanneheksi.
+Arvelee, ajattelevi,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+'Mitä tuohon tuotanehe
+ja kuta katsottanehe
+oluelle happaimeksi,
+kaljalle kohottimeksi?'
+"Kalevalatar, kaunis neiti,
+se on sormilta sorea,
+aina liukas liikunnolta,
+aina kengältä kepeä,
+liikkui sillan liitoksella,
+keikkui keskilattialla
+yhtä, toista toimitellen
+kahen kattilan kesellä.
+Näki puikon lattialla:
+poimi puikon lattialta.
+"Katselevi, kääntelevi:
+'Mitä tuostaki tulisi
+Kavon kaunihin käsissä,
+hyvän immen hyppysissä,
+jos kannan Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin?'
+"Kantoipa Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin.
+Kapo kaksin kämmeninsä,
+hykerti käsin molemmin
+molempihin reisihinsä:
+syntyi valkea orava.
+"Noin se neuvoi poikoansa,
+oravaistansa opasti:
+'Oravainen, kummun kulta,
+kummun kukka, maan ihana!
+Juokse tuonne, kunne käsken,
+kunne käsken ja kehoitan:
+mieluisahan Metsolahan,
+tarkkahan Tapiolahan!
+Nouse puuhun pienoisehen,
+taiten tarhalatvaisehen,
+jottei kokko kouraiseisi
+eikä iskis' ilman lintu!
+Tuo'os kuusesta käpyjä,
+petäjästä helpehiä,
+ne kanna Kavon kätehen,
+oluehen Osmottaren!'
+"Osasi orava juosta,
+pöyhtöhäntä pyörähellä,
+pian juosta matkan pitkän,
+välehen välit samota,
+salon poikki, toisen pitkin,
+kolmannen vähän vitahan
+mieluisahan Metsolahan,
+tarkkahan Tapiolahan.
+"Näki kolme korpikuusta,
+neljä pienoista petäätä;
+nousi kuusehen norolla,
+petäjähän kankahalla.
+Eikä kokko kouraisnunna,
+iskenynnä ilman lintu.
+"Katkoi kuusesta käpyjä,
+petäjästä päitä lehvän.
+Kävyt kätki kynsihinsä,
+kääräisi käpälihinsä;
+ne kantoi Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin.
+"Kapo pisti kaljahansa,
+Osmotar oluehensa:
+eip' ota olut hapata,
+juoma nuori noustaksensa.
+"Osmotar, oluen seppä,
+Kapo, kaljojen tekijä,
+ainakin ajattelevi:
+'Mitä tuohon tuotanehe
+oluelle happaimeksi,
+kaljalle kohottimeksi?'
+"Kalevatar, kaunis neiti,
+se on sormilta sorea,
+aina liukas liikunnolta,
+aina kengältä kepeä,
+liikkui sillan liitoksella,
+keikkui keskilattialla
+yhtä, toista toimitellen
+kahen kattilan kesellä.
+Näki lastun lattialla:
+poimi lastun lattialta.
+"Katselevi, kääntelevi:
+'Mitä tuostaki tulisi
+Kavon kaunihin käsissä,
+hyvän immen hyppysissä,
+jos kannan Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin?'
+"Kantoipa Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin.
+Kapo kaksin kämmeninsä,
+hykerti käsin molemmin
+molempihin reisihinsä:
+syntyi näätä kultarinta.
+"Niin se neuvoi nääteänsä,
+orpolastansa opasti:
+'Näätäseni, lintuseni,
+rahankarva kaunoiseni!
+Mene tuonne, kunne käsken,
+kunne käsken ja kehoitan:
+kontion kivikololle,
+metsän karhun kartanolle,
+jossa karhut tappelevat,
+kontiot kovin elävät!
+Kourin hiivoa kokoa,
+käsin vaahtea valuta,
+se kanna Kavon kätehen,
+tuo olallen Osmottaren!'
+"Jopa taisi näätä juosta,
+rinta kulta riehätellä.
+Pian juoksi matkan pitkän,
+välehen välit samosi,
+joen poikki, toisen pitkin,
+kolmannen vähän vitahan
+kontion kivikololle,
+karhun louhikammiolle.
+Siellä karhut tappelevat,
+kontiot kovin elävät
+rautaisella kalliolla,
+vuorella teräksisellä.
+"Valui vaahti karhun suusta,
+hiiva hirveän kiasta:
+käsin vaahtea valutti,
+kourin hiivoa kokosi;
+sen kantoi Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin.
+"Osmotar oluehensa,
+Kapo kaatoi kaljahansa:
+ei ota olut hapata,
+mehu miesten puurakoia.
+"Osmotar, oluen seppä,
+Kapo, kaljojen tekijä,
+ainakin ajattelevi:
+'Mitä tuohon tuotanehe
+oluelle happaimeksi,
+kaljalle kohottimeksi?'
+"Kalevatar, kaunis neiti,
+tyttö sormilta sorea,
+aina liukas liikunnolta,
+aina kengältä kepeä,
+liikkui sillan liitoksella,
+keikkui keskilattialla
+yhtä, toista toimitellen
+kahen kattilan välillä.
+Näki maassa palkoheinän:
+poimi maasta palkoheinän.
+"Katselevi, kääntelevi:
+'Mitä tuostaki tulisi
+Kavon kaunihin käsissä,
+hyvän immen hyppysissä,
+jos kannan Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin?'
+"Kantoipa Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin.
+Kapo kaksin kämmeninsä,
+hykerti käsin molemmin
+molempihin reisihinsä:
+mehiläinen siitä syntyi.
+"Niin se neuvoi lintuansa,
+mehiläistänsä opasti:
+'Mehiläinen, lintu liukas,
+nurmen kukkien kuningas!
+Lennä tuonne, kunne käsken,
+kunne käsken ja kehoitan:
+saarelle selälliselle,
+luo'olle merelliselle!
+Siell' on neiti nukkununna,
+vyö vaski valahtanunna,
+sivulla simainen heinä,
+mesiheinä helmassansa.
+Tuo simoa siivessäsi,
+kanna mettä kaavussasi
+heleästä heinän päästä,
+kukan kultaisen kuvusta;
+se kanna Kavon kätehen,
+tuo olallen Osmottaren!'
+"Mehiläinen, lintu liukas,
+jopa lenti jotta joutui.
+Pian lenti matkan pitkän,
+välehen välit lyhenti,
+meren poikki, toisen pitkin,
+kolmannen vähän vitahan
+saarehen selällisehen,
+luotohon merellisehen.
+Näki neien nukkunehen,
+tinarinnan riutunehen
+nurmelle nimettömälle,
+mesipellon pientarelle,
+kupehella kultaheinä,
+vyöllänsä hopeaheinä.
+"Kasti siipensä simahan,
+sulkansa mesi sulahan
+helevässä heinän päässä,
+kukan kultaisen nenässä;
+sen kantoi Kavon kätehen,
+hyvän immen hyppysihin.
+"Osmotar oluehensa,
+Kapo pisti kaljahansa:
+siit' otti olut hapata,
+siitä nousi nuori juoma
+puisen uuen uurtehessa,
+korvon koivuisen sisässä;
+kuohui korvien tasalle,
+ärjyi päällen äyrähien,
+tahtoi maahan tyyräellä,
+lattialle lasketella.
+"Oli aikoa vähäisen,
+pirahteli pikkaraisen.
+Joutui juomahan urohot,
+Lemminkäinen liiatenki:
+juopui Ahti, juopui Kauko,
+juopui veitikkä verevä
+oluelta Osmottaren,
+kaljalta Kalevattaren.
+"Osmotar, oluen seppä,
+Kapo, kaljojen tekijä,
+hän tuossa sanoiksi virkki:
+'Voi, poloinen, päiviäni,
+kun panin pahan oluen,
+tavattoman taarin laitoin:
+ulos korvosta kohosi,
+lattialle lainehtivi!'
+"Punalintu puusta lauloi,
+rastas räystähän rajalta:
+'Ei ole pahaoloinen,
+on juoma hyväoloinen,
+tynnyrihin tyhjettävä,
+kellarihin käytettävä
+tynnyrissä tammisessa,
+vaskivannetten sisässä.'
+"Se oli oluen synty,
+kalevaisten kaljan alku;
+siitä sai hyvän nimensä,
+siitä kuulun kunniansa,
+kun oli hyväoloinen,
+hyvä juoma hurskahille:
+pani naiset naurusuulle,
+miehet mielelle hyvälle,
+hurskahat iloitsemahan,
+hullut huppeloitsemahan."
+Siitä Pohjolan emäntä,
+kun kuuli oluen synnyn,
+koki vettä suuren korvon,
+uuen puisen puolellensa,
+siihen ohria oloksi
+ja paljo humalan päitä.
+Alkoi keitteä olutta,
+väkivettä väännätellä
+uuen puisen uurtehessa,
+korvon koivuisen sisässä.
+Kuut kiviä kuumettihin,
+kesät vettä keitettihin,
+salot puita poltettihin,
+kaivot vettä kannettihin:
+jo salot saristui puista,
+veet väheni lähtehistä
+olosia pantaessa,
+kaljoja kyhättäessä
+Pohjan pitkiksi pioiksi,
+hyvän joukon juomingiksi.
+Savu saarella palavi,
+tuli niemen tutkaimella.
+Nousipa savu sakea,
+auer ilmahan ajoihe
+tuimilta tulisijoilta,
+varavilta valke'ilta:
+täytti puolen Pohjan maata,
+kaiken Karjalan sokisti.
+Kansa kaikki katsahtavi,
+katsahtavi, kaivahtavi:
+"Mistäpä savunen saapi,
+auer ilmahan ajaikse?
+Pienikö soan savuksi,
+suuri paimosen paloksi."
+Tuop' on äiti Lemminkäisen
+aivan aamulla varahin
+läksi vettä lähteheltä;
+näkevi savun sakean
+pohjoisilla maailmoilla.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Nuo onpi soan savuja,
+varsin vainovalke'ita!"
+Itse Ahti Saarelainen,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+katseleikse, käänteleikse.
+Arvelee, ajattelevi:
+"Josp' on kaalan katsomahan,
+likeltä tähystämähän,
+mistä tuo savunen saapi,
+auer ilman täyttelevi,
+oisiko soan savuja,
+noita vainovalke'ita."
+Kaaloi Kauko katsomahan
+savun syntymäsijoa:
+ei ollut soan tulia
+eikä vainovalke'ita;
+olipa oluttulia,
+kaljankeitto-valke'ita
+Sariolan salmen suulla,
+niemen kaiskun kainalossa.
+Siinä Kauko katselevi ...
+Silmä karsas Kaukon päässä,
+silmä karsas, toinen kiero,
+suu vähiten väärällänsä.
+Virkki viimein katsellessa,
+poikki salmesta sanovi:
+"Oi armas anoppiseni,
+Pohjan ehtoisa emäntä!
+Laitapa oluet oivat,
+keitä kaljat kelvolliset
+juotavaksi joukon suuren,
+Lemminkäisen liiatenki
+noissa häissänsä omissa
+kera nuoren tyttäresi!"
+Sai olonen valmihiksi,
+mehu miesten juotavaksi.
+Pantihin olut punainen,
+kalja kaunis käytettihin
+maan alle makoamahan
+kivisessä kellarissa,
+tammisessa tynnyrissä,
+tapin vaskisen takana.
+Siitä Pohjolan emäntä
+laittoi keitot kiehumahan,
+kattilat kamuamahan,
+riehtilät remuamahan.
+Leipoi siitä leivät suuret,
+suuret talkkunat taputti
+hyvän rahvahan varaksi,
+joukon suuren syötäviksi
+Pohjan pitkissä pioissa,
+Sariolan juomingissa.
+Saipa leivät leivotuksi,
+talkkunat taputetuksi.
+Kului aikoa vähäisen,
+pirahteli pikkaraisen:
+olut tykki tynnyrissä,
+kalja keikkui kellarissa:
+"Kun nyt juojani tulisi,
+lakkijani laittauisi,
+kunnollinen kukkujani,
+laaullinen laulajani!"
+Etsittihin laulajata,
+laaullista laulajata,
+kunnollista kukkujata,
+kaunista karehtijata:
+lohi on tuotu laulajaksi,
+hauki kunnon kukkujaksi.
+Ei lohessa laulajata,
+hauissa karehtijata:
+lohen on leuat longallahan,
+hauin hampahat hajalla.
+Etsittihin laulajata,
+laaullista laulajata,
+kunnollista kukkujata,
+kaunista karehtijata:
+lapsi on tuotu laulajaksi,
+poika kunnon kukkujaksi.
+Ei lapsessa laulajata,
+kuolasuussa kukkujata:
+lapsen kiel' on kimmeltynnä,
+kielen kanta kammeltunna.
+Uhkasi olut punainen,
+noitueli nuori juoma
+nassakassa tammisessa,
+tapin vaskisen takana:
+"Kun et laita laulajata,
+laaullista laulajata,
+kunnollista kukkujata,
+kaunista karehtijata,
+potkin poikki vanteheni,
+ulos pohjani porotan!"
+Silloin Pohjolan emäntä
+pani kutsut kulkemahan,
+airuhut vaeltamahan.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ohoh piika pikkarainen,
+orjani alinomainen!
+Kutsu rahvasta kokohon,
+miesten joukko juominkihin!
+Kutsu kurjat, kutsu köyhät,
+sokeatki, vaivaisetki,
+rammatki, rekirujotki!
+Sokeat venehin soua,
+rammat ratsahin ajele,
+rujot re'in remmätellös!
+"Kutsu kaikki Pohjan kansa
+ja kaikki Kalevan kansa,
+kutsu vanha Väinämöinen
+lailliseksi laulajaksi!
+Elä kutsu Kaukomieltä,
+tuota Ahti Saarelaista!"
+Tuop' on piika pikkarainen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Miks' en kutsu Kaukomieltä,
+yhtä Ahti Saarelaista?"
+Tuop' on Pohjolan emäntä
+sanan vastaten sanovi:
+"Siks' et kutsu Kaukomieltä,
+tuota lieto Lemminkäistä,
+kun on kaikitse toraisa,
+aivan tarkka tappelija;
+tehnyt on häissäki häpeät,
+pitoloissa pillat suuret,
+nauranut pyhäiset piiat
+pyhäisissä vaattehissa."
+Tuop' on piika pikkarainen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mistä tieän Kaukomielen,
+jotta heitän kutsumatta?
+En tunne Ahin kotia,
+Kaukomielen kartanoa."
+Sanoi Pohjolan emäntä,
+itse lausui ja nimesi:
+"Hyvin tunnet Kaukomielen,
+tuon on Ahti Saarelaisen:
+Ahti saarella asuvi,
+veitikkä vesien luona,
+laajimman lahen sivulla,
+Kaukoniemen kainalossa."
+Tuop' on piika pikkarainen,
+raataja rahan-alainen,
+kantoi kutsut kuusialle,
+keruhut kaheksialle.
+Kutsui kaiken Pohjan kansan
+ja kaiken Kalevan kansan,
+nuotki hoikat huonemiehet,
+kaitakauhtanat kasakat.
+Yks' on aino Ahti poika,
+- senp' on heitti kutsumatta.
+
+
+
+  Yhdeskolmatta runo
+
+
+Tuop' on Pohjolan emäntä,
+Sariolan vaimo vanha,
+oli ulkona olija,
+askareillansa asuja.
+Kuului suolta ruoskan roiske,
+rannalta re'en ratina.
+Loi silmänsä luotehelle,
+käänti päätä päivän alle,
+arvelee, ajattelevi:
+"Mi tämä väki väjyvi
+minun, raukan, rannoilleni?
+Suurtako sotaväkeä?"
+Kaaloi tuota katsomahan,
+likeltä tähyämähän:
+ei ollut sotaväkeä;
+oli suuri sulhaiskansa,
+vävy keskellä väkeä,
+hyvän rahvahan raossa.
+Itse Pohjolan emäntä,
+Sariolan vaimo vanha,
+kun tunsi vävyn tulevan,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Luulin tuulen tuulevaksi,
+pinon pystyn viereväksi,
+meren rannan roikkivaksi,
+someren karehtivaksi.
+Kaaloin tuota katsomahan,
+likeltä tähyämähän;
+eipä tuuli tuullutkana,
+pino pysty vierrytkänä,
+meren ranta rauennunna,
+someret karehtinunna:
+vävyni väki tulevi,
+saoin kaksin käänteleikse!
+"Mistä mä vävyni tunnen,
+vävyni väen seasta?
+Tuttu on vävy väestä,
+tuttu tuomi muista puista,
+tammi virpivarpasista,
+kuuhut taivahan tähistä.
+"Vävy on mustalla orolla,
+niinkuin syövällä suella,
+kantavalla kaarnehella,
+lentävällä lievehellä;
+kuusi kultasirkkulaista
+vempelellä kukkumassa,
+seitsemän siniotusta
+rahkehella laulamassa."
+Kuuluvi kumu kujasta,
+aisan kalke kaivotieltä:
+jo vävy pihalle saapi,
+vävyn kansa kartanolle.
+Vävy on keskellä väkeä,
+hyvän rahvahan raossa,
+ei ole varsin eellimäisnä
+eikä aivan jälkimäisnä.
+"Pois, pojat, ulos, urohot,
+pihalle, pitimmät miehet,
+rinnuksia riistamahan,
+rahkehia raastamahan,
+aisoja alentamahan,
+tuomahan vävy tupahan!"
+Juoksevi vävyn oronen,
+kirjokorja kiiättävi
+pitkin appelan pihoa.
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Oi sie orja, palkkalainen,
+kylän kaunoinen kasakka!
+Ottaos vävyn oronen,
+lasketellos laukkiotsa
+vaskisista valjahista,
+tinaisista rinnuksista,
+rahaisista rahkehista,
+vesaisista vempelistä!
+Viekösi vävyn oronen,
+talutellos taitavasti
+sulkkuisista suitsiloista,
+päitsistä hopeapäistä
+piehtaroille pehme'ille,
+tasaiselle tanterelle,
+vienolle vitilumelle,
+maalle maionkarvaiselle!
+"Juottaos vävyni varsa
+lähisestä lähtehestä,
+joka seisovi sulana,
+heraisena herhettävi
+alla kullan kuusen juuren,
+alla pensivän petäjän!
+"Apata vävyni varsa
+koropasta kultaisesta,
+vaskisesta vakkasesta
+pestyin ohrin, lestyin leivin,
+keitetyin kesäisin vehnin,
+survotuin suvirukihin!
+"Vie siitä vävyn oronen
+soimelle sopimmaiselle,
+ylimäiselle sijalle,
+ta'impahan tanhuahan!
+Sito'os vävyn oronen
+kultaisista koltsasista
+rautaisehen renkaisehen,
+patvisehen patsaisehen!
+Pankosi vävyn orolle
+kappa kauroja etehen,
+toinen heinän helpehiä,
+kolmas ruumenen muruja!
+"Sukios vävyn oronen
+mursunluisella sualla,
+jottei karva katkeaisi,
+sorajouhi sorkahtaisi!
+Kattaos vävyn oronen
+loimella hope'isella,
+kuomikolla kultaisella,
+vanumalla vaskisella!
+"Kylän poiat, kyyhkyläiset!
+Viekätte vävy tupahan,
+hivuksin hatuttomana,
+käen kintahattomana!
+"Vuotas katselen vävyä,
+jos sopii vävy tupahan
+ilman uksen ottamatta,
+pihtipuolen purkamatta,
+kamanan korottamatta,
+kynnyksen alentamatta,
+soppiseinän sortamatta,
+multahirren muuttamatta!
+"Ei mahu vävy tupahan,
+hyvä lahja laipiohon
+ilman uksen ottamatta,
+pihtipuolen purkamatta,
+kamanan korottamatta,
+kynnyksen alentamatta,
+soppiseinän sortamatta,
+multahirren muuttamatta:
+vävy on päätänsä pitempi,
+korvallista korkeampi.
+"Kamanat kohottukohot
+lakin päästä laskematta,
+kynnykset alentukohot
+kengän kannan koskematta,
+pihtipuolet välttyköhöt,
+ovet ilman auetkohot
+tullessa vävyn tupahan,
+astuessa aimo miehen!
+"Kiitos kaunoisen Jumalan,
+jo saapi vävy sisähän!
+Vuotas katsahan tupoa,
+silmeän tuvan sisähän,
+onko täällä pöyät pesty,
+lavitsat vesin valeltu,
+siivottu sileät sillat,
+lautalattiat la'aistu!
+"Katselen tätä tupoa
+- enkä tuota tunnekana,
+mistä puist' on pirtti tehty,
+mistä suoja tänne saatu,
+kusta seinät seisotettu
+sekä lattiat laottu.
+"Sivuseinä on siilin luista,
+periseinä peuran luista,
+oviseinä osman luista,
+kamana karitsan luista.
+"Orret on omenapuista,
+patsas puista patviloista,
+luaslauat lumpehista,
+laki lahnan suomuksista.
+"Rahi on rauasta rakettu,
+lautsat Saksan laahkoloista,
+pöytä kullan kirjoiteltu,
+silta silkillä silattu.
+"Uuni vaskesta valettu,
+pankko paasista hyvistä,
+kiukoa meren kivistä,
+karsina Kalevan puista."
+Sulho tungeikse tupahan,
+alle kattojen ajaikse.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Terve tänneki, Jumala,
+alle kuulun kurkihirren,
+alle kaunihin katoksen!"
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Terve, terve tultuasi
+tänne pienehen tupahan,
+matalaisehen majahan,
+honkaisehen huonehesen,
+petäjäisehen pesähän!
+"Ohoh orjapiikaseni,
+kylän pantu palkkalainen!
+Tuopa tulta tuohen päässä,
+temmo tervaksen nenässä
+katsellakseni vävyä,
+nähäkseni sulhon silmät,
+sinisetkö vai punaiset
+vaiko vaatevalkeuiset!"
+Orjapiika pikkarainen,
+kylän pantu palkkalainen,
+toip' on tulta tuohosessa,
+tempoi tulta tervaksessa.
+"Tuli on tuohinen rämäkkä,
+savu musta tervaksinen,
+vävyn silmät saastuttaisi,
+mustuttais' ihanan muo'on:
+tuopa tulta tuohuksella,
+vahasella valkeaista!"
+Orjapiika pikkarainen,
+kylän pantu palkkalainen,
+toip' on tulta tuohuksella,
+vahasella valkeaista.
+Valkea savu vahainen,
+tuli kirkas tuohuksinen,
+valotti vävyltä silmät,
+kirkasti vävyltä kasvot.
+"Jo näen vävyni silmät:
+ei siniset, ei punaiset
+eikä vaatevalkeuiset;
+meren on vaahen valkeuiset,
+meren ruo'on ruskeuiset,
+meren kaislan kauneuiset.
+"Kylän poiat, kyyhkyläiset!
+Viekätte tätä vävyä
+isoimmille istuimille,
+ylimäisille sijoille,
+selin seineä sinistä,
+pä'in pöyteä punaista,
+kohin kutsuvierahia,
+rinnoin rahvahan remua!"
+Siitä Pohjolan emäntä
+syötti, juotti vierahia,
+syötti suin sulassa voissa,
+kourin kuorekokkaroissa
+noita kutsuvierahia,
+vävyänsä liiatenki.
+Olipa lohta luotasilla,
+sivulla sianlihoa,
+kupit kukkuraisillansa,
+va'it varpelaitehilla
+syöä kutsuvierahien
+ja vävysen liiatenki.
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"Oi sie piika pikkarainen!
+Tuop' on tuopilla olutta,
+kanna kaksikorvaisella
+noille kutsuvierahille,
+vävylleni liiatenki!"
+Tuop' on piika pikkarainen,
+raataja rahan-alainen,
+antoi tuopin totta tehä,
+viisivantehen vikoa,
+huuhtoa humalan parrat,
+vaahen parrat valkoella
+noilta kutsuvierahilta
+ja vävyltä liiatenki.
+Mitä nyt olut osasi,
+virkki viisivantehinen,
+kun oli luona laulajansa,
+kunnollinen kukkujansa?
+Olipa vanha Väinämöinen,
+virren ponsi polvu'inen,
+laaullisna laulajana,
+parahana taitajana.
+Ensin ottavi olutta,
+siitä tuon sanoiksi virkki:
+"Olukkainen, juomukkainen!
+Elä miestä jouten juota!
+Laita miehet laulamahan,
+kultasuut on kukkumahan!
+Isännät imehtelevät,
+emännät ajattelevat:
+joko on laulut lauennehet,
+ilokielet kirvonnehet,
+vai panin pahan oluen,
+juoksuttelin juoman kehnon,
+kun ei laula laulajamme,
+hyreksi hyvät runomme,
+kuku kultavierahamme,
+iloitse ilokäkemme?
+"Kukas tässä kukkunevi,
+kenpä kielin laulanevi
+näissä Pohjolan pioissa,
+Sariolan juomingissa?
+Eipä tässä lautsat laula,
+kun ei lautsan istujaiset,
+lattiat ei lausahtele,
+kun ei lattian kävijät;
+eikä ikkunat iloitse,
+kun ei ikkunan isännät,
+eikä pöykä pöyän ääret,
+kun ei pöyän äärelliset,
+ei ne reppänät remuile,
+kun ei reppänän alaiset."
+Oli lapsi lattialla,
+maitoparta pankon päässä.
+Lausui lapsi lattialta,
+poika pankolta pakisi:
+"En ole iso iältä,
+vahva varren kasvannolta,
+vaan kuitenki kaikitenki,
+jos ei muut lihavat laula,
+miehet paksummat pajaha,
+verevämmät vierettele,
+niin mä laulan, laiha poika,
+poika kuiva, kuikuttelen;
+laulan laihoilta lihoilta,
+kupehilta kuuttomilta
+tämän iltamme iloksi,
+päivän kuulun kunniaksi."
+Olipa ukko uunin päällä.
+Tuopa tuon sanoiksi virkki:
+"Ei ole lasten laululoista,
+kurjien kujerteloista:
+valehia lasten laulut,
+tyhjiä tytärten virret!
+Anna virsi viisahalle,
+laulu lautsan istujalle!"
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Onko tässä nuorisossa,
+koko suuressa su'ussa,
+ken panisi käen kätehen,
+ha'an toisehen hakahan
+ja saisi sanelemahan,
+laikahtaisi laulamahan
+päivän päätyvän iloksi,
+illan kuulun kunniaksi?"
+Sanoi ukko uunin päältä:
+"Ei ole tässä ennen kuultu,
+ei ole kuultu eikä nähty
+sinä ilmoisna ikänä
+parempata laulajata,
+tarkempata taitajata,
+kuin mitä minä kujerrin,
+lauleskelin lapsempana,
+laulelin lahen vesillä,
+kajahtelin kankahilla,
+kukkuelin kuusikoilla,
+sanelin salometsillä.
+"Ääni oli suuri ja sorea,
+säveleni sangen kaunis:
+se silloin jokena juoksi,
+vesivirtana vilisi,
+kulki kuin lyly lumella,
+purjelaiva lainehilla.
+Vaan en nyt sanoa saata,
+tuot' en tarkoin tunnekana,
+mikä sorti suuren äänen,
+äänen armahan alenti:
+ei se nyt jokena juokse,
+lainehina lailattele,
+on kuin karhi kannostossa,
+hangella havupetäjä,
+reki rannan hiekkasilla,
+vene kuivilla kivillä."
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Kun ei toista tullekana
+kerallani laulamahan,
+yksin lähtenen runoille,
+laikahtanen laulamahan:
+kun olen luotu laulajaksi,
+sattunut sanelijaksi,
+en kysy kylästä tietä,
+päätä virren vierahalta."
+Siitä vanha Väinämöinen,
+virren ponsi polvu'inen,
+istuihen ilon teolle,
+laulutyölle työntelihe,
+ilovirret vieressänsä,
+saatavillansa sanaset.
+Lauloi vanha Väinämöinen,
+sekä lauloi jotta taitoi:
+ei sanat sanoihin puutu,
+virret veisaten vähene;
+ennen kalliot kiviä,
+umpilammit lumpehia.
+Siinä lauloi Väinämöinen,
+pitkin iltoa iloitsi.
+Naiset kaikki naurusuulla,
+miehet mielellä hyvällä
+kuuntelivat, kummeksivat
+Väinämöisen väännätystä,
+kun oli kumma kuulijanki,
+ime ilmankin olijan.
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+virkki virtensä lopulla:
+"Mitäpä minusta onpi
+laulajaksi, taitajaksi!
+En minä mitänä saata,
+en kuhunkana kykene.
+Oisi Luoja laulamassa,
+suin sulin sanelemassa!
+Luoja laulun lauleleisi,
+lauleleisi, taiteleisi.
+"Laulaisi meret mesiksi,
+meren hiekat hernehiksi,
+meren mullat maltahiksi,
+suoloiksi meren someret,
+lehot laajat leipämaiksi,
+ahovieret vehnämaiksi,
+mäet mämmikakkaroiksi,
+kalliot kananmuniksi.
+"Lauleleisi, taiteleisi,
+saneleisi, saatteleisi,
+laulaisi tähän talohon
+läävät täysi lähtemiä,
+kujat täysi kukkapäitä,
+ahot maion antajia,
+sata sarven kantajata,
+tuhat tuojoa utaren.
+"Lauleleisi, taiteleisi,
+saneleisi, saatteleisi
+isännille ilvesturkit,
+emännille verkaviitat,
+tyttärille ummiskengät,
+pojille punaiset paiat.
+"Annap' ainaki, Jumala,
+toisteki, totinen Luoja,
+näin näissä elettäväksi,
+toiste toimieltavaksi
+näissä Pohjolan pioissa,
+Sariolan juomingissa,
+oloset jokena juosta,
+me'et virtana vilata
+näissä Pohjolan tuvissa,
+Sariolan salvoksissa,
+jotta päivin lauleltaisi,
+illoin tehtäisi iloa
+iällä tämän isännän,
+elinajalla emännän!
+"Pankohon Jumala palkan,
+Luoja koston kostakohon
+isännälle pöyän päähän,
+emännällen aittahansa,
+pojillen apajaveelle,
+kangaspuihin tyttärille,
+jottei konsana katuisi,
+vuonna toisna voikahtaisi
+näitä pitkiä pitoja,
+suuren joukon juominkia!"
+
+
+
+  Kahdeskolmatta runo
+
+
+Kun oli kyllin häitä juotu,
+pi'etty pitoja noita,
+häitä Pohjolan tuvilla,
+pitoja Pimentolassa,
+sanoi Pohjolan emäntä
+Ilmariselle, vävylle:
+"Mit' istut, isosukuinen,
+maan valio, valvattelet?
+Istutko ison hyvyyttä
+vai emonko armautta
+vaiko pirtin valkeutta,
+naimakansan kauneutta?
+"Et istu ison hyvyyttä,
+et emosen armautta
+etkä pirtin puhtautta,
+naimakansan kauneutta:
+istut impesi hyvyyttä,
+neien nuoren armautta,
+valvattisi valkeutta,
+kassapääsi kauneutta.
+"Sulho, viljon veljyeni!
+Vuotit viikon, vuota vielä!
+Ei ole valmis valvattisi,
+suorinut ikisopusi:
+puol' on päätä palmikolla,
+puoli palmikoitsematta.
+"Sulho, viljon veljyeni!
+Vuotit viikon, vuota vielä!
+Ei ole valmis valvattisi,
+suorinut ikisopusi:
+yks' on hiema hiemoitettu,
+toinen hiemoiteltavana.
+"Sulho, viljon veljyeni!
+Viikon vuotit, vuota vielä!
+Ei ole valmis valvattisi,
+suorinut ikisopusi:
+vast' on jalka kengitetty,
+toinen kengiteltävänä.
+"Sulho, viljon veljyeni!
+Viikon vuotit, vuota vielä!
+Ei ole valmis valvattisi,
+suorinut ikisopusi:
+käsi on toinen kinnastettu,
+toinen kinnasteltavana.
+"Sulho, viljon veljyeni!
+Viikon vuotit, et väsynyt:
+valmis on nyt valvattisi,
+suoriunut sorsasesi.
+"Mene jo myöten, myöty neiti,
+kanssa, kaupattu kananen!
+Jo nyt on liittosi likellä,
+kovin läsnä lähtöaika,
+kun on viejä vieressäsi,
+ottajaisesi ovilla:
+oro suitsia purevi,
+reki neittä vuottelevi.
+"Oltua rakas rahoihin,
+käpäs kättä antamahan,
+kiivas kihlan ottelohon,
+sormuksen sovittelohon,
+ole nyt rakas rekehen,
+kiivas kirjokorjasehen,
+käpäs käymähän kylähän
+sekä sievä lähtemähän!
+"Etpä äijän, nuori neiti,
+kahen puolesi katsellut,
+yli pääsi ymmärrellyt,
+jos te'it ka'utun kaupan,
+iän kaiken itkemisen,
+vuoet voikerrehtamisen,
+kun läksit isosi koista,
+siirryit syntymäsijoilta,
+luota ehtoisen emosi,
+kantajasi kartanoilta.
+"Mi oli sinun eleä
+näillä taattosi tiloilla!
+Kasvoit kukkana kujilla,
+ahomailla mansikkana.
+Nousit voille vuotehelta,
+maioille makoamasta,
+venymästä vehnäsille,
+pettäjäisille pehusta.
+Kun et voinut voita syöä,
+silpaisit sianlihoa.
+"Ei ollut huolta ollenkana,
+ajatusta aioinkana:
+annoit huolla honkasien,
+ajatella aiaksien,
+surra suolla suopetäjän,
+kangaskoivun kankahalla.
+Itse liehuit lehtyisenä,
+perhosena pyörähtelit,
+marjana emosi mailla,
+vaapukkana vainiolla.
+"Lähet nyt talosta tästä,
+menet toisehen talohon,
+toisehen emon alahan,
+perehesen vierahasen.
+Toisin siellä, toisin täällä,
+toisin toisessa talossa!
+Toisin siellä torvet soivat,
+toisin ukset ulvaisevat,
+toisin vierevät veräjät,
+sanovat saranarauat.
+"Et osaa ovissa käyä,
+veräjissä vieretellä
+talon tyttären tavalla;
+et tunne puhua tulta
+etkä liettä lämmitteä
+talon miehen mieltä myöten.
+"Niinkö luulit, neito nuori,
+niinkö tiesit jotta luulit,
+luulit yöksi lähteväsi,
+päivällä paloavasi?
+Etpä yöksi lähtenynnä,
+etkä yöksi, et kaheksi:
+jopa jou'uit viikommaksi,
+kuuksi päiväksi katosit,
+iäksi ison majoilta,
+elinajaksi emosi.
+Askelt' on piha pitempi,
+kynnys hirttä korkeampi
+sinun toiste tullessasi,
+kerran kertaellessasi."
+Neito parka huokaeli,
+huokaeli, henkäeli;
+suru syämelle panihe,
+vesi silmille vetihe.
+Itse tuon sanoiksi saatti:
+"Noinpa tiesin, noinpa luulin,
+noinpa arvelin ikäni,
+sanoin kaiken kasvinaian:
+et sä, neiti, neiti olle
+oman vanhemman varassa,
+oman taaton tanterilla,
+vanhan maammosi majoilla.
+Äskenpä olisit neiti
+miehelähän mennessäsi,
+kuin oisi jalka kynnyksellä,
+toinen korjassa kosijan:
+oisit päätäsi pitempi,
+korvallista korkeampi.
+"Tuota toivoin tuon ikäni,
+katsoin kaiken kasvinaian
+- vuotin kuin hyveä vuotta,
+katsoin kuin kesän tuloa.
+Jo nyt on toivoni toeksi,
+lähtöni lähemmä saanut;
+jop' on jalka kynnyksellä,
+toinen korjassa kosijan.
+Enkä tuota tunnekana,
+mikä muutti multa mielen:
+en lähe ilolla mielin
+enkä riemulla eriä
+tästä kullasta ko'ista,
+iän nuoren istumasta,
+näiltä kasvinkartanoilta,
+ison saamilta eloilta;
+lähen, hoikka, huolissani,
+ikävissäni eriän,
+kuin syksyisen yön sylihin,
+kevä'isen kierän päälle,
+jälen jäällä tuntumatta,
+jalan iskun iljangolla.
+"Miten lieki mieli muien,
+mieli muien morsianten?
+Tok' ei muut muretta tunne,
+kanna kaihoista syäntä,
+kuin kannan minä katala,
+kannan mustoa muretta,
+syäntä syen näköistä,
+huolta hiilenkarvallista.
+"Niin on mieli miekkoisien,
+autuaallisten ajatus,
+kuin keväinen päivännousu,
+kevätaamun aurinkoinen.
+Mitenpä minunki mieli,
+minun synkeä sisuni?
+On kuin laaka lammin ranta,
+kuin pimeä pilven ranta,
+kuin syksyinen yö pimeä,
+talvinen on päivä musta;
+viel' on mustempi sitäki,
+synkeämpi syksy-yötä."
+Olipa akka, askarvaimo,
+talon ainoinen asuja.
+Hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Kutti, kutti, neiti nuori!
+Etkö muista, kuin sanelin,
+sanelin saoinki kerroin:
+elä sulho'on ihastu,
+elä sulhon suumalohon,
+luota silmänluontehesen,
+katso jalkoihin jaloihin!
+Sulovasti suun pitävi,
+silmät luopi luopuisasti,
+vaikka lempo leukaluissa,
+surma suussansa asuisi.
+"Noinpa aina neittä neuvoin,
+orpanaistani opastin:
+kun tulevi suuret sulhot,
+suuret sulhot, maan kosijat,
+sinä vastahan sanele
+ja puhele puoleltasi,
+sanele sanalla tuolla,
+lausu tuolla lausehella:
+'Ei minusta ollekana,
+ollekana, lienekänä
+miniäksi vietävätä,
+orjaksi otettavata.
+Ei neiti minun näköinen
+osaa orjana eleä,
+muista ei mukihin mennä,
+olla aina alla kynsin.
+Toinen kun sanan sanoisi,
+minä kaksi vastoaisin;
+kun tulisi tukkahani,
+hairahtaisi hapsihini,
+tukastani tuivertaisin,
+hapsistani haivertaisin.'
+"Et sinä sitä totellut,
+et kuullut minun sanoa.
+Käeten kävit tulehen,
+tieten tervan keittehesen;
+riensihit revon rekehen,
+läksit karhun kantasille,
+revon reessänsä veteä,
+karhun kauas kannatella,
+ikiorjaksi isännän,
+aikaorjaksi anopin.
+"Läksit kouluhun kotoa,
+piinahan ison pihoilta.
+Kova on koulu käyäksesi,
+piina pitkä ollaksesi:
+siell' on ohjat ostettuna,
+varustettu vankirauat,
+ei ketänä muuta vasten,
+vasten on vaivaista sinua.
+"Kohta saat kokea, koito,
+kokea, kovaosainen,
+apen luista leukaluuta,
+anopin kivistä kieltä,
+ky'yn kylmiä sanoja,
+naon niskan-nakkeloita.
+"Kuules, neiti, kuin sanelen,
+kuin sanelen, kuin puhelen!
+Olit kukkana kotona,
+ilona ison pihoilla:
+iso kutsui kuutamaksi,
+emo päivänpaisteheksi,
+veikkosi vesivaloksi,
+siskosi siniveraksi.
+Menet toisehen talohon,
+vierahan emän alahan:
+ei vieras emosen verta,
+vaimo toinen tuojan verta!
+Harvoin vieras siivoin sinkui,
+harvoin oike'in opetti:
+appi haukkuvi havuiksi,
+anoppisi ahkioksi,
+kyty kynnysportahiksi,
+nato naisien pahoiksi.
+"Äsken sie hyvä olisit,
+äsken kerta kelpoaisit:
+utuna ulos menisit,
+savuna pihalle saisit,
+lehtisenä lenteleisit,
+kipunoina kiiättäisit.
+"Et ole lintu lentäjäksi
+etkä lehti liehujaksi,
+et kipuna kiitäjäksi,
+savu saajaksi pihalle.
+"Voi neiti, sisarueni!
+Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit!
+Vaihoit armahan isosi
+appehen ani paha'an,
+vaihoit ehtoisen emosi
+anoppihin ankarahan!
+Vaihoit viljon veljyesi
+kyyttäniskahan kytyhyn,
+vaihoit siskosi siveän
+naljasilmähän natohon!
+Vaihoit liinavuotehesi
+nokisihin nuotioihin,
+vaihoit valkeat vetesi
+likaisihin lietehisin,
+vaihoit hiekkarantasesi
+mustihin muraperihin!
+Vaihoit armahat ahosi
+kanervikkokankahisin,
+vaihoit marjaiset mäkesi
+kaskikantoihin kovihin!
+"Niinkö luulit, neito nuori,
+niinkö, kasvava kananen:
+huolet loppui, työt väheni
+tämän illan istumilla,
+maata sinne vietäväsi,
+unille otettavasi?
+"Eip' on maata vieäkänä,
+unille otetakana:
+vasta valvoa pitävi,
+vasta huolta hoivatahan,
+ajatusta annetahan,
+pannahan pahoa mieltä.
+"Kunis huiskit hunnutoinna,
+sinis huiskit huoletoinna:
+kunis liikuit liinatoinna,
+liikuit liioitta suruitta.
+Äsken huntu huolta tuopi,
+palttina pahoa mieltä,
+liina liikoja suruja,
+pellava perättömiä.
+"Mikäs neitosen kotona!
+Niin neito ison kotona,
+kuin kuningas linnassansa,
+yhtä miekkoa vajoa.
+Toisin tuon miniä raukan!
+Niin miniä miehelässä,
+kuin vanki Venäehellä,
+yhtä vahtia vajoa.
+"Teki työtä työn ajalla,
+väänti hartian väellä,
+hipiä hi'en väessä,
+otsa vaahen valkeassa.
+Kun tulevi toinen aika,
+niin tulehen tuomitahan,
+ajetahan ahjoksehen,
+sen kätehen käsketähän.
+"Piteä hänen pitäisi,
+piteä, piloisen piian,
+lohen mieli, kiiskin kieli,
+lammin ahvenen ajatus,
+suu sären, salakan vatsa,
+meriteiren tieto saa'a.
+"Eipä tieä yksikänä,
+ymmärrä yheksänkänä
+emon tuomista tytöistä,
+vanhempansa vaalimista,
+mistä syöjä syntynevi,
+kaluaja kasvanevi,
+lihan syöjä, luun purija,
+tukan tuulelle jakaja,
+hapsien hajottelija,
+ahavalle anneksija.
+"Itke, itke, neiti nuori!
+Kun itket, hyvinkin itke!
+Itke kourin kyynelesi,
+kahmaloin haluvetesi,
+pisaret ison pihoille,
+lammit taaton lattioille,
+itke tulville tupanen,
+siltalauat lainehille!
+Kun et itke itkettäissä,
+itket toiste tullessasi,
+kun tulet ison kotihin,
+kun löyät isosi vanhan
+saunahan savuttunehen
+kuiva vasta kainalossa.
+"Itke, itke, neiti nuori!
+Kun itket, hyvinkin itke!
+Kun et itke itkettäissä,
+itket toiste tullessasi,
+kun tulet emon kotihin,
+kun löyät emosi vanhan
+läävähän läkähtynehen,
+kuollehen kupo sylihin.
+"Itke, itke, neiti nuori!
+Kun itket, hyvinkin itke!
+Kun et itke itkettäissä,
+itket toiste tullessasi,
+kun tulet tähän kotihin,
+löyät veikkosi verevän
+kujahan kukistunehen,
+kartanolle kaatunehen.
+"Itke, itke, neiti nuori!
+Kun itket, hyvinkin itke!
+Kun et itke itkettäissä,
+itket toiste tullessasi,
+kun tulet tähän talohon,
+löyät siskosi siveän
+sotkutielle sortunehen
+vanha karttu kainalossa."
+Neito parka huokaeli,
+huokaeli, henkäeli.
+Itse loihen itkemähän,
+vierähti vetistämähän.
+Itki kourin kyyneleitä,
+kahmaloin haluvesiä
+ison pestyille pihoille,
+lammit taaton lattialle.
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja pakisi:
+"Hoi sisaret, sirkkuseni,
+entiset ikätoverit,
+kaikki kasvinkumppalini!
+Kuulkottenpa, kuin sanelen!
+En nyt tuota tunnekana,
+mikä lienehe minulle
+iskennä tämän ikävän,
+tämän huolen hoivannunna,
+tämän kaihon kantanunna,
+murehen mukaellunna.
+"Toisin tiesin, toisin luulin,
+toisin toivotin ikäni:
+käkesin käkenä käyä,
+kukahella kukkuroilla
+näille päivin päästyäni,
+näille tuumin tultuani.
+Enpä nyt käkenä käyne,
+kukahelle kukkuroilla:
+olen kuin alli aallokossa,
+tavi laajalla lahella
+uiessa vilua vettä,
+vettä jäistä järkyttäissä.
+"Voi isoni, voi emoni,
+voi on valtavanhempani!
+Minnekä minua loitte,
+kunne kannoitte katalan
+nämät itkut itkemähän,
+nämät kaihot kantamahan,
+nämät huolet huolimahan
+ja surut sureksimahan?
+"Mahoit ennen, maammo rukka,
+mahoit, kaunis kantajani,
+armas maion-antajani,
+ihana imettäjäni,
+kapaloia kantosia,
+pestä pieniä kiviä,
+kuin pesit tätä tytärtä,
+kapalojit kaunoistasi
+näille suurille suruille,
+ape'ille miel'aloille!
+"Moni muualla sanovi,
+usea ajattelevi:
+ei ole huolta hurnakolla,
+ajatusta aioinkana.
+Elkätte, hyvät imeiset,
+elkätte sitä sanoko!
+Enemp' on minulla huolta,
+kuin on koskessa kiviä,
+pajuja pahalla maalla,
+kanervia kankahalla.
+Hepo ei jaksaisi veteä,
+rautakisko kingotella
+ilman luokin lekkumatta,
+vempelen värisemättä
+noita, hoikan, huoliani,
+mustia mure'itani."
+Lauloi lapsi lattialta,
+kasvavainen karsinasta:
+"Mitä neien itkemistä,
+suuresti sureksimista!
+Anna huolia hevosen,
+murehtia mustan ruunan,
+rautasuisen surkutella,
+suuripäisen päivitellä!
+Hevosell' on pää parempi,
+pää parempi, luu lujempi,
+kaulan kaari kantavampi,
+koko ruumis runsahampi.
+"Ei ole itettäviä,
+suuresti surettavia.
+Ei sinua suolle vieä,
+ojavarrellen oteta:
+vievät viljamättähältä,
+vievät vielä viljemmälle;
+ottavat oluttuvilta,
+ottavat oluemmille.
+"Kun katsot kupehellesi,
+oikealle puolellesi,
+onpa sulho suojassasi,
+mies verevä vieressäsi!
+Hyvä mies, hyvä hevonen,
+talon kanta kaikenlainen;
+pyyhyet pyräjämässä,
+vempelellä vieremässä,
+rastahat iloitsemassa,
+rahkehilla laulamassa;
+kuusi kullaista käkeä
+änkilöillä lekkumassa,
+seitsemän siniotusta
+reen kokalla kukkumassa.
+"Ellös olko milläkänä,
+emon tuoma, tuollakana!
+Et panna pahenemahan,
+pannahan paranemahan,
+miehen kyntäjän kylelle,
+vakoajan vaipan alle,
+leivän saajan leuan alle,
+kalan saajan kainalohon,
+hirven hiihtäjän hikehen,
+karhun saajan saunasehen.
+"Miehen sait mitä jaloimman,
+urohia uhke'imman:
+ei sen jouset jouten olle,
+viinet vaarnoilla venyne;
+koirat ei ne koissa maanne,
+pennut pehkuilla levänne.
+"Kolmasti tänä keväinä
+aivan aika-huomenessa
+nousi nuotiotulelta,
+havasi havusijalta;
+kolmasti tänä keväinä
+kaste on silmille karisnut,
+havut päänsä harjaellut,
+varvat vartalon sukinut.
+"Mies on joukon jou'uttaja,
+uros karjan kasvattaja.
+Onpa tällä sulhollamme
+korvet koivin kulkevia,
+särkät säärin juoksevia,
+noropohjan noutavia:
+sata on sarven kantajata,
+tuhat tuojoa utaren;
+aumoja joka aholla,
+purnuja joka purolla,
+lepikköiset leipämaina,
+ojavieret ohramaina,
+karivieret kauramaina,
+vesivieret vehnämaina,
+kaikki rauniot rahoina,
+kivet pienet penninkinä."
+
+
+
+  Kolmaskolmatta runo
+
+
+Nyt on neiti neuvominen,
+morsian opastaminen.
+Kenpä neien neuvojaksi,
+impyen opastajaksi?
+Osmotar, oleva vaimo,
+Kalevatar, kaunis impi,
+hänpä neittä neuvomahan,
+orpoa opastamahan,
+miten olla mielevänä,
+kuten kuuluna asua,
+mielevänä miehelässä,
+kuuluna anoppelassa.
+Saneli sanoilla noilla,
+lausui noilla lausehilla:
+"Morsian, sisarueni,
+kapulehti, lempyeni!
+Kuules, kuin minä sanelen,
+kielin toisin kertoelen!
+"Lähet jo, kukka, kulkemahan,
+mansikka, matelemahan,
+verannukka, vieremähän,
+sametti, samoamahan
+tästä kuulusta ko'ista,
+kaunihista kartanosta;
+tulet toisehen talohon,
+perehesen vierahasen.
+Toisin toisessa talossa,
+muiten muissa vierahissa:
+ajatellen astuminen,
+tuumitellen toimiminen;
+ei kuin taaton tanterella,
+oman maammon manterella,
+laksoloissa laulaminen,
+kujilla kukahtaminen.
+"Kun lähet talosta tästä,
+muista kaikki muut kalusi,
+ne kolme kotihin heitä:
+päivän-päälliset unoset,
+emon armahan sanaset,
+joka kirnun pettäjäiset!
+"Kaikki muista muuttelosi
+- unikonttisi unoha
+kotoisille tyttärille,
+kotiuunin korvaselle!
+Laulut heitä lautsan päähän,
+ilovirret ikkunoille,
+tyttöys tyvelle vastan,
+huimuus hurstin hulpiloille,
+pankolle pahat tapasi,
+laiskuutesi lattialle!
+Tahikka kaasolle taritse,
+työnnä kaason kainalohon,
+kaason vieä vitsikkohon,
+kantoa kanervikkohon!
+"Tapa on uusi ottaminen,
+entinen unohtaminen:
+taattoarmo heittäminen,
+appiarmo ottaminen,
+alemma kumartaminen,
+hyvä lause lahjominen.
+"Tapa on uusi ottaminen,
+entinen unohtaminen:
+maammoarmo heittäminen,
+anopp'armo ottaminen,
+alemma kumartaminen,
+hyvä lause lahjominen.
+"Tapa on uusi ottaminen,
+entinen unohtaminen:
+veliarmo heittäminen,
+kytyarmo ottaminen,
+alemma kumartaminen,
+hyvä lause lahjominen.
+"Tapa on uusi ottaminen,
+entinen unohtaminen:
+sisararmo heittäminen,
+natoarmo ottaminen,
+alemma kumartaminen,
+hyvä lause lahjominen.
+"Ellöspä sinä ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+tavatoin talohon menkö,
+miehuetoin miehelähän!
+Tapoja talo kysyvi,
+tapoja talo hyväki,
+mies on mieltä koittelevi,
+mies mieltä ani paraski;
+äsken tarkka tarvitahan,
+jos talo epätapainen,
+ja vakainen vaaitahan,
+jos on mies epäpätöinen.
+"Jos ukko susi supussa,
+akka karhu karsinassa,
+kyty kyinä kynnyksellä,
+nato nauloina pihalla,
+sama on arvo antaminen:
+alemma kumartaminen,
+kuin ennen emosi luona,
+oman taattosi tuvilla
+taattoa kumartaminen,
+maammoasi arvominen.
+"Piteä sinun pitävi
+pää tarkka, tanea mieli,
+aina ankara ajatus,
+ymmärrys yhentasainen,
+iltasella silmät virkut
+valkeata vaalimahan,
+aamusella korvat tarkat
+kukon ääntä kuulemahan.
+Konsa kukko kerran lauloi,
+viel' ei toista virkkanunna,
+silloin nuorten nousuaika,
+vanhojen lepu'uaika.
+"Kun ei kukko laulakana,
+ei äännä isännän lintu,
+piä kuuta kukkonasi,
+otavaista oppinasi!
+Käyös ulkona use'in,
+käyös kuuta katsomassa,
+otavaista oppimassa,
+tähtiä tähyämässä!
+"Konsa oike'in otava,
+sarvet suorahan suvehen,
+pursto perin pohjasehen,
+silloin aikasi sinulla
+nousta luota nuoren sulhon,
+saa'a viereltä verevän,
+saa'a tulta tuhkasista,
+valkeata vakkasesta,
+tuli puikkohon puhua
+lienosti levittämättä.
+"Kun ei tulta tuhkasissa,
+valkeata vakkasessa,
+kutkuttele kullaltasi,
+katkuttele kaunoltasi:
+'Anna tulta, armaiseni,
+valkeata, marjaseni!'
+"Saat sa piitä pikkaraisen,
+tauloa taki vähäisen:
+iske tuli tuikahuta,
+päre pihtihin viritä,
+lähe läävä läänimähän,
+raavahat ravitsemahan!
+Ammovi anopin lehmä,
+hirnuvi apen hevonen,
+ky'yn lehmä kytkäisevi,
+naukuvi naon vasikka
+heinän hienon heittäjäistä,
+apilan ojentajaista.
+"Käy kujaset kuurullasi,
+läävät länkämöisilläsi,
+syötä lehmät leyhkeästi,
+lammaskarja lauhkeasti!
+Olet lehmille ojenna,
+juomat vaivaisten vasoille,
+varsoille valitut korret,
+karitsoille hienot heinät!
+Eläkä sioille singu,
+elä potki porsahia:
+kanna kaukalo sioille,
+purtilonsa porsahille!
+"Elä läävässä lepeä,
+lamo lammaskarsinassa!
+Kun olet läävän lääninynnä,
+katsonunna karjan kaiken,
+jo jou'u takaisin tuolta,
+tule tuiskuna tupahan!
+Siell' on lapsi itkemässä,
+pieni peitetten sisässä,
+eikä lausu lapsi rukka,
+saata kieletöin sanoa,
+onko vilu taikka nälkä
+tahi muu tapahtumainen,
+ennenkuin tulevi tuttu,
+kuulevi emonsa äänen.
+"Vaan tupahan tullessasi
+tule neljänä tupahan:
+vesikappanen käessä,
+lehtiluuta kainalossa,
+tulitikku hampahiss
+- itse ollet neljäntenä.
+"Ala sillat siivoella,
+lautalattiat la'aista:
+visko vettä lattialle,
+elä visko lapsen päälle!
+Nähnet lapsen lattialla,
+jos kohta kälynki lapsi:
+nosta lapsi lautsaselle,
+pese silmät, pää silitä,
+anna leipeä kätehen,
+vuole voita leivän päälle!
+Kun ei leipeä talossa,
+anna lastunen kätehen!
+"Kun saat pöytien pesohon
+viikon päästä viimeistäki,
+pese pöyät, laiat muista,
+jalkoja elä unoha!
+Lautsaset vesin valele,
+seinät siivin siivoele,
+lautsat kaikki laitoinensa,
+seinät pitkin juomuinensa!
+"Mi on pöyällä pölyä,
+mi tomua ikkunoilla,
+nepä siivellä sipaise,
+vetäise vesitukolla,
+etteipä tomu tomaha,
+pöly kattohon pölähä!
+"Karista katosta karstat,
+noet nuoho kiukahasta,
+piä patsas muistossasi
+eläkä orsia unoha,
+että tuntuisi tuvaksi,
+asunnoksi arvattaisi!
+"Kuules, neiti, kuin sanelen,
+kuin sanelen, kuin puhelen!
+Elä suihki sutsunatta
+eläkä räämi rätsinättä,
+elä liiku liinasetta,
+elä kengättä kehaja!
+Tuosta sulho suuttuneisi,
+mies nuori nuristuneisi.
+"Noita sie kovin varaja
+pihlajaisia pihalla!
+Pyhät on pihlajat pihalla,
+pyhät oksat pihlajissa,
+pyhät lehvät oksasilla,
+marjaset sitäi pyhemmät,
+joilla neittä neuvotahan,
+orpoa opetetahan
+nuoren miehen mieltä myöten,
+sulhosen syäntä myöten.
+"Piä herkät hiiren korvat,
+terävät jalat jäniksen!
+Niska nuori notkuttele,
+kaula kaunis kaarruttele
+kuni kasvava kataja
+tahi tuore tuomen latva!
+"Valvoa sinun pitävi,
+aina valvoa, varoa,
+ettet pyri pyllyllesi,
+pankon päähän pitkällesi
+etkä vaivu vaattehille,
+veteleite vuotehelle!
+"Kyty kynnöltä tulevi,
+appi aitojen panolta,
+urohosi ulkotöiltä,
+kaunosi kasen ajolta:
+vieminen vesiropehut,
+käsipyyhe kantaminen,
+alaha kumartaminen,
+mielilause lausuminen.
+"Anopp' aitasta tulevi
+jauhovakka kainalossa:
+juokse vastahan pihalle,
+alaha kumarteleite,
+pyyä vakka kainalosta
+tuo tupahan vieäksesi!
+"Kun et arvata osanne,
+itsestäsi ymmärrellä,
+kulle työlle työntyminen,
+toimelle rupeaminen,
+niin taho akalta tietä:
+'Oi armas anoppiseni!
+Kuinka tässä työt tehä'än,
+askarehet arvatahan?'
+"Akka varsin vastoavi,
+anoppi sanan sanovi:
+'Noinpa tässä työt tehä'än,
+askarehet arvatahan:
+survotahan, jauhetahan,
+kivenpuussa kiikutahan,
+vielä vettä kannetahan,
+taikinat alustetahan,
+halot tuoahan tupahan
+pätsin lämmitä-panoksi;
+siitä leivät leivotahan,
+kakut paksut paistetahan,
+astiat virutetahan,
+hulikkaiset huuhotahan.'
+"Kun kuulit akalta työsi,
+anopilta askarehet,
+ota kuivehet kiveltä,
+kiirehi kivitupahan!
+Sitte sinne saatuasi,
+tultua kivitupahan
+elä kuku kulkullasi,
+kalju kaulavarrellasi:
+kukkuos kiven kamulla,
+lapattaisen laulamalla!
+Eläkä ähkeä isosti,
+kivenpuussa puhkaele,
+ettei appi arveleisi,
+anoppi ajatteleisi
+ä'issäsi ähkeävän,
+syämissäsi sysivän!
+"Seulo jauhot siepottele,
+kanna kannella tupahan!
+Leivo leivät leppeästi,
+vastoa ani visusti,
+jottei paikoin jauhot jäisi,
+toisin selkeät seokset!
+"Näet korvon kallellansa:
+ota korvonen olalle,
+vesikappa kainalohon,
+ala astua ve'elle;
+kanna korvo kaunihisti,
+kuleta korennon päässä!
+Tule tuulena takaisin,
+astuos ahavan lailla,
+viikon veellä viipymättä,
+kaivolle katoamatta,
+ettei appi arveleisi,
+anoppi ajatteleisi
+kuvoasi katselevan,
+itseäs' ihastelevan,
+verevyyttäsi vetehen,
+kauneutta kaivosehen!
+"Menet pitkälle pinolle,
+halkosien suollantahan:
+elä halkoa hyleksi,
+ota halko haapainenki!
+Heitä halko hiljallensa,
+kovasti kolajamatta,
+taikka appi arveleisi,
+anoppi ajatteleisi
+vihoissasi viskelevän,
+kiukuissa kolistelevan.
+"Kun sa astut aittasehen,
+lähet jauhon nouantahan,
+elä aittahan asetu,
+viivy viikon aittatiellä,
+taikka appi arvelevi,
+anoppi ajattelevi
+jauhoja jakelevasi,
+antavan kylän akoille.
+"Lähet astian pesohon,
+hulikkojen huuhtelohon:
+pese kannut korvinensa,
+tuopit uurtehuisinensa!
+Maljat huuho - muista laiat,
+lusikkaiset - muista varret!
+"Lusikat piä lu'ussa,
+astiasi arvelussa,
+ettei koirat kollottele,
+kasit noita kannattele,
+linnut liioin liikuttele,
+lapset laittele levälle!
+Kyll' on lapsia kylässä,
+paljo päitä pienoisia,
+jotka kannut kanteleisi,
+lusikat levitteleisi.
+"Iltasaunan saapuessa
+veet vetele, vastat kanna,
+hauo vastat valmihiksi
+saunahan savuttomahan
+ilman viikon viipymättä,
+saunahan katoamatta,
+taikka appi arveleisi,
+anoppi ajatteleisi
+saunan lauoilla lamovan,
+penkin päässä piehtaroivan.
+"Kun tulet tupahan tuolta,
+käske appi kylpemähän:
+'Oi on armas appiseni!
+Jo on sauna joutununna,
+veet ve'etty, vastat saatu,
+kaikki lautaset la'aistu;
+mene, kylve kyllältäsi,
+valeleite vallaltasi!
+Itse lienen löylyn lyöjä,
+alla lautojen asunen.'
+"Kun tulevi kehruuaika,
+kankahan ku'onta-aika,
+käy elä kynsiä kylästä,
+oppia ojan takoa,
+tointa toisesta talosta,
+pirran piitä vierahalta!
+"Itse langat kehräele,
+omin hyppysin kutehet,
+langat laita lievempäiset,
+rihmat aina kierempäiset!
+Keri kiinteä keränen,
+viipsinpuulle viskaele,
+suvakolle suorittele,
+kani siitä kangaspuille!
+Iske pirta piukkeasti,
+nosta niiet notkeasti,
+ku'o sarkakauhtanaiset,
+hanki villaiset hamoset
+yhen villan kylkyestä,
+talvilampahan takuista,
+karvoista kevätkaritsan,
+kesäuuhen untuvista!
+"Kuules siitä, kuin sanelen,
+vielä kerran kertoelen!
+Keitä ohraiset oluet,
+makujuomat maltahiset
+yhen ohrasen jyvästä,
+puolen puun on poltakselta!
+"Kun sa ohria imellät,
+ma'ustelet maltahia,
+elä koukulla kohenna,
+kärryksellä käännyttele:
+aina kourilla kohenna,
+kämmenillä käännyttele!
+Käypä saunassa use'in,
+elä anna iun paheta,
+kissan istua ituja,
+kasin maata maltahia!
+Eläkä sure susia,
+pelkeä metsän petoja
+saunahan samotessasi,
+kesken yötä käyessäsi!
+"Kun konsa tulevi vieras,
+ellös vierasta vihatko!
+Ainapa hyvä talonen
+piti vierahan varoja,
+liikoja lihamuruja,
+kaunihia kakkaroita.
+"Käske vieras istumahan,
+lausuttele laaskavasti:
+syötä vierasta sanoilla,
+kunnes keitto kerkeävi!
+"Taas kun lähtevi talosta,
+jäähyväiset jättelevi,
+ellös viekö vierastasi
+ulkopuolelle ovea:
+tuosta sulho suuttuneisi,
+kaunosi kamaltuneisi.
+"Kun kerran halu tulevi
+käyä itsesi kylässä,
+kysytellen käy kylässä,
+lausutellen vierahissa!
+Sitte siellä ollessasi
+piä taitavat tarinat;
+elä sie kotia moiti,
+alenna anoppiasi!
+"Kysyvät kylän miniät
+tahi muut kyläiset naiset:
+'Antoiko anoppi voita
+kuin ennen emo kotona?'
+Ellös konsana sanoko:
+'Ei anna anoppi voita.'
+Sano aina annettavan,
+kapustalla kannettavan,
+jos kerran kesässä saanet,
+senki toisentalvellista!
+"Kuules vielä, kuin sanelen,
+kerran toisen kertoelen!
+Kun menet talosta tästä,
+tulet toisehen talohon,
+emoa elä unoha,
+masentele maammoasi!
+Emopa sinun elätti,
+imetti ihanat rinnat
+ihanasta itsestänsä,
+valkeasta varrestansa;
+monet yöt unetta vietti,
+monet atriat unohti
+tuuitellessa sinua,
+vaaliessa pienoistansa.
+"Ken emon unohtanevi,
+maammonsa masentanevi,
+elköhön Manalle menkö,
+hyvän tunnon Tuonelahan!
+Manalassa on makso tuhma,
+kova kosto Tuonelassa
+emonsa unohtajalle,
+maammonsa masentajalle.
+Tuonen tyttäret toruvat,
+Manan neiet riitelevät:
+'Kuinka sie emon unohit,
+oman maammosi masensit?
+Emo on nähnyt suuren vaivan,
+kantaja kovan kokenut
+saunamaassa maatessansa,
+olkiloilla ollessansa,
+synnytellessä sinua,
+katalaista kantaessa.'"
+Olipa akka lattialla,
+akka vanha, vaippa päällä,
+kylän kynnysten kävijä,
+mieron teien tietelijä.
+Hänpä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui ja lateli:
+"Kukko lauloi kullallensa,
+kanan lapsi kaunollensa,
+varis lauloi vaahtokuulla,
+kevätkuulla keikutteli.
+Minun lauloa pitäisi,
+heiän olla laulamatta:
+heill' on kultansa kotona,
+aina luona armahansa;
+minä kullatoin, ko'itoin,
+ajan kaiken armahatoin.
+"Kuules, sisko, kuin sanelen!
+Kun menetki miehelähän,
+elä noua miehen mieltä,
+kuin minä poloinen nouin
+miehen mieltä, kiurun kieltä,
+suuren sulhoni syäntä!
+"Olin kukka ollessani,
+kasvaessani kanerva,
+vesa nuori noustessani,
+ympynen yletessäni,
+mesimarja mainittaissa,
+kulta kuiskuteltaessa,
+tavi taattoni pihoilla,
+lakla maammon lattioilla,
+vesilintu veikon luona,
+sirkkunen sisaren luona.
+Kävin kukkana kujilla,
+vaapukkana vainiolla,
+hersuin hiekkarantasilla,
+keikuin kukkakunnahilla;
+laulelin jokaisen lakson,
+joka kummun kukkuelin,
+lehot leikkiä pitelin,
+ahot ainoista iloa.
+"Suu veti revon ritahan,
+kieli kärpän lautasehen,
+mieli neien miehelähän,
+tapa toisehen talohon.
+Niinpä neiti luotunaki,
+tytär tuuiteltunaki
+- miniäksi miehelähän,
+orjaksi anoppelahan.
+"Jou'uin, marja, muille maille,
+tuomi, toisille vesille,
+jou'uin, puola, purtavaksi,
+mansikka, manattavaksi.
+Joka puu puri minua,
+joka leppä leikkaeli,
+joka koivu koiskaeli,
+joka haapa haukkaeli.
+"Naitihin ma miehelähän,
+vietihin anoppelahan.
+Sanottihin siell' olevan,
+neittä sinne naitaessa,
+kuusi kuusista tupoa,
+kaksin kerroin kammaria,
+ahovieret aittamaina,
+kujavieret kukkamaina,
+ojavieret ohramaina,
+kangasvieret kauramaina,
+purnut puitua eloa,
+toiset purnut puitavia,
+sata saatuja rahoja,
+sata toinen saatavia.
+"Sainpa, tuhma, tulleheksi,
+kälkö, kättä lyöneheksi:
+tupa oli kuuella tuella,
+seitsemällä seipähällä,
+ahot täynnä armotuutta,
+lehot täynnä lemmetyyttä,
+kujat, kurjan, huoliani,
+metsät mieliä pahoja,
+purnut puitua vihoa,
+toiset purnut puimatointa,
+sata saatuja sanoja,
+sata toinen saatavia.
+"En mä tuostana totellut,
+ko'in kuuluna asua.
+Tuolla toivoin kunniata,
+tuolla lempeä tavoitin,
+tulen tuomalla tupahan,
+pään päretten poimennalla
+- pieksin otsani ovehen,
+pääni pihtipuolisehen:
+oven suuss' on ouot silmät,
+kaihat silmät karsinassa,
+kierot keskilattialla,
+perässä perivihaiset;
+tuli suusta tuikahuvi,
+kekälehet kielen alta,
+ilkeän isännän suusta,
+alta kielen armottoman.
+"En mä tuostana totellut,
+ko'in kuitenkin eleä,
+olla aina alla armon
+sekä nöyrä neuvottava;
+hyppäsin jänön jaloilla,
+kävin kärpän kämmenillä,
+panin turkan myöhän maata,
+nousin vaivaisen varahin.
+Saanut en, kurja, kunniata,
+leino, lempeä tavannut,
+vaikka vuoret vierettäisin,
+kalliot kaha panisin.
+"Suotta survoin suuret jauhot,
+kiusan karkeat karistin
+syöä ankaran anopin,
+tulikulkun kuiskaella
+päässä pitkän pintapöyän
+kultalaiasta kupista.
+Itse söin, miniä raukka,
+apoin jauhoja kiveltä,
+liesipankko pöytänäni,
+kapusta lusikkanani.
+"Use'in minä utuinen
+miniänä miehelässä
+kannoin suolta sammalia,
+noita leivoin leiväkseni,
+vettä kaivosta kapalla,
+tuota ryypin ryypykseni.
+Sini söin kaloja, kalki,
+sini, koito, kuorehia,
+kuni notkuin nuottapuilla,
+keikuin keskellä venettä;
+en saanut sitä kaloa
+anoppini antamasta,
+joka päiväksi päteisi,
+kerraksensa kelpoaisi.
+"Kesät kontuja keräsin,
+talvet väännin taikon vartta,
+niinkuin muinenki kasakka
+eli orja, palkkalainen.
+Ainapa anoppelassa
+tuo minulle työnnettihin
+riihestä rive'in riusa,
+saunasta jyke'in loukku,
+rannalta rave'in karttu,
+suurin taikko tanhuasta.
+Ei uskottu uupuvani,
+ei varattu vaipuvani,
+vaikka uupuivat urohot,
+vaipuivat hevosen varsat.
+"Niin minä, piloinen piika,
+te'in työtä työn ajalla,
+väännin hartion väellä.
+Annas tulla toisen aian:
+jo tulehen tuomittihin,
+sen kätehen käskettihin.
+"Suotta soimat nostettihin,
+kiusan kielet kannettihin
+päälle mun hyvän tapani,
+päälle kuulun kunniani;
+sanat päälleni satoivat,
+puhe'et putoelivat
+kuin tuimat tulikipunat
+tahi rautaiset rakehet.
+"En mä tuostana epäillyt,
+oisin eeskipäin elellyt
+akan ankaran apuna,
+tulikulkun kumppalina;
+vaan sepä paha panihe,
+sepä suurenti suruni,
+kun sulho sueksi muuttui,
+kauno karhuksi rupesi,
+kylin söi, selin makasi,
+selin työnsä toimitteli.
+"Tuota itkin itsekseni,
+ajattelin aitassani.
+Muistin muita päiviäni,
+entistä elantoani
+ison pitkillä pihoilla,
+emon kaunon kartanolla.
+"Sain tuosta sanelemahan,
+itse virkin, vierettelin:
+'Osasi minun emoni,
+osasi omenan saa'a,
+taisi taimen kasvatella,
+ei osannut istutella:
+istutti ihanan taimen
+ilke'ille istumille,
+pani paikoille pahoille,
+koivun juurille koville,
+iäksensä itkemähän,
+kuuksensa kujertamahan.
+'Oisipa minussa ollut
+paikoille paremmillenki,
+pitemmillenki pihoille,
+laajemmille lattioille,
+paremmanki varren vasta,
+verevämmän miehen verta.
+Puutuin tuohon pulluksehen,
+tartuin tuohon talluksehen:
+varikselt' on varren saanut,
+korpilta nenän kopannut,
+suunsa syövältä suelta,
+koko muo'on kontiolta.
+'Oisinpa mokoman saanut
+mäellenki mentyäni:
+saanut tieltä tervaskannon,
+leppäpökkelön lehosta,
+pannut turvan turpehesta,
+parran naavoista pahoista,
+suun kivestä, pään savesta,
+silmät kuumista sysistä,
+koivun pahkat korviksensa,
+raian haarukan jaloiksi.'
+"Senpä lauloin laitoissani,
+huokaelin huolissani.
+Sattui kauno kuulemahan,
+seinuksella seisomahan!
+Niin kun tuo tulevi tuolta,
+astui aitan portahalle,
+jo ma tuon tulosta tunsin,
+astunnasta arvaelin:
+tukka tuiski tuulettaki,
+hivus viskoi viimattaki;
+ikenet oli irvellänsä,
+silmät kiljan kaljallansa,
+väätty pihlaja piossa,
+käätty karttu kainalossa,
+jolla lyöä lykkeävi,
+kohti päätä kolkkoavi.
+"Annas siitä illan tulla!
+Kun meni makoamahan,
+otti vitsan vierehensä,
+nahkaruoskan naulaltansa,
+ei ketänä muuta vasten,
+vasten vaivaista minua.
+"Meninpä minäki itse
+illalla makoamahan,
+sulhon vierehen venähyin;
+laski sulho vierehensä
+- antoi kyllin kyynäspäätä,
+viljalta vihaista kättä,
+paljo paksuja pajuja,
+mursunluista ruoskan vartta.
+"Nousin kylmältä kyleltä,
+viluiselta vuotehelta.
+Sulho suorihe jälestä,
+ulos uksesta uhitti!
+Käsi käypi tukkahani,
+haparoivi hapsihini,
+tukat tuulelle jakeli,
+ahavalle anneksivi...
+"Mikäs neuvoksi minulle,
+mikä neuvon antajaksi?
+Teräksestä kengät teetin,
+paulat vaskesta panetin,
+joilla seisoin seinävieret,
+kuuntelin kujan perukset,
+kunnes viihtyisi vihainen,
+asettuisi ankarainen.
+Eikä viihy viimeinkänä,
+ei asetu aioinkana!
+"Vilu viimeinki tulevi
+vihattuna vierressäni,
+seinävieret seistessäni,
+ollessa oven takana.
+Arvelin, ajattelime:
+ei minusta lienekänä
+viikoista vihanpitoa,
+kaukaista ylenkatsetta
+tässä lemmon leisiossa,
+pirujen pesäsijassa.
+"Heitin hempeät tupaset,
+armahat asuinmajani,
+läksin, vieno, vieremähän.
+Vierin soita, vierin maita,
+vierin ventoja vesiä;
+vierin veikon pellon päähän
+siinä kukkui kuivat kuuset,
+lauloi lakkapäät petäjät,
+kaikki vaakkuivat varikset,
+harakat hakahtelivat:
+'Ei täällä sinun kotisi
+eikä synnyntäsijasi!'
+"En mä tuotana totellut,
+vierin veikkoni piha'an.
+Jo mulle veräjät virkki,
+kaikki vainiot valitti:
+'Mitäpä tulet kotihin,
+kuta, kurja, kuulemahan?
+Jo ammoin isosi kuoli,
+kaatui kaunis kantajasi;
+veikko sull' on ventovieras,
+veikon nainen kuin venakko.'
+"En mä tuotana totellut,
+menin mie toki tupahan.
+Annoin kättä kääkäselle:
+kylmä kääkä kättä vasten.
+"Tultua tupahan tuosta
+oven suuhun seisotaime.
+Korea kotoinen nainen:
+ei tule likistämähän,
+käy ei kättä antamahan;
+korea minä itseki:
+en mene likistämähän,
+käy en kättä antamahan.
+Pistän kättä kiukahalle:
+kivet kylmät kiukahassa;
+käännän kättä hiilokselle:
+hiilet kylmät hiiloksessa.
+"Veikko lautsalla lamovi,
+päässä pankon pöllöttävi,
+syli syttä hartioilla,
+vaaksa muulla vartalolla,
+kyynärä kyventä päässä,
+kortteli kovaa nokea.
+"Kysyi veikko vierahalta,
+tutkaeli tullehelta:
+'Mistä vieras veen takoa?'
+Minä vainen vastaelin:
+'Etkö tunne siskoasi,
+entistä emosi lasta?
+Me yhen emosen lapset,
+yhen linnun liekuttamat,
+yhen hanhen hautelemat,
+yhen pyyn pesästä saamat!'
+Tuosta veikko itkemähän,
+silmät vettä vieremähän...
+"Virkkoi veikko naisellensa,
+kuiskaeli kullallensa:
+'Hanki syöä siskolleni!'
+Veikon nainen naljasilmä
+kantoi kaalia koasta,
+jost' oli rakki rasvan syönyt,
+koira suolan koitellunna,
+Musti murkinan pitännä.
+"Virkkoi veikko naisellensa,
+kuiskaeli kullallensa:
+'Tuo olutta vierahalle!'
+Veikon nainen naljasilmä
+toip' on vettä vierahalle,
+ei sitänä siivon vettä:
+sisaresten silmivettä,
+kälysten käenpesintä.
+"Vierin jälle veikon luota,
+siirryin synnyntäsijalta.
+Jou'uin, kurja, kulkemahan,
+sain, kurja, samoamahan,
+raukka, rannat kiertämähän,
+vaivainen, vaeltamahan
+aina ouoillen oville,
+veräjille vierahille,
+lapset raukan rannikolle,
+vaivaiset kylän varahan...
+"Moni nyt minulla onpi,
+usea olettelevi
+virkkaja vihaisen äänen,
+äänen tuiman tuikuttaja;
+ei ole minulla monta
+sanan armon antajata,
+suin sulin puhelijata,
+kiukahalle käskijätä
+satehesta saatuani,
+kylmästä kyhättyäni
+hallassa hamehen helmat,
+turkin helmat tuppurissa.
+"Enpä ennen nuorempana,
+en mä uskonut olisi,
+jos oisi sata sanonut,
+tuhat kieltä kertaellut
+näille juonin joutuvani,
+näille päivin pääseväni,
+jotk' on päivät päälle pääsnyt,
+juonet joutunna kätehen."
+
+
+
+  Neljäskolmatta runo
+
+
+Jo nyt on neiti neuvottuna,
+morsian opastettuna.
+Vielä virkin veijolleni,
+sulholleni suin puhelen:
+"Sulho, viljon veikkoseni,
+vielä veikkoa parempi,
+emon lasta armahampi,
+ison lasta lauhkeampi!
+Kuulesta, ma kuin sanelen,
+kuin sanelen, kuin puhelen
+tästä liinalinnustasi,
+saamaisestasi kanasta!
+"Kiitä, sulho, onneasi
+hyvän saaman saamastasi!
+Kun kiität, hyvinki kiitä!
+Hyvän sait, hyvän tapasit,
+hyvän Luojasi lupasi,
+hyvän antoi armollinen.
+Lue kiitokset isolle,
+emoselle viel' enemmin,
+ku tuuti tytön mokoman,
+niin mokoman morsiamen!
+"Puhas on neiti puolellasi,
+neiti kirkas kihloissasi,
+valkeainen vallassasi,
+soreainen suojassasi,
+tytär riski rinnallasi,
+vereväinen vieressäsi,
+tytär riski, riihenpuija,
+hempulainen heinänlyöjä,
+pulski poukkujen pesijä,
+varski vaatevalkaisija,
+kensti rihman kehreäjä,
+karski kankahan kutoja.
+"Niin sen piukki pirran ääni,
+kuin käki mäellä kukkui;
+niin sen suihki sukkulainen,
+kuin on portimo pinossa;
+niin sen käämi käännähteli,
+kuin käpy oravan suussa.
+Ei kylä sike'in maannut,
+linnakunta uinaellut
+neien pirran pirkeheltä,
+sukkulan surinehelta.
+"Sulhokainen, nuorukainen,
+miehen kanta kaunokainen!
+Tao viikate terävä,
+vaali vartehen hyvähän,
+veistele veräjän suussa,
+kannon päässä kalkuttele!
+Kun tulevi päiväpaiste,
+viepä neiti nurmen päälle:
+näet, kuin heinä herskähtävi,
+kova heinä korskahtavi,
+vihviläinen viuskahtavi,
+suolaheinä suiskahtavi,
+mätäs myötähän menevi,
+vesan kanta katkeavi.
+"Kun tulevi toinen päivä,
+hanki suora sukkulainen,
+pirran-päällinen pätevä,
+käärinlauta laaullinen,
+vuoli suksekset soreat,
+hanki kaikki kangasneuvot!
+Laita neiti kangaspuille,
+pirran-päällinen piohon:
+äsken pirta piukkoavi,
+kangaspuut kamahtelevi,
+kuuluvi kylähän kalske,
+pirran pirske loitommalle.
+Akat tuosta arvelevat,
+kysyvät kyläiset naiset:
+'Kuka kangasta kutovi?'
+Sinun vastata sopivi:
+'Oma kultani kutovi,
+herttaiseni helskyttävi.
+Laskiko lapoja kangas,
+päästi pirta piitämiä?'
+'Ei laske lapoja kangas,
+päästä ei pirta piitämiä:
+on kuin Kuuttaren kutoma,
+Päivättären kehreämä,
+Otavattaren osaama,
+Tähettären täyttelemä.'
+"Sulhokainen, nuorukainen,
+miehen kanta kaunokainen!
+Kun nyt lähet kulkemahan,
+saat tästä ajelemahan
+kera nuoren neitosesi,
+kanssa kaunihin kanasi,
+ellös vainen varpuistasi,
+tätä liinalinnuistasi,
+ellös vieruhun ve'elkö,
+aian kolkkihin ajelko,
+kaa'atelko kannon päähän,
+kivilöihin kiskotelko!
+Ei ennen ison ko'issa,
+emon kaunon kartanoilla
+neittä vieruihin ve'elty,
+aian kolkkihin ajeltu,
+kaa'ateltu kannon päähän,
+kivilöihin kiskoteltu.
+"Sulhokainen, nuorukainen,
+miehen kanta kaunokainen!
+Ellös viekö neioistasi,
+kuletelko kullaistasi
+nurkkihin nuhajamahan,
+soppihin sohajamahan!
+Ei neiti ison kotona,
+emon entisen tuvilla
+eip' on nurkissa nuhannut,
+ei sohannut soppiloissa:
+aina istui ikkunoissa,
+keikkui keskilattioilla,
+illat taattonsa ilona,
+aamut äitin armahana.
+"Ellös vainen, sulho rukka,
+ellös sie tätä kanaista
+viekö vehkahuhmarelle,
+panko parkin survontahan,
+olkileivän leivontahan,
+petäjäisen pieksäntähän!
+Ei neittä ison kotona,
+emon kaunon kartanossa
+viety vehkahuhmarelle,
+pantu parkin survontahan,
+olkileivän leivontahan,
+petäjäisen pieksäntähän.
+"Vieös sä tätä kanoa,
+vieös viljamättähälle,
+ru'ispurnun purkajaksi,
+ohrapurnun ottajaksi,
+leivän paksun paistajaksi,
+oluen osoajaksi,
+vehnäleivän leipojaksi,
+taikinan taputtajaksi!
+"Sulho, viljon veljyeni!
+Ellös sie tätä kanoa,
+ellös meiän hanhoistamme
+ikävillä itketelkö!
+Tulisiko tuhma tunti,
+saisi neiollen ikävä,
+pistä puuru puikkoloihin
+tahi valkko valjahisin,
+tuo neittä ison kotihin,
+emon tuttavan tuville!
+"Ellös sie tätä kanaista,
+ellös liinalinnuistamme
+oletelko orjanasi,
+palkanpiikana pi'elkö,
+elä kiellä kellarista
+eläkä aitasta epeä!
+Ei neittä ison kotona,
+emon kaunon kartanossa
+oleteltu orjan arvon,
+palkanpiikana pi'elty,
+ei kielletty kellarista
+eikä aitasta evätty:
+aina viilti vehnäsiä,
+katseli kananmunia
+maitotiinun tienohilla,
+olutpuolikon povella,
+aamut aittoja avellen,
+illat luhtia lukiten.
+"Sulhokainen, nuorukainen,
+miehen kanta kaunokainen!
+Kun neittä hyvin pitelet,
+niin hyväksi tunnetahan:
+kun tulet apen kotihin,
+luoksi ainoan anopin,
+itseäsi syötetähän,
+syötetähän, juotetahan,
+hevosesi riisutahan,
+tallihin talutetahan,
+syötetähän, juotetahan,
+kauravakka kannetahan.
+"Ellös vainen neioistamme,
+tätä liinalinnuistamme
+sanoko su'uttomaksi,
+laatiko lajittomaksi!
+Onpa tällä neiollamme
+suku suuri, laji laaja:
+kappa ois kylveä papuja,
+jyvä kullenki tulisi,
+kappa panna pellavaista,
+kuitu kullenki tulisi.
+"Ellös vainen, sulho rukka,
+neioista pahoin pi'elkö,
+opastelko orjan ruoskin,
+nahkaruoskin nau'utelko,
+vitsoin viisin vingutelko,
+vajan päässä vangutelko!
+Eipä neittä ennenkänä,
+ei ennen ison kotona
+opasteltu orjan ruoskin,
+nahkaruoskin nau'uteltu,
+vitsoin viisin vinguteltu,
+vajan päässä vanguteltu.
+"Seiso seinänä e'essä,
+pysy pihtipuolisena:
+elä anna anopin lyöä
+eläkä apen torua,
+elä vierahan vihata,
+talon toisen soimaella!
+Pere käski pieksämähän,
+muu väki mukittamahan:
+ethän raahi raukaistasi
+etkä henno hertaistasi,
+vuosin kolmin kuultuasi,
+ainoisin aneltuasi!
+"Neuvo, sulho, neitoasi,
+opeta omenoasi,
+neuvo neittä vuotehella,
+opeta oven takana,
+vuosikausi kummassaki,
+yksi vuosi suusanalla,
+toinen silmän iskennällä,
+kolmas on jalan polulla!
+"Kun ei sitte siitä huoli
+eikä tuostana totelle,
+ota ruoko ruo'ostosta,
+karvakorte kankahalta!
+Sillä neuvo neitoasi,
+neuvo neittä neljäs vuosi,
+korahuta korttehella,
+saran syrjällä syseä;
+viel' elä siimalla sivalla,
+neittä raipalla rapoa!
+"Vaan jos sitte siit' ei huoli,
+viel' ei tuostana totelle,
+veä vitsa viiakosta,
+koivu korpinotkelmosta
+- tuopa turkin helman alla,
+talon toisen tietämättä - :
+sitä näytä neiollesi,
+hepäise, elä sivalla!
+"Kun ei vielä siitä huoli,
+ota tuostana totella,
+neuvo neittä vitsasella,
+koivun oksalla opasta!
+Neuvo nelisnurkkaisessa,
+sano sammalhuonehessa,
+elä nurmella nukita,
+pieksä pellon pientarella:
+kuuluisi kumu kylähän,
+tora toisehen talohon,
+naisen itku naapurihin,
+metsähän iso meteli.
+"Aina hauo hartioita,
+pehmitä perälihoja,
+elä silmiä sivele
+eläkä korvia koseta:
+kuppi kulmalle tulisi,
+sinimarja silmän päälle.
+Tuostapa kyty kysyisi,
+tuosta appi arveleisi,
+kylän kyntäjät näkisi,
+nauraisi kyläiset naiset:
+'Onko tuo soassa ollut,
+talununna tappelossa,
+vai onko suen repimä,
+metsän karhun kaapaisema,
+vai susiko sulhasena,
+karhu kanssakumppalina?'"
+Olipa ukko uunin päällä,
+mieronkierto kiukahalla.
+Lausui ukko uunin päältä,
+mieronkierto kiukahalta:
+"Ellös vainen, sulho rukka,
+nouatelko naisen mieltä,
+naisen mieltä, kiurun kieltä,
+kuin minä, poloinen poika!
+Lihat ostin, leivät ostin,
+voit ostin, oluet ostin,
+kalat ostin kaikenlaiset,
+särpimet monensukuiset,
+oluet omilta mailta,
+vehnät mailta vierahilta.
+"En sillä hyveä saanut
+enkä siistiä tavannut.
+Nainen kun tuli tupahan,
+tuli kuin tukan repijä,
+muotoansa mullistellen,
+silmiänsä väännitellen;
+aina äyhki ähmissänsä,
+vihoissansa virkkaeli,
+kutsui kuppeloperäksi,
+haukkui halkohakkuriksi.
+"Jopa muistin uuen mutkan,
+toki toisen tien osasin:
+kun kolotin koivun oksan,
+jo likisti linnuksensa;
+kun karsin katajan latvan,
+jo kumarsi kullaksensa;
+kun vielä panin pajuilla,
+jo kapusi kaulahani."
+Neito parka huokaiseikse,
+huokaiseikse, henkäiseikse,
+itse itkulle hyräytyi.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Lässäp' on nyt muien lähtö,
+liki saanut muien liitto,
+minun lähtöni lähemmä,
+minun liittoni likemmä,
+vaikk' on läyli lähteäki,
+erota tukala tunti
+tästä kuulusta kylästä,
+kaunihista kartanosta,
+jossa kasvoin kaunihisti,
+ylenin ylen ehosti
+kaiken kasvantoikäni,
+lapsipuolen polveani.
+"Enkä tuota ennen luullut
+enkä uskonut ikänä,
+en mä luullut luopuvani,
+uskonut eroavani
+tämän linnan liepeheltä,
+tämän harjun hartiolta.
+Jo nyt luulen, jotta luovun,
+jopa uskon ja eroan:
+ero- on tuopit tyhjettynä,
+ero- juotuna oluet,
+kohta korjat käännettynä
+päin ulos, perin tupahan,
+lappe'in ison latohon,
+kalten karjahuonehesen.
+"Millä nyt erotessani,
+lähtiessäni, katala,
+millä maksan maammon maion
+sekä taattoni hyvyyen,
+millä veikon armauen,
+mielisiivot siskoseni?
+"Kiitän mä, iso, sinua
+entisistäni eloista,
+murkinoista muinaisista,
+parahimmista paloista.
+"Kiitän mä, emo, sinua
+nuorna tuuiteltuasi,
+pienoisna pi'eltyäsi,
+rinnoin ruokkieltuasi.
+"Vielä kiitän veikkoseni,
+veikkoseni, siskoseni,
+kostelen koko perehen,
+kaikki kasvinkumppalini,
+joien joukossa elelin,
+kasvoin kanssa kasvinaian.
+"Ellös nyt, hyvä isoni,
+ellös, ehtoinen emoni,
+tahi muu sukuni suuri,
+heimokuntani heleä,
+tuosta huolelle ruvetko,
+saako suurelle surulle,
+jos menenki muille maille,
+kulkenen johonkuhunki!
+Paistanevi Luojan päivä,
+kuu Luojan kumottanevi,
+tähet taivon välkynevi,
+otavat ojentunevi
+ilmassa etempänäki,
+maailmassa muuallaki,
+ei yksin ison pihoilla,
+näillä kasvinkartanoilla.
+"Lähen nyt tästä kuin lähenki,
+tästä kullasta ko'ista,
+ison saamasta salista,
+äitin kestikellarista.
+Heitän suoni, heitän maani,
+heitän heinikkopihani,
+heitän valkeat veteni,
+heitän hiekkarantaseni
+kylpeä kylän akoille,
+pasikoia paimenille.
+"Heitän suot sorehtijoille,
+maat heitän maleksijoille,
+lepiköt lepeäjille,
+kanervikot kaahlajille,
+aitavieret astujille,
+kujavarret kulkijoille,
+pihat pitkin juoksijoille,
+seinävieret seisojille,
+siltalauat siivojille,
+lattiat lakasijoille.
+Pellot heitän peuran juosta,
+salot ilveksen samota,
+ahot hanhien asua,
+lehot lintujen levätä.
+"Lähen tästä kuin lähenki
+toisen lähtijän keralla
+sykysyisen yön sylihin,
+kevä'isen kierän päälle,
+jottei jälki jäällä tunnu,
+jalan isku iljangolla,
+hangella hamosen toimi,
+helman hiepsintä lumella.
+"Sitte toiste tultuani,
+kotihini käytyäni
+eipä äiti ääntä kuulle,
+iso ei itkua tajunne,
+jos ma kulmilla kujerran,
+päälaella laulattelen:
+jo on nousnut nuori nurmi,
+kasvanut katajapehko
+iholle imettäjäni,
+kasvopäille kantajani.
+"Minun toiste tullessani
+näille pitkille pihoille
+muut ei tuntene minua
+kuin ne kaksi kappaletta:
+alimainen aian vitsa,
+perimäinen pellon seiväs,
+nuo on piennä pistämäni,
+neitona vitsastamani.
+"Emoni mahova lehmä,
+minun nuorna juottamani,
+vasikkana vaalimani,
+ammoa rikottelevi
+pitkillä piharikoilla,
+talvisilla tanterilla:
+tuo minua tuntenevi
+kotoiseksi tyttäreksi.
+"Isoni ikioronen,
+minun piennä syöttämäni,
+neitona apattamani,
+hirnua rikottelevi
+pitkillä piharikoilla,
+talvisilla tanterilla:
+tuntenevi tuo minua
+kotoiseksi tyttäreksi.
+"Veikkoni ikuinen koira,
+minun lasna syöttämäni,
+neitona opastamani,
+haukkua rikottelevi
+pitkillä piharikoilla,
+talvisilla tanterilla:
+tuo minua tuntenevi
+kotoiseksi tyttäreksi.
+"Muut ne ei minua tunne
+kotihini tultuani,
+vaikk' on vanhat valkamani,
+entiset elosijani,
+sijoillansa siikasalmet,
+asemillansa apajat...
+"Jää nyt, pirtti, terveheksi,
+pirtti lautakattoinesi!
+Hyvä on toiste tullakseni,
+kaunis kaaputellakseni.
+"Jää nyt, sintsi, terveheksi,
+sintsi lautasiltoinesi!
+Hyvä on toiste tullakseni,
+kaunis kaaputellakseni.
+"Jääpä, piha, terveheksi,
+piha pihlajaisinesi!
+Hyvä on toiste tullakseni,
+kaunis kaaputellakseni.
+"Jätän kaikki terveheksi:
+maat ja metsät marjoinensa,
+kujavieret kukkinensa,
+kankahat kanervinensa,
+järvet saoin saarinensa,
+syvät salmet siikoinensa,
+hyvät kummut kuusinensa,
+korpinotkot koivuinensa."
+Silloin seppo Ilmarinen
+koppoi neien korjahansa,
+iski virkkua vitsalla,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jää hyvästi, järven rannat,
+järven rannat, pellon penkat,
+kaikki mäntyset mäellä,
+puut pitkät petäjikössä,
+tuomikko tuvan takana,
+katajikko kaivotiellä,
+kaikki maassa marjan varret,
+marjan varret, heinän korret,
+pajupehkot, kuusen juuret,
+lepän lehvät, koivun kuoret!"
+Siinä seppo Ilmarinen
+läksi Pohjolan pihoilta.
+Jäivät lapset laulamahan;
+lapset lauloi jotta lausui:
+"Lenti tänne musta lintu,
+läpi korven koikutteli,
+suostutteli meiltä sorsan,
+maanitteli meiltä marjan,
+otti tuo omenan meiltä,
+vietteli ve'en kalasen,
+petti pienillä rahoilla,
+hope'illa houkutteli.
+Ken nyt vie ve'elle meitä,
+ken joelle juohattavi?
+Saapi saavit seistäksensä,
+kolataksensa korennot,
+olla sillat siivomatta,
+lattiat lakaisematta,
+pinttyä pikarin laiat,
+tuopin korvat tummentua."
+Itse seppo Ilmarinen
+nuoren neitonsa keralla
+ajoa kahuttelevi
+noita Pohjan rannikoita,
+simasalmien sivutse,
+hietaharjun hartioitse.
+Somer soitti, hiekka helkki,
+reki vieri, tie vilisi,
+rahe rautainen ramasi,
+jalas koivuinen kolasi,
+kapla patvinen pasasi,
+vemmel tuominen tutasi,
+vinkui vitsaiset saverkot,
+vapoi vaskirenkahaiset
+juostessa hyvän hevosen,
+hyvän laukin laukatessa.
+Ajoi päivän, tuosta toisen,
+ajoi kohta kolmannenki,
+käsi ohjassa orosen,
+toinen neien kainalossa,
+jalka laialla rekosen,
+jalka toinen viltin alla.
+Virkku juoksi, matka joutui,
+päivä vieri, tie lyheni.
+Päivänäpä kolmantena
+aletessa aurinkoisen
+jo sepon koti näkyvi,
+tuvat Ilman tuulottavi.
+Noki nousi nuoraisena,
+savu paksuna pakeni,
+tuprusi savu tuvasta,
+ylös pilvihin kohosi.
+
+
+
+  Viideskolmatta runo
+
+
+Jopa viikon vuoteltihin,
+vuoteltihin, katseltihin
+neion nuotehet tulevan
+seppo Ilmarin kotihin:
+silmät vanhoilta valuvi
+ikkunoissa istuessa,
+polvet nuorilta nojuvi
+veräjillä vuottaessa,
+lasten jalkoja paleli
+seinuksilla seisoessa,
+kului kengät kesk'-iältä
+rantasilla raittaessa.
+Niin huomenna muutamana,
+päivänä moniahana
+kumu kuuluvi salolta,
+reen kapina kankahalta.
+Lokka, luopuisa emäntä,
+Kalevatar, kaunis vaimo,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Se on poikani rekonen!
+Jo tulevi Pohjolasta
+nuoren neitonsa keralla!
+"Lähes nyt kohti näitä maita,
+kohin näitä kartanoita,
+ison saamille tuville,
+vanhemman varustamille!"
+Se on seppo Ilmarinen
+jo kohta kotihin saapi,
+ison saamille pihoille,
+vanhemman varustamille.
+Pyyhyet vihertelevät
+vesaisilla vempelillä,
+käkyet kukahtelevat
+korjan kirjavan kokalla,
+oravat samoelevat
+päällä aisan vaahterisen.
+Lokka, luopuisa emäntä,
+Kalevatar, vaimo kaunis,
+tuossa tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Kylä vuotti uutta kuuta,
+nuoret päivän nousentoa,
+lapset maata mansikkaista,
+vesi tervaista venettä;
+mie en kuuta puolinkana,
+päiveä mokominkana:
+minä vuotin veijoani,
+veijoani, minjoani.
+Katsoin aamun, katsoin illan,
+en tiennyt, mihin katosi,
+tokko pientä kasvatteli
+vaiko laihoa lihoitti,
+kun ei tullut kuitenkana,
+vaikka varsinki lupasi
+tulla jälen tuntuessa,
+saa'a jälen jäähtymättä.
+"Aina katsoin aamusilla,
+päivät päässäni pitelin,
+kun ei vieri veijon saani,
+ei kolaja veijon korja,
+näille pienille pihoille,
+kape'ille kartanoille.
+Oisko olkinen oronen,
+reki kaksikaplahinen,
+senki saaniksi sanoisin,
+korjaksi korotteleisin,
+jos se veijoni vetäisi,
+toisi kaunoni kotihin.
+"Niinpä toivoin tuon ikäni,
+katsoin kaiken päiväkauen;
+pääni katsoin kallellehen,
+sykeröni syrjällehen,
+silmät suorat suikulaksi:
+toivoin veijoni tulevan
+näille pienille pihoille,
+kape'ille kartanoille.
+Jo tuo viimeinki tulevi,
+toki kerran kerkiävi,
+vierellä verevä
+muoto, punaposki puolellansa!
+"Sulho, viljon veljyeni!
+Lasketapa laukkiotsa,
+vietätä hyvä hevonen
+entisille heinillensä,
+taanoisille kauroillensa!
+Laai meille terveyttä,
+laai meille, laai muille,
+laai kaikelle kylälle!
+"Tehtyäsi tervehyiset
+sanele tarinojasi:
+matkasitko mainehitta,
+kävit tiesi tervehenä,
+kun läksit anopin luoksi,
+apen ainoan kotihin?
+Saitko neien, voitit vallan,
+sorritko sotiveräjän,
+levititkö neien linnan,
+pirotitko pystyn seinän,
+astuitko anopin sillan,
+istuitko isännän lautsan?
+"Jo tuon näen kyselemättä,
+arvoan anelematta:
+kävipä tiensä tervehenä,
+matkansa imantehena;
+toip' on hanhen, voitti vallan,
+sortipa sotiveräjän,
+langettipa lautalinnan,
+levitteli lehmusseinän
+käyessä anopin luona,
+apen ainoan ko'issa.
+Onp' on sotka suojassansa,
+kana kainaloisessansa,
+puhas neiti puolellansa,
+valkeainen valloissansa.
+"Kenpä toi tämän valehen,
+ken pani pahan sanoman,
+sulhon tyhjin tulleheksi,
+oron jouten juosneheksi?
+Eipä sulho tyhjin tullut,
+ei oronen jouten juosnut:
+on mitä oron veteä,
+liinaharjan liikutella!
+Hiessäpä hyvä hevonen,
+vaahessa valittu varsa
+tuvun tänne tuotuansa,
+verevän ve'ettyänsä.
+"Nouse nyt korjasta, korea,
+hyvä lahja, laitiosta!
+Nouse ilman nostamatta,
+ylene ylentämättä,
+jos on nuori nostajasi,
+ylpeä ylentäjäsi!
+"Korjasta kohottuasi,
+reen perästä päästyäsi
+astu tietä temminkäistä,
+maata maksankarvallista,
+sikojen silittämäistä,
+porsahien polkemaista,
+lampahan latsottamaista,
+hevon harjan hieromaista!
+"Astu hanhen askelilla,
+taputa tavin jaloilla
+näitä pestyjä
+pihoja, tasaisia tanteria,
+apen saamia pihoja,
+anopin asettamia,
+veljen veistopenkeriä,
+sisaren siniketoja!
+Pole jalka portahalle,
+siirrä sintsin siltaselle,
+astu sintsiä simaista;
+siitä siirräite sisähän,
+alle kuulun kurkihirren,
+alle kaunihin katoksen!
+"Jo täällä tämänki talven,
+jopa mennehen kesosen
+silta soitti sorsanluinen
+sillallista seisojaista,
+laki kultainen kumisi
+laen alla astujaista,
+ikkunat iloittelihe
+ikkunaisten istujaista.
+"Jo täällä tämänki talven,
+jopa mennehen kesosen
+kääkäset käkertelihe
+sormuskättä sulkijaista,
+kynnykset kykertelihe
+hienohelman hempujaista,
+ovet aina aukieli
+ovellista aukojaista.
+"Jo täällä tämänki talven,
+jopa mennehen kesosen
+perin pirtti pyörähteli
+pirtillistä pyyhkijäistä,
+sintsinen sijoittelihe
+sintsillistä siivojaista,
+vajaset vasertelihe
+vajallista vastakättä.
+"Jo täällä tämänki talven,
+jopa mennehen kesosen
+piha piilten kääntelihe
+lastun pitkän poimijaista,
+aittaset alentelihe
+aitallista astujaista,
+orret notkui, parret painui
+nuoren vaimon vaattehia.
+"Jo täällä tämänki talven,
+jopa mennehen kesosen
+kujaset kukertelihe
+kujallista kulkijaista,
+lääväset lähentelihe
+läävällistä läänijäistä,
+tanhuaiset taantelihe
+tanhuallista tavia.
+"Jo täällä tämänki päivän,
+jopa päivän eilisenki
+aioin ammoi aikalehmä
+aamuvihkon antajaista,
+hevoisvarsa hirnakoitsi
+heinävihkon heittäjäistä,
+kaikerti kevätkaritsa
+palasen parantajaista.
+"Jo täällä tämänki päivän,
+jopa päivän eilisenki
+vanhat istui ikkunoissa,
+lapset raittoi rantasilla,
+naiset seisoi seinuksilla,
+pojat porstuan ovilla
+nuoren vaimon varronnassa,
+morsiamen vuotannassa.
+"Terve nyt, piha täysinesi,
+ulkoinen urohinesi,
+terve, vaja täysinesi,
+vaja vierahaisinesi,
+terve, sintsi täysinesi,
+tuohikatto kansoinesi,
+terve, pirtti täysinesi,
+satalauta lapsinesi,
+terve, kuu, terve, kuningas,
+terve nuori nuoekansa!
+Ei ole tässä ennen ollut,
+eipä ennen eikä eilen
+tämän joukon juoleutta,
+tämän kansan kauneutta.
+"Sulho, viljon veljyeni!
+Pura pois punaiset paikat,
+sivalluta silkkiverhot!
+Näytä tuota näätäistäsi,
+viisin vuosin käytyäsi,
+kaheksin katseltuasi!
+"Tokko toit, kenen käkesit?
+Käkesit käkösen tuoa,
+maalta valkean valita,
+vesiltä verevän saa'a.
+"Jo tuon näen kyselemättä,
+arvoan anelematta:
+toit käkösen tullessasi,
+sinisotkan suojassasi,
+vihannimman virven latvan
+vihannasta virviköstä,
+tuorehimman tuomen lehvän
+tuorehesta tuomikosta."
+Olipa lapsi lattialla.
+Lausui lapsi lattialta:
+"Voi veikko, mitä vetelet!
+Tervaskannon kauneutta,
+tervapuolikon pituutta,
+kerinkannan korkeutta!
+"Kutti, kutti, sulho rukka!
+Tuota toivotit ikäsi,
+sanoit saavasi sataisen,
+tuovasi tuhannen neien.
+Jo saitki hyvän sataisen:
+- tuon tuhannen tuppeloisen!
+Sait kuin suolta suovariksen,
+aialta ajoharakan,
+pellolta pelotuslinnun,
+mustan linnun mullokselta!
+"Mitä lie ikänsä tehnyt,
+kuta mennehen kesosen,
+kun ei kinnasta kutonut,
+saanut sukkoa su'unki?
+Tyhjänä tuli tupahan,
+annitoinna appelahan:
+hiiret kopsassa kopasi,
+hörppäkorvat lippahassa!"
+Lokka, luopuisa emäntä,
+Kalevatar, vaimo kaunis,
+kuuli kummaisen tarinan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mitä lausuit, lapsi kurja,
+kuta, kunnotoin, latelit?
+Muista kummat kuulukohon,
+häväistykset häälyköhön,
+eipä tästä neitosesta,
+ei tämän talon väestä!
+"Jo sanoit pahan sanasen,
+sanan kehnon kertaelit
+suusta yötisen vasikan,
+päästä pennun päiväkunnan!
+Hyvän on sulho neien saanut,
+tuonut maalta maan parahan:
+on kuin puola puolikypsi,
+kuin on mansikka mäellä,
+tahi kuin käkönen puussa,
+pieni lintu pihlajassa,
+koivussa koreasulka,
+valorinta vaahteressa.
+"Oisi ei saanut Saksastana,
+tavannut Viron takoa
+tämän neitosen soreutta,
+tämän allin armautta,
+tämän kasvon kauneutta,
+tämän muo'on muhkeutta,
+käsivarren valkeutta,
+kaulan hoikan kaarevuutta.
+"Eikä neiti tyhjin tullut:
+oli turkit tuotavana,
+vaipat vasta saatavana
+ja verat ve'ettävänä.
+"Paljo on tällä neitosella
+oman värttinän väkeä,
+oman kehrän kiertämätä,
+oman hyppisen hyveä,
+vaattehia valkehia,
+talvisotkun suorimia,
+kevätpäivän valkomia,
+kesäkuien kuivomia:
+hyvät hurstit huilahukset,
+päänalaiset pällähykset,
+sivallukset silkkihuivit,
+vilahukset villavaipat.
+"Hyvä mutso, kaunis mutso,
+mutso valkeanverevä!
+Hyvinpä ko'issa kuuluit,
+tyttönä ison ko'issa;
+hyvin kuulu kuun ikäsi
+miniänä miehelässä!
+"Elä huolelle rupea,
+elä huoli huolehtia!
+Ei sinua suolle viety,
+ojavarrelle otettu:
+viety on viljamättähältä,
+viety vielä viljemmälle,
+otettu oluttuvilta,
+oluemmille otettu.
+"Hyvä neito, kaunis mutso!
+Tuotapa kysyn sinulta:
+näitkö tänne tullessasi
+kekoja keräperiä,
+näsäpäitä närttehiä?
+Ne kaikki tämän talosen,
+tämän sulhon kyntämiä,
+kyntämiä, kylvämiä.
+"Neitokainen, nuorukainen!
+Tuota nyt sanon sinulle:
+kun tunsit talohon tulla,
+niin tunne talossa olla!
+Hyvä tääll' on mutson olla,
+kaunis kasvoa miniän,
+piossasi piimäpytty,
+voivatinen vallassasi.
+"Hyvä täss' on neien olla,
+kaunis kasvoa kanasen.
+Täss' on laajat saunan lauat
+ja leveät pirtin lautsat,
+isännät isosi verrat,
+emännät emosi verrat,
+pojat onpi veikon verrat,
+tyttäret sisaren verrat.
+"Kun sinun himo tulevi,
+noita mielesi tekevi
+ison saamia kaloja,
+veljen pyitä pyytämiä,
+niin elä kysy ky'yltä
+eläkä ano apelta!
+Kysy suorin sulholtasi,
+toimittele tuojaltasi!
+Ei ole sitä metsässä
+jalan neljän juoksijata
+eikä ilman lintusia,
+kahen siiven siukovia,
+ei vielä ve'essäkänä
+kalaparvea parasta,
+kuta sinun ei saaja saane,
+saaja saane, tuoja tuone.
+"Hyvä täss' on neien olla,
+kaunis kasvoa kanasen.
+Ei ole kiirettä kivelle
+eikä huolta huhmarelle:
+vesi tässä vehnät jauhoi,
+koski kuohutti rukihit,
+aalto astiat pesevi,
+meren vaahti valkaisevi.
+"Ohoh kullaista kyläistä,
+maan parasta paikaistani!
+Nurmet alla, pellot päällä,
+keskellä kylä välillä;
+kylän alla armas ranta,
+rannassa rakas vetonen:
+se sopivi sorsan uia,
+vesilinnun vieretellä."
+Siitä joukko juotettihin,
+syötettihin, juotettihin
+liioilla lihamuruilla,
+kaunihilla kakkaroilla,
+olu'illa ohraisilla,
+viertehillä vehnäisillä.
+Olipa kystä kyllin syöä,
+kyllin syöä, kyllin juoa
+punaisissa purtiloissa,
+kaunoisissa kaukaloissa:
+pirotella piirahia,
+murotella voimuruja,
+sirotella siikasia,
+lohkota lohikaloja
+veitsellä hope'isella,
+kuraksella kultaisella.
+Olut juoksi ostamatoin,
+mesi markoin maksamatoin,
+oluoinen orren päästä,
+sima vaarnojen sisästä,
+olut huulten huuhtimeksi,
+mesi mielten kääntimeksi.
+Kukapa tuossa kukkujaksi,
+lailliseksi laulajaksi?
+Vaka vanha Väinämöinen,
+laulaja iän-ikuinen,
+itse laululle rupesi,
+töille virtten työntelihe.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Veli kullat, veitoseni,
+suulliset sanalliseni,
+kielelliset kumppalini!
+Kuulkottenpa, kuin sanelen!
+Harvoin on hanhet suutasusten,
+sisarukset silmätysten,
+harvoin veikot vieretysten,
+emon lapset laiatusten
+näillä raukoilla rajoilla,
+poloisilla Pohjan mailla.
+"Niin joko laululle lähemme,
+töille virtten työnteleimme?
+Laulanta runoilla töitä,
+kukunta kevätkäellä,
+painanta sinettärillä,
+kuonta kankahattarilla.
+"Laulavat Lapinki lapset,
+heinäkengät heittelevät
+hirven harvoilta lihoilta,
+peuran pienen pallehilta;
+niin miks' en minäki laula,
+miks' ei laula meiän lapset
+ruoalta rukihiselta,
+suulta suurukselliselta?
+"Laulavat Lapinki lapset,
+heläjävät heinäkengät
+vesimaljan juotuansa,
+petäjäisen purtuansa;
+niin miks' en minäki laula,
+miks' ei laula meiän lapset
+juomilta jyvällisiltä,
+olu'ilta ohraisilta?
+"Laulavat Lapinki lapset,
+heläjävät heinäkengät
+nokisilta nuotioilta,
+hiilisiltä hiertimiltä;
+niin miks' en minäki laula,
+miks' ei laula meiän lapset
+alta kuulun kurkihirren,
+alta kaunihin katoksen?
+"Hyväpä täss' on miesten olla,
+armas naistenki asua
+olutpuolikon povella,
+mesitiinun tienohilla,
+sivullamme siikasalmet,
+luonamme lohiapajat,
+joist' ei syöen syömät puutu,
+juoen juomiset vähene.
+"Hyväpä täss' on miesten olla,
+armas naistenki elellä.
+Ei tässä surulla syöä,
+ei eletä huolen kanssa;
+tässä syöähän surutta,
+eletähän huoletoinna
+iällä tämän isännän,
+elinajalla emännän.
+"Kumman tässä ensin kiitän,
+isännänkö vai emännän?
+Ainap' entiset urohot
+ensin kiittivät isännän,
+ku on suolta suojan saanut,
+ko'in korvesta kokenut:
+tyvin tuonut tyyskät männyt,
+latvoin lansatut petäjät,
+pannut paikalle hyvälle,
+asettanut ankaralle
+suuriksi sukutuviksi,
+kaunihiksi kartanoiksi;
+salvannut salosta seinät,
+hirret hirmulta mäeltä,
+ruotehet rome'ikolta,
+malat marjakankahalta,
+tuohet tuomivaaran päältä,
+sammalet sulilta soilta.
+"Tupa on tehty tesmällensä,
+suoja pantu paikallensa.
+Sata oli miestä salvaimella,
+tuhat oli tuvan katolla
+tehessä tätä tupoa,
+laaittaissa lattiata.
+"Jopa vaan tämän isännän
+saaessa tätä tupoa
+mont' on tukka tuulta nähnyt,
+hivus säätä hirveätä.
+Use'in hyvän isännän
+jäänyt on kinnasta kivelle,
+hattua havun selälle,
+suohon sukkoa vajonnut.
+"Use'in hyvä isäntä
+aivan aika-huomenessa
+ennen muien nousematta,
+kyläkunnan kuulematta
+nousnut on nuotiotulelta,
+havannut havumajoilta,
+havu päänsä harjaellut,
+kaste pesnyt sirkut silmät.
+"Siitäpä hyvä isäntä
+saapi tuttua tupahan,
+lautsantäyen laulajoita,
+ikkunat iloitsijoita,
+siltalauat lausujoita,
+karsinat karehtijoita,
+seinävieret seisojia,
+aitovieret astujia,
+pihat pitkin kulkijoita,
+maat ristin matelijoita.
+"Isännän esinnä kiitin,
+siitä ehtoisen emännän
+ruokien rakentamasta,
+pitkän pöyän täyttämästä.
+"Hänpä leipoi leivät paksut,
+suuret talkkunat taputti
+käpe'illä kämmenillä,
+kyperillä kymmenillä;
+nosti leivät leppeästi,
+syötti vierahat välehen
+liioilla sianlihoilla,
+kohokuori-kokkaroilla
+- terät vieri veitsistämme,
+päät putosi puukoistamme
+lohen päitä lohkoessa,
+hauin päitä halkoessa.
+"Use'in hyvä emäntä,
+tuo tarkka taloinen vaimo,
+kuullut on kukotta nousta,
+kanan lapsetta karata
+näitä häitä hankittaissa,
+teoksia tehtäessä,
+hiivoja rakettaessa,
+olosia pantaessa.
+"Hyvin on hyvä emäntä,
+tuo tarkka taloinen vaimo,
+osannut oluet panna,
+makujuoman juoksutella
+iuista imeltyneistä,
+make'ista maltahista,
+joit' ei puulla puuhaellut,
+korennolla koukkaellut,
+vaanpa kourilla kohenti,
+käsivarsin käännytteli
+saunassa savuttomassa,
+la'aistuilla lautehilla.
+"Eipä tuo hyvä emäntä,
+tuo tarkka taloinen vaimo,
+laske iskulle ituja,
+päästä maalle maltahia;
+käypi saunassa use'in
+syänyöllä yksinänsä,
+ei huoli susia surra,
+pelätä metsän petoja.
+"Jopa nyt emännän kiitin;
+vuotas kiitän patvaskani!
+Ken on pantu patvaskaksi,
+ken otettu oppahaksi?
+Kylän paras patvaskana,
+kylän onni oppahana.
+"Onpa meiän patvaskalla
+päällä haahen haljakkainen;
+se on kaita kainalosta,
+soma suolien kohasta.
+"Onpa meiän patvaskalla,
+onpa kauhtana kapoinen:
+helmat hietoa vetävi,
+takapuolet tanteria.
+"Vähän paitoa näkyvi,
+pikkaraisen pilkottavi:
+on kuin Kuuttaren kutoma,
+tinarinnan riukuttama.
+"Onpa meiän patvaskalla
+vyöllä ussakka utuinen,
+päivän tyttären kutoma,
+kirjokynnen kirjoittama
+ajalla tulettomalla,
+tulen tietämättömällä.
+"Onpa meiän patvaskalla
+silkkiset sukat jalassa,
+silkkiset sukan sitehet,
+säteriset säärinauhat,
+jotk' on kullalla ku'ottu,
+hopealla huoliteltu.
+"Onpa meiän patvaskalla
+Saksan kengät kelvolliset,
+kuni joutsenet joella,
+vesiteiret vieremillä
+tahi hanhuet havulla,
+muuttolinnut murrikolla.
+"Onpa meiän patvaskalla
+kutrit kullansuortuvaiset,
+parta kullanpalmikkoinen;
+päässä pystyinen kypäri,
+puhki pilvien puhuja,
+läpi metsän läiköttäjä,
+jot' ei saatane sataisin,
+tuotane tuhansin markoin.
+"Jo nyt kiitin patvaskani;
+vuotas kiitän saajanaisen!
+Mist' on saatu saajanainen,
+kust' otettu onnellinen?
+"Tuolt' on saatu saajanainen,
+tuolt' otettu onnellinen
+takoa Tanikan linnan,
+uuen linnan ulkopuolta.
+"Eipä vielä sieltäkänä,
+ei perän pereäkänä!
+Tuolt' on saatu saajanainen,
+tuolt' otettu onnellinen
+Vienan pääliltä vesiltä,
+ulapoilta auke'ilta.
+"Eipä vielä sieltäkänä,
+ei perän pereäkänä!
+Kasvoi maalla mansimarja,
+punapuola kankahalla,
+pellolla heleä heinä,
+kukka kultainen aholla:
+siit' on saatu saajanainen,
+siit' otettu onnellinen.
+"Saajanaisen suu somainen
+kuni Suomen sukkulainen;
+saajanaisen sirkut silmät
+kuni tähet taivahalla;
+saajanaisen kuulut kulmat
+kuni kuu meren-ylinen.
+"Onpa meiän saajanaisen
+kaula kullankiehkuroissa,
+pää kullanvipalehissa,
+käet kullankäärilöissä,
+sormet kullansormuksissa,
+korvat kullanhelmilöissä,
+kulmat kullansolmuloissa,
+silmäripset simpsukoissa.
+"Luulin kuun kumottavaksi,
+kuu kumotti kultasolki;
+luulin päivän paistavaksi,
+kun sen paistoi paian kaulus;
+luulin laivan läikkyväksi,
+kun sen läikkyi lakki päässä.
+"Jopa kiitin saajanaisen;
+annas katson kaiken kansan,
+onko kansa kaunihina,
+väki vanha vänkeänä
+sekä nuoriso somana,
+koko joukko juoleana!
+"Jopa katsoin kaiken kansan,
+ehkä tiesin ennoltaki:
+eip' ole tässä ennen ollut
+eikä varsin vasta liene
+tämän joukon juoleutta,
+tämän kansan kauneutta,
+väen vanhan vänkeyttä,
+väen nuorison somuutta.
+Kaikk' on kansa haljakassa
+kuni metsä huutehessa:
+alta on kuin aamurusko,
+päältä on kuin päivänkoite.
+"Huokeat oli hopeat,
+löyhät kullat kutsuloilla,
+rahataskut tanterilla,
+rahakukkarot kujilla
+näillä kutsuvierahilla
+kutsuloille kunniaksi."
+Vaka vanha Väinämöinen,
+virren ponsi polvu'inen,
+siitä siirtihe rekehen,
+lähtevi kohin kotia;
+laulelevi virsissänsä,
+laulelevi, taitelevi.
+Lauloi virren, lauloi toisen
+- virrelläpä kolmannella
+kilahti jalas kivehen,
+tarttui kapla kannon päähän:
+rikkoihe reki runolta,
+jalas taittui laulajalta,
+kapla poikki paukahutti,
+laiat irti loskahutti.
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse virkkoi, noin nimesi:
+"Onko tässä nuorisossa,
+kansassa kasuavassa,
+vaiko tässä vanhalassa,
+väessä vähenevässä,
+kenpä Tuonelle kävisi,
+lähtisi Manan majoille,
+toisi Tuonelta orasen,
+vääntiän Manan väeltä
+reki uusi laatiani,
+korjanen kohentoani?"
+Sekä nuoremmat sanovi,
+jotta vanhat vastoavi:
+"Ei ole tässä nuorisossa
+eikä varsin vanhastossa,
+koko suuressa su'ussa
+niin urosta urheata,
+jotta Tuonelle menisi,
+lähtisi Manan majoille,
+toisi Tuonelta orasen,
+vääntiän Manan majoilta
+reki uusi laatiasi,
+korjanen kohentoasi."
+Silloin vanha Väinämöinen,
+laulaja iän-ikuinen,
+läksi toiste Tuonelahan,
+matkasi Manan majoille.
+Toi orasen Tuonelasta,
+vääntiän Manan majoilta.
+Siitä vanha Väinämöinen
+laulavi salon sinisen,
+salohon tasaisen tammen
+sekä pihlajan pätevän;
+ne kohenti korjaksensa,
+painalti jalaksiksensa,
+niistä katsoi kaplaksia
+sekä väänti vempeleitä:
+sai korjan kohennetuksi,
+re'en uuen laaituksi.
+Pisti varsan valjahisin,
+ruskean re'en etehen,
+itse istuihe rekehen,
+laskettihe laitiohon.
+Vitsattaki virkku juoksi,
+helmin lyömättä hevonen
+entisille appehille,
+taanoisille suuruksille;
+saattoi vanhan Väinämöisen,
+laulajan iän-ikuisen,
+oman uksen aukomille,
+oman kynnyksen etehen.
+
+
+
+  Kuudeskolmatta runo
+
+
+Ahti oli saarella asuva,
+Kaukoniemen kainalossa.
+Oli pellon kynnännässä,
+vainion vakoannassa.
+Korvalta ylen korea,
+kovin tarkka kuulennalta.
+Kuulevi jumun kylältä,
+järyn järvien takoa,
+jalan iskun iljeneltä,
+reen kapinan kankahalta.
+Juohtui juoni mielehensä,
+tuuma aivohon osasi:
+häitä Pohjola pitävi,
+salajoukko juominkia!
+Murti suuta, väänti päätä,
+murti mustoa haventa;
+veret vierähti pahaksi
+poloisilta poskipäiltä.
+Heti heitti kynnöksensä,
+vaon keskivainiolle;
+nousi maasta ratsahille,
+lähtevi kohin kotia
+luoksi armahan emonsa,
+tykö valtavanhempansa.
+Sanoi tuonne saatuansa,
+toimitteli tultuansa:
+"Oi emoni, vaimo vanha!
+Pane ruoka ruttoisesti
+syöä miehen nälkähisen,
+haukata halun-alaisen!
+Lämmitä samassa sauna,
+pian pirtti riu'uttele,
+missä mies puhasteleikse,
+sueiksen urosten sulho!"
+Tuop' on äiti Lemminkäisen
+pani ruoan ruttoisesti
+syöä miehen nälkähisen,
+haukata halun-alaisen
+yhen kylyn joutuessa,
+yhen saunan saapuessa.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+otti ruokoa rutosti;
+meni saunahan samassa,
+kävi kylpyhuonehesen.
+Siellä peiponen peseikse,
+pulmonen puhasteleikse,
+päänsä pellavaspioksi,
+kaulanvarren valkeaksi.
+Tuli saunasta tupahan.
+Sanan virkkoi,
+noin nimesi:
+"Oi emoni, vaimo vanha!
+Astu aittahan mäelle,
+tuo sieltä somat sopani,
+kanna vaattehet vakaiset,
+jotka päälleni pukisin,
+varustaisin varrelleni!"
+Emo ennätti kysyä,
+vaimo vanha tutkaella:
+"Kunne lähet, poikueni?
+Lähetkö ilveksen ajohon
+vaiko hirven hiihäntähän
+vai oravan ammuntahan?"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Oi emoni, kantajani!
+Lähe en ilveksen ajohon
+enkä hirven hiihäntähän,
+en oravan ammuntahan;
+lähen Pohjolan pitoihin,
+salajoukon juominkihin.
+Tuo mulle somat sopani,
+vaka'iset vaatteheni,
+häissä häilyteltäväni,
+pioissa pi'eltäväni!"
+Emo kielti poikoansa,
+nainen miestänsä epäsi;
+epäsi kavetta kaksi,
+kielti kolme luonnotarta
+lähtemästä Lemminkäistä
+hyvän Pohjolan pitoihin.
+Noin sanoi emo pojalle,
+lausui vanhin lapsellensa:
+"Ellös menkö, poikueni,
+poikueni, Kaukueni,
+noihin Pohjolan pitoihin,
+suuren joukon juominkihin!
+Ei sua kutsuttu sinne,
+ei tarkoin tahotakana."
+Tuop' on lieto Lemminkäinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kurjat kutsuen menevi,
+hyvä ilman hyppeleikse!
+Tuoss' on kutsut kuun-ikuiset,
+airuhut alinomaiset
+miekassa tuliterässä,
+säilässä säkenevässä."
+Tuop' on äiti Lemminkäisen
+yhä kielteä käkesi:
+"Ellös vainen, poikueni,
+menkö Pohjolan pitoihin!
+Monet on kummat matkallasi,
+isot tielläsi imehet,
+kolme surmoa kovinta,
+kolme miehen kuolemata."
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Ain' on surmia akoilla,
+kaikin paikoin kuolemia;
+ei uros hätäile noita,
+ei varsin varannekana.
+Vaan kuitenki kaikitenki
+sano korvin kuullakseni:
+mi on surma ensimäinen,
+ensimäinen, viimeinenki?"
+Virkkoi äiti Lemminkäisen,
+vaimo vanha vastaeli:
+"Sanon surmat syytä myöten
+enkä miehen mieltä myöten.
+Sanon surman ensimäisen.
+Se on surma ensi surma:
+menet matkoa vähäisen,
+pääset tietä päiväyksen:
+tulevi joki tulinen
+poikkipuolin vastahasi.
+Joessa tulinen koski,
+koskessa tulinen luoto,
+luo'olla tulinen korko,
+korolla tulinen kokko:
+yöt se hammasta hiovi,
+päivät kynttä kitkuttavi
+tulijalle vierahalle,
+saavalle käkeävälle."
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Se on surma naisen surma,
+ei ole kuolema urohon.
+Kyllä mä siihen keinon keksin,
+arvoan hyvän asian:
+laulan leppäisen hevosen,
+laulan leppäisen urohon
+sivutseni siirtymähän,
+eestäni vaeltamahan;
+itse sorsana sukellan,
+allina alenteleime
+kouritse kokon kynimen,
+vaakalinnun varpahitse.
+Oi emoni, kantajani!
+Sano surma keskimäinen!"
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Se on surma toinen surma:
+menet matkoa vähäisen,
+toki toisen päiväyksen:
+tulevi tulinen kuoppa,
+se on poikkipuolin tietä,
+itähän iäti pitkä,
+luotehesen loppumatoin,
+täynnä kuumia kiviä,
+palavia paateroita.
+Sinne on satoja saanut,
+tuhansia tukkueltu,
+sa'an miestä miekallista,
+tuhat rautaista oritta."
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Ei ole siinä miehen surma
+eikä kuolema urohon.
+Kyllä mä siihen mutkan muistan,
+mutkan muistan, keinon keksin:
+laulan ma lumesta miehen,
+uron hangesta hotaisen,
+sen tungen tulen väkehen,
+vaivaelen valkeahan,
+kylpijäksi kuuman saunan
+vastan vaskisen keralla;
+itse siirräime sivutse,
+tungeime tulen lävitse,
+ettei partana palane,
+hivuskutri kurvettune.
+Oi emoni, kantajani!
+Sano surma jälkimäinen!"
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Se on surma kolmas surma:
+menet vieläki vähäisen,
+pääset siitä päiväyksen,
+Pohjolan veräjän suulle,
+ahtahimpahan alahan:
+susi päälle suimistaikse,
+karhu toisna kaimistaikse
+suulla Pohjolan veräjän,
+kape'immassa kujassa.
+Syönyt on sa'anki miestä,
+tuhonnut tuhat urosta,
+niin miks' ei sinua söisi,
+tuhoaisi turvatointa?"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Uuhi uunna syötäköhön,
+rieskana revittäköhön,
+vaan ei mies pahempikana,
+uros untelompikana!
+Minua on vyötty miehen vyöllä,
+pantu miehen palkimella,
+solmittu uron solilla,
+jotten vielä jouakana
+suuhun Untamon susien,
+kitahan kirokavetten.
+"Muistan ma suelle mutkan,
+keksin keinon karhullenki:
+suet laulan suitsi-suuhun,
+karhut rautakahlehisin,
+tahi rutjon ruumeniksi,
+seulaisen sepalehiksi.
+Sillä siitä selvitäime,
+pääsen matkani perille."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Et vielä perille pääsnyt!
+Ne oli sinne mennessäsi
+matkalla isot imehet,
+kolme kummoa kovoa,
+kolme miehen kuolemata;
+viel' on sinne saatuasi
+paikalla pahimmat kummat.
+Kulet tietä pikkaraisen,
+tulet Pohjolan pihalle:
+aita on rautainen rakettu,
+terästarha teeksennelty
+maasta asti taivosehen,
+taivosesta maahan asti,
+keihä'illä seivästetty,
+maan maoilla aiastettu,
+käärmehillä vitsastettu,
+sisiliskoilla si'elty;
+heitty hännät häilymähän,
+pääkurikat kuilumahan,
+pääkehät kähäjämähän,
+päät ulos, sisähän hännät.
+"Maass' on toisia matoja,
+rata kyitä, käärmehiä
+ylös kielin kiehumassa,
+alas hännin häilymässä.
+Yks' on muita kauheampi
+eessä portin poikkipuolin,
+pitelämpi pirtin hirttä,
+paksumpi kujapatsasta,
+ylös kielin kiehumassa,
+suin ylös suhahtamassa,
+ei ketänä muuta vasten,
+vasten vaivaista sinua."
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Seki on surma lapsen surma,
+ei ole kuolema urohon.
+Tunnen ma tulen lumoa,
+valkeaisen vaivutella,
+ja tunnen maot manata,
+käärmehyiset käännytellä.
+Äsken päänä eilisenä
+kynnin maata kyyn-alaista,
+käännin maata käärmehistä
+aivan paljahin kätösin.
+Kyyt pitelin kynsissäni,
+käsissäni käärmehyiset;
+tapoin kyitä kymmenkunnan,
+sa'an mustia matoja:
+viel' on kynnet kyyn veressä,
+käet käärmehen talissa.
+Sill' en taia tullakana,
+viel' en varsin jouakana
+maon suuren suupalaksi,
+käärmehen käsialaksi:
+itse konnat kouristelen,
+ilkeät iki puserran,
+kyyt on laulan laiemmalle,
+maot muutan tien mukahan,
+astun Pohjolan pihalta,
+tungeime tuvan sisähän."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Ellös vainen, poikueni,
+menkö Pohjolan tupahan,
+Sariolan salvoksihin!
+Siell' on miehet miekka vyöllä,
+urohot sota-aseissa,
+humalassa hullut miehet,
+pahat paljo juotuansa.
+Laulavat sinun poloisen
+miekkahan tuliterähän;
+jo on laulettu paremmat,
+jalommatki jaksettuna."
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Jo olen ennenkin elellyt
+noilla Pohjolan tuvilla.
+Ei minua laula lappi
+eikä tunge turjalainen;
+itse laulan lappalaisen
+sekä tungen turjalaisen:
+laulan halki hartionsa,
+puhki leukansa puhelen,
+paian kauluksen kaheksi,
+rikki rintalastasensa."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Ohoh poikani poloinen!
+Vielä muistat muinaistasi,
+kerskut ennen käynnistäsi!
+Jo olet ennenkin elellyt
+noilla Pohjolan tuvilla:
+uinut kaikki umpilammit,
+koirankieliset kokenut,
+käynyt koskia kolisten,
+myötävirtoja vilisten,
+Tuonen kosket tunnustellut,
+mitannut Manalan virrat!
+Siell' oisit tänäki päänä
+ilman äitittä pahatta.
+"Muistapa, mitä sanelen!
+Tulet Pohjolan tuville:
+mäki on täynnä seipähiä,
+piha täynnä pylvähiä,
+ne on täynnä miehen päitä;
+yks' on seiväs päätöin seiväs
+- senpä seipähän nenähän
+sinun pääsi leikatahan!"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Hurja noita huolinevi,
+epäkelpo keksinevi,
+viittä, kuutta vainovuotta,
+seitsentä sotakeseä!
+Ei noita uro totelle,
+vääjänne väheäkänä.
+Tuo mulle sotisopani,
+vanhat vainovaatteheni!
+Itse käyn isoni miekan,
+katson kalvan taattoseni;
+viikon on vilussa ollut,
+kauan kaihossa sijassa,
+itkenyt ikänsä siellä,
+kantajata kaipaellut."
+Sai siitä sotisopansa,
+vanhat vainovaattehensa,
+isonsa ikuisen miekan,
+tuon taaton sotatoverin.
+Senpä siltahan sysäsi,
+terin työnti lattiahan:
+miekkanen käessä kääntyi
+kuni tuore tuomen latva
+tahi kasvava kataja.
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Tuskin on Pohjolan tuvissa,
+Sariolan salvoksissa
+tämän miekan miettijäistä,
+tämän kalvan katsojaista."
+Jousen seinältä sivalti,
+kaaren vahvan vaarnaselta.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Sen mä mieheksi sanoisin,
+urohoksi arveleisin,
+joka jouseni vetäisi,
+kiveräni kiinnittäisi
+noilla Pohjolan tuvilla,
+Sariolan salvoksilla."
+Siitä lieto Lemminkäinen,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+suorihe sotisopihin,
+puki vainovaattehisin.
+Itse lausui orjallensa,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi on osto-orjaseni,
+rahan saatu raatajani!
+Jou'uta sotaoriini,
+valjastele vainovarsa
+lähteäkseni pitoihin,
+lemmon joukon juominkihin!"
+Orja nöyrä, neuvottava,
+pian pistihe pihalle,
+työnti varsan valjahisin,
+puikkoihin tulipunaisen.
+Sanoi tuolta tultuansa:
+"Jo olen tehnyt tehtäväni,
+suorittanut tuon orosi,
+varsan viljon valjastanut."
+Siitä lieto Lemminkäisen
+luku lähteä tulevi.
+Käsi käski, toinen kielti,
+sormet suoniset pakotti.
+Toki läksi, kuin käkesi,
+varsin läksi, ei varannut.
+Emo neuvoi poikoansa,
+vanhin lastansa varoitti
+oven suusta, orren alta,
+kattilan katasijoilta:
+"Poikueni, ainueni,
+lapseni, vakauteni!
+Jos sa jou'ut juominkihin,
+tapahut mihin tahansa,
+juopa puoli tuoppiasi,
+keskimaihin maljasesi;
+anna toisen toinen puoli,
+pahemman pahempi puoli:
+mato maljassa venyvi,
+toukka tuopin pohjukassa."
+Vielä neuvoi poikoansa,
+varsin lastansa vakusti
+perimäisen pellon päästä,
+veräjältä viimeiseltä:
+"Jos sa jou'ut juominkihin,
+tapahut mihin tahansa,
+istu puolella sijoa,
+astu puoliaskelella,
+anna toisen toinen puoli,
+pahemman pahempi puoli,
+niin sinusta mies tulevi,
+uros selvä selkiävi,
+läpi käymähän keräjät,
+jutut julki polkemahan
+urohoisessa väessä,
+miehisessä joukkiossa."
+Siitä läksi Lemminkäinen
+istuen oron re'essä;
+iski virkkua vitsalla,
+heitti helmiruoskasella.
+Läksi virkku vieremähän,
+hevonen helettämähän.
+Ajoi aikoa vähäisen,
+hyvän hetken hetkutteli:
+näki tiellä teirikarjan.
+Teiret lentohon lehahti,
+lintukarja kapsahutti
+eestä juoksevan hevosen.
+Jäi hitusen höyheniä,
+tielle teiren sulkasia.
+Ne kokosi Lemminkäinen,
+tapaeli taskuhunsa:
+ei tieä, mikä tulisi,
+tapahtuisi taipalella;
+kaikki on tarpehen talossa,
+hyväksi hätävarana.
+Ajoi eellehen vähäisen,
+kulki tietä pikkuruisen;
+jo hepo hörösteleikse,
+luppakorva luonteleikse.
+Se on lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+kuorustihe korjastansa,
+kaarastihe katsomahan:
+niin on, kuin sanoi emonsa,
+oma vanhempi vakasi!
+Aivin on joki tulinen
+poikitse hevon e'essä.
+Joess' on tulinen koski,
+koskessa tulinen luoto,
+luo'olla tulinen korko,
+korolla tulinen kokko:
+sillä kulkku tulta kuohui,
+suu valeli valkeata,
+höyhenet tulena tuiski,
+säkeninä säihkäeli.
+Kaukon kaukoa näkevi,
+loitompata Lemminkäisen:
+"Minnepä menevi Kauko,
+kunne läksit, Lemmin poika?"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Läksin Pohjolan pitoihin,
+salajoukon juominkihin.
+Välty syrjähän vähäisen,
+poikellaite tieltä poies,
+laske eelle matkamiestä,
+Lemminkäistä liiatenki,
+sivutsesi siirtymähän,
+vieretse vaeltamahan!"
+Kokko saatteli sanoa,
+tulikulkku kuiskahella:
+"Lasken eelle matkamiehen,
+Lemminkäisen liiatenki
+- suun kautta samoamahan,
+kautta kulkun kulkemahan:
+siitä sulle tie menevi
+mennä tuosta tuon hyväksi
+noihin pitkihin pitoihin,
+iän kaiken istumihin."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Ei tuossa kovin hätäillyt.
+Tapasip' on taskuhunsa,
+löihe kukkaroisehensa,
+otti teiren sulkasia;
+hieroa hitustelevi
+kahen kämmenen välissä,
+sormen kymmenen sovussa:
+siitä syntyi teirikarja,
+koko parvi koppeloita.
+Syöksi ne kokolle suuhun,
+antoi appajan kitahan,
+kulkkuhun kokon tulisen,
+ikenihin iskulinnun.
+Sillä siitä selvittihe,
+pääsi päivän ensimäisen.
+Iski virkkua vitsalla,
+helähytti helmisellä.
+Läks' oronen oikomahan,
+hepo helkehyttämähän.
+Ajoi matkoa palasen,
+piirrätteli pikkuruisen;
+jo oronen ouostuvi,
+hevonen hörähtelevi.
+Kohottihe korjastansa,
+kaahistihe katsomahan:
+niin on, kuin sanoi emonsa,
+oma vanhempi vakitti!
+On eessä tulinen kuoppa,
+se on poikkipuolin tietä,
+itähän iäti pitkä,
+luotehesen loppumatoin,
+täynnä kuumoa kiveä,
+palavata paateroa.
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Ukkoa rukoelevi:
+"Oi Ukko, ylijumala,
+tahi taatto taivahinen!
+Nosta lonka luotehelta,
+toinen lännestä lähetä,
+kolmas istuta iästä,
+kohottele koillisesta,
+syrjin yhtehen syseä,
+lomatusten loukahuta!
+Sa'a lunta sauvan varsi,
+kiehittele keihäsvarsi
+noille kuumille kiville,
+palaville paateroille!"
+Tuo Ukko, ylijumala,
+taatto vanha taivahinen,
+nosti longan luotehelta,
+toisen lännestä lähetti,
+iätti iästä pilven,
+kohotteli koilta ilman,
+nepä yhtehen yhytti,
+lomakkohon loukahutti.
+Satoi lunta sauvan varren,
+kiehitteli keihäsvarren
+noille kuumille kiville,
+palaville paateroille:
+tulipa luminen lampi,
+hyinen järvi muo'ostihe.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+lauloi tuohon jäisen sillan
+poikitse lumisen lammin,
+äyrähästä äyrähäsen.
+Sillä sen rovin vaelti,
+pääsi toisen päiväyksen.
+Laski virkkua vitsalla,
+helähytti helmisvyöllä.
+Sai virkku vilettämähän,
+hepo hötkelyttämähän.
+Virkku juoksi virstan, toisen,
+maan paras palan pakeni;
+siitä seisahtui äkisti,
+ei pakene paikaltansa.
+Itse lieto Lemminkäinen
+kavahtihe katsomahan:
+on susi veräjän suulla,
+karhu vastassa kujalla,
+suulla Pohjolan veräjän,
+päässä pitkien kujien.
+Silloin lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+tavoitteli taskuhunsa,
+kulki kukkaroisehensa;
+otti uuhen villasia,
+hieroa utustelevi
+kahen kämmenen kesessä,
+sormen kymmenen sovussa.
+Puhui kerran kämmenelle:
+uuhet juoksuhun uhahti,
+koko lauma lampahia,
+karitsoita aika karja.
+Suet sinne ryömäisihe,
+karhut kanssa kaimasihe.
+Itse lieto Lemminkäinen
+ajoi eelle matkoansa.
+Kulki tietä pikkaraisen,
+tuli Pohjolan pihalle.
+Aita oli rautainen rakettu,
+teräksinen tarha tehty,
+sata syltä maaemähän,
+tuhat syltä taivosehen,
+keihä'illä seivästetty,
+maan maoilla aiastettu,
+käärmehillä kiinnitetty,
+sisiliskoilla si'elty:
+heitty hännät häilymähän,
+pääkurikat kuilumahan,
+päät vankat vapajamahan,
+päät ulos, sisähän hännät.
+Se on lieto Lemminkäinen
+jo tuossa ajattelevi:
+"Niin on, kuin sanoi emoni,
+kantajani kaikeroitti:
+on tuossa mokoma aita
+pantu maasta taivosehen!
+Alahatse kyy matavi,
+alemmaksi aita pantu,
+ylähätse lintu lenti,
+ylemmäksi aita pantu."
+Tok' ei tuossa Lemminkäinen
+huolinut kovin hätäillä.
+Veti veitsen huotrastansa,
+tupestansa tuiman rauan,
+sillä aitoa sivalti,
+katkoi aiakset kaheksi;
+aian rautaisen avasi,
+käänti tarhan käärmehisen
+viieltä vitsasväliltä,
+seitsemältä seipähältä.
+Itse eellehen ajavi
+portin Pohjolan etehen.
+Käärme tiellä käänteleikse
+eessä portin poikkipuolin,
+pitelämpi pirtin hirttä,
+paksumpi patsasta portin.
+Sata silmeä maolla,
+tuhat kieltä käärmehellä,
+silmät seulan suuruhiset,
+kielet pitkät keihovartta,
+hampahat haravan varren,
+selkä seitsemän venettä.
+Siinä lieto Lemminkäinen
+ei tohi käsiksi käyä
+satasilmälle maolle,
+tuhatkieli-käärmehelle.
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Mato musta, maanalainen,
+toukka Tuonen-karvallinen,
+kulkija kulon-alainen,
+lehen lemmon juurehinen,
+läpi mättähän menijä,
+puun juuren pujottelija!
+Kuka sun kulosta nosti,
+heinän juuresta herätti
+maan päälle matelemahan,
+tielle teukkalehtamahan?
+Kuka nosti nokkoasi,
+kuka käski, ken kehoitti
+päätä pystössä piteä,
+kaulan vartta kankeata?
+Isosiko vai emosi
+vaiko vanhin veljiäsi
+vai nuorin sisariasi
+vaiko muu sukusi suuri?
+"Sule nyt suusi, peitä pääsi,
+kätke kielesi käpeä,
+sykerräite sykkyrähän,
+käperräite käppyrähän,
+anna tietä, puolen tietä,
+sivu mennä matkamiehen!
+Tahi siirry tieltä poies,
+kule, kurja, kursikkohon,
+kaaloa kanervikkohon,
+sala'aite sammalehen,
+veäite villakuontalona,
+haavan halkona kuleksi, tunge pääsi turpehesen,
+mätä mättähän sisähän
+- turpehessa sun tupasi,
+alla mättähän majasi - :
+jospa tuolta pääsi nostat,
+Ukko pääsi särkenevi
+neuloilla teräsnenillä,
+rakehilla rautaisilla."
+Senpä lausui Lemminkäinen.
+Ei sitä mato totellut;
+ain' yhä kähäelevi,
+ylös kielin kiehahtavi,
+suin ylös suhahtelevi
+pään varalle Lemminkäisen.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+muisti vanhoja sanoja,
+ennen eukon neuvomia,
+äitinsä opettamia.
+Sanoi lieto Lemminkäinen,
+virkki kaunis Kaukomieli:
+"Kun et tuostana totelle
+etkä vääjänne vähällä,
+vielä turvut tuskihisi,
+paisut pakkopäivihisi,
+halkeat, paha, kaheksi,
+konna, kolmeksi muruksi,
+kun ma etsinen emosi,
+haen valtavanhempasi.
+Tieän, sykkä, synnyntäsi,
+maan kamala, kasvantasi:
+Syöjätär sinun emosi,
+Vetehinen vanhempasi.
+"Sylki Syöjätär vesille,
+laski kuolan lainehille.
+Tuota tuuli tuuitteli,
+ve'en henki heilutteli,
+tuuitteli vuotta kuusi,
+senki seitsemän keseä
+selvällä meren selällä,
+lapovilla lainehilla.
+Vesi sen pitkäksi venytti,
+päivä paistoi pehmeäksi,
+ve'en tyrsky maalle työnti,
+aalto rannallen ajeli.
+"Kulki kolme luonnotarta
+rannalla meren rapean,
+meren pauhun partahalla.
+Ne tuon rannalla näkivät;
+sanoivat sanalla tuolla:
+'Mipä tuostaki tulisi,
+kunpa Luoja hengen loisi,
+tuolle silmät siunoaisi?'
+"Päätyi Luoja kuulemassa;
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+'Pahasta paha tulisi,
+konna konnan oksennosta,
+jos ma tuolle hengen loisin,
+silmät päähän siunoaisin.'
+"Saipa Hiisi kuulemahan,
+mies häjy tähyämähän.
+Itse luojaksi rupesi;
+antoi Hiisi hengen tuolle
+konnan ilkeän kinalle,
+Syöjättären sylkemälle:
+siitä kääntyi käärmeheksi,
+muuttui mustaksi maoksi.
+"Mist' on tuolle henki saatu?
+Henki Hiien hiiloksesta.
+Mist' on syyetty syäntä?
+Syöjättäreltä syäntä.
+Mist' on aivot ankeloisen?
+Virran vankan vaaluvista.
+Mistä tunto turmiolla?
+Kuohusta tulisen kosken.
+Mist' on pää pahalle pantu?
+Pää pahan pavun jyvästä.
+"Mist' on siihen silmät luotu?
+Lemmon liinan siemenistä.
+Mist' on korvat konnan päässä?
+Lemmon koivun lehtosista.
+Mist' on suuta suunnitettu?
+Suu solesta Syöjättären.
+Mist' on kieli kehnon suussa?
+Keitolaisen keihä'ästä.
+Mist' on hampahat häjyllä?
+Okahista Tuonen ohran.
+Mist' on ilkeän ikenet?
+Ikenistä Kalman immen.
+"Mist' on selkä seisotettu?
+Hiien hiiliseipähästä.
+Mistä häntä häälättynä?
+Pahalaisen palmikosta.
+Mistä suolet solmittuna?
+Suolet surman vyöllisestä.
+"Siin' oli sinun sukusi,
+siinä kuulu kunniasi!
+"Mato musta, maanalainen,
+toukka Tuonen-karvallinen,
+maan karva, kanervan karva,
+kaiken ilmankaaren karva!
+Lähe nyt tieltä matkamiehen,
+eestä kulkijan urohon!
+Anna mennä matkamiehen,
+Lemminkäisen leyhytellä
+noihin Pohjolan pitoihin,
+hyvän synnyn syöminkihin!"
+Jo mato kuvattelihe,
+satasilmä siirtelihe,
+kääntelihe käärme paksu,
+muuttelihe tien mukahan;
+antoi mennä matkamiehen,
+Lemminkäisen leyhytellä
+noihin Pohjolan pitoihin,
+salajoukon juominkihin.
+
+
+
+  Seitsemäskolmatta runo
+
+
+Jo nyt Kaukoni kuletin,
+saatoin Ahti Saarelaisen
+monen surman suun ohitse,
+Kalman kielen kantimetse
+noille Pohjolan pihoille,
+salakansan kartanoille.
+Nyt onpi saneltavana,
+kielin kertoeltavana,
+miten lieto Lemminkäinen,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+tuli Pohjolan tupihin,
+Sariolan salvoksihin,
+ilman kutsutta pitoihin,
+airuhitta juominkihin.
+Tuop' on lieto Lemminkäinen,
+poika, veitikkä verevä,
+heti kun tuli tupahan,
+astui keskilattialle:
+silta liekkui lehmuksinen,
+tupa kuusinen kumahti.
+Sanoi lieto Lemminkäinen,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Terve tänne tultuani,
+terve tervehyttäjälle!
+Kuules, Pohjolan isäntä!
+Oisiko talossa tässä
+ohria orosen purra,
+olutta urohon juoa?"
+Itse Pohjolan isäntä
+istui pitkän pöyän päässä.
+Tuop' on tuolta vastoavi,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ollevi talossa tässä
+tannerta orosen olla.
+Eikä kielletä sinua,
+jos olet siivolla tuvassa,
+oven suussa seisomasta,
+oven suussa, orren alla,
+kahen kattilan välissä,
+kolmen koukun koskevilla."
+Siinä lieto Lemminkäinen
+murti mustoa haventa,
+kattilaisen-karvallista.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Lempo tänne lähteköhön
+oven suuhun seisomahan,
+nokianne nuohomahan,
+karstoja karistamahan!
+Eip' ennen minun isoni
+eikä valtavanhempani
+seisonut sijalla sillä,
+oven suussa, orren alla.
+Olipa sijoa silloin:
+tanhua orihin olla,
+tupa pesty miesten tulla,
+sopet luoa sormikasta,
+vaarnat miesten vanttuhia,
+seinät miekkoja laella.
+Miksip' ei ole minulle
+kuin ennen minun isolle?"
+Siitä siirtihen ylemmä,
+pyörähtihe pöyän päähän;
+istuihe rahin nenähän,
+petäjäisen penkin päähän:
+rahi vastahan rasahti,
+petäjäinen penkki notkui.
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Enpäs liene lempivieras,
+kun ei tuotane olutta
+tulevalle vierahalle."
+Ilpotar, hyvä emäntä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ohoh poika Lemminkäisen!
+Mi sinusta vierahasta!
+Tulit pääni polkemahan,
+aivoni alentamahan!
+Ohrina oluet meillä,
+makujuomat maltahina,
+leipomatta vehnäleivät,
+lihakeitot keittämättä.
+Oisit yötä ennen tullut
+taikka päiveä jälestä."
+Siinä lieto Lemminkäinen
+murti suuta, väänti päätä,
+murti mustoa haventa.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Jop' on täällä syömät syöty,
+häät juotu, piot pi'etty,
+oluet osin jaeltu,
+me'et miehin mittaeltu,
+kannut kannettu kokohon,
+tuopit roukkoihin rovittu!
+"Oi sie Pohjolan emäntä,
+Pimentolan pitkähammas!
+Pi'it häät häjyn tavalla,
+kutsut koiran kunnialla.
+Leipoelit leivät suuret,
+panit ohraiset oluet,
+laitoit kutsut kuusianne,
+anojat yheksiänne:
+kutsuit kurjat, kutsuit köyhät,
+kutsuit ruojat, kutsuit roistot,
+kaikki hoikat huonemiehet,
+kaitakauhtanat kasakat;
+muun on kutsuit kaiken kansan
+- minun heitit kutsumatta!
+"Mintähen tämä minulle
+omistani ohristani?
+Muut ne kantoi kauhasilla,
+muut ne tiiskinä tiputti,
+minä määrin mätkäelin,
+puolikkoisin putkaelin
+omiani ohriani,
+kylvämiäni jyviä.
+"En nyt liene Lemminkäinen,
+en vieras hyvän-niminen,
+kun ei tuotane olutta,
+pantane pata tulelle,
+keittoa pa'an sisähän,
+leiviskä sianlihoa,
+syöäkseni, juoakseni
+päähän matkan päästyäni."
+Ilpotar, hyvä emäntä,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Ohoh piika pikkarainen,
+orjani alinomainen!
+Pane keittoa patahan,
+tuo olutta vierahalle!"
+Tyttö pieni, tyhjä lapsi,
+pahin astian pesijä,
+lusikkojen luutustaja,
+kapustojen kaapustaja
+pani keittoa patahan:
+luut lihoista, päät kaloista,
+vanhat naatit naurihista,
+kuoret leivistä kovista.
+Toi siitä olutta tuopin,
+kannun kaljoa pahinta
+juoa lieto Lemminkäisen,
+appoa halun-alaisen.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Tokko lie sinussa miestä,
+juojoa tämän oluen,
+tämän kannun kaatajata?"
+Lemminkäinen, lieto poika,
+katsoi tuosta tuoppihinsa:
+toukka on tuopin pohjukassa,
+käärmehiä keskimailla;
+äärillä maot mateli,
+sisiliskot liuahteli.
+Sanoi lieto Lemminkäinen,
+kauahutti Kaukomieli:
+"Tuopin tuojat Tuonelahan,
+kannun kantajat Manalle
+ennen kuun ylenemistä,
+tämän päivän päätymistä!"
+Siitä tuon sanoiksi virkki:
+"Oh sinä olut katala!
+Jo nyt jou'uit joutavihin,
+jou'uit joutavan jälille!
+Olut suuhun juotanehe,
+ruhkat maahan luotanehe
+sormella nimettömällä,
+vasemmalla peukalolla!"
+Tapasip' on taskuhunsa,
+kulki kukkaroisehensa.
+Otti ongen taskustansa,
+väkärauan väskystänsä,
+tuonp' on tunki tuoppihinsa,
+alkoi onkia olutta:
+maot puuttui onkehensa,
+väkähänsä kyyt vihaiset.
+Sa'an nosti sammakoita,
+tuhat mustia matoja,
+loi ne maahan maan hyviksi,
+kaikki laski lattialle;
+veti veitsensä terävän,
+tuon on tuiman tuppirauan,
+sillä silpoi päät maoilta,
+katkoi kaulat käärmehiltä
+- joi oluen onneksensa,
+me'en mustan mieliksensä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"En mä liene lempivieras,
+kun ei tuotane olutta,
+parempata juotavata
+varavammalla käellä,
+suuremmalla astialla,
+tahi ei oinasta isetä,
+suurta sonnia tapeta,
+härkeä tupahan tuoa,
+sorkkasäärtä huonehesen."
+Itse Pohjolan isäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mitä sie tulitki tänne,
+ken sinua koolle kutsui?"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Korea kutsuttu vieras,
+koreampi kutsumatoin.
+Kuules, poika pohjolaisen,
+itse Pohjolan isäntä!
+Anna ostoa olutta,
+juomoa rahan-alaista!"
+Tuopa Pohjolan isäntä
+tuosta suuttui ja syäntyi,
+kovin suuttui ja vihastui.
+Lauloi lammin lattialle
+Lemminkäisellen etehen.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tuoss' on joki juoaksesi,
+lampi laikutellaksesi."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"En ole vaimojen vasikka
+enkä härkä hännällinen
+juomahan jokivesiä,
+lampivettä lakkimahan."
+Itse loihe loitsimahan,
+laikahtihe laulamahan.
+Lauloi sonnin lattialle,
+härän suuren, kultasarven:
+sepä lammin laikkaeli,
+joi jokosen onneksensa.
+Pohjolainen, pitkä poika,
+suen suustansa sukesi;
+senpä lauloi lattialle
+surmaksi lihavan sonnin.
+Lemminkäinen, lieto poika,
+lauloi valkean jäniksen
+lattialle hyppimähän
+sen sutosen suun e'essä.
+Pohjolainen, pitkä poika,
+lauloi koiran koukkuleuan
+tuon jäniksen tappamahan,
+kierosilmän kiskomahan.
+Lemminkäinen, lieto poika,
+lauloi orrellen oravan,
+orsilla kapahumahan,
+koiran tuota haukkumahan.
+Pohjolainen, pitkä poika,
+lauloi nää'än kultarinnan:
+näätä näppäsi oravan
+orren päässä istumasta.
+Lemminkäinen, lieto poika,
+lauloi ruskean reposen:
+se söi nää'än kultarinnan,
+karvan kaunihin kaotti.
+Pohjolainen, pitkä poika,
+kanan suustansa sukesi
+sillalla sipoamahan
+tuon reposen suun e'essä.
+Lemminkäinen, lieto poika,
+haukan suustansa sukesi,
+kieleltä käpeäkynnen:
+sepä kiskalti kanasen.
+Sanoi Pohjolan isäntä,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Ei tässä piot paranne,
+kun ei vierahat vähenne;
+talo työlle, vieras tielle
+hyvistäki juomingista!
+Lähe tästä, hiien heitto,
+luota kaiken ihmiskansan!
+Kotihisi, konna, koita,
+paha, maahasi pakene!"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Ei miestä manaten saa'a,
+ei miestä pahempatana
+sijaltansa siirtymähän,
+paikalta pakenemahan."
+Silloin Pohjolan isäntä
+miekan seinältä sivalti,
+tempasi tuliteränsä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi sie Ahti Saarelainen
+tahi kaunis Kaukomieli!
+Mitelkämme miekkojamme,
+katselkamme kalpojamme,
+minunko parempi miekka
+vainko Ahti Saarelaisen!"
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Mitä minun on miekastani,
+kun on luissa lohkiellut,
+pääkasuissa katkiellut!
+Vaan kuitenki kaikitenki,
+kun ei nuo piot paranne,
+mitelkämme, katselkamme,
+kumman miekka mieluhumpi!
+Eip' ennen minun isoni
+miekkamittoja varannut:
+pojastako polvi muuttui,
+lapsesta laji väheni!"
+Otti miekan, riisui rauan,
+tempasi tuliteräisen
+huotrasta huveksisesta,
+vyöstä vennon-selkäisestä.
+Mittelivät, katselivat
+noien miekkojen pituutta:
+olipa pikkuista pitempi
+miekka Pohjolan isännän,
+yhtä kynnen mustukaista,
+puolta sormuen niveltä.
+Sanoi Ahti Saarelainen,
+virkkoi kaunis Kaukomieli:
+"Sinunpa pitempi miekka:
+sinun eellä iskeminen."
+Siitä Pohjolan isäntä
+sivalteli, sieppaeli,
+tavoitteli, ei tavannut,
+Lemminkäistä päälakehen.
+Kerran ortehen osasi,
+kamanahan kapsahutti:
+orsi poikki otskahutti,
+kamana kaheksi lenti.
+Sanoi Ahti Saarelainen,
+virkkoi kaunis Kaukomieli:
+"Min teki pahoa orret,
+kamana tihua työtä,
+jotta orsia osoitat,
+kamanata kapsuttelet?
+"Kuule, poika pohjolaisen,
+itse Pohjolan isäntä!
+Tukela tora tuvassa,
+seikat akkojen seassa:
+tuvan uuen turmelemme,
+lattiat verin panemme.
+Käykämme ulos pihalle,
+ulos pellolle torahan,
+tanterelle tappelohon!
+Pihalla veret paremmat,
+kaunihimmat kartanolla,
+luontevaisemmat lumella."
+Mentihin ulos pihalle.
+Tavattihin lehmän talja,
+levitettihin pihalle
+senp' on päällä seistäksensä.
+Sanoi Ahti Saarelainen:
+"Kuulesta, sa Pohjan poika!
+Sinunpa pitempi miekka,
+sinun kalpa kauheampi
+- ehkä tuon on tarvinnetki,
+ennenkuin ero tulevi
+tahi kaula katkeavi - :
+iske päältä, Pohjan poika!"
+Iski päältä Pohjan poika.
+Iski kerran, iski toisen,
+kohta kolmasti rapasi;
+eipä oike'in osoita,
+lipaise lihoakana,
+ota ei orvaskettuana.
+Sanoi Ahti Saarelainen,
+virkkoi kaunis Kaukomieli:
+"Annapas minäki koitan,
+jo se on vuoroni minunki!"
+Tuopa Pohjolan isäntä
+ei tuosta totella ollut:
+yhä iski, ei epäillyt,
+tarkoitteli, ei tavannut.
+Tulta tuiski tuima rauta,
+terä varsin valkeata
+käessä lieto Lemminkäisen;
+läksi loiste loitommaksi,
+vasten kauloa valahti
+tuon on pojan pohjolaisen.
+Sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Ohoh Pohjolan isäntä!
+Niinp' on kaulasi, katalan,
+kuni koite ruskeana!"
+Tuopa poika pohjolaisen,
+itse Pohjolan isäntä,
+sinne siirti silmiänsä
+pä'in kauloa omoa.
+Tuop' on lieto Lemminkäinen
+siinä lyöä silpahutti,
+iski miestä miekallansa,
+kavahutti kalvallansa.
+Löip' on kerran luimahutti:
+laski pään on päältä olka,
+kallon kaulalta sivalti;
+vei kuin naatin naurihista
+tahikka tähkän olesta,
+evän kaikesta kalasta.
+Päähyt pyörähti pihalle,
+miehen kallo kartanolle,
+kuni nuolen noutaessa
+puusta koppelo putosi.
+Sata oli seivästä mäellä,
+tuhat pystössä pihalla,
+saoin päitä seipähissä.
+Yks' on seiväs ilman päättä:
+tuop' on lieto Lemminkäinen
+otti pään pojan pätöisen,
+kantoi kallon kartanolta
+senki seipähän nenähän.
+Siitä Ahti Saarelainen,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+tupahan palattuansa
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tuo vettä, vihainen piika,
+käsiäni pestäkseni
+veristä pahan isännän,
+häjyn miehen hurmehista!"
+Pohjan akka syännyksenti,
+syännyksenti, suutuksenti.
+Lauloi miestä miekallista,
+asehellista urosta,
+saa miestä miekallista,
+tuhat kalvan kantajata
+pään varalle Lemminkäisen,
+Kaukomielen kaulan päälle.
+Jo aika tosin tulevi,
+päivä liitolle lipuvi,
+toki käypi tuskemmaksi,
+läylemmäksi lankeavi
+asuskella Ahti poian,
+Lemminkäisen leyhytellä
+noissa Pohjolan pioissa,
+salajoukon juomingissa.
+
+
+
+  Kahdeksaskolmatta runo
+
+
+Jo nyt Ahti Saarelainen,
+itse lieto Lemminkäinen,
+pistäiksen on piilemähän,
+painaikse pakenemahan
+pimeästä Pohjolasta,
+sangasta Saran talosta.
+Läksi tuiskuna tuvasta,
+savuna pihalle saapi
+pakohon pahoja töitä,
+pillojansa piilemähän.
+Niin pihalle tultuansa
+katseleikse, käänteleikse,
+etsi entistä oritta.
+Näe ei entistä oroa:
+näki paaen pellon päässä,
+pajupehkon pientarella.
+Mikäs neuvoksi tulevi,
+mikä neuvon antajaksi,
+ettei pää pahoin menisi,
+tukka turhi'in tulisi,
+hivus hieno lankeaisi
+näillä Pohjolan pihoilla?
+Jo kumu kylästä kuului,
+tomu toisista taloista,
+välkytys kylän väliltä,
+silmän isku ikkunoilta.
+Tuossa lieto Lemminkäisen,
+tuon on Ahti Saarelaisen,
+täytyi toisiksi ruveta,
+piti muiksi muutellaita.
+Kokkona ylös kohosi,
+tahtoi nousta taivahalle:
+päivä poltti poskipäitä,
+kuuhut kulmia valaisi.
+Siinä lieto Lemminkäinen
+Ukkoa rukoelevi:
+"Oi Ukko, hyvä Jumala,
+mies on tarkka taivahinen,
+jymypilvien pitäjä,
+hattarojen hallitsija!
+Laaipa utuinen ilma,
+luopa pilvi pikkarainen,
+jonka suojassa menisin,
+kotihini koitteleisin
+luoksi ehtoisen emoni,
+tykö valtavanhempani!"
+Lenteä lekuttelevi,
+katsoi kerran jälkehensä:
+keksi harmoan havukan
+- sen silmät paloi tulena
+kuni pojan pohjolaisen,
+Pohjan entisen isännän.
+Sanoi harmoa havukka:
+"Ohoh Ahti veikkoseni!
+Muistatko muinaista sotoa,
+tasapäätä tappeloa?"
+Sanoi Ahti Saarelainen,
+virkkoi kaunis Kaukomieli:
+"Havukkani, lintuseni!
+Käännäite kohin kotia!
+Sano tuonne tultuasi
+pimeähän Pohjolahan:
+'Kova on kokko kourin saa'a,
+kynälintu kynsin syöä.'"
+Jo kohta kotihin joutui
+luoksi ehtoisen emonsa
+suulla surkeannäöllä,
+syämellä synkeällä.
+Emo vastahan tulevi
+kulkiessansa kujoa,
+aitoviertä astuessa.
+Ennätti emo kysyä:
+"Poikueni, nuorempani,
+lapseni, vakavampani!
+Mit' olet pahoilla mielin
+Pohjolasta tullessasi?
+Onko sarkoin vaarrettuna
+noissa Pohjolan pioissa?
+Jos on sarkoin vaarrettuna,
+saat sinä paremman sarkan,
+taattosi soasta saaman,
+tavoittaman tappelosta."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Oi emoni, kantajani!
+Ken mun sarkoin vaarteleisi!
+Itse vaartaisin isännät,
+vaartaisin sata urosta,
+tuhat miestä tunnustaisin."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Mit' olet pahoilla mielin?
+Oletko voitettu orihin,
+herjattu hevosen varsoin?
+Jos olet voitettu orihin,
+ostaos ori parempi
+ison saamilla eloilla,
+vanhemman varustamilla!"
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Oi emoni, kantajani!
+Ken mun herjaisi hevosin
+eli varsoin voitteleisi!
+Itse herjaisin isännät,
+voittaisin oron ajajat,
+miehet vankat varsoinensa,
+urohot orihinensa."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Mit' olet pahoilla mielin,
+kuta synke'in syämin
+Pohjolasta tultuasi?
+Oletko naisin naurettuna
+eli piioin pilkattuna?
+Jos olet naisin naurettuna
+eli piioin pilkattuna,
+toiset toiste pilkatahan,
+naiset vasta nauretahan."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Oi emoni, kantajani!
+Ken mun naisin naurattaisi
+eli piioin pilkkoaisi!
+Itse nauraisin isännät,
+kaikki piiat pilkkoaisin,
+nauraisin sataki naista,
+tuhat muuta morsianta."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Mi sinulla, poikueni?
+On sulle satunen saanut
+Pohjolassa käyessäsi,
+vainko liioin syötyäsi,
+syötyäsi, juotuasi
+olet öisillä sijoilla
+nähnyt outoja unia?"
+Silloin lieto Lemminkäinen
+sai tuossa sanoneheksi:
+"Akat noita arvelkohot
+öisiä unennäköjä!
+Muistan yölliset uneni,
+sen paremmin päivälliset.
+Oi emoni, vanha vaimo!
+Sääli säkkihin evästä,
+pane jauhot palttinahan,
+suolat riepuhun sovita!
+Pois tuli pojalle lähtö,
+matka maasta ottaminen,
+tästä kullasta ko'ista,
+kaunihista kartanosta:
+miehet miekkoja hiovat,
+kärestävät keihä'itä."
+Emo ennätti kysyä,
+vaivan nähnyt vaaitella:
+"Miksi miekkoja hiovat,
+kärestävät keihä'itä?"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Siksi miekkoja hiovat,
+kärestävät keihä'itä:
+mun poloisen pään varalle,
+vasten kauloa katalan.
+Tuli työ, tapahtui seikka
+noilla Pohjolan pihoilla:
+tapoin pojan pohjolaisen,
+itsen Pohjolan isännän.
+Nousi Pohjola sotahan,
+takaturma tappelohon
+vasten vaivaista minua,
+yksinäisen ympärille."
+Emo tuon sanoiksi virkki,
+lausui vanhin lapsellensa:
+"Jo sanoin minä sinulle,
+jo vainen varoittelinki,
+yhä kielteä käkesin
+lähtemästä Pohjolahan.
+Mahoit olla oikeassa,
+eleä emon tuvilla,
+oman vanhemman varassa,
+kantajasi kartanossa,
+ei oisi sotoa saanut,
+tapahtunut tappeloa.
+"Kunne nyt, poikani poloinen,
+kunne, kannettu katala,
+lähet pillan piilentähän,
+työn pahan pakenentahan,
+ettei pää pahoin menisi,
+kaula kaunis katkeaisi,
+tukka turhi'in tulisi,
+hivus hieno lankeaisi?"
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"En tieä sitä sijoa,
+kunne painuisin pakohon
+pillojani piilemähän.
+Oi emoni, kantajani!
+Kunne käsket piilemähän?"
+Sanoi äiti Lemminkäisen,
+itse lausui, noin nimesi:
+"En mä tieä, kunne käsken,
+kunne käsken ja kehoitan.
+Menet männyksi mäelle,
+katajaksi kankahalle,
+tuho sielläki tulevi,
+kova onni kohtoavi:
+use'in mäkinen mänty
+pärepuiksi leikatahan,
+usei'in kataja kangas
+seipähiksi karsitahan.
+"Nouset koivuksi norolle
+tahikka lehtohon lepäksi,
+tuho sielläki tulisi,
+kova onni kohti saisi:
+use'in noroinen koivu
+pinopuiksi pilkotahan,
+use'in lepikkölehto
+hakatahan halmeheksi.
+"Menet marjaksi mäelle,
+puolukaksi kankahalle,
+näille maille mansikoiksi,
+mustikoiksi muille maille,
+tuho sielläki tulisi,
+kova onni kohtoaisi:
+noppisivat nuoret neiet,
+tinarinnat riipisivät.
+"Mene hauiksi merehen,
+siiaksi silajokehen,
+tuho sielläki tulisi,
+kova loppu loukahtaisi:
+mies nuori, noentolainen,
+veisi verkkonsa vesille,
+nuoret nuotalla vetäisi,
+vanhat saisi verkollansa.
+"Menet metsähän sueksi,
+korpimaille kontioksi,
+tuho sielläki tulisi,
+kova onni kohtoaisi:
+mies nuori, noen näköinen,
+kärestäisi keihä'änsä
+surmataksensa sutoset,
+metsän karhut kaataksensa."
+Silloin lieto Lemminkäinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Itse tieän ilke'immät,
+paikat arvoan pahimmat,
+kussa surma suin pitäisi,
+kova loppu loukahtaisi.
+Oi emo, elättäjäni,
+maammo, maion-antajani!
+Kunne käsket piilemähän,
+kunne käsket ja kehoitat?
+Aivan on surma suun e'essä,
+paha päivä parran päällä,
+yksi päivä miehen päätä,
+tuskin täytehen sitänä."
+Silloin äiti Lemminkäisen
+itse virkki, noin nimesi:
+"Sanon ma hyvänki paikan,
+ani armahan nimitän,
+missä piillä pillomuksen,
+paeta pahan-alaisen:
+muistan maata pikkuruisen,
+tieän paikkoa palasen,
+syömätöintä, lyömätöintä,
+miekan miehen käymätöintä.
+Sie vanno valat ikuiset,
+valehettomat, vakaiset,
+kuunna, kymmennä kesänä
+et sotia käyäksesi
+hopeankana halulla
+tahi kullan tarpehella!"
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Vannon mie valat vakaiset,
+en kesänä ensimäisnä,
+tok' en vielä toisnakana
+saa'a suurihin sotihin,
+noihin miekan melskehisin.
+Viel' on haavat hartioissa,
+syvät reiät ryntähissä
+entisistäkin iloista,
+mennehistä melskehistä
+suurilla sotamä'illä,
+miesten tappotanterilla."
+Silloin äiti Lemminkäisen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Otapa isosi pursi,
+lähe tuonne piilemähän
+ylitse meren yheksän,
+meri-puolen kymmenettä,
+saarehen selällisehen,
+luotohon merellisehen!
+Siell' ennen isosi piili,
+sekä piili jotta säilyi
+suurina sotakesinä,
+vainovuosina kovina;
+hyvä oli siellä ollaksensa,
+armas aikaellaksensa.
+Siellä piile vuosi, toinen,
+käy kotihin kolmannella
+tutuille ison tuville,
+vanhempasi valkamoille!"
+
+
+
+  Yhdeksäskolmatta runo
+
+
+Lemminkäinen, lieto poika,
+itse kaunis Kaukomieli,
+saapi säkkihin evästä,
+kesävoita vakkahansa,
+vuoeksensa voita syöä,
+toiseksi sianlihoa.
+Siitä läksi piilemähän,
+sekä läksi jotta joutui.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jo lähenki, jo pakenen
+koko kolmeksi kesäksi,
+viitiseksi vuotoseksi.
+Heitän maat matojen syöä,
+lehot ilvesten levätä,
+pellot peuran piehtaroia,
+ahot hanhien asua.
+"Hyvästi, hyvä emoni!
+Kun tulevi Pohjan kansa,
+Pimentolan pitkä joukko
+päätäni kyselemähän,
+sanopa samonneheksi,
+minun täältä menneheksi
+saman kasken kaattuani,
+joka jo on leikattuna!"
+Vetäisi venon vesille,
+laski laivan lainehille
+teräksisiltä teloilta,
+vaskisilta valkamoilta.
+Veti puuhun purjehia,
+vaattehia varpapuuhun;
+itse istuvi perähän,
+laaittihe laskemahan
+kokan koivuisen nojahan,
+melan vartevan varahan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi,
+itse lausui ja pakisi:
+"Puhu, tuuli, purjehesen,
+ahava, aja alusta!
+Anna juosta puisen purren,
+mennä mäntyisen venehen
+saarelle sanattomalle,
+niemelle nimettömälle!"
+Tuuli tuuitti venoista,
+meren tyrsky työnnytteli
+selviä selän vesiä,
+ulapoita auke'ita;
+tuuitteli kuuta kaksi,
+kuun on kohta kolmannenki.
+Tuossa istui niemen neiet
+rannalla meren sinisen;
+katselevat, käänteleivät,
+silmät päin sinistä merta.
+Kenpä vuotti veljeänsä,
+toivoi taattonsa tulevan;
+sepä vasta varsin vuotti,
+joka vuotti sulhoansa.
+Kaukoa näkyvi Kauko,
+Kaukon laiva loitompata:
+on kuin pieni pilven lonka
+veen ja taivahan välillä.
+Niemen neiet arvelevat,
+saaren impyet sanovat:
+"Mipä tuo merellä outo,
+kupa kumma lainehilla?
+Kun ollet omainen laiva,
+saaren pursi purjeniekka,
+niin kohin kotia käänny,
+vasten saaren valkamoita:
+saisimme sanomat kuulla,
+viestit mailta vierahilta,
+rauhassako rantakansat
+vainko vainossa elävät."
+Tuuli purjetta punovi,
+aalto laivoa ajeli.
+Pian lieto Lemminkäinen
+luotti purren luotoselle,
+laski laivan saaren päähän,
+saaren niemyen nenähän.
+Sanoi tuonne saatuansa,
+tutkaeli tultuansa:
+"Onko saarella sijoa,
+maata saaren manterella
+veteä venettä maalle,
+purtta kuivalle kumota?"
+Saaren impyet sanovat,
+niemen neiet vastoavat:
+"Onpa saarella sijoa,
+maata saaren manterella
+veteä venettä maalle,
+purtta kuivalle kumota:
+tääll' on valkamat varavat,
+rannat täynnänsä teloja,
+jos saisit saoin venehin,
+tulisit tuhansin pursin."
+Siitä lieto Lemminkäinen
+veälti venehen maalle,
+purren puisille teloille.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Onko saarella tiloa,
+maata saaren manterella
+piillä miehen pienekkäisen,
+paeta vähäväkisen
+suurista sotajymyistä,
+terän miekan melskehistä?"
+Saaren impyet sanovat,
+niemen neiet vastoavat:
+"Onpa saarella tiloa,
+maata saaren manterella
+piillä miehen pienekkäisen,
+paeta vähäväkisen:
+liiat meill' on linnat täällä,
+kalhot kartanot asua,
+jos saisi sa'an urosta,
+tulisi tuhannen miestä."
+Siitä lieto Lemminkäinen
+sanan virkki, noin nimesi:
+"Onko saarella tiloa,
+maata saaren manterella,
+pieni kolkka koivikkoa
+ja murunen muuta maata
+minun kaski kaatakseni,
+hyvä huuhta raatakseni?"
+Saaren impyet sanovat,
+niemen neiet vastoavat:
+"Ei ole saarella tiloa,
+maata saaren manterella
+yhtä selkäsi sijoa,
+maata karpion aloa
+sinun kaski kaataksesi,
+hyvä huuhta raataksesi:
+saaren maat saroin jaettu,
+pellot pirstoin mittaeltu,
+aholoista arpa lyöty,
+nurmista keräjät käyty."
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+kysyi kaunis Kaukomieli:
+"Onko saarella sijoa,
+maata saaren manterella
+minun laulut laulellani,
+pitkät virret vieretellä?
+Sanat suussani sulavat,
+ikenilläni itävät."
+Saaren impyet sanovat,
+niemen neiet vastoavat:
+"Onpa saarella sijoa,
+maata saaren manterella
+sinun laulut laulellasi,
+hyvät virret vieretellä,
+lehot leikki lyöäksesi,
+tanner tanhuellaksesi."
+Siitä lieto Lemminkäinen
+jopa loihe laulamahan.
+Lauloi pihlajat pihoille,
+tammet keskitanhu'ille,
+tammelle tasaiset oksat,
+joka oksallen omenan,
+omenalle kultapyörän,
+kultapyörälle käkösen:
+kun käki kukahtelevi,
+kulta suusta kuohahtavi,
+vaski leuoilta valuvi,
+hopea hohahtelevi
+kultaiselle kunnahalle,
+hope'iselle mäelle.
+Vielä lauloi Lemminkäinen,
+vielä lauloi ja saneli,
+lauloi hiekat helmilöiksi,
+kivet kaikki kiiltäviksi,
+puut kaikki punertaviksi,
+kukat kullankarvaisiksi.
+Siitä lauloi Lemminkäinen,
+lauloi kaivon kartanolle,
+kultakannen kaivon päälle,
+kultakapan kannen päälle,
+josta veikot vettä juovat,
+siskot silmiä pesevät.
+Lauloi lammin tanterelle,
+lampihin siniset sorsat,
+kulmat kulta, pää hopea,
+kaikki varpahat vasesta.
+Imehtivät immet saaren,
+niemen neiet kummeksivat
+Lemminkäisen laulantoa,
+urohon osoantoa.
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Laulaisin hyvänki virren,
+kaunihinki kaikuttaisin,
+kun oisin katoksen alla,
+päässä pitkän pintapöyän.
+Kun ei täytyne tupoa,
+lainattane lattiata,
+jo puran sanat salolle,
+kaa'an virret viiakkohon."
+Saaren impyet sanovat,
+niemen neiet arvelevat:
+"On meillä tupia tulla,
+kalhot kartanot asua,
+vieä virtesi vilusta,
+sanat saa'a ulkoisesta."
+Siitä lieto Lemminkäinen
+heti tultua tupahan
+lauloi tuopit tuonnempata
+päähän pitkän pintapöyän,
+tuopit täytehen olutta,
+kannut kaunihit simoa,
+va'it varpelaitehille,
+kupit kukkurakuvulle:
+olipa olutta tuopit,
+mettä kannut kannettuna,
+voita pantuna varalle
+ja siihen sianlihoa
+syöä lieto Lemminkäisen,
+Kaukomielen mielitellä.
+Kovin on korea Kauko:
+eipä syömähän rupea
+veitsettä hopeapäättä,
+kuraksetta kultaisetta.
+Sai veitsen hopeapäisen,
+lauloi kultaisen kuraksen;
+siitä syöpi kylliksensä,
+joi olutta onneksensa.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+käveli kyliä myöten
+saaren impien ilossa,
+kassapäien kauneussa.
+Kunnepäin on päätä käänti,
+siinä suuta suihkatahan,
+kunne kättänsä ojenti,
+siinä kättä käpsätähän.
+Kävi öillä öitsimässä,
+pime'illä pilkkoisilla.
+Ei ollut sitä kyleä,
+kuss' ei kymmenen taloa,
+eik' ollut sitä taloa,
+kuss' ei kymmenen tytärtä,
+eikäpä sitä tytärtä,
+ei sitä emosen lasta,
+kunk' ei vierehen venynyt,
+käsivartta vaivutellut.
+Tuhat tunsi morsianta,
+sa'an leskiä lepäsi.
+Kaht' ei ollut kymmenessä,
+kolmea koko sa'assa
+piikoa pitämätöintä,
+leskeä lepäämätöintä.
+Niinpä lieto Lemminkäinen
+eleä nutustelevi
+koko kolmisen keseä
+saaren suurissa kylissä;
+ihastutti saaren immet,
+kaikki lesketki lepytti.
+Jäi yksi lepyttämättä,
+yksi vanha impi rukka.
+Se on päässä pitkän niemen,
+kymmenennessä kylässä.
+Jo oli matka mielessänsä
+lähteä omille maille.
+Tuli vanha impi rukka,
+itse noin sanoiksi virkki:
+"Kauko rukka, miesi kaunis!
+Kun et muistane minua,
+annan täältä mennessäsi
+juosta purtesi kivehen."
+Ei kuullut kukotta nousta,
+kanan lapsetta karata
+senki impyen ilohon,
+naisen raukan naurantahan.
+Niin päivänä muutamana,
+iltana moniahana
+laati liiton noustaksensa
+ennen kuuta, kukkoaki.
+Nousi ennen liittoansa,
+ennen ehtoaikoansa.
+Läksi kohta kulkemahan,
+kylitse vaeltamahan
+senki impyen ilohon,
+naisen raukan naurantahan.
+Yöllä yksin käyessänsä,
+kulkiessansa kylitse
+tuonne niemen pitkän päähän,
+kymmenentehen kylähän,
+ei nähnyt sitä taloa,
+kuss' ei kolmea kotoa,
+ei nähnyt sitä kotoa,
+kuss' ei kolmea urosta,
+ei nähnyt sitä urosta,
+ku ei miekkoa hionut,
+tapparata tahkaellut
+pään varalle Lemminkäisen.
+Silloin lieto Lemminkäinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi, päivyinen päivä nousi,
+armas aurinko kohosi
+mun, pojan poloisen, päälle,
+päälle kaulani katalan!
+Lempoko yhen urohon
+sovissansa suojelevi,
+vaipoissansa varjelevi,
+kaavuissansa kaitselevi
+päälle saaessa satojen,
+tuhansien tunkiessa!"
+Jäi neiet syliämättä,
+sylityt haloamatta.
+Jo vieri veneteloille
+luoksi purtensa poloinen:
+purs' on poltettu poroksi,
+kypeniksi kyyetelty!
+Jo tunsi tuhon tulevan,
+hätäpäivän päälle saavan.
+Alkoi veisteä venettä,
+uutta purtta puuhaella.
+Puita puuttui purren seppä,
+lautoja venon tekijä.
+Saapi puuta pikkuruisen,
+lautoa ani vähäisen:
+viisi värttinän murua,
+kuusi tainnan taittumoa.
+Siitä veistävi venosen,
+uuen purren puuhoavi.
+Teki tieolla venettä,
+tietoisilla tehtahilla;
+iski kerran: läksi laita,
+iski toisen: syntyi toinen,
+iski kerran kolmannenki:
+siitä sai koko venonen.
+Jo työnti venon vesille,
+laski laivan lainehille.
+Sanan virkki, noin nimesi,
+itse lausui ja pakisi:
+"Kupliksi, veno, vesille,
+lumpehiksi lainehille!
+Kokko, kolme sulkoasi,
+kokko, kolme, kaarne, kaksi
+varaksi vähän venehen,
+pahan purren parraspuuksi!"
+Astaiksen aluksehensa,
+vierähti venon perähän,
+alla päin, pahoilla mielin,
+kaiken kallella kypärin,
+kun ei saanut öitä olla
+eikä päiviä elellä
+saaren impien iloissa,
+kassapäien karkeloissa.
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Pois tuli pojalle lähtö,
+matkansa majoilta näiltä,
+näistä impien iloista,
+kaunokaisten karkeloista.
+Vaan toki lähettyäni,
+minun täältä mentyäni
+eipä impyet iloinne,
+kassapäät ei kalketelle
+näillä tuhmilla tuvilla,
+kataloilla kartanoilla."
+Jopa itki saaren immet,
+niemen neiet vaikeroitsi:
+"Mitä läksit, Lemminkäinen,
+urkenit, urosten sulho?
+Läksitkö piikojen pyhyyttä
+vainko vaimojen vähyyttä?"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Lähe en piikojen pyhyyttä
+enkä vaimojen vähyyttä:
+saisin jos sataki naista,
+tuhat piikoa pi'ellä.
+Sitä läksin, Lemminkäinen,
+urkenin, urosten sulho,
+kun tuli kova ikävä,
+ikävä omia maita,
+oman maani mansikoita,
+oman vaaran vaapukoita,
+oman niemen neitosia,
+oman kartanon kanoja."
+Siitä lieto Lemminkäinen
+laski laivansa ulomma.
+Tuli tuuli, tuon puhalti,
+tuli aalto, tuon ajeli
+selälle meren sinisen,
+ulapalle aukealle.
+Jäivät raukat rannikolle,
+vienoiset vesikivelle,
+saaren immet itkemähän,
+kultaiset kujertamahan.
+Sini itki saaren immet,
+niemen neiet voikerrehti,
+kuni purjepuu näkyvi,
+rautahankki haimentavi.
+Ei he itke purjepuuta,
+rautahankkia haloa:
+itki purjepuun alaista,
+hankkinuoran haltijata.
+Itse itki Lemminkäinen,
+sini itki ja sureksi,
+kuni saaren maat näkyvi,
+saaren harjut haimentavi.
+Ei hän itke saaren maita,
+saaren harjuja haloa:
+itki saaren impy'itä,
+noita harjun hanhosia.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+laskevi sinistä merta.
+Laski päivän, laski toisen.
+Päivälläpä kolmannella
+nousi tuuli tuulemahan,
+ilman ranta riehkumahan,
+suuri tuuli luotehinen,
+kova tuuli koillistuuli:
+otti laian, otti toisen,
+vikelti koko venehen.
+Siitä lieto Lemminkäinen
+kääntihe käsin vetehen,
+läksi sormin soutamahan,
+jaloilla meloamahan.
+Uituansa yön ja päivän,
+melke'in melattuansa
+näki pilven pikkuruisen,
+pilven longan luotehessa.
+Sepä maaksi muuttelihe,
+niemeksi panettelihe.
+Nousi niemelle talohon.
+Löyti emännän leipomassa,
+tyttäret taputtamassa:
+"Oi on ehtoinen emäntä!
+Kunpa nälkäni näkisit,
+asiani arvoaisit,
+juosten aittahan menisit,
+tuiskuna oluttupahan;
+toisit tuoppisen olutta,
+sirusen sianlihoa,
+sen panisit paistumahan,
+vuolaisisit voita päälle
+syöä miehen uupunehen,
+juoa uinehen urohon.
+Jo olen uinut yöt ja päivät
+meren aavan aaltoloita,
+joka tuuli turvanani,
+meren aallot armonani."
+Tuopa ehtoinen emäntä
+meni aittahan mäelle,
+vuoli voita aittasesta,
+sirusen sianlihoa;
+sen panevi paistumahan
+syöä miehen nälkähisen,
+tuopi tuopilla olutta
+juoa uinehen urohon.
+Antoi siitä uuen purren,
+varsin valmihin venehen,
+mennä miehen muille maille,
+kulkea kotiperille.
+Siitä lieto Lemminkäinen,
+päästyä kotiperille,
+tunsi maat on, tunsi rannat,
+sekä saaret jotta salmet,
+tunsi vanhat valkamansa,
+entiset elosijansa;
+mäet tunsi mäntyinensä,
+kummut kaikki kuusinensa
+- ei tunne tuvan aloa,
+seinän seisontasijoa:
+jo tuossa tuvan sijalla
+nuori tuomikko tohisi,
+männikkö tupamäellä,
+katajikko kaivotiellä!
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Tuoss' on lehto, jossa liikuin,
+kivet tuossa, joilla kiikuin,
+tuossa nurmet nukkeroimat,
+pientarehet piehtaroimat.
+Mikä vei tutut tupani,
+kuka kaunihit katokset?
+Tupa on poltettu poroksi,
+tuuli tuhkat korjannunna!"
+Loihe siitä itkemähän;
+itki päivän, itki toisen.
+Ei hän itkenyt tupoa
+eikä aittoa halannut:
+itki tuttua tuvassa,
+aitallista armastansa.
+Linnun lentävän näkevi,
+kokkolinnun liitelevän.
+Sai tuolta kyselemähän:
+"Oi sie kokko, lintuseni!
+Etkö saattaisi sanoa,
+miss' on entinen emoni,
+missä kaunis kantajani,
+ihana imettäjäni?"
+Ei kokko mitänä muista
+eikä tunne tuhma lintu:
+kokko tiesi kuolleheksi
+ja kaarne kaonneheksi,
+miekalla menetetyksi,
+tapetuksi tapparalla.
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Ohoh kaunis kantajani,
+ihana imettäjäni!
+Jo olet kuollut, kantajani,
+mennyt, ehtoinen emoni,
+liha mullaksi lahonnut,
+kuuset päälle kasvanehet,
+katajaiset kantapäihin,
+pajut sormien nenähän!
+"Kostohon minäki koito,
+kostoksi, kovaosainen,
+mittaelin miekkoani,
+kannoin kaunista asetta
+noilla Pohjolan pihoilla,
+Pimentolan pientarilla
+- surmaksi oman sukuni,
+kateheksi kantajani!"
+Katseleikse, käänteleikse:
+näki jälkeä hitusen,
+ruohossa rutistunutta,
+kanervassa katkennutta.
+Läksi tietä tietämähän,
+ojelvoista oppimahan.
+Tiehyt metsähän vetävi,
+ojelvoinen ottelevi.
+Vieri siitä virstan, toisen,
+pakeni palasen maata
+salon synkimmän sisähän,
+korven kolkan kainalohon.
+Näkevi salaisen saunan,
+piilopirtin pikkaraisen
+kahen kallion lomassa,
+kolmen kuusen kulman alla
+- siellä ehtoisen emonsa,
+tuon on valtavanhempansa.
+Siinä lieto Lemminkäinen
+ihastui ikihyväksi.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Ohoh äiti armahani,
+oi emo, elättäjäni!
+Viel' olet, emo, elossa,
+vanhempani, valvehella,
+kun jo luulin kuolleheksi,
+kaiketi kaonneheksi,
+miekalla menetetyksi,
+keihä'ällä keksityksi!
+Itkin pois ihanat silmät,
+kasvon kaunihin kaotin."
+Sanoi äiti Lemminkäisen:
+"Viel' olen toki elossa,
+vaikkapa piti paeta,
+pistäitäni piilosalle
+tänne synkkähän salohon,
+korven kolkan kainalohon.
+Suori Pohjola sotoa,
+takajoukko tappeloa
+vasten vaivaista sinua
+ja kohti kovaosaista:
+poltti huonehet poroksi,
+kaikki kaatoi kartanomme."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Oi emoni, kantajani!
+Ellös olko milläkänä,
+milläkänä, tuollakana!
+Tuvat uuet tehtänehe,
+paremmat osattanehe,
+Pohjola so'ittanehe,
+Lemmon kansa kaattanehe."
+Siitä äiti Lemminkäisen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Viikon viivyit, poikueni,
+kauan, Kaukoni, elelit
+noilla mailla vierahilla,
+aina ouoilla ovilla,
+niemellä nimettömällä,
+saarella sanattomalla."
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Hyvä oli siellä ollakseni,
+lempi liehaellakseni.
+Puut siellä punalle paistoi,
+puut punalle, maat sinelle,
+hopealle hongan oksat,
+kullalle kukat kanervan.
+Siell' oli mäet simaiset,
+kalliot kananmunaiset;
+mettä vuoti kuivat kuuset,
+maitoa mahot petäjät,
+aian nurkat voita lypsi,
+seipähät valoi olutta.
+"Hyvä oli siellä ollakseni,
+armas aikaellakseni.
+Siitä oli paha elämä,
+siitä outo ollakseni:
+pelkäsivät piikojansa,
+luulivat lutuksiansa,
+noita kehnon kellukoita,
+paholaisen pallukoita
+pahasti piteleväni,
+ylimäärin öitsiväni.
+Minä piilin piikasia,
+varoin vaimon tyttäriä,
+kuin susi sikoja piili,
+havukat kylän kanoja."
+
+
+
+  Kolmaskymmenes runo
+
+
+Ahti poika, aino poika,
+lieto poika Lemminkäinen
+aamulla ani varahin,
+aivan aika-huomenessa
+astuihen alusmajoille,
+läksi laivavalkamoille.
+Siinä itki puinen pursi,
+hanka rauta haikeroitsi:
+"Mi minusta laatimasta,
+kurjasta kuvoamasta!
+Ei Ahti sotia soua
+kuunna, kymmennä kesänä
+hopeankana halulla,
+kullankana tarpehella."
+Se on lieto Lemminkäinen
+iski purtta vanttuhulla,
+kirjasuulla kintahalla.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Elä huoli, hongan pinta,
+varpelaitainen, valita!
+Vielä saat sotia käyä,
+tappeloita tallustella:
+lienet täynnä soutajia
+päivän huomenen perästä."
+Astuvi emonsa luoksi,
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Et nyt itkene, emoni,
+valittane, vanhempani,
+jos menen johonkuhunki,
+suorime sotatiloille.
+Juohtui juoni mieleheni,
+tuuma aivohon osasi
+kaatakseni Pohjan kansa,
+kostoakseni katalat."
+Emo estellä käkesi,
+varoitteli vaimo vanha:
+"Ellös menkö, poikaseni,
+noihin Pohjolan sotihin!
+Siellä surmasi tulevi,
+kuolemasi kohtoavi."
+Mitä huoli Lemminkäinen!
+Toki mietti mennäksensä,
+lähteäksensä lupasi.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mistä saisin miehen toisen,
+sekä miehen jotta miekan
+Ahille soan avuksi,
+liioin voivalle lisäksi?
+"Onpa Tiera tieossani,
+Kuura kuulemaisissani!
+Siitä saanen miehen toisen,
+sekä miehen jotta miekan
+Ahille soan avuksi,
+liioin voivalle lisäksi."
+Kulkevi kylitse tuonne,
+teitse Tieran kartanohon.
+Sanoi sinne saatuansa,
+toimitteli tultuansa:
+"Tieraseni, tiettyiseni,
+armaiseni, ainoiseni!
+Tokko muistat muinaistamme,
+entistä elämätämme,
+kun ennen kahen kävimme
+suurilla sotatiloilla?
+Ei ollut sitä kyleä,
+kuss' ei kymmenen taloa;
+ei ollut sitä taloa,
+kuss' ei kymmenen urosta;
+ei ollut sitä urosta
+eikä miestä melkeätä,
+kuta emme kaatanehet
+ja kahen kapistanehet."
+Iso päätyi ikkunassa
+keihäsvartta vuolemassa,
+emo aitan kynnyksellä
+kirnua kolistamassa,
+veljekset veräjän suussa
+laitioita laatimassa,
+sisarekset sillan päässä
+vaippoja vanuttamassa.
+Virkkoi iso ikkunasta,
+emo aitan kynnykseltä,
+veljekset veräjän suusta,
+sisarekset sillan päästä:
+"Ei Tiera sotahan joua,
+Tieran tuura tappelohon!
+Tiera on tehnyt kuulun kaupan,
+ikikaupan iskenynnä:
+vast' on nainut naisen nuoren,
+ottanut oman emännän;
+viel' on nännit näppimättä,
+rinnat riuahuttamatta."
+Tiera päätyi kiukahalla,
+Kuura uunin korvasella:
+jalan kenki kiukahalla,
+toisen pankon partahalla,
+veräjällä vyöteleikse,
+ulkona kävysteleikse.
+Tempoi Tiera keihä'änsä;
+ei ole keiho suuren suuri
+eikä keiho pienen pieni,
+keiho keskikertahinen:
+heponen sulalla seisoi,
+varsa vaapui lappealla,
+susi ulvoi suoverolla,
+karhu karjui naulan tiessä.
+Sylkytteli keihoansa,
+sylkytteli, nyrskytteli:
+sylen syöksi keihäsvartta
+peltohon saviperähän,
+nurmehen nukattomahan,
+maahan mättähättömähän.
+Työnti Tiera keihä'änsä
+Ahin keihojen keselle,
+sekä läksi jotta joutui
+Ahille soan avuksi.
+Siitä Ahti Saarelainen
+lykkäsi venon vesille
+kuni kyyn kulon-alaisen
+eli käärmehen elävän.
+Läksi luoen luotehesen
+tuolle Pohjolan merelle.
+Silloin Pohjolan emäntä
+Pakkasen pahan lähetti
+tuolle Pohjolan merelle,
+ulapalle aukealle.
+Itse tuon sanoiksi virkki,
+sekä käski jotta lausui:
+"Pakko poika pienokainen,
+oma kaunis kasvattini!
+Lähe tuonne, kunne käsken,
+kunne käsken ja kehoitan!
+Kylmä veitikän venonen,
+pursi lieto Lemminkäisen
+selvälle meren selälle,
+ulapalle aukealle!
+Kylmä itseki isäntä,
+jää'ä veitikkä vesille,
+jottei pääse päivinänsä,
+selviä sinä ikänä,
+kun en pääsne päästämähän,
+kerinne kehittämähän!"
+Pakkanen pahansukuinen
+ja poika pahantapainen
+läksi merta kylmämähän,
+aaltoja asettamahan.
+Jopa tuonne mennessänsä,
+maata matkaellessansa
+puut puri lehettömäksi,
+heinät helpehettömäksi.
+Sitte sinne saatuansa
+meren Pohjan partahalle,
+äärettömän äyrähälle,
+heti yönä ensimäisnä
+lahet kylmi, lammet kylmi,
+meren rannat rapsutteli;
+viel' ei merta kylmänynnä,
+aaltoja asettanunna.
+Pieni on peiponen selällä,
+västäräkki lainehilla:
+senki on kynnet kylmämättä,
+pää pieni palelematta.
+Äsken tuosta toisna yönä
+jopa suureksi sukeutui,
+heittihe hävyttömäksi,
+kovin kasvoi kauheaksi.
+Kylmi silloin täyen kylmän,
+väki pakkasen paleli:
+kylmi jäätä kyynäsvarren,
+satoi lunta sauvan varren,
+kylmi veitikän venehen,
+Ahin laivan lainehille.
+Aikoi kylmeä Ahinki,
+jääteä jalon urohon;
+jopa kynsiä kyseli,
+anoi alta varpahia.
+Siitä suuttui Lemminkäinen,
+siitä suuttui ja pahastui;
+tunki Pakkasen tulehen,
+työnti rautarauniohon.
+Käsin Pakkasen piteli,
+kovan ilman kouristeli.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Pakkanen, Puhurin poika,
+talven poika hyyelmöinen!
+Elä kylmä kynsiäni,
+vaai varpahuisiani
+eläkä koske korviani,
+elä päätäni palele!
+"Kyll' on sulla kylmämistä,
+paljoki palelemista
+ilman ihmisen ihotta,
+emon tuoman ruumihitta:
+kylmä soita, kylmä maita,
+kylmä kylmiä kiviä,
+palele vesipajuja,
+pane haavan pahkuroita,
+koivun kuoria kolota,
+närehiä näykkäele,
+elä ihmisen ihoa,
+karvoja kavon tekemän!
+"Kun et tuosta kyllin saane,
+kylmä muita kummempia!
+Kylmä kuumia kiviä,
+palavoita paateroita,
+rautaisia kallioita,
+vuoria teräksisiä,
+Vuoksen koskea kovoa,
+Imatrata ilkeätä,
+kurimuksen kulkun suuta,
+kinahmia kauheata!
+"Joko nyt sanon sukusi,
+kuuluttelen kunniasi?
+Tieänpä sinun sukusi,
+tieän kaiken kasvantasi:
+Pakkanen pajuilla syntyi,
+kova ilma koivikolla
+Pohjolan koan perässä,
+Pimentolan pirtin päässä
+ikiturmasta isosta,
+emosta epattomasta.
+"Kukas Pakkasen imetti,
+kovan ilman kostutteli,
+kun oli maammo maiotoinna,
+emonen utaretoinna?
+"Kyyhyt Pakkasen imetti,
+kyy imetti, käärme syötti
+nännillä nenättömillä,
+utarella uuttomalla;
+pohjaistuuli tuuitteli,
+vilu ilma viihytteli
+pahoilla pajupuroilla,
+here'illä hettehillä.
+"Sai poika pahantapainen,
+tuli turmion-alainen.
+Ei ollut nimeä vielä
+pojalla epäpäöllä.
+Pantihin nimi pahalle:
+pantihinpa Pakkaseksi.
+"Siitä aioilla ajeli,
+risukoissa ripsutteli;
+kesät heilui hettehissä,
+suurimmilla suon selillä;
+talvet mäiski männiköissä,
+pelmusi petäjiköissä,
+kolkkaeli koivikoissa,
+lepiköissä leyhkäeli.
+Kylmi puita ja pehuja,
+tasoitteli tanteria,
+puri puut lehettömäksi,
+kanervat kukittomaksi,
+pilvat hongista piristi,
+laski lastut mäntylöistä.
+"Joko nyt suureksi sukesit,
+ylenit ylen ehoksi,
+aioit kylmeä minua,
+kohotella korviani,
+alta jalkoja anella,
+päältä kynsiä kysellä?
+"Etp' on kylmäne minua,
+et pahoin palellekana!
+Tulen tungen sukkahani,
+kekälehet kenkähäni,
+hienot hiilet helmoihini,
+panun alle paulojeni,
+Pakkasen palelematta,
+kovan ilman koskematta.
+"Tuonne ma sinun manoan
+Pohjan pitkähän perähän.
+Sitte sinne tultuasi,
+kotihisi käytyäsi
+kylmä kattilat tulelle,
+hiilet uunin lietoselle,
+käet naisen taikinahan,
+poika neitosen povehen,
+utarihin uuhen maito,
+vatsahan hevosen varsa!
+"Et sinä sitä totelle,
+niin tuonne sinun manoan
+Hiien hiilien sekahan,
+Lemmon liesikiukahille.
+Siellä tungeite tulehen,
+asetu alasimelle
+sepän panna paljallansa,
+vasaralla valkkaella,
+panna paljalla lujasti,
+vasaralla vaikeasti!
+"Et totelle tuotakana,
+vääjänne väheäkänä,
+vielä muistan muunkin paikan,
+arvoan yhen aluen:
+vien suusi suven sijahan,
+kielesi kesän kotihin,
+jost' et pääse päivinäsi,
+selviä sinä ikänä,
+kun en tulle päästämähän
+ja käyne kerittämähän."
+Pakkanen, Puhurin poika,
+jo tunsi tuhon tulevan;
+alkoi armoa anella.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tehkämme sula sovinto
+toinen ei toistansa viata
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana!
+"Jos mun kuulet kylmäväksi,
+toiste tuhmin liikkuvaksi,
+niin tunge tulisijahan,
+vaivuttele valkeahan,
+sepän hiilien sekahan,
+alle ahjon Ilmarisen!
+Tahi vie suvehen suuni,
+kieleni kesän kotihin,
+etten pääse päivinäni,
+selviä sinä ikänä!"
+Siitä lieto Lemminkäinen
+jätti laivan jäätehesen,
+sotapurren puutoksehen,
+itse eellehen menevi.
+Tiera tuossa toisna miesnä
+väänti veitikän jälessä.
+Tallasi tasaista jäätä,
+sileätä siuotteli.
+Astui päivän, tuosta toisen;
+päivänäpä kolmantena
+jo näkyvi Nälkäniemi,
+kylä kurja kuumottavi.
+Astui alle niemen linnan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Onko linnassa lihoa
+ja kalaista kartanossa
+urohille uupuneille,
+miehille väsynehille?"
+Ollut ei linnassa lihoa,
+ei kalaista kartanossa.
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Tuli, polta tuhma linna,
+vesi vieköhön mokoman!"
+Itse eistyvi etemmä,
+ylös korpehen kohosi,
+matkoille majattomille,
+teille tietämättömille.
+Siitä lieto Lemminkäinen,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+keritsi kiveltä villat,
+katkoi karvat kalliolta,
+suoritteli sukkasiksi,
+kiirehteli kintahiksi
+vilun suurihin sijoihin,
+Pakkasen palelemihin.
+Läksi tietä tietämähän,
+ojelvoista oppimahan:
+tiehyt metsähän vetävi,
+ojelvoinen ottelevi.
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Ohoh Tiera veikkoseni!
+Jo nyt jou'uimme johonki,
+kuuksi päiväksi kululle,
+ilman rannallen iäksi!"
+Tiera tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Kostohonpa, koito raukat,
+kostohon, kovaosaiset,
+saimme suurehen sotahan
+pimeähän Pohjolahan
+- oman hengen heitteheksi,
+itsemme ikimenoksi
+näillä paikoilla pahoilla,
+teillä tietämättömillä.
+"Emme tuota tunnekana,
+emme tunne, emme tieä,
+mikä tie vetävi meiät,
+kuka juoni juohattavi
+kuolemahan korven päähän,
+kaatumahan kankahalle,
+korppien kotisijoille,
+variksien vainioille.
+"Siinä korpit siirtelevät,
+linnut liiat kantelevat:
+saavat lintuset lihoa,
+varikset varia verta,
+korpit noukan kostuketta
+meiän, raukan, raaoistamme;
+luumme luovat rauniolle,
+kantavat kivikarille.
+"Ei tieä emo poloinen
+eikä kantaja katala,
+missä liikkuvi lihansa,
+vierevi oma verensä,
+onko suuressa soassa,
+tasapäässä tappelossa,
+vaiko suurella selällä,
+lakehilla lainehilla,
+vai käypi käpymäkeä,
+vaelsi varvikkosaloa.
+"Ei emo mitänä tieä
+poloisesta poiastansa:
+emo tiesi kuolleheksi,
+kantaja kaonneheksi.
+Noinpa itkevi emoni,
+valittavi vanhempani:
+'Tuoll' on poikani, poloisen,
+tuolla, vaivaisen, varani
+Tuonen toukojen panossa,
+Kalman maien karhinnassa.
+Saapi nyt minun pojalta,
+minun, laiton, lapseltani,
+saapi jouset jouten olla,
+jalot kaaret kuivaella,
+lintuset hyvin lihota,
+pyyt lehossa pyrhistellä;
+kontiot kovin elellä,
+peurat pellon piehtaroia.'"
+Virkkoi lieto Lemminkäinen,
+sanoi kaunis Kaukomieli:
+"Niin on, niin, emo poloinen,
+niinpä, kantaja katala!
+Kasvatit kanoja parven,
+koko joukon joutsenia:
+tuli tuuli, niin hajotti,
+tuli lempo, niin levitti,
+yhet sinne, toiset tänne,
+jonnekunne kolmannetki.
+"Kyllä muistan muinaisenki,
+arvoan ajan paremman,
+kun kulimme kukkasina,
+marjoina omilla mailla:
+moni katsoi muotohomme,
+vartehemme valkotteli.
+Ei kuin nyt tätä nykyä,
+tällä inhalla iällä:
+yks' on tuuli tuttujamme,
+päivä ennen nähtyjämme;
+senki pilvet peittelevät,
+satehet salaelevat.
+"Vaan en huoli huolimahan,
+suuresti sureksimahan,
+jos immet hyvin eläisi,
+kassapäiset kalkettaisi,
+naiset kaikki naurusuulla,
+mesimielin morsiamet,
+ikävissä itkemättä,
+huolihin häviämättä.
+"Viel' ei meitä noiat noiu,
+noiat noiu, näe näkijät
+näille teille kuolevaksi,
+matkoille masenevaksi,
+nuorena nukahtavaksi,
+verevänä viereväksi.
+"Minkä noiat noitunevat,
+kunka nähnevät näkijät,
+kotihinsa koitukohon,
+majahansa maatukohon!
+Noitukohot itsiänsä,
+laulakohot lapsiansa,
+sukuansa surmatkohot,
+heimoansa herjatkohot!
+"Ei ennen minun isoni
+eikä valtavanhempani
+nouatellut noian mieltä,
+lahjoitellut lappalaista.
+Noin sanoi minun isoni,
+noin sanon minä itseki:
+varjele, vakainen Luoja,
+kaitse, kaunoinen Jumala,
+auta armokourallasi,
+väkevällä vallallasi
+miesten mielijuohtehista,
+akkojen ajatuksista,
+pakinoista partasuien,
+pakinoist' on parratointen!
+Ole ainaisna apuna,
+vakaisena vartijana,
+ettei poika pois tulisi,
+emon tuoma erkaneisi
+Luojan luomalta la'ulta,
+Jumalan sukeamalta!"
+Siitä lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+laati huolista hevoset,
+murehista mustat ruunat,
+päitset päivistä pahoista,
+satulat salavihoista.
+Hyppäsi hyvän selälle,
+hyvän laukin lautasille;
+ajoa ramuttelevi
+Tieran tuttavan keralla.
+Ajoi rannat raskutellen,
+hiekkarannat herskytellen
+luoksi ehtoisen emonsa,
+tykö valtavanhempansa.
+Siihen Kaukoni kaotan
+virrestäni viikommaksi,
+Tieran tielle toimittelen
+kotihinsa kulkemahan.
+Itse virren vierähytän,
+panen toiselle tolalle.
+
+
+
+  Yhdesneljättä runo
+
+
+Kasvatti emo kanoja,
+suuren joukon joutsenia.
+Kanat aialle asetti,
+joutsenet joelle saattoi.
+Tuli kokko, niin kohotti,
+tuli haukka, niin hajotti,
+siipilintu, niin sirotti:
+yhen kantoi Karjalahan,
+toisen vei Venäjän maalle,
+kolmannen kotihin heitti.
+Minkä vei Venäehelle,
+siitä kasvoi kaupanmiesi;
+minkä kantoi Karjalahan,
+siitä se Kalervo kasvoi;
+kunkapa kotihin heitti,
+se sikesi Untamoinen
+ison päiviksi pahoiksi,
+emon mielimurtehiksi.
+Untamoinen verkot laski
+Kalervon kalavetehen;
+Kalervoinen verkot katsoi,
+kalat konttihin kokosi.
+Untamo, utala miesi,
+sepä suuttui ja vihastui.
+Teki soan sormistansa,
+kämmenpäistänsä keräjät,
+toran nosti totkusilta,
+artin ahvenmaimasilta.
+Torelivat, tappelivat,
+eikä voita toinen toista:
+minkä toistansa tokaisi,
+sen sai itse vastahansa.
+Jopa tuosta toisen kerran,
+kahen, kolmen päivän päästä
+Kalervoinen kauran kylvi
+Untamon tuvan ta'aksi.
+Untamolan uljas uuhi
+söi Kalervon kaurakylvön.
+Kalervoisen kärtsä koira
+repi uuhen Untamolta.
+Untamo uhittelevi
+Kalervolle veljellensä,
+surmata su'un Kalervon,
+lyöä suuret, lyöä pienet,
+koko kansan kolhaella,
+tuvat polttoa poroksi.
+Laittoi miehet miekka vyölle,
+urohot ase kätehen,
+pojat pienet piikki vyölle,
+kaunot kassara olalle;
+läksi suurehen sotahan
+vasten veljeä omoa.
+Kalervoisen kaunis minjä
+istui ikkunan lähellä.
+Katsoi ulos ikkunasta,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Onko tuo savu sakea
+vai onpi pimeä pilvi
+noien peltojen perillä,
+kujan uuen ulkopäässä?"
+Ei ollut ume umakka
+eikäpä savu sakea:
+ne oli Untamon urohot,
+tulla suorivat sotahan.
+Tuli Untamon urohot,
+saivat miehet miekka vyöllä.
+Kaatoivat Kalervon joukon,
+su'un suuren surmasivat,
+talon polttivat poroksi,
+tasoittivat tantereksi.
+Jäi yksi Kalervon impi
+kera vatsan vaivaloisen.
+Senpä Untamon urohot
+veivät kanssansa kotihin
+pirtin pienen pyyhkijäksi,
+lattian lakaisijaksi.
+Oli aikoa vähäisen;
+syntyi pieni poikalapsi
+emollen osattomalle.
+Miksi tuo nimitetähän?
+Emo kutsui Kullervoksi,
+Untamo sotijaloksi.
+Pantihinpa poika pieni,
+orpolapsi laitettihin
+tuutuhun tutajamahan,
+kätkyehen liekkumahan.
+Liekkui lapsi kätkyessä,
+lapsi liekkui, tukka löyhki.
+Liekkui päivän, liekkui toisen;
+jopa kohta kolmantena,
+kun tuo poika potkaisihe,
+potkaisihe, ponnistihe,
+katkaisi kapalovyönsä,
+pääsi päälle peittehensä,
+särki liekun lehmuksisen,
+kaikki riepunsa revitti.
+Nähtihin hyvä tulevan,
+keksittihin kelpoavan.
+Untamola vuottelevi
+tätä tästä kasvavaksi,
+mieltyväksi, miestyväksi,
+oike'in urostuvaksi,
+saavaksi sataisen orjan,
+tuhantisen turpuvaksi.
+Kasvoi kuuta kaksi, kolme.
+Jopa kuuna kolmantena
+poika polven korkeuisna
+alkoi itse arvaella:
+"Kunpa saisin suuremmaksi,
+vahvistuisin varreltani,
+kostaisin isoni kohlut,
+maksaisin emoni mahlat!"
+Saipa kuulla Untamoinen.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Tästä saa sukuni surma,
+tästä kasvavi Kalervo!"
+Urohot ajattelevat,
+akat kaikki arvelevat,
+minne poika pantanehe,
+kunne surma saatanehe.
+Pannahanpa puolikkohon,
+työnnetähän tynnyrihin;
+siitä vieähän vetehen,
+lasketahan lainehesen.
+Käyähänpä katsomahan
+kahen, kolmen yön perästä,
+joko on hukkunut vetehen,
+kuollut poika puolikkohon!
+Ei ole hukkunut vetehen,
+kuollut poika puolikkohon!
+Poika oli pääsnyt puolikosta
+- istui aaltojen selässä
+vapa vaskinen käessä,
+siima silkkinen perässä;
+onkivi meren kaloja,
+merivettä mittoavi:
+melke'in meressä vettä,
+kun on kaksi kauhallista;
+oisko oike'in mitata,
+osa kolmatta tulisi.
+Untamo ajattelevi:
+"Mihin poika pantanehe,
+kunne tuo tuhottanehe,
+kusta surma saatanehe?"
+Käski orjansa kerätä
+koivuja, kovia puita,
+honkia satahavuja,
+tiettäviä tervaksia
+yhen poian polttimeksi,
+Kullervon kaottimeksi.
+Koottihin, keräeltihin
+koivuja, kovia puita,
+honkia satahavuja,
+tiettäviä tervaksia,
+tuohia tuhat rekeä,
+sata syltä saarnipuita.
+Tuli puihin tuiskattihin,
+roviohon roiskattihin,
+siihen poika paiskattihin
+keskelle tulen palavan.
+Paloi päivän, tuosta toisen,
+paloi päivän kolmannenki.
+Käytihin katsastamahan:
+poik' oli porossa polvin,
+kypenissä kyynäsvarsin,
+hiilikoukkunen käessä,
+millä tulta kiihottavi,
+hiiliä kokoelevi,
+katomatta karvankana,
+kutrisen kähertymättä!
+Untamo ä'itteleikse:
+"Mihin poika pantanehe,
+kunne tuo tuhottanehe,
+surma tuolle saatanehe?"
+Poika puuhun hirtetähän,
+tammehen ripustetahan.
+Kului yötä kaksi, kolme,
+saman verran päiviäki.
+Untamo ajattelevi:
+"Aik' on käyä katsomahan,
+joko Kullervo katosi,
+kuoli poika hirsipuuhun."
+Laittoi orjan katsomahan.
+Orja toi sanan takaisin:
+"Ei ole Kullervo kaonnut,
+kuollut poika hirsipuuhun!
+Poika puuta kirjoittavi
+pieni piikkonen käessä.
+Koko puu kuvia täynnä,
+täynnä tammi kirjoitusta:
+siinä miehet, siinä miekat,
+siinä keihä'ät sivulla."
+Mitäs autti Untamoisen
+tuon pojan katalan kanssa!
+Kuinka surmat suoritteli,
+kuinka kuolemat sukesi,
+poika ei puutu surman suuhun
+eikä kuole kuitenkana.
+Piti viimeinki väsyä
+suorimasta surmiansa,
+kasvatella Kullervoinen,
+orja poikana omana.
+Sanoi Untamo sanansa,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Kun elänet kaunihisti,
+aina siivolla asunet,
+saat olla talossa tässä,
+orjan töitä toimitella.
+Palkka pannahan jälestä,
+ansiosta arvatahan:
+vyöhyt vyöllesi korea
+tahi korvalle kolahus."
+Kun oli Kullervo kohonnut,
+saanut vartta vaaksan verran,
+tuopa työlle työnnetähän,
+raaolle rakennetahan,
+lapsen pienen katsontahan,
+sormi pienen souantahan:
+"Katso lasta kaunihisti,
+syötä lasta, syö itseki!
+Rievut virrassa viruta,
+pese pienet vaattehuiset!"
+Katsoi lasta päivän, kaksi:
+käen katkoi, silmän kaivoi.
+Siitä kohta kolmannella
+lapsen tauilla tapatti,
+rievut viskoi virran vieä,
+kätkyen tulella poltti.
+Untamo ajattelevi:
+"Ei tämä tähän sopiva
+lapsen pienen katsontahan,
+sormi pienen souantahan!
+En tieä, kuhun panisin,
+kulle työlle työnteleisin.
+Panenko kasken kaa'antahan?"
+Pani kasken kaa'antahan.
+Kullervo, Kalervon poika,
+tuossa tuon sanoiksi virkki:
+"Äsken lienen mies minäki,
+kun saan kirvehen kätehen,
+paljo katsoa parempi,
+entistäni armahampi:
+lienen mies viien veroinen,
+uros kuuen-kummallinen."
+Meni seppolan pajahan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi on seppo veikkoseni!
+Taos mulle tapparainen!
+Tao kirves miestä myöten;
+rauta raatajan mukahan!
+Lähen kasken kaa'antahan,
+solkikoivun sorrantahan."
+Seppä tarpehen takovi,
+kirvehen kerittelevi.
+Saip' on kirves miestä myöten,
+rauta raatajan mukahan.
+Kullervo, Kalervon poika,
+hioi siitä kirvehensä;
+päivän kirvestä hiovi,
+illan vartta valmistavi.
+Suorihe kasken ajohon
+korkealle korpimaalle,
+parahasen parsikkohon,
+hirveähän hirsikköhön.
+Iski puuta kirvehellä,
+tempasi tasaterällä:
+kerralla hyvätki hirret,
+pahat puolella menevi.
+Vihoin kaatoi viisi puuta,
+kaiketi kaheksan puuta.
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Lempo tuota raatakohon!
+Hiisi hirret kaatakohon!"
+Kavahutti kannon päähän,
+niin huhuta heiahutti,
+vihellytti, viuahutti.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Sini kaski kaatukahan,
+koivu solki sortukahan,
+kuni ääni kuulunevi,
+kuni vierrevi vihellys!
+"Elköhön vesa venykö,
+elköhön koretko korsi
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+kaskessa Kalervon poian,
+otoksessa oivan miehen!
+"Ottaisiko maa orahan,
+nousisiko nuori laiho,
+sekä korsi korteuisi,
+jotta varsi varteuisi,
+elköhön tereä tehkö,
+varsi päätä valmistako!"
+Untamoinen, mies utala,
+kävi tuota katsomahan
+kaskea Kalervon poian,
+ajamoa uuen orjan:
+ei kaski kaselle tunnu,
+ajamaksi nuoren miehen.
+Untamo ajattelevi:
+"Ei tämä tähän sopiva!
+Hyvän hirsikön pilasi,
+kaatoi parsikon parahan!
+En tieä, kuhun panisin,
+kulle työlle työnteleisin.
+Panenko aitojen panohon?"
+Pani aitojen panohon.
+Kullervo, Kalervon poika,
+jopa aitoa panevi.
+Kohastansa kokkahongat
+aiaksiksi asettelevi,
+kokonansa korpikuuset
+seipähiksi pistelevi;
+veti vitsakset lujahan
+pisimmistä pihlajista;
+pani aian umpinaisen,
+veräjättömän kyhäsi.
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Ku ei lintuna kohonne,
+kahen siiven siuotelle,
+elköhön ylitse pääskö
+aiasta Kalervon poian!"
+Untamo osaelevi
+tulla tuota katsomahan
+aitoa Kalervon poian,
+sotaorjan sortamoa.
+Näki aian aukottoman,
+raottoman, reiättömän,
+jok' oli pantu maaemästä,
+ylös pilvihin osattu.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei tämä tähän sopiva!
+Pani aian aukottoman,
+veräjättömän kyhäsi,
+tuon on nosti taivosehen,
+ylös pilvihin kohotti:
+en tuosta ylitse pääse
+enkä reiästä sisälle!
+En tieä, mihin panisin,
+kulle työlle työnteleisin.
+Panenko puimahan rukihit?"
+Pani puimahan rukihit.
+Kullervo, Kalervon poika,
+jo oli puimassa rukihit:
+pui rukihit ruumeniksi,
+olet kaunaksi kaotti.
+Tulipa isäntä tuohon,
+kävi itse katsomahan
+puintoa Kalervon poian,
+Kullervoisen kolkintoa:
+rukihit on ruumenina,
+olet kaunoina kahisi!
+Untamo ä'itteleikse:
+"Ei ole tästä raatajasta!
+Kulle työlle työntänenki,
+työnsä tuhmin turmelevi.
+Joko vien Venäehelle
+tahi kaupin Karjalahan
+Ilmariselle sepolle,
+sepon paljan painajaksi?"
+Möi siitä Kalervon poian,
+pani kaupan Karjalahan
+Ilmariselle sepolle,
+takojalle taitavalle.
+Minpä seppo tuosta antoi?
+Äijän seppo tuosta antoi:
+kaksi kattilarania,
+kolme koukun puoliskoa,
+viisi viikatekulua,
+kuusi kuokan kuolioa
+miehestä mitättömästä,
+orjasta epäpäöstä.
+
+
+
+  Kahdesneljättä runo
+
+
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön poika,
+hivus keltainen, korea,
+kengän kauto kaunokainen,
+jo kohta sepon ko'issa
+kysyi työtä iltasella
+isännältä iltaseksi,
+emännältä aamuseksi:
+"Työt tässä nimettäköhön,
+nimi työlle pantakohon,
+kulle työlle työntyminen,
+raaolle rakentuminen!"
+Seppo Ilmarin emäntä,
+tuopa tuossa arvelevi,
+kulle työlle uusi orja,
+raaolle rahan-alainen.
+Pani orjan paimeneksi,
+karjan suuren kaitsijaksi.
+Tuopa ilkoinen emäntä,
+sepän akka irvihammas,
+leipoi leivän paimenelle,
+kakun paksun paistelevi:
+kauran alle, vehnän päälle,
+keskelle kiven kutovi.
+Kakun voiti voiheralla,
+kuoren rasvalla rakenti,
+pani orjalle osaksi,
+palaseksi paimenelle.
+Itse orjoa opasti,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ellös tätä ennen syökö
+karjan mentyä metsälle!"
+Siitä Ilmarin emäntä
+laittoi karjan laitumelle.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Lasken lehmäni leholle,
+maion antajat aholle,
+hatasarvet haavikolle,
+kourusarvet koivikolle;
+työnnän kuuta ottamahan,
+talia tavottamahan
+ahomailta auke'ilta,
+leve'iltä lehtomailta,
+korke'ilta koivikoilta,
+mataloilta haavikoilta,
+kultaisilta kuusikoilta,
+hope'isilta saloilta.
+"Katso, kaunoinen Jumala,
+varjele, vakainen Luoja,
+varjele vahingon tieltä,
+kaitse kaikista pahoista,
+ettei tuskihin tulisi,
+häpe'ihin hämmentyisi!
+"Kuin katsoit katollisessa,
+alla varjon vartioitsit,
+niin katso katottomassa,
+vaali vartijattomassa,
+jotta karja kaunistuisi,
+eistyisi emännän vilja
+hyvänsuovan mieltä myöten,
+pahansuovan paitsi mieltä!
+"Kun lie kurjat paimeneni,
+ylen kainut karjapiiat,
+paju pannos paimeneksi,
+leppä lehmän katsojaksi,
+pihlaja pitelijäksi,
+tuomi tuojaksi kotihin
+emännäisen etsimättä,
+muun väen murehtimatta!
+"Kun ei paju paimentane,
+pihlaja hyvin pi'elle,
+leppä ei lehmiä ajane,
+tuomi ei kotihin tuone,
+niin pane parempiasi,
+työnnä luonnon tyttäriä
+minun viljan viitsijäksi,
+katsojaksi karjan kaiken!
+Paljo on piikoja sinulla,
+saoin käskyn kuulijoita,
+eläjiä ilman alla,
+luonnottaria hyviä.
+"Suvetar, valio vaimo,
+Etelätär, luonnon eukko,
+Hongatar, hyvä emäntä,
+Katajatar, kaunis neiti,
+Pihlajatar, piika pieni,
+Tuometar, tytär Tapion,
+Mielikki, metsän miniä,
+Tellervo, Tapion neiti!
+Katso'ote karjoani,
+viitsiöte viljoani
+kesä kaikki kaunihisti,
+lehen aika leppeästi,
+lehen puussa liehuessa,
+ruohon maassa roikatessa!
+"Suvetar, valio vaimo,
+Etelätär, luonnon eukko!
+Heitä hienot helmuksesi,
+esiliinasi levitä
+karjalleni katteheksi,
+pienilleni peitteheksi,
+vihoin tuulen tuulematta,
+vihoin saamatta satehen!
+"Kaitse karjani pahoista,
+varjele vahingon teiltä,
+noista soista soiluvista,
+lähtehistä läilyvistä,
+heiluvista hettehistä,
+pyöre'istä pyötiköistä,
+ettei tuskihin tulisi,
+häpe'ihin hämmentyisi,
+sorkka suohon sorkahtaisi,
+hettehesen herkähtäisi
+ylitse Jumalan tunnin,
+päitse aivon autuahan!
+"Tuo'os torvi tuonnempata,
+tuolta taivahan navalta,
+mesitorvi taivosesta,
+simatorvi maaemästä!
+Puhu tuohon torvehesi,
+kumahuta kuuluhusi:
+puhu kummut kukkahaksi,
+kangasvieret kaunihiksi,
+ahovieret armahaksi,
+lehtovieret leppeäksi,
+suovieret sulaksi meeksi,
+hetevieret vierteheksi!
+"Siitä syötä karjoani,
+raavahiani ravitse,
+syöttele metisin syömin,
+juottele metisin juomin!
+Syötä kullaista kuloa,
+hope'ista heinän päätä
+heraisista hettehistä,
+läikkyvistä lähtehistä,
+koskilta kohisevilta,
+jokiloilta juoksevilta,
+kultaisilta kunnahilta,
+hope'isilta ahoilta!
+"Kaivo kultainen kuvoa
+kahen puolen karjan maata,
+josta karja vettä joisi,
+simoa siretteleisi
+utarihin uhkuvihin,
+nisihin pakottavihin:
+saisi suonet soutamahan,
+maitojoet juoksemahan,
+maitopurot purkemahan,
+maitokosket kuohumahan,
+puhumahan maitoputket,
+maitohormit huokumahan,
+joka aika antamahan,
+joka vuoro vuotamahan
+ylitse vihanki suovan,
+pahansuovan sormiloitse,
+maion saamatta manalle,
+katehesen karjanannin!
+"Paljo on niitä ja pahoja,
+kut maion manalle vievät,
+katehesen karjanannin,
+lehmän tuoman toisialle;
+vähä on niitä ja hyviä,
+kut maion manalta saavat,
+piimänsä kylän piolta,
+tuorehensa toisialta.
+"Ei ennen minun emoni
+kysynyt kylästä mieltä,
+tointa toisesta talosta;
+sai se maitonsa manalta,
+piimänsä pitelijältä,
+tuorehensa toisialta.
+Antoi tulla tuonnempata,
+ehtiä etempätäki:
+tulla maion Tuonelasta,
+Manalasta, maankin alta,
+tulla yöllä yksinänsä,
+pimeällä piilokkali,
+kuulematta kunnottoman,
+kelvottoman keksimättä,
+vihansuovan sortamatta,
+katehen kaehtimatta.
+"Noin sanoi minun emoni,
+noin sanon minä itseki:
+minne viipyi lehmän vilja,
+kunne maitoni katosi?
+Onko viety vierahalle,
+kytketty kylän pihoille,
+mieron porttojen povehen,
+katehien kainalohon,
+vai on puihin puuttununna,
+metsihin menehtynynnä,
+levennynnä lehtomaille,
+kaonnunna kankahille?
+"Ei maito manalle joua,
+lehmän vilja vierahalle,
+mieron porttojen povehen,
+katehien kainalohon
+eikä puihin puuttumahan,
+metsihin menehtymähän,
+lehtoihin levenemähän,
+kaatumahan kankahalle.
+Maito koissa tarvitahan,
+ajan kaiken kaivatahan:
+koissa vuottavi emäntä
+katajainen rainta käessä.
+"Suvetar, valio vaimo,
+Etelätär, luonnon eukko!
+Käy nyt, syötä Syötikkini
+sekä juota Juotikkini,
+herustele Hermikkiä,
+tuorustele Tuorikkia,
+anna maito Mairikille,
+Omenalle uuet piimät
+hele'istä heinänpäistä,
+kaunihista kastikoista,
+mairehista maaemistä,
+metisistä mättähistä,
+nurmelta mesinukalta,
+maalta marjanvartiselta,
+kanervan-kukattarilta,
+heinän-helpehettäriltä,
+pilven piimätyttäriltä,
+taivahan-navattarilta,
+tuoa maitoiset maruet,
+aina uhkuvat utaret
+lypseä lyhyen vaimon,
+pienen piian piukutella!
+"Nouse, neitonen, norosta,
+hienohelma, hettehestä,
+neiti lämmin, lähtehestä,
+puhasmuotoinen, muasta!
+Ota vettä lähtehestä,
+jolla kastat karjoani,
+jotta karja kaunistuisi,
+eistyisi emännän vilja
+ennen käymistä emännän,
+katsomista karjapiian,
+emännän epäpätöisen,
+ylen kainun karjapiian.
+"Mielikki, metsän emäntä,
+lavekämmen karjan eukko!
+Työnnä pisin piikojasi,
+paras palkkalaisiasi,
+viitsimähän viljoani,
+katsomahan karjoani
+tänä suurena suvena,
+Luojan lämminnä kesänä,
+Jumalan suaitsemana,
+antamana armollisen!
+"Tellervo, Tapion neiti,
+metsän tyttö tylleröinen,
+utupaita, hienohelma,
+hivus keltainen, korea,
+jok' olet karjan kaitselija,
+viitsijä emännän viljan
+mieluisassa Metsolassa,
+tarkassa Tapiolassa!
+Kaitse karja kaunihisti,
+viitsi vilja virkeästi!
+"Kaitse kaunoisin kätösin,
+somin sormin suorittele,
+su'i ilveksen iholle,
+kampua kalan evälle,
+karvalle meren kapehen,
+metsän uuhen untuvalle!
+Illan tullen, yön pimeten,
+hämärien hämmetessä
+saata karjani kotihin,
+etehen hyvän emännän,
+hete heiluva selällä,
+maitolampi lautasilla!
+"Päivän mennessä majoille,
+iltalinnun laulellessa
+itse virki viljalleni,
+sano sarvijuonelleni:
+'Kotihinne, kourusarvet,
+maion antajat, majalle!
+Koissa on hyvä ollaksenne,
+maa imara maataksenne;
+korpi on kolkko käyäksenne,
+ranta raikutellaksenne.
+Kotihinne tullaksenne
+vaimot valkean tekevät
+nurmelle mesinukalle,
+maalle marjanvartiselle.'
+"Nyyrikki, Tapion poika,
+siniviitta viian poika!
+Tyvin pistä pitkät kuuset,
+latvoin lakkapäät petäjät
+sillaksi likasijoille,
+paikaksi pahoille maille,
+suosulihin, maasulihin,
+lätäkköihin läilyvihin!
+Anna käyä käyräsarven,
+haarasorkan sorkutella,
+joutua joka savulle
+viatoinna, vilpitöinnä,
+ilman suohon sortumatta,
+likahan litistymättä!
+"Kun ei karja tuosta huoli,
+yöksi ei kulkene kotihin,
+Pihlajatar, piika pieni,
+Katajatar, kaunis neiti,
+leikkoa lehosta koivu,
+ota vitsa viiakosta,
+käyös piiska pihlajainen,
+katajainen karjanruoska
+takoa Tapion linnan,
+tuolta puolen Tuomivaaran!
+Aja karja kartanolle,
+saunan lämmitä-panolle,
+kotihin kotoinen karja,
+metsän karja Metsolahan!
+"Otsonen, metsän omena,
+mesikämmen käyretyinen!
+Tehkämme sulat sovinnot,
+rajarauhat rapsakamme
+iäksemme, ilmaksemme,
+polveksemme, päiviksemme,
+ettet sorra sorkkasäärtä,
+kaa'a maion kantajata
+tänä suurena suvena,
+Luojan lämminnä kesänä!
+"Kun sa kuulet kellon äänen
+tahi torven toitotuksen,
+lyöte maata mättähälle,
+nurmelle nukahtamahan,
+tunge korvasi kulohon,
+paina pääsi mättähäsen!
+Tahi korpehen kokeos,
+saaos sammalhuonehesen,
+mene toisille mä'ille,
+muille kummuille kuvahu,
+jottei kuulu karjan kello
+eikä paimenen pakina!
+"Otsoseni, ainoiseni,
+mesikämmen, kaunoiseni!
+En sua kiellä kiertämästä
+enkä käymästä epeä;
+kiellän kielen koskemasta,
+suun ruman rupeamasta,
+hampahin hajottamasta,
+kämmenin käpyämästä.
+"Käyös kaarten karjamaita,
+piilten piimäkankahia,
+kierten kellojen remua,
+ääntä paimenen paeten!
+Konsa on karja kankahalla,
+sinä suolle soiverraite;
+kun karja solahti suolle,
+silloin korpehen kokeos!
+Karjan käyessä mäkeä
+astu sie mäen alatse;
+karjan käyessä alatse
+mene sie mäkeä myöten!
+Astuessansa aholla
+sinä viere viiakkoa;
+viiakkoa vierressänsä
+sinä astuos ahoa!
+Kule kullaisna käkenä,
+hope'isna kyyhkyläisnä,
+siirry siikana sivutse,
+veteleite veen kalana,
+viere villakuontalona,
+kule pellavaskupona,
+kätke kynnet karvoihisi,
+hampahat ikenihisi,
+jottei karja kammastuisi,
+pieni vilja pillastuisi!
+"Anna rauha raavahille,
+sorkkasäärille sovinto,
+käyä karjan kaunihisti,
+soreasti sorkutella
+poikki soista, poikki maista,
+halki korven kankahista,
+ettet koske konsakana,
+rupea rumanakana!
+"Muista muinainen valasi
+tuolla Tuonelan joella,
+kynsikoskella kovalla,
+Luojan polvien e'essä!
+Lupa sulle annettihin
+kolme kertoa kesässä
+käyä kellon kuuluvilla,
+tiukujen tirinämailla,
+vaan eipä sitä suattu
+eikä annettu lupoa
+ruveta rumille töille,
+häpeähän hämmentyä.
+"Jos sulle viha tulisi,
+hampahat halutteleisi,
+visko viitahan vihasi,
+honkihin pahat halusi!
+Hakkoa lahoa puuta,
+kaa'a koivunpökkelöitä,
+vääntele vesihakoja,
+määhki marjamättähiä!
+"Kun tulevi ruoan tarvis,
+syöä mielesi tekevi,
+syö'ös sieniä metsästä,
+murra muurahaiskekoja,
+juuria punaisen putken,
+Metsolan mesipaloja
+ilman ruokaruohoittani,
+minun henkiheinittäni!
+"Metsolan metinen amme
+hapata hihittelevi
+kultaisella kunnahalla,
+hope'isella mäellä:
+siin' on syöä syölähänki,
+juoa miehen juolahanki,
+eikä syöen syömät puutu,
+juoen juomiset vähene.
+"Niin teemme ikisovinnot,
+ikirauhat ratkoamme
+eleäksemme ehosti,
+kesän kaiken kaunihisti:
+maat on meillä yhtehiset,
+evähät erinomaiset.
+"Vaan jos tahtonet tapella,
+eleä soan tavalla,
+tapelkamme talvikauet,
+lumiajat luskailkamme!
+Suven tullen, suon sulaen,
+lätäkköjen lämmitessä
+ellös tänne tulkokana
+karjan kullan kuuluville!
+"Josp' on tullet näille maille,
+sattunet saloille näille,
+täällä aina ammutahan.
+Kun ei ampujat kotona,
+on meillä osaavat vaimot,
+emännät alinomaiset,
+jotka tiesi turmelevi,
+matkasi pahoin panevi,
+ettet koske konsakana,
+rupea rumanakana
+ylitse tahon Jumalan,
+päitse auvon autuahan.
+"Oi Ukko, ylijumala!
+Kun kuulet toen tulevan,
+muuta muiksi lehmäseni,
+kamahuta karjaseni,
+kiviksi minun omani,
+kantoloiksi kaunoiseni,
+kumman maata kulkiessa,
+vantturan vaeltaessa!
+"Kun ma otsona olisin,
+mesikämmennä kävisin,
+en mä noissa noin asuisi
+aina akkojen jaloissa.
+Onpa maata muuallaki,
+tarhoa taempanaki
+juosta miehen joutilahan,
+virattoman viiletellä,
+käyä halki kämmenpääsi,
+poikki pohkealihasi,
+sinisen salon sisässä,
+korven kuulun kainalossa.
+"Käpy- on kangas käyäksesi,
+hiekka helkytelläksesi,
+tie on tehty mennäksesi,
+meren ranta juostaksesi
+Pohjan pitkähän perähän,
+Lapin maahan laakeahan.
+Siell' on onni ollaksesi,
+armas aikaellaksesi,
+käyä kengättä kesällä,
+sykysyllä syylingittä
+suurimmilla suon selillä,
+leve'illä liettehillä.
+"Kun et tuonne mennekänä
+etkä oike'in osanne,
+ota juoni juostaksesi,
+polku poimetellaksesi
+tuonne Tuonelan salolle
+tahi Kalman kankahalle!
+Siell' on suohut sorkutella,
+kanervikko kaalaella,
+siellä Kirjos, siellä Karjos,
+siellä muita mullukoita
+rautaisissa rahkehissa,
+kymmenissä kytky'issä.
+Siellä laihatki lihovat,
+lihaviksi luutki saavat.
+"Lepy, lehto, kostu, korpi,
+lempeä, salo sininen!
+Anna rauha raavahille,
+sorkkasäärille sovinto
+tänä suurena suvena,
+Herran hellennä kesänä!
+"Kuippana, metsän kuningas,
+metsän hippa halliparta!
+Korjaele koiriasi,
+raivaele rakkiasi!
+Pistä sieni sieramehen,
+toisehen omenamarja,
+jottei henki haisahtele,
+tuuhahtele karjan tuuhku!
+Silmät silkillä sitele,
+korvat kääri käärehellä,
+jottei kuule kulkevia,
+ei näe käveleviä!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+ei vielä kovin varone,
+kiellä poies poikoasi,
+epeä äpärettäsi!
+Saattele saloilta näiltä,
+näiltä rannoilta rapoa,
+kape'ilta karjan mailta,
+leve'iltä liepehiltä!
+Kätke koirasi kolohon,
+rakkisi rapoa kiinni
+kultaisihin kytky'ihin,
+hihnoihin hope'isihin,
+jottei pilloa pitäisi,
+häpehiä hämmentäisi!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+ei vielä sitä varone,
+Ukko, kultainen kuningas,
+hope'inen hallitsija,
+kuule kultaiset sanani,
+armahaiset lauseheni!
+Paina panta pihlajainen
+ympäri nenän nykerän!
+Kun ei pihlaja pitäne,
+niin sä vaskesta valata;
+jos ei vaski vahva liene,
+panta rautainen rakenna!
+Vaan jos rauan ratkaisnehe,
+vielä mennehe vioille,
+syökse kultainen korento
+leukaluusta leukaluuhun,
+päät on päättele lujasti,
+kotkoa kovasti kiinni,
+ettei liiku liiat leuat,
+harvat hampahat hajoa,
+kun ei rauoin ratkottane,
+teräksillä temmottane,
+veitsillä veristettäne,
+kirvehellä kiskottane!"
+Siitä Ilmarin emäntä,
+tuo takojan tarkka vaimo,
+lehmät läävästä lähetti,
+laski karjan laitumelle,
+pani paimenen perähän,
+orjan lehmien ajohon.
+
+
+
+  Kolmasneljättä runo
+
+
+Kullervo, Kalervon poika,
+otti konttihin evästä,
+ajoi lehmät suota myöten,
+itse kangasta kapusi.
+Sanan virkki vierressänsä,
+kertoeli käyessänsä:
+"Voi minä poloinen poika,
+voi poika polon-alainen!
+Jo minä johonki jou'uin,
+jou'uin joutavan jälille,
+härän hännän paimeneksi,
+vasikkojen vaalijaksi,
+joka suon on sotkijaksi,
+maan pahan matelijaksi!"
+Istui maahan mättähälle,
+päätyi päivän rintehesen.
+Siinä virkki virsissänsä,
+lauluissansa noin lateli:
+"Paistapa, Jumalan päivä,
+Herran kehrä, hellittele
+sepon karjan kaitsijalle,
+poloiselle paimenelle,
+elä Ilmarin tuville,
+emännällen ensinkänä!
+Emäntä hyvin elävi,
+vehnäsiä viiltelevi,
+piirosia pistelevi,
+voita päälle vuolaisevi.
+Paimen parka kuivan leivän,
+kuivan kuoren kurskuttavi,
+kauraisen kavertelevi,
+lemettisen leikkoavi,
+olkisen ojentelevi,
+petäjäisen peiputtavi,
+veen lipillä luikkoavi
+märän mättähän nenästä.
+"Mene, päivä, viere, vehnä,
+alene, Jumalan aika!
+Kule, päivä, kuusikolle,
+viere, vehnä, vitsikölle,
+karkoa katajikolle,
+lennä leppien tasalle!
+Päästä paimenta kotihin
+voivatia vuolemahan,
+rieskoa repäisemähän,
+kakkaroita kaivamahan!"
+Silloin Ilmarin emäntä,
+paimenen pajattaessa,
+Kullervoisen kukkuessa,
+jo oli vuollut voivatinsa,
+itse rieskansa reväisnyt,
+kakkaransa kaivaellut;
+keittänyt vetisen vellin,
+kylmän kaalin Kullervolle,
+jos' oli rakki rasvan syönyt,
+Musti murkinan pitänyt,
+Merkki syönyt mielin määrin,
+Halli haukannut halunsa.
+Lintunen lehosta lauloi,
+pieni lintu pensahasta:
+"Jos oisi aika orjan syöä,
+isottoman illastella."
+Kullervo, Kalervon poika,
+katsoi pitkän päivän päälle.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Jo nyt on aika atrioia,
+aika ruoalle ruveta,
+evähiä etsiskellä."
+Ajoi lehmänsä levolle,
+karjan maata kankahalle;
+itse istui mättähälle,
+vihannalle turpehelle.
+Laski laukkunsa selästä,
+otti leivän laukustansa,
+katselevi, kääntelevi.
+Tuosta tuon sanoiksi virkki:
+"Moni on kakku päältä kaunis,
+kuorelta kovin sileä,
+vaan on silkkoa sisässä,
+akanoita alla kuoren."
+Veti veitsensä tupesta
+leivän leikkaellaksensa:
+veitsi vierähti kivehen,
+kasahutti kalliohon;
+terä vieri veitsosesta,
+katkesi kurauksuesta.
+Kullervo, Kalervon poika,
+katselevi veitsyttänsä,
+itse päätyi itkemähän.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Yks' oli veitsi veikkoutta,
+yksi rauta rakkautta,
+isän saamoa eloa,
+vanhemman varustamata;
+senki katkaisin kivehen,
+karahutin kalliohon,
+leipähän pahan emännän,
+pahan vaimon paistamahan!
+"Millä nyt maksan naisen naurun,
+naisen naurun, piian pilkan,
+akan ilkeän evähät,
+pahan porton paistannaiset?"
+Varis vaakkui varvikosta,
+varis vaakkui, korppi koikkui:
+"Oi on kurja kullansolki,
+ainoa Kalervon poika!
+Mit' olet mielellä pahalla,
+syämellä synkeällä?
+Ota vitsa viiakosta,
+koivu korven notkelmosta,
+aja suolle sontareiet,
+lehmät liejuhun levitä
+puolen suurille susille,
+toisen korven kontioille!
+"Kaikoa suet kokohon,
+karhut kaikki katrahasen!
+Suet pistä Pienikiksi,
+karhut Kyytäksi kyhäise,
+aja karjana kotihin,
+kirjavana kartanolle!
+Sillä maksat naisen naurun,
+pahan vaimon parjaukset."
+Kullervo, Kalervon poika,
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Malta, malta, hiien huora!
+Jos itken isoni veistä,
+vielä itkenet itseki,
+itket lypsylehmiäsi."
+Otti vitsan viiakosta,
+katajaisen karjanruoskan;
+sorti suohon lehmäkarjan,
+härät murtohon murenti
+puoliksi susien syöä,
+puolen korven kontioille.
+Suet lausui lehmäsiksi,
+karhut karjaksi rakenti,
+minkä pisti Pienikiksi,
+kunka Kyytäksi kyhäisi.
+Lonkui päivä lounahasen,
+kiertyi keski-illoillensa,
+kulki kuusikon tasalle,
+lenti lehmäslypsykselle.
+Tuo pahainen paimen raiska,
+Kullervo, Kalervon poika,
+ajoi kontiot kotihin,
+susikarjan kartanolle.
+Vielä neuvoi karhujansa,
+susillensa suin puheli:
+"Repäise emännän reisi,
+pure puoli pohkeata,
+kun tulevi katsomahan,
+lyykistäikse lypsämähän!"
+Teki luikun lehmän luista,
+härän sarvesta helinän,
+torven Tuomikin jalasta,
+pillin Kirjon kinterestä.
+Lujahutti luikullansa,
+toitahutti torvellansa
+kolmasti kotimäellä,
+kuuesti kujosten suussa.
+Tuop' on Ilmarin emäntä,
+sepon akka, selvä nainen,
+viikon maiotta viruvi,
+kesävoitta kellettävi.
+Kuuli suolta soittamisen,
+kajahuksen kankahalta.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Ole kiitetty, Jumala!
+Torvi soipi, karja saapi!
+Mist' on orja sarven saanut,
+torven raataja tavannut,
+kun tuo soitelleen tulevi,
+toitatellen torvettavi,
+puhki korvani puhuvi,
+läpi pääni läylentävi?"
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Suolt' on orja sarven saanut,
+tuonut torven liettehestä.
+Jo nyt on karjasi kujalla,
+lehmät lääväpellon päässä;
+saaospa savun panohon,
+käyös lehmät lypsämähän!"
+Sepä Ilmarin emäntä
+käski muorin lypsämähän:
+"Käypä, muori, lypsämähän,
+raavahat rakentamahan!
+Enpä itse ennättäisi
+taikinan alustehelta."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ainapa hyvät emännät,
+taitavat taloiset vaimot
+itse ennen lehmät lypsi,
+itse raavahat rakenti."
+Siitä Ilmarin emäntä
+sai itse savupanolle,
+tuosta lypsylle tulevi.
+Katsoi kerran karjoansa,
+silmäeli siivatoita;
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Karja on kaunihin näköinen,
+siivatat sileäkarvat,
+kaikki ilveksen iholla,
+metsän uuhen untuvalla,
+tuntuvilla tummelilla,
+nännillä näpähyvillä."
+Lyhmistihe lypsämähän,
+heittihe heruttamahan.
+Veti kerran, tuosta toisen,
+kohta kolmatta yritti:
+susi päälle suimastaikse,
+karhu päälle kuopaiseikse.
+Susi suun revittelevi,
+karhu kiskoi kinttusuonet,
+puri puolen pohkeata,
+katkoi kannan sääriluusta.
+Kullervo, Kalervon poika,
+sillä kosti piian pilkan,
+piian pilkan, naisen naurun,
+pahan vaimon palkan maksoi.
+Ilmarin iso emäntä
+itse loihe itkemähän,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Pahoin teit sä, paimo parka!
+Ajoit kontiot kotihin,
+suet suurille pihoille!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+tuopa tuohon vastaeli:
+"Pahoin tein mä, paimen parka,
+et hyvin, emäntä parka!
+Leivoit sie kivisen leivän,
+kakun paistoit kallioisen:
+ve'in veitseni kivehen,
+karahutin kalliohon
+- ainoan isoni veitsen,
+sukukuntani kuraksen!"
+Sanoi Ilmarin emäntä:
+"Oi sie paimo, armas paimo!
+Myöstytäpä miettehesi,
+perin lausu lausehesi,
+päästä suen suutehista,
+karhun kynnestä kavista!
+Mie sun paioilla parannan,
+kaatioilla kaunistelen,
+syötän voilla, vehnäsillä,
+juotan rieskamaitosilla;
+vuoen syötän raatamatta,
+toisen työlle työntämättä.
+"Kun et jou'u päästämähän,
+käy pian kerittämähän,
+kohta kaaun kuolijaksi,
+muutun mullan muotoiseksi."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kun on kuollet, kuolkosipa,
+kaotkosi, kun kaonnet!
+Sija on maassa mennehillä,
+kalmassa kaonnehilla,
+maata mahtavaisimmanki,
+leve'immänki levätä."
+Sanoi Ilmarin emäntä:
+"Oi Ukko, ylijumala!
+Jou'uttele jousi suuri,
+katso kaaresi parahin,
+pane vaskinen vasama
+tuon tulisen jousen päälle!
+Työnnytä tulinen nuoli,
+ammu vaskinen vasama,
+ammu kautta kainaloien,
+halki hartiolihojen:
+kaa'a tuo Kalervon poika,
+ammu kurja kuolijaksi
+nuolella teräsnenällä,
+vasamalla vaskisella!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Oi Ukko, ylijumala!
+Elä sie minua ammu!
+Ammu Ilmarin emäntä,
+kaota katala nainen
+siirtymättänsä sijalta,
+kulkematta kunnekana!"
+Siitä Ilmarin emäntä,
+tuo tarkan takojan nainen,
+vieri kohta kuolijaksi,
+kaatui kattilanoeksi
+oman pirttinsä pihalle,
+kape'ille kartanoille.
+Se oli meno nuoren naisen,
+kanssa kaunihin emännän,
+jot' oli viikon valvateltu,
+vuosin kuusin kuulusteltu
+Ilmarin iki-iloksi,
+sepon kuulun kunniaksi.
+
+
+
+  Neljäsneljättä runo
+
+
+Kullero, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+hivus keltainen, korea,
+kengän kauto kaunokainen,
+itse läksi astumahan
+luota seppo Ilmarisen,
+ennenkuin isäntä saisi
+naisen kuolon korvihinsa,
+painuisi pahoille mielin,
+tapahtuisi tappelohon.
+Läksi soitellen seposta,
+ilon lyöen Ilman mailta,
+kullervoiten kankahalla,
+patakoitellen palolla:
+suo sorahti, maa järähti,
+kangas vastahan kajahti
+Kullervoisen soitantoa,
+ilkeän ilonpitoa.
+Kuului se sepon pajahan.
+Seppo seisottui pajassa,
+sai kujalle kuulemahan,
+kartanolle katsomahan,
+mikä soitanta salolla,
+kullervointa kankahalla.
+Jo näki toet totiset,
+valehettomat, vakaiset:
+näki naisen nukkunehen,
+kaunoisensa kaatunehen,
+kaatunehen kartanolle,
+kellistynehen keolle.
+Siihen seppo seisottihe
+syämellä synkeällä.
+Puuttui yöksi itkemähän,
+viikoksi vetistämähän.
+Mieli ei tervoa parempi,
+syän ei syttä valkeampi.
+Itse Kullervo käveli,
+astui eelle jonnekunne,
+päivän korpia kovia,
+hiien hirsikankahia.
+Illan tullen, yön pimeten
+päätyi maahan mättähälle.
+Siinä istuvi isotoin,
+armotoin ajattelevi:
+"Mikä lie minunki luonut,
+kuka kurjaisen kuvannut
+kuuksi päiväksi kululle,
+iäkseni ilman alle?
+"Kotihinsa muut menevät,
+majoillensa matkoavat:
+mull' on korvessa kotini,
+kankahalla kartanoni,
+tuulessa tulisijani,
+satehessa saunan löyly.
+"Ellöspä, hyvä Jumala,
+elkösi sinä ikänä
+luoko lasta luonnotointa
+eikä aivan armotointa,
+isotointa alle ilman,
+emotointa ensinkänä,
+niinkuin loit minun, Jumala,
+minun kurjaisen kuvasit,
+loit kuin lokkien sekahan,
+karille meren kajavan!
+Päivä pääskyille tulevi,
+varpusille valkenevi,
+ilo ilman lintusille;
+ei minulle milloinkana,
+tule ei päivä polvenensa,
+ei ilo sinä ikänä!
+"En tieä tekijätäni
+enkä tunne tuojoani.
+Liekö telkkä tielle tehnyt,
+sorsa suolle suorittanut,
+tavi rannalle takonut,
+koskelo kiven kolohon?
+"Piennä jäin minä isosta,
+matalana maammostani.
+Iso kuoli, äiti kuoli,
+kuoli muu sukuni suuri;
+jätti mulle jäiset kengät,
+sukat uhkuiset unohti;
+jätti jäisille jälille,
+pyöriville portahille,
+joka suohon sortumahan,
+likahan litistymähän...
+Vaan en nyt iällä tällä,
+en mä vielä jouakana
+soille sotkuportahiksi,
+silloiksi likasijoille.
+Enkä sinnes suohon sorru,
+kunnes kannan kahta kättä,
+viittä sormea viritän,
+kynttä kymmentä ylennän."
+Jopa juohtui mielehensä,
+puuttui aivohon ajatus
+käyä Untamon kylähän,
+kostoa isonsa kohlut,
+ison kohlut, maammon mahlat,
+itsensä pahoin-piännät.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Vuota, vuota, Untamoinen,
+maltapa, sukuni surma!
+Kun tulen minä sotahan,
+tokko saan tuvat tuhaksi,
+kartanot kekälehiksi?"
+Tuli akka vastahansa,
+siniviitta viian eukko.
+Hänpä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Kunne läksit, Kullervoinen,
+kaaloat, Kalervon poika?"
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Juohtui mielehen minulle,
+puuttui aivohon ajatus
+mennä tuonne toisialle,
+käyä Untamon kylähän,
+kostoa sukuni surma,
+ison kohlut, maammon mahlat,
+polttoa tuvat tuhaksi,
+kypeniksi kyyetellä."
+Akka tuo sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Ei ole surmattu sukusi,
+viel' ei kaatunut Kalervo.
+On sulla iso elossa,
+maammo maille tervehenä."
+"Oi on armas akkaseni!
+Sano, armas akkaseni:
+missäpä minun isoni,
+kussa kaunis kantajani?"
+"Tuollapa sinun isosi,
+tuolla kaunis kantajasi
+Lapin laajalla rajalla,
+kalalammin laitehella."
+"Oi on armas akkaseni!
+Sano, armas akkaseni:
+mitenkä mä sinne pääsnen,
+kuten kulkea osannen?"
+"Hyvä on sinne päästäksesi,
+ouonkin osataksesi,
+korven kolkka käyäksesi,
+joen ranta juostaksesi.
+Astut päivän, tuosta toisen,
+astut kohta kolmannenki,
+kulet kohti luotehesen.
+Vaara vastahan tulevi:
+sie astu alatse vaaran,
+käy vaaran vasenta puolta!
+Tuostapa joki tulevi
+oikealle puolellesi:
+käy sitä joen sivua
+kolmen kosken kuohumitse!
+Tulet niemen tutkaimehen,
+pääyt päähän pitkän kaiskun;
+tupa on niemen tutkaimessa,
+kalasauna kaiskun päässä:
+siinäpä iso elävi,
+siinä kaunis kantajasi,
+siinäpä sisaresiki,
+kaksi kaunista tytärtä."
+Kullervo, Kalervon poika,
+läksi tuosta astumahan.
+Astui päivän, tuosta toisen,
+astui kohta kolmannenki,
+kulki kohti luotehesen.
+Tuli vaara vastahansa:
+hän astui alaisin puolin,
+vaaran lievettä vasenta.
+Joutuvi joelle tuosta:
+astuvi joen sivua,
+jokivarrutta vasenta.
+Kulki kolmen kosken kautta,
+tuli niemen tutkaimehen,
+päätyi päähän pitkän niemen:
+tupa oli niemen tutkaimessa,
+kalasauna kaiskun päässä.
+Meni hän tupahan tuosta
+- eipä tunneta tuvassa:
+"Mistä vieras veen takoa,
+kusta kulkijain kotoisin?"
+"Etkö tunne poikoasi,
+tunne et lastasi omoa,
+jonka Untamon urohot
+veivät kanssansa kotihin
+ison vaaksan varrellisna,
+emon värttinän pituisna?"
+Emo ennätti sanoa,
+vaimo vanha lausuella:
+"Ohoh poikani poloinen,
+ohoh kurja kullansolki!
+Ettäpäs elävin silmin
+näitä maita matkaelet,
+kun jo itkin kuolleheksi,
+jo kauan kaonneheksi!
+"Kaks' oli poikoa minulla,
+kaksi kaunista tytärtä.
+Niist' oli osattomalta
+kaksi vanhinta kaonnut:
+poika suurehen sotahan,
+tyttö tietämättömihin.
+Poikani tuli takaisin,
+eipä tyttö tullekana."
+Kullervo, Kalervon poika,
+itse ennätti kysyä:
+"Kunne tyttösi katosi,
+minne sai sisarueni?"
+Emo tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Tuonne tyttöni katosi,
+tuonne sai sisaruesi:
+läksi marjahan metsälle,
+alle vaaran vaapukkahan;
+sinnepä kana katosi,
+lintu kuoli liian surman,
+surmahan sanattomahan,
+nimen tietämättömähän.
+"Kenen tyttöä ikävä?
+Kenen muun, kun ei emonsa!
+Emon etso eellimäisnä,
+emon etso, emon kaiho.
+Läksinpä, emo poloinen,
+etsimähän tyttöäni;
+juoksin korvet kontiona,
+salot saukkona samosin.
+Etsin päivän, tuosta toisen,
+etsin kohta kolmannenki.
+Päivän kolmannen perästä,
+viikon päästä viimeistäki
+nousin suurelle mäelle,
+korkealle kukkulalle.
+Huusin tuosta tyttöäni,
+kaonnutta kaihoelin:
+'Missä olet, tyttöseni?
+Tule jo, tyttöni, kotihin!'
+"Noinpa huusin tyttöäni,
+kaonnutta kaipaelin.
+Vaarat vastahan saneli,
+kankahat kajahtelivat:
+'Elä huua tyttöäsi,
+elä huua, hoilaele!
+Ei se saa sinä ikänä,
+ei paloa polvenansa
+emon entisen tiloille,
+taaton vanhan valkamoille.'"
+
+
+
+  Viidesneljättä runo
+
+
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+sai tuosta elelemähän
+alla varjon vanhempien;
+ei saanut älyämähän,
+miehen mieltä ottamahan,
+kun oli kaltoin kasvateltu,
+tuhmin lasna tuuiteltu
+luona kalton kasvattajan,
+tuon on tuhman tuuittajan.
+Poika työlle työnteleikse,
+raaolle rakenteleikse.
+Kaalasi kalastamahan,
+nuotan suuren souantahan.
+Itse tuossa noin sanovi,
+airo käessä arvelevi:
+"Veänkö väen mukahan,
+souan tarmoni takoa
+vai veän asun mukahan,
+souan tarpehen takoa?"
+Perimies perältä lausui,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jos veät väen mukahan,
+souat tarmosi takoa,
+et vetäne purtta poikki
+etkä hankoja hajalle."
+Kullervo, Kalervon poika,
+veälti väen mukahan,
+souti tarmonsa takoa:
+souti poikki puiset hangat,
+katajaiset kaaret katkoi,
+venon haapaisen hajotti.
+Sai Kalervo katsomahan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei sinusta soutajaksi!
+Souit poikki puiset hangat,
+katajaiset kaaret katkoit,
+koko haapion hajotit!
+Mene nuotan tarvontahan!
+Lienet tarpoja parempi."
+Kullervo, Kalervon poika,
+meni nuotan tarvontahan.
+Itse tuossa tarpoimelta
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tarvonko olan takoa,
+panen miehuuen nojassa
+vai panen asun mukahan,
+tarvon tarpehen takoa?"
+Vetäjä sanansa virkki:
+"Mi on siitä tarpojasta,
+ku ei tarvo olan takoa,
+pane miehuuen nojassa!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+tarpaisi olan takoa,
+pani miehuuen nojassa:
+ve'en velliksi seotti,
+tarpoi nuotan tappuroiksi,
+kalat liivaksi litsotti.
+Sai Kalervo katsomahan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei sinusta tarpojaksi!
+Tarvoit nuotan tappuroiksi,
+ruumeniksi pullot rouhit,
+selykset paloin paloitit!
+Lähe viemähän vetoja,
+maarahoja maksamahan!
+Lienet matkassa parempi,
+taipalella taitavampi."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+hivus keltainen, korea,
+kengän kauto kaunokainen,
+läksi viemähän vetoja,
+maajyviä maksamahan.
+Vietyä vetoperänsä,
+maajyväset maksettua
+rekehensä reutoaikse,
+kohennaikse korjahansa.
+Alkoi kulkea kotihin,
+matkata omille maille.
+Ajoa järyttelevi,
+matkoansa mittelevi
+noilla Väinön kankahilla,
+ammoin raatuilla ahoilla.
+Neiti vastahan tulevi,
+hivus kulta hiihtelevi
+noilla Väinön kankahilla,
+ammoin raatuilla ahoilla.
+Kullervo, Kalervon poika,
+jo tuossa piättelevi;
+alkoi neittä haastatella,
+haastatella, houkutella:
+"Nouse, neito, korjahani,
+taaksi maata taljoilleni!"
+Neiti suksilta sanovi,
+hiihtimiltä hiioavi:
+"Surma sulle korjahasi,
+tauti taaksi taljoillesi!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+iski virkkua vitsalla,
+helähytti helmivyöllä.
+Virkku juoksi, matka joutui,
+tie vieri, reki rasasi.
+Ajoa järyttelevi,
+matkoansa mittelevi
+selvällä meren selällä,
+ulapalla aukealla.
+Neiti vastahan tulevi,
+kautokenkä kaaloavi
+selvällä meren selällä,
+ulapalla aukealla.
+Kullervo, Kalervon poika,
+hevoista piättelevi,
+suutansa sovittelevi,
+sanojansa säätelevi:
+"Tule korjahan, korea,
+maan valio, matkoihini!"
+Neiti vastahan sanovi,
+kautokenkä kalkuttavi:
+"Tuoni sulle korjahasi,
+Manalainen matkoihisi!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+iski virkkua vitsalla,
+helähytti helmivyöllä.
+Virkku juoksi, matka joutui,
+reki vieri, tie lyheni.
+Ajavi karettelevi,
+matkoansa mittelevi
+noilla Pohjan kankahilla,
+Lapin laajoilla rajoilla.
+Neiti vastahan tulevi,
+tinarinta riioavi
+noilla Pohjan kankahilla,
+Lapin laajoilla rajoilla.
+Kullervo, Kalervon poika,
+hevoistansa hillitsevi,
+suutansa sovittelevi,
+sanojansa säätelevi:
+"Käy, neito, rekoseheni,
+armas, alle vilttieni,
+syömähän omeniani,
+puremahan päähkeniä!"
+Neiti vastahan sanovi,
+tinarinta riuskuttavi:
+"Sylen, kehno, kelkkahasi,
+retkale, rekosehesi!
+Vilu on olla viltin alla,
+kolkko korjassa eleä."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+koppoi neion korjahansa,
+reualti rekosehensa,
+asetteli taljoillensa,
+alle viltin vieretteli.
+Neiti tuossa noin sanovi,
+tinarinta riitelevi:
+"Päästä pois minua tästä,
+laske lasta vallallensa
+kunnotointa kuulemasta,
+pahalaista palvomasta,
+tahi potkin pohjan puhki,
+levittelen liistehesi,
+korjasi pilastehiksi,
+rämäksi re'en retukan!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+aukaisi rahaisen arkun,
+kimahutti kirjakannen;
+näytteli hope'itansa,
+verkaliuskoja levitti,
+kultasuita sukkasia,
+vöitänsä hopeapäitä.
+Verat veivät neien mielen,
+raha muutti morsiamen,
+hopea hukuttelevi,
+kulta kuihauttelevi.
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+tuossa neittä mairotteli,
+kuihutteli, kutkutteli,
+käsi orosen ohjaksissa,
+toinen neitosen nisoissa.
+Siinä neitosen kisasi,
+tinarinnan riu'utteli
+alla vaipan vaskikirjan,
+päällä taljan taplikkaisen.
+Jo antoi Jumala aamun,
+toi Jumala toisen päivän.
+Niin neiti sanoiksi virkki,
+kysytteli, lausutteli:
+"Mist' olet sinä sukuisin,
+kusta, rohkea, rotuisin?
+Lienet suurtaki sukua,
+isoa isän aloa."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"En ole sukua suurta,
+enkä suurta enkä pientä,
+olen kerran keskimäistä:
+Kalervon katala poika,
+tuhma poika tuiretuinen,
+lapsi kehjo keiretyinen.
+Vaan sano oma sukusi,
+oma rohkea rotusi,
+jos olet sukua suurta,
+isoa isän aloa!"
+Neiti varsin vastoavi,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"En ole sukua suurta,
+enkä suurta enkä pientä,
+olen kerran keskimäistä:
+Kalervon katala tyttö,
+tyhjä tyttö tuiretuinen,
+lapsi kehjo keiretyinen.
+"Ennen lasna ollessani
+emon ehtoisen eloilla
+läksin marjahan metsälle,
+alle vaaran vaapukkahan.
+Poimin maalta mansikoita,
+alta vaaran vaapukoita;
+poimin päivän, yön lepäsin.
+Poimin päivän, poimin toisen;
+päivälläpä kolmannella
+en tiennyt kotihin tietä:
+tiehyt metsähän veteli,
+ura saatteli salolle.
+"Siinä istuin jotta itkin.
+Itkin päivän jotta toisen;
+päivänäpä kolmantena
+nousin suurelle mäelle,
+korkealle kukkulalle.
+Tuossa huusin, hoilaelin.
+Salot vastahan saneli,
+kankahat kajahtelivat:
+'Elä huua, hullu tyttö,
+elä, mieletöin, melua!
+Ei se kuulu kumminkana,
+ei kuulu kotihin huuto.'
+"Päivän päästä kolmen, neljän,
+viien, kuuen viimeistäki
+kohennihin kuolemahan,
+heitihin katoamahan.
+Enkä kuollut kuitenkana,
+en mä kalkinen kaonnut!
+"Oisin kuollut, kurja raukka,
+oisin katkennut, katala,
+äsken tuosta toisna vuonna,
+kohta kolmanna kesänä
+oisin heinänä helynnyt,
+kukoistellut kukkapäänä,
+maassa marjana hyvänä,
+punaisena puolukkana,
+nämät kummat kuulematta,
+haikeat havaitsematta."
+Sai toki sanoneheksi,
+kerran kertoelleheksi:
+heti repsahti re'estä,
+siitä juoksihe jokehen,
+kosken kuohu'un kovahan,
+palavahan pyörtehesen.
+Siihen surmansa sukesi,
+kuolemansa kohtaeli;
+löyti turvan Tuonelassa,
+armon aaltojen seassa.
+Kullervo, Kalervon poika,
+pyyhältihe korjastansa,
+alkoi itkeä isosti,
+valitella vaikeasti:
+"Voi poloinen, päiviäni,
+voipa, kurja, kummiani,
+kun pi'in sisarueni,
+turmelin emoni tuoman!
+Voi isoni, voi emoni,
+voi on valtavanhempani!
+Minnekä minua loitte,
+kunne kannoitte katalan?
+Parempi olisin ollut
+syntymättä, kasvamatta,
+ilmahan sikeämättä,
+maalle tälle täytymättä.
+Eikä surma suorin tehnyt,
+tauti oike'in osannut,
+kun ei tappanut minua,
+kaottanut kaksiöisnä."
+Veitsin länkensä levitti,
+rauoin rahnoi rahkehensa,
+hyppäsi hyvän selälle,
+hyvän laukin lautasille.
+Ajavi palasen maata,
+pikkaraisen piirrältävi,
+päätyvi ison pihoille,
+oman taaton tanterelle.
+Emo päätyvi pihalle:
+"Oi emoni, kantajani!
+Kun oisit, emo kuluni,
+synnyteltäissä minua
+pannut saunahan savua,
+lyönyt saunan salpa päälle,
+tukahuttanut savuhun,
+kaottanut kaksiöisnä,
+vienyt hurstilla vetehen,
+upotellut uutimella,
+luonut tuutusen tulehen,
+liekun lietehen sysännyt!
+"Oisiko kylä kysynyt:
+'Missä tuutunen tuvasta,
+mitä sauna salpa päällä?'
+Sinä oisit vastannunna:
+'Tuutusen tulessa poltin,
+liekun liesivalkeassa.
+Saunassa te'in ituja,
+ma'ustelin maltahia.'"
+Emo ennätti kysyä,
+vanhempansa tutkaella:
+"Mi sinulla, poikaseni,
+mikä kumma kuulumassa?
+On kuin Tuonelta tulisit,
+Manalalta matkoaisit!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jo nyt on kummat kuulununna,
+turmiot tapahtununna,
+kun pi'in oman sisaren,
+turmelin emoni tuoman!
+"Tulin viennästä vetojen,
+maarahojen maksannasta.
+Päätyi neito vastahani;
+mie tuota kisauttelin:
+se oli sisarueni,
+se oman emoni lapsi!
+"Se jo surmansa sukesi,
+kuolemansa kohtaeli
+kosken kuohu'un kovahan,
+palavahan pyörtehesen.
+Itse en nyt tieäkänä,
+arvoa, älyäkänä,
+kunne surmani sukean,
+kunne, kurja, kuoletaime:
+suuhun ulvovan sutosen,
+karhun kiljuvan kitahan
+vainko vatsahan valahan,
+meren hauin hampahisin?"
+Emo tuon sanoiksi virkki:
+"Ellös menkö, poikaseni,
+suuhun ulvovan sutosen,
+karhun kiljuvan kitahan
+eläkä vatsahan valahan,
+hauin hirmun hampahisin!
+Onpa suurta Suomen nientä,
+sankoa Savon rajoa
+piillä miehen pillojansa,
+hävetä pahoja töitä,
+piillä vuotta viisi, kuusi,
+ynnähän yheksän vuotta,
+kunnes aika armon tuopi,
+vuoet huolen huojentavi."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Enkä lähe piilemähän,
+en, paha, pakenemahan!
+Lähen surman suun esille,
+Kalman kartanon oville,
+suurille sotasijoille,
+miesten tappotanterille:
+viel' on Unto oikeana,
+mies katala kaatamatta,
+kostamatta taaton kohlut,
+maammon mahlat maksamatta,
+muistamatta muutki vaivat,
+itseni hyvin-piännät."
+
+
+
+  Kuudesneljättä runo
+
+
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+siitä suorikse sotahan,
+vainotielle valmistaikse.
+Hioi hetken miekkoansa,
+toisen keihoa teroitti.
+Emo tuon sanoiksi virkki:
+"Ellös, poikani poloinen,
+saako suurehen sotahan,
+menkö miekan melskehesen!
+Ken suotta sotahan saapi,
+tahallansa tappelohon,
+se soassa surmatahan,
+tapetahan tappelossa,
+miekkoihin menetetähän,
+kalpoihinsa kaaetahan.
+"Lähet vuohella sotahan,
+kaurihilla tappelohon.
+Pian vuohi voitetahan,
+kauris kaatahan likahan:
+tulet koiralla kotihin,
+sammakolla saat piha'an."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"En mä silloin suohon sorru
+enkä kaau kankahalle,
+korppien kotisijoille,
+variksien vainioille,
+kun sorrun sotatiloille,
+vaivun vainotanterille.
+Somap' on sotahan kuolla,
+kaunis miekan kalskehesen!
+Sorea sotainen tauti:
+äkin poika pois tulevi,
+potematta pois menevi,
+laihtumatta lankeavi."
+Tuon emo sanoiksi virkki:
+"Kun sinä sotahan kuolet,
+mitä jääpi taatollesi
+vanhan päivänsä varaksi?"
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kuolkohon kujarikoille,
+kaatukohon kartanolle!"
+"Mitä jääpi maammollesi
+vanhan päivänsä varaksi?"
+"Kuolkohon kupo sylihin,
+läävähän läkähtyköhön!"
+"Mitä jääpi veikollesi
+päivän vastaisen varaksi?"
+"Metsähän menettyköhön,
+vainiolle vaipukohon!"
+"Mitä jääpi siskollesi
+päivän vastaisen varaksi?"
+"Kaivotielle kaatukohon,
+sotkutielle sortukohon!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+kohta lähtevi ko'ista.
+Sanovi sanan isolle:
+"Hyvästi, hyvä isoni!
+Itketkö sinä minua,
+koskas kuulet kuolleheksi,
+kansasta kaonneheksi,
+sortuneheksi su'usta?"
+Tuon isä sanoiksi virkki:
+"En minä sinua itke,
+jospa kuulen kuolleheksi:
+poika toinen tehtänehe,
+poika paljoa parempi,
+äijeä älykkähämpi."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Enkä itke mie sinua,
+kuulisinko kuolleheksi.
+Saan minä mokoman taaton:
+suun savesta, pään kivestä,
+silmät suolta karpaloista,
+parran kuivista kuloista,
+jalat raian haarukasta,
+muun lihan lahosta puusta."
+Virkkoi siitä veikollensa:
+"Jää hyvästi, veikkoseni!
+Itketkö sinä minua,
+koskas kuulet kuolleheksi,
+kansasta kaonneheksi,
+sortuneheksi su'usta?"
+Veikko tuon sanoiksi virkki:
+"En itke minä sinua,
+josko kuulen kuolleheksi:
+veli toinen saatanehe,
+veli paljoa parempi,
+kahta mointa kaunihimpi."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Enkä itke mie sinua,
+kuulisinko kuolleheksi.
+Saan minä mokoman veljen:
+pään kivestä, suun savesta,
+silmät suolta karpaloista,
+hiukset kuivista kuloista,
+jalat raian haarukasta,
+muun lihan lahosta puusta."
+Sanoi siitä siskollensa:
+"Hyvästi, sisarueni!
+Itketkö sinä minua,
+koskas kuulet kuolleheksi,
+kansasta kaonneheksi,
+sortuneheksi su'usta?"
+Noin sisar sanoiksi virkki:
+"En itke minä sinua,
+josko kuulen kuolleheksi:
+veli toinen saatanehe,
+veli paljoa parempi,
+äijeä älykkähämpi."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Enkä itke mie sinua,
+kuulisinko kuolleheksi.
+Saan minä mokoman siskon:
+pään kivestä, suun savesta,
+silmät suolta karpaloista,
+hiukset kuivista kuloista,
+korvat lammin lumpehista,
+varren vaahteren vesasta."
+Sanoi siitä äitillensä:
+"Äitiseni, armaiseni,
+minun kaunis kantajani,
+kultainen kulettajani!
+Itketkö sinä minua,
+koskas kuulet kuolleheksi,
+kansasta kaonneheksi,
+sortuneheksi su'usta?"
+Tuon emo sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Et älyä äitin mieltä,
+arvoa emon syäntä.
+Itkenpä minä sinua,
+kun sun kuulen kuolleheksi,
+väestä vähenneheksi,
+sortuneheksi su'usta:
+itken tulville tupamme,
+siltalauat lainehille,
+kujat kaikki kuurullani,
+läävät länkämöisilläni;
+lumet itken iljeniksi,
+iljenet suliksi maiksi,
+sulat maat vihottaviksi,
+vihottavat viereviksi.
+"Mit' en itkeä ilenne,
+kut' en voine voivotella,
+itkeä inehmisissä,
+itken saunassa saloa,
+yliset kulasvesille,
+saunan lauat lainehille."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+läksi soitellen sotahan,
+iloitellen tappelohon.
+Soitti suolla, soitti maalla,
+kajahutti kankahalla,
+rojahutti ruohokossa,
+kulahutteli kulossa.
+Vieri viestinen jälestä,
+sai sanoma korvihinsa:
+"Jo iso kotona kuoli,
+vaipui valtavanhempasi.
+Käypäs tuota katsomahan,
+kuten kuollut hauatahan!"
+
+Kullervo, Kalervon poika,
+hänpä varsin vastaeli:
+"Kun lie kuollut, kuolkahansa!
+On meillä kotona ruuna,
+millä maahan vietäkähän,
+kalmahan katettakahan!"
+Soitti suolla mennessänsä,
+patakoitteli palolla.
+Vieri viestinen jälestä,
+sai sanoma korvihinsa:
+"Jo veli kotona kuoli,
+vaipui lapsi vanhempasi.
+Käypäs tuota katsomahan,
+kuten kuollut hauatahan!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+hänpä varsin vastaeli:
+"Kun lie kuollut, kuolkahansa!
+On siellä ori kotona,
+millä maahan vietäkähän,
+kalmahan katettakahan!"
+Soitti suolla käyessänsä,
+kullervoitsi kuusikossa.
+Vieri viestinen jälestä,
+sai sanoma korvihinsa:
+"Jo sisar kotona kuoli,
+vaipui lapsi vanhempasi.
+Käypäs tuota katsomahan,
+kuten kuollut hauatahan!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+hänpä varsin vastaeli:
+"Kun lie kuollut, kuolkahansa!
+On meillä kotona tamma,
+millä maahan vietäkähän,
+kalmahan katettakahan!"
+Kulaten kulossa astui,
+heläellen heinikossa.
+Vieri viestinen jälestä,
+sai sanoma korvihinsa:
+"Kuoli ehtoinen emosi,
+kaatui maire maammuesi.
+Käypäs tuota katsomahan,
+miten miero hautoavi!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi minä poloinen poika,
+kun kuoli emo minulta,
+uupui uutimen tekijä,
+vaipui vaipan kirjoittaja,
+pitkän piustan kehreäjä,
+väkivärttinän vetäjä;
+enk' ollut luona luopuessa,
+läsnä hengen lähtiessä!
+Lie kuollut kovin viluhun
+vainko leivän puuttehesen?
+"Kuollut koissa pestäköhön
+Saksan saippuavesillä,
+silkkihin si'eltäköhön,
+palttinoihin pantakohon!
+Siitä maahan vietäköhön,
+kalmahan katettakohon,
+itkuvirsin vietäköhön,
+laulaen lasettakohon!
+En vielä kotihin joua:
+viel' on Unto kostamatta,
+mies katala kaatamatta,
+ilkeä hävittämättä."
+Meni soitellen sotahan,
+ilon lyöen Untolahan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi Ukko, ylijumala!
+Jos nyt mulle miekan saisit
+sekä kalvan kaunihimman,
+joka joukolle pitäisi,
+saattaisi satalu'ulle!"
+Saip' on miekan mielehisen,
+kalvan kaikkien parahan,
+jolla kaatoi kaiken kansan,
+joukon Untamon hävitti.
+Tuvat poltteli poroksi,
+kypeniksi kyyetteli:
+kivet jätti kiukahista,
+pitkän pihlajan pihoista.
+Kullervo, Kalervon poika,
+jo tuosta kotihin kääntyi
+ison entisen tuville,
+vanhempansa vainioille:
+tupa on tyhjä tultuansa,
+autio avattuansa;
+ei tulla likistämähän,
+käyä kättä antamahan.
+Antoi kättä hiilokselle:
+hiilet kylmät hiiloksessa.
+Tuosta tunsi tultuansa:
+ei ole emo elossa.
+Pisti kättä kiukahalle:
+kivet kylmät kiukahassa.
+Tuosta tunsi tultuansa:
+ei ole iso elossa.
+Loi on silmät sillan päälle:
+silta kaikki siivomatta.
+Tuosta tunsi tultuansa:
+ei ole sisar elossa.
+Vieri valkamavesille:
+ei venettä valkamassa.
+Tuosta tunsi tultuansa:
+ei ole veli elossa.
+Loihe siitä itkemähän;
+itki päivän, itki toisen.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Oi on ehtoinen emoni!
+Mitäs mulle tänne heitit
+eläessä tällä maalla?
+"Et kuule, emo, minua,
+jos ma silmillä siherrän
+eli kulmilla kujerran,
+päälaella lausuelen!"
+Emo hauasta havasi,
+alta mullan muistuttavi:
+"Jäihän multa Musti koira
+käyäksesi metsämaille.
+Ota koirasi keralle,
+mene tuonne metsämaille,
+ylös korpehen kohoa
+metsän tyttöjen tyköhön,
+sinipiikojen pihalle,
+havulinnan liepehille,
+evähiä etsimähän,
+antia anelemahan!"
+Kullervo, Kalervon poika,
+otti koiransa keralle,
+läksi tietä telkkimähän,
+korpehen kohoamahan.
+Kävi matkoa vähäisen,
+astui tietä pikkaraisen;
+tuli tuolle saarekselle,
+tuolle paikalle tapahtui,
+kuss' oli piian pillannunna,
+turmellut emonsa tuoman.
+Siin' itki ihana nurmi,
+aho armahin valitti,
+nuoret heinät hellitteli,
+kuikutti kukat kanervan
+tuota piian pillamusta,
+emon tuoman turmelusta:
+eikä nousnut nuori heinä,
+kasvanut kanervan kukka,
+ylennyt sijalla sillä,
+tuolla paikalla pahalla,
+kuss' oli piian pillannunna,
+emon tuoman turmellunna.
+Kullervo, Kalervon poika,
+tempasi terävän miekan;
+katselevi, kääntelevi,
+kyselevi, tietelevi.
+Kysyi mieltä miekaltansa,
+tokko tuon tekisi mieli
+syöä syyllistä lihoa,
+viallista verta juoa.
+Miekka mietti miehen mielen,
+arvasi uron pakinan.
+Vastasi sanalla tuolla:
+"Miks' en söisi mielelläni,
+söisi syyllistä lihoa,
+viallista verta joisi?
+Syön lihoa syyttömänki,
+juon verta viattomanki."
+Kullervo, Kalervon poika,
+sinisukka äijön lapsi,
+pään on peltohon sysäsi,
+perän painoi kankahasen,
+kären käänti rintahansa,
+itse iskihe kärelle.
+Siihen surmansa sukesi,
+kuolemansa kohtaeli.
+Se oli surma nuoren miehen,
+kuolo Kullervo urohon,
+loppu ainakin urosta,
+kuolema kovaosaista.
+Silloin vanha Väinämöinen,
+kunpa kuuli kuolleheksi,
+Kullervon kaonneheksi,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Elkötte, etinen kansa,
+lasta kaltoin kasvatelko
+luona tuhman tuuittajan,
+vierahan väsyttelijän!
+Lapsi kaltoin kasvattama,
+poika tuhmin tuuittama
+ei tule älyämähän,
+miehen mieltä ottamahan,
+vaikka vanhaksi eläisi,
+varreltansa vahvistuisi."
+
+
+
+  Seitsemäsneljättä runo
+
+
+Se on seppo Ilmarinen
+naista itki illat kaiket,
+yöt itki unettomana,
+päivät einehettömänä;
+aamut aikaisin valitti,
+huomeniset huokaeli,
+kun oli kuollut nuori nainen,
+kaunis kalmahan katettu.
+Eipä kääntynyt käessä
+vaskinen vasaran varsi,
+kuulunut pajasta kalke
+yhen kuuhuen kululla.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"En tieä, poloinen poika,
+miten olla, kuin eleä.
+Istun yön eli makoan,
+äijä on yötä, tunti tuhma,
+vaivoja, matala mahti.
+"Ikävät on iltaseni,
+apeat on aamuseni,
+äsken yöllä äitelämpi,
+havatessa haikeampi.
+Ei ole iltoja ikävä,
+ei apea aamujani,
+mure muita aikojani:
+ihanaistani ikävä,
+apeainen armastani,
+mure mustakulmaistani.
+"Jo vainen iällä tällä
+use'in minun utuisen
+keskiöisissä unissa
+koura tyhjeä kokevi,
+käsi vaalivi valetta
+kupehelta kummaltaki."
+Seppo naisetta elävi,
+puolisotta vanhenevi.
+Itki kuuta kaksi, kolme.
+Niinpä kuulla neljännellä
+poimi kultia mereltä,
+hope'ita lainehilta;
+keräsi kekosen puita,
+kolmekymmentä rekoista;
+puunsa poltti hiililöiksi,
+hiilet ahjohon ajeli.
+Otti noita kultiansa,
+valitsi hope'itansa
+sykysyisen uuhen verran,
+verran talvisen jäniksen.
+Työnti kullat kuumentohon,
+ajoi ahjohon hopeat,
+pani orjat lietsomahan,
+palkkalaiset painamahan.
+Orjat lietsoi löyhytteli,
+palkkalaiset painatteli
+kintahattomin kätösin,
+hatuttoman hartioisen.
+Itse seppo Ilmarinen
+ahjoa kohentelevi,
+pyyti kullaista kuvaista,
+hope'ista morsianta.
+Ei orjat hyvästi lietso
+eikä paina palkkalaiset.
+Se on seppo Ilmarinen
+itse löihe lietsomahan.
+Lietsahutti kerran, kaksi,
+niin kerralla kolmannella
+katsoi ahjonsa alusta,
+lietsehensä liepehiä,
+mitä ahjosta ajaikse,
+tungeikse tulisijasta.
+Uuhi ahjosta ajaikse,
+lähetäikse lietsehestä,
+karva kulta, toinen vaski,
+kolmas on hopeakarva.
+Muut tuota ihastelevi,
+ei ihastu Ilmarinen.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Se susi sinuista toivoi!
+Toivon kullaista sopua,
+hope'ista puolisoa."
+Siitä seppo Ilmarinen
+uuhen työntävi tulehen.
+Liitti kultia lisäksi,
+hope'ita täytteheksi,
+pani orjat lietsomahan,
+palkkalaiset painamahan.
+Orjat lietsoi löyhytteli,
+palkkalaiset painatteli
+kintahattomin kätösin,
+hatuttoman hartioisen.
+Itse seppo Ilmarinen
+ahjoa kohentelevi,
+pyyti kullaista kuvoa,
+hope'ista morsianta.
+Ei orjat hyvästi lietso
+eikä paina palkkalaiset.
+Se on seppo Ilmarinen
+itse loihe lietsomahan.
+Lietsahutti kerran, kaksi,
+niin kerralla kolmannella
+katsoi ahjonsa alusta,
+lietsehensä liepehiä,
+mitä ahjosta ajaikse,
+lähetäikse lietsehestä.
+Varsa ahjosta ajaikse,
+lähetäikse lietsehestä,
+harja kulta, pää hopea,
+kaikki vaskesta kaviot.
+Muut tuota hyvin ihastui,
+ei ihastu Ilmarinen.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Se susi sinuista toivoi!
+Toivon kullaista sopua,
+hope'ista puolisoa."
+Siitä seppo Ilmarinen
+varsan työntävi tulehen.
+Liitti kultia lisäksi,
+hope'ita täytteheksi,
+pani orjat lietsomahan,
+palkkalaiset painamahan.
+Orjat lietsoi löyhytteli,
+palkkalaiset painatteli
+kintahattomin kätösin,
+hatuttoman hartioisen.
+Itse seppo Ilmarinen
+ahjoa kohentelevi,
+pyyti kullaista kuvoa,
+hope'ista morsianta.
+Ei orjat hyvästi lietso
+eikä paina palkkalaiset.
+Se on seppo Ilmarinen
+itse loihe lietsomahan.
+Lietsahutti kerran, kaksi,
+niin kerralla kolmannella
+katsoi ahjonsa alusta,
+lietsehensä liepehiä,
+mitä ahjosta ajaikse,
+lähetäikse lietsehestä.
+Neiti ahjosta ajaikse,
+kultaletti lietsehestä,
+pää hopea, kassa kulta,
+varsi kaikki kaunokainen.
+Muut tuota pahoin pelästyi,
+ei pelästy Ilmarinen.
+Siitä seppo Ilmarinen
+takoi kullaista kuvoa,
+takoi yön levähtämättä,
+päivän pouahuttamatta.
+Jalat laati neitoselle,
+jalat laati, käet kuvasi:
+eipä jalka nousekana,
+käänny käet syleilemähän.
+Takoi korvat neiollensa:
+eipä korvat kuulekana.
+Niin sovitti suun sorean,
+suun sorean, sirkut silmät.
+Saanut ei sanoa suuhun
+eikä silmähän suloa.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Oisi tuo sorea neito,
+kun oisi sanallisena,
+mielellisnä, kielellisnä."
+Saattoi siitä neitosensa
+utuisehen uutimehen,
+pehme'ille pääaloille,
+sulkkuisille vuotehille.
+Siitä seppo Ilmarinen
+lämmitti kylyn utuisen,
+laati saunan saipuaisen;
+vastat varpaiset varusti,
+vettä kolme korvollista,
+jolla peiponen peseikse,
+pulmunen puhasteleikse
+noista kullan kuonasista.
+Kylpi seppo kyllitellen,
+valelihe vallotellen.
+Neien vierehen venähti
+utuisehen uutimehen,
+teltahan teräksisehen,
+rankisehen rautaisehen.
+Siinä seppo Ilmarinen
+heti yönä ensimäisnä
+kyllä peitettä kysyvi,
+vaippoja varustelevi,
+kahet, kolmet karhuntaljat,
+viiet, kuuet villavaipat,
+maata kera puolisonsa,
+tuon on kultaisen kuvansa.
+Se oli kylki kyllä lämmin,
+ku oli vasten vaippojansa;
+ku oli nuorta neittä vasten,
+vasten kullaista kuvoa,
+se oli kylki kylmimässä,
+oli hyyksi hyytymässä,
+meren jääksi jäätymässä,
+kiveksi kovoamassa.
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Ei tämä hyvä minulle!
+Vienen neien Väinölähän
+Väinämöiselle varaksi,
+polviseksi puolisoksi,
+kainaloiseksi kanaksi."
+Viepi neien Väinölähän.
+Sitte sinne tultuansa
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi sie vanha Väinämöinen!
+Tuossa on sinulle tyttö,
+neiti kaunis katsannolta,
+eik' ole suuri suun piolta,
+kovin leuoilta leveä."
+Vaka vanha Väinämöinen
+katsahti kuvoa tuota,
+luopi silmät kullan päälle.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Miksi toit minulle tuota,
+tuota kullan kummitusta?"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Miksi muuksi kuin hyväksi!
+Polviseksi puolisoksi,
+kainaloiseksi kanaksi."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Oi on seppo veikkoseni!
+Tunge neitosi tulehen,
+tao kaikiksi kaluiksi,
+tahi vie Venäehelle,
+saata Saksahan kuvasi
+rikkahien riian naia,
+suurien soan kosia!
+Ei sovi minun su'ulle,
+ei minullen itselleni
+naista kullaista kosia,
+hope'ista huolitella."
+Siitä kielti Väinämöinen,
+epäsi suvannon sulho,
+kielti kansan kasvavaisen,
+epäsi yleneväisen
+kullalle kumartamasta,
+hopealle horjumasta.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Elkätte, pojat poloiset,
+vasta kasvavat urohot,
+ollette elonkeraiset
+elikkä elottomatki,
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+naista kullaista kosiko,
+hope'ista huolitelko!
+Kylmän kulta kuumottavi,
+vilun huohtavi hopea."
+
+
+
+  Kahdeksasneljättä runo
+
+
+Tuop' on seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+heitti kultaisen kuvansa,
+hope'isen neitosensa.
+Pisti varsan valjahisin,
+ruskean re'en etehen,
+itse istuvi rekehen,
+kohennaikse korjahansa.
+Lähteäksensä lupasi
+sekä mietti mennäksensä
+pyytämähän Pohjolasta
+toista Pohjolan tytärtä.
+Sai päivän ajaneheksi,
+tuosta toisen vierneheksi;
+päivälläpä kolmannella
+tuli Pohjolan pihalle.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+itse päätyvi pihalle.
+Sai tuossa sanelemahan,
+kääntihe kyselemähän
+oman lapsensa oloa,
+asuntoa armahansa
+miniänä miehelässä,
+naisena anoppelassa.
+Se on seppo Ilmarinen
+alla päin, pahoilla mielin,
+kaiken kallella kypärin
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ellös nyt, anoppiseni,
+ellös sie kyselkö tuota,
+elämiä tyttäresi,
+asuntoa armahasi!
+Jo sen on surma suin pi'ellyt,
+kova loppu loukahtanut.
+Maassa on jo marjaseni,
+kankahassa kaunoiseni,
+mustakulmani kulossa,
+hopeani heinikossa.
+Läksin toista tyttöäsi,
+nuorempata neitoasi.
+Annapa, anoppiseni,
+työnnä toinen tyttäresi
+naisen entisen eloille,
+sijalle sisaruensa!"
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Pahoin tein minä poloinen,
+pahoinpa, polon-alainen,
+kun ma lapseni lupasin,
+työnsin sulle toisenkana
+nuorena nukahtamahan,
+verevänä vieremähän:
+annoin kuin sutosen suuhun,
+karhun kiljuvan kitahan.
+"En nyt toista annakana,
+en mä työnnä tyttöäni
+nokiesi nuohojaksi,
+karstojesi kaapijaksi.
+Ennen työnnän tyttäreni,
+laitan lapseni vakavan
+koskehen kohisevahan,
+palavahan pyörtehesen,
+Manalan matikan suuhun,
+Tuonen hauin hampahisin."
+Siitä seppo Ilmarinen
+murti suuta, väänti päätä,
+murti mustoa haventa,
+käänti päätä käiväräistä.
+Itse tunkihe tupahan,
+alle kattojen ajoihe.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tulepa minulle, tyttö,
+sijalle sisaruesi,
+naisen entisen eloille
+mesileivän leipojaksi,
+oluen osoajaksi!"
+Lauloi lapsi lattialta,
+sekä lauloi jotta lausui:
+"Pois on, liika, linnastamme,
+mies outo, ovilta näiltä!
+Tukon linnoa tuhosit,
+palan linnoa pahensit
+kerran ennen käytyäsi,
+ovillen osattuasi.
+"Neitonen, sinä sisari!
+Elä sulho'on ihastu,
+elä sulhon suun pitohon
+eläkä jalkoihin jaloihin!
+Sulholl' on suen ikenet,
+revon koukut kormanossa,
+karhun kynnet kainalossa,
+veren juojan veitsi vyöllä,
+jolla päätä piirtelevi,
+selkeä sirettelevi."
+Neiti itse noin saneli
+Ilmariselle sepolle:
+"En lähe minä sinulle
+enkä huoli huitukoille!
+Tapoit naisen ennen naiun,
+surmasit sisarueni:
+vielä tappaisit minunki,
+surmoaisit itseniki.
+Onpa tässä neitosessa
+paremmanki miehen verta,
+kaunihimman varren kauppa,
+koreamman korjan täysi,
+paikoille paremmillenki,
+isommille istuimille,
+ei sepon sysisijoille,
+miehen tuhmaisen tulille."
+Se on seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+murti suuta, väänti päätä,
+murti mustoa haventa.
+Saautti tytön samassa,
+käärälti käpälihinsä,
+läksi tuiskuna tuvasta,
+riepsahti rekensä luoksi;
+työnnälti tytön rekehen,
+koksahutti korjahansa.
+Läksi kohta kulkemahan,
+valmistui vaeltamahan,
+käsi ohjassa orosen,
+toinen neien nännisillä.
+Neiti itki ja urisi,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Sain nyt suolle karpalohon,
+vehkahan vesiperille;
+tuonne ma kana katoan,
+kuolen, lintu, liian surman!
+"Kuule, seppo Ilmarinen!
+Kun et laskene minua,
+potkin korjasi paloiksi,
+sären reen repalehiksi,
+potkin poikki polvillani,
+sären säärivarsillani."
+Se on seppo Ilmarinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Sentähen sepon rekosen
+laiat rautahan rakettu,
+jotta potkia pitävi,
+hyvän immen heiskaroia."
+Neitonen kujertelevi,
+vyö vaski valittelevi,
+sormiansa murtelevi,
+katkovi kätösiänsä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kun et laskene minua,
+laulaime meren kalaksi,
+syvän aallon siikaseksi."
+Se on seppo Ilmarinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Etpä sinä sinne pääse:
+minä haukina jälessä."
+Neitonen kujertelevi,
+vyö vaski valittelevi,
+sormiansa murtelevi,
+katkovi kätösiänsä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kun et laskene minua,
+metsähän menetteleime,
+kärpäksi kiven kolohon."
+Se on seppo Ilmarinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Etpä sinä sinne pääse:
+minä saukkona jälessä."
+Neitonen kujertelevi,
+vyö vaski valittelevi,
+sormiansa murtelevi,
+katkovi kätösiänsä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kun et laskene minua,
+kiuruna kiverteleime
+taaksi pilven piilemähän."
+Se on seppo Ilmarinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Etpä sinä sinne pääse:
+minä kokkona jälessä."
+Kulki matkoa palasen,
+ajoi tietä pikkuruisen.
+Jo hepo höryeleikse,
+luppakorva luonteleikse.
+Neiti päätänsä kohotti,
+näki jälkiä lumessa.
+Kysytteli, lausutteli:
+"Mi on tästä poikki juosnut?"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Jänö on juosnut siitä poikki."
+Neiti parka huokaiseikse,
+huokaiseikse, henkäiseikse.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi minua, kurja raukka!
+Parempi minun olisi,
+parempi oletteleisi
+jänön juoksevan jälillä,
+koukkupolven polkemilla,
+kuin tämän kosijan reessä,
+viirunaaman viltin alla.
+Jänön on karvat kaunihimmat,
+jänön suumalo somempi."
+Se on seppo Ilmarinen
+puri huulta, väänti päätä;
+ajoa kahattelevi.
+Ajoi matkoa palasen:
+taas hepo höryeleikse,
+luppakorva luonteleikse.
+Neiti päätänsä kohotti,
+näki jälkiä lumessa.
+Kysytteli, lausutteli:
+"Mi on tästä poikki juosnut?"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Repo on juosnut siitä poikki."
+Neiti parka huokaiseikse,
+huokaiseikse, henkäiseikse.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi minua, kurja raukka!
+Parempi minun olisi,
+parempi oletteleisi
+revon reyhkävän re'essä,
+aina käyvän ahkiossa,
+kuin tämän kosijan reessä,
+viirunaaman viltin alla.
+Revon on karvat kaunihimmat,
+revon suumalo somempi."
+Se on seppo Ilmarinen
+puri huulta, väänti päätä;
+ajoa kahattelevi.
+Ajoi matkoa palasen:
+taas hepo höryeleikse,
+luppakorva luonteleikse.
+Neiti päätänsä kohotti,
+näki jälkiä lumessa.
+Kysytteli, lausutteli:
+"Mi on tästä poikki juosnut?"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Hukka on juosnut siitä poikki."
+Neiti parka huokaiseikse,
+huokaiseikse, henkäiseikse.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi minua, kurja raukka!
+Parempi minun olisi,
+parempi oletteleisi
+hukan hurskavan jälillä,
+alakärsän askelilla,
+kuin tämän kosijan reessä,
+viirunaaman viltin alla.
+Hukan on karva kaunihimpi,
+hukan suumalo somempi."
+Se on seppo Ilmarinen
+puri huulta, väänti päätä.
+Ajoa kahattelevi
+yöksi uutehen kylähän.
+Matkalta väsynehenä
+seppo nukkuvi sike'in
+- toinen naista naurattavi
+mieheltä unekkahalta.
+Siitä seppo Ilmarinen
+aamulla havattuansa
+murti suuta, väänti päätä,
+murti mustoa haventa.
+Sanoi seppo Ilmarinen,
+itse mietti, noin nimesi:
+"Joko luome laulamahan,
+laulan moisen morsiamen
+metsähän metsän omaksi
+vai vetehen veen omaksi?
+"En laula metsän omaksi:
+metsä kaikki kaihostuisi;
+enkäpä ve'en omaksi:
+vieroaisi veen kalaset.
+Ennen kaa'an kalvallani,
+menettelen miekallani."
+Miekka mietti miehen kielen,
+arvasi uron pakinan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei liene minua luotu
+naisia menettämähän,
+kataloita kaatamahan."
+Se on seppo Ilmarinen
+jopa loihe laulamahan,
+syäntyi sanelemahan.
+Lauloi naisensa lokiksi
+luo'olle lekottamahan,
+veen karille kaikkumahan,
+nenät nienten niukumahan,
+vastatuulet vaapumahan.
+Siitä seppo Ilmarinen
+rekehensä reutoaikse.
+Ajoa kahattelevi
+alla päin, pahoilla mielin;
+matkasi omille maille,
+tuli maille tuttaville.
+Vaka vanha Väinämöinen
+tiellä vastahan tulevi.
+Sai tuosta sanelemahan:
+"Veli, seppo Ilmarinen!
+Mit' olet pahoilla mielin,
+kahta kallella kypärin
+Pohjolasta tullessasi?
+Miten Pohjola elävi?"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Mi on Pohjolan eleä!
+Siell' on sampo jauhamassa,
+kirjokansi kallumassa:
+päivän jauhoi syötäviä,
+päivän toisen myötäviä,
+kolmannen kotipitoja.
+"Jotta sanon kuin sanonki,
+vielä kerran kertaelen:
+mi on Pohjolan eleä,
+kun on sampo Pohjolassa!
+Siin' on kyntö, siinä kylvö,
+siinä kasvo kaikenlainen,
+siinäpä ikuinen onni."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Veli, seppo Ilmarinen!
+Minne heitit naisen nuoren,
+kunne kuulun morsiamen,
+kun sa tyhjänä tuletki,
+aina naisetta ajelet?"
+Se on seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Lauloin ma mokoman naisen
+meren luo'olle lokiksi.
+Nyt se lokkina lojuvi,
+kajavana kaakahtavi,
+kiljuvi vesikivillä,
+kariloilla kaljahuvi."
+
+
+
+  Yhdeksäsneljättä runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ohoh seppo Ilmarinen!
+Lähtekämme Pohjolahan
+hyvän sammon saa'antahan,
+kirjokannen katsantahan!"
+Se on seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei ole sampo saatavana,
+kirjokansi tuotavana
+pimeästä Pohjolasta,
+summasta Sariolasta!
+Siell' on sampo saatettuna,
+kirjokansi kannettuna
+Pohjolan kivimäkehen,
+vaaran vaskisen sisähän
+yheksän lukon ta'aksi;
+siihen juuret juurruteltu
+yheksän sylen syvähän,
+yksi juuri maaemähän,
+toinen vesiviertehesen,
+kolmas on kotimäkehen."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Veli seppo, veikkoseni!
+Lähtekämme Pohjolahan
+tuon on sammon saa'antahan!
+Laatikamme laiva suuri,
+johon sampo saatetahan,
+kirjokansi kannetahan
+Pohjolan kivimäestä,
+vaaran vaskisen sisästä,
+yheksän lukon takoa!"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Vakavampi maisin matka.
+Lempo menköhön merelle,
+surma suurelle selälle!
+Siellä tuuli turjuttaisi,
+siellä viskaisi vihuri,
+saisi sormet soutimeksi,
+kämmenet käsimeloiksi."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Vakavampi maisin matka,
+vakavampi, vaikeampi,
+vielä muuten mutkaisempi.
+Lysti on venon vesillä,
+purren juosta jolkutella,
+ve'et väljät välkytellä,
+selät selvät seurustella:
+tuuli purtta tuuittavi,
+aalto laivoa ajavi,
+länsituuli läikyttävi,
+etelä e'elle viepi.
+Vaan kuitenki kaikitenki,
+kun et mieline merisin,
+niin on maisin matkatkamme,
+rantaisin ratustelkamme!
+"Tao nyt mulle uusi miekka,
+tee miekka tuliteräinen,
+jolla hurttia hutelen,
+Pohjan kansan kaikottelen
+saaessa otolle sammon
+tuonne kylmähän kylähän,
+pimeähän Pohjolahan,
+summahan Sariolahan!"
+Tuo on seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+tunki rautoja tulehen,
+teräksiä hiiloksehen,
+kultia koko piosen,
+hope'ita kourallisen.
+Laittoi orjat lietsomahan,
+palkkalaiset painamahan.
+Orjat lietsoi löyhytteli,
+hyvin painoi palkkalaiset:
+rauta vellinä venyvi,
+teräs taipui tahtahana,
+hopea vetenä välkkyi,
+kulta läikkyi lainehena.
+Siitä seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+katsoi alle ahjoksensa,
+lietsimensä liepehelle:
+näki miekan syntyväksi,
+pää kullan kuvauvaksi.
+Otti ainehet tulesta,
+tempasi hyvät takehet
+ahjosta alasimelle,
+vasarille, valkkamille.
+Takoi miekan mieltä myöten,
+kalvan kaikkien parahan,
+jonka kullalla kuvasi,
+hopealla huolitteli.
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuli tuota katsomahan.
+Sai miekan tuliteräisen
+kätehensä oikeahan.
+Katselevi, kääntelevi;
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Onko miekka miestä myöten,
+kalpa kantajan mukahan?"
+Olipa miekka miestä myöten,
+kalpa kantajan mukahan,
+jonka kuu kärestä paistoi,
+päivä paistoi lappeasta,
+tähet västistä välötti,
+hevonen terällä hirnui,
+kasi naukui naulan päässä,
+penu putkessa puhusi.
+Sylkytteli miekkoansa
+vuoren rautaisen raossa.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Jo minä terällä tällä
+vaikka vuoret poikki löisin,
+kalliot kaha jakaisin!"
+Itse seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Milläpä minä poloinen,
+millä, tuima, turveleime,
+hyöteleime, vyöteleime
+maan varalle, veen varalle?
+Joko luustoihin lueime,
+rautapaitoihin paneime,
+teräsvöihin telkitäime?
+Mies on luustossa lujempi,
+rautapaiassa parempi,
+teräsvyössä tenhoisampi."
+Lähteä luku tulevi,
+liitto käyä kerkiävi.
+Yks' on vanha Väinämöinen,
+toinen seppo Ilmarinen
+läksivät hevon hakuhun,
+kuloharjan kuuntelohon,
+suvikunnan suitset vyöllä,
+varsan valjahat olalla.
+Kahen etsivät hevoista,
+päätä puitse katselevat,
+tarkasti tähystelevät
+ympäri salon sinisen:
+löytivät hevon lehosta,
+kuloharjan kuusikosta.
+Vaka vanha Väinämöinen,
+toinen seppo Ilmarinen
+painoi päähän kullan päitset,
+suvikunnan suitset suuhun.
+Ajoa ratustelevat
+kahen miehen rantamaata:
+kuului rannalta kujerrus,
+valitanta valkamalta.
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Siell' on impi itkemässä,
+kana kaikerrehtamassa!
+Joko käymme katsomahan,
+likeltä tähystämähän?"
+Itse astuvi likemmä,
+meni luota katsomahan.
+Eipä impi itkekänä
+eikä kaikerra kananen:
+oli pursi itkemässä,
+venonen valittamassa.
+Virkki vanha Väinämöinen
+luoksi purren päästyänsä:
+"Mitä itket, puinen pursi,
+vene hankava, valitat?
+Itketkö sä puisuuttasi,
+hankavuuttasi haveksit?"
+Pursi puinen vastoavi,
+vene hankava sanovi:
+"Vesille venosen mieli
+tervaisiltaki teloilta,
+mieli neien miehelähän
+korkeastaki ko'ista.
+Sitä itken, pursi raukka,
+vene vaivainen, valitan:
+itken viejäistä vesille,
+laskijaista lainehille.
+"Sanottihin tehtäessä,
+laulettihin laitettaissa
+saatavan sotivenettä,
+vainopurtta puuhattavan,
+tuovan täyteni eloa,
+alustani aartehia:
+ei ole sotahan saatu,
+eloteillen ensinkänä!
+"Muut purret, pahatki purret,
+ne aina sotia käyvät,
+tappeloita tallustavat;
+kolme kertoa kesässä
+tuovat täytensä rahoja,
+alustansa aartehia.
+Minä, veistämä venonen,
+satalauta laaittama,
+tässä lahon lastuillani,
+venyn veistännäisilläni.
+Pahimmatki maan matoset
+alla kaarien asuvat,
+linnut ilman ilke'immät
+pesän pielessä pitävät,
+kaikki korven konnikatki
+kokillani koksentavat.
+Oisi kahta kaunihimpi,
+kahta, kolmea parempi
+olla mäntynä mäellä,
+petäjänä kankahalla,
+oksilla oravan juosta,
+penun alla pyörähellä."
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuossa tuon sanoiksi virkki:
+"Elä itke, puinen pursi,
+vene hankava, havise!
+Kohta saat sotia käyä,
+tappeloita tallustella.
+"Lienet pursi Luojan luoma,
+Luojan luoma, tuojan tuoma,
+syrjin syökseite vetehen,
+laion aalloillen ajaite,
+ilman kouran koskematta,
+käen päälle käyttämättä,
+olkapään ojentamatta,
+käsivarren vaalimatta!"
+Pursi puinen vastoavi,
+vene hankava sanovi:
+"Eipä muu sukuni suuri
+eikä veljeni, venoset,
+lähe työnnyttä vesille,
+laskematta lainehille,
+kun ei kourin koskettane,
+käsivarsin käännettäne."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Jos ma sun vesille työnnän,
+joko juokset soutamatta,
+airoilla avittamatta,
+huoparilla huopimatta,
+puhumatta purjehesen?"
+Pursi puinen vastoavi,
+vene hankava sanovi:
+"Eipä muu sukuni suuri
+eikä toinen joukkioni
+juokse sormin soutamatta,
+airoilla avittamatta,
+huoparilla huopimatta,
+puhumatta purjehesen."
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuosta tuon sanoiksi virkki:
+"Joko juokset soutamalla,
+airoilla avittamalla,
+huoparilla huopimalla,
+puhumalla purjehesen?"
+Pursi puinen vastoavi,
+vene hankava sanovi:
+"Jo vainen sukuni muuki,
+kaikki veljeni, venoset,
+juoksi sormin soutamalla,
+airoilla avittamalla,
+huoparilla huopimalla,
+puhumalla purjehesen."
+Siitä vanha Väinämöinen
+heitti hiekalle hevosen,
+painoi puuhun marhaminnan,
+ohjat oksalle ojenti,
+lykkäsi venon vesille,
+lauloi purren lainehille.
+Kysytteli puista purtta,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi sie kaareva venonen,
+pursi puinen, hankaniekka!
+Ootko kaunis kannannalta,
+kuin oot kaunis katsonnalta?"
+Pursi puinen vastoavi,
+vene hankava sanovi:
+"Oonpa kaunis kannannalta
+sekä pohjalta sijava:
+soutoa sa'an urohon,
+ilman istua tuhannen."
+Siitä vanha Väinämöinen
+lauloa hyrähtelevi.
+Lauloi ensin laitapuolen
+sukapäitä sulhosia,
+sukapäitä, piipioja,
+saapasjalkoja jaloja.
+Lauloi toisen laitapuolen
+tinapäitä tyttäriä,
+tinapäitä, vaskivöitä,
+kultasormia somia.
+Lauloi vielä Väinämöinen
+teljot täytehen väkeä,
+ne on vanhoa väkeä,
+iän kaiken istunutta,
+kuss' oli vähän sijoa
+nuorukaisilta esinnä.
+Itse istuvi perähän,
+kokan koivuisen kuvulle,
+lasketteli laivoansa.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Juokse, pursi, puittomia,
+vene, väljiä vesiä!
+Kule kuplina merellä,
+lumpehina lainehilla!"
+Pani sulhot soutamahan,
+neiet ilman istumahan.
+Sulhot souti, airot notkui:
+eipä matka eistykänä.
+Pani neiet soutamahan,
+sulhot ilman istumahan.
+Neiet souti, sormet notkui:
+eipä matka eistykänä.
+Muutti vanhat soutamahan,
+nuoret päältä katsomahan.
+Vanhat souti, päät vapisi:
+eipä vielä matka eisty.
+Siitä seppo Ilmarinen
+itse istui soutamahan:
+jopa juoksi puinen pursi,
+pursi juoksi, matka joutui.
+Loitos kuului airon loiske,
+kauas hankojen hamina.
+Soutavi sorehtelevi:
+teljot rytkyi, laiat notkui,
+airot piukki pihlajaiset,
+airon pyörät pyinä vinkui,
+terät teirinä kukerti,
+nenä joikui joutsenena,
+perä kaarskui kaarnehena,
+hangat hanhina havisi.
+Itse vanha Väinämöinen
+laskea karehtelevi
+perässä punaisen purren,
+melan vartevan varassa.
+Niemi matkalla näkyvi,
+kylä kurja kuumottavi.
+Ahti niemellä asuvi,
+Kauko niemen kainalossa.
+Kalatuutta Kauko itki,
+leivätyyttä Lemminkäinen,
+Ahti aitan pieneyttä,
+veitikkä osan vähyyttä.
+Veisti laitoja venehen,
+uuen purren pohjapuuta
+päässä pitkän nälkäniemen,
+paltalla kylän katalan.
+Se oli korvalta korea,
+silmältä sitäi parempi.
+Loi silmänsä luotehelle,
+käänti päätä päivän alle:
+kaaren kaukoa näkevi,
+pilven longan loitompata.
+Eipä kaari ollutkana
+eikä pieni pilven lonka:
+oli pursi kulkemassa,
+venonen vaeltamassa
+selvällä meren selällä,
+ulapalla aukealla;
+mies puhas perässä purren,
+mies sorea soutimilla.
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"En mä tunne tuota purtta,
+keksi kelvoista venettä;
+souten Suomesta tulevi,
+airon iske'in iästä,
+melan luoen luotehesen."
+Jo huhuta huikahutti,
+mäjellytti, mäikähytti,
+huuti mies nenästä niemen,
+verevä vesien poikki:
+"Kenen on veno vesillä,
+kenen laiva lainehilla?"
+Miehet purresta puhuvat
+sekä vaimot vastoavat:
+"Mi olet mies metsän asuja,
+uros korven kolkuttaja,
+kun et tunne tuota purtta,
+keksi Väinölän venettä,
+et tunne peräurosta
+etkä miestä airollista?"
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Jo tunnen peränpitäjän
+ja älyän airollisen:
+vaka vanha Väinämöinen
+itse on perän piossa,
+Ilmarinen airollisna.
+Minnekkä menette, miehet,
+kunne läksitte, urohot?"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Kohti pohjaista kulemme,
+kohti kuohuja kovia,
+lakkipäitä lainehia:
+sampoa tapoamahan,
+kirjokantta katsomahan
+Pohjolan kivimäestä,
+vaaran vaskisen sisästä."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Ohoh vanha Väinämöinen!
+Otapa minua, miestä,
+urohoksi kolmanneksi,
+kun saat sammon nostantahan,
+kirjokannen kannantahan!
+Vielä mieki miesnä maksan,
+jos saisi tapella tarve:
+annan käskyn kämmenille,
+olkapäilleni opaston."
+Vaka vanha Väinämöinen
+otti miehen matkoihinsa,
+veitikän venosehensa.
+Se on lieto Lemminkäinen
+jo tulla tuhuttelevi,
+käyä luikerrehtelevi.
+Tuopi laian tullessansa
+venehesen Väinämöisen.
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Oisi puuta purressani,
+laitoa venehessäni,
+parahiksi painoaki.
+Miksi laitat laitoasi,
+puuta purtehen liseät?"
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Ei vara venettä kaa'a,
+tuki suovoa tuhoa.
+Use'in merellä Pohjan
+tuuli laitoa kysyvi,
+vastatuuli varppehia."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Sentähen sotavenosen
+rinta rautahan rakettu
+ja tehty teräsnenähän,
+jottei tuulen tuiki vieä
+eikä viskoa vihurin."
+
+
+
+  Neljäskymmenes runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+laskea karehtelevi
+tuon on pitkän niemen päästä,
+kylän kurjan kuuluvilta.
+Laski laulellen vesiä,
+ilon lyöen lainehia.
+Neiet niemien nenissä
+katselevat, kuuntelevat:
+"Mi lienee ilo merellä,
+mikä laulu lainehilla,
+ilo entistä parempi,
+laulu muita laatuisampi?"
+Laski vanha Väinämöinen,
+laski päivän maavesiä,
+päivän toisen suovesiä,
+kolmannen kosen vesiä.
+Siinä lieto Lemminkäinen
+muisti muutaman sanansa
+korvalla tulisen kosken,
+pyhän virran pyörtehessä.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Heitä, koski, kuohuminen,
+vesi vankka, vellominen!
+Kosken tyttö, kuohuneiti!
+Istuite kihokivelle,
+kihopaaelle paneite!
+Sylin aaltoja aseta,
+käsin kääri käppyröitä,
+kourin kuohuja kohenna,
+jottei riusko rinnoillemme
+eikä päällemme päräjä!
+"Akka aaltojen-alainen,
+vaimo kuohun-korvallinen!
+Nouse kourin kuohun päälle,
+yskin aallollen ylene
+kuohuja kokoamahan,
+vaahtipäitä vaalimahan,
+jottei syytöintä syseä,
+viatointa vierettele!
+"Kivet keskellä jokea,
+paaet kuohun kukkuralla
+otsansa alentakohon,
+päälakensa painakohon
+matkalta punaisen purren,
+tieltä tervaisen venehen!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+Kivi-Kimmo, Kammon poika,
+väännä reikä vääntimellä,
+puhkaise purasimella
+keskelle kosen kiveä,
+pahan paaen palleahan,
+juosta purren puuttumatta,
+venehen vikaumatta!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+veen isäntä, vuon alio,
+kivet saata sammaliksi,
+hauin vuoluksi venonen
+kuohuja kulettaessa,
+mäkipäitä mentäessä!
+"Neiti kosken-korvallinen,
+impi virran-vierellinen!
+Kehreäs utuinen lanka
+utuisesta kuontalosta!
+Veä lankasi ve'elle,
+sinerväsi lainehelle,
+jota pitkin purren juosta,
+tervarinnan teuotella,
+mennä miehen melkeänki,
+äkkiouonkin osata!
+"Melatar on, mielivaimo!
+Ota mieluisa melasi,
+jollapa piät pereä,
+noitivirrat viilettelet
+katehen koan e'etse,
+noian ikkunan alatse!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+Ukko, taivahan jumala,
+piä miekalla pereä,
+tuijota tupettomalla,
+jotta juosta puisen purren,
+mennä mäntyisen venehen!"
+Itse vanha Väinämöinen
+laskea karehtelevi.
+Laski louhien lomitse
+noita kuohuja kovia;
+eikä puutu puinen pursi,
+vene tietäjän takellu.
+Äsken tuonne tultuansa
+noille väljille vesille
+puuttui pursi juoksemasta,
+venonen pakenemasta.
+Pursi puuttuvi lujahan,
+vene vieremättömäksi.
+Se on seppo Ilmarinen,
+toinen lieto Lemminkäinen
+pistivät melan merehen,
+lastun kuusen lainehesen;
+päästeä nytystelevät
+tuota purtta puutoksesta:
+ei ota venonen juosta
+eikä pääse puinen pursi.
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi sie lieto Lemmin poika!
+Kallistaite katsomahan,
+miss' on pursi puuttumassa,
+venonen takistumassa
+näillä väljillä vesillä,
+vienolla alantehella,
+kivelläkö vai haolla
+vaiko muulla vastuksella!"
+Se on lieto Lemminkäinen
+pyörähtihe katsomahan.
+Katsovi venosen alle,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei ole veno kivellä,
+ei kivellä, ei haolla:
+vene on hauin hartioilla,
+ve'en koiran konkkaluilla!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jotaki joessa onpi,
+hakojaki, haukiaki.
+Kun lie hauin hartioilla,
+ve'en koiran konkkaluilla,
+veä miekalla vetehen,
+katkaise kala kaheksi!"
+Se on lieto Lemminkäinen,
+poika, veitikkä verevä,
+miekan vyöltänsä vetävi,
+luunpurijan puoleltansa.
+Veti miekalla meryttä,
+alta laian laskettavi:
+itse vierähti vetehen,
+kourin aaltohon kohahti.
+Siitä seppo Ilmarinen
+tarttui tukkahan urosta,
+nostalti merestä miehen.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Kaikki on mieheksi kyhätty,
+pantu parran kantajaksi,
+lisäksi satalu'ulle,
+tuhannelle täytteheksi!"
+Miekan vyöltänsä vetävi,
+tupestansa tuiman rauan,
+jolla kalhaisi kaloa,
+alta laian läimähytti:
+miekka murskaksi mureni,
+eipä hauki tiennytkänä.
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuossa tuon sanoiksi virkki:
+"Ei ole teissä puolta miestä,
+ei urosta kolmannesta!
+Kun konsa tulevi tarve,
+miehen mieltä vaaitahan,
+silloin mieli melkeässä,
+kaikki toimi toisialla."
+Itse miekkansa veälti,
+tempasi terävän rauan.
+Työnti miekkansa merehen,
+alle laian langetteli
+kalahauin hartioihin,
+ve'en koiran konkkaluihin.
+Miekka luottihe lujahan,
+kitasihin kiinnittihe.
+Siitä vanha Väinämöinen
+nostalti kaloa tuota,
+veti haukia ve'estä:
+hauki katkesi kaheksi;
+pursto pohjahan putosi,
+pää kavahti karpahasen.
+Jo otti venonen juosta,
+pääsi pursi puutoksesta.
+Vaka vanha Väinämöinen
+luotti purren luotoselle,
+ravahutti rantasehen.
+Katselevi, kääntelevi
+tuota hauin pääpaloa.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ken on vanhin sulholoista,
+sepä hauki halkomahan,
+kala viploin viiltämähän,
+pää paloiksi pahkomahan!"
+Miehet purresta puhuvat,
+vaimot lausui laitasilta:
+"Saajanpa käet sulimmat,
+sormet pyytäjän pyhimmät."
+Vaka vanha Väinämöinen
+veti veitsen huotrastansa,
+kyleltänsä kylmän rauan,
+jolla hauin halkaisevi,
+pahkovi kalan paloiksi.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ken on nuorin neitosista,
+sepä hauki keittämähän
+murkinaisiksi muruiksi,
+kalaisiksi lounahiksi!"
+Kävi neiet keittämähän
+- kävi kilvan kymmenenki.
+Siitä hauki keitetähän,
+murkinoiahan muruina.
+Jäipä luita luotoselle,
+kalanluita kalliolle.
+Vaka vanha Väinämöinen
+noita tuossa katselevi,
+katselevi, kääntelevi.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mikä tuostaki tulisi,
+noista hauin hampahista,
+leveästä leukaluusta,
+jos oisi sepon pajassa,
+luona taitavan takojan,
+miehen mahtavan käsissä?"
+Sanoi seppo Ilmarinen:
+"Ei tule tyhjästä mitänä,
+kalan ruotasta kalua,
+ei seponkana pajassa,
+luona taitavan takojan,
+miehen mahtavan käsissä."
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Näistäpä toki tulisi
+kalanluinen kanteloinen,
+kun oisi osoajata,
+soiton luisen laatijata."
+Kun ei toista tullutkana,
+ei ollut osoajata,
+soiton luisen laatijata,
+vaka vanha Väinämöinen
+itse loihe laatijaksi,
+tekijäksi teentelihe.
+Laati soiton hauinluisen,
+suoritti ilon ikuisen.
+Kust' on koppa kanteletta?
+Hauin suuren leukaluusta.
+Kust' on naulat kanteletta?
+Ne on hauin hampahista.
+Kusta kielet kanteletta?
+Hivuksista Hiien ruunan.
+Jo oli soitto suorittuna,
+valmihina kanteloinen,
+soitto suuri hauinluinen,
+kantelo kalaneväinen.
+Tuli tuohon nuoret miehet,
+tuli nainehet urohot,
+tuli pojat puol'-ikäiset
+sekä pienet piikalapset,
+tytöt nuoret, vaimot vanhat,
+naiset keskikertaisetki,
+kanteletta katsomahan,
+soittoa tähyämähän.
+Vaka vanha Väinämöinen
+käski nuoren, käski vanhan,
+käski keskikertaisenki
+soittamahan sormillansa
+tuota ruotaista romua,
+kalanluista kanteletta.
+Soitti nuoret, soitti vanhat,
+soitti keskikertaisetki.
+Nuoret soitti, sormet notkui,
+vanhat väänti, pää vapisi:
+ei ilo ilolle nousnut,
+soitto soitolle ylennyt.
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Oi te pojat puol'älyiset,
+teki tyttäret typerät
+sekä muu katala kansa!
+Ei ole teissä soittajata,
+oike'in osoajata!
+Tuokatte minulle soitto,
+kantakatte kanteloinen
+kahen polven pystyn päähän,
+kynnen kymmenen nenähän!"
+Siitä lieto Lemminkäinen
+saip' on kantelon käsille,
+ilon itsensä likemmä,
+soiton alle sormiensa.
+Soittoa sovittelevi,
+kanteletta kääntelevi:
+eipä soitto soitakana,
+ei ilo iloakana.
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Ei ole tässä nuorisossa,
+kansassa kasuavassa
+eikä vanhassa väessä
+tuon on soiton soittajaista,
+tuon ilon iloajaista.
+Joko Pohjola paremmin
+saisi soiton soittamahan,
+tuon ilon iloamahan,
+jospa laitan Pohjolahan?"
+Laittoi soiton Pohjolahan,
+saatatti Sariolahan.
+Soitti pojat Pohjolassa,
+soitti pojat jotta piiat,
+soitti miehet naisekkahat
+sekä naiset miehekkähät.
+Itsekin emäntä soitti,
+tuota käänti, tuota väänti,
+tuota sormin suoritteli,
+kynsin kymmenin piteli.
+Soitti pojat Pohjolassa,
+soitti kansa kaikenlainen.
+Ei ilo ilolle tunnu
+eikä soitto soitannalle:
+kielet kierohon kävivät,
+jouhet parkuivat pahasti,
+ääni kaikkui karkeasti,
+soitto julmasti sorisi.
+Sokea sopessa nukkui,
+ukko vanha uunin päällä.
+Ukko uunilta havannut,
+kiukahalta kirsahtanut
+urahti unisijalta,
+nurahutti nurkastansa:
+"Heretkätte, heittäkätte,
+luokatte, lopettakatte!
+Puhki korvani puhuvi,
+läpi pääni läylentävi,
+kaikki käypi karvoilleni,
+viepi viikoksi uneni!
+"Jos ei soitto Suomen kansan
+vasta vaikuta ilolle
+eli uuvuta unehen,
+maku'usen maanittele,
+niin vetehen visko'otte,
+aaltoihin upottaotte,
+tahi viekötte takaisin,
+soitto tuonne saattaotte
+miehen tehnehen käsille,
+sormille sovittelijan!"
+Soitto kielin kerkiävi,
+kantelo sanoin kajahui:
+"En vielä vetehen joua,
+alle aaltojen asetu!
+Ennen soitan soittajalla,
+vangun vaivan nähnehellä."
+Jopa vietihin visusti,
+kannettihin kaunihisti
+miehen laatijan kätehen,
+pyytänehen polvuksille.
+
+
+
+  Yhdesviidettä runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen,
+laulaja iän-ikuinen,
+sormiansa suorittavi,
+peukaloitansa pesevi.
+Istuiksen ilokivelle,
+laulupaaelle paneikse
+hope'iselle mäelle,
+kultaiselle kunnahalle.
+Otti soiton sormillensa,
+käänti käyrän polvillensa,
+kantelen kätensä alle.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tulkohonpa kuulemahan,
+ku ei liene ennen kuullut
+iloa ikirunojen,
+kajahusta kanteloisen!"
+Siitä vanha Väinämöinen
+alkoi soittoa somasti
+hauinruotaista romua,
+kalanluista kanteletta.
+Sormet nousi notkeasti,
+peukalo ylös keveni.
+Jo kävi ilo ilolle,
+riemu riemulle remahti,
+tuntui soitto soitannalle,
+laulu laululle tehosi.
+Helähteli hauin hammas,
+kalan pursto purkaeli,
+ulvosi upehen jouhet,
+jouhet ratsun raikkahuivat.
+Soitti vanha Väinämöinen.
+Ei ollut sitä metsässä
+jalan neljän juoksevata,
+koivin koikkelehtavata,
+ku ei tullut kuulemahan,
+iloa imehtimähän.
+Oravat ojentelihe
+lehväseltä lehväselle;
+tuohon kärpät kääntelihe,
+aioillen asettelihe.
+Hirvet hyppi kankahilla,
+ilvekset piti iloa.
+Heräsi susiki suolta,
+nousi karhu kankahalta
+petäjäisestä pesästä,
+kutiskosta kuusisesta.
+Susi juoksi suuret matkat,
+karhu kankahat samosi;
+viimein aiallen asettui,
+veräjälle vieretäikse:
+aita kaatui kalliolle,
+veräjä aholle vieri.
+Siitä kuusehen kuvahti,
+petäjähän pyörähytti
+soitantoa kuulemahan,
+iloa imehtimähän.
+Tapiolan tarkka ukko,
+itse Metsolan isäntä,
+ja kaikki Tapion kansa,
+sekä piiat jotta poiat,
+kulki vuoren kukkulalle
+soittoa tajuamahan.
+Itseki metsän emäntä,
+Tapiolan tarkka vaimo,
+sinisukkahan siroikse,
+punapaulahan paneikse;
+loihe koivun konkelolle,
+lepän lengolle levahti
+kanteloista kuulemahan,
+soittoa tajuamahan.
+Mi oli ilman lintujaki,
+kahen siiven sirkovia,
+ne tulivat tuiskutellen,
+kiiätellen kiirehtivät
+kunnioa kuulemahan,
+iloa imehtimähän.
+Kokko kun kotona kuuli
+sen sorean Suomen soiton,
+heitti pentunsa pesähän;
+itse loihe lentämähän
+soittohon sulan urohon,
+Väinämöisen vääntelöhön.
+Korkealta kokko lenti,
+halki pilvien havukka,
+allit aalloilta syviltä,
+joutsenet sulilta soilta.
+Pieniäki peiposia,
+lintuja livertäviä,
+sirkkuja satalukuisin,
+leivoja liki tuhatta
+ilmassa ihastelivat,
+hartioilla haastelivat,
+tehessä isän iloa,
+soitellessa Väinämöisen.
+Itse ilman luonnottaret,
+ilman impyet ihanat,
+iloa imehtelivät,
+kanteloista kuuntelivat;
+mikä ilman vempelellä,
+taivon kaarella kajotti,
+mikä pienen pilven päällä,
+rusoreunalla rehotti.
+Tuo Kuutar, korea impi,
+neiti Päivätär pätevä
+pitelivät pirtojansa,
+niisiänsä nostelivat,
+kultakangasta kutoivat,
+hope'ista helskyttivät
+äärellä punaisen pilven,
+pitkän kaaren kannikalla.
+Kunpa saivat kuullaksensa
+tuon sorean soiton äänen,
+jo pääsi piosta pirta,
+suistui sukkula käestä,
+katkesihe kultarihmat,
+helkähti hopeaniiet.
+Ei sitä oloista ollut,
+ei ollut ve'essäkänä
+evän kuuen kulkevata,
+kalaparvea parasta,
+ku ei tullut kuulemahan,
+iloa imehtimähän.
+Uipi hauit hangotellen,
+ve'en koirat vengotellen,
+lohet luo'oilta samosi,
+siikaset syväntehiltä.
+Säret pienet, ahvenetki,
+mujehetki, muut kalatki
+rinnoin ruokohon ajaikse,
+rantahan rakenteleikse
+virttä Väinön kuulemahan,
+soittoa tajuamahan.
+Ahto, aaltojen kuningas,
+ve'en ukko ruohoparta,
+ve'en kalvolle veäikse,
+luikahaikse lumpehelle;
+siinä kuunteli iloa.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"En ole mointa ennen kuullut
+sinä ilmoisna ikänä,
+soitantoa Väinämöisen,
+iloa ikirunojan!"
+Sisarekset sotkottaret,
+rannan ruokoiset kälykset,
+hiipoivat hivuksiansa,
+hapsiansa harjasivat
+harjalla hopeapäällä,
+sukimella kultaisella.
+Saivat kuulla äänen ouon,
+tuon on soitannan sorean:
+sulkahti suka vetehen,
+haihtui harja lainehesen.
+Jäi hivukset hiipomatta,
+tukat kesken suorimatta.
+Itseki ve'en emäntä,
+ve'en eukko ruokorinta,
+jopa nousevi merestä
+ja lapaikse lainehesta;
+ruokorintahan rivahti,
+väännäikse vesikarille
+tuota ääntä kuulemahan,
+soitantoa Väinämöisen,
+kun oli ääni kummanlainen,
+soitanto ylen sorea.
+Se siihen sike'in nukkui,
+vaipui maata vatsallehen
+kirjavan kiven selälle,
+paaen paksun pallealle.
+Siinä vanha Väinämöinen
+soitti päivän, soitti toisen.
+Ei ollut sitä urosta
+eikä miestä urheata,
+ollut ei miestä eikä naista
+eikä kassan kantajata,
+kellen ei itkuksi käynyt,
+kenen syäntä ei sulannut.
+Itki nuoret, itki vanhat,
+itki miehet naimattomat,
+itki nainehet urohot,
+itki pojat puol'-ikäiset,
+sekä pojat jotta neiet,
+jotta pienet piikasetki,
+kun oli ääni kummanlainen,
+ukon soitanto suloinen.
+Itsensäki Väinämöisen
+kyynel vieri kyykähteli.
+Tippui tilkat silmistänsä,
+vierivät vesipisarat,
+karkeammat karpaloita,
+herkeämmät hernehiä,
+pyöreämmät pyyn munia,
+päreämmät päitä pääskyn.
+Ve'et vieri silmästänsä,
+toiset toisesta noruvi.
+Putosivat poskipäille,
+kaunihille kasvoillensa,
+kaunihilta kasvoiltansa
+leve'ille leuoillensa,
+leve'iltä leuoiltansa
+rehe'ille rinnoillensa,
+rehe'iltä rinnoiltansa
+päteville polvillensa,
+päteviltä polviltansa
+jalkapöyille jaloille,
+jalkapöyiltä jaloilta
+maahan alle jalkojensa
+läpi viien villavaipan,
+kautta kuuen kultavyönsä,
+seitsemän sinihamosen,
+sarkakauhtanan kaheksan.
+Vierivät vesipisarat
+luota vanhan Väinämöisen
+rannalle meren sinisen,
+rannalta meren sinisen
+alle selvien vesien,
+päälle mustien murien.
+Siitä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Onko tässä nuorisossa,
+nuorisossa kaunoisessa,
+tässä suuressa su'ussa,
+isossa isän alassa
+kyyneleni poimijata
+alta selvien vesien?"
+Nuoret tuossa noin sanovi
+sekä vanhat vastoavi:
+"Ei ole tässä nuorisossa,
+nuorisossa kaunoisessa,
+tässä suuressa su'ussa,
+isossa isän alassa
+kyynelesi poimijata
+alta selvien vesien."
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Kenpä toisi kyyneleni,
+poimisi vesipisarat
+alta selvien vesien,
+saisi multa sulkaturkin."
+Tuli korppi koikotellen.
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Käyös, korppi, kyyneleni
+alta selvien vesien!
+Annan sulle sulkaturkin."
+Eipä korppi saanutkana.
+Kuuli tuon sininen sotka,
+niin tuli sininen sotka.
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Use'in, sininen sotka,
+suullasi sukelteleihet,
+ve'essä vilotteleihet:
+käypä, poimi kyyneleni
+alta selvien vesien!
+Saat sinä parahan palkan:
+annan sulle sulkaturkin."
+Kävi sotka poimimahan
+Väinämöisen kyyneleitä
+alta selvien vesien,
+päältä mustien murien.
+Poimi kyynelet merestä,
+kantoi Väinölle kätehen:
+jo oli muiksi muuttunehet,
+kasvanehet kaunoisiksi,
+helmiksi heristynehet,
+simpsukoiksi siintynehet,
+kuningasten kunnioiksi,
+valtojen iki-iloiksi.
+
+
+
+  Kahdesviidettä runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen,
+toinen seppo Ilmarinen,
+kolmas lieto Lemmin poika,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+läksi selvälle merelle,
+lake'ille lainehille
+tuonne kylmähän kylähän,
+pimeähän Pohjolahan,
+miehen syöjähän sijahan,
+urohon upottajahan.
+Kenpä tuossa soutajaksi?
+Yks' on seppo Ilmarinen.
+Sepä tuossa soutajaksi
+airoillen ylimäisille;
+toinen lieto Lemminkäinen
+airoillen alimaisille.
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse istuihe perähän.
+Laskea karehtelevi;
+laski halki lainehien,
+noien kuohujen kovien,
+lakkipäien lainehien
+vasten Pohjan valkamoita,
+ennen tiettyjä teloja.
+Jopa tuonne tultuansa,
+matkan päähän päästyänsä
+vetivät venosen maalle,
+tempasivat tervarinnan
+teloille teräksisille,
+valkamoille vaskisille.
+Tulivat tuville tuosta,
+pian pistihe sisälle.
+Kysyi Pohjolan emäntä,
+tutkaeli tullehilta:
+"Mipä miehillä sanoma,
+urohilla uusi tieto?"
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tuopa tuohon vastoavi:
+"Sammosta sanomat miesten,
+kirjokannesta urosten:
+saimme sampuen jaolle,
+kirjokannen katselulle."
+Itse Pohjolan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei pyyssä kahen jakoa,
+oravassa miehen kolmen.
+Hyvä on sampuen hyrätä,
+kirjokannen kahnatella
+Pohjolan kivimäessä,
+vaaran vaskisen sisässä.
+Hyvä olla itseniki
+sammon suuren haltijana."
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kun et antane osoa,
+tuota sammon toista puolta,
+niin on kaiken kantanemme,
+vienemme venehesemme."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+tuo tuosta pahoin pahastui.
+Kutsui Pohjolan kokohon,
+nuoret miehet miekkoinensa,
+urohot asehinensa
+pään varalle Väinämöisen.
+Vaka vanha Väinämöinen
+kävi kanteloisehensa,
+itse istui soittamahan,
+alkoi soittoa somasti.
+Tuota kaikki kuulemahan,
+iloa imehtimähän,
+miehet mielellä hyvällä,
+naiset suulla nauravalla,
+urohot vesissä silmin,
+pojat maassa polvillansa.
+Väkeä väsyttelevi,
+rahvahaista raukaisevi:
+kaikki nukkui kuuntelijat
+sekä vaipui katselijat;
+nukkui nuoret, nukkui vanhat
+Väinämöisen soitantohon.
+Siitä viisas Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+tapasi on taskuhunsa,
+kulki kukkaroisehensa.
+Ottavi uniset neulat,
+voiteli unella silmät,
+ripset ristihin panevi,
+painoi luomet lukkosehen
+väeltä väsyneheltä,
+urohilta uinuvilta:
+pani pitkähän unehen,
+viikommaksi nukkumahan
+koko Pohjolan perehen
+ja kaiken kyläisen kansan.
+Meni sammon saa'antahan,
+kirjokannen katsontahan
+Pohjolan kivimäestä,
+vaaran vaskisen sisästä,
+yheksän lukon takoa,
+takasalvan kymmenennen.
+Tuossa vanha Väinämöinen
+lauloa hyrähtelevi
+vaaran vaskisen ovilla,
+kivilinnan liepehillä:
+jopa liikkui linnan portit,
+järkkyi rautaiset saranat.
+Itse seppo Ilmarinen,
+tuopa tuossa toisna miesnä.
+Voilla voiti lukkoloita,
+saranoita rasvasilla,
+jottei ukset ulvahuisi
+eikä naukuisi saranat.
+Lukot sormin luksutteli,
+salvat kuokalla kohotti:
+jo lukot lusuna vieri,
+ovet vahvat aukieli.
+Siitä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Oi sie lieto Lemmin poika,
+ylimäinen ystäväni!
+Mene sampo ottamahan,
+kirjokansi kiskomahan!"
+Tuopa lieto Lemminkäinen
+tahi kaunis Kaukomieli,
+kyllä kärkäs käskemättä,
+kehumattaki kepeä,
+meni sammon saa'antahan,
+kirjokannen kiskontahan.
+Sanoi tuonne mennessänsä,
+kerskaeli käyessänsä:
+"Mi lienee minussa miestä,
+urosta Ukon pojassa,
+senpä sampo siirtyköhön,
+kirjokansi kääntyköhön
+jalan oikean avulla,
+takakannan koskemalla!"
+Siirrytteli Lemminkäinen,
+siirrytteli, käännytteli,
+sylin sampoa syleili,
+polvin maassa puuhaeli:
+eipä sampo liikukana,
+kirjokansi kallukana;
+sen oli juuret juurruteltu
+yheksän sylen syvähän.
+Hyvä on härkä Pohjolassa,
+jok' on vahva vartalolta,
+ylen sitkeä sivulta,
+suonilta kovin sorea;
+sen on syltä sarvet pitkät,
+puolentoista turpa paksu.
+Otti härän heinikosta,
+auran pellon pientarelta;
+sillä kynti sammon juuret,
+kirjokannen kiinnittimet:
+saipa sampo liikkumahan,
+kirjokansi kallumahan.
+Siitä vanha Väinämöinen,
+toinen seppo Ilmarinen,
+kolmas lieto Lemminkäinen
+saattelivat sammon suuren
+Pohjolan kivimäestä,
+vaaran vaskisen sisästä.
+Veivät sen venosehensa,
+latjasivat laivahansa.
+Saivat sammon purtehensa,
+kirjokannen kaarillensa;
+työntivät venon vesille,
+satalauan lainehille.
+Tyrskähti veno vetehen,
+läksi laioin lainehesen.
+Kysyi seppo Ilmarinen,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Minne sampo saatetahan,
+kunnepa kuletetahan
+näiltä paikoilta pahoilta,
+poloisesta Pohjolasta?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse virkki, noin nimesi:
+"Tuonne sampo saatetahan,
+kirjokansi kaimatahan
+nenähän utuisen niemen,
+päähän saaren terhenisen,
+siellä onnen ollaksensa,
+ainian asuaksensa.
+On siellä vähän sijoa,
+toki paikkoa palanen,
+syömätöintä, lyömätöintä,
+miekan miehen käymätöintä."
+Siitä vanha Väinämöinen
+läksi poies Pohjolasta,
+läksi mielellä hyvällä,
+iloten omille maille.
+Itse tuossa noin saneli:
+"Käänny, pursi, Pohjolasta,
+käännäite kohen kotia,
+perin maille vierahille!
+"Tuuittele, tuuli, purtta,
+soutele, vesi, venettä,
+anna airoillen apua,
+huoparille huoitusta
+noilla väljillä vesillä,
+ulapoilla auke'illa!
+"Oisiko airot pikkaraiset,
+soutajat vähäväkiset,
+pienoiset peränpitäjät,
+lapset laivan hallitsijat,
+anna, Ahto, airojasi,
+venettäsi, veen isäntä,
+airot uuet ja paremmat,
+mela toinen ja lujempi,
+itse airoillen asetu,
+sovitaite soutamahan!
+Anna juosta puisen purren,
+rautahangan hakkaella
+halki kuohujen kovien,
+lakkipäien lainehien!"
+Siitä vanha Väinämöinen
+laskea karehtelevi.
+Itse seppo Ilmarinen,
+toinen lieto Lemminkäinen,
+nepä tuossa soutelevat,
+soutelevat, joutelevat
+selviä selän vesiä,
+lake'ita lainehia.
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Olipa ennen aikoinani,
+oli vettä soutajalla
+sekä virttä laulajalla.
+Vaan ei nyt, nykyisin aioin
+tuota kuulla kulloinkana
+venehessä vierentätä,
+lainehilla laulantata."
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ei vesillä vieremistä,
+lainehilla laulamista!
+Laulu laiskana pitävi,
+virret sou'un viivyttävi.
+Päivä kultainen kuluisi,
+yöhyt kesken yllättäisi
+näillä väljillä vesillä,
+lake'illa lainehilla."
+Se on lieto Lemminkäinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Aika kuitenki kuluvi,
+päivä kaunis karkelevi,
+yö tulla tuhuttelevi,
+hämärä häkyttelevi,
+jos et laula polvenasi,
+hyrehi sinä ikänä."
+Laski vanha Väinämöinen
+selkeä meren sinisen,
+laski päivän, laski toisen.
+Päivänäpä kolmantena
+tuo on lieto Lemminkäinen
+kerran toisen kertaeli:
+"Miks' et laula, Väinämöinen,
+hyrehi, hyväntöläinen,
+hyvän sammon saatuasi,
+tien oikein osattuasi?"
+Vaka vanha Väinämöinen,
+hänpä varman vastoavi:
+"Varahainen laulannaksi,
+aikainen ilonpioksi.
+Äsken laulanta sopisi,
+ilon teentä kelpoaisi,
+kun omat ovet näkyisi,
+omat ukset ulvahtaisi."
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Oisinko itse perässä,
+lauleleisin voiessani,
+kukkuisin kyetessäni;
+ehk' ei toiste voiakana,
+ei kyllin kyetäkänä.
+Kun et lauloa luvanne,
+itse laululle rupean."
+Siinä lieto Lemminkäinen,
+tuo on kaunis Kaukomieli,
+suutansa sovittelevi,
+säveltänsä säätelevi.
+Sai itse hyräilemähän,
+loihe, kurja, kukkumahan
+äreällä äänellänsä,
+käreällä kulkullansa.
+Lauloi lieto Lemminkäinen,
+karjahteli Kaukomieli;
+suu liikkui, järisi parta,
+leukapielet lonkaeli.
+Laulu kuului loitommalle,
+vierähys vesien poikki,
+kuului kuutehen kylähän,
+seitsemän selän ylitse.
+Kurki istui kannon päässä,
+märän mättähän nenässä,
+sormiluitansa lukevi,
+jalkojansa nostelevi.
+Sepä säikähti kovasti
+Lemminkäisen laulantata.
+Päästi kurki kumman kulkun,
+säikähti pahan sävelen;
+heti loihe lentämähän,
+lenti poikki Pohjolahan.
+Sitte tuonne tultuansa,
+Pohjan suolle saatuansa
+vielä parkaisi pahasti,
+äkeästi ärjähteli:
+sillä Pohjolan herätti,
+pahan vallan valveutti.
+Nousi Pohjolan emäntä
+unen pitkän maattuansa.
+Kävi karjakartanohon,
+juoksi riistariihen luoksi;
+katselevi karjoansa,
+elojansa arvelevi:
+ei ollut karjoa kaonnut,
+riistettynä riistojansa.
+Jo kävi kivimäelle,
+vaaran vaskisen ovelle.
+Sanoi tuonne tultuansa:
+"Voi, poloinen, päiviäni!
+Jop' on täällä vieras käynyt,
+kaikki lukot lonkaellut,
+liikutellut linnan portit,
+särkenyt saranarauat!
+Oisko täältä sampo saatu,
+otettu omin lupinsa?"
+Jo oli sieltä sampo saatu,
+anastettu kirjokansi
+Pohjolan kivimäestä,
+vaaran vaskisen sisästä,
+yheksän lukon takoa,
+takasalvan kymmenennen.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+tuo tuosta pahoin pahastui,
+katsoi valtansa vajuvan,
+alenevan arvionsa.
+Uutarta rukoelevi:
+"Ututyttö, terhenneiti!
+Seulo seulalla utua,
+terhenistä tepsuttele,
+laske talma taivahalta,
+auer ilmasta alenna
+selvälle meren selälle,
+ulapalle aukealle,
+jottei päästä Väinämöisen,
+osata uvantolaisen!
+"Kun ei tuosta kyllin tulle,
+Iku-Turso, Äijön poika,
+nosta päätäsi merestä,
+lakkoasi lainehesta!
+Kaataos Kalevan miehet,
+upota uvantolaiset,
+hävitä häjyt urohot
+alle aaltojen syvien!
+Saata sampo Pohjolahan
+venehestä vierimättä!
+"Kun ei tuosta kyllin tulle,
+oi Ukko, ylijumala,
+ilman kultainen kuningas,
+hope'inen hallitsija,
+rakenna rajuinen ilma,
+nosta suuri säien voima!
+Luo tuuli, lähetä aalto
+aivan vastahan venettä,
+jottei päästä Väinämöisen,
+kulkea uvantolaisen!"
+Ututyttö, neiti terhen,
+u'un huokuvi merelle,
+sumun ilmahan sukesi;
+piti vanhan Väinämöisen
+kokonaista kolme yötä
+sisässä meren sinisen
+pääsemättänsä perille,
+kulkematta kunnekana.
+Yön kolmen levättyänsä
+sisässä meren sinisen
+virkki vanha Väinämöinen,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Ei ole mies pahempikana,
+uros untelompikana
+u'ulla upottaminen,
+terhenellä voittaminen."
+Veti vettä kalvallansa,
+merta miekalla sivalti.
+Sima siukui kalvan tiestä,
+mesi miekan roiskehesta:
+nousi talma taivahalle,
+utu ilmoillen yleni.
+Selvisi meri sumusta,
+meren aalto auteresta;
+meri suureksi sukeutui,
+maailma isoksi täytyi.
+Oli aikoa vähäinen,
+pirahteli pikkarainen.
+Jo kuului kova kohina
+viereltä veno punaisen;
+nousi kuohu korkeaksi
+vasten purtta Väinämöisen.
+Siinä seppo Ilmarinen
+toki säikähti kovasti:
+veret vieri kasvoiltansa,
+puna poskilta putosi.
+Veti viltin päänsä päälle,
+yli korvien kohenti,
+peitti kasvot kaunihisti,
+silmänsä sitäi paremmin.
+Itse vanha Väinämöinen
+katsoi vierellä vesiä,
+loi silmät sivulle purren.
+Näki kummoa vähäisen:
+Iku-Turso, Äijön poika,
+vieressä veno punaisen
+nosti päätänsä merestä,
+lakkoansa lainehesta.
+Vaka vanha Väinämöinen
+saipa korvat kourihinsa.
+Korvista kohottelevi,
+kysytteli, lausutteli,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Iku-Turso, Äijön poika!
+Miksi sie merestä nousit,
+kuksi aallosta ylenit
+etehen imehnisille,
+saanikka Kalevan poian?"
+Iku-Turso, Äijön poika,
+eikä tuo ihastu tuosta
+eikä tuo kovin pelästy
+eikä varsin vastaele.
+Vaka vanha Väinämöinen
+tarkoin toiste tutkaeli,
+kolmasti kovin kysyvi:
+"Iku-Turso, Äijön poika!
+Miksi sie merestä nousit,
+kuksi aallosta ylenit?"
+Iku-Turso, Äijön poika,
+jo kerralla kolmannella
+sanan vastaten sanovi:
+"Siksi mie merestä nousin,
+siksi aallosta ylenin:
+oli mielessä minulla
+surmata suku Kalevan,
+saa'a sampo Pohjolahan.
+Kun nyt lasket lainehisin,
+heität vielä herjan hengen,
+enpä toiste tullekana
+etehen imehnisille."
+Silloin vanha Väinämöinen
+heitti herjan lainehisin.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Iku-Turso, Äijön poika!
+Ellös sie merestä nousko,
+ellös aallosta yletkö
+etehen imehnisille
+tämän päivyen perästä!"
+Senpä päivyen perästä
+ei Turso merestä nouse
+etehen imehnisille,
+kuni kuuta, aurinkoa,
+kuni päiveä hyveä,
+ilmoa ihailtavata.
+Siitä vanha Väinämöinen
+laski eelle laivoansa.
+Oli aikoa vähäinen,
+pirahteli pikkarainen.
+Jo Ukko, ylijumala,
+itse ilmojen isäntä,
+virkki tuulet tuulemahan,
+säät rajut rajuamahan.
+Nousi tuulet tuulemahan,
+säät rajut rajuamahan.
+Kovin läikkyi länsituuli,
+luoetuuli tuikutteli;
+enemmän etelä tuuli,
+itä inkui ilkeästi;
+kauheasti kaakko karjui,
+pohjonen kovin porasi.
+Tuuli puut lehettömäksi,
+havupuut havuttomaksi,
+kanervat kukattomaksi,
+heinät helpehettömäksi.
+Nosti mustia muria
+päälle selvien vesien.
+Kovin silloin tuulet tuuli,
+aallot hakkasi alusta.
+Veivät harpun hauinluisen,
+kantelon kalaneväisen
+väen Vellamon hyväksi,
+Ahtolan iki-iloksi.
+Ahto aalloilta havainnut,
+Ahon lapset lainehilta;
+ottivat sorean soiton,
+kotihinsa korjasivat.
+Siinä vanhan Väinämöisen
+ve'et silmihin vetihe.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Sinne sattui saalahani,
+meni mielisoittimeni,
+katosi iki-iloni!
+En tuota enämpi saane
+sinä ilmoisna ikänä
+hauin hampahan iloa,
+kalanluista luikutusta."
+Itse seppo Ilmarinen,
+tuopa tuiki tuskautui.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Voi, poloinen, päiviäni,
+kun läksin selille näille,
+ulapoille auke'ille,
+polin puulle pyörivälle,
+varvalle vapisevalle!
+Jo on tukka tuulta nähnyt,
+hivus säätä hirveätä,
+parta päiviä pahoja,
+nähnyt näilläki vesillä;
+harvoin on havaita tainnut
+tuulta ennen tuon näöistä,
+noita kuohuja kovia,
+lakkipäitä lainehia.
+Jo nyt on tuuli turvanani,
+meren aalto armonani!"
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tuopa tuossa arvelevi:
+"Ei venossa vieremistä,
+purressa parahtamista!
+Itku ei hä'ästä päästä,
+parku päivistä pahoista."
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Vesi, kiellä poikoasi,
+laine, lastasi epeä,
+Ahto, aaltoja aseta,
+Vellamo, ve'en väkeä,
+ettei parsku parraspuille,
+pääse päälle kaarieni!
+"Nouse, tuuli, taivahalle,
+ylös pilvihin ajaite,
+sukuhusi, syntyhysi,
+heimohon, perehesesi!
+Elä kaa'a puista purtta,
+vierrä hongaista venettä!
+Ennen kaa'a puut palolla,
+kuuset kummuilla kumoa!"
+Se on lieto Lemminkäinen,
+itse kaunis Kaukomieli,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tule, kokko turjalainen!
+Tuopa kolme sulkoasi,
+kokko, kolme, kaarne, kaksi
+varaksi vähän venehen,
+pahan purren parraspuuksi!"
+Itse laitoa lisäsi,
+varppehia valmisteli;
+liitti tuohon liikalaiat,
+koko sylen korkeuiset,
+aallon käymättä ylitse,
+partahille parskumatta.
+Jo oli kyllin laitoaki,
+venehessä varppehia
+tuulen tuiman tuikutella,
+aallon ankaran lykätä,
+kuohuja kulettaessa,
+mäkipäitä mentäessä.
+
+
+
+  Kolmasviidettä runo
+
+
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+kutsui Pohjolan kokohon.
+Pani joukon jousihinsa,
+laittoi miehet miekkoihinsa;
+rakenteli Pohjan purren,
+suoritti sotavenosen.
+Latoi miehet laivahansa,
+suoritti sotaurohot,
+kuni sotka poikasensa,
+tavi lapsensa latovi:
+sata miestä miekallista,
+tuhat jousella urosta.
+Kohenteli purjepuita,
+vaatevarpoja varasi;
+nosti puuhun purjehia,
+vaattehia varpapuihin,
+kuin on pitkän pilven longan,
+pilven tönkän taivahalla.
+Siitä läksi laskemahan,
+sekä läksi jotta joutui
+sampoa tapoamahan
+venehestä Väinämöisen.
+Vaka vanha Väinämöinen
+laskevi sinistä merta.
+Itse tuon sanoiksi virkki,
+puhui purtensa perästä:
+"Oi sie lieto Lemmin poika,
+ylimäinen ystäväni!
+Nouse purjepuun nenähän,
+vaatevarpahan ravaha!
+Katsaise etinen ilma,
+tarkkoa takainen taivas,
+onko selvät ilman rannat,
+onko selvät vai sekavat!"
+Tuopa lieto Lemminkäinen,
+poika, veitikkä verevä,
+hyvin kärkäs käskemättä,
+kehumattaki kepeä,
+nousi purjepuun nenähän,
+vaatevarpahan ravahti.
+Katsoi iät, katsoi lännet,
+katsoi luotehet, etelät,
+katsoi poikki Pohjan rannan.
+Siitä tuon sanoiksi virkki:
+"Selvänä etinen ilma,
+taakea takainen taivas:
+pieni on pilvi pohjosessa,
+pilven lonka luotehessa."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Jo vainen valehtelitki!
+Ei se pilvi ollekana,
+pilven lonka lienekänä:
+se on pursi purjehinen.
+Katso toiste tarkemmasti!"
+Katsoi toiste, katsoi tarkoin.
+Sanovi sanalla tuolla:
+"Saari kaukoa näkyvi,
+etähältä haamottavi;
+havukoita haavat täynnä,
+koivut kirjokoppeloita."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Jo vainen valehtelitki!
+Havukoita ei ne olle
+eikä kirjokoppeloita:
+ne on Pohjan poikasia.
+Katso tarkoin kolmannesti!"
+Se on lieto Lemminkäinen
+katsoi kerran kolmannenki.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Jo tulevi Pohjan pursi,
+satahanka hakkoavi!
+Sata on miestä soutimilla,
+tuhat ilman istumassa!"
+Silloin vanha Väinämöinen
+jo tunsi toet totiset.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Soua, seppo Ilmarinen,
+soua, lieto Lemminkäinen,
+soutakatte, kaikki kansa,
+jotta juoksisi venonen,
+pursi eestä ennättäisi!"
+Souti seppo Ilmarinen,
+souti lieto Lemminkäinen,
+souti kansa kaikenlainen.
+Lyllyivät melat lylyiset,
+hangat piukki pihlajaiset,
+vene honkainen vapisi;
+nenä hyrski hylkehenä,
+perä koskena kohisi,
+vesi kiehui kelloloissa,
+vaahti palloissa pakeni.
+Kilvan kiskoivat urohot,
+miehet veikaten vetivät:
+eipä matka eistykänä,
+ei pakene puinen pursi
+eestä purren purjehisen,
+tuon on Pohjolan venehen.
+Silloin vanha Väinämöinen
+jo tunsi tuhon tulevan,
+hätäpäivän päälle saavan.
+Arvelee, ajattelevi,
+miten olla, kuin eleä.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Vielä mä tuohon mutkan muistan,
+keksin kummoa vähäisen."
+Tavoittihe tauloihinsa,
+tunkihe tuluksihinsa.
+Otti piitä pikkuruisen,
+tauloa taki vähäisen;
+ne merehen mestoavi
+yli olkansa vasemman.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Tuosta tulkohon karinen,
+salasaari kasvakohon,
+johon juosta Pohjan purren,
+satahangan halkiella
+meren myrskyn hiertimessä,
+lainehen rapa'imessa!"
+Se siitä kariksi kasvoi,
+loihe luo'oksi merehen,
+itähän pitemmin puolin,
+poikkipuolin pohjosehen.
+Tulla puikki Pohjan pursi,
+halki aallon hakkoavi:
+jopa joutuvi karille,
+puuttui luotohon lujasti.
+Lenti poikki puinen pursi,
+satakaari katkieli;
+mastot maiskahti merehen,
+purjehet putoelivat
+noiksi tuulen vietäviksi,
+ahavan ajeltaviksi.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+jaloin juoksevi vetehen,
+läksi purtta nostamahan,
+laivoa kohottamahan.
+Ei ota vene yletä
+eikä pursi liikahella:
+kaikk' oli kaaret katkennunna,
+kaikki hangatki hajalla.
+Arvelee, ajattelevi.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Mikäs neuvoksi tulevi,
+kukas pannahan etehen?"
+Jopa muiksi muutaltihe,
+tohti toisiksi ruveta.
+Otti viisi viikatetta,
+kuusi kuokan kuolioa:
+nepä kynsiksi kyhäsi,
+kohenteli kouriksensa;
+puolen purtta särkynyttä:
+senpä allensa asetti;
+laiat siiviksi sivalti,
+peräpuikon purstoksensa;
+sata miestä siiven alle,
+tuhat purston tutkaimehen,
+sata miestä miekallista,
+tuhat ampujaurosta.
+Levitäikse lentämähän,
+kokkona kohotteleikse.
+Lenteä lekuttelevi
+tavoitellen Väinämöistä:
+siipi pilviä sipaisi,
+toinen vettä vieprahteli.
+Veen emonen, vaimo kaunis,
+hänpä tuon sanoiksi virkki:
+"Oi on vanha Väinämöinen!
+Käännä päätä päivän alta,
+luo'os silmät luotehesen,
+katso taaksesi vähäisen!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+käänti päätä päivän alta,
+luopi silmät luotehesen,
+katsoi taaksensa vähäisen:
+jo tulevi Pohjan eukko,
+lintu kumma liitelevi,
+harte'ista kuin havukka,
+vaakalintu vartalolta!
+Yllättävi Väinämöisen.
+Lenti purjepuun nenähän,
+vaatevarpahan rapasi,
+päähän pielen seisotaikse:
+oli pursi päin pu'ota,
+laiva laioin kallistua.
+Siinä seppo Ilmarinen
+heitäikse Jumalahansa,
+Luojahansa luotteleikse.
+Sanovi sanalla tuolla:
+"Varjele, vakainen Luoja,
+kaitse, kaunoinen Jumala,
+ettei poika pois tulisi,
+emon lapsi lankeaisi
+Luojan luomalta lu'ulta,
+Jumalan sukeamalta!
+"Ukko, julkinen jumala,
+itse taatto taivahinen!
+Tuo mulle tulinen turkki,
+päälleni panuinen paita,
+jonka suojasta sotisin
+ja takoa tappeleisin,
+ettei pää pahoin menisi,
+tukka turhi'in tulisi
+rauan kirkkahan kisassa,
+terän tuiman tutkaimessa!"
+Itse vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ohoh Pohjolan emäntä!
+Joko saat jaolle sammon
+nenähän utuisen niemen,
+päähän saaren terhenisen?"
+Sanoi Pohjolan emäntä:
+"En lähe jakohon sammon
+sinun kanssasi, katala,
+kerallasi, Väinämöinen!"
+Itse sampoa tavoitti
+venehestä Väinämöisen.
+Siinä lieto Lemminkäinen
+miekan vyöltänsä vetäisi,
+tempasi terävän rauan
+vasemmalta puoleltansa;
+kokon kourille kokevi,
+räpylöille räimilöivi.
+Iski lieto Lemminkäinen,
+sekä iski jotta lausui:
+"Maahan miehet, maahan miekat,
+maahan untelot urohot,
+sa'at miehet siiven alta,
+kymmenet kynän nenästä!"
+Virkki tuossa Pohjan eukko,
+puhui purjepuun nenästä:
+"Oi sie lieto, Lemmin poika,
+Kauko rukka, mies katala!
+Pettelit oman emosi,
+valehtelit vanhempasi:
+sanoit et käyväsi sotoa
+kuunna, kymmennä kesänä
+kullankana tarpehella,
+hopeankana halulla!"
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+arvasi ajan olevan,
+tunsi hetken tulleheksi.
+Jo veti melan merestä,
+tammen lastun lainehesta;
+sillä kalhaisi kavetta,
+iski kynsiä kokolta:
+muut kynnet meni muruiksi,
+jäi yksi sakarisormi.
+Pojat siiviltä putosi,
+melskahti merehen miehet,
+sata miestä siiven alta,
+tuhat purstolta urosta.
+Itse kokko kopsahtihe,
+kapsahutti kaaripuille,
+kuni puusta koppeloinen,
+kuusen oksalta orava.
+Siitä sampoa tavoitti
+sormella nimettömällä.
+Sammon vuoalti vetehen,
+kaatoi kaiken kirjokannen
+punapurren laitimelta
+keskelle meren sinisen:
+siinä sai muruiksi sampo,
+kirjokansi kappaleiksi.
+Niin meni muruja noita,
+sammon suuria paloja
+alle vienojen vesien,
+päälle mustien murien;
+ne jäivät ve'en varaksi,
+ahtolaisten aartehiksi.
+Siitäp' ei sinä ikänä,
+kuuna kullan valkeana
+vesi puuttune varoja,
+ve'en Ahto aartehia.
+Jäipä toisia muruja,
+pienempäisiä paloja
+selälle meren sinisen,
+meren laajan lainehille,
+tuulen tuuiteltavaksi,
+aaltojen ajeltavaksi.
+Niitä tuuli tuuitteli,
+meren läikkä läikytteli
+selällä meren sinisen,
+meren laajan lainehilla.
+Tuuli maalle työnnytteli,
+aalto rannallen ajeli.
+Vaka vanha Väinämöinen
+näki tyrskyn työntelevän,
+hyrskyn maalle hylkeävän,
+aallon rannallen ajavan
+noita sampuen muruja,
+kirjokannen kappaleita.
+Hän tuosta toki ihastui.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Tuost' on siemenen sikiö,
+alku onnen ainiaisen,
+tuosta kyntö, tuosta kylvö,
+tuosta kasvu kaikenlainen!
+Tuosta kuu kumottamahan,
+onnen päivä paistamahan
+Suomen suurille tiloille,
+Suomen maille mairehille!"
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Vielä mä tuohon mutkan muistan,
+mutkan muistan, keinon keksin
+kynnöllesi, kylvöllesi,
+karjoillesi, kasvuillesi,
+kuillesi kumottaville,
+päivillesi paistaville:
+tungen kuuhuen kivehen,
+päivän kätken kalliohon;
+annan pakkasen palella,
+vilun ilman viivytellä
+kyntöjäsi, kylvöjäsi,
+elojasi, toukojasi;
+saatan rautaisen rakehen,
+teräksisen tellittelen
+halmehillesi hyville,
+parahille pelloillesi.
+Nostan karhun kankahalta,
+harvahampahan havuilta
+ruuniasi ruhtomahan,
+tammojasi tappamahan,
+karjojasi kaatamahan,
+lehmiä levittämähän.
+Kansan tauilla tapatan,
+surmoan sukusi kaiken,
+ettei kuulla kuun ikänä
+maailmassa mainittavan."
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ei minua laula lappi
+eikä tunge turjalainen!
+Jumalall' on ilman viitta,
+Luojalla avaimet onnen,
+ei katehen kainalossa,
+vihansuovan sormen päässä.
+"Kun ma luome Luojahani,
+turvoan Jumalahani,
+saa se toukat touoistani,
+viholliset viljastani,
+tonkimasta toukojani,
+kasvujani kaatamasta,
+orahia ottamasta,
+viljoa vihoamasta.
+"Sinä, Pohjolan emäntä,
+tunge turmiot kivehen,
+pahat paina kalliohon,
+vaivat vuorehen valitse,
+elä kuuta kulloinkana,
+aurinkoa milloinkana!
+"Anna pakkasen palella,
+vilun ilman viivytellä
+omia orahiasi,
+kylvämiäsi jyviä!
+Sa'a rauaista raetta,
+teräksistä telkyttele
+oman auran kääntämille,
+Pohjan peltojen perille!
+"Nosta karhu kankahalta,
+viiasta vihainen kissa,
+korvesta koverakoura,
+havun alta harvahammas
+Pohjolan kujan perille,
+Pohjan karjan käytäville!"
+Siitä Pohjolan emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jo minulta valta vaipui,
+jo aleni arvioni:
+eloni meni merehen,
+sampo särkyi lainehisin!"
+Läksi itkien kotihin,
+polotellen pohjosehen.
+Ei saanut sanottavata
+koko sammosta kotihin;
+veipä kuitenki vähäisen
+sormella nimettömällä:
+kantoi kannen Pohjolahan,
+sai rivan Sariolahan.
+Siit' on polo Pohjolassa,
+elo leivätöin Lapissa.
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse maalle mentyänsä
+löyti sampuen muruja,
+kirjokannen kappaleita
+rannalta merelliseltä,
+hienoiselta hietiköltä.
+Saattoi sampuen muruset,
+kirjokannen kappalehet
+nenähän utuisen niemen,
+päähän saaren terhenisen,
+kasvamahan, karttumahan,
+saamahan, satoamahan
+olu'iksi ohraisiksi,
+leiviksi rukihisiksi.
+Siinä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Anna, Luoja, suo, Jumala,
+anna onni ollaksemme,
+hyvin ain' eleäksemme,
+kunnialla kuollaksemme
+suloisessa Suomenmaassa,
+kaunihissa Karjalassa!
+"Varjele, vakainen Luoja,
+kaitse, kaunoinen Jumala,
+miesten mielijuohtehista,
+akkojen ajatuksista!
+Kaa'a maalliset katehet,
+ve'elliset velhot voita!
+"Ole puolla poikiesi,
+aina lastesi apuna,
+aina yöllisnä tukena,
+päivällisnä vartijana,
+vihoin päivän paistamatta,
+vihoin kuun kumottamatta,
+vihoin tuulen tuulematta,
+vihoin saamatta satehen,
+pakkasen palelematta,
+kovan ilman koskematta!
+"Aita rautainen rakenna,
+kivilinna liitättele
+ympäri minun eloni,
+kahen puolen kansoani,
+maasta saaen taivosehen,
+taivosesta maahan asti,
+asukseni, ainokseni,
+tuekseni, turvakseni,
+jottei liika liioin söisi,
+vastus viljalta vitaisi
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana!"
+
+
+
+  Neljäsviidettä runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+arvelevi aivossansa:
+"Nytpä soitanto sopisi,
+ilon teentä kelpoaisi
+näillä uusilla oloilla,
+kaunihilla kartanoilla!
+Vaan on kantele kaonnut,
+iloni iäti mennyt
+kalaisehen kartanohon,
+lohisehen louhikkohon,
+meren hauan haltijoille,
+Vellamon ikiväelle.
+Eikä tuota tuonekana,
+Ahto antane takaisin.
+"Oi on seppo Ilmarinen!
+Taoit ennen, taoit eilen,
+taopa tänäki päänä!
+Tao rautainen harava,
+haravahan piit tiheät,
+piit tiheät, varsi pitkä,
+jolla lainehet haroan,
+laposille aallot lasken,
+meren ruoikot ru'olle,
+rannat kaikki karhikoille,
+soitto jälle saa'akseni,
+kantelo tavatakseni
+kalaisesta kaartehesta,
+lohisesta louhikosta!"
+Se on seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+takoi rautaisen haravan
+varren vaskisen keralla.
+Piit takoi satoa syltä,
+varren viittä valmisteli.
+Siitä vanha Väinämöinen
+otti rautaisen haravan.
+Astui tietä pikkaraisen,
+kulki matkoa palasen
+teloille teräksisille,
+vaskisille valkamoille.
+Tuoss' oli purtta, kaksi purtta,
+kaksi valmista venettä
+teloilla teräksisillä,
+vaskisilla valkamoilla:
+yksi pursi uusi pursi,
+toinen pursi vanha pursi.
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+virkki uuelle venolle:
+"Lähepä, veno, vesille,
+pursi, aalloillen ajaite
+käsivarren kääntämättä,
+peukalon pitelemättä!"
+Läksipä veno vesille,
+pursi aalloillen ajoihe.
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse istuihe perähän;
+läksi merta luutimahan,
+lainetta lakaisemahan.
+Luopi lumpehet kokohon,
+haravoipi rannan raiskat,
+ruoposteli ruo'on ruutut,
+ruo'on ruutut, kaislan kaitut,
+joka hauanki harasi,
+karit kaikki karhieli:
+eipä saanut, ei tavannut
+hauinluista soittoansa,
+ikimennyttä iloa,
+kaonnutta kanteloa.
+Vaka vanha Väinämöinen
+astuvi kohen kotia
+alla päin, pahoilla mielin,
+kaiken kallella kypärin.
+Itse tuon sanoiksi kertoi:
+"Ei tuota enämpi olle
+hauin hampahan iloa,
+kalanluista luikutusta!"
+Astuessansa ahoa,
+saloviertä vierressänsä
+kuuli koivun itkeväksi,
+puun visan vetistäväksi.
+Jopa luoksi luontelihe,
+lähemmäksi laittelihe.
+Kysytteli, lausutteli:
+"Mit' itket, ihana koivu,
+puu vihanta, vierettelet,
+vyöhyt valkea, valitat?
+Ei sua sotahan vieä,
+ei tahota tappelohon."
+Koivu taiten vastaeli,
+itse virkki puu vihanta:
+"Niinpä muutamat sanovi,
+moniahat arvelevi
+elävän minun ilossa,
+riemussa remuelevan:
+minä hoikka huolissani,
+ikävissäni iloitsen,
+panen pakkopäivissäni,
+murehissa murmattelen.
+"Typeryyttä, tyhjä, itken,
+vajauttani valitan,
+kun olen osatoin, raukka,
+tuiki, vaivainen, varatoin
+näillä paikoilla pahoilla,
+lake'illa laitumilla.
+"Osalliset, onnelliset
+tuota toivovat alati
+kesän kaunihin tulevan,
+suven suuren lämpiävän.
+Toisinpa minä typerä,
+minä vaivainen varoan
+- kuoreni kolottavaksi,
+lehtivarvat vietäväksi!
+"Useinpa minun utuisen,
+use'in, utuisen raukan,
+lapset kerkeän keväimen
+luokseni lähenteleikse,
+veitsin viisin viiltelevät
+halki mahlaisen mahani.
+Paimenet pahat kesällä
+vievät vyöni valkeaisen,
+ken lipiksi, ken tupeksi,
+kenpä marjatuohiseksi.
+"Use'in minun utuisen,
+use'in, utuisen raukan,
+tytöt allani asuvat,
+vierelläni viehkuroivat,
+lehvät päältä leikkelevät,
+varvat vastoiksi sitovat.
+"Use'in minä utuinen,
+use'in, utuinen raukka,
+kaaetahan kaskipuiksi,
+pinopuiksi pilkotahan.
+Kolmasti tänäi kesänä,
+tänä suurena suvena
+miehet allani asuivat,
+kirvestänsä kitkuttivat
+mun poloisen pään menoksi,
+heikon henkeni lähöksi.
+"Se oli ilo kesästä,
+riemu suuresta suvesta.
+Ei ole talvi sen parempi,
+lumen aika armahampi.
+"Jopa aina aikaisehen
+mure muo'on muuttelevi,
+pääni painuvi pahaksi,
+kasvot käypi kalveaksi
+muistellessa mustat päivät,
+pahat ajat arvellessa.
+"Siitä tuuli tuskat tuopi,
+halla huolet haike'immat:
+tuuli vie vihannan turkin,
+halla kaunihin hamehen.
+Niin minä vähävarainen,
+minä, koito koivu raukka,
+jään aivan alastomaksi,
+varsin vaattehettomaksi
+vilussa värisemähän,
+pakkasessa parkumahan."
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Elä itke, puu vihanta,
+vesa lehti, vierettele,
+vyöhyt valkea, valita!
+Saat sinä olevan onnen,
+elon uuen armahamman;
+kohta itkenet ilosta,
+riemusta remahutellet."
+Siitä vanha Väinämöinen
+koivun soitoksi kuvasi.
+Veisteli kesäisen päivän,
+kalkutteli kanteletta
+nenässä utuisen niemen,
+päässä saaren terhenisen.
+Veisti kopan kanteletta,
+emäpuun iloa uutta,
+kopan koivusta lujasta,
+emäpuun visaperästä.
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Tuoss' on koppa kanteletta,
+emäpuu iki-iloa.
+Mistä naulat saatanehe,
+vääntimet perittänehe?"
+Kasvoi tammi tanhualla,
+puu pitkä pihan perällä,
+tammessa tasaiset oksat,
+joka oksalla omena,
+omenalla kultapyörä,
+kultapyörällä käkönen.
+Kun käki kukahtelevi,
+sanoin viisin virkkelevi,
+kulta suusta kumpuavi,
+hopea valahtelevi
+kultaiselle kunnahalle,
+hope'iselle mäelle:
+siitä naulat kantelehen,
+vääntimet visaperähän!
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Sain ma naulat kantelehen,
+vääntimet visaperähän.
+Vielä uupuvi vähäisen,
+viittä kieltä kanteloinen.
+Mistä tuohon kielet saisin,
+äänöset asetteleisin?"
+Läksi kieltä etsimähän.
+Astuvi ahoa myöten:
+istui immikkö aholla,
+nuori neitonen norolla.
+Ei se impi itkenynnä,
+ei varsin ilonnutkana;
+ilman lauloi itseksensä:
+lauloi iltansa kuluksi,
+sulhon toivossa tulevan,
+armahansa aikehessa.
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuonne kengättä kepitti,
+ilman hampsi hattaratta.
+Sitte sinne tultuansa
+alkoi hapsia anella.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Anna, impi, hapsiasi,
+hieprukka, hivuksiasi
+kanteloisen kielosiksi,
+ääniksi ilon ikuisen!"
+Antoi impi hapsiansa,
+hienoja hivuksiansa;
+antoi hasta viisi, kuusi
+sekä seitsemän hivusta:
+siit' on kielet kantelessa,
+ääntimet iki-ilossa.
+Saip' on soitto valmihiksi.
+Siitä vanha Väinämöinen
+istuiksen alakivelle,
+paatiselle portahalle.
+Otti kantelon käsille,
+ilon itsensä lähemmä.
+Kären käänti taivahalle,
+ponnen polville tukesi:
+ääniä asettelevi,
+säveliä sääntelevi.
+Sai äänet asetetuksi,
+soittonsa sovitetuksi,
+niin käänti alakäsille,
+poikkipuolin polvillensa.
+Laski kynttä kymmenkunnan,
+viisi sormea viritti
+kielille kapahumahan,
+sävelille hyppimähän.
+Siinä vanha Väinämöinen
+kun on soitti kanteletta
+käsin pienin, hoikin sormin,
+peukaloin ulos kiverin,
+jopa virkki puu visainen,
+vesa lehti vieretteli,
+kukahti käkösen kulta,
+hivus impyen ilosi.
+Sormin soitti Väinämöinen,
+kielin kantelo kajasi:
+vuoret loukkui, paaet paukkui,
+kaikki kalliot tärähti,
+kivet laikkui lainehilla,
+somerot vesillä souti,
+petäjät piti iloa,
+kannot hyppi kankahilla.
+Kälykset Kalevan naiset,
+kesken kirjan neulomisen
+ne tuohon jokena juoksi,
+kaikki virtana vilisi,
+nuoret naiset naurusuulla,
+emännät ilolla mielin
+soitteloa kuulemahan,
+iloa imehtimähän.
+Mi oli miehiä lähellä,
+ne kaikki lakit käessä;
+mi oli akkoja lähellä,
+ne kaikki käsi posella.
+Tyttäret vesissä silmin,
+pojat maassa polvillansa
+kanteloista kuuntelivat,
+iloa imehtelivät.
+Sanoivat samalla suulla,
+yhen kielen kerkesivät:
+"Ei ole tuota ennen kuultu
+noin suloista soitantoa,
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana!"
+Kuuluvi sorea soitto,
+kuului kuutehen kylähän.
+Eik' ollut sitä otusta,
+ku ei tullut kuulemahan
+tuota soittoa suloista,
+kajahusta kanteloisen.
+Mi oli metsän eläintä,
+kyykistyivät kynsillehen
+kanteloista kuulemahan,
+iloa imehtimähän.
+Ilman linnut lentäväiset
+varvuille varustelihe,
+veen kalaset kaikenlaiset
+rantahan rakentelihe.
+Matosetki maanalaiset
+päälle mullan muuttelihe
+- käänteleivät, kuuntelevat
+tuota soittoa suloista,
+kantelen iki-iloa,
+Väinämöisen väännätystä.
+Siinä vanha Väinämöinen
+kyllä soitteli somasti,
+kajahutti kaunihisti.
+Soitti päivän, soitti toisen
+yhtehen rupeamahan,
+yhen aamun atriahan,
+yhen vyönsä vyötäntähän,
+yhen paitansa panohon.
+Kun hän soitteli kotona,
+huonehessa honkaisessa,
+niin katot kajahtelivat,
+permannot pemahtelivat;
+laet lauloi, ukset ulvoi,
+kaikki ikkunat iloitsi,
+kiukoa kivinen liikkui,
+patsas patvinen pajahti.
+Kun hän kulki kuusikossa,
+vaelti petäjikössä,
+kuusoset kumartelihe,
+männyt mäellä kääntelihe,
+käpöset keolle vieri,
+havut juurelle hajosi.
+Kun hän liikahti lehossa
+tahi astahti aholla,
+lehot leikkiä pitivät,
+ahot ainoista iloa,
+kukat kulkivat kutuhun,
+vesat nuoret notkahteli.
+
+
+
+  Viidesviidettä runo
+
+
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+sai sanoman korvihinsa
+Väinölän eleleväksi,
+Kalevalan kasvavaksi
+sammon saauilla muruilla,
+kirjokannen kappaleilla.
+Tuo tuota kovin kaehti.
+Itse aina arvelevi,
+minkä surman suorittaisi,
+kunka kuoleman kokisi
+tuolle Väinölän väelle,
+kansalle kalevalaisten.
+Ukkoa rukoelevi,
+Pauannetta palvoavi:
+"Oi Ukko, ylijumala!
+Kaataos Kalevan kansa
+rakehilla rautaisilla,
+neuloilla teräsnenillä!
+Tahikka tauilla tapata,
+surmoa suku katala,
+miehet pitkille pihoille,
+naiset läävän lattioille!"
+Tyttö oli Tuonelan sokea,
+Loviatar, vaimo vanha,
+pahin Tuonen tyttäriä,
+ilke'in manattaria,
+alku kaikille pahoille,
+tuhansille turmioille.
+Sill' oli muoto mustanlainen,
+iho inhon-karvallinen.
+Tuopa musta Tuonen tyttö,
+ulappalan umpisilmä,
+teki tielle vuotehensa,
+pahnansa pahalle maalle.
+Selin tuulehen makasi,
+kaltoin säähän karkeahan,
+perin viimahan viluhun,
+kohin päivänkoittehesen.
+Tuli suuri tuulen puuska,
+iästä iso vihuri,
+tuuli tuhman raskahaksi,
+kostutti kohulliseksi
+aholla vesattomalla,
+maalla mättähättömällä.
+Kantoi kohtua kovoa,
+vatsantäyttä vaikeata;
+kantoi kuuta kaksi, kolme,
+neljännenki, viiennenki,
+kuuta seitsemän, kaheksan,
+ympäri yheksän kuuta,
+vaimon vanha'an lukuhun
+kuuta puolen kymmenettä.
+Yheksännen kuun lopulla,
+kuun alulla kymmenennen
+kohtu kääntyvi kovaksi,
+painuvi pakolliseksi;
+eikä synny syntyminen,
+luovu luomaiset sikiöt.
+Siirrälti sijan aloa,
+paneutti toisen paikan.
+Meni portto poikimahan,
+tulen lautta lapsimahan
+kahen kallion välihin,
+viien vuoren viukelohon:
+eipä tuolla synty synny,
+luovu luomainen sikiö.
+Etsi synnytössijoa,
+vatsansa vajennusmaata
+heiluvilla hettehillä,
+läikkyvillä lähtehillä:
+ei siellä sijoa saanut,
+vajennusta vatsallensa.
+Synnytteli poikiansa,
+vajenteli vatsoansa
+kuohussa tulisen kosken,
+ve'en vankan vääntehessä,
+alla kolmen kosken koprun,
+alla äyrähän yheksän;
+vaan ei vielä synty synny,
+kehnon kohtu ei kevene.
+Alkoi itkeä iletys,
+parkua paha kuvatus.
+Ei tieä, mihin menisi,
+kunne kulkea pitäisi
+vatsansa vajentamahan,
+poikiansa poikimahan.
+Puhui pilvestä Jumala,
+lausui Luoja taivahalta:
+"Tuoll' on suolla kolmisoppi
+rannalla meryttä vasten,
+pimeässä Pohjolassa,
+sangassa Sariolassa.
+Mene sinne poikimahan,
+kohtusi keventämähän!
+Siellä silma tarvitahan,
+väkeäsi vuotetahan."
+Tuopa musta Tuonen tyttö,
+ilkeä Manalan impi,
+tuli Pohjolan tuville,
+Sariolan saunan maille
+latomahan lapsiansa,
+saamahan sikiöitänsä.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka harvahammas,
+vei tuon saunahan saloa,
+kylin kylpyhuonehesen,
+kyläkunnan kuulematta,
+sanan saamatta kylähän.
+Lämmitti saloa saunan,
+rikenehen riuahutti;
+oluella ukset voiti,
+kasti kaljalla saranat,
+jottei ukset ulvonunna,
+saranat narahtanunna.
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Kave eukko, luonnon tyttö,
+kave kultainen, korea,
+jok' olet vanhin vaimoloita,
+ensin emä itselöitä!
+Juokse polvesta merehen,
+vyö lapasta lainehesen,
+ota kiiskiltä kinoa,
+matehelta nuljaskata,
+jolla voiat luun lomia,
+sivelet sivuja myöten,
+päästät piian pintehistä,
+vaimon vatsanvääntehistä,
+tästä tuskasta kovasta,
+vatsantyöstä vaikeasta!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+oi Ukko, ylijumala,
+tule tänne tarvittaissa,
+käy tänne kutsuttaessa!
+Tääll' on piika pintehessä,
+vaimo vatsanvääntehessä
+saunassa savun seassa,
+kylän kylpyhuonehessa.
+"Ota kultainen kurikka
+kätehesi oikeahan!
+Sillä haittoja hajota,
+pihtipuoliset porota,
+lukot Luojan lonkahuta,
+takasalvat poikki taita
+mennä suuren, mennä pienen,
+kulkea vähäväkisen!"
+Siinä tuo paha pahennus,
+Tuonen tyttö umpisilmä
+jopa vatsansa vajenti,
+latoi lapsensa vihaiset
+alla vaipan vaskikirjan,
+alla uutimen utuisen.
+Teki poikoa yheksän
+yhtenä kesäisnä yönä,
+yhen löylyn lyötävillä,
+yhen saunan saatavilla,
+yhestä vatsan väestä,
+kohuntäyestä kovasta.
+Nimitteli poikiansa,
+laaitteli lapsiansa,
+kuin kuki tekemiänsä,
+itse ilmi luomiansa:
+minkä pisti pistokseksi,
+kunka änkäsi ähyksi,
+minkä laati luuvaloksi,
+kunka riieksi risasi;
+minkä painoi paiseheksi,
+kunka ruohutti ruveksi,
+minkä syöjäksi sysäsi,
+kunka ruhtosi rutoksi.
+Jäi yksi nimittämättä,
+poika pahnan-pohjimmainen.
+Senpä sitte käski tuonne,
+työnti velhoiksi vesille,
+noi'iksi noroperille,
+katehiksi kaikin paikoin.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+muut on käski käyä tuonne
+nenähän utuisen niemen,
+päähän saaren terhenisen.
+Ärrytti äkäiset luomat,
+tavattomat tauit työnti
+vasten Väinölän väkeä,
+surmaksi su'un Kalevan.
+Pojat Väinölän potevi,
+läsivi Kalevan kansa
+tautia tavattomia,
+nimen tietämättömiä:
+alta lattiat lahovi,
+päältä peite märkänevi.
+Silloin vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+läksi päitä päästämähän,
+henkiä lunastamahan,
+läksi Tuonelle sotahan,
+kera tauin tappelohon.
+Saattoi saunan lämpimäksi,
+kivet löylyn lyötäväksi
+puuhu'illa puhtahilla,
+ve'en tuomilla haloilla.
+Vei on vettä verhossansa,
+kantoi vastat varjossansa,
+hauteli haluiset vastat,
+satalatvat lauhutteli.
+Löi siitä simaisen löylyn,
+mesilöylyn löyhäytti
+läpi kuumien kivien,
+palavojen paaterojen.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Tule nyt löylyhyn, Jumala,
+iso ilman, lämpimähän
+tekemähän terveyttä,
+rauhoa rakentamahan!
+Pyyhi pois pyhät kipunat,
+pyhät saastat sammuttele,
+lyötä maahan liika löyly,
+paha löyly pois lähetä,
+ettei polta poikiasi,
+turmele tekemiäsi!
+"Minkä vettä viskaelen
+noille kuumille kiville,
+se me'eksi muuttukohon,
+simaksi sirahtakohon!
+Juoskohon joki metinen,
+simalampi laikkukohon
+läpi kiukahan kivisen,
+läpi saunan sammalisen!
+"Ei nyt meitä syyttä syöä
+eikä tauitta tapeta,
+ei luvatta suuren Luojan,
+ilman surmatta Jumalan.
+Kenpä meitä syyttä söisi,
+suuhunsa omat sanansa,
+päähänsä pahat panonsa,
+ajatukset itsehensä!
+"Jos ei minussa miestä liene,
+urosta Ukon pojassa
+rikkehistä riisumahan,
+päättehistä päästämähän,
+onp' on itsessä Ukossa,
+joka pilviä pitävi,
+poutapilvessä asuvi,
+hattaroissa hallitsevi.
+"Oi Ukko, ylijumala,
+pilven-päällinen jumala!
+Tule tänne tarvittaissa,
+ajaite anottaessa
+nämä tuskat tuntemahan,
+hätäpäivät häätämähän,
+rikonnaiset riisumahan,
+puutunnaiset purkamahan!
+"Tuo mulle tulinen miekka,
+säkehinen säilä kanna,
+jolla ma pahat pitelen,
+ilkeät iki asetan,
+tuskat tuulen teitä myöten,
+kivut aavoillen ahoille!
+"Tuonne ma kipuja kiistän,
+tuonne tuskia manoan
+kivisihin kellarihin,
+rautaisihin raunioihin,
+kiviä kivistämähän,
+paasia pakottamahan.
+Ei kivi kipuja itke,
+paasi ei vaivoja valita,
+vaikka paljo pantahisi,
+määrättä mätettähisi.
+"Kiputyttö, Tuonen neiti,
+joka istut kipukivellä
+joen kolmen juoksevassa,
+veen kolmen jaka'imessa
+jauhaen kipukiveä,
+Kipuvuorta väännätellen!
+Käy kivut kereämähän
+kitahan kiven sinisen,
+tahi vieretä vetehen,
+syytäise meren syvähän,
+tuulen tuntumattomahan,
+päivän paistamattomahan!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+Kivutar, hyvä emäntä,
+Vammatar, valio vaimo,
+tule kanssa, käy keralla
+tekemähän terveyttä,
+rauhoa rakentamahan!
+Tee kivut kivuttomaksi,
+vammat värjymättömäksi,
+jotta saisi sairas maata,
+huono huoletta levätä,
+tuskahinen tunnin olla,
+vikahinen vieretellä!
+"Ota kivut kippasehen,
+vaivat vaskivakkasehen,
+kivut tuonne vieäksesi,
+vammat vaivutellaksesi
+keskelle Kipumäkeä,
+Kipuvuoren kukkulata!
+Siellä keittäös kipuja
+pikkuisessa kattilassa,
+yhen sormen mentävässä,
+peukalon mahuttavassa!
+"Kivi on keskellä mäkeä,
+reikä keskellä kiveä,
+jok' on väätty vääntiällä,
+puhkaistu purasimella:
+siihen kivut kiskotahan,
+pahat vammat vallatahan,
+tuskat tuimat tungetahan,
+pakkopäivät painetahan
+öin yrittämättömiksi,
+päivin pääsemättömiksi."
+Siitä vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+vielä voiteli vikoja,
+noita vammoja valeli
+yheksillä voitehilla,
+kaheksilla katsehilla.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Oi Ukko, ylijumala,
+mies on vanha taivahinen!
+Iätä iästä pilvi,
+nosta lonka luotehesta,
+länkä lännestä lähetä!
+Sa'a mettä, sa'a vettä
+kipehille voitehiksi,
+vammoille valantehiksi!
+"En minä mitänä voine,
+kun ei Luojani luvanne.
+Avun Luoja antakohon,
+avun tuokohon Jumala
+minun silmin nähtyäni,
+käsin päällä käytyäni,
+suin sulin puheltuani,
+hengin henkäeltyäni!
+"Kuhun ei käteni käyne,
+käyköhön käet Jumalan;
+kuhun ei sormeni sopine,
+sopikohon Luojan sormet!
+Luojan on somemmat sormet,
+Luojan kämmenet käpeät.
+"Tule nyt, Luoja, loitsimahan,
+Jumala, puhelemahan,
+kaikkivalta, katsomahan!
+Tehkös yöllä terveheksi,
+päivällä imanteheksi,
+jottei tuska päällä tunnu,
+kipu keskeä kivistä,
+pakko ei syämehen paneite,
+jottei tunnu pikkuistana,
+vaivoa vähäistäkänä
+sinä ilmoisna ikänä,
+kuuna kullan valkeana!"
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+sillä riisui rikkehiä,
+purkaeli puuttehia.
+Poies poisti poikenluomat,
+paranti pahat panoset,
+päästi kansan kuolemasta,
+Kalevan katoamasta.
+
+
+
+  Kuudesviidettä runo
+
+
+Sai sanoma Pohjolahan,
+tieto kylmähän kylähän
+Väinölän vironneheksi,
+Kalevalan pääsneheksi
+noista nostamavioista,
+tauista tavattomista.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka harvahammas,
+tuo tuosta kovin pahastui.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Vielä muistan muunki keinon,
+toki toisen tien osoan:
+nostan karhun kankahalta,
+korvesta koverakouran
+päälle Väinölän elojen,
+Kalevalan karjan päälle."
+Nosti karhun kankahalta,
+kontion kovilta mailta
+noille Väinölän ahoille,
+Kalevalan karjamaille.
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Veli, seppo Ilmarinen!
+Taos mulle uusi keihäs,
+tao keiho kolmisulka
+varren vaskisen keralla!
+Ois' otso otettavana,
+rahakarva kaattavana
+ruuniani ruhtomasta,
+tammojani tahtomasta,
+kaatamasta karjoani,
+lehmiä levittämästä."
+Seppo keihyen takovi,
+eikä pitkän, ei lyhyen,
+takoi keskilaaullisen:
+sen susi sulalla seisoi,
+kontio terän kohalla,
+hirvi hiihti suoverossa,
+varsa varrella samosi,
+peura potki ponnen päässä.
+Satoi siitä uutta lunta,
+hiukan hienoista vitiä,
+sykysyisen uuhen verran,
+verran talvisen jäniksen.
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Mieleni minun tekevi,
+mieli käyä Metsolassa
+metsän tyttöjen tykönä,
+sinipiikojen pihoilla.
+"Lähen miehistä metsälle,
+urohista ulkotöille.
+Ota, metsä, miehiksesi,
+urohiksesi, Tapio!
+Auta onni ottamahan,
+metsän kaunis kaatamahan!
+"Mielikki, metsän emäntä,
+Tellervo, Tapion vaimo!
+Kytke kiinni koiroasi,
+rakentele rakkiasi
+kuusamisehen kujahan,
+talahasen tammisehen!
+"Otsonen, metsän omena,
+mesikämmen källeröinen!
+Kun kuulet minun tulevan,
+miehen aimo astelevan,
+kytke kynnet karvoihisi,
+hampahat ikenihisi,
+ettei koske konsakana,
+liikuta lipeänänä!
+"Otsoseni, ainoiseni,
+mesikämmen, kaunoiseni!
+Lyöte maata mättähälle,
+kaunihille kalliolle,
+hongat päällä huojumassa,
+kuuset päällä kuulumassa!
+Siinä, otso, pyörteleite,
+mesikämmen, käänteleite,
+kuni pyy pesänsä päällä,
+hanhi hautomaisillansa!"
+Siinä vanha Väinämöinen
+kuuli koiran haukkuvaksi,
+penun julki juttavaksi
+pikkusilmäisen pihalla,
+tasakärsän tanhu'illa.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Luulin kukkuvan käkösen,
+lempilinnun laulelevan;
+ei käki kukahakana,
+lempilintu laulakana:
+tääll' on koirani komehin,
+otukseni oivallisin
+otsosen tuvan ovella,
+miehen kaunon kartanolla!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+siinä otsosen tapasi;
+säteriset sängyt kaati,
+sijat kultaiset kumosi.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Ole kiitetty, Jumala,
+ylistetty, Luoja yksin,
+kun annoit otson osaksi,
+salon kullan saalihiksi!"
+Katselevi kultoansa.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Otsoseni, ainoiseni,
+mesikämmen, kaunoiseni!
+Elä suutu suottakana!
+En minä sinua kaannut:
+itse vierit vempeleltä,
+hairahit havun selältä,
+puhki puiset kaatiosi,
+halki haljakan havuisen.
+Sykysyiset säät lipeät,
+päivät pilviset pimeät.
+"Metsän kultainen käkönen,
+kaunis karva röyhetyinen!
+Heitä nyt kylmille kotosi,
+asuinmaasi autiaksi,
+koivunoksainen kotosi,
+vasunvarpainen majasi!
+Lähe, kuulu, kulkemahan,
+metsän auvo, astumahan,
+käymähän, käpeäkenkä,
+sinisukka, sipsomahan
+näiltä pieniltä pihoilta,
+kape'ilta käytäviltä
+urohoisehen väkehen,
+miehisehen joukkiohon!
+Ei siellä pahoin pi'etä,
+ei eletä kehnon lailla:
+sima siellä syötetähän,
+mesi nuori juotetahan
+tulevalle vierahalle,
+saavalle käkeävälle.
+"Lähe nyt tästä kuin lähetki,
+tästä pienestä pesästä
+alle kuulun kurkihirren,
+alle kaunihin katoksen!
+Niin sä luikkaos lumella,
+kuni lumme lammin päällä,
+niin sä haihaos havulla,
+kuni oksalla orava!"
+Siitä vanha Väinämöinen,
+laulaja iän-ikuinen,
+astui soitellen ahoja,
+kajahellen kankahia
+kera kuulun vierahansa,
+kanssa karvalallusensa.
+Jo soitto tupahan kuului,
+alle kattojen kajahus.
+Virkahti väki tuvassa,
+kansa kaunis vieretteli:
+"Kuulkottes tätä kumua,
+salon soittajan sanoja,
+käpylinnun kälkytystä,
+metsän piian pillin ääntä!"
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse ennätti pihalle.
+Vierähti väki tuvasta,
+kansa kaunis lausutteli:
+"Joko on kulta kulkemassa,
+hopea vaeltamassa,
+rahan armas astumassa,
+tenka tietä poimimassa?
+Mesijänkö metsä antoi,
+ilveksen salon isäntä,
+koska laulaen tulette,
+hyreksien hiihtelette?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuossa tuon sanoiksi virkki:
+"Sanomiks' on saukko saatu,
+virsiksi Jumalan vilja;
+sillä laulaen tulemme,
+hyreksien hiihtelemme.
+"Eikä saukko ollekana,
+eikä saukko eikä ilves:
+itse on kuulu kulkemassa,
+salon auvo astumassa,
+mies vanha vaeltamassa,
+verkanuttu vieremässä.
+Kun lie suotu vierahamme,
+ovet auki paiskatkatte,
+vaan kun lie vihattu vieras,
+kiinni lyökätte lujahan!"
+Väki vastaten sanovi,
+kansa kaunis vieretteli:
+"Terve, otso, tultuasi,
+mesikämmen, käytyäsi
+näille pestyille pihoille,
+kaunoisille kartanoille!
+"Tuota toivoin tuon ikäni,
+katsoin kaiken kasvinaian
+soivaksi Tapion torven,
+metsän pillin piukovaksi,
+kulkevaksi metsän kullan,
+saavaksi salon hopean
+näille pienille pihoille,
+kape'ille käytäville.
+"Toivoin kuin hyveä vuotta,
+katsoin kuin kesän tuloa,
+niinkuin suksi uutta lunta,
+lyly liukasta lipua,
+neiti nuorta sulhokaista,
+punaposki puolisoa.
+"Illat istuin ikkunoissa,
+aamut aitan portahilla,
+veräjillä viikkokauet,
+kuukauet kujaisten suussa,
+talvikauet tanhu'illa.
+Lumet seisoin tanteriksi,
+tanteret suliksi maiksi,
+sulat maat somerikoiksi,
+somerikot hiesukoiksi,
+hiesukot vihottaviksi.
+Ajattelin aamut kaiket,
+päivät päässäni pitelin,
+missä viikon otso viipyi,
+salon armas aikaeli,
+oisiko Virohon viernyt,
+maasta Suomen sorkehtinut."
+Siitä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Minne vienen vierahani,
+kulettanen kultaiseni?
+Tokko laittanen latohon,
+pannen pahnahuonehesen?"
+Väki vastaten sanovi,
+kansa kaunis vieretteli:
+"Tuonne vienet vierahamme,
+kulettanet kultaisemme
+alle kuulun kurkihirren,
+alle kaunihin katoksen.
+Siell' on syömät suoriteltu,
+juomaneuvot jou'uteltu,
+kaikki sillat siivottuna,
+lakaistuna lattiaiset;
+kaikki vaimot vaatehtinna
+pukemihin puhtahisin,
+sore'ihin pääsomihin,
+valke'ihin vaattehisin."
+Siitä vanha Väinämöinen
+itse virkki, noin nimesi:
+"Otsoseni, lintuseni,
+mesikämmen, kääröseni!
+Viel' on maata käyäksesi,
+kangasta kavutaksesi.
+"Lähes nyt, kulta, kulkemahan,
+armas, maata astumahan,
+mustasukka, muikumahan,
+verkahousu, vieremähän,
+käymähän tiaisen teitä,
+varpusen vaeltamia
+alle viien viilohirren,
+alle kuuen kurkiaisen!
+"Varo'otte, vaimo raukat,
+ettei karja kammastuisi,
+pieni vilja pillastuisi,
+vikoisi emännän vilja
+tullessa otson tuville,
+karvaturvan tunkeitessa!
+"Pois on, pojat, porstuasta,
+piiat, pihtipuolisista
+uron tullessa tupahan,
+astuessa aimo miehen!
+"Metsän otsonen, omena,
+metsän kaunis källeröinen!
+Ellös piikoja pelätkö,
+kassapäitä kammastelko
+eläkä vaimoja varoa,
+sure sylttysukkaisia!
+Mi on akkoja tuvassa,
+ne on kaikki karsinahan
+miehen tullessa tupahan,
+astuessa aika poian!"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Terve tänneki, Jumala,
+alle kuulun kurkiaisen,
+alle kaunihin katoksen!
+Mihin nyt heitän hempuseni,
+lasken karvalalluseni?"
+Väki vastahan sanovi:
+"Terve, terve tultuasi!
+Tuohon liitä lintusesi,
+kulettele kultaisesi
+petäjäisen pienan päähän,
+rautaisen rahin nenähän
+turkin tunnusteltavaksi,
+karvojen katseltavaksi!
+"Elä, otso, tuosta huoli
+eläkä pane pahaksi,
+jos tulevi turkin tunti,
+karvojen katsanto-aika!
+Ei tuhota turkkiasi,
+karvojasi ei katsota
+herjojen hetalehiksi,
+vaivaisien vaattehiksi."
+Siitä vanha Väinämöinen
+otatti otsolta turkin,
+pani aitan parven päähän;
+lihat liitti kattilahan,
+kuparihin kullattuhun,
+vaskipohjahan patahan.
+Jo oli pa'at tulella,
+vaskilaiat valkealla,
+täpittynä, täytettynä
+liioilla lihamuruilla;
+suolat saatettu sekahan,
+jotk' oli tuotu tuonnempata,
+saatu suolat Saksanmaalta,
+Vienan pääliltä vesiltä,
+souttu Suolasalmen kautta,
+laivan päältä laskettuna.
+Kun oli keitto keitettynä,
+saatu kattilat tulelta,
+jopa saalis saatettihin,
+käpylintu käytettihin
+päähän pitkän pintapöyän
+kultaisihin kuppiloihin
+simoa sirettämähän,
+olosia ottamahan.
+Petäjäst' oli pöytä tehty,
+va'it vaskesta valettu,
+lusikkaiset hopeasta,
+veitset kullasta kuvattu.
+Kupit kaikki kukkusilla,
+va'it varpelaitasilla
+metsän mieliantehia,
+salon kullan saalihia.
+Siinä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Kummun ukko kultarinta,
+Tapion talon isäntä,
+Metsolan metinen vaimo,
+metsän ehtoisa emäntä,
+mies puhas, Tapion poika,
+mies puhas, punakypärä,
+Tellervo, Tapion neiti,
+kanssa muu Tapion kansa!
+Tule nyt häihin härkösesi,
+pitkävillasi pitoihin!
+Nyt on kyllin kystä syöä,
+kyllin syöä, kyllin juoa,
+kyllin itsensä piteä,
+kyllin antoa kylälle."
+Väki tuossa noin sanovi,
+kansa kaunis vieretteli:
+"Miss' on otso syntynynnä,
+rahankarva kasvanunna?
+Tokko tuo olilla syntyi,
+kasvoi saunan karsinassa?"
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ei otso olilla synny
+eikä riihiruumenilla!
+Tuoll' on otso synnytelty,
+mesikämmen käännytelty
+luona kuun, malossa päivän,
+otavaisen olkapäillä,
+ilman impien tykönä,
+luona luonnon tyttärien.
+"Astui impi ilman äärtä,
+neiti taivahan napoa,
+kävi pilven piirtä myöten,
+taivahan rajoa myöten
+sukassa sinertävässä,
+kirjavassa kaplukassa,
+villavakkanen käessä,
+karvakoppa kainalossa.
+Viskoi villan pään vesille,
+laski karvan lainehille.
+Tuota tuuli tuuitteli,
+ilma lieto liikutteli,
+ve'en henki heilutteli,
+aalto rannalle ajeli,
+rannalle salon simaisen,
+nenähän metisen niemen.
+"Mielikki, metsän emäntä,
+Tapiolan tarkka vaimo,
+koppoi kuontalon vesiltä,
+villat hienot lainehilta.
+"Siitä liitti liukkahasti,
+kapaloitsi kaunihisti
+vaahterisehen vasuhun,
+kaunoisehen kätkyehen.
+Nostatti kapalonuorat,
+vitjat kultaiset kuletti
+oksalle olovimmalle,
+lehvälle leve'immälle.
+"Tuuitteli tuttuansa,
+liekutteli lempeänsä
+alla kuusen kukkalatvan,
+alla penseän petäjän.
+Siinä otsosen sukesi,
+jalokarvan kasvatteli
+vieressä metisen viian,
+simaisen salon sisässä.
+"Kasvoi otso kaunihiksi,
+yleni ylen ehoksi:
+lyhyt jalka, lysmä polvi,
+tasakärsä talleroinen,
+pää levyt, nenä nykerä,
+karva kaunis röyhetyinen.
+Ei ollut vielä hampahia
+eikä kynsiä kyhätty.
+"Mielikki, metsän emäntä,
+itse tuon sanoiksi virkki:
+'Kyheäisin kynnet tuolle,
+kanssa hampahat hakisin,
+kun tuo ei vioille saisi,
+painuisi pahoille töille.'
+"Niin otso valansa vannoi
+polvilla metsän emännän,
+eessä julkisen Jumalan,
+alla kasvon kaikkivallan,
+ei tehäksensä pahoa,
+ruveta rumille töille.
+"Mielikki, metsän emäntä,
+Tapiolan tarkka vaimo,
+läksi hammasta hakuhun,
+kynsiä kyselemähän
+pihlajilta piuke'ilta,
+katajilta karke'ilta,
+jukaisilta juurikoilta,
+kesunkannoilta kovilta:
+eipä sieltä kynttä saanut
+eikä hammasta tavannut.
+"Honka kasvoi kankahalla,
+kuusi kummulla yleni,
+hongassa hopeaoksa,
+kultaoksa kuusosessa:
+ne kapo käsin tavoitti,
+niistä kynsiä kyhäsi,
+niitä liitti leukaluuhun,
+ikenihin istutteli.
+"Siitä laski lallokkinsa,
+ulos lempensä lähetti;
+pani suota soutamahan,
+viitoa vitaisemahan,
+ahoviertä astumahan,
+kangasta kapuamahan.
+Käski käyä kaunihisti,
+soreasti sorkutella,
+elellä ajat iloiset,
+kulutella kuulut päivät
+suon selillä, maan navoilla,
+kisakangasten perillä,
+käyä kengättä kesällä,
+sykysyllä syylingittä;
+asua ajat pahemmat,
+talvikylmät kyhmästellä
+tuomisen tuvan sisässä,
+havulinnan liepehellä,
+kengällä korean kuusen,
+katajikon kainalossa,
+alla viien villavaipan,
+alla kaapuan kaheksan.
+"Sieltä sain nyt saalihini,
+ehätin tämän eräni."
+Väki nuori noin sanovi,
+väki vanha virkkelevi:
+"Mitä tehen metsä mieltyi,
+metsä mieltyi, korpi kostui,
+ihastui salon isäntä,
+taipui ainoinen Tapio,
+jotta antoi ainokkinsa,
+menetti mesikkisensä?
+Oliko keihon keksimistä
+eli nuolen noutamista?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Hyvin meihin metsä mieltyi,
+metsä mieltyi, korpi kostui,
+ihastui salon isäntä,
+taipui ainoinen Tapio.
+"Mielikki, metsän emäntä,
+Tellervo, Tapion neiti,
+metsän neiti muoto kaunis,
+metsän piika pikkarainen,
+läksi tietä neuvomahan,
+rastia rakentamahan,
+tien vieriä viittomahan,
+matkoa opastamahan.
+Veisti pilkat pitkin puita,
+rastit vaaroihin rakenti
+jalon otsosen oville,
+rahasaaren rantehille.
+"Sitte sinne tultuani,
+perillen osattuani
+ei ollut keihon keksimistä,
+ampuen ajelemista:
+itse vieri vempeleltä,
+horjahti havun selältä;
+risut rikkoi rintapäänsä,
+varvut vatsansa hajotti."
+Siitä tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Otsoseni, ainoiseni,
+lintuseni, lempiseni!
+Päästä nyt tänne pääripasi,
+pujota puraisimesi,
+heitä harvat hampahasi,
+liitä leukasi leveät!
+Eläkä pane pahaksi,
+jos meille mikä tulisi,
+luien luske, päien pauke,
+kova hammasten kolina!
+"Jo otan nenän otsolta
+nenän entisen avuksi;
+en ota osattomaksi
+enkä aivan ainoaksi.
+"Otan ma otsolta korvan
+korvan entisen avuksi;
+en ota osattomaksi
+enkä aivan ainoaksi.
+"Otan ma otsolta silmän
+silmän entisen avuksi;
+en ota osattomaksi
+enkä aivan ainoaksi.
+"Otan ma otsan otsolta
+otsan entisen avuksi;
+en ota osattomaksi
+enkä aivan ainoaksi.
+"Otan ma otsolta turvan
+turvan entisen avuksi;
+en ota osattomaksi
+enkä aivan ainoaksi.
+"Otan ma otsolta kielen
+kielen entisen avuksi;
+en ota osattomaksi
+enkä aivan ainoaksi.
+"Sen nyt mieheksi sanoisin,
+urohoksi arvoaisin,
+joka umpiluut lukisi,
+saisi sarjahampahuiset
+leuasta teräksisestä
+rusamilla rautaisilla."
+Eipä toista tullutkana,
+ei ollut urosta tuota.
+Itse umpiluut lukevi,
+sarjahampahat sanovi
+alla luisten polviensa,
+rautaisten rusamiensa.
+Otti hampahat otsolta.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Metsän otsonen, omena,
+metsän kaunis källeröinen!
+Nyt on matka käyäksesi,
+retki reiahellaksesi
+tästä pienestä pesästä,
+matalaisesta majasta
+korkeampahan kotihin,
+avarampahan asuhun.
+"Lähe nyt, kulta, kulkemahan,
+rahan armas, astumahan,
+sivutse sikojen teistä,
+poikki porsasten poluista
+vasten varvikkomäkeä,
+kohti vuorta korkeata
+petäjähän penseähän,
+honkahan havusatahan!
+Hyvä siin' on ollaksesi,
+armas aikaellaksesi
+- kuuluvilla karjan kellon,
+luona tiukujen tirinän."
+Vaka vanha Väinämöinen
+jo tuli kotihin tuolta.
+Väki nuori noin sanovi,
+kansa kaunis lausutteli:
+"Minne saatit saalihisi,
+kunne ennätit eräsi?
+Lienet jäälle jättänynnä,
+uhkuhun upottanunna,
+suomutihin sortanunna,
+kaivanunna kankahasen."
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Enpä jäälle jättänynnä,
+uhkuhun upottanunna:
+siinä koirat siirteleisi,
+linnut liiat peitteleisi;
+enkä suohon sortanunna,
+kaivanunna kankahasen:
+siinä toukat turmeleisi,
+söisi mustat muurahaiset.
+"Tuonne saatin saalihini,
+ehätin erän vähäni
+kultakunnahan kukulle,
+vaskiharjun hartioille.
+Panin puuhun puhtahasen,
+honkahan havusatahan,
+oksalle olovimmalle,
+lehvälle leve'immälle
+iloksi inehmisille,
+kunnioiksi kulkijoille.
+"Ikenin panin itähän,
+silmin loin on luotehesen.
+Enkä aivan latvasehen:
+oisin luonut latvasehen,
+siinä tuuli turmeleisi,
+ahava pahoin panisi;
+enkä pannut maavarahan:
+oisin pannut maavarahan,
+siat siinä siirteleisi,
+alakärsät käänteleisi."
+Siitä vanha Väinämöinen
+laikahtihe laulamahan
+illan kuulun kunniaksi,
+päivän päätyvän iloksi.
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Piä nyt, pihti, valkeata,
+jotta lauloa näkisin!
+Lauloa luku tulevi,
+suuni soia tahtelevi."
+Siinä lauloi jotta soitti,
+pitkin iltoa iloitsi.
+Lausui laulunsa lopulla,
+itse virkki viimeiseksi:
+"Anna toisteki, Jumala,
+vastaki, vakainen Luoja,
+näin näissä ilottavaksi,
+toiste toimiteltavaksi,
+näissä häissä pyylypoian,
+pitkävillaisen pioissa!
+"Anna ainaki, Jumala,
+toisteki, totinen Luoja,
+rastia rakettaviksi,
+puita pilkoteltaviksi
+urohoisessa väessä,
+miehisessä joukkiossa!
+"Anna ainaki, Jumala,
+toisteki, totinen Luoja,
+soivaksi Tapion torven,
+metsän pillin piukovaksi
+näillä pienillä pihoilla,
+kape'illa kartanoilla!
+Päivät soisin soitettavan,
+illat tehtävän iloa
+näillä mailla, mantereilla,
+Suomen suurilla tiloilla,
+nuorisossa nousevassa,
+kansassa kasuavassa."
+
+
+
+  Seitsemäsviidettä runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen
+kauan soitti kanteletta,
+sekä soitti jotta lauloi,
+jotta ilmankin iloitsi.
+Soitto kuului kuun tupihin,
+ilo päivän ikkunoille.
+Kuu tuvastahan tulevi,
+astui koivun konkelolle,
+päivä päätyi linnastansa,
+loihe latvahan petäjän
+kanteletta kuulemahan,
+iloa imehtimähän.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka harvahammas,
+siitä päivän kiinni saapi,
+kuuhuen käsin tavoitti,
+kuun on koivun konkelolta,
+päivän latvasta petäjän.
+Ne kohta kotihin saattoi,
+pimeähän Pohjolahan.
+Kätki kuun kumottamasta
+kirjarintahan kivehen,
+lauloi päivän paistamasta
+vuorehen teräksisehen.
+Itse tuossa noin saneli:
+"Ellös täältä ilman pääskö,
+nousko, kuu, kumottamahan,
+pääskö, päivä, paistamahan,
+kun en käyne päästämähän,
+itse tulle noutamahan
+yheksän orihin kanssa,
+yhen tamman kantamalla!"
+Kun oli kuun kulettanunna
+sekä päivän saattanunna
+Pohjolan kivimäkehen,
+rautaisehen kalliohon,
+jopa valkean varasti,
+tulen Väinölän tuvilta:
+sai tuvat tulettomaksi,
+pirtit valkeattomaksi.
+Jo oli yö alinomainen,
+pitkä, pilkkoisen pimeä.
+Oli yö Kalevalassa,
+noilla Väinölän tuvilla
+sekä tuolla taivahassa,
+Ukon ilman istuimilla.
+Tukela on tuletta olla,
+vaiva suuri valkeatta,
+ikävä inehmisien,
+ikävä itsen Ukonki.
+Tuo Ukko, ylijumala,
+itse ilman suuri luoja,
+alkoi tuota ouostella.
+Arvelee, ajattelevi,
+mikä kumma kuun e'essä,
+mikä terhen päivän tiessä,
+kun ei kuu kumotakana
+eikä päivä paistakana.
+Astui pilven äärtä myöten,
+taivahan rajoa myöten
+sukassa sinertävässä,
+kirjavassa kaplukassa;
+kävi kuuta etsimähän,
+päiveä tapoamahan:
+eipä kuuta löyäkänä,
+päiveä tapoakana.
+Tulta iski ilman Ukko,
+valahutti valkeata
+miekalla tuliterällä,
+säilällä säkenevällä;
+iski tulta kyntehensä,
+järskytti jäsenehensä
+ylähällä taivosessa,
+tähtitarhojen tasalla.
+Saipa tulta iskemällä.
+Kätkevi tulikipunan
+kultaisehen kukkarohon,
+hope'isehen kehä'än.
+Antoi neien tuuitella,
+ilman immen vaapotella
+kuun uuen kuvoamaksi,
+uuen auringon aluksi.
+Neiti pitkän pilven päällä,
+impi ilman partahalla
+tuota tulta tuuitteli,
+valkeaista vaapotteli
+kultaisessa kätkyessä,
+hihnoissa hope'isissa.
+Hope'iset orret notkui,
+kätkyt kultainen kulisi,
+pilvet liikkui, taivot naukui,
+taivon kannet kallistihe
+tulta tuuiteltaessa,
+valkeaista vaapottaissa.
+Impi tulta tuuitteli,
+vaapotteli valkeaista,
+tulta sormilla somitti,
+käsin vaali valkeaista:
+tuli tuhmalta putosi,
+valkea varattomalta,
+kätösiltä kääntelijän,
+sormilta somittelijan.
+Taivas reikihin repesi,
+ilma kaikki ikkunoihin.
+Kirposi tulikipuna,
+suikahti punasoronen,
+läpi läikkyi taivosista,
+puhki pilvistä pirisi,
+läpi taivahan yheksän,
+halki kuuen kirjokannen.
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Veli, seppo Ilmarinen!
+Lähtekämme katsomahan,
+saakamme opastumahan,
+mikä tuo tuli tulonen,
+outo valkea valahti
+yläisistä taivosista
+alaisihin maaemihin,
+jos olisi kuun kehänen
+eli päivän pyöryläinen!"
+Läksivät urosta kaksi.
+Astuivat, ajattelivat,
+miten tuonne tullaksensa
+ja kuten osataksensa
+tulen siirtymäsijoille,
+valkean valantomaille.
+Joki joutuvi etehen,
+melkeän meren tapainen.
+Siinä vanha Väinämöinen
+alkoi veisteä venettä,
+alla korven kolkutella.
+Toinen seppo Ilmarinen
+laati kuusesta meloja,
+petäjästä järkäleitä.
+Sai venonen valmihiksi
+hankoinensa, airoinensa;
+niin veivät venon vesille.
+Soutelevat, joutelevat
+ympäri Nevan jokea,
+Nevan nientä kiertelevät.
+Ilmatar, ihana impi,
+vanhin luonnon tyttäristä,
+tuopa vastahan tulevi
+puhutellen, lausutellen:
+"Mitä miehiä olette,
+kuinka teitä kutsutahan?"
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Merimiehiä olemme,
+minä vanha Väinämöinen,
+toinen seppo Ilmarinen.
+Vaan sano oma sukusi,
+kuin sinua kutsutahan!"
+Vaimo tuon sanoiksi virkki:
+"Minä olen vanhin vaimoksia,
+vanhin ilman impilöitä,
+ensin emä itselöitä,
+joll' on vihki viien vaimon,
+muoto kuuen morsiamen.
+Minne te menette, miehet,
+kunne läksitte, urohot?"
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Tukehtui tulonen meiltä,
+vaipui meiltä valkeainen.
+Viikon on tuletta oltu,
+pime'issä piileskelty.
+Nyt on meillä mielessämme
+mennä tulta tietämähän,
+jok' on tullut taivahasta,
+päältä pilvien pu'onnut."
+Vaimo tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Tuli on tuima tie'ettävä,
+valkeainen vaaittava.
+Jo teki tuli tekoset,
+valkea vahingot laati!
+Tuikahti tulikipuna,
+putosi punakeränen
+Luojan luomilta tiloilta,
+Ukon ilman iskemiltä
+läpi taivahan tasaisen,
+halki tuon ihalan ilman,
+puhki reppänän retuisen,
+kautta kuivan kurkihirren
+Tuurin uutehen tupahan,
+Palvoisen laettomahan.
+"Sitte sinne tultuansa
+Tuurin uutehen tupahan
+panihe pahoille töille,
+löihe töille törke'ille:
+rikkoi rinnat tyttäriltä,
+neitosilta nännit näppi,
+turmeli pojalta polvet,
+isännältä parran poltti.
+"Äiti lastansa imetti
+kätkyessä vaivaisessa.
+Tuohon tultua tulonen
+jo teki pahinta työtä:
+poltti lapsen kätkyestä,
+poltti paarmahat emolta.
+Se lapsi meni Manalle,
+toki poika Tuonelahan,
+ku oli luotu kuolemahan,
+katsottu katoamahan
+tuskissa tulen punaisen,
+vaike'issa valkeaisen.
+"Niin emo enemmän tiesi,
+ei emo Manalle mennyt;
+se tunsi tulen manata,
+valkeaisen vaivutella
+läpi pienen neulansilmän,
+halki kirvehen hamaran,
+puhki kuuman tuuran putken,
+pitkin pellon pientaretta."
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse ennätti kysyä:
+"Kunne tulet tuosta läksi,
+kunne kiiähti kipunat
+Tuurin pellon pientarelta?
+Metsällenkö vai merelle?"
+Vaimo vastaten sanovi,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Tuli tuosta mennessänsä,
+valkeainen vierressänsä
+ensin poltti paljo maita,
+paljo maita, paljo soita;
+viimein vierähti vetehen,
+aaltoihin Aluen järven:
+se oli syttyä tulehen,
+säkehinä säihkyellä.
+"Kolmasti kesäisnä yönä,
+yheksästi syksy-yönä,
+kuohui kuusien tasalle,
+ärjyi päälle äyrähien
+tuon tuiman tulen käsissä,
+varin valkean väessä.
+"Kuohui kuiville kalansa,
+arinoille ahvenensa.
+Kalat tuossa katselevat,
+ahvenet ajattelevat,
+miten olla, kuin eleä:
+ahven itki aittojansa,
+kalat kartanoisiansa,
+kiiski linnoa kivistä.
+"Läksi ahven kyrmyniska,
+tavoitti tulisoroista:
+eipä ahven saanutkana.
+Niin meni sinervä siika:
+se nieli tulisorosen,
+vajotteli valkeaisen.
+"Jo vettyi Aluen järvi,
+pääsi päältä äyrästensä
+sijallensa entiselle
+yhtenä kesäisnä yönä.
+"Oli aikoa vähäisen:
+tuli tuska nielijälle,
+vaikea vajottajalle,
+pakko paljo syönehelle.
+"Uiskenteli, kuiskenteli.
+Uipi päivän, uipi toisen
+siikasaarien sivuja,
+lohiluotojen lomia,
+tuhannen nenätse niemen,
+sa'an saaren kainalotse.
+Joka niemi neuvon pisti,
+joka saari sai sanoman:
+'Ei ole vienossa ve'essä,
+Aluessa ankehessa
+kalan kurjan nielijätä,
+katalan kaottajata
+näissä tuskissa tulosen,
+vaivannoissa valkeaisen.'
+"Niin kuuli kulea kuuja,
+nieli tuon sinervän siian.
+Oli aikoa vähäisen:
+tuli tuska nielijälle,
+vaikea vajottajalle,
+pakko paljo syönehelle.
+"Uiskenteli, kuiskenteli.
+Uipi päivän, uipi toisen
+lohiluotojen lomia,
+kalahauin kartanoita,
+tuhannen nenitse niemen,
+sa'an saaren kainaloitse.
+Joka niemi neuvon pisti,
+joka saari sai sanoman:
+'Ei ole vienossa ve'essä,
+Aluessa ankehessa
+kalan kurjan appajata,
+katalan kaottajata
+tuskissa tulen palavan,
+vaivannoissa valkeaisen.'
+"Niin tuli halea hauki,
+nieli tuon kulean kuujan.
+Oli aikoa vähäisen:
+tuli tuska nielijälle,
+vaikea vajottajalle,
+pakko paljo syönehelle.
+"Uiskenteli, kuiskenteli.
+Uipi päivän, uipi toisen
+lokkiluotojen lomitse,
+kajavan kivikaritse,
+tuhannen nenätse niemen,
+sa'an saaren kainalotse.
+Joka niemi neuvon pisti,
+joka saari sai sanoman:
+'Ei ole vienossa ve'essä,
+Aluessa ankehessa
+kalan kurjan nielijätä,
+katalan kaottajata
+tuskissa tulen palavan,
+vaivannoissa valkeaisen.'"
+Vaka vanha Väinämöinen,
+toinen seppo Ilmarinen
+nuotan niinisen kutovi,
+katajaisen kaikuttavi;
+sen painoi pajuvesillä,
+raian kuorilla rakenti.
+Vaka vanha Väinämöinen
+työnti naiset nuottaselle.
+Läksi naiset nuottaselle,
+sisarekset silpomahan.
+Soutelevat, luitelevat
+niemi nientä, saari saarta,
+lohiluotojen lomatse,
+siikasaarien sivutse
+ruskeahan ruoikkohon,
+kaunihisen kaislikkohon.
+Pyritähän, pyyetähän,
+ve'etähän, vellotahan
+- nurin nuotta potketahan,
+väärin veetähän apaja:
+ei saa'a sitä kaloa,
+kuta kilvoin pyyetähän.
+Veljekset vesille läksi,
+miehet nuotalle menevät.
+Pohetahan, potketahan,
+ve'etähän, vennotahan
+lahen suita, luo'on päitä,
+Kalevan kivikaria:
+ei saa'a kaloa tuota,
+mitä tarkoin tarvittihin.
+Tullut ei halea hauki
+vienoilta lahen vesiltä
+eikä suurelta selältä:
+kalat pienet, verkot harvat.
+Jo tuossa kalat valitti,
+hauki hauille sanovi,
+kysyi siika säynähältä,
+lohi toiselta lohelta:
+"Joko kuoli kuulut miehet,
+katosi Kalevan poiat,
+liinanuotan nuikuttajat,
+lankapaulan laaittajat,
+suuren tarpoimen talujat,
+pitkän varren vaikuttajat?"
+Kuuli vanha Väinämöinen.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ei ole kuollehet urohot,
+kaatunut Kalevan kansa.
+Yksi kuoli, kaksi syntyi,
+joill' on tarpoimet paremmat,
+varret vaaksoa pitemmät,
+nuotat kahta kauheammat."
+
+
+
+  Kahdeksasviidettä runo
+
+
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+tuosta tuumille tulevi,
+ajeleiksen arveloille
+nuotan liinaisen kutoa,
+satahisen saautella.
+Jopa tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Onko liinan kylväjätä,
+kylväjätä, kyntäjätä,
+verkko valmistellakseni,
+satasilmä saa'akseni
+kalan kurjan tappajaksi,
+katalan kaottajaksi?"
+Löytähän vähäisen maata,
+paikkoa palamatointa
+suurimmalla suon selällä,
+kahen kantosen lomassa.
+Kannon juuri kaivetahan:
+sieltä löytyi liinan siemen
+Tuonen toukan kätköksestä,
+maan maon varustamista.
+Olipa tuhkia läjänen,
+koko kuivia poroja
+purren puisen polttamilta,
+venehen kyettämiltä.
+Siihen liina kylvettihin,
+kypenihin kynnettihin,
+rannallen Aluen järven,
+peltohon saviperähän.
+Siitä silloin taimi nousi,
+pensi pellavas peritöin,
+liina liitotoin yleni
+yhtenä kesäisnä yönä.
+Yöllä liina kylvettihin,
+kuutamella kynnettihin,
+perattihin, koirittihin,
+nyhettihin, riivittihin,
+terävästi temmottihin,
+rotevasti rohkittihin.
+Vietihin likohon liina;
+sai pian lionneheksi.
+Nopeasti nostettihin,
+kiirehesti kuivattihin.
+Kohta tuotihin kotihin,
+pian luista luistettihin,
+loteasti loukuttihin,
+lipeästi lipsuttihin.
+Hapeasti harjattihin,
+hämysillä häpsittihin,
+joutui kohta kuontalolle,
+välehemmin värttinälle,
+yhtenä kesäisnä yönä,
+kahen päivyen kesellä.
+Sen sisaret kehreävät,
+kälykset kävylle lyövät,
+veljet verkoksi kutovat,
+apet ainoille panevat.
+Siinäkö käpynen kääntyi,
+palautui painopalko,
+kun sai nuotta valmihiksi,
+lankapaula laaituksi
+yhtenä kesäisnä yönä,
+vielä puolessa sitäki!
+Saipa nuotta valmihiksi,
+lankapaula laaituksi,
+perältä satoa syltä,
+siulat seitsentä satoa.
+Sen kivestivät somasti,
+lau'ustivat laatuisasti.
+Nuoret nuotalle menevät,
+vanhat koissa arvelevat:
+tokko tuota saatanehe,
+mitä mielin pyyetähän?
+Ve'etähän, vennotahan,
+pyyetähän, pynnetähän:
+ve'etähän pitkin vettä,
+pohetahan poiken vettä.
+Saa'ahan vähän kaloja:
+kiiskiä kirokaloja,
+ahvenia ruotaisia,
+särkiä sapikkahia;
+ei saatu sitä kaloa,
+kuta vasten nuotta tehty.
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Oi on seppo Ilmarinen!
+Lähtekämme itse tuonne,
+kera verkkojen vesille!"
+Läksivät urosta kaksi,
+veivät verkkonsa vesille.
+Yksi siula heitettihin
+saarehen selällisehen,
+siula toinen heitettihin
+niittykannan niemeksehen;
+nostin tuonne laaitahan
+vanhan Väinön valkamahan.
+Pohetahan, potketahan,
+ve'etähän, vennätähän.
+Saa'ahan kaloja kyllin:
+ihveniä, ahvenia,
+tuimenia, taimenia,
+lahnoja, lohikaloja,
+kaikkia ve'en kaloja;
+ei saa'a kaloa tuota,
+kuta vasten nuotta tehty,
+lankapaula laaittuna.
+Silloin vanha Väinämöinen
+vielä verkkoja lisäsi;
+jatkoi siuloja sivulta
+viiellä sylisa'alla,
+köyttä saalla seitsemällä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Viekämme syville verkot,
+etemmä ehättäkämme,
+vetäkämme vettä vielä
+toki toinenkin apajas!"
+Verkot vietihin syville,
+ennätettihin etemmä;
+ve'ettihin vettä vielä
+toki toinenkin apajas.
+Siinä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Vellamo, ve'en emäntä,
+ve'en eukko ruokorinta!
+Tules paian muuttelohon,
+vaattehen vajehtelohon!
+Sinull' on rytinen paita,
+merenvaahtivaippa päällä,
+tuulen tyttären tekemä,
+Aallottaren antelema:
+minä annan liinapaian,
+panen aivan aivinaisen;
+se on Kuuttaren kutoma,
+Päivättären kehreämä.
+"Ahto, aaltojen isäntä,
+satahauan hallitsija!
+Ota virpi viittä syltä,
+salko seitsentä tapoa,
+jolla selät seuruelet,
+meren pohjat meuruelet,
+nostat ruotaisen romuen,
+kaiotat kalaisen karjan
+tämän nuotan nostimille,
+satalauan laskimille,
+kalaisista kaartehista,
+lohisista loukeroista,
+suurilta selän navoilta,
+synkiltä syväntehiltä,
+päivän paistamattomilta,
+hiekan hieromattomilta!"
+Pikku mies merestä nousi,
+uros aalloista yleni;
+seisovi meren selällä.
+Siitä tuon sanoiksi virkki:
+"Onko tarve tarpojata,
+puun pitkän pitelijätä?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Onpa tarve tarpojata,
+puun pitkän pitelijätä."
+Mies pieni, uros vähäinen,
+hongan rannalta hotaisi,
+puun pitkän petäjiköstä,
+paaen painoi tarpoimeksi.
+Kyselevi, lauselevi:
+"Tarvonko väen mukahan,
+oike'in olan takoa,
+vai tarvon asun mukahan?"
+Vanha viisas Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Jos tarvot asun mukahan,
+äijä on siinä tarpomista."
+Mies pieni, uros vähäinen,
+jo nyt tuossa tarpaisevi,
+tarpovi asun mukahan;
+kaiotti kaloja paljon
+tuon on nuotan nostimille,
+satalauan laskimille.
+Seppo airoilla asuvi;
+vaka vanha Väinämöinen
+itse on nuotan nostajana,
+lankapaulan lappajana.
+Sanoi vanha Väinämöinen:
+"Jo nyt on kalainen karja
+tämän nuotan nostimilla,
+satalauan laskimilla."
+Siitä nuotta nostetahan,
+puretahan, puistetahan
+venehesen Väinämöisen:
+saa'ahan kalainen karhi,
+kut' oli vasten nuotta tehty,
+lankapaula laaittuna.
+Vaka vanha Väinämöinen
+viiletti venehen maalle
+sivuhun sinisen sillan,
+päähän portahan punaisen.
+Siivosi kalaisen karhin,
+purki ruotaisen romuen:
+sai sieltä halean hauin,
+kut' oli viikon pyyettynä.
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuossa arvelevi:
+"Ruohinko käsin ruveta
+ilman rautarukkasitta,
+kivisittä kintahitta,
+vaskisitta vanttuhitta?"
+Senpä kuuli Päivän poika.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Minä hauin halkoaisin,
+tohtisin käsiksi käyä,
+kun oisi isoni puukko,
+veitsi valtavanhempani."
+Vieri veitsi taivosesta,
+puukko pilvistä putosi,
+pää kulta, terä hopea,
+vieri vyölle Päivän poian.
+Niin pätevä Päivän poika
+tuon veitsen käsin tavoitti;
+sillä hauin halkaisevi,
+suu levän levittelevi.
+Vatsassa halean hauin
+löytähän kulea kuuja;
+vatsassa kulean kuujan,
+siell' oli sileä siika.
+Halkaisi sileän siian:
+sai sieltä sinikeräsen
+siian suolen soukerosta,
+kolmannesta koukerosta.
+Kehitti sinikeräsen:
+sisältä sinikeräsen
+putosi punakeränen.
+Purki tuon punakeräsen:
+keskeltä punakeräsen
+tapasi tulisorosen,
+jok' oli tullut taivosesta,
+puhki pilvien pu'onnut,
+päältä taivosen kaheksan,
+ilmalta yheksänneltä.
+Väinämöisen arvellessa,
+millä tuota vietänehe
+tupihin tulettomihin,
+pime'ihin pirttilöihin,
+jopa tuikahti tulonen,
+pääsi käestä Päivän poian.
+Poltti parran Väinämöisen;
+sepolta sitäi pahemmin
+tuli poltti poskipäitä,
+käsiänsä kärventeli.
+Meni siinä mennessänsä
+aalloitse Aluen järven.
+Karkasi katajikolle,
+niin paloi katajakangas;
+kohautti kuusikkohon:
+poltti kuusikon komean.
+Vieri vieläkin etemmä,
+poltti puolen Pohjan maata,
+sakaran Savon rajoa,
+kahen puolen Karjalata.
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse läksi astumahan,
+ylös korpehen kohosi
+tuon tuiman tulen jälille.
+Tapasi tulosen tuolta
+kahen kannon juuren alta,
+leppäpökkelön sisästä,
+lahokannon kainalosta.
+Siinä vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Tulonen, Jumalan luoma,
+luoma Luojan, valkeainen!
+Syyttäpä menit syville,
+asiatta aivan kauas!
+Teet paremmin, kun paloat
+kivisehen kiukahasen,
+kytkeihet kypenihisi,
+himmennäihet hiilihisi,
+päivällä pi'eltäväksi
+kotapuissa koivuisissa,
+yöllä piileteltäväksi
+kehän kultaisen kuvussa."
+Tempasi tulikipunan
+palavoihin pakkuloihin,
+koivun kääpihin kovihin,
+vaskisehen kattilahan.
+Kantoi tulta kattilassa,
+koivun kuorella kuletti
+nenähän utuisen niemen,
+päähän saaren terhenisen:
+sai tuvat tulelliseksi,
+pirtit valkealliseksi.
+Itse seppo Ilmarinen
+syrjin syöstihe merehen,
+veäikse vesikivelle,
+rantapaaelle paneikse
+tuskissa tulen palavan,
+vaike'issa valkeaisen.
+Siinä tulta tummenteli,
+valkeaista varventeli.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Tulonen, Jumalan luoma,
+panu, poika Aurinkoisen!
+Mikä sun pani pahaksi,
+jotta poltit poskiani,
+kuumotit kupehiani,
+ääriäni ärjöttelit?
+"Millä nyt tulta tummentelen,
+valkeaista varventelen,
+teen tulen tehottomaksi,
+valkean varattomaksi,
+ettei viikkoa vihoisi,
+kovin kauan karvastaisi?
+"Tule, tytti, Turjan maalta,
+neiti, laskeite Lapista
+hyyssä sukka, jäässä kenkä,
+hallassa hamehen helmat,
+hyinen kattila käessä,
+jäinen kauha kattilassa!
+Viskoa vilua vettä,
+riittehistä ripsuttele
+paikoille palanehille,
+tulen tuhmille vihoille!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+tule, poika, Pohjolasta,
+lapsi, täyestä Lapista,
+mies pitkä, Pimentolasta,
+korpikuusien kokoinen,
+suopetäjän suuruhinen,
+hyiset kintahat käessä,
+hyiset saappahat jalassa,
+hyinen lakki päälaella,
+hyinen vyöhyt vyölle vyötty!
+"Tuo'os hyytä Pohjolasta,
+jäätä kylmästä kylästä!
+Paljo on hyytä Pohjolassa,
+jäätä kylmässä kylässä:
+hyyss' on virrat, jäässä järvet,
+ilmat kaikki iljenessä;
+hyiset hyppivät jänikset,
+jäiset karhut karkelevat
+keskellä lumimäkeä,
+lumivaaran liepehellä;
+hyiset joutsenet joluvat,
+jäiset sorsat soutelevat
+keskellä lumijokea,
+jäisen kosken korvaksella.
+"Hyytä kelkalla vetäös,
+jäätä reellä reutoellos
+tuiman tunturin laelta,
+vaaran vankan liepeheltä!
+Sillä hyyllä hyy'yttele,
+jäävilulla jäähyttele
+tulen viemiä vikoja,
+panun tuiki paahtamia!
+"Kun ei tuosta kyllin liene,
+oi Ukko ylijumala,
+Ukko, pilvien pitäjä,
+hattarojen hallitsija,
+iätä iästä pilvi,
+jänkä lännestä lähetä,
+syrjin yhtehen syseä,
+lomatusten loukahuta!
+Sa'a hyytä, sa'a jäätä,
+sa'a voietta hyveä
+paikoille palanehille,
+vian tuiki tullehille!"
+Sillä seppo Ilmarinen
+tuota tulta tummenteli,
+valkeata vaimenteli.
+Sai seppo paranneheksi,
+entisellehen ehoksi
+tuimista tulen vioista.
+
+
+
+  Yhdeksäsviidettä runo
+
+
+Ain' on päivä paistamatta,
+kuu kulta kumottamatta
+noilla Väinölän tuvilla,
+Kalevalan kankahilla.
+Vilu viljalle tulevi,
+karjoille olo kamala,
+outo ilman lintusille,
+ikävä imehnoisille,
+kun ei konsa päivyt paista
+eikä kuuhuet kumota.
+Hauki tiesi hauan pohjat,
+kokko lintujen kulennan,
+tuuli haahen päiväyksen;
+ei tieä imehnon lapset,
+milloin aamu alkanevi,
+milloin yö yrittänevi
+nenässä utuisen niemen,
+päässä saaren terhenisen.
+Nuoret neuvoa pitävät,
+ikäpuolet arvelevat,
+kuinka kuutta lietänehe,
+päivättä elettänehe
+noilla raukoilla rajoilla,
+poloisilla Pohjan mailla.
+Neiet neuvoa pitävät,
+orpanat osaelevat.
+Päätyvät sepon pajahan.
+Sanovat sanalla tuolla:
+"Nouse, seppo, seinän alta,
+takoja, kiven takoa
+takomahan uutta kuuta,
+uutta auringon keheä!
+Pah' on kuun kumottamatta,
+outo päivän paistamatta."
+Nousi seppo seinän alta,
+takoja kiven takoa
+takomahan uutta kuuta,
+uutta auringon kehäistä.
+Kuun on kullasta kuvasi,
+hopeasta päivän laati.
+Tuli vanha Väinämöinen,
+ovelle asetteleikse.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Oi on seppo veikkoseni!
+Mitä paukutat pajassa,
+ajan kaiken kalkuttelet?"
+Se on seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kuuta kullaista kuvoan,
+hope'ista aurinkoa
+tuonne taivahan laelle,
+päälle kuuen kirjokannen."
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ohoh seppo Ilmarinen!
+Jo nyt laait joutavia!
+Ei kumota kulta kuuna,
+paista päivänä hopea."
+Seppo kuuhuen kuvasi,
+takoi päivän valmihiksi.
+Noita nosteli halulla,
+kaunihisti kannatteli,
+kuun on kuusen latvasehen,
+päivän pitkän männyn päähän.
+Hiki vieri viejän päästä,
+kaste kantajan otsasta
+työssä tuiki työlähässä,
+nostannassa vaikeassa.
+Saipa kuun kohotetuksi,
+auringon asetetuksi,
+kuun on kuusen kukkuralle,
+päivyen petäjän päähän:
+eipä kuu kumotakana
+eikä päivyt paistakana.
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Nyt on aika arvan käyä,
+miehen merkkiä kysyä,
+minne meiltä päivä päätyi,
+kunne meiltä kuu katosi."
+Itse vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+leikkasi lepästä lastut,
+laittoi lastut laaullensa,
+kävi arvat kääntämähän,
+sormin arvat suortamahan.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Kysyn Luojalta lupoa,
+vaain varsin vastinetta.
+Sano totta, Luojan merkki,
+juttele, Jumalan arpa:
+minne meiltä päivä päätyi,
+kunne meiltä kuu katosi,
+kun ei ilmoisna ikänä
+nähä noita taivahalla?
+"Sano, arpa, syytä myöten,
+elä miehen mieltä myöten,
+tuo tänne toet sanomat,
+varmat liitot liikahuta!
+Jos arpa valehteleisi,
+niin arvo alennetahan:
+arpa luoahan tulehen,
+merkki miesten poltetahan."
+Toi arpa toet sanomat,
+merkki miesten vastoavi:
+sanoi päivän saaneheksi,
+kuun tuonne kaonneheksi
+Pohjolan kivimäkehen,
+vaaran vaskisen sisähän.
+Vaka vanha Väinämöinen
+siitä tuon sanoiksi virkki:
+"Jos ma nyt lähen Pohjolahan,
+Pohjan poikien poluille,
+saan ma kuun kumottamahan,
+päivä kullan paistamahan."
+Jopa läksi jotta joutui
+pimeähän Pohjolahan.
+Astui päivän, astui toisen:
+päivänäpä kolmantena
+jo näkyvi Pohjan portti,
+kivikummut kuumottavi.
+Ensin huuti huikahutti
+tuolla Pohjolan joella:
+"Tuokatte venettä tänne
+joen poikki päästäkseni!"
+Kun ei huuto kuulununna
+eikä tuotuna venettä,
+keräsi kekosen puita,
+kuivan kuusen lehväsiä;
+teki tulen rantaselle,
+saavutti savun sakean.
+Tuli nousi taivahalle,
+savu ilmahan sakeni.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+itse päätyi ikkunahan.
+Katsoi tuonne salmen suuhun,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mi tuolla tuli palavi,
+tuolla saaren salmen suulla?
+Pieni on sotatuliksi,
+suuri nuottavalke'iksi."
+Itse poika pohjolaisen
+pian pistihe pihalle
+katsomahan, kuulemahan,
+tarkasti tähyämähän:
+"On tuolla joen takana
+mies kempi kävelemässä."
+Siinä vanha Väinämöinen
+jo huhusi toisen kerran:
+"Tuo venettä, Pohjan poika,
+Väinämöiselle venettä!"
+Niin sanovi Pohjan poika,
+itse lausui, vastaeli:
+"Ei täältä venehet joua.
+Tule sormin soutimina,
+kämmenin käsimeloina
+poikki Pohjolan joesta!"
+Siinä vanha Väinämöinen
+arvelee, ajattelevi:
+"Sep' ei miesi lienekänä,
+ku on tieltä myösteleikse."
+Meni haukina merehen,
+siikana silajoelle,
+pian uipi salmen poikki,
+välehen välin samosi.
+Astui jalan, astui toisen,
+Pohjan rannalle rapasi.
+Niin sanovi Pohjan poiat,
+paha parvi pauhoavi:
+"Käypä Pohjolan pihalle!"
+Meni Pohjolan pihalle.
+Pohjan poikaset sanovat,
+paha parvi pauhoavi:
+"Tules Pohjolan tupahan!"
+Meni Pohjolan tupahan;
+jalan polki porstuahan,
+laski kääkähän kätensä,
+siitä tunkihe tupahan,
+ajoihe katoksen alle.
+Siellä miehet mettä juovat,
+simoa sirettelevät,
+miehet kaikki miekka vyöllä,
+urohot sota-aseissa
+pään varalle Väinämöisen,
+surmaksi suvantolaisen.
+Nuo kysyivät tullehelta,
+sanoivat sanalla tuolla:
+"Ku sanoma kurjan miehen,
+tuuma uinehen urohon?"
+Vaka vanha Väinämöinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kuusta on sanomat kummat,
+päivästä iki-imehet.
+Minnes meiltä päivä päätyi,
+kunnes meiltä kuu katosi?"
+Pohjan poikaset sanovi,
+paha parvi lausueli:
+"Tuonne teiltä päivä päätyi,
+päivä päätyi, kuu katosi
+kirjarintahan kivehen,
+rautaisehen kalliohon.
+Sielt' ei pääse päästämättä,
+selviä selittämättä."
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Kun ei kuu kivestä pääsne,
+pääsne päivä kalliosta,
+käykämme käsirysyhyn,
+ruvetkamme miekkasille!"
+Veti miekan, riisti rauan,
+tempasi tupesta tuiman,
+jonka kuu kärestä paistoi,
+päivä västistä välähyi,
+hepo seisovi selällä,
+kasi naukui naulan tiessä.
+Mittelivät miekkojansa,
+koittelivat korttiansa:
+olipa pikkuista pitempi
+miekka vanhan Väinämöisen,
+yhtä ohrasen jyveä,
+olen kortta korkeampi.
+Mentihin ulos pihalle,
+tasarinnan tanterelle.
+Siitä vanha Väinämöinen
+löip' on kerran leimahutti,
+löipä kerran, löipä toisen:
+listi kuin naurihin napoja,
+lippasi kuin liinan päitä
+päitä Pohjan poikasien.
+Siitä vanha Väinämöinen
+kävi kuuta katsomahan,
+päiveä kerittämähän
+kirjarinnasta kivestä,
+vuoresta teräksisestä,
+rautaisesta kalliosta.
+Astui tietä pikkuruisen,
+kulki matkoa vähäisen,
+niin näki vihannan saaren.
+Saarell' on komea koivu,
+koivun alla paasi paksu,
+alla paaen kallioinen,
+yheksin ovia eessä,
+saoin salpoja ovilla.
+Keksi piirtämän kivessä,
+valeviivan kalliossa.
+Veti miekkansa tupesta,
+kirjoitti kivehen kirjan
+miekalla tuliterällä,
+säilällä säkenevällä:
+katkesi kivi kaheksi,
+paasi kolmeksi pakahtui.
+Vaka vanha Väinämöinen
+katsovi kiven rakohon:
+siellä kyyt olutta juovat,
+maot vierrettä vetävät
+kirjavan kiven sisässä,
+maksankarvaisen malossa.
+Sanoi vanha Väinämöinen,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Sentähen emäntä raukat
+vähemmin olutta saavat,
+kunp' on kyyt oluen juovat,
+maot viertehen vetävät."
+Leikkasip' on pään maolta,
+katkoi kaulan käärmeheltä.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Elköhön sinä ikänä,
+tämän päivyen perästä
+kyyt juoko olosiamme,
+maot mallasjuomiamme!"
+Siitä vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+kourin koitteli ovia,
+salpoja sanan väellä:
+ei ovet käsin avau,
+salvat ei sanoista huoli.
+Silloin vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Akka mies asehitoinna,
+konna kirves-kuokatoinna."
+Kohta lähtevi kotia,
+alla päin, pahoilla mielin,
+kun ei vielä kuuta saanut
+eikä päiveä tavannut.
+Sanoi lieto Lemminkäinen:
+"Ohoh vanha Väinämöinen!
+Miks'et ottanut minua
+kanssasi karehtijaksi?
+Oisi lukot luikahtanna,
+takasalvat taittununna,
+pääsnyt kuu kumottamahan,
+nousnut päivä paistamahan."
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ei salvat sanoilla taitu,
+lukot loihulla murene
+eikä kourin koskemalla,
+käsivarsin vääntämällä."
+Meni sepponsa pajahan.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ohoh seppo Ilmarinen!
+Taos kuokka kolmihaara,
+tao tuuria tusina,
+avaimia aika kimppu,
+jolla kuun kivestä päästän,
+päivän päästän kalliosta!"
+Se on seppo Ilmarinen,
+takoja iän-ikuinen,
+takoi miehen tarpehia;
+takoi tuuria tusinan,
+avaimia aika kimpun,
+kelpo kimpun keihä'itä,
+eikä suurta eikä pientä,
+takoi kerran keskoisia.
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka harvahammas,
+siitti siivet sulkinensa,
+levahutti lentämähän.
+Lenteli liki kotia,
+tuosta loihe loitommaksi,
+poikki Pohjolan merestä
+sepon Ilmarin pajalle.
+Aukoi seppo ikkunansa,
+katsoi, kuin tulisi tuuli:
+ei ollut tulento tuulen,
+oli harmoa havukka.
+Se on seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mit' olet, otus, hakeva,
+istut alla ikkunani?"
+Lintu kielelle paneikse,
+havukkainen haastelevi:
+"Ohoh seppo Ilmarinen,
+takoja alinomainen,
+kuin olet kovin osaava,
+varsin taitava takoja!"
+Sanoi seppo Ilmarinen,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Ei tuo kumma ollekana,
+jos olen takoja tarkka,
+kun olen taivoa takonut,
+ilman kantta kalkutellut."
+Lintu kielelle paneikse,
+havukkainen haastelevi:
+"Mitä, seppo, siitä laait,
+kuta, rautio, rakennat?"
+Se on seppo Ilmarinen
+sanan vastaten sanovi:
+"Taon kaularenkahaista
+tuolle Pohjolan akalle,
+jolla kiinni kytketähän
+vaaran vankan liepehesen."
+Louhi, Pohjolan emäntä,
+Pohjan akka harvahammas,
+jo tunsi tuhon tulevan,
+hätäpäivän päälle saavan.
+Heti loihe lentämähän,
+pääsi poies Pohjolahan.
+Laski kuun kivestä irti,
+päästi päivän kalliosta.
+Itse muuksi muutaltihe,
+kyhäisihe kyyhkyseksi;
+lenteä lekuttelevi
+sepon Ilmarin pajahan.
+Lenti lintuna ovelle,
+kyyhkysenä kynnykselle.
+Se on seppo Ilmarinen
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Mitä, lintu, tänne lennit,
+tulit, kyyhky, kynnykselle?"
+Vastasi otus ovelta,
+virkkoi kyyhky kynnykseltä:
+"Tuota lienen kynnyksellä
+sanomata saattamassa:
+jopa kuu kivestä nousi,
+päivä pääsi kalliosta."
+Se on seppo Ilmarinen
+kävi itse katsomahan.
+Astuvi pajan ovelle,
+katsoi tarkan taivahalle:
+katsoi kuun kumottavaksi,
+näki päivän paistavaksi.
+Meni luoksi Väinämöisen,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Ohoh vanha Väinämöinen,
+laulaja iän-ikuinen!
+Käypä kuuta katsomahan,
+päiveä tähyämähän!
+Jo ovat tarkoin taivahalla,
+sijoillansa muinaisilla."
+Vaka vanha Väinämöinen
+itse pistihe pihalle,
+varsin päätänsä kohotti,
+katsahtavi taivahalle:
+kuu oli nousnut, päivä pääsnyt,
+taivon aurinko tavannut.
+Silloin vanha Väinämöinen
+sai itse sanelemahan.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Terve, kuu, kumottamasta,
+kaunis, kasvot näyttämästä,
+päivä kulta, koittamasta,
+aurinko, ylenemästä!
+"Kuu kulta, kivestä pääsit,
+päivä kaunis, kalliosta,
+nousit kullaisna käkenä,
+hope'isna kyyhkyläisnä
+elollesi entiselle,
+matkoillesi muinaisille.
+"Nouse aina aamusilla
+tämän päivänki perästä!
+Teepä meille terveyttä,
+siirrä saama saatavihin,
+pyytö päähän peukalomme,
+onni onkemme nenähän!
+"Käy nyt tiesi tervehenä,
+matkasi imantehena,
+päätä kaari kaunihisti,
+pääse illalla ilohon!"
+
+
+
+  Viideskymmenes runo
+
+
+Marjatta, korea kuopus,
+se kauan kotona kasvoi,
+korkean ison kotona,
+emon tuttavan tuvilla.
+Piti viiet vitjat poikki,
+kuuet renkahat kulutti
+isonsa ava'imilla,
+helmassa helottavilla.
+Puolen kynnystä kulutti
+helevillä helmoillansa,
+puolen hirttä päänsä päältä
+sile'illä silkillänsä,
+puolet pihtipuolisia
+hienoilla hiansa suilla,
+siltalaahkon lattiata
+kautokengän-kannoillansa.
+Marjatta, korea kuopus,
+tuo on piika pikkarainen,
+piti viikoista pyhyyttä,
+ajan kaiken kainoutta.
+Syöpi kaunista kaloa,
+petäjätä pehmeätä,
+ei syönyt kananmunia,
+kukerikun riehkatuita,
+eikä lampahan lihoa,
+ku oli ollut oinahilla.
+Emo käski lypsämähän:
+eipä mennyt lypsämähän.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ei neiti minun näköinen
+koske sen lehmän nisähän,
+jok' on häilynyt härillä,
+kun ei hiehoista herune,
+vasikkaisista valune."
+Iso käski orin rekehen:
+ei istu orin rekehen.
+Veikko vei emähevosen:
+neiti tuon sanoiksi virkki:
+"En istu hevon rekehen,
+joka lie orilla ollut,
+kun ei varsaset vetäne,
+kuletelle kuutiaiset."
+Marjatta, korea kuopus,
+aina piikoina elävä,
+neitosena niekottava,
+kassapäänä kainustava,
+päätyi karjanpaimeneksi,
+läksi lammasten keralle.
+Lampahat meni mäkeä,
+vuonat vuoren kukkulata;
+neiti asteli ahoa,
+lepikköä leyhytteli
+käen kullan kukkuessa,
+hope'isen hoilatessa.
+Marjatta, korea kuopus,
+katselevi, kuuntelevi.
+Istui marjamättähälle,
+vaipui vaaran rintehelle.
+Tuossa tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"Kuku, kultainen käkönen,
+hope'inen, hoilattele,
+tinarinta, riukuttele,
+Saksan mansikka, sanele,
+käynkö viikon villapäänä,
+kauan karjanpaimenena
+näillä aavoilla ahoilla,
+leve'illä lehtomailla!
+Kesosenko, kaksosenko,
+viitosenko, kuutosenko,
+vainko kymmenen keseä
+tahi ei täytehen tätänä?"
+Marjatta, korea kuopus,
+viikon viipyi paimenessa.
+Paha on olla paimenessa,
+tyttölapsen liiatenki:
+mato heinässä matavi,
+sisiliskot siuottavi.
+Ei mato maellutkana,
+sisilisko siuotellut.
+Kirkui marjanen mäeltä,
+puolukkainen kankahalta:
+"Tule, neiti, noppimahan,
+punaposki, poimimahan,
+tinarinta, riipimähän,
+vyö vaski, valitsemahan,
+ennenkuin etana syöpi,
+mato musta muikkoavi!
+Sata on saanut katsomahan,
+tuhat ilman istumahan,
+sata neittä, tuhat naista,
+lapsia epälukuisin,
+ei ken koskisi minuhun,
+poimisi minun poloisen."
+Marjatta, korea kuopus,
+meni matkoa vähäisen,
+meni marjan katsantahan,
+punapuolan poimintahan
+hyppysillähän hyvillä,
+kätösillä kaunihilla.
+Keksi marjasen mäeltä,
+punapuolan kankahalta:
+on marja näkemiänsä,
+puola ilmoin luomiansa,
+ylähähkö maasta syöä,
+alahahko puuhun nousta!
+Tempoi kartun kankahalta,
+jolla marjan maahan sorti.
+Niinpä marja maasta nousi
+kaunoisille kautoloille,
+kaunoisilta kautoloilta
+puhtahille polviloille,
+puhtahilta polviloilta
+heleville helmasille.
+Nousi siitä vyörivoille,
+vyörivoilta rinnoillensa,
+rinnoiltansa leuoillensa,
+leuoiltansa huulillensa;
+siitä suuhun suikahutti,
+keikahutti kielellensä,
+kieleltä keruksisihin,
+siitä vatsahan valahti.
+Marjatta, korea kuopus,
+tuosta tyytyi, tuosta täytyi,
+tuosta paksuksi panihe,
+lihavaksi liittelihe.
+Alkoi pauloitta asua,
+ilman vyöttä völlehtiä,
+käyä saunassa saloa,
+pime'issä pistelläitä.
+Emo aina arvelevi,
+äitinsä ajattelevi:
+"Mi on meiän Marjatalla,
+ku meiän kotikanalla,
+kun se pauloitta asuvi,
+aina vyöttä völlehtivi,
+käypi saunassa saloa,
+pime'issä pisteleikse?"
+Lapsi saattavi sanoa,
+lapsi pieni lausuella:
+"Se on meiän Marjatalla,
+sepä Kurjetta rukalla,
+kun oli paljon paimenessa,
+kauan karjassa käveli."
+Kantoi kohtua kovoa,
+vatsantäyttä vaikeata
+kuuta seitsemän, kaheksan,
+ynnähän yheksän kuuta,
+vaimon vanha'an lukuhun
+kuuta puolen kymmenettä.
+Niin kuulla kymmenennellä
+impi tuskalle tulevi:
+kohtu kääntyvi kovaksi,
+painuvi pakolliseksi.
+Kysyi kylpyä emolta:
+"Oi, emoni, armahani!
+Laita suojoa sijoa,
+lämpymyttä huonehutta
+piian pieniksi pyhiksi,
+vaimon vaivahuoneheksi!"
+Emo saattavi sanoa,
+oma vanhin vastaella:
+"Voi sinua, hiien huora!
+Kenen oot makaelema?
+Ootko miehen naimattoman
+eli nainehen urohon?"
+Marjatta, korea kuopus,
+tuop' on tuohon vastoavi:
+"En ole miehen naimattoman
+enkä nainehen urohon.
+Menin marjahan mäelle,
+punapuolan poimentahan,
+otin marjan mielelläni,
+toisen kerran kielelläni.
+Se kävi kerustimille,
+siitä vatsahan valahti:
+tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin,
+tuosta sain kohulliseksi."
+Kysyi kylpyä isolta:
+"Oi isoni, armahani!
+Anna suojoa sijoa,
+lämpymyttä huonehutta,
+jossa huono hoivan saisi,
+piika piinansa pitäisi!"
+Iso saattavi sanoa,
+taatto taisi vastaella:
+"Mene, portto, poikemmaksi,
+tulen lautta, tuonnemmaksi,
+kontion kivikoloihin,
+karhun louhikammioihin,
+sinne, portto, poikimahan,
+tulen lautta, lapsimahan!"
+Marjatta, korea kuopus,
+tuop' on taiten vastaeli:
+"En mä portto ollekana,
+tulen lautta lienekänä.
+Olen miehen suuren saava,
+jalon synnyn synnyttävä,
+joll' on valta vallallenki,
+väki Väinämöisellenki."
+Jo on piika pintehissä,
+minne mennä, kunne käyä,
+kusta kylpyä kysellä.
+Sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Piltti, pienin piikojani,
+paras palkkalaisiani!
+Käypä kylpyä kylästä,
+saunoa Saraojalta,
+jossa huono hoivan saisi,
+piika piinansa pitäisi!
+Käy pian, välehen jou'u,
+välehemmin tarvitahan!"
+Piltti, piika pikkarainen,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Keltä mä kysyn kylyä,
+keltä aihelen apua?"
+Sanoi meiän Marjattainen,
+itse virkki, noin nimesi:
+"Kysy Ruotuksen kylyä,
+saunoa Sarajan-suista!"
+Piltti, piika pikkarainen,
+tuo oli nöyrä neuvottava,
+kärkäs ilman käskemättä,
+kehumattaki kepeä,
+utuna ulos menevi,
+savuna pihalle saapi.
+Kourin helmansa kokosi,
+käsin kääri vaattehensa,
+sekä juoksi jotta joutui
+kohin Ruotuksen kotia.
+Mäet mätkyi mennessänsä,
+vaarat notkui noustessansa,
+kävyt hyppi kankahalla,
+someret hajosi suolla.
+Tuli Ruotuksen tupahan,
+sai sisälle salvoksehen.
+Ruma Ruotus paitulainen
+syöpi, juopi suurten lailla
+päässä pöyän paioillansa,
+aivan aivinaisillansa.
+Lausui Ruotus ruoaltansa,
+tiuskui tiskinsä nojalta:
+"Mitä sie sanot, katala?
+Kuta, kurja, juoksentelet?"
+Piltti, piika pikkarainen,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Läksin kylpyä kylästä,
+saunoa Saraojalta,
+jossa huono hoivan saisi:
+avun ange tarvitseisi."
+Ruma Ruotuksen emäntä
+käet puuskassa käveli,
+liehoi sillan liitoksella,
+laahoi keskilattialla.
+Itse ennätti kysyä,
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+"Kellen kylpyä kyselet,
+kellen aihelet apua?"
+Sanoi Piltti, pieni piika:
+"Kysyn meiän Marjatalle."
+Ruma Ruotuksen emäntä
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Ei kylyt kylähän joua,
+ei saunat Sarajan suulta.
+On kyly kytömäellä,
+hepohuone hongikossa
+tuliporton poiat saa'a,
+lautan lapsensa latoa:
+kun hevonen hengännevi,
+niinp' on siinä kylpeötte!"
+Piltti, piika pikkarainen,
+pian pistihe takaisin,
+sekä juoksi jotta joutui.
+Sanoi tultua ta'atse:
+"Ei ole kylpyä kylässä,
+saunoa Saraojalla.
+Ruma Ruotuksen emäntä
+sanan virkkoi, noin nimesi:
+'Ei kylyt kylähän joua,
+ei saunat Sarajan suulta.
+On kyly kytömäellä,
+hepohuone hongikossa
+tuliporton poiat saa'a,
+lautan lapsensa latoa:
+kun hevonen hengännevi,
+niin on siinä kylpeköhön!'
+Niinp' on, niin sanoi mokomin,
+niinpä vainen vastaeli."
+Marjatta, matala neiti,
+tuosta täytyi itkemähän.
+Itse tuon sanoiksi virkki:
+"Lähteä minun tulevi
+niinkuin muinenki kasakan
+eli orjan palkollisen
+- lähteä kytömäelle,
+käyä hongikkokeolle!"
+Käsin kääri vaattehensa,
+kourin helmansa kokosi;
+otti vastan varjoksensa,
+lehen lempi suojaksensa.
+Astua taputtelevi
+vatsanvaivoissa kovissa
+huonehesen hongikkohon,
+tallihin Tapiomäelle.
+Sanovi sanalla tuolla,
+lausui tuolla lausehella:
+"Tule, Luoja, turvakseni,
+avukseni, armollinen,
+näissä töissä työlähissä,
+ajoissa ani kovissa!
+Päästä piika pintehestä,
+vaimo vatsanvääntehestä,
+ettei vaivoihin vajoisi,
+tuskihinsa tummeneisi!"
+Niin perille päästyänsä
+itse tuon sanoiksi virkki:
+"Henkeäs, hyvä hevonen,
+huokoas, vetäjä varsa,
+kylylöyly löyhäytä,
+sauna lämpöinen lähetä,
+jotta, huono, hoivan saisin!
+Avun, ange, tarvitseisin."
+Henkäsi hyvä hevonen,
+huokasi vetäjä varsa
+vatsan kautta vaivaloisen:
+min hevonen hengähtävi,
+on kuin löyly lyötäessä,
+viskattaessa vetonen.
+Marjatta, matala neiti,
+pyhä piika pikkarainen,
+kylpi kylyn kyllältänsä,
+vatsan löylyn vallaltansa.
+Teki tuonne pienen poian,
+latoi lapsensa vakaisen
+heinille hevosen luoksi,
+sorajouhen soimen päähän.
+Pesi pienen poikuensa,
+kääri kääreliinahansa;
+otti pojan polvillensa,
+laittoi lapsen helmahansa.
+Piiletteli poiuttansa,
+kasvatteli kaunoistansa,
+kullaista omenuttansa,
+hope'ista sauvoansa.
+Sylissänsä syöttelevi,
+käsissänsä kääntelevi.
+Laski pojan polvillensa,
+lapsen lantehuisillensa,
+alkoi päätänsä sukia,
+hapsiansa harjaella.
+Katoi poika polviltansa,
+lapsi lannepuoliltansa.
+Marjatta, matala neiti,
+tuosta tuskille tulevi.
+Rapasihe etsimähän.
+Etsi pientä poiuttansa,
+kullaista omenuttansa,
+hope'ista sauvoansa
+alta jauhavan kivosen,
+alta juoksevan jalaksen,
+alta seulan seulottavan,
+alta korvon kannettavan,
+puiten puut, jaellen ruohot,
+hajotellen hienot heinät.
+Viikon etsi poiuttansa,
+poiuttansa, pienuttansa.
+Etsi mäiltä, männiköiltä,
+kannoilta, kanervikoilta,
+katsoen joka kanervan,
+joka varvikon vatoen,
+kaivellen katajajuuret,
+ojennellen puien oksat.
+Astua ajattelevi,
+käyä kääperöittelevi:
+Tähti vastahan tulevi.
+Tähelle kumarteleikse:
+"Oi Tähti, Jumalan luoma!
+Etkö tieä poiuttani,
+miss' on pieni poikueni,
+kultainen omenueni?"
+Tähti taisi vastaella:
+"Tietäisinkö, en sanoisi.
+Hänpä on minunki luonut
+näille päiville pahoille,
+kylmillä kimaltamahan,
+pime'illä pilkkimähän."
+Astua ajattelevi,
+käyä kääperöittelevi:
+Kuuhut vastahan tulevi.
+Niin Kuulle kumarteleikse:
+"Oi Kuuhut, Jumalan luoma!
+Etkö tieä poiuttani,
+miss' on pieni poikueni,
+kultainen omenueni?"
+Kuuhut taisi vastaella:
+"Tietäisinkö, en sanoisi.
+Hänpä on minunki luonut
+näille päiville pahoille,
+yksin öillä valvomahan,
+päivällä makoamahan."
+Astua ajattelevi,
+käyä kääperöittelevi:
+päätyi Päivyt vastahansa.
+Päivälle kumarteleikse:
+"Oi Päivyt, Jumalan luoma!
+Etkö tieä poiuttani,
+miss' on pieni poikueni,
+kultainen omenueni?"
+Päivyt taiten vastaeli:
+"Kyllä tieän poikuesi!
+Hänpä on minunki luonut
+näille päiville hyville,
+kullassa kulisemahan,
+hopeassa helkkimähän.
+"Jopa tieän poikuesi!
+Voi, poloinen, poiuttasi!
+Tuoll' on pieni poikuesi,
+kultainen omenuesi,
+onp' on suossa suonivyöstä,
+kankahassa kainalosta."
+Marjatta, matala neiti,
+etsi suolta poikoansa.
+Poika suolta löyettihin,
+tuolta tuotihin kotia.
+Siitä meiän Marjatalle
+kasvoi poika kaunokainen.
+Ei tieä nimeä tuolle,
+millä mainita nimellä.
+Emo kutsui kukkaseksi,
+vieras vennon joutioksi.
+Etsittihin ristijätä,
+katsottihin kastajata.
+Tuli ukko ristimähän,
+Virokannas kastamahan.
+Ukko tuon sanoiksi virkki,
+itse lausui, noin nimesi:
+"En mä risti riivattua,
+katalata kastakana,
+kun ei ensin tutkittane,
+tutkittane, tuomittane."
+Kenpä tuohon tutkijaksi,
+tutkijaksi, tuomariksi?
+Vaka vanha Väinämöinen,
+tietäjä iän-ikuinen,
+sepä tuohon tutkijaksi,
+tutkijaksi, tuomariksi!
+Vaka vanha Väinämöinen
+tuop' on tuossa tuomitsevi:
+"Kun lie poika suolta saatu,
+maalta marjasta si'ennyt,
+poika maahan pantakohon,
+marjamättähän sivulle,
+tahi suolle vietäköhön,
+puulla päähän lyötäköhön!"
+Puhui poika puolikuinen,
+kaksiviikkoinen kajahui:
+"Ohoh sinua, ukko utra,
+ukko utra, unteloinen,
+kun olet tuhmin tuominnunna,
+väärin laskenna lakia!
+Eipä syistä suuremmista,
+töistä tuhmemmistakana
+itseäsi suolle viety
+eikä puulla päähän lyöty,
+kun sa miesnä nuorempana
+lainasit emosi lapsen
+oman pääsi päästimeksi,
+itsesi lunastimeksi.
+"Ei sinua silloinkana,
+eip' on vielä suolle viety,
+kun sa miesnä nuorempana
+menettelit neiet nuoret
+alle aaltojen syvien,
+päälle mustien mutien."
+Ukko risti ripsahutti,
+kasti lapsen kapsahutti
+Karjalan kuninkahaksi,
+kaiken vallan vartijaksi.
+Siitä suuttui Väinämöinen,
+jopa suuttui ja häpesi.
+Itse läksi astumahan
+rannalle merelliselle.
+Tuossa loihe laulamahan,
+lauloi kerran viimeisensä:
+lauloi vaskisen venehen,
+kuparisen umpipurren.
+Itse istuvi perähän,
+läksi selvälle selälle.
+Virkki vielä mennessänsä,
+lausui lähtiellessänsä:
+"Annapas ajan kulua,
+päivän mennä, toisen tulla,
+taas minua tarvitahan,
+katsotahan, kaivatahan
+uuen sammon saattajaksi,
+uuen soiton suorijaksi,
+uuen kuun kulettajaksi,
+uuen päivän päästäjäksi,
+kun ei kuuta, aurinkoa
+eikä ilmaista iloa."
+Siitä vanha Väinämöinen
+laskea karehtelevi
+venehellä vaskisella,
+kuutilla kuparisella
+yläisihin maaemihin,
+alaisihin taivosihin.
+Sinne puuttui pursinensa,
+venehinensä väsähtyi.
+Jätti kantelon jälille,
+soiton Suomelle sorean,
+kansalle ilon ikuisen,
+laulut suuret lapsillensa.
+
+* * *
+
+Suuni jo sulkea pitäisi,
+kiinni kieleni sitoa,
+laata virren laulannasta,
+heretä heläjännästä.
+Hevonenki hengähtävi
+matkan pitkän mentyänsä,
+rautanenki raukeavi
+kesäheinän lyötyänsä,
+vetonenki vierähtävi
+joen polvet juostuansa,
+tulonenki tuikahtavi
+yön pitkän palettuansa;
+niin miks' ei runo väsyisi,
+virret vienot vierähtäisi
+illan pitkiltä iloilta,
+päivänlaskun laulannoilta?
+Noin kuulin saneltavaksi,
+toisin tutkaeltavaksi:
+"Eipä koski vuolaskana
+laske vettänsä loputen,
+eikä laulaja hyväinen
+laula tyynni taitoansa.
+Mieli on jäämähän parempi
+kuin on kesken katkemahan."
+Niin luonen, lopettanenki,
+herennenki, heittänenki.
+Kerin virteni kerälle,
+sykkyrälle syylättelen,
+panen aitan parven päähän,
+luisten lukkojen sisälle,
+jost' ei pääse päivinänsä,
+selviä sinä ikänä
+ilman luien lonsumatta,
+leukojen leveämättä,
+hammasten hajoamatta,
+kielen keikkelehtämättä.
+Mitäs tuosta, jos ma laulan,
+jos ma paljoki pajahan,
+jos laulan jokaisen lakson,
+joka kuusikon kujerran!
+Ei ole emo elossa,
+oma vanhin valvehella
+eikä kulta kuulemassa,
+oma armas oppimassa:
+on mua kuuset kuulemassa,
+hongan oksat oppimassa,
+koivun lehvät lempimässä,
+pihlajat pitelemässä.
+Piennä jäin minä emosta,
+matalana maammostani.
+Jäin kuin kiuruksi kivelle,
+rastahaksi rauniolle,
+kiuruna kivertämähän,
+rastahana raikkumahan,
+vaimon vierahan varahan,
+ehtohon emintimäisen.
+Se mun karkotti, katalan,
+ajoi lapsen armottoman
+tuulipuolelle tupoa,
+pohjaispuolelle kotia,
+vieä tuulen turvatointa,
+ahavaisen armotointa.
+Sainpa, kiuru, kiertämähän,
+lintu kurja, kulkemahan,
+vieno, maita vieremähän,
+vaivainen, vaeltamahan,
+joka tuulen tuntemahan,
+ärjynnän älyämähän,
+vilussa värisemähän,
+pakkasessa parkumahan.
+Moni nyt minulla onpi,
+usea olettelevi
+virkkaja vihaisen äänen,
+äänen tuiman tuikuttaja.
+Ken se kieltäni kirosi,
+kenpä ääntä ärjähteli;
+soimasi sorisevani,
+lausui liioin laulavani,
+pahasti pajattavani,
+väärin virttä vääntäväni.
+Elkätte, hyvät imeiset,
+tuota ouoksi otelko,
+jos ma, lapsi, liioin lauloin,
+pieni, pilpatin pahasti!
+En ole opissa ollut,
+käynyt mailla mahtimiesten,
+saanut ulkoa sanoja,
+loitompata lausehia.
+Muut kaikki oli opissa,
+mie en joutanut kotoa
+emon ainoan avusta,
+yksinäisen ympäriltä.
+Piti oppia kotona,
+oman aitan orren alla,
+oman äitin värttinöillä,
+veikon veistoslastusilla,
+senki piennä, pikkaraisna,
+paitaressuna pahaisna.
+Vaan kuitenki kaikitenki
+la'un hiihin laulajoille,
+la'un hiihin, latvan taitoin,
+oksat karsin, tien osoitin.
+Siitäpä nyt tie menevi,
+ura uusi urkenevi
+laajemmille laulajoille,
+runsahammille runoille,
+nuorisossa nousevassa,
+kansassa kasuavassa.
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK, THE KALEVALA ***
+
+This file should be named kalev10.txt or kalev10.zip
+Corrected EDITIONS of our eBooks get a new NUMBER, kalev11.txt
+VERSIONS based on separate sources get new LETTER, kalev10a.txt
+
+Project Gutenberg eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the US
+unless a copyright notice is included.  Thus, we usually do not
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+We are now trying to release all our eBooks one year in advance
+of the official release dates, leaving time for better editing.
+Please be encouraged to tell us about any error or corrections,
+even years after the official publication date.
+
+Please note neither this listing nor its contents are final til
+midnight of the last day of the month of any such announcement.
+The official release date of all Project Gutenberg eBooks is at
+Midnight, Central Time, of the last day of the stated month.  A
+preliminary version may often be posted for suggestion, comment
+and editing by those who wish to do so.
+
+Most people start at our Web sites at:
+http://gutenberg.net or
+http://promo.net/pg
+
+These Web sites include award-winning information about Project
+Gutenberg, including how to donate, how to help produce our new
+eBooks, and how to subscribe to our email newsletter (free!).
+
+
+Those of you who want to download any eBook before announcement
+can get to them as follows, and just download by date.  This is
+also a good way to get them instantly upon announcement, as the
+indexes our cataloguers produce obviously take a while after an
+announcement goes out in the Project Gutenberg Newsletter.
+
+http://www.ibiblio.org/gutenberg/etext04 or
+ftp://ftp.ibiblio.org/pub/docs/books/gutenberg/etext04
+
+Or /etext03, 02, 01, 00, 99, 98, 97, 96, 95, 94, 93, 92, 92, 91 or 90
+
+Just search by the first five letters of the filename you want,
+as it appears in our Newsletters.
+
+
+Information about Project Gutenberg (one page)
+
+We produce about two million dollars for each hour we work.  The
+time it takes us, a rather conservative estimate, is fifty hours
+to get any eBook selected, entered, proofread, edited, copyright
+searched and analyzed, the copyright letters written, etc.   Our
+projected audience is one hundred million readers.  If the value
+per text is nominally estimated at one dollar then we produce $2
+million dollars per hour in 2002 as we release over 100 new text
+files per month:  1240 more eBooks in 2001 for a total of 4000+
+We are already on our way to trying for 2000 more eBooks in 2002
+If they reach just 1-2% of the world's population then the total
+will reach over half a trillion eBooks given away by year's end.
+
+The Goal of Project Gutenberg is to Give Away 1 Trillion eBooks!
+This is ten thousand titles each to one hundred million readers,
+which is only about 4% of the present number of computer users.
+
+Here is the briefest record of our progress (* means estimated):
+
+eBooks Year Month
+
+    1  1971 July
+   10  1991 January
+  100  1994 January
+ 1000  1997 August
+ 1500  1998 October
+ 2000  1999 December
+ 2500  2000 December
+ 3000  2001 November
+ 4000  2001 October/November
+ 6000  2002 December*
+ 9000  2003 November*
+10000  2004 January*
+
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation has been created
+to secure a future for Project Gutenberg into the next millennium.
+
+We need your donations more than ever!
+
+As of February, 2002, contributions are being solicited from people
+and organizations in: Alabama, Alaska, Arkansas, Connecticut,
+Delaware, District of Columbia, Florida, Georgia, Hawaii, Illinois,
+Indiana, Iowa, Kansas, Kentucky, Louisiana, Maine, Massachusetts,
+Michigan, Mississippi, Missouri, Montana, Nebraska, Nevada, New
+Hampshire, New Jersey, New Mexico, New York, North Carolina, Ohio,
+Oklahoma, Oregon, Pennsylvania, Rhode Island, South Carolina, South
+Dakota, Tennessee, Texas, Utah, Vermont, Virginia, Washington, West
+Virginia, Wisconsin, and Wyoming.
+
+We have filed in all 50 states now, but these are the only ones
+that have responded.
+
+As the requirements for other states are met, additions to this list
+will be made and fund raising will begin in the additional states.
+Please feel free to ask to check the status of your state.
+
+In answer to various questions we have received on this:
+
+We are constantly working on finishing the paperwork to legally
+request donations in all 50 states.  If your state is not listed and
+you would like to know if we have added it since the list you have,
+just ask.
+
+While we cannot solicit donations from people in states where we are
+not yet registered, we know of no prohibition against accepting
+donations from donors in these states who approach us with an offer to
+donate.
+
+International donations are accepted, but we don't know ANYTHING about
+how to make them tax-deductible, or even if they CAN be made
+deductible, and don't have the staff to handle it even if there are
+ways.
+
+Donations by check or money order may be sent to:
+
+Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+PMB 113
+1739 University Ave.
+Oxford, MS 38655-4109
+
+Contact us if you want to arrange for a wire transfer or payment
+method other than by check or money order.
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation has been approved by
+the US Internal Revenue Service as a 501(c)(3) organization with EIN
+[Employee Identification Number] 64-622154.  Donations are
+tax-deductible to the maximum extent permitted by law.  As fund-raising
+requirements for other states are met, additions to this list will be
+made and fund-raising will begin in the additional states.
+
+We need your donations more than ever!
+
+You can get up to date donation information online at:
+
+http://www.gutenberg.net/donation.html
+
+
+***
+
+If you can't reach Project Gutenberg,
+you can always email directly to:
+
+Michael S. Hart <hart@pobox.com>
+
+Prof. Hart will answer or forward your message.
+
+We would prefer to send you information by email.
+
+
+**The Legal Small Print**
+
+
+(Three Pages)
+
+***START**THE SMALL PRINT!**FOR PUBLIC DOMAIN EBOOKS**START***
+Why is this "Small Print!" statement here? You know: lawyers.
+They tell us you might sue us if there is something wrong with
+your copy of this eBook, even if you got it for free from
+someone other than us, and even if what's wrong is not our
+fault. So, among other things, this "Small Print!" statement
+disclaims most of our liability to you. It also tells you how
+you may distribute copies of this eBook if you want to.
+
+*BEFORE!* YOU USE OR READ THIS EBOOK
+By using or reading any part of this PROJECT GUTENBERG-tm
+eBook, you indicate that you understand, agree to and accept
+this "Small Print!" statement. If you do not, you can receive
+a refund of the money (if any) you paid for this eBook by
+sending a request within 30 days of receiving it to the person
+you got it from. If you received this eBook on a physical
+medium (such as a disk), you must return it with your request.
+
+ABOUT PROJECT GUTENBERG-TM EBOOKS
+This PROJECT GUTENBERG-tm eBook, like most PROJECT GUTENBERG-tm eBooks,
+is a "public domain" work distributed by Professor Michael S. Hart
+through the Project Gutenberg Association (the "Project").
+Among other things, this means that no one owns a United States copyright
+on or for this work, so the Project (and you!) can copy and
+distribute it in the United States without permission and
+without paying copyright royalties. Special rules, set forth
+below, apply if you wish to copy and distribute this eBook
+under the "PROJECT GUTENBERG" trademark.
+
+Please do not use the "PROJECT GUTENBERG" trademark to market
+any commercial products without permission.
+
+To create these eBooks, the Project expends considerable
+efforts to identify, transcribe and proofread public domain
+works. Despite these efforts, the Project's eBooks and any
+medium they may be on may contain "Defects". Among other
+things, Defects may take the form of incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other
+intellectual property infringement, a defective or damaged
+disk or other eBook medium, a computer virus, or computer
+codes that damage or cannot be read by your equipment.
+
+LIMITED WARRANTY; DISCLAIMER OF DAMAGES
+But for the "Right of Replacement or Refund" described below,
+[1] Michael Hart and the Foundation (and any other party you may
+receive this eBook from as a PROJECT GUTENBERG-tm eBook) disclaims
+all liability to you for damages, costs and expenses, including
+legal fees, and [2] YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE OR
+UNDER STRICT LIABILITY, OR FOR BREACH OF WARRANTY OR CONTRACT,
+INCLUDING BUT NOT LIMITED TO INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE
+OR INCIDENTAL DAMAGES, EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE
+POSSIBILITY OF SUCH DAMAGES.
+
+If you discover a Defect in this eBook within 90 days of
+receiving it, you can receive a refund of the money (if any)
+you paid for it by sending an explanatory note within that
+time to the person you received it from. If you received it
+on a physical medium, you must return it with your note, and
+such person may choose to alternatively give you a replacement
+copy. If you received it electronically, such person may
+choose to alternatively give you a second opportunity to
+receive it electronically.
+
+THIS EBOOK IS OTHERWISE PROVIDED TO YOU "AS-IS". NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, ARE MADE TO YOU AS
+TO THE EBOOK OR ANY MEDIUM IT MAY BE ON, INCLUDING BUT NOT
+LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR A
+PARTICULAR PURPOSE.
+
+Some states do not allow disclaimers of implied warranties or
+the exclusion or limitation of consequential damages, so the
+above disclaimers and exclusions may not apply to you, and you
+may have other legal rights.
+
+INDEMNITY
+You will indemnify and hold Michael Hart, the Foundation,
+and its trustees and agents, and any volunteers associated
+with the production and distribution of Project Gutenberg-tm
+texts harmless, from all liability, cost and expense, including
+legal fees, that arise directly or indirectly from any of the
+following that you do or cause:  [1] distribution of this eBook,
+[2] alteration, modification, or addition to the eBook,
+or [3] any Defect.
+
+DISTRIBUTION UNDER "PROJECT GUTENBERG-tm"
+You may distribute copies of this eBook electronically, or by
+disk, book or any other medium if you either delete this
+"Small Print!" and all other references to Project Gutenberg,
+or:
+
+[1]  Only give exact copies of it.  Among other things, this
+     requires that you do not remove, alter or modify the
+     eBook or this "small print!" statement.  You may however,
+     if you wish, distribute this eBook in machine readable
+     binary, compressed, mark-up, or proprietary form,
+     including any form resulting from conversion by word
+     processing or hypertext software, but only so long as
+     *EITHER*:
+
+     [*]  The eBook, when displayed, is clearly readable, and
+          does *not* contain characters other than those
+          intended by the author of the work, although tilde
+          (~), asterisk (*) and underline (_) characters may
+          be used to convey punctuation intended by the
+          author, and additional characters may be used to
+          indicate hypertext links; OR
+
+     [*]  The eBook may be readily converted by the reader at
+          no expense into plain ASCII, EBCDIC or equivalent
+          form by the program that displays the eBook (as is
+          the case, for instance, with most word processors);
+          OR
+
+     [*]  You provide, or agree to also provide on request at
+          no additional cost, fee or expense, a copy of the
+          eBook in its original plain ASCII form (or in EBCDIC
+          or other equivalent proprietary form).
+
+[2]  Honor the eBook refund and replacement provisions of this
+     "Small Print!" statement.
+
+[3]  Pay a trademark license fee to the Foundation of 20% of the
+     gross profits you derive calculated using the method you
+     already use to calculate your applicable taxes.  If you
+     don't derive profits, no royalty is due.  Royalties are
+     payable to "Project Gutenberg Literary Archive Foundation"
+     the 60 days following each date you prepare (or were
+     legally required to prepare) your annual (or equivalent
+     periodic) tax return.  Please contact us beforehand to
+     let us know your plans and to work out the details.
+
+WHAT IF YOU *WANT* TO SEND MONEY EVEN IF YOU DON'T HAVE TO?
+Project Gutenberg is dedicated to increasing the number of
+public domain and licensed works that can be freely distributed
+in machine readable form.
+
+The Project gratefully accepts contributions of money, time,
+public domain materials, or royalty free copyright licenses.
+Money should be paid to the:
+"Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+If you are interested in contributing scanning equipment or
+software or other items, please contact Michael Hart at:
+hart@pobox.com
+
+[Portions of this eBook's header and trailer may be reprinted only
+when distributed free of all fees.  Copyright (C) 2001, 2002 by
+Michael S. Hart.  Project Gutenberg is a TradeMark and may not be
+used in any sales of Project Gutenberg eBooks or other materials be
+they hardware or software or any other related product without
+express permission.]
+
+*END THE SMALL PRINT! FOR PUBLIC DOMAIN EBOOKS*Ver.02/11/02*END*
+
diff --git a/old/kalev10.zip b/old/kalev10.zip
new file mode 100644
index 0000000..2ccd871
--- /dev/null
+++ b/old/kalev10.zip