diff options
Diffstat (limited to '75939-0.txt')
| -rw-r--r-- | 75939-0.txt | 3304 |
1 files changed, 3304 insertions, 0 deletions
diff --git a/75939-0.txt b/75939-0.txt new file mode 100644 index 0000000..122a7ca --- /dev/null +++ b/75939-0.txt @@ -0,0 +1,3304 @@ + +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75939 *** + +64 PÄIVÄÄ SUOMALAISEN SIIRTOKANSAN KESKUUDESSA AMERIKASSA + + Kirjoittanut + Lauri Perälä + + Vaasassa + Oy. Ilkan kirjapainossa 1921. + + + + + + +LÄHTÖ. + + +[Kuva: Maisteri Akseli Rauanheimo.] + +Maisteri Akseli Rauanheimo kotiutui noin vuosi sitten Amerikasta. Hän +on mies, joka koko lämpimän sydämensä hehkulla rakastaa kansalaisiaan, +asukootpa ne sitten missä tahansa maapallolla. Monet ovat Amerikassa +siirtokansan keskuudessa vierailleet, mutta ei kukaan ole niin syvästi +ymmärtänyt kaukana lännessä elämän kovaa koulua taistelevien +kansalaistensa sieluelämää kuin hän. Siirtolaiskysymyksen selvittely +on hänelle muodostunut yhdeksi kaikkein innostavimmaksi elämäntyöksi. +Sitä elävästi todistaa m. m. hänen äsken julkaisemansa historiallinen +romaani _Uuteen maailmaan_, joka on ikäänkuin suomalaisten kiinnekirja +Amerikkaan. Kirja todistaa tekijänsä rakkautta Amerikan suomalaisia +kohtaan. Se on esi-isiemme tarmon ja uljuuden ylistyslaulu. Jo silloin +kun synkkä aarniometsä peitti mahtavat New Yorkin, Bostonin ja +Philadelphian seudut oli suomalainen kirveineen siellä heilumassa. Kun +intiaanit villeinä vaelsivat aarniometsissä, silloin oli jo +suomalainenkin korpieläjä heidän kanssaan kauppoja hieromassa. Tämä +kirja on myöskin Amerikan suomalaisten historia. Tekijä osoittaa siinä +m. m. kuinka eräs rautalampilainen John Morton on ratkaisevasti +vaikuttanut Amerikan itsenäisyysjulistuksen syntymiseen, j. n. e. +Tässä ei ole tilaisuutta kirjoittaa siitä teoksesta tämän enempää. +Sanottakoon vain, että se on ensimäinen huomattavampi palkki siihen +henkiseen siltaan, jonka täytyy syntyä vapaan Suomen ja +nelisatatuhantisen siirtokansamme välille. + +Maisteri Rauanheimon alotteesta ja toimeliaisuudesta on lähtöisin +allekirjoittaneenkin esitelmämatka Amerikkaan. Aikaa oli vähän, mutta +siitä huolimatta tehtiin pitkä matkaohjelma, joka käsitti 8 valtiota +ja yli 50 puhumapaikkaa. Perillä olin joitakin päiviä yli kahden +kuukauden. Puhuin sillä ajalla 121 kertaa, kuulijoita oli yhteensä yli +40 tuhatta. Suurta kansallista innostusta ja ystävällisyyttä tapasin +kaikkialla. + +Matka alkoi 11 pnä joulukuuta. Eduskunnan piti lähteä joululomalle 15 +p:n tienoilla, mutta tuosta lähdöstä ei tullutkaan mitään. +Allekirjoittanut kuitenkin sai lomaa sekä eduskunnalta että ryhmältä. + + + + +MENOMATKA. + + +Hankoniemen siirtolaishotellissa odotti noin 200 siirtolaista laivaa, +jonka oli määrä lähteä joulukuun 12 pnä. Omituinen matkakuume oli +kaikissa. Rauhattomina kävellään paikasta toiseen, jutellaan puuta +heinää. Hokmannin haju lemuaa. Yritetään ajankuluksi laulaakin, mutta +ei sekään maistu. Kaikkia painostaa alkava koti-ikävä ja jännitys +tuntemattomasta tulevaisuudesta. Sitäpaitsi matkallelähdön syyt ovat +hyvin kirjavia. Härmän poika sanoo antaneensa (?) rukkaset tytölleen. +Karstulan pojalla on sotkuisia perintöriitoja, joista ei selvinnyt +muuten kuin lähtemällä Amerikkaan. Ylistarolainen vanhapoika lähtee +viidettä kertaansa siksi, että matkustaminen on hänen intohimonsa. +Nuori solakka, mutta kalpea neito pakenee häpeäänsä, lankeemustansa. +Mutta paljon on mukana myöskin terveitä rehellisiä +elämisenmahdollisuuksien etsijöitä. + +Sateisena joulukuun 12 päivän aamuna irtautuu laiva Hankoniemen +laiturista. Omituinen tunne valtaa mielet. Vakavina ja hartaina +seisoskelevat siirtolaiset laivan kannella, katse yhä loitommalle +jäävää isänmaan rantaa kohti. Hyvin monet näkevät isänmaansa viimeisen +kerran. Tunne on raskas. Isänmaanrakkaus on sittenkin suuri ja kallis +asia. + +Mutta pian vaihtuu tämä tunne. Meri vaatii myöskin huomiota osakseen. +Yksi ja toinen kalpenee ja katoaa makuupaikoillensa. Syysmyrskyt +heiluttavat laivaa. Meritauti on kamalimpia tauteja mitä on olemassa. +Se ei tapa, jos muuten on terve, mutta kamalan iljettävä alituinen +oksentaminen ja oksentamisen tunne piinaa ja vaivaa kuin painajainen. +Tuttavuuksien teko seisahtaa, jokainen vain odottaa rantaa, että saisi +edes hiukan levätä. + +Kööpenhaminassa ei lasketa ketään maihin ellei passi ole Tanskan +konsulin luona viseerattu. Pääsin kuitenkin erinäisillä keinoilla ulos +kaupungille. Kööpenhamina on kaunis kaupunki. Kuninkaallinen Tanska +pitää sinisestä ja punaisesta väriloistosta. Kaikenlaiset uniformut +antavat eloa ja silmien iloa katuliikenteelle. Täällä jo sai huomata +kuinka tavattoman ala-arvoisena meidän rahaamme pidetään. Kaupoissa se +ei ollenkaan kelvannut. Sitä ei edes tunnettu. Mutta kyllä Ruotsin, +Norjan y. m. raha tunnetaan ja kelpaa. + +Laiva seisoi vain muutaman tunnin Kööpenhaminassa. Pohjanmeri oli +pahalla päällä. Laiva keikkui ja kiemurteli. Meritauti valtasi +uudelleen suurimman osan matkustajia. Tuntui aivan kuin rotta olisi +kurkusta ales mennyt ja yhä syvemmälle ja syvemmälle tunkeutuisi. +Hulliin päästiin iltapäivällä. Monenlaisilla ajokojeilla kuljetettiin +siirtolaisia junaan, joka kohta läksi Lontoota kohti. Matka kesti noin +neljä tuntia. + +Englanti näyttää junasta katsoen yhdeltä ainoalta suurelta +puutarhalta. Aitoja ei ole. Ihanat puistot toinen toistansa upeammat +vilahtavat ohitse. Vaikka oli jouluviikko, niin karjaa näki ulkona. +Pari kolme lehmää aina yhdessä. Junat kulkevat tavattomalla vauhdilla. +Veturit ovat pieniä mutta nopeita. Mäkiä sanottavasti ei ole. + +Lontoo tekee ensikertalaiseen suuren, mahtavan vaikutuksen. Kun sinne +joutuu pienestä Suomesta, tuntuu aivan samanlaiselta kuin jostakin +sivukylästä tulisi Helsingin keskukseen. Pientä on täällä meillä +kaikki verrattuna “suureen maailmaan”. Emme kuitenkaan nyt käy +kuvailemaan vaikutelmia Lontoosta, jätämme sen tuonnemmaksi. Sanomme +kuitenkin nyt jo tässäkin, että suuri Englanti sairastaa +vakavanlaatuista sisällistä tautia. Kommunistilehtiä sai käsiinsä +tavan takaa. Lakkomielenosoituksia näki alituiseen. Parlamenttitalo +sekä useat ylhäisön talot olivat jo silloin sotilasketjun ympäröiminä. +Kurjuutta ja loistoa näkee siellä vierettäin. + + + + +VALTAMERELLÄ. + + +Viisi päivää Lontoota katseltuamme astuimme Caronia-nimiseen suureen +valtamerihöyryyn. Vaikka laiva oli pienimpiä valtamerilaivoja, oli se +kuitenkin kuin pieni liikkuva kaupunki. Matkustajiakin oli lähes kaksi +tuhatta. Jouduin erään saksalaisen ja italialaisen kanssa samaan +hyttiin. Joulukuun 21 päivän iltana läksi laiva liikkeelle. Oli kaunis +kuutamo-ilta. Majakkatulia kaikkialla. Mahtavat meren mainingit +hiljakseen keinuttelivat laivaa. Ensimäinen vuorokausi oli tyyntä ja +kaunista, mutta sitten alkoi myrsky, joka kesti joulupäivään asti. +Laiva oli koko ajan melkein yhdessä paikassa. + +Mahtava on suuren Atlannin myrsky! + +Koko meri näyttää suurelta vuorimaisemalta. Suurikin laiva on kuin +pieni lastu. Pari- kolmekymmentä metriä ylös ja alas kiikutaan. +Meritauti on kaikissa naisissa ja suurimmassa osassa miehiäkin. Kolme +naista kuoli myrskyn aikana, sydän ei kestänyt. Ruumiit haudataan aina +heti mereen, pannaan säkkiin, sidotaan lautaan, laivan pappi siunaa — +siinä kaikki. Meren jättiläiseläjät saavat herkkupalan. + +Myrskyn aikana ei ketään lasketa ulos kannelle. Jumalanpalveluksia +pidetään jos minkälaisia. Polvillaan rukoilevia ihmisiä on kaikkialla. +Avuttomuuden ja nöyryyden tunne valtaa ylimielisimmänkin matkustajan, +sillä ei kukaan tiedä milloin on viimeinen rysäys ja laiva lastineen +meren omana. Avuttomuuden vakavuus loistaa kaikkien kasvoilta. + +Joulupäivä oli jo kaunis ja ihana. Tuuli lakkasi ja taivas kirkastui. +Ihmiset paranivat meritaudista ja olivat iloisia. Jouluiltaa +vietettiin lauluin, soitoin ja puhein. Eräs amerikkalainen professori +puhui _koko maailman tasavallasta_. Hänellä oli jo “maailman +lippukin”, jossa oli kaikki vesikaaren värit ja maapallon kuva +keskellä. Sanoi viisi kertaa kiertäneensä maapallon ympäri puhumassa +tästä asiasta. Vanha mies, mutta tulinen ja innostunut hän oli. Siinä +tapasin ensimäisen suurpiirteisen amerikkalaisen. + +Jouluiltana oli myöskin tanssiaiset. Sekin oli katsomisen arvoista. +Espanjalaiset ovat maailman tulisimpia ilonpitäjiä ja tanssijoita. +Heidän tanssiaan ihmettelivät kaikki. Ainoastaan venäläiset yrittivät +kilpailla, toiset kansallisuudet vetäytyivät kiltisti katselijoiksi. + +Merimatka kesti myrskyn vuoksi yksitoista vuorokautta. Kolmannen +luokan matkustajat vietiin New Yorkin rannassa pienelle Ellis-saarelle +karanteeniin, mutta n. s. luokkamatkustajat laskettiin heti maihin. + + + + +AMERIKKA. + + +[Kuva: 127-vuotias vielä elävä intiaanipäällikkö John Smith +heimopuvussaan.] + +Voimakas, kaikki matkan tuottamat kärsimykset unohduttava uteliaisuus +valtasi mielet kun Amerikan rannat alkoivat näkyä. Onhan Amerikka se +vieras maa, josta kansamme pohjakerroksissa enimmän juttua riittää. +Kuolemantapauksista ja Amerikkaan lähtevistä aina enin keskustelu +viriää kun kyläläiset paikkakuntansa kuulumisista alkavat toisille +haastaa. Amerikka on kansamme sieluissa kuin mikäkin satujen maa. Sen +vuoksi harras uteliaisuus mielen valtaa kun todella näkee edessään +tuon ihmeitten maan rannat. + +Minkälainen sitten on tuo maa, joka täältä kaukaa pohjolastakin +ihmisiä puoleensa vetää? + +Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, johon maamme siirtolaisuus pääasiassa +kohdistuu, on lähes 1 000 miljoonaa ha. suuri, eli yhtä suuri kuin +koko Europpa. Sen vuoksi Europan valtakunnat tuntuvat kääpiövalloilta +Amerikkaan verrattuna. + +Yhdysvallat vapautuivat Englannin vallasta 1700-luvun +jälkipuoliskolla. Silloin oli siellä asukkaita ainoastaan 2 ¼ +miljoonaa, siis vähemmän kuin nyt Suomessa. Sittemmin on historia +nähnyt siellä väestölisäyksen ja rikkauden kasvun sellaisen, että sen +vertaista ei ole ennen maailmassa ollut. Yhdysvallat ovat vetäneet +puoleensa ihmisvirran kaikista maapallon ääristä, sillä se on luonnon +antimiensa puolesta rikas maa. Amerikkalainen filosoofi Emerson +nimittää sitä “Jumalan viimeiseksi parhaaksi lahjaksi ihmiskunnalle”, +joka maa on varattu korkeampaa ihmiskuntaa varten. + +Väestö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä puolellatoista miljoonalla +aina vuodessa ja viime vuosisadan aikana 71 miljoonalla ja yhä vain +lisääntyy. + +Tämä on jättiläiskasvamista. 1700-luvulla oli 2 ¼ miljoonaa ja nyt +neljännes _toistasataa_ miljoonaa. — + +Tällainen suunnaton ihmisten kasaantuminen todistaa ihmisluonnossa +olevaa rikkauden janoa, sillä kuten yllä jo sanoimme, on Yhdysvallat +maapallon rikkain maa. Yhden ainoan vuoden kaivostyön arvo on 10 +miljaardia ja maanviljelyksen _31 miljaardia_, josta puhtaan +viljasadon osalle tulee 14 miljaardia. Maa lähettää viljaa 2 +miljaardin ja raaka-aineita 3 miljaardin arvosta ulkomaille. + +Yhdysvallat on maailman suurin vilja-, puuvilla- ja liha-aitta. + +Väestön nopean lisääntymisen vuoksi kuitenkin ennenpitkää tulee se +aika, jolloin emme enää saa “amerikkalaisia vehnäjauhoja”, vaan saamme +tyytyä omaamme. Tämä ei merkitse sitä, että Amerikassa uhrattaisiin +maanviljelys teollisuudelle kuten Englannissa, vaan onhan +luonnollista, että suunnaton väestön lisäys vaikuttaa viljan vientiin. + +Amerikka on suuri maa. Hallitus on varannut itsellensä suuria alueita, +joita se on käyttänyt asutustarkoituksiin. Se on aina 1860-luvulta +saakka tarjonnut suunnattomia etuja siirtolaisille omien kotien ja +talojen, “Homesteadien” perustamiseksi. Siten onkin maa jaettu moniin +käsiin, ilman sanottavaa suurtilain muodostumista. Pikkutilat alle 70 +ha käsittävät melkein puolet maanpinnasta. Kolmea maanviljelijää kohti +tulee keskimäärin yksi palvelija. + +Maan taloudellinen kehitys on vasta puolivälissä. “Jänkit” ovat +vakuutettuja siitä, että koko maailman valta siirtyy heille. Silloin +kai toteutuu se haave, josta Caronia-laivassa edellä mainittu +professori puhui, takanaan seinässä koko maailman yhdysvaltain mahtava +lippu. Senaattori Beveridge lausui v. 1900 seuraavat lennokkaat +ajatukset: “Amerikka muodostuu ajanoloon koko maailman senaatiksi, +jossa ihmiskunnan ylituomari jakaa oikeutta kansoille. Hän on antanut +meille edistyksen hengen masentaaksemme pimeyden voimat kautta +maailman. Hän on tehnyt meistä hallitustaidon perillisiä hallitaksemme +villejä ja vanhentuneita kansoja. Tämä on Amerikan jumalainen tehtävä. +Kunnioitus sydämessä astuu Amerikan kansa toivorikkaana ja iloisena +tulevaisuuteen ja tahtoo uskollisesti suorittaa sen tehtävän, jonka +Jumala on sille määrännyt.” + +Tämä kaikki voi toteutua, sillä ovathan maan maantieteellinen asema ja +historia ainutlaatuiset maailmassa. + +Amerikka on kuin luonnonkattama pöytä, joka vetää puoleensa kaikkia, +jotka siihen huomiotansa kiinnittävät. Ei ole siis kummeksittavaa, jos +meidänkin maamme tuhannet voimakkaat käsivarret ovat sinne siirtyneet. +Maan suunnattomat rikkaudet, suuruus ja mahtavuus lumoo ihmisen. + +Mutta varjopuolensa on Amerikallakin. Rikkaus kasvattaa huonoja +taloudenhoitajia. Amerikassa on harjoitettu hirvittävää +ryöstöviljelystä. Siellä tapaa autioita tiloja, sellaisia joitten maat +ovat laihdutetut ja metsät poltetut ja hävitetyt. Paras peltomaa, 9/10 +koko pinta-alasta, on jo otettu viljelykselle. Vapaita kodinpaikkoja +“Homesteadia” ei ole enää saatavissa. V. 1903 odotti vielä 15 ½ +miljoonaa palstaa farmaria, mutta nyt ei ole niitä enää jaettavana. + +Suuri ja rikas maa on kansan tehnyt ylpeäksi, mutta samalla +laajakatseiseksi. Taistelu luontoa vastaan on ollut ankara, mutta +tilasta ei ole puutetta ollut. + +Kulkuneuvot ovat kehittyneet. Rautatieverkko on 400 tuhatta km. +pitempi kuin koko Europan yhteensä. New Yorkista pääsee 18 tunnissa +Chicagohon ja puolenneljättä vuorokauden kuluttua Tyynenmeren +rannalle. Maantiet risteilevät miltei joka mailin päässä. +Automobiilejä on käytännössä 5 kertaa enemmän kuin koko muussa +maailmassa yhteensä. Viime vuonna valmisti yksin Fordkin 1 miljoona 50 +tuhatta autoa. + +Suuruus vapauttaa ahtaitten näköpiirien rasituksista. Pienellä +“töppösperällä” on toisenlaiset harrastukset kuin suurella +kirkonkylällä. Amerikan kansa on suurpiirteistä ja selvää. Katto on +korkealla. Rakennetaan pilvenpiirtäjiä. Kansan tarmo muistuttaa suurta +Niagaran putousta. + +Amerikkalaisen kansallisluonnetta aateloi nuoruuden voimakkaat +piirteet. Tämä nuoruus ilmenee esimerkiksi siinä suuressa melun +suosimisessa, joka maassa vierailevan europalaisen silmään heti +ensimäiseksi pistää. Kansalliset merkkipäivät, uudenvuoden yö y. m. +tilaisuudet todistavat “yankeen” (jänkin) melunrakkautta. +Kansallisluonteen nuoruuden rakkautta osoittaa myöskin luonnon +antimien kevytmielinen pitely, taipumus hermojakiihdyttäviin huveihin +ja rakkaus jännittäviin salapoliisiromaaneihin. Nuoruutta todistaa +vielä todellinen sivistysinto. Suuret, mahtavat kirjastot, +oppilaitokset ja yliopistot puhuvat kuohuvasta nuoruuden voiman +elähyttämästä sivistysinnosta. Piittaamattomuus ihmishengestä, +laiminlyönnit varokeinoihin nähden esim. rautateillä ovat niinikään +nuoruuden merkkejä. Amerikkalainen veturinkuljettaja ajaa hurjalla +vauhdilla vioittuneen sillan ylitse, hänellä ei ole aikaa jäädä +odottamaan sillankorjaajia. Sellainen on amerikkalaista. Ihmishengen +halvekseminen on vain varjopuoli nuoruuden pursuvasta uskosta +menestykseen ja edistykseen. Nuori ja terve veri, lujat hermot ja +palava edistyksen halu ovat “jänkki”-kansan silmiinpistävimmät hyvät +ominaisuudet. + +Amerikkalainen henki ei välitä yksilöistä niin paljoa kuin esim. +meillä Suomessa välitetään. Siellä voimakas palkitaan, heikko nääntyy, +sillä seurauksella, että _työ_ kulkee voitosta voittoon. Maan rikkaus +ja kansan häikäilemättömyys yhdessä muodostavat amerikkalaisuuden. +Itsemääräys, itsetoiminta, itsetunto ja itsekehitys ovat ne tekijät, +joilla tuo ainutlaatuinen kansallistunto lepää. Vapaus ja oma apu ovat +kasvattaneet maahan muuttaneista siirtolaisista uuden kansan, +voimakkaan ja rohkean. Maahan muuttava europalainen huomaa äkkiä +vapautuneensa vanhoista perimystavoista. Lincolnin aate, että kaikki +miehet ovat samanarvoisia, vaimentaa luokkarajoja. Kaikki on vapaata +luovalle älylle. Täällä saa osaksensa sitä kannatusta, jota jokainen +ihminen vaatii voidakseen jatkuvasti innostua työhönsä, sillä onhan se +niin — kuten Foerster sanoo — että ihminen ei ole mikään koira, joka +tyytyy luupalaseen, vaan hän on yhteiskunnallisilla vaistoilla +varustettu olento, joka vaatii toisten kannatusta jatkuvasti +innostuakseen työhönsä. Ei ole näinollen kummakaan, että esim. +keksimiskyky on amerikkalaisen kansan keskuudessa niin tavattoman +korkealle kehittynyt. + +Suurimmat saavutuksensa on amerikkalainen tarmo saavuttanut +maanviljelyksen alalla. Maanviljelijät ovat tunteneet itsensä täällä +vapaiksi kaikesta vanhasta ja lahosta. Siinä syvin syy hämmästyttäviin +saavutuksiin. Laiskinkin täällä innostuu yrittämään. + +Porvarien ja sosialistien välinen taistelu ei ole Amerikassa läheskään +niin kärjistynyt kuin Europassa. Se joutuu siellä varjoon demokratian +ja rahavallan välillä. Pääomat ovat järjestyneet trusteiksi. Niinpä on +esim. eräällä 18 toiminimen yhtymällä noin 200 miljaardia; eräällä +viiden pankin yhtymällä 100 biljoonaa. Vanhin trusteista on Standard +Oil Company, öljytrusti. + +Amerikassa ovat kaikki pääomat trustiutuneet. Voimakas hallitsee +heikon kustannuksella. Se on amerikkalaisuuden suurin varjopuoli. +Dollarin ylivalta uhkaa koko maan demokratiaa. Vasta viime aikoina +ovat esim. maanviljelijät alkaneet järjestäytyä. Maata uhkaavat +dollari-“kuninkaat”, sellaiset kuin Rockefeller, Carnegie, Morgan, +Vanderbilt, Harrman, Hill y.m. Toisella puolella on kymmeniä +miljoonia, jotka elävät kurjuuden partaalla, New Yorkissa esim. +haudataan joka kymmenes köyhäin hautausmaahan. + +Työväen järjestymistä ehkäisee voimakas yksilöllisyyden tunne. Sen +vuoksi on se heikkoa. Työmies uneksii rikkauksia. Ovathan monet +raha-“kuninkaat” alkaneet työmiehestä. Miksei hänkin voi rikkauksia +koota! Sitäpaitsi työväen olot ovat paljoa paremmat kuin missään +muualla maailmassa. Rahamiehet osaavat erinomaisesti pettää +pintapuolisen työmiehen sisintä olemusta. Ulkonainen mukavuus, elämän +halpuus ja huvittelutunteen tyydyttäminen ovat keinoja, joilla +työmiesten silmät sokaistaan. Senvuoksi kuuluukin Amerikan noin +30-miljoonaisesta työväestöstä vain kolmisen miljoonaa +ammattiyhdistyksiin. + +Valtaa maassa pitää kaksijakoinen puoluejärjestelmä, demokraatit ja +republikaanit. Kahtena valtavana valtiollisena trustina pitävät ne +valtaa muutamien mahtavien puoluejohtajien käsissä. Näin ollen on +mielestämme Amerikassa harvainvaltainen kansanvalta, jota emme voi +ihailla vaikkakin amerikkalaiset tuntuvat siitä pitävän. +Dollari-trustien ja puoluejohtajien väliin litistyy todellinen terve +yhteiskunnallinen vapaus. Merkkejä, vieläpä voimakkaitakin, on +kuitenkin olemassa siitä, että terve kansanvalta alkaa voimistua. +Valtiososialismi esim. nostaa yhä voimakkaampana päätänsä. Rautatiet +olivat sodan aikana valtion hallussa. Trustien toiminnan ankaraa +kontrollia vaaditaan j. n. e. + +Riittäkööt nämä muutamat ajatukset yleisen amerikkalaisuuden +esittelyksi ja siirtykäämme katselemaan siirtokansamme elämää täällä +kansakuntain suurella kilpakentällä. Sitä ennen kuitenkin muutamia +ajatuksia miljoonakaupungeista, sellaisista kuin esim. + + + + +NEW YORKISTA. + + +Kun käy sellaisissa miljoonakaupungeissa kuin esim. Lontoossa, New +Yorkissa, Bostonissa ja Chicagossa, niin alkaa aivan uudella tavalla +tajuta aikakautemme kaupunkilaisuuden suuret erheet. Meidän +Helsinkimme näyttää näiden rinnalla maalaiskylältä. Aivan hölmistyy +palatessaan Helsinkiin. Näinkö täällä onkin pientä! Näinkö täällä +onkin vähän ihmisiä, muutamia siellä täällä ... + +Ja kun taas päinvastoin ensi kerran astelee miljoonakaupungin katuja, +tuntuu siltä kuin kaikki maapallon ihmiset olisivat liikkeellä. +Kaikilla kuumeinen kiire, nälkä tai kova jano. Vasta sitte, kun on +tilaisuudessa hiukan kurkistaa miljoonakaupungin elämään ja tutustua +ihmisiin niissä, ymmärtää mitä suuri amerikkalainen ajattelija +_Emerson_ tarkoittaa kun hän antaa miljoonakaupunkilaisista m. m. +seuraavan ankaran arvostelun: “Suurkaupunkiemme väestö on jumalatonta, +aineellisuuteen vajonnutta joukkoa, jolla ei ole mitään sielullisia +siteitä, ei veljestuntoa eikä innostusta. Siinä ei näe mitään ihmisiä, +vaan vaeltavaa nälkää ja janoa, lihaksitulleita kuumehoureita ja +himoja. Miten voivat ihmiset yleensä enää jatkaa elämäänsä — kun +elämän päämäärät heiltä niin kokonaan puuttuvat. Kun he ovat +saavuttaneet pienet pippurinjyväpäämaalinsa, näkyy heitä edelleen +ylläpitävän vain kalkkisuola heidän nikamissaan, eikä mikään arvokas +elämän päämäärä. Ei uskota enää henkiseen eikä siveelliseen +maailmanjärjestykseen. Uskotaan kemiaan, ruokaan ja viiniin, +rikkauteen, mekaniikkaan, höyrykoneihin ja yleiseen mielipiteeseen — +mutta ei jumalallisiin pohjaperusteihin. Ainoastaan hyvin pieni osa +suurkaupungin väestöstä kykenee ylläpitämään kodin rauhaa ja kodin +edistymistä, vaalimaan niitä tunteita ja perintätapoja, jotka vain +kodin ilmapiirissä menestyvät. Suurin osa kaupungin väestöstä elää +teollisuuspaimentolaisina, muutellen arabialaisten tavoin alituisesti +telttaansa sinne, missä saapi paremman menekin työlleen ja +tavaroilleen. Surkuteltavan monilla ei ole edes telttaa, jota voisi +kuljettaa mukanaan; he asuvat siellä, minne sattuma heidät viskaa; +majataloissa, yömajoissa tai kadulla”. + +Tämä voimakas arvostelu osoittaa kuinka amerikkalaisetkin suurmiehet +ovat huomanneet aikakautemme kulttuurikeskusten — suurten kaupunkien — +suuret erheet. Elämä niissä on hajonnut jyrkkiin vastakohtiin. Ihminen +ajetaan ummehtuneisiin oloihin. Ei missään pysyväistä pohjaa, ei +missään yhtenäistä kokonaiskäsitystä olevaisuudesta, ei missään +sellaista elämää, joka olisi kaiken sen kuumeisen kiireen ja +vaivannäön arvoista, mikä ihmisen sille on uhrattava. Elämän kulku on +itse hävittänyt toivon ja kääntänyt kaiken vastakohdakseen. Ihminen on +tavoitellut varmuutta, mutta onkin joutunut epävarmuuteen. Elämä on +hajaantunut toisilleen vastakkaisiin suuntiin. Onni on muuttunut +katkeraksi taisteluksi ja kilpailuksi tuottaen loppumatonta murhetta +ja vaivannäköä. Suunnaton ja rauhaton tuoksina ja hyörinä kaikkialla, +intohimoinen rynnistely, elämän suuntaus ulospäin, ei mitään sisäisiä +ongelmia, ei sisäistä liikkeellepanevaa voimaa. Vähän puhdasta +innostusta ja tosirakkautta. Sen sijaan sekä loistavissa sanoissa että +työssä on vain oman minän ja edun harrastusta. Ihminen luulee olevansa +hyvän ja pahan, oikean ja väärän korkein tuomari. Hänen pyrkimyksensä +on ihmisten suosion ja ulkonaisen vaikutuksen tavoittelua. “Te olette +maan suola”, aloitti eräskin pappi saarnansa miljonäärien kirkossa +Bostonissa, ja osoitti sitte pitkässä puheessaan kuinka koko maailman +hyvyys lepää näitten herrain harteilla. Näin uskotellaan ajettavan +ihanteellisia tarkoitusperiä ja teeskennellään ylevää mielenlaatua, +vaikka kaikki onkin vain valheellisuutta, vastenmielistä +ulkokultaisuutta, henkistä mataluutta ja tyhjyyttä. Tahdotaan vain +loistaa ja komeilla ja sisäisen sivistyksen sijaan asetetaan +ulkonainen menestyminen, uhrataan oikea elämä pelkälle maalliselle +hyödylle, joten pakostakin joudutaan pintapuoliseen, näennäiseen +ulkonaiseen loistoon ja sisäiseen tyhjyyteen. + +Miljoonakaupunkien elämää tarkastellessa muistuu mieleen kertomus +Baabelin tornista, tuntuu kuin kaikki helvetin pahat henget olisi +laskettu vapaiksi rienaamaan ihmistä ja juoksuttamaan sitä toisesta +matalasta himosta toiseen. Suurkaupunkien kulttuuri ei tee mitään +sisäisen ihmisen, onnemme ja tyytyväisyytemme eikä henkemme +syventämiseksi. Sydänmaan halonhakkaajan ja kuokkijan elämä on +syvempää kuin miljoonakaupunkien kaduilla vaeltavan joukkosielun. + +Kun tarkemmin yrittää ihmisten kasvoista ja olennosta laskea heidän +sisintänsä, huomaa kuinka tuskallinen kaipaus ja katkera valitus ajaa +heitä toisesta aistirapakosta toiseen. Tieto ja teknillinen taituruus +tosin voittaa miltei kaikki, mutta siitä huolimatta yhä +onnettomammaksi ja yksinäisemmäksi tulee _ihminen_, Jumalan kuva. +Kaupunkilaiskulttuurilta puuttuu juuri sitä, mikä kykenisi antamaan +elämälle tukea ja sisältöä, puuttuu luja ja varma maailmankatsomus. +Aineellisuus, kultainen vasikka hienommassa ja karkeammassa muodossa, +lumoaa kaikki. Se on vallannut ajatustavat, tunteet, sanalla sanoen +kaikki. Kun ihmiset näin pakoitetaan turvaamaan pelkkään +materialismiin, näkevät he edessänsä kammottavan tyhjyyden ja +autiuden. Itsemurhat, kevyt huvittelun halu, aistillisuus y.m. +miljoonakaupungin silmiinpistävät ilmiöt sitä kaikkein selvimmin +todistavat. Näin ollen herää kysymys: eikö aikamme +kaupunkilaiskulttuuri olekin vain hienostunutta raakuutta ja +siveellistä rappeutuneisuutta. Elämäntuska toisaalta osoittaa, että +ihminen on henkiolento ja että sivistys, joka sen unohtaa, ei olekaan +sivistystä. + +Miljoonakaupunkiemme elämä todistaa, että huolimatta äärettömistä +teknillisistä saavutuksista, olemassaolon kaunistamisesta ja +elinehtojen parantamisesta ihmisen sisäinen olento on onneton ja +yksin. Sisäinen ilo puuttuu. Ihminen on kullastaan huolimatta köyhä, +tyhjä ja pintapuolinen. Näin julistaa aikakautemme johtava +kaupunkilaiskulttuuri sisimmän ytimensä sairaaksi ja mädäntyneeksi. — +Terve elämä synnyttää lakkaamatta sisäistä sielun iloa, mutta +suurkaupunkien elämä ei sitä tee. + +Erehdys on siinä, että teknillinen tieto- ja järkisivistys asetetaan +luonteenkasvatuksen edelle, vaikka pitäisi olla päinvastoin. On +unohdettu suuren Schillerin sanat: “Sille, joka on jo niin pitkälle +joutunut, että on järkeänsä hionut sydämensä kustannuksella, sille ei +pyhin ole enää pyhää, sille ei ihmiskunta eikä jumaluus ole mitään, +kumpikaan maailma ei ole mitään hänen silmissään.” Miljoonakaupunkien +johtama sivistysihanne tunkeutuu vain järkeen ja muistiin eikä sielun +ja sydämen syvyyteen. Se ei voi ajanoloon sisäistä ihmistä tyydyttää. + +Siksi maailma nykyään elääkin sivistysihanteensa puhdistuskautta. +Ihmiskunta on joutunut erhetystensä kiirastuleen puhdistumaan. On +selvää, että järjenkin saavutukset tuovat iloa mukanansa, mutta se ilo +ei ole välitöntä, vaan kylmää kuin jää. Se on myöskin vaarallista +iloa, sillä sen kautta voimme sisäisesti vilustua ylpeydestä ja +itserakkaudesta. Oikea uhrautuva rakkaus paleltuu kuoliaaksi ja +kurjuus valtaa yhteiskuntaelämämme. + +Me näemme suurkaupunkien mahtavien elämästä kuinka he suurelta osalta +hajoavat aistillisten, vieläpä eläimellistenkin nautintojen lokaan, +sillä itsevaltias järki vangitsee omantunnon ja sydämen, heittäen sen +tyrmään, mutta aistiviettejä se ei kykene vangitsemaan. Järjen +yksinvallan alla saavat ne vain yhä kehittyneemmän muodon ja tulevat +yhä raaemmiksi. + +Näin on Tantaluksesta uudelleen tullut ihmiskunnan vertauskuva sen +kiihkeässä, kuumeisessa ilonjanossa, jonka se virtaavan veden äärestä +tahtoo sammuttaa. Mutta kuta kiihkeämmin se kurottautuu siitä juomaan, +sitä kauemmas väistyy virta. Tuo Tantalus — sanoo Emerson — on +nähtävissä sekä New Yorkissa että Bostonissa. Hän on hyvällä tuulella, +jatkaa E., sillä hän arvelee kerran vielä onnistuvansa, toivoopa tuota +kallisarvoista juomaa saavansa pulloihinkin. + +Miljoonakaupunkien johtama kulttuuri tekee ihmiskunnan ruumiillisesti +ja henkisesti sairaaksi. Todistukena siitä, että asiat niin ovat, on +hygienian, terveysopin, mitä suurin arvostaminen, joka Amerikassa on +muodostunut hirvittäväksi ja mitä häikäilemättömimmäksi +puoskaroimiseksi. “Ihmelääkkeitä” kaupitaan jos minkälaisia ja +herkkäuskoiset ihmisparat maksavat kamalia veroja niitä kauppaaville +loiseläjille. Samaa todistavat yhä lisääntyvät itsemurhat. Vaikka +puhutaan kauniita sanoja elämän tunnustamisesta, olemassaolo- ja +toimialailosta, lisääntyy itsemurhien luku kammottavalla vauhdilla. +Katkerampaa ivaa kehutusta korkeasta kulttuurista ei voi ajatella. +Toimeliaalla pelastusarmeijalla on New Yorkissa, Chicagossa y.m. +itsemurhia vastustavia toimistoja itsemurhakandidaattien neuvomiseksi +ja pelastamiseksi. + +Miljoonakaupunkien kulttuurielämä pakottaa ihmiset elämään peloittavan +korkean paineen alla miltei musertavassa jännityksessä. Tuntuu siltä +kuin höyry ja sähkö sekä kaikenlaiset miljoonat eri koneet ja vangitut +luonnonvoimat tahtoisivat kostaa ihmiselle pitämällä häntä alituisessa +kuumeentapaisessa kiireessä ja hyörinässä, suomatta hänelle +hetkeksikään ruumiin tai hengen lepoa. + +Katsellessa miljoonakaupungin elämää tuntuu siltä kuin ihminen niissä +kärsisi oman järkensä luomien hirviöiden orjuudessa. Ihmiset ovat +kummallisen hätäileviä, ärtyisiä, rauhattomia, sanalla sanoen +hermostuneita. Tämä hermostuneisuus on tarttunut ruumiiseen, henkeen +ja moraaliin. Elämä on onnetonta ja ilotonta. Näyttää siltä, että +nykyaikainen miljoonakaupunkilainen kärsii enemmän kuin minkään muun +aikakauden ihminen. Suurkaupunkien köyhälistökortteli-eläjien elämä on +helvettiä kauheampaa. Yksityiskohtaisia todisteita ei tässä tarvita. +Jolla on silmät nähdä ja korvat kuulla, hän pistäytyköön New Yorkin, +Chicagon, Bostonin, Lontoon y.m. köyhien kortteleissa, hän näkee +edessään aikakautemme teknillisen äly-kulttuurin varjopuolet. +Näännyttävää ja henkisesti kuolettavaa on myöskin työ suurissa +tehtaissa, myllyissä, kuten Amerikan suomalaiset sanovat. Kauheata on +elää tulikuumain höyrypannujen, takovien vasarain, surisevain pyöräin, +kalskavien kangaspuiden tai hyriseväin puolain kamalassa melussa. +Ihmisten kalpeat, uurtuneet kasvot puhuvat kieltä aikakautemme orjien +elämästä. + +[Kuva: Amerikkalainen haarakirjasto.] + +Taloudelliset edut ratkaisevat menettelytavat, sanalla sanoen +_kaikki_. Työnjako tehtaissa on tavallista, mutta kukaan ei huomaa, ei +välitä huomata sitä tavatonta tappiota, minkä se henkisesti ja +moraalisesti ihmiskunnalle aiheuttaa. Työnjako teollisuuden alalla +muuttaa ihmisten elämän sieluttomaksi ja hengettömäksi. Työ, joka ei +luo kokonaista, vaan rajoittuu yksityisosien valmistamiseen, ei tuota +tyydytystä, se kasvattaa orjanmieltä. Kun katselee miljoonakaupungin +tehtaista palaavaa työmieslaumaa tai jossain pilvenpiirtäjän +konehuoneessa tai hississä koneellisesti toimivaa naista, muistuu +mieleen muinaisten mahtavien Egyptin pyramiidien rakentajat ja jyviä +jauhavat, itkevät naiset. Näiltä ihmisiltä on elämän onnen suurin +välttämättömyys, _luomisen_ ilo, kokonaan kielletty. Sillä eihän +ihminen tavoittele vain hyviä päiviä ja helppoja raha-ansioita, +luomiseen — vaikkapa vähäiseenkin — on hänellä rajaton halu. +Koneellisessa työssä tehtaissa tulevat ihmiset julmiksi, +kovasydämisiksi ja rajuiksi, vieläpä petollisiksikin. Amerikka +ylpeilee teollisuudestaan ja teollisuuden synnyttämästä +kaupunkilaisuudestaan, eikä syyttä, mutta ylpeilköön vain. Kukaan ei +ole vielä laskenut ja tiliä vaatinut miten paljo sisäistä +ilomielisyyttä, miten paljo hiljaista tyytyväisyyttä ja kypsynyttä +luomis- ja työkykyä se on koko ihmiskunnalta tukahduttanut. Mutta +tulee aika, jolloin tämäkin vaatimus esitetään, sillä Jumala ei anna +itseänsä pilkata. + +[Kuva: Osa New Yorkia.] + +Amerikka on kaupunkilaisuuden luvattu maa, yli 50 % asuu sen väestöstä +kaupungeissa. + +Se on Amerikan suurin onnettomuus. Kansan elämäntavat turmeltuvat, +sielu väsyy, aistielämä kiihottuu, sanalla sanoen: elämä muuttuu +baabelintorni-elämäksi, jolloin kaikenlainen jumalallinen poljetaan +alas maahan. Mutta silloin myös kansakuntaa odottaa Baabelin tornin +traagillinen kohtalo. + +Työnjako teollisuuden alalla paloittelee ihmisen pieniin elämän +sirpaleihin, niin että ihmiselle itselleen jäävä henkinen voima ei +riitä mihinkään. Kaikki se valitus ja tuskanhuuto, joka Amerikan +miljoonakaupunkien tehtaista kohoaa ylös korkeuteen, johtuu yksinomaan +siitä, että aikakauden korkea teollisuuskulttuuri kehittää ihmisessä +kaikkea muuta paitsi ei _ihmistä_. Oma etu, trustin etu ja tuotannon +lisäys ei välitä ihmisolennon valistamisesta, vahvistamisesta, +jalostamisesta tai kehittämisestä. Jos työmies kuolee, otetaan toinen. +Koneen yksi rikkoutunut ratas tuottaa enemmän harmia kuin työmiehen +kuolema. Edellinen täytyy ostaa, jälkimäisen saapi ilman. + +Suuri kasvatusoppinut Foerster sanoo, että me ihmiset “teemme harvoin +itsellemme tiliä siitä, miten suuressa määrin kaikkea iloamme masentaa +siitä osattomaksi jääneiden mieliala: naurumme muuttuu hillitymmäksi, +meluava ilomme tuntuu teennäiseltä ja on sisimmältä olemukseltaan +pikemmin itsemme pettämistä kuin välitöntä riemua. Pintapuolisinkaan +ihminen ei pääse tästä kirouksesta vapaaksi. Vaikkapa +yhteiskunnalliset vastakohdat eivät häneen sisäisesti vaikuttaisikaan, +kuuluu kuitenkin valitus kadulta hänen korviinsa, hän näkee uhmaavia +ja jäykistyneitä kasvoja, hän kaipaa niissä myötäilon ilmettä ja +häiriytyy siitä, mikä näiden kasvojen ja ilmeiden takana on. +Voidaksemme nauraa täytyy meillä olla omantunnon rauha, sillä vilpitön +nauru tulee syvältä, kuivatuista kyynelistä, katkotuista kahleista ja +voitosta itsekkyyden ylitse. Epäilemme omaa nauruamme, jos muut +vaikenevat; ilo on kuorolaulua. Me emme enää tiedä mitä onni on. Me +opimme sen tuntemaan vasta silloin kun teknillinen kehitys ja +yhteiskunnallinen järjestys on voittanut sen suuren yhteiskunnallisen +murroksen, johon suurteollisuus, luomalla suurkaupungit, on meidät +vienyt, ja _korkeammat ihanteet jälleen tuovat siunausta ihmiskunnan +yhteistyölle._” + +[Kuva: Singerin tehdasyhtiön talo, New Yorkin ylpeys.] + +Onneton, sisäisesti onneton on miljoonakaupungin ihminen. Sitä +todistaa kaikkein parhaiten suurkaupunkien luonnottomuuksiin +kehittynyt huvielämä. Sydäntäkouristavaa on katsella esim. New Yorkin +huvipaikkoja. Mitä kaikkea voidaan kansalle vapaasti tarjota! Ihmisen +kurjuuden kuva on täydellinen suurkaupunkien ilopaikoissa. Meistä +tuntuu, että tuo amerikkalaisuudelle ominainen meluisa, ajattelematon +ilo on seurauksena rasittavasta, kuluttavasta ja _tylsistyttävästä_ +työstä; näännyttävässä taistelun tuoksinassa ja hyörinässä +jokapäiväisen leivän ansaitsemiseksi menettää sielu kyvyn puhtaampiin, +jalompiin ja hiljaisempiin nautinnoihin. Luonnosta nauttiminen, +ruumiillinen virkistyminen, laulu luonnossa, leikit perheenjäsenten +kesken j.n.e. eivät tyydytä suurkaupunkilaisen huvitteluntarvetta. +Tylsistyneet tai sairaat hermot tarvitsevat kiihoittavampia +nautintoja. Ilon tarkoituksena ei olekaan virkistyminen vaan +unohtaminen, saada edes hetkeksi unohtumaan elämän raskas ja synkkä +taakka. Yksinäisyyden pelko ajaa onnettoman sairashermoisen +suurkaupunkilaisen jännittäviin huvipaikkoihin. Saksalaisen Nietzschen +sanat “Ei ilo vaan ilottomuus on kaiken irstailun äiti” pitää +paikkansa suurkaupunkien huvitteluelämää tarkastellessa, sillä +“meluavan ilon ja mykän epätoivon eroittaa toisistansa kaikkialla +maailmassa vain ohut seinä”, sanoo ajattelija Ruskin. + +On selvää että “ylempien piirien” seura-elämä ei ole sen parempaa. +Sovinnaista valheellisuutta ja turhamaisuutta, määrättyä +kohteliaisuutta ja pinnalle siveltyä koristeellisuutta. Siinä kaikki. + +Suurkaupunkilainen pyrkii kesäksi maalle. Sen vaikuttaa sisäinen +luonnottoman kaupunkilaiselämän synnyttämä sielun ja hermojen nälkä. +Mutta Amerikassa ovat tällaiset kesäretket tulleet muodin ja urheilun +asiaksi, ne eivät voi enää herättää rakkautta luontoon eivätkä tarjoa +todellista syvää virkistystä. Matkustelun varjopuolet ovat siinä, että +se tekee ihmisen kylmäksi ja välinpitämättömäksi pienempää +luonnonkauneutta kohtaan. Kotiseudun maaperän pitää olla sinä +lähtökohtana, joka aina ihmistä virkistää. Ja se tekeekin sen, jos +vain rakastamme sitä. + +Miljoonakaupunkilaisella ei ole kotiseutua. Hän on todella kuin +paimentolainen, ilman mitään kiinnekohtaa mailmassa. Tästä seuraa, +että aikakautemme kaupungeista johdettu kulttuuri on vieraantunut +luonnosta. Miljoonakaupunki esikaupunkeineen, suunnattomine +kivitaloineen ja kasattuine ihmisineen on astunut luonnon sijaan. + +“Kaupunkilaislapsi on pelkkä kulttuuritaimi”, sanoo Valter ja jatkaa: +“eikä milloinkaan lapsi vaan ansarimaisesti liikakypsyyteen kehitetty +ihmiselämä. Ihminen ei voi rangaistuksetta vieraantua luonnon +tarjoamista nautinnoista. Surkuteltava on se, jolle luonnon tarjooma +ilo on vierasta”. + +Oikea suhde luonnon ja kulttuurin välillä on hävinnyt. +Kulttuuri-ihminen ei enää tiedä miten tulisi elää luonnon parissa. +Miljoonakaupunkilaisten “maallakäynnit” muistuttavat hyökkäystä +niihin: revitään kukkia ja puita, tallataan viljelyksiä y. m., ollaan +sanalla sanoen aivan kuin humalassa. + +On selvää, että myöskin amerikkalaiseen taiteeseen voimakas +kaupunkilaisuus on lyönyt leimansa. Kirjallisuus muuttuu yhä enemmän +heliseväksi vaskeksi ja kiliseväksi kulkuseksi. Jännittävät +salapoliisiromaanit ja chaplinimaiset ilveilijät ovat etualalla. +Tällaisella taiteella ei totisesti paljoakaan ilahduteta ihmissydäntä +eikä valaista yksilön ja kansakunnan elämää. Se on todella “taidetta +taiteen vuoksi”, s. o. = ei mitään, sillä tarkoituksettoman taiteen +teoria ei ole elävän elämän synnyttämä eikä myöskään lämminverisen, +luomiskykyisen taiteilijamielen keksimä. Teoria “taidetta taiteen +vuoksi” on suurkaupunkien turmeleman vähäveristen taideharrastajain +keksimä abstraktsioni. + +Taiteella on ja tulee olla tarkoitusperänsä. Suuri Goethe jo valitti, +että hänen aikakautensa kaunokirjallisuudelta puuttuu suuret päämäärät +siihen mikä on turmeltumatonta ja tervettä. Schiller määrittelee +taiteen seuraavalla tavalla: “Taide on ilolle pyhitetty; mikään +tehtävä ei ole suurempi ja vakavampi kuin ihmisten onnellistuttaminen. +Oikeata taidetta on vain se, joka tuottaa korkeinta nautintoa. Ja +korkeimman nautinnon tuottaa kaikkien voimiensa eloisassa leikissä +kilvoitteleva vapaa mieli”. + +Oikea taide, jos se esittääkin kammottavaa ja jännittävää, käyttäen +harmaita ja veriruskeita värejä, ei unohda kirkastavaa +auringonsädettä, vapauttavaa sanaa, kohottavaa aatetta joka virkistää +ja _vapauttaa_, rikastuttaa ja onnellistuttaa ihmistä. + +Nämä ominaisuudet puuttuvat hyvin suurelta osalta amerikkalaiselta +taiteelta ja kaunokirjallisuudelta. Ne puuttuvat siksi, että +miljoonakaupunkilaisuus painaa raskaana taakkana muuten nuorta ja +voimakasta amerikkalaista kulttuuria. Kurjuus tulee suurista +kaupungeista, niistä tulee taidekurjuuskin. Lämmintä ja puhdasta +taidetta on kovin vähän, sellaista taidetta jota kansakin ymmärtäisi, +mutta joka siitä huolimatta olisi tunnesyvää, iloista ja nuorta. +Nykyinen taide on kylmää, likaista ja äitelää. Epätoivon huokaus +nousee rinnasta kun katselee esim. nykyaikaisten maalarien +taulunäyttelyä, niin Europassa kuin Amerikassakin, pienen +Helsinkimmekin huomioon ottaen, sillä pitäähän toki meidänkin olla +ymmärtävinämme kretliinistä naamaa ja viheriäistä järveä. Kuinkas +muuten! — + +Samanlainen huokaus nousee rinnasta kun lukee sitä seikkailu- ja +ilveilyromaanikirjallisuutta, jota ennen kaikkea Amerikka +ihmiskunnalle purkaa. Tällainen taide ei tarjoa edes perunoita +hopeamaljakossa, kuten Goethe sanoo, vaan se tarjoaa suorastaan likaa. +Sairaaloisia vaistojaan seuraten sellainen kirjallisuus viljelee +kaikkea iljettävää, paheellista ja eläimellistä ja tahraa kaiken mikä +on jaloa ja pyhää. Sellainen taide surmaa ihmisen sielun. Se on koko +ihmiskunnalle vaarallista. Sellainen taide palvelee pimeyden +valtakuntaa. Amerikkalaiset “chaplinit” ovat paholaisen lähettejä. +Heidän taiteensa on jos mikä “sairashuonerunoutta”, käyttääksemme taas +Goethen sanaa eräästä hänen aikakautensa taiteesta, joka oli suuresti +sukua tälle puheenaolevalle “runoudelle”. Täytyykö meidän, ollaksemme +vilpittömiä, olla raakoja, eläimellisiä ja kyynillisiä? Onko elämässä +todellista vain pinta vaahto eikä syvemmät vedet? Onko todellista vain +lika eikä kirkkaat tähdet? Eikö ihanne ole kaikkein todellisinta +siitä, mitä me ihmiset omistamme, ja eivätkö idealistit ole +todellisuuden parhaita tulkitsijoita — huudahtaa Goethe. “Tällaiset +taiteilijat ovat raukkoja, jotka eivät voi auttaa itseänsä eivätkä +muita” — jatkaa sama suuri ihminen ja runoilija. + +Tervettä on sen sijaan se amerikkalainen taide, joka elää ja liikkuu +miljoonakaupunkilaisuuden vaikutuksen ulkopuolella, _luonnossa_, +muinaisissa aarniometsissä, viljavilla jättiläisfarmiseuduilla, +uurastavien ja ponnistavien intiaanien piirissä. Se on elämää, josta +voidaan varsinkin nuorison, koko maailman nuorison puolesta Amerikkaa +kiittää. Se on tervettä, siinä yhtyy idealismi ja realismi ihanaksi +musiikiksi. Sille pohjalle voidaan uutta, puhdistuvaa amerikkalaista +taide-elämää rakentaa. Se on pohja, joka kestää. Sillä sellainen taide +palvelee Jumalan tarkoitusperiä. Siinä taiteessa näemme sankareita, +jaloja naisia, urhokkaita taistelijoita ja nuoria ihmisiä, jotka +iloitsevat luonnosta, iloitsevat keväästä ja auringosta. Sellainen +taide ylentää mieltä ja ilahduttaa sydäntä ja ymmärtää kansaa ja +kansan tarpeita. Siinä on sen salainen tenhoava voima. + +Olemme ehkä liiankin kauan viipyneet amerikkalaisten +miljoonakaupunkien “lumoissa”. Olemme sen tehneet siksi, että kuulumme +isänmaassamme niihin, jotka täällä kaukana syrjäisissä oloissakin +tuntevat nykyisen maailman baabelintorni-legendan painostavaa ja +hermostuttavaa tuskaa. Jumala loi ihmisen luontoon, käski hänen sitä +viljellä ja varjella. Mutta ihmiskunta on aina uudelleen ja uudelleen +ryhtynyt Baabelintorneja rakentamaan ja siten kapinoimaan suuren +Luojan tarkoitusperiä vastaan. Aina on myöskin Luoja astunut alas ja +“sekoittanut” kapinoitsijain “kielet”, niin että he eivät ole toinen +toistansa ymmärtäneet. Aikakautemme kulttuuri-ihminen on tuollainen +hermostunut “sekoittunut kieli”, joka ei ymmärrä toisia ja jota eivät +taas toiset ymmärrä. Koko maailma on kuin suuri hermosairaala ja on +sitä siihen asti kunnes ihmiskunnalle selviää suurten +miljoonaihmiskeskusten synnyttämä kurjuus ja kunnes rauhaisat, +luonnossa elävät maaseutu-ihmiset ottavat yhteiskunnallisen +johtovallan näiltä hermosairailta, babelintorni-ihanteen lumoavilta +Jumalan viralta poispanijoilta pois. + +Sitte vasta alkaa ihmiskunnalle uusi aika. Silloin ei tunneta eikä +tarvita niitä henkisiä ja ruumiillisia puoskareita, joita esim. +Amerikka on aivan täynnä. Tulee aika, jolloin Amerikassakin tämä +huomataan. Merkkejä siitä on jo olemassa. Niistä tuonnempana. + + + + +VAIKUTELMIA NEW YORKIN SUOMALAISISTA. + + +Toimittaja Antero Riippa ja konsulaatin virkailija tuomari A. J. +Jalkanen olivat rannassa vastassa. Miesten kärsivällisyys joutui +koetukselle, sillä tullista en tahtonut mitenkään selviytyä, mukanani +olevia kirjoja kun tullipuplikaanit epäilivät bolshevistisiksi. +Viimein kuitenkin selvittiin matkalle ja niin päästiin onnellisesti +tuon miljoonakylän maanalaisella junalla Brooklynin puolelle. Täällä +vietiin mies “Kalevan naisten” omistamaan “kotiin”, jossa asuu — kuten +nimikin sanoo — ainoastaan naisia. New Yorkin suomalaiset naiset ovat +tarmokasta väkeä, heillä on oma koti, suuri ja komea. Miehet eivät +kykene naisten kanssa kilpasille tässä Amerikan porstuassa. New York +on siirtolaisten läpikulkupaikka, joka vaikuttaa m.m. sen, että +kansalaisillamme täällä on sangen vähä yhteisharrastuksia ja sekin +mitä on tapahtuu pääasiallisesti sosialismin hengessä. Työväen talo on +mahtava, samoin työväen osuuskauppa toimii reippaasti. + +Puhumaan jouduin Imatra-seuran “haalille”. Oli juuri uudenvuoden +aattoilta. Tämä Matti Kurikan perustama seura vietti +uudenvuodenyötänsä. Ohjelman lisänä oli “Suomi-vieraan” puhe. + +Puhumapaikalle mennessä tapasimme juopuneita suomalaisia, jotka talon +porttikäytävässä tervehtivät meitä aito suomalaisella tavalla, kiroten +ja meluten. Koko “juhla” oli tavattoman raskas ja painostava. +Kuulijoita viitisenkymmentä, suurin osa matti-kurikkalaisia +ihanneihmisiä. Raskaalla mielellä lähdimme täältä pois. Alku ei ollut +lupaava. + +Puhuin New Yorkissa vielä kahdessa paikassa: erään kirkon alasalissa +ja “Tähti”-raittiusseuran juhlassa. Molemmissa paljo väkeä ja innostus +suuri. + +Miljoonakaupungin tylsistyttävä vaikutus näkyy silmiinpistävästi +myöskin suomalaisissa. Henkisesti väsyneitä, alakuloisia ovat New +Yorkin suomalaiset. Heille, suurimmalle osalle, ei merkitse mikään +mitään. He elävät tuollaisessa henkisen tylsyyden tilassa, ikävöiden +kotiin, tai pääsyä edes jonnekin muualle. Kaikki elävät ja toimivat +vain “toistaiseksi”. Nuori polvi elää aito newyorkilaiseen malliin. +Purevat purukumia niin että puuteri poskista pölynä putoilee. Käyvät +huvittelupaikoissa, laulavat englanninkielisiä lauluja ja lukevat +jännittäviä salapoliisiromaaneita. Toiset taas vaipuvat fanaattiseen +uskonnolliseen kiihkoiluun ja hyvin paljo sortuu tuon suuren kaupungin +kammottavaan lokaan. Aniharvat New Yorkissa menestyvät. Poikkeuksen +tekevät suomalaiset palvelustytöt, joitten kysyntä on suuri ja joista +täytyy sanoa, että he ovat paljo kunniaa kansallisuudelleen +tuottaneet. + +New York ei ole mikään suositeltava paikka siirtolaisille vaikka +siellä onkin nykyään noin 30 tuhatta suomalaista. Monelle +suomalaiselle, ja mikä kummallisinta: monelle n.s. paremman kodin +lapselle on tämä kaupunki muodostunut mitä syvimmäksi lankeemuksen +paikaksi. Ensimmäisenä kuukautena siellä herrassiirtolaiset +tepastelevat silkkipytty päässä etsien kotimaassaan totutulla tavalla +“hyvien paperien” avulla paikkoja. Kahden kuukauden kuluttua on +herraskaiset pukimet pantattu ja kolmen kuukauden päästä miehet +kerjäävät, lakasevat katuja tai tekevät jotain muuta samanarvoista +työtä. Eräskin kauppaneuvoksen poika, entinen haminalainen kadetti, +joka ennen Helsingissä loistopäivinään käväsi eräästä helsinkiläisestä +hotellista ylimääräisellä junalla Riihimäeltä yhden tulitikkulaatikon +ostamassa, joutui New Yorkissa sellaiseen puutteeseen, että söi +kadulta etsimiänsä perunankuoria y.m. koirain ruokaa. Näin käy +yläluokka-siirtolaisille, niille jotka ovat kotimaassa kasvatetut +“paremmiksi ihmisiksi”. + +Toisille taas, jotka omaavat tarmoa ja luonteen ryhtiä, käy paremmin. +Tapasin eräänkin helsinkiläisen maisterin kantamassa tiiliä +rakennuksella. Eräs nuori talonpoikaisesta kodista lähtenyt pastori +teki puusepäntyötä ja sanoi sen “paremmin vetelevän kuin papin viran”. +Ainoastaan lujaluontoinen, siveellisen ryhdin omaava terve, älykäs +työmies kykenee New Yorkissa itsellensä jonkinlaisen aseman +raivaamaan. Suomalaisista kunnon miehistä on tässä kaupungissa puute. +Sillä vain aniharvoissa tapauksissa suomalaisen miehen luonteenlujuus +kestää tämän maailman suurimman kylän kiusaukset ja viettelykset. +Monia pöyristyttäviä kertomuksia tietävät siirtolaispapit kertoa +kansalaistensa lankeemuksista tässä kaupungissa. Usein siellä ihminen +katoaa tielle tietymättömälle, vajottuaan ensin eläintäkin alemmaksi. +Itsemurhia tapahtuu tiuhaan ja mielisairaus yllättää monen. Niin että +jokaisen Amerikkaan menevän pitäisi välttää New Yorkiin asettumasta ja +pyrkiä muualle, sillä ei missään koko Amerikassa ole +menestymismahdollisuudet niin vähäiset kuin tässä kaupungissa, ainakin +mitä miehiin tulee. Synkkiä ja mustia ovat ne havainnot, mitä +vieraileva suomalainen saapi kansalaistensa elämästä New Yorkista. +Henkistä hätää ja onnettomuutta näkee siellä kaikkialla. Onni +onnettomuudessa on se, että monetkaan, varsinkin kauemmin tuossa +kaupungissa eläneistä, eivät tuota synkkää tilannetta huomaa ja tunne. +He ovat tylsyneet ja tottuneet kaikkeen. + +Myönnettäköön kuitenkin, että paljo poikkeuksia, vieläpä kauniitakin, +on olemassa. + + + + +KIERTOMATKA “MAASEUDULLA”. + + +Jännittynein mielin, hiukan arkana hyvästelin ystävällisiä saattajiani +Mr Riippaa ja Jalkasta New Yorkin suurella rautatieasemalla, sillä nyt +vasta alkoi matka eteenpäin yksin, ilman tulkkia ja seuraa. Piletti +ostettiin Worcester-nimiseen kaupunkiin. “Turvaa aina mustiin poikiin” +— huusi mr. Riippa perääni astuessani pitkään pikajunaan. Tämä neuvo +olikin erittäin tarpeellinen, sillä ilman noita “mustia poikia”, +neekereitä, joita on palvelijoina makuuvaunuissa, ravintoloissa ja +asemilla, olisin monesti huutavassa hukassa ollut. + +Amerikkalaiset vaunut ovat pitkiä ja siistejä, eri luokkia ei ole, +ellei makuuvaunuja sellaisiksi lueta. Matkustajat ovat siististi +puettuja, varsinkin naiset. Junailijat ystävällisiä ja iloisia. Jos +vaunuissa on lapsia, tulevat ne ennenpitkää kaikkien tuttaviksi ja +ystäviksi. Amerikkalainen rakastaa lapsia. Miesten huomaavaisuus +naisia kohtaan on silmiinpistävä. En kertaakaan nähnyt naisen +poistuvan vaunuista itse matkalaukkuaan kantaen. Sen tehtävän toimitti +tavallisesti jarrumies, jollainen on aina joka vaunussa. Seurustelu on +vilkasta, joka usein kiihtyy kaikkien vaunussaolijain yhteiseksi +meluavaksi nauruksi ja kujeiluksi. Jokaisessa junassa on aina, usein +useampiakin, kauppiaita. Myydään makeisia, kirjoja, vaatteita, +postikortteja y.m. Yht'äkkiä ilmaantuu matkustajan eteen esim. +makeiskauppias, valkoinen esiliina edessä, ja tarjoaa lusikalla suuhun +houkuttelevaa makeista. Hän antaa sen ilmaiseksi, maistiaisiksi. Kohta +sen jälkeen hän tulee uudelleen ja asettaa kokonaisen makeispussin +matkustajan pöydälle ja menee menojansa. Ilmaiseksi annetun makeisen +maku suussa kiihoittaa matkustajaa avaamaan tuon pöydällä lepäävän +houkuttelevan makeispussin. Kun se on tapahtunut, tulee myyjä ja perii +maksun, ottaen tietysti koron kanssa sen ilmaiseksikin antamansa +makeisen hinnan. + +Samoin menetellään kirjain kanssa. Jos sen edessään olevalta pöydältä +käteensä ottaa, niin maksa pois! Sinä olet sen silloin ostanut. + +Näin amerikkalainen kauppaa tekee. Hän ei odota ostajaa, vaan hän myy +melkein vaikka mitä ja kelle tahansa. + +Piletit ovat toisenlaisia kuin meillä. Jos on pitempi matka, on +piletti kuin useasta paikasta rei'itetty pitkä onnenlehti tai +sanomalehtimiehen paperiliuska. Ellei matkustajan tarvitse junaa +vaihtaa, ottaa junailija heti piletin pois ja pistää erivärisen, +sormenmittaisen paperiliuskan matkustajan lakkiin tai sitä varten +seinässä olevaan pihtiin. Liuskassa on aseman numero, josta jarrumies +heti näkee mille asemalle matkustaja jää. Pilettiä ei näin ollen +tarvitse alituiseen “näyttää” kuten meidän junissamme. + +Asemat ovat vaatimattomia ja pieniä. Asemasiltoja ei ole, jarrumies +asettaa pienen pallan vaunun rappusten eteen. Siinä käytännöllisen +amerikkalaisen “platformu”. Virkailijain toiminta asemilla on reipasta +ja työ tehoisaa. Asemilla, joissa meidän maassamme hääräilee +parikymmentä miestä, on vain pari kolme henkilöä. Siinä kaikki! Sama +mies lakaisee lattiat, lämmittää kamiinat, sähköttää, ottaa vastaan +tavarat, myy piletit j.n.e. “Herra” ja “palvelija”-järjestelmää ei +ole. Suurilla kaupunkien asemilla on tietysti järjestys toisenlainen. + +Suomen rautateitten johtomiesten kannattaisi perusteellisesti tutustua +amerikkalaiseen järjestykseen. Luulisimme, että siitä koituisi paljon +hyötyä meidän vanhentuneelle, kankealle ja kannattamattomalle +järjestyksellemme. + +Makuuvaunut ovat tilavia ja käytännöllisiä. Alimmat vuoteet +muodostetaan istuinpenkeistä, ylimmät ovat sopivasti katon ja seinän +nurkkaukseen käännetyt. Vaunu jaetaan verhoilla osastoihin, joissa on +aina kaksi makuupaikkaa, toinen ylhäällä, toinen alhaalla. Mitään eri +osastoja naisia varten ei ole, kaikki ovat yhdessä. “Mustat pojat”, +neekerit siivoojina, jotka kohteliaasti harjaavat vaatteet, +kiillottavat kengät ja palvelevat matkustajia. + +Worcesteriin saavuin iltapäivällä. Ensimäinen junamatka yksin oli +onnellisesti päättynyt. Ystävällinen vastaanotto ja erinomaisesti +onnistunut puhetilaisuus väsyttävän, henkisesti kuolleen New Yorkin +jälkeen teki virkistävän vaikutuksen. “Maaseutu” Amerikassakin on +sentään vielä aivan toista kuin mitä suuressa New Yorkissa tuntee ja +kokee. Tosin Amerikan maaseutu on jo pitkälle kaupunkilaistunut, +pitemmälle ehkä kuin missään muualla maailmassa, mutta sittenkin +jälellä on vielä selvä maaseudun tuntu ja henki. + +Massan valtiossa puhuin vielä Fitchburgissa, Maynardissa ja Quincyssä. +Kaikissa paikoissa mitä ystävällisin vastaanotto ja erinomainen +kuulijakunta. + +On mahdotonta viipyä pitkälti kaikissa käymissäni paikoissa, sillä +siitä paisuisi liian suuri kirja. Sen sijaan kerron jotakin niistä +paikkakunnista, joista sain mieliinpainuvimmat muistot ja vaikutteet. +Vaikeata se on, sillä kaikkialla sain osakseni sellaista huomiota ja +ystävyyttä, joka ei koskaan unohdu. + + + + +ASHTABULA HARBOR, OHIO. + + +[Kuva: John E. Glantz, amerikkalainen lakimies.] + +Matkan mieliinpainuvin paikka oli ehdottomasti Ashtabula Harbor, +Ohiossa. Kohta asemalle astuessa huomasi tulleensa isänmaatansa +kaivaten rakastavien kansalaisten pariin. Lakimies J. E. Glantzin +komea “kaara” s. o. auto kiidätti miehen Glantzin sievään kotiin. Tämä +isokyröläinen “loijari” on näyte etelä-pohjalais-amerikkalaisesta +sivistyneestä miehestä. Näyte siksi, että on niin sangen vähän +korkeampaa amerikkalaista sivistystä saaneita etelä-pohjalaisia +_miehiä_ Amerikassa. Ashtabula Harborissa on kuitenkin sellaisia +useampiakin. Sellainen on esim. laihialainen liikemies ja varakonsuli +_Kalle Potti_. Mies ei tosin liene yliopistollista sivistystä saanut, +mutta sivistynyt etelä-pohjalainen toimen mies hän on. — Lakimies +Glantz on nykyään Suomessa. + +Ashtabula Harbor on yksi kaikkein suurimpia suomalaisseutuja +Yhdysvalloissa. Sen vuoksi viivymme täällä hiukan kauvemmin ja annamme +konsuli Potin kertoa: + +_“Amerikan helvetti.”_ + +Ashtabula Harboria kutsuttiin yhteen aikaan “Amerikan helvetiksi”, +siksi raakaa elämää on siellä eletty. Suomalaisia tuli tänne v. 1872. +Kaupunki oli siihen aikaan rauhallinen satamakaupunki, mutta pian sen +jälkeen alkoi kaupunki muuttua mitä kauhistuttavammaksi roskaelämän +pesäpaikaksi. Kapakoita ilmestyi kuin sieniä sateella. Rahat ja +ihmisyys katosivat näissä “helveteissä”. Kaikki suomalaiset järjestään +sortuivat kapakkaan. Ei auttanut sivistys, ei uskonto. Kerrankin tuli +pohjalaisia körttiläisiä suurempi joukkue seutukunnalle. Aluksi he +pitivät seurojansa, mutta ennenpitkää, heiluivat hekin puukot käsissä +kapakan tanssihuoneen lattialla. Miestä arvosteltiin tappelukuranssin +ja juopottelukyvyn mukaan. Tytöt ihailivat suurinta tappelijaa. Kaikki +jumaloivat kapakka-tanssiaisten suurinta mellastajaa. + +Tällainen elämä kuitenkin herätti parhaimmiston ajattelemaan. He +huomasivat, että suomalaisten perikato on lähellä, ellei muutosta +aikaansaada. Kirjoitettiin Turun arkkipiispalle ja pyydettiin +suomalaista pappia paikkakunnalle, mutta arv. piispa ei suvainnut edes +vastata kirjeeseen. Kuvaavaa meidän kirkkoruhtinaillemme! Japani- y.m. +lähetystä harrastetaan, mutta omien kansalaisten avunanomus kaukaa +lännestä kaikuu kuuroille korville. Sattumalta sattui kuitenkin +pastori Backman Suomesta palatessaan v. 1881 poikkeamaan Harboriin ja +hänen välityksellään alkoivat ruotsalaiset Augustana-opistosta hommata +suomalaisille pappia. Pastori J. J. Hoikka saapuikin keväällä 1882. +Hän kuitenkin oli vain muutaman kuukauden. Oli taas muutama vuosi +sellaista, ettei mitään toimittu. V. 1884 saapui kuitenkin mies, jonka +ansiot ovat suuret Amerikan suomalaisten sivistysharrastuksia +tarkastellessa. Se mies oli maisteri J. V. Lähde. Suomen tasavalta on +yhdelle ja toiselle kunniamerkkejä Amerikkaan asti lähetellyt, jopa +sellaisillenkin, jotka merkkejä pilkaten käyttävät niitä +naamiohuveissa, mutta monet J. V. Lähteen kaltaiset taistelijat ovat +unohtuneet. + +[Kuva: V. Lähde.] + +Vihtori Lähde perusti Harboriin “Yhdysvaltain Sanomat”-nimisen +sanomalehden. + +V. 1885 perusti August Edwards ja Chas. J. Stenroos Harboriin +raittiusseuran. Se vasta oli alku paremmalle tielle. Tämä “Hyvä +toivo”-niminen raittiusseura oli ensimäinen Ohion valtiossa. +Ennenpitkää alkoi elämä muuttua. Perustettiin raittiuslehti nimeltä +“Perheen Ystävä”, josta niinikään tuli ensimäinen raittiuslehti +Amerikan suomalaisille. Nyt alkoi ylösnousemuksen aika. Miehet +häpesivät huonoa elämäänsä, naiset lakkasivat käymästä kapakoissa j. +n. e. + +[Kuva: Ashtabula Harborin suomalaisia.] + +Kapakka-puolue tuli raivoihinsa. Uhattiin viedä henki innokkaimmilta. +Vihdoin pitkän kamppailun perästä, jossa kaikkivaltiaan dollarin apua +käytettiin, voitti kapakkapuolue ja “Hyvä Toivo” tapettiin. Kullekin +jäsenelle maksettiin 10 dollaria ja niin raukat möivät +esikoisoikeutensa hernerokkaan. Juoppous alkoi nyt uudelleen +voittokulkunsa. Tuhannet perheet kotimaassa ja Amerikassa odottivat +turhaan isältä rahakirjettä tai kapakasta kotiin. Kaikki ansiot +menivät kapakoitsijain pohjattomaan kitaan. + +[Kuva: Eljas Maunus. Vanhin suomalainen Ohiossa.] + +Raittiuspuolue ei kuitenkaan kokonaan kuollut. vaan se varusteli +hiljakseen uutta taistelua. Tilattiin kirjoja Suomesta. Pidettiin +puheita ja vihdoin perustettiin uusi seura nimeltä “Hyvä Tahto”. Tämä +tapahtui 1887. Kirjaston ja tämän seuran avulla alkoi uusi voittoisa +taistelu kapakkapuoluetta vastaan. Uudet tarmokkaat miehet, sellaiset +kuin pastori Frans Lehtinen ja W:m Williamsson olivat voittamattomia. +Uskonnolliset kiistakysymykset saivat taas aikaan sen, että “Hyvä +Tahto”-seura kuoli. Kapakoitsijat riemuitsivat, antoivat ilman +ryyppyjä suomalaisille ja niin alettiin uudelleen luisua onnettomuuden +kuilua kohti. + +Näihin aikoihin saapui Suomesta innokas, nuori pastori Aapeli Kivioja, +joka perusti kolmannen kerran raittiusseuran pannen sille nimeksi: +“Kunto”. Tämä perustus oli pitävä. Tämä seura perustettiin vuonna +1892. Harborissa on vieläkin pari sellaista miestä, jotka olivat +perustamassa tätä seuraa. Toinen niistä on vanhin seutukunnan +suomalainen Eljas Maunus. + +Monien vaiheiden ja sitkeiden taistelujen perästä on vihdoin päästy +siihen, että nykyään on suomalaisten sivistysharrastukset Harborissa +korkeammalla kuin yhdenkään toisen kansallisuuden. Lapset ovat +korkeakouluissa ensimäisiä. Pankeissa, postitoimistoissa, rautateillä +y.m. tapaat sivistyneitä suomalaisia. Pikajunaa kuljettaa suomalainen +mies j.n.e. Yliopistoissa on paljo suomalaisten lapsia. Kolme +suomalaista lakimiestä on kaupungissa. Ähtäriläinen lääkäri Paul J. +Colander nauttii suurta kannatusta. Suomalaisilla on komea +raittiusseura Sovinnon talo, joka on suurin puutalo koko Ohion +valtiossa. Se on tullut maksamaan 20 000 dollaria. Talon keskikerros +on oopperahuoneena. Kolmas kerros on kokoushuoneita täynnä ja alinna +on urheiluhuoneisto. Seuralla on suuri kirjasto, käsittäen noin 2 000 +nidosta. Tornikello on Jalasjärveltä erään kuulun Könnin oppilaan +tekemä. Suuri soittokunta “Humina” on koko Harborin ylpeys. Se on +Suomessa vierailleen Louhen veroinen. + +Kaupungissa on vielä kolme kirkkoa: Suomalaisilla lähetystalo ja +kirkko, uudestakastajilla on kirkkonsa ja pelastusarmeijalla komea +talo. Uskonnollinen elämä on siis vilkasta ja voimaperäistä. Kalevan +ritareilla ja Kalevan naisilla on oma talonsa. Tämän kansallisen +liikkeen kehityksestä puhutaan edempänä enemmän. Kalevaisilla on oma +huvilansa Eriejärven rannalla. Puistoa sen ympärillä kutsutaan +Kalevanpuistoksi. Tukevin Kalevan Ritari on kälviäläinen urakoitsija +_Kalle Hukari_. Mies painaa yli 300 paunaa eli 150 kg. Rehti +pohjalainen, oikea israeliitta, jossa ei vilppiä ole. Suomalaisia +liikkeitä on yhteensä 35. Kylpylaitoksia viisi, hierojia kolme, +luonnonparantajia yksi, jolla on myöskin oma parantola. Harborin ja +sen ympäristön väkiluku on noin 15 000. Ashtabula Harborissa on 6 +tuhatta suomalaista. + +[Kuva: Kalle Hukari Kälviältä.] + +Näin kertoeli mr Potti. + +Luentopaikalla Sovinnon haalilla oli yleisöä kaikki sivuhuoneetkin ja +eteinen täynnä. Isänmaallinen mieli nousi korkealle ja suomalaista +kirjallisuutta ostettiin lähes 250 dollarin arvosta. + +Kun tämä erittäin innostuttava — ennenkaikkea “Suomi”-vierasta +innostuttava — juhla loppui, siirryttiin Kalevan Ritarien kodikkaaseen +“majaan” yhteiselle illalliselle, jossa pidettiin useita puheita ja +kulutettiin iltaa laulaen ja seurustellen. + +Tavallisen kuolevaisen mielestä olisi luullut päivän ohjelman +päättyvän tähän, mutta niin ei käynyt täällä. Vasta lopuksi paras, +“Suomi-vieraasta” tehtiin aamupuolella yötä kolmannen asteen Kalevan +Ritari. Tämä tilaisuus oli mieliin painuvin koko matkalta, juhla, joka +laski perustuksen uusille avarille näköaloille. Se oli tilaisuus, +jossa siirtokansa avasi henkiset aarteensa, suur-Suomi-unelmansa ja +suuren Mestarin tavoin käski “Suomi-vieraan” viedä “verkot +syvemmälle”, pois mutaisista rantakaislikoista, kauvaksi myrskyävälle +syvälle merelle. Me kiistelemme isänmaassamme usein jonninjoutavista +pienistä pippurinsiemenen kokoisista päämääristä ja suunnista. Meidän +suuremme ovat pieniä. Meidän verkkomme makaavat matalissa vesissä ja +siksi emme mitään saa! Kiistelevä, pienistä suuruuksista viljava +Suomi-parka kärsii. Me näemme tuskin tuumaa edemmäksi, politikoimme, +murjotamme, nälvimme toinen toistamme. Olemme kuin nelivuotisia +sokeripalasesta kiisteleviä lapsia. + +Mutta isänmaastamme nälkää pakoon lähteneen siirtokansan keskuudessa +elää järjestö: Kalevan Naiset ja Kalevan Ritarit, jotka pyrkivät +kauvaksi, jotka ponnistelevat suurten päämäärien innoittamina. He +kokoontuvat tuolla “paapelin virtain luona” suljettujen kammioitten +suojaan. Rukoillen maailman tekijältä pelastusta Suomen suvulle +pitävät he sammuvaa suur-Suomi-tulta vireillä. Karjala, Inkeri, Aunus, +Vepsä, Viro, siirtokansa, sanalla sanoen koko Suomen suku on heidän +unelmiensa, heidän toimiensa päämääränä. Ylös kukkuloille he pyrkivät, +he, vieraan kansan keskuudessa taistelevat Suomi-ihmiset, +_suomalaiset!_ Toinen toisiansa tukien, toinen toisiansa lohduttaen +uskovat he aikaan, jolloin Suur-Suomi syntyy, jolloin Suomen suku +huomaa verkkonsa matalikolla ja jolloin ilmestyy mestari tai +mestareita, jotka käskevät _viedä verkot syvemmälle_ — ja jolloin ne +myöskin viedään. + +Eläköön Kalevalaiset Amerikassa! Eläköön! + + + + +KALEVAN RITARIT JA NAISET. + + +Tässä lienee meillä sopivin tilaisuus esittää lukijoillemme tämä +suomalainen salaseurajärjestö Amerikassa. Tietoja tästä järjestöstä on +meillä sangen niukalta käytettävissämme ja nekin mitä on, ovat +sellaisia, joita ei saa julki puhua — kirjoittajakin kun on “Kalevan +Ritari”. — Ajan lyhyyden vuoksi oli mahdotonta ottaa syvemmältä selvää +tämän järjestön historiasta ja saavutuksista. + +[Kuva: Sairaanhoitajaoppilaita luostarisairaalasta, Nunna keskellä.] + +Kansallis-eepoksemme Kalevalan yksi suurimpia arvoja on siinä, että se +yhdistää, sitoo kalevalaiset yhteen, asukoot ne missä tahansa +maapallolla. Kalevalainen henki on synnyttänyt ja ylläpitänyt tätäkin +järjestöä. Että suomalaiset voivat ottaa vastaan amerikkalaista +suurpiirteisyyttä, todistaa m.m. se, että jo noin 40 vuotta sitte +perustettiin San Franciscossa “Yhdistyneet veljesseurat yli maailman”. +Tämä veljeysseura oli ensimäisiä kansallisia seuroja mitä Amerikassa +on olemassa. + +Kalevan Ritarien ja Kalevan Naisten syntymäpaikka on Monttaanan +valtiossa Belt-nimisessä kaivostyöläisten kylässä. Se tapahtui noin 25 +vuotta sitten. + +Tämän seuran on ihmissielun, _suomalaisen sielun_ syvä tuska +synnyttänyt. Vieraalla maalla, huonon elämän ja uskonnollisten +kiistain keskellä kokoontuivat ensimäiset “Kalevalaiset” _“veljinä”_ +yhteen ja päättivät näkymättöminä käsinä ryhtyä rakkauden työhön. He +päättivät sovittaa riitaisuuksia, auttaa aineellisesti toinen +toistansa, sanalla sanoen: seurata ensimäisten seurakuntien +esimerkkejä. Yritys onnistui. Sitä todistaa kaikkein parhaimmin se +vaino, jonka alaisiksi nämät ensimäiset “kalevalaiset” joutuivat. +Sanomalehdet hyökkäsivät tämän uuden salaseuran kimppuun. Papit +nimittivät sitä koulupoikain mystilliseksi keksinnöksi. +Työväenjärjestöt vihasivat heitä. J.n.e. + +Tämän järjestön perustaja on Oulun lyseolainen Johan Stone. Tapasin +hänet, nyt vanhana miehenä. Kunnon mister Stone ei nykyään enää kuulu +perustamansa seuran johtoon. Yhteinen suuri kokous oli ensi kerran +vuonna 1902. Järjestöllä on ollut oma sanomalehtensä “Amerikan Kaiku”, +joka ei kuitenkaan ottanut menestyäkseen. Kalevan Ritareita tapaa +sanomalehtimiehinä, liikemiehinä, lääkäreinä, tuomareina ja onpa +muutamia pappejakin. + +Kalevalaisten toiminta on saanut ja yhä saapi suurinta vastustusta +uskonlahkojen puolelta. Papit vainoavat kaikkia salaseuroja samoinkuin +sosialistien johtomiehetkin. + +Seuran jäsenluku on nykyään noin puolitoistatuhatta. +Paikallisosastoja, “Majoja” on nelisenkymmentä. Viime aikoina on +jonkinlaista lamaantumista toiminnassa huomattavissa. Kalevalaiset +toivovat hartaasti, että myöskin Suomessa perustettaisiin tämän +järjestön “majoja”. + +“Kalevan Ritarien” “tarkoitus on kansallishengen herättäminen ja +elvyttäminen, veljeysaatteen kehittäminen kuin myös toistensa +turvaaminen ja aineellinen avustaminen”. Sillä on sekä aatteellinen +että taloudellinen tarkoitus. + +“Kalevan Naisten” sisarseura on Kalevan Ritarien alaosasto. Ensimäinen +Kalevan Naisten “tupa” perustettiin Red Lodgessa Montaanan valtiossa. +Huomattavin taloudellinen saavutus on “Kalevan Naisten Annikin Tupa +n:o 3” Brooklynissä, New Yorkissa. Se on suuri rakennus, joka tarjoaa +turvaa tuhansille naisille, jotka tässä miljoonakaupungissa +tarvitsevat suojaa ja kotia. Se on myöskin suomalaisten matkailijain +koti, hotelli. + +Kalevalaiset muodostavat siirtokansan keskuudessa sen keskustan ja +pohjan, jolle kansanvaltainen sivistynyt Suomi voipi paljon perustaa. +Olisi suotavaa, että me täällä “vanhassa maassakin” saisimme tälle +järjestölle jalansijaa. Totta on, että seuran vanhat rituaalimenot +tuntuvat oudoilta, mutta toisaalta taas seremoniat kirkoissa, paraadit +sotalaitoksessa sekä monet muut “juhlamenot” puhuvat rituaalimenojen +puolesta. Ihminen on nyt kertakaikkiaan sellainen, että sen olemukseen +kuuluu myöskin tuollaiset “menot”. Aate ja tarkoitusperät ovat korkeat +ja ylevät. Niitä ei voi kukaan suomalainen moittia. Sen vuoksi ainakin +tämän kirjoittaja uskaltaa ajatella, että salaseuraisuus maassamme +pääsi alkuun juuri Kalevan Ritarien ja Kalevan Naisten toiminnan +malliin ja henkeen. + +“Lemmin Maja” N:o 34 Ashtabula Harborissa toiminnaltaan ja +persoonallisuuksiltaan tuntui seuralta, jossa elää oikea kalevalainen +suur-Suomi-unelma. Kauniit muistot sieltä mieleen jäi. Kuvassa näemme +ritarikunnan tukevimman, mr. _Kalle Hukarin_, josta jo edellä +mainittiin. Hän on huvimatkailijain mukana nykyään Suomessa. Mr. +Hukari on kykenevä urakoitsija ja kaikkien suosima ritari-veli. + +Liikemies _Charles H. Brant_, “Lemminmajan ritari”, on seutukunnan +etevä laskumies. On kuulunut toistakymmentä vuotta koulujen +johtokuntaan. Hän on kaikkien hyvien harrastusten innokas puolustaja +ja eteenpäinviejä. + +Suurin osa “majan” jäsenistä on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Siellä +tapasin entisiä kansakouluoppilaitani Alavudelta y.m. vanhoja tuttuja. + +[Kuva: Liikemies Charles H. Brant.] + +Jos jo ensimmäinen käyntini Ashtabula Harborissa oli mieleenpainuva, +oli toinen sitä vielä enemmän. Kiertomatkani tehtyä kutsuttiin minut +uudelleen sinne. Lopen uupuneena puhuin tuhansiin nousevalle +kuulijakunnalle. Illalla oli Kalevan Ritareilla vielä toistamiseen +juhlahetki isänmaan kunniaksi. Tässä juhlassa lahjoitettiin +allekirjoittaneelle uusi komea automobiili, josta kohta ensi kesänä +täällä Suomessa tuli kuuluisin auto, mikä maamme maanteillä on +liikkunut. Tämä suurenmoinen lahja herätti eloon erään +kansallisluonteemme kaikkein oleellisimman piirteen, nimittäin +kateudentunteen. Varsinkin kuningasta aikoinaan etsimässä kulkenut +“kokoomus”, eli entinen suomettarelainen puolue, lehdistönsä avulla +teki reklaamia tästä Kalevan Ritarien lahjasta. Näin ilman suurempaa +vaivaa minun puoleltani on Kalevan Ritarien järjestö “vanhassa maassa” +tullut huomatuksi. + +Tahdon vielä tässäkin ashtabula-harborilaisille lausua kiitokseni +komeasta lahjasta ja vakuuttaa, että olen sitä jo käyttänyt ja aina +vast'edeskin tulen käyttämään niiden ylevien aatteiden palvelukseen, +joille Kalevan Ritarienkin työ on pyhitetty. + +Ashtabula Harborista päin kävin vielä Warenissa puhumassa. Hauska +kuulijakunta. Paljon tuttavia kuulemassa, m.m. useita alavutelaisia +kansakoulupoikiani ja -tyttöjäni. + +Fairportissa Ohiossa oli suuri kuulijakunta. Puhe oli päivällä. +Vesissäsilmin siellä puheita seurattiin. Innostus tavaton. Täältä +muistuu mieleeni varsinkin Mr. Matti Lahti ja suomalainen naislääkäri +sekä pastori Lipsasen perhe. Kaikki ystävällisiä, vieraanvaraisia ja +asialleni myötätuntoisia. Pastorin rouva Lipsanen on myöskin Suomessa +tunnettu etevänä kotikasvatuspuhujana. + +Clevelandissa Ohiossa olin saman päivän illalla. Pimeän automme vuoksi +jouduimme seikkailuun poliisin kanssa. Poliisi nimittäin luuli, että +kuletamme väkijuomia. Siitä kuitenkin selvisimme helpolla, sillä autoa +ohjasi eräs saman kaupungin suomalainen poliisi. Clevelandissa puhui +myöskin jalasjärveläinen nuorukainen J. Lehtimäki sekä englanniksi +että suomeksi. Tarmokas nuorukainen, joka muutamassa vuodessa oli jo +näin pitkälle ehtinyt. + +Illinoisten valtiossa kävin De Kalbissa ja Waukeganissa. + +Minnesotasta kulki matkani Cokaton, Kingstonen ja Annandalen kautta + + + + +NEW YORK MILLSSIIN, + + +jossa meidän on taas, samoin kuin Ashtabula Harborissakin, viivyttävä +hetkinen, siksi tärkeä keskus on tämä kaupunki siirtokansan +keskuudessa. Seutukunnalla asuu noin 14 tuhatta suomalaista. Manahka +ja Sebeka ovat nuorempia, samaan suomalaisseutuun liittyviä +kaupunkeja. Heinola-niminen farmari-kylä liittyy samaan joukkoon. + +New York Millsin kaupunki on Newton townissa, joka perustettiin v. +1877. Perustajien joukossa on useita suomalaisiakin, vaikka nimet ovat +jo amerikalaistuneet niin että esim. Autiosta on tullut Attio, +Puuperästä Poopert, Pikkaraisesta Pekkeine j.n.e. + +Itse New York Millsin kaupunki perustettiin 1884. Silloin oli +kaupungissa 300 asukasta. V. 1877 perustettiin täällä maisteri J. V. +Lähteen toimesta “Amerikan Suometar”-niminen sanomalehti. Se todistaa +seudun suomalaisuutta. Vanhimpia suomalaisia on m.m. Olli Pajari, joka +vieläkin reippaana miehenä esittelee vieraalle kaupungin nähtävyyksiä +ja sen “hyviä ihmisiä”. Kaupungin pormestarina on suomalainen mies J. +V. Trupukka. + +Kaupunkiin tullessa tuntuu aivan kuin tulisi suomalaiseen kylään. +Kaikkialla kuulee suomea puhuttavan. Suomalaisia liikkeitä on paljon. +Suurin on Kalle Matalan sekatavarakauppa, komea oma liiketalo, varakas +mies, hauska koti. Iloinen terhakka emäntä on liikkeen toinen johtaja. +Perheen taloutta hoitaa rouvan sisar Mary Koste, sairaanhoitaja +ammatiltaan. + +Kaupungissa ilmestyy nykyään “Uusi Kotimaa”-niminen suomalainen +sanomalehti, jota on noin 30 vuotta toimittanut maisteri V. Lähde aina +tähän vuoteen asti. Tämä lehti on Amerikan farmari-puolueen, nousevan +nonparttisen liiton äänenkannattaja. Levikkinsä puolesta ehkä suurin +lehti. Tällä kertaa lehteä toimittaa Mr. John A. Mursu, innokas ja +tarmokas omanvoiman mies, josta toivotaan johtavaa miestä farmareille +heidän yhteiskunnallisessa taistelussaan. + +Kaupungissa on myöskin henkiset harrastukset korkealla. Kansakoulu on +komea, samoin 4-luokkainen korkeakoulu. Myöskin nuorisoseura on, +puheenjohtajana kaupungin pormestari Trupukka, soittokunta, laulukuoro +j.n.e. + +[Kuva: Kauppias Matalan perhe.] + +Ensimäinen kirkko tällä seudulla oli Ap. luth. kirkko. Seurakunta +perustettiin 1892. Toinenkin seurakunta on olemassa: “Ev. luth. Pyhän +Pietarin” seurakunta, joka perustettiin 1896. Tämä seurakunta +tunnetaan nyt Suomi Synodin seurakunnan nimellä. + +Kaupungissa on kaksi pankkia, joissa molemmissa on suomalaiset +enemmistönä ja molemmissa suomalaiset johtajat. Vanhempaa “First State +Bankkia” hoitaa Mr. _Kalle Hyry_ ja toista “Farmers & Marchants State +Bankkia” Mr. _Emil Andersson_. Viimeksimainitulla on vaimo Alavuden +Sulkavan kylästä. Mr. Andersson on syntynyt Amerikassa. + +Suuria yhtiömeijereitä on kokonaista kolme, suuri jauhomylly, +Suomalainen Keskinäinen Palovakuutus yhtiö j.n.e. + +[Kuva: Pastori Frans Lehtinen.] + +Seutukunnalla asuu noin 14 tuhatta suomalaista. Suurin osa kaupungin +ympäristöstä on suomalaisen kuokan ja auran raivaamaa ja asuttamaa. +Vanhat miehet kertovat että silloin kun he ensimäisinä tänne tulivat, +kantoivat intiaanit tuohiveneitänsä heidän turvemajojensa ohitse. +Muita naapureita ei heillä ollut. Nyt on koko seutukunta mitä +viljavinta maanviljelysasutusta. Kolme miltei kokonaan suomalaista +kaupunkia on kohonnut maamiestemme tarmon ja hien voimalla. “Kun +isänmaassa ei ollut meille köyhille miehille maata, tulimme tänne ja +teimme itsellemme kappaleen isänmaata” — kertoili eräskin 70-vuotias +vanhus vesi silmissä. + +Tällä seudulla puhuin yhteensä 11 kertaa, kuulijakunnan aina vain +enetessä. + +Ensimäinen puhetilaisuus oli kaupungin elävienkuvien teatterissa, +pienelle kuulijakunnalle, sillä hirvittävä lumituisku esti ihmisiä +tulemasta. Mutta kaikissa seuraavissa esitelmätilaisuuksissa oli +yleisöä enemmän kuin mitä huoneisiin mahtui. Suomalaista +kirjallisuuttakin ostettiin lähes 400 dollarin arvosta. Innostus +jokaisessa puhetilaisuudessa tavattoman korkealla. Vasta täällä +vieraalla maalla ymmärtää mitä isänmaanrakkaus todella merkitsee. +Kotona eläjät eivät sitä koskaan niin syvästi ymmärrä. + +Unohtumattomia ovat ne muistot, opetukset ja havainnot, mitä New York +Millsissä sain. Kirjoitan näitä rivejä hartaalla jälleennäkemisen +toivolla. + + + + +FARMARIEN TUTTAVUUTEEN. + + +Vasta täällä New York Millssissä, “nyrkkimyllyssä”, kuten kaupunkia +leikillä nimitetään, alkoi tuttavuuden teko farmarien kanssa. Tähän +asti olin puhunut enimmäkseen kaupunkilaissiirtolaisille. Heinolassa, +Manahkassa ja Scbekassa, joissa ajelimme ystävällisen Mr. Lakson ja +hänen liikekumppaninsa kanssa, jouduin suomalaisten rehtien farmarien +seuraan. Scbekassa esim. istui luentosalissa etupenkissä kymmenittäin +vanhoja pitkäpartaisia ja känsäkouraisia seutukunnan ensimäisiä +korvenraivaajia. “Intit olivat ainoat naapurini,” kertoi eräskin, “kun +tänne tulin. Tuohiveneitään he kantoivat turvemajani ohitse. +Ihmettelimme toisiamme, intit meitä ja me inttejä.” Suomalainen kuokka +ja aura on näillä mailla villin luonnon kulttuurille raivannut. Täältä +löytäisivät kotiseutututkijat ja siirtolaisromaanien kirjoittajat +ainehistoa loppumattomiin. + +Yllättäen tapasin täällä veljenikin. + +[Kuva: Maata muokataan.] + +Siellä hän oli New Yorkin Millssin hotellissa. Oli tullut +Pohjois-Dakotasta noin 300 mailin päästä uteliaisuudesta katsomaan +samannimistä “suomi-vierasta”. Olin pieni poika, kuuden tai seitsemän +vuotias silloin kun veljeni Amerikkaan läksi, joten me nyt tapasimme +toisemme oikeastaan ensikerran. + +Hetkisen keskusteltuamme kysyin tämän uuden tuttavani kotipaikkaa, +sillä sukunimen yhtäläisyys herätti minunkin uteliaisuuteni. + +— Sieltä minä olen Alavuden Lahdenkylästä — _ja taidan minä sinun +isäsikin tuntea_, kuului vastaus. + +Näin selveni meille, että olimmekin saman miehen poikia. Vesi kihosi +veljesten silmiin, eikä pitkään aikaan kumpikaan saanut sanaa +suustansa. Matka keskeytettiin neljäksi päiväksi ja minä läksin +veljeni farmille Pohjois-Dakotaan Mandan-nimisen kaupungin lähistölle +St. Auhtoni-nimiseen kylään. + +Amerikan suomalaiset farmarit olivat näin tulleet minulle läheisiksi +ja rakkaiksi omaisiksi. + +[Kuva: Aavikon farmi. Veljeni Viktor Perälän omistama.] + +Farmareita on Amerikan Yhdysvalloissa noin kuusi ja puoli miljoonaa. +Farmien luku on viime vuosikymmeninä runsaasti lisääntynyt pohjoisissa +ja läntisissä valtioissa. Vähentymistä on huomattavissa eteläisissä ja +itäisissä valtioissa. Minnesotassa on farmien luku lisääntynyt +22,451:llä eli lähes 14,5 %. Lisääntyminen tapahtuu valtion ja +yhtiöiden maiden myynnin ja suurempien farmien jaon kautta. Farmien +väheneminen on taas kaupunkilaisuuden, ennenkaikkea New Yorkin +vaikutusta. Samaa mieltä asiasta tuntuu olevan agronoomi Boxström. Hän +kirjoittaa teoksessaan “Amerikan Maatalous” seuraavaa: + +"Kuvaavaa on, että farmien lukumäärä on vähentynyt itärannikolla, +_suurien kaupunkien läheisyydessä_. Esim. New Yorkin valtiossa ja sitä +ympäröivissä pikkuvaltioissa pohjoisen, lännen ja etelän puolella on +vähentyminen ollut 10—24,14 %, viimemainittu New-Hamphiressä. Farmarit +ovat siis luopuneet farmeistaan juuri niillä seuduilla, missä +myyntisuhteet ovat parhaat ja helpoimmat, ehkäpä koko maapallolla. +Syynä tähän näyttää minusta olevan se, että nämä valtiot ovat +vanhimmat, siis myöskin niiden maat ensiksi luovutetut ja että ne +yleensä hyvin mäkisen maastonsa ja ylettömän kivisten maittensa vuoksi +eivät ole olleet maanviljelykselle yhtä sopivia kuin lännen valtiot +keveine hyvine maineen. + +[Kuva: Farmarin tytär.] + +_Suurimpana syynä tähän taantumiseen kuitenkin voitanee pitää +suurkaupunkien_, niiden joukossa _6 ½ milj. asukasta käsittävän New +Yorkin_ vetovoimaa maalaisväestöön. Tämä vetovoima aiheutuu muiden +tekijöiden ohella myöskin siitä, että tulot verrattuna siihen työhön, +joka farmarin on suoritettava, eivät vastaa niitä tuloja, jotka +kaupungissa ja muilla aloilla voidaan saada. Vaikka +maataloustuotteiden hinnat ovat nousseet, eivät ne kuitenkaan ole +nousseet niin suuriksi, että farmari saisi niistä sellaisen tulon, +että hän kohtuullisella työllä voisi tulla toimeen ja _elää niin +mukavasti kuin kaupunkilainen._[1] Kun juuri tämä suurkaupunkien +vetovoima eniten vaikuttaa farmarien työvoimaan, n.s. +“farmiapulaisiin,” jotka pyrkivät maaseudulta kaupunkeihin, on +farmarin pakko tulla toimeen omalla ja perheensä työllä. +Amerikkalaisen farmarin on hoidettava ja lypsettävä karjansa, minkä +vuoksi hän saa raataa aikaisesta aamusta iltaan myöhään. + +[Kuva: Veljeni tyttäret työhön lähdössä.] + +_Näin ollen ei ole ihmeteltävää, jos hän myy farminsa naapurilleen ja +elättää itsensä pääomansa koroilla ja keveällä työllä kaupungeissa."_ + +Näin kirjoittaa Boxström. + +Huomaamme siis, että Amerikassa sairastetaan aivan samanlaisia +yhteiskunnallisia tauteja kuin meilläkin. Boxström ei suinkaan liene +mikään maalaisliittolainen, mutta rehellisenä maatalousmiehenä hän +näkee oikein ja puhuu totta. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että hänen +suuri tutkielmansa Amerikan maatalousoloista joutuisi jokaisen +farmarin käteen niin Amerikassa kuin kotimaassammekin. + +Todistaaksemme tämän toivomuksemme oikeutta, annamme hänelle tässä +vieläkin puheenvuoron: + +“Korkea hinta houkuttelee monet farmarit myymään farminsa, monesti +jollekin rikkaalle kaupunkilaiselle. Joissakin tapauksissa voivat nämä +ruveta itse harjoittamaan maanviljelystä palkkaväellä, mutta +tavallisinta on, että he ostavat farmin pääoman sijoittamisen +tarkoituksessa ja vuokraavat sen jollekin farmityömiehelle tahi +jollekin muulle, jolla ei ole varoja oman farmin ostamiseen. +Sellaiselle henkilölle se voi olla edullista, mutta sen sijaan on +farmien lisääntyvä siirtyminen vuokratiloiksi epäkohta, johon on +kiinnitetty huomiota ja päätetty lainsäädäntötietä saada parannusta. +_Tämä maanhankinta pääoman ja keinottelun huostaan, joka koroittaa +maan hintaa yli sen oikean arvon, on maanviljelyksen kirouksena ei +ainoastaan Amerikassa, vaan kaikissa muissakin maissa. Maan arvon +kohoaminen tuottaa kultaa vain pankeille ja koronkiskureille._” + +Amerikan kaikista farmeista on jo noin 40 % vuokraajain halussa. +Tällainen kehityksen kulku ei ennusta hyvää Amerikan +yhteiskunnalliselle kehitykselle. Maan pitää olla viljelijänsä omaa, +sitte vasta voi sen viljelemiseen innostua, sitte vasta se +voimistuttaa kansakuntaa. + +Suomalaiset farmarit ovat hajaantuneina yli koko Yhdysvaltain. +Siirtolaiset ovat etsineet samanlaisia ilmastoseutuja kuin mitä +Suomessa on. Sen vuoksi heitä asuu enimmän Minnesotassa sekä etelä- +että pohjois-Dakotassa. Myöskin Wirginiassa ja Michiganissa on paljon +suomalaisia farmareita. + +Olen puhunut tässä välillä farmareista yleensä ja palaan nyt takaisin +tuttavuuden tekoon veljeni Viktor Perälän kanssa. + +[Kuva: Uutisfarmarin talo.] + +Kuten jo mainitsin, keskeytyi matkani neljäksi päiväksi ja läksin +veljeni elämää ja kotia katsomaan. New York Millssin “tipolta” ostimme +“tiketin” Manda-nimiseen kaupunkiin pohjois-Dakotassa. Kolmensadan +mailin matka kului muutamassa tunnissa. Yöllä pääsimme Mandanin +pieneen kaupunkiin. Saatuamme hiukan syödä eräässä hotellissa, jossa +epäsiisti mieskeittäjä ja tarjoilija meitä palveli, nukuimme +rauhaisassa huoneessa myöhäiseen aamuun. Veljen “kaara” s.o. auto +haettiin vuokratallista ja niin lähdettiin helmikuun pakkasessa +porhaltamaan 20 mailin matkaa. Hirvittävä tuuli puhalsi vastaamme +niin, että oli vähältä auton seisauttaa. Lunta näkyi vähän siellä +täällä. Tuulen mukana kulkeva lumi mustasi kasvot, niin että perille +päästyämme näytimme riihimiehiltä. Multa on nimittäin mustaa, aivan +kuin nokea, joka lentää pyrynä lumen mukana. + +Synkän, aution vaikutuksen saapi preerian farmarin kotiseudusta. +Ääretön, pienien kumpujen täyttämä aavikko on edessämme. Farmit ovat +siellä täällä hajallaan suurempien kumpujen juurilla. Vaikka oli +helmikuu, näki kaikkialla hevosia ja lehmiä ulkona ruokaansa +etsimässä. “Ryssänhäkkärät”, meidän katajaa muistuttavat, maasta +irtautuneet rikkaruoho-häkkärät, tuulen kulettamina pyörivät pitkin +aavikkoa, kunnes kuluvat hajalle tai tarttuvat jonnekin +rautalanka-aitaan. Joku farmari ratsastaa vireällä hevosella, joku +taas ajaa kivihiiltä omistamastansa pienestä kaivoksesta. Kermakuski +ajaa autolla kaupunkia kohti. Siinä melkein kaikki, mitä tuolla +aavikolla helmikuussa näkee. + +[Kuva: Maata muokataan ja samalla kohta kylvetään.] + +Perille tultuamme esittelee uusi tuttavani vieraalle perheensä, +seitsemän lasta ja vaimonsa. Kahvit juotua, lähdimme ulos kartanoa +katselemaan. + +— Paljonko autosi maksoi, kysäsen? + +— Neljätoista sikaa ja kolme vasikkaa, kuuluu vastaus. + +Sikoja näkyykin talossa olevan aivan kuin Vilkkilässä kissoja. + +— Montako sikaa Sinulla on? + +— Mene ja lue, kuuluu vastaus. + +Mitäs muuta kuin ala laskea, jos tarkempaa tietoa haluat. Mies ei +itsekään tiennyt kuinka monta ruskeata possua hän omistaa. Paljo niitä +vain oli. + +Menimme “hoorni”-, eli maissi-latoon, josta veli heitti pari +nelikollista maissin puimattomia käpyjä sioille. Sikojen ruokinnan +sanoi olevan ainoana työnänsä talvella. Muu väki hoiteli lehmät, työ +tavallisesti kuuluu miesväelle. Hevoset hänellä lompsottelivat +kartanolla, pitkäkarvaisina ja laiskannäköisinä odotellen kevättä, +jolloin ne valjastetaan vainiolla olevien maanviljelyskoneitten eteen. +Pienemmät preerian farmarit käyttävät vielä hevosia vetovoimana. +Suuremmilla on traktorit ja höyry-“insit”. + +Seutukunnalla oleili neljätoista suomalaista farmaria, unkarilaisten +ja venäläisten seassa. Vieraan tulosta levisi pian tieto naapureihin. +Tupa on ennenpitkää täynnä uteliaita farmareita, mikä tulee +ratsastaen, mikä autolla, mikä kävellen. Kysymyksiä satelee niin, että +ei puoliinkaan ehdi vastata. + +— Vieläkö siellä “vanhassa maassa” on “lääsmannia” ja rovastia, +kysäsee eräs kuudenkymmenen korvilla oleva tukeva farmari. + +Hän oli — kuten myöhemmin selvisi — lähtenyt “Suomen herroja” pakoon. +Kinkereiltä ja rippikoulusta oli hänellä muistona “herra rovasti”, +nuoruuden vuosilta taas “lääsmanni”. Näitä hän vieläkin karvastelevin +mielin muisteli. + +“Suomen herroja” ovat todella syystä tai syyttä monet vanhemmat +siirtolaiset pakoon lähteneet. Rauhaisan kodin ovat he Dakotan +preerialta löytäneet, siellä ovat he todella saaneet elää kuten +Jukolan veljekset saunassaan. Pienemmillä siirtokunnilla ei ole +seurakuntaa, ei pappia. Lapsia ei ole kastettu. “Onko se pakana, joka +ei ole katoliikki”, kysyi eräskin nuorukainen, joka ei ollut koskaan +suomalaista pappia ja kirkkoa nähnyt. Pienien siirtokuntien +suomalaiset ovat aivan kuin pakanoita. Kotimaassa harrastetaan rikkaan +Japanin lähetystä, kirkonkylien rouvat ja suurempien talojen emännät +ompelevat ja neulovat pappilan renkituvissa Japanin “pakanoille” +paitoja ja sukkia, mutta suomalaisia pakanoita suuren Amerikan +mahtavien preerioiden, aavikkojen syrjillä ei kukaan muista, ei edes +tiedä olevankaan. + +[Kuva: “Kantofarmari” Heikki Kokkonen perheineen Ähtärin Niemiskylästä +lähtöisin.] + +Yhdysvaltain kansakoulupakko ulottuu kyllä pienienkin siirtokuntien +keskuuteen, mutta koulut ja opettajat ovat sangen alkeellisia. Pieni, +yksihuoneinen, meidän hävinneitä lukutupia muistuttava koulurakennus +on tällaisissa kylissä. Opettajana toimii tavallisesti joku +16—18-vuotias korkeakoulua käynyt farmarin tytär. Tärkeimpänä +oppiaineena on englanninkielen tavaus, sillä amerikkalainen koulu on +kuin makkaramylly, jonne pannaan kaikenkielistä siirtolaisainesta, +mutta josta tulee ulos samaa kieltä puhuvia amerikkalaisia. + +Suomalaisten farmarien kehitys on pääasiassa seuraava: + +Vanhasta maasta tulleet nuoret, terveet, mutta köyhät miehet menevät +ensiksi kaivostöihin tai tehtaisiin; toiset taas antautuvat heti +“farmari-apulaisiksi”. “Renkejä” ei Amerikassa ole ollenkaan. Kun +sitten ovat jonkun verran saaneet rahaa säästöön, ostavat tai +vuokraavat he farmin ja niin lähdetään taivaltamaan itsenäisen +farmarin elämää. Usein taas nuoret miehet “hoopoilevat” s.o. +kuljeksivat paikasta toiseen paimennellen farmarien karjoja ja tehden +milloin mitäkin. Tällaisilla matkoilla sattuu jonkun farmarin kaunis +tytär miellyttämään siihen määrään, että mies jää kotivävyksi, ottaa +“hamsteetin” s.o. ilmaisen kodin paikan valtiolta, rakentaa aluksi +turvemajan, vie sinne nuorikkonsa ja alkaa itsenäisen farmarin +elämäntaistelun. Jos hän on raitis ja kunnon mies, saapi hän luottoa +lähimmän kaupungin pankista. Kunnollisen miehen lainansaanti on +Amerikassa paljon helpompi asia kuin “vanhassa maassa”. Takaajia ei +tarvita, pankkimiehet pitävät itse silmällä velallisiaan ja ovat +varovaisia. + +[Kuva: Pienen farmarin turvemaja, tavallinen jokaiselle alkavalle +farmarille.] + +Jos kotimaassa uutisviljelijän elämä on raskasta, niin kyllä totisesti +siirtolais-uutisviljelijän alkutaipaleelle lähtö on myöskin raskasta +ja lujaa luonnetta vaativaa. Koti-ikävä, isänmaanrakkaus, köyhyys, +kielen taitamattomuus, vieraat elintavat y.m. seikat muodostavat +sellaisen taakan, joka kysyy kantajaltaan voimia. Vieraskielisen +naapurin kanssa saa suomalainen uutisfarmari usein käsirysyssä +oikeuttaan ja kotirauhaansa etsiä. Useamman huonon vuoden sattuessa +ottavat luotonantajat koko farmin haltuunsa ja niin saa farmin +raivaaja perheensä kanssa lähteä rakkaaksi käyneestä kodistaan. +Tällaisia häätöjä tapahtuu hyvin usein huonoina vuosina. + +[Kuva: Kansakoululapset leikkimässä. — Siinä on suomalaisia, +unkarilaisia ja venäläisiä lapsia. Kaikista tulee amerikkalaisia.] + +Pohjois-Dakotan farmarin suurin vihollinen on kuivuus ja hirvittävät +myrskyt. “Kunhan sataisi säännöllisesti edes yhden kerran kesässä”, +päivitteli eräskin preerian farmari. Kuivuus ja kuumuus ovat kauheita! +Joskus taas talvella hirvittävä lumimyrsky hautaa allensa kartanot, +junat, eläimet, sanalla sanoen kaikki. Onneksi eivät nämät preerioiden +myrskyt ole pitkäaikaisia. + +Sivuseutujen pieniä suomalaisia farmikyliä olisi alettava isänmaasta +päin muistaa. Heidän suomalaisen henkensä ja sielunsa nälkä on +tavaton. Kirjastoja olisi näihin seutuihin perustettava ja usein +kansanpuhujia sinne lähetettävä. Sivukylien kohtalo näyttää kaikkialla +mailmassa olevan synkkä ja raskas. Ei rikas Amerikkakaan tee tässä +suhteessa poikkeusta. On kuitenkin merkille pantava, että +yhteiskunnallisen heräämisen merkkejä on Yhdysvaltain syrjäkylissäkin +huomattavissa. Innokkaita nanpastisan (Maalaisliiton) kannattajia +löytää kaikkialla. Monet kiivaat kommunistitkin ovat kääntyneet ja +liittyneet tuohon voimakkaasti kasvavaan ja voimistuvaan +maalaispuolueeseen. Suomen Maalaisliitosta haluttiin tietoja ja +lyhytkin esitys asiasta saavutti suurta myötätuntoa. Suomalaisen +kirjallisuuden halu on myöskin näillä sivuperukoilla voimakas. +Työttömät työmiehetkin ostivat runsaasti kirjoja. Muistot “vanhasta +maasta” lämmittävät kovimmankin mielen kyyneliin asti. Jos “suloisessa +Suomessamme” joskus päästäisiin siihen, että täällä olisi +elämisenmahdollisuuksia ja ennen kaikkea maata, omaa maata kaikille +sen lapsille, niin suurin osa Amerikan sivuseutujen farmareista +rientäisi kotimaatansa kohti. Sydäntäsärkevää oli nähdä Amerikassa +syntyneen nuorison ja lasten suurta ikävää. Esitelmät Suomen +historiasta olivat heille kuin jännittävien satujen kuulemista. +Väsymisestä ei ollut puhettakaan. Yhä uutta vain pyydettiin, +eroamisesta luentotilaisuuksien loputtua ei tahtonut tulla mitään. +Elämäni sisältörikkaimpia olivat ne juhlat, joita vaatimattomissa +sivuseudun farmarien tuvissa “Suomi-vieraan” kunniaksi toimeenpantiin. +Niitä on mahdoton koskaan unhoittaa. Minulla oli kunnia käydä useissa +sellaisissa pienissä unohdetuissa sivukylissä, joissa ei vielä koskaan +ennen ollut kukaan “Suomi-vieras” käynyt. “Perälä on nimesi, mutta +perille olet myöskin tullut” — sanoi eräskin vanha farmari, joka +tuskin koskaan oli kuullut mitään suomalaista puhujaa ja jatkoi — +“pidä päälle vain ja ole edelleenkin peräkuntain Perälä, tule +toistekin!” + +[Kuva: Dakotan aavikolla juna hautautuneena lumimyrskyn alle.] + +Mandanista, tämän pienen kaupungin lähistöllä olevasta St. +Anthony-nimisestä farmikylästä kulki matkani Bracket'iin, suureen ehkä +koko Pohjois-Dakotan suurimpaan farmiseutuun. Täällä vasta ensikerran +koko matkalla oli lunta niin paljon, ettei voinut autolla kulkea. Oli +helmikuun alkupuoli kun tänne lumimaahan saavuin. Hyvillä hevosilla +kuletettiin kuitenkin melkein auton vauhdilla. Ensimäisen yön vietin +suurimman suomalaisen farmarin Erkki Kyllösen naapurissa Jaakko +Asunmaalla. Täällä näin myöskin vasta ensimäisen mallikelpoisen +maalaiskansakoulun, jonka tilavissa suojissa oli riittävästi tilaa +sille runsaalle kuulijakunnalle, joka täälläkin “suomi-vierasta” oli +kuulemaan ja näkemään saapunut. + +Ensimäisen luentotilaisuuden jälkeen kokoontui seutukunnan suomalaisia +Asunmaalle maistelemaan niitä monenlaisia herkkuja, joita talon +emäntäväki oli valmistanut, mutta joita ei “suomi-vieraan” aamullisen +odottamattoman äkkinäisen tulon vuoksi vielä oltu “maisteltu.” Ilta +muodostui yhdeksi matkan muistorikkaimmaksi illaksi. Olinhan +talonpoikain seurassa, täältä isänmaasta, sen syrjäseuduista +lähteneitten “maanjussien” vieraana. Kysymyksiä sateli jos +minkälaisia. Isänmaallinen mieli täytti kaikkien rinnat. Vesissä +silmin kuultiin kertomuksia isänmaan kärsimyksistä, iloista ja +saavutuksista. + +[Kuva: Hilma Kyllönen.] + +Täällä sain tilaisuuden tutustua kotimaassakin tunnettuun Erkki +Kyllösen perheeseen ja suuriin farmauksiin. Hän on ehdottomasti +suurimman pellon viljelijä kuin yksikään toinen suomalainen. + +Erkki Kyllönen on v. 1883 siirtynyt Amerikkaan ja v. 1886 on hän +tullut nykyiselle maatilallensa, joka kuitenkin oli silloin pieni ja +vaatimaton. + +Tämä asutusalue kuuluu Yhdysvaltain “kuivaan seutukuntaan”, jossa +kuivuus on farmarien suurin vihollinen. Vain sitkeät, rohkeat ja +kestävät suomalais-siirtolaiset ovat ensimäisinä uskaltaneet tänne +asettua. He ovat karusta, köyhästä maasta tulleina itsetietämättään +tyytyneet Yhdysvaltain kaikkein köyhimpiin ja hyljätyimpiin +seutukuntiin. Ahkeruudella ja pienillä elämänvaatimuksilla ovat he +niissä elämänmahdollisuudet itsellensä taistelleet. + +[Kuva: Jussi Kyllönen.] + +[Kuva: Erkki Kyllönen.] + +Näillä ominaisuuksilla varustettuna, voimakkaana suurikasvuisena +jättiläisenä uskalsi Erkki Kyllönenkin täällä karussa seudussa +farmauksensa alottaa. Monet, monet naapurit sortuivat, mutta Erkki ei! +Hän otti haltuunsa poismuuttavien maat, niin että hänellä on nyt maata +yhteensä peltona 4 000 acrea eli 1 600 ha, kaikki viljelyksellä n.s. +“avonaisella viljelyksellä.” + +Hän kasvattaa pää-asiassa nisua. Latoja puitua nisua varten oli +vainioilla aivan kuin heinälatoja Etelä-Pohjanmaalla. Karjaa on sangen +vähän, sillä maita ei lannoteta, ne ovat vielä kasvaneet ilman +lantaakin. Hevosia oli kolmisenkymmentä pienempiä töitä varten. +Suurimmat työt tehdään traktorien avulla. + +[Kuva: Erik Kyllösen leikkuukoneet. Viittä itsesitovaa leikkuukonetta +vetää traktori, neljää vetää neljä hevosta kutakin.] + +[Kuva: E. Kyllösen farmin koko työvoima, vaikka viljelykset ovat niin +suuret.] + +Erkki Kyllöstä itseään en tavannut. Tämä lujatekoinen kova työmies on +nyt vanhaksi tultuaan kaiket talvensa viettänyt St. Franciscossa, +jossa hän nytkin oli. Töistä huolehtii viisi rotevaa poikaa, joista +vanhin Jussi on päämiehenä ja toiset, Oskar, August, Kalle ja Erkki +hoitavat kukin aina jotakin eri tehtävää. Talossa on vielä kaksi +tytärtä, joista vanhin on aivan lähellä naimisissa norjalaisen +farmarin Nellssonnin kanssa ja toinen 20-vuotias Hilma häärii kotona +emäntänä toistaiseksi. — + +Perhe on erittäin ystävällistä ja musikaalista. Talossa on jos +minkälaisia soittokoneita. Hauskasti soittaen ja laulaen kuluivat ne +muutamat tunnit, jotka tässä maailman suurimman suomalaisen +leivänkasvattajan kodissa vietin. + +[Kuva: Lauri ja Vihtori Perälä. Tätä ennen olivat veljekset tavanneet +toisensa vain muisti-ikää aikaisemmassa lapsuudessa.] + +Unohtumattomat muistot talosta mieleeni jäivät. Harmittaa vain, että +se isännän komea kuva, jonka pianinon päältä, noin vähän niinkuin +ominlupini otin, hukkaantui paluumatkalla. + +Brocketista kulki matkani Etelä-Dakotaan Rolla-nimiseen, n. 80 +perhettä käsittävään suomalais-farmikylään. Puhetilaisuudessa +rukoushuoneella oli väkeä huoneen täydeltä. Yötä olin ystävällisen +farm. J. Jusseron kodissa. + +Wing'issä, Etelä-Dakotassa asuu suomalaisia jotenkin yhtä paljon kuin +Rollassakin. Puhetilaisuudessa raittiushaalilla olivat saapuvilla +melkein kaikki seudun suomalaiset. + +Farmiseutuja olivat vielä seuraavat paikat, nimittäin Kintyre, jossa +näytti siirtolaisten elämä erittäin voimakkaalta. Holstin veljekset +kulkevat etupäässä. Savo Frederikissä on suuri suomalaisseutu. Paljon +kuulijoita. Yön vietin pastori Pekka Keräsen pappilassa. Täällä tuntui +todella aivan kuin olisi Savossa, kuten nimikin ilmaisi. Oma komea +kirkko, suuri haali ja voimakas maakunta ympärillä. Lake Nordenissa +puhuin kuten Savossakin kahtena päivänä. + +Tämä oli viimeinen paikka Dakotassa. Veljeni Viktor, jota en juuri +ollenkaan tuntenut, seurasi ystävällisesti mukana täällä Dakotassa. +Kuva on otettu heti veljesten tavatessa toisensa. Täältä kulki matkani +kohti kuuluja rauta- ja kupari-alueita. Mutta ennenkuin jätämme +rakkaat farmarit, koskettelemme vielä vähän siirtolaisten +maataloudellisia ja yhteiskunnallisia oloja. + + + + +KARJATALOUS. + + +Suomalaisen farmarin kartano on kokonaan toisenlainen kuin kotimaassa. +Se ei eroa amerikkalaisista kartanoista. Ainoastaan siellä täällä +tapaa alkuperäisen sitkeitä suomalaisia, jotka ovat kartanonsakin +laittaneet “vanhanmaan” mallin mukaan. Eräskin peräseinäjokinen +kertoi, että kun ei Peräseinäjoella ollut hänelle tilaa, tuli hän +tänne ja _loi itsellensä kappaleen Peräseinäjokea._ Ja todella, hän +oli sen tehnytkin! Kartano, huoneitten sisustus, sanalla sanoen kaikki +olivat rakennettu kotiseudun mallin mukaan. Yksinpä ruokajärjestyskin +muistutti eteläpohjalaisia oloja, vaikka perhe oli noin 40 vuotta +Amerikassa ollut. Emäntä vieläkin aivan kyyneliin asti ikävöi +kotimaata. “Harva se yö, etten unissani kävisi Peräseinäjoella”, +jutteli emäntä. + +[Kuva: Standard-rakenteinen navetta. Ylinen itsekannattava.] + +Mutta tällaisia alkuperäisen sitkeitä suomalaisia on harvassa, suurin +osa mukautuu ympäristönsä kanssa ja rakentaa kartanonsa naapureista +saadun mallin mukaan. + +Navetta rehusäiliöineen on komea. Ylinen on tavattoman suuri, noin +kolme kertaa korkeampi kuin navetta sisältä. Rehulatoja ei ole, kaikki +ajetaan navetan ylisille. Oljet ja pahnat jätetään pellolle ilman +mitään suojaa. Sinne ne mätänevät. Usein ne myöskin poltetaan. + +Navettaan kuuluu myöskin pyöreä, tornimainen painorehusäiliö. + +[Kuva: Korkea, teräslevyistä tehty aita suojaa eläimiä kuumalta +tuulelta, joka muuten polttaisi niiden ihon. Metalli tulee niin +kuumaksi, että on vallan mahdoton viipyä aidan vierustalla.] + +Talli on tavallisesti navetan kanssa samassa rakennuksessa. Se on +niinikään suuri ja komea. + +Amerikassa tapaa navetoita, joissa on sisustus porsliinista ja +lasitetusta kaakelista. Lehmät syövät ja juovat hienoista +porsliinipilkkumeista j.n.e. + +Tällaiset navetat kuuluvat miljonäärien oikkuihin, suomalaisilla ei +sellaisia ole. Mutta yleensä kuitenkin on navetta karjafarmareilla +kartanon komein rakennus, asuinrakennuskin huomioonotettuna. + +Karja on siellä hyvin kirjavaa. Mitään amerikkalaista karjarotua ei +ole. Yleisimmät karjarodut ovat Holsteiniläinen ja Jersey. Edellinen +on suurikokoinen mustan ja valkoisen kirjava. Jälkimmäinen on +enimmäkseen yksivärinen, ruskea. + +Amerikka on äärimmäisyyksien maa. Niinpä löytyy siellä lehmiä, jotka +voivat lypsää esim. 63 kg. päivässä. + +[Kuva: Holsteinilais-friesiläinen lehmä.] + +Hinnat ovat myöskin tavattomia. Hyvä sonni voi maksaa yli 100 000 +dollaria. Kuulin kerrottavan, että Chicagon näyttelyssä olisi yhdestä +holsteiniläisestä sonnista maksettu 225 000 dollaria, eli meidän +rahassa nykyisen kurssin mukaan yli 15 miljoonaa markkaa. + +Karjan ruokinta eroaa hyvin paljon kotimaan ruokintajärjestelmästä. +Väkirehua käytetään hyvin paljon, sillä sitä on riittävästi. Maissin +ja vehnän jätteitä ja monenlaisia öljykakkuja on joka farmilla +yllinkyllin. + +Päivällä lehmät tepastelevat ulkona. Navetassa niitä ruokitaan vain +aamuin ja illoin. Ruokinnan, samoinkuin kaiken muunkin karjanhoidon +toimittavat miehet. Naiset eivät käy ollenkaan navetalla, poikkeuksia +lukuunottamatta. + +[Kuva: Skorthorn-lehmä.] + +Hyviä hevosia en nähnyt ollenkaan Amerikan suomalaisilla. Konevoiman +tultua maanviljelyksen palvelukseen on hevosten lukumäärä ja laatu +alkanut Yhdysvalloissa taantua. + +Hevosrodut ovat Euroopasta kotoisin. Juoksijat ovat englantilaisia, +siroja, rikkaitten omaisuutta. Farmareilla on tavallisin suuri +Percheron. Väri sillä on harmaa tai musta ja on sen kotimaa Ranska. + +Ainoastaan kantofarmarit ja pienemmät Dakotan maanviljelijät käyttävät +vielä hevosia vetojuhtina. Hevonen on useilla farmiseuduilla lampaan +arvoinen ja alenee sen arvo alenemistaan. + +[Kuva: “Shire”-ori.] + +Tämä lienee ainoa ala Amerikassa, joka siellä taantuu. + +Mutta sika, läskin antajana, lisääntyy lujasti. Yhdysvalloissa on +sikoja yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Minnesotassa on 5 sikaa jokaista +asukasta kohti. + +Suomalaisilla farmareilla on suuret sikalat. Possu on useilla +seuduilla omaisuuden mittana, rahana. Siat ovat punertavia. Rotuja on +jos minkälaisia, mutta yleisin suomalaisilla tuntui olevan Duroc +Jerseyn. Se on yksivärinen, punertava ja pienikokoinen. + +[Kuva: Poni-varsa ja Percheron-hevonen. Äärimmäisyyksien maasta.] + + + + +MAANVILJELYSTYÖ. + + +Suomalainen farmari on itse kova työmies. Rusthollari- tai +kartanonherra-tyyppejä ei tapaa suomalaisten joukossa. Aamusta varhain +iltaan myöhään hän työmaillansa ahertelee. + +Työ tapahtuu koneitten avulla. Omituisen näyn tarjoaa farmarin +talvinen pihamaa. Monien kymmenien tuhansien dollarien arvoiset +maanviljelyskoneet ovat taivaan alla. Keväällä ja talvella kulkevat +koneagentit kopistelevat niitä etsien vikoja, voidakseen uusia osia +tarjota ja myydä. Tämä puoli farmarien taloudessa on yleensä sangen +huonosti hoidettu. + +Kaikissa vähänkin suuremmissa farmeissa on ainakin yksi voimakone, +joka käyttää puimakonetta ja myllyä. + +[Kuva: Osa Yhdysvaltain maatalousdepartementin päärakennuksesta.] + +Oma sähkövalo on niinikään hyvin yleinen. Voimakoneena aikaisemmin +käytettiin höyrypannuja, mutta nykyään on jo kaasumoottori yleisin. +Hoidon suhteen pidetään kyllä höyrykoneita yksinkertaisempina, mutta +moottori monista naismaisista oikuistaan huolimatta on sievempi ja +sopivampi siirrettäväksi paikasta toiseen. + +Amerikassa on runsaasti polttoainetta moottoreille. Sitä riittää +sieltä vaikka koko mailmalle. Tämäkin on yhtenä syynä siihen, että +Amerikka on moottorien luvattu maa. + +Traktorien käyttö on suomalaisten keskuudessa hyvin yleistä. +Traktoritehtaita on noin puolitoistasataa ja erimallisia koneita yli +200. Yleisin malli on Standard. Sen kulkunopeus työssä on noin 2,5—5 +km. tunnissa. Vanhemmat mallit kulkevat hitaammin, mutta ovat +väkevämpiä. Keskikokoiset traktorit painavat noin 2 500 kg. ja on +niissä noin 25 hevosvoimaa. Polttoaineena käytetään petroleumia. + +[Kuva: Kaksipyöräinen traktori suorastaan kytkettynä n. s. “tandem +diskiin” eli kaksiriviseen lautas-äkeeseen.] + +[Kuva: Mc Cormicin ensimmäinen viljankorjuukone.] + +Useimmissa koneissa on myöskin hihnapyörä, josta otetaan voimaa +kaikenlaisiin tarpeisiin. + +[Kuva: Kultivaattori-traktori äestämässä.] + +[Kuva: Kaksipyöräiseen traktoriin sovitettu 3 m. leveä niittokone +leikkaa 12—15 ha päivässä.] + +Traktoria käytetään kaikenlaisiin peltotöihin, mutta myöskin kuormaa +vetämään. Polttoaineen kulutus on keskimäärin noin 27—32 litraa ha +kohti maata kynnettäessä. Tästä huomaamme, että meidän maassamme ei +vielä sen koneen käyttö kannata. Meillä on sitä ennen keksittävä halpa +polttoaine. Amerikassa tulee hehtaarin kyntö maksamaan noin 5 +dollaria. Kaikki traktoria käyttävät farmarit kuitenkin vakuuttivat, +että kyllä sen käyttö Suomessakin kannattaisi, jos vain rohkeasti +yritettäisiin. Sillä voidaan äkkiä sopivalla ajankohdalla maa muokata. +Työ tulee parempaa kuin hevosilla ja aikaa riittää sellaisiinkin +töihin, joihin ei sitä ennen ole riittänyt. Traktori on kuitenkin +toistaiseksi suurviljelijäin tarpeen tyydyttäjä, pienviljelijälle jää +hänen hevosensa, niin meillä kuin Amerikassakin, sillä mitä suurempi +maanviljelys sitä paremmin traktorin käyttö kannattaa. Amerikassa on +sillä suuret mahdollisuudet, sillä siellä on vielä tasaisia +preeriamaita noin 200 miljoonaa acrea viljelykselle raivaamatta. + +[Kuva: Äestys täydessä käynnissä. Traktori vetämässä +tandem-lautas-äestä ja tasaus-äestä.] + +Amerikka on traktorin maa, Suomi sitkeitten hevosten. + +V. 1919 valmistettiin Amerikassa lähes 315 tuhatta traktoria. + +Koneitten käyttö maanviljelyksessä on Amerikassa kehittynyt +huippuunsa. Olkoonpa mitä maataloustyötä tahansa, kaikille löytyy omat +koneensa. Ihmistyö on kallista ja raskasta, konetyö halpaa ja helppoa. + +Amerikkalainen “runnaa” koneilla. Yhä uusien ja uusien kojeiden +keksiminen innoittaa kaikkia. Pienimmällekin keksinnölle omistetaan +mitä suurinta huomiota. Amerikka on kekseliäisyyden ja +yritteliäisyyden maa. Suomalainenkin siellä saapi tässä suhteessa +siivet allensa, seura tekee kaltaisekseen. + +[Kuva: Beltsvillen koefarmi lähellä Washingtonia D. C. Yhdysvaltain +Maatalaousdepartementin Dairy-osaston alainen.] + + + + +AMERIKAN “MAALAISLIITTO”. + + +Kuten olemme jo aikaisemmin maininneet, on amerikalainen +yhteiskunnallinen kansanvalta trustien ja kahden vuoronperään +hallitsevan puolueen johtajien väliin ahtaalle puserrettu. Raha ja +puoluejohtajat määräävät maan politiikan suunnan; kansanvaltaisuus on +suurelta osaltaan vain lippuna, jonka suojassa omia itsekkäitä etuja +ajetaan. Työväenliike on maassa verrattain heikko. Se ei ole ainakaan +tähänastisella toiminnallaan suuriakaan aikaansaanut. Valtaa pitävät +demokraatit ja republikaanit, jotka edustavat “kahta mieltä samassa +ajatuksessa”, kuten näitä molempia puolueita arvostelevat Amerikan +“maalaisliittolaiset”, Nonpartisen Liiton jäsenet. He ovat sitä +mieltä, että nuot valtaa pitävät puolueet ovat menettäneet nuoruuden +tuoreutensa ja että nyt niiden johtajat sovinnossa jakavat keskenänsä +tuottavat ja vaikutusvaltaiset virkapaikat. “Niillä ei ole enään +mitään periaatteita, niiden ainoa pyrkimys on säilyttää sovinto omissa +riveissään.” Ne ovat sekaantuneet toisiinsa, vanhentuneet ja aikansa +eläneet. Edistyksen henki on niissä muuttunut vallanhimon hengeksi. Ne +ovat menneen ajan puolueita. Seurauksena tästä on luokkalainlaadinta +sen kaikkein vaarallisimmassa muodossa. Pankki-trustit hallitsevat +entistä lujemmin. “Republikaani-demokraatti-kaksoiset ovat +luokkapuolue ja ovat ne kuuliaisia lapsia kasvatusisälleen, Wall-kadun +pankkiiriryhmälle.” + +Näin ajattelevat ne — ei suinkaan vähäiset kansalaispiirit — jotka +nykyään luovat uusia yhteiskunnallisia arvoja Amerikan Yhdysvalloissa +ja jollainen kieltämättä on Nonpartinen Liitto, joka suurin piirtein +katsoen vastaa Suomen Maalaisliittoa ehkä enemmän kuin minkään toisen +valtakunnan maalaispuolue. Tällä nuorella puolueella on ollut +menestystä kaikkialla farmarien keskuudessa. Se ei ole toistaiseksi +esiintynyt itsenäisenä puolueena valtiollisissa vaaleissa, vaan on se +esim. Pohjois-Dakotassa vallannut valtapuolueitten järjestöt ja ajanut +sitä tietä omat miehensä lainsäädäntölaitoksiin. + +Nonpartisen Liiton johtaja on Mr. A. C. Townley, entinen farmari ja +yksi kaikkein parhaita Amerikan puhujia. Hän on pankki-trustien ja +kauppakamarien puolelta koko valtakunnan ehkä enimmän vihattu mies. +Tällä kertaa tämä farmarien yhteiskunnallinen herättäjä istuu linnassa +Minnesotan vakoilulain nojalla annettua kolmen kuukauden rangaistusta +suorittamassa. Tästä tuomiosta kirjoittavat Nonpartisen Liiton lehdet +m.m. seuraavaa: + +"Jos koskaan on tapahtunut oikeuden väärinkäytöstä, joka olisi +kiihoittanut Yhdysvaltain kansalaisia kapinaan, niin sellainen tapaus +on Nonpartisen Liiton presidentin Townleyn joutuminen vankilaan +teräsristikkojen taakse. Kun syytökset oikeudessa voidaan +keinotekoisesti todistaa ja siten tuomio langettaa, niin se voidaan +tehdä ketä vastaan tahansa, olkoonpa hän sitten syyllinen tai syytön. +A. C. Townley on meidän johtajamme ja hän edustaa ainoaa +maanviljelijäin liikettä, jolla on mitään arvoa, joka taistelee +monopoleja ja ahneutta vastaan. Townleyn on mentävä vankilaan +sentähden, että hänellä on tarmoa ja selkärankaa taistella niitä +verenimijöitä vastaan, joilla on kädet maanviljelijäin taskussa +kyynärpäitä myöten. + +Me olemme halveksittavia raukkoja ellemme puolusta johtajaamme, sillä +häntä vastaan ei ole voitu mitään vääryyttä todistaa. Maanviljelijöinä +me tuotamme kansakunnallemme leivän ja miljoonat meistä joutuvat +vararikkoon sentähden, että tuotamme noita tärkeitä elintarpeita +tappioksemme. + +Milloin tämä vääryys loppuu? + +Nämä rosvot eivät tule luovuttamaan ylivaltaansa ennenkuin kansalaiset +käyttävät oikeuksiaan vaaliuurnalla puhdistaen hallituksemme +perinpohjin, presidentistä koirapoliisiin asti. + +Ellei tämä tapahdu, niin meidän on parhainta muuttaa vanha sananparsi +“urhojen kotimaasta” ja sanoa sensijaan “orjien kotimaa”. + +Samalla kun tämä kelpaa näytteeksi aito amerikkalaisesta +sanankäytöstä, samalla se osoittaa kuinka kovaa taistelua nousevan +“maalaisliiton” täytyy käydä. Mutta vastustus on turhaa, Amerikan +12-miljoonainen maatyötä tekevä äänestäjäkansa valveutuu. Sen +yhteiskunnallista heräämistä ei voida enään seisauttaa, vaikka +minkälaisia keinoja käytettäisiin sitä vastaan. On tapahtunut niinkin, +että liiton järjestäviä matkasihteereitä on raa'asti kohdeltu, +riisuttu alasti, tervattu ja höyhennetty, mutta aina päinvastaisella +tuloksella kuin mitä on tarkoitettu. + +Suurin syytös tätä uutta yhteiskunnallista liikettä vastaan on se, +että liitto ei ole muka isänmaallinen puolue. Tämän syytöksen on +heittänyt m.m. niinkin huomattu henkilö kuin entinen presidentti Taft. + +[Kuva: Kauranolkia poltetaan suomalaisella farmilla. Surullista, mutta +totta.] + +Syytökset ovat siis samanlaatuisia kuin “vanhassa maassakin”. Onhan +meilläkin maalaisliittoa syytetty sosialismiin taipuvaisuudesta, +sivistysvihollisuudesta ja vieläpä jumalattomuudestakin. Ja pääasiassa +aivan samanlaisilla perusteilla ja samanlaisista vaikutteista. + +Nonpartinen Liitto on saanut alkunsa Pohjois-Dakotassa, joka on yksi +Yhdysvaltain suurimmista valtioista, hyvin harvaan asuttu. Vaikka +pinta-ala on 70 tuhatta neliömailia, asuu siellä vain 700 tuhatta +ihmistä, joista 80 % farmareita. Ainoastaan 10 % asuu kaupungeissa. +Suurimmassa kaupungissa on vain 22 tuhatta asukasta. + +Pohjois-Dakotan farmarit ovat suurimmaksi osaksi pohjoismaalaisia, +joukossa saksalaisia ja venäläisiä, joitten kaikkien esivanhemmat +tulivat noin sukupolvi takaperin näille silloin vielä +viljelemättömille aavikoille, joilla kuljeskeli puhvelihärkä, hirvi ja +poro. + +Yhdessä miespolvessa on tästä maasta tullut liittovaltain kenties +suurin maanviljelysvaltio. Uskallusta ja tarmoa on se asukkailta +kysynyt. + +[Kuva: Duluthilainen “hoopoo”. Alkuaan Heikki Vuoriniemi Ähtäristä.] + +Mutta vaikka tämän aavikkovaltion farmarit tuottivat vuosi vuodelta +yhä suurempia satoja, pysyivät he köyhinä. V. 1915 oli enempi kuin ⅔ +farmeista kiinnityslainain alaisia ja ¼ vuokralaisia. + +Farmarien hiellä ja työllä rikastuivat vain pankkiirit, myllärit, +viljanostajat ja vakuutusasiamiehet. + +Tällainen onneton tila syntyi yhden miespolven aikana. Maanviljelijäin +köyhtymisen syynä oli kurja viljanmyyntijärjestelmä, jota johdettiin +Chicagon y.m. viljanosto- ja myllykomppanioitten kautta. Farmareita +kohdeltiin kuin muinaisen mahtavan Rooman alusmaitten veronmaksajia. +Rahamiehet, myllärit, vakuutusmiehet, teurastuslaitokset ja rautatiet +pitivät Pohjois-Dakotaa alusmaanaan. Rautatierahdit esim. olivat 40 % +korkeammat kuin naapurivaltioissa. Valtion kauppavaihto tapahtui +rajojen ulkopuolella. Kaiken tämän lisäksi saivat farmarit kärsiä +kaikenlaista epärehellistä kohtelua. Viljasato-säiliöt kuuluivat maan +rajojen ulkopuolella oleville rahayhtymille, jotka järjestivät +viisaasti kaikki maksut maksettaviksi syksyllä. Näin pakotettiin +maanviljelijät myymään viljansa halpana aikana. Vilja luokiteltiin +mielin määrin, vieläpä punnittiinkin väärin. Teräväpäisemmät farmarit +kokeilivat ja veivät saman kuorman useampana päivänä arvioitavaksi +viljasäiliömiehelle, joka aina arvioi ne eri tavalla. Niinikään +huomattiin, että viljan ostajat möivät paljon enemmän kuin mitä olivat +ostaneet. Vilja oli käsittämättömällä tavalla lisääntynyt säiliössä +ollessaan. — Petoskauppa tuli räikeästi näkyviin v. 1916, jolloin +kuumat tuulet vaikuttivat sen, että nisun jyvä oli kurttuinen ja +pieni. Tämän johdosta viljanostajat kuuluttivat maailmalle, että +Pohjois-Dakotan vilja ei kelpaa ihmisille, vaan se on syötettävä +kanoilla ja sioilla. Hinnat halpenivat ja koko sato myytiin +ala-arvoisena, halpana viljana. Muutaman kuukauden kuluttua julistivat +samat ostajat, että tämä sama vilja on paljon parempaa kuin +tavallisten vuosien vilja, ja kiskoivat jauhoista entistä korkeamman +hinnan. + +Näin häikäilemättömästi ryöstettiin farmareilta miljoonia dollareita. + +Tällaiset syyt herättivät leivänkasvattajat ja saattoi heidät yhtymään +Nonpartiseen Liittoon. + +Kuvaavaa Pohjois-Dakotan farmarien sorrosta on myöskin valtion +viljansäilytysaseman perustamispuuha. Farmarit tulivat siihen +vakaumukseen, että oman valtion säilytysasema pelastaa heidät +nylkyrien käsistä. Melkein yksimielisesti määräsivät he +lainlaatijakunnan rakentamaan tuon säiliön, mutta lainlaatijakunta +keksi tekosyyn ja väitti, että se on perustuslainvastaista toimintaa. +Nyt farmarit seuraavissa vaaleissa määräsivät perustuslain +muutettavaksi, ja sitten viljasäiliö omaan valtioon. Mutta +lainlaatijakunta ei nytkään totellut, vaan alkoi vehkeillen selittää, +että heille ei ole sanottu laitetaanko se maan rajojen sisälle vaiko +jonnekin lähelle myyntipaikkoja. Kolmannella kerralla määräsivät +maanviljelijät sen laitettavaksi maan rajojen sisäpuolelle, mutta ei +vieläkään lainlaatijakunta asiaa päättänyt, sillä ei ollut muka varoja +tähän tarkoitukseen. Vasta neljännellä kerralla täytyi +lainlaatijakunnan rakentaa valtion viljasäiliö. Näin taisteltiin 8 +vuotta ennenkuin toivottu tulos saavutettiin. Lainlaatijakunta oli +täydellisesti mylly-yhdistyksen asiamiesten ja rautateiden omistajien +vaikutuksen alainen, eikä rohjennut kuulla valitsijainsa ääntä. Äänten +ostaminen on niinikään Amerikassa onneton yhteiskunnallinen tauti. + +Sodan sytyttyä syytettiin Nonpartista Liittoa epäisänmaallisuudesta. +Sen puhujia tervattiin ja höyhennettiin, vaikka esim. Pohjois-Dakotan +farmarit tekivät kaikkensa sodan hyväksi. Vastustajat sanoivat +taistelevansa Euroopassa kansanvallan puolesta, mutta itse lankesivat +mitä törkeimpään tyrannivallan tavoitteluun. + +Näistäkin muutamista esimerkeistä jo huomaa, kuinka Amerikan +maanviljelijäin yhteiskunnallista heräämistä vastustetaan pääasiassa +aivan samoista vaikutteista kuin “vanhassa maassakin”. Tulemme tämän +kertomuksen loppupuolella vähän puhumaan Suomen maanviljelijäin +yhteiskunnallisen liikkeen, maalaisliiton taisteluista, sen voitoista +ja tappioista. + + + + +MATKAN VAIHEISTA “RAUTA-ALUEELTA”. + + +Duluthin kaupunki Minnesotan valtiossa sijaitsee mitä ihanimmalla +paikalla. Kauniita vesiä ja kumpuja on kaupungin lähistöllä. Kaupunki +on yksi suurimmista suomalaisen asutuksen keskuksista. Täällä asuu +useita huomatuita suomalaisia. Pistäydyin tässä kaupungissa kaksi +kertaa. Puhetilaisuus oli järjestetty erääseen matalaan, hyvin +epämukavaan huoneistoon, johon “katukaarojen” räminä häiritsevästi +kuului ja jossa ei riittänyt salin ja sen sivuhuoneitten tilavuudesta +huolimatta tilaa läheskään kaikille sisäänpyrkijöille. Duluthin +kaupunki on äärimmäisen räikeitten suomalaisten sosialistien +pesäpaikka. Täällä ensi kerran häirittiin “vanhan maan +lahtari-edustajaa”. Entinen suomalainen “herrasmies”, joku +“professori” Rissanen esiintyi täällä joukkonsa kanssa, kysellen +silakkain hintoja Suomessa y.m. roskaa, jossa ei ollut mitään +asiallista vaan joka oli edeltäkäsin järjestetty +häiritsemistarkoituksessa. Mutta kaikki meni lopulta rauhallisesti. +Tosin vielä kadullakin sain kunniani kuulla, mutta kun menin +rauhallisesti hymyillen miesten keskelle ja lupasin viedä heidän +vanhemmilleen ja omaisilleen — useita nimittäin tunsin joukosta, olipa +siellä sukulaisianikin Alavudelta — terveisiä, hiljeni meteli, +kasvojen ilmeet pehmenivät ja miehet läksivät harvakseen astelemaan +kohti kotejansa. + +Duluthissa tapasin, kuten jo sanoin, useita huomatuita Amerikan +suomalaisia. Isänmaanystävät olivat järjestäneet illalliset +“Suomi-vieraalle” helmikuun 12 päivänä Abraham Lincolnin päivän +illaksi. Tästä tilaisuudesta, sen lyhyydestä huolimatta, muodostui +harvinaisen isänmaallinen hetki. Tapahtui näet niin, että juhlassa +tapasivat toisensa ensimäinen suomalainen, joka istuu Yhdysvaltain +kongressissa, lakimies Oscar Larson, ja allekirjoittanut, Amerikassa +ensimäisenä vieraileva vapaan, itsenäisen Suomen eduskunnan jäsen. +Päiväkin oli merkillinen, olihan se suuren Lincolnin päivä. Henkilöt +ovat tällaisissa asioissa sivuseikkoja, varsinkin mitä +allekirjoittaneeseen tulee, mutta tapaus oli mieliinpainuva ja +innostava. + +[Kuva: O. J. Larson ja Lauri Perälä.] + + + + +OSCAR J. LARSON. + + +Seuraavana päivänä sain kutsun saapua tervehtimään Oscar J. Larsonia, +tuota kuuluisinta Amerikan suomalaista. Liikemies Salon autolla, hänen +sekä lakimies Victor H. Granin seurassa saavuimme määrä-aikana +Larsonin lakiasiaintoimistoon, jossa Amerikassa syntyneet +suomalais-neidot ottivat meidät vastaan ja veivät +vastaanottohuoneeseen. + +Huone oli yksinkertainen, suuria lakikirjoja seinien suuruiset hyllyt +täynnä. Abraham Lincolnin ja Theodor Rooseveltin suuret muotokuvat +olivat seinällä. Hetken odoteltuamme saapui mr. Larson. Hän on kookas, +komea mies, iältään hiukan yli 50 vuoden, persoonallisuus, jonka +käytöksestä puuttuu kokonaan tuo meille suomalaisille +nousukasluontoisille ominainen teennäisen pinnistetty juhlallisuus. +Tuntui aivan kuin olisi vanhaa tuttavaansa tervehtinyt. Puhelimme +kauan Suomen asioista ja hän lupasi tehdä kaikkensa synnyinmaansa +hyväksi. + +Mr. Oscar Larson on syntynyt Oulun kaupungissa toukok. 20 p. 1871. +Hänen vanhempansa muuttivat pian senjälkeen Kuusamoon ja sieltä, +Oscar-pojan ollessa viiden vuoden vanha, Amerikkaan, asettuen asumaan +Calumetin kaupunkiin Michiganin valtiossa. Oscar alotti +koulunkäyntinsä kaupungin kansakoulussa. Sieltä päästyään palveli hän +kauppa-apulaisena. Ryhtyi jatkamaan lukujaan, suorittaen v. 1891 +tutkinnon Northern Indianan Normaalikoulusta, siirtyen sieltä +Michiganin yliopistoon kirjallisuustieteelliselle osastolle, myöhemmin +ryhtyen lakia lukemaan, ja suoritti lakitutkinnon v. 1894. + +Lakimies Larson on innokas poliittisen toiminnan mies. On toiminut +yleisenä syyttäjänä pitkät ajat, käyden aina Italiasta asti +hankkimassa todistajia ajamiensa asiain selville saamiseksi. + +Duluthiin muutti hän v. 1907 perustaen sinne lakiasiain toimiston. V. +1910 oli hän kuparisaarelaisten ehdokkaana piirituomarin virkaan. Hän +kuuluu republikaaniseen puolueeseen ja on viime vaaleissa valittu +Yhdysvaltain kongressiin. Puhujana on hän laajalti tunnettu, ympäri +Yhdysvaltain. + +Vaikka hän on jo lapsena siirtynyt Amerikkaan, rakastaa hän silti +synnyinmaatansa. Saamme olla ylpeitä tästä Kuusamon pojasta, sillä +kukapa tietää, mitä hän vielä voipi tehdä paljon kokeneen köyhän +isänmaansa hyväksi. Suomalaisten v. 1899 kääntyessä presidentti Mc +Kinleyn puoleen Suomen asiassa oli Oscar Larson johtavana sieluna +siinäkin. Hän se myöskin sai aikaan, että Michiganin valtion +lainlaatijakunta v. 1899 heinäkuun 7 päivänä teki päätöksen, jossa +lausuttiin syvä paheksuminen Venäjän Suomea kohtaan harjoittamaa +sortoa vastaan ja vaadittiin Yhdysvaltain presidenttiä tarttumaan +asiaan. + +Luonteeltaan mr. Larson on iloinen ja hilpeä. Toivorikkaalla mielellä +hän isänmaatansa ajattelee. Kehoitti järjestämään voimakkaan +reklaamityön vapaan Suomen tunnetuksi tekemiseksi Amerikassa. Sitä +asiaa on hänen mielestään heikosti hoidettu. Jos amerikkalaiset +tietäisivät, kuinka kaunis “vanha maa” tuhansine järvineen ja +valoisine kesä-öineen on, niin kilvan he huvimatkansa Suomeen +ohjaisivat. Edelleen hän toivoi, että sovinnollisempi henki +puolueitten kesken saataisiin aikaan. Antakaa arvoa vastustajallekin. +Älkää riistäkö toisiltanne kunniaa ja leipää. Hävinneen on +tunnustettava häviönsä, "mies se on hävinnytkin". Valtiollisten +vankien armahtamiskysymyksessä oli hänellä paljon toivomisen aihetta. +Sisäpoliittisia oloja tuntemattomana ei kuitenkaan tahtonut tuomarina +esiintyä. Toivoi, että kapinan jälkiselvittelyt mahdollisimman pian +loppuunsuoritettaisiin. Venäjän läheisyyttä piti luotto-olojemme +suurimpana vastuksena. + +Suomea hän puhuu huonosti. Sanavarasto on kovin pieni. + +Ei ollut aikaa kauemmin viipyä tämän huomattavimman siirtolaisemme +luona. Täytyi rientää eteenpäin. + +Kävin vielä ystävällisen mr. Salon sievässä huvilassa, samoin lakimies +Granin kodissa. Mr. C. H. Salmisen konttorissa viivyin kauemmin, sillä +hän on sikäläisen Päivälehden johtomies ja samalla etevä liikemies, +jolla on rahanvälitys ja piletti-liike siirtolaisia varten. +Liiketoimensa vuoksi on hän seutukunnan suomalaisten kruunamaton +varakonsuli. Tavaton oli se tungos, jonka näin hänen konttorissaan. +Kysyjiä, avun- ja neuvonpyytäjiä oli jos minkälaisia. Nykyään tämä +toimenmies on Suomessa. suunnittelemassa liiketoimiensa suurentamista +ja suomalaisen kirjallisuuden levittämistyön voimistuttamista +siirtolaisten keskuudessa. Mr. Salmisen työ siirtolaisten keskuudessa +on tunnustuksella mainittava. + +Duluthista kulki matkani Ely-nimiseen pieneen sievään kaupunkiin. +Kesällä lienee tämä seutu mitä ihanin. Suomalaisia on kaupungissa ja +ympäristöllä noin 2 000. Kalevan Ritarit johtavat maamiestemme +henkisiä pyrinnöitä. + +Asemalta ajoimme alajärveläisen työmies Heikki Metsäpellon komealla +autolla juvelikauppias Abraham Savolaisen hauskaan kotiin ja sieltä +nukkumaan kauppias J. E. Porthanin taloon. Puhetilaisuus oli +kalevalaisten talolla. Yleisöä tungokseen asti. Kuulijakunta erittäin +mukanapysyvää ja puhujaa miellyttävää. Seutukunnan suomalaisten +sivistystason huomasin kohoavan koko paljon yläpuolelle siirtolaisten +yleisen sivistyksen keskitasoa. + +Luentojen loputtua pidettiin Kalevan Ritarien kokous, jossa vakavasti +keskusteltiin tämän erikoisen liikkeen ulottamisesta Suomeen asti. +Monia ajatuksia siinä herätettiin puolelta jos toiselta. Elyn ritarit +muodostavat yhden kaikkein parhaita “majoja” s.o. paikallisosastoja +tässä järjestössä. + +Myöhään yöllä loppui kokous ja iloinen, oikea savolainen veitikka, +liikemies Savolainen saatteli “Suomi-vieraan” kotiin. Yöllä käytiin +vielä hienoa jalokivikoristeliikettäkin katsomassa. + +Elystä jäi mieleen hauskat muistot. + +Seuraava puhetilaisuus oli Palossa. Seutukunta tekee synkän +vaikutuksen. Tuntuu aivan kuin seisoisi suomalaisen tyystin raiskatun +entisen mahtavan tukkimetsän syrjässä. Tänne raiskattuun aarniometsään +ovat suomalaiset tulleet n.s. “kantofarmareiksi”. Ilmasto ja maanlaatu +on pääasiassa samanlaista kuin Suomessa. + +Suomalaisia on täällä noin 500. Postia hoitaa suomalainen kauppias +Aug. Halmetoja. Kylän “supervaiserina” on suomalainen Matti Rahko. +Yötä olin suomalaisen kirjainkustantajan A. Rekosen luona. Hän on yksi +siirtolaistemme merkkimiehistä. 15 vuotta on hän kiertänyt ympäri +Yhdysvaltoja suomalaisten keskuudessa tiedonjanoa puheillaan +herättelemässä ja kirjallisuutta, ennenkaikkea sanomalehtiä +levittämässä. + +Kunnollinen mies! + +Suuria palkkoja ei hän ole etsinyt. On tehnyt vain sellaista työtä, +johon on voinut innostua. Kirjojen ja lehtien kauppaaminen on hänen +intohimonsa. Hauskana ja sukkelana savolaisena on hän vastustamaton +tässä toimessaan. Ikää kuuluu miehellä olevan 65 vuotta, mutta kun hän +tuli vastaani, sieppasi matkalaukkuni ja läksi, luulin miehen olevan +siinä 35 vuoden korvilla, ainakin nuoremmaksi itseäni miestä luulin. +Annoin hänen — isäkseni sopivan miehen — kantaa laukkuani! + +Häpesin. — + +Nuorelta, aivan harvinaisen nuorelta hän näyttää. + +Nyt hän on kiertolaiselämän jättänyt ja ostanut maata ensiksi etelästä +Mississipin rannalta, mutta kun siellä oli “rokotiilejä”, muutti Aatu +Rekonen Minnesotaan ja toisten suomalaisten kanssa perusti uuden +siirtolaiskunnan, jolle annettiin nimeksi Palo. Seutukunnan viljelys +on vasta parinkymmenen vuoden vanhaa, mutta silti pitkälle ehtinyttä. +Maisema muistuttaa suomalaista järvimaisemaa, on todella kuin meidän +Savoa. + +Täällä Aatu viihtyy vaimonsa kanssa. Hän on aivan hiljan mennyt +naimisiin. + +Aatu Rekosen työ siirtokansan keskuudessa on ollut sen laatuista, että +jonkinlainen tunnustus isänmaan puolelta olisi paikallaan. Minulle +kerrottiin kuinka Suomesta on ritarimerkkejä Amerikkaan lähetetty +sellaisillekin, jotka niitä pilkaten käyttävät — naamiohuveissa, mutta +Rekosen kaltaiset isänmaalliset miehet ovat unohtuneet. + +Palon pitäjä on voimakas todistus suomalaisesta +korvenraivaajatarmosta. Surullista, että isänmaassamme ovat +yhteiskunnalliset olot olleet ja edelleenkin ovat sellaiset, että +tuollainen jättiläistarmo ei pääse omassa maassamme oikeuksiinsa. + +Postimestari Halmetojan autolla kyydittiin “puhuja” Evelethin nuoreen +rauta-alueen kaupunkiin. Tämä oli ensimäinen paikka, jossa en tiennyt +minne menisin, kenenkä neuvoihin turvautuisin. Menin suoraan +“haalille” ja siellä sain kuulla esitelmäni ajan. Huone oli täälläkin +kuulijoita täynnä ja puheitten loputtua ilmestyi eteeni monia vanhoja +tuttavia Alavudelta y.m. Seutukunnalla on suuri suomalainen kirjasto +ja ennemmin, muutama vuosi sitten, ovat suomalaisten +sivistysharrastukset olleet erittäin virkeitä. Nyt ne olivat lamassa. + +[Kuva: Pastorit herra ja rouva Lappala lapsineen.] + +Mr. Juhani Aho Alavuden Kuorasaholta ohjasi minut täältä suureen +Virginian kaupunkiin. Siellä oli erittäin ystävällinen vastaanotto. +Pastori Risto Lappala, tohtori Jussi Räihälä, liikemies Juho Ketola +Lapualta y.m. olivat vastassa. Pastori Lappala on vapaamielisen +kristillisen seurakunnan pappi ja hänen vaimollansa on samanlainen +virka. Rouva Lappala lienee ensimäinen suomalainen nainen, joka on +vihitty papiksi. + +[Kuva: Virginian suomalaisia valokuvassa “Suomi-vieraan” kanssa.] + +Kaupungissa on noin 3 000 suomalaista. Suuri ja kaunis kaupunki! +Kuulijoita, kuten tavallista, huoneitten täydeltä ja innostus +sellainen, että mies melkein pakotettiin vielä toisenkin kerran +kaupunkiin tulemaan. Aikaa ei siihen kuitenkaan riittänyt. + +Nashwaukin kaupunki on lähellä Virginiaa. Pieni kylä, noin 500 +suomalaista. + +Täällä tutustuin etevään suomalaiseen musiikkimieheen Vihtori +Taipaleeseen. Hän johtaa suurta orkesteria ja on paikkakunnan +korkeakoulun musiikinopettajana. Hänellä on myöskin oma +perheorkesteri, jonka kanssa hän saapuu ensi kesänä Suomeen, esiintyen +intiaanipuvuissa. Hänen rouvansa on kaupungin postimestarina. + +Seutukunnan suurin farmari on Matti Suutari. Useita suuria suomalaisia +liikkeitä on kaupungissa. + +[Kuva: Vihtori Taipale.] + +Taipaleen kotiorkesterin kanssa matkustin Hibbingiin, joka on aivan +lähellä edellistä kaupunkia. Täällä muodostui puhetilaisuudesta +harvinainen juhla, sillä Taipaleen perheorkesteri soitteli kaikki +väliajat. Hibbingin suomalaiset ovat riitaista väkeä, jonka vuoksi +kaikki yhteiset sivistysharrastukset ovat kokonaan lamassa. +Rautainsinööri K. L. Haataja lienee seudun huomatuin suomalainen. + +Kuulijoita oli täälläkin kaikesta huolimatta hyvin paljon. + +Tuiman pakkasen paukkuessa kuljin täältä Kettle-Riverille, +kolkoimmalle kulmakunnalle Minnesotassa. Kauhea tulipalo on täällä +hävittänyt asutuksen. Monen neliömailin alueelta paloi kaikki, +joukossa paljon ihmisiäkin. Uutta elämää parhaillaan ylös yritettiin. + +[Kuva: Vihtori Taipaleen perhe-orkesteri Nashwaukista. Orkesteri +saapuu ensi kesänä Suomeen, esiintyen m. m. Tampereen +maanviljelysnäyttelyssä.] + +Seutukunta on pientä farmiseutua. Suunnaton tulipalo on tehnyt +hirveätä jälkeä. Noin 350 ihmistä paloi; ei ollut minne paeta, kun +tulen valta riehui yllättävänä elementtinä, joka nieli kaikki mitä +eteen sattui. Monet pakolaiset kuolivat autoihinsa tielle. Ne, jotka +pelastuivat, upottautuivat kuivuneen joen mutaan tai muuhun kosteaan +maahan. Ystävällisiä, kärsineitä kansalaisiamme oli puhetta kuulemassa +huoneen täydeltä. Seppä Paakkarin vieraanvaraisessa kodissa viihtyi +väsynyt matkamies kuin kotonaan. Matka, nimittäin lopulle ehdittyään, +alkoi tavattomasti rasittaa. — Tämän seudun suomalaiset muistuttivat +meidän isäntiämme ja seppä Paakkari kyliemme seppää. + +Seuraavana päivänä ajoimme mr. Paakkarin autolla Cloquetin kaupunkiin, +joka palon jäljestä on entistä ehompana noussut. Puhetilaisuus täällä +muodostui matkan ikävimmäksi, sillä hyvät suomalaiset “äkkijyrkät” +sosialistit häiritsivät puhujaa sen kuin ehtivät. Työväentalo, jossa +puhe pidettiin, oli “äkkijyrkkiä” kuulijoita jotenkin täynnä. Ilman +takkia, jalat tuolin sarjalla “toverit” kompasanojansa ja +ilkeämielisiä kysymyksiänsä puhujalle esittelivät. Lopuksi uhkasivat +melkeinpä käsirysyllä “opettaa Suomen lahtarille” internatsionaalisia +oppejansa. Selvisin kuitenkin ilman sen pahempaa. + +Samana päivänä puhuin Cloquetin lähellä kansakoululla. Kuulijoina +seutukunnan kiihkeimmät uskovaiset, jotka juuri tulivat suomalaisen +pastori Kuusiston pitämistä “seuroista”. + +Kummallinen päivä! + +Kahdenlaisia kiihkoilijoita. Kaukana vieraalla maalla eksyy +suomalainen sielu _uskomaan_ milloin mitäkin. Toiset kiihkoilevat +uskonnolla, toiset yhteiskunnallisella “äkkijyrkkyydellään”. +Uskonnollinen kiihkoilu on Amerikassa vapaata, mutta “äkkijyrkät” +joskus — tervataan ja höyhennetään. + +Brule Wisconsin on kantofarmarialuetta, noin 5 000 suomalaista. Täällä +tapasin paljon eteläpohjalaisia tuttavia. + +Erikoisemmin mieleeni on jäänyt Ironwood Michiganissa. Asemalla oli +vastassa useita karstulalaisia eli “karstusia”, joukossa ystävällinen +Matti Tikkala ja Antti Haapoja, viimeksimainittu Härmästä. +Puhetilaisuus kalevalaisten “haalilla” muodostui juhlahetkeksi, jota +ei voi unohtaa. Puhuin täällä kaksi kertaa. Toisella kertaa olivat +rouva Tikkala ja neiti Helmi Länttä y.m. naiset järjestäneet hauskan +perhejuhlan, jossa laulut ja puheet vuorottelivat myöhään yöhön. +Isänmaallista mieltä ja kotimaan kaipausta pulppusi tämän seudun +suomalaisten sieluista. Varsinkin Tikkalan perhe ja heidän +liikekumppaninsa työ suomalaisuuden hyväksi paikkakunnalla oli +ihailtavaa ja liikuttavaa. Täällä oli minulla tilaisuus syvemmin +pilkistää Amerikassa syntyneitten suomalaisten nuorten sieluelämään, +sellaisten nimittäin, joilla on sivistystä ja jotka ovat hyvästä +kodistaan vanhempainsa opetuksella imeneet sieluunsa suomalaisen +hengen. Monenlaiset ja raskaat ovat ne ristiriidat, jotka tällaista +nuorisoa rasittavat ja tuottavat heille kärsimyksiä. Aikamme nuoriso +on onnetonta kaikkialla sivistyneessä mailmassa, mutta paljon ja +kaikenlaisia esim. suomalaiselle nuorisolle tuntemattomia tuskia +täytyy siirtolaisnuorison kestää eikä heidän elämänsä koskaan ole +ehyttä ja kokonaista. Äidin ja isän kertomukset kotimaasta ovat heillä +aina pitkin elämää kaipauksen ja syvän tuskan tuottajina. Toisaalta +taas Amerikka, joka on heidän synnyinmaansa ja jonka maan kansalliset +ja uskonnolliset olot koulukasvatuksen kautta ovat heille tulleet +rakkaiksi, vetää heitä puoleensa. Monet herkät, tunteelliset luonteet +eivät kestä näitä ristiriitoja, vaan murtuvat sielullisesti. Heistä +tulee tuollaisia elävinä kuolleita joukkosieluja, joilla ei ole mitään +sisäistä innostusta, ylevään ja hyvään pyrkivää sisäistä voimaa. +Huvittelunhalu ja aineellisuus valtaa heidän sielunsa ja näin Amerikan +tuhannet erilaiset henkiset, taiteelliset ja uskonnolliset puoskarit +saavat heistä sievoisen lisän suureen kannattajalaumaansa. + +“Vanhan maan” nuorison apua ja tukea siirtolaisnuoriso toivoo, etten +sanoisi — rukoilee. Maamme voimakkaan nuorisoseuraliikkeen +velvollisuus on sulkea siirtolaisnuoriso huomioonsa. Perustettakoon +nuorisoseuroja myöskin Amerikkaan. Lähetettäköön sinne usein puhujia +ja ennen kaikkea perustettakoon Suomen Nuorison Liiton +äänenkannattajaan “Pyrkijään” erikoinen siirtolaisnuorison osasto, +jota toimitettaisiin Amerikasta päin ja jota tarmokkaasti +levitettäisiin siirtolaisnuorison keskuudessa. + +Ironwoodista pistäydyttiin autolla Hurleyssä, Wis., yhdessä kaikkein +törkyisimmistä Yhdysvaltain kaupungeista. Kaupunki on aivan lähellä +Ironwoodia, joki vain erottaa ne toisistansa. + +[Kuva: Vangittuja hotellien omistajia.] + +Amerikassa on, kuten tiedetään, kieltolaki, mutta näillä seuduilla +sitä uhmaten rikottiin aina siihen asti, kunnes eräänä varhaisena +aamuna saapui kaupunkiin ylimääräinen poliisijuna, jonka miehet +marssivat kaupungin 57 hotelliin, etsivät kaikki väkijuomat, +vangitsivat hotellinomistajat vieden heidät mukanaan ja lukitsivat +jokaisen hotellin sinetillä. + +Vangittujen valokuvat kiertelivät uutisen kera maan lehdistössä +peloittavana varoituksena kaikille väkijuomain salakauppiaille. + +[Kuva: Poliisipäällikkö, joka toimitti vangitsemisen.] + +Näin valvotaan Yhdysvalloissa kieltolakia. Amerikka on tässäkin +asiassa Amerikka ja siksipä täytyykin sanoa, että kieltolaki on siellä +paremmin toteutettu kuin meillä. + +Ystävällisten ironwoodilaisten seurassa kävin vielä Wakefieldissä. +Hauska automatka, joka ei hevillä unohdu. Täällä näin ensi kerran +juopuneita. Nämä Michiganin seudut ovat aina olleet kuuluisia huonosta +elämästä. Kieltolain valvontakin on mitä vaikeinta. Karstulalaisia +paljon; kaikki kunnon suomalaisia ja suurin osa seutukunnan +valistusharrastusten johtohenkilöitä. + +Täältä kulki matkani Crystal Fallsiin, jossa ystävällinen pastori W. +Kuusisto otti “Suomi-vieraan” huostaansa. Puhetilaisuus oli kirkon +alasalissa. Hirvittävän lumipyryn takia oli kuulijoita vähemmän kuin +tavallisesti. Seutukunnalla asuu noin tuhatkunta suomalaista. Useita +varakkaita farmareita. + +[Kuva: Siirtolaisnuorisoa Ishpemingin kaupungista, Mich.] + +Republic, Mich. on pieni mainiseutu, jossa nostetaan rautaa 3 000 +jalan syvyydestä. Väestö uskonnollista, sosialisteja ei paikkakunnalla +ole, mikä on sitäkin kummallisempaa, kun jotenkin kaikki suomalaiset +ovat kaivostyöläisiä. — Ystävällinen Frans Lahtinen on tämän pienen +seudun “matkapappien” ystävä ja huoltaja. + +Seuraava paikka oli Ishpemingin kaupunki. Ishpeming on intiaanien +kieltä ja merkitsee suomeksi taivasta. Tulo tänne oli vaivaloista, +oikeata “kaitasta tietä”. Suurenlainen kaupunki, asemalla en tavannut +ketään suomalaisia. Vilustuin junamatkalla ja sain kuumetta. +Puhelinluettelon avulla löysin pastori Rautalahden toimeliaan ja +reippaan, Laihian pappilasta lähteneen rouvan. Hän ryhtyi tarmolla +asiaan ja pian oli tohtori Holm vuoteeni vieressä. Vaatteet päälle ja +apteekkiin seurauksella, että illalla olin jo melkein entistäkin +terveempi. Ilta kysyi voimia, sillä suuri “haali” oli tupaten yleisöä +täynnä. Tilaisuudessa puhuivat myöskin pastori Rautalahti ja tohtori +Holm. + +Ishpemingissä asuu paljon hyvinvoipia huomattuja suomalaisia. Tohtori +Holmilla on oma suuri sairaala. Veljellinen henki yhdistää +siirtolaisiamme. Ei ole eroa tohtorin ja työmiehen välillä, kaikki +seurustelevat toistensa kanssa. + +Pastori Rautalahti on nykyään synodilaisen kirkon esimies, piispa, +kuten meillä sanottaisiin, mutta amerikkalaisuus ei tunne piispoja +eikä rovasteja. Kristillisyys on siellä palvelevaa, rakkauden +evankeliumia, eikä, kuten meillä, hallitsevaa virallista +kristillisyyttä. + +Kymmenen minuutin automatkan päässä on Negaunea-niminen kaupunki. +Negaunea suomennettuna merkitsee helvettiä. Tohtori Holmin komealla +piilillä vietiin “Suomi-vieras” taivaasta helvettiin. + +Vastuksensa ja harminsa oli täälläkin. Tänne sain Suomesta +sähkösanoman, jolla kiirehdittiin miestä kotia. Uusi 60 eri paikkaa +käsittävä matkasuunnitelma oli juuri tehty ja aikomukseni oli viipyä +perillä kesään asti, mutta nyt täytyi kaikki jättää ja kiireimmän +kaupalla ryhtyä suunnittelemaan paluumatkaa kotimaahan. Oli helmikuun +viimeinen päivä. Raikas kevään tuntu ilmassa. Vaikka tämän seudun +vuodenajat muistuttavatkin suuresti Suomea, saapuu kevät kuitenkin +paljon ennemmin kuin meillä. + +Negauneasta (helvetistä) sain muistoksi kahden paholaisen kuvat, jotka +lukijoillenkin esitän. Kuva oli aikoinaan hyvin suosittu, mutta +Suomeen ei se päässyt. + +[Kuva: Seyn ja Bobrikoff. Suosittu postikortti aikoinaan +siirtolaistemme keskuudessa.] + +Matkani kulki täältä Amerikan suomalaisten henkisten rientojen +keskukseen, nimittäin Hancockin kaupunkiin. + +Koko pitkän matkan olin suurella jännityksellä odottanut tätä +tapausta. Jännitystä lisäsivät vielä monet matkan varrella saamani +ystävien kirjeet, joissa peloiteltiin ja varoiteltiin miestä tämän +Suomi-opisto-kaupungin varalta. “Muistakin siellä puhua hyvin, sillä +arvostelu tulee olemaan ankara”, kirjoitti eräskin hancockilaisia +tunteva ystäväni. + +Kirkkaana “vanhan maan” huhtikuista kevättä muistuttavana varhaisena +aamuna astuin junasta Hancockin asemalle. Hämmästykselläni ei ollut +rajoja, sillä noita peloiteltuja hancockilaisia oli varhaisesta +aamuhetkestä huolimatta asemasilta täynnä. “Tekö se olette Perälä?” +kysäisee lyhyenläntä vastaanottajien eturintamassa seisova, erittäin +ystävällisen ja leikkisän näköinen mister. + +— Niin, sitähän sitä tässä on koetettu olla, vastaan yhtä leikkisästi +ja sitten lyödään kättä päälle. + +“Heikki Jasberg on nimeni ja nämä toiset ovat seutukuntamme +sivistysrientojen etuvartijoita.” + +Lähdettiin astelemaan kohti kaupunkia. Jasbergin liikehuoneistossa +odotti useita kirjeitä. Noudettuani ne vietiin mies lepäämään +Scott-hotelliin. + +[Kuva: Hancockin valtakatu.] + +Iltapäivällä tuli ystävällinen mr. Heikki Jasberg herättämään +väsynyttä matkamiestä ja ilmoittamaan, että ennen Kalevalajuhlan +alkua, jossa allekirjoittaneen tulee puhua, ovat yhteiset illalliset +hotellissa. + +Mr. Heikki Jasberg on Amerikan suomalaisten yksi kaikkein +huomatuimmista miehistä. Hän on yli 40 vuotta ollut Amerikassa, +syntynyt hän on Kivijärvellä. Uransa siirtolaisena hän alotti +halkometsätöissä. Omin neuvoin kehitettyään itseään ja opittuaan maan +kielen perusti hän oman maaliikkeen, joka hänellä yhä vieläkin on. +Heikki Jasbergissä yhtyy käytännöllinen liikemies ja syvästi uhrautuva +aatteenmies. Kun toiset rukoilevat tai muuten haaveilevat uskonnon ja +ihanteiden maailmassa, tekee Heikki työtä. Suomi-opiston historia +valaisee erinomaisesti mr. Jasbergin tapaa palvella Jumalaa ja +aatteita. Toiset rukoilivat opiston puolesta, mutta Heikki teki työtä, +jota ilman opistoa ei koskaan olisi syntynyt. Mr. Jasbergin suurtyö +siirtolaiskansan hyväksi onkin Suomi-opiston historiasta +löydettävissä. Paljon on hän myöskin tehnyt uskonnollisen elämän ja +raittiuden hyväksi, puhumattakaan niistä monista taloudellisista +yrityksistä, joitten alkuunpanijana hän on ollut. + +[Kuva: Illalliset Hancockissa. Mukana kaikki seutukunnan johtavat +henkiset voimat, kuten Suomi-opiston opettajia, lääkäreitä, pappeja, +liikemiehiä y.m.] + +Mr. Heikki Jasberg on parhaita puhujia siirtolaiskansan keskuudessa. +Hän on persoonallisuus joka asiassa ja joka tilanteessa. Vaikka hän on +paljon sisäisesti kärsinyt ja taistellut mies, on hän silti aina +iloinen, melkeinpä itkeekin nauraen. Terve, syvä huumori kukkii +kärsimyksissä ja elämänkohtaloissa jalostuneen ja Korkeimman apuun +luottavan persoonallisuuden aivoissa. Mr. Heikki Jasberg on juuri +tällainen mies. Hänen seurassaan tuntee jotakin saavansa. +Isänmaanrakkaus on hänessä voimakas. “Suomi on äitini, se on minut +synnyttänyt, Amerikka isäni, sillä se minut elättää” — tuumi tämä +rattoisa siirtolaisisänmaanystävä. + +Juhlaillallisiin, jotka oli järjestetty vapaan isänmaan kunniaksi, +otti osaa noin 40 miestä. Useita puheita pidettiin. Niistä mieleeni +jäi varsinkin Suomi-opiston johtajan Wargelinin voimakas puhe. Hän +toivoi nuoren kansanvallan maassamme voimistuvan. Kansanvallan vaikea +läksy on oppia puoluetaisteluissa häviämään. Voittaja on aina heti +tunnustettava. Siinä suhteessa nuori itsenäinen Suomi voipi paljon +oppia Amerikalta. Tästä seuraa myöskin, että puolue-elämä suuntautuu +terveille teille, pikkumaisuus häviää ja kaikkia innoittaa yhteisen +isänmaan suuri asia. + +Kalevalajuhla alkoi illalla klo 6. Suuri sali oli ääriään myöten +yleisöä täynnä. Ohjelma mitä valituin. Kaikki osoitti, että todella +ollaan siirtolaisten henkisten harrastusten keskuksessa. + +Matkasta, illallisista ja kahdesta pitkästä puheesta lopen uupuneena +vihdoin aamupuolella yötä pääsin takaisin hotelliin. + +Seuraavana päivänä oli määrä puhua Suomi-opistolla. Oppilaat, sekä +paljon muutakin yleisöä oli opistolle kokoontunut. + +“Suomi-vieraan” lausui johtaja Wargelin tervetulleeksi, puhuen +miehekkäitä sanoja “vanhalle maalle” toivoen, että nyt kun isänmaa on +vapaa, tulisi sen muistaa myöskin siirtolaisten henkisiä harrastuksia, +ennen kaikkea Suomi-opistoa, joka on siirtolaisnuorison korkein +opinahjo. + +Tässä lienee sopiva tilaisuus hiukan puhua tästä siirtolaiskansan +korkeakoulusta. + +Ymmärtääksemme tämän opiston asemaa on meidän ensin hiukan puhuttava +Yhdysvaltain koulu-oloista yleensä. + +[Kuva: Suomi-opiston johtajan Wargelinin perhe.] + +Perustuslait määräävät kansalaisten kasvatuksen ja vähimmän +oppimäärän, mikä jokaisen on itsellensä hankittava. Kaikkien lasten on +käytävä koulua joko valtion kouluissa tai yksityisten ylläpitämissä +laitoksissa. Valtion ylläpitämissä kouluissa ei opeteta uskontoa, se +on mahdotonta sen moni-uskontoisuuden vuoksi, joka Amerikassa +vallitsee. Tämä ei suinkaan merkitse sitä, että maan hallitus ja +johtavat valtiomiehet vieroisivat uskontoa, kuten usein kuulee meillä +väitettävän. Ei, asiat ovat aivan päinvastoin. Todistaaksemme tätä +väitettä otamme tähän muutamia lausuntoja. + +Columbian yliopiston presidentti N. M. Butler lausuu: “Kasvatus on +kansakunnan henkisten arvojen jatkuvaa sovelluttamista elämään. Nämät +arvot voidaan määritellä viiteen osaan, nimittäin tiede, kirjallisuus, +taide, yhteiskuntalaitokset ja uskonto, joka viimeksimainittu on +välttämätön tekijä ja jokaiselle lapselle tulee tarjota sitä sopivan +järjestelmän kautta.” + +[Kuva: Suomi-opiston neitosia.] + +Kasvatusopin professori G. A. Coe kirjoittaa: “Jos uskomme, että +täydelliseen persoonallisuuden kehittämiseen tarvitaan ei ainoastaan +inhimillistä yhteiskuntaa, vaan myöskin yhteyttä Jumalan kanssa, niin +seuraa siitä, että kasvatuksemme tarkoituksena tulee olla auttaa +kehittymättömiä ihmisolentoja täydelliseen persoonallisuuteen +kanssakäymisessä ihmisten ja Jumalan kanssa ja niiden avulla.” + +Irving King, suuri kasvatusopin tutkija, lausuu seuraavaa: “Uskonto on +suurin tekijä elämässä. Ja jos kysyisimme, mikä on uskonnon ja +kasvatuksen suhde toisiinsa, niin täytyy meidän sanoa, että niiden +suhde on niin läheinen, ettei kumpaakaan voida eroittaa toisestaan, +parhaassa merkityksessä toisensa olennollisesta hengestä.” + +Suuri valtiomies Roosevelt lausuu m.m., että “on hyvä asia olla +terävä, etevä ja kekseliäs; mutta on parempi omata ominaisuuksia, +jotka saavat sisältönsä Jumalan kymmenistä käskyistä ja +vuorisaarnasta.” + +Amerikkalaiset valtiomiehet siis kunnioittavat uskontoa ja juuri siksi +he siinä asiassa sallivat suuria vapauksia. He eivät tahdo uskonnon +varjon alla ajaa poliittisia tarkoitusperiään eikä hallita. Tästä +seuraa, että uskonnollinen elämä on maassa uhrausrikasta ja +voimakasta. Se on tarttunut suomalaisiinkin. Suomi-opisto on siitä +paras todistus. Se on syntynyt uskonnollisista vaikutuksista. + +Vieraskielisiä kansallisia harrastuksia — kuten luonnollista — ei +Amerikassa kärsitä. Siinä suhteessa täytyy olla hyvin varovainen. +Maassa on olemassa n.s. “Speak-English”-liitto, jonka tarkoituksena on +opettaa lasten kautta vanhemmille englanninkieltä. Tämä liitto +kuuluukin saaneen m.m. suomalaisten keskuudessa hyviä tuloksia aikaan. +Lapset eivät puhu koulussa välitunneilla — eikä paljoa muuallakaan — +suomea. Äidit ja isät innostuvat opettelemaan englantia; rakkaus +lapsiin heitä siihen vetää. + +Suomi-opisto kaikesta huolimatta tekee myöskin kansallista +sivistystyötä, mutta etualalla täytyy sittenkin pitää amerikkalaista +sivistystyötä. + +Suomi-opisto alotti toimintansa syyskuun 8 pnä 1896. Oppilaita oli +aluksi vain 11. Nykyään siinä toimii seuraavat osastot: Valmistava +osasto, akateminen osasto, kauppakoulu ja jumaluusopillinen seminaari. + +Akateminen osasto vastaa valtion kouluja ja valmistaa oppilaita +korkeampiin oppilaitoksiin sekä seminaariin. Tämän osaston kurssi +tyydyttää hyvin yliopiston vaatimuksia, joten opisto on valtion +korkeakoulujen luettelossa. + +Kauppakoulukurssi on kaksivuotinen. Tämän osaston oppilaat saavat aina +helposti hyviä paikkoja. + +Seminaari on kolmivuotinen. + +Opetuskielenä kaikilla osastoilla käytetään pääasiassa +englanninkieltä. Uskonnon ja suomenkielisten aineiden opetus tapahtuu +suomenkielellä. + +Koululla on aina ollut taloudellinen pula. Suurikorkoiset pankkivelat +nielevät vuosittain suuria summia. Toivomuksia lausuttiin, että Suomen +valtio ojentaisi auttavan kätensä siirtolaiskansan korkeakoulun +hyväksi. Toivomus, joka nykyisissä oloissa on mahdoton, mutta joka +tulevaisuudessa kylläkin on huomioon ottamisen arvoinen. + +Opiston pitkäaikaisena tarmokkaana johtajana on toiminut tri J. K. +Nikander. Hän kuoli v. 1919. Hänen jälkeensä tuli johtajaksi John +Wargelin, nuori tarmokas mies ja erinomainen puhuja. + +Luentotilaisuuden jälkeen pistäydyin johtaja Wargelinin kauniissa +kodissa, jossa iloinen talon emäntä soitti “Finlandian” voimalla ja +innostuksella. + +Hancockissa puhuin vielä parikin eri kertaa Kalevan Ritarien +täysi-istunnossa. Innostusta ja hartautta kaikkialla. Varsinkin “veli +ensimmäistä” mr. Mattssonia olen usein jäljestäpäin muistellut. + +Hancockissa on toinenkin huomattava laitos. Se on suomalainen +sairaala. + +Sairaala on vasta kolme vuotta vanha, mutta siitä huolimatta on sieltä +jo yli tuhannen siirtolaissuomalaista terveyttänsä etsinyt. + +Sitkeätä taistelua on tämäkin laitos syntyäkseen vaatinut. +Kuparisaaren suomalaiset eivät pitemmältä jaksaneet tyytyä +katolilaiseen sairaalaan, vaan pelkäämättä vaikeuksia ryhtyivät +hommaamaan omaa sairaalaa. Asialle sysäyksen onnellista ratkaisua +kohti antoi ishpemingiläinen suomalainen lääkäri Henry Holm. Hänen +tuellaan ja kannatuksellaan päästiin alkuun. Hancockilaiset +liikemiehet, varsinkin apteekkari Verner Nikander, joka nykyäänkin +vielä toimii sairaalan taloudenhoitajana, sekä liikemiehet Matti +Mattsson, Antti Petäjä, Kaaleppi Seppänen y.m. ovat paljon työtä +uhranneet tämän sairaalan hyväksi. + +[Kuva: Suomalaisen sairaalan hoitajattaria.] + +Hancock on todella siirtolaissuomalaisten Helsinki. Siellä on, paitsi +edellä esitettyjä Suomi-opistoa ja sairaalaa, komea kirkko, komea +valistustalo y.m., mikä voimakkaasti todistaa siirtolaiskansan +henkisien harrastusten voimaa ja syvyyttä. + +Hancockissa viivyin useita päiviä, käyden ympäristöllä aina iltaisin +puhumassa. Ystävällinen Heikki Jasberg vei “Suomi-vieraan” hotellista +kotiinsa, jossa talon nuoriväki piti “vierasta” kuin “piispaa +pappilassa”. Tahtoipa mies melkein liiankin kotiutua, usein vielä +jäljestäpäinkin “vieraan” ajatukset viihtyivät Jasbergin nuorten +seurassa. Ehkä vielä joskus tulee tilaisuus uudistaa näitä muistoja. +Sitä ainakin allekirjoittanut toivoo. + +Calumetin kaupunki on noin puolen tunnin raitiotievaunumatkan päässä +Hancockista. Iloisessa seurassa jutellen meni tuo matka odottamattoman +pian. Eräs herttainen rouva tarjoutui puhemieheksi “Suomi-vieraalle” +ja sanoi heti perille päästyämme ryhtyvänsä tehtäväänsä. + +Kaupungissa menimme Jasberg-veljesten kanssa siirtolaissuomalaisten +vanhollisimman lehden “Valvojan” konttoriin. Ystävällinen, mutta +hiukan omituinen vastaanotto päättyi illallisiin, jossa isäntänä oli +varakonsuli Jackola, ystävällinen, tukeva rauhantuomari, joka erosi +suuresti toisista vastaanottajista ja “esittäjistä”. + +Luentopaikalla illalla oli tavattoman suuri sali yleisöä jotenkin +täynnä, mutta alkuun ei tahdottu päästä. Amerikkalainen tapa vaatii, +että puhuja aina esitetään yleisölle. Mutta täällä esittelijäksi +tuppautunut “suuruus” ei täytä tehtäväänsä, sillä “hänen misiksensä +(rouvansa) ei ole vielä tullut.” Yleisö hermostuu, puhuja tuskaantuu, +kunnes mitta tuli täyteen. Pohjalaisuuteni heräsi ja niin alotin ensi +kerran koko matkalla puheeni ilman esittelyä. Hyvin se meni niinkin, +esittelijästä vain sain “ystävän”, joka ehkä vieläkin herttaisina +hetkinään “misiksensä” kanssa allekirjoittanutta muistelee. + +Luentopaikalla tapasin vielä — puhemiehenikin. Hän ottaa reippaasti +käsimutkastani kiinni, viepi syrjemmälle ja hakee sinne punakan, +terveen suomalaisneidon. + +"Saanko luvan esitellä: + +Miss Tyyne Järvis ja —" + +Keskustelu viriää. + +Kysyn uudelta tuttavaltani mistä hän on lähtöisin. + +— Alavudelta. + +— Mistä sieltä? + +— Lahdenkylästä. + +— Sieltähän sitä minäkin, kuka Te olette, mistä talosta? — + +— Kustaaporvarin Tyyneksi minua lasna sanottiin. + +— No, mutta mehän olemme syntyneet naapureina, maantie vain oli +kotimme väliä. + +— Sinäkö olet se Lauri, se pahankurinen — + +— Niin justiin se sama, joka aina koulumatkoilla sinua kiusasi. + +— No, tuhat tulimmaista, ja nyt tuo rouva on meillä — puhemiehenä. + +Näin keskustelu jatkuu ja puhemiesrouva nauraa. Lopulta hänkin +hämmästyksestä hölmistyy, käy totiseksi ja — onnittelee lapsuuden +leikkitoveruksia, jotka näin hauskasti toisensa tapasivat. + +[Kuva: Suomalaisia metsätöissä.] + +Oli selvää, että meille tuli hauska ilta. Ikävä vain, että jo samana +iltana täytyi palata Hancockiin, sillä seuraavana päivänä piti puhua +_Väinölässä_, supi suomalaisessa kantofarmarikylässä. + +Täällä olin tilaisuudessa näkemään aito amerikkalaista +metsänraiskausta. Amerikka on maailman suurin ryöstöviljelyksen maa. +Metsänraiskaus esim. on jo kehittynyt niin pitkälle, että +hallituksenkin on täytynyt puuttua asiaan. Metsäin häviäminen kun +huonontaa ilmanalan. Näillä seuduilla on vielä jonkun verran metsiä. +Tukkityöt talvisin ovat hyvin yleisiä. Rautatieyhtiöt laittavat aivan +erityisiä rautateitä metsiin tukkien vetoa varten. Tällaisella +tukkijunalla matkustaminen on hidasta ja ikävää. + +Pelkie, Misch. on myöskin metsäinen kantofarmarikylä. Puhuin siellä +kirkossa, kuten niin monessa aikaisemmassakin farmarikylässä. +Väittelyä lopussa, joka kuitenkin päättyi mitä sydämellisimpään +sovintoon. Asian kulku oli seuraava: + +Väittelyä johtaa eräs metsätyöläinen, hyökäten mitä räikeimmin +valkoisen Suomen, “lahtari-Suomen” päälle, kertoellen mitä +pöyristyttävimpiä valheita kapinan ajalta. Koetan rauhallisesti oikoa +miehen sairaalloisia esityksiä, mutta mikään ei häneen pysty. +Etupenkissä istuu pari pientä poikasta mitä ryysyisimmin puettuna. +Lähdönpäihin jaoin tavalliset kolehtirahat poikasille ja käskin heidän +ostaa itsellensä vaatteet. + +Pojat sattuivat olemaan tuon kiivaan vastustajani poikia. + +Aamulla tuli poikain isä kiittämään ja samalla pyysi anteeksi +illallista esiintymistään. Erosimme hyvinä ystävinä. + +Suomalaiset näillä seuduilla ovat vakavaa, uskonnollismielistä väkeä, +lukuunottamatta kiihkeitä sosialisteja, joita on kaikkialla. +Uskonnollinen elämä muistuttaa vanhan maan puolue-elämää. Eri +kirkkokunnat kiistelevät keskenänsä, useinkin hyvin toisarvoisista +kysymyksistä. Suomen heimon kirouksena on tuo meitä kaikkialla +seuraava kiistamielisyys ja kateus. Uskonnolliset puoskarit osaavat +erinomaisesti siirtolaistemme keskuudessa näitä ominaisuuksia +eduksensa käyttää. + +Tapasin täällä useita keskisuomalaisia. Johtavana miehenä toimii +farmari Kananen, lähtöisin Pihtiputaan Nokkalasta. Hän on paljon +käytetty luottamusmies, kotimaata palavasti rakastavana kunnon +kansalainen. + +Viimeinen paikka “rauta-alueella” oli South Range. Puhuin siellä +Kalevalaisten haalilla, joka oli hienoin juhlasali, minkä matkalla +olin tilaisuudessa näkemään. Kaikkialta veralla verhottu huone oli +vain tavattoman raskas puhujalle. Kaupungissa on paljon ystävällisiä +suomalaisperheitä ja suuria suomalaisia liikkeitä. Oppaana ja +auttajana muistelen kiitollisuudella varsinkin mr. Taneli Kuonaa. + +Maaliskuun 5 pnä lähdin näiltä suurilta suomalaisseuduilta kohti New +Yorkia. Matkalla tapahtui vielä yhtä ja toista mainitsemisen arvoista +ja amerikkalaisuutta kuvaavaa. Tulomatkalla sovittiin eräässä +kaupungissa, että palatessani vielä poikkean ja että silloin puhun +erään perheen uudessa kodissa. Toimin sopimuksen mukaan ja aivan +oikein: mainittu perhe oli järjestänyt isot perhejuhlat. Soittaen, +laulaen ja puheita pitäen kulutettiin iltaa tässä vierasvaraisessa +kodissa. Tuli lähdön aika. Ulkona oli mitä ihanin ilta. Kirkkaat +sähkövalot valaisivat lumihiutaleita, joita taivas hiljakseen +ripotteli kuin kukkasia. Iloisena joukkona kuljemme toinen toistamme +saatellen. Vihdoin on meitä pari kolme jäljellä. Lopuksi joudun +yksinäni saattelemaan erästä “missiä”. Huomaan kuinka saatettavani on +hätääntyneen hermostunut. Syytä siihen en ymmärrä. Perille tultuamme +sanon kohteliaasti hyvästi ja palaan asuntooni. Hetken kuljettuani +yksin näen miehen hengästyneenä juoksevan vastaani. Se on eräs +pohjalainen, samassa juhlassa mukana ollut mies. + +— Olet vaarallisella tiellä, katso eteesi — huutaa mies ja pusertaa +browninkia kädessään. + +— Kuinka niin? Mikä on hätänä? kysyn säikähtyneenä. + +— Olet vaarallisella tiellä, sillä se miss, jota saattelit, on erään +“airiksen” (irlantilaisen) morsian ja hän on jo kaksi kertaa hyökännyt +tytön saattajien päälle ja tiedä — jatkoi mies — täällä ei muukalaisen +henki paljoa merkitse. Tule nyt! lopetti pelastajani puheensa ja niin +me menimme ja — pelastuimme. — + +Paluumatkalla poikkesin vielä Warrenissa Ohion valtiossa. Mr. G. Uitto +oli asemalla autollansa vastassa. Kun pääsimme keskelle kaupunkia, +suvaitsi auto tehdä lakon ja me saimme hiki hatussa poliisien +hätyyttäminä lykätä kojetta syrjemmälle. Se oli kovaa työtä, auto oli +suuri. — + +Warrenissa tapasin paljon eteläpohjalaisia tuttavia, useita entisiä +kansakouluoppilaitanikin Alavuden Jokivarrelta. Yötä olin +isokyröläisen musiikkimiehen Fabian Luoman luona. + +Tämä oli viimeinen puhetilaisuus. Illalla makuuvaunuun ja niin mustien +poikien ohjaamana seuraavana iltana astelin toistamiseen maailman +suurimman kaupungin, New Yorkin mahtavalla rautatieasemalla — yksin. +Henkilö, jota olin kirjeellisesti pyytänyt asemalle vastaani, ei ollut +tuota kirjettä saanut ja niin jouduin omin neuvoin kulkemaan +määräpaikkaani. Mutta ei hätää mitään, tosin hiukan pelkäsin New +Yorkin kuuluisia ryöväri- ja rosvokoplia. Turhaa pelkoa! Alinin +suomalaiseen matkailijakotiin omin neuvoin päästyäni löysin +suomalaisia. joiden turvissa jatkoin matkaa Brooklynin puolelle, mr. +Riipan vieraanvaraiseen ja ystävälliseen kotiin. + +Kiertomatka Amerikan Yhdysvaltain “maaseudulla” oli päättynyt. Ystävät +New Yorkissa onnittelivat saavutuksista, mutta kuten heitä varoitinkin +— aivan liian aikaisin. Menestys on vaarallista. Kateuden ja monet sen +sukuiset voimat piirittävät ja väijyvät ihmistä menestyksen tiellä. +Sen sain minäkin matkani jälkeen kokea. + + + + +PALUUMATKA. + + +Matkalipun paluumatkaa varten olin ostanut Hancockissa, joten New +Yorkissa ei tarvinnut enään matkan siitä puolesta huolehtia. Passi oli +nyt vain matkakuntoon saatava. Suomen konsulaatissa konsuli Solitander +otti matkamiehen ystävällisesti vastaan. Siisti virasto. Sen sijaan +oli konsulilla samoin kuin toisillakin konsulaatin virkailijoilla yhtä +ja toista muistuttamista ulkoministeriön juoksevien asiain hoitoon +nähden. Siellä kaikki asiat viipyvät niin tavattomasti ja — mikä +ikävintä — siellä luullaan asioita tunnettavan paremmin kuin itse +paikan päällä New Yorkin konsulaatissa. En tahdo käydä tässä nyt +kuitenkaan tämän enempää “morkkaamaan” ulkoministeriön sisäistä +järjestystä, sillä epäkohta on jo huomattu ja eduskunnan jäsenistä +kokoonpantu komitea parhaillaan tutkii asiaa. Sitä paitsi on +ulkoministeriössä virkailijana New Yorkin konsulaatissa palvellut +tuomari A. Jalkanen, joka tuntee epäkohdat. Näin ollen on varmaa että +epäkohdat lähitulevaisuudessa korjautuvat. + +Englannin konsulaatissa tapahtui passin viseeraus hyvin äkisti mutta +Yhdysvaltain konsulaatissa sen sijaan saimme konsulaattimme virkailija +tuomari Haaganin kanssa, joka ystävällisesti oli oppaanani, jonottaa +monta tuntia. Vihdoin kaikista selvisin ja niin olin valmis astumaan +“Valkosen Tähden linjan” suureen upeaan Olympic-nimiseen laivaan. +Maaliskuun 17 päivänä klo 2 päivällä törähytti tuo mahtava +valtamerihöyry hyvästinsä New Yorkille ja alkoi hitaasti, mutta +varmasti irtaantua laiturista ja suuren, mahtavan Vapaudenpatsaan +ohitse painautua valtamerelle. + +Melkeinpä kaihomielin seisoin mahtavan laivan kannella katsellen yhä +loitommalle jäävää “Suuren lännen” mannerta. Paljon uutta, henkistä +näköalaa avartavaa olin tuosta merkillisestä rikkaasta “Uudesta +maailmasta” saanut. Se pieni “näverinreikä”, josta olin maailmaa +katsellut, suureni tällä matkalla. Jotakin nuorekkaan uutta sain +Ameriikasta. Se oli vaatimattomalle “kansanpuhujalle” sysäys +syvemmille vesille, uusille ulapoille. Paljon hengen herätystä ja +tahdon terästä sieltä mukaansa sai. En katsele Ameriikassa olleita +kansalaisiani enään halveksien, vaan kunnioittaen. On kyllä totta, +että matkalla ei ole tärkeintä mitä näkee, vaan _kuka näkee_. Mutta +vaikka olisi henkisesti minkälainen tomppeli tahansa, niin sittenkin +täytyy jotakin liikahtaa sen suomalaisen henkisessä olennossa, joka +meidän syrjäisistä pienistä oloistamme joutuu amerikkalaista +kulttuuria näkemään ja elämään sen keskuudessa. Ameriikka on uusi +nuortunut Eurooppa. Se on vapaa esim. siitä teennäisyydestä ja +tyhjästä jäykkyydestä, joka vielä kaiken lisäksi nousukkaan kömpelönä +esiintyy meidän nuoressa sivistyksessämme. Me voimme esim. istua +vierekkäin junanpenkillä Helsingistä Ouluun sanaakaan toisillemme +sanomatta. Vierekkäisissä huoneistoissa asuvat kaupunkilaiset voivat +vuosia olla toisiansa tervehtämättä. Eduskunnan oikeistopuolueitten +jäsenet “teitittelevät” ja “tittelöivät” toisiansa, vaikka ovat vuosia +samassa ryhmässä työskennelleet. Eri puolueitten edustajat tervehtävät +toisiansa jäykästi j.n.e. + +Ameriikkalaisuus on tämänkaltaisesta ummehtuneisuudesta vapaata. Se +nuorentaa ja vapauttaa sinne muuttavaa eurooppalaista. +Eteläpohjalaisuus on tietämättään omaksunut hyvin paljon +ameriikkalaista käytännöllistä, tosielämässä esiintyvää +tasa-arvoisuutta ja nuorekasta reippautta. Se tavattoman runsas +siirtolaisuus, joka miespolven ajan on tästä maakunnasta lähtenyt, on +sen vaikuttanut. Me emme sitä itse huomaa, emmekä mielellämme +tunnusta, mutta sille, joka on elämänsä kansanvalistustyötä +Etelä-Pohjanmaalla tehnyt ja sitte pistäytyy vastaanottavin mielin +samanlaisella asialla “ison rapakon” takana, hänelle selviää tämä +asia. Olisi sen vuoksi suotavaa, että tässä maakunnassa enemmän kuin +tähän asti kiinnitettäisiin huomiota siirtolaisuuskysymykseen, +varsinkin mitä tulee sen hyviin puoliin. Ameriikassa olleet +kansalaiset voisivat esim. perustaa yhdistyksen ajamaan ja +tunnetuksitekemään kaikkia ameriikkalaisen kulttuurin hyviä puolia +täällä kotimaassa ja sulattamaan niitä suomalaiseen käytännölliseen +elämään. + + + + +MATKAN TARKOITUS. + + +Matkan tarkoituksena oli herättää suomalaisen kirjallisuuden +harrastusta siirtolaistemme keskuudessa. Puhuin kaikkialla Johannes +Linnankosken elämäntyöstä, myyden hänen teoksiaan yli 4 000 dollarin +arvosta. Edelleen puhuin kirjallisuudesta yleensä sekä kirjallisuuden +merkityksestä siirtolaisille erittäin. + +Oli luonnollista, että kansanedustajana minulta odotettiin ja +pyydettiin tietoja myöskin maamme valtiollisista tapahtumista ja +eritoten siitä puolueesta mihin itse lukeuduin. Puhuin viimeksi +mainituista aineista pidättyvästi, esittäen kunkin puolueen parhaat +puolet ja syyt niitten syntymisiin. Maalaisliitosta puhuin sen +aatteellista tarkoitusta selvitellen, kajoamatta päivän politiikkaan. +Mutta siitä huolimatta sain vastaani Ameriikassa sosialisti-lehdet ja +kotimaassa oikeistolehdet. + +Tätä oli mahdoton välttää. Edelläni ehtinyt reklaami tulostani teki +sen mahdottomaksi, reklaami josta en luonnollisestikaan minä ole +vastuussa. Olisi erittäin houkuttelevaa liittää tähän loppuun kaikki +ne voimakkaat, mitä erilaisimmat arvostelut, joita matkani johdosta +niin Amerikan kuin Suomenkin lehdissä kirjoitettiin, mutta jääkööt. +Jos miestä haukuttiin, niin kyllä kehuttiinkin. Kaikenkaikkiaan: +matkani saavutuksiin olen tyytyväinen. Jos siihen lisäksi hiukankaan +sain siirtolaisissamme heräämään rakkautta “vanhaa maata” kohtaan ja +nyt jatkuvalla työllä kotimaassa saan täältäpäin lisääntyvän +harrastuksen hereille siirtokansaamme kohtaan, niin saan kun saankin +iloita tekemäni matkan saavutuksista. + +Tämän kirjan alkupuolella lupasin lopussa esitellä Suomen +Maalaisliiton johtavia periaatteita. Teen sen, julkaisemalla Ilkan +15-vuot. numerosta kirjailija Santeri Alkion seuraavan kirjoituksen: + + + + +MILTÄ ASEMA NYT NÄYTTÄÄ. + + +Suurteollisuuden luomisen valtakauden yhteiskunnallinen tilinpäätös +alkaa olla valmis. Entisen, taloudellista yritteliäisyyttä ja +kilpailua kiihoittavan porvarillisuuden perillisenä seisoo uudessa +yhteiskunnallisessa rintamassa suurkapitalismi. Sillä on mielessään +keisarivallan, suurvallan ja militarismin kaikki mieliteot. Sitä +vastassa seisoo sosialismi, suurteollisuuden ja suurkaupungin +kasvatti. Nämä valmistautuvat kamppailuun maailmanvallasta. +Kumpaisellakin on väkivalta aseenaan. Kumpaisellakin on luokkavalta +päämääränään. + +Ihmiskunta, joka oli uneksinut suursodan raunioilla saavansa +vihdoinkin kirota sodan ikuiseen häviöön, näkee sodan kummituksen +uudelleen nousevan silmäinsä edessä. Epätoivoisena luo rauhan ihminen +katseensa kaikkiin ilmansuuntiin etsien pelastusta. Mutta turhaan. +Idässä ja lännessä nousee hävityksen raunioista vain kostajia ja +saalistajia. Häviävät kansat hapuilevat yhä uudestaan miekkaa — sen +avulla pelastuakseen, ja voittaneet kansat tietävät, että heidän +voittojensa hedelmät taataan vain miekalla. + +Sillä aikaa sivistys taantuu, suurkaupungit häviävät ja kuihtuvat +aineellisesti ja henkisesti. Ihmiskunnan parhaimmistolta sortuu +luottamus uuden päivän nousuun ja huonoimmisto nousee johtoasemiin ja +hallitsee yhteiskuntia ja valtioita. Ihmisyys alentuu uuteen +orjuuteen. Sivistyneet, lahjakkaat, ansioituneet ihmiset lankeavat +proletaarien kanssa kilpaa. Niin luisuu elämä alaspäin. Valtiolla ja +yhteiskunnalla ei ole tätä kumousta vastaan esteeksi mitään muuta kuin +lait ja sotilasvalta. Mutta niitä ei totella. Niin pettävät ainoatkin +luisumisen jarrut. Kaikki vanhat elämänarvot kaatuvat. Uusia jotka +yhdistäisivät uskossa, innostaisivat toteutumismahdollisina, ei synny. + +Mikä on tämä tällainen tilanne? + +Sehän on vallankumous! Se on yhteiskunnallinen vallankumous, joka +kulkee rataansa luonnonlain välttämättömyydellä hävittääkseen kaiken +mitä nykyisessä yhteiskunnassa pidetään arvossa, valmistaakseen sijaa +uusille arvoille ja uudesti syntyvälle yhteiskunnalle. Se, mitä tässä +tapahtuu, on siis eräänlaatuinen maailmanloppu, ei kuitenkaan vielä +lopullinen. Sillä, niin synkältä kuin tällä hetkellä näyttääkin, niin +sormi suussa kuin viime vuosisataa hallinnut ja vaalinut +kapitalistinen taloustieteilijä seisookin tilinpäätöksensä edessä, +niin hillittömän valtaavina kuin epätieteellisen bolshevismin +myrskyaallot käyvätkin synnyttäjänsä sosialidemokraattisen tieteen ja +taktiikan ylitse, — sittekin on aihetta aavistaa, että tästä vielä +syntyy “uudet taivaat ja uudet maat”, — kuitenkin aivan maallisessa +merkityksessä. + +Tämän ajatuksemme perusteluksi pieni silmäys mainittuun +tilinpäätökseen. + +Viime vuosisata loi suurteollisuuden, mutta samalla myöskin +suurteollisuus- ja — suurhuijausyhteiskunnan. Se loi samalla oman +tarpeensa mukaiset taloustieteet, jotka totesivat silmää +räpäyttämättä, että suurteollisuus ja suurkaupunki muodostivat yhdessä +ne talous- ja yhteiskuntamuodot, joilla yksin oli tulevaisuuden +lupaus. Kaiken muun täytyi soveltautua sen mukaan. Tästä olivat — ja +arvatenkin vielä yleisesti edelleenkin ovat — suurkapitalistit ja +heidän työorjansa sekä runoilijatietäjänsä täydellisesti samaa mieltä. +Niin sosialisti kuin kapitalistikin. Tämä näköhäiriö johtui siitä, +että suurteollisuus, keksintöjen luomine välineineen, näytti tarjoavan +kilpailulle leivästä, pääomista ja yhteiskunnallisista asemista aivan +satumaiset mahdollisuudet. Se tempasi koko sivistyneen ihmiskunnan +mukaansa, kehitti aivan uudet elämänmuodot. Maaseudut kaikkialla +tyhjensivät väkevää työvoimaa suurkaupunkeihin, joista muodostui uuden +yhteiskuntaelämän sykkiviä sydämiä. Elämäntaso nousi rikkauksien kera +kuin leikkien. Loistoelämä, jonka piti tuhoutuneen Ranskan +vallankumouksessa, kehittyi uudelleen, muodostuen nyt nousevan +porvarin kulttuuripäämääräksi, — periytyäkseen jälkeläisissä jo taas +kulttuuritarpeena. Sivistystyö, joka aina on osoittautunut sangen +herkäksi taipumaan rikkaitten vallanpitäjäin halujen mukaan, tasoitti +tietä, järjesteli makua, asettui porvarinousukkaan käytettäväksi myös +ylellisyystarpeiden kehittämisessä. + +Mutta aivan pian huomasikin “työn orja”, että tämä uusi yhteiskunta +järjestyikin niin, että työläisten täytyi rajoittua elämään puutteessa +ja köyhyydessä _auttaakseen_ elämänuhrillaan niiden loistoelämän +ylläpitämistä, jotka yleensä “eivät tehneet työtä, eivätkä +kehränneet”. Tämä havainto paisui nopeasti yleiseksi tietoisuudeksi ja +järjesti rivit sosialistisiksi luokkataistelujärjestöiksi. + +Niin tuli valtiollisyhteiskunnallinen luokkataistelu +suurteollisuusyhteiskunnan painajaiseksi. Se levisi kaikille +inhimillisen elämän aloille, käsityöläisverstaista parlamentteihin +saakka. Yhteiskunta muuttui sotaleiriksi, jossa taistellaan lakoilla +ja työsuluilla, äänilipuilla, mielenosoituksilla ja pääomilla. Kaikki +muut yhteiskuntaluokat, talonpojasta keisariin saakka, saavat +suhtautua tähän taisteluun sovelluttamalla itsensä sen mukaan. + +Jo aikaisin aletaan ennustaa vallankumousta. Sosialisteille se +muodostuu uskonkappaleeksi. Porvarikaan ei varmuudella enää uskalla +kieltää sen tuloa _joskus_, mutta arvelee sen kestävän kuitenkin hänen +henkilökohtaisen aikansa jälkeen. Kysytään: Milloin? Miten? +Köyhälistössä uudet yhteiskuntaolot synnyttävät enempi luokkavihaa +kuin järjellistä luokkataistelua. Suuromistaja pälyy yhä tietoisempana +suojelusvarustuksiin. Hänestä on itsestään selvää, että “valtakunnan +hallitus” on tarkoitettu hänen oikeutensa suojaksi. Suurvalta ei sitä +salaakaan. Köyhälistön viha kohdistuu silloin myös hallitsevaan +valtaan. + +Samalla on kansainvälinen taloudellinen kilpailu kehittynyt äärimmän +kestävyystason rajoille. Se on synnyttänyt suurteollisuuden toisen +suuren pulman. Kun tuotanto lisääntyy — palkkain täytyy nousta, +kapitaalin saada yhä kasvavat voitto-osingot, — ei omamainen, kynitty, +kuluttaja enää voi lunastaa läheskään kaikkea mitä tuotetaan. +Suurteollisuudelle täytyy silloin saada vallatuksi menekkiä +ulkomaisilla markkinoilla. Mutta sielläkin ovat omat tuottajansa! +Kansainvälinen kauppasota alkaa. Taistelu kiihtyy, suhteet +kärjistyvät. Kannattavaisuuslaskelmat pettävät yhä useammin. + +Europpalainen suurteollisuusyhteiskunta tuntee seisovansa suuren +vararikon edessä. Suurvallat valmistautuvat pääsemään vararikosta — +hävittämällä kilpailijansa. + +Sillä aikaa lepää maaseutu ja maanviljelys kaikissa maissa. Elämä, +tuotanto ja maailmankäsitykset kuvastavat uneliaisuutta tai +heijastavat kaupunki-elämän peilinä. Omatakeisuuden uskoa yrittävät +vain harvat. Talonpojan toiselta puolen, porvarin ja +teollisuustyömiehen välille toiselta puolen muodostuu syvä keskinäisen +ymmärtämyksen puute. Siinä luokkajaossa, joka on tapahtunut +kapitalismin ja sosialismin pohjalla, ovat kaikki muut yhteiskuntaa +palvelevat kansalaisryhmät saaneet suhtautua tilanteeseen kuten maa, +jonka kamaralla taistelee kaksi sille ventovierasta armeijaa, jotka +kumpikin ottavat ravintonsa sodan jaloissa olevalta kansalta. Mutta +tässä luokkasodan jaloissa talonpojat ja torpparit sekä heidän +työläisensä muodostavat yhdessä valtaavan yhteiskuntaluokan, jolla +toisten luokkataistelusta ei ole mitään toiveita saavuttaa itselleen +varmoja etuja, eikä mitään varmuutta siitä, että toisen tai toisen +voitto tuottaisi yhteiskunnalle lopulta siunatun rauhanajan. Näiden +maatyöstä ja tuotannosta eläväin mahtavain joukkojen itsetiedottomuus +pysyi aina suursodan huipuille asti niin yhteiskunnallisesti +alkeellisena, etteivät ne tajunneet läheskään yleisesti edes sitä, +miten he ennen sotaa suorastaan lahjoittivat suurteollisuuden ja +kaupunkien luokkataisteluarmeijoille leipää, perien siitä vain osan +oikeata, tuotantokustannuksia vastaavaa hintaa. Kun he möivät leivän +polkuhinnasta, sillä tavoin he maksoivat pitkät ajat +suurteollisuustyöväen palkkoja erinäisissä Europan maissa, sekä +liiostivat jokaisen jauho- ja voikilon hinnasta osan välillisenä +verona suurkapitalistien yritysten osakkeenomistajain pääomavoitoksi. +Itse he kituivat kaiken puutetta. + +Mutta suursota synnytti aivan uusia konjunktuureja. Rahan hinta aleni, +tuotteiden, varsinkin elintarvetuotteiden, nousi. Äkkiä esiintyi +“talonpoika” luokkataistelussa — kuluttajia vastaan. Rintamat +elintarvemarkkinoilla muodostuvat uudestaan. Gulashi, jonka ammatti +uudenaikaisen kauppasiveyden oppien mukaan oikeuttaa kiskomaan, +sosialisti, jonka periaate ei koskaan rajoita palkkaa yläpäästä, +virkamies, jonka silmissä talonpoika on vain yhteiskunnallinen +tuottaja, — kaikki he hyökkäävät tämän tuottajan kimppuun leivän +kalleuden vuoksi! + +No, se on vain eräs kohtaus uuden yhteiskuntaluokan +heräämishistoriassa, muuten tyypillinen ja tuttu kaikkien muiden +luokkien heräämisajoilta. Sillä on kuitenkin siinä erikoismerkitys, +että suuren sodan lopputilissä esiintyy ihmisten nälkä niin +voimakkaana velkojana, että vuosisadan syrjäytetty ja poljettu +leipätuotanto nousee yhtäkkiä ammattina ensiluokkaiseen arvoon. +Samalla se avaa muiden yhteiskuntaluokkien silmät näkemään, että +vuosisadan maanviljelys-pakolaisuus oli monissa sotaakäyvissä maissa +vieroittanut ihmiset maasta, joka nyt osoittautui hädän hetkellä +taasen kaiken elämän varsinaiseksi lähteeksi. Maanpakolaisissa rupesi +heräämään halu takaisin maalle. Monet suurkaupungit menettivät suuren +osan väestöään kun eivät niitä elättämään kyenneet. Mutta +maanviljelysseuduissa alkoi uusi elämä. Talonpoikaisammatti nousi +arvossa. Sen ympärillä alkoivat kaikki maaseutuammatit elpyä. + +Samalla saadaan havaita muutakin. Monissa maissa nousevat talonpojat +ja heihin liittyvät kansanainekset yhdessä johtavaan asemaan uusien +kansallisuusvaltioiden vapauttajina ja niiden parlamenttien +tärkeimpinä kansallisina puolueina. Tieteellinen sivistyneistö alkaa +kiinnittää huomiota talonpoikaisnousuun. Isänmaalliset mielet +kiintyvät tähän kansallisvoimaan kuin uuteen löytöön. +Suurkaupunkilainen on menettänyt kansallistuntonsa sisällön. +Maaseutulaisella se elää parhaassa nousukaudessaan. Tapainturmelus on +suursodan hirveä seuraus erittäin suurkaupungeissa. Maaseudulla nousee +ihmisyyden itsepuolustusvoimia. Taloudellisia arvoja aletaan laskea +uudestaan. Sivistyksen sieluelämää aletaan tutkia. Siveyden +karkoittaminen europalaisen sivistyksen kodeista aletaan huomata +hirveäksi erehdykseksi. Materialistiset elämänarvot myöskin tässä +suhteessa alkavat horjua. + +Ihminen alkaa nousta lankeemusunestaan henkisesti nälkäisenä. Uuden +aikakauden aavistukset alkavat herätä. Uusi yhteiskunta syntyy vain +sikäli, mikäli jalostuu ja muodostuu uusi ihminen. + +Onko siis sivistysviljelys ja taloudellisen elämän keskus siirtyvä +kaupungeista maaseudulle? Siitä on liian aikaista sanoa vielä mitään. +Mutta ken avoimin silmin katselee tapahtuvaa elämän selvitystä, sille +näkyy, että samalla kuin liike- ja sivistyselämän suurkeskukset elävät +ilman vapauttavia, elämän mahdollisuuksiin viittaavia, rohkaisevia +näköaloja, samalla maaseudulla, myöskin viljelemättömissä korvissa +tällaiset mahdollisuudet elävät. Ja samalla kuin suurtuotanto kaikilla +aloilla uhkaa uusilla, ennen kokemattomilla pelottavilla ja +lakkaamattomilla liikeseisauksilla, maa kutsuu kaikkia tarjoten +kaikissa oloissa varman elinkeinon. + + + + + + + +Viitteet: + +[1] Harvennukset meidän. + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 75939 *** |