Initial commitHEAD main

author: nfenwick <nfenwick@pglaf.org> 2025-04-22 07:21:10 -0700
committer: nfenwick <nfenwick@pglaf.org> 2025-04-22 07:21:10 -0700
commit: 0066eb99823df3541cec5ba0d9c1eb85a8db6ff7 (patch)
tree: b2ee366d2f09ccd5996708e763d29b05fc157f85 /75939-h
61 files changed, 3760 insertions, 0 deletions
diff --git a/75939-h/75939-h.htm b/75939-h/75939-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..bf920f4
--- /dev/null
+++ b/75939-h/75939-h.htm
@@ -0,0 +1,3760 @@
+<!DOCTYPE html>
+<html lang="fi">
+  <head>
+    <meta charset="UTF-8">
+    <title>64 päivää suomalaisen siirtokansan keskuudessa Amerikassa | Project Gutenberg</title>
+    <style>
+      @media screen {
+        body {
+          margin-left: 10%;
+          margin-right: 10%;
+        }
+      }
+      div.copyright {
+        margin-left: 3em;
+        margin-bottom: 6em;
+      }
+      div.chapter {
+        margin-top: 3em;
+      }
+      div.footnotes {
+        margin-top: 3em;
+      }
+      div.table {
+        text-align: center;
+        margin-top: 1em;
+        margin-bottom: 1em;
+      }
+      div.table table {
+        display: inline-table;
+        text-align: left;
+      }
+      div.table table td {
+        padding-right: 1em;
+      }
+      div.table table td.label {
+        font-weight: bold;
+      }
+      div.table table tr.label {
+        font-weight: bold;
+      }
+      div.quote {
+        font-size: 0.85em;
+        width: 50%;
+        margin-top: 1em;
+        margin-bottom: 1em;
+        margin-left: auto;
+        margin-right: auto;
+      }
+      p.paragraph {
+        text-indent: 1.5em;
+        text-align: justify;
+        margin-top: 0.25em;
+        margin-bottom: 0.25em;
+      }
+      p.paragraph-cont {
+        text-indent: 0;
+        text-align: justify;
+        margin-top: 0.25em;
+        margin-bottom: 0.25em;
+      }
+      p.argument {
+        text-indent: 0;
+        font-size: 0.85em;
+        text-align: justify;
+        margin-top: 1em;
+        margin-bottom: 1em;
+        margin-left: auto;
+        margin-right: auto;
+        width: 50%;
+      }
+      div.verse {
+        text-indent: 0;
+        font-size: 0.85em;
+        width: 50%;
+        margin-top: 1em;
+        margin-bottom: 1em;
+        margin-left: auto;
+        margin-right: auto;
+      }
+      div.footnote {
+        margin: 0.5em;
+        text-align: justify;
+      }
+      div.footnote table {
+        margin-left: 3em;
+      }
+      div.footnote table td {
+        vertical-align: top;
+      }
+      div.footnote table td p {
+        margin: 0;
+      }
+      sup {
+        vertical-align: top;
+        font-size: 0.6em;
+      }
+      div.image {
+        text-align: center;
+        margin-top: 3em;
+        margin-bottom: 3em;
+        margin-left: 10%;
+        margin-right: 10%;
+        font-size: 0.8em;
+      }
+      div.image img {
+        max-width: 100%;
+        max-height: 100%;
+        width: auto;
+        height: auto;
+        border: 3px solid black;
+      }
+      div.toc {
+        margin-bottom: 6em;
+      }
+      div.toc td.toc-number {
+        text-align: right;
+      }
+      span.pageno {
+        position: absolute;
+        left: 93%;
+        font-size: small;
+        font-style: normal;
+        text-align: right;
+        text-indent: 0;
+        color: #A9A9A9;
+      }
+      span.name {
+        font-variant: small-caps;
+      }
+    </style>
+  </head>
+  <body>
+<div style='text-align:center'>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75939 ***</div>
+    <h1>64 päivää suomalaisen siirtokansan keskuudessa Amerikassa</h1>
+    <div class="copyright">
+      <p>
+        Kirjoittanut<br>
+        Lauri Perälä
+      </p>
+      <p>
+        Vaasassa<br>
+        Oy. Ilkan kirjapainossa 1921.
+      </p>
+    </div>
+    <div class="body">
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone1">Lähtö.</h2>
+        <span class="pageno" id="p3">[s. 3]</span>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-01.jpg" alt="">
+          <p>Maisteri Akseli Rauanheimo.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Maisteri Akseli Rauanheimo kotiutui noin vuosi sitten Amerikasta. Hän on
+          mies, joka koko lämpimän sydämensä hehkulla rakastaa kansalaisiaan,
+          asukootpa ne sitten missä tahansa maapallolla. Monet ovat Amerikassa
+          siirtokansan keskuudessa vierailleet, mutta ei kukaan ole niin syvästi
+          ymmärtänyt kaukana lännessä elämän kovaa koulua taistelevien kansalaistensa
+          sieluelämää kuin hän. Siirtolaiskysymyksen selvittely on hänelle muodostunut
+          yhdeksi kaikkein innostavimmaksi elämäntyöksi. Sitä elävästi todistaa m. m.
+          hänen äsken julkaisemansa historiallinen romaani <i>Uuteen maailmaan</i>,
+          joka on ikäänkuin suomalaisten kiinnekirja Amerikkaan. Kirja todistaa
+          teki<span class="pageno" id="p4">[s. 4]</span>jänsä rakkautta Amerikan
+          suomalaisia kohtaan. Se on esi-isiemme tarmon ja uljuuden ylistyslaulu. Jo
+          silloin kun synkkä aarniometsä peitti mahtavat New Yorkin, Bostonin ja
+          Philadelphian seudut oli suomalainen kirveineen siellä heilumassa. Kun
+          intiaanit villeinä vaelsivat aarniometsissä, silloin oli jo suomalainenkin
+          korpieläjä heidän kanssaan kauppoja hieromassa. Tämä kirja on myöskin
+          Amerikan suomalaisten historia. Tekijä osoittaa siinä m. m. kuinka eräs
+          rautalampilainen John Morton on ratkaisevasti vaikuttanut Amerikan
+          itsenäisyysjulistuksen syntymiseen, j. n. e. Tässä ei ole tilaisuutta
+          kirjoittaa siitä teoksesta tämän enempää. Sanottakoon vain, että se on
+          ensimäinen huomattavampi palkki siihen henkiseen siltaan, jonka täytyy
+          syntyä vapaan Suomen ja nelisatatuhantisen siirtokansamme välille.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Maisteri Rauanheimon alotteesta ja toimeliaisuudesta on lähtöisin
+          allekirjoittaneenkin esitelmämatka Amerikkaan. Aikaa oli vähän, mutta siitä
+          huolimatta tehtiin pitkä matkaohjelma, joka käsitti 8 valtiota ja yli 50
+          puhumapaikkaa. Perillä olin joitakin päiviä yli kahden kuukauden. Puhuin
+          sillä ajalla 121 kertaa, kuulijoita oli yhteensä yli 40 tuhatta. Suurta
+          kansallista innostusta ja ystävällisyyttä tapasin kaikkialla.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Matka alkoi 11 pnä joulukuuta. Eduskunnan piti lähteä joululomalle 15 p:n
+          tienoilla, mutta tuosta lähdöstä ei tullutkaan mitään. Allekirjoittanut
+          kuitenkin sai lomaa sekä eduskunnalta että ryhmältä.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone2">Menomatka.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Hankoniemen siirtolaishotellissa odotti noin 200 siirtolaista laivaa, jonka
+          oli määrä lähteä joulukuun 12 pnä. Omituinen matkakuume oli kaikissa.
+          Rauhattomina kävellään paikasta toiseen, jutellaan puuta heinää. Hokmannin
+          haju lemuaa. Yritetään ajankuluksi laulaakin, mutta ei sekään maistu.
+          Kaikkia painostaa alkava koti-ikävä ja <span class="pageno" id="p5">[s.
+          5]</span>jännitys tuntemattomasta tulevaisuudesta. Sitäpaitsi matkallelähdön
+          syyt ovat hyvin kirjavia. Härmän poika sanoo antaneensa (?) rukkaset
+          tytölleen. Karstulan pojalla on sotkuisia perintöriitoja, joista ei
+          selvinnyt muuten kuin lähtemällä Amerikkaan. Ylistarolainen vanhapoika
+          lähtee viidettä kertaansa siksi, että matkustaminen on hänen intohimonsa.
+          Nuori solakka, mutta kalpea neito pakenee häpeäänsä, lankeemustansa. Mutta
+          paljon on mukana myöskin terveitä rehellisiä elämisenmahdollisuuksien
+          etsijöitä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Sateisena joulukuun 12 päivän aamuna irtautuu laiva Hankoniemen laiturista.
+          Omituinen tunne valtaa mielet. Vakavina ja hartaina seisoskelevat
+          siirtolaiset laivan kannella, katse yhä loitommalle jäävää isänmaan rantaa
+          kohti. Hyvin monet näkevät isänmaansa viimeisen kerran. Tunne on raskas.
+          Isänmaanrakkaus on sittenkin suuri ja kallis asia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mutta pian vaihtuu tämä tunne. Meri vaatii myöskin huomiota osakseen. Yksi
+          ja toinen kalpenee ja katoaa makuupaikoillensa. Syysmyrskyt heiluttavat
+          laivaa. Meritauti on kamalimpia tauteja mitä on olemassa. Se ei tapa, jos
+          muuten on terve, mutta kamalan iljettävä alituinen oksentaminen ja
+          oksentamisen tunne piinaa ja vaivaa kuin painajainen. Tuttavuuksien teko
+          seisahtaa, jokainen vain odottaa rantaa, että saisi edes hiukan levätä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kööpenhaminassa ei lasketa ketään maihin ellei passi ole Tanskan konsulin
+          luona viseerattu. Pääsin kuitenkin erinäisillä keinoilla ulos kaupungille.
+          Kööpenhamina on kaunis kaupunki. Kuninkaallinen Tanska pitää sinisestä ja
+          punaisesta väriloistosta. Kaikenlaiset uniformut antavat eloa ja silmien
+          iloa katuliikenteelle. Täällä jo sai huomata kuinka tavattoman ala-arvoisena
+          meidän rahaamme pidetään. Kaupoissa se ei ollenkaan kelvannut. Sitä ei edes
+          tunnettu. Mutta kyllä Ruotsin, Norjan y. m. raha tunnetaan ja kelpaa.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p6">[s. 6]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Laiva seisoi vain muutaman tunnin Kööpenhaminassa. Pohjanmeri oli pahalla
+          päällä. Laiva keikkui ja kiemurteli. Meritauti valtasi uudelleen suurimman
+          osan matkustajia. Tuntui aivan kuin rotta olisi kurkusta ales mennyt ja yhä
+          syvemmälle ja syvemmälle tunkeutuisi. Hulliin päästiin iltapäivällä.
+          Monenlaisilla ajokojeilla kuljetettiin siirtolaisia junaan, joka kohta läksi
+          Lontoota kohti. Matka kesti noin neljä tuntia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Englanti näyttää junasta katsoen yhdeltä ainoalta suurelta puutarhalta.
+          Aitoja ei ole. Ihanat puistot toinen toistansa upeammat vilahtavat ohitse.
+          Vaikka oli jouluviikko, niin karjaa näki ulkona. Pari kolme lehmää aina
+          yhdessä. Junat kulkevat tavattomalla vauhdilla. Veturit ovat pieniä mutta
+          nopeita. Mäkiä sanottavasti ei ole.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Lontoo tekee ensikertalaiseen suuren, mahtavan vaikutuksen. Kun sinne joutuu
+          pienestä Suomesta, tuntuu aivan samanlaiselta kuin jostakin sivukylästä
+          tulisi Helsingin keskukseen. Pientä on täällä meillä kaikki verrattuna
+          “suureen maailmaan”. Emme kuitenkaan nyt käy kuvailemaan vaikutelmia
+          Lontoosta, jätämme sen tuonnemmaksi. Sanomme kuitenkin nyt jo tässäkin, että
+          suuri Englanti sairastaa vakavanlaatuista sisällistä tautia.
+          Kommunistilehtiä sai käsiinsä tavan takaa. Lakkomielenosoituksia näki
+          alituiseen. Parlamenttitalo sekä useat ylhäisön talot olivat jo silloin
+          sotilasketjun ympäröiminä. Kurjuutta ja loistoa näkee siellä vierettäin.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone3">Valtamerellä.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Viisi päivää Lontoota katseltuamme astuimme Caronia-nimiseen suureen
+          valtamerihöyryyn. Vaikka laiva oli pienimpiä valtamerilaivoja, oli se
+          kuitenkin kuin pieni liikkuva kaupunki. Matkustajiakin oli lähes kaksi
+          tuhatta. Jouduin erään saksalaisen ja italialaisen kanssa samaan hyttiin.
+          Joulukuun 21 päivän iltana läksi laiva liikkeelle. <span class="pageno"
+          id="p7">[s. 7]</span>Oli kaunis kuutamo-ilta. Majakkatulia kaikkialla.
+          Mahtavat meren mainingit hiljakseen keinuttelivat laivaa. Ensimäinen
+          vuorokausi oli tyyntä ja kaunista, mutta sitten alkoi myrsky, joka kesti
+          joulupäivään asti. Laiva oli koko ajan melkein yhdessä paikassa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mahtava on suuren Atlannin myrsky!
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Koko meri näyttää suurelta vuorimaisemalta. Suurikin laiva on kuin pieni
+          lastu. Pari- kolmekymmentä metriä ylös ja alas kiikutaan. Meritauti on
+          kaikissa naisissa ja suurimmassa osassa miehiäkin. Kolme naista kuoli
+          myrskyn aikana, sydän ei kestänyt. Ruumiit haudataan aina heti mereen,
+          pannaan säkkiin, sidotaan lautaan, laivan pappi siunaa — siinä kaikki. Meren
+          jättiläiseläjät saavat herkkupalan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Myrskyn aikana ei ketään lasketa ulos kannelle. Jumalanpalveluksia pidetään
+          jos minkälaisia. Polvillaan rukoilevia ihmisiä on kaikkialla. Avuttomuuden
+          ja nöyryyden tunne valtaa ylimielisimmänkin matkustajan, sillä ei kukaan
+          tiedä milloin on viimeinen rysäys ja laiva lastineen meren omana.
+          Avuttomuuden vakavuus loistaa kaikkien kasvoilta.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Joulupäivä oli jo kaunis ja ihana. Tuuli lakkasi ja taivas kirkastui.
+          Ihmiset paranivat meritaudista ja olivat iloisia. Jouluiltaa vietettiin
+          lauluin, soitoin ja puhein. Eräs amerikkalainen professori puhui <i>koko
+          maailman tasavallasta</i>. Hänellä oli jo “maailman lippukin”, jossa oli
+          kaikki vesikaaren värit ja maapallon kuva keskellä. Sanoi viisi kertaa
+          kiertäneensä maapallon ympäri puhumassa tästä asiasta. Vanha mies, mutta
+          tulinen ja innostunut hän oli. Siinä tapasin ensimäisen suurpiirteisen
+          amerikkalaisen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Jouluiltana oli myöskin tanssiaiset. Sekin oli katsomisen arvoista.
+          Espanjalaiset ovat maailman tulisimpia ilonpitäjiä ja tanssijoita. Heidän
+          tanssiaan ihmettelivät <span class="pageno" id="p8">[s. 8]</span>kaikki.
+          Ainoastaan venäläiset yrittivät kilpailla, toiset kansallisuudet vetäytyivät
+          kiltisti katselijoiksi.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Merimatka kesti myrskyn vuoksi yksitoista vuorokautta. Kolmannen luokan
+          matkustajat vietiin New Yorkin rannassa pienelle Ellis-saarelle
+          karanteeniin, mutta n. s. luokkamatkustajat laskettiin heti maihin.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone4">Amerikka.</h2>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-02.jpg" alt="">
+          <p>127-vuotias vielä elävä intiaanipäällikkö John Smith heimopuvussaan.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Voimakas, kaikki matkan tuottamat kärsimykset unohduttava uteliaisuus
+          valtasi mielet kun Amerikan rannat alkoivat näkyä. Onhan Amerikka se vieras
+          maa, josta kansamme pohjakerroksissa enimmän juttua riittää. Kuo<span
+          class="pageno" id="p9">[s. 9]</span>lemantapauksista ja Amerikkaan
+          lähtevistä aina enin keskustelu viriää kun kyläläiset paikkakuntansa
+          kuulumisista alkavat toisille haastaa. Amerikka on kansamme sieluissa kuin
+          mikäkin satujen maa. Sen vuoksi harras uteliaisuus mielen valtaa kun todella
+          näkee edessään tuon ihmeitten maan rannat.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Minkälainen sitten on tuo maa, joka täältä kaukaa pohjolastakin ihmisiä
+          puoleensa vetää?
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, johon maamme siirtolaisuus pääasiassa
+          kohdistuu, on lähes 1 000 miljoonaa ha. suuri, eli yhtä suuri kuin koko
+          Europpa. Sen vuoksi Europan valtakunnat tuntuvat kääpiövalloilta Amerikkaan
+          verrattuna.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Yhdysvallat vapautuivat Englannin vallasta 1700-luvun jälkipuoliskolla.
+          Silloin oli siellä asukkaita ainoastaan 2 ¼ miljoonaa, siis vähemmän kuin
+          nyt Suomessa. Sittemmin on historia nähnyt siellä väestölisäyksen ja
+          rikkauden kasvun sellaisen, että sen vertaista ei ole ennen maailmassa
+          ollut. Yhdysvallat ovat vetäneet puoleensa ihmisvirran kaikista maapallon
+          ääristä, sillä se on luonnon antimiensa puolesta rikas maa. Amerikkalainen
+          filosoofi Emerson nimittää sitä “Jumalan viimeiseksi parhaaksi lahjaksi
+          ihmiskunnalle”, joka maa on varattu korkeampaa ihmiskuntaa varten.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Väestö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä puolellatoista miljoonalla aina
+          vuodessa ja viime vuosisadan aikana 71 miljoonalla ja yhä vain lisääntyy.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tämä on jättiläiskasvamista. 1700-luvulla oli 2 ¼ miljoonaa ja nyt neljännes
+          <i>toistasataa</i> miljoonaa. —
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tällainen suunnaton ihmisten kasaantuminen todistaa ihmisluonnossa olevaa
+          rikkauden janoa, sillä kuten yllä jo sanoimme, on Yhdysvallat maapallon
+          rikkain maa. Yhden ainoan vuoden kaivostyön arvo on 10 miljaardia ja
+          maanviljelyksen <i>31 miljaardia</i>, josta puhtaan viljasadon osalle <span
+          class="pageno" id="p10">[s. 10]</span>tulee 14 miljaardia. Maa lähettää
+          viljaa 2 miljaardin ja raaka-aineita 3 miljaardin arvosta ulkomaille.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Yhdysvallat on maailman suurin vilja-, puuvilla- ja liha-aitta.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Väestön nopean lisääntymisen vuoksi kuitenkin ennenpitkää tulee se aika,
+          jolloin emme enää saa “amerikkalaisia vehnäjauhoja”, vaan saamme tyytyä
+          omaamme. Tämä ei merkitse sitä, että Amerikassa uhrattaisiin maanviljelys
+          teollisuudelle kuten Englannissa, vaan onhan luonnollista, että suunnaton
+          väestön lisäys vaikuttaa viljan vientiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikka on suuri maa. Hallitus on varannut itsellensä suuria alueita, joita
+          se on käyttänyt asutustarkoituksiin. Se on aina 1860-luvulta saakka
+          tarjonnut suunnattomia etuja siirtolaisille omien kotien ja talojen,
+          “Homesteadien” perustamiseksi. Siten onkin maa jaettu moniin käsiin, ilman
+          sanottavaa suurtilain muodostumista. Pikkutilat alle 70 ha käsittävät
+          melkein puolet maanpinnasta. Kolmea maanviljelijää kohti tulee keskimäärin
+          yksi palvelija.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Maan taloudellinen kehitys on vasta puolivälissä. “Jänkit” ovat vakuutettuja
+          siitä, että koko maailman valta siirtyy heille. Silloin kai toteutuu se
+          haave, josta Caronia-laivassa edellä mainittu professori puhui, takanaan
+          seinässä koko maailman yhdysvaltain mahtava lippu. Senaattori Beveridge
+          lausui v. 1900 seuraavat lennokkaat ajatukset: “Amerikka muodostuu ajanoloon
+          koko maailman senaatiksi, jossa ihmiskunnan ylituomari jakaa oikeutta
+          kansoille. Hän on antanut meille edistyksen hengen masentaaksemme pimeyden
+          voimat kautta maailman. Hän on tehnyt meistä hallitustaidon perillisiä
+          hallitaksemme villejä ja vanhentuneita kansoja. Tämä on Amerikan jumalainen
+          tehtävä. Kunnioitus sydämessä astuu Amerikan kansa toivorikkaana ja iloisena
+          tulevaisuuteen ja tahtoo uskollisesti suorittaa sen tehtävän, jonka Jumala
+          on sille määrännyt.”
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p11">[s. 11]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Tämä kaikki voi toteutua, sillä ovathan maan maantieteellinen asema ja
+          historia ainutlaatuiset maailmassa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikka on kuin luonnonkattama pöytä, joka vetää puoleensa kaikkia, jotka
+          siihen huomiotansa kiinnittävät. Ei ole siis kummeksittavaa, jos meidänkin
+          maamme tuhannet voimakkaat käsivarret ovat sinne siirtyneet. Maan
+          suunnattomat rikkaudet, suuruus ja mahtavuus lumoo ihmisen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mutta varjopuolensa on Amerikallakin. Rikkaus kasvattaa huonoja
+          taloudenhoitajia. Amerikassa on harjoitettu hirvittävää ryöstöviljelystä.
+          Siellä tapaa autioita tiloja, sellaisia joitten maat ovat laihdutetut ja
+          metsät poltetut ja hävitetyt. Paras peltomaa, 9/10 koko pinta-alasta, on jo
+          otettu viljelykselle. Vapaita kodinpaikkoja “Homesteadia” ei ole enää
+          saatavissa. V. 1903 odotti vielä 15 ½ miljoonaa palstaa farmaria, mutta nyt
+          ei ole niitä enää jaettavana.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suuri ja rikas maa on kansan tehnyt ylpeäksi, mutta samalla
+          laajakatseiseksi. Taistelu luontoa vastaan on ollut ankara, mutta tilasta ei
+          ole puutetta ollut.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kulkuneuvot ovat kehittyneet. Rautatieverkko on 400 tuhatta km. pitempi kuin
+          koko Europan yhteensä. New Yorkista pääsee 18 tunnissa Chicagohon ja
+          puolenneljättä vuorokauden kuluttua Tyynenmeren rannalle. Maantiet
+          risteilevät miltei joka mailin päässä. Automobiilejä on käytännössä 5 kertaa
+          enemmän kuin koko muussa maailmassa yhteensä. Viime vuonna valmisti yksin
+          Fordkin 1 miljoona 50 tuhatta autoa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suuruus vapauttaa ahtaitten näköpiirien rasituksista. Pienellä
+          “töppösperällä” on toisenlaiset harrastukset kuin suurella kirkonkylällä.
+          Amerikan kansa on suurpiirteistä ja selvää. Katto on korkealla. Rakennetaan
+          pilvenpiirtäjiä. Kansan tarmo muistuttaa suurta Niagaran putousta.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p12">[s. 12]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikkalaisen kansallisluonnetta aateloi nuoruuden voimakkaat piirteet.
+          Tämä nuoruus ilmenee esimerkiksi siinä suuressa melun suosimisessa, joka
+          maassa vierailevan europalaisen silmään heti ensimäiseksi pistää.
+          Kansalliset merkkipäivät, uudenvuoden yö y. m. tilaisuudet todistavat
+          “yankeen” (jänkin) melunrakkautta. Kansallisluonteen nuoruuden rakkautta
+          osoittaa myöskin luonnon antimien kevytmielinen pitely, taipumus
+          hermojakiihdyttäviin huveihin ja rakkaus jännittäviin
+          salapoliisiromaaneihin. Nuoruutta todistaa vielä todellinen sivistysinto.
+          Suuret, mahtavat kirjastot, oppilaitokset ja yliopistot puhuvat kuohuvasta
+          nuoruuden voiman elähyttämästä sivistysinnosta. Piittaamattomuus
+          ihmishengestä, laiminlyönnit varokeinoihin nähden esim. rautateillä ovat
+          niinikään nuoruuden merkkejä. Amerikkalainen veturinkuljettaja ajaa hurjalla
+          vauhdilla vioittuneen sillan ylitse, hänellä ei ole aikaa jäädä odottamaan
+          sillankorjaajia. Sellainen on amerikkalaista. Ihmishengen halvekseminen on
+          vain varjopuoli nuoruuden pursuvasta uskosta menestykseen ja edistykseen.
+          Nuori ja terve veri, lujat hermot ja palava edistyksen halu ovat
+          “jänkki”-kansan silmiinpistävimmät hyvät ominaisuudet.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikkalainen henki ei välitä yksilöistä niin paljoa kuin esim. meillä
+          Suomessa välitetään. Siellä voimakas palkitaan, heikko nääntyy, sillä
+          seurauksella, että <i>työ</i> kulkee voitosta voittoon. Maan rikkaus ja
+          kansan häikäilemättömyys yhdessä muodostavat amerikkalaisuuden. Itsemääräys,
+          itsetoiminta, itsetunto ja itsekehitys ovat ne tekijät, joilla tuo
+          ainutlaatuinen kansallistunto lepää. Vapaus ja oma apu ovat kasvattaneet
+          maahan muuttaneista siirtolaisista uuden kansan, voimakkaan ja rohkean.
+          Maahan muuttava europalainen huomaa äkkiä vapautuneensa vanhoista
+          perimystavoista. Lincolnin aate, että kaikki miehet ovat samanarvoisia,
+          vaimentaa luokkarajoja. Kaikki on vapaata luovalle älylle. Täällä saa
+          osaksensa <span class="pageno" id="p13">[s. 13]</span>sitä kannatusta, jota
+          jokainen ihminen vaatii voidakseen jatkuvasti innostua työhönsä, sillä onhan
+          se niin — kuten Foerster sanoo — että ihminen ei ole mikään koira, joka
+          tyytyy luupalaseen, vaan hän on yhteiskunnallisilla vaistoilla varustettu
+          olento, joka vaatii toisten kannatusta jatkuvasti innostuakseen työhönsä. Ei
+          ole näinollen kummakaan, että esim. keksimiskyky on amerikkalaisen kansan
+          keskuudessa niin tavattoman korkealle kehittynyt.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suurimmat saavutuksensa on amerikkalainen tarmo saavuttanut maanviljelyksen
+          alalla. Maanviljelijät ovat tunteneet itsensä täällä vapaiksi kaikesta
+          vanhasta ja lahosta. Siinä syvin syy hämmästyttäviin saavutuksiin.
+          Laiskinkin täällä innostuu yrittämään.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Porvarien ja sosialistien välinen taistelu ei ole Amerikassa läheskään niin
+          kärjistynyt kuin Europassa. Se joutuu siellä varjoon demokratian ja
+          rahavallan välillä. Pääomat ovat järjestyneet trusteiksi. Niinpä on esim.
+          eräällä 18 toiminimen yhtymällä noin 200 miljaardia; eräällä viiden pankin
+          yhtymällä 100 biljoonaa. Vanhin trusteista on Standard Oil Company,
+          öljytrusti.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikassa ovat kaikki pääomat trustiutuneet. Voimakas hallitsee heikon
+          kustannuksella. Se on amerikkalaisuuden suurin varjopuoli. Dollarin ylivalta
+          uhkaa koko maan demokratiaa. Vasta viime aikoina ovat esim. maanviljelijät
+          alkaneet järjestäytyä. Maata uhkaavat dollari-“kuninkaat”, sellaiset kuin
+          Rockefeller, Carnegie, Morgan, Vanderbilt, Harrman, Hill y.m. Toisella
+          puolella on kymmeniä miljoonia, jotka elävät kurjuuden partaalla, New
+          Yorkissa esim. haudataan joka kymmenes köyhäin hautausmaahan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Työväen järjestymistä ehkäisee voimakas yksilöllisyyden tunne. Sen vuoksi on
+          se heikkoa. Työmies uneksii rikkauksia. Ovathan monet raha-“kuninkaat”
+          alkaneet työmiehestä. Miksei hänkin voi rikkauksia koota! Sitäpaitsi työväen
+          olot ovat paljoa paremmat kuin missään muu<span class="pageno" id="p14">[s.
+          14]</span>alla maailmassa. Rahamiehet osaavat erinomaisesti pettää
+          pintapuolisen työmiehen sisintä olemusta. Ulkonainen mukavuus, elämän
+          halpuus ja huvittelutunteen tyydyttäminen ovat keinoja, joilla työmiesten
+          silmät sokaistaan. Senvuoksi kuuluukin Amerikan noin 30-miljoonaisesta
+          työväestöstä vain kolmisen miljoonaa ammattiyhdistyksiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Valtaa maassa pitää kaksijakoinen puoluejärjestelmä, demokraatit ja
+          republikaanit. Kahtena valtavana valtiollisena trustina pitävät ne valtaa
+          muutamien mahtavien puoluejohtajien käsissä. Näin ollen on mielestämme
+          Amerikassa harvainvaltainen kansanvalta, jota emme voi ihailla vaikkakin
+          amerikkalaiset tuntuvat siitä pitävän. Dollari-trustien ja puoluejohtajien
+          väliin litistyy todellinen terve yhteiskunnallinen vapaus. Merkkejä, vieläpä
+          voimakkaitakin, on kuitenkin olemassa siitä, että terve kansanvalta alkaa
+          voimistua. Valtiososialismi esim. nostaa yhä voimakkaampana päätänsä.
+          Rautatiet olivat sodan aikana valtion hallussa. Trustien toiminnan ankaraa
+          kontrollia vaaditaan j. n. e.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Riittäkööt nämä muutamat ajatukset yleisen amerikkalaisuuden esittelyksi ja
+          siirtykäämme katselemaan siirtokansamme elämää täällä kansakuntain suurella
+          kilpakentällä. Sitä ennen kuitenkin muutamia ajatuksia miljoonakaupungeista,
+          sellaisista kuin esim.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone5">New Yorkista.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Kun käy sellaisissa miljoonakaupungeissa kuin esim. Lontoossa, New Yorkissa,
+          Bostonissa ja Chicagossa, niin alkaa aivan uudella tavalla tajuta
+          aikakautemme kaupunkilaisuuden suuret erheet. Meidän Helsinkimme näyttää
+          näiden rinnalla maalaiskylältä. Aivan hölmistyy palatessaan Helsinkiin.
+          Näinkö täällä onkin pientä! Näinkö täällä onkin vähän ihmisiä, muutamia
+          siellä täällä ...
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p15">[s. 15]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Ja kun taas päinvastoin ensi kerran astelee miljoonakaupungin katuja, tuntuu
+          siltä kuin kaikki maapallon ihmiset olisivat liikkeellä. Kaikilla kuumeinen
+          kiire, nälkä tai kova jano. Vasta sitte, kun on tilaisuudessa hiukan
+          kurkistaa miljoonakaupungin elämään ja tutustua ihmisiin niissä, ymmärtää
+          mitä suuri amerikkalainen ajattelija <i>Emerson</i> tarkoittaa kun hän antaa
+          miljoonakaupunkilaisista m. m. seuraavan ankaran arvostelun:
+          “Suurkaupunkiemme väestö on jumalatonta, aineellisuuteen vajonnutta joukkoa,
+          jolla ei ole mitään sielullisia siteitä, ei veljestuntoa eikä innostusta.
+          Siinä ei näe mitään ihmisiä, vaan vaeltavaa nälkää ja janoa, lihaksitulleita
+          kuumehoureita ja himoja. Miten voivat ihmiset yleensä enää jatkaa elämäänsä
+          — kun elämän päämäärät heiltä niin kokonaan puuttuvat. Kun he ovat
+          saavuttaneet pienet pippurinjyväpäämaalinsa, näkyy heitä edelleen
+          ylläpitävän vain kalkkisuola heidän nikamissaan, eikä mikään arvokas elämän
+          päämäärä. Ei uskota enää henkiseen eikä siveelliseen maailmanjärjestykseen.
+          Uskotaan kemiaan, ruokaan ja viiniin, rikkauteen, mekaniikkaan,
+          höyrykoneihin ja yleiseen mielipiteeseen — mutta ei jumalallisiin
+          pohjaperusteihin. Ainoastaan hyvin pieni osa suurkaupungin väestöstä kykenee
+          ylläpitämään kodin rauhaa ja kodin edistymistä, vaalimaan niitä tunteita ja
+          perintätapoja, jotka vain kodin ilmapiirissä menestyvät. Suurin osa
+          kaupungin väestöstä elää teollisuuspaimentolaisina, muutellen arabialaisten
+          tavoin alituisesti telttaansa sinne, missä saapi paremman menekin työlleen
+          ja tavaroilleen. Surkuteltavan monilla ei ole edes telttaa, jota voisi
+          kuljettaa mukanaan; he asuvat siellä, minne sattuma heidät viskaa;
+          majataloissa, yömajoissa tai kadulla”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tämä voimakas arvostelu osoittaa kuinka amerikkalaisetkin suurmiehet ovat
+          huomanneet aikakautemme kulttuurikeskusten — suurten kaupunkien — suuret
+          erheet. Elämä niissä on hajonnut jyrkkiin vastakohtiin. Ihmi<span
+          class="pageno" id="p16">[s. 16]</span>nen ajetaan ummehtuneisiin oloihin. Ei
+          missään pysyväistä pohjaa, ei missään yhtenäistä kokonaiskäsitystä
+          olevaisuudesta, ei missään sellaista elämää, joka olisi kaiken sen kuumeisen
+          kiireen ja vaivannäön arvoista, mikä ihmisen sille on uhrattava. Elämän
+          kulku on itse hävittänyt toivon ja kääntänyt kaiken vastakohdakseen. Ihminen
+          on tavoitellut varmuutta, mutta onkin joutunut epävarmuuteen. Elämä on
+          hajaantunut toisilleen vastakkaisiin suuntiin. Onni on muuttunut katkeraksi
+          taisteluksi ja kilpailuksi tuottaen loppumatonta murhetta ja vaivannäköä.
+          Suunnaton ja rauhaton tuoksina ja hyörinä kaikkialla, intohimoinen
+          rynnistely, elämän suuntaus ulospäin, ei mitään sisäisiä ongelmia, ei
+          sisäistä liikkeellepanevaa voimaa. Vähän puhdasta innostusta ja
+          tosirakkautta. Sen sijaan sekä loistavissa sanoissa että työssä on vain oman
+          minän ja edun harrastusta. Ihminen luulee olevansa hyvän ja pahan, oikean ja
+          väärän korkein tuomari. Hänen pyrkimyksensä on ihmisten suosion ja
+          ulkonaisen vaikutuksen tavoittelua. “Te olette maan suola”, aloitti eräskin
+          pappi saarnansa miljonäärien kirkossa Bostonissa, ja osoitti sitte pitkässä
+          puheessaan kuinka koko maailman hyvyys lepää näitten herrain harteilla. Näin
+          uskotellaan ajettavan ihanteellisia tarkoitusperiä ja teeskennellään ylevää
+          mielenlaatua, vaikka kaikki onkin vain valheellisuutta, vastenmielistä
+          ulkokultaisuutta, henkistä mataluutta ja tyhjyyttä. Tahdotaan vain loistaa
+          ja komeilla ja sisäisen sivistyksen sijaan asetetaan ulkonainen
+          menestyminen, uhrataan oikea elämä pelkälle maalliselle hyödylle, joten
+          pakostakin joudutaan pintapuoliseen, näennäiseen ulkonaiseen loistoon ja
+          sisäiseen tyhjyyteen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Miljoonakaupunkien elämää tarkastellessa muistuu mieleen kertomus Baabelin
+          tornista, tuntuu kuin kaikki helvetin pahat henget olisi laskettu vapaiksi
+          rienaamaan ihmistä ja juoksuttamaan sitä toisesta matalasta himosta toiseen.
+          Suurkaupunkien kulttuuri ei tee mitään sisäisen <span class="pageno"
+          id="p17">[s. 17]</span>ihmisen, onnemme ja tyytyväisyytemme eikä henkemme
+          syventämiseksi. Sydänmaan halonhakkaajan ja kuokkijan elämä on syvempää kuin
+          miljoonakaupunkien kaduilla vaeltavan joukkosielun.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kun tarkemmin yrittää ihmisten kasvoista ja olennosta laskea heidän
+          sisintänsä, huomaa kuinka tuskallinen kaipaus ja katkera valitus ajaa heitä
+          toisesta aistirapakosta toiseen. Tieto ja teknillinen taituruus tosin
+          voittaa miltei kaikki, mutta siitä huolimatta yhä onnettomammaksi ja
+          yksinäisemmäksi tulee <i>ihminen</i>, Jumalan kuva. Kaupunkilaiskulttuurilta
+          puuttuu juuri sitä, mikä kykenisi antamaan elämälle tukea ja sisältöä,
+          puuttuu luja ja varma maailmankatsomus. Aineellisuus, kultainen vasikka
+          hienommassa ja karkeammassa muodossa, lumoaa kaikki. Se on vallannut
+          ajatustavat, tunteet, sanalla sanoen kaikki. Kun ihmiset näin pakoitetaan
+          turvaamaan pelkkään materialismiin, näkevät he edessänsä kammottavan
+          tyhjyyden ja autiuden. Itsemurhat, kevyt huvittelun halu, aistillisuus y.m.
+          miljoonakaupungin silmiinpistävät ilmiöt sitä kaikkein selvimmin todistavat.
+          Näin ollen herää kysymys: eikö aikamme kaupunkilaiskulttuuri olekin vain
+          hienostunutta raakuutta ja siveellistä rappeutuneisuutta. Elämäntuska
+          toisaalta osoittaa, että ihminen on henkiolento ja että sivistys, joka sen
+          unohtaa, ei olekaan sivistystä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Miljoonakaupunkiemme elämä todistaa, että huolimatta äärettömistä
+          teknillisistä saavutuksista, olemassaolon kaunistamisesta ja elinehtojen
+          parantamisesta ihmisen sisäinen olento on onneton ja yksin. Sisäinen ilo
+          puuttuu. Ihminen on kullastaan huolimatta köyhä, tyhjä ja pintapuolinen.
+          Näin julistaa aikakautemme johtava kaupunkilaiskulttuuri sisimmän ytimensä
+          sairaaksi ja mädäntyneeksi. — Terve elämä synnyttää lakkaamatta sisäistä
+          sielun iloa, mutta suurkaupunkien elämä ei sitä tee.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Erehdys on siinä, että teknillinen tieto- ja järkisivis<span class="pageno"
+          id="p18">[s. 18]</span>tys asetetaan luonteenkasvatuksen edelle, vaikka
+          pitäisi olla päinvastoin. On unohdettu suuren Schillerin sanat: “Sille, joka
+          on jo niin pitkälle joutunut, että on järkeänsä hionut sydämensä
+          kustannuksella, sille ei pyhin ole enää pyhää, sille ei ihmiskunta eikä
+          jumaluus ole mitään, kumpikaan maailma ei ole mitään hänen silmissään.”
+          Miljoonakaupunkien johtama sivistysihanne tunkeutuu vain järkeen ja muistiin
+          eikä sielun ja sydämen syvyyteen. Se ei voi ajanoloon sisäistä ihmistä
+          tyydyttää.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Siksi maailma nykyään elääkin sivistysihanteensa puhdistuskautta. Ihmiskunta
+          on joutunut erhetystensä kiirastuleen puhdistumaan. On selvää, että
+          järjenkin saavutukset tuovat iloa mukanansa, mutta se ilo ei ole välitöntä,
+          vaan kylmää kuin jää. Se on myöskin vaarallista iloa, sillä sen kautta
+          voimme sisäisesti vilustua ylpeydestä ja itserakkaudesta. Oikea uhrautuva
+          rakkaus paleltuu kuoliaaksi ja kurjuus valtaa yhteiskuntaelämämme.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Me näemme suurkaupunkien mahtavien elämästä kuinka he suurelta osalta
+          hajoavat aistillisten, vieläpä eläimellistenkin nautintojen lokaan, sillä
+          itsevaltias järki vangitsee omantunnon ja sydämen, heittäen sen tyrmään,
+          mutta aistiviettejä se ei kykene vangitsemaan. Järjen yksinvallan alla
+          saavat ne vain yhä kehittyneemmän muodon ja tulevat yhä raaemmiksi.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Näin on Tantaluksesta uudelleen tullut ihmiskunnan vertauskuva sen
+          kiihkeässä, kuumeisessa ilonjanossa, jonka se virtaavan veden äärestä tahtoo
+          sammuttaa. Mutta kuta kiihkeämmin se kurottautuu siitä juomaan, sitä
+          kauemmas väistyy virta. Tuo Tantalus — sanoo Emerson — on nähtävissä sekä
+          New Yorkissa että Bostonissa. Hän on hyvällä tuulella, jatkaa E., sillä hän
+          arvelee kerran vielä onnistuvansa, toivoopa tuota kallisarvoista juomaa
+          saavansa pulloihinkin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Miljoonakaupunkien johtama kulttuuri tekee ihmiskunnan ruumiillisesti ja
+          henkisesti sairaaksi. Todistuk<span class="pageno" id="p19">[s.
+          19]</span>ena siitä, että asiat niin ovat, on hygienian, terveysopin, mitä
+          suurin arvostaminen, joka Amerikassa on muodostunut hirvittäväksi ja mitä
+          häikäilemättömimmäksi puoskaroimiseksi. “Ihmelääkkeitä” kaupitaan jos
+          minkälaisia ja herkkäuskoiset ihmisparat maksavat kamalia veroja niitä
+          kauppaaville loiseläjille. Samaa todistavat yhä lisääntyvät itsemurhat.
+          Vaikka puhutaan kauniita sanoja elämän tunnustamisesta, olemassaolo- ja
+          toimialailosta, lisääntyy itsemurhien luku kammottavalla vauhdilla.
+          Katkerampaa ivaa kehutusta korkeasta kulttuurista ei voi ajatella.
+          Toimeliaalla pelastusarmeijalla on New Yorkissa, Chicagossa y.m. itsemurhia
+          vastustavia toimistoja itsemurhakandidaattien neuvomiseksi ja
+          pelastamiseksi.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Miljoonakaupunkien kulttuurielämä pakottaa ihmiset elämään peloittavan
+          korkean paineen alla miltei musertavassa jännityksessä. Tuntuu siltä kuin
+          höyry ja sähkö sekä kaikenlaiset miljoonat eri koneet ja vangitut
+          luonnonvoimat tahtoisivat kostaa ihmiselle pitämällä häntä alituisessa
+          kuumeentapaisessa kiireessä ja hyörinässä, suomatta hänelle hetkeksikään
+          ruumiin tai hengen lepoa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Katsellessa miljoonakaupungin elämää tuntuu siltä kuin ihminen niissä
+          kärsisi oman järkensä luomien hirviöiden orjuudessa. Ihmiset ovat
+          kummallisen hätäileviä, ärtyisiä, rauhattomia, sanalla sanoen hermostuneita.
+          Tämä hermostuneisuus on tarttunut ruumiiseen, henkeen ja moraaliin. Elämä on
+          onnetonta ja ilotonta. Näyttää siltä, että nykyaikainen
+          miljoonakaupunkilainen kärsii enemmän kuin minkään muun aikakauden ihminen.
+          Suurkaupunkien köyhälistökortteli-eläjien elämä on helvettiä kauheampaa.
+          Yksityiskohtaisia todisteita ei tässä tarvita. Jolla on silmät nähdä ja
+          korvat kuulla, hän pistäytyköön New Yorkin, Chicagon, Bostonin, Lontoon y.m.
+          köyhien kortteleissa, hän näkee edessään aikakautemme teknillisen
+          äly-kulttuurin varjopuolet. Näännyttävää ja henkisesti kuolettavaa on
+          myöskin työ suurissa tehtaissa, <span class="pageno" id="p20">[s.
+          20]</span>myllyissä, kuten Amerikan suomalaiset sanovat. Kauheata on elää
+          tulikuumain höyrypannujen, takovien vasarain, surisevain pyöräin, kalskavien
+          kangaspuiden tai hyriseväin puolain kamalassa melussa. Ihmisten kalpeat,
+          uurtuneet kasvot puhuvat kieltä aikakautemme orjien elämästä.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-03.jpg" alt="">
+          <p>Amerikkalainen haarakirjasto.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Taloudelliset edut ratkaisevat menettelytavat, sanalla sanoen <i>kaikki</i>.
+          Työnjako tehtaissa on tavallista, mutta kukaan ei huomaa, ei välitä huomata
+          sitä tavatonta tappiota, minkä se henkisesti ja moraalisesti ihmiskunnalle
+          aiheuttaa. Työnjako teollisuuden alalla muuttaa ihmisten elämän
+          sieluttomaksi ja hengettömäksi. Työ, joka ei luo kokonaista, vaan rajoittuu
+          yksityisosien valmistamiseen, ei tuota tyydytystä, se kasvattaa orjanmieltä.
+          Kun katselee miljoonakaupungin tehtaista palaavaa työmieslaumaa tai jossain
+          pilvenpiirtäjän konehuoneessa tai hississä koneellisesti toimivaa naista,
+          muistuu mieleen mui<span class="pageno" id="p21">[s. 21]</span>naisten
+          mahtavien Egyptin pyramiidien rakentajat ja jyviä jauhavat, itkevät naiset.
+          Näiltä ihmisiltä on elämän onnen suurin välttämättömyys, <i>luomisen</i>
+          ilo, kokonaan kielletty. Sillä eihän ihminen tavoittele vain hyviä päiviä ja
+          helppoja raha-ansioita, luomiseen — vaikkapa vähäiseenkin — on hänellä
+          rajaton halu. Koneellisessa työssä tehtaissa tulevat ihmiset julmiksi,
+          kovasydämisiksi ja rajuiksi, vieläpä petollisiksikin. Amerikka ylpeilee
+          teollisuudestaan ja teollisuuden synnyttämästä kaupunkilaisuudestaan, eikä
+          syyttä, mutta ylpeilköön vain. Kukaan ei ole vielä laskenut ja tiliä
+          vaatinut miten paljo sisäistä ilomielisyyttä, miten paljo hiljaista
+          tyytyväisyyttä ja kypsynyttä luomis- ja työkykyä se on koko ihmiskunnalta
+          tukahduttanut. Mutta tulee aika, jolloin tämäkin vaatimus esitetään, sillä
+          Jumala ei anna itseänsä pilkata.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-04.jpg" alt="">
+          <p>Osa New Yorkia.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikka on kaupunkilaisuuden luvattu maa, yli 50 % asuu sen väestöstä
+          kaupungeissa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Se on Amerikan suurin onnettomuus. Kansan elämäntavat turmeltuvat, sielu
+          väsyy, aistielämä kiihottuu, sanalla sanoen: elämä muuttuu
+          baabelintorni-elämäksi, jolloin kaikenlainen jumalallinen poljetaan alas
+          maahan. Mutta silloin myös kansakuntaa odottaa Baabelin tornin traagillinen
+          kohtalo.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p22">[s. 22]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Työnjako teollisuuden alalla paloittelee ihmisen pieniin elämän sirpaleihin,
+          niin että ihmiselle itselleen jäävä henkinen voima ei riitä mihinkään.
+          Kaikki se valitus ja tuskanhuuto, joka Amerikan miljoonakaupunkien tehtaista
+          kohoaa ylös korkeuteen, johtuu yksinomaan siitä, että aikakauden korkea
+          teollisuuskulttuuri kehittää ihmisessä kaikkea muuta paitsi ei
+          <i>ihmistä</i>. Oma etu, trustin etu ja tuotannon lisäys ei välitä
+          ihmisolennon valistamisesta, vahvistamisesta, jalostamisesta tai
+          kehittämisestä. Jos työmies kuolee, otetaan toinen. Koneen yksi rikkoutunut
+          ratas tuottaa enemmän harmia kuin työmiehen kuolema. Edellinen täytyy ostaa,
+          jälkimäisen saapi ilman.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suuri kasvatusoppinut Foerster sanoo, että me ihmiset “teemme harvoin
+          itsellemme tiliä siitä, miten suuressa määrin kaikkea iloamme masentaa siitä
+          osattomaksi jääneiden mieliala: naurumme muuttuu hillitymmäksi, meluava
+          ilomme tuntuu teennäiseltä ja on sisimmältä olemukseltaan pikemmin itsemme
+          pettämistä kuin välitöntä riemua. Pintapuolisinkaan ihminen ei pääse tästä
+          kirouksesta vapaaksi. Vaikkapa yhteiskunnalliset vastakohdat eivät häneen
+          sisäisesti vaikuttaisikaan, kuuluu kuitenkin valitus kadulta hänen
+          korviinsa, hän näkee uhmaavia ja jäykistyneitä kasvoja, hän kaipaa niissä
+          myötäilon ilmettä ja häiriytyy siitä, mikä näiden kasvojen ja ilmeiden
+          takana on. Voidaksemme nauraa täytyy meillä olla omantunnon rauha, sillä
+          vilpitön nauru tulee syvältä, kuivatuista kyynelistä, katkotuista kahleista
+          ja voitosta itsekkyyden ylitse. Epäilemme omaa nauruamme, jos muut
+          vaikenevat; ilo on kuorolaulua. Me emme enää tiedä mitä onni on. Me opimme
+          sen tuntemaan vasta silloin kun teknillinen kehitys ja yhteiskunnallinen
+          järjestys on voittanut sen suuren yhteiskunnallisen murroksen, johon
+          suurteollisuus, luomalla suurkaupungit, on meidät vienyt, ja <i>korkeammat
+          ihanteet jälleen tuovat siunausta ihmiskunnan yhteistyölle.</i>”
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p23">[s. 23]</span>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-05.jpg" alt="">
+          <p>Singerin tehdasyhtiön talo, New Yorkin ylpeys.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Onneton, sisäisesti onneton on miljoonakaupungin ihminen. Sitä todistaa
+          kaikkein parhaiten suurkaupunkien <span class="pageno" id="p24">[s.
+          24]</span>luonnottomuuksiin kehittynyt huvielämä. Sydäntäkouristavaa on
+          katsella esim. New Yorkin huvipaikkoja. Mitä kaikkea voidaan kansalle
+          vapaasti tarjota! Ihmisen kurjuuden kuva on täydellinen suurkaupunkien
+          ilopaikoissa. Meistä tuntuu, että tuo amerikkalaisuudelle ominainen meluisa,
+          ajattelematon ilo on seurauksena rasittavasta, kuluttavasta ja
+          <i>tylsistyttävästä</i> työstä; näännyttävässä taistelun tuoksinassa ja
+          hyörinässä jokapäiväisen leivän ansaitsemiseksi menettää sielu kyvyn
+          puhtaampiin, jalompiin ja hiljaisempiin nautinnoihin. Luonnosta nauttiminen,
+          ruumiillinen virkistyminen, laulu luonnossa, leikit perheenjäsenten kesken
+          j.n.e. eivät tyydytä suurkaupunkilaisen huvitteluntarvetta. Tylsistyneet tai
+          sairaat hermot tarvitsevat kiihoittavampia nautintoja. Ilon tarkoituksena ei
+          olekaan virkistyminen vaan unohtaminen, saada edes hetkeksi unohtumaan
+          elämän raskas ja synkkä taakka. Yksinäisyyden pelko ajaa onnettoman
+          sairashermoisen suurkaupunkilaisen jännittäviin huvipaikkoihin. Saksalaisen
+          Nietzschen sanat “Ei ilo vaan ilottomuus on kaiken irstailun äiti” pitää
+          paikkansa suurkaupunkien huvitteluelämää tarkastellessa, sillä “meluavan
+          ilon ja mykän epätoivon eroittaa toisistansa kaikkialla maailmassa vain ohut
+          seinä”, sanoo ajattelija Ruskin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          On selvää että “ylempien piirien” seura-elämä ei ole sen parempaa.
+          Sovinnaista valheellisuutta ja turhamaisuutta, määrättyä kohteliaisuutta ja
+          pinnalle siveltyä koristeellisuutta. Siinä kaikki.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suurkaupunkilainen pyrkii kesäksi maalle. Sen vaikuttaa sisäinen
+          luonnottoman kaupunkilaiselämän synnyttämä sielun ja hermojen nälkä. Mutta
+          Amerikassa ovat tällaiset kesäretket tulleet muodin ja urheilun asiaksi, ne
+          eivät voi enää herättää rakkautta luontoon eivätkä tarjoa todellista syvää
+          virkistystä. Matkustelun varjopuolet ovat siinä, että se tekee ihmisen
+          kylmäksi ja välinpitämättömäksi pienempää luonnonkauneutta kohtaan.
+          Kotiseudun <span class="pageno" id="p25">[s. 25]</span>maaperän pitää olla
+          sinä lähtökohtana, joka aina ihmistä virkistää. Ja se tekeekin sen, jos vain
+          rakastamme sitä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Miljoonakaupunkilaisella ei ole kotiseutua. Hän on todella kuin
+          paimentolainen, ilman mitään kiinnekohtaa mailmassa. Tästä seuraa, että
+          aikakautemme kaupungeista johdettu kulttuuri on vieraantunut luonnosta.
+          Miljoonakaupunki esikaupunkeineen, suunnattomine kivitaloineen ja kasattuine
+          ihmisineen on astunut luonnon sijaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Kaupunkilaislapsi on pelkkä kulttuuritaimi”, sanoo Valter ja jatkaa: “eikä
+          milloinkaan lapsi vaan ansarimaisesti liikakypsyyteen kehitetty ihmiselämä.
+          Ihminen ei voi rangaistuksetta vieraantua luonnon tarjoamista nautinnoista.
+          Surkuteltava on se, jolle luonnon tarjooma ilo on vierasta”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Oikea suhde luonnon ja kulttuurin välillä on hävinnyt. Kulttuuri-ihminen ei
+          enää tiedä miten tulisi elää luonnon parissa. Miljoonakaupunkilaisten
+          “maallakäynnit” muistuttavat hyökkäystä niihin: revitään kukkia ja puita,
+          tallataan viljelyksiä y. m., ollaan sanalla sanoen aivan kuin humalassa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          On selvää, että myöskin amerikkalaiseen taiteeseen voimakas kaupunkilaisuus
+          on lyönyt leimansa. Kirjallisuus muuttuu yhä enemmän heliseväksi vaskeksi ja
+          kiliseväksi kulkuseksi. Jännittävät salapoliisiromaanit ja chaplinimaiset
+          ilveilijät ovat etualalla. Tällaisella taiteella ei totisesti paljoakaan
+          ilahduteta ihmissydäntä eikä valaista yksilön ja kansakunnan elämää. Se on
+          todella “taidetta taiteen vuoksi”, s. o. = ei mitään, sillä
+          tarkoituksettoman taiteen teoria ei ole elävän elämän synnyttämä eikä
+          myöskään lämminverisen, luomiskykyisen taiteilijamielen keksimä. Teoria
+          “taidetta taiteen vuoksi” on suurkaupunkien turmeleman vähäveristen
+          taideharrastajain keksimä abstraktsioni.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p26">[s. 26]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Taiteella on ja tulee olla tarkoitusperänsä. Suuri Goethe jo valitti, että
+          hänen aikakautensa kaunokirjallisuudelta puuttuu suuret päämäärät siihen
+          mikä on turmeltumatonta ja tervettä. Schiller määrittelee taiteen
+          seuraavalla tavalla: “Taide on ilolle pyhitetty; mikään tehtävä ei ole
+          suurempi ja vakavampi kuin ihmisten onnellistuttaminen. Oikeata taidetta on
+          vain se, joka tuottaa korkeinta nautintoa. Ja korkeimman nautinnon tuottaa
+          kaikkien voimiensa eloisassa leikissä kilvoitteleva vapaa mieli”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Oikea taide, jos se esittääkin kammottavaa ja jännittävää, käyttäen harmaita
+          ja veriruskeita värejä, ei unohda kirkastavaa auringonsädettä, vapauttavaa
+          sanaa, kohottavaa aatetta joka virkistää ja <i>vapauttaa</i>, rikastuttaa ja
+          onnellistuttaa ihmistä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Nämä ominaisuudet puuttuvat hyvin suurelta osalta amerikkalaiselta taiteelta
+          ja kaunokirjallisuudelta. Ne puuttuvat siksi, että miljoonakaupunkilaisuus
+          painaa raskaana taakkana muuten nuorta ja voimakasta amerikkalaista
+          kulttuuria. Kurjuus tulee suurista kaupungeista, niistä tulee
+          taidekurjuuskin. Lämmintä ja puhdasta taidetta on kovin vähän, sellaista
+          taidetta jota kansakin ymmärtäisi, mutta joka siitä huolimatta olisi
+          tunnesyvää, iloista ja nuorta. Nykyinen taide on kylmää, likaista ja
+          äitelää. Epätoivon huokaus nousee rinnasta kun katselee esim. nykyaikaisten
+          maalarien taulunäyttelyä, niin Europassa kuin Amerikassakin, pienen
+          Helsinkimmekin huomioon ottaen, sillä pitäähän toki meidänkin olla
+          ymmärtävinämme kretliinistä naamaa ja viheriäistä järveä. Kuinkas muuten! —
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Samanlainen huokaus nousee rinnasta kun lukee sitä seikkailu- ja
+          ilveilyromaanikirjallisuutta, jota ennen kaikkea Amerikka ihmiskunnalle
+          purkaa. Tällainen taide ei tarjoa edes perunoita hopeamaljakossa, kuten
+          Goethe sa<span class="pageno" id="p27">[s. 27]</span>noo, vaan se tarjoaa
+          suorastaan likaa. Sairaaloisia vaistojaan seuraten sellainen kirjallisuus
+          viljelee kaikkea iljettävää, paheellista ja eläimellistä ja tahraa kaiken
+          mikä on jaloa ja pyhää. Sellainen taide surmaa ihmisen sielun. Se on koko
+          ihmiskunnalle vaarallista. Sellainen taide palvelee pimeyden valtakuntaa.
+          Amerikkalaiset “chaplinit” ovat paholaisen lähettejä. Heidän taiteensa on
+          jos mikä “sairashuonerunoutta”, käyttääksemme taas Goethen sanaa eräästä
+          hänen aikakautensa taiteesta, joka oli suuresti sukua tälle puheenaolevalle
+          “runoudelle”. Täytyykö meidän, ollaksemme vilpittömiä, olla raakoja,
+          eläimellisiä ja kyynillisiä? Onko elämässä todellista vain pinta vaahto eikä
+          syvemmät vedet? Onko todellista vain lika eikä kirkkaat tähdet? Eikö ihanne
+          ole kaikkein todellisinta siitä, mitä me ihmiset omistamme, ja eivätkö
+          idealistit ole todellisuuden parhaita tulkitsijoita — huudahtaa Goethe.
+          “Tällaiset taiteilijat ovat raukkoja, jotka eivät voi auttaa itseänsä
+          eivätkä muita” — jatkaa sama suuri ihminen ja runoilija.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tervettä on sen sijaan se amerikkalainen taide, joka elää ja liikkuu
+          miljoonakaupunkilaisuuden vaikutuksen ulkopuolella, <i>luonnossa</i>,
+          muinaisissa aarniometsissä, viljavilla jättiläisfarmiseuduilla, uurastavien
+          ja ponnistavien intiaanien piirissä. Se on elämää, josta voidaan varsinkin
+          nuorison, koko maailman nuorison puolesta Amerikkaa kiittää. Se on tervettä,
+          siinä yhtyy idealismi ja realismi ihanaksi musiikiksi. Sille pohjalle
+          voidaan uutta, puhdistuvaa amerikkalaista taide-elämää rakentaa. Se on
+          pohja, joka kestää. Sillä sellainen taide palvelee Jumalan tarkoitusperiä.
+          Siinä taiteessa näemme sankareita, jaloja naisia, urhokkaita taistelijoita
+          ja nuoria ihmisiä, jotka iloitsevat luonnosta, iloitsevat keväästä ja
+          auringosta. Sellainen taide ylentää mieltä ja ilahduttaa sydäntä ja ymmärtää
+          kansaa ja kansan tarpeita. Siinä on sen salainen tenhoava voima.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p28">[s. 28]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Olemme ehkä liiankin kauan viipyneet amerikkalaisten miljoonakaupunkien
+          “lumoissa”. Olemme sen tehneet siksi, että kuulumme isänmaassamme niihin,
+          jotka täällä kaukana syrjäisissä oloissakin tuntevat nykyisen maailman
+          baabelintorni-legendan painostavaa ja hermostuttavaa tuskaa. Jumala loi
+          ihmisen luontoon, käski hänen sitä viljellä ja varjella. Mutta ihmiskunta on
+          aina uudelleen ja uudelleen ryhtynyt Baabelintorneja rakentamaan ja siten
+          kapinoimaan suuren Luojan tarkoitusperiä vastaan. Aina on myöskin Luoja
+          astunut alas ja “sekoittanut” kapinoitsijain “kielet”, niin että he eivät
+          ole toinen toistansa ymmärtäneet. Aikakautemme kulttuuri-ihminen on
+          tuollainen hermostunut “sekoittunut kieli”, joka ei ymmärrä toisia ja jota
+          eivät taas toiset ymmärrä. Koko maailma on kuin suuri hermosairaala ja on
+          sitä siihen asti kunnes ihmiskunnalle selviää suurten miljoonaihmiskeskusten
+          synnyttämä kurjuus ja kunnes rauhaisat, luonnossa elävät maaseutu-ihmiset
+          ottavat yhteiskunnallisen johtovallan näiltä hermosairailta,
+          babelintorni-ihanteen lumoavilta Jumalan viralta poispanijoilta pois.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Sitte vasta alkaa ihmiskunnalle uusi aika. Silloin ei tunneta eikä tarvita
+          niitä henkisiä ja ruumiillisia puoskareita, joita esim. Amerikka on aivan
+          täynnä. Tulee aika, jolloin Amerikassakin tämä huomataan. Merkkejä siitä on
+          jo olemassa. Niistä tuonnempana.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone6">Vaikutelmia New Yorkin suomalaisista.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Toimittaja Antero Riippa ja konsulaatin virkailija tuomari A. J. Jalkanen
+          olivat rannassa vastassa. Miesten kärsivällisyys joutui koetukselle, sillä
+          tullista en tahtonut mitenkään selviytyä, mukanani olevia kirjoja kun
+          tullipuplikaanit epäilivät bolshevistisiksi. Viimein kuitenkin selvittiin
+          matkalle ja niin päästiin onnellisesti tuon miljoonakylän maanalaisella
+          junalla Brooklynin puolelle. <span class="pageno" id="p29">[s.
+          29]</span>Täällä vietiin mies “Kalevan naisten” omistamaan “kotiin”, jossa
+          asuu — kuten nimikin sanoo — ainoastaan naisia. New Yorkin suomalaiset
+          naiset ovat tarmokasta väkeä, heillä on oma koti, suuri ja komea. Miehet
+          eivät kykene naisten kanssa kilpasille tässä Amerikan porstuassa. New York
+          on siirtolaisten läpikulkupaikka, joka vaikuttaa m.m. sen, että
+          kansalaisillamme täällä on sangen vähä yhteisharrastuksia ja sekin mitä on
+          tapahtuu pääasiallisesti sosialismin hengessä. Työväen talo on mahtava,
+          samoin työväen osuuskauppa toimii reippaasti.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Puhumaan jouduin Imatra-seuran “haalille”. Oli juuri uudenvuoden aattoilta.
+          Tämä Matti Kurikan perustama seura vietti uudenvuodenyötänsä. Ohjelman
+          lisänä oli “Suomi-vieraan” puhe.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Puhumapaikalle mennessä tapasimme juopuneita suomalaisia, jotka talon
+          porttikäytävässä tervehtivät meitä aito suomalaisella tavalla, kiroten ja
+          meluten. Koko “juhla” oli tavattoman raskas ja painostava. Kuulijoita
+          viitisenkymmentä, suurin osa matti-kurikkalaisia ihanneihmisiä. Raskaalla
+          mielellä lähdimme täältä pois. Alku ei ollut lupaava.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Puhuin New Yorkissa vielä kahdessa paikassa: erään kirkon alasalissa ja
+          “Tähti”-raittiusseuran juhlassa. Molemmissa paljo väkeä ja innostus suuri.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Miljoonakaupungin tylsistyttävä vaikutus näkyy silmiinpistävästi myöskin
+          suomalaisissa. Henkisesti väsyneitä, alakuloisia ovat New Yorkin
+          suomalaiset. Heille, suurimmalle osalle, ei merkitse mikään mitään. He
+          elävät tuollaisessa henkisen tylsyyden tilassa, ikävöiden kotiin, tai pääsyä
+          edes jonnekin muualle. Kaikki elävät ja toimivat vain “toistaiseksi”. Nuori
+          polvi elää aito newyorkilaiseen malliin. Purevat purukumia niin että puuteri
+          poskista pölynä putoilee. Käyvät huvittelupaikoissa, laulavat
+          englanninkielisiä lauluja ja lukevat jännittäviä salapoliisiromaaneita.
+          Toiset taas vaipuvat fanaattiseen <span class="pageno" id="p30">[s.
+          30]</span>uskonnolliseen kiihkoiluun ja hyvin paljo sortuu tuon suuren
+          kaupungin kammottavaan lokaan. Aniharvat New Yorkissa menestyvät.
+          Poikkeuksen tekevät suomalaiset palvelustytöt, joitten kysyntä on suuri ja
+          joista täytyy sanoa, että he ovat paljo kunniaa kansallisuudelleen
+          tuottaneet.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          New York ei ole mikään suositeltava paikka siirtolaisille vaikka siellä
+          onkin nykyään noin 30 tuhatta suomalaista. Monelle suomalaiselle, ja mikä
+          kummallisinta: monelle n.s. paremman kodin lapselle on tämä kaupunki
+          muodostunut mitä syvimmäksi lankeemuksen paikaksi. Ensimmäisenä kuukautena
+          siellä herrassiirtolaiset tepastelevat silkkipytty päässä etsien
+          kotimaassaan totutulla tavalla “hyvien paperien” avulla paikkoja. Kahden
+          kuukauden kuluttua on herraskaiset pukimet pantattu ja kolmen kuukauden
+          päästä miehet kerjäävät, lakasevat katuja tai tekevät jotain muuta
+          samanarvoista työtä. Eräskin kauppaneuvoksen poika, entinen haminalainen
+          kadetti, joka ennen Helsingissä loistopäivinään käväsi eräästä
+          helsinkiläisestä hotellista ylimääräisellä junalla Riihimäeltä yhden
+          tulitikkulaatikon ostamassa, joutui New Yorkissa sellaiseen puutteeseen,
+          että söi kadulta etsimiänsä perunankuoria y.m. koirain ruokaa. Näin käy
+          yläluokka-siirtolaisille, niille jotka ovat kotimaassa kasvatetut
+          “paremmiksi ihmisiksi”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Toisille taas, jotka omaavat tarmoa ja luonteen ryhtiä, käy paremmin.
+          Tapasin eräänkin helsinkiläisen maisterin kantamassa tiiliä rakennuksella.
+          Eräs nuori talonpoikaisesta kodista lähtenyt pastori teki puusepäntyötä ja
+          sanoi sen “paremmin vetelevän kuin papin viran”. Ainoastaan lujaluontoinen,
+          siveellisen ryhdin omaava terve, älykäs työmies kykenee New Yorkissa
+          itsellensä jonkinlaisen aseman raivaamaan. Suomalaisista kunnon miehistä on
+          tässä kaupungissa puute. Sillä vain aniharvoissa tapauksissa suomalaisen
+          miehen luonteenlujuus kestää tä<span class="pageno" id="p31">[s.
+          31]</span>män maailman suurimman kylän kiusaukset ja viettelykset. Monia
+          pöyristyttäviä kertomuksia tietävät siirtolaispapit kertoa kansalaistensa
+          lankeemuksista tässä kaupungissa. Usein siellä ihminen katoaa tielle
+          tietymättömälle, vajottuaan ensin eläintäkin alemmaksi. Itsemurhia tapahtuu
+          tiuhaan ja mielisairaus yllättää monen. Niin että jokaisen Amerikkaan
+          menevän pitäisi välttää New Yorkiin asettumasta ja pyrkiä muualle, sillä ei
+          missään koko Amerikassa ole menestymismahdollisuudet niin vähäiset kuin
+          tässä kaupungissa, ainakin mitä miehiin tulee. Synkkiä ja mustia ovat ne
+          havainnot, mitä vieraileva suomalainen saapi kansalaistensa elämästä New
+          Yorkista. Henkistä hätää ja onnettomuutta näkee siellä kaikkialla. Onni
+          onnettomuudessa on se, että monetkaan, varsinkin kauemmin tuossa kaupungissa
+          eläneistä, eivät tuota synkkää tilannetta huomaa ja tunne. He ovat tylsyneet
+          ja tottuneet kaikkeen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Myönnettäköön kuitenkin, että paljo poikkeuksia, vieläpä kauniitakin, on
+          olemassa.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone7">Kiertomatka “maaseudulla”.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Jännittynein mielin, hiukan arkana hyvästelin ystävällisiä saattajiani Mr
+          Riippaa ja Jalkasta New Yorkin suurella rautatieasemalla, sillä nyt vasta
+          alkoi matka eteenpäin yksin, ilman tulkkia ja seuraa. Piletti ostettiin
+          Worcester-nimiseen kaupunkiin. “Turvaa aina mustiin poikiin” — huusi mr.
+          Riippa perääni astuessani pitkään pikajunaan. Tämä neuvo olikin erittäin
+          tarpeellinen, sillä ilman noita “mustia poikia”, neekereitä, joita on
+          palvelijoina makuuvaunuissa, ravintoloissa ja asemilla, olisin monesti
+          huutavassa hukassa ollut.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikkalaiset vaunut ovat pitkiä ja siistejä, eri luokkia ei ole, ellei
+          makuuvaunuja sellaisiksi lueta. Matkus<span class="pageno" id="p32">[s.
+          32]</span>tajat ovat siististi puettuja, varsinkin naiset. Junailijat
+          ystävällisiä ja iloisia. Jos vaunuissa on lapsia, tulevat ne ennenpitkää
+          kaikkien tuttaviksi ja ystäviksi. Amerikkalainen rakastaa lapsia. Miesten
+          huomaavaisuus naisia kohtaan on silmiinpistävä. En kertaakaan nähnyt naisen
+          poistuvan vaunuista itse matkalaukkuaan kantaen. Sen tehtävän toimitti
+          tavallisesti jarrumies, jollainen on aina joka vaunussa. Seurustelu on
+          vilkasta, joka usein kiihtyy kaikkien vaunussaolijain yhteiseksi meluavaksi
+          nauruksi ja kujeiluksi. Jokaisessa junassa on aina, usein useampiakin,
+          kauppiaita. Myydään makeisia, kirjoja, vaatteita, postikortteja y.m.
+          Yht'äkkiä ilmaantuu matkustajan eteen esim. makeiskauppias, valkoinen
+          esiliina edessä, ja tarjoaa lusikalla suuhun houkuttelevaa makeista. Hän
+          antaa sen ilmaiseksi, maistiaisiksi. Kohta sen jälkeen hän tulee uudelleen
+          ja asettaa kokonaisen makeispussin matkustajan pöydälle ja menee menojansa.
+          Ilmaiseksi annetun makeisen maku suussa kiihoittaa matkustajaa avaamaan tuon
+          pöydällä lepäävän houkuttelevan makeispussin. Kun se on tapahtunut, tulee
+          myyjä ja perii maksun, ottaen tietysti koron kanssa sen ilmaiseksikin
+          antamansa makeisen hinnan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Samoin menetellään kirjain kanssa. Jos sen edessään olevalta pöydältä
+          käteensä ottaa, niin maksa pois! Sinä olet sen silloin ostanut.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Näin amerikkalainen kauppaa tekee. Hän ei odota ostajaa, vaan hän myy
+          melkein vaikka mitä ja kelle tahansa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Piletit ovat toisenlaisia kuin meillä. Jos on pitempi matka, on piletti kuin
+          useasta paikasta rei'itetty pitkä onnenlehti tai sanomalehtimiehen
+          paperiliuska. Ellei matkustajan tarvitse junaa vaihtaa, ottaa junailija heti
+          piletin pois ja pistää erivärisen, sormenmittaisen paperiliuskan matkustajan
+          lakkiin tai sitä varten seinässä olevaan pihtiin. Liuskassa on aseman
+          numero, josta jarrumies heti näkee mille asemalle matkustaja jää. Pilettiä
+          ei näin <span class="pageno" id="p33">[s. 33]</span>ollen tarvitse
+          alituiseen “näyttää” kuten meidän junissamme.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Asemat ovat vaatimattomia ja pieniä. Asemasiltoja ei ole, jarrumies asettaa
+          pienen pallan vaunun rappusten eteen. Siinä käytännöllisen amerikkalaisen
+          “platformu”. Virkailijain toiminta asemilla on reipasta ja työ tehoisaa.
+          Asemilla, joissa meidän maassamme hääräilee parikymmentä miestä, on vain
+          pari kolme henkilöä. Siinä kaikki! Sama mies lakaisee lattiat, lämmittää
+          kamiinat, sähköttää, ottaa vastaan tavarat, myy piletit j.n.e. “Herra” ja
+          “palvelija”-järjestelmää ei ole. Suurilla kaupunkien asemilla on tietysti
+          järjestys toisenlainen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suomen rautateitten johtomiesten kannattaisi perusteellisesti tutustua
+          amerikkalaiseen järjestykseen. Luulisimme, että siitä koituisi paljon hyötyä
+          meidän vanhentuneelle, kankealle ja kannattamattomalle järjestyksellemme.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Makuuvaunut ovat tilavia ja käytännöllisiä. Alimmat vuoteet muodostetaan
+          istuinpenkeistä, ylimmät ovat sopivasti katon ja seinän nurkkaukseen
+          käännetyt. Vaunu jaetaan verhoilla osastoihin, joissa on aina kaksi
+          makuupaikkaa, toinen ylhäällä, toinen alhaalla. Mitään eri osastoja naisia
+          varten ei ole, kaikki ovat yhdessä. “Mustat pojat”, neekerit siivoojina,
+          jotka kohteliaasti harjaavat vaatteet, kiillottavat kengät ja palvelevat
+          matkustajia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Worcesteriin saavuin iltapäivällä. Ensimäinen junamatka yksin oli
+          onnellisesti päättynyt. Ystävällinen vastaanotto ja erinomaisesti onnistunut
+          puhetilaisuus väsyttävän, henkisesti kuolleen New Yorkin jälkeen teki
+          virkistävän vaikutuksen. “Maaseutu” Amerikassakin on sentään vielä aivan
+          toista kuin mitä suuressa New Yorkissa tuntee ja kokee. Tosin Amerikan
+          maaseutu on jo pitkälle kaupunkilaistunut, pitemmälle ehkä kuin missään
+          muualla maailmassa, mutta sittenkin jälellä on vielä selvä maaseudun tuntu
+          ja henki.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p34">[s. 34]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Massan valtiossa puhuin vielä Fitchburgissa, Maynardissa ja Quincyssä.
+          Kaikissa paikoissa mitä ystävällisin vastaanotto ja erinomainen
+          kuulijakunta.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          On mahdotonta viipyä pitkälti kaikissa käymissäni paikoissa, sillä siitä
+          paisuisi liian suuri kirja. Sen sijaan kerron jotakin niistä paikkakunnista,
+          joista sain mieliinpainuvimmat muistot ja vaikutteet. Vaikeata se on, sillä
+          kaikkialla sain osakseni sellaista huomiota ja ystävyyttä, joka ei koskaan
+          unohdu.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone8">Ashtabula Harbor, Ohio.</h2>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-06.jpg" alt="">
+          <p>John E. Glantz, amerikkalainen lakimies.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Matkan mieliinpainuvin paikka oli ehdottomasti Ashtabula Harbor, Ohiossa.
+          Kohta asemalle astuessa huomasi tulleensa isänmaatansa kaivaten rakastavien
+          kansalaisten pariin. Lakimies J. E. Glantzin komea “kaara” s. o. auto <span
+          class="pageno" id="p35">[s. 35]</span>kiidätti miehen Glantzin sievään
+          kotiin. Tämä isokyröläinen “loijari” on näyte
+          etelä-pohjalais-amerikkalaisesta sivistyneestä miehestä. Näyte siksi, että
+          on niin sangen vähän korkeampaa amerikkalaista sivistystä saaneita
+          etelä-pohjalaisia <i>miehiä</i> Amerikassa. Ashtabula Harborissa on
+          kuitenkin sellaisia useampiakin. Sellainen on esim. laihialainen liikemies
+          ja varakonsuli <i>Kalle Potti</i>. Mies ei tosin liene yliopistollista
+          sivistystä saanut, mutta sivistynyt etelä-pohjalainen toimen mies hän on. —
+          Lakimies Glantz on nykyään Suomessa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ashtabula Harbor on yksi kaikkein suurimpia suomalaisseutuja Yhdysvalloissa.
+          Sen vuoksi viivymme täällä hiukan kauvemmin ja annamme konsuli Potin kertoa:
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          <i>“Amerikan helvetti.”</i>
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ashtabula Harboria kutsuttiin yhteen aikaan “Amerikan helvetiksi”, siksi
+          raakaa elämää on siellä eletty. Suomalaisia tuli tänne v. 1872. Kaupunki oli
+          siihen aikaan rauhallinen satamakaupunki, mutta pian sen jälkeen alkoi
+          kaupunki muuttua mitä kauhistuttavammaksi roskaelämän pesäpaikaksi.
+          Kapakoita ilmestyi kuin sieniä sateella. Rahat ja ihmisyys katosivat näissä
+          “helveteissä”. Kaikki suomalaiset järjestään sortuivat kapakkaan. Ei
+          auttanut sivistys, ei uskonto. Kerrankin tuli pohjalaisia körttiläisiä
+          suurempi joukkue seutukunnalle. Aluksi he pitivät seurojansa, mutta
+          ennenpitkää, heiluivat hekin puukot käsissä kapakan tanssihuoneen lattialla.
+          Miestä arvosteltiin tappelukuranssin ja juopottelukyvyn mukaan. Tytöt
+          ihailivat suurinta tappelijaa. Kaikki jumaloivat kapakka-tanssiaisten
+          suurinta mellastajaa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tällainen elämä kuitenkin herätti parhaimmiston ajattelemaan. He huomasivat,
+          että suomalaisten perikato on lähellä, ellei muutosta aikaansaada.
+          Kirjoitettiin Turun arkkipiispalle ja pyydettiin suomalaista pappia
+          paikkakunnalle, mutta arv. piispa ei suvainnut edes vastata kirjee<span
+          class="pageno" id="p36">[s. 36]</span>seen. Kuvaavaa meidän
+          kirkkoruhtinaillemme! Japani- y.m. lähetystä harrastetaan, mutta omien
+          kansalaisten avunanomus kaukaa lännestä kaikuu kuuroille korville.
+          Sattumalta sattui kuitenkin pastori Backman Suomesta palatessaan v. 1881
+          poikkeamaan Harboriin ja hänen välityksellään alkoivat ruotsalaiset
+          Augustana-opistosta hommata suomalaisille pappia. Pastori J. J. Hoikka
+          saapuikin keväällä 1882. Hän kuitenkin oli vain muutaman kuukauden. Oli taas
+          muutama vuosi sellaista, ettei mitään toimittu. V. 1884 saapui kuitenkin
+          mies, jonka ansiot ovat suuret Amerikan suomalaisten sivistysharrastuksia
+          tarkastellessa. Se mies oli maisteri J. V. Lähde. Suomen tasavalta on
+          yhdelle ja toiselle kunniamerkkejä Amerikkaan asti lähetellyt, jopa
+          sellaisillenkin, jotka merkkejä <span class="pageno" id="p37">[s.
+          37]</span>pilkaten käyttävät niitä naamiohuveissa, mutta monet J. V. Lähteen
+          kaltaiset taistelijat ovat unohtuneet.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-07.jpg" alt="">
+          <p>V. Lähde.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Vihtori Lähde perusti Harboriin “Yhdysvaltain Sanomat”-nimisen sanomalehden.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          V. 1885 perusti August Edwards ja Chas. J. Stenroos Harboriin
+          raittiusseuran. Se vasta oli alku paremmalle tielle. Tämä “Hyvä
+          toivo”-niminen raittiusseura oli ensimäinen Ohion valtiossa. Ennenpitkää
+          alkoi elämä muuttua. Perustettiin raittiuslehti nimeltä “Perheen Ystävä”,
+          josta niinikään tuli ensimäinen raittiuslehti Amerikan suomalaisille. Nyt
+          alkoi ylösnousemuksen aika. Miehet häpesivät huonoa elämäänsä, naiset
+          lakkasivat käymästä kapakoissa j. n. e.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-08.jpg" alt="">
+          <p>Ashtabula Harborin suomalaisia.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Kapakka-puolue tuli raivoihinsa. Uhattiin viedä henki innokkaimmilta.
+          Vihdoin pitkän kamppailun perästä, jossa kaikkivaltiaan dollarin apua
+          käytettiin, voitti kapakka<span class="pageno" id="p38">[s. 38]</span>puolue
+          ja “Hyvä Toivo” tapettiin. Kullekin jäsenelle maksettiin 10 dollaria ja niin
+          raukat möivät esikoisoikeutensa hernerokkaan. Juoppous alkoi nyt uudelleen
+          voittokulkunsa. Tuhannet perheet kotimaassa ja Amerikassa odottivat turhaan
+          isältä rahakirjettä tai kapakasta kotiin. Kaikki ansiot menivät
+          kapakoitsijain pohjattomaan kitaan.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-09.jpg" alt="">
+          <p>Eljas Maunus. Vanhin suomalainen Ohiossa.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Raittiuspuolue ei kuitenkaan kokonaan kuollut. vaan se varusteli hiljakseen
+          uutta taistelua. Tilattiin kirjoja Suomesta. Pidettiin puheita ja vihdoin
+          perustettiin uusi seura nimeltä “Hyvä Tahto”. Tämä tapahtui 1887. Kirjaston
+          ja tämän seuran avulla alkoi uusi voittoisa taistelu kapakkapuoluetta
+          vastaan. Uudet tarmokkaat miehet, sellaiset kuin pastori Frans Lehtinen ja
+          W:m Williamsson olivat voittamattomia. Uskonnolliset kiistakysymykset
+          sai<span class="pageno" id="p39">[s. 39]</span>vat taas aikaan sen, että
+          “Hyvä Tahto”-seura kuoli. Kapakoitsijat riemuitsivat, antoivat ilman
+          ryyppyjä suomalaisille ja niin alettiin uudelleen luisua onnettomuuden
+          kuilua kohti.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Näihin aikoihin saapui Suomesta innokas, nuori pastori Aapeli Kivioja, joka
+          perusti kolmannen kerran raittiusseuran pannen sille nimeksi: “Kunto”. Tämä
+          perustus oli pitävä. Tämä seura perustettiin vuonna 1892. Harborissa on
+          vieläkin pari sellaista miestä, jotka olivat perustamassa tätä seuraa.
+          Toinen niistä on vanhin seutukunnan suomalainen Eljas Maunus.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Monien vaiheiden ja sitkeiden taistelujen perästä on vihdoin päästy siihen,
+          että nykyään on suomalaisten sivistysharrastukset Harborissa korkeammalla
+          kuin yhdenkään toisen kansallisuuden. Lapset ovat korkeakouluissa
+          ensimäisiä. Pankeissa, postitoimistoissa, rautateillä y.m. tapaat
+          sivistyneitä suomalaisia. Pikajunaa kuljettaa suomalainen mies j.n.e.
+          Yliopistoissa on paljo suomalaisten lapsia. Kolme suomalaista lakimiestä on
+          kaupungissa. Ähtäriläinen lääkäri Paul J. Colander nauttii suurta
+          kannatusta. Suomalaisilla on komea raittiusseura Sovinnon talo, joka on
+          suurin puutalo koko Ohion valtiossa. Se on tullut maksamaan 20 000 dollaria.
+          Talon keskikerros on oopperahuoneena. Kolmas kerros on kokoushuoneita täynnä
+          ja alinna on urheiluhuoneisto. Seuralla on suuri kirjasto, käsittäen noin 2
+          000 nidosta. Tornikello on Jalasjärveltä erään kuulun Könnin oppilaan
+          tekemä. Suuri soittokunta “Humina” on koko Harborin ylpeys. Se on Suomessa
+          vierailleen Louhen veroinen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kaupungissa on vielä kolme kirkkoa: Suomalaisilla lähetystalo ja kirkko,
+          uudestakastajilla on kirkkonsa ja pelastusarmeijalla komea talo.
+          Uskonnollinen elämä on siis vilkasta ja voimaperäistä. Kalevan ritareilla ja
+          Kalevan naisilla on oma talonsa. Tämän kansallisen liikkeen kehityksestä
+          puhutaan edempänä enemmän. Kalevaisilla on <span class="pageno" id="p40">[s.
+          40]</span>oma huvilansa Eriejärven rannalla. Puistoa sen ympärillä kutsutaan
+          Kalevanpuistoksi. Tukevin Kalevan Ritari on kälviäläinen urakoitsija
+          <i>Kalle Hukari</i>. Mies painaa yli 300 paunaa eli 150 kg. Rehti
+          pohjalainen, oikea israeliitta, jossa ei vilppiä ole. Suomalaisia liikkeitä
+          on yhteensä 35. Kylpylaitoksia viisi, hierojia kolme, luonnonparantajia
+          yksi, jolla on myöskin oma parantola. Harborin ja sen ympäristön väkiluku on
+          noin 15 000. Ashtabula Harborissa on 6 tuhatta suomalaista.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-10.jpg" alt="">
+          <p>Kalle Hukari Kälviältä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Näin kertoeli mr Potti.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Luentopaikalla Sovinnon haalilla oli yleisöä kaikki sivuhuoneetkin ja
+          eteinen täynnä. Isänmaallinen mieli nousi korkealle ja suomalaista
+          kirjallisuutta ostettiin lähes 250 dollarin arvosta.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kun tämä erittäin innostuttava — ennenkaikkea “Suomi”-vierasta innostuttava
+          — juhla loppui, siirryttiin Kalevan Ritarien kodikkaaseen “majaan”
+          yhteiselle illal<span class="pageno" id="p41">[s. 41]</span>liselle, jossa
+          pidettiin useita puheita ja kulutettiin iltaa laulaen ja seurustellen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tavallisen kuolevaisen mielestä olisi luullut päivän ohjelman päättyvän
+          tähän, mutta niin ei käynyt täällä. Vasta lopuksi paras, “Suomi-vieraasta”
+          tehtiin aamupuolella yötä kolmannen asteen Kalevan Ritari. Tämä tilaisuus
+          oli mieliin painuvin koko matkalta, juhla, joka laski perustuksen uusille
+          avarille näköaloille. Se oli tilaisuus, jossa siirtokansa avasi henkiset
+          aarteensa, suur-Suomi-unelmansa ja suuren Mestarin tavoin käski
+          “Suomi-vieraan” viedä “verkot syvemmälle”, pois mutaisista
+          rantakaislikoista, kauvaksi myrskyävälle syvälle merelle. Me kiistelemme
+          isänmaassamme usein jonninjoutavista pienistä pippurinsiemenen kokoisista
+          päämääristä ja suunnista. Meidän suuremme ovat pieniä. Meidän verkkomme
+          makaavat matalissa vesissä ja siksi emme mitään saa! Kiistelevä, pienistä
+          suuruuksista viljava Suomi-parka kärsii. Me näemme tuskin tuumaa edemmäksi,
+          politikoimme, murjotamme, nälvimme toinen toistamme. Olemme kuin
+          nelivuotisia sokeripalasesta kiisteleviä lapsia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mutta isänmaastamme nälkää pakoon lähteneen siirtokansan keskuudessa elää
+          järjestö: Kalevan Naiset ja Kalevan Ritarit, jotka pyrkivät kauvaksi, jotka
+          ponnistelevat suurten päämäärien innoittamina. He kokoontuvat tuolla
+          “paapelin virtain luona” suljettujen kammioitten suojaan. Rukoillen maailman
+          tekijältä pelastusta Suomen suvulle pitävät he sammuvaa suur-Suomi-tulta
+          vireillä. Karjala, Inkeri, Aunus, Vepsä, Viro, siirtokansa, sanalla sanoen
+          koko Suomen suku on heidän unelmiensa, heidän toimiensa päämääränä. Ylös
+          kukkuloille he pyrkivät, he, vieraan kansan keskuudessa taistelevat
+          Suomi-ihmiset, <i>suomalaiset!</i> Toinen toisiansa tukien, toinen toisiansa
+          lohduttaen uskovat he aikaan, jolloin Suur-Suomi syntyy, jolloin Suomen suku
+          huomaa verkkonsa matalikolla ja jolloin ilmes<span class="pageno"
+          id="p42">[s. 42]</span>tyy mestari tai mestareita, jotka käskevät <i>viedä
+          verkot syvemmälle</i> — ja jolloin ne myöskin viedään.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Eläköön Kalevalaiset Amerikassa! Eläköön!
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone9">Kalevan Ritarit ja Naiset.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Tässä lienee meillä sopivin tilaisuus esittää lukijoillemme tämä suomalainen
+          salaseurajärjestö Amerikassa. Tietoja tästä järjestöstä on meillä sangen
+          niukalta käytettävissämme ja nekin mitä on, ovat sellaisia, joita ei saa
+          julki puhua — kirjoittajakin kun on “Kalevan Ritari”. — Ajan lyhyyden vuoksi
+          oli mahdotonta ottaa syvemmältä selvää tämän järjestön historiasta ja
+          saavutuksista.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-11.jpg" alt="">
+          <p>Sairaanhoitajaoppilaita luostarisairaalasta, Nunna keskellä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Kansallis-eepoksemme Kalevalan yksi suurimpia arvoja on siinä, että se
+          yhdistää, sitoo kalevalaiset yhteen, asukoot ne missä tahansa maapallolla.
+          Kalevalainen henki on synnyttänyt ja ylläpitänyt tätäkin järjestöä. Että
+          suomalaiset voivat ottaa vastaan amerikkalaista suurpiirteisyyttä, todistaa
+          m.m. se, että jo noin 40 vuotta sitte perustettiin San Franciscossa
+          “Yhdistyneet veljesseurat yli maailman”. Tämä veljeysseura oli ensimäisiä
+          kansallisia seuroja mitä Amerikassa on olemassa.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p43">[s. 43]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Kalevan Ritarien ja Kalevan Naisten syntymäpaikka on Monttaanan valtiossa
+          Belt-nimisessä kaivostyöläisten kylässä. Se tapahtui noin 25 vuotta sitten.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tämän seuran on ihmissielun, <i>suomalaisen sielun</i> syvä tuska
+          synnyttänyt. Vieraalla maalla, huonon elämän ja uskonnollisten kiistain
+          keskellä kokoontuivat ensimäiset “Kalevalaiset” <i>“veljinä”</i> yhteen ja
+          päättivät näkymättöminä käsinä ryhtyä rakkauden työhön. He päättivät
+          sovittaa riitaisuuksia, auttaa aineellisesti toinen toistansa, sanalla
+          sanoen: seurata ensimäisten seurakuntien esimerkkejä. Yritys onnistui. Sitä
+          todistaa kaikkein parhaimmin se vaino, jonka alaisiksi nämät ensimäiset
+          “kalevalaiset” joutuivat. Sanomalehdet hyökkäsivät tämän uuden salaseuran
+          kimppuun. Papit nimittivät sitä koulupoikain mystilliseksi keksinnöksi.
+          Työväenjärjestöt vihasivat heitä. J.n.e.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tämän järjestön perustaja on Oulun lyseolainen Johan Stone. Tapasin hänet,
+          nyt vanhana miehenä. Kunnon mister Stone ei nykyään enää kuulu perustamansa
+          seuran johtoon. Yhteinen suuri kokous oli ensi kerran vuonna 1902.
+          Järjestöllä on ollut oma sanomalehtensä “Amerikan Kaiku”, joka ei kuitenkaan
+          ottanut menestyäkseen. Kalevan Ritareita tapaa sanomalehtimiehinä,
+          liikemiehinä, lääkäreinä, tuomareina ja onpa muutamia pappejakin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kalevalaisten toiminta on saanut ja yhä saapi suurinta vastustusta
+          uskonlahkojen puolelta. Papit vainoavat kaikkia salaseuroja samoinkuin
+          sosialistien johtomiehetkin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Seuran jäsenluku on nykyään noin puolitoistatuhatta. Paikallisosastoja,
+          “Majoja” on nelisenkymmentä. Viime aikoina on jonkinlaista lamaantumista
+          toiminnassa huomattavissa. Kalevalaiset toivovat hartaasti, että myöskin
+          Suomessa perustettaisiin tämän järjestön “majoja”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Kalevan Ritarien” “tarkoitus on kansallishengen herättäminen ja
+          elvyttäminen, veljeysaatteen kehittäminen kuin myös toistensa turvaaminen ja
+          aineellinen avustami<span class="pageno" id="p44">[s. 44]</span>nen”. Sillä
+          on sekä aatteellinen että taloudellinen tarkoitus.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Kalevan Naisten” sisarseura on Kalevan Ritarien alaosasto. Ensimäinen
+          Kalevan Naisten “tupa” perustettiin Red Lodgessa Montaanan valtiossa.
+          Huomattavin taloudellinen saavutus on “Kalevan Naisten Annikin Tupa n:o 3”
+          Brooklynissä, New Yorkissa. Se on suuri rakennus, joka tarjoaa turvaa
+          tuhansille naisille, jotka tässä miljoonakaupungissa tarvitsevat suojaa ja
+          kotia. Se on myöskin suomalaisten matkailijain koti, hotelli.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kalevalaiset muodostavat siirtokansan keskuudessa sen keskustan ja pohjan,
+          jolle kansanvaltainen sivistynyt Suomi voipi paljon perustaa. Olisi
+          suotavaa, että me täällä “vanhassa maassakin” saisimme tälle järjestölle
+          jalansijaa. Totta on, että seuran vanhat rituaalimenot tuntuvat oudoilta,
+          mutta toisaalta taas seremoniat kirkoissa, paraadit sotalaitoksessa sekä
+          monet muut “juhlamenot” puhuvat rituaalimenojen puolesta. Ihminen on nyt
+          kertakaikkiaan sellainen, että sen olemukseen kuuluu myöskin tuollaiset
+          “menot”. Aate ja tarkoitusperät ovat korkeat ja ylevät. Niitä ei voi kukaan
+          suomalainen moittia. Sen vuoksi ainakin tämän kirjoittaja uskaltaa ajatella,
+          että salaseuraisuus maassamme pääsi alkuun juuri Kalevan Ritarien ja Kalevan
+          Naisten toiminnan malliin ja henkeen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Lemmin Maja” N:o 34 Ashtabula Harborissa toiminnaltaan ja
+          persoonallisuuksiltaan tuntui seuralta, jossa elää oikea kalevalainen
+          suur-Suomi-unelma. Kauniit muistot sieltä mieleen jäi. Kuvassa näemme
+          ritarikunnan tukevimman, mr. <i>Kalle Hukarin</i>, josta jo edellä
+          mainittiin. Hän on huvimatkailijain mukana nykyään Suomessa. Mr. Hukari on
+          kykenevä urakoitsija ja kaikkien suosima ritari-veli.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Liikemies <i>Charles H. Brant</i>, “Lemminmajan ritari”, on seutukunnan
+          etevä laskumies. On kuulunut toistakym<span class="pageno" id="p45">[s.
+          45]</span>mentä vuotta koulujen johtokuntaan. Hän on kaikkien hyvien
+          harrastusten innokas puolustaja ja eteenpäinviejä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suurin osa “majan” jäsenistä on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Siellä tapasin
+          entisiä kansakouluoppilaitani Alavudelta y.m. vanhoja tuttuja.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-12.jpg" alt="">
+          <p>Liikemies Charles H. Brant.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Jos jo ensimmäinen käyntini Ashtabula Harborissa oli mieleenpainuva, oli
+          toinen sitä vielä enemmän. Kiertomatkani tehtyä kutsuttiin minut uudelleen
+          sinne. Lopen uupuneena puhuin tuhansiin nousevalle kuulijakunnalle. Illalla
+          oli Kalevan Ritareilla vielä toistamiseen juhlahetki isänmaan kunniaksi.
+          Tässä juhlassa lahjoitettiin allekirjoittaneelle uusi komea automobiili,
+          josta kohta ensi kesänä täällä Suomessa tuli kuuluisin auto, mikä maamme
+          maanteillä on liikkunut. Tämä suurenmoinen lahja herätti eloon erään
+          kansallisluonteemme kaikkein oleellisimman piir<span class="pageno"
+          id="p46">[s. 46]</span>teen, nimittäin kateudentunteen. Varsinkin kuningasta
+          aikoinaan etsimässä kulkenut “kokoomus”, eli entinen suomettarelainen
+          puolue, lehdistönsä avulla teki reklaamia tästä Kalevan Ritarien lahjasta.
+          Näin ilman suurempaa vaivaa minun puoleltani on Kalevan Ritarien järjestö
+          “vanhassa maassa” tullut huomatuksi.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tahdon vielä tässäkin ashtabula-harborilaisille lausua kiitokseni komeasta
+          lahjasta ja vakuuttaa, että olen sitä jo käyttänyt ja aina vast'edeskin
+          tulen käyttämään niiden ylevien aatteiden palvelukseen, joille Kalevan
+          Ritarienkin työ on pyhitetty.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ashtabula Harborista päin kävin vielä Warenissa puhumassa. Hauska
+          kuulijakunta. Paljon tuttavia kuulemassa, m.m. useita alavutelaisia
+          kansakoulupoikiani ja -tyttöjäni.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Fairportissa Ohiossa oli suuri kuulijakunta. Puhe oli päivällä.
+          Vesissäsilmin siellä puheita seurattiin. Innostus tavaton. Täältä muistuu
+          mieleeni varsinkin Mr. Matti Lahti ja suomalainen naislääkäri sekä pastori
+          Lipsasen perhe. Kaikki ystävällisiä, vieraanvaraisia ja asialleni
+          myötätuntoisia. Pastorin rouva Lipsanen on myöskin Suomessa tunnettu etevänä
+          kotikasvatuspuhujana.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Clevelandissa Ohiossa olin saman päivän illalla. Pimeän automme vuoksi
+          jouduimme seikkailuun poliisin kanssa. Poliisi nimittäin luuli, että
+          kuletamme väkijuomia. Siitä kuitenkin selvisimme helpolla, sillä autoa
+          ohjasi eräs saman kaupungin suomalainen poliisi. Clevelandissa puhui myöskin
+          jalasjärveläinen nuorukainen J. Lehtimäki sekä englanniksi että suomeksi.
+          Tarmokas nuorukainen, joka muutamassa vuodessa oli jo näin pitkälle ehtinyt.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Illinoisten valtiossa kävin De Kalbissa ja Waukeganissa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Minnesotasta kulki matkani Cokaton, Kingstonen ja Annandalen kautta
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone10">New York Millssiin,</h2>
+        <span class="pageno" id="p47">[s. 47]</span>
+        <p class="paragraph">
+          jossa meidän on taas, samoin kuin Ashtabula Harborissakin, viivyttävä
+          hetkinen, siksi tärkeä keskus on tämä kaupunki siirtokansan keskuudessa.
+          Seutukunnalla asuu noin 14 tuhatta suomalaista. Manahka ja Sebeka ovat
+          nuorempia, samaan suomalaisseutuun liittyviä kaupunkeja. Heinola-niminen
+          farmari-kylä liittyy samaan joukkoon.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          New York Millsin kaupunki on Newton townissa, joka perustettiin v. 1877.
+          Perustajien joukossa on useita suomalaisiakin, vaikka nimet ovat jo
+          amerikalaistuneet niin että esim. Autiosta on tullut Attio, Puuperästä
+          Poopert, Pikkaraisesta Pekkeine j.n.e.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Itse New York Millsin kaupunki perustettiin 1884. Silloin oli kaupungissa
+          300 asukasta. V. 1877 perustettiin täällä maisteri J. V. Lähteen toimesta
+          “Amerikan Suometar”-niminen sanomalehti. Se todistaa seudun suomalaisuutta.
+          Vanhimpia suomalaisia on m.m. Olli Pajari, joka vieläkin reippaana miehenä
+          esittelee vieraalle kaupungin nähtävyyksiä ja sen “hyviä ihmisiä”. Kaupungin
+          pormestarina on suomalainen mies J. V. Trupukka.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kaupunkiin tullessa tuntuu aivan kuin tulisi suomalaiseen kylään. Kaikkialla
+          kuulee suomea puhuttavan. Suomalaisia liikkeitä on paljon. Suurin on Kalle
+          Matalan sekatavarakauppa, komea oma liiketalo, varakas mies, hauska koti.
+          Iloinen terhakka emäntä on liikkeen toinen johtaja. Perheen taloutta hoitaa
+          rouvan sisar Mary Koste, sairaanhoitaja ammatiltaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kaupungissa ilmestyy nykyään “Uusi Kotimaa”-niminen suomalainen sanomalehti,
+          jota on noin 30 vuotta toimittanut maisteri V. Lähde aina tähän vuoteen
+          asti. Tämä lehti on Amerikan farmari-puolueen, nousevan nonparttisen liiton
+          äänenkannattaja. Levikkinsä puolesta ehkä suurin lehti. Tällä kertaa lehteä
+          toimittaa Mr. John A. Mursu, innokas ja tarmokas omanvoiman mies, josta
+          toi<span class="pageno" id="p48">[s. 48]</span>votaan johtavaa miestä
+          farmareille heidän yhteiskunnallisessa taistelussaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kaupungissa on myöskin henkiset harrastukset korkealla. Kansakoulu on komea,
+          samoin 4-luokkainen korkeakoulu. Myöskin nuorisoseura on, puheenjohtajana
+          kaupungin pormestari Trupukka, soittokunta, laulukuoro j.n.e.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-13.jpg" alt="">
+          <p>Kauppias Matalan perhe.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Ensimäinen kirkko tällä seudulla oli Ap. luth. kirkko. Seurakunta
+          perustettiin 1892. Toinenkin seurakunta on olemassa: “Ev. luth. Pyhän
+          Pietarin” seurakunta, joka perustettiin 1896. Tämä seurakunta tunnetaan nyt
+          Suomi Synodin seurakunnan nimellä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kaupungissa on kaksi pankkia, joissa molemmissa on suomalaiset enemmistönä
+          ja molemmissa suomalaiset joh<span class="pageno" id="p49">[s.
+          49]</span>tajat. Vanhempaa “First State Bankkia” hoitaa Mr. <i>Kalle
+          Hyry</i> ja toista “Farmers & Marchants State Bankkia” Mr. <i>Emil
+          Andersson</i>. Viimeksimainitulla on vaimo Alavuden Sulkavan kylästä. Mr.
+          Andersson on syntynyt Amerikassa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suuria yhtiömeijereitä on kokonaista kolme, suuri jauhomylly, Suomalainen
+          Keskinäinen Palovakuutus yhtiö j.n.e.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-14.jpg" alt="">
+          <p>Pastori Frans Lehtinen.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Seutukunnalla asuu noin 14 tuhatta suomalaista. Suurin osa kaupungin
+          ympäristöstä on suomalaisen kuokan ja auran raivaamaa ja asuttamaa. Vanhat
+          miehet kertovat että silloin kun he ensimäisinä tänne tulivat, kantoivat
+          intiaanit tuohiveneitänsä heidän turvemajojensa ohitse. Muita naapureita ei
+          heillä ollut. Nyt on koko seutukunta mitä viljavinta maanviljelysasutusta.
+          Kolme miltei kokonaan suomalaista kaupunkia on kohonnut maamiestemme tarmon
+          ja hien voimalla. “Kun isänmaassa ei <span class="pageno" id="p50">[s.
+          50]</span>ollut meille köyhille miehille maata, tulimme tänne ja teimme
+          itsellemme kappaleen isänmaata” — kertoili eräskin 70-vuotias vanhus vesi
+          silmissä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tällä seudulla puhuin yhteensä 11 kertaa, kuulijakunnan aina vain enetessä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ensimäinen puhetilaisuus oli kaupungin elävienkuvien teatterissa, pienelle
+          kuulijakunnalle, sillä hirvittävä lumituisku esti ihmisiä tulemasta. Mutta
+          kaikissa seuraavissa esitelmätilaisuuksissa oli yleisöä enemmän kuin mitä
+          huoneisiin mahtui. Suomalaista kirjallisuuttakin ostettiin lähes 400
+          dollarin arvosta. Innostus jokaisessa puhetilaisuudessa tavattoman
+          korkealla. Vasta täällä vieraalla maalla ymmärtää mitä isänmaanrakkaus
+          todella merkitsee. Kotona eläjät eivät sitä koskaan niin syvästi ymmärrä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Unohtumattomia ovat ne muistot, opetukset ja havainnot, mitä New York
+          Millsissä sain. Kirjoitan näitä rivejä hartaalla jälleennäkemisen toivolla.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone11">Farmarien tuttavuuteen.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Vasta täällä New York Millssissä, “nyrkkimyllyssä”, kuten kaupunkia leikillä
+          nimitetään, alkoi tuttavuuden teko farmarien kanssa. Tähän asti olin puhunut
+          enimmäkseen kaupunkilaissiirtolaisille. Heinolassa, Manahkassa ja Scbekassa,
+          joissa ajelimme ystävällisen Mr. Lakson ja hänen liikekumppaninsa kanssa,
+          jouduin suomalaisten rehtien farmarien seuraan. Scbekassa esim. istui
+          luentosalissa etupenkissä kymmenittäin vanhoja pitkäpartaisia ja
+          känsäkouraisia seutukunnan ensimäisiä korvenraivaajia. “Intit olivat ainoat
+          naapurini,” kertoi eräskin, <span class="pageno" id="p51">[s. 51]</span>“kun
+          tänne tulin. Tuohiveneitään he kantoivat turvemajani ohitse. Ihmettelimme
+          toisiamme, intit meitä ja me inttejä.” Suomalainen kuokka ja aura on näillä
+          mailla villin luonnon kulttuurille raivannut. Täältä löytäisivät
+          kotiseutututkijat ja siirtolaisromaanien kirjoittajat ainehistoa
+          loppumattomiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Yllättäen tapasin täällä veljenikin.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-15.jpg" alt="">
+          <p>Maata muokataan.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Siellä hän oli New Yorkin Millssin hotellissa. Oli tullut Pohjois-Dakotasta
+          noin 300 mailin päästä uteliaisuudesta katsomaan samannimistä
+          “suomi-vierasta”. Olin pieni poika, kuuden tai seitsemän vuotias silloin kun
+          veljeni Amerikkaan läksi, joten me nyt tapasimme toisemme oikeastaan
+          ensikerran.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Hetkisen keskusteltuamme kysyin tämän uuden tuttavani kotipaikkaa, sillä
+          sukunimen yhtäläisyys herätti minunkin uteliaisuuteni.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Sieltä minä olen Alavuden Lahdenkylästä — <i>ja taidan minä sinun isäsikin
+          tuntea</i>, kuului vastaus.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Näin selveni meille, että olimmekin saman miehen poikia. Vesi kihosi
+          veljesten silmiin, eikä pitkään aikaan kumpikaan saanut sanaa suustansa.
+          Matka keskeytettiin <span class="pageno" id="p52">[s. 52]</span>neljäksi
+          päiväksi ja minä läksin veljeni farmille Pohjois-Dakotaan Mandan-nimisen
+          kaupungin lähistölle St. Auhtoni-nimiseen kylään.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikan suomalaiset farmarit olivat näin tulleet minulle läheisiksi ja
+          rakkaiksi omaisiksi.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-16.jpg" alt="">
+          <p>Aavikon farmi. Veljeni Viktor Perälän omistama.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Farmareita on Amerikan Yhdysvalloissa noin kuusi ja puoli miljoonaa. Farmien
+          luku on viime vuosikymmeninä runsaasti lisääntynyt pohjoisissa ja läntisissä
+          valtioissa. Vähentymistä on huomattavissa eteläisissä ja itäisissä
+          valtioissa. Minnesotassa on farmien luku lisääntynyt 22,451:llä eli lähes
+          14,5 %. Lisääntyminen tapahtuu valtion ja yhtiöiden maiden myynnin ja
+          suurempien farmien jaon kautta. Farmien väheneminen on taas
+          kaupunkilaisuuden, ennenkaikkea New Yorkin vaikutusta. Samaa mieltä asiasta
+          tuntuu olevan agronoomi Boxström. Hän kirjoittaa teoksessaan “Amerikan
+          Maatalous” seuraavaa:
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          "Kuvaavaa on, että farmien lukumäärä on vähentynyt itärannikolla, <i>suurien
+          kaupunkien läheisyydessä</i>. Esim. New Yorkin valtiossa ja sitä
+          ympäröivissä pikkuvalti<span class="pageno" id="p53">[s. 53]</span>oissa
+          pohjoisen, lännen ja etelän puolella on vähentyminen ollut 10—24,14 %,
+          viimemainittu New-Hamphiressä. Farmarit ovat siis luopuneet farmeistaan
+          juuri niillä seuduilla, missä myyntisuhteet ovat parhaat ja helpoimmat,
+          ehkäpä koko maapallolla. Syynä tähän näyttää minusta olevan se, että nämä
+          valtiot ovat vanhimmat, siis myöskin niiden maat ensiksi luovutetut ja että
+          ne yleensä hyvin mäkisen maastonsa ja ylettömän kivisten maittensa vuoksi
+          eivät ole olleet maanviljelykselle yhtä sopivia kuin lännen valtiot keveine
+          hyvine maineen.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-17.jpg" alt="">
+          <p>Farmarin tytär.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          <i>Suurimpana syynä tähän taantumiseen kuitenkin voitanee pitää
+          suurkaupunkien</i>, niiden joukossa <i>6 ½ milj. asukasta käsittävän New
+          Yorkin</i> vetovoimaa maalaisväestöön. Tämä vetovoima aiheutuu muiden
+          tekijöiden <span class="pageno" id="p54">[s. 54]</span>ohella myöskin siitä,
+          että tulot verrattuna siihen työhön, joka farmarin on suoritettava, eivät
+          vastaa niitä tuloja, jotka kaupungissa ja muilla aloilla voidaan saada.
+          Vaikka maataloustuotteiden hinnat ovat nousseet, eivät ne kuitenkaan ole
+          nousseet niin suuriksi, että farmari saisi niistä sellaisen tulon, että hän
+          kohtuullisella työllä voisi tulla toimeen ja <i>elää niin mukavasti kuin
+          kaupunkilainen.</i><a href="#fn1" id="fnref1"><sup>[1]</sup></a> Kun juuri
+          tämä suurkaupunkien vetovoima eniten vaikuttaa farmarien työvoimaan, n.s.
+          “farmiapulaisiin,” jotka pyrkivät maaseudulta kaupunkeihin, on farmarin
+          pakko tulla toimeen omalla ja perheensä työllä. Amerikkalaisen farmarin on
+          hoidettava ja lypsettävä karjansa, minkä vuoksi hän saa raataa aikaisesta
+          aamusta iltaan myöhään.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-18.jpg" alt="">
+          <p>Veljeni tyttäret työhön lähdössä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          <i>Näin ollen ei ole ihmeteltävää, jos hän myy farminsa naapurilleen ja
+          elättää itsensä pääomansa koroilla ja keveällä työllä kaupungeissa."</i>
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p55">[s. 55]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Näin kirjoittaa Boxström.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Huomaamme siis, että Amerikassa sairastetaan aivan samanlaisia
+          yhteiskunnallisia tauteja kuin meilläkin. Boxström ei suinkaan liene mikään
+          maalaisliittolainen, mutta rehellisenä maatalousmiehenä hän näkee oikein ja
+          puhuu totta. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että hänen suuri tutkielmansa
+          Amerikan maatalousoloista joutuisi jokaisen farmarin käteen niin Amerikassa
+          kuin kotimaassammekin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Todistaaksemme tämän toivomuksemme oikeutta, annamme hänelle tässä vieläkin
+          puheenvuoron:
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Korkea hinta houkuttelee monet farmarit myymään farminsa, monesti jollekin
+          rikkaalle kaupunkilaiselle. Joissakin tapauksissa voivat nämä ruveta itse
+          harjoittamaan maanviljelystä palkkaväellä, mutta tavallisinta on, että he
+          ostavat farmin pääoman sijoittamisen tarkoituksessa ja vuokraavat sen
+          jollekin farmityömiehelle tahi jollekin muulle, jolla ei ole varoja oman
+          farmin ostamiseen. Sellaiselle henkilölle se voi olla edullista, mutta sen
+          sijaan on farmien lisääntyvä siirtyminen vuokratiloiksi epäkohta, johon on
+          kiinnitetty huomiota ja päätetty lainsäädäntötietä saada parannusta. <i>Tämä
+          maanhankinta pääoman ja keinottelun huostaan, joka koroittaa maan hintaa yli
+          sen oikean arvon, on maanviljelyksen kirouksena ei ainoastaan Amerikassa,
+          vaan kaikissa muissakin maissa. Maan arvon kohoaminen tuottaa kultaa vain
+          pankeille ja koronkiskureille.</i>”
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikan kaikista farmeista on jo noin 40 % vuokraajain halussa. Tällainen
+          kehityksen kulku ei ennusta hyvää Amerikan yhteiskunnalliselle kehitykselle.
+          Maan pitää olla viljelijänsä omaa, sitte vasta voi sen viljelemiseen
+          innostua, sitte vasta se voimistuttaa kansakuntaa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suomalaiset farmarit ovat hajaantuneina yli koko Yhdysvaltain. Siirtolaiset
+          ovat etsineet samanlaisia ilmastoseutuja kuin mitä Suomessa on. Sen vuoksi
+          heitä asuu <span class="pageno" id="p56">[s. 56]</span>enimmän Minnesotassa
+          sekä etelä- että pohjois-Dakotassa. Myöskin Wirginiassa ja Michiganissa on
+          paljon suomalaisia farmareita.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Olen puhunut tässä välillä farmareista yleensä ja palaan nyt takaisin
+          tuttavuuden tekoon veljeni Viktor Perälän kanssa.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-19.jpg" alt="">
+          <p>Uutisfarmarin talo.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Kuten jo mainitsin, keskeytyi matkani neljäksi päiväksi ja läksin veljeni
+          elämää ja kotia katsomaan. New York Millssin “tipolta” ostimme “tiketin”
+          Manda-nimiseen kaupunkiin pohjois-Dakotassa. Kolmensadan mailin matka kului
+          muutamassa tunnissa. Yöllä pääsimme Mandanin pieneen kaupunkiin. Saatuamme
+          hiukan syödä eräässä hotellissa, jossa epäsiisti mieskeittäjä ja tarjoilija
+          meitä palveli, nukuimme rauhaisassa huoneessa myöhäiseen aamuun. Veljen
+          “kaara” s.o. auto haettiin vuokratallista ja niin lähdettiin helmikuun
+          pakkasessa porhaltamaan 20 mailin matkaa. Hirvittävä tuuli puhalsi vastaamme
+          niin, että oli vähältä auton seisauttaa. Lunta näkyi vähän siellä täällä.
+          Tuulen mukana kulkeva lumi mustasi kasvot, niin että perille päästyämme
+          näytimme riihimiehiltä. Multa <span class="pageno" id="p57">[s. 57]</span>on
+          nimittäin mustaa, aivan kuin nokea, joka lentää pyrynä lumen mukana.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Synkän, aution vaikutuksen saapi preerian farmarin kotiseudusta. Ääretön,
+          pienien kumpujen täyttämä aavikko on edessämme. Farmit ovat siellä täällä
+          hajallaan suurempien kumpujen juurilla. Vaikka oli helmikuu, näki kaikkialla
+          hevosia ja lehmiä ulkona ruokaansa etsimässä. “Ryssänhäkkärät”, meidän
+          katajaa muistuttavat, maasta irtautuneet rikkaruoho-häkkärät, tuulen
+          kulettamina pyörivät pitkin aavikkoa, kunnes kuluvat hajalle tai tarttuvat
+          jonnekin rautalanka-aitaan. Joku farmari ratsastaa vireällä hevosella, joku
+          taas ajaa kivihiiltä omistamastansa pienestä kaivoksesta. Kermakuski ajaa
+          autolla kaupunkia kohti. Siinä melkein kaikki, mitä tuolla aavikolla
+          helmikuussa näkee.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-20.jpg" alt="">
+          <p>Maata muokataan ja samalla kohta kylvetään.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Perille tultuamme esittelee uusi tuttavani vieraalle perheensä, seitsemän
+          lasta ja vaimonsa. Kahvit juotua, lähdimme ulos kartanoa katselemaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Paljonko autosi maksoi, kysäsen?
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Neljätoista sikaa ja kolme vasikkaa, kuuluu vastaus.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p58">[s. 58]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Sikoja näkyykin talossa olevan aivan kuin Vilkkilässä kissoja.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Montako sikaa Sinulla on?
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Mene ja lue, kuuluu vastaus.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mitäs muuta kuin ala laskea, jos tarkempaa tietoa haluat. Mies ei itsekään
+          tiennyt kuinka monta ruskeata possua hän omistaa. Paljo niitä vain oli.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Menimme “hoorni”-, eli maissi-latoon, josta veli heitti pari nelikollista
+          maissin puimattomia käpyjä sioille. Sikojen ruokinnan sanoi olevan ainoana
+          työnänsä talvella. Muu väki hoiteli lehmät, työ tavallisesti kuuluu
+          miesväelle. Hevoset hänellä lompsottelivat kartanolla, pitkäkarvaisina ja
+          laiskannäköisinä odotellen kevättä, jolloin ne valjastetaan vainiolla
+          olevien maanviljelyskoneitten eteen. Pienemmät preerian farmarit käyttävät
+          vielä hevosia vetovoimana. Suuremmilla on traktorit ja höyry-“insit”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Seutukunnalla oleili neljätoista suomalaista farmaria, unkarilaisten ja
+          venäläisten seassa. Vieraan tulosta levisi pian tieto naapureihin. Tupa on
+          ennenpitkää täynnä uteliaita farmareita, mikä tulee ratsastaen, mikä
+          autolla, mikä kävellen. Kysymyksiä satelee niin, että ei puoliinkaan ehdi
+          vastata.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Vieläkö siellä “vanhassa maassa” on “lääsmannia” ja rovastia, kysäsee eräs
+          kuudenkymmenen korvilla oleva tukeva farmari.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Hän oli — kuten myöhemmin selvisi — lähtenyt “Suomen herroja” pakoon.
+          Kinkereiltä ja rippikoulusta oli hänellä muistona “herra rovasti”, nuoruuden
+          vuosilta taas “lääsmanni”. Näitä hän vieläkin karvastelevin mielin muisteli.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Suomen herroja” ovat todella syystä tai syyttä monet vanhemmat siirtolaiset
+          pakoon lähteneet. Rauhaisan kodin ovat he Dakotan preerialta löytäneet,
+          siellä ovat he todella saaneet elää kuten Jukolan veljekset saunassaan.
+          Pienemmillä siirtokunnilla ei ole seurakuntaa, ei pappia. Lapsia <span
+          class="pageno" id="p59">[s. 59]</span>ei ole kastettu. “Onko se pakana, joka
+          ei ole katoliikki”, kysyi eräskin nuorukainen, joka ei ollut koskaan
+          suomalaista pappia ja kirkkoa nähnyt. Pienien siirtokuntien suomalaiset ovat
+          aivan kuin pakanoita. Kotimaassa harrastetaan rikkaan Japanin lähetystä,
+          kirkonkylien rouvat ja suurempien talojen emännät ompelevat ja neulovat
+          pappilan renkituvissa Japanin “pakanoille” paitoja ja sukkia, mutta
+          suomalaisia pakanoita suuren Amerikan mahtavien preerioiden, aavikkojen
+          syrjillä ei kukaan muista, ei edes tiedä olevankaan.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-21.jpg" alt="">
+          <p>“Kantofarmari” Heikki Kokkonen perheineen Ähtärin Niemiskylästä lähtöisin.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Yhdysvaltain kansakoulupakko ulottuu kyllä pienienkin siirtokuntien
+          keskuuteen, mutta koulut ja opettajat ovat sangen alkeellisia. Pieni,
+          yksihuoneinen, meidän hävinneitä lukutupia muistuttava koulurakennus on
+          tällaisissa kylissä. Opettajana toimii tavallisesti joku 16—18-vuotias
+          korkeakoulua käynyt farmarin tytär. Tärkeimpänä oppiaineena on
+          englanninkielen tavaus, sillä amerikkalainen koulu on kuin makkaramylly,
+          jonne pannaan kaikenkielistä siirtolaisainesta, mutta josta tulee ulos samaa
+          kieltä puhuvia amerikkalaisia.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p60">[s. 60]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Suomalaisten farmarien kehitys on pääasiassa seuraava:
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Vanhasta maasta tulleet nuoret, terveet, mutta köyhät miehet menevät ensiksi
+          kaivostöihin tai tehtaisiin; toiset taas antautuvat heti
+          “farmari-apulaisiksi”. “Renkejä” ei Amerikassa ole ollenkaan. Kun sitten
+          ovat jonkun verran saaneet rahaa säästöön, ostavat tai vuokraavat he farmin
+          ja niin lähdetään taivaltamaan itsenäisen farmarin elämää. Usein taas nuoret
+          miehet “hoopoilevat” s.o. kuljeksivat paikasta toiseen paimennellen
+          farmarien karjoja ja tehden milloin mitäkin. Tällaisilla matkoilla sattuu
+          jonkun farmarin kaunis tytär miellyttämään siihen määrään, että mies jää
+          kotivävyksi, ottaa “hamsteetin” s.o. ilmaisen kodin paikan valtiolta,
+          rakentaa aluksi turvemajan, vie sinne nuorikkonsa ja alkaa itsenäisen
+          farmarin elämäntaistelun. Jos hän on raitis ja kunnon mies, saapi hän
+          luottoa lähimmän kaupungin pankista. Kunnollisen miehen lainansaanti on
+          Amerikassa paljon helpompi asia kuin “vanhassa maassa”. Takaajia ei tarvita,
+          pankkimiehet pitävät itse silmällä velallisiaan ja ovat varovaisia.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-22.jpg" alt="">
+          <p>Pienen farmarin turvemaja, tavallinen jokaiselle alkavalle farmarille.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Jos kotimaassa uutisviljelijän elämä on raskasta, niin kyllä totisesti
+          siirtolais-uutisviljelijän alkutaipaleelle lähtö <span class="pageno"
+          id="p61">[s. 61]</span>on myöskin raskasta ja lujaa luonnetta vaativaa.
+          Koti-ikävä, isänmaanrakkaus, köyhyys, kielen taitamattomuus, vieraat
+          elintavat y.m. seikat muodostavat sellaisen taakan, joka kysyy kantajaltaan
+          voimia. Vieraskielisen naapurin kanssa saa suomalainen uutisfarmari usein
+          käsirysyssä oikeuttaan ja kotirauhaansa etsiä. Useamman huonon vuoden
+          sattuessa ottavat luotonantajat koko farmin haltuunsa ja niin saa farmin
+          raivaaja perheensä kanssa lähteä rakkaaksi käyneestä kodistaan. Tällaisia
+          häätöjä tapahtuu hyvin usein huonoina vuosina.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-23.jpg" alt="">
+          <p>Kansakoululapset leikkimässä. — Siinä on suomalaisia, unkarilaisia ja venäläisiä lapsia. Kaikista tulee amerikkalaisia.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Pohjois-Dakotan farmarin suurin vihollinen on kuivuus ja hirvittävät
+          myrskyt. “Kunhan sataisi säännöllisesti edes yhden kerran kesässä”,
+          päivitteli eräskin preerian farmari. Kuivuus ja kuumuus ovat kauheita!
+          Joskus taas talvella hirvittävä lumimyrsky hautaa allensa kartanot, junat,
+          eläimet, sanalla sanoen kaikki. Onneksi eivät nämät preerioiden myrskyt ole
+          pitkäaikaisia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Sivuseutujen pieniä suomalaisia farmikyliä olisi alettava isänmaasta päin
+          muistaa. Heidän suomalaisen henkensä ja sielunsa nälkä on tavaton.
+          Kirjastoja olisi <span class="pageno" id="p62">[s. 62]</span>näihin
+          seutuihin perustettava ja usein kansanpuhujia sinne lähetettävä. Sivukylien
+          kohtalo näyttää kaikkialla mailmassa olevan synkkä ja raskas. Ei rikas
+          Amerikkakaan tee tässä suhteessa poikkeusta. On kuitenkin merkille pantava,
+          että yhteiskunnallisen heräämisen merkkejä on Yhdysvaltain syrjäkylissäkin
+          huomattavissa. Innokkaita nanpastisan (Maalaisliiton) kannattajia löytää
+          kaikkialla. Monet kiivaat kommunistitkin ovat kääntyneet ja liittyneet
+          tuohon voimakkaasti kasvavaan ja voimistuvaan maalaispuolueeseen. Suomen
+          Maalaisliitosta haluttiin tietoja ja lyhytkin esitys asiasta saavutti suurta
+          myötätuntoa. Suomalaisen kirjallisuuden halu on myöskin näillä
+          sivuperukoilla voimakas. Työttömät työmiehetkin ostivat runsaasti kirjoja.
+          Muistot “vanhasta maasta” lämmittävät kovimmankin mielen kyyneliin asti. Jos
+          “suloisessa Suomessamme” joskus päästäisiin siihen, että täällä olisi
+          elämisenmahdollisuuksia ja ennen kaikkea maata, omaa maata kaikille sen
+          lapsille, niin suurin osa Amerikan sivuseutujen farmareista rientäisi
+          kotimaatansa kohti. Sydäntäsärkevää oli nähdä Amerikassa syntyneen nuorison
+          ja lasten suurta ikävää. <span class="pageno" id="p63">[s.
+          63]</span>Esitelmät Suomen historiasta olivat heille kuin jännittävien
+          satujen kuulemista. Väsymisestä ei ollut puhettakaan. Yhä uutta vain
+          pyydettiin, eroamisesta luentotilaisuuksien loputtua ei tahtonut tulla
+          mitään. Elämäni sisältörikkaimpia olivat ne juhlat, joita vaatimattomissa
+          sivuseudun farmarien tuvissa “Suomi-vieraan” kunniaksi toimeenpantiin. Niitä
+          on mahdoton koskaan unhoittaa. Minulla oli kunnia käydä useissa sellaisissa
+          pienissä unohdetuissa sivukylissä, joissa ei vielä koskaan ennen ollut
+          kukaan “Suomi-vieras” käynyt. “Perälä on nimesi, mutta perille olet myöskin
+          tullut” — sanoi eräskin vanha farmari, joka tuskin koskaan oli kuullut
+          mitään suomalaista puhujaa ja jatkoi — “pidä päälle vain ja ole edelleenkin
+          peräkuntain Perälä, tule toistekin!”
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-24.jpg" alt="">
+          <p>Dakotan aavikolla juna hautautuneena lumimyrskyn alle.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Mandanista, tämän pienen kaupungin lähistöllä olevasta St. Anthony-nimisestä
+          farmikylästä kulki matkani Bracket'iin, suureen ehkä koko Pohjois-Dakotan
+          suurimpaan farmiseutuun. Täällä vasta ensikerran koko matkalla oli lunta
+          niin paljon, ettei voinut autolla kulkea. Oli helmikuun alkupuoli kun tänne
+          lumimaahan saavuin. Hyvillä hevosilla kuletettiin kuitenkin melkein auton
+          vauhdilla. Ensimäisen yön vietin suurimman suomalaisen farmarin Erkki
+          Kyllösen naapurissa Jaakko Asunmaalla. Täällä näin myöskin vasta ensimäisen
+          mallikelpoisen maalaiskansakoulun, jonka tilavissa suojissa oli riittävästi
+          tilaa sille runsaalle kuulijakunnalle, joka täälläkin “suomi-vierasta” oli
+          kuulemaan ja näkemään saapunut.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ensimäisen luentotilaisuuden jälkeen kokoontui seutukunnan suomalaisia
+          Asunmaalle maistelemaan niitä monenlaisia herkkuja, joita talon emäntäväki
+          oli valmistanut, mutta joita ei “suomi-vieraan” aamullisen odottamattoman
+          äkkinäisen tulon vuoksi vielä oltu “maisteltu.” Ilta muodostui yhdeksi
+          matkan muistorikkaimmaksi illaksi. Olinhan talonpoikain seurassa, täältä
+          isänmaasta, sen <span class="pageno" id="p64">[s. 64]</span>syrjäseuduista
+          lähteneitten “maanjussien” vieraana. Kysymyksiä sateli jos minkälaisia.
+          Isänmaallinen mieli täytti kaikkien rinnat. Vesissä silmin kuultiin
+          kertomuksia isänmaan kärsimyksistä, iloista ja saavutuksista.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-25.jpg" alt="">
+          <p>Hilma Kyllönen.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Täällä sain tilaisuuden tutustua kotimaassakin tunnettuun Erkki Kyllösen
+          perheeseen ja suuriin farmauksiin. Hän on ehdottomasti suurimman pellon
+          viljelijä kuin yksikään toinen suomalainen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Erkki Kyllönen on v. 1883 siirtynyt Amerikkaan ja v. 1886 on hän tullut
+          nykyiselle maatilallensa, joka kuitenkin oli silloin pieni ja vaatimaton.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p65">[s. 65]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Tämä asutusalue kuuluu Yhdysvaltain “kuivaan seutukuntaan”, jossa kuivuus on
+          farmarien suurin vihollinen. Vain sitkeät, rohkeat ja kestävät
+          suomalais-siirtolaiset ovat ensimäisinä uskaltaneet tänne asettua. He ovat
+          karusta, köyhästä maasta tulleina itsetietämättään tyytyneet Yhdysvaltain
+          kaikkein köyhimpiin ja hyljätyimpiin seutukuntiin. Ahkeruudella ja pienillä
+          elämänvaatimuksilla ovat he niissä elämänmahdollisuudet itsellensä
+          taistelleet.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-26.jpg" alt="">
+          <p>Jussi Kyllönen.</p>
+        </div>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-27.jpg" alt="">
+          <p>Erkki Kyllönen.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Näillä ominaisuuksilla varustettuna, voimakkaana suurikasvuisena
+          jättiläisenä uskalsi Erkki Kyllönenkin täällä karussa seudussa farmauksensa
+          alottaa. Monet, monet naapurit sortuivat, mutta Erkki ei! Hän otti haltuunsa
+          poismuuttavien maat, niin että hänellä on nyt maata yhteensä peltona 4 000
+          acrea eli 1 600 ha, kaikki viljelyksellä n.s. “avonaisella viljelyksellä.”
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p66">[s. 66]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Hän kasvattaa pää-asiassa nisua. Latoja puitua nisua varten oli vainioilla
+          aivan kuin heinälatoja Etelä-Pohjanmaalla. Karjaa on sangen vähän, sillä
+          maita ei lannoteta, ne ovat vielä kasvaneet ilman lantaakin. Hevosia oli
+          kolmisenkymmentä pienempiä töitä varten. Suurimmat työt tehdään traktorien
+          avulla.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-28.jpg" alt="">
+          <p>Erik Kyllösen leikkuukoneet. Viittä itsesitovaa leikkuukonetta vetää traktori, neljää vetää neljä hevosta kutakin.</p>
+        </div>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-29.jpg" alt="">
+          <p>E. Kyllösen farmin koko työvoima, vaikka viljelykset ovat niin suuret.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Erkki Kyllöstä itseään en tavannut. Tämä lujatekoinen kova työmies on nyt
+          vanhaksi tultuaan kaiket talvensa viettänyt St. Franciscossa, jossa hän
+          nytkin oli. Töistä huolehtii viisi rotevaa poikaa, joista vanhin Jussi on
+          päämiehenä ja toiset, Oskar, August, Kalle ja Erkki <span class="pageno"
+          id="p67">[s. 67]</span>hoitavat kukin aina jotakin eri tehtävää. Talossa on
+          vielä kaksi tytärtä, joista vanhin on aivan lähellä naimisissa norjalaisen
+          farmarin Nellssonnin kanssa ja toinen 20-vuotias Hilma häärii kotona
+          emäntänä toistaiseksi. —
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Perhe on erittäin ystävällistä ja musikaalista. Talossa on jos minkälaisia
+          soittokoneita. Hauskasti soittaen ja laulaen kuluivat ne muutamat tunnit,
+          jotka tässä maailman suurimman suomalaisen leivänkasvattajan kodissa vietin.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-30.jpg" alt="">
+          <p>Lauri ja Vihtori Perälä. Tätä ennen olivat veljekset tavanneet toisensa vain muisti-ikää aikaisemmassa lapsuudessa.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Unohtumattomat muistot talosta mieleeni jäivät. Harmittaa vain, että se
+          isännän komea kuva, jonka pianinon päältä, noin vähän niinkuin ominlupini
+          otin, hukkaantui paluumatkalla.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p68">[s. 68]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Brocketista kulki matkani Etelä-Dakotaan Rolla-nimiseen, n. 80 perhettä
+          käsittävään suomalais-farmikylään. Puhetilaisuudessa rukoushuoneella oli
+          väkeä huoneen täydeltä. Yötä olin ystävällisen farm. J. Jusseron kodissa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Wing'issä, Etelä-Dakotassa asuu suomalaisia jotenkin yhtä paljon kuin
+          Rollassakin. Puhetilaisuudessa raittiushaalilla olivat saapuvilla melkein
+          kaikki seudun suomalaiset.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Farmiseutuja olivat vielä seuraavat paikat, nimittäin Kintyre, jossa näytti
+          siirtolaisten elämä erittäin voimakkaalta. Holstin veljekset kulkevat
+          etupäässä. Savo Frederikissä on suuri suomalaisseutu. Paljon kuulijoita. Yön
+          vietin pastori Pekka Keräsen pappilassa. Täällä tuntui todella aivan kuin
+          olisi Savossa, kuten nimikin ilmaisi. Oma komea kirkko, suuri haali ja
+          voimakas maakunta ympärillä. Lake Nordenissa puhuin kuten Savossakin kahtena
+          päivänä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tämä oli viimeinen paikka Dakotassa. Veljeni Viktor, jota en juuri ollenkaan
+          tuntenut, seurasi ystävällisesti mukana täällä Dakotassa. Kuva on otettu
+          heti veljesten tavatessa toisensa. Täältä kulki matkani kohti kuuluja rauta-
+          ja kupari-alueita. Mutta ennenkuin jätämme rakkaat farmarit, koskettelemme
+          vielä vähän siirtolaisten maataloudellisia ja yhteiskunnallisia oloja.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone12">Karjatalous.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Suomalaisen farmarin kartano on kokonaan toisenlainen kuin kotimaassa. Se ei
+          eroa amerikkalaisista kartanoista. Ainoastaan siellä täällä tapaa
+          alkuperäisen sitkeitä suomalaisia, jotka ovat kartanonsakin laittaneet
+          “vanhanmaan” mallin mukaan. Eräskin peräseinäjokinen kertoi, että kun ei
+          Peräseinäjoella ollut hänelle tilaa, tuli hän tänne ja <i>loi itsellensä
+          kappaleen Peräseinäjokea.</i> Ja todella, hän oli sen tehnytkin! Kartano,
+          huoneitten si<span class="pageno" id="p69">[s. 69]</span>sustus, sanalla
+          sanoen kaikki olivat rakennettu kotiseudun mallin mukaan. Yksinpä
+          ruokajärjestyskin muistutti eteläpohjalaisia oloja, vaikka perhe oli noin 40
+          vuotta Amerikassa ollut. Emäntä vieläkin aivan kyyneliin asti ikävöi
+          kotimaata. “Harva se yö, etten unissani kävisi Peräseinäjoella”, jutteli
+          emäntä.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-31.jpg" alt="">
+          <p>Standard-rakenteinen navetta. Ylinen itsekannattava.</p>
+        </div>
+        <span class="pageno" id="p70">[s. 70]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Mutta tällaisia alkuperäisen sitkeitä suomalaisia on harvassa, suurin osa
+          mukautuu ympäristönsä kanssa ja rakentaa kartanonsa naapureista saadun
+          mallin mukaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Navetta rehusäiliöineen on komea. Ylinen on tavattoman suuri, noin kolme
+          kertaa korkeampi kuin navetta sisältä. Rehulatoja ei ole, kaikki ajetaan
+          navetan ylisille. Oljet ja pahnat jätetään pellolle ilman mitään suojaa.
+          Sinne ne mätänevät. Usein ne myöskin poltetaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Navettaan kuuluu myöskin pyöreä, tornimainen painorehusäiliö.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-32.jpg" alt="">
+          <p>Korkea, teräslevyistä tehty aita suojaa eläimiä kuumalta tuulelta, joka muuten polttaisi niiden ihon. Metalli tulee niin kuumaksi, että on vallan mahdoton viipyä aidan vierustalla.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Talli on tavallisesti navetan kanssa samassa rakennuksessa. Se on niinikään
+          suuri ja komea.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikassa tapaa navetoita, joissa on sisustus porsliinista ja lasitetusta
+          kaakelista. Lehmät syövät ja juovat hienoista porsliinipilkkumeista j.n.e.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tällaiset navetat kuuluvat miljonäärien oikkuihin, suomalaisilla ei
+          sellaisia ole. Mutta yleensä kuitenkin on navetta karjafarmareilla kartanon
+          komein rakennus, asuinrakennuskin huomioonotettuna.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p71">[s. 71]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Karja on siellä hyvin kirjavaa. Mitään amerikkalaista karjarotua ei ole.
+          Yleisimmät karjarodut ovat Holsteiniläinen ja Jersey. Edellinen on
+          suurikokoinen mustan ja valkoisen kirjava. Jälkimmäinen on enimmäkseen
+          yksivärinen, ruskea.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikka on äärimmäisyyksien maa. Niinpä löytyy siellä lehmiä, jotka voivat
+          lypsää esim. 63 kg. päivässä.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-33.jpg" alt="">
+          <p>Holsteinilais-friesiläinen lehmä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Hinnat ovat myöskin tavattomia. Hyvä sonni voi maksaa yli 100 000 dollaria.
+          Kuulin kerrottavan, että Chicagon näyttelyssä olisi yhdestä
+          holsteiniläisestä sonnista maksettu 225 000 dollaria, eli meidän rahassa
+          nykyisen kurssin mukaan yli 15 miljoonaa markkaa.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p72">[s. 72]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Karjan ruokinta eroaa hyvin paljon kotimaan ruokintajärjestelmästä.
+          Väkirehua käytetään hyvin paljon, sillä sitä on riittävästi. Maissin ja
+          vehnän jätteitä ja monenlaisia öljykakkuja on joka farmilla yllinkyllin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Päivällä lehmät tepastelevat ulkona. Navetassa niitä ruokitaan vain aamuin
+          ja illoin. Ruokinnan, samoinkuin kaiken muunkin karjanhoidon toimittavat
+          miehet. Naiset eivät käy ollenkaan navetalla, poikkeuksia lukuunottamatta.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-34.jpg" alt="">
+          <p>Skorthorn-lehmä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Hyviä hevosia en nähnyt ollenkaan Amerikan suomalaisilla. Konevoiman tultua
+          maanviljelyksen palvelukseen on hevosten lukumäärä ja laatu alkanut
+          Yhdysvalloissa taantua.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p73">[s. 73]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Hevosrodut ovat Euroopasta kotoisin. Juoksijat ovat englantilaisia, siroja,
+          rikkaitten omaisuutta. Farmareilla on tavallisin suuri Percheron. Väri sillä
+          on harmaa tai musta ja on sen kotimaa Ranska.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ainoastaan kantofarmarit ja pienemmät Dakotan maanviljelijät käyttävät vielä
+          hevosia vetojuhtina. Hevonen on useilla farmiseuduilla lampaan arvoinen ja
+          alenee sen arvo alenemistaan.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-35.jpg" alt="">
+          <p>“Shire”-ori.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Tämä lienee ainoa ala Amerikassa, joka siellä taantuu.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mutta sika, läskin antajana, lisääntyy lujasti. Yhdys<span class="pageno"
+          id="p74">[s. 74]</span>valloissa on sikoja yhtä paljon kuin ihmisiäkin.
+          Minnesotassa on 5 sikaa jokaista asukasta kohti.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suomalaisilla farmareilla on suuret sikalat. Possu on useilla seuduilla
+          omaisuuden mittana, rahana. Siat ovat punertavia. Rotuja on jos minkälaisia,
+          mutta yleisin suomalaisilla tuntui olevan Duroc Jerseyn. Se on yksivärinen,
+          punertava ja pienikokoinen.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-36.jpg" alt="">
+          <p>Poni-varsa ja Percheron-hevonen. Äärimmäisyyksien maasta.</p>
+        </div>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone13">Maanviljelystyö.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Suomalainen farmari on itse kova työmies. Rusthollari- tai
+          kartanonherra-tyyppejä ei tapaa suomalaisten joukossa. Aamusta varhain
+          iltaan myöhään hän työmaillansa ahertelee.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Työ tapahtuu koneitten avulla. Omituisen näyn tarjoaa farmarin talvinen
+          pihamaa. Monien kymmenien tu<span class="pageno" id="p75">[s.
+          75]</span>hansien dollarien arvoiset maanviljelyskoneet ovat taivaan alla.
+          Keväällä ja talvella kulkevat koneagentit kopistelevat niitä etsien vikoja,
+          voidakseen uusia osia tarjota ja myydä. Tämä puoli farmarien taloudessa on
+          yleensä sangen huonosti hoidettu.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kaikissa vähänkin suuremmissa farmeissa on ainakin yksi voimakone, joka
+          käyttää puimakonetta ja myllyä.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-37.jpg" alt="">
+          <p>Osa Yhdysvaltain maatalousdepartementin päärakennuksesta.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Oma sähkövalo on niinikään hyvin yleinen. Voimakoneena aikaisemmin
+          käytettiin höyrypannuja, mutta nykyään on jo kaasumoottori yleisin. Hoidon
+          suhteen pidetään kyllä höyrykoneita yksinkertaisempina, mutta moottori
+          monista naismaisista oikuistaan huolimatta on sievempi ja sopivampi
+          siirrettäväksi paikasta toiseen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikassa on runsaasti polttoainetta moottoreille. Sitä riittää sieltä
+          vaikka koko mailmalle. Tämäkin on yhtenä syynä siihen, että Amerikka on
+          moottorien luvattu maa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Traktorien käyttö on suomalaisten keskuudessa hyvin yleistä.
+          Traktoritehtaita on noin puolitoistasataa ja eri<span class="pageno"
+          id="p76">[s. 76]</span>mallisia koneita yli 200. Yleisin malli on Standard.
+          Sen kulkunopeus työssä on noin 2,5—5 km. tunnissa. Vanhemmat mallit kulkevat
+          hitaammin, mutta ovat väkevämpiä. Keskikokoiset traktorit painavat noin 2
+          500 kg. ja on niissä noin 25 hevosvoimaa. Polttoaineena käytetään
+          petroleumia.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-38.jpg" alt="">
+          <p>Kaksipyöräinen traktori suorastaan kytkettynä n. s. “tandem diskiin” eli kaksiriviseen lautas-äkeeseen.</p>
+        </div>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-39.jpg" alt="">
+          <p>Mc Cormicin ensimmäinen viljankorjuukone.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Useimmissa koneissa on myöskin hihnapyörä, josta otetaan voimaa
+          kaikenlaisiin tarpeisiin.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-40.jpg" alt="">
+          <p>Kultivaattori-traktori äestämässä.</p>
+        </div>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-41.jpg" alt="">
+          <p>Kaksipyöräiseen traktoriin sovitettu 3 m. leveä niittokone leikkaa 12—15 ha päivässä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Traktoria käytetään kaikenlaisiin peltotöihin, mutta myöskin kuormaa
+          vetämään. Polttoaineen kulutus on <span class="pageno" id="p78">[s.
+          78]</span>keskimäärin noin 27—32 litraa ha kohti maata kynnettäessä. Tästä
+          huomaamme, että meidän maassamme ei vielä sen koneen käyttö kannata. Meillä
+          on sitä ennen keksittävä halpa polttoaine. Amerikassa tulee hehtaarin kyntö
+          maksamaan noin 5 dollaria. Kaikki traktoria käyttävät farmarit kuitenkin
+          vakuuttivat, että kyllä sen käyttö Suomessakin kannattaisi, jos vain
+          rohkeasti yritettäisiin. Sillä voidaan äkkiä sopivalla ajankohdalla maa
+          muokata. Työ tulee parempaa kuin hevosilla ja aikaa riittää sellaisiinkin
+          töihin, joihin ei sitä ennen ole riittänyt. Traktori on kuitenkin
+          toistaiseksi suurviljelijäin tarpeen tyydyttäjä, pienviljelijälle jää hänen
+          hevosensa, niin meillä kuin Amerikassakin, sillä mitä suurempi maanviljelys
+          sitä paremmin traktorin käyttö kannattaa. Amerikassa on sillä suuret
+          mahdollisuudet, sillä siellä on vielä tasaisia preeriamaita noin 200
+          miljoonaa acrea viljelykselle raivaamatta.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-42.jpg" alt="">
+          <p>Äestys täydessä käynnissä. Traktori vetämässä tandem-lautas-äestä ja tasaus-äestä.</p>
+        </div>
+        <span class="pageno" id="p79">[s. 79]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikka on traktorin maa, Suomi sitkeitten hevosten.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          V. 1919 valmistettiin Amerikassa lähes 315 tuhatta traktoria.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Koneitten käyttö maanviljelyksessä on Amerikassa kehittynyt huippuunsa.
+          Olkoonpa mitä maataloustyötä tahansa, kaikille löytyy omat koneensa.
+          Ihmistyö on kallista ja raskasta, konetyö halpaa ja helppoa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikkalainen “runnaa” koneilla. Yhä uusien ja uusien kojeiden keksiminen
+          innoittaa kaikkia. Pienimmällekin keksinnölle omistetaan mitä suurinta
+          huomiota. Amerikka on kekseliäisyyden ja yritteliäisyyden maa.
+          Suomalainenkin siellä saapi tässä suhteessa siivet allensa, seura tekee
+          kaltaisekseen.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-43.jpg" alt="">
+          <p>Beltsvillen koefarmi lähellä Washingtonia D. C. Yhdysvaltain Maatalaousdepartementin Dairy-osaston alainen.</p>
+        </div>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone14">Amerikan “maalaisliitto”.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Kuten olemme jo aikaisemmin maininneet, on amerikalainen yhteiskunnallinen
+          kansanvalta trustien ja kahden vuoronperään hallitsevan puolueen johtajien
+          väliin ahtaalle puserrettu. Raha ja puoluejohtajat määräävät maan politiikan
+          suunnan; kansanvaltaisuus on suurelta osaltaan vain lippuna, jonka suojassa
+          omia itsekkäitä etuja ajetaan. Työväenliike on maassa <span class="pageno"
+          id="p80">[s. 80]</span>verrattain heikko. Se ei ole ainakaan tähänastisella
+          toiminnallaan suuriakaan aikaansaanut. Valtaa pitävät demokraatit ja
+          republikaanit, jotka edustavat “kahta mieltä samassa ajatuksessa”, kuten
+          näitä molempia puolueita arvostelevat Amerikan “maalaisliittolaiset”,
+          Nonpartisen Liiton jäsenet. He ovat sitä mieltä, että nuot valtaa pitävät
+          puolueet ovat menettäneet nuoruuden tuoreutensa ja että nyt niiden johtajat
+          sovinnossa jakavat keskenänsä tuottavat ja vaikutusvaltaiset virkapaikat.
+          “Niillä ei ole enään mitään periaatteita, niiden ainoa pyrkimys on säilyttää
+          sovinto omissa riveissään.” Ne ovat sekaantuneet toisiinsa, vanhentuneet ja
+          aikansa eläneet. Edistyksen henki on niissä muuttunut vallanhimon hengeksi.
+          Ne ovat menneen ajan puolueita. Seurauksena tästä on luokkalainlaadinta sen
+          kaikkein vaarallisimmassa muodossa. Pankki-trustit hallitsevat entistä
+          lujemmin. “Republikaani-demokraatti-kaksoiset ovat luokkapuolue ja ovat ne
+          kuuliaisia lapsia kasvatusisälleen, Wall-kadun pankkiiriryhmälle.”
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Näin ajattelevat ne — ei suinkaan vähäiset kansalaispiirit — jotka nykyään
+          luovat uusia yhteiskunnallisia arvoja Amerikan Yhdysvalloissa ja jollainen
+          kieltämättä on Nonpartinen Liitto, joka suurin piirtein katsoen vastaa
+          Suomen Maalaisliittoa ehkä enemmän kuin minkään toisen valtakunnan
+          maalaispuolue. Tällä nuorella puolueella on ollut menestystä kaikkialla
+          farmarien keskuudessa. Se ei ole toistaiseksi esiintynyt itsenäisenä
+          puolueena valtiollisissa vaaleissa, vaan on se esim. Pohjois-Dakotassa
+          vallannut valtapuolueitten järjestöt ja ajanut sitä tietä omat miehensä
+          lainsäädäntölaitoksiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Nonpartisen Liiton johtaja on Mr. A. C. Townley, entinen farmari ja yksi
+          kaikkein parhaita Amerikan puhujia. Hän on pankki-trustien ja kauppakamarien
+          puolelta koko valtakunnan ehkä enimmän vihattu mies. Tällä kertaa tämä
+          farmarien yhteiskunnallinen herättäjä istuu linnassa <span class="pageno"
+          id="p81">[s. 81]</span>Minnesotan vakoilulain nojalla annettua kolmen
+          kuukauden rangaistusta suorittamassa. Tästä tuomiosta kirjoittavat
+          Nonpartisen Liiton lehdet m.m. seuraavaa:
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          "Jos koskaan on tapahtunut oikeuden väärinkäytöstä, joka olisi kiihoittanut
+          Yhdysvaltain kansalaisia kapinaan, niin sellainen tapaus on Nonpartisen
+          Liiton presidentin Townleyn joutuminen vankilaan teräsristikkojen taakse.
+          Kun syytökset oikeudessa voidaan keinotekoisesti todistaa ja siten tuomio
+          langettaa, niin se voidaan tehdä ketä vastaan tahansa, olkoonpa hän sitten
+          syyllinen tai syytön. A. C. Townley on meidän johtajamme ja hän edustaa
+          ainoaa maanviljelijäin liikettä, jolla on mitään arvoa, joka taistelee
+          monopoleja ja ahneutta vastaan. Townleyn on mentävä vankilaan sentähden,
+          että hänellä on tarmoa ja selkärankaa taistella niitä verenimijöitä vastaan,
+          joilla on kädet maanviljelijäin taskussa kyynärpäitä myöten.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Me olemme halveksittavia raukkoja ellemme puolusta johtajaamme, sillä häntä
+          vastaan ei ole voitu mitään vääryyttä todistaa. Maanviljelijöinä me tuotamme
+          kansakunnallemme leivän ja miljoonat meistä joutuvat vararikkoon sentähden,
+          että tuotamme noita tärkeitä elintarpeita tappioksemme.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Milloin tämä vääryys loppuu?
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Nämä rosvot eivät tule luovuttamaan ylivaltaansa ennenkuin kansalaiset
+          käyttävät oikeuksiaan vaaliuurnalla puhdistaen hallituksemme perinpohjin,
+          presidentistä koirapoliisiin asti.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ellei tämä tapahdu, niin meidän on parhainta muuttaa vanha sananparsi
+          “urhojen kotimaasta” ja sanoa sensijaan “orjien kotimaa”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Samalla kun tämä kelpaa näytteeksi aito amerikkalaisesta sanankäytöstä,
+          samalla se osoittaa kuinka kovaa taistelua nousevan “maalaisliiton” täytyy
+          käydä. Mutta vastustus on turhaa, Amerikan 12-miljoonainen maatyötä tekevä
+          äänestäjäkansa valveutuu. Sen yhteiskunnallista he<span class="pageno"
+          id="p82">[s. 82]</span>räämistä ei voida enään seisauttaa, vaikka
+          minkälaisia keinoja käytettäisiin sitä vastaan. On tapahtunut niinkin, että
+          liiton järjestäviä matkasihteereitä on raa'asti kohdeltu, riisuttu alasti,
+          tervattu ja höyhennetty, mutta aina päinvastaisella tuloksella kuin mitä on
+          tarkoitettu.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suurin syytös tätä uutta yhteiskunnallista liikettä vastaan on se, että
+          liitto ei ole muka isänmaallinen puolue. Tämän syytöksen on heittänyt m.m.
+          niinkin huomattu henkilö kuin entinen presidentti Taft.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-44.jpg" alt="">
+          <p>Kauranolkia poltetaan suomalaisella farmilla. Surullista, mutta totta.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Syytökset ovat siis samanlaatuisia kuin “vanhassa maassakin”. Onhan
+          meilläkin maalaisliittoa syytetty sosialismiin taipuvaisuudesta,
+          sivistysvihollisuudesta ja vieläpä jumalattomuudestakin. Ja pääasiassa aivan
+          samanlaisilla perusteilla ja samanlaisista vaikutteista.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Nonpartinen Liitto on saanut alkunsa Pohjois-Dakotassa, joka on yksi
+          Yhdysvaltain suurimmista valtioista, hyvin harvaan asuttu. Vaikka pinta-ala
+          on 70 tuhatta neliömailia, asuu siellä vain 700 tuhatta ihmistä, joista 80 %
+          farmareita. Ainoastaan 10 % asuu kaupungeissa. Suurimmassa kaupungissa on
+          vain 22 tuhatta asukasta.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Pohjois-Dakotan farmarit ovat suurimmaksi osaksi pohjoismaalaisia, joukossa
+          saksalaisia ja venäläisiä, joit<span class="pageno" id="p83">[s.
+          83]</span>ten kaikkien esivanhemmat tulivat noin sukupolvi takaperin näille
+          silloin vielä viljelemättömille aavikoille, joilla kuljeskeli puhvelihärkä,
+          hirvi ja poro.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Yhdessä miespolvessa on tästä maasta tullut liittovaltain kenties suurin
+          maanviljelysvaltio. Uskallusta ja tarmoa on se asukkailta kysynyt.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-45.jpg" alt="">
+          <p>Duluthilainen “hoopoo”. Alkuaan Heikki Vuoriniemi Ähtäristä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Mutta vaikka tämän aavikkovaltion farmarit tuottivat vuosi vuodelta yhä
+          suurempia satoja, pysyivät he köyhinä. V. 1915 oli enempi kuin ⅔ farmeista
+          kiinnityslainain alaisia ja ¼ vuokralaisia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Farmarien hiellä ja työllä rikastuivat vain pankkiirit, myllärit,
+          viljanostajat ja vakuutusasiamiehet.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p84">[s. 84]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Tällainen onneton tila syntyi yhden miespolven aikana. Maanviljelijäin
+          köyhtymisen syynä oli kurja viljanmyyntijärjestelmä, jota johdettiin
+          Chicagon y.m. viljanosto- ja myllykomppanioitten kautta. Farmareita
+          kohdeltiin kuin muinaisen mahtavan Rooman alusmaitten veronmaksajia.
+          Rahamiehet, myllärit, vakuutusmiehet, teurastuslaitokset ja rautatiet
+          pitivät Pohjois-Dakotaa alusmaanaan. Rautatierahdit esim. olivat 40 %
+          korkeammat kuin naapurivaltioissa. Valtion kauppavaihto tapahtui rajojen
+          ulkopuolella. Kaiken tämän lisäksi saivat farmarit kärsiä kaikenlaista
+          epärehellistä kohtelua. Viljasato-säiliöt kuuluivat maan rajojen
+          ulkopuolella oleville rahayhtymille, jotka järjestivät viisaasti kaikki
+          maksut maksettaviksi syksyllä. Näin pakotettiin maanviljelijät myymään
+          viljansa halpana aikana. Vilja luokiteltiin mielin määrin, vieläpä
+          punnittiinkin väärin. Teräväpäisemmät farmarit kokeilivat ja veivät saman
+          kuorman useampana päivänä arvioitavaksi viljasäiliömiehelle, joka aina
+          arvioi ne eri tavalla. Niinikään huomattiin, että viljan ostajat möivät
+          paljon enemmän kuin mitä olivat ostaneet. Vilja oli käsittämättömällä
+          tavalla lisääntynyt säiliössä ollessaan. — Petoskauppa tuli räikeästi
+          näkyviin v. 1916, jolloin kuumat tuulet vaikuttivat sen, että nisun jyvä oli
+          kurttuinen ja pieni. Tämän johdosta viljanostajat kuuluttivat maailmalle,
+          että Pohjois-Dakotan vilja ei kelpaa ihmisille, vaan se on syötettävä
+          kanoilla ja sioilla. Hinnat halpenivat ja koko sato myytiin ala-arvoisena,
+          halpana viljana. Muutaman kuukauden kuluttua julistivat samat ostajat, että
+          tämä sama vilja on paljon parempaa kuin tavallisten vuosien vilja, ja
+          kiskoivat jauhoista entistä korkeamman hinnan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Näin häikäilemättömästi ryöstettiin farmareilta miljoonia dollareita.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tällaiset syyt herättivät leivänkasvattajat ja saattoi heidät yhtymään
+          Nonpartiseen Liittoon.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p85">[s. 85]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Kuvaavaa Pohjois-Dakotan farmarien sorrosta on myöskin valtion
+          viljansäilytysaseman perustamispuuha. Farmarit tulivat siihen vakaumukseen,
+          että oman valtion säilytysasema pelastaa heidät nylkyrien käsistä. Melkein
+          yksimielisesti määräsivät he lainlaatijakunnan rakentamaan tuon säiliön,
+          mutta lainlaatijakunta keksi tekosyyn ja väitti, että se on
+          perustuslainvastaista toimintaa. Nyt farmarit seuraavissa vaaleissa
+          määräsivät perustuslain muutettavaksi, ja sitten viljasäiliö omaan valtioon.
+          Mutta lainlaatijakunta ei nytkään totellut, vaan alkoi vehkeillen selittää,
+          että heille ei ole sanottu laitetaanko se maan rajojen sisälle vaiko
+          jonnekin lähelle myyntipaikkoja. Kolmannella kerralla määräsivät
+          maanviljelijät sen laitettavaksi maan rajojen sisäpuolelle, mutta ei
+          vieläkään lainlaatijakunta asiaa päättänyt, sillä ei ollut muka varoja tähän
+          tarkoitukseen. Vasta neljännellä kerralla täytyi lainlaatijakunnan rakentaa
+          valtion viljasäiliö. Näin taisteltiin 8 vuotta ennenkuin toivottu tulos
+          saavutettiin. Lainlaatijakunta oli täydellisesti mylly-yhdistyksen
+          asiamiesten ja rautateiden omistajien vaikutuksen alainen, eikä rohjennut
+          kuulla valitsijainsa ääntä. Äänten ostaminen on niinikään Amerikassa onneton
+          yhteiskunnallinen tauti.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Sodan sytyttyä syytettiin Nonpartista Liittoa epäisänmaallisuudesta. Sen
+          puhujia tervattiin ja höyhennettiin, vaikka esim. Pohjois-Dakotan farmarit
+          tekivät kaikkensa sodan hyväksi. Vastustajat sanoivat taistelevansa
+          Euroopassa kansanvallan puolesta, mutta itse lankesivat mitä törkeimpään
+          tyrannivallan tavoitteluun.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Näistäkin muutamista esimerkeistä jo huomaa, kuinka Amerikan maanviljelijäin
+          yhteiskunnallista heräämistä vastustetaan pääasiassa aivan samoista
+          vaikutteista kuin “vanhassa maassakin”. Tulemme tämän kertomuksen
+          loppupuolella vähän puhumaan Suomen maanviljelijäin yhteiskunnallisen
+          liikkeen, maalaisliiton taisteluista, sen voitoista ja tappioista.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone15">Matkan vaiheista “rauta-alueelta”.</h2>
+        <span class="pageno" id="p86">[s. 86]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Duluthin kaupunki Minnesotan valtiossa sijaitsee mitä ihanimmalla paikalla.
+          Kauniita vesiä ja kumpuja on kaupungin lähistöllä. Kaupunki on yksi
+          suurimmista suomalaisen asutuksen keskuksista. Täällä asuu useita huomatuita
+          suomalaisia. Pistäydyin tässä kaupungissa kaksi kertaa. Puhetilaisuus oli
+          järjestetty erääseen matalaan, hyvin epämukavaan huoneistoon, johon
+          “katukaarojen” räminä häiritsevästi kuului ja jossa ei riittänyt salin ja
+          sen sivuhuoneitten tilavuudesta huolimatta tilaa läheskään kaikille
+          sisäänpyrkijöille. Duluthin kaupunki on äärimmäisen räikeitten suomalaisten
+          sosialistien pesäpaikka. Täällä ensi kerran häirittiin “vanhan maan
+          lahtari-edustajaa”. Entinen suomalainen “herrasmies”, joku “professori”
+          Rissanen esiintyi täällä joukkonsa kanssa, kysellen silakkain hintoja
+          Suomessa y.m. roskaa, jossa ei ollut mitään asiallista vaan joka oli
+          edeltäkäsin järjestetty häiritsemistarkoituksessa. Mutta kaikki meni lopulta
+          rauhallisesti. Tosin vielä kadullakin sain kunniani kuulla, mutta kun menin
+          rauhallisesti hymyillen miesten keskelle ja lupasin viedä heidän
+          vanhemmilleen ja omaisilleen — useita nimittäin tunsin joukosta, olipa
+          siellä sukulaisianikin Alavudelta — terveisiä, hiljeni meteli, kasvojen
+          ilmeet pehmenivät ja miehet läksivät harvakseen astelemaan kohti kotejansa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Duluthissa tapasin, kuten jo sanoin, useita huomatuita Amerikan suomalaisia.
+          Isänmaanystävät olivat järjestäneet illalliset “Suomi-vieraalle” helmikuun
+          12 päivänä Abraham Lincolnin päivän illaksi. Tästä tilaisuudesta, sen
+          lyhyydestä huolimatta, muodostui harvinaisen isänmaallinen hetki. Tapahtui
+          näet niin, että juhlassa tapasivat toisensa ensimäinen suomalainen, joka
+          istuu Yhdysvaltain <span class="pageno" id="p87">[s. 87]</span>kongressissa,
+          lakimies Oscar Larson, ja allekirjoittanut, Amerikassa ensimäisenä
+          vieraileva vapaan, itsenäisen Suomen eduskunnan jäsen. Päiväkin oli
+          merkillinen, olihan se suuren Lincolnin päivä. Henkilöt ovat tällaisissa
+          asioissa sivuseikkoja, varsinkin mitä allekirjoittaneeseen tulee, mutta
+          tapaus oli mieliinpainuva ja innostava.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-46.jpg" alt="">
+          <p>O. J. Larson ja Lauri Perälä.</p>
+        </div>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone16">Oscar J. Larson.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Seuraavana päivänä sain kutsun saapua tervehtimään Oscar J. Larsonia, tuota
+          kuuluisinta Amerikan suomalaista. Liikemies Salon autolla, hänen sekä
+          lakimies Victor H. Granin seurassa saavuimme määrä-aikana Larsonin
+          lakiasiaintoimistoon, jossa Amerikassa syntyneet suo<span class="pageno"
+          id="p88">[s. 88]</span>malais-neidot ottivat meidät vastaan ja veivät
+          vastaanottohuoneeseen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Huone oli yksinkertainen, suuria lakikirjoja seinien suuruiset hyllyt
+          täynnä. Abraham Lincolnin ja Theodor Rooseveltin suuret muotokuvat olivat
+          seinällä. Hetken odoteltuamme saapui mr. Larson. Hän on kookas, komea mies,
+          iältään hiukan yli 50 vuoden, persoonallisuus, jonka käytöksestä puuttuu
+          kokonaan tuo meille suomalaisille nousukasluontoisille ominainen teennäisen
+          pinnistetty juhlallisuus. Tuntui aivan kuin olisi vanhaa tuttavaansa
+          tervehtinyt. Puhelimme kauan Suomen asioista ja hän lupasi tehdä kaikkensa
+          synnyinmaansa hyväksi.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mr. Oscar Larson on syntynyt Oulun kaupungissa toukok. 20 p. 1871. Hänen
+          vanhempansa muuttivat pian senjälkeen Kuusamoon ja sieltä, Oscar-pojan
+          ollessa viiden vuoden vanha, Amerikkaan, asettuen asumaan Calumetin
+          kaupunkiin Michiganin valtiossa. Oscar alotti koulunkäyntinsä kaupungin
+          kansakoulussa. Sieltä päästyään palveli hän kauppa-apulaisena. Ryhtyi
+          jatkamaan lukujaan, suorittaen v. 1891 tutkinnon Northern Indianan
+          Normaalikoulusta, siirtyen sieltä Michiganin yliopistoon
+          kirjallisuustieteelliselle osastolle, myöhemmin ryhtyen lakia lukemaan, ja
+          suoritti lakitutkinnon v. 1894.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Lakimies Larson on innokas poliittisen toiminnan mies. On toiminut yleisenä
+          syyttäjänä pitkät ajat, käyden aina Italiasta asti hankkimassa todistajia
+          ajamiensa asiain selville saamiseksi.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Duluthiin muutti hän v. 1907 perustaen sinne lakiasiain toimiston. V. 1910
+          oli hän kuparisaarelaisten ehdokkaana piirituomarin virkaan. Hän kuuluu
+          republikaaniseen puolueeseen ja on viime vaaleissa valittu Yhdysvaltain
+          kongressiin. Puhujana on hän laajalti tunnettu, ympäri Yhdysvaltain.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Vaikka hän on jo lapsena siirtynyt Amerikkaan, rakastaa hän silti
+          synnyinmaatansa. Saamme olla ylpeitä <span class="pageno" id="p89">[s.
+          89]</span>tästä Kuusamon pojasta, sillä kukapa tietää, mitä hän vielä voipi
+          tehdä paljon kokeneen köyhän isänmaansa hyväksi. Suomalaisten v. 1899
+          kääntyessä presidentti Mc Kinleyn puoleen Suomen asiassa oli Oscar Larson
+          johtavana sieluna siinäkin. Hän se myöskin sai aikaan, että Michiganin
+          valtion lainlaatijakunta v. 1899 heinäkuun 7 päivänä teki päätöksen, jossa
+          lausuttiin syvä paheksuminen Venäjän Suomea kohtaan harjoittamaa sortoa
+          vastaan ja vaadittiin Yhdysvaltain presidenttiä tarttumaan asiaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Luonteeltaan mr. Larson on iloinen ja hilpeä. Toivorikkaalla mielellä hän
+          isänmaatansa ajattelee. Kehoitti järjestämään voimakkaan reklaamityön vapaan
+          Suomen tunnetuksi tekemiseksi Amerikassa. Sitä asiaa on hänen mielestään
+          heikosti hoidettu. Jos amerikkalaiset tietäisivät, kuinka kaunis “vanha maa”
+          tuhansine järvineen ja valoisine kesä-öineen on, niin kilvan he huvimatkansa
+          Suomeen ohjaisivat. Edelleen hän toivoi, että sovinnollisempi henki
+          puolueitten kesken saataisiin aikaan. Antakaa arvoa vastustajallekin. Älkää
+          riistäkö toisiltanne kunniaa ja leipää. Hävinneen on tunnustettava häviönsä,
+          "mies se on hävinnytkin". Valtiollisten vankien armahtamiskysymyksessä oli
+          hänellä paljon toivomisen aihetta. Sisäpoliittisia oloja tuntemattomana ei
+          kuitenkaan tahtonut tuomarina esiintyä. Toivoi, että kapinan
+          jälkiselvittelyt mahdollisimman pian loppuunsuoritettaisiin. Venäjän
+          läheisyyttä piti luotto-olojemme suurimpana vastuksena.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suomea hän puhuu huonosti. Sanavarasto on kovin pieni.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ei ollut aikaa kauemmin viipyä tämän huomattavimman siirtolaisemme luona.
+          Täytyi rientää eteenpäin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kävin vielä ystävällisen mr. Salon sievässä huvilassa, samoin lakimies
+          Granin kodissa. Mr. C. H. Salmisen konttorissa viivyin kauemmin, sillä hän
+          on sikäläisen Päivälehden johtomies ja samalla etevä liikemies, jolla on
+          <span class="pageno" id="p90">[s. 90]</span>rahanvälitys ja piletti-liike
+          siirtolaisia varten. Liiketoimensa vuoksi on hän seutukunnan suomalaisten
+          kruunamaton varakonsuli. Tavaton oli se tungos, jonka näin hänen
+          konttorissaan. Kysyjiä, avun- ja neuvonpyytäjiä oli jos minkälaisia. Nykyään
+          tämä toimenmies on Suomessa. suunnittelemassa liiketoimiensa suurentamista
+          ja suomalaisen kirjallisuuden levittämistyön voimistuttamista siirtolaisten
+          keskuudessa. Mr. Salmisen työ siirtolaisten keskuudessa on tunnustuksella
+          mainittava.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Duluthista kulki matkani Ely-nimiseen pieneen sievään kaupunkiin. Kesällä
+          lienee tämä seutu mitä ihanin. Suomalaisia on kaupungissa ja ympäristöllä
+          noin 2 000. Kalevan Ritarit johtavat maamiestemme henkisiä pyrinnöitä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Asemalta ajoimme alajärveläisen työmies Heikki Metsäpellon komealla autolla
+          juvelikauppias Abraham Savolaisen hauskaan kotiin ja sieltä nukkumaan
+          kauppias J. E. Porthanin taloon. Puhetilaisuus oli kalevalaisten talolla.
+          Yleisöä tungokseen asti. Kuulijakunta erittäin mukanapysyvää ja puhujaa
+          miellyttävää. Seutukunnan suomalaisten sivistystason huomasin kohoavan koko
+          paljon yläpuolelle siirtolaisten yleisen sivistyksen keskitasoa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Luentojen loputtua pidettiin Kalevan Ritarien kokous, jossa vakavasti
+          keskusteltiin tämän erikoisen liikkeen ulottamisesta Suomeen asti. Monia
+          ajatuksia siinä herätettiin puolelta jos toiselta. Elyn ritarit muodostavat
+          yhden kaikkein parhaita “majoja” s.o. paikallisosastoja tässä järjestössä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Myöhään yöllä loppui kokous ja iloinen, oikea savolainen veitikka, liikemies
+          Savolainen saatteli “Suomi-vieraan” kotiin. Yöllä käytiin vielä hienoa
+          jalokivikoristeliikettäkin katsomassa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Elystä jäi mieleen hauskat muistot.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Seuraava puhetilaisuus oli Palossa. Seutukunta tekee synkän vaikutuksen.
+          Tuntuu aivan kuin seisoisi suomalaisen tyystin raiskatun entisen mahtavan
+          tukkimetsän syr<span class="pageno" id="p91">[s. 91]</span>jässä. Tänne
+          raiskattuun aarniometsään ovat suomalaiset tulleet n.s. “kantofarmareiksi”.
+          Ilmasto ja maanlaatu on pääasiassa samanlaista kuin Suomessa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suomalaisia on täällä noin 500. Postia hoitaa suomalainen kauppias Aug.
+          Halmetoja. Kylän “supervaiserina” on suomalainen Matti Rahko. Yötä olin
+          suomalaisen kirjainkustantajan A. Rekosen luona. Hän on yksi siirtolaistemme
+          merkkimiehistä. 15 vuotta on hän kiertänyt ympäri Yhdysvaltoja suomalaisten
+          keskuudessa tiedonjanoa puheillaan herättelemässä ja kirjallisuutta,
+          ennenkaikkea sanomalehtiä levittämässä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kunnollinen mies!
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suuria palkkoja ei hän ole etsinyt. On tehnyt vain sellaista työtä, johon on
+          voinut innostua. Kirjojen ja lehtien kauppaaminen on hänen intohimonsa.
+          Hauskana ja sukkelana savolaisena on hän vastustamaton tässä toimessaan.
+          Ikää kuuluu miehellä olevan 65 vuotta, mutta kun hän tuli vastaani, sieppasi
+          matkalaukkuni ja läksi, luulin miehen olevan siinä 35 vuoden korvilla,
+          ainakin nuoremmaksi itseäni miestä luulin. Annoin hänen — isäkseni sopivan
+          miehen — kantaa laukkuani!
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Häpesin. —
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Nuorelta, aivan harvinaisen nuorelta hän näyttää.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Nyt hän on kiertolaiselämän jättänyt ja ostanut maata ensiksi etelästä
+          Mississipin rannalta, mutta kun siellä oli “rokotiilejä”, muutti Aatu
+          Rekonen Minnesotaan ja toisten suomalaisten kanssa perusti uuden
+          siirtolaiskunnan, jolle annettiin nimeksi Palo. Seutukunnan viljelys on
+          vasta parinkymmenen vuoden vanhaa, mutta silti pitkälle ehtinyttä. Maisema
+          muistuttaa suomalaista järvimaisemaa, on todella kuin meidän Savoa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Täällä Aatu viihtyy vaimonsa kanssa. Hän on aivan hiljan mennyt naimisiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Aatu Rekosen työ siirtokansan keskuudessa on ollut sen laatuista, että
+          jonkinlainen tunnustus isänmaan puo<span class="pageno" id="p92">[s.
+          92]</span>lelta olisi paikallaan. Minulle kerrottiin kuinka Suomesta on
+          ritarimerkkejä Amerikkaan lähetetty sellaisillekin, jotka niitä pilkaten
+          käyttävät — naamiohuveissa, mutta Rekosen kaltaiset isänmaalliset miehet
+          ovat unohtuneet.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Palon pitäjä on voimakas todistus suomalaisesta korvenraivaajatarmosta.
+          Surullista, että isänmaassamme ovat yhteiskunnalliset olot olleet ja
+          edelleenkin ovat sellaiset, että tuollainen jättiläistarmo ei pääse omassa
+          maassamme oikeuksiinsa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Postimestari Halmetojan autolla kyydittiin “puhuja” Evelethin nuoreen
+          rauta-alueen kaupunkiin. Tämä oli ensimäinen paikka, jossa en tiennyt minne
+          menisin, kenenkä neuvoihin turvautuisin. Menin suoraan “haalille” ja siellä
+          sain kuulla esitelmäni ajan. Huone oli täälläkin kuulijoita täynnä ja
+          puheitten loputtua ilmestyi eteeni monia vanhoja tuttavia Alavudelta y.m.
+          Seutukunnalla on suuri suomalainen kirjasto ja ennemmin, muutama vuosi
+          sitten, ovat suomalaisten sivistysharrastukset olleet erittäin virkeitä. Nyt
+          ne olivat lamassa.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-47.jpg" alt="">
+          <p>Pastorit herra ja rouva Lappala lapsineen.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Mr. Juhani Aho Alavuden Kuorasaholta ohjasi minut täältä suureen Virginian
+          kaupunkiin. Siellä oli erittäin <span class="pageno" id="p93">[s.
+          93]</span>ystävällinen vastaanotto. Pastori Risto Lappala, tohtori Jussi
+          Räihälä, liikemies Juho Ketola Lapualta y.m. olivat vastassa. Pastori
+          Lappala on vapaamielisen kristillisen seurakunnan pappi ja hänen vaimollansa
+          on samanlainen virka. Rouva Lappala lienee ensimäinen suomalainen nainen,
+          joka on vihitty papiksi.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-48.jpg" alt="">
+          <p>Virginian suomalaisia valokuvassa “Suomi-vieraan” kanssa.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Kaupungissa on noin 3 000 suomalaista. Suuri ja kaunis kaupunki! Kuulijoita,
+          kuten tavallista, huoneitten täydeltä ja innostus sellainen, että mies
+          melkein pakotettiin vielä toisenkin kerran kaupunkiin tulemaan. Aikaa ei
+          siihen kuitenkaan riittänyt.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Nashwaukin kaupunki on lähellä Virginiaa. Pieni kylä, noin 500 suomalaista.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p94">[s. 94]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Täällä tutustuin etevään suomalaiseen musiikkimieheen Vihtori Taipaleeseen.
+          Hän johtaa suurta orkesteria ja on paikkakunnan korkeakoulun
+          musiikinopettajana. Hänellä on myöskin oma perheorkesteri, jonka kanssa hän
+          saapuu ensi kesänä Suomeen, esiintyen intiaanipuvuissa. Hänen rouvansa on
+          kaupungin postimestarina.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Seutukunnan suurin farmari on Matti Suutari. Useita suuria suomalaisia
+          liikkeitä on kaupungissa.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-49.jpg" alt="">
+          <p>Vihtori Taipale.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Taipaleen kotiorkesterin kanssa matkustin Hibbingiin, joka on aivan lähellä
+          edellistä kaupunkia. Täällä muodostui puhetilaisuudesta harvinainen juhla,
+          sillä Taipaleen perheorkesteri soitteli kaikki väliajat. Hibbingin
+          suomalaiset ovat riitaista väkeä, jonka vuoksi kaikki yhteiset
+          sivistysharrastukset ovat kokonaan lamassa. Rautainsinööri K. L. Haataja
+          lienee seudun huomatuin suomalainen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kuulijoita oli täälläkin kaikesta huolimatta hyvin paljon.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p95">[s. 95]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Tuiman pakkasen paukkuessa kuljin täältä Kettle-Riverille, kolkoimmalle
+          kulmakunnalle Minnesotassa. Kauhea tulipalo on täällä hävittänyt asutuksen.
+          Monen neliömailin alueelta paloi kaikki, joukossa paljon ihmisiäkin. Uutta
+          elämää parhaillaan ylös yritettiin.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-50.jpg" alt="">
+          <p>Vihtori Taipaleen perhe-orkesteri Nashwaukista. Orkesteri saapuu ensi kesänä Suomeen, esiintyen m. m. Tampereen maanviljelysnäyttelyssä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Seutukunta on pientä farmiseutua. Suunnaton tulipalo on tehnyt hirveätä
+          jälkeä. Noin 350 ihmistä paloi; ei ollut minne paeta, kun tulen valta riehui
+          yllättävänä elementtinä, joka nieli kaikki mitä eteen sattui. Monet
+          pakolaiset kuolivat autoihinsa tielle. Ne, jotka pelastuivat, upottautuivat
+          kuivuneen joen mutaan tai muuhun kosteaan maahan. Ystävällisiä, kärsineitä
+          kansalaisiamme oli puhetta kuulemassa huoneen täydeltä. Seppä Paakkarin
+          <span class="pageno" id="p96">[s. 96]</span>vieraanvaraisessa kodissa
+          viihtyi väsynyt matkamies kuin kotonaan. Matka, nimittäin lopulle
+          ehdittyään, alkoi tavattomasti rasittaa. — Tämän seudun suomalaiset
+          muistuttivat meidän isäntiämme ja seppä Paakkari kyliemme seppää.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Seuraavana päivänä ajoimme mr. Paakkarin autolla Cloquetin kaupunkiin, joka
+          palon jäljestä on entistä ehompana noussut. Puhetilaisuus täällä muodostui
+          matkan ikävimmäksi, sillä hyvät suomalaiset “äkkijyrkät” sosialistit
+          häiritsivät puhujaa sen kuin ehtivät. Työväentalo, jossa puhe pidettiin, oli
+          “äkkijyrkkiä” kuulijoita jotenkin täynnä. Ilman takkia, jalat tuolin
+          sarjalla “toverit” kompasanojansa ja ilkeämielisiä kysymyksiänsä puhujalle
+          esittelivät. Lopuksi uhkasivat melkeinpä käsirysyllä “opettaa Suomen
+          lahtarille” internatsionaalisia oppejansa. Selvisin kuitenkin ilman sen
+          pahempaa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Samana päivänä puhuin Cloquetin lähellä kansakoululla. Kuulijoina
+          seutukunnan kiihkeimmät uskovaiset, jotka juuri tulivat suomalaisen pastori
+          Kuusiston pitämistä “seuroista”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kummallinen päivä!
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kahdenlaisia kiihkoilijoita. Kaukana vieraalla maalla eksyy suomalainen
+          sielu <i>uskomaan</i> milloin mitäkin. Toiset kiihkoilevat uskonnolla,
+          toiset yhteiskunnallisella “äkkijyrkkyydellään”. Uskonnollinen kiihkoilu on
+          Amerikassa vapaata, mutta “äkkijyrkät” joskus — tervataan ja höyhennetään.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Brule Wisconsin on kantofarmarialuetta, noin 5 000 suomalaista. Täällä
+          tapasin paljon eteläpohjalaisia tuttavia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Erikoisemmin mieleeni on jäänyt Ironwood Michiganissa. Asemalla oli vastassa
+          useita karstulalaisia eli “karstusia”, joukossa ystävällinen Matti Tikkala
+          ja Antti Haapoja, viimeksimainittu Härmästä. Puhetilaisuus kalevalaisten
+          “haalilla” muodostui juhlahetkeksi, jota ei voi <span class="pageno"
+          id="p97">[s. 97]</span>unohtaa. Puhuin täällä kaksi kertaa. Toisella kertaa
+          olivat rouva Tikkala ja neiti Helmi Länttä y.m. naiset järjestäneet hauskan
+          perhejuhlan, jossa laulut ja puheet vuorottelivat myöhään yöhön.
+          Isänmaallista mieltä ja kotimaan kaipausta pulppusi tämän seudun
+          suomalaisten sieluista. Varsinkin Tikkalan perhe ja heidän liikekumppaninsa
+          työ suomalaisuuden hyväksi paikkakunnalla oli ihailtavaa ja liikuttavaa.
+          Täällä oli minulla tilaisuus syvemmin pilkistää Amerikassa syntyneitten
+          suomalaisten nuorten sieluelämään, sellaisten nimittäin, joilla on
+          sivistystä ja jotka ovat hyvästä kodistaan vanhempainsa opetuksella imeneet
+          sieluunsa suomalaisen hengen. Monenlaiset ja raskaat ovat ne ristiriidat,
+          jotka tällaista nuorisoa rasittavat ja tuottavat heille kärsimyksiä. Aikamme
+          nuoriso on onnetonta kaikkialla sivistyneessä mailmassa, mutta paljon ja
+          kaikenlaisia esim. suomalaiselle nuorisolle tuntemattomia tuskia täytyy
+          siirtolaisnuorison kestää eikä heidän elämänsä koskaan ole ehyttä ja
+          kokonaista. Äidin ja isän kertomukset kotimaasta ovat heillä aina pitkin
+          elämää kaipauksen ja syvän tuskan tuottajina. Toisaalta taas Amerikka, joka
+          on heidän synnyinmaansa ja jonka maan kansalliset ja uskonnolliset olot
+          koulukasvatuksen kautta ovat heille tulleet rakkaiksi, vetää heitä
+          puoleensa. Monet herkät, tunteelliset luonteet eivät kestä näitä
+          ristiriitoja, vaan murtuvat sielullisesti. Heistä tulee tuollaisia elävinä
+          kuolleita joukkosieluja, joilla ei ole mitään sisäistä innostusta, ylevään
+          ja hyvään pyrkivää sisäistä voimaa. Huvittelunhalu ja aineellisuus valtaa
+          heidän sielunsa ja näin Amerikan tuhannet erilaiset henkiset, taiteelliset
+          ja uskonnolliset puoskarit saavat heistä sievoisen lisän suureen
+          kannattajalaumaansa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Vanhan maan” nuorison apua ja tukea siirtolaisnuoriso toivoo, etten sanoisi
+          — rukoilee. Maamme voimakkaan nuorisoseuraliikkeen velvollisuus on sulkea
+          siirtolaisnuoriso huomioonsa. Perustettakoon nuorisoseuroja myöskin <span
+          class="pageno" id="p98">[s. 98]</span>Amerikkaan. Lähetettäköön sinne usein
+          puhujia ja ennen kaikkea perustettakoon Suomen Nuorison Liiton
+          äänenkannattajaan “Pyrkijään” erikoinen siirtolaisnuorison osasto, jota
+          toimitettaisiin Amerikasta päin ja jota tarmokkaasti levitettäisiin
+          siirtolaisnuorison keskuudessa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ironwoodista pistäydyttiin autolla Hurleyssä, Wis., yhdessä kaikkein
+          törkyisimmistä Yhdysvaltain kaupungeista. Kaupunki on aivan lähellä
+          Ironwoodia, joki vain erottaa ne toisistansa.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-51.jpg" alt="">
+          <p>Vangittuja hotellien omistajia.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikassa on, kuten tiedetään, kieltolaki, mutta näillä seuduilla sitä
+          uhmaten rikottiin aina siihen asti, kunnes eräänä varhaisena aamuna saapui
+          kaupunkiin ylimääräinen poliisijuna, jonka miehet marssivat kaupungin 57
+          hotelliin, etsivät kaikki väkijuomat, vangitsivat hotellinomis<span
+          class="pageno" id="p99">[s. 99]</span>tajat vieden heidät mukanaan ja
+          lukitsivat jokaisen hotellin sinetillä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Vangittujen valokuvat kiertelivät uutisen kera maan lehdistössä peloittavana
+          varoituksena kaikille väkijuomain salakauppiaille.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-52.jpg" alt="">
+          <p>Poliisipäällikkö, joka toimitti vangitsemisen.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Näin valvotaan Yhdysvalloissa kieltolakia. Amerikka on tässäkin asiassa
+          Amerikka ja siksipä täytyykin sanoa, että kieltolaki on siellä paremmin
+          toteutettu kuin meillä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ystävällisten ironwoodilaisten seurassa kävin vielä Wakefieldissä. Hauska
+          automatka, joka ei hevillä unohdu. Täällä näin ensi kerran juopuneita. Nämä
+          Michiganin <span class="pageno" id="p100">[s. 100]</span>seudut ovat aina
+          olleet kuuluisia huonosta elämästä. Kieltolain valvontakin on mitä
+          vaikeinta. Karstulalaisia paljon; kaikki kunnon suomalaisia ja suurin osa
+          seutukunnan valistusharrastusten johtohenkilöitä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Täältä kulki matkani Crystal Fallsiin, jossa ystävällinen pastori W.
+          Kuusisto otti “Suomi-vieraan” huostaansa. Puhetilaisuus oli kirkon
+          alasalissa. Hirvittävän lumipyryn takia oli kuulijoita vähemmän kuin
+          tavallisesti. Seutukunnalla asuu noin tuhatkunta suomalaista. Useita
+          varakkaita farmareita.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-53.jpg" alt="">
+          <p>Siirtolaisnuorisoa Ishpemingin kaupungista, Mich.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Republic, Mich. on pieni mainiseutu, jossa nostetaan rautaa 3 000 jalan
+          syvyydestä. Väestö uskonnollista, sosialisteja ei paikkakunnalla ole, mikä
+          on sitäkin kummallisempaa, kun jotenkin kaikki suomalaiset ovat
+          kaivostyöläisiä. — Ystävällinen Frans Lahtinen on tämän pienen seudun
+          “matkapappien” ystävä ja huoltaja.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Seuraava paikka oli Ishpemingin kaupunki. Ishpeming on intiaanien kieltä ja
+          merkitsee suomeksi taivasta. Tulo <span class="pageno" id="p101">[s.
+          101]</span>tänne oli vaivaloista, oikeata “kaitasta tietä”. Suurenlainen
+          kaupunki, asemalla en tavannut ketään suomalaisia. Vilustuin junamatkalla ja
+          sain kuumetta. Puhelinluettelon avulla löysin pastori Rautalahden toimeliaan
+          ja reippaan, Laihian pappilasta lähteneen rouvan. Hän ryhtyi tarmolla asiaan
+          ja pian oli tohtori Holm vuoteeni vieressä. Vaatteet päälle ja apteekkiin
+          seurauksella, että illalla olin jo melkein entistäkin terveempi. Ilta kysyi
+          voimia, sillä suuri “haali” oli tupaten yleisöä täynnä. Tilaisuudessa
+          puhuivat myöskin pastori Rautalahti ja tohtori Holm.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ishpemingissä asuu paljon hyvinvoipia huomattuja suomalaisia. Tohtori
+          Holmilla on oma suuri sairaala. Veljellinen henki yhdistää siirtolaisiamme.
+          Ei ole eroa tohtorin ja työmiehen välillä, kaikki seurustelevat toistensa
+          kanssa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Pastori Rautalahti on nykyään synodilaisen kirkon esimies, piispa, kuten
+          meillä sanottaisiin, mutta amerikkalaisuus ei tunne piispoja eikä rovasteja.
+          Kristillisyys on siellä palvelevaa, rakkauden evankeliumia, eikä, kuten
+          meillä, hallitsevaa virallista kristillisyyttä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kymmenen minuutin automatkan päässä on Negaunea-niminen kaupunki. Negaunea
+          suomennettuna merkitsee helvettiä. Tohtori Holmin komealla piilillä vietiin
+          “Suomi-vieras” taivaasta helvettiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Vastuksensa ja harminsa oli täälläkin. Tänne sain Suomesta sähkösanoman,
+          jolla kiirehdittiin miestä kotia. Uusi 60 eri paikkaa käsittävä
+          matkasuunnitelma oli juuri tehty ja aikomukseni oli viipyä perillä kesään
+          asti, mutta nyt täytyi kaikki jättää ja kiireimmän kaupalla ryhtyä
+          suunnittelemaan paluumatkaa kotimaahan. Oli helmikuun viimeinen päivä.
+          Raikas kevään tuntu ilmassa. Vaikka tämän seudun vuodenajat muistuttavatkin
+          suuresti Suomea, saapuu kevät kuitenkin paljon ennemmin kuin meillä.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p102">[s. 102]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Negauneasta (helvetistä) sain muistoksi kahden paholaisen kuvat, jotka
+          lukijoillenkin esitän. Kuva oli aikoinaan hyvin suosittu, mutta Suomeen ei
+          se päässyt.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-54.jpg" alt="">
+          <p>Seyn ja Bobrikoff. Suosittu postikortti aikoinaan siirtolaistemme keskuudessa.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Matkani kulki täältä Amerikan suomalaisten henkisten rientojen keskukseen,
+          nimittäin Hancockin kaupunkiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Koko pitkän matkan olin suurella jännityksellä odottanut tätä tapausta.
+          Jännitystä lisäsivät vielä monet matkan varrella saamani ystävien kirjeet,
+          joissa peloiteltiin ja varoiteltiin miestä tämän Suomi-opisto-kaupungin
+          varalta. “Muistakin siellä puhua hyvin, sillä arvostelu tulee olemaan
+          ankara”, kirjoitti eräskin hancockilaisia tunteva ystäväni.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kirkkaana “vanhan maan” huhtikuista kevättä muistuttavana varhaisena aamuna
+          astuin junasta Hancockin asemalle. Hämmästykselläni ei ollut rajoja, sillä
+          noita peloiteltuja hancockilaisia oli varhaisesta aamuhetkestä huolimatta
+          asemasilta täynnä. “Tekö se olette Perälä?” kysäisee lyhyenläntä
+          vastaanottajien eturintamassa seisova, erittäin ystävällisen ja leikkisän
+          näköinen mister.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p103">[s. 103]</span>
+        <p class="paragraph">
+          — Niin, sitähän sitä tässä on koetettu olla, vastaan yhtä leikkisästi ja
+          sitten lyödään kättä päälle.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Heikki Jasberg on nimeni ja nämä toiset ovat seutukuntamme
+          sivistysrientojen etuvartijoita.”
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Lähdettiin astelemaan kohti kaupunkia. Jasbergin liikehuoneistossa odotti
+          useita kirjeitä. Noudettuani ne vietiin mies lepäämään Scott-hotelliin.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-55.jpg" alt="">
+          <p>Hancockin valtakatu.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Iltapäivällä tuli ystävällinen mr. Heikki Jasberg herättämään väsynyttä
+          matkamiestä ja ilmoittamaan, että ennen Kalevalajuhlan alkua, jossa
+          allekirjoittaneen tulee puhua, ovat yhteiset illalliset hotellissa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mr. Heikki Jasberg on Amerikan suomalaisten yksi kaikkein huomatuimmista
+          miehistä. Hän on yli 40 vuotta ollut Amerikassa, syntynyt hän on
+          Kivijärvellä. Uransa siirtolaisena hän alotti halkometsätöissä. Omin neuvoin
+          kehitettyään itseään ja opittuaan maan kielen perusti hän <span
+          class="pageno" id="p104">[s. 104]</span>oman maaliikkeen, joka hänellä yhä
+          vieläkin on. Heikki Jasbergissä yhtyy käytännöllinen liikemies ja syvästi
+          uhrautuva aatteenmies. Kun toiset rukoilevat tai muuten haaveilevat uskonnon
+          ja ihanteiden maailmassa, tekee Heikki työtä. Suomi-opiston historia
+          valaisee erinomaisesti mr. Jasbergin tapaa palvella Jumalaa ja aatteita.
+          Toiset rukoilivat opiston puolesta, mutta Heikki teki työtä, jota ilman
+          opistoa ei koskaan olisi syntynyt. Mr. Jasbergin suurtyö siirtolaiskansan
+          hyväksi onkin Suomi-opiston historiasta löydettävissä. Paljon on hän myöskin
+          tehnyt uskonnollisen elämän ja raittiuden hyväksi, puhumattakaan niistä
+          monista taloudellisista yrityksistä, joitten alkuunpanijana hän on ollut.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-56.jpg" alt="">
+          <p>Illalliset Hancockissa. Mukana kaikki seutukunnan johtavat henkiset voimat, kuten Suomi-opiston opettajia, lääkäreitä, pappeja, liikemiehiä y.m.</p>
+        </div>
+        <span class="pageno" id="p105">[s. 105]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Mr. Heikki Jasberg on parhaita puhujia siirtolaiskansan keskuudessa. Hän on
+          persoonallisuus joka asiassa ja joka tilanteessa. Vaikka hän on paljon
+          sisäisesti kärsinyt ja taistellut mies, on hän silti aina iloinen, melkeinpä
+          itkeekin nauraen. Terve, syvä huumori kukkii kärsimyksissä ja
+          elämänkohtaloissa jalostuneen ja Korkeimman apuun luottavan
+          persoonallisuuden aivoissa. Mr. Heikki Jasberg on juuri tällainen mies.
+          Hänen seurassaan tuntee jotakin saavansa. Isänmaanrakkaus on hänessä
+          voimakas. “Suomi on äitini, se on minut synnyttänyt, Amerikka isäni, sillä
+          se minut elättää” — tuumi tämä rattoisa siirtolaisisänmaanystävä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Juhlaillallisiin, jotka oli järjestetty vapaan isänmaan kunniaksi, otti osaa
+          noin 40 miestä. Useita puheita pidettiin. Niistä mieleeni jäi varsinkin
+          Suomi-opiston johtajan Wargelinin voimakas puhe. Hän toivoi nuoren
+          kansanvallan maassamme voimistuvan. Kansanvallan vaikea läksy on oppia
+          puoluetaisteluissa häviämään. Voittaja on aina heti tunnustettava. Siinä
+          suhteessa nuori itsenäinen Suomi voipi paljon oppia Amerikalta. Tästä seuraa
+          myöskin, että puolue-elämä suuntautuu terveille teille, pikkumaisuus häviää
+          ja kaikkia innoittaa yhteisen isänmaan suuri asia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kalevalajuhla alkoi illalla klo 6. Suuri sali oli ääriään myöten yleisöä
+          täynnä. Ohjelma mitä valituin. Kaikki osoitti, että todella ollaan
+          siirtolaisten henkisten harrastusten keskuksessa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Matkasta, illallisista ja kahdesta pitkästä puheesta lopen uupuneena vihdoin
+          aamupuolella yötä pääsin takaisin hotelliin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Seuraavana päivänä oli määrä puhua Suomi-opistolla. Oppilaat, sekä paljon
+          muutakin yleisöä oli opistolle kokoontunut.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          “Suomi-vieraan” lausui johtaja Wargelin tervetulleeksi, puhuen miehekkäitä
+          sanoja “vanhalle maalle” toi<span class="pageno" id="p106">[s.
+          106]</span>voen, että nyt kun isänmaa on vapaa, tulisi sen muistaa myöskin
+          siirtolaisten henkisiä harrastuksia, ennen kaikkea Suomi-opistoa, joka on
+          siirtolaisnuorison korkein opinahjo.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tässä lienee sopiva tilaisuus hiukan puhua tästä siirtolaiskansan
+          korkeakoulusta.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ymmärtääksemme tämän opiston asemaa on meidän ensin hiukan puhuttava
+          Yhdysvaltain koulu-oloista yleensä.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-57.jpg" alt="">
+          <p>Suomi-opiston johtajan Wargelinin perhe.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Perustuslait määräävät kansalaisten kasvatuksen ja vähimmän oppimäärän, mikä
+          jokaisen on itsellensä hankittava. Kaikkien lasten on käytävä koulua joko
+          valtion kouluissa tai yksityisten ylläpitämissä laitoksissa. Valtion
+          ylläpitämissä kouluissa ei opeteta uskontoa, se on mahdotonta sen
+          moni-uskontoisuuden vuoksi, joka Ame<span class="pageno" id="p107">[s.
+          107]</span>rikassa vallitsee. Tämä ei suinkaan merkitse sitä, että maan
+          hallitus ja johtavat valtiomiehet vieroisivat uskontoa, kuten usein kuulee
+          meillä väitettävän. Ei, asiat ovat aivan päinvastoin. Todistaaksemme tätä
+          väitettä otamme tähän muutamia lausuntoja.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Columbian yliopiston presidentti N. M. Butler lausuu: “Kasvatus on
+          kansakunnan henkisten arvojen jatkuvaa sovelluttamista elämään. Nämät arvot
+          voidaan määritellä viiteen osaan, nimittäin tiede, kirjallisuus, taide,
+          yhteiskuntalaitokset ja uskonto, joka viimeksimainittu on välttämätön tekijä
+          ja jokaiselle lapselle tulee tarjota sitä sopivan järjestelmän kautta.”
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-58.jpg" alt="">
+          <p>Suomi-opiston neitosia.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Kasvatusopin professori G. A. Coe kirjoittaa: “Jos uskomme, että
+          täydelliseen persoonallisuuden kehittämiseen tarvitaan ei ainoastaan
+          inhimillistä yhteiskuntaa, vaan myöskin yhteyttä Jumalan kanssa, niin seuraa
+          siitä, että kasvatuksemme tarkoituksena tulee olla auttaa kehittymättömiä
+          ihmisolentoja täydelliseen persoonallisuuteen kanssakäymisessä ihmisten ja
+          Jumalan kanssa ja niiden avulla.”
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p108">[s. 108]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Irving King, suuri kasvatusopin tutkija, lausuu seuraavaa: “Uskonto on
+          suurin tekijä elämässä. Ja jos kysyisimme, mikä on uskonnon ja kasvatuksen
+          suhde toisiinsa, niin täytyy meidän sanoa, että niiden suhde on niin
+          läheinen, ettei kumpaakaan voida eroittaa toisestaan, parhaassa
+          merkityksessä toisensa olennollisesta hengestä.”
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suuri valtiomies Roosevelt lausuu m.m., että “on hyvä asia olla terävä,
+          etevä ja kekseliäs; mutta on parempi omata ominaisuuksia, jotka saavat
+          sisältönsä Jumalan kymmenistä käskyistä ja vuorisaarnasta.”
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Amerikkalaiset valtiomiehet siis kunnioittavat uskontoa ja juuri siksi he
+          siinä asiassa sallivat suuria vapauksia. He eivät tahdo uskonnon varjon alla
+          ajaa poliittisia tarkoitusperiään eikä hallita. Tästä seuraa, että
+          uskonnollinen elämä on maassa uhrausrikasta ja voimakasta. Se on tarttunut
+          suomalaisiinkin. Suomi-opisto on siitä paras todistus. Se on syntynyt
+          uskonnollisista vaikutuksista.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Vieraskielisiä kansallisia harrastuksia — kuten luonnollista — ei Amerikassa
+          kärsitä. Siinä suhteessa täytyy olla hyvin varovainen. Maassa on olemassa
+          n.s. “Speak-English”-liitto, jonka tarkoituksena on opettaa lasten kautta
+          vanhemmille englanninkieltä. Tämä liitto kuuluukin saaneen m.m. suomalaisten
+          keskuudessa hyviä tuloksia aikaan. Lapset eivät puhu koulussa välitunneilla
+          — eikä paljoa muuallakaan — suomea. Äidit ja isät innostuvat opettelemaan
+          englantia; rakkaus lapsiin heitä siihen vetää.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suomi-opisto kaikesta huolimatta tekee myöskin kansallista sivistystyötä,
+          mutta etualalla täytyy sittenkin pitää amerikkalaista sivistystyötä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suomi-opisto alotti toimintansa syyskuun 8 pnä 1896. Oppilaita oli aluksi
+          vain 11. Nykyään siinä toimii seuraavat osastot: Valmistava osasto,
+          akateminen osasto, kauppakoulu ja jumaluusopillinen seminaari.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p109">[s. 109]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Akateminen osasto vastaa valtion kouluja ja valmistaa oppilaita korkeampiin
+          oppilaitoksiin sekä seminaariin. Tämän osaston kurssi tyydyttää hyvin
+          yliopiston vaatimuksia, joten opisto on valtion korkeakoulujen luettelossa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kauppakoulukurssi on kaksivuotinen. Tämän osaston oppilaat saavat aina
+          helposti hyviä paikkoja.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Seminaari on kolmivuotinen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Opetuskielenä kaikilla osastoilla käytetään pääasiassa englanninkieltä.
+          Uskonnon ja suomenkielisten aineiden opetus tapahtuu suomenkielellä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Koululla on aina ollut taloudellinen pula. Suurikorkoiset pankkivelat
+          nielevät vuosittain suuria summia. Toivomuksia lausuttiin, että Suomen
+          valtio ojentaisi auttavan kätensä siirtolaiskansan korkeakoulun hyväksi.
+          Toivomus, joka nykyisissä oloissa on mahdoton, mutta joka tulevaisuudessa
+          kylläkin on huomioon ottamisen arvoinen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Opiston pitkäaikaisena tarmokkaana johtajana on toiminut tri J. K. Nikander.
+          Hän kuoli v. 1919. Hänen jälkeensä tuli johtajaksi John Wargelin, nuori
+          tarmokas mies ja erinomainen puhuja.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Luentotilaisuuden jälkeen pistäydyin johtaja Wargelinin kauniissa kodissa,
+          jossa iloinen talon emäntä soitti “Finlandian” voimalla ja innostuksella.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Hancockissa puhuin vielä parikin eri kertaa Kalevan Ritarien
+          täysi-istunnossa. Innostusta ja hartautta kaikkialla. Varsinkin “veli
+          ensimmäistä” mr. Mattssonia olen usein jäljestäpäin muistellut.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Hancockissa on toinenkin huomattava laitos. Se on suomalainen sairaala.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Sairaala on vasta kolme vuotta vanha, mutta siitä huolimatta on sieltä jo
+          yli tuhannen siirtolaissuomalaista terveyttänsä etsinyt.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p110">[s. 110]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Sitkeätä taistelua on tämäkin laitos syntyäkseen vaatinut. Kuparisaaren
+          suomalaiset eivät pitemmältä jaksaneet tyytyä katolilaiseen sairaalaan, vaan
+          pelkäämättä vaikeuksia ryhtyivät hommaamaan omaa sairaalaa. Asialle
+          sysäyksen onnellista ratkaisua kohti antoi ishpemingiläinen suomalainen
+          lääkäri Henry Holm. Hänen tuellaan ja kannatuksellaan päästiin alkuun.
+          Hancockilaiset liikemiehet, varsinkin apteekkari Verner Nikander, joka
+          nykyäänkin vielä toimii sairaalan taloudenhoitajana, sekä liikemiehet Matti
+          Mattsson, Antti Petäjä, Kaaleppi Seppänen y.m. ovat paljon työtä uhranneet
+          tämän sairaalan hyväksi.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-59.jpg" alt="">
+          <p>Suomalaisen sairaalan hoitajattaria.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Hancock on todella siirtolaissuomalaisten Helsinki. Siellä on, paitsi edellä
+          esitettyjä Suomi-opistoa ja sairaalaa, komea kirkko, komea valistustalo
+          y.m., mikä voimakkaasti todistaa siirtolaiskansan henkisien harrastusten
+          voimaa ja syvyyttä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Hancockissa viivyin useita päiviä, käyden ympäristöllä aina iltaisin
+          puhumassa. Ystävällinen Heikki Jasberg vei “Suomi-vieraan” hotellista
+          kotiinsa, jossa talon nuoriväki piti “vierasta” kuin “piispaa pappilassa”.
+          Tahtoipa mies melkein liiankin kotiutua, usein vielä jäljestäpäinkin
+          “vieraan” ajatukset viihtyivät Jasbergin nuorten seurassa. Ehkä vielä joskus
+          tulee tilaisuus uudistaa näitä muistoja. Sitä ainakin allekirjoittanut
+          toivoo.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p111">[s. 111]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Calumetin kaupunki on noin puolen tunnin raitiotievaunumatkan päässä
+          Hancockista. Iloisessa seurassa jutellen meni tuo matka odottamattoman pian.
+          Eräs herttainen rouva tarjoutui puhemieheksi “Suomi-vieraalle” ja sanoi heti
+          perille päästyämme ryhtyvänsä tehtäväänsä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kaupungissa menimme Jasberg-veljesten kanssa siirtolaissuomalaisten
+          vanhollisimman lehden “Valvojan” konttoriin. Ystävällinen, mutta hiukan
+          omituinen vastaanotto päättyi illallisiin, jossa isäntänä oli varakonsuli
+          Jackola, ystävällinen, tukeva rauhantuomari, joka erosi suuresti toisista
+          vastaanottajista ja “esittäjistä”.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Luentopaikalla illalla oli tavattoman suuri sali yleisöä jotenkin täynnä,
+          mutta alkuun ei tahdottu päästä. Amerikkalainen tapa vaatii, että puhuja
+          aina esitetään yleisölle. Mutta täällä esittelijäksi tuppautunut “suuruus”
+          ei täytä tehtäväänsä, sillä “hänen misiksensä (rouvansa) ei ole vielä
+          tullut.” Yleisö hermostuu, puhuja tuskaantuu, kunnes mitta tuli täyteen.
+          Pohjalaisuuteni heräsi ja niin alotin ensi kerran koko matkalla puheeni
+          ilman esittelyä. Hyvin se meni niinkin, esittelijästä vain sain “ystävän”,
+          joka ehkä vieläkin herttaisina hetkinään “misiksensä” kanssa
+          allekirjoittanutta muistelee.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Luentopaikalla tapasin vielä — puhemiehenikin. Hän ottaa reippaasti
+          käsimutkastani kiinni, viepi syrjemmälle ja hakee sinne punakan, terveen
+          suomalaisneidon.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          "Saanko luvan esitellä:
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Miss Tyyne Järvis ja —"
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Keskustelu viriää.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kysyn uudelta tuttavaltani mistä hän on lähtöisin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Alavudelta.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Mistä sieltä?
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Lahdenkylästä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Sieltähän sitä minäkin, kuka Te olette, mistä talosta? —
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p112">[s. 112]</span>
+        <p class="paragraph">
+          — Kustaaporvarin Tyyneksi minua lasna sanottiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — No, mutta mehän olemme syntyneet naapureina, maantie vain oli kotimme
+          väliä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Sinäkö olet se Lauri, se pahankurinen —
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Niin justiin se sama, joka aina koulumatkoilla sinua kiusasi.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — No, tuhat tulimmaista, ja nyt tuo rouva on meillä — puhemiehenä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Näin keskustelu jatkuu ja puhemiesrouva nauraa. Lopulta hänkin
+          hämmästyksestä hölmistyy, käy totiseksi ja — onnittelee lapsuuden
+          leikkitoveruksia, jotka näin hauskasti toisensa tapasivat.
+        </p>
+        <div class="image">
+          <img src="images/kuva-60.jpg" alt="">
+          <p>Suomalaisia metsätöissä.</p>
+        </div>
+        <p class="paragraph">
+          Oli selvää, että meille tuli hauska ilta. Ikävä vain, että jo samana iltana
+          täytyi palata Hancockiin, sillä seuraavana päivänä piti puhua
+          <i>Väinölässä</i>, supi suomalaisessa kantofarmarikylässä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Täällä olin tilaisuudessa näkemään aito amerikkalaista metsänraiskausta.
+          Amerikka on maailman suurin ryöstöviljelyksen maa. Metsänraiskaus esim. on
+          jo kehittynyt <span class="pageno" id="p113">[s. 113]</span>niin pitkälle,
+          että hallituksenkin on täytynyt puuttua asiaan. Metsäin häviäminen kun
+          huonontaa ilmanalan. Näillä seuduilla on vielä jonkun verran metsiä.
+          Tukkityöt talvisin ovat hyvin yleisiä. Rautatieyhtiöt laittavat aivan
+          erityisiä rautateitä metsiin tukkien vetoa varten. Tällaisella tukkijunalla
+          matkustaminen on hidasta ja ikävää.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Pelkie, Misch. on myöskin metsäinen kantofarmarikylä. Puhuin siellä
+          kirkossa, kuten niin monessa aikaisemmassakin farmarikylässä. Väittelyä
+          lopussa, joka kuitenkin päättyi mitä sydämellisimpään sovintoon. Asian kulku
+          oli seuraava:
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Väittelyä johtaa eräs metsätyöläinen, hyökäten mitä räikeimmin valkoisen
+          Suomen, “lahtari-Suomen” päälle, kertoellen mitä pöyristyttävimpiä valheita
+          kapinan ajalta. Koetan rauhallisesti oikoa miehen sairaalloisia esityksiä,
+          mutta mikään ei häneen pysty. Etupenkissä istuu pari pientä poikasta mitä
+          ryysyisimmin puettuna. Lähdönpäihin jaoin tavalliset kolehtirahat poikasille
+          ja käskin heidän ostaa itsellensä vaatteet.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Pojat sattuivat olemaan tuon kiivaan vastustajani poikia.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Aamulla tuli poikain isä kiittämään ja samalla pyysi anteeksi illallista
+          esiintymistään. Erosimme hyvinä ystävinä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Suomalaiset näillä seuduilla ovat vakavaa, uskonnollismielistä väkeä,
+          lukuunottamatta kiihkeitä sosialisteja, joita on kaikkialla. Uskonnollinen
+          elämä muistuttaa vanhan maan puolue-elämää. Eri kirkkokunnat kiistelevät
+          keskenänsä, useinkin hyvin toisarvoisista kysymyksistä. Suomen heimon
+          kirouksena on tuo meitä kaikkialla seuraava kiistamielisyys ja kateus.
+          Uskonnolliset puoskarit osaavat erinomaisesti siirtolaistemme keskuudessa
+          näitä ominaisuuksia eduksensa käyttää.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tapasin täällä useita keskisuomalaisia. Johtavana miehenä toimii farmari
+          Kananen, lähtöisin Pihtiputaan <span class="pageno" id="p114">[s.
+          114]</span>Nokkalasta. Hän on paljon käytetty luottamusmies, kotimaata
+          palavasti rakastavana kunnon kansalainen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Viimeinen paikka “rauta-alueella” oli South Range. Puhuin siellä
+          Kalevalaisten haalilla, joka oli hienoin juhlasali, minkä matkalla olin
+          tilaisuudessa näkemään. Kaikkialta veralla verhottu huone oli vain
+          tavattoman raskas puhujalle. Kaupungissa on paljon ystävällisiä
+          suomalaisperheitä ja suuria suomalaisia liikkeitä. Oppaana ja auttajana
+          muistelen kiitollisuudella varsinkin mr. Taneli Kuonaa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Maaliskuun 5 pnä lähdin näiltä suurilta suomalaisseuduilta kohti New Yorkia.
+          Matkalla tapahtui vielä yhtä ja toista mainitsemisen arvoista ja
+          amerikkalaisuutta kuvaavaa. Tulomatkalla sovittiin eräässä kaupungissa, että
+          palatessani vielä poikkean ja että silloin puhun erään perheen uudessa
+          kodissa. Toimin sopimuksen mukaan ja aivan oikein: mainittu perhe oli
+          järjestänyt isot perhejuhlat. Soittaen, laulaen ja puheita pitäen
+          kulutettiin iltaa tässä vierasvaraisessa kodissa. Tuli lähdön aika. Ulkona
+          oli mitä ihanin ilta. Kirkkaat sähkövalot valaisivat lumihiutaleita, joita
+          taivas hiljakseen ripotteli kuin kukkasia. Iloisena joukkona kuljemme toinen
+          toistamme saatellen. Vihdoin on meitä pari kolme jäljellä. Lopuksi joudun
+          yksinäni saattelemaan erästä “missiä”. Huomaan kuinka saatettavani on
+          hätääntyneen hermostunut. Syytä siihen en ymmärrä. Perille tultuamme sanon
+          kohteliaasti hyvästi ja palaan asuntooni. Hetken kuljettuani yksin näen
+          miehen hengästyneenä juoksevan vastaani. Se on eräs pohjalainen, samassa
+          juhlassa mukana ollut mies.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Olet vaarallisella tiellä, katso eteesi — huutaa mies ja pusertaa
+          browninkia kädessään.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Kuinka niin? Mikä on hätänä? kysyn säikähtyneenä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          — Olet vaarallisella tiellä, sillä se miss, jota saattelit, on erään
+          “airiksen” (irlantilaisen) morsian ja hän on jo <span class="pageno"
+          id="p115">[s. 115]</span>kaksi kertaa hyökännyt tytön saattajien päälle ja
+          tiedä — jatkoi mies — täällä ei muukalaisen henki paljoa merkitse. Tule nyt!
+          lopetti pelastajani puheensa ja niin me menimme ja — pelastuimme. —
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Paluumatkalla poikkesin vielä Warrenissa Ohion valtiossa. Mr. G. Uitto oli
+          asemalla autollansa vastassa. Kun pääsimme keskelle kaupunkia, suvaitsi auto
+          tehdä lakon ja me saimme hiki hatussa poliisien hätyyttäminä lykätä kojetta
+          syrjemmälle. Se oli kovaa työtä, auto oli suuri. —
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Warrenissa tapasin paljon eteläpohjalaisia tuttavia, useita entisiä
+          kansakouluoppilaitanikin Alavuden Jokivarrelta. Yötä olin isokyröläisen
+          musiikkimiehen Fabian Luoman luona.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tämä oli viimeinen puhetilaisuus. Illalla makuuvaunuun ja niin mustien
+          poikien ohjaamana seuraavana iltana astelin toistamiseen maailman suurimman
+          kaupungin, New Yorkin mahtavalla rautatieasemalla — yksin. Henkilö, jota
+          olin kirjeellisesti pyytänyt asemalle vastaani, ei ollut tuota kirjettä
+          saanut ja niin jouduin omin neuvoin kulkemaan määräpaikkaani. Mutta ei hätää
+          mitään, tosin hiukan pelkäsin New Yorkin kuuluisia ryöväri- ja rosvokoplia.
+          Turhaa pelkoa! Alinin suomalaiseen matkailijakotiin omin neuvoin päästyäni
+          löysin suomalaisia. joiden turvissa jatkoin matkaa Brooklynin puolelle, mr.
+          Riipan vieraanvaraiseen ja ystävälliseen kotiin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Kiertomatka Amerikan Yhdysvaltain “maaseudulla” oli päättynyt. Ystävät New
+          Yorkissa onnittelivat saavutuksista, mutta kuten heitä varoitinkin — aivan
+          liian aikaisin. Menestys on vaarallista. Kateuden ja monet sen sukuiset
+          voimat piirittävät ja väijyvät ihmistä menestyksen tiellä. Sen sain minäkin
+          matkani jälkeen kokea.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone17">Paluumatka.</h2>
+        <span class="pageno" id="p116">[s. 116]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Matkalipun paluumatkaa varten olin ostanut Hancockissa, joten New Yorkissa
+          ei tarvinnut enään matkan siitä puolesta huolehtia. Passi oli nyt vain
+          matkakuntoon saatava. Suomen konsulaatissa konsuli Solitander otti
+          matkamiehen ystävällisesti vastaan. Siisti virasto. Sen sijaan oli
+          konsulilla samoin kuin toisillakin konsulaatin virkailijoilla yhtä ja toista
+          muistuttamista ulkoministeriön juoksevien asiain hoitoon nähden. Siellä
+          kaikki asiat viipyvät niin tavattomasti ja — mikä ikävintä — siellä luullaan
+          asioita tunnettavan paremmin kuin itse paikan päällä New Yorkin
+          konsulaatissa. En tahdo käydä tässä nyt kuitenkaan tämän enempää
+          “morkkaamaan” ulkoministeriön sisäistä järjestystä, sillä epäkohta on jo
+          huomattu ja eduskunnan jäsenistä kokoonpantu komitea parhaillaan tutkii
+          asiaa. Sitä paitsi on ulkoministeriössä virkailijana New Yorkin
+          konsulaatissa palvellut tuomari A. Jalkanen, joka tuntee epäkohdat. Näin
+          ollen on varmaa että epäkohdat lähitulevaisuudessa korjautuvat.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Englannin konsulaatissa tapahtui passin viseeraus hyvin äkisti mutta
+          Yhdysvaltain konsulaatissa sen sijaan saimme konsulaattimme virkailija
+          tuomari Haaganin kanssa, joka ystävällisesti oli oppaanani, jonottaa monta
+          tuntia. Vihdoin kaikista selvisin ja niin olin valmis astumaan “Valkosen
+          Tähden linjan” suureen upeaan Olympic-nimiseen laivaan. Maaliskuun 17
+          päivänä klo 2 päivällä törähytti tuo mahtava valtamerihöyry hyvästinsä New
+          Yorkille ja alkoi hitaasti, mutta varmasti irtaantua laiturista ja suuren,
+          mahtavan Vapaudenpatsaan ohitse painautua valtamerelle.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Melkeinpä kaihomielin seisoin mahtavan laivan kannella katsellen yhä
+          loitommalle jäävää “Suuren lännen” mannerta. Paljon uutta, henkistä näköalaa
+          avartavaa <span class="pageno" id="p117">[s. 117]</span>olin tuosta
+          merkillisestä rikkaasta “Uudesta maailmasta” saanut. Se pieni
+          “näverinreikä”, josta olin maailmaa katsellut, suureni tällä matkalla.
+          Jotakin nuorekkaan uutta sain Ameriikasta. Se oli vaatimattomalle
+          “kansanpuhujalle” sysäys syvemmille vesille, uusille ulapoille. Paljon
+          hengen herätystä ja tahdon terästä sieltä mukaansa sai. En katsele
+          Ameriikassa olleita kansalaisiani enään halveksien, vaan kunnioittaen. On
+          kyllä totta, että matkalla ei ole tärkeintä mitä näkee, vaan <i>kuka
+          näkee</i>. Mutta vaikka olisi henkisesti minkälainen tomppeli tahansa, niin
+          sittenkin täytyy jotakin liikahtaa sen suomalaisen henkisessä olennossa,
+          joka meidän syrjäisistä pienistä oloistamme joutuu amerikkalaista kulttuuria
+          näkemään ja elämään sen keskuudessa. Ameriikka on uusi nuortunut Eurooppa.
+          Se on vapaa esim. siitä teennäisyydestä ja tyhjästä jäykkyydestä, joka vielä
+          kaiken lisäksi nousukkaan kömpelönä esiintyy meidän nuoressa
+          sivistyksessämme. Me voimme esim. istua vierekkäin junanpenkillä Helsingistä
+          Ouluun sanaakaan toisillemme sanomatta. Vierekkäisissä huoneistoissa asuvat
+          kaupunkilaiset voivat vuosia olla toisiansa tervehtämättä. Eduskunnan
+          oikeistopuolueitten jäsenet “teitittelevät” ja “tittelöivät” toisiansa,
+          vaikka ovat vuosia samassa ryhmässä työskennelleet. Eri puolueitten
+          edustajat tervehtävät toisiansa jäykästi j.n.e.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ameriikkalaisuus on tämänkaltaisesta ummehtuneisuudesta vapaata. Se
+          nuorentaa ja vapauttaa sinne muuttavaa eurooppalaista. Eteläpohjalaisuus on
+          tietämättään omaksunut hyvin paljon ameriikkalaista käytännöllistä,
+          tosielämässä esiintyvää tasa-arvoisuutta ja nuorekasta reippautta. Se
+          tavattoman runsas siirtolaisuus, joka miespolven ajan on tästä maakunnasta
+          lähtenyt, on sen vaikuttanut. Me emme sitä itse huomaa, emmekä mielellämme
+          tunnusta, mutta sille, joka on elämänsä kansanvalistustyötä
+          Etelä-Pohjanmaalla tehnyt ja sitte pistäytyy <span class="pageno"
+          id="p118">[s. 118]</span>vastaanottavin mielin samanlaisella asialla “ison
+          rapakon” takana, hänelle selviää tämä asia. Olisi sen vuoksi suotavaa, että
+          tässä maakunnassa enemmän kuin tähän asti kiinnitettäisiin huomiota
+          siirtolaisuuskysymykseen, varsinkin mitä tulee sen hyviin puoliin.
+          Ameriikassa olleet kansalaiset voisivat esim. perustaa yhdistyksen ajamaan
+          ja tunnetuksitekemään kaikkia ameriikkalaisen kulttuurin hyviä puolia täällä
+          kotimaassa ja sulattamaan niitä suomalaiseen käytännölliseen elämään.
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone18">Matkan tarkoitus.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Matkan tarkoituksena oli herättää suomalaisen kirjallisuuden harrastusta
+          siirtolaistemme keskuudessa. Puhuin kaikkialla Johannes Linnankosken
+          elämäntyöstä, myyden hänen teoksiaan yli 4 000 dollarin arvosta. Edelleen
+          puhuin kirjallisuudesta yleensä sekä kirjallisuuden merkityksestä
+          siirtolaisille erittäin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Oli luonnollista, että kansanedustajana minulta odotettiin ja pyydettiin
+          tietoja myöskin maamme valtiollisista tapahtumista ja eritoten siitä
+          puolueesta mihin itse lukeuduin. Puhuin viimeksi mainituista aineista
+          pidättyvästi, esittäen kunkin puolueen parhaat puolet ja syyt niitten
+          syntymisiin. Maalaisliitosta puhuin sen aatteellista tarkoitusta
+          selvitellen, kajoamatta päivän politiikkaan. Mutta siitä huolimatta sain
+          vastaani Ameriikassa sosialisti-lehdet ja kotimaassa oikeistolehdet.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tätä oli mahdoton välttää. Edelläni ehtinyt reklaami tulostani teki sen
+          mahdottomaksi, reklaami josta en luonnollisestikaan minä ole vastuussa.
+          Olisi erittäin houkuttelevaa liittää tähän loppuun kaikki ne voimakkaat,
+          mitä erilaisimmat arvostelut, joita matkani johdosta niin Amerikan kuin
+          Suomenkin lehdissä kirjoitettiin, mutta jääkööt. Jos miestä haukuttiin, niin
+          kyllä kehuttiinkin. Kai<span class="pageno" id="p119">[s.
+          119]</span>kenkaikkiaan: matkani saavutuksiin olen tyytyväinen. Jos siihen
+          lisäksi hiukankaan sain siirtolaisissamme heräämään rakkautta “vanhaa maata”
+          kohtaan ja nyt jatkuvalla työllä kotimaassa saan täältäpäin lisääntyvän
+          harrastuksen hereille siirtokansaamme kohtaan, niin saan kun saankin iloita
+          tekemäni matkan saavutuksista.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tämän kirjan alkupuolella lupasin lopussa esitellä Suomen Maalaisliiton
+          johtavia periaatteita. Teen sen, julkaisemalla Ilkan 15-vuot. numerosta
+          kirjailija Santeri Alkion seuraavan kirjoituksen:
+        </p>
+      </div>
+      <div class="chapter">
+        <h2 id="chapterNone19">Miltä asema nyt näyttää.</h2>
+        <p class="paragraph">
+          Suurteollisuuden luomisen valtakauden yhteiskunnallinen tilinpäätös alkaa
+          olla valmis. Entisen, taloudellista yritteliäisyyttä ja kilpailua
+          kiihoittavan porvarillisuuden perillisenä seisoo uudessa yhteiskunnallisessa
+          rintamassa suurkapitalismi. Sillä on mielessään keisarivallan, suurvallan ja
+          militarismin kaikki mieliteot. Sitä vastassa seisoo sosialismi,
+          suurteollisuuden ja suurkaupungin kasvatti. Nämä valmistautuvat kamppailuun
+          maailmanvallasta. Kumpaisellakin on väkivalta aseenaan. Kumpaisellakin on
+          luokkavalta päämääränään.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ihmiskunta, joka oli uneksinut suursodan raunioilla saavansa vihdoinkin
+          kirota sodan ikuiseen häviöön, näkee sodan kummituksen uudelleen nousevan
+          silmäinsä edessä. Epätoivoisena luo rauhan ihminen katseensa kaikkiin
+          ilmansuuntiin etsien pelastusta. Mutta turhaan. Idässä ja lännessä nousee
+          hävityksen raunioista vain kostajia ja saalistajia. Häviävät kansat
+          hapuilevat yhä uudestaan miekkaa — sen avulla pelastuakseen, ja voittaneet
+          kansat tietävät, että heidän voittojensa hedelmät taataan vain miekalla.
+        </p>
+        <span class="pageno" id="p120">[s. 120]</span>
+        <p class="paragraph">
+          Sillä aikaa sivistys taantuu, suurkaupungit häviävät ja kuihtuvat
+          aineellisesti ja henkisesti. Ihmiskunnan parhaimmistolta sortuu luottamus
+          uuden päivän nousuun ja huonoimmisto nousee johtoasemiin ja hallitsee
+          yhteiskuntia ja valtioita. Ihmisyys alentuu uuteen orjuuteen. Sivistyneet,
+          lahjakkaat, ansioituneet ihmiset lankeavat proletaarien kanssa kilpaa. Niin
+          luisuu elämä alaspäin. Valtiolla ja yhteiskunnalla ei ole tätä kumousta
+          vastaan esteeksi mitään muuta kuin lait ja sotilasvalta. Mutta niitä ei
+          totella. Niin pettävät ainoatkin luisumisen jarrut. Kaikki vanhat
+          elämänarvot kaatuvat. Uusia jotka yhdistäisivät uskossa, innostaisivat
+          toteutumismahdollisina, ei synny.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mikä on tämä tällainen tilanne?
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Sehän on vallankumous! Se on yhteiskunnallinen vallankumous, joka kulkee
+          rataansa luonnonlain välttämättömyydellä hävittääkseen kaiken mitä
+          nykyisessä yhteiskunnassa pidetään arvossa, valmistaakseen sijaa uusille
+          arvoille ja uudesti syntyvälle yhteiskunnalle. Se, mitä tässä tapahtuu, on
+          siis eräänlaatuinen maailmanloppu, ei kuitenkaan vielä lopullinen. Sillä,
+          niin synkältä kuin tällä hetkellä näyttääkin, niin sormi suussa kuin viime
+          vuosisataa hallinnut ja vaalinut kapitalistinen taloustieteilijä seisookin
+          tilinpäätöksensä edessä, niin hillittömän valtaavina kuin epätieteellisen
+          bolshevismin myrskyaallot käyvätkin synnyttäjänsä sosialidemokraattisen
+          tieteen ja taktiikan ylitse, — sittekin on aihetta aavistaa, että tästä
+          vielä syntyy “uudet taivaat ja uudet maat”, — kuitenkin aivan maallisessa
+          merkityksessä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Tämän ajatuksemme perusteluksi pieni silmäys mainittuun tilinpäätökseen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Viime vuosisata loi suurteollisuuden, mutta samalla myöskin suurteollisuus-
+          ja — suurhuijausyhteiskunnan. Se loi samalla oman tarpeensa mukaiset
+          taloustieteet, jotka totesivat silmää räpäyttämättä, että suurteollisuus
+          <span class="pageno" id="p121">[s. 121]</span>ja suurkaupunki muodostivat
+          yhdessä ne talous- ja yhteiskuntamuodot, joilla yksin oli tulevaisuuden
+          lupaus. Kaiken muun täytyi soveltautua sen mukaan. Tästä olivat — ja
+          arvatenkin vielä yleisesti edelleenkin ovat — suurkapitalistit ja heidän
+          työorjansa sekä runoilijatietäjänsä täydellisesti samaa mieltä. Niin
+          sosialisti kuin kapitalistikin. Tämä näköhäiriö johtui siitä, että
+          suurteollisuus, keksintöjen luomine välineineen, näytti tarjoavan
+          kilpailulle leivästä, pääomista ja yhteiskunnallisista asemista aivan
+          satumaiset mahdollisuudet. Se tempasi koko sivistyneen ihmiskunnan mukaansa,
+          kehitti aivan uudet elämänmuodot. Maaseudut kaikkialla tyhjensivät väkevää
+          työvoimaa suurkaupunkeihin, joista muodostui uuden yhteiskuntaelämän
+          sykkiviä sydämiä. Elämäntaso nousi rikkauksien kera kuin leikkien.
+          Loistoelämä, jonka piti tuhoutuneen Ranskan vallankumouksessa, kehittyi
+          uudelleen, muodostuen nyt nousevan porvarin kulttuuripäämääräksi, —
+          periytyäkseen jälkeläisissä jo taas kulttuuritarpeena. Sivistystyö, joka
+          aina on osoittautunut sangen herkäksi taipumaan rikkaitten vallanpitäjäin
+          halujen mukaan, tasoitti tietä, järjesteli makua, asettui porvarinousukkaan
+          käytettäväksi myös ylellisyystarpeiden kehittämisessä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mutta aivan pian huomasikin “työn orja”, että tämä uusi yhteiskunta
+          järjestyikin niin, että työläisten täytyi rajoittua elämään puutteessa ja
+          köyhyydessä <i>auttaakseen</i> elämänuhrillaan niiden loistoelämän
+          ylläpitämistä, jotka yleensä “eivät tehneet työtä, eivätkä kehränneet”. Tämä
+          havainto paisui nopeasti yleiseksi tietoisuudeksi ja järjesti rivit
+          sosialistisiksi luokkataistelujärjestöiksi.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Niin tuli valtiollisyhteiskunnallinen luokkataistelu
+          suurteollisuusyhteiskunnan painajaiseksi. Se levisi kaikille inhimillisen
+          elämän aloille, käsityöläisverstaista parlamentteihin saakka. Yhteiskunta
+          muuttui sotaleiriksi, jossa taistellaan lakoilla ja työsuluilla,
+          äänilipuilla, mielenosoituksilla ja pääomilla. Kaikki muut
+          yhteiskuntaluokat, <span class="pageno" id="p122">[s.
+          122]</span>talonpojasta keisariin saakka, saavat suhtautua tähän taisteluun
+          sovelluttamalla itsensä sen mukaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Jo aikaisin aletaan ennustaa vallankumousta. Sosialisteille se muodostuu
+          uskonkappaleeksi. Porvarikaan ei varmuudella enää uskalla kieltää sen tuloa
+          <i>joskus</i>, mutta arvelee sen kestävän kuitenkin hänen henkilökohtaisen
+          aikansa jälkeen. Kysytään: Milloin? Miten? Köyhälistössä uudet
+          yhteiskuntaolot synnyttävät enempi luokkavihaa kuin järjellistä
+          luokkataistelua. Suuromistaja pälyy yhä tietoisempana suojelusvarustuksiin.
+          Hänestä on itsestään selvää, että “valtakunnan hallitus” on tarkoitettu
+          hänen oikeutensa suojaksi. Suurvalta ei sitä salaakaan. Köyhälistön viha
+          kohdistuu silloin myös hallitsevaan valtaan.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Samalla on kansainvälinen taloudellinen kilpailu kehittynyt äärimmän
+          kestävyystason rajoille. Se on synnyttänyt suurteollisuuden toisen suuren
+          pulman. Kun tuotanto lisääntyy — palkkain täytyy nousta, kapitaalin saada
+          yhä kasvavat voitto-osingot, — ei omamainen, kynitty, kuluttaja enää voi
+          lunastaa läheskään kaikkea mitä tuotetaan. Suurteollisuudelle täytyy silloin
+          saada vallatuksi menekkiä ulkomaisilla markkinoilla. Mutta sielläkin ovat
+          omat tuottajansa! Kansainvälinen kauppasota alkaa. Taistelu kiihtyy, suhteet
+          kärjistyvät. Kannattavaisuuslaskelmat pettävät yhä useammin.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Europpalainen suurteollisuusyhteiskunta tuntee seisovansa suuren vararikon
+          edessä. Suurvallat valmistautuvat pääsemään vararikosta — hävittämällä
+          kilpailijansa.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Sillä aikaa lepää maaseutu ja maanviljelys kaikissa maissa. Elämä, tuotanto
+          ja maailmankäsitykset kuvastavat uneliaisuutta tai heijastavat
+          kaupunki-elämän peilinä. Omatakeisuuden uskoa yrittävät vain harvat.
+          Talonpojan toiselta puolen, porvarin ja teollisuustyömiehen välille toiselta
+          puolen muodostuu syvä keskinäisen ymmärtämyksen puute. Siinä luokkajaossa,
+          joka on tapahtunut kapitalis<span class="pageno" id="p123">[s.
+          123]</span>min ja sosialismin pohjalla, ovat kaikki muut yhteiskuntaa
+          palvelevat kansalaisryhmät saaneet suhtautua tilanteeseen kuten maa, jonka
+          kamaralla taistelee kaksi sille ventovierasta armeijaa, jotka kumpikin
+          ottavat ravintonsa sodan jaloissa olevalta kansalta. Mutta tässä luokkasodan
+          jaloissa talonpojat ja torpparit sekä heidän työläisensä muodostavat yhdessä
+          valtaavan yhteiskuntaluokan, jolla toisten luokkataistelusta ei ole mitään
+          toiveita saavuttaa itselleen varmoja etuja, eikä mitään varmuutta siitä,
+          että toisen tai toisen voitto tuottaisi yhteiskunnalle lopulta siunatun
+          rauhanajan. Näiden maatyöstä ja tuotannosta eläväin mahtavain joukkojen
+          itsetiedottomuus pysyi aina suursodan huipuille asti niin
+          yhteiskunnallisesti alkeellisena, etteivät ne tajunneet läheskään yleisesti
+          edes sitä, miten he ennen sotaa suorastaan lahjoittivat suurteollisuuden ja
+          kaupunkien luokkataisteluarmeijoille leipää, perien siitä vain osan oikeata,
+          tuotantokustannuksia vastaavaa hintaa. Kun he möivät leivän polkuhinnasta,
+          sillä tavoin he maksoivat pitkät ajat suurteollisuustyöväen palkkoja
+          erinäisissä Europan maissa, sekä liiostivat jokaisen jauho- ja voikilon
+          hinnasta osan välillisenä verona suurkapitalistien yritysten
+          osakkeenomistajain pääomavoitoksi. Itse he kituivat kaiken puutetta.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Mutta suursota synnytti aivan uusia konjunktuureja. Rahan hinta aleni,
+          tuotteiden, varsinkin elintarvetuotteiden, nousi. Äkkiä esiintyi
+          “talonpoika” luokkataistelussa — kuluttajia vastaan. Rintamat
+          elintarvemarkkinoilla muodostuvat uudestaan. Gulashi, jonka ammatti
+          uudenaikaisen kauppasiveyden oppien mukaan oikeuttaa kiskomaan, sosialisti,
+          jonka periaate ei koskaan rajoita palkkaa yläpäästä, virkamies, jonka
+          silmissä talonpoika on vain yhteiskunnallinen tuottaja, — kaikki he
+          hyökkäävät tämän tuottajan kimppuun leivän kalleuden vuoksi!
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          No, se on vain eräs kohtaus uuden yhteiskuntaluokan heräämishistoriassa,
+          muuten tyypillinen ja tuttu kaikkien <span class="pageno" id="p124">[s.
+          124]</span>muiden luokkien heräämisajoilta. Sillä on kuitenkin siinä
+          erikoismerkitys, että suuren sodan lopputilissä esiintyy ihmisten nälkä niin
+          voimakkaana velkojana, että vuosisadan syrjäytetty ja poljettu leipätuotanto
+          nousee yhtäkkiä ammattina ensiluokkaiseen arvoon. Samalla se avaa muiden
+          yhteiskuntaluokkien silmät näkemään, että vuosisadan
+          maanviljelys-pakolaisuus oli monissa sotaakäyvissä maissa vieroittanut
+          ihmiset maasta, joka nyt osoittautui hädän hetkellä taasen kaiken elämän
+          varsinaiseksi lähteeksi. Maanpakolaisissa rupesi heräämään halu takaisin
+          maalle. Monet suurkaupungit menettivät suuren osan väestöään kun eivät niitä
+          elättämään kyenneet. Mutta maanviljelysseuduissa alkoi uusi elämä.
+          Talonpoikaisammatti nousi arvossa. Sen ympärillä alkoivat kaikki
+          maaseutuammatit elpyä.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Samalla saadaan havaita muutakin. Monissa maissa nousevat talonpojat ja
+          heihin liittyvät kansanainekset yhdessä johtavaan asemaan uusien
+          kansallisuusvaltioiden vapauttajina ja niiden parlamenttien tärkeimpinä
+          kansallisina puolueina. Tieteellinen sivistyneistö alkaa kiinnittää huomiota
+          talonpoikaisnousuun. Isänmaalliset mielet kiintyvät tähän kansallisvoimaan
+          kuin uuteen löytöön. Suurkaupunkilainen on menettänyt kansallistuntonsa
+          sisällön. Maaseutulaisella se elää parhaassa nousukaudessaan. Tapainturmelus
+          on suursodan hirveä seuraus erittäin suurkaupungeissa. Maaseudulla nousee
+          ihmisyyden itsepuolustusvoimia. Taloudellisia arvoja aletaan laskea
+          uudestaan. Sivistyksen sieluelämää aletaan tutkia. Siveyden karkoittaminen
+          europalaisen sivistyksen kodeista aletaan huomata hirveäksi erehdykseksi.
+          Materialistiset elämänarvot myöskin tässä suhteessa alkavat horjua.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Ihminen alkaa nousta lankeemusunestaan henkisesti nälkäisenä. Uuden
+          aikakauden aavistukset alkavat herätä. Uusi yhteiskunta syntyy vain sikäli,
+          mikäli jalostuu ja muodostuu uusi ihminen.
+        </p>
+        <p class="paragraph">
+          Onko siis sivistysviljelys ja taloudellisen elämän keskus siirtyvä
+          kaupungeista maaseudulle? Siitä on liian aikaista sanoa vielä mitään. Mutta
+          ken avoimin silmin katselee tapahtuvaa elämän selvitystä, sille näkyy, että
+          samalla kuin liike- ja sivistyselämän suurkeskukset elävät ilman
+          vapauttavia, elämän mahdollisuuksiin viittaavia, rohkaisevia näköaloja,
+          samalla maaseudulla, myöskin viljelemättömissä korvissa tällaiset
+          mahdollisuudet elävät. Ja samalla kuin suurtuotanto kaikilla aloilla uhkaa
+          uusilla, ennen kokemattomilla pelottavilla ja lakkaamattomilla
+          liikeseisauksilla, maa kutsuu kaikkia tarjoten kaikissa oloissa varman
+          elinkeinon.
+        </p>
+      </div>
+    </div>
+    <div class="footnotes">
+      <h2>Viitteet</h2>
+      <div class="footnote"><a href="#fnref1" id="fn1">[1]</a> Harvennukset meidän.</div>
+    </div>
+<div style='text-align:center'>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75939 ***</div>
+  </body>
+</html>
+
diff --git a/75939-h/images/kuva-01.jpg b/75939-h/images/kuva-01.jpg
new file mode 100644
index 0000000..adf881d
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-01.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-02.jpg b/75939-h/images/kuva-02.jpg
new file mode 100644
index 0000000..fb34964
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-02.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-03.jpg b/75939-h/images/kuva-03.jpg
new file mode 100644
index 0000000..d25567a
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-03.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-04.jpg b/75939-h/images/kuva-04.jpg
new file mode 100644
index 0000000..20636dd
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-04.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-05.jpg b/75939-h/images/kuva-05.jpg
new file mode 100644
index 0000000..0d9562f
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-05.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-06.jpg b/75939-h/images/kuva-06.jpg
new file mode 100644
index 0000000..1a2276b
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-06.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-07.jpg b/75939-h/images/kuva-07.jpg
new file mode 100644
index 0000000..d0b0cc4
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-07.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-08.jpg b/75939-h/images/kuva-08.jpg
new file mode 100644
index 0000000..af16b14
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-08.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-09.jpg b/75939-h/images/kuva-09.jpg
new file mode 100644
index 0000000..9dcb2fd
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-09.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-10.jpg b/75939-h/images/kuva-10.jpg
new file mode 100644
index 0000000..4692c77
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-10.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-11.jpg b/75939-h/images/kuva-11.jpg
new file mode 100644
index 0000000..a5da1a7
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-11.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-12.jpg b/75939-h/images/kuva-12.jpg
new file mode 100644
index 0000000..b59c99d
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-12.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-13.jpg b/75939-h/images/kuva-13.jpg
new file mode 100644
index 0000000..78d1a03
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-13.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-14.jpg b/75939-h/images/kuva-14.jpg
new file mode 100644
index 0000000..220b005
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-14.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-15.jpg b/75939-h/images/kuva-15.jpg
new file mode 100644
index 0000000..f9e8fa4
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-15.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-16.jpg b/75939-h/images/kuva-16.jpg
new file mode 100644
index 0000000..e305a63
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-16.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-17.jpg b/75939-h/images/kuva-17.jpg
new file mode 100644
index 0000000..1797588
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-17.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-18.jpg b/75939-h/images/kuva-18.jpg
new file mode 100644
index 0000000..4973109
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-18.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-19.jpg b/75939-h/images/kuva-19.jpg
new file mode 100644
index 0000000..2ea851b
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-19.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-20.jpg b/75939-h/images/kuva-20.jpg
new file mode 100644
index 0000000..7ee928a
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-20.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-21.jpg b/75939-h/images/kuva-21.jpg
new file mode 100644
index 0000000..d4a6fba
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-21.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-22.jpg b/75939-h/images/kuva-22.jpg
new file mode 100644
index 0000000..4fe2b9b
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-22.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-23.jpg b/75939-h/images/kuva-23.jpg
new file mode 100644
index 0000000..c130626
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-23.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-24.jpg b/75939-h/images/kuva-24.jpg
new file mode 100644
index 0000000..b67d595
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-24.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-25.jpg b/75939-h/images/kuva-25.jpg
new file mode 100644
index 0000000..199aa0e
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-25.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-26.jpg b/75939-h/images/kuva-26.jpg
new file mode 100644
index 0000000..4986e31
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-26.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-27.jpg b/75939-h/images/kuva-27.jpg
new file mode 100644
index 0000000..9c5732c
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-27.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-28.jpg b/75939-h/images/kuva-28.jpg
new file mode 100644
index 0000000..bad5d6f
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-28.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-29.jpg b/75939-h/images/kuva-29.jpg
new file mode 100644
index 0000000..3b84b15
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-29.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-30.jpg b/75939-h/images/kuva-30.jpg
new file mode 100644
index 0000000..68c2424
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-30.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-31.jpg b/75939-h/images/kuva-31.jpg
new file mode 100644
index 0000000..04bfc52
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-31.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-32.jpg b/75939-h/images/kuva-32.jpg
new file mode 100644
index 0000000..6183ef7
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-32.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-33.jpg b/75939-h/images/kuva-33.jpg
new file mode 100644
index 0000000..fba6802
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-33.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-34.jpg b/75939-h/images/kuva-34.jpg
new file mode 100644
index 0000000..2192431
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-34.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-35.jpg b/75939-h/images/kuva-35.jpg
new file mode 100644
index 0000000..2c29365
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-35.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-36.jpg b/75939-h/images/kuva-36.jpg
new file mode 100644
index 0000000..77ae252
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-36.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-37.jpg b/75939-h/images/kuva-37.jpg
new file mode 100644
index 0000000..e24b76c
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-37.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-38.jpg b/75939-h/images/kuva-38.jpg
new file mode 100644
index 0000000..2af0383
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-38.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-39.jpg b/75939-h/images/kuva-39.jpg
new file mode 100644
index 0000000..62424c0
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-39.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-40.jpg b/75939-h/images/kuva-40.jpg
new file mode 100644
index 0000000..3e78414
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-40.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-41.jpg b/75939-h/images/kuva-41.jpg
new file mode 100644
index 0000000..0c892fe
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-41.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-42.jpg b/75939-h/images/kuva-42.jpg
new file mode 100644
index 0000000..836461b
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-42.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-43.jpg b/75939-h/images/kuva-43.jpg
new file mode 100644
index 0000000..552e580
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-43.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-44.jpg b/75939-h/images/kuva-44.jpg
new file mode 100644
index 0000000..d86fdfa
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-44.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-45.jpg b/75939-h/images/kuva-45.jpg
new file mode 100644
index 0000000..19a75c9
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-45.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-46.jpg b/75939-h/images/kuva-46.jpg
new file mode 100644
index 0000000..3a60328
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-46.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-47.jpg b/75939-h/images/kuva-47.jpg
new file mode 100644
index 0000000..d1f4271
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-47.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-48.jpg b/75939-h/images/kuva-48.jpg
new file mode 100644
index 0000000..263e95d
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-48.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-49.jpg b/75939-h/images/kuva-49.jpg
new file mode 100644
index 0000000..dc1e8da
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-49.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-50.jpg b/75939-h/images/kuva-50.jpg
new file mode 100644
index 0000000..1bb3599
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-50.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-51.jpg b/75939-h/images/kuva-51.jpg
new file mode 100644
index 0000000..5862ca2
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-51.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-52.jpg b/75939-h/images/kuva-52.jpg
new file mode 100644
index 0000000..ceedada
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-52.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-53.jpg b/75939-h/images/kuva-53.jpg
new file mode 100644
index 0000000..2059720
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-53.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-54.jpg b/75939-h/images/kuva-54.jpg
new file mode 100644
index 0000000..b7dac94
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-54.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-55.jpg b/75939-h/images/kuva-55.jpg
new file mode 100644
index 0000000..8e7f332
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-55.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-56.jpg b/75939-h/images/kuva-56.jpg
new file mode 100644
index 0000000..0b46d0e
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-56.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-57.jpg b/75939-h/images/kuva-57.jpg
new file mode 100644
index 0000000..0c56e92
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-57.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-58.jpg b/75939-h/images/kuva-58.jpg
new file mode 100644
index 0000000..4cdb035
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-58.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-59.jpg b/75939-h/images/kuva-59.jpg
new file mode 100644
index 0000000..1a266a8
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-59.jpg
diff --git a/75939-h/images/kuva-60.jpg b/75939-h/images/kuva-60.jpg
new file mode 100644
index 0000000..b393da9
--- /dev/null
+++ b/75939-h/images/kuva-60.jpg
author	nfenwick <nfenwick@pglaf.org>	2025-04-22 07:21:10 -0700
committer	nfenwick <nfenwick@pglaf.org>	2025-04-22 07:21:10 -0700
commit	0066eb99823df3541cec5ba0d9c1eb85a8db6ff7 (patch)
tree	b2ee366d2f09ccd5996708e763d29b05fc157f85 /75939-h