5 files changed, 8088 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..9f57f44
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,13 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
+*.htm text
+*.html text
+*.png binary
+*.jpg binary
+*.svg text
+*.pdf binary
+*.bmp binary
+*.zip binary
+*.midi binary
+*.mp3 binary
diff --git a/78857-0.txt b/78857-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..0afb400
--- /dev/null
+++ b/78857-0.txt
@@ -0,0 +1,3999 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78857 ***
+language: Finnish
+
+
+
+
+AMPHITRYON
+
+Kolminäytöksinen huvinäytelmä
+
+
+Kirj.
+
+MOLIÈRE
+
+
+Suomentanut
+
+Otto Manninen
+
+
+
+
+
+Porvoossa,
+Werner Söderström Osakeyhtiö,
+1929.
+
+
+
+
+
+
+HENKILÖT:
+
+Merkurius.
+Yö.
+Jupiter, Amphitryonin muodossa.
+Amphitryon, Theben sotajoukkojen ylipäällikkö.
+Alkmene, Amphitryonin puoliso.
+Kleanthis, Alkmenen kamaripalvelijatar, Sosiaan vaimo.
+Sosias, Amphitryonin palvelija.
+Argathiphontidas, |
+Naukrates,        | Theben joukkojen päälliköitä.
+Polidas,          |
+Posikles,         |
+
+Tapahtuu Thebessä Amphitryonin talon edustalla.
+
+
+
+
+ESINÄYTÖS.
+
+
+    Merkurius (istuen pilven kulmalla),
+    Yö (kaksivaljakon vetämissä vaunuissaan).
+
+MERKURIUS.
+
+Seis, pysähtykäähän hiukan, ihana Yö!
+Eräs apu ja suosio teidän nyt tulee suoda.
+Mun itse Jupiterilt' on tuoda
+pari sanaa teille toimi ja työ.
+
+YÖ.
+
+Tekö, herra Merkurius? Mistäs nyt alkaa tuulla?
+Tekö moisella orrella? — Eip' ois osannut luulla!
+
+MERKURIUS.
+
+Rupes uuvuttamaan, pahus olkoon, kaikki se hyppy,
+jota Jupiterin on airuell' ainiaan,
+ja istahdin, tässä kun tää oli pilvennyppy,
+näin vaunujanne vartomaan.
+
+YÖ.
+
+Mitä hupsuja nyt, Merkurius, huulenne hoki?
+Ei uupumisestaan jumalat juttele toki.
+
+MERKURIUS.
+
+He raudasta ovatko?
+
+YÖ.
+
+Ei, mut on pakko muistaa
+joka hetki korkeaa jumal-arvoaan
+ja nuo sanat liian alhaiset suustaan suistaa,
+jotk' ei sovi heille ja jotka vaan
+saa heikon ihmisen kieleltä luistaa,
+ei meikäläisen milloinkaan.
+
+MERKURIUS.
+
+Sen kelpaa haastaa, valiolla
+ken ajaa kenottaa parivaljakolla
+kuin vallasnainen ainakin vaunuissaan
+ja pääsee kunne mieli on konsanaan.
+Mun toist' on, enkä kylliks saakka
+ma turmaa voi runoniekoille toivottaa,
+kun moinen pantu on kiusan taakka
+mun päälleni, päsmärit nuo kun saa,
+jotk' äärimmäinen julkeus täyttää,
+yhä käyreyttä moista käyttää,
+kun tuntomerkin ne meille luo,
+mi virkaa jumalan kunkin näyttää,
+ja näin jalan kulkea vain mun suo
+kuin kyläpostin konnat nuo,
+mun, jok' olen taatusti maassa ja taivahassa
+ylijumalan airuen kuulussa kunniassa
+ja jolle liioittelutta aivan
+ois paremmin tarpeen kuin kellekään
+ajoneuvot vuoks sen työn ja vaivan,
+jota antaa mulle hän yhtenään.
+
+YÖ.
+
+Runoniekat ne oikkujensa mukaan
+vain tekee, minkäpä sille vois?
+Kun tehnyt herroista niist' ei kukaan
+niin monta muuta tyhmyytt' ois!
+Mutt' aivan suottahan teill' on suuttumus moinen,
+nuo siipinilkkanne niiden on keksimää.
+
+MERKURIUS.
+
+Niin, vaan jos vinhemmin kiitää voinen,
+se vähemmänkö väsyttää?
+
+YÖ.
+
+Se sikseen. Herra Merkurius, mulle
+siis asianne nyt ilmaiskaa.
+
+MERKURIUS.
+
+Kuten sanoin jo, Jupiter haluaa
+hämyvaippanne varjoa seikkailulle
+niin tulisesti toivotulle,
+johon lempi uus hänt' innostaa.
+Hänest' yhtä ja toista tuollaista tunnette kai;
+maa taivaat unohtamaan hänet usein sai,
+ja ihmiseks isä muuttihe taivahisten
+monet kerrat vuoks sen kukkien kuolollisten.
+Sadat tietää keinot hän kekseliäät
+sulaks saada jäykimmätkin jäät.
+Hänet hurmannut on Alkmenen silmien hohto,
+ja kenttiä Boiotian kun Amphitryon,
+tämän puoliso, polkee, jolle on
+sodass' annettu Theben joukkojen johto,
+niin nauttii Jupiter hahmossa puolison
+siell' armaint' auvoa, lempensä polttohon
+on suloinen hällä lääke ja rohto.
+Parin tuoreus tuon on suotuisa hälle, näät
+vain muutama päivä sitten heill' oli häät;
+ja nuori hehku ja hurmio tuon häähuoneen
+se Jupiterin halut lemmekkäät
+sai turvaamaan tähän oivaan juoneen,
+ja hyvänpä näkyy myös se tuloksen tuoneen.
+Mutt' ei monen armaan olennon luo
+se auttais temppu, vaan ajais luotoon,
+eik' ain' ole varmin taivutuskeino tuo,
+noin muuttua aviomiehen muotoon.
+
+YÖ.
+
+Mua Jupiter ihmetyttää ja into, jolla
+hän näytellä keksiikin jos mitä ja ketä.
+
+MERKURIUS.
+
+Joka onnen hän nauttia tahtoo, jok' olento olla.
+On Jupiter jumala, jonka ei tolkku petä.
+Kuink' ihmiset hälle suovatkin arvoa ylhää,
+kovin surkuteltava hän minust' ois,
+jos koskaan juhlallisuuttaan ei jättäis jylhää,
+vain taivasten korkeudess' yhä valtikois.
+Minust' ei ole mitään niin hassua kuin jos aina
+oman suuruutensa vankina vaeltaa;
+ja lemmen hankkeissa liioinkin hankalaa
+on korkea arvo, ei mikään pahemmin paina.
+Vaan Jupiter, jolle ne ilot on tuttua alaa,
+alas kunnian-korkeudestaan laskeutuu,
+ja ollakseen se, mik' olla hän halaa,
+oman olentonsa hän jättää salaa,
+ole enää ei Jupiter, vaan joku muu.
+
+YÖ.
+
+Ja josp' edes ihmisten tasolle vain hän vaipuis
+tuost' ylhäisestä arvostaan,
+tuta tahtois kaikk' ilot ihmisten rinnassaan,
+jos ihmisten metkuihin mieltyis ja taipuis,
+jos, kun halu häll' on muotonsa muuttamaan,
+rajat ihmisluonnon ei hält' ihan tyyten haipuis!
+Vaan Jupiter kun härkänä käy,
+on joutsen, käärme ja muu samanmoinen,
+ei silloin kaunis näky näy,
+eik' ihme, jos siit' on juossutkin juoru ja toinen,
+
+MERKURIUS.
+
+Saa hämmästellä juorusuut,
+vaan moisten muutosten ihanuutt'
+ei mittaa he pienellä mittapuullaan.
+Se jumala tekonsa tietää, ne niinkuin muut;
+ja lempi kun kutsuu ja kuherrusviikot ja -kuut,
+ei elukat ole niin järjettömät, kuin luullaan.
+
+YÖ.
+
+Vaan ihailtunsa jos suosion hän jo nautti,
+sotajuoni jos tuo hänen lempensä voittoon autti,
+mitä vielä hän toivoo? Ja mitä ma tehdä voin?
+
+MERKURIUS.
+
+Hevot hillitä käymään kulkua hiljaisinta —
+niin Jupiter toivoo, lemmen leimussa rinta —
+ja öistä pisimmäksi noin
+tätä pitkittää öist' ihaninta,
+sitä avarammin ett' armastella hän saa;
+koin älkää antako valjeta pian,
+mi jouduttais sen saavuntaa,
+jonk' on hän ottanut paikan ja sijan.
+
+YÖ.
+
+Todentotta, siistinpä toimen mulle
+suo suuri Jupiter armossaan!
+Ja myös nimi moiselle palvelulle
+ylen kunniallinen annetaan!
+
+MERKURIUS.
+
+Kas vaan! Noin nuorta jumalatarta
+se kainostuttaa, totta kait!
+Moist' eihän muut kuin rahvas karta,
+vaan väljemmät on suurten lait.
+Muut' eihän ylhäinen onnen suosikki kukaan
+kuin kaunist', oivaa kuunaan tee;
+ja tekijän arvon ja säädyn mukaan
+myös teko nimeä muuttelee.
+
+YÖ.
+
+Tuo teille tutumpaa lie pohjaa
+kuin mulle totta tosiaan,
+ja toimeen suostuakseni saan
+teist' oppaan siis, joka oikein ohjaa.
+
+MERKURIUS.
+
+Oh, älkääs noin kovin, rouva Yö!
+Kielt' ehkä hiukan hillitä sietää!
+Huhu maailmalla sen teistä tietää:
+vähä teit' ei hämmästyksellä lyö.
+Joka ilman äärellä montakin sievää seikkaa
+tuta saatte kuin paras ystävä vain;
+ja suoraan puhuen tohtisin panna veikkaa,
+meill' että käy velat vastakkain.
+
+YÖ.
+
+Niin, kiista pois! Paras ennallansa
+se olla, mik' on. Vain nauramaan
+meit' ihmiset pääsis, jos kunniansa
+nyt kuulisi kumpikin toiseltaan.
+
+MERKURIUS.
+
+Hyvin voikaa! Toimeeni nyt minä tartun ja puutun,
+Merkuriuksesta koht' ihan muuksi muutun,
+minä Amphitryonin lähettiin
+nyt vaihdun, toimeni vaatii niin.
+
+YÖ.
+
+Minä taas kera tumman saattoni jään ja juutun
+näill' ilmoin siis ihan pysäkkiin.
+
+MERKURIUS.
+
+Niin, hyvästi, Yö!
+
+YÖ.
+
+Merkurius, näkemiin!
+
+    (Merkurius laskeutuu alas pilveltään,
+    ja Yö ajaa pois vaunuissaan.)
+
+
+
+
+ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+SOSIAS.
+
+Ken siellä? Huh! Pelkoni yltyy jok' askelella.
+Hyvät herrat, kaikkien ystävä, hei!
+Ei kurjempaa ole kurjuutt', ei,
+kuin näin yömyöhällä kuljeskella!
+Kuink' isäntäni kunniakas
+pahan tempun mulle nyt tekikään!
+Jos häll' ois rahtuakaan sydän ihmisrakas,
+ei raskisi ajaa yöhön näin pimeään.
+Ois voinut valkenemista hän aamunkoiton
+toki vartoa, ennenkuin viestiään
+pani viemään, että hän saapuu saajana voiton.
+Voi, Sosias, mill’ osaa lienet
+näin ansainnutkaan armotonta!
+On tylymmät ne vertaa monta
+nuo isot isännät kuin pienet.
+Ne vaatii, ett' alttiit arvelematta kaikk' ois
+heti heille itsensä uhraamaan.
+Päiv', yö, vilu, viima, helle, vaara mi vaikk' ois,
+saat käskyn, niin ala lentää vaan,
+Kakskymment' uskollista vuotta
+saat puurtaa: kaikk' on puuhas suotta;
+vähinkin oikkupuuska heti
+se suurten vihat päälles veti.
+Ja sittenkin yhä niitten luo
+vain kytkee meidät turha kunnia tuo,
+tuo harhaluulo, joka on kansalla muulla,
+ylin oksa meill' ett' on muka onnen puulla.
+Saa turhaan järki neuvoa: puiki pois!
+oma harmikin siihen joskus jo valmis ois:
+ei, liian suuri vetovoima
+on heillä, jotta sen voittaa vois;
+vain kärkymme, että he suopean katseen lois,
+heti koht' on mieli sen kammitsoima.
+Vaan kas, jo pimeästä tuolta
+näen talomme, ei ole enää hätää, ei huolta.
+Nyt tuotavaani sanomaa
+mun hiukan vaatisi valmistaa.
+Tuo taistelu suur' Alkmenelle täytyis kai
+mun kuvata, viholliset tuhon kuinka sai;
+mut kuinkas peijakkailla teit sen,
+jos siell' et ollutkaan? Hui hai,
+vain haastamme kaikki, iskut ja pistot peitsen,
+kuin silminnäkijä konsanaan.
+Sotatöitten kertojaa miten onkaan monta,
+jotk' olleet ei lähimaillakaan!
+Jott' osani ois ihan vaivatonta,
+vähän kertaan nyt sitä edeltäpäin.
+Tää lyhty täss' on Alkmene, ja kammiosuoja,
+johon viedään toivottu viestintuoja
+hänen tykönsä, on tämä tässä näin.
+    (Laskee lyhdyn maahan ja lausuu sille tervehdyksensä.)
+Jalo rouva, puolisonne, mun herrani... (Hyvä!
+Siro alku!) joll' armautenne mieless' on ainiaan,
+minut suvaitsi valita saattamaan
+sanan menestyksestä miekkansa voitokkaan
+ja kuink' on hällä luoksenne kaipaus syvä.
+— "Ah, kelpo Sosiasko? Ja saavut juuri!
+Mink' ilon mulle se tuottaakaan!"
+— Jalo valtiatar, kovin kunnia suuri,
+se kaikki saa mua kadehtimaan.
+(Hyvin vastattu!) — "Kuinka voi sodass' Amphitryon?"
+— Kuin sankari kuunaan, jonka voima
+on voittojen ja kunnian kukkuroima.
+(Erinomaista! Esitys verraton.)
+— "Ja kons' ilon mulle tuoden hän kotiin palaa,
+jota onnea mieleni unelmoi?"
+— Jalo valtiatar, niin pian kuin ikinä voi,
+vaan paljoa myöhemmin kuin itse hän halaa.
+(Ah!) — "Hyvinkö hän sodan vaivoista suoriaa?
+Mitä puhuu ja tekee hän? Palan halusta kuulla."
+— Hän enemmän toimii kuin puhuu suulla
+ja vapisemaan vihamiehen saa.
+(Piru vie, kuink' osaankin haastaa ma kukkasuulla!)
+— "Ja hankkeineen miten käy kapinoitsijain?"
+— Teki turhaan meille, valtiatar, he tenää:
+me heidät kukistimme kuin tyhjän vain,
+ei päämies Pterelas elä enää,
+Telebes on vallattu; luo kotivalkamain
+jo raikuu maine töittemme rohkeain.
+— "Oi taivas, mik' onni! Ken tohti toivoa moista?
+Tuo suurteko, Sosias, kuulla mun suo." — Sen teen
+ilomielin, valtiatar, ja yhtä ja toista
+voin kaukana kaikista kerskunnoista
+ma kertoa siit' ihan tarkalleen.
+    (Osoittaa paikkoja kämmenellään tai maahan viitaten.)
+Tuoss', olettakaa siis, tuossa juuri
+Telebes nostaa tornejaan.
+Se kaupunki on lähes yhtä suuri
+kuin Thebe, nähkääs, kaikkiaan.
+Ja tuoll' on ranta; tähän jäimme
+me laajaan leiriin; tuolla taas,
+tuoll' aukealla, katsokaas,
+me vihollisen laumat näimme.
+Sen jalkaväki tuolla on,
+miss' ylenee tuo mäki,
+siit' oikealle tasangon
+taas täyttää ratsuväki.
+Oli rukoiltu, heitytty jumalten haltuun ja huostaan,
+kaikk' ohjeet saatu, taistelumerkki soi:
+heti kolmin ratsasparvin päin vihuroi
+vihamies, kai uskoen, että me pakoon juostaan.
+Mutt' innon tuon pian sammutetuksi me saamme,
+heti näette, kuinka; tuoll' uljas on
+etujoukkomme, tuossa Kreionin, kuninkaamme,
+jous-urhot siivelle ottelon
+käy suojaamaan sotarintamaamme,
+joka ensin...
+    (Kuuluu pientä kolinaa.)
+Olkaas! Rintama säikähti, jos saan
+toden tunnustaa: oli kuin mikä kolissut ois.
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Merkurius, Sosias.
+
+MERKURIUS (Sosiaan hahmossa, astuen Amphitryonin talosta).
+
+Tuon lörpön toimitan nyt pois
+ma hänen omassa naamiossaan.
+Hänen äkki-tulonsa pahoin häiritä vois
+nyt lempiviämme armaassa nautinnossaan.
+
+SOSIAS (Merkuriusta näkemättä).
+
+Tais olla tyhjää peloitusta,
+ihan turvalliselta tuntuu tie.
+Vaan kauas kaikesta seikkailusta
+kotisuojiin nyt paras pyrkiä lie.
+
+MERKURIUS (syrjään).
+
+Olet väkevämpi Merkuriusta,
+jos pyrkimyksesi perille vie.
+
+SOSIAS (Merkuriusta näkemättä).
+
+Tämä yö on pitempi kuin yöt ikinä mitkään.
+Miten kauan tiell' olen ollut! Illan kai
+mun herrani aamuksi arvata mahtoi, vai
+hiuskelta Phoibos nukkuisko liian pitkään,
+kulausta kun kovin monta sai?
+
+MERKURIUS (syrjään).
+
+Tuo lurjus, kuinka jumaloista
+hän julkeasti haastaakaan!
+Saa kohta näistä rusikoista
+hän koston ja palkan pilkastaan,
+ja hänestä mulla on huvia suurenmoista,
+kun vien nimen, naamankin, en jätä toist', en toista.
+
+SOSIAS (huomaten Merkuriuksen).
+
+Ah, aavistus sittenkin totta ties!
+Olen hukassa, kurjin ma olennoista!
+Kotiportill' on joku outo mies,
+jonk' ennustaa näkö, ettei loista
+mua varten nyt kodin lämmin lies.
+Koen lauleskella tässä vähän,
+kuin ei ois pelkoa ollenkaan.
+    (Laulaa.)
+
+MERKURIUS.
+
+Kuka vintiö onkaan tohtinut tulla tähän
+mun korvaini kiusaksi kiekumaan?
+    (Merkuriuksen puhuessa Sosiaan ääni hiljenee hiljenemistään.)
+Varos vain, pian kämmenet nää sua hiukan hieroo!
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Musiikkia ilmeisesti se veikko vieroo.
+
+MERKURIUS.
+
+Jo siit' on viikkoja, jollei kuita,
+kun löylytin ketään ja sain lusuks iskeä luita.
+Käsivarsi jo täss' ihan puutuu ja herpautuu,
+joku täytyy peitota selkäluu,
+ei verrytä taas sitä mikään muu.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Mikä perhana lieneekään? Minut täyttää
+ihan kuoleman hirmu jo kukkurapää.
+Vaan näin suott' ehkä on säikähtää.
+Kenties hätä yht' iso häll' on, ja siksi käyttää
+se kehno kieltä niin ärheää
+ja pelkonsa peitoksi noin muka uljuutta näyttää.
+Niin, niin! Älä hölmöksi usko! Ma uljaalta voin
+myös näyttää, mies näölt' olla, en vauhko vaimo;
+sisun puuttuvan hankin nyt harkinnoin.
+Hän on yksin, ma vankka, mull' isäntä aimo,
+ja talomme tuossa noin.
+
+MERKURIUS.
+
+Kuka se?
+
+SOSIAS.
+
+         Minä.
+
+MERKURIUS.
+
+               Häh?
+
+SOSIAS.
+
+                    Minä. (Syrjään.) Sosias, rohkaise mieltä.
+
+MERKURIUS.
+
+Otus mik' olet siis?
+
+SOSIAS.
+
+                     Olen mies, puhun ihmisten kieltä.
+
+MERKURIUS.
+
+Mikä? — Herra vai palvelusmies?
+
+SOSIAS.
+
+                                Miten miellyttää.
+
+MERKURIUS.
+
+ Mihin matka?
+
+SOSIAS.
+
+             Sinne, missä, on määränpää.
+ 
+MERKURIUS.
+
+Sepä ikävä!
+
+SOSIAS.
+
+            Hauska se, enk' ole etäällä sieltä.
+
+MERKURIUS.
+
+Nyt väkisin tahi suosioin
+sinä virkat, veijari, kautta pääni,
+mitä teet, kenen mies olet, ennen koittoa koin
+mihin kuljet ja mistä — lähteekö ääni?
+
+SOSIAS.
+
+Teen vuoroin hyvää ja huonoa; tuolta noin
+tulen, tuonne noin menen; tottelen isäntääni.
+
+MERKURIUS.
+
+Olet sukkela oikein, ja kuitata lyhyeen
+minut aikovan näyt kuin hyväkin mahtaja. Mulla
+halu leukaas iskeä on sua riettaaseen,
+niin voimme tuttavammiksi tulla.
+
+SOSIAS.
+
+Mua?
+
+MERKURIUS.
+
+Niin, sua juuri, ja tuumasta totta teen.
+    (Antaa korvapuustin.)
+
+SOSIAS.
+
+Ohoo! Ihan tottako?
+
+MERKURIUS.
+
+Ei, vain leikkiä pelkkää,
+kevyt vastaletkaus letkaisuun.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvä ystävä, ylly en sanailuun,
+mut kylläpä teilt' äkin iskut helkkää!
+
+MERKURIUS.
+
+Oh hellintä laatua läimäys tää,
+vain tuollainen pikkutillikka lievä.
+
+SOSIAS.
+
+Jos oisin ma yhtä yltiöpää,
+jopa siitä nousisi nujakka sievä!
+
+MERKURIUS.
+
+Tää ei ole viel' alun alkuakaan!
+Ei keskenheittoa minkäänmoista!
+Koet kohta heiskettä hieman toista,
+kun tässä juttua jatketaan.
+
+SOSIAS (aikoen poistua).
+
+En puutu.
+
+MERKURIUS.
+
+          Hei, mihin mielit?
+
+SOSIAS.
+
+                             Ei liikuta muita!
+
+MERKURIUS.
+
+Sano paikalla, tästä et pakoon puita!
+
+SOSIAS.
+
+Mull' aie on aukaista portti tuo.
+Sa miksi et minun mennä suo?
+
+MERKURIUS.
+
+Vain uskallapas sen luokse tulla,
+niin iskujen ryöpyllä pehmitän selkäpiis.
+
+SOSIAS.
+
+Tuoll' aiotko estää uhkailulla
+minut kotiin saapumasta siis?
+
+MERKURIUS.
+
+Mitä, kotiin?
+
+SOSIAS.
+
+              Niin, kotiin.
+
+MERKURIUS.
+
+                            Oh, mikä veijari! Sulla
+koti siis muka talossa tässä on?
+
+SOSIAS.
+
+Niin on. Sen isäntä onhan Amphitryon!
+
+MERKURIUS.
+
+Mikä sillä on merkitys?
+
+SOSIAS.
+
+Melko suuri:
+minä palvelen häntä.
+
+MERKURIUS.
+
+Sinä?
+
+SOSIAS.
+
+      Niin.
+
+MERKURIUS.
+
+            Vai häntä?
+
+SOSIAS.
+
+                       Niin juuri.
+
+MERKURIUS.
+
+Vai Amphitryonia?
+
+SOSIAS.
+
+                  Amphitryonia aivan.
+
+MERKURIUS.
+
+Mikä nimesi?
+
+SOSIAS.
+
+             Sosias.
+
+MERKURIUS.
+
+                     Kuinka?
+
+SOSIAS.
+
+                             Sosias.
+
+MERKURIUS.
+
+                                     Kuules,
+minä nutistan nyt sinut, kidasta kielesi kaivan.
+
+SOSIAS.
+
+Ja miksi? Mi nostaa tuon tulenkiukkuisen tuules?
+
+MERKURIUS.
+
+Mikä mielettömyys, sano mulle, noin sua ajaa
+nyt Sosiaan nimen ottamaan?
+
+SOSIAS.
+
+Sit' en ota, mulla se ollut on ainiaan.
+
+MERKURIUS.
+
+Mikä hirveä valhe ja julkeus vailla rajaa!
+Vai on nimes Sosias, tohditko väittää noin?
+
+SOSIAS.
+
+Niin väitän, ja siltä vankalta perustalta,
+niin että on säätänyt jumalten kaikkivalta.
+Miten kiellän sen, irti siit' itseni kiemuroin,
+oman itseni muuksiko muuttaa voin?
+
+MERKURIUS (piesten häntä).
+
+Tuhat tuimaa sauvan iskua tuottaa sulle
+tuo röyhkeä uppiniskaisuus.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvät ihmiset, hoi, pian avuksi ahdistetulle!
+
+MERKURIUS.
+
+Sinä ryökäle, suljetko parkusuus!
+
+SOSIAS.
+
+Minut hengiltä pui sinun sauvapuus,
+ja huutoon myönnä et lupaa mulle?
+
+MERKURIUS.
+
+Käsivarteni siis sua...
+
+SOSIAS.
+
+Hyväkin sankaruus!
+Voit rehennellä tuolla lailla,
+kun vastarintaan rohkeutt' olen vailla.
+Vähä ansio toisen on huonommuus,
+suun suuren pitoa vain on sulaa,
+jos käyttää hyödykseen sitä pulaa,
+johon ahdistaiss' arat jäädä voi.
+Ei jaloa leikikseen ole piestä toista,
+ja miehuutta kestä ei kiittää moista,
+joka kehnojen keskellä urhakoi.
+
+MERKURIUS.
+
+Kas niin! Viel' oletko Sosias? Virkapas!
+
+SOSIAS.
+
+Sun lyöntis ei kyenneet mua toiseksi luomaan,
+ja ainoa muutos, jonka ma huomaan,
+on, ett' olen piesty Sosias.
+
+MERKURIUS.
+
+Yhä vain! Sata iskua vaatii se julkeus uusi.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvä ystävä, heitä jo iskut pois.
+
+MERKURIUS.
+
+Sinä itse hillitse ruokoton suusi.
+
+SOSIAS.
+
+Olen vait ihan, suostun sun joka vihjaisuusi:
+epätasainen liian kiista sun kanssasi ois.
+
+MERKURIUS.
+
+Viel' oletko Sosias? Veijari, sano!
+
+SOSIAS.
+
+Olen se, mikä mielit mun olemaan.
+Saat vallita kohtaloni sa kokonaan;
+käsivarttasi tottelen, auta ei vastaanpano.
+
+MERKURIUS.
+
+Oli Sosias nimesi, niin sinä intit kait?
+
+SOSIAS.
+
+Se on totta, siin' olin lujassa luulossa kauan,
+vaan väärässä olleeni varrella sauvan
+nyt mulle sa osoitetuksi sait.
+
+MERKURIUS.
+
+Minä Sosias olen, sen koko Thebe tietää.
+Toist' ikinä ei ole nähnyt Amphitryon.
+
+SOSIAS.
+
+Sinä Sosias?
+
+MERKURIUS.
+
+Niin; ja se on oma turmion,
+joka luulee, ett' ilveillä siinä sietää.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Oi taivas, mult' oma itseni mennyttä on,
+ja nimeni jonkin veijarin viemä ja varkaan!
+Etu, onni se hälle on verraton,
+ett' ennen pakoon kuin päälle karkaan,
+minä muuten, surma soi...
+
+MERKURIUS.
+
+Mit' on mutina tuo,
+joka lähtee hammastarhasi takaa?
+
+SOSIAS.
+
+Ei mitään; mut jumalten nimessä mulle suo
+lupa vaihtaa kanssasi nyt sana vakaa.
+
+MERKURIUS.
+
+Puhu.
+
+SOSIAS.
+
+Vaan sanas ensin anna, mi takaa,
+koht' ettet taas ala paukuttaa.
+Välirauha tee.
+
+MERKURIUS.
+
+               No, olla saa.
+Minä suostun, en vedä vastahakaa.
+
+SOSIAS.
+
+Mikä mielees toi tuon houreen? Jos multa pois
+nimen ryöstät näin, mitä kostut? Ja millä voisit
+niin toimittaa, piru itse vaikk' ihan oisit,
+ett' en oma itseni, että en Sosias ois?
+
+MERKURIUS (kohottaen sauvaansa).
+
+Yhä vainko sa...
+
+SOSIAS.
+
+Malta, et kai riko rauhaa?
+Johan suostuimme tappelun jättämään.
+
+MERKURIUS.
+
+Sinä lurjus, veijari, hirtehinen .. .
+
+SOSIAS.
+
+Toru, pauhaa.
+Minä siitä en ole millänikään.
+Mua halusi takaa herjaa ja hauku,
+vähät puree se, kunhan ei iskut pauku.
+
+MERKURIUS.
+
+Olet Sosias, niinkö?
+
+SOSIAS.
+
+Niin, jutun joutavan takia...
+
+MERKURIUS.
+
+Puran puheemme, taas luen kepillä lakia.
+
+SOSIAS.
+
+Lue vaan! Sun tähtes en voi olemasta laata,
+en niellä niin satumaista juttua saata.
+Sun vallassasko minuksi muuttua ois,
+ja voinko ma tään oman itseni riisua pois?
+Moist' onko kummaa kuultu, ja kieltää voiko
+tuhat ilmeistä todistusta kenties?
+Ma nukunko, näin uni ilkamoiko?
+Vai hourinko, huumaus aivoni hurmioiko?
+Minä olenko mielenvikainen mies?
+Näin ilmivalveill' ihminen unelmoiko?
+Alkmenen, Amphitryonin puolison luo
+minä enkö saavu ja herrani sanaa tuo?
+Tämän sankarityöt minun eikö kertoa hälle
+pidä kiitellen, kiihtäen liekkiä lempivälle?
+Satamasta juurihan toi minut jalkani nää?
+Kädess' eikö mull' ole lyhty tää?
+Sua enkö kohtaa ma portilla kotipihan?
+Puhu enkö ma sulle kuin järkevä ihminen ihan?
+Kovin etkö sa sankaroi, siks että mä pelkään,
+ja kotiin et minun mennä suo?
+Vihanvimmaas purkanut etkö mun koidon selkään?
+Mua eikö murjonut sauvasi tuo?
+Oh! Kaikki on tää vain liiankin totta,
+ja soisipa taivas, niin ettei ois!
+Älä enää siis mua kurjaa ahdista, jotta
+mun virkani toimi jo vihdoin täyttyä vois.
+
+MERKURIUS.
+
+Ei askelta, tai myry-ilma täss' äkkiä itää,
+jos oikean vihani hartioilles sa hait.
+Mitä kerroit, minusta paikkansa pitää,
+muu kaikki, paitsi mink' iskuja sait.
+Minut Amphitryon Alkmenelle viestiksi laittoi,
+tähän Persialais-satamasta nyt tieni toi;
+minä kertoa saan, mitä sankarivoimin hän voi,
+miten vihollisiltamme tyyten hän tarmon taittoi,
+kuink' itse päällikön hurmeen jo tanner joi.
+Minä Sosias olen, se muistiisi moukaroi,
+isä jonka on Davus, paimen rehti,
+veli Harpagos, maalla jok' oudolla kuolla jo ehti,
+ja vaimo Kleanthis, vietävän visu,
+jonk' ärsyttää mua äksy sisu.
+Tuta Thebessä sain tuhat remmin iskua reimaa,
+oma sisuni pukahtamatta ne sies.
+Takatauluni kantaa oikeuden polttoleimaa,
+kovin kosk' olin kunniallinen mies.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Siit' ei yli pääse, ei ympäritse,
+tuta voi tuon kaiken vain Sosias itse.
+Olen täynnä hämmästystä ja tosiaan
+vähän rupean vuorooni häntä jo uskomaan.
+Häll' eikös vaan ole, kun sen näen ja huomaan,
+mun varteni, muotoni, liikkeeni tarkalleen!
+Kysytäänpäs nyt jotain, mi valoa luomaan
+tähän pystyis pulmaan ja ihmeeseen.
+   (Merkuriukselle.)
+Sanos, saaliista, jonka viholliselta veimme,
+mik' Amphitryonin ol' osa, kun jakoa teimme?
+
+MERKURIUS.
+
+Viis suuren suurta timanttia, solmuke soma,
+koru harvinainen, itse päällikön oma.
+
+SOSIAS.
+
+Ja kelle tuon korun kalliin hän aikoo antaa?
+
+MERKURIUS.
+
+Alkmenelle, toivoen, että sit' aina hän kantaa.
+
+SOSIAS.
+
+Mikä nyt sitä suojaa, se kunnes on kantajallaan?
+
+MERKURIUS.
+
+Lipas sinetöimä mun herrani vaakunallaan.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Ei valheen sanaa, ja vastaa kuin naulan kantaan!
+Pian mult' oma usko alkaa jo juosta santaan.
+Teki voimalla itsestään jo hän Sosiaan,
+ihan oikeudella viel' ehk' on se tosiaan.
+Tosin, näin kun tunnustella ja muistella koitan,
+on aivan kuin ois oma itseni tää.
+Selon mist' otan, mistä varmuuden voitan,
+sekasotkun tään joka selvittää?
+Minä tein ihan yksin, mit' ei ole nähnyt kenkään,
+sit' ei tiedä, jos itsimmäinen ei itseni lie.
+Eess' eiköhän hämmästy hän kysymyksen senkään?
+Saas nähdä, hänt' eikö viimein se verkkoon vie.
+    (Merkuriukselle.)
+Kun taisteli muut, mitä teit sinä teltassa salaa,
+johon juoksit ja turvaan veit oman turkin?
+
+MERKURIUS.
+
+Sianliikkiön...
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+... siinä se!
+
+MERKURIUS.
+
+Siellä mä käsiini urkin,
+siit' uljaasti viilsin kaks ylen paksua palaa,
+ne popsin, ahtelin täyteen purkin;
+ja viiniä päälle join minä verrattominta,
+jok' ihana silmän on nähdä ja maistaa suun,
+ett' ois sitä rohkeampana rinta
+sotajoukkomme rientävä taisteluun.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Jo voima todistuksen moisen
+pois kaiken pohjan multa vie;
+yks selitys vain olla voi sen:
+hän pulloss' itse piillyt lie.
+    (Merkuriukselle.)
+En kieltää voi, kun on näytteet näin lujat tuotu.
+Olet Sosias, minä tunnen ja tunnustan sen.
+Vaan jos olet se, niin ken olen siis minä, ken?
+Jokin olla näät lupa mullekin lienee suotu.
+
+MERKURIUS.
+
+Kun Sosias olemasta ma lakkaan,
+se olla voit, luvan siihen suon;
+vaan kuoliaaks sinut varman varmasti hakkaan,
+jos saat sitä ennen sa houreen tuon.
+
+SOSIAS.
+
+Tämä ahdinko mult' ihan sydämen kurkkuun ajaa.
+Tämä kaiken järjen jo kääntää nurin.
+Nyt loppumaan se on saatava jollain kurin,
+ja selvintä lie, kun astun päin kotimajaa.
+
+MERKURIUS.
+
+Sinun hirtehisen siis vaatii voidetta vuota?
+    (Lyö häntä.)
+
+SOSIAS.
+
+Mit' on tää, hyvät jumalat! Tahdin hän tuimemman sai vaan!
+Kuukauden nyt selkäni potee kuria tuota.
+Pois satamaan menen tuon pirun miehen luota.
+Tää maksoi viestin tuontia, vallat taivaan!
+
+MERKURIUS.
+
+Kas niin, hänet karkoitin, ja kestitys tää
+monen kolttosen kosto on hälle. Mut Jupiter-taaton
+näen tuolla tuovan Alkmenea lempivää
+mitä kohteliaimman tarjoten seuran ja saaton.
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Jupiter, Alkmene, Kleanthis, Merkurius.
+
+JUPITER.
+
+Alkmene armas, ei mitään soihtuja tänne!
+Ne ihaella mun sois sulo-silmiänne,
+vaan samalla myös ne mun tuloni paljastais,
+eik' ilmi lainkaan se tulla sais.
+Mun lempeni, kytketty kiusoihin sotaretken,
+yhä päivin, öin asemaineemme valvontaan,
+nyt päällikön velvollisuuksilta varasti hetken
+ja vihki sen sulonne palvontaan.
+Pian saisin moittijakseni montakin suuta,
+kun hempenne uhriks soin salahetken sen,
+ja todistajaa en toivo muuta
+kuin sen, joka siitä on kiitollinen.
+
+ALKMENE.
+
+Iloll', Amphitryon, näen kunnian kukkuroivan
+ma kuulut työnne, jotk' yllenne loistoa luo.
+Kun kuulen voittonne maineen soivan,
+se sieluni herkimpään jalon hehkun tuo.
+Vaan tuon kun on kunnian tuima hinta,
+pois kauas että on armaani tie,
+en estää voi, kun lemmestä riutuu rinta,
+vähän nurja jos mieleni sille lie
+ja nurkuu käskyä korkeavaltaisinta,
+joka teidät Theben joukkojen johtoon vie.
+On voiton tultua kunnia suurta ja sorjaa,
+kun rakkaimpansa sen huipulla nähdä saa;
+vaan vaarain keskeltä hän sen kunnian korjaa
+ja ah, kova loppu niin äkkiä loukahtaa.
+Kuink' usein pelko mieltäni kouristaakaan,
+jos kahakka pieninkin mainitaan!
+Mitä turvaa missään tuolt' ajatukselta saakaan,
+tuhon uhkalta tuolta, jok' ainiaan
+tuo kauhun mieltäni kaivamaan?
+Ja voittaja mitkä jos saanevi seppeletkin,
+miten kunniasta jos siit' osa mullakin ois,
+poven hellivän tuskaa se tokkohan vastata vois,
+mi säikkyy kaivatun puolesta kaikin hetkin?
+
+JUPITER.
+
+Mitä näenkin teissä, vain lisää lempeni tulta,
+kaikk' ilmaisee sydänt' armaasti hehkuvaa.
+On suloista, olennolta kun rakastetulta,
+sen tunnustan, rakkautta niin paljon saa.
+Vaan virkkaa jos tohdin, syy eräs estää multa
+tuon hellyytenne herkintä nautintaa;
+vast' oikein nauttisin, armas Alkmene kulta,
+jos ei ois velvollisuuden se viittomaa;
+oma lempenne vain kaikk' ihanat suosionne
+vain mun oman itseni tähden jos mulle sois
+ja sille seikalle, ett' olen puolisonne,
+jos vähintäkään en velkaa ois.
+
+ALKMENE.
+
+Vain sen nimen turvin tunteeni palavuutta
+mull' oikeus julki on osoittaa;
+en ymmärrä tuota tuntonne pulmaa uutta,
+tuot' outoa lempenne ongelmaa.
+
+JUPITER.
+
+Mun onkin tunteeni hellempi, tulisempi
+kuin kuunaan aviomiehen lempi;
+eik' arvata mielenne voi, mikä viehätys hienoin
+on näitten hetkien helläin ja vienoin,
+ei kuvaella, kuink' aran huomion aina soi
+joka rahtusellekin rakkaus, uutterin huolin
+oman onnen-tunteensa tutkelmoi,
+sitä tahtoo tarkata kaikilta puolin.
+Sulo, sorja Alkmene, ma silmissänne
+olen muodossa puolison, muodossa lempijänne;
+mut lempijän osan ma omistan vain, ja nolo
+on, jos sanon suoraan, täss' aviomiehenä-olo.
+Se lempijä, kade jo, jos kehen katseen luotte,
+teilt anoo, ett' yksin hälle te lempenne suotte,
+vain tunteeseenne tuliseen
+hän turvaa, ei puolison oikeuteen.
+Hän puhtaasta lähteestä lempenne saada halaa,
+ei mitään, mi pantu on Hymenin kahleisiin,
+mihin inha velvoitus sydäntä kärttää salaa
+ja niin sulo-suosion anteihin armaimpiin
+alinomaa vaanien myrkkyä valaa.
+Nyt tästä tunnonpulmasta päästäkseen
+hän pyytää, jott' empisi ei edes arvelu arin,
+teit' erottamaan siis tuon epäsointuvan parin,
+ett' avunne vain sais puoliso osalleen,
+vaan kaiken lempenne, kaiken armautenne
+sais lempijä, sais koko kultaisen sydämenne.
+
+ALKMENE.
+
+Oh, Amphitryon, jopa tosiaan
+nyt aika lailla laskette pilaa.
+Jos osunut ois kuka kuulemaan,
+hän epäilis, minä pelkään, järkenne tilaa.
+
+JUPITER.
+
+Ei, puheessa tässä on enemmän järkeä,
+Alkmene, kuin aavistattekaan.
+Vaan rientää täytyy, ois rikos viipyä, tärkeä
+on hyvissä ajoin mun palata satamaan.
+Siis hyvästi! Velvollisuus tyly viereltänne
+minut joksikin aikaa armotta vie;
+mut, armas Alkmene, kun puoliso luona lie,
+niin muistanettehan lempijänne!
+
+ALKMENE.
+
+Mink' yhdisti jumalat, munko ne jakaa sallis?
+On puoliso, lempijä yht' yli kaiken kallis.
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+    Kleanthis, Merkurius.
+
+KLEANTHIS (syrjään).
+
+Oi taivas, kuinka ne toistaan toinen
+niin armain hehkuin helliikään!
+Ja konsa on ollut hellyys moinen
+mies-heittiölläni mielessään!
+
+MERKURIUS (syrjään).
+
+Saa vetää verhonsa yltä maan
+jo Yö, sanan hälle mä viemään lähden;
+ja aika on Auringon vuoteeltaan
+jo nousta ja nukkua pois joka ainoan tähden.
+    (Aikoo poistua.)
+
+KLEANTHIS.
+
+Vain näin minut siis jätät, puikit pois?
+
+MERKURIUS.
+
+Mitä tarkoitat? Minun etkö sois
+sinä täyttävän virkani tointa ja työtä,
+ja Amphitryon kuhun kulkee, kulkevan myötä?
+
+KLEANTHIS.
+
+Sinä kelmi, onpas kiire ja hoppu
+nyt sulia luotani lähtemään!
+
+MERKURIUS.
+
+No, kiukun syy sekin! Kerjetään
+kyll' olla yhdessä, ei tule kesken loppu!
+
+KLEANTHIS.
+
+Mitä? Raakamaisesti noin sun on lähteä hätä,
+yht' ystävän sanaa mulle et iloksi jätä!
+
+MERKURIUS.
+
+Mist' ottaisin minä, peeveli vie,
+nuo lirkutukset — sa turhia torut!
+Viisitoista vuotta kun naimisiss' ollut lie,
+on ammoin puhuttu loppuun jo kaikki lorut.
+
+KLEANTHIS.
+
+Sa katsopas, kuink' Amphitryon
+Alkmenelleen on hellyyttä hehkuvinta,
+ja punastu, konna, kun noin sun on tunteeton
+ja kylmä vaimoas kohtaan rinta.
+
+MERKURIUS.
+
+Hyvä luoja, ne lempivät vielä, Kleanthis; ehtii
+sekin aika, ett' enää sit' eivät tee;
+ilon alussa heille se käy, ihan hemaisee;
+mut on hassua, noin pari vanha jos hepsakehtii,
+nokat vastakkain noin maireesti maikailee,
+sulo-tunteita huokaa ja haikailee.
+
+KLEANTHIS.
+
+Vai jäi, sinä ilkiö, multa se aika jo taaksi,
+jona sain monet sydämet huokailuun?
+
+MERKURIUS.
+
+Ei, varjele! Vain kovin parrakkaaksi
+olen käynyt, — jos huokailuun minä avaan suun
+kaikk' itsensä nauravat kuoliaaksi.
+
+KLEANTHIS.
+
+Mill' ansaittu, ruoja, se onnes on harvinainen
+sull' että on vaimona kunniallinen nainen?
+
+MERKURIUS.
+
+On, on, ett' armias luoja auta!
+Hyvän minkä se kunnia mulle tois?
+Vähän tingi sen tiukkuudesta pois,
+älä moinen ain' riivinrauta!
+
+KLEANTHIS.
+
+Mua moititko, että on eloni liian kainoa?
+
+MERKURIUS.
+
+On vienous mulle naisen viehätys ainoa;
+ja tuo sun hyvees se huutaa ja pauhaa,
+ei heitä mulle hetken rauhaa.
+
+KLEANTHIS.
+
+Sua viehättää sydän viekas naikkosten noiden,
+jotk' osaa, joill' oiva ja kaunis taito on tuo
+kera miestensä kiemailla, jotta he rakastajoiden
+avun kaiken kaulaansa karvastelutta juo?
+
+MERKURIUS.
+
+Sinä vaadit siis ihan sanaa suoraa!
+Vain hupsujen huolena on, mitä juorut jauhaa;
+sitä seuraisin minä ojennusnuoraa:
+"Vähän kuitimpi kunnia, runsaammin rauhaa!"
+
+KLEANTHIS.
+
+Siis rakastajaa ois pitää mun valta vapaa?
+Sen sallisit vastustamatta sa millään tapaa?
+
+MERKURIUS.
+
+Jos vaan mua enää ei kiusaa sun kiljusuus
+ja lauhtuu luonto ja talttuu tuo tapa sulta.
+Sanon: parempi pahe ja mukavuus
+kuin hyveen tuommoisen tukaluus.
+Voi hyvin, kiltti Kleanthis kulta,
+kera käskee käydä mun Amphitryon...
+    (Poistuu.)
+
+KLEANTHIS.
+
+Ah, kostaa miks sisu puuttuu multa
+mitä kärsinyt silt' olen riivatulta?
+Miten kismittää se, kun nuhteeton
+vain aviovaimo täss' oltava on!
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Amphitryon, Sosias.
+
+AMPHITRYON.
+
+Tules tänne, lurjus! Luuletko, konnien pää,
+lorut moiset syöttäväs juttuina soveliaina?
+Kepin, maltas, kun minä saan, sinut pehmittää
+niin aion, ettei ehyttä paikkaa jää.
+
+SOSIAS.
+
+Jos teillä kerran on nuotti tää,
+niin ei minun puheeni mitään paina,
+te yksin oikeass' olette aina.
+
+AMPHITRYON.
+
+Todeks uskotteletko — sit' ethän päähäsi panne —
+hölynpölyä, jossa ei järjen hituakaan?
+
+SOSIAS.
+
+Ei, ei, te olette herra, ma palvelijanne:
+olen valmis puhumaan, mitä vaaditte vaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Kas niin, minä vielä hillitsen vihani tulta
+ja kuuntelen, kuinka siis kävi toimesi tuo;
+otan, ennenkuin menen vaimoni luo,
+selon tästä. Nyt katso, ett' ei taju sotkeu sulta,
+tili tee, mitä mielees jäi koko seikkailulta,
+joka kysymykseeni vastaus tarkka suo.
+
+SOSIAS.
+
+Mutt' ettei virhettä tulla vois,
+jota ennalt' ei voi arvata kukaan,
+tuta suokaa mun, mihin suuntaan se tehtävä ois.
+Mun tuleeko puhua teille tuntoni mukaan
+vai niinkö, kuin luvan luonansa suuret sois?
+Toden puhunko suoran vai suljenko pois
+ja sujuttelen sanat myötäsukaan?
+
+AMPHITRYON.
+
+Ei, ei, sua vaadin ma ainoastaan
+tilin kaikesta tekemään taki-tarkalleen.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvä, riittää; sen heti kohta teen:
+vain kysykää, minä kyllä vastaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Siis käskyni mukaan, jonk' aamulla varhain annoin...
+
+SOSIAS.
+
+Minä läksin — ol' ylläni kuin noki taivas yön,
+kovin sadattelin, kovin teille ma kaunaa kannoin,
+sadat kerrat kirosin mokoman kiusantyön.
+
+AMPHITRYON.
+
+Sinä vintiö!
+
+SOSIAS.
+
+Viittaus vain, niin sanani syön
+ja valheita lasken ne todeksi vannoin.
+
+AMPHITRYON.
+
+Noin altis ja innokas mulla on palvelusmies!
+No niin, mitä sulle sattui varrella ties?
+
+SOSIAS.
+
+Minä pienintä risahdustakin säikyin,
+koko tien kuin hengenvaarassa väikyin.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mikä raukka!
+
+SOSIAS.
+
+             On oikkuisa luonto, kun meitä se luo,
+eri tarpeet ja taipumukset se kullekin suo:
+halu vaaraan heittyä niin kovin toisia hurmaa,
+minä ennen turvaa etsin kuin turmaa.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ja perille tultuas...
+
+SOSIAS.
+
+                      Pikkuisen harjoitusta
+pidin portin eessä, mihinkä tyyliin ja tapaan
+kuvauksen vauhdikkaan ja vapaan
+minä laatisin kuulusta taistelusta.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ja sitten?
+
+SOSIAS.
+
+           Kimppuuni käy peto peevelinmoinen.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mikä?
+
+SOSIAS.
+
+      Sosias, uus minä, viestinne tuoja toinen,
+Alkmenen luo myös käsketty käymään veikan
+ja salaisuutemme tunteva, niin joka seikan,
+kuin tässä ne tuskin ma tuntea voinen.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mitä hourit?
+
+SOSIAS.
+
+             Ei, toden vain puhun puhtaan ja täyden.
+Mua ennen siinä mä itse jo seisoin vaan,
+ja kotiin, sen vannon valalle käyden,
+olin saapunut ennen kuin saavuinkaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Sano mulle, moisia lörpöttäissäs,
+mitä vietävän velliä keitätkään?
+Unipäissäs käytkö? Vai pöhnäpäissäs?
+Sekapäisyytt' onko se tykkänään
+vai tyhmää pilaako pelkästään?
+
+SOSIAS.
+
+Ei, ei, se on tosi selvä ja vakaa,
+ei mitään juttua joutavaa.
+Olen kunnian mies, sen kaiken sanani takaa,
+te siihen luottaa suvaitkaa.
+Minä luullen, ett' olin yksi Sosias vain,
+sielkl’ itseni, sen sanon, kahtena tavata sain;
+ja toinen itseni, joka ei suvaitse toista,
+on talossanne, ja tässä on toinen noista.
+Minä, näät tämä täss', olin matkasta uupunut, heikko,
+vaan reipas se toinen ja tuima ja vahva kuin peikko
+ja hautonut mieless' ei haluja muita
+kuin tapella vain ja taitella luita.
+
+AMPHITRYON.
+
+Saa, sen sanon, sangen säyseä olla
+ja malttava, tyyni, kun suostuvi suosiolla
+lorut moiset palvelijaltaan kuuntelemaan.
+
+SOSIAS.
+
+Vihan valtaan jos te joudutte vaan,
+sen tiedätte, sillä tuokiolla
+minä lakkaan, en puhu laisinkaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ei, kuuntelen tyynnä, en kuohuksiin minä tulle,
+sen lupasin; vaan sano mulle kuin uskotulle,
+noill' onko kummilla, jotka nyt kuulla saan,
+vähint' uskottavuuden varjoakaan!
+
+SOSIAS.
+
+Se on totta, ei lainkaan; on uskomaton se juttu,
+se kaikilta sais saman tuomion;
+sen torjuu kaikki kokemus tuttu:
+satu hassu, harmittavainen, tolkuton,
+ihan vastoin järkeä, vaan tosi on
+se silti, vaikk' ois miten oudoksuttu.
+
+AMPHITRYON.
+
+Miten muu kuin mielipuoli sen uskoa vois?
+
+SOSIAS.
+
+Paha pakko ol', ilman en itse uskonut ois.
+Mua tyrmistytti tuo olo kaksittainen,
+toist' itseä torjuin kuin tunkeilijaa minä pois;
+vaan pakko se tunnustaa tuli suoranainen:
+olin ilmetty minä se, ei petos minkäänlainen,
+sama muoto kiireestä kantaan: hienolta näyttää,
+siro käytös, katseen sielukas ilme täyttää;
+vesitippaa kaks ei vierekkäin
+samannäköist' osaisi olla näin;
+ja kättä jos ei niin tuimaa se tahtois käyttää,
+niin öisin mieltynyt erittäin.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mikä mielenmaltti voi tämän kaiken niellä?
+Sano, olitko ollenkaan talon sisällä siellä?
+
+SOSIAS.
+
+Minä sisällä? Kuinka se käynyt ois?
+Oma itseni eikö kaikelle kuurona kiellä
+sitä mult', aja koht' ihan omalta portilta pois?
+
+AMPHITRYON.
+
+Mitä haastat?
+
+SOSIAS.
+
+              Niin, sauvalla hakaten. Hartioiss'
+yhä vielä se polttaa kuin kiehuis ja kipunois.
+
+AMPHITRYON.
+
+Joku löi sua?
+
+SOSIAS.
+
+              Löi toki!
+
+AMPHITRYON.
+
+                        Ken?
+
+SOSIAS.
+
+Minä itse.
+
+AMPHITRYON.
+
+           Sun piestä
+piti itseäs?
+
+SOSIAS.
+
+Niin, minun: ei tämän tässä,
+vaan siellä sen toisen, jok' iskee kuin seitsemän miestä.
+
+AMPHITRYON.
+
+Tuho sulle, kun siin' olet moisia löpisemässä!
+
+SOSIAS.
+
+En löpise lainkaan. Tuo minä tuolla,
+jost' ei minull' ollut tietoakaan,
+kovin tästä, jok' eessänne puhuu, on voitonpuolla:
+kovat kourat, rohkeus rinnassaan,
+hyvin selkäni sen tuli tuntemaan;
+niin peijakas peittosi, ett' olin kynsiin kuolla;
+se hurjimus on, joka huitoo vaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+No, jatka! Sa näitkö vaimoni?
+
+SOSIAS.
+
+                              En.
+
+AMPHITRYON.
+
+                                  Mikä esti?
+
+SOSIAS.
+
+Syy tuiki tuima ja torjumaton.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mikä syy oli lyödä se laimin sun hulttion?
+
+SOSIAS.
+
+Se pitääkö toistaa kymmenen kymmenesti?
+Se uus minä, tuo, joka minua vankemp' on
+ja jonka vallassa portti pysyi ja kesti,
+jonk' eess' olen hiljaa ja hissuksiin,
+jok' ois minä ainoa, kahta niitä
+ei kärsi, on niin kade, karsas niin,
+minä uljas, jonk' on suuttumus siitä
+niin silmitön minuun pelkuriin,
+minä tuo, jonk' en kera kilpaan riitä,
+joka minulta pehmitti selkäpiin,
+kotiportilla juuri kun kohdattiin.
+
+AMPHITRYON.
+
+Liet liiaks aamulla juonut, kun juttelet noin;
+se on aivohäiriön mahtanut tuottaa.
+
+SOSIAS.
+
+Minut hirttäkää, jos muuta kuin vettä join;
+sen vannon, ja valaani voitte luottaa.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ei jää siis muuta kuin että sä unissa käyt,
+joku ilkeä horros sun tajus sotkee ja varjoo,
+nuo nostaa houreet ja aavenäyt,
+ja lorusi mulle ne tosina tarjoo.
+
+SOSIAS.
+
+Ei kumpaakaan. Minä en nuku, en,
+eik' ees ole halua siihen lainkaan.
+Puhun valveilla varsin, ja vannon sen:
+tänä aamuna en todentotta ma torkkunut vainkaan;
+oli toinenkin Sosias valpas ja varhainen —
+niin tuskin ikinä loittiini sainkaan!
+
+AMPHITRYON.
+
+Mua seuraa ja vaikene, vaadin niin.
+Tämä on jo liiaksi ongelmaista.
+Olen hupsu, kun palvelijaltani kaikenlaista
+näin kuuntelen, en väsy moisiin jo tyhmyyksiin.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Mitäs muuta halvan hammasluusta
+kuin tyhmyyksiä tulla vois!
+Vaan jos ne lähtis suurten suusta,
+ne ihmeellistä viisautt' ois.
+
+AMPHITRYON.
+
+Nyt sisään käymme suorastaan.
+Vaan kas, näen tulevan tuolla Alkmenen armaan;
+mua vartoa ei nyt tienne hän ollenkaan,
+ja tuloni yllättää hänet vannaan.
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Alkmene, Kleanthis, Amphitryon, Sosias.
+
+ALKMENE (näkemättä Amphitryonia).
+
+Kleanthis, tullos! Nyt puolesta puolison
+ikivaltoja kiittää ja kunnioittaa
+ma tahdon, kun Theben onneksi on
+hänen suoneet suuren, loistavan voiton he voittaa.
+    (Huomaten Amphitryonin.)
+Oi jumalat!
+Suokoon taivas, ett' Amphitryon
+ois vaimonsa vartoma saapuen voiton tieltä!
+Ett' onneni päivänä muuttumaton
+sydän teillä oisi, että ma kohdata sieltä
+saman saisin hehkun ja hurmion,
+mi kukkuroi oman miehenne mieltä!
+
+ALKMENE.
+
+Niin pianko palaatte?
+
+AMPHITRYON.
+
+                      Lempenne nurjaan valoon
+saa tervehdys tuo, kun taas tulen omaan taloon.
+"Niin pianko palaatte?" — moist' ei suo
+toki tervehdystä armaan astuissa luo,
+jos syttynyt lie sydän hellään paloon.
+Olin tohtinut luulla ja toivoa tuota,
+teist' eromme että jo pitkältä tuntua vois.
+Ei armaintaan todentotta se varro ja vuota,
+jost' ei joka tuokio ole kuin loputon ois;
+ja jos rakas lähtee rakkaan luota,
+ero pieninkin vie ylen pitkäksi aikaa pois.
+
+ALKMENE.
+
+En käsitä...
+
+AMPHITRYON.
+
+Ei, Alkmene, on lempivällä
+ajan mittana kaipaus maltiton.
+Eron aikaa mielellä lemmettömällä
+te mittaatte, siis lyhyt teistä se on.
+Vaan jos tosi-lempeä tuntisi rinta,
+eron tuokiokin jo tuskaa tois,
+ja se, jota kohdata ois ihaninta,
+ei saapua liian varhain vois.
+Näin tervehdittynä lempeni kaipuu,
+sen tunnustan, valitukseen vaipuu,
+ja toivoin, toisin ett' oma vaimo kohtais,
+mua vastaan ett' ilon into ja hurmio hohtais.
+
+ALKMENE.
+
+En ymmärrä, mikä aiheen antaa
+noin teidän mulle puhjeta puhumaan.
+Mua vastaan jos moitetta voitte kantaa,
+en tiedä totta tosiaan,
+mitä tyytyäkseen mielenne vaatiikaan.
+Minä eilen illalla, kotiin kun onnekkaasti
+te saavuitte, armaint' iloa ilmaisin kai,
+ja kaikkea mult' ylen anteliaasti,
+mitä lempenne vartoa saattoi, se myöskin sai.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mitä?
+
+ALKMENE.
+
+      Silmäinne eess' ilon runsautt' enkö ma tuota
+koht' osoittanut, mi sieluni kukkuroi?
+Kuink' ilmaista selvemmin sydän onnensa voi,
+ett' armas puoliso enää ei poiss' ole luota?
+
+AMPHITRYON.
+
+Mitä haastatte?
+
+ALKMENE.
+
+                Että, kun teit' otin vastaan noin,
+oma rintanne uhkui iloa ihmeellistä.
+Ja luotani vasta kun lähditte koitossa koin,
+ei lie rikos, jos vähän kummastella ma voin
+näin pikaista jälleennäkemistä.
+
+AMPHITRYON.
+
+Uni yöllinen todellisuudenko ennakoi,
+mun haamuni täällä, Alkmene, jo näytti, kunne
+mua kaipaus kuin tulisiivin toi?
+Ja jos mua hellinyt lie unikuvittelunne,
+niin nyt sydämessänne onko se tunne,
+ett' armautt' auliisti mulle se soi?
+
+ALKMENE.
+
+Jokin häijy usvako sumensi ajattelunne
+teilt', Amphitryon, ja valheeksi vaihtaa voi
+sen riemun, jonk' eilis-iltana tulonne toi?
+Ja näinkö on häväistynne ja herjattunne
+se hellä vastaanotto, se armas tunne,
+mi kaikkensa alttiiksi teille soi?
+
+AMPHITRYON.
+
+Tuo usva, jonka ma lahjaksi teiltä sain,
+on minusta merkillistä, sen uskoa voitte.
+
+ALKMENE.
+
+Se on vastalahja tuosta unesta vain,
+paraikaa josta te pakinoitte.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ei muuten kuin jos uneks sen nimittää,
+tuot' anteeks antaa voi, mitä puhuu suunne.
+
+ALKMENE.
+
+Vain jos se on usvaa, mi järkenne pimittää,
+siin' ainoa puolustus moiseen on puheluunne.
+
+AMPHITRYON.
+
+Alkmene, eikö se usva jo saisi rauhaa?
+
+ALKMENE.
+
+Sitä untako, Amphitryon, yhä jaksatte jauhaa?
+
+AMPHITRYON.
+
+Tass' asiassa ei ole leikin tilaa,
+pila pieninkin liian on pitkälle mennyttä pilaa.
+
+ALKMENE.
+
+Niin juuri, ja siitä on merkki varmoista varmin,
+ett' alkavan hiukan verran jo tunnen harmin.
+
+AMPHITRYON.
+
+Vai noinko korjaavanne te kuvittelette
+tuon nurjuuden, jota moitin ma täysin syin?
+
+ALKMENE.
+
+Vai tuollaisinko ilveilyin
+te itseänne huvittelette?
+
+AMPHITRYON.
+
+                          Oh, pyydän, Alkmene, kuulkaa, jo lopettakaamme,
+nyt vakavasti me puhua saamme.
+
+ALKMENE.
+
+Niin, Amphitryon, se liian pitkälle veikin;
+on aika laata jo mokoman leikin.
+
+AMPHITRYON.
+
+Siis vasten silmiä väittää te uskallatte
+mun saapuneen tätä hetkeä ennen jo tänne?
+
+ALKMENE.
+
+Siis julkeasti sen valheeksi vakuutatte,
+ett' eilis-iltana saavuitte retkeltänne?
+
+AMPHITRYON.
+
+Minä eilen?
+
+ALKMENE.
+
+            Niin juuri, illalla saapuin ja ennen
+koin koittamista jo jälleen mennen.
+
+AMPHITRYON.
+
+Oi taivas! Näin kuka kuullut on sotkua suurta!
+Ketä tyrmistymään ei saisi jo kaikki tää?
+Sosias!
+
+SOSIAS.
+
+Hän tarvitsee vähän pärskäjuurta,
+hyvä herra, hältä on sekaisin pää!
+
+AMPHITRYON.
+
+Alkmene, nimessä jumalien,
+tämä johtaa voi ihan vaikka minne;
+taas selvitkää toki tajuihinne
+ja haastakaa vähän harkiten.
+
+ALKMENE.
+
+Mitä tyystimmin harkiten, niin; sen näki,
+kun saavuitte, talomme kaikki väki.
+En syytä ma kummaan menettelyynne tunne;
+vaan todistukset vasta jos valoa tois,
+kaikk' unohtunutta jos teiltä se olla vois,
+niin keitäs kuulin ma viimeisen taistelunne,
+korun viisitimanttisen mulle ken tuonut ois,
+jota kantais Pterelas, jos ei kammitsois
+jo hänt' ikiyö, käsivartenne kunne
+hänet vaivutti näilt' elonilmoilta pois?
+Mitä lisää te vaaditte moisille todisteille?
+
+AMPHITRYON.
+
+Mitä? Ettäkö annoin jo teille ne viis
+timanttia, kunniasaaliiks saatua, siis,
+jotk' omistaa olin päättänyt teille?
+
+ALKMENE.
+
+Se on tietty. Ja siitä varmistauta
+on varsin helppo.
+
+AMPHITRYON.
+
+                  Ja miten?
+
+ALKMENE (näyttäen vyössään riippuvaa timanttisolmuketta).
+
+                            Kas tuossa noin!
+
+AMPHITRYON.
+
+Sosias!
+
+SOSIAS (vetäen taskustaan lippaan).
+
+Hän kujehtii, ne on mulla, ma toin
+ne tänne; siinä ei kujeet auta.
+
+AMPHITRYON (katsellen lipasta).
+
+Ehyt sinetti aivan!
+
+ALKMENE (ojentaen Amphitryonille timanttisolmukkeen).
+
+                    Todistus voimatonko
+on tääkin? Tunnustelkaa! Se lumetta onko?
+
+AMPHITRYON.
+
+Vanhurskas taivas!
+
+ALKMENE.
+
+                   Olkaa jo, Amphitryon!
+Tuonkaltainen käytös teille on arvoton,
+siit' oltava teidän ois ihan näpeissänne.
+
+AMPHITRYON (Sosiaalle).
+
+Pian murra sinetti!
+
+SOSIAS (avattuaan lippaan).
+
+                        Tyhjä vain jäänyt tänne!
+Koru velhoudella varmaan on viety pois,
+vai itsestäänkö sen haltuun siirtynyt ois,
+jota koristamaan sen juur' oli tarkoitus tulla?
+
+AMPHITRYON (syrjään).
+
+Ikivallat, kaiken kaitsijat, seikkailulla
+mill' uhkaattekaan mua? Mitä se eteeni tois,
+jot' en aattelis mielellä ahdistetulla?
+
+SOSIAS (Amphitryonille).
+
+Jos totta hän puhuu, on meill' osa yhdenlainen,
+teill' on kuin mullakin olemus kaksinainen.
+
+AMPHITRYON.
+
+Oh, vaikene!
+
+ALKMENE.
+
+Mist' iso hämmästys
+tuo johtuu, tuo syvä hämmennys?
+
+AMPHITRYON (syrjään).
+
+Oi taivas, tät' ahdistustani julmaa!
+Yliluonnolliset mua sattumat ilkamoi;
+ja kunnialleni koitua solvaus voi,
+jok' on järjelle purkamatonta pulmaa.
+
+ALKMENE.
+
+Tätä selvää todistustako vastaan sotia
+viel' aiotte, kieltää jo eilen tulleenne kotia?
+
+AMPHITRYON.
+
+En; mutta suvaitkaa, jos on mahdollista,
+nyt kuvailla siis sitä saapumista.
+
+ALKMENE.
+
+Vai kuvausta te vaaditte multa moista?
+Siis väitätte, että te ette se ollutkaan?
+
+AMPHITRYON.
+
+Anon anteeksi; mutta on syytä mull' erikoista
+se meidän kesken pyytää nyt kertomaan.
+
+ALKMENE.
+
+Nuo tärkeät huoletko siis niin pian ja hoppuun
+sen muististanne vei perinpohjin pois?
+
+AMPHITRYON.
+
+Kenties; vaan suuri mun kiitollisuuteni ois,
+jos kerrotte kaikki alusta loppuun.
+
+ALKMENE.
+
+Vähän siinä on kerrottavaa. Minä riensin kohti, —
+sydän onneaan todeks uskoa tuskin tohti,
+minä teitä hellästi syleilin, suutelin,
+monen moneen kertaan iloni ilmaisin.
+
+AMPHITRYON (syrjään).
+
+Kuink' ihana kohtaus! Ah, kuka nauttia sai sen?
+
+ALKMENE.
+
+Tämän ensiks annoitte lahjan te harvinaisen —
+mua varten sen saaliista lempenne valikoi —
+ja kaiken polttonsa pohjimmaisen
+sydämenne ilmi toi tulenhehkuvaisen,
+sodan huolet, kuinka ne kahleena kammitsoi,
+eron tuskat ja kuink' ilon jälleenyhtymys toi,
+kotimatkan merellisen ja maisen
+miten rientoon kaipaus siivet soi;
+moist ennen ei hetkeä ollut, niin teihin loi
+se hellän hehkun, niin kuuman ja kukkuraisen.
+
+AMPHITRYON (syrjään).
+
+Kenet vieläkö kipeämmin murhata voi?
+
+ALKMENE.
+
+Eik' ollut vastoin mieltäni — uskotte kai sen —
+tuo tunteenne hehku, mi helli ja jumaloi;
+voin tunnustaa: tuhathekkumaisen
+se riemun hurmaan rintani haltioi.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ja sitten, jos suvaitsette?
+
+ALKMENE.
+
+Tuhatkin seikkaa
+ol' udeltavaa, sana sanan jo lennossa leikkaa.
+Jo atria joutuu, se kahden me nautitaan,
+ja atrian jälkeen lähdemme nukkumaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mekö yhdessä?
+
+ALKMENE.
+
+              Tietysti. Miks sitä kysyttekään?
+
+AMPHITRYON (syrjään).
+
+Ah, kuulla tuo — se isku on julmista julmin,
+minä todeksi siis epäluuloni hirveän nään!
+
+ALKMENE.
+
+Miks olette punainen noin, noin rypyssä kulmin?
+Mitä pahaa ma tein? Kai kanssanne nukkua saan?
+
+AMPHITRYON.
+
+Min' en ollut se, nimess' en tuskani tulisimman;
+ja ken minun tulleen jo eilen on uskovinaan,
+se valheen laskenut huuliltaan
+on kaikista valheista kamalimman.
+
+ALKMENE.
+
+Amphitryon!
+
+AMPHITRYON.
+
+            Sinä viekas!
+
+ALKMENE.
+
+                         Oh, viemää vimman!
+
+AMPHITRYON.
+
+Ei lempeytt' enää, laupeutt' enää ei!
+Tämä kataluus mun kaiken malttini vei,
+ja kuohumaan vain raivo, vain himo kostaa
+runotuokiolla tällä mun rintani nostaa...
+
+ALKMENE.
+
+Mitä kostaisitte? Ja mihinkä vikapää
+ma uskottomuuteen olla voinen?
+
+AMPHITRYON.
+
+En tiedä; se minä en ollut, vaan joku toinen.
+Mihin tahansa vimmata voi epätoivo tää.
+
+ALKMENE.
+
+Voin, arvoton puoliso, yskän jo ymmärtää.
+On viheliäistä viekkaus moinen.
+Mua syytellä näin vähän liikaa on.
+Vai uskottomuudesta saan minä tuomion!
+Tekosyitä jos vimmanne saatava näitä ja niit' on,
+siten ratkoakseen siteet avioliiton
+ja purkaakseen valat puolison,
+niin mutkailu moinen on tarpeeton,
+tien suoremman minä teille viiton:
+minä tahdon, että nyt loppu liitosta siit' on.
+
+AMPHITRYON.
+
+Näin julkeasti loukattu aviomies
+muut' ei näe keinoa; siihen siis valmistukaakin;
+se on vähin seuraus, se, ja siitä kenties
+voi paisua muuta ja pahempaakin.
+On kunnia häväisty, onneni raiskatun nään,
+ei mikään rakkaus verhoamaan sitä riitä.
+Viel' en tosilaatua tunne turmion tään,
+mutt' oikea vihani selvän on ottava siitä.
+Oma veljenne voi sen pyhästi todistaa,
+hänen luotaan ett' erosin tänä aamuna vasta.
+Hänet noudan, hän teidät valheesta vangita saa,
+sadun kumota tuon muka varhemmin saavunnasta.
+Ja sitten tutkitaan ihan tutkimalla
+tämä juoni kuunaan-kuulematon,
+ja oikean vihani hetkellä ankaralla
+tuho sille, ken minut pettänyt on!
+
+SOSIAS.
+
+Siis, herra, tulenko saattamaan?
+
+AMPHITRYON.
+
+Ei, varro tässä, ma kunnes palaan.
+
+KLEANTHIS (Alkmenelle).
+
+Minä saanko...
+
+ALKMENE.
+
+               Oh, vaiti, ei sanaakaan!
+Älä seuraa, yksin ma olla halaan.
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Kleanthis, Sosias.
+
+KLEANTHIS (syrjään).
+
+Pään sekoittanut nyt lie mikä liekin häitä;
+vaan tuo veli kyllä vikkelään
+pois ottaa pohjan riidalta tältä.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Kova isku isännälleni; hirveältä
+se mahtaa tuntua tykkänään.
+Samanmoista, ma pelkään, selkkaust' itse en vältä;
+sovuss' aion eukkoni saada sen selvittämään.
+
+KLEANTHIS (syrjään).
+
+Mua puhutelkoonpas vielä se! Turhan vaivan
+vain näkee. Mutta nyt en ole niiksenikään.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Voi totuus karvas olla, jos esiin kaivan,
+sitä pelkään — ties mihin pistän pään.
+Paras lie, jos en pengo paljoakaan, vain jään
+sitä tietoa vaille aivan.
+Vaan sittenkin, kävi näin tai noin,
+ei moiseen riittäis malttia mulla:
+halu urkkia suurella utelulla
+on meidän ihmis-hupakkoin,
+mitä tietämään ei toivois tulla.
+Ole tervehditty, Kleanthis!
+
+KLEANTHIS.
+
+                            Vai petturi tää
+viel' uskaltaakin astua luoksi!
+
+SOSIAS.
+
+Mitä nyt, hyvä jumala! Ain' olet äksypää
+ihan tyhjän vuoksi.
+
+KLEANTHIS.
+
+                    Vai tyhjän vuoksi!
+Mikä sinust' on tyhjää?
+
+SOSIAS.
+
+                        Minust' on tyhjää se,
+jos luki tai lauloi, on nimenä tyhjä ja nolla;
+ja tyhjä, se on typö tyhjää tai
+perin pikkaraista, sen tiedät kai.
+
+KLEANTHIS.
+
+Sult', ilkiö, silmät päästäsi ihan
+jo repiä sormeni syyhyää,
+jott' älyät, mihin ärsytit vaimosi vihan.
+
+SOSIAS.
+
+Hohoo! No, mistä nyt noin raju hirmusää?
+
+KLEANTHIS.
+
+Vai tyhjää siis sinust' onkin kohtelu moinen,
+jota sult' oma vaimosi kokea sai?
+
+SOSIAS.
+
+Mikä sitten?
+
+KLEANTHIS.
+
+Se viaton lammas! Vai
+laill' isäntäs intät, hyväkäs toinen,
+tääll' ettet eilen jo ollut, tottapa kai?
+
+SOSIAS.
+
+Päinvastoin, kyll' olin; mutt' en kehu,
+siit' että tietäisin paljoakaan;
+oli juotu ties mitä viiniä, jonka mehu
+sai multa kaiken muistini sammumaan.
+
+KLEANTHIS.
+
+Ja puolusteluin sinä uskot voivasi moisin...
+
+SOSIAS.
+
+Todentotta, saat uskoa; saattanut öisin,
+kun niin oli laitani, tehdä yhtä ja toista,
+jota jälkeenpäin kovin katua voisin
+ja jost' ei mull' ole muistoa minkäänmoista.
+
+KLEANTHIS.
+
+Et muista siis, miten nurjalla kohtelulla
+minut kuittasit vain satamasta saavuttuas?
+
+SOSIAS.
+
+En rahtuakaan. Mitä tein minä? Kerropas!
+Olen vakaa ja vilpitön, tuomio tulla
+saa päähäni, muu jos on mielessä mulla.
+
+KLEANTHIS.
+
+Mitä! Kun loman antoi mulle jo Amphitryon,
+minä valvoin, kunnes joutaisit palvelulta,
+vaan kylmyyttä moist' en kuunaan kohdannut sulta:
+vain vaatien vaimos sai vähän huomion;
+ja tarjotessani suutelon
+pois käännyit ja korvaas vain meni muisku multa.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvä!
+
+KLEANTHIS.
+
+Vai hyvä?
+
+SOSIAS.
+
+Luoja nähköön, Kleanthis kulta,
+et tiedä lainkaan, miks sanon näin.
+Olin syönyt laukkaa, ja viisaasti syrjäänpäin
+vedin suuni, niin säästyit lemulta saastutetulta.
+
+KLEANTHIS.
+
+Minä sydämen armaita tunteita ilmi toin;
+yhä mulle sa murjotit kuin mikä pökkelö ikään;
+ja hellää sanaa, jos kuinka koin,
+yli huultes ei houkutellut mikään.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvin käy!
+
+KLEANTHIS.
+
+           Sai kaikesta puhtaasta hehkunnastaan
+mun lempeni jäätä jäisintä ainoastaan;
+petit niin sen toivot, ett' yösijan muualta hait,
+et aviovuoteesta, rikkoen kaikkea vastaan,
+mihin vaatii ja velvoittaa sua Hymenin lait.
+
+SOSIAS.
+
+Mitä! Muualta!...
+
+KLEANTHIS
+
+                   Niin, peto!
+
+SOSIAS.
+
+                               Onko se mahdollista?
+
+KLEANTHIS.
+
+On, konna, se liiankin varmaa on.
+Oli mulle se loukkaus katkerin katkerista;
+ja aamulla, kaukana halusta sovinnon,
+pois lähdit syytäen, kelvoton,
+päin silmiä vain mitä selvintä halveksumista
+
+SOSIAS.
+
+Hei, Sosias, hei!
+
+KLEANTHIS.
+
+                  Sekö vastaus — vain iva uus?
+Tekos kauniin päälle sun ilkkuu suus!
+
+SOSIAS.
+
+Miten tyytyväinen ma olla saankaan!
+
+KLEANTHIS.
+
+Noin valitat solvaisuas — mikä tahdikkuus!
+
+SOSIAS.
+
+Niin viisas ett' osasin olla, enp' uskois vaankaan!
+
+KLEANTHIS.
+
+Ei tuntoas lainkaan kalva se kataluus?
+Vain loistaa kasvoill' ilkkuva iloisuus!
+
+SOSIAS.
+
+Hyvä luoja, maltu! Jos mull' ilo, riemu on avoin,
+täys siihen on syy, se usko; ma tempun noin
+tein tietämättäni parhaan, min tehdä voin,
+sua taannoin kohdellessani tuolla tavoin.
+
+KLEANTHIS.
+
+Sinä petturi, teetkö minusta pilaa?
+
+SOSIAS.
+
+Ei, vilpittömämmin en puhua vois.
+Jo pelkäsin, muistaen omaa silloista tilaa,
+ett' eihän vain mitä tyhmyyttä tehty me ois, —
+se mull' oli tunnolla tuska ja pelko,
+vaan puhees multa sen huolen nyt hälvensi pois.
+
+KLEANTHIS.
+
+Mikä pelko ja miksi? Annapas selvä selko!
+
+SOSIAS.
+
+Kas, lääkärit sanovat, että ei vaimonpuolta
+saa lähennellä, jos pöhnäss' on pää,
+ja että tylsiä lapsia haikara suolta
+tuo silloin, joista ei tule eläjää.
+Näes nyt, jos en ois noin ollut kylmä kuin jää,
+mitä siit' ois voinut koitua kiusaa ja huolta.
+
+KLEANTHIS.
+
+Pyh, viis minä lääkäreistä huolin
+ja niiden loruista. Sairaille saa
+ne säännöstellä sängyn ja tuolin,
+mutt' ei ole tarvis terveitä komentaa.
+Ne hiukan jo liiaksi härkkii ja häärää,
+jos lempemme puhdas hehkukin heist' on väärää; —
+oh, käskispä niitä kuuntelemaan:
+mätäkuunkin ajaksi mitäs ei hupsut ne määrää;
+on niillä metkuja, on jo vaan!
+
+SOSIAS.
+
+So-soh!
+
+KLEANTHIS.
+
+        Sanon: pötyä! Tyhjää kuin saippuarakko!
+Ken moisia neuvoja antaa, on houru ja houkko.
+Vie viinisi, kuusi ja viikkosi! Vai olis pakko
+pätö syitä säikkyen tehdä aviolakko!
+Ovat hölmöjä lääkäris nuo, koko joukko.
+
+SOSIAS.
+
+Pane hiukan jo suitsia vihalles vimmatulle.
+Mitä puhuttakoonkin, ne kunnon miehiä on.
+
+KLEANTHIS.
+
+Älä luule luikkivas! Nään läpi naamion.
+Piu-paun minä annan moiselle puolustelulle;
+mua vastass' on vain iva, ynseys loppumaton,
+mutt' eiköhän kerran mun kostoni tuokio tulle!
+Pidän mielessä tään minä herttaisen haastelon,
+koen, myös sinä konna hahmossa puolison,
+vapauttani käyttää, jonka sa myönsit mulle.
+
+SOSIAS.
+
+Mitä?
+
+KLEANTHIS.
+
+       Sanoithan, hylkiö, ett' iso ilosi ois,
+mua lemmitty toinen jos liehakois.
+
+SOSIAS.
+
+Se ol' erehdys. Sen otan takaisin; taakka
+jo tältään painaa parhaiks saakka.
+Varo, ettet raiteilta poikkea pois!
+
+KLEANTHIS.
+
+Minä siihen totta jos menemään
+vain mieleni saan, joka kostoa halaa...
+
+SOSIAS.
+
+Oles hiukan jo hiljaa! Kas, tuollahan palaa
+taas Amphitryon, näkö tyynenä tykkänään.
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+    Jupiter, Kleanthis, Sosias.
+
+JUPITER (syrjään).
+
+Tulen viihdyttämään Alkmenea, lohtua tuoden,
+surun, harmin häätäen pois hänen rinnastaan
+ja myös oman hehkuvan kaipuun sammua suoden
+sulo-onneen, häntä kun hoivata saan.
+    (Kleanthiille.)
+Yliskammioss' on Alkmene kai?
+
+KLEANTHIS.
+
+Niin, raskaan rauhattomuuden vuoksi
+halun olla yksinään hän sai,
+mua kielsi saattamasta hän, käymästä luoksi.
+
+JUPITER.
+
+Mitä kieltänyt olkoonkin, se ei
+mua koske, pääsyä mult' ei kiellä.
+
+
+Viides kohtaus.
+
+    Kleanthis, Sosias.
+
+KLEANTHIS.
+
+No, ehtipäs äkkiä äkänsä niellä!
+Sama tuokio totta sen toi ja vei!
+
+SOSIAS.
+
+Mitäs sanot, Kleanthis? Niin oli hyvällä päällä,
+ja juur' oli sellainen jyräkkä täällä!
+
+KLEANTHIS.
+
+Ett' oikein jos tekisimme, niin
+joka miehen heittäisimme me helkkariin,
+ja parhaast' ett' on jo tyhjä liikaa.
+
+SOSIAS.
+
+Sanot noin, kun tuon vihanpuuskas sait;
+vaan miehiin sentään liiaksi silmänne kiikaa;
+jos helkkari veis ne, niin puultapa maistuis kait
+iankaiken olla piikaista piikaa.
+
+KLEANTHIS.
+
+Todentotta...
+
+SOSIAS.
+
+              Tulevat! Olkaamme vait.
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+    Jupiter, Alkmene, Kleanthis, Sosias.
+
+JUPITER.
+
+Epätoivoon siis minut syöksette noin?
+Ah, kuulkaa, armas Alkmene kulta.
+
+ALKMENE.
+
+Vain tuskaani kuulen, sen tunnen tulta
+en jäädä voi, vain poistua voin.
+
+JUPITER.
+
+Minä rukoilen...
+
+ALKMENE.
+
+                 Menkää.
+
+JUPITER.
+
+                         Te siis...
+
+ALKMENE.
+
+                                    Oh, kuulkaa
+
+JUPITER (hiljaa, syrjään).
+
+Nuo tuskan kyynelet mieleeni sääliä henkää.
+    (Ääneen.)
+Mun alttiisti suokaa...
+
+ALKMENE.
+
+Ei, minut jättäkää.
+
+JUPITER.
+
+                    Mihin aiotte?
+
+ALKMENE.
+
+Sinne, missä en teitä nää.
+
+JUPITER.
+ 
+                           Todeks ette saa sitä toivettanne.
+Ah, ihana armaani, liiaksi vankinanne
+ma vaellan, kahleet ne hetkeksikään ei heitä:
+kera astun, Alkmene, ma kaikkianne.
+
+ALKMENE.
+
+Ja kaikkialla ma karkkoan teitä.
+
+JUPITER.
+
+Olen teistä siis niin hirvittäväinen?
+
+ALKMENE.
+
+Niin olette, etten sanoa voi.
+Peto silmissäni te olette hirviömäinen,
+peto julma, riehuva, raivopäinen,
+joka raatelun himossa hekkumoi,
+jota kauas karkkoan. Kauhu jäinen,
+kun teidät vain näen, mieleni kukkuroi,
+se on piina, on teloitus täysinäinen.
+All' ilmain mik' ikinä tuskaa toi
+ja inhoa, kammolla kammitsoi,
+sitä näin ei vieronut sieluni sisimmäinen.
+
+JUPITER.
+
+Ah, paljonpa sallitte nyt yli huultenne tulla!
+
+ALKMENE.
+
+On sydämelläni enemmän mulla;
+ja syvästi harmissaan sydän tää on siitä,
+sill' ettei kaikkeen sanoja riitä.
+
+JUPITER.
+
+Mit' on teille siis lempeni tehnytkään,
+minut hirviöksi, Alkmene, kun arvioitte?
+
+ALKMENE.
+
+Vanhurskas taivas! Sitä te kysyä voitte?
+Siit' eikö sydän jo tyrmisty tykkänään?
+
+JUPITER.
+
+Ah, noin tylyll' ettehän mittapuulla ...
+
+ALKMENE.
+
+Ei, teitä en tahdo kuunaan nähdä, en kuulla.
+
+JUPITER.
+
+Mua näinkö raskitte kohdella? Tääkö se lempi
+on hellä ja ikuista ikuisempi,
+jota eilen vakuutitte? Sit' en voi luulla.
+
+ALKMENE.
+
+Sitä ei ole enää. Katalat solvaisunne
+ne katkaisi kaiken entisen.
+Se mennyttä on, se hellä ja hehkuva tunne:
+jo tuhansin kerroin tunnoton raatelunne
+mun sydämestäni murhasi sen.
+On sijalla sen viha nyt, jok' ei sammua saata,
+syvä suuttumus, inho ja harmi, jok' ei voi laata,
+epätoivo sydämen, kiihtynyt syystä jok' on,
+jok' on häväisty, tallattu näin matalammaksi maata
+ja jonka nyt viha yhtä on verraton,
+kuin lempi ol' ennen, sen voin minä taata.
+
+JUPITER.
+
+Ah, kuink' oli heikko voima lemmellä tuolla,
+jos saattoi noin se tyhjästä syystä kuolla!
+Sula leikki vain, sekö sille on eron syy,
+pilan pienen vuoksi noinko se sydäntyy?
+
+ALKMENE.
+
+Sepä siinä loukkaavinta on juuri,
+siit' ei voi leppyä vihani suuri.
+Ei oikea mustasukkaisuus mua näin
+vois loukata kuin kuje leikinpäin.
+On sillä oikkunsa, joitten valta
+vie meidät monesti mukanaan;
+on hetkiä, joina sen puuskalt' ei polttavalta
+edes viisain välty, ei punnita malta,
+vain silmitön kiihko on sielussaan.
+On kiihkossa tuossa, jos eksyykin vimmaan nurjaan,
+toki jotain, mi loukatun sydämen lepyttää;
+ja lempi, josta se viriää,
+se ainakin kaikkeen riehuun ja raivoon hurjaan
+syyn lievennykseksi sentään jää.
+Se puolusteeks on, mi nostaakin puuskat nuo.
+Niin kätkee mielen karvaudelta kärki,
+sit' ei lue syyksi, vaan anteeks suo,
+mit' ei voi vallita tahto, ei järki.
+Vaan noin huvin vuoks ett' aikaan saa
+menon hurjemman kuin vihan purkaus äärimmäisen,
+noin ett' ihan syyttä riehuu ja raivoaa,
+noin uskollisuutta ja kunniaa
+voi loukata sydämen hellästi lempiväisen,
+lyö iskun se liian julman ja ilkiömäisen,
+sit' ikinä ei voi tuskani unhottaa.
+
+JUPITER.
+
+Tosi syytös, Alkmene, on tuo, sit' ei kieltää auta;
+rikos inha se on, sit' en enää puolusta, en;
+sen langetti tuomion vaakalauta;
+toki suokaa lempeni eessänne puolustauta
+ja sydämellenne näyttää, ken
+vihapäissään viskasi herjan sen.
+Toden tunnustaakseni, puolisonne
+pahan kaiken, Alkmene, on tehnyt tään:
+on puoliso syypää, ansaitsen tuomionne,
+ei lempijä, vimmaan ja herjaan hillittömään.
+Sydän lempijän loukkaisko, jolle on olentonne
+niin kallis, niin ihana, että ei mieleenkään
+tulis ikinä moinen! Ja jos todell' oisi
+teit' eksynyt loukkaamaan se rahtuakaan,
+hän sadasti silmäinne eessä soisi
+sen lävistää heti omalla miekallaan.
+Alamaista sit' ollut ei arkuutta puolisolla,
+mi eessänne alati täytyis olla;
+se puolison ilmi toi, tyly kohtelu tuo,
+luvan Hymenin lait muka, luuli hän, kaikkeen suo.
+Hän rikkonut teitä on vastaan, se totta on,
+hän yksin on herjannut herttaista olentoanne.
+Vihan, inhon hän saakoon, on oikea kanne,
+jätän alttiiks sille ma puolison;
+vaan lempijän syyks sitä loukkaust' ettehän panne,
+Alkmene, hän aivan on viaton.
+Te säästäkää hänet vihaltanne,
+syypäästä syytön erottakaa,
+ja tehkää oikeutt', ettei saa
+hän siitä, mit' ei ole tehnyt, rankaisuanne.
+
+ALKMENE.
+
+Oh, tuollaisella saivartelulla
+on puolustautua naurettavaa,
+ja mielelle vihastuneelle tulla
+ja jutella lorua moista on julkeaa.
+Tuo viheliäinen veruke turha on ihan,
+en rupea loukkaajaani ma jakelemaan,
+minä vihaan hänt' ihan kokonaan,
+eik' oikea kiivaus sen vihan
+tee eroa toisell', ei toisellekaan.
+Löi puoliso taikka lempijä, sama on haava,
+sama hahmo on kummallakin, sama karva ja kaava,
+yht' inhana mulle he ilmestyy,
+sama solvaus vastuullaan, sama heill' on syy,
+ja kumpikin on saman vihani saava.
+
+JUPITER.
+
+No niin, siis koska se tahtonne on,
+otan syyn minä harteille syyllisille.
+Niin, oikein teette, kun vaaditte olennon
+vikapään noin uhriksi vihanne alttarille.
+Täys liiankin aihe teill' olla on armoton,
+vain alttiiksi tuskille tekoni ansaitsemille
+minä alla jään tuon ankaran tuomion.
+Mua syyst' ette suvaitse lähettyville,
+vaan seuduille karkota kauimmille
+vihass' uhkaatte. Kai minuss' inehmon
+te ilkeimmän näette. Iskuille mille
+mua alttiiks ette jo sois tuhon, turmion!
+Tyly solvaus syytää silmille noin ihanille
+rikos riettain alla on auringon,
+se on loukkaus ihmisille ja jumalille;
+ja julkeus tuo sen on ansainnut kohtalon,
+nyt että sen ylle ja ympärille
+koko raivonsa kostonne kootkohon;
+sydän tää toki armoa anoo sille.
+Sitä rukoillakseni polveni notkistan,
+anon nimessä lemmen, min liekki on hehkuvinta
+ja hellintä on, mitä teille rinta
+voi leimuta lempijän hartaimman.
+Jos, armas Alkmene, sen armon multa
+te epäätte nyt, johon turvata rohkenen,
+niin äkkisurma on raatelulta
+sen rangaistuksen ja tuskan sen
+minut turvaan auttava, jonk' en tulta
+voi enää kärsiä, kestää en.
+Alkmene, älkää luulko, ett' emmin
+epätoivossa tässä, ett' elää voin
+minä päivääkään, te jos vihaatte, te, jota lemmin,
+jonk' armaus taivahinen minut lumosi noin.
+On täynnä ahdistusta kuolettavinta
+jo tuokion tään tyly loputtomuus,
+sen kuormaan jo murheinen murtuu rinta.
+Ei korppikotkan tuhannen raivokkuus
+niin raatele kuin tämän tuskani tulisuus.
+Sana ainoa vain, Alkmene: jos enää ei mulla
+ole armon toivoa, niin tämä miekka jää,
+se silmäinne edessä iskulla toivotulla
+suo armon, sydämen kurjalta lävistää,
+ja palkkansa saa sydän tää, sydän katala tää,
+kun luoduist' armainta pahoitti solvaisulla,
+ja onnekas on manan varjoihin vaipuissaan,
+jos vihanne viihtyy, kun kuljen ma kuolon teitä,
+eron murheisen jälkeen jos enää se kalvamaan
+ei jää, ei lempeni muistoa peitä
+sen koommin kaunaan katkeraan!
+Mua vaille sit' ainoist' armoa ettehän heitä?
+
+ALKMENE.
+
+Ah, puoliso julma!
+
+JUPITER.
+
+                   Alkmene, siis toivoa saan?
+
+ALKMENE.
+
+Yhä pitäiskö vielä suopea olla ja hyvä,
+kaikk' unohtaa, joka loukkaus kärsiä syvä?
+
+JUPITER.
+
+Miten jääkin loukkaus mieleen syvälle mennen,
+poven lempivän katumus anteeks sit' eikö saa?
+
+ALKMENE.
+
+Tuhat surmaa kohdata sois povi lempivä ennen
+kuin rakkahintaan hennoisi pahoittaa.
+
+JUPITER.
+
+Mitä hellempi lempi on, sitä helpompihan...
+
+ALKMENE.
+
+Vait lemmestä, ansaitsette vain kaiken vihan.
+
+JUPITER.
+
+Mua vihaatte siis?
+
+ALKMENE.
+
+                   Koen vihata, minkä voin,
+ja suutuksiss' olen sydämelleni ihan,
+kun kaikesta solvaisusta ei kostoa noin
+toki toivoa voi tylytuomioista.
+
+JUPITER.
+
+Miks suuttumusta nyt enää moista,
+kun kostollenne jo henkeni tarjoksi toin?
+Sana vain, heti tottelen tuomiotanne.
+
+ALKMENE.
+
+Jos en vihata voi, miten toivoisin kuoloanne?
+
+JUPITER.
+
+Ja elää en minä voi, viha ellei tuo
+lepy, lievitä salli jo tuskani ankeen,
+täytt' armahdusta jos ette suo,
+jota anoen jalkoihinne ma lankeen.
+    (Sosias ja Kleanthis polvistuvat myöskin.)
+Nyt toisin päättäkää tai toisin,
+joko rangaiskaa tai armahtakaa.
+
+ALKMENE.
+
+Ah, suopeampaa on, kuin soisin,
+mitä mieleni päätetyksi saa!
+Vihan karvaudesta, jota mun täytyis kantaa,
+oma kavala sydän mun käskee laata.
+Ja sanoa, ettei vihata saata,
+on samaa kai kuin anteeksi antaa!
+
+JUPITER.
+
+Ah, armas Alkmene, mun täytyy riemuni hurmaa
+
+ALKMENE.
+
+Oh vait! Minä heikkoudelleni toivoisin turmaa.
+
+JUPITER.
+
+Mene, Sosias, mene sukkelaan,
+tään iloni, ihastukseni kukkuraan
+mene, kutsu joukkojen päälliköt, keitä vain löydät,
+sano, tääll' ett' odottaa pitopöydät.
+    (Syrjään.)
+Sill' aikaa, kun siell' on hän hyppelyllä,
+Merkurius taas viran hoitaa kyllä.
+
+
+Seitsemäs kohtaus.
+
+    Kleanthis, Sosias.
+
+SOSIAS.
+
+Kleanthis, katsohan kujeita noita!
+Esimerkkiä emmekös seurata koita
+ja tee mekin rahtusen rauhaa ja vihoja viero,
+vähän niinkuin sovinnolta jo hiero?
+
+KLEANTHIS.
+
+Älä nuolaise! Nuo sinun sovintosi Suolle soita!
+
+SOSIAS.
+
+Mitä? Etkö suostu?
+
+KLEANTHIS.
+
+                   Äl' usko!
+
+SOSIAS.
+
+                             Samapa mulle.
+Oma vahinkos!
+
+KLEANTHIS.
+
+              Tulehan nyt, kas niin!
+
+SOSIAS.
+
+Piru vie, ei päähänikään se tulle,
+mun on vuoroni nyt, nyt sait minut suutuksiin.
+
+KLEANTHIS.
+
+Mene, petturi, vielä sen syötän sulle;
+hyvä vaimokin väsyä voi pätö kekkuliin.
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+AMPHITRYON.
+
+Hänet totta jo kohtalo salaamall' ihan salaa,
+ja viimein jo uuvuttaa minut kiertely tää.
+Kade onni ei karvaampaa vois myrkkyä valaa:
+haen, katselen kaikkialta, en missään nää
+sitä, jonka kimppuun mieleni palaa,
+näen kaikki ne vain, joit' en minä nähdä halaa.
+Tuhat julmaa tahtomattaan kiduttajaa
+Siin' ihastelee, ken on vähänkin tuttavaa,
+sotatöitäni, se ett' ihan kuohuttaa sydänalaa.
+Mua huoleni polttehessa ne kiusaa nuo
+ilotervehdykset, syleilyt, taakkaa tuo
+vain lisäksi raskaan rauhattomuuteni painon.
+Ja turhaan alta ma tuon koen vainon
+pois puikahtaa: joka haaralta luo
+tuo tappava ystävyys tien sulkien hyökkää;
+ja heidän hehkuvalle kun innolleen
+mun pääni vastauksia nyökkää,
+sadat kerrat heitä jo kiroan hiljakseen.
+Ah, kunnia, kiitos on kaikista joutavinta,
+jos kuinkakin suurena voittoni maine sois,
+kun tuskan polttoon on pakahtumassa rinta.
+Kuink' oiskaan kaikki se kunnia helppo hinta,
+jos rintaan rauhan sill' ostaa vois!
+Joka hetki se onneton ongelma vaivaa
+vain armotta mieltäni luulevaa;
+ja mit' enemmän sitä seuloo ja kaivaa
+sitä sekavampaa se kaaost' on kaameaa.
+Timanttien varkaus — ei olis ihme se erin,
+voi sinetin murtaa, ettei merkkiä näy;
+mutt' itse ett' eilen ne toin muka hälle, se perin
+jo tyrmistyttää, jo tuskaksi kärsiä käy.
+Samannäköisiltä voi kaks ihmistä näyttää,
+ja hyödykseen sitä voi joku veijari käyttää;
+vaan näköisyyden varjoss' on mahdoton
+toki vieraan hiipiä sijalle puolison;
+tuhat erottamassa on piirrettä erikoista,
+ett' ei voi vaimo toiseksi uskoa toista.
+Thessalian noitien kehutaan
+ihan ihmeitä velhotemppuja saavan aikaan;
+loruks ihmejuttuja noit' olen luullut vaan
+ja hupsuudeksi uskoa velhojen taikaan.
+Kovin ankaran ojennuksen nyt kohtalo antais,
+jos juuri hetkellä voittoni oivan
+oman kunnian hinnalla pakko pantais
+mun uskoa heidän moisia voivan.
+Menen vaimoni luo, koen saada selville pulman;
+se ehk' on sittenkin vain lume harhan julman,
+joka hältä järjen ja aistimet hämmentää.
+Ah, jospa laupias taivas soisi,
+ett' arvelu tää tosi-totta oisi,
+ett' onneni vuoksi hält' ois sekaisin pää!
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Merkurius, Amphitryon.
+
+MERKURIUS (Amphitryonin talon parvekkeella).
+
+Ilot lemmen ei tääll' ole tarjona mulle mitkään,
+siis jotain muuta nyt huvia hankkia saan;
+vähän antaa rattoa aikailuuni se pitkään,
+kun Amphitryonin suututan suunniltaan.
+Se ei tosin juur' ole lempeän jumalan työtä —
+vaan mull' ei se kuulukaan ihan ammattiin:
+veto pieni kiertotähteni myötä
+on kiusoihin mulla ja kepposiin.
+
+AMPHITRYON.
+
+Miks ei tähän aikaan portti tää ole avoin?
+
+MERKURIUS.
+
+Hoi, hiljaa! Ken kolkuttaa?
+
+AMPHITRYON (näkemättä Merkuriusta).
+
+                            Minä.
+
+MERKURIUS.
+
+                                  Häh, mikä, kuka?
+
+AMPHITRYON (huomaten Merkuriuksen ja luullen häntä Sosiaaksi)
+
+Oh, avaa!
+
+MERKURIUS.
+
+          Vai avaa! Ken olet sitten muka,
+joka paukutat noin ja komennat tuolla tavoin?
+
+AMPHITRYON.
+
+Mua etkö tunne?
+
+MERKURIUS.
+
+                En, lempo soi,
+ja siihen ei haluakaan ole mulla.
+
+AMPHITRYON.
+
+Koko maailma alkaako tänään hulluksi tulla?
+Paha tarttuva onko se? Sosias, Sosias, hoi!
+
+MERKURIUS.
+
+Niin, Sosias! Niin, se on nimeni. Sulla
+lie pelko, sit' että en muistaa voi?
+
+AMPHITRYON.
+
+Minut näetkö?
+
+MERKURIUS.
+
+              Hyvinkin. Iskeä noinko
+on tarpeen, kuin sinä kurikoit?
+Mitä oikein siellä sä asioit?
+
+AMPHITRYON.
+
+Sinä hirtehinen! Mitä asioinko?
+
+MERKURIUS.
+
+Sitä mikset virka? Mit' aprikoit?
+Puhu! Mykkiä ymmärtää minä voinko?
+
+AMPHITRYON.
+
+Sinä kelmi, varropas, kepillä neuvoin
+koht' ymmärtämään sinut kyllä saan,
+sinut opetan eessäni irvileuoin
+ja pullikoimalla puhumaan.
+
+MERKURIUS.
+
+Pysy hiljaa! Jos rettelö jatkuu, jonk' alkuun saatit,
+panen täältä vastaan ma ankarat advokaatit.
+
+AMPHITRYON.
+
+Oi taivas! Kuullut ken julkeutt' ikinä moist' on?
+Ja suusta palvelijan, rivon kerjuri-roiston!
+
+MERKURIUS.
+
+Kas niin! Joko kylläsi katselit? Kuin mikä huhkain
+mulisilmin mulkoilit mua ähkäin ja puhkain?
+Miten niitä se pullistelee! Johan päästä pois
+ne hyppää! Purra jos katseet vois,
+minut kappaleiks se jo raadellut ois.
+
+AMPHITRYON.
+
+Minä itse kauhistun sitä tuskaa,
+johon jouduttaa sinut julkea suus.
+Mitä myrskyjä yllesi nostatkaan! Miten ruskaa
+koht' alla ruoskan sun kylkiluus!
+
+MERKURIUS.
+
+Ala, veikkonen, näiltä mailta nyt huveta,
+tai täältä liietä voi pian leukaas tälli!
+
+AMPHITRYON.
+
+Ah, karvaasti oppia saat sinä, senkin sälli,
+mit' orjan on herransa silmille käymään ruveta!
+
+MERKURIUS.
+
+Mun herrani sinäkö?
+
+AMPHITRYON.
+
+                     Niin, sen kiellätkö, kelmi?
+
+MERKURIUS.
+
+Mull' ei ole herraa muuta kuin Amphitryon.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ja muu kuka kuin minä Amphitryon täss' on?
+
+MERKURIUS.
+
+Sinä Amphitryon?
+
+AMPHITRYON.
+
+                 Se juuri.
+
+MERKURIUS.
+
+                           Nyt järkesi helmi
+on hukkunut! Mik' on sen siistin kapakan nimi,
+noin missä nuppisi täytensä imi?
+
+AMPHITRYON.
+
+Yhä yllyt!
+
+MERKURIUS.
+
+           Ol' oikein juhlajuomaa se kait?
+
+AMPHITRYON.
+
+Oi taivas!
+
+MERKURIUS.
+
+           Vanhaa vai nuortako sait?
+
+AMPHITRYON.
+
+Mikä raatelu!
+
+MERKURIUS.
+
+              Nuoresta päihtyy, jos viinin paljaan
+vain siemaa, vettä ei sekoita maljaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ah, kielen tuon minä kiskon suustasi sulta!
+
+MERKURIUS.
+
+Mene, korjaa luusi nyt, ystävä kulta,
+sua ettei muut osu kuulemaan.
+Mene rauhaan, en tuomitse viinin voimaa ja tulta;
+suo Amphitryonin nauttia onneaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mitä? Amphitryon sisäll' onko siellä?
+
+MERKURIUS.
+
+On varmaan,
+hän voiton kunnian seppelöimänä saa
+nyt nauttia luona Alkmenen armaan
+taas yhdessä-olon riemua ihanaa.
+Oli rakkaill' äsken riitely tiukanläntä,
+vaan taas sovun paisteeksi tuo suli tuisku ja räntä.
+Varo, rauhaa rauhoitetuint' älä heiltä loukkaa,
+jos rankaisemaan sinä saattaa häntä
+et mieli hillittömyytesi houkkaa.
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ah, sydämeeni mink' iski hän iskun julman!
+Mink' antoi piinan ja pöyristyttävän pulman!
+Jos on, kuten sanoi se petturi, laita noin,
+mitä kunniast' enää, lemmestä puhua voin!
+Mikä tulee mun valita keino ja tie,
+puhe vaiko vait-olo parempi lie?
+Vihan kuohussa pitääkö kotini häpeä peittää
+vai julki se kaikkien juoruksi heittää?
+Näin törkeä loukkaus vieläkö punnita sallis?
+Mit' enää kaihtaisin — mennyttä kaikk' on kallis!
+En mieleni murteessa muuta halaa,
+vain kostoon sen himo hehkuu ja palaa.
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+    Sosias, Naukrates, Polidas, Amphitryon.
+
+SOSIAS (Amphitryonille).
+
+Nämä herrat vain minä tänne kutsuin ja toin,
+en tavannut muita, jos kuinkakin etsiä koin.
+
+AMPHITRYON.
+
+Haa, siinä vai sinä...?
+
+SOSIAS.
+
+                        Herra...
+
+AMPHITRYON.
+
+                                 Hulttio hurja!
+
+SOSIAS.
+
+Mitä?
+
+AMPHITRYON.
+
+      Nyt sinut opetan noin mua kohtelemaan.
+
+SOSIAS.
+
+Mikä nyt? Mikä teidän on?
+
+AMPHITRYON (vetäen miekkansa).
+
+                          Mikäkö on, sinä kurja!
+
+SOSIAS (Naukrateelle ja Polidaalle).
+
+Hyvät herrat, hoi, avuks sukkelaan!
+
+NAUKRATES (Amphitryonille).
+
+Minä pyydän, pysähtykää.
+
+SOSIAS.
+
+                         Mikä mull' on syy?
+
+AMPHITRYON.
+
+Sitä kysytkö vielä, sa katala kyy?
+    (Naukrateelle.)
+Mun sallikaa viha laillinen sammuttaa.
+
+SOSIAS.
+
+Joka hirtetään, kai syyn toki kuulla saa.
+
+NAUKRATES (Amphitryonille).
+
+Toki virkkakaa, mit' on tehnyt hän tihua työtä.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvät herrat, seiskaa lujina myötä.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mitä! Nenäni eess' oman portin sulki
+mult' äsken tuo otus uhkapää
+ja viel' uhitellen viskoi julki
+tuhat herjausta hirveää!
+    (Tavoittaa iskeäkseen.)
+Sinä konna!
+
+SOSIAS (pudoten polvilleen).
+
+            Ah, surmani sain!
+
+NAUKRATES (Amphitryonille).
+
+                              Vihan viihtyä suokaa.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvät herrat!
+
+POLIDAS (Sosiaalle).
+
+              Mi nyt?
+
+SOSIAS.
+
+                      Minuss' onkohan haava?
+
+AMPHITRYON.
+
+Ei, ei, sit' en armahda pyövelinruokaa,
+ivast' äskeisestä koht'ikään hän koston on saava.
+
+SOSIAS.
+
+Miten syypää siihen ma olla voin,
+kun toisiall' olin käskynne toimittelulla?
+Nämä herrat täss' ovat todistajoina mulla,
+ett' ikään päivälliskutsunne heille ma toin.
+
+NAUKRATES.
+
+Toi todella meille hän kutsun luoksenne tulla,
+eik' eronnut meist' ole sitten.
+
+AMPHITRYON.
+
+                                Ja noin
+kuka kutsumaan sinut laittoi?
+
+SOSIAS.
+
+                              Te juuri.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ja milloin?
+
+SOSIAS.
+
+            Kun sovinnon, katsokaas,
+te teitte, Alkmenen kun lepyttelitte taas
+ja teill' oli niin ilon into suuri.
+    (Vetäytyy pois.)
+
+AMPHITRYON.
+
+Oi taivas! Jok' askele kukkuroi,
+joka tuokio kuormaa vain mun tuskani julman.
+All' ahdingon tämän, polttavan pulman,
+mitä uskoa enää, mitä enää sanoa voi?
+
+NAUKRATES.
+
+Mitä kuulimme hältä täällä nyt tapahtuneen,
+käy niin yli luonnon, niin ihmett' on ihan,
+ett' ennen se selvittää tulis tarkalleen,
+kuin ryhdytte mihinkään vain vallassa vihan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Niin, kaikk' avuks olkaa sille ponnistelulle.
+Pani taivas teidät parhaiksi saapumaan.
+Nyt katson, mi salliman vaihe on varattu mulle,
+salaongelmast' otan selvän. Se mull' on vaan
+himo polttava, eikä niin kammotulle
+toki minusta tunnu kuolemakaan.
+    (Kolkuttaa talonsa ovelle.)
+
+
+Viides kohtaus.
+
+    Jupiter, Amphitryon, Naukrates, Polidas, Sosias.
+
+JUPITER.
+
+Mikä meteli täällä? Ken oveen löi?
+Mun kanssani kilvan ken isännöi?
+
+AMPHITRYON.
+
+Mitä nään, hyvät jumalat!
+
+NAUKRATES.
+
+Taivas! Mit' ihmettä, taikaa!
+Kaks Amphitryonia eessäni nään yht'aikaa!
+
+AMPHITRYON.
+
+Tämä vetää kaiken vereni jäähän.
+En kestä enää; täysi on loppu tää:
+näen kohtaloni jo päästä päähän,
+näky tää se kaiken selvittää.
+
+NAUKRATES.
+
+Mitä tarkemmin heitä katseeni tarkastaa,
+sitä täydemmin kumpikin on ihan yhdenmoinen.
+
+SOSIAS (siirtyen Jupiterin sivulle).
+
+Hyvät herrat, tämä on oikea; toinen
+on veijari, sietäis kuria ankaraa.
+
+POLIDAS.
+
+Todentotta, kuinka jos aprikoinen,
+täst' ihmeest' en minä tolkkua saa.
+
+AMPHITRYON.
+
+Jo liioin ilvehti luihu ja katala loinen,
+nyt raudalla tällä lumous ratkeaa.
+
+NAUKRATES.
+
+Seis!
+
+AMPHITRYON.
+
+      Irti!
+
+NAUKRATES.
+
+            Jumalat, hirmuja teettekö, hurja?
+
+AMPHITRYON.
+
+Saa koston nyt konnuudestaan veijari kurja.
+
+JUPITER.
+
+Pois kiihko, se tässä tarpeetonta on ihan.
+Noin valloillensa jos kuka päästää vihan,
+sen asia huonoksi vain pian arvataan.
+
+SOSIAS.
+
+Se on velho, sen on vehepussi poimussa hihan,
+talon isännän muotoon se saa hänet muuttumaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Tuhat kohtaa iskua pitkin selkää
+tuost' irvottelusta tuollaista puolusmiestä.
+
+SOSIAS.
+
+Mull' uljas on isäntä, moist' ei pelkää,
+ei palvelijaansa hän salli piestä.
+
+AMPHITRYON.
+
+Minä viihdytän kostoni nyt vihan-kukkurastaan,
+pesen häpeän tään veress' ilkiön. Tieltä pois!
+
+NAUKRATES (häntä pidättäen).
+
+Ei, Amphitryon kuink' itseään sotis vastaan?
+Sota liian luonnoton meistä se ois.
+
+AMPHITRYON.
+
+Näin kunniaaniko ystävät kohtelee,
+näin roistoa suojaa, ahdistamaan ei ryhdy,
+mun kostooni itse ei ensimmäisinä yhdy,
+vaan suuttumustani suistaa ja kahlitsee?
+
+NAUKRATES.
+
+Mitä päättää voimme ja minne päin?
+Näky tää kaikk' aikeet ja toimet torjuu,
+välill' Amphitryonin kahden näin
+kaikk' intomme, alttiutemme kun horjuu.
+Sitä teille jos ilmaisemme nyt, harhaan päämme
+voi puskea, saada arvoton ansion.
+Te olette Amphitryon, sen minkä näämme,
+tuki Theben, sen voitonsankari verraton;
+vaan myös sama täydelleen näkö toisell' on,
+ja kumpi on oikea, siit' epätietoon jäämme.
+Me väärälle puolelle emme käy,
+ja veijari verisen loppunsa meiltä saa, vaan
+hän teissä kätkeytyy ihan samaan kaavaan;
+ja mitään kun ei eron merkkiä näy,
+pian syynä on syyttömän vammaan ja haavaan.
+Nyt hiljalleen koko laita ja laatu
+tämän suokaa tutkia sokkelon;
+ja petkuttajasta kun selvä on saatu,
+ei tarvis virkkaa, mi velvollisuutemme on.
+
+JUPITER.
+
+Te puhuitte oikein. Tää näön yhtäläisyys
+meit' epäillä kumpaakin hyvän antaa syyn.
+Mua lainkaan ei loukkaa mielenne kahdapäisyys,
+olen järkevämpi, en rupea syyttelyyn.
+Meiss' ei näe eroa silmä, ja kärkkyväisyys
+sitä juoneen käyttää voi hyvin kätkettyyn.
+Minä, nähkääs, valtaan en vihan anna tulla,
+en tartu miekkaan; huono lie
+tämän ongelman selvittelyyn se keino ja tie;
+on toinen, leppoisampi ja varmempi, mulla.
+Niin, toinen meist' on Amphitryon,
+ja Amphitryonilta näyttää kumpikin meistä.
+Mun hälvennettävä nyt tämä hämmennys on,
+ja niin minut tunteva koht' on jok' ainoa teistä,
+niin selvän selvässä valossa tahdon seistä,
+ett' ei edes hänkään enää kiistele, keistä
+mä synnyin, vaan jo on vaiti ja sanaton.
+Minä Theben kansalle kauttanne tahdon tuoda
+toden puhtaan julki nyt, tiedon oikean suoda.
+Ja onkin kieltämätt' ylen tärkeää
+se tässä kaikille selvittää,
+valo siihen täysi ja varma luoda.
+Tätä vartoo vakuutusta Alkmene multa,
+hänen maineensa kaiken tään hälyn solvaisulta
+hyvitystä ja turvaa, ja hälle sen taata ma voin.
+Hän siihen velvoittaa minun lempeni tulta.
+Päämiesten parvi on näkevä valioin
+hänen kunniansa kirkkaana niinkuin kulta.
+Nuo toivotut todistajat pian saapuu. Sit' ennen
+pitopöydälle kunnia suosiokas
+suvaitkaa suoda sen ääreen mennen,
+kuten kutsunut teitä on Sosias.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvät herrat, en erehtynyt; sana tuo
+epätiedon loppu, jo varmuus löytään:
+on ainoa oikea Amphitryon
+se Amphitryon, joka pyytää pöytään.
+
+AMPHITRYON.
+
+Oi taivas! Vieläkö syvemmä tallata vois?
+Mun täytyykö kuunnella, veijari tuo mitä haastaa
+päin silmiä, sallia näin hänen mieltäni raastaa,
+ja vihani raivossa rankaisemaan sitä saastaa
+käsivarttani nostaa mun eivät sois?
+
+NAUKRATES.
+
+Meit' älkää soimatko. Varromme luvallanne
+vain selvitystä. Sen kauna ja kanne
+näet pitihän saada raukeamaan.
+En tiedä, voiko hän veijari olla,
+mut puhuu ainakin kuin se, jolla
+on oikea asia puolellaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Oh, heikot ystävät, petoksen liehijät, menkää!
+On Thebessä muitakin mulla; ne noutamaan
+nyt käyn, tämä joihin herjaus vimmaa henkää,
+jotk' yhtyvät vihaani, kostooni oikeaan.
+
+JUPITER.
+
+Hyv' on, heit' odotan, heidän nähtensä voin
+tämän riidan ratkaista tässä koht'ikään.
+
+AMPHITRYON.
+
+Vai luulet livistäväs, sinä konna, noin!
+Vaan kostoni alta ei sua suojele mikään.
+
+JUPITER.
+
+Ei salli arvoni, että vastaan
+nyt puheeseen noin loukkaavaan.
+Hänet saan pian kaikesta raivonnastaan
+sanall' ainoalla asettumaan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Sua itse taivaan vallat ei varjella vois;
+ja hornaan asti ma ahdistaa sua aion.
+
+JUPITER.
+
+Tuo aivan tarpeetonta kai on;
+se kohta nähdään, etten ma pakene pois.
+
+AMPHITRYON (syrjään).
+
+Nyt, ennenkuin ehtii karata, kiirein toimin
+kaikk' ystävät koolle, jotk' yhtyvät kostamaan!
+Tääll' ankarin koht' asevoimin
+se konna seulaksi survotaan.
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+    Jupiter, Naukrates, Polidas, Sosias.
+
+JUPITER.
+
+Pois kursailut, minä pyydän, pankaa,
+pian alle kattoni astukaa.
+
+NAUKRATES.
+
+Koko seikkailussa en järjen lankaa
+todentotta voi minä erottaa.
+
+SOSIAS.
+
+Hyvät herrat, kummastelunne jo laata suokaa,
+täynn' iloa illasta aamuun nyt syökää ja juokaa.
+    (Yksin.)
+Miten siellä mahtavasti nyt käydä saan
+minä sankaritöistämme kertomaan!
+Povi halusta oikein jo polttaa ja huokaa;
+enk' ikinä näin ole himoinnut ruokaa.
+
+
+Seitsemäs kohtaus.
+
+    Merkurius, Sosias.
+
+MERKURIUS.
+
+Seis! Tännekö taas toit nokkasi norkkumaan?
+Sinut, kirottu keittiönnuuskija, täälläkö tapaa?
+
+SOSIAS.
+
+Älä noin toki suutu!
+
+MERKURIUS.
+
+                     Vai tääll' olet uudestaan?
+Tules tänne, niin sivelen selkää ja lapaa.
+
+SOSIAS.
+
+Jalo, uljas minä, ah, noin älä päästä,
+sua rukoilen, vihaasi valloilleen.
+Sosias, vähän Sosiasta säästä.
+Ken itseään toki iskisi iloikseen?
+
+MERKURIUS.
+
+Kenen luvalla käytät sä nimeä tuota?
+Siit' enkö jo kieltoa ankaraa
+ma antanut uhalla, että sun turkasen vuota
+tuhat sauvan iskua muuten tuntea saa?
+
+SOSIAS.
+
+Mut voimmehan kumpikin kai nimen pitää tuon
+saman isännän käskyn ja vallan alla.
+Olen Sosiaana ma tunnettu kaikkialla:
+ole sinä se myös, ilomiellä sen suon.
+Sinä kannalla yht' ole suvaitsevalla.
+Kaks Amphitryonia mielin karmein
+ne jääkööt riitaan ja rettelöön;
+kun kaunaa he kantavat katkerin harmein,
+sulo-sovussa Sosias kumpikin eläköön.
+
+MERKURIUS.
+
+Ei, yksi riittää; en osille ollenkaan
+minä suostu, ma tahdon kaiken ja täyden.
+
+SOSIAS.
+
+Minust' ain' olet askelta edellä, seisten ja käyden,
+veli vanhempi olet, ma nuorempi olla saan.
+
+MERKURIUS.
+
+Ei! Olla tahdon poika ma ainokainen;
+on veljestä kiusa ja vastus vaan.
+
+SOSIAS.
+
+Oi sydän tyly ja tyrannimainen!
+Edes varjonas olla mun salli.
+
+MERKURIUS.
+
+                              En varjonakaan.
+
+SOSIAS.
+
+Saa mielees jo säälin pilkahdus pikkarainen!
+Sen verran suostua voit mua suvaitsemaan:
+olen sulle varjo niin nöyrä ja kuuliainen,
+kuin saatat toivoa konsanaan.
+
+MERKURIUS.
+
+Ei armoa! Sen lujan kuulet lain.
+Viel' uhitella sit' uskallapas sa vain,
+niin sun tuhat iskua turkkiis sataa.
+
+SOSIAS.
+
+Miss' oudossa masennuksessa mataa,
+ah, Sosias parka, sun pakko on!
+
+MERKURIUS.
+
+Yhä rohkenetko sa, ruokoton,
+nimen ottaa tuon, yli kieltoni mennen?
+
+SOSIAS.
+
+Ei, itsestäni en lainkaan haasta,
+vaan eräästä vanhasta Sosiaasta, —
+esivanhempiini hän kuului ennen, —
+hänet raakamaisesti potkivat pois,
+taloss' atria-aika juur'ikään kun ollut ois.
+
+MERKURIUS.
+
+Sinä mielestäs tuo houre ja riivaus häädä,
+jos joukkoon elävien halu sull' on jäädä.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Jos tohtisin, roitelisinpa sun kylkesi rupiset,
+emäporton poika, peevelin pöyhkäpää!
+
+MERKURIUS.
+
+Mitä haastat?
+
+SOSIAS.
+
+              En mitään.
+
+MERKURIUS.
+
+                         Jotain sa, luulen ma, jupiset.
+
+SOSIAS.
+
+Ei hiiskahtaneet ole huulet nää.
+
+MERKURIUS.
+
+Vaan portonpojasta jonkin huuli
+nyt jotain hiiskui, sen korvani kuuli,
+ei mitään sen ole vissimpää.
+
+SOSIAS.
+
+Papukaija kai pakisi, näin kun on kaunis sää.
+
+MERKURIUS.
+
+Jää hyvästi. Selkääs syyhy kun syttyy sulle,
+niin tiedät, missä on voidetta vaivaan.
+    (Menee sisään.)
+
+SOSIAS.
+
+Kuink' atrian aika, oi vallat taivaan,
+on kirottu aika sen äärestä karkoitetulle!
+Mitäs voit! Vain kanna kuormat sa kohtalon,
+sen sokkojen oikkujen orjaksi itsesi vyötä,
+käy liittoon, jok' oikea sulle on:
+osakumppani Sosias onneton
+saa olla ja onneton Amphitryon.
+Kas tuolla hän tuleekin, hyvä seura myötä.
+
+
+Kahdeksas kohtaus.
+
+    Amphitryon, Argatiphontidas, Posikles sekä
+    muuta saattojoukkoa, Sosias (syrjemmällä, muilta kätkössä)
+
+AMPHITRYON.
+
+Tähän jääkää, herrat. Sivulta seuratkaa,
+tähän valmiiksi kaikki nyt järjestäykää,
+ja vasta, kun tarvis on, esiin käykää.
+
+POSIKLES.
+
+Tää isku, sen ymmärrän, mielenne kuohuun saa.
+
+AMPHITRYON.
+
+Miten mietinkin, kuolettavint' on se tuskan tulta!
+On lempi, on kunnia murskana multa,
+ja toinen toista on karvaampaa.
+
+POSIKLES.
+
+Jos moinen on todella tuo samankaltaisuus,
+niin vaimonne virhettä tekemättä. .
+
+AMPHITRYON.
+
+Ah, ei sovi tässä suvaitsevaisuus.
+Jo pelkkä erehdys rikos on suoraa kättä,
+ja tahtomattakin mennyt on viattomuus.
+Mill' erehdyksiä moisia verhota voiskin,
+ne koskee hermoomme herkimpään;
+ja järki jos vielä ne anteeks soiskin,
+ei lempi suo, ei kunnia ikinään.
+
+ARGATIPHONTIDAS.
+
+Minä moisiin en päätäni vaivaa, mut herroja noita
+ma vihaan ja heidän kehnoja arvelujaan.
+Mua kuohuttaa, kun ei kuhnailuaan he voita, —
+moist' uljas mies ei hyväksy milloinkaan.
+Kun päällikkö käskee, ei pitkiä pohdinnoita,
+vain puske päin hänen puolestaan!
+Ei suosi Argatiphontidas sovitteluita.
+Ei kiltisti kuuntele kunnian mies, kun saa
+vihamiehelt’ ystävä herjoja ilkkusuita,
+ei kuule muuta kuin kostoa kutsuvaa.
+En käräjöi minä viikkoja, kuita,
+sanon: ensi työksi, kun sisu kuohahtaa,
+läpi miehen, ilman metkuja muita,
+vain upota miekka ja hurmeess' uita!
+Niin, vei mihin veikin, ei vilku taaksi
+tiell’ Argatiphontidas, kohti kun astutaan;
+ja katsottehan minut arvokkaaksi,
+ma pyydän, ett' iskeä kuoliaaksi
+sen hirtehisen minä itse saan.
+
+AMPHITRYON.
+
+Nyt tulkaa!
+
+SOSIAS (Amphitryonille).
+
+            Ma heityn herrani jalkojen juureen,
+anon palkkaa kirotun vimmani vaatimaa.
+Minut piestä, peitota, suomia, surmata saa,
+jos siit' on viihdyke vihaanne suureen:
+sen ansaitsen, niin mua rangaiskaa,
+mull' ei ole sanaa vastaan sanottavaa.
+
+AMPHITRYON.
+
+Ylös! Mikä sun on?
+
+SOSIAS.
+
+                   Minut kauniisti karkoitetaan;
+menoss' olin kuin muutkin ruokia ruhtomaan
+enk' arvannut, mitä atria ties se:
+siell' että mä omasta sauvasta saan.
+Se uus minä, toisen itsenne palvelusmies se
+taas pieksi — ei seitsemän pirua pahemmin piesse.
+Saman kohtalon vainoon ankaraan
+nyt jouduimme, herra, ja sama on tulos:
+teist' Amphitryon pois puserretaan,
+kuten minust' on Sosias suomittu ulos.
+
+AMPHITRYON.
+
+Mua seuraa!
+
+SOSIAS.
+
+            Täss' eiköhän varminta vartoa vaan?
+
+
+Yhdeksäs kohtaus.
+
+    Kleanthis, Amphitryon, Argatiphontidas.
+    Naukrates, Polidas, Posikles, Sosias.
+
+KLEANTHIS.
+
+Oi taivas!
+
+AMPHITRYON.
+
+           Mitä on kauhu tuo?
+Mikä minussa niin sinut pelkoon saikaan?
+
+KLEANTHIS.
+
+Ah, olette tuolla ja täällä ihan samaan aikaan!
+
+NAUKRATES.
+
+Vain rauhass' olkaa! Hän saapuu ja suo
+kooll' ollessa kaikkien toivotun selvityksen,
+ja kuulemamme jos vain ovat tosia nuo,
+teilt' ottaa hän pois tämän huolen ja hämmennyksen.
+
+
+Kymmenes kohtaus.
+
+    Merkurius, Amphitryon, Argatiphontidas, Naukrates,
+    Polidas, Posikles, Kleanthis, Sosias.
+
+MERKURIUS.
+
+Hänet näette kohta, ja tietkää, ett' edessänne
+ylijumala itse on ylhäinen,
+joka muodoss' Alkmenelle armaassa astui tänne,
+hänen tähtensä jättäen tanhuat taivahien.
+Merkurius olen taas minä, jolla
+ajan rattona täss' oli pikkuisen pehmittää
+sitä, jonka muodossa mun piti olla;
+nyt lohdutusta hän voi tuta ylpeää:
+ketä jumalan sauva noin huomiolla
+on kohdellut, kunnia sille jää.
+
+SOSIAS.
+
+Olen, herra Merkurius, nöyrin palvelijanne.
+Hyvin tyytynyt oisin ilman huomiotanne.
+
+MERKURIUS.
+
+Nyt Sosias olla hän saa, luvan täyden suon.
+Olen kyllästynyt noin kamalan rumaan naamaan,
+menen taivaaseen jo ambrosiaa ma saamaan,
+pois sillä sen joutuen huuhdon ja juon.
+    (Lentää taivaaseen.)
+
+SOSIAS.
+
+Mene vaan ja, taivas suokoon, myös pysy siellä!
+Mua raivo sull' ylen suuri ol' ahdistaa;
+enp' elämässäni nähnyt vielä
+noin juuttaanmoista jumalaa.
+
+
+Yhdestoista kohtaus.
+
+    Jupiter, Amphitryon, Argatiphontidas, Naukrates,
+    Polidas, Posikles, Kleanthis, Sosias.
+
+JUPITER (pilvessä, kotkineen ja salamoineen, jyrinää ja leimauksia).
+
+Näe, Amphitryon, ken on kilpaajas, että on näin
+sun muotoas itse Jupiter suvainnut käyttää.
+Nämä merkit selvälleen hänet sulle näyttää;
+se riittää aivan, ma arvelen, viihdyttäin
+olos oikealleen kaikin päin,
+ja rauha ja lempeys jälleen rintasi täyttää.
+Mun nimeni, alati palvottu kaikilla mailla,
+huhut sopimattomat kaikki se painaa pakoon.
+Ei häpeäks ole millään lailla,
+kera Jupiterin jos joutuu jakoon;
+päinvastoin se olla voi iso kunnia vaan,
+ylijumala itse kun käy kera kilpaamaan.
+Ei valittamista lemmelles suo tämä vaihe.
+Ei, minulla tässä on täysi aihe,
+miten jumala olenkin, mustasukkainen olla.
+Mitä vaivaa näinkin, on sun koko olennolla
+Alkmene; ja armasta mielelles kaiketi lie,
+ett' on oman puolison muoto ainoa, jolla
+hänen suosioonsa on auki tie;
+hänt' ettei itse Jupiter valtansa kaikin
+ikiloistoin kiehtoneensa kerskata voi;
+ja että sen, mitä häitä hän saikin,
+hänen hehkuva sydämensä vain sulle soi.
+
+SOSIAS (syrjään).
+
+Kyll' osaa Jupiter kullata pillerin karvaan.
+
+JUPITER.
+
+Jätä siis suru synkkä, jonk' ahdistaneen sua arvaan,
+sen polte jo tyyten tyynnytä. Poian saat
+sinä vaimostas. Herkuleen hän nimeä kantaa,
+hänen täyttää töittensä maine kaikk' aavat maat.
+Minä ett' olen suojelijas, tuta kaikkien antaa
+sun suopea onnes, sen suomat anteliaat.
+Koko maailman minä kadehtimaan
+tuon saatan onnesi kukkuroita.
+Todeks uskoa saat sinä toiveita noita,
+ne kätkeä rintaan riemuavaan.
+Rikos niit' on epäillä rahtuakaan:
+sanat Jupiterin, ne tuomioita
+on kohtalon kaikkivaltiaan.
+    (Katoaa pilviin.)
+
+NAUKRATES.
+
+Todell' ihanat ennustukset ja erikoiset...
+
+SOSIAS.
+
+Hyvät herrat, jos sanan pienen vihjata saan,
+niin heitätte onnittelunne moiset
+nyt sorvaamatta kerrassaan:
+niiss' yhdytte hommista huonoimpaan;
+ja vaivautuu vain toiset ja toiset,
+korulauseita kohteliaita kun vaihdellaan.
+Kovin meitä nyt korkea Jupiter kunnioittaa,
+kovin yllemme kaikkea hyvyyttä koota koittaa.
+Pian pettämättömän onnen koi
+talon tuhansin antimin kukkuroi,
+ja poikakin syntyy ja maill' ison maineen voittaa,
+kaikk' on niin oivaa, kuin olla voi;
+vaan paras, kun nyt kukin hiljaa kotiinsa kulkee,
+vait aprikoi, mitä aprikoi;
+näet tällaisista ei pakinoi,
+vaan suunsa visusti viisas sulkee.
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78857 ***
diff --git a/78857-h/78857-h.htm b/78857-h/78857-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..f2c6870
--- /dev/null
+++ b/78857-h/78857-h.htm
@@ -0,0 +1,4064 @@
+<!DOCTYPE html>
+<html lang="fi">
+<head>
+    <meta charset="UTF-8">
+    <meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1">
+    <title>
+      Amphitryon | Project Gutenberg
+    </title>
+    <style>
+
+body {
+    margin-left: 10%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+h1,h2,h3,h4,h5,h6 {
+    text-align: center; /* all headings centered */
+    clear: both;
+}
+
+p {
+    margin-top: .5em;
+    text-align: justify;
+    margin-bottom: .5em;
+}
+
+.p2       {margin-top: 2em;}
+.p4       {margin-top: 4em;}
+.p6       {margin-top: 6em;}
+
+hr {
+    width: 33%;
+    margin-top: 2em;
+    margin-bottom: 2em;
+    margin-left: 33.5%;
+    margin-right: 33.5%;
+    clear: both;
+}
+
+hr.tb   {width: 45%; margin-left: 27.5%; margin-right: 27.5%;}
+hr.chap {width: 65%; margin-left: 17.5%; margin-right: 17.5%;}
+@media print { hr.chap {display: none; visibility: hidden;} }
+hr.full {width: 95%; margin-left: 2.5%; margin-right: 2.5%;}
+
+hr.r5  {width: 5%; margin-top: 1em; margin-bottom: 1em; margin-left: 47.5%; margin-right: 47.5%;}
+hr.r65 {width: 65%; margin-top: 3em; margin-bottom: 3em; margin-left: 17.5%; margin-right: 17.5%;}
+
+div.chapter {page-break-before: always;}
+h2.nobreak  {page-break-before: avoid;}
+
+
+.center   {text-align: center; text-indent: 0;}
+
+.right    {text-align: right;}
+
+/* Poetry */
+/* uncomment the next line for centered poetry */
+/* .poetry-container {display: flex; justify-content: center;} */
+.poetry-container {text-align: center;}
+.poetry           {text-align: left; margin-left: 5%; margin-right: 5%;}
+.poetry .stanza   {margin: 1em auto;}
+.poetry .verse    {text-indent: -3em; padding-left: 3em;}
+
+    </style>
+</head>
+
+<body>
+<div style='text-align:center'>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78857 ***</div>
+
+
+
+
+<h1>
+AMPHITRYON
+</h1>
+
+
+<p class="center">Kolminäytöksinen huvinäytelmä</p>
+<br>
+<p class="center">Kirj.<br>
+<br>
+<b>MOLIÈRE</b></p><br>
+<br>
+<br>
+<p class="center">Suomentanut<br>
+<br>
+Otto Manninen</p>
+
+<p class="p6">
+
+<p class="center">Porvoossa,<br>
+Werner Söderström Osakeyhtiö,<br>
+1929.</p>
+
+<p class="p6">
+
+<p>
+HENKILÖT:<br>
+<br>
+Merkurius.
+Yö.
+Jupiter, Amphitryonin muodossa.<br>
+Amphitryon, Theben sotajoukkojen ylipäällikkö.<br>
+Alkmene, Amphitryonin puoliso.<br>
+Kleanthis, Alkmenen kamaripalvelijatar, Sosiaan vaimo.<br>
+Sosias, Amphitryonin palvelija.<br>
+Argathiphontidas |<br>
+Naukrates . . . . . . | Theben joukkojen päälliköitä.<br>
+Polidas . . . . . . . . |<br>
+Posikles . . . .. . . . |</p><br>
+<br>
+<p>Tapahtuu Thebessä Amphitryonin talon edustalla.</p>
+
+<hr class="chap x-ebookmaker-drop">
+
+<div class="chapter">
+<p>
+ESINÄYTÖS.<br>
+  <br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Merkurius (istuen pilven kulmalla),</span><br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Yö (kaksivaljakon vetämissä vaunuissaan).</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Seis, pysähtykäähän hiukan, ihana Yö!<br>
+  Eräs apu ja suosio teidän nyt tulee suoda.<br>
+  Mun itse Jupiterilt' on tuoda<br>
+  pari sanaa teille toimi ja työ.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Tekö, herra Merkurius? Mistäs nyt alkaa tuulla?<br>
+  Tekö moisella orrella? — Eip' ois osannut luulla!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Rupes uuvuttamaan, pahus olkoon, kaikki se hyppy,<br>
+  jota Jupiterin on airuell' ainiaan,<br>
+  ja istahdin, tässä kun tää oli pilvennyppy,<br>
+  näin vaunujanne vartomaan.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Mitä hupsuja nyt, Merkurius, huulenne hoki?<br>
+  Ei uupumisestaan jumalat juttele toki.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  He raudasta ovatko?<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Ei, mut on pakko muistaa<br>
+  joka hetki korkeaa jumal-arvoaan<br>
+  ja nuo sanat liian alhaiset suustaan suistaa,<br>
+  jotk' ei sovi heille ja jotka vaan<br>
+  saa heikon ihmisen kieleltä luistaa,<br>
+  ei meikäläisen milloinkaan.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sen kelpaa haastaa, valiolla<br>
+  ken ajaa kenottaa parivaljakolla<br>
+  kuin vallasnainen ainakin vaunuissaan<br>
+  ja pääsee kunne mieli on konsanaan.<br>
+  Mun toist' on, enkä kylliks saakka<br>
+  ma turmaa voi runoniekoille toivottaa,<br>
+  kun moinen pantu on kiusan taakka<br>
+  mun päälleni, päsmärit nuo kun saa,<br>
+  jotk' äärimmäinen julkeus täyttää,<br>
+  yhä käyreyttä moista käyttää,<br>
+  kun tuntomerkin ne meille luo,<br>
+  mi virkaa jumalan kunkin näyttää,<br>
+  ja näin jalan kulkea vain mun suo<br>
+  kuin kyläpostin konnat nuo,<br>
+  mun, jok' olen taatusti maassa ja taivahassa<br>
+  ylijumalan airuen kuulussa kunniassa<br>
+  ja jolle liioittelutta aivan<br>
+  ois paremmin tarpeen kuin kellekään<br>
+  ajoneuvot vuoks sen työn ja vaivan,<br>
+  jota antaa mulle hän yhtenään.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Runoniekat ne oikkujensa mukaan<br>
+  vain tekee, minkäpä sille vois?<br>
+  Kun tehnyt herroista niist' ei kukaan<br>
+  niin monta muuta tyhmyytt' ois!<br>
+  Mutt' aivan suottahan teill' on suuttumus moinen,<br>
+  nuo siipinilkkanne niiden on keksimää.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Niin, vaan jos vinhemmin kiitää voinen,<br>
+  se vähemmänkö väsyttää?<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Se sikseen. Herra Merkurius, mulle<br>
+  siis asianne nyt ilmaiskaa.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kuten sanoin jo, Jupiter haluaa<br>
+  hämyvaippanne varjoa seikkailulle<br>
+  niin tulisesti toivotulle,<br>
+  johon lempi uus hänt' innostaa.<br>
+  Hänest' yhtä ja toista tuollaista tunnette kai;<br>
+  maa taivaat unohtamaan hänet usein sai,<br>
+  ja ihmiseks isä muuttihe taivahisten<br>
+  monet kerrat vuoks sen kukkien kuolollisten.<br>
+  Sadat tietää keinot hän kekseliäät<br>
+  sulaks saada jäykimmätkin jäät.<br>
+  Hänet hurmannut on Alkmenen silmien hohto,<br>
+  ja kenttiä Boiotian kun Amphitryon,<br>
+  tämän puoliso, polkee, jolle on<br>
+  sodass' annettu Theben joukkojen johto,<br>
+  niin nauttii Jupiter hahmossa puolison<br>
+  siell' armaint' auvoa, lempensä polttohon<br>
+  on suloinen hällä lääke ja rohto.<br>
+  Parin tuoreus tuon on suotuisa hälle, näät<br>
+  vain muutama päivä sitten heill' oli häät;<br>
+  ja nuori hehku ja hurmio tuon häähuoneen<br>
+  se Jupiterin halut lemmekkäät<br>
+  sai turvaamaan tähän oivaan juoneen,<br>
+  ja hyvänpä näkyy myös se tuloksen tuoneen.<br>
+  Mutt' ei monen armaan olennon luo<br>
+  se auttais temppu, vaan ajais luotoon,<br>
+  eik' ain' ole varmin taivutuskeino tuo,<br>
+  noin muuttua aviomiehen muotoon.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Mua Jupiter ihmetyttää ja into, jolla<br>
+  hän näytellä keksiikin jos mitä ja ketä.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Joka onnen hän nauttia tahtoo, jok' olento olla.<br>
+  On Jupiter jumala, jonka ei tolkku petä.<br>
+  Kuink' ihmiset hälle suovatkin arvoa ylhää,<br>
+  kovin surkuteltava hän minust' ois,<br>
+  jos koskaan juhlallisuuttaan ei jättäis jylhää,<br>
+  vain taivasten korkeudess' yhä valtikois.<br>
+  Minust' ei ole mitään niin hassua kuin jos aina<br>
+  oman suuruutensa vankina vaeltaa;<br>
+  ja lemmen hankkeissa liioinkin hankalaa<br>
+  on korkea arvo, ei mikään pahemmin paina.<br>
+  Vaan Jupiter, jolle ne ilot on tuttua alaa,<br>
+  alas kunnian-korkeudestaan laskeutuu,<br>
+  ja ollakseen se, mik' olla hän halaa,<br>
+  oman olentonsa hän jättää salaa,<br>
+  ole enää ei Jupiter, vaan joku muu.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Ja josp' edes ihmisten tasolle vain hän vaipuis<br>
+  tuost' ylhäisestä arvostaan,<br>
+  tuta tahtois kaikk' ilot ihmisten rinnassaan,<br>
+  jos ihmisten metkuihin mieltyis ja taipuis,<br>
+  jos, kun halu häll' on muotonsa muuttamaan,<br>
+  rajat ihmisluonnon ei hält' ihan tyyten haipuis!<br>
+  Vaan Jupiter kun härkänä käy,<br>
+  on joutsen, käärme ja muu samanmoinen,<br>
+  ei silloin kaunis näky näy,<br>
+  eik' ihme, jos siit' on juossutkin juoru ja toinen,<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Saa hämmästellä juorusuut,<br>
+  vaan moisten muutosten ihanuutt'<br>
+  ei mittaa he pienellä mittapuullaan.<br>
+  Se jumala tekonsa tietää, ne niinkuin muut;<br>
+  ja lempi kun kutsuu ja kuherrusviikot ja -kuut,<br>
+  ei elukat ole niin järjettömät, kuin luullaan.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Vaan ihailtunsa jos suosion hän jo nautti,<br>
+  sotajuoni jos tuo hänen lempensä voittoon autti,<br>
+  mitä vielä hän toivoo? Ja mitä ma tehdä voin?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Hevot hillitä käymään kulkua hiljaisinta —<br>
+  niin Jupiter toivoo, lemmen leimussa rinta —<br>
+  ja öistä pisimmäksi noin<br>
+  tätä pitkittää öist' ihaninta,<br>
+  sitä avarammin ett' armastella hän saa;<br>
+  koin älkää antako valjeta pian,<br>
+  mi jouduttais sen saavuntaa,<br>
+  jonk' on hän ottanut paikan ja sijan.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Todentotta, siistinpä toimen mulle<br>
+  suo suuri Jupiter armossaan!<br>
+  Ja myös nimi moiselle palvelulle<br>
+  ylen kunniallinen annetaan!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kas vaan! Noin nuorta jumalatarta<br>
+  se kainostuttaa, totta kait!<br>
+  Moist' eihän muut kuin rahvas karta,<br>
+  vaan väljemmät on suurten lait.<br>
+  Muut' eihän ylhäinen onnen suosikki kukaan<br>
+  kuin kaunist', oivaa kuunaan tee;<br>
+  ja tekijän arvon ja säädyn mukaan<br>
+  myös teko nimeä muuttelee.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Tuo teille tutumpaa lie pohjaa<br>
+  kuin mulle totta tosiaan,<br>
+  ja toimeen suostuakseni saan<br>
+  teist' oppaan siis, joka oikein ohjaa.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Oh, älkääs noin kovin, rouva Yö!<br>
+  Kielt' ehkä hiukan hillitä sietää!<br>
+  Huhu maailmalla sen teistä tietää:<br>
+  vähä teit' ei hämmästyksellä lyö.<br>
+  Joka ilman äärellä montakin sievää seikkaa<br>
+  tuta saatte kuin paras ystävä vain;<br>
+  ja suoraan puhuen tohtisin panna veikkaa,<br>
+  meill' että käy velat vastakkain.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Niin, kiista pois! Paras ennallansa<br>
+  se olla, mik' on. Vain nauramaan<br>
+  meit' ihmiset pääsis, jos kunniansa<br>
+  nyt kuulisi kumpikin toiseltaan.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Hyvin voikaa! Toimeeni nyt minä tartun ja puutun,<br>
+  Merkuriuksesta koht' ihan muuksi muutun,<br>
+  minä Amphitryonin lähettiin<br>
+  nyt vaihdun, toimeni vaatii niin.<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Minä taas kera tumman saattoni jään ja juutun<br>
+  näill' ilmoin siis ihan pysäkkiin.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Niin, hyvästi, Yö!<br>
+  <br>
+  YÖ.<br>
+  <br>
+  Merkurius, näkemiin!<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Merkurius laskeutuu alas pilveltään,</span><br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">ja Yö ajaa pois vaunuissaan.)</span><br>
+  <br>
+  <br>
+  <br>
+  <br>
+ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.<br>
+  <br>
+  <br>
+Ensimmäinen kohtaus.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ken siellä? Huh! Pelkoni yltyy jok' askelella.<br>
+  Hyvät herrat, kaikkien ystävä, hei!<br>
+  Ei kurjempaa ole kurjuutt', ei,<br>
+  kuin näin yömyöhällä kuljeskella!<br>
+  Kuink' isäntäni kunniakas<br>
+  pahan tempun mulle nyt tekikään!<br>
+  Jos häll' ois rahtuakaan sydän ihmisrakas,<br>
+  ei raskisi ajaa yöhön näin pimeään.<br>
+  Ois voinut valkenemista hän aamunkoiton<br>
+  toki vartoa, ennenkuin viestiään<br>
+  pani viemään, että hän saapuu saajana voiton.<br>
+  Voi, Sosias, mill’ osaa lienet<br>
+  näin ansainnutkaan armotonta!<br>
+  On tylymmät ne vertaa monta<br>
+  nuo isot isännät kuin pienet.<br>
+  Ne vaatii, ett' alttiit arvelematta kaikk' ois<br>
+  heti heille itsensä uhraamaan.<br>
+  Päiv', yö, vilu, viima, helle, vaara mi vaikk' ois,<br>
+  saat käskyn, niin ala lentää vaan,<br>
+  Kakskymment' uskollista vuotta<br>
+  saat puurtaa: kaikk' on puuhas suotta;<br>
+  vähinkin oikkupuuska heti<br>
+  se suurten vihat päälles veti.<br>
+  Ja sittenkin yhä niitten luo<br>
+  vain kytkee meidät turha kunnia tuo,<br>
+  tuo harhaluulo, joka on kansalla muulla,<br>
+  ylin oksa meill' ett' on muka onnen puulla.<br>
+  Saa turhaan järki neuvoa: puiki pois!<br>
+  oma harmikin siihen joskus jo valmis ois:<br>
+  ei, liian suuri vetovoima<br>
+  on heillä, jotta sen voittaa vois;<br>
+  vain kärkymme, että he suopean katseen lois,<br>
+  heti koht' on mieli sen kammitsoima.<br>
+  Vaan kas, jo pimeästä tuolta<br>
+  näen talomme, ei ole enää hätää, ei huolta.<br>
+  Nyt tuotavaani sanomaa<br>
+  mun hiukan vaatisi valmistaa.<br>
+  Tuo taistelu suur' Alkmenelle täytyis kai<br>
+  mun kuvata, viholliset tuhon kuinka sai;<br>
+  mut kuinkas peijakkailla teit sen,<br>
+  jos siell' et ollutkaan? Hui hai,<br>
+  vain haastamme kaikki, iskut ja pistot peitsen,<br>
+  kuin silminnäkijä konsanaan.<br>
+  Sotatöitten kertojaa miten onkaan monta,<br>
+  jotk' olleet ei lähimaillakaan!<br>
+  Jott' osani ois ihan vaivatonta,<br>
+  vähän kertaan nyt sitä edeltäpäin.<br>
+  Tää lyhty täss' on Alkmene, ja kammiosuoja,<br>
+  johon viedään toivottu viestintuoja<br>
+  hänen tykönsä, on tämä tässä näin.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Laskee lyhdyn maahan ja lausuu sille tervehdyksensä.)</span><br>
+  Jalo rouva, puolisonne, mun herrani... (Hyvä!<br>
+  Siro alku!) joll' armautenne mieless' on ainiaan,<br>
+  minut suvaitsi valita saattamaan<br>
+  sanan menestyksestä miekkansa voitokkaan<br>
+  ja kuink' on hällä luoksenne kaipaus syvä.<br>
+  — "Ah, kelpo Sosiasko? Ja saavut juuri!<br>
+  Mink' ilon mulle se tuottaakaan!"<br>
+  — Jalo valtiatar, kovin kunnia suuri,<br>
+  se kaikki saa mua kadehtimaan.<br>
+  (Hyvin vastattu!) — "Kuinka voi sodass' Amphitryon?"<br>
+  — Kuin sankari kuunaan, jonka voima<br>
+  on voittojen ja kunnian kukkuroima.<br>
+  (Erinomaista! Esitys verraton.)<br>
+  — "Ja kons' ilon mulle tuoden hän kotiin palaa,<br>
+  jota onnea mieleni unelmoi?"<br>
+  — Jalo valtiatar, niin pian kuin ikinä voi,<br>
+  vaan paljoa myöhemmin kuin itse hän halaa.<br>
+  (Ah!) — "Hyvinkö hän sodan vaivoista suoriaa?<br>
+  Mitä puhuu ja tekee hän? Palan halusta kuulla."<br>
+  — Hän enemmän toimii kuin puhuu suulla<br>
+  ja vapisemaan vihamiehen saa.<br>
+  (Piru vie, kuink' osaankin haastaa ma kukkasuulla!)<br>
+  — "Ja hankkeineen miten käy kapinoitsijain?"<br>
+  — Teki turhaan meille, valtiatar, he tenää:<br>
+  me heidät kukistimme kuin tyhjän vain,<br>
+  ei päämies Pterelas elä enää,<br>
+  Telebes on vallattu; luo kotivalkamain<br>
+  jo raikuu maine töittemme rohkeain.<br>
+  — "Oi taivas, mik' onni! Ken tohti toivoa moista?<br>
+  Tuo suurteko, Sosias, kuulla mun suo." — Sen teen<br>
+  ilomielin, valtiatar, ja yhtä ja toista<br>
+  voin kaukana kaikista kerskunnoista<br>
+  ma kertoa siit' ihan tarkalleen.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Osoittaa paikkoja kämmenellään tai maahan viitaten.)</span><br>
+  Tuoss', olettakaa siis, tuossa juuri<br>
+  Telebes nostaa tornejaan.<br>
+  Se kaupunki on lähes yhtä suuri<br>
+  kuin Thebe, nähkääs, kaikkiaan.<br>
+  Ja tuoll' on ranta; tähän jäimme<br>
+  me laajaan leiriin; tuolla taas,<br>
+  tuoll' aukealla, katsokaas,<br>
+  me vihollisen laumat näimme.<br>
+  Sen jalkaväki tuolla on,<br>
+  miss' ylenee tuo mäki,<br>
+  siit' oikealle tasangon<br>
+  taas täyttää ratsuväki.<br>
+  Oli rukoiltu, heitytty jumalten haltuun ja huostaan,<br>
+  kaikk' ohjeet saatu, taistelumerkki soi:<br>
+  heti kolmin ratsasparvin päin vihuroi<br>
+  vihamies, kai uskoen, että me pakoon juostaan.<br>
+  Mutt' innon tuon pian sammutetuksi me saamme,<br>
+  heti näette, kuinka; tuoll' uljas on<br>
+  etujoukkomme, tuossa Kreionin, kuninkaamme,<br>
+  jous-urhot siivelle ottelon<br>
+  käy suojaamaan sotarintamaamme,<br>
+  joka ensin...<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Kuuluu pientä kolinaa.)</span><br>
+  Olkaas! Rintama säikähti, jos saan<br>
+  toden tunnustaa: oli kuin mikä kolissut ois.<br>
+  <br>
+  <br>
+Toinen kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Merkurius, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS (Sosiaan hahmossa, astuen Amphitryonin talosta).<br>
+  <br>
+  Tuon lörpön toimitan nyt pois<br>
+  ma hänen omassa naamiossaan.<br>
+  Hänen äkki-tulonsa pahoin häiritä vois<br>
+  nyt lempiviämme armaassa nautinnossaan.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (Merkuriusta näkemättä).<br>
+  <br>
+  Tais olla tyhjää peloitusta,<br>
+  ihan turvalliselta tuntuu tie.<br>
+  Vaan kauas kaikesta seikkailusta<br>
+  kotisuojiin nyt paras pyrkiä lie.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Olet väkevämpi Merkuriusta,<br>
+  jos pyrkimyksesi perille vie.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (Merkuriusta näkemättä).<br>
+  <br>
+  Tämä yö on pitempi kuin yöt ikinä mitkään.<br>
+  Miten kauan tiell' olen ollut! Illan kai<br>
+  mun herrani aamuksi arvata mahtoi, vai<br>
+  hiuskelta Phoibos nukkuisko liian pitkään,<br>
+  kulausta kun kovin monta sai?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Tuo lurjus, kuinka jumaloista<br>
+  hän julkeasti haastaakaan!<br>
+  Saa kohta näistä rusikoista<br>
+  hän koston ja palkan pilkastaan,<br>
+  ja hänestä mulla on huvia suurenmoista,<br>
+  kun vien nimen, naamankin, en jätä toist', en toista.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (huomaten Merkuriuksen).<br>
+  <br>
+  Ah, aavistus sittenkin totta ties!<br>
+  Olen hukassa, kurjin ma olennoista!<br>
+  Kotiportill' on joku outo mies,<br>
+  jonk' ennustaa näkö, ettei loista<br>
+  mua varten nyt kodin lämmin lies.<br>
+  Koen lauleskella tässä vähän,<br>
+  kuin ei ois pelkoa ollenkaan.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Laulaa.)</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kuka vintiö onkaan tohtinut tulla tähän<br>
+  mun korvaini kiusaksi kiekumaan?<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Merkuriuksen puhuessa Sosiaan ääni hiljenee hiljenemistään.)</span><br>
+  Varos vain, pian kämmenet nää sua hiukan hieroo!<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Musiikkia ilmeisesti se veikko vieroo.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Jo siit' on viikkoja, jollei kuita,<br>
+  kun löylytin ketään ja sain lusuks iskeä luita.<br>
+  Käsivarsi jo täss' ihan puutuu ja herpautuu,<br>
+  joku täytyy peitota selkäluu,<br>
+  ei verrytä taas sitä mikään muu.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Mikä perhana lieneekään? Minut täyttää<br>
+  ihan kuoleman hirmu jo kukkurapää.<br>
+  Vaan näin suott' ehkä on säikähtää.<br>
+  Kenties hätä yht' iso häll' on, ja siksi käyttää<br>
+  se kehno kieltä niin ärheää<br>
+  ja pelkonsa peitoksi noin muka uljuutta näyttää.<br>
+  Niin, niin! Älä hölmöksi usko! Ma uljaalta voin<br>
+  myös näyttää, mies näölt' olla, en vauhko vaimo;<br>
+  sisun puuttuvan hankin nyt harkinnoin.<br>
+  Hän on yksin, ma vankka, mull' isäntä aimo,<br>
+  ja talomme tuossa noin.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kuka se?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 4.5em;">Minä.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.5em;">Häh?</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 10.0em;">Minä. (Syrjään.) Sosias, rohkaise mieltä.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Otus mik' olet siis?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 10.5em;">Olen mies, puhun ihmisten kieltä.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mikä? — Herra vai palvelusmies?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 16.0em;">Miten miellyttää.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 0.5em;">Mihin matka?</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.5em;">Sinne, missä, on määränpää.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sepä ikävä!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Hauska se, enk' ole etäällä sieltä.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Nyt väkisin tahi suosioin<br>
+  sinä virkat, veijari, kautta pääni,<br>
+  mitä teet, kenen mies olet, ennen koittoa koin<br>
+  mihin kuljet ja mistä — lähteekö ääni?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Teen vuoroin hyvää ja huonoa; tuolta noin<br>
+  tulen, tuonne noin menen; tottelen isäntääni.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Olet sukkela oikein, ja kuitata lyhyeen<br>
+  minut aikovan näyt kuin hyväkin mahtaja. Mulla<br>
+  halu leukaas iskeä on sua riettaaseen,<br>
+  niin voimme tuttavammiksi tulla.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mua?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Niin, sua juuri, ja tuumasta totta teen.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Antaa korvapuustin.)</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ohoo! Ihan tottako?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Ei, vain leikkiä pelkkää,<br>
+  kevyt vastaletkaus letkaisuun.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvä ystävä, ylly en sanailuun,<br>
+  mut kylläpä teilt' äkin iskut helkkää!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Oh hellintä laatua läimäys tää,<br>
+  vain tuollainen pikkutillikka lievä.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Jos oisin ma yhtä yltiöpää,<br>
+  jopa siitä nousisi nujakka sievä!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Tää ei ole viel' alun alkuakaan!<br>
+  Ei keskenheittoa minkäänmoista!<br>
+  Koet kohta heiskettä hieman toista,<br>
+  kun tässä juttua jatketaan.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (aikoen poistua).<br>
+  <br>
+  En puutu.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 5.0em;">Hei, mihin mielit?</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 14.5em;">Ei liikuta muita!</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sano paikalla, tästä et pakoon puita!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mull' aie on aukaista portti tuo.<br>
+  Sa miksi et minun mennä suo?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Vain uskallapas sen luokse tulla,<br>
+  niin iskujen ryöpyllä pehmitän selkäpiis.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Tuoll' aiotko estää uhkailulla<br>
+  minut kotiin saapumasta siis?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mitä, kotiin?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Niin, kotiin.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 14.0em;">Oh, mikä veijari! Sulla</span><br>
+  koti siis muka talossa tässä on?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Niin on. Sen isäntä onhan Amphitryon!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mikä sillä on merkitys?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Melko suuri:<br>
+  minä palvelen häntä.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sinä?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 3.0em;">Niin.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Vai häntä?</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 11.5em;">Niin juuri.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Vai Amphitryonia?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.0em;">Amphitryonia aivan.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mikä nimesi?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.5em;">Sosias.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 10.5em;">Kuinka?</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 14.5em;">Sosias.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 18.5em;">Kuules,</span><br>
+  minä nutistan nyt sinut, kidasta kielesi kaivan.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ja miksi? Mi nostaa tuon tulenkiukkuisen tuules?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mikä mielettömyys, sano mulle, noin sua ajaa<br>
+  nyt Sosiaan nimen ottamaan?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Sit' en ota, mulla se ollut on ainiaan.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mikä hirveä valhe ja julkeus vailla rajaa!<br>
+  Vai on nimes Sosias, tohditko väittää noin?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Niin väitän, ja siltä vankalta perustalta,<br>
+  niin että on säätänyt jumalten kaikkivalta.<br>
+  Miten kiellän sen, irti siit' itseni kiemuroin,<br>
+  oman itseni muuksiko muuttaa voin?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS (piesten häntä).<br>
+  <br>
+  Tuhat tuimaa sauvan iskua tuottaa sulle<br>
+  tuo röyhkeä uppiniskaisuus.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvät ihmiset, hoi, pian avuksi ahdistetulle!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sinä ryökäle, suljetko parkusuus!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Minut hengiltä pui sinun sauvapuus,<br>
+  ja huutoon myönnä et lupaa mulle?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Käsivarteni siis sua...<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyväkin sankaruus!<br>
+  Voit rehennellä tuolla lailla,<br>
+  kun vastarintaan rohkeutt' olen vailla.<br>
+  Vähä ansio toisen on huonommuus,<br>
+  suun suuren pitoa vain on sulaa,<br>
+  jos käyttää hyödykseen sitä pulaa,<br>
+  johon ahdistaiss' arat jäädä voi.<br>
+  Ei jaloa leikikseen ole piestä toista,<br>
+  ja miehuutta kestä ei kiittää moista,<br>
+  joka kehnojen keskellä urhakoi.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kas niin! Viel' oletko Sosias? Virkapas!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Sun lyöntis ei kyenneet mua toiseksi luomaan,<br>
+  ja ainoa muutos, jonka ma huomaan,<br>
+  on, ett' olen piesty Sosias.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Yhä vain! Sata iskua vaatii se julkeus uusi.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvä ystävä, heitä jo iskut pois.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sinä itse hillitse ruokoton suusi.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Olen vait ihan, suostun sun joka vihjaisuusi:<br>
+  epätasainen liian kiista sun kanssasi ois.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Viel' oletko Sosias? Veijari, sano!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Olen se, mikä mielit mun olemaan.<br>
+  Saat vallita kohtaloni sa kokonaan;<br>
+  käsivarttasi tottelen, auta ei vastaanpano.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Oli Sosias nimesi, niin sinä intit kait?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Se on totta, siin' olin lujassa luulossa kauan,<br>
+  vaan väärässä olleeni varrella sauvan<br>
+  nyt mulle sa osoitetuksi sait.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Minä Sosias olen, sen koko Thebe tietää.<br>
+  Toist' ikinä ei ole nähnyt Amphitryon.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Sinä Sosias?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Niin; ja se on oma turmion,<br>
+  joka luulee, ett' ilveillä siinä sietää.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Oi taivas, mult' oma itseni mennyttä on,<br>
+  ja nimeni jonkin veijarin viemä ja varkaan!<br>
+  Etu, onni se hälle on verraton,<br>
+  ett' ennen pakoon kuin päälle karkaan,<br>
+  minä muuten, surma soi...<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mit' on mutina tuo,<br>
+  joka lähtee hammastarhasi takaa?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ei mitään; mut jumalten nimessä mulle suo<br>
+  lupa vaihtaa kanssasi nyt sana vakaa.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Puhu.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Vaan sanas ensin anna, mi takaa,<br>
+  koht' ettet taas ala paukuttaa.<br>
+  Välirauha tee.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.5em;">No, olla saa.</span><br>
+  Minä suostun, en vedä vastahakaa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mikä mielees toi tuon houreen? Jos multa pois<br>
+  nimen ryöstät näin, mitä kostut? Ja millä voisit<br>
+  niin toimittaa, piru itse vaikk' ihan oisit,<br>
+  ett' en oma itseni, että en Sosias ois?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS (kohottaen sauvaansa).<br>
+  <br>
+  Yhä vainko sa...<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Malta, et kai riko rauhaa?<br>
+  Johan suostuimme tappelun jättämään.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sinä lurjus, veijari, hirtehinen .. .<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Toru, pauhaa.<br>
+  Minä siitä en ole millänikään.<br>
+  Mua halusi takaa herjaa ja hauku,<br>
+  vähät puree se, kunhan ei iskut pauku.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Olet Sosias, niinkö?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Niin, jutun joutavan takia...<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Puran puheemme, taas luen kepillä lakia.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Lue vaan! Sun tähtes en voi olemasta laata,<br>
+  en niellä niin satumaista juttua saata.<br>
+  Sun vallassasko minuksi muuttua ois,<br>
+  ja voinko ma tään oman itseni riisua pois?<br>
+  Moist' onko kummaa kuultu, ja kieltää voiko<br>
+  tuhat ilmeistä todistusta kenties?<br>
+  Ma nukunko, näin uni ilkamoiko?<br>
+  Vai hourinko, huumaus aivoni hurmioiko?<br>
+  Minä olenko mielenvikainen mies?<br>
+  Näin ilmivalveill' ihminen unelmoiko?<br>
+  Alkmenen, Amphitryonin puolison luo<br>
+  minä enkö saavu ja herrani sanaa tuo?<br>
+  Tämän sankarityöt minun eikö kertoa hälle<br>
+  pidä kiitellen, kiihtäen liekkiä lempivälle?<br>
+  Satamasta juurihan toi minut jalkani nää?<br>
+  Kädess' eikö mull' ole lyhty tää?<br>
+  Sua enkö kohtaa ma portilla kotipihan?<br>
+  Puhu enkö ma sulle kuin järkevä ihminen ihan?<br>
+  Kovin etkö sa sankaroi, siks että mä pelkään,<br>
+  ja kotiin et minun mennä suo?<br>
+  Vihanvimmaas purkanut etkö mun koidon selkään?<br>
+  Mua eikö murjonut sauvasi tuo?<br>
+  Oh! Kaikki on tää vain liiankin totta,<br>
+  ja soisipa taivas, niin ettei ois!<br>
+  Älä enää siis mua kurjaa ahdista, jotta<br>
+  mun virkani toimi jo vihdoin täyttyä vois.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Ei askelta, tai myry-ilma täss' äkkiä itää,<br>
+  jos oikean vihani hartioilles sa hait.<br>
+  Mitä kerroit, minusta paikkansa pitää,<br>
+  muu kaikki, paitsi mink' iskuja sait.<br>
+  Minut Amphitryon Alkmenelle viestiksi laittoi,<br>
+  tähän Persialais-satamasta nyt tieni toi;<br>
+  minä kertoa saan, mitä sankarivoimin hän voi,<br>
+  miten vihollisiltamme tyyten hän tarmon taittoi,<br>
+  kuink' itse päällikön hurmeen jo tanner joi.<br>
+  Minä Sosias olen, se muistiisi moukaroi,<br>
+  isä jonka on Davus, paimen rehti,<br>
+  veli Harpagos, maalla jok' oudolla kuolla jo ehti,<br>
+  ja vaimo Kleanthis, vietävän visu,<br>
+  jonk' ärsyttää mua äksy sisu.<br>
+  Tuta Thebessä sain tuhat remmin iskua reimaa,<br>
+  oma sisuni pukahtamatta ne sies.<br>
+  Takatauluni kantaa oikeuden polttoleimaa,<br>
+  kovin kosk' olin kunniallinen mies.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Siit' ei yli pääse, ei ympäritse,<br>
+  tuta voi tuon kaiken vain Sosias itse.<br>
+  Olen täynnä hämmästystä ja tosiaan<br>
+  vähän rupean vuorooni häntä jo uskomaan.<br>
+  Häll' eikös vaan ole, kun sen näen ja huomaan,<br>
+  mun varteni, muotoni, liikkeeni tarkalleen!<br>
+  Kysytäänpäs nyt jotain, mi valoa luomaan<br>
+  tähän pystyis pulmaan ja ihmeeseen.<br>
+  <span style="margin-left: 1.5em;">(Merkuriukselle.)</span><br>
+  Sanos, saaliista, jonka viholliselta veimme,<br>
+  mik' Amphitryonin ol' osa, kun jakoa teimme?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Viis suuren suurta timanttia, solmuke soma,<br>
+  koru harvinainen, itse päällikön oma.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ja kelle tuon korun kalliin hän aikoo antaa?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Alkmenelle, toivoen, että sit' aina hän kantaa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mikä nyt sitä suojaa, se kunnes on kantajallaan?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Lipas sinetöimä mun herrani vaakunallaan.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Ei valheen sanaa, ja vastaa kuin naulan kantaan!<br>
+  Pian mult' oma usko alkaa jo juosta santaan.<br>
+  Teki voimalla itsestään jo hän Sosiaan,<br>
+  ihan oikeudella viel' ehk' on se tosiaan.<br>
+  Tosin, näin kun tunnustella ja muistella koitan,<br>
+  on aivan kuin ois oma itseni tää.<br>
+  Selon mist' otan, mistä varmuuden voitan,<br>
+  sekasotkun tään joka selvittää?<br>
+  Minä tein ihan yksin, mit' ei ole nähnyt kenkään,<br>
+  sit' ei tiedä, jos itsimmäinen ei itseni lie.<br>
+  Eess' eiköhän hämmästy hän kysymyksen senkään?<br>
+  Saas nähdä, hänt' eikö viimein se verkkoon vie.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Merkuriukselle.)</span><br>
+  Kun taisteli muut, mitä teit sinä teltassa salaa,<br>
+  johon juoksit ja turvaan veit oman turkin?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sianliikkiön...<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  ... siinä se!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Siellä mä käsiini urkin,<br>
+  siit' uljaasti viilsin kaks ylen paksua palaa,<br>
+  ne popsin, ahtelin täyteen purkin;<br>
+  ja viiniä päälle join minä verrattominta,<br>
+  jok' ihana silmän on nähdä ja maistaa suun,<br>
+  ett' ois sitä rohkeampana rinta<br>
+  sotajoukkomme rientävä taisteluun.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Jo voima todistuksen moisen<br>
+  pois kaiken pohjan multa vie;<br>
+  yks selitys vain olla voi sen:<br>
+  hän pulloss' itse piillyt lie.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Merkuriukselle.)</span><br>
+  En kieltää voi, kun on näytteet näin lujat tuotu.<br>
+  Olet Sosias, minä tunnen ja tunnustan sen.<br>
+  Vaan jos olet se, niin ken olen siis minä, ken?<br>
+  Jokin olla näät lupa mullekin lienee suotu.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kun Sosias olemasta ma lakkaan,<br>
+  se olla voit, luvan siihen suon;<br>
+  vaan kuoliaaks sinut varman varmasti hakkaan,<br>
+  jos saat sitä ennen sa houreen tuon.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Tämä ahdinko mult' ihan sydämen kurkkuun ajaa.<br>
+  Tämä kaiken järjen jo kääntää nurin.<br>
+  Nyt loppumaan se on saatava jollain kurin,<br>
+  ja selvintä lie, kun astun päin kotimajaa.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sinun hirtehisen siis vaatii voidetta vuota?<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Lyö häntä.)</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mit' on tää, hyvät jumalat! Tahdin hän tuimemman sai vaan!<br>
+  Kuukauden nyt selkäni potee kuria tuota.<br>
+  Pois satamaan menen tuon pirun miehen luota.<br>
+  Tää maksoi viestin tuontia, vallat taivaan!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kas niin, hänet karkoitin, ja kestitys tää<br>
+  monen kolttosen kosto on hälle. Mut Jupiter-taaton<br>
+  näen tuolla tuovan Alkmenea lempivää<br>
+  mitä kohteliaimman tarjoten seuran ja saaton.<br>
+  <br>
+  <br>
+Kolmas kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Jupiter, Alkmene, Kleanthis, Merkurius.</span><br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Alkmene armas, ei mitään soihtuja tänne!<br>
+  Ne ihaella mun sois sulo-silmiänne,<br>
+  vaan samalla myös ne mun tuloni paljastais,<br>
+  eik' ilmi lainkaan se tulla sais.<br>
+  Mun lempeni, kytketty kiusoihin sotaretken,<br>
+  yhä päivin, öin asemaineemme valvontaan,<br>
+  nyt päällikön velvollisuuksilta varasti hetken<br>
+  ja vihki sen sulonne palvontaan.<br>
+  Pian saisin moittijakseni montakin suuta,<br>
+  kun hempenne uhriks soin salahetken sen,<br>
+  ja todistajaa en toivo muuta<br>
+  kuin sen, joka siitä on kiitollinen.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Iloll', Amphitryon, näen kunnian kukkuroivan<br>
+  ma kuulut työnne, jotk' yllenne loistoa luo.<br>
+  Kun kuulen voittonne maineen soivan,<br>
+  se sieluni herkimpään jalon hehkun tuo.<br>
+  Vaan tuon kun on kunnian tuima hinta,<br>
+  pois kauas että on armaani tie,<br>
+  en estää voi, kun lemmestä riutuu rinta,<br>
+  vähän nurja jos mieleni sille lie<br>
+  ja nurkuu käskyä korkeavaltaisinta,<br>
+  joka teidät Theben joukkojen johtoon vie.<br>
+  On voiton tultua kunnia suurta ja sorjaa,<br>
+  kun rakkaimpansa sen huipulla nähdä saa;<br>
+  vaan vaarain keskeltä hän sen kunnian korjaa<br>
+  ja ah, kova loppu niin äkkiä loukahtaa.<br>
+  Kuink' usein pelko mieltäni kouristaakaan,<br>
+  jos kahakka pieninkin mainitaan!<br>
+  Mitä turvaa missään tuolt' ajatukselta saakaan,<br>
+  tuhon uhkalta tuolta, jok' ainiaan<br>
+  tuo kauhun mieltäni kaivamaan?<br>
+  Ja voittaja mitkä jos saanevi seppeletkin,<br>
+  miten kunniasta jos siit' osa mullakin ois,<br>
+  poven hellivän tuskaa se tokkohan vastata vois,<br>
+  mi säikkyy kaivatun puolesta kaikin hetkin?<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mitä näenkin teissä, vain lisää lempeni tulta,<br>
+  kaikk' ilmaisee sydänt' armaasti hehkuvaa.<br>
+  On suloista, olennolta kun rakastetulta,<br>
+  sen tunnustan, rakkautta niin paljon saa.<br>
+  Vaan virkkaa jos tohdin, syy eräs estää multa<br>
+  tuon hellyytenne herkintä nautintaa;<br>
+  vast' oikein nauttisin, armas Alkmene kulta,<br>
+  jos ei ois velvollisuuden se viittomaa;<br>
+  oma lempenne vain kaikk' ihanat suosionne<br>
+  vain mun oman itseni tähden jos mulle sois<br>
+  ja sille seikalle, ett' olen puolisonne,<br>
+  jos vähintäkään en velkaa ois.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Vain sen nimen turvin tunteeni palavuutta<br>
+  mull' oikeus julki on osoittaa;<br>
+  en ymmärrä tuota tuntonne pulmaa uutta,<br>
+  tuot' outoa lempenne ongelmaa.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mun onkin tunteeni hellempi, tulisempi<br>
+  kuin kuunaan aviomiehen lempi;<br>
+  eik' arvata mielenne voi, mikä viehätys hienoin<br>
+  on näitten hetkien helläin ja vienoin,<br>
+  ei kuvaella, kuink' aran huomion aina soi<br>
+  joka rahtusellekin rakkaus, uutterin huolin<br>
+  oman onnen-tunteensa tutkelmoi,<br>
+  sitä tahtoo tarkata kaikilta puolin.<br>
+  Sulo, sorja Alkmene, ma silmissänne<br>
+  olen muodossa puolison, muodossa lempijänne;<br>
+  mut lempijän osan ma omistan vain, ja nolo<br>
+  on, jos sanon suoraan, täss' aviomiehenä-olo.<br>
+  Se lempijä, kade jo, jos kehen katseen luotte,<br>
+  teilt anoo, ett' yksin hälle te lempenne suotte,<br>
+  vain tunteeseenne tuliseen<br>
+  hän turvaa, ei puolison oikeuteen.<br>
+  Hän puhtaasta lähteestä lempenne saada halaa,<br>
+  ei mitään, mi pantu on Hymenin kahleisiin,<br>
+  mihin inha velvoitus sydäntä kärttää salaa<br>
+  ja niin sulo-suosion anteihin armaimpiin<br>
+  alinomaa vaanien myrkkyä valaa.<br>
+  Nyt tästä tunnonpulmasta päästäkseen<br>
+  hän pyytää, jott' empisi ei edes arvelu arin,<br>
+  teit' erottamaan siis tuon epäsointuvan parin,<br>
+  ett' avunne vain sais puoliso osalleen,<br>
+  vaan kaiken lempenne, kaiken armautenne<br>
+  sais lempijä, sais koko kultaisen sydämenne.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Oh, Amphitryon, jopa tosiaan<br>
+  nyt aika lailla laskette pilaa.<br>
+  Jos osunut ois kuka kuulemaan,<br>
+  hän epäilis, minä pelkään, järkenne tilaa.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Ei, puheessa tässä on enemmän järkeä,<br>
+  Alkmene, kuin aavistattekaan.<br>
+  Vaan rientää täytyy, ois rikos viipyä, tärkeä<br>
+  on hyvissä ajoin mun palata satamaan.<br>
+  Siis hyvästi! Velvollisuus tyly viereltänne<br>
+  minut joksikin aikaa armotta vie;<br>
+  mut, armas Alkmene, kun puoliso luona lie,<br>
+  niin muistanettehan lempijänne!<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Mink' yhdisti jumalat, munko ne jakaa sallis?<br>
+  On puoliso, lempijä yht' yli kaiken kallis.<br>
+  <br>
+  <br>
+Neljäs kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Kleanthis, Merkurius.</span><br>
+  <br>
+  KLEANTHIS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Oi taivas, kuinka ne toistaan toinen<br>
+  niin armain hehkuin helliikään!<br>
+  Ja konsa on ollut hellyys moinen<br>
+  mies-heittiölläni mielessään!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Saa vetää verhonsa yltä maan<br>
+  jo Yö, sanan hälle mä viemään lähden;<br>
+  ja aika on Auringon vuoteeltaan<br>
+  jo nousta ja nukkua pois joka ainoan tähden.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Aikoo poistua.)</span><br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Vain näin minut siis jätät, puikit pois?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mitä tarkoitat? Minun etkö sois<br>
+  sinä täyttävän virkani tointa ja työtä,<br>
+  ja Amphitryon kuhun kulkee, kulkevan myötä?<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Sinä kelmi, onpas kiire ja hoppu<br>
+  nyt sulia luotani lähtemään!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  No, kiukun syy sekin! Kerjetään<br>
+  kyll' olla yhdessä, ei tule kesken loppu!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Mitä? Raakamaisesti noin sun on lähteä hätä,<br>
+  yht' ystävän sanaa mulle et iloksi jätä!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mist' ottaisin minä, peeveli vie,<br>
+  nuo lirkutukset — sa turhia torut!<br>
+  Viisitoista vuotta kun naimisiss' ollut lie,<br>
+  on ammoin puhuttu loppuun jo kaikki lorut.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Sa katsopas, kuink' Amphitryon<br>
+  Alkmenelleen on hellyyttä hehkuvinta,<br>
+  ja punastu, konna, kun noin sun on tunteeton<br>
+  ja kylmä vaimoas kohtaan rinta.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Hyvä luoja, ne lempivät vielä, Kleanthis; ehtii<br>
+  sekin aika, ett' enää sit' eivät tee;<br>
+  ilon alussa heille se käy, ihan hemaisee;<br>
+  mut on hassua, noin pari vanha jos hepsakehtii,<br>
+  nokat vastakkain noin maireesti maikailee,<br>
+  sulo-tunteita huokaa ja haikailee.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Vai jäi, sinä ilkiö, multa se aika jo taaksi,<br>
+  jona sain monet sydämet huokailuun?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Ei, varjele! Vain kovin parrakkaaksi<br>
+  olen käynyt, — jos huokailuun minä avaan suun<br>
+  kaikk' itsensä nauravat kuoliaaksi.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Mill' ansaittu, ruoja, se onnes on harvinainen<br>
+  sull' että on vaimona kunniallinen nainen?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  On, on, ett' armias luoja auta!<br>
+  Hyvän minkä se kunnia mulle tois?<br>
+  Vähän tingi sen tiukkuudesta pois,<br>
+  älä moinen ain' riivinrauta!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Mua moititko, että on eloni liian kainoa?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  On vienous mulle naisen viehätys ainoa;<br>
+  ja tuo sun hyvees se huutaa ja pauhaa,<br>
+  ei heitä mulle hetken rauhaa.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Sua viehättää sydän viekas naikkosten noiden,<br>
+  jotk' osaa, joill' oiva ja kaunis taito on tuo<br>
+  kera miestensä kiemailla, jotta he rakastajoiden<br>
+  avun kaiken kaulaansa karvastelutta juo?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sinä vaadit siis ihan sanaa suoraa!<br>
+  Vain hupsujen huolena on, mitä juorut jauhaa;<br>
+  sitä seuraisin minä ojennusnuoraa:<br>
+  "Vähän kuitimpi kunnia, runsaammin rauhaa!"<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Siis rakastajaa ois pitää mun valta vapaa?<br>
+  Sen sallisit vastustamatta sa millään tapaa?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Jos vaan mua enää ei kiusaa sun kiljusuus<br>
+  ja lauhtuu luonto ja talttuu tuo tapa sulta.<br>
+  Sanon: parempi pahe ja mukavuus<br>
+  kuin hyveen tuommoisen tukaluus.<br>
+  Voi hyvin, kiltti Kleanthis kulta,<br>
+  kera käskee käydä mun Amphitryon...<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Poistuu.)</span><br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Ah, kostaa miks sisu puuttuu multa<br>
+  mitä kärsinyt silt' olen riivatulta?<br>
+  Miten kismittää se, kun nuhteeton<br>
+  vain aviovaimo täss' oltava on!<br>
+  <br>
+  <br>
+  <br>
+  <br>
+TOINEN NÄYTÖS.<br>
+  <br>
+  <br>
+Ensimmäinen kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Amphitryon, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Tules tänne, lurjus! Luuletko, konnien pää,<br>
+  lorut moiset syöttäväs juttuina soveliaina?<br>
+  Kepin, maltas, kun minä saan, sinut pehmittää<br>
+  niin aion, ettei ehyttä paikkaa jää.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Jos teillä kerran on nuotti tää,<br>
+  niin ei minun puheeni mitään paina,<br>
+  te yksin oikeass' olette aina.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Todeks uskotteletko — sit' ethän päähäsi panne —<br>
+  hölynpölyä, jossa ei järjen hituakaan?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ei, ei, te olette herra, ma palvelijanne:<br>
+  olen valmis puhumaan, mitä vaaditte vaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Kas niin, minä vielä hillitsen vihani tulta<br>
+  ja kuuntelen, kuinka siis kävi toimesi tuo;<br>
+  otan, ennenkuin menen vaimoni luo,<br>
+  selon tästä. Nyt katso, ett' ei taju sotkeu sulta,<br>
+  tili tee, mitä mielees jäi koko seikkailulta,<br>
+  joka kysymykseeni vastaus tarkka suo.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mutt' ettei virhettä tulla vois,<br>
+  jota ennalt' ei voi arvata kukaan,<br>
+  tuta suokaa mun, mihin suuntaan se tehtävä ois.<br>
+  Mun tuleeko puhua teille tuntoni mukaan<br>
+  vai niinkö, kuin luvan luonansa suuret sois?<br>
+  Toden puhunko suoran vai suljenko pois<br>
+  ja sujuttelen sanat myötäsukaan?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ei, ei, sua vaadin ma ainoastaan<br>
+  tilin kaikesta tekemään taki-tarkalleen.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvä, riittää; sen heti kohta teen:<br>
+  vain kysykää, minä kyllä vastaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Siis käskyni mukaan, jonk' aamulla varhain annoin...<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Minä läksin — ol' ylläni kuin noki taivas yön,<br>
+  kovin sadattelin, kovin teille ma kaunaa kannoin,<br>
+  sadat kerrat kirosin mokoman kiusantyön.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Sinä vintiö!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Viittaus vain, niin sanani syön<br>
+  ja valheita lasken ne todeksi vannoin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Noin altis ja innokas mulla on palvelusmies!<br>
+  No niin, mitä sulle sattui varrella ties?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Minä pienintä risahdustakin säikyin,<br>
+  koko tien kuin hengenvaarassa väikyin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mikä raukka!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.5em;">On oikkuisa luonto, kun meitä se luo,</span><br>
+  eri tarpeet ja taipumukset se kullekin suo:<br>
+  halu vaaraan heittyä niin kovin toisia hurmaa,<br>
+  minä ennen turvaa etsin kuin turmaa.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ja perille tultuas...<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 11.0em;">Pikkuisen harjoitusta</span><br>
+  pidin portin eessä, mihinkä tyyliin ja tapaan<br>
+  kuvauksen vauhdikkaan ja vapaan<br>
+  minä laatisin kuulusta taistelusta.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ja sitten?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 5.5em;">Kimppuuni käy peto peevelinmoinen.</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mikä?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 3.0em;">Sosias, uus minä, viestinne tuoja toinen,</span><br>
+  Alkmenen luo myös käsketty käymään veikan<br>
+  ja salaisuutemme tunteva, niin joka seikan,<br>
+  kuin tässä ne tuskin ma tuntea voinen.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mitä hourit?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.5em;">Ei, toden vain puhun puhtaan ja täyden.</span><br>
+  Mua ennen siinä mä itse jo seisoin vaan,<br>
+  ja kotiin, sen vannon valalle käyden,<br>
+  olin saapunut ennen kuin saavuinkaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Sano mulle, moisia lörpöttäissäs,<br>
+  mitä vietävän velliä keitätkään?<br>
+  Unipäissäs käytkö? Vai pöhnäpäissäs?<br>
+  Sekapäisyytt' onko se tykkänään<br>
+  vai tyhmää pilaako pelkästään?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ei, ei, se on tosi selvä ja vakaa,<br>
+  ei mitään juttua joutavaa.<br>
+  Olen kunnian mies, sen kaiken sanani takaa,<br>
+  te siihen luottaa suvaitkaa.<br>
+  Minä luullen, ett' olin yksi Sosias vain,<br>
+  sielkl’ itseni, sen sanon, kahtena tavata sain;<br>
+  ja toinen itseni, joka ei suvaitse toista,<br>
+  on talossanne, ja tässä on toinen noista.<br>
+  Minä, näät tämä täss', olin matkasta uupunut, heikko,<br>
+  vaan reipas se toinen ja tuima ja vahva kuin peikko<br>
+  ja hautonut mieless' ei haluja muita<br>
+  kuin tapella vain ja taitella luita.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Saa, sen sanon, sangen säyseä olla<br>
+  ja malttava, tyyni, kun suostuvi suosiolla<br>
+  lorut moiset palvelijaltaan kuuntelemaan.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Vihan valtaan jos te joudutte vaan,<br>
+  sen tiedätte, sillä tuokiolla<br>
+  minä lakkaan, en puhu laisinkaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ei, kuuntelen tyynnä, en kuohuksiin minä tulle,<br>
+  sen lupasin; vaan sano mulle kuin uskotulle,<br>
+  noill' onko kummilla, jotka nyt kuulla saan,<br>
+  vähint' uskottavuuden varjoakaan!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Se on totta, ei lainkaan; on uskomaton se juttu,<br>
+  se kaikilta sais saman tuomion;<br>
+  sen torjuu kaikki kokemus tuttu:<br>
+  satu hassu, harmittavainen, tolkuton,<br>
+  ihan vastoin järkeä, vaan tosi on<br>
+  se silti, vaikk' ois miten oudoksuttu.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Miten muu kuin mielipuoli sen uskoa vois?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Paha pakko ol', ilman en itse uskonut ois.<br>
+  Mua tyrmistytti tuo olo kaksittainen,<br>
+  toist' itseä torjuin kuin tunkeilijaa minä pois;<br>
+  vaan pakko se tunnustaa tuli suoranainen:<br>
+  olin ilmetty minä se, ei petos minkäänlainen,<br>
+  sama muoto kiireestä kantaan: hienolta näyttää,<br>
+  siro käytös, katseen sielukas ilme täyttää;<br>
+  vesitippaa kaks ei vierekkäin<br>
+  samannäköist' osaisi olla näin;<br>
+  ja kättä jos ei niin tuimaa se tahtois käyttää,<br>
+  niin öisin mieltynyt erittäin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mikä mielenmaltti voi tämän kaiken niellä?<br>
+  Sano, olitko ollenkaan talon sisällä siellä?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Minä sisällä? Kuinka se käynyt ois?<br>
+  Oma itseni eikö kaikelle kuurona kiellä<br>
+  sitä mult', aja koht' ihan omalta portilta pois?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mitä haastat?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Niin, sauvalla hakaten. Hartioiss'</span><br>
+  yhä vielä se polttaa kuin kiehuis ja kipunois.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Joku löi sua?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Löi toki!</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 12.0em;">Ken?</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Minä itse.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 5.5em;">Sun piestä</span><br>
+  piti itseäs?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Niin, minun: ei tämän tässä,<br>
+  vaan siellä sen toisen, jok' iskee kuin seitsemän miestä.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Tuho sulle, kun siin' olet moisia löpisemässä!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  En löpise lainkaan. Tuo minä tuolla,<br>
+  jost' ei minull' ollut tietoakaan,<br>
+  kovin tästä, jok' eessänne puhuu, on voitonpuolla:<br>
+  kovat kourat, rohkeus rinnassaan,<br>
+  hyvin selkäni sen tuli tuntemaan;<br>
+  niin peijakas peittosi, ett' olin kynsiin kuolla;<br>
+  se hurjimus on, joka huitoo vaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  No, jatka! Sa näitkö vaimoni?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 15.0em;">En.</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 17.0em;">Mikä esti?</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Syy tuiki tuima ja torjumaton.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mikä syy oli lyödä se laimin sun hulttion?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Se pitääkö toistaa kymmenen kymmenesti?<br>
+  Se uus minä, tuo, joka minua vankemp' on<br>
+  ja jonka vallassa portti pysyi ja kesti,<br>
+  jonk' eess' olen hiljaa ja hissuksiin,<br>
+  jok' ois minä ainoa, kahta niitä<br>
+  ei kärsi, on niin kade, karsas niin,<br>
+  minä uljas, jonk' on suuttumus siitä<br>
+  niin silmitön minuun pelkuriin,<br>
+  minä tuo, jonk' en kera kilpaan riitä,<br>
+  joka minulta pehmitti selkäpiin,<br>
+  kotiportilla juuri kun kohdattiin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Liet liiaks aamulla juonut, kun juttelet noin;<br>
+  se on aivohäiriön mahtanut tuottaa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Minut hirttäkää, jos muuta kuin vettä join;<br>
+  sen vannon, ja valaani voitte luottaa.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ei jää siis muuta kuin että sä unissa käyt,<br>
+  joku ilkeä horros sun tajus sotkee ja varjoo,<br>
+  nuo nostaa houreet ja aavenäyt,<br>
+  ja lorusi mulle ne tosina tarjoo.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ei kumpaakaan. Minä en nuku, en,<br>
+  eik' ees ole halua siihen lainkaan.<br>
+  Puhun valveilla varsin, ja vannon sen:<br>
+  tänä aamuna en todentotta ma torkkunut vainkaan;<br>
+  oli toinenkin Sosias valpas ja varhainen —<br>
+  niin tuskin ikinä loittiini sainkaan!<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mua seuraa ja vaikene, vaadin niin.<br>
+  Tämä on jo liiaksi ongelmaista.<br>
+  Olen hupsu, kun palvelijaltani kaikenlaista<br>
+  näin kuuntelen, en väsy moisiin jo tyhmyyksiin.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Mitäs muuta halvan hammasluusta<br>
+  kuin tyhmyyksiä tulla vois!<br>
+  Vaan jos ne lähtis suurten suusta,<br>
+  ne ihmeellistä viisautt' ois.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Nyt sisään käymme suorastaan.<br>
+  Vaan kas, näen tulevan tuolla Alkmenen armaan;<br>
+  mua vartoa ei nyt tienne hän ollenkaan,<br>
+  ja tuloni yllättää hänet vannaan.<br>
+  <br>
+  <br>
+Toinen kohtaus.<br>
+  <br>  
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Alkmene, Kleanthis, Amphitryon, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  ALKMENE (näkemättä Amphitryonia).<br>
+  <br>
+  Kleanthis, tullos! Nyt puolesta puolison<br>
+  ikivaltoja kiittää ja kunnioittaa<br>
+  ma tahdon, kun Theben onneksi on<br>
+  hänen suoneet suuren, loistavan voiton he voittaa.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Huomaten Amphitryonin.)</span><br>
+  Oi jumalat!<br>
+  Suokoon taivas, ett' Amphitryon<br>
+  ois vaimonsa vartoma saapuen voiton tieltä!<br>
+  Ett' onneni päivänä muuttumaton<br>
+  sydän teillä oisi, että ma kohdata sieltä<br>
+  saman saisin hehkun ja hurmion,<br>
+  mi kukkuroi oman miehenne mieltä!<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Niin pianko palaatte?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 11.0em;">Lempenne nurjaan valoon</span><br>
+  saa tervehdys tuo, kun taas tulen omaan taloon.<br>
+  "Niin pianko palaatte?" — moist' ei suo<br>
+  toki tervehdystä armaan astuissa luo,<br>
+  jos syttynyt lie sydän hellään paloon.<br>
+  Olin tohtinut luulla ja toivoa tuota,<br>
+  teist' eromme että jo pitkältä tuntua vois.<br>
+  Ei armaintaan todentotta se varro ja vuota,<br>
+  jost' ei joka tuokio ole kuin loputon ois;<br>
+  ja jos rakas lähtee rakkaan luota,<br>
+  ero pieninkin vie ylen pitkäksi aikaa pois.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  En käsitä...<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ei, Alkmene, on lempivällä<br>
+  ajan mittana kaipaus maltiton.<br>
+  Eron aikaa mielellä lemmettömällä<br>
+  te mittaatte, siis lyhyt teistä se on.<br>
+  Vaan jos tosi-lempeä tuntisi rinta,<br>
+  eron tuokiokin jo tuskaa tois,<br>
+  ja se, jota kohdata ois ihaninta,<br>
+  ei saapua liian varhain vois.<br>
+  Näin tervehdittynä lempeni kaipuu,<br>
+  sen tunnustan, valitukseen vaipuu,<br>
+  ja toivoin, toisin ett' oma vaimo kohtais,<br>
+  mua vastaan ett' ilon into ja hurmio hohtais.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  En ymmärrä, mikä aiheen antaa<br>
+  noin teidän mulle puhjeta puhumaan.<br>
+  Mua vastaan jos moitetta voitte kantaa,<br>
+  en tiedä totta tosiaan,<br>
+  mitä tyytyäkseen mielenne vaatiikaan.<br>
+  Minä eilen illalla, kotiin kun onnekkaasti<br>
+  te saavuitte, armaint' iloa ilmaisin kai,<br>
+  ja kaikkea mult' ylen anteliaasti,<br>
+  mitä lempenne vartoa saattoi, se myöskin sai.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mitä?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 3.0em;">Silmäinne eess' ilon runsautt' enkö ma tuota</span><br>
+  koht' osoittanut, mi sieluni kukkuroi?<br>
+  Kuink' ilmaista selvemmin sydän onnensa voi,<br>
+  ett' armas puoliso enää ei poiss' ole luota?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mitä haastatte?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 8.0em;">Että, kun teit' otin vastaan noin,</span><br>
+  oma rintanne uhkui iloa ihmeellistä.<br>
+  Ja luotani vasta kun lähditte koitossa koin,<br>
+  ei lie rikos, jos vähän kummastella ma voin<br>
+  näin pikaista jälleennäkemistä.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Uni yöllinen todellisuudenko ennakoi,<br>
+  mun haamuni täällä, Alkmene, jo näytti, kunne<br>
+  mua kaipaus kuin tulisiivin toi?<br>
+  Ja jos mua hellinyt lie unikuvittelunne,<br>
+  niin nyt sydämessänne onko se tunne,<br>
+  ett' armautt' auliisti mulle se soi?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Jokin häijy usvako sumensi ajattelunne<br>
+  teilt', Amphitryon, ja valheeksi vaihtaa voi<br>
+  sen riemun, jonk' eilis-iltana tulonne toi?<br>
+  Ja näinkö on häväistynne ja herjattunne<br>
+  se hellä vastaanotto, se armas tunne,<br>
+  mi kaikkensa alttiiksi teille soi?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Tuo usva, jonka ma lahjaksi teiltä sain,<br>
+  on minusta merkillistä, sen uskoa voitte.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Se on vastalahja tuosta unesta vain,<br>
+  paraikaa josta te pakinoitte.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ei muuten kuin jos uneks sen nimittää,<br>
+  tuot' anteeks antaa voi, mitä puhuu suunne.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Vain jos se on usvaa, mi järkenne pimittää,<br>
+  siin' ainoa puolustus moiseen on puheluunne.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Alkmene, eikö se usva jo saisi rauhaa?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Sitä untako, Amphitryon, yhä jaksatte jauhaa?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Tass' asiassa ei ole leikin tilaa,<br>
+  pila pieninkin liian on pitkälle mennyttä pilaa.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Niin juuri, ja siitä on merkki varmoista varmin,<br>
+  ett' alkavan hiukan verran jo tunnen harmin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Vai noinko korjaavanne te kuvittelette<br>
+  tuon nurjuuden, jota moitin ma täysin syin?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Vai tuollaisinko ilveilyin<br>
+  te itseänne huvittelette?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 13.0em;">Oh, pyydän, Alkmene, kuulkaa, jo lopettakaamme,</span><br>
+  nyt vakavasti me puhua saamme.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Niin, Amphitryon, se liian pitkälle veikin;<br>
+  on aika laata jo mokoman leikin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Siis vasten silmiä väittää te uskallatte<br>
+  mun saapuneen tätä hetkeä ennen jo tänne?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Siis julkeasti sen valheeksi vakuutatte,<br>
+  ett' eilis-iltana saavuitte retkeltänne?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Minä eilen?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Niin juuri, illalla saapuin ja ennen</span><br>
+  koin koittamista jo jälleen mennen.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Oi taivas! Näin kuka kuullut on sotkua suurta!<br>
+  Ketä tyrmistymään ei saisi jo kaikki tää?<br>
+  Sosias!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hän tarvitsee vähän pärskäjuurta,<br>
+  hyvä herra, hältä on sekaisin pää!<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Alkmene, nimessä jumalien,<br>
+  tämä johtaa voi ihan vaikka minne;<br>
+  taas selvitkää toki tajuihinne<br>
+  ja haastakaa vähän harkiten.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Mitä tyystimmin harkiten, niin; sen näki,<br>
+  kun saavuitte, talomme kaikki väki.<br>
+  En syytä ma kummaan menettelyynne tunne;<br>
+  vaan todistukset vasta jos valoa tois,<br>
+  kaikk' unohtunutta jos teiltä se olla vois,<br>
+  niin keitäs kuulin ma viimeisen taistelunne,<br>
+  korun viisitimanttisen mulle ken tuonut ois,<br>
+  jota kantais Pterelas, jos ei kammitsois<br>
+  jo hänt' ikiyö, käsivartenne kunne<br>
+  hänet vaivutti näilt' elonilmoilta pois?<br>
+  Mitä lisää te vaaditte moisille todisteille?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mitä? Ettäkö annoin jo teille ne viis<br>
+  timanttia, kunniasaaliiks saatua, siis,<br>
+  jotk' omistaa olin päättänyt teille?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Se on tietty. Ja siitä varmistauta<br>
+  on varsin helppo.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.0em;">Ja miten?</span><br>
+  <br>
+  ALKMENE (näyttäen vyössään riippuvaa timanttisolmuketta).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 14.0em;">Kas tuossa noin!</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Sosias!<br>
+  <br>
+  SOSIAS (vetäen taskustaan lippaan).<br>
+  <br>
+  Hän kujehtii, ne on mulla, ma toin<br>
+  ne tänne; siinä ei kujeet auta.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (katsellen lipasta).<br>
+  <br>
+  Ehyt sinetti aivan!<br>
+  <br>
+  ALKMENE (ojentaen Amphitryonille timanttisolmukkeen).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 10.0em;">Todistus voimatonko</span><br>
+  on tääkin? Tunnustelkaa! Se lumetta onko?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Vanhurskas taivas!<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.5em;">Olkaa jo, Amphitryon!</span><br>
+  Tuonkaltainen käytös teille on arvoton,<br>
+  siit' oltava teidän ois ihan näpeissänne.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (Sosiaalle).<br>
+  <br>
+  Pian murra sinetti!<br>
+  <br>
+  SOSIAS (avattuaan lippaan).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 12.0em;">Tyhjä vain jäänyt tänne!</span><br>
+  Koru velhoudella varmaan on viety pois,<br>
+  vai itsestäänkö sen haltuun siirtynyt ois,<br>
+  jota koristamaan sen juur' oli tarkoitus tulla?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (syrjään).<br>
+  <br>
+  Ikivallat, kaiken kaitsijat, seikkailulla<br>
+  mill' uhkaattekaan mua? Mitä se eteeni tois,<br>
+  jot' en aattelis mielellä ahdistetulla?<br>
+  <br>
+  SOSIAS (Amphitryonille).<br>
+  <br>
+  Jos totta hän puhuu, on meill' osa yhdenlainen,<br>
+  teill' on kuin mullakin olemus kaksinainen.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Oh, vaikene!<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Mist' iso hämmästys<br>
+  tuo johtuu, tuo syvä hämmennys?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (syrjään).<br>
+  <br>
+  Oi taivas, tät' ahdistustani julmaa!<br>
+  Yliluonnolliset mua sattumat ilkamoi;<br>
+  ja kunnialleni koitua solvaus voi,<br>
+  jok' on järjelle purkamatonta pulmaa.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Tätä selvää todistustako vastaan sotia<br>
+  viel' aiotte, kieltää jo eilen tulleenne kotia?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  En; mutta suvaitkaa, jos on mahdollista,<br>
+  nyt kuvailla siis sitä saapumista.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Vai kuvausta te vaaditte multa moista?<br>
+  Siis väitätte, että te ette se ollutkaan?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Anon anteeksi; mutta on syytä mull' erikoista<br>
+  se meidän kesken pyytää nyt kertomaan.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Nuo tärkeät huoletko siis niin pian ja hoppuun<br>
+  sen muististanne vei perinpohjin pois?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Kenties; vaan suuri mun kiitollisuuteni ois,<br>
+  jos kerrotte kaikki alusta loppuun.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Vähän siinä on kerrottavaa. Minä riensin kohti, —<br>
+  sydän onneaan todeks uskoa tuskin tohti,<br>
+  minä teitä hellästi syleilin, suutelin,<br>
+  monen moneen kertaan iloni ilmaisin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (syrjään).<br>
+  <br>
+  Kuink' ihana kohtaus! Ah, kuka nauttia sai sen?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Tämän ensiks annoitte lahjan te harvinaisen —<br>
+  mua varten sen saaliista lempenne valikoi —<br>
+  ja kaiken polttonsa pohjimmaisen<br>
+  sydämenne ilmi toi tulenhehkuvaisen,<br>
+  sodan huolet, kuinka ne kahleena kammitsoi,<br>
+  eron tuskat ja kuink' ilon jälleenyhtymys toi,<br>
+  kotimatkan merellisen ja maisen<br>
+  miten rientoon kaipaus siivet soi;<br>
+  moist ennen ei hetkeä ollut, niin teihin loi<br>
+  se hellän hehkun, niin kuuman ja kukkuraisen.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (syrjään).<br>
+  <br>
+  Kenet vieläkö kipeämmin murhata voi?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Eik' ollut vastoin mieltäni — uskotte kai sen —<br>
+  tuo tunteenne hehku, mi helli ja jumaloi;<br>
+  voin tunnustaa: tuhathekkumaisen<br>
+  se riemun hurmaan rintani haltioi.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ja sitten, jos suvaitsette?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Tuhatkin seikkaa<br>
+  ol' udeltavaa, sana sanan jo lennossa leikkaa.<br>
+  Jo atria joutuu, se kahden me nautitaan,<br>
+  ja atrian jälkeen lähdemme nukkumaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mekö yhdessä?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Tietysti. Miks sitä kysyttekään?</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (syrjään).<br>
+  <br>
+  Ah, kuulla tuo — se isku on julmista julmin,<br>
+  minä todeksi siis epäluuloni hirveän nään!<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Miks olette punainen noin, noin rypyssä kulmin?<br>
+  Mitä pahaa ma tein? Kai kanssanne nukkua saan?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Min' en ollut se, nimess' en tuskani tulisimman;<br>
+  ja ken minun tulleen jo eilen on uskovinaan,<br>
+  se valheen laskenut huuliltaan<br>
+  on kaikista valheista kamalimman.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Amphitryon!<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Sinä viekas!</span><br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 12.5em;">Oh, viemää vimman!</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ei lempeytt' enää, laupeutt' enää ei!<br>
+  Tämä kataluus mun kaiken malttini vei,<br>
+  ja kuohumaan vain raivo, vain himo kostaa<br>
+  runotuokiolla tällä mun rintani nostaa...<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Mitä kostaisitte? Ja mihinkä vikapää<br>
+  ma uskottomuuteen olla voinen?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  En tiedä; se minä en ollut, vaan joku toinen.<br>
+  Mihin tahansa vimmata voi epätoivo tää.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Voin, arvoton puoliso, yskän jo ymmärtää.<br>
+  On viheliäistä viekkaus moinen.<br>
+  Mua syytellä näin vähän liikaa on.<br>
+  Vai uskottomuudesta saan minä tuomion!<br>
+  Tekosyitä jos vimmanne saatava näitä ja niit' on,<br>
+  siten ratkoakseen siteet avioliiton<br>
+  ja purkaakseen valat puolison,<br>
+  niin mutkailu moinen on tarpeeton,<br>
+  tien suoremman minä teille viiton:<br>
+  minä tahdon, että nyt loppu liitosta siit' on.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Näin julkeasti loukattu aviomies<br>
+  muut' ei näe keinoa; siihen siis valmistukaakin;<br>
+  se on vähin seuraus, se, ja siitä kenties<br>
+  voi paisua muuta ja pahempaakin.<br>
+  On kunnia häväisty, onneni raiskatun nään,<br>
+  ei mikään rakkaus verhoamaan sitä riitä.<br>
+  Viel' en tosilaatua tunne turmion tään,<br>
+  mutt' oikea vihani selvän on ottava siitä.<br>
+  Oma veljenne voi sen pyhästi todistaa,<br>
+  hänen luotaan ett' erosin tänä aamuna vasta.<br>
+  Hänet noudan, hän teidät valheesta vangita saa,<br>
+  sadun kumota tuon muka varhemmin saavunnasta.<br>
+  Ja sitten tutkitaan ihan tutkimalla<br>
+  tämä juoni kuunaan-kuulematon,<br>
+  ja oikean vihani hetkellä ankaralla<br>
+  tuho sille, ken minut pettänyt on!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Siis, herra, tulenko saattamaan?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ei, varro tässä, ma kunnes palaan.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS (Alkmenelle).<br>
+  <br>
+  Minä saanko...<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.5em;">Oh, vaiti, ei sanaakaan!</span><br>
+  Älä seuraa, yksin ma olla halaan.<br>
+  <br>
+  <br>
+Kolmas kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Kleanthis, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  KLEANTHIS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Pään sekoittanut nyt lie mikä liekin häitä;<br>
+  vaan tuo veli kyllä vikkelään<br>
+  pois ottaa pohjan riidalta tältä.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Kova isku isännälleni; hirveältä<br>
+  se mahtaa tuntua tykkänään.<br>
+  Samanmoista, ma pelkään, selkkaust' itse en vältä;<br>
+  sovuss' aion eukkoni saada sen selvittämään.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Mua puhutelkoonpas vielä se! Turhan vaivan<br>
+  vain näkee. Mutta nyt en ole niiksenikään.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Voi totuus karvas olla, jos esiin kaivan,<br>
+  sitä pelkään — ties mihin pistän pään.<br>
+  Paras lie, jos en pengo paljoakaan, vain jään<br>
+  sitä tietoa vaille aivan.<br>
+  Vaan sittenkin, kävi näin tai noin,<br>
+  ei moiseen riittäis malttia mulla:<br>
+  halu urkkia suurella utelulla<br>
+  on meidän ihmis-hupakkoin,<br>
+  mitä tietämään ei toivois tulla.<br>
+  Ole tervehditty, Kleanthis!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 14.0em;">Vai petturi tää</span><br>
+  viel' uskaltaakin astua luoksi!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mitä nyt, hyvä jumala! Ain' olet äksypää<br>
+  ihan tyhjän vuoksi.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 10.0em;">Vai tyhjän vuoksi!</span><br>
+  Mikä sinust' on tyhjää?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 12.0em;">Minust' on tyhjää se,</span><br>
+  jos luki tai lauloi, on nimenä tyhjä ja nolla;<br>
+  ja tyhjä, se on typö tyhjää tai<br>
+  perin pikkaraista, sen tiedät kai.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Sult', ilkiö, silmät päästäsi ihan<br>
+  jo repiä sormeni syyhyää,<br>
+  jott' älyät, mihin ärsytit vaimosi vihan.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hohoo! No, mistä nyt noin raju hirmusää?<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Vai tyhjää siis sinust' onkin kohtelu moinen,<br>
+  jota sult' oma vaimosi kokea sai?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mikä sitten?<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Se viaton lammas! Vai<br>
+  laill' isäntäs intät, hyväkäs toinen,<br>
+  tääll' ettet eilen jo ollut, tottapa kai?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Päinvastoin, kyll' olin; mutt' en kehu,<br>
+  siit' että tietäisin paljoakaan;<br>
+  oli juotu ties mitä viiniä, jonka mehu<br>
+  sai multa kaiken muistini sammumaan.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Ja puolusteluin sinä uskot voivasi moisin...<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Todentotta, saat uskoa; saattanut öisin,<br>
+  kun niin oli laitani, tehdä yhtä ja toista,<br>
+  jota jälkeenpäin kovin katua voisin<br>
+  ja jost' ei mull' ole muistoa minkäänmoista.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Et muista siis, miten nurjalla kohtelulla<br>
+  minut kuittasit vain satamasta saavuttuas?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  En rahtuakaan. Mitä tein minä? Kerropas!<br>
+  Olen vakaa ja vilpitön, tuomio tulla<br>
+  saa päähäni, muu jos on mielessä mulla.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Mitä! Kun loman antoi mulle jo Amphitryon,<br>
+  minä valvoin, kunnes joutaisit palvelulta,<br>
+  vaan kylmyyttä moist' en kuunaan kohdannut sulta:<br>
+  vain vaatien vaimos sai vähän huomion;<br>
+  ja tarjotessani suutelon<br>
+  pois käännyit ja korvaas vain meni muisku multa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvä!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Vai hyvä?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Luoja nähköön, Kleanthis kulta,<br>
+  et tiedä lainkaan, miks sanon näin.<br>
+  Olin syönyt laukkaa, ja viisaasti syrjäänpäin<br>
+  vedin suuni, niin säästyit lemulta saastutetulta.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Minä sydämen armaita tunteita ilmi toin;<br>
+  yhä mulle sa murjotit kuin mikä pökkelö ikään;<br>
+  ja hellää sanaa, jos kuinka koin,<br>
+  yli huultes ei houkutellut mikään.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvin käy!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 5.5em;">Sai kaikesta puhtaasta hehkunnastaan</span><br>
+  mun lempeni jäätä jäisintä ainoastaan;<br>
+  petit niin sen toivot, ett' yösijan muualta hait,<br>
+  et aviovuoteesta, rikkoen kaikkea vastaan,<br>
+  mihin vaatii ja velvoittaa sua Hymenin lait.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mitä! Muualta!...<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.5em;">Niin, peto!</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 15.5em;">Onko se mahdollista?</span><br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  On, konna, se liiankin varmaa on.<br>
+  Oli mulle se loukkaus katkerin katkerista;<br>
+  ja aamulla, kaukana halusta sovinnon,<br>
+  pois lähdit syytäen, kelvoton,<br>
+  päin silmiä vain mitä selvintä halveksumista<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hei, Sosias, hei!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.0em;">Sekö vastaus — vain iva uus?</span><br>
+  Tekos kauniin päälle sun ilkkuu suus!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Miten tyytyväinen ma olla saankaan!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Noin valitat solvaisuas — mikä tahdikkuus!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Niin viisas ett' osasin olla, enp' uskois vaankaan!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Ei tuntoas lainkaan kalva se kataluus?<br>
+  Vain loistaa kasvoill' ilkkuva iloisuus!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvä luoja, maltu! Jos mull' ilo, riemu on avoin,<br>
+  täys siihen on syy, se usko; ma tempun noin<br>
+  tein tietämättäni parhaan, min tehdä voin,<br>
+  sua taannoin kohdellessani tuolla tavoin.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Sinä petturi, teetkö minusta pilaa?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ei, vilpittömämmin en puhua vois.<br>
+  Jo pelkäsin, muistaen omaa silloista tilaa,<br>
+  ett' eihän vain mitä tyhmyyttä tehty me ois, —<br>
+  se mull' oli tunnolla tuska ja pelko,<br>
+  vaan puhees multa sen huolen nyt hälvensi pois.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Mikä pelko ja miksi? Annapas selvä selko!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Kas, lääkärit sanovat, että ei vaimonpuolta<br>
+  saa lähennellä, jos pöhnäss' on pää,<br>
+  ja että tylsiä lapsia haikara suolta<br>
+  tuo silloin, joista ei tule eläjää.<br>
+  Näes nyt, jos en ois noin ollut kylmä kuin jää,<br>
+  mitä siit' ois voinut koitua kiusaa ja huolta.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Pyh, viis minä lääkäreistä huolin<br>
+  ja niiden loruista. Sairaille saa<br>
+  ne säännöstellä sängyn ja tuolin,<br>
+  mutt' ei ole tarvis terveitä komentaa.<br>
+  Ne hiukan jo liiaksi härkkii ja häärää,<br>
+  jos lempemme puhdas hehkukin heist' on väärää; —<br>
+  oh, käskispä niitä kuuntelemaan:<br>
+  mätäkuunkin ajaksi mitäs ei hupsut ne määrää;<br>
+  on niillä metkuja, on jo vaan!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  So-soh!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 4.0em;">Sanon: pötyä! Tyhjää kuin saippuarakko!</span><br>
+  Ken moisia neuvoja antaa, on houru ja houkko.<br>
+  Vie viinisi, kuusi ja viikkosi! Vai olis pakko<br>
+  pätö syitä säikkyen tehdä aviolakko!<br>
+  Ovat hölmöjä lääkäris nuo, koko joukko.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Pane hiukan jo suitsia vihalles vimmatulle.<br>
+  Mitä puhuttakoonkin, ne kunnon miehiä on.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Älä luule luikkivas! Nään läpi naamion.<br>
+  Piu-paun minä annan moiselle puolustelulle;<br>
+  mua vastass' on vain iva, ynseys loppumaton,<br>
+  mutt' eiköhän kerran mun kostoni tuokio tulle!<br>
+  Pidän mielessä tään minä herttaisen haastelon,<br>
+  koen, myös sinä konna hahmossa puolison,<br>
+  vapauttani käyttää, jonka sa myönsit mulle.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mitä?<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 3.5em;">Sanoithan, hylkiö, ett' iso ilosi ois,</span><br>
+  mua lemmitty toinen jos liehakois.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Se ol' erehdys. Sen otan takaisin; taakka<br>
+  jo tältään painaa parhaiks saakka.<br>
+  Varo, ettet raiteilta poikkea pois!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Minä siihen totta jos menemään<br>
+  vain mieleni saan, joka kostoa halaa...<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Oles hiukan jo hiljaa! Kas, tuollahan palaa<br>
+  taas Amphitryon, näkö tyynenä tykkänään.<br>
+  <br>
+  <br>
+Neljäs kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Jupiter, Kleanthis, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  JUPITER (syrjään).<br>
+  <br>
+  Tulen viihdyttämään Alkmenea, lohtua tuoden,<br>
+  surun, harmin häätäen pois hänen rinnastaan<br>
+  ja myös oman hehkuvan kaipuun sammua suoden<br>
+  sulo-onneen, häntä kun hoivata saan.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Kleanthiille.)</span><br>
+  Yliskammioss' on Alkmene kai?<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Niin, raskaan rauhattomuuden vuoksi<br>
+  halun olla yksinään hän sai,<br>
+  mua kielsi saattamasta hän, käymästä luoksi.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mitä kieltänyt olkoonkin, se ei<br>
+  mua koske, pääsyä mult' ei kiellä.<br>
+  <br>
+  <br>
+Viides kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Kleanthis, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  No, ehtipäs äkkiä äkänsä niellä!<br>
+  Sama tuokio totta sen toi ja vei!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mitäs sanot, Kleanthis? Niin oli hyvällä päällä,<br>
+  ja juur' oli sellainen jyräkkä täällä!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Ett' oikein jos tekisimme, niin<br>
+  joka miehen heittäisimme me helkkariin,<br>
+  ja parhaast' ett' on jo tyhjä liikaa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Sanot noin, kun tuon vihanpuuskas sait;<br>
+  vaan miehiin sentään liiaksi silmänne kiikaa;<br>
+  jos helkkari veis ne, niin puultapa maistuis kait<br>
+  iankaiken olla piikaista piikaa.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Todentotta...<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Tulevat! Olkaamme vait.</span><br>
+  <br>
+  <br>
+Kuudes kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Jupiter, Alkmene, Kleanthis, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Epätoivoon siis minut syöksette noin?<br>
+  Ah, kuulkaa, armas Alkmene kulta.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Vain tuskaani kuulen, sen tunnen tulta<br>
+  en jäädä voi, vain poistua voin.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Minä rukoilen...<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 8.5em;">Menkää.</span><br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 12.5em;">Te siis...</span><br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 18.0em;">Oh, kuulkaa</span><br>
+  <br>
+  JUPITER (hiljaa, syrjään).<br>
+  <br>
+  Nuo tuskan kyynelet mieleeni sääliä henkää.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Ääneen.)</span><br>
+  Mun alttiisti suokaa...<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Ei, minut jättäkää.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 10.0em;">Mihin aiotte?</span><br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Sinne, missä en teitä nää.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 13.5em;">Todeks ette saa sitä toivettanne.</span><br>
+  Ah, ihana armaani, liiaksi vankinanne<br>
+  ma vaellan, kahleet ne hetkeksikään ei heitä:<br>
+  kera astun, Alkmene, ma kaikkianne.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Ja kaikkialla ma karkkoan teitä.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Olen teistä siis niin hirvittäväinen?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Niin olette, etten sanoa voi.<br>
+  Peto silmissäni te olette hirviömäinen,<br>
+  peto julma, riehuva, raivopäinen,<br>
+  joka raatelun himossa hekkumoi,<br>
+  jota kauas karkkoan. Kauhu jäinen,<br>
+  kun teidät vain näen, mieleni kukkuroi,<br>
+  se on piina, on teloitus täysinäinen.<br>
+  All' ilmain mik' ikinä tuskaa toi<br>
+  ja inhoa, kammolla kammitsoi,<br>
+  sitä näin ei vieronut sieluni sisimmäinen.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Ah, paljonpa sallitte nyt yli huultenne tulla!<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  On sydämelläni enemmän mulla;<br>
+  ja syvästi harmissaan sydän tää on siitä,<br>
+  sill' ettei kaikkeen sanoja riitä.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mit' on teille siis lempeni tehnytkään,<br>
+  minut hirviöksi, Alkmene, kun arvioitte?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Vanhurskas taivas! Sitä te kysyä voitte?<br>
+  Siit' eikö sydän jo tyrmisty tykkänään?<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Ah, noin tylyll' ettehän mittapuulla ...<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Ei, teitä en tahdo kuunaan nähdä, en kuulla.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mua näinkö raskitte kohdella? Tääkö se lempi<br>
+  on hellä ja ikuista ikuisempi,<br>
+  jota eilen vakuutitte? Sit' en voi luulla.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Sitä ei ole enää. Katalat solvaisunne<br>
+  ne katkaisi kaiken entisen.<br>
+  Se mennyttä on, se hellä ja hehkuva tunne:<br>
+  jo tuhansin kerroin tunnoton raatelunne<br>
+  mun sydämestäni murhasi sen.<br>
+  On sijalla sen viha nyt, jok' ei sammua saata,<br>
+  syvä suuttumus, inho ja harmi, jok' ei voi laata,<br>
+  epätoivo sydämen, kiihtynyt syystä jok' on,<br>
+  jok' on häväisty, tallattu näin matalammaksi maata<br>
+  ja jonka nyt viha yhtä on verraton,<br>
+  kuin lempi ol' ennen, sen voin minä taata.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Ah, kuink' oli heikko voima lemmellä tuolla,<br>
+  jos saattoi noin se tyhjästä syystä kuolla!<br>
+  Sula leikki vain, sekö sille on eron syy,<br>
+  pilan pienen vuoksi noinko se sydäntyy?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Sepä siinä loukkaavinta on juuri,<br>
+  siit' ei voi leppyä vihani suuri.<br>
+  Ei oikea mustasukkaisuus mua näin<br>
+  vois loukata kuin kuje leikinpäin.<br>
+  On sillä oikkunsa, joitten valta<br>
+  vie meidät monesti mukanaan;<br>
+  on hetkiä, joina sen puuskalt' ei polttavalta<br>
+  edes viisain välty, ei punnita malta,<br>
+  vain silmitön kiihko on sielussaan.<br>
+  On kiihkossa tuossa, jos eksyykin vimmaan nurjaan,<br>
+  toki jotain, mi loukatun sydämen lepyttää;<br>
+  ja lempi, josta se viriää,<br>
+  se ainakin kaikkeen riehuun ja raivoon hurjaan<br>
+  syyn lievennykseksi sentään jää.<br>
+  Se puolusteeks on, mi nostaakin puuskat nuo.<br>
+  Niin kätkee mielen karvaudelta kärki,<br>
+  sit' ei lue syyksi, vaan anteeks suo,<br>
+  mit' ei voi vallita tahto, ei järki.<br>
+  Vaan noin huvin vuoks ett' aikaan saa<br>
+  menon hurjemman kuin vihan purkaus äärimmäisen,<br>
+  noin ett' ihan syyttä riehuu ja raivoaa,<br>
+  noin uskollisuutta ja kunniaa<br>
+  voi loukata sydämen hellästi lempiväisen,<br>
+  lyö iskun se liian julman ja ilkiömäisen,<br>
+  sit' ikinä ei voi tuskani unhottaa.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Tosi syytös, Alkmene, on tuo, sit' ei kieltää auta;<br>
+  rikos inha se on, sit' en enää puolusta, en;<br>
+  sen langetti tuomion vaakalauta;<br>
+  toki suokaa lempeni eessänne puolustauta<br>
+  ja sydämellenne näyttää, ken<br>
+  vihapäissään viskasi herjan sen.<br>
+  Toden tunnustaakseni, puolisonne<br>
+  pahan kaiken, Alkmene, on tehnyt tään:<br>
+  on puoliso syypää, ansaitsen tuomionne,<br>
+  ei lempijä, vimmaan ja herjaan hillittömään.<br>
+  Sydän lempijän loukkaisko, jolle on olentonne<br>
+  niin kallis, niin ihana, että ei mieleenkään<br>
+  tulis ikinä moinen! Ja jos todell' oisi<br>
+  teit' eksynyt loukkaamaan se rahtuakaan,<br>
+  hän sadasti silmäinne eessä soisi<br>
+  sen lävistää heti omalla miekallaan.<br>
+  Alamaista sit' ollut ei arkuutta puolisolla,<br>
+  mi eessänne alati täytyis olla;<br>
+  se puolison ilmi toi, tyly kohtelu tuo,<br>
+  luvan Hymenin lait muka, luuli hän, kaikkeen suo.<br>
+  Hän rikkonut teitä on vastaan, se totta on,<br>
+  hän yksin on herjannut herttaista olentoanne.<br>
+  Vihan, inhon hän saakoon, on oikea kanne,<br>
+  jätän alttiiks sille ma puolison;<br>
+  vaan lempijän syyks sitä loukkaust' ettehän panne,<br>
+  Alkmene, hän aivan on viaton.<br>
+  Te säästäkää hänet vihaltanne,<br>
+  syypäästä syytön erottakaa,<br>
+  ja tehkää oikeutt', ettei saa<br>
+  hän siitä, mit' ei ole tehnyt, rankaisuanne.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Oh, tuollaisella saivartelulla<br>
+  on puolustautua naurettavaa,<br>
+  ja mielelle vihastuneelle tulla<br>
+  ja jutella lorua moista on julkeaa.<br>
+  Tuo viheliäinen veruke turha on ihan,<br>
+  en rupea loukkaajaani ma jakelemaan,<br>
+  minä vihaan hänt' ihan kokonaan,<br>
+  eik' oikea kiivaus sen vihan<br>
+  tee eroa toisell', ei toisellekaan.<br>
+  Löi puoliso taikka lempijä, sama on haava,<br>
+  sama hahmo on kummallakin, sama karva ja kaava,<br>
+  yht' inhana mulle he ilmestyy,<br>
+  sama solvaus vastuullaan, sama heill' on syy,<br>
+  ja kumpikin on saman vihani saava.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  No niin, siis koska se tahtonne on,<br>
+  otan syyn minä harteille syyllisille.<br>
+  Niin, oikein teette, kun vaaditte olennon<br>
+  vikapään noin uhriksi vihanne alttarille.<br>
+  Täys liiankin aihe teill' olla on armoton,<br>
+  vain alttiiksi tuskille tekoni ansaitsemille<br>
+  minä alla jään tuon ankaran tuomion.<br>
+  Mua syyst' ette suvaitse lähettyville,<br>
+  vaan seuduille karkota kauimmille<br>
+  vihass' uhkaatte. Kai minuss' inehmon<br>
+  te ilkeimmän näette. Iskuille mille<br>
+  mua alttiiks ette jo sois tuhon, turmion!<br>
+  Tyly solvaus syytää silmille noin ihanille<br>
+  rikos riettain alla on auringon,<br>
+  se on loukkaus ihmisille ja jumalille;<br>
+  ja julkeus tuo sen on ansainnut kohtalon,<br>
+  nyt että sen ylle ja ympärille<br>
+  koko raivonsa kostonne kootkohon;<br>
+  sydän tää toki armoa anoo sille.<br>
+  Sitä rukoillakseni polveni notkistan,<br>
+  anon nimessä lemmen, min liekki on hehkuvinta<br>
+  ja hellintä on, mitä teille rinta<br>
+  voi leimuta lempijän hartaimman.<br>
+  Jos, armas Alkmene, sen armon multa<br>
+  te epäätte nyt, johon turvata rohkenen,<br>
+  niin äkkisurma on raatelulta<br>
+  sen rangaistuksen ja tuskan sen<br>
+  minut turvaan auttava, jonk' en tulta<br>
+  voi enää kärsiä, kestää en.<br>
+  Alkmene, älkää luulko, ett' emmin<br>
+  epätoivossa tässä, ett' elää voin<br>
+  minä päivääkään, te jos vihaatte, te, jota lemmin,<br>
+  jonk' armaus taivahinen minut lumosi noin.<br>
+  On täynnä ahdistusta kuolettavinta<br>
+  jo tuokion tään tyly loputtomuus,<br>
+  sen kuormaan jo murheinen murtuu rinta.<br>
+  Ei korppikotkan tuhannen raivokkuus<br>
+  niin raatele kuin tämän tuskani tulisuus.<br>
+  Sana ainoa vain, Alkmene: jos enää ei mulla<br>
+  ole armon toivoa, niin tämä miekka jää,<br>
+  se silmäinne edessä iskulla toivotulla<br>
+  suo armon, sydämen kurjalta lävistää,<br>
+  ja palkkansa saa sydän tää, sydän katala tää,<br>
+  kun luoduist' armainta pahoitti solvaisulla,<br>
+  ja onnekas on manan varjoihin vaipuissaan,<br>
+  jos vihanne viihtyy, kun kuljen ma kuolon teitä,<br>
+  eron murheisen jälkeen jos enää se kalvamaan<br>
+  ei jää, ei lempeni muistoa peitä<br>
+  sen koommin kaunaan katkeraan!<br>
+  Mua vaille sit' ainoist' armoa ettehän heitä?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Ah, puoliso julma!<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.5em;">Alkmene, siis toivoa saan?</span><br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Yhä pitäiskö vielä suopea olla ja hyvä,<br>
+  kaikk' unohtaa, joka loukkaus kärsiä syvä?<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Miten jääkin loukkaus mieleen syvälle mennen,<br>
+  poven lempivän katumus anteeks sit' eikö saa?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Tuhat surmaa kohdata sois povi lempivä ennen<br>
+  kuin rakkahintaan hennoisi pahoittaa.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mitä hellempi lempi on, sitä helpompihan...<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Vait lemmestä, ansaitsette vain kaiken vihan.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mua vihaatte siis?<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.5em;">Koen vihata, minkä voin,</span><br>
+  ja suutuksiss' olen sydämelleni ihan,<br>
+  kun kaikesta solvaisusta ei kostoa noin<br>
+  toki toivoa voi tylytuomioista.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Miks suuttumusta nyt enää moista,<br>
+  kun kostollenne jo henkeni tarjoksi toin?<br>
+  Sana vain, heti tottelen tuomiotanne.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Jos en vihata voi, miten toivoisin kuoloanne?<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Ja elää en minä voi, viha ellei tuo<br>
+  lepy, lievitä salli jo tuskani ankeen,<br>
+  täytt' armahdusta jos ette suo,<br>
+  jota anoen jalkoihinne ma lankeen.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Sosias ja Kleanthis polvistuvat myöskin.)</span><br>
+  Nyt toisin päättäkää tai toisin,<br>
+  joko rangaiskaa tai armahtakaa.<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Ah, suopeampaa on, kuin soisin,<br>
+  mitä mieleni päätetyksi saa!<br>
+  Vihan karvaudesta, jota mun täytyis kantaa,<br>
+  oma kavala sydän mun käskee laata.<br>
+  Ja sanoa, ettei vihata saata,<br>
+  on samaa kai kuin anteeksi antaa!<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Ah, armas Alkmene, mun täytyy riemuni hurmaa<br>
+  <br>
+  ALKMENE.<br>
+  <br>
+  Oh vait! Minä heikkoudelleni toivoisin turmaa.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mene, Sosias, mene sukkelaan,<br>
+  tään iloni, ihastukseni kukkuraan<br>
+  mene, kutsu joukkojen päälliköt, keitä vain löydät,<br>
+  sano, tääll' ett' odottaa pitopöydät.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Syrjään.)</span><br>
+  Sill' aikaa, kun siell' on hän hyppelyllä,<br>
+  Merkurius taas viran hoitaa kyllä.<br>
+  <br>
+  <br>
+Seitsemäs kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Kleanthis, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Kleanthis, katsohan kujeita noita!<br>
+  Esimerkkiä emmekös seurata koita<br>
+  ja tee mekin rahtusen rauhaa ja vihoja viero,<br>
+  vähän niinkuin sovinnolta jo hiero?<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Älä nuolaise! Nuo sinun sovintosi Suolle soita!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mitä? Etkö suostu?<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.5em;">Äl' usko!</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 14.5em;">Samapa mulle.</span><br>
+  Oma vahinkos!<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Tulehan nyt, kas niin!</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Piru vie, ei päähänikään se tulle,<br>
+  mun on vuoroni nyt, nyt sait minut suutuksiin.<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Mene, petturi, vielä sen syötän sulle;<br>
+  hyvä vaimokin väsyä voi pätö kekkuliin.<br>
+  <br>
+  <br>
+  <br>
+  <br>
+KOLMAS NÄYTÖS.<br>
+  <br>
+  <br>
+Ensimmäinen kohtaus.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Hänet totta jo kohtalo salaamall' ihan salaa,<br>
+  ja viimein jo uuvuttaa minut kiertely tää.<br>
+  Kade onni ei karvaampaa vois myrkkyä valaa:<br>
+  haen, katselen kaikkialta, en missään nää<br>
+  sitä, jonka kimppuun mieleni palaa,<br>
+  näen kaikki ne vain, joit' en minä nähdä halaa.<br>
+  Tuhat julmaa tahtomattaan kiduttajaa<br>
+  Siin' ihastelee, ken on vähänkin tuttavaa,<br>
+  sotatöitäni, se ett' ihan kuohuttaa sydänalaa.<br>
+  Mua huoleni polttehessa ne kiusaa nuo<br>
+  ilotervehdykset, syleilyt, taakkaa tuo<br>
+  vain lisäksi raskaan rauhattomuuteni painon.<br>
+  Ja turhaan alta ma tuon koen vainon<br>
+  pois puikahtaa: joka haaralta luo<br>
+  tuo tappava ystävyys tien sulkien hyökkää;<br>
+  ja heidän hehkuvalle kun innolleen<br>
+  mun pääni vastauksia nyökkää,<br>
+  sadat kerrat heitä jo kiroan hiljakseen.<br>
+  Ah, kunnia, kiitos on kaikista joutavinta,<br>
+  jos kuinkakin suurena voittoni maine sois,<br>
+  kun tuskan polttoon on pakahtumassa rinta.<br>
+  Kuink' oiskaan kaikki se kunnia helppo hinta,<br>
+  jos rintaan rauhan sill' ostaa vois!<br>
+  Joka hetki se onneton ongelma vaivaa<br>
+  vain armotta mieltäni luulevaa;<br>
+  ja mit' enemmän sitä seuloo ja kaivaa<br>
+  sitä sekavampaa se kaaost' on kaameaa.<br>
+  Timanttien varkaus — ei olis ihme se erin,<br>
+  voi sinetin murtaa, ettei merkkiä näy;<br>
+  mutt' itse ett' eilen ne toin muka hälle, se perin<br>
+  jo tyrmistyttää, jo tuskaksi kärsiä käy.<br>
+  Samannäköisiltä voi kaks ihmistä näyttää,<br>
+  ja hyödykseen sitä voi joku veijari käyttää;<br>
+  vaan näköisyyden varjoss' on mahdoton<br>
+  toki vieraan hiipiä sijalle puolison;<br>
+  tuhat erottamassa on piirrettä erikoista,<br>
+  ett' ei voi vaimo toiseksi uskoa toista.<br>
+  Thessalian noitien kehutaan<br>
+  ihan ihmeitä velhotemppuja saavan aikaan;<br>
+  loruks ihmejuttuja noit' olen luullut vaan<br>
+  ja hupsuudeksi uskoa velhojen taikaan.<br>
+  Kovin ankaran ojennuksen nyt kohtalo antais,<br>
+  jos juuri hetkellä voittoni oivan<br>
+  oman kunnian hinnalla pakko pantais<br>
+  mun uskoa heidän moisia voivan.<br>
+  Menen vaimoni luo, koen saada selville pulman;<br>
+  se ehk' on sittenkin vain lume harhan julman,<br>
+  joka hältä järjen ja aistimet hämmentää.<br>
+  Ah, jospa laupias taivas soisi,<br>
+  ett' arvelu tää tosi-totta oisi,<br>
+  ett' onneni vuoksi hält' ois sekaisin pää!<br>
+  <br>
+  <br>
+Toinen kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Merkurius, Amphitryon.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS (Amphitryonin talon parvekkeella).<br>
+  <br>
+  Ilot lemmen ei tääll' ole tarjona mulle mitkään,<br>
+  siis jotain muuta nyt huvia hankkia saan;<br>
+  vähän antaa rattoa aikailuuni se pitkään,<br>
+  kun Amphitryonin suututan suunniltaan.<br>
+  Se ei tosin juur' ole lempeän jumalan työtä —<br>
+  vaan mull' ei se kuulukaan ihan ammattiin:<br>
+  veto pieni kiertotähteni myötä<br>
+  on kiusoihin mulla ja kepposiin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Miks ei tähän aikaan portti tää ole avoin?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Hoi, hiljaa! Ken kolkuttaa?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (näkemättä Merkuriusta).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 14.0em;">Minä.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 17.0em;">Häh, mikä, kuka?</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (huomaten Merkuriuksen ja luullen häntä Sosiaaksi)<br>
+  <br>
+  Oh, avaa!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 5.0em;">Vai avaa! Ken olet sitten muka,</span><br>
+  joka paukutat noin ja komennat tuolla tavoin?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mua etkö tunne?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 8.0em;">En, lempo soi,</span><br>
+  ja siihen ei haluakaan ole mulla.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Koko maailma alkaako tänään hulluksi tulla?<br>
+  Paha tarttuva onko se? Sosias, Sosias, hoi!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Niin, Sosias! Niin, se on nimeni. Sulla<br>
+  lie pelko, sit' että en muistaa voi?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Minut näetkö?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Hyvinkin. Iskeä noinko</span><br>
+  on tarpeen, kuin sinä kurikoit?<br>
+  Mitä oikein siellä sä asioit?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Sinä hirtehinen! Mitä asioinko?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sitä mikset virka? Mit' aprikoit?<br>
+  Puhu! Mykkiä ymmärtää minä voinko?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Sinä kelmi, varropas, kepillä neuvoin<br>
+  koht' ymmärtämään sinut kyllä saan,<br>
+  sinut opetan eessäni irvileuoin<br>
+  ja pullikoimalla puhumaan.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Pysy hiljaa! Jos rettelö jatkuu, jonk' alkuun saatit,<br>
+  panen täältä vastaan ma ankarat advokaatit.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Oi taivas! Kuullut ken julkeutt' ikinä moist' on?<br>
+  Ja suusta palvelijan, rivon kerjuri-roiston!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kas niin! Joko kylläsi katselit? Kuin mikä huhkain<br>
+  mulisilmin mulkoilit mua ähkäin ja puhkain?<br>
+  Miten niitä se pullistelee! Johan päästä pois<br>
+  ne hyppää! Purra jos katseet vois,<br>
+  minut kappaleiks se jo raadellut ois.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Minä itse kauhistun sitä tuskaa,<br>
+  johon jouduttaa sinut julkea suus.<br>
+  Mitä myrskyjä yllesi nostatkaan! Miten ruskaa<br>
+  koht' alla ruoskan sun kylkiluus!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Ala, veikkonen, näiltä mailta nyt huveta,<br>
+  tai täältä liietä voi pian leukaas tälli!<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ah, karvaasti oppia saat sinä, senkin sälli,<br>
+  mit' orjan on herransa silmille käymään ruveta!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mun herrani sinäkö?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 10.5em;">Niin, sen kiellätkö, kelmi?</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mull' ei ole herraa muuta kuin Amphitryon.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ja muu kuka kuin minä Amphitryon täss' on?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sinä Amphitryon?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 8.5em;">Se juuri.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 13.5em;">Nyt järkesi helmi</span><br>
+  on hukkunut! Mik' on sen siistin kapakan nimi,<br>
+  noin missä nuppisi täytensä imi?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Yhä yllyt!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 5.5em;">Ol' oikein juhlajuomaa se kait?</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Oi taivas!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 5.5em;">Vanhaa vai nuortako sait?</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mikä raatelu!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Nuoresta päihtyy, jos viinin paljaan</span><br>
+  vain siemaa, vettä ei sekoita maljaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ah, kielen tuon minä kiskon suustasi sulta!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mene, korjaa luusi nyt, ystävä kulta,<br>
+  sua ettei muut osu kuulemaan.<br>
+  Mene rauhaan, en tuomitse viinin voimaa ja tulta;<br>
+  suo Amphitryonin nauttia onneaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mitä? Amphitryon sisäll' onko siellä?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  On varmaan,<br>
+  hän voiton kunnian seppelöimänä saa<br>
+  nyt nauttia luona Alkmenen armaan<br>
+  taas yhdessä-olon riemua ihanaa.<br>
+  Oli rakkaill' äsken riitely tiukanläntä,<br>
+  vaan taas sovun paisteeksi tuo suli tuisku ja räntä.<br>
+  Varo, rauhaa rauhoitetuint' älä heiltä loukkaa,<br>
+  jos rankaisemaan sinä saattaa häntä<br>
+  et mieli hillittömyytesi houkkaa.<br>
+  <br>
+  <br>
+Kolmas kohtaus.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ah, sydämeeni mink' iski hän iskun julman!<br>
+  Mink' antoi piinan ja pöyristyttävän pulman!<br>
+  Jos on, kuten sanoi se petturi, laita noin,<br>
+  mitä kunniast' enää, lemmestä puhua voin!<br>
+  Mikä tulee mun valita keino ja tie,<br>
+  puhe vaiko vait-olo parempi lie?<br>
+  Vihan kuohussa pitääkö kotini häpeä peittää<br>
+  vai julki se kaikkien juoruksi heittää?<br>
+  Näin törkeä loukkaus vieläkö punnita sallis?<br>
+  Mit' enää kaihtaisin — mennyttä kaikk' on kallis!<br>
+  En mieleni murteessa muuta halaa,<br>
+  vain kostoon sen himo hehkuu ja palaa.<br>
+  <br>
+  <br>
+Neljäs kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Sosias, Naukrates, Polidas, Amphitryon.</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS (Amphitryonille).<br>
+  <br>
+  Nämä herrat vain minä tänne kutsuin ja toin,<br>
+  en tavannut muita, jos kuinkakin etsiä koin.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Haa, siinä vai sinä...?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 12.0em;">Herra...</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 16.5em;">Hulttio hurja!</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mitä?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 3.0em;">Nyt sinut opetan noin mua kohtelemaan.</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mikä nyt? Mikä teidän on?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (vetäen miekkansa).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 13.0em;">Mikäkö on, sinä kurja!</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS (Naukrateelle ja Polidaalle).<br>
+  <br>
+  Hyvät herrat, hoi, avuks sukkelaan!<br>
+  <br>
+  NAUKRATES (Amphitryonille).<br>
+  <br>
+  Minä pyydän, pysähtykää.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 12.5em;">Mikä mull' on syy?</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Sitä kysytkö vielä, sa katala kyy?<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Naukrateelle.)</span><br>
+  Mun sallikaa viha laillinen sammuttaa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Joka hirtetään, kai syyn toki kuulla saa.<br>
+  <br>
+  NAUKRATES (Amphitryonille).<br>
+  <br>
+  Toki virkkakaa, mit' on tehnyt hän tihua työtä.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvät herrat, seiskaa lujina myötä.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mitä! Nenäni eess' oman portin sulki<br>
+  mult' äsken tuo otus uhkapää<br>
+  ja viel' uhitellen viskoi julki<br>
+  tuhat herjausta hirveää!<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Tavoittaa iskeäkseen.)</span><br>
+  Sinä konna!<br>
+  <br>
+  SOSIAS (pudoten polvilleen).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Ah, surmani sain!</span><br>
+  <br>
+  NAUKRATES (Amphitryonille).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 15.0em;">Vihan viihtyä suokaa.</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvät herrat!<br>
+  <br>
+  POLIDAS (Sosiaalle).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">Mi nyt?</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 11.0em;">Minuss' onkohan haava?</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ei, ei, sit' en armahda pyövelinruokaa,<br>
+  ivast' äskeisestä koht'ikään hän koston on saava.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Miten syypää siihen ma olla voin,<br>
+  kun toisiall' olin käskynne toimittelulla?<br>
+  Nämä herrat täss' ovat todistajoina mulla,<br>
+  ett' ikään päivälliskutsunne heille ma toin.<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Toi todella meille hän kutsun luoksenne tulla,<br>
+  eik' eronnut meist' ole sitten.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 16.0em;">Ja noin</span><br>
+  kuka kutsumaan sinut laittoi?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 15.0em;">Te juuri.</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ja milloin?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Kun sovinnon, katsokaas,</span><br>
+  te teitte, Alkmenen kun lepyttelitte taas<br>
+  ja teill' oli niin ilon into suuri.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Vetäytyy pois.)</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Oi taivas! Jok' askele kukkuroi,<br>
+  joka tuokio kuormaa vain mun tuskani julman.<br>
+  All' ahdingon tämän, polttavan pulman,<br>
+  mitä uskoa enää, mitä enää sanoa voi?<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Mitä kuulimme hältä täällä nyt tapahtuneen,<br>
+  käy niin yli luonnon, niin ihmett' on ihan,<br>
+  ett' ennen se selvittää tulis tarkalleen,<br>
+  kuin ryhdytte mihinkään vain vallassa vihan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Niin, kaikk' avuks olkaa sille ponnistelulle.<br>
+  Pani taivas teidät parhaiksi saapumaan.<br>
+  Nyt katson, mi salliman vaihe on varattu mulle,<br>
+  salaongelmast' otan selvän. Se mull' on vaan<br>
+  himo polttava, eikä niin kammotulle<br>
+  toki minusta tunnu kuolemakaan.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Kolkuttaa talonsa ovelle.)</span><br>
+  <br>
+  <br>
+Viides kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Jupiter, Amphitryon, Naukrates, Polidas, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Mikä meteli täällä? Ken oveen löi?<br>
+  Mun kanssani kilvan ken isännöi?<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mitä nään, hyvät jumalat!<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Taivas! Mit' ihmettä, taikaa!<br>
+  Kaks Amphitryonia eessäni nään yht'aikaa!<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Tämä vetää kaiken vereni jäähän.<br>
+  En kestä enää; täysi on loppu tää:<br>
+  näen kohtaloni jo päästä päähän,<br>
+  näky tää se kaiken selvittää.<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Mitä tarkemmin heitä katseeni tarkastaa,<br>
+  sitä täydemmin kumpikin on ihan yhdenmoinen.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (siirtyen Jupiterin sivulle).<br>
+  <br>
+  Hyvät herrat, tämä on oikea; toinen<br>
+  on veijari, sietäis kuria ankaraa.<br>
+  <br>
+  POLIDAS.<br>
+  <br>
+  Todentotta, kuinka jos aprikoinen,<br>
+  täst' ihmeest' en minä tolkkua saa.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Jo liioin ilvehti luihu ja katala loinen,<br>
+  nyt raudalla tällä lumous ratkeaa.<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Seis!<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 3.0em;">Irti!</span><br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Jumalat, hirmuja teettekö, hurja?</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Saa koston nyt konnuudestaan veijari kurja.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Pois kiihko, se tässä tarpeetonta on ihan.<br>
+  Noin valloillensa jos kuka päästää vihan,<br>
+  sen asia huonoksi vain pian arvataan.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Se on velho, sen on vehepussi poimussa hihan,<br>
+  talon isännän muotoon se saa hänet muuttumaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Tuhat kohtaa iskua pitkin selkää<br>
+  tuost' irvottelusta tuollaista puolusmiestä.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mull' uljas on isäntä, moist' ei pelkää,<br>
+  ei palvelijaansa hän salli piestä.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Minä viihdytän kostoni nyt vihan-kukkurastaan,<br>
+  pesen häpeän tään veress' ilkiön. Tieltä pois!<br>
+  <br>
+  NAUKRATES (häntä pidättäen).<br>
+  <br>
+  Ei, Amphitryon kuink' itseään sotis vastaan?<br>
+  Sota liian luonnoton meistä se ois.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Näin kunniaaniko ystävät kohtelee,<br>
+  näin roistoa suojaa, ahdistamaan ei ryhdy,<br>
+  mun kostooni itse ei ensimmäisinä yhdy,<br>
+  vaan suuttumustani suistaa ja kahlitsee?<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Mitä päättää voimme ja minne päin?<br>
+  Näky tää kaikk' aikeet ja toimet torjuu,<br>
+  välill' Amphitryonin kahden näin<br>
+  kaikk' intomme, alttiutemme kun horjuu.<br>
+  Sitä teille jos ilmaisemme nyt, harhaan päämme<br>
+  voi puskea, saada arvoton ansion.<br>
+  Te olette Amphitryon, sen minkä näämme,<br>
+  tuki Theben, sen voitonsankari verraton;<br>
+  vaan myös sama täydelleen näkö toisell' on,<br>
+  ja kumpi on oikea, siit' epätietoon jäämme.<br>
+  Me väärälle puolelle emme käy,<br>
+  ja veijari verisen loppunsa meiltä saa, vaan<br>
+  hän teissä kätkeytyy ihan samaan kaavaan;<br>
+  ja mitään kun ei eron merkkiä näy,<br>
+  pian syynä on syyttömän vammaan ja haavaan.<br>
+  Nyt hiljalleen koko laita ja laatu<br>
+  tämän suokaa tutkia sokkelon;<br>
+  ja petkuttajasta kun selvä on saatu,<br>
+  ei tarvis virkkaa, mi velvollisuutemme on.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Te puhuitte oikein. Tää näön yhtäläisyys<br>
+  meit' epäillä kumpaakin hyvän antaa syyn.<br>
+  Mua lainkaan ei loukkaa mielenne kahdapäisyys,<br>
+  olen järkevämpi, en rupea syyttelyyn.<br>
+  Meiss' ei näe eroa silmä, ja kärkkyväisyys<br>
+  sitä juoneen käyttää voi hyvin kätkettyyn.<br>
+  Minä, nähkääs, valtaan en vihan anna tulla,<br>
+  en tartu miekkaan; huono lie<br>
+  tämän ongelman selvittelyyn se keino ja tie;<br>
+  on toinen, leppoisampi ja varmempi, mulla.<br>
+  Niin, toinen meist' on Amphitryon,<br>
+  ja Amphitryonilta näyttää kumpikin meistä.<br>
+  Mun hälvennettävä nyt tämä hämmennys on,<br>
+  ja niin minut tunteva koht' on jok' ainoa teistä,<br>
+  niin selvän selvässä valossa tahdon seistä,<br>
+  ett' ei edes hänkään enää kiistele, keistä<br>
+  mä synnyin, vaan jo on vaiti ja sanaton.<br>
+  Minä Theben kansalle kauttanne tahdon tuoda<br>
+  toden puhtaan julki nyt, tiedon oikean suoda.<br>
+  Ja onkin kieltämätt' ylen tärkeää<br>
+  se tässä kaikille selvittää,<br>
+  valo siihen täysi ja varma luoda.<br>
+  Tätä vartoo vakuutusta Alkmene multa,<br>
+  hänen maineensa kaiken tään hälyn solvaisulta<br>
+  hyvitystä ja turvaa, ja hälle sen taata ma voin.<br>
+  Hän siihen velvoittaa minun lempeni tulta.<br>
+  Päämiesten parvi on näkevä valioin<br>
+  hänen kunniansa kirkkaana niinkuin kulta.<br>
+  Nuo toivotut todistajat pian saapuu. Sit' ennen<br>
+  pitopöydälle kunnia suosiokas<br>
+  suvaitkaa suoda sen ääreen mennen,<br>
+  kuten kutsunut teitä on Sosias.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvät herrat, en erehtynyt; sana tuo<br>
+  epätiedon loppu, jo varmuus löytään:<br>
+  on ainoa oikea Amphitryon<br>
+  se Amphitryon, joka pyytää pöytään.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Oi taivas! Vieläkö syvemmä tallata vois?<br>
+  Mun täytyykö kuunnella, veijari tuo mitä haastaa<br>
+  päin silmiä, sallia näin hänen mieltäni raastaa,<br>
+  ja vihani raivossa rankaisemaan sitä saastaa<br>
+  käsivarttani nostaa mun eivät sois?<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Meit' älkää soimatko. Varromme luvallanne<br>
+  vain selvitystä. Sen kauna ja kanne<br>
+  näet pitihän saada raukeamaan.<br>
+  En tiedä, voiko hän veijari olla,<br>
+  mut puhuu ainakin kuin se, jolla<br>
+  on oikea asia puolellaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Oh, heikot ystävät, petoksen liehijät, menkää!<br>
+  On Thebessä muitakin mulla; ne noutamaan<br>
+  nyt käyn, tämä joihin herjaus vimmaa henkää,<br>
+  jotk' yhtyvät vihaani, kostooni oikeaan.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Hyv' on, heit' odotan, heidän nähtensä voin<br>
+  tämän riidan ratkaista tässä koht'ikään.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Vai luulet livistäväs, sinä konna, noin!<br>
+  Vaan kostoni alta ei sua suojele mikään.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Ei salli arvoni, että vastaan<br>
+  nyt puheeseen noin loukkaavaan.<br>
+  Hänet saan pian kaikesta raivonnastaan<br>
+  sanall' ainoalla asettumaan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Sua itse taivaan vallat ei varjella vois;<br>
+  ja hornaan asti ma ahdistaa sua aion.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Tuo aivan tarpeetonta kai on;<br>
+  se kohta nähdään, etten ma pakene pois.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON (syrjään).<br>
+  <br>
+  Nyt, ennenkuin ehtii karata, kiirein toimin<br>
+  kaikk' ystävät koolle, jotk' yhtyvät kostamaan!<br>
+  Tääll' ankarin koht' asevoimin<br>
+  se konna seulaksi survotaan.<br>
+  <br>
+  <br>
+Kuudes kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Jupiter, Naukrates, Polidas, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Pois kursailut, minä pyydän, pankaa,<br>
+  pian alle kattoni astukaa.<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Koko seikkailussa en järjen lankaa<br>
+  todentotta voi minä erottaa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvät herrat, kummastelunne jo laata suokaa,<br>
+  täynn' iloa illasta aamuun nyt syökää ja juokaa.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Yksin.)</span><br>
+  Miten siellä mahtavasti nyt käydä saan<br>
+  minä sankaritöistämme kertomaan!<br>
+  Povi halusta oikein jo polttaa ja huokaa;<br>
+  enk' ikinä näin ole himoinnut ruokaa.<br>
+  <br>
+  <br>
+Seitsemäs kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Merkurius, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Seis! Tännekö taas toit nokkasi norkkumaan?<br>
+  Sinut, kirottu keittiönnuuskija, täälläkö tapaa?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Älä noin toki suutu!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 10.5em;">Vai tääll' olet uudestaan?</span><br>
+  Tules tänne, niin sivelen selkää ja lapaa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Jalo, uljas minä, ah, noin älä päästä,<br>
+  sua rukoilen, vihaasi valloilleen.<br>
+  Sosias, vähän Sosiasta säästä.<br>
+  Ken itseään toki iskisi iloikseen?<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Kenen luvalla käytät sä nimeä tuota?<br>
+  Siit' enkö jo kieltoa ankaraa<br>
+  ma antanut uhalla, että sun turkasen vuota<br>
+  tuhat sauvan iskua muuten tuntea saa?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mut voimmehan kumpikin kai nimen pitää tuon<br>
+  saman isännän käskyn ja vallan alla.<br>
+  Olen Sosiaana ma tunnettu kaikkialla:<br>
+  ole sinä se myös, ilomiellä sen suon.<br>
+  Sinä kannalla yht' ole suvaitsevalla.<br>
+  Kaks Amphitryonia mielin karmein<br>
+  ne jääkööt riitaan ja rettelöön;<br>
+  kun kaunaa he kantavat katkerin harmein,<br>
+  sulo-sovussa Sosias kumpikin eläköön.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Ei, yksi riittää; en osille ollenkaan<br>
+  minä suostu, ma tahdon kaiken ja täyden.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Minust' ain' olet askelta edellä, seisten ja käyden,<br>
+  veli vanhempi olet, ma nuorempi olla saan.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Ei! Olla tahdon poika ma ainokainen;<br>
+  on veljestä kiusa ja vastus vaan.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Oi sydän tyly ja tyrannimainen!<br>
+  Edes varjonas olla mun salli.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 15.0em;">En varjonakaan.</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Saa mielees jo säälin pilkahdus pikkarainen!<br>
+  Sen verran suostua voit mua suvaitsemaan:<br>
+  olen sulle varjo niin nöyrä ja kuuliainen,<br>
+  kuin saatat toivoa konsanaan.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Ei armoa! Sen lujan kuulet lain.<br>
+  Viel' uhitella sit' uskallapas sa vain,<br>
+  niin sun tuhat iskua turkkiis sataa.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Miss' oudossa masennuksessa mataa,<br>
+  ah, Sosias parka, sun pakko on!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Yhä rohkenetko sa, ruokoton,<br>
+  nimen ottaa tuon, yli kieltoni mennen?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ei, itsestäni en lainkaan haasta,<br>
+  vaan eräästä vanhasta Sosiaasta, —<br>
+  esivanhempiini hän kuului ennen, —<br>
+  hänet raakamaisesti potkivat pois,<br>
+  taloss' atria-aika juur'ikään kun ollut ois.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Sinä mielestäs tuo houre ja riivaus häädä,<br>
+  jos joukkoon elävien halu sull' on jäädä.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Jos tohtisin, roitelisinpa sun kylkesi rupiset,<br>
+  emäporton poika, peevelin pöyhkäpää!<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Mitä haastat?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 7.0em;">En mitään.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 12.5em;">Jotain sa, luulen ma, jupiset.</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Ei hiiskahtaneet ole huulet nää.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Vaan portonpojasta jonkin huuli<br>
+  nyt jotain hiiskui, sen korvani kuuli,<br>
+  ei mitään sen ole vissimpää.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Papukaija kai pakisi, näin kun on kaunis sää.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Jää hyvästi. Selkääs syyhy kun syttyy sulle,<br>
+  niin tiedät, missä on voidetta vaivaan.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Menee sisään.)</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Kuink' atrian aika, oi vallat taivaan,<br>
+  on kirottu aika sen äärestä karkoitetulle!<br>
+  Mitäs voit! Vain kanna kuormat sa kohtalon,<br>
+  sen sokkojen oikkujen orjaksi itsesi vyötä,<br>
+  käy liittoon, jok' oikea sulle on:<br>
+  osakumppani Sosias onneton<br>
+  saa olla ja onneton Amphitryon.<br>
+  Kas tuolla hän tuleekin, hyvä seura myötä.<br>
+  <br>
+  <br>
+Kahdeksas kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Amphitryon, Argatiphontidas, Posikles sekä</span><br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">muuta saattojoukkoa, Sosias (syrjemmällä, muilta kätkössä)</span><br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Tähän jääkää, herrat. Sivulta seuratkaa,<br>
+  tähän valmiiksi kaikki nyt järjestäykää,<br>
+  ja vasta, kun tarvis on, esiin käykää.<br>
+  <br>
+  POSIKLES.<br>
+  <br>
+  Tää isku, sen ymmärrän, mielenne kuohuun saa.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Miten mietinkin, kuolettavint' on se tuskan tulta!<br>
+  On lempi, on kunnia murskana multa,<br>
+  ja toinen toista on karvaampaa.<br>
+  <br>
+  POSIKLES.<br>
+  <br>
+  Jos moinen on todella tuo samankaltaisuus,<br>
+  niin vaimonne virhettä tekemättä. .<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ah, ei sovi tässä suvaitsevaisuus.<br>
+  Jo pelkkä erehdys rikos on suoraa kättä,<br>
+  ja tahtomattakin mennyt on viattomuus.<br>
+  Mill' erehdyksiä moisia verhota voiskin,<br>
+  ne koskee hermoomme herkimpään;<br>
+  ja järki jos vielä ne anteeks soiskin,<br>
+  ei lempi suo, ei kunnia ikinään.<br>
+  <br>
+  ARGATIPHONTIDAS.<br>
+  <br>
+  Minä moisiin en päätäni vaivaa, mut herroja noita<br>
+  ma vihaan ja heidän kehnoja arvelujaan.<br>
+  Mua kuohuttaa, kun ei kuhnailuaan he voita, —<br>
+  moist' uljas mies ei hyväksy milloinkaan.<br>
+  Kun päällikkö käskee, ei pitkiä pohdinnoita,<br>
+  vain puske päin hänen puolestaan!<br>
+  Ei suosi Argatiphontidas sovitteluita.<br>
+  Ei kiltisti kuuntele kunnian mies, kun saa<br>
+  vihamiehelt’ ystävä herjoja ilkkusuita,<br>
+  ei kuule muuta kuin kostoa kutsuvaa.<br>
+  En käräjöi minä viikkoja, kuita,<br>
+  sanon: ensi työksi, kun sisu kuohahtaa,<br>
+  läpi miehen, ilman metkuja muita,<br>
+  vain upota miekka ja hurmeess' uita!<br>
+  Niin, vei mihin veikin, ei vilku taaksi<br>
+  tiell’ Argatiphontidas, kohti kun astutaan;<br>
+  ja katsottehan minut arvokkaaksi,<br>
+  ma pyydän, ett' iskeä kuoliaaksi<br>
+  sen hirtehisen minä itse saan.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Nyt tulkaa!<br>
+  <br>
+  SOSIAS (Amphitryonille).<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Ma heityn herrani jalkojen juureen,</span><br>
+  anon palkkaa kirotun vimmani vaatimaa.<br>
+  Minut piestä, peitota, suomia, surmata saa,<br>
+  jos siit' on viihdyke vihaanne suureen:<br>
+  sen ansaitsen, niin mua rangaiskaa,<br>
+  mull' ei ole sanaa vastaan sanottavaa.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Ylös! Mikä sun on?<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 9.5em;">Minut kauniisti karkoitetaan;</span><br>
+  menoss' olin kuin muutkin ruokia ruhtomaan<br>
+  enk' arvannut, mitä atria ties se:<br>
+  siell' että mä omasta sauvasta saan.<br>
+  Se uus minä, toisen itsenne palvelusmies se<br>
+  taas pieksi — ei seitsemän pirua pahemmin piesse.<br>
+  Saman kohtalon vainoon ankaraan<br>
+  nyt jouduimme, herra, ja sama on tulos:<br>
+  teist' Amphitryon pois puserretaan,<br>
+  kuten minust' on Sosias suomittu ulos.<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  Mua seuraa!<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 6.0em;">Täss' eiköhän varminta vartoa vaan?</span><br>
+  <br>
+  <br>
+Yhdeksäs kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Kleanthis, Amphitryon, Argatiphontidas.</span><br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Naukrates, Polidas, Posikles, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Oi taivas!<br>
+  <br>
+  AMPHITRYON.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 5.5em;">Mitä on kauhu tuo?</span><br>
+  Mikä minussa niin sinut pelkoon saikaan?<br>
+  <br>
+  KLEANTHIS.<br>
+  <br>
+  Ah, olette tuolla ja täällä ihan samaan aikaan!<br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Vain rauhass' olkaa! Hän saapuu ja suo<br>
+  kooll' ollessa kaikkien toivotun selvityksen,<br>
+  ja kuulemamme jos vain ovat tosia nuo,<br>
+  teilt' ottaa hän pois tämän huolen ja hämmennyksen.<br>
+  <br>
+  <br>
+Kymmenes kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Merkurius, Amphitryon, Argatiphontidas, Naukrates,</span><br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Polidas, Posikles, Kleanthis, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Hänet näette kohta, ja tietkää, ett' edessänne<br>
+  ylijumala itse on ylhäinen,<br>
+  joka muodoss' Alkmenelle armaassa astui tänne,<br>
+  hänen tähtensä jättäen tanhuat taivahien.<br>
+  Merkurius olen taas minä, jolla<br>
+  ajan rattona täss' oli pikkuisen pehmittää<br>
+  sitä, jonka muodossa mun piti olla;<br>
+  nyt lohdutusta hän voi tuta ylpeää:<br>
+  ketä jumalan sauva noin huomiolla<br>
+  on kohdellut, kunnia sille jää.<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Olen, herra Merkurius, nöyrin palvelijanne.<br>
+  Hyvin tyytynyt oisin ilman huomiotanne.<br>
+  <br>
+  MERKURIUS.<br>
+  <br>
+  Nyt Sosias olla hän saa, luvan täyden suon.<br>
+  Olen kyllästynyt noin kamalan rumaan naamaan,<br>
+  menen taivaaseen jo ambrosiaa ma saamaan,<br>
+  pois sillä sen joutuen huuhdon ja juon.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Lentää taivaaseen.)</span><br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Mene vaan ja, taivas suokoon, myös pysy siellä!<br>
+  Mua raivo sull' ylen suuri ol' ahdistaa;<br>
+  enp' elämässäni nähnyt vielä<br>
+  noin juuttaanmoista jumalaa.<br>
+  <br>
+  <br>
+Yhdestoista kohtaus.<br>
+  <br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Jupiter, Amphitryon, Argatiphontidas, Naukrates,</span><br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">Polidas, Posikles, Kleanthis, Sosias.</span><br>
+  <br>
+  JUPITER (pilvessä, kotkineen ja salamoineen, jyrinää ja leimauksia).<br>
+  <br>
+  Näe, Amphitryon, ken on kilpaajas, että on näin<br>
+  sun muotoas itse Jupiter suvainnut käyttää.<br>
+  Nämä merkit selvälleen hänet sulle näyttää;<br>
+  se riittää aivan, ma arvelen, viihdyttäin<br>
+  olos oikealleen kaikin päin,<br>
+  ja rauha ja lempeys jälleen rintasi täyttää.<br>
+  Mun nimeni, alati palvottu kaikilla mailla,<br>
+  huhut sopimattomat kaikki se painaa pakoon.<br>
+  Ei häpeäks ole millään lailla,<br>
+  kera Jupiterin jos joutuu jakoon;<br>
+  päinvastoin se olla voi iso kunnia vaan,<br>
+  ylijumala itse kun käy kera kilpaamaan.<br>
+  Ei valittamista lemmelles suo tämä vaihe.<br>
+  Ei, minulla tässä on täysi aihe,<br>
+  miten jumala olenkin, mustasukkainen olla.<br>
+  Mitä vaivaa näinkin, on sun koko olennolla<br>
+  Alkmene; ja armasta mielelles kaiketi lie,<br>
+  ett' on oman puolison muoto ainoa, jolla<br>
+  hänen suosioonsa on auki tie;<br>
+  hänt' ettei itse Jupiter valtansa kaikin<br>
+  ikiloistoin kiehtoneensa kerskata voi;<br>
+  ja että sen, mitä häitä hän saikin,<br>
+  hänen hehkuva sydämensä vain sulle soi.<br>
+  <br>
+  SOSIAS (syrjään).<br>
+  <br>
+  Kyll' osaa Jupiter kullata pillerin karvaan.<br>
+  <br>
+  JUPITER.<br>
+  <br>
+  Jätä siis suru synkkä, jonk' ahdistaneen sua arvaan,<br>
+  sen polte jo tyyten tyynnytä. Poian saat<br>
+  sinä vaimostas. Herkuleen hän nimeä kantaa,<br>
+  hänen täyttää töittensä maine kaikk' aavat maat.<br>
+  Minä ett' olen suojelijas, tuta kaikkien antaa<br>
+  sun suopea onnes, sen suomat anteliaat.<br>
+  Koko maailman minä kadehtimaan<br>
+  tuon saatan onnesi kukkuroita.<br>
+  Todeks uskoa saat sinä toiveita noita,<br>
+  ne kätkeä rintaan riemuavaan.<br>
+  Rikos niit' on epäillä rahtuakaan:<br>
+  sanat Jupiterin, ne tuomioita<br>
+  on kohtalon kaikkivaltiaan.<br>
+  <span style="margin-left: 2.0em;">(Katoaa pilviin.)</span><br>
+  <br>
+  NAUKRATES.<br>
+  <br>
+  Todell' ihanat ennustukset ja erikoiset...<br>
+  <br>
+  SOSIAS.<br>
+  <br>
+  Hyvät herrat, jos sanan pienen vihjata saan,<br>
+  niin heitätte onnittelunne moiset<br>
+  nyt sorvaamatta kerrassaan:<br>
+  niiss' yhdytte hommista huonoimpaan;<br>
+  ja vaivautuu vain toiset ja toiset,<br>
+  korulauseita kohteliaita kun vaihdellaan.<br>
+  Kovin meitä nyt korkea Jupiter kunnioittaa,<br>
+  kovin yllemme kaikkea hyvyyttä koota koittaa.<br>
+  Pian pettämättömän onnen koi<br>
+  talon tuhansin antimin kukkuroi,<br>
+  ja poikakin syntyy ja maill' ison maineen voittaa,<br>
+  kaikk' on niin oivaa, kuin olla voi;<br>
+  vaan paras, kun nyt kukin hiljaa kotiinsa kulkee,<br>
+  vait aprikoi, mitä aprikoi;<br>
+  näet tällaisista ei pakinoi,<br>
+  vaan suunsa visusti viisas sulkee.
+</p>
+</div>
+<div style='text-align:center'>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78857 ***</div>
+</body>
+</html>
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6c72794
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..4e0daea
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1 @@
+[Project Gutenberg](https://www.gutenberg.org) public repository for eBook [#78857](https://www.gutenberg.org/ebooks/78857)