diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62937-8.txt | 2049 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62937-8.zip | bin | 43427 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2049 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..fee755c --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #62937 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62937) diff --git a/old/62937-8.txt b/old/62937-8.txt deleted file mode 100644 index 66703c3..0000000 --- a/old/62937-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2049 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Viimeisen Aabenserraagin vaiheet, by -F. R. de Chateaubriand - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Viimeisen Aabenserraagin vaiheet - -Author: F. R. de Chateaubriand - -Translator: Jooseppi Julius Mikkola - -Release Date: August 15, 2020 [EBook #62937] - -Language: ***CAREFUL*** - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VIIMEISEN AABENSERRAAGIN VAIHEET *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - - - -VIIMEISEN AABENSERRAAGIN VAIHEET - -Kirj. - -F. A. De Chateaubriand - - -Ranskan kielestä suomentanut J.J.M. - - - - - -Porvoossa, -Werner Söderström, -1884. - - - - -Tekijän elämäkerta. - - -_Francois Augusto René_, vicomte de _Chateaubrianä_ syntyi 1768 -Bretagnen maakunnassa. Isä, joka oli vanhaa aatelissukua, kohteli -nuorta Chateaubriandia suurella ankaruudella, äiti taas, joka oli -hurskas ja helläsydäminen vaimo, kasvatti poikaansa liiallisella -hemmottelulla. Tämä vaikutti, että Ch., jolla oli vilkas mielikuvitus, -vaipui jo nuorena sumeamieliseen haaveksimiseen ja eleli mielellään -yksinäisyydessä. Kahdeksantoista vuotiaana hän tuli luutnantiksi ja -palveli armeijassa vuoteen 1791, jolloin hän välttääksensä -vallankumouksen kauhutöitä lähti Amerikkaan. Ollen Amerikan -itsenäisyys-aatteiden ihailija hän kävi myöskin Washingtonin luona, ja -lähti sitten pitkälle matkalle Pohjois-Amerikan sisä-osiin. -Sivistymättömien Intiaanien seurassa hän samosi aavojen aarniometsien -halki tasaten heidän kanssaan matkan vastukset ja hauskuudet. Amerikan -luonto humisevine ikuhonkineen, jylhän-ihanine maisemineen, koskineen -ja jokineen kehitti hänen aistiansa, joka jo ennenkin oli herkkä -huomaamaan ja käsittämään luonnossa löytyvää kauneutta. Täällä luonnon -helmassa, erillään ylen sivistyneestä ja teeskennellystä Euroopasta ja -tavoiltaan yksinkertaisten ihmisten seurassa hän eli alkuperäistä -luonnon elämää, jota hän aina oli ihaillut. Kuitenkaan ei tämä -yksinäisyys näytä häntä kauvaa miellyttäneen, sillä jo 1792 hän palasi -takaisin isänmaahansa. Täällä hän yhtyi Ranskan emigranttien kanssa -preussiläis-itävaltalaiseen armeijaan taistellaksensa vallankumouksen -hallitusta vastaan, mutta tultuaan haavoitetuksi Thionvillen luona hän -siirtyi Englantiin, jossa hänen ahtaat taloudelliset olonsa pakottivat -häntä ryhtymään kirjallisiin toimiin. Palattuaan Ranskaan 1800 antautui -hän Napoleonin palvelukseen ja sai tältä Roomassa erään diplomaattisen -toimen, josta hän kuitenkin luopui kuultuansa, että Napoleon vasten -kaikkea oikeutta oli antanut ampua Enghienin herttuan. 1801 ilmestyi -hänen intiaanikertomuksensa "Atala", jonka kautta hän sai kirjallisen -maineensa ja tuli Ranskan romantiikin perustajaksi. Kirja on oikeastaan -episoodi suuremmasta teoksesta nimeltä "Le genie du christianisme", -joka ilmestyi vähän jälkeenpäin. Siinä tekijä esittelee katoolin-uskoa -kaunotieteelliseltä kannalta katsoen ja koittaa näyttää sen -taiteellista kauneutta. Toinen episoodi viimemainitusta kirjasta on -René-niminen kertomus, joka on kirjoitettu samaan malliin, kuin -Goethen Werther. Nämät teokset, samoin kuin Les Natchez-niminen -intiaanikertomuskin ovat syntyneet Ch:n Amerikan matkan vaikutuksesta. -Hedelmänä hänen matkoistansa Espanjassa ja Itämailla on "Les aventures -du dernier Abencerage" (Viimeisen Aabenserraagin vaiheet), joka -kertomistavassaan on yksinkertaisin ja useiden mielestä myöskin -vaikuttavin hänen kirjoituksistaan. Muista Ch:n teoksista mainittakoon -"Les Martyrs", "Itineraire de Paris à Jerusalem" sekä "Memoires -d'outre-tombe" jossa hän kertoo elämänsä vaiheita, Nämät muistelmat -julkaistiin tekijän tahdon mukaan vasta hänen kuolemansa jälkeen. -Myöskin lyyrillisiä runoja ja Moise-nimisen draaman on Ch. -kirjoittanut, vaan ne eivät ole edellisten vertaisia. -- Chateaubriand -kuoli 1848 ja haudattiin suurella juhlallisuudella Saint-Malon -edustalla olevaan merenkallioon. - - - - -Viimeisen Aabenserraagin vaiheet. - - -Kun Granadan viimeisen kuninkaan, Boabdilin, täytyi jättää esi-isiensä -valtakunta, niin hän viivähti hetkisen Padul vuoren kukkulalla. Tältä -korkealta paikalta näkyi meri, jonka poikki onneton hallitsija oli -purjehtiva Afrikkaan. Täältä näkyi myöskin Granada, Vega ja Xenil, -jonka rannalla Ferdinandin ja Isabellan teltat kohosivat. Katsellessaan -tätä kaunista maata ja sypressejä, jotka vielä siellä täällä osottivat -moslemilaisten hautoja, hyrähti Boabdil itkuun. Hänen äitinsä, Aiksa -sulttaanitar, joka häntä seurasi maanpakoon niiden ylimyksien kanssa, -jotka ennen olivat olleet Boabdilin hoviseurana, sanoi hänelle: "Itke -nyt vaimon tavoin sitä valtakuntaa, jota et miehen tavoin kyennyt -puolustamaan!" He astuivat alas vuorelta, ja Granada katosi iäksi -heidän silmistänsä. - -Espanjan Maurilaiset, jotka joutuivat saman kohtalon alaisiksi kuin -heidän kuninkaansakin, hajosivat erilleen Afrikkaan. Tsegrien ja -Gomelien kansakunnat sijoittuivat Fetsin kuningaskuntaan, josta he -alkuperäisesti olivat kotoisin. Vanegalaiset ja Alaabilaiset -pysähtyivät rannikolle asumaan Oraanista alkaen Algieriin asti, ja -vihdoin Aabenserraagit valitsivat kotipaikakseen Tuniksen ympäristöt.. -He perustivat vastapäätä Karttaagon raunioita siirtolan, joka vielä -tänä päivänä eroaa muista Afrikan maurilais-siirtokunnista suopeitten -lakiensa ja asukkaittensa sievien tapojen puolesta. - -Nämät perheet säilyttivät uudessa isänmaassaan vanhan isänmaan muiston. -"Granadan paratiisi" eli aina heidän mielessänsä. Äidit mainitsivat sen -nimeä vielä rintaa imeville lapsilleen. Tsegrien ja Aabenserraagien -romansseilla he tuudittivat ne uneen. Joka viides päivä he rukoilivat -moskeessa kasvot Granadaan päin kääntyneinä. He anoivat, että Allah -antaisi valituillensa takaisin tuon riemujen maan. Turhaan Lotofaagien -maa tarjosi maanpakolaisille hedelmiään, vesiään, vihannuuttaan ja -säteilevää aurinkoaan. Kaukana "punaisista torneista" ei löytynyt -suloisia hedelmiä, ei kirkkaita lähteitä, ei vihantaa nurmea, ei -aurinkoa, jota kelpaisi katsella. Jos jollekulle noista karkoitetuista -osotti Bagradan lakeuksia, niin hän pudisti päätään ja huudahti -huoaten: "Granada!" - -Varsinkin Aabenserraagit säilyttivät hellässä ja uskollisessa muistossa -isänmaansa. Katkerimmalla kaipauksella he olivat jättäneet kunniansa -näytelmätanteren ja ne rannat, joilla niin usein oli kaikunut heidän -tunnettu sotahuutonsa: "kunnia ja rakkaus!" Kun eivät enää voineet -keihästä heilutella erämaissa eikä peittää päätänsä kypärillä keskellä -työmiessiirtolaa, niin he olivat antautuneet lääkkeiden tutkimiseen, -joka on Arapialaisten kesken yhtä arvossa pidetty ammatti kuin -asetoimetkin. Niin koitti tämä soturiheimo, joka ennen oli iskenyt -haavoja, nyt keksiä keinoja niiden parantamiseksi. Siten se tässä -kohden on tallettanut jotakin taidostansa, joka on sille ollut -omituinen jo entis-ajoista asti; sillä ritarit itse sitoivat usein -vihollistensa haavat, jotka he olivat lyöneet heihin. - -Se perhe, joka ennen oli omistanut palatseja, eleli nyt pienessä -majassa erillään muitten maanpakolaisten asunnoista, jotka sijaitsivat -Mamalifa vuoren juurella. Mainittu maja oli rakennettu meren rannalle -aivan Karttaagon raunioiden keskelle, sille paikalle, jossa pyhä Ludvig -kuoli vuoteella, jolle oli tuhkaa kylvetty ja jossa vielä nykyäänkin -näet muhamettilaisen erakkolan. Jalopeuran nahasta tehtyjä kilpiä oli -ripustettu majan seinille ja niihin oli kuvattu siniselle pohjalle -kaksi metsäläistä, jotka nuijalla ruhtoivat kaupunkia. Tämän -merkkikuvan ympärillä oli luettavina sanat: "Tämä on vähäpätöistä!" -Siinä oli Aabenserraagien aseet ja merkkikuva. Valkoisilla ja sinisillä -lipuilla koristettuja peitsiä, kauriinkarvoista kudottuja viittoja, -joihin oli päähine yhdistettynä, leikatusta atlaskankaasta tehtyjä -ratsulevättejä oli sijoitettu kilpien viereen, jossa ne komeilivat -kalpojen ja väkipuukkojen keskellä. Siellä täällä oli vielä rippumassa -sotahansikoita, kalliilla kivillä kaunistettuja päitsiä, väljiä -hopeisia jalustimia, pitkiä miekkoja, joiden tuppia olivat -ruhtinattarien kädet kirjailleet ja kultakannuksia, jotka Isoldit, -Genieevrat ja Oriaanat olivat muinoin kiinnittäneet urhoollisten -ritarien kantapäihin. - -Muutamille pöydille näiden kunniakkaiden voittomerkkien alapuolelle oli -asetettu rauhallisen elämän merkkejä. Siinä oli Atlasvuoren kukkuloilta -ja Saharan erämaasta poimituita kasveja; olipa muutamat niistä tuotu -Granadan tasangoltakin. Toiset niistä olivat omiansa lievittämään -ruumiin vaivoja, toisten vaikutusvoima kuului ulottuvan sielunkin -tuskiin. Aabenserraagit pitivät erittäin suuressa arvossa niitä -ruohoja, jotka kykenivät viihdyttämään turhia kaihoja, poistamaan -hulluja haaveita ja onnen toiveita, joita aina syntyy ihmisen mielessä, -mutta jotka aina hänet pettävät. Kovaksi onneksi oli näillä lääkkeillä -vastakkaiset vaikutukset, ja usein oli entisestä isänmaasta tuodun -kukan lemu jonkinlaista myrkkyä näille kuuluisille maanpakolaisille. - -Neljäkolmatta vuotta oli vierryt siitä, kun Granada valloitettiin. Tuon -lyhyen ajan kuluessa oli neljätoista Aabenserraagia kuollut vieraan -ilman-alan kuumuuteen, kulkulaiselämän vaaroihin ja etupäässä suruun, -joka hiljalleen riuduttaa ihmisen voimat. Ainoa, mikä vielä elvytti -tämän mainion heimokunnan toivoa, oli sen hallitsijasuvun viimeinen -jälkeläinen. Aaben-Haamet oli sen Aabenserraagin nimi, jota -Isegriläiset syyttivät siitä, että hän muka oli vietellyt Alfaima -sulttaanittaren. Kauneus, urheus, kohtelijaisuus ja esi-isien -jalomielisyys oli hänessä yhdistettynä viehättävään ylevyyteen ja -hieman surulliseen kasvojen ilmeesen, jonka uljaasti kärsitty -onnettomuus vaikuttaa. Hän oli ainoastaan kahdenkolmatta vuotias -silloin, kun hän kadotti isänsä. Silloin hän päätti tehdä toivioretken -isiensä maahan tyydyttääksensä sydämmensä tarvetta ja toteuttaaksensa -aikomustaan, jonka hän tarkasti salasi äidiltänsä. - -Tuniksen satamassa hän nousi laivaan; myötätuuli vei hänet Cartagenaan, -hän astui purresta ja rupesi kävelemään Granadaa kohden. Hän sanoi -olevansa arapialainen lääkäri, joka tuli etsimään kasveja Sierra -Nevadan kallioisilta vuorilta. Hiljainen muuli kuljetteli häntä vitkaan -siinä maassa, jossa Aabenserraagit muinoin kiitivät tulisten ratsujen -selässä. Opas käveli edellä taluttaen kahta tiukusilla ja eri värisillä -villatöyhdöillä koristettua muulia. Aaben-Haamet matkusti laajojen -kanervakankaiden ja Murcian kuningaskunnan palmumetsien poikki. -Palmupuiden iästä päättäen hän arveli niitä varmaankin esi-isiensä -istuttamiksi, ja kaiho tunki hänen sydämeensä. Tuolla kohosi torni, -jossa vartijasotamies oli valvonut siihen aikaan, kun Maurit ja -kristityt kävivät sotaa; täällä näkyi rauniot, joiden rakennustapa -ilmaisi maurilaista alkuperää. Siinä lisää aihetta Aabenserraagin -murheesen! Hän astui muulinsa selästä alas ja lähti, sanoen menevänsä -kasvien etsintään, hetkeksi kätköön noiden raunioiden keskelle, -antaaksensa kyyneltensä esteettömästi tulvia. Sen jälkeen hän -unelmiinsa vaipuneena pitkitti jälleen matkaansa tiukusten helistessä -ja oppaan hyräillessä yksitoikkoista lauluansa. Tämä keskeytti pitkät -romanssinsa vaan silloin, kun tahtoi hoputtaa muulejansa, nimittäen -niitä kauniiksi ja pulskiksi tai sättien niitä laiskoiksi ja -uppiniskaisiksi. - -Lammaslaumat, joita paimen johteli ikään kuin armeijaa sinne -tänne pitkin kellastuneita ja viljelemättömiä tasankoja, ja -muutamat yksinäiset matkustajat eivät tehneet matkaa paljoakaan -vaihtelevammaksi, vaan saivat sen päin vastoin näyttämään vielä -jylhenmältä ja autiommalta. Kaikilla matkustavilla oli miekka vyöllä, -he olivat viittaan kiedotut ja suuri alaspäin käännetty hattu peitti -puoleksi heidän kasvonsa. Ohi mennessään he tervehtivät Aaben-Haametia, -joka ei heidän ylpeästä tervehdyksestään erottanut muuta, kuin sanat -Jumala, herra ja ritari. Kun illalla saavuttiin ravintolaan, asettui -Aabenserraagi muukalaisten keskelle, jotka eivät milloinkaan -rasittaneet häntä utelijailla kysymyksillään. Hänelle ei puhuttu -mitään; häneltä ei tiedusteltu mitään, hänen turbaaninsa, hänen -viittansa ja aseensa eivät herättäneet mitään huomiota. Vaikka Allahin -tahto oli ollut, että Espanjan Maurilaiset kadottaisivat kauniin -isänmaansa, niin Aaben-Haamet ei voinut olla kunnioittamatta sen -arvokkaita valloittajia. - -Vielä kiihkeämmäksi kävi hänen mielenliikutuksensa, kun hän oli päässyt -matkansa päähän. Granada on rakennettu Sierra Nevadan juurelle, -kahdelle korkealle kunnaalle, jotka toisistansa erottaa syvä laakso. -Huoneet jotka ovat tiloitetut mäkien rinteelle laakson notkelmaan, -antavat kaupungille puoleksi aukaistun kranaatti-omenan näön ja muodon, -josta sen nimikin on syntynyt. Kaksi jokea Xenil ja Douro, joista -toinen vierittelee kultarakeita, toinen hopeahiekkaa, huuhtovat mäkien -juuria, yhtyvät toisiinsa ja kiertelevät sitte ihanan tasangon -keskellä, jota nimitetään Vegaksi. Granadasta näkee yli koko tämän -tasangon, joka on peitetty viiniköynnöksillä, viikuna-, silkkiäis- ja -pomeranssipuilla; sen ylt'ympäri on ihmeellisen näköisiä ja värisiä -vuoria. Lumoavan kaunis taivas, raikas ja suloinen ilma herättävät -mieleen salaisen kaihon, jonka ailuita saa tuntea matkustajakin, jonka -ainoana toimena vaan on kuljeskeleminen. Tuntuu siltä kuin tässä maassa -hellät tunteet olisivat aivan tukahduttaneet sotaisen mielen, jollei -kunniakkaan urotyön tarvitsisi aina seurata rakkautta, ennen kuin se on -todellinen. - -Kun Aaben-Haamet kaukaa erotti Granadan syrjimmäisten rakennusten -harjat, niin hänen sydämensä alkoi sykkiä niin valtavasti, että hänen -täytyi pysähdyttää muulinsa. Hän pani kätensä ristiin rinnallensa, -loi katseensa tuohon pyhään kaupunkiin ja seisoi äänetönnä ja -liikkumatonna. Opaskin seisahtui, ja kun espanjalainen helposti ymmärtää -kaikki jalot tunteet, niin hän näytti liikutetulta ja oivalsi, että -Maurilainen katseli nyt entistä isänmaatansa. Vihdoin Aabenserraagi -katkaisi äänettömyyden. - -"Opas", hän huudahti, "ole onnellinen! Elä salaa minulta totuutta, -sillä tyynyys oli vetten pinnalla sinun syntymähetkelläsi, ja uusikuu -syntyi samana päivänä. Mitä torneja ovat nuot, jotka välkkyvät kuin -tähdet yli vehreän metsän?" - -"Se on Alhambra", vastasi opas. - -"Entä tuo toinen linna tuolla toisella kunnaalla?" kysyi Aaben-Haamet. - -"Se on Generalifa", virkkoi Espanjalainen. "Siinä linnassa on puutarha, -jossa kasvaa suurimmaksi osaksi myrttejä. Sanotaan, että Aabenserraagi -tavattiin siellä Alfaima sulttaanittaren kanssa. Tuolla edempänä näette -Albaizynin ja lännempänä, meitä lähinnä, punaiset tornit." - -Oppaan joka sana haavoitti Aaben-Hametin sydäntä. Kuinka surkeata on, -kun tarvitsee turvautua muukalaisiin saadaksensa tietoa esi-isiensä -muistomerkeistä, kun täytyy ventovieraalla kerrottaa oman sukunsa ja -ystäviensä kohtaloita! Opas herätti Aaben-Haametin hänen surullisista -mietteistään huudahtaen: "Eteenpäin, herra Maurilainen, eteenpäin! -Sehän on tapahtunut Jumalan tahdosta! Rohkaiskaa mielenne! Onhan Frans -ensimmäinenkin parastaikaa vankina Madridissa. Sehän on tapahtunut -Jumalan tahdosta!" Hän paljasti päänsä, ristitsi silmänsä ja löi sitten -muulia selkään. Myöskin Aabenserraagi pakotti juhtansa liikkeelle ja -huudahti: "Niin oli kirjoitettu!" [Lause, joka tavan takaa pääsee -moslemilaisten huulilta, ja jonka he sovittavat useaan elämän -tapaukseen.] Ja he kulkivat vuoren rinnettä alas Granadaa kohden. - -He ajoivat suuren saarnin ohitse, joka oli tullut kuuluisaksi Musan ja -Calatravan suurmestarin välisestä taistelusta, joka tapahtui Granadan -viimeisen kuninkaan aikana. Alameidan kävelypaikkaan poikettuansa he -tulivat kaupunkiin Elviiran portista. He ratsastivat Ramblaa ylöspäin -ja pääsivät pian eräälle paikalle, jota joka puolelta ympäröivät -maurilaiset rakennukset. Tänne oli rakennettu vierasmaja Afrikan -maureja varten, joita silkinkauppa houkutteli Vegasta suurin joukoin -tulemaan Granadaan. Samaan vierasmajaan saattoi opas Aaben-Haametin. - -Aabenserraagi oli liiaksi mielenliikutustensa vallassa voidakseen -nauttia hiukkaakaan lepoa uudessa majapaikassaan; hän oli huolissaan -ajatellessaan entistä isänmaatansa. Kun hän ei voinut hillitä niitä -tunteita, jotka raskauttivat hänen sydäntänsä, niin hän lähti yösydännä -kuljeskelemaan pitkin Granadan katuja. Hän etsi silmillänsä, vieläpä -käsinkin koitti tunnustella jotakin niistä muistomerkeistä, joita -vanhukset usein olivat hänelle kuvailleet. Kentiesi tuo korkea -rakennus, jonka seinät hän vaan epäselvästi erotti keskeltä yön -pimeyttä, oli muinoin Aabenserraagien asuntona; kenties juuri tällä -yksinäisellä paikalla vietettiin niitä juhlia, jotka Granadan kunnian -kohottivat aina pilvihin asti. Tuolla oli hän näkevinänsä joukon -ritareja, jotka olivat upeissa kullalla koristetuissa vaatteissa, -tuolla oli tulossa kaleerilaivoja täynnänsä aseita ja kukkia, pursia, -joiden kokassa oli tulta suitsevan lohikäärmeen kuva ja jotka -sisustassaan kätkivät mainioita sotureja: kaikki vaan nerokkaita ja -huvittavia ritarillisuuden haaveita. - -Mutta voi! nyt ei kuulunut, niin kuin ennen anafiinin säveliä, ei -torventoitotuksia eikä lemmen lauluja, syvä hiljaisuus vallitsi -Aaben-Hametin ympärillä. Tähän äänettömään kaupunkiin oli muuttanut -toiset asukkaat, ja voittajat lepäsivät voitettujen vuoteella. "Nuot -ylpeät Espanjalaiset makaavat siis nukuksissa", huudahti nuori -Maurilainen suuttuneena, "samoissa huoneissa, joista he ovat -karkottaneet esi-isäni. Ja minä Aabenserraagi saan valvoa tuntematonna, -unhotettuna ja hylättynä isieni palatsin portilla!" - -Aaben-Haamet mietiskeli silloin ihmisen kohtalon ja onnen -vaihettelevaisuutta, hän ajatteli, kuinka valtakunnat joutuvat -perikatoon, kuinka viholliset äkkiarvaamatta olivat hyökänneet -Granadaan, juuri kun sen asukkaat olivat ilon vallassa, ja kuinka sen -kukkaköynnökset äkkiä vaihtuivat kahleiksi. Hän oli näkevinänsä, miten -hänen kansalaisensa juhlapuvussa jättivät kotolietensä, ikäänkuin -vieraat, jotka vaatteet ja koristukset epäjärjestyksessä yht'äkkiä -syöksevät juhlasalista, jossa tuli on päässyt valloilleen. - -Kaikki nämät kuvat, kaikki nämät mietteet tunkivat yht'aikaa -Aaben-Haametin sydämeen. Surumielin ja kaihon valtaamana hän ajatteli -ennen kaikkia sen aikeen toimeenpanemista, joka hänet oli tuonut -Granadaan. Kohta jo yllätti hänet päivän tulo. Aabenserraagi oli -eksynyt; hän huomasi olevansa eräässä etäisessä Granadan etukaupungissa -kaukana majapaikastaan. Kaikki oli nukuksissa, ei pieninkään hälinä -häirinnyt sitä hiljaisuutta, joka vallitsi kaduilla; huonetten ovet ja -akkunat olivat suljetut; ainoastaan kukon laulu köyhän asunnossa -ilmotti, että työ ja vaiva taas palasivat. - -Kauvan Aabenserraagi harhaili sinnetänne, vaan ei löytänyt oikeata -tolaa. Vihdoin hän kuuli erään oven aukenevan. Hän näki, että huoneesta -astui ulos nuori nainen, jonka puku oli melkein samallainen kuin niiden -goottilaisten kuningattaren kuvien, joita tapaa vanhojen luostarien -muistomerkeissä. Mustat gagaateilla koristetut liivit ympäröitsivät -hänen sorjaa vartaloansa; lyhyt kaita hame, jossa ei ollut laskoksia, -jätti sievän säären ja viehättävän jalan osaksi peittämättä; viitta, -joka myöskin oli musta, oli kiedottu hänen päähänsä; vasemmalla kädellä -hän piti kiinni tuosta leuan alle ristiin vedetystä viitasta, niin kuin -nunnat kaulavaatteestaan. Sen kautta olivat hänen kasvonsa niin -peitossa, ettei niistä voinut nähdä muuta, kuin hänen suuret silmänsä -ja ruusunpunaiset huulensa. Häntä saattoi duenna; nuori poika kantoi -hänen edellään rukouskirjaa; kaksi mustiin puettua palvelijaa seurasi -muutaman askelen päässä kaunista tuntematonta.. Hän meni huomenmessuun, -johon läheisen luostarin kellot kutsuivat. - -Aaben-Haamet luuli näkevänsä Israfilenkelin tai nuorimman paratiisin -huureista. Espanjatarkin kummastui nähdessään Aabenserraagin, jonka -jaloa muotoa vielä kaunisti turbaani, komeat vaatteet ja sota-aseet. -Ensi hämmästyksestä toinnuttuaan hän viittasi suloisella liikkeellä ja -tuttavan tapaisesti, joka on sen maan naisille omituista, muukalaista -lähemmäksi. "Herra Maurilainen", hän sanoi Aabenserraagille, "näkyy, -että olette äskettäin saapunut Granadaan. Olette kaiketi eksyksissä?" - -"Kukkien kuningatar", Aaben-Haamet vastasi, "ihmissilmiä hurmaava -olento, oi sinä kristitty orjatar, joka olet kauniimpi, kuin Georgian -neitoset! Sinä olet arvannut oikein, minä olen outo tässä kaupungissa, -olen eksynyt näiden palatsien keskelle enkä osaa takaisin Maurilaisten -majapaikkaan. Liikuttakoon Muhammed sinun sydämesi ja palkitkoon sinun -ystävällisyytesi!" - -"Maurilaiset ovat tunnetut kohtelijaisuudestaan", virkkoi Espanjatar -suloisesti hymyillen, "mutta en ole kukkien kuningatar enkä orjatar -enkä tahdo sitäkään, että uskotte minut Muhammedille. Seuratkaa minua, -herra, minä tulen teitä opastamaan Maurilaisten majapaikalle." - -Kepein askelin Espanjatar kävi Aabenserraagin edellä, saattoi hänet -aina majapaikan portille asti, osotti kädellään sen Aabenserraagille ja -katosi palatsin taakse näkyvistä. - -Mutta, mistä riippuu ihmis-elämän levollisuus. Enää ei ollut yksistään -isänmaa Aaben-Haametin mielessä. Granada ei enää tuntunut hänestä -autiolta, kolkolta, jylhältä ja yksinäiseltä; se oli hänen sydämelleen -armaampi, kuin koskaan ennen. Uusi tenhovoima kaunisti sen raunioita, -Aaben-Haamet ei muistellut paljaastaan esi-isiänsä, hänen ajatuksillaan -oli toinenkin ihanne. Hän löysi sen hautausmaan, jossa lepää -Aabenserraagein tomu, mutta, aina kun hän rukoili, kun hän lankesi -polvilleen vuodattaen lapsellisen rakkauden kyyneliä, niin hän -ajatteli, että nuori Espanjatar oli joskus kulkenut näiden hautojen -keskellä, eikä hänen mielestään enää hänen esi-isänsä olleetkaan niin -onnettomia. - -Turhaan hän koetti päätoimenansa pitää sitä, että kävi katselemassa -esi-isiensä entisiä muistoja, turhaan hän käyskenteli Douron ja Xenilin -rinteillä poimimassa kasveja päivän koitteesssa. Kukka, jota hän nyt -etsi, on kaunis kristitty neito. Kuinka monesti oli hän turhaan hakenut -ihattarensa palatsia! Kunka monesti oli hän koittanut joutua takaisin -niille teille, jossa hän hetkisen sai katsella jumalallista opastansa! -Kuinka monesti hän oli kuulevinansa sen kellon äänen, sen kukon laulun, -joka kerran sattui hänen korvaansa Espanjattaren asunnon lähellä. -Samallaiset äänet pettivät usein Aabenserraagin; hän kulki niitä -kohden, vaan tenhopalatsi ei ilmestynyt hänen silmiensä eteen. Useinpa -Granadan naisten yhdenkaltainen puku herätti hänessä hetkeksi toivon; -kaukaa katsoen kaikki kristityt naiset olivat hänen sydämensä -haltijattaren näköisiä, vaan läheltä katsoen ei yksikään ollut -kauneudessa ja sulossa hänen vertaisensa. Aaben-Haamet oli vihdoin -käynyt kaikki kirkot lävitse tavatakseen tuota muukalaista naista, -olipa hän tunkeutunut Ferdinandin ja Isabellan haudallekin, mutta se -olikin suurin niistä uhrauksista, mitkä hän siihen asti oli rakkautensa -hyväksi tehnyt. - -Eräänä päivänä hän etsi kasveja Douron laaksosta. Etelänpuolisen mäen -kukkaisella rinteellä sijaitsi Alhambran muurit ja Generalifan -puutarhat; pohjanpuolista kunnasta kaunisti Albaizyn, ihanat -hedelmäpuistot ja useat luolat, joissa asui melkoinen joukko ihmisiä. -Laakson läntisessä päässä näkyi Granadan kirkontornit, jotka ryhmittäin -kohosivat viheriäisten tammien ja sypressien keskeltä. Vastaisella -puolella idässäpäin tapasi silmä kallioiden harjalla luostareja, -erakkoloita, muutamia jäännöksiä entisestä Illibeeriasta ja loitompana -Sierra Nevadan kukkulat. Laakson keskellä vieritteli vesiään Douro -tarjoten pitkin matkaansa nähtäväksi äskettäin rakennettuja myllyjä, -kohisevia koskia, poikkinaisia holvikaaria, jotka aikoinaan olivat -kuuluneet roomalaiseen vesijohtoon ja maurilaisen sillan jäännöksiä. - -Aaben-Haamet ei enää ollut kyllin onnellinen eikä kyllin onneton -nauttiakseen yksinäisyyden suloisuutta. Hajamielisenä ja -väliäpitämätönnä hän käveli pitkin noita ihania rantoja. Kulkiessaan -siellä tietämättä, minne menisi, rupesi hän vihdoin käymään pitkin -lehtokujaa, joka kiertelee Albaizynmäen rinnettä. Pian ilmestyi hänen -silmiensä eteen huvila, jota ympäröitsivät pomeranssilehdot. Hän -kääntyi sinne päin. Hänen korviinsa kuului laulun ja kitarin säveleet. -Naisen äänen, kasvonsävyjen ja katseiden välillä on sellainen -sopusuhtaisuus, joka ei petä milloinkaan sitä ihmistä, jonka rakkaus on -vallannut. "Siellä on huurini", virkkoi Aaben-Hamet. Hän kuunteli -sykkivin sydämin, mutta kun hän kuuli useamman kerran mainittavan -Aabenserraagin nimeä, niin vielä voimakkaammin tykytti hänen sydämensä. -Tuntematon lauloi kastiilialaista romanssia, joka kuvaili -Aabenserraagien ja Tsegrien vaiheita. Aaben-Haamet ei voinut enää -hillitä kiihkeää mielenliikutustaan. Hän syöksähti myrtti-aidan lävitse -ja joutui pelästyneiden naisten keskelle, jotka nähdessään hänet -huutaen juoksivat pakoon. Espanjatar, joka juuri oli lakannut -laulamasta ja joka vielä piti kitaria käsissään, huudahti: "Sehän onkin -herra Maurilainen!" Ja hän käskee luotansa menneitä naisia takaisin. -"Henkien suosikki", Aabenserraagi sanoi, "olen etsinyt sinua, niin kuin -Arapialainen etsii lähdettä keskipäivän helteessä; minä olen kuullut -kitarisi säveleet, sinä ylistit minun isänmaani sankareja; äänesi -kauneudesta tunsin sinut ja Aaben-Haametin sydämen tuon sinun jalkojesi -juureen." - -"Minäkin ajattelin", vastasi donna Blanca, "ainoastaan teitä, -laulaessani Aabenserraagien romanssia. Siitä asti, kun teidät näin, -olen mielessäni kuvitellut, että nuot maurilaiset ritarit olivat teidän -näköisiänne." - -Vieno puna nousi Blancan otsalle, kun hän lausui nämät sanat. -Aaben-Haamet olisi langennut kristityn naisen jalkojen juureen ja -ilmoittanut hänelle olevansa viimeinen Aabenserraagi, jollei hänellä -vielä olisi ollut hiukkaa varovaisuutta, joka hänet pidätti sitä -tekemästä. Hän pelkäsi, että hänen nimensä, joka oli yleensä tunnettu -Granadassa, herättäisi levottomuutta kaupungin hallitusmiehessä. Sota -Mauriskoja vastaan oli tuskin päättynyt, ja jos olisi saatu tietää, -että Aabenserraagi oli tähän aikaan Espanjassa, niin häntä varmaankin -olisi epäluulolla ruvettu katselemaan. Vaikka mikään vaara ei koskaan -pelottanut Aaben-Hametia, niin hän kuitenkin vapisi ajatellessaan, että -hänen täytyi iäksi erota don Rodrigon tyttärestä. - -Donna Blanca oli syntyisin perheestä, joka polveusi Cidsankarista ja -Ximenasta kreivi Gomez de Gormaan tyttärestä. Mutta Valencian voittajan -jälkeläiset joutuivat Kastiilian hovin kiittämättömyyden tähden -suurimpaan köyhyyteen. Olipa jo sellainenkin luulo muutaman vuosisadan -kuluessa valloillaan, että koko suku oli sammunut; niin oli se jo -jäänyt unohduksiin. Mutta Granadan valloituksen aikoihin teki eräs -Bivarilaisten suvun viimeisistä jäsenistä, Blancan esi-isä, itsensä -kuuluisaksi loistavalla urheudellaan eikä suinkaan arvonimillään. Sitte -kuin uskottomat olivat karkotetut Espanjasta, antoi Ferdinand tälle -Cidin jälkeläiselle muutamien maurilaisperheiden maatilat ja nimitti -hänet Santa Fén herttuaksi. Uusi herttua jäi asumaan Granadaan ja kuoli -vielä nuorena ollessaan jättäen jälkeensä naimisissa olevan pojan. Tämä -oli don Rodrigo, Blancan isä. - -Donna Tereesa de Xeres, don Rodrigon puoliso, synnytti pojan, joka -kasteessa sai, niinkuin kaikki hänen esi-isänsäkin, nimen don Rodrigo, -mutta erotukseksi hänen isästänsä ruvettiin häntä nimittämään don -Carlokseksi. Suuremmoiset urotyöt, joita don Carlos jo nuoruuden -ensi-ajoista asti oli saanut nähdä, vaarat, joiden alaisena hän oli -melkein lapsuudesta asti ollut, karkaisivat hänen jo ennestään kovan -luonteensa vielä vakavammaksi ja jäykemmäksi. Tuskin oli don Carlos -täyttänyt neljätoista vuotta, kun hän seurasi Cortezia Meksikoon. Hän -oli ollut monessa pulassa, hän oli omin silmin katsellut kaikkia tuon -seikkailuretken kauhutöitä, hän oli nähnyt, miten siihen asti -tuntemattoman maailman viimeinen kuningas syöstiin valta-istuimelta. -Kolme vuotta tämän surkean tapauksen jälkeen Eurooppaan palattuansa, -otti don Carlos osaa Pavian tappeluun, ikään kuin nähdäkseen, mitenkä -kunnian ja urheuden ruunu päässä täytyi vaipua onnen oikkujen alle. -Uuden maan-osan näkeminen, pitkät retket, joita don Carlos oli tehnyt -ennen purjehtimattomilla vesillä, monet veriset näytelmät, -vallankumoukset ja onnenvaihtelut olivat suuresti vaikuttaneet hänen -uskonnolliseen ja haaveksivaiseen mielikuvitukseensa. Hän rupesi -Calatravan ritarikunnan jäseneksi ja koska hän vasten don Rodrigon -rukouksia oli pysynyt koko ikänsä naimatonna, niin hän määräsi kaiken -omaisuutensa sisarelleen. - -Blanca de Bivar, don Carloksen ainoa sisar ja paljon nuorempi kuin -hän, oli isänsä silmäterä. Hän oli kadottanut äitinsä ja kävi -kahdeksattatoista vuottansa, silloin kun Aaben-Haamet ilmaantui -Granadaan. Kaikki oli viehättävää tässä lumoavassa naisessa; hänen -äänensä oli ihastuttava, hänen tanssinsa keveämpi kuin tuulonen. -Milloin oli hänen huvinansa ajaa vaunuja, Armiidan tavoin, milloin -kiiti hän tulisen andalusialaisen ratsun selässä, niin kuin joku noita -viehättäviä haltijattaria, jotka ilmestyivät Tristanille ja Galaorille -metsissä. Ateena olisi häntä pitänyt Aspaasiana ja Pariisi Poitiersin -Diaanana, joka tähän aikaan rupesi hovissa loistamaan. Blancassa oli -yhdistettynä Ranskalaisen suloisuus ja Espanjalaisen intohimot, eikä -hänen luonnollinen kopeutensa ollenkaan vähentänyt hänen sydämensä -tunteiden varmuutta, järkähtämättömyyttä ja jaloutta. - -Kuultuaan nuorten Espanjattarien huutavan, kun Aaben-Haamet hyppäsi -lehtoon, kiiruhti don Carlos paikalle. "Isä", Blanca sanoi, "tässä on -se maurilainen herra, josta olen teille puhunut. Hän kuuli minun -laulavan, hän tunsi minut; hän on tullut tänne puutarhaan kiittääkseen -minua siitä, että näytin hänelle tien." - -Santa Fén herttua otti Aabenserraagin vastaan arvokkaalla, vaan -kuitenkin teeskentelemättömällä kohteliaisuudella, niin kuin -Espanjalaisten tapa on. Tämän kansan käytöksessä ei huomaa mitään -orjallista, se ei pidä pitkistä korupuheista, jotka ilmaisevat halpaa -ajatustapaa ja alhaista mieltä. Ylhäisen herran ja talonpojan kieli on -samallainen, tervehdys samallainen, kohtelijaisuuden osotukset, tavat -ja käytösparret ovat samallaiset. Mutta niin kuin Espanjalaisen -avomielisyys ja vieraanvaraisuus muukalaista kohtaan on rajaton, niin -on hän kostossansakin kauhea, jos hän petetään. Sankarin miehuus kun -hänellä on ja kärsivällisyys, joka kestää kaikki koettelemukset, niin -hänen on mahdoton taipua kovan onnen alaiseksi; hän joko masentaa sen -tai masentuu itse. Hänessä on jotenkin vähän sitä, mitä nimitetään -neroksi; mutta hänessä on tuliset intohimot, jotka korvaavat sen -sivistyksen, jonka tuottaa aatteiden sukkeluus ja runsaus. -Espanjalaisella, joka on koko päivän puhumatta, joka ei ole mitään -nähnyt, joka ei halua mitään nähdä, joka ei ole mitään lukenut, mitään -tutkinut, ei tehnyt mitään havaintoja, on järkähtämättömässä -päättäväisyydessään tarpeeksi turvaa vastoinkäymisten hetkellä. - -Nyt oli don Rodrigon syntymäpäivä, ja Blanca oli pannut toimeen isänsä -kunniaksi tertullian eli pienen juhlan tuossa viehättävässä -yksinäisyydessä. Santa Fén herttua pyysi Aaben-Haametia istumaan -nuorten naisten keskelle, joita muukalaisen turbaani ja viitta näkyi -suuresti huvittavan. Samettipatjoja tuotiin Aabenserraagia varten ja -hän istuutui patjoille Maurilaisten tapaan. Häneltä kyseltiin hänen -kotimaansa oloja ja hänen elämänsä vaiheita; hän vastasi kaikkiin -älykkäästi ja hilpeästi. Hän puhui puhtainta Kastiilian murretta; -olisipa luullut hänet Espanjalaiseksi, jollei hän melkein aina te-sanan -asemesta käyttänyt sinä-sanaa. Tämä sana soi niin suloiselta hänen -suussaan, että Blanca ei voinut olla itsekseen suutahtamatta joka -kerta, kun Aabenserraagi kääntyi jonkun muun seurassa olevan naisen -puoleen. - -Joukko palvelijoita ilmestyi. He toivat shokolaattia, hedelmäleivoksia -ja pieniä Malagan sokerileipiä, jotka olivat valkoisia kuin lumi, -keveitä ja täynnä huokosia, kuin sienet. Sen jälkeen kun kaikki olivat -virkistäneet itseänsä, pyydettiin Blancan tanssimaan erästä -kansallistanssia, jossa hän voitti ketterimmät gitaanatkin. Hänen -täytyi vihdoin myöntyä ystäviensä pyyntöihin. Aaben-Haamet oli vaiti, -mutta vaikk'ei suu sanellut, niin puhuivat kuitenkin hänen -rukoilevaiset katseensa. Blanca valitsi vilkkaan zambranimisen tanssin, -jonka Espanjalaiset ovat lainanneet Maureilta. - -Eräs nuorista naisista rupesi kitarilla soittamaan muukalaisen tanssin -nuottia. Don Rodrigon tytär veti hunnun kasvoiltaan ja otti valkoisiin -käsiinsä eebenpuusta tehdyt kastanjetit. Hänen mustat hiuksensa -valuivat kiehkuraisina hänen alabasterinväriselle kaulalleen; -hänen suunsa ja silmänsä hymyilivät yhdessä; hänen sydämensä -tunteet ilmaantuivat hänen kasvoillaan. Yht'äkkiä alkoi kaikua -eebenpuun-kappaleitten kalina, kolme kertaa hän löi tahtia, alkoi -laulaa zamhran laulua kitarinsoiton säestäessä ja lähti liikkeelle -nopeasti kuin salama. - -Mikä vaihtelevaisuus hänen askelissaan! mikä sulous hänen ryhdissään! -Milloin nostaa hän tulisella liikkeellä kätensä, milloin antaa hän -niiden veltosti vaipua alas. Jolloinkulloin hän kiitää, ikään kuin -hekkumasta hurmaantuneena ylöspäin ja laskeutuu taasen ikään kuin -murheen murtamana. Hän kääntää päänsä, näyttää kutsuvan jotakuta -näkymätöntä olentoa, tarjoaa kainosti ruusunpunaisen posken uuden -puolison suudeltavaksi, pakenee ujona, palaa taas ystävällisen -näköisenä kaikessa loistossaan, liikkuu reippain ja melkein sotaisin -askelin ja liitää sitten uudestaan nurmikolle. Hänen askeltensa, hänen -laulujensa ja kitarin sävelten sopusointuisuus oli täydellinen. Blancan -hiljaisessa äänessä oli sellainen sointu, joka koskee sydämen syvimpiin -tunteisin. Espanjalaisessa musiikissa, jossa vaihtelee vaikeroivat ja -iloiset sävelet, surulliset kertosäkeet, yht'äkkiä taukoavat -laulukappaleet, on omituisesti sekaisin riemua ja alakuloisuutta. Tämä -musiikki ja tanssi ratkaisivat iäksi päiviksi viimeisen Aabenserraagin -kohtalon. Olisipa se liikuttanut terveempääkin sydäntä kuin hänen. - -Illalla palattiin Douron laakson kautta Granadaan. Don Rodrigo, -ihastuneena Aaben-Haametin sivistyneesen ja hienoon käytöstapaan, ei -eronnut hänestä, ennen kuin hän oli luvannut käydä useasti huvittamassa -Blancaa kertomuksillaan Itämaista. Maurilainen joka näin oli päässyt -toiveittensa perille, otti Santa Fén herttuan kutsumuksen vastaan ja jo -seuraavasta päivästä alkaen hän kävi vierailemassa tuossa palatsissa, -jossa eli se olento, jota hän rakasti enemmän kuin päivän valoa. - -Blanca oli joutunut pian mahtavan intohimon valtaan juuri sen kautta, -ettei hän uskonut sellaisen tunteen milloinkaan saavan sijaa hänen -sydämessään. Rakastaa uskotonta, tuntematonta Maurilaista, se tuntui -hänestä niin mahdottomalta asialta, ettei hän edes varonut sitä kipua, -joka alkoi hiipiä hänen suoniinsa. Mutta niin pian, kuin hän huomasi -sen vaikutukset, otti hän sen vastaan todellisen Espanjattaren tavalla. -Vaarat ja murheet, jotka hän ennakolta huomasi siitä seuraavan, eivät -voineet häntä hetkeksikään temmata syvyyden partaalta eivätkä ne -saaneet häntä kauvaakaan miettimään, antaisiko hän sydämensä -Aaben-Haametille. - -Hän ajatteli itsekseen: "Oi, jos Aaben-Haamet olisi kristitty ja -rakastaisi minua, niin minä seuraisin häntä maailman äärihin asti." - -Aabenserraagi puolestaan tunsi vastustamattoman intohimon kaiken -voiman; hänen elämänsä päämäärä oli nyt vaan Blanca. Hän ei enää -ajatellut niitä toimia, jotka olivat houkutelleet hänet Granadaan. -Helppo olisi hänen ollut saada ne tiedot, joita etsimään hän oli -tullut, mutta hänen silmissään oli kaikki muu kadottanut arvonsa ja -loistonsa, paitsi hänen rakkautensa esine. Häntä pelotti saada tietoja, -jotka olisivat saattaneet tuoda muutosta hänen elämäänsä. Hän ei -kysellyt mitään, hän ei tahtonut oppia mitään tuntemaan. Hän ajatteli -itsekseen: "Oi, jos Blanca olisi moslemilainen ja rakastaisi minua, -niin minä olisin hänen orjansa aina kuolinhetkeeni asti." - -Aaben-Haamet ja Blanca, jotka näin olivat vakaantuneet päätöksessään, -odottivat vaan sellaista hetkeä, että saisivat toinen toiselleen -ilmaista tunteensa. Oli vuoden ihanimpia päiviä. "Te ette vielä ole -nähnyt Alhambraa, sanoi Santa Fén herttuan tytär Aabenserraagille. Jos -uskon muutamia sanoja, jotka sattumalta ovat päässeet suustanne, niin -on sukunne alkuperäisesti Granadasta kotoisin. Kentiesi teitä ilahuttaa -käydä katsomassa entisten kuninkaittenne palatsia? Minä olen itse oleva -oppaananne." - -Aaben-Haamet vakuutti profeetan nimessä, ettei mikään kävelymatka ollut -hänelle mieluisampi. - -Kun lähtöä varten määrätty hetki oli tullut, nousi don Rodrigon -tytär valkean muulin selkään, joka oli tottunut kiipeämään kallioita -kuin metsäkauris. Aaben-Haamet seurasi soreata Espanjatarta -andalusialaisella oriilla, joka oli turkkilaisessa asussa. Nuori -Maurilainen kiisi tuimaa vauhtia eteenpäin, hänen purppurainen -viittansa liehui hänen takanaan, hänen käyrä sapelinsa helisi korkeaa -satulaa vastaan ja tuuli häilytteli hänen turbaaniinsa kiinnitettyä -töyhtöä. Kansa, jota hänen jalo muotonsa ihastutti, sanoi nähdessään -hänen ajavan sivuitse: "Tuossa on se uskoton prinssi, jonka donna -Blanca aikoo kääntää." - -He ratsastivat ensin pitkää katua myöten, jolla vielä oli kuuluisan -maurilais-suvun nimi; tämä katu päättyi Alhambran linnan piirin -äärimmäiseen syrjään. Sen jälkeen he kulkivat jalavametsän poikki, -saapuivat eräälle lähteelle ja olivat samassa Boabdilin palatsin -sisäpuolisen aitauksen edessä. Muurissa, jonka sivuilla kohosi torneja -ja terävähuippuisia varustuksia, aukeni portti, nimeltä Tuomionportti. -He ajoivat tästä ensimmäisestä portista ja menivät kapeaa tietä -eteenpäin, joka kierteli korkeiden ja puoleksi kukistuneitten -raunioiden välitse. Tämä tie vei Algibein torille, jonka lähelle Kaarle -viides silloin rakennutti palatsia. Sieltä he kääntyivät pohjoiseen -päin ja pysähtyivät autioon pihaan koruttoman ja aikojen rappeuttaman -muurin juurelle. Aaben-Haamet hyppäsi sukkelasti maahan ja tarjosi -kätensä Blancalle, jotta hän saisi astua alas muulinsa selästä. -Palvelijat kolkuttivat portille, jonka kynnys oli ruohon peitossa; -portti aukeni ja yht'äkkiä tuli näkyviin Alhambran salaperäiset -huoneet. Isänmaan kaipaus, isänmaan ihanat muistot ja rakkauden -tenhovoima valtasivat viimeisen Aabenserraagin sydämen. Liikkumatonna, -äänetönnä ja hämmästyneenä hän silmäili tätä henkien asuntoa; hän -luuli siirtyneensä jonkun arapilaisissa saduissa kuvaillun palatsin -sisäänkäytävään. Somasti rakennettuja kaltereja, valkoisella marmorilla -laskettuja vesiojia, joita ympäröitsi kukkivat sitrooni- ja -oranssipuut, suihkulähteitä, autioita pihoja näki Aaben-Haamet joka -puolella ja kun hän katsahti pylväskäytävien pyöryläisten kaarroksien -välitse, kohtasi häntä uusi ihastuttava näkö. Sieltä hän huomasi toisia -labyrinttejä goottilaisine holvineen ja pylväineen, joiden välistä -pilkisteli tummansininen taivas. Arabeskeilla koristetut muurit olivat -itämaisten kankaitten näköisiä, joita haaremin haaveksiva orjatar -neuloo joutilaisuudessaan. Tuntui siltä, kuin hekkumallinen, -uskonnollinen ja sotaisa henki olisi vielä liikkunut tässä -taikapalatsissa, joka oli ollut rakkauden turvapaikka ja salaperäinen -tyyssija, jossa maurilaiskuninkaat olivat eläneet kaikellaisissa -huvituksissa ja samalla unohtaneet elämänsä velvollisuudet. - -Kun molemmat rakastavaiset olivat muutaman hetken ääneti ihmetelleet -tätä komeutta, niin he astuivat entisen mahtavuuden ja kadonneen onnen -asuntoon. Ensin he kävivät Mesukarin salissa, jossa kukkaset suloisesti -lemusivat ja suihkulähteet levittelivät virkistävää viileyttänsä. Sen -jälkeen he tulivat Leijonapihaan. Mitä kauemmaksi he etenivät, sitä -kiihkeämmäksi kävi Aaben-Haametin levoton mieli. - -"Joll'et sinä täyttäisi sydäntäni sulotunteilla", hän sanoi Blancalle, -"niin kuinka suuri olisikaan suruni, kun täytyy tiedustella tämän -linnan vaiheita sinulta, joka olet Espanjalainen. Oi! nämät rakennukset -on tehty onnen suojapaikaksi ja minä..." - -Aaben-Haamet huomasi Boabdilin nimen mosaikissa. "Oi kuninkaani", hän -huudahti, "mihinkä sinäkin olet joutunut? Mistä löytäisin sinut -autiosta Alhambrastasi?" Ja vilpittömän uskollisuuden ja kunnioituksen -kyynelet täyttivät nuoren Maurilaisen silmät. "Teidän entiset -hallitsijanne tai pikemmin esi-isienne kuninkaat olivat -kiittämättömiä", Blanca sanoi. "Mitä se tekee", Aabenserraagi kysyi, -"he ovat olleet onnettomia." - -Kun Aaben-Haamet oli lausunut nämät sanat, niin Blanca vei hänet -pieneen kammioon, joka näytti olevan itse rakkauden temppelin pyhäkkö. -Ei mikään näyttänyt komeudessa olevan tämän huoneen vertainen. Koko -holvi oli maalattu taivaan sinisen ja kullan väriseksi ja oli -muodostettu lävistetyistä arabeskiveistoksista, jonka tähden valo -näytti tulevan, ikään kuin kukkakankaan lävitse. Lähde suihkuili -huoneen keskellä ja vedet, jotka kastepisaroina putosivat alas, -kokoontuivat suureen alabasteriseen simpukankuoreen. "Aaben-Haamet", -sanoi Santa Fén herttuan tytär, "katsokaa tarkoin tätä lähdettä; siihen -heitettiin Aahenserraagien poikkilyödyt päät. Vieläkin näette muutamia -tahroja marmorissa; siinä on niiden onnettomien verta, jotka joutuivat -Boabdilin epäluulojen uhriksi. Niin kohdellaan teidän maassanne niitä -miehiä, jotka viettelevät kevytmielisiä vaimoja." - -Aaben-Haamet ei kuunnellut enää Blancan sanoja; hän heittäytyi -polvilleen ja suuteli kunnioituksella esi-isiensä verta. Samassa hän -nousi seisaalleen ja huudahti: "Oi Blanca, näiden ritarien veren kautta -minä vannon rakastavani sinua Aabenserraagien järkähtämättömyydellä, -uskollisuudella ja palavuudella." - -"Rakastatte siis minua?" Blanca kysyi pannen ristiin kauniit kätensä ja -luoden silmänsä kohden taivasta. "Mutta oletteko ajatelleet, että -olette uskoton, Maurilainen, vihollinen, ja että minä taas olen -kristitty ja Espanjalainen?" - -"Oi pyhä profeetta", Aaben-Haamet sanoi, "ole minun valani -todistaja!..." -- "Paljonko luulette", sanoi Blanca keskeyttäen hänet, -"minun luottavan sellaisen miehen sanoihin, joka vainoo minun -Jumalaani? Ja oletteko sitä paitsi varma siitä, että teitä rakastan? -Mikä on antanut teille rohkeutta puhua minulle sillä tavoin?" - -Aaben-Haamet vastasi polvillaan: "Se on tosi, että olen sinun orjasi -vaan, sinä et ole valinnut minua ritariksesi." - -"Maurilainen", Blanca sanoi, "jätä sikseen tuollainen viekasteleminen, -katseistani olet nähnyt, että sinua rakastan; mielettömyyteni on käynyt -yli rajojen; rupea kristityksi, niin ei mikään erota sinua minusta. -Mutta siitäpä, että Santa Fén herttuan tytär uskaltaa puhua kanssasi -näin suoraan, sinä saatat päättää että hän kykenee voittamaan itsensä -ja ettei konsanaan yksikään kristittyjen vihollinen saa mitään oikeutta -häneen." - -Ilon innoissa Aaben-Haamet tarttui Blancan käteen, laski sen -turbaanilleen ja sitten sydämelleen. "Allah on voimallinen", hän -huudahti, "ja Aaben-Haamet on onnellinen! Oi Muhammed! jospa tämä -kristitty tunnustaisi sinun lakiasi, niin ei mikään voisi..." -- "Sinä -pilkkaat Jumalaa", Blanca sanoi. "Lähtekäämme pois täältä!" - -Blanca nojasi Maurin käsivartta vasten ja he menivät Kahdentoista -leijonan-lähteelle, josta yksi Alhambran pihoista on saanut nimensä. -"Muukalainen", sanoi teeskentelemättömästi Espanjatar, "kun katselen -viittaasi, turbaaniasi ja aseitasi ja kun ajattelen rakkauttamme, niin -olen näkevinäni kauniin Aabenserraagin haamun kävelevän tässä unheesen -joutuneessa linnassa kova-onnisen Alfaiman kanssa. Selitäppä minulle -tämä arapialainen kirjoitus, joka on piirretty tämän lähteen -marmoriin." - -Aaben-Haamet luki seuraavat sanat: - -"Kaunis ruhtinatar, joka helmihin verhottuna kävelee puutarhassaan, -lisää niillä niin äärettömästi kauneuttaan..." - -Jälki-osa kirjoituksesta oli hävitetty. - -"Juuri sinua varten on tämä kirjoitus tehty", Aaben-Haamet sanoi. -"Rakastettu sulttaanitar, nämät palatsit eivät uusinakaan ole koskaan -olleet niin kauniit kuin ne nyt ovat raunioina. Kuuntele, kuinka -loriseepi suihkulähteet, joiden vedet sammal on kääntänyt pois -entiseltä uralta! Silmäile puutarhoja, jotka näkyvät tuolla puoleksi -kukistuneitten holvikäytävien toisella puolella! Katso päivän tähteä, -joka laskee noiden pylväskäytävien taakse! Kuinka suloista on kuljeksia -sinun kanssasi näillä paikoilla! Niin kuin hyymenin ruusut, sinun -sanasi sulostuttavat nämät hiljaiset asunnot. Kuinka ihanaa on, kun -kuulen sinun puheessasi muutamia isieni kielen säveliä! Sinun hameesi -kahinakin näitä marmoreja vastaan saa minut ilosta värisemään. Ilmaan -leviää suloinen lemu, kun sinun hiuksesi ovat sitä koskettaneet. Sinä -olet kaunis kuin isänmaani hengetär keskellä näitä jäännöksiä. Mutta -voiko Aaben-Haamet toivoa saavansa sinun sydäntäsi? Isänsä kanssa hän -on kulkenut vuoret lävitse, hän tuntee erämaan kasvit... mutta voi! -niissä ei ole ainoatakaan, joka voi parantaa sen haavan, jonka sinä -olet tehnyt! Hänellä on aseet yllään, vaan ritari ei hän ole. Kerran -ajattelin itsekseni: Vesi, joka uinuu kallion suojaamana sen ontossa on -tyyni ja hiljaa, vaikka aivan vieressä ulappa tyrskii nostellen -lakkapäitä laineita. Aaben-Haamet, niin olet sinäkin viettävä -hiljaista, rauhallista ja yksinäistä elämää jonkin tuntemattoman maan -etäisessä sopukassa, sill'aikaa kuin raivoisat myrskyt syöksevät -sulttaanin hovin kumoon vihureillaan. Näin mietiskelin, nuori -kristitty, mutta sinä olet minulle näyttänyt, että raju-ilma voi panna -kalliorotkossakin olevan veden hyökyilemään." - -Blanca kuunteli ihastuksella tätä hänelle outoa puhetta. Hänen -mielestään sopi Aaben-Haametin itämainen kertomistapa niin hyvin tuohon -haltijattarien asuntoon, jossa hän käveli rakastettunsa kanssa. Hänen -sydämensä joutui yhä enemmän rakkauden valtoihin; hän tunsi polviensa -horjuvan; hänen täytyi lujemmin nojautua kuljettajansa käsivartta -vasten. Aaben-Haamet kannatti suloista taakkaansa ja lausui: "Oi! miksi -en ole mainio Aabenserraagi!" - -"Silloin minua et niin paljoa miellyttäisi", Blanca sanoi, "Sillä -tilani olisi huolestuttavampi. Pysy tuntemattomana vaan ja elä minua -varten! Useasti kuuluisa ritari ei maineeltaan muista rakkauttaan." - -"Sitä vaaraa sinun ei tarvitsisi pelätä", Aaben-Haamet lausui -vilkkaasti. - -"Kuinka minua sitte rakastaisit, jos olisit Aabenserraagi?" Ximenan -jälkeläinen lausui. - -"Sinua rakastaisin", Maurilainen vastasi, "enemmän, kuin mainetta vaan -vähemmän kuin kunniata." - -Aurinko oli laskenut taivaan rannan taakse sill'aikaa, kun molemmat -rakastavaiset kävelivät pitkin Alhambran saleja. Ne kaikki olivat he jo -kulkeneet lävitse. Mitkä muistot niistä olivat jääneet Aaben-Haametin -mieleen! Täällä sulttaanitar henki hyvänhajuista suitsutusta, jota -poltettiin hänen jalkojensa juuressa. Tuossa erillään olevassa -kammiossa hän somisteli itseänsä kaikilla Itämaiden koristuksilla. Ja -Blanca, Aabenserraagin lemmitty, kertoi näitä yksityiskohtia -nuorukaiselle, jota hän jumaloitsi. - -Kuu nousi taivaalle ja levitti himmeätä valoansa Alhambran -unhotettuihin pyhäkköihin ja autioihin esikartanoihin. Sen vaaleat -säteet kuvasivat kukkasarkoihin, salien seiniin, keveällä kädellä -tehtyihin kattokoristuksiin ja ristikäytävien holveihin suihkulähdetten -vesien ja vienon tuulahduksen heiluttamien pensaiden liikkuvan varjon. -Satakieli lauleli sypressipuussa, jonka latva ulottui moskeen -kukistuneen kupukaton yli, ja kaiku vastasi sen valitteleviin säveliin. -Aaben-Haamet kirjoitti kuun valossa Blancan nimen Kahden sisarensalin -marmoriin arapialaisilla kirjaimilla, jotta tässä salaisuuksien -palatsissa olisi entisten lisäksi vielä yksi, jota matkustaja itsekseen -saisi arvotella. - -"Maurilainen", Blanca sanoi, "tämä leikki on kauhistuttavaa. -Jättäkäämme tämä paikka! Nyt on elämäni kohtalo ikipäiviksi ratkaistu. -Pane mieleesi sanani: Jos moslemilaiseksi jäät, olen sinun toivoton -rakastajasi, jos kristityksi tulet, niin olen sinun onnellinen -puolisosi." - -Aaben-Haamet vastasi: "Jos kristityksi jäät, olen sinun lohduton -orjasi; jos moslemilaiseksi tulet, olen sinun uljas puolisosi." - -Rakastavaiset lähtivät pois tuosta vaarallisesta palatsista. Blancan ja -Aabenserraagin rakkaus kasvoi päivä päivältä. Ja se, että Blanca -rakasti Aaben-Haametia ainoastaan hänen itsensä tähden ja ettei mikään -muu syy vaikuttanut sitä hellää kohtelua, jota Aaben-Haamet sai kokea, -ilahutti tätä niin suuresti, ettei hän ilmaissutkaan syntyperäänsä -Santa Fén herttuan tyttärelle. Vasta sinä päivänä, jona Blanca -suostuisi antamaan hänelle kätensä, hän päätti ilmottaa kuuluisan -nimensä. Mutta pian hän kutsuttiin takaisin Afrikkaan. Hänen äitinsä -oli kuolinvuoteella ja tahtoi vielä kerran syleillä poikaansa sekä -jättää hänelle viimeisen siunauksensa. Aaben-Haamet saapui Blancan -palatsiin. "Hallitsijatar", hän sanoi, "äitini on kuolemaisillaan. Hän -on pyytänyt minua sulkemaan silmiänsä. Rakastatko minua yhä -edelleenkin?" - -"Jätätkö minut?" Blanca sanoi vaaleten. "Näenkö sinua enää -milloinkaan?" - -"Tule", Aaben-Haamet sanoi. "Minä tahdon sekä sinulta ottaa että -sinulle tehdä valan, jonka kuolema vaan voi rikkoa. Seuraa minua!" - -He lähtivät ja menivät kirkkomaalle, johon Maurilaiset muinoin olivat -haudanneet kuolleitansa. Siellä täällä oli vielä pieniä hautapatsaita, -joiden päähän kuvanveistäjä muinoin oli tehnyt turbaanin kuvan, vaan -kristityt olivat turbaanin vaihtaneet ristiin. Aaben-Haamet vei Blancan -hautapatsaiden tykö. - -"Blanca", hän sanoi, "tässä lepäävät esi-isäni. Minä vannon heidän -tomunsa kautta rakastavani sinua hamaan siihen päivään asti, jolloin -tuomion enkeli minut kutsuu Allahin istuimen eteen. Minä vakuutan -sinulle, etten milloinkaan anna sydäntäni kenellekkään muulle ja että -otan sinut puolisokseni niin pian, kuin sinä tunnustat profeetan pyhää -oppia. Joka vuonna tähän aikaan palaan Granadaan katsomaan, oletko -pitänyt lupauksesi ja tahdotko luopua erehdyksistäsi." - -"Minä taas", sanoi kyynelsilmin Blanca, "odotan sinua joka vuosi. Aina -kuolinhetkeeni asti pidän uskollisesti valani ja rupean sinun -puolisoksesi niin pian, kun kristittyjen Jumala, joka on voimallisempi, -kuin minä, sinun rakastajasi, muuttaa uskottoman mielesi." - -Aaben-Haamet läksi, pois; tuulet veivät hänet Afrikan rannoille. Hänen -äitinsä oli vastikään kuollut. Hän syleili ruumis-arkussa olevaa -äitiänsä, hän itki häntä. Kuukaudet kuluivat. Milloin kuljeskeli hän -Karttaagon raunioiden keskellä, milloin istui hän pyhän Ludvigin -haudalla odotellen sitä päivää, jona hän pääsisi takaisin Granadaan. -Vihdoin se päivä koitti maanpakolaiselle Aabenserraagille. Hän nousi -laivaan, joka käänsi keulansa Malagaa kohti. Kuinka suuri oli hänen -ihastuksensa, mikä pelonsekainen tunne täytti hänen sydämensä, kun -kaukaa häämöttivät Espanjan ensimmäiset niemet! Odottaakohan Blanca -rannalla? Muistaako hän vielä onnetonta Arapialaista, joka ei lakannut -häntä rakastamasta istuessaan erämaan palmupuun varjossa? - -Mutta don Rodrigon tytär ei ollut valojansa unohtanut. Hän oli pyytänyt -isäänsä saattamaan hänet Malagaan. Asumattoman rannikon kukkuloilta hän -silmäili etäisiä laivoja ja pakenevia purjeita, myrskyn aikana hän -katseli kauhistuksella raivoisaa merta. Silloin hän mielellään nousi -pilviä tavoitteleville vuorenhuipuille, kiipeili vaarallisia polkuja, -katseli mielihyvällä, miten hänen jalkojensa juuressa tyrskivät samat -aallot, riehuivat samat tuuliaispäät, jotka uhkailivat Aaben-Haametin -henkeä. Kun hän näki vaikertelevan kalakaijan viistävän laineita -suurilla, käyrillä siivillään ja lentävän Afrikan rannikkoa kohti, niin -hän lähetti sillä kaikellaisia lemmentervehdyksiä, kaikellaisia -mielettömiä toiveita, jollaisia lähtee rakkauden vallassa olevasta -sydämestä. - -Kun Blanca eräänä päivänä käveli rannikolla, niin hän huomasi pitkän -purren, jonka korkea kokka, kallellaan oleva masto ja kolmikulmainen -purje osottivat sen olevan Maurilaisten aistikasta tekoa. Hän riensi -satamaan ja näki samassa berberiläisen aluksen tulevan sinne nopeaa -vauhtia, niin että vaahtopäiset aallot kävivät sen edellä. -Komeapukuinen Maurilainen seisoi etukeulassa. Hänen takanaan piteli -kaksi mustaa orjaa ohjista kiinni arapialaista hevosta, jonka suitsevat -sieraimet ja hajanainen harja osottivat samalla sen tulista -syntyperäistä luonnetta ja kauhistusta, jonka aaltojen kohina siihen -vaikutti. Pursi tuli lähemmäksi, purjeet laskettiin alas ja laivan -kylki käännettiin laituria vasten. Maurilainen hyppäsi rannalle niin, -että aseet kalahtivat. Orjat toivat purresta ratsun, täplikkään kuin -leopardi, joka hirnui ja hyppeli iloissaan siitä, että oli jälleen -päässyt maalle. Pari toista orjaa laski maahan varovasti isohkon kopan, -jossa lepäsi gaselli palmulehdillä. Sen hennot jalat olivat sidotut -yhteen ja taivutetut sen alle, jott'eivät ne laivan heiluessa olisi -katkenneet. Sen kaulassa oli aloenmarjoista tehty nauha, jonka molempia -päitä yhdistävään kultalevyyn oli piirretty arapialaisilla kirjaimilla -joku nimi ja talismani. - -Blanca tunsi heti Aaben-Haametin, mutta hän ei tahtonut niin suuren -väkijoukon edessä ilmaista tunteitansa. Hän lähti sentähden pois -satamasta ja lähetti Dorotea palvelijattarensa ilmottamaan -Aabenserraagille, että hän odotti viimemainittua Maurilaisten -palatsissa. Aaben-Haamet näytti paikalla kaupunginpäällikölle -firmaaninsa, joka oli kirjoitettu sinisellä värillä kallis-arvoiselle -pergamentille ja suljettu silkkikoteloon. Dorotea lähestyi ja saattoi -onnellisen Aabenserraagin Blancan jalkojen juureen. Kuinka he -ihastuivat tavatessaan toinen toisensa uskollisina! Kuinka onnellisia -kohdatessaan toisensa niin pitkän ajan perästä! Kuinka monin kerroin he -uudestaan vannoivat iankaiken rakastavansa toinen toistaan! - -Kaksi mustaa orjaa talutti heidän luokseen numiidialaisen hevosen, -jonka selkään satulan asemesta oli purppuravyöllä sidottu -leijonannahka. Sen jälkeen tuotiin gaselli Blancan tykö. -"Hallitsijatar", Aaben-Haamet sanoi, "tuossa on kotimaani metsäkauris, -joka on melkein yhtä keveä liikkeissään, kuin sinäkin!" Blanca otti -itse pois kopasta tuon viehättävän eläimen, joka ikään kuin -kiitollisuuden osoitteeksi loi häneen mitä suloisimman katseen. -Aabenserraagin poissa ollessa oli Santa Fén herttuan tytär opetellut -Arapian kieltä. Heltynein silmin hän nyt luki oman nimensä gasellin -kaulavyössä. Vapauteen päästyään se tuskin jaksoi pysyä jaloillaan, -jotka olivat olleet niin kauan yhteen sidottuina; sen tähden se -laskeutuikin maahan pitkälleen ja nojasi päänsä haltijattarensa polvia -vasten. Blanca tarjosi sille tuoreita taateleita ja hyväili tätä -erämaan kaurista, jonka hieno karva oli säilyttänyt aloemetsän ja -Tuniksen ruusun lemun. - -Aabenserraagi, Santa Fén herttua ja hänen tyttärensä lähtivät yhdessä -Granadaan. Onnellisen parin päivät kuluivat niin kuin edellisenäkin -vuonna. Samat kävelyt uudistettiin, sama kaiho, jonka herätti isänmaan -näkeminen, sama rakkaus, tai pikemmin yhäti molemmin puolin kasvava -rakkaus, mutta myöskin sama kiintymys isien uskontoon vallitsi -heissä. "Rupea kristityksi", Blanca sanoi. "Rupea moslemilaiseksi", -Aaben-Haamet sanoi. Toisen kerran he erosivat toisistaan, mutta -vieläkään ei ollut rakkaus, joka heitä veti toinen toisensa tykö, -saanut heitä kokonaan valtaansa. - -Aaben-Haamet ilmestyi taas kolmantena vuonna, niin kuin muuttolinnut, -jotka rakkaus keväisin tuo meidän ilmanaloihimme. Hän ei tavannut -Blancaa rannalla, mutta tuo uskollisen Arapialaisen rakastettu -kirjoitti hänelle, että Santa Fén herttua oli matkustanut Madridiin ja -että don Carlos oli saapunut Granadaan. Don Carloksen mukana oli -tullut ranskalainen sotavanki, joka oli Blancan veljen ystävä. Maurin -sydän oli pakahtua, kun hän luki tämän kirjeen. Hän lähti Malagasta -Granadaan mitä surullisimmilla enteillä. Vuoret näyttivät hänestä -kauhealta erämaalta ja useamman kerran hän katsoi taaksensa merelle -päin, jonka yli hän äsken oli purjehtinut. - -Blanca ei ollut saattanut isänsä poissa ollessa jättää rakastettua -veljeänsä, joka oli luovuttanut hänelle kaiken omaisuutensa, ja jota ei -hän ollut nähnyt seitsemään vuoteen. Don Carloksessa oli kansansa -urheus ja uljuus. Hän oli hirmuinen kuin uuden maailman valloittajat, -joiden joukossa hän oli tehnyt ensimmäiset asekokeensa, jumalinen kuin -ne espanjalaiset ritarit, jotka voittivat Maurilaiset, ja hänen -sydämessään hehkui Cidistä peritty viha uskottomia vastaan. - -Tuomas de Lautrec kuului mainioon Foixin sukuun, jossa naisten kauneus -ja miesten urhoollisuus kulkevat perintönä polvesta polveen, ja oli -Loixin kreivittären ja onnettoman Odet de Foixin, Lautrecin herran -nuorempi veli. Kahdeksantoistavuotiaana Tuomas sai ritarilyönnin -Bayardilta samalla pakoretkellä, jolla sai surmansa tuo ritari peloton -ja moitteeton. Muutaman ajan perästä Tuomas haavoittui ja joutui -vangiksi Pavian tykönä, puolustaessaan ritarillista kuningastaan, joka -silloin kadotti kaikki, paitsi kunniansa. - -Don Carlos de Bivar, joka omin silmin oli nähnyt Lautrecin urotyöt, -oli käskenyt hoitaa nuoren Ranskalaisen haavoja ja pian rakentui -heidän välilleen todellinen sankarien ystävyys, joka perustui -molemminpuoliseen kunnioitukseen ja miehuuteen. Frans ensimmäinen oli -päässyt takaisin Ranskaan, mutta muut vangit oli Kaarle viides -pidättänyt. Lautricilla oli ollut kunnia olla samassa vankeudessa -kuninkaansa kanssa ja oli saanut maata hänen jalkojensa juuressa -vankilassa. Jäätyänsä Espanjaan sen jälkeen, kun hänen hallitsijansa -oli lähtenyt pois, oli hän, annettuansa kunniasanansa, jätetty don -Carlokselle, joka nyt oli tuonut hänet Granadaan. - -Kun Aaben-Haamet saapui don Rodrigon palatsiin ja saatettiin siihen -saliin, jossa Santa Fén herttuan tytär oli, niin hän tunsi tuskia, -jotka siihen asti olivat hänelle olleet tuntemattomia. Blancan jalkojen -juuressa istui nuorukainen, joka katseli häntä äänettömällä -ihastuksella. Nuorukaisella oli puhvelinnahkaiset kaatiot jalassa ja -samanvärinen takki, joka oli vyötetty hankkiluksella, josta rippui -liljan kuvalla koristettu miekka. Silkkivaippa oli heitetty hänen -hartioilleen ja hänen päätänsä peitti kapearöytäinen, sulilla -somistettu hattu. Hänen rinnan kohdalle ulottuva poimukauluksensa jätti -kaulan paljaaksi. Viikset, mustat, kuin ebenpuu, soivat hänen -kasvoilleen miehekkään ja sotaisen näön. Hänen saappaissaan, joiden -leveät varret monessa laskoksessa olivat kääntyneet alaspäin, oli -ritarinmerkki: kultakannukset. - -Muutaman askeleen päässä edellisestä seisoi toinen ritari nojautuneena -pitkän miekkansa ristirautaa vastaan. Hän oli samallaisessa puvussa, -kuin toinenkin ritari, mutta hän näytti vanhemmalta. Hänen tylyt, vaan -samalla tulista luonnetta ilmaisevat kasvonsa herättivät kunnioitusta -ja pelkoa. Hänen takkiinsa oli neulottu Calatravan punainen risti, -jonka merkkikuvassa oli sanat: "Tämän ja kuninkaani puolesta." - -Hiljainen huudahdus pääsi ehdottomasti Blancan huulilta, kun hän -huomasi Aaben-Haametin. "Ritarit", Blanca sanoi samassa, "tässä on se -uskoton, josta olen teille niin paljon puhunut. Katsokaa vaan, ettei -hän vie teistä voittoa. Samallaisia, kuin hänkin olivat Aabenserraagit, -eikä kukaan ollut heidän vertaisensa uskollisuudessa urheudessa ja -ritarillisuudessa." - -Don Carlos lähestyi Aaben-Haametia. "Maurilainen ritari", hän sanoi, -"isältäni ja sisareltani olen saanut kuulla nimenne. Arvellaan, että -olette ylhäistä ja urhoollista sukua, ja olettekin kunnostaneet -itseänne jalolla käytöksellänne. Hallitsijani Kaarle viides kuuluu -kohta nostavan sodan Tunista vastaan ja silloin saamme toivoakseni -nähdä toisemme kunniatanterella." - -Aaben-Haamet laski kätensä rinnalleen, istahti lattialle ja katseli -taukoamatta Blancaa ja Lautrecia. Jälkimmäinen taas silmäili -Ranskalaisen tavallisella utelijaisuudella Maurilaisen komeata pukua, -loistavia aseita ja kaunista muotoa. Blanca näytti levolliselta; koko -hänen sielunsa kuvautui hänen silmissään. Vilpitön Espanjatar ei edes -koittanut peittää sydämensä salaisuutta. Kotvasen vaiti oltuaan -Aaben-Haamet nousi seisaalleen, kumarsi don Rodrigon tyttärelle ja -poistui salista. Lautrec, jota Maurilaisen käytös ja Blancan katseet -olivat kummastuttaneet, lähti ulos mieli täynnä epäluuloa, joka pian -muuttui varmuudeksi. - -Don Carlos jäi yksin sisarensa kanssa. "Blanca", hän sanoi hänelle, -"selitä minulle, minkä tähden jouduit niin hämillesi, kun tuo -muukalainen astui tänne." - -"Veli", Blanca sanoi, "minä rakastan Aaben-Haametia ja annan hänelle -käteni, jos hän kääntyy kristin-uskoon." - -"Mitä!" Don Carlos huudahti, "rakastat siis Aaben-Haametia; -Bivarilaisten jälkeinen rakastaa Maurilaista, uskotonta, vihollista, -jonka me olemme karkottaneet näistä palatseista!" - -"Don Carlos", Blanca vastasi, "minä rakastan Aaben-Haametia, -Aaben-Haamet rakastaa minua. Kolmen vuoden kuluessa hän on yhäti vaan -luvannut luopua pikemmin minusta, kuin isiensä uskonnosta. Hänessä on -jaloutta, kunniaa ja ritarillisia avuja; aina kuolinhetkeeni asti olen -häntä rakastava." - -Don Carlos huomasi ritarillisuudessaan, että Aaben-Haametin päätöksessä -oli jotakin jalomielistä, jos kohta hän surkuttelikin tämän uskottoman -sokeutta. "Onneton Blanca", hän sanoi, "mihin sinut vielä vie tuo -rakkautesi? Olin siinä toivossa, että Lautrec ystäväni tulisi -veljekseni." - -"Siinä petyit", Blanca vastasi, "en saata rakastaa tuota muukalaista. -Mitä tulee minun tunteisini Aaben-Haametia kohtaan, niin niistä ei -minun tarvitse tehdä tiliä kenellekkään. Pidä sinä huolta -ritarivaloistasi, niin kuin minäkin rakkauden valoistani. Vaan -lohdutukseksesi tietäös, ettei Blanca milloinkaan mene uskottoman -puolisoksi." - -"Sukumme siis katoaa maan päältä", don Carlos huudahti. - -"Sinun asiasi on saattaa se jälleen eloon", Blanca sanoi. "Mitä muuten -sinulla on pojista, joita et saa nähdä ja jotka eivät urhoollisuudessa -ole sinun vertaisiasi? Don Carlos, minä huomaan, että olemme heimomme -viimeiset. Kuinka saattaisi sukumme pysyä elossa meidän jälkeemme, kun -olemme näin paljon poikenneet yleisestä järjestyksestä! Cid oli -kanta-isämme, hän on myös jälkipolvemme." Blanca lähti pois palatsista. - -Don Carlos kiiti Aabenserraagin tykö. "Mauri", hän sanoi hänelle, -"luovu sisarestani, tai tule kaksintaisteluun kanssani!" - -"Onko sisaresi käskenyt", Aaben-Haamet vastasi, "sinua vaatimaan -minulta takaisin ne valat, jotka hän on minulle tehnyt?" - -"Ei", don Carlos virkkoi, "hän rakastaa sinua enemmän, kuin koskaan -ennen." - -"Oi, sinä Blancan veli, sinä olet jaloudessa hänen vertaisensa", -Aaben-Haamet huudahti hänet keskeyttäen, "sinun sukuasi tulee minun -kiittää kaikesta onnestani. Oi, onnellista Aaben-Haametia! oi onnen -päivää! Luulin jo, että Blanca oli unohtanut minut tämän ranskalaisen -ritarin tähden." - -"Ja se on kaikki sinun tuottamaasi onnettomuutta!" don Carlos huudahti -vuorostaan vihan vimmassa. "Lautrec on ystäväni ja ilman sinua hän -olisi veljeni. Vaadin sinulta hyvitystä niistä kyynelistä, joita olemme -saaneet sinun tähtesi vuodattaa." - -"Sen kyllä tahdon tehdä", Aaben-Haamet vastasi, "mutta vaikka esi-isäni -kentiesi ovat taistelleet sinun sukuasi vastaan, niin minä kuitenkaan -en ole ritari, enkä näe tässä ketään, joka korottaisi minut sellaiseen -säätyyn, että saattaisit mitellä miekkaa kanssani arvoasi alentamatta." - -Don Carlos, jota Maurilaisen älykäs aatos hämmästytti, loi häneen -ihmettelyä ja raivoa ilmaisevan katseen ja lausui yht'äkkiä: "Minä teen -sinusta ritarin, sen kyllä ansaitset!" Aaben-Haamet notkisti polvensa -don Carloksen eteen, joka löi hänet ritariksi koskettaen häntä kolme -kertaa miekkansa lappeella olkapäähän, sitte don Carlos sitoi hänen -vyölleen saman miekan, jonka ehkä Aabenserraagi vielä oli syöksevä -hänen rintaansa. Sellainen oli muinainen kunnianosotus. - -Molemmat nousivat heti ratsujensa selkään, lähtivät Granadan kaupungin -piiristä pois ja riensivät niin sanotulle Mäntylähteelle, joka -vanhoista ajoista asti on ollut kuuluisa Maurilaisten ja kristittyjen -kaksintaisteluista. Siellä olivat otelleet Malik Alabes ja Ponce de -Leon, ja Calatravan suur'mestari oli siellä antanut kuolinhaavan -uljaalle Abayadokselle. Vieläkin näkyi tuon Maurilaisen ritarin -aseitten palasia männyn oksille ripustettuina ja puun kaarnaan oli -piirretty muutamia kirjaimia hautakirjoitukseksi. Don Carlos osotti -kädellään Abayadoksen hautaa Aabenserraagille. "Noudata", hän huudahti -hänelle, "tuon kunnon uskottoman esimerkkiä ja ota vastaan kaste tai -kuolema kädestäni!" - -"Kuoleman saatan ottaa", Aaben-Haamet vastasi, "vaan eläköön Allah ja -profeetta!" - -Samassa he astuivat kumpikin määrätylle paikalle ja ryntäsivät -raivoisasti toistansa vastaan. Heillä oli ainoastaan miekka kädessä. -Aaben-Haamet ei ollut miekkailuun niin harjaantunut kuin don Carlos, -mutta hänen kelvolliset aseensa, jotka olivat Damaskon terästä, ja -hänen nopealiikkeinen arapialaishevosensa tekivät hänet muutamissa -suhteissa vihollistaan etevämmäksi. Hän laukkautti ratsuaan -Maurilaisten tapaan ja viilsi väljällä, terävällä jalustimellaan don -Carloksen hevosta polven yläpuolelle. Haavoittunut hevonen kaatui, ja -don Carlos, jonka tuo onnellinen lyönti oli pakottanut pois ratsun -selästä, kävi miekka pystyssä Aaben-Haametia vastaan. Aaben-Haamet -hyppäsi maahan ja otti pelkäämättä don Carloksen vastaan. Hän torjui -Espanjalaisen ensi lyönnit, ja tämän miekka murtui Damaskon terästä -vastaan. Kahdesti onnen pettämänä don Carlos itki vimmoissaan ja huusi -viholliselleen: "Lyö Maurilainen, lyö! Aseettomanakin don Carlos uhmaa -sinua ja koko uskotonta heimoasi!" - -"Sinä saatat tappaa minut", Aabenserraagi vastasi, "mutta minä en lyö -sinuun pienintäkään haavaa enkä ole sellaista koskaan edes -ajatellutkaan. Tahdoin vaan näyttää, että kelpaan veljeksesi ja että -syyttä halveksit minua." - -Samassa näkyi tomupilvi etäältä. Lautrec ja Blanca kiidättivät täyttä -laukkaa kahdella feziläisellä hevosella, jotka tuulen nopeudella -tulivat yhä lähemmäksi. Pian he saapuivat Mäntylähteelle ja huomasivat -taistelun tauonneen. - -"Olen voitettu", don Carlos sanoi, "tämä ritari on lahjoittanut minulle -henkeni. Lautrec, teidän ehkä käy onnellisemmin, kuin minun." - -"Haavani eivät salli minun taistella tämän jalomielisen ritarin -kanssa", Lautrec sanoi viehättävällä ja kohteliaalla äänellä. "En -tahdo", hän lisäsi punastuen, "tietää riitanne syytä enkä urkkia -salaisuuttanne, joka kentiesi tuottaisi kuolettavaisen haavan poveeni. -Kohta taas syntyy rauha välillänne, kun minä lähden pois, jollei Blanca -käske minua jäämään jalkojensa juureen." - -"Ritari", Blanca sanoi, "jääkää tänne veljeni luokse ja pitäkää minua -sisarenanne! Kaikkien täällä koossa olevien sydämet ovat murhetta -täynnä. Meidän kanssamme opitte kärsimään elämän vastuksia." - -Blanca pyysi kaikkia kolmea ritaria antamaan hänelle kätensä, mutta he -kieltäytyivät. - -"Minä vihaan Aaben-Haametia", don Carlos huudahti. - -"Minä kadehdin häntä", Lautrec sanoi. - -"Minä taas", Aabenserraagi sanoi, "kunnioitan don Carlosta ja Lautrecia -käy minun sääli, vaan kumpaakaan en saata rakastaa." - -"Saadaanpa nähdä", Blanca sanoi, "ennemmin tai myöhemmin seuraa -kunnioitusta ystävyys. Hyvä olisi, jos ei tästä surkeasta tapauksesta, -joka meidät on koonnut tänne, saataisi koskaan mitään tietoa -Granadassa." - -Tästä hetkestä alkaen kävi Aaben-Haamet tuhat kertaa rakkaammaksi don -Rodrigon tyttärelle, sillä rakkautta miellyttää urhoollisuus, ja sitä -ei puuttunut Aabenserraagilta, koska hän oli niin uljaasti käyttäytynyt -kaksintaistelussa, ja koska don Carlos oli hänelle kiitollisuuden -velassa hengestään. Muutamaan päivään ei Aaben-Haamet Blancan pyynnöstä -käynyt palatsissa, jotta don Carloksen viha sai lauhtua. Suloiset ja -katkerat tunteet vallitsivat Aabenserraagin sydämessä. Jos kohta hän -olikin vakuutettu siitä, että Blanca uskollisesti ja palavasti häntä -rakasti, niin pian vaihtuivat kuitenkin hänen ilosta hurmaantuneet -tunteensa synkäksi alakuloisuudeksi, kun hän muisti, ettei hän -luopumatta isiensä uskosta saata konsanaan olla onnellinen. Jo oli -kulunut useampia vuosia eikä mitään parannuskeinoja ollut ilmaantunut. -Niinköhän oli hänen loppu-ikänsäkin kuluva? - -Hän oli vaipunut mitä surullisimpiin ja vakavimpiin aatoksiin, kun -eräänä iltana kuuli kellojen soiton, joka kutsui kristittyjä -iltarukoukseen. Silloin päätti hänkin astua kerran Blancan Jumalan -temppeliin ja rukoilla neuvoa taivaan ja maan hallitsijalta. - -Hän lähti ja saapui muinaisen moskeen portille, joka nyt oli muuttunut -uskovaisten kirkoksi. Suru ja uskonnolliset tunteet valtasivat hänen -sydämensä, kun hän astui siihen temppeliin, joka muinoin oli kuulunut -hänen Jumalalleen ja isänmaalleen. Rukous oli juuri päättynyt; ei -ainoatakaan ihmistä ollut enää kirkossa. Pyhä hämärä vallitsi -pylväitten vaiheilla, jotka pitkissä sarjoissa seisoivat vähän matkan -päässä toisistaan, kuin puut säännöllisesti istutetussa metsässä. -Arapialaisten keveä rakennustapa oli yhdistynyt goottilaiseen -rakennustapaan ja menettämättä mitään somuudestaan se oli käynyt -vakavammannäköiseksi soveltuen siten paremmin jumalisiin -mietiskelyihin. Muutamat harvalukuiset lamput valaisivat tuskin holvien -syvänteitä, mutta sytytettyjen vahakynttilöiden valossa näkyi kaikkein -pyhimmän alttari, joka välkkyi kullasta ja kalliista kivistä. -Espanjalaisten mielestä on suurin kunnia luopua rikkauksistaan -koristaakseen niillä kirkkoaan, ja puoli-alaston kansa palvelee elävän -Jumalan kuvaa, joka on asetettu korureunaisten verhojen, helmiruunujen -ja rubiiniseppelien keskelle. - -Et huomannut yhtäkään istuinta tuossa avarassa huoneessa; marmoriselle -permannolle, jonka alla oli monta ruumiin-arkkua, sai niin ylhäinen -kuin alhainenkin langeta polvilleen Herran Jumalan eteen. Aaben-Haamet -astui hiljaa kirkon autiota keskustaa kohden, joka kaikui joka -askelella. Toisinaan toi tämä Maurilaisten entinen moskee hänen -mieleensä kauniita muistoja entis-ajoilta, toisinaan syntyi hänen -sydämessään outoja, kristittyjen uskonnon herättämiä tunteita. -Lamppujen himmeässä valossa hän erotti pylvään juurella liikkumattoman -haamun, jonka hän ensi katsannolla luuli jollekin haudalle pystytetyksi -kuvapatsaaksi. Hän lähestyi sitä ja näki nuoren, polvillaan olevan -ritarin, jonka pää oli nöyrästi alas päin vaivuksissa ja kädet ristissä -rinnalla. Ritari ei liikahtanut hiukkaakaan kuullessaan Aaben-Haametin -askelten kapseen; kaikki hänen ajatuksensa, koko hänen olentonsa oli -vaipunut hartaasen rukoukseen. Hänen miekkansa oli hänen edessään, ja -hänen sulilla somistettu hattunsa oli laskettu marmorilliselle -permannolle hänen viereensä. Näytti siltä, kuin tenhovoima olisi häntä -pitänyt hänen liikkumattomassa asennossaan. Lautrec oli tuo ritari. - -"Oi", Aabenserraagi sanoi itsekseen, "tuo nuori ja kaunis Ranskalainen -pyytää Luojalta jotakin erinomaista suosionosotusta; tuo soturi, joka -jo on tullut kuuluisaksi uljuudestaan, tunnustaa täällä sydämensä -syvimmät salaisuudet korkeuden Herran edessä, aivan kuin hän olisi -alhaisin ja halvin ihmislasten joukossa. Rukoilkaamme siis yhdessä -ritarien ja kunnian Jumalaa!" - -Aaben-Haamet oli polvistumaisillaan marmoriselle permannolle, kun hän -lampun valossa huomasi muutamia arapialaisia kirjaimia ja Koraanin -värsyn erään puoleksi rikkuneen kipsikoristuksen alapuolella. -Omantunnon vaivat palasivat hänen sydämeensä ja suurimmalla -kiireellä hän riensi pois kirkosta, jossa hän oli unohtamaisillaan -velvollisuutensa uskontoansa ja isänmaatansa kohtaan. - -Tuota entistä moskeeta ympäröivä kirkkomaa oli jonkinlainen puutarha; -sinne oli istutettu oransseja, palmuja ja sypressejä ja kaksi -suihkulähdettä kasteli sitä; sen lähistöllä oli luostari. Mennessään -pylväskäytävän ohitse Aaben-Haamet huomasi naisen, joka aikoi astua -kirkkoon. Vaikka nainen oli huntuun verhottu, Aabenserraagi tunsi hänet -Santa Fén herttuan tyttäreksi; hän pysähtyi häntä puhuttelemaan ja -sanoi: "Tuletko hakemaan Lautrecia tästä temppelistä?" - -"Jätä sikseen tuo alhainen epäluulosi", Blanca vastasi. "Jos en enää -sinua rakastaisi, niin sanoisin sen sinulle; olisipa halpamielistä -pettää sinut. Minä tulen tänne rukoilemaan puolestasi; sinä yksinäsi -olet nyt rukousteni esine; oman sieluni unohdan sinun sielusi tähden. -Paras olisi ollut, ettet olisi minua hurmannut rakkautesi myrkyllä tai -että olisit suostunut palvelemaan sitä Jumalaa, jota minäkin palvelen -Sinä mureutat koko perhettämme; veljeni sinua vihaa; isäni on -pahoillaan, syystä että minä kieltäyn menemästä kenenkään puolisoksi. -Etkö havaitse, että terveyteni huononee? Katso tuota kuolon asuntoa, se -on viehättävä! Sinne lasken pian levolle, jollet sinä kiireimmän kautta -käänny minun uskontooni kristittyjen alttarin juurella. Taistelut, -joita kestää riuduttavat vähitellen elinvoimani. Rakkaus, jonka olet -minussa herättänyt,. ei voi enää kauvaakaan tukea heikkoa olentoani. -Muista, oi Maurilainen, puhuakseni sinun kieltäsi, että se tuli, joka -sytyttää soihdun, on myöskin se tuli, joka sen kuluttaa." - -Blanca astui kirkkoon ja jätti hämmästyneen Aabenserraagin miettimään -hänen viimeisiä sanojaan. - -Lopuksi kävi niin, että Aabenserraagi tunsi itsensä voitetuksi, hän -päätti luopua erhetyksistään; jokseenkin kauvan oli hän jo taistellut. -Pelko voitti kaikki muut hänen sydämensä tunteet, kun hän ajatteli, -että Blancan täytyy kuolla hänen tähtensä. "Ehkäpä perästäkin", hän -sanoi itsekseen, "kristittyjen Jumala on totinen Jumala? Onhan tämä -Jumala jalojen sielujen Jumala, koska hän on Blancan, don Carloksen ja -Lautrecin Jumala." - -Tällaiset mietteet mielessä Aaben-Haamet odotti levottomana -huomispäivää, ilmottaaksensa silloin päätöksensä Blancalle ja -vaihtaakseen kyynelensä ja surunsa iloiseen ja onnelliseen elämään. -Ennen iltaa hän ei saattanut mennä Santa Fén herttuan palatsiin. Hän -sai kuulla, että Blanca oli mennyt veljensä kanssa Generalifaan, jossa -Lautrec piti pidot. Aaben-Haamet riensi uusien epäluulojen yllyttämänä -sinne tavatakseen Blancaa. Lautrec punehtui nähdessään Aabenserraagin, -don Carlos taas otti Maurilaisen vastaan kylmällä kohtelijaisuudella, -jossa kuitenkin oli kunnioitustakin. - -Lautrec oli tuottanut erääsen Generalifan saliin, jota sanotaan -Ritariensaliksi, ihanimpia Espanjan ja Afrikan hedelmiä. Pitkin salin -seiniä oli ripustettu prinssien ja Maurien voittajien, Pelayon, Cidin -ja Gonsalvo Kordovalaisen muotokuvia. Granadan viimeisen kuninkaan -miekka oli asetettu kuvien alapuolelle. Aaben-Haamet kätki murheen -rintaansa ja sanoi vaan, katsellessaan noita tauluja, leijonan tavoin: -"Me emme osaa maalata." - -Jalomielinen Lautrec, joka näki, että Aabenserraagin silmät -ehdottomasti kääntyivät Boabdilin miekan puoleen, sanoi hänelle. -"Maurilainen ritari, jos olisin aavistanut, että tulitte kunnioittamaan -tätä juhlaa läsnä-olollanne, niin täällä en olisi ottanut teitä -vastaan. Joka päivä kadotetaan miekka, ja olen nähnyt urhoollisimman -kuningasten joukossa jättävän miekkansa onnelliselle viholliselleen." - -"Oi", Maurilainen huudahti peittäen kasvonsa viittansa liepeesen, -"miekkansa voi kyllä kadottaa Frans ensimmäisen tavoin, mutta niin kuin -Boabdil!..." - -Tuli yö; tuotiin soihtuja; keskustelu kääntyi toiselle suunnalle. Don -Carlosta pyydettiin kertomaan Mexikon löytöä. Hän puhui tuosta -tuntemattomasta maailmasta loistavalla kaunopuheisuudella, joka on -omituista Espanjan kansalle. Hän kertoeli Montezuman onnettomuutta, -Amerikkalaisten tapoja, kastiilialaisen urheuden ihmetöitä, vieläpä -maanmiestensä julmuuksiakin, jotka hänestä eivät näyttäneet ansaitsevan -moitetta eikä kiitosta. - -Tällaiset kertomukset viehättivät Aaben-Haametia, niin kuin yleensä -Arapialaisia miellyttää eriskummalliset tarinat. Hän puolestaan kuvaili -Konstanttinopolin raunioille äsken perustettua Ottomanin valtakuntaa, -muistellen samalla kaihomielin Muhammedin ensimmäistä valtakuntaa ja -noita onnellisia aikoja, jolloin uskovaisten päällikön ympärillä -loisti Zobeida, Kauneuden Kukka, Sydänten Voima, Raju-ilma ja -jalomielinen Ganem, rakkautensa orja. Lautrec taas kuvaili Frans -ensimmäisen komeaa hovia, taiteitten elpymistä raakuuden sylistä ja -entis-aikojen kunniallisuutta ja ritarillisuutta, joihin oli liittynyt -sivistyneempien aikojen hienot tavat, goottilaisia torneja, jotka ovat -koristetut kreikkalaiseen tapaan, ja Gallian naisia, jotka ymmärtävät -korottaa vaatteuksensa kauneutta ateenalaisella somuudella. - -Tämän haastelun jälkeen otti Lautrec, joka tahtoi huvittaa juhlan -sankaritarta, kitarin ja lauloi seuraavan romanssin, jonka hän oli -sovittanut maansa vuorelaislaulun nuottiin: - - Mun syömen' kaiho valloittaa, - Kun mieleen muistuu Ranskanmaa. - Niin siellä, armas sisaren', - Ol' ihanaa! - Sinua aina muistelen, - Maa kaunoinen! - - Muistatko, kuinka kotona - Uinuimme äidin rinnoilla? - Ja kuinka äiti pusersi - Meit' iloisna - Poveensa vasten, hymyili - Ja riemuitsi? - - Muistatko linnaa korkeaa, - Mi Doren luona kohoaa? - Ja vanhaa Mauren tornia, - Joss' ilmottaa - Ain' kello päivän tuloa - Jok' aamuna? - - Muistatko, kuin kiis' pääskynen - Pinnalla lammen tyvenen, - Kuin tuuli taipuun kaislikon - Sai kevyen, - Kuin valo sammui auringon - Taa vuoriston? - - Jos nähdä saisin Helenan, - Ja vuoren, tammen varjoisan, - Niin saisin rinnan rauhaisen - Ja riemuisan! - Sinua aina muistelen, - Maa kaunoinen! - -Laulettuaan viimeiset säkeet loppuun, Lautrec pyyhkäisi hansikkaallaan -kyynelen, jonka ihanan Ranskanmaan muisto oli tuonut hänen silmäänsä. -Samat kaipuun tunteet, jotka täyttivät kauniin vangin sydämen, -valtasivat Aaben-Haametin, joka, samoin kuin Lautreckin muisteli -murhemielin isänmaatansa. Kun toiset kehottivat häntäkin vuorostaan -ottamaan kitaria käsiinsä, niin hän esteli sanoen osaavansa vaan yhden -ainoan romanssin, joka ei muka ollenkaan miellytä kristityitä. - -"Jos uskottomat vaikeroivat meidän voitoistamme", don Carlos virkkoi -halveksien, "niin voittehan laulaa; voitettujen on suotu vuodattaa -kyyneliä." - -"Niin", Blanca sanoi, "ovathan meidänkin esi-isämme, jotka muinoin -olivat Maurilaisten ikeen alla, jättäneet meille niiltä ajoilta monta -valituslaulua." - -Aaben-Haamet lauloi sitten seuraavan ballaadin, jonka hän oli oppinut -eräältä Aabenserraagien heimoon kuuluvalta runoilijalta: - - Ratsulla kulkeissaan - Havaitsi don Juan - Komean Granadan - Vuorella loistavan. - Hän tälle virkahti: - Sa armaisen' - Saat sydämen' - Ja käteni. - - Sun kihlaan itsellen' - Lemmittyn' herttainen. - Sinulle lahjoitan - Seviljan, Kordovan. - Koristeet kultaiset - Ja helmet saat - Sa loistokkaat - Ja kaunoiset. - - Granada vastaa näin: - Maur' on mun ystäväin - Oon Maurin morsio, - Oon Maurin valio, - Ja uljaat poikani - Mun verraton - Koristeen' on. - Pois kihlasi! - - Niin vannoit, vakuutit, - Mut Maurin kavalsit! - Sa jouduit haltuhun - Tuon kansan kirotun. - Aabenserraagien - Perinnön nyt - Vei kristityt! - Allah soi sen! - - Milloinkaan ratsu ei - Tuo hadshia, jon' vei - Haudalle profeetan, - Povehen Granadan. - Aabenserraagien - Perinnön nyt - Vei kristityt! - Allah soi sen! - - Alhambra ihanin! - Asunto Allahin! - Oi lähteet kirkkahat! - Oi niityt vihannat! - Aabenserraagien - Perinnön nyt - Vei kristityt! - Allah soi sen! - -Nämät teeskentelemättömät valitukset liikuttivat uljasta don -Carlostakin, vaikka niissä oli lausuttu soimauksia kristittyjä vastaan. -Hän olisi mielellään tahtonut olla laulamatta, mutta kohtelijaisuudesta -Lautrecia kohtaan hän katsoi velvollisuudekseen myöntyä tämän -pyyntöihin. Aaben-Haamet antoi kitarin Blancan veljelle, joka ylisteli -kuuluisan esi-isänsä Cidin urotöitä. - - Sotavaattehet yllä, ja valmiina - Purjehtiin Afrikan rantoja päin - Cid Ximenan jalkojen juuressa - Kitarillaan säistäen laulavi näin: - - Mene Maureja vastaan taistelemaan, - On lausunut Ximena, maahan ne lyö! - Siten mainehen saat, nimen kunniakkaan, - Jota ei ole peittävä unholan yö. - - Sotalakkini, peitseni tuokaatten! - Sodan liekkihin riennän mä raivoisaan - Ja on huutoni riehussa taistelujen: - "Edest' armahan, kunnian käyn sotimaan." - - "Jumalaa, kuningasta ja armastaan - Yli kaiken urhea Cid rakastaa." - Siten kristityt viel' ihastuksissaan - Andaluusian laaksossa kertoa saa. - -Laulaessaan tätä runoelmaa miehevällä ja sointuisalla äänellään don -Carlos näytti niin uljaalta, että olisi luullut hänet itse Cidiksi. -Lautrec oli saman sotaisen innostuksen vallassa kuin hänen -ystävänsäkkin, vaan Aabenserraagi oli kalvennut kuullessaan Cidin -nimen. - -"Sitä ritaria", hän sanoi, "jota kristityt nimittävät Taistelujen -Kukaksi, sanomme me Hirviöksi. Jospa hänen jaloutensa olisi ollut hänen -urhoollisuutensa vertainen!..." - -"Hänen jaloutensa", don Carlos vastasi tulistuneena keskeyttäen -Aaben-Haametin, "oli vielä suurempi, kuin hänen rohkeutensa, eikä -ketkään muut kuin Maurilaiset, solvaa sitä sankaria, joka on minun -sukuni kanta-isä." - -"Mitä sanot?" Aaben-Haamet huudahti syöksähtäen istuimeltaan, jossa hän -oli ollut puoleksi pitkällään, "luetko sinä Cidin esi-isiesi joukkoon?" - -"Hänen verensä juoksee suonissani", don Carlos virkkoi, "ja siitä -vihasta, joka leimuaa sydämessäni Jumalani vihaajia vastaan, tunnen -olevani tuota jaloa heimoa." - -"Siis", Aaben-Haamet sanoi kääntyen Blancan puoleen, "te olette niiden -Bivarilaisten jälkeisiä, jotka Granadan valloituksen jälkeen anastivat -onnettomien Aabenserraagien kodit ja surman suuhun suistivat saman -nimisen ritarin, joka tahtoi puolustaa esivanhempiensa hautaa." - -"Maurilainen", don Carlos huudahti vihan vimmassa, "tiedä, etten anna -itseäni tässä tutkistella! Jos minä nykyään omistankin Aabenserraagien -rikkauksia, niin ovat esi-isäni ne saavuttaneet verellänsä ja ovat -niistä kiitollisuuden velassa ainoastaan miekalleen." - -"Vielä sananen", lausui Aaben-Haamet vielä enemmän liikutettuna. "Me -emme maanpaossa ollessamme tietäneet, että Bivarilaiset olivat saaneet -Santa Fén herttuan arvonimen; se juuri on ollut syynä erehdykseeni." - -"Se, jolle Ferdinand Katoolinen soi tuon arvonimen, oli sama Bivar, -joka voitti Aabenserraagit", don Carlos vastasi. - -Aaben-Haametin pää vaipui rinnalle, ja hän jäi seisomaan don Carloksen, -Lautrec'in ja Blancan keskelle, jotka hämmästyneinä katselivat häntä. -Kaksi kyynelvirtaa vuosi hänen silmistään vyöllä olevalle tikarille. -"Antakaa anteeksi", hän sanoi, "miesten ei sovi, niin kuin tiedän, -vuodattaa kyyneliä, mutta tästälähin ei ole silmäni niistä täyttyvä, -vaikka minulle jää paljon itkettävää. Kuulkaa minua!" - -"Blanca, rakkauteni sinua kohtaan on yhtä tulinen, kuin Arapian kuumat -tuulet. Minä olin voitettu, en enää saattanut elää sinutta. Kun eilen -näin tämän ranskalaisen ritarin rukoilevan, kun kuulin sanasi -kirkkotarhassa, niin päätin tunnustaa sinun Jumalaasi ja antaa sinulle -pyhän lupauksen." - -Blancan riemun-osotukset ja don Carloksen hämmästys keskeyttivät -Aaben-Haametin; Lautrec peitti kasvonsa käsillään. Maurilainen arvasi -hänen ajatuksensa ja pudistaen päätänsä hän veti suunsa niin -surulliseen hymyilyyn, että sydäntä särkevää oli sitä nähdä. "Ritari", -hän sanoi, "elä heitä toivoasi kokonaan, ja sinä Blanca itke koko ikäsi -viimeistä Aabenserraagia!" - -Blanca, don Carlos ja Lautrec kohottivat kaikin kolmisin kätensä -taivasta kohden ja huudahtivat: "Viimeinen Aabenserraagi!" - -Hiljaisuus vallitsi, pelko, toivo, viha, rakkaus, hämmästys ja kateus -valtasivat kaikkien sydämet. Blanca lankesi samassa polvilleen. -"Laupeuden Jumala!" hän sanoi, "sinä hyväksyt minun valitsemiseni; minä -en saattanut rakastaa ketään muuta, kuin sankarien jälkeläistä." - -"Sisareni", don Carlos huudahti vimmoissaan, "ajattelehan, että olet -tässä Lautrec'in edessä!" - -"Don Carlos, hillitse vihasi", Aaben-Haamet sanoi, "velvollisuuteni on -teitä rauhoittaa." Sitte, kääntyen Blancan puoleen, joka oli jälleen -istuutunut, hän virkkoi: - -"Taivaan huuri, rakkauden ja kauneuden haltijatar, Aaben-Haamet on -pysyvä orjanasi kuolinhetkeesi asti, mutta tuntea sinun tulee hänen -onnettomuutensa kaikessa niiden laajuudessa. Se vanhus, joka -puolustaessaan kotoliesiänsä sai surmansa iso-isäsi kädestä, oli isäni -isä! Kuullos vielä toinenkin salaisuus, jota olen sinulta kätkenyt, tai -jonka pikemmin sinä olet saattanut minun unhottamaan. Kun ensikerran -tulin tähän surkeaan isänmaahan, niin aikomukseni etupäässä oli hakea -joku Bivarilainen, jotta hän saisi tehdä minulle tiliä siitä verestä, -jota hänen esi-isänsä olivat vuodattaneet." - -"Olkoonpa niin", sanoi Blanca surullisella äänellä, jossa kuitenkin -ilmaantui hänen sielunsa jalous. "Mikä siis on päätöksesi?" - -"Ainoa päätös, jonka saatan tehdä arvoasi loukkaamatta on se, että -päästän sinut valoistasi ja koitan täyttää ikuisella poissa-olollani ja -kuolemallani ne velvollisuudet, jotka meillä kummallakin on omaa -Jumalaamme, omaa isänmaatamme ja sukuamme kohtaan ja jotka nyt olemme -lyöneet laimin. Jos joskus kuvani haihtuu sydämestäsi, jos kaikki -hävittävä aika poistaa mielestäsi Aabenserraagin muiston... niin tämä -ranskalainen ritari... Tämä uhraus tulee sinun tehdä veljesi mieliksi." - -Lautrec hypähti innostuneena seisaalleen ja heittäytyi Maurilaisen -syliin. "Aaben-Haamet", hän huudahti, "elä luule että voitat minut -jalomielisyydessä, sillä minä olen Ranskalainen ja Bayard löi minut -ritariksi; minä olen vuodattanut vertani kuninkaani puolesta ja tahdon, -samoin kuin Bayardkin ja ruhtinaani, olla peloton ja moitteeton. Jos -jäät tänne, niin rukoilen don Carlosta, että hän suostuu antamaan -sinulle sisarensa käden; jos lähdet Granadasta, niin en sanaakaan puhu -sinun armaallesi rakkaudestani häntä kohtaan. Ellös Afrikkaan -lähteissäsi viekö mukanasi sitä kamalaa luuloa, että Lautrec vähääkään -ymmärtämättä avujasi koittaa käyttää edukseen sinun onnettomuuttasi." - -Nuori ritari likisti Maurilaista rintaansa vasten Ranskalaisen lämmöllä -ja hilpeydellä. - -"Ritari", don Carlos sanoi vuorostaan, "enpä muuta odottanutkaan -teiltä, jotka kumpikin olette niin mainiota sukuperää. Aaben-Haamet, -mistä merkistä saattaisin teidät tuntea viimeiseksi Aabenserraagiksi!" - -"Käytöksestäni", Aaben-Haamet vastasi. - -"Minä ihmettelen sitä", Espanjalainen sanoi, "mutta näyttäkää minulle -jokin todiste syntyperästänne, ennen kuin lausun ajatukseni." - -Aaben-Haamet veti povestansa Aabenserraagien perintösormuksen, joka -rippui kultavitjoista. - -Tämän nähdessään don Carlos ojensi kätensä onnettomalle -Aaben-Haametille. "Herra ritari", hän sanoi, "pidän teitä rehellisenä -miehenä ja todellisena kuninkaan poikana. Te teette minulle suuren -kunnian tahtoessanne päästä sukulaisuuteen minun kanssani. Minä suostun -siihen taisteluun, jota hakemaan te oikeastaan tänne tulittekin. Jos -minä tulen voitetuksi, niin koko omaisuuteni, joka muinoin kuului -teille, olette te tarkalleen saapa takaisin. Jos hylkäätte taistelun -ehdotuksen, niin suostukaa te puolestanne siihen, mitä minä teille -tarjoon: Kääntykää kristityksi ja ottakaa sisareni käsi, jota Lautrec -jo pyysi teille." - -Kiusaus oli suuri, vaan Aaben-Haametista ei se kuitenkaan saanut -voittoa. Jos kohta rakkaus koko mahtavuudessaan puhui Aabenserraagin -sydämessä, niin toiselta puolen häntä kauhistutti se ajatus, että -vainoojien veri yhdistyisi vainotuitten vereen. Hän oli näkevinänsä -iso-isänsä haamun nousevan haudastaan ja moittivan häntä jumalattomasta -liitosta. Surun murtamana Aaben-Haamet huudahti: "Voi, pitääkö minun -tavata täällä näin monta ylevää sielua, näin monta jaloa luonnetta -tunteakseni sitä katkerammin, mitä kadotan! Lausukoon Blanca, sanokoon -hän, mitä minun tulee tehdä ollakseni paremmin hänen rakkautensa -arvoinen!" - -Blanca huudahti: "Palaa takaisin erämaahan!" ja vaipui tainnoksiin. - -Aaben-Haamet lankesi polvilleen, jumaloitsi Blancaa vielä enemmän, kuin -taivasta ja lähti pois sanaakaan lausumatta. Jo samana yönä hän -matkusti Malagaan ja astui laivaan, joka vei hänet Oraniin. Hän tapasi -mainitun kaupungin lähelle leiriytyneen karavaanin, joka lähtee joka -kolmas vuosi Marokosta, kulkee Afrikan poikki, saapuu sitte Egyptiin ja -yhdistyy Jemenissä Mekkaan menevän karavaanin kanssa. Aaben-Haamet -yhtyi pyhiinvaeltajien joukkoon. - -Blanca sairastui ensin vaarallisesti, mutta tointui kuitenkin muutaman -ajan kuluttua. Lautrec, pysyen uskollisesti Aabenserraagille -antamassaan valassa, lähti pois eikä milloinkaan hän sanallakaan -ilmoittanut rakkauttansa ja surujansa Santa Fén herttuan tyttärelle -eikä pienimmälläkään tavalla mureuttanut hänen alakuloista mieltänsä. -Joka vuosi meni Blanca käyskentelemään Malagan vuorille siihen aikaan, -jolloin hänen rakastajansa tavallisesti palasi Afrikasta. Hän istuutui -kalliolle, katseli merelle, silmäili etäällä purjehtivia laivoja ja -lähti sen jälkeen takaisin Granadaan. Lopun ikäänsä hän vietti -kuljeskelemalla Alhambran raunioiden seassa. Ensinkään hän ei -valitellut, ei itkenyt; koskaan hän ei puhunut Aaben-Haametista; outo -olisi luullut hänet onnelliseksi. Hän yksinään jäi jäljelle koko -suvusta. Hänen isänsä kuoli murheesen, ja don Carlos sai surmansa -kaksintaistelussa, jossa Lautrec oli hänen varamiehenänsä. Ei -milloinkaan ole saatu selville, minkä kohtalon alaiseksi Aaben-Haamet -joutui. - -Kun matkustat Tuniksesta ja kuljet siitä portista, josta käy tie -Karttaagon raunioille, niin tapaat hautausmaan. Sen yhdessä kolkassa on -minulle näytetty palmupuun suojassa olevaa hautaa, jota sanotaan -"viimeisen Aabenserraagin haudaksi." Siinä ei ole mitään huomattavaa; -koruton hautakivi peittää sitä; ainoastaan kiven keskelle on -Maurilaisten tavan mukaan koverrettu taltalla pieni syvennys. -Sade-aikana kokoontuu vettä tuon kulpon pohjalle ja paahteisen -ilmanalan helteessä tulee sinne välistä joku taivaan lintu sammuttamaan -janoansa. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Viimeisen Aabenserraagin vaiheet, by -F. R. de Chateaubriand - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VIIMEISEN AABENSERRAAGIN VAIHEET *** - -***** This file should be named 62937-8.txt or 62937-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/6/2/9/3/62937/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/62937-8.zip b/old/62937-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 22a108d..0000000 --- a/old/62937-8.zip +++ /dev/null |