diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 78233-0.txt | 2542 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
4 files changed, 2558 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/78233-0.txt b/78233-0.txt new file mode 100644 index 0000000..6180399 --- /dev/null +++ b/78233-0.txt @@ -0,0 +1,2542 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78233 *** +language: Finnish + + + +KOHDEN KUNNAHIA + +Uusia hengellisiä lauluja ja runoelmia + + +Kirj. + +NIILO MANTERE [Juhani Merenheimo] + + + + + +Oulussa, +H. V. Marjamaan kustannuksella ja kirjapainossa, +1908. + + + + + + +SISÄLLYSLUETTELO: + + 1. Katson kunnahia kohti. + 2. Ylös katsees, Herran kansa! + 3. Nuorten rukous. + 4. Kristillisten nuorisoyhdistysten laulu. + 5. Sanas, Herra, annoit kynttiläksi. + 6. Kautta taistoin on. + 7. Nyt, uskovainen, sa kuljet merta. + 8. Sun armos ansaitsematon. + 9. Mun tähteni kärsit, Jeesus. +10. Nyt, kristityt, kiitosta veisaelkaamme! +11. Vihkivirsi. +12. Diakonissojen laulu. +13. Heräjä sinä, ken nukkunet vielä. +14. Iltamme joutuupi. +15. Niin ihanaa on omas olla, Jeesus. +16. Sa tutki mua, Jumalain! +17. Jos murheiden alla sun syömesi lyö. +18. Miks', oi, vaivut ristis alla? +19. Moorialle käsky Herran. +20. Voitto suuri on ja jalo. +21. Kautta Getsemaneen. +22. Nuor' olet sa. +23. Valvo'os, valvo! +24. Sun etees kurjuudessain. +25. Oi, katsahda, Jeesus, mun puolehein! +26. Mua Jeesukseni rakastaa. +27. Kun Jeesus merta käyden kerran. +28. Kun mietin autuutt' ääretöntä. +29. Oi, kiitos, Herra, maan ja taivaan Luoja. +30. Aamulaulu. +31. Iltalaulu. +32. Ylöspäin sun katsees, ylöspäin! +33. Rukous Limingan kansanopiston päättäjäisissä. +34. Suloinen taas sunnuntai. +35. Taas kallis joulujuhla on. +36. Rauhan juhlana. +37. Ne vierivät vuoteni virran lailla. +38. Pääsiäislaulu. +39. Patmosluoto. +40. Jo soikoon kiitos Herralle. +41. Rukous lukuvuotta aljettaessa. +42. Viel' yöhyt niin synkkä, musta. +43. Ylkä tulee! +44. Sammuu päivä, jos ois pitkäkin. +45. Runoelma virkaan-vihkiäisissä. + + + + +Katson kunnahia kohti + +(Ps. 121.) + + +Katson kunnahia kohti, +Joist’ ain' avun sain ja saan. +Hän mua aina auttoi, johti, +Ken loi taivahat ja maan. + +Katson, katson tuonne Luojan +lkikukkuloihin päin. +Hän soi turvan, hän soi suojan +Kautta kaiken elämäin. + +Eikä salli hoipertua +Vieläkään hän jalkani. +Eikä torku hän, mi mua +Varjeleepi, kätkevi. + +Katso, hän ei väsy, makaa, +Israelin Jumala! +Hän on turva varma, vakaa +Ilossa ja surussa. + +Ainiaan hän oikealla +Kädelläin on suojanain, +Sekä päivän helteen alla +Että yöllä nukkuissain. + +Hän on pilvenpatsahana +Vastaan hellett' auringon. +Viluss', yössä suojaavana +Tulenpatsasna hän on. + +Pahasta hän kaikestakin +Suojella mun tahtovi, +Myrskysäitten riehuissakin +Kätkevi hän sieluni. + +Kätkekin, ah, Herra taivaan, +Ulos-, sisäänkäyntini! +Kätke mua armost' aivan! +Kätke nyt ja ijäti! + + 9.III.08. + + + + +Ylös katsees, Herran kansa! + +(Sävel: virsi 333.) + + +Ylös katsees, Herran kansa! +Aarteistansa +Riemuita suo maailman! +Sull' on aarteet korkeammat, +Ihanammat: +Ikiaarteet taivahan! + +Ylös katsees, Herran kansa! +Aineen ansa +Kahlita ei sua saa! +Halvat sillen aarteet maiset, +Taivahaiset +Ken saa kerran omistaa! + +Ylös katsees! Kaikki täällä +Tään maan päällä +Hetkellist' on, haihtuvaa: +Raukee ruusus' ihanimmat, +Punaisimmat, +Kaikki kuihtuu, katoaa! + +Miks' siis kiintää haihtuvihin +Kukkasihin, +Aarteisihin syömensä? +Miksi surra, vaikeroida, +Jos ei noita +Runsaasti suo elämä? + +Miksi surra nurkumiellä, +Vaikka tiellä +Hetken ahdast' olkohon? +Murto-osa haihtuvainen +Elo mainen +Ijäisyyden rinnall' on! + +Sitäpaitsi lapsistansa +Ainiansa +Herra kantaa murehen. +Nouskoon myrsky, tulkoon hätä, +Hän ei jätä, — +Kätkeytyy vain hetkisen! + +Ylös katsees, Herran kansa! +Aarteistansa +Maailman suo riemuita! +Mit’ ei nähty, eikä kuultu, +Konsaan luultu, +Omilleen suo Jumala! + + + + +Nuorten rukous. + +(Sävel: Hengelliset laulut ja virret N:o 33.) + + +Sydän puhdas minuun luo'os, +Herra kaikkivaltias! +Henki vahva mullen suo'os +Avarassa armossasi +Kurjaa, kehnoa ja väärää +Auta mua välttämään! +Kohden ikuist' elonmäärää +Auta mua pyrkimään! + +Elo tuopi taisteloita, — +Niissä auta voitolleni +Auta, mielin rohkein noita +Kohtaan, Sinuun luottaen! +Vastoinkäymisissä mua +Tue, Herra, voimallas! +Onnen hetkist' auta, Sua +Kiitän, Isä armias! + +Tähtenäni kirkkahana +Sanas olkoon matkallain, +Etten harhaan kulkijana +Määrästäni eksyis vain! +Mut jos, koito, jonkun kerran +Eksyksihin joutunen, +Johda mua, sana Herran, +Oikeaan taas jällehen! + +Maatain, lähimmäisiäni +Hyödyttää mun, Herra, suo! +Auta, esimerkilläni +Etten pahennusta tuo! +Vihdoin, konsa ilta koittaa, +Ijäisyys jo aukeaa, +Suo mun luonas kruunu voittaa, +Ikirauha saavuttaa! + + 19.IX.08. + + + + +Kristillisten nuorisoyhdistysten laulu. + + +Oi, terve te, nuoret, jo lippumme luo! +Ikitotuuden seisomme puolla. +Elonlähteestä rintamme rauhoa juo, +Jalo määrämme ylhääll' on tuolla! +Pyhä, kaunoinen Kaanaa +On määrämme pää, +Ei ruostuvat aarteet, +Ei maailma tää! +Oi, terve te, nuoret, jo lippumme luo! +Ikitotuuden seisomme puolla. + +Paras nuorna on liittyä Jeesuksehen, +Sydän lämminnä vielä kun sykkää! +Ikikuoloon se varmasti vaipuvi, ken +Parannustaan tääll' yhä lykkää. +Ja kolkko on olla, +Miss' synnin on yö, +On raskaat ne kahleet, +Se joihin sun lyö. +Elos keväässä liity siis Jeesuksehen, +Sydän lämminnä vielä kun sykkää! + +Ah, riennä, ah, riennä! Viel' auk' ovi on! +Tosionnen voit Herralta saada. +Kera Jeesuksen käy elon aallokkohon, +Niin myrskyt ei purttasi kaada! +Vaikk' aaltoja, tuulta +Sun matkallas lie, +Ain' onnellisesti +Sua Herrasi vie! +Siis riennä, ah, riennä! Viel' auk' ovi on! +Viel' armon ja rauhan voit saada! + +Pyhä lippumme on, pyhä taisto on tää, +Johon Herra meit' armossa johti. +Ja me laulamme: maailman turhuus, sa jää! +Ikikunniaa käymme me kohti. +Pois kahlehes, synti! +Pois hekkumas, maa! +Ei perijää taivaan +Ne hurmata saa! +Pois — laulamme — maailman turhuus, sa jää! +Ikikunniaa käymme me kohti. + +Ja Jeesus, hän kanssamme taistoissa käy, +Sotajoukkonsa voittohon johtaa! +Ja kohta se ranta, mi viel' ei näy, +Elonvirtoineen silmiimme hohtaa! +Käy kanssamme kallis, +Pyhä Joosua, vaan, +Niin kuljemme voittain +Me läp' erämaan! +Niin, Jeesus, sa kanssamme taistoissa käy! +Ylös Kaanaasen kansasi johda! + + + + +Sanas, Herra, annoit kynttiläks. + + +Sanas, Herra, annoit kynttiläksi, +Valoks' annoit elonteillemme, +Yöhön, korpehen ettemme eksyis, +Luotas eksyis harhapoluille, +Juoniin pahan vihamiehen taipuis, +Vaivaan loppumattomahan vaipuis. + +Sanas annoit, ett' ois janoisilla +Siinä lähde raikas, kirkkahin, +Että elonleipää isoovilla +Siin' ois mannaa evankeliumin, +Että köyhill' aarreaitta oisi, +Kuolleet luut myös elon saada voisi. + +Sanas annoit, — anna, Herra, meille +Armos myös niin sanaas kuulemaan, +Että sydämemme syttyis, liikkuis, +Poistuis mielest' aatteet, aarteet maan! +Vieös meitä elonlähtehille, +Vieös niityillesi kukkiville! + +Suo oi, Jeesus, jalkais juureen hiljaa +Istahdamme lailla Marian, +Hartahin sua mielin kuuntelemme, +Kätkein sanas pyhän, ihanan! +Suo'os, osan hyvän sielullemme +Sinuss', armain Jeesus, valitsemme! + +Anna sanas myöskin kaikkialla +Kaunihisti kantaa hedelmää! +Anna Henkes tuulten sulatella +Kansoist' epäuskon kylmä jää! +Anna tules loistaa Euroopassa, +Loistaa kaikin paikoin maailmassa! + +Anna pyhän tules, Jeesus rakas, +Syttyä myös maassa pakanain! +Anna aamun valjeta jo siellä, +Miss' on yhä synkkää yötä vain! +Kirkastaos myös sa, armon Henki, +Armo heilien, armo kaikillenki! + + + + +Kautta taistoin on — + +(Sävel: Hengelliset laulut ja virret N:o 219.) + + +Kautta taistoin on +Taival taivohon. +Siispä taistele! +Herran lipun alla +Miellä urhoisalla +Sodi, taistele! + +Voiton seppele +Sodan palkk' on se. +Siispä taistele! +Voimaa Jeesus antaa, +Kotkan siivin kantaa, +Ettet sortune! + +Vasten vainoojaa, +Lihaa, maailmaa +Seiso taistellen! +Miss' on lepo, unta, +Siell' on valtakunta +Valheen, vääryyden. + +Ällös uupuko! +Läsn' on voitto jo, — +Vielä taistele! +Ansaitseepi taivas +Ponnistukses, vaivas, +Siispä taistele! + +Hetken taistosi +Vainen kestävi, +Hetken vielä vain! +Mutta autuus taivaan +Ijäinen on aivan, +Lopu ei se lain! + +Kohta kotiin, oi, +Pääset, virtes soi +Rannoill' uuden maan! +Kestä vielä hetki! +Pian taistois retki +Päättyy kunniaan! + + + + +Nyt, uskovainen, sa kuljet merta — + +(Sävel: Hengelliset laulut ja virret N:o 281.) + + + +Nyt, uskovainen, sa kuljet merta, +Mik' aaltoaapi, +Vaan rauhanrannan sun sielus kerta +Ylhäällä saapi. +Ja Jeesus täälläkin viihdyttää +Sydäntäs rauhatta sykkivää +Lupauksillansa. + +Jo matkall' ollessa maistaa Herran +Saat suloisuutta. +Saat joka huomen ain' uuden kerran +Sa laupeutt' uutta. +Ja joskin lainehet laivaas lyö, +Ja poves huokaavi, ja on yö, +Sua läsn' on Jeesus! + +Sua läsn' on Jeesukses kaikin hetkin +Sua paimennellen, +Tos'onneks myrskyt ja vastuksetkin +Ain' ohjaellen. +Ja vaikk' et tuntea, nähdä saa, +Sua on hän läsnä ja kannattaa +Käsivarrellansa. + +Ja kerran saavutat rannan, missä +Ei myrskyt pauhaa, +Eik' enää silmäs oo kyynelissä, +Vaan nautit rauhaa. +Siell' oikein riemuita rintas voi, +Ja ihanammin sun laulus soi +Isän luona siellä! + +Soi ihanammin sun laulus siellä +Perillä kerran, +Kun pysyt kuolohon asti tiellä +Avulla Herran. +Kanss' enkel’laumojen laulavain +Ja pelastettujen miljoonain +Sinä laulat siellä! + + + + +Sun armos ansaitsematon + + +Sun armos ansaitsematon +On tarpeen, Jeesus, mulle. +Sun ansios, sun veres on +Vain turva tuomitulle. +Ma vastaan lain +Kanteita vain +Saan levon haavoissasi. + +Mun ijäisehen kuolemaan +Ois vienyt synnin valta, +Vaan pelastuksen sanan saan +Nyt varman Golgatalta: — +Kun kuolit sä, +Niin ristiltä +"Se täytetty on" huusit. + +Näin maksoit, Jeesus, velkani. +Näin sovintotyös täytit. +Ja kautta kovan kuolosi +Sa Isän lemmen näytit. +Lain tuomion +Nyt alta on +Sun kuolos kautta pääsy. + +Ja niinpä, kurja syntinen +Vaikk' olenkin ma aivan, +Nyt ijäisest' en huku, en, +En vaivu ikivaivaan, +Kun katuvin +Vain sydämin +Ma sinuun, Jeesus, turvaan. + +Siis kiitos, rakas Herrani, +Kun veres tähten' annoit, +Kun kärsit rangaistukseni, +Mun syntini kaikk' kannoit! +Suo, että vaan +Ma ainiaan +Myös sua rakastaisin! + +Suo myös, ett' uhatessa lain, +Kun se mua syyttää, soimaa, +Ja kaikiss' ahdistuksissain +Ma muistan veres voimaa! +Suo, sinuhun +Ain turvaudun +Ja sua, sua seuraan! + +Kun kuolemankin hetki lyö +Ja viime myrsky pauhaa, +Suo suuri sovitukses työ +Mun muistaa, saada rauhaa! +Suo nukkua +Mun sinussa, +Kuin lapsi äidin helmaan! + + + + +Mun tähteni kärsit, Jeesus. + + +Mun tähteni kärsit, Jeesus, +Mun tähteni. +Sa rangaistukseni kannoit +Ja kuolohon itses annoit +Mun tähteni. + +Sa Getseemaneessa kerran +Mun tähteni +Niin vaikean kannoit vaivan +Ja hikoilit verta aivan +Mun tähteni. + +Ja päässäs' oi' piikkikruunu +Mun tähteni, +Ja raskahan ristin alla +Sa vaelsit horjumalla +Mun tähteni. + +Ja vihdoin, oi, Jeesus rakas, +Mun tähteni +Sa maast' ylös ylennettiin +Ja ristillen ripustettiin +Mun tähteni. + +Maan, taivahan hylkäämänä +Mun tähteni +Sa tuomioin kannoit tuolla! +Sa, Jumalan Poika, kuolla +Sait tähteni! + +Ja tuonelan syvyyksiinkin +Ah, tähteni +Sun ohdakepolkus kulki, +Ja hautakin kerran sulki +Sun tähteni! + +Voi, ristihin ripustettu +Mun Herrani! +Se sydäntäin särkee aivan, +Kun mietin, min kärsit vaivan +Mun tähteni. + +Ma syyllinen, sinä syytön, +Ja kuitenki +Sua tuomio, kirous tapaa, +Ett' tuomiost' öisin vapaa +Ma ijäti. + +Ma syyllinen, sinä syytön, +Vaan tähteni +Sa vapiset, vuodat verta +Ja tuskien kuljet merta +Mun tähteni! + +Täst' armostas kuinka, kurja, +Ma kiittänen, +Kun tähteni veres annoit +Ja raskahan kuorman kannoit +Mun syntien! + +Ah, Jeesus, sa anna mullen +Sun armosi, +Ett' aina sun vaivas muistan, +Pois poluilta syntein suistan +Mun sieluni! + +Ja veresi, joka vuoti +Mun tähteni, +Sa synnistä, vääryydestä +Mua puhdistaa, mua pestä +Suo alati! + +Oi, Jeesus, tääll' aina ollos +Mun turvani! +Ja kuolossa, tuomiolla +Myös veres suo turvan' olla +Ja voittosi! + + + + +Nyt, Kristityt, kiitosta veisaelkaamme! + + +Nyt, kristityt, kiitosta veisaelkaamme! +Nyt Herramme voitosta riemuita saamme. +Yön varjoista pääsiäisaamu kun koitti, +Hän nous', ikisankari, kuoleman voitti. +Kiitos, oi, Herran! + +Hän nousi, hän elääpi, ruhtinas jalo, +Ja kuolon nyt maille uus loistavi valo. +Jo kukistui kuolon ja tuonelan valta, +Ja särjettiin valtikka kadottajalta. +Kiitos, oi, Herran! + +Ja nyt emme tarvitse hukkua, kuolla, +Kun meill' on eesvastaaja ylhäällä tuolla. +Hän, vanhurskautemme, hän, rauhamme pyhä, +Hän armahtaa, puhdistaa, voimaa suo yhä. +Kiitos, oi, Herran! + +Hän voimaa suo nousemaan syntien alta, +Jos ken sitä anoo hält’, armahtajalta. +Jos syntien kuoppa lie kuinkakin syvä, +Hän nostaa voi sieltäkin, Herramme hyvä. +Kiitos, oi, Herran! + +Ja niinkuin nyt Jeesus nous kuolleista kerran, +Niin nousta me saamme myös päivänä Herran, +Ja ijäisess' ilossa heijasti sitten +Me laulamme ylhäällä maass' elävitten: +Kiitos, oi, Herran! + +Nyt tahtoa Herran vain noudattakaamme +Me, armoonsa luottain, niin autuuden saamme! +Hän, sankari voiton, meit' auttavi tiellä +Ja kunniaan kruunaavi luonansa siellä. +Kiitos, oi, Herran! + + + + +Vihkivirsi. + +(Sävel: virsi 339.) + + +Kädessäs on, Herra suuri, +Elomme ja onnemme. +Sulta yksin, sulta juuri +Kaiken hyvän saamme me. +Kotoinenkin onnemme +Sun on sulolahjas se. + +Lahjastas täst’ armahasta +Riemuita suo näittenkin, +Kasvois eessä jotka vasta +Lujin lupas lausehin +Kautta elon toisiaan +Rakastaa ain' kuolemaan! + +Siuna'ukses, suojas heille +Annossasi, Herra, suo! +Aikomilleen elonteille +Onnen ruususia luo! +Säilyä suo lempensä +Riemun, murheen päivinä! + +Myrskysäitäkin jos tiellä +Sallit joskus sattua, +Anna tyytyvällä miellä +Heidän niitä kohdata! +Lohtuasi heillen suo! +Käsivartes tueks tuo! + +Anna myöskin aina näiden +Sanaas johtotähtenään +Pitää kautta kaikkein säiden +Matkallansa yhtenään! +Niin on rauha rinnassaan, +Kuinka onni vaihtuukaan. + +Suo myös, Jeesus, näiden kerran +Häitten juhlaan koitua +Sinne, miss' on luona Herran +Ikikiitos kaikuva! +Kummankin suo kuollessaan +Iloos päästä ihanaan! + + + + +Diakonissojen laulu + +(Sävel: Hengelliset laulut ja virret N:o 33.) + + +Katso, Herra, puoleheni! +Armos, apus mullen suo! +Kylmä on mun sydämeni, +Hehkua sa minuun luo! +Hehkua sen rakka'uden, +Joka riemuin uhroaa, +Toimii tähden toisten onnen, +Mutta itsens' unhoittaa! + +Katso, Herra, puoleheni! +Heikkoa mua vahvista! +Siuna'us suo toimilleni +Palveluksen virassa! +Nöyräksi ja hiljaiseksi +Minut, kallis Jeesus, tee! +Auta, Henkesi työ hyvä +Minuss' että syvenee! + +Auta, myötäonni mullen +Ett’ei turmioksi näy! +Auta, ett’en taistoin tullen +Kärsimättömäksi käy! +Oppia mun sinust' anna +Mieltä itsekieltävää, +Rakkautt' anteeks'antavaista, +Kärsiväistä, lempeää! + +Kurja olen, Jeesukseni, +Ollaksein sun palveljais, +Kurja lähimmäisilleni +Kertoaksein armostais. +Mutta kun mua tahdot käyttää, +Auta, tahtoos alistun! +Auta, kaikess' elossani +Etsin kunniaa vain sun! + +Rakas Jeesus! Huomahasi +Turvallisna antaudun. +Hyvä on sun helmassasi, +Hoidossasi olla mun. +Armossas sa siunaat mua +Sekä työtäin heikkoa, +Armost’ antaa voitonpalmun +Tahdot kerran taivaassa. + + + + +Heräjä sinä, ken nukkunet vielä! + + +Heräjä sinä, ken nukkunet vielä! +Heräjä, ett’et sa hukkuisi vaan! +Ällös käy kauvemmas kuoleman tiellä! +Herran käy ääntä jo kuuntelemaan! + +Heräjä! Lakkaa jo synnistä kerran! +Ällös, oi, sortuvaan Sodomaan jää! +Vielä soi sullen nyt kutsumus Herran, +Vaan ehk' on viimeinen kerta jo tää! + +Heräjä, nouse! Yks' askele vainen +Vaiheella sun sekä kuoleman on! +Herää! — on kohtalos kauhistavainen, +Sielus jos hukkuvi kuolematon. + +Jeesuksen ristin luo nöyrällä miellä +Riennä, kun autuuden päivä viel' on! +Riennä ja tunnusta syntisi! — siellä +Laupeus on tarjona lausumaton. + +Vaikkakin syntinen suuri sa lienet, +Hukkua sentään sa tarvitse et. +Herrall' on armoa, luokseen jos vienet +Syntisi, armoa kerjäelet. + +Jeesuksen syli, ah, auki on vielä, +Viel' elonvettä hän tarjoelee! +Eikä hän katuvalt' armoaan kiellä, — +Käänny siis, käänny, nyt parannus tee! + +Käänny, oi, tänään jo puolehen Herran! +Huomenna myöhäistä olla jo vois. +Saatanan orjuus, ah, heitä jo kerran! +Pudista kahleet nyt päältäsi pois! + + + + +Iltamme joutuupi + +(Luukk. 24:29.) + + +Iltamme joutuupi, +Päivyt se laskevi. +Kanssamme, Herra, käy! +Kanssamme kun sa oot, +Aallotkin pauhatkoot, +Pelkoon ei syytä näy! + +Kolkkoa kulku ois, +Jollet sa, Jeesus, sois +Suojaasi, armoais. +Elomme oisi yö, +Lupausten tähtivyö +Jos sit' ei kirkastais. + +Kuolomme kuitenkin +Kolkoin ois, kauhe'in, +Jollet ois kanssamme. +Sielumme lohduton +Sais ikivahingon +Päättyissä päiväimme. + +Mutta kun, Jeesus, sa +Kuolonkin kolkossa +Laaksoss' oot luonamme, +Turvaist' on taivaltaa, +Syleillä kuolemaa, — +Taivaan on ovi se! + +Kanssamme, Jeesus, käy! +Muuall' ei turvaa näy, +Kuin sinuss' yksin vaan. +Turvamme kun sa oot, +Myrskytkin pauhatkoot, +Kuljemme kunniaan! + + + + +On ihanaa Sun omas olla, Jeesus − + + +On ihanaa sun omas olla, Jeesus: +Sa kirkka'utta elohomme tuot. +Sa rauhan annat, vaaroiss' avun suot +Ja yli kuohuin, kuiluin sillat luot. +Niin ihanaa on omas olla, Jeesus! + +On ihanaa sun omas olla, Jeesus: +Oot parhain, armain kuninkaista sa: +Sa meit’ et vaivaa, etkä rasita, +Vaan holhoat ain' uudell' armolla. +Niin ihanaa on omas olla, Jeesus! + +On ihanaa sun omas olla, Jeesus: +Sa meit’ et väsy, uuvu hoitamaan, +Jos sinust' emme ilkivalloin vaan +Ja itsekkäästi riennä luopumaan. +Niin ihanaa on omas olla, Jeesus! + +On ihanaa sun omas olla, Jeesus, +Sun kansasi on kansa autuas. +Sit' ainiaan sa kaitset armollas, +Ja aallot, tuuletkin on vallassas. +Niin ihanaa on omas olla, Jeesus! + +On ihanaa sun omas olla, Jeesus: +Ma kuollessakin sinuun luottaa saan. +Kun katseheni käy jo sammumaan, +Sen luottain vielä sinuun nostaa saan. +Oi, ikiomas suo mun olla, Jeesus! + +On ihanaa sun omas olla, Jeesus: +Sun valtikkasi laupeus, armo on. +Jos myrskyä tai tyyntä olkohon, +Sun laupe'uttas, armoas se on. +Niin ihanaa on omas olla, Jeesus! + +9.X.08 + + + + +Sa tutki mua, Jumalain! + +(Ps. 139:23,24.) +(Sävel virsi 121.) + + +Sa tutki mua, Jumalain! +En itsehein voi luottaa. +Jos sydämeeni luotan vain, +Se mullen vaaran tuottaa: +Tielt' elämän +Se väärähän +Mun aivan viedä voisi, +Ja toivoni +Sun armoosi +Se silloin turha oisi. + +Oi, tutki mua, Jumalain! +Sa tutki sydämeni! +Ja auta, ett’ei kuorta vain +Mun oisi hurskauteni! +Ah, pahalla +Jos polulla +Lien, oikeaan mua saata, +Ja taluttain +Mua johda ain' +Sa kohden kotimaata! + +Niin, tutki mua, Jumalain! +Ja suo se armo mullen, +Ett' antaudun, en puoleks vain, +Vaan kokonaan ma sullen, +Ja tahtoon sun +Ain' alistun +Ja käskyis tietä kuljen, +Mut armoosi +Vain toivoni +Ain' yksin kiinnän, suljen! + +Mua tutki, Herra, ett’ei vain +Ois toivo väärä mulla! +Ah, ajassa tääll' ollessain +Suo vilpin ilmi tulla! +Ja kerran, kun +Pois kutsut mun, +Ja seison tuomiolla, +Ja pasuunat +Kun kaikuvat, +Suo omasi mun olla! + + + + +Jos murheiden alla sun syömesi lyö + + +Jos murheiden alla sun syömesi lyö, +Ja aurinkos verhoovi pilvien vyö, +Vie vaivasi, huolesi Herrasi luo! +Hän antavi hoivaa, hän lohtua suo! + +Pois, pois epätoivo! Hän, ken sinut loi, +Sua auttaa hän tahtoo, sua auttaa myös voi. +Jos kuink' epäuskosi saarnatkohon, +Sua läsnä käsvars' ijankaikkinen on! + +Vie Herralle murhees! Äl' itsekses vain +Jää huokailemaan, — se ei hyödytä lain: +Et murheillas muutosta pienintä saa, +Et yöhös ees tähtöstä tuikkailevaa! + +Vie Herralle murhees! Sun tuntevi hän. +Pääs suortuvat luki hän pienimpähän. +Hän tietää, mi tarpeekses, hyödykses on, +Myös suo apuns' armaan hän ahdinkohon! + +Ja muista: se armon on, rakkauden tie, +Ett' ahjohon uskovan Herramme vie: — +Pois kuonaa hän tahtovi noin kuluttaa, +Ett' uskomme kulta se kirkkaaksi saa! + +Ja pilvien jälkeen taas kirkas on sää, +Ja voitto ja rauha on taistojen pää. +Ja määrätön autuus se on osa sen, +Ken kuolohon asti on uskollinen! + +Pois siis epätoivo! Hän, ken sinut loi, +Sua auttaa hän tahtoo, sua auttaa myös voi. +Jos kuink' epäuskosi saarnatkohon, +Sua läsnä käsvars' ijankaikkinen on! + + + + +Miks’, oi, vaivut ristis alla? + +(Sävel: Hengelliset laulut ja virret N:o 12.) + + +Miks', oi, vaivut ristis alla, +Hengellinen matkamies? +Miksi vaikeroitsemalla +Vietät viikkos, kuljet ties? +Kuuluuhan se elontiehen, +Varustuksiin matkamiehen +Rakas risti, Herran ies! + +Eihän konsaan Herran kansa +Vailla ollut ristiään. +Risti ain' oi' seuranansa +Kautta korpimatkan tään. +Ristiä he kaikki kantoi, +Ristin heille Herra antoi +Saattajaksi elämään. + +Ajatellos autuaitten +Määrätöntä lukua, +Kaikkein aikain, kaikkein maitten +Herraan uskovaisia! +Kelle heist' ois outo, kelle +Ollut risti, vaivain helle, +Puhdistuksen valkea? + +Muistaos myös: ristin alle +Taipui itse Jeesuskin, +Piestynä kun Golgatalle +Kulki jaloin horjuvin. +Vieras, raskain risti hällä, +Mutta miellä tyytyvällä +Kantoi hän sen kuitenkin! + +Lakkaa siis jo luulemasta, +Ett' on sulla outo tie! +Juuri hellimäänsä lasta +Herra ristin alle vie. +Taivaasen näin kasvatellen, +Maailmasta vieroitellen +Herra lastaan eespäin vie! + +Ristin alla lihan valta +Meissä murtuu, masentuu. +Viehätyksen maailmalta +Riistää rakas ristinpuu. +Ristin alla nöyryys karttuu, +Rukous elpyy, usko varttuu, +Oma tahto kukistuu. + +Ristin alla katse kiitää +Innokkaammin kotiin päin, +Toivon pursi luokse liitää +Kotirantain siintäväin, +Tuonne valonvalkamille, +Joss' on rauha sotiville +Jälkeen taistoin sitkeäin. + +Risti täällä, kruunu siellä, +Tää sun osas, onnes on. +Ristin alla hetki tiellä, +Sitten autuus loputon. +Pääs siis pystöön, matkamiesi! +Herra kaiken parhain tiesi, +Hän on viisaus pohjaton! + + + + +Moorialle käsky Herran — + + +Moorialle käsky Herran +Aabrahamin johti kerran +Uhraamahan Iisakin. +Matka raskas Moorialle, +Herran tahdon taipui alle +Uskonsankar' kuitenkin. + +Moorialle myöskin kerran +Tie vei itse ristin-Herran. +Moorialla kärsi hän: +Ristinpuussa Golgatalla +Kuoli tuskain tuimain alla +Kuoleman hän hirveän. + +Meitä myöskin Moorialle +Johtaa Herra tuskain alle +Oman tahdon uhraamaan. +Meiltäkin hän Iisakkimme +Vaatii, vieraat alttarimme +Kaataa tahtoo kokonaan. + +Suostukaamme Herran teihin! +Puhdistettu usko meihin +Moorialla luodahan. +Taistoa myös seuraa voitto, +Tuskain päivää kirkas koitto +Uuden päivän ihanan! + +Aabraham sai Moorialla +Voiton, Jeesus Golgatalla, — +Voiton puu on ristinpuu! +Taivu myös sa tahtoon Herran, +Luottain armoonsa, niin kerran +Voittos päivä kirkastuu! + +Moorialla, Moorialla +Hiljaa Herran tahdon alla +Ollos, tilaas tarkaten! +Luovu epäjumalista, +Katoovaisten kahlehista, — +Ijäiset saat sijallen! + + + + +Voitto suuri on ja jalo + +(I Tim. 6:6—10.) +(Sävel: virsi 290.) + + +Voitto suuri on ja jalo +Olla hurskas päällä maan, +Olla rinnass' armonvalo, +Uskonluotto Jumalaan, +Onnehensa tyytyä +Tyynessä ja myrskyssä, +Luottavasti kaikki kantaa, +Mitä Herra ottaa, antaa. + +Voitto verraton on tässä, +Sillä silloin meillä on +Ijäisessä elämässä +Aarre katoamaton; +Aarre, min täytt' arvoa +Viel' ei kenkään aavista, +Ijäisyyskin ain' on uutta +Löytävä siin' ihanuutta. + +Mutta ajan aarteist' emme +Mitään täältä viedä voi, +Kun me elost' erkanemme, +Kuolon kutsu kun se soi. +Aartehitta tulimme. +Aartehitta lähdemme. +Kun se kerran aukee hauta, +Kullat, kunniat ei auta. + +Välehen kuin kukka hento +Kuihtuupi myös elo tää, +Sammuu pois kuin tähdenlento, +Mikä yössä välkähtää. +Siispä tyytykäämme me, +Elantomme, vaatteemme +Isä taivainen kun meille +Lapsilleen suo langenneille. + +Rikkautt', aartehia elkää +Kaihotko maan päälle te! +Pelkää, kristitty, oi, pelkää +Kumarrella kullalle! +Ahne'uden ansalla +Tuhannet on saatana +Vienyt kauvas Jumalasta, +Aarteestansa korkeimmasta. + +Uskovistakin, ah, monta +Harhateillen ahneus vei. +Muista Juudast' onnetonta, +Jok' ei enää noussut, ei! +Muistaos, min lopun sai +Ananias, Safiirai! +Muista: kaiken pahan juuri +Ahne'uden synt' on suuri! + +Rakas Jeesus, onnehemme +Tyytyviksi meitä tee! +Poista, mikä sydämemme +Maailmahan sitonee! +Katsehemme kohota +Kohden ikikotia! +Suo myös, vihdoin satamamme +Luonasi me saavutamme! + + + + +Kautta Gctsemaneen — + + +Kautta Getsemaneen, kautta +Golgatan vei Herran tie. +Kautta vaivain kunniahan +Myöskin meidän polku vie. + +Kautta vaivain kunniahan, +Kautta korven Kanaaniin, +Kautta sodan Saalemihin, — +Ain' on kulku käynyt niin! + +Kun siis kuljet kautta vaivain, +Korpea käyt pimeää, +Taisto pauhaa, — muista: vanha, +Koeteltu tie on tää! + +Muista: tätä tietä juuri +Jeesus käynyt eelläs on; +Tää tie ristinsotilaitten +Tuttu tie on voittohon! + +Kautta vaivain kunniahan +On tie ollut, tieksi jää. +Helpompaa ei tietä löydy, +Polkua ei väljempää! + +Mutta mit' on vaivat maiset +Kunniahan verraten? +Pisara vain verrattuna +Pohjattomaan merehen! + +Siispä, ristin-sotur', ellös +Alla vaivais vaipuko! +Muista, mihin autuutehen +Johtaa vaivat, taistelo! + +Muista myöskin: yhtään vaivaa +Eipä sullen Herra sois, +Jos vain vaivain valkeatta +Sinut kypsyttää hän vois! + +Kautta vaivain kunniahan! +Tää siis sunkin tiekses jää. +Tyydy tähän, salli Herran +Kunniaan sua kypsyttää! + + + + +Nuor' olet sa — + + +Nuor' olet sa, — ken kuninkaasi, + +Ken herrasi olla saa? +Ken suunnata toimintaasi? +Ken sydämes valloittaa? +On tarjona herraa kaksi, +Sa kumman käyt palvelijaksi? + +Ah, toinen on synkempi yötä, +On julma, on armoton. +Häll' ansoja, kahleit' on myötä, +Hän murhaaja sieluin on. +Sen, ken kävi hällen työhön, +Hän vie ikikuolon yöhön. + +Vaan toinenpa on ihanaisin, +On suloisin armossaan. +Hänen vertaist' ollut ei laisin +Maan pääll' ole milloinkaan. +Hän vapauden, rauhan luopi. +Hän ijäisen onnen suopi. + +Oi, lausu, oi, virkkaos, kelle +Sa intos ja lempes suot? +Ne suotko sa Jeesukselle? +Ne uhriksko hällen tuot, +Mi sullen sun kaikkes antoi, +Ja syntisi kerran kantoi? + +Vai synkänkö syvyyden herran +Viel' orjaksi kurjaks jäät, +Kun murhaajamielensä kerran +Sa tiedät ja sen yhä näät? +Hält' onnea saavasko luulet, +Min vihaavan sua kuulet? + +Voi, ystävä, Jeesukselle +Sun intos, sun lempes suo! +Hän polulle turvalliselle +Sun vie, tosionnesi luo. +Hän parhaita iloja antaa, +Hän suojaavi, siunaa, kantaa. + +Ja kas, ikiruusujen tuoksu +Sun kevääsi sulostaa, +Ja kaunis on elosi juoksu, +Kun Herra sit’ ohjoaa. +Ja kaunis on iltas kerran, +Kun siunaama oot sa Herran! + +Siis Jeesus se sun kuninkaasi, +Sun Herrasi olkohon, +Hän, pimeyden vallan mi kaasi +Ja tähtesi kuollut on! +Suo sydämes hällen varhain! +Hän on kuninkaista parhain! + + + + +Valvo’os, valvo! + +(Mark. 13:35-37.) + + +Valvo'os, valvo! +Konsa et tiedä, +Lyö tulonhetki +Huonehen Herran! +Ehtoolla ehkä, +Taikka puol'yössä, +Taikkapa varhain +Aamulla kerran! + +Valvo'os, valvo! +Vait', ylen hiljaa +Enkeli kuolon +Kiitävi, kulkee! +Kolkuttamatta +Aukovi ukset, +Terveenkin tempaa, +Syliinsä sulkee! + +Valvo'os, valvo, +Ett' elon Herra +Ei sua kohtais +Nukkumass' aivan! +Valvo'os, valvo! +Jos nukut, kerran +Kolkutat turhaan +Porteille taivaan! + +Valvo'os! Maksaa +Valvoa vaivan +Puolesta kruunun, +Ijäisen voiton! +Valvo'os! Silmiis +Säihkyvi säteet +Koht' ikikevään +Ihanan koiton! + + + + +Sun etees kurjuudessain — + +(Sävel: Hengelliset laulut ja virret N:o 23.) + + +Sun etees kurjuudessaan, +Oi, Jeesus, lankean, +Ja, syvyydestä huutain, +Sun armoos vetoan. + +Mun yli pauhaavaiset +Nyt pyörteet pauhoaa, +Ja aallot suuret, mustat +Mun uhkaa upottaa. + +Ma hukun, jollet, Herra, +Sa riennä apuhun. +En jaksa, — synnin kuilu +Vie syvyyteensä mun. + +En jaksa, — omin voimin +Ma voittoa en saa, +Kun kuohut kiusa'usten +Mun, heikon, saavuttaa. + +Ah, Herra, armon Herra, +Sa tunnet heikkouteni, +Sa turvakseni joudu, +Sa riennä avuksein! + +Sa syväin aaltoin alta +Mua auta armossas, +Ja pyörteet pauhaavaiset +Pysäytä voimallas! + +Ja synnin voittajaksi, +Sa, Jeesus, minut tee! +Ja suo, ett' autuudestas +Taas henken' iloitsee! + +Ja voimaa mullen anna +Ja tue henkeäin, +Ett' ilman kotkan lailla +Voin kiitää ylöspäin! + +Voin kiitää, nousta, rientää, +Enk' enää näänny, en, +Voin vaeltaa, enk' uuvu, — +Tät' anon, rukoilen! + + + + +Oi, katsahda, Jeesus, mun puolehein! + + +Oi, katsahda, Jeesus, mun puolehein! +On sairas mun sieluni, sydämein. +Ei minuss'oo tervettä kohtaa lain: — +Oon täynnä ma haavoja, vammoja vain. + +Enk' itse voi auttaa ma itseäin, +En terveeksi tehdä mun sydäntäin. +Mut sinä, oi, rakkahin Herrani, +Mun tahdot, mun voit tehdä terveeksi. + +On öljyä sulla, mi parantaa, +Mi terveiksi syvätkin haavat saa. +Jos kuinkakin vaikea sairaus on, +Sa auttaja, lääkär' oot verraton. + +Tievieressä synnin Jeerikon +Jos ken alastonna ja haavoiss' on, +Et käy, rakas Jeesus, sa ohi sen, +Vaan riennät luo, hellien, vaalien. + +Luo riennät ja haavamme sidot sä +Ja vuodatat armosi öljyä, +Ja katso, jo terveeksi sairas saa, +Ja rintansa taas voi riemahtaa. + +Ma uskon: — sa et ohi käy myös mun, +Mun, runnellun, alasti riisutun, +Vaan rintani haavoille hoitoa suot, +Puol'kuolleesen armollas elämän luot. + +Niin uskon, — ah, verelläs kalliilla +Lumivalkoiseks mua puhdista! +Kaikk' anteeksi syntini suuret suo! +Ja uus sydän, uus mieli minuun luo! + +Ja katso, taas riemuiten lyö sydän tää, +Ja armoas suurta se ylistää! +Ja kerran se paremmin, raikkaammin +Sua kiittävi saleissa Saalemin! + + + + +Mua Jeesukseni rakastaa. + + +Mua Jeesukseni rakastaa, +Niin suuri vaikka veikan' on. +Vaikk' ansaitsin vain tuomion, +Mua Jeesukseni rakastaa. + +Mua Jeesukseni rakastaa, +Ja siks hän kuoli ristillä. +Vaikk' olen kurjan-kurja mä, +Mua Jeesukseni rakastaa. + +Mua Jeesukseni rakastaa, +Ja syntin' anteeksi hän suo. +Kun katuen käyn hänen luo, +Hän kaiken velkan' unhoittaa. + +Mua Jeesukseni rakastaa, +Ja rakkautens' on sama ain. +Jos harhaankin käyn kulkeissain, +Mua Jeesus säälii, rakastaa. + +Mua Jeesukseni rakastaa +Niin seisoissain kuin horjuissain. +Kuink' onni vaihtukoonkin vain, +Mua Jeesukseni rakastaa! + +Mua Jeesukseni rakastaa, +Ja hänehen ma turvaudun. +Hän pauhinassa taistelun +Mua tukee, kotiin kuljettaa. + +Mua Jeesukseni rakastaa. +Oi, jospa häntä minäkin +Rakastaa voisin syvemmin +Ja häneen enemp' uskaltaa! + +Mua Jeesukseni rakastaa, +Jos ajat mitkä tulkohon! +Ja kerran myös, se toivon' on, +Ma syvemmin voin rakastaa! + + + + +Kun Jeesus merta käyden kerran — + +(Matt. 14: 28-31.) + + +Kun Jeesus merta käyden kerran +Sai luokse oppilastensa, +Niin silloin käskyst' armaan Herran +Sai käydä Pietar' aalloilla, +Sai käydä aaltoin, vetten päällä, +Kuin vuorta oisi allahan, +Vaikk' aallot hyrskyi tuulisäällä, +Soi pauhu tuulen tuimimman. + +Niin kauvan kuin hän yksinänsä +Loi Herrahan vain katsellen, +Ei vajonnut hän käydessänsä, +Vaan kulki yli kuohujen. +Tuo katse Herraan kyvyn antoi +Noin käydä meren aaltoja. +Kun Pietar' uskoi, kuohut kantoi, +Kuin ollehet ois tannerta. + +Mut kohtapa kun Pietar' parka +Sai katsehensa jakamaan +Välille tuulen, Herran, — arka +Hän on ja alkaa vaipumaan. +Kun tuulen tuimuus, aaltoin pauhu +Pois katseen Jeesuksesta vie, +Niin kulkijan jo valtaa kauhu, +Ja syvyyteen on hällä tie. — + +Viel' usko pitkin lainehia +Voi käyskennellä tänäänkin, +Kun Golgatan vain sankaria +Se katsoo kiintein katsehin. +Vaikk' olkoon myrsky, — silloin emme +Me aaltoloihin vajoa, +Kun herkeemättä katsellemme +Vain tähtää Herraa Jeesusta! + +Mut jos me katsehemme jaamme +Välille aaltoin, Kristuksen, +Jos hetkeks' armon-ruhtinaamme +Pois häipyy eestä katsehen, +Niin vajoominen työksi saapi, +Ja yli kuohut kohta lyö, +Ja myrskyn pauhu kauhistaapi, +On sieluss' epäilysten yö! + +Oi, Jeesus, usko meillen anna, +Mi aaltoloita käydä vois! +Suo turvamme ain sinuun panna, +Jos kuinka tuulet, aallot sois! +Suo sinuun yksin katsehemme, +Kun myrsky pauhaa, kiinnittää, +Yl' aaltoin silloin käyskelemme, +Kuin kalliota kiinteää! + +Yl' aaltojen me käyskelemme, +Ja kerran koittaa määränpää, +Tuo, johon kaihoo sydämemme +Ja toivon silmä tähtäjää. +Meit' ethän, Jeesus kallis, heitä, +Kun hoitoos antaudumme vaan, +Yl' aaltojenkin kannat meitä +Sa kotirantaan rauhaisaan! + + + + +Kun mietin autuutt' ääretöntä + + +Kun mietin autuutt' ääretöntä taivaan, +Miss' ikisoitoin harput kaikuvat, +Ja voiton virttä laulaa hurskahat. +Niin kaiho syvä valtaa rintan' aivan. + +Kun nostan katseen kohden kotirantaa, +Mist' ijäks poiss' on synti, sumut, yö, +Miss' alleen kiusaaja ei enää lyö, — +Se katse mullen kehoitusta antaa. + +Kun suuntaan silmän' ylös tuonne, jossa +Kaikk' itkut maiset kerran kuivataan, +Ja ohi kaikk' on tuskat, murheet maan, +Se lohduttaa mua täällä taistelossa. + +Kun mietin vielä, että Vapahtajaa +Siell' ijäisesti katsella ma saan, +Enk' enää rakkaist’ eroo milloinkaan, +En kantaa tahtois enää tomumajaa! + +Oi, Jeesus, kautta korven johda, kanna +Mua ikikodin onneen, valohon! +Ja korpitaival kun tää lopuss' on, +Oi, silloin mullen kruunu armost' anna! + + + + +Oi, kiitos, Herra, maan ja taivaan Luoja! + +(Sävel: virsi 359.) + + +Oi, kiitos, Herra, maan ja taivaan Luoja, +Sa lastes turva, suojatonten suoja, +Kun apus armaan tähän asti soit, +Meit' öin ja päivin vaalit, vartioit! + +Vaikk' ansiottomat ja kurjat aivan +Me olemme, sa lahjat runsaat taivaan +Ain' annoit meillen, Luoja laupeas, +Ja armonaikaa jatkoit armossas. + +Sun armoshan suur' yltää taivaisihin, +Hyvyytes saakka pilviin korkeimpihin. +Et synteimme sa mukaan meillen tee, +Et kosta, niinkuin työmme ansaitsee. + +Sa lisääntyä armos runsaast' annat +Sun pelkäävilles, heist’ ain huolta kannat. +Niin kauvas, kuin on itä lännestä, +Tekomme pahat siirsit meistä sä. + +Kuin isä armahtaapi lapsiansa, +Niin armahdat sa, Herra, ainiansa +Sun pelkääviäs, sillä tiedät sen, +Kuink' on vain heikko tomu ihminen. + +Oi, Herra, armahda meit' eelleen vielä! +Meilt' apuas ja suojaas älä kiellä! +Sa kädestä meit' ohjaele, vie, +Ett' oikea ois kulkemamme tie! + +Suo meillen voimaa kiusa'ukset voittaa! +Äl' anna meitä minkään vahingoittaa! +Oi, Herra, sielumme ja ruumiimme +Sa pahan pauloist' estä, varjele! + +Ja suo sa, sanas johtotähden alla +Me pysymme, sit' aina seuraamalla! +Se sieluhumme aina loistakoon! +Sielt' epäuskon usvat poistakoon! + +Ann' usko meillen, maailman mi voittaa, +Ja, heelmää kantain, sua kunnioittaa +Ja korkealta päältä kattojen +Tuo julki neuvot armos ijäisen! + +Kuin apostolit mielin rohkein kerran +Nimestä todistivat ristin-Herran, +Niin meidänkin suo, Herra, todistaa, +Niin koskaan pelkäämättä maailmaa! + +Niin, auta, tue meitä, Jumalamme, +Ja korjaa meitä iloos kuollessamme! +Ja valtakuntas pyhän, voittoisan +Suo voittaa pian yli maailman! + + + + +Aamulaulu. + + +Taas viettää saimme rauhass' yömme, +Sun kiitos olkoon, Jumala! +Sun nimees alamme nyt työmme, +Taas meillen suo uutt' armoa! + +Oi, Kaikkivoipa, siunaa meitä +Ja apus, suojas meillen suo! +Meilt’ ällös kasvojas sa peitä, +Vaan vielä katsees meihin luo! + +Kautt’ armos, sanas sätehitten +Meit’ oikeaan sa ohjoa! +Valoisa elomme on sitten +Ja iltamme on ihana. + +Oi, Jeesus, Jeesus, synnin teiltä +Meit’ estä, auta, varjele! +Sa nosta katse ylös meiltä, +Maan tomuun ett’ei vaipuis se! + +Myös vaikuta se, sullen että +Kaikk' ovet, portit aukeais, +Ja sielumme vain tyydykettä +Ja rauhaa sinust' ammentais! + +Sa, elonlähde raikas, syvä, +Luo meihin ikielämää! +Ja suo, oi, Jeesus armas, hyvä, +Meilt' että kaivot kurjat jää! + +Ja mieltä meihin rakastavaa +Ja anteeks' antavaista luo! +Ja käsi köyhillen meilt' avaa, +Maan kurjuutt' auttaa meidän suo! + +Niin, Herra, nimees aloitamme +Tään uuden elonpäivän me. +Sa suojaa meitä, kotejamme +Ja kirkkoas ja kansaamme! + +Sa suojaa meitä! — Olla silloin +Hyvässä voimme turvassa. +Jos pauhatkoonkin myrsky milloin, +Ei peloita sen pauhina! + + + + +Iltalaulu. + + +Päättyi päivä. +Levon hetki lyö. +Vuoret, laaksot +Verhoaapi yö. + +Kiitos, Herra, +Kun taas apus soit, +Kun taas turvaks +Käsivartes toit! + +Kiitos, Herra! +Työmme siunasit, +Meitä hoidit, +Vaalit, varjelit! + +Anteeks kaikki +Syntimme nyt suo! +Rintahamme +Sulorauhas luo! + +Rauhass' anna +Myöskin viettää yö, +Uusin voimin +Aamull' alkaa työ! + +Uusin voimin +Tietäs va'eltaa +Kotirantaa +Kohden ihanaa! + +Suloist’ olla +Oi, sun suojass' on. +Sa suot meillen +Enkel’vartion. + +Ja kun valvoo +Se ja vartioi, +Eipä kenkään +Vahingoittaa voi. + +Turviis, Herra, +Siis me nukumme. +Armos anna +Mulle, kaikille! + + + + +Ylöspäin sun katsees, ylöspäin! + + +Sun polkus käykö yli kukkien +Ja kautta kumpuin, joille päivyt hohtaa, +Tai yli kenttäin ohdakkeisien +Ja kautta laaksoin, joissa varjot kohtaa, +Niin ylöspäin sun katsees, ylöspäin! + +Jos elos hetkiä suo sunnuntain +Ja viihtymystä, myötätuulta, rauhaa, +Tai huolta, vaivaa, taisteloita vain +Ja myrskyä, mi mylvii, ärjyy, pauhaa, +Niin ylöspäin sun katsees, ylöspäin! + +Tuolt' ylähältä onnenhetkinäs +Saat nöyryyttä, ett' onni ei sua kaada. +Tuolt’ ylähältä murheenpäivinäs +Voit lohtua ja hoivaa, voimaa saada. +Siis ylöspäin sun katsees, ylöspäin! + + + + +Rukous Limingan kansanopiston päättäjäisissä. + +2.5.1908. + + +Työkausi kun tällöin päättyvi tää, +Niin mielemme tahdomme ylentää +Sun puolehes, laupeas Luoja! +Sa siunasit meitä ja työtämme. +Sa tällekin ahjolle armaalle +Taas olit sen parahin suoja. + +Sa voimia annoit, sa apusi soit, +Pois luotamme vauriot, vaarat loit. +Sa soinnutit mieliä yhteen. +Ja jos isänmaallemme lyhtehen +Me saatoimme kantaa ees pienoisen, +Sa, Herra, soit kasvaa sen lyhteen! + +Sua kiittää siis tahdomme kaikesta +Sa, Herra, suur' armossa, voimassa, +Ikilähde voimain ja valon! +Sa, mi lausuit: "Tulkohon valkeus!" +Sun valost' on vieno vain heijastus +Joka ilmaus hyvän ja jalon! + +Sua, jonk' ikivalta ja voima on, +Jonk' armo se yltävi taivohon +Ja totuus pilvihin asti; +Sua, jonka myös suuruutta, kunniaa +Maat, meret ja taivahat heijastaa +Niin kauniisti, valtavasti; — + +Sua, min suloarmoa myös se on, +Ett' ulkona tuolla taas verraton +Soi kevähän luomissana; +Sua, jollen myös kiuruset kiitostaan +Taas laulavi laaksoissa Pohjanmaan, +Sua kiitän työn siunaajana! + +Mut siunaust’ anon ja anomme +Myös eellehen meillen kaikille, +Kun käymme me koht' eri teille! +Oi, Herra, sa puoleemme silmäs luo! +Ain' apuas, suojaasi, hoivaas suo +Elon iltahan asti meille! + +Ota suojaas, oi, Herra, sa nuoret nää, +Nyt joilt’ ikipäiviksi kenties jää +Tää ahjo armas ja kallis! +Ylöspäin valon teitä heit' ohjoa, +Ain armollas auttain, — oi, ethän sa +Toki heidän sortua sallis! + +Ota suojaasi, Herra, nyt nuoret nää, +Elo joille niin kauniisti hymyää! +Heit' auttele koht' elonrantaa! +Ja suo, kotiseudun ja synnyinmaan +Hyväks' astuu he vakaasti toimimaan, +Valon lippua korkeella kantaa! + +Ota suojaasi, Herra, myös ahjo tää! +Valon temppelin kallista tehtävää +Tään eelleen suo nimessäs täyttää! +Kautt' aikojen antaos ahjon tän +Valotornina olla, mi myrskyyvän +Meren vaaroja nuorille näyttää! + +Tosivaloa olla suo valon sen, +Mi kautta vieriväin vuosien +Täält' ympäristöhön loistaa! +Valovirran puhtahan, kirkkahan +Suo vyöryä täält' yli pohjolan, +Yön usvia mielistä poistaa! + +Niin, Herra, sa siunaa tät' ahjoa! +Sa siunaa pohjolan lapsia +Ja pohjolan kansaa ja maata! +Sa siunaa armosi antimin +Tuhatjärvien maa tää armahin, — +Elä anna meilt’ armosi laata! + +Sun kansakses kansamme, Herra, tee, +Se valke'udessas ett' iloitsee, +Sua palvelee, sua kiittää! +Ja armahda meitäkin, että me +Sun pelvossas täällä kylvämme +Ja luonasi saamme niittää! + + + + +Suloinen taas sunnuntai + +(Sävel: virsi 347.) + + +Suloinen taas sunnuntai +Jälkeen arkitöitten sai, +Virvoitusta tarjoten +Ruumiillen ja sielullen. + +Taasen Herran templihin +Kokoontua saatihin +Ruko'ukseen, veisuusen +Ja luo sanan aartehen. + +Kaikukohon Herralle +Kiitos sydämestämme, +Sanansa kun lahjoitti +Meillen johtotähdeksi! + +Soikoon kiitos siitäkin, +Että pyhän, kallihin +Sanansa suo puhdasna +Kansallemme kaikua! + +Mutta tämä Herralle +Olkohon myös huutomme, +Kautta Henkens' että hän +Tekis meissä työtähän! + +Anokaamme: avaja +Sydämemme, Jumala! +Kätke, Herra, mieleemme +Sanas kylvö syvälle! + +Kautta seurakuntien +Suo myös Henkes tuulien +Voimakkaasti puhaltaa, +Että heräis kaikki maa! + +Poista hengellinen yö! +Siunaa saarnaajitten työ! +Pue, Herra, voimallas +Heidät korke'udestas! + +Nöyrästi näin Herralta +Anokaamme armoa! +Turha ei oo huutomme, +Kun on vilpitön vain se! + +Hän, ken korvan meillen loi, +Kuulematt' ei olla voi. +Hän voi, tahtoo siunata +Meitä, seurakuntaansa! + + + + +Taas kallis joulujuhla on − + +Taas kallis joulujuhla on, +Ja sana kaikuu verraton: +Käy Betlehemin seimellen! +Näät siellä Herran Kristuksen. + +Hän siell' on, ken sun vapahtaa, +Lain ikeen alta irroittaa. +Hän, pyhä poika Daavidin, +Hän, apu armas Siionin! + +Hän, ennustettu Messias, +Ja rakas rauhanruhtinas. +Hän, ihastus suur' enkelten, +Ja autuus ainut syntisten. + +Hän, katso, lasna pienenä +Nyt lepää tuolla seimessä! +Sun tähtes halpaan muotohon +Hän, taivaan Herra, tullut on! + +Näin kaikuu sana, — seimellen +Siis riennän luokse Jeesuksen, +Luo Kristukseni, Herrani, +Jok' itsens' eestäin uhrasi. + +Oi, Jeesus Kristus, tähteni +Sa synnyit ihmislapseksi! +Mun korottaakses alennuit +Ja orjanmuotoon pukeuduit. + +Kun kadotuksen syvyyksiin +Ma vajonnut, ah, öisin, niin +Maan päälle tulit kirotun +Sa vapahtaakses raukan mun! + +Sua ylistää täst' armostas +Ma tahdon, Jeesus armias. +Oi, auta, että oikein voin +Sua kiittää, apun', aurinkoin! + +Mua auta myös, ett' ainiaan +Sua palvelen, sua seuraan vaan, +Ja kerran kera enkelten +Saan kiittää sua ijäten! + + + + +Rauhan juhlana. + + +Oi, matkamies, mi kuljet eksyksissä +Ja tietä etsit, olet rauhaton, +Äl' enää epäillen sa kysy, missä +Tie elämän ja lähde rauhan on! +Käy Betlehemin ihme-lapsen luo! +Hän on tie elon, hän myös rauhan suo. + +Oi, katsomaan käy Luojan lemmen työtä: +Laps' Israelin puhtaan neitsehen, +Maan, taivaan Herra, joll' on autuus myötä, +Tuoll' uinuu päällä seimen olkien! +Laps' Ylimmäisen pyhä, verraton, +Kautt' aikain uneksittu, tullut on! + +Hän tullut on — oi, rakka'utta Herran! — +Mi auttaa synnin, kuolon yöstä voi. +Hän tullut on, mi käärmeheltä kerran +Pään polki, ikilemmen ilmitoi. +Hän tullut on, — oi, tervetultuas +Sa, rauhansankar', armonruhtinas! + +Oi, terve, terve, sulo Vapahtaja, +Sa kurjain lohtu, ilo itkeväin! +Sinutta köyhä rikkainkin on maja, +Sa rikkaiks' teet myös majat köyhimpäin! +Tee meidät kaikki rikkaiks' sinussa, +Tee rikkaiks' armos ikiaarteista! + +Kun sytytämme joulukynttilämme, +Ja huonehemme valoisiksi käy, +Myös valaise, oi, Jeesus, sydäntämme, +Sen huone ett’ei synkeäksi näy! +Ja rintoihimme juhlatunne tuo, +Sydänten maahan sulorauhas luo! + + + + +Ne vierivät vuoteni virran lailla − + + +Ne vierivät vuoteni virran lailla, +Ja aika, kuin autere, häipyy pois. +Suo, Jumalan', ett’en sun rauhaas vailla, +Sun armoas ilman ma koskaan ois! + +Suo aina sun armosi siipein alla +Mun olla, mun nauttia suojaa sun! +Suo, johtoosi, tahtoosi taipumalla, +Ain' armolles kokonaan antaudun! + +Ma tiedän: Sa vain sitä tahdot antaa, +Min kulloinkin parhaaksi mullen näät. +Ma tiedän: Yl' ahdinkoin voit sinä kantaa, +Voit viihdyttää aallot ja myrskysäät. + +Siis luottaen hoitoosi antautua +Ma tahdon, kun koittavi nyt vuos' uus. +Sa siunaa, sa auta ja varjele mua! +Tosionnelliseksi tee vastaisuus! + +Ja koska, kuin virta käy kohden merta, +Ma tääll' yhä koht' ijäisyyttä käyn, +Suo, Herra, kun eloni sammuvi kerta, +Ma muuttohon valmiiksi silloin näyn! + + + + +Pääsiäislaulu. + + +Nyt, Herran kansa, laula +Sa kiitost' iloiten! +Jo murtui kuolon paula +Nyt kautta Kristuksen. +Hän, joka Golgatalla +Sun kuoli synteis alla, +Hän noussut haudast' on! + +Kun idäss' aamun valo +Tuoll' alkoi ruskottaa, +Hän nousi, sankar' jalo, — +Oi, riemusanomaa! +Hän nousi, kuolon voitti, +Näin kuolonlaaksoon koitti +Uus' elon aurinko! + +Hän nousi, — kaikuu sana + +Näin huulilt' enkelin. +Hän nousi, voittoisana +Löi vallat helvetin. +Kuin ennustus ties' ennen, +Hän kuoloon, hautaan mennen, +Nyt noussut kuolleist' on! + +Ja kuolon voittajalta +Nyt voimaa nousemaan +Me saamme synnin alta, +Sit' anomme jos vaan. +Uus voimain lähde meille, +Pois Herrast' eksyneille, +Nyt Jeesus Kristus on! + +Hän nous', — oi, riemun sana, +Soi kautta maailman! +Soi, kai'u raikkahana +Nyt kiitos Karitsan! +Nyt kuolossakin kerran +Se, ken on oma Herran, +Voi olla pelvoton! + +Niin, kiitos, kiitos sulle +Sa, voitonsankari, +Mi kautta kuolos mulle, +Kautt' ylösnoususi +Toit, hankit pelastuksen, +Niin varman vapahduksen, +Kun sinuun uskon vain! + +Mut auta myös sa mua, +Oi, Jeesus rakkahin, +Ett' aina etsein sua +Ma voittoos turvaisin, +Sun sanaas noudattaisin +Tääll' uskoin, kerran saisin +Sun nousta riemuhus! + + + + +Patmosluoto. + + +Patmosluotohon karkoitettiin +Pyhä Johannes muinahin. +Patmosluodossa armoitettiin +Ilmestyksin hän ihanin. +Kärsimykset ja ilmestykset +Näin ne kulkevi rinnakkain. +Kärsimyksien Patmoksessa +Ruusut kauneimmat kukkii vain. + +Patmosluodolle Herra vielä +Lapsens' ohjaavi rakkahat. +Kärsimykset ne kohtaa siellä, +Mutta ilotkin ihanat: — +Suuret, kaunihit ilmestykset +Patmosluodossa suodaan vaan. +Kärsimyksien Patmoksessa +Ruusut kauneimmat poimitaan. + +Siispä, Patmoksen kautta sulla +Konsa kulkevi täällä tie, +Kons' oot mielellä vaivatulla, +Kärsimyksiin kun polkus vie, +Muista: ihanat ilmestykset +Patmosluodossa nähdään vaan, +Kärsimyksien Patmoksessa +Ruusut kauneimmat poimitaan! + + + + +Jo soikoon kiitos Herralle! + +(Ps. 68:20,21) + + +Jo soikoon kiitos Herralle! +Hän laskee kuorman päällemme, +Vaan hän myös auttaa meitä. +Meill' armoinen on Jumala. +Mi ain' on meitä auttava, +Meit' ahdinkoon ei heitä! + +Ain' soikoon kiitos Herralle! +Jos iloitsemme, suremme, +Hän ain' on turvanamme. +Hän kuolostakin vapahtaa, +Hän meitä tukee, suojoaa +Myös viime sodassamme. + +Jok' aika hällen soikohon +Siis kiitos! Sama hän ain' on, +Jos kuinka meitä johtaa. +Kaikk', kaikk' on hänen armoaan, +Kaikk' ilo, taisto, murhe maan, +Mi meitä täällä kohtaa. + +Jos onnea hän antanee, +Tai jälkeen toivomme ei tee, +Kaikk' on se rakkauttansa. +Jos vitsaakin suo, myrskyä, +Ain' onneamme ijäistä +Hän valvoo teoillansa. + +Siis lailla pyhän laulajan +Myös alla kuorman raskahan +Näin, veljet, veisatkaamme: +Ain' olkoon kiitos Herralle! +Hän laskee kuorman päällemme, +Vaan myös hält' avun saamme! + + + + +Rukous lukuvuotta aljettaessa + +(Luettu Limingan kansanopiston avajaisissa +2.11.1908.) + + +Sun puolees, Herra, käännymme, +Kun työn nyt aloitamme. +Sa armossas meit' auttele +Ja siunaa toimissamme! +Jos et sa siuna'ustas sois, +Etk' oisi työssä myötä, +Kaikk' kallis kylvötyömme ois +Vain silloin turhaa työtä. + +Kuin tähkäpäitä viljamaa +Ei silti vielä kanna, +Eik' kylvö kaunis suotuisaa +Satoa vielä anna, +Jos perkattiin maa pelloksi +Ja siemen kylvettihin, +Niin laita on sen kylvönki, +Mi tehdään sydämihin! + +On maallen tarpeen, Herra, sä +Ett' aurinkos suot koittaa, +Ja sadehelmein pilvestä +Suot maata viljavoittaa. +On tarpeen, että torjut sa +Pois vilun viljamaista +Ja suojaat rajuilmoilta +Maan heelmää kukkivaista. + +Näin hengen kylvötyössäkin +On tarpeen siuna'ukses, +On tarpehen, oi, Korkehin, +Sun apus, varjelukses. +Siis siuna'ukses virtojen +Suo vuotaa ylitsemme! +Suo vuotaa taivaan-kastehen +Sa valonkylvöllemme! + +Ja poista pohjatuuloset, +Joit' orahat ei kestä, +Ja rajuilmat, rakehet +Ain' armossasi estä! +Ja kylvämäämme kylvöä +Sa siunaa, että antaa +Se voisi kultatähkiä, +Vois sadon parhaan kantaa! + +Oi, siunaa hengen tarha tää! +Oi, siunaa kylvömaamme! +Oi, siunaa, Herra, siunaa nää +Kaikk', kaikki oppilaamme! +Suo tosihyödyks, parhaaksi +Tääll' yhteistyömme tulla! +Suo, parhain henk' ain' olisi +Tääll' opill' annetulla! + +Suo, isänmaamme iloa +Ees hiukan meistä saisi! +Suo, että virvatulia +Me emme seuroaisi! +Sa oikeahan meitä vie, +Pois harhateiltä saata! +Ja suuntaa aina meidän tie +Koht' ijäist' isänmaata! + +Niin, — Herra kaikkivaltias, +Sa siunaa, suojaa meitä! +All' armosiipeis armossas +Sa meitä kätke, peitä! +Niin silloin voimme alkaa me +Työn miellä rohkealla. +Ei mitkään vaarat uhkaile +Meit' armosiipeis alla. + +Ja siunaa, Herra, kirkkosi +Ja siunaa Suomen kansa! +Ja kansallemme sanasi +Suo soida voimassansa! +Ja Henkes tuulahduksien +Suo tuulla yli maamme! +Niin silloin uuden keväimen +Me vielä nähdä saamme! + + + + +Viel' yöhyt niin synkkä, musta − + + +Viel' yöhyt niin synkkä, musta +On osana miljoonain. +He rauhaa ja sovitusta +Ain' etsii, mut turhaan vain. + +Ei jumalat mykät luoda +Voi rauhoa rintahan, +Ei lohtua eloon tuoda, +Ei tuskihin kuoleman. + +Eik' aavista kurjat, Luoja +Ett' armo on pohjaton, +Ja Jeesus ett' elon tuoja +Ja syntisten autuus on. + +On rauhaton raukkain rinta, +Ei lohtua mistään saa. +Kuin myrskyllä merten pinta, +Se rauhatta aaltoaa. + +Ah, rauhaa he vailla vaipuu +Myös kuolohon, multiin maan. +Ei polttava rinnan kaipuu +Voi viihtyä milloinkaan! + +Yö, kurjuus on joka puolla> +Yö, kurjuus kertomaton. +Voi, kristitty, valkeus tuolla +Ja apu se tarpeen on! + +"Oi, tule ja auta meitä!" +Sielt' ääni tää korviis saa. +Maa kristitty, kuule heitä! +Heit' aik' on jo armahtaa. + +Sa Kristuksen armon anna +Sua vaatia, velvoittaa! +Jo esiin sa uhris kanna — +Sitä vartovi varjoin maa! + +Ja valtakunnalle Herran +Min uhraat sa iloiten, +Siit' armosta palkan kerran +Sa saat satakertaisen. + +Oi, itsekkyys, Jeesus, poista! +Luo rakkautta sydämiin! +Ja kerran sa taisteloista +Vie meit' ylös taivaisiin! + + + + +Ylkä tulee! + +(Sävel: virsi 528.) + + +Lähestymäss' ah, on Herran +Päivä suuri, valtava. +"Ylkä tulee!" huuto kerran +Puoliyöss' on kaikuva. +Niinkuin suurten vetten pauhu +Kaikuva tuo huuto on. +Tyhmät neitseet silloin kauhu +Valtaa suuri, rajaton. + +"Ylkä tulee!" Nukkuessa +Neitseiden näin kajahtaa. +Öisen unen vallitessa +Ylkä äkist’ esiin saa. +Kautta maan kun unen rauhaa +Luopi hengellinen yö, +Silloin pasuunat ne pauhaa, +Herran tulon hetki lyö! + +Ylkä tulee! Seurakunta +Lamppusi jo valmista! +Ällös hengellistä unta +Nuku! Nouse, havahda! +Ylkä tulee! Eikä sitten +Lamppuuns' öljyä se saa, +Ken sen tyhmäin neitsehitten +Lailla ennen unhoittaa. + +Ylkä tulee! Uskovainen, +Valvo! Hanki öljyä! +Hengen, armon öljy vainen +Lamppuhus luo liekkiä. +Armonvälineit' oi, käytä, +Rukoele ahkeraan! +Lamppusi näin öljyin täytä, +Ett’ei tules sammuis vaan! + +Ylkä tulee! Valvovaksi +Minutkin, ah, Herra, tee! +Neitseeksi tee viisahaksi, +Tuloas mi vartoilee! +Ah, äl' anna lampustani +Öljyn, Herra, puuttua! +Häitten juhlaan ehtoonani +Ovi armost' avaja! + + + + +Sammuu päivä, jos ois pitkäkin. + + +Sammuu päivä, jos ois pitkäkin. +Päättyy taival, vaikk' ois tukalin. +Tuskienkin tunnit häipyy pois, +Niinkuin niit' ei koskaan ollut ois. + +Kiitää ohi myrskyisinkin sää, +Asettuvi aalto vaahtopää. +Aalloill' uskon haaksikin se käy, +Vaan ei aallot ainaisiksi näy! + +Aamuhun myös aina vaihtuu yö! +Talven jälkeen kevään hetki lyö! +Poikke'ust’ ei elon talvi tee: +Kiireesti pois sekin rientelee! + +Koht', oi, on se ohi kokonaan! +Hetki enää tuiskusäätä vaan, +Hetki enää pohjatuulia, +Talven kolkkoutt’, yötä, taistoja. + +Hetki enää, — sitten kevät jo, +Ikikevät, ikiaurinko, +Ikiruusuin tuoksu, ihanuus, +Kevään riemulaulu pyhä, uus! + +Oi, jo koita, pyhä kevät, sä! +Hohtehes jo salli säteillä! +Rantojes suo siintää, rauhan maa, +Helmiporttis, Saalem, heijastaa! + +Helmahasi, Herran kaupunki, +Baabelista kaihoo henkeni. +Kons', oi, saanen ilmaas raikasta +Hengittää ma, korvenkulkija ? + +Suo, oi, Jeesus, että tyytyin ma +Varron voiton juhla-aamua, +Tahtohos ja teihis taivun ain, +Sinust' aina voimaa ammentain! + +Tuskain tulen, vaivain valkean +Takana myös kätes rakkahan +Suo mun nähdä, sinuun uskaltaa, +Muistain: — taa jää kohta taistoin maa! + + + + +Runoelma virkaan-vihkiäisissä. + +(Luettu Tuomiorovasti Eljas Lönnrotin virkaan-vihkiäisissä +Oulussa 7.10.1906.) + + +I. + +Rikkinäinen nyt on aika: +Öiset vallat raivoaa. +Väärä vapaus, väärät teot, +Niistä kärsii isänmaa! + +Rikkinäinen nyt on aika: +Oudot aatevirrat käy. +Veljesviha, Kristus-viha, — +Onnen enteiks' ei ne näy. + +Rikoksien kolkko vitja +Renkait' uusia vain saa. +Kohden syvyytt' onnetonta +Sadat kilvan kiiruhtaa. + +Kahleist' irti kristinuskon! +Alas kirkon valta jo! +Alas Kristus! — siellä täällä +Huutaa öinen joukkio. + +Ahdas, raskas siis on aika +Vartijoille Siionin. +Yli kukkien ei kulje +Polku Herran soturin. + +Mutta niinhän ain' on ollut +Kautta vuosituhanten: +Pilkan, taistoin, tuiskuin kautta +Kulki kansa Kristuksen. + +Tosin koitti toisinansa +Aika rauhaisempikin, — +Mutta silti täytyi viedä +Tien myös kärsimyksihin. + +Kautta kärsimysten, taistoin +Mestarinkin polku vei, +Eikä kunniahan meille +Toista tietä löydy, ei! + +Niin on ollut, ja niin täytyy +Olla hamaan loppuhun, — +Välill' että yön ja päivän +Ain' on suhde taistelun. + +Niin on ollut, ja niin täytyy +Olla nyt ja vastakin, +Että oppilaitten käydä +Täytyy tietä Mestarin. + +Siispä, taistella kun saamme, +Vainon alle tiemme vie, +Muistakaamme: tämä tiepä +Juur' on Kuninkaamme tie! + +Muistakaamme: Herran kansan +Polku ain' on ollut tää! +Ensin taisto, sitten kruunu, — +Säänt’ on ollut, säännöks' jää! + +Muistakaamme: tämä tiepä +Tarpehen myös meillen on; +Maailma näin kuolee meissä, +Katse kiintyy taivohon! + +Muistakaamme: kirkollemme +Tarpeen myös on kuritus! +Pitkällistä rauhan aikaa +Seuraa uneen uinahdus! + +Onnen paisteet, rauhan päivät, — +Oi, niin meitä uuvuttaa! +Siks' on tarpeen taisto, myrsky, +Joka meidät valveuttaa. + +Mutta sotaa, myrskyjäkin +Hallitsee taas Herran käs'. +Kun hän viittaa, viihtyy laineet, +Tyyntyy ilma myrskykäs. + +Pois siis pelko, vaikka vallat +Öiset riehuu, raivoaa! +Herran asia ei sorru, +Herran käsi voiton saa! + +Pois vaan pelko! Seurakunnan +Vihamiehet Herra lyö! +Herran päivään suureen asti +Jatkuva on kirkon työ! + +Ristin lippu korkealle +Ylös nostetaan vain me! +Katoilt' evankeliumia +Huutakaamme kansalle! + +Siin' on voima, jot' ei voita +Voimat yön, ei vallat maan! +Siin' on pelastus myös yksin +Kurjan maamme, — siinä vaan! + + +II. + +Tääll' olleet on nyt virkaanvihkiäiset, — +Siis vallan vakaa juhlatilaisuus. +On au'ennut nyt Teillen, Eljas Lönnrot, +Työtanner, toimikenttä täällä uus. +On sormi Herran Teidät tänne tuonut, +On paikan uuden, toimen uuden suonut. + +Me Teidät tänne tervetulleheksi +Nyt toivotamme sydämestämme. +Ain' olkoon Herran siunaus työnne myötä, +Ain' armo loistakohon teillenne! +Tääll' olkoon Teille suotu onnen säitä +Ja suotu nähdä työstä tähkäpäitä! + +On suurta muass' olla Herran työssä. +On toimi kallein sanan kylvötyö. +Se hedelmätä ijäisyyteen kantaa. +Siit' ihanin, oi, niittohetki lyö! +Ken vanhurskauteen monta opettaapi, +Hän lailla tähtein kerran loistaa saapi! + +Ain' apuns' armaan suokoon Herra Teille! +Hän valmistakoon Hengen auroin maan, +Niin että sana kallis sadon antais +Ja korpimaakin saisi kukkimaan! +Jumala olkoon työssä tukenanne, +Ain' elon taisteloissa auttajanne! + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78233 *** diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6c72794 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This book, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..294f65a --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for eBook #78233 +(https://www.gutenberg.org/ebooks/78233) |