NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 1481 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..6a17445
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #62500 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62500)
diff --git a/old/62500-8.txt b/old/62500-8.txt
deleted file mode 100644
index 113f0f2..0000000
--- a/old/62500-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1481 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Risto setän kirjeet, by Anonymous
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Risto setän kirjeet
-       Lasten hyödyksi
-
-
-Author: Anonymous
-
-
-
-Release Date: June 27, 2020  [eBook #62500]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RISTO SETÄN KIRJEET***
-
-
-E-text prepared by Jari Koivisto
-
-
-
-RISTO SETÄN KIRJEET
-
-Lasten hyödyksi
-
-
-
-
-
-Helsingissä
-G. W. Edlund, kustantaja.
-1882.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-     I. Koti
-    II. Matkavaunut
-   III. Ilmalaiva.
-    IV. Purjelaiva.
-     V. Erämaan laiva.
-    VI. Höyryvaunu.
-   VII. Aarniometsä.
-  VIII. Farmi.
-    IX. Sokerimaa.
-     X. Teen saanti.
-    XI. Sukelluskello.
-   XII. Wuorikaivanto.
-
-
-
-
-I.
-
-Koti.
-
-
-Rakkaat lapseni. Minä olen Risto setä. Kuka teistä tuntee minut? Te
-ehkä ette luule kenenkään teistä nähneenkään minua. Minä kun kuleskelen
-ympäri sinne tänne, oleskelen milloin missäkin, en koskaan jää
-mihinkään asumaan, sen vuoksi ehkä arvelette, ett'ette minua tunnekaan.
-Mutta juuri sentähden että niin paljon matkoilla olen, tunnen minä
-monta teistä. Niinpä minä, viimeksi matkatessani ----n kylän kautta,
-näin sinut, pikku Bertha; sinä leikitessäsi siinä pienten ystäviesi
-kanssa et minua huomannutkaan. Ja sinut, poikaseni, minä näin, kun
-kävin ----ssa; sinulla oli sillä kertaa vähä pahoja juonia ja minä
-kovin säikähdyin, sillä pahanelkisistä lapsista en ensinkään pidä.
-Toivon sinun toiste olevasi paremman, sillä muuten en tahdo setäsi
-olla, ja kuitenkin niin mielelläni kuulen sinun sanovan minua Risto
-setäksi. Jos matkoillani näen jotakin, josta luulisin olevan iloa
-pienille ystävilleni, minäpä heti ajattelen: oi olisivatpa he nyt
-kaikki tässä ympärilläni. Welhomiehiä en ole enkä siis voi loihtia
-teitä kaikkia luokseni, sillä Risto setä vaan olenkin; mutta
-kirjoittamaan olen Jumalan kiitos oppinut ja senpä vuoksi saatan teille
-kertoa matkoistani. Kirjeet tavallisesti pannaan kuverttiin eli
-kuorteesen, siihen sitte päällekirjoitus ja lähetetään postiin. Mutta
-niin kirje tulee vaan yhdelle hengelle, sille vaan, kenen nimi on
-päällekirjoitettuna. Minä taas tahdon kirjoittaa hyvin monelle
-lapselle yht'aikaa. Mitenkä siinä pitää tehdä? No näin: lähetän kirjeet
-kirjanpainajalle, hän ne, niinkuin sitä sanotaan, latoo (kirjapainossa
-pitää teidän välttämättömästi kerta käymänne) ja sillä tapaa saan monta
-sataa ihan yhtäläistä kirjettä, joita kuin monta lasta hyvänsä saattaa
-lukea.
-
-Mutta ennenkuin rupean juttelemaan matkoistani, niin ensin puhun, ken
-Risto setä on.
-
-Minä olen melkein yhtä vanha kuin isänne tahi se setänne, josta
-parhaasti pidätte; mutta en aina niin vanha ole ollut, vaan yhtä pieni
-ja nuori kuin tekin. Isäni oli maanviljelijä, s.o. hänellä oli oma
-maatila ynnä muutamia huonerakennuksia, ja niiden joukossa kaksi
-myllyä, toinen vesi-, toinen tuulimylly. Mylläri hän ei kuitenkaan
-ollut, vaan kumpaistakin myllyä hoiti oma myllärinsä; itse hän toimitti
-maansa viljelystä ja askaroitsi aamusta varhain iltaan myöhään. Me
-asuimme vesimyllyllä; emme toki siinä huoneessa, missä jauhoja
-jauhettiin ja missä jyryltä ja kolkkinalta ei omaa puhettaankaan
-kuullut, vaan vähäisessä huoneuksessa ihan myllyn vieressä. Siinä
-huoneessa oli, kuten ainakin, neljä puolta; yksi puoli antoi
-vesimyllylle päin, toinen karjapihaa kohden, kolmas vähään tarhaseen
-päin, jossa meidän kaikki kanat kävelivät, ja neljäs oli puutarhaan
-päin, joka oli hyvin suuri ja jonka läpitse juoksi joki, sama joki,
-joka vesimyllyä käytti. Ajatelkaapas vaan, kuinka kauniilla paikkaa
-meidän pytinki oli! Kolmella puolen oli ikkunoita, puutarhaan,
-kanatarhaan ja karjapihaan päin, ja tämän takana kohosi mäen kumpu,
-jossa tuulimylly seisoi. Ettepä usko, ystäväiseni, kuinka paljo
-huvitusta minulle oli myllyistä. Joka päivä tuli kansaa läheisistä
-kylistä ja toi jyviä; mikä tuli soutaen pitkin jokea pienellä ruuhella
-ja siinä joitakuita jyväpussia; kellä oli käsirattaat, joita itse veti;
-kutka taas ajoivat suuria kuormia, joita oli härkiä tahi hevosia
-vetämässä. Aina oli jotakin merkillistä nähtävänä, sillä hevosista,
-veneistä tahi muusta kaikenlaisesta on aina huvia lapsille, ja Risto
-setä oli silloin pikkuinen poika. -- Mäen takana oli kaupunki ja siinä
-koulu. Lukemaan ja kirjoittamaan opetti äitini minua; mutta
-kuusivuotiaaksi tultuani tehtiin minusta koulupoika. Sain pienen laukun
-kirjojani varten ja opettajan luoksi saattoi minua isäni, joka minut
-kouluun oli ilmoittanut. Minä nyt kävin kaikki arkipäivät koulussa ja
-joka sunnuntaina vanhempieni kanssa kirkossa, kaupunkiin vei kaksi
-tietä, toinen mukavampi, vaan pitempi ympäri kaartaen, toinen
-hankalampi, vaan lyhyempi, mäen poikki tuulimyllyn sivutse; aina läksin
-tätä jälkimmäistä, sillä niin saatoin yksin tein pistäytä katsomassa
-mylläri Jaakkoakin.
-
-Minulla oli sisar, joka oli vuotta nuorempi minua ja josta hyvin paljon
-pidin; sen nimi oli Marketta. Häntä äitini opetti itse, sillä äitini
-oli hyvin viisas ja hänellä oli paljolta hyviä kirjoja. Kun
-olin kymmenen vuoden ikäinen, lahjoitti isäni minulle erään
-matkakertomuksen, jota oikein ahkerasti luin. Aina siitä ajasta alkaen
-en juuri suurta lukua pitänyt muista kirjoista kuin semmoisista, joissa
-pitkistä matkustuksista puhuttiin, ja se luja aikomus oli minulla, että
-kerran isoksi kasvettuani, itsekin samoin lähtisin niin pitkille
-matkoille. Wanhempani vaativat minulta ahkeruutta ja kuuliaisuutta;
-mutta he sanoivat minulle myös sen, että vastedes saisin tehdä haluni
-mukaan, sillä kylläpä minä muka palajaisin, katseltuani ympäri pitkin
-maailman laveutta. Nyt opettelin ahkerasti vieraita kieliä, etenkin
-englannin- ja ranskankieltä, sittemmin hispanian- ja italiankieltä.
-Luonnollisesti taas maantiede ja historia olivat vallan mielikulujani.
-Mutta kaikkea tätä en ensimmäisessä koulussa oppinut, en suinkaan,
-sillä silloin jo kävin realikoulua ja sen lisäksi vielä nautin opetusta
-yksityisiltä: englannin- ja ranskankieltä opetti äiti sisarelleni ja
-minulle. Markettaa ei matkustaminen haluttanut, vaan hän auttoi minua
-valmistelemisissa ja joka sukalta, jota minulle kutoi, sanoi hän:
-minkähän kansain tahi minkä eläinten maassa sinä tätäkin sukkaa
-pitänet? Wiisitoistavuotiaana läksin minä kodista ja minut pantiin
-muiden ruokaan ja hoitoon kaupungissa, joka mäen takana oli, vielä
-muutamia vuosia kerätäkseni oppia ja tietoa. Sitte palasin
-myllyllemme ja autoin isää maanviljelyksessä, sillä ylen nuori
-vielä olin mennäkseni ulos maailmaan. Lujasti aina vaan pysyin
-päätöksessäni ja isäni kyseli sieltä täältä, mistä saada minulle
-vanhempaa matkatoveria. Mutta kaikesta tästä en nyt sen enempää puhele.
-Te jo tunnette Risto setän tarpeeksi kyllä, tiedätte, minkä näköinen
-hänen kotonsa on, missä hän on elellyt lapsuutensa päivät, ja pianpa
-saatte ajatuksissanne vaeltaa ulos hänen kanssansa, ei kuitenkaan
-samassa järjestyksessä kuin hän matkusti, vaan ainoastansa niihin
-paikkoihin, missä hän on nähnyt jotakin merkillistä, joka teitä voi
-huvittaa. Sehän varmaan on hyvin teidän mieleenne.
-
-
-
-
-II.
-
-Matkavaunut.
-
-
-Minun ensimmäinen matkustukseni oli ihan toista kuin nykyajan
-matkaamiset, sillä silloin ei vielä ollut rautatietä. Olin
-yhdentoistavuostias, sisareni kymmenen. Kerran sanottiin isäni tulleen
-kivulloiseksi ja hänen täytyvän matkustaa Karlsbadiin. Ah! matkustaa
-sepä nyt herttaista; mutta pappa se olikin kipeä, enkä minä, ja
-pääsisinkö minä mukaan, se ei vielä ollut päätetty. Kuka kanssa lähtee?
-kysäsin minä. Siihen vastattiin "kaikki hyvät lapset". Nyt en minä
-suurin entistä enempää tiennyt, sillä omatuntoni sanoi minulle, että
-joskus olin ollut tottelematon. En enempää tohtinut kysellä, kuuntelin
-vaan joka haaralta, enköpä havaitsisi mitään, mikä osottaisi sitä, että
-minäkin mukaan pääsisin; ja pian sainkin toivetta siitä. Äitini katseli
-ja käänteli vaatteitani, paikkautti ja pesetti kaikki sekä tilasi
-minulle uuden vaatekerran. Räätäli, joka mitan otti, sanoi: "tämän kuun
-16 päiväksi on kaikki valmisna". Isäni piti lähtemän 17 päivänä; siis
-oli mammalla aikaa panna minunkin kapineeni sisään.
-
-No 16 päivä tuli, minun vaatteeni tulivat myös ja pantiin
-matkalaukkuun. Meidän isot vaunut, joita sanottiin pereenlaitioksi, ja
-Juho molempine hevosinensa olivat valmiina lähtöön, ja pappa sanoi:
-"Risto, sinä saat lähteä kanssa; välitermiinasi alkaa heti, ota kirjoja
-ja kirjoitusvihkoja mukaasi, sillä työttömänä et saa olla". Nyt oli
-siis asia päätetty. Olin ääneeni kirkaista ilosta, vaan näytin
-malttavaiselta, peläten papan siitä närkästyvän. Mutta huoneestakin
-mentyäni minä kaksin käsin otin kiinni vasempaan jalkaani ja konkotin
-oikealla; niin tein aina, kuin olin oikein iloissani. Kreeta katsoi
-minuun. "Pääsetkö sinäkin myötä?" sanoi hän, sillä hyppyni yhdellä
-jalalla tiesi jotakin suurellaista. Kreeta myös läksi mukaan; vaan hän
-iloitsi ilman hyppimättä. Hän vaan laittoi sisään nuken-vaatteita ja
-vaatetti kolme mielinukkeansa; mutta, Kreeta parka! hänenpä suurella
-surulla täytyi jättää lapsensa kaappiin, sillä koko tälle nahkaseuralle
-ei ollut tilaa vaunuissa. Ainoastansa yksi sormen pituinen nukke, jonka
-hän voi pistää käsipussiinsa, sai seurata myötä.
-
-Waunumme olivat hyvin mukavat; etuistuimella, jossa Kreeta ja minä
-istuimme, ei ollut kuomia; kun satoi, niin me nostimme sateenvarjon
-päällemme. Waunuissa oli monta monituista taskua, joihin oli pistetty
-evääksi voileipää ja kylmää paistia, rasiallinen sokeripaloja ja
-putelli vaarainnestettä. Me lapset saimme kumpikin nisukakun, ja sitte
-menoon.
-
-Jos tähän aikaan matkustetaan Saksanmaalla, kussa vanhempamme asuivat,
-niin mennään rautatietä. Meidän myllyltä Karlsbadiin saattaa, jos
-höyryveturi on hevosena, päästä 24 tunnissa; mutta hevosemme eivät
-olleetkaan höyryveturia eivätkä höyryllä liikkuneet, vaan neljällä
-omalla jalallansa, ja senvuoksi joutuikin matka hitaammin. Me viivyimme
-kahdeksan päivää, sillä kuljimme päivässä vaan 5 tahi 6 peninkulmaa, ja
-otimme yösijan seitsemän kertaa. Puolipäivän aikaan pysähdyimme mihin
-sopi, milloin johonkin pieneen kaupunkiin, milloin kylään. Kylissä
-keitettiin potaattia, joita söimme kylmän paistin kanssa. Kaupungeissa
-taas, joissa yötä olimme, osteltiin uutta evästä. Kun tuli jano, niin
-joimme vettä, vähän vaarainnestettä ja sokeripalanen seassa. Woimme
-siis erittäin hyvin ensimmäisellä matkallamme. Eipä muistakaan
-huvituksista puutetta ollut. Pappa leikki ja jutteli paljon kanssamme,
-enemmän kuin kotona, kussa hän aina askaroitsi, milloin pellolla,
-milloin puutarhassa, milloin taas luvunlaskujen ja kirjain kanssa.
-Waunuissa ei hänellä ollut muuta työtä kuin panna arvoituksia meidän
-selvitettäväksemme tahi, kun pisti kouraansa muutamia rahoja, antaa
-meidän arvata, oliko niiden tekemä summa tasan vaiko ei. Joka oikein
-arvasi, ei mitään saanut, vaan ken väärin arvasi, sitä nenään
-näpähytettiin. Hyvin lystiä oli sekin, kun pappa ja mamma puolisen
-syötyä menivät vähän kylään kävelemään; silloin me katsoimme vaunuja,
-istuimme niissä kahden kahtuistamme ja olimme olevinamme "herra ja
-rouva", jotka matkustavat maita ja maailmoja. Väliin mentiin Amerikaan,
-väliin Afrikaan, välistä Jäämereenkin ja milloin taas mihinkin saareen,
-jossa asui kesyttömiä kansoja. Wälistä olivat vaunut laivanakin, sillä
-eihän ainakaan kaikkia matkoja voitu kulkea perheenlaitiossa.
-
-Moni teistä, lapsi kullat, tietysti voi ajatella, kuinka hupaista tämä
-kaikki oli. Mutta rautatiellä matkustettaessa ei ole puoliksikaan niin
-lystiä. Siinä ei valjasteta hevosia vanhain vaunujen eteen, siinä ei
-ajajaa istu kutsipenkillä. Tosin siinä sen sijaan aika parempaa vauhtia
-mennään.
-
-
-
-
-III.
-
-Ilmalaiva.
-
-
-Edellisessä kirjeessäni puhuin meidän matkavaunuistamme; nyt otan
-kertoakseni teille toisenlaisesta ajoneuvosta. Waunuilla kuljetaan maan
-päällä, niin laaksoissa kuin vuorienkin ylitse. Hevoset vetävät
-vaununkoppaa, joka vierii eteenpäin pyörillä, milloin kovemmin milloin
-hiljempää. Talvella pannaan pyörien sijaan jalakset, sillä pyörät
-kulkevat raskaasti lumessa, vaan reki liukuu sitä keveämmin. Mutta se
-ajokalu, josta nyt tahdon puhua, ei kulje maan päällä, vaan ilmassa,
-korkealla pilvien päällä. Oletteko koskaan nähneet ilmapalloa
-lentämässä? "Olemme", vastaavat muutamat, "emme", huutavat toiset. No,
-mutta paperileijan, jonka vanhemmat pojat panevat nousemaan, ainakin
-kaikki olette nähneet. Leijalla ei kukaan ihminen voi istua ja lentää
-ilmassa, mutta ilmapallolla se vallan hyvin käy laatuun. Ei se ole
-mikään pyörillinen vaunu eikä rekikään, vaan laiva, ilmalaiva.
-Katselkaa kuvaa, jonka olen tähän piirtänyt teille. Sitä suurta pallia
-sekä kopsaa, joka sen alapuolessa riippuu, sanotaan ilmalaivaksi,
-vaikk'ei se tosin ole niin rakennettu kuin alus, jolla merta
-purjehditaan. Selittääkseni nyt teille, mistä se tulee, että ilmapallo
-kohoaa ylöspäin sekä vielä voi kantaa aikaihmisiäkin, pitää minun ensin
-puhuman teille asioita, joita varmaankin joka päivä olette nähneet,
-vaikk'ette sen enempää niitä miettineet. Jos viskaatte kiven veteen,
-niin se painuu pohjaan; mutta puutikku kelluu veden päällä, eikös niin?
-Te viskaatte laudan kappaleen ilmaan, sepä ei siellä pysykään, vaan
-putoaa maahan. Jos sentähden tahdotaan saada laivaa ilmassa uimaan,
-niin ei sitä saa tehdä puusta; sen tulee olla keveämpi ilmaa, joka sitä
-on kannattava. Ja miten tämä pannaan toimeen, siitä nyt aion jutella.
-
-Ensin otetaan oikein vahvaa silkkikangasta, joka tehdään
-hengenpitäväksi, s.o. niin tiheäksi, ettei se läpäse edes henkeä eli
-ilmaa. Tästä silkkikankaasta ommellaan hyvin suuri pussi, joka on
-nimellä ilmapallo eli balongi (ompa ilmapalloja, jotka ovat isompia
-kuin tavalliset huoneet.) Reiästä, joka pussiin jätetään, täytetään
-tämä vissillä kaasulla, eräällä ilmanlajilla, joka on paljoa keveämpää
-ja ohkoisempaa kuin se ilma, joka on maan ympärillä ja jota hengitämme.
-Palloa täytettäessä pitää se pantavan lujasti maahan kiinni, sillä,
-saatuansa vissin määrän kaasua, se paikalla kohoaa ylös. Se suuri
-ylösalaisin käännetty ilmapallo on täytettynä perunan näköinen, sillä
-jätetty reikä on alapuolessa ja aivan pieni. Tämän reiän suulle nyt
-kiinnitetään se varsinainen laiva, turvallisesti leveä kopsa, joka on
-veneen muotoinen ja johon ne ihmiset istuvat, jotka aikovat lähteä
-ilmamatkalle. Ompa se nyt hyvin ihanata se lentäminen ilman läpi,
-kaupunkien ja kylien, peltojen ja niittyjen, maiden ja merien, ihmisten
-ja eläinten päällitse. Paha vaan, että yhden ainoan asian vuoksi
-semmoinen matkustus on vastenmielistä ja vaarallistakin. Kun vaunuilla
-kulette, niin ajaja istuu kutsipenkillä ja ajaa hevosia, milloin
-oikealle, milloin vasemmalle: jos hän läiskähyttää ruoskaa, nepä
-nopeammin juoksevat, jos hän ohjista vetäisee, niin ne pysähtyvät.
-Laivalla purjehtiessanne perämies istuu peräsimen varassa ja ohjaa
-laivaa milloin minnekin; väliin hän sitä uittaa syvemmässä vedessä,
-välistä laskee rantaan ottamaan väkeä laivalle tahi päästämään toisia
-maalle. Ilmapurjehtija taas ei samalla tapaa saata ohjata laivaansa;
-hän sen antaa nousta joko pikemmin taikka hitaammin, mutta seisattaa,
-mihin tahtoo, sitä hän ei voi; ilmapallo on kuin poikien paperileijakin
-tuulenpuuskausten viskeltävänä. Lapsena, kun olin yhtä vanha kuin
-tekin, pienet ystäväiseni, kuulin kerran puhuttavan ilmalaivasta ja
-minua kovasti halutti päästä osalliseksi semmoiseen ilmakulkuun. Mutta
-sepä silloin oli mahdotonta, sillä ensiksikin ei meidän myllylle tullut
-ketään ilmapurjehtijaa, ja toiseksi, jos joku semmoinen olisi siellä
-käynytkin, eivät vanhempani ainakaan olisi sallineet minun lähteä niin
-vaaralliselle matkalle. Heinäkuorman päällä joskus sain istua, sillä
-Juho oli tarkka ajamaan ja hänen hevosensa säisyt. Wanhempani tiesivät
-että me, lähdettyämme niitystä, tulisimme onnellisesti takaisin, mutta
-ilmapurjehtija tietää ainoastansa, mistä paikasta lähtee; minne tulee,
-sitä hän ei tiedä. Kun kasvoin aikaihmiseksi  ja saatoin tehdä mieleni
-mukaan, samoin kuin teidän vanhempannekin, jotka saavat tehdä mitä
-tahtovat, satuin minä kerta olemaan eräässä kaupungissa, missä
-ilmapallon piti nousta ylös. Sanomalehdessä ilmoitettiin: "Ensitulevana
-maanantaina kello 3 j.p.p. aikoo ilmapurjehtija herra Bernard lähteä
-matkalle; jos joku mielii tulla mukaan, ilmoittakoon itsensä". Minä
-olin jo paljon nähnyt ihmeellisiä asioita, olin kerännyt paljon
-tietoja, mutta ilmamatkassa en vielä ollut käynyt ja ilmoitin siis
-itseni herra Bernardille. Kun tahdotaan vaunuissa ajella, niin pitää
-panna hevoset eteen ja juoksemaan. Jos taas lähdetään veneellä
-soutelemaan, niin täytyy airoilla ponnistaa päästäkseen eteenpäin. Kun
-tulin ilmalaivan luokse, oli pallo vielä tyhjänä ja se piti ensin
-kaasulla täytettämän; tätä kesti jokseenkin kauan; mutta vähitellen se
-turposi ja kangistui, kunnes tuli niin hengestä paisuneeksi, että ne
-monet köydet, joilla se oli kiinni, tuskin kestivät estämään sitä
-nousemasta ylös. Ilmapurjehtija astui kopsaan ja minä kanssa. Meillä
-oli liput kädessämme ja heilutimme niitä hyvästijätöksi, sillä
-lukematon joukko katsojia seisoi ympärillämme nähdäksensä lähtöämme.
-Nyt päästettiin köydet irti ja ilmapallo alkoi nousta. Hurraa! onnea
-matkalle, huusivat ihmiset ja jäivät seisomaan jalkaimme alle. Pian
-kohosimme kaupungin ylitse, huoneukset pienenivät pienenemistään ja
-ihmisiä emme enää voineet eroittaa; yhä korkeammalle nyt mentiin vaan,
-leijailimme kuin linnut ilmassa. Hyvästi nyt, maa! huusin minä ja
-tunsin olevani oikein alla päin ja alakuloisena, nähdessäni olevani
-ihan yksin sen ventovieraan miehen kanssa siinä ihmeellisessä laivassa.
-Jos pallo halkeisi tahi muu vahinko tapahtuisi, niin täytyi meidän
-pudota rojahtaa alas, sillä niinhän vähä valtaa laivurilla oli
-aluksensa yli. Tiedättekö, lapset, mitä minä tein? Jos oikein mietitte,
-senpä tietysti arvaatte? Mitä on ihmisen tekeminen, kun itse on vallan
-neuvotonna ja hänen omat voimansa eivät ensinkään hyödytä? Jumalaa
-muistaminen, lapsi kultaiseni; Jumala on taivaassa ja joka paikassa
-maan päällä. Jumalan kaikkivaltiaisuutta minä ajattelin, liikkuessani
-taivaan ja maan välillä, ja pelko hävisi kokonansa sydämestäni.
-Ihmisellä on ymmärrys ja hänen tulee sitä käyttää tietojen saamiseksi
-ja levittämiseksi; vaarojen pelko ei saa estää meitä kokemasta tutkia
-luontoa. Jos lapsi uteliaisuudesta tahi häilyvästä mielestä antautuu
-vaaraan, niin se syntiä tekee, sillä se ei saa mihinkään ruveta ilman
-vanhempainsa luvatta. Täyskasvuisen ihmisen sitä vastoin täytyy astua
-monta vaarallista askelta elämässänsä, ja jos hän sitä tekee Jumalan
-kanssa, ei mikään askel hänelle vahingoksi ole. Moni kyllä saa surmansa
-semmoisissa tutkimisen yrityksissä; mutta kuolema on vain ruumiin
-kuolemista, sielu ei kuole. Ja jos ihminen Jumalassa elää ja kuolee,
-niin voi sanoa: hän ei ensinkään saanut turmiota, nimittäin sielunsa
-suhteen. Täksi kertoa, rakkaat lapset, tässä jo on kyllä.
-
-
-
-
-IV.
-
-Purjelaiva.
-
-
-Tässä kirjeessäni ai'on kertoa teille jotakin vesilaivasta. Tämä sana
-ei ole tavallinen ja minä sitä vaan käytän eroittaakseni sitä
-ilmalaivasta. Wesilaivoja on monellaisia, kuten veneitä, jaaloja,
-purjealuksia, höyrylaivoja j.n.e. Pienet alukset kulkevat järvillä ja
-jo'illa, suuret taas merellä. Pienempiä aluksia kai olette kaikki
-nähneet, varsinkin tähän aikaan, kuin saatetaan kulkea höyryveneillä
-kauas sydänmaihinkin asti. Ilmalaiva on uudempia keksintöjä:
-vesialuksia taas käyttivät jo muinaisemmatkin kansat. Ensimmäiset
-alukset sanotaan raketuiksi Foinikialaisilta, jotka asuivat Välimeren
-luona ja olivat naapurina Israelilaisille, joista piplian historia
-tietää kertoa niin paljon kauniita ja tärkeitä asioita. Foinikialaiset
-kun asuivat meren ranteella, heissäpä nousi halu lähtemään kaukaisille
-maille. Alussa he lienevät käyttäneet ontoksi koverrettuja puunrunkoja
-tahi tukkilauttoja ja sille vähitellen rakentaneet täydellisiä aluksia.
-Jokaista vesialusta saattaa ohjata niinkuin vaunuja ja senpä vuoksi se
-juuri onkin niin paljoa etevämpi ilmalaivaa, jonka pitää nouseman
-ilmaan vallan perämiehettä. Mainioita merenkulkijoita olivat
-nykyisempinä aikoina Wenetialaiset Italiassa, Hispanialaiset,
-Portukalilaiset, Englantilaiset ja Hollantilaiset, luonnollisesti
-kaikki meren luona asuvia kansoja. Jos tahdotte hyviä olla, niin
-pyydätte äitiä tahi vanhempia siskoja näyttämään teille nämät maat
-jollakin kartalla. Tiedättekö kertomuksen Robinsonista? Hän oli
-vuosikausia ihan yksin eräällä valtameren saarella. Jos ei purjelaivoja
-olisi, ei niin ihmeellistä kertomustakaan olisi kuin se Robinsonista,
-sillä ainoastansa aluksella hän saattoi tulla saareensa. Hyvin tiedätte
-paitsi Europaa löytyvän neljä muutakin maanosaa: niistäpä ette ilman
-laivoitta tietäisikään. -- Nyt olen jutteleva teille jotakin
-erilaisista vesialuksista. Niitä on purjealuksia, nimittäin semmoisia,
-joita tuuli kulettelee, kauppalaivoja ja sotalaivoja, sekä nykyisempinä
-aikoina myös höyrylaivoja.
-
-Kauppalaivoiksi sanotaan niitä, joita on kauppiailla ja joilla kauppaa
-käydään. Niissä on yksi, kaksi tahi kolme mastoa. Tiedättehän, lapseni,
-joka kaupungissa olevan ison määrän kauppiaita, jotka pitävät sekä
-kangasten että makutavarain kauppaa. Kankaat kudotaan, nimittäin
-palttinat, verat, j.n.e.; mutta makutavara eli siirtomaiden tavarat
-saadaan muista maanosista. Kahvia esimerkiksi tuodaan Itä-Indiasta tahi
-Amerikasta, teetä Kiinasta. Kun muuttolinnut, jotka vuosittain kulkevat
-pitkät matkat, eivät tuo muassansa tämmöisiä hyviä aineita, niin pitää
-meidän itse lähteä niitä noutamaan. Kaikki eivät kuitenkaan voi
-matkustaa Brasiliaan tahi Kiinaan ottamaan jokaista kahvi- tahi
-teenaulaa, jota tarvitsevat; heidän pitää siis menemän kauppiaan luokse
-ja rahalla vaihtaman itsellensä tarpeellisia tavaroita. Kauppias taas
-lähettää suuria purjelaivoja kaukaisiin maihin ja semmoiset ovat
-kauppalaivoja. Jokaisella laivalla on kapteini, jonka käskynalaisia
-kaikki ovat, sekä merimiehet eli matruusit, jotka tekevät kaikki työt,
-että luonnollisesti myöskin peränpitäjä eli tyyrmanni, joka on yhtä
-kuin vaunujen ajaja. Laivojen sisuslaitos on hyvin viisaasti ajateltu.
-Jokainen pienempikin loukko on käytettynä johonkin tarpeesen, sillä
-pitäähän pitkille matkoille ottaa mukaan varoja runsaasti. Ajatelkaapas
-vaan, miten paljon ruokatavaraa semmoinen ihmisjoukko, mikä
-purjelaivalla useinkin on, tarvitsee matkallansa, joka välistä kestää
-viikkoja, vieläpä kuukausiakin. Semmoista erillistä sänkyä, kuin teidän
-makuuhuoneessanne, ei laivassa ole ensinkään; siinä ovat makuusijat
-seinän sisässä melkein kuin piironkilaatikot päällitysten.
-
-Sotalaivat eivät ole kauppaa varten, vaan niitä käytetään silloin, kuin
-ne kansat sotivat toinen toisensa kanssa, jotka meri eroittaa
-toisistansa. Semmoiset laivat varustetaan sotamiehillä, kanuunilla ja
-muilla kaikellaisilla sota-aseilla. Monta suurta ja veristä tappelua on
-tapeltu merellä. Kun kasvatte isommiksi ja saatte lukea muiden
-kansainkin historiaa paitse pipliallista, niin saatte myös kuulla
-meritappeluista. Muinaiseen aikaan taistelivat Kreikkalaiset usioissa
-semmoisissa tappeluissa, joista vastedes varmaankin luette hyvin
-mielellänne, kumminkin pojat, jotka nyt jo paljon pitävät sapelista ja
-pyssystä ruoskan rinnalla.
-
-Höyrylaiva on alus, joka ei tarvitse purjeita, jota ei tuuli kuleta,
-vaan jolla on kone, mikä panee rattaat liikkumaan ja niiden kautta
-laivan eteenpäin menemään. Usealla järvellä meidän maassa nykyjänsä
-kulkee höyryveneitä: niitä eivät tietysti useimmat teistä,
-lapsukaiseni, ole nähneet. Oikein onkin kaunis katsella, miten
-semmoinen pitkä alus korkeine piippuinensa mennä sujuttaa vettä pitkin.
-Höyrylaiva kulkee tavallisesti nopeammin kuin purjealus, sillä sen ei
-tarvitse huolia tuulesta, joka joskus käy suoraan vasten laivaa, vaan
-ei kuitenkaan estä sitä kulkemasta.
-
-Risto setä on iässään kulkenut pitkät matkat. Minä, näette, olen käynyt
-Amerikassa, Itä-Indiassa ja Afrikassa. Ett'en kaikkiin näihin
-paikkoihin ole matkustanut mukavissa vaunuissa enkä ilmapallossakaan,
-senhän kyllä ymmärtänette, sillä siltoja valtameren ylitse ei ole eikä
-taas ilmassakaan saada niin pitkiä matkoja kulkea, kun, kuten jo
-sanoin, ilmalaivalla ei ole perämiestä, joka mielensä mukaan voisi tien
-ja suunnan määrätä. Olen siis matkustanut vesilaivalla päästäkseni
-muihin maanosiin. Itä-Indiaan minä matkasin purjelaivalla, mutta
-Amerikaan ja Afrikaan höyrylaivalla.
-
-Seuraavassa kirjeessäni kerron teille toisenlaatuisesta kulkuneuvosta,
-jota sanotaan erämaan laivaksi. Tiedättekö, mikä se on? Kokekaapa
-arvata. Erämaa eli aavikko ei ole mikään vedenpinta, vaan hietalakea;
-mutta hiedassa ei purjealus eikä höyrylaivakaan voi liikkua.
-
-
-
-
-V.
-
-Erämaan laiva.
-
-
-Nyt me lähdemme hyvin kummalliselle matkalle. Kuten tämän edellisessä
-kirjeessäni sanoin, ei mikään laiva voi uida erämaan läpitse, kun se on
-paljasta hietaa. Näillä hieta-merillä käyttävät ihmiset matkataksensa
-kameleja, joita senvuoksi sanotaan erämaan laivoiksi. Erämaa eli
-aavikko on hedelmätöntä, paksulla hiedalla peitettyä maata, jossa ei
-kasva puita, ei pensaita, ei ruohoa, ei kukkia. Erämaassa et tapaa
-lähteitä, et puroja etkä jokia. Ainoastansa muutamissa kohdin on
-hedelmällisiä paikkoja, saarten näköisiä, missä ruohoa lähtee maasta,
-joitakuita pensaita viheriöitsee ja joku lähde porisee, semmoisia
-saaria hietameressä sanotaan kosteikoiksi. Suurimpia aavikoita on
-Sahara Afrikassa; Arapian erämaan Aasiassa te tietysti paremmin
-tunnette, sillä siellähän Israelilaiset vaeltelivat neljäkymmentä
-vuotta, jolloin Moses Jumalan käskystä pelasti heidät Egyptin
-vankeudesta ja orjuudesta. Sellaisen erämaan kautta kulkeminen on kovin
-vaivalloista, sillä vaunuilla on mahdoton päästä paksun ja kuivan
-hiedan läpi. Arapialaiset aina ratsastavat erämaan poikki, enimmiten
-kamelilla. Tavallisesti monen monituista henkeä, enimmäksensä
-kauppiaita, suostuu keskenänsä kulkeakseen yhdessä se vaarallinen
-matka. Heillä on silloin kokonainen karja kameleja, joita pidetään
-kuorma-eläiminä eli juhtina ja joiden selkään suuria kantamuksia
-ladotaan. Semmoinen kamelikarja ynnä tienneuvojain ja matkustajain
-kanssa on nimeltä kauppamatkue. Kun meren yli matkustetaan, niin
-otetaan mukaan suuret varat ruoka-aineita, siihen vielä juomavettäkin,
-sillä meren vettä ei saa juoduksi. Erämaan laivan täytyy samoin kantaa
-juoma-vettä selässänsä; mutta ompa sillä vatsassakin sitä. Eikös tämä
-ole hyvin ihmeellistä? Kamelin vatsassa on nimittäin eri kammio eli
-pesäke, jossa melkoinen määrä vettä pysyy puhtaana ja raitisna juuri
-kuin astiassa. Joskus tapahtuu, että kamelin täytyy tästä omasta
-vesivarastansa antaa ihmisillekin, luonnollisesti toki vaan suurimmassa
-hätätilassa. Kun kauppamatkuetta kohtaa onnettomuus, kun ei se oikeaan
-aikaan voi päästä sille kosteikolle, mistä saa uusia vesivaroja, ja kun
-säkit ja astiat jo ovat tyhjennettyinä, silloin täytyy ihmisen, ett'ei
-itse janoon kuole, ruveta teurastamaan joku kameli ja juo sitte
-janoonsa sitä vettä, jota löytää kamelin vatsasta. Se teistä, lapseni,
-joka on vanhempiensa kanssa ollut ulkomailla, Dresdenissä, Berlinissä
-tahi muussa pääkaupungissa, on varmaan myös käynyt jossakin
-eläintarhastossa, sillä semmoisia tavallisesti on kaikissa isommissa
-kaupungeissa, sellaisessa eläintarhastossa olette silloin nähneet
-ulkomaankin eläimiä ja niiden seassa kamelejakin. Myöskin menaserioissa
-eli eläimistöissä niitä joskus saa nähdäkseen, vaikka tosin Suomeen
-kovin harvoin kameleja on tullut.
-
-Kamelilla on kaksi rasvakyttyrää selässä, dromedarilla vaan yksi. Nämät
-rasvakyttyrät ovat tällä eläimellä varasäilyn eli aitan tapaisina
-niinkuin se mahassansa säästelee vettä saattaaksensa hädän hetkellä
-sitä nauttia, samoin se myös säilyttää rasvaa kyttyröissänsä. Kun sillä
-on runsaasti ravintoa, niin kyttyrät kasvavat, mutta jos se nälkää
-näkee, niin se saa elinvoimaa näistä kyttyröistänsä, jotka siinä
-tapauksessa vähenevät. Semmoisesta eläimestä luonnollisesti on suuri
-hyöty matkoilla erämaassa; se laivan tavalla kantaa kaikki ruokavarat,
-tavarat ja ihmiset sekä jaksaa mitä kauemmin kärsiä nälkää ja janoa
-tämmöisissä hedelmättömissä paikoissa. -- Sellaisellakin laivalla minä
-olen kulkenut. Kun rautatietä tahi vaunuissa tahi höyryveneellä
-kuljette paikasta toiseen, niin tiedätte illalla joko pääsevänne
-matkanne perille taikka tulevanne johonkin yösijaan. Siellä löydätte
-huoneen kunnossa, vuoteen tehtynä ja ehkäpä vielä iltaispöydänkin
-katettuna. Erämaassa, kun minä kamelilla yhdessä kauppamatkueen kanssa
-kuljin tätä matkaa, ei ollut ensinkään huoneuksia, mihin poiketa
-saattoi: kameli kantoi selässänsä minun katetun pöytäni, valmistetun
-vuoteeni. Auringon laskettua me seisahduimme ja otimme yömajamme alas
-kamelin selästä; oli nimittäin muiden kaikellaisten kalujen joukossa
-myös teltti, joka pystytettiin hiedalle ja jossa minun piti nukkuman.
-Myöskin matkatoverillani oli teltit maassa ja ei aikaakaan kuin oli
-koko jono kelttiä pystyssä. Iltaista emme myöskään voineet hankkia
-mistään ravintolasta, sillä semmoistahan ei ollut yhtäkään tällä
-hirmuisen autiolla lakealla; erämaan laiva kantoi selässänsä sekä
-yösijat että ravintoaineet. Neljä viikkoa kesti matkamme; joka ilta
-levitettiin teltit pystyyn ja joka aamu ne taas purettiin ja asetettiin
-kamelin selkään. Helppoa ja mukavaa ei semmoinen matkustus suinkaan
-ole, vaan erittäin merkillistä. Erämaan laiva on hyödyllinen eläin,
-eikö niin, lapsi kullat?
-
-
-
-
-VI.
-
-Höyryvaunu.
-
-
-Kun teenkeitin, täynnänsä kiehuvaa vettä, seisoo pöydällä ja hyvä
-äitinne laittaa teetä, tahi kun kyökkipiika nostaa ruokapalaa tulelta,
-niin näette pilviä, jotka siitä kohoavat ylös ja savun tapaisina
-haihtuvat ilmaan. Mutta savua eivät nämät pilvet olekaan, vaan höyryä,
-jota lähtee kiehuvasta vedestä. Jos ken sanoisi teille, että höyryä
-saattaa verrata hevoseen, niin varmaan sitä nauraisitte ja ehkä
-arvelisitte, että eihän hevonen ensinkään ole sen höyryn kaltainen,
-joka nousee teenkeittimestä tahi soppavadista. Tosin eivät he
-ulkomuodoltansa ole toinen toisensa kaltaiset, vaan voimansa suhteen.
-Hevoiset saavat vaunun liikkumaan, samoin myös höyrykin. Jos te joskus
-vanhempienne tahi muiden tuttavien seurassa matkaatte Helsinkiin,
-niin sen kyllä nähdä saatte. Siinä vetää höyry koko jonon isoja
-matkalaisvaunuja, joissa on satoja henkiä väkeä, ja vielä lisäksi
-useita tavaravaunuja. Monta vuotta sitte, kun Risto setä vielä oli
-lapsena, ei ollut mitään höyryvaunuja, sillä nämät keksittiin vasta
-myöhemmin. Kun siihen aikaan matkasimme äitimme vanhempain luokse,
-jotka asuivat 8 peninkulman päässä meidän myllyltä, niin läksimme kotoa
-aamulla varhain, kuljimme koko päivän, syötimme hevosiamme puolipäivän
-aikaan, olimme yötä eräässä pikkukaupungissa, matkasimme vielä koko
-seuraavan päivän ja tulimme vasta illalla perille. Nyt kulkee saman
-matkan puolessakolmatta tunnissa. Niin suuri on eroitus höyryn ja
-hevosen voiman välillä.
-
-Rautatiellä kulkeminen on hyvin merkillistä ja samalla myös huvittavaa.
-Onpahan se lystiä, kun enemmän kuin kolmen peninkulman vauhdilla
-tunnissa lennetään eteenpäin. Kun ajetaan kyydillä tahi omilla
-hevosilla ja ajaja heiluttaa ruoskaansa, niin aina tulee sääli
-hevois-parkoja, joiden useinkin kovimmassa päivän helteessä, jolloin
-ihminen tuskin käydäkään tahtoisi, täytyy juosta ja vielä päällisiksi
-vetää raskaita vaunuja suurissa vastamäissä ja paksussa hiedassa. Jos
-seutu on kaunista, niin tosin mieluisemmin kuljen omilla hevosilla kuin
-rautatietä; mutta joutuisasta ja halvemmasta matkan perille
-pääsemisestä on kuitenkin niin paljo hyötyä, että jokainen ennemmin
-lähtee rautateisin. Serkkuni Kaarle, jonka kanssa monta kertaa
-matkustin, ei koskaan voinut suostua tähän joutuisuuteen ja kiireesen.
-Kertaa useammin tapahtui, että kun hän issikan vaunussa ajaen tuli
-rautatienkartanoon, niin jopa vihelsikin höyryveturi (lokomotivi) ja
-vaunujuna meni menojaan. Ensi kerralla hän kyllä huusi: "odottakaa,
-odottakaa! minä kanssa tahdon mukaan tulla!" mutta höyryveturilla ei
-ole korvia, se menee vaan nenäänsä myöten eteenpäin; höyrylaiva ehkä
-olisi minuutin odottanut, mutta höyryvaunu ei huoli mistään. Kerran
-taas tuli Kaarle serkkuni oikeaan aikaan ja pääsi mukaan. Tiellä tuli
-hänen nälkä, hän astui ulos vaunusta Hyvingällä ja meni yhdessä muiden
-matkustajain kanssa pysäyspaikan saliin syömään. Pikaisesti ryntäävät
-kaikki pöydän eteen, kuka ottaa kupin kahvia, kuka pyytää putelin
-olutta, mikä sieppaa voileivän juuston kanssa, mikä voileipää ja
-vasikanpaistia. Kaarle serkku tunkeikse verkalleen edes ja silmäilee
-ruokia; kahvi on hänestä ylen kuumaa, olut liian väkevätä, juusto
-kuivaa, vasikanliha liian vähän paistettua, paras lienee ottaa puteli
-seltterivettä: ei toki, onpahan leivoskakkukin kylläksi. Istuu sitte
-pöydän ääreen, panee piippuunsa ja sytyttää sen, ja asettaa lautasen
-eteensä. Jo viheltää lokomotiivi. Mitä nyt? joko juna lähtee? "Tule
-pian!" huudan minä. Kaarle serkku ottaa muristen leivoskakkunsa,
-unohtaa piippunsa ja toruelee koko seuraavan välin. -- Mutta niinpä sen
-aina käy, joka lapsuudessaan on tottunut hitaaksi eikä ottamaan ajasta
-vaaria. Toivoni on, lapsi kullat, ett'ei kukaan teistä ole serkku
-Kaarlen tapainen; mutta jos kuitenkin joku ansaitsee saada nimen serkku
-Hitainen, niin hän aina muistakoon, että hänen pitää mennä eteenpäin
-höyryllä, sillä muuten hän jää kaikista muista ihmisistä perään, ja
-sepä se pahinta on. Eteenpäin, lapset, eteenpäin, näin kuuluu aina
-elämässä? -- Hyvästi nyt vaan!
-
-
-
-
-VII.
-
-Aarniometsä.
-
-
-Kun matkalle lähdetään, niin tavallisesti paljon uutta nähdään. Tähän
-asti olen kertonut teille kaikenlaista siitä, miten eri tavalla
-matkustetaan, vaan en ensinkään, mitä matkoillani olen nähnyt. Sen nyt
-tahdon tehdä. Hyvinpä tietänette, lapsi kullat, mikä metsä on, sillä
-tietysti joskus olette semmoisen läpitse kulkeneet; mutta mikä
-aarniometsä on, sitäpä hyvin harvat teistä tietänevät. Kylläpä
-aarniometsässäkin on lapsia, mutta tuskinpa ainoakaan näitä kirjeitäni
-sinne tulee. Aarniometsä on metsäin seassa sama kuin jättiläinen
-ihmisten joukossa, nimittäin hyvin iso ala maata, johon mahdottoman
-suuria ja vanhoja puita on kasvanut ja jotka ovat sidottuina toisiinsa
-pensailla ja muilla kasveilla, niin ett'ei semmoisessa metsässä
-ollenkaan saata kävellä niinkuin meidän metsissä. Senlaisia
-aarniometsiä tavataan kaukaisissa maissa, missä vähä ihmisiä asuu ja
-missä puut siis saavat vuosisatoja kasvaa rauhassa kenenkään estämättä.
-Meillä kaadetaan puut osittain huoneiden ja laivojen rakentamiseksi,
-osittain poltettaviksi. Meidän metsissä on myös eläimiä, vaan
-ainoastaan jäniksiä, kettuja, susia ja karhuja: mutta aarniometsissä
-saa nähdä useita julmia petoeläimiä, joita vaan eläimistöistä eli
-menaserioista ja kuvakirjoista olette tulleet tuntemaan. Lienen jo ehkä
-puhunut minulla olevan niin kovin suuren halun matkustaa; mielelläni
-tahtoisin oppia tuntemaan koko maan, vieläpä mennä kuuhunkin, jos vaan
-mahdollista olisi; mutta sinnepä eivät ihmiset pääsne, sillä vaikka
-ilmalaivalla voi päästä pilviin saakka, niin sieltä vielä on matkaa
-kuuhun. Minä olen jo nähnyt paljon asioita, olen nähnyt isoja
-kaupunkeja, pieniä kaupunkeja, kyliä, metsiä, peltoja, niittyjä,
-puutarhoja. Mutta kun aina olin ollut ihmisten parissa, aina
-semmoisilla seuduin, joissa heti saatoin nähdä ihmisten käsien työtä
-tehneen; niin nyt olin aivan utelias näkemään, miten laita on niissä
-paikoin, missä ei ihmisiä oleskele. "Aarniometsä", arvelin minä, "sepä
-oikein ihmeelliseltä näyttänee. Siellä ei ole ihmisen jalka käynyt
-milloinkaan". Läksin siis menemään, ajoin troskalla rautatienkartanoon,
-sieltä rautatietä Helsinkiin, täällä höyrylaivalla "Aleksander"
-Lyypekkiin ja sitte Hampurista purjelaivalla Amerikaan. Siellä tulin
-ensin suureen kaupunkiin, sillä aarniometsiä ei heti meren rannalla
-ole. Tässä kaupungissa tapasin erään miehen, joka mieli myödä minulle
-jonkun alan aarniometsää. Hän näytti minulle kartasta, missä se oli,
-minä maksoin hänelle vähäisen summan rahaa ja läksin sitte etsimään
-metsätilustani. Minä tiesin saavani siellä olla ihan yksin enkä
-löytäväni mitään huonetta enkä mitään ruokaa; tiesin pitävän itse
-rakentaa huoneeni ja itse hankkia ruokaa. Huoneuksen rakentamista
-vasten täytyi minun kaataa puita aarniometsästä ja sitä en voinut tehdä
-kynäveitsellä, joka oli taskussani. Aarniometsässä pitää oleman
-salvomiehenä ja sentähden ostin työkaluja. Wielä oli hankkiminen
-itselleni pyssykin, jolla saatoin ampua paistin itselleni, sekä myös
-maanviljelykaluja maata muokatakseni ja potaatteja istuttaakseni. Sitte
-kuljin monta päivää erästä, Mississippi nimistä, jokea ylöspäin ja
-tultuani siihen paikkaan, kussa piti nousemani maalle, otin suuren
-kaluarkkuni ja läksin hakemaan likimmäistä uudistilallista. Tämä oli jo
-varallinen mies ja häneltä vourasin hevoset ja rattaat mennäkseni
-omaan aarniometsääni. Viimein jo yksinäni olinkin arkkuineni
-jättiläis-metsässä. Kuinka toisin oli minusta kaikki kuin mitä olin
-odottanut näkeväni. Puita, puita, yhä vaan puita, pensaita, pitkää
-heinää, kaikenlaisia kasveja, kaikkia sekaisin, ei ensinkään aukeata
-maata. Huonetta rakentaakseni täytyi minun ensin raivata maa.
-Arvannette sen, mihin pulaan minä jouduin, vaikka oli kaikenlaisia
-kapineita. Kuitenkaan ei hätäni ollut niin suuri kuin ensi alussa
-luulin. Naapurini, jotka jo jonkun aikaa olivat asuneet aarniometsässä
-ja joilla oli huonerakennukset ja pellot, tekivät minulle apua.
-Muutamassa viikossa tuli pölkkyhuoneeni valmiiksi. Se tehtiin pyöreistä
-puunrungoista, jotka pantiin päälletyksin, ja siinä oli ikkunat
-kolmella puolen ja ovi neljännessä seinässä.
-
-Nyt minä siis olin uudistilallinen -- siksi nimittäin sanotaan
-maanviljelijöitä Amerikan aarniometsissä. Useinkin asuvat
-uudistilalliset monen peninkulman päässä toisistaan. Jolla on
-vaimo ja lapsia, hän kyllä saa eletyksi täänlaisessa yksinäisyydessä;
-mutta minä kun olin vallan yksin, niin tämä oloni useinkin oli
-minusta kamalata. Lähimpinä naapurinani oli hirviä, villikissoja,
-metsäkalkkunoita, käärmeitä, sammakoita, karhuja, kukkarohiiriä, j.m.
-Jos minua halutti tulla ihmisten pariin, niin täytyi käydä kuusi
-seitsemän virstaa aarniometsän läpitse. Kolme vuotta jaksoin minä
-kärsiä tämmöistä elämää, mutta sitte mielestäni jo olin saanut
-tarpeekseni, sillä uteliaisuuteni oli tyydytetty. Tulikin sitte
-luokseni muuan mies, joka mieli ruveta asumaan tässä. Naapurini olivat
-nimittäin hänelle kirjoittaneet täällä olevan kaupaksi pölkkyhuoneuksen
-ynnä myös peltomaita. Mies oli iloinen, kun sai ostaa valmiit
-kasvumaat, ja minä möin hänelle kaikki, yksin työkalunikin. Itse läksin
-sitte jalkaisin Mississippi-joelle, sitte höyryveneellä Nev-Orleansin
-kaupunkiin ja sieltä purjelaivalla kotiin takaisin. Kuinka minä
-iloitsin, kun taas olin kotona! Kaikkialla on hyvä olla, mutta kotona
-parhain. Jumala oli kanssani aarniometsässäkin, mutta mieleni oli vaan
-kotiin ja sitä ikävöitsin. Erinomaisen mielelläni minä matkustelen,
-mutta paras on kuitenkin ollakseni kodissa.
-
-Tulevassa kirjeessäni juttelen teille amerikalaisesta farmista eli
-maatilasta ja uudistilallisista.
-
-
-
-
-VIII.
-
-Farmi.
-
-
-Wiimeis-kirjeessäni lupasin puhua teille jotakin amerikalaisesta
-farmista. "Farm" on englanninkielinen sana ja merkitsee vähempää
-maatilaa: "farmer" on tilan vouraaja tahi tilanhaltija. Amerikassa
-sanotaan farmeriksi niitä, jotka joko itse ovat tehneet jonkun alan
-aarniometsää viljamaaksi taikka ostaneet valmiin uutistilan. Joka
-ihmisen pitää tekemän työtä, muuten hän ei ole ansainnut sitä, että
-Jumala on lahjoittanut hänelle terveet jäsenet ja hengenlahjat. Ihmisen
-työnteko on hänen erilaisen tilansa mukaan yhteis-elämässä. Wirkamies
-tekee työtä päällänsä ja kynällänsä, samoin myös oppinut. Sotamies
-oppii käyttämään aseitansa, käsityöläinen harjoittaa ammattiansa. Myös
-keisarikin työskentelee hyvin ahkerasti ja onkin hänellä kovin vaikeita
-töitä. Ylenkatsottava on jokainen, joka ei työhön kykene tahi jolta
-työtä puuttuu. Myöskin vaimoihmisten pitää oleman ahkeria, niinikään
-lastenkin; saattavatpa pienoisetkin kehittää tilkoja, kutoa
-sukkasiteitä, palmikoita, pistellä ompelumeistiä eli mynsteriä,
-piirrellä j.m. Ihminen on luotu tekemään työtä, ja toisaalta taas on
-niitäkin ihmisiä, joiden täytyy työtä tehdä voidaksensa elää. Niin on
-erittäinkin maanviljelijäin laita. Nyt vien teidät amerikalaisen
-farmerin luokse. Tuossa hän asuu pölkkyhuoneessansa, jonka hän on
-rakentanut naapuriensa avulla. Mutta hän tarvitsee ruokaakin. Ensi
-aikoina häntä naapurit auttavat, lainaavat hänelle leipää ja
-potaatteja, mutta vaan niin kauan, kunnes hän on kaatanut kaikki
-huoneen ympärillä seisovat puut, vääntänyt kannot ja juuret maasta ylös
-sekä kyntänyt ja kylvänyt. Jos uusi farmeri on laiska, niin hän voi
-kuolla nälkään tilallansa; mutta jos hän tekee työtä, niin hän saa
-enemmän satoa kuin vuodessa tarvitsee, jotta voipi myödä mitä yli on.
-Minä tunsin erään herra John'in, jolla oli kaunis farmi ja jonka luona
-asuin kokonaisen vuoden sitte kuin olin oman farmini myönyt.
-
-Herra John oli kauan elellyt aarniometsässä ja hänen läheisyyteensä oli
-asettunut koko joukko perhekuntia; monen peninkulman laajuudella oli
-pölkkyhuoneita ja niiden ympärillä viljamaita, ja herra Johnin farmi
-oli melkein niiden keskellä. Joka farmilla asui perhekunta, muutamilla
-oli palkollisiakin, vaan ei suinkaan usealla, sillä tavallisesti
-farmeri itse vaimonensa ja lapsinensa toimittaa kaikki työt. Kirkkoa ei
-tällä seudulla ollut; jumalanpalveluksessa käydäkseen täytyi niiden
-asujanten kulkea pitkät matkat. Mutta kaikki kuitenkin kaipasivat
-keskenäistä yhdistymistä palvelemaan Jumalata, josko ei mihinkään
-kirkkoonkaan papin tykö. Myöskin mielivät asujamet panna koulun
-toimeen, sillä yksityisten perheitten oli kovin vaikea opettaa
-lapsiansa, kun ei kellään siihen ollut aikaa. Niinpä sitte herra John,
-hän kun asui kaikkein naapuriensa keskellä, päätti rakentaa koulutalon
-ja ehdoitteli minua koulumestariksi. Minulla ei ollut mitään sanomista
-sitä vastaan ja lupasin jäädä tänne siksi kuin erään farmerin poika,
-joka oli lähtenyt Europaan oppimaan ja harjautumaan koulunopettajaksi,
-sieltä palajaisi takaisin. Muutamassa viikossa valmistui koulutalo.
-Siellä minä istuin lapset ympärilläni ja opetin heille uskontoa,
-lukemista, kirjoitusta ja luvunlaskua. Sunnuntaisin kokoontuivat suuret
-ja pienet koulutaloon ja minä luin heille raamattua ja pidin rukouksia.
-Suurella mielihyvällä vielä muistelen tätä aikaa. Matkanhaluinen Risto
-setä oli nyt sidottuna kiinni isoksi aikaa. Saatonpa melkein sanoa sitä
-vuotta suloisimmaksi koko iässäni, jonka elin koulunopettajana
-farmilla, ja tästä virasta en luopunutkaan ennen kuin se uusi opettaja
-saapui paikalle. Minun koululapseni saattaisivat olla esikuvana teille,
-sillä he olivat ahkerampia kuin tavalliset koululapset Europassa.
-Auringon nousussa piti heidän ruveta auttamaan vanhempiansa karjan
-hoidossa ja toimittamaan kaikenlaisia askareita; koulutunnit oli minun
-sovittaminen näiden töiden mukaan. Te, ystäväiseni ette voi ajatella ja
-arvata, kuinka monet tehtävät näillä farmerien lapsilla on. Muistakaa
-heitä, kun teillä joskus ei ole halua heti tehdä sitä työtä, joka
-tehtäväksenne on pantu. Täyttäkää aina velvollisuutenne, olkaa
-tottelevaiset ja elkää milloinkaan unhottako Jumalan antamaa käskyä:
-"rukoile ja tee työtä!"
-
-
-
-
-IX.
-
-Sokerimaa.
-
-
-Kuka lyö vetoa mun kanssani? Minä sanon: kaikki lapset syövät
-mielellänsä sokerikakkuja, leivoksia ja marjahilloja, juovat mielellään
-suklaata ja muuta, joka vaan makeata on. Eipä kukaan lyö vetoa, sillä
-ei kukaan lausu minun väitöstäni vastaan, kaikki ovat vakuutetut siitä,
-että minulla on oikein mielehistä ruoan höystettä. Senpä vuoksi
-luulenkin teitä huvittavan saada kuulla jotakin sokerin kodista. Joku
-aika sitte kuulin puhuttavan eräästä tyttösestä, joka piti niin paljon
-äitinsä sokerituosasta, vaan ei milloinkaan uskaltanut anoa
-sokeripalaa, vielä vähemmän ottaa semmoista ilman luvatta. Tämä
-tyttönen päätti laittaa itsellensä sokerimaan. Kun isä keväällä panetti
-potaatteja isoon peltoon, niin tyttö ahkerasti kaiveskeli oman
-puutarhansa pienessä penkissä. Saatuansa maan hyvin pehmitetyksi
-ripotteli hän siihen sokerimuruja. Siitäpä nyt tuli aika juhla; ei
-kuitenkaan mikään elojuhla tyttöselle, vaan pienille lintusille, jotka
-nokkivat kaikki sokerin muruset suuhunsa. Wanhemmat tosin nauroivat
-vähän, mutta samalla he myös sanoivat Jumalan antavan ainoastansa
-siemenien kasvaa, esimerkiksi kauran, rukiin ja nisun jyvien, niin myös
-potaattien j.n.e. Te, pikku ystäväni, jo kaiketi tiedätte ett'ei
-valmista sokeria voida kylvää eikä koota. Mutta mistä sitte sokeria
-saadaan? Farmilla asuessani minäkin joka vuosi kokosin sokeria; mutta
-minulla ei mitään sokerin kasvatusmaata ollut, sokeria juoksi minulle
-puista vaan. Mississippi-joen luona nimittäin kasvaa erästä puunlajia,
-nimellä sokerivahteri, jonka nesteestä eli mahlasta sen maan asukkaat
-keittävät sokeria. Kun neste keväällä puihin kohoaa, niin ne saavat
-uudet lehdet. Tähän aikaan vuotta on sokerivahterin neste hyvin
-makeata. Silloin minä ja naapurini muutimme muutamiksi päiviksi
-metsään. Siellä oli meillä erityinen pölkkyhuone, jonka suuressa
-liedessä oli tilaa avaroille rautapadoille. Sokerivahteriin väännettiin
-reiät, niihin pistettiin pienet putket ja niiden alle asetimme sangot.
-Sokerineste sai sitte valua sankoon, tästä se kaadettiin pataan ja
-keitettiin siinä. Sen makean nesteen alle tekeytyi nyt siirappia, joka
-jäähdyttyänsä hyytyi sokeriksi. Tällä tapaa ei kuitenkaan saada
-semmoista sokeria, jota puodista ostetaan, sillä sitä valmistetaan
-sokeriruovon tahi valkojuurikkaan nesteestä.
-
-Amerikassa on suuria sokerimaita. Sokeriruokojen kypsyttyä lyödään ne
-poikki ja kaikki neste puserretaan ulos. Tämäkin neste keitetään ja
-sitä sanotaan sitte sokerisannaksi, josta sittemmin isoissa
-vaaprikoissa suurella työllä valmistetaan niin sanottuja sokerikekoja.
-Sokerin kasvatusmailla Amerikassa tarvitsee niiden omistaja monta
-ahkerata kättä hoitamaan niitä. Kun meidän maassa maanviljelijä mielii
-kyntää peltonsa ja korjata eloa, niin hän joko pestaa itsellensä
-palkollisia taikka työmiehiä päiväpalkalle. Niille ihmisille, jotka
-tahtovat hänen luonansa työtä tehdä, sanoo hän: "minä annan teille
-asunnon, ruoan ja palkkaa, tahdotteko tulla palvelukseeni?" Työntekijät
-suostuvat siihen ja jäävät olemaan hänen luonansa niin kauan kuin
-isäntänsä tahi he itse tahtovat. Amerikassa tosin myös saattaa pestata
-työväkeä; mutta siellä on myöskin tapa ostaa työmiehiä samoin kuin
-pöytiä ja kaappeja ostetaan. Semmoisia sanotaan orjiksi. Toisilla on
-jyviä, voita, villoja, kankaita ja muuta tavaraa kaupaksi, toiset taas
-ostavat näitä, kun näitä tarvitsevat. Amerikassa pidetään
-orjamarkkinoita, joissa saapi ostaa mustia työntekijöitä. Ken jonkun
-neekerin ostaa, hän saa tehdä hänen suhteensa mitä vaan tahtoo, ja
-neekeri ei saa koskaan lähteä herransa luota; ei sittekään, vaikka
-tahtoisi hakea itsellensä toista palveluspaikkaa, sillä hän on herransa
-oma juuri kuin mikä pöytä tahi pytty. Saattaapa herra vielä myödäkin
-hänet, jos tahtoo. Tämä tällainen asia on kovin surkeata ja se on
-nostanut paljon riitaa ja sotaa maailmassa. Useat herrat pitävät
-orjiansa hyvin pahasti; mutta on niitä joukossa parempiakin ja sen
-minäkin näin. Tunsin siellä Amerikassa erään englantilaisen herran,
-nimeltä Harris, joka oli suuren sokerimaan isäntä. Häntä neekerinsä
-sydämellisesti rakastivat, sillä hän oli isänä heille ja piti heistä
-huolta kaikella tapaa. Harris herralla oli kaksi lasta, poika William
-ja tytär Alice. He usein leikkivät neekerien joukossa ja hyvin
-erinomaista oli nähdä näitä kahta heleänvalkeata lasta pikimustain
-työmiesten joukossa. Heidän paras ystävänsä kuitenkin oli David, sillä
-hän teki kaikkia mitä suinkin voi heitä huvittaaksensa. "Mistä saisimme
-opettajan Williamille ja Alicelle?" sanoi kerta Harris. David oli
-opinhaluinen nuorukainen, hänpä tarjoutui näiden opettajaksi. Isä
-nauroi sydämen pohjasta, sillä David ei itsekään osannut lukea eikä
-kirjoittaa. Mutta lapset olivat vielä pieniä ja musta David tahtoi
-ruveta käymään koulua oppiaksensa lukemaan ja kirjoittamaan. "No",
-ajatteli isä, "jos pojalla on niin hyvä halu käydä koulua, niin käyköön
-sitte". Lähitienoossa oli koulu. Sinne lähetettiin David ja pantiin
-pieninten lasten joukkoon. Hän oli niin erinomaisen ahkera ja
-tarkkaavainen, että opettaja pian rupesi opettamaan häntä yksin. David
-oppi nyt ei ainoastansa lukua ja kirjoitusta vaan myös uskonoppia, niin
-että voi tulla kastetuksi. Hänen vanhempansa eivät olleet kristityitä,
-vaan pakanoita, ja semmoisena hänkin oli tullut Afrikasta meren yli
-Amerikaan. Kun hän oli kasteen saanut, olivat molemmat lapset jo
-kasvaneet niin suuriksi, että hän saattoi ruveta opettamaan heitä.
-David piti heistä paljon ja he hänestä, niin että lukeminen edistyi
-oikein hyvin. Väliajoilla luki David hyviä kirjoja ja oppi niistä yhä
-enemmän, niin että saattoi monta vuotta olla lasten kotiopettajana. Kun
-nämät sitte lähetettiin muutamaan Londonin koululaitokseen, seurasi
-David myötä ja luki yliopistossa niin paljon, että pääsi papiksi.
-Sittemmin palasi hän Amerikaan sekä käännytti ja kastoi kristinuskoon
-paljon neekerejä.
-
-Ei muuta kuin hyvästi nyt, lapsikullat. Jos eläessäni vielä kerta tulen
-Amerikaan, tottahan saan sanoa terveisiä teiltä sille hyvälle
-Davidille.
-
-
-
-
-X.
-
-Teen saanti.
-
-
-Tämän edellisessä kirjeessäni kerroin teille sokerimaista Amerikassa;
-tänäpänä saatte kuulla, miten teetä saadaan. Eihän tee sokeritta maistu
-hyvältä, eikös niin, ystäväiseni? Wanhempanne eivät varmaankaan anna
-teidän juoda semmoista teetä, jota meillä kasvaa, osittain puissa,
-osittain niityillä. Wallan pienet lapset, jotka vielä kehdossa
-makaavat, saavat juoda saunakukista keitettyä teetä. Näiden pienoisten
-parkuessa ajattelee äiti: "mun pikku nukkeni lienee kipeä", ja käy
-kohta tuomaan vähän saunakukkia, kaataa kiehuvaa vettä päälle,
-juoksuttaa sille teeveden siivilän läpi, panee sokeripalan kuppiin ja
-antaa lapselle muutaman teelusikallisen. Kun isommat lapset ovat
-vilustuneet ja yskivät, niin he peitetään sänkyyn ja heillekin annetaan
-teetä, että tulisivat hikeen: tämä tee on seljapuun teetä eli
-rintateetä.
-
-Mutta se tee, jota aika ihmiset juovat, tuodaan samoin kuin kahvikin,
-Kiinasta. Sillä pojalla tahi tytöllä, joka tuntee Risto setän ja lukee
-hänen kirjeitänsä, pitää aina oleman kartta käsillä. Kuka tietää
-Kiinasta, josta teetä saadaan? Mikä Kiina on? Etsipä se nyt kartasta.
-Jos äitinne tahi vanhempi sisarenne lukee teille näitä kirjeitä, hepä
-varmaan näyttävät, missä Kiina on. Se suuri ja lavea maa Aasiassa on
-nimeltään Kiina. Siellä asuvat Kiinalaiset, jotka pitävät hyvin
-eriskummaisia hattuja ja niskansa takana pitkää hiuslettiä. Kiina on
-hyvin merkillinen maa ja Kiinalaiset ovat viisasta kansaa ja hyvin
-taitavia käsitöiden tekijöitä. He valmistavat oivallista silkkiä ja
-vahvoja pumpulikankaita ja erittäinkin kaunista posliinia. Ehkä joku
-teistä on nähnyt pieniä kiinalaisia kahvikuppiakin? Muinoin eli Kiinan
-mailla eräs hyvin oppinut ja hurskas mies, nimeltä Konfucius: hän sääsi
-Kiinalaisille hyviä lakeja ja antoi heille useita hyviä neuvoja sekä
-perusti uskonnon, jota useimmat Kiinalaiset tunnustavat. Tähän asti on
-ollut vaikea päästä Kiinan maahan, jonka vuoksi ei kristityitä
-lähetyssaarnaajoitakaan ole saanut tulla sinne saarnaamaan niinkuin
-muille pakanallisille kansoille. Kiinalaiset karttavat yhtymistä muiden
-kansain kanssa ja tahtoisivat kaikkia ennemmin elää kuin suljettuina
-linnoihin. Senpä vuoksi he rupesivat rakentamaan muuriakin koko
-valtakuntansa ympäri. Wasta nykyisempinä aikoina on Europalaisille
-onnistunut päästä likempään yhteyteen kiinalaisten kanssa. Kauppamiehiä
-jo ennenkin pääsi sinne, mutta vaan muutamiin harvoihin satamoihin.
-Näihin he saivat jättää tavaransa sekä vaihettaa niitä teehen ja
-posliiniin; mutta sen tehtyä täytyi heidän heti kohta purjehtia pois
-eivätkä saaneet mennä edemmäksi sydänmaille. Paljon olen matkustellut,
-mutta Kiinassa en vielä ole käynyt, vaikka minua kovin haluttaa tulla
-tuntemaan Kiinan merkillistä kansaa. Teetä, josta nyt mielin kertoa
-teille, kasvaa siellä paljolta. Teepensaan lehdet riivotaan pois, kun
-niiden kokoamisen aika on tullut, kuivataan sitte ja sullotaan
-laatikkoihin. Suomeen tuodaan teetä joko purjelaivalla taikka maata
-myöten Siperian ja Venäjän kautta. Jos katselette karttaa, niin näette,
-kuinka pitkät matkat teen pitää kulkea, ennenkuin tulee mammanne
-teetuosaan. Merta myöten tuotu tee ei ole niin hyvää kuin se, jota
-kauppamatkueissa tulee Venäjälle, mutta tämä jälkimmäinen onkin paljoa
-kalliimpaa.
-
-Kun äitinne joskus antaa teidän juoda hiukan verran teetä, niin ette
-saa unhottaa, että teidän tulee siitä kiittää kiinalaisia, ja että
-sokerin, joka sen makeaksi tekee, ovat neekerit viljelleet Amerikan
-Länsi-Intiassa. Mutta maidon, jota äiti kaataa kuppiinne, on Suomen
-lehmä antanut.
-
-
-
-
-XI.
-
-Sukelluskello.
-
-
-Edellisissä kirjeissäni olen teille puhunut niistä eri
-matkustuslaaduista, joita ihmiset nykyjänsä voivat käyttää. Olen
-kertonut matkavaunuista, joita käytetään, missä ei ole rautateitä,
-niinikään höyryvaunuista sekä aluksista, joilla vesiä kuljetaan; sitte
-vielä ilmalaivasta ja myöskin erämaan laivassa. Tänään aion sanoa pari
-sanaa semmoisesta kulkemisen tavasta, jota ei käytetä maalla, ei
-merellä, ei ilmassa, vaan meren pohjaan menemiseksi. Tiedättehän,
-lapset, että veteen pudonneet ihmiset hukkuvat, jos eivät osaa uida
-taikka muut eivät vedä heitä ylös; ja nyt sanon minä saatettavan
-oleskella meren pohjassakin. Niitä ihmisiä, jotka rupeavat näin
-eriskummalliselle vesimatkalle, sanotaan sukeltajiksi. Ihminen
-tarvitsee ilmaa elääksensä, hän hengittää ilmaa sisäänsä ja taas ulos:
-mutta ilmattomassa paikassa täytyy hänen tukehtua. Jos hän es:ksi
-pantaisiin johonkin tiiviisen arkkuun ja kansi kopahutettaisiin kiinni,
-niin hän hirmuisissa tuskissa kuolisi. Meren pohjalla on paitse kaloja
-hyvin paljo merkillisiä aineita, niinkuin kauniita koralleja,
-helmisimpukoita j.m. Ihmiset käyttävät niitä koristeiksi ja kaikille
-luonnon ystäville on hyvin huvittavaista katsella näitä esineitä.
-Näiden saamista varten meren pohjasta ylös ilmoihin on muuan keino
-keksitty. Sukeltaja lasketaan sukelluskellossa alas veteen. Ajatelkaapa
-olevaksi hyvin suuri kello, joka pannaan kumoon sukeltajan päälle. Tämä
-siellä kellon alla kiinnittää ketjuilla itsensä kellon laitoihin. Nyt
-vaipuu kello veteen, vettä tulee alapuolesta sisään, mutta nousee vaan
-noin puoliväliin kelloa. Tämän yläpuoleen jääpi ilmaa, joka ei pääse
-pois. Sukeltajan suu ja nenä eivät siis ole vedessä, vaan voimat
-hengittää ilmaa, s.o. hän ei saata veteen kuolla. Mutta sittekään ei
-ihminen voi kauan olla veden alla upoksissa, sillä siinä ei ole kyllä,
-että saa ilmaa elääksensä, vaan ilman pitää myös olla puhdasta ja
-raitista. Ihmisen uloshengittämä ilma on pilautunutta: vähässä ajassa
-on hän henkimällä vetänyt itseensä kaiken puhtaan ilman kellosta ja
-täyttänyt tämän vahingollisella hengellä. Ja kun näin on tapahtunut,
-niin hänen heti täytyy tukehtua. Sukeltaja tuntee vallan hyvin, milloin
-puhdas ilma on loppunut, ja silloin hän ravistaa rautavitjoja, joissa
-kello riippuu, ja hänet vedetään jälleen ylös. Sukelluskellon
-etupuolessa on lasinen ikkuna, josta sukeltaja näkee ympärillänsä meren
-pohjassa olevat esineet.
-
-Tultuansa semmoisiin paikkoihin, missä näkee koralleja ja
-helmisimpukoita, antaa hän merkin laivassa olevalle väelle, joka nyt
-pysähyttää kellon, kunnes hän on kerännyt minkä löytää taikka tarvitsee
-uutta ilmaa. Nykyiseen aikaan on myös vaatteita nahasta tahi gummi
-elasticumista, jotka ovat niin vedenpitäviä, ett'ei sukeltaja
-tarvitsekaan kelloa. Hän pukee nämät vaatteet yllensä ikääskuin
-hansikan. Silmien edessä on ikkuna. Ilmaa hän saapi putken kautta, joka
-riippuu sen ketjun vieressä, jolla hän laskeutuu alas. Kuitenkin on
-hyvin vaikeata aina saada hänelle tarpeeksi raitista ilmaa.
-Wastenluontoista ja vaarallista ainakin semmoinen sukeltajan työ on,
-mutta hyvin ihmeellistä kuitenkin lienee siellä meren pohjalla
-oleminen. Saksalainen runoilija Schiller on kauniissa runoelmassaan,
-nimeltä "Sukeltaja", erinomaisen kauniisti kuvaellut siellä elämisen.
-Hän kertoo eräästä kuninkaasta, joka viskasi kalliin pikarin mereen ja
-kehoitti nuoria ritarejansa noutamaan sitä takaisin. Joka nyt tahtoi
-mennä pikaria etsimään, hänelle oli kova vaara tarjona. Muuan nuori
-ritari uskalsi ruveta tähän vaaralliseen yritykseen ja hänellä olikin
-onni löytää pikari, joka oli tarttunut korallin sakaraan. Tällä paikkaa
-käypä kova merivirta sinkautti hänet takaisin ylös meren pintaan. Mutta
-niin onnellisesti ei useamman kerran voinut käydä. Waan olipa kuitenkin
-kuningas niin julma, että vielä toisteen viskasi pikarin aaltojen
-sekaan; se rohkea nuorukainen syöksi toistamiseen itsensä mereen, mutta
-eipä enää palannutkaan.
-
-Kun vastedes koulussa saatte lukea saksaa, niin saanette oppia ulkoa
-tämän kauniin runoelman. Jos sitte oikein hyvin osaatte lukea sen minun
-kuullakseni, niin minäpä mielelläni kuuntelen. Mutta jos se oraillen ja
-huonosti käy, niin paikalla lähdenkin pois. Woikaa nyt hyvin vaan!
-
-
-
-
-XII.
-
-Wuorikaivanto.
-
-
-Monella eri tavalla olette te, ystäväiseni, kulkeneet kanssani ympäri
-maailmaa, milloin maalla, milloin ilmassa, milloin taas vesillä ja
-veden alla. Nyt aion vielä lähteä kanssanne vähän matkaa maan sisään.
-Tätä kulkua varten emme tarvitse vaunuja hevosineen, emme höyryveturia,
-emme laivaa emmekä sukelluskelloa, vaan ainoastaan jonkinlaisen kopsan
-tahi sangon, joka lasketaan alas juuri kuin kaivoonkin. Että maa on
-suuri ja lavea, sen jo tiedätte, niinikään sen olevan melkein omenan
-muotoisen. Mutta mitä tämän omenan sisässä on, sitä ei kenenkään
-ihmisen silmä vielä ole nähnyt. Oppineet miehet kuitenkin arvelevat
-sen keskuksen, sen sydämen olevan tulta täynnä. Ihmiset ovat
-uteliaisuudessaan keksineet keinoja päästäksensä maan sisään, mutta
-tulisydämeen saakka eivät ole tulleet. Ovat vaan saaneet tungetuksi
-pikkuisen matkaa, melkein sen verran kuin omenan kuori on itse omenan
-suhteen, jos maan siihen vertaamme; mutta sekin jo meidän mielestämme
-on melkoinen syvyys.
-
-Niissä paikoin maata, joita ihmiset tähän asti ovat voineet tutkia,
-löytyy hyvin merkillisiä ja arvoisia aineita, es:ksi kivihiiltä, jota
-käytetään kuumennukseksi ja lämmitykseksi, metallia, joista
-lukemattomia kaluja tehdään, kuten rautaa, vaskea j.n.e. sekä kultaa ja
-hopeata, jota rahaksi lyödään. Me emme ensinkään voi ajatella, kuinka
-ihmiset voisivat tulla toimeen ilman metallitta. Jos silmäilette
-ympärillenne, niin näette, miten niin monta lukematonta kalua ja
-kapinetta on tehty metallista: veitsi, jolla leipää leikataan, lusikka,
-jolla soppaa syötte, vaskikolikka, jolla leipä maksetaan. Ennenkuin
-tätä edemmäksi luette, pitää teidän nyt heti kohta minulle luetella
-kymmenen tahi kaksikymmentä eri esinettä, jotka joko kokonansa taikka
-vaan osaisi ovat raudasta.
-
-Menemistä maan sisään sanotaan kaivosmutkaksi. Minä olen ollut monessa
-vuorikaivannossa, minut on laskettu alas tynnyrissä ja köysissä,
-yhdessä vuorimiesten kanssa taikka yksinäni. Hyvin kummalliselta tuntuu
-semmoinen pimeään ja syvään kaivoon laskeutuminen, yhä vaan syvää
-syvempään, jonneka, senhän arvaatte, ei ainoatakaan valon-sädettä
-pääse. Jokaisella, joka sinne menee alas, on pieni lamppu sidottuna
-joko rinnan eteen taikka lakkiin. Merkillisin kaikista näkemistäni
-vuorikaivoksista on Wielizka'ssa, lähellä Krakovan kaupunkia
-Karpati-vuorten juurella. Sieltä ei kuitenkaan saada kivihiiliä eikä
-mitään metallia, vaan suolaa. Tämä suolakerros sanotaan noin kuusisataa
-vuotta sitte tavatuksi ihan sattumaltaan. Puolan kuninkaan Boleslav
-VI:nen puoliso oli kadottanut vihkisormuksensa. Tätä sormusta
-ehtimiseen etsittäessä löydettiin suolakerros muutaman vuorihalkeaman
-pohjassa. Tässä vuorikaivoksessa on neljä kertaa päälleksyttäin ja joka
-kerrassa on monta monituista huonetta ja salia ja käytävää, juuri kuin
-äärettömän suuressa palatsissa. Mutta tämän suuruista palatsia ei ole
-kellään keisarilla, sillä se on kahta peninkulmaa pitkä ja kaikissa
-käytävissä on mittaa noin 120 peninkulmaa. Ajatelkaapa nyt sitä
-semmoista matkan pituutta. Kun joskus kuljette yhden peninkulman, niin
-sehän jo on kuinka pitkä; ja täällä saatatte kuleskella 120 sen vertaa
-ja aina nähdä jotakin uutta. Itse vuorilaitoksessa on muutamin paikoin
-juuri kuin olisi jossakin loihtulinnassa. Kaivoksen ollessa valaistuna
-suolapatsaat ja seinämät kiiltävät ja välkkyvät timanttien tavoin.
-Paljon muun seassa on täällä kaivoksessa kuusitoista lammikkoakin,
-joissa veneillä soudellaan. Yhdessä salissa on mitä kauniimpia
-koristuksia, jopa kokonainen kynttiläkruunukin suolasta; tämä nimittäin
-on kivi-suolaa, sillä keittosuolasta ei saata tehdä semmoisia teoksia.
-Keittosuolaa valmistetaan kivisuolasta, mutta saadaan sitä meren
-vedestäkin. Yhteen kaivoskertaan on rakennettu pieni kirkkokin, jossa
-entisiin aikoihin joka sunnuntaina pidettiin jumalanpalvelus. Siellä on
-työssä tuhat työmiestä sekä kuusikymmentä hevosta, jotka vetävät suolaa
-semmoisiin paikkoihin, joista sitä vivutaan ja nostetaan ylös maan
-päälle. Näillä hevosilla ovat tallinsa maan sisässä ja ne ovat yötä ja
-päivää täällä maan alla.
-
-Miten ihmeellisen kaunis kuitenkin luonto on! Mihin vaan matkustaa ja
-mihin katsoo, joka paikassa on ihmeteltävää. Meidän ympärillämme on
-kaikkialla luonnon ihmeitä ja ihanuuksia. Ihmisen tehtäviin kuuluu
-pyrkiminen tuntemaan näitä ihmetöitä, jotta aina enemmän
-saisi ihmetöitä, jotta aina enemmän saisi ihmetellä Jumalan
-kaikkivaltiaisuutta, Jumalan viisautta, Jumalan rakkautta. Kokekaa
-pyrkiä tämän tarkoituksen perille, se johdattaa Jumalan tykö. Kaikilla
-teillä maan päällä on ainoastansa silloin jotakin arvoa, kun vievät
-meitä taivaallisen Isämme luokse, joka on maailman luoja ja ylläpitäjä
-ja semmoisena niin ylevä ja jalo, ja joka on suonut ihmiselle voiman
-löytöihin ja keksintöihin, jotka tietoa kartuttavat. Että vielä,
-lapsikullat, on toinenkin tie Jumalan tykö, se tie, jota
-Herramme Jesuksen elo ja olo osoittaa, senhän te tiedätte.
-Ilmestykset luonnon ja Jumalan sanan kautta saattavat siunauksen maan
-päällä ja taivaassa. Johdattakoon Herran armo teitä kaikkia tätä tietä!
-Sitä sydämensä pohjasta teille toivottaa
-
-                                             harras ystävänne ja
-                                               _Setänne Risto_.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RISTO SETÄN KIRJEET***
-
-
-******* This file should be named 62500-8.txt or 62500-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/5/0/62500
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/62500-8.zip b/old/62500-8.zip
deleted file mode 100644
index 25cf863..0000000
--- a/old/62500-8.zip
+++ /dev/null