diff options
Diffstat (limited to '75894-0.txt')
| -rw-r--r-- | 75894-0.txt | 3278 |
1 files changed, 3278 insertions, 0 deletions
diff --git a/75894-0.txt b/75894-0.txt new file mode 100644 index 0000000..d518d39 --- /dev/null +++ b/75894-0.txt @@ -0,0 +1,3278 @@ + +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75894 *** + +AMERIKAN ENSIMÄISET SUOMALAISET + +Eli Delawaren siirtokunnan historia + + Kirjoittanut + S. Ilmonen + + Hancock, Michigan, U. S. A., 1916 + Suomalais-luteerilaisen kustannusliikkeen kirjapaino + + Copyright 1916 + by + Rev. S. Ilmonen + + + + + + +Sisällys: + + Alkulause + I. Amerikan löytäminen ja sen siirtokunnat + II. Delawaren siirtokunta ja retket sinne + III. Delawaren siirtokunnan vaiheet + IV. Luterilainen kirkko ja yhteys Ruotsin kanssa + + + + + + +ALKULAUSE + + +Ne suomalaiset siirtolaiset, jotka seitsemännellätoista vuosisadalla +saapuivat Delawareen, ovat harvalukuisuudestaan huolimatta ensimäiset +Suomen kansan edustajat Amerikassa. Tulleina sellaiseen aikaan, +jolloin laskettiin perustuksia tämän maan asutukselle, luetaan heidät +kuuluviksi kolonial-kauden siirtolaisiin, joilla Amerikan historiassa +on kunniakas maine ja tärkeä merkitys. Ainoastaan harvat Europan +kansoista ovat olleet osallisena Pohjois-Amerikan varhaisemmassa +asuttamisessa. Suomen kansa kuuluu näihin harvoihin. + +Laskiessani rakkaan siirtokansani käteen tämän lyhyen historian +Delawaren siirtokunnasta toivon sen puutteellisuuksistaan huolimatta +antavan näistä jokseenkin vähän tunnetuista asioista tietoja, joita +monet odottavat. Yksityisenä kustantajana en katsonut voivani laajaa +teosta julkaista, päinvastoin koetin asian käsittelyn saattaa +mahdollisimman suppeaan muotoon. Kirjassani olen koettanut +erityisemmin käsitellä juuri niitä asioita, jotka tulevat kosketuksiin +suomalaisten kanssa. Tämä tehtävä ei ole ollut helpoimpia, sillä +siirtokuntaan muuttaneitten ja siellä asuneiden suomalaisten ja +ruotsalaisten asiat ja heitä koskevat tapahtumat ovat aivan kuin +elimellisesti toisiinsa yhtyneinä. + +Lähdekirjoista mainittakoon tärkeimpinä: Amandus Johnson, The Swedish +Settlements on the Delaware; Israel Acrelius, A History of New Sweden; +Benj. Ferris, A History of Original Settlements on the Delaware; +Samuel Hazzard, Annalls of Pennsylvania; The Record of Upland Court; +The Record of Christina Church; V. Salminen, Ruotsin metsäsuomalaiset; +Peter Kalm, Travels to the North America; sen lisäksi joukko +kaikenlaisia siirtokuntaa koskevia asiakirjoja, joita säilytetään +Pennsylvanian Historiallisen Seuran arkistossa Philadelphiassa. + +Suomi-opistolla, lokakuulla 1916. +S. Ilmonen + + + + + + +I. AMERIKAN LÖYTÄMINEN JA SEN SIIRTOKUNNAT + + +NORJALAISTEN RETKEILYT + + +Rohkeat norjalaiset löytöretkeilijät löysivät ajanlaskumme 10:nnen +vuosisadan lopulla Pohjois-Amerikan rannalla sijaitsevan Grönlannin +saaren ja perustivat sinne kalastus- ja kauppa-aseman. Näillä +retkillään olivat he kaiketi huomanneet kaukaa lännestä siintävän +rannikon, heille tuntemattoman maan. Niinpä eräs rohkea retkeilijä +Leif Ericksson läksi vartavasten varustetulla laivalla tarkemmin +tutkimaan tätä tuntematonta rannikkoa. Vanhat islantilaiset tarinat +kertovat hänen purjehtineen Pohjois-Amerikan itärannikkoa pitkät +matkat ja pysähtyneen useammissa seuduissa maata tarkastelemaan. +Connecticutin rantamilta löysivät he niin runsaasti viinirypäleitä, +että kutsuivat sitä nimellä “Vinland” (“Viinimaa”). Muitakin nimiä +tapaa tälle norjalaisten löytämälle maalle vanhoissa lauluissa ja +kertomuksissa. Niinpä esiintyy niissä nimet _“Markland”_ ja +_“Finland”_. Täytyy otaksua norjalaisten luulleen tulleensa meren +poikki oman maansa rajanaapurien suomalaisten maahan, ja siitä johtuu +nimi Finland. Olisipa ihmeellistä, jos todellakin tätä maata olisi +kaikkein ensiksi kutsuttu Finlandiksi. + +Tämä Amerikan ensimäinen löytäminen tapahtui v. 1001. Norjalaisilta ei +kuitenkaan jäänyt löytämiinsä maihin asutuksia eikä varsinaisia +kauppa-asemiakaan, vaikkakin he myöhemminkin silloin tällöin +purjehtivat Marklandin eli Finlandin rannoilla. Kuitenkin arvellaan +erään pyöreän tornin Rhrode Islandissa olevan norjalaisten rakentaman. +Luullaanpa tavatun jätteitä itse norjalaisistakin, jotka mahdollisesti +pienenä joukkona asettuivat uuteen maahan ja sulivat alkuasukkaisiin. + + + + +CHRISTOPHER COLUMBUKSEN Y. M. LÖYTÖRETKET + + +Kunnia Amerikan löytämisestä kuuluu mainiolle genovalaiselle +merenkulkijalle Christopher Columbukselle. Syntyneenä ja kasvaneena +kaupastaan kuuluisassa ja kehittyneessä Italian merikaupungissa +Genovassa sai hän jo varhaisimmassa lapsuudessaan verrattain hyvän +koulukasvatuksen sekä harjaantui niinikään nuorena purjehdukseen. Hän +oli tarkoin tutustunut aikansa merenkulkuun ja löytöretkiin, mikäli ne +koskivat kauppatien etsimistä Indiaan Afrikan mantereen ympäri, koska +hän itse oli ollut mukana ainakin yhdellä näistä retkistä. Tultuaan +vakuutetuksi maan pallonmuotoisuudesta alkoi Columbus harkita +suoremman laivareitin löytämistä Indiaan. Hän laski, että jos Canarian +saarilta purjehdittaisiin suoraan länttä kohden, tultaisiin Indiaan. +Mutta kuka uskaltaisi pyrkiä tuntemattoman Atlannin aavalle, ja kuka +uhraisi varoja laivojen varustamiseen tällaista epätietoista ja +vaarallistakin matkaa varten? Vuosikausia sai Columbus kulkea toisesta +Europan hovista toiseen esittelemässä suunnitelmiansa uudesta +merireitistä Indiaan. Vihdoin lupautui Espanjan jalo kuningatar +Isabella avustamaan asiassa Columbusta, ja niin saatiin kuningas +Ferdinandinkin suostumus löytöretkeily-yritykseen. Matkaa varten +varustettiin kolme laivaa. + +Palos-satamasta Espanjassa läksi Columbus merkilliselle matkalleen 3 +p:nä elokuuta v. 1492. Hän oli itse varmistunut kutsumuksestaan tähän +suureen tehtävään, niin että hän ei hetkeäkään epäillyt matkan +onnistumista, jota vastoin merimiehet menettivät toivonsa ja +malttinsa, kun viikkokausia purjehdittiin maata näkemättä. Vihdoin +lokakuun 12 p:nä saavuttiin muutamien pienten saarten luokse, ja +eräälle niistä nousi Columbus miehineen. Saaren nimitti hän San +Salvadoriksi sekä omisti sen Espanjan hallitukselle. Tämä saari kuuluu +Keski-Amerikan Pahama-saaristoon. Samalla retkellään kävi Columbus +myöskin Cubassa, Haitissa ja Porto Ricossa y. m. saarilla. Laivat +lastattuina löydettyjen maiden tuotteilla ja mukanaan muutamia +vangiksi otettuja indiaaneja purjehti Columbus takaisin Espanjaan, +jossa häntä odotti ruhtinaallinen vastaanotto. Meritie yli Atlannin +valtameren oli löydetty. + +Columbus teki vielä kolme muutakin matkaa löytämiinsä maihin, käyden +näillä retkillään m. m. Etelä-Amerikan mantereella Venezuelassa ja +Guineassa. Vuonna 1506 kuoli tämä kaikkien aikain suurin +löytöretkeilijä siinä luulossa, että hän oli löytänyt vain uuden +meritien Indiaan ja että ne saaret ja maat, joissa hän kävi, kuuluivat +varsinaiseen Indiaan Aasiassa. Hän ei ollenkaan aavistanut, että hän +oli löytänyt erityisen suuren mantereen eli “uuden maailman”. Oikein +on sanottu, että tämänveroista löytöretkeä ei oltu ennen tehty eikä +tulla vastakaan tekemään, sillä vaikkakin myöhempi Austraalian +löytäminen oli suurta, on Amerikan löytöä pidettävä verrattomasti +tärkeämpänä ja historiallisesti aikansa suurimpana tapauksena. + +Jos jo ennestäänkin sen aikaisia merenkulkijoita innosti löytöretket +ja uusien meriteitten etsiminen Indiaan, niin nousi tämä innostus +huippuunsa, kun Europassa levisi tieto Columbuksen ensi matkan +onistumisesta. Olihan sen kautta ratkaistu kysymys tuosta siihen asti +epätietoisesta seikasta: Atlannin valtameren ylitse purjehtimisen +mahdollisuudesta. Tämän jälkeen alkoivat myöskin Englanti ja Portugal, +kilpaillen Espanjan kanssa, etsiä ennen tuntemattomia maita. + +Englannin kuninkaan varustamilla laivoilla läksivät myöskin Italiasta +kotoisin olevat, mainiot merenkulkijat Johan ja Sebastian Cabot +vuosina 1487 ja 1498 etsimään mahdollisesti löytyvää pohjoisempaa +meritietä Indiaan. Tällä tavalla Cabotien retkikunnat kulkivat +jotensakin samoja reittejä kuin aikoinaan norjalaiset +löytöretkeilijät. Pohjoista kulkuväylää Indiaan he eivät löytäneet, +mutta sensijaan tuli tarkastelluksi Pohjois-Amerikan rantamat +Labradorin niemimaasta eteläosaan saakka. Nimellisesti omistettiin +tämä laaja alue Englannin hallitukselle. + +Espanjassa varustettiin yhä uusia retkikuntia Atlannin takaiseen +maahan. V. 1488 kävivät siellä löytöretkellä Alanzo de Hojeda ja Juan +de la Cosa, jotka molemmat olivat olleet mukana Columbuksen ensi +matkalla, kauttaaltaan tutkistellen Etelä-Amerikan pohjoisrannikon +toivossa löytää kultaa tai muita jaloja metalleja. + +Samana vuonna purjehtivat Alonzo Nino ja Vincento Pinzon, jotka +niinikään olivat olleet Columbuksen seuralaisina, edellinen Venezuelan +rannikkoja, jälkimäinen Etelä-Amerikan rantamilla Amazon-joen suulle +saakka. Ninon retkikunta saikin runsaan saaliin helmiä y. m. + +Portugalilaiset olivat viidennellätoista vuosisadalla johtaneet +löytöretkiä etupäässä Afrikan rannoille ja Indiaan. Mutta Columbuksen +löydöt käänsivät heidänkin katseensa Atlannin valtameren toisella +puolen mahdollisesti sijaitseviin maihin. Niinpä v. 1500 Portugalin +hallitus varusti verrattain suuren laivueen etsiskelemään niinikään +mahdollisesti löytyvää lyhempää meritietä Indiaan ja uusia maita sekä +rikkauksia. Tämän retkikunnan johtajaksi tuli Carbal. Sen löytöjen +tuloksena oli Brazilia, joka jo etukäteen oli paavin välityksellä +merkitty Portugalille kuuluvaksi. Seuraavana vuonna lähetti Portugalin +hallitus kolmilaivaisen retkikunnan tarkemmin tutkimaan Portugalin +uutta siirtomaa-aluetta, ja tämän retkikunnan johtajaksi nimitettiin +Americus Vespucius. Tällä kerralla tunkeuduttiin syvemmälle Brazilian +sisämaahan, tehden tärkeitä havaintoja, sekä purjehdittiin niin kauas +etelään, että Vespuciukselle kävi selväksi, että tämä löydetty +maa-alue ei voinut olla, kuten luultiin, mikään Aasian rantasaaristoon +kuuluva saari, vaan sen täytyi olla erityinen, vieläpä varsin laaja +maanosa eli mannermaa. Löydöistään ja havainnoistaan laati Vespucius +melkoisen seikkaperäisen kirjallisen selostuksen, mikä oli ensimäinen +laatuaan. + + + + +AMERIKA SAA NIMENSÄ + +Seikkailuja ja valloituksia + + +Americus Vespuciuksen kirja uudesta maanosasta käännettiin englannin +ja saksan kielille, ja herätti se ansaittua huomiota. Kun saksalainen +maantieteen opettaja Waldseemüller St. Die Collegessa, Lorrainessa +(Lothringenissa), laati maantieteen ja uuden kartan, merkitsi hän +niihin neljä maanosaa, antaen uudelle maanosalle nimeksi Americuksen +maa eli Amerika. + +Mikäli on kysymys toiminnasta Amerikassa, erittäinkin +Etelä-Amerikassa, voidaan kuudennentoista vuosisadan alkupuoli merkitä +seikkailujen ja valloitusten aikakaudeksi, seikkailujen, joissa +espanjalaiset ovat johtavina henkilöinä. Siihen asti tuntemattomat, +puolisivistyneet Etelä-Amerikan kansat vuosisatojen kuluessa kokoamine +rikkauksineen tulivat tunnetuiksi, mutta samalla joutuivat +espanjalaisten säälimättömän kohtelun alaisiksi, jonka kautta he +menettivät valtansa, rikkautensa ja useassa tapauksessa henkensäkin. +Fernandez de Avila ja de Cordova valloittivat Nigaraguan v. 1521. Eräs +espanjalainen aatelismies ja hurjanrohkea seikkailija Cortez tunkeutui +joukkoineen Mexicoon v. 1521, kukistaen sen verrattain voimallisen +kansan. Sen kultarikkaudet hän vei saaliina Espanjaan. Fr. Pizarro +löysi ja valloitti Etelä-Amerikan rikkaimman maan Perun vuosina +1533—34. Espanjalaiset retkeilivät vielä Guatemalassa, Ecuadorissa, +Paraguayssa ja Chilessä, saaden saaliikseen, mistä enemmän, mistä +vähemmän kultaa ja muita rikkauksia. Kerrotaanpa muutaman tällaisilla +aarteilla lastatun laivan matkallaan Espanjaan uponneen Atlannin +myrskyisiin aaltoihin. + +Pohjois-Amerikan eteläosaan niinikään tekivät espanjalaiset seikkailu- +ja kullanetsintäretkeilyjään: Marcos Uuteen Mexicoon, löytämättä +etsimäänsä kultaa, Ponce de Leon Floridaan sekä de Sato Georgiaan ja +Alabamaan. Viime mainitun retken tuloksena oli Mississippi-virran +löytäminen. Tunkeutuivatpa muutamat kullanetsijät Ala-Californiaankin +saakka. + +Espanjalaiset ja portugalilaiset ryhtyivät myöskin perustelemaan +Etelä-Amerikaan siirtokuntia, jotka muodostuivat etupäässä kauppa- ja +lähetysasemiksi. Näitten siirtomaittensa kautta rikastuivat Espanjan +ja Portugalin valtakunnat vallan satumaisen nopeasti sekä saavuttivat +joksikin aikaa maailmanvallan ja johtavan aseman merenkulussa ja +kaupassa. + + + + +POHJOIS-AMERIKAN SIIRTOKUNNAT + + +Toista vuosisataa kului Amerikan löytämisestä, ennenkuin siirtokuntia +ryhdyttiin perustamaan Pohjois-Amerikan mantereelle. +Rannikkoretkeilyjä ja tutkimuksia olivat tehneet englantilaiset +Cabotit, ranskalaiset Cortereal ja Werranzo, espanjalaiset de Sato ja +Ponce de Leon y. m., mutta kun ei Pohjois-Amerika näyttänyt tarjoavan +erityisempiä kultasaaliita, jäi sen asuttaminen myöhemmäksi. Vasta +seitsemännellätoista vuosisadalla kohdistui Europan huomio +siirtomaakauppaan sekä sellaisten alusmaitten valtaamiseen, joista +voitaisiin saada raaka-aineita y. m. Mikäli tällainen asuttaminen +koskee Pohjois-Amerikaa, on siinä Englannilla pääosa. Edellä jo on +mainittu espanjalaisten retket Floridaan ja Californiaan. + + + + +ENGLANNIN SIIRTOKUNNAT + + +Vuonna 1584 ryhtyi etevä englantilainen merenkulkija ja valtiomies +Walter Raleigh kuningatar Elisabethin myötävaikutuksella perustamaan +siirtokuntaa Pohjois-Amerikaan. Hän lähetti ensin tutkijaretkikunnan +etsimään sellaiselle siirtokunnalle mahdollisimman sopivaa +maa-aluetta. Retkikunta valitsi Roanoke-saaren lähellä olevan +rantamaan, jonka nimeksi annettiin kuningattaren kunniaksi _Virginia_. +Seuraavana vuonna lähetti Raleigh ensimäisen siirtolaisjoukon +Virginiaan, mutta siirtolaiset eivät viihtyneetkään “Uudessa +maailmassa”, vaan palasivat takaisin Englantiin. Siitä, mihin toinen +matkue, jonka Raleigh lähetti v. 1587, myöhemmin hävisi, ei ole +koskaan saatu varmuutta. Näin tuloksettomaksi jäi englantilaisten +ensimäinen siirtokunnan perustamisyrite. Näitten retkien kautta tuli +kuitenkin hyödyllinen perunakasvi tunnetuksi Europassa. + +Englannissa päätettiin nyt ryhtyä voimaperäisempiin toimenpiteisiin +siirtokuntain ja uutten kauppa-asemain perustamiseksi Amerikaan. +Tarkoitusta varten muodostettiin kaksi suurta kauppayhtiötä: Londonin +ja Plymouthin kauppayhtiöt, joille kummallekin kuningas antoi +erikoisoikeuksia asuttamiinsa maihin Pohjois-Amerikassa. Sovittiin +niin, että Londonin kauppakomppania asuttaisi Pohjois-Amerikan +etelärannikot ja Plymouthin komppania pohjoisrannikot. + +Londonin kauppayhtiön toimesta tehtiin v. 1607 uusi yritys Virginian +siirtokunnan asuttamiseksi lähettämällä sinne toistasataa +siirtolaista. Nämä muodostivatkin sitten pysyväisen perustuksen +Englannin siirtolaisasutukselle Virginiassa. Saaden vuotuisesti uusia +tulokkaita Englannista ja harjoittaen emämaan kanssa vilkasta tupakan +y. m. siirtomaatavarain kauppaa kasvoi asutus verrattain ripeästi ja +alkoi kehittyä kukoistavaksi siirtokunnaksi. + +Uskonsa tähden vainotut _“pilgrimit”_, jotka olivat muuttaneet +Hollantiin, halusivat siirtyä Amerikaan, sillä siellä he erityisenä +siirtokuntana toivoivat saavansa säilyttää uskontonsa ja kielensä. +Englannin hallitus suosi tätä hanketta ja antoi heidän muutolleen +tarpeellista avustusta. V. 1620 saapui Plymouthin kallioiselle +rannikolle Massachusettsin valtioon toistasataa pilgrimiä, pannen alun +“Uuden Englannin” asutukselle. Yhdeksän vuotta myöhemmin siirtyivät +_“puritaanit”_, toinen vainottu kristittyjen joukko, Englannista Uuden +Englannin rannikolle ja perustivat laajanpuoleisen yhteiskuntansa +Salemin ja Bostonin kaupunkien seuduille. Kahdessa vuodessa saapui +kaikkiin kansanluokkiin kuuluvia puritaaneja 800 henkeä. +Maanviljelijöitä, kauppiaita, käsityöläisiä, pappeja ja opettajia +siirtyi tänne kaikin puolin aineellisesti hyvin varustettuna joukkona +ja siitä oli seurauksena tämän uudisasutuksen tavattoman nopea +kasvaminen ja voimistuminen. Uuden Englannin siirtokunnasta levisi +englantilainen asutus pohjoiseen päin Maineen ja New Hampshireen ja +etelään Rhode Islandiin ja Connecticutiin. + + + + +RANSKALAINEN SIIRTOKUNTA + + +Kuuluisa ranskalainen merenkulkija Cartier löysi vuonna 1534 St. +Lawrence-virran sekä laski perustuksen ranskalaiselle siirtokunnalle +Pohjois-Amerikassa. Mutta varsinainen ranskalaisasuttaminen alkaa +vasta seitsemännentoista vuosisadan alusta, jolloin kuuluisa Samuel de +Champlain perusti ranskalaisen siirtokunnan Acadiaan ja toisen +tärkeämmän asutuksen nykyisen Quebecin kaupungin paikalle, +rakentamalla siihen puisen linnoituksen lähetystyön ja turkiskaupan +suojaksi (v. 1608). Tätä siirtokuntaa kutsuttiin ensin “Uudeksi +Ranskaksi” , mutta myöhemmin yleistyi Canadan nimi, jonka indiaanit +olivat siirtokunnalle antaneet. Se nimi merkitsee linnoitettua kylää +ja tarkoitti aluksi Champlainin linnoituskylää Quebecin luona. Näillä +laajoilla retkeilyillään, joita ranskalaiset lähetyssaarnaajat, +valtionasiamiehet ja turkisliikkeen välittäjät tekivät +seitsemännentoista vuosisadan loppupuolella Huron-, Superior- ja +Michigan-järvien rantamille, kulkivat he Mississippi-virtaa myöten +aina Mexicon lahdelle saakka, perustellen lähetys- ja kauppa-asemia: +Sault Ste. Marien, Detroitin, St. Louisin ja New Orleansin paikoille. +Nämä sivistyksen tienraivaajat ovat Marquette, Hennepin, Jolliet ja La +Salle. + +Ranskalainen asutusalue Amerikassa tuli alustapitäin tavattoman +laajaksi, ja siitä syystä ei se voinut muodostaa kansallisuuden +säilyttämiselle välttämätöntä yhtenäisyyttä eli kokonaisuutta. Ja +seurauksena olikin ranskalaisten nopea sulautuminen alkuasukkaisiin +indiaaneihin. Tällä lailla syntyi Canadalle ominainen +ranskalais-indiaani sekarotu, jonka jätteitä nykyään tapaa aika paljon +Quebecin ja Ontarion valtioissa. + + + + +ESPANJAN SIIRTOKUNNAT + + +Espanjalaiset ovat yleensä asuttaneet Etelä-Amerikan, mutta myöskin +Pohjois-Amerikan mantereelle perustivat he monia pieniä siirtokuntia +eli — paremmin sanoen — lähetysasemia, joista käsin tehtiin +käännytystyötä indiaanien keskuudessa. Näiltä lähetysasemilta levisi +espanjalaisia ympäristöihin ja sulautui alkuasukkaisiin. Nykyään +kutsutaan heitä kreoleiksi. Pohjois-Amerikan huomattavimmat +espanjalaiset lähetysasemat ja asutukset olivat: St. Augustine +Floridassa, San Antonio Texasissa, Santa Fe New Mexicossa ja San Diego +Etelä-Californiassa. + + + + +HOLLANNIN SIIRTOKUNTA + + +Alankomaalaiset olivat seitsemännellätoista vuosisadalla etevimpiä +merenkulkijoita ja huomattava kauppakansa. Oli siis aivan +luonnollista, että heidän huomionsa kääntyi niinikään valtameren +takaisiin, enemmän tai vähemmän tunnettuihin maihin ja siis myöskin +Amerikaan. + +Mainio merenkulkija ja löytöretkeilijä Henry Hudson purjehti v. 1609 +Pohjois-Amerikan vesillä etsiskellen mahdollisesti vielä löytyvää +lyhempää meritietä eli pohjoisväylää Indiaan. Tällä retkellään löysi +hän Hudson-lahden, mutta ei meritietä Indiaan. Paluumatkallaan +purjehti Hudson Pohjois-Amerikan rannikkoa etelään ja pyrki +Hudsonvirran leveän väylän kautta länteenpäin. Tämän löytöretkeilyn +tuloksena oli hollantilaisen siirtokunnan perustaminen Amerikaan. +Hudson-virran rannalle, nykyisen Albanyn kaupungin kohdalle, +rakennettiin hollantilainen linnoitus turkiskaupan suojaksi vuonna +1614 ja indiaaneilta ostettiin Manhattan saari, jolle perustettiin New +Amsterdamin kaupunki, jonka nimi myöhemmin muutettiin New Yorkiksi. +Hollantilaisten perustamaa uudisasutusta kutsuttiin “Uudeksi +Alankomaaksi”. + +Hollannin kauppakomppania laajensi indiaanikauppaansa ja +siirtokunta-asutusta New Jerseyn puolelle ja Delaware-joen varrelle +saakka. Sinne rakensi se v. 1620 Fort Nassau nimisen pienen +puulinnoituksen kauppansa ja siirtokuntansa suojaksi, mutta tämän +linnan hävittivät indiaanit, ja hollantilaisten uudisasukkaiden täytyi +paeta takaisin “Uuteen Alankomaahan”. + +Vaikka hollantilaisten siirtokunta-alote Delaware-joen varrella +epäonnistui, niin omistivat he kuitenkin alueita sanotun joen varsilla +itselleen ja siitä syystä koettivat estää kaikilla tavoin näille +seuduille suuntautunutta ruotsalaista ja suomalaista uudisasutusta. + + + + +RUOTSALAIS-SUOMALAINEN SIIRTOKUNTA + + +Se, että tämän ajan etevimmät Europan vallat: Espanja, Englanti, +Portugali, Ranska ja Hollanti, halusivat perustella siirtokuntia ja +kauppa-asemia vasta löydettyyn Amerikaan, oli luonnollista. Mutta +tuntuu ihmeteltävältä, että sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyi etäinen +ja verrattain syrjässä sijaitseva Ruotsikin. Vielä merkillisempää on, +että tällöin vielä tuskin kansakuntain joukkoon luettu Suomen kansa +sai olla osallisena Amerikan varhaisimmassa kansoittamisessa, monien +suurempien Europan kansallisuuksien jäädessä osattomiksi tämän suuren +ja kauniin tasavallan varhaisimmasta asuttamisesta. + +Ennenkuin käymme yksityiskohtaisemmin käsittelemään ruotsalaisten ja +suomalaisten yhteisen siirtokunnan vaiheita, lienee tarpeellista +erinäisten asioitten ymmärtämiseksi luoda lyhyt silmäys sen aikaiseen +valtiolliseen tilanteeseen Ruotsissa ja Suomessa. + + + + +RUOTSIN JA SUOMEN VALTIOLLISET OLOT JA SUHTEET 17:NNELLÄ VUOSISADALLA + + +Ruotsin huomattavampi merkitys Europan historiassa alkaa 16:nnen +vuosisadan alusta, kuningas Kustaa Vaasan ajoilta. Uskonpuhdistus +merkitsi ruotsalaisille, niin kuin yleensä muillekin kansoille, +omintakeisempaa henkistä ja kansallista kehitystä, uskonnollisten, +kansallisten ja valtiollisten oikeuksien tunnustamista ja +kehittämistä. Kieltämättä sai Ruotsi näitä saavuttaakseen taistella +melkeinpä yli voimainsa Tanskaa, Venäjää ja Puolaa vastaan. Näissä +taisteluissa, joista nouseva pohjolan kansa suoriutui voittajana, +kouluuntui sille erittäin harjaantunut armeija ja sellaisia +sotapäällikköjä kuin Pontus de la Gardie, Torstensson, Kaarle Kustaa +Wrangel ja Kustaa II Aadolf sekä suomalaiset Hornit, Flemingit, Jaakko +de la Gardie, Stålhandske ja Wittenberg. + +Kolmikymmenvuotisessa sodassa kääntyivät hätääntyneet ja nääntyneet +pohjois-Saksan pikkuruhtinaat Ruotsin kansan ja sen sankarikuninkaan +Kustaa II Aadolfin puoleen, pyytäen avukseen Venäjän ja Puolan sodissa +harjaantunutta pohjolan armeijaa. Kustaa Aadolf menikin +ruotsalaisineen ja suomalaisineen Saksaan, pysähdytti Breitenfeldin +taistelukentällä katolisten voittokulun ja pakotti heidät peräytymään. +Vielä toisiakin huomattavia voittoja saatuaan kaatui Ruotsin ja Suomen +suurin kuningas Kustaa Aadolf Lutzenin kentällä, jossa hänen +armeijansa kumminkin voitti. Kuninkaan koulussa harjaantuneet +päälliköt, Banér, Wrangel, Torstensson, Stålhandske, Horn, Wittenberg +y. m. jatkoivat taistelua Saksassa, kunnes evankelisen opin vapaus oli +turvattu ja luterilainen kirkko saanut oikeutensa tunnustetuksi +Europassa. + +Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen kohosi Ruotsi joksikin aikaa yhdeksi +Europan suurvalloista. Tämä seikka taas teki Ruotsille mahdolliseksi +harjoittaa ulkomaakauppaa ja harkita siirtokuntainkin perustamista +valtameren takaisiin maihin. + +_Suomi_. Vuoden 1157 tienoilta oli Suomi kuulunut tärkeänä osana +Ruotsin valtakuntaan. Sen historian vaiheet, ulkonainen ja sisäinen +kehitys liittyvät kiinteästi Ruotsin kansan historiaan. Historian +lehdillä ei ilmene paljoakaan alkuperäistä suomalaista ennen +uskonpuhdistuksen aikoja. Sivistys oli länsimainen ja käytti +ilmaisumuotonaan latinan tai ruotsin kieltä. + +Uskonpuhdistus synnytti Suomen kansalle oman kirjakielen ja hankki +sille jossain määrin kansallista tunnustusta ja oikeuksiakin. Niinkuin +suuri uskonpuhdistaja Martti Luther käänsi Uuden Testamentin kansansa +(saksan) kielelle, samoin käänsi hänen oppilaansa Suomen +uskonpuhdistaja Mikael Agricola Uuden Testamentin suomeksi. Laatimalla +aapisen sekä muita alkeisoppikirjoja laski hän perustuksen +suomenkieliselle kirjallisuudelle. Suomen kansan omintakeinen henkinen +viljelys sai näin alkunsa. + +Valtiollisessa suhteessa alkaa Suomi myöskin esiintyä kansakuntana, +vaikkakin elimellisesti Ruotsin valtakuntaan kuuluvana. Käydessään +Suomessa vuonna 1556, kohotti kuningas Kustaa Vaasa tähän asti +tavallisena maakunta pidetyn Suomen herttuakunnaksi, samalla nimittäen +poikansa Juhanan Suomen herttuaksi. Jonkun aikaa asuikin “Suomen +herttua” pääkaupungissaan Turussa, pitäen siellä loistavaa hovielämää, +seuranaan sikäläiset suomalaiset aatelismiehet. Että herttualla tai +hänen miehillään olisi muutoin ollut aikomus tehdä Suomen maasta eli +Suomen herttuakunnasta joku erinäinen ja itsenäinen valtakunta, ei ole +voitu toteennäyttää. Mutta totta se on, että herttua ei unohtanut +olevansa Suomen herttua ja alamaistensa olevan suomalaisia (Yrjö +Koskinen, Suomen Historia, s. 149). + +Ruotsin valtakunnan taisteluissa Tanskaa, Venäjää ja Puolaa vastaan, +oli suomalaisilla tärkeä osa, ja he muodostivatkin lähes puolen +armeijasta. Myöskin kolmikymmenvuotisen sodan taisteluissa ansaitsivat +suomalaiset sotilaat ja päälliköt kunnioitetun nimen. Pitkät ajat +tämän sodan jälkeen pysyivät Suomen ratsumiehet maineessa kautta +Saksan urhoollisuutensa ja kestävyytensä tähden. + + + + + + + +II. DELAWAREN SIIRTOKUNTA JA RETKET SINNE + + +WILLEM USSELINX JA ETELÄN KAUPPAYHTIÖ + + +Siirtokunta-aatteen herättäjänä Ruotsissa on pidettävä hollantilaista +_Willem Usselinxia_. Hän oli aikakautensa merkillisimpiä miehiä. +Antverpenissä syntyneenä sai hän sikäläisissä kouluissa verrattain +hyvän kasvatuksen. Aika oli seikkailujen ja merenkulun lupaava aika. +Niinpä alotti Usselinx verrattain nuorena merenkulkunsa ja +ulkomaamatkansa. Useat vuodet purjehti hän Espanjan ja Portugalin +vesillä, kävi Azorein saarilla y. m., palaten monivuotisilta +matkoiltaan varakkaana miehenä. Nyt alkoi hän suunnitella suurenmoisia +kauppayhtiöitä ja siirtokuntain perustamista merentakaisiin maihin. +Näissä puuhissa kulutti hän miehuutensa parhaat päivät, matkustellen +valtakunnasta toiseen, hovista hoviin ja kaupungista kaupunkiin, +selvitellen suunnitelmiaan ja kauppayhtiöitä perustellen. Isänmaalleen +Hollannille oli hän tehnyt suuren palveluksen perustamalla +Länsi-Indian kauppaseuran joka myöhemmin harjoitti verrattain laajaa +siirtomaatavarakauppaa kautta maailman ja laski perustuksen monelle +hollantilaiselle siirtolalle ennestään asumattomissa maissa. Kun +Usselinx ei mielestään saanut riittävää palkkiota tästä työstään, +lähti hän vääryyttä kärsineen tyytymättömyys sydämessä pois +kiittämättömästä isänmaastaan. + +Tänä aikana oli Ruotsi suoriutunut onnellisesti taisteluistaan +Puolassa ja Venäjällä. Sen nuori sankarikuningas Kustaa II Aadolf +osasi rauhantoimillakin kohottaa valtakuntansa arvoa. Willem Usselinx +päätti esittää tälle valtioviisaalle hallitsijalle suuret +suunnitelmansa niistä mahdollisuuksista, joita Ruotsilla oli perustaa +siirtokunta ja laajentaa kauppaansa valtamerentakaisiin maihin. Vuonna +1624 tapahtui Göteborgissa tämä esittely Ruotsin hallitsijalle ja +valtakunnan hallintomiehille. Usselinx ei suinkaan jättänyt +huomauttamatta sitä seikkaa, että siirtokunnat ja niiden kauppa olivat +rikastuttaneet tuntuvasti Espanjaa, Portugalia ja Hollantia. Hän +esitti suuren “Etelän kauppayhtiön” muodostamista Ruotsin +siirtomaakaupan ja siirtolaisuuden kehittämiseksi. Usselinx määritteli +37 eri pykälässä mainitun kauppaseuran tarkoituksen, oikeudet ja +toivotut edut. Mainittakoon tässä muutamia pääkohtia näistä +säännöistä: Etelän kauppayhtiö välittää liikettä yleensä kaikkiin +maihin, mutta etupäässä kuitenkin merentakaisiin maihin. Se perustaa +siirtokuntia ja kauppa-asemia Aasiaan, Afrikaan, Amerikaan ja +Malagiaan tarkoituksella lisätä sen kautta Ruotsin kauppaa ja +varallisuutta sekä samalla levittää kristinuskoa ja sivistystä +pakanamaihin. Yhtiötä tulee hallitsemaan Ruotsin hallituksen valvonnan +alainen johtokunta. Hallitus tulee saamaan 4 % kaikesta vienti- ja +tuontitavarasta, viidennen osan kaikista kaivantotuotteista ja +kymmenennen osan siirtokunnissa korjattavista maanviljelystuotteista. +Yhtiöllä puolestaan tulee olemaan oikeus Ruotsin hallituksen avulla +rakentaa linnoituksia ja pitää sotaväkeä siirtokuntain ja +kauppa-asemain suojelemiseksi, nimittää siirtomaihin kuvernöörejä, +asetella oikeusistuimia ja säätää paikallisia lakeja, sovitella ja +ratkaista sellaiset asiat, jotka koskevat siirtokunnan suhteita +alkuasukkaisiin, tehdä sopimuksia muittenkin hallitusten kanssa, jopa +lupa aseelliseenkin puolustukseen, mikäli se koskee siirtokuntain ja +kauppa-asemain turvallisuutta, mutta ei sodan julistamiseen eikä +hyökkäyksien toimeenpanoon toisiin siirtokuntiin. + +Näillä perusteilla muodostetun suuren kauppayhtiön, joka parhaastaan +tunnetaan “Etelän yhtiön” nimellä, säännöt vahvisti kuningas Kustaa +Aadolf vuonna 1626. Tarvittavan pääoman kokoonsaamiseksi myötiin +osakkeita, joita kilvan ostelivat Ruotsin ja Suomen rikkaat miehet. +Kuningas merkitsi 450 000 taalarin (Saksan taalarin) arvosta +osakkeita, pappissääty 100 000 taalarin osakkeet. Yksityisistä +mainittakoon valtiokansleri Oxenstjerna, joka merkitsi 12 000 taalaria +ja monet muut aatelismiehet: Hornit, Flemingit, Skytte, Baner, Wrangel +y. m., joista mikä merkitsi yhden tuhannen, mikä kymmenen tuhannenkin +taalarin arvosta näitä kauppayhtiön osakkeita. + +Varustettuna Ruotsin hallituksen suosituskirjeellä matkusteli Usselinx +sitten yhtiön asiamiehenä, etsien kauppaseuran osakkaiksi haluavia, +Itämeren maakunnissa ja Suomessakin. Hän kävi Riiassa, Räävelissä, +Narvassa, Viipurissa, Porvoossa, Helsingissä ja Turussa. Itämeren +maakunnissa merkittiin osakkeita 50 000, Suomessa 25 000 taalarin +arvosta. + +Etelän kauppayhtiön alku oli näin ollen hyvin lupaava, joten oli syytä +odottaa sen saavan aikaan jotakin siirtomaaliikkeen alalla. +Valitettava tosiasia kuitenkin oli, että yhtiöltä puuttui kokeneita +johtajia, eikä arvoisa johtokuntakaan käsittänyt liikeasioita tavalla, +millä olisi pitänyt. Juuri johtokunnan jäsenet olivat syylliset siihen +erehdykseen, että ryhdyttiin kaikenlaisiin kokeiluihin, kuten +perustamaan laivaveistämö sekä lasi- ja köysitehdas y. m. vähemmän +kannattavia liikeyrityksiä. Yhtiön varat hupenivat näissä puuhissa, ja +sen alkuperäinen tarkoitus, Ruotsin kaupan laajentaminen +merentakaisiin maihin, lyötiin laimin. Usselinx puolestaan koetti +tehdä parhaansa alkuperäisen asian hyväksi, mutta huomattuaan yhtiötä +johdettavan harhaan, erkani hän toimestaan, lähteäkseen Saksaan y. m. +uusia kauppayhtiöitä suunnittelemaan. + +Etelän kauppayhtiön huonoa tilaa koetettiin korjata muuttamalla nimeä, +vaihtamalla johtokuntaa sekä keräämällä uusia varoja. +Kolmikymmenvuotinen sota keskeytti kuitenkin kaikki sellaiset puuhat +kuin siirtokunnan perustamiset ja kaupan laajennukset. Kuningas Kustaa +Aadolf läksi 1630 Saksaan avustamaan sikäläisiä protestantteja heidän +taistelussaan uskonvapauden puolesta. Vähän myöhemmin läksi sinne +myöskin valtiokansleri Oxenstjerna. + + + + +UUDEN RUOTSIN KAUPPAYHTIÖ JA PETER MINUIT + + +Kolmikymmenvuotinen sota keskeytti muutamiksi vuosiksi Ruotsin +hallituksen puuhat ulkomaakaupan laajentamiseksi ja siirtokuntain +perustamiseksi Atlannin valtameren toiselta puolen löydettyihin +maihin. Monien mieliin jäi kuitenkin kytemään tämän hankkeen +toteuttaminen, joten tämänkin jälkeen pysyi siirtokuntakysymys +vireillä. + +Kuningas Kustaa Aadolfin kuoleman jälkeen jäi valtiokansleri Axel +Oxenstjerna moneksi vuodeksi Saksaan, voidakseen tarkoin valvoa +valtakuntansa etuja ja ollakseen sodan kestäessä kiinteässä yhteydessä +Ruotsin armeijan kanssa, joka taisteli siellä uskonvapauden ja +evankelisen opin puolesta, kuin myöskin ollakseen läheisessä +vuorovaikutuksessa niin hyvin pohjois-Saksan evankelisten ruhtinasten +kuin Ranskan ja Englannin valtiomiestenkin kanssa. Palatessaan eräältä +matkaltaan Ranskasta tapasi Oxenstjerna Hollannin vilkkaassa +merikaupungissa Amsterdamissa Hollannin Länsi-Indian kauppayhtiön +johtokunnan jäsenen Samuel Blommeartin, jonka liikehuone harjoitti +laajaa siirtomaakauppaa ja välitti Ruotsin vaskikaivosten metallin +vientiä ulkomaille. Blommeartin kanssa keskusteltuaan innostui +valtiokansleri uudelleen Ruotsin kaupan laajentamiseen valtameren +takaisiin maihin, jonne mahdollisesti voitiin perustaa erityinen +kauppa-asema ja siirtokunta. + +Ruotsalaisen ja suomalaisen siirtokunnan sekä kauppa-aseman +perustamisen mitä Willem Usselinx oli aikoinaan suunnitellut, johonkin +paikkaan vasta löydetyssä Amerikassa, sai lopullisesti +suoritettavakseen _Peter Minuit_. Hän oli syntynyt Reinin varrella +Wesselissä, jossa sai lukiokasvatuksen. Myöhemmin hän oli Hollannin +kauppayhtiön palveluksessa ja sen jälkeen Uuden Alankomaan +kuvernöörinä Amerikassa, josta hän palasi v. 1632 takaisin Hollantiin. +Toiminnanhaluisena miehenä rupesi hän nyt suunnittelemaan siirtokunnan +perustamista asumattomaan, kokonaan indiaanein hallussa olevaan +Delawaren jokilaaksoon. Saadaksensa yritykseen tarvittavia varoja ja +laivoja esitti hän suunnitelmansa varakkaalle Samuel Blommeartille. +Tämä ei kuitenkaan ryhtynyt yritykseen, sillä hänestä oli viisaampaa +kääntyä jonkun valtakunnan hallituksen puoleen tällaisessa asiassa. +Blommeartin kehoituksesta esitti Minuit sitten Ruotsin hallitukselle +ruotsalais-hollantilaisen kauppayhtiön ja siirtokunnan perustamista +Ruotsin valtakunnan ja lipun turvissa. Valtiokansleri Oxenstjernan +oltua jonkun aikaa kirjeenvaihdossa asiasta Samuel Blommeartin kanssa +sai Minuit kehotuksen lähettää siirtokuntaa koskevan esityksensä +Ruotsin valtioneuvostolle. Tämä tapahtui vuonna 1636. + +Minuitin esitys siirtokunnan perustamisesta Amerikaan sisälsi +seuraavat suunnitelmat: + +Siirtokunnalle voitaisiin antaa nimeksi “Uusi Ruotsi”. Sille olisi +tarjolla sopiva alue: Hollannin ja Englannin siirtokuntain välissä +sijaitseva Delawaren jokilaakso, joka ei vielä varsinaisesti kuulunut +millekään Europan valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Siellä asuvien +indiaanien kanssa voitaisiin harjoittaa tuottavaa turkiskauppaa. +Siirtokuntaa perustava retkikunta tarvitseisi ainakin yhden +lujatekoisen, kahdellatoista tykillä varustetun laivan sekä siihen +välttämättömän laivamiehistön ja sitäpaitsi sotamiehiä, joiden tulisi +jäädä siirtokunnan turvaksi rakennettavan linnan puolustusväeksi. +Laiva tulisi lastata kaksitoista kuukautta kestävällä muonavarastolla, +kaikenlaisilla työaseilla, joita tarvittaisiin linnaa rakennettaessa +sekä näiden lisäksi runsailla rihkama- ja korutavaroilla, joita +käytettäisiin vaihtotavarana ostettaessa indiaaneilta majavan nahkoja +y. m. kalleita turkiksia. Siirtolaisia yritettäisiin hankkia Ruotsista +sekä Hollannista. Retken kustannuksiin tarvittavasta rahamäärästä +kokoaisi Minuit puolet Hollannista, toisen puolen kuluista +suorittaisivat Ruotsin miehet. Minuit huomautti esityksessään myöskin +siitä tosiasiasta, että ranskalaisilla, englantilaisilla ja +hollantilaisilla oli Pohjois-Amerikassa kukoistavat siirtokunnat ja +tuottavat kauppa-asemat, joten Ruotsille, joka oli silloin Europan +huomatuimpia valtakuntia, olisi erehdys lyödä laimin valtakunnan +tulevalle kaupalle tärkeitten siirtokunta-alueitten hankkiminen +Amerikasta. + +Valtiokansleri Oxenstjerna oli palannut Ruotsiin ja ryhtynyt +tunnetulla tarmollaan johtamaan valtakunnan sisällisiäkin asioita. +Peter Minuitin järkevä ja asianmukainen Uuden Ruotsin +perustamissuunnitelma sai valtiokanslerin mielipiteen puolellensa, +samoin voitti esitys muittenkin valtakunnanneuvoston jäsenten lämpimän +kannatuksen. Erityisemmin innostui siirtokuntakysymykseen suomalainen +amiraali Klaus Fleming[1]. Siirtokuntahanketta rahallisesti tukemaan +muodostettiin _“Uuden Ruotsin kauppayhtiö”_, jonka säännöt kuningatar +Kristiina vahvisti vuonna 1637. Yhtiön ja sen johtokunnan jäseninä oli +hollantilaisia yhtä paljon kuin ruotsalaisiakin. Hallintoneuvostoon +valittiin Ruotsin miehet Axel Oxenstjerna, Gabriel Oxenstjerna, Klaus +Fleming, Gabriel Bengtsson ja Peter Spiring sekä hollantilaiset Samuel +Blommeart, Adam Bessel, Isak van dem Waeter, H. von Arnheim ja J. +Hoeffnaegell. Ruotsissa valvoi asioita yhtiön hallitusneuvosto, jolla +oli konttori Tukholmassa, sekä Hollannissa Samuel Blommeart. + + + + +ENSIMÄINEN RETKI RUOTSISTA DELAWAREEN JA KRISTIINAN LINNAN RAKENTAMINEN + + +Kahta laivaa, “Kalmar Nyckeliä” ja “Grippeniä”, alettiin varustaa +keväällä v. 1637 asianmukaiseen matkakuntoon ja lastata siirtokuntaa +perustettaessa välttämättömillä ase-, ruoka- ja muilla tavara +varastoilla. Peter Minuit sai kutsun saapua Ruotsiin valvomaan laivain +varustamista ja hankkimaan tarpeellisen miehistön sekä ottamaan +käsiinsä retkikunnan johdon Delawareen. Tottumattomuus tällaisten +pitkämatkaisten laivain varustamiseen ja ennen kaikkea vaikeus saada +tarvittavaa laivaväestöä ja sotamiehiä viivyttivät matkalle lähtöä +kesästä myöhäiseen syksyyn. Ruotsista ei siihenkään mennessä saatu +tarpeeksi merimiehiä, vaan oli pakko hankkia lisää Hollannista. +Useimmat linnan puolustusväkeen varatut sotamiehet olivat +ruotsalaisia. Varsinaisia siirtolaisia ei mainita tällä ensi matkalla +olleen. Tuskin lienee myöskään ollut mukana suomalaisia. + +Marraskuussa läksivät laivat yhdessä matkalle Ruotsista, mutta jo +Pohjanmerellä vallitsevassa ankarassa myrskyssä erkanivat toisistaan. +“Kalmar Nyckel” sai vuodon ja menetti toisen mastonsa. Molemmat laivat +purjehtivat hollantilaiselle Texelin laivatelakalle korjattaviksi ja +viipyivät satamassa jouluun saakka. Keskitalvella jatkettiin matkaa +läpi Englannin kanaalin ja sen jälkeen ohjattiin laivat kohti Azorien +saaria, joilla pysähdyttiin. Siitä suunnattiin matka kohti +Keski-Amerikan saaristoon kuuluvaa Antiqua-saarta. Täältä +purjehdittiin pohjoiseen ja tultiin vihdoin kolmikuukautisen +vaivalloisen matkan perästä Delawaren leveään lahteen. + +Oli kaunis keväinen aamu, kun retkikunnan jäsenet astuivat Amerikan +mantereelle lähellä sitä paikkaa, joka tunnetaan nimellä Cape Henelop +eli May. Rannalla kasvava lehtimetsä oli pukeutunut kevätpukuunsa. +Nurmen vihreys, kukkien kauneus, lintujen ihana viserrys ja etelän +hurmaavan kevään sulous valtasi pohjolan miesten mielet niin +voimakkaasti, että he kutsuivat paikkaa “Paratiisin niemeksi”. + +Tälle paikalle ei siirtokuntaa kuitenkaan perustettu, vaan +purjehdittiin useita kymmeniä maileja ylemmäksi leveätä Delavaren +jokea myöten ja tultiin eräälle haarajoelle. Siinä, missä nykyään +sijaitsee Wilmingtonin kaupunki, näytti ranta tarjoavan luonnollisen +maihinnousupaikan, ja niin laskivat laivat ankkurinsa, ja +retkikuntalaiset päättivät astua maihin. Rannalla käyskenteli muutamia +indiaaneja, ja kun laivalta ammuttiin tykeillä tervetuliaislaukauksia, +ilmaantui lisää alkuasukkaita rannalle ihmetellen katselemaan pohjan +miesten tuloa. Peter Minuit irroitti laivasta venheen ja läksi +luutnantti Klingin sekä muutamien muiden retkikuntaan kuuluvain +sotamiesten kera puhuttelemaan rannalle kokoontuneita indiaaneja, +vieden näille tavanmukaisina lahjoina erinäisiä vaatekappaleita ja +koruesineitä. Tulkkina oli heillä indiaanien kieltä taitava Andreas +Lucasson. Indiaanipäällikköjen kanssa ryhdyttiin heti hieromaan +kauppaa maa-alueesta siirtokuntaa varten. Indiaanit olivatkin +halukkaita myömään rannikkomaan uusille tulokkaille. + +Seuraavana päivänä, 29 p. maalisk. v. 1638, saapuivat +indiaanipäälliköt vuorostaan Ruotsin lipun suojassa purjehtivalle +“Kalmar Nyckelille” päättämään edellisenä päivänä sovittua +maanluovutuskauppaa. Heille maksettiin maasta sovittu hinta, ja +indiaanit panivat nimimerkkinsä asiapapereihin. Hintaa ei mainita +kauppakirjassa, joka tehtiin, mutta siihen kuului ainakin monenlaista +tavaraa, kuten vaatetta, vaskikattiloita, kirveitä, kulta- ja +hopeaesineitä ja kaikenlaista halvempaakin rihkama- ja korutavaraa. +Kaksi kauppakirjaa valmistettiin, joitten alle Peter Minuit, Mauno +Kling, Andreas Lucasson, Jacob Sandelin ja Johan Huygen kirjoittivat +nimensä Ruotsin hallituksen puolesta, ja indiaanipäälliköt Matlahorn, +Chiton, Mitot Schemings, Eru Packen ja Mahomen piirsivät kukin oman +“totem”-merkkinsä. Näin ostettu maa-alue käsitti rantamaan molemmin +puolin Delaware-jokea Wilmingtonista Philadelphiaan saakka lähes sadan +mailin pituudelta ja noin viidenkymmenen mailin leveydeltä. Tällä +alueella sijaitsevat nykyään Wilmingtonin ja Chesterin kaupungit. + +[Kuva: KRISTIINAN ELI NYKYISEN WILMINGTONIN SATAMA, paikka, jossa +suomalaiset ja ruotsalaiset nousivat maihin Delawaressa 1638. Rannalla +on tapausta ikuistuttamassa muistopatsas.] + +Siirtokuntain ja kappa-asemain linnoituksilla turvaaminen indiaanein +hyökkäyksiltä oli tähän aikaan välttämätöntä. Sille paikalle, missä +tämä ruotsalais-hollantilainen retkikunta astui maihin, ryhdyttiin +viipymättä rakentamaan puolustusasemaa uudisasutuksen suojaksi. +Ulkovarustus eli vallitus tehtiin pystyyn asetetuista korkeista +paaluhirsistä, tiivistettiin ja tuettiin kivillä ja mullalla sekä +savensekaisella muurausaineella. Kun yhdellä puolella linnavarustusta +virtasi joki, ei tarvinnut kaivaa kuin kolmelle sivulle vallihauta. +Linnoitukseen kuului vielä jykevistä hirsistä rakennettu, +ampumarei’illä varustettu puolustustorni, johon sijoitettiin laivoista +tuodut tykit. Sitäpaitsi rakennettiin vielä kaksi muutakin +hirsihuonetta, toinen linnaväestöä varten, toinen ampumatarpeiden ja +muonan varastohuoneeksi. Kaiken tämän rakentamiseen kului kolmisen +kuukautta, jonka aikaa “Kalmar Nyckel” viipyi satamassa. Kun linna +saatiin tarpeelliseen puolustuskuntoon, kohotettiin sen muureille +Ruotsin lippu ja sille annettiin nimeksi _“Kristiinan linna”_, Ruotsin +kuningattaren kunniaksi. Linnan komentajaksi nimitti kuvernööri Minuit +luutnantti Mauno Klingin, jättäen tälle kaksikymmentäneljä sotamiestä +vartiaväeksi. Peter Minuit oli suorittanut tehtävänsä erinomaisella +taidolla ja asianymmärryksellä. Mutta siirtokunnan kuvernööriksi hän +ei tahtonut jäädä, niinkuin yleensä oli otaksuttu ja hartaasti +toivottu, vaan päätti palata “Kalmar Nyckelillä” Hollantiin. + +Toinen siirtokuntamatkueen laivoista, “Grippen”, oli aikaisemmin +keväällä lähtenyt kauppapurjehdusmatkalle Keski-Amerikaan, josta se +palasi Ruotsiin keskikesällä, tuoden ensimäisen viestin siirtolaisten +onnellisesta matkasta ja Uuden Ruotsin siirtokunnan perustamisesta. +“Kalmar Nyckel” taas pääsi lähtemään paluumatkalleen vasta kesäkuussa +Kristiinan linnan valmistuttua. Matkallaan poikkesi se +Keski-Amerikassa ottamassa tupakkalastia. Laivan ollessa ankkurissa +St. Christopherin satamassa sai kotia palaavan retkikunnan johtaja +Peter Minuit kutsun saapua erääseen, niinikään satamassa ankkuroivaan +laivaan vierailulle. Noudattaen kohteliasta kutsua läksi Minuit sinne +soutuveneellä kahden seuralaisensa kanssa. Heti kestien alettua nousi +äkkiä hirmumyrsky, joka irroitti satamassa olevat laivat ankkurista, +ajaen ne ulapalle. Myrskyn tauottua purjehti “Kalmar Nyckel” takaisin +satamaan, mutta hollantilainen laiva oli kadonnut. Parisen viikkoa +turhaan odotettuansa johtajaansa palaavaksi purjehtivat ruotsalaiset +kotimaahansa, saapuen sinne lokakuussa. Kuvernööri Peter Minuitista ei +ole, enempää kuin kadonneesta hollantilaisesta aluksestakaan, saatu +sen jälkeen mitään kuulla. Todennäköistä on, että laiva +haaksirikkoutui, haudaten Atlannin aaltoihin Delawaren siirtokunnan +perustajan. + + + + +TOINEN JA KOLMAS RETKI SIIRTOKUNTAAN + + +Kun Ruotsiin saapui tieto maanostosta Delawaren jokilaaksossa +siirtokunnalle ja tarpeellisen puolustuslinnoituksen valmistamisesta, +ryhdyttiin siellä innolla varustamaan uutta retkikuntaa. Uuden Ruotsin +kauppayhtiön johtaja Klaus Fleming suunnitteli suuren siirtolaisjoukon +lähettämistä Delawareen Ruotsin siirtokunnan vahvistukseksi. Yhtiö +ryhtyikin neuvotteluihin tarvittavien aluksien varustamisesta +asianmukaiseen kuntoon ja siirtolaisten hankkimisesta. Toiseen +retkikuntaan toivottiin liittyvän huomattavan suuri määrä +uudisasukkaita, jotta saataisiin mahdollisimman pian Amerikan +ruotsalainen uudisasutus kansoitetuksi. Mutta näille laajakantoisille +suunnitelmille nousikin odottamattomia esteitä, jotka pysähdyttivät +hankkeet melkein alkuunsa. + +Uuden Ruotsin kauppayhtiön hollantilaiset osakkeenomistajat ja +johtokunnan jäsenet kieltäytyivät rahallisista uhrauksista, jotka +olivat toisen siirtokuntaretken toteuttamiseksi välttämättömät. Tässä +Ruotsin hallituksen turvaamassa yhtiössä toimimaan oli hollantilaisia +näet kannustanut yksinomaan siirtomaakaupasta saatavan suuren voiton +toivo eikä kauemmaksi kantava kansallinen harrastus, kuten oli +ruotsalaisten laita. Kun ensimäinen retkikunta oli kuluttanut kaksi +kertaa niin paljon kuin oli arvioitu, eikä turkiksista enempää kuin +muistakaan siirtomaatavaroista, joita oli ollut lastina, saatu +riittävää korvausta suurten menojen peittämiseksi, niin +hollantilaiset, pettyneinä laskelmissaan, kieltäytyivät antamasta +enempää varojaan tähän yhtiöön. Ainoastaan Samuel Blommeart lupautui +rajoitetulla summalla yhä edelleenkin avustamaan yhtiötä laivain +varustamisessa. + +Toisen retkikunnan alkuaan laajoja suunnitelmia täytyi näin ollen +ryhtyä supistelemaan, ja sen toimeenpanoa oli pakko viivyttää. Klaus +Fleming teki esityksen, että varojen hankkimista varten myötäisiin +entisen “Etelän kauppayhtiön” omaisuus ja niin saatu summa +käytettäisiin Delawaren siirtokunnan avustamista varten. Esitys +hyväksytyinkin, ja kun se oli pantu toimeen, saatiin jonkun verran +varoja uutta siirtokuntaretkeä varten. Päätettiin varustaa vain yksi +laiva tätä retkikuntaa varten. Sopivimpana tähän tarkoitukseen +pidettiin yhtiön omaa laivaa lujarakenteista Kalmar Nyckeliä. + +Linnapalvelukseen tarvittavia sotamiehiä oli varsin vaikea saada +kokoon. Lähtöä Delawareen pidettiin nimittäin seikkailuna, johon vain +harvat innostuivat. Vielä vaikeampaa oli siirtolaisten hankkiminen, +sillä ei kukaan ollut halukas lähtemään koko elinajakseen +tuntemattomaan maahan indiaanein keskuuteen, kauaksi omaisistaan ja +tutuistaan. Sotamiehiä oli kuitenkin pakko saada, sillä ensimäiselle +retkelle otetut, Kristiinan linnan turvaksi jääneet sotilaat olivat +nyt oikeutetut palaamaan kotimaahansa. Kun näitten hankkiminen näytti +muuten mahdottomalta, ryhdyttiin ensi kerran siirtokunnan asiassa +pakkokeinoihin. Elfsborgin, Wermlannin ja Taalain kuvernööreille +lähetettiin määräys vangita palveluksestaan karanneet sotamiehet ja +tuoda ne Göteborgiin, josta heidät lähetettäisiin palvelukseen +Kristiinan linnaan Amerikassa. Palkaksi annettaisiin heille, paitsi +ruokaa ja asuntoa, kymmenen kuparitaalaria vuodessa sekä +kansalaisoikeudet ja vapaus yhden, joillekin kahden vuoden palveluksen +jälkeen. Myöskin kirjoitettiin muutamiin vankiloihin ja ilmoitettiin, +että jos niiden pienemmistä rikoksista tuomitut vangit haluaisivat +muuttaa perheineen Delawareen, saisivat he siihen tilaisuuden sekä +sitäpaitsi uudistilan sieltä edullisilla ehdoilla, jos sitoutuisivat +määräajan yhtiötä palveltuaan maksamaan omansa ja perheensä matkan +Amerikaan. Näillä keinoin koetettiin värvätä asukkaita siirtokuntaan. +Arvatenkin saapui tällä tavalla Delawareen toisella retkellä joku +suomalainenkin sotamies. + +Syksyllä v. 1639 läksi Kalmar Nyckel toiselle Amerikan matkalleen +mukanaan Uuden Ruotsin kuvernööriksi nimitetty Peter Ridder, pastori +Roerus Torkillus ja muutamia muita virkamiehiä sekä linnapalvelukseen +tarvittavia sotamiehiä. Siirtolaisia ei tälläkään retkellä liene ollut +montakaan. Lastina mainitaan olleen taaskin kaikenlaista +rihkamatavaraa indiaaneja varten, muonaa ja ampumatarpeita sekä viisi +hevosta. Kun talvimyrskyt tälläkin kertaa hidastuttivat matkaa, +tuottaen retkikunnalle kurjuutta ja sairautta, saapui laiva Delawaren +lahteen ja laski Kristiinan linnan satamaan vasta huhtikuussa v. 1640. +Epäilemättä oli tämä riemun päivä niin tuolle hartaasti viestiä +Ruotsista odottaneelle linnaväelle kuin myöskin uusille tulokkaille, +jotka ilokseen näkivät siirtokunnan säilyneen vahingoittumatta. + +Joukko Utrechtin asukkaita halusi muuttaa Hollannista uudisasukkaiksi +Uuden Ruotsin siirtolaan Amerikaan. He kääntyivät siinä tarkoituksessa +yhtiön hollantilaisen edustajan Samuel Blommeartin puoleen, pyytäen +hänen myötävaikutustaan ja apuaan muuttoaikeensa toteuttamiseksi. Ne +hollantilaiset, jotka vielä kuuluivat kauppayhtiöön, suosivat tietysti +maanmiestensä muuttoa Delawareen ja kirjoittivat siitä yhtiön +hallitusneuvostolle Tukholmaan. Valtiokansleri Axel Oxenstjerna +huomasi hollantilaisista siirtolaisista Delawaren uudisasutuksen +ruotsalaiselle kansallisuudelle koituvan vaaran, varsinkin jos heitä +siirtyisi sinne runsaat määrät. Mutta tällä kertaa ei hollantilaisten +muuttoa voitu kuitenkaan vastustaa, sillä alkuperäinen sopimus sisälsi +suunnitelman siirtolaisten lähettämisestä niin hyvin Hollannista kuin +Ruotsistakin. Kuitenkin asetettiin utrechtilaisille muutamia +oikeutettuja ehtoja. Heitä vaadittiin alistumaan siirtokunnan +sääntöjen ja lakien alle, joka oli tavallaan samaa kuin Ruotsin +hallituksen alamaisuuden tunnustaminen. Nämä rajoitukset olivat +omiansa jossain määrin lamauttamaan hollantilaisten suurta +siirtolaisintoa. Lähtijöitten luku supistui nyt verrattain pieneksi. +“Freeburg” nimisellä laivalla tämä joukko saapui Delawareen v. 1641, +jossa hollantilaisten haltuun annettiin Uplandin maanviljelykselle ja +karjanhoidolle sopiva maa-alue Kristiinan linnan pohjoispuolelta. +Hollantilaiset toivat tullessaan maanviljelysvälineitä ja karjaakin. +Heitä tavataan tuonnempana suomalaisten ja ruotsalaisten +uudisasukkaiden naapureina. + + + + +VERMLANNIN SUOMALAISET JA NIIDEN TULO AMERIKAAN V. 1641 + + +Delawaren siirtokuntaa tukeva Uuden Ruotsin kauppayhtiö ja myöskin sen +hallitusneuvosto olivat joutuneet kokonaan Ruotsin ja Suomen miesten +käsiin. Hollantilaiset osakkeenomistajat olivat myyneet osakkeensa ja +luopuneet liikkeestä. Ruotsin hallitus alkoi nyt tukea yhtiötä +rahallisestikin ostaen sen osakkeita runsaan määrän. Uutena +hallitusneuvosten jäsenenä mainittakoon Suomen kenraalikuvernööri +kreivi Pietari Brahe. + +Siirtokunnan kuvernööri Pietari Ridder totesi kirjeessään +hallintoneuvostolle Delawaren jokilaakson erinomaisen hedelmällisyyden +ja sopivaisuuden kaikenlaiselle viljelykselle ja karjanhoidolle. +Siellä uudisasukkaille tarjoutuisi erinomaisia etuja. Samalla pyysi +hän arvoisaa hallitusneuvostoa ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, +että siirtokuntaan saataisiin uudisasukkaita, ennenkaikkea perheitä, +jotka ryhtyisivät viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Hän ajatteli, +että ellei uudisasukkaita saataisi pian Ruotsista ja Suomesta +Delawaren siirtolaan, niin rupeaisivat sinne muuttamaan englantilaiset +ja hollantilaiset, jolloin Uuden Ruotsin siirtokunta menettäisi +kansallisen merkityksensä. Tämä puoli siirtokuntakysymyksestä oli +ollut selvillä hallitusneuvostolle jo ennenkin. Muistamme, kuinka +toisesta retkikunnasta oli yritetty tehdä suurta uudisasukkaiden +siirtojoukkuetta, vaikka tämä hanke varojen puutteessa ja +siirtolaisten hankkimisessa kohdattujen vaikeuksien tähden oli +epäonnistunut. Uudisasukkaita oli nyt kuitenkin saatava siirtokuntaan +tavalla tai toisella. Kun ruotsalaiset eivät olleet halukkaita +muuttamaan ainakaan pysyväisiksi asukkaiksi Delawareen, kääntyi yhtiön +johdon sekä Ruotsin hallituksen huomio Ruotsissa asuviin +metsäsuomalaisiin. Näillä arveltiin olevan suuressa määrin niitä +ominaisuuksia, joita korvenperkaajilta ja uudisasukkailta vaaditaan. +Sitäpaitsi Ruotsissa asuvien suomalaisten silloinen vainonalainen +asema vaikutti myös siihen, että juuri heitä katsottiin hyvin +sopiviksi lähettää Uuden Ruotsin uudisasukkaiksi. Ymmärtääksemme tätä +tilannetta lienee paikallaan luoda lyhyt silmäys Ruotsin +metsäsuomalaisten asemaan seitsemännellätoista vuosisadalla. + +Kuudennentoista vuosisadan loppupuolella siirtyi melkoinen määrä +asukkaita Suomesta Ruotsin puolelle, etupäässä Vermlannin maakuntaan. +Syynä tällaiseen muuttoon lienee ollut sotaiset ja levottomat ajat +Suomessa. Venäjän kanssa käytiin pitkällistä rajasotaa, joka hävitti +Savoa ja Karjalaa, ja Pohjanmaata rasitti “nuijasota”. Mutta +muuttamiseen vaikutti myöskin muutamat Ruotsissa tarjoutuvat edut +työnsaantiin ja ansioon nähden. Vieläpä saivat suomalaiset siellä +ilmaisia metsätorppiakin, jos olivat halukkaita muuttamaan kaukaisiin +sydänmaihin. Suomalaisten ystävä Kaarle herttua kehotteli +työnetsinnässä kuljeksivia suomalaisia muuttamaan Vermlannin +metsätorppiin. Kaarle herttua oli nimittäin saanut isältään kuningas +Kustaa Vaasalta läänityksekseen Vermlannin, Neriken ja Taalain +maakunnat. Saadaksensa lääniensä etäisimpiä seutuja viljellyiksi, +sääsi herttua asetuksen, jossa luvattiin jokaiselle, joka raivaisi +itselleen maapalan metsätorppaa varten, ensin kuuden vuoden +verovapaus, jonka jälkeen tämä uudistila merkittäisiin hänen +perintötilakseen kohtuullista veroa vastaan. Ruotsalaiset eivät olleet +niinkään halukkaita muuttamaan 60—70 mailin etäisyydessä sijaitseviin +metsätorppiin, mutta suomalaiset sinne sen sijaan kilvan riensivät. +Suomalaisille annettiin vielä lupa Vermlannissa vapaaseen +metsästämiseen ja kaskenkaatamiseen, jonkalaiseen viljelystapaan he +olivat tottuneet Suomessa. + +Seitsemännentoista vuosisadan alussa asui suomalaisia jo suuri joukko +Vermlannin, Taalain, Neriken, Gestriklannin, Ångermanlannin ja +Helsinglannin saloilla. Suomalaisten siirtymistä Ruotsiin jatkui tämän +vuosisadan lopulle saakka, niin että heitä silloin mainitaan levinneen +150 pitäjään, jopa Norjankin puolelle. Yksin Vermlannin metsissä +asuvien suomalaisten lukumäärä täytyy olettaa nousseen tuhansiin, +koskapa asiakirjoissa kerrotaan vuonna 1644 moniaita satoja +suomalaisia kuuluneen Vermlannin nostoväkeen ja ottaneen osaa +maakunnan puolustukseen tanskalaisia vastaan. Nämä suomalaiset olivat +enimmäkseen kotoisin Rautalammin laajasta pitäjästä, mutta joukossa +oli myöskin sellaisia, jotka olivat tulleet Hämeestä, Karjalasta ja +varsinkin Pohjanmaalta. + +Ensi vuosikymmeninä ei suomalaisia mikään häirinnyt, he saivat +rauhassa kaataa kaskeaan ja polton kautta syntyneeseen tuhkaan kylvää +siementään sekä koota runsaita satoja. Heidän asutuksensa olivat niin +etäällä muista, etteivät heidän eristetyt kaskimaansa herättäneet +erityisempää huomiota. Mutta mikäli suomalainen ja ruotsalainen asutus +lähenivät toisiaan, alkoivat ruotsalaiset naapurit kiinnittää +huomiotaan suomalaisten kaskenviljelykseen. He alkoivat lähetellä +valituksia läänin kuvernöörille ja Ruotsin hallitukselle, syyttäen +suomalaisia tahdittomasta kaskimaitten valtaamisesta ja metsien +polttamisesta, minkä kautta he hävittivät arvokasta tukkimetsääkin. +Myöskin syytettiin suomalaisia liiallisesta metsästämisestä. + +Ruotsin hallitus ryhtyi voimaperäisiin, jopa liiankin ankariin +toimenpiteisiin metsäsuomalaisten suhteen lopettaakseen heidän metsiä +raiskaavan viljelystapansa. Säädettiin laki, joka ankaran sakon ja +vankeusrangaistuksen uhalla kielsi kaskenkaatamisen ja -polttamisen. +Metsästystä myöskin rajoitettiin, varsinkin peurojen ja hirvien +ampumista. Luullen näitten sääntöjen johtuneen naapureitten +pahansuopaisuudesta ja kateudesta eivät suomalaiset olleet niinkään +valmiit noudattamaan määräyksiä kaskenpolttoon nähden eivätkä myöskään +välittäneet metsästysrajoituksista. Ruotsin hallitus katsoi +tarpeelliseksi säätää uusia, ankarampia lakeja metsien suojelemiseksi. +Vuonna 1637 annettiin määräys, että metsäsuomalaisten oli muutettava +takaisin Suomen niemelle ennen seuraavan vuoden Valporin päivän iltaa. +Tällaisen määräyksen täytäntöönpano synnytti kuitenkin voittamattomia +vaikeuksia. Ensinnäkään eivät suomalaiset olleet suostuvaisia +jättämään vaivalla raivaamiansa peltoja ja asumuksiaan, ja toisekseen +oli mahdotonta kenenkään saada heidät kaikki etsityiksi kymmenien, +jopa sadankin mailin etäisyydestä, metsien ja salojen sydämistä. +Nähtyään, ettei edellämainitusta muuttomääräyksestäkään ollut +toivottua tulosta, vaan kasket yhä edelleenkin palaa leimusivat +suomalaisten asutuksilla, antoi hallitus vielä ankaramman, jopa +epäinhimillisen raa’an julistuksen, jossa käskettiin “polttaa kaikki +suomalaisten riihet ja vilja-aitat heidän kaskimailtaan, jotta he ovat +elintarpeitten puutteessa pakotetut jättämään torppansa”. Mentiinpä +niinkin pitkälle, että ruotsalaisten sallittiin ajaa suomalaisia pois +tiloiltaan ja vallata niitä itselleen, varsinkin jos ei näillä +sattunut olemaan tiloihinsa laillistettua omistusoikeutta. + +Tällaiset ankarat toimenpiteet sekä yleinen vaino tietenkin sai +aikaan, että monet suomalaiset jättivät rakkaat metsätorppansa ja +läksivät perheineen etsimään työansiota rintakyliin, kaupunkeihin ja +Taalain vaskikaivannoille. Ainoa, joka koetti jonkun verran heidän +oikeuksiansa puoltaa, oli Vermlannin kuvernööri Stake. Tällainen oli +Ruotsin suomalaisten varhaisempi historia ja näin surullinen heidän +asemansa siihen aikaan, jolloin uudisasukkaita etsittiin Delawaren +siirtokuntaan. + +V. 1640 saapui Ruotsin hallitukselle kirje Neriken ja Öreborgin +kuvernööriltä, jossa tämä ilmoitti hoidossaan olevissa lääneissä +kuljeksivan paljon työttömiä ja tilattomia, kaskimaansa jättäneitä +suomalaisia sekä kysyi hallitukselta neuvoa, miten hänen näitten +suhteen oli meneteltävä. Tämä kirje saapui juuri niihin aikoihin, +jolloin Ruotsin hallitus oli päättänyt ryhtyä erityisempiin +toimenpiteisiin metsäsuomalaisten lähettämiseksi Delawareen. +Vastatessaan kuvernöörin kirjeeseen käski hallitus häntä +neuvottelemaan läänissään asuvien suomalaisten kanssa ja kehoittamaan +heitä muuttamaan Amerikaan, jossa he saisivat itselleen uudistilat +sekä luvan kaataa kaskea ja metsästää siellä mielin-määrin. +Kuvernöörin kehoitusta noudattaen lupautuivat muutamat suomalaiset +lähtemään siirtokuntaan, ja heidät kuljetettiin väkineen heti +Göteborgiin, jossa heidän oli noustava siirtolaislaivaan. + +Kristiinan linnan komentajana ollut luutnantti Mauno Kling lähetettiin +Taalain maakunnassa sijaitsevan Berglannin eli Falun vaskikaivannon +ympäristöllä asuvien lukuisten suomalaisten luokse selostelemaan +Delawaren siirtokunnassa uudisasukkaille luvattuja etuja ja +kehoittamaan suomalaisia lähtemään sinne maanviljelijöiksi. Tältä +matkaltaan sai toimellinen Kling neljätoista suomalaista uudisasukasta +Amerikaan. Niinikään ilmoittautui Sundin pitäjästä neljä suomalaista +halukkaiksi muuttamaan perheineen Delawareen. Näiden nimet olivat: +Eskil Larsson, Clement Jöranson, Jöns Påvelsson ja Bertil Eskelsson. +Miehiä oli syytetty kaskenpoltosta ja heidät oli tuomittu omaisuutensa +menettäneiksi sekä joksikin aikaa sotapalvelukseen. Ruotsin hallitus, +joka halusi lähettää juuri tällaisia rikoksellisia siirtokuntaan, +antoi määräyksen asianomaisille virkamiehille palauttaa miesten +omaisuuden rahana takaisin sekä avustaa heitä perheinensä +kuljetettaviksi Göteborgin satamaan ja sieltä valtamerilaivaan. + +Vapaaehtoisesti lähteviä uudisasukkaita ei kuitenkaan saatu riittävää +määrää kokoon, tuskin yli kolmenkymmenen hengen. Hallitus käytti +sentähden voimakkaampia keinoja siirtolaisten hankinnassa. Vermlannin, +Neriken ja Taalain kuvernöörit saivat v. 1641 määräyksen, jonka mukaan +metsiä raiskanneet, Amerikaan lähtöä vastaan olevat suomalaiset olivat +vangittuina tuotavat Göteborgiin ja sieltä kuljetettavat siirtokuntaan +lähtevään laivaan. Tämä määräys koski myöskin palveluksestaan +karanneita sotamiehiä. + +Näitä keinoja käyttämällä saatiin kokoon sataan henkeen nouseva +siirtolaisjoukko lähtemään Uuteen Ruotsiin, ja se onkin itse asiassa +ensimäinen varsinainen siirtolaismatkue. Kalmar Nyckel-laivan, jolla +varsinaiset siirtolaiset, siis myöskin suomalaiset matkustivat, +matkustajaluetteloa ei ole löydetty. Ainoastaan toisen, karjaa +kuljettavan “Caritas”-laivan luettelo on säilynyt. Syksyllä läksivät +Kalmar Nyckel ja Caritas Amerikaa kohden, lastina paitsi +edellämainittu, lähes sataan henkeen nouseva siirtolaisjoukko, jonka +runsaana enemmistönä olivat suomalaiset, myöskin hevosia, lehmiä, +lampaita, kauppatavaraa, ampumatarpeita y. m. Myrskyisen matkan +perästä saavuttiin Delawareen keskitalvella v. 1641 tahi 42. + +Uuden Ruotsin siirtokunnassa syntyi vilkasta elämää ja ripeätä +toimintaa tämän siirtolaisjoukon saavuttua. Kuvernööri Ridder jakoi +uudisasukkaille sopivat palstat Kristiinan linnaa ympäröivästä +metsämaasta. Kevättalvella v. 1642 kuului metsästä pauke ja ryske +aamusta iltaan, kun suomalaiset korvenperkaajat iskivät hartiavoimin +kirveensä jykeviin tammi- ja pyökkipuihin, jotka hirveällä rytinällä +kaatuivat maahan. Sieltä ja täältä metsäaukeamasta alkoi kohota sankka +savu, ja pimeinä öinä leimusi punerva metsätuli, ilmaisten noiden +sivistyksen tienraivaajain siellä polttelevan raivattujen peltojensa +risukkoa tai sytyttävän kaskimaitansa palamaan. + +Kevään ja kesän uutteran, väsymättömän työn tuloksena nähtiin +Delawaren siirtokunnassa, etenkin Kristiinan linnan lähistöllä +Uplandissa ja Finlandissa isompia ja pienempiä metsäaukeamia +peltoineen ja vaatimattomine hirsihuoneineen sekä joku pieni puron +partaalle rakennettu suomalainen saunakin illan hämärissä lämpiävän. +Uudistilojen pelloilla seisoi viljakuhilaita, maissikekoja ja +alavimmilla niityillä korkeita heinäsuovia todistamassa Ruotsissa +vainottujen metsäsuomalaisten korvenperkauskykyä. + + + + +SIIRTOLAISIA KERÄTÄÄN SUOMESTA VV. 1642—1644 + + +Siirtykäämme taas Ruotsiin, jossa puuhataan Delawaren siirtokunnan +asuttamiseksi, valmistellen uusia retkikuntia. Siirtolaisia +hankittaissa kohdisti kreivi Pietari Brahe huomionsa taitaviin +suomalaisiin käsityöläisiin, joita oli kehotettava muuttamaan +Delawaren siirtokuntaan. Tämä Suomen rakastettu kenraalikuvernööri, +joka asui tällä kertaa Tukholmassa valtakunnanneuvoston jäsenenä, oli +epäilemättä oppinut tuntemaan suomalaiset uutteriksi käsityöläisiksi, +jollaisina he menestyisivät Amerikassa, missä juuri sellaista väkeä +tarvittiin. + +Siirtokunta-asioita valvova johtokunta kutsui palvelukseensa virastaan +vapautetun kapteenin _Johan Printzin_, joka oli yksi +kolmikymmenvuotisen sodan sankareita. Hän sai toimekseen matkustaa +pohjois-Suomeen kehottelemaan tilattomia perheitä muuttamaan +Amerikaan, jossa heille annettaisiin uudistiloja verrattain +edullisilla ehdoilla. Mitään varmaa tietoa ei ole siitä, kuinka monta +siirtolaista Printz sai toimitetuksi lähtemään Delawareen, mutta +mikäli hajanaiset asiakirjat myöhemmin mainitsevat, seurasi useita +suomalaisia Printziä Delawareen Länsi-Pohjan maakunnasta, +Tornionjoelta ja Korsholman linnan läänistä. + +Pakkokeinoja käytettiin tälläkin kertaa, varsinkin pikku rikollisten, +karanneitten sotamiesten ja velkavankien lähettämiseksi Amerikaan. +Tällaisista siirtolaisista mainittakoon kirjanpitäjä Johan Fransson +Viipurista ja kaksi luvattomasta metsästyksestä syytettyä miestä +Ahvenanmaalta. He saivat määräajan siirtokuntaa palveltuaan takaisin +kansalaisoikeutensa ja nähtävästi uudistilatkin. + +Ruotsin metsäsuomalaisiakaan ei unhotettu. Varsinkin kodittomina +kuljeksivia suomalaisia kehotettiin perheineen muuttamaan Delawareen. +Mutta kun ei siirtolaisia näillä keinoin saatu nytkään karttumaan +riittävää määrää, annettiin taaskin määräys Vermlannin ja Taalain +kuvernööreille vangita sellaiset suomalaiset, jotka voitiin vielä +asettaa syytteeseen kielletystä metsänraiskauksesta ja tuoda heidät +Göteborgista lähtevään siirtolaislaivaan. + +Tämän viidennen retkikunnan laivat olivat “Svan” ja “Fama”. +Matkustajista mainitaan siirtokunnan kuvernööriksi nimitetty, +everstiluutnantin arvon saanut Johan Printz, pastori Campanius Holm, +herra Kristopher Boije sekä noin viisikymmenhenkinen siirtolaisjoukko. +Uudisasukkaiden enemmistön muodostivat Suomen ja Ruotsin suomalaiset, +jota vastoin linnanpalvelukseen matkustavat sotamiehet ja merimiehet +olivat ruotsalaisia. Myrskyisen matkan perästä ankkuroivat laivat +Kristiinan satamassa v. 1643. + +Kuudetta retkikuntaa varten varustettiin laivat Fama ja Kalmar Nyckel. +Tällä kertaa näyttää Uuden Ruotsin kauppayhtiön tarkoituksena olleen +vientiliikkeen laajentaminen Keski-Amerikan satamiin ja Caribean +saarille. Laivat lastattiin puutavaralla, tervalla y. m. +vientitavaralla. Oli määrä poiketa samalla retkellä Delawaressa ja +viedä sinne niinikään lastia ja siirtolaisiakin. Mutta pieneksi +supistui tämän retkikunnan siirtolaisjoukko, vain muutamia kymmeniä +oli mukana. Näistä mainitaan joitakin olleen Suomestakin, kuten eräs +karannut sotamies Kajaanista, eräs talonisäntä Huittisista ja toinen +Pomarkusta, jotka viime mainitut rikolliset saivat omasta pyynnöstään +luvan matkustaa Amerikaan. Niinikään mainitaan olleen joitakin +Vermlannin suomalaisia ja muutamia ruotsalaisia siirtolaisia. Tämä +retkikunta saapui Delawareen talvella v. 1644. Paluumatkallaan +joutuivat laivat seikkailuihin ja olivat pidätettyinäkin. Tämä oli +Kalmar Nyckelin neljäs ja viimeinen matka. + +[Kuva: SUOMALAINEN AMIRAALI KLAUS FLEMING, siirtokunnan asioitten +uskollinen ja kyvykäs valvoja Ruotsissa.] + + + + +VAIKEUKSIA SIIRTOKUNNAN KANSOITTAMISESSA + + +Uuden Ruotsin toimellinen kuvernööri Johan Printz oli ahkerassa +kirjevaihdossa kotimaisen hallituksen ja yhtiön johdon kanssa, +lähetellen kirjeitään ei ainoastaan oman maansa laivoilla, vaan +myöskin, milloin näytti luotettavalta, hollantilaisten ja +englantilaistenkin mukana. Kirjeissään pyysi hän turkisliikkeessä +tarvittavaa vaihtotavaraa, muonaa, aseita, linnan puolustusväkeä ja +siirtolaisia. + +Ruotsissa ei puuttunut hyvää tahtoa siirtokuntaa kohtaan, jonka +tarpeet tunnettiin. Mutta tähän aikaan oli valtiolla kaikenlaisia +vaikeuksia m. m. sota Tanskaa vastaan, mitkä seikat vaikeuttivat +ulkomaakaupan laajentamista ja siirtokunnan kansoittamista. Uuden +Ruotsin kauppayhtiön esimies amiraali Klaus Fleming kaatui +lippulaivallaan 1645. Siirtokunnasta palaava Kalmar Nyckel joutui +tanskalaisten hyökkäyksen alaiseksi vioittuen kelpaamattomaksi. +Siirtolaisjoukkojen lähettäminen Delawareen täytyi näin ollen supistaa +ja viedä sinne vain välttämättömiä tarpeita. + +Seitsemännelle retkelle varustettiin lujarakenteinen ja useilla +tykeillä asestettu “Gyllen Haj” niminen laiva. Lastina mainitaan +olleen runsaasti ruokavaroja ja vaatteita, muutamia kotieläimiä, +aseita ja työvälineitä, 5835 jaardia erilaisia kankaita, 500 kirvestä, +302 vaskikattilaa, 774 veitsenterää, 432 sormustinta, 143 +läkkipeltiastiaa, 24 maljaa, 504 kampaa, 264 korupääveistä, 48 +kullattua vaateharjaa, 790 kuvastinta, 10 000 ongenkoukkua, joku määrä +soittokoneita, etupäässä viuluja, seinä- ja taskukelloja, kellonperiä, +lasihelmiä ja monenlaista muuta korutavaraa. Siirtolaisia ei tälle +matkalle kerätty, mutta muutamia läksi vapaehtoisesti. + +Toukokuulla 1646 läksi laiva kohti Amerikaa. Kohdattuaan matkallaan +vastatuulia ja myrskyjä, saapui se vasta lokakuulla Delawareen, +menetettyään yhden mastonsakin ja purjeita. Laiva korjattiin +Kristiinassa ja palasi runsaan turkis- ja tupakkalasta kanssa takaisin +Ruotsiin. + +Kahdeksas retkikunta saatiin matkakuntoon pikemmin kuin mikään +edellinen matkue. Johan Papegoja keräili siirtolaisia ja sotamiehiä, +joita nyt oli jo helpompi saada lähtemään Amerikaan. Matkustajista +mainitaan erityisemmin lääkäri Hans Kock ja pastori Laurentius Lock. +Elokuulla 1647 lähdettiin Svan nimisellä laivalla matkalle ja +suotuisien ilmojen vallitessa saavuttiin Delawareen syyskuun lopulla. +Se oli joutuisin matka, mitä silloin voitiin yli Atlannin tehdä. + +Laiva talvehti Kristiinan satamassa ja läksi keväällä takaisin +turkislastineen. Myöskin pastori Campanius Holm, linnanpäällikkö Mauno +Kling, aatelismies Liljehöök sekä muutamia linnan palvelijoita ja +vapaita miehiä purjehti takaisin Ruotsiin. + + + + +ONNETON RETKI + + +Erittäin suotuisissa olosuhteissa varustettiin yhdeksättä retkikuntaa. +Kotiin palanneet sotamiehet y. m. antoivat kiittäviä lausuntoja +Amerikasta ja niistä eduista, joita Delaware tarjosi uudisasukkaille. +“Amerikan tauti” tarttui kansaan, monen ruotsalaisen ja suomalaisen +mieli alkoi palaa Uuteen Ruotsiin. Hallitukselle saapui kirje +Vermlannista, jossa ilmoitettiin kaksisataa suomalaista olevan +valmiina matkustamaan siirtokuntaan. Ei enää tarvittu voimakeinoja +käyttää uudisasukasten hankkimisessa. + +Heinäkuun alussa 1649 oli “Katt” niminen laiva lähtövalmiina. +Siirtolaisia oli seitsemänkymmentä henkeä ja lisäksi noin puolensataa +käsittävä joukko laivaväkeä, sotamiehiä y. m. Ainoastaan osa Amerikaan +pyrkivistä Vermlannin suomalaisista pääsi tällä kertaa lähtemään, +sillä siirtolaisten joukossa oli ruotsalaisiakin ja ainakin kaksi +miestä Suomesta: Israel Pedrson ja Andres Michelson. + +Onnellisesti purjehdittiin yli Atlannin ja poikettiin St. +Martique-saarelta suoloja ottamassa. Sieltä lähdettiin kohti Delawarea +suotuisan myötätuulen puhaltaessa, ja matka joutui. Mutta sitten +seurasi kamala onnettomuus. Noin kahdeksankymmentä mailia Porto +Ricosta pohjoiseen koski laiva erääseen koralliriuttaan, jossa se +vioittui kelpaamattomaksi. Matkustajat pelastuivat läheiseen +asumattomaan saareen, jonne osa laivan lastistakin kuljetettiin. Mutta +saarella ei löytynyt vettä, ja matkustajat saivat kahdeksan päivää +kärsiä mitä hirveintä janoa. Silloin tapasi haaksirikkoutuneet eräs +ohikulkeva espanjalainen laiva, joka vei tiedon Porto Ricoon. Sieltä +saapui pari hallituksen laivaa, ja onnettomat pääsivät ihmisten +ilmoille. Ruokaa ja juomaa saivat he nyt henkipiteekseen, mutta edessä +oli uusia kärsimyksiä. Kiihkokatoliset espanjalaiset kohtelivat +ruotsalaisia ja suomalaisia vihollisinaan, koska nämä olivat +luterilaisia. Vaikka kolmikymmenvuotinen uskonsota olikin vuosi sitten +päättynyt, niin joko eivät Porto Ricon espanjalaiset sitä tietäneet +tai eivät siitä välittäneet. Vihollisinaan he joka tapauksessa +kohtelivat haaksirikkoutuneita pohjolan luterilaisia. Sotamiehet, +merimiehet ja siirtolaiset pidätettiin saarella panttivankeina. +Ainoastaan laivan komentaja kapteeni Admusson, pastori Nertius ja J. +Lucke saivat matkustaa Europaan viemään kotimaahansa tietoa laivalle +tapahtuneesta onnettomuudesta ja matkustajain kohtalosta. Saarelle +jääneitten panttivankien hoito oli niin peräti puutteellista ja +kurjaa, että useita kymmeniä heistä kuoli muutaman kuukauden kuluessa. +Jotkut uskaliaimmat pääsivät karkaamaan ja harhailtuaan, mikä vuoden +mikä useamman, saapuivat vihdoin Ruotsiin. + +Monien neuvottelujen perästä saivat henkiin jääneet kaksikymmentäneljä +ruotsalaista ja suomalaista lähteä pienellä aluksella St. +Christopherin saarelle, josta voisivat englantilaisilla laivoilla +jatkaa matkaansa Delawareen. Mutta tätäkin loppujoukkoa kohtasi taas +onnettomuus. Heidät kauppasi ranskalainen laiva, ja he joutuivat +uudestaan vangeiksi. Koettelemukset lisääntyivät, ja taudit +harvensivat joukkoa. Kun vihdoin saavuttiin St. Cruzzin saarelle, +koitti vapaus, mutta haaksirikkoutuneesta retkikunnan väestöstä oli +enää elossa vain viisi miestä. He saivat matkustaa Ruotsiin kertomaan +retkikunnan surulliset vaiheet. + +Asiasta syntyi monivuotinen kirjevaihto Espanjan ja Ruotsin +hallitusten välillä, tuottamatta kumminkaan hyvitystä vahingon +kärsineille. Surullinen kuva tämä muuten on sen aikaisesta merikulusta +ja kaappauksista. + + + + +VIIMEISIÄ RETKIKUNTIA + + +Haaksirikkoutuneen Katt-laivan menetys ja vaivoihin kuolleitten +siirtolaisten kohtalo masensi Uuden Ruotsin kauppayhtiötä sekä +taannutti Delawaren siirtokunnan kehitystä. Kului pari vuotta +toimettomuudessa, ja Amerikassa asuvat uudisasukkaat saivat tulla omin +neuvoin toimeen. + +Tällä välin lähetteli kuvernööri Printz hollantilaisissa laivoissa +kirjeitä valtiokansleri Oxenstjernalle ja kreivi Pietari Brahelle, +kertoen siirtokunnan tarpeista ja puutteista seuraavaan tapaan: +Tilanne siirtokunnassa olisi lupaava, sillä uudisasukkaitten +varallisuus kasvaa, ja maata raivataan viljelykselle, mutta lisäväkeä +välttämättömästi tarvitaan. Mahdollisten hyökkäysten sattuessa on +Uuden Ruotsin puolustajain joukko liian pieni torjumaan viholliset, +josta syystä olo on epäturvallista. Sitäpaitsi siirtokunnan kauppa on +lamassa, sillä kun ei ole riittävästi vaihtotavaraa ostaakseen +turkiksia indiaaneilta. Ellei lähimmässä tulevaisuudessa saada +siirtokuntaan lisää sotilaita ja uudisasukkaita, häviää Uuden Ruotsin +siirtokunta kokonaan, ja Ruotsin aikeet kauppansa laajentamiseksi +menevät hukkaan. + +Siirtokuntaa koskevat asiat otettiin vihdoin 1653 Ruotsin +hallitusneuvostossa käsiteltäviksi, ja päätettiin ryhtyä sellaisiin +toimenpiteisiin, että voitaisiin heti lähettää Uuteen Ruotsiin +vähintäin kolmesataa siirtolaista sekä puolensataa sotamiestä +sikäläisten linnojen puolustajiksi. + +Kahta laivaa alettiin varustaa matkakuntoon. Amerikassa olleen Sven +Skuten toimeksi annettiin hankkia Vesteråsin, Vermlannin ja Taalain +maakunnista sellaisia siirtolaisia, jotka vapaehtoisesti lähtisivät +Delawareen. Tulos oli erinomaisen hyvä, vaikka aikaa kuluikin enemmän +kuin oli luultu. Kun vihdoin toinen laivoista, “örn”, joka oli +suurikokoinen, 40 tykillä varustettu alus, saatiin lähtövalmiksi, +laskettiin siinä olevan 230 siirtolaista, 40 merimiestä ja saman +verran sotamiehiä. Siirtokuntaan matkustivat myöskin vasta nimitetty +kuvernööri J. Rising, insinööri Lindström ja luutnantti Gyllengren. + +Vastuksitta ei tämäkään retkikunta päässyt Amerikaan. Jo Jyllannin +rannalla syntyi siihen vuoto, joka kuitenkin saatiin korjatuksi. +Pohjan merellä yllätti myrsky hidastuttaen kulkua, ja lopuksi ajautui +laiva Englannin rannalle ja uudestaan korjattiin Weymouthissa. +Atlannilla taas ahdistivat myrskyt ja taudit. Oli lämpimät ilmat ja +puute raittiista juomavedestä, josta syystä kuumetauti sai sellaisen +vallan, että yhteen aikaan laivalla merkittiin 230 henkeä sairaiksi. +Muutamat hyppäsivät mereenkin ja saivat hautansa aalloissa. St. +Christopherin satamassa saatiin parempaa vettä ja lääkkeitäkin, niin +että voitiin lähteä lopputaipaleelle. Vielä oli kestettävänä lähellä +Virginiaa äkillinen vihuri, joka suisti muutamia merimiehiä kannelta +aaltoihin ja särki purjeet. Kaikin puolin kurjassa tilassa saapui +retkikunta toukokuulla 1654 Kristiinan satamaan. Noin sata henkeä oli +matkalla kuollut. + +Uuden Ruotsin siirtokunta sai kuitenkin tuntuvan väenlisäyksen, +kolmattasataa henkeä, jotka asettuivat siirtokuntaan uudisasukkaina +viljelemään Delawaren kauniita rantamia. + +Gyllen Haj nimisen laivan oli määrä lähteä yhtä matkaa örnin kanssa, +mutta se vioittui Ruotsin vesillä ja joutui korjauksille, päästen +lähtemään vasta myöhemmin, josta syystä tämän laivan matkue muodostaa +yhdennentoista retkikunnan. Tähän laivaan lastattiin etupäässä +kaikenlaista tavaraa, niin että vain pienempi määrä matkustajia +mainitaan olleen siinä. Laivan oli määrä poiketa Porto Ricossa +tiedustelemassa yhdeksännen retkikunnan haaksirikkoutuneita, minkä +asian erityinen valvonta oli uskottu kapteeni Admussonille. +Lähdettyään toukokuulla Ruotsista saapui laiva heinäkuun alussa Porto +Ricoon, jossa retkeilijät viipyivät kuusi viikkoa. Siellä kuoli +kapteeni Admusson. Espanjalainen kuvernööri kohteli tällä kertaa +ruotsalaisia ystävällisesti. + +Jatkettuaan suotuisan myötätuulen vallitessa matkaansa saapui Gyllen +Haj hyvin pian Pohjois-Amerikan rantavesille. Mutta selittämättömistä +syistä ajoi se Delawaren lahden sivuitse, tullen hollantilaiselle +alueelle Long Islandin rantamille. Siellä joutui retkikunta +hollantilaisten vangiksi, sillä Uuden Alankomaan kuvernööri Stuyvesant +oli sotaisessa suhteessa Uuden Ruotsin kanssa ja valmisteli sen +valloittamista. Laiva lastineen joutui kokonaan hollantilaisten +omaksi. Sotamiehet lähetettiin Europaan, josta voivat koteutua +Ruotsiin. Merimiehet ja siirtolaiset saivat astua maihin Uudessa +Amsterdamissa ja joko jäädä sinne tai sisämaitse matkustaa Delawareen. +Monet tämän retkikunnan siirtolaisista jäivät hollantilaisten +siirtokuntaan ainaiseksi. Uuden Alankomaan (sittemmin New Yorkin) +vanhimmissa asiakirjoissa tapaa silloin tällöin hollantilaisten ja +ruotsalaisten nimien rinnalla puhtaasti suomalaisenkin nimen. + + + + +KAHDESTOISTA RETKIKUNTA. SATA SUOMALAISTA MUKANA. + + +Kaarlo X Kustaan nousu Ruotsin valtaistuimelle merkitsi uutta elämää +hallituksessa. Muun muassa alettiin taas järjestellä Ruotsin +ulkomaakauppaa, erittäinkin Englannin kanssa. Uuden Ruotsin +kauppayhtiö muutettiin _“Amerikan kauppayhtiöksi”_, ja sen tarkoitus +oli harjoittaa siirtolaisliikkeen ohella tupakan tuontia Virginiasta +y. m. Uuteen kauppayhtiöön ostettiin taas osakkeita aivan kilvan. Muun +muassa niitä ostivat suomalaiset: kreivittäret Maria de la Gardie, +Brita Kurki, Klaus Flemingin perilliset sekä Viipurin kaupunki. + +Kahdennelletoista retkelle Amerikaan varustettiin purjelaiva +“Merkurius”, joka oli varustettu 14 puolustustykillä. Retkikunnan +johtajaksi nimitettiin Delawaren entinen varakuvernööri J. Papegoja ja +kapteeniksi Henry Haygen. Siirtolaisia ei tarvittu enää väkipakolla +hankkia, sillä laivaa varustaissa oli Göteborgiin kokoontunut +kaksisataa siirtolaista, näistä Vermlannin suomalaisia +kahdeksankymmentä. Laivaan voitiin sijoittaa ainoastaan 130 henkeä, +siihen luettuina siirtolaiset, merimiehet ja linnanpalvelusväki. Tämän +kahdennentoista retkikunnan siirtolaisista on säilynyt seuraava +luettelo: + +Ruotsalaisia vaimoja 2, ruotsalaisia miehiä 2; suomalaisia miehiä 33, +suomalaisia vaimoja 16, suomalaisia neitosia 11, suomalaisia lapsia +32. Yhteensä siis 96 siirtolaista, joista suomalaisia 92. On +luultavaa, että merimiehinä ja linnanpalvelukseen vietävien joukossa +oli myöskin suomalaisia, niin että todennäköisesti tällä laivalla oli +ainakin sata suomalaista. + +Marraskuulla 1655 läksivät he matkalle, viipyen välillä neljä +kuukautta. Kun he saapuivat Delawareen, saivat he tietää siirtokunnan +sillä välin joutuneen hollantilaisen hallinnon alle. Vaikeuksia +tietysti syntyi, sillä hollantilaiset viranomaiset pidättivät laivan. +Kuitenkin sovittelujen ja neuvottelujen perästä saivat siirtolaiset +astua maihin Delawaressa ja jäädä sinne asumaan maanmiestensä +keskuuteen, mutta laivan miehistö ja sotilaat palautettiin +hollantilaisilla laivoilla Europaan. Laiva lastineen joutui Hollannin +kauppayhtiön haltuun. + +Uuden Ruotsin joutuminen Hollannin kauppayhtiön hallintoon katkaisi +kerrassaan liikeyhteyden ja siirtolaisten lähettämisen Ruotsista +Delawareen. Mutta seuraavan kymmenen vuoden ajalla saapui vielä +pienempiä joukkoja ja yksityisiä siirtolaisia Ruotsista Delawareen, +varsinkin Vermlannin suomalaisia, jotka matkustivat sinne +hollantilaisilla laivoilla. + + + + + + + +III. DELAWAREN SIIRTOKUNNAN VAIHEET + + +KINASTELU DELAWAREN OMISTAMISESTA + + +Silloin kun Peter Minuit esitti Ruotsin hallitukselle siirtokunnan +perustamista Pohjois-Amerikaan, suositteli hän erityisemmin Delawaren +hedelmällistä jokilaaksoa, vakuuttaen, ettei se alue kuulunut +millekään europalaiselle valtakunnalle eikä kauppayhtiölle. Mikäli oli +kysymys varsinaisista siirtokunnista ja kauppa-asemista, piti vakuutus +paikkansa, sillä sellaisia siellä ei ollut enemmän hollantilaisilla +kuin englantilaisillakaan. Mutta toisaalta harjoittivat hollantilaiset +ja englantilaiset Delawaren jokivarrella asuvien indiaanein kanssa +turkiskauppaa, molemmat tavotellen siellä yksinoikeuttakin sanottuun +liikkeeseen. Kumpainenkin kansa väitti jokialueen kuuluvan itselleen. + +Hollantilaiset perustivat oikeutensa Henry Hudsonin löytöretkiin, +hänen, joka Hollannin kauppayhtiön palveluksessa purjehtien laski +laivansa ankkuriin Delaware-joen suussa ja purjehti pitkin +Hudson-virtaa. Kun pian sen jälkeen hollantilaiset perustivat +Hudson-virran varrelle siirtokunnan sekä kauppa-aseman +Manhattan-saarelle, nykyiseen New Yorkiin, niin harjoittivat he sieltä +päin turkiskauppaa etelämpänä sijaitsevan Delawaren varsilla. Olivatpa +hollantilaiset ehtineet ennen ruotsalaisten ja suomalaisten tuloa +rakentamaan pienen linnoituksenkin sanotun virran varrelle kauppansa +tukemiseksi. Sen indiaanit kuitenkin hävittivät. + +Englantilaiset puolestaan väittivät koko Pohjois-Amerikan itärannikon +kuuluvan heille Cabotien ja Raleigh’in löytöretkeilyjen perusteella. +Ennen Uuden Ruotsin siirtolan perustamista oli heillä kaksi laajaa ja +kukoistavaa siirtokuntaa Amerikassa: Delawaresta etelään sijaitseva +Virginia ja pohjoisessa Uusi Englanti, nykyinen Massachusettsin +valtio. Englantilaisia turkislaivoja purjehti niinikään Delawaressa +sikäläisten indiaanein kanssa kauppaa tehden. Milloin heitä häirittiin +ja estettiin, pitivät he sitä rikoksena Englannin hallitusta vastaan. + +Ruotsalaiset ja suomalaiset eivät voineet oikeuksiaan perustaa +löytöretkeilyjen kautta saavutettuihin valtauksiin. Mutta heillä oli +kuitenkin pätevä omistusoikeus siihen alueeseen, johon Uuden Ruotsin +siirtokunta perustettiin, ja tämä oikeus nojautui lailliseen oston +kautta saatuun omistukseen. Indiaanit olivat Delawaren rantamien +varsinaiset alkuperäiset omistajat, ja heiltä ruotsalaiset ostivat +tarvittavan maa-alan. + +Niin pian kuin Uuden Alankomaan kuvernööri Kieft sai tietää +ruotsalaisten ja suomalaisten asettuneen Delawareen, lähetti hän sinne +asiamiehensä Janssenin, jonka tuli, mikäli mahdollista, ehkäistä +siirtokunnan perustamisaikeet ja koettaa saada pohjan miehet palaamaan +takaisin omalle maalleen. Janssen väitti ainoastaan hollantilaisilla +olevan oikeuden asettua Delawareen. Uuden Ruotsin siirtokunnan +perustaja Peter Minuit vetosi siihen kauppakirjaan, jolla indiaanit +luovuttivat siirtokunnalle tarpeellisen maa-alueen, niin että heillä +sittenkin oli suuremmat oikeudet kuin hollantilaisilla. Sitäpaitsi oli +hän (Minuit) Ruotsin hallituksen palveluksessa ja käskettävänä. +Hollantilaiset eivät voisi asevoimaankaan turvautuen estää +ruotsalaisten siirtokuntahanketta, sillä näillä oli laivoilla hyvä +tykistö, runsaasti ampumavaroja ja melkoinen joukko sotamiehiä. +Saamatta tarkoitustaan toteutumaan matkusti Janssen takaisin Uuteen +Amsterdamiin. + +Niinkuin edellä on jo kerrottu, rakennettiin Uuden Ruotsin +siirtokunnan turvaamiseksi osaksi aitauksella, osaksi muureilla ja +puolustustorneilla varustettu Kristiinan linna samannimisen, +Delawareen juoksevan joen varrelle. Kun se valmistui, siirrettiin +laivoista kanuunat linnoituksen puolustustorneihin. Linnan komennon +jätti Peter Minuit luutnantti Mauno Klingille ja aikoi palata +kotimaahansa, mutta sai, kuten edellä on mainittu, surullisen lopun +myrskyssä St. Christopherin saaren luona. + +Kristiinan linnaan jäi noin kolmisenkymmentä miestä sotilaita ja +linnanpalvelijoita. Niinkuin uudisasukkaan elämä erämaassa on +yksinäistä ja ikävää, samaten näitten harvojen pohjan miestenkin ensi +vuoden elämä Amerikassa oli kaikkea muuta kuin vaihtelevaa ja +hupaista. Tavallinen toimi sotamiehillä oli vuoron perään pitää vahtia +linnan ympärillä ja väliaikoina metsästellä ja kalastella. +Kauppayhtiön asiamiehet soutelivat Delaware-joella etsiskelemässä +sisämaasta rannalle tulevia indiaaneja, ostaakseen heiltä +majavannahkoja, sillä niitä silloin paljon kysyttiin kaupassa ja +maksettiin kalliit hinnat. Indiaaneilta saatiin niitä ostaa +kaikellaisilla vähäarvoisilla koru- ja vaatetavaroilla, lasihelmillä +y. m. rihkamalla. Mikäli asiamiehet saivat nahkoja haltuunsa, sikäli +he toivat ne linnan suojaan rakennettuun tavarahuoneeseen valmiiksi, +lähetettäväksi Ruotsiin seuraavan siirtolaislaivan mukana. + +Toista vuotta sai Kristiinan linnan väki odottaa, ennenkuin saapui +Delawareen lähetetty toinen retkikunta Ruotsista, tuoden tarvittavaa +tavaraa, ampuma-aseita, sotamiehiä ja pienen joukon siirtolaisiakin. +Laivan saapuminen Kristiinan satamaan synnytti sanoin kuvaamattoman +ilon, joka oli molemminpuolinen. Retkikunnan mukana tullut uusi +kuvernööri Peter Ridder iloitsi tavatessaan pienen siirtokunnan +säilyneenä indiaanein maassa ja muittenkin vaarojen keskellä. Linnan +väestö riemuitsi tavatessaan pitkästä aikaa maanmiehiään sekä +saadessaan välttämättömiä tarpeita ja suurempaa turvaa +olemassa-ololleen. Saapuipa vielä pappikin, pastori Roerus Torkillus +pienen siirtokunnan hengelliseksi neuvojaksi. + +Kristiinan linnassa syntyi uutta elämää. Laivan runsas lasti +kaikellaista tavaraa siirtokunnan tarpeeksi purettiin ja kuljetettiin +varastohuoneisiin. Rakennettiinpa vielä kolme uutta rakennustakin +linnan pihaan sekä korjattiin ja lujennettiin varustukset. Uusi +kuvernööri kulki alueellaan tarkastellen ja jaellen +indiaanipäälliköille pieniä lahjoja tulonsa muistoksi ja ystävyyden +merkiksi sekä kehoitti heitä tuomaan majavannahkansa Kristiinan +linnaan, jossa ne ostettaisiin. + +Eräs linnan huoneista laitettiin asianmukaiseen kuntoon kirkonmenojen +pitämistä varten. Uskonnollinen elämä oli aikakauden tunnusmerkki, ja +jokainen kävi halulla ja ahkerasti jumalanpalveluksissa. Linnan +rukoushuoneessa pidettiin säännölliset jumalanpalvelukset sunnuntaisin +ja rukoushetkiä arkiaamuin ja -illoin. + +Pieni oli vieläkin Uuden Ruotsin siirtokunnan väestö, eipä päälle +puolensadan hengen, sillä vaikkakin toisen retkikunnan mukana saapui +useita kymmeniä sotamiehiä, linnanpalvelijoita y. m., niin samalla +laivalla palasi melkoinen joukko takaisin kotimaahansa. Väestön +vähälukuisuus haittasi Ruotsin etujen valvomista Delawaressa ja +heikensi turkisliikettäkin, mikä tuottava kauppa oli hollantilaisten +ja englantilaisten liikekilpailun esineenä. Turkisliikkeen kautta +joutuivat ruotsalaiset Ridderin aikana yhteentörmäykseen +hollantilaisten kanssa, jotka aikoivat ehkäistä Delawarejoella +purjehtimisen ja anastaa kaupan kokonaan itselleen. Kuvernööri Ridder +purjehti hollantilaisen Nassau-linnan komentajan puheille hyvin +varustetun joukkonsa kanssa vaatimaan selitystä omavaltaiseen +menettelyyn. Nassau-linnasta vastattiin tykinlaukauksella eikä ruvettu +minkäänlaiseen sovitteluun. Ruotsalaiset, ollen sillä kertaa +ylivoimaisia, olisivat voineet valloittaakin hollantilaisten linnan, +mutta kotimaasta annettuja neuvoja noudattaen ei Ridder ryhtynyt +hyökkäykseen, vaan poistui. Ruotsalaiset saivat sittemmin vapaammin +harjoittaa kauppaa Delaware-joella. + +Englantilaisten turkiskauppiaitten kanssa niinikään jouduttiin ikävään +kosketukseen. New Havenin turkiskauppiaat lähettivät asiamiehensä +Lambertin ja Turnerin katsomaan Delawaren rantamilta sellaista +paikkaa, johon voitaisiin perustaa englantilainen siirtola ja +kauppapaikka. Nämä ostivat joen itärannalta kappaleen maata +indiaanipäälliköiltä, mikä maa sattui rajatusten Uuden Ruotsin alueen +kanssa. Vieläpä möivät indiaanit sellaistakin maata, jonka he olivat +ennen antaneet ruotsalaisille. Englantilaisia uudisasukkaita saapui +siirtolaansa Salemiin ainoastaan toistakymmentä perhettä. + +Uuden Ruotsin siirtokunnan harvalukuinen väestö pysyi ensimäiset kolme +vuotta melkein sulkeutuneena Kristiinan linnan varustusten turviin. Ne +harvat uudisasukkaat, jotka saapuivat siirtokuntaan toisen retkikunnan +mukana, saivat itselleen maatilat linnan lähistöltä, mutta eivät vielä +olleet ryhtyneet rakentamaan huoneita mailleen, vaan asuivat niitä +linnasta päin. Mutta kun 1641 saapui Delawareen ensimäinen varsinainen +siirtolaisjoukkue, nuo ennen mainitut Vermlannin suomalaiset y. m., +laajentui asutus ulkopuolelle Kristiinan linnan aluetta. Monet näistä +vasta saapuneista ruotsalaisista ja suomalaisista siirtolaisista +asettuivat noin parinkymmenen mailin etäisyyteen Delawaren +länsirannalle, seutuihin, jotka sittemmin tunnettiin nimillä Upland ja +Finland. Edellä mainittuun paikkaan olivat vuotta ennen asettuneet +Utrechtistä tulleet hollantilaiset. + +Siirtokunnan väkiluvun kasvaminen tapahtui erittäin hitaasti. Laivat +toivat silloin tällöin uusia tulokkaita, mutta samoilla laivoilla +palasi linnan puolustusväkeä ja muitakin miehiä takaisin Ruotsiin. +Viiden ensi vuoden perästä oli väkiluku ainoastaan sata henkeä, joista +noin puolet asuivat uudistiloillaan, toinen puoli palveli linnojen +puolustusväkenä ja kauppayhtiön asiamiehinä. Kuitenkin näitten ensi +vuosien ahkeran työn tuloksena nähtiin Delawaren rantamilla +savupirttejä, hirsihuoneita y. m. asutuksia. Ahkerat uudisasukkaat +uurastivat aamusta iltaan voittaakseen viljelykselle tuota +hedelmällistä, vaikkakin vaikeasti perattavaa maata. + + + + +KUVERNÖÖRI JOHAN PRINTZIN AIKA 1643—1653 + + +Viidennen retkikunnan mukana (1643) saapui Delawaren siirtokunnan +kuvernööriksi tarmokas ja toimelias everstiluutnantti Johan Printz, +entisiä kolmikymmenvuotisen sodan upseereja. Samalla laivalla saapui +yhtiön palveluksessa toimiva, liikeasioita valvova Johan Papegoja, +joka kuitenkin palasi hetimiten Ruotsiin, tehden tuonnempana monta +matkaa Uuteen Ruotsiin. + +Sotilaan silmällä huomasi uusi kuvernööri siirtokunnan turvattomuuden +mahdollisten hyökkäysten sattuessa, joita voivat toimeenpanna +ympärillä asuvat, epäluotettavat indiaanit ja liikekilpailun vuoksi +hollantilaisetkin. Printzin mukana tuli melkoinen joukko +uudisasukkaitakin Ruotsista ja Suomesta, jotka sijoitettiin +siirtokunnan hedelmällisimpiin paikkoihin, etäämmäksi Kristiinan +linnasta Delaware-joen länsirannalle, aina siihen virtaavan syrjäjoen +Schuylkillin varsille. Näitten uudisasukasten turvaamiseksi ryhtyi +Printz rakentamaan isompia ja pienempiä linnoituksia ja +puolustustorneja, jotka samalla olivat yhtiön varastohuoneina ja +turkiksien säilytyspaikkoina. Näistä oli tärkein ja lujin Elfsborgin +linna Kristiinasta etelään, mikä muutamia vuosia tuonnempana oli +toinen vahvin Uuden Ruotsin linnoista, varustettu kahdeksalla tykillä. +Siellä oli kapteeni Sven Skuten komennettavana parikymmentä +sotamiestä. Tinicum-saarelle rakennettiin Uusi Göteborg niminen linna, +joka niinikään oli varustettu muureilla ja puolustustykeillä. +Pienempiä ampumarei'illä varustettuja puolustustorneja rakennettiin +Kristiinan pohjoispuolella Uplandissa olevaan Mondaliin, jossa oli +muun muassa vedellä käypä jauhomylly. Indiaanein maahan johtavan +vesitien: Schuylkill-joen rannalle rakennettiin niinikään pienemmät +puolustustornit ja varastohuoneet: Uusi Korsholma, Uusi Vaasa ja +Tornio. + +Siirtokunnan asutus alkoi levitä etupäässä Kristiinan ja nykyisen +Philadelphian välille, mihin muutamissa vuosissa syntyi Uplandin, +Finlandin, Tinicumin ja Ammaslandin asutuskeskukset. Kuvernööri Printz +ei ollut tyytyväinen Kristiinan linnan asemaan, se kun oli etäämpänä +valtavirran Delawaren varrelta ja alttiina indiaanihyökkäyksille. +Printz ryhtyikin rakentamaan itselleen asuntoa Tinicum-saarelle, +vastarakennetun Uuden Göteborgin linnan turviin, sellaiselle paikalle, +jossa luonto tarjosi puolustukseen nähden etuisuuksia ja josta voi +sitäpaitsi hallita purjehdusta ja kaupankäyntiä Delaware-joella. +Sitäpaitsi tämä uusi kuvernöörin asunto tuli keskemmälle siirtokuntaa +ja lähemmäksi uudisasutuksia Uplandia, Finlandia, Ammaslandia ja +Racoon-aluetta, noin yhdeksän mailia nykyisestä Philadelphiasta. + +Vaikka kuvernööri Printz oli sotilas ja luonteeltaan käskevä, jopa +ankarakin, mitä luonteenominaisuutta hänen alamaisensa saivat usein +kokea, vältti hän kuitenkin tarpeettomasti ryhtymästä riitaan +naapureinsa indiaanein, hollantilaisten ja englantilaisten kanssa. +Indiaanein kanssa uudisti hän tavanmukaisen ystävyyden jakamalla +lahjoja päälliköille. Hollantilaisten ja englantilaisten kanssa +onnistui hänen ensi vuosina pontevuudellaan ja päättäväisyydellään +menetellä niin, että nämä naapurit oppivat antamaan arvoa ja +kunnioitusta Ruotsin oikeuksille Delawaressa. Hän oli kirjevaihdossa +Uuden Alankomaan, Virginian ja Massachusettsin kuvernöörien kanssa. +Pienemmät turkisliikkeen y. m. kautta syntyneet selkkaukset koetettiin +sovitella, ja kaikki saivat oikeuden harjoittaa liikettä +Delaware-joella. Niinpä esimerkiksi Uuden Englannin eli +Massachusettsin kuvernööri Johan Wintrop lähetti Printzille kirjeen +1644, selittäen Englannin oikeuksia Pohjois-Amerikan rantamaihin ja +vaatien Uuden Ruotsin siirtokunnan alistumista englantilaisen +hallinnon alle sekä yksinoikeutta turkiskauppaan indiaanein kanssa. +Kuvernööri Printz puolestaan vetosi Uuden Ruotsin kauppayhtiön oston +kautta saavuttamiin oikeuksiin Delawaren jokilaaksossa, samalla +huomauttaen Englannin ja Ruotsin hallituksen ystävällisistä väleistä, +josta syystä siirtokuntaa vastaan tähdätyt epäoikeat menettelyt voivat +johtaa valtiot ikävyyksiin, vieläpä sotaankin keskenään. Jatkuvan +kirjevaihdon tuloksena oli yhteisen komitean valitseminen +tarkastelemaan ja järjestelemään siirtokuntain maanomistusoikeuksia ja +kauppaetuja, sekä muita riidanalaisia kysymyksiä. Tähän +yhteiskomiteaan tulivat englantilaisten edustajina Nathanael Turner ja +Isack Lambert sekä Uuden Ruotsin edustajina kuvernööri Printz, +kapteenit Mauno Kling ja Christie Boije, linnanvirkailijat Henrick +Haygen, Gregorius van Dyck ja suomalainen Carl Johnsson. Komitea +lienee onnistunut sovittelussaan, koskapa englantilaisten kanssa +pysyttiin verrattain hyvissä väleissä vuosikausia. + +Delawaren asukkaat oivalsivat alusta pitäen, mikä merkitys on +maanviljelyksellä, sillä harvassa löytyy niin viljavaa maata, kuin +mitä täällä uudisasukas tapasi. Kuvernööri Printz oli itse innostunut +maanviljelykseen. Kartanonsa lähelle Tinicum-saarelle raivautti hän +laajan viljavainion, jossa hän erityisemmin kokeili tupakan ja maissin +viljelystä. Toisenkin tilan raivautti Printz itselleen Uplandin ja +Finlandin välille, joka sittemmin tunnettiin nimellä Printztorppa. +Täällä oli hänellä kaiken aikaa suomalaisia työssä. Kuvernööri +kehoitti uudisasukkaitakin viljelemään tupakkaa, neuvoenkin heitä +siihen. Muutamat sitä koettivatkin viljellä, kuitenkin huonolla +menestyksellä. Tupakan viljelys ei kuitenkaan yleistynyt Delawaressa. +Ruotsalaiset ja suomalaiset kylvivät peltoihinsa mieluummin ruista ja +ohraa, sillä niitä olivat he oppineet vanhassa maassa viljelemään. +Suomalaiset, jotka sitäpaitsi ensi vuosinaan vähin kaasivat kaskeakin, +tiesivät rukiista saavansa parhaimman sadon. + +Minkä uudisasukkaat saivat pelloiltaan viljaa, se ensi vuosina +jauhettiin käsikivillä jauhoiksi. Sellaisia lienee ollut monessakin +suomalaiskodissa, koskapa mainitaan suomalaisten Maunun, Juhanin ja +Andreaksen omistaneen tällaisia myllyjä. Kristiinan linnan luona oli +tuulimylly, ja toinen lienee ollut Uplandissa hollantilaisilla +uudisasukkailla. Kuvernööri Printz rakennutti vedellä käyvän +jauhomyllyn Mondaliin, lähelle nykyistä Philadelphiaa. + +Delawaren joella harjoitettavaa kaupankäyntiä varten rakennettiin +Kristiinan satamassa kaksi pienempää purjealustakin eli luuppia. +Toinen näistä aluksista välitti liikettä Elsfborgin linnan +ympäristöllä, toinen Kristiinan linnan ja Tinicum-saarella sijaitsevan +kuvernöörin asunnon välillä. Pari kertaa tehtiin matkoja ulommaksikin: +Virginiaan ja Uuteen Amsterdamiin, josta tuotiin siirtokuntaan karjaa, +hevosia sekä muitakin tarpeita. Edelleenkin pidettiin turkiskauppaa +tuottavimpana liikkeenä, ja sitä Uuden Ruotsin kauppayhtiö +asiamiestensä kautta erityisemmin harjoitti. Mutta tässä liikkeessä +tarvittiin melkoista pääomaa, paljon rihkamaa, jolla vaihdettiin +indiaaneilta majavan y. m. metsäeläinten nahkoja. Usein puuttui +kauppayhtiöltä vaihtotavaraa, kun sen yhtiön laivat niin harvoin +kävivät Delawaressa. Printzinkin aikana tapahtui monesti, että kun +indiaanit sisämaista toivat turkiksia rannikolla sijaitseviin +kauppapaikkoihin, ei ruotsalaisilla ollut vaihtotavaraa, josta syystä +majavannahat joutuivat hollantilaisten ja englantilaisten käsiin. Tämä +seikka tuotti suurta tappiota Uuden Ruotsin kauppayhtiölle, vieläpä +pienelle siirtokunnalle kokonaisuudessaankin. Eräänkin kerran, kun +Ruotsista saapui siirtolaislaiva, viedäkseen paluumatkallaan +turkiksia, oli Kristiinan linnan varastohuoneissa ainoastaan viisi +majavannahkaa. Mutta toisella kertaa taas (1648), jolloin yhtiöllä oli +riittävästi vaihtotavaraa, saatiin näitä kalliita turkiksia tavaton +määrä, 1 200 kappaletta, jotka lähetettiin Ruotsiin. + +Käsitöitä ja kotiteollisuutta harjoitettiin siirtokunnassa, sillä se +kuului ajan vaatimuksiin. Suomalaiset valmistivat kotonaan +taloustarpeensa, jotka olivat yksinkertaisia puuastioita ja +työvälineitä. Uudistaloissa näki pahkakuppeja, tuohikontteja, +pärekoppia, leilejä y. m. Virsujakin käytettiin jalkineina ja +nahkapukuja vaatetuksena. Käsityöläisiä myöskin oli heidän +keskuudessaan: Suutari- Olli, suomalainen pieksujen tekijä, +Kello-Olli, joka korjaili seinäkelloja. Taitavina puutyöntekijöinä ja +tynnyreitten valmistajina mainitaan Lauris ja Persson. Kaksi +suomalaista nahkuria: Clement Michalson ja Hendrick parkitsivat +vuotia. Michael Michaelssonilla oli paja, jossa valmistettiin ja +korjailtiin teräaseita y. m. Johan Tomminen oli taitava puuseppä. + +Siirtokunnassa oli vähän aikaa lääkärikin, Hans Kock, joka saapui +1647. Saunassa kuitenkin paranneltiin pienempiä kipuja, niinkuin +yleensä siihen aikaan Suomessa tehtiin. Kristiinan linnassa oli sauna, +joka oli rakennettu 1640 paikoilla. Kuvernööri Printzin kartanolle +niinikään rakennettiin suomalainen sauna, ja samanlaisia +todennäköisesti löytyi monessa uudistalossa. Se paikka, jossa nykyään +sijaitsee Philadelphian kaupunki, merkittiin erääseen 1648 tehtyyn +hollantilaiseen karttaan, nimellä “Sauno”. Katsoen siihen, että niin +suomalaisia kuin ruotsalaisiakin uudisasukkaita jo silloin asui näillä +seuduin, voitaneen olettaa “sauno” sanan johtuvan suomalaisesta +saunasta, joka mahdollisesti Delawaren rannalla savutessaan herätti +hollantilaisten huomiota. + +Delawaren siirtolaisväestö jakaantui kahteen luokkaan: vapaisiin +miehiin ja pikku rikollisiin. Vapaat miehet työskentelivät palkkaa +nauttien Uuden Ruotsin kauppayhtiön palveluksessa taikka asuivat +uudistiloillaan. Pikku rikollisina siirtokuntaan lähetetyt olivat +tavallaan vankeja, ja sellaisina olivat velvoitetut työskentelemään +yhtiön palveluksessa palkatta noin kolme, neljä tahi viisi vuotta, +jonka jälkeen he saivat vapautensa. Sitten saivat he palata Ruotsiin, +jos niin halusivat, taikka jäädä siirtokuntaan, jossa tapauksessa +heille annettiin uudistila tavallisilla asumaehdoilla. Muutamat vangit +pääsivät kohta palkkatoimeen. Niinpä Käkisalmesta kotoisin oleva +kirjanpitäjä Carl Johnsson pääsi kuvernööri Printzin kirjuriksi ja +nautti kaiken aikaa luottamusta ja kunnioitusta. + +Korkein oikeudenvalvoja ja tuomari oli kuvernööri. Varsinaista +oikeusistuinta valamiehineen ei mainita ruotsalaisen hallinnon aikana +olleen. Kristiinan linnassa oli vankila, jossa mainitaan eri aikoina +istuneen Sven Vass nimisen miehen, Clement nimisen suomalaisen miehen +sekä noituudesta ja sopimattomasta elämästä syytetyn Karin nimisen +suomalaisen vaimon, joka pääsi pakenemaankin, eikä häntä, ison perheen +äitiä, enää vangittu. + +Kuvernööri Printz, ollen pikaluontoinen ja kiivas sotaherra, joutui +usein ikäviinkin selkkauksiin jöröluontoisten, mutta rehtien +suomalaisten kanssa, jotka olivat valmiit velvollisuutensa tekemään ja +kohtuullisen kunniankin antamaan esimiehelleen, mutta saattoivat +vastustellakin, milloin tunsivat itsellään olevan siihen oikeuden. +Clement niminen suomalainen osti toisilta suomalaisilta myllyosuuden +ja laittoi myllyn omaan asuntoonsa. Tottapa tästä myllystä näytti +tulevan kuvernöörin omistamalle Mondalin myllylle kilpailija, koskapa +Printz kuultuaan kaupasta tulistui ja tavatessaan Clementin hyökkäsi +hänen päälleen pidellen niin ankarasti, että mies poloinen sai +raajarikkona siitä kärsiä elinikänsä. Sitäpaitsi hän vielä joutui +Kristiinan linnaan. Pastori Laurentius Lock ryhtyi puolustamaan +Clementiä ja sai aikaan sen, että hänet vapautettiin vankilasta, mutta +mitään hyvitystä loukkauksistaan ei kovaonninen suomalainen koskaan +saanut. Usein valitettiin kuvernöörin omavaltaisuutta ja ankaruutta. +Vielä vuosikymmeniä myöhemminkin siirtokunnan vanhimmat asukkaat +kertoivat tapauksista, jotka eivät olisi mahdollisia näinä aikoina. +Anders Jönsson niminen suomalainen teki kirjallisen valituksenkin +Uuden Ruotsin kauppayhtiön johtokunnalle, syyttäen siinä kuvernööriä +siitä, että hän rajoitti liiaksi uudisasukkaitten oikeuksia, mikäli ne +koskivat ansioita, kauppaa indiaanein kanssa, kalastusta ja +metsästämistäkin, joita elinkeinoja heillä pitäisi olla oikeus +harjoittaa. Tämän valituskirjan allekirjoittajina mainitaan: Matts +Hanson, Olof Stille, Johan Huiler, Hendrick Matsson, Ivar Hendrickson, +Mons Monsson, Olof Erickson, Walerius Lohi, Hendrick suomalainen, +Peter Jockin (Jokinen), Peter Rambo, Peter Kock (Kukko), Morten +Mortenson y. m. Samassa kirjeessä pyydetään vielä sakko- ja +rangaistusvapautta suomalaiselle, suuren perheen isälle Andreakselle. + +Toisaalta täytyy tasapuolisesti asioita arvostelevan tunnustaa +Printzin olleen edistysmielisen, uutteran ja monessa suhteessa +siirtokunnankin parasta katsovan maaherran. Niissä vaikeissa oloissa, +joissa hän sai Ruotsista apua saamatta tulla siirtokuntansa kanssa +toimeen, kehittäen sitä ja säilyttäen rauhan kateellisten naapuriensa +kanssa, tulee näkyviin hänen luonteensa paremmat puolet. Hänellä oli +taitoa ja tarmoa tyynnyttää indiaaneja ja ehkäistä hollantilaisten +valloitusaikeet. + +Seurakuntaelämään nähden oli Printzin aika varsin onnellinen. +Siirtokunnassa oli kaksi kirkkoakin: Kristiinassa ja kuvernöörin +kartanolla Tinicum-saarella. Jälkimäinen rakennettiin 1646. Myöhemmin +siihen laitettiin kellokin, ensimäinen laatuaan Delawaressa. Tinicumin +kirkko pysyi käyttökunnossa vuoteen 1700. Opettajia mainitaan yhteen +aikaan olleen kolmekin: Pastorit Christopher, Holm ja Fluviander. +Näistä oli etevin Campanius Holm, joka kuusi vuotta siirtokunnassa +viipyessään opiskeli indiaanein kieltä niin hyvin, että kykeni +kääntämään heidän kielelleen Lutheruksen Vähän Katekismuksen, joka +myöhemmin painettiin Ruotsissa ja jaettiin alkuasukkaille lahjaksi. — +Holm saarnasi kummassakin sekä Tinicumin että Kristiinan kirkossa, +sillä pastorit Christopher ja Fluviander viipyivät siirtokunnassa vain +vajaan vuoden. + +Kuvernööri Printzin hallinnon loppuaikana oli pieni siirtokunta +monessa vaarassa ja vaiheessa. Indiaanit surmasivat Uplandissa eräänä +yönä uudisasukkaan vaimoineen. Tämä julma teko kiihotti niin hyvin +uudisasukkaita kuin indiaanejakin. Oli syytä pelätä syntyvän taistelun +valkoihoisten ja punanahkain välillä. Tämän vaaran sai Printz +vältetyksi taidollaan ja tarmollaan. Hän nimittäin uskotteli +indiaaneille, että Ruotsista oli tulossa suuri armeija, joka oli +valmis surmaamaan joka ainoan indiaanin, jos he vain vähänkin vielä +tekisivät häiriötä siirtokunnassa. Toisaalta lupasi Printz tehdä +ystävyysliiton ja uudistaa rauhan indiaanein kanssa, johon nämä +suostuivat. Sovittuaan indiaanipäällikköjen kanssa kirjoitti Printz +Ruotsiin: “He (indiaanit) eivät luota meihin, ja me puolestamme +luotamme heihin vieläkin vähemmän”. + +Virginian kuvernöörin Plowdenin kanssa niinikään tultiin ikävään +kosketukseen. Seikka oli sellainen, että eräs englantilainen +kauppalaiva harjoitti turkisliikettä ruotsalaisten kauppasatamissa, +josta syystä se otettiin kiinni ja vietiin Kristiinan satamaan. Täällä +havaittiin laivan kuuluvan Virginian kuvernöörille. Oli päivän selvää, +että naapurina asuva mahtava kuvernööri tulisi lähettämään aseellisen +joukon Kristiinaan, jos hänen laivansa siellä pidätettäisiin. Siitä +syystä katsoi Printz viisaimmaksi laskea englantilaiset laivoineen +menemään, vieläpä rahallisesti hyvitti kärsityn vahingon. + +Yllä mainitut seikat pakottivat Printziä lähettelemään yhä uusia +avunpyyntökirjeitä valtiokansleri Oxenstjernalle ja kreivi Pietari +Brahelle. Ellei Delawareen lähetetä mahdollisimman pian lisää +sotaväkeä ja siirtolaisia, niin hukkaan menee Ruotsin tähän astiset +aikeet siirtokunnan asuttamisessa ja kaupan laajentamisessa. Eivät +ainoastaan hollantilaiset, vaan myöskin englantilaiset ahdistelevat +Uuden Ruotsin kauppayhtiön harjoittamaa turkisliikettä, ja indiaanein +taholta uhkaa niinikään alituinen vaara. Ruotsin hallituksen täytyy +asemansa säilyttämiseksi lähettää vähintäin kaksisataa sotamiestä ja +tuhannen siirtolaista. Eroakin pyysi kuvernööri toimestaan monta +kertaa, eikä sitä käy ihmetteleminenkään tällaisissa vaikeissa +oloissa, siirtokunnan väkiluvun ollessa ainoastaan 174 henkeä. + +Hollannin kauppayhtiön ja Uuden Alankomaan ylitirehtööriksi +nimitettiin rauhaa rakastavan Kieftin jälkeen vallanhimoinen ja +käskevä Peter Stuyvesant. Hän päätti hankkia edustamalleen +kauppayhtiölle Delawaren varrella mahdollisimman edulliset +kauppaoikeudet, vieläpä, mikäli mahdollista, pakottaa Uuden Ruotsin +siirtokunnan hallintonsa alle. Siinä tarkoituksessa saapui hän maitse +sadankahdenkymmenen sotamiehen kanssa Delawareen, jonne samaan aikaan +purjehti vähäinen hollantilainen laivastokin. Kirjeessään Printzille +selitti tämä anastushaluinen kuvernööri Delawaren jokilaakson +kuuluneen ennen ruotsalaisten tuloa Hollannin kauppayhtiölle, josta +syystä Uuden Ruotsin siirtokunnan oli alistuttava sanotun yhtiön +hallinnon alle. Printz lähetti kirjeen Ruotsin hallitukselle ja +varustautui aseelliseen vastustukseen. Hollantilaisten ylivoima ei +kuitenkaan tällä kertaa ollut riittävä takaamaan heille voittoa, josta +syystä Stuyvesant oli ryhtymättä taisteluun. Kuitenkin rakensivat +hollantilaiset itselleen Delawaren rannalle, etelään Kristiinasta, +lujan linnoituksen, antaen sille nimeksi Casimir. Tätä toimenpidettä +eivät ruotsalaiset voineet estää. Linna varustettiin kahdellatoista +tykillä, ja jätti Stuyvesant sinne kolmekymmentä vartiomiestä, palaten +muun joukkonsa kanssa takaisin Uuteen Amsterdamiin. + +Uuden Ruotsin siirtokunnan itsenäisyys alkoi olla vaarassa, vaikkakin +se tällä kertaa pelastui. Kuvernööri Printz sai luvan palata +perheineen kotimaahansa, oltuaan siirtokunnan esimiehenä kymmenen +vuotta. Printzin tytär rouva Papegoja jäi ainaiseksi siirtokuntaan, +asuen ensin Printzin kartanossa Tinicum-saarella ja sittemmin +Printztorpassa. + + + + +SIIRTOKUNNAN ITSEHALLINNON LOPPUAJAT + + +Pitkän odotuksen jälkeen saapui taas 1653 siirtolaislaiva Ruotsista, +tuoden runsaan lastin ja kolmattasataa uudisasukasta Delawareen. Tässä +laivassa saapuivat siirtokunnan uusi kuvernööri Johan Rising, +insinööri Peter Lindström ja luutnantti Gyllengren. Kun tämä hyvillä +aseilla ja neljälläkymmenellä sotilaalla varustettu siirtolaislaiva +huomasi Delawaren rannalle rakennetun hollantilaisen linnoituksen, +syntyi siinä kohta ilmeinen kahakka. Casimir-linnasta ammuttiin +varotuslaukaukset ja yritettiin pelottamalla kääntää pohjan miehet +takaisin. Mutta nämäpä eivät säikähtäneet, vaan halusivat ensin +puhutella linnan komentajaa. Kapteeni Skute ja luutnantti Gyllengren +sousivat muutamien sotilaitten kanssa rannalle, jossa heidät otti +vastaan linnan komentaja. Ruotsalaiset nyt puolestaan vaativat +hollantilaisia antautumaan, sillä heillä oli ylivoima ja enempi +aseitakin. Eikä siinä hollantilaisten auttanut muu kuin antautuminen. +Casimir-linna muutettiin ruotsalaiseksi varustukseksi nimellä +“Kolminaisuuden linna”. + +Kristiinan linnan ulkopuolinen alue mitattiin kaupungin paikaksi ja +jaettiin tonteiksi. Oli tarkotus perustaa tähän Uuden Ruotsin kaupan +ja hallinnon keskus, varsinainen kauppakaupunki. Sinne kehotettiin +käsityöläisiä ja teollisuuden harjottajia ja kauppamiehiä asettumaan. + +Siirtolaiset pyrkivät kuitenkin mieluummin maalle, jossa he saivat +itselleen edullisilla ehdoilla uudistiloja. Yhtiön hallinnolla oli +paljon puuhaa, ennenkuin nuo kolmattasataa siirtolaista saatiin +sijoitetuiksi vastaisiin asuntoihinsa. Muutamat asettuivat vanhempiin +asumapaikkoihin, toiset siirtyivät siirtokunnan etäisimpiin alueisiin: +New Castleen, Wiccacoon, Racooniin, Molikkamäelle ja Repapoon. +Marylandin puolellekin: Elk-joelle ja Brandyviniin asettui +siirtolaisia, etupäässä suomalaisia, kuten Turusen veljekset ja +muitakin. + +Indiaanein kanssa uudisti vasta saapunut kuvernööri Rising +ystävyysliiton jakamalla päälliköille tavanmukaisia lahjuksia. Vieläpä +heidät kutsuttiin Kristiinan linnaankin kestivieraiksi. Myöskin +englantilaisten siirtokuntain kuvernöörien kanssa oltiin +ystävällisessä kirjevaihdossa. + +Siirtokunnan sisäinen hoito järjestettiin sillä lailla, että erityiset +miehet valittiin huolehtimaan niinhyvin uudisasukasten edistymisestä +kuin yhtiönkin eduista ja omaisuudesta. Anders Olfson sai toimekseen +valvoa yhtiön omistamia tiluksia. Peter Hansson tuli +maanviljelysneuvojaksi uudisasukasten keskuuteen ja Johan Stålkofta +yleisten rakennusten tarkastajaksi. Siirtolaiset saivat itselleen +maata sillä ehdolla, että vuosittain raivaisivat määrätyn alan ja +suorittaisivat erinäisiä työpäiviä yhtiölle. Määrävuotten kuluttua +saivat he täyden omistusoikeuden asumiinsa maihin. Tällainen +maansaantijärjestelmä on vieläkin voimassa Amerikassa homesteadeja +otettaessa valtiolta. Yhtiön omistamia raivattuja maita annettiin +niinikään vuokralla viljeltäviksi, ja mainitaan suomalaisen Maunu +Monssonin Uplandissa viljelleen tällaista vuokramaata. + +Asutuksen laajetessa tarvittiin lisää kaikenlaisia työvälineitä, +kotieläimiä y. m. Vaikka siirtolaislaivat toivatkin Ruotsista hevosia +ja nautaeläimiä, oli niistä kuitenkin ainainen puute. Yhtiön +omistamilla laivoilla haettiin naapurisiirtokunnasta kaksikin eri +kertaa hevosia, vetojuhtia, nautaeläimiä ja maanviljelyskaluja. +Hevonen maksoi yhdeksänkymmentä majavannahkaa, vetojuhdat puolet +siitä. Kotimaasta Ruotsista tuotiin pari kertaa tiilejäkin +siirtokuntaan, mutta sittemmin ruvettiin niitä itse siellä +valmistamaan. Nama Killin koskeen laittoivat muutamat vauraammat +asukkaat sahamyllynkin. Niinikään mainitaan Turtle-Killsin koskessa +olleen jauho- ja ryynimyllyn, jonka omistivat Johan Stålkofta, L. +Peterson ja Hans Block. + +Uuden Ruotsin itsehallinnnon viime vuotena oli asukasluku 368 henkeä. +Suuri enemmistö tästä väestä asui maatiloillaan. Linnojen +puolustusväkenä ja palvelijoina laskettiin olevan noin satakunta +henkeä. Tämä väestö asui hyvin hajallaan toistasadan mailin pituisella +alueella molemmin puolin Delawarea. Laajat olivat uudisasukkaitten +laitumet, josta syystä hyvinvointi ripeästi kasvoi. Kuitenkin +mainitaan muutamien nauttineen yleistä apuakin. Sellaisia oli +suomalainen Karin lapsineen, sokea Kirsti, Paulssonin vanhus ja +Johnssonin orpotyttö. + +Niin kauan kuin siirtokunta kuului Uuden Ruotsin kauppayhtiölle ja oli +kotimaisen hallituksen turvissa, saapui sinne opettajia useilla +siirtolaislaivoilla. Mutta nämä viipyivät siellä vain lyhyen ajan. +Tällaisia mainittakoon Peter Hjort ja Mathias Nertius. Pisinaikainen +kaikista siirtokunnan papeista oli Laurentius Lock, joka hoiti +sikäläisiä seurakuntia neljäkymmentäyksi vuotta, kuolemaansa saakka +1688. Hän sai yksinäänkin hoitaa seurakuntia toistakymmentä vuotta. +Enimmäkseen saarnaili hän Uplandissa, Finlandissa ja Racoonissa, asuen +suomalaisten keskuudessa. Monet seikat viittaavat siihen, että hän +osasi puhua suomen kieltäkin, koskapa häntä väliin asiakirjoissa +kutsutaan suomalaisten papiksi, ja hänen toinen vaimonsa oli +suomalainen. + + + + +HOLLANTILAISET VALLOITTAVAT DELAWAREN + + +Kun Uuden Alankomaan kuvernööri Peter Stuyvesant sai tietää +Casimir-linnan tulleen ruotsalaisten käsiin, ryhtyi hän viipymättä +sellaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli Delawaren +siirtokunnan valloittaminen. Vuosi 1654 käytettiin laivain +varustamiseen tarpeelliseen hyökkäyskuntoon ja sotamiesten +keräämiseen. Varustuksia koetettiin pitää salassa, ettei Ruotsista +osattaisi lähettää sotaväkeä Delawareen. Kuvernööri Rising sai +kuitenkin tietoonsa naapurinsa varustelut ja koetti puolestaan +vahvistaa Uuden Ruotsin linnoituksia, toivoen pian saavansa lisäväkeä +Ruotsista. + +Syksyllä 1655 saapui Stuyvesant hyvin varustetulla laivastollaan +Delawareen ja piiritti Kolminaisuuden linnan. Hänellä oli mukanaan +noin 600 tahi 700 sotamiestä ja runsaasti ampumavaroja. Kolminaisuuden +linnassa oli kapteeni Skuten komennettavana ainoastaan kaksikymmentä +sotamiestä. Kuvernööri Rising koetti sinne lähettää pienen lisäjoukon, +kymmenen miestä, mutta nämä joutuivat hollantilaisten vangeiksi. +Linnan puolustajat huomasivat vastassa olevan ylivoiman niin suureksi, +ettei ollut mitään mahdollisuutta menestykselliseen puolustukseen. +Saatuaan kunnialliset ehdot antautuivat he aseitaan käyttämättä. + +Voiton innossaan purjehtivat hollantilaiset Kristiinaan, jonka linnan +he viipymättä piirittivät. Stuyvesant kehotti suosiolla antautumaan, +koskapa vastustus vain tuottaisi omaisuuden ja ihmishenkien hukkaa +hyödyttämättä ruotsalaisia. Syntyi muutamia päiviä kestävä neuvottelu +näitten kahden siirtokunnan kuvernöörien kesken. Rising vetosi Ruotsin +oikeuksiin siinä, että sen kauppayhtiö oli oston kautta hankkinut +itselleen ja siirtokunnalleen oikeudet Delawaren jokilaaksoon. Näitten +oikeuksien väkivaltainen anastaminen voi johtaa Ruotsin ja Hollannin +valtakunnat keskenään sotaan, jota siirtokuntien tulisi välttää. +Stuyvesant vaati vain antautumaan, ollenkaan välittämättä vetoamisista +kansainvälisiin oikeuksiin. Kuitenkin hän lupasi kaikille Uuden +Ruotsin asukkaille heidän yksityisomaisuutensa sekä linnan +puolustusväelle suojeluksen ja hollantilaisilla laivoilla vapaan +matkan Europaan. Sitäpaitsi saisi kuvernööri Rising viedä siirtokuntaa +koskavat asiakirjat mukanaan Ruotsiin. Mutta Uuden Ruotsin +kauppayhtiön omaisuus ja yleiset rakennukset lankeaisivat Hollannin +kauppayhtiölle. Uudistiloillaan asuvat suomalaiset ja ruotsalaiset +saisivat vuoden sisällä päättää haluaisivatko he, vannottuaan +uskollisuudenvalan Hollannin hallitukselle, jäädä siirtokuntaan vai +palata takaisin kotimaahansa. Niinikään vakuutettiin ruotsalaisille ja +suomalaisille täydellinen uskon vapaus, johon sisältyi luterilaisen +uskon säilyttäminen Augsburgin uskontunnustuksen mukaan y. m. Näitten +ehtojen vakuudeksi laadittiin antautumisvälikirja, jonka +allekirjoittivat molemmat kuvernöörit. Ilman kalvan kalsketta ja veren +vuodatusta päättyi tämä valloitussota, ja Uuden Ruotsin siirtokunta +laskettiin Hollannin kauppayhtiön hallinnon alle, Stuyvesantin ollessa +itse korkeimpana käskynhaltijana. + +Hollantilaisilla laivoilla kuljetettiin kuvernööri Rising, Kristiinan +ja Kolminaisuuden linnojen puolustusväki ja linnanpalvelijat ensin +Uuteen Amsterdamiin ja sieltä edelleen Europaan. Omasta pyynnöstään +saivat siirtokuntaan jäädä kapteeni Sven Skute, luutnantti Gyllengren +ja pastori Laurentius Lock. Uudisasukkaat jäivät melkein poikkeuksetta +siirtokuntaan, haluamatta jättää rakkaiksi tulleita asutuksiaan. + +[Kuva: WICCACON KIRKKO, rakennettu 1677; oli kolmas puolustustornin +tapaan rakennettu kirkko siirtokunnassa.] + +[Kuva: WICCACON ELI PHILADELPHIAN UUDEMPI KIRKKO, valmistui 1700; on +nykyäänkin käyttökuntoinen. Tunnetaan nimellä “Gloria Dei kirkko”.] + +Kun Uuden Ruotsin siirtokunta oli jo joutunut hollantilaisten valtaan, +saapui vielä 1655 Ruotsista yksi siirtolaislaiva Delawareen, tuoden +mukanaan toistasataa siirtolaista, joitten joukossa oli lähes sata +Vermlannin suomalaista. Tämä laiva matkustajineen joutui +luonnollisesti siirtokuntaa hallitsevien hollantilaisten vangiksi. +Lähelläpä oli, ettei kaikkia heitä lähetetty takaisin Ruotsiin. +Kuitenkin monien sovittelujen perästä sallittiin laivalla tulleitten +varsinaisten siirtolaisten astua maihin Delawaressa ja asettua +uudisviljelijöiksi maanmiestensä keskuuteen. Mutta retkikuntaan +kuuluvat sotamiehet, laivan päälliköt y. m. lähetettiin takaisin +Ruotsiin. Laiva lastineen vietiin Uuteen Amsterdamiin ja joutui +Hollannin kauppayhtiön omaisuudeksi. + +Tämä toistasataa henkeä käsittävä siirtolaisjoukko lisäsi tuntuvasti +siirtokunnan väkilukua. Kun sitäpaitsi näitten joukossa oli puolisen +sataa naista, niin seurasi siitä, että alkoi muodostua koteja +suomalaisten ja ruotsalaisten keskuuteen Amerikassa. Tämä väestö +jäikin ainaiseksi asumaan Delawareen. + +Vaikkakin edellä mainittua retkeä on pidettävä viimeisenä varsinaisena +siirtolaisten matkana Ruotsista Delawareen, niin saapuipa sentään +seuraavan parinkymmenen vuoden sisällä vielä muutamia pienempiä +joukkoja taikka yksityisiä hollantilaisilla laivoilla Amerikaan. +Kerrankin kokoontui Vermlannin suomalaisia toistasataa henkeä +käsittävä joukko Hollantiin pyrkiäkseen Delawareen. Näitten johdosta +syntyi kirjevaihto Hollannin ja Ruotsin hallitusten välillä. +Suomalaiset määrättiin palaamaan takaisin omille laitumilleen. Moniaat +seikat viittaavat kuitenkin siihen, että osa näistä suomalaisista +pääsi hollantilaisilla laivoilla haluamaansa Amerikaan. Kapteeni Peter +Lucassonin mukana saapui 1663 kolmekymmentäkaksi Vermlannin +suomalaista Delawareen. Tämä lienee viimeinen siirtolaisjoukkue edellä +mainittuun siirtokuntaan Ruotsista ja Suomesta. Kaikkiaan lienee +saapunut eri retkikuntien laivoilla noin tuhannen ruotsalaista ja +suomalaista Delawareen. Hollantilaisten hallinnon aikana laskettiin +heitä olevan noin kuusisataa henkeä, joista asekuntoisia miehiä +satakolmekymmentä. Tuhannesta siirtokuntaan saapuneesta palasi +takaisin Ruotsiin nelisensataa henkeä, enimmäkseen sotilaita ja +linnojen palvelusväkeä. Siirtokuntaan jääneestä väestöstä toisen +puolen muodostivat suomalaiset, joita kaikkiaan saapui siihen aikaan +Amerikaan kolmesataa henkeä, jotka harvoja poikkeuksia lukuun +ottamatta jäivät ainaiseksi siirtokuntaan. + +Delawaren siirtokunnan hallinnon järjestivät hollantilaiset siten, +että varakuvernöörinä hoiti paikallisia asioita Jacob Alrich, asuen +Kristiinassa. Mutta monet tärkeimmät asiat ratkaisi Uuden Alankomaan +kuvernööri Stuyvesant itse. Ensi vuosinä epäilivätkin hollantilaiset +niin ruotsalaisia kuin suomalaisiakin, peläten heidän indiaanein +taikka englantilaisten kanssa liittoutuneina tekevän kapinan. Tähän +pelkoon ei ollut vähääkään aihetta. Uudisasukkaat olivat rauhallisia. +Ainoastaan siitä voitaisiin heitä syyttää, etteivät he kiirehtineet +vannomaan uskollisuuden valaa Hollannin hallitukselle, mutta siihen +taas oli syynä pitkät, vaikeat matkat ja hajanaiset olot. + +Muutamassa vuodessa saavuttivat kuitenkin Delawaren uudisasukkaat +hollantilaisten luottamuksen. Varsinkin komisarius Willem Beckman, +joka Alrichin kuoleman jälkeen varakuvernöörinä hoiti siirtokuntaa, +näyttää luottaneen heihin täydellisesti. Apulaisena ja +kielenkääntäjänä oli hänellä suomalainen Anders Jörken (Yrjönpoika). +Siviilihallintoa ja oikeusistuinta hoiti eräs Beckman kuvernööri +Stuvesantin alavirkamiehenä. Paikallishallinnon halpoittamiseksi +valittiin erinäisiin virkoihin ruotsalaisia ja suomalaisia, joista +mainittakoon kapteeni Sven Skute, luutnantti Gyllengren, Peter Rambo, +Peter Kock, Anders Dalbo ja Olof Stille. Veroina tuli suorittaa +uudisasukasten noin kuusi guldenia henkilöä kohden. + +Jo Printzin aikana ja myöhemmin rauhattomina aikoina muutti moniaita +suomalaisia ja ruotsalaisia Marylandin puolelle, Elk Riverille ja +Brandyvineen. Kun siirtokuntaan taas palautui rauhallisemmat ajat, +niin muuttivat he takaisin Olof Stillen johtamina ja saivat +uudistiloja Passayuong-puron varrelta. Marylandiin jäi kuitenkin +muutamia suomalaisia: Johan Turunen, Marcus ja Johan Tomminen ja Abram +niminen sotamies. Johan Tomminen oli taitava nikkari. + +Siirtokunnassa tapahtui silloin tällöin asioita, jotka johtivat +asianomaiset oikeuteen. Niinpä Altoonan oikeudessa syytettiin +suomalaista Evert Hendricksonia siitä, että hän syyttä ja suotta oli +hyökännyt rauhallisen ja hyvänsuovan Jyrisen (Urrinen) Kynin päälle ja +pidellyt häntä pahasti. Oikeudessa jossa oli todistajana muun muassa +suomalainen Andies Andiesson, kävi ilmi se, että syytetty Evert +Hendrickson oli yleisesti paikkakunnalla tunnettu riitapukari ja +rauhanhäiritsijä sekä kaikin puolin vastuksellinen ja yleistä häiriötä +synnyttävä naapuri, joka saattoi mennä kenen taloon tahansa tappelua +ja riitaa haastamaan. Evert Hendrickson tuomittiin sakkoon ja +poistumaan paikkakunnalta. Maksettuaan sakkonsa muutti hän Crane +Hookiin ja oli myöhemmin osallisena “pitkän suomalaisen” +kapinahankkeessa. + +Rauhantuomari Israel Helmin niskaan niinikään hyökkäsi lakituvassa +Oele Oelsen niminen uudisasukas, repien vaatteita, mutta ei saanut +aikaan ruumiillista vahinkoa. Hänet tietysti tuomittiin heti +raskaaseen rahasakkoon. Suuren perheen isänä ja vähävaraisena miehenä +sai hän myöhemmin sakkonsa anteeksi. + +Suomalaisten joukossa löytyi eräs perhe, joka eli alinomaisessa +epäsovussa ja riidassa. Kaiken lisäksi rääkkäsi mies vaimoaan, antoi +aikatavasta selkäänkin ja lopuksi ajoi pois kotoaan. Oikeudessa +esiintyi miestä vastaan muitakin raskauttavia asioita, muun muassa +siveysrikoksia, josta syystä vaimolle annettiin avioero ja puolet +yhteisestä omaisuudesta. Tämä 1661 myönnetty avioero oli ensimäinen +laatuaan Delawaressa. + +Pastori Laurentius Lock joutui ikävyyksiin, vieläpä tekemisiin +oikeuden kanssakin. Hänen vaimonsa karkasi Jacob Joughin kanssa, ja he +menivät asumaan joen toiselle puolelle suomalaisen Andries +Hendricksenin uudistaloon. Mutta kun heidän olonsa tuli siellä +tunnetuksi, pakenivat he Virginiaan ja sieltäkin kauemmaksi Uuteen +Englantiin. Pastori Lock, saadakseen lapsilleen hoitajan, meni uusiin +naimisiin, ennenkuin oli saanut laillista eroa entisestä vaimostaan. +Kun hän sitäpaitsi vielä vihki erään parikunnan ilman asianomaiselta +oikeudelta hankittua vihkilupaa, niin joutui hän syytteeseen ja +tuomittiin sakkoon. Israel Helm koetti selittää oikeudessa, että +Ruotsissa ja Suomessa juuri papit antoivat vihkiluvan ja vihkivät +parikunnat. Pastori vetosi asiansa kuvernööri Stuyvesantiin selittäen +siirtolaispapin vaikeuksia hänen hoitaessaan hajanaisia seurakuntia +sekä että hän suuren perheen isänä oli kykenemätön maksamaan sakkoaan, +jonka vuoksi hän pyysi sitä anteeksi. Kuvernöörin kirje komisarius +Beckmanille määrää sakon annettavaksi anteeksi ja pastorin +vapautettavaksi kaikista syytöksistä. + +Hollantilaisten hallitus Delawaressa tuli lyhytaikaiseksi, kestäen +vain yhdeksän vuotta. Tapausten kulku saattoi Amerikassa asuvat +ruotsalaiset ja suomalaiset Englannin hallituksen alle. + + + + +ENGLANTILAISET VALLOITTAVAT UUDEN ALANKOMAAN + + +Englannin nouseva kauppa- ja maailmanvalta, jolla oli laajoja alueita +ja kukoistavat siirtokunnat Pohjois-Amerikassa, oivalsi +hollantilaisten hallussa olevan Hudson-virran ja sen sataman tärkeyden +kauppaan ja puolustukseen nähden. Englantilaisille siirtokunnille oli +epäturvallista, kun siinä välillä oli Hollannin siirtokunta, joka +liittoutuneena indiaanein taikka ranskalaisten kanssa saattoi asettaa +Uuden Englannin siirtokunnat alttiiksi hyökkäykselle ja +valloitukselle. Nämä seikat aiheuttivat sen, että Englanti päätti +valloittaa hollantilaiset alusmaat Pohjois-Amerikassa. + +Yorkin herttua James, Englannin kuninkaan Kaarlo II:n veli, saapui +1664 vahvalla laivastolla Amerikaan ja ankkuroi Long Islandin +rannikolle, Uuden Alankomaan siirtokunnan etuvarustusten luokse. Hän +ryhtyi piirittämään Uutta Amsterdamia, Amerikassa olevaa Hollannin +hallituksen keskustaa. Kuvernööri Stuyvesantilla sattui tällä kertaa +olemaan vain kaksisataa sotamiestä käytettävänä siirtokuntansa +puolustamiseen ja hyvin rajoitettu määrä ampumatarpeita. +Englantilaisten ylivoima oli ainakin kymmenkertainen. Yorkin herttua +niin ollen kehoitti suosiolla antautumaan, luvaten hollantilaisille +suojeluksen ja yksityisomaisuuden turvan. Hollannin kauppayhtiön +omaisuus ja yleiset rakennukset lankeaisivat voittajalle. Stuyvesant +joutui nyt aivan samaan asemaan, kuin hän itse oli pakoittanut Uuden +Ruotsin komentajan Risingin alistumaan, nimittäin antautumaan vasten +tahtoaan ja jättämään siirtokuntansa vieraan vallan haltuun. +Aseellinen puolustus näet oli aivan turhaa, jota paitsi Uuden +Alankomaan asukkaat peläten omaisuutensa tuhoamista vastustivat +aseelliseen vastarintaan ryhtymistä ja vaativat Stuyvesantia +antautumaan. Siihen hän suostuikin, ja niin päättyi tämäkin +valloitussota verta vuodattamatta. Englannin haltuun tulivat täten +Uuden Alankomaan siirtokunta Hudson-virran varrella ja Uuden Ruotsin +siirtola Delawaressa. + +Englantilaiset valloitettuaan Uuden Alankomaan ja sen satamapaikan +Uuden Amsterdamin, muuttivat tämän nimen valloittajan Yorkin herttuan +kunniaksi New Yorkiksi. Useat muutkin paikat saivat englantilaisia +nimiä: Kristiinasta tehtiin Altoona, Uplandista Chester, Finlandista +Marcus Hook j. n. e. + + + + +ENGLANNIN HALLITUKSEN JÄRJESTELY DELAWARESSA + + +Syyskuulla 1664 purjehti englantilainen kapteeni Edward Carr, +Delawaren varakuvernööriksi nimitettynä, saattamaan ruotsalaisten ja +suomalaisten tietoon siirtokunnan tästä lähtien kuuluvan Englannin +hallituksen alle sekä vaatimaan asukkailta uutta uskollisuudenvalaa. +Delawaren väestölle ilmoitettiin, ettei siirtokunnan paikallisessa +hallituksessa tulisi erityisempiä muutoksia tapahtumaan. Asukkaat +saisivat säilyttää uskontonsa, kielensä, kansallisuutensa, tapansa, +omaisuutensa ja nauttia yleensä samanlaisia oikeuksia, kuin naapurina +asuvat Virginian siirtokunnan asukkaat nauttivat. Kuuden kuukauden +kuluessa tuli asukasten vannoa Englannin hallitukselle +uskollisuudenvala. + +Uskollisuuden valan olivat suomalaiset ja ruotsalaiset valmiit +tekemään uudelle hallitukselle, niin ettei siinä erityisempiä +vaikeuksia syntynyt viranomaisille, paitsi viivytyksiä, sillä +uudisasukkaat ovat tällaisissa asioissa hitaita, eikä heillä aina ole +tilaisuuttakaan saapua oikeuspaikalle. Mutta sitten annettiin määräys +maitten omistuskirjain uudistamisesta. Joilla oli kiinnityskirjat, +niiden tuli vaihtaa ne englanninkielisiin ja merkitä oikeuskirjoihin. +Niiden, joilta kokonaan puuttui kirjallista oikeutta maihinsa, täytyi +siinä tapauksessa todistaa asuneensa maitaan määrätyn ajan, saadakseen +itselleen laillisen omistusoikeuden. Tämä asia synnytti muutamia +vaikeuksia ja ikävyyksiä, varsinkin sivukylissä. Alettiin levittää +huhua, että uudisasukkailta anastettaisiin maat ja asutukset. +Tällainen epäluulo oli aivan aiheeton, sillä hallitus päinvastoin +tahtoi kiinnityskirjain antamisen kautta ainaiseksi taata +uudisasukkaitten oikeudet heidän maihinsa ja merkitä ne +lakivoipaisessa järjestyksessä kirjoihinsa. + +_Pitkän suomalaisen kapinanhanke._ Eräs Marcus Jacobus, joka kehui +olevansa Königsmarkin kreivin poika Ruotsista, alkoi levitellä +valheita ja epäluottoa herättäviä puheita Englannin hallitusta +vastaan. Hän sai kumppanikseen varakkaan suomalaisen uudisasukkaan +Marcus Collmannin, joka osasi myöskin indiaanein kieltä. Yhdessä he +kiertelivät suomalaisten, ruotsalaisten ja hollantilaisten luona +Uplandissa, Finlandissa ja Crane Hookissa kehotellen uudisasukkaita +kapinaan Englannin hallitusta vastaan, missä hommassa heitä tulisivat +auttamaan indiaanit. Asia tuli englantilaisten viranomaisten tietoon +ja kumpainenkin mies määrättiin vangittavaksi. Marcus Jacobus, jota +ensimäisessä syytöskirjeessä kutsutaan “pitkäksi ruotsalaiseksi”, +mutta myöhemmin “pitkäksi suomalaiseksi”, saatiin kiinni ja asetettiin +syytteeseen. Marcus Collman pakeni indiaanein keskuuteen. + +Oikeudessa, jota käytiin lokakuulla 1669, tuomittiin “pitkä +suomalainen” sopimattomista ja valheellisista puheistaan hallitusta +vastaan sekä kansan kiihoittamisesta kärsimään ensin raipparangaistus +ja sen jälkeen lähetettäväksi Barbadossaarelle Englannin +vankilasiirtolaan. Talvella kärsi hän raipparangaistuksensa ja +lähetettiin senjälkeen Barbadokseen. + +Uudisasukkaatkin saivat kärsiä tästä luullusta kapinahankkeesta, +vaikka eivät he olleetkaan taipuneet kapinoimiseen. Kuitenkin +jonkinlaista osallisuutta lienee tässä vaaralliselta näyttävässä +asiassa ollut heillä, koskapa aina viiteenkymmeneen henkeen nouseva +joukko suomalaisia, ruotsalaisia ja hollantilaisia sakotettiin, toisia +lievemmin, toisia aina tuhanteen guldeniin saakka. Kapinahankkeen +toinen päähenkilö Marcus Collman säästyi kokonaan kaikista +rangaistuksista, sillä hänen saavuttuaan muutaman vuoden perästä +takaisin kotiinsa, oli asia unohtunut, taikka englantilaiset olivat +havainneet tämän asian olleen ei läheskään niin vaarallista ja +pelättävää laatua, kuin se ensimältä oli näyttänyt. + + + + +SUOMALAISET JA RUOTSALAISET LUOTTOTOIMISSA + + +Siirtokunnan sisäisen hallinnon kehittyessä saavuttivat Delawaren +vanhimmat siirtolaiset ajan pitkään täydellisen luottamuksen. Uplandin +oikeudessa, joka kuninkaan käskystä ja nimessä pidettiin 1676, +nimitettiin siviilihallintoa varten jonkinlainen lautakunta, jossa +esimiehenä tuli olemaan varakuvernööri Edward Carr ja hallituksen +edustajana kapteeni Johan Collier sekä jäseninä Peter Alrich, Otto +Ernest Cock, Peter Rambo, Israel Helme, Peter Kock (Kukko), Lesse +Andrie ja Oele Svenn. + +Kaikenlaisiin paikallisiin luottamustoimiin valittiin niinikään Uuden +Ruotsin vanhimpia asukkaita, niinkuin esimerkiksi rauhantuomareiksi +New Castlen piiriin Hans Block ja Johan Molikka (Mulilla), Delawaren +jokialueelle Peter Rambo, Laes (Lassi) Andries, Wolle (Valee) Swaine +ja Israel Helme. Tiekomisareiksi nimitettiin Peter Yokehane (Jokinen) +Andrew Rambo ja Erick Mollika (Molikka). + +Englannin hallitus noudatti oikeuden ja kristillisyyden periaatteita, +ja uudisasukkaat yleensä tunsivat itsensä verrattain onnellisiksi +sellaisen hallituksen turvissa. Aikakautta kuvaavaa on seuraava +julistus, jonka hallitus antoi Uplandin oikeudessa 1682. Siinä muun +muassa sanotaan: “Olkoon kaikille tiettävä, että uskonnon pilkkaaminen +ja vainoominen on kokonaan ankarasti kielletty ja että hallituksen +luottamustoimiin ei oteta pilkkaajaa eikä sellaista, joka kieltää +Jeesuksen Kristuksen. Jumalan pilkkaaminen rangaistaan. Sunnuntai on +vietettävä lepopäivänä. Vanhoja tulee kunnioittaa. Väkijuomain myynti +indiaaneille on ankarasti kielletty. Samoin kielletään miekkailut, +kaksintaistelut, nyrkki- ja kukkotappelut, kortinpeluu, arpomiset, +lotterit y. m. sellaiset. Rauhanhäiritseminen, siveetön puhe ja +kielenkäyttö sakon uhalla kielletään.” + +Niinikään suositteli hallitus maanviljelyksen edistämistä Delawaressa, +tarjoten uudisasukkaille lisää maita erittäin edullisilla ehdoilla. +Seurauksena olikin, että melkein kaikki silloiset suomalaiset ja +ruotsalaiset ottivat itselleen hyvinkin suuret alat maita turvatakseen +lastensa aseman siirtokunnassa. + + + + +PHILADELPHIAN KAUPUNGIN PERUSTAMINEN + + +Delawaren jokilaaksoon perustettiin 1682 suuri kveekarien siirtokunta, +josta myöhemmin kehittyi Pennsylvanian laaja valtio. William Penn, +tämän siirtokunnan perustaja, oli englantilaisen amiraalin poika, joka +jo nuorella iällään kääntyi tähän veljellisyyttä ja rauhaa rakastavaan +kveekarien lahkokuntaan. Kun heitä Englannissa vainottiin, halusivat +he muuttaa Amerikaan. William Penn, jolle Englannin hallitus hänen isä +vainajansa ansioista oli melkoisesti velkaa, sai sen korvaukseksi +laajat maa-alueet Amerikasta Delaware-joen länsipuolelta kveekarien +siirtokunnan perustamista varten. William Penn joukkoineen astui +maihin ensin New Castlessa, jossa kutsuttiin oikeustalolle +alkuperäiset uudisasukkaat ruotsalaiset ja suomalaiset ja heille +luettiin hallituksen kirje ja esitettiin uutten tulokkaitten +siirtokunta-aie. Siitä purjehti joukko Uplandiin, jossa taas pidettiin +edellämainitun tapainen kokous. Suomalaiset ja ruotsalaiset saivat +pitää maansa ja omaisuutensa, mutta hallinnollisesti tulivat he tästä +lähtien kuulumaan kveekarien siirtokunnan yhteyteen. Kveekarien +siirtokunta kasvoi tavattoman nopeasti, sillä vuoden kuluessa toi 23 +laivaa heitä Englannista Pennsylvaniaan. + +Ensimäisenä toimena William Pennillä oli Philadelphian kaupungin +perustaminen. Hän valitsi sille sopivan aseman Delaware- ja +Wiccaco-jokien yhtymäpaikasta, joka maa-alue kuului Svenn eli Svanson +nimisille veljeksille, joilta osto- ja vaihtokaupalla hankittiin +omistusoikeus tulevalle siirtokunnan kauppakeskukselle. Se paikka, +mihin ensimäiset kadut mitattiin, tunnettiin nimellä “Sauno” (sauna), +joka nyt muutettiin veljellistä rakkautta merkitseväksi nimeksi: +Philadelphia. Tämän kaupungin itäpuolella oli suomalaisten ja +ruotsalaisten rakentama Wiccacon kirkko, joka kaupungin kasvettua jäi +sen sisään. Ympäristöllä asui suomalaisia ja ruotsalaisia +maanviljelijöitä siellä täällä, ja heidän sekaansa tuli sittemmin +englantilaisia. Philadelphia kasvoi niinikään siihen aikaan tavattoman +joutuin. Ensi vuonna jo rakennettiin kahdeksankymmentä taloa. Kaupunki +olikin kauan aikaa suurin Pohjois-Amerikassa. + +Uuden siirtokunnan kuvernööri William Penn, jonka hallintoon joutui +suurin osa entistä Uuden Ruotsin siirtolaa, oli ihmisystävällinen ja +tunnollinen asioissaan ja saavutti alustalaistensa jakamattoman +rakkauden. Suomalaisia ja ruotsalaisia kohteli hän kunnioitettavasti, +osoitti heille huomattavaa luottamusta ja käytti heitä palveluksessaan +erinäisissä toimissa. Kapteeni Lasse Cock, joka osasi useita kieliä, +pysyi kuvernöörin kielenkääntäjänä koko elämänsä ajan. Kun paikallisen +hallinnon järjestämistä varten pidettiin Philadelphiassa +maakuntakokous, oli siellä englantilaisten edustajain rinnalla +suomalaisia ja ruotsalaisiakin: Erick Mollika (Molikka), Wallis +Svensson, Gunnar Rambo, Mauritz Stille ja Johan Cock. + +Kulkiessaan alueellaan tarkastamassa lääniään tutustui William Penn +yhä enemmän noihin varhaisimpiin siirtolaisiin. Hän ihaili heidän +ahkeruuttaan ja ihmetteli heidän lapsirikkauttaan, sillä hän tapasi +kaikissa suomalais- ja ruotsalaisperheissä tuvan täydeltä kauniita, +sinisilmäisiä, vaaleatukkaisia poikia ja tyttäriä. “Kauniimpia ja +älykkäämpiä lapsia ei löydä mistään”, hän kirjoittaa. Lieneekö sitten +totta, mitä eräs niiden aikain kuvaaja kertoo, että eräässä talossa +samana yönä emäntä olisi saanut kaksoset, läävässä lehmälle syntynyt +kaksi vasikkaa ja lampaalle kaksi karitsaa. + +Englantilaisten tulo Delawareen ja Philadelphian kaupungin +perustaminen suomalaisten ja ruotsalaisten asukkaiden keskuuteen +vaikutti sen, että näitten kielet alkoivat hävitä. Ainoastaan +etäisimmillä seuduilla: Kristiinassa, Uplandissa, Finlandissa ja +Racoonissa säilyivät vielä pohjolan kansain kielet ja tavat jonkun +aikaa. + + + + +SUOMALAISET JA RUOTSALAISET ASUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄKILUKU + + +Viidenkymmenen vuoden kuluttua siitä, kun ensimäiset siirtolaiset +saapuivat pohjolasta Delawareen, oli heitä levinnyt toistasataa mailia +pitkälle ja noin puoltasataa mailia leveälle alueelle molemmin puolin +leveän Delawaren jokivartta ja siihen juoksevien pienempien purojen +varsille. Tärkeimmät näistä asutuksista olivat seuraavat: + +_Kristiina_, nykyinen Wilmingtonin kaupunki, siirtokunnan vanhin ja +kauan aikaa tärkein asutuskeskus. Sinne rakennettu linna on hävinnyt, +mutta sen tilalla on 1699 rakennettu kaunis kivikirkko. +Kirkonkirjoissa ja hautapatsaissa tapaa suomalaisnimiä: Tossawa, +Molikka, Laikkonen, Rambo, Sinnikka, Laitinen, Lohi y. m. + +_Crane Hook_, toista mailia Kristiinasta, maanviljelyskeskus. Sinne +rakennettiin kirkko 1667, jota käytettiin, kunnes Kristiinan uusi +kirkko valmistui. Kiviraunio osottaa nykyään vanhan kirkon paikkaa. +Suomalaisia asui siellä: Bertti, Aksel, Ericke, Matt, Simon, Evert, +joitten kaikkein nimeen on liitetty “ffin”. Näistä ovat sittemmin +muodostuneet nimet Erickson, Mattson y. m. + +_Lapland_, lähellä Kristiinaa, on siitä merkillinen, että se on +säilyttänyt tähän saakka nimensä, monien muitten alkuperäisten nimien +muuttuessa englantilaisiksi. Nimestä päättäen on siellä asunut joku +lappalaisniminen tai Lapista kotoisin oleva uudisasukas. + +_New Castle_, Kristiinasta etelään, jossa oli aikoinaan Kolminaisuuden +linna. Siellä asuivat Lassi Olson, Henry Halso, Tossavan leski +poikineen, suomalainen Clement ja Lassi Peterson y. m. + +_Upland_, nykyinen Chesterin kaupunki, sijaitsee Wilmingtonin ja +Philadelphian keskivälillä, oli siirtokunnan vanhimpia ja tärkeimpiä +asutuksia. Tuonnempana oli siellä oikeuspaikkakin ja hallinnollinen +keskusta. Suomalaisnimisiä: Urrinen, Lausa y. m. Uplandissa asui +myöskin hollantilaisia. + +_Finland_, nykyinen Marcus Hook, lähellä Uplandia, kauniilla paikalla +Delawaren varrella, oli suomalaisen asutuksen tärkeimpiä keskuksia. +Siellä vaikutti kauan aikaa pastori Laurentius Lock, ja siellä kuoli +siirtokunnan johtomies Otto Ernest Cock 1698. Varhaisimpia asukkaita: +Olli Rause eli Rasi, Johan Hulke, H. Lausa, Kello-Olli ja Suutari- +Olli, Olli Toersen y. m. + +_Ammasland_, jonka nimi johtuu sanasta amma = lapsenamma. Paikka on +lähellä Finlandia, ja asui siellä sekä suomalaisia että ruotsalaisia. +Vaikea on aina nimistäkään päättää, kumpaanko kansallisuuteen +kuuluivat: Olla Sloube, Juno Stoleop, Barttell, Matias Mathiesson, +Martin Martinsson. + +_Tinicum_, Uplandin kohdalla saarella. Siellä asui melkoinen joukko +uudisasukkaita, jotka sinne laittoivat asuntonsa Göteborg-linnan +turviin. Siellä oli Printzin kartano ja kirkko. Nykyään kuuluu saari +Philadelphian kaupungille, ja on siellä sairaaloita y. m. yleisiä +rakennuksia. + +Nykyisen Philadelphian kaupungin alueella ja lähistöllä oli +siirtokunnan kolmas laaja asutuskeskus, jonne suomalaiset ja +ruotsalaiset uudisasukkaat asettuivat Vaasan, Korsholman ja Tornion +linnojen turviin. Tämän alueen tärkeimmät paikat olivat: + +_Wiccaco_, Delawaren rannalla, sai ensimäiset asukkaat 1643. Sinne +rakennettiin pieni kirkkokin 1677 ja myöhemmin kaunis tiilikirkko. +Alue kuuluu nykyään Philadelphian kaupunkiin. Ensimäisiä asukkaita: +Fredrik Halttonen, Johan Rambo, Sven Swensson, Kokko ja Juustinen. + +_Kingsessa_, Philadelphian luoteispuolella. Siinä asuivat Maria Johlum +lapsineen, Manns Justice (Juustinen), Anders Kukko, Maunu Rambo y. m. + +_Kaliohook_, niinikään maanviljelysseutu, jossa asuivat Israel Morten, +Fredrik ja Anders Laikkonen, Anders Culin y. m. + +_Pennspeck_, Philadelphian laitaosassa, maanviljelysseutu, jossa +asuivat Maria Lejcon (Laikkonen l. Leikkonen), Benjami, Johan ja Jacob +Bure (Pori?) y. m. + +_Malzang_, jossa asuivat Johan Sinnikka, Johan Jesse sekä Rambon, +Juustisen ja Stillen sukuun kuuluvia uudisasukkaita. + +_Racoon Creek_, New Jerseyn puolella, Uplandin ja Finlandin kohdalla, +Delawaren itärantamalla, oli siirtokunnan neljäs tärkein ja laajin +asutuskeskus. Siellä oli laajat laitumet ja hyvät kalavedet ja senpä +tähden sinne kasvoikin suuri suomalaiskylä. Ensi aikoina ei +suomalaisilla ollut järjestettyä seurakuntaa, vaan kävivät he milloin +Kristiinan, milloin Tinicumin kirkossa. Pastori Laurentius Lock asui +heidän keskuudessaan jonkun aikaa. Sittemmin 1707 rakennettiin sinne +pieni kirkkokin, ja alueesta muodostui seurakunta. Racoonin +vanhemmista asukkaista mainittakoon: Israel Helmi, Peter Rambo, Peter +Jokinen, William Urrinen, Matias Matiasson, Väänänen ja Kamppi. +Paikkakuntaa kutsuttiin myöskin “jokialueeksi”. Nyttemmin tunnetaan se +nimellä Swedesborough. + +[Kuva: KOLMINAISUUDEN KIRKKO. Kristiinassa eli Wilmingtonissa, +rakennettu 1699. Uudistettiin nykyiseen asuunsa 1802.] + +_Mollica Hill_, lähellä Racoonia, sai nimensä Erick Molikasta, joka +Racoonista siirtyi sinne uudisasukkaaksi. Tämä suomalainen +korvenperkaaja kuoli 1693, elettyään sata vuotta. Häneltä jäi suuri +perhe ja laajat viljelykset. Tämä paikkakunta on säilyttänyt näihin +saakka alkuperäisen nimensä. + +Muutamista muista siirtokunnan pienemmistä asutuksista mainittakoon +_Witka Cossa_, Svanson veljesten asunto, _Maticum_, jossa oli Lockin +ja Alrichin syrjämaat, _Dear Point_, suomalaisten Sinnikan, Breven ja +Andersin talot, _Kivikisse_, jossa asuivat Elisabeth Dalbo, Lassi +Collman, Otto Francis y. m. sekä _Finn Point_, nähtävästi +lauttauspaikka Delawaren rannalla, lähellä Philadelphiaa. Marylandin +puolella olivat _Elk River_ ja _Brandyvine_, jossa asuivat Johan +Turunen, Tommisen veljekset ja Abram niminen vanha sotamies +perheineen. + +Vuonna 1693 laskettiin nämä hajalla asuvat suomalaiset ja ruotsalaiset +viimeinen kerta. Heillä oli silloin vielä sellainen keskinäinen +yhteys, että tällainen väkiluvun laskeminen erityisesti juuri heidän +keskuudessaan kävi mahdolliseksi. Heitä oli silloin 188 perhettä, +yhteensä 942 henkeä. Perhekunnittain laadittu lista lähetettiin +Ruotsin hallitukselle saman kirjeen mukana, jossa siirtolaiset +pyysivät itselleen opettajia ja tarpeellisia kirjoja. Tämä +nimiluettelo on erittäin arvokas ja ansaitsee tulla julkaistuksi +tässäkin. + + Hindrich Anderson 5 + Johan Anderson 7 + Johan Anderson 9 + Johan Anderson 5 + Johan Arian 6 + Joram Bagman 3 + Anders Benston 9 + Bengt Bengston 2 + Anders Bonde 11 + Johan Bonde 1 + Sven Bonde 5 + Lars Bure 8 + William Cabb 6 + Christian Classon 7 + Jacob Classon 6 + Jacob Clemsson 1 + Eric Cock 9 + Gabriel Cock 7 + Johan Cock 7 + Kapt. Lasse Cock 11 + Mons Cock 8 + Otto Ernest Cock 5 + Hindrich Collman 1 + Conrard Constantine 6 + Johan von Cullen 5 + Otto Dahlbo 7 + Peter Dahlbo 9 + Hinric Danielsson 5 + Thomas Dennis 6 + Anders Didrickson 1 + Olle Dirickson 7 + Staphan Ekhorn 5 + Erick Ericsson 1 + Göran Ericsson 1 + Matte Ericsson 3 + Hindrich Faske 5 + Casper Fisk 10 + Mathias de Foff 6 + Anders Frende 4 + Nils Frendes 7 + Olle Fransson 7 + Eric Gästerberg 7 + Nills Gästenberg 3 + Eric Göransson 2 + Brita Göstfsson 6 + Hans Göstafsson 8 + Jons Göstfsson 7 + Mons Göstafsson 2 + Johan Grantrum 3 + Lars Halling 1 + Mons Hallton 9 + Israel Helm 5 + Johan Hindersson Jr. 3 + Anders Hindricksson 4 + David Hindricksson 7 + Jacob Hindricksson 5 + Johan Hindricksson 6 + Johan Hindricksson 5 + Matts Holsten 7 + Anders Hoppman 9 + Anders Hoppman 7 + Frederic Hoppman 7 + John Hoppman 7 + Nicholas Hoppman 5 + Hindrick Ivarsson 9 + Hindrick Jacob 1 + Matts Jacob 1 + Hindrick Jacobson 4 + Peter Jaccom 9 + Lars Johansson 6 + Simon Johansson 10 + Anders Jonsson 4 + Didrich Johnsson 5 + Jons Jonsson 2 + Mons Jonsson 3 + Nils Jonsson 6 + Thomas Jonsson 1 + Christiern Jöransson 1 + Christiern Jöransson 1 + Hans Jöransson 11 + Joran Joransson 1 + Lasse Kempe 6 + Morten Knutsson 6 + Olle Kuckow 6 + Hans Kyn's wid. 5 + Jonas Kyn 8 + Matts Kyn 3 + Frederic König 6 + Nils Laican 5 + Hindrich Larsson 6 + Lars Larsson 7 + Lars Larsson 1 + Anders Lock 1 + Mons Lock 1 + Antonij Long 3 + Robert Longhorn 4 + And. Persson Longoker 7 + Hans Lucasson 1 + Peter Lucasson 1 + Peter Lucasson 1 + Johan Matsson 11 + Nils Matsson 3 + Christopher Meyer 7 + Paul Mink 5 + Eric Molica 8 + Johan Monsson 5 + Morten Mortensson Jr. 11 + Morten Mortensson se. 3 + Matts Mortensson 4 + Michael Nilsson 4 + Anders Nilsson 4 + Michael Nilsson 11 + Hans Olsson 5 + Johan Ommerson 5 + Lorentz Ostersson 2 + Hindrich Parchon 4 + Bengt Paulsson 5 + Göstaf Paulsson 6 + Olle Paulsson 9 + Peter Paulsson 5 + Lars Pehrsson 6 + Olle Pehrsson 6 + Brita Petersson 5 + Carl Petersson 7 + Hans Petersson 5 + Hans Petersson 7 + Lars Petersson 1 + Paul Petersson 3 + Peter Petersson 3 + Peter Stake l. Petersson 3 + Reiner Petersson 3 + Anders Rambo 9 + Gunnar Rambo 6 + Johan Rambo 6 + Peter Rambo jr. 6 + Peter Rambo se. 2 + Matts Repott 3 + Nils Repott 3 + Olle Resse 5 + Anders Robertsson 3 + Paul Sahlung 3 + Isaac Savoy 7 + Johan Schrage 6 + Johan Skute 4 + Anders Seneca 5 + Broor Seneca 7 + Jonas Skagge's wid. 6 + Johan Skrika 1 + Matts Skrika 3 + Hindrich Slobey 2 + Carl Springer 5 + Mons Staake 1 + Chiertin Stalcop 3 + Johan Stalcop 6 + Peter Stalcop 6 + Israel Stark 1 + Matts Stark 3 + Adam Stedman 8 + Asmund Stedman 5 + Benjamin Stedman 7 + Lucas Stedham 7 + Lyloff Stedham 9 + Johan Stille 8 + Jonas Stilman 4 + Johan Stilman 5 + Peter Stilman 4 + Olle Stobey 3 + Gunnar Svensson 5 + Johan Svensson 9 + William Talley 7 + Elia Tay 4 + Christiern Thomo's + Olle Thompsson 9 + wid. 6 + Olle Thorsson 4 + Hindrich Tossa 5 + Johan Tossa 4 + Lars Tossa 1 + Matts Tossa 1 + Cornelius van der Weer 7 + William van der Weer 7 + Jacob van der Werr 3 + William van der Werr 1 + Jesper Wallraven 7 + Jonas Walraven 1 + Anders Weinon 4 + Anders Wihler 4 + +Siirtokunnan väestön suomalainen kansanaines muodosti ainakin puolet +koko väkiluvusta, vaikka suomalaisia nimiä esiintyy harvassa. On +otettava huomioon, että suomalaiset käyttivät varsin yleisesti +ruotsalaisia nimiä tullessaan Delawareen. Sellaisia uudisasukkaita, +joilla oli pitkät ja vaikeat suomalaisnimet, alettiin kutsua +ristimänimillä: Anders, Erick, Hendrick j. n. e. Näistä johtuivat +heidän lapsilleen nimet Andersson, Erickson, Hindrickson j. n. e. + +Näytteeksi suomalaisten nimien muunnoksista, jotka esiintyvät edellä +mainitussa listassa ja muuallakin mainittakoon: + +Halttonen—Hallton—Halton—Holton. + +Helmi—Helme—Helm. + +Jokinen—Yokehane—Jockin—Joccum. + +Juustinen—Justinsen—Justisen—Justice. + +Kamppi—Kampe—Kempe—Kemp. + +Kokko—Kooko—Kock. + +Kukko—Kuckow—Kock—Cock—Cox. + +Laikkonen—Laickan—Loikan—Laican. + +Leikkonen—Leikon—Lejcon—Leicon. + +Laitinen—Laiton—Litien. + +Lohi—Lohe—Loe. + +Molikka—Mollika—Mollica (Molica). + +Parkkonen—Parchon. + +Rasi eli Resse—Rause—Rees—Roos. + +Ripartti—Reportt. + +Sinnikka—Sinicka—Senike. + +Tomminen—Tommison—Thompson. + +Tossava—Tossa—Tussey. + +Turunen—Turner. + +Urrinen—Yurien—Arien. + +Wainonen—Weinon. + +Wäänänen—Waneeman. + + + + + + + +IV. LUTERILAINEN KIRKKO JA YHTEYS RUOTSIN KANSSA + + +NEUVOTTELUT PAPPIEN LÄHETTÄMISESTÄ RUOTSISTA + + +Delawaren siirtokunnan jouduttua ensin hollantilaisten ja sittemmin +englantilaisten hallintoon katkesi valtiollinen ja kansallinen yhteys +emämaan Ruotsin kanssa. Suomalaisten ja ruotsalaisten sekä kansallinen +että henkinen asema näytti toivottomalta, mutta luterilainen kirkko +rakensi sillan, jonka kautta henkinen yhteys säilyi siirtokunnan ja +kotimaan välillä parisen vuosisataa. + +Siirtokunnassa oli kolme laajaa seurakunta-aluetta: Kristiina, Wiccaco +ja Racoon. Näitä seurakuntia hoiti pastori Laurentius Lock, ensin +yksinään, sittemmin hollantilaisen pastori Fabritiuksen kanssa. +Sattumalta matkusteli sihen aikaan Amerikassa siirtokunnan entisen +kuvernöörin sisarenpoika Anders Printz, käyden myöskin tervehtimässä +maanmiehiään Delawaressa. Palattuaan takaisin Ruotsiin valitteli hän +siirtokunnan hengellistä tilaa ystävälleen Göteborgin postimestarille +Johan Thelinille. Tämä hurskas ja kansalaistensa henkistä puutetta +säälivä mies kirjoitti asiasta Ruotsin silloiselle kuninkaalle. + +Jonkun ajan kuluttua antoi kuningas postimestari Thelinille kehotuksen +kirjoittaa Delawaren siirtokunnassa asuville ruotsalaisille ja +suomalaisille, tiedustaen, kuinka monta opettajaa siellä +tarvittaisiin, mitä uskonnollisia kirjoja ja kuinka paljo niitä tulisi +lähettää. Viipymättä kirjoitti Thelin Amerikassa asuville +maanmiehilleen kirjeen, joka saapui perille 1693. Siirtokunnassa +syntyi yleinen riemu, ja asian johdosta pidetyt kokoukset muistuttivat +juhlapäiviä. Samalla kun merkittiin perheissä tarvittavat kirjat, +samalla laskettiin henkilölukukin ja tehtiin luettelo asukkaista. + +Siirtokunnan tarpeet esitettiin pitkässä C. C. Springerin taidokkaasti +laatimassa kirjeessä, joka oli päivätty 31 p. toukok. 1693. +Luterilainen kirkko oli heille rakas, ja mielellään kokoontuivat he +kirkkoihinsa ja perhehartaushetkiin, mutta opettajista oli puute. +Sittenkuin siirtokunta oli menettänyt itsehallintonsa, oli heidän +keskuuteensa jäänyt ainoastaan yksi kotimainen opettaja, pastori +Laurentius Lock, joka kuolemaansa saakka 1688 oli hoitanut laajaa +aluetta. Hänen jälkeensä oli heille kirkollista palvelusta tehnyt +hollantilainen pastori Fabritius, joka myöskin nyt oli jo vanha ja +sokea. Seurakuntain harras pyyntö olisi, että Ruotsista lähetettäisiin +kaksi sellaista opettajaa, jotka saarnaamisen ja opettamisen ohella +kykenisivät torjumaan heidän keskuuteensa leveneviä harhaoppeja. +Seurakunnat sitoutuivat maksamaan opettajilleen palkan, mutta +kyytikustannukset pyydettiin Ruotsin hallituksen suorittamaan. +Edelleen lausuivat he toivomuksensa saada seuraavan määrän +ruotsinkielisiä kirjoja: kaksitoista Raamattua, kolme saarnakirjaa, +neljäkymmentäkaksi virsikirjaa, sata rukouskirjaa, kaksisataa aapista, +kaksisataa katekismusta y. m. Suomenkielisiä kirjoja ei tarvitsisi +lähettää, sillä kaikki osasivat ruotsia. + +Kirjeen allekirjoittajina olivat seuraavat: Erick Cock, Peter +Gunnarson Rambo, Michael Laickan (Laikkonen), Peter Cock, Carl +Gustafsson, Arick Molica (Molikka), Sven Svansson, Anders Vieler, +Anders Bonie, Otto Ernest Cock, Hans Laikan (Laikkonen), Casper Fisk, +Anders Bengtsson, Lars Bure, Hans Georgen, Capt. Lars Cock, Gunnard +Rambo, Israel Helm, Johan Hoppman, Bror Hinnike (Hinnikka), Morten +Mortensson, Jerta Ferding, Jasper Walraven, Peter Johnsson, Johan +Stille, Morten Mortensson jr., Hans Nilsson, Otto Thompson, Peter +Matsson ja Carl C. Springer. Kirjettä lähetettiin kaksi kappaletta +Ruotsiin, toinen englantilaisessa, toinen hollantilaisessa laivassa, +ja saapuivat molemmat perille. + +Postimestari Thelin lähetti siirtokunnasta saapuneen kirjeen +viipymättä kuninkaalle ja Ruotsin hallitusneuvostolle. Kului kuitenkin +pari vuotta, ennenkuin Delawaressa asuvien anomus otettiin +käsiteltäväksi hallitusneuvostossa ja valtiopäivilläkin. Kaikkialla +kannatettiin siirtolaisten avustamista opettajien ja tarpeellisten +kirjojen hankkimisessa. Vieläpä ryhtyi hallitus sellaisiin +toimenpiteisiin, että kirjat hankittaisiin osaksi valtion varoilla, +osaksi lahjoina ja ne kaikki sittemmin jaettaisiin lahjaksi +siirtokunnassa asuville perheille. + +Upsalan arkkipiispa Svebelius velvoitettiin konsistorinsa avulla +hankkimaan Delawareen kaksi sellaiseen toimeen sopivaa pappismiestä, +joiden kyydin suorittaisi valtio, vieläpä heitä erityisemmin +palkitseisikin sen lisäksi, mitä he tulisivat saamaan seurakunniltaan +Amerikassa. Upsalan tuomiokapituli valitsi siirtolaispapeiksi Anders +Rudmanin ja Erick Björkin, jotka kumpainenkin olivat lahjakkaita ja +oppineita nuoria pappismiehiä. Hallitus vielä näitten lisäksi valitsi +kolmannenkin opettajan, pastori Jonas Aurenin, jonka tuli matkustaa +Delawareen ikäänkuin tarkastusmatkalle ja palata mahdollisimman pian +takaisin esittelemään hallitukselle siirtokunnan sisäistä elämää ja +mahdollisia tarpeita. + +Matkalle läksivät kaikki kolme 1697, mukanaan runsas varasto kirjoja. +Matka suoritettiin englantilaisilla laivoilla, ja saapuivat he samana +vuonna Philadelphiaan. Saavuttuaan Amerikaan jakoivat he työnsä sillä +tavalla, että pastori Björkin hoitoon tulivat Kristiinan sekä Crane +Hookin seurakunnat ja saarnapaikat, pastori Rudmanin hoitoon Wiccacon +eli Philadelphian seurakunta, Uplandin, Tinicumin ja Finlandin +saarnapaikat sekä pastori Aurenin hoitoon syrjäalueet Elk-joella, +Racoonissa, Molikkamäellä y. m. Hedelmällinen oli se työ, mitä nämä +uskolliset opettajat, varsinkin Björk ja Rudman, tekivät Delawaren +siirtokunnassa. + + + + +KRISTIINAN ELI WILMINGTONIN SEURAKUNTA + + +Kristiinan linnassa alettiin pitää säännöllisiä kirkonmenoja 1640. +Kaksi vuotta myöhemmin rakennettiin pieni kirkkokin, ensimäinen +luterilainen kirkko Amerikassa. Pastori Torkillus saarnasi kirkossa +kuolemaansa saakka 1643. Hänen jälkeensä opettivat iankaikkisen elämän +totuuksia pastorit Christopher, Fluviander, Holz, Nertius ja Hjort, +kukin viipyen Amerikassa vain vähemmän aikaa. Kuvernööri Printzin +aikana hoiti Kristiinan seurakuntaa Campanius Holm kuusi vuotta +erityisellä menestyksellä ja siunauksella. Hän opetteli indiaanein +kieltäkin, selitti heillekin Jumalan sanaa ja käänsi Lutheruksen Vähän +Katekismuksen heidän kielelleen. Usein olivat indiaanit läsnä linnan +kirkossa pidettävissä Jumalan palveluksissa. He ensimältä ihmettelivät +suuresti sitä seikkaa, että yksi mies puhui kaiken aikaa toisten +kuunnellessa. Heidän mielestään olisi kaikkien pitänyt puhua ja +touhuta. + +Delawaren siirtokunnan menetettyä itsehallintonsa siirtyivät opettajat +kotimaahansa, paitsi Laurentius Lock, joka jäi yksinään hoitamaan +hajalla asuvia uudisasukkaita, saarnaten Kristiinassa, Crane Hookissa, +Racoonissa y. m. Neljäkymmentä vuotta eli kuolemaansa saakka 1688 oli +hän maanmiestensä hengellisenä neuvojana. + +Englantilaisten hallinnon aikana ja siirtokunnan muutenkin +vaurastuttua kävi Kristiinan linna tarpeettomaksi, josta syystä se sai +rappeutua. Linnan kirkkoakin kohtasi sama hävitys. Kristiinassa ja sen +ympäristöllä asuvat suomalaiset ja ruotsalaiset rakensivat kaupungin +laitaan, Crane Hookiin, uuden kirkon 1667. Tätä kokoushuonetta +käytettiin niin kauan kuin uusi kirkko rakennettiin Kristiinaan. + +Pastori Björkin saavuttua Delawareen alkoi uusi ja hedelmällinen aika +Kristiinan seurakunnalle. Ollen inokas ja lahjakas saarnamies, +uskollinen ja uuttera Jumalan valtakunnan työntekijä, sai hän Herran +tulen syttymään seurakunnassaan. Seurauksena oli se, että Crane +Hookissa sijaitseva pieni kirkko kävi ahtaaksi. Itsestään seurasi +kysymys uuden ja tilavamman kirkon rakentamisesta Kristiinan eli +Wilmingtonin kaupunkiin. Vanhan linnan historiallisesti muistorikas +alue valittiin uuden kirkon ja sen yhteyteen tarkoitetun hautausmaan +paikaksi. + +Rakennustyöhön ryhdyttiin 1698. Seurakunnalla ei ollut varsinaista +rakennuskassaa kuin nimeksi. Varoja täytyi kerätä ja lainata. Auliisti +seurakuntalaiset avustivatkin kirkkonsa rakentamisessa, toiset +lahjotellen rahaa, toiset rakennustarpeita, toiset tehden päivätöitä +ja toiset antaen ruoka- y. m. varoja. Valmiiksi tultuaan maksoi se +kahdeksansataa Englannin puntaa. Se on rakennettu vaaleanharmaasta +graniitista ja on kuuttakymmentä jalkaa pitkä, kolmeakymmentä jalkaa +leveä ja kahtakymmentä jalkaa korkea. Sitä kaunistaa viisi +goottilaista kaari-ikkunaa ja kolme kaariovea. Kirkon peräseinustalle +laitettiin rautainen kaarikirjoitus, jossa on seuraavat sanat: “Si Deo +Pro Nobis, Quis Contra Nos”. (Kun Herra on kanssamme, kuka voi olla +meitä vastaan). + +Kolminaisuuden sunnuntaina 1699 vihittiin tämä kaunis Herran temppeli +pyhään tarkoitukseensa, jolloin se nimitettiin “Pyhän Kolminaisuuden +kirkoksi”. Tilaisuuteen oli saapunut sellainen määrä suomalaisia ja +ruotsalaisia kautta Delawaren ja Pennsylvanian, ettei koskaan ennen +ollut heitä yhtaikaa nähty niin paljon koossa. Kirkon vihkimisen +toimittivat pari vuotta sitten siirtokuntaan saapuneet pastorit: +Rudman, Björk ja Aurén. + +Toistasataa vuotta pysyi tämä kirkko Wilmingtonissa ja sen +ympäristöllä asuvien luterilaisten rakkaana kokouspaikkana. Siihen +rakenettiin myöhemmin tornikin, ja on se nykyäänkin sievimpiä kirkkoja +Wilmingtonissa. Tällä ajalla, jolloin seurakunta pysyi luterilaisena, +hoitivat sitä seuraavat, Ruotsista saapuneet papit: Erick Björk, +Anders Hesselius, Samuel Hesselius, Johan Engberg, Petrus Tranberg, +Israel Acrelius, Erick Unander, Andrew Borell ja Laurentius Girelius. +Useimmat edellä mainituista opettajista palasivat takaisin +kotimaahansa, muutamat hoitivat seurakuntaa kuolemaansa saakka. +Girelius oli viimeinen luterilainen opettaja Kristiinan seurakunnassa +ja hoiti sitä kaksikymmentäneljä vuotta eli kuolemaansa asti 1791. +Hänen jälkeensä hoitivat seurakuntaa englantilaiset papit, ja kirkko +ajanpitkään joutuikin episkopaalikirkkokunnan haltuun. + +Kirkonkirjoissa tapaa runsaasti suomalaisia nimiä. Esimerkkeinä näistä +mainittakoon muutamia vihityitä: Annikka Tossava ja Olof Monsson, +Johan Senike (Sinnikka) ja Ingebor Tossava, pastori Samuel Hesselius +ja Briita Leikon (Laikkonen), Francis Laiton (Laitinen) ja Sarah Ford, +Jacob Kock ja Martta Rambo, Johan Grishead ja Sarah Halton +(Halttonen), George Stanton ja Anna Tussey (Tossava), Willian Bryce ja +Maria Mollican (Molikka). — Ehtoollisvieraina merkittiin 1713 muitten +muassa olleen: Litien (Laitinen) vaimoineen, Henry Roiko ja Annikka +Tossava. Hautausmaalla ovat säilyneet Tossavan ja Justisen (Juustisen) +hautakivet. + + + + +WICCACON ELI PHILADELPHIAN SEURAKUNTA + + +Niinkuin edellä on jo kerrottu, asettui Schuylkill- ja Wiccaco-jokien +välille, Delawaren rantamille ja näitten haarajokien varsille joukko +suomalaisia ja ruotsalaisia uudisasukkaita kuvernööri Printzin aikana +sikäläisten pienten linnojen: Uuden Korsholman, Uuden Vaasan ja +Tornion turviin. Aikaa voittaen muodostui seudusta yksi siirtokunnan +tärkeimpiä asutuskeskuksia. Sinne rakennettiin 1677 pieni, +puolustustornia muistuttava kirkkokin. Kun sittemmin tälle asutukselle +perustettiin Philadelphian kaupunki, sai Wiccacon kirkko keskeisen +aseman. Sinne saapuivat uudisasukkaat läheltä ja kaukaa +jumalanpalveluksiin. Samalla matkallaan etäisimmät ajoivat tärkeimmät +kaupunkiasiansakin. + +Pastori Rudmanin saavuttua Philadelphiaan ja hänen saarnattuaan +Wiccacon vanhassa kirkossa muutamia kertoja alkoi se tuntua ahtaalta +eikä muutenkaan enää voinut täyttää kasvaneen seurakunnan tarpeita. +Syntyi kysymys uuden, tilavamman ja ajanmukaisemman kirkon +rakentamisesta. Seurakunnalla oli rakennusrahastossa neljänsadan +punnan säästö. Kirkon paikasta syntyi kuitenkin vakavia +erimielisyyksiä, mitkä ehkäisivät rakentamista noin vuoden aikaa. +Alempana jokivarrella asuvat seurakuntalaiset pyysivät uuden kirkon +rakentamista Passayungiin, jossa seurakunnalla oli maata ja pappila. +Kaupunkilaiset ja Schuylkillin varrella asuvat vaativat kirkon +rakennettavaksi entisen kirkon viereen, siis vanhalle paikalle, sillä +siellä se kaupungin kasvaessa tulisi olemaan aina edullisimmalla +paikalla. Uplandin, Finlandin ja Racoonin asukkaat keräsivät +viisikymmentäkolme nimeä, jotka tahtoivat uuden kirkon rakennettavaksi +Tinicum-saarelle. Asian ratkaisemiseksi täytyi ryhtyä sovitteluun, ja +pyydettiin kuvernööri Markhamia siinä antamaan arvokasta neuvoaan ja +apuaan. Vihdoin päästiin yksimielisyyteen siitä, että kirkko +rakennettaisiin entisen viereen, johon hankittaisiin yksi eekkeri +lisää maata. Se saatiin lahjaksi Sven Svenssonilta. + +Rakennustyöhön ryhdyttiin 1699, ja valmistui kirkko verrattain pian. +Kooltaan on se saman kokoinen kuin Kristiinankin uusi kirkko, mutta +rakennusaineena käytettiin tiiliä. Tavallaan tämä on myöskin +ristikirkko, jota kaunistaa tasasuhtaisen korkea torni. Ensimäisenä +kolminaisuuden sunnuntaina 1700 vihittiin tämä siirtokunnan kaunein +kirkko pyhään tarkoitukseensa ja sai nimekseen “Gloria Dei kirkko”. + +Toistasataa vuotta säilyi tämä kirkko luterilaisten rakkaana +kokouspaikkana Philadelphiassa. Tällä ajalla hoitivat seurakuntaa +seuraavat Ruotsista tulleet papit: Anders Rudman, Jonas Lindeman, +Gabriel Falk, Johan Nylander, Gabriel Nesman, Olof Parlin, Carl +Wrangel, Anders Cores, Matias Hultzen ja Michael Collin, joka kuoli +1831 ja oli viimeinen luterilainen opettaja Wiccacon seurakunnassa. +Hänen jälkeensä hoitivat seurakuntaa jonkun aikaa episkopaalipapit, ja +seurauksena oli se, että niin seurakunta kuin kirkkokin joutuivat +mainitun kirkkokunnan huostaan. + +Gloria Dei kirkko eli “Old Swedish Church”, joksi sitä myöskin +kutsutaan, luetaan nykyään Philadelphian kaupungin vanhimpien ja +muistorikkaimpien rakennusten joukkoon. Kirkko on kaikin puolin +hyvässä kunnossa ja siinä pidetään säännöllisiä jumalanpalveluksia. + + + + +PIENEMMÄT SEURAKUNNAT JA KIRKOT + + +_Racoonin seurakunta_ sijaitsi New Jerseyn valtion puolella, Delawaren +itärannalla, jossa asui paljon suomalaisia ja ruotsalaisia. Nämä +kävivät ensimältä joko Kristiinan taikka Wiccacon kirkoissa. +Kumpaankin oli näet suunnilleen yhtä pitkä matka. Mutta 1704 +rakensivat he itselleen kirkon ja erkanivat virallisesti Wiccacon +seurakuntapiiristä. Sen jälkeen oli Racoonissa omat opettajansa: Abram +Lindenius, Petrus Trunberg, Anders Windrufva, Jonas Sandin, Eric +Unander, Johan Lidenius, Jonas Wecksel ja Nicholas Collin. Hoitipa +Racoonin seurakuntaa suomalainenkin, Turun yliopiston professori +Pietari Kalm, joka tieteellisellä matkallaan Amerikassa pysähtyi +maanmiestensä keskuuteen vuoden ajaksi. Hän on tavallaan ensimäinen +suomalainen seurakunnan opettaja Amerikassa. + +Racoonin seurakunta ja kirkko joutui yhdeksännellätoista vuosisadalla +englantilaisen episkopaalikirkon haltuun. Vanha kirkko purettiin ja +tilalle rakennettiin uusi, komea temppeli. + +_Tinicumin_ seurakunta sijaitsi samannimisellä saarella, yhdeksän +mailia Philadelphiasta. Sinne rakennettiin siirtokunnan toinen kirkko +1646. Tätä käytettiin vuoteen 1700, jolloin Wiccacon kirkko valmistui. + +_Pennsneckissä_, lähellä Salemia, oli myöskin saarnapaikka. Sinne +rakennettiin kirkko 1717, ja kävivät sielä kirkonmenoja pitämässä +milloin Wiccacon, milloin Racoonin papit. + +_Upper Merion_ sijaitsee Philadelphian luoteisosassa. Se oli siihen +aikaan vielä suomalais-ruotsalainen maanviljelysseutu. Pastori +Wrangelin aikana 1763 rakennettiin sinne vähäinen kirkkokin. Entisen +kirkon tilalle on sittemmin rakennettu upea episkopaalikirkko. + +_Kingsing_, niinikään Philadelphian laitaosia, kuului Wiccacon +seurakuntapiiriin, mutta sinnekin rakennettiin oma kokoushuone 1766. +Tämä oli ruotsalaisten ja suomalaisten kymmenes ja viimeinen kirkko +siirtokunnassa. Se säilyi luterilaisena kirkkona vuoteen 1831, jolloin +sekin joutui episkopaalein haltuun. + + + + +LUTERILAISEN KIRKON KOHTALO SIIRTOKUNNASSA + + +Niinkuin edellä olemme huomanneet, joutuivat kaikki siirtokunnan +luterilaiset seurakunnat yksi toisensa jälkeen englantilaisen +episkopaalikirkon hoitoon, josta oli myöskin seurauksena se, että +kirkotkin tulivat sanotun kirkkokunnan omaisuudeksi. Tähän oli monia +syitä. Seitsemännentoista vuosisadan lopulla muutti Delawareen, +Pennsylvaniaan ja New Jerseyhin sellainen määrä englantilaisia +uudisasukkaita, ettei vähälukuinen pohjolan väestö kyennyt heidän +kanssaan kilpailemaan kansallisuutensa ja kielensä säilyttämisessä. +Englannin kieli yleistyi kaikkialla. Nuori polvi unohti äidinkielensä, +ja kirkonmenojen pitämistä vaadittiin englannin kielellä. Kauan +taisteli luterilainen kirkko itsensä säilyttämiseksi, ja parhaansa +tekivät siinä suhteessa Ruotsista kutsutut papitkin. Mutta sittemmin +lakattiin kutsumasta opettajia Ruotsista ja seurakuntia hoitamaan +pyydettiin episkopaalipappeja. Kirkonmenojen yhtäläisyys on näillä +kirkkokunnilla suuri, joka seikka tavallaan myöskin vaikutti siihen, +että siirtokunnan luterilainen väestö ajanpitkään muuttui +episkopaaliseksi. + + + + +LASTENOPETUS JA KOULUT + + +Harvat Delawareen muuttaneista suomalaisista ja ruotsalaisista +osasivat lukea, kirjoitustaidosta puhumattakaan. Lukutaito nimittäin +yleistyi Ruotsissa ja Suomessa vasta vähän sen jälkeen, kuin nämä +varhaisimmat siirtolaiset muuttivat Amerikaan. Delawaren seurakuntain +papit alkoivat opettaa uudisasukkaita lukemaan, varsinkin nuorempaa +väkeä. Ripillepääsemisen ehdoksi asetettiin lukutaito ja Lutheruksen +Vähän Katekismuksen ulkoa osaaminen. Tätä sääntöä ei voitu kuitenkaan +noudattaa kuin osittaisesti. Kirkonmenojen ohella kuulusteltiin lasten +lukutaitoa ja annettiin kotiläksyjä. Vanhemmalle väestölle pidettiin +katekismussaarnoja ja kyseltiin heidänkin käsitystään ja tietojaan +uskonopissa. Jotkut papit pitivät “vanhanmaan” tapaan lukusiakin eli +kinkereitä. + +Lastenkouluja myöskin pidettiin silloin tällöin siirtokunnassa, joissa +opetettiin ruotsin kieltä ja uskontoa. Nämä koulut olivat kuitenkin +vain tilapäisiä, muutamia kuukausia, korkeintaan vuoden kestäviä +kiertokouluja. Ensimäisenä koulunopettajana mainitaan Evert +Pietersson, joka piti 1658 Uplandissa koulua, missä kävi +kaksikymmentäviisi oppilasta. Hän piti myöskin raamatunselityksiä +Finlandissa ja Uplandissa, mutta kieltäytyi rupeamasta papiksi. Hänen +jälkeensä pitivät lastenkoulua Hans Stolt ja Lenmayer. Taitavana +opettajana mainitaan 1713 siirtokuntaan saapunut Skaran kymnaasin +oppilas Arvid Hernborn, joka piti koulua kahtena vuotena, palaten sen +jälkeen takaisin Ruotsiin. Sittemmin löytyy kirjoissa seuraavien +lastenopettajain nimet: Sven Colsberg, Olof Melander ja Johan Göding. +Etevin näistä opettajista lienee ollut Göteborgista kotoisin oleva, +Lundin yliopistossa opiskellut Nicholas Forsberg, joka piti koulua +1750. Viimeinen Ruotsista tullut opettaja oli Joachim Reinicke +(Reinikka), nimestä päättäen suomalainen. Hän niinikään oli saanut +verrattain hyvän koulukasvatuksen ja vaikutti myöhemmin +herrnhutilaisen veljeskunnan saarnamiehenä Racoonissa ja Molikkamäellä +asuvien suomalaisten ja ruotsalaisten keskuudessa. + + + + +SUOMALAINEN TIEDEMIES JA AMERIKAN MATKAILIJA PIETARI KALM + + +Turun yliopiston luonnontieteiden professori Pietari Kalm matkusteli +tieteellisellä tutkimusretkellään Pohjois-Amerikassa vuosina +1748—1751. Hänen tutkimuksensa kohdistuivat etupäässä Amerikan +ilmastoon, maanlaatuun, kasvistoon ja eläinkuntaan. Vuoden verran asui +hän maanmiestensä keskuudessa Delawaressa ja Pennsylvaniassa ja +kuvailee matkakirjeissään siirtokunnan tilaa kahdeksannentoista +vuosisadan keskivaiheilla. + +Pietari Kalm oli Närpiön kirkkoherran poika, syntynyt 1716. Tultuaan +yhdeksäntoistavuotiaana ylioppilaaksi Turun akatemiaan alkoi hän +opiskella luonnontieteitä. Hänen lahjakkuutensa ja huomattava +etevyytensä niissä aineissa, joita hän harrasti, herätti yliopiston +rehtorin erityistä huomiota, josta syystä hän esitti tämän nuoren +tiedemiehen tieteitä suosivalle kreivi Bjelkelle, jonka arvokasta apua +tämä sai sittemmin jatkuvasti nauttia. + +Ylioppilaana ollessaan teki Kalm jo laajoja tutkimusmatkoja, ensin +omassa maassaan: Savossa, Karjalassa ja Pohjanmaalla, sitten +Ruotsissa. Hän alkoi erityisemmin tutkia kasvitiedettä kuuluisan +tiedemiehen Carl von Linnén johdolla. Hänet nimitettiin tiedeseuran +jäseneksi, vaikkei hän vielä ollut päättänytkään yliopistollisia +lukujaan. Ystävänsä kreivi Bjelken kanssa suoritti hän vaikean +tutkimusmatkan Venäjälle, edeten Aasian rajalle saakka. Senjälkeen +seurasi matka Englantiin. Suoritettuaan asianomaiset tutkinnot +yliopistossa nimitettiin hänet dosentiksi ja 1747 professoriksi Turun +yliopistoon. + +Upsalan, Turun ja Lundin yliopistojen, Ruotsin tiedeseuran ja Ruotsin +hallituksen yhteisvaroilla läksi tohtori Kalm laajimmalle +tutkimusmatkalleen Pohjois-Amerikaan. Englannissa sai hän +menomatkallaan osakseen ansaittua huomiota ja arvokasta apuakin. Hänen +saavuttuaan Philadelphiaan ottivat hänen sikäläiset maanmiehensä hänet +vastaan mitä suurimmalla huomaavaisuudella, jota hän sai osakseen +myöskin Pennsylvanian valtion viranomaisilta. Täältä teki hän matkoja +kaikkialle Pohjois-Amerikan rantamille aina Canadaan saakka sekä +sisämaahan Niagaran putoukselle asti. + +Asuessaan maanmiestensä keskuudessa Philadelphiassa ja Racoonissa meni +Kalm naimisiin pari vuotta leskenä olleen pastorska Sandinin kanssa. +Tämä seikka saattoi hänet viipymään siirtokunnassa noin vuoden ajan. +Tapahtuipa vielä niinkin, että Racoonin seurakuntalaiset pyysivät +professori Kalmia pitämänä heille jumalanpalveluksia ja tekemään +muutakin kirkollista palvelusta, siksi kun Ruotsista saapuisi uusi +opettaja. Hän noudatti ystävällistä pyyntöä ja saarnaili vuoden ajan +sikäläisille suomalaisille ja ruotsalaisille. + +Tällä ajalla tutustui hän siirtokunnan elämään perinpohjin ja antaa +heistä arvokkaita tietoja ja kuvauksia kirjoittamassaan +matkakertomuksessa. Niinpä tapasi hän muutamia vanhuksia, joitten isät +olivat saapuneet siirtokuntaan sata vuotta aikaisemmin. Tällaisia +vanhuksia mainitsee hän yhdeksänkymmenenyhden vuotiaan Nils +Gustavessen, vähän nuoremmat Aeke Helmin, Maunu Keenin, Sven Lockin y. +m. Peter Rambon vanhassa kodissa oli hän yötä. Philadelphiassa +vieraili hän kauppias Petr Cockin varakkaassa talossa ja pastori +Hesseliuksen luona. + +Suomalaisten ja ruotsalaisten kertoo hän säilyttäneen monessa +suhteessa alkuperäiset tapansa, vieläpä kielensäkin, varsinkin +Racoonissa, Uplandissa ja Finlandissa. Savupirtit olivat hävinneet ja +tilalla oli yksinkertaiset vaatimattomat asuintuvat. Takkavalkean +taikka pärevalon ääressä tekivät miehet käsitöitään ja naiset +kutomuksiaan. Kotiteollisuus oli yleinen. Tavat olivat yksinkertaiset +ja vaatimukset vähäiset. Ahkeruus ja säästäväisyys oli saattanut +suomalaiset ja ruotsalaiset hyviin aineellisiin varoihin. + +Pietari Kalm perheineen palasi v. 1651 Englannin kautta takaisin +Ruotsiin ja Suomeen ja jatkoi vuosikausia hedelmällistä työtään +tieteen palveluksessa ja nuorison kasvatukssesa. Pari vuotta myöhemmin +painettiin Tukholmassa Kalmin tutkimusmatkojen tuloksena kaksiniteinen +teos: “En Resa Till Norra America”. Sama teos käännettiin englannin +kielelle joku vuosi myöhemmin ja painettiin Londonissa. Että teoksella +on vieläkin tieteellinen arvo, todistaa se seikka, että sanotusta +englantilaisesta teoksesta on nyttemmin otettu uusi painos McMillanin +kustannuksella. Useimmissa Amerikan suurimmissa kirjastoissa tapaa +mainitun teoksen. + + + + +LOPPULAUSE + + +Ne suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka 17:nnellä vuosisadalla saapuivat +Amerikaan, ovat nykyään sulautuneet yhteen englantilaisten ja +hollantilaisten kanssa, niin ettei enää huomaa kansallisia +eroavaisuuksia ollenkaan. He ovat Delawaren, Pennsylvanian ja New +Jerseyn valtioita raivanneet asutukselle ja laskeneet varhaisimman +sivistyksen perustukset kristilliselle pohjalle. Wilmingtonin, +Chesterin ja Philadelphian kaupunkien nimiluetteloissa tapaa paljon +vanhoista suomalaisnimistä johtuneita, nykyisiä sukunimiä: Rambo, +Molica, Tussey, Senice, Laicon, Helm, Parchon y. m. + + + + + + + + + + +Viitteet: + +[1] HUOM! Ei nuijasodan surkeankuuluisa Suomen maan käskynhaltija +Suitian Klaus Fleming, vaan Louhisaaren sukuhaaraan kuuluva Klaus +Laurinpoika Fleming, valtiomies ja amiraali, synt. Louhisaaressa v. +1592. + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75894 *** |