diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 78096-0.txt | 3529 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
4 files changed, 3545 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/78096-0.txt b/78096-0.txt new file mode 100644 index 0000000..2666f94 --- /dev/null +++ b/78096-0.txt @@ -0,0 +1,3529 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78096 *** +language: Finnish + + + + +HAJAMUISTELMIA PAKOLAISELÄMÄSTÄ + +Punapakolaisena Venäjällä + + +Kirj. + +Aatto Sirén + + + + + +Helsingissä, +Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, +1923. + + + + +SISÄLLYS: + +Olisiko katastrofia voinut välttää +Matkalla Itään +Kadonnut loisto +Buihin +Suomalainen siirtola Buissa +Tehtaalla +Välskäri ja viisi muuta virkaa +Muinaissuomalaisten asuma-alueilla +Tuokiokuvia Moskovan matkalta +Keskikesän Moskova +Sunnuntaimietteitä +Keski-Venäläiseen talonpoikaiselämään tutustumassa +Keski-Venäjän geologiaa ja luontoa +Venäläistä ruokahalua +Keski-Venäläistä kansanelämää +Ukonilma +Talvi Keski-Venäjällä +Keskivenäläisten "Pyhä Ibis" +Pietarin Sveitsistä +Kevätaamu Pohjois-Inkerissä +Vaikutelmia Inkeristä +Opettajana Inkerissä +Asumusoloista Pohjois-Inkerissä +Surman mailta +Vastakohtien maa + + + + +LUKIJALLE. + + +Seuraavat katkelmat ovat välittömiä ja irrallisia tunnelmakuvia, +kirjoitetut niissä perin pohjin poikkeuksellisissa oloissa, mitkä +pakolaiselämä kykeni tarjoamaan kaaostilassaan olevan silloisen +Venäjän oloissa. Siitä syystä ne ovatkin hajallisia ja katkonaisia. +Niiden taustana, joko hyvin vähän tai ei laisinkaan ole tahdottu +käyttää näkemyksien ja tuntemuksien laajempaa tendenssiä, enemmän +vaan henkilökohtaisia vaikutelmia. Viekotteleva tilaisuus kylläkin +olisi ollut aikana, jolloin luokkasota valtoimenaan riehui sekä +kotoisissa oloissa että Venäjällä. Sisällyttää näihin tunnelmiin +joukkopsykologinen pohja, laajentaa niitä sen mukaisesti, mutta +silloin se olisikin kuulunut historian arkaluontoiseen piiriin ja +historialliset tuokiokuvatkin ovat erheellisiä ja — puolueellisia kuin +ne tunnelmoidaan itse tapausten pyörteissä, siitähän on riittävästi +kokemuksia etenkin luokkasotamme ajalta. + +Etenkin Venäjällä ollen olisi semmoiseen ollut oiva tilaisuus, +missä esiinnyin poliittisen elämän sivustakatsojana — pakolaisena, +mutta kokemus on sieltäkin osoittanut välittömät kuvaukset +enemmän tai vähemmän paikkansapitämättömiksi. Tosiasiallisimmin +kuin persoonallisista tekiöistä riippuu nähdäkseni Venäjänkin +vallankumousprosessi, mitä erillaisemmissa muodoissa se ilmeneekin, +suurista yhteiskunta-taloudellisista vaikutteista. + +Semmoisina hajallisinakin, mutta vain henkilökohtaisien mielialojen +tunnelmakuvina, jätän sanotut kyhäelmät työläisjoukkojen käteen. +Jos yksi ja toinen erikoispiirre sen ajan paikka- ja yksilökuvista +herättäisi laajemman ja perusteellisemman tuntemuksen tarvetta +lukiassa, niin muita tarkoituksia ei niillä olekaan. + +Orimattilassa heinäkuulla 1923. + +_Tekijä._ + + + + +OLISIKO KATASTROFIN VOINUT VÄLTTÄÄ? + + +Tarkoitukseni, sanottakoon se heti, ei ole lähteä antamaan vastausta +otsikossa olevaan kysymykseen. Se on historioitsijan tehtävä ja vaatii +taustakseen Suomen yhteiskuntataloudellisen kehityksen huolellisen ja +tarkan tutkimuksen vähintäin viiden viimeisen vuosikymmenen aikana. +Suurien historiallisten joukkoliikkeiden syyt eivät ole hetkellisiä, +ne ovat sellaisia, mitkä ylipäänsä synnyttävät luokkaeroavaisuuksia, +luokkavastakohtia kapitalistiseksi kehittyvissä talousoloissa. +Luokkasodan syitten tutkiminen tarvitsisi siis muodostua omistus- +ja tuotanto-olojemme laajaksi tutkimukseksi vähintäin sinä aikana +jolloin kapitalistinen kehitys meidänkin oloissamme alkoi määräävämmin +vaikuttamaan luoden vähin erin, mutta välittömästi, sekä valtiollisen +että ammatillisen työväenliikkeemme. + + * * * * * + +Sähkölamput kuumottivat himmeästi eduskuntatalon käytävissä ja +ravintolassa. Tupakansavu täytti ilman. Se loi utumaisen sädekehän +sähkölamppujen ympäri. Yö oli myöhäinen. Ravintolatytöt liikuskelivat +veltosti ja väsyneesti. Edustajia kuljeksi ryhmissä käytävillä, +toisia ryhmiä istuskeli ravintolassa ja rupattelivat hillitysti, +salaperäisesti. Vaistomainen epävarmuus näytti painostavan toisia +vai johtuiko se siitä, että he tiesivät jotakin enemmän juuri ovella +olevista tapauksista. Minäkin olin illan kuluessa kuullut yhtä ja +toista piakkoin alkavasta rautatielakosta, enempää en kuullut, ei +edes kuulteni mainittu marraskuun suurlakon uusiintumisesta. Tuo +kuulemani siis ei ollut mitään uutta, semmoiseenhan olin tottunut +edellämainitusta marraskuun suurlakosta asti. Mahdollisesti +jotkut meidän ryhmäläiset aavistivat — ehkä tiesivätkin — enemmän +vastaisesta tilanteesta. Oli miten oli, mutta en ainakaan minä, eikä +monet muut ryhmäläiset, joiden kanssa olin puheissa sinä iltana, +edes aavistaneetkaan että 48 tuntia sen jälkeen luokkasota alkoi +virallisesti. + +Tämä olkoon mainittuna vaan sen vastapuolueen esittämän väitteen +johdosta, että eduskuntaryhmä ryhmänä valmisteli luokkasotaa ja +ylipäänsä oli siitä tietoinen. + + * * * * * + +Istuin erään tuttavani kanssa eduskunnan istuntosalin eteishallissa. +Painostanut mieliala oli tarttunut minuunkin. Koetin tehdä itselleni +selväksi mistä se johtui, mutta tuloksetta. Pakinoimme yhtä ja toista: +"Se on onnettomuudeksi puolueellemme jos nyt syntyisi kansanliikettä", +sanoi toverini. "Maassa vallitseva elintarvepula, joukkojen +hermostuneisuus, semmoiset tekijät veisivät maan ehdottomasti yleisen +anarkian tilaan, minkä kansainvälinen porvaristo tukahduttaisi veriin, +sitä suuremmalla syyllä kuin naapurimaissa Ruotsissa ja Saksassa ei ole +semmoisia liikehtimisiä niiden hallitusten käsiä sitomassa. Puolueen +pitäisi niinmuodoin tehdä voitavansa kansanliikkeiden syntymisen +estämiseksi." + +Olimme yhtä mieltä asiasta ja arvelimme lopuksi, että jos lähipäivinä +joitakin liikehtimisiä syntyisi olisi niillä vaan paikallinen, +mielenosotuksellinen, luonne ja ettei ne ainakaan saisi marraskuun +suurlakon kantavuutta, siitä luulimme olevamme varmat. + +Niin vähän tosiaankin tiesimme tai edes aavistimme — ainakin me +muutamat — niistä suurista historiallisista tapauksista, mitkä +olivat ovella. Edelläkerrottu eduskunnan istunto, viimeinen muutoin, +päättyi lauvantaina 26 päivää vastaan yöllä. Matkustin kotiin ja kun +maanantaina 28 päivänä tulin uudelleen Helsinkiin, täysi-istunto +nimittäin oli päätetty pitää maanantaina kello 2 päivällä, menin +eduskuntatalolle ja jouduin eräiden toisten edustajain keralla +pidätetyksi vallankumousmiliisin puolelta joka vartioi eduskuntataloa, +ja viedyksi kuulusteltavaksi I:sen poliisipiirin konttoriin siitä +syystä että olin pyrkimässä eduskuntaan jota ei toistaiseksi +ollut olemassa. Niin tietämättäni jouduin minä ja moni toinenkin +vallankumouksen kuohujen keskelle. + +Leuto tammikuun päivä oli jo hämärtymässä kun kävelin vanhoja +tuttuja katuja asuntooni Perämiehenkadulle päin. Mitä sekavimmat +tunteet pyörivät päässäni. Olinhan nähnyt suurlakkoja useimman kuin +yhden, ollut mukana niissä. Koko miehuusaikani oli ollut joukkojen +nousua. Suurlakko alun kolmattatoista vuotta sitten toi yleisen +äänioikeuden ja kansanvaltaisen eduskunnan. Valtiollinen valveutuminen +ja pohjakerrosten valistustaso pimeimpiä sopukoita myöten oli +kohonnut sangen huomattavassa määrässä kymmenvuotisena köyhälistön +parlamenttikautena. Olihan sieltä toki saatu tärkeitä sivistyksellisiä +ja taloudellisia parannuksia aikaan, joskaan ei niin nopeasti ja niin +syvällekäypiä kuin köyhälistöjoukkojen asema kapitalistisen kehityksen +murrosaikana olisi edellyttänyt. + +Elävinä olivat vielä säilyneet muistissani ne mainingit, mitkä +vaikutti maaliskuun vallankumous Venäjällä, joka kukisti 400-vuotisen +keisarivallan ja nostatti Suomessakin pystyyn porvarillis-sosialistisen +kokoomushallituksen. Sitten marraskuun suurlakko, josta oli +kulunut vasta vajaa kolme kuukautta. Niin, olihan viimeisen kahden +vuosikymmenen aika ollut historiallisesti perin huomattavaa ja +tapauksista rikasta aikaa. Ensin venäläisen tsaarivallan pitkä +alaspainava taantumuskausi, sitten nousua, nousua ja liikehtimistä +ja — saavutuksiakin. Ne tapaukset eivät toki olleet yllätyksiä, eipä +edes viime marraskuun suurlakko, mutta nyt alkaneet liikehtimiset +muistelemaani taustaa vastaan katsottuina tuntuivat yllätyksiltä. +Miten erilaisia olivatkaan tapaukset nyt, vaikka ne ensikatsannolla +näyttivätkin jo elettyjen suurien tapausten uusintamuodoilta. +Helsinkiin tullessani oli toki vielä osittainen rautatieliikenne +olemassa, mutta elämä kaikkialla oli salaperäisen vaiteliasta, +itseensä sulkeutunutta ja näköjään yhä pidättäytyvämpää kuin pahaa +ennustava tyven rajumyrskyn edellä. Sivukulkijasta näytti elämä +suurelta salaperäiseltä kysymysmerkiltä. Oikein teki mieli huutaa +kaikkialle: "Mitä on tekeillä? Sanokaa mitä oikeastaan on tekeillä?" +— Meikäläiset puuhailivat hallitustalolla, joukkoja asestettiin +kuumeisella kiireellä. "Mihin kuurimuksen kattilaan tosiaankin ollaan +menossa", kysyin itseltäni, hiljensin käyntiäni saadakseni aikaa +miettiä asioita ja päästäkseni tilanteen tasalle. Miten oli mahdollista +tuommoisen askeleen ottaminen — turmion askeleen! Ehdottomasti +askeleen tuhoa kohti, siitä luulin voivani olla vakuutettu. Nostaa +puolifeodaalisissa oloissa pystyyn työväen valta, vaikka varsinainen +palkkaköyhälistö, luokkatietoisesti valistunut, oli ripoteltuna pieniin +teollisuuspiireihin ympäri maan, sitä hallitsevan massan keskuuteen, +joka tosin vaaleissa antoi äänensä sen hyväksi, mutta sittenkin +oli vähemmistönä. Nostaa näin ollen pystyyn työväen valta ja pitää +sitä... sehän oli mieletöntä! Eihän Länsi-Euroopan kapitalistisesti +kehittyneimmissäkään maissa sitä oltu voitu edes yrittääkään. +Asiassahan oli tieteellisen tarkat periaatteet määräämässä, ainoastaan +kaksi mahdollisuutta oli vaan olemassa: Marxin tieteelliset +talousteoriat seisoisivat päälaellaan silloin, jos Suomen köyhälistö +luulee saavansa yhteiskunnallisen vallan käsiinsä ja pitävänsä +sen, jos taas Marxin teoriat pitävät paikkansa, niin nyt alkanut +köyhälistön vallantavoittelu epäonnistuu, sen täytyy luonnonlain +välttämättömyydellä epäonnistua, siitä minä olin ja yhä edelleen olen +vakuutettu — Marxin tieteellinen työ ei ole tältäkään kohtaa heikkoa +vaan vahvaa. + +Minua puistatti Suomen köyhälistön suuri ratkaiseva askel... Mitä +se tiesi muuta kuin verta, kyyneleitä, hävitettyjä koteja ja mikä +pahinta — koko ikänsä puutteellisuuksia, sairautta ja nälkää +vastaan, ponnistelleen köyhälistön hartioille laskeutui tämä raskas +taakka, jonka alle se oli musertuva, ehdottomasti musertuva ja +miten käy meidän nuoren, mutta toivorikkaan puolueliikkeemme... +Kohtalo varjelkoon meitä! Mutta sehän toki ei voi hävitä, ei edes +verivirtoihin, pysähtyä se vähän voi kulussaan, mutta hävitä se ei +voi, sillä se kantaa povellaan tulevaisuuden nousevaa kylvöä. Ja... +ja ehkä tämä onnettomuutta ennustava kansanliikekin oli taloudellisen +kehityksen historiallisesti välttämätön seuraus... Lohdutin itseäni +sillä ajatusjohdelmalla. Tämä sittekin on seurausta vallitsevasta +tilanteesta, seuraus, mikä ei ollut vältettävissä... + +Jonkun päivän kuluttua tapasin taas edellämainitun tuttavani. +Tarinoimme taaskin päivän suurista kysymyksistä. Kerroin hänelle miten +minua pelotti ja painosti puolueemme suuren ratkaisevan askeleen +ottaminen. "Mutta", sanoin lisäksi, "olen rauhoittanut itseäni sillä, +että historiallinen välttämättömyys tähän tilanteeseen puolueemme +pakoitti. Me olemme vaan atoomeja suurten tapausten pyörteessä. +Voimme juosta päämme seinään murskaksi, kohtalon rattaan silti +hievahtamattakaan ikuisesta kiertokulustaan..." + +"Lorua!", sanoi tuttavani. "Minä päinvastoin olen vakuutettu, että +tämä katastroofi oltaisiin voitu välttää ja se oltaisiin voitu estää +puolueen johdon taholta!" + +"Estääkö!" sanoin, "ja millä tavalla?" + +"Millä tavalla? Sanoutumalla irti aseellisen tien valinneista +aineksista!" + +"Mutta ne ainekset käsittävät melkoisen suuria työläisjoukkoja ympäri +maan." + +"Ne olisivat supistuneet heti kuin puolue olisi antanut kehoituksen +parlamenttaarisella pohjalla pysymiseksi. Minä olen varma siitä että +joukot olisivat nyt, kuten ennenkin totelleet puolueen ylintä johtoa..." + +"Niin minäkin luulisin", sanoin, "sikäli kuin minä köyhälistöä ja +sen joukko-psykologiaa tunnen 20-vuotisesta kokemuksestani. Minäkin +luulisin että puolueen parhaimmisto, sen kehittynein ja luokkatietoisin +aines, ei olisi tahtonut asetettavaksi yhden kortin varaan koko +puolueemme olemassaoloa, se ei olisi tahtonut lähteä uhkarohkealle +tielle seikkailijoittensa kanssa, tuhon tielle jo ilmeisesti silloinkin +nähtynä, vaan olisivat seikkailijat saaneet vastata itse puolestaan, +kuten niin monta kertaa ennen, jolloin puolue on julistautunut irti +heistä." + + + + +MATKALLA ITÄÄN. + + +"Helsingin junalle!" huusi asema-virkailija Viipurin asemahuoneella. Se +oli 13 p. huhtikuuta kello 2 yöllä. + +Olin torkkuillut penkillä jo kolmisen tuntia. Vihdoinkin siis +lyhentämään taivalta kotiin, jonka vaimoni kanssa olimme jättäneet +viikko sitten, aikomuksella hautaantua joksikin aikaa suuren pyhän +Venäjänmaan helmaan "valkoista vihaa" pakoon, joka näytti tahtovan ja +kykenevänkin jopa verisestikin rankaisemaan poliittisesta toiminnasta +sosialidemokraattisessa puolueessa ja nyt riehuneessa luokkasodassa. +Muunlaisesta toiminnasta ei minulla toki ollut mitään peljättävää ja +vaimollani ei edes sitäkään. + +Koti-ikävä ja huoli kokemattomien ja viattomien lastemme jäämisestä +uhkaavan valkoisen vihan jalkoihin veti minua vielä, vaikka +käymätiellä, pistäytymään rakkaan kodin piirissä. Vaistoni kyllä teki +verukkeita matkan jättämiseksi. Seikkailut seuraavat varmasti, sanoi +se. Keksin kaikenlaisia tekosyitä voidakseni jättää koko matkatouhun +ja palatakseni asuntoomme vaimoni luo. Jo viikko sitten kuin lähdimme +kotoa, kerrottiin saksalaisten nousseen maihin Loviisassa. Ne ovat +rataa myöten edenneet nopeasti Lahtea kohti ja tie on ehdottomasti +tukossa y.m. verukkeita esittelin itselleni... Mutta ei! Yritettävä on +matkalle vaikka onnistumisen mahdollisuudet näyttivät yhden kymmenettä +osaa. + + * * * * * + +Lyhytkin lepo virkisti aikalailla ja varhain olin jo jalkeilla +vaunun portaalla katselemassa sivutse lipuavia maisemia. Aamu oli +herttaisimpia huhtikuun aamuja. Alavammat maat hengittivät yön +raittiita huuruja, joista levisi voimakas alkavan kevään tuoksu. +Aurinko heloitti mietoa lämpöä ja lintumaailma tervehti aamua ja +keväitä raikkain lauluin. Kaikki muistutti vaan rauhaa ja eteenpäin +ahertavaa elämää. + +Lahdessa poistuin ja olin muutamalla harppauksella Loviisan—Vesijärven +radan asemalla. + +"Lähteekö piakkoin junaa Loviisaan päin?" + +"Junaako! Ei lähde eikä tule!... Saksalaiset painuvat nopeasti ylös ja +ovat jo sivuuttaneet Orimattilan kirkonkylän..." + +Siis takaisin Viipuriin! Täällä ei ole mitään tekemistä. + +Helsingin juna matkalla Viipuriin porhaltaa juuri asemalle. Astun +siihen. + +Mutta eipäs se lähtenytkään viiden minuutin kuluttua. Menen portaille +kuulostamaan kun väki asemasillalla käyttäytyy mielestäni omituisesti. + +"— Rata on poikki!" + +"Mistä...?" + +"Uudenkylän ja Kausalan väliltä!" + +"No lempoko sen nyt katkaisi, juurihan siitä kaksi tuntia sitten +tultiin eikä silloin kuulunut muuta kuin kirviäisen lemmenviserrystä..." + +"Saksalaiset kuuluvat tulleen Kuivannolta suoraan. Niillä on siellä jo +varusteet ja tykkiväki louhikossa radan varrella." + +"Jäätiin siis ankkuriin." + +"Niin näyttää." + +Jotain semmoista tuo onneton vaisto jo varotteli, päättelin itsekseni. +Tiesinhän tämän oikeastaan jo etukäteen. Nyt sitä ollaan siis kauniisti +rintaman takana — oikein saksalaisen rintaman... Kunhan sitä vielä +olisi nuorempi ja luonto olisi aikoinaan lahjoittanut minulle aimo +annoksen sotaista seikkailuhalua, niin nyt ei ainakaan tarvitsisi hakea +aiheita... + +Se vilkas elämä ja toiminta, mikä ennen oli niin ominaista Lahdessa oli +kuin puhallettu pois kaikkialta. Ihmiset olivat harvasanaisia. Kaikkia +näytti painostavan joku aavistettu varmasti tuleva suuri tuntematon, +joka uhkaa kuin hirvittävä rajuilma synkän majesteetillisen ukkospilven +merkeissä. + +Mutta "itäänpäin!" on päivän tunnussana ja niin sitä lähdettiin +yrittämään, toisten estelyistä huolimatta. Eräitä tuttavianikin oli +saapunut Helsingin junalla. + +Varovaisesti ajaen saavuttiin Mankalan pysäkille. Uudenkylän asemalla +oli levotonta. Valkoiset liikehtivät ihan läheistöllä ja olivat juuri +hätyyttäneet punasten pienilukuista vartiostoa. Pitkien tuumailujen +perästä lähdettiin kumminkin yrittämään Kausalaa kohti. Naiset +asettuivat vaunun lattialle. Kapsäkeistä, päällysvaatteista ja muista +matkatavaroista varustettiin barrikaadeja suojaksi pahinta kuulatuiskua +vastaan — edellytettiin nim. että jos ei rata vielä olekaan poikki, +jotakin liikehtimistä ainoastaan. — Mutta poikkihan se oli! Junamme +sai "lämpimän" vastaanoton. Lähti perääntymään, pysähtyi vasta +Lahdessa. Siinä sitä nyt oltiin! Vihollisvoimat, saatuaan itselleen +kiintopisteen, niin tärkeän kauttakulkutien katkaisemalla, käyttivät +jokaista minuuttia hyväkseen, lujittaakseen asemaansa ja ilmeisesti +painumalla keskiselle rintamalle asti, katkaista koko länsisuomalainen +liikenne itään päin. Jääköön kertomatta lähemmin mainitun suunnitelman +ehkäisytoimenpiteet punaisten puolelta, mainituksi tulkoon ainoastaan, +että punaiset joukot osoittautuivat väsyneiksi, haluttomiksi ja +melkoisessa määrässä "saksalaiskauhun" lyömiksi. Tilanteessa, jossa +vihollinen kuten luonnollistakin, käytti jokaista minuuttia hyväkseen +varmentaakseen asemaansa, voitiin Lahdesta vasta _kuusi_ tuntia sen +jälkeen kuin rata meni poikki, lähettää ensimmäinen joukko-osasto +paikalle, palatakseen kauhun valtaamana heti takaisin tyhjin toimin. + +Menin Riihimäelle. Siellä näytti asema vielä vaikeammalta. Rautainen +rengas puristui tiiviisti ja nopeasti eri puolilta. Helsinki oli +menetetty, vihollinen painautui ylös Keravalta käsin. Pohjoinen +tukikohta Tampere oli mennyt niinikään jo aikaisemmin. Valtasuoni oli +siis katkaistu itäänpäin. Paikkakunta oli kuin valtavan elimistön +hermokeskuksena, elimen, jota pala palalta typistettiin. Jokainen +leikkaus koski keskukseen, sydämmenlyönti kiihtyi, kuume kohosi ja +valtavana aaltona läiskähti jokainen tappionsana köyhälistön suuren +jalon vapausaatteen yli kuin kuumeinen verivirta kasvoille. Toiminta +oli koneellista, mutta silti varmaa ja täsmällistä. + +Mutta minun oli päästävä itäänpäin jos ei yli niin ympäri! Kotiin +olisin vielä jotenkuten päässyt Herralasta käsin ja jos ei vaimoni +olisi ollut Viipurissa, olisinkin luultavasti mennyt, sillä +naivisuudessani luulottelin puhtaan poliittisen toimintani luokkasodan +aikana ja sitä ennen ei antavan aihetta mihinkään erikoiseen vainoon +valkoisten puolelta. Mutta kylläpä siinä olisin pettynyt, sillä +valkoisten toiminta kapinaa kukistaessaan oli ennenkuulumattoman +säälitöntä. + +Viipuriin paluu-suunnitelmani oli valmis palatessani Riihimäeltä +Lahteen aikaisin 14 päivän aamuna. Päätin kiertoteitse pyrkiä +Vierunmäen ja Jaalan kautta Selänpään asemalle Savon radalla ja +siitä Kouvolaan. Tunsinhan seudut tarkalleen, tiet ja polut, sillä +kesäkautena täsmälleen kaksikymmentä vuotta taaksepäin olin siellä +liikuskellut puhelinlinjatöissä. Esitin suunnitelmani tuttavalleni +Vuoriselle, joka oli tullut kanssani Viipurista ja nyt myöskin pyrki +sinne takaisin ja joka sitäpaitsi myöskin oli paikkakunnalta syntyisin, +tuntien seudut tarkalleen. Hän hyväksyi suunnitelmani ehdolla että se +oli nopeasti toimeenpantava, sillä valkoiset nähtävästi liikehtivät +Vierunmäen ja Koskenniskan välistä maantietä Iitistä käsin ylöspäin +keskirintamalle ja katkaisevat vielä senkin paluutien. + +Vasta neljännellä tunnilla iltapäivällä suoriuduttiin taipaleelle. +Suunnittelemani kiertotie näytti muodostuneen etappitieksi. Sitä +hyväkseen käyttävä kulkue olikin muodostunut melko suureksi. +Kahdeksan kuormahevosta, kaksitoista ratsua, kolme autoa j.n.e. Yksi +kuularuiskukin oli matkassa. Henkilöt muodostivat mitä kirjavimman +kokoelman. Ilmailijasta ja rintamapäälliköstä komppanian päällikköön ja +rintamamieheen asti. Oiva saalis valkoisille ja heidän virheekseen on +laskettava, etteivät he katkaisseet tätä tietä samalla kertaa, sillä +strategia olisi sen ehdottomasti vaatinut ja se olisi samalla ollut +erinomaisen helppoa toimeenpanna. Nyt sitävastoin, samalla aikaa kuin +punaisten panssarijuna teki vierailumatkoja Lahdesta Uuteenkylään ja +lauloi siellä "univirsiään", käytti punaisten sotajohto juuri tätä +kulkuväylää yhdysliikenteen ylläpitämiseksi läntisien rintamien kanssa. + +Alkumatka sujui toiveitten mukaan. Jos yksi auto jäi upottavan +kelirikon vuoksi Härkälän—Vierunmäen väliseen mäkeen, ei itse asiassa +merkinnyt mitään, etenkin kun seuraavasta mäestä löytyi tilalle yhtä +hyvä, mikä miehissä vedettiin ylös liejuisesta mäestä. + +Vierunmäen kestikievarissa otettiin henki takasin, syötiin ja juotiin +kahvia. Mutta ei aikaakaan kun tiedusteliamme hälyyttivät: Valkoset +ovat vallanneet Vierunmäen kylän, vanginneet esikunnan ja painavat +tänne rientomarssissa kahden kilometrin päässä. + +"Ketjuun pojat", komensi komppanianpäällikkö Vaarain, "ja ratsut +edellä!" Me siviiliväki jäimme jälkijoukoksi sekä lakon tehnyt +kuularuisku, joka ei hyvällä eikä pahalla aikonut olla solidaarinen +kanssamme. Mutta kuularuiskun lakko jäi tuloksettomaksi kuten koko +hyökkäysyritys, sillä koko hälyytys oli syntynyt erehdyksestä eli +suorastaan liiasta varovaisuudesta. Valkosia ei ollut mailla halmeilla +ja siksi toivoimme Vierunmäen esikunnalle ja muille punaisille pitkää +ikää. + +Koskenniskalla söimme lypsylämmintä maitoa ja oikeata eteläsuomalaista +reikäleipää, kaikki normaaliajan hinnoilla. Muuten pelkäsivät kovasti +valkosten tuloa ja niiden maineena levinnyttä ankaraa kostoa. +Iltamyöhällä lauttasimme kaikki yli Jaalan puolelle sekä yövyimme +kuusi kilometriä Koskenniskalta edelleen Jaalan kirkolle päin olevaan +Syvänojan kartanoon. + +Maitorikas talo sekin. Aamulla sitä syötiin ja saatiin evääksi. +Jaalan kirkonkylässä levähdettiin ja haukattiin voitaleipää ja saijua +sikäläisen esikunnan vieraanvaraisuudesta. + +Kaikkialla vallitsi rauhallinen ja tyyni luottamus lopulliseen +voittoon. Niin vähän tunnettiin yleistä asemaa ja sen traagilliseksi +käyvää luonnetta. + +Selänpään aseman näköpiirissä olivat valkoset käväisseet edellisenä +päivänä, mutta oli ne noin ja näin vielä toistaiseksi jaksettu työntää +Voikoskelle, mikä on seuraava asema ylöspäin. + +Seläntakana oli 90 km. maamatka. Juna vihelsi vanhaan tuttuun tapaan ja +huristi pysähtymättä Kouvolaan. + +Vielä saman päivän iltana (15 päivänä) saavuin Viipuriin ja 19 p:nä +vaimoni kera Pietariin. Suuri katastroofi seurasi nopeasti kintereillä +loimuuttaen verisiä soihtujaan kautta Suomen Rajajoelle asti. + + + + +KADONNUT LOISTO. + + +Oli kulunut vain vähän aikaa siitä kuin keisari-Venäjä vielä +tunnusmerkillisesti vallitsi valtiollisen ja taloudellisen elämän +kaikilla aloilla. Se oli lyönyt näennäisesti pysyvän leimansa +kaupunkeihin, kyliin, liike-elämään, ihmisten pukuihin ja ennen kaikkea +kansan sivistyselämään. Keisarivallan teennäinen loisto, kuten auringon +valaisema tautinen usva suoseudun yllä, oli verhonut henkisen ja +taloudellisen alennustilan, huutavan puutteen ja korkealle kohotetun +orjamielen. Vielä puolitoista vuotta sitten olivat keisarikaupungin +monumentit palvelleet persoonaa joka oli samalla tsaari ja jumala. +Kerrottiinhan satumaisia juttuja keisarikaupungin ympäristön +huvilinnoista ja metsästysmaista. Kerrottiin asunnoista niin ylellisen +hienoista, jommoisiksi ei edes taivaallisia asuinsijoja kirkkoruhtinaat +ja papit ole tienneet kuvailla köyhälle väelle. Ajatelkaapas palatsia +missä monet hallitsijapolvet ovat elostelleet, köyhän väen puutosta +ja henkistä alennustilaa kärsiessä. Siinä makuuhuone valkeasta +posliinista, pilarit tummansinisestä lasista, lattia simpukankuorista. +Huone hopealla kerrostettu ja jalokivillä koristettu. Huone akaasilla +verhottu, puhumattakaan silkistä ja sametista. Meripihkahuone +harvinaisella ja kallisarvoisella meripihkalla päällystetty. Tanssisali +ihan peilinlasista laskettu ja kullalla koristettu. Kaikkialla +kuolemattomia taideaarteita, maailman harvinaisimpia helyjä. Kultaa, +hopeata ja jalokiviä vallan tuhlaamalla syydetty sinne tänne. + +Laajoissa aarniomaisissa metsästyspuistoissa vilisi jalostettua ja +hyvinsyötettyä metsänriistaa: hirviä, saksanhirviä, jäniksiä, ihan +valtavissa laumoissa, niin kesyjä, että niitä ihan kädestäpitäen sai +syöttää. Niillä omat eläinlääkärinsä ja puutarhurit, mitkä kylvivät ja +hoitivat erilaiselle metsänriistalle ominaisia ja mieluisia kasveja, +lehdistöjä ja ruohoja. Idylliset pikkulammikot vilisivät valtoinaan +kultakaloja. Lukuisien suihkukaivojen viljavat vedet hopeoituivat +ikuisen auringon valossa, niiden pisarat ja utu heijastelivat +prisman helakoita puhtaita värejä ja joutsenlammikot kelluttivat +peilipinnoillaan vesilintujen ilakoivia parvia. + +Ja mitä varten tämä satumainen komeus, jonka rinnalla Tuhannen +yhden yön tarinat kalpenevat vallan? Mitäkö varten? Toiselta +puolen lisätäkseen loistoa itsevaltiaan sädekehään ja toiselta +puolelta ollakseen mieluisina elostelupaikkoina koko suurilukuisen +hallitsijaseurueen ainoaan elämäntehtävään: laiskeliaan elämännautinnon +tyydyttämiseksi. + +Samalla aikaa kuin suuren Venäjän köyhempi väestö kääri niini- ja +tuohivirsuja jalkaansa, uhmaten niillä koviakin pakkasia ja aavikon +lunta, kun hän keriten vuorokauden mittaan valmistaa itselleen +vuotuiset jalkinetarpeensa, tarvitsi yksi hovinaikkonen toista sataa +paria jalokivillä koristettuja silkkitohveleita vuodessa, joihin mallit +ja lestit saapuivat useimman kerran vuodessa muotien pääkaupungista +Pariisista. Yksi suuriruhtinas tai muu hoviseurueen keikari tarvitsi +m.m. jalkineita niin paljon, että yksi ammattimies alinomaa +työskennellen ei kerinnyt niitä tarpeeksi valmistamaan. Ja semmoista +jatkui keskeytymättä vuodet läpeensä. + +Käden käänteessä oli hävinnyt tuo satumainen loisto. Neuvosto-Venäjä +oli tullut keisari-Venäjän tilalle. Monumentit seisoivat kyllä +paikoillaan, palatsit niinikään posliinihuoneineen ja peilisaleineen, +loistelivat vielä kullat ja hopeat palatsien ja kirkkojen sisällä ja +päällä. Aitaukset ympäröivät vielä metsästyspuistoja, mutta jänislauma +kirmasi jo karkuun ihmisen nähdessään ja arkailivat kesyt hirvetkin, +sillä yksi ja toinen vallinneista tavoista poiketen oli kaatua +kupsahtanut muidenkin kuin jalorotuisen hallitsijan armollisesta +kuulasta ja saaneet tyydyttää köyhän väen nälkäisiä vatsoja. Nevan +vesi kiiruhti toki vielä Suomenlahteen käsin, kuten ennenkin. +Obeliski seisoi palatsitorilla yhtä ylväänä kuin verisunnuntaina, +jolloin tsaarin kuularuiskut niittivät veristä satoa runsain ottein. +Talvipalatsi valtiollisien juonittelujen mysteriona peilaili synkkää +kuvaansa nopeasti virtaavassa Nevan vedessä. Mutta kuitenkin +kaikitenkin kulta ja jalokivet eivät enään sädehtineet kun niiden +valokeskus oli poistunut, yhtä vähän kuin ne juhlamieltä herättävät +museon hyllyillä. Palatsit olivat käden käänteessä muuttuneet +museoiksi ja niiden sisustukset taideaarteiksi ja historialliseksi +museotavaraksi, metsästysmaat kansanpuistoiksi, missä nuori väki +kirmailee kesäisinä joutohetkinään ja vanhempi polvi varjoisissa +lehvästöissä nauttii hyvin ansaittua lepoa raskaan ja monivaiheisen +elämäntyön lomassa. + +Historian lehti oli kääntynyt! Uuden päivän ja uuden ajanjakson +merkeissä pälyilee valkenevan aamun — työnvallan aamun — raikas +rusko historiallisien muistojen kultaisissa kupooleissa entisen, +keisarikaupungin yläpuolella. + +Pietarissa huhtikuulla 1918. + + + + +BUIHIN. + + +Luokkasota Suomessa oli päättynyt, punaset perinpohjin kukistettu. +Pietariin saapuvat tiedot olivat tosin niukkoja — asialliset tiedot — +huhuja, toisiaan päättömämpiä oli sitävastoin viljalti ja toisia sikisi +Suomesta yhä saapuvien punaisten joukkojen ja pakolaisten kerällä. + +Yhä selvenevä tosiasia oli että pois täältä Pietarista oli painuttava, +mutta mihin? Ehkä Siperiaan, sinnehän ne muutkin kukistuneet suuruudet +on tavattu lähettää! Suomalaisten huoltotoimisto oli jo täydessä +käynnissä tultuamme ja puuhaili kuumeisella kiireellä. Etappipaikkoina +mainittiin Aunus, Wologda, Bui, Wjatka, Altai, Semipalatinski. — +Altailleko? Mikä kohtalon oikku. Sieltähän sanotaan suomalaisten +esivanhempain lähteneen samoilemaan Suomeen käsin muutama kymmen +vuosituhatta taaksepäin. Se kansoitti laajaa Venäjää siirtymäteittensä +varsilla ja tämän suuren suvun nimettömien heimojen luut vaalenivat +Venäjän aroilla noina kaukaisina ikiaikoina... + +Oli pitkä se pakolaisjuna kahdella veturilla, joka Vapunpäivän +aamuna lähti pyyhkäsemään pohjoista rataa, yksi semmoinen oli jo +mennyt ja toisia piti tuleman, päämääränä kaikilla Buin kaupungin +sotavankisiirtola Kostroman läänissä. Aurinko valaisi tulvehtien +rannattomalta näyttävää tasankoa, jossa tehtaiden savupiiput — laskien +niitä yhdellä näkemällä sataan asti — huomattavimmin pistäytyivät +esiin. Niin Vapunpäivä kylläkin, mutta ei yksikään punainen lippu liehu +nyt keväisen Suomen raikkaassa tuulessa, mutta varmasti liehuu ennen +pitkää... + +Tämän n.s. pohjoisen radan aikaansaamisella näytään pidetyn silmällä +ensikädessä vaan suoran liikenteen aikaansaamista Pietarin ja +Tyyneenmeren välille. Ainakin Wologdaan asti on seutu verrattain +toisarvoisesti asuttua. Joskus vaan näkee harmaan aitovenäläisen +kyläryhmän viljelysmaineen kuin saarena suurella tasangolla. +Metsäpahasta ja rämeistä maapohjaa jatkuu enimmältä. Kaikilla asemilla +syntyy kilpajuoksu "kipitokin", kuuman veden haussa. Vesi on ruskeata +kuin lipeää ja pahanmakuista, sisältäen kaikkea maailman mineraalia +ja suoloja liuenneena. Näkyypä jo joku maitopullokin isompien asemien +vierustalla, mutta semmoisen saadakseen täytyisi ensinnäkin olla +pikajuoksia ja sitten omata atleettimaiset ruumiinvoimat, sillä +ainoastaan voimakkain ja nopein onnistuu saamaan maitotilkkasen. + +Kaupunkeja jouduttiin tällä matkalla sivuuttamaan, paitsi Pietaria, +Olhova, Tifin, Serebovitsh, Wologda ja Bui, joka oli määrän pää +toistaiseksi. Wologdasta alkavat jo kylät ja viljellyt seudut +yleisemmin vaihdella. Katsaus metsättömän näköpiirin rajoille +ympäriinsä tuo jo näkösälle 10—15 laajaa kyläryhmää. Juna sivuuttaa +läheltä semmoisia. Harmaita samaan kaavaan valettuja kaikki. Ei +pienintäkään yhtymäkohtaa ennen nähtyjen maisemien, kylien ja niissä +eläjien kanssa löydy muistista. Aito venäläistä kaikki. Pussiukkoja +ja -akkoja vilisee asemainedustoilla tungokseen asti. Tuohivirsut +ja nuoritetut sääret. Entä se nuorempi sukupolvi, tytöt ja pojat, +jotka suomalaisilla asemilla kuluttavat aikaa ja paistattavat päivää +viimeisen muodin mukaisissa puvuissaan? Ei mitään eroa nuoremman ja +vanhemman väen välillä paitsi koolla. Hampaaseen olisi katsottava +ikäerot selville saadakseen. Niitä onnettomia lojuilee asemahuoneiden +likaiset lattiat täynnä, odottaen vuorokausimääriä tyyneen levollisina +"boestaan", junaan päästäkseen, yksi ja toinen kaivaen iljettävän +likaisesta pussistaan limppua ja suolaa, mikä tyypillisimmin edustaa +venäläisen talonpojan kukkuroidun onnen määrää. + +Buin sotavankisiirtola parin virstan matkalla kaupungista Kostromajoen +rannalla, on yksi niitä tsaarivallan aikaisen maailmansodan luomia +inhoittavia ilmiöitä. Seutu on joka puolelta soitten ja rämeitten +ympäröimä ja siis mitä epäterveellisin. Sodan luomalle moraalille oli +mitä ominaisinta että taudit ja hävitys vankisiirtolassa raivasivat +tilaa uusille tulokkaille ja kyllä ne kuulemma olivat tilaa tehneetkin. +Pilkkukuume, isorokko ja koleera olivat kolmena edellisenä vuotena +kaataneet monia kymmeniä tuhansia saksalais-itävaltalaisia sotavankeja, +nousten kuolonsaalis pahimpina aikoina viiteensataan päivässä. +Ne sanotaan haudatun parakkialueelle. Tämmöisen kodin saivat nyt +suomalaiset siirtolaiset levähdyspaikakseen. + + + + +SUOMALAINEN SIIRTOLA BUISSA. + + +Kansanliikkeiden luontaisimpana ominaisuutena on nostattaa pinnalle +huonoja aineksia. Kuten hävittävät ainekset pyrkivät määrääviksi +ihmisruumiin sairaustiloissa, niinpä yhteiskuntaruumiin kuumetilakin +nostaa turmiollista pohjasakkaa pinnalle. Kaikenlaiset seikkailijat ja +onnenonkijat ryömivät koloistaan ja käyttäen hyväkseen tasapainotilan +häiriöitä yhteiskunnassa, toimivat itsekkäiden pyyteidensä +perilleviemiseksi. + +Suomen luokkasota nosti myöskin puujaloille suuren määrän +seikkailija-ainesta, joitten lopputilitys on tullut sangen kalliiksi +köyhälistölle luokkasodan päätyttyä, maksaen hengenmenetyksiä ja +vankilakidutusta suuressa määrässä. + +Semmoista huonoa ainesta työnsi tappioon päättynyt luokkasota suuret +määrät rajan tälle puolelle — ainesta, mikä oli rosvonnut ja murhannut +omaan taskuun, mutta luokkasodan laskuun — se sanottakoon suoraan, +sillä historian tulee olla väärentämätöntä ja sitä oikeutetummin voi +vetää aikoinaan porvariston tilille samoista monin verroin suuremmista +rikkomuksista. + +Rajan taakse vetäytyneiden suomalaisjoukkojen sijoittaminen oli +kiireellinen ja vaikea kysymys, sillä joukot suurenivat Pietarissa +joka päivä. Siksipä Buin siirtolapaikaksi hyväksyminen oli vaan +väliaikainen toimenpide, missä laaja sotilaskasarmialue tyydytti +asunnon saantia mutta ei muita vaatimuksia. Siirtolapaikka sijaitsi +Kostromajoen rannalla Buin kaupungin laidassa, noin 200 virstaa +itäänpäin Wologdan kaupungista Pohjoisen Siperianradan varrella. +Toista sataa sotilaskasarmia tarjosi asunnon ehkä noin 5,000 hengelle, +lukuunotettuna siellä vielä joku määrä majailevia itävaltalaisia +sotavankeja. + +Toukokuun aikana kertyi siirtolaan jo noin 4,000 suomalaista +sotapakolaista, niistä enemmistö vaimoja ja lapsia pääasiassa +rajaseudulta. Tämmöisen joukon muonittaminen ja vaatettaminen ei +ollut leikin asia, etenkin kun joukkojen vaatimukset ja mieskohtainen +etuileminen lisääntyivät sitä mukaa kuin huoleton, laiskelias elämä +jatkui. Pienen pieniä työvelvollisuuksia, koskien vaan pääasiassa +huoneiden ja ympäristön puhdistamista, ei tahdottu suorittaa, +makailtiin vaan pitkät kesäiset päivät, tapeltiin ruoka-annosten +suuruudesta ja kun oli kysymyksessä vaatteiden ja jalkineitten jako, +noustiin sotajalalle keskenään ja etenkin siirtolan järjestäviä +toimikuntia vastaan. Silloin oltiin verrattomia urhoja, pelvottomia ja +moitteettomia. Luokkasodassa oltiin kunnostauduttu niin huomattavasti, +että jos koko punasella armeijalla olisi ollut semmoinen kunto, olisi +se helposti lyönyt koko suomalaisen valkoisen armeijan, vieläpä +saksalaiset heidän kotimaassaan. Myöskin tavattoman uhkarohkeita ja +pelkäämättömiä oltiin nyt: "Vielä ne lahtarit hierotaan nuuskaksi +noin! (kädenliike). Olisipa ne nyt tuossa!" On huomattava, +että valkoset olivat tästä 700 kilometriä länteenpäin. Niitä +suunnattomia sotilaallisia ja muita ansioita ei siirtolan neuvosto +ja taloustoimikunta tahtonut mitenkään voida hyvittää. Vaativimmille +kyllä tuli kaartin palkka maksetuksi kaksi jopa kolmekin kertaa samalta +ajalta. Jalkinepari (niitä jaettiin maksutta) vahvasta venäläisestä +tököttinahasta kesti survoa korkeintaan kaksi viikkoa, silloin jo +kiukkuisesti vaadittiin uusia. Alusvaatteita kului tuhottomasti. +Leipomo syyti kidastaan lämmintä leipää kuin tulivuori laavaa, jopa +päiväin pisimmällään ollessa puolitoista naulaa henkeä kohden. Keittiö +suunnattomilla padoillaan höyryytti kaksi lämmintä ruokalajia päivässä +ja kumminkin oli joukot tyytymättömiä ruokaan ja kaikkeen, niin että se +siirtolan joukko, jos kukaan oli "vallankumouksellista". + +On todellakin häpeäpilkku todeta vallankumouksessa olleen mukana noin +huonoa ainesta. + +Edellämainitut vaikutelmat esiintyivät siirtolan muussakin toiminnassa: +Korttipeli rehoitti siinä määrässä, että siirtolan miliisilaitos +sekaantui asiaan, takavarikoi korttihuijareilta yli 10,000 ruplaa +ruplan vastatessa markkaa ja julisti ne menetetyiksi. Sukupuolitaudit +rehoittivat. Siivottomuus ja syöpäläiset niinikään. Ja loppujen +lopuksi yhteistalousperiaatteet saivat niin surkuteltavan iskun että +optimistisinkin olisi joutunut epätoivoon. "Tavarat tasan syöpäläisiä +myöten!" oli tunnussana, jopa yritettiin ja osin toteutettiinkin sitä +pistinten avulla. + +Edellämainitut reaaliset tosiasiat yleistettynä antaisivat väärän +kuvan. Onhan selvää että sakilais- ja seikkailia-ainesta oli kotiutunut +tänne melkoinen annos, ainesta, jotka ajoivat omia pyyteitään sekä +Suomessa että täällä ja vaikuttivat kaikin voimin joukkopsykologian +muokkaamiseksi mieleisekseen. + +Valoisempiakin puolia esiintyi siirtolassa: Terveydelliset suhteet +olivat tyydyttävät huolimatta raivoavista mitä pelottavimmista +kulkutaudeista, kuten lavantaudista, pilkkukuumeesta, musta- ja +isorokosta y.m. Kolme lääkäriä ja sairaala toimivat sillä tarmolla että +kuolevaisuusprosentti, vaikeista kulkutaudeista huolimatta, oli perin +alhainen, ainoastaan 14 % sairaalassa hoidetuista. + +Kolmena edellisenä vuotena oli tuonen mies niittänyt runsasta satoa +parakkialueella majailevien itävaltalais-saksalaisten sotavankien +keskuudessa. Ensi sotavuonna kesällä 1915 riehui isorokko vieden jopa +500 henkeä päivässä. Toisena vuonna koleera ja kolmantena kesänä 1917 +pilkkukuume vaativat nekin kymmeniä tuhansia uhreja. Armollinen tuoni +teki tilaa uusille sotavangeille, joita tuotiin rintamalta. + +Majakkana, miellyttävänä valopilkkuna siirtolan muuten vastakkaisien +etuvirtausten ristiaallokassa voidaan mielihyvin mainita — sauna, +suuri ajanmukainen laitos, mistä lähti oivallista suomalaista +löylyä. Väkiluvun korkeimmillaan ollessa tapasi saunapäivinä olla +pukuhuoneessa noin 75 henkeä, pesuhuoneessa sama määrä ja lauteilla +kolmas mokoma yhdellä kertaa. Autuaallinen löylytunnelma sulatti jäykät +rinnat niinkuin se haihdutti kademielen korkeimpaan asemaan pyrkiviä +kohtaan. Ketä halutti, voi esteettömästi kiivetä yhteiskunnan (saunan) +korkeimmille lavoille ja niittää siellä kuumaa ja kunniaa, kunniaa +kovana löylymiehenä. Alhaisoon, s.o. alemmille portaille, kuuluvat +olivat ylipäänsä kiitollisia siitä että jumala oli luonut heidät niin +vaatimattomiksi, sillä kiipeilijät ja seikkailijat saavat aina kelpo +"löylyn" niskaansa, tuli se sitten haukkumatulvan tai pihinän muodossa. + +Parakkialue, missä 3—4 tuhatta ihmistä olivat asutetut noin 500 m2 +alueelle, näytti ikäänkuin suurelta jättiläismäiseltä muurahaiskeolta, +missä käytävillä vilisi mustanaan ihmisiä — työmuurahaisia, mitkä +ahkerasti aamusta varhain vetivät korsia yhteiseen kekoon, sillä +eroituksella ainoastaan, että samaa kortta veti kiukkuisesti toinen +toisaanne ja toinen toisaanne päin, siksi kunnes korsi katkesi tai +toisen kynnet heltisivät. Korsina esiintyi tavallisimmin rakastettavien +maalaisimpien tai muiden venäläisnaikkosten maitopullot, munakorit +tai leivänkannikkaat. Jo aamulla aikaisin kuin kesäinen aurinko +unisena nousi Uraalin vuorien takaa ja peilaili itseään mustavetisessä +Kostromanjoessa, olivat uutterimmat jalkeilla. Päivemmällä kun aurinko +kaksin käsin hellitti hiostavaa lämpöä, kokoontuivat "eläinten +ystävät" parakki-alueen laidalla sijaitsevan luonnonpuiston pehmeille +karhunsammalmättäille totuttelemaan pikkukarjaansa "ulkoruokintaan" ja +vihdoin iltapuhteella, kuin eloa antava aurinko jo heitteli viimeisiä +kalpenevia suukkosiaan lännen mailta, rakkaan mutta karun kotimaamme +kaukaisilta kunnailta, kokoontui "puistoon" nuorempi väki, se jolle +kuuluu tulevaisuus, kisailemaan ja — korttia lyömään. + +Siirtolan valoisammalle lehdelle on kumminkin merkittävä, että olihan +sen siipiensä suojaan kokoama joukko toki kotoista suomalaista +köyhälistöä, minkä säälitön luokkasota oli viskannut tänne suuren +Venäjän laajaan, mutta enemmän karuun ja köyhään kolkkaan. Olihan se +kuitenkin ollut vallankumouksessa mukana suistamassa alas sortovaltaa +ja kukaties enemmistö niistä uhrautuvasti ja omaa etua tavoittelematta +kärsinyt ja toivonut. Jos eivät he jaksaneet hankoittelematta ja +itsekkäitä etujaan tavoittelematta sopeutua _joukkojen edun_ suuren +jalon periaatteen puitteisiin, niin oppivat he ainakin sitä nyt lyhyen +katkelman, mikä on oleva suureksi hyödyksi elämän vastaisien vaiheiden +varalle. + + + + +TEHTAALLA. + + +Tehdas peri Buin suomalaisen siirtolan työkykyisen väestön ja vielä +muitakin syksyllä 1918, jolloin se tuli Suomalaisen Teollisuuskomitean +haltuun. Tarkoitus oli lisärakentaa ja valmistaa se tuottamaan +pääasiassa puunjalostus- ja teollisuustuotteita. Etualalla oli mylly +neljällä kiviparilla ja uusiaikaisilla muilla välineillä, saha, +maanviljelys- ja ajokalutehdas, puusepänverstas, viilaverstas, +konepaja y.m. Tehdas oli jonkun saksalaisen jo toista vuosikymmentä +taaksepäin rakennuttama mutta keskenjäänyt suurehko sahalaitos ja +puunjalostusyritys kaksikerroksisine tehdasrakennuksineen, ollen +Kostromanjoen läntisellä rannalla Buin kaupungin alueella. + +Harvoin on tilaisuudessa tapaamaan niin kirjavaa kokoelmaa +suomalaisesta kansanaineksesta, mitä tulee ammattiin, sivistystasoon, +ruokahaluun ja erittäinkin itsekkäisiin taipumuksiin. Kaikki +mahdolliset ammatit olivat edustettuina "mustasta" työmiehestä +tullivirkailijaan, insinööriin ja arkkitehtiin asti, ensi luokan +kulaakista taidemaalariin, viulusolistiin ja pianistiin asti, +puhumattakaan rahan, etenkin "kerenkhojen" valmistuksesta, joita +ympäristön talonpojat sanoivat suomalaisten mukanaan tuomalla +"masiinalla" painaa jyryyttävän omiksi tarpeikseen. + +Sivistystasossa, sekä luokka- että yleissivistyksessä oli +"maailmanrannan koulun" läpikäyneistä ylioppilassivistyksen saaneihin, +yhtä kieltä huonosti taitavista useampia eurooppalaisia kieliä +hallitseviin, toimittajiin ja eduskuntamiehiin asti. + +Sivistystasoa on muuten vaikeanpuoleinen määritellä semmoisissa +olosuhteissa mitkä vallitsivat tehtaalla kuin muuallakin. +Ensinnäkin yhä kärjistyvä elintarvepula — leipäkysymys määrää, +niin väitetään, sivistystason kuten politiikankin _käytännössä_ — +vaikutti sen että jos joku olemisen taistelussa paremmin varustettu +onnistui saamaan maitosetverkun toisten jäädessä ilman, tai lihan +jaossa 3/8 solotnikkaa _vähemmän_ luuta kuin toiset, niin kiroili +sivistymättömin köyhän sanavarastonsa vallan tyhjäksi samalla aikaa +kuin henkisesti raskaimmin kuormitetut suorittivat saman seremonian +kaikilla eurooppalaisilla kielillä. Erittäinkin ystäväni "Jurkka" sai +suoranaisia raivokohtauksia, joista hän pääsi ainoastaan kiroilemalla +itsensä väsyksiin. Ainoastaan yksi parannuskeino hänelle olisi ollut +"sairaudessaan", — päästä jonkunlaiseen _johtavaan_ asemaan tehtaalla, +mutta ensikertaako epäkiitollinen ympäristö on väheksyen ja väärin +arvioinut henkilön kyvyt. + +Sivistystasoa määritellessämme olemme huomaamatta siirtyneet +henkilöitten itsekkäisiin pyrkimyksiin. Voimme muuten sen puolen +supistaa verrattain lyhyeen, kertomalla sitä valaisevan pienen +esimerkin: + +Muutamia muijia oli koolla ja keskustelu kävi vanhaa tuttua latua: +"tasajakoperiaatteesta". Eräs huomautti kesken kaiken: "Nythän useimmat +tehtaalaisista ovat _saaneet_ 'lunssan' — influenssan — ja makaavat +kuum..." + +"Minäkin tahdon osani, en olekaan saanut kuin siirtolassa viime +kesänä...!" + +"Noh, mutta kuulkaahan nyt ja malttakaa vähän! Kysymys on +_luns-sas-ta!"_ + +"Vaikkapa siitäkin, ha, ha, haa!" + +"Ollaan koetettu kaikkea jakaa tasapuolisesti", huomautti ääni sivulta, +"ja jumalan avulla, sinä saat osasi tästäkin!" + +Suomalaisten aamurukous ja samalla Venäjänkielen kurssit suoritettiin +tavallisimmin ulkona ja kuului se seuraavasti : + +"Moloka jees?" + +"Jees!" + +"Liepä jees?" + +"Niet!" + +"Syir jees?" + +"Niet, nietu!" + +"Jaitso jees?" + +"Niet, niet, nietu!" + +"Kartooski jees?" + +"Niet, niet, niet, nietu!" + +"Maslo jees?" + +"Niet, niet, niet, niet, nietu-uu...!" + +"Patsom moloko setverkku?" + +"Tritsaitpäät!" + +"Peremeniitje tabaak na molokaa?" + +"Niet! Skolko datiitje dengi?" + +"Tritsait ruplii setverkku!" + +"Nitshevoo! Davai dengi!" + +[Oikokirjoituksessa on seurattu paikkakunnallista, kansanomaista +lausumistapaa.] + +Nämä aamuharjoitukset suoritettiin tavallisesti suurissa ryhmissä, +joissa hienompaan sukupuoleen kuuluva tanakka ja hyvin pyntätty +"venakko" oli keskellä. + +Tehdas suomalaisille asukkaineen muodosti semmoisenaan oman suljetun +yhteiskuntansa hallintoineen ja muine yhteiskunnallisine järjestöineen. +Tehtaan oma maa oli 37.698 desjatinaa, lähes 75 ha, siitä pelloksi +kelpaavaa 12 ja hyvää mänty- ja kuusimetsää 16 desjatinaa. Maanvajoama, +n.s. Kolonikin järvi oli myöskin omien rajojen sisällä, mihin joen +tulviessa keväisin jäi kotitarpeeksi kaloja: "suutaria", haukia, +ahvenia, särkiä y.m. + +Hallintoneuvosto oli suhteissa Teollisuuskomitean ja paikallisien +neuvostojen kanssa, harjoitti siis "ulkopolitiikkaa". Tehdaskomitea +ja ammattiliitto toimivat pääasiassa "sisäpolitiikassa" ja pitivät +vireellä terveellistä tyytymättömyyttä joukoissa — ketä vastaan? +Ketäkö vastaan, sitä ne tuskin itsekään tiesivät, sillä Venäjän +Neuvostotasavallassa olivat kaikki kansalaiset työntekijöitä +ja samalla isäntiä, jotka nauttivat omien työntulostensa +hedelmät. Elintarpeet olivat kaikki tuotava yhteiskuntaan +ulkoapäin. Virallisena tuontitavarana paikkakunnan neuvostosta +korttitalousperusteella oli leipää puoli naulaa päivässä, myöhemmin +jauhoja, "poslamaslaa", tupakkaa y.m., sitä hankintaa hoiti talous- +ja elintarvetoimikunta. Mutta sen lisäksi kävi tehdasyhteiskunta +laajaa kauppaa ympäristömaitten, s.o. lähiseutujen talonpoikain +kanssa. Elintarvetoimikunnan kuukausibudjetti teki paraimpina +kuukausina noin 100,000 ruplan vaihdon. Jokainen tehtaalainen ikään, +sukupuoleen ja säätyyn katsomatta oli kauppias. Vientitavaroina oli +pääasiassa vaatteet, jalkineet (uudet sekä vanhat), kellot, sormukset, +talousastiat, kankaat, tupakka, sokeri, suola sekä määräämätön määrä +varsinaista lyhyttavaraa. Tuontitavarana taas esiintyi etupäässä +ruis, kaura sekä jauhettu että jauhamaton, perunat ja leipä, lisäksi +maito, voi, juusto ja munat. Edellämainittujen tavarain kanssa käytiin +oikeastaan vaihtokauppaa. Vielä käsitti tuonti lihaa, sipulia, +vorokkia, ohra- ja ruiskahvia y.m. nautintoaineita. + +Useimmilta vei kaupankäynti kaiken ajan, muut harrastukset, sekä +henkiset että monasti aineellisetkin, jäivät vallan sivuasiaksi. Koko +heimokunnan nuorimman väen yhteisenä harrastuksena oli kumminkin +aseiden käytön harjoittaminen. + + * * * * * + +Kuten sanottu, vei kaupankäynti ja muut aineelliset toimet useimpien +ajan niin tarkkaan, että henkisiin harrastuksiin ei paljon aikaa +riponut, lukuunottamatta suoranaista aivovoimistelua ämmäin sakissa, +etenkin tavarain jakoaikoina. Omakielinen sanomalehti saapui kyllä +Pietarista joka päivä, — lukuunottamatta niitä päiviä, jolloin se ei +saapunut. Mutta kulttuuritarpeita tyydytettiin ylipäänsä sulattamalla +vanhoja varastoja. Vallan erikoista kaipausta tuotti rakkaaksi käyneen +suomalaisen almanakan puuttuminen — sen korvaamaton nimipäiväluettelo. +Venäjän Neuvostovallan kalenterissa oli vain pelkkiä numeroita ja +mitäpä ne Iivanat ja Anastaasiat olisivat huvittaneet, vaikkapa niitä +olisi ollutkin. Sivistysihminen tuntee menettäneensä viimeisetkin +kultturin rippeet, jos sillä ei ole edes kalenteria omalla kielellään. + +Jos tunsikin olevansa sivistysmaailmasta irtitemmattu, oli sitä vastoin +maallisia ja kirkollisia juhla- ja lepopäiviä sitä enemmän. Ensinnäkin +Kansainväliset- ja Neuvostovallan muisto- ja merkkipäivät, sitten +venäläiset kirkkopyhät vanhan ajanlaskun mukaan, vaikka uusi ajanlasku +oli jo astunut käytäntöön, sitten suomalaiset kirkkojuhlat uuden +ajanlaskun mukaan, niitä liikkuvia pyhiä tosin vietettiin arviolta, kun +kalenteri puuttui, mutta juhlallisiltapa ne siitä huolimatta tuntuivat. +No niin, kuten sanottu, juhla- ja lepopäiviä oli niin tiheään, että +aina pysyi hieman juhlatunnelmassa. + +Mikään pikkutalous ei loppujen lopuksi se tehdasyhteiskunta ollut. Sen +irtain omaisuus, koneet y.m. nousivat lähes kolmeen miljoonaan ruplaan. +[Ruplan arvo vastasi vielä silloin n. 75 p:iä Suomen rahassa.] Oma +rautatiekin vajaan kilometrin mittainen, oli aikomus valmistaa. + + + + +VÄLSKÄRI JA VIISI MUUTA VIRKAA. + + +Suomalaisten luokkasota-pakolaisten Kostroman lääniin Buin kaupungin +lähelle perustama "Puuteollisuusliike Salama", eli "Savotta Salama", +kuten venäläiset sitä sanoivat, oli oma pikkuyhteiskuntansa. Sillä oli +oma raha, merkkipäivinä ilmestyvä sanomalehti, ylin hallintovirasto, +välskäri, sairaanhoitaja, apteekki, talous- ja elintarve-"ministeri", +oma tuomioistuin ja siviiliosasto, joka purki ja yhdisti avioliittoja, +milloin asialliset ei semmoista arvanneet ottaa omalle riskilleen. Oli +oma maa-alue metsineen, niittyineen, oma järvi ja oma rautatie, 600 +metriä pitkä, oma höyrymylly, puusepänverstas, peltisepän verstas, +suutarin verstas, missä johtajana toimi Venäjän edesmenneen tsaarin +Nikolai II:n hovisuutari Juntunen, suomalainen mies muuten, kuten +kaikissa tärkeissä paikoissa pitääkin olla juuri suomalainen. Sanoi +valmistaneensa vielä viimeksi kestävät jalkineet keisarilliselle +perheelle Siperian matkaa varten. Sitten oli ompeluverstas, mitä +kansan kesken sanottiin "ruumiinvaatetusliikkeeksi". Diplomaattisia +suhteita ulospäin edusti lähetystö esittelijäsihteereineen +ja kielenkääntäjineen, joukko kauppa-asiamiehiä, oma +arkkitehtuuritoimisto, johtajana taiteilia arkkitehti Ahrenberg, ja +muita lukemattomia seikkoja mainitsemattakaan, oma sähkövalo, oma +miliisilaitos ja oma — sotaväki. — Mitä muuta hyvin järjestetyssä +yhteiskunnassa enään kaipaisikaan. + +"Tämähän oli suorastaan virkamiesten luvattu maa", päättänee varmaan +lukia, kuultuaan että yhteiskunnan väkiluku teki vaan kolmisen sataa, +lapset ja imeväiset siihen luettuina, mitkä myöskin vaistomaisesti +piileksivät täällä valkoista vihaa paossa — ja niinhän se olikin. Onhan +Suomessa kuntia missä väkiluku on kymmenisen kertaa suurempi, saamatta +silti nauttia oman rahan, oman rautatien, oman diplomaattikunnan +ja keisarin hovisuutarin tuottamia etuja. Siitäpä riposikin +vähintäin virka mieheen ja paraimmille viisi. Suuritöisiä tehtäviä +ne muuten olivat, se tulkoon sanotuksi, eikä mitään kunniavirkoja, +vaikkakin "Savotta Salaman" yhteiskunnalla, etenkin alkuaikoina, +oli vähintäin puolikommunistinen luonne, s.t.s. talouskommunistisen +yhteiselannon ja yhteishankinnan muodossa, mikä järjestelmä pitäisi +vähentää virka- ja toimihenkilöitten luvun mitättömän pieneksi. +Saadut kokemukset kumminkin puhuivat semmoista selvää kieltä, ettei +suomalainen luonne sovellu yhteiselantoon ja -talouteen vielä +muutamien tuhansien sukupolvien aikana, ei ainakaan hirmuisesti +riitelemättä. Kun hallintoneuvosto kannattavien liikeperiaatteiden +pohjalla, huomioonottaen elintarpeiden saantimahdollisuudet, määritteli +väestölle jaettavat elintarveosuudet, mitkä olivat vähintään puolta +suuremmat kuin yhteiskuntamme ulkopuolella olevilla, riiteli työväestö +tehdaskomiteansa kautta niitä vastaan ja toivotti kaikki kannattavat +liikeperiaatteet hiiden kattilaan. Työteho oli pieni, mutta ruokahalu +suuri ja semmoinen näyttää olevan määräävänä periaatteena muissakin +yhteistalouksissa. + +Olin semmoisissa tehtävissä tehdasyhteiskunnassamme, missä opin +tuntemaan suomalaisen luonteen juuri niitä kielteisempiä puolia. + +Ensinnäkin toimin tehtaan virallisena välskärinä, saaden kaupungin +sairaskassan puolesta erikoispalkan. Kirjoitin reseptiä Buin apteekkiin +lääkkeistä mitä ei ollut omassa varastossa. Koetin toteuttaa sitä +kultaista sääntöä, että helpompaa on tautia estää kuin parantaa +ja onnistuinkin siinä niin, että mitään tarttuvia kulkutauteja ei +tehtaalla ollut, vaikka pilkkukuume ympäryskylissä kaatoi väkeä. +Ainoastaan viatonta laatua olevia "vilustumistapauksia" sattui silloin +tiheämpään kun apteekkimme spriivarastoa lisättiin ja hermokohtauksia +eräissä naisissa "valeriaana" tilauksen saavuttua. + +Ja sitten ne viisi muuta virkaa? + +No niin! Olin Hallintoneuvoston jäsen, Teknillisen komitean sihteeri, +Kouluneuvoston jäsen (tehtaalla oli myöskin oma kansakoulunsa), +Talous- ja metsätöitten johtaja ja tehtaan Talous- ja elintarveasiain +päällikkö. Siinähän niitä jo olikin otsikossa mainittu määrä, joihin +sitten sisältyköön epälukuinen joukko muita tehtäviä. + +Olen luetellut nämä kunnioitusta herättävät virka-arvot näin +yksityiskohtaisesti, saadakseni arvoisan lukijan käsitteistä +poiskitketyksi erään vakiintuneen harhakäsitteen, sen nimittäin, ettei +virka-arvot aina tuota kultaa ja kunniaa virkamiesten luvatussakaan +maassa, siitäkin huolimatta että ne ovat rahallisesti hyvin +palkattuja. Asia on näet siten, että porvarillisessa yhteiskunnassa +ostetaan ja saadaan rahalla mitä tarvitaan, kommunistisessa +yhteiskunnassa sitävastoin ei käytetä rahaa laisinkaan, vaan tehtyä +työtä vastaan saadaan kulutustarpeet. Kumpaisessakin yhteiskunnassa +on siis toimeentuleminen turvattu joko paremmin tai huonommin, +mutta kun seisoo toisella jalallaan porvarillisessa ja toisella +kommunistisessa yhteiskunnassa, t.s. ei kummassakaan, vaan sillä +välimaalla, joutuu edelläsanotunlaiseen tilaan. Kun osa väestöstä +pitää kiinni kannattavista liikeperiaatteista ja tuottavasta työstä, +toisen osan huutaessa semmoisia joutaviksi jutuiksi, on seuraus +edelläsanotunlainen. Jokaikisessä tilissä kyllä nostettiin palkkoja +roimasti, mutta seudun talonpojat ikäänkuin äänettömästä sopimuksesta +nostivat elintarvehintoja siinä määrässä, että säästävinkin pysyi aina +hienossa velassa. Tuhlareille sitä velkaa karttui niin paljon että +ainoastaan jumala sen jaksoi anteeksi antaa. + + + + +MUINAISSUOMALAISTEN ASUMUSALUEILLA. + + +Arkeologia ei ole vielä lopullisesti voinut selvittää milloin +suomensukuisten heimojen "kansainvaellus", siirtyileminen niiden +alkukodista keski-Aasian ylängöiltä alkoi länttä ja pohjoista kohden +halki laajan Venäjän. Mutta todennäköisesti se tapahtui jo hyvin +varhain, otaksuttavasti vanhimman kivikauden lopulla, sillä jo noin +4,000 vuotta sitten oli suomalaisheimojen siirtyileminen ulottunut +ei ainoastaan Karjalan kannakselle vaan läntiseenkin Suomeen. +Siirtyileminen luultavammin on tapahtunut sangen hitaasti lukuisien +vuosituhansien kuluessa, sikäli kuin sen aikaiset ravintolähteet, +metsästys ja kalastus, sekä nuoremmalla kivikaudella myöskin +maanviljelys ovat seutukunnalta ehtyneet. + +Eittämättömästi monet myöhemmän tutkimuksen esiintuomat seikat, +kuten suomalaisaiheiset ikivanhat paikkainnimet y.m. tukevat sitä +väitelmää, että suomalaisheimot sangen varhain, jopa ensimmäisinä +asukkaina ovat kansoittaneet melkoisimmat osat laajaa Venäjää, etenkin +siirtymäseutujensa valtaväylien, Volgan ja sen lisäjokien latvaseutujen +silloisia erämaita. Suomalaisheimojen historian kehto siirtyisi +niinmuodoin aimo askeleen menneisyyteen. Keski-Aasiaa pidetään myöskin +ihmiskunnan kehtona. Venäjä on saanut asutuksensa samoista lähteistä +kuin pohjois- ja länsi-Eurooppa ja myöskin osaksi samoja kulkuteitä +mitä suomalaisheimot lähtivät pyrkimään länteen ja pohjoiseen. Venäjän +kaakkoiset ja eteläiset seudut, kuten länsi-Eurooppakin olivat +jo suurella jääkaudella asutettuja. Heimot säilyivät puhtaina ja +eristettyinä vieraista vaikutteista. Säilyttivät kansallisuutensa, +kielensä ja tapansa, valitsivat asunto-alueensa ja hallitsivat niitä +vieraiden heimojen anastuspyyteiltä. Tekisi mieli edellyttämään, että +suomalaisheimot vallan ensimmäisinä uutisasukkaina ovat kansoittaneet +vielä silloin asumattoman Venäjän laajoja erämaaseutuja siirtyessään +hitaasti mutta varmasti vuosituhansien vieriessä ja yhä voimistuvien +slaavilaisheimojen työntäessä länteen ja pohjoiseen ja sitten +varsinaisena ydinjoukkona kieleltään ja kansallisuudeltaan itsenäisenä +saapuivat vihdoin Suomen niemelle sen sukulaisheimojen jäädessä +rippeinä sinne tänne laajaa Venäjää. + +Jos näin olisi asian laita — ja sitähän tukee kieleltään ja +kansallisuudeltaan eheän heimokunnan säilyminen ja siirtyminen +kokonaisen maanosan läpi — niin voitaisiin tuo kansainvaellus katsoa +alkaneen, kuten sanottu, jääkauden loppupuolella noin 100,000 vuotta +sitten. Volgaa ja sen pariin sataan nousevaa lisäjokiverkostoa, mitkä +ovat jääkauden tuotteita, voidaan pitää pääkulkutienä siirryttäessä +länteen päin. + +Kostroman lääni — Kostroma johdannainen sanasta Kostjarko = +Kokkotuli — sijaiten Volgan sivuhaaran Kostromanjoen alueella, on +muinaissuomalaisten ikivanha asutuskeskus. Paikallisten asukkaiden +kertoman mukaan pitäisi Kostroman läänin jossakin kolkassa olla +säilyneenä suomenkielinen murre, muistona, kuten he sanovat, +ikivanhasta suomalaisasutuksesta. Eräät paikkain, esineiden ja +kyläin nimet niinikään viittaavat eittämättömästi suomenkielen +muinaisiin peruihin näillä mailla. Kostroman jokeen Buin kaupungissa +laskeva haarajoki — mainitakseni vaan yhden esimerkin — saa alkunsa +nelikymmenisen virstaa idempänä olevasta Kalitshinin järvestä, +on nimeltään Vjooks, mitä erään paikkakunnallisen tieteellisesti +sivistyneen henkilön tiedonannon mukaan pidetään johdannaisena +joen ikivanhasta alkuperäisestä suomalaisesta nimestä _Vuoksi,_ +Vjook = Vuoksi. Tämä ja muut paikkain nimitykset, sekä kesällä 1919 +Kostromanjoen pohjalieteestä löytämäni — kivikirves, suomalaismallinen +nuorempaan kivikauteen kuuluva, viittaavat siihen, että Kostroman +lääni, nimenomaan Kostroman ja sen lisäjokien seudut ovat +suomalaisheimojen ensiksi asuttama ikivanha asutuskeskus, heidän +siirtyessään pitkien ajanjaksojen vaihdellessa ja toisten heimojen +työntämänä länttä kohden. + + * * * * * + +Istun Kostromanjoen rannalla haalean lämpimänä heinäkuun iltana. +Aurinko, usvasta ja suurien metsäpalojen savusta veripunaisena ja +loistottomana, on painumassa lännen maille, sinne pohjoisen kotimaan +rakkaille rannoille. Haaveilen. Tunnen tulevani hentomieliseksi. Tällä +kertaa suon itselleni jonkin minuutin oikeuden siihen, niin sopimatonta +kuin semmoinen näin pakolaiselämässä onkin. Mielikuvituksessa +siirrähdän ajassa 10 vuosituhatta taaksepäin. Ikimetsät reunustavat +joen tulva-alueita, mitkä toisin paikoin laajenevat mahtaviksi +runsasheinäisiksi luonnonniityiksi joen kahden puolen. Ainoana +valtiaana tallustelee mesikämmen rämeisiä metsiä ja talvisen kuutamoyön +rauhaa rikkoo susilaumojen ulvonta, mikä kuorossa kajahtelee +suunnattoman erämaan kaikilta kolkilta. Mesikämmenkö oli ainoa valtias +tämän suurenmoisen sydänmaanluonnon keskellä? Eipä suinkaan! Ihminen +hyvin valmistettuine kiviaseineen oli lyönyt rajapaalunsa merkiksi +etuoikeutetusta valta-asemastaan. Mesikämmenkin sitä karttoi ja +susilaumat vaan varkain käväsivät tarkastamassa hänen asumuspiiriään +rauhaisena yösydämenä, kuin luonnon valtias nukkui. + +Eräs suomalaisheimokunta oli hiljattain painautunut silloin nimetöntä +Kostroman jokilaaksoa Volgalta ylös tänne rauhaisan jylhiin erämaihin, +etsimään uusia riista-alueita. Täällä ylempänä oli vielä vallan +rauhallista. Ei jälkeäkään ihmisasutuksesta. Ei ohi vaeltaneen +metsänkävijän tulisiaa edes ollut näkynyt kuljetulla melkoisella +taipaleella. Se rauhoitti heimokuntaa. Joki tarjosi runsaasti +antimiaan. Heti ensi yrityksellä saatiin miehenmittaisia "monnia", +kyhmyniskaisia haukia ja pienempää kalaa viljalti. Metsä vilisi +täynnänsä riistaa, turkiseläimiä ja muita. Tulvaniityt tarjosivat +mehevää ruohoa heimokunnan kotieläimille ja myöhemmin asutuksen +vakaantuessa viljelysalueita. Asumuksia parannettiin. Ylängölle +kaivetut maakuopat laajennettiin ja seinättiin puuriuilla. Heimokunta +toimi pääasiassa yhteishankinnan ja kulutuksen pohjalla. Asesepät +valmistivat tuotteita koko heimokuntaa varten mukana tuodusta runsaasta +raaka-ainevarastosta. Ravinnon hankintaan olivat kaikki kykynsä mukaan +velvollisia. Asunnoistaan taas huolehtivat perhekunnat itse. Semmoisina +oli talvella maakuopat ja kesällä kevyet kokkotuvat. Heimokunnan vanhin +oli pätevä viimekädessä ratkaisemaan kaikki kysymykset lopullisesti, +mikäli ne koskivat siirtokunnan sisäisiä asioita, riitoja y.m., +mutta heimokunnan siirtyminen uusiin seutuihin, paikkain valinta, +ryöstöretket ja sodankäynti yleensä ja monet muut ulkopuoliset asiat +ratkaistiin joukkoneuvotteluissa, jotavastoin taas sotasaaliin jakoon +vanhimmalla oli ratkaiseva sanavalta. Vanhimman asettaminen niinikään +oli joukkopäätöksen tulos. + +Pääasiassa tuommoinen kuva muodostautui yks, kaks mielikuvituksessani +suomalaisten esipolvien vaiheista pitkiä aikoja sitten. Miten paljon +ne ovatkaan kärsineet ja toivoneet monivuosituhantisen ajanjakson +vaihdellessa, taistellessaan villiä valloittamatonta luontoa vastaan, +sekä säilyttäessään sukunsa sen ja toisten vihamielisten heimojen +tuhoamishalulta. Erikieliset olivat tietenkin vihollisheimoja +keskenään. Kieli oli se tunnus, se yhdysside, mikä takasi ystävyyden, +veriheimolaisuuden. Mutta nyt 15,000 vuotta jälkeenpäin istun +minä haaveilemassa täällä ikävanhan heimo-asutukseni raunioilla, +todistamassa valtaisen maailmankehityksen omituisista tuloksista. +Vanhan heimokuntani elämän ja säilymisen ehtona oli veriheimolaisuuden +tunnustaminen, minä sitävastoin olen täällä — eikö se ole kohtalon ivaa +— pakolaisena nykypäiväisen heimokuntani veljessodan johdosta sen sanan +kirjaimellisessakin merkityksessä. + + + + +TUOKIOKUVIA MOSKOVAN MATKALTA. + + +Matkustimme uutta vielä liikenteelle avaamatonta rataa, mikä noin 90 +virstan mittaisena yhdistää pohjoisen radan Buin kaupungista Daniloviin +Wologdan—Moskovan radan varrella. Oltiin ihan keskikesäisen juhannuksen +kynnyksellä. Luonto on kukkeimmillaan. Yltäkylläinen kasvullisuus ikään +kuin silminnähtävästi työntyy esiin lämpimästä rehevästä maaperästä. +Joku maatuski asemilla esiintyy tästä huolimatta toppatakissa, +pää saalilla vahvasti hunnutettuna. Esiintyypä ukonkäppyröitä +tuuheavillaisessa siperianlampaisessa lakissa ja huovikkaissa, jotta +oikein sääliksi käy noiden onnettomien puolesta. + +Alaltaan tasaisinta puutonta keski-venäläistä maisemaa avautuu kappale +nähtäväksi. 16—20 kylää näyttäytyy tasaisen rannattoman näköpiirin +sisällä. Ne ovat suuria kyliä kuten Suomen kauppaloita, vaikka ne +näin etäältä nähtyinä esiintyvät pieninä harmaina rykelminä. Valkeita +kirkontorneja pistäikse silmään toisista kylistä. Leipäviljavainiot +aaltoilevat pehmeän tuulen tuivertaessa tummanvihreinä niin pitkälle +kuin silmä kantaa. + +Jo loppuivat asutut seudut, alkoi koivu- ja haapametsävyöhyke, laajin +yhtäjaksoinen mitä Suomessa olen milloinkaan nähnyt. Monia kymmeniä +virstoja jatkui sitä ihan samanlaisena. Ei pienintäkään muutosta +maisemassa. Valkotuohiset koivunrungot toinen toisensa vieressä, jopa +saman kokoisiakin kaikki, solakoita ja tuuhealehväisiä. + +"Oi Wolga, Wolga, milloin sinun taas nähdä saan." Sen ylistykseksi +kansa kauneimmat laulunsa laulaa ja kuin äidille konsanaan ikävänsä +itkee, vieläpä vierailla maillakin sen muistonsa komerossa kätkee ja +siihen keskittyy kotimaansa parhaimmat muistot, sen suuruus ja maine. + +Majesteetillisena tuo mahtava virta näyttäytyi juhannusajan hämyisessä +yössä. Tulet tuikkivat virralla liikkuvista lukuisista aluksista ja +Jaroslavin kaupunki kuvasteli viljavia valojaan veden kalvossa virran +oikealla rannalla. Tavattoman tyyneenä, tuskin huomattavasti soljutteli +tuo puolisen kilometriä leveä uoma mustia vesiään, vaikka olin +otaksunut sen maltittomalla kiireellä poreillen ja pyörteitä synnyttäen +rientävän Kaspianmeren helmoihin. + +Wolga, sinä suuren Venäjän valtasuoni, syytä onkin kansallasi +ylpeillä sinusta. Olethan luonut elämää ja kulttuuria ympärillesi, +vieläpä toiminut ikimuistoisena kansainvaellusten kauttakulkutienä +pohjoisen ja lännen maihin. Kansakuntia on muodostunut ja hävinnyt +sinun hedelmällisten äyräittesi äärillä, tyynenä sinä vaan riennät +päämäärääsi kohti päivästä toiseen, kuten muinaisina ikiaikoina, +jolloin ihmiskulttuurin kehdon yllä vielä lepäsi autereisen aamun +hämärä. + +Komeata rautasiltaa kiisi junamme Wolgan yli. Sähkövalot tuikehtivat +valtaisissa siltakaarissa ja loivat heikon kajastuksen syvällä +virtaavaan mustaan veteen. Kestipä se junankin kiitää jättiläissiltaa +kotvan ajan ja heti avautuikin isohko Jaroslavin kuvernementtikaupunki +sangen lukuisine kirkkoineen nähtäväksi. + +Luonnonkauneimpia keski-venäläisiä läänejä on Wladimirin lääni. +Tammi kilpailee jo koivun kanssa valta-asemasta ja muutkin etelän +tyypilliset lehtipuut esiintyvät siellä täällä. Maapohja on +aaltomaisen kumpuista kuin merenulappa tuulella. Elovainiot ulottuvat +silmänkantamattomiin suunnattoman lakeuden äärillä. Kyläryhmä, kirkko +tai luostari, jopa tehtaanpiippukin pistäikse sieltä, täältä. Tuuheat +koivu- ja tammimetsiköt esiintyvät yksityisinä saarelmina, kuin +keitaat yhtäjaksoisessa tummanvihreän kasvullisuuden meressä. Tuossa +soljuttelee puro mustia vesiään kukkarantaisen uomansa polveilevia +kaarteita myöten laakson pohjassa. Sen äyräällä puuhailee naisparvi +tuohivirsuissaan ja räikeissä kansallisissa väreissään peruna- ja +juurikasvi-istutuksilla. Parrakas ukko, vyötäisiltä puristetussa +avarassa mekossaan lojuu laihan hevoskaakin vetämässä tarantassissa. +Kaakki luimistaa korviaan, seisahtuu, luo syrjäkatseen ukkoon ja +rämiseviin reteliin ja alkaa rauhassa hamuamaan yltäkylläisen rehevätä +ruohoa. + +Hulmahdellen nousee kuuma kostea ilma notkelmista. Väristen sekottuu +se hienoon tuulen vireeseen, mikä sekin tuntuu kuumalta auringon +hellittämättömässä hehkussa. Karjalauma käyskentelee tiepuolessa, +sekin kärsii kuumuudesta. Lehtevä metsikkö tuuheine varjoineen olisi +tervetullut, mutta semmoista ei ole. Karja kerääntyy yhteen joukkioon +ja hakee suojaa toistensa varjosta. + +Alexandrow on kauneimpia maaseutukaupunkeja. Se kuten monet muutkin, +jopa itse Moskova, on tuuheiden puistojen kaupunki. Suuret poppelit, +ikivanhat tammet, saarnit ja lehmukset reunustavat muurina kadun +kumpaakin puolta. Lehvästön välistä pilkistää valkeaksi rapattu +maalaistölliä muistuttava rakennus, tuolloin tällöin useampikerroksinen +tiilitalo, kimnaasi tai kirkko. Kirkot venäläisissä kaupungeissa +lyövät niihin oman omituisen leimansa sekä lukuisuudellaan että +omalla tyypillisellä arkkitehtuurillaan. Silmiinpistävintä täten on +venäläisissä kaupungeissa, kuten sanottu, sopusointuinen sekoitus +maalaisrakennustavasta ja maailmankaupungin arkkitehtuurista. Lehmät, +lampaat ja vuohet tallustelevat katukäytävällä ja ajetaan talon +porttikäytävästä kartanolle, missä on täydelliset karjasuojat kuten +maalaiskylässä. + +Tuhatvuotisen Moskovan merkillisyyksistä pitäisi mainita yhtä ja +toista. Sen komeasta tivolista, varpusvuoresta, josta kaupunki +näyttäytyy koko laajuudessaan ja laajuutta sillä onkin noin 70 km +ympärimitaten. Lontoon jälkeen suurin pinta-alaltaan eurooppalaisista +kaupungeista. Olisi pakistava kirkoista, joiden lukumäärä lähentelee +viiteen sataan ja joista toiset ovat ikivanhoja taideluomia, punaisesta +torista missä historiallisena muistona on säilytetty mestauslava, jolla +Iivana Julma toimitutti kuuluisat bajaariteloitukset ja monista muista +mielenkiintoisista seikoista pitäisi pakista, mutta jääköön ne toisessa +tilaisuudessa tehtäväksi. Tässä pari sanaa suurkaupungin kansallisesta +kotielämästä. + +Tutustuaksemme lähemmin venäläisen keski- ja etenkin alaluokan +kotoiseen elämään, tulee pistäytyä mieluummin sunnuntaisin +tavallisissa teetuvissa, "sainikoissa", mitkä ovat venäläisen rahvaan +ihanteellisimmat oleskelupaikat pikkukaupungissa tai suurkaupungin +laitapuolilla. Sainikka on siivoton venäläiseen tapaan, tuolit ja +pöydät rikki enemmän tai vähemmän, tarjoiluastiat samaten. Musikoita +menee ja tulee. Toisia rupattelee pitkään lojuillen pöytien ääressä +ja silloin tällöin hörppien mielijuomaansa. Kiihtyypä puhe usein +sangen meluisaksikin, mitä avustetaan kaikilla mahdollisilla elimillä. +Maapallo voisi horjahtaa pois radaltaan, tulivuoren purkaus peittää +sainikan tuhka- ja laavakerroksella, tai maanjäristys eli spiritistinen +meedio siirtää pöydän heidän edestään, ilman että he huomaisivat sitä +verrattomalta melultaan. Useimmat kävijät ovat rasvaisessa, likaisessa +ja perin kuluneessa työpuvussaan, sama puku viikon kaikkina päivinä, +jotavastoin työläiset Suomessa esiintyvät sunnuntaisin siistittynä +pyhäpukimissa länsi-eurooppalaiseen tapaan. Paita nousujen päällä sekä +ylemmillä että alemmilla on venäläisen varsinainen juhlapuku kesällä. + +Sainikan tiskin takana nojailee velttona punatukkainen tarjoilijapoika. +Lähtee toki liikkeelle, mutta hitaasti kuin aurinko-kello, tuo sajua ja +on taas valmis rupattelemaan kaikkea tyhjänpäiväistä pitkät ajat. + +Sunnuntai on oikea markkinapäivä moskovalaisilla toreilla, etenkin +kuuluisalla Suharovilla. Myydään kaikkea muuta paitsi ei leipää. +Silloin kesällä 1918 oli vielä tavaraa ja kauppa avointa. Kaikki +tahtoivat olla kauppiaita ja löytyyhän sitä myytävää. Vettäkin +myydään joko värjättynä tai ilman 20 kopeekkaa lasi ja kauppansa +se tekee sekin näin kuumalla ilmalla, sillä Celsius näyttää 35° +varjossa. Auringonkukan siemeniä paljon myydään, ostetaan ja syödään. +Suunnattomat määrät valmiita vaatteita ja kangastavaroita, pääasiassa +juutalaisten ja kiinalaisten tarjoamina, herättää muukalaisen huomiota. + + + + +KESKIKESÄN MOSKOVA. + + +Moskova puistokaupunkina on kaikkein edullisin nähdä keskikesällä. + +Se on vanha, "hyvin vanha" sanovat perinnäistiedot siitä. Näköjään nyt +kuluvan tuhatluvun alkuvuosina — mahdollisesti sitä ennen — asettui +tarun mukaan erakko Bukalijer nimeltään nykyisen Kremlin paikalle. +Moskovan varsinaisena perustajana ehkä voitane pitää ruhtinas Jurij +Wladimirowitsch _Dolgoruki,_ joka, asuen Wladimirin läänissä, teki +matkoja laajojen metsästysmaittensa äärille, mielistyi seutuun, asettui +nykyisen Kremlin paikalle, ryhtyi rakentamaan sitä ja eroitti sen +muurilla. + +Moskova, kuten sanottu, on puutarhakaupunki sen sanan varsinaisessa +merkityksessä. Talot ovat pääasiassa yksikerroksisia — lukuunottamatta +uudempia kaupunginosia — ja lehtevien puistojen ympäröimiä. Varsinaiset +kauppakadut ja kauppakorttelit sitävastoin ovat uusaikaisia. Semmoisia +ovat m.m. "Kiinalaiseksi kaupunginosaksi" sanottu Kremlin vierellä, +missä sijaitsee suurimmat liikepalatsit ja kauppahallit ja mikä myöskin +on muurilla ympäröity. Moskova muuten on koko Venäjän sisämaan kaupan +suurin keskus. + +Lukijan suosiollisella luvalla katsastamme hätäisesti Moskovan eräitä +merkillisyyksiä, mutta saadaksemme ensin yleissilmäyksen kaupungista, +nousemme n.s. _"Iivanan torniin"_ Kremlissä. + +Kreml on kaupungin keskipisteessä, valtavalla lukuisia vuosisatoja +vanhalla muurilla ympäröity. Pääsy sinne oli hyvin rajoitettu, eikä +ihmekään, sillä siellä asui useampien vihaama "hallitsija", kuin +milloinkaan on ollut olemassa, asui kuten ne 34 hallitsijapolvea +Venäjän valtakunnan perustamisesta alkaen ovat Kremlissä hallinneet +ennen häntä. + +Iivanan tornista avautuu valtavan suuremmoinen näköala ympäriinsä, +sillä Kreml itse sijaitsee kaupungin keskukseen kohoavalla ylängöllä +suuren suunnattoman horisontin keskipisteenä. Ajatelkoon lukija +jättiläisharppia, jonka toinen kärki on pistetty Kremlin torille +ja toinen 12.5 km etäisyydellä piirtää ympyrän, minkä läpimitta on +25 km ja minkä sisälle kuuluu kaupungin varsinainen alue. Se onkin +pinta-alansa laajuuteen nähden maailman kaupungeista toinen. Lontoo on +ensi sijalla. + +Mitä näkeekään katsoja tuolla suunnattomalla tasangolla, jonka säde +on 12.5 km joka suunnalle? Jättiläismäisen puistokylän! Valkeat +rakennukset pilkottelevat tuuheiden puistojen vihreästä lehvästöstä. +467 kirkon kultakupoolit kimaltelevat juhannusajan tulvehtivassa +auringossa, joka paahtaa vallan sietämättömällä kuumuudella, +saaden ilman liikehtimään kaupungin päällä kuin vellovan veden. +Selväpiirteisyys häviää reunoille käsin. Valkeat talot, kirkot ja +puistot sulautuvat yhtenäiseksi kuvioksi, mistä tehtaitten savutorvet +siellä täällä selväpiirteisemmin pistäytyvät esiin. Hopeanhohteisena +kiertelee tuolla Moskovan joki laajoissa mielivaltaisissa koukeroissa +kuin jättiläiskäärme, ulottuen vallan Kremlin muurin vierustalle, +etääntyen siitä ja häviten lopulta näköpiirin ulkopuolelle. + +Ajatelkaamme vielä jättiläisharppimme toinen kärki vedetyksi tuonne +näköpiirin äärimmäiselle rajalle, missä taivas ja maa hienona +sinertävänä viivana yhtyvät. Voisimme sanoa ympyrämme säteen nyt +tekevän 120 km ja siten piirtämämme ympyrän läpimitan olevan 240 +km. Se on vaan pienoinen läiskä n.s. Itä-Euroopan suunnattomasta +tasangosta, joka muodostaa eurooppalaisen Venäjän ja minkä läpimitta on +kymmenkertainen äskeisestä määrästä, s.o. noin 2,400 kilometriä. + +Laskeudumme alas. Torni on 93.5 m korkea, mistä kullatun ristin osalle +tulee noin 17 m. Samaisen ristin kanssa kerrottiin aikoinaan vedetyksi +Napoleonia huulesta, nim. sotaretkellä 1812. Hänelle kerrottiin sen +olevan puhdasta kultaa. Risti otettiin alas. Ilmoitus olikin väärä ja +ilmoittaja pääsi hengestään. + +Tornissa, mikä on rakennettu v. 1600, on eri kerroksissa yhteensä 33 +kelloa, pienentyen kellojen koko yhä kerros kerrokselta alhaalta ylös +päin. Suurin painaa 4,000 puutaa (65,520 kg). + +Tornin juurella seisoo jalustalla kirkonkello, mikä on maailman suurin, +painaen 12,324 puutaa (198,000 kg). Ympärysmitta on 21 m, läpimitta 7 +m, sisältäen kellomalmi lähes sata puutaa hopeata ja viidettä puutaa +kultaa. + +"Tuossa on hallitsijain palatsi", sanoo opas, "tuossa asuu Lenin, +tuossa Aleksanteri II:n patsas suomalaisesta punaisesta graniitista. +Kuvan kasvot nyt vaan ovat mustalla vaatteella verhotut, sillä +itsevaltiaan symbooli on nyt 'kuollut' Venäjällä. Tuossa Uspenskin +katedraali joka on rakennettu v. 1326 ja mistä Napoleon sotaretkellään +1812 riisti ja vei mukanaan hopeata 5,223 kg ja kultaa 300 kg. +Tuossa Pokrowskin katedraali, Iivana Julman rakennuttama v. 1554, +tyypillisimpiä slaavilaisia kirkkoja, jonka arkkitehdin Iivana Julma +hirtätti, kun hän kysyttäessä sanoi toisenkin semmoisen kirkon +kykenevänsä rakennuttamaan. Tuossa Kristus-Vapahtajan kirkko, minkä +rakentamiseen on käytetty 40 milj. tiiliä, 10,000 ihmisen työvoimalla, +tullen maksamaan 15 milj. ruplaa. Kupooliin on käytetty puhdasta kultaa +422 kg." + +_Varpusvuorella_, minne pääsemme raitiovaunussa ja mikä sijaitsee +kaupungin lounaisella laidalla, avautuu valtava näköala yli kaupungin. +Näkö-alaa voi vahvistaa vielä vuorella sijaitsevan ravintolan +terassilla olevalla isolla kaukoputkella. Poikkeamme sinne lehtevään +varjostoon virkistymään paahtavan keskipäivän helteeltä. Tällä +vuorella Napoleon katseli Moskovan paloa alun toista sataa vuotta +sitten. Virvokkeita nautittuamme ja virkistyttyämme laskeudumme +jyrkkää jättiläiskokoisia lehtipuita kasvavaa rinnettä alas Moskovan +joelle. Uimme siinä. Soudatamme itsemme ylitse ja pistäydymme Moskovan +uudessa Tyttöluostarissa, mikä on suuremmoisen valtava muurilla +erotettu alue kirkkoja ja kappeleja. Oma yhteiskuntansa semmoisenaan. +Suoritetaan juuri puolipäivän messua. Kymmenittäin mustaan kaapuun +puettuja naikkosia rientää messuun ylettömästi kullalla, hopealla ja +erivärisillä mosaikeilla koristettuun kappelikirkkoon. Venäjän kansa on +antanut kirkoille ja luostareille kultansa, kalleutensa ja — sielunsa. +Elähtäneitä naisia ne nunnat suurimmaksi osaksi ovat. Vilahtaa +siinä ohi toki nuorempikin, jonka silmät mustan huupan reunasta +säteilee tulta, nuoruutta ja elämänhalua. Sorea vartalo, esteettiset +kasvot... siis kylliksi edellytyksiä maailmannaisen aistillisen elämän +viettämiselle. + +Kuuluuhan asiaan, että tämmöisellä miljoonakaupungilla (Moskovan +asukasluku oli tällöin puolen kolmatta miljoonaa) on tivolinsa += kansanpuistonsa. Se sijaitsee kaupungin pohjoisella tai +pohjoiskoillisella laitamalla. Puiston leveys on 3 km, pituus vähän +enemmän. Kävelen siinä sangen lämpöisenä yhä hämärtyvänä yönä. Lämpö +mikä päivällä oli 35° varjossa, on nyt vielä puolenyön korvilla 20° +C. Etelän kasvullisuus lyö leimansa puistoon: lehmukset, tammet, +vaahterat, lehtikuuset ja saarnit esiintyvät vallan määräävinä. +Pohjolan tyypilliset hongat ovat rauhoitettuina saaneet kasvaa perin +suuriksi ja komeiksi, eräskin jättiläinen oli 120 cm läpimitaten. +Puiston keskuudessa esiintyy yhtä ja toista ajankuluketta. Pari +jättiläiskarusellia pyörii lakkaamatta, useimpia ampumaratoja on +toimessa, panoraamoja, sähköllä käypiä ja muita kiikkuja huvihaluiselle +nuorisolle. Varjoisia käytäviä pitkin kulkee keveäpukuiset ihmisvirrat +ja illan hämärtyessä kisailevat tytöt ja pojat suojaavissa +lehvistöissä. Ulkoilmateaatterissa suoritetaan ensiluokkaista +ohjelmaa: Naislaulaja esiintyy pianon säestyksellä. Viulusoolo on +vallan ensiluokkaisen arvokas. Soololaulu samoin. Sitten soitetaan +helistimellä ja yleisö lähtee juoksujalkaa suurelle suunnattomalle +asfalttipohjaiselle areenalle tanssimaan torviorkesterin säestyksellä: +Enimmäkseen tyypillisiä venäläistansseja. Valssiakin sentään ja muita +eurooppalaisia tansseja seuraa. Virvokkeista ei ole puutetta, mutta ei +myöskään niiden käyttäjistä. + +Aamu sarastelee jo Uraalin seuduilta käsin. Suurkaupungin melu on +hiljentymässä ja vaaleahko yö, jossa on melkoinen annos etelämaan +kuumuutta ja tunnelmaa, on vaihtumaisillaan uudeksi päiväksi. + +Moskovassa juhannuksena 1918. + + + + +SUNNUNTAIMIETTEITÄ. + + +Keskikesän aurinko paahtaa lähes pystysuorasti miljoonakaupungin +katukivitystä vastaan. Hiki pursuu tulvanaan, kastelee vaatteet +läpimäräksi ja loppumaton jano kaivaa sisuksissa ja kuivaa suun +tahmeaksi taulaksi. Tuuhea puisto vaan hiukkasen lieventää polttavinta +paahdetta. Kuumana virtana kuin uunin lämpö läiskähtelee päivän hehku +katukiviltä ja seinustoilta siimeiseen puistoon ja raitistuu hiukan, +tosin vain hiukan. + +Velttoina vetelehtivät ihmiset, täyttävät puiston, sillä on +sunnuntai-iltapäivä ja tarkoitus on — tappaa aikaa ja katsella miten +toiset siinä onnistuvat. + +Mutta malttavatko kaikki tappaa aikaa? Ei! Tuolla kuljettaa rämisyttää +ajuri tavarakuormaa. Tuolla joukko työläisiä rasvasissa puseroissa +kiiruhtaa ohi, tuossa laahustaa vanhus raskaan taakkansa kanssa ja +yleinen liikenteen humu täyttää ilman. + +Tämä on sitä _elämää,_ kuohuvaa, elämänhaluista, täynnänsä olemassaolon +taistelua, mietin istuessani puiston penkillä. — Minäkin tapan aikaa +omalla tavallani. — Salaperäiseksi kuviteltu ja yhä uudelleen kyselty +"elämän tarkoitus" selviää vähitellen nyt näkemäni ja elettyjen +muistikuvien vaihdellessa. Joukko työmiehiä, mitkä äsken kulkivat ohi, +samoin kuin ne lukemattomat joukot siellä ja täällä taistelevat ikänsä +syntymästä hautaan asti epätoivoista taistelua saadakseen itselleen +leipää ja rääsyjä ympärilleen. Ne suovat itselleen ainoastaan sangen +niukan levon vuorokaudessa, t.s. elämä sen heille suo. Mihin tähtää +heidän korkein pyrintöperänsä, se lakkaamaton kohtuuton taistelu +olemassaolosta? Mihinkä tähtää? Saadakseen riittävästi ruokaa, siistit +vaatteet ja mahdollisesti oman konnun asuakseen! Enempää eivät he pyydä +elämältä ja tämäkin ohjelma jää useimmalta loppuun suorittamatta. + +Tuo kiinalaisnaikkonen tuossa vilkasliikkeisellä katuvierustalla, joka +on istunut siinä jo useimpia tunteja kansanjoukkojen jaloissa, pölyssä, +liassa ja päivän polttavassa paahteessa, ei näköjään pyydä elämältä +niinkään paljon. Hän on kiertänyt keski- ja osiksi yläruumiinsa +ympärille mustia likaisia riekaleita kankaasta, joka aikoinaan on +kuulunut hiilisäkkiin. Hänen pikku lapsensa piehtaroi vallan alastomana +ja kuparinruskeana katukäytävällä, pikku kätösillään työntäen ja +haparoiden suuhunsa jotakin muodotonta rojua. Jos hän saa ohikulkioilta +ruplan tai nokareen mustaa leipää, on hänen elämäntarkoituksensa +täytetty — siltä päivältä. — Vatsantäyteinen ruokaa on hänen +käsityksensä ja myöskin kokemustensa mukaan saavuttamaton unelma. + +Asemalla höyrysi lähtövalmis juna lastattuna nuorilla elämänhaluisilla +miehillä matkalla rintamalle. Mitä varten? Tappamaan ja tapettavaksi +tieteen ja tekniikan uusimpien välineitten avulla! Mitä varten +tapettavaksi? Sitä varten että jälkeläisille koituisi paremmat +elämisehdot ja rauhaisampi tulevaisuus. Maailmansodan jättiläinen oli +edellisinä vuosina niellyt kymmeniä miljoonia ihmisuhreja, voimakkainta +elonhaluisinta väkeä, pelkästään siitä syystä että suurkapitalistit +saisivat riista-alueita ja palkkatyöorjia. + +Sitten puistossa on vielä havainnoitsiaa varten melko valikoima +erilaisia ihmistyyppejä. Tuossa on "eurooppalaisesti" puettu mutta +kasvoista ja käsistä nähden metallityöläinen, kielestä päättäen +saksalais-puolalaista kansallisuutta. Vaimo tuudittaa korivaunussa +pienokaistaan, mies loikoo nurmikolla aimo kasa kirjoja sekä kuva- ja +sanomalehtiä vierellään. Mitä näenkään kirjakasassa: Büchner: "Liebe +und Liebesleben in der Tierwelt" = Rakkauselämä eläinmaailmassa. "Die +Wunder der Natur", Knipen: "Evolution in the Past". Lisäksi sekä +venäläisiä, että ulkolaisia kuvalehtiä, päivälehtiä y.m. Mies oli +siis näköjään sivistynyt, puhui eurooppalaisia kieliä ja oli ainoa +puistossaolioista, joka ei tappanut aikaa vaan kehitti itseään, s.o. +käytti olemassaoloaan hyödyllisesti. + +Sitten näen puiston penkillä keikarimaisesti puetun ja levottomasti +liikehtivän nuoren miehen, kaikesta päättäen ei hän ole ottanut +laisinkaan osaa yhteiskunnallisen tuotantoprosessin tuotteiden +kartuttamiseen vaan kuluttamiseen. Hän on näköjään elänyt isänsä +ryöstösaalista tuhlaamalla, elänyt ja huvitellut. Keikaria +vastapäisellä penkillä istuu puhkuen ja hikeä pusertaen ylimääräisesti +lihavuudella kuormitettu vanha herrasmies, luultavasti entinen +tehtailia tai pankkiiri. Nyt nauttii hän muinaisen loistonsa ihanista +muistoista ja palkkatyöläisiltään saalistamistaan miljooneista, niillä +kykenee hän loihtimaan itselleen vielä ihanan huolettoman elämän. + +Miten erilaisia olemassaolon asteikkoja olenkaan lyhyessä tuokiossa +huomioinut. Saadakseni niistä jonkunlaisen keskiarvon olemassaolevalle +elämälle, otan kynän ja suoritan laskelmaa sanomalehden reunaan: + +Kiinalaiselle asetan numeron 2; taakkansa alla laahustava vanhus +saa numeron 4; joukko työläisiä numeron 6; ajuri numeron 8; +metallityöläinen numeron 10; keikarille 20 ja pankkiherralle niinikään +20. Lasken saamani numerot yhteen ja saan summan 70. Löytääkseni siitä +keskiarvon, jaan sen tekijäin luvulla, siis 7:llä, keskiarvoksi tulee +niinmuodoin luku 10, s.o. metallityöläinen. + +Siinä on siis elämän tarkoitus toistaiseksi. Nostaa saamani keskiarvon +alapuolella olevat ja painaa sen yläpuolella olevat samalle +keskitasolle ja kun se on suoritettu alkaa _keskiarvon kohoaminen,_ +mutta ei siihen suuntaan missä keikari ja pankkiherra olivat, sillä +he edustivat taantunutta sivuhaaraa kehityksen ketjussa, vaan kohti +kirkasta valoisaa tulevaisuutta ilman päämäärää, missä itsetietoinen +_ajatus,_ tuo ihmeellinen käsittämätön aineen muoto, korkeampi ja +kaikkivaltiaampi kuin jumala, alistaa yhä laajenevassa määrässä +älytöntä materiaa valtansa alle, — ja sitten? — Kehittää _aivoainetta_ +vihdoinkin perillepäästyn analyysin johdolla, tuottaakseen yhä +hedelmällisempiä, suuria, jaloja ajatuksia olemassaolon huojistamiseksi +ja lyhyen elämän yhtäjaksoiseksi nautinnoksi siihen asti kuin +päiväntähti sammuu, maa kietoutuu jäiseen kääreeseen ja _aivo-aine_ +jähmettyy, kuivuu olemattomiin. + +Moskovassa heinäkuulla 1918. + + + + +KESKI-VENÄLÄISEEN TALONPOIKAISELÄMÄÄN TUTUSTUMASSA. + + +Venäläinen kylä tekee jonkun matkan päästä hyvän, kodikkaan +vaikutuksen. Harmaa se on kuin varis, pääasiassa olkikattoisine +suojineen, mutta punaseksi tai vihreäksi maalattu peltikattokin +vilahtaa siellä täällä. Isoimmissa kylissä on kirkkoja kaksi tai +kolme. Kaukaa ne jo näköpiirin rajalta pistäikse silmään valkeine +torneineen. Pienemmissä kylissä vaan vaatimaton rukouskappeli seisoikse +parhaimmalla paikalla. Sunnuntaisin tai praasnikkoina (kyläjuhlina) +on kylän valtakadulla liikettä ja hyörinää. Nuoriso on kerääntynyt +jonkun talon pihamaalle, laulaa ja tanssii joko laulun tai hanurin +säestyksellä aito kansallisia tanssejaan kansallisissa pukimissaan. +Jostakin tallin ylisiltä kuuluu korvia särkevä melu ja väittely. Luulet +siellä jo tapeltavan täyttä vauhtia, etenkin kun sinne johtavaa leveätä +siltaa myöten tulee ja menee miespuolista väkeä. Itsesäilytysvaistosta +katselet jo suojattua asemaa ja jotakin kättäpidempää asetta, sillä +ilmitappelu ei nähtävästi ole enään vältettävissä, päättelet, tuon yhä +kiihtyvän metelin laajetessa. Ole huoletta, siellä pidetään tavallista +kyläkokousta, ja keskivenäläisen kyläkokouksen johtavana periaatteena +on huutaa niin kovasti, kaikkien yhtaikaa puhuessa, että saa äänensä +kuuluville. Kyläkokouksia pidetään lähes joka sunnuntaina. Naiset +eivät niihin saa osaa ottaa, ainoastaan isäntävallalla varustetut +partaniekat. Paitsi talous- ja kylänasiat, kuuluu kyläkokouksen +ohjelmaan vielä poliittistenkin asiain seuraaminen. Joten lukutaitoinen +kylässä selostaa kokoukselle sanomalehdistä lukemiansa tai muuten +kuulemiansa yleisiä uutisia ja siten joutuvat lukutaidottomat +talonpojat jokseenkin tarkasti ja tuoreeltaan seuraamaan politiikkaa ja +siihen näyttää heillä olevan tavaton halu. + +Praasnikkoja (kyläjuhlia) joutuu jokainen kyläkunta viettämään +vuorollaan ja kestitsemään naapurikyläläisensä. Vähintäin kerran +kuukaudessa on semmoinen juhla, mikä minkin nimellinen: Touvon +alkajaisjuhla, yleinen elojuhla, ehkä suurimpia semmoisia 15 p. +heinäk., jolloin ollaan oikein kävelyretkellä, papit edellä kantaen +pyhäinkuvia ja väkeä loppumattomat jonot perässä. Sitten on perunain +siunausjuhla, jonka jälkeen niitä vasta vakinaisesti aletaan +maasta kaivamaan ja syömään. Kyläjuhlat ovat enimmäkseen joidenkin +kyläpyhimysten tai muiden semmoisten muistopäiviä. Vaikka venäläinen +talonpoika on maailman vaatimattomin eläjä ruokaan nähden, varustetaan +praasnikat herkullisiksi. Pivaa (olutta) pannaan, lammas teurastetaan, +maitoa paistetaan uunissa ja piiraita vähintäin kymmentä lajia, joiden +pääasiallinen ero on siinä, että toiseen lajiin on pantu kaalia, +lanttua, ryynejä, kun taas toiseen lajiin laitetaan ryynejä, lanttua, +kaalia. + +Venäläinen talonpoika, joka on ollut "väkeville" tavattoman perso, +korvaa nyt sen puutteessa kotitekoisella "pivalla" haluaan ja pääseekin +näissä kyläjuhlissa kunnon humalaan. Niissä olet tilaisuudessa +näkemään vielä alkuperäisen väärentämättömän piirteen tyypillisestä +talonpojasta, piirteen, mikä on määräävänä vuosisatoja vallinnut, +mutta minkä maailmansota ja sitä seuranneet muuttuneet olot ovat juuri +suistamassa uusille laduille. Kun astuin tuommoiseen venäläistupaan, +missä vietetään kyläjuhlaa taikkapa vaan juhlaa naapurien kesken +suvisena sunnuntaina, lyön sisäänastuessani ensityökseni pääni +lauteisiin ja päästän hartaan mutta hiljaisen kirouksen, jonka jälkeen +kävelen 45 asteen kumarassa keskilattialle kunnes lauteet loppuvat, +suoristan itseni, luon katseeni ympäri tupaa ja toivotan hyvän, päivän. +Minä näen, istumassa tuvan vierustapenkit täynnään miehiä, partasuita, +mekko housujen päällä. Naiset puikkelehtivat lautaseinän toisella n.s. +keittiön puolella ja kantavat ruokaa tuvan avaralle pöydälle. + +Ne lukuisat silmäparit jotka minua kysyvästi ja itsetietoisesti +tarkastelevat, saattavat minut tavallaan ymmälle. Sisäänastuessani +länsimaisen sivistyksen läpitunkemana, kuvittelin tapaavani joukon +ryssiä joita voin tanssittaa pillini mukaan, mutta eipäs niin, sillä +kaikessa tietämättömyydessään ne ovat itsetietoisinta väkeä maailmassa. +Patriarkaalisen ylevä, varma hymy tuuhean parran ympäröimissä +kasvoissa. Käsketään toki istumaan ja heti saan tehdä selvää +kansallisuudestani. "Ahaa finskikö...!" Olan kohautus ja halveksivan +säälivä hymyily ilmoitukseni johdosta. Säälittävä olet, luen heidän +silmistään. Ihmiseksi sinut nyt juuri ja juuri voi katsoa siitä syystä +että onneton maapahasesi Suomi voi ylpeillä kerran kuuluneensa suureen +Venäjään. Ollakseen suuren Venäjän poikia kuten me, on kylliksi +kohottamaan rintaa ja paisuttamaan ylpeyttä. Näitä äänettömiä mietteitä +lukiessani mekkoukkojen parrottuneilta kasvoilta, nousee pyhän +suuttumukseni mittari polttopisteeseensä. Tarjotaan lasillinen pivaa +ikäänkuin armosta ja säälistä. "En tahdo." "Finski ei tahdo pivaa!" +Tarjoojan huomautusta seuraa halveksiva nauru. + +Pöytä on katettu ja patriarkaalisella hartaudella kerääntyvät ukot sen +ympärille, naisia ei poikkeuksessakaan sallita tulla yhteiseen pöytään +miesten kanssa. Vanhin siunaa ruuan ja alkaa jakamaan. Kiiruhdan +ulos, mutta varon enään lyömästä päätäni onnettomiin lauteisiin. +Ei jumalakaan tyhmyydelle voi mitään, mutisen itsekseni ja jos ei +venäläinen talonpoika olisi niin lopen tyhmä, niin ei se olisikaan +viittäsataa vuotta jälessä eurooppalaisesta kehityksestä. + +Jos vertaa venäläisen talonpojan työhalua ja -kykyä suomalaisen +talonpojan aikaansaannoksiin, voi edellistä hyvällä omallatunnolla +sanoa upilaiskaksi. Akka kyntää toukoa ja ukko loikoo lauteilla, on +liiankin totta. Naiset tekevät oikeastaan kaikki työt, heinän- ja +elonkorjuut, touot, aidanpanot j.n.e., ukot ajelevat hevosella mikä +missäkin joutavanpäiväisiä asioita tekaisten. Talvikautena sitten eivät +he leikillä lauteilta lähde, syövät, juovat ja makaavat, sekä antavat +naistensa hoitaa itseään ja koko kotitaloutta hevosen ruokinnasta +polttopuun pilkontaan asti. "Laiskuus on hyvä lahja", sanotaan, "joka +sen oikein osaa käyttää", mutta kyllä keski-venäläinen talonpoika sitä +"lahjaa" käyttää osaa. + +Venäjän talonpojan, s.o. varsinaisen kansan takapajuinen asema +länsimaisesta kehityksestä on osotteena sen aineellisesta ja henkisestä +kyvyttömyydestä. Se on vastahakoinen omistamaan uutta, väittäköötpä +eri tutkijat ja matkakirjailijat mitä tahansa, sen suunnattomasti +takapajuinen asema on siitä parhaimpana todisteena. Se oli Venäjän +proletariaatti joka tsaarillisen ikeen pudisti hartioiltaan. Venäjän +talonpoika sitä vielä olisi sietänyt pitkät ajat. On väärin syyttää +tsaarillista despotismia kansan pimeydessä ja alennustilassa +pitämisestä. Se kansa ei ollut ansainnut parempaa hallitusta kuin +se sieti semmoista eikä järjestänyt itselleen parempaa. Kuka +väittää etteikö despotismi kukoistaisi vielä meidän päivinämme itse +länsi-Euroopan maissa, jos ne kansat olisivat semmoista suvainneet. + +Esim. maanviljelys- ja talouskalusta ei ole viimeisen vuosituhannen +aikana hituistakaan uusiintunut. Puuäes vitsaksilla kokoon kyhätty, +mikä on vallitseva maanmuokkausase Kostroman, Jaroslavin ja Vladimirin +lääneissä, kuuluu hyvällä syyllä kivikautisen kulttuurin tuotteisiin, +samoin huhmari viljanrouhimista varten ja _puiset_ käsimyllynkivet. +Sahra on "Aatamin aikainen" onneton vehje, johon keskinkertaisellakin +järjellä varustettu käyttäjä on pakotettu suunnittelemaan korjauksia. +Puukupit ja lusikat sekä tuohiteollisuus täydentävät kivikautisen +kulttuurin peruja. Riihi on mitä alkuperäisin. Puhumattakaan siitä +että vilja puidaan tantereella taivasalla ja ilmaan viskamalla +puituja jyviä saa jumalan tuuli puhdistaa ruumenet ja akanat jyvistä +ja viedä akanat mennessään. Elonkuivaus on vallan kamalata. Riihessä +ei ole minkäänlaisia uunia, vaan ahdoksen alla kovaksi poljetulla +savilattialla poltetaan aimo nuotiotulta. Ihmetellä täytyy ettei +punanen kukko esiinny vieläkin useammin tiheästi rakennetuissa kylissä. + +Uunissa kylpeminen kuuluu myöskin keski-venäläisen pyhiin +perinnäistapoihin. Sauna on toki useimmissa taloissa, mutta siinä +kylvetään vaan pääsiäisenä, tuvan uunissa muulloin, pari kolme kertaa +viikossa. Uunia lämmitetään joka aamu, paistetaan piiraita, maitoa y.m. +Illaksi on sen kuumuus lientynyt niin paljon että sinne levitetyille +olille voidaan ryömiä yksi toisensa jälkeen hikoilemaan ja vihtomaan. +Sanotunlainen kylpytapa näyttää tarjoavan jonkunlaista mielenkiintoista +vaihtelua perin yksitoikkoiseen lauteilla loikomiseen. + + + + +KESKI-VENÄJÄN GEOLOGIAA JA LUONTOA. + + +Selvempi ja pätevämpi kuin Suomen ja Venäjän valtiollinen ja +kansantieteellinen raja on sen maantieteellinen ja etenkin geologinen +eroavaisuus. Laatokan ja Jäämeren välinen valtakunnan raja on +kansantieteellisesti enemmän mielivaltainen, sillä Venäjän-Karjalaiset +ja Inkerinmaan paikallinen väestö ovat suomensukuisia heimoja ja myös +säilyttäneet kansallisuutensa ja osaksi kielensäkin tyyten sulautumasta +suuren Venäjän vieraisiin aineksiin. Mutta sitä huomattavampi on +kumpaisenkin maan toisistaan eroava geologinen rakenne. Suomi kuuluu +Fennoskandian ikivanhaan alkuvuorialueeseen, joka sitten devonikauden +vain pieniltä osilta on ollut merenpeittämänä, lukuunottamatta +jääkautta ja sen loppupuolella vallinnutta jäämerenaikaa, jolloin +Jäämeri osittain peitti eteläisiä ja läntisiä seutuja maasta. +Sitävastoin keskinen Venäjä kauttaaltaan on sedimenttisien (vedessä +laskeutuneiden) kerrosten peittämä. Kun Suomen vuoriperä suunnattoman +pitkien geologisien kausien aikana — radioaktiivisien tutkimusten +perusteella lasketaan devonikaudesta nykyaikaan kuluneen vähintäin 370 +milj. vuotta — on ollut erosionille, rappeutumiselle alttiina, minkä +tuotteet sitten jääkauden mannerjäätikkö kuljetti pois, paljastaen +alkuvuoren asutuksen ja kasvullisuuden varsinaiseksi pohjaksi, on +Venäjän alkuvuorialueet verrattain paksujen sedimenttisien kerrosten +peittämät, mitkä ovat laskeutuneet maan toisina ajanjaksoina ollessa +merien peittämänä. + +Kuten sanottu, on siis Suomen ja Venäjän geologisen rakenteen +erilaisuus silmiinpistävä: Suomen alkuvuorialueen raja käy suoraa +poikki Laatokan, ja Karjalankannaksen, sekä pitkin Suomenlahtea, +aleten vuoriperä vähitellen meren tasapinnan alle. Suomenlahden +eteläisellä rannikolla peittää alkuvuoren jo 107—190 metriä paksut +kambrilais-siluurilaiset kerrostumat. Siirryttäessä rajan yli Laatokan +ja Suomenlahden väliseltä alueelta alkaa maa yhtäkkisesti tasangoittua, +alkuvuoriperä on kadonnut näkyvistä. Tasankoa jatkuu suunnattomasti +puoleen ja toiseen. Vasta Euroopan-Venäjän itäisellä rajalla Uraalin +vuoristossa, noin 1,700 virstaa Pietarista, katkeaa tämä yhtämittainen +tasanko, jatkuakseen taas Aasian puolella laajassa mittakaavassa. + +Venäjä niinmuodoin käsittää suuren ikivanhan pidätysalueen, missä +erosio on kuluttanut vuoristot suunnattoman pitkien aikojen kuluessa +ja toisin ajoin lainehtineet meret ovat kerrostaneet sedimenttejä, +lieteitä, mitkä ovat kivettyneet mahtaviksi tuhansia metrejä paksuiksi +kerrosvuorilajeiksi rapautuneen ja tasoittuneen alkuvuorialueen päälle. +Mainitun pidätysalueen omituisuus ilmenee juuri siinä seikassa, +että maaperä pitkiä geologisia kausia on pysynyt levossa. Venäjän +pidätysalueen ainoa poimuvyöhyke on Uraalin vuoret, jotka kohosivat +jo kivihiili- ja permikausien rajalla. Ne jakavat Euroopan-Venäjän +Pohjois-Euroopan suureksi yhtenäiseksi pidätysalueeksi ja samanlaiseksi +alueeksi itäpuolellaan Pohjois-Aasian, s.o. Siperian tasangon. +Kumpaisessakin pidätysalueessa katsotaan maakuoren poimuutuksen, s.o. +vuoristoja kohottavien maankuoren liikkeiden, lakanneen jo ennen +kambrilaista aikaa ja siinä juuri perussyy Venäjän tasankomuodon +olemassaololle. + +Kivet, puhumattakaan pinnallisista vuorialueista, ovat niinmuodoin +yhtä harvinaisia Venäjän tasanko-alueella, kuin ne ovat yleisiä +Suomessa. Joskus sattumalta tapaa eruptiivisen vierinkiven kappaleen. +Pinnallisena kerroksena tapaa pienempinä osina valkeata hienoa, s.o. +devonilaista kalkkikiveä Vologdan läänissä, etenkin sen itäreunalla. +Pintakerroksena Kostromanläänin Buin seuduilla esiintyy yksinomaan +jääkauden hieno ruskea tai valkeahko kvartsi-hiekka. Kostromajoen +rantamilla Buissa se on vallitsevana, jopa paikoin kymmenisen metriä +vahvana patjana jääkauden aikaisen savikerroksen päällä. Kostromanjoen +alajuoksulla se muuttuu yhä enemmän keveän saven sekaiseksi, ollen +silloin mainiota viljelysmaapohjaa. Jokiäyräillä ja maanleikkauksissa +kuvastuu jääkauden luoma profiili tyypillisenä: siluuri-, karboni-, +mutta etenkin devonikerroksista murtunutta moreenisoraa esiintyy +kerroksittain tai jokitulvan huuhtomana, onpa siellä täällä joku +isompi tai pienempi eruptiivinenkin vierinkivi. Sanottu murtosora +sisältää runsaasti fossiileja eli kivettymiä: _Hippurites Gassaviensis_ +yläsiluurista, _Brachiopodes_ (Pääjalkaisia), _Semireticulatus_ ja +_Enkrinitiä_ karbonista ja _Stringocephalus Buritini_ devonista +näyttivät olevan vallitsevina Kostromajoen rantaäyräillä. Pääasiassa +samoja fossiileja, mutta etupäässä devonilaisia, tapaa vallitsevana +myöskin Jaroslavin, Vladimirin ja Moskovan lääneissä. + +Viimeksimainituissa lääneissä on savihiekkamulta vallitsevana +pintakerroksena, sekin siis vielä suuren jääkauden viimeisimpänä +muodosteluna. Luonnostaan on semmoinen pintakerros hyvin löyhää +ja erinomaisen altista sateitten ja pintaveden muodostelevalle +toiminnalle. Maanleikkauksissa uutta rautatietä varten Buin ja +Danilovin kaupunkien välillä Kostraman ja Jaroslavin läänien rajalla, +tarvitsi juuri siitä syystä muurata leikkaus-sivustat hiekkasäkeillä +alhaalta ylös asti, estämään radan leikkauspohjaa ensimmäisen +rajusateen aikana peittymästä liejuun. + +Toisin paikoin Kostroman lääniä esiintyy kerroksellisista eli +sedimenttisistä vuorilajeista peräsin oleva moreenisora ja kivet ihan +pinnallisina. Moreenin kokoomus on etupäässä piihappoisia vuorilajeja: +piiliuskeita ja n.s. lydiittiä, ylä-devonilaista kalkkikiveä, vähän +punasta hiekkakiveä, saviliusketta, tuffia, eräitä fosforiitteja +ja eruptiivisiä vuorilajeja, etupäässä nuorempia graniitteja ja +kvartsia. Lisäksi, kuten sanottu, sisältävät ne sekä siluurilaisia että +karbonilaisia sedimenttejä. Kun sanotut sedimenttimoreenit esiintyvät +pääasiassa kvartsiittihiekkapatjojen, mitkä nähtävästi ovat siirtyneet +tänne kauempaa fennoskandian rajoilta, ylimpinä kerroksina, mitkä taas +otaksuttavimmin ovat paikallista tuotetta, tekee mieli olettamaan että +kerrostumat ovat fluvoglasiaalisesti muodostuneet, s.o. jääkauden +sulavesivirtojen kuljettamia ja muodostelemia. + +Kuten jo ylempänä mainittiin, on kyseessäoleva keskinen Venäjä ollut +vuoroin mantereena ja vuoroin meren peittämänä, jolloin merisedimentit +ovat kerrostuneet, m.m. permiläinen systeemi, joka on saanutkin +nimensä samannimisestä läänistä Uraalin itäpuolella. Jo vanhimpana +siluurikautena peitti laaja valtameri keskisen Venäjän, samoin +devonikaudella. Laajemmillaan oli meri kivihiilikaudella, etenkin sen +loppupuolella, jolloin se yhtämittaisena Pohjois-Jäämerestä peitti +koko Euroopan-Venäjän ja kappaleen läntistä Siperiaa sekä Länsi- +ja Etelä-Euroopan, Etelä-Aasian ja Pohjois-Afrikan. Permikaudella +Uraalinpuoleinen Venäjä kohosi kuivaksi, mutta Keski-Venäjä yhä vielä +edelleenkin oli meren peitossa, vasta triiaskaudella sielläkin vallitsi +manneraikakausi. Juurakaudella, sen loppupuolella oli taas keskinen- ja +eteläinen Venäjä meren peitossa, joka tällöinkin välittömästi jatkui +Pohjois-Jäämerestä. Liitukaudella ja siitä lähtien koko tertiääriajan +on keskisellä Venäjällä vallinnut manner-aikakausi. + +Keskinen Venäjä on siis muinaista ikivanhaa valtamerisyvännettä, +missä satojen vuosimiljoonien aikana on kerrostunut tuhansia metrejä +paksut merisedimentit. Vasta tertiäärikauden alusta lähtien, jolloin +ihmisen perikuva alkoi vähin erin hahmoittua eläinkunnan suuresta ja +muotorikkaasta sukupuusta, on manneraikakausi jatkunut noin 6—8 milj. +vuotta, lukuunottamatta jääkautta, joka on perinpohjin muuttanut sekä +Venäjän että muitten pohjoismaitten sen edellä vallinneet pinnan +muodostukset. + +_Ilmastosuhteet_ ovat Keski-Venäjällä tyypillisen mannerilmaston: Kesät +lyhyehköt ja kuumat ja myöskin kuivat, sillä mantereilla, etenkin jos +ne ovat tasankoja, on vuotuinen sateentulo pienempi kuin vuoristo- +ja merivyöhykkeissä, talvet pitkät ja kylmät. Kumminkin kesä 1918, +mikäli se koski sateentuloa, teki tässä sangen jyrkän poikkeuksen. +Kostroman läänissä oli nim. touko-, kesä-, heinä- ja elokuun aikana 60 +sade- ja 60 sateetonta päivää, mikä sanottiinkin vallan poikkeukseksi +miesmuistoisista ajoista. Mutta samalla oli kesä myöskin tavattoman +kylmä, myöhästyttäen vuodentuloa kokonaisella kuukaudella, ainakin +Kostroman läänissä. + +Ainoastaan kesäkuun loppupuoli ja heinäkuun alku oli suorastaan +uunikuumaa noin 35—36° varjossa, taisipa nousta kuumimpina hetkinä +40° asti. Sillä ajalla kasvullisuus edistyi pitkin askelin, päivässä +vähintäin sen kuin aikaisemmin viikossa. + +_Eläinmaailma_ ei paljoakaan eroa suomalaisesta. Susia ja karhuja +on viljemmältä kuin Suomessa. Teeriä ja metsoja Kostroman läänissä +näkee tuskin laisinkaan, samoin pikkulinnuista metsät ovat vallan +tyhjiä, ja sen johdosta kolkon hiljaisia ja elottomia. Variksia ja +naakkoja, etenkin edellisiä sitä vastoin on asutuilla seuduilla sitä +enemmän, sekä harmaita että mustia variksia. Ne pesivät Buin kaupungin +puistoissa ja pihattopuissa sekä pitävät aikaisesta keväästä alkaen +koko pesimisaikansa korvia särkevää melua. Sadoissa on niiden lukumäärä +laskettava jo yksin Buin kaupungin "vakinaisina asukkaina" ja sitten +kaupungin ympäristöseuduilla niitä on toisia satalukumääriä. Ainakin +keskinen Venäjä näyttää olevan niiden luvattu maa, sillä yksin Moskovan +miljoonakaupungin ympäristöllä ja ratapihoilla niitä vilisee suorastaan +maanvaivana ja päälle päätteeksi ne ovat hyvin kesyjä, rosvoavat +ruokansa kursailematta. + +Suomessa ilolla tervehdityt muuttolinnut ovat täällä hyvin harvinaisia +ja vaatimattomia. Ne tuntevat tavallaan olevansa vieraissa oloissa, +minkä vaikuttaa vallitseva lyhyt kesäaika. Käki kukahtelee vaan jonkun +kerran kesässä. Leivonenkaan ei voi puristaa itsestään sitä huolettoman +poikamaista liverrystä kuin Suomessa ja västäräkki myöskin tuntee +itsensä huomaamattomaksi vieraaksi ja näyttäytyy sen johdosta harvoin. +Etelämpänä Moskovan läänissä esiintyy muuttolintuja jo viljalti. + +_Kasvullisuusolot_ ovat Kostraman läänin pohjoispuolella kuin +Suomessa: mänty- ja kuusimetsät vallitsevina, koivua jonkun verran, +etelämpänä jo esiintyy lehmus hyvin huomattavana. Jaroslavin läänissä +alkaa välittömästi lehtimetsävyöhyke: koivu, haapa, leppä ja lehmus +esiintyvät määräävänä metsäkasvullisuutena. Metsän maapohja hyvin +voimakasta, työntää sankkaa rehevää heinää, jopa nokkosia. Vladimirin +läänissä, etenkin sen eteläpuolella, alkaa tammi esiintyä jo hyvin +vallitsevana metsäpuuna, antaen metsälle omituisen viehättävän +leimansa. Keski-Venäjän luonnon kauneimpia seutuja onkin oikeastaan +Vladimirin lääni: maa on loivan kumpumaista, viehättäen silmää +vaihtelullaan. Ei mitään terävää ja särmäkästä kohtaa missään, pyöreitä +kumpuja silmänkantamalla lakeudella ympäriinsä. Kumpujen rinteillä +lainehtivat elovainiot tai verhoaa ne yltäkylläisen runsas tumman +vihreä heinikko. Siellä täällä huojuilee tiheä lehväkäs koivu- ja +tammimetsälehdikkö, tai haavat varistelevat lehtiään tuttuun tapaansa +lämpimässä etelämaan tuulessa ja kummun juurella pälyilee mustia +lämpimiä vesiään puro, toisin paikoin ihan häviten uhkuvan heinikon +sisälle. Tuolla harmaa, olkikatoilla varustettuine asumuksine, +tiheään rakennettu kyläryhmäke ja sen alavalla rinteellä karjalauma +paimenineen. Tuolla kirkonkylä, sillä lehtimetsän vihreästä taustasta +loistaa lukuisia liidunvalkeita kirkontorneja ja aurinko heijastelee +sädekimppujaan niiden kullatuista kupooleista. Tuolla taas luostari +kirkkoineen ja torneineen ikivanhojen lehtipuitten varjossa vihreäksi +maalattuine muureineen. Sen ulkoasu on kylläkin houkutteleva, värit +miellyttävät ja valkotornit neitseellisen puhtaat ja sirot, mutta sen +sisältä löytävät lepoa ja tyydytystä ainoastaan semmoiset henkilöt, +jotka ovat elämänsä pelin väärin pelanneet ja — hävinneet. Tämmöisessä +kauniissa uhkuvassa luonnossa ei pitäisi löytyä tilaa luostareille! + +Jos tahdot nähdä jotakin yhtä kaunista ja suuremmoista kuin mitä +tarjoaa tuhatjärvien maa Suomi, niin matkusta Vladimirin lääniin. + +Joitakin kasvullisuuseroja Suomeen verrattuna tapaa tosin jo Kostraman +läänissäkin. Esimerkkinä tulkoon mainituksi että ruoholaukka kasvaa +villinä ja hyvin vallitsevana Kostromanjoen rantaniityillä, jotavastoin +se Suomessa kasvaa vaan puutarhoissa ja hoidotta häviää tyyten. + + + + +VENÄLÄISTÄ RUOKAHALUA. + + +"Ihminen on sitä mitä hän syö." Feurbach. + +Yksi ja toinen on kuullut mainittavan venäläisen työläisen ja +talonpojan sangen yksipuolisesta ruokalistasta. Itsekseen on hän +varmasti vetänyt johtopäätöksen asiassa että semmoiseen pakoittaa +kurjat olot ja monipuolisemman sekä ravitsevan ruuan saamattomuus. +Mutta niin ei ole aina asianlaita: venäläisen työläisen ja talonpojan +_kansallisluonteeseen_ kuuluu syödä huonoa ja yksipuolista ravintoa +silloinkin kun hän olisi tilaisuudessa saamaan parempaa ruokaa, +yhtähyvin kuin hänen kansallisluonteeseensa kuuluu likaisuus, +syöpäläiset, ristinmerkit, laiskuus, sivistymättömyys ja — +kansallisylpeys, kaiken huippuna. Onhan hän kaikista mainituista +varjopuolistaan huolimatta suurvaltakunnan kansalainen, valtakunnan, +joka on 10,000 virstaa reunasta reunaan ja siitä hän on vaistomaisesti +ylpeä. + +Mitä syö sitten venäläinen talonpoika varsinaisissa kotioloissaan, +kysyttäneen. Leipää ja vettä! Mutta niitä nauttii hän sitten +uskomattomat määrät päivässä. Kesäisissä ulkotöissä liikkuva mies syö +leipää noin 2,000 gr. päivässä ja vettä samalla ajalla noin 3,006—4,000 +gr. Liikkuvassa toimessa oleva mies syö niinmuodoin oman painonsa +leipää yhdessä kuukaudessa, jota vastoin suomalainen työmies kuluttaa +sen määrän vasta 4—5 kuukaudessa ja kumminkin sanotaan suomalaisia +enemmän leipää kuluttavaksi kansaksi pohjoismaissa. + +Kansallisiin tapoihin kuuluu vielä että ruoka venäläisessä +talonpoikaisperheessä nautitaan juhlallisella vakavuudella. Emäntä +pyyhkäsee pöydän pahimmista roskista, levittää sille liinan, mikä +arkioloissa ja köyhemmissä perheissä välttää olla resuinen ja liasta +tummunut vaateriekale. Nostaa "samovaarin", mikä oli uuninkupeella +kiehumassa, keskelle pöytää. Latelee viereen hirvittävän määrän mehevän +turpeata limppua ja niin perhe käy aamiaiselle. Jokainen hankkii +käsiinsä mukin, lasin tai kahvikupin mihin laskee samovaarista kiehuvaa +vettä, "kipetkua", höystäen sitä teekannusta eräänlaisella ruskealla +nesteellä, mikä parempina aikoina on sajua, mutta nyt, kuka tietää +mitä ruohovettä! Sokerinpuutteen korvaa yleisesti — karpalot. Marja +pistetään suuhun antamaan hapanta tunnelmaa, mitä venäläinen talonpoika +yhdessä suolan ohella himoitsee kaikissa ruuissa. Perheen naisetkin +syövät samassa pöydässä miespuolisten kanssa, mutta jos talossa on vaan +yksikin miespuolinen vieras, ei naiset saa tulla pöytään. Syövät mikä +missäkin. + +Päivälliseksi on taaskin limppua ja sen lisäksi eräänlaista harmahtavaa +lientä, mitä jokainen pistää palan paineeksi puulusikalla yhteisestä +kupista. Liemi valmistetaan kaalin lehdistä. Kesäaikana taas kun +ei kaalia ole "suolaheinistä", villinä kasvavista laukkasipulista, +tai muista ruohoista, joita lapset ja naiset keräävät niityiltä +ja vainioilta. Karpaleen ja puolukan happamet raakaleet ovat +myöskin liemen tärkeitä valmistusaineita mihin höysteeksi käytetään +myös tilkkanen maitoa tai kermaa. Mutta kun kerran sieniä alkaa +ilmaantumaan, silloin alkaa myöskin venäläisen talonpojan, tämän +kaikkien vegetariaanien varoittavan esikuvan kulta-aika. Kaikki +kynnelle kykenevät lähtevät hevosmatkassa takamaille sienen keruuseen +ja palaavat vasta täysinäisen kuorman keralla, jota paitsi joutilaampi +väki puuhaa sienenkeruussa päivät umpeensa. Sieni onkin päivällisliemen +varsinainen raaka-aine. Kourallisesta sieniä saadaan perheen +päivällisliemi. + +Lihaa syödään perin harvoin, ainoastaan jonkun kerran vuodessa, +kaikkein parhaimpana "praasnikkana", kyläjuhlana, karjantuotteita +niinikään. Kaikki myydään lähikaupunkiin tai liikepaikkaan, vieläpä +viimeaikoinakin, vaikka raha oli horjahtanut määräävältä ladultaan, +muuttunut joukoksi paperia, jota kertyi talonpojille korimääriä. + +Kuten sanottu, vastaa edellämainittu päivällisliemi ravintoarvoltaan +vaan vettä, millä huuhdotaan alas mahdottomia määriä hapanta pehmeätä +limppua. + +Illalliseksi saa taas samovaari, kuten aamiaiseksikin, tyhjentää +sisältöään ja niin on päivän ruokavero otettu, pääasiassa leipää ja +kuumaa vettä, höystettynä suolalla ja happamella. + +Ei ole unohdettava että venäläinen talonpoika paitsi limppua, syö +vahvasti perunoita — peruna leipänä, n.s. piirakkana: happamalle +leipätaikinalevylle levitetään aimo kerros perunamuhennosta, paistetaan +uunissa ja siten valmistettua "pirookia" on ruokapöydässä joka +aterialla, mutta sitä syödään pääasiassa vaan saijun — "kipetokin" +kanssa aamiaiseksi ja illalliseksi. + +Saiju, kun sitä vaan on saatavissa ja "piva" (olut) ovat venäläisen +talonpojan, oikeita siunattuja kansallisjuomia. Maltaat ja olut +valmistetaan pääasiassa suomalaiseen tapaan ja myöskin melko voimakasta +ja saa se nyt muiden väkijuomien poistuttua näyttämöltä tyydyttää +venäläisen talonpojan, sekä miesten että naisten ja lasten voimakasta +alkoholihimoa. + +Karjatalous, vaikka onkin enemmän toisarvoisella ja alkuperäisellä +kannalla Kostroman jokilaakson ja Volgan yläjuoksun asuma-alueilla, +tarjoaisi toki vaihtelevampaa ja ravitsevampaa ruuanlisää +talonpoikaisväestölle jos niitä käytettäisiin kotitaloudessa. +Mutta niitä ei käytetä kuin ainoastaan nimeksi ja sekin happamana +"varokuukina", mikä jää jälelle hapanta kermaa "smetanaa" +valmistettaessa. Karjantuotteet ovat ainoastaan rahaa, rahaa mitä +talonpoika himoitsee kaikesta sielustaan. Ja, kuten sanottu, hänen +ruokalistansa, leipää ja vettä höystettynä suolalla, perunalla, +sienillä, happamilla marjoilla ja ruohoilla, hapatetulla kaalilla, +nokkosilla ja muilla rehuaineilla, on vanha ja veriin imeytynyt, +periytynyt sukupolvesta toiseen. Se kyllä osoittaa mukautumisen +äärimmilleen soveltamista, jopa niin pitkälle että neljäjalkaiset +kasvisyöjät voivat sitä kadehtia, mutta se samalla todistaa myöskin +sen lauseen pätevyyden, mikä on tämän kappaleen otsikossa, ja siitä +syystä pitää vielä moniaita sukupolvia poistua olemassaolon näyttämöltä +ennenkuin venäläinen talonpoika seisoo yleismaailmallisen kulttuurin +tasolla. + + + + +KESKI-VENÄLÄISTÄ KANSANELÄMÄÄ JA TAPOJA. + + +Venäjälläkin suurien kauppateitten varsilla ja liikepaikkojen +lähettyvillä ovat tyypilliset kansantavat, puvut, asumukset ja +tuotantokeinot eurooppalaistuneet, s.o. yleistyneet enemmän +kansainväliseen suuntaan. Kapitalistinen yleiskulttuuri siinä +tapauksessa astuu tilalle ja työntää syrjään vallinneet eristetyt +tavat ja yksimpä puhekielellisetkin ominaisuudet. Mutta ylipäänsä +on venäläinen talonpoika sangen hidas luopumaan perinnäisistä +ominaisuuksistaan, tai ottamaan oppia muilta, jopa valistamaankin +kehittyneimmän naapurinsa seurassa. + +Keski-venäläinen talonpoika on siis perin orjuuttavan valtiollisen +ja kirkollisen holhouksen alaisena pysynyt perinnäiselle +kehittymättömyydelleen uskollisena. Rakennuksissaan noudattaa hän +sekä pikkukaupungeissa että maalaiskylissään kiinteästi ikivanhaa +suippo-kattotyyliä, mikä on välitöntä perua paimentolaisajan +kota-asumuksesta, tekeepä mieli venäläisen talonpojan vallan +ylettömästi leikkauksilla ja maalauksilla koristelemissa akkuna- ja +päätylaudoissa näkemään välittömän viitteen, vanhimman kivikauden +taide-kulttuurista. Hän kattaa asumuksensa olkikatoilla, kuten hän on +tehnyt siitä asti kuin siirtyi paimentolaisesta maataviljeleväksi. +Karjahuone, vieläpä käymälä ovat poikkeuksetta asuinhuoneen alakertana +— etenkin Kostroman läänissä — ja talli kylkiäisenä, mutta useimmin +saman katon alla. Karjahuoneiden varustaminen ihmisasumusten +välittömään yhteyteen on aikoinaan johtunut yhdeltä puolen ankaran +kylmästä ja pitkästä talvikaudesta, mikä manner-ilmastossa +on luontaista ja toiseltapuolen tarkoituksenmukaisuudesta +suojella kotieläimiään nälkäisiltä pedoilta. Joskin kumpainenkin +syy on entisestään lieventynyt: asumukset ovat ehkä tulleet +tarkoituksenmukaisemmiksi ja petoeläimet ovat harventuneet +ihmisasutuksen laajentuessa, niin perinnäiset tavat eivät hevillä häviä. + +Asuinrakennukset, jotka poikkeuksetta ovat pyöreistä, veistämättömistä +hirsistä n.s. "ämmäsalvo"-nurkilla, ovat yleensä pieniä. Tupa on +jaettu väliseinällä kahtia, väliseinän kumminkaan ulottumatta ihan +lakeen asti. Toinen puoli muodostaa siistimmän oleskelu- n.s. +vierashuoneen, missä samovaari koristaa pöytää, lasikaappi tai lipas +tallentaa perheen kalleuksia ja muistoja. Seinillä kuvastimia, kuvia +ja tauluja — arvokkaampiakin jos perhe on varakas — sekä nurkassa +jumalankuva lamppuineen ja sitten perheen vanhempien kattoa myöten +verhottu vuode. Toinen puoli sitävastoin on vielä väliseinällä jaettu +keittiöksi ja miestenhuoneeksi, tai saa sen haltuunsa uuden perheen +muodostuttua nuori pari, siksi kunnes saa tilaisuuden perustaa +oman kodin. Keittiössä on rakennuksen ainoa tulipesä, lauteet y.m. +missä etenkin lapset ovat pakkasta paossa. Hellakeittiö on vallan +tarpeeton venäläisen talonpojan tuvassa, mutta n.s. leivinuuni on sitä +tarpeellisempi. Perheen äiti leipoo jokaikinen aamu, s.o. seitsemänä +päivänä viikossa. Tavallisimmin leivotaan vaan piiraita (pirookia). +Hiivalla, tai sen puutteessa etikalla alustettu taikina leivotaan +ohuiksi leiviksi peltilaatikoihin, yhtä vahva kerros munilla ja +maidolla tai kermalla sotkettua perunamuhennosta laitetaan päälle ja +tämä vielä lopuksi sivellään kermalla, voilla tai ruokaöljyllä ja +paistetaan uunissa. Samalla kertaa paistetaan myöskin rieskamaito +saviruukuissa uunipiimäksi, mitkä paistokset sitten muodostavat päivän +ruuan perheelle ja seuraavana aamuna alkaa samanlainen valmistus +uudelleen. Niin herkullisesti valmistetaan ruuat kylläkin vain kylä- +ja muina juhla-aikoina ja etenkin valistuneimmat ja varakkaimmat +kaupunkilaiset. + +Köyhemmissä perheissä sitävastoin paistetaan harvemmin piiraita mutta +syödään vaan limppua, höysteenä ja särpimenä joko kasviksista keitetty +ohut liemi tai hätätilassa ainoastaan suolainen kurkku. Jos hän joskus +onnistuu saamaan "siemenöljyä" on hän onnellinen. Kaali, sienet ja +kurkut ovat talonpoikaisväestön pääravintona kuin myöskin perunat, +mutta ne ovat enemmän kaupallista tavaraa ja köyhemmälle väelle +enemmän saavuttamatonta herkkua, paitsi niiden viljelyskeskustoissa. +Vallitsevan yleisen elintarvepulan aikoina tulee Venäjän köyhempi +väestö toimeen uskomattoman pienillä määrillä ja semmoisilla +ravintoaineilla ettei järjestyneemmissä, puhumattakaan kulttuurioloissa +kasvanut, sitä laisinkaan uskoisi. Kuten sanottu, on hätätilassa +suolainen kurkku hänen pääasiallinen ravintonsa; sekä leipänsä että +särpimensä pitkiä aikoja, jopa tekee työtäkin sillä yksipuolisella ja +laihalla ravinnolla. Jos hän sen perästä saa limppua ja suolaa ja vielä +hyppysellisen tupakkaa, on hän onnellinen ja pystyy rasittavaan työhön. +Parempi ruoka on hänelle suorastaan ylellisyyttä ja hän sitä saatuaan +helposti heittäytyy veltoksi ja laiskottelee. Onko se huonon ravinnon +vai kansanluonteen tai kukaties osaksi kumpaisenkin tekijän aiheuttama, +että venäläinen talonpoika ylipäänsä on laiska ja huomisesta +huolehtimaton, mutta niin kumminkin on asianlaita. Naiset saavat +ahertaa raskaimmat työt pellolla ja karjataloudessa, ruokkia ja hoitaa +lehmät ja hevoset, laittaa aitaa, hakata ja ajaa puita, huolehtia koko +lantataloudesta, sikäli kuin sitä maataloudessa käytetään, kyntää ja +kylvää. Mies ajelee hevosella sillävälin ja loikoo kuorman päällä, tai +jos ei siellä pysy, hevosen selässä. Useimmiten ottaa hän itselleen +vapauden ja menee naapurin luo pakinoimaan, polttamaan tupakkaa ja +juomaan tuota ijänikuista kansallisherkkua teetä. + +Lukuisissa matkakertomuksissa ja kansantieteellisissä teoksissa +kuvataan venäläinen talonpoika vieraanvaraiseksi ja anteliaaksi, jopa +siinä määrässä, että hän on valmis muukalaisenkin kesken tasaamaan +ainoan leipäpalansa ja vaatekappaleensa sekä tarjoamaan suojaa kattonsa +alla sekä hoivaa sitä tarvitsevalle. Saattaa niinkin olla erikoisissa +tapauksissa, etenkin jos huomioitten tekijä kuuluu varakkaaseen +säätyyn, s.o. näyttää herralta. Kunnioitus ja nöyräniskaisuus +herroja sekä maallisia että hengellisiä kohtaan on venäläisen +talonpojan vahvempia puolia. Jos hän lisäksi toivoo hyötyvänsä +asianomaisen kustannuksella — ollen luonnostaan ahne rahalle, kuten +luontaistaloudessa eläneet ylipäänsä — on hänen vieraanvaraisuutensa +ja anteliaisuutensa tietenkin hyvin huomattava. Mutta jos huomioitten +tekijä voi samanarvoisena ottaa osaa venäläiseen kansanelämään pitemmän +ajan, saa hän vallan toisenlaisen käsityksen kansallisluonteesta kuin +useimmat turistimatkailijat. + +Venäläinen talonpoika yleensä on sangen alhaisella sivistystasolla, +jopa paikoin kaukana liikepaikoista tavallaan luonnonkansan asteella, +mutta yksi tietoisuus hänellä on ja se on kaikilla sekä nuorilla +että vanhoilla, kuulukoot he mihin yhteiskuntaluokkaan tahansa, se +tietoisuus, että he kuuluvat suuren Venäjän satamiljoonaiseen kansaan +ja siitä tiedosta he ylpeilevät kaikessa tietämättömyydessään. + +Venäläistä talonpoikaa ei voida sanoa saituriksi sanan varsinaisessa +merkityksessä, mutta rahanahne hän on kuten on kauppamies tai ylipäänsä +affäärisielu. Hän on ystävällinen, uhrautuvainen, antelias, jopa +matelevan nöyräniskainen, mutta katsokaa hänen sisimpäänsä ja te näette +siellä sielun syvimmässä sopukassa elävän voimakkaan halun, pyrkimyksen +_ansaitsemaan_ alistumisellaan ja nöyräniskaisuudellaan mahdollisimman +paljon. Antakaa hänelle ja hän palkitsee teille yltäkylläisesti +semmoisella vastikkeella mitä hänellä herra paratkoon on riittävästi — +jumalan siunauksella. Hän ei pidä lupaustaan, tai pitää sen ainoastaan +siinä tapauksessa että se on hänelle itselleen edullista, se, se on +sangen huomattava piirre ei ainoastaan venäläisen talonpojan luonteessa +vaan koko venäläisessä kansallisluonteessa. + +Hän on lisäksi viekas, kuten luonnon kansat ylipäänsä, mutta +yhtä paljon kuin siinä on perinnäistä luonnetta, on siinä +venäläiselle ominaisen yhteiskuntajärjestelmän aiheuttamaa. +Kuuluisa "Natsaju-järjestelmä", lahjusten otto ylemmistä +yhteiskuntapiireistä alempiin asti, on myöskin osaltaan venäläisen +valtio- ja talousjärjestelmän syy, mutta vain osaltaan, venäläisen +kansallisluonteen välittömäksi ansioksi jää siitä melkoinen osa, osa, +jota järjestelmän muutoskaan ei ole voinut tyhjäksi tehdä. Venäjän +neuvostovalta ei ole voinut poistaa "Natsaju-järjestelmää", vaikka +miten koettaisi, vaan kukoistaa se edelleen ja hakee itselleen uusia +esiintymismuotoja; ja vaikka venäläinen kansallisluonnekin loppujen +lopuksi on pitkäaikaisen historiallisen kehityksen tuotetta sille +ominaisien vissien tuotanto-olojen pohjalla, niin se on kumminkin +lukuisien vuosituhansien työtä, mikä "päivänpolitiikassa" edustaa +määräävää ominaisuutta jota sanotaan kansallisluonteeksi. + +Miellyttäviäkin puolia on. Venäläinen talonpoika on hilpeä, leikillinen +ja huomisesta huolehtimaton. Mutta tämä huolettomuus ei mitenkään +tarvitse olla eikä ole syynä sen huonoon taloudelliseen asemaan ja +köyhyyteen yleensä, sillä se ennen kaikkea riippuu erikoisista omistus- +ja tuotanto-oloista Venäjällä. + +Tuotanto-olot ovat Kostroman läänissä hyvin alkuperäisellä +kannalla. Buin kaupungin torilla, missä joka sunnuntai pidettiin +tavanmukaisia markkinoita pääasiassa maanviljelys-, talous- +ja etenkin käsityötavaroilla, esiintyy yleensä myyntitavarana +_puuäes_ puupiikeillä varustettuna, mitä käytetään paikkakunnan +maanviljelyksessä. Puuaura täyttää auran tehtävät. Mutta mikä +kummallisinta ja uskomattominta: talonpojat käyttävät kotimyllynään +"käsinkivinä" — _puisia myllynkiviä_ — rautanauloilla iskastettuna +tietenkin. Tuohityöt ovat varsinaista käsityöteollisuutta. Tuohivirsuja +— muuten sangen kömpelösti tehtyjä — on useita hevoskuormia kaikkina +markkinapäivinä torilla myytävänä, samoin lehmuksen kuorta, niiniä ja +siitä tehtyjä virsuja ja vasuja. Vitsateollisuustuotteet ovat myöskin +hyvin esiintyvä käsiteollisuuden haara. Tuohivirsut ovat muuten +talonpojan ja sitä köyhemmän väestön varsinaisina sekä kesä- että +talvijalkineina. Ne vyötetään rihmoilla sääriin, kuten eskimoilla, ja +sisustetaan suurella määrällä rääsyjä. Ajoneuvot, esim. rattaat, ovat +mitä alkuperäisimmät, nelipyöräiset, puuakseleilla. Venheet yhdestä +puusta (haapaa) koverretut. + +Alkuperäisen luontoinen käsiteollisuus kukoistaa myöskin niissä +keski-venäläisissä lääneissä, missä maanviljelys ja teollisuus +kukoistavat. Jaroslavin, Vladimirin ja Moskovan lääneissä +on maatalous keski-Venäjän tuottavimpaa. Vladimirin lääni +esim. on puuvillateollisuuden keskus, mutta siitä huolimatta +esiintyvät tyypillisen alkuperäiset kansantavat ja käsityömuodot +kehittyneimpien tuotantomuotojen rinnalla. Koneellinen maanviljelys +ja "puuäes"-tuotanto esiintyvät rinnakkain. Toiselta puolen suuret +puuvillatehtaat ja toiselta puolen mitä monipuolisin tuohi-, puuastia- +y.m. käsityötuotanto. Kansansivistys on ylipäänsä alhainen. + + + + +UKONILMA. + + +Tyypilliselle mannerilmastolle ominainen ja samalla +luonnontieteellisesti mielenkiintoinen on sähköpurkaus keski-Venäjän +vuorettomalla tasangolla. Sen yhtämittainen salamoiminen ja lakkaamaton +jymy on vastakohtainen vuoristoseutujen räiskyvälle ja paukahtelevalle +purkaantumiselle. + +Semmoinen raju purkaus — nähtävästi enemmän harvinainen sikäläisissäkin +oloissa — tarjoaa mahtavan näytelmän luonnon mittaamattomien voimien +suurenmoisesta valtavuudesta. + +Jo moniaita päiviä vallinnut hiostava kuumuus ja ilmapaine ennustavat +rajusään tuloa. Aurinko nousee himmeän utuisena, mutta polttavan +kuumana hiostavan yön jälkeen, jolloin lämpömittari on myötäänsä +näyttänyt 25° Celsiusta. Päiväntähti kirkastuu vähitellen ja kuumuus +lisääntyy yhä. Tuulen henkäystäkään ei käy, mutta ylikuumentunut +ilmavirta ryntää maanpinnalta aaltomaisina vyöryinä ylöspäin. Kuumuus +kohoaa, ollen 35—40° varjossa. Eteläisellä taivaanrannalla näyttäytyy +lopulta mustahko pilvenreuna, mikä uhkaavana erottautuu taivaan helakan +sinistä taustaa vastaan. Kaukainen, alussa hiljainen mutta yhä kasvava +jymy ennustaa valtavaa purkausta ylenmäärin sähköllä kyllästetyn pilven +ja maan välillä. + +Pilvi kohoaa sangen hitaasti. Kolmisen tunnin kuluttua ulottuu se +vasta puolimatkan zenittiin, mutta miten uhkaavaksi se onkaan käynyt. +Aurinko tosin paistaa vielä, mutta on nopeasti verhoutumassa kellahkoon +huntuun ja helle siitä huolimatta yhä lisääntyy. Huikaisevat salamat +risteilevät yömustassa pilvessä lakkaamatta ja taukoamaton jyrinä yhä +vahvistuu. Miten räikeän vastakohtaisesti luonto esiintyykään tällöin. +Toisella puolen uhkaamassa sysimusta kaaos, syösten pelottavassa +määrässä tulta ja järisyttäen ilmaa ja maata kuvaamattomalla +voimalla. Mitkä voimamäärät tosiaankin tarvitsee luonto tasapainoa +säilyttääkseen. Toisellapuolen sitävastoin luo aurinko lempeää, +rauhaisaa valoaan ja lämpöään yltäkylläisesti ja vastakkaisella taivaan +puoliskolla heijastuu lapsuuden tuttu vaaleanhelakka taivaansini, +ikuinen, uhmaavan taistelun ja hävityksen sekä toiselta puolen ikuisen +rauhan vertauskuvat. + +Pilvi, joka tähän asti on näennäisesti pysynyt paikallaan, ryntää +nyt hirvittävällä vauhdilla eteenpäin, leviten nopeasti yli taivaan. +Aurinko peittyy vuorentapaiseen verhoon, ilma pimenee kuten yö ja +kaukainen yhä paisuva kohina, joka erottautuu lakkaamattomasta +jyrinästä, ilmaisee rajuilman nopeata tuloa. + +Pilvi on vaihettanut väriä. Kellahtavan harmaana on se ikäänkuin +pudottautunut maanpinnalle asti. Nyt alkaa se kaatamaan vettä +hirvittävässä määrässä, rajutuulen syöstessä sitä ryöppynä. Salamat +lyövät ristiin rastiin pimeähkön vesiharmaan kaaoksen läpi ja niiden +aiheuttama jyry ja pauhina ei yhtään lakkaa eikä edes heikkene. + +Saadakseen jonkunlaisen käsityksen niistä suunnattomista voimista mitä +luonto tällöin vallan tuhlaamalla käytti, mainittakoon että 30 minuutin +aikana laskin yhden salaman aina sekuntia kohden ja 30 minuuttia sitä +ennen ja saman ajan sen jälkeen yksi salama aina viiden sekunnin +väliajalla. Näin tiheästä salamoimisesta luonnollisesti johtui, ettei +jyrinä puolentoista tunnin aikana laisinkaan lakannut, vaan pauhasi +hirvittävällä voimalla. + +Yhdeksänkymmenen minuutin aikana, minkä rajuilma seudulla viipyi, +iski niinmuodoin 2,520 salamaa. Niin ylikuormitettu sähköllä pilvi +maanpintaan verraten tosiaankin oli. + +Veden kohina hiljenee ja lakkaa lopulta tykkänään. Ilma seestyy ja +aurinko rauhan sanansaattajana tunkeikse pilven lonkan välistä. Musta +pilvi vielä menoteillään, salamoi ja pauhaa hirvittävästi. Huoneen +seinät, katot, maanpinta ja kaikki esineet mihin katsookin, kiiltävät +auringossa ylettömän runsaasta vesikylvystä ja janoinen korrelle +palanut maa ahmasee yks, kaks valtaiset vesilammikot sisäänsä. + +Lintumaailmankin kielet ovat kirvonneet. Ihmisten jokapäiväinen hyörinä +alkaa. Ihmisiä pujahtelee kuin myyriä koloistaan sieltä täältä niissä +lienevätkin olleet rajuilmaa suojassa. + + + + +TALVI KESKI-VENÄJÄLLÄ. + + +Ihminen ja lämpömittari ovat kaksi keskenään ristiriitaista konetta, +jos niin saa sanoa. Otaksutaanpas että lämpömittari merenrannikolla +esim. Helsingissä näyttää 15 pykälää pakkasta. Kosteassa meri-ilmassa +se tuntuu ilkeältä, luihin ja ytimiin tunkeutuvalta, yks', kaks' +pujahtaa se vaatteiden läpi iholle — lämmittelemään muka, ja +kylmänhyristys käy läpi ruumiin, jos vielä käy tuuli on kylmä vallan +sietämätöntä. Ylempänä sisämaassa on samainen pakkanen vallan +mukiin menevää, vaikkapa tuulikin käy. Keski-Venäjällä sitä vastoin +tyypillisessä mannerilmastossa tuntuu 15° pakkanen, sanoisinko +miellyttävältä, eikä ensinkään pahalta, vaikka tuulikin käy. Tammi- ja +helmikuun keskilämpötila talvella 1919 oli Buissa 15° pakkasta. Tuuli +käy myötäänsä. Ainoatakaan ehdottomasti tyyntä päivää en tavannut +kokonaisen vuoden aikana 1918—19. + +Mutta kun pakkanen kohoaa 25—30, jopa 35° C ja sen lisäksi vielä +puhaltaa sangen navakka tuuli Venäjän suunnattomilla lakeuksilla, on +tunnelma jo vallan toisenlainen kuin Suomessa yhtä kovilla pakkasilla, +sillä tavallisimmin on siellä tyven kovina pakkaspäivinä. Huomaamatta +on nenänipukka ja poskipää jäässä ihan tuokiossa. + +Mutta siitä syystä onkin luonto tarkoituksenmukaisesti opettanut +paikalliset asukkaat sopeutumaan vallitseviin oloihin, kuten se +on eskimot soveltanut napaseudun ilmastoon, kuuman vyöhykkeen +asujamet omaansa, jopa karaissut eräät kansanosat kestämään +epäterveellisiä kuolettavia asumus- ja elinkeskuksia. Keski-Venäläinen +talonpoika varustaa itsensä jo hyvissä ajoin ennen talven tuloa, +jo syys—lokakuulla ensimmäisillä talvivarusteilla: pitkällä +tiilikivenruskeaksi värjätyllä turkilla. Pakkasten ja talviviimojen +aljettua kahdella turkilla ja huopasilla. Turkit ja huopasaappaat ovat +sukupuoleen, ikään ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta kaikilla, +ainoastaan kaikkein köyhimmät käärivät jalkaansa niinivirsut ja +vallan mahdottoman määrän rääsyjä. Kovemmilla pakkasviimoilla tapaa +jopa kolmekin turkkia sekä pää käärittynä karvalakkiin, rääsyihin ja +turkinkauluksiin. + +Venäläinen talonpoika sananmukaisesti makaa talven lauteilla. +Pääasiallisena työnään on polttopuiden tuonti ja tavarain s.o. +karjantuotteiden ja riittävien viljaerien myytäväksi kuljettaminen, +minkä toimittavat pääasiassa naiset kotipaikkakunnallaan. "Pussiäijät", +sota-ajan kulaakit kuljeskelevat pitempiä matkoja mukanaan rukiita +tai leipää joku määrä arveluttavan likaisissa pusseissa ja käyvät +kauppaa. Pussiäijäin tulva on niin suuri maailman sodan luomissa +poikkeuksellisissa oloissa, että se on tehnyt vallan sietämättömäksi +muun normaalisen matkustusliikenteen. + +Kuten sanottu, viettää venäläinen talonpoika talvensa lauteilla. Syö +ennen paastoa uskomattomat määrät ruokia, piirakoita, limppua, perunaa +ja ruokaöljyä, juo pivaa (olutta). Paastoaa uskollisesti seitsemän +viikkoa (paitsi nuorempi väki), syö leipää, suolakalaa ja etikkahapanta +"vorokkia" (piimiintynyttä juustoa). Paaston päätyttyä taas ottaa +kaksinverroin takaisin paastoruuan vauriot. Talvi on perin vähäluminen. +Normaalisina vuosina sataa etelä-Suomessa joulukuun loppuun mennessä +enemmän kuin täällä talvikaudessa. Maa jäätyy melkoisen syvältä ja +lakkaamaton tuuli sekoittaa hienoa lentohiekkaa niedoksiin. + +Pohjoisen radan varsilla Vologdan, Kostroman ja Wjatkan lääneissä +on talvi tuima ja kevät pitkä ja kylmä. Niukka lumipeite häviää +tavallisimmin jo huhtikuulla, mutta purevat kevätkylmät, lämpimämpiä +väliaikoja lukuunottamatta, kestävät juhannukseen asti. Sitten alkaa +noin kuukaudeksi sietämätön kuumuus valelemaan kylmän kiduttamaa +kasvullisuutta, mikä äkkiä kuin loihdittuna alkaa rehevöidä ja +tuleentua. + +Ankara talvi on pakottanut venäläisen talonpojan tiivistämään myöskin +asumuksensa lämpimänpitäviksi, vaikkakaan ei polttopuusta ole puutetta, +lukuunottamatta varsinaisia steppi- ja aroseutuja. Lauteilla ja laajan +uunin ylisillä vallitsee hiostava lämmin. + +Kerran viikossa käytetään vartavasten lämmitettyä uunia saunan +asemasta, mihin perheen jäsenet vuoron perään pujahtavat hikoilemaan +ja sitten peseytyvät suuressa puuammeessa. Sanomattakin on selvää että +syöpäläiset tämmöisissä oloissa viihtyvät mainiosti. + +Kevät, tuo ikuinen mutta aina uusi heräävän elämän ja suurien toiveiden +mieluinen sanansaattaja, voi Venäjän aavoilla yksitoikkoisilla +tasangoillakin luoda oman värikkään ja toivorikkaan tunnelmansa. Kun +aurinko pehmein miellyttävin punerruksin nousee laajan lumitasangon +ääriltä, missä metsä mustana epäselvänä viivana häviää punertavaan +ilmanrantaan, tulvehtii heti koko näköpiiri yltäkylläistä valoa, mistä +mikään kukkula tai epätasaisuus ei osaansa ota. Tuhlaamalla luo se +keväisiä värejä ja omaa toivorikasta voittoaan hyydyttävän talven yli. +Keskipäivällä se jo tuulen suojassa polttavilla säteillään kiiruhtaa +lumen lähtöä. Talvi kyllä varmistaa vielä jäisen otteensa illan tullen, +kun aurinko punertavana, kylmenevänä, putoaa laajan horisontin taa, +mutta jokaisella uudella kierrolla tuhlaa se yhä runsaammin valoa ja +lämpöä, kunnes kevään toiveet ovat muuttuneet kesän silminnähtäviksi +tosiasioiksi. + + + + +KESKIVENÄLÄISTEN "PYHÄ IBIS". + + +"Täi miehessä, kirppu koirassa ja — varis keski-Venäjällä" tekisi +mieli sanomaan. Hyödyllisimpiä kaksijalkaisia mitä venäläisen +talonpojan perheeseen kuuluu on tosiaankin meidän tuttu variksemme. +Aikana jolloin Suomessa vielä kiistellään siitä seikasta, onko varis +luettava hyödyllisiin vaiko vahingollisiin kotilintuihimme, aikana +jolloinka sitä meillä kotoisissa oloissa "viljeltiin" varpaittensa +vuoksi, mitkä edustivat 15 penniä parilta ja merkitsivät niinmuodoin +eittämättömästi pikkupojille hyödyllistä kotilintua, silloin oli jo +luonto asettanut sen oikeaan elämäntehtäväänsä: keski-venäläisen +talonpojan puhtaus- ja terveyspoliisiksi. Venäläinen talonpoika +kaikessa likaisuudessaan ja ympäristönsä saastuttamishalussa olisi jo +aikoja päiviä kuollut sukupuuttoon kulkutaudeista, mitkä aiheutuvat +ympäristön likaamisesta ja epäsiisteydestä, ilman noita sangen +suurilukuisia tuttuja harmaatakkisia varislaumoja. Tässä taaskin +toistuu tasapainotilan esiintyminen luonnossa. Jos ihminen laiminlyö +alkeellisimmatkin puhtauden ja siisteyden vaatimuksensa, astuu +luonto väliin omine keinoineen ja venäläisellä talonpojalla ei ole +niin paljon aikaa eikä varaa saastuttaa ympäristöään kaikenlaisella +lialla ja jätteillä, ettei harmaatakkisten siivekkäiden lauma sitä +tuota pikaa siivoaisi. Talonpojan tarvitsee vaan loikoessaan kaikessa +laiskuudessaan päivällisuntaan kartanolla jättää suunsa auki niin kyllä +varis puhdistaa hampaan kolot. + +Niin, ne ovat tavattoman rohkeitakin kuin kesyt kanat, ne +keski-venäläiset varikset, ihan kädestäpitäen saa niitä syöttää, +mutta se onkin rauhoitettu, kuten sanottu pyhä lintu, yhtä pyhä kuin +jumalankuva nurkassa. Jos varis missään saavuttaa elämän luonnollisen +pituuden, tulee entistä harmaammaksi ja kuolee kupsahtaa — vanhuuttaan, +niin ainakin Kostroman Buissa, Jaroslavin Rostovissa ja Moskovan +ratapihoilla. Buin kaupungissa valitettiin olevan liika-asutusta, mikä +nähtävästi aiheutui siitä vähintäin kymmenestä tuhannesta siivekkäästä, +mitkä ikimuistoisella nautinto-oikeudella olivat asettuneet kaupungin +kaikkiin kortteleihin, asustaen enimmäksi osaksi puissa, kuten +builaisten varhaiset esi-isät tertiäärikauden ihanissa lehdoissa. +Mutta tämä "puissa-asutus" ei nyt tapahtunut turvallisuussyistä, kuten +silloin aikaisemmin, vaan pelkästä mukavuudesta — sieltä ylhäältä kun +voi helpommin valvoa puhtautta ja järjestystä kaupungissa. — Turvattuja +ne kyllä olivat kaikkialla: eteisissä, keittiön ruokapöydällä, +talonpojan kuormalla tai ruuanjakopaikalla, sanalla sanoen, missä ikänä +tarvittiin siisteyden ja järjestyksen valvojaa, mutta ne halusivat +nukkua yönsä raittiissa ilmassa ja nauttia yltäkyllin tulvehtivasta +valosta, jota, jumala paratkoon, ei tarjonnut venäläisille ominaiset +asutusolot. + +Ei missään ole varis turvatummassa asemassa kuin keski-venäläisessä +kaupungissa tai kylässä. Yksinpä vallattomat pojanvekarat, päinvastoin +kuin meillä Suomessa antaisivat varikselle, jos se vaan kävisi laatuun, +vähintäin yhden jalkaparin lisää, kuin että riistäisivät siltä +semmoiset välttämättömät välineet. Mutta kylläpä ne palkitsevatkin +suojelijansa. Jos sinä lukijani olisit kuulemassa sitä yltäkylläistä +korvia särkevää ja koko olemuksen huumaavaa ylistyslaulua mitä +muutamakymmentuhatta varista virittää pesimispaikallaan Buin kaupungin +puistoissa keväisin, niin sinä sikäläisten asukasten tapaan olisit +pelkästä ilosta pyörryksissä. Venäläinen luonne kaipaa voimakkaita +vaikutteita toimeentullakseen ja innostuakseen, semmoisista +mainittakoon sipulit, hapankaalit, harmonikat, kirkot, jumalankuvat ja +— varikset. + +"Mutta sittenhän, niin paljon pidetty riista kelpaa jo vaikka +syötäväksi", on lukija ehkä valmis huudahtamaan. Mitä vielä! Söivätkö +muinais-egyptiläiset pyhää Ibis'tään? Eipä tietenkään, vaan kuoltua +palssamoivat sen. Venäläiset toki eivät sitä tee, mutta minä luulen +että ne kaipauksella muistelevat edesmenneitä ja mielissään nauttivat +niiden kevätlauluista ja kimeöistä kirkunoista silloinkin kuin valkea +lumi peittää niiden untuvaisia pyhiä ruumiita ja talonpoika loikoo +hikisillä lauteilla syksystä keväimeen asti. + + + + +PIETARIN SVEITSISTÄ. + +_Toksovan nähtävyyksiä._ + + +Toksovaa sanotaan Pietarin Sveitsiksi. Vuoria siellä ei tosin ole, +puhumattakaan länsi-eurooppalaisen Sveitsin alppeja muistuttavista +iki-lumisista huipuista — kiveä ei oikeastaan ole muussa muodossa kuin +hiekkaharjanteina —, mutta niistä se nimityksen verrannollinen aihe +johtuneekin. Hiekkaharjut ja niitä vuorottelevat mahtavat laaksot, +hautalaskeumat ovatkin mahtavia. Noin 30—40 m korkea harjanne alenee +lähes pystysuorasti mitä rehevimmän kasvullisuuden, kuten tammien, +pähkinäpuun y.m. lehtokasvullisuuden reunustamaan joka puolelta +patamaisesti pyöristyvään, laaksoon. Toksovan kirkonkylä sijaitsee +noin 50—60 m Kaukolan järvenpintaa korkeammalla ylängöllä, ollen veden +jakajana joka suunnalle. Luoteisella sivustalla sijaitsee laajahko +Kaukolan järvi. Koillispuolella pitkä Hepojärvi ja eteläisellä +sivustalla Vääräjärvi. Verraton näköala avautuu sieltä ympäriinsä. +Pietari 25 virstan etäisyydestään huolimatta näkyy verrattain +edullisesti ja vastakkaisella puolella sanotaan Laatokan laajojen +vesien kuvastelevan jonakin varhaisena kuulakkaana aamuhetkenä auringon +noustessa, etenkin lähellä olevalle vielä korkeammalle Puhilaanmäelle. +Mainitut järvet muodostavat harvinaisen kauniita niemekkeitä ja +lehtorantoja. Oikeita aarniokoivuja tapasi vielä 1919 siellä täällä, +etenkin Vääräjärven pitkässä niemekkeessä Hamppulan kylän laidassa +ja kirkonkylän ylänteellä, mutta sittemmin on kommunistinen komento +tunnetussa saamattomuudessaan polttopuupulain aikana talvella 1920 ja +etenkin 1921 iskenyt hartiavoimalla näihin luonnon monisatavuotisiin +luomiin, hakkaamalla maahan kokonaiset laajat puistot, kuten esim. +kansanopiston lähellä olevan. Mittasin erään kaadetun aarniokoivun +läpimitan kannolta ja oli se 110 cm. Erään pihlajan läpimitta niinikään +oli 65 cm. + +Tätä ikivanhaa kasvikulttuuria täydentää vielä tammijättiläiset, niitä +on kokonaisia puistoja. Erään semmoisen ympärysmitta vanhan pappilan +puistossa teki lähes puolen neljättä sataa senttimetriä. Kaikki tämä +todistaa myöskin ikivanhaa asutushistoriaa. Nähtävästi voidaan Toksovaa +pitää yhtenä vanhimmista asutuskeskuksista Karjalan kannaksella, +ja Laatokan läheisyys sitä todistaa, sekä historian takaisena +kauttakulkutienä Suomenniemen asuttamiseksi. + +Mutta omituisin nähtävyys kohtasi kumminkin katsojaa Toksovan +hautausmaalla, kuolleiden kummuilla kesällä 1920. Hautausmaa oli +muokattu _ruisvainioksi!_ Ristit ja muistomerkit tuulessa huojuvan +laihon lomissa todistivat että se oli vainajain viimeinen ja +rauhoitetuksi tarkoitettu lepopaikka, mutta kultainen laiho kumminkin +näytti, että siinä oli tapahtunut tavallaan ylösnousemus. Ne alkuaineet +mitkä aikaisemmin olivat muodostaneet ihmisyksilöjä, nousivat ylös +mustasta mullasta ja auringon hyväilevässä lämmössä ravintokasveiksi +rakentuivat, alkaaksensa kiertokulkunsa uudelleen ihmiselämän +näyttämöllä. + +Se oli kommunistien mielenosoitusta se homma, sillä eihän heillä herra +paratkoon viljelysmaan puutetta ollut. + +Luotuamme vielä silmäyksen, laajan horisontin äärille lännessä ja +luoteessa, missä Suomen rajametsät kaukaisuudessa siintävät, pistäymme +Koivukylään mikä sijaitsee noin viitisen kilometriä kirkonkylästä +pohjoiseen päin. + +Tulkoon mainituksi, että kirkonkylän, vieläpä siitä etäämpänäkin +olevat kylät yhdistää Pietarin kanssa kunnolliset katukivillä +lasketut viertotiet. Yksi semmoinen m.m. ulottuu Himakkalaan noin +nelisenkymmentä virstaa Pietarista ja jatketaan parhaillaan Laatokan +rantaan asti. + +Koivukylässä niitä taas on järviä kolmekin yhdellä näkemällä. +Kalarikkaita kovasti ja kirkasvetisiä kuin ovat, harjoitetaan +kalanpyyntiä paljon ampuma-aseilla, luodikoilla ja kivääreillä. +Rantavedessä lojuilevia ahvenen ja hauven-vonkaleita annetaan kuulalla +kalloon, sitäpaitsi on sangen tuottoisaa pyynti nuotalla, rysällä ja +selkäsiimoilla. + +Koivukylän kummallisuuksiin kuuluu eräs pikkuinen järvi-lampi, sillä +se on syvempi kuin itse "vieretön" Vesijärvi. Lampi on kilometrin +pitkä ja puoli kilometriä leveä sekä 29 Venäjän syltää syvä eli toisin +sanoen pituus 1,000 m, leveys 500 m ja syvyys 61 metriä. Uskomattomalta +semmoinen syvyys kyllä tuntuu, mutta valansa päälle sen ukot +vakuuttivat totta olevan. + +Laajin ja samalla tyypillisen kaunis Toksovan järvistä on kumminkin +Kaukolan järvi, jonka koillinen lieve pistäikse lähelle Koivukylänkin +rajoja. Ristmäki sen rannalla on Toksovan korkein kohta. Niin kauniita +lehtorantaisia niemekkeitä ja niistä kohoavia jylhän suurenmoisia +petäjäharjanteita tosiaankin saa hakea itse tuhatjärvisessä Suomessa. +Tuntuu kuin suomalaisen sukumme verissä jo kaukoaikoina elänyt olisi +voittamaton halu vesien vierille. Sen vaiston ohjaamina ne vedettömän +Venäjän, valtaisen Volgan varsillakin silloin asettuivat kuin vielä +aikain takana oli historian aamu, ja sen saman halun kannustamina ne +tuhatjärvisestä Suomesta sukunsa perintömaan ottivat. + +"Hyvä oli hevonen ja kirkkaat kellot..." laulaa Inkerin talonpoika +ja se on kirjaimellisesti totta, vieläpä nykyäänkin kommunistisen +komennon aikana, vaikkapa sarvikarjasta ei ole enään jälellä paljon +muuta kuin sarvet ja "hevosista" kaikkein onnellisimmassa tapauksessa +yksi parhainta taloa kohden, on se yksi useimmiten hyvä ja vaikka ei +se olisi niin hyväkään, on se kumminkin komistettu hyväksi menijäksi. +Etenkin kun laittaa hilavaljaat selkään ja kiiltomaalisen, Tuuloksen +reen tai kahden istuttavat linjaali-rattaat perään, tuntee hän olevansa +vielä tsaarivallan aikaisessa kurssissa, vaikka ei olekaan vettä +väkevämpää suuhun panna. + +Verissä se on Inkerin talonpojalla komeilla hyvillä hevosilla ja +helyillä. Sietäisipä etelä-suomalaisen talonpojan siinä suhteessa ottaa +oppia rajantakaisesta veljestään, nähdä esim. häämatkue morsiustaloon. +Lennossa sitä mennään, tiu'ut soi ja kilohelainen vemmel välkähtelee +auringossa. Irtainta se on elämä ja huoletonta, mitenkä mahtoikaan +olla vapaata iloliemen kulta-aikoina, joita ukot vielä kaiholla ja +kaipauksella muistelevat. + + + + +KEVÄTAAMU POHJOIS-INKERISSÄ. + + +En tiedä mitään kauniimpaa kuin on pohjolan kevätaamu. Suottako sitä +luonnonihailijat ovat ylistäneet ja runoilijat kauneimmat laulunsa sen +ylistykseksi laulaneet. Se on taisteluista ja itsekkäistä pyyteistä +muodostuneen olemassaolon hiljaista, mutta suuremmoisen valtavaa +sunnuntairauhaa. Se on synninpäästöä, jolloin pikkumaiset ajatukset, +rikkomukset luontoa ja elämää vastaan sulavat ja haihtuvat nimettömiin +luonnon ikuisen valtavan majesteetin lempeiden sovittavien kasvojen +edessä. + +Kiipeän valtavan harjanteen laelle, mitkä pohjois-Inkerissä niin +tyypillisinä vuorottelevat yhtä syvien laaksopohjien vastakohtina, +ikäänkuin hirmumyrskyssä myllertänyt vedenpinta olisi yhtäkkiä +jähmettynyt ja siten säilyttänyt silloisen muotonsa ikuisiksi ajoiksi. +Mikä valtava näköala kevätaamun ominaisissa väreissä: Miljoonakaupungin +kirkkokupoolit sädehtivät juuri nousseen auringon tulvehtivassa valossa +laajan horisontin eteläisellä reunustalla. Lukemattomat harjanteet +vihreine lehvästöineen kylpevät yltäkylläisessä valossa samalla aikaa +kuin varjoisat laaksopohjat luovat verhokseen villanvalkoista huurua. +Kohta näyttäytyvätkin kumpujen vihreät laet ikäänkuin saarilta laajassa +valkeassa usvameressä. Mutta muodot vaihtuvat nopeassa tempossa. +Aurinko imasee huurut lämpimin henkäyksin. Tummat laaksonpohjat avaavat +myöskin sylinsä vastaanottamaan lämpöä ja valoa. + +Kaukaisella kunnaalla kukahtelee käki kevään ensimmäisiä laulujaan ja +toukopellon yläpuolella korkealla tulvehtivassa valomeressä laskettelee +kiuru iloisia huolettomia liverryksiään. Karjankellot kilkattelevat +eri puolilla ikivanhaa kotoista säveltään. Miten tuttua tämä kaikki +näkemäni ja kuulemani onkaan, mutta kumminkin tavallaan vierasta. +Olenko minä vanhettunut tästä kaikesta idyllisestä lapsuustunnelmasta +sivu, vai ovatko nämä näkemäni ja kuulemani tunnelmia, mitkä kuuluvat +ainoastaan menneelle ajalle ja näinköhän nykyisyys luo jo omia +arvoleimojaan haaveellisille luonnontunnelmille, kuten se muitakin +arvoja uudelleen arvioi... + +Oli miten oli, mutta _minä_ sittenkään en lakkaa ihailemasta mahtavaa +luontoa, mikä joka kevät luo ikuisen nuoruuden elämälle minkä me +yksilöt menetämme... Saahan elämämmekin häipynyt kevät uusia silmuja, +nouseehan virkistävät nesteet kevään kuohuvista virroista pehmittämään +ihmismielenkin jäykistyneitä katsomuksia ja aavistamattomien aikojen +tuulahdus leyhähtää tulevaisuuden ihmiskunnan kehdon yli, valaen +mieleeni hivenen oikeata ikuisuustunnelmaa. + +Toksovassa toukokuulla 1920. + + + + +VAIKUTELMIA INKERISTÄ. + + +Inkerinmaan suomalainen asutus on vuosisatoja vanha. Alueella missä +nykyään kohoaa Pietarin miljoonakaupunki, oli sitä ennen alkuperäisiä +suomalaiskyliä, joiden asukkaat harjoittivat maanviljelystä ja +kalastusta sillä rämeisellä Nevan suistomaalla mihin Pietari Suuri +sittemmin kaikkia vaikeuksia uhmaten rakennutti, kuten sanottu, +nykyisen Pietarin kaupungin. + +Suomesta tullen ei Inkerinmaan luonto ja asutus niinkään suuresti +eroa rajan vastaisella puolella olevasta — jyrkemmin eroavia kieli- +ja murrerajoja tapaa itse suomalaisien rajojen sisällä — mutta jos +matkustaja saapuu sisä-Venäjältä ja sillä tuhatvirstaisella taipaleella +ei ole kuullut mitään muuta kuin venäläisten loppumatonta puheenpulinaa +ja nähnyt ijankaikkisen tasangon päivästä päivään jatkuvan +samanlaisena, on ero sangen jyrkkä saapuessaan pohjois-Inkeriin, +Inkerinmaan kehittyneimpään ja suomalaisen asutuksen itsenäisimpään +ja tyypillisimpään seutuun, Toksovan kuntaan. Tasankoinen maaperä on +hävinnyt ja sen suoranainen vastakohta tullut vallitsevaksi. Kummut ja +laaksot jyrkin piirtein vuorottelevat. Huimaavia harjanteita ja syviä +laaksoja, joiden pohjalla puro lirisee kirkkaita vesiään. Kallioita +ei näe missään. Ylänteet ovat hiekkaharjanteita. Verraton näköala +tarjoutuu niiden laelta, esim. Toksovon kirkonkylän ylänteeltä, joka +on Inkerinmaan korkeimpia kohtia suoranaisena vedenjakajana kaikille +ilmansuunnille. Järviä ja lampia on tämän tästä, kuten Suomessa. +Eteläänpäin avautuu suunnaton tasankomaa, minkä taustana on Pietari +lukuisine torneineen ja savupiippuineen. Lännessä Suomen rajametsien +ääriviivat siintävät, sulautuen niihin yhtyvään ilmanrantaan. +Idästäpäin alkaa vähitellen sen suunnattoman tasangon reunaviiva, joka +sitten keskeytymättä lähes kaksituhatvirstaisena jatkuu Uraalille asti. + +Inkerinmaan asutus, kuten jo mainitsin, on alkuaan vuosisatoja vanhaa, +vaikka tietystikin pitkin matkaa uudistunutta sisään- ja ulosmuuttojen +kautta. Karjalan kannas ja samalla Inkerin maa, pääasiassa +pohjois-Inkeri ovat idästä siirtyneiden suomalaisheimojen kaikkein +vanhimpia asutuskeskuksia. Laatokan muinaislöytöjen ja muiden seikkain +perusteella tiedetään suomalaisia asuneen karjalankannaksella jo 4,000 +vuotta sitten. Mutta tuskinpa sitä alkuperäistä sukujuurta on enään +tavattavissa. Nykyinen asutus juurtaa pääasiassa olemassaolonsa ajalta, +jolloinka Inkerinmaa Stolbovan rauhassa siirtyi Ruotsin alaiseksi, +noin 300 vuotta sitten ja pysyi noin 90 vuotta Ruotsilla. Sillä ajalla +tapahtui Inkerin alkuperäisten asukkaiden paisuminen itäänpäin ja +uusien asukkaiden pääasiallinen siirtyminen Inkerinmaalle Suomesta +käsin ja kehittyivät vähin erin järjestetyt seurakunnalliset olot +emämaan Suomen mukaisesti. + +Voimakkaan kansallisen vaiston ansioksi on kai laskettava että +inkeriläiset ovat jaksaneet vastustaa vuosisatoja ympärillä +vaikuttaneen ja puristaneen venäläistymisen ja mikä ihmeellisintä +miljoonakaupungin portilla, kaupungin, mihin toki sisältyy melkoinen +määrä tyypillistä Venäjää pienoiskoossa. Kosketusta "suuren +vallan" kanssa ei siis ole puuttunut. Pietarin läheisyys suurena +kulutuskeskuksena, mihin Inkerin talonpoika on vienyt myytäväksi +liikenevät viljansa, perunansa ja karjatuotteensa ja niillä vaihettanut +itselleen siirtomaatavaroita, kultturitarpeita y.m., sanalla sanoen, +tämä vilkas yhdystoiminta on näköjään tarjonnut sangen houkuttelevat +edellytykset unohtaa kansallisuutensa ja kielensä perityt ominaisuudet +sitäkin suuremmalla syyllä kun pienten kansojen kohtalona näyttää +olevan sulautua suurempiin, sitä nopeammin jos suurempi kansallisuus +seisoo korkeammalla taloudellisen ja sivistyksellisen elämän tasolla, +mikä suhde edellämainitussa tapauksessa ei ole ollut vallitsevana. + +Vallan ilmatiiviisti, voisipa sanoa, on etenkin pohjoisinkeriläiset +säilyttäneet kansallisuutensa ja kielensä. Suorastaan harvinaisuuksiin +kuuluu että inkeriläinen talonpoika ottaisi itselleen vaimon "suuren +vallan" puolelta, taikka päinvastoin. Siksipä ovatkin kyläkunnan +kaikki talot läheisemmässä tai kaukaisemmassa sukuheimosuhteessa +keskenään. Lähiseutukylät niinikään keskenään. Kansallisuusluonteen +erilaisuus näyttää olevan sangen jyrkkä ja sovittamaton venäläisen +luonteen kanssa, hyvin ymmärrettävistä syistä tietenkin. Venäläinen +talonpoikaisaines, varsinainen rahvas, on perin sivistymätöntä +ja ylipäänsä melkoista alemmalla kehitystasolla inkeriläisiin +verraten, vieläpä sivistyskeskuksessa Pietarissa. Rakastaa suuresti +likaisuutta ja epäjärjestystä, tyytyy uskomattoman alkeelliseen +ravintoon. On varsin tyytyväinen elämään, jos se tarjoo hänelle +riittävästi leipää, suolaa ja vettä (saijua), mutta säilyttää +iloisuutensa ja kiittää elämän lahjoista saadessaan edes järsiäkseen +aurinkosiemen-kakkua ja kuumaa vettä. Ei tunne keittotaidon edes +alkeita ja vaatetuksessa tyytyy mahdollisimman yksinkertaiseen ja +halpaan. Inkeriläinen sitävastoin, kuten heimolaisensa Suomessa, +rakastaa ainakin rajasuomalaisten tapaan puhtautta sekä itseensä että +ympäristöönsä nähden, joskaan ei sentään aina siinä määrässä kuin +kohtuudella voisi vaatia, niin kumminkin toisessa kurssissa kuin +venäläisen väestön keskuudessa, jolla toisin paikoin ei ole lasinkaan +puhtaussanaa tai sitä vastaavaa kielenkäytössä. Kun Kostroman läänin +ja sen ympäristön talonpoika kylpee leipäuunissa vaan joskus silloin +tällöin, minkä johdosta voi panna kyseenalaiseksi, puhdistuuko hän +siinä vai likaantuuko entistä enemmän, kylpee sitävastoin inkeriläinen +saunassa noin kaksi kertaa viikossa. Venäläinen käyttää säästellen +vettä ja saippuaa, usein vaan ottamalla suuhunsa vettä, pesee sillä +kasvonsa ja kätensä, mutta inkeriläinen sitävastoin tuhlaa vettä ja +saippuaa. Vaikka ruuanvalmistus ja syönti käy venäläiseen tapaan — +perunapiirakka on parhainta juhlaruokaa, niin ravitsee inkeriläinen +sentään itseään paremmin ja voimakkaammalla ruualla kuin venäläinen +talonpoika. Vaatettaa myöskin ihmismäisemmin itseään, esim. tuohi- +ja niinivirsut ovat Inkerissä tuntemattomia. Laiskuudestakin syyttää +inkeriläinen "suuren vallan" eläjiä, vaikkapa hän itsekään ei ole +hituistakaan unohtanut karjalaisen luonteensa keveästä ja huolettomasta +vakaumuksesta työntekoon ja etenkin raskaampaan semmoiseen nähden. + +Pieninkään kansa tai kansanosa ei ole vaarassa sulautua, tai ei +oikeastaan ilman muuta voikaan sulautua, kuten sanottu, suurempaan, +jos se vaan on ympäristöään valistuneempi ja seisoo korkeammalla +sivistyksellisellä ja taloudellisella tasolla. Inkerin kansa on siitä +elävänä esimerkkinä. Se ei ole menettänyt edes kielensä ikivanhoja +sanoja ja sanontatapoja, muinais-suomalaisia peruja omistamiensa +venäjänkielisten sanojen rinnalla, vaan säilyttänyt ne, tietenkin +todisteena siitä, että hän sentään on jäänyt suunnattomasti jälelle +suomalaisen kulttuurin yleisestä noususta. Tässä mainitsen muutamia +yleisestä kielenkäytöstä poimimiani paraikaa käytännössä olevia sanoja: + +Emo = äiti, Äijä = isoisä, Ämmä = isoäiti, Äijä = paljon, Kätkye = +kehto, Läsivä = sairas, Silta = lattia, Makua = väkirehua, Laadia = +puhua, Akkomoinen = vieras, Raataa = tehdä työtä, Surma = kuolema, +Tunti = kello. + +Inkerin suomalaisen väestön pääelinkeinona on maanviljelys ja +karjanhoito, mihin taas miljoonakaupungin karjantuotteiden kysyntä +on vaikuttanut, eikä, kuten etelä-Suomessa viimeaikoihin asti, +voimaperäisen maanviljelyksen aikaansaamiseksi karjanlannan valmistus. +Inkeriläinen talonpoika ei valmista lantaa, vaan pitämällä siinäkin +suhteessa esikuvanaan venäläistä talonpoikaa, antaa talvikauden +kulua vaan niin näin, kunhan saa polttopuita ja karjanrehua kotiin. +Venäläinen talonpoika suorastaan makaa talvikauden lauteilla ja +mieluummin kärsii vähän viluakin kuin lähtee metsään puita hakemaan, +jos nimittäin kesällä haalittu puuvarasto sattuu loppumaan. + +Pääasiallisina viljelyskasveina Inkerissä on ruis, kaura ja peruna. +Sato on sentään tavallisimmin omaa kulutusta suurempi, mikä taaskin +on aiheuttanut vilkkaan kaupankäynnin Pietarin kanssa liikenevillä +elintarpeilla. Voin kotivalmistus Inkerissä on vallan "aatamin" +aikuista, ensiksi syystä että maidon myynti semmoisenaan on +edullisinta ja vaivattomampaa ja toiseksi maito ylipäänsä on vähemmän +rasvapitoista, luultavasti väkirehun puutteen vuoksi. + +Pellavaa ei tunneta eikä viljellä laisinkaan pohjois-Inkerissä, +hernettäkin hyvin vähän. + +Kansansivistys on verrattain huomattava ja rinnastettuna ympärillä +vallitsevaan venäläiseen, vallan loistava. Kaikki lapset opetetaan jo +kodissa lukemaan ja kirjoittamaankin. Sitten Inkerin kansakoululaitos +on yhtä vanha kuin Suomen. Sen kehitys onkin valoisampia kohtia +mainitun maan sivistyshistoriassa. Kolppanan seminaari on jo 57 vuoden +ajan (1920) valmistanut riittävästi koulutettuja kansanopettajia. +Mutta kaikissa tapauksissa on sekä kansanopetus että muunlainen +kansanvalistus ollut tavallaan "pappiskulttuurin" läpitunkemaa, millä +onkin ollut niin otollinen maaperä kansan mielissä masentuneen ja +maahanpolkeneen maaorjuuden jälkeisenä aikana. + +Saman kirkollisen hengen raskaassa ilmapiirissä on ehkäistynyt muutkin +itsenäiseksi merkittävät kyvyt kehittymästä. Ulospäin huomattavia +semmoisia on Inkerinmaa sentään antanut eräitä. Niistä mainittakoon +näyttelijä Iisakki _Lattu_ ja Matti _Kurikka._ + +Olisi väärin mitata kansan sivistystasoa yksinomaan sen perusteella +missä määrässä se on luku- ja kirjoitustaitoista. Siinä suhteessa +Inkerin, etenkin sen nuorempi polvi, on kyvyllinen Suomen +keskinkertaisien kansanvalistus-seutujen kanssa rinnastettavaksi, mutta +yleis-sivistyksellinen taso siitä huolimatta on rinnastettava, jopa +eräissä kohdin keski-Venäläisen talonpoikaisväestön kanssa. Taikausko +vanhemman väen keskuudessa rehoittaa vielä yleisesti. Tavat ovat +alkuperäisiä, kuten sen käyttämät nimi- ja laatusanat. Viittaahan yksin +jo _kiuas_-sanan yleinen ja ehdoton käytäntö sivistystasolle, mikä +vallitsi _savupirtti_-kaudella noin vuosisataisen vuotta taaksepäin, +kielenkäyttöön ei ole vakaantunut mitään muuta yleis-sivistyksen +ja nousevan kansanvalistuksen tuomaa muotoa uusiaikaisemmille +lämmitysuuneille, ne ovat vaan: tiili-kiuas, kaakelikiuas, rauta-kiuas +(tarkoittaen kaikkia rautauunia, kamiinia ja hellauunia). Hellauuni on +joskus vaihteen vuoksi venäläiseen tapaan "liitta". + +Tämmöisiä esimerkkiä voisi luetella useita, mutta lopputulokseksi +jää tosiasia, että Inkerinmaan yleisvalistuksen alhainen +asema on ensikädessä niin huomattavasti vallinneen kirkko- ja +pappis-"kulttuurin" ansiota. Yksinpä puolueettomien kansainvalistajien +oppiahjo, Kolppanan seminaari, on ollut pappisvallan määräävissä +käsissä sen lähes kuusikymmenvuotisen olemassaolokauden. Seuraus siitä +on ollut se, että vaikka kansalla on ollut lukutaito ja nuoremmalla +polvella kirjoitus- ja luvunlaskutaito, niin kansanvalistus on +alhainen. Kirkko on tukahuttanut valistushalun. Talonpojan kirjastossa +löytyykin vaan katkismus, virsikirja, Siionin virsiä ja Unikirja, +sekä lastenopetusta varten aapinen, piplianhistoria ja perin +harvinaisissa tapauksissa joku lukukirjan tapainen. Valistavia sanoma- +ja aikakauslehtiä ei ole ilmestynyt laisinkaan, pikku-uutislehtinä +ja pappien äänenkannattajina vaan "Neva", "Inkeri", "Uusi-Inkeri" ja +eräitä uskonnollisia joulu- ja tilapääjulkaisuja. + +Ruuanvalmistus ja -syönti on tunnusmerkillisempiä kehitystason +ilmaisijoita ja siinä suhteessa on inkeriläisillä paljon +aitovenäläisiä tapoja. N.s. "perunalepuskat", perunapiirakat ovat +koko ruokajärjestelmän a ja o. Jauhoista vanutetulle ohuelle kuorelle +levitetään vahva kerros perunamuhennosta, maidolla ohennettua — jos +maitoa on. — Niitä paistetaan suuri pirtin uunillinen keskiviikkoisin +ja lauantaisin. Sitä syödään aamiaiseksi ja illalliseksi teen kanssa, +samalla kuin se on korkeimmatkin vaatimukset täyttävä vierasruoka. +Päivälliseksi syödään ruisjauhopuuroa ja kokonaisia perunoita, mitkä +kuoritaan kynsin ja syödään sormin kastamalla suolaan, mitä jokainen +ottaa pöydälle viereensä. Veitset, kahvelit, lautaset ja metallilusikat +ovat vallan käyttämätöntä. Keittoa pistää koko pöytäseura, talonväki +ja vieraat, puulusikallaan yhteisestä kupista, kuten keski-venäläiset +konsanaan. + +Käsimylly, jauhinkivet, on lähes jokaisessa talossa, kuten vanhaan +aikaan Suomessa. Rakennusjärjestelmä osaksi samanlainen kuin keski- +ja pohjoisvenäläisillä, nim. asuin- ja ulkohuoneryhmät kaikki saman +katon alla. Lämmitysuunit ovat tyypillisin perintö savupirttikiukaasta, +kuten koko laajalla Venäjällä, semmoinen nim. että savu on järjestetty +menemään "suorinta" tietä katolle. Ainoastaan hellalaite suuren +paistinuunin ohella on inkeriläisillä, mikä taas keski-Venäjällä ja +senmukaisesti sen teollisuudessa on lähes tuntematon laitos. Yksin +mahtavan Pietarin orjallisesti seuratun kansallisen tavan mukaiset +lämmityslaitteet ovat suorastaan häpeäpilkkuna — keskuslämmitystä +lukuunottamatta, — missä semmoinen uusiaikainen laite on olemassa. +Pietarin lämmitysuunit ovat enemmän ulkoilma kuin huoneen lämmitystä +varten, vieläpä parhaimmissa hotelleissakin. Peltinä on jonkunlainen +ovella suljettava aukko seinässä ja siellä malminen pyöreä irtonainen +läppä, mikä käsin kopeloimalla nokisessa aukossa avataan ja suljetaan. +Uunin yhteydessä ei semmoista laitetta koskaan tarvitse etsiä, vaan +huoneesi tai eteisen seinästä taikka kukaties toisesta talosta ja +tämmöinen aitovenäläinen komento vallitsee, kuten sanottu, monissa +ensiluokkaisissa hotelleissakin, missä ei löydy keskuslämmitystä. +Uuninpeltijärjestelmässä on toki sentään inkeriläinen talonpoika +länsimaitten tasolla. + +Inkerin nuoriso ja sen sukupuolisuhteet ansaitsevat erikoista +mainitsemista. Yhtä harvinaisia kuin ovat seka-aviot inkeriläisten +ja venäläisten kesken, yhtä harvinaisia ovat avioliiton ulkopuolella +syntyneet lapset. Sukupuoliseurustelu nuorison kesken on vaan puhtaasti +joukko-seurustelua. Yökengässä kulkeminen on vallan tuntematonta ja +lähempi seurustelu ja toisiinsa tutustuminen tapahtuu vasta naimisiin +mentyä. Naimiskaupat juuri siitä syystä solmitaan aikaisin, pääasiassa +17—22 ikävuosien välillä. Kihlausaika on mahdollisimman lyhyt ja muuten +käytetään avioliittosolminnassa vielä aika paljon ikivanhoja tapoja ja +muotoja. + +Sukupuolinen tietämättömyys, kuten luonnollistakin, on suuri. Siitä +kuvaava esimerkki: Talollinen, kuuluen kylän valistuneimpaan väkeen, +kansakoulun käynyt ja toimii kylän esimiehenä, oli tietämätön siitä +seikasta että hänen vaimollaan ja ylipäänsä naissukupuolella on — +kuukautiset, vaikka olikin ollut naimisissa jo yhdeksän vuotta. Niin +uskomattomalta kuin se kuuluukin, on se tosi. Siksipä naissukupuolen +halveksuminen, tuo ikivanha, mutta Inkerin kansan keskuudessa yhä vielä +käytännössä oleva tapa, todistaa sukupuolista ennakkoluuloisuutta ja +ennen kaikkea sangen alhaista kansansivistystä. Esim. synnytystilassa +oleva nainen on saastainen olento, joka hakee tilaisuuden tullessa +itselleen synnytyspaikan ometasta, kellarista tai saunasta. Yhden +viikon aikana sen jälkeen ei saa tulla muiden ihmisten ilmoille +ja sittenkin kuin hän muuttaa yhteisasumukseen, tulee hänen olla +eristettynä syödessä y.m. toimissa n.s. kirkkoonottamiseen asti. +Lapsenpäästäjää ei inkeriläinen äiti tavallisesti tarvitsekaan ja +yleisenä käsityksenä on veriin syöpynyt, että sitä ei saakkaan käyttää. +Itse on yksin seikasta selviydyttävä, joko onnistuttava tai kuoltava, +jos niikseen on, ja semmoiseen on äiti jo valmistautunut, sillä kaikki +edellämainitut ja muutkin vanhat tavat velvoittavat ja niitä seurataan +tarkasti ja vääjäämättömästi. Uuden ajan tuulahdukset, ihme kyllä, ei +niitä vielä ole horjuuttanut. + +Vapaan rakkauden ja yhteiskasvatuksen kielteisinä tuloksina +miljoonakaupungin loistoelämästä näkee siellä täällä Inkerissä +Pietarin tsaarivallan aikuisen ns. lastenseimen hoidokkia, aikuisia ja +keskenkasvuisia, kaikki joko idiootteja tai kumminkin keskinkertaista +alemmalla järjellä varustettuja. Lukija vetäköön tästä omat +johtopäätöksensä. + +Luonnonsuhteet Karjalan kannaksella kahden laajan vesistön, +Suomenlahden ja Laatokan välimaalla, ovat oikeastaan meri- ja +mannerilmaston ristiaallokossa. Ollen porttina suuren itäisen mantereen +vaikutuksille, lieventyy se toki läntisien tuulien vaikutuksesta, +saa kosteutta ja ilmasto on siinä määrin suotuisaa, että villinä +kasvava omenapuu kantaa hedelmiä, myöskin pähkinäpuu tavataan villinä. +Lämmönvaihdokset ovat tavattoman äkilliset ja jyrkät, muodostuen +semmoinen hyvin epäterveelliseksi. Päiviä jolloinka ei tuulisi sattuu +vuoden mittaan tuskin niin paljon mitä kahden käden sormilla voi laskea. + +Luonto on maamiehelle anteliaampaa kuin Suomessa. Milloinkaan ei +suomalainen saa, kuten inkeriläinen, korjata niin runsasta satoa +aittaansa niin vähällä työllä. Suomalainen ahertaa kaiken talven +peltojensa voimistamiseksi, inkeriläinen sitä vastoin ei siinä +suhteessa pane tikkua ristiin. Nauttii vaan oikeastaan viisaan lepoa +kesäisen aherruksen päälle ja vaihettaa aittansa tuotteilla muita +kulutus- ja mukavuustarpeita itselleen. + +Kevät 1920 Inkerissä oli sentään poikkeuksellisen aikainen, jopa +enemmän kuin kuukauden aikaisempi etelän-Suomessa vallitsevasta. +Jo maaliskuun loppupuoliskolla teki kesä tuloaan pitkin askelin.. +Päivillä vallitsi keskimäärin 10—12° C lämmin varjossa. Lumi suli +pyyhkäisemällä. Kirsi suli päivänpuolisilta rinteiltä ja sitä mukaa +pisrilla. Kolmanneksi syyksi voi katsoa taloudellisen kysymyksen, +sillä toimeentuleminen kieltätaitamattomana sikäläisiin oloihin +katsoen ei ollut ensinkään helppoa, sitäkin suuremmalla syyllä kuin +vaimoni kanssa kahden jouduimme vapaalta kädeltä työpaikkaa hankkimaan +Buin teollisuuslaitokselta lähdettyämme v. 1919 lopulla, neljänneksi +ja ehkä ratkaisevaksi syyksi sanottakoon se seikka, että yleisen +työvelvollisuuden mukaan palkkatyötä ei saanut tehdä yksityisille vaan +ainoastaan valtiolle. Piti olla välittömästi neuvoston palveluksessa, +sillä omaksi hyödykseen työtätekevä joutui tuomituksi lyhyemmäksi tai +pitemmäksi ajaksi pakkotyöhön. + +Lopuksi en voi olla mainitsematta siitä turmelevasta vaikutuksesta, +mikä suurkaupungeilla on ympäristöönsä. Inkerinmaa on ollut Pietarin +vaikutuspiirissä koko sen olemassaoloajan ja siitä on ollut +seurauksena, että Inkerin talonpoika on milteipä moraalitonta — +"kauppamoraalia" lukuunottamatta. Tunteellisuutta, hienompaa ihmisyyttä +ei hiventäkään, kaikki mitataan kauppa- ja hyötymoraalin mittapuulla. +Sivistymättömyydestä se ei voi olla johtunutta, sillä nuoleehan +eläinkin pentujaan, mutta inkeriläinen ei näy tuntevan mitään sääliä +edes sairaita ja kärsiviä omaisiaan, edes lapsiaan kohtaan. Kärsiväin +valitukset eivät sen korvia häiritse, se voi tinkiä kaikella sielullaan +ja mielellään peruna-naulan hintaa tai maito-putilkaa samalla aikaa +kuin hänen lapsensa tai omaisensa kamppailee samassa yhteisasunnossa +viimeistä taisteluaan hoidon ja avunannon puutteessa. + + + + +OPETTAJANA INKERISSÄ. + + +Vallinneen ammattiopettajien puutteen vuoksi tarjoutui +allekirjoittaneelle tilaisuus ryhtyä kansakoulun opettajantoimeen +tai oikeammin työkoulun palvelukseen, minkä periaatteen pohjalle +koko kansanopetussysteemi nykyään rakentuu neuvosto-Venäjällä. +Toimeen ryhdyin tammikuulla 1920 Toksovan kunnan Vaarakkalan koululla +pohjois-Inkerissä. Vaikka en ollut ammattiopettaja, miellytti tehtävä +useammastakin syystä. Ensinnäkin halusin ja otaksuinkin siinä +tehtävässä pääseväni tuntemaan lähemmin heimokansani subjektiivista +sieluelämää. Toiseksi työkouluperiaatteen käytäntöön soveltaminen +tarjosi kylliksi mielenkiintoa ei vaan minulle, vaan jokaiselle +kansanvalistuskysymyksistä viehättyneelle, sillä työkouluperiaate +oli tähän asti ollut vasta suurimmaksi osaksi teoriana — paperilla. +Kolmanneksi ja ehkä tärkeimmäksi syyksi voi katsoa taloudellisen +kysymyksen, sillä toimeentuleminen kieltätaitamattomana sikäläisiin +oloihin katsoen ei ollut ensinkään helppoa, sitäkin suuremmalla syyllä +kuin vaimoni kanssa kahden jouduimme vapaalta kädeltä työpaikkaa +hankkimaan Buin teollisuuslaitokselta lähdettyämme v. 1919 lopulla. + +Kun sekä historia että kokemus toteaa äidinkielen kansallisuuden +varmimmaksi koossapitäjäksi ja säilyttäjäksi, jopa vieraan +kansallisuuden keskelläkin, olisi valmis Inkerin suomalaisiin sen +säännön sovelluttamaan ennen kaikkea. Hehän jo kolmisen vuosisataa +ovat olleet slaavilaisuuden välittömän raskaan ikeen alla, mutta +sittenkään ei voi sanoa äidinkielen rakkautta inkeriläisten +vahvimmaksi puoleksi. He ovat vereltään puhtaita suomalaisia, jopa +siinä määrässä, että kestävät vertailun minkä suomalaisseudun kanssa +tahansa rajan toisella puolen, mutta äidinkielensä halveksuminen on +sangen yleistä ja tunnusmerkillistä. Lapset itse tahtovat koulussa +oppia venäjänkieltä ja heidän vanhempansa ovat samaa mieltä. Sitäkin +oudommalta semmoinen kuulostaa nyt kun vähemmistökansallisuuksilla, +siis myöskin inkeriläisillä, on oikeus koulunkäyntiin ja opiskelemiseen +äidinkielellään. Kun tsaarinaikuinen äidinkielen käyttöoikeus +inkeriläisissä kouluissa oli ainoastaan kaksi tuntia viikossa, +opetus tuli nimittäin tapahtua valtakunnan kielellä, oli suhde nyt +neuvostovallan kouluissa päinvastainen, pakollisena nim. on kaksi +tuntia viikossa venäjänkieltä ensi asteen kouluissa. + +Jos inkeriläinen talonpoika ottaakin koko kielikysymyksen puhtaasti +käytännölliseltä kannalta, niin sen toki vielä ymmärtää, onhan venäjä +hänen elinehtoinen kauppa- ja afäärikielensä ja siksi tahtoo hän sitä +lapsilleenkin opettaa, oppikoot suomea tahi ei. Mutta kun Inkerin +valistunein aines, kansanopettajat, sen asettavat etualalle, niin sitä +ei enään voi vaikenemalla sivuuttaa. Useimmat kunnan opettajakokoukset +tapahtuivat valtakunnan kielellä, vaikka kunnassa asui puhtaasti +suomenkielinen väestö ja jokikinen opettaja oli äidinkieleltään +suomalainen. + +Tässä tulkoon myöskin mainituksi tosin vähäpätöinen mutta kuvaava +piirre Inkerin opettajiston yleisestä valistustasosta. Kuten tunnettua, +on Inkerin väestön ruokalista vallan kaavamaisen yksitoikkoinen. +Ruokailutapa samoin hyvin alkuperäinen. Keitetyt perunat syödessä +kuoritaan peukalon kynnellä, puukon, jos semmoinen kellä on, levätessä +toimettomana pöydällä; nyt tätä ikivanhaa kansantapaa ei edes +seminaarisivistys ole pystynyt poistamaan, sillä olin tilaisuudessa +näkemään kunnioitettavan ja kokeneen kansanopettajan orjallisesti +seuraavan tuota rumaa tapaa, kehoittaen minuakin ottamaan osaa +ateriaan. Tarkoitukseen soveltuvan kynnen puutteessa pelasti minut +pulasta — taskuveitsi. + +Lukiaa ehkä huvittanee tutustua neuvostovallassa 1921 alkaen käytettyyn +opetusohjelmaan I-asteen kouluissa. Se on seuraavanlainen: + + Oppiaineet Osastot Tuntia + I II III IV V viikossa + + Maa- ja luonnontieteet... 3 5 7 8 23 + Matematiikka............. 5 5 6 5 21 + Yhteiskuntatieto......... 3 3 4 10 + Äidinkieli............... 8 7 6 6 27 + Esteettinen kasvatus..... 5 5 5 5 20 + Fyysillinen kasvatus..... 2 2 2 2 8 + Käsityöt................. 2 2 2 8 + Viikkotuntien luku....... 18 23 29 31 32 115 + +Ensi osastolla on oppiaineiden valinta vapaa ja opettajan valinnasta +riippuva. Ensiasteen kouluun kuuluvat kaikki 8—12 ikäiset lapset. + +Kouluruokintaan kiinnitetään suuri huomio neuvostotasavallassa. Jo +syyslukukaudesta alkaen 1920 on säännöllinen jokapäiväinen lämpimän +aamiaisen tarjoilu kaikissa kouluissa sekä maaseuduilla että +kaupungeissa käytännössä. Koulukeittiöille luovutetaan parhaimpia +elintarpeita, vehnäjauhoja, sokeria, ryynejä, lihaa, jopa toisinaan +voita ja hedelmiä. Kaikesta päättäen tulee kouluruokinta olemaan +elimellinen ja eroittamaton osa tulevaisuuden kansanopetussysteemissä, +vallitsevaan yhteiskuntajärjestelmään katsomatta. Saadut, vaikka +lyhytaikaiset kokemukset neuvostovallan kouluista tukevat ehdottomasti +semmoista käsitystä. Ensinnäkin se poistaa kaikki varattomuuden +asettamat koulunkäyntiesteet, etenkin kun ruokintakysymykseen +yhdistetään vaate- ja jalkine-avustus. Terveydelliseltä kannalta se +on myöskin ylen tärkeä. Lämpimän ruuan tarjoilu koulukeittiössä, +etenkin talvikaudella, on korvaamattoman suureksi hyödyksi lasten +hyvinvoinnille. + +Silmiinpistävintä Inkerin aikaisemmissa kouluoloissa on niiden +vaatimaton ja perin alhainen valistustaso. Inkeriläisen kansakoulun +läpikäynyt oppilas tietää yleensä vähemmän kuin suomalaisen koulun +ensiosastolainen. Lukee sangen virheellisesti ja väärin äidinkieltään +tai ei taida sitä laisinkaan ja yleissivistykselliset tiedot ovat perin +pienet. Syynä ovat ensikädessä opettajiston alhainen valistustaso ja +vielä useammilla kykenemättömyys tehtäväänsä suorittamaan. + +Sangen tiheästä kouluverkostaan huolimatta — koulurakennus näet +komeilee lähes jokaisessa inkeriläisessä kylässä — on kansanvalistus +uskomattoman alhaisella kannalla. Tsaarivallan ies on silläkin alalla +painanut sangen raskaasti ja sen mainingit tuntuvat vielä niin +voimakkailta. Opettajistokin siis on aikansa ja kansansa lapsia, +etuluuloissa kasvaneita, joita ei pappishenkinen seminaarikaan ole +voinut pois karistaa. Etenkin sukupuolieroavaisuuksien tasoittaminen +jo edes nousevassa nuorisossa vaatisi voimakasta ja sitkeätä työtä +opettajiston puolelta, mutta nähdäkseni olisi opettajistossa, +etenkin sen naispuolisessa, semmoinen tasoitus- ja kasvatustyö ensin +loppuunsuoritettava. + +Naissukupuolen halveksittu asema kodissa ei ole vaikuttamatta +nousevaan nuorisoon. Sukupuoliraja meidänkin koulussamme uhkasi +muodostua vallan ylipääsemättömäksi, vaikka me vaimoni kanssa olimme +ryhtyneet oppositsiooniin näitä ikivanhoja käsityksiä vastaan. +Annoimme tyttöoppilaille etuoikeuksia missä semmoinen vaan kävi +laatuun. Ruuanjakelussa esim. oli tytöillä oikeus saada ensiksi. +Mutta kuinka kävikään lopulta. Eräänä kauniina päivänä tuli vaimoni +ruuanjakelusta ja ilmoitti poikain ryhtyneen syömälakkoon viimeistä +sorkkaa myöten, vaatimuksella saada ruokaa ensiksi. Lakko tietenkään +ei tuonut toivottuja tuloksia, vaikka se huomattiin usein. Nämä kuin +muutkin sensuuntaiset yritykset vanhojen tapojen säilyttämiseksi saivat +voimakasta tukea ja kannatusta lasten vanhempain puolelta. + +Laaja perkaamaton työmaa on kansanvalistuksen harrastajilla vielä +Inkerin heimokansan keskuudessa suoritettavana. + + + + +ASUMUSOLOISTA POHJOIS-INKERISSÄ. + + +Ei tarvitse ihmetellä sitä seikkaa, miksi inkeriläisillä on +pääasiallisesti samanlainen rakennusjärjestelmä kuin koko keski- +ja pohjois-venäläisellä väestöllä, sillä ovathan he kumpaisetkin +kansat olleet pakoitetut olemaan ja elämään samojen taloudellisten ja +poliittisten kaavojen sisällä. Mutta toiseltapuolen kyllä kansallisiin +erikoisuuksiin kuuluu ei ainoastaan kansalliset puvut, tavat, kieli, +mutta ehdottomasti ja ennen kaikkea kansalliset rakennustyypit. +Vaikkakin käytännölliset seikat: Maantieteellinen asema, ilmasto y.m. +ehdottomasti määräävät asumusjärjestelmän, niin näyttäikse siinä aina +kansalliset erikoispiirteensä siinä määrässä ja niin kauvan kuin tapa- +ja kielelliset eroavaisuudet säilyvät. + +Inkeriläisten ja venäläisten rakennustavan yhtäläisyys on siinä, että +kumpaisessakin sisältyy karjatalous ihmisasutuksen kanssa saman katon +alle, muodostaen kokonaisuuden, mikä on tai voidaan tyyten eristää +kaikilta ulkopuolisilta vaikutuksilta. Seuraavat piirrokset näyttävät +_Vävylän _talon rakennusjärjestelmän Toksovan Kujalan kylässä: + +Vertailun vuoksi esitän tässä myöskin venäläisen talous- ja +asuinrakennuksen julkisivu- ja läpileikkauspiirustuksen Malisnoin +kylästä Kostroman lääniä. + +Kaikki seikat viittaavat siihen, että nyt inkeriläisillä käytännössä +oleva rakennusjärjestelmä juurtaa alkuunsa keski-pohjois-venäläisestä +rakennustyypistä, ollen inkeriläinen siitä kehittynyt uudempi +muodostus, kehittyneempien talousolojen, laajentuneen karjatalouden +y.m. aiheuttama. + +_Saman katon alla olevat rakennukset, julkisivupiirros._ + +Ei ole epäilemistäkään etteikö suomalaisheimoille tule kunnia tämän +rakennusjärjestelmän alkuisin keksimisestä ja kehittämisestä, +rakennusjärjestelmän, jota nyt koko pohjois- ja keski-Venäjän laaja +venäläisväestö käyttää. Semmoisen keksiminen ja kehittäminen on ollut +välttämätöntä suojaksi petoeläimiä ja kylmiä pohjoisia seutuja vastaan, +joihin suomalaisheimot lopulta tulivat työnnetyksi. + +Tämä n.s. venäläinen rakennustyyppi on taas välittömästi kehittynyt +semmoisesta kota-asumuksesta, missä sekä ihmiset että kotieläimet +ovat välittömästi asuneet yhdessä, mikä vieläkin on käytännössä +kehittymättömien, kylmillä seuduilla asuvien heimojen kesken. + +Miten monipuolinen ja kehittynyt onkaan jo inkeriläinen +rakennusjärjestelmä venäläiseen verrattuna: tallit, navetat, +pesutuvat, kellarit y.m., kaikki eri rakennuksia, vaikka tietenkin +yhteiseksi kartanoryhmäksi yhdistettynä. Yksi kehitysaskel vielä ja +inkeriläinenkin rakennustyyppi on vaihtunut länsi-suomalaiseen vapaine +rakennusryhmineen. Yhden semmoisen poikkeuksen tapasinkin Suomen rajan +lähiseutuja lukuunottamatta. — Asuinrakennus — sekin uusiaikainen +suomalainen — erikseen ja karjahuoneet siitä jonkun matkan päässä, +aivan kuin nykyaikaisessa etelä-suomalaisessa talossa. + +_Saunalla_ ja _aitalla_ ei kumpaisellakaan ole sanottavaa merkitystä +venäläisessä taloudessa, sillä keski-venäläinen kylpee tuvan uunissa +ja viljansa sekä muut tavaransa hän taas säilyttää rehusarajassa +(katso venäläisen talon halkileikkausta). Mutta inkeriläisille sitä +vastoin kumpaisellakin rakennuksella on vallan määräävä merkitys. +Saunaa rakastaa hän vielä suuremmassa määrässä kuin etelä-suomalainen, +nauttien sen rakasta löylyä poikkeuksetta kaksi kertaa viikossa +lauvantaisin ja keskiviikkoisin. Minä en osaa kuvitella mitenkä hän +tulisi toimeen ilman saunaa, niin veriin mennyt se hänelle on. + +_Aittaan_ sisältyy inkeriläisellä kaikki se mitä me suomalaiset +ymmärrämme sanalla _koti._ Inkeriläiset tuvat ovat yhteisasumuksia, +missä useinkin sangen suurilukuinen perhekunta, monasti neljää +miespolvea ja useampia perheitä asustavat. Tämmöinen yhteisasumus on +inkeriläistenkin mielestä semmoinen välttämätön paha jota on siedettävä +niin kauvan kuin pakkanen kepillään nurkkia paukuttelee. Mutta kun +huhtikuun loppupuolelle kääntyy, silloin inkeriläinen nuorikko-nainen +ja vanhempikin perheenemäntä kukin oman aittansa siivoo, pesee ja +tuulettaa. Siirtelee sinne nimikko-kappaleitaan yhteisestä pesästä: +sängyn, pöydän, parin tuolia, piironkinsa, peilinsä ja kaikki rakkaat +muisto- ja tarvetavaransa ja silloin on kesäinen perhekoti valmis, +missä hän avioliittotoverinsa kanssa viettää kaikki vapaahetkensä, +vieläpä ruokalomallakin sinne viehättyy levähtämään. Siellä vietetään +suvinen sunnuntaikin, sillä luontoa ei hän kaipaa, hän saa sitä pitkinä +työpäivinään liiaksikin ja siksi hän vapaa-aikoinaan pakeneekin +vilpoiseen aittaansa, todellisen kotinsa helmaan, mihin ei päivä pääse +eikä kuuhut kuumota. + +Inkeriläiset aitat ovat ylipäänsä pieniä ja yksikerroksisia, +keskimäärin vain noin 3 m kunnekin päin. Niitä ei käy vertaaminen +eteläsuomalaisiin kaksikerroksisiin aittarakennuksiin. + +Asuinrakennus, miten suuri se kulloinkin suunnitellaankin, tehdään +aina neljällä seinällä, siis ilman väliseiniä. Se on vaan yhteinen +suuri pirtti, sitä suurempi miten suuri siinä asuva perhekunta on. +Joskus jaetetaan se lautaväliseinällä kahteen osastoon. Kaksi tämmöistä +laajaa tupaa ja niiden välissä oleva läpikuljettava eteinen muodostavat +tyypillisen inkeriläisen talonpoikaistalon. + +Rakennusten leikkauksilla koristeleminen, kuten venäläisillä, +on inkeriläisilläkin vielä käytännössä, tosin vain vanhoissa +rakennuksissa, mutta sitä monipuolisimpana niissä. Nykyaikaisissa +rakennuksissa sitävastoin alkaa Inkerissäkin yksinkertaiset koruttomat +muodot päästä oikeuksiinsa. + + + + +SURMAN MAILTA. + + +Jouduin vuoden 1919 lopulla matkustamaan Venäjän n.s. pohjoisella +radalla. Sattumalta tapasin Venäjän puna-armeijassa toimineen +suomalaisen pojan. Kun meillä oli vuorokautinen keskeymätön matka, +lyhensimme sitä pakisemalla kokemuksiamme. Hän kertoi toimistaan +osastonpäällikkönä Siperiassa ja seikkailuistaan siellä kuluneen vuoden +aikana. + +"On se ollut hulinaa eri tavalla se kulunut vuosi", sanoi hän +rentoon, poikamaiseen tapaan. "Ensin tappelin Koltshakia vastaan, +sitten talonpoikais- ja teserttikapinoita kukistelemassa. Sillä välin +sairastuin pilkkulavantautiin, olin kirgiisien vankina ja muuta +semmoista vaihteeksi... + +"Olin joukko-osastoni kanssa matkalla Omskiin etelästä. Surma raivosi +niillä mailla pahimmoisin. Jokaisella isommalla asemalla oli joku +yleinen rakennus muodostettu sairaalaksi, lavantautisairaalaksi, mitkä +olivat ääriään myöten täynnä sairaita, toisia tuotiin jokapäivä lisää +sekä ohikulkevista junista että paikkakunnalta ja entisiä raatoja ei +kukaan korjannut pois. + +"Matkaa tehtiin sangen hitaasti. Joukko-osastoni majaili toisilla +paikkakunnilla jopa kuukaudenkin, kuljeksien ympäristöllä asettelemassa +kapinoita junamme seistessä asemalla. Eräänä aamuna ilmoitettiin +jossakin vaunussa, majailimme nim. junassa, olevan viisi sairastunutta +ja toisessa kolme, nähtävästi lavantautia. Sitä olin pelännytkin, +sillä paikkakunnalla oli tauti raivonnut jo pitkät ajat. Mikä pahinta, +oli parhain toverini Janne, Viipurin puolesta kotoisin ja pari muuta +suomalaista poikaa sairastuneet myöskin. Komensin pojat kantamaan +sairaat lähellä olevaan sairaalaan. Ei kukaan tartunnan pelossa +totellut käskyäni. Otin itse sairaan hartioilleni ja menin. Avasin +sairaalan oven, mutta jäin tyrmistyneenä tuokioksi tuijottamaan +edessäni olevaa näkyä. Olin kyllä viimeaikoina nähnyt yhtä ja toista +tavallisuudesta poikkeavaa, tottunut semmoisiin näkemyksiin, mutta +tämmöistä en edes osannut kuvitellakaan. Isonlainen 'ruuma', näköjään +ollut toisen luokan odotushuone, oli muodostettu sairaalaksi tai +oikeammin se oli nyt ruumishuone, eikä edes sekään, vaan kalman +luola, joka oli lähes puolillaan mätänevää, kuolettavasti löyhkäävää +ihmismassaa. Avatessani syöksyi ovesta, sanoisinko vihertävä paksu +löyhkä, joka jäykistytti siihen paikkaan kuin huumaava myrkky... + +"Alimmainen kerros oli jo hajaantumistilassaan olevaa mätänevää massaa, +missä miljoonat madot olivat päässeet odotettuihin oikeuksiinsa; sitten +oli useimmassa kerroksessa päällekkäin sikin sokin myöhemmin kuolleita, +vääntynein kasvoin ja nurinkääntynein silmin. Usealta oli muodottomaksi +sinerväksi möhkäleeksi turvonnut kieli työntynyt suusta ulos ja näytti +siltä kuin olisi hän valkein hammasrivein pidellyt lihamöhkälettä. +Eräs oli kuolinkamppailussaan iskenyt hampaansa toverinsa kurkkuun — +janon pakoittamana nähtävästi — ja kiertänyt kätensä ja jalkansa hänen +ympärilleen kuin vampyyri... ja sitten, sitten oli päällimmäisenä +kerroksena vielä eläviä ihmisiä, viime päivinä sinne tuotuja, joista +jotkut hiljaa vaikeroivat, toiset taas makasivat kamalasti tuijottavin +silmin edes päätäkään kääntämättä. + +"Ainoastaan hetken epäröin mitä oli tehtävä, sitten tein päätökseni: +Minkä kuolema on merkinnyt sen se saakoon, olinhan siihen tottunut +jo rintamalla. Tänään tämä, huomenna jo ehkä minut kannetaan samaan +ruumiskasaan, kalman luolaan, mistä lääkärit ja henkilökunta olivat jo +ammoin paenneet, jos niitä siellä koskaan oli ollutkaan. On tapauksia +elämässä jolloinka ei tule enään kysymykseen mikään _sääli,_ ei voi +eikä saa tulla... Otin sairaan uudelleen selkääni, kuin olin sen +laskenut oven edustalle, ja astuin ruumisröykkiön päälle. Elävät naamat +litisivät ja vääntyivät raudotettujen kenkieni alla, kuului parahduksia +ja uikutusta... + +"'Toveri, toveri! älä jätä tänne... vie pois', vaikeroi sairaani — +viskasin hänet ruumiskasaan... Minkä minä sille voin, että näin +piti tehdä, mutta niin kumminkin piti tehdä, siitä olin varma. Yhtä +tunteeton olin niille heikoille pyynnöille: 'Toveri... vettä... +apua...!' mitä ympärilläni kuulin ja riensin hakemaan toisia sairaita. + +"Mutta mihin kätkeä sairastuneet suomalaiset. Kalman luolaan en +niitä vie ja vaunussa en niitä uskaltanut pitää, sillä paikkakunnan +sotilasjärjestöjen taholta oli semmoinen ampumisen uhalla kielletty ja +tarkastuksia toimitettiin myötäänsä. Sairaalaan muka piti viedä sairaat! + +"Jannen suhteen en hetkeäkään epäröinyt. Hyvä tuttava maailmanrantaa +kiertäessä on kallisarvoinen kuin itse elämä ja Janne oli semmoinen. +Rintamilla ja muissa seikkailuissa oli monen monet kerrat oman +henkensä kaupalla elämäni pelastanut. Päätin hänet kätkeä vaunuuni ja +hoitaa parhaani mukaan, tuli mitä tuli. Mutta ne toiset sairastuneet +suomalaiset... Heimotunne, veriheimolaisuus veti... suomalaisiahan ne, +kuin veljiä ikään... rinnan tapeltu ja näytetty oikeata suomalaista +sisua... + +"Asukaa vaikka vaunussakin, mutta koettakaa kaiken nimeen välttää +tarkastusta, sillä minun pääni ei ole silloin lujassa..., sanoin niille. + +"Kun Janne alkoi toipumaan päin, sairastuin minä, mutta kun ihmisellä +on kova usko elämään ja se on nuori, niin ei tautikaan sitä voita. +Minulla oli vaistomainen tunne että piti syödä, syödä niin paljon kuin +maha veti ja se minut nähtävästi pelasti. Muistan Jannen sanoneen +huonommillani ollessani, kun hetkeksi heräsin horrostilasta: Lihaa, +lihaa! ja kuin sitä sain olin raadellut sitä kuin nälkäinen koira +ikenet irvissä. + +"Sitten tuli lähtö ja junan tarkastus. Olin sangen heikko, mutta kun +kuulin sanan: tarkastus, muistui kalman ruumiskasa mieleeni. Kimposin +ylös ja sitten ulos. Piileksin siellä kunnes juna lähti, sitten +puhvelin päälle, jossa sain 'raitista tuulta' enemmän kuin halutti. +Seuraavalla asemalla pääsin vaunuuni, kun tarkastus oli ohi. + +"Kuten jo sanoin toivuin siitä verrattain pian, mutta joukko-osastoni +supistui kahdellakolmatta osalla ja suomalaisiakin meni viisikolmatta +mäkeen. + +"Oltuani edelläkerrotun jälkeen jonkun aikaa Omskissa, sain määräyksen +osastoineni siirtyä kirgiisiaroille Altain vuoriston lähelle, sillä +siellä vastakumous nosti päätään... + +"Majailimme eräässä arokylässä. Sikäli kuin olin hankkinut tietoja, +piti tämä olla verrattain rauhallinen etappipaikka, josta sopii pitää +silmällä sissiileviä kapinallisia talonpoikia. Mutta kuinkas kävikään. +Eräänä yönä ilmoitti tiedusteluamme että olimme saarretut ja aijottiin +käydä juuri kimppuumme. Aseisiin pojat! huudahdin ja painauduin +ulos. Ryssät aikoivat olla tottelematta. 'Tekö p—keleet taaskin +tappeluttaisitte meillä suomalaisilla itsellenne voiton', sanoin. Ulos +ja ketjuun joka mies taikka nagaanista lähtee ensiksi teille... + +"Tappelu oli kuuma, mutta lyhyt. Ryssät heittivät heti aseensa ja +antautuivat. Ylivoima se olikin, ehkä noin viisitoistakertainen. Näin +ettei ollut muuta tehtävää kuin yrittää murtautua ulos, mutta siinä +hupenivat suomalaisetkin ja kun olimme juuri pääsemäisillämme, saarti +meidät uusi joukko-osasto. Niinkauan ammuin kuin patruunat loppuivat, +sitten olin kiinni. Aamun laume kajasteli kuun valaiseman rannattoman +suola-aron itäisellä taivaanrannalla. Vangit olivat koottuna joka +puolelta sankoilla miesjoukoilla ympäröidyn piirin sisään. Venäläistä +kansallisuutta olevat komennettiin astumaan oikealle puolelle ja +muukalaiset vasemmalle: 'Ei mennä vasemmalle', kuiskasin vieressäni +olevan Jannen korvaan, 'niillä on piru mielessä'. Kun jako oli +tapahtunut alkoi aseettomien muukalaisten teurastus alkuperäisellä ja +villillä tavalla tietenkin. Ensin silvottiin jäseniä, sitten vähin erin +kiduttamalla tapettiin. Suomalaisia ei siinä monia ollut, ne olivat +kaatuneet suurimmaksi osaksi. + +"Mutta eikös nuo musta-sieluiset ryssät, kai oman nahkansa +säilyttämiseksi, antaneet minua ilmi sekä päälliköksi että +suomalaiseksi ja Jannea myöskin. Kurjat saatanat, sanoin niille, +mutta mitä se enään auttoi. Käteni sidottiin hihnalla mikä solmittiin +ratsumiehen satulaan, sitten jalkineet pois jalasta ja sitten +juoksemaan ratsastavan kirgiisin rinnalla pitkin teräväpintaista +suola-aroa. Suoritin sen kokeen loistavasti, sillä olen juoksija, +toisin sanoen täydyin sitä olla, sillä oli se kumminkin parempi +juosta kuin laahata maassa. Jalkani oli verillä kyllä, mutta kipua en +vähääkän tuntenut, enkä masennusta, pelkoa puhumattakaan... Yksi elämä +menetettävänä... ennemmin tai myöhemmin, sama se... Muulloinkin olen +tämmöisessä 'ahtaassa' paikassa tuntenut saman poikamaisen, sanoisinko +ylimielisen tunteen. Koko elämä tuntuu niinkuin se olisi jotakin +pahanpäiväistä ilveilyä. + +"Loppuyöksi työnnettiin minut Jannen kanssa eräänlaiseen vankilaan, se +oli jonkunlainen viljaelevaattori, sillä se oli puolillaan — vehnää, +johon jalat vajosivat kuin löysään hiekkaan. Pakeneminen kyllä näytti +mahdottomalta, mutta kätkeytymistä sieti ajatella. Vehnän sisään +ei päässyt omin neuvoin, vaikka miten olisi yrittänyt, sen tulin +nyt kokeneeksi, mutta orsilla oli joukko raavaan vuotia kuivumassa. +"Kätkeydymme niihin", sanoin Jannelle toivorikkaana ja se onnistuikin +mielestämme niin hyvin, että voimme levollisina odottaa aamun +valkenemista. + +"Nukahdettuamme pari tuntia, lopen väsyneitä kuin olimme, olivat punaset +vallanneet kylän ja kapinalliset vetäytyneet arolle." + + * * * * * + +Uudelleen tavattuani alussamainitun suomalaisen pojan, vuosikauden +myöhempään, kertoi hän lisää kokemuksiaan: + +"Harhailin Siperiaa ristiin rastiin kevääseen 1920 asti, kunnes +Koltshak oli karkoitettu Baikalin tuolle puolelle. Mutta sen +perääntymistie, kuten yleensäkin rintamaseudut, joutuivat kaameiden +näytelmäin todistajiksi, mitkä vasta tulevaisuus voi tasoittaa ja +unehduttaa. Se prosessi mitä Venäjän vallankumous on käynyt, nyt käy +ja vasta tulee käymään, on voimakkaampi samassa suhteessa kuin se on +jälessä yleismaailmallisesta henkisestä ja teollisesta kulttuurista. +Venäjän kansa on oppinut kärsimään ja unohtamaan. Siitä syystä ja +asiain valitettavan laadun vuoksi tulee monen monet kärsimysnäytelmät +häipymään unhoon hipaisemattakaan historian lehtiä. Esimerkin vuoksi +kerron eräitä semmoisia jatkoksi edelläkertomilleni kokemuksille: + +"Kun Koltshak oli pakoitettu perääntymään 'pääkaupungistaan' ja +samalla hallintokaupungistaan Omskista rientomarssissa itään päin, +seurasi hänen kintereillään 'bolsheviikkikauhun' ajamina suunnattomat +pakolaislaumat. Koltshakin, perääntyessä oli paikallisen väestön +vallannut semmoinen pakokauhu, että pakolaisjunat, joita tuli +myötään ja jotka polttoaineiden ja veden puutteessa pysähtyivät ja +ruhkaantuivat Siperian radan toisille raiteille, muodostaen lopuksi +toista sataa virstaa pitkän vaunu- ja veturijonon Omskista länteen +päin. Vaunut olivat tulvillaan pakolaisia, joita oli kerääntynyt +ja Koltshakin 'vanavedessä' kulkeutunut hänen pitkällä noin 3,000 +virstaisella perääntymistiellään Wjatkan rajoilta asti. Kun tämmöinen +pakolaistulva ruhkaantui paikalleen keskellä Siperian ankarata talvea, +niittivät nälkä ja pakkanen runsasta satoa. Siten pysähtyneistä +junista ei kukaan välittänyt, jokainen huolehti vaan omasta itsestään. +Vasta bolshevikkien rintamain saavuttua alettiin niitä tarkastella +ja tavattiin useimmista vaunuista joukottain kuoliaaksi nääntyneitä, +paleltuneita ja tönkiksi jäätyneitä ihmisruumiita. Täten menetettyjen +ihmishenkien lukumäärä oli laskettava tuhansissa. + +"Samana aikana valtasi bolsheviikkipelko ja pakokauhu myöskin Koltshakin +hallintokaupungin. Omskin esikaupungissa Irtisch-joen toisella +puolella sijaitsevasta suuresta sairaalasta, mikä oli muodostettu +sotilassairaalaksi, olivat paenneet koko henkilökunta: lääkärit ja +sairaanhoitajat niin tyyten, että avuttomat sairaat, jotka eivät +kynnelle kyenneet muutamassa päivässä paleltuivat kuoliaaksi. +Bolshevikkien saavuttua ja jouduttua sairaalalle, korjattiin sieltä +1,500 paleltunutta ihmisruumista, joista ainoastaan pieni osa oli vielä +hieman hengissä, mutta kuolivat heti lämpimään siirrettyä, kaikki muut +olivat tönkäksi jäätyneitä. + +"Pieni Taaran kaupunki Omskista itäänpohjoiseen päin sai myöskin olla +järkyttävän murhenäytelmän todistajana ennen Koltshakin rintaman +sieltä poissiirryttyä. Joukko kaupungissa majailevia Tsekko-slovakkeja +olivat bolshevikkien nopeasta tulosta rohkaistuneina salaliittoutuneet +paikallisten asukasten kanssa kukistamaan koltshakilaiset kaupungissa. +Kaikessa hiljaisuudessa valtasivat he asearsenaalin ja anastivat sieltä +kiväärejä ja patruuneja. Kiväärit olivat japanilaismallisia, mutta +onnettomuudekseen olivat he pimeässä suurella kiiruulla kahmimansa +patruunat saaneet kaikki toiseen kiväärilajiin kuuluvia. Niillä ei +siis voinut ampua. Koltshakilaiset saatuaan tiedon anastuksesta ja +siinä tapahtuneesta erehdyksestä, vetivät kaukaa kaupungin ympäristöltä +umpinaisen saartoketjun salaliittolaisten ympärille, mikä loppujen +lopuksi tiukennettiin kaupungin torille ja siinä kaikki suoraa sanoen +'aseettomat' salaliittolaiset teurastettiin viimeistä miestä myöten." + + + + +VASTAKOHTIEN MAA. + + +Puhuttaessa Venäjästä johtuu heti mieleen maa, missä tapaa sangen +lukuisia erilaisuuksia muihin maihin verraten ja missä vastakohdat +sekä maa- ja kansantieteellisellä että poliittisella alalla kohtaavat +toisensa. + +Ensinnäkin on Venäjä suuruudessaan vertaistaan hakeva yhtenäinen, +vaikka kahteen maanosaan kuuluva tasanko, mitä voidaan kulkea 90 +pituusastetta, s.o. noin 10,000 km, tapaamatta kiveä kiven päällä ja +millä matkalla, kulkien junalla länteenpäin, voidaan saavuttaa 25 +tuntinen vuorokausi tai vastakkaiseen suuntaan kulkien 23 tuntinen. +Jo yksin sen Euroopan puoleinen osa on yhtä laaja pinta-alaltaan kuin +meihin kääntynyt kuunpuolikas. Venäjän suurin kuvernementti Arkangel +peittää saman pinta-alan kuin Saksa, Hollanti ja Italia yhteensä ja +pienin Venäjän kuvernementeistä — Moskova — on yhtä suuri kuin Hollanti. + +Venäjä on tyypillinen mannermaa, mutta kumminkin sen jokien +yhteenlaskettu pituus on yli 76,000 km ja jos ne liitettäisiin +perätysten, saataisiin joki, joka ulottuisi kaksi kertaa maapallon +ympäri. Siitä määrästä on purjehdittavaa vesitietä enemmän kuin +puolet ja yksin Volgan, Euroopan pisimmän joen vesialassa on 12,000 +km purjehduskelpoista vesireittiä, minkä rannoilla on 39 suurempaa +kaupunkia, sekä yli 1,000 kylää. Nevanjoki on muodostunut verrattain +niin myöhään kuin 4,000 vuotta takaperin, jotavastoin Volga periytyy +nähtävästi tertiäärikauden loppupuolelta, ollen sillä ikää yhtäpaljon +miljooneja vuosia kuin Nevalla on tuhansia. + +Maan pohjoisissa seuduissa kestää talvi 8 kuukautta, mutta eteläisillä +aroilla ainoastaan 3 kuukautta. Asovan meren rannalla on huomattu 41° C +pakkasta, siis elohopea jäätynyt, mutta lähes 2,000 km _pohjoisempana_ +Pietarissa elohopea ei ole jäätynyt. Maan rajojen sisällä on mitattu +130° C lämpömäärän vaihtelu, nim. 70° pakkasta ja 40° lämmintä varjossa. + +Normaalisina aikoina Venäjä on puinut 2/3 kaikesta eurooppalaisesta +viljasta, niin jopa yli 41 % maailman koko vehnäsadosta, mutta +kumminkin uhkasi v. 1921 vähintäin 25 milj. ihmistä nälkäkuolema. +Riittämättömän ravinnon s.o. ali-ravitsemistilan aiheuttamista +seurauksista on Venäjällä viimeisen neljän vuoden aikana kuollut +vuodessa 4 pros. väestöstä, nousten prosenttimäärä kulutuskeskuksissa +25 %. Maassa asuu heimoja, jotka elävät vielä osittain kivikaudessa, +kuin sitävastoin teollisuus ja kulttuuri toisissa seuduissa ovat +kohonneet huippuunsa. Olen tavannut keski-venäläisessä kylässä +uusiaikaisimpia niitto- ja leikkuukoneita, mutta samalla myöskin kauvas +menneisyyteen kuuluvan _huhmarin_ ja puiset käsimyllynkivet lähes +jokaisessa talossa syömäviljan rouhimista varten. + +Kun historian ensimmäinen sarastus valaisee Venäjän laajoja tasankoja, +tapaamme siellä heimokuntaperusteelle jakautuneen asujaimiston, +mitkä keskenään riitelivät eduista, vallasta ja maa-alueista, +kunnes keski-aasialaiset mongoolit, jotka tosiaankin osasivat +olla yksimielisiä, laskivat heidät valtansa alle, verottivat ja +orjuuttivat mielin määrin. Vielä viimeaikoihin asti vallinnut omituinen +"mir"-järjestelmä, kyläkuntahallinto, on välittöminä peruina säilynyt +heimokunta-ajoilta ja samalla kun se on todistus kokonaisen kansan +takapajuisuudesta, on se myöskin sen heikkous, jopa siihen määrään, +että samainen kansakunta aikoinaan on ollut pakoitettu muista maista +pyytämään itselleen _hallitsijaa_ ja yhteiskunnallisien olojensa +järjestäjää. Yhä uudelleen näyttää onneton Venäjä ajautuvan samaan +pulmaan. Sangen lähellä on nykyään tilanne jolloinka se on vieläkin +kerran huudettava ulos maailmaan: Tulkaa hallitsemaan meitä ja +järjestämään sekasortoiset yhteiskunnalliset olomme! Historia uusiutuu. + +On ollut onneton ja perinjuurin väärä ajatus luoda Venäjästä +suurvalta. Jo kansallisluonteensa perusteella se siihen ei sovi, eikä +tule kaikesta huolimatta suurvaltana pysymään. Semmoiseen vaaditaan +aimo annos kansallista itsenäisyyttä ja sitä ei tapaa Venäjän +kansallisluonteessa. + +Venäjän kansa on koko historiansa aikana osoittautunut lapseksi, +suureksi lapseksi, joka tarvitsee vanhimpansa ohjausta ja ruoskaa. +Toiset pitävät Venäjän hallitsijaa Iivana julmaa pahimpana tyrannina +mitä milloinkaan on ollut olemassa ja kumminkin kaipasi kansansa häntä +kuoltuaan ja ylinnä itkivät ja valittivat ne, joiden omaiset hän oli +kiduttanut ja teloittanut ja joiden elämänonnen hän oli tuhonut. Se, +jos mikään, on tyypillisin kansanluonteen kuva. + +Nykyisen kommunistisen harhaman olisi mikä sivistyskansa tahansa +pudistanut hartioiltaan, tilanteen, mikä kuolemanvarjona on painanut +Venäjän onnetonta kansaa yli viiden vuoden ajan, mutta Venäjän kansa ei +sitä ole tehnyt. Se kärsii vaan niin suunnatonta ja sanoin kuvaamatonta +kurjuutta, minkä edessä historiakin vaikenee sanattomaksi. Oikein +tuntee syvää sääliä sitä kansaa kohtaan, pitäessään siitä sanoa: Se on +saanut juuri semmoisen järjestelmän kuin se _ansaitsee._ — Kummallista +kuin kokonainen kansa niin pitkän ajan alistuu olemaan valtiollisena +koekaniinina! + +Ei kannata lähteä esittämään vastakohtia ja ristiriitoja siitä +järjestelmästä, sillä se on jo semmoisenaan suoranainen vastakohta +ja vahingollisin tilanne mitä historiallisen köyhälistöliikkeen, sen +kansainvälisen vapautumistaistelun tielle voi sattua. + +Pari huvittavaa kysymystä voisimme lopuksi esittää: Miksi +kommunistisella Venäjällä vielä vv. 1920—1921 vallitsi työvoiman puute +vaikka siellä jokainen oli pakotettu työskentelemään, kun sitä vastoin +porvarillisissa maissa ainoastaan osa kansasta työskentelee tuotannossa +ja kumminkin syntyy liikatuotantoa ja työttömyyttä? + +Miksi kommunistisella Venäjällä työläiset kärsivät nälkää, +vilua ja alastomuutta ja kuolivat joukottain mainittujen syiden +johdosta, vaikka jokainen työskenteli ainoastaan oman henkensä +ylläpitämiseksi, jotavastoin porvarillisissa maissa, missä työläiset +ovat pakoitetut elättämään ei ainoastaan itsensä ja perheensä, vaan +_kapitalistinsakin_, eivät kumminkaan tavallisissa oloissa ylipäänsä +kärsi nälkää ja vaatteettomuutta? + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78096 *** diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6c72794 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This book, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..8287d91 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for eBook #78096 +(https://www.gutenberg.org/ebooks/78096) |