diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62500-8.txt | 1481 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62500-8.zip | bin | 33394 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1481 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..6a17445 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #62500 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62500) diff --git a/old/62500-8.txt b/old/62500-8.txt deleted file mode 100644 index 113f0f2..0000000 --- a/old/62500-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1481 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Risto setän kirjeet, by Anonymous - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Risto setän kirjeet - Lasten hyödyksi - - -Author: Anonymous - - - -Release Date: June 27, 2020 [eBook #62500] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RISTO SETÄN KIRJEET*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -RISTO SETÄN KIRJEET - -Lasten hyödyksi - - - - - -Helsingissä -G. W. Edlund, kustantaja. -1882. - - - - -SISÄLLYS: - - I. Koti - II. Matkavaunut - III. Ilmalaiva. - IV. Purjelaiva. - V. Erämaan laiva. - VI. Höyryvaunu. - VII. Aarniometsä. - VIII. Farmi. - IX. Sokerimaa. - X. Teen saanti. - XI. Sukelluskello. - XII. Wuorikaivanto. - - - - -I. - -Koti. - - -Rakkaat lapseni. Minä olen Risto setä. Kuka teistä tuntee minut? Te -ehkä ette luule kenenkään teistä nähneenkään minua. Minä kun kuleskelen -ympäri sinne tänne, oleskelen milloin missäkin, en koskaan jää -mihinkään asumaan, sen vuoksi ehkä arvelette, ett'ette minua tunnekaan. -Mutta juuri sentähden että niin paljon matkoilla olen, tunnen minä -monta teistä. Niinpä minä, viimeksi matkatessani ----n kylän kautta, -näin sinut, pikku Bertha; sinä leikitessäsi siinä pienten ystäviesi -kanssa et minua huomannutkaan. Ja sinut, poikaseni, minä näin, kun -kävin ----ssa; sinulla oli sillä kertaa vähä pahoja juonia ja minä -kovin säikähdyin, sillä pahanelkisistä lapsista en ensinkään pidä. -Toivon sinun toiste olevasi paremman, sillä muuten en tahdo setäsi -olla, ja kuitenkin niin mielelläni kuulen sinun sanovan minua Risto -setäksi. Jos matkoillani näen jotakin, josta luulisin olevan iloa -pienille ystävilleni, minäpä heti ajattelen: oi olisivatpa he nyt -kaikki tässä ympärilläni. Welhomiehiä en ole enkä siis voi loihtia -teitä kaikkia luokseni, sillä Risto setä vaan olenkin; mutta -kirjoittamaan olen Jumalan kiitos oppinut ja senpä vuoksi saatan teille -kertoa matkoistani. Kirjeet tavallisesti pannaan kuverttiin eli -kuorteesen, siihen sitte päällekirjoitus ja lähetetään postiin. Mutta -niin kirje tulee vaan yhdelle hengelle, sille vaan, kenen nimi on -päällekirjoitettuna. Minä taas tahdon kirjoittaa hyvin monelle -lapselle yht'aikaa. Mitenkä siinä pitää tehdä? No näin: lähetän kirjeet -kirjanpainajalle, hän ne, niinkuin sitä sanotaan, latoo (kirjapainossa -pitää teidän välttämättömästi kerta käymänne) ja sillä tapaa saan monta -sataa ihan yhtäläistä kirjettä, joita kuin monta lasta hyvänsä saattaa -lukea. - -Mutta ennenkuin rupean juttelemaan matkoistani, niin ensin puhun, ken -Risto setä on. - -Minä olen melkein yhtä vanha kuin isänne tahi se setänne, josta -parhaasti pidätte; mutta en aina niin vanha ole ollut, vaan yhtä pieni -ja nuori kuin tekin. Isäni oli maanviljelijä, s.o. hänellä oli oma -maatila ynnä muutamia huonerakennuksia, ja niiden joukossa kaksi -myllyä, toinen vesi-, toinen tuulimylly. Mylläri hän ei kuitenkaan -ollut, vaan kumpaistakin myllyä hoiti oma myllärinsä; itse hän toimitti -maansa viljelystä ja askaroitsi aamusta varhain iltaan myöhään. Me -asuimme vesimyllyllä; emme toki siinä huoneessa, missä jauhoja -jauhettiin ja missä jyryltä ja kolkkinalta ei omaa puhettaankaan -kuullut, vaan vähäisessä huoneuksessa ihan myllyn vieressä. Siinä -huoneessa oli, kuten ainakin, neljä puolta; yksi puoli antoi -vesimyllylle päin, toinen karjapihaa kohden, kolmas vähään tarhaseen -päin, jossa meidän kaikki kanat kävelivät, ja neljäs oli puutarhaan -päin, joka oli hyvin suuri ja jonka läpitse juoksi joki, sama joki, -joka vesimyllyä käytti. Ajatelkaapas vaan, kuinka kauniilla paikkaa -meidän pytinki oli! Kolmella puolen oli ikkunoita, puutarhaan, -kanatarhaan ja karjapihaan päin, ja tämän takana kohosi mäen kumpu, -jossa tuulimylly seisoi. Ettepä usko, ystäväiseni, kuinka paljo -huvitusta minulle oli myllyistä. Joka päivä tuli kansaa läheisistä -kylistä ja toi jyviä; mikä tuli soutaen pitkin jokea pienellä ruuhella -ja siinä joitakuita jyväpussia; kellä oli käsirattaat, joita itse veti; -kutka taas ajoivat suuria kuormia, joita oli härkiä tahi hevosia -vetämässä. Aina oli jotakin merkillistä nähtävänä, sillä hevosista, -veneistä tahi muusta kaikenlaisesta on aina huvia lapsille, ja Risto -setä oli silloin pikkuinen poika. -- Mäen takana oli kaupunki ja siinä -koulu. Lukemaan ja kirjoittamaan opetti äitini minua; mutta -kuusivuotiaaksi tultuani tehtiin minusta koulupoika. Sain pienen laukun -kirjojani varten ja opettajan luoksi saattoi minua isäni, joka minut -kouluun oli ilmoittanut. Minä nyt kävin kaikki arkipäivät koulussa ja -joka sunnuntaina vanhempieni kanssa kirkossa, kaupunkiin vei kaksi -tietä, toinen mukavampi, vaan pitempi ympäri kaartaen, toinen -hankalampi, vaan lyhyempi, mäen poikki tuulimyllyn sivutse; aina läksin -tätä jälkimmäistä, sillä niin saatoin yksin tein pistäytä katsomassa -mylläri Jaakkoakin. - -Minulla oli sisar, joka oli vuotta nuorempi minua ja josta hyvin paljon -pidin; sen nimi oli Marketta. Häntä äitini opetti itse, sillä äitini -oli hyvin viisas ja hänellä oli paljolta hyviä kirjoja. Kun -olin kymmenen vuoden ikäinen, lahjoitti isäni minulle erään -matkakertomuksen, jota oikein ahkerasti luin. Aina siitä ajasta alkaen -en juuri suurta lukua pitänyt muista kirjoista kuin semmoisista, joissa -pitkistä matkustuksista puhuttiin, ja se luja aikomus oli minulla, että -kerran isoksi kasvettuani, itsekin samoin lähtisin niin pitkille -matkoille. Wanhempani vaativat minulta ahkeruutta ja kuuliaisuutta; -mutta he sanoivat minulle myös sen, että vastedes saisin tehdä haluni -mukaan, sillä kylläpä minä muka palajaisin, katseltuani ympäri pitkin -maailman laveutta. Nyt opettelin ahkerasti vieraita kieliä, etenkin -englannin- ja ranskankieltä, sittemmin hispanian- ja italiankieltä. -Luonnollisesti taas maantiede ja historia olivat vallan mielikulujani. -Mutta kaikkea tätä en ensimmäisessä koulussa oppinut, en suinkaan, -sillä silloin jo kävin realikoulua ja sen lisäksi vielä nautin opetusta -yksityisiltä: englannin- ja ranskankieltä opetti äiti sisarelleni ja -minulle. Markettaa ei matkustaminen haluttanut, vaan hän auttoi minua -valmistelemisissa ja joka sukalta, jota minulle kutoi, sanoi hän: -minkähän kansain tahi minkä eläinten maassa sinä tätäkin sukkaa -pitänet? Wiisitoistavuotiaana läksin minä kodista ja minut pantiin -muiden ruokaan ja hoitoon kaupungissa, joka mäen takana oli, vielä -muutamia vuosia kerätäkseni oppia ja tietoa. Sitte palasin -myllyllemme ja autoin isää maanviljelyksessä, sillä ylen nuori -vielä olin mennäkseni ulos maailmaan. Lujasti aina vaan pysyin -päätöksessäni ja isäni kyseli sieltä täältä, mistä saada minulle -vanhempaa matkatoveria. Mutta kaikesta tästä en nyt sen enempää puhele. -Te jo tunnette Risto setän tarpeeksi kyllä, tiedätte, minkä näköinen -hänen kotonsa on, missä hän on elellyt lapsuutensa päivät, ja pianpa -saatte ajatuksissanne vaeltaa ulos hänen kanssansa, ei kuitenkaan -samassa järjestyksessä kuin hän matkusti, vaan ainoastansa niihin -paikkoihin, missä hän on nähnyt jotakin merkillistä, joka teitä voi -huvittaa. Sehän varmaan on hyvin teidän mieleenne. - - - - -II. - -Matkavaunut. - - -Minun ensimmäinen matkustukseni oli ihan toista kuin nykyajan -matkaamiset, sillä silloin ei vielä ollut rautatietä. Olin -yhdentoistavuostias, sisareni kymmenen. Kerran sanottiin isäni tulleen -kivulloiseksi ja hänen täytyvän matkustaa Karlsbadiin. Ah! matkustaa -sepä nyt herttaista; mutta pappa se olikin kipeä, enkä minä, ja -pääsisinkö minä mukaan, se ei vielä ollut päätetty. Kuka kanssa lähtee? -kysäsin minä. Siihen vastattiin "kaikki hyvät lapset". Nyt en minä -suurin entistä enempää tiennyt, sillä omatuntoni sanoi minulle, että -joskus olin ollut tottelematon. En enempää tohtinut kysellä, kuuntelin -vaan joka haaralta, enköpä havaitsisi mitään, mikä osottaisi sitä, että -minäkin mukaan pääsisin; ja pian sainkin toivetta siitä. Äitini katseli -ja käänteli vaatteitani, paikkautti ja pesetti kaikki sekä tilasi -minulle uuden vaatekerran. Räätäli, joka mitan otti, sanoi: "tämän kuun -16 päiväksi on kaikki valmisna". Isäni piti lähtemän 17 päivänä; siis -oli mammalla aikaa panna minunkin kapineeni sisään. - -No 16 päivä tuli, minun vaatteeni tulivat myös ja pantiin -matkalaukkuun. Meidän isot vaunut, joita sanottiin pereenlaitioksi, ja -Juho molempine hevosinensa olivat valmiina lähtöön, ja pappa sanoi: -"Risto, sinä saat lähteä kanssa; välitermiinasi alkaa heti, ota kirjoja -ja kirjoitusvihkoja mukaasi, sillä työttömänä et saa olla". Nyt oli -siis asia päätetty. Olin ääneeni kirkaista ilosta, vaan näytin -malttavaiselta, peläten papan siitä närkästyvän. Mutta huoneestakin -mentyäni minä kaksin käsin otin kiinni vasempaan jalkaani ja konkotin -oikealla; niin tein aina, kuin olin oikein iloissani. Kreeta katsoi -minuun. "Pääsetkö sinäkin myötä?" sanoi hän, sillä hyppyni yhdellä -jalalla tiesi jotakin suurellaista. Kreeta myös läksi mukaan; vaan hän -iloitsi ilman hyppimättä. Hän vaan laittoi sisään nuken-vaatteita ja -vaatetti kolme mielinukkeansa; mutta, Kreeta parka! hänenpä suurella -surulla täytyi jättää lapsensa kaappiin, sillä koko tälle nahkaseuralle -ei ollut tilaa vaunuissa. Ainoastansa yksi sormen pituinen nukke, jonka -hän voi pistää käsipussiinsa, sai seurata myötä. - -Waunumme olivat hyvin mukavat; etuistuimella, jossa Kreeta ja minä -istuimme, ei ollut kuomia; kun satoi, niin me nostimme sateenvarjon -päällemme. Waunuissa oli monta monituista taskua, joihin oli pistetty -evääksi voileipää ja kylmää paistia, rasiallinen sokeripaloja ja -putelli vaarainnestettä. Me lapset saimme kumpikin nisukakun, ja sitte -menoon. - -Jos tähän aikaan matkustetaan Saksanmaalla, kussa vanhempamme asuivat, -niin mennään rautatietä. Meidän myllyltä Karlsbadiin saattaa, jos -höyryveturi on hevosena, päästä 24 tunnissa; mutta hevosemme eivät -olleetkaan höyryveturia eivätkä höyryllä liikkuneet, vaan neljällä -omalla jalallansa, ja senvuoksi joutuikin matka hitaammin. Me viivyimme -kahdeksan päivää, sillä kuljimme päivässä vaan 5 tahi 6 peninkulmaa, ja -otimme yösijan seitsemän kertaa. Puolipäivän aikaan pysähdyimme mihin -sopi, milloin johonkin pieneen kaupunkiin, milloin kylään. Kylissä -keitettiin potaattia, joita söimme kylmän paistin kanssa. Kaupungeissa -taas, joissa yötä olimme, osteltiin uutta evästä. Kun tuli jano, niin -joimme vettä, vähän vaarainnestettä ja sokeripalanen seassa. Woimme -siis erittäin hyvin ensimmäisellä matkallamme. Eipä muistakaan -huvituksista puutetta ollut. Pappa leikki ja jutteli paljon kanssamme, -enemmän kuin kotona, kussa hän aina askaroitsi, milloin pellolla, -milloin puutarhassa, milloin taas luvunlaskujen ja kirjain kanssa. -Waunuissa ei hänellä ollut muuta työtä kuin panna arvoituksia meidän -selvitettäväksemme tahi, kun pisti kouraansa muutamia rahoja, antaa -meidän arvata, oliko niiden tekemä summa tasan vaiko ei. Joka oikein -arvasi, ei mitään saanut, vaan ken väärin arvasi, sitä nenään -näpähytettiin. Hyvin lystiä oli sekin, kun pappa ja mamma puolisen -syötyä menivät vähän kylään kävelemään; silloin me katsoimme vaunuja, -istuimme niissä kahden kahtuistamme ja olimme olevinamme "herra ja -rouva", jotka matkustavat maita ja maailmoja. Väliin mentiin Amerikaan, -väliin Afrikaan, välistä Jäämereenkin ja milloin taas mihinkin saareen, -jossa asui kesyttömiä kansoja. Wälistä olivat vaunut laivanakin, sillä -eihän ainakaan kaikkia matkoja voitu kulkea perheenlaitiossa. - -Moni teistä, lapsi kullat, tietysti voi ajatella, kuinka hupaista tämä -kaikki oli. Mutta rautatiellä matkustettaessa ei ole puoliksikaan niin -lystiä. Siinä ei valjasteta hevosia vanhain vaunujen eteen, siinä ei -ajajaa istu kutsipenkillä. Tosin siinä sen sijaan aika parempaa vauhtia -mennään. - - - - -III. - -Ilmalaiva. - - -Edellisessä kirjeessäni puhuin meidän matkavaunuistamme; nyt otan -kertoakseni teille toisenlaisesta ajoneuvosta. Waunuilla kuljetaan maan -päällä, niin laaksoissa kuin vuorienkin ylitse. Hevoset vetävät -vaununkoppaa, joka vierii eteenpäin pyörillä, milloin kovemmin milloin -hiljempää. Talvella pannaan pyörien sijaan jalakset, sillä pyörät -kulkevat raskaasti lumessa, vaan reki liukuu sitä keveämmin. Mutta se -ajokalu, josta nyt tahdon puhua, ei kulje maan päällä, vaan ilmassa, -korkealla pilvien päällä. Oletteko koskaan nähneet ilmapalloa -lentämässä? "Olemme", vastaavat muutamat, "emme", huutavat toiset. No, -mutta paperileijan, jonka vanhemmat pojat panevat nousemaan, ainakin -kaikki olette nähneet. Leijalla ei kukaan ihminen voi istua ja lentää -ilmassa, mutta ilmapallolla se vallan hyvin käy laatuun. Ei se ole -mikään pyörillinen vaunu eikä rekikään, vaan laiva, ilmalaiva. -Katselkaa kuvaa, jonka olen tähän piirtänyt teille. Sitä suurta pallia -sekä kopsaa, joka sen alapuolessa riippuu, sanotaan ilmalaivaksi, -vaikk'ei se tosin ole niin rakennettu kuin alus, jolla merta -purjehditaan. Selittääkseni nyt teille, mistä se tulee, että ilmapallo -kohoaa ylöspäin sekä vielä voi kantaa aikaihmisiäkin, pitää minun ensin -puhuman teille asioita, joita varmaankin joka päivä olette nähneet, -vaikk'ette sen enempää niitä miettineet. Jos viskaatte kiven veteen, -niin se painuu pohjaan; mutta puutikku kelluu veden päällä, eikös niin? -Te viskaatte laudan kappaleen ilmaan, sepä ei siellä pysykään, vaan -putoaa maahan. Jos sentähden tahdotaan saada laivaa ilmassa uimaan, -niin ei sitä saa tehdä puusta; sen tulee olla keveämpi ilmaa, joka sitä -on kannattava. Ja miten tämä pannaan toimeen, siitä nyt aion jutella. - -Ensin otetaan oikein vahvaa silkkikangasta, joka tehdään -hengenpitäväksi, s.o. niin tiheäksi, ettei se läpäse edes henkeä eli -ilmaa. Tästä silkkikankaasta ommellaan hyvin suuri pussi, joka on -nimellä ilmapallo eli balongi (ompa ilmapalloja, jotka ovat isompia -kuin tavalliset huoneet.) Reiästä, joka pussiin jätetään, täytetään -tämä vissillä kaasulla, eräällä ilmanlajilla, joka on paljoa keveämpää -ja ohkoisempaa kuin se ilma, joka on maan ympärillä ja jota hengitämme. -Palloa täytettäessä pitää se pantavan lujasti maahan kiinni, sillä, -saatuansa vissin määrän kaasua, se paikalla kohoaa ylös. Se suuri -ylösalaisin käännetty ilmapallo on täytettynä perunan näköinen, sillä -jätetty reikä on alapuolessa ja aivan pieni. Tämän reiän suulle nyt -kiinnitetään se varsinainen laiva, turvallisesti leveä kopsa, joka on -veneen muotoinen ja johon ne ihmiset istuvat, jotka aikovat lähteä -ilmamatkalle. Ompa se nyt hyvin ihanata se lentäminen ilman läpi, -kaupunkien ja kylien, peltojen ja niittyjen, maiden ja merien, ihmisten -ja eläinten päällitse. Paha vaan, että yhden ainoan asian vuoksi -semmoinen matkustus on vastenmielistä ja vaarallistakin. Kun vaunuilla -kulette, niin ajaja istuu kutsipenkillä ja ajaa hevosia, milloin -oikealle, milloin vasemmalle: jos hän läiskähyttää ruoskaa, nepä -nopeammin juoksevat, jos hän ohjista vetäisee, niin ne pysähtyvät. -Laivalla purjehtiessanne perämies istuu peräsimen varassa ja ohjaa -laivaa milloin minnekin; väliin hän sitä uittaa syvemmässä vedessä, -välistä laskee rantaan ottamaan väkeä laivalle tahi päästämään toisia -maalle. Ilmapurjehtija taas ei samalla tapaa saata ohjata laivaansa; -hän sen antaa nousta joko pikemmin taikka hitaammin, mutta seisattaa, -mihin tahtoo, sitä hän ei voi; ilmapallo on kuin poikien paperileijakin -tuulenpuuskausten viskeltävänä. Lapsena, kun olin yhtä vanha kuin -tekin, pienet ystäväiseni, kuulin kerran puhuttavan ilmalaivasta ja -minua kovasti halutti päästä osalliseksi semmoiseen ilmakulkuun. Mutta -sepä silloin oli mahdotonta, sillä ensiksikin ei meidän myllylle tullut -ketään ilmapurjehtijaa, ja toiseksi, jos joku semmoinen olisi siellä -käynytkin, eivät vanhempani ainakaan olisi sallineet minun lähteä niin -vaaralliselle matkalle. Heinäkuorman päällä joskus sain istua, sillä -Juho oli tarkka ajamaan ja hänen hevosensa säisyt. Wanhempani tiesivät -että me, lähdettyämme niitystä, tulisimme onnellisesti takaisin, mutta -ilmapurjehtija tietää ainoastansa, mistä paikasta lähtee; minne tulee, -sitä hän ei tiedä. Kun kasvoin aikaihmiseksi ja saatoin tehdä mieleni -mukaan, samoin kuin teidän vanhempannekin, jotka saavat tehdä mitä -tahtovat, satuin minä kerta olemaan eräässä kaupungissa, missä -ilmapallon piti nousta ylös. Sanomalehdessä ilmoitettiin: "Ensitulevana -maanantaina kello 3 j.p.p. aikoo ilmapurjehtija herra Bernard lähteä -matkalle; jos joku mielii tulla mukaan, ilmoittakoon itsensä". Minä -olin jo paljon nähnyt ihmeellisiä asioita, olin kerännyt paljon -tietoja, mutta ilmamatkassa en vielä ollut käynyt ja ilmoitin siis -itseni herra Bernardille. Kun tahdotaan vaunuissa ajella, niin pitää -panna hevoset eteen ja juoksemaan. Jos taas lähdetään veneellä -soutelemaan, niin täytyy airoilla ponnistaa päästäkseen eteenpäin. Kun -tulin ilmalaivan luokse, oli pallo vielä tyhjänä ja se piti ensin -kaasulla täytettämän; tätä kesti jokseenkin kauan; mutta vähitellen se -turposi ja kangistui, kunnes tuli niin hengestä paisuneeksi, että ne -monet köydet, joilla se oli kiinni, tuskin kestivät estämään sitä -nousemasta ylös. Ilmapurjehtija astui kopsaan ja minä kanssa. Meillä -oli liput kädessämme ja heilutimme niitä hyvästijätöksi, sillä -lukematon joukko katsojia seisoi ympärillämme nähdäksensä lähtöämme. -Nyt päästettiin köydet irti ja ilmapallo alkoi nousta. Hurraa! onnea -matkalle, huusivat ihmiset ja jäivät seisomaan jalkaimme alle. Pian -kohosimme kaupungin ylitse, huoneukset pienenivät pienenemistään ja -ihmisiä emme enää voineet eroittaa; yhä korkeammalle nyt mentiin vaan, -leijailimme kuin linnut ilmassa. Hyvästi nyt, maa! huusin minä ja -tunsin olevani oikein alla päin ja alakuloisena, nähdessäni olevani -ihan yksin sen ventovieraan miehen kanssa siinä ihmeellisessä laivassa. -Jos pallo halkeisi tahi muu vahinko tapahtuisi, niin täytyi meidän -pudota rojahtaa alas, sillä niinhän vähä valtaa laivurilla oli -aluksensa yli. Tiedättekö, lapset, mitä minä tein? Jos oikein mietitte, -senpä tietysti arvaatte? Mitä on ihmisen tekeminen, kun itse on vallan -neuvotonna ja hänen omat voimansa eivät ensinkään hyödytä? Jumalaa -muistaminen, lapsi kultaiseni; Jumala on taivaassa ja joka paikassa -maan päällä. Jumalan kaikkivaltiaisuutta minä ajattelin, liikkuessani -taivaan ja maan välillä, ja pelko hävisi kokonansa sydämestäni. -Ihmisellä on ymmärrys ja hänen tulee sitä käyttää tietojen saamiseksi -ja levittämiseksi; vaarojen pelko ei saa estää meitä kokemasta tutkia -luontoa. Jos lapsi uteliaisuudesta tahi häilyvästä mielestä antautuu -vaaraan, niin se syntiä tekee, sillä se ei saa mihinkään ruveta ilman -vanhempainsa luvatta. Täyskasvuisen ihmisen sitä vastoin täytyy astua -monta vaarallista askelta elämässänsä, ja jos hän sitä tekee Jumalan -kanssa, ei mikään askel hänelle vahingoksi ole. Moni kyllä saa surmansa -semmoisissa tutkimisen yrityksissä; mutta kuolema on vain ruumiin -kuolemista, sielu ei kuole. Ja jos ihminen Jumalassa elää ja kuolee, -niin voi sanoa: hän ei ensinkään saanut turmiota, nimittäin sielunsa -suhteen. Täksi kertoa, rakkaat lapset, tässä jo on kyllä. - - - - -IV. - -Purjelaiva. - - -Tässä kirjeessäni ai'on kertoa teille jotakin vesilaivasta. Tämä sana -ei ole tavallinen ja minä sitä vaan käytän eroittaakseni sitä -ilmalaivasta. Wesilaivoja on monellaisia, kuten veneitä, jaaloja, -purjealuksia, höyrylaivoja j.n.e. Pienet alukset kulkevat järvillä ja -jo'illa, suuret taas merellä. Pienempiä aluksia kai olette kaikki -nähneet, varsinkin tähän aikaan, kuin saatetaan kulkea höyryveneillä -kauas sydänmaihinkin asti. Ilmalaiva on uudempia keksintöjä: -vesialuksia taas käyttivät jo muinaisemmatkin kansat. Ensimmäiset -alukset sanotaan raketuiksi Foinikialaisilta, jotka asuivat Välimeren -luona ja olivat naapurina Israelilaisille, joista piplian historia -tietää kertoa niin paljon kauniita ja tärkeitä asioita. Foinikialaiset -kun asuivat meren ranteella, heissäpä nousi halu lähtemään kaukaisille -maille. Alussa he lienevät käyttäneet ontoksi koverrettuja puunrunkoja -tahi tukkilauttoja ja sille vähitellen rakentaneet täydellisiä aluksia. -Jokaista vesialusta saattaa ohjata niinkuin vaunuja ja senpä vuoksi se -juuri onkin niin paljoa etevämpi ilmalaivaa, jonka pitää nouseman -ilmaan vallan perämiehettä. Mainioita merenkulkijoita olivat -nykyisempinä aikoina Wenetialaiset Italiassa, Hispanialaiset, -Portukalilaiset, Englantilaiset ja Hollantilaiset, luonnollisesti -kaikki meren luona asuvia kansoja. Jos tahdotte hyviä olla, niin -pyydätte äitiä tahi vanhempia siskoja näyttämään teille nämät maat -jollakin kartalla. Tiedättekö kertomuksen Robinsonista? Hän oli -vuosikausia ihan yksin eräällä valtameren saarella. Jos ei purjelaivoja -olisi, ei niin ihmeellistä kertomustakaan olisi kuin se Robinsonista, -sillä ainoastansa aluksella hän saattoi tulla saareensa. Hyvin tiedätte -paitsi Europaa löytyvän neljä muutakin maanosaa: niistäpä ette ilman -laivoitta tietäisikään. -- Nyt olen jutteleva teille jotakin -erilaisista vesialuksista. Niitä on purjealuksia, nimittäin semmoisia, -joita tuuli kulettelee, kauppalaivoja ja sotalaivoja, sekä nykyisempinä -aikoina myös höyrylaivoja. - -Kauppalaivoiksi sanotaan niitä, joita on kauppiailla ja joilla kauppaa -käydään. Niissä on yksi, kaksi tahi kolme mastoa. Tiedättehän, lapseni, -joka kaupungissa olevan ison määrän kauppiaita, jotka pitävät sekä -kangasten että makutavarain kauppaa. Kankaat kudotaan, nimittäin -palttinat, verat, j.n.e.; mutta makutavara eli siirtomaiden tavarat -saadaan muista maanosista. Kahvia esimerkiksi tuodaan Itä-Indiasta tahi -Amerikasta, teetä Kiinasta. Kun muuttolinnut, jotka vuosittain kulkevat -pitkät matkat, eivät tuo muassansa tämmöisiä hyviä aineita, niin pitää -meidän itse lähteä niitä noutamaan. Kaikki eivät kuitenkaan voi -matkustaa Brasiliaan tahi Kiinaan ottamaan jokaista kahvi- tahi -teenaulaa, jota tarvitsevat; heidän pitää siis menemän kauppiaan luokse -ja rahalla vaihtaman itsellensä tarpeellisia tavaroita. Kauppias taas -lähettää suuria purjelaivoja kaukaisiin maihin ja semmoiset ovat -kauppalaivoja. Jokaisella laivalla on kapteini, jonka käskynalaisia -kaikki ovat, sekä merimiehet eli matruusit, jotka tekevät kaikki työt, -että luonnollisesti myöskin peränpitäjä eli tyyrmanni, joka on yhtä -kuin vaunujen ajaja. Laivojen sisuslaitos on hyvin viisaasti ajateltu. -Jokainen pienempikin loukko on käytettynä johonkin tarpeesen, sillä -pitäähän pitkille matkoille ottaa mukaan varoja runsaasti. Ajatelkaapas -vaan, miten paljon ruokatavaraa semmoinen ihmisjoukko, mikä -purjelaivalla useinkin on, tarvitsee matkallansa, joka välistä kestää -viikkoja, vieläpä kuukausiakin. Semmoista erillistä sänkyä, kuin teidän -makuuhuoneessanne, ei laivassa ole ensinkään; siinä ovat makuusijat -seinän sisässä melkein kuin piironkilaatikot päällitysten. - -Sotalaivat eivät ole kauppaa varten, vaan niitä käytetään silloin, kuin -ne kansat sotivat toinen toisensa kanssa, jotka meri eroittaa -toisistansa. Semmoiset laivat varustetaan sotamiehillä, kanuunilla ja -muilla kaikellaisilla sota-aseilla. Monta suurta ja veristä tappelua on -tapeltu merellä. Kun kasvatte isommiksi ja saatte lukea muiden -kansainkin historiaa paitse pipliallista, niin saatte myös kuulla -meritappeluista. Muinaiseen aikaan taistelivat Kreikkalaiset usioissa -semmoisissa tappeluissa, joista vastedes varmaankin luette hyvin -mielellänne, kumminkin pojat, jotka nyt jo paljon pitävät sapelista ja -pyssystä ruoskan rinnalla. - -Höyrylaiva on alus, joka ei tarvitse purjeita, jota ei tuuli kuleta, -vaan jolla on kone, mikä panee rattaat liikkumaan ja niiden kautta -laivan eteenpäin menemään. Usealla järvellä meidän maassa nykyjänsä -kulkee höyryveneitä: niitä eivät tietysti useimmat teistä, -lapsukaiseni, ole nähneet. Oikein onkin kaunis katsella, miten -semmoinen pitkä alus korkeine piippuinensa mennä sujuttaa vettä pitkin. -Höyrylaiva kulkee tavallisesti nopeammin kuin purjealus, sillä sen ei -tarvitse huolia tuulesta, joka joskus käy suoraan vasten laivaa, vaan -ei kuitenkaan estä sitä kulkemasta. - -Risto setä on iässään kulkenut pitkät matkat. Minä, näette, olen käynyt -Amerikassa, Itä-Indiassa ja Afrikassa. Ett'en kaikkiin näihin -paikkoihin ole matkustanut mukavissa vaunuissa enkä ilmapallossakaan, -senhän kyllä ymmärtänette, sillä siltoja valtameren ylitse ei ole eikä -taas ilmassakaan saada niin pitkiä matkoja kulkea, kun, kuten jo -sanoin, ilmalaivalla ei ole perämiestä, joka mielensä mukaan voisi tien -ja suunnan määrätä. Olen siis matkustanut vesilaivalla päästäkseni -muihin maanosiin. Itä-Indiaan minä matkasin purjelaivalla, mutta -Amerikaan ja Afrikaan höyrylaivalla. - -Seuraavassa kirjeessäni kerron teille toisenlaatuisesta kulkuneuvosta, -jota sanotaan erämaan laivaksi. Tiedättekö, mikä se on? Kokekaapa -arvata. Erämaa eli aavikko ei ole mikään vedenpinta, vaan hietalakea; -mutta hiedassa ei purjealus eikä höyrylaivakaan voi liikkua. - - - - -V. - -Erämaan laiva. - - -Nyt me lähdemme hyvin kummalliselle matkalle. Kuten tämän edellisessä -kirjeessäni sanoin, ei mikään laiva voi uida erämaan läpitse, kun se on -paljasta hietaa. Näillä hieta-merillä käyttävät ihmiset matkataksensa -kameleja, joita senvuoksi sanotaan erämaan laivoiksi. Erämaa eli -aavikko on hedelmätöntä, paksulla hiedalla peitettyä maata, jossa ei -kasva puita, ei pensaita, ei ruohoa, ei kukkia. Erämaassa et tapaa -lähteitä, et puroja etkä jokia. Ainoastansa muutamissa kohdin on -hedelmällisiä paikkoja, saarten näköisiä, missä ruohoa lähtee maasta, -joitakuita pensaita viheriöitsee ja joku lähde porisee, semmoisia -saaria hietameressä sanotaan kosteikoiksi. Suurimpia aavikoita on -Sahara Afrikassa; Arapian erämaan Aasiassa te tietysti paremmin -tunnette, sillä siellähän Israelilaiset vaeltelivat neljäkymmentä -vuotta, jolloin Moses Jumalan käskystä pelasti heidät Egyptin -vankeudesta ja orjuudesta. Sellaisen erämaan kautta kulkeminen on kovin -vaivalloista, sillä vaunuilla on mahdoton päästä paksun ja kuivan -hiedan läpi. Arapialaiset aina ratsastavat erämaan poikki, enimmiten -kamelilla. Tavallisesti monen monituista henkeä, enimmäksensä -kauppiaita, suostuu keskenänsä kulkeakseen yhdessä se vaarallinen -matka. Heillä on silloin kokonainen karja kameleja, joita pidetään -kuorma-eläiminä eli juhtina ja joiden selkään suuria kantamuksia -ladotaan. Semmoinen kamelikarja ynnä tienneuvojain ja matkustajain -kanssa on nimeltä kauppamatkue. Kun meren yli matkustetaan, niin -otetaan mukaan suuret varat ruoka-aineita, siihen vielä juomavettäkin, -sillä meren vettä ei saa juoduksi. Erämaan laivan täytyy samoin kantaa -juoma-vettä selässänsä; mutta ompa sillä vatsassakin sitä. Eikös tämä -ole hyvin ihmeellistä? Kamelin vatsassa on nimittäin eri kammio eli -pesäke, jossa melkoinen määrä vettä pysyy puhtaana ja raitisna juuri -kuin astiassa. Joskus tapahtuu, että kamelin täytyy tästä omasta -vesivarastansa antaa ihmisillekin, luonnollisesti toki vaan suurimmassa -hätätilassa. Kun kauppamatkuetta kohtaa onnettomuus, kun ei se oikeaan -aikaan voi päästä sille kosteikolle, mistä saa uusia vesivaroja, ja kun -säkit ja astiat jo ovat tyhjennettyinä, silloin täytyy ihmisen, ett'ei -itse janoon kuole, ruveta teurastamaan joku kameli ja juo sitte -janoonsa sitä vettä, jota löytää kamelin vatsasta. Se teistä, lapseni, -joka on vanhempiensa kanssa ollut ulkomailla, Dresdenissä, Berlinissä -tahi muussa pääkaupungissa, on varmaan myös käynyt jossakin -eläintarhastossa, sillä semmoisia tavallisesti on kaikissa isommissa -kaupungeissa, sellaisessa eläintarhastossa olette silloin nähneet -ulkomaankin eläimiä ja niiden seassa kamelejakin. Myöskin menaserioissa -eli eläimistöissä niitä joskus saa nähdäkseen, vaikka tosin Suomeen -kovin harvoin kameleja on tullut. - -Kamelilla on kaksi rasvakyttyrää selässä, dromedarilla vaan yksi. Nämät -rasvakyttyrät ovat tällä eläimellä varasäilyn eli aitan tapaisina -niinkuin se mahassansa säästelee vettä saattaaksensa hädän hetkellä -sitä nauttia, samoin se myös säilyttää rasvaa kyttyröissänsä. Kun sillä -on runsaasti ravintoa, niin kyttyrät kasvavat, mutta jos se nälkää -näkee, niin se saa elinvoimaa näistä kyttyröistänsä, jotka siinä -tapauksessa vähenevät. Semmoisesta eläimestä luonnollisesti on suuri -hyöty matkoilla erämaassa; se laivan tavalla kantaa kaikki ruokavarat, -tavarat ja ihmiset sekä jaksaa mitä kauemmin kärsiä nälkää ja janoa -tämmöisissä hedelmättömissä paikoissa. -- Sellaisellakin laivalla minä -olen kulkenut. Kun rautatietä tahi vaunuissa tahi höyryveneellä -kuljette paikasta toiseen, niin tiedätte illalla joko pääsevänne -matkanne perille taikka tulevanne johonkin yösijaan. Siellä löydätte -huoneen kunnossa, vuoteen tehtynä ja ehkäpä vielä iltaispöydänkin -katettuna. Erämaassa, kun minä kamelilla yhdessä kauppamatkueen kanssa -kuljin tätä matkaa, ei ollut ensinkään huoneuksia, mihin poiketa -saattoi: kameli kantoi selässänsä minun katetun pöytäni, valmistetun -vuoteeni. Auringon laskettua me seisahduimme ja otimme yömajamme alas -kamelin selästä; oli nimittäin muiden kaikellaisten kalujen joukossa -myös teltti, joka pystytettiin hiedalle ja jossa minun piti nukkuman. -Myöskin matkatoverillani oli teltit maassa ja ei aikaakaan kuin oli -koko jono kelttiä pystyssä. Iltaista emme myöskään voineet hankkia -mistään ravintolasta, sillä semmoistahan ei ollut yhtäkään tällä -hirmuisen autiolla lakealla; erämaan laiva kantoi selässänsä sekä -yösijat että ravintoaineet. Neljä viikkoa kesti matkamme; joka ilta -levitettiin teltit pystyyn ja joka aamu ne taas purettiin ja asetettiin -kamelin selkään. Helppoa ja mukavaa ei semmoinen matkustus suinkaan -ole, vaan erittäin merkillistä. Erämaan laiva on hyödyllinen eläin, -eikö niin, lapsi kullat? - - - - -VI. - -Höyryvaunu. - - -Kun teenkeitin, täynnänsä kiehuvaa vettä, seisoo pöydällä ja hyvä -äitinne laittaa teetä, tahi kun kyökkipiika nostaa ruokapalaa tulelta, -niin näette pilviä, jotka siitä kohoavat ylös ja savun tapaisina -haihtuvat ilmaan. Mutta savua eivät nämät pilvet olekaan, vaan höyryä, -jota lähtee kiehuvasta vedestä. Jos ken sanoisi teille, että höyryä -saattaa verrata hevoseen, niin varmaan sitä nauraisitte ja ehkä -arvelisitte, että eihän hevonen ensinkään ole sen höyryn kaltainen, -joka nousee teenkeittimestä tahi soppavadista. Tosin eivät he -ulkomuodoltansa ole toinen toisensa kaltaiset, vaan voimansa suhteen. -Hevoiset saavat vaunun liikkumaan, samoin myös höyrykin. Jos te joskus -vanhempienne tahi muiden tuttavien seurassa matkaatte Helsinkiin, -niin sen kyllä nähdä saatte. Siinä vetää höyry koko jonon isoja -matkalaisvaunuja, joissa on satoja henkiä väkeä, ja vielä lisäksi -useita tavaravaunuja. Monta vuotta sitte, kun Risto setä vielä oli -lapsena, ei ollut mitään höyryvaunuja, sillä nämät keksittiin vasta -myöhemmin. Kun siihen aikaan matkasimme äitimme vanhempain luokse, -jotka asuivat 8 peninkulman päässä meidän myllyltä, niin läksimme kotoa -aamulla varhain, kuljimme koko päivän, syötimme hevosiamme puolipäivän -aikaan, olimme yötä eräässä pikkukaupungissa, matkasimme vielä koko -seuraavan päivän ja tulimme vasta illalla perille. Nyt kulkee saman -matkan puolessakolmatta tunnissa. Niin suuri on eroitus höyryn ja -hevosen voiman välillä. - -Rautatiellä kulkeminen on hyvin merkillistä ja samalla myös huvittavaa. -Onpahan se lystiä, kun enemmän kuin kolmen peninkulman vauhdilla -tunnissa lennetään eteenpäin. Kun ajetaan kyydillä tahi omilla -hevosilla ja ajaja heiluttaa ruoskaansa, niin aina tulee sääli -hevois-parkoja, joiden useinkin kovimmassa päivän helteessä, jolloin -ihminen tuskin käydäkään tahtoisi, täytyy juosta ja vielä päällisiksi -vetää raskaita vaunuja suurissa vastamäissä ja paksussa hiedassa. Jos -seutu on kaunista, niin tosin mieluisemmin kuljen omilla hevosilla kuin -rautatietä; mutta joutuisasta ja halvemmasta matkan perille -pääsemisestä on kuitenkin niin paljo hyötyä, että jokainen ennemmin -lähtee rautateisin. Serkkuni Kaarle, jonka kanssa monta kertaa -matkustin, ei koskaan voinut suostua tähän joutuisuuteen ja kiireesen. -Kertaa useammin tapahtui, että kun hän issikan vaunussa ajaen tuli -rautatienkartanoon, niin jopa vihelsikin höyryveturi (lokomotivi) ja -vaunujuna meni menojaan. Ensi kerralla hän kyllä huusi: "odottakaa, -odottakaa! minä kanssa tahdon mukaan tulla!" mutta höyryveturilla ei -ole korvia, se menee vaan nenäänsä myöten eteenpäin; höyrylaiva ehkä -olisi minuutin odottanut, mutta höyryvaunu ei huoli mistään. Kerran -taas tuli Kaarle serkkuni oikeaan aikaan ja pääsi mukaan. Tiellä tuli -hänen nälkä, hän astui ulos vaunusta Hyvingällä ja meni yhdessä muiden -matkustajain kanssa pysäyspaikan saliin syömään. Pikaisesti ryntäävät -kaikki pöydän eteen, kuka ottaa kupin kahvia, kuka pyytää putelin -olutta, mikä sieppaa voileivän juuston kanssa, mikä voileipää ja -vasikanpaistia. Kaarle serkku tunkeikse verkalleen edes ja silmäilee -ruokia; kahvi on hänestä ylen kuumaa, olut liian väkevätä, juusto -kuivaa, vasikanliha liian vähän paistettua, paras lienee ottaa puteli -seltterivettä: ei toki, onpahan leivoskakkukin kylläksi. Istuu sitte -pöydän ääreen, panee piippuunsa ja sytyttää sen, ja asettaa lautasen -eteensä. Jo viheltää lokomotiivi. Mitä nyt? joko juna lähtee? "Tule -pian!" huudan minä. Kaarle serkku ottaa muristen leivoskakkunsa, -unohtaa piippunsa ja toruelee koko seuraavan välin. -- Mutta niinpä sen -aina käy, joka lapsuudessaan on tottunut hitaaksi eikä ottamaan ajasta -vaaria. Toivoni on, lapsi kullat, ett'ei kukaan teistä ole serkku -Kaarlen tapainen; mutta jos kuitenkin joku ansaitsee saada nimen serkku -Hitainen, niin hän aina muistakoon, että hänen pitää mennä eteenpäin -höyryllä, sillä muuten hän jää kaikista muista ihmisistä perään, ja -sepä se pahinta on. Eteenpäin, lapset, eteenpäin, näin kuuluu aina -elämässä? -- Hyvästi nyt vaan! - - - - -VII. - -Aarniometsä. - - -Kun matkalle lähdetään, niin tavallisesti paljon uutta nähdään. Tähän -asti olen kertonut teille kaikenlaista siitä, miten eri tavalla -matkustetaan, vaan en ensinkään, mitä matkoillani olen nähnyt. Sen nyt -tahdon tehdä. Hyvinpä tietänette, lapsi kullat, mikä metsä on, sillä -tietysti joskus olette semmoisen läpitse kulkeneet; mutta mikä -aarniometsä on, sitäpä hyvin harvat teistä tietänevät. Kylläpä -aarniometsässäkin on lapsia, mutta tuskinpa ainoakaan näitä kirjeitäni -sinne tulee. Aarniometsä on metsäin seassa sama kuin jättiläinen -ihmisten joukossa, nimittäin hyvin iso ala maata, johon mahdottoman -suuria ja vanhoja puita on kasvanut ja jotka ovat sidottuina toisiinsa -pensailla ja muilla kasveilla, niin ett'ei semmoisessa metsässä -ollenkaan saata kävellä niinkuin meidän metsissä. Senlaisia -aarniometsiä tavataan kaukaisissa maissa, missä vähä ihmisiä asuu ja -missä puut siis saavat vuosisatoja kasvaa rauhassa kenenkään estämättä. -Meillä kaadetaan puut osittain huoneiden ja laivojen rakentamiseksi, -osittain poltettaviksi. Meidän metsissä on myös eläimiä, vaan -ainoastaan jäniksiä, kettuja, susia ja karhuja: mutta aarniometsissä -saa nähdä useita julmia petoeläimiä, joita vaan eläimistöistä eli -menaserioista ja kuvakirjoista olette tulleet tuntemaan. Lienen jo ehkä -puhunut minulla olevan niin kovin suuren halun matkustaa; mielelläni -tahtoisin oppia tuntemaan koko maan, vieläpä mennä kuuhunkin, jos vaan -mahdollista olisi; mutta sinnepä eivät ihmiset pääsne, sillä vaikka -ilmalaivalla voi päästä pilviin saakka, niin sieltä vielä on matkaa -kuuhun. Minä olen jo nähnyt paljon asioita, olen nähnyt isoja -kaupunkeja, pieniä kaupunkeja, kyliä, metsiä, peltoja, niittyjä, -puutarhoja. Mutta kun aina olin ollut ihmisten parissa, aina -semmoisilla seuduin, joissa heti saatoin nähdä ihmisten käsien työtä -tehneen; niin nyt olin aivan utelias näkemään, miten laita on niissä -paikoin, missä ei ihmisiä oleskele. "Aarniometsä", arvelin minä, "sepä -oikein ihmeelliseltä näyttänee. Siellä ei ole ihmisen jalka käynyt -milloinkaan". Läksin siis menemään, ajoin troskalla rautatienkartanoon, -sieltä rautatietä Helsinkiin, täällä höyrylaivalla "Aleksander" -Lyypekkiin ja sitte Hampurista purjelaivalla Amerikaan. Siellä tulin -ensin suureen kaupunkiin, sillä aarniometsiä ei heti meren rannalla -ole. Tässä kaupungissa tapasin erään miehen, joka mieli myödä minulle -jonkun alan aarniometsää. Hän näytti minulle kartasta, missä se oli, -minä maksoin hänelle vähäisen summan rahaa ja läksin sitte etsimään -metsätilustani. Minä tiesin saavani siellä olla ihan yksin enkä -löytäväni mitään huonetta enkä mitään ruokaa; tiesin pitävän itse -rakentaa huoneeni ja itse hankkia ruokaa. Huoneuksen rakentamista -vasten täytyi minun kaataa puita aarniometsästä ja sitä en voinut tehdä -kynäveitsellä, joka oli taskussani. Aarniometsässä pitää oleman -salvomiehenä ja sentähden ostin työkaluja. Wielä oli hankkiminen -itselleni pyssykin, jolla saatoin ampua paistin itselleni, sekä myös -maanviljelykaluja maata muokatakseni ja potaatteja istuttaakseni. Sitte -kuljin monta päivää erästä, Mississippi nimistä, jokea ylöspäin ja -tultuani siihen paikkaan, kussa piti nousemani maalle, otin suuren -kaluarkkuni ja läksin hakemaan likimmäistä uudistilallista. Tämä oli jo -varallinen mies ja häneltä vourasin hevoset ja rattaat mennäkseni -omaan aarniometsääni. Viimein jo yksinäni olinkin arkkuineni -jättiläis-metsässä. Kuinka toisin oli minusta kaikki kuin mitä olin -odottanut näkeväni. Puita, puita, yhä vaan puita, pensaita, pitkää -heinää, kaikenlaisia kasveja, kaikkia sekaisin, ei ensinkään aukeata -maata. Huonetta rakentaakseni täytyi minun ensin raivata maa. -Arvannette sen, mihin pulaan minä jouduin, vaikka oli kaikenlaisia -kapineita. Kuitenkaan ei hätäni ollut niin suuri kuin ensi alussa -luulin. Naapurini, jotka jo jonkun aikaa olivat asuneet aarniometsässä -ja joilla oli huonerakennukset ja pellot, tekivät minulle apua. -Muutamassa viikossa tuli pölkkyhuoneeni valmiiksi. Se tehtiin pyöreistä -puunrungoista, jotka pantiin päälletyksin, ja siinä oli ikkunat -kolmella puolen ja ovi neljännessä seinässä. - -Nyt minä siis olin uudistilallinen -- siksi nimittäin sanotaan -maanviljelijöitä Amerikan aarniometsissä. Useinkin asuvat -uudistilalliset monen peninkulman päässä toisistaan. Jolla on -vaimo ja lapsia, hän kyllä saa eletyksi täänlaisessa yksinäisyydessä; -mutta minä kun olin vallan yksin, niin tämä oloni useinkin oli -minusta kamalata. Lähimpinä naapurinani oli hirviä, villikissoja, -metsäkalkkunoita, käärmeitä, sammakoita, karhuja, kukkarohiiriä, j.m. -Jos minua halutti tulla ihmisten pariin, niin täytyi käydä kuusi -seitsemän virstaa aarniometsän läpitse. Kolme vuotta jaksoin minä -kärsiä tämmöistä elämää, mutta sitte mielestäni jo olin saanut -tarpeekseni, sillä uteliaisuuteni oli tyydytetty. Tulikin sitte -luokseni muuan mies, joka mieli ruveta asumaan tässä. Naapurini olivat -nimittäin hänelle kirjoittaneet täällä olevan kaupaksi pölkkyhuoneuksen -ynnä myös peltomaita. Mies oli iloinen, kun sai ostaa valmiit -kasvumaat, ja minä möin hänelle kaikki, yksin työkalunikin. Itse läksin -sitte jalkaisin Mississippi-joelle, sitte höyryveneellä Nev-Orleansin -kaupunkiin ja sieltä purjelaivalla kotiin takaisin. Kuinka minä -iloitsin, kun taas olin kotona! Kaikkialla on hyvä olla, mutta kotona -parhain. Jumala oli kanssani aarniometsässäkin, mutta mieleni oli vaan -kotiin ja sitä ikävöitsin. Erinomaisen mielelläni minä matkustelen, -mutta paras on kuitenkin ollakseni kodissa. - -Tulevassa kirjeessäni juttelen teille amerikalaisesta farmista eli -maatilasta ja uudistilallisista. - - - - -VIII. - -Farmi. - - -Wiimeis-kirjeessäni lupasin puhua teille jotakin amerikalaisesta -farmista. "Farm" on englanninkielinen sana ja merkitsee vähempää -maatilaa: "farmer" on tilan vouraaja tahi tilanhaltija. Amerikassa -sanotaan farmeriksi niitä, jotka joko itse ovat tehneet jonkun alan -aarniometsää viljamaaksi taikka ostaneet valmiin uutistilan. Joka -ihmisen pitää tekemän työtä, muuten hän ei ole ansainnut sitä, että -Jumala on lahjoittanut hänelle terveet jäsenet ja hengenlahjat. Ihmisen -työnteko on hänen erilaisen tilansa mukaan yhteis-elämässä. Wirkamies -tekee työtä päällänsä ja kynällänsä, samoin myös oppinut. Sotamies -oppii käyttämään aseitansa, käsityöläinen harjoittaa ammattiansa. Myös -keisarikin työskentelee hyvin ahkerasti ja onkin hänellä kovin vaikeita -töitä. Ylenkatsottava on jokainen, joka ei työhön kykene tahi jolta -työtä puuttuu. Myöskin vaimoihmisten pitää oleman ahkeria, niinikään -lastenkin; saattavatpa pienoisetkin kehittää tilkoja, kutoa -sukkasiteitä, palmikoita, pistellä ompelumeistiä eli mynsteriä, -piirrellä j.m. Ihminen on luotu tekemään työtä, ja toisaalta taas on -niitäkin ihmisiä, joiden täytyy työtä tehdä voidaksensa elää. Niin on -erittäinkin maanviljelijäin laita. Nyt vien teidät amerikalaisen -farmerin luokse. Tuossa hän asuu pölkkyhuoneessansa, jonka hän on -rakentanut naapuriensa avulla. Mutta hän tarvitsee ruokaakin. Ensi -aikoina häntä naapurit auttavat, lainaavat hänelle leipää ja -potaatteja, mutta vaan niin kauan, kunnes hän on kaatanut kaikki -huoneen ympärillä seisovat puut, vääntänyt kannot ja juuret maasta ylös -sekä kyntänyt ja kylvänyt. Jos uusi farmeri on laiska, niin hän voi -kuolla nälkään tilallansa; mutta jos hän tekee työtä, niin hän saa -enemmän satoa kuin vuodessa tarvitsee, jotta voipi myödä mitä yli on. -Minä tunsin erään herra John'in, jolla oli kaunis farmi ja jonka luona -asuin kokonaisen vuoden sitte kuin olin oman farmini myönyt. - -Herra John oli kauan elellyt aarniometsässä ja hänen läheisyyteensä oli -asettunut koko joukko perhekuntia; monen peninkulman laajuudella oli -pölkkyhuoneita ja niiden ympärillä viljamaita, ja herra Johnin farmi -oli melkein niiden keskellä. Joka farmilla asui perhekunta, muutamilla -oli palkollisiakin, vaan ei suinkaan usealla, sillä tavallisesti -farmeri itse vaimonensa ja lapsinensa toimittaa kaikki työt. Kirkkoa ei -tällä seudulla ollut; jumalanpalveluksessa käydäkseen täytyi niiden -asujanten kulkea pitkät matkat. Mutta kaikki kuitenkin kaipasivat -keskenäistä yhdistymistä palvelemaan Jumalata, josko ei mihinkään -kirkkoonkaan papin tykö. Myöskin mielivät asujamet panna koulun -toimeen, sillä yksityisten perheitten oli kovin vaikea opettaa -lapsiansa, kun ei kellään siihen ollut aikaa. Niinpä sitte herra John, -hän kun asui kaikkein naapuriensa keskellä, päätti rakentaa koulutalon -ja ehdoitteli minua koulumestariksi. Minulla ei ollut mitään sanomista -sitä vastaan ja lupasin jäädä tänne siksi kuin erään farmerin poika, -joka oli lähtenyt Europaan oppimaan ja harjautumaan koulunopettajaksi, -sieltä palajaisi takaisin. Muutamassa viikossa valmistui koulutalo. -Siellä minä istuin lapset ympärilläni ja opetin heille uskontoa, -lukemista, kirjoitusta ja luvunlaskua. Sunnuntaisin kokoontuivat suuret -ja pienet koulutaloon ja minä luin heille raamattua ja pidin rukouksia. -Suurella mielihyvällä vielä muistelen tätä aikaa. Matkanhaluinen Risto -setä oli nyt sidottuna kiinni isoksi aikaa. Saatonpa melkein sanoa sitä -vuotta suloisimmaksi koko iässäni, jonka elin koulunopettajana -farmilla, ja tästä virasta en luopunutkaan ennen kuin se uusi opettaja -saapui paikalle. Minun koululapseni saattaisivat olla esikuvana teille, -sillä he olivat ahkerampia kuin tavalliset koululapset Europassa. -Auringon nousussa piti heidän ruveta auttamaan vanhempiansa karjan -hoidossa ja toimittamaan kaikenlaisia askareita; koulutunnit oli minun -sovittaminen näiden töiden mukaan. Te, ystäväiseni ette voi ajatella ja -arvata, kuinka monet tehtävät näillä farmerien lapsilla on. Muistakaa -heitä, kun teillä joskus ei ole halua heti tehdä sitä työtä, joka -tehtäväksenne on pantu. Täyttäkää aina velvollisuutenne, olkaa -tottelevaiset ja elkää milloinkaan unhottako Jumalan antamaa käskyä: -"rukoile ja tee työtä!" - - - - -IX. - -Sokerimaa. - - -Kuka lyö vetoa mun kanssani? Minä sanon: kaikki lapset syövät -mielellänsä sokerikakkuja, leivoksia ja marjahilloja, juovat mielellään -suklaata ja muuta, joka vaan makeata on. Eipä kukaan lyö vetoa, sillä -ei kukaan lausu minun väitöstäni vastaan, kaikki ovat vakuutetut siitä, -että minulla on oikein mielehistä ruoan höystettä. Senpä vuoksi -luulenkin teitä huvittavan saada kuulla jotakin sokerin kodista. Joku -aika sitte kuulin puhuttavan eräästä tyttösestä, joka piti niin paljon -äitinsä sokerituosasta, vaan ei milloinkaan uskaltanut anoa -sokeripalaa, vielä vähemmän ottaa semmoista ilman luvatta. Tämä -tyttönen päätti laittaa itsellensä sokerimaan. Kun isä keväällä panetti -potaatteja isoon peltoon, niin tyttö ahkerasti kaiveskeli oman -puutarhansa pienessä penkissä. Saatuansa maan hyvin pehmitetyksi -ripotteli hän siihen sokerimuruja. Siitäpä nyt tuli aika juhla; ei -kuitenkaan mikään elojuhla tyttöselle, vaan pienille lintusille, jotka -nokkivat kaikki sokerin muruset suuhunsa. Wanhemmat tosin nauroivat -vähän, mutta samalla he myös sanoivat Jumalan antavan ainoastansa -siemenien kasvaa, esimerkiksi kauran, rukiin ja nisun jyvien, niin myös -potaattien j.n.e. Te, pikku ystäväni, jo kaiketi tiedätte ett'ei -valmista sokeria voida kylvää eikä koota. Mutta mistä sitte sokeria -saadaan? Farmilla asuessani minäkin joka vuosi kokosin sokeria; mutta -minulla ei mitään sokerin kasvatusmaata ollut, sokeria juoksi minulle -puista vaan. Mississippi-joen luona nimittäin kasvaa erästä puunlajia, -nimellä sokerivahteri, jonka nesteestä eli mahlasta sen maan asukkaat -keittävät sokeria. Kun neste keväällä puihin kohoaa, niin ne saavat -uudet lehdet. Tähän aikaan vuotta on sokerivahterin neste hyvin -makeata. Silloin minä ja naapurini muutimme muutamiksi päiviksi -metsään. Siellä oli meillä erityinen pölkkyhuone, jonka suuressa -liedessä oli tilaa avaroille rautapadoille. Sokerivahteriin väännettiin -reiät, niihin pistettiin pienet putket ja niiden alle asetimme sangot. -Sokerineste sai sitte valua sankoon, tästä se kaadettiin pataan ja -keitettiin siinä. Sen makean nesteen alle tekeytyi nyt siirappia, joka -jäähdyttyänsä hyytyi sokeriksi. Tällä tapaa ei kuitenkaan saada -semmoista sokeria, jota puodista ostetaan, sillä sitä valmistetaan -sokeriruovon tahi valkojuurikkaan nesteestä. - -Amerikassa on suuria sokerimaita. Sokeriruokojen kypsyttyä lyödään ne -poikki ja kaikki neste puserretaan ulos. Tämäkin neste keitetään ja -sitä sanotaan sitte sokerisannaksi, josta sittemmin isoissa -vaaprikoissa suurella työllä valmistetaan niin sanottuja sokerikekoja. -Sokerin kasvatusmailla Amerikassa tarvitsee niiden omistaja monta -ahkerata kättä hoitamaan niitä. Kun meidän maassa maanviljelijä mielii -kyntää peltonsa ja korjata eloa, niin hän joko pestaa itsellensä -palkollisia taikka työmiehiä päiväpalkalle. Niille ihmisille, jotka -tahtovat hänen luonansa työtä tehdä, sanoo hän: "minä annan teille -asunnon, ruoan ja palkkaa, tahdotteko tulla palvelukseeni?" Työntekijät -suostuvat siihen ja jäävät olemaan hänen luonansa niin kauan kuin -isäntänsä tahi he itse tahtovat. Amerikassa tosin myös saattaa pestata -työväkeä; mutta siellä on myöskin tapa ostaa työmiehiä samoin kuin -pöytiä ja kaappeja ostetaan. Semmoisia sanotaan orjiksi. Toisilla on -jyviä, voita, villoja, kankaita ja muuta tavaraa kaupaksi, toiset taas -ostavat näitä, kun näitä tarvitsevat. Amerikassa pidetään -orjamarkkinoita, joissa saapi ostaa mustia työntekijöitä. Ken jonkun -neekerin ostaa, hän saa tehdä hänen suhteensa mitä vaan tahtoo, ja -neekeri ei saa koskaan lähteä herransa luota; ei sittekään, vaikka -tahtoisi hakea itsellensä toista palveluspaikkaa, sillä hän on herransa -oma juuri kuin mikä pöytä tahi pytty. Saattaapa herra vielä myödäkin -hänet, jos tahtoo. Tämä tällainen asia on kovin surkeata ja se on -nostanut paljon riitaa ja sotaa maailmassa. Useat herrat pitävät -orjiansa hyvin pahasti; mutta on niitä joukossa parempiakin ja sen -minäkin näin. Tunsin siellä Amerikassa erään englantilaisen herran, -nimeltä Harris, joka oli suuren sokerimaan isäntä. Häntä neekerinsä -sydämellisesti rakastivat, sillä hän oli isänä heille ja piti heistä -huolta kaikella tapaa. Harris herralla oli kaksi lasta, poika William -ja tytär Alice. He usein leikkivät neekerien joukossa ja hyvin -erinomaista oli nähdä näitä kahta heleänvalkeata lasta pikimustain -työmiesten joukossa. Heidän paras ystävänsä kuitenkin oli David, sillä -hän teki kaikkia mitä suinkin voi heitä huvittaaksensa. "Mistä saisimme -opettajan Williamille ja Alicelle?" sanoi kerta Harris. David oli -opinhaluinen nuorukainen, hänpä tarjoutui näiden opettajaksi. Isä -nauroi sydämen pohjasta, sillä David ei itsekään osannut lukea eikä -kirjoittaa. Mutta lapset olivat vielä pieniä ja musta David tahtoi -ruveta käymään koulua oppiaksensa lukemaan ja kirjoittamaan. "No", -ajatteli isä, "jos pojalla on niin hyvä halu käydä koulua, niin käyköön -sitte". Lähitienoossa oli koulu. Sinne lähetettiin David ja pantiin -pieninten lasten joukkoon. Hän oli niin erinomaisen ahkera ja -tarkkaavainen, että opettaja pian rupesi opettamaan häntä yksin. David -oppi nyt ei ainoastansa lukua ja kirjoitusta vaan myös uskonoppia, niin -että voi tulla kastetuksi. Hänen vanhempansa eivät olleet kristityitä, -vaan pakanoita, ja semmoisena hänkin oli tullut Afrikasta meren yli -Amerikaan. Kun hän oli kasteen saanut, olivat molemmat lapset jo -kasvaneet niin suuriksi, että hän saattoi ruveta opettamaan heitä. -David piti heistä paljon ja he hänestä, niin että lukeminen edistyi -oikein hyvin. Väliajoilla luki David hyviä kirjoja ja oppi niistä yhä -enemmän, niin että saattoi monta vuotta olla lasten kotiopettajana. Kun -nämät sitte lähetettiin muutamaan Londonin koululaitokseen, seurasi -David myötä ja luki yliopistossa niin paljon, että pääsi papiksi. -Sittemmin palasi hän Amerikaan sekä käännytti ja kastoi kristinuskoon -paljon neekerejä. - -Ei muuta kuin hyvästi nyt, lapsikullat. Jos eläessäni vielä kerta tulen -Amerikaan, tottahan saan sanoa terveisiä teiltä sille hyvälle -Davidille. - - - - -X. - -Teen saanti. - - -Tämän edellisessä kirjeessäni kerroin teille sokerimaista Amerikassa; -tänäpänä saatte kuulla, miten teetä saadaan. Eihän tee sokeritta maistu -hyvältä, eikös niin, ystäväiseni? Wanhempanne eivät varmaankaan anna -teidän juoda semmoista teetä, jota meillä kasvaa, osittain puissa, -osittain niityillä. Wallan pienet lapset, jotka vielä kehdossa -makaavat, saavat juoda saunakukista keitettyä teetä. Näiden pienoisten -parkuessa ajattelee äiti: "mun pikku nukkeni lienee kipeä", ja käy -kohta tuomaan vähän saunakukkia, kaataa kiehuvaa vettä päälle, -juoksuttaa sille teeveden siivilän läpi, panee sokeripalan kuppiin ja -antaa lapselle muutaman teelusikallisen. Kun isommat lapset ovat -vilustuneet ja yskivät, niin he peitetään sänkyyn ja heillekin annetaan -teetä, että tulisivat hikeen: tämä tee on seljapuun teetä eli -rintateetä. - -Mutta se tee, jota aika ihmiset juovat, tuodaan samoin kuin kahvikin, -Kiinasta. Sillä pojalla tahi tytöllä, joka tuntee Risto setän ja lukee -hänen kirjeitänsä, pitää aina oleman kartta käsillä. Kuka tietää -Kiinasta, josta teetä saadaan? Mikä Kiina on? Etsipä se nyt kartasta. -Jos äitinne tahi vanhempi sisarenne lukee teille näitä kirjeitä, hepä -varmaan näyttävät, missä Kiina on. Se suuri ja lavea maa Aasiassa on -nimeltään Kiina. Siellä asuvat Kiinalaiset, jotka pitävät hyvin -eriskummaisia hattuja ja niskansa takana pitkää hiuslettiä. Kiina on -hyvin merkillinen maa ja Kiinalaiset ovat viisasta kansaa ja hyvin -taitavia käsitöiden tekijöitä. He valmistavat oivallista silkkiä ja -vahvoja pumpulikankaita ja erittäinkin kaunista posliinia. Ehkä joku -teistä on nähnyt pieniä kiinalaisia kahvikuppiakin? Muinoin eli Kiinan -mailla eräs hyvin oppinut ja hurskas mies, nimeltä Konfucius: hän sääsi -Kiinalaisille hyviä lakeja ja antoi heille useita hyviä neuvoja sekä -perusti uskonnon, jota useimmat Kiinalaiset tunnustavat. Tähän asti on -ollut vaikea päästä Kiinan maahan, jonka vuoksi ei kristityitä -lähetyssaarnaajoitakaan ole saanut tulla sinne saarnaamaan niinkuin -muille pakanallisille kansoille. Kiinalaiset karttavat yhtymistä muiden -kansain kanssa ja tahtoisivat kaikkia ennemmin elää kuin suljettuina -linnoihin. Senpä vuoksi he rupesivat rakentamaan muuriakin koko -valtakuntansa ympäri. Wasta nykyisempinä aikoina on Europalaisille -onnistunut päästä likempään yhteyteen kiinalaisten kanssa. Kauppamiehiä -jo ennenkin pääsi sinne, mutta vaan muutamiin harvoihin satamoihin. -Näihin he saivat jättää tavaransa sekä vaihettaa niitä teehen ja -posliiniin; mutta sen tehtyä täytyi heidän heti kohta purjehtia pois -eivätkä saaneet mennä edemmäksi sydänmaille. Paljon olen matkustellut, -mutta Kiinassa en vielä ole käynyt, vaikka minua kovin haluttaa tulla -tuntemaan Kiinan merkillistä kansaa. Teetä, josta nyt mielin kertoa -teille, kasvaa siellä paljolta. Teepensaan lehdet riivotaan pois, kun -niiden kokoamisen aika on tullut, kuivataan sitte ja sullotaan -laatikkoihin. Suomeen tuodaan teetä joko purjelaivalla taikka maata -myöten Siperian ja Venäjän kautta. Jos katselette karttaa, niin näette, -kuinka pitkät matkat teen pitää kulkea, ennenkuin tulee mammanne -teetuosaan. Merta myöten tuotu tee ei ole niin hyvää kuin se, jota -kauppamatkueissa tulee Venäjälle, mutta tämä jälkimmäinen onkin paljoa -kalliimpaa. - -Kun äitinne joskus antaa teidän juoda hiukan verran teetä, niin ette -saa unhottaa, että teidän tulee siitä kiittää kiinalaisia, ja että -sokerin, joka sen makeaksi tekee, ovat neekerit viljelleet Amerikan -Länsi-Intiassa. Mutta maidon, jota äiti kaataa kuppiinne, on Suomen -lehmä antanut. - - - - -XI. - -Sukelluskello. - - -Edellisissä kirjeissäni olen teille puhunut niistä eri -matkustuslaaduista, joita ihmiset nykyjänsä voivat käyttää. Olen -kertonut matkavaunuista, joita käytetään, missä ei ole rautateitä, -niinikään höyryvaunuista sekä aluksista, joilla vesiä kuljetaan; sitte -vielä ilmalaivasta ja myöskin erämaan laivassa. Tänään aion sanoa pari -sanaa semmoisesta kulkemisen tavasta, jota ei käytetä maalla, ei -merellä, ei ilmassa, vaan meren pohjaan menemiseksi. Tiedättehän, -lapset, että veteen pudonneet ihmiset hukkuvat, jos eivät osaa uida -taikka muut eivät vedä heitä ylös; ja nyt sanon minä saatettavan -oleskella meren pohjassakin. Niitä ihmisiä, jotka rupeavat näin -eriskummalliselle vesimatkalle, sanotaan sukeltajiksi. Ihminen -tarvitsee ilmaa elääksensä, hän hengittää ilmaa sisäänsä ja taas ulos: -mutta ilmattomassa paikassa täytyy hänen tukehtua. Jos hän es:ksi -pantaisiin johonkin tiiviisen arkkuun ja kansi kopahutettaisiin kiinni, -niin hän hirmuisissa tuskissa kuolisi. Meren pohjalla on paitse kaloja -hyvin paljo merkillisiä aineita, niinkuin kauniita koralleja, -helmisimpukoita j.m. Ihmiset käyttävät niitä koristeiksi ja kaikille -luonnon ystäville on hyvin huvittavaista katsella näitä esineitä. -Näiden saamista varten meren pohjasta ylös ilmoihin on muuan keino -keksitty. Sukeltaja lasketaan sukelluskellossa alas veteen. Ajatelkaapa -olevaksi hyvin suuri kello, joka pannaan kumoon sukeltajan päälle. Tämä -siellä kellon alla kiinnittää ketjuilla itsensä kellon laitoihin. Nyt -vaipuu kello veteen, vettä tulee alapuolesta sisään, mutta nousee vaan -noin puoliväliin kelloa. Tämän yläpuoleen jääpi ilmaa, joka ei pääse -pois. Sukeltajan suu ja nenä eivät siis ole vedessä, vaan voimat -hengittää ilmaa, s.o. hän ei saata veteen kuolla. Mutta sittekään ei -ihminen voi kauan olla veden alla upoksissa, sillä siinä ei ole kyllä, -että saa ilmaa elääksensä, vaan ilman pitää myös olla puhdasta ja -raitista. Ihmisen uloshengittämä ilma on pilautunutta: vähässä ajassa -on hän henkimällä vetänyt itseensä kaiken puhtaan ilman kellosta ja -täyttänyt tämän vahingollisella hengellä. Ja kun näin on tapahtunut, -niin hänen heti täytyy tukehtua. Sukeltaja tuntee vallan hyvin, milloin -puhdas ilma on loppunut, ja silloin hän ravistaa rautavitjoja, joissa -kello riippuu, ja hänet vedetään jälleen ylös. Sukelluskellon -etupuolessa on lasinen ikkuna, josta sukeltaja näkee ympärillänsä meren -pohjassa olevat esineet. - -Tultuansa semmoisiin paikkoihin, missä näkee koralleja ja -helmisimpukoita, antaa hän merkin laivassa olevalle väelle, joka nyt -pysähyttää kellon, kunnes hän on kerännyt minkä löytää taikka tarvitsee -uutta ilmaa. Nykyiseen aikaan on myös vaatteita nahasta tahi gummi -elasticumista, jotka ovat niin vedenpitäviä, ett'ei sukeltaja -tarvitsekaan kelloa. Hän pukee nämät vaatteet yllensä ikääskuin -hansikan. Silmien edessä on ikkuna. Ilmaa hän saapi putken kautta, joka -riippuu sen ketjun vieressä, jolla hän laskeutuu alas. Kuitenkin on -hyvin vaikeata aina saada hänelle tarpeeksi raitista ilmaa. -Wastenluontoista ja vaarallista ainakin semmoinen sukeltajan työ on, -mutta hyvin ihmeellistä kuitenkin lienee siellä meren pohjalla -oleminen. Saksalainen runoilija Schiller on kauniissa runoelmassaan, -nimeltä "Sukeltaja", erinomaisen kauniisti kuvaellut siellä elämisen. -Hän kertoo eräästä kuninkaasta, joka viskasi kalliin pikarin mereen ja -kehoitti nuoria ritarejansa noutamaan sitä takaisin. Joka nyt tahtoi -mennä pikaria etsimään, hänelle oli kova vaara tarjona. Muuan nuori -ritari uskalsi ruveta tähän vaaralliseen yritykseen ja hänellä olikin -onni löytää pikari, joka oli tarttunut korallin sakaraan. Tällä paikkaa -käypä kova merivirta sinkautti hänet takaisin ylös meren pintaan. Mutta -niin onnellisesti ei useamman kerran voinut käydä. Waan olipa kuitenkin -kuningas niin julma, että vielä toisteen viskasi pikarin aaltojen -sekaan; se rohkea nuorukainen syöksi toistamiseen itsensä mereen, mutta -eipä enää palannutkaan. - -Kun vastedes koulussa saatte lukea saksaa, niin saanette oppia ulkoa -tämän kauniin runoelman. Jos sitte oikein hyvin osaatte lukea sen minun -kuullakseni, niin minäpä mielelläni kuuntelen. Mutta jos se oraillen ja -huonosti käy, niin paikalla lähdenkin pois. Woikaa nyt hyvin vaan! - - - - -XII. - -Wuorikaivanto. - - -Monella eri tavalla olette te, ystäväiseni, kulkeneet kanssani ympäri -maailmaa, milloin maalla, milloin ilmassa, milloin taas vesillä ja -veden alla. Nyt aion vielä lähteä kanssanne vähän matkaa maan sisään. -Tätä kulkua varten emme tarvitse vaunuja hevosineen, emme höyryveturia, -emme laivaa emmekä sukelluskelloa, vaan ainoastaan jonkinlaisen kopsan -tahi sangon, joka lasketaan alas juuri kuin kaivoonkin. Että maa on -suuri ja lavea, sen jo tiedätte, niinikään sen olevan melkein omenan -muotoisen. Mutta mitä tämän omenan sisässä on, sitä ei kenenkään -ihmisen silmä vielä ole nähnyt. Oppineet miehet kuitenkin arvelevat -sen keskuksen, sen sydämen olevan tulta täynnä. Ihmiset ovat -uteliaisuudessaan keksineet keinoja päästäksensä maan sisään, mutta -tulisydämeen saakka eivät ole tulleet. Ovat vaan saaneet tungetuksi -pikkuisen matkaa, melkein sen verran kuin omenan kuori on itse omenan -suhteen, jos maan siihen vertaamme; mutta sekin jo meidän mielestämme -on melkoinen syvyys. - -Niissä paikoin maata, joita ihmiset tähän asti ovat voineet tutkia, -löytyy hyvin merkillisiä ja arvoisia aineita, es:ksi kivihiiltä, jota -käytetään kuumennukseksi ja lämmitykseksi, metallia, joista -lukemattomia kaluja tehdään, kuten rautaa, vaskea j.n.e. sekä kultaa ja -hopeata, jota rahaksi lyödään. Me emme ensinkään voi ajatella, kuinka -ihmiset voisivat tulla toimeen ilman metallitta. Jos silmäilette -ympärillenne, niin näette, miten niin monta lukematonta kalua ja -kapinetta on tehty metallista: veitsi, jolla leipää leikataan, lusikka, -jolla soppaa syötte, vaskikolikka, jolla leipä maksetaan. Ennenkuin -tätä edemmäksi luette, pitää teidän nyt heti kohta minulle luetella -kymmenen tahi kaksikymmentä eri esinettä, jotka joko kokonansa taikka -vaan osaisi ovat raudasta. - -Menemistä maan sisään sanotaan kaivosmutkaksi. Minä olen ollut monessa -vuorikaivannossa, minut on laskettu alas tynnyrissä ja köysissä, -yhdessä vuorimiesten kanssa taikka yksinäni. Hyvin kummalliselta tuntuu -semmoinen pimeään ja syvään kaivoon laskeutuminen, yhä vaan syvää -syvempään, jonneka, senhän arvaatte, ei ainoatakaan valon-sädettä -pääse. Jokaisella, joka sinne menee alas, on pieni lamppu sidottuna -joko rinnan eteen taikka lakkiin. Merkillisin kaikista näkemistäni -vuorikaivoksista on Wielizka'ssa, lähellä Krakovan kaupunkia -Karpati-vuorten juurella. Sieltä ei kuitenkaan saada kivihiiliä eikä -mitään metallia, vaan suolaa. Tämä suolakerros sanotaan noin kuusisataa -vuotta sitte tavatuksi ihan sattumaltaan. Puolan kuninkaan Boleslav -VI:nen puoliso oli kadottanut vihkisormuksensa. Tätä sormusta -ehtimiseen etsittäessä löydettiin suolakerros muutaman vuorihalkeaman -pohjassa. Tässä vuorikaivoksessa on neljä kertaa päälleksyttäin ja joka -kerrassa on monta monituista huonetta ja salia ja käytävää, juuri kuin -äärettömän suuressa palatsissa. Mutta tämän suuruista palatsia ei ole -kellään keisarilla, sillä se on kahta peninkulmaa pitkä ja kaikissa -käytävissä on mittaa noin 120 peninkulmaa. Ajatelkaapa nyt sitä -semmoista matkan pituutta. Kun joskus kuljette yhden peninkulman, niin -sehän jo on kuinka pitkä; ja täällä saatatte kuleskella 120 sen vertaa -ja aina nähdä jotakin uutta. Itse vuorilaitoksessa on muutamin paikoin -juuri kuin olisi jossakin loihtulinnassa. Kaivoksen ollessa valaistuna -suolapatsaat ja seinämät kiiltävät ja välkkyvät timanttien tavoin. -Paljon muun seassa on täällä kaivoksessa kuusitoista lammikkoakin, -joissa veneillä soudellaan. Yhdessä salissa on mitä kauniimpia -koristuksia, jopa kokonainen kynttiläkruunukin suolasta; tämä nimittäin -on kivi-suolaa, sillä keittosuolasta ei saata tehdä semmoisia teoksia. -Keittosuolaa valmistetaan kivisuolasta, mutta saadaan sitä meren -vedestäkin. Yhteen kaivoskertaan on rakennettu pieni kirkkokin, jossa -entisiin aikoihin joka sunnuntaina pidettiin jumalanpalvelus. Siellä on -työssä tuhat työmiestä sekä kuusikymmentä hevosta, jotka vetävät suolaa -semmoisiin paikkoihin, joista sitä vivutaan ja nostetaan ylös maan -päälle. Näillä hevosilla ovat tallinsa maan sisässä ja ne ovat yötä ja -päivää täällä maan alla. - -Miten ihmeellisen kaunis kuitenkin luonto on! Mihin vaan matkustaa ja -mihin katsoo, joka paikassa on ihmeteltävää. Meidän ympärillämme on -kaikkialla luonnon ihmeitä ja ihanuuksia. Ihmisen tehtäviin kuuluu -pyrkiminen tuntemaan näitä ihmetöitä, jotta aina enemmän -saisi ihmetöitä, jotta aina enemmän saisi ihmetellä Jumalan -kaikkivaltiaisuutta, Jumalan viisautta, Jumalan rakkautta. Kokekaa -pyrkiä tämän tarkoituksen perille, se johdattaa Jumalan tykö. Kaikilla -teillä maan päällä on ainoastansa silloin jotakin arvoa, kun vievät -meitä taivaallisen Isämme luokse, joka on maailman luoja ja ylläpitäjä -ja semmoisena niin ylevä ja jalo, ja joka on suonut ihmiselle voiman -löytöihin ja keksintöihin, jotka tietoa kartuttavat. Että vielä, -lapsikullat, on toinenkin tie Jumalan tykö, se tie, jota -Herramme Jesuksen elo ja olo osoittaa, senhän te tiedätte. -Ilmestykset luonnon ja Jumalan sanan kautta saattavat siunauksen maan -päällä ja taivaassa. Johdattakoon Herran armo teitä kaikkia tätä tietä! -Sitä sydämensä pohjasta teille toivottaa - - harras ystävänne ja - _Setänne Risto_. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RISTO SETÄN KIRJEET*** - - -******* This file should be named 62500-8.txt or 62500-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/5/0/62500 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/62500-8.zip b/old/62500-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 25cf863..0000000 --- a/old/62500-8.zip +++ /dev/null |